ellauri001.html on line 603: Chrysler, Dodge, Chevrolet, de Soto.


ellauri001.html on line 1627: Ettei kaikki geenit sentään kuole kerralla.
ellauri001.html on line 1661: betrachtet voll gehaltnen Fleißes

ellauri001.html on line 1662: vom vis-à-vis gelegnen Berg

ellauri001.html on line 1740: Quidquid ages, prudenter agas, respice finem.
ellauri001.html on line 1771: tai skolioosia näy, ei paljasta röntgen,

ellauri001.html on line 1922: kun rumat kissalasit Birger Mäkinen

ellauri001.html on line 1971: Aktiebolaget:

ellauri001.html on line 2023: MaCa hilpeä gentlemanni,

ellauri001.html on line 2146: samoissa kai geeneissä.


ellauri001.html on line 2484: Byronit oli olleet aatelisia 1300-luvulta, jolloin vika rotinkainen Byron nai ja peri aatelisen vaimonsa tiluxet. Niistä varmaan puolet oli Johneja, mm. hassu partapozo allaolevassa kuvassa, eka parooni joka oli Kaarle kunkun kaveri 17.vuosisadan alussa, ja George Gordon Byronin amiraali-seikkailijapappa "Foul-Weather Jack". (Georgen isä(kin) oli retku, George nimeltään.)
ellauri002.html on line 41: Tag und Nacht hab ich gedichtet,

ellauri002.html on line 42: Und hab doch nichts ausgerichtet;

ellauri002.html on line 43: Bin in Harmonien geschwommen,

ellauri002.html on line 44: Und bin doch zu nichts gekommen.
ellauri002.html on line 62: 1804 – 1814: Besuch der städtischen christlichen Grundschule in Düsseldorf. Besuch des Lyzeums in Düsseldorf (heute Görres-Gymnasium) ohne Abschluss. Heine erlebt den Einzug Napoleons in Düsseldorf. Der junge Heine verehrte Napoleon zeit seines Lebens und bewunderte ihn dafür, dass er den Code civil einführte, der Juden sowie Nicht-Juden gesetzlich gleichgestellen sollte. Heine verließ 1814 das Lyzeum, ohne einen Abschluss erreicht zu haben.
ellauri002.html on line 70: John Dowland (1563 – 1626) was an English Renaissance composer, lutenist, and singer. He is best known today for his melancholy songs such as "Come, heavy sleep", "Come again", "Flow my tears", "I saw my Lady weepe" and "In darkness let me dwell", but his instrumental music has undergone a major revival, and with the 20th century's early music revival, has been a continuing source of repertoire for lutenists and classical guitarists.
ellauri002.html on line 203: Und weilt nicht gern am selben Ort;

ellauri002.html on line 207: Frau Unglück hat im Gegenteile

ellauri002.html on line 208: Dich liebefest ans Herz gedrückt;

ellauri002.html on line 376:

Es sitzt ein Vogel auf dem Leim
ellauri002.html on line 392: Es sitzt ein Vogel auf dem Leim,

ellauri002.html on line 395: Die Krallen scharf, die Augen gluh.

ellauri002.html on line 397: Kommt er dem armen Vogel näher.
ellauri002.html on line 399: Der Vogel denkt: Weil das so ist

ellauri002.html on line 404: Der Vogel, scheint mir, hat Humor.
ellauri002.html on line 593: so lange Du sie dort läßt.
ellauri002.html on line 606: mut aika moniongelmainen kyllä,

ellauri002.html on line 725: Durch für gegen ohne um.

ellauri002.html on line 742: (gen Austin">Austin Egen)
ellauri002.html on line 762: Du bist viel zu eng gebaut.

ellauri002.html on line 769: Aber lange vor dem Amen.
ellauri002.html on line 857: Ja da muss man sich richtig hinlegen,

ellauri002.html on line 859: Da musste es so vieles geschiehen,

ellauri002.html on line 978: Simon & Garfunkel: Bridge over troubled water 1970
ellauri002.html on line 1292: Siinä oli genstein Ludwig">Ludwig Wittgenstein

ellauri002.html on line 1427: oli Porthaniassa. Ihan samalta siellä haisee vieläkin: ruualta, estrogeeniltä, vanhoilta kirjoilta ja kuuskytluvulta.
ellauri002.html on line 1457: Opin noin kaksisataa sanaa unkaria, joista muistan parhaiten bassa meg ja egészségedre. Vitut ja otetaan taas.
ellauri002.html on line 1659:
USA: a great place for hamburgers,
but who'd want to live there.
ellauri002.html on line 1664: Vähemmän ehkä ihmeellistä (don Jaimen tuntien) on että olen tyystin unohtanut nimet, vaikka naamat palaavat joskus muistiin. Mikä oli sen mustanharmaapartaisen hipin nimi, entä sen kolhohkon mutta äidillisen intiaaninnäköisen vaimon? Se toinen isoleukainen pitkälettinen intiaani, ehkä lanko? Entä se all-american piikalikka? Senkin nimi on unohtunut. Tapasin sen vuosia myöhemmin joskus uudestaan. Se suuttui, luuli että teen pilkkaa sen new age uskosta. Ehkä teinkin. Ihmisiltä, jotka ovat löytäneet itsensä, ei saa kysyä mitä löytyi.
ellauri002.html on line 1700: Näppärää oli sittemmin, että dona Caritan kesäpaikka (isän maja ja päätalo Rauhis isän sisarusten hallussa) oli Päijätsalon takana, Majutjärven rannalla Talasniemessä. (Calle ensin luuli että dona Carita on sysmäläinen ja leipoo niitä hyviä reikäleipiä.) Nyt on Rauhis meillä ja maja dona Ritalla. Dona Rita löysi Münchenistä mainion miehen herrakansasta, pienen mutta vikkelän kuin oravan, väkkärän joka ehtii joka paikkaan, korjaa ja järjestää kaiken hyvin noudattaen dona Ritan käskyjä. Dona Ritalla on kolme poikaa ojennuksessa kuin Vilijonkalla. Rauhis ja maja eroaa kuin itä lännestä: Rauhis on putkinotko (taas), maja järjestyksen tyyssija, jonka laajat ruohokentät Der Barmherzige (peitenimi) meluisasti nylii yskähtelevällä päälläistuttavalla ruohonleikkurilla. El Lauri nyhertää Rauhiksen pusikkoon pienen aukon viikatteella.
ellauri002.html on line 1707: Syksyllä 1977 tuli lähtö MIThin. (Niitä lähtöjä ehti tulla useita. Seuraava muisto voi olla toiselta vuodelta.) Dona Carita tuli saatille Englantiin. Jönsy oli antropologian jatko-opiskelijana Englannin ge">Cambridgessa. Olisko ollut kenttämatkalla Equadorissa, tai sitten vaan Suomessa, saatiin asua sen lukaalissa. Puntattiin Cam-joella ja muuta. Donna palasi Ruotsin kautta kotiin hirmuisessa sinuksessa. Asui Dona Ritan blondin kaverin siskon luona Tukholmassa. Sen kaverin, jonka mielestä filosofit istuvat miehissä pöydän ääreen, nojaavat päätä käteen ja sanovat: Nyt pohditaan. Siskokset hengas kurdien kanssa. Blondista tuli kunnallispoliitikko, kurdin ja sen pojasta lääkäri. Kurdit tarjosivat ruuaksi jotain kummia kasvispalloja ja lämmintä kokista. Varmaan felafelleja.
ellauri002.html on line 1718: Fall foliage, värikkäät syysvaahterat.

ellauri002.html on line 1721: Charles Riverin silta yli Cambridgeen,

ellauri002.html on line 1723: Cambridgen puolella on MIT, ja sen takana

ellauri002.html on line 1725: Vielä kauempana Cambridge Streetin päässä

ellauri002.html on line 1806: Aika ite mä sen väsäsin, ei se ollu mitää generatiivist kakkaa/

ellauri002.html on line 1809: Tottelematon kaveri, väsäs generatiivist semantiikkaa vaik paavi kiels/

ellauri002.html on line 1871: Unmöglichkeit das Leben genauer die

ellauri002.html on line 1872: Aufeinanderfolge des Lebens zu ertragen.

ellauri002.html on line 1876: Art. Die Äussere geht stockend ihren

ellauri002.html on line 1877: gewöhnlichen Gang. Was kann andres

ellauri002.html on line 1878: geschehn als daß sich die zwei

ellauri002.html on line 1883: heraufgezwungen war zum Teil von mir gesucht

ellauri002.html on line 1885: wird jetzt ganz unzweideutig und geht auf das

ellauri002.html on line 1887: dies scheint am zwingendsten zum Irrsinn führen.

ellauri002.html on line 1888: Darüber kann nichts weiter ausgesagt werden.

ellauri002.html on line 1889: Die Jagd geht durch mich und zerreißt mich.

ellauri002.html on line 1892: tragen. Wohin komme ich dann? Jagd ist ja nur ein

ellauri002.html on line 1893: Bild - man kann auch sagen: Ansturm gegen die

ellauri002.html on line 1900: Kaks ekaa vuotta MITissä meni ok, siis 1977 syksystä 1979 kevääseen. Paahdoin kuin pieni miirahainen. MITissä tehtiin kahessa vuodessa nk generals exam, sit toiset kaks vuotta väikkäriä.
ellauri002.html on line 1908: Keväällä 79 sain generalsit valmiiks. Mulla oli aihe väitöskirjaan Hintikalta, jota olin kirjottanut jo aika kauan, ennenkun edes tulin MITtiin. Kun kurssit oli ohi ja olin enempi yksikseni, lähti tän väitöskirjatyön kanssa ensin menee kovaa, sitten hiljaa.
ellauri002.html on line 1918: No se romahdus. Se hiipi maaliskuussa vähitellen Cambridgen takatalvessa, talven lumi oli sulanut, uutta lunta alkoi hienokseltaan tipahdella taivaalta isoina hahtuvina. Mutta tämä vaatii oman episodin, palaan siis mielirunoilijani pariin. Huomaa Franz Kafkan hieno sairaskertomus ohessa.
ellauri002.html on line 2014: Cambridge, Massachusetts, March 1979.

ellauri002.html on line 2142: Matka jatkui länsirannikolle Greyhound-busseilla. Arizona ja New Mexico oli ihan parhaat paikat, kivoimmat ihmiset ja maisemat. Grand Canyon oli valtava. Sitä meidän vieressä silmäili 2 maaoravaa. Tiku, Taku, Laku, Seku. Albuquerquen dinerissa antoivat ilmaisen aamiaisen harvinaisille vieraille. Hopit ja navajot möi meille kivet, josta tehtiin itse kaulanauha, sen vei varas kauan sitten Suomessa. Ei arvannut kuinka arvokas se oli. Kiva loungesta tuli iloinen intiaaninainen viittilöiden, tännepäin: täällä on tappelu! Ihan kuin Suomessa. Las Vegasista ei jäänyt mieleen kuin kädettömät vanhukset yksikätisten merirosvojen kanssa vääntämässä kättä.
ellauri002.html on line 2173: Verhaßt ist mir das Folgen und das Führen.

ellauri003.html on line 298: yksi geneettinen piilee munaskuissa,

ellauri003.html on line 305: Nuoret geeniennustetta tuppaa tuijottamaan,

ellauri003.html on line 628: lehdet. Fall foliage.

ellauri003.html on line 659: Talon henki (hengetär, paitsi mies) oli Teris, siis Super (intendent), suomeksi sanottuna talonmies, vanha katolinen polakki, jonka seinät oli koristeltu paavin kuvilla. Siltä mentiin anomaan lisää lämpöä kun talvi teki tuloaan, ja pihisevä höyrypatteri kävi riittämättömäksi. Lumen tuloa ikkunasta hidasti calicokäärme, vanulla täytetty. Peittona pölisevä postimerkki, akryylihuopa ohut, lastenkokoinen, aiheutti öistä köydenvetoa, kahdelle se ei millään riittänyt. Kovina pakkasöinä piti lähteä kaduille dyykkaamaan roskiksista pahvia ja muuta palavaa, ja polttaa niitä huoneen takassa.
ellauri003.html on line 661: Talvella 1981 tuli pitkähkölle visiitille Los Angelesista Eski ja sen Piips eli Liisa, asuivat nyt vuorostaan meidän lattialla kirjoituspöydän alla viikkokausia.
ellauri003.html on line 948: Niinkuin kahden hengen junassa,

ellauri003.html on line 1282: Sie: Kennst du das Haus, aus Ziegeln ist sein Dach, Hiän: Tunnetko talon, tiilistä on sen katto,
ellauri003.html on line 1285: Was hat man dir, du armes Kind, getan? mitä ihmettä on sulle, lapsiparka tehty?
ellauri004.html on line 69: Nolous on yhden hengen häpeää, on vihainen

ellauri004.html on line 244: Näin se menee genesiksessä, myös Miltonilla.

ellauri004.html on line 605: getit.jpg" style="width:50%"/>
ellauri004.html on line 606:
Sangollinen nuggetteja
ellauri004.html on line 725:

Nuggetit
ellauri004.html on line 730: ollaan parin geenin päässä. Koiratkin on serkkuja, kissat,

ellauri004.html on line 731: jopa sangollinen kananuggetteja. Uus Jeesus tarvitaan,

ellauri004.html on line 735: vainajat? Saako olla sangollinen ihmisnuggetteja?

ellauri004.html on line 762: Samat on geenit kaikilla niillä, yhteinen tahto.

ellauri004.html on line 802:
Fosters Lager
ellauri004.html on line 1025: Määrä korvaa laadun, sanoi Hegel.
ellauri004.html on line 1193: Ja miten Jesse mortgagen sen maksoi? Enkelin pukua sovitti se puolestamme. Apoptoosin teki, sai kärsiä kuin porsas penkissä, siitä kuin ihmeen kautta selvisi. Mikä parasta, se ei ollut pantu eikä lisääntynyt, ihan bylsimiseen osaton, vaikka muuten apinalta näytti. Kasvi maksoi laskun apinan. Kuittia? Ei tarvi, velan päälle on vedetty risti.
ellauri004.html on line 1204: Miksei se vaan sanonu niinkuin muutkin isit, et hyvä on, tää riittää selkäsauna, oo vastedes kiltti, älä enää koskaan tuota tee. Miks ihmeessä se itseensä ampuu jalkaan vielä? Pitääkö sen tosiaan ittelleen oma moka sovittaa? Kolmen hengen ringissä itseään (eli toisiaan) perseeseen potkia kuin karhukopla? No jaa, ei hassumpikaan idea, jos oli kaikki isin syytä. Mut se ei liene tämän sadun moraali.
ellauri004.html on line 1206: Hassuinta näät on tässä, että sanan mukaisesti sama hemmo luo tilanteen, rankaisee, sovittaa sekä armahtaa. Miksi koko vaiva, miksi edes aloittaa? Sehän on yhtä hullua kuin itsellensä puhella. Jonkinlainen jakomieli temppuun tarvitaan. Sen tarjoo kristitylle kolmiyhteys, kiistelty mysteeri. Tarpeen, koska rooleja on enemmän kuin pelaajia. On hyvä sekä paha poliisi, Jessen Dr. Jekyll, Jahven Mr. Hyde. Kolmantena pyöränä koskematon henki, joka Jessen äidin siunattuun tilaan saa jotenkin partenogeneettisesti. (Miten, hyi älä kysy, se on myös mysteeri. Jonkinlaisesta kohdunvuokrauksesta oli kysymys. Onhan näitä konsteja nyt meilläkin, homodeuksilla.) Triumviraatti tarvitaan, koska Mooseksen pelikirjan sääntö yksi sallii vain yhden hyviksen. Pakko on siis jumalan kolmissa miehin yksissä nahoissa pelata pasianssia.
ellauri004.html on line 1227: his hour upon the stage

ellauri004.html on line 1273: Kristityille tää oli haaste, ongelma ilkee,

ellauri004.html on line 1280: Kristityt ongelman ratkasi kekseliäästi,

ellauri004.html on line 1295: kuin kivi, paperi, sakset on luonnon valtava geimi.

ellauri004.html on line 1337: Mustat kädet yhteen hakkaa, musiikki ei koskaan lakkaa. Näin siis Olof Lagercrantz Leinon Paratiisin kannessa. Kuka vitun Uulof? Kuka välittää. (PST: Wikipedian mukaan Olkkarin, kaimansa ikäinen ruotsalainen toimittaja, aatelispoika, kyldyyrijäbä, talvisodan Suomi-fani, kait koska naimisisissa proffa Ruinin tytön kaa. Sopi hyvin laakeroimaan sodan jälkeen Danten suomennoksen takakantta.)
ellauri004.html on line 1341: Sven Stolpe oli pienisuinen psykopaatti, joka kirjoitti ziljoona romaania, kaikissa paha nainen joka petti viatonta miesparkaa. Oikeasti sen vaimo Karin, kemian nobelistin tytär, oli kyllästynyt julmaan mieheensä ja sillä oli viikon pituinen romanssi kiltimmän Lagerqvistin kanssa jossain kirjailijaretretissä. Se päättyi Sven Tolpan murhayrityxeen rivollilla. Loppuikä meni Karinilla ja Olofilla muistellessa tuota viikon onnea. Saablarin Tolppa, keuhkopuoli tubijumala jaxoi keuhkota yhdelläkin keuhkolla, vitun ruozalais-iranilainen kunniamurhaaja. Ja hirvee narsisti, kirjoitti omien surkeiden tekeleidensä reunaan ize: "Nerokasta! Upeaa!"
ellauri004.html on line 1342: Yhexänkymppisenä Karin haki kontaktia Uulofiin (Tolppa oli kai jo lahonnut), mutta liian myöhään: Uulof oli jo hoitokodissa. Bugger! Just my luck, mutisi Karin kuin Alf skezisarjassa Fast Show.
ellauri004.html on line 1384: Vaan homogeeninen, totalitaarinen, yhden tahdon tiimi, kloonit, koneen rattaat, voi yhdessä, könttänä erottelemamatta, olla tasa-arvosia ja onnellisia, win-win. Voitot vaan lasketaan yhteen, niitä ei jaeta voittajien kesken, koska kloonit ei ole eri pelaajia.
ellauri004.html on line 1630: ja hengenahdistus ja kuumeen poltteet,

ellauri004.html on line 1822: sillä hengen vetämys on savu, ja meidän puheemme on kipinä,

ellauri004.html on line 1883: (Marx, Engels, Freud, Jung & Tero)
ellauri005.html on line 30: Joku taivaallinen hengetär on öin

ellauri005.html on line 196: hengellinendigitaalinen
ellauri005.html on line 236: Sillä mitä joku yxilö haluu ei ole kuin epäsuora yhteys siihen mitä tapahtuu. Halut on geeneissä, ohjaus tulee ympäristöstä (Herb Simon), ei murkku ole fiksu, vaan sen pesä, murkkupolut. Niiden seurauxena luonnonhistoria menee miten menee, tieten tai tietämättä, muurahaismaisesti.
ellauri005.html on line 244: Herr Rénans slutledning är ej allenast irrationell; han stannar äfven vid det djupaste förakt för menskligheten. Straxt i början gifver han oss klarligen att förstå, att menniskan länge varit ett med djuret *), hon har sannolikt endast genom fullkomnandet af sina organer skiljt sig från detsamma. Hon är icke född Guds barn, utan helt enkelt barn af urslammet liksom de andra varelserna. Också borde man ej tala om fallet, ty från hvilken höjd skulle hon hafva fallit?
ellauri005.html on line 277: That manage the estate,

ellauri005.html on line 297: Tell age it daily wasteth;

ellauri005.html on line 452: magnificukseksi koitti pungertaa.

ellauri005.html on line 457: Langettaja syvimmälle langennut.
ellauri005.html on line 539: että syntisäkin merkkikalsongeissa

ellauri005.html on line 704: To get there

ellauri005.html on line 764: tarttua ongelman juureen, ei kuoreen,

ellauri005.html on line 790: Taitaa olla koko homman ongelma,

ellauri005.html on line 1176: But by and large we are a marvelous sex!
ellauri005.html on line 1327: But it just keeps on getting hard

ellauri005.html on line 1328: Hunger more profound

ellauri005.html on line 1350: When it´s time to make a change
ellauri005.html on line 1402: mahduttaa sit kissan, koiran ja kananuggetit.

ellauri005.html on line 1434:

Hengen ravintosuositus
ellauri005.html on line 1496: Luoja ei kaipaa puolisoa, koska se on itseriittoinen, eikä tunne kaipausta lisääntyä, koska se on jo luvuton vaikka yksi. No sehän onkin yksinäisen miehen juna, kolmen hengen rinki.
ellauri005.html on line 1518: jäi hengenlahjoiltaan heikommaksi

ellauri005.html on line 1662: Some pretty mama better come and get this black snake soon

ellauri005.html on line 1736: Näin Margea syyttää kaljupäinen Simpson,

ellauri005.html on line 1756: Vaikka itellä on mènage à trois,

ellauri005.html on line 1778: första barnsängen.

ellauri005.html on line 1780: Drick — men glöm ej drängen
ellauri006.html on line 37: primal-indigenous: 300 million
ellauri006.html on line 76: And judgement from above,

ellauri006.html on line 78: and cabbages and kings,

ellauri006.html on line 354: Ännän hengen nälkäpeli.

ellauri006.html on line 365: Dont get mad, get even.

ellauri006.html on line 367: Ollaan gentlemanneja.

ellauri006.html on line 398: Nälkäkurjen vauhti kiihtyy loppupeleissä. Paljon samoja kauhuja kuin psalttarissa: Rako avautuu maahan, suuret mullit, koirat ja monet turilaat ahistavat ihmisapinoiden lisäksi, rutto ja pahat mutantit raatelee, ketut popsii. Hyvixet kahlaa vihollisten veressä. Piscuisia lapsia paiscataan kiwiin simona, räjäytetään muksut ilmaan, veri ja suolenpätkät tarkoin kuvaillaan. Se luo motivaatiota yhtä verisiin kostotoimiin. (Kaikkein pahinta tietenkin on, että sankarittaren sisko kuolee, menee 50% omat geenit. Darwin rulaa kuten aina.) Heroes in the half shell. Ja ihanku Austenilla, sankaritar pohtii kaiken aikaa kumman kosijoista ottaisi, vaaleen vaiko tumman. (Spoileri: Se ottaa sen blondin, kiltimmän, joka osaa leipoa. Niin aina.)
ellauri006.html on line 406: Ja sit on tää ihastus koneisiin laitteisiin vempeleisiin roboihin ja geenimanipuloituihin mutantteihin. Nää varsinkin on ajan merkkejä. Ne näkyy myös lasten videoissa. Niis jumalat on korvattu julmilla vehkeillä, tottelevaisilla roboteilla, söpöillä mutanttieläimillä joilla on bioniset jäsenet. (Miten niin korvattu? Sitähän ne jumalat on aina ollu, eri elukoita, superheroja.) Paw Patrol on ihan pahimmasta päästä koneuskontoa, apinan johtama koirapartio muuttuu koneiksi.
ellauri006.html on line 410: Tuuuuutingggen...
ellauri006.html on line 412: (Amerikax ehkä Mousketoo-oo-ools?) josta saa valita ongelmiin sopivia powertools. Muikean hiiren, kaakattavan ankan, tollon neekerikoiran (aina saman aapan, vaikka muita eläimiä halventavissa valepuvuissa) ainoax tehtäväx jää painaa nappia, rakentaa ohjeen mukaan tekolinnuille tekolin-lin-lin- lintulautoja muovipelikorteista, muovipilleistä tai ihan vaan muovista. Tvii, tvii! Tvi helvete.
ellauri006.html on line 418: 30. Långben bygger ett fågelhus (Goofy the Home Maker)
ellauri006.html on line 419: Långben ska bygga en holk till lilla fågel Röd och hans mamma. Först försöker Långben bygga den av spelkort, sen av sugrör, innan han till slut hittar ett byggnadsmaterial som är tillräckligt starkt att stå emot luftdraget från Svarte Petters många blåsiga fritidsaktiviteter.
ellauri006.html on line 540: lähetti heidän secaans pahat engelit

ellauri006.html on line 549: Heidän pitä mieckaan langeman

ellauri006.html on line 619: langeisit minun päälleni.

ellauri006.html on line 645: sekä costoxi että langemisexi.

ellauri006.html on line 697: kärsiwäinen ja sangen hywä ja waca.
ellauri006.html on line 813: He owat cukistetut ja langennet

ellauri006.html on line 855: ja owat minulle sangen wihaiset.

ellauri006.html on line 1032: langetcon heidän pääns päälle.

ellauri006.html on line 1135: Jumala on sangen wäkewä pyhäins cocouxisa.
ellauri006.html on line 1168: ja ylistän sangen händä kijtoxella.

ellauri006.html on line 1248: Jopi oli upporikas: sillä oli 7 poikaa, 3 tytärtä, 7000 lammasta, 3000 kameelia, 500 paria härkiä, 500 aasia, ja myös sangen paljon perhettä. Vaimokin sillä oli, ainakin 1, kuten myöhemmin selwiää, mutta tässä omaisuusluettelossa ei sitä mainita. Kylla Jopi elamassa parjaa, profetioi Sirkka tati briteistä ääkkösittömällä koneella.
ellauri006.html on line 1256: Tää on teodikean vanha pähkinä. Eli mix hyville voi käydä kehnosti, ja pahat senkun porskuttaa? Tää on teologian perusongelmia, lukuisien muiden ohessa. Taas kerran orawat nähtäwästi puhuu ristiin, waikka ristiä ei ollut teologisessa mielessä wielä edes kexitty.
ellauri006.html on line 1258: Jopin kirjassa on kaikki perinteiset vastauxet ongelmaan.
ellauri006.html on line 1278: Högt Bildad har ytterligare en idé: Månne domarn förvränger rätten med beråd? Det kan vara kärt för honom att förtrycka dej. Job, du är dum.
ellauri006.html on line 1307: No sehän se, pitäis jatkaa sekä geenejä että meemejä. Job, du er ikke godaktig av alt at dømme.
ellauri006.html on line 1318: Tosi pahanilkisesti kuvailee, kuinka köpelösti uskottoman käy. Tässä genressä on jutkut hyviä. Jopilla on samanlaisia. Kuitenkin se kehtaa kehuskella 31:29, että se ei muka iloize wihollisen onnettomuudesta. Hahaa. Uskokoon ken haluaa.
ellauri006.html on line 1332: Vähän se koittaa vihjailla siihenkin suuntaan, että puntit tasottuu pitkässä juoxussa, joko six että isäin synnit tosiaan maxatetaan jälkeläisillä myöhemmissä polvissa Darwinin kukkarosta, tai sitten vaan suurten lukujen lain voimasta, geenilotto arpoo kaikille ituradoille tasaisesti voittonumeroita:
ellauri006.html on line 1336: Bildad har ganska lite at säja, kanske därför att han hör till den svenskatalande minoriteten. Han syftar till ärkesynden, men tiden är inte mör för den, ty det finns ingen frälsare på sikt än så länge. Job poängterar att hans bidrag inte är till någon hjälp.
ellauri006.html on line 1338: Sitä vähän ihmettelen, että onx jopin ja sen kavereiden välillä jotain teologista nokkapokkaa? Tällainen maallikko ei kyllä huomaa mitään eroa. Samaa paskaa kuulostavat jauhavan koko porukka. Kättä päähän ajatus on elintärkeä: jos ei jengi usko, että pahat teot palkitaan peppusaunalla hurskaan kääriessä voitot, ei mistään tule mitään, ei tarvittaisi koko uskontoa. Se että se ei näytä oikein toimivan, on ongelman ydin, ja sitä nää naavaparrat koittaa nyt selitellä parhain päin.
ellauri006.html on line 1346: Ihan oikein sille, sanois Luukasa, se kommari. Vähän tasoitusta sentään. 7000 kamelia ei mee noin vaan perseensilmästä. Mut tää ei ole teodikeaa, se on ihan eri asia. Jahwe ei arwosta tasa-arwoa, se on sille osa ongelmaa, eikä ratkaisu. Parempien pitäiskin saada hankittua hajurako pahoihin.
ellauri006.html on line 1419: Pesää sillä suojellaan, reviiriä, omistuxia, eikä geeniperintöä. Six moraalia on eniten ihmisillä, jotka omistaakin eniten. San Moralesin tykit paukkuu reviirien rajoilla.
ellauri006.html on line 1423: Näin on termiittiapinoillakin. Lait kuten Moosexen 20 - oops - 10 kpl suojaa omistajan oikeuxia ja yhteiskuntajärjestystä. Muunlaista moraalia ei olekaan. Oman geenipuulin suosinta on alkeellista klaaniajattelua, korruptiota, nepotismia. Se on tehtävä salassa, oikea käsi ei saa nähdä kun vasen panee möngöt suvun taskuun. Moraali on säätyläisten salaliitto, kurkojen kartelli, korttitalo kuvakorteille, hiljainen sopimus josta ei saa lipsua, tai alkaa taas verikosto pyöriä.
ellauri006.html on line 1457:

Mut mikä pesä? Minkä yksikön itsekäs etu on se oikea? Siihen on eri aikoina ollut eri kannanottoja. Neandertaalille se lie ollut omat geenit, lisääntymisyksikkö joku aika pieni, oma toteemi. Jutkuille se oli jaakon poikain geenipooli, beth israel. Jesse globalisaatiota peukutti, kaikki saman lajin apinat on lähimmäisiä. Neandertaalithan oli jo ajat sitten sukupuuttoon tapettu.
ellauri006.html on line 1461: Mulle tärkeimmät on omat geenit, neandertaalimaisesti. Omasta itiöemästä en juuri piittaa, en ole siitä koskaan kauheesti tykännyt. En myöskään pidä ihmiskunnasta yhtenä kokonaisuutena, se on inhottavasti kihisevä pesä pallon loisia. Ihmiset yksitellen on pääsääntöisesti kivoja. Mut massoissa tyhmyys tiivistyy. Kai suurin yhteinen perintötekijä on noin nolla. Paradoksaalista.
ellauri006.html on line 1481: When many people hear that unicorns are mentioned in the Bible, they imagine the mythical unicorn with a flowing mane and a sparkling horn. But, that image of the unicorn is only fantasy. Unicorns are mentioned in the Bible – in fact, they are mentioned in the Bible in nine times. But, before you rush off to check it out for yourself you need to know that the word unicorn only occurs the in the Authorized King James Version of the Bible, which means if you have a modern Bible, another word has probably been substituted for unicorn to distinguish the unicorns mentioned in the Bible from the mythical ones.
ellauri006.html on line 1489:

Eric Hovind grew up immersed in the world of apologetics. He lives in Pensacola, Florida with his wife Tanya and three children and remains excited about the tremendous opportunity to lead an apologetics ministry in the war against evolution and humanism. Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta ja paisca kiwijn. Loppuu se evoluutio sun osalta.
ellauri006.html on line 1667: Forget about your sin -

ellauri006.html on line 1765: "The Little Drummer Boy" (originally known as "Carol of the Drum") is a popular Christmas song written by the American classical music composer and teacher Katherine Kennicott Davis in 1941 based upon a traditional Czech song, Tluče bubeníček. First recorded in 1951 by the Trapp Family Singers, the song was further popularized by a 1958 recording by the Harry Simeone Chorale; the Simeone version was re-released successfully for several years and the song has been recorded many times since.
ellauri006.html on line 1808: peittää genitaalit housuilla työaikana.

ellauri006.html on line 1839: orjailemiseen hengen uutuudessa eikä kirjaimen vanhuudessa.
ellauri007.html on line 247: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.
ellauri007.html on line 254: kund' reta nog mång kärliger skalk.

ellauri007.html on line 258: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.
ellauri007.html on line 260: Hå, hå, jag minns en ungersven

ellauri007.html on line 261: av kungens drabanter jag hade till vän.

ellauri007.html on line 265: Ack, vore jag gift, allt ginge då lätt!

ellauri007.html on line 269: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.

ellauri007.html on line 281: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.

ellauri007.html on line 292: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.
ellauri007.html on line 303: jag tror att till bönen hon ringer nu sju.
ellauri007.html on line 379: geeneistä, kasvatuksella ei voi muuttaa

ellauri007.html on line 521: än så länge åka bil, hämta saker.
ellauri007.html on line 527: And container in me of crack and liquid leakage

ellauri007.html on line 532: Be careful not to get hurt.

ellauri007.html on line 536: Do not place me in the refrigerator.

ellauri007.html on line 537: There is the cause for leakage.

ellauri007.html on line 571: (Christian Morgenstern)
ellauri007.html on line 856: ges/media.onki.fi/4/0/5/saha/kirjasampo/0_-7423857095134729507.jpg?itok=P-jtq5gO" />
ellauri007.html on line 968: Tigern ser på men tiger.
ellauri007.html on line 972: Vem skulle vinna tigern eller lejonet?

ellauri007.html on line 973: Kom nu lilla Schlott ge faffa handen.
ellauri007.html on line 1040:

Kramsugen


ellauri007.html on line 1050: Ytterst kramsugen.
ellauri007.html on line 1055: simmar runt i bassängen

ellauri007.html on line 1063: för att visa sig i luften ögonblickligen

ellauri007.html on line 1067: flyger något mekaniskt vänsterut

ellauri007.html on line 1074: säger delfinerna när dom lämnar jorden.
ellauri007.html on line 1118: It just keeps on getting hotter

ellauri007.html on line 1162: noin vaan ängetä

ellauri007.html on line 1276: Nu ser vi alla bra ut igen.
ellauri007.html on line 1315: 2. There was in language technology many who were gay.

ellauri007.html on line 1327: their true menage of thirty years

ellauri007.html on line 1368: The tanuki, or "raccoon-dog," is a staple of Japanese folkore. They're known as tricksters, shape-shifters...and as a symbol of good luck. You can find statues of them outside of restaurants throughout Japan. They're considered lucky because their enormous scrotums (which are called "kintama" or "golden balls," in Japanese) are the source of their supernatural powers. Too bad Mario didn't get a nice super-sized sack when he suited up in his "tanooki suit" (as it was spelled for the English language release of the game.)
ellauri008.html on line 81: Toteutuu uutisoinnin Hegelin laki:

ellauri008.html on line 118: Sirin iskä oli St Olafs Collegen lehtori,

ellauri008.html on line 216: kuten Assangen tapaus ja Trumpin ulostulo

ellauri008.html on line 304: Käytti samoja Birger Mäkisen varaston

ellauri008.html on line 463: His wife Jessie seemed a nice and good-looking fat creature, an excellent cook, a good and reposeful mattress for this hypersensitive, nerve-wracked man, who did not ask from his wife high intelligence, only an assuagement of life's vibrations.
ellauri008.html on line 465: He made me feel so natural and very much myself, that I was almost afraid of losing the thrill and wonder of being there, although I was vibrating with intense excitement inside. His eyes under their pent-house lids revealed the suffering and the intensity of his experiences; when he spoke of his work, there came over them a sort of misty, sensuous, dreamy look, but they seemed to hold deep down the ghosts of old adventures and experiences—once or twice there was something in them one almost suspected of being wicked. But then I believe whatever strange wickedness would tempt this super-subtle Pole, he would be held in restraint by an equally delicate sense of honour. In his talk he led me along many paths of his life, but I felt that he did not wish to explore the jungle of emotions that lay dense on either side, and that his apparent frankness had a great reserve.
ellauri008.html on line 470:

It was wonderful—I loved him & I think he liked me. He talked a great deal about his work & life & aims, & about sother writers. Then we went for a little walk, & somehow grew very intimate. I plucked up courage to tell him what I find in his work—the boring down into things to get to the very bottom below the apparent facts. He seemed to feel I had understood him; then I stopped & we just looked into each other's eyes for some time, & then he said he had grown to wish he could live on the surface and write differently, that he had grown frightened. His eyes at the moment expressed the inward pain & terror that one feels him always fighting. Then he talked a lot about Poland, & showed me an album of family photographs of the 60's—spoke about how dream-like all that seems, & how he sometimes feels he ought not to have had any children, because they have no roots or traditions or relations.
ellauri008.html on line 472: My first impression was one of surprise. He spoke English with a very strong foreign accent, and nothing in his demeanour in any way suggested the sea. He was an aristocratic Polish gentleman to his fingertips. At our very first meeting, we talked with continually increasing intimacy. We seemed to sink through layer after layer of what was superficial, till gradually both reached the central fire. It was an experience unlike any other I have known. We looked into each other's eyes, half appalled and half intoxicated to find ourselves together in such a region. The emotion was as intense as passionate love, and at the same time all-embracing. I came away bewildered, and hardly able to find my way among ordinary affairs.
ellauri008.html on line 476: Bertrand "Marriage and Morals" Russell oli ilman muuta bi. Ehtiköhän se telakoida 17v nuoremman Wittgensteinin kaa. Näistä muistelmista vaikuttaa että Conrad oli Pertin sielun veli. Pölisiköhän nytkin patjat petipuuhissa? Merimiehissä sellaisia löytyy monia, kun keskenänsä viikkokaudet merellä saavat samaan tahtiin vedellä. Valasmies Melville oli samaa maata. "Scarlet letter" Hawthorne vallan pelästyi, pois muutti naapurista.
ellauri008.html on line 483: Wiiksiwallu eläinmurhaaja Hemingway tietysti, tyhmä sonni Henry Miller, kaakelileukainen Knut Hamsun, valassarjamurhaaja Melville enimmäkseen (paitti se "mieluummin en" novelli). Conrad merenkävijä myös eri selvästi, en meinaa jaksaa lukea. Henry James on yllättävän ällö myös, vaikkei mikään sonni. Ite asiassa Dostojevskikin soveltuvin osin kuuluu tähän. Ja Paulo Coelho, mirabile dictu. Naismaista miesmäisyyttä on näet myös näiden harrastama nokintajärjestyksen vahtaus ja sitä palveleva pyhyyshymistely, vaikka itse ovat piipunrasseja. Mieskirjailijoita on selvästi jenkkijutkut Bellow, Malamud, Roth etenkin, Paul Auster. Amos Oz ei kuulu joukkoon, mut se ei ookkaan jenkki. Eikä Singer. Naismainen Åke-Håkan Knausgård on selvä mieskirjailija, sukuaan haukkumalla koittaa päästä julkuksi, alistamalla ylistää itseään ja lyttää naisiaan. (Mussakin voi olla sitä vikaa. Mut en sentään ole julkkis.) Bylsii lapsia, fanittaa Hamsunia, Hördeliniä ja Hitleriä, kaikki hulluja mieskirjailijakolleegoja. Hyi. Sen eka kirja enkeleistä oli aika hyvä.
ellauri008.html on line 493: Ns. jännät kirjat on enimmäkseen paskoja. Pageturnerit on perseestä, syvältä koko käsite. Hyvän kirjan voi laskee käsistä ja lukee uudestaan. Thrillereihin en koske tikulla. Dekkarista katon ensin lopusta kuka on murhaaja. Jos se on hyvä sen viitsii vielä lukea. Juoni ja kuka voitti on mulle ihan sama.
ellauri008.html on line 495: Jane Austen tietysti, Charlotte Bronte, ja Thackeray. Virginia Woolf on hieno. Leo Tolstoi, Tsehov, Turgenjev vaik se kirjoittaa liikaa metästyksestä. Kuin myös Trollope, joka on hirmu setämäinen. Ann Tyler on kiva. Alice Munro, Katherine Mansfield tosi hyviä, Anthony Powell ok vaik on sovinisti. Galsworthy on sillä rajalla. Steinbeck myös, vaikea sijottaa, kuten jenkit yleensä, niillä on jenkki"kulttuurista" jo pahat mieslähtöpisteet, iso handicap. Jos ne on kilttejä ne on lällyjä, siirapinlitkutusta yleensä. Fielding ja Sterne saa peukutuksia. Proust on ok, Balzac ihan jees, vaikka melko pitkäveteisiä. Samaa voi sanoa Cervantesista. Onhan se kiva, ja sydän paikallaan, mutta puuduttava.
ellauri008.html on line 577: Hännänhuippuna hätäruikeli triangelidraama.

ellauri008.html on line 610: Roger Casementiä, miestä mistä

ellauri008.html on line 674: generally liked
ellauri008.html on line 677: confront savages
ellauri008.html on line 690: generous
ellauri008.html on line 691: courage
ellauri008.html on line 696: gentlemanly
ellauri008.html on line 735: Tuttu juttu, Konrad levittää stereotypioita joka asiasta, se on kävelevä tai paremminkin kirjoittava klisheepankki. Vastaan siis samalla mitalla: polakit on persumoukkia, ja niin on brititkin. Vulgäärejä buldoggeja, inselaffeja. Saksalaisetkin on niihin nähden hienostuneita ja kulturelleja, ja se on jo jotakin.
ellauri008.html on line 761: Und nenn' es in gewissem Sinne mein!
ellauri008.html on line 764: Und endlich sagen: Hier! es ist genug.
ellauri008.html on line 809: This book analyzes the representations of homosexuality in Conrad’s fiction, beginning with Conrad’s life and letters to show that Conrad himself was, at least imaginatively, bisexual. Conrad’s recurrent bouts of neurasthenia, his difficult courtships, late marriage, and frequent expressions of misogyny can all be attributed to the fact that Conrad was emotionally, temperamentally, and, perhaps, even erotically more comfortable with men than women.
ellauri008.html on line 811: Little is known about any intimate relationships that Conrad might have had prior to his marriage, confirming a popular image of the author as an isolated bachelor who preferred the company of close male friends.
ellauri008.html on line 813: In March 1896 Conrad married an Englishwoman, Jessie George. The couple had two sons, Borys and John. The elder, Borys, proved a disappointment in scholarship and integrity. Jessie was an unsophisticated, working-class girl, sixteen years younger than Conrad. To his friends, she was an inexplicable choice of wife, and the subject of some rather disparaging and unkind remarks. (See Lady Ottoline Morrell's opinion of Jessie in Impressions.)
ellauri008.html on line 815: However, according to other biographers such as Frederick Karl, Jessie provided what Conrad needed, namely a "straightforward, devoted, quite competent" companion. Similarly, Jones remarks that, despite whatever difficulties the marriage endured, "there can be no doubt that the relationship sustained Conrad's career as a writer", which might have been much less successful without her.
ellauri008.html on line 819: Aika törkeetä naisten tuuppimista Wikipediassa tässä kohtaa. Mites successful oli Jessie Georgen elämä? Mix sen pojista tuli pikkurikollisia? Niin voi käydä toisen polven mamuille. No, ketä kiinnostaa.
ellauri008.html on line 837: Stemming from Ernest's treatment as a child, where his overbearing mother put him in dresses (a common practice then, but which his mother took to the extreme, even treating him like a girl), Hemingway had an interesting relationship with gender and his perceptions of it. He probably never engaged in homosexual activity but there can be no doubt that he idolized the male form. There are scenes in almost all of his books but certainly in his major novels where the men are presented in a homerotic manner. Farewell to Arms is kind of an eyebrow raiser. But this is also the man who wrote The Garden of Eden, which was about gender switching. Ernest's 3rd son "ille faciet" Gregory fulfilled his dad's dream. Go read Running With The Bulls. This is written by his son Gregory’s wife Valerie, who had to deal with the fact that her man was a transvestite and died from a botched sex change. Very few people know this.
ellauri008.html on line 847: Hans Dominik, Jules Verne, Joseph Conrad, Rudyard Kipling, Edgar Burroughs, Herbert Strang, Horatio Alger.
ellauri008.html on line 864: geter"/> Poistan varmistimen pistoolistani sanoi eräskin nazi Kulturfunktionär Hanns Johstin näytelmässä Schlageter 1933. No ei kai se sitä suorastaan poistanut, napsautti vaan pois päältä.
ellauri008.html on line 866: Aus dem Schlageter stammt auch die fälschlich Hermann Göring zugeschriebene Aussage: „Wenn ich Kultur höre … entsichere ich meinen Browning“ (1. Akt, 1. Szene). Johsts Widmung „Für Adolf Hitler in liebender Verehrung und unwandelbarer Treue“ beeindruckte Hitler ebenso wie der Inhalt des Stückes. Das Stück beschäftigt sich mit dem Freikorpskämpfer Albert Leo Schlageter, der während der Ruhrbesetzung (1923) von einem französischen Militärgericht zum Tode verurteilt wurde, da er Anschläge auf militärische Verkehrsverbindungen verübt hatte. Johst proklamierte ihn zum „ersten Soldaten des Dritten Reiches“.
ellauri008.html on line 876:

You said that giving your life up to them (them meaning all of mankind with skins brown, yellow or black in colour) was like selling your soul to a brute. You contended that that kind of thing was only endurable and enduring when based on a firm conviction in the truth of ideas racially your own, in whose name are established the order, the morality of an ethical process. We want its strength at our backs, you said. We want a belief in its necessity and its justice, to make a worthy and conscious sacrifice of our lives. In other words, you maintained that we must fight in the ranks or our lives don't count. You should know who came out cleverly without singeing your wings.
ellauri008.html on line 921: Loput tuhansista tapetuista puista menee paskanjauhantaan, naistenlehtimatskuun ja ilmi- sekä piilomainontaan. Spugennäköinen Kaariposken poka Lauravaimoineen on pahimmasta päästä, vaurastuneita jenkkiasiaa ajavia niiden skeidaa jauhavia paskiaisia.

ellauri008.html on line 925: HS levittää Haju Pisilän ex-hallituxen ex-nisäministerin Myi Kakkasen kokosivun väripyllistelykuvaan kertomaan, miten kokkareiden mielestä on aivan asiallista, että kokkareet ja Kreikan hallitus on valmiit rikkomaan kansainvälistä lakia ja sopimuxia ja kuskaamaan mamutulvan Turkista takaisin kumiveneisiin ja skönelle. Koska: Erdogan haastaa nyt Eurooppaa, ja sixi on ihan oikein että meikäläiset lähtee mukaan sotimaan, koska inter arma silent leges, ettexte ole sitä lukeneet. On ihan oikein et tää rupusakki toimii tässä vähän niinkun ihmiskilpenä. Niinhän me fasistit tehtiin viime maailmansodassakin, kuskattiin Suomesta jutkuja laivalla Aatun uuneihin, ja sitä ennen lähettiin kenraali Talvelan kanssa Aunuxeen yxityisesti vähän sotimaan. Niin että ennakkotapauxia löytyy, tää on ihan normaalia menettelyä meidän puolelta. No kokkareiden ja muiden rasistien puolelta se on. Ja Herlinin konesanomat taputtaa sille karvaisia käsiä. Eipäs kun sileitä ja manikyroituja, ne karvathan on niillä matuilla.
ellauri008.html on line 929: Laura spugenpuolikas Kaariposki

ellauri008.html on line 952: resuisen spugen talouslipilaarit kolumnit.

ellauri008.html on line 974: Siinä on sulle monomyyttiä. Sais spuge pakata nyyttinsä,

ellauri008.html on line 988: Natoa, talouspakotteita, villin lännen hegemoniaa.

ellauri008.html on line 1000:

Mezä Skogen
ellauri008.html on line 1018: Lisäxi Mezä Skogen myy pääasiassa omia tuotteitaan. On tulossa oma vaatemallisto,

ellauri008.html on line 1026: Mezä Skogen on esimerkki vähittäiskaupan murroxesta.

ellauri008.html on line 1053: julman arjalaisen Harald Hårfagerin

ellauri008.html on line 1429: Oskari Onninen (s. 1991 Heinola) on suomalainen journalisti ja kriitikko. Hän kirjoittaa muun muassa Helsingin Sanomiin, Imageen, Rumbaan ja Nuorgamiin. Onninen tuli kuuluisaksi vuonna 2013 tapauksesta, jossa Cheek kielsi häntä osallistumasta tiedotustilaisuuteen, mahdollisesti negatiivisen levyarvion takia.
ellauri008.html on line 1451: Martin Heidegger oli ukin ikätoveri, omaan napaan tuijottaja, niiden napamiehiä. Kaikki lähtee musta ja siitä miltä musta tuntuu. No homomensuraltahan tämä kuulostaa, Platonin ideoita tässä tarjoillaan uudessa natsikuviollisessa leilissä.
ellauri008.html on line 1454: Heideggerin myöhemmässä ajattelussa tämä irrottautuminen kehittyi kokonaisvaltaiseksi. Se yritti ajatella uudelleen koko länsimaisen filosofisen tradition piilevät lähtökohdat ja taustaoletukset. No sekin tais jäädä yritykseksi. Mutta tämä hanke teki Heideggerista myöhemmän mannermaisen filosofisen perinteen tärkeimmän suunnannäyttäjän. Jatkakaa te vaan tonne päin, mä jään pois tässä.
ellauri008.html on line 1456: Juttuhan on niin että on aika sama mitä tuubaa gurut tarjoilee, pääasia on uusi brändi, jota seuraajat voi heiluttaa. Heideggerin brändi meni hyvin kaupaksi sotasukupolvelle, jolle maailma muutenkin oli aika mielipuoli paikka.
ellauri008.html on line 1458: Heideggerin pappa oli duunari ja suntio, vanhemmat oli hirmu katolisia. Mara kävi paavin kustannuksella koulun Konstanzissa, missä mäkin olin vuonna 70 kielikurssilla. Ei siellä puhuttu mitään Heideggeristä. Oltiin vaan et silleen, aika meni sellaiseen. No onhan olla-verbi nimenomaan kopula. (Hullua, että niin tyhjän parissa nyhjätään niin paljon.)
ellauri008.html on line 1460: Ihan kuin Eski Saarinen, Mara aiko ensin papiksi ja vaihto sitten filosofiaan. Sai sitten saarnata vapaammin ilman nuotteja. Eskille ja Maralle on yhteistä paitsi eksistenssifilosofia, myös lipilaari maailmankatsomus, jotka kaksi tapaa yhteen liittyä. Heideggeristä tuli sittemmin natsisymppari.
ellauri008.html on line 1462: Vaimo oli protestantti, ja sen mieliks ehkä Marakin sit puras käteen katolista kirkkoa. Protestanttipaikoissa se sittemmin kehitteli omat juttunsa, Hartmannin sairaalassa Marburgissa, Pulttiboisin luona. Woku syntyi vaan 30 kilsan päässä Giessenissä. Mara pysyi naimisissa koko ikänsä, vaikka taajaan bylsikin Arendtin Hannaa. Heidegger mökkeili vaimon ostamassa mökissä, patikoi ja lasketteli, kai myös luikuria vaimolle.
ellauri008.html on line 1466: Heidegger innostui hirmusesti Hitleristä, liitty puolueeseen ja pääsi sillä tiketillä yliopistonsa rehtoriksi. Tästä ei sen ope vanha jutku Husserl yhtään tykännyt. Mara ei mennyt edes sen hautajaisiin. Maran vanha panopuu, Hanna Arendt, jutku sekin, vimmastu myös. Tais Mara huomata työntäneensä heil Hitler käden pahaan paikkaan.
ellauri008.html on line 1468: Natsit itse piti Maraa joutavana suunpieksäjänä, eikä ihme, veikkohan nostaa avainongelmaksi tän: "Warum ist überhaupt etwas und nicht vielmehr nichts?" Leila Haaparanta rassu mietti tätä kuusivuotiaana taimisena, ehkä nytte emeritana vieläkin. Pian se selviää. Kysymykseen vastaa Hegel: Weil nichts existiert nicht, das Nichts nur nichtet. Hoo hoo jaa jaa, metafysiikkaa. Palataan Parmenideeseen kuin koira oksennukselle. Ei jaksa. Nyrjähtänyttä kielipeliä. Kiinalainen kissa joka huitoo ilmaa, yhden käden merirosvo ilman jackpottia. Hitler varmaan sanoi Maralle: Martin, du nichtssagender Pfurz! Ei huijannut Adlerhorstin ajattelijaa.
ellauri008.html on line 1475: Koitin lukea Martin Heideggerin Sein und Zeitiä netistä alkukielellä. Se alkaa lupaavasti:
ellauri008.html on line 1477: Sein ist der allgemeinste und leerste Begriff. Als solcher widersteht er jedem Definitionsversuch. Dieser allgemeinste und daher undefinierbare Begriff bedarf auch keiner Definition. Jeder gebraucht ihn ständig und versteht auch schon, was er je damit meint. Damit ist das, was als Verborgenes das antike Philosophieren in die Unruhe trieb und in ihr erhielt, zu einer sonnenklaren Selbstverständlichkeit geworden, so zwar, daß, wer darnach auch noch fragt, einer methodischen Verfehlung bezichtigt wird.
ellauri008.html on line 1511: - Avez vous des quois de voyage?

ellauri008.html on line 1519: Vaatteet on kertakäyttöriepuja parilla egellä.

ellauri008.html on line 1528: Suomalaiset ostaa nyt lähinnä palveluita. Garbage in, garbage out,

ellauri008.html on line 1552: hengen pitimiksi ennenkuin työntää koiranputkea.
ellauri008.html on line 1557:
Duplicity and cunning vs. courage

ellauri008.html on line 1563:
Stratagem is honourable if it succeeds.

ellauri008.html on line 1565: Tämmöistä polakki paheksuu. Tarkoitusko pyhittää keinot. Ei hemmetti, on sääntöjä. Honour on herrainvälisten gentlemanniotteluiden sääntökirja.
ellauri008.html on line 1612: Inkkareilla ei ollut habaa ja gringoilla oli liikaa voitettavaa. Maailman eli siirtomaasotien jälkeen puntit oli toisin päin, parhaat palat oli syöty ja aseistetut intiaanit hankalia, nahiskoot siis keskenään. Niitä voi paremmin ohjailla rahoittamalla diktaattoreita ja CIAn agenteilla. Tilanne on taas päällä Venezuelassa.
ellauri008.html on line 1688: Huomaa yhteys genesiksen tematiikkaan.

ellauri008.html on line 1713: geenipuulin riittävää diversiteettiä.

ellauri008.html on line 2013: Många rika västländer har upplevt mer än ett årtionde av ekonomiskt kräftgång. Utropstecken kring klimat och migration fungerar som bensin på lågorna. Bitterheten har slagit rot bland tidigare passiva samhällsskikt, som inte längre godtar långrandiga, invecklade resonemang vare sig enklare lögner från eliten: beslutsfattare, medier, experter, akademiska kretsar och andra välmående vinnare.
ellauri008.html on line 2015: Precis här ligger utmaningen: ett öppet, liberalt överklassvälde värt sitt salt måste tålmodigt utnyttja tolerans med egennyttiga argument och hoppas att liberalt besinnade influencers och eftertänksamma företagare utgår som segrare i formandet av den allmänna opinionen. Censur, stämplingar och förbud är bara en del av svaret. (Torsten Hårfager HBL)
ellauri008.html on line 2190: Oikeiston suurin ongelma on, et rahantulo laahuxelta

ellauri008.html on line 2217: Ja ääliöitä, samat virheet niillä on jo geeneissä,

ellauri009.html on line 67:
  • Overlap of adult generations
    ellauri009.html on line 75: Ohoo! Sosiaalisuuden iso ongelma on sisäsiittoisuus. Siihen(kin) käytetään lisääntymistyönjakoa, häälentoja, haaremeita, reviirejä ja vihollisuuxia. Nuorten karkotus ja kolonisaatio palvelevat samaa. Reviiri käy ahtaaxi. Ihmiset harrastaa kaikkea tätä. Ihmisellä omaisuus on reviiri. Nää on mun maita, mä myrkytän noi oravat. Get off my property!
    ellauri009.html on line 93: Ihmiset (apinat) on presocial. Puuttuu lisääntymistyönjako meillä tällä haavaa, saa rupusakki lisääntyä, jos maxaa jaxavat. Kunhan rikkaus kasaantuu, ehkä tulee taas naimakielto köyhille. Niinkuin oli orjilla, piioilla ja rengeillä.
    ellauri009.html on line 99: Mut tää on biologinen ajatusvirhe! ihmisillä ei voi tuijottaa biologiaan, ihminenhän korvaa geenejänsä meemeillä. Kyllä tällä tulkinnalla ihminen on sosiaalisin kaikista eläimistä. On enää vaan yxi jättimäinen pörisevä ihmispesä, kaikkien aikojen dyssosiaalinen dystopia.
    ellauri009.html on line 127: Onko kukaan vetänyt loppupäätelmää kasautumisesta? Kun kapitaali ei enää tarvii laboria, ei edes kuluttajixi? Kun niillä ei enää ole ostovoimaa, niistä ei ole enää mihinkään. Mänkööt vaan rupusakki huuthelekkariin, me ja ropotit pärjätään keskenämme. Siitä sit vasta maailmansota tulee, oikea harmageddon. Osattomat näyttävät mistä kana kusee. Tai sitten ei. Ylen surullisilta vain ehkä näyttävät. Kunnon vallankumouxet alkaa, kun joku ennen mitätön porukka vahvistuu. Heikot ei ala vallankumouxia, ne hävii niitä. Usein ensin hävitään sota herrojen kesken tai ulkomailla, aloitettu kansan napinan vaientamisexi (ulkoinen vihollinen saa unohtamaan sisäisen, sitäpaitsi sota on jännittävä lottoarvonta, oiva mahis säätykiertoon). Tappion kärsinyt vanha valta kaatuu, tulee uusi sortaja tilalle. Ihan kuin de Waalin apinoilla.
    ellauri009.html on line 136: Rikkaan etuako palvelee myös abortinvastustus? Konservatiivista se on ainakin. Suurin osa ei-toivotuista raskauxista tulee köyhille, jotka siitä köyhtyy lisää. Senkötautta oikeistoäijät vastustaa aborttia että prolet lisääntyis, pysyis proleina, siis köyhinä, ei pääsis joholle? Isot perheet köyhille, niin pysyy naiset kotona, miehet nostoväkenä. Ei ala rotinkaiset kukkoilla. Ei tunnu uskottavalta. Tää ois sukupolvien välistä kilpailua. Voisko itiöemät itiöitä noin paljon vetää nenästä? Lisääntyminen on kuitenkin päävoitto geenilotossa.
    ellauri009.html on line 140: Uskottavampi selitys on sukupuolten välinen kilpailu. Abortinkielto antaa raiskauxelle puhtia, miehille väkisinpanon kertoimet siitä tuntuvasti paranee. Kannattaa raiskata, rangaistuxen uhallakin, jos Darwin palkitsee. Miehet haluu mieluusti nussia opportunistisesti. Lastenhoitotaakka jää vastapuolelle, geenit levii ilmatteexi. Artisti maxaa, lue nainen.
    ellauri009.html on line 354: USA ostaa pilkkahintaan Argentiinan hopeat.

    ellauri009.html on line 359: sai siitä kiinalaisilta beaucoup d'dargent.

    ellauri009.html on line 372: viimeinen harmageddon veli vastaan veli hopea.
    ellauri009.html on line 666: What is a conviction? A particular view of our personal advantage either practical or emotional. (Conrad 164)
    ellauri009.html on line 688:

    Osa näistä on yhden hengen pelejä, osa kahden kauppoja, pahimmat uhmaa kolmatta tahoa eli johtoporrasta. Kaikista on ikäviä seurauxia pesän menestyxelle ja ne vaarantaa yleistä nokintajärjestystä, eli jälleen johtoporrasta.
    ellauri009.html on line 1443: Mut asiaan. To business! Eläköön se pieni ero! Mikä on se ero jota tässä haetaan, apart from the obvious? Mikä malli on uhanalaisena? Vielä kysyt, siitähän on valtava kirjallisuus. Miehet ovat perseestä, naiset anuksesta. Miehet metästää, naiset hoivaa. Miehet istuu tupakalla miesten talossa, ottaa neuvoa antavia neuvostossa. Naiset kuokkii peltoa lapset selässä, käy kaupat, tekee perheelle hyvää mättöä, siivoilee. Odottaa miestä kotiin ohkasessa nailonnegligeessä. Mies pesee auton ja vaihtaa lamput.
    ellauri009.html on line 1445: Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. Me miehet halutaan olla Harald Hirmuisia, ei mitään ämmiä. Hyviä jätkiä, äijämiehiä, ei mitään vegeneitejä, Jone Nikuloita. Hei jäbät! Jatketaan vaan entiseen malliin. Silloin on maailma mallillaan.
    ellauri009.html on line 1557: Harmageddonin liikekannallepanot on vireillä.

    ellauri009.html on line 1845: Silloin jengistä tulis käytännössä monisoluinen organismi. Kaikilla samat geenit, ei synny kilpajuoxua. Kaikki käyttäs samaa hammasharjaa ja lainais kalsareita.
    ellauri009.html on line 1853:

    • Meemit vastaan geenit
      ellauri011.html on line 44: The very knowledge that he lived in vain,

      ellauri011.html on line 403: älä suuhun tunge noin, virityksiä sählää.

      ellauri011.html on line 493: Paulo Coelho syntyi melkein kuolleena, selvisi elolle. Bugger it. Sen tuotanto on kyllä kuolleena syntynyttä. Hengetöntä henkimaailman asiaa.
      ellauri011.html on line 518: The Alchemist has now sold over 65 million copies and has been translated into a record 80 languages, entering its name in the Guinness World Record for the most translated book by a living author in 2003.
      ellauri011.html on line 529: • In 2016, a Sydney-based jewelry designer, Laura Byrne, claimed that Coelho took a quote that she posted on Instagram in 2014 and used it as his own by posting it to his social media page on January 6, 2016.
      ellauri011.html on line 554: Patun vanhemmat oli katolisia, luki sille lakia ja profeettoja, pani sen terapiaan, kun se ei mennyt oikixeen. Ei parantunut, karkaili mielisairaalastaan. Tahtoivat köyhän juristin, tuli upporikas hippi. Otti mömmöjä, säkeili vaikutuksen alaisena, on nyt influensseri. On itseilmoittautunut harras katolinen, mut paavi paheksuu sen new age hörhöä. Paheksui varmaan äiskäkin.
      ellauri011.html on line 560: His work has been published in more than 170 countries and translated into eighty languages. Together, his books have sold in the hundreds of millions. On 22 December 2016, Coelho was listed by UK-based company Richtopia at number 2 in the list of 200 most influential contemporary authors.
      ellauri011.html on line 566: In his central figure, not-quite-Paulo, he has created (I imagine by mistake) a devastating portrait of a man whose stock in trade is spirituality but who is worldly to his very toenails, exquisitely attuned to his own status. He is constantly reminding himself how many books he has sold, how many languages they have been translated into, and that he is 'despite all the adverse reviews, a possible candidate for a major literary prize'. When he takes up with another woman (strictly to dispel the Zahir, of course), he chooses a successful French actress of 35, on the grounds that she was the only candidate to enjoy his status, 'because she too was famous and knew that celebrity counts'. Celebrity is an aphrodisiac. 'It was good for a woman's ego to be with a man and know that he had chosen her even though he had had the pick of many others.' And the man's ego, does that come into it? Not-quite-Paulo is too gallant to reveal his own age, but if he is indeed a refraction of the author then he is 20 years Marie's senior. It's adorable that he should regard himself so solemnly as the trophy in this pairing.
      ellauri011.html on line 670: ilmestyy kanin hengentuote, vaikka yhä hipahtava.

      ellauri011.html on line 702: Tulee mieleen vähän kansakoulun lukujärjestys. Paavo terottaa että kaikille ei ole suotu samoja hengenlahjoja, vaikka kaikki ollaan toki tärkeitä ja toimitaan samassa tiimihengessä voidellun vainaan ruumiinosina, Corpus Christin tappajat kuin el Zorrossa. Paskaduunitkin on hienoja ja pyllynreikä arvostettu elin, elintärkeä ratas kokonaisuudessa, just six pidettävä pöksyissä visusti piilossa. (Onko reikä elin? Rattaanmuotoinen se on ainakin. Paavalille rakas.) Paavi Paavali rakentaa jo tässä kirkkoa.
      ellauri011.html on line 720: Ida Åhman ruotsinsi Wilhon voittosanomat. Vinstnyheter. Nej vänta, segerbudskap.
      ellauri011.html on line 732: genom at ha en liten utomhussexa.
      ellauri011.html on line 794: No mikäs on sit loppuvitsi, kirjan opetus? Se että lempi ompi vapaata, free of charge. Ainakin vaurastuneille setämiehille.
      ellauri011.html on line 824: idealismin Marx, Engels ja Lenin.

      ellauri011.html on line 908: Diogeneelle ja hipeille on yhteistä koreilu, ylpeys ekstra valkkaamistaan reikäisistä hyntteistä. Vaateaatteita. Turhamaisuus paistaa nutun reijistä. Asuu ruukussa mut portin lähellä et se takuulla huomataan. Ei jää lyhty vakan alle, raotetaan ovea, lauletaan hare krishnaa kovaa kadulla vaikka nakuna et jengi varmasti kattoo ja hämmästyy. Ei olla epikuurolaisia sanan alkuperäisessä merkityksessä, vaan nykyisessä. Diogeneskin ansaitsi tienestinsä mainonnalla, se piti koulua. Samoin Epikuros. Salattuja eläimiä just joo.
      ellauri011.html on line 918: Meanwhile, she thought to herself: Hmmm, the others must have noticed that I feel different. What a wonderful thing it was, to be able to love. It's what makes us remember our mission on earth, our purpose in life. [A full page follows of this sort of dithyramb. Another solo aria starring Paulo.]
      ellauri011.html on line 989: Vintage sale, colour postcards cheap from last century.

      ellauri011.html on line 1050: 22 kg * 43 Ke/kg kullan nykyhinnoilla, eli vähän alle 1M euroa, jaettuna 281 hengellä tekee alle 3400e per henki, kuukauden tienesti nykyisillä keskipalkoilla. Jos sen sijoittais vaikkapa Kani Oy:n osakkeisiin 10% tuotolla, siitähän tulisi, hetkinen, melkein euro päivässä, miinus verot. Kelpo eläke.
      ellauri011.html on line 1064: Täs näyttääkin olevan ekvivokaatio sanojen paha ja hyvä suhteen. Narsistia matoa kiinnostaa vaan paha ja hyvä mulle itelle, siis kiva vastaan kurja, eli siis voitto ja tappio yhden hengen pelissä. Sen pelissä ei oikeastaa ole edes muita pelaajia, se pelaa yksisteen luontoa vastaan. Luonto on kaikki muut kuin se ize kimpassa, jotka koittaa estää sitä voittamasta kaikkea, tahalteen tai vahingossa ihan sama. Kaappi johon lyön otsani on ilkeä, se ansaizee nyrkistä, ja saa. Tää on alkeellista.
      ellauri011.html on line 1066: Kohelo myllää tän tyynesti yhteen moraaliseen hyvään ja pahaan, eli ilkeyteen ja kiltteyteen, joka koskee kahden tai useamman hengen pelejä. Tyyppi on ilkeä tai kiltti sellaisessa pelissä ihan tahalteen, jos peli on nollasumma tai ei ainakaan win-win, silloin toinen tieten tahtoen koittaa vähentää toisen voittoa, koska toisen voitto on sen oma tappio. Tää on eläimellistä. Ja darwinistista.
      ellauri011.html on line 1070: Tai nilkkimäistä. Tää on vähintään kolmen hengen peli, triangelidraama, kaksi saajaa ja yksi jakaja. Se jakaja on joko joku kiltti isä (niin, harvemmin niinkuin meillä äiti), rikas joka antaa omastaan, tai joku nilkki, palkattu erotuomari. Sillä on valta, voima ja kyseenalainen kunnia.
      ellauri011.html on line 1074: Kohelo mato narsisti pohdiskelee teodikeaa, mix mulla kävi hurja pulla ja muilla vähemmän, ei että valittaisin, kysyn vain lukijoiden puolesta. Mul on kivaa, mä oon kiltti, mut onx se reilua? No kaikki ei voi ansaita vitusti enemmän kuin muut, se on vaan niin. Suurin osa lukijoista joutuu kohtaamaan kaikki ne vaikeudet joita kohtaavat (häh?), joita elämä ja muut ihmiset kohtelevat usein epäoikeudenmukaisesti ja joiden on taisteltava pystyäkseen maxamaan lasten koulunkäynnin ja ruokapöydän antimet. Nekin haluaisi lähtee vetään kuin kani kultaharkkoineen. Osaansa tyytyväinen, henkisesti köyhä väki. Vitun kohelo, hengen pohatta.
      ellauri011.html on line 1078: Perinteinen vastaus teodikeaan on et sullon kurjaa, koska sä oot ollut ilkeä, tai josset sä, niin sun esi-isät, oliko se kolmanteen vai neljänteen polveen saakka. Tää selittää miks pikkuvauvoillekin voi käydä kalpaten. Kaikilla on kurjaa, koska me ollaan perusilkeitä, perisyntisiä, se on ihan geeneissä. No sehän on ihan totta, paitsi toi "koska" sana. Ei se ole mikään rangaistus eikä vika, se on tän elämisen piirre. Eikä me aina olla ilkeitä, enimmäkseen vaan silloin kun on jotain kilpailtavaa, eli nollasummapeliä. Vatsa täysinä ja pussit tyhjinä voidaan olla kilttejä. (Naisille myös pussit täysinä.)
      ellauri011.html on line 1082: Mut lapsilla on myös näitä primitiivisempiäkin kysymyxiä, ajatusvirheitä, niinku minne pimee menee kun tulee valosaa, tai minne ihminen menee kun se kuolee. Näiden kysymysten premissit ei ole kunnossa. Pitäis sanoa kuin Eski: hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne. Tai kuin Wittgenstein: kieli on niissä mennyt lomalle. Syytä kysyä kuin Saku: Paraneekohan mun kieleni. Tuskinpa. Uusia lapsia syntyy sieltä toisesta päästä koko aika, varustettuina samanlaisilla mielillä ja kielillä. Koko touhu alkaa alusta, koska moraali ei ole geeneissä. Se on moraalille määritelmänomaista, moraali on meemejä.
      ellauri011.html on line 1136: Eli hyviäkö vai pahoja, who cares, se on jo ihan unohtunut, ja rohkeuskin on kyseenalaista. Pelosta tulee salonkikelpoista, kun sen nimexi pannaan izehillintä. Niinkuin imugeeni Savvalla, jonka teki mieli myydä usko kullasta, mut hillizi izensä, teki mieli panna kokottia, mutta hillizi izensä, ja teki mieli sanoa rumasti ikävälle ihmiselle, mut hillizi izensä kuin Pirkko, ei sanonut mitään, oli ihan hiljaa.
      ellauri011.html on line 1241: USAn presidentti pilkkaa julkisesti aspergerlasta ja lupaa kiihdyttää ekokatastrofia. Jakaa kamuilleen lupia viimeisten isojen eläinten tappamiseen.
      ellauri011.html on line 1336: The emergence of public opinion as a significant force in the political realm can be dated to the late 17th century. However, opinion had been regarded as having singular importance since far earlier. Medieval fama publica or vox et fama communis had great legal and social importance from the 12th and 13th centuries onward. Later, William Shakespeare called public opinion the "mistress of success" and Blaise Pascal thought it was "the queen of the world".
      ellauri011.html on line 1338: In his treatise An Essay Concerning Human Understanding, John Locke considered that man was subject to three laws: the divine law, the civil law and most importantly in Locke's judgement, the law of opinion or reputation.
      ellauri011.html on line 1354: Julkinen mielipide on apinoiden punaisesta perseestä. Ja hitsi se toimii! Julkkikset saa paljon helpommin punaista persettä kuin tavikset. Tosin tää ei takaa kestävää onnea, niinkuin ei monet muutkaan asiat jotka tulee laulaen. Niillä on taipumus myös mennä viheltäen. Mutta se takaa maistuvia hetkiä, kuten taannoinen hampparikiska Kouvolassa, joka myi takaa maistuvia burgereita.
      ellauri011.html on line 1356: The success of Julie delighted Rousseau; he took pleasure in narrating a story about how a lady ordered a horse carriage to go to an Opera, and then picked up Julie only to continue reading the book till the next morning. So many women wrote to him offering their love that he speculated there was not a single high society woman with whom he would not have succeeded if he wanted to.
      ellauri012.html on line 62: "Kaniloruilla" Carlson pruuttaa ratsastamansa haiku- hevosensa pysähdykseen, ja kääntää suuntansa kohti poliittisempaa, modernin jälkipalaleivosreseptien rytmityksen tahdittamaa sanavalssia, josssa Sakua kuin kanejakaan ei enää ole - aivan kuin Carlson heittäisi lukijoilleen murtolukuista eksistentialismia keskisormena vallitsevalle sanskriittisjugendilaiselle tavutukselle. Kuka tässä ny onkaan šeikspiär? tämä itsessään takkuaa tämä haastattelu vai mikä nyt olikaan
      ellauri012.html on line 200: And so easy to forget

      ellauri012.html on line 295: Uskonto käskee mun tavoitella hyvettä koska mulla ei ole enää mitään saatavana rakkaudelta. Mutta rakkaus vallitsee yhä mun mielikuvitusta ja viihdyttää menneillä nautinnoilla. Muisti toimii mun rakastajattarena. Vanhurskaus ja velvollisuudentunto ei aina seuraa eläkkeelle menosta; autiomaassakin kun taivaasta ei tule mannaa, sitä halaa mitä ei enää saa. Yksinäisyyden herättämät himot täyttää nääkin maisemat kuolemalla ja hiljaisuudella; harvoin täällä tehdään mitä pitäisi, harvoin palvotaan vain jehovaa. Jos mä oisin tiennyt tän aiemmin, oisin opettanut suakin paremmin. Sä sanot mua sun mestariksi; totta on että sut uskottiin mun huostaan. Mä näin sut, koitin tosissani opettaa sulle kaiken maailman tieteitä; se maksoi sulle neitsyyden ja mulle vapauden. Sun sedästä, joka tykkäs susta, tuli mun vihollinen ja se kosti mulle. Jos olisin munat menetettyäni lakannut rakastamasta sua, olisi se ollut joku lohtu. Konnat oisi antaneet mulle saman onnen mihkä Origenes pääsi omin käsin vaikka ilman lupaa. Kyll on kurjaa! Tunnen itseni syyllisemmäksi nyt sua ajatellessani itku kurkussa kuin silloin kun panin sua täysissä voimissa. Mä mietin sua koko ajan; mä muistan koko ajan sun hellyyden. Tässä kunnossa, herran pieksut! jos juoksen sun alttarille, ja pyydän sua mua säälimään, miksei hengen kestoliekki kuluta tarjottua uhria? Eikö nää mun katumusharjoitukset kiinnosta taivasta pätkän vertaa? Mutta taivas on yhä taipumaton, koska mun himo on vielä elossa; tuli on vaan pettävien hiilten peitossa, eikä sitä sammuta kuin joku poikkeusarmahdus. Ihmisiä käy pettäminen, mut millään et huijaa jumalaa.
      ellauri012.html on line 301: Kyl rakkaus on sitten vittumainen homma! Ja kylläpä hyve on on arvokasta ihan omaa rauhaa ajatellen! Muista meidän intohimon hurjastelut, arvaa mun kauhistus; laske mukaan sun omat huoles, meidän ongelmat; heitä vaikka nää kaikki pois debetin puolelta ja ota krediittinä huomioon vaan rakkauden hellyys ja nautinto. Miten vähän siitä tulee! Ja kuitenkin me kaivataan noita varjomaisia alkuajan nautintoja niin sikana, ettei voida olla kirjoittamatta toisillemme, vaikka ollaan puettuna tuhkaan ja säkkikankaaseen. Me oltais hurjasti onnellisempia jos nöyristely ja kyynelehdintä takais pelastuksen. Nautinnonrakkautta ei saa juuritetuksi sielusta muuten kuin pinnistelemällä ihan raivona; sillä on niin kova puolustusasianajaja sydämessä, että meidän on vaikee siitä itseämme tuomita. Miten mä voin kauhistella syntejäni jos niiden kohde on mulle aina reilu? Miten mä voin erottaa rakastamastani henkilöstä vihattavan rakkauden? Riittääkö itkemäni kyynelet saamaan mut sitä vihaamaan? En tiedä miten mutta rakastetun itkeminen on aina jotenkin myös ihanaa. On vaikea erottaa surustamme katumuksen ja kaipuun osuuksia. Rikkeen ja rikoksen kohteen muistot on liian lähellä toisiaan. Ja rakkaus jumalaan ei tee tyhjäksi rakkautta sen luomaan.
      ellauri012.html on line 347: Eikö sun tehtävä ole tehokkain kehotuksin valmistella mua siihen isoon kriisiin, joka koettelee vahvintakin mieltä? Eikö sun pitäisi vastaanottaa mun viimeiset henkäykset, hoidella mun hautajaiset, pitää mulle muistopuhe arkulla? Kuka muu kuin sinä voi mua suositella yhtä vahvasti jumalalle, ja rukouksilla saatella lupauksen tehneitä sieluja yläkerran saleihin? Kyllä me odotetaan sulta sitä, isä hyvä. Sen jälkeen saat olla rauhassa näiltä epäilyksiltä jotka nyt sua kiusaa, ja voit lähteä vaivatta milloin vaan jumala niin toivoo. Tulet perässä sitten tyytyväisenä kaikkeen mitä teit, ja varmana autuudestas. Mutta siihen saakka älä helvetissä kirjoita mulle noin karseita juttuaja, sillä meillä on täällä ihan tarpeeksi kurjaa muutenkin, ei tänne tarvita enää lisäahdistusta. Meidän elämä on täällä vaan pitkitetty kuolema, miks sä nopeutat sitä? Meidän nykyiset kurjuudet riittää jutuntyngäksi ihan hyvin, pitääkö tulevaisuudesta noutaa vielä lisää? Kyllä miehet on sitten ääliöitä, sanoi Senecakin, kun ne tekee tulevista kurjuuksista nykyisiä, ja keksii ongelmia ennen kuolemaa jotka vie elämästä kaiken ilon.
      ellauri012.html on line 349: Kun olet vaeltanut vaellukses loppuun täällä alhaalla, sanoit että haluut tulla haudatuksi Parakleteen tontille, jotta sä olisit aina mun silmien alla ja mielessä. Luulitko että sun mun mieleen kaivertamat jäljet voi koskaan kulua jäljettömiin, tai että mikään ajan kulu voi kuluttaa pois sun hyväntekeväisyyksien muiston täältä? Ja milloin mä ehtisin noita sun vaatimia rukouksia pomiloida? Hemmetti! Mulla on sillon tuhat muuta huolta, sillä semmoinen onnettomuus ei jättäisi hetken rauhaa. Voiko mun heikko järki kestää sellaista runkutusta? Kun mä olen hulluna ja raivoon taivastakin vastaan, mä en pehmitä sitä mun huudoilla, vaan haastan sitä haukkuen. Miten mä sit rukoilisin ja miten kestäisin suruani? Mä lähtisin mieluummin messiin kuin järjestäisin sun hautajaisia. Sua varten, Abelard, mä elän, ja jos sut temmataan pois multa, ei mulla ole mitään käyttöä mun kurjille päiville. Aargh! Mitä valituksia mä voisin tehdä jos taivas julman säälin vallassa säästäisi mut sillä hetkellä? Kun mä vaan ajattelenkin tätä viimeistä eroa, mä tunnen kaikkia kuoleman tuskia; millaista se sitten tulee olemaan jos se kauhea hetki joskus koittaa? Älä hittovie tunge mun mieleen niin surullisia ajatuksia, jos et rakkaudesta niin edes säälistä.
      ellauri012.html on line 359: On tosi vaarallista suurmiehen langeta naisten pauloihin! Sellaisen pitäisi pienestä pitäen tulla puudutetuksi meidän houkutusta vastaan. Kuule poika, sanoi entinenkin viisas mies, kuuntele ja pidä nämä ohjeet; jos kaunis nainen yrittää vilkkusilmin iskee sut, älä anna periksi näille rumille kotkotuksille; hylkää myrkky jonka se tarjoilee, äläkä lähde polulle sinne yhteen paikkaan minne sut se veisi. Se pesä on sisäänpääsy tuhoon ja kuolemaan. Mä on pitkään tutkinut tätä asiaa, ja huomannut, että kuolema on vähemmän vaaraksi kuin kauneus. Se on vapauden haaksirikko, kohtalokas naru, josta on mahdotonta päästä irti. Just nainen suisti ekan miehen paalupaikalta, johon taivas oli asettanut sen; oliosta joka oli luotu hauskuttamaan sitä, tuli sen lankeemuksen syy. Ajattele miten kivaa ois ollu Simsonista jos sillä ois ollut vastustuskyky Delilalle samoin kuin filistealaisten aseille. Mut nainen riisui siltä kaikki paitsi sen paljaan aseen, vaikka se oli päihittänyt kokonaisen armeijan. Se joutui vihollisten käsiin ja menetti silmänsä, pääsytien miehen päähän; hulluna ja epätoivoisena se kuoli ilman muuta lohdutusta kun että sai mukaansa tuhoon nipun vihollisia. Salomo pani hetkeksi kaniin jehovan jotta pääsis naisten suosioon; kunkku jonka viisautta prinssit tuli kaikkialta ihailemaan, jonka jahve oli pannut rakentamaan temppelin, lakkas käyttämästä alttareita jotka oli pystyttänyt, ja meni niinkin pitkälle että poltti suitsutusta pahvikuville. Jobilla ei ollut ketään niin julmaa vihollista kuin sen vaimo, kyllä se saikin kärsiä siltä ikävyyksiä. Paha henki joka julistautui Jobin vainoojaksi käytti naista välineenä sen mielenrauhan järkyttämiseen.
      ellauri012.html on line 387: Mut mut: mikä salainen huoli nyt nousee mun sieluun - mikä loppuun ajattelematon tunne nyt nousee joka vastustaa mun lupausta olla huokailematta Abelardin perään? Voi taivas! eks mä ookkaan päihittänyt mun rakkautta? Heloise sä onneton! niin kauan kun sulla henki pihisee sun pitää nähtävästi rakastaa Abelardia, niin on päätetty. Itke vaan kurja ämmä, sillä tätä parempaa tilaisuutta siihen tuskin tarjoutuu. Mun pitäis kuolla surusta; armo oli jo kerran ohittanut mut, ja sit mä lupasin olla sille uskollinen, mut nyt mä olen taas kerran pettänyt lupaukseni, ja armo on taas uhrattu Abelardille. Tää pyhäinhäväistys kyllä jo saa kupin kaatumaan. Miten mä voin tän jälkeen enää toivoa et jumala aukasee mulle aarrearkkunsa, sillä mä oon ihan väsyttänyt sen. Aloin loukata sitä heti ekasta hetkestä kun näin Abelardin; onneton sielun veljeys sai meidät ryhtymään luvattomiin panopuuhiin, ja jumala lähetti roiston erottamaan meidät puukolla. Mä valitan tätä onnettomutta, mutta jumaloin sen syytä. Aargh! mun pitäisi pitää tätä onnettomuutta taivaan lahjana, se ei hyväksynyt meidän liittoa ja erotti meidät, ja mun pitäisi pinnistää et saisin mun tunteen loppumaan. Eikö olis paljon parempi jos unohtaisin kokonaan sen kohteen, enkä jättäisi mieleeni mitään muistoa joka on fataali mun rauhalle ja pelastukselle? Herra varjele! pitääkö Abelardin kummitella mun ajatuksissa iän kaiken? Enksmä koskaan pääse vapaaksi lemmen kahleista? Mut ehkä mä pelkään ihan turhaan; ohjaahan hyve nyt kaikkia mun akteja ja ne on kaikki armon huostassa. Siis pelko pois, Abelard; ei mulla enää ole noita tunteita joiden kuvaaminen mun kirjeissä sai sut niin hermoksi. En mä enää yritä, kertomalla noista hyvistä hetkistä jotka rakkaus meille jakoi, herättää mitään syyllistä tunnetta jota sä voisit tuntea mua kohtaan. Mä vapautat sut kaikista sun valoista; unohda rakastajan ja aviomiehen tittelit ja jätä vaan toi iskä. Mä en odota sulta enää muuta kuin lempeitä nuhteita ja kirjeitä jotka pitää yllä rakkauden loimua. En vaadi sulta muuta kuin hengellistä neuvontaa ja terveellistä kuria.
      ellauri012.html on line 422: Haluisitko et mä tukehdutan mun pyhän hengen tulen? Pitäiskö mun sua rauhottaaksesi kuivata noi kyyneleet mitkä paha henki panee sut tiristämään - onks tää mun mietintöjen palkinto? Ei, ollaan kovempia meidän päätöksissä; me ei menty luostariin muuten kuin vaan valittamaan syntejä ja päästäksemme lopuksi taivaaseen; annetaan siis olla ja heittäydytään jumalan laskuvarjon varaan.
      ellauri012.html on line 428: Vaikka kuinka täydellinen olisi, voi langeta kiusaukseen, ja hyödylliseenkin sellaiseen. Eikä ole ihme ettei siitä koskaan vapaudu, koska kiusauksen lähde on sussa itsessä; tuskin yhdestä pääsee niin toinen alkaa ahdistaa. Se on aatamin perikunnan osa, niillä pitää olla aina jotain kärsittävää, koska ne on tulleet alas puusta ja menettäneet kädellisen onnensa. Turhaan luuulemme että pääsemme kiusauksesta edes karkuun juoksemalla; ellei kärsivällisyyttä yhdistä nöyristelyyn, turhaaan kidutetaan itseämme. Ei kannata yksin yrittää, on paras pyytää apu yläkerrasta.
      ellauri012.html on line 503: For tårer og klager og anden art af sønderknuselse, som vi andre sætter så højt, har de danske i den grad afsky, at man hverken har lov til at græde over sine synder, eller over sine kære afdøde. (Adam af Bremen: De Hamborgske ærkebispers krønike)

      ellauri012.html on line 504: Ploven og de to sværd. En bog av Ebbe Reich som jeg fandt på hylden til forkastede bøger. Jeg er ploven. Ikke lige skarp, og mindre farlig.
      ellauri012.html on line 624: Après ces instructions, qui doivent tenir la première place, je crois qu’il n’est pas inutile de laisser aux filles, selon leurs loisirs et la portée de leur esprit, la lecture des livres profanes qui n’ont rien de dangereux pour les passions : c’est même le moyen de les dégoûter des comédies et des romans. Donnez-leur donc les histoires grecques et romaines ; elles y verront des prodiges de courage et de désintéressement. Ne leur laissez pas ignorer l’histoire de France, qui à aussi ses beautés ; mêlez celles des pays voisins, et les relations des pays éloignés judicieusement écrites. Tout cela sert à agrandir l’esprit, et à élever l’âme à de grands sentiments, pourvu qu’on évite la vanité et l’affectation.
      ellauri012.html on line 628: Je leur permettrais aussi, mais avec un grand choix, la lecture des ouvrages d’éloquence et de poésie, si je voyais qu’elles en eussent le goût, et que leur jugement fût assez solide pour se borner au véritable usage des choses ; mais je craindrais d’ébranler trop les imaginations vives, et je voudrais en tout cela une exacte sobriété : tout ce qui peut faire sentir l’amour, plus il est adouci et enveloppé, plus il me paraît dangereux.
      ellauri012.html on line 674: Tää lainaus on Ransulta. Descartesille (joka kuoli Ransun ollessa jo putkessa) geometria oli paras argumentti taivaan puolesta. Kolmionsa kullillakin, joku tykkää sileistä, joku karkeekarvaisista. Ransu oli 30v tyttötutkielmaa tehdessä. Saattoi surtuutti sillä teltata, tehdä kartion rippituolissa. Niinkuin sittemmin Julien kotiopettajalla Saint-Preuxlla.
      ellauri012.html on line 676: Ransu toimi tuonnempana delfiinien kotiopettajana. Mun esisetä Fredrik Ferdinand kotiopetti sukulaispoikiaan Vaasan prinssejä. Mulla on tussari, jonka se sai pojilta lahjaxi. Oonhan mäkin eräänlainen kotiopettaja, kotosalla ohjasin kiinattaria, toinen oli keisarin tytär n:nnessä polvessa. En tosin Ransun kirjasta. Enkä geometriaa. Olin siinä huono. Mä oon 66v. Ransu kuoli 63v. Descartes oli Kristina-tädin kotiopettaja, kuoli Tukholmassa 53v. Descartes on haudattu Adolf Fredrikin kirkkoon. Tussarissa on kahen kunkun nimikirjaimet, AF, FA ja kolme kruunua. Aika halpa.
      ellauri012.html on line 802: Istuu yxin kahden hengen paikalle.

      ellauri012.html on line 830: Somaliassa on menossa luova tuho. Tit for tat klaanimeininki vaihtuu kipuillen keskusjohtoisempaan kapitalistiseen enemmistödiktatuuriin. Kasvoton globaalinen markkina tulee vaihtokaupan tilalle. Se on edistystä. Lipilaarit minä ensin -arvot korvaa me-hengen ja sakinhivutuxen. Siinä päitä kyllä putoilee. On muuallakin pudonnut niin monta kertaa ennenkin. Tän tuhon käy joka paikka läpi vuorollaan. Markkinatalouden voittokulkua kohti kurimusta ei voi estää.
      ellauri012.html on line 832: Klaanit ja konekiväärit ei sovi yhteen. Heimomeininki perustuu tehottomaan talouteen, se toimii vaan kamelien ja sapelien voimalla. Nyt kun päästään teollisesti tappamaan, vuotaa veri liian vuolaasti. Rajakärhämistä tulee sisällissotia ilman rajoja. Ennen kärhämöitiin ensin ja mentiin sitten ristiin naimisiin. Nyt se ei enää tule kyseeseen. Verivihollisista jää vaan verisiä kasoja. Omat lehmät purevat. Siyad Barren joukkohautoja ja ruumisröykkiöitä löytyy Hargeisasta.
      ellauri014.html on line 36: Lainasin Pamela piukkapepun kirjastosta. Sen esipuhe oli paksulti alleviivattu ja merkitty huutomerkein. Joku on kai lukenut tän tenttiin - vittuako typeryxet alleviivaa kirjaston kirjoja? ei siitä ole mitään apua! Wäinö mainitsee siinä kiittävään sävyyn Paul Bourgetin. Ai kenet, kysyt ehkä, niin minäkin. Katsoin Wikipediasta. Wannabe-julkkistyrkky viisinkertainen melkein-nobelisti, agnostikko, joka palasi katoliseen uskoon romaanissa Le Disciple. Se oli Gladstonen mielikirjoja. Russell pelkäsi Gladstonea pikkupoikana. Ei varmaan ollut Russellin mieleinen kirja. Bourget oli ollut sielun hienoudessa edellä ihailijattariansa, Wäiskin mielestä. Samaa ei voinut sanoa Richardsonista, joka ainakin Fieldingin leirissä kuvattiin pieneksi, punakaksi, turhamaiseksi, arkipuheiseksi pikku mieheksi. Tuntuuko jo pientä narsistisen setämiehen hajua? - Asiasta 3:nteen, kuppainen Kasimir Leino kirjoitti kalikkarunon Gladstonen kunniaxi, verraten sen Irlannin kohtelua suomen sortoaikaan.Sellainen HINOA JOHN -vittuilu Paulille tussilla Johnin oveen. No Pohjois-Irlannin Karjalaa ei sentään antanut Gladstone takaisin. Sattui silmiin, kun koitin löytää tietoa Kasimirin kupasta.
      ellauri014.html on line 53: P.S. Oiskohan tää kiva: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. Siitä vois löytää lisää snobbailtavaa.
      ellauri014.html on line 74: I started going to see The Beatles in 1961 when I was 14 and I got quite friendly with them. If they were playing out of town they’d give me a lift back home in their van. It was about the same time that I started getting called Polythene Pat. It’s embarrassing really. I just used to eat polythene all the time. I’d tie it in knots and then eat it.
      ellauri014.html on line 79: The Tirukkural (திருக்குறள், literally Sacred Verses), or shortly the Kural, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 couplets or Kurals.
      ellauri014.html on line 89: Pamela; or, Virtue Rewarded is an epistolary novel by English writer Samuel Richardson, a novel which was first published in 1740. It tells the story of a 16-year-old maidservant named Pamela Andrews, whose employer, Mr. B, a wealthy landowner, makes unwanted and inappropriate advances towards her after the death of his mother. Pamela strives to reconcile her strong religious training with her desire for the approval of her employer in a series of letters and, later, journal entries, addressed to her impoverished parents. After various unsuccessful attempts at seduction, a series of sexual assaults, and an extended period of kidnapping, the rakish Mr. B eventually reforms and makes Pamela a sincere proposal of marriage. In the novel's second part, Pamela marries Mr. B and tries to acclimatize to her new position in upper-class society. The full title, Pamela; or, Virtue Rewarded, makes plain Richardson's moral purpose. A best-seller of its time, Pamela was widely read but was also criticized for its perceived licentiousness and disregard for class barriers.
      ellauri014.html on line 127: Pamela on Amnonin ja Tamarin tragediasta tehty komedia, toisen Samulin kirja onnellisella lopulla. Taavetin poika Amnon, Tamaran velipuoli törkimys otti Tamara takapepun väkisin, mistä koitui koko porukalle pelkkää harmia. Amnon kylästyi saman tien Tamaraan, ja Tamaran veli Absalom, se joka tarttui puuhun tukasta, aivan oikein listitytti Amnon paskiaisen parin vuoden sisällä. Ukki Taavetti oli samanlainen törkimys, bylsi yhtä lailla ilman lupaa Uriah Heepin vaimoa Batshebaa. Like father, like son. Vittumaista porukkaa on hyvä kirja väärällään. Olis jonkun pitänyt listiä Taavettikin. Mutta ei, sillä meni kaikki hyvin. Missäs nyt on teodikea?
      ellauri014.html on line 168: Rebublica saippuan rintatautinen tyttö luki salaa Regentaa, Leopoldi Alasin alias Clarinin (torvi) kirjoittamaa säädytöntä romskua, missä oviedolainen pappi nussii pormestarin vaimoa. Epämoraalista liberaalilibertiinipotaskaa, tuumaa epsanjan paremmat piirit. Sen oonkin lukenut, sain sen Kimmon sihteeriltä lahjaxi. Se on hyvä. Siis se kirja. On se sihteerikin kiltti, vaikka sairaalloisen ujo, ja lesbo luultavasti. Tykkää Frida Kahlosta.
      ellauri014.html on line 172: Rousseaun vanhemmmat oli geneveläisistä kelloseppäsuvuista. Kaksi Rousseaun sisarusta nai kaksi Bernardia. Sen isän sisko nai sen äidin veljen.
      ellauri014.html on line 283:

      Aan der sea plage
      ellauri014.html on line 285: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero gehen und las muettas op el cielo, las barquettas op el sea poeticamente regarde teine hande in meine hande tenante!

      ellauri014.html on line 287: EURO: Lets aan el largo mit meine pedalero geehn, onder nos slips unsere hands infilantes und muchos kissos op el neck excambiantes!

      ellauri014.html on line 295: EURO: Meine Presidentesse des Republiqua, meine Reine des konigrikko! If tu make mich eine amenda, ich zal suicidio committe, de haleina retenente una hora durante! Ich zal por tich die in estoi foreigno pias,porque no can vive if tu esse mit mich gefacheerd!

      ellauri014.html on line 299: EURA: Persone hadde mich so sweetissssima parolas gesaid! Persone never wild por mich seine life offre! Meine amor, embrassame!

      ellauri014.html on line 372: Iskäparoni tulee kotiin, testaa Julkun tietoja. Vaakunaosaamisessa on huomautettavaa. Kyselee open natsoja. Pröö on rotinkainen, sille ei voi mitään. Paroni nurpistaa nenää. Päättää varuixi naittaa tyttären vanhalle ruotukaverille, joka pelasti sen hengen rintamalla (spoileri, ei olla vielä siinä).
      ellauri014.html on line 388: No tätä ongelmaa ei oo etäpesäkettä lainaavalla Juulialla ja sen yhtä monisanaisella Roomeolla. Voi hokee tota lausetta yhtä monta kertaa kuin oopperan nk. lihava nainen, ja kyl ne hokeekin. Erityisherkkyys on tosi fataali lahjakkuuden laji, Rousseau toteaa. Lo siento, sanoi humalainen hississä kun housut putosi.
      ellauri014.html on line 396: No ei! Julia ei tällä kertaa suutu vaan se sairastuu. Kunnon romantiikan ajan ratkaisu. Oli näppärää kun ei ollut antibiootteja, porukkaa sai pois juonen tieltä vaan napsauttamalla sormia. George Byronistakin tuli yön yli lordi. Pikku lordi säikähti niin paljon että herahti itkemään: mitä pahaa mä nyt oon tehnyt?
      ellauri014.html on line 399: Isä on nyt kaupannut sen hengenpelastajalle. Juulialta ei siihen tartte mielipidettä. Ja Claire on taas liesussa, isosisko ei ole antamassa neuvoja. Mikä eteen?
      ellauri014.html on line 407: Kai koska vanhempien diskontattu geneettinen arvo on lähellä nollaa, Pröön riskinäkymät on hyvät. Vanhuxilla on hyvät meemit, mut ne on riskialttiita. Ja meemeillä ei tee mitään ilman jälkeläisiä, ne ei ole kellekään sukua, ja lisääntyy ihan omalakisesti. Mendelöinnissä tietää 0% sukulaisuus hyvää diversiteettiä. Rotinkaisilla on terveemmät geenit kuin rotukoirilla. Se näkyy jo Pröön ulkonäöstä, se on riski ja komea.
      ellauri014.html on line 409: Kannattaako ottaa riski, sijoittaa tulevaisuuteen, ostaa futuureja? Mutta jos Pröö on pennitön milläs sitten elellään? Ei riitä tehdä pentuja, ne pitää elättää. Samoja 50-50 senssejä koittaa optimoida Juulia ja vanhemmat, riskiarviot vaan eroovat. Niin sen on Darwin suunnitellut, tää on sukupolvien välistä kilpailua. Vanhemmat panostaa meemeihin, pennut geeneihin, koska pennuilla on geenit, vanhemmilla meemit. Elukat ei sellaisesta välitä, mut niillä ei ookkaan meemejä.
      ellauri014.html on line 411: Tää on onnettomien rakkaustarinoitten bottom line. Tästä oli kyse jo Aatamin ja Eevan kohdalla. Mut Juulia on nykyaikainen pien sijoittaja, se panee monta munaa samaan koriin, pelaa useemmassa automaatissa pienillä panoksilla. Saa sotavanhuxelta meemit, rotinkaisen geenit. Kolmin aina kaunihimpi. Sen salkussa on tilaa, lomssaan mahtuu paalua. Esi-isämme Kalle-Kustaa X kokeili samaa, mutatis mutandis. Hyvillä tuloksilla :).
      ellauri014.html on line 518: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd." (Edmonds/Eidinow, Enlightened enemies, the Guardian 2007)
      ellauri014.html on line 566: Julle ei osta (lausumatonta) vastaväitettä et marssilaiset tarvii tyhjennystä enemmän kuin venuslaiset täyttöä. Jos mä kestän ilman, sunkin pitää kestää. Ja ainahan on nyrkkikyllikki. Ja mitä sä hengaat siellä meidän aatelisten kaa? Oot rotinkainen, etsi muita samanlaisia! Seuraa pientä yhteiskuntakritiikkiä omaisuuden kasautumisesta suurkaupungeissa (muttei täällä maalla, meillä on vain pikkuisia läjiä), mikä ei johda mihinkään.
      ellauri014.html on line 622: Chaque fois que deux époux s’unissent par un nœud solennel, il intervient un engagement tacite de tout le genre humain de respecter ce lien sacré, d’honorer en eux l’union conjugale ; et c’est, ce me semble, une raison très forte contre les mariages clandestins, qui, n’offrant nul signe de cette union, exposent des cœurs innocents à brûler d’une flamme adultère. Le public est en quelque sorte garant d’une convention passée en sa présence, et l’on peut dire que l’honneur d’une femme pudique est sous la protection spéciale de tous les gens de bien. Ainsi, quiconque ose la corrompre pèche, premièrement parce qu’il la fait pécher, et qu’on partage toujours les crimes qu’on fait commettre ; il pèche encore directement lui-même, parce qu’il viole la foi publique et sacrée du mariage, sans lequel rien ne peut subsister dans l’ordre légitime des choses humaines.
      ellauri014.html on line 624: Quand même ils ne reconnaîtraient pas la présence de la Divinité, comment osent-ils soutenir qu’ils ne font de mal à personne ? Comment prouvent-ils qu’il est indifférent à un père d’avoir des héritiers qui ne soient pas de son sang ; d’être chargé peut-être de plus d’enfants qu’il n’en aurait eu, et forcé de partager ses biens aux gages de son déshonneur sans sentir pour eux des entrailles de père ?
      ellauri014.html on line 662: Jutkut tappo pakanoita naapureitaan sikana, Mooses ize mukaanlukien; roistoja saa mestata; langenneita naisia pitääkin kivittää hengiltä terävillä kivillä ja soratuuteilla. Oma vika, pikku sika.
      ellauri014.html on line 664: Poikkeuxia on varmaan enemmän kuin sääntöjä. Tää sääntö näyttääkin lähinnä suosituxelta, niinkuin ratikassa se et pitää antaa penkki vanhuxille ja invaliideille. Inter arma silent leges.
      ellauri014.html on line 698: Pröön kelloseppäkalvinistipää ei siedä ajatusta vartioida Jullen kakkospesää, vaikka se oli tohon aikaan arkipäivää aatelisten piirissä. Se meinaa sen sijaan lähtee britteihin gentlemanni Tedin gentlemannina, ja käydä vuosittain Jullen pihassa vaan nuolemassa sen kengänpohjia.
      ellauri014.html on line 702: Julia on nyt tullut siihen tuloxeen, ettei onnelliseen liittoon tartteta pahemmin lempeä, hyvät tavat ja hyvät rahat kyllä riittävät. Avioliitto ei ole kahden kauppa, vaan yhteiskuntasopimus geeni- ja meemiperinnön viemisexi edelleen. Tässä kohtaa Julkku siteeraa la Rochefoucauldia, joka kyllä (sanoo jopa Rusakko alaviitteessä) on surullinen paska.
      ellauri014.html on line 708: Tää on just tätä, niinko 99% kaikesta moraliteetista: geenit vs. meemit. Moraali on aina meemin leirissä. Kun tavara ja kalu joutuu vastakkain, tavara on tärkeämpi. Siihen tää kaikki moralisointi tähtää, ja on aina tähdännyt. Eroja on lähinnä työn ja omaisuuden jaossa, kuten Marx tähdensi.
      ellauri014.html on line 727: Osa perusteluista kuuluu 2 hengen peleihin, tit for tat, osa koskee totalitaarisempia tiimipelejä. Tiukka DIY-not moraali on totalitarismia. Elämä ei oo lahja, se on komennus. Velvollisuus ennen kaikkea. Et kuole ennenkuin annamme siihen luvan. Asennn-too! Haudan lepoooo!
      ellauri014.html on line 775: On les prend dans quelque famille nombreuse et surchargée d'enfants dont les pères et mères viennent les offrir eux-mèmes. On les choisit jeunes, bien faits, de bonne santé, et d'une physionomie agréable. M. de Wolmar les interroge, les examine, pus les présente a sa femme.
      ellauri014.html on line 828: Hmm mihinkähäs tässä ollaan menossa, jonkinlainen mènage a troisko on suunnitelmissa? Yx halaa eestä toinen takaako?
      ellauri014.html on line 834: Kimmo-doppelgänger Wollen taivaanisämäinen vittuilu vaan pahenee, koettelee vaan ei hylkää herra. Se lähtee käymään paronien linnaan viikoksi, jättää heilat omiin hoteisiina, uhittele niitä, ettehän nyt te hyvixet toki ala sillä aikaa nussimaan! vähän kyllä uhkaileekin lähtiessään. Haukkaakohan ne paratiisiomenaa, ja potkiikohan jehova ne sitten pihalle? Toistaakohan raamatun historia izeään, jää lukijamme jännäämään.
      ellauri014.html on line 836: Ihan kuin pyhän kirjan avausjaxossa, aatami on narsisti, eeva manipuloi sitä, ja jehova on psykopaatti. Tää stoori ei ole triangelidraama, tää on synkkä triadi.
      ellauri014.html on line 862: Rusoo sanoo alaviitteessä tunteneensa vaan yhen suuren filosofin, geneveläisen (ei, se ei ollut Voltaire, näähän jäbät ei voineet sietää toisiaan): tuiki tuntematon Geneven kirjastonhoitaja Abauzit, 9. vuosisadan mamu, abu Zaid tms alunperin, vaikka kahexan vuosisadan aikana kai joltistenkin kotoutunut.
      ellauri014.html on line 917: Jullen kaverit: maalaistollot, upseerit evp, emerituskauppiaat, lasten kavereiden vanhemmat. Wollen kamuina on vielä joitain höynähtäneitä gentlemannifarmareita, sen entisiä humputteluveikkoja. Mökkinaapureina on hauskoja originelleja tai nöyriä ihailijoita. Kiltistippä Julle kestizee maalaisäijiä, nyrkkiin haukotellen kuuntelee niiden puisevia juttuja. Tähän käsittelyyn huolitaan vain vanhoja rupuja, ettei muiden rotinkaisten ala käydä kateeksi. Julle antaa vielä lasten ojentaa äijälle (niin, ne on aina äijiä, perheenpäitä) jonkun pieleen menneen käsityön emännälle kotiin vietäväxi. Kotona vanhus kertaa koko jännän vierailun ja koko perhe yhteen ääneen siunaa herrasväkeä. Vertaa La Republica 200 vuotta myöhemmin.
      ellauri014.html on line 940: Je ne souffrirai pas non plus que mes enfants se mêlent dans la conversation des gens raisonnables, et s’imaginent sottement y tenir leur rang comme les autres, quand on y souffre leur babil indiscret. Je veux qu’ils répondent modestement et en peu de mots quand on les interroge, sans jamais parler de leur chef, et surtout sans qu’ils s’ingèrent à questionner hors de propos les gens plus âgés qu’eux auxquels ils doivent du respect.
      ellauri014.html on line 944: Voin kertoa kokemuxesta, minkä ongelman tämmöinen koirankasvatus voi aiheuttaa: lapsesta ei koskaan tule aikuista. Mä muistan vielä kuinka hämmästyin, kun nelikymppisenä sairaalassa kuulin musta käytettävän sanaa "mies". Ajattelin itteäni yhä pikkupojaksi, koska isi ei koskaan päästänyt poikiansa keulailemaan rinnalleen. Sen piti aina olla oikeassa ja voittaa pojat pingispelissä viimeiseen asti.
      ellauri014.html on line 961: Ortodoxit ei myöskään palvo yhtä paljon neizyt Maariaa, se ei niistä enää P. Hengen kengityxen jälkeen ollut neizykäinen. Paavilaiset pyytää olla ei mieltä. Sakramenttejä on kilpaveikoilla myös erilaisia. Ja ortodoxipapilla saa olla perhettä. Bylsinnän ja ehkäisyn suhteen ne on sallivampia. No nää erot voi jo kuumottaakin Julkkua. Ainakin ne varmaan kiehtoo Pröötä.
      ellauri014.html on line 1015: Julle kauppaa Pröötä Clairelle kuin mustalainen autoa. Vähän käytetty, ei paljon ajettu, ollut vaan yhellä omistajalla, huoltokirjat tallella, hyvät kumit, annan talvirenkaat kaupanpäälliseksi. Eihän se mikään mersu oo, tai range rooveri, mut ihan pätevä kauppakassi kuiteskin, ei ruostetta ja siisti sisältä. Äskettäin kazastettu, läpitte meni heittämällä. Tutunkauppaa lähes ilmatteeksi, jokos tehdään luovari? Julie voi toimia puheloisena jos Clairea nolottaa. Tähän parituxeen päättyy tuotantokausi viisi. Lukuunottamatta täysin turhanpäiväistä Henrietten muka-liikuttavaa lässytystä, jossa mainitaan se mystiseksi jäävä mali. Puuh ja lääh.
      ellauri014.html on line 1037: « Milord, me dit-il, en me donnant le saint nom d’ami, vous m’apprîtes à le porter. J’ai rempli la fonction dont vous m’avez chargé ; et vous voyant prêt à vous oublier, j’ai dû vous rappeler à vous-même. Vous n’avez pu rompre une chaîne que par une autre. Toutes deux étaient indignes de vous. S’il n’eût été question que d’un mariage inégal, je vous aurais dit : Songez que vous êtes pair d’Angleterre, et renoncez aux honneurs du monde, ou respectez l’opinion. Mais un mariage abject !… vous !… Choisissez mieux votre épouse. Ce n’est pas assez qu’elle soit vertueuse, elle doit être sans tache… La femme d’Edouard Bomston n’est pas facile à
      ellauri014.html on line 1040: Alors il me remit la lettre. Elle était de Laure. Je ne l’ouvris pas sans émotion. « L’amour a vaincu, me disait-elle ; vous avez voulu m’épouser ; je suis contente. Votre ami m’a dicté mon devoir ; je le remplis sans regret. En vous déshonorant, j’aurais vécu malheureuse ; en vous laissant votre gloire, je crois la partager. Le sacrifice de tout mon bonheur à un devoir si cruel me fait oublier la honte de ma jeunesse. Adieu, dès cet instant je cesse d’être en votre pouvoir et au mien. Adieu pour jamais. O Edouard ! ne portez pas le désespoir dans ma retraite ; écoutez mon dernier vœu. Ne donnez à nulle autre une place que je n’ai pu remplir. Il fut au monde un cœur fait pour vous, et c’était celui de Laure. »
      ellauri014.html on line 1055: Loordi järkeilee Wolmarille et sen ei tarvi mennä naimisiin. Avioliitto on yhteiskunnallinen velvollisuus, pakollinen vain rotinkaisille. Englanti tarvii lisää työläisiä eikä päärejä. On vaan parempi, et rikkaita käskijöitä on vähän, sitä rikkaampia ja käskevämpiä ne on. Gentlemannille riittää gentlemannin gentlemanni. Pröö on nyt parantunut Jullesta, muttei nähtävästi eheytynyt. Se savotta on vielä jälellä. Wolmari ei ole aivan vakuuttunut, sen mielestä setämiehen ensimmäinen velvollisuus on täyttää maa ja bylsiä, tässä järjestyxessä.
      ellauri014.html on line 1061: Eura presto open el boxefort unde eine bigge sac aan Euro give. Euro le open hastemente.

      ellauri014.html on line 1085: Miehet on ihan ookoo, mut naiset on aika sip sip, söp söp. Claire karkottaa geneveläiset Celadonit pilapuheilla. Julle pitää yrkäilijät kullinvarren päässä yleensä vaan näyttämällä viatonta naamaa. (Katoin Wikipediasta: Celadon oli Astrean kosiskelija d'Urffin 1600-luvun pastoraalista. Tai sitse on vihreätä porsliinia Kiinasta.)
      ellauri014.html on line 1089: Saarnaajamatroona Juulia alkaa sillä aikaa tykistövalmistelun tyrkkiäxeen Tedin Clairen makkariin. Se kirjoittaa sille ekan kirjeen 7 vuoteen tässä asiassa. Perustelut lähtee pelottelupäästä, ne on Rusakolta tutux tullutta hyvetuubaa. Hyve sillä aina tarkottaa tunkkasta säätymoraalia, jolla pönkitetään porvariston hegemoniaa. Käytännössä Julkku kieltää Prööltä paratiisin portin ilman vihkirinkulaa. (Ralphin anulus ei todellakaan kelpaa.) Mitään puolivallatonta poikamiestä se ei päästä pentujansa sorkkimaan.
      ellauri014.html on line 1109: (Old age is a waste: medical ethicist Ezekiel Emanuel argues that life after 75 is not worth living. MIT Technology Review)
      ellauri014.html on line 1121: Jo lopeteltuaan kirjettä Pröö-Rusoo palaa asiaan kuin koira oxennuxelle. Ize asiassa sitä askarruttaa kysymys perisynnistä ja deismi. Rusoon kuningasaatehan on että apina oli puussa hyvä, oloihin sopeutunut ennen maahan mätkähdystä. Tää sotii ilkeästi vasten hyvän kirjan opetusta, että ihminen on peruspaha ja sen vuoksi tarvitsee kirkon piiskausta. Newtonin ja muiden luonnonlakien menestys on toinen ongelma: jos maailma pitää huolen izestään liikennesäännöillä, tarvitaanko liikennepoliisiksi pilven päällä kyylääjää. Tästä Pröö ja Juliekin tässä enemmän tai vähemmän epäsuorasti kiistelevät. Pienta riidan poikasta on ilmassa, makeista sanoista huolimatta. Pröö uhkaa lähtevänsä litomaan jos siihen ei luoteta poikamiehenä.
      ellauri014.html on line 1139: Tässä kohtaa joko alko Rusoota itteäänki tympästä, tai sit sen kustantaja vihelsi pelin poikki, kun kuusisataa tiheellä kirjotettua sivua tuli täyteen. Juliesta tehdään kyllä pikainen loppu, se ikäänkuin liukastuu vaan saippuaan. Jollain piknikillä se hyppää kengännauhoihinsa kompastuneen pojan perään jorpakkoon ja saa vettä väärään kurkkuun, vilustuu yhtä pahasti kuin esi-isämme Kalle-Kustaa, ja se on auf Wiedersehn. Tän meille raportoi tähän asti vaiti ollut kotihengetär Fanchon.
      ellauri014.html on line 1157: O grand Etre ! Etre éternel, suprême intelligence, source de vie et de félicité, créateur, conservateur, père de l’homme et roi de la nature, Dieu très puissant, très bon, dont je ne doutai jamais un moment, et sous les yeux duquel j’aimai toujours à vivre ! je le sais, je m’en réjouis, je vais paraître devant ton trône.
      ellauri014.html on line 1189: Kai. Mä annoin sille kerran pari, ekax säälistä, sit epätoivosta; kun se meni ohi, panin lapun luukulle. Onnex onnex mä panin mun pelimarkat sit möngön puolelle, ja voitin tän pääpotin. Moraali ja meemi voitti, hyvät geenitkin tuli kaupan päällisinä.
      ellauri014.html on line 1206: « Voyez donc, continuait-elle, à quelle félicité je suis parvenue. J’en avais beaucoup ; j’en attendais davantage. La prospérité de ma famille, une bonne éducation pour mes enfants, tout ce qui m’était cher rassemblé autour de moi ou prêt à l’être. Le présent, l’avenir, me flattaient également ; la jouissance et l’espoir se réunissaient pour me rendre heureuse. Mon bonheur monté par degrés était au comble ; il ne pouvait plus que déchoir ; il était venu sans être attendu, il se fût enfui quand je l’aurais cru durable. Qu’eût fait le sort pour me soutenir à ce point ? Un état permanent est-il fait pour l’homme ?
      ellauri014.html on line 1225: Julkku, joka on aina ollut hyvä syömään, natustaa ferran, joka on genevenjärven kala. (Tää selvis vanhan kirjan alaviittestä, ei netistä. Toinen outo sana oli mali, joka kai on joku lemmikkieläin, mutta mikä? Oisko se belgianpaimenkoira eli malinois, often referred to as mali?)
      ellauri014.html on line 1260: No se on nyt siinä. Vaterissa menten. Eikä leipää pyydä. Ça mange pas de pain! Aamen ja hömpsis!
      ellauri014.html on line 1272: Komm, die Vergangenheit ist vorbei

      ellauri014.html on line 1274: Jetzt die Vergangenheit ist vorbei...

      ellauri014.html on line 1277: Stark spanisch gebrochen, wie das Leiden Christi gesungen. Zigarette riecht auf einem langen Halter. Zum hunderten Mal. Paco nimmt noch ein Glas Konjak.

      ellauri014.html on line 1315: Pojulla oli hieno nimikirjoitus, pitkä vetäisy C:n alakaaressa. Olikohan se vähän turhamainen, vaikka oli pieni käppänä. Nuorena se oli jonkinlainen naistenmies, nai yhden pitkän Sprangerin ja salaa sen rumempaa siskoa. Pojun siskoilla oli lapsellinen mutta hurjan siisti käsiala pienenä. Herrasväissä se kuului asiaan.
      ellauri014.html on line 1329: Omista dialogipeleistä mä muistan, että niitä erottaa, kuten Wittgensteinkin tajusi, pelin seuraava siirto. Jos gambiitiksi kelpaa joo joo tai ei ei, kyse on arvostelmasta, jos seuraa joko teko tai turpiinveto, kyse on komennosta.
      ellauri014.html on line 1359: Meemit on lisääntyneet ja lisääntyy kautta aikojen termiittiapinoiden parasiittinä. Nää apinat on niiden itioemiä siinä missä geenien. Joku voisi mälistä: eihän meemejä ole olemassa, ne on vaan aivokummituxia, eikä niillä ole izenäistä älyä. Ensimmäiseen vastaus on sama kuin Sokrateen: sielu on vaan harmoniaa soittimessa, mutta kyllä sitä silti sopii kopioida, kopioston luvalla. Eikä sen kummempaa älyä ole genomillakaan, on vaan monimutkaisuutta, jolla se koittaa vastata kompleksin ympäristön häiriöihin. Äly ja monimutkaisuus on oikeasti ympäristössä, aivot on sen kalpee heijastus, pikku muurahainen löytää reittinsä sieltä missä sen taivallus on helpointa.
      ellauri014.html on line 1376: Angel in the house (alluding to Coventry Patmore´s poem of that name). Enkeli talossa, virtahepo sohvalla.
      ellauri014.html on line 1440: Se et geenit näyttäis taas olevan joholla, Juulian ja Roomeon nuori rakkaus taas selättää Roope Ankan ainakin nykyajan nuorten fiktiossa (saippuasarjat voi todistaa vähän massille myönteisempää näkemystä), liittyy varmasti vallitsevaan tuotantotavan muutoxeen. Oikeasti se on yhä meemit kekkä rulettaa, vaikka eri meemit ja eri menetelmät on käytössä.
      ellauri014.html on line 1455: Rikkaista ei voi tulla valtalajia, tietystikkään, niinkuin ei kaikki autokuskit voi olla keskimääräistä parempia ajajia. Vain hölmöt lisääntyvät liikaa ja köyhtyy samalla. Hölmöjen osuus geenipuulissa ei ole ainakaan vähenemään päin. Varmaan sixikin omaisuus kasaantuu yhä harvemmille. Ei siltikään aina samoille. Mammonalla ei oo kestosuosikkeja. Se kaipaa versatiileja rahoitusinstrumentteja, yhä uusia ideoita, taloudellisen toimeliaisuuden haaroja.
      ellauri014.html on line 1457: Siksi apinageenejä on sen kannalta hyvä hämmentää ja sekoitella, eikä enää jalostaa yhtä isointa ja mustasukkaisinta reviirin vartijaa. Työelämä vaatii apinalta nyt joustoa. Johtajat voi helposti vaihtaa, jättiyhtiöt pitää kyllä huolen izestään riippumatta siitä, kuka kulloinkin on puikoissa. Ne ei ole nöyriä, mut perii silti maan. Verimuurahaisten pahat kuningattaret.
      ellauri014.html on line 1499: As a youth, at university, Milton was known as the ´Lady´ of Christ’s College.
      ellauri014.html on line 1508: Chi diede il nome a questa scuola fu GIAMBATTISTI MARINI , napoletano (1569-1625), che fu detto divino, che con la sua fama offuscò tutti i suoi contemporanei e fu l´ idolo di mezza Europa. La sua vita fu agitatissima, piena di trionfi e di dolori. Scacciato dal padre, trova protezione nel principe di Conca; per il ratto d´una fanciulla patisce il carcere; liberato, vi ritorna per aver falsificato alcune carte a favore di un amico; riuscito a fuggire si reca a Roma dove diviene gentiluomo del cardinale Aldobrandini; visita Ravenna; si reca a Torino nel 1608, è nominato da Carlo Emanuele I segretario di corte e cavaliere dei SS. Maurizio e Lazzaro; assalito da GASPARE MURTOLA, ingaggia con lui una fierissima polemica che produce la Murtoleide e la Marineide e finisce con un colpo di pistola; accusato dal duca come autore di una satira contro di lui intitolata la Cuccagna, viene imprigionato; principi, re e regine...
      ellauri014.html on line 1522: Two Russian Silver Age poets, Nikolai Gumilyov and Maximilian Voloshin, fought a duel over another poet, Lilya Dmitriyeva. She had rejected Gumilyov and he made some insulting remarks about her. Voloshin stepped in to defend the lady’s honor.
      ellauri014.html on line 1531: Tutta l´arte del Marini consiste nella forma, nella pura espressione; la sua poesia è scarsa di pensiero e di sentimento e quel poco che vi si trova è - come osserva il De Sanctis - privo di serietà. Quel ripetere, quel girare e rigirare la medesima idea presentandocela sotto aspetti diversi è una prova della povertà di pensiero cui il poeta supplisce con un calore veramente straordinario d´ immaginazione. Ancor più palese è il difetto del sentimento: egli non sente quel che canta; non ha fede in quel mondo da cui prende i fantasmi dell´arte sua. Vuol esser poeta religioso, patriottico, morale e riesce falso e freddo perchè in lui non vi è il sentimento della religione, della patria e della morale. Solo nel genere erotico eccelle il Marini, ma non sarebbe esatto dire ch´egli abbia il vero sentimento dell´amore. Il suo piuttosto è senso erotico. Non è la donna che suscita i suoi sospiri, ma la femmina; non è Beatrice, non è Laura, che suscitano nell´anima del poeta il fuoco soave di una passione divina, ma è la procace Lilla che con la sua carne odorosa eccita il senso del Marini e gl´ ispira i versi degli Amori notturni e dei Trastulli estivi, ove il naturalismo più crudo è espresso in una forma spirante l´estrema voluttà dei sensi. Le liriche erotiche del nostro autore sono tutto un poema in cui si fa l´apoteosi del piacere sensuale. Il Marini non analizza i suoi sentimenti e non mostra i vari atteggiamenti del suo spirito sotto l´azione d´amore, ma s´indugia nel rappresentarci la bellezza plastica delle sue amanti. I suoi madrigali e i suoi sonetti sono tanti brevissimi inni al pallore, al neo, alle chiome erranti, alla treccia ricamata di perle, ai pendenti, allo specchio, all´ago, alla bocca, al seno, al velo, al guanto, al ventaglio della sua donna; sono tanti quadretti in cui l´amante è sorpresa durante il bagno, dinanzi allo specchio, mentre si pettina, in carrozza, al giunco dei dadi; le sue canzoni sono superbe sinfonie dedicate al bacio e all´amplesso in cui culmina, per un istante, la passione carnale del poeta. La carne e il senso regnano sovrani nell´Adone e fremono di voluttà sotto il velo tenue e mal messo dell´allegoria e sotto l´ipocrisia del fine morale.
      ellauri014.html on line 1569: The Cambridge History of Italian Literature thought him to be "one of the greatest Italian poets of all time". He is considered the founder of the school of Marinism, later known as Secentismo (17th century) or Marinismo (19th century), characterised by its use of extravagant and excessive conceits.[2] Marino´s conception of poetry, which exaggerated the artificiality of Mannerism, was based on an extensive use of antithesis and a whole range of wordplay, on lavish descriptions and a sensuous musicality of the verse, and enjoyed immense success in his time, comparable to that of Petrarch before him.
      ellauri014.html on line 1572: He was widely imitated in Italy, France (where he was the idol of members of the précieux school, such as Georges Scudéry, and the so-called libertins such as Tristan l´Hermite), Spain (where his greatest admirer was Lope de Vega) and other Catholic countries, including Portugal and Poland, as well as Germany, where his closest follower was Christian Hoffmann von Hoffmannswaldau and Holland where Constantijn Huygens was a great admirer. In England he was admired by John Milton and translated by Richard Crashaw.
      ellauri014.html on line 1621: In Adone, Marino quotes and rewrites passages from Dante´s Divine Comedy, Ariosto, Tasso and the French literature of the day. The aim of these borrowings is not plagiarism but rather to introduce an erudite game with the reader who must recognise the sources and appreciate the results of the revision. Marino challenges the reader to pick up on the quotations and to enjoy the way in which the material has been reworked, as part of a conception of poetic creation in which everything in the world (including the literature of the past) can become the object of new poetry. In this way, Marino also turns Adone into a kind of poetic encyclopaedia, which collects and modernises all the previous productions of human genius.
      ellauri014.html on line 1643: ... interesting and ingenious burlesque compositions such as La Murtoleide (81 satirical sonnets against Gaspare Murtola), the "capitolo" Lo stivale; Il Pupulo alla Pupula (burlesque letters) etc. Many works were announced but never written, including the long poem Le trasformazioni, inspired by Ovid´s Metamorphoses, which was abandoned after Marino turned his attention to Adone.
      ellauri014.html on line 1675: A female blogger, another wannabe famous poetess or novelist, writes about LM Montgomery as follows:
      ellauri014.html on line 1679: Emily of New Moon. universally recognized as the book that most encoded her personality, contains one poem, or a part of a poem, also found in Montgomery’s memoir of the craft, originally published as a serial in a Canadian magazine in 1917 and later published as The Alpine Path in 1974. In Emily of New Moon the poem is sent to Emily by Jarback (Pönttöselkä) Priest as a selection from “The Fringed Gentian,” and includes this stanza:
      ellauri014.html on line 1692: Being the peculiar person that I am (says the blogger), I thought I would look up the poem, “To the Fringed Gentian.” The Poetry Foundation provided the full text by William Cullen Bryant:
      ellauri014.html on line 1695:

      To the Fringed Gentian
      ellauri014.html on line 1708: The aged year is near his end. lupaa ikääntyneen vuoden loppua.
      ellauri014.html on line 1710: Look through its fringes to the sky, kurkistaa sun ripsiesi lomasta,
      ellauri014.html on line 1722: So, yeah (the blogger goes on), I know I am not an internationally renowned poetry critic, but it strikes me that this is an entirely different poem. There is a blossom in both poems, and a journey. But there isn’t much else that connects them. I don’t think I am being overly literal when I suggest that either Montgomery has misattributed the original poem, or that her version is a pretty radical interpretation.
      ellauri014.html on line 1724: And maybe a better one. I am perhaps not the best judge, but it seems to me the gritty upward-way poem is better than the floral lift to heaven. Bryant, however, is a celebrated poet, and Montgomery merely an interesting poet. My personal connection to the upward way and my own struggles to work out my vocation might bias me.
      ellauri014.html on line 1726: Niinpä niin. Toiset on menossa ylöspäin, toiset alaspäin, kuin liikkuvissa portaissa entisessä Vekkulassa. Onkohan niillä enää niitä portaita? Jos oli taitava, pystyi hyppäämään portailta toiselle ja etenemään kaxinkertaista vauhtia. Jos mokasi, jalat venyi tolkuttomasti haaroista. Nojoo. Bryant, vanha joulupukki, oli jo matkalla alaspäin. Musta sen gentiana-runo oli puhuttelevampi kuin Montgomeryn, mut mähän meenkin jo vauhdilla alamäkeä. Ei syyttä Cullen ole celebrated ja Montomery merely interesting. Siis runoilijana, Montgomeryn lastenkirjat on omaa luokkaansa.
      ellauri014.html on line 1728: But granted these are different poems, we are left with the curious problem of where Montgomery found the Alpine Path poem. Surprisingly, after reading a dozen or so academic articles on Emily of New Moon and Montgomery’s vocation as an author–as well as a couple of good biographies–scholars have not pinned down the reference. After an extensive internet search, it seems to me that blogger Faith Elizabeth Hough may have begun to work it out. She includes the longer version of the poem here:
      ellauri014.html on line 1731: “The Fringed Gentian,” Author Unknown
      ellauri014.html on line 1733: Lift up, thy dewy fringed eyes, Nosta kasteiset silmäripsesi
      ellauri014.html on line 1748: Like me for stronger purer air Niinkuin mä, kunnon vihuriin
      ellauri014.html on line 1774: Update: A reader sent in this note: A Carol Gaboury, a member of the literary society until her death in 1998, identified this information about the poem, The Fringed Gentian from the Winter 1989 issue of Kindred Spirits Newsletter of Vermont. See the note in The L.M. Montgomery Literary Society.
      ellauri014.html on line 1783: ged-gentian.jpg" style="float:right;width:30%" />
      ellauri014.html on line 1799: A various language; for his gayer hours
      ellauri014.html on line 1806: Over thy spirit, and sad images
      ellauri014.html on line 1818: Thy image. Earth, that nourished thee, shall claim
      ellauri014.html on line 1832: Fair forms, and hoary seers of ages past,
      ellauri014.html on line 1844: Through the still lapse of ages. All that tread
      ellauri014.html on line 1863: Of ages glide away, the sons of men,
      ellauri014.html on line 1874: Scourged to his dungeon, but, sustained and soothed
      ellauri014.html on line 1970: Bryantin nuoruuden runot meni vesilinnuille (ge20">To a Waterfowl), sen piti mennä lakimiehexi. Sen paras runo oli Thanatopsis, ja se onkin tosi hyvä, 17-vuotiaan tekeleexi, ainakin mun miälest. Kunnolla darwinistinen. Ville ei muistanut jälkikäteen kysyttäessä, missä ja milloin se oli kirjoittanut sen. Oisko tässä syy:
      ellauri014.html on line 1975: Thanatopsis on uudisssana, sitä ei ole Liddell Scottissa eikä liioin Passowissa. Opsis on kazanto, kasvotkin. Täähän vois tarkottaa myös kuolinnaamiota, sellasta kun tehtiin Paul Bourgetista. Lämitään kipsiä vainaan naamalle ja odotetaan kunnes se kangistuu. Tai ne. Thanatos tarkoitti sukukielissä myös hämärää. Wagnerin Götterdämmerung oli jumalhämärä. Hotellin hämärässä jumalat kykkii lattioilla niinkuin Dumarin laulussa Vielä yxi opetus.
      ellauri015.html on line 66: Alle Kunst is politisch, vahvistavat teutonit. Karl Marx sanoo iskevästi: Kunst ist nicht ein Spiegel, den man der Wirklichkeit vorhält, sondern ein Hammer, mit dem man sie gestaltet. Sosialistinen realismi ei ole realismia, vaan idealismia, ei vaan materialismia, siis materialistista idealismia, tai idealistista materialismia, äh, ompa sekavaa. Totaalista Wissenschaftkäseä. Mutta kauniita maisemia! Ei mitään si och så, vaan siin oli soo. (fig. 1.)
      ellauri015.html on line 70: Ja kääntäen! Ne on julkaisseet kirjan Maike Weißpflug: „Hannah Arendt. Die Kunst, politisch zu denken“. Hannah Arendt ize, nazi-Heideggerin ex-heila, – kokoelmassaan Kritische Gesamtausgabe – kysyy aiheellisesti: „Gibt es ein Denken, das nicht tyrannisch wird?“ Oli varmaan nazi-Martin mielessä.
      ellauri015.html on line 93: Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert.
      ellauri015.html on line 451: Jokainen ihminen on kassin arvoinen. Kassista olet sinä tullut, ja säkkiin pitää sinun palaaman. Makia vois alkaa valmistaa stokkan näköiskasseja, eri värisiä eri asiakasryhmille. Violontti kassi maksais 25 egeä, musta kybän, muut värit vastaavasti vähemmän.
      ellauri015.html on line 460: Valtio on väkivaltakoneisto, yhden luokan lyömäase toisen lyttäyxeen. Jahka poistuu luokat, poistuu valtio. Näin ennusti viime vuosituhannen lopun trio Saletti, nimittäin Marx, Engels ja Lenin. Lenin piti siitä esitelmän Sverdlovin yliopistossa toiveikkaille ylioppilaille sata vuotta sitten, 1919.
      ellauri015.html on line 462: Olympiavuoden 1952 huhtikuun Sovjetskij Sojuz-lehdessä istuu SNTL:n korkein neuvosto maaliskuussa mustavalkoisessa kuvassa (kuvassa). Takarivissä istuvat generalissimus Josef Stalin ja Nikita Krutsev. Stalinilla, jota Ljudmila Ulitskajan juutalainen perhe kutsui peitenimellä Samek ס (Lenin oli Lamed ל), oli vajaa vuosi jäljellä elinpäiviä. Ulitskajan kirjassa Vihreä teltta Tamara kuulee, kuinka Stalinin kuolemasta uutisoidaan radiossa. Pysähtyi soittorasia. Kaikki näytti sen ajan valokuvissa vielä kauniilta ja optimistiselta. Hinaajan musta savuvanakin on askel eteenpäin.
      ellauri015.html on line 464: Väärin veikattu. Hullusti kävi tontut. Viisasten kirja joutui kuin joutuikin näsien käsiin. Ei ne luokat poistuneetkaan minnekään, vaihtoivat vaan väriä. Pieleen meni sekin yritys. Takaisin piirustuspöydän ääreen. Paras peruuttaa Marxista ja Engelsistä koko matka Darwiniin. Tää tonttu iki-iäkäs on tähän asti arponut enimmäxeen oikein. Nyt näyttää siltä, että apinoiden maailmankausi alkaa olla lopuillaan.
      ellauri015.html on line 466: Yksi risti kaksi, murkut miljoonaksi. Veikkaus ohi veikot, palautuspäivä harmageddon.
      ellauri015.html on line 695: Un célèbre Académicien a déjà tenté cette expérience , & j'ai lieu de croire que la répétant & opérant avec tout le soin qu'elle exige, nos résultats seront à-peu-près les mêmes. — (Résultat des Expériences & Observations de MM. De Ch… & Cl… sur l'Acier fondu, dans le Journal de physique, de chimie, d'histoire naturelle et des arts, juillet 1788, , vol.33, p.46)
      ellauri015.html on line 699: Tatu maxoi yli 5000e suomalaisesta palkitusta designporealtaasta - kylpy oli kärventää elävältä, vastaavia vikoja muillakin. Altaan valmistanut Drop Design Pool myöntää ongelmat ja on muuttanut käytäntöjään niiden myötä.
      ellauri015.html on line 733: Ikävien ihmisten entistä ikävämpi kotimaa, klisheiden kehto. Goethekin oli hengeltään harppisaku vaikka kävi Frankfurtissa syntymässä. Kuivaakin kuivempaa on saksalainen kulttuuri, ja ankeaa.
      ellauri015.html on line 741: Tälläisten ennakkoluulojen valtaamana tartun Wolfram Eilenbergerin hulvattomaan kirjaan Minun suomalainen vaimoni. Se lienee ollut Berliinissä jymymenestys. Tai sitten ei. Jos noi sakuklisheet ei naurata, ei sit varmaan maistu Ramin tarjoilemat suomalaiset vastineet.
      ellauri015.html on line 750: Tää Rami muistuttaa aamu-uutisten venäläistä sotahistorian dosenttia Pietarin valtionyliopistosta, joka koitti hukuttautua Napoleonin asussa, kun ei saanut hukutettua tappamiensa opiskelijoiden ruumiinosia. Kylmettyi vain Neva-joessa, sai hypotermiaa. Ihan kuin Eilenberger mökillä saunan jälkeen uimassa. Haalea menijä, vai mikä se nyt oli. Romaanit häviää klikkiuutisille kuin ankat.
      ellauri015.html on line 765: Pientä peitettyä vittuilua on Eulenspiegelillä silloin tällöin suomalaisille, etenkin pitkänlännille suomalaisnaisille, mutta varovaisesti, ettei tule väärää taklausta korin alla, kyynärpäätä silmään taikka polvea. Rami siteeraa nokkelasti Tolkienin kuvausta hobiteista ja sovittaa sen suomalaisiin. Onpa otsaa hukkapätkällä, joka yltää hobitteja enintään puolisääreen, puutarhatonttu. Taskukokoinen gnoomi kuin Harry Potterin Dobby-tonttu, tosin pulskempi.
      ellauri015.html on line 777: Jostain sentään voi harppisaku olla ylpeä: veli westiellä on uudemmat autot, ja halvemmat, kun sakut eivät verota omia valmisteitansa. Antavat mennä vaan täysiä aatun autostraadoilla, tulkoon vaan ruuhkia, vainajia ja peltiromua, ja paljon paljon pakokaasuja. Se on hienoa. Paina jo Waffenbruder kaasua, älä köntystele siinä edessä, siirry hidastelijoiden kaistalle, kun mä tulen täältä isolla autolla. Verdammt, Blödmann, geh in die Fahrschule, Idiot!
      ellauri015.html on line 779: Wokun iso auto alkaa olla vanha, eikä enää tykkää moottoritiestä enempää kuin äiti meetwuastista, se pitää mekkalaa ja kuumenee. Mutta Range Rover on aina hieno, vaikka antiikkinen, ja vanhalla Lahden tiellä sillä pääsee ylinopeutta. Hitaammassa vauhdissa ehtii moikata muita rangekuskeja. Ei käsi kipeydy.
      ellauri015.html on line 783: Eilenberger on kirjottanut izestään peninkulman pituisen Wikipedia-artikkelin, jossa se pazastelee värikuvassa kädet puuskassa. Vähän naurettava ammattinaurattaja, "filosoofi", omakustantaja. Yhtä tyrnävän itäsaxalaisen saxanopettajan doppelgänger. Yhteiskuvassa ne ois kuin Tweedledum ja Tweedledee. Ja tyrnävämmän suomalaisen suomenopettajan vaimo. Siis mies.
      ellauri015.html on line 792: Der Schriftsteller Maxim Biller zählte Eilenberger in Die Welt am 16. Februar 2019 dagegen zu den "Linksrechtsdeutschen": Biller warf Eilenberger vor, dass er in Zeit der Zauberer die Sympathien des Philosophen Martin Heidegger zum Nazi-Regime unter den Tisch fallen lasse. Eilenberger, so Biller, "schreibt einen Mega-Bestseller über die vier Philosophen Heidegger, Cassirer, Benjamin und Wittgenstein und schildert darin die für den Aufklärer, Neukantianer und Juden Ernst Cassirer existenzielle Auseinandersetzung mit dem Trachtenjacken-Nazi Martin Heidegger lediglich als eine Art intellektuelles Fußballspiel, mehr nicht, voller Bewunderung für die Technik und Performance des am Ende dann doch irgendwie deutscheren, virileren, vermeintlich tiefgründigeren der beiden Spieler."
      ellauri015.html on line 794: Tässä kohtaa ensivaikutelma osui oikeaan. Luettuani vasta pätkän haistoin, että tässä meillä bona fide nazidiggari. Ja niin olikin. Varmaan ison vaimon hännän alla piileskely työttömänä humanistimamuna kehitti sen miehekkäitä vaistoja. Irgendwie kerndeutscherer als die meisten sonstigen Wolframs, und viriler. Ich werde nie wolframisiert! Es lebe Udo Beyer! Heil dem Kapitän!
      ellauri015.html on line 796: Wie können Sie, Herr Soundso, hier wohnen inmitten diesen Waldmenschen, die ja in eine niedrigere Rasse gehören? Weil ich keine Wahl hatte, meine Frau bezahlt den Unterhalt, ich verantworte mich nur für die Unterhaltung.
      ellauri015.html on line 819: "Good luck!" huutaa ukki matalikon toisesta päästä ja työntää veneen kalliolta alas. Metsä herää ja sen myötä hyttyset. Minä hytisen kauttaaltani, lähden kiipeämään kalliorinnettä ja kompuroin mustikkamättäiden ja sananjalkojen poikki ensimmäiselle kumpareelle. Jostain kaukaa kuuluu metsästystorven töräys, sitten pian miesääniä ja koiran haukuntaa. "Snabbt, Joel, där springer han", huutaa joku. Ja: "Jävla sackeman!"
      ellauri015.html on line 829: Sama Eulenspiegel, joka kirjotti taannoin voimatonta sakemannihauskaa Suomesta, on nyt saanut HS:n spugennäköisen toisen polven koulupudokkaan kyhhäämään uusimmasta (vaikkei enää uudesta, 2018) kyhhäyxestään kolumnin, varmaan kun puli ei kexinyt nyt muutakaan, ja kuukautissiteen deadline uhkaavasti läheni.
      ellauri015.html on line 831: Eilenbergerin kirja on pannukakku, sanoisi Oiva Ketonen jos eläisi. Jälkijättöinen asiantuntematon räpellys Benjaminista, Cassirerista , Wittgensteinista ja Heideggeristä, viime vuosisadan alun nimettömistä mitättömyyxistä plus Ludista, joka sekin kyllä on pahasti ylimainostettu. Reportteriluuskan kolmannen käden turaus siitä on vielä asiantuntemattomampi ja vetelämpi. Lämmitetään ikivanhaa viime vuosituhantista kinaa analyyttisten anglosaxien ja niitäkin anaalisempien sakemannifilosofien välillä. Oisko siinä vähän revanssin makua, sakemanni kaivautumassa esiin pommikuopista. Tästä mannerlaattojen välisestä railosta on nyt muutenkin tullut luetux vuosikymmeniä vanhoja historiikkeja, Eskin ja Maken pamflettien muodossa. ilmeisesti tääkin riita pitää lämmittää joka 20s vuosi kuin joku roiskeläppävalmispizza mikroaaltouunissa.
      ellauri015.html on line 844: Kiltti eläinlääkäri on puhdasta wolframia, lihaxikas veikko, mutta tuo ääni! Siinä on jotain hypnoottista, Virpin kurkunpäässä on enemmän habaa kuin Arnold Schwarzeneggerillä.
      ellauri015.html on line 910: Säkert var meningen at prata om hans lingvistiska synpunkter,

      ellauri015.html on line 914: youtube-inspelningen av ett 60-tals föredrag av Noam Chomsky om

      ellauri015.html on line 918: hur intertextuellt allt hänger ihop med allt, när man blir gammal.
      ellauri015.html on line 921: klassrummet i det förfallna Building 20 vid MIT i Cambridge,

      ellauri015.html on line 932: inget under, det gjorde jag inte heller, en vidrig man,

      ellauri015.html on line 933: en toxisk kvinnonedsättare och synbarligen en narsist.
      ellauri015.html on line 935: Noam fyllde nittio i februari, han har ont i ryggen.

      ellauri015.html on line 941: De efterkommande generationerna klipper ut sina stora män

      ellauri016.html on line 45: El Coyote on kuvitteellisen seikkailusarjan sankari, joka muistuttaa hyvin paljon el Zorroa. El Coyoten oikea nimi on César de Echagüe ja el Zorron tapaan hän on rikas herrasmies ja hidalgo. Hän asustaa San Antonio -nimisellä tilalla Los Angelesin liepeillä. Sarjan tarinoissa eletään 1850-lukua eli aikaa jolloin Kalifornia oli juuri liitetty Yhdysvaltoihin. Päähenkilö El Coyote asettuu puolustamaan alakynteen jääviä kalifornialaisia alkuasukkaita idästä tulevia "jenkkejä" vastaan.
      ellauri016.html on line 169: Ingmanien perilliset kazoi päältä huuli pyöreenä. Titaaninkokoinen Olli Kilpi jättiläis(kumi?)tyttärineen kantoi ulos vähin äänin kahteen pekkaan kantohihnoilla Strengnäsin tuomiorovastilta kuittaamansa chiffonnieerin. Samaan aikaan neljä pikkuruista Carlson-agenttia, hälisten kuin nippu neekereitä kuorma-auton lavalla, kuskas ulos Tutun hirmu suurta astiakaappia. Pikku Tiina kulki hississä kaksinkerroin kaapin päällä lisäpainona, ei vaitiskaan, vaan painamassa nappulaa kuin Michael Jackson.
      ellauri016.html on line 254: In 2019, Luxembourg and Qatar would be the richest economy in nominal and PPP (purchasing power parity), respectively. South Sudan and Burundi would be the poorest economy in nominal and PPP, respectively. In exchange rates methods, per capita wealth of the richest economy Luxembourg would be 9.87x of world average, while poorest economy South Sudan would be over 40 times poorer than world average. In PPP, 1st ranked Qatar would be 7.08 times richer and lowest ranked Central African Republic would be over 25 times poorer compared to global GDP per capita.
      ellauri016.html on line 256: In nominal data, only Luxembourg would have gdp per capita of above one lakh (100K) US dollar. There would be 14 economies which would have per capita income above $50,000. 63 economies would have per capita income greater than world's average. Ten economies would be above five times richer than world. 29 poorest would be poorer by over ten times.
      ellauri016.html on line 258: In ppp data, Qatar, Macao SAR, Luxembourg and Singapore would have gdp per capita of above one lakh International dollar. Singapore is the latest entrant in this list. There would be 24 economies which have per capita income above Int. $50,000. 77 economies would have per capita income greater than world's average. Four economies would be above five times richer than the world. The 12 poorest would be poorer by more than ten times.
      ellauri016.html on line 274: Moraalin opetusvideona La Republica on etevä. Nyt oli oppitunnin aiheena jälleen kerran geenit vastaan meemit. Ekassa valintatilanteessa Fernando ja Alejandra haluis vielä nussia, mutta nussimisen esteenä on maatilojen välille kohoava aita, jonka Agostin "Donald Trump" La Torre tahtoo pystyttää. Fernando oli jo valinnut oman lapsensa ja Alejandran välillä: lapsi on sukua suoraan alenevassa polvessa, rahakkaan pankin perijä. Alejandra on vaan serkku, eikä siitä ole mihinkään jos se on rutiköyhä. Lapsi ja pankki Fernandolle siis, puolet tilasta Alejandralle. Bylsiä ehkä voitaisiin, mutta maa on sentään aina maata. Erät 1-1 geeneille ja meemeille. Alejandra suuttuu kun Fernando ei tulekaan naimaan hotelliin, ja soittaa leuattoman everstin ovikelloa. Joku piti saada, fiilis oli sellainen.
      ellauri016.html on line 405: Aikaisemmissa, maasta ja maanosasta riippumattomissa tutkimuksissa on jo aikoja sitten pystytty vahvistamaan kansalaisten matalan tulotason ja uhkapelaamisen yleisyyden korrelaatio. Tämän faktan valossa ei ole siis suoranainen yllätys, että rahapelit ovat Bulgariassa suosiossaan, mutta se ei selitä silti ilmiötä kokonaisuudessaan, sillä maan naapurimaissa, Serbiassa, Makedoniassa ja Romaniassa tulotaso ei ole paljon suurempi, mutta samankaltaista raaputusarpaongelmaa niillä ei ole.
      ellauri016.html on line 427: Sandemose skrev om arbejderklassen i byen Jante og om en kreds af mennesker med samme sociale position. Senere har janteloven fået ændret betydning: til dem der vil bryde ud af deres sociale lag og nå en højere position i samfundet generelt.
      ellauri016.html on line 433: Jantelovens 10 bud lyder som følger:
      ellauri016.html on line 435:
      1. Du skal ikke tro, du er noget.
        ellauri016.html on line 436:
      2. Du skal ikke tro, at du er lige så meget som os.
        ellauri016.html on line 437:
      3. Du skal ikke tro, at du er klogere end os.
        ellauri016.html on line 441:
      4. Du skal ikke tro, at du dur til noget.
        ellauri016.html on line 443:
      5. Du skal ikke tro, at nogen bryder sig om dig.
        ellauri016.html on line 444:
      6. Du skal ikke tro, at du kan lære os noget.
        ellauri016.html on line 446: I bogen tilføjes de ti bud et ellevte i Jantes straffelov. Det er formuleret som et spørgsmål og lyder:
        ellauri016.html on line 448:
      7. Du tror måske ikke at jeg ved noget om dig?
        ellauri016.html on line 451: Swedish Jantelagen, Law of Jante - "Let's better not have a much bigger house or boat than our neighbours". In Sweden, you must not own a gun without license, slap your child or sell your neighbors car without permission.
        ellauri016.html on line 479: Cambridge slang Anyone not a gownsman; a townsman 1865
        ellauri016.html on line 481: A person belonging to the lower classes of society; one having no pretensions to rank or gentility. 1852
        ellauri016.html on line 533: Snobius näkyy jo päältä. Vaatteet tekee miehen, kun se on snobi, osoittaa sen aatteet. Mixei naisenkin. Six se on hienostelija ja keikari. Mut voi snobiasussa olla reikiäkin, kuin Diogeneellä. Turhamaisuus paistaa reijistä jos panee lyhdyn hameen alle. Pääasia on et kuteet viestittää sun brändiä.
        ellauri016.html on line 552: Snobbery surfaced more strongly as the structure of the society changed, and the bourgeoisie had the possibility to imitate aristocracy.[citation needed] Snobbery appears when elements of culture are perceived as belonging to an aristocracy or elite, and some people (the snobs) feel that the mere adoption of the fashion and tastes of the elite or aristocracy is sufficient to include someone in the elites, upper classes or aristocracy.[citation needed]
        ellauri016.html on line 562: Le snob est aussi bien ce pétit jeune homme hirsute qui applaudit avec une frénesie trop manifeste pour être sincère une pièce d'avant-garde boudée par le grand public, que ce monsieur décoré devant qui se multiplient les courbettes qui vient assister à la première d'une piece promise au succès; il est aussi bien ce petit gandin qui qui cherche à placer un mot dans une conversation entre Altesses que ce gentilhomme à monocle qui, d'un air ennuyé et condescendant, consent à lui addresser quelques paroles indifférentes. Mais ce fluidité meme du mot assura son heureuse developpement.
        ellauri016.html on line 564: Snobi on yhtä hyvin tää nuori karvainen pikkumies joka taputtaa liian ilmeisellä innolla ollakseen aitoa avantgardistiselle kappaleelle jota paheksuu suuri yleisö, kuin tää kunniamerkitty herra jonka edessä kaikki pyllistelevät joka saapuu varman menestyskappaleen ensi-iltaan; sitä on yhtä hyvin tää pieni keikari joka koittaa saada sanan väliin ruhtinattarien keskusteluun, kuin tuo monokkelipäinen herrasmies joka ikävystyneen ja alentuvan näköisenä suostuu sanomaan sille pari yhdentekevää sanaa. (Emilien Carassus: Le Snobisme Et Les Lettres Francaises De Paul Bourget A Marcel Proust 1884-1914. 1966, Librairie Armand Colin.)
        ellauri016.html on line 568: Read on for a list of 14 of the biggest snobs in the business. These entertainers have long ago lost touch with the average John or Jane Doe and beyond that, have displayed rotten attitudes, selfishness, conceit, and a level of arrogance that almost has to be seen to be believed.
        ellauri016.html on line 589:
      8. Matti Klinge
        ellauri016.html on line 615:
      9. Karl Lagerfelt
        ellauri016.html on line 709: Some get by but some get old

        ellauri016.html on line 774: Drake's reluctance to perform live or be interviewed contributed to his lack of commercial success. He suffered from depression and insomnia, topics often reflected in his lyrics. After completing Pink Moon in 1972, he withdrew from live performance and recording, retreating to his parents' home in rural Warwickshire. On 25 November 1974, at the age of 26, Drake died from an overdose of amitriptyline, a prescribed antidepressant.
        ellauri016.html on line 780: In 1999, "Pink Moon" was used in a Volkswagen commercial, boosting Drake's US album sales from about 6,000 copies in 1999 to 74,000 in 2000. The LA Times saw it as an example of how, following the consolidation of US radio stations, previously unknown music was finding audiences through advertising. Fans used the filesharing software Napster to circulate digital copies of Drake's music; according to the Atlantic, "The chronic shyness and mental illness that made it hard for Drake to compete with 1970s showmen like Elton John and David Bowie didn't matter when his songs were being pulled one by one out of the ether and played late at night in a dorm room." In November 2014, Gabrielle Drake published a biography of her brother. Over the following years, Drake's songs appeared in soundtracks of "quirky, youthful" films such as The Royal Tenenbaums, Serendipity and Garden State. Made to Love Magic, an album of outtakes and remixes released by Island Records in 2004, far exceeded Drake's lifetime sales. In 2017, Kele Okereke cited Pink Moon as an influence on his third solo album Fatherland. Other contemporary artists influenced by Drake include José González, Bon Iver, Iron & Wine, Alexi Murdoch and Philip Selway of Radiohead.
        ellauri016.html on line 782: Drake recorded his debut album Five Leaves Left later in 1968, with Boyd as producer. He had to skip lectures to travel by train to the sessions in Sound Techniques studio, London. Inspired by John Simon's production of Leonard Cohen's 1967 album Songs of Leonard Cohen, Boyd was keen to record Drake's voice in a similar close and intimate style, "with no shiny pop reverb". He sought to include a string arrangement similar to Simon's, "without overwhelming or sounding cheesy".
        ellauri016.html on line 933: Säilöttävät saa ongelmalähtöistä opetusta, maan tavoille kantapään ja selkänahan kautta. Kansalaistaitoja on turha paukuttaa wannabe ei-kansalaisille. Kontakteja kantaväestöön ei suosita. Turha vihollisen kanssa veljeillä. Halutaanko muka todella, että väärän näköinen ihminen laulaa maammelaulua ja suvivirttä, jyystää makkaraa ja paskantaa kettinkiä? Johan sille naurais harakatkin. Persua ei naurata. Kettinki jo kurkkii lahkeesta. Kohta se alkaa viuhua.
        ellauri016.html on line 941: Isoissa kaupungeissa mamut saa toisistansa apua, muodostaa kansallisuusghettoja. Juhixen mielestä pikkukylässä vois olla helpompaa, kiintiöpaholainen voisi osallistua aktiivisesti kylätoimintaan, niinkuin Mämmilän iloinen neekeri, joka puhu hoono soomi sydän paikallaan.
        ellauri016.html on line 997: Eli mikä saa sen tikittämään kuin geigermittarin. Kirjalla on myös pitkänläntä alaotsikko, jota en hirviä edes yrittää tässä lausua. Mutta se tullee tutuksi tilaisuuden edetessä.
        ellauri016.html on line 1050: Kahvi oli hyvää ja kakkuakin riittävästi. Sitten lautakunta vetäytyy arvioimaan tuotosta. Seizemän vuoden työ kuitataan puolen sivun lausunnolla, jonka jauhaa kolmen leipääntyneen proffan puppugeneraattori. Mut läpi on, se on pääasia.
        ellauri016.html on line 1058: Väittelijän perhe on kuin hullunkurinen perhe korttipelistä. Isä ja poika on samixia, robusteja persuja, äiti ja tytär samixia myös, pikkuruisia, positiivisia wannabe teologeja. Eteerinen tytär oli pannut nyt niin paljon meikkiä etten ollut tuntea. Sil oli vuojudekoltee ja ihottuman näköinen tatska hartiassa perheen Martta-kissasta. Isovanhemmat on evakon lapsia, pienviljelijöitä Vesivehmaalta. Sieltä kai se positiivisuus on peräisin. Ilo pintaan vaikka syän märkänis. Kaikkien on päästävä ääneen, jopa pikkuruisen isoäidin. Puheita on kaksi tuntia. Sit aukee baari ja jengi paahtaa alakertaan, me funksunäärit hankkiudutaan kotimatkalle. Liisa laittaa farkut takas juhlamekon päälle. Kotimatkalla mä vittuilen vähän sille subliminaalisesti, makselen kalavelkoja. Liisa vitun Tiittula. Vanhoja ei unohdeta.
        ellauri016.html on line 1098: Irakin puolustusministeri siirtyy hyökkäyxeen. Huijasi Huddingessa viranomaisia, nosti köyhäinavustusta ministerin palkan lisäosaxi. Kumpikohan oli isompi? Haastaa mediat ja ruozalaiset oikeuteen. Jos ei tule rotia, lätkästään hurreille talouspakotteet. Siitähän oppivat, ettei Irakin kanssa leikitä.
        ellauri016.html on line 1143: Johannes Brotherus on vihdoin vainaja, neljä vuotta vaille satavuotias. Hyvät geenit, pitkäikäinen kuin Kusti-koira. Carlsonien heikkouxista ei ole tietoa, Johannes on puhdasrotuinen Brotherus. Pilven veikko on nyt pilven reunalla. Tuleekohan Onkel Walter Munchenistä siivestämään näihin peijaisiin pilven aseveljenä? Tuskinpa, se ei tunne enää edes sukulaisia. Vihannesta suremaan jäävät hermostuneesti räpsyttävä Anja, sinipiian nielaissut Ilkka sekä Floora-täti.
        ellauri016.html on line 1209: jossa koko Los Angeles tuntee hänet upporikkaana
        ellauri017.html on line 36: Paavo Lipponen! Legendaarinen moottoriturpa, puhekonemestari Kuopion lakeuxlta, valitun SD kansan isähahmo, totta Mooses, joka on johtanut orjat halki sinipunaisen meren kuivin jaloin, tässä hän on, prinssieversti Paavo "patrblruuna" Lipponen! Iso käsi isolipokkaalle!
        ellauri017.html on line 139: Sisäilmaongelma on taas kerran ratkaistu.

        ellauri017.html on line 172: Die ganzen Zahlen hat der liebe Gott gemacht, alles andere ist Menschenwerk
        ellauri017.html on line 318: Ruozissa saa kokoontua max 500 hengen ryhmiä.

        ellauri017.html on line 363: Jo lapsikin helposti langeta vois,
        ellauri017.html on line 438: Enneagrammia on toistaiseksi tutkittu tieteellisesti vähän. Enneagrammi ei kuitenkaan ole tiedepiireille täysin vieras. Siitä kirjoittaa mm. neuropsykiatri Daniel J. Siegel kirjassaan The Mindful Therapist.
        ellauri017.html on line 448: George Ivanovitš Gurdjieff (arm. Գեորգի Իվանովիչ Գյուրջիև, kreik. Γιώργος Γεωργιάδης, ven. Гео́ргий Ива́нович Гюрджи́ев, Georgi Ivanovitš Gjurdžijev; 13. tammikuuta 1866/1877? Aleksandropol – 29. lokakuuta 1949 Neuilly-sur-Seine) oli armenialais-kreikkalainen mystikko ja henkinen opettaja. Hänen äitinsä oli etniseltä taustaltaan armenialainen ja isä Pontoksen kreikkalainen.
        ellauri017.html on line 454: Pjotr Demjanovitš Uspenski, (ven. Пётр Демья́нович Успе́нский; 17. maaliskuuta (J: 5. maaliskuuta) 1878 Moskova – 21. lokakuuta 1947 Surrey, Iso-Britannia), laajemmin tunnettu nimellä P. D. Ouspensky, oli esoteerikkona tunnettu venäläinen intellektuelli, matemaatikko, journalisti ja teosofi. Hän toi euklidisen geometrian ja epäeuklidisen geometrian mukaan psykologiaa sekä korkeamman ulottuvuuden olemassaoloa käsitteleviin keskusteluihin. Sehän mun teometrisestä runosta vielä puuttuikin.
        ellauri017.html on line 458: Leonid, född 1872-04-26 i Moskva. Student därst. Examina för inträde vid universitetets i Moskva medicinska fakultet 1894 och 1895. Legitimerad läkare 1898-11-12 med diplom av 1899-01-28. Tjänsteman över stat vid medicinska departementet av ryska inrikesministeriet 1902-03-12. Titulärråds grad 1906-03-23 med tur från 1902-01-14. Kollegieassessor 1906-12-29 med tur från 1905-01-14. Avsked 1907-01-31. Läkare över stat vid Föreningen S:t Troitska barmhärtighetssystrars ambulatoriska sjukhus i S:t Petersburg. RRS:tStO3kl 1914-05-28. Direktör för elektro-vattenkuranstalten i nämnda stad. Gift 1905-09-03 i Luga med Elisabet Feodosjev, född 1885-01-17 i S:t Petersburg, dotter av bergsingenjören, generalmajoren Grigori Petrovitj Feodosjev och Catharina Nikolajevna Sibin. Boken vaikenee Leonidin myöhemmistä huuhaatoimista Gurdijeffin tilalla.
        ellauri017.html on line 462: In October 1922, Mansfield moved to Georges Gurdjieff's Institute for the Harmonious Development of Man in Fontainebleau, France, where she was put under the care of Olgivanna Lazovitch Hinzenburg (who later married Frank Lloyd Wright). As a guest rather than a pupil of Gurdjieff, Mansfield was not required to take part in the rigorous routine of the institute, but she spent much of her time there with her mentor, Alfred Richard Orage, and her last letters inform Murry of her attempts to apply some of Gurdjieff's teachings to her own life. Mansfield suffered a fatal pulmonary haemorrhage in January 1923, after running up a flight of stairs.
        ellauri017.html on line 516: Suomalainen lajilegenda ei ole lähdössä olympialaisiin. Se on sama kuin pitäisi juosta satanen, maraton ja 400 metrin aidat ja jaettaisiin vain yksi kultamitali, Hukkataival vertaa. Siinä se on: neljä metriä 45 asteen päällekaatuvaa, lähes sileää kallioseinää, jonka Nalle Hukkataival viimein selvitti.
        ellauri017.html on line 607: Edellinen katolisen kirkon napa, paavi oli polakki, jonkin verran originellikin, mutta nyt on koordinaatit vaihtuneet eteläisen pallon puoliskolle. Navalla itsellään ei ole koordinaatteja, koska taivaan säde lähtee siitä, eikä sillä ole pituutta. Kulma katoaa, ja trigonometriset suureet jäävät vaille mittaa, sini on minimissä ja tangentti ei tangeeraa pistettä. Tässäkin on varmaan paljon salattua katolista symboliikkaa, en vaan jaksa pohdiskella mitä.
        ellauri017.html on line 609: In Euclidean geometry, the origin may be chosen freely as any convenient point of reference.         Jokainen meistä on oman maailmansa napa, ja voi siihen tuijottaa, se on itsekullakin yhtä onnistunut ja ainutlaatuinen kuin toisilla. Napanöyhtää on jokaiselle sama määrä suotu syntyessä, vaikkei päivä paistakaan yhtä iplakasti joka puosta loppupeleissä.
        ellauri017.html on line 687: Pakkoko poikain oli kaivaa verta nenästä. Sattui pilkka omaan nilkkaan. Silmä silmäilystä, hammas irvihampaasta. Kost jumala. Ota mallia Hammurabista. Käsi poikki kirveellä kuin kalifaatissa, kazokaa näin käy kaikille jotka etääntyvät meistä. Ovat pettureita. Elisalla oli selkeesti jotain mielenterveysongelmia.
        ellauri017.html on line 705: Jeesus oli jeesmies. J-mies. Vähän kuin G-mies. G-mies oli toinen JC, Jerry Cotton. Kun Jerry pani murinaa Jaguaariin polkaisemalla jalan konehuoneeseen, pelkääjän paikalla sen partnerina istui Phil Decker. Mit dem Untertitel Jerry Cottons bester Freund. Er verließ das FBI, weil er für die Hinrichtung eines Unschuldigen verantwortlich war. Kuten Pilatus. Keihäsmies.
        ellauri017.html on line 778: Joca tahto hyödytyxen cansa luke ja oikein ymmärtä tämän pyhän Prophetan Jesaian hänelle on sangen tarpellinen ensist että hän hywin otta waarin tituluxest eli tämän kirjan algust: sillä joca sen tituluxen ensist hywin ja tyynni ymmärtä, hänelle on sijtä suuri ojennus ja nijncuin selkiä walistus coco kirjaan.
        ellauri017.html on line 805: Sijtte asetta hän ja walmista heitä odottaman tulewaista Christuxen waldacunda, josta hän nijn monella tawalla ja selkiäst ennusta, että hän sijnä asias woitta caicki muut Prophetat. Nijn että hän myös Christuxen Äitistä Neidzest Mariasta kirjoitta, että hän ilman neidzyen turmellusta oli sijttäwä ja synnyttäwä Christuxen (7. cap.), nijn myös hänen pijnastans (53. cap.), nousemisestans cuolluista ja waldacunnastans puhu hän nijn selkiäst, cuin se olis jo silloin tapahtunut. On hän sijs ollut sangen jalo ja corkest walistettu Propheta.
        ellauri017.html on line 819: Colmannes osas puhu hän Babelin Keisarin wallasta ja ennusta Babelin fangeutta, jolla Cansa piti rangaistaman ja Jerusalemin Caupungi häwitettämän.
        ellauri017.html on line 834: Älkön myös jocu luulco, että Jesaiast on nijn paljo pidetty silloin hänen aicanans Judan Canssan seas, nijncuin hänestä nyt pidetän meidän Christityiden kesken, waan sangen ylöncadzottuna, nijncuin hän idze todista 58. lugusa, nimittäin että he pistit kieldäns maalle, ja cocotit händä cohden sormellans, ja pidit caicki hänen saarnans hulludena, paidzi muutamita harwoja hywiä sencaltaisia cuin Cuningas Ezechia: sillä se oli sen Cansan wanha tapa, naura ja pilcata Jumalan Prophetaita ja näyttä nijlle fäkkiä, (4. Reg. 9). nijncuin myös ainakin caikille saarnaille ja Jumalan palwelioille tapahtu. Judalaisten seas myös sanotan Jesaia wiimein tapetuxi Cuningas Manasselda, sahalla sahatuxi.
        ellauri017.html on line 924: Ja ruoho ojain tykönä ja caickinainen jywä wetten tykönä pitä lacastuman ja tyhjään tuleman. Ja calamiesten pitä murhettiman ja caicki cuin ongen heittäwät weteen pitä walittaman ja caicki ne cuin wercot weteen laskewat pitä murhellisexi tuleman. Ne pitä häwäistämän jotca hywä langa tekewät ja
        ellauri017.html on line 929: nijncuin isoi wesi lange, nijn on Cansa carcawa, mutta hän on curittawa heitä ja heidän pitä cauwas pakeneman, ja wainoowa heitä nijncuin tomulle tapahtu wuorella tuulelda, ja nijncuin ymmyrjäiselle tapahtu tuulispääldä.
        ellauri017.html on line 980: Kirjaa voidaan lukea laajennettuna mietiskelynä Jerusalemin kohtalosta maanpakoon ja sen jälkeen. Kirjan Deutero-Esaiaan osa kuvaa, kuinka Jumala tekee Jerusalemista maailmanlaajuisen hallintonsa keskuksen liukastetun pelastajan (ns messiaan) kautta, joka tuhoaa sortajan (Babylon); tämä messias on Persian kuningas Kyyros Suuri, joka on vain vieraan vallan agentti, joka saa aikaan Jehovan kuninkaan. Jesaja puhuu turmeltuneita johtajia vastaan ja heikommassa asemassa olevien puolesta ja juurruttaa vanhurskauden pikemminkin Jumalan pyhyyteen kuin Israelin liittoon.
        ellauri017.html on line 1093: Petri Puovola on kirjoittanut, ettei kukaan voi vierailla taivaassa ja jos sellaista tapahtuisi, niin ne olisivat riivaajahengen tekemiä vierailuja. Petri Puovolan kirjoitus pilkkaa ja vastustaa Pyhää Henkeä. Petri Puovola ei voi enää saada syntejään anteeksi (Joh 20:22,23). Petri Puovola korotti itse itsensä ylipappi kaifaaksi.
        ellauri017.html on line 1102: Puovolassa on selkeästi Jeesuksen rauhallinen Pyhä Henki ja hän puhuu totta Raamatun hengessä, Patrick Tiaisessa ei ole minkäälaista rauhaa eikä totuutta, hän on ehdottomasti harhaanjohtaja.
        ellauri017.html on line 1109: Sinä olet sokea kuin kana. Aloituksessa kerrotaan, että Patrick Tiaisen todistus on väärä. Mutta ongelma on siinä, että Puovolakin puhuu väärin koko asiasta. Jos Puovola tuollaista puhuu, niin kyllä on tehnyt kuoleman syntiä. Pyydän anteeksi, mutta se on täysin anteexiantamatonta.
        ellauri017.html on line 1119: Muutama huomio Pyhän Hengen pilkasta syntinä: Jeesus opetti Jumalan Sanaa, kuten se on alunperin tarkoitettu Pyhissä Kirjoituksissa. Kirjanoppineet fariseukset eivät ymmärtäneet eikä hyväksyneet Jeesuksen opetusta. Fariseuksilla on monimutkaisia Perinnäissääntöjä, jotka olivat Raamatun opetuksen Vastaisia. Jeesus sai paljon peukutuksia ja fariseukset tulivat kateellisiksi Jeesukselle.
        ellauri017.html on line 1123: Kirjanoppineet fariseukset eivät sittenkään uskoneet, vaan lähtivät vastustamaan entistä voimakkaammin Jeesusta pilkkaamalla Pyhän Hengen voimatekoja Pahojen Henkien teoiksi. Näin he syyllistyivät syntiin, jota ei saa anteeksi. Huomaatte kai vertauskuvani ja sen yhteyden päivän otteluun. Pojat joita ei saatu hyvix on nyt jauhettuina jyvix. Niitä nokkii vallattomat Myllärimme kanat omat.
        ellauri017.html on line 1127: Agustin ja Hugo oli herttaisen samaa mieltä kuolemanrangaistus on paikallaan vaikkapa Fernando Alcazarille. Ei siihen riitä Alcazarin vankila, ei Guantanamokaan, jos bylsii Hugon vaimoa, ja sit vielä pelastaa Hugon hengen nolosti taistelussa mut jättää sen keskijalan kentälle. Cruel and unusual punishment. Onko ihme et se on kiivas ja pitkävihainen. Ei armoa!
        ellauri017.html on line 1133: Kommentoin aloituksessa olevaa tilannetta seuraavasti: Petri Puovola ei näytä hyväksyvän mitään taivasvierailuja. Hän ei jäänyt vain väittelemään taivasvierailujen raamatunmukaisuudesta vaan lisäksi opettaa, että kaikki taivasvierailut ovat riivaajahenkien antamia valhekokemuksia. Tämän sanominen on selvästi Pyhän Hengen pilkkaamista, koska Raamatussa on kuvattu vierailuja taivaassa. Puovola on kirjanoppinut fariseus, joten hän on ollut tietoinen näistä Raamatun kohdista, mutta ei mitenkään niele niissä ilmoitettua asiaa.
        ellauri017.html on line 1141: Puovola kertoo, että eräät suomalaiset seurakuntien johtajat saavat kuolemantuomion. Syntiin langenneet seurakuntien johtajat surmataan. Tämän asian Petri Puovola kertoo uusimmassa artikkelissaan 'Ajatuksia Raamatullisesta paimennuxesta'. Petri Puovola sanoo seuraavaa: "Tulevina päivinä jotkut kehnot paimenet tullaan tuomitsemaan sellaisella tavalla, että Herra ottaa heidät pois tästä ajasta kuoleman kautta, koska he eivät halunneet tehdä parannusta pahoista teoistaan." Puovola uhkaa seurakuntien johtajia myös sillä, että he sairastuvat nuhaan. Kun lukee Puovolan artikkelin kokonaan, niin siitä saa sellaisen kokonaiskäsityksen, että iso osa suomalaisista seurakunnista on langennut sellaiseen syntiin, että niiden paimenet surmataan syntien takia. Tai ne vilustuvat pahasti.
        ellauri017.html on line 1148: Jotenkin tulee mieleen se, että kun Puovola on puhunut uhkailuja ilman lupaa, niin nyt Puovolan sallittiin tehdä selvä Pyhän Hengen pilkka, jottei Puovola pelastuisi. Tätä kutsutaan sydämen paaduttamiseksi.
        ellauri017.html on line 1150: Ovela veto yläkerran joholta. Samaan tapaan Assange poltettiin panohommista kun se vuoti isompia konnailuja kaikille. Ja se yks Putinin vastaehdokas ryssä joka tuomittiin oligarkkina. (No olihan se sitäkin, mut silti vittu.)
        ellauri017.html on line 1209: Nostin Seijan ratkaistavaxi ongelman

        ellauri018.html on line 39: Seuraavassa sanoituksessa räppitaiteilija "Avain" lataa nuoruuden vimmalla rankkaa poliittista kritiikkiä ja kohdistaa syytteensä erityisesti hyväosaisiin. Outoa, mut kai se oppii iän mukana, et nuoret köyhät laiskimuxethan ne on kaikkeen syyllisiä. No, näitä diggas v 2000 nuoret, eiköhän nekin pian ala viisastua. Kuha saatas vaan tää punamulta kumoon. Luota keskustaan. Siitä rikolliskoplasta löytyy roisto joka lähtöön. Keskustapoliitikot täyttää sellit, tungeksii vankilan ovissa.
        ellauri018.html on line 190: nyt annan tälle vaikkapa egen (kohtuullisempaa), niin mixen

        ellauri018.html on line 398: Ingenting går opp mot kålpirog på hösten - som jag själv har lagat.
        ellauri018.html on line 399: Holger, Tor och Ellen
        ellauri018.html on line 451: Est-ce que vous avez des quois de voyage?
        ellauri018.html on line 477: Durch für wider gegen ohne um
        ellauri018.html on line 503: Es urgente tengo diarrhea
        ellauri018.html on line 523: The song captures Simone's response to the murder of Medgar Evers in Mississippi; and the 16th Street Baptist Church bombing in Birmingham, Alabama, killing four black children. On the recording she cynically announces the song as "a show tune, but the show hasn't been written for it yet." The song begins jauntily, with a show tune feel, but demonstrates its political focus early on with its refrain "Alabama's got me so upset, Tennessee's made me lose my rest, and everybody knows about Mississippi goddam." In the song she says: "Keep on sayin' 'go slow'...to do things gradually would bring more tragedy. Why don't you see it? Why don't you feel it? I don't know, I don't know. You don't have to live next to me, just give me my equality!"
        ellauri018.html on line 568: Dernjatinin mielestä Mikko näytti siltä, että se tajusi, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. – Se heilutteli ja availi suutaan, että nyt olisi ongelma, että voisitteko tehdä jotain. En usko, että kalat syvällisiä ajattelevat, mutta sellainen fiilis jäi, että Mikko tarvitsee apua.
        ellauri018.html on line 645: Saaga jatkuu uusin voimin, tiedottaa Hesari. Tarkoittaakohan tää Saska Saarikoskea. Pentti Saarikoski oli juoppolalli. Viinasammio. Kahdeksan oluen päivää se piti raittiina. Kesällä 1974 se keskeyttää juomisen sairaalassa pudotettuaan pari olutkoria polvilumpionsa päälle. Seuranneessa deliriumissa ilmestyi Matti Klingen pieni pää ikkunaverhojen ylärakoon laulamaan 'Yyterin rannalle'.
        ellauri018.html on line 663: Nyt on päivänselvää, ettei tää ole niinkään conduct book, kuin chick littiä! Selkeesti painii samassa sarjassa kuin Bridget Jones ja himoshoppaaja. Fixu, toimelias ja lannistumaton ja siitä huolimatta vielä reilu ja huumorintajuinen nainen panee päihin ihan vaan hyvällä nipulle kierohkoja ihmisiä, miehiä ja naisia, pyörittää niitä mielensä mukaan kuin naru-ukkoja.
        ellauri018.html on line 744: Allah on kunnon käskijä, ei mikään feikki palvelujentuottaja kuin jutkuilla ja kristityillä. Ei tule jumalan oikeutuxen ongelmaa kun se ei lupaakaan mitään. Se on aina oikeassa. Apinan rooli on palvoa ja pyllistellä, selkä vääränä alistua kohtaloon, ei odottaa jotain palveluita.
        ellauri018.html on line 771: Imaami (arab imām 'johtaja, esikuva') on islamilainen uskonoppinut ja hengellinen johtaja. Termiä käytetään Koraanissa useasti, kun viitataan johtajiin tai Abrahamiin. Imaami johtaa esimerkiksi perjantairukousta sekä tulkitsee ja opettaa Koraania.
        ellauri018.html on line 794:
        Paavi torjuu ahnaan gerontofiilin lähentelyt

        ellauri018.html on line 814: Motsäger jag mig själv? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Sanoo Allah ja hymyilee monimielisesti kuin Wilt Whatman, jota siteeras Thoreau isin mielikirjassa Skogsliv vid Walden. Elastista juridiikkaa, mielivalta sisäänrakennettuna. Not a bug but a feature. Tää on yksi tieteellisen ja uskonnollisen maailmankuvan peruseroja. Hieman iso, mutta kyllä tästä selvitään, sanoo Allah ja taikoo ristiriidan piiloon. Tai poistaa valittajan pään.
        ellauri018.html on line 819: Myös luopuminen islamista eli apostaasi on kiellettyä ja saattaa apostaatin hengenvaaraan, koska siitä seuraa kuolemantuomio.
        ellauri018.html on line 900: Kosto on shariassa pakollista, kun on tapahtunut tahallinen ruumiinvamman tuottaminen. Koston tulee ilman liioittelua vastata aiheutettua vammaa periaatteella hammas hampaasta, henki hengestä. Virallista suostumusta tai oikeudenkäyntiä ei tarvita. Ellei loukattu itse kykene kostoon, hallitsijan edustaja voi määrätä hänelle edusmiehen sitä varten. Jos kaksi henkilöä on oikeutettu kostamaan, he joutuvat arpomaan kumpi saa tehdä sen. Kanteen nostajat voivat myös luopua kostosta, jolloin he ovat oikeutettuja korvaukseen (diya). Esimerkiksi muslimin tappamisesta hinta on sata kamelia.
        ellauri018.html on line 906: Jos ei-muslimi väittää muslimin tehneen rikoksen häntä vastaan, teon näyttöongelmat voivat olla suuria, ja mahdollinen rikos jää helposti rankaisematta. Tämä johtuu siitä, että ei-muslimin todistus muslimia vastaan ei ole laillisesti pätevä missään kolmessa rangaistusten tyypissä.
        ellauri018.html on line 987: Kaukanahan se on valtiovalta Huddingen lähiössäkin. Hurripoliisit ei edes uskalla tulla sinne. Eikä ne noudata sharian pykäliä kumminkaan. Betonilähiössä ei ole edes riittävästi irtokiviä. Onnexi on sentään parveke.
        ellauri018.html on line 990: ge.jpg" width="50%" />
        ellauri018.html on line 1046: Muhammed nimitti jäähyväissaarnassaan naisia vangeiksi ja kotieläimiksi. Mutta naisella on silti perinteisesti oikeus hallita omaisuuttaan avioliitossa. Vangilla on omassa hallinnassa hammasharja ja koiralla luu.
        ellauri018.html on line 1069: Funktionalistisen sosiologian näkökulmasta voidaan puhua yhteensopivuuden ongelmasta. Jälkiteollisten yhteiskuntien tarpeet ja instituutiot poikkeavat niin paljon klaaniyhteiskuntien oloista, että siellä kehittynyt uskonto ei mutkitta sopeudu täyttämään jälkiteollisessa yhteiskunnassa esiintyviä tehtäviä.
        ellauri018.html on line 1091: Pahat henget eli jinnit viihtyy käymälöissä ja tunkioissa. Ne on mikrobeja.
        ellauri018.html on line 1097: Wadaaddo-henget haluavat pitkäkestoisia kontakteja ihmisiin sekä säännöllisesti popcornia, taatelia, kahvia, teetä, parfyymia ja suizuketta. Wadaaddon uhrit ovat anorektisia, väsyneitä ja päänsärkyisiä. On tärkeää että hoidosta maxetaan, muuten henget suuttuvat.
        ellauri018.html on line 1106: Mamuilla ja luonnevikaisilla hulluilla on sama ongelma: niiden onneton elämä erilaisina kuin koppiaiset muurahaispesässä (zhuk v muravejnike) on valtalinjan koirista surkuteltavaa, mutta samalla yrjön ällöttävää. Hauskaa pitäessään ne on erityisen ärsyttäviä, ne ei muutu siitä yhtään kivemmixi. On alueita missä kaikki kohtaavat, esim vauvat on kaikista ihania. Mutta sit jo tulee kulttuurierot kuvaan, yhden lemppari meemit ei ookkaan toisesta kivoja. Kulttuurierot tulkataan luonne-eroixi.
        ellauri018.html on line 1118: Sairaudetkin on meemejä, joita vaihdellaankin välillä. Antiikissa oli melankoliaa. Hysteria oli kova sana Freudin aikana. Nyt on masista ja narsismia, anoreksia, asperger ja joku hypersensitiivisyys.
        ellauri018.html on line 1124: Muistaminen on moraalinen teko yhden gurun miälestä. No onhan sitä ainaskin merkkipäivän muistaminen, yleensäkin hyvällä tai pahalla muistaminen, kuten anteeksianto ja kiitollisuus. Seku muistaa tosi hyvin multa kärsimänsä vääryydet. Niistä on hyvä muistutella ongelman nostaessa päätä.
        ellauri018.html on line 1131: Saar-henget peritään äidiltä niinkuin mitokondriot. Niilläkin on tehtävä. Ne on terroristisoluun siepattuja mikrobeja. Jinnejä. Niiden kautta muistellaan parempia aikoja, kun naisista oli toisillensa enempi apua. Yxilözygologiset hoidot ei toimi hyvin mamuihin. Ne on niin seurallisia. Joukkosieluja.
        ellauri018.html on line 1151: Asha haluisi jatkaa Somaleissa alkanutta opiskelua eläinlääkärixi Suomessa, muttei osaa kemiaa. Jättää pyrkyrit jo kesken. Ihonväri viittaa hoitoalalle. Ashan poika kipuilee ja on joutumassa jengeihin. Se lähetetään muiden lasten perään mummun luokse Liverpooliin. Asha jää Suomeen omin nokkineen. Tekee keikkalaisen hommia. Lähtee vähän ajan päästä perässä. Asuu siellä ahtaasti lähiössä miljoonan muun sukulaisen kanssa. Not the plan.
        ellauri018.html on line 1169: Lähestyy lopullinen kärhämä, harmageddon, pyhä sota, ristiretki, tms.

        ellauri019.html on line 50: In seinem Hauptwerk Der Untergang des Abendlandes richtet sich Spengler gegen eine lineare Geschichtsschreibung, die die Geschichte „der Menschheit“ als Geschichte des Fortschritts erzählt. Stattdessen vertritt er eine Zyklentheorie, nach der immer wieder neue Kulturen entstehen, eine Blütezeit erleben und sich durch eine Phase des Verfalls vollenden und untergehen.
        ellauri019.html on line 100: Lisää tulee geenimanipuloinnista

        ellauri019.html on line 140: Homotransu epäkarski marski Mannergeim, punakapinan valkokarvalakki valkokenraali ja lahtari, pyysi punaisella kuuman linjan puhelimella sinkoja hyppelehtivältä pikkuwiixi roimahousu koppalakki Hitleriltä kun hätä oli rintamalla suurin. Matsin jälkeen Calle Kustaa Eemeli teki heti erillisen rauhan ryssän kanssa Aatun selän takana. Siinä kiitos komealta aseveljeltä, selkään puukotus. Urhee Suomi soti omaa sotaansa. Onnex kärmistyneet sakut sentään poistu takaovesta, poltteli vaan nunnukoiden arvotonta Lappia.
        ellauri019.html on line 150: Izenäisyyspäivä on vuoden juhlista irvokkaimpia. Julkkixet ja irvohenkilöt seisoo jonossa näkyäxeen telkkarissa kansakunnan kaapin päällä. Synnyttäjäsankareita jättipesueineen kärrätään taas framille, ja viimeiset veteraanit kaivetaan naftaliinista horisemaan talvisodan hengestä. Enimmäxeen kuulopuheita, jälellä taitaa olla enää satavuotiaita ja pikkulottia.


        ellauri019.html on line 222: Kerrotaan Jeremian väsänneen nää valituxet Ankkalinna-Hanhivaara tien alikulkutunnelissa. Ei nähtävästi uskaltanut jättää niitä maistraattiin. Kirja kuuluu vanhempaan kaxoisvirran maan kaupunkivalitusten genreen, johon kuuluvista teoksista Ur-valitus on vanhimpia ja tunnetuimpia. Ei siis jeremian jeremiadi, vaan sumerilaisten.
        ellauri019.html on line 263: Meidän pitä hakeman meidän leipäm hengen pacolla miecan edes corwesa. Ilman capitaalia pitä raata laborina.
        ellauri019.html on line 265: He owat waimot Zionis raiscannet ja neidzet Judan Caupungeisa. Ja wielä pahempaa:
        ellauri019.html on line 294: Maantieteellinen kuvaus. Edomin n. 160 km pitkä alue ulottui Moabin vastaisella pohjoisrajalla olleesta Seredin purolaaksosta etelässä Akabanlahden rannalla sijainneeseen Elatiin (Elotiin) saakka (5Mo 2:1–8, 13, 14; 1Ku 9:26). Idässä edomilaisten maa-alue levittäytyi ilmeisesti Arabian aavikon reunamille, kun taas lännessä se ylsi Araban toiselle puolelle Sinin erämaahan ja käsitti Negevin ylänköalueen, joka ulottui Suolameren lounaiskolkasta Kades-Barneaan asti. Edomin länsiosasta tuli näin ollen Juudan alueen kaakkoisraja. (Jos 15:1; vrt. 4Mo 34:3.)
        ellauri019.html on line 296: Edomin alueen keskeisin osa sijaitsi kuitenkin ilmeisesti Araban itäpuolella, sillä siellä korkea vuorijono, jonka jotkin huiput yltävät 1700 m:n korkeuteen, saa jonkin verran sadetta. Tämä johtuu siitä, että Araban länsipuolella oleva maa-alue, Negev, on huomattavasti alavampi, ja siksi Välimereltä tulevien myrskypilvien riekaleet pääsevät kulkemaan sen ylitse korkeammille Edomin vuorille, missä ne luovuttavat niihin jäänyttä kosteutta. Arkeologiset tutkimukset osoittavatkin asumusten ja linnoitusten ketjun kulkeneen muinoin pitkin kapeaa viljelymaakaistaletta pitkän ylätasangon korkeimmalla kohdalla, mutta ne häviävät mentäessä etelään kohti Akabanlahtea. Nykyisessä Tafilassa, joka sijaitsee n. 30 km Kuolleestamerestä (Suolamerestä) etelään, on suuria oliivilehtoja, jotka tosin saavat vetensä pääosin kahdeksasta erinomaisesta lähteestä; alueen vuotuinen sademäärä on vain n. 280 mm.
        ellauri019.html on line 332: Myöhempi historia ja katoaminen. Jehovan profeetan Jeremian välityksellä Edomin kuningasta varoitettiin siitä, että Babylonin kuningas Nebukadnessar panisi ikeen hänen niskaansa (Jer 27:1–7). Sitä, mitä edomilaiset todellisuudessa tekivät tässä tilanteessa, ei kerrota. Jerusalemin tuhouduttua 607 eaa. jotkut maanpakoon joutuneet juutalaiset saivat kuitenkin tilapäisen turvapaikan Edomista. Kun babylonialaisarmeijat sitten olivat lähteneet, nämä pakolaiset palasivat omaan maahansa ja pakenivat lopulta Egyptiin. (Jer 40:11, 12; 43:5–7.) Pian koitti aika, jolloin Edomin oli siemaistava syvään Jehovan vihastuksen maljasta (Jer 25:15–17, 21). Tämä tapahtui suunnilleen 500-luvun eaa. puolivälissä Babylonian kuninkaan Nabunaidin hallitessa. Babylonian historian ja kirjallisuuden tutkijan C. J. Gaddin mukaan Nabunaidin joukoissa, jotka voittivat Edomin ja Teman, oli mukana juutalaissotilaita. Kommentoidessaan tätä John Lindsay kirjoitti: ”Täten profeetan sanat täyttyivät ainakin osittain, kun hän kirjoitti Jahvesta sanoen: ’Minä langetan kostoni Edomille kansani Israelin kädellä.’ (Hes. 25:14.) Osittain ovat täyttyneet myös Obadjan sanat, joiden mukaan Edomin ’liittolaiset’, ’luotetut ystävät’ ’pettäisivät’ sen, ’veisivät siitä voiton’ ja ’panisivat paulan sen eteen’. Tässä saatamme nähdä viittauksen babylonialaisiin, jotka Nebukadressarin päivinä olivat halukkaita antamaan sen saada osansa Juudan tappiosta, mutta Nabunaidin alaisuudessa tukahduttivat kaikiksi ajoiksi Edomin kaupalliset pyrkimykset. (Vrt. Ob. 1 ja 7.)” (Palestine Exploration Quarterly, Lontoo 1976, s. 39.)
        ellauri019.html on line 336: Nabatealaiset asuivat Edomin alueella 300-luvulla eaa., eivätkä edomilaiset koskaan päässeet palaamaan sinne. Edomilaiset löysivät asuinpaikan sen sijaan Negevistä Juudan eteläpuolelta. He siirtyivät pohjoiseen aina Hebroniin saakka, ja lopulta Juudan eteläosa tuli tunnetuksi Idumeana. Josefuksen mukaan Johannes Hyrkanos I alisti heidät jolloinkin vuosien 130 ja 120 eaa. välisenä aikana ja pakotti heidät omaksumaan juutalaisuuden (Jewish Antiquities, XIII, 257, 258 [ix, 1]; XV, 253, 254 [vii, 9]). Sen jälkeen he sulautuivat vähitellen juutalaisiin, ja Rooman tuhottua Jerusalemin vuonna 70 heidän olemassaolonsa kansana päättyi (Ob 10, 18). (Ks. IDUMEA.)
        ellauri019.html on line 413: Blonde haired, good lookin' tryin' to get me hooked

        ellauri019.html on line 414: Wants me to marry, get a home, settle down, write a book

        ellauri019.html on line 418: Same thing every day, gettin' up, goin' to school

        ellauri019.html on line 449: Sumerilaiset ei olleet Urin ur-einwohner, vaan jotkut ubaidit. Sumerit oli itänaapureita, jotka valloitti sen joskus 3300 eKr paikkeilla. Seuraavan vuosituhannen aikana siitä tuli kaksikielinen kuin Helsingistä, kun junantuomat akkadit, seemiläiset mamut muutti kaupunkiin. Kielet sekoittui kuin Baabelissa sitten myöhemmin, vaikka torniakaan ei ollut vielä pystyssä. Eka akkadikunkku oli nimeltään Sargon Suuri 2100 eKr. Siitä tulee mieleen Sormusten herra Sauron. Oli siellä jopa kunkku nimeltä Hegel.
        ellauri019.html on line 462: Urin vanhoja asioita kaiveli britti Sir Charles Leonard Woolley maailmansotien välissä. Silloin oli britit vielä maailman kingejä. Sic transit gloria mundi, kuten arkeologit hyvin tietävät. Se oli iso julkkis kunnes virkaveli Howard Carter löysi Tutankhamonin haudan ja vei valokiilan Kallelta. Kalle oli niin kade että väitti löytäneensä Urista todisteita Nooan tulvasta. Tää oli puppua, ne oli vaan tavallisia kevättulvia.
        ellauri019.html on line 476: Too much monkey business for me to be involved in, se oli Chuck Berryn johtopäätös maailmansodan jälkeisinä vuosina. Sekin oli ollut mukana Jokohamassa kumahuttamassa japsuja, mustana magagina tegemässä Amerigon nimiggomaasta entistä suurempaa. Tankannut irakilaista bensaa jenkkiraudan säiliöön dollarilla gallona. Kuuteen tuhanteen vuoteen ehtii monkeyt tehdä paljon bisnestä.
        ellauri019.html on line 534: ja Amorrerit ja Cananerit ja Gergeserit ja Jebuserit.

        ellauri019.html on line 567: Toinen juttu on että minua on seurannut joka paikassa numero viisi (5). Olen syntynyt 15.5.1964 ja painoin syntyessäni huimat 5 kg ja 550 grammaa. Nimessäni on viisi kirjainta ja numeron 5 gematria on "armo" joka tarkoittaa tietenkin Jumalan armoa (nimessäni on iso alkukirjain J, jonka perässä armo, syntyy viisikirjaiminen nimi Jarmo) Eikös ole omituista? Minusta ainakin.
        ellauri019.html on line 667: Joulun sanoma, eli Jeesuksen syntymäjuhla on materiaalistettu kaikella mahdollisella tavalla, jotta Jeesuksen olemuksesta saataisiin mahdollisimman lähelle ihmiskäsin tehty legenda ja uskomus jostain vaan "ehkä joskus syntyneestä" erikoisesta poikalapsesta.
        ellauri019.html on line 699: Ufokokemus voi näyttää suuntaa tulevaisuuden uskonnollisuudelle. Ufouskonnollisuus on kansainvälinen, laaja ja merkittävä ilmiökenttä, joka voi antaa viitteitä esimerkiksi tulevaisuuden uskonnollisuudesta, tutkija Närvä pohtii. Voimakkaat ufokokemukset, kuten ufosieppaukset, selittyvät tutkijan mukaan psykologisesti hallusinaatiolla, unihalvauksilla, fantasiointitaipumuksilla ja valemuistoilla. Ryhmäkokemuksia selittävät pienryhmäsuggestio, sosiaalinen paine ja syyllisyys tarinan kuvitteellisuuden paljastamisesta. Ufologia eli ufotutkimus ei ole kansainvälisen tiedeyhteisön tieteelliseksi hyväksymä tutkimusala. Nimitys ufo tulee englannin ilmauksesta unidentified flying object, tunnistamaton lentävä esine. Jos Jeesus tulee yllättäen, se on ufo.
        ellauri019.html on line 784: Pirkon ällöämä menestynyt doppelgänger

        ellauri020.html on line 238: For Love Alone was packaged like a romance novel—compare to Judith McNaught’s Perfect, for instance—but it’s closer to the great primetime soap operas
        ellauri020.html on line 249: On tää vitun narsistista. Kaikki Katrinkan tapaamat äijät on siihen lätkässä ja ihailee sitä. Myöskin mynhheniläinen gynekologi ja lapsikauppias, joka asuu Nymphenburgissa ihan Walterin naapurissa. Sen nimi on Zimmerman. Ei ihan Mengele. Wokun iskä oli Zimmer. Sen sihteerin nimi on Ewa Braun. Katrina on teräkunnossa, vielä 8:lla kuukaudella se saa hommia kerrossiivoojana ja tyhjentää roskixia luksushotellissa. Ompa seppo. Hotellisängyt lienee Iivanalle rinteiden ohella tutuin areena.
        ellauri020.html on line 264: HS:n sylidensa kääntää kelkkansa vallizevan itätuulen mukaan, nyt melkeinpä arvostelee Yhdysvaltoja. Tutkimus on osoittanut, että kotisuomessa on helpompi nousta paljun pohjasta kermaxi kirnun pinnalle kuin Amerikan unelmien maassa. Ei ihan niin isoxi kokkareexi, mutta pintajengiin kuitenkin. Lähes kaikki ministerit on laahuxesta peräisin. Spugeli on hälläpyörä, löysästi laakeroitu viirikukko. Izekin on puliukon poika, tosin julkkixen.
        ellauri020.html on line 270: Trumpin roistovaltio täsmäpommitti Bagdadissa, kaksoisvirran maassa, pari persialaista satraappia hengiltä. Hieno idea, ihan win win: USAn Aasiasta liikkeelle hätyyttämät ampiaiset päätyy Eurooppaan, lisää etumatkaa MAGAgeille.
        ellauri020.html on line 272: Loikka länteen sujahti vaivatta laskettelemalla Schweizin rajan ylize. Katrinka palaa Mynhhenissä entisvanhoihin hommiinsa, eziskelee väpelösti välillä apinalasta ja verhoilee boxissansa kirputorihuonekaluja. Jahka se(kin) on päässyt miljonäärixi, se kostaa vielä Mengelelle kalavelkansa.
        ellauri020.html on line 280: Matti serkun vaimo Tinna, anorektikko, oli Stockmannilla sisäänostaja. Kuoli syöpään nelikymppisenä. Poltti ketjussa. Kai ne silloin jo oli eronneet. Rankkaa on elon taistelu seurapiireissä. Matti oli Kymi OY:llä New Yorkissa markkinoijana. Joutui lopettamaan sen, kun ei maxa kestänyt. Mä olin niillä yötä kerran niiden luksuskämpässä jossain Nykin pilvenpiirtäjässä. Greta Garbo asui siinä vastapäätä. Matti oli matkoilla, Tinna paistoi mulle herkkusieniä kokonaisina. Outoa. Mulla ei ollut yöpukua ja kuljin ympäriinsä suihkun jälkeen ihan nakkena. Kuulin jälkeenpäin, että sitä oli päivitelty Hiekkaloiden naisten piirissä. Tiinakin oli ollut järkyttynyt, muttei langennut kiusauxeen kuitenkaan.
        ellauri020.html on line 342: “In fifty years Donald and I will be considered old money like the Vanderbilts,” she once told the writer Dominick Dunne. Aku on muka kaikessa ykkönen. Oikea the Don on kärkeä vaan kerskailussa. Akkari lähettää Iinexelle 72 ruusua, "tietenkin" Mynhhenin kalleimmasta kukkakaupasta. Mix se on näille rahantunteville niin "tietenkin", et ne syö ja ostaa izelleen aina kalleinta? Se on se sama killer instinct joka ajaa ne ryöstämään vastustajat, asiakkaat ja alaiset putipuhtaixi. Iivana koittaa selittää ettei 72 kukkaa näytä extravagantilta, mut kun seuraavat 72 tulee, ne on "another extravagant arrangement". Pääpointti on just tää tuhlailu, Aku mezo näyttää koppelolle et sillon kapassiteettiä, niinkuin riikinkukolla. Vittu apinat on eläimellisiä. Mut mixei olis, nehän ON eläimiä.
        ellauri020.html on line 364: Palm Beach had been Ivana Trump’s idea. Long ago, Donald had screamed at her, “I want nothing social that you aspire to. If that is what makes you happy, get another husband!” But she had no intention of doing that, for Ivana, like Donald, was living out a fantasy. She had seen that in the Trump life everything and everybody appeared to come with a price, or a marker for future use. Ivana had learned to look through Donald with glazed eyes when he said to close friends, as he had in the early years of their marriage, “I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?” She had gotten out of Eastern Europe by being tough and highly disciplined, and she had compounded her skills through her husband, the master manipulator. She had learned the lingua franca in a world where everyone seemed to be using everyone else in a relentless drive for power. How was she to know that there was another way to live? Besides, she often told her friends, however cruel Donald could be, she was very much in love with him.
        ellauri020.html on line 368: Tiekkö mitä Iines, sanoo Aku, kommunismi ei toimi! Eihän se toimi, kun eri geenit vetää kotiinpäin. Termiittiapinasta tulee yhteiskuntahyönteinen vasta kun lapset kloonataan. Se aika ei välttämättä ole kaukana. Vi är all kommunister när vi inte längre dör.
        ellauri020.html on line 374: Unlike his last two weddings, Donald Trump´s first marriage to Ivana in 1977 was strangely private; it´s almost impossible to find any photographic evidence of their big day on the internet. But we do know that it took place in the Marble Collegiate Church and that the New York mayor was present, per Vanity Fair.
        ellauri020.html on line 376: Trump has been married three times, for those of you keeping score at home. Each of Trump´s weddings was memorable in its own way, in keeping with Trump´s penchant for the extravagant. In his 1993 nuptials at his second wedding, the caviar alone cost $60,000, a small sum compared to the $2 million tiara she borrowed; and his third marriage to Melania, in 2005, included a 200-pound wedding cake, one of the most expensive known cakes in modern history. The bride´s $100,000 Christian Dior gown was adorned with 1,500 crystals, rendering it so heavy that Melania was told to be sure to eat before the wedding, per Vogue, so she´d have the strength to wear it.
        ellauri020.html on line 389: Akun politiikka on tavanomaista jenkkiulostetta. Free enterprise seppoilua: köyhyys on oma häpeä, kärsikööt tyhmät ja laiskat ansionsa mukaan. Heikot sortuu elon tiellä, jätkä senkun porskuttaa. Sellaista sosiaalidarwinismia edusti sen ikätoveri Fred Karlssonkin, kunnes sai tyttärexi geneettisen epäluoman, kääpiön. Siihen loppui sen uhoilu. Muistan kuinka se nieleskeli, kun se kertoi takaiskusta tutkimusyxikössä, lupasi tuoda vammasen lapsen usein työpaikalle. Ei muuten tuonut, ei kertaakaan. Toinen särö sen julmaan maailmankuvaan tuli kun se putosi kuistin katolta ja siitä tuli klenkka loppuiäxi. Entisestä Åbo IFK:n kiekkoatleetista tuli nilkku nilkki. LOL. Katkeruuttaanko vaiko vaan laskelmoivana kylmiönä koitti sitten potkia mut ja Kimmon virasta. Sekin failasi. Nyt se on kuulemma palannut Turkuun ja hautautunut mökille Nauvon saarelle. Terve menoa.
        ellauri020.html on line 391: Trump spoke in a hypnotic, unending torrent of words. Often he appeared to free-associate. He referred to himself in the third person: “Trump says. . . Trump believes.” His phrases skibbled around and doubled back on themselves like fireworks in a summer sky. He reminded me of a carnival barker trying to fill his tent. “I’m more popular now than I was two months ago. There are two publics as far as I’m concerned. The real public and then there’s the New York society horseshit. The real public has always liked Donald Trump. The real public feels that Donald Trump is going through Trump-bashing. When I go out now, forget about it. I’m mobbed. It’s bedlam,” Trump told me. Donald is a believer in the big-lie theory,” his lawyer had told me. “If you say something again and again, people will believe you.” “One of my lawyers said that?” Trump said when I asked him about it. “I think if one of my lawyers said that, I’d like to know who it is, because I’d fire his ass. I’d like to find out who the scumbag is!”
        ellauri020.html on line 399: For years, Ivana appeared to have studied the public behavior of the royals. Her friends now called this “Ivana’s imperial-couple syndrome,” and they teased her about it, for they knew that Ivana, like Donald, was inventing and reinventing herself all the time. When she had first come to New York, she wore elaborate helmet hairdos and bouffant satin dresses, very Hollywood; her image of rich American women probably came from the movies she had seen as a child. Ivana had now spent years passing through the fine rooms of New York, but she had never seemed to learn the real way of the truly rich, the art of understatement. Instead, she had become regal, filling her houses with the kind of ormolu found in palaces in Eastern Europe. She had taken to waving to friends with tiny hand motions, as if to conserve her energy. At her own charity receptions, she insisted that she and Donald form a receiving line, and she would stand in pinpoint heels, never sinking into the deep grass—such was her control.
        ellauri020.html on line 441: Turner´s media empire began with his father´s billboard business, Turner Outdoor Advertising, which he took over in 1963 after his father´s suicide. It was worth $1 million. His purchase of an Atlanta UHF station in 1970 began the Turner Broadcasting System. CNN revolutionized news media, covering the Space Shuttle Challenger disaster in 1986 and the Persian Gulf War in 1991.
        ellauri020.html on line 443: Turner´s penchant for controversial statements earned him the nicknames "The Mouth of the South" and "Captain Outrageous". He was the largest private landowner in the United States until John C. Malone surpassed him in 2011. He uses much of his land for ranches to re-popularize bison meat (for his Ted´s Montana Grill chain), amassing the largest herd in the world. He also created the environmental-themed animated series Captain Planet and the Planeteers.
        ellauri020.html on line 468: We were walking through the rubble of the Commodore Hotel, which would soon reopen as the Grand Hyatt. Ivana had been given the responsibility of supervising all the decoration; she was hard at it, despite the fact that she was wearing a white wool Thierry Mugler jumpsuit and pale Dior shoes as she picked her way through the sawdust. “I told you never to leave a broom like this in a room!” she screamed at one worker. Screaming at her employees had become part of her hallmark, perhaps her way of feeling power. Later, in Atlantic City, she would become known for her obsession with cleanliness. Determined to bring glamour to Trump Castle, she became famous for her attention to appearances, once moving a pregnant waitress, desperate for big tips, off the casino floor. The woman was placed in a distant lounge and given a clown’s suit to disguise her condition.
        ellauri020.html on line 472: Gaalaruuan kokkaa kestojulkkixet pienissä kojuissa essut eessä ja kokinhatut päässä. Siinä oli meitä poikia, siinä oli sanos nyt, niin Oprah Winfrey, Sylvester Cat, Roger Moore, Liz Taylor, Joan Collins, Julia Child, Patrick Suppes, the Beatles, Eput, Eino Gröhn ja Veli Vesselin Volvon vasen etulokasuoja. Niin ja Huuhkajat. Kiveshuoneessa (ballroom) rikkaat hytkyy rokkia rehupiiklesien tahdissa. Paikalle tuli mm. Goodmanit, Jensenit, Suikkaset ja jansenistejakin puolijoukke.
        ellauri020.html on line 481: Kaikkein traagisinta on, että laiha Natalie on pantu paxuxi, syyllinen on partaweizenterävä Jean-Jacques, tms, whatever, se Gillettemies. Mies sanoo että oma syy, pikku sika, ehkäisy on naisen asia. Miehen asia on vaan käyttää spermalinkoa. Se on Katrinkasta hirmu tuskallista. Ei oo elämä iisii, se on yrjön ällöttävää. Ei aina, mutta joskus, kun muilla on parempi pulla kuin vaikka mulla. Samaan aikaan toisaalla, aika lähellä, huhtikuussa 81, Cambridgessa Massachusettsissa, kauniilla Seijalla oli pullat hyvin uunissa, kolmannella kuulla pikku Johnista. Me käytiin Eskin ja Liisan kaa samana keväänä vielä Nykissä, mut ei taidettu asua sillä kertaa hotelli Prahassa. Hyvä niin, ois tullut ankkalinnalaisille vaan paha mieli.
        ellauri020.html on line 538: Kaikilla on jotain syytä valittaa ja toisia syitä olla tyytyväisiä. Katrinka on ökyrikas, istuu ökyjahissa Venetsian lidolla pikku pikku bikinissä muki kädessä ympärillään Öky Ankka ja sen ökykumppanit. Olen onnen ankka ja tiedän sen, se sanoo haikeana. Ankanpojat puuttuvat, Tupu, Hupu ja Lupu, Leenu, Liinu ja Tiinu. Kaikkea ei voi saada, Tuomas vahvistaa. Meemit on kunnossa, geenit menee munille.
        ellauri020.html on line 542: Doktor Mengele on päässyt piireihin ja härnää Katrinkaa. Onnexi se luulee et Aku tietää kaiken ja on vihainen. Oikeesti Aku vaan ei pidä tyypeistä joka vaikuttaa hyödyttömiltä, siis liian köyhiltä. Sokrupala pitää Benetton sexistä ja 70-vuotiaasta italialaisesta kreivistä nimeltä Ford Cortina, jollon päässä peruukki. Elliot näyttää rasittuneelta.
        ellauri020.html on line 550: Katiska jyrkässä nousukiidossa kommunismin köyhyydestä tuntee herkästi rahan arvon (tää on Iivanan eufemismi ahneelle), ja kysyy sarkastisesti anopilta, onko rahanteko muka syntiä. Ei se vaan lapsettomuus, on vastaus. Nyt alkaa Akukin kaivata perijää, se on 45, eikä enää nuori. Hommiin siis. Akun letku viedään pajalle. Nyt käy ilmi mistä Katiska kantaa kaunaa Sabriinalle. Se huutaa tabloidissa julki koko seurapiirille Ankkojen mahouden ja turhat yrityxet lisääntyä. Akun siittiöbiljoonat lasketaan, ne näyttää riittäviltä, onko vika sittenkin Katrinketissä? Outoa ettei keinosiemennystä harkita, eikö se 80-90-lukujen vaihteessa ollut vielä optio? Mengele olisi varmaan mielellään taas kyynärpäätä myöten Katjan sisällä.
        ellauri020.html on line 559: Naiset pitää joskus kiinni mulkeroista miehistä van sixi, et on noloa myöntää valinneensa väärin, langenneensa vanhanaikaiseen.
        ellauri020.html on line 580: Rankka elämä jatkuu Akun poissaollessa. 10-tuntisia työpäiviä, ravintoloita, 20 hengen päivälllisiä, landeviikonloppu, flirttailua sliipattujen liikemiesten kanssa, jotka ei yllä hilloviivalle, kun Iines pitää ne käsivarren mitan päässä. Oopperagaalaa varten Kata pukeutuu geishaxi, lentää Tokioon ja tekee bilateraalisen sopimuxen keisari Hirohiton kaa japanilaisen teltan erektiosta oopperan pihalle. Sieltä saa susheja, kaburakia, tähtiesintyjinä Mokomaki Kusimuki ja Jokohama Kumahuta, Nintendo-pelejä, pääosassa Super Mario, ja tombolassa palkintona Toyota Corolla (tietysti lemmikille kakkosautoxi).
        ellauri020.html on line 584: TVstä tutut nimet putoilevat kuin sadepisarat. What a wonderful feeling, singing like Scrooge in a rain of gold. Nyt on leninginvaihtopäivät, ystävän myyntiä, naiset arvuuttelevat kuka on kenenkin housuissa. Onko tuo Haloselta? Vaiko Ajattaresta? Ei sunkaan sulla oo Marin mekko? Gudrun Sjödenin teltta vai ison tytön kokoko Lollosta? Miten Pukeva! Likinäköisemmät tihrustavat rinnoista logoja ja niskasta hintalappuja. Sokru on kexinyt tatuoida koko hinnastonsa iholle. 22 vaihtoehtoa polaroid-kuvilla.
        ellauri020.html on line 639: St Moritz. Aku pakoilee. Katrinka hiihtelee, voittaa ohimennen jotain pokaaleja. Turm oder Taxixen naamiaisissa Katrinka kiristää Mengeleltä oharit saaneen kiukkuisen Ewa Braunin avulla Mengeleä paljastamaan pikku-Mirekin olinpaikan. Partaweizi Hannu-serkku flirttailee ankarasti. Muistaa jopa Iinexen synttärin, toisin kuin Aku. Tuo suklaalaatikon ja ruusupuketin. Waikka kaikki tutut wanhenee ja rypistyy, tukkaan tulee harmaata, ne ei muutu ollenkaan. Niin kai se on, aina aikalaisten mielestä. Suurin hölmö on wanha hölmö.
        ellauri020.html on line 641: He began belittling her: “That dress is terrible.” “You’re showing too much cleavage.” “You never spend enough time with the children.” “Who would touch those plastic breasts?” Ivana told her friends that Donald had stopped sleeping with her. She blamed herself. “I think it was Donald’s master plan to get rid of Ivana in Atlantic City,” one of her assistants told me. “By then, Marla Maples was in a suite at the Trump Regency. Atlantic City was to be their playground.”
        ellauri020.html on line 643: Nyt vasta Kaljuunalle walkenee yhtäkkiä, kun Janne vääntää sen sille rautalangasta: Aku bylsii Los Angeliisissä Nataliitä, sen vanhaa bestistä, Jannen leipäsutta, laihaa ranskalaista sisäänottajaa. Naitsä sitä? kysyy Kalinka kauhuissaan Akulta ize asiassa kuultuna. It´s not what you think, sanoo Aku turvautuen ikivanhaan diversioon. Haha, mitä sitten? Kompastuiko Aku vahingossa Nasun sisään? Kexi parempaa. Rakastazä sitä narsua? En. En tiedä. Kyllä, pääsee Akulta lopulta, helpottuneesti. Kuin kivi oisi vierähtänyt rinnalta. Kalinkan silmät täyttyy vedellä. Se on tässä kirjassa aika äärimmäinen hätämerkki. Katjusha ulvahtaa matalalla äänellä. Sillon varmaan samanlainen viinabasso kuin Jaakon kotkalla. Ulos! se huutaa Akulle. Mut... ULOS!!! Ja pysykin poissa mulkero! Aku läxi häntä koipien välissä kuin piesty koira.
        ellauri020.html on line 645: The power couple´s tabloid-worthy marriage came to a screeching halt with a bitter divorce in 1990. The reason is not exactly a shocker: Trump was having an affair.
        ellauri020.html on line 648: In her new book, Raising Trump, Ivana writes about the time in December 1989 when she was confronted by Maples at a ski resort in Aspen, per AP. "This young blonde woman approached me out of the blue and said ´I´m Marla and I love your husband. Do you?´ I said ´Get lost. I love my husband.´ It was unladylike but I was in shock." Apparently it was in this moment she realized her marriage with Donald was over.
        ellauri020.html on line 659: Tuppukylän tutuille se kertoo vahvasti lyhennetyn version elämäkerrastaan. Hyvä niin, tää 600-sivuinen tuppaa paikoin haukotuttamaan. Mirek on vanha ukonkäppyrä, huomaa Iines tyytyväisenä. Kotona Nykissä on vastassa Daisy. AIDS-exä heitti hiljan nurkkaan lusikan. Pahaa suunsittoa Akun kaa eropapereista. Sit soitto Karl Zeissiltä: Mengele ampui valitettavasti lisäreiän päähänsä ja silppuroi sitä ennen kortiston. Sori siitä. Nyt menee huonosti. On oikeenkin paha fiiwis.
        ellauri020.html on line 671: The Donald-Ivana relationship on the whole was oddly transactional. Trump once said of his cutthroat prenup, per Newsweek, "I would never buy Ivana any decent jewels or pictures. Why give her negotiable assets?" Ah, marriage: Such a romantic institution! Their prenup was amended a few times after this; on Christmas Eve of 1987, Trump reportedly asked her to resign an updated agreement, giving her $25 million. In the end, Ivana made out with $14 million, among other perks, after a months-long battle of divorce proceedings that reached a settlement in 1991.
        ellauri020.html on line 673: In fact, Trump blamed the divorce in part on the entanglement between Ivana and his business. Trump, early on, brought her in on his real estate empire. She worked at the Trump Organization as a president for his Atlantic City casino, Cosmopolitan reports, and later a manager for the Plaza Hotel, which he bought in 1988, per People.
        ellauri020.html on line 674: "I will pay her one dollar a year and all the dresses she can buy!" he said of the arrangement, according to Vanity Fair. Trump later gave Ivana the position of vice president of interior design at the Trump Organization after their marriage, Newsweek reports.
        ellauri020.html on line 700: Sen pituinen se. Aamuneljään kesti lukea. Ois kestänyt kauemmin, jos ois ollut yhtään pitempi. Katiskaan tuli Katrinkalle kaikki kalat lopulta, niin meemit kuin kauan odotetut geenit. Ei tarvinnut kesken uran nuutua, kuten Uuden Heloisen, eikä loppuun saakka pihdata, kuten Pamelan. Sevverran on tullut edistystä naisen osaan.
        ellauri020.html on line 712: Enough people went looking for similarities between the real Trump marriage and the fictional Graham marriage that it became a legal scuffle within the larger war that was the ugly Trump divorce, with Donald’s lawyers fighting to preserve a gag order keeping Ivana from talking about their marriage. For her part, Ivana insisted she wasn’t writing about her ex. She told the Los Angeles Times: “There is no way he can prove that he’s Adam because he’s not Adam and I make sure that he’s not Adam,” adding that, “And even I think I have constitutional rights of speech in America. I did not abuse them.”
        ellauri020.html on line 721: However unlikely it seemed, Ivana was now considered a tabloid heroine, and her popularity seemed in inverse proportion to the fickle city’s new dislike of her husband. “Ivana is now a media goddess on par with Princess Di, Madonna, and Elizabeth Taylor,” Liz Smith reported. Months earlier, Ivana had undergone cosmetic reconstruction with a California doctor. She emerged unrecognizable to her friends and perhaps her children, as fresh and innocent of face as Heidi of Edelweiss Farms. Although she had negotiated four separate marital-property agreements over the last fourteen years, she was suing her husband for half his assets. Trump was trying to be philosophical. “When a man leaves a woman, especially when it was perceived that he has left for a piece of ass—a good one!—there are 50 percent of the population who will love the woman who was left,” he told me.
        ellauri020.html on line 727: Tää kirjanen on kukkuroillaan länsivallan meemejä, niiden kilpailua keskenään ja muun maailman meemipuulin kaa. Kokoovasti sanoisin, että vaikka jo geenipuulien ikuinen kärhämöinti luonnossa on vituttavaa, niin moninverroin pahempaa on tää kilpailu meemeistä ja meemien välinen olemassaolon taistelu. Se vasta tekee näistä apinoista super vastenmielisiä. Ne on pahoja petoja muutenkin, mut meemin kanssa niistä saa 2 verroin vielä pahempaa. Ne painii pahuudessa ihan omassa sarjassaan. Se ei ole enää luonnollista. Se on kulttuuria. Maanviljelystä. Teollisuutta. Tuottavuuden kasvua. Kikyloikkaa. Tekoälyä. Luonnon raiskausta. Ei vaan laillisesti ottamista lupaa kysymättä, korjaa Akun juristit, kerta naimisissa ollaan luontoäidin kaa. Oidi osaa käyttää heppiään. Sori siitä sanoo juristit.
        ellauri020.html on line 750: und sein Kragen ist auch werktags rein,
        ellauri020.html on line 752: dann sage, dann sage, dann sage ich ihm ´Nein´.
        ellauri020.html on line 755: und man bleibt ganz allgemein.
        ellauri020.html on line 757: sicher wird das Boot am Ufer losgemacht,
        ellauri020.html on line 759: Ja, da kann man sich doch nicht nur hinlegen,
        ellauri020.html on line 761: Ja, da könnte so viel geschehen,
        ellauri020.html on line 771: und ihr Kragen war auch werktags rein,
        ellauri020.html on line 776: und ich blieb ganz allgemein.
        ellauri020.html on line 778: sicher ward das Boot am Ufer losgemacht,
        ellauri020.html on line 780: Ja, da kann man sich doch nicht nur hinlegen,
        ellauri020.html on line 782: Ja, da könnte doch viel geschehen,
        ellauri020.html on line 785: Jedoch eines Tages, und der Tag war blau,
        ellauri020.html on line 787: und er hängte seinen Hut an den Nagel in meiner Kammer,
        ellauri020.html on line 792: und sein Kragen war auch am Sonntag nicht rein,
        ellauri020.html on line 797: und ich blieb nicht allgemein.
        ellauri020.html on line 799: und es ward das Boot am Ufer festgemacht,
        ellauri020.html on line 801: Ja, da muß man sich doch einfach hinlegen,
        ellauri020.html on line 803: Ach, da mußte soviel geschehen,
        ellauri021.html on line 65: Vanhempien kirjahyllyssä oli Edgar Lee Mastersin Kauhajoen kasvisto. Lusikan nuolleiden kukkakauppa. Tää Kauhajoki on Chicagon lähellä. Edgar oli siellä päin pikku lakimies, mutta tykkäsi enemmänkin sepitellä värssyjä. Kauhajoen herbaario julkaistiin vuonna 1915, ennen sotia. Siinä on epigrammeja: kexittyjä hautakirjoituxia, tai oikeastaan lyhykäisiä omaelämäkertoja, tee se ize obituaareja, nekrologeja, eulogioita, you name it, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Niin lyhkäsiä et suomen kuivimman lehden ivailema kyldyyrin Teuvo Hakkarainen olisi mielissään. Tähän yritän jotain samaa.
        ellauri021.html on line 77: Muitakin kirjoja on meneillä, joista löytyy lisää vanhentuneita amerikkalaisia moraalinäkemyxiä. Alcottin mielestä tytöistä parhain on old fashioned girl, joka on pikkutyttö vielä neljätoistavuotiaana. Nabokovin Lolita oli sillon jo pitkään levittänyt X-asennossa Humbertin alla. Hammettin mielestä pojista coolein Lasiavaimessa on pienipäinen ja hintelä ketku Ned Beaumont kieltolain varjoiselta kujalta. Pieni katupoika vaan. Tekee hattutempun likvidoidun miehen liian väljällä hatulla. Kieltolaista käydään kärhämää myös Kauhajoella. Oli Suomessakin kieltolaki, kai Pojullakin oli tuomarina käsiteltävänä niitä juttuja. Joillain Carlsoneilla, kuten mulla, on pienet päät, liekö Sprangereilta perittyä.
        ellauri021.html on line 119: Nun mange cchiù nun duorme cchiù Hän viheltää kun kautta kujain sokkeloisten
        ellauri021.html on line 122: 'sta gelusia? Hän ei ole vuosiltaan
        ellauri021.html on line 172: Professori Puolimatka on vetänyt käteen setämiehenä jo yli puoli vuosisataa. Se on mua vuotta nuorempi, Eskin ikäinen. Seta antoi vuoden 2015 kunniarotta-antipalkinnon Puolimatkalle. Perusteluna oli, että hän Jyväskylän yliopiston kasvatuksen teorian ja tradition professorina on julkisuudessa ottanut voimakkaasti kantaa tasa-arvoista avioliittolakia vastaan ja on henkilökohtaista agendaansa ajaessaan käyttänyt toistuvasti tieteellistä auktoriteettiaan ja asemaansa yliopiston professorina.
        ellauri021.html on line 205: Ihmissuhteiden lisäksi sarjassa on käsitelty erilaisia ongelmia ja kipeitäkin aiheita, kuten insestiä, raiskausta ja asunnottomuutta. Bell korosti, että sarjan ensisijainen tarkoitus oli viihdyttää ja puhutella katsojia tunnetasolla. Jatkuvajuoniset perhesarjat ovat eräänlainen ihmissuhdelaboratorio, jonka sekoituksia tarkkailemalla katsojat voivat ymmärtää paremmin omia ja läheistensä ongelmia.
        ellauri021.html on line 248: omat geenit lähinnä.
        ellauri021.html on line 464: se otti autiomaan hengen tosissaan,

        ellauri021.html on line 500: Lapset varsinkin kuulee väärin laulun sanoja. Sinin tulkizemat sanat "turvaa katkarapu, älä tavaraa" on väärin kuultu Lina Sandellin virren alku noin v. 1850. Se on varsin ajankohtainen, nythän kuuluu ostaa palveluita mieluummin kuin kamoja. Katkarapu palvelee luomakunnan herraa tulemalla syödyksi. Ruokajuomaksi suositellaan hengellisiä kastepisaroita.
        ellauri021.html on line 502: Tryggare kan ingen vara är en psalm skriven av Lina Sandell cirka 1850 som hon bearbetade 1855, då den trycktes i Andeliga daggdroppar som hon gav ut anonymt. Inspirationen kom då hon som liten flicka en gång kröp upp i ett träd och såg fåglarnas väl dolda bon ("trygga nästet"). Kort efter att texten skrevs drunknade Lina Sandells far under en båtresa i hennes närvaro. Tryggare kan ingen vara.
        ellauri021.html on line 519:

      10. Age of Asparagus (5th Dimension)
        ellauri021.html on line 588: Un singe de beauté est un jouet pour l´hiver.
        ellauri021.html on line 609: 
        Ich was ein chint so wolgetan,

        ellauri021.html on line 620: do wolde mich ein ungetan

        ellauri021.html on line 628: Er graif mir an daz wize gewant

        ellauri021.html on line 633: Er sprach: «vrowe, gewir baz!

        ellauri021.html on line 638: «Iz stat ein linde wolgetan

        ellauri021.html on line 655: er rante mir in daz purgelin

        ellauri021.html on line 658: Er nam den chocher unde den bogen,

        ellauri021.html on line 660: der selbe hete mich betrogen.

        ellauri021.html on line 728: Wonders greatly younger frater.

        ellauri021.html on line 732: Strong as ursae, large as cattle.

        ellauri021.html on line 899: Shitfly oli Obaman koulukaveri, ja se on sille kateellinen vieläkin. Sen mielestä Obama pääsi presidentiksi ihan vaan nekrukiintiöiden ansiosta. Dawkins-artikkeli on somistettu Adolfin Hitlerin kuvalla. Jääkausi on vaan oletus, sallimus on testattava teoria mutta fysiikka ja geologia petkutusta.

        ellauri021.html on line 958: The global warming alarmists now have a new category of people they are targeting - pet owners! 67 percent of U.S. households, or about 85 million families, own a pet. Are the global warming alarmists committing political suicide? 

        ellauri021.html on line 964:   When parents pull children out of school to protest the Homosexual Agenda, you expect that to be in America, right? Wrong! See it happen in England! 
        (Lue: Hieno juttu brittiveli että jätät homon EU:n ja tulet meikämannen puolelle! Sullon mun luonto!)

        ellauri021.html on line 968:   Pushing the agenda of Leftists, "Christianity Today Backed Amnesty for Illegal Aliens in 2015," even though the Bible does not support illegal immigration.

        ellauri021.html on line 975:   Setback for climate change alarmists: The Australian government arrested nearly 200 people for setting fires in five states. So much for the notions that climate change is responsible and that socialism is the answer. 
        (Lue: Dodi! eihän ne kenkurat ois voinu sentään izestänsä syttyä. Siellähän oli vaan 45 astetta varjossa.)

        ellauri021.html on line 977:   Atheists are experiencing a web marketing BEAT DOWN! The Christian internet evangelism organization Global Media Outreach indicates that as of September 2019 over 1,900,000,000 gospel visits have occurred via their websites. On the other hand, no atheist organization has ever accomplished such a web marketing feat. Is atheism boring or are atheists bad digital marketers who have difficulty understanding search engine algorithms? Or is it both? Oh atheists, feel the sting! 
        (Lue: Jumalakin laskee lampaansa googlen avulla. Ateistit ei osaa ketkuilla kuolleilla sieluilla. Tai sit niitä ei vaan hirveesti kiinnosta. Mitäs ruoskia kuollutta hevosta. Evankelistat on siinä ihan proo.) 

        ellauri022.html on line 148:   Lafayette antoi pojalleen etunimexi George Washington. Olikohan niillä jotain jimbajambaa keskenään? Se otti pojan mukaansa jenkkeihin, ehkä Fanin isoäiti näki sen. Pikku-Jorista ei tullut kovin kuuluisaa. Napsu epäili Lafayettejen lojaalisuutta. Jäljet pelottivat.

        ellauri022.html on line 163:   Coolidgen ukko, presidentin esi-isä Watertownista 
        

        ellauri022.html on line 197: Conduct books or conduct literature is a genre of books that attempt to educate the reader on social norms. As a genre, they began in the mid-to-late Middle Ages, although antecedents such as The Maxims of Ptahhotep (c. 2350 BC) are among the earliest surviving works. Conduct books remained popular through the 18th century, although they gradually declined with the advent of the novel. 

        ellauri022.html on line 224: Charity kuuluu Luisan mielestä naisasiaan. No se ehkä tarkoittaakin sillä langenneiden sisarten auttamista jaloilleen.  Viisas miss Mills huomaa että Polly on tullut naisen ikään ja alkaa kaivata jo parrua.

        ellauri022.html on line 241: Kaikki tytöt sulavat kun Polly laulaa sydämeenkäyvästi Huokausten siltaa. Tuskin kuitenkaan Pave Maijasen versiota siitä. Ei edes Procol Harumin kitaristin Robin Trowerin "where the sun don't shine". Eikä offenbar liioin Offenbachin farssia 1861, jossa on liikaa hahatusta, kastanjetin näpsytystä ja cachucha tanssia. Luultavimmin Thomas Hoodin runo 1844, jossa köyhä misu hukkuu hypättyään London bridgeltä. Hood oli humoristi, joka vakavoitui tultuaan kipeäxi nelikymppisenä. Venezialainen silta tuli kuuluisaxi Byronin matkailumainoxesta Childe Harold. Jennylle kerätään heti kolehti. Kolme kilteintä tyttöä auttaa sitä uudemmankin kerran. Antaa ompelutöitä ainakin. Hinnasta kai voi vähän tinkiä. On niin paljon rahanreikiä. 

        ellauri022.html on line 247:   Uupperassa Pollylla on hirmu kivaa, kun 2 kivaa poikaa pörrää sen kimpussa. On chicklit-genren onnen kukkura, kun kosijoita saa pelailla vastakkain. Lyyli Reijosen käännös on hyvä. Polly pelaa nyt mimmiliigassa, ja saa siitä uusia vastustajia.

        ellauri022.html on line 251:   Pollyllä on ystävinä kokonainen liuta sinisukkia, piukkalankaisia kuin Pamelalla, valkoisin suikkelein. Tällaiset nokkelat naiset kiinnostaa myös miehiä, tuumii Fanny järkevänä.   Pojat ei pääse taiteilijatyttöparin väliin. Ne on selkeesti lesboja. Ei sentään, Porky on nähtävästi bi, menee Georgen kanssa mimmoisiin mut ottaa Bessin mukana. Kirjailija Kate näyttää nälkiintyneeltä, vaik on bestselleri. Se on Luisa ize kameoroolissa. Fanny ihastuu kun sinisukat ei olekaan miesmäisiä tai karkeita, haavexijoita tai suupaltteja.

        ellauri022.html on line 255:   Mut Polly on vanhanaikainen eli romanttinen, pitää geenejä tärkeempinä kuin meemejä. Uudenaikaiset tytöt 1800-luvun lopulla laskee rahoja. Siis just toisinpäin kuin sata vuotta aiemmin. Näin nää trendit trendailee. Kaikki riippuu suhdanteista. Äkkirikkaista on nyt tullut teollistuvan yhteiskunnan uusi aatelisto. Niillä on taas mitä laskea.  

        ellauri022.html on line 291:   Ruma punkero Maud ei saa Williä. Se jää vanhaxipiiaxi pitämään huolta isästä. Äiti on hmhm päässyt sit varmaan rauhaan. Willistä tulee pastori ja nai sen semilangenneen Jane statistin. Eräänlainen lehmipaimen tuli siitäkin, vaikka Tomi vei sen paikan.  

        ellauri022.html on line 309: Forget awhile your Woman´s Rights,

        ellauri022.html on line 313: Where saints and sages dwell,

        ellauri022.html on line 319: And genius fills the air.

        ellauri022.html on line 321: So eager pilgrims penetrate

        ellauri022.html on line 333: But dodges when he can.

        ellauri022.html on line 370: Their doorsteps are the stranger´s camp,

        ellauri022.html on line 388: Their bridge shall be a bridge of sighs,

        ellauri022.html on line 399: Here lie our murdered geniuses;

        ellauri022.html on line 438:   Kukahan on tämän pikku päivänpaiste -genren alunperin kexinyt? 
        

        ellauri022.html on line 445:   niin Inga Sulinista. Ehkä se oli vähän kuin Margit Spranger nuorena. 
        

        ellauri022.html on line 448:   Syntyi Hampshiressa ja lepää Cambridgessa Ma. Mt. Auburnin hautausmaalla. 
        

        ellauri022.html on line 456: 	It is sometimes used pejoratively, referring to someone whose optimism is excessive to the point of naïveté or refusing to accept the facts of an unfortunate situation. This pejorative use can be heard in the introduction of the 1930 George and Ira Gershwin song "But Not For Me": "I never want to hear from any cheerful pollyannas/who tell me fate supplies a mate/that´s all bananas." (performed by Judy Garland in the 1943 movie Girl Crazy).

        ellauri022.html on line 458: 	The quote "When you look for the bad in mankind expecting to find it, you surely will" appears in the 1960 Disney version, where it is attributed to Abraham Lincoln. However, the original quote ("When you look for the bad, expecting it, you will get it") is actually from the book, where it appears without attribution.

        ellauri022.html on line 493:     • Read the book together again with the same group or individuals as before.

        ellauri022.html on line 494:     This time, stop frequently to ask pertinent questions and engage children in discussion.

        ellauri022.html on line 503:     	➢ What would you have suggested that_________do?

        ellauri022.html on line 509:     • Relate the main characters’ experiences to those of the children. Make sure the children understand the book’s message and

        ellauri022.html on line 530:     	➢ Miten Katrinka ratkaisi ongelman? Se heitti Akun pihalle eikä puhunut enää koskaan Nasulle. 

        ellauri022.html on line 554: Ja minkä hiton takeen Sirin kuoleva isä vielä kirjottaa kuolinpäivänään kuin hengenhädässä?  Mihin sen sepustuxen pitää vielä ehtiä? Jo on hölmöä.

        ellauri022.html on line 574: Ich will etwas sagen,

        ellauri022.html on line 575: Monsieur fragen.

        ellauri022.html on line 577: Strut stage. Rage page.

        ellauri022.html on line 603: Eken kautta Siri kelaa isän suvun vaiheita vähän kaunisteltuna, pienentää vanhempiensa ikäeroa. Paul Austerista kertoo sit Inga ja Max. Paul Auster on takuulla bylsinyt jotain new age lunttua. Siri tietää olevansa sitä fixumpi mut sittenkin, Edie oli kai ollut nätimpi. Tai parempi sängyssä, mitämax. Norjalaiset ei ole mitään vällykäärmeitä. Jalat tulee ulos sängyn päädystä.

        ellauri022.html on line 607: Todistaako se jotain että Siri aina tappaa nää pikku Maxit, Paul doppelgängerit. Ingan uus heila Henry on sen miesvainaan elämäkerturi. Inga kysyy Ekeltä minkälainen nainen makaa rakkaan miesvainajansa elämäkerturin kaa. Kai Sirin tapanen. Siri antaa taas ymmärtää et se on oikeestaan Paulin haamukirjottaja. Kexii sille juonet ainakin. Helppo uskoa. Paul on sen verran tollon olonen. Innostuu pesäpallosta. Leo Herzberg, ei siis Lars (joka ei saanu Helsingistä virkaa mun ansiosta ja styylas Mereten kaa), on kameo Sirin bestselleristä What I loved, jota en oo lukenut. Hypistelee Ingaa vaatteet päällä keppi kädessä.

        ellauri022.html on line 708: "It can hardly be true that the difference lies in the attribute of reason. I saw ten, twenty, a hundred large lipped, lowbrowed black men in the streets who, except in the mere matter of language, did not exceed the sagacity of the elephant. Now is it true that these were created superior to this wise animal, and designed to control it? And in comparison with the highest orders of men, the Africans will stand so low as to make the difference which subsists between themselves & the sagacious beasts inconsiderable."

        ellauri022.html on line 712: Waldo "The Sage", Amerikan Montaigne, lähti 9 muun filosofikaverin kaa eräretkelle kesällä 1858 New Yorkin suureen erämaahan. Siellä mekin  ajeltiin perheen kanssa Lincolnilla 2007. Oli siellä aika alkeellisen näköistä. 

        ellauri022.html on line 717: Emerson peukutti luovaa tuhoa, sisällissotia, vallankumouxia ja lamakausia. Ne parantaa  maan verenkiertoa. Ja edistää veronkiertoa. Rafu osti paasauxella ansaizemillaan rahoilla maata ja vettä, geen kai hydoor, kuten ammoin Persian kuningas. 

        ellauri022.html on line 719: Se eli melkein oktogenaarixi, vaikka menettikin fakulteettinsa loppupeleissä. Hautasi useimmat seuraajansa. (Sikäli kuin muisti.) Se sanoi paraax kaverixeen Thoreaun, jonka kanssa se oli ilmiriidassa. Unohti lopulta oman nimensä. Kysyttynä miten jaxelee, vastasi: "Oikein hyvin; vintillä on matot rytyssä, mutta muuten paxusti." 

        ellauri022.html on line 723:       Lafayetten pojasta tuli George Washington. Lapsille on aina annettu julkkisten nimiä. Pyhä Paolo oli julkkis sekin. Brooke, Ridge ja Jasmine oli taannoin suosittuja suomalaisia etunimiä. Karjalaisia olisivat Puahko, Päntti ja Nuama. Nekin on vanhoja julkkisnimiä, joskaan ei enää yhtä suosittuja. Jerome ja Oliver Saarinen ovat myös hauskoja. Mikko, Niklas ja Max naxuu kivasti hampaissa. Kexeliäitä on myös John, Paul ja George Carlson. Ringoa ei sitten enää tullutkaan.

        ellauri022.html on line 885: A slave through ages though a child in years	 vanha orja olin vaikka iältäni pikkunen

        ellauri022.html on line 920:   Kirjoitti Todesfugen heti Seijan synnyttyä 1952 mut hävis runokilpailun tyttöystävälle. Suuttui sille siitä kuten mä, kun hävisin tikanheiton Seijalle. Paulkin vähän plagioi muilta runoja, Todesfugekaan ei ois mennyt läpi Urkundista. Sääti ranskalaisen aatelisen tytön kaa, jonka sukulaiset eivät tykänneet. Vähän kuin Julie ja Pröö. Kirjoittivat melkein yhtä monta kirjettä kuin ne, tai Seija ja mä pienenä. Hukuttautui Seineen sinä vuonna kun Petsku oli Lapissa. Ja mä Konstanzissa. Ois täyttänyt sinä vuonna 50, se on vaikea paikka monille. Mä kävin yxin Australiassa 50-vuotiskesänä, ja syxyllä tarjosin vanhemmille kiinalaista sapuskaa. Ne söivät epähuomiossa chilikastiketta raakana ja kävivät kuumana. Seijalla ja Helmillä oli söpöt kiinalaiset putkimekot. 

        ellauri022.html on line 922: Celan sanoi että mikään ei saa runoilijaa lopettamaan runoilua. Paneppa tämä piippuusi ja polta, antimuusa! Celan oli kääntäjä. Mikään ei saa kääntäjää lopettamaan kääntämistä. Se käänsi romaniaa, ranskaa, epsanjaa, portugalia, italiaa, venäjää, hepreaa ja englantia saxaxi. Celan on toivottomasti sairas, sanoi Heidegger 1967, typerä ex-nazi. Saattoi olla oikeassakin. Molemmat kai olivat. Ne ehkä joteskin ihailivat toisiaan, ihan syyttä, ja ehkä pettyivät.

        ellauri022.html on line 964: hengenvetoon hukkuakseen 

        ellauri022.html on line 970: sanoinkuvaamaton kauneus o'eerubundant gorgeousness 

        ellauri022.html on line 977: tojongjjog jonka tein pitkin kalliota ridge ja o'er rao tekivät...

        ellauri022.html on line 978: mend my way to which on ledge I did tread and

        ellauri022.html on line 985: the language of the Gotchas, the Yasna Haptanghaiti,

        ellauri023.html on line 152:       Äiti hakkaa sen päätä seinässä olevaan rautanaulariviin. On hengenlähtö lähellä.  
        

        ellauri023.html on line 268:    Seeveensä jatko-osassa Kaarlo kertoo Israelin seikkailunsa haamukirjoittaja Untolle mankkanauhalla. Ensin heitetään vähän lisävaloa sen vuosiin junanlähettäjänä. Se oli lahjomaton virkamies, joka poltti luihun sahanomistajan filunkipelistä. Se on kuin George Washington: en osaa valehdella, mutta osaan kannella. Nilkkiainesta. Filunkimies ja sen saha joutuivat vasaran alle. Luovaa tuhoa luojan mieheltä. 

        ellauri023.html on line 272:       Mutta Kaarlo ei olekaan ihan kuka tahansa, se on (Unto huomauttaa) meidän aikamme Johannes Kastaja. Yökastelijasta pyhän hengen kastajaxi. Se on johdatusta, vaikkei Kaarlo tuohon aikaan ollutkaan vielä hereillä. Kusi tuli pöxyyn umpiunessa.

        ellauri023.html on line 331:   harmageddon, kun ruvetaan hommaamaan Rauharannan tontin jakoa. 

        ellauri023.html on line 415:   Olihan ne oikeata herrasväkeä, Sysmän Strengejä, aatelissukua.

        ellauri023.html on line 554: 	(Freud, Marx, Engels, Jung:)

        ellauri023.html on line 574: Aarne oli estetiikan henkkoht ylim proffa viime vuosisadan lopulla. Kirjoitti 2000 eläkkeellä yleistajusen kirjan nimeltä Estetiikka. Siinä uskalsi jo arvostella oman gurunsa Wittgensteinin zetteleitä.

        ellauri023.html on line 576: Wittgenstein oli ääliö, eri alojen amatööri, ja kaiken kukkuraxi homo. Kinnunen taisi olla huumormiehiä, Wittgenstein ei vaikuta ihan siltä. Aarne tutki jopa Paavo Haavikon huumoria. Tuskin tuli mikään paksu opus. Ainaskin vino ja kuiva. 

        ellauri023.html on line 580: Wittgenstein väitti että estetiikkaan ei kuulu kaunis eikä ruma, tylsä eikä kiva. Eri ääliö. Sehän olis sama kuin etiikkaan ei kuulu hyvä eikä paha. Aarne tosin totee kuivasti, että ihmisen rataennätyksen tuntien riittäs paha ja ehkä vähemmän paha.

        ellauri023.html on line 614: Jos luonnonkaunis todistaa hyvistä geeneistä, niin taide vois sitten todistaa hyvistä meemeistä. Roopesta hrahahlaari täynnä lantteja on kaunis näky. Se on viesti jostain maallisesta hyvästä.

        ellauri023.html on line 628: Musta Marx sentään oli paremmin vainulla sanoessaan, että ostotaide seurailee luonnonkauniin lakeja vaikka riitaisasti (dialektisesti), oikeammassa ainakin kuin hölmöt idealistit, joilla kaikki on taas kerran nurinperin, luonto taidetta, materia henkeä. Ei siihen usko sellaisenaan Aarnekaan. Korvaa hengen ja herran sanan Ludin kielipeleillä.

        ellauri023.html on line 636: Kannattaako uhrata elämänsä taiteelle? No, se on lottovoitto. Kannattiko ostaa arpa? Yleensä kysytään vaan siittiöltä, joka pääsi perille. Meemit kuten geenit pyrkii ikuistamaan izensä. Jos geenit epäonnistuu, voi koittaa meemejä. Monumentum exegi aere perennius.

        ellauri023.html on line 638: Aarne on vähän epämuodikkaasti wittgensteinilainen, vaikkei true believer, silti paasaa kielestä. Wittgenstein oli rahamiesten sukua, pikkuisen vanhoillinen izekin mutta persuvastainen. Jumalaton jutku,  katolinen äiti, kaappihomo. Idealismin pikku käsityöläinen.  

        ellauri023.html on line 640: Aarne (1930) oli jo ylimääräinen henkilökohtainen esteetikko 1968, kun Antti Eskolan (1934) hengenheimolaiset heilui vanhalla ja pani neitosia pianon kannella. Silti Antista tuli jumalinen, Arskasta ei. Sosiaalisuus taitaa olla määräävämpi tekijä kuin vakaumus. Turvenuijan aaluvia molemmat. Eskola on vieläpä Urjalan poikia, Arska salamieli savon poika syntyi Liexassa. Siellä päin me kerran oltiin kesämökillä, kun pojat oli pieniä.

        ellauri023.html on line 647: Aarnen estetiikka on outo kimara kirvesmiesromantiikkaa ja sievistelyä. Jotenkin homoa. Ei riitä nähdä ja kuulla, pitää haistella (yleistä mielipidettä) ja maistella. Wittgensteiniakin pitää makustella haarukkapaloina. Helvi Hämäläiseltä emme sietäisi Hannu Salaman rumia sanoja. Se oisi mautonta. Tyylitöntä. Kun Hande puhuu rumia se on kaunista.

        ellauri023.html on line 728: In 508 BC, during the war between Rome and Clusium, the Clusian king Lars Porsena laid siege to Rome. Gaius Mucius Cordus, with the approval of the Roman Senate, sneaked into the Etruscan camp with the intent of murdering Porsena. Since it was the soldiers' pay day, there were two similarly dressed people, one of whom was the king, on a raised platform speaking to the troops. This caused Mucius to misidentify his target, and he killed Porsena's scribe by mistake. After being captured, he famously declared to Porsena: "I am Gaius Mucius, a citizen of Rome. I came

        ellauri023.html on line 762:   Hannah, se sama nazi-Heideggerin vanha heila, oli varsin kontroversielli, 
        

        ellauri023.html on line 778:   ja saa nimenomaan siitä kicksejä, niin siinä mielessä ei ollut paha edes Josef Mengele. 
        

        ellauri023.html on line 789:   Apinat tekee kilpailijoille mitä vaan ne ikinä voi niille tehdä, Darwinin hengessä, 
        

        ellauri023.html on line 807: Leffaa kazomassa on kymmenisen ihmistä tuhannen hengen salissa. 
        

        ellauri023.html on line 1061: Koko luento on videoituna nähtävissä youtubessa. Ozikossa lukee: Esa Saarinen, filosofi, Queen Pipsan mies. Aargh. "Tollanen Lappi, Pohjoinen, kunnioittava." Eski on valinnut pellen osan, kuin Maaria. Sitä ei saa siltä enää pois. Mä oon Martta, joka kantaa kateena kaloja. Se on kokoonpantu klisheistä. Se on mun lähes täydellinen vastakohta, se pursuaa just mun ällökkisanoja. Mutta se on ansainnut niillä huisin paljon pätäkkää. 200M kärpästä, lähes yhtä monta euroa, ja Eski niiden juontajana ei kerta kaikkiaan voi olla väärässä. Mä on väärässä kun ällöön niitä. Raha puhuu, ja se ei voi valehdella, yhtään enempää kuin George Washington.

        ellauri023.html on line 1074: Leevi-serkun siunauxexi Lagerilla koitui se, että sillä oli vihurirokko just silloin kun nazi-Saxa romahti, ja Auschwitzin leiri tyhjennettiin. Sen parasta kaveria lähettiin kuskaamaan Saksoihin, Leevi joutui jäämään lasarettiin, jossa olijat oli määrä lasauttaa lähtiessä hengiltä. Vaan toisin kävi, toisin oli Israelin jumala sen miettinyt: kaveri kuoli junanvaunuun matkalla, ja SS-äijät ei kiireeltään ehtineet Leevi-serkun vuodeosastolle luodikoineen - BLAM! jäi niskalaukaus saamatta. Leevistä tuli Auschwitzin henkiinjäänyt ja kirjailijajulkkis, onnekkaamman vankiveikon Alberto Dalla Voltan keskitysleiriruumis lepää jossain joukkohaudassa. Alberto jäi palaamatta, siitä ei jäänyt mitään jälkeä. It all just goes to show. 

        ellauri023.html on line 1081:   Eesus saarnasi usein Otaniemen synagogassa, ja piti siellä muun muassa saarnan ”elävästä leivästä”. Silloinkohan se tyyppi päätti viipaloida sen. Ei olis ihme. Eesus myös paransi heti paikalla superjulkkixen, joka oli saastaisen hengen vallassa, sekä herätti eloon synagogan esimiehen Raimo-Tepon. Eesus paransi myös anopin sekä halvaantuneen, joka laskettiin taloon kattoon tehdystä aukosta. Jaa sehän oli just se tän vertauxen Vessias. Tästä ihmeestä ja koko tilaisuudesta vähän tarkemmin.

        ellauri023.html on line 1087:     Tää on julkkisten perusongelma, täytyy tietää kelle virnuilla ja kelle voi huutaa painu helvettiin. Eesus antoi hienosti anteex puukottajalle. Siitä Vessa-Matille tulee mieleen Sirkku-serkku, Toini-täti, Juli Auervaara, isä, käsirysy, onpa hidas ja pitkästyttävä tää jorina. Ei sixi, vaan sixi. Ploiri ei muista nimeltä Vanhan kellaria. Kauheeta. Mahtavaa, sanoo Eesus. Vessa-Matin isä teki pojilleen olumpialaisiin nimikirjoitusten keruukansion. Nykyään Vessa-Matti menee selfieen kenen kanssa vaan, ja antaa nimikirjoituxia jos vaan joku viizii pyytää. Ketä kiinnostaa? Tää tulee kestää kyllä kauan, jaxaakohan tätä loppuun asti jukertaa. Ykkösjoukkueen kakkosmaalivahti, kakkosjoukkueen ykkösmaalivahti, hoojiikoon kolmosmaalivahti, kakkosmaalivahti, läpyläpyläpy, huoh. 

        ellauri023.html on line 1156: Torinolaiset ei ole mitään saapasmaan valtalinjan pizzakokkeja ja häslääviä spagetin pyörittäjiä, ne on enemmän kuin pikku saxalaisia, insinöörejä. Ironian mestareita, niinkuin Wolfram Roth. Kun kurjuus loppui, Leevi jatkoi elämää. Tääkin on New Yorkerieiden miälestä jotenkin säädytöntä. 

        ellauri023.html on line 1170: Toisin kuin nazifilosofin heila Hannah Arendt, joka piti jutkuqvislingejä pohjasakkana, Leevi koittaa ymmärtää niitäkin, eikä tuomize niitä kovin kovasti. Onhan ne säälittäviä ja rangaistavia, koska ne oli samalla aikaa uhreja ja syyllisiä. Sellaisia nilkkejä. Oli lieventäviä asianhaaroja. Leevi izekin oli suosikkina vähän samoissa housuissa, ainaskin tuntee syyllisyyttä siitä että jäi henkiin kun muita kuoli läjäpäin. Isi Callella oli sodan jäljiltä näitä samoja fiilixiä. Oiskohan mulla ollut sen housuissa? Mulla on sen housut, mutta epäilen. Ei niissä tunnu olo mitenkään erilaiselta. Mun omatunto on aika tunnoton. Sehän onkin oikeastaan yhteistunto, ja Miisu tunnetusti on hirmu epäsosiaalinen.

        ellauri023.html on line 1190: Primo Levistäkin oli inhottavaa Lagerilla olla likainen ja haiseva niin että naiset yökkivät. Hymistelevämmät holokausteilijat piti tätä pahana, liian kevytmielistä.

        ellauri023.html on line 1195:   Ei tietenkään. Riita on tulossa. - Kuka ratkaisee mikä kirjallisuus on tärkeää? - Rakkaani, sen saa ize ratkaista. - Mistä tiedät et tää kirja on ei ole tärkeä, kun et ole lukenut? - Koska siinä ei puhuta Määlärin seudun saastumisesta, rotuongelmista eikä nälästä. Nää on tärkeitä ja keskeisiä ongelmia. - Eikö ihmisen yxinäisyys ja rakkaudentarve ole tärkeitä? - Tietenkin, kultaseni, mixi olet niin hyökkäävä! - Koska tuputat vaan sun omia juttuja, tästä sinun tulee pitää ja tämä tehdä ja se sinun on luettava ja se on tyhmää ja se on taantumuxellista ja tuo on kapitalismia ja tuo on sosialismia... - Kuulee että Agnes on ollut asialla, sanoo Jacob jäätävästi. Agnes on porvarillinen lukion opettaja, kukkahattutäti, peukuttaa historiallista näkemystä ja väljähtynyttä vanhaa liberalismia. 

        ellauri023.html on line 1212: Mixei tyhjästä voi mitään nyhjästä? Mä kysyin Pertti Rovamolta ihan ilman sarvia ja hampaita, en vaan ymmärtänyt. Enkä kyllä vieläkään ymmärrä. Tuntuis olevan ihan uskon asia. Se on totta ettei universaalipremisseistä voi päätellä eksistentiaalilausetta, mutta ei kai fysiikka ole pelkkää logiikkaa. Hintikan temporaalilogiikassa synty tyhjästä on mahdollista niinkuin Hegelillä (muttei Kantilla). Jaakko oli uuskantilainen oman tunnustuxen nojalla. Sillä oli kanttia sanoa, että maailmanviivat ei jatku maailmasta toiseen kuin globaaliset yrityxet, ne on nurkkakuntaisempia. Ei kelpaisi jumalisille. Ei sovi sielun syntyä tyhjästä tai hävitä kuin pieru saharaan. Niiden täytyy olla iänikuisia.

        ellauri023.html on line 1224:   Hegelille, toiselle idealistille, jonka Marx käänsi päälaelleen ja josta Lenin otti sitten kampausmallia (Hegelillä ei ollut partaa mutta hötytukka, Leninillä ei tukkaa mutta hötyparta), oleminen ja olemattomuus oli samoja Parta-Kallen perillisiä. Ize asiassa sille pääasia olikin tuleminen, joka on olemattomuuden ja olemisen välillä. Olemattomuus ei ole, mutta se olematoi, das Nichts nichtet, sanoi Hegel. Ristiriitaiseltahan tää kuulostaa, yhtä hämärältä kuin Herakleitos, mutta luokkataistelussa ei muuta olekaan kuin ristiriitoja, synteesejä ja antiteeseja. Et sillee. Hintikan "oman" hollantilaisen lehden nimi oli Synthese. Siinä on multakin julaistu joku artikkeli 70-luvulla. Ei tosin tästä aiheesta. 

        ellauri024.html on line 103:   Leikki sijansa saakoon. Reilun pelin hengessä 
        

        ellauri024.html on line 169: Mut paviaanit on hengenvaarallisia joukolla. 
        

        ellauri024.html on line 259: Tää löytyi Margaret Meadin kirjasta. Oliko se se Coming of Age in Samoa? Jonka sievä näkemys samoalaisten vapaasta sexistä näyttäytyi 15v myöhemmin Freemanin tutkimuxessa paikallisten rankaxi kusetuxexi kieli poskessa.

        ellauri024.html on line 266: Ruokakuskifirman tunnuslause on "aikaa elämälle". Noin kolme sekuntia, jos juoxet portaat, pakkaat ja lukizet pyörän sairaan nopeesti. Mut älä sairastu, se on no show, putoot batchista. Kulit on enimmäxeen värivammasia mamuja ajelemassa ruosteisella kotterolla. Törkeetä riistoa, Marx näkis punaista ja Engels kalpenisi kauhusta. Mut niitä ei kukaan kuuntele, näähän ei ole työläisiä vaan pienyrittäjiä. Oman elämänsä seppoja. 

        ellauri024.html on line 282: Kahleorjat. Ammattaitoa ei kysytä, karkaaminen ongelma. Se hoituu kettingillä.

        ellauri024.html on line 284:       Työn orjat. Karkaaminen ei ongelma, ammattitaito tärkeä. Pakko antaa jotain etuuxia. Sentään ei tarvi ruokkia ja majoittaa. Epätyydyttävä tilanne, vaikka toki parannus.

        ellauri024.html on line 286:       Alustatalouspartnerit. Karkaaminen ei ongelma, mitään muuta ei ole tarjolla. Ammattitaidosta ei väliä. Kuka tahansa osaa polkea ja pakata ruokia. Jopa bangladeshin maisteri. Jos lihaxet on kunnossa. Aivotyön tekee robotit. Tää alkaa näyttää jo hyvältä. 

        ellauri024.html on line 324: Se on talonpoika, ja äidin josta ei vielä kerrota. Aluxi psykologi, vaikka oli sairaalloisen ujo. Parantaja paranna izesi. Se luki innoissaan Paul Ziffin "semantiikkaa", jonka mä olin totaalisesti unohtanut, onkohan mulla se vielä jossain hyllyssä. Ei tehnyt muhun suurta lovea. Se mainizee (alaviitteessä) Jaakko Hintikan (1929), joka ei istunut yölampun valossa (kuten Arska), vaan oli maailmanmatkaaja (toisin kuin Arska). Osaakohan Arska muuta kuin suomea ja savvoo? Kai sentään luki ainakin. Enkkua mongersi.

        ellauri024.html on line 337:   Arskan elämässä ei ole juonta, eikä opetusta sen lopussa. Siinä se ei eroa ziljoonista muista. Juoni ja opetus kexitään vaan tarpeen tullen jälkeenpäin, niinkuin kristuxelle ja sen antipartikkelille. "On myös ihmisiä, joilla on tehtävä. Ei minulla ole ollut. En ole myöskään Heideggerin tavoin ylentänyt izeäni joxikin kummallisexi. Olen kyllä lukenut Hölderliniä." Saxalaisista saxalaisinta. Tykkäsköhän Arska siitä? Musta se oli aika paska. Knasu tykkäsi, six sitä luinkin, ja saatoin ennalta arvata että se olis suht paska. Heideggeristä ja Nietschestä se ei ainakaan tykkää. Vitun Ubermenschejä. Menkööt sepot ajelemaan taxia. 

        ellauri024.html on line 381:   Tos aforistisessa lyhytsanaisuudessa on vähän arkajalan piileskelyn ja samalla kuiteskin pamelamaisen keimistelyn makua. Aran taiteilijan esiintymishalua. Se saa sen vaikuttamaan kylmiöltä luonteelta. Ehkä vaikutelma onkin oikea. Narsistista kylmyyttä, kuten äidillä. Arska ei pidä paparazzeista. Ne on röyhkeitä, ilkeitä ja vahingoniloisia. En minäkään. Sitä ne juuri ovatkin. Inhokkien inhoominen on yxi asioista joita voi tehdä vielä oktogenaarina. Muita on nuoren polven halvexunta, nykyromaanien pahexunta, ja tyttölöiden kazelu. Sukulaisten kiusaaminen. Korvien heilutus kustoxelle väitöstilaisuuxissa. Kaikki tuttua.

        ellauri024.html on line 389:   Rector magnificus allekirjoittaa nimensä nyttemmin The president. Kuka hullu tahtoo muistuttaa niin Trumppia? No monet kai. Kaikenlaista ikivanhaa perinnettä Arskalla on muistissa. Rehtorin audienssilta piti peruuttaa perä edellä. Arska ei pakittanut, kääntyi ja pokkas vasta ovella. Nuori kapinallinen. Inhoomaansa Klingeä (1936) se pilkkaa akateemisuudesta, kateena talonpoikana. AK sai gradusta vaan lubenterin. Aika heikkoa. Se oli hirmu pettynyt. Eski Saarinen pettyi magnaan, paskakaivoarvosanaan.

        ellauri024.html on line 397:   Maailma muuttuu, mut vanha pieru ei pääse kakkanokareistaan. Talonpoikainen Aarne Kinnunen on talonpoikaisen luokkatietoinen. Jotain hajurakoa pitäisi olla talottomaan rahvaaseen, kuuluis teititellä, kulkea kauluspaidassa eikä ilman krakaa milloin minkinlaisessa villapaidassa. Proffaa ei sovi noin vaan sinutella, ilman kauppoja. Sinutelkaa te, minä teitittelen. "Hei Jyrki" oli ärsyttänyt raatelevaa lammastakin. Pitää olla tilanteen tajua, tietää paikkansa. Sinuttelu on urheilutoimittajien köyhtynyttä kieltä, siitä Arska ja Matti Klinge ovat samoilla linjoilla. Linguistic turn säätytietoisuudelle: tää on vaan monipuolisempaa kielenkäyttöä. Pah, samaa peliä se on kuin ennenkin, kukkoilua. Orja se on orjallakin. Opiskelijatyttöset silitti muinoin hamoset ennen assistentin vastaanottoa. Veikeitä tyttövekkuleita, yksi tuli eriväriset nilkkixet jalassa seminaari-istuntoon!

        ellauri024.html on line 476:   Kahlaan sitkeästi läpi Aarne Kinnusen pientä keltaista kirjaa huumorista ja sen puutteesta. Huumorin ja koomisen keskeräinen kymysys. Se on raskasta luettavaa, koomisista kevennyxistä huolimatta, koska siinä ei hevin päästä puusta pitkään. Kuhan naureskellaan Aarnen tahdissa. Huumorin Herbert Karajan. Vallatonta ja vakavaa savolaisen vääräleuan näkövinkkelistä, näkösmirgelistä, näkösirkkelistä, lainataxemme AVS:n muukalaisvihaista nimismiestä Vesilahdesla. (Nää muistiinpanot on suunnilleen yhtä hajanaisia kuin Aarnen oma suolennos. En pyydä anteexi, ja ihan sama mulle saanko.)

        ellauri024.html on line 503: Entä Arska? Ehkä joskus, esim toi enkun mongerrus. Pitkävihainen Arska muistaa vieläkin, et vt apul.prof. Anna Makkonen kerran nauroi tahattomasti Arskan enkun mongerruxelle. Vt apul.prof kaiken kukkurax! 

        ellauri024.html on line 522: Musta Arska mystifioi koomista. Ei se ihan noin oo sui generis.  Kylse on ihan selkeetä pässinlihaa yleensä.  Se näyttää difuusilta, jos naurajan arvomaailma on diffuusi. Mikä yleensä on hyvä asia, löytyy elämästä paljon naurettavaa, naurunaihetta.

        ellauri024.html on line 525: Musta alkaa tuntua et Arskan perusongelma on sama kuin sen peräsuolisyöpään kuolleen loogikon Jon Barwisen. Sille on olemassa vaan yx maailma, josson yhdet arvot oikeita. Taivaassa on yx jumala, on oikeasti hyviä, pahoja, ja rumia, hyviä vizejä ja mauttomuuxia. Duns Scotuxen ja Jaakko Hintikan oivallus on jäänyt vajaaxi: on useitakin tärkeitä mahdollisuuxia, mahdottomasti mahdollisia maailmoja, jotka nauraa toisilleen maailmanviivat ristissä.

        ellauri024.html on line 633:   Ei ihme että monet jälkipolvet on tähän teemaan tarttuneet, niinkuin myös tohon Joosefin ja Maarian triangelidraamaan. Jumala on kolmiyhteinen, mut Maaria vaan kax. Nimi Amfitryon tarkoittaa kahta puolta ahdisteleva. Oiskohan harhautettu Alkmene antanut sen sille. Herakles tarkoittaa Heran (Juppiterin petetyn vaimon) kunnia. Alkmene tarkottaa tosi vihainen. 

        ellauri024.html on line 636:   Hän kuoli taistelussa Akhilleusta vastaan, joka rakastui Penthesileian kauneuteen poistettuaan tämän kypärän ja suri hänen kuolemaansa. Kreikkalainen sotilas Thersites nauroi Akhilleukselle tämän takia. Akhilleus kiivastui ja tappoi Thersiteen. Älä naurrra! Älä ainakaan pyllistä gepardeille, ne näyttävät nopeilta.  
        

        ellauri024.html on line 650:
      11. KILL (tragedia)
        ellauri024.html on line 654: Romanssi joka nousi keskiajan lopulla on mätkintää sisältävä naimiseen päättyvä aikuisten satu, kuten Danten komedia täysin huumoriton. Kuten tragedia paizi että päättyy hyvin (jos nyt taivaaseen joutuminen on sitä, mieluummin naiminen). Surin osa romskuista ja videoviihteestä on sellasta lasten ja niiden kaltaisten jännää sankarisatua. Romanttinen komedia on edellisten kahden kombinaatio, rakkauden ja sanallisen ym lievän väkivallan färssiä. Sitäkin on nykyään paljon liikkeellä, se on oma genrensä.
        ellauri024.html on line 678: gerkvist Pär">Pär Lagerkvist on ikävän oloinen ruåzalainen, nobelisti kotikenttäedulla. Pietistikodista ja virsikirjasta liian pian Darwiniin ja Marxiin pusakan kääntänyt hyyppä, joka itki loppuelämän omaa ja muiden pahuutta, ahisti kun ei ollut enää jumalaa antamassa satikutia ja sitte anteexi, älä enää koskaan tee niin. Hyvin ikävä aivoknääpiö. Ei ihme et Archie tuntee lukkarin rakkautta sen samannimisen kirjan kääpiöön. Se on itekkin kaiken naureskelun takana tollanen kolea synkän armoton kolmannen Moosexen kirjan Mooses. Ingmar Bergmanissa on tota samaa. Langenneita prematurely lauenneita enkeleitä, pikeentyneitä pietistejä, masokristillisiä. Koittasivat päättää: olis joko entisvanhaan tapaan kilttejä ja kunnollisia tukat suittuna, tai sit iloisia ilkeitä ja kampaamattomia ilman omantunnontuskia, eikä tollasia angstaavia vellihousuja. Tää on vanhan ajan modernismia.
        ellauri024.html on line 690: Tragedia ja romanssi on kaikille enempi samoja, koska ne vatvoo yx yhteen Darwinin perusarvoja. Nigerialais-gambialaisen romanttinen komedian Potato potahton unelmatalo oli kuin Charlotten muovinen nukketalo pikku muovijänixille. Kaikki oli ilmeitä ja eleitä myöten kopioitu Karashianeilta. Rikkaat valkaistut ja suoratukkaiset ökyniggerit skizoili avioerosta, köyhä apuväki yritti ryöstöä mut ampu vaan omaan pyllyynsä. Kanitalo oli ympäröity paxulilla muureilla. Kaikki haluis samaa jo olis varaa. Nigeria pilkisti vähän miesten asuista ja kukosta, joka kiekui vahingossa muurin takana. Siitä joku saisi herkullisen aterian.
        ellauri024.html on line 692: Muu komiikka ja poliittinen satiiri leikkii vähäisemmillä normeilla ja tabuilla, jotka voi olla eri porukoilla eri. Sellainen komiikka lässähtää helposti ja synnyttää vain suuttumusta ja harmia, koska se riippuu pienemmistä säädöistä kuin tragedia ja apinan koijaamiseen perustuva romanttinen komedia.
        ellauri024.html on line 696: Kreikkalaiset kazoi ja Mimeesixen jutku muistutti, että tragedia on ylevää herrasväen huvia ja komedia alhaisen rahvaan, turhan eli herrasväen naurajien:
        ellauri024.html on line 722:
        Simo Häyhä oli talvisodan legendaarinen tarkka-ampuja, ja nyt palkittu yhdys­valtalais­kirjailija käsittelee häntä homo­eroottisessa tarinassa

        ellauri024.html on line 732: Arskakin on lukenut Jevgeni Popovin novellin Nuoruuteni vuosina, missä Jevgeni alkaa kesken ilostelun itkeä. Muttei se komiikka siihen lopu, kato vaikka mun runoelman osasta XXVIII. Voihan sitä ihan hyvin itkeä ja nauraa samalla ajalla. Kettu kylpee, sanoo Seija lainaten äitiänsä Leaa, kun aurinko paistoi sateen lävize.
        ellauri024.html on line 756: Kylse pointti on et humoristi nauraa izexeen ja izelleen, se eio ensi sijassa esiintymässä muille. Se ei ole rooli vaan asenne. (Roolit on ällöjä.) Mikä on luonnollista kert se rakasta ja nauraa samaa asiaa, izeään ja elämää. Se nauraa kaiken suhteellisuuta, ei suhteettomuutta. Sen normimaisema on loiva. Onkohan Aarnessa ainesta humoristix vikaa, vai onko se pelkkä koomikko kuten Frangenin Simo? Siis klovni, harlekiini, pelle, narri, pilkkakirves, irvihammas, koiranleuka, ilveilijä. No on se ainakin tollainen sekulihumoristi, eli hessu joka pitää vizeistä ja kaskuista, kertoilee ja kuuntelee niitä mielellään.
        ellauri024.html on line 758: Sit vielä tää nudge nudge wink wink, millä tiedotetaan yleisölle, johon uhri voi kuulua tai sitten ei, et nyt on tulosa vaan leikkiä. Jos leikki on tosista, merkkiä ei anneta tai se on huijausta. Tätä tekee Arskakin rangastaxeen jotain mautonta jolppia leikin varjolla. Julkkixia on on knngattaren lupa tappaa. Eskin arkiryske on Aarnella arkihyörinää. Eski on rankempi.
        ellauri024.html on line 789: Aarnen määritelmä teorialle on myös outo: ongelma ja sen ratkaisu. Höh. Muualla teoria selittää enemmän kuin yhden asian. Ei niitä kexitä joka kerta uusia. Arska seuraa tässä Goethea, toista toopea: alles faktische ist schon Theorie. Taas näitä mitääntekemättömiä yhtälöitä muotoa x=y. Paavi on katolinen. Kaikki on kaikkea.
        ellauri024.html on line 890: Ei auttanut langenneisiin uskoviin enää jymyhunaja eikä parantava öljykään.
        ellauri024.html on line 929: Vaivaan muiden ongelmilla omaa päätäni
        ellauri024.html on line 937: Annan muiden päästä ääneen esim Larry Pagen
        ellauri024.html on line 950: Mun on helppo antaa perixi vaikka ongelmat on pieniä
        ellauri024.html on line 959: Järjestelmä-ällitieteen tarkoitus on valkopestä yritysten aikeita, tehdä omanvoitonpyynnistä salonkikelpoista. Osittain uudistetulla uljaan uuden maailman newspeakilla, mutta vanhoilla pappisvallan keinoilla. Koulitaan insinöörinplantut kuuliaisuuteen esivallalle, ja opetetaan niitä puolestaan opettamaan muut ulkoistetut työläiset tiimihenkisixi yhden hengen yrittäjixi, positiivisixi polkupyöräläheteixi, optimistisixi uberkuskeixi, muixi oman onnen sepoixi, hyödyllisiixi idiooteixi, hyväuskoisixi hölmöixi, hyvixi häviäjixi. Korvataan kollektiivisuus konnektiivisuudella. Samaa vedätystä se silti on kuin aina ennenkin. Vanhaa vinettoa uudemmissa leileissä. Kyllä olis Marxille ja Engelsille taas töitä.
        ellauri024.html on line 970: Tony Hsieh shay; on amerikkalainen nettiyrittäjä ja seikkailukapitalisti. Hän on nettikenkärättikauppa Zapon omistaja. Ennenkuin se osti Zapon, se perusti nettimainosfirman LinkExchange ja möi sen Microsoftille 1998 265 miljoonalla. Jotain se siis on tehnyt oikein selvästi. Sen menestystarina on menestynyt kirjana. Zippo-yhtiön holakratia ei täysin toiminut, ne rabotajet. Zappo palailee hiljaxeen tavalliseen bisnesmeininkiin. Kivaa oli muttei järin tuottoisaa.
        ellauri024.html on line 982: Tasapainoile - investoi positiiviseen käytöxeen ja viestintään suhdetoiminnassa. Mairittele kolleegaa useammin. Vala optimismia muihin peukutuxilla. Älä toppuuttele. Jos jotain negatiivista tapahtuu, tee niinkuin Fagerströmin Gunilla, kiellä se. Älä raivostu, vaan hankkiudu tasoihin. Kerää etenkin izellesi positiivisia viboja.
        ellauri024.html on line 992:
        Positiivarit laittaa päähän skeptikkofyysikolta puuttuvat hengelliset antennit.

        ellauri024.html on line 999: People collectively needs to act more systems intelligently to best deal with the both the challenges and the opportunities these interconnections bring.
        ellauri024.html on line 1003: Eskin Teppo-Raimon järjestelmäjargonilla jäykistetyn vanukkaan avainsanat ovat kasvu, parannus, muutos, älli, ja järjestelmät (etenkin ne, muistuttaa Teppo, ettei totuus unohtuisi. Onhan tää sentään systeemitieteiden laitos eikä pelkän kukoistamisen.) Järjestelmiä ovat vauvanhoito, perhe, työ, suhteet, kaverit, some, hobby, tiede, taide, uskonto ja urheilu, ravizemus, talous, hengellisyys (taas, tää on tärkee Eskille), ruumis, koti, yritystoiminta, musisointi, isänmaa, internet, YK, armeija, luontopalvelut, vain joitain mainitaxemme. Ne on kaikki samaa, yhtä mössöä, kun niitä kaikkia kekkaa kuzua järjestelmixi. Kokonaisuus on "joteskin enemmän" kuin sen osat. Huoh.
        ellauri024.html on line 1073: Kiitollisuudella Pamela maxelee ettei vaan jää kellekkään velkaa. Obrigada. Much obliged.
        ellauri024.html on line 1120: aika paljon tiibetinspanielia tai pekingeesiä,

        ellauri024.html on line 1203: Í Sturlungu er Flateyjar getið, en ekkert svo hægt sé að glöggva sig á lífinu og búsháttum þar. Flateyjarbók getur þess að á eftir Sturlungaöld hafi sumar ættir í landinu risið hærra en aðrar og hafi Englendingar meðal annars slæðst til landsins og stundað viðskipti og fiskveiðar. Upp úr 1520 eignast Jón Björnsson af ætt Skarðverja, sem þá var ein af höfuðættum landsins, Flatey og var eyjan þá búin að vera í fjölskyldunni í að a.m.k. fjóra ættliðiði. Á sama tíma eignast Jón Flateyjarbók. Hún var geymd í eynni fram til 15. september 1647 þegar Brynjólfur biskup fékk hana að gjöf og færði konungi að gjöf. Þá var bókin orðin 250 ára, enda skrifuð á 14. öld.
        ellauri024.html on line 1269: Ongelma on vaan että totuudet kuin tää korkkiruuvi,

        ellauri024.html on line 1352: von Wright toteuttaa Wittgensteinin filosofiaa, joka jättää kaiken ennalleen. Hän kirjoittaa asioista 10v sen jälkeen kun tyhjäpäisinkin 1 klisheen kolumnisti on kyllästynyt niistä jankuttamaan. von Wright on huolissaan maailman tilasta. Mikään ei ole vaarattomampi kuin von Wright joka on huolissaan maailman tilasta. Yhtä hyvin se voisi olla huolissaan eturauhasensa tilasta.
        ellauri024.html on line 1366: Suomalaisia yahoita neuvova tyyni ja intelligentti findlandssvensk privathäst: houyhnhnm, som jag nyss har argumenterat så...
        ellauri024.html on line 1376: Poliisiylijohtajamaisia puolusteluja: ydinvoiman vaarojen torjuminen vaatii "yhteiskunnalta" lisättyä tarkkailua ja valvontaa ja kaiksen sellaisen (myös teknologisen) tietämyxen salassa pitämistä, mitä "ulkopuolisten" voisi ajatella käyttävän hyväxeen "hämäriin tarkoituxiin" (esim torjuaxeen lännen kuristusotteen oman tiimin kaulasta). von Wright on (oli, hizi sehän on aikaa sitten luutarhassa) olevinaan huolissaan yhteiskunnan kehityxestä kohti poliisivaltiota, mut samaan hengenvetoon myöntää typerimmällä mahdollisella tavalla poliisivaltion logiikan: valta vaatii väkivaltaa, katastrofi toista katastrofia.
        ellauri024.html on line 1404: Voidaan lopuxi yhtyä Ilkka Niiniluodon kiitoxiin: G.H.von Wright oli tyylikkäästi pukeutunut ja moderni, eikä tuntenut viehtymystä postmodernin kyyniseen nihilismiin. Ai niin, "kyyninen" oli yx iskusanoista jotka piti lisätä vielä sanan "ihannointi" perään. Kaikkia suomalaisia voisi kiittää hengessä mukanaolosta. Ilkka Niiniluoto voisi (nyt kun se on jo eläkkeellä hienoimmistakin viroista) kannattaa Suomen Postia ja lähettää jokaiselle suomalaiselle allekirjoituxilla varustetun kiitoskirjeen passiivisesta osanotosta. Kaikki on hyvin. All is well that ends well.
        ellauri024.html on line 1456: Money is not the problem (pecunia non olet), but the manure and the pigeon poop.
        ellauri025.html on line 50: “Eräällä toulouselaisella knaapilla oli tallissaan hyvin kallisarvoinen hevonen. Kun hän kerran halusi katsoa sitä, hän löysi sen pitkin pituuttaan maasta täysin hengettömänä makaamasta. Sen ruumis oli jäykkä ja vailla kaikkea elämän lämpöä, liikettä ja henkeä, jota ilman, kuten lääkärit sanovat, mikään luontokappale ei voi elää. Niinpä hevosen isäntä vetäytyi murheellisena hevosensa menetyksestä syrjäiseen paikkaan ja antoi kuolleen hevosensa puolesta uhrilupauksen Pyhälle Tuomaalle. Välittömästi kun lupaus oli tehty mitä hurskaimmalle Pyhälle Tuomaalle, Jumalan voima, jolla on valta elämän ja kuoleman yli, tuli apuun. Hevonen näet ponnahti jaloilleen ja nousi äkkiä maasta aivan kuin olisi herännyt unesta. Isäntä sen edestä makasi oljilla reporankana. Siitä lähtien hevonen Pyhälle Tuomaalle tekemiensä hurskaiden lupausten mukaisesti vieraili haudalla ja kertoi minulle selvin sanoin ihmeestä lukuisien kirkonmiesten ja maallikoiden läsnäollessa. Sen, että hevonen oli ollut täysin kuollut ja vailla kaikkea lämpöä, liikettä ja tuntoa, se vahvisti juhlallisesti tammikuun puolivälissä.”
        ellauri025.html on line 77: Vuonna 1252 Tuomas palasi Pariisiin suorittaakseen maisterin tutkintonsa. Hänellä oli tässä hieman vaikeuksia, koska yliopiston professorit hyökkäsivät pennittömiä kerjäläisveljistöjä vastaan, mutta lopulta hän sai kerätyxi rahat tutkintoon, josta sai hikisesti approbaturin. Vuonna 1256 hän ja hänen sivuvaununsa Bonaventura nimitettiin tosta vaan teologian tohtoreiksi, ja hän alkoi luennoida teologiasta Pariisissa sekä Roomassa ja muissa Italian kaupungeissa, kuten Viterbossa ja Orvietossa. Siitä lähtien hänen elämänsä oli pelkkää kovaa tuloxen tekoa. Hän palveli sääntökuntaansa, teki usein pitkiä matkoja ja neuvoi paavia useaan otteeseen sukupuoliasioissa.
        ellauri025.html on line 81: Dante (Jumalainen näytelmä: Kiirastuli xx. 69) esitti, että Tuomas myrkytettiin Anjoun Kaarle I:n käskystä, mutta se saattoi olla pelkkää panettelua. Akvinolainen teki suuren vaikutuksen kaikkiin jotka tunsivat hänet. Hän sai arvonimen doctor angelicus (”etäopettaja”), mikä nosti hänet apostoli Paavalin ja kirkkoisä Augustinuksen tasolle.
        ellauri025.html on line 100: Kukaan ei väitä Thomas Aquinasin tulleen julkkixexi pelkällä ulkonäöllä. Hän oli colossally fat, kärsi turvotuksesta (vesipää), ja yksi valtava silmä kääpiöi toisen. Hän ei myöskään ollut erityisen dynaaminen, karismaattinen hahmo. Introspektiivinen ja hiljainen suurimman osan ajasta, kun hän puhui, se oli usein täysin liittymätöntä keskusteluun. Hän oli autismin kirjolla. Hänen luokkatoverinsa collegessa kutsuivat häntä "tyhmäksi häräksi". Ja syystä, Tomin aivopierut oli enimmäxeen nautamaisia.
        ellauri025.html on line 110: Toward the end of his life, he had a vision that forced him to drop his pen. Though he had experienced visions for years, this was something different. His secretary begged him to start writing again, but Aquinas replied, "I cannot. Such things have been revealed to me that what I have written seems but straw. Another prophet will come after me who is bigger yet, name of Maxim Gorki."
        ellauri025.html on line 143: Calvinon kirja, jonka se kirjoitti 4 vuotta ennen kuolemaansa, voisi toimia koko mun runotuotantoni tunnarina. Se on postmodernistinen kirja kirjoista, se käy läpi joukon tuhnuisimpia bestsellerien genrejä, kirjoittaa pätkän kunkin alusta ikäänkuin metakielellä, ja jättää sitten kesken, aloittaa uuden. Mä teen vähän samaa, kirjoitan kirjoista tiivistelmiä, joihin sekoittuu mun omia ajatuxia ja muistumia. Vähän sellasia moraalin tutkielmia.
        ellauri025.html on line 164: Herulit olivat germaaniheimo, joka oli luultavasti alun perin lähtöisin Itämeren rannoilta. Kansainvaellusajalla herulit liikkuivat ympäri Eurooppaa, ja heidän pääjoukkonsa asettui Krimin niemimaalle, jossa he sekoittuivat gootteihin. Herulijoukkoja palveli myös Bysantin armeijassa. Vuonna 267 herulit hyökkäsivät Aigeianmerelle ja tuhosivat useita Kreikan kaupunkeja. Yksi heruliryhmä perusti noin vuonna 470 Pannoniaan kuningaskunnan, jonka langobardit kuitenkin kukistivat jo vuonna 510. Tämän jälkeen herulit sulautuivat vähitellen muihin kansoihin.
        ellauri025.html on line 172: Puiset viidakon eläimet / Djungelns träaktiga djur.
        ellauri025.html on line 175: Seasons mushroom sauce / Sesongens sopsås.
        ellauri025.html on line 183: Glassbil är rörelse! Vänligen rabattkuponger och komma ta en titt på.
        ellauri025.html on line 189: ett huvudnyckel om lägenheten inte har ett hem. Trappa
        ellauri025.html on line 210: sen seizemän kirjan alkua, eri genrejen parodioita.

        ellauri025.html on line 374: ge.jpg" />
        ellauri025.html on line 451: Tän esifasistisen runon lauloi näppyläinen Vesku Loiri levylle mädällä äänellä. Kupla kurkussa. Synkronoinnin kannalta on sama, mitä uskontoa peukutetaan, niin kauan kun on joku. Tätä kantaa edusti Jean-Jacques Rousseau, joka oli kellosepän kisälli. Onnexi kännykät ottaa kellonajan netistä. Se on kaikille luurin käyttäjille sama. Google on niiden jumala, ja Larry Page profeetta.
        ellauri025.html on line 463: Ensimmäinen Lauri Sivu eli Larry Page oli brittilaulaja 50-luvulla, oikealta nimeltään Leonard Davies. Page tried to magnify his fame through the wearing of unusually large spectacles, as "Larry Page the Teenage Rage". As of the 2000s, Page has been living in Avoca Beach, New South Wales, Australia. Onkohan siltäkin housut palaneet kuten kenguru- ja koalaväestöltä. Sen silmälasit saatto olla isot 50-luvulla, mut kyllä Larry Kakkosen 80-luvun TV-lasit lyö sen laudalta.
        ellauri025.html on line 467: Tää toinen Larry Page (1973) on maanpäällinen pilvijumala, tai pilven päällä asustava maajumala, whatever. Mun salasana Googleen oli KILL_Larry_Page!!! silloin kun mulla vielä oli Google-tili. Ei yllätä, että Larry (ja varsinkin Sergei) on juutalaisia. Larry tahtoo jehovaxi jehovansa paikalle. Gogiksi Magogin tilalle, eli Microsoftin Bill Gatesin. Gates (1955) on maailman 2. rikkain apina, Amazonin Jeff Bezosin (1964) jälkeen. Sen nettoarvo taaloisssa on yli 100G. Bezosin on yli 120G. Arvokkaita ihmishenkiä. Jos jokainen apina on laulun arvoinen, näiden arvo on noin luokkaa Spotify. Larryn laulu kuuluu tietysti juutuubista.
        ellauri025.html on line 477: Kaikista paskimpia on sen bioteknologian ja ikuisen elämän yrityxet, ja kaikista ilkein sen tarve hallita kaikkia maailman ihmisiä kähmimällä niiden tietoja. Page's official statement read: "Illness and aging affect all our families. With some longer term, moonshot thinking around healthcare and biotechnology, I believe we can improve millions of lives." I can control billions of lives, more to the point. Suomessa tällä asialla on yxityiset terveystalot, joita Haju Sipilän hallitus ajoi kuin pyssyyn käärmettä. Seuraavaxi yxityistettäneen vesijohto. Ilma on kolmantena jonossa. Ostakaa coronavirusvapaata ilmaa meiltä, taalalla saatte ison ilmapallon täyteen.
        ellauri025.html on line 479: Larry saa varmaan vielä kunnia-PhDn omasta Singularity Universitystään, tutkimusala transhumanismi, väitöskirjan aiheena iankaikkinen elämä varaosilla. Täähän se kiihotti myös toista futuristijutkua, sitä Yael Hararia. Pagen mielestä teslamies Leon Musk palvelee ihmiskuntaa lähtemälla Marsiin. Page voisi ize tehdä ihmiskunnalle saman palveluxen. Voishan se lähteä vaikka vaan kuuhunkin. Kunhan ei tule takaisin. Se on futuristi, mixei siis kuuturisti, yxisuuntaisella lipulla.
        ellauri025.html on line 485: Larry Page ja sen rouva lahjoitti 15 miljoonaa Ebolan uhreille. Niiden rahoista se on - hetkinen - noin 2% prosentista. Mun nettoarvo on alle miljoona. 2%% siitä oisi noin satanen, Mut Larry saa 70% verovähennystä, eli se panee ize asiassa USAn köyhät maxamaan 10M Afrikan köyhille. Mun rahoissa sen oma osuus ois joku 30e. Sevverran mäkin oon pannut menemään jonnekin Jemenin lapsille. En kyllä saanut yhtä paljon julkisuutta, ei tullut siitä mitään mainostuloa. Pamela termentää, että rikkaampien pitää antaa enemmän almuja, ei tosin kerro absoluuttisesti vaiko suhteessa.
        ellauri025.html on line 546: som ekade i skogen, och lilla Bambi blev utan mor.

        ellauri025.html on line 548: med onaturligt hjälp från skogens små och stora djur.

        ellauri025.html on line 549: En enda gång såg Bambi pappa Hjort i skogen på nära håll.

        ellauri025.html on line 553: Monika Fagerholm har fått allt förvrängt, helt oppochner.

        ellauri025.html on line 556: Dom har feministiska go-getter mammor, som kanske ligger bakett

        ellauri025.html on line 560: Hälften av deras nyspråk är engelska, så fånigt, men så är det nu.

        ellauri025.html on line 563: Stilen är ett potpurri av journalistik och poesi. Inget nytt blir sagt men

        ellauri025.html on line 565: Det bråda livet, och #metoo tematiken lämnar inget rum för det.

        ellauri025.html on line 566: Det är just som jag sa tidigare, skyhöga normer tillåter inget skratt.

        ellauri025.html on line 567: Mammorna skrattade visserligen åt lilla Nathan, men det hjälper knappast här.

        ellauri025.html on line 575: i fortsättningen. Hon kom till andra tankar om det senare, när hon hade

        ellauri025.html on line 585: Samaa suomenruozalaista kermapersegenreä kuin Kjell Westön turinat. Niinkuin Kjellin Leijoissa, saa kukin kertoa oman versionsa samasta tapauxesta. Se pahoinpidelty Sascha on nimestä huolimatta tyttö, koulukotitapaus. Kelpas hurrihomopojille ilmeisesti tytötkin, pepun puutteessa.
        ellauri025.html on line 592: namesdroppingeista ohize). Er. epm. tyyppejä, talousliberaaleja kermaperseitä. Sitä samaa paskaa kuin Iivanalla: solmiokin on joku sikakallis merkkituote. Mitä väliä!?
        ellauri025.html on line 605: pian vastaan Playalla? Vilda Emmy med gitarren (Emmy sjunger country). Kuvatexti Kotiliedestä.
        ellauri025.html on line 624: Being in a band called Disciples. Tätä hoetaan, on kai taas jonkun laulun sanoja. Niinkuin the Apostles, ne Cambridgen homot, creme de la creme.
        ellauri025.html on line 634: And let me put u in my little cage (C'mon)
        ellauri025.html on line 635: I'm sick and tired of playing hard to get
        ellauri025.html on line 636: With an animal that's half my age
        ellauri025.html on line 643: Lovecraft is a famous writer and bullshit artist, but also a well-known racist. Should I read his novels?Was H.P. Lovecraft ever a chill or a good guy at least even a little bit? I know his works basically put humankind to the lowest of the low, but was there even a tiny bit of good in him?What does H.P. Lovecraft mean with his phrase “That is not dead which can eternal lie, And with strange aeons even death may die” in his writing of The Nameless City?
        ellauri025.html on line 652: How high is your IQ Howard? What do you think is the best underwear for men's health? Stud briefs have a second fly behind for farts. Oscar Wilde and Roger Casement would have had other use for it.
        ellauri025.html on line 659: Monikakin on omalla tahollaan överlevare, niinkuin Gustenin oopperadiivaäiti Angela, tack vare Jesu Krist. Sekin taitaa olla parodia izestään? Joitakuita ei voi parodioida, koska ne tekevät sen ize.
        ellauri025.html on line 679: Wer bin ich im goldnen September, wenn ich alles fon mir streife, was man aus mir gemacht hat? Wer, wenn die Wolken fliegen!
        ellauri025.html on line 682: Tää on lainaus Ingeborg Bachmannin (1926) prujauxesta Das dreissigste Jahr (1961). Varmaan kirjoitettu 1956 kolmenkympin kriisissä. Ingeborg on Itävallan tyttöjä, Klagenfurtista, väitteli (uskokaa tai älkää) Heideggerin existentialismista. Voihan se siitä huolimatta olla ihan ok. Vaikka vähän epätodennäköistä se on. Sen byhlainin saxankielinen synopsis on aika hämärä, joku Moll siinä on joka on ilkeä, kun taas tää "er" tai "ich" joka siis on Ingeborg ize, on hyvis, ei luikuri niinkuin Moll. Jotain sekoilua Italiassa ja lopussa joku autokolari. Siinä se. Tää on siis vaan novelli. Olikohan Monikan äidillä tää kirja ruozix kotona? Kirjoittaa vähän samalla lailla kuin Monika, katkonaisilla lauseilla ja runokuvilla. Ottaa Ingeborgilta vähän mallia toi Monika. Se varmaan muistelee omaa kolmenkympin kriisiä.
        ellauri025.html on line 684: Eteenpäin. Tää on yhtä tuskallista puurtamista kuin Rousseaun Juulia. Knullgris Emmyn kohtalo on totaalisen ennustettava, Maz pettää sitä gogetter exän kaa. Onnex Emmy alkaa odottaa, kaikki on taas hyvin muka. Paizi että Saga-Lill trollaa Emmyn plokia. Mut Gusten on vielä koukussa et ei hätiä mitiä. Paizi että ei, menee perseesti, Maz jatkaa muhinaa Theresen kaa. Alla vet att han vänsterprasslar med sin ex, den suputen. Ollaanhan ankkalammikossa. Pieni ankan poikanen, uiskenteli veessä.
        ellauri025.html on line 700: sieltä oopperalaulanut Angela ja ruumiikas Saga-Lill
        ellauri025.html on line 701: Wienissä keskustelee Simone Weilistä ja teodikeasta. Vittua ne siitä mitään tajuaa, lähtee väärästä premissistä että jommassakummassa tai molemmissa oisi jotain järkeä. En stor tänkare, verkligen, har Angela sagt, och Saga-Lill har hållit med. En stor tänkare, SATAN! Saga Lill nauraa izekin. Aaria oopperasta mustalaisen muna oven välissä.
        ellauri025.html on line 704: kun Emmy jätti sen? Mitä ne Grobboon likat näkee tässä Lasse Linnan doppelgängerissä enivei? Teflonpintainen lällykkä, ontto pönttö.
        ellauri025.html on line 712: paljaalle pepulle. Sehän on kuin joku George Washington, tarkoitan siis Kaarlo Syväntö. I cannot tell a lie. Ize asiassa pahempi: I must tell a truth.
        ellauri025.html on line 717: Annelise Häggertillä on korkea turkishattu päässä, kettutytöt huomatkaa. Ja se on hillitysti kalliin tyylikäs, se on aivan vitun ärsyttävää.
        ellauri025.html on line 730: 1698 Aug. 7: "2. Samma dag angaffs klockaren Ambros Hansson för det han S.Jacobi dag under predijkan haar morlat och sachta talat, utom at nogon kunde förstå ell. Höra hwad han sade; item när han gått med hofwen och skulle den ifrån sig leggia i Sakristian, haar han snafwat på törskelen. Klockaren Ambros Hansson ursächtade sig, sägandes sådant intet wara skedt aff dryckenskap, utan huwudswagheet som honom påkommit, aff den siukdom, som han kort tillförene warit beswärat utaff, hwilket somblige närwarande bewitnade; hwarföre stältes till honom en allfwarsam förmaning at taga sig grannerligen tillwara för hwarjehande förargelser, hwilket han ock utloffwade." (Se originaltext från 1698 HÄR.)
        ellauri025.html on line 748: Mixe ellottava pikku Gusten apina meni heti lavertelemaan poliisille, vaikka Saschakaan ei sitä halunnut? Koska siitä tuntui pahalta. Omatunto kolkutti. Jag skiter i din rättvisa, Sascha sanoo tyynyn alta. Juutas Käkriäinen kostaa äkkirikkaille. Ei se Sascha ollut ekaa kertaa pappia kyydissä, sekin oli jostain julkkisperheestä, koko lapsikatras oli aineista takussa. Rikkaat vanhemmat oli keskenään jo sopineet hyvityxistä, ja eiköhän tän holierthanthou Gustenin pidä vasikoida jepeille. Ja koko tästä paskasta tehdään filmi tietysti, Cosmo Productioons. Plus kirja filmin pohjalta, Monika Fagerlund Productioons.
        ellauri025.html on line 756: Pavarotti kuoli 2007. Fan att han skulle dö, sanoo Angela. Tamme fan, sanoi Pavarotti pirulle.
        ellauri025.html on line 758: Lyhyt kertaus. Helmikuussa 2008 (12 v sitten siis) Gusten väkisinmakaa koulutoverinsa Sascha Ankarin, 18, juhlissa Nathan Häggertin vanhempien talossa Kylmäkoskella. Muut olivat Axel Axelsson, John C (ei kai!) ja Nathan Häggert ize. Gusten ei ize nouse pukille ennenkuin loppupeleissä. Lieventävä asianhaara. Niinhän tekee sorsamieskin, kun sorsajengi on joukkobylsinyt sen puolison. Kyl nää moraalijutut on sentään jänniä. Säännöt on kuin lassipallossa. On eri asia, jos puuhun koskee ennenkuin on kiertänyt krokettiportin eikä ole tiikeri.
        ellauri025.html on line 764: Monika suhtautuu aika happamesti svenskatalande bättre folkin värdeerinkeihin. Se on kuin Angelika, välittää vaan henkisistä arvoista. Annelise on vaan en katta från Gravellska, kun Abbe setämies lyö nyrkin pöytään. Mera efterrätt? Gusten? Ällö Abbe mulkero runttaa poikaansa Nathania, kai se tulee liikaa äitiinsä, lyö sitä päähän hövelillä Gustenilla. Mix mulle tulee niistä mieleen Linkku ja mä? Ei mitään syytä, mutta silti tulee vaan.
        ellauri025.html on line 766: Det där gemensamma som uppstår när man går över gränserna tillsammans. Mikäs se on? Ainut mikä tulee mieleen tolla hakuehdolla on kokko Suopellon rannassa ilman vanhempien lupaa, auto da fe. Ei mulla muuten juuri ole tollasia gemensammoja gränsöverskridandeja muistissa. Eikä sekään ollut kovin järkyttävä rajanloukkaus, oltiinhan me jo aika vanhoja. Ehkä mulla on liian matalat gränssit ja/tai liian vähän gemensammia kavereita.
        ellauri025.html on line 768: Ja sit toi typerä kaiken valokuvaaminen, sitä mä en kans tajua. Plåta plåta knäpp knäpp. Täytyy olla pahasti knäpp näpsiäxeen koko ajan kuvia. Niinkuin elämä olis joku elokuva. Kai se on sitä samaa mise en abimea skizoilua, näkee izensä näkemässä izensä näkemässä izensä, toisista puhumattakaan. Se er i spegeln nu gossar! Att det var en typisk våldsam våldtåkt, och som bäst var, det var massor av bilder av det.
        ellauri025.html on line 772: Så feminist jag är, äcklar Monika mig lite grann. Se on ihan oikeusministeri Häkkäsen linjoilla: elinikäinen tuomio ei riitä, pitää antaa niin monta sataa vuotta että takuulla sinne häkkiin kuolevat. Sähkötuoli hidastuxena, paristovirralla. Fast ingen har dött och livet går vidare. Ei kyllä mene ohi Monikalta, se näyttää märehtivän tätä maailman tappiin. Som feminist hon är. Onkohan Monikaa joku yrittänyt bylsiä väkisin? Ei Hilding ainakaan. Pikemminkin päinvastoin, kunde man tänka sig.
        ellauri025.html on line 780: Ha ha! Sascha Borggaard lähtee jenkkeihin jonkun Pellegrinon perheen kaa. Onkohan ne niitä vissyvesitehtailijoita? Monika on vesilinjalla, hakee perheelle nimeä, kazoo pullon kylkeä - ahaa! täähän käy. Pellegrinot on kaikki kiipijöitä. Onko Monika kiipijä? Ja eller javisst? Ahhaa, vielä yx motiivi A-susinaaraiden kiistalle: Annelisen sieppaama Häggertin paskiainen oli Angelan vanha flamma.
        ellauri025.html on line 795: Huohhuohhuoh. Emmy-Frippe-kidults teema kaikuu kuulokkeista uudestaan, yhtä falskina. Cosmo homppeli menee kihloihin Saschan kaa, mut pettyy kun Sascha osoittautuu flaataxi (siis lepakox). Sai kai kikkeleistä tarpeexeen. Frippe on nincompoop, Emmy-kaniini on huumoriton maalaistomppeli. Saga-Lillin mä nään sielun silmillä Monikan pendangixi ulkonäön puolesta. Ei tää ole mikään epilogi, tää on kertaus. No selvii sentään vielä tarkalleen miten Annelise koppas Abben Angelalta, ja kekä on tän Frippe bastardin pannut alulle (yx dirigentti vaan). Luulikohan Abbe et se oli kengittänyt alkuun Gustenin? Varmaan, kun niillä oli sama kengännumerokin. Nathania sievempi. Nathanilla oli varmaan äidin kavio.
        ellauri025.html on line 807: Monika Fagerholm (1961) täyttää ensi vuonna kuusikymmentä. Se on pikku Matin ikäinen, tai Kristiina Jokisen. Jotain samaa niissä on, kuten Cheekissä ja James Bondissa. Sekin on vapaaehtoisesti lapseton. (Tuskin enää tossa iässä.) Kantaa jotain kaunaa miehille. Ei sunkaan se ole homo? Miehiä ei se mainize ollenkaan Wikipediassa, vaikka muut palkinnot luetellaan hintalapun kaa. Sen isä on tai oli professori, ize se on hukki. Vanhemmat arvostivat titteleitä. Psykologia ja kirjallisuus aineina. Se on kertonut julkisuudessa alkoholismista. Siis omasta. Onhan se täyttä elämää kun pullon tyhjentää, täydestä päästä on hyvä kirjailijan ammentaa.
        ellauri025.html on line 820: Monika Fagerholm Net Worth – Height, Weight, Age, Bio
        ellauri025.html on line 822: For 26.03.2020 – We have next information about Monika Fagerholm earnings, net worth: $9,366,044 Dollars*
        ellauri025.html on line 829: How tall is Monika Fagerholm – 1,68m.**
        ellauri025.html on line 830: How much weight is Monika Fagerholm – 75kg**
        ellauri025.html on line 832: **We have a new information about height&weight of Monika Fagerholm. It was submitted by Frannie Jonas, 38 years old. Job: (Sign Writer, Machine).
        ellauri025.html on line 851: Monika_Fagerholm
        ellauri025.html on line 854:
        Kirjailija Monika Fagerholm: ”Kolmas rakkaus yllätti”

        ellauri025.html on line 856: gerholm.jpg" width="50%" />
        ellauri025.html on line 857:
        Monika Fagerholm röhnöttää kotisohvalla Tenholassa.

        ellauri025.html on line 861: Alkoholi oli kirjailija Monika Fagerholmin ensirakkaus. Toinen rakkaus, mies, ei kommentoinut juomista. Kolmas rakkaus tuli elämään juomisen päättyessä, mutta siitä Monika ei oikein osaa puhua. (Spoileri: se on Jeesus.)
        ellauri025.html on line 862: Vuonna 2002 kirjailija Monika Fagerholm heräsi keskellä yötä kesäpaikassaan. Hän oli selvin päin, mutta tunsi olevansa kuplan sisällä eikä päässyt sieltä pois. Hän ajatteli kuolemaa. Ei pitäis käyttää Googlea, se tappaa.
        ellauri025.html on line 865: No jos ei pysty lukemaan edes Kotiliettä, on syytä paniikkiin. Samana vuonna 2002 mä täytin 50 ja tajusin, et tää on nyt tässä. Kesällä ajelin Darwinissa yxinäni, jos wallabeja ei lasketa. Yhden yli ajoinkin kaappiautolla yöpimeässä. Budgerigaita räpistel puissa kuin varpusia kotona. Mezä tuoksui eukalyptuspastillilta. Kuin olisi apteekissa retkellä. Hilpeänä ajelin kuin Hilding matkailuautossa, en tosin juonut. Radiosta soi australialainen tanssibändimusiikki. No ei, ei se ollut päällä.
        ellauri025.html on line 880: Monika Fagerholm asui lapsuutensa Helsingin Puotilassa. Mäkin kävin siellä Hannu-Pekan kotona. Aika keskiluokkasta. Olihan siinä hienommat Marjaniemi ja Kallvik lähellä, niitä lienee kirjan muisteluissa mukana. Hänen isänsä oli koneenrakennuxen professori Nils-Erik Fagerholm (1928)ja äitinsä kirjastoamanuenssi Kristina Herrgård (1933). Nisseä 5v nuorempi, Botby gårdin kaunis Kristiina. Monika oli perheen kuopus ja kiltti tyttö. Isosisko Pia Annika (1959) on stashattu. Isän professorimatrikkelissa Monika on psykolog, isosiskosta ei ole mitään. Hän kirjoitti päiväkirjoja ja myöhemmin nuortenkirjoja. Muuna aikana hän juoksi lähimetsissä ja tapasi kavereitaan ympäri Itä-Helsinkiä.
        ellauri025.html on line 884: Monika Fagerholm noin kaksivuotiaana kotonaan Puotilassa.
        ellauri025.html on line 937: Monika Fagerholm loi alkoholin avulla romaaneja. Hän luuli, että kun viina jää, luovuus katoaa. Hän lopetti juomisen silti.
        ellauri025.html on line 961: ”Minä kirjoitan kirjoja ja Hilding rakentaa taloja. Emme ymmärrä toistemme tekemisistä mitään, mutta se ei haittaa. Päinvastoin: kun olen kotona, olen ihan jotain muuta kuin kirjailija Monika Fagerholm.” Ei varmaan haittaa, että Hilding on ollut mielisairaanhoitaja.
        ellauri025.html on line 992: Monika_Fagerholm
        ellauri025.html on line 993: Monika Fagerholm
        ellauri025.html on line 1025: Kommentoi juttua: Kirjailija Monika Fagerholm: ”Kolmas rakkaus yllätti”
        ellauri025.html on line 1038: I den stora himlasalen sjunger inte nyktergalen
        ellauri025.html on line 1072: sekä izekkään tiimihengen mahdollistavia peilisoluja,

        ellauri025.html on line 1101: Izekkäät geenit valvoo apinan käytöstä

        ellauri025.html on line 1104: geenisiementä ei sovi väärään reikään lykätä.

        ellauri025.html on line 1105: Värisekoitus saa värigeenit suuttumaan,

        ellauri026.html on line 29: Poikasena mä luin Punahousuja, vaikka Punahousu ize vähän vitutti samalla tavalla kuin Fred ja Kimmo myöhemmin. Holier-than-thou, tärkeilijä, besserwisseri. Hehheh, ymmärränhän mä leikkiä, saakoon leikki sijansa, mut pojat, nyt on meillä tähdellisempää agendalla. Kääritäänpä hihat, selvitetään marssijärjestys. Suomalaispojat oli etelävaltiolaisen punahousun koomillinen kevennys. Kerran niinkin päin. Punavyö olikin sisällissodassa kannustanut orjuutta. Mä kevensin tietokonelingvistiikan yksikön voimakaxikkoa. Kimmo olis Mikki Hiiri, Fred Hessu Hopo, mä Pluto. Pluto olet oikea Pelle! Paizi masennuxen kausina. Sillon oli häntä koipien välissä. Vähän vinossa. Mulla oli tapana vähän nilkuttaa kun masennus oli pahin. Ja kädet ei tuntuneet enää omilta. Suussa oli metallin maku.
        ellauri026.html on line 108: Hada hada hadakka, kodo kodo kodkki, hadjotteli Petti äddää pienenä. Meidän pojilla oli germaaninen, Petillä anglosaksinen, kuten Lauri Karttusella ja Timo Havulinnalla. Jönsillä oli kerran maanisena kotieläimenä kerrostalon pihalta pelastettu varis. Jönsillä oli pitkään koira nimeltä Hupi. Hupi tuli raihnaaxi, sokeaxi ja kuuroxi, mutta Jöns piti siitä huolta loppuun asti. Se oli musta sekarotuinen, puolixi ehkä karhukoira ja puolixi labradorinnoutaja.
        ellauri026.html on line 124: Viime kesänä ei ukkostanut ollenkaan, oli niin kylmä kesä. Nyt on lämpimin talvi sitten 70-luvun. Maa on vihreä ja sula helmikuussa. Bagdadissa sataa lunta. Australia tulvii. Navat sulavat. Etiopiassa on heinäsirkkalaumoja. Coronavirus leviää kuin espanjantauti. Raamatun vizat läiskivät. Maailmankirjat ovat sekaisin. Onkohan tää maailmanloppua. Viimenen hetki kirjottaa runoja. Kohta ketään ei enää ole lukemassa. No eihän kukaan lue enää muutenkaan, jengi kazoo vaan videoita. Näitä jorinoita ei kukaan lue kuitenkaan. (Paizi mä, narsistin yhden hengen yleisö.) Alkaisinko väsätä videoita emerituxena. Osaanhan mä niitä tehdä ennestään. Suunnilleen yhtä hyvin kuin näitä runoja.
        ellauri026.html on line 165: Tapaamistani takinkääntäjistä on tässä puheena Anna Mauranen. Anna, oman edun ajaja ja viirusilmäinen kuten Anni Sinnemäki ja Monika Fagerlund, oli 70-luvulla kova kommari kielitieteen aineyhdistyxessä Aspektissa, kun tulin opiskelemaan. Se joutui maaseutukierroxelle kieli-instituuttiin Savonlinnaan, jossa se tutki mitäpäs muuta kuin käännöxiä. Hyvää harjoitusta takinkääntäjälle. Sittemmin se kipusi aina vararehtorixi asti, olihan se kehittänyt pelisilmää 70-luvun taistolaisten taistoissa. 2000-luvulla se siirtyi vähin elein valtaapitävien puolelle. Ei se niin suuri muutos ole, saman teki Björn Wahlroos ja monen moni muu. Diktatuuristahan kummallakin puolella on kysymys. Kasan päälle pääsystä, sama se minkä kasan.
        ellauri026.html on line 188: Leonard Cohen putkahti esiin Kotiliedessä Monika Fagerholmin kertomuxessa, se kuunteli Leonard Cohenia harkitessaan takinkääntöä. Cohen ize ei kääntänyt rabbiinin takkiaan, vaan kirjaili zen vaan zen-kuvioilla. (V-M. Ploiri mainizee zen-meemin myös E.Saarisen luennolla.)
        ellauri026.html on line 214: I had spent a summer in Greece while in college, travelling with a Greek text of the Odyssey, and I remembered in particular Odysseus’s final journey to Ithaca (the beginning of book 13; well worth revisiting as a specimen of Homeric narrative), the poetic effect of which overwhelmed me. Odysseus climbs aboard the ship and—forgive my literal translation—lies down, “in silence,”
        ellauri026.html on line 220: And yet in Wilson’s translation the passage seems reduced, deficient somehow, so trite as to be unnoticeable:
        ellauri026.html on line 225: The idea is there, but all the lingering emphasis in the original has been smoothed away. This, too, unfortunately, is typical of the whole. I have said that Wilson’s translation reads easily, and it does, like a modern novel: at shockingly few points does one ever need to stop and think. There are no hard parts; no difficult lines or obscure notions; no aesthetic arrest either; very little that jumps out as unusual or different. Wilson has set out, as she openly confesses, to produce an Odyssey in a “contemporary anglophone speech,” and this results in quite a bit of conceptual pruning. If you wait for the “Homeric tags,” the phrases that contained so much Greek culture they have been quoted over and over again by Greeks ever since—well, you are apt to miss them as they go by. A famous one occurs in book 24, when Odysseus and Telemachus are about to go into battle together: Odysseus tells Telemachus not to disgrace him, and Telemachus boasts that he need not fear. Laertes, Odysseus’s father, exclaims (Wilson’s translation), “Ah, gods! A happy day for me! My son and grandson are arguing about how tough they are!”
        ellauri026.html on line 230: John Byron Kuhner on jäljitellyt selvästi nimiserkkuaan Georgea. Sekin matkusteli Kreikassa klassikoita kassissa. Kaikki me joilla on tää tarpeeton klassillinen koulutus selkärepussa, halutaan vimmatusti kaivaa se esiin ja esitellä sitä joka käänteessä. Ihan turhaahan se kaikki vaiva oisi muuten ollutkin. Turhamaista. Turhaa luxusta. Vanitatum vanitas.
        ellauri026.html on line 272: Tää on vähän eri selitys altruismille kuin tiimi-izekkyys, siis että peilisolut (izekkäät geenit) saa yxilön samastumaan tiimiin niin kovasti etse unohtaa oman etunsa. Tässä pointtina on et ihan izekkäistä nautinnoista mehukkain on tiimin läpytys, eli ylpeys on kuskin paikalla. Whatever, sama se.
        ellauri026.html on line 278: Moria on EU:n kurja pakolaisleiri Kreikassa Lesbon saarella. Tolkienin knääpiöillä oli Mines of Moria, Khazad-dûm, missä harmaa homo Dumbledore putos Balrogin kaa helvettiin ja nousi kolmantena päivänä ylös taivaisiin valkoisena kuin Saruman. Nick Ostler antoi mulle Fainwood Circlessä kirjan Bored of Rings, siinä Balrogin nimi oli Ballhog. Warren Beaty oli kingi sophomorena. E.R. laittaa sanat toisin päin, morosoph. Nääkin kirjoituxet vois olla morosofiaa. Kreetalla Juhani von Grönhagen käytti paikallisille kavereilleen sanaa vre, se oli more, paino lopputavulla, vokatiivi sanottuna murteella. Hei pahvi!). Lapset on tyhmiä, sixi onnellisia, ja vanhat unohtelee, tulee onnellisix uudestaan. Oxymoron esiintyy jo toisaalla runon nimenä.
        ellauri026.html on line 285: Erasmus (1466-1536) rakastui silmittömästi nuoreen pitkään munkkiin nimeltä Servatius Roger. Erasmus kirjoitti sille tukuittain tiukkuvia rakkauskirjeitä, joihin Roger vastasi et älä torvea, ettei tule skandaalia. Roger ei koskaan antanut sille ahteria. Esimerkixi:
        ellauri026.html on line 288: Roger: Mikä sua oikeen vaivaa?
        ellauri026.html on line 294: Cambridgessa se puuhasteli jumaluusopin ja kreikan professorina. Eka painos Kexusteluista ilmestyi 1519. Niissä se haukkuu katolista kirkkoa terävästi, ennakoiden Martti Lutheria. Papit suuttui sille pahasti, ja ajoi sen pois Englannista Baseliin. Onnex siellä se eli ihan mukavasti vauraana julkkixena elämänsä loppuun asti. Varmaan sillä oli siellä myös poikaystävä, tai useampia.
        ellauri026.html on line 372: On sellasia pytagoralaisia, joille kaikki on niin yhteistä et ne ottaa mitä vaan messiin mekon alla, ne ei tee siitä isompaa numeroa kuin jos ne olis perintökamoja. Toiset on vaan olevinaan rikkaita, ja tää kuvitelma riittää niille onnexi. Joillakuilla on hienot talot Helsingissä ja sen vuoxi pihistelee mökillä. Jotkut panee menee kaiken samantien, toiset kerää kokoon hyvällä tai pahalla. Yx ährää kerätäxeen julkkismainetta, toinen makaa nokisena uunin takana. A great many undertake endless suits and outvie one another who shall most enrich the dilatory judge or corrupt advocate. One is all for innovations and another for some great he-knows-not-what. Another leaves his wife and children at home and goes to Jerusalem, Rome, or in pilgrimage to St. James´s where he has no business. In short, if a man like Menippus of old could look down from the moon and behold those innumerable rufflings of mankind, he would think he saw a swarm of flies and gnats quarreling among themselves, fighting, laying traps for one another, snatching, playing, wantoning, growing up, falling, and dying. Nor is it to be believed what stir, what broils, this little creature raises, and yet in how short a time it comes to nothing itself; while sometimes war, other times pestilence, sweeps off many thousands of them together.
        ellauri026.html on line 386: Mut ei haittaa, kun on tarpeexi samanlaisia hölmöjä jotka pitää niitä arvossa. Ne uskoo olevansa Chomskyn kanssa samixet, vuorotellen kiittelee ja kynsii kolleegat. Voi herkkules! Hirveetä huutoa, selkään puukotusta ja vittuilua. Jos liioittelen, purkakoot kaikki vaan muhun kiukkunsa. Tunsinkin Noam Chomskyn opiskeluaikoina, se osas heprean, matikan ja englannin, kaikissa mestari, silloin nelikymppinen, joka koitti vielä kakskyt vuotta selvittää, mitä lauserakenteita täytyy esiintyä kaikissa kielissä. Ihankuin se olis jotenkin hyvin määritelty ongelma. Näitä yrittäjiä on ollut vaikka kuinka monta sen jälkeenkin: lisää, vaihtaa, ottaa pois, korjaa painaa uudelleen, näyttää kolleegoille, korjaa kymmeniä vuosia, eikä koskaan ole tyytyväisiä; niin paljon näkee vaivaa tästä asiasta ja vuotaa hikeä, että nukkuu huonosti, mikä onkin pahinta. Ja mitä saa ne palkaxeen: terveys menee, selkä köyristyy, silmät sumenee, köyhyyttä, kateutta, pidätyskyvyn puutetta, ennenaikaista vanhuutta ja kuolema. Niin paljon arvostaa ne parin muun rähmäsilmän peukutuxia. Tää mun elämäkerturin (E.R.) tilanne on paljon parempi: se tuhrii vaan pienen pinkan paperia, tietäen, että mitä latteampia ja turhempia on sen sepustuxet, sitä useammat innostuu niistä. Mitä väliä jos ne harvat oppineet ei viizi edes kazoa, kun niitä on niin vähän, ja selkään taputtajia on ziljoona?
        ellauri026.html on line 392: Ja sit on nää tietokirjailijat hyötykirjoineen, karvaisine viittoineen ja naavapartoineen esim Klinge, Wahlroos, Enkvist ja Valtaoja, jotka ovat olevinaan ainoita viisaita miehiä, muut vaan statisteja. Esittelevät keximiään mahdottomia mahdollisia maailmoja ja historian käänteitä, selvittävät kaikki markkinoiden ilmiöiden syyt ja seurauxet, ihan kuin ne olis luonnon kirjanpitäjiä tai sihteerejä, tai jostain taivaasta pudonneita sanansaattajia. Luonto nauraa niille koko matkan geenipankkiin. Ne ei tiedä mitään, on keskenäänkin aivan eri mieltä. Esittelee ensimmäisiä syitä, mityyxiä ja tämyyxiä kuin S. Albert Kivis-vainaja. (KOO)
        ellauri026.html on line 455: His activity took many forms; but he was always, whether through classical treatise or encyclopædic collection or satirical dialogue or direct moral appeal—always and everywhere, the preacher of righteousness. His successes were invariably along this line. His failures were caused by his incapacity to perceive at what moment the mere appeal to the moral sense was no longer adequate.
        ellauri026.html on line 465: Kukas se oli tää Scaliger? Se ainakaan ei tykänny Erasmuxesta. Nimitti sitä halvax oikolukijaxi ja viinaratixi.
        ellauri026.html on line 491: Jefa marssittaa todistajax jonkun Eran vanhan kouluaineen tai harjoitelman, jossa se (epäluonteenomaisen hengettömästi) todistelee munkkielämän autuuden puolesta. Jefan mielestä tää osoittaa että Eran kaikki myöhemmät mielipiteet on pelkkää valetta. Kukahan tässä ajaa omaa asiaansa häikäilemättä, rakentaa vaihtoehtoista totuutta vähääkään välittämättä asianomaisen omasta eriävästä mielipiteestä? Varsin valehtelet Era, mä tiedän paremmin! Mä olen niinku Jumala, mä nään sun sielun perälle, sieltä näyttää joku pikku valo pilkottavan kuin tunnelin aukosta, sanonko mä mistä reijästä.
        ellauri026.html on line 493: Jefa ei ole huomaavinaan Eran homorakkautta nuoreen ystäväänsä Rogeriin. Eihän tämmösestä sovi jumaluusopin professorin olla selvillä, saati sitten siitä puhua. Homofoobit on aika usein kaappihomoja. (Tässä mun täytyy taas vähän karistella epäluuloja: emmä ole homofoobinen, mun parhaissa kavereissakin on vasenkätisiä. Musta on vaan kiva puhua asioista joista jotkut kauhistuu. Se on osa koko tän runoelman pointtia: mix kauhistua luonnonilmiötä, mix koittaa olla niin suu muikulla p.c. Naturalia non sunt turpia. Kaikesta ei tarvi pitää, muttei tarvi sentään pöyristyä.)
        ellauri026.html on line 503: Pot pot pot pot potkut sain, kesken hakkailua, lauloi joku Malmsten, joko Jori tai Jevgeni. Samaa saattoi laulaa se Jevgeni Popovin novellin Jäkätti pikkumies, joka ehdotti naisystävälleen Mashkalle (sille jäkätille), että oltas niinkun raiskausta. Miten niin raiskausta? No niin et mä yritän naida sua väkisin ja sä paat vastaan minkä kykenet. Mashka kiinnostui. No pikkumies yritti parastaan, väänsi ja väänsi, sai kaikki vaatteet pois, ja oli jo työntämässä sisään, kun Mashka potkaisi niin kovaa et se putos lattialle ja mursi isovarpaansa. Töissä työnjohtaja laski varovasti tynnörin sen (toiselle) jalalle, se huusi kovaa: Uijuijui! Varpaani! Koko homma todettiin työtapaturmaxi ja miekkonen sai kuukauden saikkua täydellä palkalla. Kokeilivat sitten Mashkan kanssa kaikkea, ette uskokkaan. Mashka oli sitä kymmenen - ei yksitoista vuotta vanhempi, ja painoi 91 kiloa. Kai se rakastikin pikkumiestä, kerta antoi sille ex-miehensä lentäjäntakin ja karvalakin, kun heitti hukkapätkän ulos ovesta. Oli pahoillaan, mutta omat lapset oli tärkeempiä. Äijä asui sitten firman autotallissa, pysyi lämpimänä kun oli se takki ja karvalakki. Oli kiitollinen Mashkalle.
        ellauri026.html on line 508: An article by the late Dr. R. Fruin, which came to my knowledge after the completion of the manuscript, quite confirms my view of the utter untrustworthiness of Erasmus´ accounts of his early life.
        ellauri026.html on line 516:
        absolute accept ged&dq=Unitarian+Thought&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud7">alleged ancient appeal attitude authority Christian Christian theology Church claim clear common conceived conception conflict Congregationalism conscience conscious continuous revelation death declared definition Deity demand desire divine ideal doctrine dualism earth earthly elements enlightened esotericism essential evil experience expression fact faith feeling forms give Gnostics harmony heart Hebrew highest honest human nature idea imagine individual inspiration instinct Jesus lative living man's Manicheism mankind matter means ment mind miracle Montanism Montanistic moral natural law needs never notion occult once organization ourselves Pelagian perfect philosophers polytheism polytheistic possible precisely priesthoods principle prophet Protestant Protestant Reformation race rational redemption Reformation reject relation religion religious revelation sacramental scheme seems sense soul spirit struggle tarian teaching theologians theology things tion tradition true truth Unitarian believes Unitarian finds Unitarian thought unity universe vidual virgin birth whole word worship

        ellauri026.html on line 684: > Tää kaikki tuli miäleen Jevgeni Popovin, masentuneen humoristin hienosta novellista Sirje, Boris ja Lavinia, joka loppuu näin:
        ellauri028.html on line 30: Jevgeni Popov (Евгений Анатольевич Попов; s. 5. tammikuuta 1946 Krasnojarsk, Venäjä) on venäläinen kirjailija, joka on tunnettu novelleistaan. Hän opiskeli geologiksi, mutta on ollut kirjailija Moskovassa vuodesta 1975.
        ellauri028.html on line 89: Initially, a surviving one of his daughters, Clara Clemens, objected to its publication in March 1939, probably because of its controversial and iconoclastic views on religion, claiming it presented a "distorted" view of her father. Henry Nash Smith helped change her position in 1960. Clara explained her change of heart in 1962 saying that "Mark Twain belonged to the world" and that public opinion had become more tolerant. (Ehkä se myös tarvizi vähän pätäkkää leivän syrjäxi.) She was also influenced to release the papers by her annoyance with Soviet reports that her father's ideas were being suppressed in the United States. (Ei Laika ole ainut koira radalla. Vuosi 1962 oli Kuuban kriisi, kylmä sota kuumeni. Popovin nuhruista mutta optimistista nuoruutta.) The papers were selected, edited and sequenced for the book in 1939 by Bernard DeVoto. (Sota tuli väliin, jumala piti varmistaa voittajien puolelle. No ainahan se on voittajien puolella. Tai sit se haluu antaa opetuxen tai sillä on joku ovelampi suunnitelma mielessä.)
        ellauri028.html on line 100: Toinen aivan mainio kahden markan pläjäys on What is man. Kyse on taas just samoista teemoista kuin mullakin, onx ihminen vaan tyhmä elukka vai vielä pahempaa, vaan kone, vaiko jotain hienoa, joku taskukokoinen puolijumala. Nuori mies uhoilee, vanha mies suhtautuu kyynisesti, ei enää edes sarkastisesti. (Joku kyllä kommentoi, fair enough, että näissä filosofisissa dialogeissa on aina joku fixu, esim. vanha mies, ja toinen totaalinen tomppeli, esim. nuori mies. Epistä, Joni heittää KOKO AJAN! valitti Pauli lumisodassa Juuan mökillä.) Erittäinkin hyvin väännettyjä pointteja. Mm. se LM Alcottin runotytön skizo et jos hyvis saa hyvät vibat kiltteydestä onx se sillon izekäs vai epä. Turhaa nikerrystä ja nakerrusta, mitä väliä. Hyvin menee mutta menköön. Who cares, kuten argumentoi Booze Hound alempana.
        ellauri028.html on line 102: Onkohan jenkit kiemurrelleet ihan noloina kun nää Markun jutut tuli julki. Epäamerikkalaisuutta Mississippin suurmieheltä. No ei, kyllähän Amerikkaan mahtuu mielipiteitä. Vaikenivat kuoliaaxi. Sehän olikin jo melkein vainaja. Piti näitä pöytälaatikossa, sanoi raamatuxensa mieli mustana, luki yxityisesti kavereille kuin Rusakko sen tunnustuxia. Sellaista on liikkeellä kuin coronavirusta. Pari vinkkiä ois kiva miten ne sai yleisönsä pysymään istumassa paikallaan ja kuuntelemaan loppuun saakka. Kuoli 75 vuotiaana, julaisi tän anonyyminä vuotta ennen sitä. Alla tulee arvioita Goodreadsilta. Booze Hound on nähtävästi Jevgenin hengenheimolaisia.
        ellauri028.html on line 106: During his prolific period Mark wrote many minor items, most of them rejected by Howells, and read extensively in one of his favorite books, Pepys' Diary. Like many another writer Mark was captivated by Pepys' style and spirit, and “he determined,” says Albert Bigelow Paine in his 'Mark Twain, A Biography', “to try his hand on an imaginary record of conversation and court manners of a bygone day, written in the phrase of the period. The result was 'Fireside Conversation in the Time of Queen Elizabeth', or as he later called it, '1601'.
        ellauri028.html on line 108: The Rev. Joseph Twichell, Mark's most intimate friend for over forty years, was pastor of the Asylum Hill Congregational Church of Hartford, which Mark facetiously called the “Church of the Holy Speculators,” because of its wealthy parishioners. Here Mark had first met “Joe” at a social, and their meeting ripened into a glorious, life long friendship. Twichell was a man of about Mark's own age, a profound scholar, a devout Christian, “yet a man with an exuberant sense of humor, and a profound understanding of the frailties of mankind, including Mankind's Huge Cods." Sam Clemens ja pastori naureskeli kaxisteen mezässä miespaneelin valtavia turskia. Bronzed and weatherbeaten son of the West, Mark was a man's man. "Some Remarks on the Science of Onanism.”
        ellauri028.html on line 110: “It was my duty to keep buttons on his shirts,” recalled Katy Leary, life-long housekeeper and friend in the Clemens menage, “and he'd swear something terrible if I didn't. If he found a shirt in his drawer without a button on, he'd take every single shirt out of that drawer and throw them right out of the window, rain or shine—out of the bathroom window they'd go.
        ellauri028.html on line 114: Words vulgar and offensive to other ears were a common language to him. Anyone who ever knew Mark heard him use them freely, forcibly, picturesquely in his unrestrained conversation. Whitman and the Bible are no more obscene than Nature herself—no more obscene than a manure pile, out of which come roses and cherries.
        ellauri028.html on line 116: One of these guarded treasures of Kaiser Wilhelm was a volume of grossly indecent verses by Voltaire, addressed to Frederick the Great. “I would blush to remember any of these stanzas except to tell Krafft-Ebing about them when I get to Vienna”, said Mark Twain. "Too much is enough."
        ellauri028.html on line 129: noble lineage; that he despises these literary canaille;
        ellauri028.html on line 172: Der Schriftsteller frönte noch einem anderen Laster. Im Alter fascinierten ihn kleine Mädchen immer mehr. Sein Interesse trug eindeutig erotische Züge. Er versammelta die jungen Damen in einem eigenen Klub. Das Durchschnittsalter eines Engelfischen betrug dreizehn Jahre. Seine Sekretärin schrieb: An einem unbekannten Ort sieht er sich als erstes nach kleinen Mädchen um", und "er ist weg wie der Blitz, wenn er ein neues Paar schlanker Beinchen auftauchen siehtm und wenn das kleine Mädchen dann auch noch eine riesige Schleife im Haare trägt, schwebt er vollends im siebten Himmel."
        ellauri028.html on line 184: This was Twain's most serious, philosophical and private book. He kept it locked in his desk, considered it to be his Bible, and spoke of it as such to friends when he read them passages. He had written it, rewritten it, was finally satisfied with it, but still chose not to release it until after his death. It appears in the form of a dialogue between an old man and a young man who discuss who and what mankind really is and provides a new and different way of looking at who we are and the way we live. Anyone who thinks Twain was not a brilliant philosopher should read this book. We consider ourselves as free and autonomous people, yet this book puts forth the ideas that 1) We are nothing more than machines and originate nothing - not even a single thought; 2) All conduct arises from one motive - self-satisfaction; 3) Our temperament is completely permanent and unchangeable; and 4) Man is of course a product of heredity, and our future, being fixed, is irrevocable -- which makes life completely predetermined. If these points are true, then buying and reading this book is not in your control, but simply must be done because it was meant to be. If these points are not true you might still wish to make an independent decision to enjoy a thought-provoking book by a great and legendary writer.
        ellauri028.html on line 198: Apparently man is a selfish prick that can't think for himself and relies on "outside influences". He is a chameleon. He is nothing but a mere machine. Well, at least according to Twain. Man is a fraud and only lives for himself. He is really driving home this point that everyone is selfish and acts out of selfish needs (big surprise?), even if viewed (publicly and personally) as a self-sacrificing person. My question is; who cares? If the end result is the same, what does the actions matter. Let's say, saving a woman from a burning house. Twain says you do this out of making yourself feel good and avoiding the pain of not saving the woman, nothing else; the woman comes second to your own need of feeling good. But regardless of how it makes you feel, you still saved the woman in the end. The good is still done, even though you did it for yourself. Forget how the action was achieved. What does it matter if we refer to this as "self sacrificing" or "selfishness". Answer me this question, Twain! THE ACTION REMAINS THE SAME!!!.... I feel this must have been written during a time when everyone was going around smugly proclaiming to be self-sacrificing do-gooders and self-proclaimed religious nuts while really being shitty people; which had to be the most annoying thing ever. I guess it feels a bit outdated and I think people who naively go around claiming that they are "self-sacrificing do-gooders" are simply laughed at in our post modern times as smug assholes who need to get off their high horse (high horse? who owns a fucking horse nowadays, anyways?). I feel it is pretty accepted now that those who do good are doing them for their own selfish gains and the view of acceptance by others, at least I think this is the case. I don't know cause I don't know do-gooders, everyone I know (including myself) are dicks and more concerned with their celluar phones and creating social dating websites on the internet in vain attempts to pick up chicks only to drink alone and desperately spend several hours harassing women on social dating sites until one, out of pity, decides to respond to your 50 private messages, which then they foolishly decides to set up a date with you; only for you to be disappointed and stood up; which results in more drinking and paying a "dancer" to give you a hand job behind the goodwill on a Saturday night....
        ellauri028.html on line 202: Now he is on this kick about how man never thinks for himself. He is a chameleon conforming to whatever outside influences he puts himself in. This is pretty interesting stuff here. I apologize that these reviews have become rather flat. The amount of times I have used the word "interesting" to describe things in a vague manner is so blindly obvious and so boring, I can't believe I go on writing these things (and you keep reading them?!) Where is this going to get me, doing these shitty reviews? Does anyone care? Do I really care? I think I need a girlfriend (this is a cry for help)...Anyways, the book is psychological and philosophical or some shit... go read the goddamn thing yourself...I need a drink...
        ellauri028.html on line 203: Sorry about that last paragraph, anyways, this could be one of the most easily readable and most underrated philosophical books ever. This is a read that delves into some deep thinking. Triggers the mind. In fact, my mind just got triggered. Why don't I just stop doing these reviews publicly and require people to pay me for reviews rather than willingly exploit myself as cheap and free entertainment? Why do I feel I need to keep doing these reviews? I am cutting myself short! Perhaps I would get more satisfaction out of keeping these reviews to myself? I don't know, who am I kidding... This is not entertaining the least and no person in their right mind would ever pay a dime for this drivel...I need another drink...
        ellauri028.html on line 207: Garbage... comparatively to the other works...skip this....
        ellauri028.html on line 220: Mark Twain says that man is an automaton, completely stirred by outside influences, but the main motive for his deeds is always that they please himself. That's no free will (hard determinism) and psychological egoism put together. I can't think of a nastier outlook on man. Better read his adventure books for kids. (less)
        ellauri028.html on line 228: I picked this book for the 'what is man' essay. Though there are many profound philosophical ideas in it, they get sidelined by the authors racial slur on indigenous natives, Australian aborigines and Afro Americans. One might argue it was the trend those days, but I can't come to terms especially after reading other books on philosophy from that era.
        ellauri028.html on line 292: yhdistin oppimani sijat genetiivi ja partitiivi, siitä tuli

        ellauri028.html on line 293: vähän niinkuin ketsu: getiparnetiivi. (Huh, nolottaa vieläkin.)

        ellauri028.html on line 400: But she got revenge when she said "yes"
        ellauri028.html on line 421: You might forget the gas and shell
        ellauri028.html on line 422: You'll never forget the Mademoiselle
        ellauri028.html on line 444: Puis vint l'âge d'être écolière
        ellauri028.html on line 491: toi takas mun tietoisuuteen. Luin siitä vähän lisää netistä, enimmäkseen nekroloogeja.

        ellauri028.html on line 515: Parkkonen aloitti 1960-luvulla toimittajana Helsingin Sanomissa ja siirtyi sieltä Viikkosanomiin. Kun levikkiongelmiin joutuneeseen Seura-lehteen haettiin päätoimittajaa, ehdotti Otavan kirjallinen johtaja Paavo Haavikko tehtävää Parkkoselle. Seuran päätoimittajana Parkkonen toimi vuosina 1974–1981 ja uudelleen 1985–1990. Parkkonen nosti Seuran Suomen suurimmaksi viikkolehdeksi, mutta lähti sen jälkeen etsimään uusia haasteita. Vuonna 1981 hän kävi perustamassa ja päätoimittamassa Lehtimiesten lyhytikäiseksi jäänyttä yleisaikakauslehti Pikajunaa.
        ellauri028.html on line 562:

        Sotavegetaarit ja ilotulitusveteraanikeräys
        ellauri028.html on line 564: Odottelemme juuri parhaillaan eli täsmälleen tällä herran sekunnilla, tällä nimenomaisella hetkellä tai tällä kellonlyömällä odotamme Euroopan erikoisuuskirjeenvaihturimme Eino-Mies Porkka-Kosken raporttia reportaashshisarjaamme "Yhdentekevä Eurooppa". Kävelevä sinikantisemme uudisoi meille kohta Helsingin Pinaatintorilta suomalaisten sotavegetaarien 47:nnen teemaviikon paraatia. Aihehan on Eino-Miehelle erittäin tuttu. Mieshän on palvisodan vegetaareja. - Niin, hänhän sai palvisodassa Mannergeimilta neljännen luokan valkoisen ruusukaalin riparikunnan kunniamerkin. Sopan ja kauhan miehiä kerta kaikkiaan. Eikä siinä kaikki, Vuonna 55 hän oli reportterina seuraamassa Porkkanan luovutusta takaisin Suomelle. Toivottavasti hän ei ole tänä juhlallisena vegetaaripäivänä niin nakit silmillä, että joutuisimme taas kuulemaan sen iänikuisen baaritiskitarinan siitä, miten hän listi vielä välirauhaspäivänä 50 punajuuriarmeijan kaaleria itulinjassa paljain käsinein. - Herra jumala! Puhelinhan soi! Pane töpseli nopeasti seinään! Haloo haloo! Täällä alivaltiosihteeri! - Täällä Eino-Mies P-K tanassa ja Burana 200. Saisinko huonepalveluun, tarvizisin Burana 400:sta. Ja jos Suomesta soitetaan ja uzitaan, minua ei saa häiritä eikä vastustaa. Sanokaa vaikka, että minulla on Pipa kukkarossa ja Kippari-Calle taskussa.
        ellauri028.html on line 641: Ongelma ratkaistu lol!väkivaltaskizo(suomi 24 vertaisarvio:) Oli ihan vitun paska. Ei edes liity mustaan huumoriin.
        ellauri028.html on line 672:

        Alaviite: Mikko Kuustonen on 60v gospellaulaja, kaivosmiehen poika kuten Tom Jones. Soololevy Profeetta. Yksityiselämä (Muokkaa): Kuustonen oli naimisissa Marita Kuustosen kanssa 32 vuotta. Heidän avioeronsa astui voimaan keväällä 2014. Toukokuussa 2018 Mikko Kuustonen avioitui koreografi Hanna Brotheruksen (s. 1968) kanssa. Meidän sukulainen Hanna tulee täysin pystymezästä julkkisskenen ulkopuolelta. He ovat molemmat impulsiivisia ja yliempaattisia. Heillä on tv-ohjelma julkkisten rakkauselämästä. He haastattelee julkkisystäviä ja kuulee mikä liima saa suhteen kestämään. Ois Kuustostenkin ollut hyvä ostaa sitä putkilo. Minkä jumala on liimannut sitä älköön ihminen irrottako. He laittavat izensäkin likoon. Kyllä siinä moni liima irtoaa. Kuustosella on siitä pitkä kokemus. Hän on itse kertonut julkisuudessa päihdeongelmistaan, mutta on ollut raittiina v 2004. Varmaan vielä sietämättömämpi selvänä. Hän on kuulunut nuorena herätysliikkeeseen ja sixi kärsinyt myöhemmin myös muista mielenterveysongelmista. Kuustonen on kertonut olevansa värisokea. Siitä kaikki ongelmat alkoivat. Näki maailman mustavalkoisena väri-tvn aikana. Koiratkin on värisokeita. Vieläköhän se pieree yhtä kovaa Hannan seurassa. - Mikko! Hanna Brotheruxen poika Johannes on myös huumekoukussa. Haisteleekohan se liimaa.
        ellauri028.html on line 835: Olin 51. Niihin aikoihin alkoi vanheneva siitin silloin tällöin reistailla. Se on 3 kertaa 17. Mä olin 17 kun Petsku aika vauhkosti sekoili maalla merellä ja ilmassa. Kevättalvella Merikadulla. Vuonna 2033 täytän 81 (insh Allah vittu saatana, ellen ole Hietaiemen täytteenä). Se on 3 kertaa 27. Mä olin 27 kun söin eka kerran depressiolääkkeitä. Keväträntäsateella Cambridgessa Massachusettsissa. Hyi helvetti. Aika vittumaista saatana. Näitä ei tekis mieli muistella.
        ellauri028.html on line 842: - Njoo, yx bushi tekee aivan valhesäkixi. Kax bushia, niin oot maapallon omistaja ja armottoman vahva saarnaaja. Kolmannen jälkeen sitä lähtee aavikkoa valtaamaan sotavoimilla. Pöllö-öljyn saanti on turvattava. Aamulla vittu suu on kuin operaatio hiekkamyrsky. Käytävä on monta kertaa George W Dabljuulla.
        ellauri029.html on line 19:

        genta;font-size:6em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PRO-AKATEMIA


        ellauri029.html on line 32: Punkakatemia herätti ilmestyessään syksyllä 1980 hurjan kulttuuriväittelyn. Jan Blomstedt oli tehnyt E. Saarisesta haastattelun, jossa hän otti käyttöön nimikkeen punktohtori, ja ilmestyttyään Helsingin Sanomissa 4.5.1980 juttu herätti laajaa huomiota. Haastattelu ja sen vastaanotto innostivat kirjoittajia viemään ideoitaan eteenpäin ja näin syntyi nopeassa ajassa kirjoituskokoelma Punkakatemia. Siihen sisältyi paitsi alkuperäinen punktohtorihaastattelu myös E. Saarisen Vartija-lehdessä ge">julkaisemiani kirjoituksia sekä eri lajityypeissä viritettyjä tekstejä. Kirja oli kokonaisuutena moninainen ja rosoinen, mitä pidimme sen ansiona.
        ellauri029.html on line 38: Jan Blomstedt rakastaa keinotekoista ja sievää jaottelua ja luokittelua. Koska me emme sellaista rakasta, voimme jakaa Das Janin tuotannon kolmeen lohkoon ennen sen päälleastumista: 1) Blomstedtin "parodista ja itsetiedostavaa fiktiota" voimme kuzua tiedostamattomaxi izeparodiaxi (näitä räpellyxiä löytyy mm Punkakatemiasta sekä Synteesistä 3/1984-1&2/1985); 2) esseen ja sepitteen raja-aitoja yliastuvat yritelmät käyvät hänen kriitikittömän tyylitajuttomuutensa osoituxesta ja 3) Blomstedtin normaalin esseegenren tuotteet ovat onttoudessaan ja lukkiutuneisuudessaan vain latteaa ja i-k-ä-v-y-s-t-y-t-t-ä-v-ä-ä luettavaa. Samaa voidaan sanoa myös hänen 'ironiastaan'. Blomjanin fiktion ja esseen raja-aitojen kaataminen todistaa vain sen, että hän on onneton raja-aitojen kaataja (hän kaatuu tuleen makaamaan aidan alle ja ryömii riman alize). Mutta nää oon vaan kuriositeetteja siinä Jan Blomstedtissa joka Roland Barthesin torso mukanaan harhailee pitkästyneenä pitkin maailmaa ja hyräilee: I bore myself to sleep at night / I bore myself in bright daylight / I'm bored / I'm the chairman of the bored. Markku Envall on väittänyt, että on vaikea kuvitella Blomstedtia innostuneena. E.Saarinen ja J.Blomsted on koominen pari, jotain Mikin ja Hessun tapaista.
        ellauri029.html on line 45: Näistä kyhäyxistä hupaisasti näkyy miten lapsiraukat taistelevat kahden tulen välissä, omat ja ehkä vanhempien vihervasemmistolaisemmat ajatuxet ja oppiahjolta sekä työnantajilta paukutettu talousliberaali ilosanoma. Samoja synnintuntoja ja ripityxiä kuin ennen kirkossa. Marx ja Engels pyörisivät kiven alla kuin väkkärät, jos niistä olis edes kallo ja lonkkaluut jälellä.
        ellauri029.html on line 47: Ne puhuvat kuin uutta kieltä, uljaan uuden maailman newspeakia. Sitä ne opettelevat sudenpennut leuat vääränä, miten ikuisista asioista puhutaan uusin kielin näinä päivinä. Pitäis oikeastaan tehdä legenda, sanakirja josta näkis mikä uutuussana suurinpiirten vastaa mitäkin niistä vanhoista, kirkolta ja kommunismilta menneiltä vuosisadoilta perinnöxi saatua. Uskonnon avaintermeille mulla onkin sellainen legenda jo toisaalla.
        ellauri029.html on line 82: Do you have the courage to be the best?

        ellauri029.html on line 85: TAMK Proakatemia is an academy of new knowledge and expertise where we study entrepreneurship and learn in team enterprises.
        ellauri029.html on line 88: Our ge">graduated students are professional team entrepreneurs, who have the best skills and knowledge to face the challenges of the future.
        ellauri029.html on line 93: The vast network of business partners, fellow students and our alumni will provide you with a wide range of possibilities for the future!
        ellauri029.html on line 105: Kirjoista saadut opit, kopit ja nakit viedään suoraan käytäntöön esimerkiksi pajoissa dialogiringeissä tai vaikkapa työprojekteissa.
        ellauri029.html on line 108: Nej tamme fan! Sedan när har engelskan varit det andra inhemska i Finland? Det räcker att fara några tio mil in i landet och det finns knappast någon som kan ett ord av svenska, men broken English är alla flytande på därinne. När jag var på lumpen i Dragsvik var det några där som bara prata ett form av fornsvenska från Närpes eller Korsnäs. Int sku dom ha kunnit ta del i studierna vid TAMK int, bli teampreneurs, eller paragons of new entrepreneurship. Fast dom var modiga som fan och skitbra med spade eller stormgevär. Jättestora karlar med storlek 56 gummiskostövlar på fötterna.
        ellauri029.html on line 114: What we learn from the books, we put straight into practice, ge">in example in the dialogues during training sessions or while working in the projects.
        ellauri029.html on line 120: Runk-akatemian esseekäytäntöjä on jälleen uudistettu vastaamaan oppimisen tarpeita: halutaan korostaa analyyttisen tiedon hyödyntämisen ja tekstin vaikuttavuuden merkitystä. Painoarvo on esseissä ja niiden sisällössä. Pisteitä kerrytetään HOPSeihin sen mukaan, mitä on tuotettu, millaista sisältöä on saatu ge">aikaiseksi ja mitä tekstityyppejä tai julkaisukanavia on otettu hallintaan.
        ellauri029.html on line 183: Hemmetti, jo on kova vaatimus, jopa 9 sivua 3 hengen tiimissä, siitähän tulee, hetkinen, katon luuurista, kolme sivua per nuppi. Onkohan tää nyt kohtuullista. No toisaalta onhan se kiva perehtyä johkin asiaan oikeen kunnolla. Ja opintopiste sivusta kuulostaa kyllä reilulta. Nää solut on varmaan jotain talousfundamentalismin terroristisoluja. Hipsterparrat ja vyöpommeja. Se solun ahkerin jolla on rumimmat vaatteet ja pisin naama raportoi, kommentoi, imuroi ja tiskaa astiat. Niin aina.
        ellauri029.html on line 190: Podcasteja/vlogeja saa alkaa tehdä vasta, kun tiimiyrittäjä on ensin osoittanut kirjoittamisen kykynsä. Tähän menee ainakin ensimmäinen lukukausi. Podcast-julkaisemiseen saa luvan omalta valmentajalta.
        ellauri029.html on line 231:

        Seuraavaan esseeseen on merkitty hyvät ja uudelleen mietittävät kohdat tunnusväreillä. Vihreä (tai tällänen syanidinvärinen) on "hienoa, juurikin näin on muotoiltava asiat", ge">oranssi "hui, tätä kannattaisi kyllä vähän stailata", ja punainen on suoranainen solesismi, joko kielioppi- tai paha tyylikömmähdys. Merkinnät "Timo". Siirin postauxessa on hyvää yritystä kyllä, mutta paljon on vielä oppimista, ennenkuin osaa hölöttää työjärjestelyistä oikealla kielellä.
        ellauri029.html on line 243: Netflixin dokumentti Amerikkalainen tehdas päästi katsojat kulkemaan läpi mielenkiintoisen kulttuurien välisen sopeutumispolun, jossa kiinalaiset ja amerikkalaiset tehdastyöntekijät koittivat yhteisvoimin saada ge">konkurssiin joutuneen tehtaan takaisin jaloilleen. Lähtökohdat yhteistyölle olivat jo erittäin haastavat pelkän kielimuurin takia ja tilannetta ei helpottanut yhtään tehtaan uuden kiinalaisomistajan ge">utopistiset käsitykset tehtaan uusimisesta.
        ellauri029.html on line 249: Dokumentin alussa tehtaan johtoportaassa oli pelkästään amerikkalaisia työntekijöitä. Heidän tehtävänään oli saada tehtaan työntekijät sopeutumaan yhtenäiseen työskentelyyn sekä päästä liikevaihdollisiin tavoitteisiin, joita Kiinan päädystä oli asetettu. Tehtaan käynnistyttyä uudelleen tuli monet amerikkalaiset ge">konkurssinaikaiset tehdastyöntekijät takaisin töihin. Moni asia oli kuitenkin muuttunut. Pelkästään ge">tuntipalkat olivat laskeneet aikaisemmasta 29 dollarista jopa 12 dollariin tunnilta. Tämä, jos jokin ge">aiheutti tyytymättömyyttä amerikkalaisissa työntekijöissä.
        ellauri029.html on line 251: Työntekijöiden haastatteluista huomasi, että monilla niin kiinalaisilla kuin amerikkalaisilla työntekijöillä oli negatiivisia ennakkoluuloja toisistaan. Loppujen lopuksi he kuitenkin pelasivat ”samaan maaliin”, joten syyttelyn sijaan olisi ollut huomattavasti tärkeämpää keksiä ratkaisuja erimielisyyksiin. Työntekijöiden yhtenäisyyttä ei edistänyt yhtään erikseen pidettävät palaverit kiinalaisille ja amerikkalaisille vaan se omalla tavallaan vain ge">kasvatti kuilua heidän välillään. Amerikkalaiset työntekijät pitivät kiinalaisia ge">töykeinä ja kohtuuttomina kun taas kiinalaiset ajattelivat amerikkalaisten olevan ge">laiskoja ja itsekkäitä.
        ellauri029.html on line 253: Johtoporras yritti edistää kahden erilaisen kulttuurin sopeutumista asettamalla työpareiksi aina yhden kiinalaisen ja yhden amerikkalaisen työntekijän. Tämä oli ihan fiksu liike johdolta ja johtikin osittaiseen onnistumiseen. Ihmiset, jotka eivät olleet niin ennakkoluuloisia saivat yhteistyön sujumaan kielimuurista huolimatta hyvin, mutta erittäin monet dokumentissa kuvatuista työpareista ajautuivat ge">huononlaisiin konflikteihin, jotka näkyivät ge">tehottomuutena ja työnlaadun huonontumisena.
        ellauri029.html on line 255: Dokumentissa kuvattiin, kuinka muutamat amerikkalaiset tehdastyöntekijät pääsivät vierailemaan Kiinan päätyyn saman firman tehtaisiin. Kulttuurierot ge">lävähtivät amerikkalaisten naamalle välittömästi. Kiinassa tehtaan omistajaa kohdeltiin kuin kuninkaallista. Asioiden korruptoituneisuus oli ge">järkyttävää. Kiinassa jokainen työntekijä kuului niin sanottuun ”liittoon”, jota johti tehtaan omistajan lanko. Eli toisin sanoen liitto oli täysin merkityksetön ja vain nimellinen väline, jolla voitiin uskotella ulkopuolisille, että tehtaassa kohdellaan työntekijöitä hyvin.
        ellauri029.html on line 257: Liiton merkityksettömyydestä kielii myös se, että Amerikan päädyssä tehtaan työntekijöitä ei kannustettu missään nimessä liittymään liittoon, vaan päinvastoin sitä ge">katsottiin jopa pahalla. Kiinalaisessa tehtaassa työkulttuuri oli hyvin armeijamainen. Esimerkiksi työpäivät aloitettiin aina rivissä seisomalla ja laulamalla laulu armeijatyyliin. Työpäivät kestivät ge">aina 12 tuntia vähintään ja vapaapäiviä oli ge">maksimissaan kaksi päivää kuukaudessa. Ylityöt olivat pakollisia kaikille ja tehottomuudesta rankaistiin saman tien ge">erottamalla. Jokaisen työntekijän täytyi siis todistaa tehokkuutensa ja tällä tavalla lunastaa paikkansa työyhteisöstä.
        ellauri029.html on line 259: ge">Työntekijöiden vapaata tahtoa ei kiinalaisessa tehtaassa juuri suosittu, vaan toiminta tehtaassa vaikutti vahvasti aivopesutoiminnalta. Työntekijöille uskoteltiin, että elämä on työtä ja ihminen ei tarvitse muuta kuin työtä. Kiinalaiset työntekijät vaikuttivat näin länsimaalaisen silmään tuotantoroboteilta, joilla ei ollut ge">tunteita tai omaa tahtoa. Jokainen työntekijä kiinalaisessa tehtaassa vaikutti kuitenkin täysin tyytyväiseltä tilanteeseensa. Onko tämä oikeasti tyytyväisyyttä vai tehokkaan aivopesun ansiota?
        ellauri029.html on line 261: Työolot amerikkalaisessa tehtaassa kokivat dokumentin mukaan ge">dramaattisen laskun, kun omistajaksi vaihtui kiinalainen. Työtapaturmia alkoi syntyä enemmän, kun työtahtia kiihdytettiin jatkuvasti. ge">Työnlaatu huononi, kun töitä ei keretty tehdä huolella kiireestä johtuen. Amerikkalaiset työntekijät alkoivat turhautua tehtaan käytäntöihin ja vanhojen työolojen muuttumiseen. Samaan aikaan myös uusi kiinalainen omistaja alkoi turhautua, kun ge">tuloksia ei alkanut näkyä vaan ge">tappiota syntyi jatkuvasti enemmän. Ratkaisuna tähän hän irtisanoi amerikkalaiset johtoportaasta ja korvasi heidät kiinalaisilla. Amerikkalaisten turhautuneisuus kuitenkin jatkoi nousua ja esiin astui liiton työntekijät.
        ellauri029.html on line 263: Liitto yritti saada tehtaan työntekijöitä puolelleen, jotta ge">työolot tehtaassa paranisivat. Vastaiskuna tähän tehdas palkkasi konsultin puhumaan liittoon liittymistä vastaan työntekijöille. Konsultin tehtävänä oli ”pelotella” työntekijöitä mahdollisilla seurauksilla, mikäli he liittyvät liittoon. Työntekijöistä myös erotettiin kaikki liiton aktivistit vedoten tehottomuuteen ja korvattiin työntekijöillä, jotka eivät vaatineet parempia työoloja tai suurempaa palkkaa itselleen.
        ellauri029.html on line 265: Ihmissuhteet tehtaassa joutuivat törmäyskurssille heti alusta asti, ge">eikä se ole mikään ihme. Erot amerikkalaisten ja kiinalaisten työmoraaleissa olivat niin suuret, että yhteisymmärryksen löytymiseen arkipäiväisessä työnteossa olisi tarvittu huomattavasti suurempi työ. Kiinalaisille työnteko oli koko elämän tarkoitus, kun taas amerikkalaisille työ on vain keino saada rahaa, jotta voi elää. Lähtökohdat yhteisymmärryksen löytymiselle eivät olleet siis kovin optimaaliset. Mikäli johtoporras olisi panostanut heti alussa huomattavasti enemmän työntekijöiden sopeutumiseen, olisi tehtaan tulos mahdollisesti noussut myös nopeammin kannattavaksi. He kuitenkin lähtivät heti ge">tavoittelemaan maksimaalista tuottoa, mikä ge">mahdollisesti aiheutti heille vain suuremman tappion.
        ellauri029.html on line 267: Olen itse pitänyt itseäni aina ahkerana ihmisenä, mutta dokumentin nähtyäni näen itseni lähinnä hedonistisena laiskiaisena. Oli järkyttävää ge">ja jopa hiukan pelottavaa, miten kiinalaiset työntekijät pitivät ihan normaalina sitä seikkaa, että elämä koostuu vain työnteosta. Tässä huomaa vain suuret ajatusmaailman erot eri kulttuurien välillä. Itseäni hirvittäisi ajatus siitä, että ge">vapaata tahtoani riistettäisiin tai että ge">elämäni koostuisi pelkästä työnteosta. Voisin kuitenkin ottaa osittain oppia kiinalaisten työmoraalista. He todellakin omistautuivat työllensä ja antoivat sille kaiken, oli sitten kyseessä pieni tai suuri työtehtävä. Lisäksi töissä ollessaan he olivat iloisia, aina.
        ellauri029.html on line 354: Hedonic psychology...is the study of what makes experiences and life pleasant or unpleasant. It is concerned with feelings of pleasure and pain, of interest and boredom, of joy and sorrow, and of satisfaction and dissatisfaction. It is also concerned with the whole range of circumstances, from the biological to the societal, that occasion suffering and enjoyment.
        ellauri029.html on line 362: Kahneman has said that in reality humans pursue life satisfaction, which “is connected to a large degree to social yardsticks–achieving goals, meeting expectations.”
        ellauri029.html on line 454: Lisäselitys tulee itsesäätelyn teoriasta. Mitä enemmän anteroilla on sisäisiä päämääriä, sitä enemmän ne yrittää saada hallintaan kaaosta ja vähentää epävarmuutta ja stressiä. Yksi konsti on vakuuttaa, että tilanne on täysin hallinnassa. Aasia kunnossa, uskovat sanovat kuin Jankon Betonin Kalervo Jankko, vaikka kaikki on mennyt päin persettä. Izetyytyväisyys, toi Mandevillen "self liking", on pelissä. Ne joilla on sitä paljon, luulevat että ne istuvat satulassa ansaitut kannuxet jalassa Mannergeimin karvalakki päässä ja ohjat kädessä.
        ellauri029.html on line 476: Jean Piaget havaitsi, että 3–10 vuoden vanhoilla lapsilla esiintyi elottomien olioiden elollistamista eli animismia. Lapset saattoivat pitää luonnonesineitä myös keinotekoisina. Piaget havaitsi, että nämä ajattelutavat heikkenevät, kun lapsi aikuistuu, vähäsen, mutta eivät katoo minnekkään.
        ellauri029.html on line 516: Esim HS:n kaariposki roikkutukka spuge, joka feministinä

        ellauri029.html on line 523: Fingerporikin, joka on yrittänyt tasapainoilla persun

        ellauri029.html on line 529: Brander, toinen spugen näköinen miesressukka koko aukeaman

        ellauri029.html on line 643:

      12. Tony Hillerman: Hunting badger.
        ellauri029.html on line 647: à 50 senttiä. Maxoin kympillä. Kassatyttö sanoi: Se tekee 3 euroa, eli takaisin 8 egeä. Hemmetti, gimma ei selvinnyt kansakoulun ekan luokan vähennyslaskusta!
        ellauri029.html on line 686: Anch`io sono pittore! o Son pittore anch`io! es una frase atribuida a Correggio, quien se supone la pronunció al contemplar un cuadro de Rafael, según unos autores la Madonna Sixtina y según otros, el Éxtasis de Santa Cecilia. Tätä läppää ei löydy italiankielisestä wikipediasta. Encyclopedia Britannican mielestä se on urbaani legenda.
        ellauri029.html on line 688: Olenko minäkin koomikko? Olenko Simo Frangenin kopio? Oliko Correggio yhtä hauska kuin Rafael? En tiedä. Simo Frangen on 174cm pitkä, ainakin olen sitä 2cm pitempi. (Tai no, 1cm, vaikka sotilaspassissa lukeekin 176cm. Se oli virhemittaus, vaikka mieleinen.)
        ellauri029.html on line 692: Vihaava rakkaus, rakastava viha. Luulisin, että mut voi aika helposti neutralisoida, tai sit voi sekä rakastaa että vihata yhtä aikaa, ainakin mä ize teen just niin. Uskoisin, että Frangenkin on narsisti. Se oli naimisissa Rosa Meriläisen (1975) kanssa vv. 2004-2017, eli 41-54-vuotiaana. Aika myöhään meni kihloihin (ei naimisiinko?) 12v nuoremman naisen kaa, jolla oli opiskelija-avioliitto takana. Frans-niminen poika, josta pidettiin paljon melua, syntyi 2006 kuin Rosa oli 31 ja Simo 43. Aika vanhat ensisynnyttäjät. Meriläinen ja Frangén valittiin Vuoden positiivisimmiksi tamperelaisiksi vuonna 2009. Pari ilmoitti eroavansa tammikuussa 2017. Koronan aikana maisteri Simo Frangen kykkii kotona Tampereella, kun ei pääse ravintoloihin mekastamaan. Se on viikonloppuisä nyt 14-vuotiaalle Fransille. Teettää aina uusia 80-luvun silmälasinpokia entisestä mallista. Istuu texti-tv:n ääressä ja kirjoittaa kuulakärkikynällä tv-guiden reunaan palindromeja. Tää vahvistaa mun näkemystä, että positiivisuus on iso peikko, jota pitää varoa. Ei pidä poistua mukavuusalueelta kun sen on kerran löytänyt.
        ellauri029.html on line 706: Täähän se on ongelma kaikissa ammateissa,

        ellauri029.html on line 724: jossain mainostilaisuudessa mut Ja Frangenin

        ellauri029.html on line 761: Simo Frangen on ryhmän koomikko, Pasi Heikura humoristi, ja Jyrki Liikka humoristi, rumpali ja koomikko. Tähän ryhmän vahvuus ehkä perustui, ja tamperrelaisuuteen. Kaikki ovat maisterrismiehiä. (Humorristin ja koomikon erosta ks. Arska Kinnunen.)
        ellauri029.html on line 767: Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: ”Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi.”
        ellauri029.html on line 826: Legendaarinen Tohtori Raimo (Martti Suosalo) hallitsee oudoimmatkin terapiamuodot. Asiakkaiksi hakeutuu julkisuudesta tutunoloisia henkilöitä, joita imitoivat Jarkko Tamminen, Jukka Puotila, Erja Manto ja Nora Rinne.
        ellauri029.html on line 908: Answer: Sarcasm is the use of irony (saying one thing while meaning another) or other rhetorical devices in a biting, hurtful way. There is a difference between sarcasm and satire, although they are related. Satire is the use of irony or ridicule to expose foolishness, but without the “bite” of sarcasm. Satire is gentler; sarcasm is more derisive and sneering.
        ellauri029.html on line 910: The question is, is satire or sarcasm ever appropriate? This would be easy enough to resolve if not for the fact that God uses satire in several places in Scripture. For example, Paul’s words in this passage:
        ellauri029.html on line 912: You are already filled, you have already become rich, you have become kings without us; and indeed, I wish that you had become kings so that we also might reign with you. For, I think, God has exhibited us apostles last of all, as men condemned to death; because we have become a spectacle to the world, both to angels and to men. We are fools for Christ’s sake, but you are prudent in Christ; we are weak, but you are strong; you are distinguished, but we are without honor. To this present hour we are both hungry and thirsty, and are poorly clothed, and are roughly treated, and are homeless; and we toil, working with our own hands; when we are reviled, we bless; when we are persecuted, we endure; when we are slandered, we try to conciliate; we have become as the scum of the world, the dregs of all things, even until now. 1 Corinthians 4:8-13
        ellauri029.html on line 914: Is Paul’s language ironic here? Absolutely. Was it hurtful? Intentionally so. Yet, because his intent was to lead the stubborn Corinthians to the truth, it can still be considered loving. In fact, Paul followed this passage with, "I do not write these things to shame you, but to admonish you as my beloved children."
        ellauri029.html on line 916: The Corinthians would not have considered Paul’s language intentionally cruel. Instead, they would have recognized Paul was using rhetoric to make a point. The Corinthians felt superior to Paul, casting judgment on him. So he calls them spiritual kings and says, ironically, that God considers His apostles “scum” and “dregs.”
        ellauri029.html on line 918: The passage sounds sarcastic. It says one thing while meaning another in a way that makes the hearers look foolish. But Paul’s method was not meant as a personal insult. The goal was to grab the readers’ attention and correct a false way of thinking. In other words, Paul’s words are satirical, but not sarcastic. They are spoken in love to “beloved children.”
        ellauri029.html on line 920: Other passages in the Bible that use satire include Isaiah’s ridicule of idol-makers (Isaiah 40:19-20), God’s taunting of Egypt (Jeremiah 46:11), and Elijah’s gibes directed at the prophets of Baal (1 Kings 18:27). Jesus Himself used satire in the form of hyperbole when He told His hearers to “take the plank out of your own eye” (Matthew 7:5).
        ellauri029.html on line 922: Therefore, we can say that irony is fine; irony is a figure of speech that can bring attention and clarity to a situation. Sometimes, irony can be painful because the truth it reveals is convicting. Satire, which uses irony to gently deride and prompt needful change, can be appropriate on occasion; we have examples of satire in Scripture.
        ellauri030.html on line 28: Cicero sai teokseensa paljon vaikutteita varhaisemman kreikkalaisen filosofian dialogeista. Hän jäljittelee Platonin Valtiossa ja Faidonissa käytyjä keskusteluja ja on kääntänyt teokseensa kohtia Ksenofonin dialogista Talouden taito. Muodoltaan ja tyyliltään teos muistuttaa kuitenkin enemmän Aristoteleen dialogeja. Lienee plagioinut Aristonia Khioxelta, stoalaista, jolla oli myös joku valoisa vanhuus- nide, tosin kadonnut. (Siseroko tahallansa hävitti? Pikku pullon hukkasi.)
        ellauri030.html on line 59: Cicero, laskelmoiva mies, kannusti Pro-Akatemiaa ja TAMK:ia, vaikka käytännössä heilui jossain sauvakansan ja Stoan persuporukan välillä. Se halus kukkoilla julkkixena, mille stoalaiset nyrpisti, sauvaporukat taas peukutti. Epikurolaisia se ei alkuunkaan sietänyt. Epikuroxesta ja muista kreikkalaisista Cicero luki vaan jotain surkeita esitteitä ja lyhennettyjä käännöxiä. Se oli aika moukka, vaikka olikin kermaperseisistä keskiluokkaisista piireistä. Sen nimi tarkoittaa kikhernettä eli egyptinhernettä, perhe oli rikastunut hernebisnexestä. Se oli yhtä kova keximään latinaan uudissanoja kuin hengenheimolaisensa E.Saarinen. Sillä oli oma kuningatar Pipsakin, Terentia. Paizi että niille tuli ero viisikymppisinä. Sit Cicero otti jonkun nuoren rikkaan typykän voidaxeen maxaa Terentialle erorahat. Se liitto ei kauan kestänyt, kun rahat oli syöty.
        ellauri030.html on line 92: Ciceron omistä näkemyxistä ei ota selvää erkkikään, oli se sen verran liukas asiakas, slippery customer, kuten Hintikalla oli tapana sanoa. Mutta se oli sentään eri ylevä, exalted sentiments oli sen vahvuusalue, niinkuin Eskillä. Se kirjotti aika paljon oppaita, izehoito ynnä muita, esim Puhujasta, Valtiosta ja Laeista. Puhumisesta sillä on useitakin tärkeitä oppaita. Onkohan niissä just samoja hengennostatusvinkkejä kuin Eskin niteissä? Lyön vetoa.
        ellauri030.html on line 101: Isommasta Catosta tuli Ciceron kirjan Mauno Mato, koska se eli vitun vanhaxi ja opetteli kreikkaa vielä oktogenaarina. Vaikkei kyllä enää oppinut. Se ei koskaan tykännyt kreikkalaisista, ne oli epäilyttäviä ja veteliä mamuja. Tää vanhempi Cato eli toista sataa vuotta ennen hernekauppiasta, et sille kirjoittelu on vähän kuin Eski puhuttelemassa Eino Leinoa.
        ellauri030.html on line 228: Tai tämä: Kannatan luontoa, luonto on suunnitellut kaiken parhain päin, kyllä siis vanhuudenkin täytyy olla mukavaa. Vasta-argumentti: suunnitellut kenelle? Sehän on just hyvä geenipuulin kannalta, että vanhuxet häipyy takavasemmalle pitemmittä mutinoitta, ja silloin se et vanhuus on vittumaista on vaan hyvä sdradegia, lähtevätpä kääkät hyvällä. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin. Mullakin oli jalat hirmukylmät eilen, piti olla villasukat jalavosa, kuten sano se Alppilan KOP:in konttorinjohtajan tytär jonkun paikkakunnan murteella.
        ellauri030.html on line 246: Etenim, cum complector animo, quattuor reperio causas, cur senectus misera videatur: unam, quod avocet a rebus gerendis; alteram, quod corpus faciat infirmius; tertiam, quod privet fere omnibus voluptatibus; quartam, quod haud procul absit a morte.
        ellauri030.html on line 250: Kohtaan 1) katixi naamioituneen papukauppiaan vasta-argumentit ovat: älä mene eläkkeelle, jatka horisemista johtoportaassa (esimerkkejä)! Menikö muisti? Älä välitä, mulla on tässä paljon esimerkkejä semmoisista joilta EI mennyt, eikös se lohduta? Relevantimpaa ois mainita sellasia kuin Kekkonen tai Paavi JP Kakkoineen, joilta meni hengenlahjat ja silti ne jatkoi horisemista johtoportaassa. Vittu et on sit heikkoa argumentointia. Sisero ei paljon piittaa implikaationuolten suunnasta, vielä vähemmän todennäköisyyxistä.
        ellauri030.html on line 256: Kaikista heikoin paasaus Siserolla koskee kolmatta peikkoa, impotenssia. Se koittaa väittää, et sehän on vaan mukavaa, kun ei enää tarvize köyriä. No ize se kai lopettikin ajoissa, otettuaan kakkosvaimon pätäkät ja potkittuaan sen ripeästi pihalle. Tässä rikotaan kyllä Darwinin ensimmäistä lakia FUCK! FUCK!. Sisero sazaa meemeihin ja pilkkaa geenejä. Se jopa sanoo et pano on paha asia koska sen aikana ei jaxa ajatella muita asioita. Hemmetti. Kyllä tässä on arvonkieltämisen makua.
        ellauri030.html on line 264: Vanha joutuu luopumaan isoista bileistä, notkuvista pöydistä ja moniaista kupeista. Niin, mutta luopuupa samalla hassuttelusta, ruuansulatusvaivoista, ja krapulaunista. Niin niin! Sitä juuri tarkoitan! Joutuu luopumaan kaikista noista! Tää Sisero on todella tampio. Mixei se ryömi saman tien laatikkoon ja vedä kantta kiinni perässä. Siellähän on tosi seijasta, ei vaivaa enää mikään. No ei, vaitiskaan kyllä näille vanhuxille maistuu vielä digestiivikexi ja pieni kalja, ja mielellään ne kokoontuvat rotariklubeihin kuuntelemaan omia puheita. Mulle kyllä tulee ruuansulatusvaivoja ja krapula jo yhdestä kaljasta ja digestiivikexistä.
        ellauri030.html on line 274: Haec enim ipsa sunt honorabilia quae videntur levia atque communia, salutari, adpeti, decedi, adsurgi, deduci, reduci, consuli; quae et apud nos et in aliis civitatibus, ut quaeque optime morata est, ita diligentissime observantur. Lysandrum Lacedaemonium, cuius modo feci mentionem, dicere aiunt solitum Lacedaemonem esse honestissimum domicilium senectutis: nusquam enim tantum tribuitur aetati, nusquam est senectus honoratior. Quin etiam memoriae proditum est, cum Athenis ludis quidam in theatrum grandis natu venisset, magno consessu locum nusquam ei datum a suis civibus; cum autem ad Lacedaemonios accessisset, qui legati cum essent, certo in loco consederant, consurrexisse omnes illi dicuntur et senem sessum recepisse.
        ellauri030.html on line 294: Eli siis ei, ei tässä edes koitetakaan kumota tota harmoniavaihtoehtoa, se ei vaan kelpaa, koska nimenomaan KAIVATAAN toisenlaista todistelua, jotta voitaisi USKOA, ettei sielu kuole ihmisen kuollessa. Will to believe, kuten William James, tuo pragmaatikko, leukavasti laukaisi. Ei tässä ezitä faktoja, vaan rohkaisua. Faktat ovat masentavia, kuten jokainen optimisti tietää muutenkin. Täytyy tehdä kuin Fagerströmin positiivinen Gunilla, kieltää ne. Sitten jaxaa pikku sirkka taas sirittää ja potkia.
        ellauri030.html on line 316: Epiktetos oli orja joskus keisariajalla, yhden varakkaan roomalaisen heräteostos (sitä sen nimi merkizee: lisähankinta, kaupanpäällinen), jonka se orjan viisasteluun kyllästyttyään pani kierrätyxeen. Heppu perusti hengenpitimixi stoalaisen izehoito-opiston. Se oli kampurajalka eikä osannut käsilläkään kirjottaa, mut sen oppilas Arrianos koosti sen systeemifilosofisista puheista käsikirjasen (Enkheiridion).
        ellauri030.html on line 341: Sudenpennun käsikirjan ohjaa ihmismieltä siihen hommaan, johon maailman rakentaja ja isä sen on tarkoittanut. Äidistä ei ole puhetta, niinkuin ei kristityilläkään. Impulssiostos käsittelee taitavasti, terävästi ja varsin monipuolisesti hengen ja ruumiin etu- ja takapuolia, ylistää vertauksilla ja kuvauksilla kaiken oikean, hyvän ja jalon arvoa. Loukkauksista ja huomaavaisuuden puutteesta ei pidä suuttua, vaik onhan ne vituttavia. Ojennukset ja ohjaukset, neuvot ja vertaukset ovat kauttaaltaan opettavaisia (onko niitä muunkin laisia?). Esitys on lyhyttä ja miellyttävää, kieli voimallista ja vaikuttavaa.
        ellauri030.html on line 349: Toinen stoalaisten huippuesiintyjä Zenonin jälkeen oli Khrysippos. Sen ziljooinista kyhhäyxistä ei ole säilynyt yhtäkään. Se tunnetaan loogikkona. Se toimitti, että maailma ja jumala on sama asia, kun sen oikein ymmärtää, sielun universaalinen purkaus, jos tästä on jotain apua. Sen logiikan tasosta kertoo jotain että se peukutti ontologista todistusta jumalasta. No ei tällä vielä kuuhun mennä. Mut sen vastaus teodikean ongelmaan ansaizee tulla lainatuxi:
        ellauri030.html on line 383: Kiellä kaikki ikävyydet, ihan kylmästi kuin Monican Fagerholmin Gunilla.

        ellauri030.html on line 389: Jos menet kylpemään, kuvittele, mitä kylpylaitoksessa tapahtuu, kuinka siellä jotkut loiskuttelevat vettä toisten päälle, jotkut tungeskelevat, jotkut käyttävät herjaavaa kieltä, jotkut jopa varastelevat. On turvallisempaa tarttua toimeen, jos heti sanot itsellesi: ”Tahdon mennä kylpemään, ja tahdon säilyttää oman luonnollisen mielentilani.” Ja menettele samoin kaikessa, mihin ryhdyt. Sillä siten olet valmis sanomaan, jos jokin estää kylpemistäsi: ”Enhän tahtonut ainoastaan kylpeä vaan myös säilyttää oman luonnollisen mielentilani, mutta sitä en säilytä, jos minua vaivaan itseäni tällaisilla sattumuksilla.”
        ellauri030.html on line 395: Jos tuon lukee kuin piru raamattua (kuten mulla on tapana), sehän kieltää tekemästä reklamaatioita. Mutta on sille parempikin lukutapa: don´t get mad, get even. Izensä syyttely on enimmäxeen joutavaa, koska kantaja on ize vastaava.
        ellauri030.html on line 469:
      13. Ole enimmäkseen vaiti, eli puhu ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä, ja silloinkin tee se lyhyesti. Joskus harvoin, kun tilanne vaatii, osallistu sinäkin keskusteluun, mutta älä puhu jokapäiväisistä asioista, kuten gladiaattoreista, kilpa-ajoista, mestariurheilijoista, syömingeistä, juomingeista ja muista tavanomaisista aiheista; aivan erityisesti älä puhu ihmisistä moittien, ylistäen tai heitä toisiinsa vertaillen.
        ellauri030.html on line 508: Danzigilainen firma meni konkkaan ja Schopenhauereilta loppui rahat. Schopenhauer riitaantui Hegelin kanssa luentoajoista. Kaikki opiskelijat meni kuuntelemaan Hegeliä. Arttu päätti Eskin lailla että koulufilosofia on perseestä.
        ellauri030.html on line 516: „Des Pudels Kern“ (Goethe) ging also nie verloren. Für Menschen galt ihm sinngemäß das Gleiche. Wie er gestikulierend im Selbstgespräch mit seinem Pudel am Mainufer spazierte, hat unter anderem der Lokaldichter Friedrich Stoltze bespöttelt.
        ellauri030.html on line 518: Schopenhauers Tagesablauf war strukturiert: morgens die Arbeit am Schreibtisch, Flötespielen regelmäßig vor dem Mittagessen. Die Mahlzeiten soll Schopenhauer nach der Überlieferung seiner Biographen stets in Gasthäusern eingenommen haben, bevor er einen zweistündigen Spaziergang mit seinem Pudel machte.
        ellauri030.html on line 529: Sun oma tahto nimittäin, tat twam asi. Siltähän tää vähän on vähän kuulostanutkin, tosi psykopaatilta. Hegeleistä se ei tykännyt (muista tyhjät salit). Se haukku Hegelin ja samantien Schellingin, Fichten ja Schleiermacherin.
        ellauri030.html on line 543: Goethe kirjoitti Artturin vieraskirjaan: Jos haluut iloita elämästä, sun pitää tykätä maailmasta. No Goethehan iloizi ja tykkäsi. Schopenhauer ei. Puolixi se johtui geeneistä (sen isä oli masis) ja puolix meemeistä (sen vanhemmat tappeli kuin Vihtori ja Klaara).
        ellauri030.html on line 549: Vuonna 1831 Berliinissä puhkesi koleraepidemia ja sekä Hegel että Fichte pakenivat kaupungista. Hegel tuli takaisin liian aikaisin, sai tartunnan ja kuoli muutama päivä myöhemmin. Schopenhauer sen sijaan muutti etelään ja asettui loppuiäkseen Frankfurtiin vuonna 1833. Siellä hän eli yksin ainoana seuranaan lemmikkinsä villakoira Atma tai vaihtovuoroisesti Butz. Atma oli nimetty hindujen maailmansielun Atmanin mukaan. Schopenhauer testamenttasi koiralleen 300 guldenia. (Saksalaisten mukaan Atmoja oli useampia ennen Butzia. Se ei käy ilmi montax oli Butzeja. Nelijalkaisia pesänjakajia.)
        ellauri030.html on line 559: Ääliömpää filosofia kuin Schopenhauer saa hakea. Yllättävää kyllä kaikki tää huuhailu on tehnyt Schopenhauerista julkkisten ja taidepellejen mielifilosofin. Peukkuja on antaneet mm. Richard Wagner, Wilhelm Busch, Thomas Hardy, Friedrich Nietzsche, Henri Bergson, Thomas Mann, Bruno Frank, Hermann Hesse, Albert Einstein, Kurt Tucholsky, Samuel Beckett, Thomas Bernhard, Stanisław Lem, Leo Tolstoi, Arno Schmidt, August Macke, Jorge Luis Borges und Michel Houellebecq (jotkut näistä on kyllä ihan never heard). Tolstoin mielestä ne ketä ei tykkää Artusta on idiootteja. Suurin osa jengistähän onkin idiootteja. Niin ja Wittgenstein. Artturi on piisamirottain ruhtinas. Russell, toisen sortin tomppeli, inhos sitä. Tiez mitä? Nää on joka iikka jonkin sortin narsisteja! Ja pelkkiä kickelinheiluttajia! All-male panel. Omahyväisten otusten kerho.
        ellauri030.html on line 577: Schopenhauerin estetiikan Arska nakkas tienoheen rutosti. Se onkin tosi hienostelevaa, porvarillista, Arska on talonpoikainen, agraarihenkisenä tykkää salvoxista ja rukinlavoista. Niistä tykkäs Pirkkokin, ja Calle mukana. Mut hieno taide ei oo vaan kaunista vaan ylevää. Ylentää kauppiaanpojan ylempiin sfääreihin. Taiteet paremmusjärjestyxeen musiikki ja etenkin huilunsoitto ylinnä. Taiteilijanero puuppaa huilulla, puudeli kuuntelee ja ulisee. Tälläsestä tuubasta tykkäs mm. Viivi ja Wagner, Schönberg, Nietzsche sekä symbolistit Baudelaire, Verlaine, Mallarmé, etc etc. Varmaan snobi Paul Bourget myäs. Olix Schopenhauerilla yhtään vizejä? Aika huumorittomalta se vaikuttaa. No oli sillä muutama esimerkkinä, kts sen huumorin filosofiaa.
        ellauri030.html on line 696: Although most people value humor, philosophers have said little about it, and what they have said is largely critical.
        ellauri030.html on line 802: Man is the only animal that laughs and weeps: for he is the only animal that is struck with the difference between what things are, and what they ought to be. We weep at what thwarts or exceeds our desires in serious matters; we laugh at what only disappoints our expectations in trifles… . To explain the nature of laughter and tears, is to account for the condition of human life; for it is in a manner compounded of the two! It is a tragedy or a comedy—sad or merry, as it happens… . Tears may be considered as the natural and involuntary resource of the mind overcome by some sudden and violent emotion, before it has had time to reconcile its feelings to the change of circumstances: while laughter may be defined to be the same sort of convulsive and involuntary movement, occasioned by mere surprise or contrast (in the absence of any more serious emotion), before it has time to reconcile its belief to contrary appearances (Hazlitt 1819, 1).
        ellauri030.html on line 841: Ja nyze sit vasta tulee: huumori voi olla mautonta, jos se pelleilee pyhillä asioilla (viittaus on vuodelta 2009!). Kuitataan vakavia tunteita naurulla. Esim pilkattiin George Harrisonin ja muiden muusikoiden charitykonserttia 1974. Mauttomuudesta oli Arskalla pitkät turinat, se oli ottanut sen Kantilta. Siihen on vielä palattava.
        ellauri030.html on line 843: Onx huumori irrationaalista? Se olis tosi pitkä miinus ainaskin jenkkifilosofin näkökulmasta. Rationaalista on yleistävä ajattelu, kuten esim jos sotken paidan ketsupilla, ajattelen miljoonia nälkäisiä joilla ei ole ketsuppia, tai Buddhaa, joka oivalsi että elämä on täynnä tälläisiä ongelmia. Tämmöstä ei esiinny alemmilla eläimillä.
        ellauri030.html on line 845: Huumorilla sapaju selviää isommistakin ongelmista kuin ketsupista paidalla. Ei ajatellakaan asioita vaan omalta kohdalta, vaan ymmärretään, että tällästä voi sattua kenelle tahansa. Naura sinäkin! Kuten piilokamerassa, nähdän izemme toisten silmillä. No vittu siinähän se just onkin, ne perskuleet nauravat. Ihminen ei taistele eikä pakene, se jää nauramaan. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Kun tilanne on oikein toivoton, ei jäädä vakavixi, vaan kaadutaan lattialle ja kustaan housuihin.
        ellauri030.html on line 853: Sit täs on vielä pikku pätkä tragediasta ja komediasta. Poinzi näyttää olevan että ne on kax tapaa suhtautua just samoihin ongelmiin. Toinen tekee niistä ison numeron, toinen pyrkii pienentämään jalan numeroa, jos kenkä puristaa. No on siinä vähän kysymys siitäkin, mitä Darwinin lakia on loukattu: tragedioissa useammin KILL! KILL! ja komedioissa FUCK! FUCK!
        ellauri030.html on line 855: Tragedioissa on patriarkaalisuutta ja militarismia, soturihyveitä eli sokeaa tottelemista, tappamista tai kuolemista käskystä, kyselemätöntä lojaliteettia, yksisilmäisyyttä, päättäväisyyttä, ylpeyttä. Ollaan yleviä koska ollaan eliittiä. Puhutaan hienosti.
        ellauri030.html on line 859: Komedia soveltuu paremmin markkinatalouteen, jossa eliitti pysyttelee mieluummin kulisseissa. Tragedia ei edes ole mikään genre enää. Jos leffa ei ole komedia, se on seikkailua tai actionia (homeerista mätkintää) tai draamaa (ihmissuhdescheissea ilman nauruja). Draama tulee kai lähimmäx entisvanhaa tragediaa. Kaikista homeerisimmissakin sankarileffoissa on koomisia kevennyxiä. (Niistä vastaa usein sankarin sivuvaunu plus konnakopla.)
        ellauri030.html on line 886: The fundamental cause of trouble is that in the modern world the stupid are cocksure while the intelligent are full of doubt” (1998, 28).

        ellauri030.html on line 888: Man is a rational animal — so at least I have been told. Throughout a long life, I have looked diligently for evidence in favor of this statement, but so far I have not had the good fortune to come across it, though I have searched in many countries spread over three continents” (1950, 71).

        ellauri030.html on line 891: Filosofit mielellään plagioi nykyään sarjixia: Seinfeld and Philosophy (2002), The Simpsons and Philosophy (2001), Woody Allen and Philosophy (2004), and Monty Python and Philosophy (2006). Plato and Platypus Walked into a Bar … : Understanding Philosophy through Jokes (2008). Heidegger and a Hippo Walk Through Those Pearly Gates: Using Philosophy (and Jokes!) to Explore Life, Death, the Afterlife, and Everything in Between (2009). Vizit menee nykyään paremmin kaupaxi kuin ryppyozaisuus. Aletaan olla tilanteessa, joka on toivoton, mutta toivottavasti ei sentään vakava.
        ellauri030.html on line 899: Tendentious jokes are jokes that contain lust, hostility, or both. William Shakespeare’s Falstaff would be an example of Freud's "comic," generating laughter by expressing previously repressed inhibition.
        ellauri030.html on line 902: In Freud's view, jokes (the verbal and interpersonal form of humor) happen when the conscious allows the expression of thoughts that society usually suppresses or forbids. The superego grudgingly allows the ego to generate humor for the benefit of the id. A benevolent superego allows a light and comforting type of humor, while a harsh superego creats a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppresses humor altogether.
        ellauri030.html on line 910: An analysis of content from business-to-business advertising magazines in the United States, United Kingdom, and Germany found a high (23 percent) overall usage of humor. The highest percentage was found in the British sample at 26 percent. Of the types of humor found by McCullough and Taylor, three categories corresponded with Freud's grouping of tendentious (aggression and sexual) and non-tendentious (nonsense) wit. 20 percent of the humor were accounted for as “aggression” and “sexual.” “Nonsense” was listed at 18 percent.
        ellauri030.html on line 985: Senilia is a genus of edible saltwater clams, marine bivalve mollusks in the family Arcidae, the ark shells. Species. Species within the genus Senilia include: Senilia senilis Linnaeus, 1758; References. External links This Arcidae-related article is a stub. You can help ...
        ellauri030.html on line 989: Seniilin koalan seniilit kirjoituxet löytyy vaan yhdestä paikkaa. Niiden selvittely manuxesta lie ollut yhtä helvettiä. Sope kirjoittaa kaiken ainaskin 50 kertaan vähän eri sanoilla, makustelee uudestaan ja uudestaan vähiä jäljellä olevia sanottaviaan, mätystelee niitä kuin vanhaa purkkaa, unermüdlich wiedergekaut. Iloizee pahanilkisesti että sen vanhuudenpäivinä nuoriso on alkanut lukea sen lässytyxiä. Kiroaa koulu- eli kateederifilosofiaa kuin Essa Saarinen. Sanoo jolpeille et lukekaa vaan Kantin ja mun prujuja, se riittää.
        ellauri030.html on line 1005: Vielä se mutustelee sitä miten kehnosti kävi sen ja Goethen väriteorioiden. Saxalainen yleisö on ein nichtsssagender Furz. Das Publikum on silti sille elintärkeä, se kuolaa tunnustusta ja julkkisstatusta.
        ellauri030.html on line 1019: Nerot niinkuin Sope on synnittömiä, kert ne vaan miettii viattomalla järjellä päässä syntyjä syviä, eikä lähde karzalle tekee tahdonvaraista syntiä. Siitä se ihmisarvo lähtee, sellaisia on suuret henget, joita kunnoitetaan. Näinhän sen sopii ajatella, käteenvetäjän. Jännä miten nerojen pelikirjat aina sisältää tän säännön: ja voittaja oon mä.
        ellauri031.html on line 26: Barbara Hendrikke Wind Daae Zwilgmeyer, best kjent som Dikken Zwilgmeyer, (født 20. september 1853 i Trondhjem, død 28. februar 1913) var en norsk maler og barnebokforfatter, kjent for de delvis selvbiografiske Inger Johanne-bøkene, der Risør er kulisse. Hun gikk på malerskole.
        ellauri031.html on line 30: Zwilgmeyer er kjent for sine fortellinger for barn, men skrev også bøker for et voksent publikum. Hun slo gjennom med boken Vi børn i 1890. Hun var blant de første forfatterne som skildre miljø og en hverdag norske barn kunne kjenne seg igjen i, og var en av de viktigste forfatterne i norsk gullalder for barne- og ungdomslitteratur sammen med blant annet Barbra Ring.
        ellauri031.html on line 32: Hennes bøker for voksne ble derimot ikke tatt godt i mot av datidens anmeldere. Disse var samfunnskritiske og tok blant annet for seg ugifte kvinners kår i samfunnet. Novellesamlingen Som kvinder er (1895) er gjenutgitt flere ganger, og har i ettertid blitt anerkjent som en viktig del av norsk litteraturhistorie.
        ellauri031.html on line 34: Dikken Zwilgmeyer publiserte også flere fortellinger i tidsskriftene Illustreret Tidende og Nyt tidsskrift.
        ellauri031.html on line 36: En statue av Zwilgmeyer står på utsiden av kulturhuset i Risør, Risørhuset. Der er også begge kinosalene oppkalt etter forfatteren. Hennes barndomshjem Bakken står fremdeles.


        ellauri031.html on line 37: Yrhättan Dikken oli poikatyttö eikä mennyt naimisiin. Lepakkoja vintillä. Eno ei ollut se kuuluisampi Ludvig Daae, vaan samanniminen upseerismies, wiixiwallu, eikä partapozo niinkuin ensinmainittu. Dikke väänteli sen wiixiä. Oslosta tai siis Kristianiasta molemmat 1800-luvun alusta. Dikken tuli Risöörista, nätistä vanhasta kaupungista lännempänä, Skagerrakin rannalla jossa sen isä oli pormestari. Dikkenistä tuli naisasianainen isona. Aika jyreä. Ois kiva käydä joskus Risöörissä.
        ellauri031.html on line 48: Zwilgmeyer (l. Zwilchmeyer) betyder byxmakare på lågtyska. Det oaktat är Dikke tvättäkta norska, och xenofob. Boken börjar med en långtråkig skildring hur norska barn mobbar fattiga zigenare. Yrhättan här (hon har ännu inget annat namn) är borgmästarens långbenta flicka, den värsta bråkmakaren. De små rasisterna skriker något förnedrande till zigenarna och springer bort. Dom gömmer sig hos en homofil som broderar i smyg, liksom den ena gubben i Tove Janssons muminserier, och slipper undan. Som tack blir zigenarna utvisade ur stan. Bra läxa för små norrbarn at lära sig just nu. Gör så här med immigranterna, det blir kul.
        ellauri031.html on line 50: Boken är tryckt i Helsingfors 1953, men man kan märka att tiden som beskrivs är mycket tidigare, tydligen Dikkes egen barndom (hon var född 1853). De här barnen är små klassmedvetna bättrefolkare, känslolösa mot mindre bemedlade, som det var gängse på 1800-talet. Dvs också då.
        ellauri031.html on line 52: Yrhättan heter Inger. Det säger Stina på sid. 19, när dom har piskat blod ur en liten pojkes näsa och därefter hamnat i en sled körd av ett fullo, på god väg att våldtas båda två. Nå som tur är, somnar vintratten in och flickorna hoppar av, Stina slår knät och kan inte gå. Det snöar och dom skräms av en luffare och törs inte gå till Myrdal gård som också bebos av fattigt folk. Nå dom besluter gå till Myrdal i alla fall och nu är det dags att glo på en gammal gumma som har parkinsons eller något annat nervsjukdom. Hur kusligt! Och hon har svagsinta tvillingar, rödskäggiga och slöa som flickorna är också rädda för. Dom får skjuts, men inte gratis, det kostar 2kr. Varifrån får dom pengarna? Kanske Stinas famu som alltid ger dem dubbeltoddy när dom kommer på besök. Och det går bra för dem igen. Allt det här var den gossens fel som Inger råkade slå på näsan med piskan, som grinade och skvallrade till sin mamma. Vilken lipsill.
        ellauri031.html on line 54: För en flickhistoria är den här boken otroligt känslokall. Inger tänker fara igen till Myrdal om sommaren, men bara för att dom hade många körsbärsträd.
        ellauri031.html on line 56: Och mera av detsamma. På lektionerna ställer Inger till allt slags ofog, skrattar åt läraren som ramlar ner från stolen, pinar honom (som är kortare än Inger) på många sätt, och det enda som får henne at sluta är at mamma ser ledsen ut. Annat folk finns det inte till för Inger, borgmästarens långa dotter.
        ellauri031.html on line 58: Näst är det jätteskojigt at reta en kringresande fotograf. Flickorna skrattar åt den stackars brödvinnaren så att de närapå dör. Läsaren också, av ren leda. Femte kapitlet handlar om då Inger låg med mjölnaren. Eller något. Nä hon gömde sig i möllåren, bykar-Mari trodde at det spökade, och blev rädd. Den narsistiska flickan är arg när Mari får mera hänsyn än hon själv. Inget under, Inger.
        ellauri031.html on line 60: Nästa äventyr handlar om en porslindocka som den lilla pesten gömmer i ett wienerbröd, som prosten (NB en fin person) hittar i brödet och kommer och reklamerar om till bagaren. Den lilla pesten måste medge at det var hon som var bakom saken. Och det var den historien. Hur fängslande.
        ellauri031.html on line 62: Det är hårt att tro men den lilla flickan Inger är 14 år! Hon måste ha något på tok i huvet sitt. Syster Olga (8 år) är en annan skit, väldigt lik Riitta, har ett fasligt sjå at bestämma vem som får komma till hennes kalas och vem ska lämnas ut. De lilla gräddarslena håller på och behandlar tjänstefolk som rosk. De små gästerna pickar på varann just som vuxna höns. "Min farmor dog i förra veckan, avbröt Lisbet och nu blev det tyst, för ingen av de andra hade en död farmor att skryta med.". Barnen dansade och en Ulla föll, och började gråta. De andra sjöng: "Ja det var bra att du inte var av glas för då lilla vän hade du gått i kras." Vad för helvetes smörja är denna bok? Yrandet fortsätter. Ulla var så stött att hon for och åt upp marsipanet på födelsekakan. Nu var Ingers och Olgas mor mycket mycket arg, den fina kakan var ju kalasets huvudsak. Inger tänkte att det inte var rättvist at Ulla skulle slippa undan så lätt, och inbillade hos Ulla att hon skulle dö av marsipanet. Ulla röt och Inger var så nöjd så nöjd. Vilken uppfinningsrik liten tös! En riktig liten Qvisling! Det värsta var at Ulla inte skämdes alls.
        ellauri031.html on line 64: Den här boken är nästan lika elak och ful som Jean Jacques Rousseaus Julia. Nästa rackartyg handlar om småfisk som hon försöker sälja til en barsk fru, förklädd till en fattig kvinna. Grannarna till frun som har gräl med henne är glada och inviterar in den lilla baddaren. Det finns ingen som helst intrig i boken, bara dessa osammanhängande rackartyg. Så tröttsamt.
        ellauri031.html on line 66: Rackartygena följer alltid samma mönster: den näsvisa flickan spelar spratt med någon, denna försöker svara med samma mynt, men flickan får sista ordet eller stryk. Hon är så narsistisk det är svårt och tro.
        ellauri031.html on line 69: Raggarna tar genväg genom urmakar Kruses gård.
        ellauri031.html on line 75: Ys kattungar flyttar till urmakar Kruses vedbod. Y intränger i vedbodet.
        ellauri031.html on line 85: Y intränger i hans hus och sätter alla klockorna till fel tid.
        ellauri031.html on line 91: Y blir arg på urmakar Kruse. Ska aldrig hälsa honom igen.
        ellauri031.html on line 98: Y gillar morbror Max, som är en annan likadan psykopat som Y. Moster Betty och Max är finfina och ska försöka fila bort Inger-Johannes kanter. Y är helt omusikalisk men sjunger högt och falskt ändå. Kamraterna skrattar åt sjungandet men är avundsjuka när Y får resa till morbror Max. Y skryter en hel del, säger att farbror Max är stenrik och tom adel, vad dumt! Magister Alm petar flickorna med fuckfingret, som är visst ett par decimeter långt. Y gör lite välgörenhet åt ålderdomshemmets gummor. En gumma säjer hon ska säkert dö förrän Y kommer tillbaks. Y tänker det är bara bra att hon slipper vänta på Y hela sommaren. Hemma blir hon först sur för at klänningen blev inte bra nog, och därefter grinig för hon ska bort hemifrån. Men det blev härligt att resa i varje fall.
        ellauri031.html on line 100: Y reser med ångbåt och lirkar till kaptenen. Farbror max ställer till liv och bråk just liksom Y. Tant Betty är lika illa uppfostrad som alla andra i familjen. Hon säger att Y har jättefötter som hon trampade på pudeln med, och klumpig klänning, och att det är hon tant Betty som bestämmer allt i huset, och därmed basta. Det tycker Y inte om, inte alls. Får se.
        ellauri031.html on line 102: Nåja, första staketet ramlar ner: inte hoppa på ekipaget först, vänta din tur. Lilly, som sku bli hennes vän, är en liten fröken och leker inte längre, inte hoppa inte hoppa, bara sakta promenera, med lång och ännu längre överläpp om hon inte gillar någonting. Y är så led på allt at hon hotar att hoppa ut genom fönstret och skrämmer Lilly. Det blir kvarsittning för det naturligtvis. Allt är fasligt fint med genomtråkigt. Lilly är tråkig och en sjåpagås.
        ellauri031.html on line 104: Nu har det gått en tiotal sidor, och inga rackartyg. Läsaren blir uttråkad redan. Nej, nu vankas det bråk igen! Den lilla bättrevetaren talar utan tur och rättar en äldre finare herre. Hon för be om ursäkt men känner sig förnärmad igen. Hon vill hem. Men morbror Max och tant Betty köper henne tillbaka med en dansbal i hennes ära.
        ellauri031.html on line 106: Ingenting går på tok förrän hon ska konversera med Axel Borg, hennes kavaljer. Axel är struntviktig, måste man medge. Men ändå går det ganska långt när Y smäller honom helt enkelt en örfil runt öronen. Nu börjar Y med sin vanliga show, och får alla på sin sida, minst 20 blomsterbuketter, och andra pojkar säger till Y att det var bara bra att herr Borg fick ett sittopp, för han var en sån mallig prick. Han dög inte alls till någon sport, om inte kanske till pricksport. Y är princess igen, och det gör en liten narsist glad. Morbror Max höll tal med Y som huvudperson!
        ellauri031.html on line 108: På morgonen frågar tant Betty retoriskt om Y hade uppfört sig vackert. Psykopat som hon är besvarar hon inte frågan utan försvarar sig: Han var så dum. Så kommer det ett brev som hälsar at käringen därhemma har kastat skeden i hörnet. Nu storgråter Y för allesammans skull. Men kriget mellan Y och tant Betty fortsätter utan uppehåll.
        ellauri031.html on line 110: Nästa rackartyg är att resa på egen hand på tåg bara någonstans för att hon inte har gjort det förr. Alla trodde henne borttappad för alltid. Vilken idiot. Och hon är hela 14 år. Efterbliven minsann. Det viktigaste för morbror Max är att hon inte går med tårna inåt, annars blir hon aldrig gift.
        ellauri031.html on line 112: Men här vid slutet bärgar Yrhättan två småpojkar ur havet som håller på att drunkna, och visar att såna yrhättor som Y kan också ha sin nytta. Tom Tant Betty måste medge det äntligen.
        ellauri031.html on line 114: Morbror Max och tant Betty föreslår att adoptera Y som eget barn. Nej i helvete! ropar Inger-Johanne med detsamma, jag vill hem! Y tror att dom vill kidnappa henne, och försöker fly. Lyckligtvis nappar morbror Max killingen förrän hon försvinner igen. Är det alltid små autistiska narsister som hittar på att rymma hemifrån? Kalle (den med Hobbe) gör också så.
        ellauri031.html on line 116: Men hon kommer nog hem, och pappa säger att hon inte alls måste bli morbrors och tants barn och bli rik. Får se nu hur länge det dröjer förrän hon ångrar det. Me för nuvarande smakar smultronen där hemma på Karstens nya smultronställe så mycket sötare. Vilket är bättre, vara herre på ett povert land eller träl i ett rikare?
        ellauri031.html on line 118: Låtom oss ha en annan tankerunda på det hela. Månne inte Dittes plan har varit at lära norska barn en läxa: lilla yrhättan är ett dåligt exempel, alla hennes rackartyg är saker som barn inte ska göra? Antagligen. Men på samma tid är de här lika säkert genuina barndomsminnen, och Ditten var väl just en sådan liten skit. Det är inte alldeles klart at läxan går hem, då Ditten inte får tillräckligt stryk, men det kan tänkas vara en plus för boken. Kanske den här boken är intressant ändå när allt kommer omkring. Men riktigt tycka om Y kan man inte, nehej. Nä-hä.
        ellauri031.html on line 123: Yrandet oli Dragsvikin varuskunnan perussanastoa. Va yrar ni? Sluta yra nu! Vem yrar där nu igen? Är det Carlson? Tyst i ledet! Fullständigt yrsel! Yrarrre!
        ellauri031.html on line 138: Kökkommandot diskuterade med varandra medan de arbetade. Han tänkte det var ett bra tecken först och lyssnade till för att höra vad han kunde. "Hör på" skulle en av dem säga. "Där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällällää' igen. Den är satans snärtig." En annan sade "Kaptenen är en fittig karl han. Han gav den och den två veckor pekka när hans säng var dåligt bäddad." "Vi har tur som vi är på UhK och slipper skogskejkorna. Skulle det inte vara fittigt att vara en gummipitt istället för en pampusch. He'nog he'nog." "Vet ni att den där Lind-Lönn-kvist-holm-gren fick bur. Han var i fyllo så satan och drog inte lippa för brigaddejouren." "Hej där kommer den där sången 'Ollaan kahden lällälläää' igen. Den är helvetes snärtig tycker jag."
        ellauri031.html on line 140: Han gick tillbacka till nästet magen full och lämnade de andra kvar att fylla diskmaskinen om och om igen. De hade inga nyheter, inga skandaler, ingenting att prata om. Inget nytt hände dem. Till och med kommentarerna om straff och tillrättavisningar följde en fastställd formel, bara namnet på den bestraffade varierade. När dom hade slutat om sången, bilar och brudar kom dom tillbaka till stammisarna, sedan till dom avskyvärda österbottningarna eller nylännigarna och till den senaste pekkadomen. Allt gick runt i en cirkel.
        ellauri031.html on line 142: Men vi behöver inte fortsätta om myrorna i alltför mycken detalj - det är inget trevligt ämne. Det räcker att säga att pojken fortsatte at leva bland dem och observerade dem för att förstå dem, men kunde inte ställa frågor. Det var inte enbart det att deras språk inte hade de ord som intresserar mänskor - så att det skulle ha varit omöjligt att fråga av dem om de trodde i livet, friheten och efterträvandet av lycka - utan det var farligt att fråga någonting alls. En fråga var ett tecken för vansinne för dem. Deras liv var inte ifrågasatt - det var beordrat. Han ålade från nästet till matsalen och tillbaka igen, förkunnade att sången 'lällällää' var snärtig, öppnade munnen for att hälsa kaptenen och försökte förstå så bra han kunde.
        ellauri031.html on line 149: Vad är uniformens funktion? Ytligt, den är ett igenkänningsmärke. I krigssituation vet man vem är vän och fiende. Också är det mer ekonomiskt at klä alla på samma sätt. Men det finns ett annat syfte, som går djupare. Genom uniformen är det meningen att jämna ut allt det individuella i en person. En beväring får inte tänka att han är någonting unikt. Han är som alla andra. Den sanningen upprepas jämnt av stampersonalen. Ingen får extra behandling. Där är arméns demokrati. Eller bättre sagt, ingen får extra behandling för att vara ens den individ som han är. Nog finns det privilegierade klasser, men det är klasser, inte individer. Klasserna är märkta på uniformen med gradbeteckningarna. Underbefälet har längre fritid än manskapen. Aspiranterna och sergeanterna äter skilt, stampersonalen vid dukade bord. Det här jämlikheten sett nedifrån. Alla vänner och fiender är likställda. Man skall känna sammanhålling med de som bär samma uniform och vara beredd att döda dem som har olik uniform, oberoende av hurudan människa bor i uniformen. Annars skulle det vara omöjligt att göra det ena eller det andra.
        ellauri031.html on line 151: Uniformen är en viktig del i arméns auktoritetstruktur. Varför bär spårvagnsförare uniform? Den skyddar den enskilda förarens person genom att sammansmälta hans individualitet med den institution som han företräder. Han (eller hon) är en spårvagnsförare, inte bara någon som kör en spårvagn. Det är likadant med uniformen i armén. Uniformen framhäver den idé att befälsrätten är ingen personlig sak utan en institution. Det är inte den enskilda förmannen som ger order utan hans uniform och grad. Det faktum låter en svag människa låna en starkares auktoritet och får den underordnade att lyda en människa som han annars inte skulle ta order från.
        ellauri031.html on line 153: Det här har stor betydelse när beväringar har befälsrätt över varandra. Det händer sällan att en avdelning utan vidare lyder en jägare som är äldst i avdelningen. Samma avdelning lyder en undersergeant, i alla andra avseenden lika jämställd med dem, men som bär vinklar på uniformen. Enligth reglemente har båda likadan befälsrätt,men endast den senare har auktoritet.
        ellauri031.html on line 155: Språket i armén har just samma användning som uniformen. Det är inte bara på grund av brist pä fantasi att stampersonalen och underbefälet jämt och ständigt använder exakt de samma orden och uttrycksformlerna. Det är också ett sätt at ge ordern institutionell betydelse. Det är armén som ger order genom en förmans mun. Underordnad blir konditionerad att lyda reflexartigt, utan att tänka. För detta ändamål är det viktigt att använda de rätta ordern. En hund som har lärt sig att sitta på kommandot "sitt!" gör inget om någon ber den slå sig ner, eller ta plats.
        ellauri031.html on line 157: Jag har bevittnat ett par episoder som tyder på detta. En nybakad undersergeant - en snäll pojke som studerade att bli präst - uppmanade avdelningen att hålla takten. Till sin otur sade han 'nå hej' istället för den gängse 'nåja'. Reaktionen var inte den väntade: häpet och lite generat skratt, otaliga upprepningar av ordern i olika stilar och röstlägen, liksom för att smaka på det nya uttrycket - men ingen förbättring i takten. En annan gång skulle en jägare leda avdelningen in i kompaniet. Han sade mycket civilt och vänligt nog "följ mej" och satt iväg. Klart att resultatet bara var storskratt.
        ellauri031.html on line 159: Dessa iakttagelser - det begränsade totalordförrådet och det ökande antalet lån från finskan - vittnar om hur svårt det är att upprätthålla en självständig språkform i en så liten sammanslutning som det enda svenskatalande truppförbandet i landet. Också den omständigheten att en icke obetydlig del av beväringarna numera är tvåspråkiga eller tom helt och hållet finskspråkiga har sin verkan.
        ellauri031.html on line 161: Vad handlar Dragsviks slang om? I detta avseende kan man göra några allmänna iakttagelser: slangbenämningar för det mesta för viktiga föremål, människogrupper, platser och aktiviteter. Jag har räknat bland mina ca 100 slangord 23 namn av föremål (tex blåpitt 'smällpatron', cha-cha 'stridsbälte', dagatätchi 'dagtäcke', knaku 'knäckebröd', ludiskuffare 'skinnmössa, mullibok 'blå anteckningsbok', permischan 'permissionsuniform', pisisträtchi 'RUoSk elevband'); 31 benämningar av människor (tex gurka 'GrKist', gummipitt 'nylänning', krycka 'underhållskompanist eller befriad', lingonpitt 'artillerist', mink 'ny gruppchef', pampusch 'österbottning', pngvin 'lustigkurre', tryckpåsa '11 månaders karl', yrboll 'dumbom'), och 20 benämningar av plats eller aktivitet (tex bordell 'förvirring', civail 'det civila', kvällsare 'kvällspermission', pampas 'Österbotten', rumba 'extra övning', turbo 'arméns tvättanordning', väijy 'vakt').
        ellauri031.html on line 241: Mitkä ovat fasismin johtoperiaatteet? Kysymyxeen on vaikea vastata. Fasisteilla ei ole erehtymättömiä pyhiä kirjoja, on vaan erehtymätön johtaja, paavi B. Mussolini. Eikä fasisteilla ole koskaan ollut yxityiskohtaista puolueohjelmaa. "Ohjelma? Onnexemme Mussolini heti julisti ettei fasismi voi eikä tahdo atkia vanhojen puolueiden typerää ajanvietettä. Emme me voi joka kuukausi esittää uutta ohjelmaa, joka teoreettisesti ratkaisee kaikki ongelmat maan ja taivaan välillä, ohjelmaa jonka kohdat aina jäisivät enemmän tai vähemmän hurskaixi toiveixi."
        ellauri031.html on line 243: Fasistinen valtio-oppi muistuttaa paljossa hegeliläisyyttä. Kuten Hegel ja jossainmäärin myös hänen oppilaansa Snellman, Marx ja Engels, hylkää fasismi periaatteessa individualismin. (Sixhä Snellmannikin uhras katovuonna Suomen kansan hopeamarkan alttarille. Sadan markan seteliä, jossa JW yrmyili pulisonkeineen, ei vielä ollut kexitty, mutta sen saattoi vaistota.) Kun joukko heittiöitä elää yhdessä, syntyy fasismin mukaan yhteiskunta, valtio ja kansakunta. Yxilö on ehdottomasti riippuvainen yhteisöstä jossa hän syntyy, hän ja hänen elämänsä ovat välineitä, ei izetarkoitus. Yhteiskunta ja sen kirjoittamattomat lait ovat yxiöiden yhteistoiminnan spontaani ilmaus. Valtio taas on abstrakti olio, joka perustuu tiettyihin oikeudellisiin ja taloudellisiin periaatteisiin ja on yhdysside yhteiskunnan ja kansakunnan välillä. (Mitähän hemmetin sanahelinää tääkin on? Hegeliä kai, das Nichts nichtet noch einmal.)
        ellauri031.html on line 245: Yxilön velvollisuus on valtion kautta vaikuttaa ja elää kansakunnan hyväxi, joka on yhteiskunnan korkein ilmentymä ja samalla sen välttämätön edellytys. Vain sikäli kuin se on kansakunnan edun mukaista on yxilöllä mitään oikeuxia. Mikään ei ole fasismin hengelle vieraampaa kuin Ranskan vallankumouxen periaatteet sellaisina kuin ne on muotoiltu "ihmis- ja kansalaisoikeuxien julistuxessa". Tunnuslauseen "vapaus, veljeys ja tasa-arvoisuus" sijaan ja sitä vastaan asettaa fasismi vaalilauseensa "järjestys, auktoriteetti ja oikeudenmukaisuus". Law and order. Aina sama tematiikka, tää on kammottavan toisteista.
        ellauri031.html on line 265: Maaltapakoa vastustetaan. Maalaisten muuttoa kaupunkiin vaikeutetaan. Kaikki työttömät ja ne joilla ei ole pysyvä työpaikkaa kaupungeissa lähetetään kunnan kustannuxella kotipaikkakunnille. Nuorisorikolliset lähetetään ojennuslaitoxiin, joissa heistä fasismin sosiaalipolitiikan mukaisesti kasvatetaan maanviljelijöitä. Julma ja epätavallinen rangaistus.
        ellauri031.html on line 271: Fasistiset yliopistoprofessorit ja dosentit kuuluvat fasististen yliopistoprofessorien kansalliseen liittoon. Ei-fasistejakin voidaan kuzua jäsenixi tähän liittoon joka edustaa maan korkeakoulujen opettajakuntaa. Sen tehtävä on huolehtia kansakunnan kulttuurikehityxestä ja olla yhteistyössä fasististen sivistysjärjestöjen kanssa. Järjestö tukee jäseniään taloudellisesti ja sillä on eläkekassa. Virkojen täytössä se toimii yhdessä konsistorien kanssa yliopistoissa. Muiden fasististen järjestöjen tavoin tälläkin on määrätty poliittinen tehtävä, nimittäin toimia maan korkeakouluissa ja niiden opettajakunnassa fasistisessa hengessä. Tällaisesta toiminnasta on tietysti suuri vaara akateemiselle vapaudelle ja se voi johtaa pahoihin väärinkäytöxiin. (Nyt Gummerus jo hätkähtää, sehän oli siellä pohjoism. kielten lehtori).
        ellauri031.html on line 273: Eräs fasismin ensimmäisiä tehtäviä oli uudelleenjärjestää korkeampi opetus maassa järkiperäisemmälle pohjalle. Tätä tutkinnonuudistusta johti tunnettu uushegeliläinen filosofi Giovanni Gentile, joka oli aikansa opetusministerinä Mussolinin ensimmäisissä hallituxissa. Uudistus toteutettiin joitain vuosia sitten ja sen tuloxet ovat vastanneet odotuxia. (Mielevästi muotoiltu Edvard, oelegantisti.)
        ellauri031.html on line 276: "Minun läsnäoloni italialaisten filosofien 7. kansalliskokouxessa on tarkoituxena torjua syytös että fasismi on laskenut italialaisten älyllistä tasoa ja työntänyt syrjään henkiset ja sivistysarvot. Tämä syytös on perätön. On muistettava ettei meitä suurmiehiä synny joka vuosi. Olemme nyt välikaudessa jolloin tarmomme menee empiiris-materiaalisten ongelmien ratkaisuun. Elämäntaistelu meidän päivinämme on niin kova ja modernin sivilisaation varjopuolet niin synkät että pessimismi kulttuurin rappeutumisesta on osin puolustettavissa. Kuitenkin uskon, että pian meillä on suuri filosofia, suuria runoilijoita ja taiteilijoita. Sellainen kehitys on valmisteila. Mutta nykyaikaan eivät filosofit voi paeta elämää. Norsunluutorni on murentunut kaupunkiemme hälinässä ja levottomassa menossa. Filosofi ei ovi vetäytyä korkeiden vuorenhuippujen yxinäisyyteen, sillä lentokoneen moottorin surina riittäisi tuomaan hänet takaisin modernin maailman mekaaniseen todellisuuteen."
        Teollinen sota, sotateollisuus. Siitähän 1900. vuosisadan alussa oli kymysys. Italia tarvizee nyt soveltavaa filosofiaa, riippukeinumiehiä, ei mitään norsunluupuikkoja.
        ellauri031.html on line 288: Salainen poliisilaitos on vahvasti kehittynyt ja sen agentteja on kaikkialla. Ovenvartijoilla on velvollisuus säännöllisesti tiedottaa ihmisten tulemisista ja menemisistä. Mutta kaikki tapahtuu kaikessa hiljaisuudessa ja valvontalaitos on erinomaisen taitavasti organisoitu, ei sitä paljon huomaa arkielämässä. Joskus saattaa joutua todistamaan pikku välikohtauxia julkisuudessa. Sillä luonnoltaan huolettomana italialaisen on vaikea seurata kaikkia niitä monia määräyxiä joilla hallitus koettaa kasvattaa kansaa kuriin ja järjestyxeen. Kansalaisen on opittava pysyttelemään vasemmalla jalkakäytävällä, noudattaa siisteyttä ja järjestystä raitiovaunuissa ja autobusseissa, junissa jne. Vähitellen alkavat italialaiset oppia että määräyxet ovat noudattamista varten, vaikka monet napisevatkin "preussilaisuudesta". Sama meininki on nyt Kiinassa. Nekin on luonnostaan aika homssuja.
        ellauri031.html on line 319: Mussolini luki izensä lukeneistoon kansakoulupohjalta. Se luki kaikkea, etenkin Sorelia, Engelsiä ja Marxia. Käänteli italiaxi Nietscheä, Schopenhaueria ja Kantia. Tykkäs Platon Valtiostakin. Hyi helvetti. Platonin ihailusta voi fasistipaskiaisen heti tunnistaa. Plato oli teoreettinen filosofi, Mussolini soveltava. Se sovelsi Platonin valtio-oppia arkiryskeeseen. Kuin Plato ize, mutta paremmalla menestyxellä. Ryhtyi ize diktaattorixi eikä diktaattorin koutsiksi. Siinä leikissä voi käydä huonosti. (Siis molemmissa voi, ja kävikin.)
        ellauri031.html on line 340: ur Fredmans sånger, n:o 21
        ellauri031.html on line 401: vid templets genljud reser dig,

        ellauri031.html on line 454: Trollhättan är en tätort i Västergötland och centralort i Trollhättans kommun i Västra Götalands län. En mindre del är belägen i Vänersborgs kommun. Namnet Trollhättan användes ursprungligen endast om Göta älvs fallområde. Trollhättans tätort omfattar idag ett betydligt större område som förr hade andra geografiska namn. Nedan tecknas historiken för det område som idag kallas för Trollhättan.
        ellauri031.html on line 456: Namnet Trollhättan kommer från själva fallet eller möjligen ett litet berg som finns i Trollhättefallen. De tidigaste namnen för området: Stora Edet, Eidar, Trollhättan och Stranna. Trollhättan hade dels en strategisk betydelse vid landsvägen mellan Västergötland och Norge och dels en näringspolitisk betydelse för sjöfarten till och från Vänern. Öster om Trollhättefallen syns ännu idag spåren av Dragrännor, rännor invändigt beklädda med lera där båtar drogs förbi fallen. Det tidigaste dokumentet som nämner att båtar dragits förbi Trollhättan är Harald Hårdrådes saga, som anger att vintern 1063/1064 drog norska flottan förbi fallen i Göta älv och seglade in i Vänern.
        ellauri031.html on line 458: Dragning av båtar samt utnyttjande av kraften i älven var de första viktiga näringsverksamheterna i staden. Från medeltiden har kvarn- och sågverksamhet bedrivits där stadens centrum nu ligger, och ett samhälle har successivt vuxit fram däromkring.
        ellauri031.html on line 464: På 6 år, fram till år 1800, färdigställde Baltzar von Platen slussarna. Bygget av Göta kanal möjliggjorde större båtar och för att dessa skulle komma förbi Trollhättan byggdes större slussar under Nils Ericson. Dessa stod klara 1844, längre ned i fallområdet, vid Åkerström. Von Platens och Ericssons slussleder användes parallellt fram till år 1916, då de nuvarande slussarna stod klara. Dessa finns strax öster om Ericssons slussar. När dessa invigts togs de båda äldre slussystemen ur bruk. Och nu ska slussen i Stockholm också tas ur bruk. Stackars sluss, skulle Charlotte säga. Finska fyllon samtycker med henne.
        ellauri031.html on line 468: Genom utnyttjandet av vattenkraft blev Trollhättan ett kluster för elintensiv industri, främst metallurgisk industri från 1910-talet och fram till mitten på 1980-talet. Bland de elintensiva företagen som etablerade sig i Trollhättan fanns Stockholms Superfosfat Fabriks AB senare Fosfatbolaget och Eka Chemicals, Höganäs-Billeholm, Skandinaviska Grafit AB, Ferrolegeringar AB m.fl. mindre och kortlivade företag.
        ellauri031.html on line 472: Vattenfall levererade i början främst energi till järnvägen och industrin. Hushållselkunderna var relativt få på grund av de höga priserna. Nu säljer Vattenfall el åt oss i Fredstrand, Sysmä socken, med de samma höga priserna i kraft. Nåja, åtminstone är det morfar Kalles gamla goda el från Trollhättan som vi köper.
        ellauri031.html on line 476: År 1860 var befolkningen vid Trollhättan ynkliga 1791 yrhättor, 2015 bodde nästan 50K yrbollar här. Fallen är oftast torrlagda, men vid festliga tillfällen släpps vatten i fåran.
        ellauri031.html on line 535: Larry Page
        ellauri031.html on line 611: Jalosen romaanit keskittyy niin kovasti päähenkilöiden eettisiin ongelmiin, että henkilöt latistuvat. Niistä tulee yxitasoisia tyyppejä: hyviä, pahoja, tai jaloja, valkoisia ja mustia hattuja, erinäköisiä täytettyjä pöllöjä, jotka havainnollistavat erilaisia ekolokeroita ja selviytymisvaihtoehtoja. Kaiken kukkuraxi päähenkilöiden etiikka on kristillisväritteistä, vähän väliä lurautellaan raamatun tai uskontokirjan lauseita. Henkilöiden ongelmat ja niiden ratkaisut ovat niin naiiveja ja alkeellisia, etteivät ne kiinnosta.
        ellauri031.html on line 628: Vähän manikealainen on Kaarlon ote teodikean ongelmaan. Kun käy hyvä viuhka, on herra asialla, kun taas huono, se on perkeleen puuttumista asiaan. Kaarlo rähjää perhanasti egyptiläisille rättipäille ja saa kuin saakin perkeleiltä kulkuluvan luvattuun maahan niinkuin oli luvattu.
        ellauri031.html on line 644: Hölmö Kaarlo pani päähän samanlaisen homburgerin kuin Shulemilla, ja tuli melkein ammutuxi Shulemina. Taas pienoisjunan vaihdemies käänsi vaihdetta ihan viime hetkellä. Oli jäädä Maire leskexi ja 4 orpolapsen äidixi. Sillä aikaa Kaarlon kämppä Safedissa räjäytettiin taivaan tuuliin herkkuvarastoineen kaikkineen. Onnexi ei oltu paikalla. Perhe oli hyvin pettynyt kun ei päästykään Palestiinaan syömään appelsiineja.
        ellauri031.html on line 683: Välittäjäporras on pieniruokaisia hyödyllisiä idiootteja, jotka toimii pyyteettä kädestä suuhun periaatteella, taivaan lintuja jotka ei kynnä eikä kylvä, ottaa minimisti väliä, poimii kuormasta appelsiineja. Herrat maxavat eikä surminkaan anna linnun pudota käsistä, niin halpaa agenttia ei löydy muualta. Kaarlon porukat tyytyy osaansa pikkuprofeettoina ja paikallisina mesenaatteina, vielä kurjempien sädekehäisinä auttajina. Ne tykkää ravata oikuttelevalla raamattubussilla tuttuja pölyisiä reittejä ja tapailla uusia pokia, joista tulee pian vanhoja tuttuja. Niissä on vähän postimies Patea ja Kalle-Anttonia, vaeltavan juutalaisen ja Kalle Hagertin veriä. Postillan tuo Pate jokaisen luo.
        ellauri031.html on line 706: Beersheba eli Sheban (ar. leijonan) kaivo on Negevin autiomaan näpein paikka etelässä. Siellä on tossi kuuma. Abraham kinas siitä Abimeelekin kaa, Iisakki nimesi sen toistamiseen, Samulin poika Joel oli siellä dumarina, Elias piileskeli siellä Iispetiltä. Aika tuppukylä. GTt otti sen arabeilta 1948 taistelussa. Nyt siellä on vitusti venäläisiä jotka pelaa shakkia ja kehittää hightekkiä.
        ellauri031.html on line 718: Mitä potaskaa. Sitähän löytyykin kuollesta merestä melkein yhtä paljon kuin Kazakhstanista. Kohta hullut tiedemiehet eristää lietteestä uraania. Ja sitten alkaa paukkua! Vaik onhan niillä ydinohjuxia ilmankin, jenkkilahjuxia kuten Kaarlon raamatut. Jerusalem on ikivanha Israelin kaupunki, juutalaisten Viipuri. Ennustuxet alkaa toteutua. Harmageddon käydään keski-Israelissa, näin on suunniteltu. Trump voi toimia kristuxena. Toinen tuleminen on kyllä kiven takana, mut onhan Viagra.
        ellauri031.html on line 745: Pikku Charlotte kazoi Serengeti-luontoelokuvaa saadaxeen kiinni unenpäästä. Siinä leijonaisä murisi pennuille. - Varför är pappa arg, kysyi Charlotte huolestuneena. - Ei se ole niiden pappa, koitti famu lohduttaa. - Se on varmaan ton simpanssin isä, ehdotti Charlotte. Lapsella on vielä opittavaa, arveli Helmi-täti. Tiedä häntä, ehkä se tajuaa enemmän kuin me.
        ellauri031.html on line 764: Israel on samassa asemassa kuin pohjois-Korea, ei ole rauhansopimusta edes rajanaapureiden kaa. Sentään onnex setä Samuli on ystävä eikä sielunvihollinen kuten Kimin tiimillä. Kun tantti pyytää ennustamaan, miltä näyttää Israelin geopoliittinen tilanne ja tulevaisuus, Olavi ottaa raamatun taas pöydältä - lähteekö se hakemaan peukalovärssyä? No ei, se alkaa taas puhua enteillä ja vertauskuvilla, hakee esiin Hesekiel 36 luvun, jossa sanotaan jotain kysymyxeen sopivaa. (Tää vastaus oli varmaan valmisteltu ennalta.)
        ellauri031.html on line 781: Karl Anton Konstantin von Schoultz (Kalle-Anttooni, 1922-2013) oli humanististen tieteiden kandidaatti, lehtori ja YK-sotilas. Siitä tuli mustalaisten sulttaanin Kalle Hagertin luottomies. Se kirjoitti myös tyttökirjan Anita, mustalaistyttö. Schoultzin sukua näkyy tulleen Liettuasta Ruoziin 1600-luvulla, joku Martin Szkultet juurena. Venäjältäkin niitä näyttää Suomeen pörränneen. Minkä puun takaa lie sukua Solveig von Schoultzille, Lennart Segerstråhlen siskolle. (Solveig kyllä erosi hyvissä ajoin von Schoultzista. Nimi jäi, vaikka sittemmin nai säveltäjä Bergmannin.) Lennartin aika kökkö (mutta kallis) lintutaulu meni Marjalle, tai oikeammin Iso-Masalle. Siellä se nyt komeilee niiden olohuoneen sohvan takana. Masan piuhat on perstaantuneet, virta katkeilee. Se ei osaa enää sanoa edes lintu, Segerstråhlesta puhumattakaan. Solveig syntyi 1907 ja kuoli 89-vuotiaana 1996. Se oli suomenruozalainen modernisti ja radiopersoona. Kirjoitti lastenkirjan Petra och silverapan (1932). Sillä olis muistelmat, selviäiskö Kalle-Anttoonikin sieltä? Oiskohan Kalle-Anttooni voinut olla Oscarin jälkeläisiä, senaatin kääntäjän, jolta vietiin nazat ja aatelistitteli kun se kieltäytyi lähtemästä mukaan maailmansotaan? Kalle Anttooni lähti YK-sotilaaxi vapaaehtoisesti. Nils von Schoultz ei ole sukua, sen nimi oli väärennös. Sekin oli sotaisa, osallistui tuulimyllytaisteluun Kanadassa. Punatakit hirtti sen 1838, vaixe pyysi anteexi.
        ellauri031.html on line 787: Emanuel Tollefsen-Minos (født 11. juni 1925 i Luvungi i Belgisk Kongo, nå DR Kongo, død 15. november 2014 i Oslo) var en norsk teolog og forkynner tilknyttet den norske pinsebevegelsen. Han hadde veldig store ører.
        ellauri031.html on line 789: Hans far var gresk, hans mor av egyptisk opprinnelse. Han ble som liten adoptert av den norske miljonærfamilien Gunnerius Tollefsen, og han kom til Norge i 1930, som et av de første adoptivbarn, fra et land utenfor Norden. Minos hadde sin frelsesopplevelse allerede som fireåring og begynte å preke i Dals-Ed i Sverige ved femårsalderen. Da han var sju år hadde han lest hele Bibelen.
        ellauri031.html on line 791: Minos studerte arkeologi og teologi i Oxford (Regents Park College) fra 1958. Han fikk teologisk doktorgrad ved Clarksville School of Theology i Tennessee i USA.
        ellauri031.html on line 792: Hele livet var han en aktiv predikant, særlig i pinsebevegelsen. Han virket særlig i Norge og Sverige. Han har blitt omtalt som «Nordens Billy Graham», og omtales som høyt verdsatt. Minos markerte seg også som abortmotstander.
        ellauri031.html on line 794: Minos trodde på profetiske syn og budskap. Dette var ofte tema i hans forkynnelse. Selv hevder Minos å ha fått flere profetier. Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet, er en han skrev ned, og som ble gitt ham av en eldre kvinne fra Valdres. Minos er videre kjent for sin profeti om jernmalmen som kommer tilbake i form av krigsskip og skyter byen i biter. Denne profetien påsto han ble gitt ham mens han var en ung gutt, antageligvis i 1937. Byen var Narvik.
        ellauri031.html on line 800: Den kanskje mest kjente profetien Minos har formidlet er en profeti han skrev ned gitt av en eldre kvinne fra Valdres. Hun var i nitti-årene. Dette var på slutten av 1960-tallet og kvinnen fortalt Minos hvordan det ville være «i den siste tid», den handlet om samboere (noe som var uvanlig på den tiden), umoral, tabuer som brytes, om en militær nedrustning (i Norge), den tredje verdenskrig og mye annet. Profetien innholdt så mye radikalt at Minos la den til siden, for så å glemme den.
        ellauri031.html on line 813: Tarinassa Aku Ankka tapaa professori Hupelon, joka vakuuttaa Akun tekemään päätökset kolikkoa heittämällä. Höpsismin tulee antaa ohjata elämää kaikissa tienhaaroissa: ”Jos elämä sua kuin tuuli vie, anna höpsismin näyttää tie”, neuvoo Akun ostama höpsismin opaskirja. Aku joutuu nopeasti ongelmiin seuratessaan Hupelon ohjeita. Hän ajaa eritasoliittymässä yksisuuntaista ramppia vastavirtaan ja saa 50 dollaria sakkoa. Näin suuren sakon perusteena ei kuitenkaan ole huolimaton ajaminen vaan se, että Aku oli jättänyt ajattelun kolikolle. Lopussa höpsismi kuitenkin osoittaa hämmästyttävää kykyä ohjata joitakin päätöksiä.
        ellauri032.html on line 32: That which perhaps may most offend, are certain Texts of Holy Scripture, alledged by me to other purpose than ordinarily they use to be by others. You may be pleased to excuse your selfe, and say that I am a man that love my own opinions, and think all true I say.
        ellauri032.html on line 41: Ulrich oli Huldrich, huldigen sie den Herren. Singen, beten, loben den Herrn. Zwingli tarkottaa pikku pakkoa. Hyvä nimi. Peukutti painovirheettömyyttä, valtionkirkkoa, lapsikastetta, herrakomentoa. Dissas paavia, messua, paastoa, kymmenyxiä.
        ellauri032.html on line 68: Mix se uskonvanhurskautus on protestanteille niin tärkeää? Seuraava taktinen näkökohta tulee mieleen. Se varmistaa, ettei varakkaat tee saarnaajille vanhanaikaista. Saarnaajat on kondareita, jotka jakaa kukoistuxeen ilmaisia matkalippuja. Ilman lippua ei voi matkustaa, eikä sitä voi myöskään ostaa mustasta pörssistä ees sävellahjan hinnalla, ei siis voi tehdä massilla junailijalle oharia. Elämän leipäjonoon siellä, jonoon järjesty, ei tungexita jonon ohize!
        ellauri032.html on line 72: Herra sanoo orjalle: saat luottoa, jos teet syntiä, mullon piikki auki, kuitti valmiina, sillä mulla on jo ässä kolossa, poika lompakossa, se tasaa lopputilit sunkin puolesta, ammennä vaan. Siitä ilostuneena syntisäkki jatkaa menoa, ja kiitoxexi antaa hengenmiehille pitkää luottoa, taivaan turvapaikan etumaxua. Luotto luoton vakuutena, kyllä pelittää. Pelaa vaikka coronaa, puukkaa kamat pussiin sauvalla. Käsi käden pesee jälkikäteen, virutusta armon käsidesillä. Vivutusta, lyhyexi myymistä, jota selvitteli kalansilmä Harari. Ei tarvi olla mitään oikeasti, kun on luottoa. Se on vanhurskautta, usko pois.
        ellauri032.html on line 95: Arvattavasti kyllä reformismia peukuttaa ne jotka ei ize asiassa tarvi reformointia, koska ne on jo kunnollisia, tilikirja ja muut henkilöpaperit on kunnossa. Arminismia taas erilaiset langenneet ja hunningolle joutuneet, jotka hamuaa oljenkortta johon takertua. Helluntainystävät on kastelijoiden haarake.
        ellauri032.html on line 122: Isä oli kieltänyt pojaltaan matematiikan kokonaan sen aivojen rasittavuuden takia, mutta tämä "kielletyn hedelmän maku" sai nuoren Pascalin kiinnostumaan matematiikasta yhä enemmän ja enemmän. Eräänä päivänä ollessaan 12-vuotias nuori Pascal sai isältään tarkan kuvauksen geometrian luonteesta, ja tämän jälkeen nuorukainen löysi kyseisestä aihealueesta itselleen loputtomien intohimojen kohteen. Antaa muiden nuorukaisten vedellä lapaseen, Pascal piirtää mieluummin apupiirroxia.
        ellauri032.html on line 124: Pascal sai isältään lahjaksi myös Eukleideen Alkeet, geometrian klassisen perusteoksen, jonka hän ahmaisi leikiten läpi. Gilberte väitti myöhemmin veljensä keksineen myös Eukleideesta riippumatta uudelleen Alkeissa esitellyt 32 ensimmäistä lausetta ja todistaneen ne vieläpä samassa järjestyksessä, jossa Eukleides ne esittelee, mutta tälle väitteelle ei löydy kuitenkaan varmoja perusteita. Pascalin lahjakkuudesta kertoo kuitenkin se, että hän oli vasta noin 14-vuotias päästessään osallistumaan kerran viikossa järjestettyihin Marin Mersennen johdolla pidettyihin videokonferensseihin. Niistä muodostui myöhemmin Ranskan tiedeakatemia. Tosin vasta Pascalin kuoltua, v 1666. Ei tullut siitä akateemikkoa eikä paskaakaan.
        ellauri032.html on line 130: 17-vuotiaasta alkaen Pascal alkoi kärsiä säännöllisesti häntä loppuelämän vaivanneista terveysongelmista, joihin lukeutuivat päiväsaikaan vatsakivut ja öisin piinannut jatkuva unettomuus. Ois kannattanut vetää käteen enemmän, saa paremmin nukutuxi. Nimimerkillä kokenut kaiken tietää. Ongelmistaan huolimatta ranskalainen onnistui 18-vuotiaana rakentamaan ensimmäisen mekaanisen laskukoneen, laitteen jonka voi perustellusti sanoa olevan kaikkien nykyisten tietokoneiden esi-isä. Varmaan pelas sitten kaiket yöt laskukonepelejä. Isän olisi pitänyt tulla vetämään stöpseli seinästä. Niin mä tein pojalleni Johnille. No ei vaitiskaan, iskä käytti konetta laskemaan Rouenin verorästejä, siihen tarkoituxeen poika sen tekikin. Koitti se tehdä ikiliikkujankin, mutta siitä tulikin vaan ruletti.
        ellauri032.html on line 136: Vuonna 1646 Pascalin isä kaatui pahasti jäisellä tiellä Rouenissa, minkä jälkeen häntä hoitaneet lääkärit saattoivat perheen kosketuksiin jansenistisen lahkon kanssa. Samana vuonna koko perhe kääntyi jansenisteiksi. (Näistä jansenisteista tarvittaisiin oma paasaus. Niiden gurusta Hipon Augustinuxesta taitaa mulla jotain jo ollakin.) Lankeemuxesta seurasi parannus. Monet näkevät Pascalin matemaattisen uran alamäen alkaneen tästä hetkestä, mutta Pascal onnistui vielä tekemään matemaattis-luonnontieteellisiä innovaatioita, vaikka hän kärsikin pahenevista ruoansulatushäiriöistä, jotka aiheuttivat hänelle kerran jopa ohimenevän paskahalvauksen. Vuonna 1648 Pascal loi ilmanpaineen luonnonlait tutkittuaan ilmiötä Evangelista Torricellin keksimällä ilmapuntarilla. Enpä tiennyt että sen nimi oli evankelista. Pascalilla oli varmaan pieru exyxissä, siitä tulee maha kipeäxi. Helpotus tulee sitten isolla paineella. Jos tulee, muuten saa istua tuntikaudet paskalla, tulee peräaukkoon paiseita.
        ellauri032.html on line 150: 23. marraskuuta 1654 Pascal koki merkittävän käännekohdan elämässään. Vietettyään viimeiset pari vuotta suhteellisen huolettomana mietittyään muutakin kuin matematiikkaa ja kristinuskoa, tuona kyseisenä päivänä Pascal oli joutua vakavaan onnettomuuteen: hänen ohjaamansa nelivaljakon hevoset yhtäkkiä pillastuivat ja syöksyivät alas eräältä sillalta, mutta Pascal itse pelastui kun vaunujen valjaat murtuivat kesken kaiken. Pascal tulkitsi tapahtuman ja oman pelastumisensa Jumalan antamaksi varoitukseksi. (Paha aivotärähdys.) Tapahtuman jälkeen Pascal kirjoitti pergamentinpalalle mystisiä mietelmiä kokemastaan pelastuksesta, ja kantoi tuota tekstinpätkää sen jälkeen jatkuvasti mukanaan kuin amulettia. Ei lähtenyt enää minnekkään ilman paperia. Corona-viruxen takia jengi hamstraa ennen kaikkea vessapaperia. Ymmärtäisi paremmin jos se olisi koleraa. Lisäksi Pascal vetäytyi Jacquelinen esimerkin johdattamana Port-Royalin luostariin vetäytyäkseen maailmasta ja pohtiakseen filosofisia ongelmia. Tässä on Pascalin pikku paperpala. Sitä kelpaa verrata Dostojevskin puhelinmuistioon. Samantyyppisestä sairaudesta lienee ollut kysymys.
        ellauri032.html on line 155: Lundi 23 novembre, jour de saint Clément pape et martyr et autres au martyrologe.
        ellauri032.html on line 192: Pascal koki kuitenkin erään ”heikkouden hetken”, kun yhtenä yönä vuonna 1658 hän ei saanut nukuttua hammassäryn takia ja alkoi tämän vuoksi ajatella sen ajan matemaatikkoja vaivannutta ongelmaa, sykloidia. Sykloidin ajattelu vähensi Pascalin hämmästykseksi hänen tuskaansa, ja hän tulkitsi sen merkiksi siitä ettei ollut tehnyt syntiä, vaikka olikin antanut ajatustensa hairahtua ”kaidalta polulta”. Sykloidin ajattelu sai hetkexi miettimään muuta kuin hemorroidia. Tämän jälkeen Pascal omistautui kahdeksan päivän ajan ratkaisemaan sykloidiin liittyviä geometrisia ongelmia, joita hän onnistuikin ratkaisemaan, vaikka oli pitänyt matematiikasta neljän vuoden tauon. Pascal julkaisi ratkaisemansa ongelmat salanimellä Amos Dettonville, ja nämä jäivät hänen elinaikansa viimeisiksi matematiikan julkaisuiksi.
        ellauri032.html on line 194: Samana vuonna kun Pascal julkaisi viimeiset matemaattiset tutkimuksensa, hänen terveysongelmansa muuttuivat pahemmiksi kuin koskaan aiemmin. Kiduttava ja lakkaamaton päänsärky vei hänen yöunensa kerta toisensa jälkeen, satunnaisia torkahtamisia lukuun ottamatta. Pascalin oma elämäntapa muuttui tätä mukaa entistä askeettisemmaksi. Kesäkuussa 1662 itsekieltäytymistä toistuvasti harrastanut Pascal luovutti vapaaehtoisesti talonsa eräälle isorokkoa sairastavalle perheelle, minkä jälkeen hän muutti asumaan Gilberten luokse, jossa hän kuoli lopulta kouristuksiin saman vuoden elokuussa vain 39-vuotiaana. Samanikäisenä kuin meidän pyylevä esi-isämme, jonka kuolinsyy oli vaan tavallinen flunssa. Ei edes korona.
        ellauri032.html on line 220: Thomas Stearns Eliot OM (26 September 1888 - 4 January 1965) was a poet, essayist, publisher, playwright, and literary and social critic. Born in St. Louis, Missouri, to a prominent Boston Brahmin family, he moved to England in 1914 at the age of 25 and went on to settle, work and marry there. He became a British subject in 1927 at the age of 39, subsequently renouncing his American citizenship.
        ellauri032.html on line 244: To understand the method which Pascal employs, the reader must be prepared to follow the process of the mind of the intelligent believer. The Christian thinker – and I mean the man who is trying consciously and conscientiously to explain to himself the sequence which culminates in faith, rather than the public apologist – proceeds by rejection and elimination. … To the unbeliever, this method seems disingenuous and perverse: for the unbeliever is, as a rule, not so greatly troubled to explain the world to himself, nor so greatly distressed by its disorder; nor is he generally concerned (in modern terms) to ‘preserve values’. He does not consider that if certain emotional states, certain developments of character, and what in the highest sense can be called ‘saintliness’ are inherently and by inspection known to be good, then the satisfactory explanation of the world must be an explanation which will admit the ‘reality’ of these values. Nor does he consider such reasoning admissible; he would, so to speak, trim his values according to his cloth, because to him such values are of no great value. The unbeliever starts from the other end, and as likely as not with the question: Is a case of human parthenogenesis credible? and this he would call going straight to the heart of the matter.
        ellauri032.html on line 249: Hmm tästä tulee mieleen se Russellin kritiikki enkelitohtorista, et tämmöset intelligentit uskojat lähtee argumenttiin perse edellä, ne olettaa johtopäätöksen ja etsii sille premissejä. Ongelmax muodostuu usein se, et ne premissit on vielä vähemmän uskottavia kuin johtopäätöxet. Täähän se just on, "arvojen säilytys" on pääasia, sozein ta phainomena, saving appearances (Aristoteles), siihen hintaan myydään vaikka koko maailma, sillä mitä se hyödyttää jos saa omaxensa koko maailman, jos siinä paskantuu elintärkeitä meemejä.
        ellauri032.html on line 251: Le coeur a ses raisons que la raison ne connaît point, how often one has heard that quoted, and quoted often to the wrong purpose! For this is by no means an exaltation of the ‘heart’ over the ‘head’, a defence of unreason. The heart, in Pascal’s terminology, is itself truly rational if it is truly the heart. For him, in theological matters which seemed to him much larger, more difficult, and more important than scientific matters, the whole personality is involved.
        ellauri032.html on line 271: Thomas Hobbes (5. huhtikuuta 1588 Westport, Wiltshire – 4. joulukuuta 1679 Hardwick Hall, Derbyshire) oli englantilainen filosofi. Hänet tunnetaan ennen kaikkea poliittisesta filosofiastaan, mutta hän kirjoitti myös historiasta, geometriasta, etiikasta ja yleisestä filosofiasta. Enimmäxeen paaaaaaskaa.
        ellauri032.html on line 283: Hobbes oli keskosena syntynyt tappelusta karkuunjuosseen juopon kirkkoherran poika Wiltshirestä. Kirkkoherra nukkui kirkonpalveluxessa ja heräs kesken kaiken vaan sanomaan: "ruutu on valttia". Tomppa joutui hanskanompelijasedän hoidokixi, oli hikipinko koulussa, ja noin vuonna 1603 se lähetettiin Oxfordiin Magdalen Halliin (Hertford College). Valmistui hitaasti, "vasta" 20-vuotiaana. Se oli koko ajan saman suvun kotiopettajana. Kävi vaihdossa kaverinsa kanssa, käänsi Thukydidestä js muita grekuja, sai siitä päähänsä päättömiä ajatuxia demokratiasta ja yhteiskunnasta.
        ellauri032.html on line 293: Piispa John Bramhall, vannoutunut arminianismin kannattaja (ks yllä), julkaisi pienen tutkielman Of Liberty and Necessity joka oli osoitettu Hobbesille. Bramhall oli tavannut Hobbesin aiemmin ja väitellyt tämän kanssa, ja kirjoitti jälkeenpäin näkemyksensä Hobbesin vastattavaksi. Hobbes vastasi, mutta ei julkaistavaksi. Eräs ranskalainen tuttava kuitenkin julkaisi vastauksen. Bramhall julkaisi vuonna 1655 vastaiskuna kaiken kirjeenvaihdon heidän välillään nimellä A Defence of the True Liberty of Human Actions from Antecedent or Extrinsic Necessity. Vuonna 1656 Hobbesilla oli puolestaan valmiina teos Questions concerning Liberty, Necessity and Chance, jolla hän vastasi piispalle voimallisesti. Hobbesin vastaukset olivat merkittäviä vapaan tahdon ongelman historiassa mahdollisesti ensimmäisinä selkeän psykologisen determinismin esityksinä. Piispa vastasi syytöksiin vuonna 1658 teoksella Castigations of Mr Hobbes´s Animadversions, johon oli liitetty laaja liite nimellä The Catching of Leviathan the Great Whale. Hobbes ei koskaan vastannut tähän teokseen.
        ellauri032.html on line 317: Porvarillisessa ajattelussa yhteiskuntasopimus on jatkuvasti vaarassa murentua ja kaatua kaaokseen, joka hajottaisi kansan takaisin epämääräiseksi rahvaaksi. Alistuminen ja työssä raataminen nähdään aina parempana kuin pelätty vajoaminen kuviteltuun luonnontilaan. Hobbesin näkemyksen ytimessä ovat siis omia etujaan ajavat yksilöt, ja hänen politiikkansa päämääränä on hengen, omaisuuden, lain ja järjestyksen eli "turvallisuuden" takaaminen.
        ellauri032.html on line 344: Vale pohditutti ankarasti myös vielä yhtä aika lahjatonta matemaatikkoa Wittgensteinia, joka kehitti Platonin ideoista kuvateorian. Se piti porua kuvateoriasta vuosikymmenet, teki huonoa matematiikan filosofiaa siitä ilman villoja. Hullu piti sitä vielä parhaana aikaansaannoxenaan. Filosofeista osa on epäonnistuneita matemaatikkoja, osa täysin hölmöjä humanisteja jotka ei osaa laskea edes sormilla. Kielitieteilijöissä on myös näitä kahta sorttia.
        ellauri032.html on line 346: Musta vale ei ole mikään ongelma, ei toi kielen kuvateoria ole mikään teoria, kuviahan sanalliset kuvauxet tosiasiassa on, morfismin mielessä. Kuva jostain on joko osuva tai se valehtelee. Kuvasta tulee vale kun siinä on caption joka sanoo: ceci n´est pas une pipe. Eli tarvitaan toi indexi, jota vastaan kuva tulkitaan, plus tarvittaessa joku legenda, ellei kuva ole muuten ilmeinen. Plus moodi, josta näkee mihin tarkoituxeen kuvaa käytetään. That´s all.
        ellauri032.html on line 384: Pascalin kartioleikkauxia on taivaankappaleiden radat. Komeetta joka ei palaa piirtää hyperbelin. Semmosen kuin Aniara. Se oli aika ahistava runokirja nuorena. Mainizinkin sen yo-aineessa, jonka ozikkona oli Todennäköisyyxien maailma. Mainizin myös Monodin. Hyvä veto, vaikkei Pascalin. Täydestä meni, uppos lautakunnan lautapäihin kuin veizi voihin. Kirjoitin sen vesirokossa vanhempien sängyssä. Sanoin izeäni agnostikoxi nuorena. Mitähän mäkin olin tietävinäni todennäköisyyxistä lyhyeltä matikkapohjalta. Ei niitä edes opetettu. Ateisti-Airaxisen miälestä agnostikot on pelkureita. Niin ne onkin. Odottelee kentän reunalla kumpi puoli voittaa, ja säntää sitten juhlimaan voittajien kaa. Lea Lehtisalo oli. Ongelma on että pelimiehet ei pidä niistä. Joka eio meidän puolella on meitä vastaan, tää on nollasummapeliä. Ei oo mitään win-winiä, on enintään lose-lose.
        ellauri032.html on line 388: Muista pikku teiniveli piirtämäsi paraabeli, vittuili Jöns puolipitkältä matikalta. Parabeli on vertaus, pieleen heitetty. Jeesus puhui vertauxilla ja tunnuskuvilla. Pieleen meni, tuli tapetuxi. Siinä vaiheessa se oli heittänyt jo kaivoon hohtimet, ei ollut enää pelkkä symbolisti niinkuin paha Bourget tai vielä pahempi Baudelaire. Symbolismi oli setämiesten hommia, piirtelivät pulpetteihin kirkkoveneitä.
        ellauri032.html on line 407: Symbolistien symppaamia kynäilijöitä oli Stendhal, Balzac, Flaubert, ja se tollo setämies Edmond de Goncourt, jopa Émile Zola, jota kyllä Bourget ällösi. Zola kertoi liian naturalistisesti rotinkaisista, ei hyvä. Ja peukutti jutku kolmijalkaa, hyvin paha. Symbaalirunoilijoita oli paljon, esim Charles Baudelaire, Stéphane Mallarmé, Paul Verlaine, ja Theodore de Banville. Nää on siis kaikki ranskixia, sieltähän tää alko. Ranska luuli olevansa maailman napa aina 1871 rökäletappioon. Siihen liitty myös tää porukka, vastareaktiona, jos niin voi sanoa.
        ellauri032.html on line 429: Kuului jos kuului. Kleistista on enemmän albumissa 72. Ko. näytelmässä, joka toistaisexi on aika puiseva, mainitaan saxalainen oikeustieteilijä Pufendorf. Samuli Pufendorf oli luteraani, pastori-isä saarnaili Saxissa, Chemnitzin naapurissa ihan Puolan rajalla. Chemnitz, jonka nimi DDR:n aikana oli Karl Marx-Stadt, on kuuluisa kemianteollisuudesta, kivihiilestä ja Zwickausta, jossa valmistettiin Horch-automobiileja. Horch tarkoittaa kuuleppas. Se latinannettiin sitten ja siitä tulitulitulituli Audi. Audi et alteram partem. Me ajettin sen ohize itä-Euroopan matkalla. Samuli oli kotiopettajana herra Coyetilla, joka oli esi-isämme Karl X Kustaan agentti Kööpenhaminassa siihen aikaan, kun Kalle koitti saada aikaan häpeärauhaa ja päästä tanskalaisten kuninkaax. Pöyristyttävää. Coyet oli flaamilaista sukua mutta ruozalaistunut. Tanskalaiset oli vihaisia kuin ampiaiset ja karkotti vieraan vallan agentit Köpixestä. Kallen poika XI ylensi Samulin palveluxista isänmaalle kuusikymppisenä paronixi, minkä jälkeen Samu kuukahti. Samuli kommenteerasi Thomas Hobbesia ja sitä siteerasi USA:n isänmaalliset. Ja von Kleist. Pufendorf tais olla nilkki.
        ellauri032.html on line 461: mochte sehr Himbeergeist
        ellauri032.html on line 491: HSn arvostelu ilmestyy vasta koronatauolla. Philip tähdentää olevansa riitaisempi henkilö kuin Rikhard. Kirjassa vaan naiset riitelee, Rikhard väistelee lentäviä lautasia. Rikhardin elämä oli jotakuinkin mallillaan. Avioliitossakaan ei ollut mainittavia ongelmia. Aivan selvästi ei romaanissa käy ilmi, mitä vanhassa liitossa oli vikana. Ja mikä vanhassa Paulassa lopulta oli niin kohtalokasta, että elämä pitää panna uusixi. Uuden suhteen auvoa ei kauan kestä. Siivous ja pyykinpesuvuorot tuottavat jo tulisia riitoja. Entisessä liitossa vaimo varmaan teki kaiken. Grels on melkein curling-vanhempi, joka myötäilee 11-vuotiaan poikansa toiveita. Lapseton Paula tykkää pahan äitipuolen roolista. Grels tykkää vänisevän piipunrassin roolista. Ollaan siis parisuhteen ydinongelmien äärellä. Kantakaupungin kermaperseet eivät pysty parempaan kuin stereotyyppinen lähiöperhe. Pahempaan kyllä on eväitä. Grels saa potkut Hoblan kulttuuripäällikön paikalta ("willfully jobless" kuten Clevelandin lakimies) ja heittäytyy (lue heitetään) "vapaaxi kirjailijaxi" eli "freelancerix" eli "yxinyrittäjäx". Rahat menee lapsenruokoissa. Moralisoivaa äitiä sentään pääsee vähän julkisesti lyttäämään, kirjallisten piipunrassien perinteiseen tapaan (Musset, Knasu, Herzog, Roth, Tikkanen ym ym).
        ellauri032.html on line 530:

        Nyckelbäckenistä Lill-Nägelsin rinteeseen


        ellauri032.html on line 532: Persupää Fingerporin Jaarla on maalta kotoisin, mielestään

        ellauri032.html on line 533: massiivisesta 6 hengen perheestä, ja siksikään se ei perusta

        ellauri032.html on line 545: Lill-Nägelsin kylästä, nimeltä Sommarhem, ja sen

        ellauri032.html on line 556: Satelliittikartta näytti, että Lill-Nägelsin rinteen päässä

        ellauri032.html on line 628: Samuel Beckett oli ranskalaistunut irkku irlantilaistuneesta anglikaanisesta hugenottisuvusta. Syntyi pitkänäperjantaina 13.4.1909, samana vuonna kuin Kaarlo Syväntö ja Heikki Brotherus. Samana päivänä kuin Jöns mutta eri vuonna. Sporttinen kriketinpelaaja toteutti Paul Austerin märän unen olemalla 1st class cricket player ja nobelisti samassa naamarissa. (Persona on naamari, muistattehan.) Se oli viimeinen modernisti, sen jälkeen oli enää post. Siinä on jotain samaa kuin Camusissa, muttei kuitenkaan. Existentialisti se ei ole ainakaan. Eikä mikään posetiivari. Enemmänkin sellanen "tilanne on toivoton muttei vakava." Hyvä tyyppi siis siinä suhteessa.
        ellauri032.html on line 635: Riitaantui äidin kaa 1936 ja jäi Pariisiin. Sääsi Peggy Guggenheimin kaa, jonka setä omisti Guggenheim säätiön. Onnex niiden rumaa mustaa lootaa ei tullut Tähtitorninmäen eteen. Oli laiska, rahantunteva Peggy sanoi sitä Oblomovix. Aika on rahaa, Sam oli rikas.
        ellauri032.html on line 661: Zinzendorfin saarnoista tiettävästi ensimmäisen suomennoxen teki Timo Salmela niinkin äskettäin kuin 2014. Tosin englannista (mitenkäs muuten). Tässä siitä katkelma. Huomaa possessiivisuffixien poisjääminen. Sellaista se on hengellisyys tänä päivänä.
        ellauri032.html on line 715: Nyt tulee tieto. Tieto koostuu jumalallisista totuuksista, jotka eivät kuulu syvällisyyksien alaan vaan ovat selvästi kirjoitetut Raamatussa. Jokainen joka ahkerasti lukee Raamattua ja perusteellisesti tietää ne voi tuntea ne hyvin. Ja se on suuri siunaus, se on Jumalan lahja, tiedon sanat. Silloin tällöin tulee esille asia joka ei ole salaisuus, mutta on silti monien mietintöjen aihe, kuten Roomalaiskirjeen 9 luku. Siinä on nämä kaksi väittämää: ”Jumala on hylännyt hänen oman kansansa” ja ”Jumala ei ole hylännyt hänen omaa kansaansa”. Tässä puhutaan juutalaisten muuttamattomasta valinnasta armoon ja sen hylkäämisestä, joka kerran tapahtui tällä tavalla. (Hänen ja hänen, voi saablari.) Elikkä ristiriita on vain näennäinen, niissä puhutaaan eri asioista: eri kerroista, eri kansoista, eri jumalista, tai jotain. Sanat ymmäretään eri tavalla, pollakhos legetai, kuten Aristoteles sanoisi. Toivottavasti menit jo sekaisin.
        ellauri032.html on line 717: Toinen kirjoitettu tieto: Roomalaiskirjeen 7 luku kertoo miten tuntee henkilö, joka on herännyt ja on lain ohjaamana ja mitä henkilö tuntee kun hän tulee armon alle. Tämä riippuu yhdestä pienestä Kreikan sanasta jota ei ole Saksaksi. Kuitenkin henkilö voi pelastua vaikka hänellä ei ole selvää käsitystä tai selvää ilmaisua tästä, sen tähden me kutsumme sitä tiedoksi joka vaatii selityksen. Eivätkä kaikki selitä tätä samalla tavalla. Joku voi ottaa liian paljon huomioon aiemman jakeen toinen seuraavan jakeen. Sanalla sanoen tulkitsijat eivät ole kaikki yhtä mieltä. Esimerkiksi joku voi sanoa, ”Meidän ei pidä ollenkaan saarnata lakia, vaan ainoastaan evankeliumia”. Kuitenkin se on selvästi kirjoitettu, ”Laki on kasvattaja Kristukseen”. ”Lain kautta tulee synnin tunto” (Room. 3:20). Toisaalla Paavali sanoo: ”Te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi, olette joutuneet pois Kristuksesta ja langenneet pois armosta” (Gal. 5:4). Todellakin Paavali sanoo selvästi, että Jeesuksen sanansaattajat eivät ole panemassa toimeen kirjaimen virkaa, toisin sanoen saarnaamassa lakia. Hän sanoo: ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi” (2 Kor. 3:6). Ja se on totta jos me emme saarnaa lakia, vaan pelkkää evankeliumia, julistamme pelkkää Vapahtajaa, pelkkää armoa, pelkkää haavaa ja kuolemaa, silloin ihmiset tulevat paljon pyhempiä, kuin jos me saarnaisimme lakia peräkkäin 10 vuotta.
        ellauri032.html on line 742: 1722 heiratete Zinzendorf Erdmuthe Dorothea Gräfin Reuß-Ebersdorf. Im Mai des gleichen Jahres erwarb er von seiner Großmutter das Rittergut Mittelberthelsdorf in der Oberlausitz, wo er von 1722 bis 1724 das Schloss Berthelsdorf barock umbauen ließ. Dort begann im Juni 1722 die Aufnahme von Glaubensflüchtlingen aus Mähren, Nachkommen der alten Böhmischen Brüder. Diese gründeten außerhalb von Berthelsdorf, das unterhalb des Hutberges gelegen ist, die Siedlung Herrnhut. Zinzendorf errichtete sich dort 1725–1727 ein auch als Herrschaftshaus bezeichnetes Schloss, das er bezog, sowie 1730–1746 den Vogtshof, der ab 1756 als Sitz der Schirmvogtei (des Direktoriums) der Brüder-Unität diente. 1732 überließ Zinzendorf das Schloss Berthelsdorf seiner Frau als Wohnsitz.
        ellauri032.html on line 744: Von 1750 an lebte Zinzendorf meistens in London, dann seit 1755 in Berthelsdorf. Von London aus sandte Zinzendorf erregte Strafbriefe nach Herrnhaag, in „denen er drohte, zwanzig bis dreißig Menschen bis aufs Blut peitschen zu lassen“ und berief seinen Sohn Renatus von Zinzendorf nach England. Zinzendorf war über die Entwicklungen in Herrnhaag zutiefst erbost und ermahnte seinen Sohn umzukehren. Nach dem Tod seiner Frau Erdmuthe Dorothea, zu der er sehr wenig Kontakt hatte, heiratete Zinzendorf einige Zeit später seine enge Mitarbeiterin Anna Nitschmann. Das Verhältnis zu Anna Nitschmann hatte er vor dem Tode seiner Ehefrau geheim gehalten.
        ellauri033.html on line 24: Bourget on fin de siecleä jollon ranskalaisnuoriso ol saxalaisten voiton jälkeen yhtä nuupallaan ja ärhäköitä kuin sakemannit sitten maailmansotain välillä. Barresilta tuli toi culte de moi, jota Bourges kyllä pahexui. Ei viälä modernismia, joka pääsi vauhtiin 1900-luvun puolella ennen sotia, kun vanha minä oli jo ihan särknyt ja säädyt hajalla. Vielä vähemmän postmodernia, semmosta vielä rikkinäisempää seuraavaa fin de siecleä. Mikäs maanjäristys sen sit selittää? Oiskohan se Gutenbergin romahdus? Mieti sitä. Sitä ei moni tiedä ja harva arvaa.
        ellauri033.html on line 39: Marcel Proust ja Paul Bourget on fin de siecle snobeja vuosisata ennen mua. Mä oon fin de millenaire snobi. Vähemmän kuin Marcel enemmän kuin Paul.
        ellauri033.html on line 41: Nää(kin) on bourgeois poikia jotka hännystelee homona aatelia. Katolisia poliittisia konservatiiveja. 1870 sotahäpeän todistajia revanchisteja. Pirun oppipoikia kadonnutta aikaa ezimässä. Hienohattusia wiixekkäitä fin de siècle snoppeja. Antediluviaalisia amfibisia sammakkomiehiä.
        ellauri033.html on line 51: Sillä oli aatelisia leikkikavereina kuin M. Maigretilla ja Monika Fagerholmilla. Hugon, Byronin ja Ball-sackin fani nuorena, tollasta romanttista realismia ja taantumusta. Osallistu tuhmien snobbailijapoikien kemuihin mutta kauhisteli Rimbaudia.
        ellauri033.html on line 59: Ardeche on kaakossa Loiren latvoilla. Ihan landea. Vanhoina Bourgetit promeneeraa mökkirannalla Marseillen lähellä. Aatelisämmät valittaa et Mme Bourget mahtailee kuin joku amazoni. Paul kantaa happamen näköisenä sylikoiraa. Minnie veti lopuxi pitemmän korren. Henry James mökkivieraana sytytti vahingossa verhot palamaan. Tupakoi kai sisällä. Minnie ranskansi sen suojatin Edith Whartonin kirjan Edithin kaa yhdessä. Käännös oli "plutôt grossière".
        ellauri033.html on line 61: Bourgetia työnnettiin Nobelin palkinnolle kokonaista 5x, ei napannut. Le Disciple oli Gladstonen mielikirja, sen jota Rullell pienenä niin pelkäsi.Sekin todistanee jotakin.
        ellauri033.html on line 77: Georges Pellissier niminen aikalaishäiskä haukkuu Pollea ja muita symbolisteja kuin vierasta sikaa. Samanikänen kuin Paul, kirjailija ja kirjallisuustieteilijä, ei niin kuuluisa, varmaan kade kolleega. Siltä löytyi netistä sattumalta pätkä OCR:ttyä TEI-tiedostoa, josta pelastin seuraavan jorinan. Hizi tää Pellissier on vielä taantumuxellisempi kuin Hra Bourget.
        ellauri033.html on line 79: Georges Pellissier, né le 7 février 1852 à Monflanquin (Lot-et-Garonne) et mort en 1918 à Montauban, est un écrivain français, spécialiste de littérature française. Il fut docteur ès lettres et professeur de rhétorique au lycée Janson-de-Sailly1. Il a notamment écrit un traité historique de versification française.
        ellauri033.html on line 84: Pellissier, Georges (1852-1918). Auteur du texte
        ellauri033.html on line 92: faubourgs. On connaît sa physionomie quasi légendaire de satyre, « crâne
        ellauri033.html on line 102:

        Dès l´âge de vingt ans, il s´était lié avec les Parnassiens, et il ne
        ellauri033.html on line 113: de son génie intime, avec ce qu´il a d´étrange, de dissolu, et, parfois,
        ellauri033.html on line 119: recueil suivant, intitulé Sagesse, eurent révélé un art nouveau,
        ellauri033.html on line 130: s´autorisèrent de sa poétique que pour donner licence à leur verbiage
        ellauri033.html on line 154: s´agit pas de christianisme littéraire. Nous trouvons dans Sagesse des
        ellauri033.html on line 194: cune différence entre l´histoire et le reportage., Edmond se vante
        ellauri033.html on line 199: Goncourt. Actualité de papillotage et de papotage, elle ne fait
        ellauri033.html on line 205: d´en retracer la changeante figure qu´il n´existe déjà plus. Ils n´ont
        ellauri033.html on line 222: la photographie et de la sténographie. Par exemple, certaines pages du
        ellauri033.html on line 239: et multiplie ce qui excite les nerfs. Elle fourrage à tort et à travers
        ellauri033.html on line 251: biscornu du, pays.où fleurissent les gentillesses mi-, c - gnardes et
        ellauri033.html on line 252: les précieuses singeries. Ne leur en disputons point la gloire. Et
        ellauri033.html on line 279: d´érotomanie satanisante. Nous y voyons Durtal, l´ancien des Esseintes, se livrer avec fureur à de sacrilèges orgies. Mais ne serait-ce pas une étape sur la route du salut? On peut
        ellauri033.html on line 286: tellement sage. Comme tous les élus, Durtal était visiblement
        ellauri033.html on line 290: concierge en nonne, mais encore ses tendresses pour l´artificiel et ses
        ellauri033.html on line 300: .réussit on ne peut mieux. Des œufs, du laitage, des légumes,
        ellauri033.html on line 304: savourer d´avance les chutes inévitables. C´est dommage ; avec un peu de
        ellauri033.html on line 318: corporellemcnt la femme ». Il y a chez tout homme un ange et une bête ;
        ellauri033.html on line 319: chez certains mystiques, l´ange méprise tellement la bête qu´il ne prend
        ellauri033.html on line 321: dans les turpitudes, l´ange n´en est que plus libre pour se pâmer dans
        ellauri033.html on line 325:

        Algemene informatie


        ellauri033.html on line 336: Charles-Marie-Georges Huysmans (Parijs, 5 februari 1848 – aldaar, 12 mei 1907) was een Frans auteur. Huysmans werd geboren uit een Franse moeder en een Nederlandse vader; zijn grootvader was tekenleraar aan de Militaire Academie in Breda en stamde uit een Zuid-Nederlands geslacht van schilders. Om zijn Nederlandse afkomst te onderstrepen publiceerde de auteur onder de naam Joris-Karl Huysmans.
        ellauri033.html on line 338: Na de vernederingen en de smart van zijn jeugd (gemarkeerd door het tweede huwelijk van zijn moeder met de protestantse zakenman Jules Og), ving hij een ambtenaarsloopbaan aan die dertig jaar zou duren.
        ellauri033.html on line 340: Hij publiceerde in 1874 in eigen beheer de gedichtenbundel Le drageoir à épices. De heruitgave van het jaar daarop verscheen onder een gewijzigde titel, Le drageoir aux épices. Dankzij zijn artikel over L´Assommoir en een roman, Les Sœurs Vatard (1879), won hij Émile Zola voor zich. Hij leverde een bijdrage aan de bundel Les Soirées de Médan (1880), die het manifest wordt van de naturalistische literatuur. Zijn werken schetsen het beeld van een grijs, banaal en alledaags bestaan, zoals in En ménage (1881) en À vau-l´eau (1882), waarbij hij blijk geeft van pessimisme en van zijn weerzin voor een moderne, door "janhagel en zwakhoofdigen" bevolkte wereld.
        ellauri033.html on line 342: In 1884 keerde hij Zola de rug toe met de publicatie van zijn roman À rebours (Tegen de keer). Dankzij Mario Praz´ beroemde studie The romantic Agony is deze roman bekend geraakt als de bijbel van het decadentisme.
        ellauri033.html on line 344: In 1891 publiceerde hij de satanische roman Là-bas (Uit de diepte), rond het historische personage Gilles de Rais. Een hoofdpersonage uit deze roman weerspiegelt eveneens Huysmans´ persoonlijke evolutie; een satanische wording, waar occultisme en sensualiteit voorafgaan aan zijn bekering tot het christelijke geloof (La Cathédrale (1898) en L´Oblat, (1903)) waartoe esthetische overdenkingen hem brengen. Vanaf dan zouden alleen nog maar rooms-katholiek geïnspireerde werken verschijnen.
        ellauri033.html on line 346: Onder zijn "katholieke" romans: L´Oblat, gebaseerd op zijn eigen toetreding als oblaat van de benedictijnen, en later Les foules de Lourdes (De menigten van Lourdes) over Maria en de wonderen in Lourdes, waar Huysmans indirect afrekent met Émile Zola en diens boek Lourdes (1894). Daarnaast herschreef hij in tijdschriftartikelen het leven van Lidwina van Schiedam. Dit leidde tot een heropleving van de verering van deze heilige. Als dank hiervoor heeft het Schiedamse gemeentebestuur een straat naar hem genoemd. Huysmans stierf als volledig ingetreden kloosterling in de pij van een benedictijner broeder aan de gevolgen van long- en botkanker, veroorzaakt door zijn jarenlange kettingroken.
        ellauri033.html on line 349:
        Paul Bourget

        ellauri033.html on line 350:

        Romancier moraliste, M. Paul Bourget commença par s´inoculer
        ellauri033.html on line 353: complaisance. Beaucoup de braves jeunes gens qui avaient mal digéré leur
        ellauri033.html on line 356: présente aucun danger. » — Rien n´y faisait; vous les désobligiez en
        ellauri033.html on line 357: pure perte. Avec sa candeur foncière, M. Bourget ne put voir tant de
        ellauri033.html on line 358: ravages sans effroi, Les âmes qu´il avait rendues malades, il appliqua
        ellauri033.html on line 361:

        Le scepticisme intellectuel de M. Bourget s´allia toujours avec un fond
        ellauri033.html on line 366: res de chevet : l´ Imitation et les Liaisons dangereuses, Il s´en
        ellauri033.html on line 369: ne laisse pas d´être piquant. Son mysticisme fait bon ménage avec sa
        ellauri033.html on line 372: trouvent indulgent. Il les condamne la larme à l´œil. Il les
        ellauri033.html on line 377: ouvrages où nous ne trouvions ce type du sceptique au cœur sec que la
        ellauri033.html on line 378: grâce touche quelques pages avant la fin. Un an après, -dans le livre
        ellauri033.html on line 379: suivant, le même personnage reparaît sous un autre nom, aussi sceptique
        ellauri033.html on line 386:

        Très dangereux, moins que lui-même ne se l´imagine, par la contagion des
        ellauri033.html on line 387: maladies qu´ils dépeignent, ses romans ne le seraient-ils pas davantage
        ellauri033.html on line 390: Sixte, le grand négateur, finit par marmotter un Ave Maria. M. Bourget
        ellauri033.html on line 391: cléricalise la vertu. Pour deus ex machina, toujours un prêtre : l´abbé Taconnet dans Mensonges ; dans Un Saint, le Père Griffi. Dans son dernier ouvrage, voici Léon XIII en personne, ce « prisonnier », ce « martyr » — debitricem martyrii fidem,
        ellauri033.html on line 398: Bourget n´a jamais vu de milieu entre la scélératesse et les
        ellauri033.html on line 400: dévergondages, il la ramène, contrite et l´oreille basse, dans le giron
        ellauri033.html on line 401: de l´Eglise apostolique, et l´agenouille, en gémissant, au confessionnal.
        ellauri033.html on line 406: Bourgetin mätkintä vapaasti käännettynä:
        ellauri033.html on line 408: Hra Paul Bourget on mondeeni romaanikirjailija, zygologinen ja moralistinen. Mondeenixi sen maku oli erittäinkin aristokraattinen (vaikka olikin poroporvari). Nuorena innokkaana se kuvitteli runoilevansa "vernissatuissa saappaissa ja vaaleissa käsineissä". Idoli oli silloin pukeutunut viimeisen muodin mukaan. Sitä on usein pilkattu nokkelahkosti sen eleganteista tavoista ja innostuxesta salonkien ja buduaarien pikku rivouxiin. Se vaikutti sanalla sanoen aika snobilta. No se ei ole "kirjallisuudessa" kovin harvinaista. Yx Paulin henkilöistä, kiltti runoilija Rene Vincy, huomauttaa aika naivisti: Me kirjailijat, meillä on hirvee hinku hienoihin siusustuxiin: Balzacilla oli se, Mussetilla oli se, se on sellanen pieni lapsellinen piirre. Snobi voi olla monella tavalla. ... On snobeja ja snobeja, tämmöinen pieni viaton on kaikista anteexiannettavin.
        ellauri033.html on line 410: Pahansuovat sielut pilkkaa Hra Bourgetin harrasta snobiutta, mut siinä voi nähdä tietyn pyrkimyxen tarkkuuteen. Eikös buduaarit ja salongit ole vaan kehys, jossa sen romaanit kukoistelevat, miljöö missä sen sankarit kehittyvät? Kyllähän se herkuttelee ihan sikana pikkuseikoilla kuten prenikoilla ja pukukoruilla. Suurin osa Hra Bourgetin henkilöistä pukeutuu hirmu huolella, mut eikös niillä ole syytäkin? Jos markiisi Bonnive tekee vaikutuxen Rva Nancayhyn, se saa kiittää siitä sen kauluksen ja mansettien hienoa leikkausta ja leveetä mohairnauhaa, joka roikkuu hienosta kultahakasesta, johon on kiinnitetty sen antiikkinen lornjetti. Ja mixkä ei Rva de Tillieres Raymond Casain ilmestyttyä nää kaunopuheisessa ja kiltissä Poyannessa, jota se on rakastanut uskollisesti vuosikausia, enää kuin hövelin ja lurittelevan tunkeilijan? Sen ymmärtääxemme Pollen on näytettävä että Casai on hienoston makutuomari, jonka pukeutumishuoneessa nuoret näkee hienon hyllyn jolla on upeasti järjestettynä 92 paria kenkiä. Ei ihme että Rva Tilliers on höxötyxissään vaan sen nimen kuullessaan.
        ellauri033.html on line 412: Ainoo mistä Hra Bourgetia voi syyttää on että se joskus osoittaa tiettyä ihailua eleganssille, joka jää porukoita joskus huomaamatta. Mutta sen romaanit siitä vaan voittaa uskollisuudessa. Jos, kuten sanoi eräs sen nuoruuden mestareista (varmaan Balzac), teosten arvo mitataan siiinä kuinka paljon ne välittävät jälkipolville, Hra Bourgetin romaaneilla on se ansio että ne kertovat uskonnollisella tarkkuudella mondeenin elämän pienimmät vivahduxet. Maailmanmies jättäisi pois monia yxityiskohtia, koska ne on sille niin tuttuja ettei se niitä edes huomaa. On hienoa että Hra Bourget huomaa ja huomauttaa. Ilman sitä tulevaisuus olis hukassa; sen pitäisi tyytyä selailemaan muotilehtiä ja kyselemään kreivitär Follebicheltä. Lukiessaan L´irreparable, tulevaisuuden lukija tietää että Rva de V***llä joka kertoo nuorelle kirjailijalle Noemie Hurtrelin traagisen tapauxen, oli sinä iltana silkkiset avokkaat jalassa.
        ellauri033.html on line 414: Voi kysyä oliko luonto tarkoittanut Hra Bourgetin kirjoittamaan mondeeneja romaaneja. Se tahtoi olla muodikas kirjailija, ja sitähän se oli. Mutta samalla kun onnittelee sitä sen innosta täyttää tämä tehtävä, voi katua ettei se ottanut izelleen sopivampaa aihetta. Hra Bourgetin valizemassa genressä sen ominaispiirteet kääntyvät vioixi. Sen kaunein kirja (kai tää Disciple?) on ankara ja vahva etydi, jossa ei ole mitään mondeenia. Kun B. maalaa mondeenia eleganssia, sen vakavuus kuulostaa nulikkamaiselta, ja kun se pohdiskelee sentimentaalisia typeryyksiä, sen metafysiikka kuulostaa pedantilta. Sillä ei ole mitään niitä lahjoja joita hommaan tarvittais. Se on tunnollinen ja raskas, se ei osaa leikkiä. Siltä puuttuu huolettomuutta, taitoa ja suloa. Se minkä muut antavat hienoisesti ymmärtää, se sanoo pitkän kaavan mukaan yxitoikkoisen monisanaisesti. Missä muut liu´uttelevat, se tunkee päälle ja tolkuttaa. Pakinointi ja ironia on sille tuntematonta. Se on tarkka havainnoija, kexeliäs moralisti, mutta siltä puuttuu totaalisesti henkevyys. Vaikka lukee kaikki ne 15-20 romaania mitä se on kyhännyt, ei löydä mitään vizikkäämpää kuin Francoisen pölinä Mensongesissa, tai Opetuslapsessa pappa Carbonnetin turina: yx sanoo kukkelikuu incogniton sijasta, toinen sanoo 4-12 välillä pro catimini. Hra Bourget kerää huolellisesti tämmöisiä hulvattomuuxia; Bouvard ja Pecuchet teki sen paremmin.
        ellauri033.html on line 416: Tää erittelyn mestari on liian rehellinen ollaxeen vizikäs. On vaikea sanoa missä kohtaa Hra Bourgetilla puuttuu kepeyttä. Kun se kuvaa don Juania, alta kurkistaa Don Quichotte. Se uhoo, huudahtelee, pahentuu, huokailee, kuzuu avux taivasta ja maata. Aina tulisena ja juhlallisena se pitää traagisena sellaista jota muut ei edes ota vakavasti. Arvoituxet joita se pitää julmina tai jotka aiheuttavat sairasta angstia, on sen lukijattarista vaan hassuja. Muistattexte mitä Claude Larcher sanoi izestään: mua pidetään subtiilina analyytikkona, mä olen kovan luokan tumpelo. Sellasta tumpeloutta sais olla enemmän. Tässä kohtaa Hra Bourget on parempi kuin mondeeni kirjailija, mutta mondeenina kirjailijana se on surkeampi kuin Marcel Prevost.
        ellauri033.html on line 418: Zygologina Paul Hra Bourget on pannut moraalin takasin romaaniin. Aikana jolloin suoraviivainen luonnontieteilevä zygologia tukehdutti koko alan, kun sielutiede oli pelkkää ihmiseläimen tutkimusta, Hra Bourget lainasi luonnontieteilijöiden menetelmiä ja sovelsi niitä hormonien sijasta sielun kaiveluun. Tätä arvonimeä en tohdi siltä riisua. Se oli romaaneissa ensimmäisiä ja ehkä väkevin reaktionääri, joka vastusti tuota summittaista väkivaltaa, sielun lyhkäsex myyvää filosofiaa joka palauttaa ihmistoiminnan ruokahaluihin, ja sulkee luonnosta ja taiteesta kaiken mihin materialismi ei ylety. Ikävä kyllä sen reaktio löi aika lailla ylize. Se korvas yhden kaavan toisella: sosiobiologian joka puristaa sielun kuivaxi se korvaa koulusielutieteellä, joka exyy abstraktioihin. Ei siitä synny yhtään todennäköisempiä henkilöitä. Kaikista sen hahmoista ei mikään elä eikä jää mieleen. Sen analyysi rajoittuu hirmu ahtaisiin raameihin, ja sen tyypit on aina samanlaisia.
        ellauri033.html on line 420: Hra Bourgetin naiset on niin samanlaisia keskenään että ne menee sekaisin. Miesten joukossa, jos ei lasketa Hubert Liaurania, Rene Vincya tai edes Poyannea, jotka on harvinaisen mitättömiä, ei löydy enää muuta kuin se ikuinen diletantti, tää analyysin "uhri", joka on joka romaanissa eri nimellä tollanen fin-de-siecle lapsukainen, joka alkaa jo hymyilyttää, eikä ole yhtään vähemmän mahtipontinen ja hälyyttävä kuin suurpiirteinen insinööri tai kohtelias tehtaanisäntä. Ruvetessaan zygologixi Hra Bourget unohtaa olla kirjailija. Se sekottaa tieteen, joka kuvaa elämää ja taiteen, joka kyhää sitä. Useet sen kirjoista on vähemmän romaaneja kuin jotain pöpilän sairaskertomuxia.
        ellauri033.html on line 422: No se alotti kriitikkona, eikä pääse täplistään. Tyyppien teot on vaan veruke aloittaa viisasteleva pohdinta. (Kukas tästä tulee mieleen? No Esa Sariola!) Hienoa zygologiaa epäilemättä; mutta ois kiva kun toi zygologia ei olis pelkkiä alaviitteitä, joista se pitää enemmän huolta kuin henkilöistänsä, jotka sais elää elämäänsä ilman selityxiä. Hra Bourgetin henkilöt on suoraan sanoen vaan automaatteja. Välillä ne tekee jotain eleitä; heti kun ne liikauttavat edes eväänsä, kirjailija hyökkää väliin ja pitää esitelmän mekaniikasta, joka ei pääty ennenkuin se on osoittanut ihan pikkutarkasti miten kellokoneiston rattaat liikahtivat. Sellasta marginaalihuomautusten zygologiaa. Selitys tarjoillaan eri lautasella. Se tekee siitä muistiinpanoja, niin monisanaisia että ne peittävät koko textin ja tukauduttavat romaanin. Valtaosa sen kirjoista on karkeita luurankoja, jonka jokaiseen koukkuun on kiinnitetty anatominen kyltti. Sen huomas kun Une Idyllestä tehtiin teaterikappale. Näyttämöllä selittäjä piti hiljentää. Vaan banaali raaka melodraama jäi jälelle.
        ellauri033.html on line 424: Jos se käyttäis tota erittelyä vaan monimutkaisiin tunteisiin, joita ehkä ei muuten tajua, mut ei se selittää laajasti tapauxia joissa ei ole mitään hämärää, tilanteisiin jotka ei kaipais mitään kommentaaria. Siitä vois antaa tukuittain esimerkkejä. Esim mitä kiinnostavaa on leikellä mustasukkaisen rakkauden anatomiaa kirjassa Cruelle enigme, missä se kertoo pitkällisesti mitä tapahtuu d´Hubertin mielessä kun Rva de Sauve pettää sitä. Hra Bourget tässä esiintyy taas yleisön pyynnöstä; se soittaa mielisoitinta. Se selittää ihan yxinkertaisia mielenliikkeitä niin pitkästi että alkaa luulla et niissä on jotain monimutkaista. Osan mielestä se on kuolleen konin ruoskintaa, osalle se vaan sotkee selvää asiaa. Ja jos tyypit ei ole tarpeex kiinnostavia leikeltäväxi, se kexii ihan kummia hyypiöitä, niin omituisia et ne ei edes kiinnosta, ihan vaan virtuositeettina. Se leikkelee jopa ihan sivuhenkilöitä, vaan leikkelemisen ilosta. ... TLDR
        ellauri033.html on line 426: Psykologia on viime aikoina kokenut vallankumouxen jota Hra Bourget ei vitkastele käyttää hyväxi. Ennen piti henkilöiden olla luonteelleen uskollisia, vaan eipä enää, nyt niitä saa muuttaa matkan aikana, ne "kehittyvät". Paremmin sanoen: jokaisella on kallossaan olentoja joita ne ei edes tunnekkaan. Ne voi jäädä tiedostamattomaan syövereihin; mutta kun tilaisuus tulee, ne voivat putkahtaa yllättäen esille, korvata entisen minän, ja siepata sielun panttivangixi. Ei se nyt niin uuttakaan ole. Kyl jo Descartesin aikana ymmärrettiin et persoonallisuus on monimutkainen olio. La Rochefoucauld sanoi että joskus sitä eroaa izestään yhtä paljon kuin muista. Sellaisia ollaan Polleja, maailman monimpia poneja. Ennen näitä hajanaisia persoonallisuuxia vähän liimailtiin kokoon romaaneissa, nyt se ei enää trenditä, vaan romaanikirjailijat ottaa mailizia just noista halkeamista ja säröistä.
        ellauri033.html on line 428: Pahimmassa tapauxessa tyypit vois olla ihan erilaisia eri luvuissa. No ei Hra Bourget ihan niin pitkälle mene, vaikka pitääkin kovaa melua ponin minän moneudesta. Useimmiten löytyy vaan kaxi minäehdokasta, esim. Robert Greslou, Loup-Garou ihmissusi, ompasusi joka löytää sisästään kaxi eri oliota, yxi selkeä älykäs rehellinen, kova henkisen työn tekijä, ja toinen pimeä, julma, impulsiivinen. Tai toi Rva de Tillieres, jolla on 2 heilaa, Poyanne ja Casai, jotka tyydyttää sen kahta eri jotain (en sentään sano aukkoa). Vaan Rva Moraine kirjassa Mensonges sisältää kolme persoonallisuutta. Siinä on yx joka tykkää luxuxesta, toinen joka tykkää lemmestä, ja kolmas joka haluu huomiota. Odottakaas! Kun Larcher päättelee: se on aika moni poni, abbe Taconnet vastaa doucement kuin Pirkko: Komplisoituko? ... tiedän, te käytätte nitä sanoja välttääxenne yxinkertaisempia. Se on vaan onneton joka on tunteittensa vallassa. Jos appi on oikeassa, mitä jää Hra Bourgetin zygologisista pölinöistä? Oikeassahan appi on, Suzanne on yxinkertainen elukka. Se mistä Hra Bourget tekee ison numeron koko kirjan pituudelta, voidaan tiivistää tähän: siinä kisailee sielu ja ruumis, enkeli ja nauta. Eikä siinä mitään, mut pitääx siitä tehdä tollasta zygologista sanasalaattia.
        ellauri033.html on line 430: Kun Rva de Sauve, joka vielä rakastaakin Huuperttia, antautuu La Croix-Firminille, typerälle vaikka söpölle muskelimasalle, niin Hra Bourget ei tajua siitä enää mitään, ja kuten sanoo Pascal, ezii syytä huokaillen. Oi! se huutaa pateettisesti, julma, julma arvoitus! Miten se saatto tehdä noin? ja onhan se silti se sama misukka... eikö vaan ... Eikä kuitenkaan! Huupertin partneri ei ois voinut tehdä noin... Häh, sekö? Oi! julma, (taas) julma arvoitus! Voi luoja, tarvizeeko noin pyöritellä ja pidellä päätä. 50 sivua myöhemmin sama taas. Vincy yrittää turhaan ratkaista Theresen luonnetta kuin ristikkoa. Bourgeet selittää asian, kuiskuttelee sivusta: Therese on romantikko, ja samalla kertaa intohimoineen; sillä on sentimentaalisia unelmia, mutta myös panohalua, ja aavioero asettui vähäx aikaa sen sydämmen tarpeiden ja aistien tyrannian välille. Ei sen kummempaa, kuten sanotaan. Sama juttu Rva Tillieresin kohdalla. Poyenne on sen sielun rakas, ja Casai, sen ... nojaa, sen mitä Poyanne ei saa tyydytetyxi. Selittely jatkuu loppupeleihiin, spoileria ei jätetä.
        ellauri033.html on line 432: Joissakin romaaneissa Hra Bourget ei tyydy vaan kuvaamaan sielujen tilannetta, vaan se asettuu vastustamaan joitain oikeita väitteitä. Opetuslapsessa, esimerkiksi; ja siellä sen analiissi on ihailtavan tarkkaa ja syvällistä (sanoo Pellissier; lue: päädytään katoliseen johtopäätöxeen). En sanoisi samaa Luvatusta maasta enkä Cosmopolixesta. Luvatussa maassa moralisti esittää kysymyxen, mutta zygologi vesittää sen. Ikävä kyllä tässä ei päädytä yhtä selvään loppputulokseen kuin Opetuslapsessa.
        ellauri033.html on line 435: Cosmopolixessa 2 erirotuista kosmopoliitia on melkein samixet, mut sit joku kadasdrofi saa ne huomaamaan, et nehän onkin ihan eri rotua. Pollen mielestä ne käyttäytyykin just six eri tavalla. Paul Hra Bourget on kova rasisti. Tää on melkein liian paxua Pellessierillekin, se vähän nikottelee. (Tiesittekö että octavonne on 1/8 neekeri? Se riittää jo tekemään tyypistä värillisen.)
        ellauri033.html on line 437: Hra Bourget halus olla samalla kertaa moralistinen ja zygologinen kirjailija. Pellissierin miälestä tästä ei tule lasta eikä paskaakaan. Jos se kertoo jostain poikkeustapauxista, mitä niistä jää käteen moralistille? Ei käy, pitää kirjoittaa kunnollisia moraliteetteja tai ei sit ollenkaan. Jos moraalinen johtopäätös ei seuraa annetuista premisseistä loogisesti, mikäs oppitunti se nyt on. Tuumii Pellissier. Ja toistaa et Opetuslapsi on sentään Hra Bourgetin kirjoista väkevin.
        ellauri033.html on line 439: Mutta siinäkin, jos se uskaltaa sanoa, on teesi aika hatara, Hra Bourget esittelee ison filosofin pienen oppilaan, joka tekee ällön rikoxen, ja yrittää osoittaa et filosofi on vastuussa oppipojasta. Ja silti ihmetyttää. Sixte on jonkinlainen harrastelijapyhimys, joka ällistyy kuullessaan et joku sen tuskin tuntema nappula on lukenut sen kirjoja ja tehnyt niistä kamalia johtopäätöxiä. Pellissier ei ota kantaa ize kysymyxeen, mut ihmettelee kuitenkin, ex sellainen syytös vaaranna ajattelun vapautta. Ex Greslou kexi omat kokeilunsa ihan omasta päästä? Noniin, koittakaa nyt päättää heppahöperöt, kuka on oikeesti vastuussa kun Polle karkaa avoimesta tallin ovesta syömään Heinosen sedän tulppaaneja penkistä?
        ellauri033.html on line 441: Oli Gresloun tapauxessa miten oli, ilmeisesti Hra Bourgetilla oli tullut tunnonpistoja siitä et nuoriso otti sen varhemmista teoxista pahaa esimerkkiä. Se kirjoitti siitä jopa esipuheen kurinpalautuskirjaansa. Vaik Pellissierin mukaan se siinäkin irtisanoo izensä mahdollisista vahingonkorvauxista. Sen velvollisuus oli kirjoittaa tämmösiä kirjoja. No Pellissier tutkii sit vähän Hra Bourgetin omaa omaatuntoa. Ristiinsuihkinnat ei saa suurta tuomiota, paizi milloin ne tuottaa surua ja harmia setämiesosapuolelle. Toi monin ponius on tosi pahaa lääkettä, koska sit se mä joka joutuu teosta tuomiolle ei välttämättä ole just se mä joka teki sen! Hemmetti, vastuukysymyxistä tulee tosi kinkkisiä.
        ellauri033.html on line 443: Onx Hra Bourgetkin tämmönen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde? Joo sanoo Pellissier. Sillä on aina on ollut izessään pari kolmekin minuutta: mystikko ja moralisti toisaalta, diletantti ja herkuttelija toisaalta. Sen mystisismi menee hukkaan tekohenkilöihin ja steriileihin huudahduxiin, kun sen monisieluiset ponit potkii aidan yli. Mikä pahempaa, sen älyllinen epäily ja aistillisuus estää sitä pääsemästä taivaaseen. Six nää Hra Bourgetin aaltoilut on viihdyttäneet meitä jo vuosia. Lähes kaikissa sen kirjoissa on joku libertiini joka saa taivaskosketuxen. Sankarit alkaa viime sivuilla höpöttää paternosteria. Ja seuraavassa kirjassa alotetaan koko homma alusta. Se ei ole järin rohkasevaa (Pellissierin miälestä).
        ellauri033.html on line 445: Oliko Bourget homo? Sen kuolaava kuvaus miehekkäästä kreivi Andresta on homahtava. Ja aii-van,sillä oli kuin olikin jotain homojimbajambaa 18-vuotiaana 15-vuotiaan Maurice Bouchorin kaa, jonka kotiope se oli olevinaan:
        ellauri033.html on line 447: L’auteur des Chansons joyeuses était alors amateur de vins et très libre sur le plan des mœurs. Il faut signaler une amitié particulière peu connue qui avait uni Maurice Bouchor et Paul Bourget. Ce dernier écrivait à Bouchor quand il avait 15 ans des lettres enflammées auxquelles l’adolescent n’était pas inseänsible. Bourget à cette époque était son « précepteur ». Il faut savoir que Paul Bourget est présent dans l’Album zutique et qu’il fréquentait le groupe des Vivants auquel on l’associe à tort. Il semble que Bouchor n’ait pas craint dans sa première jeunesse de passer pour un homosexuel, peut-être par provocation.
        ellauri033.html on line 454: Le Disciple on Pollen magnum opus. Sen suomensi joku Valtonen (ei hilja eikä mato) 1941 nimellä Opetuslapsi. Sillä oli silloin sosiaalinen tilaus. 21v le Disciplen ensijulkaisun 1888 jälkeen eli v 1909 T Wyzeva (häh nainenko? Älä unta nää, se on Theodore Wyszewski, puolan emigrantti, kääntäjä ja taidekriitikko, symbolistien nokkamies) esittelee Bourgetin vanhoile lukijoille ja mahdollisille uusille. No nuoret varmaan lueskeli jo modernisteja. Tätä Wyzevskiä oli silloin jo 20v sitten hämmästyttäny kirjan opettavaisuus (ei jää epäselväxi ketkä on hyvixiä ketkä pahixia ja kuinka niille käy) niin paljon ettei se eka lukemasta muuta muistakaan.
        ellauri033.html on line 456: Aikasemmat Paulin kirjat oli ollu pessimistisiä laskukkuuden runoelmia. Ei mitään törkeitä rupusakin kuvauxia naturalistityyliin niinkuin Zolalla. Zola on Wn mielestä ihan pasee, niin lääst siisön kun olla voi. Bourget on ylemmän keskiluokan eli herrasväen laulaja, jatkaa ihailemansa yrittäjähenkisen Balzacin kengänjäljissä. Se kuvaa raffinoidumpia fixumpia ihmisiä joilla on makua, pankinjohtajia ja hammaslääkäreitä, ja niiden sisäisiä mielenliikkeitä, just niinkun Mirkku, Aarne ja Sariolan Esa.
        ellauri033.html on line 458: Mut ennen Discipleä oli mautonta moralisoida näiden sankareiden toimia. Tähän tulee nyt muutos! alkaa ryhtiliike, paluu entiseen katoliseen kuriin. Loppu se nietscheily, Balzacin culte de moi ym rypeminen synnissä. Vastavastavastauskonpuhdistus saa Borgetista lojaalin Lojolan. (Toynbee hoi! Ootko kuulolla? Taas alkaa kierros alusta. Vrt Sariola, joka kääntyi jumalattoman stalinismin kannalta sosiaalidarwinismin puujumalaan.)
        ellauri033.html on line 470: Tainella oli merkittävä vaikutus Ranskan kirjallisuuteen. Vuoden 1911 Encyclopedia Britannica kuvasi hänen merkitystään mainitsemalla, että Émile Zolan, Paul Bourget’n ja Guy de Maupassantin töissä on selvästi nähtävissä Tainen vaikutus.
        ellauri033.html on line 472: Aika työlästä on Wyszewskiä tankata ranskaxi, mutta kaiketi se koittaa sanoa, että tässä niteessä porvari-Paavali on kääntänyt kelkkansa ja syyttää entisiä kavereitaan taidepellejä kuin ateenan johto Sokratesta nuorison villizemisestä. Tätä taideboheemit piti syystä melkoisena takinkääntönä. Paavalista tuli porvari ja porvarista Paavali, ja 5v myöhemmin akateemikko. Nousujohteista. Bourget teki selloutin katolisille sioille. Wysewski rinnastaa nuorison pilaajat kovaxi keitettyyn Nick Carteriin. En tiennytkään että Nick on noin vanha! Tää copycat ilmiö, eli julkisuuden ilkiöiden apinointi, on takuulla yhtä vanha kuin sapajou-apina. Konnantöiden laajamittainen mainostus tietysti onkin nuorison ja vanhemmankin ääliökannan villizemistä klikkausten hinnalla. Kokeilen samaa, sanoo apinat kuin Wagner Viiville ja apinoi.
        ellauri033.html on line 474: Nick Carter on kuvitteellinen etsivä, joka esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1886. Hahmon loivat alun perin yhdysvaltalaiset Ormond G. Smith ja John R. Coryell. Vuosina 1943–1955 Carter seikkaili radiokuunnelmissa. James Bondin tultua suosituksi Nick Carterista tehtiin kovaotteinen salainen agentti, josta useat kirjoittajat tekivät suosituksi tulleita kioskikirjoja. Suomeksi Nick Carter -sarjassa on ilmestynyt 229 kirjaa vuosina 1966–1992.
        ellauri033.html on line 479: Jos ne ei kerro omia tarinoitaan, kirjailijat kexii juonia uutisista tai vanhemmasta viihteestä, esim myyteistä. Disciplen taustalla oli joku affaire Chambige, ilmeisesti jonkun Paulin kaverin tunaroima Klasu ja Ebba tapaus, jossa Klasu muka ampuu vahingossa oman pään ohi ensin nitistettyään menestyxekkäästi Ebban. Tästä nuoriso oppii ampumaan huonosti, tuumii Bourget ja päättää kirjoittaa siitä opettavaisen romaanin. Sekaan voi laittaa paljon monarkismia ja mies-ja ääniperiaatteen pelkoa, puhumattakaan nais-ja ääniperiaattesta. Plus muuta naisten halvexuntaa ja niistä viisastelua. Proustin hyvä puoli sentään on et se on kiinnostunut vaan ja yxinomaan persereijistä.
        ellauri033.html on line 483: get.jpg" height="300px" />
        ellauri033.html on line 496: Ensimmäisen konsulikautensa aikana 222 eaa. Marcellus taisteli Insubriassa ja saavutti spolia opiman kolmatta ja viimeistä kertaa Rooman historiassa. (The spolia opima ("rich spoils") were the armour, arms, and other effects that an ancient Roman general stripped from the body of an opposing commander slain in single combat. The spolia opima were regarded as the most honourable of the several kinds of war trophies a commander could obtain, including enemy military standards and the peaks of warships.) Hän vapautti roomalaisen varuskunnan Clasditiumissa ja valtasi Mediolanumin. Vuonna 216 eaa. Rooman hävittyä Cannaessa hän komensi armeijan jäännöksiä Canusiumissa ja pelasti Nolan ja eteläisen Campanian Hannibalilta. Vuosina 214–211 eaa. hän oli konsulina kolmatta kertaa palvellen Sisiliassa. Hän hyökkäsi Leontinoihin ja valtasi Syrakusan kahden vuoden piirityksen jälkeen. Hänen joukkonsa surmasivat tiedemies Arkhimedeen kaupungin valtauksen yhteydessä. (Noli turbare circulos meos.) Marcellius ryösti kaupungin ja toi sen aarteet Roomaan. Hän oli konsulina jälleen 210 eaa. vallaten Salapian Apuliassa, joka oli kapinoinut liittyen Hannibaliin. Vuonna 209 eaa. hän taisteli ratkaisemattomaan päättyneen taistelun Hannibalia vastaan Venusiassa. Hän sai surmansa väijytyksessä viidennellä konsulikaudellaan 208 eaa. ollessaan tiedustelemassa vihollisen asemia.
        ellauri033.html on line 498: Hirvee mulkero. Esipuheessa vähäpätöisempi mulkero Bourget jo paljastaa karvansa, se setäilee nuorelle (mies)lukijalle ihan vimmatusti, tärkeilee ja puhuu pyhistä pataljoonista, vaikkei se ei ize 19-vuotiaana heilauttanut evääkään kun Ranska kärsi rökäletappion Saxalle 1871. Täähän oli entiselle suurvallalle tosi nolo sauma kun surkea Saxa pisti niin pahasti turpaan aurinkokunkun ja Napsun perikunnalle. Tämmösiä nolostuneita herrakansoja on läjäpäin, eikä niissä ole kovin kiva tunnelma. Parempi ois kun eivät eläis niin tiimihengessä. Futismazienkin häviäjät menee särkemään nakkikojuja ja autoja. Huligaanit ja graffitien piirtelijät kuseskelevat in effigie voittajien reviirille huonoina häviäjinä.
        ellauri033.html on line 504: Ootko messissä? Jos oot niin kiitos ja kädenpuristus. Jos et, niin on kaksi vaihtoehtoa: 1) olet kyyninen viziniekka. Pelailet pelejä ja haet voittoa. Harjoitat minäkulttia, sosiaalidarwinismia. Oot fin de siècle olemassaolon taistelija, joka laskee voiton pennosina. Jopa niin nihilisti, et ajattelet mun, köyhän akateemikon, olevan samoja miehiä. No en varmaana ole, en ole viziniekka vähän vähää, en ymmärrä yxinkertaisintakaan viziä. Tänne kuuluu sosialistitkin, ne on naurettavia. Nää siis on tämmösiä tieteellisiä epikuurolaisia. (Tulihan se sieltä!) Toinen tyyppi 2) on raffinoitu ja ymmärtää finessejä, delikaatti mutta jo ikävystynyt vähän kaikkeen, Jan Blomstedt-kaliiperin haukotuttava haukottelija. Ymmärtää muitakin arvoja kuin pennoset, mutta arvorelativistina luulee, että kaikissa on hyvät ja huonot puolensa. Eikä ole, piru vie! Mun arvoissa on vaan hyviä puolia, muilla vaan huonoja! Ei käy ettei usko mihinkään, pitää uskoa johonkin, ja se joku on isiltä peritty katolinen usko! Jossette usko niin isi kyllä suuttuu, tekee teidät perinnöttömäx! Ootte toisenlaisia egoisteja, subtiileja, vaihdatte vaihtoehtoisia totuuxia kuin purkkakuvia. Tämmönen intellektualismi on kuivaa ja kylmää kuin mannerilmasto. Tulkaa mukaan katoliseen menoon, siellä on kuumia ja märkiä kohtauxia! Tiedän, olen ollut mukana. Elekee siis olla 1) sensuelleja positivisteja eikä 2) intellektuelleja sofisteja. Olkaa 3) epäsensuelleja anti-intellektuelleja! Hedelmistään puu tunnetaan, sanoi hengellinen johtaja. Olkaa viikunoita, älkää kriikunoita! Appelsiineja, ei omppuja! (Mitä tää tarkoittaa, en tiedä izekään, mutta kuulosti hyvältä.)
        ellauri033.html on line 520: Greslou on se clasu Chambige josta kirjotettiin lehissä. Sixte ei lue lehtiä. Se halvexuu koulufilosofiaa, se on soveltava filosofi. Harrastaa systeemifilosofiaa ja sielutiedettä. Työpsykologiaa. Tilanne on syvästi koominen, muistuttaa Polle. Tuomari on uuden koulun miehiä ja sen kaveri vielä pahempi, vivööri sormi ajan pulssilla, "mukana junassa", kuten trendasi sanoa 1887. Maistraatti ja bulevardööri ihmelettävät, kuin pikanttejakin detaljeja naisista kirjoittanut misantrooppi onkin kiltin ja ujon näköinen. Tuomari ei voi uskoa ettei se lue lehtiä.
        ellauri033.html on line 542: Sixte lukee oppipojan tunnustuxia. Se on onneton kun se on kunniattomana posessa kansalaisluottamusta vailla. Sen paras piirre omasta miälestä noin zygologina on skizous, sillä on selkeesti erixeen yliminä ja "se". Ize se on se superego eikä "se". Kaikki haluu aina olla supermiehiä eikä wunderdoggeja. Roopelta kuoli isä pienenä, väpelö pedantti inisevä insinööri, matikkapää (mitä Polle ei ole takuulla). Väpelö oli poikakin, pelkäs muita ihmisiä ja inhos visiittejä. Liian vähän koululiikuntaa, vapaaliikkeitä, tuumii Paavali. Isänperintöä kaikki, sillä oli suonissa liitupölyä. Roopen (lue Pollen) mielestä ruipelot ei pysty vastustamaan himoja, siihen tarvitaan lihaxia, hiiri antaa perään himolle vaikka pienelle. Iskäkin sai mielettömiä raivareita välillä. Isoiskäkin oli puolihullu ja puolilandepaukku kaiken kukkuraxi.
        ellauri033.html on line 548: Patriootti Patu kantaa kaunaa Elsassille ja Lothringenille, jotka ei osaa päättää onko ne frankkeja vai germaaneja. Loup-Garoun sukuvika johtuukin siitä et se on Lothringenin poikia.
        ellauri033.html on line 564: Toi Musset taitaa olla aika tärkee Bourgetille, se oli dändi ennen dändiä. Täytyy tehdä siitä ihan oma paasaus. Jos usko on lastenkaltaisexi palanneiden ukkeleiden ja mummeleiden heiniä, niin romantiikka on kuin tehty nuorisoa varten. Kun mahla nousee ja panohaaveet on vilkkaimmillaan, tekee mieli lukea tollasta romanttista höttöä. Niinku tää: "Jumalattomuus on tää kaunis nuori mies joka viimeisen yönsä aamusella kazoo verenkarvaista sarastusta ja salamana näkee koko historian ja legendojen taivaanrannan, palataxeen sitten painamaan pääkyn kauniin tytön tisseille, kauneimman unelmansa, jota se rakastaa liian myöhään nyt." Justiinsa niin, liian myöhään joo, todennäköisemmin se tuli ihan liian aikaisin.
        ellauri033.html on line 572: Polle todistelee et taivaan isää tarvitaa vahtimaan et lapset käyttäytyvät siivolla, ilman isän valvontaa ne aattelis vaan izeään. Hmmnojaa sisarusten kesken on yhtä paljon yhteisiä geenejä kuin isällä. Etäisempiin apinoihin luottaminen johtaa luottokauppaan, ja siitä seuraa talouskasvuräjähdys, se oli oikein huono ajatus.
        ellauri033.html on line 577: Loup-GarouBourgetLe Disciple
        ellauri033.html on line 578: SorelStendhalNoir et Rouge
        ellauri033.html on line 585: Toi Vallez kuulostaa kiinnostavalta, äärivasemmistolainen Pariisin kommuunista, kuoli keski-ikäisenä 53v (rautakauppias 54v), ei saanut omaelämäkertaa valmiixi. Tai no sai ja sai, tyngäx jäi kuten elämä. Ehdinköhän mä The Endiin saakka. Konec. No tietysti. Siitä ei ole vielä kukaan myöhästynyt. Vallesilla oli myös kiinnostava aisapari Severine, suffragetti feministi. Hauska tutustua. Enchante. Encantada, sanoi naiset la Republicassa. Sisäänlaulettu. Johnin suosikkibiisissä Tor i Helheim aasojen kuoleman jumalatar Hel laulaa Torin tervetulleexi sisään helvettiin.
        ellauri033.html on line 587: Sixte lukee siis edelleen ihmishukan kertomusta tapahtumista markiisin huvilinnassa. Eri narsistista textiä. Minkähän verran tässä on omaelämäkerrallista? Ainakin se varmaan et ihmissusi alias Bourget oli tyttöystävien mielestä nätti poika, ja se että sitä rotinkaisena otti suunnattomasti päähän, mut samalla vähän himotti markiisin lihasaivoinen pikkuwiixinen pikkusikareja poltteleva aatelispoika joka osas razastaa, miekkailla ja pelaa biljardia. Rotinkainen Bourget tunsi vaan pelin taskuversion.
        ellauri033.html on line 601: Jotain tuttua on garun touhuissa. Muistan että mäkin harjoitin tollasta demi-suggestiota nuorena, lämmittelin pokia ja jäähyttelin toisia, kunnes niitä saattoi yhdellä kertaa kypsyä panovalmiixi useita. Tuli ihan kiire vällykäärmeelle. Mulle se tekniikka ei tullut Sixtltä, vaan se oli Pipalta opittua, selektiivistä lämpöä ja kylmyyttä. Hyvin pelitti. Garusta on kiva ajatus, vaik se halvexiikin 1789 vallankumousta, ajatella bylsivänsä maajussin viekkaana jälkikasvuna linnanherran suvun viatonta tyttöä. Kuin kuraverinen Kusti bylsimässä rotukoiria.
        ellauri033.html on line 604: Anteron oppipoika koittaa pohtia kylmästi kuin maisteri. Kuin ratkaisis geometrista ongelmaa synteettisesti. Izensä lopettanut Unto Remes kirjoitti väitöskirjan Pappuxesta, joka kexi sellaisia todistuxia. Niissä lisätään kuvioon apupiirroxia, joiden oikeutus on joku AE muotoinen axiooma. Sellaiset muodostaa logiikan ratkeamattomia osajoukkoja. Koska niistä apupiirroxista syntyy loputtomasti liian nopeasti kasvavia luuppeja. Nopeammin kuin mikään rekursiivinen funktio. Todellisia kasvuräjähdyxiä. Niinkuin ruutupaperin erilaiset samaan pisteeseen vievät polut. Todistuxet voi luetella muttei niiden vastakohtia. Ei tiedä milloin ezinnän voi lopettaa. Ne ovat deterministisiä muttei ennustettavia. Ne eivät ole mekaanisia.
        ellauri033.html on line 606: Näistä mietteistä tai Pappuxen apuviivoista meni Unto Remexen pää sekaisin kuin ilvexen pohjoisessa asuvan sedän. Miten se sai hengen izeltän ei kai sanottu. Onhan pohjoisen asukkailla aseita. Oliko Untolla perettä? Se oli onnettoman ja ujon oloinen. Pesemättömässä villapuserossa haisi hieltä. Se oli Hintikan opetuslapsi niinkuin minäkin. Mut se ei ymmärtänyt tehdä pilaa mestarista. Pollekin on täysin huumoriton. Se on vaarallista, puuttuu suhteettomuudentajua. Siitä syntyy hihhuleita ja nazeja. Onnettomia murhaajia ja kiukkusia herhiläisiä. Huumorin tärkein tehtävä on purkaa normeja. Naura sinäkin sanoi kumikana.
        ellauri033.html on line 617: Passow studerade i Leipzig under Gottfried Hermann, kallades 1807 av Goethe till Weimars gymnasium som överlärare i grekiska, åtog sig 1810 uppdraget att leda samt omorganisera läroverket Conradinum nära Danzig och blev 1815 professor i klassisk fornkunskap vid universitetet i Breslau. Passow vann mycket anseende både genom sin lärarverksamhet och sina skrifter. Han är mest känd genom Handwörterbuch der griechischen Sprache (1819-24, 5:e upplagan 1841-1857, utgiven av Valentin Rost och Johann Friedrich Palm; "Grekiskt och svenskt lexikon", 2 band, 1841, översättning av Wilhelm Gumælius).
        ellauri033.html on line 638: Apinan iäisyyden paras toivo - jos se ylipäänsä on niin tärkeetä - on bylsintä, jotta sen geenit edes jatkaa maista vaellustansa. Tai sit voit tandoorikanan lailla toivoa, ezun meemit jättää kylmään kiveen jotain jälkeä. Kuten myös esim. homo Yeats. Tai Horatius: monumentum aere perennius.
        ellauri033.html on line 645: gerome_113_the_artists_model.jpg" height="250px" />
        ellauri033.html on line 683: Sillä oli monia järkeviä pointteja, kuten determinismi, ateismi, psyykkisen ja sybikaalisen yhteys, ajattelunvapaus, kirkon erottaminen valtiosta, raamatun lähdekritiikki, ja se et yhteiskunta perustuu valtaan eikä johki vitun sopimuxeen. Underdogin ajatuxia. Ihme pykälänikkari, axioomikananpoikien numeroija ihankuin nuori Wittgenstein.
        ellauri033.html on line 688: Influenssaa siltä on ottanu valistus ja (miinusta) Schopenhauer, Fichte, Hegel, Rousseau, Schelling, Novalis, Goethe, Nietzsche, Einstein, Unamuno, Althusser, Santayana, Coleridge, Lessing, Næss (Aarne on päässy seuroihin) sekä
        ellauri033.html on line 689: (plussaa) Marx, Davidson, G. Eliot, Herder, Leibniz, Russell, Wittgenstein, Freud, Vygotsky.
        ellauri033.html on line 778: Kun nyt luen Albert Camun Rutosta Isä Panelouxin saarnaa ruton vaivaamalle Oranin kaupungille, huomaan taas selvästi, mix heittäytyminen jonkun herrajumalan jalkoihin on mulle ihan mahdoton ajatus. Se perimmäinen syy on, että jokainen tarjolle tuotu jumala on musta liian säälittävä henkilö, nilkkimäinen paskiainen kerta kaikkiaan. Mä oisin halunnut et se ylipäällikkö olis oikeesti jotain superia eikä vaan joku nilkki törkimys. Mut en osaa edes kuvitellakaan, millainen se supermies edes olisi, että se täyttäisi mun pääsyvaatimuxet. Tai nainen, ize asiassa mieluummin, vaikka todennäköisimmin se ei tarvis sukuelimiä olleskaan, mitäs se niillä tekisi. Mix sen edes pitäs olla erityisesti varustettu tän säälittävän apinan killukkeilla, pärstävärkillä ja logolla, ja pelata sen tiimissä. Ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pelitä, ei kukaan joka vähänkin muistuttaa jotain tavallista tallaajaa, edes sen verran että sen kanssa voi normaalisti keskustella, jopa esittää vaatimuxia kuin Kaarlo Syväntö, ei täytä tilausta. Oiskohan perusvika se, etten mä ole riittävästi koskaan ihaillut edes omia vanhempiani, izestäni puhumattakaan? Ja lähimmäisiä mä lähinnä enimmäxeen inhoan. Tää Panelouxin pätkä on oireellinen, siinä ongelma näyttäytyy koko radollisuudessaan.
        ellauri033.html on line 805: Hiiren piiperrysjäljen hangelle, jänixen jätöxen kannon päähän.
        ellauri033.html on line 811: Kerran se lähti kävelylle, kaikki naapurit tervehti iloisesti. Kun se kääntyi hakemaan lompakkoaan, se yllätti ne anti-Alf mielenosoituxesta. Pastori näytti juuri anakondaa sen ulko-ovelle. Sen hokema on ´With my luck...´ ja skezin lopussa se sanoo masixena: , ´...oh, bugger.´ Se on jostain pohjoisesta. Ehkä Yorkista kuten Graham Wiltcock.
        ellauri033.html on line 815: Lamartine syntyi Burgundin maakunnassa ranskalaiseen aatelisperheeseen. Hänen vanhempansa kasvattivat hänet hartaaksi katolilaiseksi, mutta hän kääntyi myöhemmin panteismiin kirjoittaessaan teoksiaan Jocelyn ja La Chute d´un ange. Vuonna 1847 hän kirjoitti teoksen Histoire des Girondins ylistyksenä girondistien puolueelle.
        ellauri033.html on line 824: 1816 -1830, Alf Lamartine ehti käydä Bourgetin järvellä Aix-les-Bainsissa 8x. Jo ekalla käynnillä lokak. 2816 26-v Alfiin iski intohimo. Sen nimi oli Julie Charles, 32-vuotias tohtorinna, joka asui hotellissa Alfin seinänaapurina, mitämax vingahteli siellä kuuluisan tohtorimiehensä alla. Tiedän just millaista se on, Niku höyläs Fainwood Circlellä suloista japsityttöystäväänsä komeron ohkasen seinän takana. On siinä pitelemistä.
        ellauri033.html on line 826: 10.10. se pelastaa Julien Bourgetin järvellä kuin Rousseaun St.Preux omansa. Alf kirjottaa päiväkirjaan: "Pelastin rouvan mun veneeseen toissapäivänä. Nyt oon päivät pitkät sen veneessä." Mela mekssa kyrpä airona ja munat peräpainona.
        ellauri033.html on line 830: Julie kuolee 1817. Kai se sit oli oikeesti kipee. Lamartine on hirmu onneton, tää tapapaukaus teki sitä Ranskan ekan romanttisen runoilijan. Se menee taas järvelle lohduttautumaan ja löytää sieltä tällä kertaa puolisonsa brittiläisen Mary-Annin. Myöhemmin koko perhe tulee järvelle lomalle. Mary-Ann ei pane pahaxeen, kun tyttärelle laitetaan nimi Julia. 1832 Julia jr. kuolee. Lamartine ei kirjoita tästä enää uutta runoa vaan lähtee lohduttautumaan politiikkaan. Tunnetuin tuloxin. Bugger it.
        ellauri033.html on line 837: Ainsi, toujours poussés vers de nouveaux rivages,
        ellauri033.html on line 839: Ne pourrons-nous jamais sur l´océan des âges
        ellauri033.html on line 858: Du rivage charmé frappèrent les échos ;
        ellauri033.html on line 902: Qu´il soit dans ton repos, qu´il soit dans tes orages,
        ellauri033.html on line 904: Et dans ces noirs sapins, et dans ces rocs sauvages
        ellauri033.html on line 909: Dans l´astre au front d´argent qui blanchit ta surface
        ellauri033.html on line 913: Que les parfums légers de ton air embaumé,
        ellauri033.html on line 1035: Ainsi le voyageur qui dans son court passage Niinkuin merimatkailija joka risteilyllä
        ellauri033.html on line 1037: Sur l’arbre hospitalier dont il goûta l’ombrage sairaalaosastolla monen kupin perästä
        ellauri033.html on line 1039: Vois-tu comme tout change ou meurt dans la nature ? Nääkkös sää kun muuttuu sää ja luonto alkaa delaa?
        ellauri033.html on line 1053: Livrer ses fruits dorés au char des vendangeurs ! putoilevan pulskan syxyn kärreihin!
        ellauri033.html on line 1071: Cynthia oli Sextus Propertiuxen hoito. Sextus Propertius was a Latin elegiac poet of the Augustan age. He was born around 50–45 BC in Assisium and died shortly after 15 BC. Propertius´ surviving work comprises four books of Elegies (Elegiae). He was a friend of the poets Gallus and Virgil and, with them, had as his patron Maecenas and, through Maecenas, the emperor Augustus. Although Propertius was minor in his own time compared to other Latin elegists, today he´s regarded by scholars as a major poet.
        ellauri033.html on line 1075: Eleonora d´Este is best known as the beloved of Italian poet Torquato Tasso (1544-1595). In 1565, Tasso was 21 when he first met the beautiful 28-year-old Eleonora at the court of Alfonso, and he was quickly infatuated. An indiscreet remark made by one of the courtiers regarding the poet´s veneration of the princess caused Tasso to challenge the offender. The courtier, along with his three brothers, attacked Tasso, but others put an end to the duel. Alphonso, incensed by this outburst, sent Tasso away from the court, where he remained subject to the duke´s call.
        ellauri033.html on line 1076: According to legend, Tasso wrote verses to his beloved Eleonora that touched her heart. A few years later, at the wedding of one of the Gonzaga family, celebrated at the court of Este, Tasso kissed the princess Eleonora on the cheek. Furious, Alphonso turned coolly to his courtiers and remarked, "What a great pity that the finest genius of the age has become suddenly mad!" The duke had Tasso shut up in the hospital of St. Anna in Ferrara. (In actuality, Tasso had been beset by delusional fears of persecution starting in 1575 and began a series of mad wanderings around 1577.)
        ellauri033.html on line 1084: ja mietin Paul Bourgetin Le Disciplen loppupelejä, niin tuumasin:

        ellauri033.html on line 1099: À rebours est un roman de Joris-Karl Huysmans paru en 1884. La particularité de ce roman est qu´il ne s´y passe presque rien : la narration se concentre essentiellement sur le personnage principal, Jean des Esseintes, un antihéros maladif, esthète et excentrique, et constitue une sorte de catalogue de ses goûts et dégoûts.
        ellauri033.html on line 1102: Sen elämä oli yhtä tunarointia. Villiers näyttää suitulta versiolta luokalle jääneestä luokkatoveristamme Klaus Karttusesta. Klasu kirjoitti säädyttömiä runoja mustaan vahakantiseen vihkoon tunnilla. Yx olmin näköinen kaunainen jatko-opiskelija haukkui mua deekuxi puhelimessa Sysmässä autotallin ovella, kun mä epäilin että sillä on mielenterveysongelma.
        ellauri033.html on line 1108: Atteint d´un cancer des voies digestives lors de l´hiver 1888-1889, Villiers ne peut plus travailler, et Mallarmé doit ouvrir une « cotisation amicale » parmi ses amis pour subvenir à ses besoins et à ceux de sa famille. Le 12 juillet 1889, il est transféré à la clinique des Frères Saint-Jean-de-Dieu, rue Oudinot, à Paris. Se sentant à l´article de la mort, il rédige, le 12 août, un testament où il reconnaît son fils Victor et épouse in extremis Marie Dantine, le 14 août, afin de légitimer son fils. À noter que, juste avant de mourir, il aurait eu ces derniers mots passés à la postérité : « Eh bien, je m´en souviendrai de cette planète ! »
        ellauri033.html on line 1117: Cependant, il apprend qu´un certain Georges de Villiers de L´Isle-Adam l´accuse d´usurper son nom ; il manque de le provoquer en duel quand il découvre que Louis XVIII, croyant à tort la branche des Villiers de L´Isle-Adam éteinte, avait autorisé un Villiers des Champs à « relever » le nom en 1815.
        ellauri033.html on line 1122:

        Mixi snobi Bourget ei voinut sietää Ernu-setää


        ellauri033.html on line 1131: Filosofeista sen lemppareita oli Hegel, Kant et Herder.
        ellauri033.html on line 1135: Nommé, le 11 janvier 1862, professeur d´hébreu au Collège de France où il succède à Étienne Quatremère, il est suspendu quatre jours après sa leçon inaugurale pour injure à la foi chrétienne et remplacé dans sa chaire d´hébreu le 11 juin 1864 en raison de sa Vie de Jésus, ouvrage sur Jésus de Nazareth jugé sacrilège. L´érudit Salomon Munk lui succède à cette chaire.
        ellauri033.html on line 1137: Toi Munk oli nimestään huolimatta (tai juuri sixi) takuulla hebrealaisia. Sittemmin Renan toimi useita vuosia heprean, syyrian ja raamatullisen aramean kielten professorina Collège de Francessa.
        ellauri033.html on line 1139: Il trouve des amis protestantiques. Il entre aussi en franc-maçonnerie. Kaikesta tästä debaucheriestä huolimatta se valittiin akateemikoxi ja sai tukuittain muita palkintoja. Bourget puhisi kiukusta ja kadehti.
        ellauri033.html on line 1148: Vuonna 1882 julkaisemassaan kuuluisassa esseessä Qu´est-ce qu´une nation? (Mikä kansakunta on?) joka ilmestyi vihkosena Que sais-je? sarjassa, hän hylkäsi useimpien nationalistien vaaliman ajatuksen kansakuntien ikiaikaisuudesta ja luonnollisuudesta. Hänen mukaansa kansakunta oli sitä vastoin joukko ihmisiä, joita yhdisti solidaarisuus ja vapaaehtoinen halu kuulua yhteen, ”joka päivä uudistettava kansanäänestys”. Ei ihme että snobi protonazi Bourget ja sen hampuusikaveri Barrès karsasti Ernu-setää kuin ruttoa. Renan oli sentään tiedemies eikä mikään pöyhkeilevä pelle.
        ellauri033.html on line 1161: Hunsvotti on koiranvittu. Bourgesin hunsvottikavereista puuttuu vielä Maurice Barrès. Se oli hampuusin näkönenkin, ja paha protonazi. Räxytti kuin pikku rakki koiralaumassa.
        ellauri033.html on line 1169: Barrès valittiin vain 27-vuotiaana Ranskan edustajainkamariin Nancyn edustajana vuoden 1889 vaaleissa kiihkokansallismielisten boulangistien ehdokkaana. Persupaskiainen, Ranskan Halla-aho. Hän tuki revansismia vaatien vaalikampanjassaan Elsass-Lothringenin palauttamista Ranskalle. (Siis izelleen.) Menetettyään edustajanpaikkansa vuoden 1893 vaaleissa Barrès perusti La Cocarde -nimisen sanomalehden. Vasemmistopoliitikkojen uskottavuutta koetellut Panama-skandaali innoitti hänet kirjoittamaan huvinäytelmän Une journée parlamentaire (1894). Antisemitistinä hän korosti juutalaisten liikemiesten osuutta lahjonnassa. Dreyfus-oikeudenkäynnin aikana Barrès kuului Alfred Dreyfusin vankimpiin vastustajiin, ja julisti Dreyfusin olevan syyllinen jo pelkästään juutalaisen rotunsa perusteella. Siis Dreyfusin rodun ei Barresin. Barres lienee ollut sekarotuinen.
        ellauri033.html on line 1171: Vuosina 1897–1902 ilmestyneessä toisessa romaanitrilogiassaan Le Roman de l’énergie nationale (”Kansallisen energian romaani”) Barrès käsittelee muun muassa suhdettaan kotiseutuunsa Lothringeniin (Lorraine). Teosten sanoma kuvastaa hänen omaksumaansa nationalistista katsomusta: side synnyinseutuun ja menneisiin sukupolviin muovaa yksilöt, joten kotiseudun hylkääminen johtaa yksilöllisen identiteetin menettämiseen ja kärsimykseen. Barrèsin myöhemmät romaanit Au Service de l’Allemagne (1905) ja Metzin tyttö (Colette Baudoche, 1909) käsittelevät Saksaan liitetyn Elsass-Lothringenin ranskalaisten asukkaiden lojaliteettiristiriitoja. Näitä teoksia käytettiin Ranskassa sotapropagandana ensimmäisen maailmansodan aikana. Meidän yöjuna pysähtyi Metzissä kun oltiin interreilillä. Tyttöjä ei näkynyt. Paizi Helmiä.
        ellauri033.html on line 1173: Barrés valittiin uudelleen edustajainkamariin Neuilly-sur-Seinen edustajana vuonna 1906 ja hän säilytti paikkansa kuolemaansa asti. Oltuaan aiemmin kiivas parlamentarismin vastustaja hän pehmensi mielipiteitään toisella edustajakaudellaan. Tottakai kun oli ize sisällä. Hänet valittiin vuonna 1906 myös Ranskan akatemiaan runoilija José-Maria de Heredialta vapautuneelle tuolille. Toivottavasti sillä oli nasta. Barrès tuki Paul Déroulèden julkaisemaa Le Drapeau -lehteä ja Déroulèden kuoltua vuonna 1914 hänet valittiin tämän perustaman Ligue des Patriotes -järjestön puheenjohtajaksi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Barrés antoi tukensa poliittiset rintamalinjat ylittäneelle kansallisen yhtenäisyyden hallitukselle (union sacrée, ”pyhä liitto”). Vittu kun joku sanoo sanan "pyhä" mä geter">poistan varmistimen harmistimesta. Sodan jälkeen hän vaati Ranskan sotilaallista läsnäoloa Reinillä ja Versailles’n rauhansopimuksen ehtojen tinkimätöntä toimeenpanoa. Voiko läpipaskiaisempaa enää olla. Se ei ole vaan hunsvotti, vaan jätkä, hampuusi! Soitan piiskan!
        ellauri033.html on line 1177: Barrèsin varhaistuotanto innoitti monia nuoremman sukupolven ranskalaisia kirjailijoita, kuten Marcel Proust, André Gide, Henry de Montherlant, Jean Cocteau ja François Mauriac. Ikäviä tyyppejä nääkin valtaosalta. (Kukas se Cocteau taas oli? Sekö pipopäinen sukeltaja? Ei se oli Cousteau. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä, joka oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, joka Maurice kirjotti Arsene Lupineja. Niistä oli puhe Maurice Maeterlinckin kohalla.)
        ellauri033.html on line 1179: "Uutta" Maurin kansallisuusajattelussa oli muun muassa sen korostaminen, että nationalismi sulki Ranskassa asuneet ulkomaalaiset kansakunnan ulkopuolelle. Barrès vaikutti Charles Maurrasin rinnalla keskeisesti Ranskan äärinationalistien aatemaailman muotoiluun. Mauri ei ollut rojalisti kuten Bourges, ei tietenkään kun oli ize tasavallan kahvassa. Näillä eväillä ei auta ranskisten paljon Hitler-porukoille vittuilla. Samoja koiranvittuja oli ja on rajan molemmilla puolilla.
        ellauri033.html on line 1185: Sergei Djagilev pyysi Cocteauta kirjoittamaan baletin. Näin syntyi Easter Parade vuonna 1917. Djagilev toimi sen tuottajana, Erik Satiainen sävelsi musiikin, Pablo Parnasso suunnitteli puvut ja lavasteet. Guillaume Apollinaire kirjoitti käsiohjelman ja keksi hätäpäissään siihen sanan surrealismi.
        ellauri034.html on line 37: Tämän väittämän Otto ja Anna Quangel haastavat kuolemalla yxi kerrallaan. Otolta piilutettiin pää poikki, Annan vankila räjähti tuusannuuskaxi pommituxessa. Hegel kuoli Berliinissä koleraan kun tuli kotiin liian aikaisin. Schopenhauer kuoli yxin Berliinissä istualteen. Der Alte Fritz Potsdamissa ebenfalls. Se ei uskonut kuoleman jälkeiseen olemassaoloon ja tarrasi sixi elämään. vaikka oli kihtinen ja vesipöhöinen. Voihan sitä yrittää joukollakin kuolla, niinkuin ne coolaid hihhulit mooniet, tai rintamalla tai jossain onnettomuudessa. Mut eipä siitä seurasta siinä vaiheessa oo paljon väliä. Aika lyhyex se seurustelu siinä sitten jää. Eikä ne välttämättä kuitenkaan samaa unta nää. Yxin oot sinä ukkeli kaiken keskellä yxin, lauleskeli V.A. Koskenniemi hexametrillä ja loppusoinnulla. Ei auttanut vaikka oli vyökin, veti silti yxixensä henxelit. Ja iskä-Saarikoski oli matkalla kaiken aikaa ja kaikki kesken, ei oisi suonut olevansa yxin. Vaan oli. Mitäs oli niin izekäs. Yx kerrallaan kuoli meidänkin paitapeppu vanhemmat, vauvanvaipat leuan alle sidottuina.
        ellauri034.html on line 54: Niinpä niin. Tiimikuuluvuus on tärkeintä, luotonanto meidän meemeille. Sitähän ne nazitkin yritti tolkuttaa, tyhmät Quangelit vaan eivät uskoneet. Ei auttanut kuin irrottaa rumihista tyhmä pää.
        ellauri034.html on line 56: Moni lukija varmaan panee merkille, että tässä kirjassa koetaan varsin paljon kärsimyxiä ja kuollaan sangen usein. Tekijä ottaa vapauden huomauttaa, että näissä piireissä esiintyi vuosina 1940-42 melko paljon kuolemantapauxia.
        ellauri034.html on line 88: Persicket asuu 1. kerroxessa, Quangelit 2.ssa, ja joku jutkuämmä 5. (saxalaisittain 4.) kerroxessa, hissittömässä talossa (sanotaan 1949, ei 2015). Eva Kluge jakaa postia alhaalta ylöspäin (mix kantaa kaikki turhaan yläkertaan ensin), joten sen on jatkettava Quangeleilta ylöspäin. Tää on oikein sanottu 1949, mutta 2015 Eva muka lähtee alaspäin. Voi hemmetti. Voiko mihinkään enää luottaa.
        ellauri034.html on line 90: Siinä liikuttavassa kohdassa, missä Anna lukee Oton kaatumisesta kertovaa kirjettä, 1949 Annan jakaus näyttää Otosta harvalta, 2015 Otto ize on laiha. Totta mutta todennäköisesti käännösvirhe. Annan lyötyä päänsä ompelukoneeseen siinä on 1949 2 veripilkkua, 2015 ne on mustelmia. Ottopoju on nyttemmin Ottolainen, ja Quangel huokaa äännähdyxen Voi! sijasta nyt englantilaisittain Oh! Ei se suomalaista ole ainakaan, tuskin saxaakaan. Sakut sanoo Ach! Mein Leben!
        ellauri034.html on line 92: 1949 Quangelit on äänestäneet Hitleriä kerran, 2015 aina. 1949 juodaan "Voiton onnexi!", 2015 seisoo Sieg Heil! Jos alkutextissä luki tosiaankin niin, olisi kuvitellut että 1949 se olisi ollut yhtä tuttu radiosta kuin se on 2015 ziljoonasta nazifilmistä. SS jätetään kääntämättä 2015 (mutta selitetään kirjan takana niille millenniaaleille jotka ei ole nähneet ziljoonaa nazifilmiä), 1949 lukee "natsipoliisi". Plötzen giljotiini mainitaan vain 2015. Se oli varmaan sensuroitu harppisakuissa.
        ellauri034.html on line 94: Persicken poikaa Brunoa sanottiin Baldurixi Hitlerjugendin Schirachin perästä. Tää on vuonna 2015 jo liian exoottista ja Bruno nimi jää mainizematta. Pikkujuttuja. Koko kirjaa ei millään jaxa kyntää läpi, kuin Wittgensteinkaan koko kieltä. Russell sanoi Wittgensteinille, sä ei taida kauheasti tykätä musta. Ludi: En. No ei Bertiekään sitten Ludista. Enää. Ei tupata ellei tykätä.
        ellauri034.html on line 175: > > mennä megeen. Paitsi että ainakin Arabianrannassa tänään oli kyyyylmä.

        ellauri034.html on line 219: Ei nää ihan 1-1 mene esim Paavali on homo kovis. Ei tiettävästi urpo mutta turpo kerta hylkäs perheen lähteäxeen Jessen kelkkaan. Sen perheestä ei kerrota paizi et ne teki telttoja, oli fariseuxia ja Herodexen sukulaisia. Hra Piikikäs (ja ehkä myös Coelho) on nähtävästi turpo. On erittäin epäneandertaalia hylätä geenit kokonaan ja lähteä väärään meemitiimiin. Siihen pystyy vaan kova cromi-magneesiumikärki. On kovixia mamixiakin, surkeita piipunrasseja kuten Hitler, Schopenhauer, Melville ja Knasu. Schopenhauer oli puoliurpo ja vihas äitiä kun isä teki izarin. Surku Yniäisiä. Marxista on vaikee sanoa, sen isä kovisteli sitä vetelysmäisyydestä, sillä oli paljon siskoja, 4v vanhempi aatelinen vaimo Jenny oli sille vähän äitinä, niinkuin Maman Rousseaulle. Aika monet naisvihaajat on ylivoimaisen äidin tai tädin lyttäämiä. Minä en Axan hännän alla istu. Arttu Schopenhauer on muuten kovis mutta liian ihmisvihainen kunnon cromimagnumix. Six se on lievennetty puolikuivurixi vaikka onkin läpeensä ällökäs. Oliko Jeesus isätön kun se huusi laama laama sabakhthani? Äiti sillä kyllä oli, mut isä oli karussa. Tuloxena oli puolikuivuri. Sen taivaalliset far och pappa oli täyskuivureita, kiivaita karvakäsiä.
        ellauri034.html on line 227: kovisget Paul">Bourget, ge">Byron, Cato, Cicero, Conrad, Epiktetos, Immi Hellen, Platon, Rousseau, SyväntöBaudelaire, Hitler, Knasu, Hölderlin, Melville, VA Koskenniemi, Kani Coelho, Phillu RothJehova, Hamsun, Peeveli
        ellauri034.html on line 335: "Valet står inte mellan att låta viruset ha sin gång för att snabbt ätergä till livet som det var, eller att på obestämd tid stänga ner hela landet. Diskussionen måste nyanseras." "Det handlar ingalunda om att ställa människoliv mot recession, möjligen depression, eller om at kompromissa med vår humanistiska samhällssyn."
        ellauri034.html on line 357: regeringens legitimitet
        ellauri034.html on line 362: "Inom hälsoekonomi beräknas kostnader per kvalitetsjusterat vunnet levnadsår för varje vårdinsats, Det är makaber matematik som tillgrips vid krislägen med mål att rädda så många goda och friska levnadsår som möjligt."
        ellauri034.html on line 364: Tää on tuttua arjalaisten nazikoppalakkien laskelmointia. Jutkut/mamut ja vanhuxet justeerataan laatulaskelmassa alemmax, kun Harald ja sen riskit kaverit tarvizee enemmän laadukkaita levnadsåreja. Samaan päätyi Estoniasta pelastautuvat nuoret miehet, samaan päätyi Pariisissa palaneen charity-rakennuxen tulipaloon joutuneet setämiehet, hakkasivat kepeillä ja mukiloivat naisia päästäxeen ulos ensinnä. Samaan päätyy Harald Hårfager, vaan useammilla peitesanoilla.
        ellauri034.html on line 370: Harald Hårfager uhkailee jopa että pian ei hallituxen toiminta ole enää legitiimiä, yxityisomaisuuden puolustajat lähtee ize liikkeelle, Sons of Odin med gerholm Tor">Tor Fagerholm i spetsen. Ollaan Sept 11 tilanteessa päivittäin, valittaa ruozin pankinjohtaja Rudolf Hessius. Oltaskin, lisää kaxoistorneja sais kaatua. Harald haluu suomesta uuden Korean. Siellä kelpaa suurpääoman panna koreasti jalalla, tallata monon korolla vanhoja, köyhiä ja sairaita. Uhkailut jatkuvat:
        ellauri034.html on line 372: "Försvinner skatteunderlaget ska vi rika plocka fram motorsågarna och möblera om inom den kraschande välfärden, som var en satans dålig idé att börja med. Om bara förra regeringen hade haft tid at genomföra den skapande förödelse i hälsovården den planerade, skulle nu den här pandemin vara så mycket lönsammare. Då ekonomin trillar ner till källarnivåer tar de svagaste smällen, det skall vi välmående nog se till."
        ellauri034.html on line 378: Tää vitun Hårfager on sitä kaivannut

        ellauri034.html on line 396: Rajaa lähimmäisten piirin niihin joilla on samoja geenejä.

        ellauri034.html on line 413: Freud syntyi hassuhattuiseen hasidiperheeseen lumppukauppiaan Jakob Freudin kolmannen vaimon, sitä 20v nuoremman nätin tytön esikoisena. Sigismund on romanttinen goy nimi, takuulla Amelia äidin valizema. Toinen nimi Schlomo on todennäköisemmin isältä, joka oli kyllä maallistunut. Joo se oli isoisän nimi. Isoäiti oli Peppi. Siggen Abbe sedällä oli vajaita lapsia ja Josef-setä puuhas hämäriä puuhia.
        ellauri034.html on line 415: Jacobin toisesta vaimosta Rebeccasta ei ole tietoa eikä lapsia. Lisää aiheesta Genesixessä. Freudin Jacobilla oli voittopuolisesti tyttöjä. Israelin Jakobilla oli vaan se yx tytär Dinah, joka raiskattiin. (Ei siis se salaisuussarjan äxympi tyttö, sen Philipin sisko jolla oli papukaija Kiki. Jonka, siis Kikin, lajitoveri oli vankina Heinolan lintujen keskitysleirissä. Oppistalallaa, kylä lähti taas muistojeni mopo käsistä.) Amalian sisaruxet mm Siggen mielieno Hermann asu Wienissä. Ne oli hyvinvoivia. Sixkai lumppukauppiaan perhekin muutti sinne. Sukukuvassa on väkeä kuin salpausselällä, serkkuja ja tunnistamattomiakin sysslingejä ja pysslingejä. Freudit ja Bernaysit nai ristiin kuin Rousseaun vanhemmat tai Brotheruxet ja Carlsonit.
        ellauri034.html on line 417: Sigge näyttää äidin pojalta kuvassa kauniin äidin kaa 16-vuotiaana, varmaana oidipaalisia ajatuxia pyöri mielessä. Vanhuskuvassa se näyttää Kimmo Koskenniemeltä, sigge kädessä kuin kasvatusopin professori-isän kikkeli.
        ellauri034.html on line 421: Asuivat mamuina Määrin Freibergissä eli Slovakian Priborissa. Ne oli köyhiä, isä Jakob 1815–1896 oli siis kai huono lumppukauppias. Asuivat hellahuoneessa lukkosepän hyyryläisinä. Jakob ja 2 isovelipuolta, Amelia ja pikku Sigge. Seizemän muuta oli vielä tulossa. Aika Singer oli lumppukauppias.
        ellauri034.html on line 423: Sigge oli tosi hyvä toorakoulussa, jeshivan priimus, melamedin ja rabbin suosikki, pikku kipa päässä. Isä Shulem oli tyytyväinen ja Amelia äiti ylpeä, isot velipuolet kateita. Velipuolet muutti (suutuspäissäänkö) Manseen, muut Freudit Leipzigin kautta Wieniin, joka on kuuluisa Siggestä, tai toisinpäin. Siggelle synty siellä lauma pikkusiskoja. Oli siinä kestämistä pikku kikkelivillelle.
        ellauri034.html on line 439: Martha ja Sigge tapas Hampurissa kun Martha oli 21 ja Sigge 26. Neljän vuoden etäkihlauxen aikana Sigge kirjotti Marthalle 900 kirjettä, välillä palvovia välillä vihaisen mustankipeitä. Menivät sittenkin mimmoisiin. Jönsin syntymän aikaan 1951 Englannissa 90v kuollut Martha muisteli Lontoossa 1939: 53v avioliiton aikana ei sanottu yhtään pahaa sanaa. Kultasia muistoja, val oisko Sigge terapoinut suhteen jo niillä 900 kirjeellä.
        ellauri034.html on line 441: Martta oli iloluontoinen ja tehokss perheenemäntä. Vainosi obsessiivisesti fläkkejä kuin Castrenin Synnöve. Martalla oli sievä pikkusisko Minna, joka asui niiden huushollissa ja jota Sigge myös rakasti, todennäköisesti bylsikin kuin Juhani Aho. Hmm, eikä pahaa sanaa sanottu. Tais Martha pois ne pyyhältää kuin Ööve fläkit Tammen kultaisen kirjan kannesta. Ei muka tiennyt, sallikaa mun nauraa.
        ellauri034.html on line 443: Pappa Jakob kuoli 1896 81-vuotiaana. Sigge 1939 aetatis suae 83. Pitkäikäisiä geenejä, pitkiä telomeerejä.
        ellauri034.html on line 450: Siggellä oli 6 lasta, osa tavixia. Toinen poika Walther kunnostautui sodassa ja vainos izekin teollisuuskemistinä sodan jälkeen Zyklon B tehtailijoita, sai niistä pari hengiltä. Tit for tat.
        ellauri034.html on line 451: Siggen lakimiespojasta Martinista tuli Lontoissa tupakkakauppias. Aiheesta lisää sen mustelmissa Glory Reflected 1952. Menestynein oli arkkitehtipoika Ernst, jonka luo Sigge Martta Minna ja Anna pelastautui Anschlussista kuin Sound of Musicin von Trappit. Siggen siskot jäi trappiin ja päätyi Treblinkaan et co. Freudin tavis kuopusveli Alexander selvis Schweizin kautta Kanadaan, josta sen poik Harry ehti koviseleman Freudien omaisuutta varjellutta nazikomisaaria. No panic Harry sanoi Anna-täti, hold your horses, tää häiskä oli meidän puolella.
        ellauri034.html on line 481: yhdellä (1) hengellä. Vaik ois se mielellään nähnyt

        ellauri034.html on line 490: Galgenhumor. Sitä on Arska Kinnusella, ja oli Pentillä.

        ellauri034.html on line 543: In 1975 the Nigerian writer Chinua Achebe published an essay, "An Image of Africa: Racism in Conrad´s ´Heart of Darkness´", which provoked controversy by calling Conrad a "thoroughgoing racist". Achebe´s view was that Heart of Darkness cannot be considered a great work of art because it is "a novel which celebrates... dehumanisation, which depersonalises a portion of the human race." Referring to Conrad as a "talented, tormented man", Achebe notes that Conrad (via the protagonist, Charles Marlow) reduces and degrades Africans to "limbs", "ankles", "glistening white eyeballs", etc., while simultaneously (and fearfully) suspecting a common kinship between himself and these natives—leading Marlow to sneer the word "ugly." Achebe also cited Conrad´s description of an encounter with an African: "A certain enormous buck nigger encountered in Haiti fixed my conception of blind, furious, unreasoning rage, as manifested in the human animal to the end of my days." Achebe´s essay, a landmark in postcolonial discourse, provoked debate, and the questions it raised have been addressed in most subsequent literary criticism of Conrad.
        ellauri034.html on line 545: Achebe´s critics argue that he fails to distinguish Marlow's view from Conrad's, which results in very clumsy interpretations of the novella. Jeffrey Meyers notes that Conrad, like his back door acquaintance Roger Casement, "was one of the first men to question the Western notion of progress, a dominant idea in Europe from the Renaissance to the Great War, to attack the hypocritical justification of colonialism and to reveal... the savage degradation of the white man in Africa."
        ellauri034.html on line 547: Chinua Achebe was a Nigerian novelist, poet, and critic who is regarded as the dominant figure of modern African literature. His first novel and magnum opus, Things Fall Apart, occupies a pivotal place in African literature and remains the most widely studied, translated and read African novel. If Conrad or his novel is racist, it is only in a weak sense, since Heart of Darkness acknowledges racial distinctions "but does not suggest an essential superiority" of any group.
        ellauri035.html on line 89: "Lienee melkoinen klisee, mutta suomalaisuuden tuntoja kuvanneita runoilijoita parodioiva teos onnistuu erinomaisesti kuvaamaan jotain olennaista suomalaisuudesta." - Image Blogit
        ellauri035.html on line 142: Seeming to sail gently, as that pink bird,
        ellauri035.html on line 166: Showing as a pair of gentle nut-hatches
        ellauri035.html on line 189: And that one word of strange heart's ease, good-bye,
        ellauri035.html on line 213: The asoka with young flowers that feign her fingers
        ellauri035.html on line 231: Her fingers busied about her hair, her cool white arms
        ellauri035.html on line 263: Touching her breasts with all her flower-soft fingers,
        ellauri035.html on line 301: Wanton as water, honeyed with eagerness.
        ellauri035.html on line 368: I saw strange eyes and hands like butterflies;
        ellauri035.html on line 396: And light fingers, and laughter of green gems.
        ellauri035.html on line 403: Their fingers, being purple-stained, show
        ellauri035.html on line 443: And the stiff anchorite forgets to pray;
        ellauri035.html on line 469: Walks not, changes not, advances not
        ellauri035.html on line 479: And web the ports the strongest dreamer dreamed,
        ellauri035.html on line 848: salaisissa meiningeissään
        ellauri035.html on line 1028: Näitä jönsin inhokkeja yhdistää koleraepidemiaan kuolleen Friedrich Hegelin filosofia. Tollasia idealisteja ovat molemmat. Kehityxeen uskovat. Niin ja molemmat kuuluvat postmodernistiaaltoon, jonka on nyt hukuttanut mobiilin ja videon zunami. Kuka välittää enää mistä textit tulevat, kun textit on kaikki TLDR. Zizekin kohalta se on sitäpaizi sikahelppo sanoa, se kopsaa izeltä.
        ellauri035.html on line 1033: ”The move from a structuralist account in which capital is understood to structure social relations in relatively homologous ways to a view of hegemony in which power relations are subject to repetition, convergence, and rearticulation brought the question of temporality into the thinking of structure, and marked a shift from a form of Althusserian theory that takes structural totalities as theoretical objects to one in which the insights into the contingent possibility of structure inaugurate a renewed conception of hegemony as bound up with the contingent sites and strategies of the rearticulation of power.”
        ellauri035.html on line 1049: geamplified.com/wp-content/uploads/2020/02/THE-RELEVANT-QUEER-Philosopher-Theorist-Judith-Butler-Born-February-24-1956.-www.imageamplified.com-Image-Amplified2.png" height="200px" />
        ellauri035.html on line 1057: Vika on vanhusten ja mamujen huonoissa elintavoissa. Asuvat ahtaasti, monta samassa huoneessa toisiaan tuupiskelevat. Syövät huonoa ruokaa samasta kaukalosta. Hengaa ulkona isoissa jengeissä.
        ellauri035.html on line 1074: Aivan hirveetä tuubaa, näin maallikon silmällä. Ei vaan tietoa, "know thyself", vaan tarvitaan myös izehoitoa "take care of yourself". Tähän tarvitaan equipmenttia, niinkuin Batmanilla on bat-auto, bat-trikoot, bat-puhelin ja puhallettava bat-barbara. Toisin kuin ennen, nyt tarttetaan ko-operatiiveja. Nakitetaan hommat eri tyypeille, ne ottaa niistä kopin, ja aina välillä pidetään miitingejä ja briiffauxia. On se kiva et Polle kexi tän, ei me oltas muuten selvitty nykyajan haasteista. Välillä pitää aina muuttaa vähän työskentelytapoja, sillä nykyaika on niin hektistä, ainaista vexlausta. Huh huh. Väsyttää jo lukea.
        ellauri035.html on line 1083: Foucault siis täydensi "Tunne izesi" kehotusta neuvolla "Hemmottele izeäsi". Foucault'n näkemystä uusiin suuntiin laajentaen Rabinow on asettanut haasteen keksiä nykyajan eroottisiin ja antropofagisiin ongelmiin sopivia laitteita – nykyaikaisia silikonisia ​​laitteita. If the challenge of contemporary equipment is to develop a mode of fucking as ethical anthropological practice, it also involves the design or redesign of venuses within which such ethical but still rewarding fornication is possible. Case work can indicate strengths and weaknesses in the venuses into which penal inquiry is initiated and performed. Casework, therefore, is an essential aspect of inquiry neither reducible to theory nor an end-in-itself but rather in an informant's end. Rabinowin heimoveljet israeli-arabisodissa teki rättipäille alapesun ennenkö raiskasivat ne. Siisti täytyy aina olla sanoi kissa hietikolla.
        ellauri035.html on line 1100: I AM NOW CLOSE TO 88 and I am confident that the only thing important about me is that I am an average healthy human.

        ellauri035.html on line 1140: Virhe 2 on nähdä aina vaan punaista kuin härkä areenalla, muut sateenkaaren värit unohtuvat. Hohoo, sateenkaarihommista jesuiitat tunnetusti pitävät. Eikös musta ole otollisin väri? Musta ja valkea kardinaalinpunaisen ohella. Rouge et noir. Olihan Balthasar aika mieli mustana, mutta valkoisempi kuitenkin kuin ateistipaskat Schopenhauer ja Nietsche:
        ellauri035.html on line 1148: Cultivar el intelecto, educar y templar la voluntad, regir la conducta con discreción y prudencia en el trato social. Su lección es de energía y perseverancia, de discreción y virtud. Tuvo el P. Baltasar una mentalidad robusta y el genio práctico del fundador de su orden, de Ignacio de Loyola. Y así, enseña sin idealismos, ni sentimentalismos, ni metafísicas.
        ellauri035.html on line 1152: Ei turhanpäiväistä pahexuntaa eikä pöyristymistä, vaan vino hymy suupieleen niin päästään tasoihin. Don't get mad, get even. Balzu antaa tämänpuolisessa elämässä menestymisen pelisääntöjä, egoistisia. Mukavuuusalueella ei pääse makailemalla, vaan sinne pitää pyrkiä. Ei olla idealisteja vaan näillä poleteilla mennään mitkä jaettiin pelin alussa. Talouslipilaaritextiä.
        ellauri035.html on line 1154: D a él reglas para triunfar en el mundo. Algunas son egoístas y cautelosas, como el vivir práctico demanda; la mayoría son las propias de la moral prudencia. No se dirige a hombres contemplativos que viven alejados del ruido del mundo y pueden practicar cómodamente la virtud. Se dirige a criaturas de carne y hueso entregadas a la batalla de la existencia. Mira a la conveniencia, y no al sacrificio. No aspira al imposible de cambiar la naturaleza de cada uno de sus lectores. No es idealista, no es sentimentalista. " Es menester gran tiento con los que se ahogan, para acudir al remedio sin peligro." Nada sublime, pero ¿no es el consejo racional de un buen padre de familia?
        ellauri035.html on line 1219: Kiinan vanhin runoteos on konfutselaiseen kaanoniin kuuluva Shih ching (shijing) eli Laulujen kirja . Laulut ovat syntyneet vuosina 1100-700 eKr. Toivo Koskikallion luoma Kalevala-mittaa jäljittelevä suomennoskokoelma on varsin outo ja jopa kiinalaisuudesta vieraannuttava lukukokemus. Onneksi myös Pertti Nieminen on luonut teoksesta oman kokoelmansa. Sieltä löytyy ihastuttavaa rakkauslyriikkaa sekä mm. legendoja ja riittilauluja.
        ellauri035.html on line 1257: With lutes, small and large, let us give her friendly welcome.
        ellauri036.html on line 24: Musset kirjoitti 23-vuotiaana muistelmat kolmesta George Sandin kaa elämästään vuodesta 1833-6. Mulla on kärsittynä jo melkein 70 vuoden mustelmat, niistä 44 Seijan kaa.
        ellauri036.html on line 41: Musset ressukka, Resset mussukka 19 vee, pettyy maailmaan kun sen paras kaveri hipelöi sen mirriä, nimittäin 6v vanhempaa George Sandia, joka oli paronitar elävän leski ja 2 lapsen äitykkä. Musse saa suun täyteen hiekkaa kuten sen Rolla Aahrikan reisulla. Aika vähästäpä se suutahtaa. No kyllähän Amantine oli aika hepsankeikka, mut mitäs muuta ammattiauttajalta voi odottaa. Musset käyttäytyy kuin sorsakoiras jonka naarasta on kuomat nussinu, kiukkuisena se hyppää viimeisenä pukille. Mixhän se välittää ketkä muutkin Joria bylsivät, kun ei se sen kanssa kuitenkaan aio jatkaa sukua. Amantinella oli jo lapset kissa Kasimirin kanssa, ei se kaivannut hiirenpoikasia. Tästä kertoo Mussen omaelämäkertateos, jonka käänsi Veikko Antero. Ihan hyvin käänsikin.
        ellauri036.html on line 43: Amantine-Lucile-Aurore Dupin, myöhemmin paronitar Dudevant, kirjailijanimeltään ge">George Sand (1. heinäkuuta 1804 – 8. kesäkuuta 1876) oli ranskalainen feministinen kirjailija. Sand nai paroni Casimir Dudevantin vuonna 1822. Pari sai kaksi lasta. Vuonna 1835 Sand jätti miehensä ja otti lapsensa mukaansa Pariisiin.
        ellauri036.html on line 49: Elle est bête, elle est lourde, elle est bavarde ; elle a dans les idées morales la même profondeur de jugement et la même délicatesse de sentiment que les concierges et les filles entretenues. Que quelques hommes aient pu s'amouracher de cette latrine, c'est bien la preuve de l´abaissement des hommes de ce siècle. »
        ellauri036.html on line 51: Aika rankkaa sätintää. Täähän kuulostaa ihan Pellissierin kritiikiltä get Paul">Paul Bourgetista. Goncourt-palkinnon nimismies päästi vielä pahempia misogyynisiä haukkuja; epäili että Sandilla oli yhtä pitkä häpykieli kuin sillä izellään oli pippeli. Ehkä niin, mutta kummankohan nilkkaan se pilkka kalahti. Virginia Woolf piti pahana et se ja ge">George Eliot kirjoitti miehen nimellä. Ei niinkun Virginia. Woolf! Woolf!
        ellauri036.html on line 54: Mussen kalju kaveri genais">Desgenais yrittää todistella ettei sillä ole väliä bylsikö Jori muitakin samaan aikaan kuin Mussea. Kert ei ole väliä sillä et sitä oli bylsitty paljon ennekin ja bylsitään sun jälkeenkin. Niinniimmutta, inttää Musse, ja sen pointti on se sama atavistinen, koitetaan välttää epäselvyyttä siitä kenen runkusta naaras kulloinkin tulee paxuxi. Ettei tule kannateltua jonkun toisen aisaa. Vaikka se ei tässä tapauxessa, toistettakoon, ole edes relevanttia.
        ellauri036.html on line 89: Hemmetti et vituttaa nää 1800-luvun herrat joilla on aamulla morkkis maxullisesta panosta niin että pussit tyhjennettyään ne lähettää ammattiauttajan inhoten matkoihinsa. Törkimyxiä! No tällä kertaa tyttö ei lähde tarpeex nopeeta ja Musse yllätetään niin sanoaxemme housut nilkoissa. Se sulkee tytön äkkiä vaatekomeroon, vai oisko vaatehuoneeseen. Kaverit tule sisään ja kertoo et George Sandilla ei ollut vaan 2 vaan 3 äijää yhtä aikaa, ja nyt ne 2 muuta on joutuneet riitoihin. Koko riitelevä porukka oli samalla naureskellut Musselle. LOL. Naura sinäkin, pitäisi sanoa Musselle, muttei se naura. Nauru ja romantiikka ei mahdu samojen seinien sisälle. Romantiikka on kuin uskontoa, se on harrasta, se hoidetaan vakavalla lärvällä. Pyhä kärsimyxeni just joo. Hemmetti nuoret miehet on torvia. Eihän tää ole muuta kuin vanhaa virnuilevaa ystäväämme narsismia. Musse läväyttää vaatehuoneen oven auki näyttääxeen ettei se ole mikään surkimus. Kaverit menee vaatehuoneeseen ja vetää oven kii.
        ellauri036.html on line 125: Pahin vika näiden kuikeloiden elämässä on että niillä on TYYLSÄÄÄ: liikaa vapaa-aikaa, liian vähän "kivaa" tekemistä, ts. mitään kunnollista puuhaa joka tuntuu vaivan arvoiselta. Niiltä puuttuu arkea. Onnex onnex me ei olla noin rikkaita. Nyt kun Musse on nainut leskeä enemmän kuin tarpeexeen se alkaa kiusata sitä flirttailemalla jonkun tyhmän lörppävitun kaa. Vittu että miehet osaa olla paskoja, jopa tollaiset nolot piipunrassit kuten Musse. Nyt on lesken vuoro olla mustasukkainen, tulee riita, sinkoilee lautaset ja kattilat. Tehdään sovinto, mutta laiha. Vitun Musse kohtelee Brigitteä vuoroin petollisena rakastajattarena, vuoroin ostettuna ilotyttönä. Eix siinä ole yhtään normaalia tunnetta? Ei kai. Se on narsisti, ja narsistin täplistä ei pääse. Se on päässyt pilalle liian nuorena, eikä siihen ole jäänyt enää kunnon rehellistä apinaa, pelkkä pelle vaan. Se ei ole ainoo paska Brigitten elämässä. Brigitten eka poikaystävä oli yhtä kehveli, bylsi Brigitteä häiden aattona ja lähti sitten suit sait vaan livohkaan. Kerrottuaan tämän surullisen tarinan jolleio vertoa, Brigitte pyllistelee kalliolla jossa ne on yöpymässä retkellä (Musse hölmö hukkas tulitikut ja pakin) kyynelehtien, Mussen äitihahmona, Musse on kohta hengessä täysin purjein mukana mela ojossa.
        ellauri036.html on line 135: Minkä kirvelevän muiston herättävätkään minussa vielä nuo sanat! Olimme lopultakin päättäneet, että lähtisimme Geneveen ja että kevääksi etsisimme Alppien juurelta jonkun rauhallisen kolkan. Brigitte puhui jo kauniista järvestä ja minä olin tuntevinani tuulen, joka liikuttelee sen vesiä, ja vihreän laakson voimakkaat tuoksut. Mieleemme tulivat jo Lausanne, Vevay, Oberland ja niiden takana Monte Rosen lumiset harjat ja Lombardian loputtomat tasangot. Meitä kutsuivat jo unohduksen, levon ja onnellisen yksinäisyyden hyvät henget.
        ellauri036.html on line 173: Ah, kuinka syvään tunsin, kuinka syvään tunnen vielä, miten surkuteltavia ovatkaan ne ihmiset, jotka ovat voineet pilkata sitä, mikä voi pelastaa ihmisen hengen! Mitä merkitsee, nimi, muoto, uskontunnustus? Eikö kaikki mikä on hyvää ole myöskin pyhää? Kuinka uskaltaa kajota Jumalaan?
        ellauri036.html on line 185: Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyi Mussen kolmen vuoden elämäkerta. Panee miettimään mitä nää oli nää 2 George Sandin puolikasta, olixne jotkut Mister Hyde ja Doctor Jekyll? Luultavasti George lyttäs pikku Mussen aika pahasti, ja toipuaxeen siitä nöyryytyxestä sen piti palastella Jori kahtia, joista jälkimmäisestä se sitten otti sen kuristusotteen, jonka se olis halunnut siitä ekasta, siitä oikeasta molli-Jorista.
        ellauri036.html on line 202: Alfred de Musset syntyi 1810 Pariisissa ja kuoli 1857. Eipä kauan juhlinut. Ei ollut mikään Musse Pigg, pikemminkin Långben. Långben bygger ett fågelhus, kielletyistä muovisista pilleistä.
        ellauri036.html on line 204: Musset oli aatelispoikia, pikkuveli, vanhemmat oli köyhiä. Isä pikkuvirkamies ei koskaan antanut sille rahaa. Äiti oli tärkeämpi, piti salonkia. Se oli hyvä lyseossa, ja ajatteli ensin pyrkiä oikixeen tai lääkixeen, mutta ne on tylsiä (ruumiiden leikkaaminen ällötti), se päätti ryhtyä kirjailijaxi joskus abi-iässä. Siitä tuli kirjastonhoitaja. 19-vuotiaana julkaisi Espanjan ja Italian satunsa. Sit se aloitti uran turmeltuneena dändinä, seukkaa George Sandin kaa, ja kirjoittaa näytelmäpiisejä. Samalla angstisia runoja, eri vuodenaikojen öitä. Omaelämäkerrallinen romaani Vuosisadan lapsen tunnustuxia 1836 löytyy suomennettuna, kiitos VA Koskenniemen. Tais kirjoittaa muistelmansa saman ikäsenä kuin E.S. Punk-Akatemian. Sekin kävi bordelleissa ja oli huono asiakas, pahoinpitelikin palvelushenkilökuntaa.
        ellauri036.html on line 206: Alfred oli masis ja viinamäen miehiä, mutta jatkoi kirjoittamista. Se sai kunnialegioonan mitalin ja valittiin Ranskan akatemiaan 1852 (jolloin syntyivät Bourget ja rautakauppias). Se löytyy Pierre-Lachaisesta. Nyt sitä taas pidetään hyvänä kynämiehenä. Poliittisesti suht vasemmalla, mut kannatti Reininmaan ottamista Saxalta (kuten Napsu oli tehnyt). Nikolaus Becker lauloi Rheinliedissä:"Sie sollen ihn nicht haben, den freien, deutschen Rhein". Musset kirjoitti vastineen:"Nous l'avons eu, votre Rhin allemand". Tää ennakoi 1871 rökitystä, jota Bourget muiden patrioottisten ranskalaisten kanssa jäi hautomaan. 1. maailmansota oli muun muassa sen revanssi. Viipuri on ikivanha venäläinen kaupunki. Musset kuoli sydänvikaan. Sen pää pompsahteli pulssin tahdissa. De Mussetin merkixi sitä sanottaneen vieläkin.
        ellauri036.html on line 208: Koko Rollan kolmoslaulu yrittää syyllistää Voltairea ja panna sen syyxi 19. vuosisadan hengellisen alamäen. Ja paskat, tuotantotavoistahan siinä oli kysymys. «Kaikki on Voltairen syytä», heittää Gavrochekin de Gillenormand hahmolle, voltairelaiselle porvarille, Hugon Kurjissa. Mikä ei ole mitään verrattuna Mussetin raakuuteen syytöxissä Voltairea vastaan. Victor Hugo pyörsi 1878 pyhät sanansa ja palautti Voltairelle kunnian sen sadantena syntymäpäivänä. Ei ollut M. Arouet enää kuulolla.
        ellauri036.html on line 219: Secouait, vierge encor, les larmes de sa mère,
        ellauri036.html on line 277: Jette au gouffre éternel tes anges mutilés.
        ellauri036.html on line 316: Où le libertinage est à meilleur marché,
        ellauri036.html on line 327: Où s'étaient attablés ces pâles voyageurs;
        ellauri036.html on line 334: Le père de Rolla, gentillâtre imbécile,
        ellauri036.html on line 336: Sans songer que lui-même, à sa petite ville,
        ellauri036.html on line 363: Que lorsqu'il a trempé dans le fleuve fangeux
        ellauri036.html on line 375: Un plus large mépris des peuples et des rois.
        ellauri036.html on line 382: Qu'il eût trois ans à vivre et qu'il mangeât son bien.
        ellauri036.html on line 392: Lorsque dans le désert la cavale sauvage,
        ellauri036.html on line 393: Après trois jours de marche, attend un jour d'orage
        ellauri036.html on line 412: Si Dieu nous a tirés tous de la même fange,
        ellauri036.html on line 413: Certe, il a dû pétrir dans une argile étrange
        ellauri036.html on line 418: Est-ce sur de la neige, ou sur une statue,
        ellauri036.html on line 421: Non, la neige est plus pâle, et le marbre est moins blanc.
        ellauri036.html on line 423: Voltige par instants, un faible et doux soupir;
        ellauri036.html on line 424: Un soupir plus léger que ceux des algues vertes
        ellauri036.html on line 425: Quand, le soir, sur les mers voltige le zéphyr,
        ellauri036.html on line 448: Ô vierge! que le bruit de tes soupirs légers.
        ellauri036.html on line 449: Regardez cette chambre et ces frais orangers,
        ellauri036.html on line 456: Que l'amour d'une vierge est une piété
        ellauri036.html on line 462: Qui regarde l'horloge et Pâtre qui pétille,
        ellauri036.html on line 472: Les songes de tes nuits sont plus purs que le jour,
        ellauri036.html on line 477: Tes cheveux sont mouillés. Tes mains et ton visage
        ellauri036.html on line 479: Où donc t'en allais-tu par cette nuit d'orage?
        ellauri036.html on line 494: Qui baigne tes cheveux, et la chaste rougeur
        ellauri036.html on line 501: Dans cette nuit d'angoisse où l'archange déchu,
        ellauri036.html on line 516: L'ange exterminateur te vit avec surprise
        ellauri036.html on line 521: Sur quelle neige intacte au sommet des glaciers,
        ellauri036.html on line 527: Quinze ansl ô Roméo 1 l'âge de Juliette!
        ellauri036.html on line 528: L'âge où vous vous aimiez! où le vent du matin,
        ellauri036.html on line 531: Quinze ans! — l'âge céleste où l'arbre de la vie,
        ellauri036.html on line 536: Quinze ans! —l'âge où la femme, au jour de sa naissance,
        ellauri036.html on line 539: De ses phalanges d'or en fit l'âge éternel!
        ellauri036.html on line 559: Allaient s'évanouir comme un songe léger,
        ellauri036.html on line 560: Comme le chant lointain d'un oiseau passager.
        ellauri036.html on line 572: Prendre ce cou de neige et lui tordre les os ?
        ellauri036.html on line 588: Il faut qu'à deux genoux elle conjure et prie;
        ellauri036.html on line 592: «Ta fille est belle et vierge, et tout cela se vend! »
        ellauri036.html on line 600: Rien d'impur ne germait sous cette fraîche aurore.
        ellauri036.html on line 637: Que l'esprit du vertige et des bruyants repas
        ellauri036.html on line 638: À l'ange du plaisir nous porte dans ses bras!
        ellauri036.html on line 644: Voltige-t-il encor sur tes os déchaînés ?
        ellauri036.html on line 648: Que de tes larges mains tu sapais nuit et jour.
        ellauri036.html on line 681: Ô femme! étrange objet de joie et de supplice!
        ellauri036.html on line 688: Ô profanation! point d'amour, et deux anges!
        ellauri036.html on line 689: Deux cœurs purs comme l'or, que les saintes phalanges
        ellauri036.html on line 708: Dites-leur donc un peu ce qu'avec leurs genoux
        ellauri036.html on line 728: Si le plus léger fil le retenait encor,
        ellauri036.html on line 731: Qu'elle n'est qu'un passage à quelque lieu d'horreur,
        ellauri036.html on line 747: En songeant à la mort, il regarda les deux.
        ellauri036.html on line 761: Vous avez sagement taillé l'arbre de vie;
        ellauri036.html on line 773: On a mis au plein vent l'intelligence humaine;
        ellauri036.html on line 792: Ange des souvenirs, sont-ce là tes sanglots ?
        ellauri036.html on line 793: Ah! comme ils voltigeaient, frais et légers oiseaux,
        ellauri036.html on line 802: Les neiges sous ses pas paraissent s'embraser.
        ellauri036.html on line 803: Les épaules d'argent de la Nuit qui frissonne
        ellauri036.html on line 804: Se couvrent de rougeur sous son premier baiser.
        ellauri036.html on line 822: Qui fait bondir le cœur et fléchir les genoux?
        ellauri036.html on line 829: Quels étranges accords, quelle voix invisible
        ellauri036.html on line 838: Où n'avait pas germé la plus chétive fleur!
        ellauri036.html on line 844: Qu'il venait dans un bouge, à son heure dernière,
        ellauri036.html on line 853: Qui donc lui parle bas, l'encourage et l'appelle ?
        ellauri036.html on line 858: Qui meurent dans la fange où leurs mères sont nées,
        ellauri036.html on line 868: Elle peut les plonger dans ses plus noirs marais;
        ellauri036.html on line 891: Qui ronge le soleil sur son axe enflammé?
        ellauri036.html on line 895: Il brisa sur sa tige un pauvre dahlia. «
        ellauri036.html on line 913: Se sont mis en voyage autour du firmament.
        ellauri036.html on line 916: D'étrange dans ses traits, de grand, de déjà ru.
        ellauri036.html on line 937: Qui flotte mollement sous ce rideau léger?
        ellauri036.html on line 938: S'il est vrai que l'amour, ce cygne passager,
        ellauri036.html on line 941: Et de ce qui voltige autour de la beauté;
        ellauri036.html on line 949: Pendant que sur sa tige elle est épanouie,
        ellauri036.html on line 960: Trois hommes dans la neige apportaient une bière;
        ellauri036.html on line 992: Murmura-t-elle enfin : moi je n'ai pas d'argent,
        ellauri036.html on line 996: Rolla lui répondit par un léger sourire.
        ellauri036.html on line 1020: Jolloinka leikkisät mezänhenget tammen kuorella
        ellauri036.html on line 1066: menneiden aikojen hengen jätöxissä
        ellauri036.html on line 1094: Maa on yhtä vanha, yhtä degeneroitunut,
        ellauri036.html on line 1331: tekee sen kultafalangeista ikuisuuden ikäkauden!
        ellauri036.html on line 1974: Apinalle pitäs järkätä apinamaista hauskaa, sanoo Martta ja kumppanit; ei vaan tekemistä, vaan jotain kivaa tekemistä. Tärkeintä on et kaikilla (no mulla ainakin, ja mun kavereilla --- tästähän se ongelma vasta alkaakin) ois hywä fiiwis.
        ellauri036.html on line 1988: Martan zygologia on jotain selfhelp-psykoanalyysia, joka lähtee yxilöstä ja palaa siihen. Joukkosuggestiosta ei sillä ole mitään sanottavaa, vaik siitähän Freudkin oli kiinnostunut. Mix tiimit alkaa mätkiä toisiansa apinanraivolla? No six, tietysti, et se on darwinistisesti kannattavaa, se toimii. Samaa voi sanoa tiimihierarkian houkutuxista, ne on tosi todellisia, eikä niistä pääse Martan kädenheilutuxella. Ja niiden feromoneja nimenomaan on inho sekä häpeä, kazo vaikka Netflix sarja Unorthodox. Rangaistus on aina kuritusta, ylempien paukutusta alempien selkiin. Ilman hierkiaa ei ole ihmispesiä. Olen samaa mieltä siitä, et ois hyvä, ettei niitä olisi. Mut sillon ratkaisu ei ole tunteiden apuharvennus vaan aappojen. Ei Martta Panopuuta ketjuun, vaan Pentti Linkolaa.
        ellauri036.html on line 1992: Stooan tiimihenkisemmät lakimiehet ei haaveilleetkaan hierarkian poistosta. Ne ei kantilaisesti kuvitelleet et maailma on tasavertaisen herrasväen ostospaikka. Ne tiesi että apinahommeleissa on kyse suosinnasta ja arvovallan käytöstä. Ratkaistava ongelma on miten valtaapitävien tulee käsitellä vallanalaisia. Hierarkiaa ei voi poistaa, voi vaan koittaa saada sen lutviutumaan. Ei tää homma ole mitään Marttakerhon yhteiskivaa. Stooalaisten approach oli paljon lähempänä nykyajan lainkäyttöä kuin Martan utopiat. Stooalainen homma toimii just koska se on vallanpitäjien filosofiaa vallanalaisia vastaan, niinkuin vaikka Seneca. Stooalainen neuvo ruumiskasojen päällä hyppimiseen on: tapetaan ne vaan kylmän rauhallisesti siistiin riviin, ja hypitään vasta kotona eikä telkkarissa helvetti. Jätetään tappaminen ammattilaisille, ne on opetettu pitämään turhat tunteet kurissa. Bisnes as usual, no hard feelings, no harm done. (James Q. Whitman)
        ellauri036.html on line 2075: Jo siinä vaiheessa koronaviruspandemia oli riistänyt kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli pysäyttänyt käytännössä koko maailman talouselämän, miljardien kristittyjen pidättäessä yhä hengitystään naama sinisenä. Kohta on kyllä pakko vetää henkeä, ja montakohan siinäkin saa taas tartunnan.
        ellauri036.html on line 2095: Wikipediasta löytyy luettelo Harry Potter-sarjan käsitteitä. Yhdennäköisyys Hitlerjugendiin, fasisteihin, pioneereihin, partioon ym Hermannin nuorisoseuroihin on ällistyttävä.
        ellauri036.html on line 2097: Albuksen kaarti (engl. Dumblenamit, kutsutaan lyhenteellä "AK") esiintyy kirjassa Feelix-kissa. Dumblesetä tai ainakin sen esittäjä imi mieluusti peiton alla namia. JK pitää semmoisesta yhtä paljon kuin Päivi Räsänen. Rohkelikot on pääsääntöisesti kikkelimikkoja ja halinallet tyttöjä, mikä siihen lisätään on pahasta, ei me haluta olla mitään transformereita. Kaarti on kerho, jossa Harry opettaa suojautumista näiltä pimeyden voimilta. Esim varmuuskumin käyttöä. Kerho perustettiin, koska sinä lukuvuonna uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja Dolores Pimento on taikaministeriön työntekijä, eikä hän ministeriön käsitysten mukaan opeta ainetta kunnolla. Wannabe taikaministeri Hermione ideoi Albuksen kaartin. Hän kutsuu viikonloppuna kiinnostuneita oppilaita Tylyahon Sianpäähän, jossa salainen kerho perustetaan. Kaartin kokoontumispaikka löytyy, kun kotitonttu Dobby kertoo Harrylle tarvehuoneesta. Kaarti lakkautettiin, kun Marietta Edgecombe paljasti kaartin olemassaolon Pimennolle. Kaarti perustettiin uudelleen, kun Kalkaroksesta tuli Tylypahkan rehtori. Albuxen kaarti on kuin Hitlerjugendin pikkupoikasiipi Deutsches Jungvolk.
        ellauri036.html on line 2103: Hitlerjugendin deviisi oli Blut und Ehre, veri ja kunnia, niinkuin jihadisteilla. Lasketaan kuraveret pihalle, kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Heil Potter!
        ellauri036.html on line 2105: Hitlerjugendin sääntöjä:
        ellauri036.html on line 2120: Hitlerjugendissa ei ole säätyjä, mutta ollaan aina sentään muita parempia.
        ellauri036.html on line 2124: Tahto ja Mahti -lehtiä. Jungen eure Welt. Mukaan vaan vaikka jästit vanhemmat kieltävät. Väpelöt pannaan kirjoittamaan aineita: mixi en ole rohkelikko? Mixi en seuraa Harry Potteria? Hitler Jugend oli samanlainen jymymenestys 30-luvulla kuin Harry Potter-sarja vuosituhannen vaihteessa. Lama-ajan merkkejä. Kaivataan tunnejohtajaa.
        ellauri036.html on line 2126: Histerjugendin merkki oli viikinkien aurinkoriimu Sowilo ᛋ, kulmikas ässä. Samanmallinen salama oli Harry Potterin ozassa. Harryn päässä peilikuvana, varmaan teki tazkan ize kazomalla peilistä. Suomen armeijan hakaristi oli sekin väärinpäin.
        ellauri036.html on line 2129: gendS.jpeg" height="200px" />
        ellauri036.html on line 2133: Kotitonttuja ja värivammasia saa olla avustavissa rooleissa, jotta paska myy myös siirtomaissa, mut pääosan esittäjät on sentään arjalaisia tai vähintään punatukka kelttiläisiä. Voldemort joku itäblokin mamu. Venäläinen joka tuikkaa perusbrittejä myrkkysateenvarjolla. Malfoyt on Adamsin perheen doppelgängeri normanniaatelinen porukka, yhdistelmä ranskixia ja pre-nazi sakuja. Hannoverin sukua. Potterin Buckett-henkinen sukulaisperhekin on reilumpi, syövät munuaispiirakkaa ja juovat pinttikaupalla alea telkan ääressä ja kazoo futismazia. Vaik huispauxesta ne ei tajuu mitään, on ne niin jästejä.
        ellauri036.html on line 2135: Reichs-Jugend-Führer oli Baldur von Schirach. Ilmetty Harry Potter koppalakilla ilman silmälaseja. Baldur oli aasojen Jeesus Kristus. Sen hömelö märkähattu veli tappoi sen vahingossa sokkona. Potter on wiccojen oma messias, parturoitu Aslan joka selättää Voldemortin panematta edes vastaan. Rule Britannian Ahura Mazda, Austin Mini joka päihittää Angry Mainyu birdsit ja kiinalaisen Volvon. JK Rowling on brexitin Paulo Coelho. Se käytti etukirjaimia jottei Harryn maaliryhmä, esipuberteettiset pojat ois pelästyneet naisen nimeä. Onhan se vähän lyhyempi lause, kirjan paxuutta pojat kai enimmin pelästyvät. Väkisin saa tuputtaa. Tytöt taitaa Harryakin enempi lukea, vaik niille on omat vampyyri- ja riitakäkisarjat. Baldur sai 20v pyttyä Nurnbergissä. Vähemmän kuin Weinstein. Tuomiot on kovenneet. Baldur Jugend-Führer oli siira. Fasen omistaja on sokeritoukka. Weinstein ei ollut mikään Einstein. Kiven alla ryömiskelijöitä koko roikka, Albert mukaanlukien.
        ellauri036.html on line 2143: Surkki (engl. kissanpieru) on velhoperheeseen syntynyt velho tai noita, joka ei kykene taikomaan. Surkkeja ovat muun muassa Tylypahkan vahtimestari Argus Voro ja kissoista pitävä Dursleyn perheen naapuri, rouva Arabella Figg, Albus Dumbledoren pikkusisko Ariana josta kerrottiin Albus Dumbledoren elämäkerrassa (kirjoittanut Rita Luodiko) jossa väitettiin Arianaa surkiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut totta. Surkit ovat, Ron Weasleyn mukaan, sangen harvinaisia. Vähän kuin mongoloideja. Kissat ovat hyviä, kun varoo pieruja, sanoo surkki Teme Mäki.
        ellauri036.html on line 2145: Kuolonsyöjät on Potter-kirjojen pääpahixet. Rowling ei jätä lukijaa kahden vaiheille kellä on mustat hatut ja kellä valkoiset. He ovat lordi Voldemortin kannattajia ja tunnettuja ja pelättyjä raakalaismaisuudestaan ja uskollisuudestaan Voldemortille. Siis ihankuin jenkkejä. Lihansyöjiähän nekin ovat, kovia pihvin ystäviä, mutta ikävä kyilä eivät vielä ainakaan syö toisiaan. Sehän ratkaisi pihvilihan saatavuuden sekä väestönkasvuongelmat, nielaistaisiin 2 kärpästä 1 iskulla. Voldella on pakkomielle tuhota kuolema lopullisesti, niinkuin Elon Muskilla ja Larry Pagella. Niillä on Dark Mark, jonkinlainen kähee tatska. Kalifaatin salamatkustaja Ibbe oli poistattanut omansa. Mut arpi näkyi vielä.
        ellauri036.html on line 2166: Rowlingin juonenkuljetus Harry Potter-kirjoissa jää toisexi vaan Ivanka Trumpille. Esim. Ludovic ”Ludo” Bagmanin ympärille kehitelty huispausaiheinen sikermä on kuin suoraan Esquiren urheilupalstalta. Jengiä on kirjoissa kuin salpausselällä, ja niillä hassuja nimiä. Lähes kaikki ikinä kexityt taikameemit on rontattu Potterin sivuille. Epäilen että die Fuhreriniin on langetettu sekavuusloizu.
        ellauri037.html on line 24: Den sympatiska gestalten med den finurliga blicken. Apan av danske formgivaren Kay Bojesen fyllde faktiskt 60 år 2011. Den är samma ålder som Jöns. Vi hade en sådan apa hemma på Havsgatan 3. Kanske föräldrarna köpte den på vår Danmarks-resa på 1960-talet, kanske vi hade den redan tidigare. Måste fråga Kristina. Hon är en klassiker som har redan fyllt 70. Finns bland annat hos Artek för 135 euro.
        ellauri037.html on line 26: Kay Bojesen var især kendt for design og legetøj i træ, f.eks. hans livgarder fra 1942, aben fra 1951 og elefanten og papegøjen fra 1950´erne. Herudover designede han børnemøbler og gyngeheste. Mange af disse figurer er ikke længere i produktion og indhenter derfor høje priser på auktion.
        ellauri037.html on line 58: Om din dator är 3 år gammal eller äldre, ge den några kåldolmar och rulla iväg den på Cliff Richards-konsert. Min Linux dator och min Jolla-telefon är båda från 2013. Jag tror dom inte längre klarar av att tugga sega kåldolmar. Dom sku se och höra ganska dåligt på Cliff Richards konserten.
        ellauri037.html on line 115: Nää hölmöt pätkät on vastareaktio (vastavaikutus? reaktio?) vlogeille

        ellauri037.html on line 157: Charles Spencer Chaplin (1889-1977), der König der Stummfilmkomödien, ein rührend-komischer kleiner, verwegener Tramp in Klassikern wie (ei jaxa), wurde für seinen Diensten im II. Weltkrieg zum Ritter geschlagen. Seine Mutter Hannah lehrte ihn zu tanzen. Sein Vater war Alkoholiker und verliess die Familie nach Charlies Geburt. Mutti war geisteskrank und Charlie verbrachte seine Kindheit in Anstalten. Er war ein launischer Perfektionist. 1952 verliess Charlie die U.S.A, weil er da als einen Kommunisten gehalten wurde. Er wurde Weltburger in der Schweiz mit seinen Millionen.
        ellauri037.html on line 159: Obgleich er von Arbeit besessen war, fand er Zeit für Sex zwischen den Filmen, "in den Stunden wenn ich gelangweilt bin". Wie Markus J. Rantala vorausgesagt hat ex post facto, er zog junge Mädghen vor. Er konnte nichts mehr geniessen, als eine knospende Jungfrau zu verführen. Die erste Schützling war 14 Jahre alt. Er versprach eine Filmkarriere, aber schon bald darauf war sie schwanger. Sie war so dumm dass er sie heiratete obwohl sie gar nicht schwanger war. Charlie liebte es, Starlets nach der Bühne auch in seinem Bett zu verwenden. Die nächste Starlet war 6 als Charlie sie merkte, aber er war geduldig wie der Prophet Muhammed und versuchte sie zu ficken erst als sie 15 war. Schliesslich entjungferte er Lita auf dem gekachelten Fussboden seines Dampfbades. Er wollte nicht Gummis benutzen, sie wären "unästetisch". Lita wurde schwanger als sie 16 war. Er war 35.
        ellauri037.html on line 160: Er versuchte, das Kind abzutreiben, Lita mit irgendeinem anderen zu weihen, sie zum Selbstmord zu jagen, weil er sie soviel verabscheute. Er war eklich. Aber er behauptete, dass er mit Lita schlafen könne, obwohl er sie soviel verabscheue. Er demütigte sie oft, weil sie weigerte, Fellatio zu machen.
        ellauri037.html on line 162: 1934 war eine 20-jährige an der Reihe, 1941 eine 22-jährige, die auf dem Rasen vor Charlies Hause schwanger wurde. In der Zwischenzeit war Chaplin Oona begegnet, den 17-jährigen Tochter des berühmten Dramatikers Eugene O´Neill. Sie wurde sein vierte und letzte Ehefrau. Als er starb, hatte Chaplin acht weitere Kinder gezeugt - das letzte, als er über 70 Jahre alt war.
        ellauri037.html on line 164: Diese menschliche Sexmaschine, die als Vorspiel zum Sex erotische Passagen aus Fanny Hill und von Lady Chatterley vorlas, schaffte es, sechs Runden hintereinander zu absolvieren, mit kaum 5 Minuten Pause dazwischen. Ausserdem war er ein leidenschaftlicher Voyeur.
        ellauri037.html on line 176: tai terhoa tungettiin väellä siiheen yhteen paikkaan.

        ellauri037.html on line 263: enraged, he flung the book into the fire.
        ellauri037.html on line 285: forgers of documents tossed down the stairs,
        ellauri037.html on line 292: general merriment and celebration,
        ellauri037.html on line 360: maybe to the Burgermeister's daughter?
        ellauri037.html on line 362: Precious little angel, mommy's sunshine, honeybun,
        ellauri037.html on line 365: spring sun, geraniums in windows,
        ellauri037.html on line 380: The Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau,
        ellauri037.html on line 401: kenties Burgermeisterin tyttären?
        ellauri037.html on line 421: Klinger Atelier, Grabenstrasse, Braunau.
        ellauri037.html on line 478: Joseph Étienne, dit Étienne de Jouy né le 19 octobre 1764 à Versailles et mort le 4 septembre 1846 à Saint-Germain-en-Laye, etait un dramaturge et librettiste français.
        ellauri037.html on line 506: Mitä jalompi ja täydellisempi joku juttu on, sitä myöhemmin ja hitaammin se kypsyy. Miekkonen saavuttaa järkensä ja hengenlahjojensa kypsyyden tuskin ennen 28. ikävuotta (jos sillonkaan, taitaa mennä pullapoika hautaan aika raakana); nainen 18-vuotiaana. Mutta sitten onkin naisilla järki sen mukainen: aika niukasti annosteltu. Siks just naiset jäävät koko iäxensä lapsixi, kaipaavat vaan lähimmäistä, tarraavat nykyhetkeen, mittaa kalut silmämäärällä ja nalkuttavat pikkuasioista isoiden ja tärkeiden sijasta (kuten mun filosofian). Järki näät on, jonka tautta ihminen (siis mies) pääsee suruista ja tumpeloinneista. Tästä saavutettuja etuja mutta myöskin haittoja saa osaxensa nainen vähemmän kiitos heikompien hengenlahjojen: pikemminkin se on henkisesti likinäköinen, kun sen intuitiivinen ymmärrys näkee lähietäisyydeltä tarkasti, sensijaan sillä on ahdas näkökenttä, johon kauempana oleva ei mahdu; siks just kaikki poissaoleva, mennyt ja tuleva vaikuttaa naisiin heikommin kuin meihin (puhun nyt teille muut miekkoset). Vaikka tästä onkin paljon haittoja, onhan siinä se hyväkin, että nainen liikkuu enemmän nykyhetkessä kuin me, ja sixi, jos nykyisyys on jotenkin siedettävä, nauttii siitä enemmän, mistä tulee naisille ominainen hilpeys, josta on paljon hyötyä huolten vaivaaman miehen viihteexi.
        ellauri037.html on line 518: Miesten kesken on luonnostaan vaan välinpitämättömyyttä (no mulla kyllä kieltämättä oli jotain pikku erimielisyyxiä eräiden koulufilosofiprofessoriääliöiden kaa, joihin palaan tukijatkeessa), mutta naiset on luonnostaan keskenään sotajalalla. Se kai johtuu siitä et miehillä kilpailu rajoittuu omaan kiltaan, naisilla se ulottuu koko sukupuoleen, koska niillä on vaan yx ammatti, maailman vanhin sellainen. Kadullakin tavatessaan ne kazoo toisiaan kuin Guelfit ja Ghibelliinit. 2 naista tavatessaan 1 kertaa suhtautuvat toisiinsa vaivautuneemmin ja teeskentelevämmin kuin 2 reilua miekkosta. (Tulee mieleen Bernard Shawn, toisen ison setämiehen My Fair Lady. Nää reilu-miekkosjutut on aina vähän homahtavia.) Sen takia naisten keskiset komplimangit kuulostavat naurettavammilta kuin kahden miehen keskiset (häh? no Schopenhauer oli tosi turhamainen ollaxeen pussikarhun doppelgängeri). Edelleen, vaikka mies puhuu suht ihmismäisesti jopa niille jotka ovat paaaaaaaaljon sitä alempana (vitun nilkkifasisti), on sietämätöntä kazoa miten kopeasti ylhäinen rouva elehtii nokintajärjestyxessä alemmalle (vaikkei edes palvelijalle, missä tapauxessa se olis ihan ymmärrettävää). Siitä voi johtua että naisten kesken on vähemmän nilkkejä kuin meillä, ja voimasuhteet voi muuttua äkkisemmin kuin meillä miehillä. No niin vittu, miehet on vielä enemmän laumaeläimiä, de Waalin simpansseja, tai vielä pahenpaa, cro magnoneja. Miehillä ranki riippuu kaiken maailman prenikoista ja nazoista, naisilla vaan siitä, kenen kaa ne on naimisissa. Six ne on luonnostaan samalla viivalla ja yrittää hikisesti luoda hajurakoa. (Helvatti, mix nää hajuraot kiinnostaa miehiä niin hirveesti. No, tyhmä kysymys.)
        ellauri037.html on line 525: Setämiesystäväni Chamfort sanoo aivan oikein: naiset on tehty käymään kauppaa meidän heikkouxilla, meidän hulluudella, muttei meidän järjellä. (No ei tietysti, miesjärkeä ei ole juuri kaupan, tai se on huonolaatusta, ei löydy ostajia, markkina ei vedä.) Naisten ja miesten väillä on ihokosketus, ei mitään henkistä sielullista eikä luonteen sympatiaa. (Vittu ei ainakaan tän koalan kaa, se on niin totaalisen epäsympaattinen.) Silleen ajatteli antiikkiset ja orientaaliset setämiehet naisista, ja antoivat niille asiaankuuluvan paikan paremmin kuin me (mun kaltaiseni nykypiipunrassit siis), jotka ollaan vanharanskalaisen galantteja ja palvotaan mauttomasti naisia, se on tän kristillis-germaanisen tyhmyyden korkein kukkanen, joka on ainoastaan saanut aikaan sen, että ne on niin arrogantteja ja häikäilemättömiä, että tulee mieleen Benaresin pyhät apinat, jotka tuntien pyhyytensä ja loukkaamattomuutensa pitävät kaikkea izellensä sallittuna. (Olikohan joku daami kiilannut Artun eteen lihakaupan jonossa sen pyytäessä luuta Atmalle, kun se kiihty kirjottamaan tätä turausta?)
        ellauri037.html on line 569: Arttu oli lääpällään kauniiseen gemann Karoline">Karoline Jagemanniin, herttua Karl Augustin kanaseen, ja kirjotti sille ainoan tunnetun rakkausrunonsa. (Atmalle kirjotetut on hävinneet, koira kai söi läxyvihon.) Vaikka Sope myöhemmin vähexyi sänkypainia, sillä oli kaikenlaista panoa alempiarvosten naisten seurassa, kuten palvelijoiden, näyttelijättärien ja joskus maxettujen naisten (näitä se vältteli, liian kallista). Nää hommat jatku vanhempanakin, ja sillä oli 2 aviotonta tytrtä (1819, 1836), jotka onnex onnex kuoli vauvana. Arthur jopa kehuskeli tällä, kai se tiesi ettei naiset pitäneet sitä minään löytönä, sehän oli ruma kuin perse, eikä se useinkaan päässyt viivalle.
        ellauri037.html on line 571: Weimarista se lähti opiskelee Göttingeniin 1809, 21-vuotiaana. Me pistäydyttiin Göttingenissä Johnin perheen kanssa kesällä 2017. Se oli vähemmän teologinen kuin kuuluisampi Jena, ehkä sinne pääskin helpommin. Sope aloitti lääketieteessä. Schulze (of Aenesidemus fame) opettti sille filosofiaa, sen neuvosta Sope keskittyi Platoon ja Kanttiin, joista se ei sit koskaan päässyt eroon. Se vaihtoi filosofiaan Berliiniin 1811 koska ei tykännyt prof. Bouterwekista (who dat?). Sielläkin se luki enemmän tieteitä kui filosofiaa. (Vrt. Seniiliä.) Se väitti että tieteitä tarvitaan filosofiaan. Oli sillä opiskelukavereitakin, tietenkin poikia.
        ellauri037.html on line 575: Sopelle tuli äkkilähtö Berliinistä 1813 Napsun pelossa kun se epäili joutuvansa varusmiehexi. Se palas Weimariin mutta lähti sieltäkiin kun äiskä eli siellä synnissä jonkun sitä 12v nuoremman gigolon kaa. Piileskeli vähän aikaa Rudoldstadtin kaupunkipahasessa, retkeili Thuringenin mezissä ja söi makkaraa kirjoittaen väikkäriä, Riittävän syyn periaatteen neljästä juuresta. (Eli mix tyhjästä ei voi mitään nyhjästä.) Kun Ranskan armeija lyötiin Leipzigissä, väikkäri tuli sopivasti valmiixi. Sopea vitutti hohottavat sotilaat ja se lähti taas Weimariin. Äiskä (joka oli nähtävästi yhtä kova laskettamaan luikuria kuin poikansa) väitti et sen suhde gigoloon oli vaan platoninen (sen pitäis miellyttää platonisti Sopea). Sope ei uskonut ja riiteli typerän vaikka lihaxikkaan gigolon kaa. Äiskä julkaisi matkakirjoja niiden Euroopan reisusta. Artun väikkäriä se piti käsittämättömänä, eikä käsittänyt kuka haluis ostaa sen, saati lukea. (Arvaa vituttiko äidin keuliminen Arttua.) Arttu huusi pää punasena et sen (Artun) juttuja luettas paljon sen jälkeen kun Hannan matkakirjat ja romskut olis unohtuneet. (Ja niinhän siinä kävi.) Ize asiassa Brockhaus suostu kustantamaan Artun prujauxen vaan koska sen äidin kirjat möi niin hyvin. Mut myöhemmin osat vaihtuivat, ja Brockhaus lopulta nettos paljon enemmän koalasta kuin sen äidistä. Molempien kuvat oli Brockhausin seinällä. Kerrankin sovussa.
        ellauri037.html on line 587: Rahahuolissaan Arttu palas Italiasta ennen aikojaan ja lähti hakemaan professorin paikkaa Heidelbergistä, Göttingenistä ja Berliiinistä. Berliini näytti parhaalta, siellä oli eniten tilausta sofistijulkkixille. Se ajotti ihan tahallaan luennot samaan aikaan kuin Hegelin, jota Sope kuzui tökeröxi sarlataanixi. Pata siinä soimaa kattilaa. Se hankki riitaa Hegelin kaa heti näyteluennosta alkaen 1820.
        ellauri037.html on line 588: Hegelillä oli poliittisia ongelmia kun se oli progressiivinen, kun taas Sope oli patataantumuxellisen maineessa. Hegel hölmönä kannatti Sopea äänestyxessä. Ei tiennyt minkälaisen perskärpäsen kanssa oli tekemisissä. No vaan 5 opiskelijaa tuli Sopen luennolle (tuttu määrä mullekin, hyvänä vuotena). Tappion kärsineenä Sope jättäytyi pois verstaalta. Alkoi haukuskella koulufilosofeja tyyliin happamia sano kettu rypäleistä.
        ellauri037.html on line 592: Siellä oli mukavaa, sai seurustella aatelisten kaa. Sieltä palattuaan se hoiteli hyppykuppaa Münchenissä vuosikausia. Berliinissä se opetteli epsanjaa ja luki Pedro Calderón de la Barcaa, Lope de Vegaa, Miguel de Cervantesia ja erityisesti Baltasar Graciánia. Viimeximainittu oli joku barokkijesuiitta josta tykkäs sekä Sope että mursuwiiksi Nietsche. Täytyypä tutustua, saa varmaan suuttua.. Sit se koitti taas luennoida Hegelin päälle omia pöperryxiä, mut taaskin opiskelijat äänesti jaloillaan. Koitti saada kännöstöitä huonolla menestyxellä. Ei ihan mennyt putkeen hommat Sopella.
        ellauri037.html on line 594: Välillä se haaveili naimisiinmenosta. 39-vuotiaana kosiskeili jotain 17-vuotiasta neizykäistä, joka varmaan laatttas hihaansa. Sitä vitutti jo silloin monogamia, ehdotteli jotain ristiinsuihkintaa, pani on and off jotain 6 vuotta vanhempaa tanssijatarhaahkaa (varmaan sovitusta hinnasta), jonka se oli tavannut jo koulupoikana, jolla oli lapsia monista eri miehistä (muttei tiettävästi Sopesta). Kun Sope pakeni Berliinistä koleraa 1831, sitä johon Hegel kuoli kun tuli kotiin liian aikaisin, se ois ottanut tän haahkan mukaan, se ei tahtonut, Sope antoi sille rahaa, mutta kielsi käyttämästä sitä lapsenruokkoihin. Se näki jotain näkyjä ja innostui joxkin aikaa paranormaaleista ilmiöistä, kai se toivoi sillä todistavansa tahdon toimintaa. Siitäkään ei tullut lasta eikä paskaakaan.
        ellauri037.html on line 598: Loppuajan eli 1833-1860 Sope asui Frankfurtissa puudeleiden sielunvaelluxen luojana, milloin Atma, milloin Butz (sielu ja sen vihollinen vuoron perään). Voitti norjalaisilta palkinnon kotiaineella tahdon vapaudesta, ei saanut tanskalaisilta toista moraalin alkuperästä, vaikka oli ainoo osanottaja. Haukkui liian nimekkäitä filosofeja. Sope oli ollut varma voitosta (ylläri) ja raivostui. Vitun tanskalaiset! Se julkaisi molemmat prujauxet omalla kustannuxella ja haukkui tanskalaisia vielä esipuheessa. Ammattifilosofit ei viizineet edes pierasta Schopenhauerin suuntaan, mut kaikenlaiset diletantit alkoi innostua sen räväköistä jutuista, monet lakimiehiä. Yx bändäri erityisesti, Frauenstädter, roikkui sitkeästi Sopessa ja sai lopulta sen Nachlassin. Hulluna vuotena Sope pelkäs omaisuutensa ja henkensä puolesta ja kannusti kovasti kurin ja järjestyxen palautusta. Lahjotti kiikarinsa upseereille että löytävät nihilistit paremmin. Kun vasemmistohegeliläiset (kuten Marx) puhui edistyxen puolesta, Sope sanoi kuin Jeesus että köyhät teillä on aina keskuudessanne ja hyvä niin, jää hajurakoa. Sitäpaizi on hyvä vään kun tulee apuharvennusta.
        ellauri037.html on line 608: Physisch paßt Arthur Schopenhauer in das stereotype Bild vom ernsten Philosophen. Er war klein und schmächlig gebaut, hatte einen großen Kopf, durchdringende blaue Augen und was immer makellos angezogen. Er neigte zu intensiven Stimmungen, war ein äußerst stolzer Mann, hatte wenig Geduld mit jemandem, der es wagte, anderer Meinung zu sein als er.
        ellauri037.html on line 610: Seine beiden Eltern waren dickköpfig, intelligent und leicht
        ellauri037.html on line 614: Heinrich war ein harter, erfolgreicher Danziger Geschäftsmann,
        ellauri037.html on line 619: Gelegenheit und wurde Student. Als Witwe zog Johanna nach Wei
        ellauri037.html on line 621: wurde und einen literarischen Salon hielt. Obwohl er ihren frivolen Lebensstil mißbilligte, folgte ihr der junge Schaufelhauer
        ellauri037.html on line 625: den Augen ihres Sohnes eine schwere Sünde begangen: Indiskretion.
        ellauri037.html on line 630: stritt, hatte Schopenhauer eine stille Affäre mit Karoline Jugemann, der Primadonna vom Hoftheater and anerkannten Geliebten des Herzogs Karl August. Über ihre Beziehung sind nur wenige Einzelheiten zu erzählen, unter anderem, daß Schopenhauer ihre Busen romantischer fand als die
        ellauri037.html on line 639: Zügel frei und er gab zu. "Ich bin kein Heiliger". In Italien - wo
        ellauri037.html on line 640: die einzige Sunde darin besteht, nicht zu sündigen - lernte er eine
        ellauri037.html on line 642: Vornamen Theresa kennen. Er erwog eine Heirat, wobei er peinlich genau ihre Fehler und ihre Vorzüge gegeneinander abwog. Er entschied sich gegen eine Heirat, als sie ihn in peinliche Verlegenheit brachte, indem sie in der Offentlichkeit in den höchsten Tonen von einem anderen Mann schwärmte - von Lord Byron. Schopenhauer schrieb: «Ich fürchtete mich vor Hörnern »
        ellauri037.html on line 644: Schopenhauer kehrte nach Deutschland zurück, um an der Universität Berlin zu lehren, aber seine Vorlesungen wurden kaum besucht.
        ellauri037.html on line 646: Caroline Marquet, wegen Körperverletzung verklagt, weil er sie
        ellauri037.html on line 647: eigenhändig aus dem Vorraum zu seiner Wohnung hinausgeworfen hatte, sie hatte ihn wiederholt geärgert, indem sie dort nähte.
        ellauri037.html on line 648: Sie gewann den Prozeß, und er mußte ihr für den Rest ihres Lebens eine Entschädigung zahlen. Nach diesem Vorfall brach er
        ellauri037.html on line 650: alle mit Verachtung. Der Geschlechtstrieb war für ihn «ein Dämon, der danach strebt, zu pervertieren, einzuengen und alles
        ellauri037.html on line 652: daraus ergebenden Verheerungen verantwortlich. Seine Philosophie erklärt die Liebe als einen Betrug, den die Natur an uns begeht, um ihren einigen Zweck zu verfolgen: die Fortpflanzung. Ylläri? Wozu sonst sollte sie verdienen?
        ellauri037.html on line 654: "Das niedrig gewachsene, schmalschultrige breithüftige und
        ellauri037.html on line 655: kurzbeinige Geschlecht das schöne zu nennen-dies konnte nur
        ellauri037.html on line 657: bringen."
        ellauri037.html on line 659: Er verachtete und bemitleidete die Frauen. Seiner Ansicht nach hatten sie nur eine nützliche Eigenschaft: den Reiz der Jugend, der bald schwindet, wenn das hübsche Gesicht und die vollen Brüste einen Mann in die Ehe gelockt haben. Dennoch
        ellauri037.html on line 660: konnte er jüngere, hübsche Damen mit seinen meisterhaften Kenntnissen in Sprachen und Literatur und mit seinen gelegentlichen Zauberkunststückchen fesseln.
        ellauri037.html on line 664: Bettlägerig war, fürchtete Schopenhauer, daß die Krankheit zerstören würde, was ihm das Wertvollste war in seinen Hosen. Als er
        ellauri037.html on line 667: Zwei Männer sollen, so Schopenhauer, eine gemeinsame Ehefrau
        ellauri037.html on line 668: haben, bis sie über das Alter, in dem sie Kinder bekommen kann, hinaus ist. Dann sollen sie eine zweite, junge Frau heiraten, aber
        ellauri037.html on line 669: weiterhin für ihre erste Frau sorgen. Später festigte seine Abhandlung "Uber die Weiber", die 1851 in dem Sammelband "Parerga
        ellauri037.html on line 673: Dennoch hat er die Frauen nie aus seinem Leben verbannt. In einer Zeitschrift schrieb er von einem «Fräulein Medon», einer Schauspielerin von großem Charme, die mit bürgerlichem Namen Caroline Richter hieß. Er umwarb und gewann sie, und wieder dachte er an Heirat. Nach seiner sorgfältigen Analyse war sie "recht zufriedenstellend", als Geliebte oder als Ehefrau. Aber wieder erhoben sich seine Vorsicht und sein Zynismus. Er war verliebt, aber er war auch Philosoph. Sein Pessimismus gewann die Oberhand, und die Idee einer Heirat wurde fallengelassen. Schopenhauer bedeutete sein absolutes Vertrauen auf die Unsterblichkeit seiner Werke mehr als Kinder, die er der Nachwelt hätte hinterlassen können. Dank Gott.
        ellauri037.html on line 675: Gedanken: "Das Verhältnis der Geschlechter ist der unsichtbare Mittelpunkt aller Handlungen. Es ist die Ursache des Krieges und das Ende des Friedens. Je mehr ich von Männern sehe, desto weniger gefallen sie mir. Wenn ich bloss dasselbe von Frauen sagen könnte, wäre alles gut."
        ellauri037.html on line 677: Er starb allein, im Alter von 72 Jahren, an einem Lungen-Blutsturz. Der Hund Atman hat nach ihm sehr geheult. 50n villitys, 60n kullitus, 70n selitys. Selityxet katkes Artturilta lyhyeen.
        ellauri037.html on line 684: ja sen aika outrageous mielipiteistä. Peukuttaako niitä joku, perusteleeko?
        ellauri037.html on line 692: Michael Masiello on ope, esteetti, humanisti, joki porukoilleen (river to his people). Ajatusten Tonava. Ceausescu yllättyi kun kansa ei enää hurrannut. Ei tiennyt mitä ajatella siitä, joki tyrehtyi. Tahaton humanisti taas. Masin miälestä Sope on briljantti pessimisti, briljantimpi vielä kuin Masi, siis genius, se on myönnettävä ilman sarvia ja hampaita. Tän briljantin pointin lisäx Masi briljeeraa huomauttamalla lyöntivirheestä.
        ellauri037.html on line 698:
        Quora: Pitikö Schopenhauer Hegelistä?

        ellauri037.html on line 700: Pikemminkin päinvastoin! Schopenhauer jumaloi Kanttia, ja piti Hegelin yrityxiä oikoa Kantin mokia vastenmielisinä. Schopenhauerin asennetta Hegeliin voisi pitää lähes apoplektisenä eklotuxena, yhtä syvänä vihana kuin Kierkegaardin, joka oli kanssa aika täyteläistä.
        ellauri037.html on line 702: Nopeella haulla löytyy jotain Sopen helmiä, esim. se sanoo Hegelistä "lattapäinen ääliömäinen etova lukutaidoton huijari". Ei varsin suopeaa. Tää on Sopen "tahto luonnossa" rykäyxestä 1836:
        ellauri037.html on line 704: Hegelin absoluuttisen sekoilun filosofiaa - 3/4 rahantekoa ja 1/4 hullun houretta - pidetään luotaamattomana viisautena ilman että jengi huomaa sen motoxi sopivan Shakespearen sanat: 'sellaista kamaa mitä tulee hullun kielestä muttei mielestä'. tai, sopivana vinjettinä mustekala mustepusseineen joka luo ympärilleen mustan pilven joka estää ketään näkemästä sitä, ja vaalilauseena 'mea caligine tutus', oman pilven suojassa. Tuokoon jokainen päivä meille kuten tähän asti uusia systeemejä jotka sopii yliopistokäyttöön, kokonaan sanoista ja fraaseista tehtyjä ja oppineella jargonilla vielä, niin että jengi voi puhua päiviä sanomatta yhtään mitään; älköön näitä riemuja koskaan häiritkö arabialainen sananlasku: kuulen myllyn jauhavan, mutten näe jauhoja. Kaikella on aikansa, ja nyt on tän.
        ellauri037.html on line 713: Se oli välskärin poika, viisi siskoa (1 isosisko) Ludwigsburgista Württembergissä. Freudillakin oli liuta siskoja, kuin myös Pikku-Masilla ja Imillä. Ei ollut koulussa kovin sotilaallinen. Pissi sänkyyn vielä 15-vuotiaana. Kaarlo Syvännöllä oli sama vika. Alotti oikista mut vaihto lääkixeen. Ihan samaa tekee herraspojat vielä tänäänkin. Sillon vaan ei ollut pyrkyreitä (siis pääsykokeita, oli toki strebereitä, ne ovat aina keskuudessamme kuten köyhät). Karkas lääkintäjoukoista ja pakeni Thüringeniin. Siellä Schopenhauerkin söi pikku makkaroita vähän myöhemmin. Tutustui Weimarissa Hansiin, siis Goetheen. Molemmat sai ylennyxen voneixi, porvariset streeberit, karkeakarvaiset dreeverit. Niinkuin meidän sukulainen salaneuvos Robert Örn. Ranskixet tykkäs Retusta, ottivat kunniaranskalaisexi. Tuntuu et enemmänkin pitäs sanoa, mut mitä?
        ellauri037.html on line 729: Ruhet der Menschheit geheiligtes Pfand.
        ellauri037.html on line 736: Nimmer wird sein Herz gestillt,
        ellauri037.html on line 742: Warnend zurück in der Gegenwart Spur.
        ellauri037.html on line 744: Sind sie geblieben mit schamhafter Sitte,
        ellauri037.html on line 757: Brechen die Frauen des Augenblicks Blume,
        ellauri037.html on line 758: Pflegen sie sorgsam mit liebendem Fleiß,
        ellauri037.html on line 759: Freier in ihrem gebundenen Wirken
        ellauri037.html on line 763: Seines Willens Herrschersiegel
        ellauri037.html on line 765: In der Welt verfälschtem Spiegel
        ellauri037.html on line 767: Offen liegen ihm die Schätze
        ellauri037.html on line 772: Aber die Bilder, die ungewiß wanken
        ellauri037.html on line 775: Klar und getreu in dem sanfteren Weibe
        ellauri037.html on line 777: Wirft sie der ruhige Spiegel zurück.
        ellauri037.html on line 781: Des Empfangens Wonne nimmer,
        ellauri037.html on line 782: Nicht den süßgetheilten Schmerz,
        ellauri037.html on line 791: Zärtlich geänstigt vom Bilde der Qualen,
        ellauri037.html on line 793: Perlend die Augen von himmlischen Thau
        ellauri037.html on line 795: In der Männer Heerschgebiete
        ellauri037.html on line 811: Seiner Menschlickeit vergessen,
        ellauri037.html on line 822: Das sie still, doch gewisser erringt,
        ellauri037.html on line 823: Strebt, auf der Schönheit geflügeltem Wagen
        ellauri037.html on line 824: Zu den Sternen die Menschheit zu tragen,
        ellauri037.html on line 833: Nur der ewge Kampf gewähret
        ellauri037.html on line 834: Für des Sieges Ewigkeit.
        ellauri037.html on line 838: Der Nothwendigkeit heilige Macht
        ellauri037.html on line 843: Aus der Unschuld Schooß gerissen
        ellauri037.html on line 847: Schwankt mit ungewissem Schritte,
        ellauri037.html on line 848: Zwischen Glück und Recht getheilt,
        ellauri037.html on line 852: Aber in kindlich unschuldiger Hülle
        ellauri037.html on line 853: Birgt sich der hohe geläuterte Wille
        ellauri037.html on line 855: Aus der bezaubernden Einfalt der Züge
        ellauri037.html on line 856: Leuchtet der Menschheit Vollendung und Wiege,
        ellauri037.html on line 857: Herrschet des Kindes, des Engels Gewalt.
        ellauri038.html on line 51: "That they could get it clear?"
        ellauri038.html on line 60: Du gehst zu Frauen? Vergiß die Peitsche nicht!–
        ellauri038.html on line 61: Dieser Ratschlag ist wahrscheinlich der bekannteste Satz von Friedrich Nietzsche, und wird von misogynen Männern, die nie ein Buch von Friedrich Nietzsche gelesen haben, gerne zitiert. Dieser Satz, der etwas anders in Nietzsches "Also sprach Zarathustra" steht, ist Rollenprosa, drückt also nicht die Meinung des Autors aus, sondern die einer Figur in einer Dichtung, hier die einer alten Frau (einem "alten Weiblein"), die Zarathustras Gedanken über Frauen lobt und am Ende ihres Treffens ihm noch den Ratschlag mit auf den Weg gibt.
        ellauri038.html on line 63: Diese Szene lebt von privaten und literarischen Anspielungen, die eine plump misogyne Interpretation besprechen. Die mittelalterliche Fabel, wie der alte Aristoteles von einer jungen Frau namens Phyllis, in die er närrisch verliebt ist, gedemütigt wird, war wahrscheinlich der Hintergrund für die Inszenierung des berühmten Fotos von 38-jährigen Friedrich Nietzsche mit der damals 21-jährigen genialischen Freundin Lou Andreas-Salomé und der Peitsche in ihrer Hand. 6 Jahre später war er kuckeliku.
        ellauri038.html on line 65: Als Nietzsche den ersten Teil von Zarathustra schreibt, ist es mit der Hoffnung auf eine gemeinsame Zukunft mit Lou Salomé vorbei, und in seiner Dichtung gibt Friedrich Nietzsche die Peitsche keiner Frau mehr in die Hand, sondern lässt eine alte Frau dem einsamen Berg-Eremiten Zarathustra den Ratschlag geben, sich vor einer Begegnung mit Frauen mit diesem Dressurwerkzeug zu wappnen.
        ellauri038.html on line 69: Tää hassunhauska sananparsi löytyi jostain aiemminkin eri kielillä, se on vahva meemi. Milloin heilutetaan patonkia porttikonkissa, milloin nagaikaa. Viimexi se kuultiin partajehuilta filmatisaatiossa Kalifat. Yx ilkimys neuvo höperöä ruozimamua Husamia pryygelöimään laihaa vaimoa Pervitiiniä. Vittu puukottais vaan Pervin senkin ja lähtis vauvan kanssa kotiin. Se tarvii miestä kuin kala polkupyörää. Ihankun se et meemi on vanha tekis siitä paremman.
        ellauri038.html on line 73: In der Luzerner Fotoinszenierung von 1882 spielen Nietzsche und sein Freund Rée ein Pferdegespann, das unter der Peitsche der gar nicht bedrohlich wirkenden jungen Frau steht, in die beide Männer tatsächlich sehr verliebt sind.
        ellauri038.html on line 74: Im Fotoatelier von Jules Bonnet kümmert sich Nietzsche "in übermütiger Stimmung" (Lou Andreas-Salomé) um jedes Detail und schmückt zum Beispiel die Peitsche mit einem (auf dem Foto nicht erkennbaren) Fliederzweig.
        ellauri038.html on line 80: Juurikin näin. Paul Rée (sepalusta kaiveleva nikkari yo. kuvassa) oli mursua 5v nuorempi, jonkinlainen sielutieteilijä sekin, ei oikeastaan hullumpi: materialisti, deterministi, darwinisti, viis välitti vapaasta tahdosta. Edusti siis get Paul">Paul Bourgetin nimenomaan inhoamia näkemyxiä, ja osallistui samaan sotaan vastapuolella. Mikä pahinta: äveriästä eheytynyttä jutkusukua. Loppuun filosofoituaan liukastui johki rotkoon ehkä tahallaan. Osterina kolmantena toimiva Lou oli ryssä, josta tuli matkailija ja kirjailija. Nazit haukku sitä Suomen jutkuxi vaikka se oli hugenotteja. Loun 25vuotta vanhempi ope, holl. pastori Gillot oli niin siihen lääpällään et olis jättäny vaimoparkansa jos Lou ois siitä huolinut. Ei huolinut.
        ellauri038.html on line 85: Nietzsches Schwester Elisabeth erkennt sich später selbst in der Figur des "alten Weibleins" karikiert, weil sie ihrem Bruder auch einmal den Rat gab, strenger gegen "in Trieben und Charakteren ungebändigte Frauen" zu sein und metaphorisch von der "Peitsche" sprach, die "nicht tugendhafte" Frauen nötig hätten.
        ellauri038.html on line 87: Andererseits ist nicht zu übersehen, daß die Inszenierung auf das seinerzeit populäre Thema für lebende Bilder „Frauen bändigen die unbändige Lust der Männer, indem sie sie unter das Zugtierjoch spannen“ anspielt. Gerade die Differenz von strahlendem Sonnenwagen der Liebe und dem Ehegespann im Alltagstrott, von himmelhochjauchzend und den Mühen der Ebene, eröffnete einen weiten Spielraum der Interpretation, ohne das Risiko, jemanden unmittelbar zu kränken.
        ellauri038.html on line 131: Nietzsche tuomitsi darwinismin, hegeliläisyyden, kantilaisuuden sekä utilitarismin epäonnistuneina yrityksinä paikata jumalan jättämä aukko. Hölmö. Darwin ei perustanut filosofiaa eikä uskontoa, se mittas ja laski paljonko multaa kastemadot tuottaa 20 vuodessa.
        ellauri038.html on line 137: Tässä lie Nietzschelle tullut kyllä joku sekaannus. Zarathustra oli manikealainen dualisti, hyvät vastaan pahat asetelman pääteoreetikko, siis orjamoralisti. Nietzsche ei ollut vaan paha vaan myös huono, ja vieläpä ruma kuin rengin räkä räystäällä. Kun hyvä ja paha taistelee, ruma saa istua vaihtopenkillä. Nietzsche kertakäyttönenäliinaan tai Nietzsche hihaan, älä toisten naamalle, niin puhui Zarathustra. Jos sua heidegger, älä ainakaan husserl kohti. Jää karanteeniin ja soita teholle jos on Weberiä. Aufforderung zum Tanz, senniminen Arabia-mukikin on olemassa, jossa puput halaavat. Jöhnskö taisi pitää Max Weberistä? Varmaan kun se oli samanlainen kaiken ymmärtäjä. Max oli 20v Nietzscheä nuorempi, ihan eri sukupolvea, ja paljon liberaalimpi, mut vankka porvari. No, se saa jäädä odottamaan pureskeluvuoroaan.
        ellauri038.html on line 143: Nietzschefänit on enimmäxeen hölmöjä ja/tai kusipäitä: ger Martin">Martin Heidegger, Jacques Derrida and Michel Foucault; Carl Jung and Sigmund Freud, two of the founding figures of psychiatry; and writers such as Albert Camus, Jean-Paul Sartre, Thomas Mann and Hermann Hesse. Nippu narsisteja plus koko dritter Reich riippuu psykopaatin wiixissä. Sis tän mursuwiixisen, sen H-alkuisen Lassi Hiekkala-tyyppisissä viixissä ei kukaan kauan roikkunut.
        ellauri038.html on line 184: 1882 Weber kirjoittautui Heidelbergin yliopistoon lakitieteen opiskelijaksi palvellen samalla "toisinaan" Saksan armeijassa. 1886 Weber läpäisi alemman oikeustutkinnon. 1880-luvun ajan Weber jatkoi historian opiskelua. Hän sai tohtorinarvon lakitieteessä 1889 kirjoittamalla keskiajan liikeorganisaatioita käsittelevän väikkärin. Kaksi vuotta myöhemmin Weber sai valmiiksi habilitaatioväitöskirjan Die Römische Agrargeschichte in ihrer Bedeutung für das Staats- und Privatrecht. Yhtään pannulappua?
        ellauri038.html on line 186: Näinä vuosina Weber kuitenkin keskittyi erityisesti yhteiskuntapolitiikkaan. 1888 hän liittyi Verein für Sozialpolitikiin, eräänlaiseen itsenäiseen oppineiden "aivoriiheen" tai "ajatushautomoon", joka pohti yhteiskunnallisia asioita. 1890 "aivoriihi" käynnisti tutkimushankkeen, joka pohti ”Puolan ongelmaa” – ulkomaalaisten maatyöläisten muuttoliikettä itäiseen Saksaan samalla kun paikalliset maatyöläiset muuttivat teollistuviin kaupunkeihin. Weber asetettiin tutkimushankkeen johtoon ja saman tien kexi suurimman osan tuloxista. Lopullista raporttia pidettiin laajalti erinomaisena empiirisen kusetuxen esimerkkinä ja Weberin maine asiantuntijana maatalouspolitiikassa lujittui. Puolan ongelmalle löytyi puoli vuosisataa myöhemmmin muka lopullinen ratkaisu. Vaan ei, toiset 50v myöhemmin polakkeja putkareita häärää pimeästi joka puolella, varsinkin briteissä. Sori Max, ei tullut valmista.
        ellauri038.html on line 188: Weber saavutti suurta menestystä 1890-luvulla. Vuonna 1893 hän meni naimisiin sukulaisensa Marianne Schnitgerin kanssa, joka oli intellektuelli ja feministi, itsekin tunnettu sosiologi. No ei siitä sen enempää (mut kz. alla!). Seuraavana vuonna Weber toimi lyhytaikaisesti taloustieteen professorina Freiburgin yliopistossa, ennen kuin otti vastaan viran Heidelbergissä 1896. Hän joutui vähentämään ja lopulta kokonaan lopettamaan säännöllisen akateemisen työnsä vuonna 1897 sairauden takia, josta ei toipunut ennen vuotta 1901. Sairaus oli todennäköisesti "hermoromahdus", joka aiheutui hänen isänsä kuolemasta. Mitä ihmettä? Tästä pitää ottaa selvää tarkemmin. No justiinsa, alempana selviää, että Max oli ison osan aikaa täysin sekopää. Sitä näyttää olleen paljon liikkeellä Weberien suvussa.
        ellauri038.html on line 200: Marianne Schnitger was born on 2 August 1870 in Oerlinghausen to medical doctor Eduard Schnitger and his wife, Anna Weber, daughter of a prominent Oerlinghausen businessman Karl Weber. After the death of her mother in 1873, she moved to Lemgo and was raised for the next fourteen years by her grandmother and aunt. During this time, both her father and his two brothers went mad and were institutionalized. When Marianne turned 16, Karl Weber sent her off to fashionable finishing schools in Lemgo and Hanover, from which she graduated when she was 19. After the death of her grandmother in 1889, she lived several years with her mother´s sister, Alwine, in Oerlinghausen.
        ellauri038.html on line 202: During the first few years of their marriage, Max taught in Berlin, then, in 1894, at the University of Heidelberg. During this time, Marianne pursued her own studies. After moving to Freiburg in 1894, she studied with a leading neo-Kantian philosopher, Heinrich Rickert. She also began to engage herself in the women´s movement after hearing prominent feminist speakers at a political congress in 1895. In 1896, in Heidelberg, she co-founded a society for the circulation of feminist thought. She also worked with Max to raise the level of women students attending the university. Max found them deplorably charmless.
        ellauri038.html on line 210: In 1907, Karl Weber died, and left enough money to his granddaughter Marianne for the Webers to live comfortably. During this time, Marianne first established her intellectual salon. Between 1907 and the start of World War I, Marianne enjoyed a rise in her status as an intellectual and a scholar as she published "The Question of Divorce" (1909), "Authority and Autonomy in Marriage" (1912) and "On the Valuation of Housework" (1912), and "Women and Objective Culture" (1913). The Webers presented a united front in public life. Max defended his wife from her scholarly detractors but carried on an affair with Else Jaffe, a mutual friend.
        ellauri038.html on line 212: In 1914, World War I broke out. While Max busied himself publishing his multi-volume study of religion, lecturing, organizing military hospitals, serving as an adviser in peace negotiations and running for office in the new Weimar Republic, Marianne published many works, among which were: "The New Woman" (1914), "The Ideal of Marriage" (1914), "War as an Ethical Problem" (1916), "Changing Types of University Women" (1917), "The Forces Shaping Sexual Life" (1919) and "Women's Special Cultural Tasks" (1919).
        ellauri038.html on line 222: Maxens Leitmotiv war der okzidentale Rationalismus und die damit bewirkte Entzauberung der Welt. Eine Schlüsselstellung in diesem historischen Prozess war der moderne Kapitalismus als die „schicksalsvollste Macht unseres modernen Lebens“. In der Wahl dieses Forschungsschwerpunktes zeigte sich eine Nähe zu seinem Antipoden Karl Marx, die ihm auch die Bezeichnung „der bürgerliche Marx“ eintrug. Hyi helkkari.
        ellauri038.html on line 224: Weber verkaufte die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, den Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die Unterscheidung von Gesinnungs- und Verantwortungsethik. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. Mit Webers Namen sind die Protestantismus-Kapitalismus-These, das Prinzip der Werturteilsfreiheit, der Begriff Charisma, das Gewaltmonopol des Staates sowie die bevorzugung der Verantwortungsethik über die Gesinnungs-dieselbe. Aus seiner Beschäftigung mit dem „Erlösungsmedium Kunst“ ging eine gelehrte Abhandlung zur Musiksoziologie hervor. (Oivallus ja nide. Tää kuulostaa jo lähes Hannu Mäkelältä.)
        ellauri038.html on line 226: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt.
        ellauri038.html on line 230: Politik war nicht nur sein Forschungsgebiet, sondern er äußerte sich auch als klassenbewusster Bürger und aus liberaler Überzeugung engagiert zu aktuellen politischen Streitfragen des Kaiserreichs und der Weimarer Republik. Als früher Theoretiker der Bürokratie wurde er über den Umweg US-amerikanischer Rezeption zu einem der Gründungsväter der Organisationssoziologie gekürt. Lisää nauloja Maxin muutenkiin jo siilimäiseen arkkuun.
        ellauri038.html on line 253: Gauleiter suosittelee Safranskin elämäkertaa Nietzschestä. Mut sitä ei saa netistä, taitaa pysyä suljettuna kirjana. Safranski (1945) on Rüdiger niinkuin Wokun isäpuoli, onkohan se saman luonteinenkin jyrä. No tääkin langanpää jää taas auki. Seikkaperäisempi elämäkerturi olis joku Curt Paul Janz, mut sen biografia on pitempi kuin Retun koko lyhyt elämä.
        ellauri038.html on line 257: No tietysti kun se ei kirjoita liian pitkästi, ja on räväkkä. Se on hauska, ilkeä, törkeä, kaikkee tätä mikä trendaa nyt, on kuin lukis vihapuheita jostain netistä. Se puhuu vähän kaikesta maan ja taivaan välillä eikä puhu liian vaikeita. Ize asiassa koulufilosofit ei edes oikein tykkää siitä. (Eihän se saanut aikasex edes yhtään kunnon suffixi- ja puffixipaperia vaik oli 10v kielitieteen professorina.) Nietzsche oli amatöörifilosofi, mut klassikoita se oli sentään lukenut. Ja kärsijänä se ei ole mikään turisti, vaan aito maahanmuuttaja. Sen ja Sopen päällimmäinen ongelma on miten oikeuttaa elämä kun se on niin vituralla. Sope ottaa pessimistisen kannan asiaan: paska reissu mut tulipahan tehtyä. Nietzsche on enempi et tiukka mutru huuleen ja selkä vastatuuleen. Vastatuuleen pokaloizija kuin Vadimin taluttama vanha Kusti-koira Kallahden rannassa.
        ellauri038.html on line 263: Gauleiterin mielestä amerikkalaiset ymmärtää Nietzscheä paremmin kuin sakut ize. Sen voi hyvin uskoa, onhan amerikkalaiset kexineet enemmän supersankareita kuin edes nazit. Heidegger sähläs mm. siinä että se teki Nietzschen aika arkisista tsygologisista havainnoista jotain mystiikkaa. Nietzsche havainnoi (omasta päästä, sehän oli sen tärkein lähde) et apinat on vallanhaluisia, et se niitä motivoi. Samanlaista virhetulkintaa voi epäillä Sopen Willen kohdalla, ehkä se oli vaan jonkinlainen sähkön vastine, sielun mekanismista vielä puuttuva johtovyyhti. Mut Heidegger alkoi keittää näistä kyökkizygologeista jotain mystikkasoppaa, ja sillä tiellä on vieläkin monet mannermaiset pellet.
        ellauri038.html on line 281: Njoo, ainakin siinä on vähän pitempiäkin ajatuksen kuljetuxia. Mistä moraali on kotoisin, ja mixei voida olla kärsimättä, mixi täällä aina käristään. Nietzsche ei vaivautunut laittamaan nootteja eikä lähteitä. Wikipediassakin on niitä enemmän. Kaikki käännöxet vetää kotiinpäin. Nazien mielestä Nietzsche oli proto-nazi. (Niin olikin.) Sakemannit sodan jälkeen teki Nietzschestä lipilaarin, joka kirjoittaa izehoito-oppaita. Heideggerin mielestä Nietzsche oli proto-Heidegger. Postmodernistien Nietzsche oli preposterous modernisti. Jne. Felix Leiteriä amerikkalaisena kiinnostaa mitä se sanoi hyvistä, pahoista, huonoista ja rumista. Jenkin elämä on kauneuskilpailua.
        ellauri038.html on line 338: 21. vuosisadan Hauptsturmfuhrer Josef Mengele.

        ellauri038.html on line 351: Mengelelle kävi hyvin, se kuoli luonnollisen kuoleman

        ellauri038.html on line 366: Humanistinen tragedia, lipsahti Paavo Lipposelta joskus

        ellauri038.html on line 370: mä olen insinöörin ja hammaslääkärin ("dental surgeon",

        ellauri038.html on line 381: gerb.png" width="70%" />
        ellauri038.html on line 383:

        Fingerpori sukeltaa
        ellauri038.html on line 385: Fingerpori oli joskus hauska, nykyisin se on tekijänsä näköinen.

        ellauri038.html on line 455: Mitenkä neekerit on niin heikkoja? Taitaa vika olla geeneissä.

        ellauri038.html on line 457: ryöstäytyä irti Kantonin Pikku Nigerian kaupunginosassa. Kinkit

        ellauri039.html on line 95:

        Anke van Tharaw öß, de my geföllt,

        ellauri039.html on line 98: Op my geröchtet ön Löw’ on ön Schmart.


        ellauri039.html on line 102: Wy syn gesönnt by een anger tho stahn.


        ellauri039.html on line 104: Sal vnsrer Löve Vernöttinge syn.


        ellauri039.html on line 106: Je mehr en Hagel on Regen anföcht.


        ellauri039.html on line 109: Wördest du glihk een mahl van my getrennt,

        ellauri039.html on line 111: Eck wöll dy fälgen dörch Wöler, dörch Mär,

        ellauri039.html on line 115: Wat öck geböde, wart van dy gedahn,

        ellauri039.html on line 119: Wor öm söck hartaget, kabbelt on schleyht,

        ellauri039.html on line 120: On glihk den Hungen on Katten begeyht.


        ellauri039.html on line 123: Wat öck begehre, begehrest du ohck,

        ellauri039.html on line 128: Dörch Zancken wart et der Hellen gelihk.
        ellauri039.html on line 133:

        Annchen von Tharau ist, die mir gefällt;

        ellauri039.html on line 136: Auf mich gerichtet in Lieb’ und in Schmerz.


        ellauri039.html on line 140: Wir sind gesinnet bei einander zu stahn.


        ellauri039.html on line 144: Je mehr ihn Hagel und Regen anficht;


        ellauri039.html on line 147: Würdest du gleich einmal von mir getrennt,

        ellauri039.html on line 149: Ich will dir folgen durch Wälder, durch Meer,

        ellauri039.html on line 153: Was ich gebiete, wird von dir gethan,

        ellauri039.html on line 157: Wo man sich peiniget, zanket und schlägt,

        ellauri039.html on line 161: Was ich begehre, ist lieb dir und gut;

        ellauri039.html on line 284: Se oli rikas poika, Erlangenin taloustieteen tohtori,

        ellauri039.html on line 304: Freud synty onnenlakki päässä, Fontanella oli vaan fontanella. Me käytiin Fontanen (1819-1898) stomping groundilla itäsaxan läpiajoretkellä. Oliko se Neuruppin? Varmasti, Swinemunde on nyt Puolassa. Sievä paikka se oli. Mä oon lukenut siltä myös Irrungen wirrungen, jonka sain kai Rikulta. Fontane oli apteekkarinpoika ja apteekkarina eka Dresdenissä, mutta toimi sitten lehtien kirjeenvaihtajana. Hugenottisukua, six sillä oli tollainen ranskahtava nimi. Näitä hugenottejakin on jo monta, mm. Beckett ja Nietschen lelu. Ranskalaiset kohteli Fontanea sotavankina silkkihansikkain 1870 sodassa, melkein sukulaisena. Briteistäkin se tykkäsi. Se alko kirjaiijaxi vasta 58 vuotiaana, mäkin ehtisin.
        ellauri039.html on line 306: Fontane oli söpön näköinen 23-vuotiaana. Se suhtautu naisiin suht ymmärtävästi aikansa setämiehexi. Vaimo Emilie Rouanet oli koulukaveri. Äiti Emilie Labry oli sekin hugenotti. Huuakotteja koko porukka. Ne oli lipilaareja ja kannatti Saksan yhdistymistä. Perhe asui tovin Lontoossa kuin Klasun porukat. Sanokohan senkin pojat mami ja pupi? Meistä se oli hassua. Innostu 1848 hulluilusta mut lopetti ajoissa. Sillon se jätti apteekkihommat. Sen ekat yritelmät kirjailijana oli aika lässähdyxiä, muze petras kuin sika juoxua. Fontane tykkäs Walter Scottista, mut kukapa ei noihin aikoihin. Ällös preussilaista militarismia. Pidän keskinkertaisista kirjailijoista, ne on kiltimpiä.
        ellauri039.html on line 310: Fontane on enimmäxeen auktorialer, mutta välistä myös persönlicher Erzähler. Ein charakteristisches Stilmittel Fontanes ist die leichte, unverbindliche Einstreuung wichtiger Motive in die Erzählung, oft unter alsbaldiger Relativierung und Rücknahme, auf die später wieder Bezug genommen wird und welche dadurch eine besondere Betonung erfahren. Dieses Stilmittel kommt besonders in Effi Briest verbreitet vor.
        ellauri039.html on line 343: Rie Hatsipompponen came to the United States as a high school exchange student in rural Kansas from Sapporo, Japan. Her initial inability to effectively communicate in English led her to engage in artistic forms of expression.
        ellauri039.html on line 347: Hatsipompponen’s installation/handmade paper works, such as houses of beings and Lucid Absurdity, have dealt with the correspondence between visual and textual languages, which is established upon the absurd conflicts among urges, necessities, and mortality. She draws her philosophy from Camus, Heidegger, Haiku poets, modern Japanese novelists, and ancient Chinese thinkers.
        ellauri039.html on line 349: Camus, Heidegger ja Kungfu Tse. Ekosofian kovia nimiä, puuttuu vaan norjalainen Arne Naess. Murakamin norjalainen puu on varmaan mukana, siitäkin voi tehdä paperia.
        ellauri039.html on line 364: Pyhän ikeen seminaari on USA:n vanhin naisille tarkoitettu yxityinen college. Entinen Mount Holyoke Female Seminary. Mohawk-intiaanien mezästysmaista tuli pyhän ikeen vuori, jossa valmistetaan leidejä avioliiton ikeeseen. Type Private. Established Seminary, 1837. Osa establishmentia jo pian 200 vuoden ajan.
        ellauri039.html on line 373: Mount Holyoke administrator and art professor Rie Hatsipompponen (pretty Japanese lady, 48) got Mt Holyoke into international headlines (yess!) by trying to bump off a colleague in a case of unrequited love in December 2019. Hatsipompponen allegedly used a fire poker, large rock, and a gardening shears to attempt to kill her victim, allegedly a regular member of the faculty. Hatsipompponen's alleged victim, another polished lady in her 60s, allegedly survived the attack.
        ellauri039.html on line 377: Romantic no, into each other's genitals, who knows... Meri Kurisumasu dear!
        ellauri039.html on line 379: An apparently Japanese source clarifies: The injured individual lied that she felt a similar method to get Hachiyanagi to call 911, the paper says. When captured, the educator had the injured individual’s “keys, cellphone, and glasses,” as indicated by the paper, which included that the unfortunate casualty is required to endure. Hachiyanagi at first guaranteed that she had discovered the educator harmed and was attempting to support her, which was the manner by which her garments turned out to be wicked, as per Daily Beast.
        ellauri039.html on line 381: Apparently Hatsipompponen is not the only Jap with difficulties in communication with the devilishly slippery English language.
        ellauri039.html on line 384: "The process of making paper by hand allows me to be humble," according to Hatsipompponen's faculty profile. "As plant fiber, its beauty must be generated from nature. Our hands have brought paper into being. In paper resides a communion of nature and humanity." She wants to reveal a significant female job throughout the entire existence of papermaking. She thinks blank paper makes a Powerful Statement, as do stone and scissors.
        ellauri039.html on line 402: Learners in grades 10, 11, or 12 are presented with a literature and music-based unit on the realities of Germany since the World War II with the major focus on the period after the fall of the Wall in 1989. The literature comprises a number of different types of texts; they include adapted selections from Auf Sand gebaut and Filz by Stefan Heym, an Eastern German, and Der Mauerspringer by Peter Schneider, a Western German. The music is a poem "Ännchen von Tharau" by Simon Dach, adapted by Johann Gottfried Herder in his 1778 collection "Stimmen der Völker in Liedern."
        ellauri039.html on line 406: The music is a folksong that spans four centuries; and the students become aware of the continuity of German culture through folksongs.The background material is disseminated in the form of pictures, statistics, and a historical time-line. Motivation and interest is generated through the songs which focus the learner on the fact that the lesson involves products of German culture. While reading, the learners are confronted not just with the separation of Germany, but also with the division of the Germans in Germany. On the cognitive level, learners gather information about Germany's recent past from World War II to the present. Given these facts the learners connect the past with the German's recent fixation on "Vergangenheits- und Gegenwartsbewältigung." Learners take this theoretical information and explore sites found on the Internet where they find information in German on the issue of identity. This activity forms the basis for reaching a consensus on such questions as:
        ellauri039.html on line 409: Has a new German identity emerged after the fall of the Wall?


    ellauri039.html on line 413: In 1636, a young girl (17 years old, named Anna Neander) was getting married to a minister, Johannes Partatius. Simon Dach, a baroque poet who was born in Memel, (1605-1659), was invited to the wedding. He fell in love with Anna Neander and wrote a poem about her: "Ännchen von Tharau."
    ellauri039.html on line 423: REFLECTION (Standards Targeted)

    ellauri039.html on line 424: 1.1 Students use language, to answer questions about the folksong.

    ellauri039.html on line 430: 5.2 Students enjoy learning a folk song thereby using the language for enrichment.
    ellauri039.html on line 507: Some background, I came from a poor town in Virgina from an even more poor family. I grew up a short time in a city, and the contrast to Finland and those places are staggering.
    ellauri039.html on line 509: Americas healthcare system is still in its evolutionary stage, where as Finland provides affordable healthcare. My left ear was damaged by a doctor who refused to fix it, because we were poor, we couldn't take legal action or afford to fix my ear. I was nearly deaf in my right ear for all of my teens and twenties. When I moved to Finland, it was simple to fix and only costed me 40€ (approximately 41/42$). Compared to the estimated 12k they were going to charge me back home it was a god send.
    ellauri039.html on line 511: The vegetables are vastly cheaper and better quality. Despite Virgina, and where I am from being farming land, they only farm soy, cotton, and what we called "horse corn". Here, Finland has an intense growing season that is short but plentiful. Rutabagas, Beets, Carrots, Potatoes, Tomatoes, are all vegetables I have seen locally sourced from Finland. You can get 2kg of Rutabegas for .59/kg! I was never able to find that kinda deal back home, even at farmer markets. So eating healthy is definitely easier here than it was back home.
    ellauri039.html on line 515: Education, okay, well this one is a two bladed sword. I am studying finnish currently, and while they do suck at teaching their own language but they are teaching about proper nutrition! Which is pretty awesome if you ask me. It's great that they want to make sure even immigrants, like me, are healthy!
    ellauri039.html on line 519: Food safety is a thing. In America, look at any ingredient list and you will find an INSANE amount of addatives and other crap. HFCS (High Fructose Corn Syrup) is in EVERYTHING it seems. Bread isnt suppose to be sweet but HFCS is there! In Finland such things are banned, most ingredient lists are short because it only contains natural ingredients! It may not last as long, but at least my body is no longer being pumped full of junk.
    ellauri039.html on line 525: The laws are still a bit sticky and buracracy is an annoying and painfully slow process. However Finland has the capacity for change that I don´t really see elsewhere. I respect that in Finland.
    ellauri039.html on line 720: Albert Camus (/al.bɛʁ kamy/) (7. marraskuuta 1913 Mondovi, Ranskan Algeria – 4. tammikuuta 1960 Villeblevin, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, lehtimies ja filosofi sekä yksi eksistentialismin ja absurdismin johtohahmoista. Absurdismia on kai se et näkee apinoiden touhuilun fundamentaalisen älyttömyyden, miten absurdisti nää termiittiapinat pörräävät. Abus mäkin on absurdisti.
    ellauri039.html on line 722: Camus vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Algeriassa, joka silloin oli yksi Ranskan lääneistä, osa Ranskaa. Hänen isänsä kaatui ensimmäisessä maailmansodassa, kun Albert oli vuoden ikäinen, ja poika eli köyhissä oloissa kuuron äitinsä ja isoäitinsä kanssa. Myös Albertin eno oli kuuro. Albert opiskeli lukiossa ja aloitti filosofian opinnot yliopistossa, mutta ne keskeytyivät hänen sairastuttuaan tubiin. Camus liittyi 21-vuotiaana Algerian kommunistiseen puolueeseen, mutta hänet erotettiin kaksi vuotta myöhemmin. Hyvä kamu! Et kelvannut edes cameradexi.
    ellauri039.html on line 728: Kylmän sodan aikana Camus syrjäytyi Ranskan älymystön keskuudesta. Algerian sotaan hän omaksui maltillisen kannan, ja hänestä tuli epäsuosittu niin Ranskassa kuin Algeriassakin. Hän muokkasi muiden teoksia teatteriin (mm. Pedro Calderón, Fjodor Dostojevski, William Faulkner). Erinomaista! Et kelvannut kylmäänkään sotaan.
    ellauri039.html on line 768: Edward Morgan Forster OM CH (1 January 1879 – 7 June 1970) was an English novelist, short story writer, essayist and librettist. Many of his novels examine class difference and hypocrisy, including A Room with a View (1908), Howards End (1910) and A Passage to India (1924). The last brought him his greatest success. He was nominated for the Nobel Prize in Literature in 16 different years.
    ellauri039.html on line 770:

    Howards End is a novel by E. M. Forster, first published in 1910, about social conventions, codes of conduct and relationships in turn-of-the-century England. Howards End is considered by many to be Forster´s masterpiece. The book was conceived in June 1908 and worked on throughout the following year; it was completed in July 1910. In 1998, the Modern Library ranked Howards End 38th on its list of the 100 best English-language novels of the 20th century.
    ellauri039.html on line 772: The story revolves around three families in England at the beginning of the 20th century: the Wilcoxes, rich capitalists with a fortune made in the colonies; the half-German Schlegel siblings (Margaret, Helen, and Tibby), whose cultural pursuits have much in common with the Bloomsbury Group; and the Basts, an impoverished young couple from a lower-class background. The idealistic, intelligent Schlegel sisters seek to help the struggling Basts and to rid the Wilcoxes of some of their deep-seated social and economic prejudices.
    ellauri039.html on line 776: The Forsyte Saga, first published under that title in 1922, is a series of three novels and two interludes published between 1906 and 1921 by Nobel Prize–winning English author John Galsworthy. They chronicle the vicissitudes of the leading members of a large, upper-middle-class English family, similar to Galsworthy´s family. Only a few generations removed from their farmer ancestors, the family members are keenly aware of their status as "new money". The main character, Soames Forsyte, sees himself as a "man of property" by virtue of his ability to accumulate material possessions – but this does not succeed in bringing him pleasure.
    ellauri039.html on line 778: Tais Forsteria vähä vituttaa, kun vanhempi virkaveli pokkas pokaalin. Ize se oli 16 kertaa ehdolla muttei saanut, kun Galsworthy oli saanut jo. Aika samantapaisia koroillaelävien brittikermaperseiden perhehuolia ne setvii molemmat. Yrittäjähenkisiä romantikoita, koittaa yhdistää money senseä ja artistic sensibilityä. Perseelleen siitä tuppaa menemään molemmat. Geenit ja meemit sekoittuu huonosti. Forster oli muuten Cambridgen apostoli, sieltä hilpeimmästä päästä. Se kirjoitti homoilusta kirjankin nimeltä Maurice.
    ellauri039.html on line 805: Dachte: »Wat geiht meck dat an!« —
    ellauri039.html on line 807: Ging ein freudiges Gebrumm:
    ellauri040.html on line 42: Erstens kommt es anders, zweitens kommt es als man denkt. Mein Nachbar Dichter ist mir lieber, als mein Nachbar Flötenspieler. Man verwechsele nicht Sittlichkeit mit Mangel an Gelegenheit.
    ellauri040.html on line 44: Wilho Puska syntyi 1832 Wiedensahlissa Hannoverin länsipuolella. Äiti oli leski, isä äpärä. Joutui pois kotoa 9-vuotiana enon luo harppisakuihin Göttingeniin kun kotona tuli ahasta Otto kuopuxen, 7. lapsen synnyttyä. Eno oli pastori. Kauppiasisä halus esikoisesta koneinsinööriä, tuli pilapiirtäjä. Mynkään menneen teknillisen koulun jälkeen koitti jäljitellä hollantilaisia mestareita Antwerpenissä. Varmaan Boschia. Protestanttien räävitön erauspoika protestoi 1848 barrikaadeilla. Äiti hoiti sitä 21-vuotiaana kotona lavantaudista. Se ei mennyt naimisiin. Vetelehti Munchenissä, joi olutta ja poltti ketjussa. Kun rahat loppu eno antoi lisää. 36-vuotiaana muutti Otto-veljen luo Frankfurtiin. Siellä sillä oli ymmärtävä rouvaystävä Johanna jolla oli moukka mies. Wilho luki Schopenhaueria, joka talutteli Atmaa samassa kaupungissa. (Tai Butzia.) Seelenbrüdereitä olivat. Muutti viisikymppisenä pastorinleski siskon luoxe isänkorvikkeexi niiden lapsille. Ei ollut kiltti niillekään eikä siskolle.
    ellauri040.html on line 77: ikäongelma
    ellauri040.html on line 79: 6vongelmia koulussa, ongelmia aikuisten kanssa
    ellauri040.html on line 81: 30vepämääräisiä sexiongelmia, työnhakua
    ellauri040.html on line 88: ikäongelma
    ellauri040.html on line 90: 50vjohtoportaan ongelmia pöpilässä
    ellauri040.html on line 119: Eski Saariselle filosofia on tienkantin pysäkeillä pönöttävien suurmiesten keekoilua ja kukoistusta. Pikku-Maken luutnantti Jyrki Lehtola nauraa niille. Kun filosofiset ongelmat ovat mitä ovat, niiden sijasta voi hyvin ihastella pysäkeillä herrastelleiden jälkeenjääneiden pyrkyreiden henkilögalleriaa. Eli ihminen on kaiken mitta, jopa liian lyhyexi jääneen pikkuveitikan. Puoli jalkaa, Goethe kerskaili. Uskokoon ken haluaa. Puoli vaaksaa, jos olet taitava. Jyrki Lehtolan nykytilasta kz. tätä paasausta.
    ellauri040.html on line 139: Klassisen posetivismin kauppa-apulainen Locke oli vaan skolastiikkaa siivoileva pyrkyri. "Paavi" ge">Berkeley hylkäs filosofian ja harrasti tervavettä, varsinkin viskin kanssa se on sentään terveydelle hyväxi. Eskikin menee Pafoxelle määräajoin huljutettavaxi, että pysyy puhtaana ja kukoistus ei lerpahda.
    ellauri040.html on line 143: Immanuel Cunt on mulla myös jo kortistossa, vaikkei ihan koko hullunkurista perhettä. Jyrki sivuuttaa sen olankohautuxella. Filosofia huipentuu Georg Henrik von "Nichts Besonderes" gel G.H.von">Hegeliin, filosofian ylijohtajaan, valtion lakeijaan ja vankiloiden tarkastajaan. Hegelistä mulla ei ole vielä muuta paasausta kuin sen riita Sopen kaa. Pitää täydentää. Mut ei nyt.
    ellauri040.html on line 147: Anglosaxisten analyytikoiden syyte kontinenttikonnille on että ne kehittelee Hegelin neuvojen mukaisesti sisäisesti ristiriitaisia järjestelmiä. Siitä oli huolissaan jo Parmenides. Hikoilevan Don Niiniluodon perässä järjen umpikujaan laukkaa runkkaamaan joukko muitakin järkijaakkoja: esseistejä, kirjallisuudentutkijoita ja tiedotusopin proffia.
    ellauri040.html on line 187: Näin ei dekonstruktionisti saa sanoa eikä ajatella: mitähän Jorge tekee seuraavaxi (kirjassa Ruusun nimi). Hassua että sillä on sama nimi kuin Marquezilla, jota en ole koskaan lukenut. Kuulostaapa tutulta. Oops. Sori siitä. :)
    ellauri040.html on line 250: Kiwi alkoi saada syksyllä ohimeneviä ”mielenhäiriökohtauksia”, ja hänet toimitettiin keväällä 1871 Helsingin Uuteen Klinikkaan, josta hänet lähetettiin edelleen Lapinlahden mielisairaalaan. Lapinlahdessa Kiven sairaus diagnosoitiin krooniseksi melankoliaksi, jonka arveltiin johtuvan verenvähyydestä, juoppoudesta ja loukatusta kirjailijakunniasta. Hoitoina käytettiin kiniiniä, ulostus- ja yskänlääkkeitä sekä morfiinia. Ei siellä nytkään muuta tehdä kuin tunkgetaan vuodevangit täyteen lääkkeitä ja odotellaan tulosta.
    ellauri040.html on line 262: Onhan tässäkin tulkinnan varaa, esim. jos Wilho oli vaurasta kauppiassukua, joutuu sitten mierolle, ja päätyy oman uskonlahkon paimenex, jonka hautajaisissa on puolentuhatta ihmisistä, onko se laskukas, nousukas, vai ensin toista sitten toista? No, ante obitum nemo supremaque funera felix, eli verrataan vaan synnyin- ja kuolinmökkejä. Olihan Eira sentään hyvä osoite Sysmän puustellin loistoaikoihinkin verrattuna. Toinen on nyt öky yxityispalazi, toinen lanattu urheilukentäxi. Ja nythän on Wilho taivaassa, sen pitemmälle ei voi kukaan pötkiä, ei edes jumala. Heka Tikkanen oli loppupeleissä täys spuge, muttei sentään katuojassa, luottotiedot oli kunnossa. Raja märsyrin ja puolikuivurin välillä on horjuva, niinkuin se oli käytännössä esimerkixi Läiskillä. Joskus Läiski, jotkut Läitki. Muistisääntö: oikixuudesta, uskonnosta ja optimismista saa kuivuripisteitä, vasixuudesta, ateismista ja pessimismistä märkyribojoja.
    ellauri040.html on line 267: kuivurrriget Paul">Bourget, ge">Byron, Cato Sr., Cicero, Coelho, Conrad, Jörkkä Donner, Hämeen-Anttilat, Fred Karlsson, Kimmo Koskenniemi, Platon, Rousseau, Heka Tikkanen Epiktetos, Hamsun, Hitler, Knasu, SyväntöCato Jr, Melville, Nietzsche, PeeveliJari Ehrnrooth
    ellauri040.html on line 285: Tuurilla ei ole dialogia, vaan Richardsonin tyylistä oratio obliquaa: Paavo sanoi että... Äiti hämmästeli että... Veikko totesi että... Näiden johtoverbien luetteloa on kasvattaneet lehdistönkin tyhjäntoimittajat tyyliin hymyili rouva Hagert, Taisto Tammen mummo. Nää kirjat on kuin Deleuzen ja Guattarin pilkkaamia juuriharjoja. Epäsuoran esityxen moduxia hinkattiin latinantunneilla. Suomessa se on helppoa: aina mennään indikatiivilla.
    ellauri040.html on line 322:
    Z generation

    ellauri040.html on line 324: - Precise date range: 1995-2009

    ellauri040.html on line 325: - Come of Age (turning 18 Years old): 2013 - 2027

    ellauri040.html on line 327: The generation born completely within the technological age, war on terror, and multiculturalism. This generation is the first true global culture as their characteristics and trend is more uniform across the globe as they become the most open minded generation to date.
    ellauri040.html on line 329: The earliest will vaguely remember the 20th century, little affinity (mental age factor) or no memory of September 11th 2001, and the last golden years of TV animations in the western world, in Asia and elsewhere, Rise in standard of living, exposure to Computer and Internet and grow up in the reduction in moral, traditional values.
    ellauri040.html on line 333: More recently metamodernism, post-postmodernism and the "death of postmodernism" have been widely debated: in 2007 Andrew Hoberek noted in his introduction to a special issue of the journal Twentieth Century Literature titled "After Postmodernism" that "declarations of postmodernism's demise have become a critical commonplace". A small group of critics has put forth a range of theories that aim to describe culture or society in the alleged aftermath of postmodernism, most notably Raoul Eshelman (performatism), Gilles Lipovetsky (hypermodernity), Nicolas Bourriaud (altermodern), and Alan Kirby (digimodernism, formerly called pseudo-modernism). None of these new theories or labels have so far gained very widespread acceptance. Sociocultural anthropologist Nina Müller-Schwarze offers neostructuralism as a possible direction.
    ellauri040.html on line 335: Criticisms of postmodernism are intellectually diverse, and include assertions that postmodernism promotes obscurantism, is meaningless, and that it adds nothing to analytical or empirical knowledge.
    ellauri040.html on line 337: ge-3.jpg" />
    ellauri040.html on line 342: Oliko Maxin ja Moritzin ongelma et nekin oli sukupolven myöhässä tunnilta? Just niinkun niiden inhokit, Anhava ja Haavikko ym suomalaiset modernistit oli 60-luvulla 20v muusta Euroopasta jälessä. Jos Z-sukupolvi on nyt saanut muun Euroopan kii, Max ja Moritz vaikuttaa niistä enemmänkin isoisän aikuisilta.
    ellauri040.html on line 358: Deleuzen filosofia on yhtä hölinää. Ero on samuutta tärkeämpää. Haha. Ihan sama, ei mitään eroa. Alun perin Deleuze omaksui eron käsitteen Bergsonilta (Bergsonismi, 1966), keltäpä muultakaan. Huuhaamies toiselta huuhaamieheltä. Todellisuus on leikkiä kahden, Anti-Oidipuksessa ”ruumis ilman elimiä” ja Mitä filosofia on? -teoksessa ”immanenssin taso” tai ”kaaosmos” (kaaosmoosi). Jo on jorinaa. Deleuze kuvasi filosofista tulkintamenetelmäänsä termillä enculage, tarkoittaen tapaansa hiipiä molo tanassa jonkun kirjoittajan peräpuoleen, "hedelmöittää" tämä takakautta ja tuottaa ruskeita jälkeläisiä, jotka ovat tunnistettavissa kirjoittajan omiksi mutta jotka ovat silti hirviömäisiä ja erilaisia. Dekonstruktiota siis, vai mitä Derrida?
    ellauri040.html on line 400: minun ongelmani on se mikä jää ulkopuolelle, kirjoittamaton,
    ellauri040.html on line 405: Jos ajattelen että minun täytyy kirjoittaa 1 kirja, kaikki ongelmat
    ellauri040.html on line 479: joku Kaj Ekholm kirjoittamaan gentlemannimaista bromance-ylistystä

    ellauri040.html on line 533: Johann Christian Friedrich Hölderlin (* 20. März 1770 in Lauffen am Neckar, Herzogtum Württemberg; † 7. Juni 1843 in Tübingen, Königreich Württemberg) war ein deutscher Dichter, der zu den bedeutendsten Lyrikern seiner Zeit zählt. Sein Werk lässt sich innerhalb der deutschen Literatur um 1800 weder der Weimarer Klassik noch der Romantik zuordnen, weil er total meschugge war.
    ellauri040.html on line 535: Friedrich Hölderlin war der Sohn des Klosterhofmeisters Heinrich Friedrich Hölderlin (1736–1772) und dessen Ehefrau, der Pfarrerstochter Johanna Christiana Hölderlin, geb. Heyn (1748–1828). Die Herkunftsfamilien der Eltern gehörten dem gesellschaftlichen Stand der Ehrbarkeit an. Hölderlins Mutter stammte aus einer württembergischen Pfarrersfamilie, die sich auf Regina Bardili, geb. Burckhardt (1599–1669), zurückführen lässt.
    ellauri040.html on line 537: Friedrich und seine Schwester Heinrike (* 15. August 1772) bekamen noch einen Bruder, Karl Gok (1776–1849). Als Hölderlin neun Jahre alt war, starb auch der Stiefvater, so dass die erst 31-jährige Mutter zum zweiten Mal Witwe wurde. In dem heute Hölderlinhaus genannten Gebäude verbrachte Hölderlin seine Kindheit und Jugend.
    ellauri040.html on line 539: 1794 besuchte er die Universität Jena, um dort Vorlesungen von Johann Gottlieb Fichte zu hören. Er lernte während dieses Aufenthaltes Johann Wolfgang von Goethe und den von ihm besonders verehrten Friedrich Schiller kennen. Auch machte er die Bekanntschaft Friedrich von Hardenbergs (Novalis) und, im Mai 1794, Isaac von Sinclairs, mit dem er ab April 1795 ein Gartenhäuschen in Jena bewohnte. Im Mai 1795 verließ Hölderlin die Universitätsstadt fluchtartig, weil er glaubte, sein großes Vorbild Schiller enttäuscht zu haben, und sich neben ihm nichtig wie ein kleiner Schüler fühlte. Verwirrt und mit Zeichen der Verwahrlosung tauchte er wieder in Nürtingen auf.
    ellauri040.html on line 541: Pappi piti tulla Reetistäkin äidin pläänissä. Kylnää meeminikkarit on tosi usein meeminikkareiden pentuja. Kotiopettajan tarina tuli siitä vaan, hullu sellainen. Sai potkut bylsittyään oppilansa äitiä, niinkuin Punaisessa ja mustassa. Näin kävi monta kerta myöhemminkin, eiku äidin luo Nyrtingeniin takaisin. Luulosairas siitä tuli ja sekopää äidin hoteissa.
    ellauri040.html on line 543: Size jo pimahtikin oikein kunnolla ja joutu suljetulle osastolle Tübingeniin diagnoosilla "mania syyhyn jälkitautina". Hullun tohtorin Autenriethin lääkkeistä tuli vaan verisiä löysiä kakkoja. Kai se oli aika skizo.
    ellauri040.html on line 547: Siitä tuli Tübingenin nähtävyys, kumikauloille se esitti hullumpaa kuin olikaan. Kirjoitteli runoja eri salanimillä. Hulluus ei runoilijaa haittaa, siitä on pikemminkin apua.
    ellauri040.html on line 554: Das Angenehme dieser Welt hab ich genossen, Tän maailman mukavuudet oon mä nauttinu,
    ellauri040.html on line 555: Die Jugendstunden sind, wie lang! wie lang! verflossen, nuoruushetket on kauan! siis kauan! sitten loppunu.
    ellauri040.html on line 557: Ich bin nichts mehr; ich lebe nicht mehr gerne! Mä en oo mitään enää, mun elämä on paskana.
    ellauri040.html on line 561: Nur Einen Sommer gönnt, ihr Gewaltigen! Yx kesä teiltä tulee vaan, te führerit!
    ellauri040.html on line 562: Und einen Herbst zu reifem Gesange mir, Ja yx syxy mun kypsemmälle veisulle.
    ellauri040.html on line 563: Daß williger mein Herz, vom süßen jotta sitä halukkaammin loppureisulle
    ellauri040.html on line 564: Spiele gesättiget, dann mir sterbe. lähtee sydän rinnasta, kun on peli seis.
    ellauri040.html on line 568: Doch ist mir einst das Heilge, das am Mutta mulle ainoastaan tärkeää ja huolella
    ellauri040.html on line 569: Herzen mir liegts, das Gedicht, gelungen, värkättyä, sydäntä lähellä on nää runot.
    ellauri040.html on line 573: Mich nicht hinab geleitet; Einmal mua saattele alakerroxiin, jää kesken lause;
    ellauri040.html on line 580: Polakoita on mulla suhteellisen vähän vielä. Onhan mulla se yx naisrunoilija nobelisti, ja Conradkin oli polakki. Vielä 1 mun lemppari on Singer. Se oli kyllä mamu, mut niin oli myös Mikkijeevits, joka poissaolevana Pariisissa kirjoitti Pan Tadeuxen. Puola on jaettu niin usein ja johto vaihdettu, että niille on varmalla ihan herrassa kenenkä maassa ne aamuisin herää. Six kai ne on niin isänmaallisia, sellaisia ovat maattomat. Winterin staka suomensi puolalaisia, suomensikohan se Tadeuxenkin? Mun lähde on Vaakku-setä. Siitä lähti tämä paasaus Taddeuxesta. Winterin lelukaupasta mä sain muita leluja mutten jääkiekkomailaa. Tuskin oli toivelistan kärjessä.
    ellauri040.html on line 588: Sir Thaddeus (in Polish Pan Tadeusz, czyli ostatni zajazd na Litwie. Historia szlachecka z roku 1811 i 1812 we dwunastu księgach wierszem) is a long poem with an even longer name by Lithuanian romantic poet Adam Mickiewicz. It is regarded as a Polish national epic. It was first published in Paris in 1834. The poet was then in exile in France. Sir Thaddeus is a story of a conflict between two noble families, the Soplicas and the Horeszkos. The time is 1811 and 1812, shortly before Napoleon invaded Russia. When attacked by Russian soldiers, both families fought against the enemy. When not, they fought each other. The conflict between the families was ended with the marriage of Thaddeus Soplica and Sophia Horeszko.
    ellauri040.html on line 597: Lithuania, my country, thou art like health; how much thou shouldst be prized only he can learn who has lost thee. To-day thy beauty in all its splendour I see and describe, for I yearn for thee. (Translation in prose by George Rapall Noyes).
    ellauri040.html on line 604: Mistä Pan "Hra" tulee, ge/etymology-pan-pani-42020/">ei kukaan tunnu tietävän, paizi se on lyhennys zupanista. Kukaan ei tunnu tietävän mistä zupan tuli. Jonkinlainen voivodi se oli.
    ellauri041.html on line 26:

    ge;font-size:5em;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NORSU LUKEE

    Vaikealukuista


    ellauri041.html on line 115: Sana valta tulee germaanien halun verbistä. Mä TAHDON!

    ellauri041.html on line 131: meitä on oraalisia (lapsellisia), genitaalisia (aikuismaisia),

    ellauri041.html on line 141: No sitten on genitaalien peukuttajat, jotka koittaa duplikoida geenejä.

    ellauri041.html on line 166: Huomaa myös että genitaalisuus on naisten hommia, miesten anustelu.

    ellauri041.html on line 169: Anaalihommat miesten kesken hakkaa genitaalihöpötyxen 6-0.

    ellauri041.html on line 180: Nyt Syrjälä kertoo, minkälaiset ongelmat modernia miestä riivaavat.

    ellauri041.html on line 194: Harjoitteet näyttävät toimivan. Karskit äijät halaavat, itkevät, avautuvat, työntyvät peremmälle ja uskoutuvat. Ilman viinaa. Mixi miesten on niin vaikea puhua tunteista? Mixi se on helpompaa miesseurassa? Minkälaiset ongelmat nykymiestä vaivaavat? Sen Syrjälä on lupautunut paljastamaan, pipun lisäxi.
    ellauri041.html on line 218:

    Italo Calvinon ongelmat ja halut
    ellauri041.html on line 222: tuli mieleen miettiä, millaisia miesongelmia näyttäis olevan

    ellauri041.html on line 226: enimmäxeen oraalisia, genitaalisia vai anaalisia? Teemu Syrjälän

    ellauri041.html on line 230: pallit kaarella, ja avantouis enemmän, niin ongelmat olis pois pyyhkäisty.
    ellauri041.html on line 262: Calvinoa 80-luvulla jo ahisti globalisaation aikaansaama yhtenäiskulttuuri ja kivettyneet kaupallisen viihdetehtailun monokultturiset genret, missä et voi kuin loxahtaa johkin etukäteen määrätyistä tarinoista, tai lukijat / kazojat pettyvät. Kun valkkaat netflixistä jonkun pätkän, pikku ai-robotit tunnistaa sun taipumuxet ja suosittelee nippua lähes vastaavia kokemuxia. Toimii kuin junan vessa.
    ellauri041.html on line 266: Syy 2 on perustavampaa laatua. Tää apina on elukka, ja elukalla on vaan noi 3 halua: EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL!, eikä se halua mitään lukea eikä kazoa mikä ei käsittele noita 3 aihetta, niiden saavuttamista (komedia) tai menettämistä (tragedia). Kaikki komplexius tulee ympäristöstä, apinassa izessään ei ole muuta kuin nää 3 vaihdetta. Kun ympäristö muuttuu monokulttuurixi, monopolisoituu ja monotonisoituu kulttuuri.
    ellauri041.html on line 270: Luuletko että jokaisessa tarinassa on oltava alku ja loppu? Ennen aikaan tarina saattoi päättyä vain 2 tavalla: kun kaikki koettelemuxet oli käyty, sankari ja sankaritar joko menivätn- naimisiin (komedia) tai kuolivat (tragedia). Viimeinen merkitys johonka kaikki kertomuxet viittaavat on 2-kasvoisen elämän jatkuvuus, kuoleman väistämättömyys. EAT FUCK KILL, toisin sanoen...
    ellauri041.html on line 286: Luen hirmu tarkkaan ja hitaasti koska kaikessa on jotain potentiaalisesti ovelaa ja tähdellistä, jota pitää pysähtyä miettimään. Myyttejä ja mysteereitä, kaikki liittyy kaikeen. (Vähän tätäkin mut vähemmän, yleensä lähden omalle tangentille aika äkkiä, seuraan omia assosiaatioita kuin koira kusella. En ole uskollinen lukija. Vaan jos mullon joku oma koira haudattuna, kirves hiottavana ja lehmä ojassa, luen noin tarkasti.)
    ellauri041.html on line 307:

    Ivan Krastev ja saxalainen Flyygeli
    ellauri041.html on line 309: Weimar läntisessä itä-Saxassa oli saxan sydän, ja preussi eli loput itäsaxasta sen pallit. Hitlerin vallankaappaus lähti Weimarin tasavallan epäjärjestyxestä. Uusnazien johtoslaavi asuu Göttingenin ja Erfurtin lähellä, koska siellä uusnazien kannatus on 25%, sen kotiseudulla lännessä se oli vaan 10%. Persut on laskukkaita, joita kauhistaa varattoman väestön vaihto vielä köyhempiin mutta nöyrempiin savunaamaisiin ja karvakätisiin maahanmuuttajiin. Itäeurooppalaiset pettyivät usaan, länteen ja talousliberalismiin, kun kävi ilmi, että niistä tuli länkkäreiden mamuja, sama riistoa vaan toisessa mittakaavassa. Ize asiassa kaikki ovat pettyneet kun unelmasta tuli jotain pahmpaa kuin valhe. Olimmeko sittenkin väärässä, sanoi kenialainen hörökorva neekeri ja antoi tilaa Trumpille. Kukaan ei ole tyytyväinen enää nyt korona-aikaan, pieleen meni mutta menköön, sanoo ökyrikkaatkin ja piileskelee ökyjahdeilla. Korjataan vahinko seuraavasa jaxossa.
    ellauri041.html on line 313: Der Flugelin der Fuhrer pelaa lasten kanssa shakkia ja teitittelee vaimoa, syö izetekemiään vuohia ja kazoo perheen kaa Louhimiehen sontimatonta tutilasta. Länteen pettynyt bulgaari Krastev on tästä kaikesta kiusallisen selvillä ja hypistelee haluttomasti saxalaisen flyygelin mustavalkoisia koskettimia. Ne näyttää epäilyttävästi hain hampailta. Und der Haifisch, der hat Zähne, und die trägt er im Gesicht. Und der Nazi, der hat ein Messer, doch das Messer sieht man nicht.
    ellauri041.html on line 317: Jälkikäteen on myönnettävä, toteaa hartioita kohauttaen ruozalaisten vinosuinen Mengele ruumisluvun noustua 3. tuhannelle, että emme oikein onnistuneet vanhusten ja vähämerkityxisten suojelussa. Sori siitä vainajat, parempi onni ensi kerralla. Mutta kazotaan 20v kuluttua kun talous pyörii ja kuolleet mamut ja vanhuxet on unohtuneet, kuka oli oikeassa. Kolleegan kaasu-uunitkin on enää myyttisiä. Tästä ette selviä. Nähdään!
    ellauri041.html on line 328: Teatterikorkeakoulussa opiskellut Joel Ranto on televisiosta ja erilaisista julkkispaneeleista tuttu mediakonsultti, joka päättää isoäidin kuoleman jälkeisissä tunnelmissa irtautua puuduttavista työkuvioista ja perehtyä ranskalaiskirjailija Gustave Flaubertin kirjoihin sekä Rouva Bovaryn kirjoittajan ja George Sandin käymään kirjeenvaihtoon. Mix vitussa, tekee mieli kysyä. Epätodennäköistä. Kenen unelmaa tässä oikein eletään? Kai Tommin joka ois halunnut olla teeveestä tuttu audikiesikuski, mut onkin vaan käytetyllä Toyotalla ajeleva köyhä toimittajan tumpelo.
    ellauri041.html on line 415: meemimaailman kumartajat, että bylsintä on geenimaailman

    ellauri041.html on line 456: Motive der Bildgeschichte scheinen eher dem Leben des Antonius Grossen entnommen zu sein!

    ellauri041.html on line 481: 1871 runon Der Heilige Antonius von Padua. Sakuprotestantteja se huvitti,

    ellauri041.html on line 492: Oder kann in unsern Tagen

    ellauri041.html on line 493: einer wagen, Nein! zu sagen,

    ellauri041.html on line 495: Morgens in die Zeitung sieht?

    ellauri041.html on line 505: Weltlicher arm die geistliche Hand,

    ellauri041.html on line 516: Ist's dagegen, wenn wir lesen,

    ellauri041.html on line 517: Wie man sonsten fromm gewesen;
    ellauri041.html on line 565: tänään legendasta esiin kaivella.
    ellauri041.html on line 575: Wenn schon die Heiligen vor Allen

    ellauri041.html on line 580: Zum heilgen mancherlei Genie.
    ellauri041.html on line 588: Dagegen jene milden Sachen,

    ellauri041.html on line 592: Ich will mal sagen Mandeltorten,

    ellauri041.html on line 597: Den Freitag war er gern allein,

    ellauri041.html on line 602: Denn Piccola, die kluge Henne,

    ellauri041.html on line 604: Behutsam schon ihr Morgenei.

    ellauri041.html on line 606: Dass selbst das unvernünftge Thier

    ellauri041.html on line 607: Mit sonst gedankenlosen Werken

    ellauri041.html on line 614: Und als ein pflichtvergessener Greis

    ellauri041.html on line 619: Sich Wurst und Braten geben lässt.

    ellauri041.html on line 625: Und sieht des Fischers Angeln nach,

    ellauri041.html on line 627: der guten Mutter bringen kann.

    ellauri041.html on line 632: Nein! auch die vielen Feiertage

    ellauri041.html on line 633: Trug er geduldig ohne Klage:

    ellauri041.html on line 638: Ging er zur Beichte oft und gern,

    ellauri041.html on line 651: Sodass er Morgens auf dem Pfühle,

    ellauri041.html on line 652: Entfernt vom Schul= und Weltgewühle,

    ellauri041.html on line 667: voivat kiusauxeen langeta,

    ellauri041.html on line 756: Die immer viel Vergnügen mache.

    ellauri041.html on line 766: Vor ihrem Fenster klagend schlägt,

    ellauri041.html on line 773: Von Hoffnungsflügeln sanft gehoben

    ellauri041.html on line 780: er hergekommen ebenfalls.

    ellauri041.html on line 781: Doch ach! kaum hat er Platz genommen,

    ellauri041.html on line 788: Wird in der Hast mit zugedeckt...
    ellauri041.html on line 793: hat seine Finger eingezwänet.

    ellauri041.html on line 796: Sie meint: Antonio hat's gethan.

    ellauri041.html on line 800: Mit seinem Degen stössst der Mann,

    ellauri041.html on line 803: Und kommt gekrochen und gefroren

    ellauri041.html on line 881: Ein hoffnungsvoller junger Mann

    ellauri041.html on line 882: gewöhnt sich leicht das Malen an -

    ellauri041.html on line 886: und geistlicher Bildung sich bestrebt,

    ellauri041.html on line 887: hat es gar bald herausgebracht,

    ellauri041.html on line 913: Schon längst von Herzen hoch geschätzt,

    ellauri041.html on line 914: Natürlich im Allgemeinen u. überhaupt,

    ellauri041.html on line 915: Wie's unsre heilige Kirche erlaubt.

    ellauri041.html on line 925: Bin aus Liebe zu dir und grossem Verlangen

    ellauri041.html on line 926: Mit dem Silbergeräth davon gegangen,

    ellauri041.html on line 931: Nimmt die heiligen Gefässe aus den Schreinen,

    ellauri041.html on line 937: War plötzlich der leidige Satan da!

    ellauri041.html on line 946: Nirgends ein Ausgang zu finden wär.

    ellauri041.html on line 950: Sei getrost Antonio! ich bin voller Gnaden!

    ellauri041.html on line 953: Sah ich mit gnädigem Wohlgefallen.

    ellauri041.html on line 957: Der Klosterbrüder herzugelaufen,

    ellauri041.html on line 966: Der Prior tunkt ein den langen Wedel

    ellauri041.html on line 1076: In sachen des Klosters ausgesandt,

    ellauri041.html on line 1084: schenkt ihnen gar schöne Heiligenbilde,

    ellauri041.html on line 1088: Die schönheit der Natur erst richtig zu würdigen weiss.

    ellauri041.html on line 1089: Brüder Antonio aber dagegen

    ellauri041.html on line 1090: dem nichts am irdischer Liebe gelegen

    ellauri041.html on line 1096: So zogen sie weiter. - Der Tag verstrich. -

    ellauri041.html on line 1128: Antonio aber, getrost und munter,

    ellauri041.html on line 1129: zieht seines Weges fürder hin.

    ellauri041.html on line 1132: ihn wieder aufgenommen hat.
    ellauri041.html on line 1212: Die thut es gewaltig dürsten

    ellauri041.html on line 1233: der giergen Feuerzungen,

    ellauri041.html on line 1235: Sie waren so fröhlich und sungen:

    ellauri041.html on line 1285: Zu Padua war gross Gedränge

    ellauri041.html on line 1286: der andachtsvollen Christenmenge.

    ellauri041.html on line 1291: Auch thät er oft, vom Geist getrieben,

    ellauri041.html on line 1295: Denen so etwas selten gefällt,

    ellauri041.html on line 1298: Und verklagen den frommen Antonius

    ellauri041.html on line 1317: Nicht sprechen konnte, sprach gesund:
    ellauri041.html on line 1324: Antonius mit dem Heilgenschein.
    ellauri041.html on line 1335: väellä ja voimalla, ja hengen vehkeillä

    ellauri041.html on line 1380: Verspürte sie ein gross Verlangen,

    ellauri041.html on line 1381: Auch ihn in ihre Netze zu fangen.

    ellauri041.html on line 1382: "Geht!" rufet mir den heilgen Mann -

    ellauri041.html on line 1384: Er kam und trat ins Schlafgemach,

    ellauri041.html on line 1386: Sei mir gegrüsst o heilger Mann!

    ellauri041.html on line 1391: Am Freitag war es vor acht Tagen -

    ellauri041.html on line 1392: - Ach Gott, ich wag es kaum zu sagen! -

    ellauri041.html on line 1398: Wie ihr da sitzt, gerade so!
    ellauri041.html on line 1406: Die Finger waren schlank und zart,

    ellauri041.html on line 1407: Blau war sein Auge, blond sein Bart...

    ellauri041.html on line 1409: Grade wie Eurer, gerade so!
    ellauri041.html on line 1418: So nippte er, gerade so!

    ellauri041.html on line 1422: So nippte er - und nippt nicht lange -

    ellauri041.html on line 1423: Er presst den Mund an meine Wange -

    ellauri041.html on line 1427: Ich liebe dich rasend, gerade so!
    ellauri041.html on line 1432: Die Thüre zu - geht er treppab.
    ellauri041.html on line 1437: so was ist mir nicht vorgekommen.
    ellauri041.html on line 1509: Das heilge Grab zu sehn;

    ellauri041.html on line 1511: Dahin wallfahrten gehn.

    ellauri041.html on line 1516: So zogen sie zum Thor hinaus

    ellauri041.html on line 1517: Und fürder allgemach,

    ellauri041.html on line 1518: Der heilge der ging hervor,

    ellauri041.html on line 1528: Wohlan, so trage du!
    ellauri041.html on line 1530: Der heilige Antonius macht

    ellauri041.html on line 1548: Und milde sprach der heilge Mann:

    ellauri041.html on line 1549: Mein Freund, du kannst nun gehn!

    ellauri041.html on line 1550: Und wie es einem gehen kann,

    ellauri041.html on line 1551: Das hast du nun gesehn!

    ellauri041.html on line 1610: Der heilige Antonius von Padua

    ellauri041.html on line 1612: und las bei seinem Heilgenschein

    ellauri041.html on line 1619: Der heilige Antonius von Padua

    ellauri041.html on line 1620: War aber ganz ruhig, als dies geschah.

    ellauri041.html on line 1630: Der heilige Antonius von Padua

    ellauri041.html on line 1631: War aber ganz ruhig, als dies geschah.

    ellauri041.html on line 1640: Und giebt dem heilgen Antonius

    ellauri041.html on line 1642: Der heilige Antonius von Padua

    ellauri041.html on line 1643: War aber nicht ruhig, als dies geschah.

    ellauri041.html on line 1651: Der heilige Antonius, ruhig und heiter,

    ellauri041.html on line 1653: Oh heilge Antonius von Padua,

    ellauri041.html on line 1656: Auch solche fromme Heilge werden!
    ellauri041.html on line 1715: Der heilge Antonius, so wird berichtet,

    ellauri041.html on line 1717: Ist tief, tief hinten im Wald gesessen,

    ellauri041.html on line 1718: Hat Tau getrunken und Moos gegessen.

    ellauri041.html on line 1727: ein Wildschwein kommt dahergeschritten,

    ellauri041.html on line 1733: Der Heilge Antonius voll Preis und Dank

    ellauri041.html on line 1735: Und sprach gerührt: Du gutes Schwein!

    ellauri041.html on line 1739: Hienieden auf Erden noch lange Zeit,

    ellauri041.html on line 1742: Au Weih geschrien! Ein Schwein, ein Schwein!

    ellauri041.html on line 1745: Und wollten sich gegen das Schwein verwahren.
    ellauri041.html on line 1755: Hier wird kein Freund vom Freund geschieden."
    ellauri041.html on line 1760: Da grunzte das Schwein, die Englein sangen,

    ellauri041.html on line 1761: So sind die beide hinein gegangen.

    ellauri041.html on line 1768: Pyhä Antonius, niin legendassa kerrotaan

    ellauri041.html on line 1791: Niin ne 2 elelivät sovun ja rakkauden hengessä

    ellauri041.html on line 1792: maan päällä vielä monta aikaa 2 hengen jengissä.

    ellauri041.html on line 1850: hengettömät juuret

    ellauri041.html on line 1877: Det er det gale ved penge,
    ellauri041.html on line 1878: At pengene,
    ellauri041.html on line 1880: De virkelig trængende.
    ellauri041.html on line 1900: er så ligeså go’
    ellauri041.html on line 1905: Han er slagen før sit slag.
    ellauri041.html on line 1911: Den uafrystelige gæld
    ellauri041.html on line 1931: Parasta täältä kotikazomosta kazoen on koko homman painajaismainen todentuntu. Paljon hullumpia konnailuja kuin tässä on luettavissa joka päivä lehdestä. Tää on pimeää komediaa, sapekasta naurua, pahaa unta josta ei voi herätä kuin vielä pimeämpään tragediaan todellisuuden kuhmuisessa pakastimessa. Hyvää on myös neandertalimainen perhetiimimeisinki (geenit sakeampia kuin meemit), uskottavan masentava laskukkuus, suora ja epäsuora vittuilu vittumaiselle kapitalistimenolle, ja kristillinen tasoitushenki: rikkaat on paskiaisia ja köyhät hyviä. Näin on meidankin elamassamme. Kusipää isä pannaan pakastimeen, röyhkeät naapurit karkotetaan vittuun sadettajalla. Jokainen saa olla vuorollan oman perheen antisankari, kukaan ei ole seppo. Varastetaan rikkailta ja annetaan köyhille kuin robbari. Ja nauraa rähätetään vielä päälle.
    ellauri041.html on line 1937: It’s difficult to reconcile corpse disposal with typical teen awkward-boner gags. In American lamestream programming, they belong to different genres. That’s where the “dark” half of the comedy comes from, and it’s not a mode that necessarily suits the show – at least not all of the time.
    ellauri041.html on line 1941: Reviewing season two for El País, Delclós suggests that the necessary suspension of disbelief is harder to cover up with comedy.
    ellauri041.html on line 1945: The non-English origins shouldn’t be off-putting, as Netflix’s usual wide array of language options includes both the original, subtitled Catalan, as well as several voiceovers.
    ellauri041.html on line 1948: Mix meillä pitää olla tollaisten paskiaisten hegemonia? Tekeekö paskiaiset hegemonioita vai hegemoniat paskiaisia? Joo tekevät.
    ellauri041.html on line 1972: Niinkuin esimerkixi tviittaileva Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, aivan kuolaavan lobotomin tasoa, tai Herlinin Sanomat, joka julkaisee puolen sivun haastattelun jostain MAGA-lippalakkisesta aivokääpiöstä Johns Hopkinsin yliopistosta. Samassa propagandasarjassa, jossa hiljan haastateltiin toista kärpässarjan ajattelijaa, ranskalaista suklaalevyä. Pietu Hein sanoi yhdessä gruukissa, että vaarallisimpia idiooteista on ne jotka on suhteellisen intelligenttejä. Siis eivät ihan lintulautaluokan goggledygookeja, niinkuin enemmistö amerikkalaisista, ja HS:n toimittajista. Sellaisia vaarallisia on Herlinin sanomien omistajat, jotka palkkaavat lehteen näitä hyödyllisiä idiootteja. Paavo Haavikkoa lainataxeni, ne on joko hulluja tai pahoja, tai molempia. Veikkaan molempia.
    ellauri041.html on line 1976: Ruozin radiossa työskennellyt mustalainen Kyösti Hagert on saanut tarpeexensa kermaperseistä. Ne onkin aivan käsittämättömän luotaantyöntäviä. "Nu blev det visst lite dålig stämning", ne sanoo hihittäen, jos joku esittää eriävän mielipiteen. Ruozalaisia ratkaisuja ei saa arvostella, kritisoiminen olisi samaa kuin izensä pitäminen tyhmänä. Omien virheiden läpikäynti on epäruozalaista. Hemmetti, niissä on NIIN paljon samaa kuin amerikkalaisissa. Kumpikaan ei ole saanut nauttia maansa miehityxen herkkua moniin aikoin. Maistuis varmaan teillekkin. Sweden is the best part of Switzerland, sanoo itä-intiaani ääliö luihunoloiselle svenskitoimittajalle ruozalaisessa Netflix-sarjassa. Luihu toimittaja nyökyttelee auliisti.
    ellauri041.html on line 1982: Ruozalaisten mielestä muiden pohjoismaiden kansanterveystoimenpiteet todistavat demokratian ohuudesta. Ruozissa on kehittynyt säätydemokratia, yritys ja ääni periaate. Ruozalainen demokratia on paxua kuin perseestä lypsetty kerma. Ruozissa koronatoimia johtavat terveysalan yrityxet ja vinosuinen Mengele. Ruozalaiset haluavat nähdä izensä kansakuntana, joka uskaltaa ottaa riskejä, tietenkin vain hallittuja, heikompien kustannuxella. Ruozalaiset ovat järkyttyneitä siitä, että heidän koronapeliänsä kritisoidaan ulkomailla. Herregyyd!
    ellauri042.html on line 82: He was, it's clear, a savage Kauhea karjahdus! ja niin on tullut
    ellauri042.html on line 89: It was a sight few will forget! Se näky ei hevin häivy mielestä!
    ellauri042.html on line 90: He lunged into the crowd! Veri valui suusta, kuola kielestä,
    ellauri042.html on line 94: People pushed to get away! Ihmiset tungexivat karkuun kuin jänixet,
    ellauri042.html on line 127: is about to get! hän tulee saamaan!
    ellauri042.html on line 173: > Hurskastelun viimeisin aste on se, että vanhuxia kuitenkin kuolee hoitokodeissa kuin kärpäsiä. Kanadassa ne vain "jätettiin kuolemaan". Tehokas ratkaisu, jota Suomessa, ei Kiuruvedelläkään ole kekattu. Koko höpinä siitä, että on "tragedia", kun vanhukset kuolevat, on ihan pötyä.

    ellauri042.html on line 214: Yet despite our small biomass among animals, we’ve had an overwhelmingly huge impact on the planet. The chart above represents a massive amount of life. But it doesn’t show what’s gone missing since the human population took off.
    ellauri042.html on line 220: The census in the PNAS paper isn’t perfect. Though remote sensing, satellites, and huge efforts to study the distribution of life in the ocean make it easier than ever to come up with estimates, the authors admit there’s still a lot of uncertainty. But we do need a baseline understanding of the distribution of life on Earth. Millions of acres of forests are still lost every year. Animals are going extinct 1,000 to 10,000 faster than you’d expect if no humans lived on Earth. Sixty percent of primate species, our closest relatives on the tree of life, are threatened with extinction.
    ellauri042.html on line 261: hurra Sverige hurra! Ett tusen futtiga lik till än sen, skål på det!

    ellauri042.html on line 276: Vinosuinen Mengele on kansallissankarin asemassa Tukholman

    ellauri042.html on line 309: ole pakko kokoontua suuremmissa kuin 2 hengen ryhmissä.

    ellauri042.html on line 442: Mutta eipä aikaakaan niin voi kauhistus, ilmastonmuutoxen kuuma aalto iski, ja porukoita lähti liikkeelle etelästä ja idästä, matelija-aivoisia nuijamiehiä, jotka vähin erin ovat nuijimassa nurin jenkkihegemoniaa. Nyt ei MAGA näytäkkään niin voittamattomalta enää, kun siellä heilutaan aseet kädessä taudin kourissa, ja valtakunnan henkisenä johtajana on ihan Neron ja Caligulan painoluokan idiootti. Mitä seuraavaxi? Jos vanhat merkit pitää paikkansa, tiedossa on väestönvaihto, suurvaltain hajoaminen taas pikkuvalloixi. Pian henkiinjääneet ajaa vanhoilla heimosotien jättämillä ylijäämäromuilla aavikoituvassa maisemassa kuin Mad Max.
    ellauri042.html on line 461: Jens Blendstrup indtager rollen som et villavejsvidne og leverer et humoristisk og nænsomt portræt af en aldrende og dæmonisk far.
    ellauri042.html on line 463: Dansk litteratur og i særdeleshed dansk autofiktion er spækket med modbydelige forældre, der svigter og misbruger deres børn på både tænkelige og utænkelige måder. Kim Leines far gør det i Kalak (2007), Erling Jepsens far gør det i Kunsten at græde i kor (2002), og Morten Sabroes mor gør det i Du som er i himlen (2007). Jens Blendstrups 'Gud taler ud' fra 2004 er også et portræt af en forælder, der skruppelløst krænker og sårer, men i modsætning til de øvrige forfattere, leverer Blendstrup en roman, der hverken er et opgør eller en konfrontation. Blendstrup skriver uden omveje og mellemled. Der er ingen stræben efter forsoning med de svigt og sår, en barndom kaster af sig. Der er blot et dybtgående og egensindigt portræt af en alkoholiseret og dæmonisk gnistrende far til fire i et århusiansk villaparadis.
    ellauri042.html on line 465: I korte, enkeltstående scener følger romanen familien fra den ruller flyttevognen – med den lille Jens sovende i en kommodeskuffe på ladet – ind ved villaen i Risskov, til faren til sidst dør af kræft, og de fire voksne sønner samles til en fælles afsked. Det er med stor sans for det mundrette sprog og for det humoristiske og komiske, at Blendstrup skildrer faren, også i de mest usympatiske situationer, når han tager livet af en kat med en brevkniv, når han lader sin hund rasere en nabos hønsehus, når hans næver sidder løst, og familien gemmer sig bag låste døre og under gamle sofaer, når han planter sine drømme om jordomrejse til havs i sine sønners hoveder, men ender med at drikke pengene op.
    ellauri042.html on line 467: Ved at hjælp af det enkle og effektfulde greb at erstatte substantivet ’far’ med det overjordiske og almægtige ’Gud’ får Blendstrup den distance, der skal til for at kunne skrive et uforbeholdent og umiddelbart portræt af sin forgudede far. Samtidig skaber referencen til de højere magter en finurlig humoristisk effekt:
    ellauri042.html on line 469: ”Flyttefolkene pruster og stønner. Tag en bajer, folkens. Gud har tid nok. Han bærer ingenting. Bortset fra selve jorden altså.”
    ellauri042.html on line 473: ”Åh, menneske, brøler Gud og er ved at kvæles i sin snaps. Åh Gud, mennesker, nynner han og langsomt fortager gråden sig og bliver til en fin hvid smerte som Gud kan bære på i timevis uden at blive det mindste forpustet eller træt.”
    ellauri042.html on line 475: Blendstrups sprogsnilde og nænsomme registreringer gør Gud taler ud til en latterforløsende beretning om et svigefuldt, grænseoverskridende overmenneske, som dog også leverer et stort engagement og nærvær i livet og sin familie. Og kan bogen ikke læses som et opgør eller en forsoning, kan den i stedet forstås som et forsøg på at videreføre arven efter faren eller måske endda at levendegøre ham post mortem ved at lade ham låne sønnens stemme. I en af romanens afsluttende scener, hvor faderen som en følge af sygdommen har mistet stemmen, assisterer sønnen Jens ham ved at lade ham låne sin egen. Faren har skrevet en tale til en familiefest, og Jens stiller sig bag ham med et lagen over hovedet og læser talen højt, imiterende farens stemme, og imens sidder faren på sin stol og mimer med. Romanen ligner en videreførelse af dette eksperiment, hvor Jens iklæder sig nogle sproglige gevandter, der tillader ham at agere sin fars stemme. Og arven efter faren kommer stærkt til udtryk i Jens’ finurlige fikumdikken rundt med sproget.
    ellauri042.html on line 477: Romanen blev et gennembrud for Blendstrup, der før Gud taler ud skrev i kortere genrer. Han debuterede med novellesamlingen Mennesker i en mistbænk i 1994. Blendstrups tone er bramfri, men blandet med en fin følsomhed over for det nære. Humoren, det groteske og det surrealistiske går igen i Blendstrups forfatterskab. Jens Blendstrup har siden Gud taler ud skrevet både noveller, romaner, dramatik og tekster til Frodegruppen 40, som han også er forsanger i. Han tager den selvbiografiske fortælling op igen med romanen Bombaygryde fra 2010. Sammen med litteraturkritikeren Lars Bukdahl optræder Blendstrup med den unikke genre ’litterær hypnose’, som er en blanding af dilettantkomedie, oplæsning og dans. Blendstrup er blevet kaldt litteraturens pølsemand, og som en del af forfatterskabets eksistentielle komik står han ikke tilbage for at læse sine tekster højt med en tehætte på hovedet. Men med Gud taler ud står Jens Blendstrup også tydeligt frem som villavejsvidne, hvor det almindelige skildres i dets mange facetter, og det, der på overfladen ligner et almindeligt, rutinepræget liv i et almindeligt, rutinepræget forstadskvarter, viser sig at rumme både små og store særheder.
    ellauri042.html on line 481: Gud taler ud er filmatiseringen er Jens Blendstrups selvbiografiske bestseller af samme navn fra 2004 og er en skæv, sjov og rørende film af den prisbelønnede instruktør Henrik Ruben Genz med Søren Malling i sit livs rolle som Uffe/Gud.I 80´erne vokser Jens og hans brødre op i et parcelhus i Risskov. Her regerer familiens overhoved, Uffe - Psykolog og selvbestaltet Gud i slåbrok ...
    ellauri042.html on line 488: This is by far the very worst movie I have ever seen. I took a chance and gave it a try at the cinema back in 2017. 5-7 persons left the cinema in anger of how bad it was. I only made this account to make this review.

    ellauri042.html on line 502: The youngest son narrates the tale. He, his brothers, and his mother are all sympathetic characters, relatively normal people, though each has their own beliefs, quirks, and problems. The failure of my-way-or-the-highway Dad to show respect or even empathy for those who disagree drives the story. He could have been portrayed as an easy person to hate, but even with his limitations, it's obvious he is still trying to do good. To that extent, this film succeeds.

    ellauri042.html on line 504: Vignettes are usually less than totally satisfying, lacking resolutions commensurate with their conflicts. But this story, despite its interesting situation and fine production, feels emptier than most, because the resolution is largely driven not by action but by happenstance. Since Word of God is an autobiographical piece, I can't argue with what it shows, but the result seems to lack impact or message.

    ellauri042.html on line 514: Huge pile of %#&!..

    ellauri042.html on line 523: Näin Donald Trump-kiukkupäiset arvostelut voi vaan tarkoittaa, että filmi on kalahtanut johonkin koiran arkaan kohtaan, kazojat on loukkaantuneet verisesti. Ja helposti voi arvata, mitkä asiat on olleet jenkkipuikeloille loukkaavia; vähän kaikki. Näillä lakeuxilla ei loukata jumalaa, miehiä, puolisoita, poikia, huoria, teinipoikia ja tyttöjä, homoja, hulluja (tokstollar, sanoi perheen ruozalainen äiti, kiva että se oikeasti oli ruozalainen ja puhui ruozia), pössynpolttoa, eikä ennen kaikkea missään tapauxessa tehdä pilkkaa herännäisestä kristillisyydestä. Vaikka filmin kanta uskontoon oli lopultakin suopea; niinkuin vanhemmiten leppynyt ateisti-Airaxinen tuumittiin, että jos uskonnolla ihmisistä tulee kiltimpiä, niin uskokoot, kaikin mokomin. Ongelmana on vaan se, että valtaosa niistä tulee siitä vaan entistäkin ilkeämmixi.
    ellauri042.html on line 527: Mikä pahinta, ei ollut sanomaa. Gods last message to mankind: we apologize for the inconvenience. Se on voi, elämä ei ole pelkkää voittosanomaa. Sen on jenkit saaneet hiljan nahoissansa tuntea.
    ellauri042.html on line 536: Bernard-Henri Lévy (usein BHL, alk. Bernard Levy, s. 5. marraskuuta 1948 Beni-Saf, Ranskan Algeria) on kirjailija, elokuvaohjaaja ja tyhjäntoimittaja, joka tunnetaan kansainvälisesti ketkuna. Hän oli vuonna 1976 "uuden filosofian" kärkihahmoja. Uuden hah. Samaa vanhaa oikeistopaskaa pukinnahkaleilissä. Hänen varakas isänsä oli puutavarayhtiön perustaja. Siitä voi jo päätellä että kyseessä on persepää. Ja tää pika-analyyssi vahvistuu kun lukee eteenpäin.
    ellauri042.html on line 540: 1977 hän esiintyi ensi kerran julkisesti uuden filosofian edustajana yhdessä André Glucksmannin kanssa. (Toinen jutku varmasti.) Samana vuonna ilmestyi hänen teoksensa La barbarie à visage humain, jossa hän sanoi että marxismi oli pohjimmiltaan epämoraalista. 1981 ilmestyi L'Idéologie française, jota pidetään hänen pääteoksenaan.     Antikommunistista tuubaa hienostelun varjolla.
    ellauri042.html on line 568: Sacksin vanhempien mielenkiinto osoitti kuitenkin lääketieteeseen ja niinpä hän suoritti lääketieteen opinnot Oxfordin Queen’s Collegessa. Vuonna 1960 hän oli lomalla Kanadassa ja lähetti sieltä vanhemmille sähkeen, jossa oli lyhyt viesti: ”Jään tänne”. Kein Wunder.
    ellauri042.html on line 570: Vuonna 1965 Sacks nimitettiin Albert Einstein College of Medicinen kliinisen neurologian professoriksi. Tutkiessaan migreeniä hän tapasi New Yorkin Bronxissa olevassa Beth Abraham -sairaalassa potilaita, jotka olivat eläneet jo noin 40 vuotta täysin jähmettyneessä tilassa. He olivat selvinneet hengissä vuosina 1916–27 riehuneesta maailmanlaajuisesta unitautiepidemiasta (kyseessä oli ns. eurooppalainen unitauti eli encephalitis lethargica). Saatuaan migreenitutkimuksen valmiiksi Sacks omistautui tämän potilasryhmän tutkimiseen. Nekin oli varmaan varakkaita juutalaisia.
    ellauri042.html on line 586: Kun Ollin pakinoita lukee tarkemmin, niissä on antiempiirisiä hämäräjuttuja ja hämärämiehiä: Bergson, Kierkegaard, Wittgenstein, Jöötti, Tarmo Manni, tieteen tavoittamattomiin jäävää korkeampaa sieluelämää. Ja lähes viimeistä myöten homoja. Aiika epäilyttävää.
    ellauri042.html on line 588: Sigge Riemukas sanoi että minuus ja yxilöllisyys on ensi kädessä ruumiintuntoa ja muistia. Sixpä ruumiin ylösnousemus kai on niin tärkeää eikä sielunvaelluxessa ole paljon itua. Miten voi jatkaa elämistä jonain toisena joka ei edes muista sua? No omat lapset on vähän sellaisia. Mehän ollaan vaan sieniä, itiöemiä. Izekkäät geenit ja saidat meemit jatkaa menoa ja leviää, sehän se on pääasia. Pääpä pää, hyvinkin. Hehe. Limanuljaskat lizaantukoot saappaan alle.
    ellauri042.html on line 600: Painter Édouard Manet died of syphilis complications, including tabes dorsalis, in 1883, aged 51.
    ellauri042.html on line 644: Part of Pope's bitter inspiration for the characters in the book come from his soured relationship with the royal court. The Princess of Wales Caroline of Ansbach, wife of George II, had supported Pope in her patronage of the arts. When she and her husband came to the throne in 1727 she had a much busier schedule and thus had less time for Pope who saw this oversight as a personal slight against him. When planning the Dunciad he based the character Dulness on Queen Caroline, as the fat, lazy and dull wife. Pope's bitterness against Caroline was a typical trait of his brilliant but unstable character. The King of the Dunces as the wife of Dulness was based on George II. Pope makes his views on the first two Georgian kings very clear in the Dunciad when he writes 'Still Dunce the second reigns like Dunce the first'.
    ellauri042.html on line 652: Pope's choice of new 'hero' for the revised Dunciad, Colley Cibber, the pioneer of sentimental drama and celebrated comic actor, was the outcome of a long public squabble that originated in 1717, when Cibber introduced jokes onstage at the expense of a poorly received farce, Three Hours After Marriage, written by Pope with John Arbuthnot and John Gay. Pope was in the audience and naturally infuriated, as was Gay, who got into a physical fight with Cibber on a subsequent visit to the theatre. Pope published a pamphlet satirising Cibber, and continued his literary assault until his death, the situation escalating following Cibber's politically motivated appointment to the post of poet laureate in 1730.
    ellauri042.html on line 657: An anecdote in "A Letter from Mr. Cibber, to Mr. Pope", published in 1742, recounts their trip to a brothel organised by Pope's own patron, who apparently intended to stage a cruel joke at the expense of the poet. Since Pope was only about 4' tall, with a hunchback, due to a childhood tubercular infection of the spine, and the prostitute specially chosen as Pope's 'treat' was the fattest and largest on the premises, the tone of the event is fairly self-apparent. Cibber describes his 'heroic' role in snatching Pope off of the prostitute's body, where he was precariously perched like a tom-tit, while Pope's patron looked on, sniggering, thereby saving English poetry. While Cibber's elevation to laureateship in 1730 had further inflamed Pope against him, there is little speculation involved in suggesting that Cibber's anecdote, with particular reference to Pope´s "little-tiny manhood", motivated the revision of hero.
    ellauri042.html on line 674: Käsineidon tarina on Margaret Atwoodin kirjoittama kirja 80-luvulta, HBO:n filmatisoima 2020, Gileadin eli ex-USA:n historia. Saastuneen ja lämmenneen maailman suurin ongelma on että naiset ei enää saa lapsia. Hyvin masentava ajatus. Masentavinta siinä on että se on dystopia. Kun Gileadin pojat räjäyttää Washington DC:n suon ja pääsee kasan pinnalle, ne välittömästi palauttaa patriarkaatin ja panee naiset takaisin naisten paikalle. A Woman´s Place on huippulaihan komendantittaren pamfletti, johon ei enää tule jatkoa, koska eka osa on just toteutettu. Oops, olikohan tää nyt tarkoitus, miettii komendöörskän kuikelo.
    ellauri042.html on line 682: Atwood's works encompass a variety of themes including gender and identity, religion and myth, the power of language, climate change, and "power politics". Many of her poems are inspired by myths and fairy tales which interested her from a very early age. Atwood is a founder of the Griffin Poetry Prize and Writers' Trust of Canada. She is also a Senior Fellow of Massey College, Toronto.
    ellauri042.html on line 684: In 1968, Atwood married Jim Polk, an American writer; they divorced in 1973 without issue. Maybe they ought to have bought a handmaid. She formed a relationship with fellow novelist Graeme Gibson soon afterward and moved to a farm near Alliston, Ontario, where their daughter, Eleanor Jess Atwood Gibson, was born in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson were together until September 18, 2019, when Gibson died after suffering from dementia. She wrote about Gibson in the poem Dearly and in an accompanying essay on grief and poetry published in The Guardian in 2020.
    ellauri042.html on line 686: 5 years older Gibson was married to publisher Shirley Gibson until the early 1970s, and together they had two sons, Matt and Grae. He later began dating novelist and poet Margaret Atwood in 1973. They moved to a semi-derelict farm near Alliston, Ontario, which they set about doing up and where according to Atwood they were making "attempts at farming, writing and trying to earn enough to live". Their daughter Eleanor Jess Atwood Gibson was born there in 1976. The family returned to Toronto in 1980. Atwood and Gibson stayed together until his death in 2019. Gibsons best book was The Bedside Book of Birds (2005).
    ellauri042.html on line 688: In 2017 Gibson was diagnosed with early signs of vascular dementia. He died on 18 September 2019 in London, England, where Atwood was promoting her new book, five days after having a big stroke. Atwood later said about his death that it had not been unexpected due to the vascular dementia, had been a good one—and in a good hospital, and his children had time to come and say goodbye—and that he had been "declining and he had wanted to check out before he reached any further stages of that".
    ellauri042.html on line 690: Elävän leskestä tuli leipäsusi kunnes susikoira kellahti. Gibson oli sellainen koira joka jokaisen kirjailijattaren pitäisi valita. Ei todellakaan mikään komendantti, pikemminkin sekundantti. Oktogenaari taitaa olla vähän jo liian senior fellow ehtiäxeen saada noobelin. Ja liian feministi, tollanen niinko riitasa. Ei sellaisesta Ruozin Akatemiassa pidetä. Sitäpaizi Alice Munrohan juuri palkittiin, kanadalaiset naiset on syöneet jäätelönsä jo.
    ellauri042.html on line 701: In 1833, the family moved to Tula where the father bought a manor. Shortly after the death of his mother in 1837, Fyodor (16 yrs) was sent to St. Petersburg where he entered the Army Engineering College. 2 years later, in 1839, Dostoevsky´s more and more tyrannical father died, probably of apoplexy, but there were strong rumours that he was murdered by his own serfs in a quarrel. (Unless it was Fedja who dunit.) Against the background of this legend, Sigmund Freud later interpreted the patricide in the novel “The brothers Karamazov” as showing Fedja hated his father´s guts. True, but the main thing was the epilepsy, wait and see.
    ellauri042.html on line 705: In Katorga, Dostoevsky spent four years in hard labour and wearing fetters, hating immigrants. During that time, Dostoevsky´s health dramatically deteriorated and he suffered from his first generalized epileptic attacks.
    ellauri042.html on line 708: During repeated trips to many European cities in the years 1862–1865, Dostoevsky got to know the complacence and arrogance of the aristocratic European ‘Bourgeoisie’. These experiences strengthened his slavophilic attitude and explain his xenophilia.
    ellauri042.html on line 715: On the 15th of February, 1867, Dostoevsky married Anna Grigoryevna Snitkina, his stenographer who seemed to have understood her husband´s manias and rages. Ten days later, Dostoevsky had an epileptic attack which was described in Anna Grigoryevna´s memories. Shouting, grinding teeth, kicking on the floor, saliva on the chin, the works.
    ellauri042.html on line 717: Dostoevsky´s illness influenced some peculiarities of his writing, his language and style. Dostoevsky´s bad memory was well known; he had to take notes for everything His language is nervous, tense and impulsive. His phrases are sometimes long and complicated, containing a fanciful conglomeration of colloquial words and expressions, official, journalistic and scientific terms, and slips of the tongue, foreign words, names and quotations. But now and then we can see here very short, elliptic phrases.
    ellauri042.html on line 719: Dostoevsky´s favorite word was “vdrug” (“suddenly”). A lot of events in Dostoevsky´s novels begin suddenly, without preparations and explanation – like seizures. (But he did at times have a manic aura just before.) Dostoevsky also used frequent repetitions of the same word with different intonations. It made an impression of convulsions and shocked the literary critics. He wrote in a meticulous manner, using every empty space of a sheet (see Fig. 2). His style showed a tendency toward extensive and in some cases compulsive writing, and the writings were often concerned with moral, ethical, or religious issues. This may reflect a syndrome of interictal behavior changes that was described in temporal lobe epilepsy by Waxman and Geschwind.
    ellauri042.html on line 722: ge/1-s2.0-S105913110500066X-gr2.jpg" width="50%" />
    ellauri042.html on line 730: There is no doubt that Dostoevsky´s writing witnesses a large awareness of and sometimes even obsession with religious, philosophical and emotional questions as well as question of guilt. Myshkin from the novel “The Idiot” shared many character traits with his creator, such as russophilia, hyperreligiosity with profound belief in the Russian-orthodox church, melancholy, auras of happiness, generalized seizures. Furthermore, Dostoevsky wrote in large letters, and his style was sometimes compulsive and abrupt.
    ellauri042.html on line 767: gele.jpg" height="200px" />
    ellauri042.html on line 768: gele-2.png" height="200px" />
    ellauri042.html on line 769:
    Mengeles tvillingar

    ellauri042.html on line 772:

    Mengele och Tengele
    ellauri042.html on line 774: Josef Mengele ([ˈjoːzɛf ˈmɛŋələ] ( lyssna)), även känd som Dödsängeln (tyska Todesengel) och Den vita ängeln (tyska Der weiße Engel), född 16 mars 1911 i Günzburg, död 7 februari 1979 i Bertioga i delstaten São Paulo i Brasilien, var en tysk nazistisk läkare, humangenetiker och människorättsbrottsling. Mengele är mest känd för sin verksamhet i koncentrations- och förintelselägret Auschwitz-Birkenau, där han företog pseudovetenskapliga experiment på bland annat tvillingar och dvärgväxta.
    ellauri042.html on line 776: Josef Mengele var stationerad i koncentrationslägret Auschwitz från den 30 maj 1943 till den 18 januari 1945, där han var chefsläkare. Han utförde hänsynslösa och för medicinvetenskapen tvivelaktiga experiment på lägerfångar, med full licens för att lemlästa eller döda dem. Han valde även ut vilka judar som skulle föras till gaskamrarna vid ankomst till lägret. Främst valde han att experimentera på dvärgar och enäggstvillingar, som kom att benämnas "Mengeles tvillingar". Även vivisektion utfördes på fångarna. Vidare utfördes experiment på ögon där Mengele genom olika metoder försökte ändra ögonfärg på fångar från brun till blå, bland annat med bläckinjektioner vilket kunde leda till blindhet, smärta och infektioner. Han utförde operationer där han plockade ut olika delar ur kropparna. Mengele injicerade också till exempel kloroform direkt in i hjärtat på offren, för att kunna utföra försök med färska lik. Många operationer och experiment utfördes dessutom utan bedövning. Många av dem som överlevde Mengeles experiment blev svårt skadade och led av invalidiserande skador efter kriget. Vid ett tillfälle övervakade Mengele två romska barn när de syddes ihop i syfte att skapa siamesiska tvillingar.
    ellauri042.html on line 779:
    Sverige pekas ut: Sämst på corona

    ellauri042.html on line 781: Källa: ge-samst-pa-coronahanteringen/">https://www.expressen.se/nyheter/rapport-sverige-samst-pa-coronahanteringen/
    ellauri042.html on line 783: Grafen visar hur snabbt Frankrike respektive Irland, Nederländerna och Sverige lyckades minska antalet nyinlagda patienter på iva.
    ellauri042.html on line 785: En ny rapport, publicerad av den internationella organisationen OECD, visar att Sverige är sämst av alla analyserade länder på att minska smittspridningen på flera olika punkter.
    ellauri042.html on line 787: Det handlar om invånarnas rörlighetsmönster, att få ner R-talet och att minska antalet inlagda iva-patietenter, som Sverige alltså hanterat sämst, som journalisten Emanuel Karlsten var först med att rapportera.
    ellauri042.html on line 789: Men Anders Tengele är kritisk till rapporten.
    ellauri042.html on line 791: – Nej, för man inte har inte tagit med kontexten bakom. De olika kurvorna är extremt olika och det är väldigt svårt att göra de här olika slutsatserna. Sveriges kurva är inte alls liksom de andra, den är ju våran kurva.
    ellauri042.html on line 793: Tengele konstaterar däremot att rapporten satt fingret på dödligheten på Sveriges äldreboenden. Där gick det just som planerat. Nu finns de inga patienter i den riskgruppen längre. Istället fick vi en hel del färska lik.
    ellauri042.html on line 804: Euclid’s fifth proposition in the first book of his Elements (that the base angles in an isosceles triangle are equal) may have been named the Bridge of Asses (Latin: Pons Asinorum) for medieval students who, clearly not destined to cross over into more abstract mathematics, had difficulty understanding the proof—or even the need for the proof. An alternative name for this famous theorem was Elefuga, which Roger Bacon, writing circa ad 1250, derived from Greek words indicating “escape from misery.” Medieval schoolboys did not usually go beyond the Bridge of Asses, which thus marked their last obstruction before liberation from the Elements.
    ellauri042.html on line 811: Sacks forbade any mention of his homosexuality, though he had told his would-be biographer Wechsler about his closeted yearnings and crippled attempts at love. His Boswell shelved the notes for 30 years. Ollie changed his mind on his deathbed: Do it! You must!
    ellauri042.html on line 813: In the meantime Ollie had published not one but two memoirs, with an exhaustive range of anecdotes, full of enchantment and anguish, covering everything from his all-consuming childhood obsession with the properties of metals to the abuse he endured at boarding school to his feeling, amphibian-like, more at home in water than on land to his mother’s reaction when she discovered his sexual orientation. “You are an abomination,” Ollie recounted her telling him when he was 18. “I wish you had never been born.” Nor had Ollie kept anything hidden. He described his first orgasm — reached spontaneously while floating in a swimming pool — and, in deft yet fairly pornographic detail, an agonized, inadvertent climax experienced much later while giving a massage to a man who shunned Ollie’s love.
    ellauri042.html on line 817: His moronic patients called him “deeply eccentric” and described him as “huge, a full beard, black leather jacket covering T-shirts riddled with holes, huge shoes, his trousers looking like they were going to slide off his body.” A friend from Sacks’s days as a medical resident remembers him as a “big, free-ranging animal” who one day “drank some blood … chasing it with milk. There was something about his need to cross taboos. Back in those days, in the early ’60s, he was heavily into drugs, downing whole handfuls of them, especially speed and LSD.”
    ellauri042.html on line 834: Musikaalinen porsas. Absoluuttinen porsaankorva. Arkipäiväisiä neural nettijuttuja. Vajakit "näkee" numeroita. Saxikin oli pienenä numeronikkari mutta jäi vajakeille toisexi. Tekoälyssäkin käytetään grafiikkapiirejä. Kts. esim. ge.com/questions/3389/could-a-neural-network-detect-primes">https://ai.stackexchange.com/questions/3389/could-a-neural-network-detect-primes.
    ellauri042.html on line 866: Klemens painotti hidasta hengellistä kypsymistä, joka seurasi ihmistä läpi elämän. Kaikki inhimilliseen elämään kuuluva, kuten koulu, avioliitto ja lapset, ovat tärkeää hengellisen kehityksen kannalta. Klemensin mukaan jokainen hetki – etenkin kodin arjessa – on täynnä jumalallista tarkoitusta. Vaikka kävisi vaan paskalla.
    ellauri042.html on line 883:
    Devotions upon Emergent Occasions by John Donne

    ellauri042.html on line 885: Devotions upon Emergent Occasions, or in full Devotions Upon Emergent Occasions, and severall steps in my Sicknes, is a prose work by the English metaphysical poet and cleric in the Church of England John Donne (22 January 1572 - 31 March 1631) , published in 1624. It covers death, rebirth and the Elizabethan concept of sickness as a French visit from God, reflecting internal sinfulness. The Devotions were written in December 1623 as Donne recovered from a serious but unknown illness – believed to be relapsing fever or typhus. Having come close to death, he described the illness he had suffered from and his thoughts throughout his recovery with "near super-human speed and concentration". Registered by 9 January, and published soon after, the Devotions is one of only seven works attributed to Donne which were printed during his lifetime.
    ellauri042.html on line 887: The Devotions is divided into 23 parts, each consisting of 3 sub-sections, called the 'meditation', the 'expostulation' and a prayer. The 23 sections are chronologically ordered, each covering his thoughts and reflections on a single day of the illness. The work as a whole is considered similar to 17th-century devotional writing generally, and particularly to Donne´s Holy Sonnets. Some academics have also identified political strands running through the work, possibly from a polemic Arminian denunciation of Puritanism to advise the young Prince Charles.
    ellauri042.html on line 930: Thine age asks ease, and since thy duties be Sun pitää ottaa iisisti jo iän puolesta,
    ellauri042.html on line 939: Donne was born in London in 1571 or 1572, into a recusant Roman Catholic family when practice of that religion was illegal in England.[7] Donne was the third of six children. His father, also named John Donne, married to one Elizabeth Heywood, was of Welsh descent and a warden of the Ironmongers Company in the City of London. However, he avoided unwelcome government attention out of fear of persecution.
    ellauri042.html on line 941: His father died in 1576, when Donne was four years old, leaving his mother, Elizabeth, with the responsibility of raising the children alone.[2] Heywood was also from a recusant Roman Catholic family, the daughter of John Heywood, the playwright, and sister of the Reverend Jasper Heywood, a Jesuit priest and translator.[2] She was also a great-niece of Thomas More. A few months after her husband died, Donne's mother married Dr. John Syminges, a wealthy widower with three children of his own.
    ellauri042.html on line 943: Donne's style is characterised by abrupt openings and various paradoxes, ironies and dislocations. These features, along with his frequent dramatic or everyday speech rhythms, his tense syntax and his tough eloquence, were both a reaction against the smoothness of conventional Elizabethan poetry and an adaptation into English of European baroque and mannerist techniques. His early career was marked by poetry that bore immense knowledge of English society. Another important theme in Donne´s poetry is the idea of true religion, something that he spent much time considering and about which he often theorised. He wrote secular poems as well as erotic and love poems. He is particularly famous for his mastery of metaphysical conceits.
    ellauri042.html on line 947: During the next four years, Donne fell in love with Egerton´s niece Anne More, and they were secretly married just before Christmas in 1601, against the wishes of both Egerton and Anne's father George More, who was Lieutenant of the Tower. Upon discovery, this wedding ruined Donne's career, getting him dismissed and put in Fleet Prison, along with the Church of England priest Samuel Brooke, who married them,[13] and his brother Chistopher, who stood in in the absence of George More to give Anne away. Donne was released shortly thereafter when the marriage was proved to be valid, and he soon secured the release of the other two. Walton tells us that when Donne wrote to his wife to tell her about losing his post, he wrote after his name: John Donne, Anne Donne, Un-done.[14] It was not until 1609 that Donne was reconciled with his father-in-law and received his wife´s dowry,
    ellauri042.html on line 949: After his release, Donne had to accept a retired country life in a small house in Pyrford, Surrey, owned by Anne´s cousin, Sir Francis Wooley, where they resided until the end of 1604. In spring 1605 they moved to another small house in Mitcham, London, where he scraped a meager living as a lawyer, while Anne Donne bore a new baby almost every year. Though he also worked as an assistant pamphleteer to Thomas Morton writing anti-Catholic pamphlets, Donne was in a constant state of financial insecurity.
    ellauri042.html on line 951: Although King James was pleased with Donne's work, he refused to reinstate him at court and instead urged him to take holy orders. At length, Donne acceded to the king's wishes, and in 1615 was ordained priest in the Church of England. In late November and early December 1623 he suffered a nearly fatal illness, thought to be either typhus or a combination of a cold followed by a period of fever. During his convalescence he wrote a series of meditations and prayers on health, pain, and sickness that were published as a book in 1624 under the title of Devotions upon Emergent Occasions. One of these meditations, Meditation XVII, contains the well known phrases "No man is an Iland" (often modernised as "No man is an island") and "...for whom the bell tolls".
    ellauri042.html on line 953: Anne gave birth to twelve children in sixteen years of marriage, (including two stillbirths—their eighth and then, in 1617, their last child); indeed, she spent most of her married life either pregnant or nursing. The ten surviving children were Constance, John, George, Francis, Lucy (named after Donne´s patroness Lucy, Countess of Bedford, her godmother), Bridget, Mary, Nicholas, Margaret, and Elizabeth. Three (Francis, Nicholas, and Mary) died before they were ten. In a state of despair that almost drove him to kill himself, Donne noted that the death of a child would mean one mouth fewer to feed, but he could not afford the burial expenses. During this time, Donne wrote but did not publish Biathanatos, his defense of suicide. Anne died on 15 August 1617, five days after giving birth to their twelfth child, a still-born baby. Donne mourned her deeply, and wrote of his love and loss in his 17th Holy Sonnet.
    ellauri042.html on line 970: My love to saints and angels, things divine, rakastaa pyhimyxiä ja enkeleitä, sivujumalia,
    ellauri042.html on line 975: The last sestet presents a turn, commonly referred as volta, in the poem. The lyrical voice presents god God as a jealous lover who fears that he/she will be tempted away by someone or something else. The ninth line questions this figure (“But why should I beg more love, whenas thou”). Furthermore, there is a romantic imagery to express how the lyrical voice feels about the figure of God (“whenas thou/Dost woo my soul”). God’s interest in the lyrical voice is referred as a “fear” and as “tender” because of the possibility of the lyrical voice being tempted by the “devil” or by “flesh”.
    ellauri043.html on line 78: Berthas Reise war kurz aber angenehm = Berthan reisi oli lyhyt mutta miellyttävä.
    ellauri043.html on line 104: Mikä mies oli tää suuri Anttoni, jolla onkin kuvassa huppari eikä pipo, ja joka vähän luihun oloisesti ei kazo kameraan? Ei kai voi luottaa vaan Flaubertin raporttiin, vaikka Gustav ei ollutkaan postmoderni. Antiikissa suhtauduttiin tosiasioihin samalla leikkimielellä kuin tämänkin vuosituhannen vaihteessa, eli kaikki Antoniuxesta kerrottu on enemp vähemp legendaa. sen omaelämäkerta mukaan lukien. Sama ongelmahan on Jeesuxenkin kohdalla.
    ellauri043.html on line 129: Pyhä Antonios on muun muassa Johanniittain ritarikunnan, amputoitujen, erakkojen, eläinten, epileptikkojen, teurastajien, kotieläinten, munkkien, ihotautien, ihottumien, taudeista vapautumisen, hautausmaiden, haudankaivajien, korientekijöiden, harjojentekijöiden ja paikkojen Burgio, Sisilia, Italia; Castrofilippo, Agrigento, Italia; Chiaravalle, Ancona, Italia; Fivizzano, Italia; Fontainemore, Italia; Mamoiada, Italia; Sant’Angelo Lodigiano, Italia; Mook, Alankomaat ja San Antonio, Ibiza, Espanja suojeluspyhimys. On siinä duunia. Ehkä ei sittenkään kanzi ruveta pyhimyxexi. Yhtä rauhallista on kuin julkkuerakkona.
    ellauri043.html on line 146:
    ge" />
    ellauri043.html on line 154:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Anttoni


    ellauri043.html on line 170:

    Sitten koitin opiskella vanhan kunnon Didymoxen oppilaana. Vaikka se oli sokea, kukaan ei tullut lähellekkään kirjoitusten ulkoluvussa. Kun tunti oli päättynyt, se halus lähteä kävelylle käsikynkässä. Vein sen panotöyräälle josta näkee majakan ja meren (jos ei ole sokea). Niinpä näkkyy, sano sokkee ja tunnusteli majakkaa. Vartin kuluttua palattiin satamaan jossa kyynärpäili mamua kuin pipoa: suomalaisia karhunnahoissa, Gangesin nakupellejä lehmänpaskakuorrutuxessa. Koko ajan oli kaduilla jotain nujakkaa, jutkuja jotka kieltäytyvät maxamasta veroja tai Odinin poikia heittämässä ulos roomalaisia. Lisäxi kaupunki on väärällään vääräuskoisia: maniakkeja, valentinoja, basiliskoja, areiolaisia. Kaikki tarttuu sua hihasta käännytyxen tarkotuxessa.


    ellauri043.html on line 191:

    Anttoni kazoo lintuja kuin Nils Holgerssonin hanhikukko.


    ellauri043.html on line 204: The Mỹ Lai Massacre (/ˌmiːˈlaɪ/; Vietnamese: Thảm sát Mỹ Lai [tʰâːm ʂǎːt mǐˀ lāːj] (About this soundlisten)) was the Vietnam War mass murder of unarmed South Vietnamese civilians by U.S. troops in Sơn Tịnh District, South Vietnam, on 16 March 1968. Between 347 and 504 unarmed people were killed by U.S. Army soldiers from Company C, 1st Battalion, 20th Infantry Regiment and Company B, 4th Battalion, 3rd Infantry Regiment, 11th Brigade, 23rd (Americal) Infantry Division. Victims included men, women, children, and infants. Some of the women were gang-raped and their bodies mutilated as were children as young as 12.[1][2] Twenty-six soldiers were charged with criminal offenses, but only Lieutenant William Calley Jr., a platoon leader in C Company, was convicted. Found guilty of killing 22 villagers, he was originally given a life sentence, but served only three and a half years under house arrest.
    ellauri043.html on line 250:

    Flaubert siteeraa vaan Anton lukemat peukalovärssyt (lihavalla). Pitää kazoa myös asiayhteyttä, neuvoi Syväntö. A. on hyvin hyvin nälkäinen, pahalla mielellä ja tuulella. Äkäisenä kuin piru lukee raamattua, vaihtaa kanavaa, surffailee sana-aalloilla. No se on nähnyt nää kaikki, pelkkiä uusintoja. Miseret homo unius libri. Piget, pudet, paenitet, taedet atque miseret.
    ellauri043.html on line 278:

    «Daniel 2. Lucu 24. SIlloin meni Daniel Ariochin tygö/ jolla Cuningalda käsky oli wijsaita Babelis hucutta/ ja sanoi hänelle näin: Älä tapa wijsaita Babelis/ waan wie minua ylös Cuningan tygö/ minä tahdon Cuningalle selityxen sanoa. 25. Arioch wei Danielin kijrust Cuningan eteen/ ja sanoi hänelle näin: yxi on löytty Judalaisten fangein seast/ joca Cuningalle sen selityxen sano taita. 26. Cuningas wastais/ ja sanoi Danielille/ joca Belsazerixi cudzuttin. Oletco sinä se/ joca minulle sen unen/ jonga minä nähnyt olen/ ja hänen selityxens ilmoitta taidat? 27. DAniel wastais Cuningan
    ellauri043.html on line 284: mutta sen pitä ijancaickisest pysymän. 45. Nijncuin sinä näit kiwen/ ilman käsitä temmatun/ joca raudan/ wasken/ sawen/ hopian ja cullan muserta. Nijn on suuri Jumala Cuningalle näyttänyt/ cuinga tästälähin tapahtuman pitä/ ja tämä on totisest se uni/ ja sen selitys on oikia. 46. NIjn langeis Cuningas NebucadNezar caswoillens/ ja cumarsi Danieli/ ja käski tehdä hänelle ruocauhria ja polttouhria.»

    ellauri043.html on line 318: 1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen/ tuli hän coetteleman händä tapauxilla. 2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa/ Camelein cansa/ jotca jaloja yrtejä cannatit/ ja paljon cullan cansa/ ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö/ puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli. 3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle/ ja ei ollut mitän Cuningalda salattu/ jota ei hän hänelle sanonut 4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon/ ja huonen jonga hän rakendanut oli: 5. Ja ruat hänen pöydälläns/ ja hänen palweliains asuinsiat/ ja cungin heidän wircans/ ja heidän waattens/ ja hänen juomanslaskian/ ja polttouhrins/ jonga hän HERran huones uhrais/ ei hän idzens enämbi woinut pidättä.
    ellauri043.html on line 344: Sitäpaizi, enköhän mä ja tunne sen vehkeet? Torjuin senkin hirviömäisen Riitta Ankan, joka naureskellen tarjosi mulle pientä kuumaa torttua, kentaurin joka yritti ottaa mut satulaan, - ja pienen mustan teinin joka ilmestyi hiekasta, joka oli tosi söpö, ja joka sanoi izeään köyrinnän hengexi.
    ellauri043.html on line 376: Nikean paapat purppuramekoissa olivat olevinaan maageja valtaistuimilla pitkin seinänvieriä, ja niitä juhlittiin kekkereillä, annettiin prenikoita, etenkin Pafnutiusta (se joka bylsi Thaista, ks tietolaatikko), koska se on silmäpuoli ja klenkka Diokletianuxen vainoista! Keisari on voidellu sen puhkastua silmää moneen otteeseen, typerää! Sitäpaizi Nikean konsiilissa oli sellasia törkymöykkyjä: Skyyttalainen piispa Teofilus Kierto, toinen täysin perseestä, Jeah; eläintenhoitaja Spiridion! Alexanteri oli yli-ikäinen. Athanasioxen olisi pitänyt olla lempeämpi areiolaisille, saadaxeen niiltä myönnytyxiä!


    ellauri043.html on line 436:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Eka ääni:
    ellauri043.html on line 441:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Toinen ääni:


    ellauri043.html on line 446:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kolmas ääni:


    ellauri043.html on line 450:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;" align="justify">
    ellauri043.html on line 463:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 481:
    ge" />
    ellauri043.html on line 648:

    Siinä meinas mennä jeesuslapsi pesuveden mukana! Areioxen miälestä Kristus, tuo monoteistisen jumalan sivupersoona oli feikki. Se ei ollut samaa ainetta kuin Isä, geenit ei edes 50% samoja. Ei "Isästä iankaikkisuudessa siinnyt", vaan jostain kulkumiehestä, varmaan postiljoonista. Ei siis jumala, vaan vain ihminen niinkuin Spartacus. Jeesus ois siis vaan Jumalan ensimmäinen luomus, ennen Eevan viikuna-asua, matoja ja lintuja. (This is a cinch. Jumala loi miehen ja nai sen.) Iskä on kunnon jumala, jeesus on vaan logo.
    ellauri043.html on line 661: Areios ja joukko areiolaisia piispoja erotettiin kirkosta ja tuomittiin maanpakoon. Monet germaaniheimot kääntyivät ensin areiolaisuuteen ja vasta myöhemmin arjalaisuuteen.
    ellauri043.html on line 676:

    Pihoille paenneet asukkaat voihkivat. Naiset taivastelevat ja itkeskelevät käsivarret paljaina. Ne syleilee spuge-erakkojen polvia, nää tyrkkii niitä pois, veri lentää kattoon asti, valuu lammikoixi seinänvierille, ruiskii päättömistä ruumiista, täyttää katuojat, ja muodostaa kaduille isoja punaisia lätäköitä.
    ellauri043.html on line 698: Antiokian, Efesoxen ja Alexandrian kaupungeissa on ryöstelty temppeleitä ja viety jumalien pazaita, pottuja ja kattiloita, keisaria naurattaa se kovasti.
    ellauri043.html on line 796:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Saaban kuningatar


    ellauri043.html on line 845:

    tässä on Kinneretin palsamia, Tammefanin niemen suizuketta, laudaanumia, kanelia, ja laaserjuurta, joka on hyvää soosissa. Sit siellä on Assyrian piziä, Gangesin norsunluuta, Elisan purppuraa; ja tää jäälaatikko sisältää leilin jotain chalibonia, jonka pitäis olla Assyrian kuninkaille varattua viiniä - jota juodaan yxisarvisesta. Täs on sit kaulanauhoja, neuloja, viiloja, parasolleja, Baasan pulveria, Tartessoxen tinaa, Pandionin sinistä puuta, Issedonian valkoisia turkixia, Palaesimonden saaren jalokiviä, ja jonkun tachas eläimen karvoista tehtyjä hammastikkuja - kadonnut eläin joka eli maan alla. Nää tyynyt on Emathoxesta, ja nää takinrimpsut Palmyrasta. Tässä Babylonian matossa on … mut hei, tule nyt, tule jo sieltä!


    ellauri043.html on line 965:
    ge" />
    ellauri043.html on line 983:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 990:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Lapsi


    ellauri043.html on line 997:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1001:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1005:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1013:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1017:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1021:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1025:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1029:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1033:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1040:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1045:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1049:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1053:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1057:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1061:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1067:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1071:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1076:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1080:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1084:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1088:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1092:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1096:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1100:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1104:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1108:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1112:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1119:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1124:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1128:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1134:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1139:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1145:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1149:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1154:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1158:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1162:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1166:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1179:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1186:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1193:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1198:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1204:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1212:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1226:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1230:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1231:

    Pyhä Peeveli, Origenes ja monet muutkin ei olleet kovin sanatarkkoja; mutta jos selittää vertauskuvilla, niin asiasta tulee jonkun sisäpiirin juttu ja evidenssipohja katoaa. Mikä neuvoxi??


    ellauri043.html on line 1234:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1238:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1242:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1246:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1250:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1257:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1261:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1265:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1266:

    Mix se otti vastaan pyhän hengen, kun se kerta oli sen poika? Mix se tarvi kastelua, jos se oli sana? Miten saatanassa piru saattoi kiusata sitä, jos se oli jumala?


    ellauri043.html on line 1270:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1275:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1279:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1286:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1293:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1299:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1304:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1311:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1315:
    ge" />
    ellauri043.html on line 1330:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1342:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1349:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1360:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manès


    ellauri043.html on line 1381:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1390:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Mies,
    ellauri043.html on line 1400:

    Antonius meinaa vastata. Mutta Hilarion sanoo sille hiljaa että tää mies on valtava Origenes; ja


    ellauri043.html on line 1403:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manès


    ellauri043.html on line 1410:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1417:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manès


    ellauri043.html on line 1422:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1426:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manès


    ellauri043.html on line 1433:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1437:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manès


    ellauri043.html on line 1443:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1448:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1452:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Saturninus


    ellauri043.html on line 1461:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1465:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Cerdon


    ellauri043.html on line 1470:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Marcion


    ellauri043.html on line 1474:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Pyhä Klemens Alexandrialainen
    ellauri043.html on line 1479:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Bardesanes


    ellauri043.html on line 1486:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hernialaiset


    ellauri043.html on line 1490:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscillianuslaiset


    ellauri043.html on line 1494:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1501:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion


    ellauri043.html on line 1513:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Valentinus


    ellauri043.html on line 1521:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1535:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Valentinus


    ellauri043.html on line 1552: Mutta Sofia, joka halusi "tutustua" iskään, loikkas joukkueesta; ja Verbi teki silloin toisen parin, Kristuxen ja pyhän hengen, joka oli välittänyt kaikkien ikuisuuxien välistä liikennettä; ja kaikki ne yhdesssä muodostivat Jeesuxen, joukkueen pelaajatähden.
    ellauri043.html on line 1563:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Origènes


    ellauri043.html on line 1571:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Basilides


    ellauri043.html on line 1589:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1594:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Elkesaiitit


    ellauri043.html on line 1610:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Karpokratoslaiset


    ellauri043.html on line 1619:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Nikolaiitit
    ellauri043.html on line 1625: Jumalankieltäminen on luvallista kuha sydän on puhdas. Tunge lihaasi se mitä se vaatii. Koita kuolettaa se rivoilulla!
    ellauri043.html on line 1630:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Markosioslaiset


    ellauri043.html on line 1660:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 1676:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Messalialaisiin


    ellauri043.html on line 1687:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Paterniolaiset


    ellauri043.html on line 1696:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ætius


    ellauri043.html on line 1705:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">yx mies


    ellauri043.html on line 1712: Petkuttajat roistot, simoniitit, kerettiläiset ja pahathenget! koulutoukat, helkkarin pohjasakka!
    ellauri043.html on line 1718:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1727:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Tertullianus


    ellauri043.html on line 1744:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscilla


    ellauri043.html on line 1755:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1759:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscilla


    ellauri043.html on line 1764:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1769:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscilla


    ellauri043.html on line 1773:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yx ääni:


    ellauri043.html on line 1782:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Maximilla


    ellauri043.html on line 1806:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1810:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscilla


    ellauri043.html on line 1819:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Maximilla


    ellauri043.html on line 1823:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Priscilla


    ellauri043.html on line 1827:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Maximilla


    ellauri043.html on line 1839:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Montanus


    ellauri043.html on line 1854:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Tertullianus


    ellauri043.html on line 1863:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Montanus


    ellauri043.html on line 1869:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Arkonttilaiset


    ellauri043.html on line 1876:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Tatianoslaiset


    ellauri043.html on line 1887:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Valesiolaiset


    ellauri043.html on line 1897:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kainilaiset


    ellauri043.html on line 1911:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Circoncellionit


    ellauri043.html on line 1938:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Areios


    ellauri043.html on line 1950:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Sabellius


    ellauri043.html on line 1955:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Areios


    ellauri043.html on line 1959:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 1964:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 1970:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Sethianilaiset


    ellauri043.html on line 1974:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Théodotoslaiset


    ellauri043.html on line 1979:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 1984:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 1990:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Änkyrän pikku Markku


    ellauri043.html on line 1994:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kainuun Paavi


    ellauri043.html on line 2000:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Isä Mefodi


    ellauri043.html on line 2004:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kerinthos


    ellauri043.html on line 2008:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Valentino


    ellauri043.html on line 2014:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Pauli
    ellauri043.html on line 2020:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hermo Gene


    ellauri043.html on line 2028:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Jutku


    ellauri043.html on line 2039:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Anto Leikola


    ellauri043.html on line 2045:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Lahkopäälliköt


    ellauri043.html on line 2049:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2054: ja tungexien keskenään:


    ellauri043.html on line 2057:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kirsikkaviinerit


    ellauri043.html on line 2061:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Markkulaiset:


    ellauri043.html on line 2065:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Imelda Markoslaiset
    ellauri043.html on line 2070:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Enkratiitit


    ellauri043.html on line 2074:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kainuulaiset


    ellauri043.html on line 2078:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Basilisko


    ellauri043.html on line 2082:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Manes


    ellauri043.html on line 2089:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vanhat ebioniitit


    ellauri043.html on line 2104:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2109:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Tertullianus


    ellauri043.html on line 2113:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2118:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kesarean Eusebios


    ellauri043.html on line 2126:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Marcellina


    ellauri043.html on line 2137:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yx ääni
    ellauri043.html on line 2160:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Inspiroitunut järbä


    ellauri043.html on line 2167:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2175:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Henkistynyt heppu


    ellauri043.html on line 2188:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2196:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Into-piukea


    ellauri043.html on line 2203:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2211:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hengästynyt kaveri


    ellauri043.html on line 2215:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2229:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Inkuboitu


    ellauri043.html on line 2246:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2269:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Uskovaiset


    ellauri043.html on line 2310:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vanhus


    ellauri043.html on line 2333:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Nuori mies


    ellauri043.html on line 2355:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Mustakaapu


    ellauri043.html on line 2373:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Lohduttaja


    ellauri043.html on line 2387:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Lohduttaja


    ellauri043.html on line 2395:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki


    ellauri043.html on line 2422:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yksi naisista


    ellauri043.html on line 2434:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yx nainen:


    ellauri043.html on line 2442:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Toinen nainen
    ellauri043.html on line 2447:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vielä yxi
    ellauri043.html on line 2453:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Taas yxi


    ellauri043.html on line 2464:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yx mies


    ellauri043.html on line 2476:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ja kaikki muut


    ellauri043.html on line 2496:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Yx leski


    ellauri043.html on line 2529:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Nakusofisti


    ellauri043.html on line 2541:

    Kerta olemassaolo tulee hajoomisesta, ja hajoominen halusta, halu aistimuxista, aistimus kosketuxesta, mä olen välttänyt kaikenlaista toimintaa, kaikkea kosketusta; ja — liikkumatta enempää kuin hautaveistos, hengittäen 2 sieraimeni kautta, keskittäen kazeen nenänpäähän, ja mietiskellen eetteriä hengessäni, maailma jäsenissäni, kuuta sydämessäni, — ma unexin suuren sielun esanssia, josta lähtee koko ajan, kuin tulen kipinöitä, elämän alkuja.


    ellauri043.html on line 2567:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2590: Mutta mix niin paljon lihan hullutuxia ja hengen hortoilua?


    ellauri043.html on line 2614:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Muushalainen
    ellauri043.html on line 2618:

    Ketäs tää on? Eikai Luukkaassa mainittu Simo oikeamielinen? Ei ainakaan Stenvallin Simeoni. Ei Simo Frangen. Ei Simo Knuuttila. Eikai Helena vaan ole se hullu Virtamo? Joka hyysäs poneja ja oli väkisin tunkemassa sysmään? Ei ainakaan Helena Lindgren, ei hovioikeudenneuvos eikä samanniminen meikkitaiteilija, joka asui meidän rapussa Punavuoressa.


    ellauri043.html on line 2628:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo


    ellauri043.html on line 2633:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2637:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simeoni


    ellauri043.html on line 2647:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Helena
    ellauri043.html on line 2660:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2668:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo


    ellauri043.html on line 2675:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Helena


    ellauri043.html on line 2685:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2690:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo taas


    ellauri043.html on line 2695:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Helena


    ellauri043.html on line 2702:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simon


    ellauri043.html on line 2713:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2718:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo


    ellauri043.html on line 2727:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2731:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simppa


    ellauri043.html on line 2735:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2744:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simuna


    ellauri043.html on line 2749: Mä olen kaupannut remontteja Efraimin ja Isaskarin huudeilla, pitkin Bizorin koskea, Houlehinjärven takana, Mageddon laaxossa, kauempana kuin vuoret, Bostrasa ja Damaskissa! Tulkoot tyköni viinaratit, paskaläjät, veripaltut! Ja mä puzaan ne pyhällä pirtulla mitä kreikkalaiset myy Minervan tuotenimellä. Tää on Minerva! Mä on mm. Jupiter, Apollo, Kristus, Parakletos, jumalan iso potenssilääke, nyt kaikki yhdessä askissa Simon persoonassa!
    ellauri043.html on line 2753:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Spede (siis Antonius)


    ellauri043.html on line 2761: Apostolien teoissa kerrotaan Simonin hämmästyttäneen Samarian asukkaita noituuksillaan, mutta Filippuksen saarnaa kuultuaan ottaneen kristillisen kasteen. Tämän jälkeen hän näki Pietarin ja Johanneksen antavan seurakuntalaisille Pyhän Hengen panemalla kädet heidän päällensä, ja yritti rahalla ostaa tämän kyvyn itselleen.
    ellauri043.html on line 2768:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo Salminen


    ellauri043.html on line 2776:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Simo-taikuri


    ellauri043.html on line 2817:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2834:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2851:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2860:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2872:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2879:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;"ö>Damis


    ellauri043.html on line 2884:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2888:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2895:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2899:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2903:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2914:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2920:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2925:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2935:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 2943:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2947:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 2956:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2962:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 2966:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2976:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 2982:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 2990:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 2995:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3007:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3016:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3021:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3026:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3032:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3037:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3041:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3043: Mä oon puuhastellut Gangesin samaanien kaa, Kaldean astrologien kaa, Babylonian maagien kaa, gallialaisten druidien ja neekerien ylipappien seassa! Mä olen kiivennyt 14 Olympoxelle, luodannut Inarinjärven, ja mitannut autiomaan pint-alan!
    ellauri043.html on line 3048:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3054:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3061:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3068:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3077:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3083:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3089:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3093:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3101:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3105:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3112:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3123:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3128:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3133:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3142:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3146:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3154:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3156: Taxillassa, 5K linnoituxen pääkaupungissa Phraortes, Gangesin kuningas näytti meille viiden kyynärän korkuisten miesten kaartinsa, ja palazinsa puutarhoissa, vihreäbrokadisen paviljongin suojassa, valtavan efelantin, jota kuningattaret parfymoivat huvixeen. Se oli Poroxen sotaefelantti, joka oli paennut Alexanterin kuoleman jälkeen.


    ellauri043.html on line 3159:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3163:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3167:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3171:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3176:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3187:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3191:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3195:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3202:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3209:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3219:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3227:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3231:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3235:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3239:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3245:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3250:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3254:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3258:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3263:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3267:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3272:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3276:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3280:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3284:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3288:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3293:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3297:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3301:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3305:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3309:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3313:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3317:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3321:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3325:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3329:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3337:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3341:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3345:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3353:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3357:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3361:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3365:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius


    ellauri043.html on line 3370:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius


    ellauri043.html on line 3376:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis


    ellauri043.html on line 3381:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3388:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3402:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3412:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3422:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3429:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3439:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3446:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3452:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3458:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3464:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3470:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3476:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3486:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3496:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3503:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3510:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3517:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3531:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3542:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3549:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3556:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3562:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3568:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3575:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3581:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3587:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3593:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3598:

    According to ancient belief, the androdamas is a stone resembling the diamond, said to be found in the sands of the Red Sea, in squares or dies. Its name denotes the virtue belonging to it, namely, to restrain anger, mitigate lunacy, and lessen the gravity of the body. Source for information on Androdamas: Encyclopedia of Occultism and Parapsychology dictionary.
    ellauri043.html on line 3602:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3609:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3616:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3623:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3634:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3641:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3647:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3653:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3663:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3669:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3679:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3686:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3692:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3699:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3705:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3712:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Damis
    ellauri043.html on line 3732:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollonius
    ellauri043.html on line 3761:

    ge" />
    ellauri043.html on line 3764:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3801:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3811:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3837:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3843:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3850:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3867:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3874:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3884:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3886:

    Mixä teet pahanhengen karkotuxia?
    ellauri043.html on line 3900:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3910:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3916:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3943:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3953:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3966:

    Jumalten keskessä majailee tuulten henget, planeettojen, kuukausien, päivien, sata tuhatta muutakin! Ja ne on vaihtelevan näköisiä, niiden muutoxet on hyvin nopeita. Ja tuossa yxi joka muuttuu kalasta kilpikonnaxi, se ottaa villisian pään, kääpiön pituuden.
    ellauri043.html on line 3970:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 3976:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 3986:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">naku mies
    ellauri043.html on line 4007:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4023:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 4035:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4042:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 4050:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4062:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 4102:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4108:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 4129:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4139:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Buddha
    ellauri043.html on line 4146:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4156:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Buddha
    ellauri043.html on line 4172:

    Ja tässä viimeisessä elämässä, kun olen saarnannut lakia, mulla ei ole enää mitään tekemistä. Iso periodi on läpivedetty! Ihmiset, eläimet, jumalat, bambut, valtameret, vuoret, Gangesin hiekanjyvät ja myriadin myriadit tähdet, kaikki kuolevat; —
    ellauri043.html on line 4181:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4201:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Oannes
    ellauri043.html on line 4225:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilary
    ellauri043.html on line 4231:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Tony
    ellauri043.html on line 4241:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4257:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4272:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4279:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4287:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4294:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4312: Miehiä enimmäxeen hiippalakeissa ja kimaramaisissa mekoissa kuin riikinkukot. On pohjoismaiden ukkoja karhunnahoissa, paimentolaisia ruskeissa villatakeissa, kalpeita gangesilaisia pitkät renkaat korvissa; ja rangit kuten kansat sekaisin, sillä matruusit ja kivenhakkaajat kyynärpäilee prinssejä jotka kantaa granaattitiaroja ja pitkiä sauvoja siselöidyillä nupeilla. Kaikki kulkee nenänreijät isoina saman himon vaivaamina.
    ellauri043.html on line 4327:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4334:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4341:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4353:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4360:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4381:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ormuz
    ellauri043.html on line 4435:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Efesoxen XXL-kokoinen Diana
    ellauri043.html on line 4467:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4497:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ryhmänvanhin
    ellauri043.html on line 4535:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Arkki-Calle
    ellauri043.html on line 4561:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4588:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kybele
    ellauri043.html on line 4600:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vätys
    ellauri043.html on line 4633:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kaikki
    ellauri043.html on line 4643: Haista meidän puskia! Nissä on narsisteja ja Vuokko Skogeja, jotka on poimittu sun mielixi sun (ent. sen) pörrösestä puutarhasta. Piristy, sä pelotat meitä!
    ellauri043.html on line 4669:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">1 nainen
    ellauri043.html on line 4727:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Isis
    ellauri043.html on line 4755:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4765:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4772:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Isis
    ellauri043.html on line 4843:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4849:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4859:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4866:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4873:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4880:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4887:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4896:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4902:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4951:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 4958:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 4983: Häneen liittyy myös eräs legenda: Aristaios oli keksinyt mehiläisten hoidon. Mutta koska hän oli ajanut Eurydiken kuolemaan, jumalat suuttuivat hänelle ja tappoivat kaikki hänen mehiläisensä. Hän kääntyi merenjumala Proteuksen puoleen, joka tosin oli vaikeasti tavoitettavissa, sillä hänellä oli tapana muuttaa muotoaan eläimeksi, tulenliekiksi, kiehuvaksi vedeksi; mikä milloinkin oli parasta. Aristaios kuitenkin sai hänet jollakin tavalla kiinni ja Proteus antoi hänelle neuvon: hänen tulisi lepyttää Eurydiken haamu uhraamalla tämän haudalla neljä härkää ja hiehoa. Niin teki Aristaios, ja pian uhrieläinten lihasta pöllähti mehiläisparvia. No mikäs tässä on niin jeesusmaista? Ei kai Jeesus kasvattanut mehiläisiä?
    ellauri043.html on line 4987:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5010:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ääni
    ellauri043.html on line 5026:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Jupiter
    ellauri043.html on line 5066:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Juno
    ellauri043.html on line 5077:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Minerva
    ellauri043.html on line 5099:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Herkkulesn
    ellauri043.html on line 5115:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Pluto
    ellauri043.html on line 5132:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Neptunus
    ellauri043.html on line 5147:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Diana
    ellauri043.html on line 5162:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Mars
    ellauri043.html on line 5180:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vulkanus
    ellauri043.html on line 5195:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ceres
    ellauri043.html on line 5225:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Bakkus
    ellauri043.html on line 5249:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Apollo
    ellauri043.html on line 5259: Keskittymällä kovemmin mä kekkaan hienosyisempiä runoja, ikuisia monumentteja kuin Horatius, ja kaiken mazkun läpäisee mun kitara, as it gently weeps!
    ellauri043.html on line 5278:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Venus
    ellauri043.html on line 5285: Mä tein koko Helleenien maan horisontin mun vyöstä. Sen vainiot hehkuivat mun poskien punasta, sen joet oli leikattu mun huulten mallin mukaan, ja sen vuoret, valkoisemmat kuin mun kyyhkyset, sykkivät kuvanveistäjien käsissä. Mun sielu löytyi juhlien järjestyssäännöistä, kampausmalleista, filosofien dialogeista, tasavaltojen perustuslaeista. Mut mä hemmottelin miehiä liikaa! Rakkaudesta tuli mun kompastuskivi!
    ellauri043.html on line 5312:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5331:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5358:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5388:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5392:

    Tässä on Tages, auguurien kexijä. Se yrittää kädellä lisätä taivaalle jakoja, ja toisella se ottaa tukea maasta. Astukoon peremmälle!
    ellauri043.html on line 5404:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5431:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5437:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5471:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5512:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kotilaarit
    ellauri043.html on line 5540:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Crepitus
    ellauri043.html on line 5560: 1 Legendan lähde
    ellauri043.html on line 5597:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ääni pääsee:
    ellauri043.html on line 5636:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5648:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;" align="justify">
    ellauri043.html on line 5660:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5670:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5677:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5687:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Hilarion
    ellauri043.html on line 5697:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5724:

    ge" />
    ellauri043.html on line 5731:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5748:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Perkele
    ellauri043.html on line 5761:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Pirulainen
    ellauri043.html on line 5767:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5783:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Saablari
    ellauri043.html on line 5790:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5801:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Perhana
    ellauri043.html on line 5807:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5817:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Piru piru piru
    ellauri043.html on line 5828:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5835:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Saakuri
    ellauri043.html on line 5842:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5872:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5883:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5890:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5898:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5905:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5930:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5937:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5952:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5962:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5972:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5983:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 5990:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 5997:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6011: Matikka ja uskonto ei oikein pelaa yhteen, vaikka just matemaaatikoissa onkin yllättävän paljon uskovaisia. Logiikka on palikkaa, uskonto liskoaivojen tekoälyä, joka selviää ristiriitaisistakin datoista. Matemaatikoille, varsinkin geometrikoille, tulee aika vahvoja visuaalisia äärettömyysintuitioita, Anschauungen, josta ne saavat hartauden kokemuxia. Mutta ei niistä oikein käytännön teologeixi ole. Niiden jumalat on yleensä tollasia kädettömiä palloja, jotka vaan pyörii jossain ulottuvuuxissa, eivät pysty ojentamaan auttavaa kättä hukkuvalle apinalle kuse sitä kipeimmin kaipaa. Ei, kyllä murheenlaaxoon jalkautuvan jumalan pitää olla höyhenetön ja 2-jalkainen, mielellään 3, ja puhua syntiselle ymmärtäväisellä äänellä. Väliin tietysti huutaa ja jyrinöidä myös, että pysyy hommat handussa. Ei tollasessa deismissä tai panteismissa ole oikein ytyä, ne on tollasia vapaa-ajan jumaluuxia. Harmaata teoriaa, ajatusleikkejä.
    ellauri043.html on line 6015:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6030:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6038:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6044:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6052:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6058:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6084:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6095:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6099: Mutta asiat ei tule sulle muutenkun hengen voimalla. Niinkuin naurupeili vääntää esineet; — eikä sulla ole keinoa kalibroida sitä.
    ellauri043.html on line 6126:

    ge" />
    ellauri043.html on line 6129:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6206:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">vanha nainen
    ellauri043.html on line 6226:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6236:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Eukko
    ellauri043.html on line 6246: kärsimättöminä kuolemaan. Nauttiaxeen siitä aikaisemmin Mileton neizyet kuristivat izensä kortongeilla (tai vöillä).
    ellauri043.html on line 6247: Filosofi Hegesias Syrakusassa saarnasi siitä niin hyvin että jengi jätti ilotalot autioixi mennäxeen maaseudulle hirteen lepäämään.
    ellauri043.html on line 6252:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6259:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Vanha akka
    ellauri043.html on line 6276:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Toinen nainen
    ellauri043.html on line 6295:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6301:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Nainen
    ellauri043.html on line 6310: Sä et tiedäkään avionrikkojien ongelmia, neidonryöstöjä, karkaamisia, sen näkemistä pukilla ihan nakkena jota kunnoitit pukeissa.
    ellauri043.html on line 6320:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">La
    ellauri043.html on line 6329:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6336:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Nuori neiti
    ellauri043.html on line 6343:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ämmä
    ellauri043.html on line 6350:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Sakkoliha
    ellauri043.html on line 6363:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Ensimmäinen nainen
    ellauri043.html on line 6378:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Toinen nainen
    ellauri043.html on line 6400:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kuolema
    ellauri043.html on line 6407: Heti tai kohta, ihan sama! sä kuulut mulle, kuin auringot, kansat, kaupungit, kuninkaat, vuorten lumi, vainoiden ruoho. Mä lennän korkeemmalla kuin varpushaukka, mä juoxen kovempaa kuin gaselli (tai gepardi, vaikka ne juoxee kyllä hyvin lujaa), mä saan kiinni jopa Toivon, olen voittanut jumalankin pojan!
    ellauri043.html on line 6411:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Lorna
    ellauri043.html on line 6417:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kuolema
    ellauri043.html on line 6424:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Panohalu
    ellauri043.html on line 6430:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kuolema
    ellauri043.html on line 6436:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Herutuskuva
    ellauri043.html on line 6442:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kuolema
    ellauri043.html on line 6484:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6494: Jännää. Paha henki pazastelee FUCK FUCK! ja KILL KILL! rooleissa. Mut nää 2 pahaa hyvää asiaa täydentääkin toisiaan, kuten Darwin selvitti, ja kuten Flaubert tässä hyvin pompittaa oikein näyttämöllä: kuolema ja pano on ne 2 keinoa, jolla lajit pääsee kehittymään nopeammin kuin hitaammin muuttuvat ja lisääntyvät kilpailijat. Ne on siis TOSI hyviä juttuja, ja tosi hyvät jutut on nimenomaan tosi pahoja, jos ne ei mee MEIDÄN tiimin pussiin, el levitäkkään meidän geenejä ja (enenevästi vielä) meemejä.
    ellauri043.html on line 6529:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Irvikissa
    ellauri043.html on line 6539:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Kimara
    ellauri043.html on line 6545:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6552:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6559:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6567:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6575:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6583:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6591:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6599:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6608:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6618:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6630:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6649:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6656:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6665:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6666: George de Gozinsky:
    ellauri043.html on line 6673:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6681:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6689:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6700:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6712:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6720:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6742:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Astomien ryhmä
    ellauri043.html on line 6756:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6768:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6787:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6797:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6800:

    Takatukista kiinni maassa, jotka on pitkät kuin liaanit, me vegetoidaan jalkojemme varjossa, isojen kuin auringonvarjot; ja valo tulee meille meidän kantapäiden lävize. Ei mitään häiriötä, ei mitään työtä! — Pää mahdollisimman alhaalla, se on onnen salaisuus!
    ellauri043.html on line 6810:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Koirankuonolaiset
    ellauri043.html on line 6837:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6856:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6871:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6891:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6909:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri043.html on line 6926:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6940:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 6966: Tragelaphos, puolixi hirvi ja puolixi härkä (ei kuitenkaan hirvihärkä), Myrmekoleon, edestä leijona, takaa murkku, jonka munapussit on nurinpäin;
    ellauri043.html on line 6987:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 7001: Mä tulen Kaldeasta tattarien erämaasta, Gangesin rannalta ja Kaxoisvirran maasta. Mä ohitan struzitkin. Mä juoxen niin nopeasti että tuulikin jää kuin tikku paskaan.
    ellauri043.html on line 7029:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">
    ellauri043.html on line 7068: Näistä fleurs de fer rautakukkasista tuli turhaa suukopua kirjailijattaren kaa. Sitä vaan harmitti kun se ei ekana kekannut ratkaisua. Englanninnoxen iron flower avulla löyty ebayn sivu jossa joku kauppas kiveä jonka kylessä oli jotain röpylää, nimeltä iron flower. Aika ruma oli minusta, kuin kupan rupia. Muoto on kyllä suggestiivinen.


    ellauri043.html on line 7090:

    ge-break-after: avoid; text-align: center;">Antonius
    ellauri045.html on line 24:

    Urheilumuseon legendat


    ellauri045.html on line 25:

    VEIKKO KANKKONEN

    Urheilulegendaa


    ellauri045.html on line 76: kolumnisoizi häromdagen, että jääkiekkoäijät

    ellauri045.html on line 94: Allt kunde vara så mycket annorlunda, säger han långsamt.

    ellauri045.html on line 108: inte fungerar. Han kände svindel, obeskrivlig rädsla och skräck

    ellauri045.html on line 109: hat och ilska och hans minne fungerade inte i det minsta.

    ellauri045.html on line 117: Piexämäen Palloseura. Att vara med i laget var huvudsaken -

    ellauri045.html on line 118: om det går att använda det ordet i detta läge. I varje fall

    ellauri045.html on line 126: förbannad på allt, som en annan Lillan Rehn efter flygförseningen.
    ellauri045.html on line 161: ”Hieman aina provosoidun, jos lätkäjätkät kategorisoidaan yhteen ryhmään”, Frans Tuohimaa sanoo. Mehän ollaan eri jengeissä, ettexte tajua, me pelataan niinku joukkueittain vastakkain. Vittu et tekee mieli vetää lättyyn tota vikisijää.
    ellauri045.html on line 187: oman yhden hengen yrityxensä johtaja, stuertti, siivoja ja pikkolo,

    ellauri045.html on line 193: hengenheimolaisineen ryöstää hölmöjä 2 käsin, sanoen Sori siitä.

    ellauri045.html on line 290: "maahengen ja makrokosmoxen vierailujen yhteydessä".

    ellauri045.html on line 297: ja dramatisoi dialogeissakin vaan omaa monologia (1p.)

    ellauri045.html on line 322: Armenialainen William Saroyan tiesi mistä narusta on vedettävä kirjottaessaan The Human Comedy nimisen propagandafilmin kässärin v 1943. Karseampaa americanaa ei voi kuvitella. It’s an America that probably no longer exists. In fact it never did, it's just propaganda.
    ellauri045.html on line 328: Saroyan has been described by Stephen Fry (mixihän?) as "one of the most underrated writers of the century." Fry suggests that "he takes his place naturally alongside Hemingway, Steinbeck and Faulkner."
    ellauri045.html on line 338: Hannu Mäkelä kirjan Kuinka monta kertaa tapasin Liisan perusteella vaikuttaa autistiselta narsistilta, joka jakaa kokemuxet kahteen luokkaan pidin - en pitänyt. Ja mahoton häntyri. Oulussa sillä oli Ingen aikaan Sinikka josta se jollain lailla piti ja joka piti sillä lailla Hannusta. "Mikä arvatenkin oli sen suhteen vahvinta perustaa." Sinikka kuitataan maininnalla samalla kun koinsyömästä kirjasta on sepustusta sivukaupalla.
    ellauri045.html on line 349: Four Catsin menestysiskelmä Liisa loistokaunokainen näyttää olevan Hannun yleisnimi halkiohaaroille. Ketterät ja kurvikkaat, hiljaiset ja halukkaat, sellaiset me haluaisimme. Samaa tähdentävät neljä kattia: hyvän panon pitäisi olla paizi kaunis mielellään myös rikas. Nyt panovuorossa on Kirsti, jota Hannu arvioi kuin lihakaupassa riippunutta lihaa. Etupuolelta se muistuttaa Sinikkaa, takaa Liisaa. Ei ihme, sama halkio on niillä haaroissa. Sinne Hannun halko hakeutuu kuin lämpöohjautuva nahjus. Hmm, millaistahan Kirstin kanssa olis elellä. Muzillä on vaan kaxio Lahessa ja se polttaa röökiä. Pissaliisa asuu Kaivopuistossa ja suipistaa suutaan kun se hymyilee. Se on parempaa väkeä. Mut Kirsti olisi jo huomattavasti nuorempi Liisa. Ja sen mainingeilla tuntuu mukavalta jotmuilla. Hmm.
    ellauri045.html on line 395: ges.cdn.menaiset.fi/LOgfTXAwWRI1ITO8vETW4BIWdIw=/890x0/smart/menaiset.fi/s3fs-public/main_media/hannu_makela_koti12.jpg" width="50%" />
    ellauri045.html on line 465: Sergei Jesenin: Tarkoin valitut runot. Suomentanut Olli Hyvärinen. Nastamuumio 2009. 139 s.
    ellauri045.html on line 467: Joulukuussa 1925 runoilija Sergei Jesenin (1895-1925) menehtyi Leningradissa romantiikan sääntöjen mukaan. Hotelli Angleterressa Jesenin viilsi ranteensa, kirjoitti jäähyväisrunonsa omalla verellään kuin japanilainen samurai ja hirttäytyi. Vähän aiemmin hän oli päässyt mielisairaalasta, jossa oli viettänyt kuukauden masennuksen takia.
    ellauri045.html on line 532: Сергей Есенин Sergei Jesenin
    ellauri045.html on line 589: Все неловкие души Kaikki tumpelommat henget
    ellauri045.html on line 712: Ketähän siro ystävämme Jesenin tässä plagioi? Voisko se olla Rimbaud tai Oscar Wilde? George Byron tai Musset Pigg? Näitä piisaa, kauniita päältä kakkuja, sisältä sulaa silkkoa. Sellainen joka ei hyväxy muita on tyytymätön izeensä, sanoo nettitohtori.
    ellauri045.html on line 744: Myöhemmin mies käskee Clairea viemään uhkavaatimuksen Temppelille. Sayidin yritettyä puukottaa Musta-asuista miestä, tämä lupaa Sayidille Nadian takaisin, jos tämä auttaisi häntä. Sayidin tapettua Dogenin ja Lennonin, savuhirviö hyökkää Temppelille surmaten jokaisen Toisen, jotka eivät liittyneet hänen joukkoihinsa. Iskusta selviytyneet Toiset sekä Kate ja Sayid liittyvät Musta-asuisen miehen joukkoihin.
    ellauri045.html on line 761: Kokoomuksen Suomen Toivo -ajatuspajan julkaisema Paul Lillrankin pamfletti ”Bourgeois virtues” perustuu amerikkalaisen tutkijan ja professorin Deirdre McCloskeyn tutkimukseen porvarillisesta hyveestä ja sen roolista modernin maailman muokkaajana. Teksti käsittelee myös samaisen tutkijan teoriaa neljästä poliittisesta mentaliteetista.
    ellauri045.html on line 780: Deirdre McCloskey, an acclaimed professor and former University of Chicago protégé of Milton Friedman, stunned the academic world with a sex change in 1995. But that's just one interesting part of a woman now focused on a less macho, more 'human' approach to capitalist economics.
    ellauri045.html on line 786: Her book Crossing was a New York Times Notable Book in 1999. Her latest books, The Bourgeois Virtues: Ethics for an Age of Commerce (2006) and Bourgeois Dignity: Why Economics Can't Explain the Modern World (2011), are parts of a four-volume "apology" for capitalism, of which she says: "I reckon this is why God put me on the planet. She thought, '"Hmm. We need an economist who is silly enough to try to unify the scientific and the humanistic sides. Oh, yeah: Deirdre.'"
    ellauri045.html on line 788: She describes herself as a "post-modern, quantitative, free-market, feminist, Episcopalian, Midwestern, gender-crossing, literary woman" — which is why, she says, she hasn't got any friends!" Not even Donald Trump though she voted for him many times. Don refused to feel her up though she asked.
    ellauri045.html on line 804: Justice is one primary virtue, of course, the balance and respect in society so characteristic of Switzerland-well, I suppose not always, and not for every single immigrant, and until 1971 not for every single woman voter; but usually. Temperance is another, the balance in a soul, controlling desire. Courage is the third. What person could flourish if like Oblomov he stayed in bed out of uncontrolled fear, or out of ennui, an aristocratic version of cowardice? Prudence is the executive virtue, as St. Thomas Aquinas called it-know-how, savoir faire, self-interest. It rounds out the four virtues most admired in the tough little cities or tougher big empires of the classical Mediterranean. The Romans called the four of justice, temperance, courage, and prudence the "cardinal" virtues, on which a society of warriors or orators or courtiers hinged (cardo, hinge). The Christians called them, not entirely in contempt, "pagan."
    ellauri045.html on line 806: Christianity added its own three others virtue, in St. Paul's words "faith, hope, and love, these three abide. But the greatest of these is love." The three are called "theological" or-flatteringly to Christianity, since we all know alleged Christians who in their xenophobia or homophobia or X-phobia do not practice them-"Christian" virtues. The three holy virtues smell of incense, but can be given entirely secular definitions, as the Peterson and Seligman volume does. Faith is the backward-looking virtue of having an identity, a place from which one must in integrity start: you are a mother, a daughter, a wife, a schweitzer, a woman, a teacher, a reader, and would not think of denying them, or changing them frivolously. Hope, by contrast, is the forward-looking virtue of having a destination, a project. Where are you going? Quo vadis? If you are literally hopeless you go home tonight and use your military rifle (you are Swiss, so you have one) to shoot yourself. And love, the greatest of these, is the point of it all: love of husband/wife or both, love of country, love of art, love of science, love of God/dog or both.
    ellauri045.html on line 818: PsychCentralin 40 kysymyxen testistä sain aivan pohjat, 0-11 pojoa, ei yhtään narsistisia piirteitä. Tosin kysymyxistä näki heti, mihin ne tähtäävät. Silti vastasin suurin piirtein "rehellisesti". Paska testi, tämäkin. Between 12 and 15 is average. Celebrities often score closer to 18. Narcissists score over 20.
    ellauri045.html on line 861: Huvittavaa mutta oireellista että pandemian aikana kaikista pahinta on se, ettei puupäät pääse seuraamaan urheiluotteluita oikeen kazomoissa, tungeximaan penkeillä ja huutamaan toisten päiden yli että tukka heilahtaa ja sylki roiskahtaa. Ja mazin jälkeen mukiloimaan toisiaan liigakaulaliinat kaulassa. Eli urheilu on tietylle kansanosalle niiden pikku kahakoiden korvike joita apinaesi-isillä oli tapana käydä keskenään, lähtääs pojat vähän syömään naapuriheimon poikasia ja naimaan niiden naaraita. Karahkat ja kivet mukaan jäbät, paras voittakoon!
    ellauri045.html on line 866: Murahtelun ja törmäilyn täyteistä tukahdutetun homoeroottista balettiahan se amer. jalkapallo on, jos minulta kysytään. Hartioiden liioiteltu leveys, kasvoilta paistavan luonteen peittäminen kypärällä, se miten painotetaan sekä kontaktia että sen välttämistä. Kuinka pyritään tunkeutumaan ja vastustamaan tunkeutumista. Kireät housut jotka korostavat pakara- ja takareisilihaxia sekä jotain, mikä näyttää aika ilmeisesti alasuojalta. Asteittainen siirtyminen "tekopinnalle", "tekonurmelle". Eivätkö housujen etumuxet näytäkin siltä, että niihin on tungettu alasuoja? Ja kazopa miten ukot lätkivät toistensa perseitä aina pelin jälkeen. Vähän kuin Swinburne olisi sielunsa synkimpänä yönä päättänyt että noniiin, nyt meikäläinen muuten kehittää urheilulajin. Älä anna mitään painoarvoa Oinin puolustuspuheille, joiden mukaan amer. jalkapallo on aseellisen yhteenoton rituaalinomainen korvike. Aseellinen yhteenotto on jo izessään aika rituaalinomaista, ja koska meillä on todellistakin aseellista yhteenottoa (piipahda vaikka jonain iltana Roxburyn ja Mattapanin alueilla Bostonissa), niin ihan turha sille on lähteä korviketta keximään. Amerikkalainen jalkapallo on pelkkää homofobisesti tukahdutettua neitimiespuuhaa, sanoi O. mitä tahansa. (fn. 269 p. 1021)
    ellauri045.html on line 872: Visade vägen för succédröm.
    ellauri046.html on line 53: No tykkään Anna-sarjasta, joka monissa suhteissa on yhtä epähistoriallinen ja oikeasti puhuu tämän päivän kanadalaisista teineistä. Kännykät on vaan piilossa hameen taskussa. Mitä eroa? Ehkä se että sen hahmot on tai edes yrittää olla vähän kiltimpiä. Vallanhimo pysyy neanderthal mittakaavassa. Sitäpaizi Annassa on huumoria, se ei ole totaalisen ryppyozainen ja huumoriton kuten Katariina Aragon. Punatukkaisia ovat molemmat. On neandertaaligeenejä.
    ellauri046.html on line 75: di ritraggerlo al mondo e vena e stile? lahjoja ja tyyliä kertoa se maailmalle?
    ellauri046.html on line 178: Saying a Prayergestures/saying-a-prayer-smiley-emoticon.gif">
    ellauri046.html on line 192: He was a "very stern man, to all appearances dry and prosaic, but under his 'rustic cloak' demeanor he concealed an active imagination which not even his great age could blunt". He was also interested in philosophy and often hosted intellectuals at his home.The young Kierkegaard read the philosophy of Christian Wolff. He also preferred the comedies of Ludvig Holberg, the writings of Johann Georg Hamann, Gotthold Ephraim Lessing, Edward Young, and Plato.
    ellauri046.html on line 199: Schelling's 1841 lectures with Mikhail Bakunin, Jacob Burckhardt, and Friedrich Engels; each had come away with a different perspective. Hahaa tosiaan. Söören peri iskältä 30K riikintaaleria, eikä enää selvää päivää nähnyt. Ei huolenhäivää.
    ellauri046.html on line 224: Søren Kierkegaard nedskrev ni år før sin død, hvordan hans grav skulle se ud. Det hele skulde tilsaas med lavt fint græs, kun skulde der i hvert Hjørne plantes en lille busk af tyrkiske, mørkerøde Roser. Paa en Tavle, svarende til den, der laa paa Forældrenes Grav, skulde der ved siden af de to afdøde Søskendes Navne være Plads til hans Navn, og herunder skulde sættes med smaa Bogstaver følgende Vers af Brorson:
    ellauri046.html on line 245: En liioin välittänyt ottaa huomioon, että Vaitioloon liittyy Arvoituxellisuus ja Kaximielisyys, joka vastustaa mun Pyrkimyxiä. Mitä mä oon tässä suhteessa tehnyt on tullut väärinymmärretyxi, selitetyxi Ylpeydexi, Ylimielisyydexi ja Jumala ties mix. Kun mä uskonnollisesti pidin Vaitioloa Velvollisuutena, en ole tehnyt Vähintäkään poistaaxeni tätä Väärinkäsitystä. Vaan Vaitioloa pidin Velvollisuutenani, koska mun Kirjailijuus ei vielä ollut niin lähestymässä Täydellisyyttä, että Ymmärrys voisi olla Muuta kuin Väärinymmärrys. Tämän pikku Kirjoituxen Sisältö on siis: mitä mä Kirjailijana Tosiasiassa olen, että mä olin ja olen uskonnollinen Kirjailija, että koko mun Kirjailija-Toiminta liittyy Kristinuskoon, tähän Ongelmaan: että tulo Kristityxi on suorassa ja epäsuorassa poleemisessa Tähtäimessä kauhea aistiharha: Kristillisyys, tai että jossain Maassa kaikki jo on sellaisia Kristillisiä.
    ellauri046.html on line 251: Mut en mä syytä Aikalaisiakaan, just six koska mä uskonnollisesti olen ymmärtänyt Velvollisuudexeni palvella Totuutta myös Izekieltäytymisessä, että on ollut mun Tehtävä joka Tavalla estää, että musta tulisi Arvostettu, Rakastettu. Vaan se joka ize ymmärtää, mitä on tosi Izekieltäymys, vaan se voi ratkaista mun Arvoituxen, ja nähdä, että se on Izekieltäymys. Se joka ei sitä ize ymmärrä, voi mieluummin pitää mun Hommia Izerakkautena, Ylpeytenä, Omituisuutena, SuuruudenHulluutena, mistä Kaikesta mä en syytä häntä; sillä mähän oon todellisen Izekieltäymyxen hengessä ize aiheuttanut sen. Se on välttämättä jotain, jota ei voi ymmärtää meluava Seurakunta, tai kunnianarvoisa Yleisö, tai puolessa Tunnissa, se on: mitä on kristillinen Izekieltäymys. Sen ymmärtämisexi tarvii paljon Pelkoa ja Vavistusta, hiljaista Yxinäisyyttä, ja pitkän Ajan. Ting Tar Tid, kuten maanmieheni Piet Hein tulee sen lyhyesti sanomaan:
    ellauri046.html on line 266: Kierkegaard is known for many things. . . . He is not, however, generally known for his humor. Who might reasonably be nominated as the funniest philosopher of all time? With this anthology, Thomas Oden provisionally declares Søren Aabye Kierkegaard (1813-1855)--despite his enduring stereotype as the melancholy, despairing Dane--as, among philosophers, the most amusing.
    ellauri046.html on line 268: Kierkegaard's humor ranges from the droll to the rollicking; from farce to intricate, subtle analysis; from nimble stories to amusing aphorisms. In these pages you are invited to meet the wife of an author who burned her husband's manuscript and a businessman who, even with an abundance of calling cards, forgot his own name. You will hear of an interminable vacillator whom archeologists found still pacing thousands of years later, trying to come to a decision. Then there is the emperor who became a barkeeper in order to stay in the know.
    ellauri046.html on line 274: Keywords: academia; actors; assistant professors; banquets; baptism; behavioral change; clergy; Constantin Constantius; contradiction; costumes; day laborers; disciples; earnestness; ethical existence; existence; finishing; freedom; Godthaab; Hegelian philosophy; horses; incommensurability; inwardness; lifelong tasks; love; male vulnerability; misunderstanding; money; Nicolaus Notabene; Philosophical Fragments; pleasure; professors; Quidam; Repetition; Socrates; suffering; talkativeness.
    ellauri046.html on line 279: geGames1.jpg" />
    ellauri046.html on line 284: Sörkä Diapsalmata ei ole muuta kuin sen Paasauxia. Jokunen Jorina ja Penseys on joukossa. Esm Sörkkä heittää kehnon läpän Swiftistä. Siitä ei kaunosielu ilmeisesti tykännyt. Mautonta. Tragikoominen pastori laittaa humoristipiispaa. Sören oli sevverran viikinki, et luki brittejäkin saxaxi. Sen paasauxet on iankaikkista marinaa. Pigene behage mig ikke, ne rupistuu niin nopeasti. Ja ne on uskottomia, mikä on ikävää, tai sit ne on uskollisia, mikä on myös ikävää. Entten tentten, kurjaa on kumminkin päin. Marinaa. Joku Ingrid Basso on äkännyt et Luutarha ehkä apinoi Reikärauta Rene Chateubriandia, jonka haudantakaiset muistelmat on hyvin samantapaista kristillis-masista märinää.
    ellauri046.html on line 333: Sökö kuumuu erityisesti viettelystä, eli opportunistisesta panosta ilman lapsenruokkovastuuta. Sen miälest helleenit ei tunteneet koko käsitettä. Tietenkin tunsivat, puolijumalat oli kaikki sellasia lehtolapsia, Paris bylsi ilman lupaa Helenaa, jne jne. Mut Sörkalla on mielessä joku oma agenda, ja narsissimaisesti faktat saa tehdä tietä tarkoitushakuiselle vaihtoehtoiselle totuudelle.
    ellauri046.html on line 347: Kierkegaard was born in 1813 to a prosperous family in Copenhagen. He seems to have suffered some sort of trauma early on, associated with his breaking-off an engagement to his beloved Regine Olsen (he never married), or perhaps because of his sternly religious father, or the fact that his mother, and all but one of his six siblings, died young.
    ellauri046.html on line 351: His master-work Either/Or is odd. It uses a selection of pseudonyms to present and contrast what are supposed to be the papers of a sensual or 'aesthetic' young man called 'A' and a sternly ethical and religious judge 'B', reflecting on the meaning and value of existence, boredom, drama, luck, fate, choice and Mozart. It is considered to be the foundation of the 'Existential' way of thinking - with its concentration on the absolute necessity of choosing and inventing one's self - and was highly influential on writers like WH Auden, Jorge Luis Borges, JD Salinger and John Updike as well as, famously, the philosophers John-Paul Sartre and Friedrich Nietzsche.
    ellauri046.html on line 355: Erotic: Some use of the word 'erotic' here may seem very strange. The Danish word "erotik" can also mean something like 'sensuous' or 'adult'.
    ellauri046.html on line 359: This abridgement reduces the original quarter of a million words down to about 12,000 (around 5%), based on three different translations, one by Alastair Hannay, another by Howard V. Hong and Edna H. Hong, and a third by an unnamed translator, possibly Lee M. Hollander. As with many of these condensed versions, having picked out the glowing passages may give an impression of a coherence which is absent in the rambling, repetitive and frequently incomprehensible original. The staccato style, though, is what it is like.
    ellauri046.html on line 373: Ancient Tragedy And The Modern: Modern drama doesn’t understand suffering quite like ancient drama did.

    ellauri046.html on line 377: Crop Rotation: If you want to be happy, keep rotating your view of things, like farmers rotate their crops. Learn how to forget.

    ellauri046.html on line 381: The Aesthetic Validity Of Marriage: Marriage is really nice.

    ellauri046.html on line 399: Söde pani iskurepliikit heti peliin. Kotiope Schlegel

    ellauri046.html on line 435: This very preliminary study has eight parts. The first assembles a number of entries from his Journals showing that he was homosexual and seen as such by at least some of his contemporaries. The second looks again at his relation with Regine and examines some of his own accounts of his relations with other men. The third provides other evidence of his homosexuality, particularly from his youth. The fourth briefly outlines his conceptions of and relations to Socrates, Christ and God. The fifth attempts to trace the history of his understanding of the relation of Christianity and homosexuality. The sixth repeats some of his own accounts of the homosexual origin and character of the central notions of his existentialism. The seventh presents homosexuality as his hope and agenda for future. Finally, the eighth attempts to summarize and make sense of the preceding.
    ellauri046.html on line 452:

    Tästä Veronicasta tuli toinen osuma Wallu Wallacen kirjan loppupuolella, jossa joku transu narkkari tekee karzalla veronican väistääxeen toisen spugenaisen lähestymisen. (Alaviite: Wallullakin on tollanen rätti ozalla, johon se pyyhkii hikeä.)
    ellauri046.html on line 456: According to Church tradition, Veronica was moved with sympathy seeing Jesus carrying the cross to Calvary and gave him her veil so that he could wipe his forehead. Jesus accepted the offer, and when he returned the veil the image of his face was miraculously captured on it. The resulting relic became known as the Veil of Veronica.
    ellauri046.html on line 464: Coma Berenices is not a large constellation, yet it contains a number of famous deep sky objects, among them the Black Eye Galaxy (Messier 64), Messier 98, Messier 99, Messier 100, the globular cluster Messier 53, the Needle Galaxy (NGC 4565) and the Coma Cluster of galaxies. It also contains the northern part of the Virgo cluster of galaxies.
    ellauri046.html on line 469: Pierre-Augustin Caron de Beaumarchais, né Pierre-Augustin Caron le 24 janvier 1732 à Paris où il est mort le 18 mai 1799, est un écrivain, dramaturge, musicien et homme d'affaires français. Éditeur de Voltaire, il est aussi à l'origine de la première loi en faveur du droit d'auteur et le fondateur de la Société des auteurs. Également espion et marchand d'armes pour le compte du roi, c'est un homme d'action et de combats qui ne semble jamais désarmé face à un ennemi ou à l'adversité. Son existence est tout entière marquée par l'empreinte du théâtre et s'il est principalement connu pour son œuvre dramatique, en particulier la trilogie de Figaro, sa vie se mêle étrangement à ses œuvres.


    ellauri046.html on line 474: Nebenher versuchte er vergeblich, den Verlobten seiner dort lebenden Schwester Marie, José Clavijo y Fajardo, zur Einhaltung seines Eheversprechens zu zwingen. Das Verhältnis zwischen Clavijo und Marie war undurchsichtig; Beaumarchais verarbeitete dieses Thema zehn Jahre später zu einem rührenden Miniroman, aus dem Goethe 1774 sein Stück Clavigo machte.


    ellauri046.html on line 486: Hemmetti Sörnäinen on kyllä kova luu, setämiesten aatelia. Nyt on runkkausvuorossa kolleega Jöötin panopuu Gretchen. "Se mistä erityisesti tykkäämme tässä piikasessa on hänen sielunsa yxinkertaisuus ja nöyryys." Ei tarvi kahesti käskeä pyllistämään tännepäin. Piikasen ei sovi olla liian dannet. Faustin viettelykikka näät on sen uhyre Overlegenhed. Gretchen on siihen nähden Intet.
    ellauri046.html on line 490: Ensin vongataan sikana ja sitku on saatu niin heitetään imexitty raato tienoheen, siitähän sen näki et se oli sekundaa, kun ei pitänyt pintaansa kuin Richardsonin Pamela. Gretchenin Betydning Faustille on hendes uskuldige Eenfoldighed. Ilman sitä se on Intet. Hendes Kjaerlighed giver hende Betydlighed for ham. Jälkenpäin Gretchen mitättömyys kysyy izeltään Faustin runkut housuissa (sanat Söören):
    ellauri046.html on line 498: Ei se mitään pelastanu, rumihia tuli yxin tein 3. Ja tää oli Jöötin mielestä ihan a-ok, oma vika pikku sika. Söörenistäkin tää oli esteettisintä. Nää on kyllä aivan hirveitä narsistisia #metoo sepustuxia. Porvarillinen moraali on moraaleista kaikista kauheinta, meemit velloo valloillaan ja tekee pilkkaa geeneistä.
    ellauri046.html on line 513: Hvorledes lader det sig nu forklare, at Dagbogen har faaet et sadant digterisk Anströg? Svaret herpaa er ikke vanskeligt, det lader sig forklare af den digteriske Natur, der er i ham, der, om man saa vi, ikke er riig nok, om man saa vil, ikke fattig nok til at adskille Poesi og Virkelighed fra hinanden. Det Poetiske var det Mere, han selv bragte med sig. Dette Mere var det Poetiske han nöd i Verklighedens poetiske Situation ; dette tog han atter tilbage i Form av digterisk Reflexion. Det var den anden Nydelse, og Nydelse var hele hans Liv beregnet paa.
    ellauri046.html on line 515: I förste Tilfälde nöd han personlig det Ästhetiske, i andet Tilfälde nöd han ästhetisk sin Personlighed. I örste Tilfälde var Pointet det, at han egoistisk personlig nöd det, som deels Virkeligheten gav ham, deels han selv havde besvangret Virkeligheden med : i andet Tilfälde blev hans Personlighed förflyktiget, og han nöd da Situationen og sig selv i Situationen.
    ellauri046.html on line 526: Individ. Personlighed. Aethiker-Gymnastik. Det er overall en Danseplads for et Maenniske. Selv den ringeste Maenniske har sin. Det er denne Faegter-Dygdighed, denne Smidighed, der egentlig er er det udoedlige Liv i det Ethiske.
    ellauri046.html on line 527: Saaledes frygte mange Mennisker urimelig Doeden. For Andet vill det Ethiske egentligen ikke. Man maa blive sig selv gjennemsigtig. Det er ikke Meningen ad nyde Livet, utan opfylde sine Pligter.
    ellauri046.html on line 529: Söörenillä on väärä etymologia Pligtille. Ei se ole Paalaegg vaan frankkilaista alkuperää, samaa kuin pledge, siis pantti. Etkö sinä muiista mitää sinää lupaasit? Mitäpä muuta tämä on kuin Dan Steinbockin sisäistetty herruus. Mut juutalaiset kuten Dan on sydämettömiä lakimiehiä. Eivät osaa rakastaa jumalaa eikä yhyä paljon izeään kuten kristityt. Aethiske Maenniske on det almene menniske, musketöörimäisesti yxi kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
    ellauri046.html on line 556: Jeg bliver mit evige Vesen bevidst. Dette er det sande Beviis for Sjalens Udødelighed. Nimittäin et isi käski opetella koululäxyn ulkoa. Tää on selkeesti hölmöimmästä päästä.
    ellauri046.html on line 563: No esim joku voisi pelätä et jos ottaa izellensä Pigen niin se ei olekaan prikulleen sellainen kuin oisi toivonut. Mut kun on valinnut osansa niin alistuu tähänkin ja siitä tulee Tehtävä. Hän on minun ristini sanoi Paulikin.
    ellauri046.html on line 587: Balles Lærebog er en populære betegnelse for en udgave af Luthers Lille Katekismus med forklaringer, som biskop Nicolai Edinger Balle (1744-1816) udgav i 1791 med titlen Lærebog i den evangelisk christelige Religion til brug for alle skoler i Danmark til afløsning for Pontoppidans Forklaring af Erik Pontoppidan den yngre. I 1849 blev den delvist afløst af biskop Balslevs (1805-1895) Luthers Katekismus med en kort Forklaring; men de to var indtil 1856 de eneste autoriserede til anvendelse i skolen.
    ellauri046.html on line 589: Brugen af Balles Lærebog vakte en del modstand, hvor det særligt blandt De Stærke Jyder mellem Horsens og Vejle, hvor der var tale om deciderede "lærebogskampe" i Korning Sogn 1812-1820 og i Øster Snede Sogn 1830-1847 i forbindelse med de gudelige vækkelser. Et resultat af striden blev, at man fra 1839 tillod De Stærke Jyder selv at sørge for undervisningen af deres børn. I årene herefter blev der oprettet flere friskoler på denne baggrund.
    ellauri046.html on line 591: De stærke jyder var en kristen vækkelsesbevægelse i 1700- og 1800-tallet. De stærke jyder var den første folkelige vækkelsesbevægelse i Danmark. Bevægelsen havde sin oprindelse i området mellem Horsens og Vejle i Jylland omkring byerne Hedensted og Løsning. Blandt de stærke jyder var både gårdejere, husmænd, håndværkere og tjenestefolk. Navnet De stærke jyder fik de først senere. De kaldte sig selv De opvakte.
    ellauri046.html on line 593: Vækkelsesbevægelsen var en modreaktion på de store ændringer i oplysningstiden. I Danmark begyndte udskiftningerne på landet, skole- og kirkereformer blev sat i gang, og censur blev afskaffet.
    ellauri046.html on line 595: De stærke jyder tog afstand fra en række fornyelser. De protesterede f.eks., da Balles lærebog fra 1791 skulle indføres i skolen og til konfirmationsforberedelsen. De gik også mod den nye evangelisk-kristelige salmebog. De anså både den nye lærebog og den nye salmebog som udtryk for en kristendomsforståelse, der var langt fra bibelsk eller luthersk kristendom. I deres forsamlinger (de såkaldte konventikler) læste de fortsat de gamle andagtsbøger og sang efter Brorsons salmebog. De ønskede at beholde Kingos salmebog i kirken og Pontoppidans Sandhed til gudfrygtighed i skolen.
    ellauri046.html on line 597: I 1839 gav kong Frederik 6. efter for deres civile modstand og gav dem lov til selv at undervise deres børn i private friskoler. I alt blev der i de følgende år bygget 13 opvakte friskoler i sognene mellem Horsens og Vejle.
    ellauri046.html on line 599: De stærke jyder havde rødder i både den lutherske ortodoksi og den danske pietisme. Dette blev kaldt for dobbelt oprindelse. Bevægelsen blev i løbet af tiden kritiseret af både herrnhuterne i Christiansfeld, som mente, at de ikke var inderlige og glade nok, og af grundtvigianerne, som fandt dem for snævre. De stærke jyder blev med tiden en del af Indre Mission.
    ellauri046.html on line 601: Luutarha seniorilla oli pietistitausta ja vanhana sillä oli kovia synnintuskia mm Ane-Pigen pystypanosta. Ettei vaan käy köpelösti viimeisellä tuomiolla.
    ellauri046.html on line 610:

    Mark Twains definition på en klassiker passer vel også meget godt på 'Enten-Eller', der er kendt af de fleste, men læst af de færreste.
    ellauri046.html on line 614: You'll never read it, sanoi Ynsyräsuu Chomskyn tiiliskivenkokoisesta väitöskirjasta. Oli pakko ostaa ja lukea. Tää on toinen samanlainen. Toi vitun existentialismin valintamyymälä on justiinsa Adam Smithin moraali. Hmm ottasinxmä tän vaiko tän. On varaa valita. Mä oon vapaa agentti. Myyn pölynimureita jalka oven välissä. Salekin oli opiskeluaikana. Vanhana äijänä möi jenkkisoopaa.
    ellauri046.html on line 617:


    "Bogens titel er umiddelbart appeli al sin kategoriskhed, men værket selv, især dets første del, er faktisk en langstrakt labyrint bestående af meget forskellige tekster, som de færreste formentligt læser i umiddelbar forlængelse af hinanden, men springer frem og tilbage imellem, hvad jeg sådan set også vil anbefale, ellers risikerer man bare at tabe pusten," siger Joakim Garff, før han selv kaster sig ud i en hæsblæsende sætningssolo om den komplicerede komposition i første del af "Enten-Eller".


    ellauri046.html on line 630: varmasti. Söreniltä jää kokonaan käsittelemättä porvarillisen avioliiton geneettinen ja memeettinen aspekti. Täysin tyhjää suunpiexentää. Jotain kertoo sekin et Södestä Scribe oli jotain hienoa.


    ellauri046.html on line 633: Scribes teaterstykker, for det meste vaudeviller, blev ofte skrevet i samarbejde med andre. Hovedemnet er samtidens borgerskab. Stykkerne er ofte enkle og uden social kritik og står i kontrast til de romantiske stykker fra samme periode som Victor Hugos. Sama vika vaivaa Kierkegaardia. Scribe koitti paiskata Ranskan akatemian oven Hugon naamalle. Mut Hugolla oli kenkä ovenraossa. Sörkän eka ego kannusti "ekaa rakkautta", jolla se kai meinaa ihastumista (joita voi silti olla monta, ei siis aikajärjestyxessä vaan ensimmäistä). Se on eri narsistista: Ogsaa i Bevisdtheden vilde Du overalt möde henne og Dig, og Dig og hende. Niinkuin kaikki narsistikirjailijat se asuu peilisalissa ja näkee kokoajan ize oman naamansa. Pahin vaara avioelämässä siitä on kuten Salesta kyllästymispiste, ikävystyminen. Hizi että näitäkin heppuleita on roppakaupalla.

    ellauri046.html on line 641: Misogynian pukinsorkka pistää Wiljaminkin silinteristä: det er i Sandhed væmmeligt at see i den nyere Comedie disse erfarne, intrigante, blødagtige Qvinder, der veed, at Kjærlighed er en Illusion. Jeg veed intet saa vederstyggeligt Væsen som en saadan Qvinde. Hvad Under da at Qvinden vil emanciperes, et af vor Tids mange uskjønne Phænomener, hvori Mændene ere Skyld. Rakkaus on taloudellinen päätös, se erottaa sen hetken panohalusta. No niin tietysti, kun perheen perustamisesta on kysymys. Se et naiset vois perua sen päätöxen on frekkiä, ei asessori paremmin voi sanoa.
    ellauri046.html on line 643: Sit tulee vähän protonazismia: Eller er Tungsind ikke Tidens Brøst, er det ikke den, der gjenlyder endog i dens letsindige Latter, er det ikke Tungsind, der har berøvet os Mod til at befale, Mod til at lyde, Kraft til at handle, Tillid til at haabe?
    ellauri046.html on line 645: Entten-Sören kuulostaa Nietschen Retulta. Tai Timon Airaxiselta. Aviolliset on dum dyrisk tillfreds, se ize on erobernde Natur. Tätä tais olla tohon aikaan  ilmassa. Toihan oli puhasta E.Saarista, keskustaoikeistolaista optimismia, braunen Bataillionen-aatetta. Aikamme on samalla kertaa liian kevytmielistä ja liian raskasmielistä. Es schaut auf Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit! Die Fahne hoch, die Reihen fest geschlossen!
    ellauri046.html on line 649: Eikä Tenttenin tarjoilema Ydmyghed Religiositet Humanitet ole yhtään parempaa. Samaa psskaa toisesta reiästä. Det Erhvervede on det Store, eikä det Oprindelige. Porvaristo on parempi kuin aatelisto. Tää on taas talousliberaalia nousukkuutta, kukoistavaa pyrkyryyttä jota saarnas Eski Saarinen. Nilkkiyttä: alempia kyykytetään, ylemmille nöyristellään. Ize istutaan lujasti keskiluokassa netin keskessä kuin hmhmhäkit.
    ellauri046.html on line 651: Ilman taivastoivoa naatiskellaan nykyhetkestä liian hätäsesti. Ja Söören nydelse on liian egoistista. Totta mooses. Suorastaan narsistista. Six kultahattu Söören tykkäs niin paljon Don Juan oopperan lopusta, jossa ei menty mimmoisiin, ei tarvinnut suuttua eikä ikävystyä. Ei sitoutua loppuelämäxi, maaskee, maaskee, o.s.v. Jos tekiskin vaan määräaikasen sopparin, en Forbindelse, som den Saladin sluttede med de Christne paa ti Aar, ti Maaneder, ti Uger, ti Dage og ti Minutter?
    ellauri046.html on line 659: Mix hemmetissä jotkut fortvivler et elämä on forgaengeligt? Sitähän se on kaikilla. Salekin oli siitä ihan hysteerinen. Haki Steinerista apuuva. Eunukkikin perskules.
    ellauri046.html on line 661: Mä oon vissi et Kierkegaardista tuli tämmönen filosoohvi kun se ei pydenny. He starts out fine but can't keep it up. Joko se oli kaappihomo tai fyysiset ei seissy naisten kaa. Sixe purki sen kihlauxenkin. Ja mätysti sit sitä koko lyhkäsen loppuikänsä. Vähän epäilyttää et Sören unge Pigejen välissä vilkkuu koko ajan näitä unge Menneskejä eli nuoria poikia jotka tulee "kysymään siltä neuvoja".
    ellauri046.html on line 665: Elämä on forfaengelighed. No tietysti. So what, tekee mieli kysyä. Se on vaan yx tapa edetä kohti lämpökuolemaa. Ei sen huonompi, oikeastaan parempi kuin muut. Meressä on pian enemmän muovisia koronanaamareita kuin meduusoja. Ikuisuus ei sovi eläimille.
    ellauri046.html on line 676: Saladin agreed to confirm an inviolate peace between Christians and Saracens, guaranteeing for both free passage and access to the Holy Sepulcher of the Lord without the exaction of any tribute and with the freedom of bringing objects for sale through any land whatever and of exercising a free commerce.
    ellauri046.html on line 682:

    Järkiavioliitto on Sörenille tätä: En forstandig lille Syepige gjør derfor ogsaa den kløgtige Bemærkning i et nyere Drama med Hensyn til de fornemme Herrers Kjærlighed: os elske de, men ægte os ikke; de fornemme Damer elske de ikke, men gifte sig med dem. Herrat tykkää blondeista mutta nai tummaverisiä. Perinteistä porvarillista säätysetäilyä sedän näkövinkkelistä. Bellowin Henderson the Rain King näkökulmaa.
    ellauri046.html on line 684: At Ægteskabet væsentlig tilhører Christendommen, at de hedenske Nationer ikke have fuldkommet det, tiltrods for Orientens Sandselighed og al Grækenlands Skjønhed, at end ikke Jødedommen har været istand dertil, tiltrods for det i Sandhed Idylliske, der findes i den, det vil Du vel indrømme mig, uden at jeg behøver videre at gaae ind derpaa, og og det saa meget mere, som det vil være tilstrækkeligt blot at erindre om, at Kjøns-Modsætningen intetsteds var saa dybt reflekteret, at det andet Kjøn derved er kommen til sin fuldkomne Ret. Men... Pahaa länsisovinistista kaxoisstandardia, varhaiskapitalismin tehtaasta. Samaa laissez faire porukkaa on Kirkkomaakin.
    ellauri046.html on line 686: Romantiikka oli taantumuxen imperiumin vastaisku valistuxen jälkeen. Valistus löi kiilan uskon ja tiedon väliin. Usko ei ollut enää tiedon jatke (tiedoksi varmistuva otaxuma, mahdollisesti jopa piakkoinkin), vaan nyt on uskottava vastoin parempaa tietoa. Tää löi pohjan pois laahuxen toiveiden tynnöristä: lopussa ei kiitos seisokkaan, vaan life is hard and then you die. Romantiikka tuli apuun: ei tässä tarvi kaikkea niin ymmärtää, tärkeintä on tää harras tunnetila. Dette Høiere er nu det Religiøse, i hvilket Forstands-Reflexionen ender, og som for Gud Intet er umuligt, saaledes er for det religiøse Individ heller Intet umuligt. Niinpä niin. Usko on tietämisen kanssa ristiriitainen huumetila, jossa heilutaan viinan ja nappuloiden voimalla. Uskon voimalla jaxais ehkä Sööreninkin tyyppinen kukkakärpänen kärvistellä kahden hengen liitossa. Paizi ettei siltikään, koska sitä kiinnosti iskähahmot enemmän kuin misut.
    ellauri046.html on line 697: "I 'Enten-Eller's anden del, fremlægges for æstetikeren og dermed læseren det uomgængelige i at tilegne eller vælge eller modtage sig selv. Et menneske er på den ene side noget på forhånd givet, men det kan på den anden side forfejle sin bestemmelse, afvige fra sig selv og blive en anden, end det var anlagt til at være," siger Joakim Garff, der stadig kan finde nye filosofiske rigdomme i det store værk.
    ellauri046.html on line 701: Enten-Eller" gjorde også lykke i sin samtid. Bogen fik en fortræffelig modtagelse og blev udførligt anmeldt i aviser og tidsskrifter," fortæller Joakim Garff. Tanskan Vaakku runoilija Heiberg mietti, enttenkö jaxaa edes lukea moista 800-s. monstrumia vaiko tentten ei. Luki sittenkin. Ei yhtän tykännyt Enttenistä, mut mieltyi Tenttenin ryhdikkyyteen. Siitä lähti Luutarhan ura nousukierteeseen. Sörkän vaihdelaatikossa oli kolme vaihdetta, esteettinen, eettinen ja uskonnollinen, jossa se ottaa vauhtia minästä, pesästä tai teräsminästä. Pesästä ei Söören juuri perustanut, tuli toimeen ilman niinkuin käki. Heiberg diggas Hegeliä ja kirjoitti vaudevillejä. Se oli Sörenin paha kilpailija.
    ellauri046.html on line 705: Sörkka on aivan vitun setämies, ylistämällä alistaja milloin ei alista Pigejä ihan muuten vaan. Piget on siitä jotain muuta kastia, heikkoja astioita ja tyhmiä kuin kanat. Oli sillä joku pikkusiskokin.
    ellauri046.html on line 712: Saaledes skal det vaere, og enhver har sitt Smerte; for Kvinden foeder Boern med Smerte, men Manden undfanger Ideer med Smerte. 😁
    ellauri046.html on line 714: Derfor er hun Mandens dybeste Liv, men et Liv som skal vaere skjult og forborgent, som Rodens liv altid er det. See, derfor hader jag al den afskyelige Tale om Kvindens Emancipation. Gud forbude at det nogensinde maa ske.
    ellauri046.html on line 721: Eugene Scriben näytelmä Premiers amours oli säälittävä farssi. Entten tykkäs siitä kai kun se samastu deekahtaneeseen Charlesiin. Tenttenistä se oli aivan paska, niinkuin olikin.
    ellauri046.html on line 723: Ahaa nyt mä hiffaan! Luutarha senior varmaan neuvoi Sööreniä oman kokemuxen perusteella, ettei pidä hätiköidä Pigen valinnassa, esim panna kyökkipiikaa kun ois herrasneitejäkin tarjolla. Siitä pelästyneenä Sörkkä teki bänet Reginen kaa.
    ellauri046.html on line 729: Luutarhan loppupieraisut on lopen poroporvarillisia tuhnuja. Ihan sama kehitys kuin Salella, josta tuli iän mukana yhä scroogempi schysteri.
    ellauri046.html on line 744: Entten-Söörenin määritelmä kauniille on eze on izetarkoituxellista. Niinko luonto tai oikeen söpö Pige. Tentten tosin sanoo hapahkosti ettei vaan sen Pigen olemassaolon tarkoitus ole kuunnella Enttenin Insinuaatioita.
    ellauri046.html on line 746: Ja niinhänse onkin, kaunis on hyvän näköistä. Kaunis luonto näyttää viihtyisältä ja kaunis Pige suuhunpantavalta. Six just kauneus on kazojan silmässä.
    ellauri046.html on line 752: Joo hemmetti mut kauneus ei riitä Tenttenille. Ei kelpaa sille trahteeraava elämä, pitää olla liikettä, Bevaegelse. Pitää olla koko ajan menossa johkin päin. Kasvun ideologiaa. Se on protestantti kahmija.
    ellauri046.html on line 754: Se käy ilmi hyvin neuvoista jotka Entten antaa miten pysytellä äveriäässä A-ryhmässä ja ansaita porvarina lisämassia. Kyl tää on niin pösöä niin pösöä alusta loppuun saakka. Hesarin lukijoiden filosofiaa. Rahasta piisaa puhetta, uden Penge er der ingen Glaede i livet.
    ellauri046.html on line 771: 

    by George Gordon, Lord Byron

    ellauri046.html on line 814:       When age chills the blood, when our pleasures are past—

    ellauri046.html on line 826:       gest-dick-moves-in-the-old-testament-1522970429">
    Jehova keljuilee
    

    ellauri046.html on line 828:
  • Suolaa Lootin vaimon (gen/19">Genesis 19:26)
    ellauri046.html on line 832:
  • Käskee tappaa lapsia (gen/22">Genesis 22:1-12)
    ellauri046.html on line 834:
  • Tappaa runkkarin (gen/38">Genesis 38:1-10)
    ellauri046.html on line 835:
  • Auttaa Simpsonia tappamaan 30 hävittyään vedon (Judges 14:1-19)
    ellauri046.html on line 836:
  • Petkuttaa pystypainissa (gen/32">Genesis 32: 22-31)
    ellauri046.html on line 845: Söören ei tykkää kakaroista (paizi Pigeistä), mänkööt Bloksbjergille. Bloksbjerg on kyöpelinvuori, Goethen Faustista tuttu saatanan kalju vuori jossa kaikki pahixet kokoontuvat walpurinyönä. (Brocken, Lysa Hora)
    ellauri046.html on line 853: Britti short-order cook Nicolas Freeling (1927-2003) oli olevinaan Georges Simenon, paizi rivompi. Piet ja Arlette ei panopuuhia lukuunottamatta paljon edistyneet Julesista ja sen tottelevaisesta vaimosta. Niku kylästyi izekin van der Valkiin ja tappoi sen liian aikaisin. Rahapulassa jatkoi ranskis Castaingilla.
    ellauri046.html on line 874: Tut fischen und jagen.
    ellauri046.html on line 875: O, dass ich doch ihr Jaeger waer!
    ellauri046.html on line 876: Fischen and Jagen freu'te mich sehr.
    ellauri046.html on line 882: In Jaegertracht und hat ein Ross,
    ellauri046.html on line 883: Mit Rohtraut zu jagen.
    ellauri046.html on line 897: Darauf sie ritten schweigend heim,
    ellauri046.html on line 903: Ich hab' Schoen-Rohtrauts Mund gekuesst!
    ellauri046.html on line 955: Tuskin se siihen yhteen pusuun jäi. Varmaan kangettiin alahuuleen asti. Trachtenanzugin Lederhoseissa on edessä näppärä napitettava läppä. Sellaiset oli mullakin kun kävelin Suopellosta Rauhixeen Seijan luo juhannuxena 1976.


    ellauri047.html on line 49: Antiikkiinhan se nojaili, yhdessä kuuluisassa taulussakin puolimakailevana nojaa Campagnassa Italiassa johkin antiikkiseen kiveen. (Eikös sen maalarin, pöydänjalan kanssa tullut sit jotain kärhämää laskusta?) Se oli kova valehtemaan, sen omaelämäkertakin oli enimmäxeen tarua ja vaan siteexi totta. Sitä en ole vielä lukenut, vaikka aloitin. Täydennän tätä sitten kun saan sen läpitte. Stielerin vanhustaulussa se näyttää siltä kuin olis just jäänyt kiinni kalavaleesta. Varmaan joku naisjuttu meneillä tässäkin, jonkun rakkauskirjettä se tavailee tai vastaa sellaiseen. Nuorena se oli vähän Gregory Peckin näköinen. Ei ihme että sillä kävi hyvä viuhka rouvien salongeissa. Sope oli syystä kade.
    ellauri047.html on line 60: Thuringenistä Frankfurtiin muuttanut räätäli-isoiskä kirjotti vielä nimensä ööllä Göthe, ennenkun alkoi suurkaupungissa hienoilla. Scneiderscheren schneiden scarf, scharf scneiden Schneiderscheren. Se nai izellen eskisaarismaisesti kukoistavan hotellialan yrityxen ja rikastu sillä niin törkeesti et jätti jälkeensä läjittäin kiinteistöjä, pantteja ja kultasäkkejä. Goethen isä Johann Kaspar Goethe (1710–1782) oli lakitieteen tohtori, joka kuului Frankfurtin varakkaimpiin porvareihin, ei tarvinnut päivääkään työtä tehdä. Se oli saita pedantti. Goethen äiti oli iloluontoinen Katharina Textari (1731–1808). Äiskä "Frau Rat", rouva rotta, oli 17 kun se naitettiin yli 2x vanhempaan ökyporvariin. Muut lapset kuoli paizi Woku ja sisko Cornelia, jonka kanssa se leikki nukketeatteria ja lääkärileikkejä. Äitikin sano sitä Hätschelhansixi. Goethe ei käynyt lapsena koulua, vaan hän sai kotiopetusta laajasti sivistyneeltä isältään ja kotiopettajilta. Hänelle opetettiin muun muassa historiaa, matematiikkaa, maantiedettä, miekkailua, tanssia ja piirtämistä. Ranskan kielen hän oppi niin perusteellisesti, että hän kykeni puhumaan sitä yhtä hyvin kuin äidinkieltään.
    ellauri047.html on line 62: Se kertoo (varmaan siinä Tarua ja totta, niin ettei nyt voida olla ihan varmoja tän todenperäisyydestä), et sen oli tapana lukea ulkoa kirjojen alkuja ja luettelot niiden luvuista (sillä olikin myöhemmin hyvä briljeerata salongeissa). Se hyppelehti asiasta kolmanteen, niinkuin tässä eräillä muillakin neroilla on tapana.
    ellauri047.html on line 80: „Er besitzt, was man Genie nennt, und eine ganz außerordentliche Einbildungskraft. Er ist in seinen Affekten heftig. Er hat eine edle Denkungsart. […] Er liebt die Kinder und kann sich mit ihnen sehr beschäftigen. Er ist bizarre und hat in seinem Betragen, seinem Äußerlichen verschiedenes, das ihn unangenehm machen könnte. Aber bei Kindern, bei Frauenzimmern und vielen andern ist er doch wohl angeschrieben. – Er tut, was ihm gefällt, ohne sich darum zu kümmern, ob es anderen gefällt, ob es Mode ist, ob es die Lebensart erlaubt. Aller Zwang ist ihm verhaßt. […] Aus den schönen Wissenschaften und Künsten hat er sein Hauptwerk gemacht oder vielmehr aus allen Wissenschaften, nur nicht denen sogenannten Brotwissenschaften.“
    ellauri047.html on line 84: Ein Genie (über das französische génie vom lateinischen genius, ursprüngl. „erzeugende Kraft“, vgl. griechisch γίγνομαι „werden, entstehen“, dann auch „persönlicher Schutzgott“, später „Anlage, Begabung“) ist eine Person mit überragender schöpferischer Geisteskraft („ein genialer Wissenschaftler“, „ein genialer Künstler“).
    ellauri047.html on line 85: Genialität kann sich auf allen Gebieten zeigen – künstlerisch, wissenschaftlich, wirtschaftlich, philosophisch, politisch usw. Es kann zwischen Universalgenies, Genies und „verkannten Genies“ unterschieden werden.
    ellauri047.html on line 87: Verkannte Genies on kaikista säälittävimpiä, sellainenhan voi jolla joka iikka, vaikka tässä izekin. Väärinymmärretty nero, sehän olen mä! Tai ehkä väärinymmärtävä nero! Nero siinä. Kuinka ollakkaan, Goethe ize oli sitä mieltä, että se oli genius. Se oli valjennut sille runoissa Prometheus ja Mahometin laulu. Ceausescu ja se yx järbä Quorassa ajatteli olevansa laahuxelle jokia joista niille virtaa viisautta. Niin Goethekin Mahometin laulussa. Mix Mahomet? Niin, sas se. Jotkut iranilaiset yritti, mut niiden sivu on jo poistettu. Eiköhän se vaan kuulostanut kivan exoottiselta.
    ellauri047.html on line 91: Vähän ennen Weimariin lähtöä Goethe oli kihloissa jonkun nuuskatehtailijan ja pankkiirin tyttären kanssa, jonka äiti oli aatelinen. Goethe oli 26 ja tyttö 16. Homma meni puihin koska kummankaan perhe ei pitänyt toista puolta tarpeexi hienona. Uskontokin teki tenää: Lilin porukat oli hugenotteja ja Goethen sanskulotteja.
    ellauri047.html on line 93: Weimarin herttua Karl August (1757–1828) vaikuttui Goethen kirjallisista kyvyistä ja tarjosi tälle vuonna 1775 työtä herttuakunnassaan. Weimarista tuli Goethen kotikaupunki tämän loppuiäksi. Hänestä tuli monialainen poliitikko, joka vastasi muun muassa ulko-, opetus-, kulkulaitos- ja rahaministerin tehtävistä. Lisäksi hän toimi sotaministerinä yhteistyössä herttuan kanssa. Kaiken tämän ohella hän jatkoi työtään kirjailijana. Aikaa riitti myös tieteellisille harrastuksille, muun muassa kasvitieteelle ja geologialle. Weimariin perustettiin myös teatteri, jossa Goethe toimi käsikirjoittajana, ohjaajana, lavastajana ja näyttelijänä. Hänen ansiostaan vähäpätöisestä Weimarista kehittyi eurooppalainen kulttuurikeskus, joka veti puoleensa aikansa lahjakkaimpia taiteilijoita. Kaikkein kuuluisin näistä Goethen jälkeen Weimariin muuttaneista taiteilijoista oli kirjailija Friedrich Schiller.
    ellauri047.html on line 147: Saxan yhdistäminen preussilaisten joholla pääsi vauhtiin 18.vuosisadan lopulla. Pyhä saxalainen keisarikunta ei ollut järin pyhä eikä järin saxalainenkaan, ja naapurit alkoi näykkiä sen helmoja kiihtyvällä tahdilla. Fritz II oli Caspar Goethen ja Hansunkin sankari. Fritzin 7v sota käytiin 1756-1763 enkkujen kaa suunnilleen kaikkia loppuja vastaan. Hansu 1749 oli 7-14v. Turingerin matu nousukas Caspar oli fritsu, appi Textor frankki. Veizet lensi sukupäivällisillä 7v sodan aikana.
    ellauri047.html on line 153: Nuori Goethe Leipzigissä oli vähän tollanen izetyytyväinen Hanswurst, rokokoo-harlekiiniasussa tepasteli takakenossa puumiekka vyötäisillä, Pluto olet oikea pelle! Wider Hans Worst kirjoitti jo Martin Luther, ja lisää hongankolistaja, oikeinkirjoituxen professori Gottsched. Vernünftige Tadlerinnen. Mefisto on peräisin Hansun vanhemmasta kaverista kotiopettaja Behrischistä, laiha kuiva piru, jolla oli huomattavan suuri nenäkin.
    ellauri047.html on line 169: Lessingin isä oli pappi ja teologisten kirjojen kirjoittaja, Johan Gottlieb Lessing. Johan Gottlieb oli naimisissa Justine Salome Fellerin (1703-1777) kanssa. Lessingeillä oli kaksitoista lasta. He asuivat pikkukaupungissa nimeltä Kamenz Itäsaksissa.
    ellauri047.html on line 187: Siellä hän tutustui myös tulevaan vaimoonsa. Hän oli Eva König, jonka aviomies Engelbert König silloin vielä oli elossa. Samana vuonna hänet valittiin ulkojäseneksi Berliinin Tiedeakatemiaan (Berliner Akademie der Wissenschaften), mutta jo 1769 teatteri suljettiin rahan puutteessa.
    ellauri047.html on line 191: 8. lokakuuta 1776 hän ja Eva König avioituivat Jorkissa Hampurin lähellä. Jouluaattoiltana 1777 Lessingeille syntyi poika, joka menehtyi heti synnytystä seuranneena päivänä. Eva Lessing kuoli 10. tammikuuta 1778 lapsivuodekuumeeseen. Lessingin terveydentila huonontui vuonna 1779. Hän Hän kuoli 15. helmikuuta vuonna 1781 aivohalvaukseen (Hirnschlag) ollessaan kyläilemässä Braunschweigissa viinikauppiasi Angottin luona. Alkoholilla saattoi olla vaikutusta asiaan. Hänet haudattiin Braunschweigiin (Magnifriedhof).
    ellauri047.html on line 199: Die Ehre hat mich nie gesucht; Mua ei kuzu kunnia tai etusija.
    ellauri047.html on line 200: sie hätte mich auch nie gefunden. Eipä se olis mua edes erottanut.
    ellauri047.html on line 201: Wählt man, in zugezählten Stunden, Se jota käkikello on jo verottanut,
    ellauri047.html on line 204: Auch Schätze hab ich nie begehrt. En liioin ezi valtaa enkä loistoa.
    ellauri047.html on line 205: Was hilft es sie auf kurzen Wegen Jäljellä on sevverran lyhyt tie,
    ellauri047.html on line 206: für Diebe mehr als sich zu hegen, eikä ylimäärää kukaan mukaan vie,
    ellauri047.html on line 209: Wie lange währt´s, so bin ich hin, Ei kauan enää mene arkkubileisiin.
    ellauri047.html on line 219: Auch ein kleines Loblied bringen! myös laulaa ihan pieni ylistys!
    ellauri047.html on line 221: Dich nach Würde zu besingen! muotoilla sun ansaizema hymistys!
    ellauri047.html on line 226: Dessen ungestörtes Leben. . . sylinsä, saa elää huolettomasti...
    ellauri047.html on line 228: Nun, so magst du mir´s vergeben, No, ethän kazo liian pahasti,
    ellauri047.html on line 229: Daß ich dich nicht singen kann: jos en ihan loppuun asti kestä;
    ellauri047.html on line 238: Wir wollen weniger erhoben, Vähän arkisempi ehkä riittäisi,
    ellauri047.html on line 239: Und fleißiger gelesen sein. löytyisi lukijoita lisää.
    ellauri047.html on line 241: Wir möchten gern dem Kritikus gefallen: Kriitikkoa miellyttäisin mielellään
    ellauri047.html on line 244: Wird auch kein Sinngedicht gefallen. tämmöiset muistorunot huvita.
    ellauri047.html on line 249: Goethen Faustissa setämies Faust panee epähuomiossa paxuxi viattoman rotinkaisen Gretchenin, jolla oli esimerkillisen siisti vaikka köyhä kämppä. (Sitä Goethe erikoisen paljon ihasteli, kunnon sakemannina.) Gretchen vetää Faustin vauvan alas vessanpöntöstä. Was nun, kleiner Mann? Pitäskö Gretchen vetää alas vauvan perästä, vai ei? Sitähän ei tässä pohdita, kenen vika kaikki viime kädessä ehkä oli, das gehört nicht zur Sache.
    ellauri047.html on line 259: Gretcheniä surullisempi oli Cornelia Goethen kohtalo. Isän näköinen siis ei mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin, masentuvainen ja luulotautinen, 15kk vanhempi isoveli oli sen ainoa rakastettu. Meni se naimisiin Goethen kaverin Schosserin kanssa, joka kohteli sitä niinkuin vaimoja kohdeltiin, eikä 2 tyttärestä huolimatta pitänyt Corneliaa paljon minään. Emmedingenin tuppukylässä Cornelia kuihtui ja kuoli pian 2. tyttären synnyttyä 26-vuotiaana. Hizi, me Seijan kanssa vasta tavattiin sen ikäisinä. Hans ei kirjottanut Corneliasta juuri mitään koko valtavassa tuotannossaan. Jossain sivumennen mainizee jälkeenpäin et se oli mitäänsanomaton. Cornelia oli sen uskottu ja apu, kun sillä oli vähän vaikeaa Gretchenin kaa ja myöhemminkin.
    ellauri047.html on line 290: Jüngst schlich ich meinem Mädgen nach,
    ellauri047.html on line 293: Lass mich, ich schrey gewiß!
    ellauri047.html on line 318:

    An einen jungen Prahler
    ellauri047.html on line 321: Es nie an Phillis Gunst gefehlt.
    ellauri047.html on line 323: Und du ihr noch weit mehr geraubt.
    ellauri047.html on line 326: es wird sehr viel davon gesprochen,
    ellauri047.html on line 327: In wenig Tagen in die Wochen.
    ellauri047.html on line 362: Es dringen Blüten
    ellauri047.html on line 374: Wie Morgenwolken
    ellauri047.html on line 384: Wie blinkt dein Auge!
    ellauri047.html on line 389: Und Morgenblumen
    ellauri047.html on line 394: Die du mir Jugend
    ellauri047.html on line 462: Nährten seine Jugend
    ellauri047.html on line 471: Durch die Gipfelgänge
    ellauri047.html on line 484: Die ihm seine Knie umschlingen,
    ellauri047.html on line 486: Ihm mit Liebesaugen schmeicheln:
    ellauri047.html on line 488: Schlangenwandelnd.
    ellauri047.html on line 490: Bäche schmiegen
    ellauri047.html on line 491: Sich gesellig an. Nun tritt er
    ellauri047.html on line 493: In die Ebne silberprangend,
    ellauri047.html on line 496: Und die Bäche von den Bergen,
    ellauri047.html on line 501: Zu dem ew’gen Ocean,
    ellauri047.html on line 502: Der mit ausgespannten Armen
    ellauri047.html on line 505: Die sich ach! vergebens öffnen,
    ellauri047.html on line 508: Gier’ger Sand, die Sonne droben
    ellauri047.html on line 509: Saugt an unserm Blut, ein Hügel
    ellauri047.html on line 514: Nimm die Brüder von den Bergen
    ellauri047.html on line 535: Tausend Flaggen durch die Lüfte,
    ellauri047.html on line 536: Zeugen seiner Herrlichkeit.
    ellauri047.html on line 540: Dem erwartenden Erzeuger
    ellauri047.html on line 551: hyvät henget
    ellauri047.html on line 659: Die Vögelein schweigen im Walde.
    ellauri047.html on line 682: Rohgebildet, und schlimm hatte die Zeit mich verletzt.
    ellauri047.html on line 685: Dürres Gereisig neben mir an, dem Winter gewidmet,
    ellauri047.html on line 688: Die, sich entladende, frech zeigen das rohe Gesäß.
    ellauri047.html on line 691: Nun, durch deine Bemühung, o! redlicher Künstler, gewinn ich
    ellauri047.html on line 692: Unter Göttern den Platz, der mir und andern gebührt.
    ellauri047.html on line 695: Gern erblicken mich nun verständige Männer, und denken
    ellauri047.html on line 696: Mag sich jeder so gern, wie es der Künstler gedacht.
    ellauri047.html on line 698: Häßlich bin ich nicht mehr, bin ungeheuer nur stark.
    ellauri047.html on line 699: Dafür soll dir denn auch halbfußlang die prächtige Rute
    ellauri047.html on line 700: Strotzen vom Mittel herauf, wenn es die Liebste gebeut,
    ellauri047.html on line 702: Durchgenossen, wie sie künstlich Philänis erfand.
    ellauri047.html on line 743: Verlaßt mich hier, getreue Weggenossen!
    ellauri047.html on line 749: Naturgeheimniß werde nachgestammelt.
    ellauri047.html on line 756: Sie drängten mich zum gabeseligen Munde,
    ellauri047.html on line 791: Herder oli Riiasta, josta on kotoisin myös Sprangerien suku. Ehkä alunperin Hollannista, mutta pitkäaikaisia baltiansaxalaisia kuitenkin, niinkuin Herder. Tallinnan suklaatehtaan kautta Suomeen päätyneitä.mamuja. Mamuus oli yhdistävä piirre Pojun ja Margitin välillä.
    ellauri047.html on line 830: Language: Finnish (Suomi)
    ellauri047.html on line 862: tai ehkä olikin, muttei niistä tykännyt, kuten esim. Goethen Götz Berlichingenistä.

    ellauri047.html on line 895: Myöhemmin Frankfurtissa Jöötti yrittää uudestaan likistellä sillä aikaa rikkaan kauppiasäijän Brentanon nainutta miss Lorchea, mut mustankipeä Brentano heittää sen niska peffa ulos. Nää mieskohtaiset kokemuxet olivat tarpeita nuoreen Wertheriin. (KJJ käytti myös Dobbyn ällösanaa mieskohtainen.) Wertheristä tuli 1 hengen kirjeromaani. "Ystävä hyvä, mikä on ihmisen sydän?" "Elämme vaikeita aikoja, ystävä hyvä."
    ellauri047.html on line 987: No voi helvatti! Täähän oli tärkeää! Maailman varallisuus ON vakio, tai oikeastaan se on vähenemään päin! Mitä helvettiä talousstooget yhä ajaa tota hullu mies syö enemmän kuin tienaa kasvupaskanjauhantaa! Komento takaisin!
    ellauri047.html on line 994: Hagerteja, Mohammedeja ja muita matuja kehotetaan suomentamaan nimensä jos ne haluu kotoutua Suomen ihmemaahan. Naamarikin olis hyvä vaihtaa, mutta vaikeampaa. Michael Jacksoninkin nenänvalkaisuohjelma kusi kintuille. Oulun Houruloista tuli Hoffreneja ja Hoffrenista Hiekkala. Barkmaneista tuli Carlsoneja. Joskus nuorena mietin nimenmuutosta Kaarnaxi, niinkuin bark, honaatko. Lauri Kaarna kuulostaisi joltain Outsiderin sankarilta.
    ellauri047.html on line 998: Aber als die römische Besatzung aus Deutschland verschwunden war und im Rheinland starke Judengemeinden zurückblieben, in denen sich die hebräisch-deutsche Mischsprache "Jiddisch" entwickelte, kommt es zur Verdeutschung hebräischer Namen durch zufälligen Gleichklang: Da wird Aaron zu Arnold, Benjamin zu Benno, Levi zu Ludwig, Moses zu Moritz, Simon zu Siegmund. Später entstehen deutsch klingende Familiennamen: Simon zu Schimmerling und Schimmerl, Isachar zu Sacher, Socher, Socherl und Sucher, Levi oder Loeb zu Lemann und Lehmann, Isak zu Eisemann, Eisermann, Jakob zu Kaufmann (-mann war eine beliebte Diminutivform). Oder die Namen wurden ins Deutsche übersetzt: Baruch oder Ascher (der Glückliche) wurde zu Selig, Seligmann, Eljakim oder Obadja zu dem überaus beliebten Gottschalk.
    ellauri047.html on line 1000: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Genas einer von einer schweren Krankheit, legte er sich zusätzlich zu seinem eigenen den Namen Chaim zu. Viele Holocaust-Überlebende in Israel heißen Chaim.
    ellauri047.html on line 1002: In deutscher Übersetzung entstanden daraus die Namen Lebebaum, Lebenthal und Lebenlang, durch lautliche Angleichung: Haim, Haime, Heym, Haimann, Heymann - und Heine. In anderen Sprachen gibt es Chaim als Heimof, Haimovici, Haimovitz, Haimovsky, Heimsohn, Vidal, Vidas, Vivante. Schon in Rom entstand aus Chaim der Name Vitus (Vitus ist kein römischer Name). Über den Heiligennamen Vitus wurde das hebräische Chaim zum urbayrischen Veit(l)...
    ellauri047.html on line 1008: There is a widespread misconception (outside German-speaking countries) that the phrase was not used correctly and actually means "I am a doughnut", referring to the Berliner doughnut. It has even been embellished into an urban legend, including equally incorrect claims about the audience laughing at this phrase.
    ellauri048.html on line 45: Kein Lebendiges ist ein Eins, Mikään elollinen ei oo yxin,
    ellauri048.html on line 162: geburth.jpeg" height="200px" />
    ellauri048.html on line 184: Language: Finnish (Suomi)
    ellauri048.html on line 237: erinomaisessa Byron-tutkielmassaan, raportoi Bourget.

    ellauri048.html on line 278: Vuosina 1930–1933 Paloheimo opiskeli jonkin aikaa Yhteiskunnallisen korkeakoulun sanomalehtimieslinjalla. Heikko menestys etenkin kielissä sekä taloudelliset ongelmat keskeyttivät kuitenkin opinnot. Ensimmäisen kirjansa, runokokoelman Vaeltava laulaja, Paloheimo julkaisi 1935. Seuraavat 7v hän käytti omaelämäkerrallisen romaaninsa tekemiseen; teos ilmestyi 1942 nimellä Levoton lapsuus.
    ellauri048.html on line 294: Paloheimo toimi elokuva-arvostelijana Kirkko ja kaupunki -lehdessä vuosina 1972–1992 ja Yhteishyvä-lehdessä vuosina 1975–1992. Hän oli Helsingin Sanomien kirjallisuusarvostelija vuosina 1977–1987. Vuosina 1979–1981 hän oli Vartija-lehden toinen päätoimittaja. Paloheimo on myös kirjoittanut artikkeleita muiden muassa Kanava-lehteen ja Parnassoon sekä eri teoksiin. Hän sai Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982 teoksesta Hengenmies ja vuonna 1985 teoksesta Levoton Lippi.
    ellauri048.html on line 352: Im Mai 1775 trat der junge Goethe mit Freunden seine erste Schweizer Reise an, dabei schrieb er das Gedicht „Auf dem See", ganz im Zeichen der Zeit wird dabei die Reise als „Geniereise" bezeichnet. Die erste Fassung schrieb Goethe in sein Tagebuch, die zweite, Überarbeitete, zum Druck 1789.
    ellauri048.html on line 365: Die Welle wieget unsern Kahn Aalto heiluttaa paattia
    ellauri048.html on line 367: Und Berge, wolkig, himmelan, vuoret, pilvitaivaan lattia,
    ellauri048.html on line 368: Begegnen unserm Lauf. seisoo vahdissa.
    ellauri048.html on line 380: Morgenwind umflügelt Aamutuulessa keikailee
    ellauri048.html on line 382: Und im See bespiegelt Järvenpintaan peilailee
    ellauri048.html on line 426: (Eino Leino: Juhana Herttuan ja Catharina Jagellonican lauluja, laulusta Confessio cordis )
    ellauri048.html on line 451: dass sie fortzeugend Böses muss gebären.
    ellauri048.html on line 465: Geboren 1953 bei Soest/NRW. Studium in Marburg und Freiburg (Anglistik, Romanistik u.a.), Promotion über John Cowper Powys, Habilitation über moderne britische Lyrik. Lebte in Großbritannien, Frankreich, USA, längere Aufenthalte auch in Japan, Indien, Russland und Italien. Lehrte englische und amerikanische Literatur in Amherst/Massachusetts sowie in Freiburg, Konstanz und Tübingen und an russischen Universitäten. Seit 1993 Professor für Englische Literatur an der Universität Leipzig, wo er auch das studium universale leitet.
    ellauri048.html on line 474: In the long run we are all dead. Kuolleisuus 100%. Suomenruozalainen epidemiologian tutkijaopiskelija, driven entreprenör, nokkii Ruozin Mengelen koronastrategiaa. På lång sikt går ekonomin att återbygga, men ett förlorat liv går inte att ersätta. Hurså? 2 sukupolven kuluttua kukaan ei tapettuja enää muistakaan. Tekee enintään holokaustileffoja, jotka kertoo elävistä. Holokaustista tulee taide-elämys, hyvin tehty tai tönkösti. Ammutut jutkut makaa kuopassa päät ja jalat vastakkain kerroxissa kuin sardiinit tönkkösuolattuina. Nykyään saa sardiinejakin vähäsuolaisia. Jos ylipäänsä saa enää sardiineja.
    ellauri048.html on line 476: Tässä tulee taas eteen toi genrehölmöys. Kaikkein tärkeintä on tietää onx tää komedia, tragedia, road movie vai mikä. Vitun väliä! Elämäkin on tragikoomista, tyylitöntä tieleffaa ilman juonta, ainaista lopun alkua. Musta sellainen leffa on hyvä josta turvelot leffarasistit ei edes tiedä mihin se pitää lokeroida. Se muistuttaa elämää. Koko jako tragediaan ja komediaan oli säätyrasismia. Tragedia on ylevää hengennostatusta yläluokalle ja komedia viihdettä alhaiselle rahvaalle. No nehän enemmän tarvizee helpotusta naurusta. Yläluokka naureskelee matkalla pankkiin. Tragediassa ne työntää jalkaa peiton alta kylmään ja vetää sen sitten nautinnollisesti takaisin. Katharsis jaa pöntön pohjalle. Olo tuntuu keveältä.
    ellauri048.html on line 486: Nyt viimesin on joku postpostharari, Rutger Bregmann,

    ellauri048.html on line 509: Mutta palataxeni tän ongelman ytimeen, tohon oletettuun perus-

    ellauri048.html on line 512: ne muodostuu aina geeneistä ja meemeistä, murkun rakenteesta

    ellauri048.html on line 521: Rutger Bregman Helsingissä elokuussa 2018 näytti Pekka Himaselta

    ellauri048.html on line 523: Se menee Rutger näin: elukat on kiltimpiä, kun ne on kylläisiä.

    ellauri048.html on line 526: Humanistifasisti VA Koskenniemi oli samoilla linjoilla kuin Rutger:

    ellauri048.html on line 538: Its stances on the already controversial subjects of human nature and individual welfare versus the common good earned it position 68 on the American Library Association's list of the 100 most frequently challenged books of 1900–1999. The book has been criticized as "cynical" and portraying humanity exclusively as "selfish creatures".It
    ellauri048.html on line 539: has been linked with "Tragedy of the commons" by Garrett Hardin and books by Ayn Rand, and countered by "Management of the Commons" by Elinor Ostrom.
    ellauri048.html on line 541: Parallels have been drawn between the "Lord of the Flies" and actual incident from 1965 when a group of 6 schoolboys who sailed a fishing boat from Tonga were hit by a storm and marooned on the uninhabited island of ʻAöö-ta, considered dead by their relatives in Nuku‘alofa. The group not only managed to survive for over 15 months but "had set up a small commune with food garden, hollowed-out tree trunks to store rainwater, a gymnasium with curious weights, a badminton court, chicken pens and a permanent fire, all from handiwork, an old knife blade and much determination". Dutch historian Rutger Bregman, writing about this situation said that Golding's portrayal was unrealistic. There has been no WW III yet, and kids killing other kids is entirely unheard of. Except a bunch of school killings in America and Finland, among other places.
    ellauri048.html on line 567: Immin sukupuolielämästä on tosi vähän someaineistoa. Veiköhän se imminkalvon hautaan asti ehjänä? Oliko Ingeborgilla ingen boyfriend? Tykkäsikö se kenties naisista, vai vainko lapsista? Muistaa haikeana pikku Leeniä reppuselässä, ihanata aikaa Leenin heppuna. Muistaakohan Leeni Riefenstahl yhtään sitä? No oli Immillä salaperäisiä ulkomaanreissuja, kuten Seijan Linda-tädillä. Linda Pylkkänen oli opettaja myös, sillä oli Italiassa herratuttuja, ja sievä taiteilijasuojatti, jonka toritaidetta on Rauhixessa seinällä. Keinoja on monia, sanoi eukko, kun pyyhki pöytää kissalla.
    ellauri048.html on line 649: Korvataan geenien nujakka lasihelmipelillä,

    ellauri048.html on line 662: ole enää elämäntapahtuma, sanoi Wittgenstein,

    ellauri048.html on line 702: Saul Bellowin alter ego Gene Henderson tiesi että monet Lähi-Idän prinssit oli saaneet amerikkalaisen koulusivistyxen. Se ei tajunnut miten niistä oli tullut niin verenhimoisia, vaikka niille oli opetettu The Village Blacksmith ja "sweet Alice and laughing Allegra". Häh? Osoittautuu et nää on Longfellowia. Longfellow oli seppoilun armoitettu runoseppo, nää runot opetetaan jenkkikakaroille vieläkin.
    ellauri048.html on line 715: inevitable pairs of competing men whose relationships are always steadily deteriorating (often doppelgängers or brothers)

  • ellauri048.html on line 717: the presence of hypercharged male relationships

  • ellauri048.html on line 719: exaggerated heterosexual conquest

  • ellauri048.html on line 733: Sale siteeraa William Blaken helkkarin sananlaskuja: ‘the tigers of wrath are wiser than the horses of instruction’. Typerää obskurantismia.
    ellauri048.html on line 738: Bellow's characterisation of his father's background is one of the most enjoyable strands of the book and an interesting companion to Saul's fiction. His father, Abraham, is characterised by his grandson as a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him – and all his sons – until Saul grabbed his hand mid-air one day and said, "I'm a married man, Pa. You cannot hit me anymore." In adulthood, on the rare occasions Bellow tried to talk to his father about his upbringing, Saul would shake him off and say rather pointedly: "You shouldn't blame your parents for your faults." Bellow smiles. "And he said this to me, a therapist no less! His father loved him, but it was a tumultuous relationship and my grandfather was mercurial as hell."
    ellauri048.html on line 740: Bellow makes a distinction between "young Saul", the Marxist and rebel, and "old Saul", the famous author and increasing reactionary. Young Saul was his son's ally and encourager; old Saul was "buried under pessimism, anger, bitterness, intolerance and preoccupations with evil and with his death".
    ellauri048.html on line 748: The most painful to read was Mr Sammler´s Planet, which "I find very hard to digest: Sammler approves of all the obedient children and disapproves of the rebellious ones. I was a rebellious son, that´s tough."
    ellauri048.html on line 755: Aika huono suositus, Danten kääntäminen. Långbenin isä oli taas kuinka ollakaan maineikas lawyer Mainesta, joka halusi pojastakin lawyeria. Nää fellat oli aika kermaperseitä. Hessu oli Hawthornen luokkakaveri Bowdoin Collegessa. Hessu teki pitkän Euroopan turneen ja oli aina pro-Eurooppa. Sille tarjottiin Harvardin professuuria valmistumisvaiheessa. ja se lähti Mary-vaimon kaa uudestaan Saxan turneelle. Kävi jopa Ruozissa. Tällä tiellä Mary kuoli keskenmenoon. Siitä lähti Hessun runosuoni sykkimään, uusi vaimo Fanny oli heti kiikarissa. 6 lapsen jälkeen Fanny kuoli kuinka ollakaan tulipalossa, sytytti muka mekkonsa ize palamaan. Siitä piristyneenä Hessu läxi kääntämään Dantea. Mitähän van der Valk sanoisi tästä. Aika epäilyttävää.
    ellauri048.html on line 757: Hessu oli kova kauppaamaan omia kirjojaan. Niitä osti Queen Victoria, Alfred Lord Tennyson, Prime Minister William Gladstone, Walt Whitman ja Oscar Wilde. At the time of his death, he was one of the most successful writers in America, with an estate worth an estimated $356,000. Olipa amerikkalainen loppukaneetti. Silti Hessu ei ollut tarpeexi amerikkahenkinen: but he failed to capture the American spirit like his great contemporary Walt Whitman, and his work generally lacked emotional depth and imaginative power. Se oli liian pro-Eurooppa. Löysä riimittelijä, tiivistivät myöhempien sukupolvien kriitikot ilkeästi. Orjuuden vastustajanakin Långben oli vähän puoliveteinen. Ameriikan Immi Hellen.
    ellauri048.html on line 760:
    The Village Blacksmith

    ellauri048.html on line 763: The village smithy stands; on paikka kyläpajan;
    ellauri048.html on line 765: With large and sinewy hands; paxut nakkisormet hujan hajan;
    ellauri048.html on line 778: You can hear him swing his heavy sledge, puhina seppämestarin ja ison palkeen,
    ellauri048.html on line 780: Like a sexton ringing the village bell, Aamuin illoin ahkerana hääräilee
    ellauri048.html on line 785: They love to see the flaming forge, nekin on ihan sepän koukussa,
    ellauri048.html on line 794: Singing in the village choir, ihan kuumuu penikoiden laulusta
    ellauri048.html on line 813: Thus at the flaming forge of life jenkkimäisessä yrittäjyydessä.
    ellauri048.html on line 820:

    Tämän runon ja muita pitkän häiskän runoja käänsi espanjaksi kolombialainen poeetta Rafael Pombo. Useissa haastatteluissa baseballinpelaaja ja manageri Billy Southworth on maininnut että sen isä luki tätä runoa sille niin usein pienenä, niin että Billy oppi sen ulkoa, ja se on usein inspiroinut sitä aikuisena. Useita lainauxia runosta esiintyy väliruuduissa Buster Keatonin 1922 mykkäelokuvassa The Blacksmith (1922). Vuonna 1938 Tommie Connor, Jimmy Kennedy, and Hamilton Kennedy tekivät siitä koomisen laulu-ja tanssinumeron, jota Glenn Miller lauloi 1990 filmissä Memphis Belle. Repe Sorsa siteeraa siitä pätkän 1953 piirretyssä Duck Amuck. Notta ei se ihan hukkiin mennyt.
    ellauri048.html on line 822: Vuonna 1879 kyläsepän ilmestymisen jälkeen paikalliset koululaiset Cambridgessa lahjoittivat pitkälle kaverille tuolin joka oli tehty siitä leviävästä kastanjapuusta, se kun oli äskettäin kaadettu. Tuolin tyynyn alla on messinkilevy jossa lukee mm. "Tämä leviävästä kastanjapuusta tehty tuoli on Cambridgen lasten lahja kiitoxexi pitkälle häiskälle". Oikeesti se seppä ei ollut savunaama, vaan pitkän häiskän esi-isä. Siitä lähtien pitkä häiskä otti asiaxeen kuzua koulutyttöjä työkkäriinsä kazomaan "leviävää tuolia". Se kirjoitti myös runon nimeltä "Mun nojatuolista". Brattle streetillä Cambridgellä on kivi osoittamassa leviävän kastanjapuun paikkaa. En muista huomanneeni sellaista.
    ellauri048.html on line 844: They are plotting and planning together kertoo: kohta tulee vipinää,
    ellauri048.html on line 859: Till I think of the Bishop of Bingen Mun väistöyrityxet menee puihin,
    ellauri048.html on line 869: But put you down into the dungeon Mukana menossa mun hartaassa,
    ellauri048.html on line 938: But I don't. Bugger. Mutten tajua. Se on voi.
    ellauri048.html on line 971: Alf oli Cambridgen apostoleja, suklaaosaston poikia. Siellä sillä oli paljon samanhenkisiä kavereja. Alf joutui lopettamaan opiskelut Cambridgessa kun isä kuoli.Isoisä antoi vähän pätäkkää, muttei maxanut Cambridgea Alfille eikä sen veljille, koska kaikki opiskeli jotain joutavaa. Ihankuin Matin appiukko, joka kustantaaa lentoinsinöörin opinnot muttei mitään naisten tanssiopettajan koulutusta. Alf kieltäytyi isoisän tarjoomasta vararehtorin vakanssista. Mieluummin eli köyhästi yhden tädin viikkorahalla, ja päätti ruveta kuuluisaxi runoilijaxi. Tää oli kovaa aikaa sille. Sen julkaisemat runot sai paskakaivoarvosanoja.
    ellauri048.html on line 987: The Charge of the Light Brigade Kevyen prikaatin hyökkäys
    ellauri048.html on line 995: Charge for the guns!” he said. Kohti Morealin tykkejä!", huusi kenraali.
    ellauri048.html on line 1027: Plunged in the battery-smoke Hyökkäsivät tykinsavussa,
    ellauri048.html on line 1051: O the wild charge they made! Onko typerämpää hyökkäystä.
    ellauri048.html on line 1053: Honour the charge they made! No oli toisessa maailmansodassa,
    ellauri048.html on line 1074: Garrett Jones claims that Alfred Tennyson and Arthur Henry Hallam, whose death was the occasion for writing In Memoriam, were in some sense homosexual lovers, and that Hallam was a promiscuous homosexual whose father sent him to Cambridge, separating him from his Eton friends as a way of curtailing his son's inclinations (a curious, rather naive strategy, one might think!). For most of the book, he gives the impression that the two friends had an intense homosexual relationship that must have included physical acts. However, on p. 192 out of 199, he announces the following:
    ellauri048.html on line 1076: EITHER they had to knuckle under and settle for a "sublimated", more-or-less disembodied, spiritualized passion . . . . OR they could plunge and risk martyrdom. They must have agreed that they had no taste for martyrdom — or even Byronic exile. . . . It is clear they both knew, in their heart of hearts, they wanted to express their love for each other in a physical way; yes, even in a sexual way — Love and Duty is eloquent testimony to that. But both of them knew in the prevailing moral climate . . . there seemed to be no possibility of love between males that would not incur hysterical opposition. . . . There is not much doubt, had they wanted to take the sexual path and do so openly, they would only have wanted the kind of sex which they felt about each other.
    ellauri048.html on line 1078: Given that no one has ever doubted that Tennyson had some sort of "disembodied, spiritualized passion" for Hallam, this conclusion comes as rather a painful anticlimax. Admittedly, Alf named his son Hallam after Hallam, the one who went to Australia. Of course, the fact that members of Tennyson´s family succumbed to madness, alcoholism, and drug addiction already has made some readers aware that, like so many other Victorians, he should be taken down from a pedestal and join the rest of us. But think of the stir if one the greatest poems of the nineteenth century, one which has major influence on poets as different as Whitman and Eliot, turned out to be chiefly a gay lover's lament! (What's wrong with that? There are zillions of others, better yet.) Tän apologian kirjoitti on George P. Landow, Professor of English and the History of Art, (fittingly) from Brown University.
    ellauri048.html on line 1106: Arthur Henry Hallam (1 February 1811 – 15 September 1833) was an English poet, best known as the subject of a major work, In Memoriam, by his close friend and fellow poet Alfred Tennyson. Hallam has been described as the jeune homme fatal (French for "doomed young man") of his generation.
    ellauri048.html on line 1108: In October 1828, Hallam went up to Trinity College, Cambridge, where he met and befriended Tennyson. As Christopher Ricks observes, 'The friendship of Hallam and Tennyson was swift and deep.' Apostolin poikia.
    ellauri048.html on line 1110: Hallam and Tennyson became friends in April 1829. They both entered the Chancellor's Prize Poem Competition (which Tennyson won). Both joined the Cambridge Apostles (a "private debating society"), which met every Saturday night during term to discuss, over coffee and sardines on toast (“whales”), serious questions of religion, literature and society. (Hallam read a paper on 'whether the poems of Shelley have an immoral tendency'; Tennyson was to speak on 'Ghosts', but was, according to his son's Memoir, 'too shy to deliver it' - only the Preface to the essay survives). Meetings of the Apostles were not always so intimidating: Desmond MacCarthy gave an account of Hallam and Tennyson at one meeting lying on the ground together in order to laugh less painfully, when James Spedding imitated the sun going behind a cloud and coming out again. Capital, capital.
    ellauri048.html on line 1112: During the Christmas holidays, Hallam visited Tennyson's home in Somersby, Lincolnshire; on 20 December he met and fell in love with Tennyson's eighteen-year-old sister, Emilia, who was just seven months younger than Hallam.
    ellauri048.html on line 1114: Hallam spent the 1830 Easter holidays with Tennyson in Somersby and declared his love for Emilia. Hallam and Tennyson planned to publish a book of poems together: Hallam told Mrs Tennyson that he saw this "as a sort of seal of our friendship". Hallam's father, however, objected, and Hallam's Poems was privately published and printed in 1830. In the summer holidays, Tennyson and Hallam travelled to the Pyrenees (on a secret mission to take money and instructions written in invisible ink to General Torrijos who was planning a revolution against the tyranny of King Ferdinand VII of Spain). In December, Hallam again visited Somersby and became engaged to Emilia. His father forbade him to visit Somersby until he came of age at twenty-one.
    ellauri048.html on line 1116: In July 1833, Hallam visited Emilia. On 3 August, he left with his father for Europe. On 13 September, they went to Vienna, with Hallam complaining of fever and chill. It was apparently a recurrence of the "ague" he had suffered earlier that year, and, although it would delay their departure to Prague, there seemed to be little cause for alarm. Quinine and a few days rest were prescribed. By Sunday 15th, Hallam felt sufficiently better to take a short walk with his father in the evening. When he returned to the hotel he ordered some sack and lay down on the sofa, talking cheerfully all the time. Leaving his son reading in front of the fire, his father went out for a further stroll. He returned to find Hallam still on the sofa, apparently asleep apart from the position of his head. All efforts to rouse him were in vain. Arthur Hallam was dead at the age of twenty-two.
    ellauri048.html on line 1160: For knowledge is of things we see Sillä tietoa on on vaan näkyvistä jutuista
    ellauri048.html on line 1164: Let knowledge grow from more to more, Anna tiedon kasvaa lyhkäsestä kollixi,
    ellauri048.html on line 1222: Who changest not in any gale, Joka et muutu missään myrskyssä,
    ellauri048.html on line 1280: A use in measured language lies; on mitallinen runo aika hyödyxi,
    ellauri048.html on line 1286: But that large grief which these enfold Se suuri suru joka näihin kätkeytyy
    ellauri048.html on line 1301: Who pledgest now thy gallant son; Joka panit myyntiin reippaan poikasi;
    ellauri048.html on line 1409: Sleep, gentle heavens, before the prow; Uinukaa, hellät taivaat, keulan edessä;
    ellauri048.html on line 1410: Sleep, gentle winds, as he sleeps now, Uinukaa, hellät tuulet, se nukkuu nyt,
    ellauri048.html on line 1427: And, thy dark freight, a vanish'd life. Ja sun mustan lastin, hengettömän kasan.
    ellauri048.html on line 1472: To bear thro' Heaven a tale of woe, Kantaakseen taivaaseen surkeen messagen,
    ellauri048.html on line 1473: Some dolorous message knit below Joku kurja viesti sidottuna alle
    ellauri048.html on line 1481: O'er ocean-mirrors rounded large, Yli laajojen kuperien merenpeilien,
    ellauri048.html on line 1484: And linger weeping on the marge, Ja viivyn spiidaten taivaanrannalla,
    ellauri048.html on line 1514: For now so strange do these things seem, Sillä niin oudolta nää jutut tuntuu nyt,
    ellauri048.html on line 1529: Should see thy passengers in rank Mä näkisin sun matkustajat jonossa
    ellauri048.html on line 1543: And I perceived no touch of change, Ja mä en huomais siinä mitään muutosta,
    ellauri048.html on line 1546: I should not feel it to be strange. Ei se musta olis yhtään kumma juttu.
    ellauri048.html on line 1560: That all thy motions gently pass Ezun kaikki liikkeet etenevät hiljaa
    ellauri048.html on line 1572: A looming bastion fringed with fire. Tulen reunustaman himertävän linnakkeen.
    ellauri048.html on line 1578: Or sorrow such a changeling be? Tai suru olla tollainen vaihdokas?
    ellauri048.html on line 1581: The touch of change in calm or storm;
    ellauri048.html on line 1591: And staggers blindly ere she sink?
    ellauri048.html on line 1593: And all my knowledge of myself;
    ellauri048.html on line 1609: Come quick, thou bringest all I love.
    ellauri048.html on line 1731: For now her little ones have ranged;
    ellauri048.html on line 1732: And one is sad; her note is changed,
    ellauri048.html on line 1772: And crying, How changed from where it ran
    ellauri048.html on line 1852: The captive void of noble rage,
    ellauri048.html on line 1853: The linnet born within the cage,
    ellauri048.html on line 1885: Cramer was recycling an oft-cited tale of Polish lancers who supposedly charged German tanks at the outset of World War II — making it the very epitome of blinkered futility.
    ellauri048.html on line 1886: The problem is that never actually happened, and it’s become a huge sore spot for Poland ever since.
    ellauri048.html on line 1890: The myth likely stems from the Battle of Krojanty in September 1939 at the outset of World War II, when Nazi Germany invaded Poland. On the first day of the war, Polish cavalry charged a German infantry battalion. They initially broke the German ranks, until a counterattack by armored cars with machine guns turned the balance. The charge ended up inflicting heavy losses on the Poles but it worked, delaying the German advance and allowing other Polish forces to retreat. There were no tanks on the battlefield.
    ellauri049.html on line 36: Lyriikan lajit voidaan jaotella eri tavoin. Yksi tapa on erotella kansanrunous taiderunoudesta. Toinen jakoperusta voisi olla perinnäinen säkeistörakenne. Lyriikan lajeja luokitellaan seuraavasti: sonetti, elegia, epigrammi, hymni, dityrambi, oodi, balladi, romanssi, legenda ja faabeli (ks. hakusanoja).
    ellauri049.html on line 93: Thy edge should blunter be than appetite, ettei sua haukuttaisi huonommaxi
    ellauri049.html on line 166: Kirjallisen innostuksensa Kailaan katsotaan saaneen Honkapäässä. Lukemaan hän oppi jo varhain seuratessaan serkkujensa kansakoulun läksyjen lukua. Maria Fredrika luki lapsenlapsilleen Raamattua, varsinkin Vanhan testamentin kauhukertomuksia. Raamatullinen kasvatus on vaikuttanut runoilijan uskonnolliseen tuotantoon, mutta sen katsotaan myös voimistaneen aikuisena koettuja synnin- ja syyllisyydentuntoja, mielenterveysongelmia sekä ankaraa itsekritiikkiä.
    ellauri049.html on line 169: Kaikki sukulaiset eivät ymmärtäneet Uunon herkkäluonteisuuden päälle. Heistä erikoislaatuisen pojan sulkeutunut ja jäykkä olemus vaikutti uppiniskaisuudelta, mitä se toki olikin. Varsinkin enot koettivat kurittaa piirteen pois niin ruumiillisen rankaisemisen kuin nöyryyttämisen keinoin. Niinistön13 mukaan se lisäsi Uunon sulkeutuneisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja herkkätunteisuutta. Tällä ymmärtämättömyydellä oli Kailaan luonteeseen pysyvä vaikutus hänen elämänsä ajan.14 Kailaan vieraantuminen isästään jatkui Honkapäähän muuton jälkeen. Eevert Salonen solmi uuden avioliiton puoli vuotta vaimonsa kuoleman jälkeen. Honkapään suku ei ymmärtänyt Salosen hapuilevaa ja velttoa elämäntapaa. Uunon äidin rikkonaisen perhe- elämän sekä kuoleman katsottiin olevan Salosen syytä. Katkeruus entistä vävyä kohtaan näkyi siinä, että Salosta ei kutsuttu Honkapäähän ja hänestä ei liioin puhuttu, varsinkaan positiivisesti. Honkapäässä koetettiin välttää kylmän ja katkeran mielikuvan päätymistä Uunon korviin. Kuitenkin, aikuisiällään Kailas tunsi kantavansa pakollista geneettistä sidettä isäänsä, jonka hän muutoin kielsi. Uuno puhui äitinsä vanhemmista isänä ja äitinä. Koulutovereilleen hän uskotteli isänsä kuolleen.15 Aikuisena hän puhui ystävilleen isästään hyvin vähän, mutta uskoutui esimerkiksi opettaja Otto Kososelle16 todeten, että isäsuhteen puuttumisen vuoksi hänellä ei ollut oikeata lapsuutta: se oli hänen sielullisen rikkinäisyytensä syy. Kailas koki vieraantuneen isäsuhteen olevan seuraus hänen itsensä, äidin puoleisen sukunsa ja isänsä käytöksen yhteisvaikutuksesta.
    ellauri049.html on line 191: Uuno Salonen kirjautui Helsingin yliopiston historiallis - kielitieteelliseen tiedekunnanosastoon syksyllä 1920. Siirtyessään Helsinkiin Uuno jätti taakseen kuvataiteen tekemisen. Uuno oli epävarma akateemisen alan valinnasta, sillä oma runoilijan kutsumus oli Honkapään sukulaisten ajatuksien vastainen. Yliopistovuosiensa 1920-23 ja 1925-26 aikana hän ei suorittanut yhtään opintokokonaisuutta. Kouluttautuminen oli vain lume, niin hänelle itselleen kuin honkapääläisille, jolla hän mahdollisti elämänsä pääkaupungissa. Aika kului runojen kirjoittamiseen, sanomalehti- ja kustannusalan kirjallisiin toimitustehtäviin, käännöstöihin ja dekadenttiin boheemieloon.34 Kailas osallistui aktiivisesti nuorten kirjailijoiden, Nuoren Voiman Liiton jäsenten ja tulevien Tulenkantajien seurapiirielämään. Hengenheimolaisuus edesauttoi niin runoilijan uraa mutta myös rappioelämää.
    ellauri049.html on line 235: Fil. tri Panu Rajala toteaa esitelmässään, että vaikka keuhkotauti varjosti Sarkian koko elämää, parantoloissa vietetyt ajat eivät olleet runoilijalle vastenmielisiä, sillä eniten luomistyössään Sarkia kaipasi rauhaa, vapautta ja hellivää hoitoa. Kaikkea näitä hän olisi saanut osakseen parantoloissa. Rajalan mukaan potilas näyttää suorastaan paenneen sairauteensa, jotta välttäisi arkeen ja työhön liittyvät ponnistelut. Hiisku kertoo kuitenkin Sarkia-elämäkerrassaan, että parantolailmapiiri tiukkoine sääntöineen ahdisti Sarkiaa, hän ei osallistunut potilaiden viihdeiltoihin ja hälinä häiritsi häntä. Toisella parantolamatkalla 1935 sopeutumisongelmat saivat hänet pakenemaan kesken hoidon. Hätä ja hyvä mieli yhtä aikaa, kuin rengillä sormi piian pillussa.
    ellauri049.html on line 241: »Milloin Sarkia kärsi anomaliasta, sisäisestä ristiriidasta, syyllisyydestä, poikkeavuudesta tai yleensä vain eriasteisesta vieraudesta. Ei voitu suoraan sanoa, että Sarkian syvimmät ongelmat juontuivat ihanteellisesta esteettisyydestä, johon yhdistyi hellittämätön omasta homoseksuaalisuudesta johtuva synnintunto. Myös Sarkian ajoittaista taipumusta hillittömiin nautintoihin tuli kosketella hienovaraisesti.»
    ellauri049.html on line 279: Huolimatta suppeasta tuotannostaan Juhani Siljo on V. A. Koskenniemeä ja O. Mannista seuraavan polven yksi huomattavimmista runoilijoista, joka vaikutti Aaro Hellaakosken, 1920-luvun Tulenkantajien ja vielä sodanjälkeiseenkin lyriikkaan. Juhani Siljon, voimakastahtoisen etsijän, ja "puhtaan minuuden rakentajan" kuva sai myytinomaista hohdetta runoilijan kuoltua kansalaissodassa valkoisten puolella. Runsaasti toistettuja ovat useat aforismit tai runonsäkeet kuten kutsumusruno Excelsiorin avaussäe "Kuin jännitetty jousi on tahtoni mun" tai runon Vastavirtaan alku: "Vastavirtaan nousee lohen suku". Esikoiskokoelmassa Runoja (1910) lyriikka on jo moneen suuntaan aukeavaa. Keskeisiä ovat nuoren ihmisen elämänpelon ja elämänjanon tunteet. Maan puoleen (1914) sisältää aikansa rohkeimpia rytmillisiä kokeiluja. Esikoiskokoelman suoralinjainen pyrkimys on vaihtunut Kuolinripin pakottavaksi valinnan ongelmaksi. Siljo tekee valintaa yksinäisyyden ja toisten, rakkauden ja vapauden, unelman ja todellisuuden välillä. Kelpo narsistina valizi oman jalkansa.
    ellauri049.html on line 283: Turun arbiter elegantiarum Vaakku vertailee homopettereitä niille omistamissaan negrologeissa. Unski ei ollut mikään laulurunollinen Lauri Tähkä vaan kuiva kuvitettu klassikko. Armoitettu hampaitten kiristelijä, täynnä kipeitä retorisia kysymyxiä. Traagillisia elämäntunteita, syntipukin hajua. Olen verkon silmässä kala. En pääse pois. Kalansilmä kaula ojossa juuttuneena perssilmään, katkeruuden sammalkaihi samealla kalvolla. Baurdelaire-kopio. Egosentrisessä lyriikassa ainoo sosiaalinen tunne on sääli tai kateus. Mä säääälin sua. Kauneus on pääasia kuin Callerille. Rumuus on tarttuvaa kuin rengin räkä räystäällä. Irvikuva kauneutta vailla. Jouzenlaulusta tulee mieleen Callen kauniit pilvet ja vaakalinnusta Pärttyli. Mieskohtaisia tuntoja. Ankaraa izensätarkkailua vessassa. Suomen nuori Faethoon, aurinkorannan isvossikka tuuskahti turvalleen Nizzan somerikkoon.
    ellauri049.html on line 285: Saarlo sammui hiljaa Itä-Hämeen erämaapitäjässä Sysmiössä tubitautisena. Olikohan Sysmän vazanvetelöittävällä sahdilla osuutta asiaan. Ottikohan Saarlo osaa Sysmän rollaattorikisoihin? Retorinen kysymys, rollaattoria ei ollut vielä kexittykään. Sarkia oli Turun Musset, pieni Musse Pigg. Dekadenttisymppari oli Mussekin. Baudelaire, Rimbaud, Verlaine, the lot. Kossukin tykkäsi Saarlon kännisestä paatista. Musta se hexametri ei sovi yhtään laivan huojuntaan, humalikkaista puhumattakaan. Sangen artistinen näkökulma! Artisti maxaa.
    ellauri049.html on line 293: Loppupeleissä Sarkiaa alko kiinnostaa apinan osa noin ylipäänsä. Irrotin jo teljet, peremmälle veljet! Otettasko erä jaakopinpainia? Valitettavasti tubi katkaisi veljeilyltä siivet, ryhmäytyminen jäi kesken Saarlolta kuin kananlento. Dommage. Hienostunut epikuurolainen, kauneudenpalvoja kuoli Sysmän eloisassa keskustassa. "Kuunsäde tarttui sun unesi leijaan." Noita unten leijoja on lentänyt meidänkin makkarissa, unessa ja hereillä, kuunsäteellä ja ilman.
    ellauri049.html on line 299: Baudelaire syntyi ja eli suuren osan elämästään Pariisissa. Hänen isänsä oli paljon äitiä vanhempi ja kuoli pojan ollessa kuusivuotias. Baudelaire palvoi äitiään eikä hyväksynyt tämän toista avioliittoa. Hänet lähetettiin sisäoppilaitoksiin, ensin Lyonin Collège Royaliin ja myöhemmin Pariisin Louis-le-Grandiin, josta hänet erotettiin. Jo nuorena hän päätti elättää itsensä kirjoittamalla, mutta kirjautui kuitenkin oikeustieteen opiskelijaksi. Opiskeluaikanaan hän tuli riippuvaiseksi oopiumista ja sai syfiliksen eikä saanut opintojaan valmiiksi.
    ellauri049.html on line 301: Baudelaire lähti 1840-luvun lopulla barrikaadeille. Ei kovin edistyxellinen naisten suhteen kuitenkaan, haukkui Mussetin misun ihan pataluhaxi. Varmaan kohteli kaltoin myös mulatitarta ja muita panopuita. Bourget ei pitänyt Baudelairesta.
    ellauri049.html on line 341: S’avançaient, plus câlins que les Anges du mal, Eteni pahanilkisemmin kuin musta enkeli,
    ellauri049.html on line 343: Et pour la déranger du rocher de cristal herätti taas henkiin mun masentuneen teron
    ellauri049.html on line 361: What are some reasons not to move to Belgium? The Belgians themselves are the most important reason. They are selfish, arrogant, noisy, rude, full of hate, machismo and gynephobia, fundamentalistically religious, uncivilized, vulgar, ugly, mostly drunk and intoxicated with coke and xtc, very dangerous car drivers, cannibals and neanderthalers. (by: Charles Baudelaire)
    ellauri049.html on line 363: Belgia oli Baudelairen Kouvola. Se inhos sitä ihan sikana. Pääsi kotiin vasta halvaantuneena suunnilleen jalat edellä. Mulla oli parempi pulla. Sarjassamme siitä puhe mistä puute, Baudelaire peukutti kurinalaista muotoa, järjestystä ja genreä. Sitten se ei saanut oikeen mitään kunnollista kokoon paizi noita pahan kukkia ja jotain senttailua, muunmuassa modernismista. Välähdyxiä-teosluonnoxessa se kirjoitti: Kaavan luominen on neroutta. Minun tulee luoda kaava. Ei tullut kaavaa, ei neroa. Syfilis alkoi vaivata.
    ellauri049.html on line 394: Rimbaud ja Verlaine tapasivat viimeisen kerran Saksassa vuonna 1875, kun Verlaine vapautettiin vankilasta käännyttyään katolilaiseksi. Tässä vaiheessa Rimbaud oli lopettanut kirjoittamisen. Hänen elinaikanaan julkaistiin vielä proosarunokokoelma Illuminaatioita Verlainen toimittamana. Hän matkusti Euroopassa pääosin jalkaisin. Kesällä 1876 hän värväytyi Alankomaiden armeijaan saadakseen sitä kautta ilmaisen laivamatkan Jaavalle, jossa karkasi ja palasi toisella laivalla Ranskaan. Hän matkusti Kyprokselle ja asettui 1880 Adeniin Bardey-agentuuriliikkeen edustajaksi ja hoiti tehtävää neljä vuotta. Vuonna 1884 hän kokeili Hararissa Etiopiassa omaa myyntitoimintaa asekauppiaana.lähde? Omayrittäjä, izeyrittäjä, intohimoinen entreprenööri. Ihan tätä päivää! Työnsi asetta maxusta Hararissa? Mitähän Yual siihen sanoi? Varmaan Aah! Nuorissa neroissa piisaa hinttejä.
    ellauri049.html on line 410: Des Peaux-Rouges criards les avaient pris pour cibles, punanahat oli ottaneet ne maalitauluxi,
    ellauri049.html on line 413: J’étais insoucieux de tous les équipages, Mä vähät välitin matkalaukuista,
    ellauri049.html on line 415: Quand avec mes haleurs ont fini ces tapages, tän mellastelun hoideltua lautturit
    ellauri049.html on line 424: Plus léger qu’un bouchon j’ai dansé sur les flots kuin pieni pyppeli, hypin aalloilla
    ellauri049.html on line 425: Qu’on appelle rouleurs éternels de victimes, pokien keikuttavilla ikimainingeilla,
    ellauri049.html on line 449: Illuminant de longs figements violets, maxoittuneita pilviviiruja valaisseen,
    ellauri049.html on line 453: J’ai rêvé la nuit verte aux neiges éblouies, Oon unexinut vihreän yön valkoisilla lumilla
    ellauri049.html on line 460: Sans songer que les pieds lumineux des Maries Huolimatta että Marioiden hohtojalat
    ellauri049.html on line 473: Glaciers, soleils d’argent, flots nacreux, cieux de braises ! Jäätiköitä, hopeisia aurinkoja, ties mitä!
    ellauri049.html on line 474: Échouages hideux au fond des golfes bruns Kauheita pohjakosketuxia ruskeilla lahdilla
    ellauri049.html on line 486: Et je restais, ainsi qu’une femme à genoux… ja mä jäin, kuin nainen polvilteen... ;)
    ellauri049.html on line 499: Moi qui trouais le ciel rougeoyant comme un mur joka reijitin punastuvan taivaan kuin savupiippu,
    ellauri049.html on line 508: Moi qui tremblais, sentant geindre à cinquante lieues Mä joka vapisin, kun tunsin 50 leguan päästä
    ellauri049.html on line 529: Enlever leur sillage aux porteurs de cotons, te aallot, voittaa vanavettä vanulaivoilta,
    ellauri049.html on line 531: Ni nager sous les yeux horribles des pontons. enkä uida proomujen hirmusilmäin alla.
    ellauri049.html on line 545: Yhdysvaltalainen elokuvakriitikko Roger Ebert antoi elokuvalle kaksi ja puoli tähteä neljästä. Hän rinnasti sen brittiläiseen kulttielokuvaan Onnen kiertolaiset (1987): kummassakaan ei yritetä tehdä epämiellyttävistä päähenkilöistä muuta kuin he ovat. Ratkaisevina eroina hän näki kuitenkin, että Total Eclipsestä puuttuu kaikki huumori, ja elokuvassa oletetaan virheellisesti päähenkilöiden olevan kiinnostavia vain siksi, että he ovat suuria runoilijoita.
    ellauri049.html on line 637: Paul Valéry välitti luennoissaan Mallarmén ajatuksia Kirjasta, josta Maurice Blanchot sai ajatuksia teoksiinsa Kirjallinen avaruus (1955) ja Le livre à venir (1959, Tulevaisuuden kirja). Mallarmén ja Lautréamont’n runokielen uudistus on aiheena myös Julia Kristevan väitöskirjassa La révolution du language poétique (Runokielen vallankumous, 1969). Jean-Paul Sartren postuumisti ilmestyneessä teoksessa Mallarmé. La lucidité et sa face d’ombre (Mallarmé. Älyn kirkkaus ja sen varjopuoli, 1986) Sartre korottaa Mallarmén runoilijaksi ylitse muiden. Mallarmé on suuresti vaikuttanut myös muihin ranskalaisiin ajattelijoihin, kuten Roland Barthesiin, Jacques Derridaan, Michel Foucault'hon ja Jacques Lacaniin.
    ellauri049.html on line 647: Leur incarnat léger, qu'il voltige dans l'air ihr leichtes Rosenrot die Luft durchschwebt, die dicht niiden kevyt toteutus, mi keijuu ilmassa
    ellauri049.html on line 648: Assoupi de sommeils touffus. gedrängtem Schlaf erliegt! päikkärien tuuperruttamana.
    ellauri049.html on line 652: Mon doute, amas de nuit ancienne, s'achève So mancher zarte Zweig, der wahrer Wald geblieben, Epäilyxeni, taannoisen yön läjä päättyy,
    ellauri049.html on line 654: Bois mêmes, prouve, hélas! que bien seul je m'offrais beweist, ach, daß ich ganz allein mir dargebracht totistaa, Tauno! et oikeesti yxin mä
    ellauri049.html on line 655: Pour triomphe la faute idéale de roses. als Siegespreis den Mangel vorgestellter Rosen. uhrauduin ruusupuskaan väärän voiton tähden.
    ellauri049.html on line 661: Faune, l'illusion s'échappe des yeux bleus vom Augenpaar, das einem Quell in Tränen gleicht, Fauni, suojuxet putosivat sinisilmistä
    ellauri049.html on line 663: Mais, l'autre tout soupirs, dis-tu qu'elle contraste wie wenn an heißem Tage, sagst du, Wind sich rührte, mut toinen täynnä voihkinaa, sanoisitko
    ellauri049.html on line 666: Suffoquant de chaleurs le matin frais s'il lutte, und, ringt ein frischer Morgen, stickige Hitze häuft, tukahtuneena kylmän aamun kuumasta ottelusta,
    ellauri049.html on line 668: Au bosquet arrosé d'accords; et le seul vent aufs klangbetaute Wäldchen, und das einzige Wehen, Teron kostuttamaan mezikköön; ja tuuli vaan
    ellauri049.html on line 669: Hors des deux tuyaux prompt à s'exhaler avant bereit von den zwei Rohren atmend auszugehen, puhahti kaxoispakoputkesta levitäxeen
    ellauri049.html on line 670: Qu'il disperse le son dans une pluie aride, eh es den Ton verteilt in einem kargen Regen, jälkiäänityxenä aamuöiseen sateeseen.
    ellauri049.html on line 671: C'est, à l'horizon pas remué d'une ride, das ist am fernen Saum, den Falten nicht bewegen, Se päästi lähes rypyttömään taivaanvahvuuteen
    ellauri049.html on line 672: Le visible et serein souffle artificiel sichtbar und heiter, Werk der Kunst, der Hauch, genährt näkyvän ja tyynen huokauxen, keinotekoisen
    ellauri049.html on line 673: De l'inspiration, qui regagne le ciel. von Eingebung, der wieder heim zum Himmel kehrt. innoituksen, joka nousee taivaaseen.
    ellauri049.html on line 691: Et, peut-être, les mâts, invitant les orages Ja ehkä mastot, jotka kuzuu myrskyjä
    ellauri049.html on line 692: Sont-ils de ceux qu'un vent penche sur les naufrages on ne jotka tuuli työntää haaxirikkoisille
    ellauri049.html on line 706: Leconte de Lisle oli pessimisti, mutta ei runojensa kautta tuonut esiin ahdistuksensa perussyytä, ja häntä pidettiin omana aikanaan kylmänä, virtuoosina ja muotoon keskittyvänä runoilijana. Hän palvoi kauneutta, kuten häntä suomentanut Kaarlo Sarkiakin, joka on sanonut saaneensa häneltä paljon vaikutteita. Hän oli perehtynyt Intian uskontoihin ja piti ihmiselämää tragediana. Rakkaus on Leconte de Lislelle pelkkää harhaa, ja onnellisia ovat vain kuolleet. Mutta kauneus oli hänelle korkein ideai, tosin Sarkian elämäkerran kirjoittanut Aune Hiisku sanoo että jää hämäräksi, mitä kaikkea Leconte de Lislen kauneuden ideaan sisältyy.Ize se ei ollut järin kaunis, samaa ulkonäkötyyppiä kuin Jouko "Näkymätön" Viänänen. Joukolla oli nenäkäs amerikkalainen kakkosvaimo, joka höykytti sitä sikana Mika Seppälän rapujuhlissa, josta me myöhästyttiin törkeästi, koska tavattiin Lauri Karttusta ja Auli Hakulista Elitessä. Vaimo höykytti sikana myös Seijaa, sitä harmitti vitusti että Seija oli töissä vesilaitoxella, ja se oli vaan miehen mukana.
    ellauri049.html on line 721: Sort de la fange chaude et de l’herbe qui fume, lähtee sen kuumasta kidasta, ruovikosta
    ellauri049.html on line 736: Solitaire, dressant au ciel son large front, yxinäisenä, näyttäen taivahalle kaljuaan
    ellauri049.html on line 739: Et prolonge l’informe ampleur de sa ramure ja kohottaa oxistonsa niskakuontaloa,
    ellauri049.html on line 777: Vuonna 1932 hänet valittiin jäseneksi Ranskan kansalliseen museoneuvostoon, vuonna 1933 hänet nimitettiin Nizzan yliopiston kansleriksi. Vuonna 1936 oli vuorossa nimitys maailmannäyttelyn kulttuuriyhteistyön puheenjohtajuus, vuonna 1937 hän sai perustaa oman runouden oppituolinsa maineikkaaseen Collège de Franceen ja vuonna 1939 hänestä tuli Ranskan kirjailijoiden, säveltäjien ja kustantajien yhdistyksen kunniapuheenjohtaja.
    ellauri049.html on line 779: Saksalaismiehityksen aikana Valéry kieltäytyi järjestelmällisesti yhteistyöstä miehittäjän kanssa. Siksi hän menetti Nizzan yliopiston kanslerin viran, mutta säilytti akateemikon arvon ja aseman. Esseistinä Valéryn kirjoitukset kertovat siitä huolesta, mitä hän tunsi länsimaisen sivilisaation ja oikeudenmukaisuuden hengen säilymisestä sekä kirjallisuuden roolista kasvatuksessa, ihmisyksilön taantuvassa kehityksessä. Selvä pyy! Koskenniemi-Mustajoki kaliiperin nilkki!
    ellauri049.html on line 792: Modernismi on ilmeisintä lyriikassa, jossa se esiintyi ensimmäisenä Ranskassa jo pian 1800-luvun puolivälin jälkeen. Sen keskeisiä edustajia olivat Baudelairen lisäksi Paul Verlaine, Arthur Rimbaud, Guillaume Apollinaire, proosan edustajina Marcel Proust (Kadonnutta aikaa etsimässä), myöhemmin Albert Camus, Simone de Beauvoir ja Alain Robbe-Grillet. Saksankielisiä modernisteja ovat Franz Kafka, Thomas Mann, Bertolt Brecht ja toisen maailmansodan jälkeen esimerkiksi Heinrich Böll ja Günter Grass. Keskeisiä englanninkielisiä modernisteja ovat James Joyce (Odysseus), Virginia Woolf, Samuel Beckett ja yhdysvaltalainen esimodernisti Walt Whitman sekä F. Scott Fitzgerald, Tennessee Williams, Eugene O'Neill ja myöhemmin muun muassa Philip Roth.
    ellauri049.html on line 817: Ouvrages purs d’une éternelle cause, iankaikkisen syyn puhtaat saavutuxet,
    ellauri049.html on line 818: Le Temps scintille et le Songe est savoir. Aika tuikkii, on tietäminen unelmaa.
    ellauri049.html on line 836: Comme en délice il change son absence kun maistuessa se muuttuu olemattomaxi,
    ellauri049.html on line 840: Le changement des rives en rumeur. saman vaan ei saman virran muutoxista.
    ellauri049.html on line 842: Beau ciel, vrai ciel, regarde-moi qui change ! Kaunis taivas, tosi taivas, näät kun muutun!
    ellauri049.html on line 843: Après tant d’orgueil, après tant d’étrange Näin määrättömän ylpeyden, näin oudon
    ellauri049.html on line 863: Sais-tu, fausse captive des feuillages, Tiedätkösä, pusikoiden valevanki,
    ellauri049.html on line 864: Golfe mangeur de ces maigres grillages, Lahti, näiden laihojen grillausten syöjä,
    ellauri049.html on line 883: Les songes vains, les anges curieux ! turhat unet, uteliaat enkelit!
    ellauri049.html on line 897: Je suis en toi le secret changement. olen sinussa salaisena muutoxena.
    ellauri049.html on line 908: L’argile rouge a bu la blanche espèce, punainen savi imi valkeen lajikkeen,
    ellauri049.html on line 921: Et vous, grande âme, espérez-vous un songe ja te, suuri sielu, toivokaa izellenne unta
    ellauri049.html on line 922: Qui n’aura plus ces couleurs de mensonge jossa ei ole enää näitä valheen värejä,
    ellauri049.html on line 932: Le beau mensonge et la pieuse ruse ! Kaunis hullutus ja hurskas petos!
    ellauri049.html on line 939: Le vrai rongeur, le ver irréfutable todellinen jyrsijä, torjumaton mato
    ellauri049.html on line 946: Qu’importe ! Il voit, il veut, il songe, il touche ! Mitä väliä! Se näkee, tahtoo, unexii ja koskee!
    ellauri049.html on line 975: Envolez-vous, pages tout éblouies ! Lentäkää tiehenne, sokaistuneet sivut!
    ellauri049.html on line 1019: Tän paskan diggarit haluu kuvitella olevansa jedimaistereita, supervoimat sormenpäissä, keekoilla julkkixena yleisön edessä joka antaa aplodeja. Mä en halua, mut mä oonkin narsisti. Se et on olevinaan erilainen kuin muut on narsismia. Se et vaan haluis olla erilainen kuin muut on normaalia. Kaikkihan on erilaisia, jopa uniikkeja. Sunday spesiaaleja. Turha luulo, yllättävän samixia on kaikki apinat. Simpanssien kanssa yhteisiä 98% geeneistä.
    ellauri049.html on line 1027: Ruozalaiset hyvinä kakkosina tappaa köyhäintaloihin vanhoja sairaita suomalaisia Volvo-tehtaan mamuja, tatuoivat käsiinsä kansanmurhaajien kuvia ja huovuttaa toteemixi kansanepidemiologia, leipoo terveille marsipaanimengelejä. Lauma niillä on jo, suoja puuttuu. MAGA-jumala ompi linnamme, vahva laumasuojamme. Kolm'on maapallolla pahoa, USA, britit ja ruohti. Quorassa kysytään: Lähen vetää Amerikasta, kumpi olis parempi, Saxa vaiko Suomi? Ruozia ei edes mainita.
    ellauri049.html on line 1042: Pekka Tarkka ilmaisi lievän pettymyksen siitä, että kahden edeltävän tutkijan, Matti Klingen ja Johan Wreden, välisestä ottelusta tulee tarkastelussani nahkapäätös, tasapeli. Nybergin sitaatissa Wreden käsi nousee oikeutetusti. Hän ymmärtää enemmän runoutta, Klinge laajemmin historiaa ja politiikkaa. Molempien kirjat innoittivat omaa työtäni suuresti.
    ellauri049.html on line 1068: P.P.S. Suomalainen sotavanhus Pistol (ei sex) on Wexistä traagillinen tapaus, koska ingen städer hans bädd och ingen bereder hans måltid. Vittu petaa ize ja lämmitä lähetin tuoma ruoka mikrossa! Kinkkukiusausta taas.
    ellauri049.html on line 1076: Vasta Wexi Salmisen esseestä mulle valkeni että Runkku setämies on kirjottanut modernisoidun viikinki-kelttitragedian nimeltä Fjalar. Mä muistan nimen lähinnä paxusta poliisipäälliköstä nimeltä Fjalar Jarva joka antoi lapsille liikenneopastusta 50-60-luvulla. Jari Aarnio kaliiperin mafioso ja umpikonna.
    ellauri049.html on line 1078: Fjalar on muinaisskandinaavisen taruston henkilöhahmo. Suomessa nimen on tehnyt suosituksi Runebergin teos Kuningas Fjalar vuodelta 1844, joka merkittävästi vaikutti suomalaisen kansallishengen kehittymiseen. Nimestä on aikoinaan ollut käytössä myös suomenkielinen mukaelma Vielar. Vielarista tiesin vielä vähemmän eli nevö hööd. Fjalarilla on poika Hjalmar, josta tulee väliin mieleen punakapinaa torjunut Pojun aseveli Hjammu ("älä jauha!") väliin sen kuuluisampi pedofiili kaima. Sit on kuulemma vielä Taneli Mäkelän esittämä roolihahmo Fjalar eli ”Fjalle” sarjassa Handu Pumpulla. Nevö hööd liioin. Varmaan joku siikveli sarjaan faktu homma jossa Taneli oli se hömelö kaheli. Tekivät pilkkaa vanhuxista, nyt on izekin sellaisia. Sattuu omaan nilkkaan.
    ellauri049.html on line 1084: Suttung är en jätte i nordisk mytologi som en tid äger inspirationens mjöd, suttungamjödet.
    ellauri049.html on line 1085: Suttung erhåller mjödet efter att han tagit med dvärgarna Galar och Fjalar ut på sjön för att dränka dem. De har nämligen orsakat hans föräldrars död. Dvärgarna blir rädda och ber om att få leva. När jätten inte lyssnar på dem erbjuder de till slut honom ett dyrbart mjöd (skaldemjödet). Han förs till berget Hnitbjörg där mjödet finns och tar mjödet i lösen som hämnd för sina föräldrars död. Mjödet gömmer han sedan djupt inne i Hnitbjörg och sätter sin dotter Gunnlöd som vakt.
    ellauri049.html on line 1087: Gunnlöd (Gunnlǫð) är en jättinna i nordisk mytologi. Hennes far är Suttung, som en tid var ägare till det dyrbara skaldemjödet. Mjödet hade bryggts av dvärgarna Fjalar och Galar sedan de mördat den vise Kvase. Dennes blod blandade de sedan med honung och bryggde ett mjöd som gavs den egenskapen att var och en som drack därav fick del av Kvases visdom och blev skald. Sedan Suttungs far Gilling hade omkommit i en sjöolycka orsakad av dvärgarna, vilka därefter mördade hans änka då de inte stod ut med att lyssna till hennes gråt och jämmer, tvingades dvärgarna att i mansbot till Suttung överlåta skaldemjödet. Mullakin on kellarissa vielä jäljellä muutama pullo vapusta jäänyttä inspissimaa. Pulloista on vaan korkit falskanneet, eivät sihahda, varmaan pilaantuneet. Ihan hyvvee inspissimmoo, vuan 67v vanahoo.
    ellauri049.html on line 1096: Fjalarille izelleen ei käynyt kuinkaan. Tätä Wexi kovin pahexuu. Pitäs tutustua Yrjö "Houyhnhnm" Hirnin niteeseen "Striden om kung Fjalar" 1936. Kovin tästä melskattiin Suomessa, ello Snellman kasan päällimmäisenä. Joka nälisti kuoliaaxi tuhansia ihmisiä nälkävuosina suojellaxeen rakkaimman lapsensa hopeamarkan kurssia, nauraen perään kuin Hans Solo. Tai Ruozin Mengele Anders Tegnell. Helvetin Jesaja.
    ellauri049.html on line 1106: 1810 och närmast följande år visade sig hos Tegnér ett mycket starkt inflytande av tysk vetenskap och diktning. Hans åskådningssätt tog avgörande intryck av den tyska idealistiska filosofin, i främsta rummet Kant, Fichte och Friedrich von Schelling, och hans utveckling i sina väsentliga drag kom att ansluta sig till samma riktning inom tidens idéliv som övriga romantiska skalder i Sverige hyllade. Dock blev han mer förtrolig med Friedrich Schiller än till exempel Uppsalaromantikerna. Den krets av tyska romantiker, Novalis-Tieck-August Wilhelm Schlegel-Friedrich Schlegel, som dessa i synnerhet beundrade, lämnade Tegnér tämligen oberörd.
    ellauri049.html on line 1108: I slutet av 1808 gav han i "Krigssång för skånska landtvärnet" luft åt sin glödande fosterlandskärlek, sitt hat till Ryssland – rysshatet förblev livet igenom en härskande känsla hos honom – samt sin trotsiga tillit till den, som han såg den, svenska tapperheten och det svenska frihetssinnets obetvingliga kraft; dikten trycktes emellertid först under senare hälften av 1809. Hihii hahaa. Samaa tuubaa jauho Runkku Suomen puolella. Verissä päin säntäs svenski Döbelnit lahden turvalliselle puolelle, sankarillinen puolustussota oli pelkkää puolijuoxua. Viimeinen vaasakuningas ol täys tunari, ikävä sanoa näin sukulaisena.
    ellauri049.html on line 1117: Tegnér var sysselsatt med arbetet på sitt största verk: Frithiofs saga i åratal. Oehlenschlägers Helge, möjligen även Fouqués Regner Lodbrok, var förebilder för den form av självständiga romanser som Tegnér valde. Dikten kom ut som följetång. I den sista romansen, "Försoningen", ligger diktens kärna; ett slags kristnad platonism inläggs där i Baldersmyten. De erotiska sångerna fullbordades först sedan Tegnér mottagit djupa intryck av två intagande kvinnor, fru Euphrosyne Palm (1796–1851) i Lund, som inspirerat bland annat "Grannskapet" och "Fågelleken", och friherrinnan Martina von Schwerin; förbittrade utfall mot kvinnokönet i Frithiofs saga tyder på att bakom den djupa besvikelse som bemäktigade sig Tegnér vid mitten av 1820-talet, låg även besvikelser på det romantiska området. Hihii hahaa taas yx narsistinen setämies. Martina oli nuorehkon skaldin puuma suojelija vapaaherratar ja Emili Selldin 19v piispan panopuu, josta sen oli sit pakko luopua:
    ellauri049.html on line 1119: 1835 skrev Tegnér: "Mitt förhållande till E. måste brytas, då småstadsskvallret håller på att alldeles förstöra hennes rykte och dessutom så irriterat mig att jag brutit med alla bekanta i staden, och utarbetat dem till mina fiender. Jag återvänder väl från denna digression igen till mitt vanliga liv, varifrån jag nu i två år varit skild; men med brustet hjärta och förlamade vingar."
    ellauri049.html on line 1122: Frithjofin storsucceen jälkeen oli vuorossa depressionen och vägen till biskopsstolen i Uppsala. Där var han föremål till mycket hyllning. Sillä oli 8-10v välein nousukausia ja kiihtyneitä depixiä. Runon Mjältsjukan (1825) eli Pernatauti eli mustasappisuus suomentaa pukersi Aale Tynni loppusointuisasti nimellä Synkkämielisyys.
    ellauri049.html on line 1125: Lisää ansioita, lisää kunnianosoituxia, lisäntyvää hulluutta. Tegner ei tykännyt valtiopäivätyöskentelystä. "Min själ brinner, och mitt hjärta blöder, och esomoftast sätter sig mörkret på tankens högsäte i hjärnan. Jag lider af en sjukdom som man ger smeknamnet hypokondri, men som på ren svenska heter galenskap. Det är ett arf, som jag ej kunde bli kvitt; det stod ej i min makt att göra mig urarfva".
    ellauri049.html on line 1127: I slutet av juni tog han permission för att tillbringa någon tid i sitt hem, till vars ro han från riksdagens oro ivrigt längtat. Men här väntade honom början till slutet. "Efter ett vid en dusch begånget misstag", berättar Boettiger, "och ett därpå följande häftigt slaganfall märktes ögonblick af sinnesförvirring". På läkares inrådan fördes han först till huvudstaden; men vid höstens inbrott färdades han sjöledes till Peter Willers Jessens berömda anstalt för sinnessjuka i Schleswig. Under ljusa mellanstunder på denna resa skrev han "Resefantasier", av vilka särskilt den tredje ger ett gripande intryck. Joo mä tiedän. Kun hullulle tulee välillä kirkkaita hetkiä, ne on liikuttavia.
    ellauri049.html on line 1129: En av hans sista dikter är "Afsked till min lyra". Där uttalar han: "Egentligt lefde jag blott, då jag kvad." Där hör man hans sista toner klinga i avskedsorden: "Förvissna, Febi lager, på min panna, dö på min tunga, du min sista sång!" Näitä jäähyväissanoja ehti tulla aika liuta kuin Castafiorelta Tintissä: ah mä kuolen, ei vaitiskaan vielä, ah mä kuolen. No kuolihan se viimein viimeiseen slaagiin 1846. Se oli aika lihava. Ja aika hullu loppupeleissä. Kultapitoisuus 75%. Franzenilla 90%. Phoebeique viri ollaan me Barkmannitkin, monta yhdessä, skizoja Jekyllejä ja Hydejä, kuten tuo tuomiorovasti. Ja tykätään lagerista, enemmän kuin ipasta. Tykätään panna myös. Siis tykättiin. Jotkut jopa ipanoita.
    ellauri049.html on line 1142: ty många rykten genom landet vandra, se oli, josta paljon juoruiltiin,
    ellauri049.html on line 1145: jag läste länge i hans öppna själ, luin sitä kuin jotain avointa kirjaa,
    ellauri049.html on line 1147: och slutligen nedbrann i sin egen låga. ja paloi loppuun molemmista päistä.
    ellauri049.html on line 1149: han svärmade igenom livet fram. huuhaili elämän läpi sekopäin.
    ellauri049.html on line 1157: Från mången irring, som han medgav fritt, Pahaa sekoilua, se myönsi reilusti,
    ellauri049.html on line 1167: Så tänker du, fast du det icke säger, Niinhän sä luulet, vaikket sano,
    ellauri049.html on line 1168: och då kanhända detta bladet äger Ja voihan olla, että tämä runo
    ellauri049.html on line 1175: uppå min grav och länge väntad vår mun haudalla ja taas kevät
    ellauri049.html on line 1177: med knopp och löv och fågelsång i lunden: nuput ja lehdet ja linnunlaulu,
    ellauri049.html on line 1179: till slumraren, som ligger under jord, mulle joka torkun luukasana,
    ellauri049.html on line 1188: Und immer ist ein Mann ein junger Mann,

    ellauri049.html on line 1189: der einem jungen Weibe wohl gefällt.

    ellauri049.html on line 1191: wenn es dem gelingt, Minderjähriges zu ficken.
    ellauri050.html on line 29: Piki ja Seija otti selfieitä kanoista Starhillissä viime kesänä ihan Frozenien näköisinä. Hyvin säilyneitä pakastekanoja. Kansikuva on 2019 joulukalenterista. Jenkit saavat suklaan vielä joulupäivänä. Life is like a box of chocolates. You never know what you're gonna get. Tätä Forrest Gumpin ajatelmaa siteerasin myös jaxoissa 20 ja 33. Toisto tyylikeinona, mutta myös todistuxena, et mun muistelmat alkaa olla aika tyhjentävät. Pää on tyhjentynyt näihin runsaasti 1000 paasauxeen. Ei siellä sitten kovin paljon ollutkaan.
    ellauri050.html on line 46: Pastori Meredith käveli hitaasti kotiin. Aluxi hän ajatteli vähän Rosemarya, mutta Sateenkaarinotkoon saavuttuaan hän unohti tämän kokonaan ja rupesi miettimään muuatta saxalaisen teologian opinkappaletta, jonka Ellen oli ottanut puheexi. Hän kulki Sateenkaarinotkon halki ajatuxet muissa maailmoissa. Notkon viehätys ei kyennyt karkottamaan hänen mielestään teologista ongelmaa.
    ellauri050.html on line 70: oli Felix Morgenstern.

    ellauri050.html on line 142: Niinkuin leffassa joka äsken ilmestyi, "Hämmästyttävä hämähäkkimies", Peter Parker on Alepassa ostamassa maitotölkkiä, siltä uupuu 2 snt. Kassa on töykeä, ei se ole sen ongelma. Peter tekee lähtöä kassalta ilman maitoa. Seuraava asiakas törkkää jotain tiskiltä ja kun kassa kumartuu sitä nostamaan, juippi ryöstää kassan. Roisto heittää maidon Peterille ja ryntää ulos. Kassa huutaa "pysäytä se!". Peter sanoo "Ei oo mun ongelma". Ryöväri törmää kadulla Peterin setään ja ampuu sen.     Mitä tästä opimme? Hemmetti! Mixei Peter livistänyt heti maitotölkin kaa? Oisi edes koittanut pidätellä roistoa, niin roisto oisi ampunut Peterin eikä setää, oltais päästy Hämähäkkimiehestä! Samperi!
    ellauri050.html on line 199: Across the margent of the world I fled, Lähdin pakoon maailman marginaaliin,
    ellauri050.html on line 217: They clanged his chariot ’thwart a heaven, ne kolaroi sen sotavaunuun taivaalla,
    ellauri050.html on line 235: Their angel plucked them from me by the hair. niiden enkeli pelasti ne multa tukasta nostamalla.
    ellauri050.html on line 264: Heaven and I wept together, Taivas ja mä itkettin yhdesssä,
    ellauri050.html on line 330: Be dunged with rotten death? lannoittaa mädänneillä raadoilla?
    ellauri050.html on line 338: Strange, piteous, futile thing! Outo, säälittävä, turha kalu!
    ellauri050.html on line 379: Died March 7, 1952 (aged 59) Biltmore Hotel,
    ellauri050.html on line 380: Los Angeles, California, United States
    ellauri050.html on line 406: Paramahansa Yogananda (born Mukunda Lal Ghosh; January 5, 1893 – March 7, 1952) was an Indian monk, yogi and guru who lived his last 32 years in America. He introduced millions to the teachings of meditation and Kriya Yoga through his organization Self-Realization Fellowship (SRF) / Yogoda Satsanga Society (YSS) of India. A chief disciple of the Bengali yoga guru Swami Sri Yukteswar Giri, he was sent by his lineage to spread the teachings of yoga to the West, to prove the unity between Eastern and Western religions and to preach a balance between Western material growth and Indian spirituality. His long-standing influence in the American yoga movement, and especially the yoga culture of Los Angeles, led him to be considered by yoga experts as the "Father of Yoga in the West."     Jooga on lännessä suosittu naisten jumppamuoto, kun siinä ei hypitä niin että tissit hölskyy. Venytellään vaan kissamaisesti lattialla, ei tarvi hikoilla eikä välttämättä käydä jumpan päälle edes suihkussa, jos on kiire.
    ellauri050.html on line 408: Yogananda was the first major Indian teacher to settle in America, and the first prominent Indian to be hosted in the White House (by President Calvin Coolidge in 1927); his early acclaim led to him being dubbed "the 20th century's first superstar guru," by the Los Angeles Times. Arriving in Boston in 1920, he embarked on a successful transcontinental speaking tour before settling in Los Angeles in 1925. For the next two and a half decades, he gained local fame as well as expanded his influence worldwide: he created a monastic order and trained disciples, went on teaching-tours, bought properties for his organization in various California locales, and initiated thousands into Kriya Yoga. By 1952, SRF had over 100 centers in both India and the US; today, they have groups in nearly every major American city. His "plain living and high thinking" principles attracted people from all backgrounds among his followers.    Valtaosa amerikkalaisista pitää enemmän high living and plain thinking - vaihtoehdosta.
    ellauri050.html on line 410: He published his book Autobiography of a Yogi in 1946 to critical and commercial acclaim; since its first publishing, it has sold over four million copies, with HarperSan Francisco listing it as one of the "100 best spiritual books of the 20th Century". Former Apple CEO Steve Jobs had ordered 500 copies of the book for his own memorial, for each guest to be given a copy. The book has been regularly reprinted and is known as "the book that changed the lives of millions." A 2014 documentary, Awake: The Life of Yogananda, won multiple awards at film festivals around the world.     Tästä viimeistään käy ilmi, että tää tuuba on täysin hanurista, todella syvältä. Mut hyvin vetää hindu ton taivaskoira-räpin.
    ellauri050.html on line 421: Quelle étrange passion Mikä outo kuumotus
    ellauri050.html on line 431: Welches ist Ihr Lieblingsgedicht ?
    ellauri050.html on line 432: abgegebene Stimmmen: 2030
    ellauri050.html on line 437:

    gedichte/der_panther.htm">Der Panther

    617

    30.39%


    ellauri050.html on line 438:

    gedichte/herbst.htm">Herbst

    315

    15.51%


    ellauri050.html on line 439:

    gedichte/liebes-lied.htm">Liebes-Lied

    288

    14.18%


    ellauri050.html on line 440:

    gedichte/herbsttag.htm">Herbsttag

    222

    10.93%


    ellauri050.html on line 441:

    gedichte/letzter_abend.htm">Letzter Abend

    132

    6.50%


    ellauri050.html on line 442:

    gedichte/das_karussell.htm">Das Karussell

    66

    3.25%


    ellauri050.html on line 443:

    gedichte/abend.htm">Abend

    47

    2.31%


    ellauri050.html on line 444:

    gedichte/schlussstueck.htm">Schlußstück

    36

    1.77%


    ellauri050.html on line 445:

    gedichte/die_erste_duineser_elegie.htm">Die Erste Elegie

    30

    1.47%


    ellauri050.html on line 446:

    gedichte/blaue_hortensie.htm">Blaue Hortensie

    28

    1.37%


    ellauri050.html on line 447:

    gedichte/abschied.htm">Abschied

    27

    1.33%


    ellauri050.html on line 448:

    gedichte/todes-erfahrung.htm">Todes-Erfahrung

    25

    1.23%


    ellauri050.html on line 449:

    gedichte/archaischer_torso_apollos.htm">Archaïscher Torso Apollos

    22

    1.08%

    187
    ellauri050.html on line 450:

    gedichte/ausgesetzt_auf_den_bergen_des_herzens.htm">Ausgesetzt auf den Bergen des Herzens

    22

    1.08%


    ellauri050.html on line 451:

    gedichte/orpheus_eurydike_hermes.htm">Orpheus. Eurydike. Hermes

    21

    1.03%


    ellauri050.html on line 452:

    gedichte/ernste_stunde.htm">Ernste Stunde

    21

    1.03%


    ellauri050.html on line 453:

    gedichte/kindheit.htm">Kindheit

    20

    0.98%


    ellauri050.html on line 454:

    gedichte/der_oelbaum-garten.htm">Der Ölbaum-Garten

    17

    0.83%


    ellauri050.html on line 455:

    gedichte/cornet_index.htm">Die Weise von Liebe und Tod des Cornets Christoph Rilke

    13

    0.64%


    ellauri050.html on line 456:

    gedichte/das_xix_sonett.htm">Das XIX Sonnet

    12

    0.59%


    ellauri050.html on line 457:

    gedichte/klage.htm">Klage

    10

    0.49%


    ellauri050.html on line 458:

    gedichte/argwohn_josephs.htm">Argwohn Josephs

    9

    0.44%


    ellauri050.html on line 459:

    gedichte/die_flamingos.htm">Die Flamingos

    9

    0.44%

    187
    ellauri050.html on line 460:

    gedichte/imaginaerer_lebenslauf.htm">Imaginärer Lebenslauf

    8

    0.39%


    ellauri050.html on line 461:

    gedichte/der_koenig.htm">Der König

    7

    0.34%


    ellauri050.html on line 462:

    gedichte/der_auszug_des_verlorenen_sohnes.htm">Der Auszug des verlorenen Sohnes

    6

    0.29%


    ellauri050.html on line 466: Sein Blick ist vom Vorübergehn der Stäbe Sen kaze on kaltereiden ohittamisesta
    ellauri050.html on line 467: so müd geworden, daß er nichts mehr hält. niin väsynyt, ettei se enää pidä mitään.
    ellauri050.html on line 471: Der weiche Gang geschmeidig starker Schritte, Sulavien vahvojen askeleiden pehmee kulku,
    ellauri050.html on line 477: sich lautlos auf -. Dann geht ein Bild hinein, äänettömästi ylös - . silloin pääsee sisään kuva,
    ellauri050.html on line 478: geht durch der Glieder angespannte Stille - jäsenten läpi kulkee jännittynyt seisahdus -
    ellauri050.html on line 484: Bourgetin paha sielutieteilijä Adrien Sixte asui Jardin des Plantesin laidalla. Bourget ei tykännyt että ihmisten käyttäytymistä verrataan apinoihin tai muihin eläimiin. Se ei ole sopivaa.


    ellauri050.html on line 494: Rilke oli isänsä tahdosta vuosina 1886–1891 sotilasakatemiassa. Vuosina 1895–96 hän opiskeli kirjallisuutta, taidetta, historiaa ja filosofiaa Prahassa ja Münchenissä. Rilke tutustui vuonna 1897 Lou Andreas-Saloméhen, jonka kanssa hänelle muodostui läheinen suhde. Keväällä 1901 Rilke nai kuvanveistäjä Clara Westhoffin, jonka hän oli tavannut edellisenä syksyn Worpswedessää. Parille syntyi joulukuussa 1901 tytär Ruth. Kesällä 1902 Rilke lähti Pariisiin. Siellä julkaistiin vuonna 1910 hänen ainoa romaaninsa Malte Laurids Briggen muistiinpanot. Pariisin-vuosinaan hän julkaisi myös useita runoja. Ille faciet-vanhemmat on saaneet aikaan hurjasti runoilijoita.
    ellauri050.html on line 510: Wer, wenn ich schriee, hörte mich denn aus der Engel Ken kun mä rääkäsin kuuli mut enkelien
    ellauri050.html on line 511: Ordnungen? und gesetzt selbst, es nähme rykmentistä? ilman käskyä yxi kai niistä
    ellauri050.html on line 512: einer mich plötzlich ans Herz: ich verginge von seinem ois äkkiä ottanut mut sydämelleen: mä uponnut oisin sen
    ellauri050.html on line 514: als des Schrecklichen Anfang, den wir noch grade ertragen, oo kuin kauhean alku, joka vielä me voidaan sietää,
    ellauri050.html on line 515: und wir bewundern es so, weil es gelassen verschmäht, ja me palvotaan niin sitä, rennosti vähänpä piittaa
    ellauri050.html on line 516: uns zu zerstören. Ein jeder Engel ist schrecklich. se tuhota meittiä. Enkelit kauheita on joka iikka.
    ellauri050.html on line 518: dunkelen Schluchzens. Ach, wen vermögen synkeän huokauxen. Äh, ketä pystyy
    ellauri050.html on line 519: wir denn zu brauchen? Engel nicht, Menschen nicht, käyttämään kenkään? Enkulaa ei, ei apinoita,
    ellauri050.html on line 520: und die findigen Tiere merken es schon, ja kexeliäät elukatkin huomaa sen pian,
    ellauri050.html on line 522: in der gedeuteten Welt. Es bleibt uns vielleicht vuokraamassamme maailmassa. Meille jää kenties
    ellauri050.html on line 523: irgend ein Baum an dem Abhang, daß wir ihn täglich jokunen puuhinen kuilun reunalla, jossa me päivin
    ellauri050.html on line 524: wiedersähen; es bleibt uns die Straße von gestern treffaillaan; meille jää eilisen karza,
    ellauri050.html on line 525: und das verzogene Treusein einer Gewohnheit, ja tottumusvoimasta viipyvä uskollisuus,
    ellauri050.html on line 526: der es bei uns gefiel, und so blieb sie und ging nicht. joka oli meille mieleen, niin se jäi eikä se mennyt.
    ellauri050.html on line 528: uns am Angesicht zehrt -, wem bliebe sie nicht, die ersehnte, kun repi pärstää -, kelle se ei kaivattu jäisi,
    ellauri050.html on line 533: zu den Räumen hinzu, die wir atmen; vielleicht daß die Vögel pois avaruuxiin, joita me hengitämme, kenties linnut
    ellauri050.html on line 534: die erweiterte Luft fühlen mit innigerm Flug. tuntevat ilman laajentuneen hartaammin lentääxeen.
    ellauri050.html on line 536: Ja, die Frühlinge brauchten dich wohl. Es muteten manche Joo, kylä lähti viä kevätaikaan. Moniaat vinkkasi
    ellauri050.html on line 538: sich eine Woge heran im Vergangenen, oder aaltonen menneisyydestä, tai sit
    ellauri050.html on line 539: da du vorüberkamst am geöffneten Fenster, kun tulit huoneen poikki ikkunan ääreen,
    ellauri050.html on line 540: gab eine Geige sich hin. Das alles war Auftrag. vingahti viulu. Duunia tää oli kaikki.
    ellauri050.html on line 543: eine Geliebte dir an? (Wo willst du sie bergen, lemmitty sulta? (Minne sä kätkisit sen,
    ellauri050.html on line 545: aus und ein gehn und öfters bleiben bei Nacht.) kulkee ovista sisään ja ulos ja jää usein yöxi.)
    ellauri050.html on line 546: Sehnt es dich aber, so singe die Liebenden; lange Mut jos sitä kaipaat, niin laula vaan rakkaudesta; läheskään
    ellauri050.html on line 547: noch nicht unsterblich genug ist ihr berühmtes Gefühl. ei ole tarpeexi kuolematon niiden kuuluisa fiilis.
    ellauri050.html on line 556: denn genügend gedacht, daß irgend ein Mädchen, muistellut riittävästi, et joku tytti,
    ellauri050.html on line 557: dem der Geliebte entging, am gesteigerten Beispiel jolta kaippari häipy, rakkauden mallista tästä
    ellauri050.html on line 562: wie der Pfeil die Sehne besteht, um gesammelt im Absprung kuin nuoli kestää jänteen ollaxeen pongahtaessaan
    ellauri050.html on line 563: mehr zu sein als er selbst. Denn Bleiben ist nirgends. enemmän kuin se on ize. Sillä mihkään ei sovi jäädä.
    ellauri050.html on line 566: Heilige hörten: daß sie der riesige Ruf pastorit kuuli: et ne jättiläishuuto
    ellauri050.html on line 569: So waren sie hörend. Nicht, daß du Gottes ertrügest Niin oli kuuliaista. Ei silti et kestäisit jumalan
    ellauri050.html on line 572: Es rauscht jetzt von jenen jungen Toten zu dir. Se rätisee sulle nyt nuorista vainajista.
    ellauri050.html on line 578: Anschein abtun, der ihrer Geister verhosta irrottautua, sen joka niiden hengen
    ellauri050.html on line 583: Rosen, und andern eigens versprechenden Dingen ei ruusuille, muille aiheeseen soveltuville
    ellauri050.html on line 584: nicht die Bedeutung menschlicher Zukunft zu geben jutuille anna apinan toiveiden merkitystä,
    ellauri050.html on line 586: nicht mehr zu sein, und selbst den eigenen Namen ei olla kauempaa, ja ize oman tittelin saa
    ellauri050.html on line 592: Ewigkeit spürt. - Aber Lebendige machen ihan iankaikkiselta. - Mut elävät tekee
    ellauri050.html on line 594: Engel (sagt man) wüßten oft nicht, ob sie unter Enkulat (niin sanotaan) ei edes tiedä, lasketaanko ne
    ellauri050.html on line 595: Lebenden gehn oder Toten. Die ewige Strömung eläviin vai kuolleisiin. Ikuinen virta
    ellauri050.html on line 603: seliger Fortschritt entspringt -: könnten wir sein ohne sie? sielullista kasvua -: voitasko me olla ilman niitä?
    ellauri050.html on line 604: Ist die Sage umsonst, daß einst in der Klage um Linos Onx se kasku turha, että muinen Linuxin valituxessa
    ellauri050.html on line 605: wagende erste Musik dürre Erstarrung durchdrang; rohkee musa ekana tunki kuivan talventörrötyxen läpi:
    ellauri050.html on line 608: Schwingung geriet, die uns jetzt hinreißt und tröstet und hilft. tohon svingiin, joka nyt meidät tempaa mukaan, lohduttaa ja auttaa.
    ellauri050.html on line 623: Se toinen puoli tuohtumuxesta tuli oikeistolaisilta jenkkipaskiaisilta, jotka repi pelihousunsa kun neekeritoimittaja sanoi suoraan, että jenkkien niinkuin niiden vanhojen vastustajien brittien hegemonia oli rakennettu orjavoimalla, että se niiden paljon puhuttu demokratia oli samanlaista kuin se oli Kreikassa, eli koski vain ns. vapaita ns. miehiä, koko muu valtava konkkaronkka sai nuolla näppejänsä kazomossa. Ja että tää sisällissota, jonka nimellinen päämäärä oli vapauttaa orjia, oikeasti oli teollisen pohjoisen ja maatalousvaltaisen etelän riita työvoimasta. Niistä 12.5 miljoonasta mutiaisesta, jotka oli 200 vuioden aikana laivattu Afrikasta, joista kuoli 15% laivamatkalla. Pohjoisessa ei ollut plantaaseja, eikä tehdastyövoimaa kannattanut enää panna kiinni kettingillä, paljon halvemmaxi tulee antaa niiden asua omalla kustannuxella murjuissa ja maxaa omat ruokansa ja pentunsa.
    ellauri050.html on line 763: Haiman maine syntyi erityisesti teoksesta Kootut runot sekä runoilijakehitys päiväkirjojen ja kirjeiden valossa (1938). Teoksen on toimittanut Harmajan äiti Laura Harmaja. Kootuista runoista ilmestyi useita laitoksia, joita jokaista Harmajan äiti Laura Harmaja laajensi päiväkirja- ja kirjeosuuksien osalta. Ritva Ylösen mukaan Harmaja-legendan loi juuri äiti.
    ellauri050.html on line 774: Se lienee genreltään lähinnä dityrambi. Oodi mahonkikalustolle. Saiman lempinimi koulussa oli Prätinä.
    ellauri050.html on line 782: Verrattuna Kaarina Helakisan vuonna 1977 julkaistuun ja Saiman syntymän 100-vuotisjuhlavuonna uusintapainoksena ilmestyneeseen elämäkertaan, Saima Harmaja: Legenda jo eläessään, Ylönen hallitsee tehtävänsä huomattavasti paremmin ja kirjallisemmin.
    ellauri050.html on line 809: Vävy ja kolmevuotias tyttärentytär olivat menehtyneet heti. Kolmekymppinen tytär oli tajuton ja kamppaili hengestään sairaalassa. Hän oli jäänyt vastikään äitiyslomalle, ja hänelle oli tehty hätäsektio. Vauva oli kriittisessä tilassa.
    ellauri050.html on line 930: Nicht der Regen, nicht der Sturm Niin ei sade eikä myräkkä
    ellauri050.html on line 933: Wird dem Regengewölk, Vaan sadepilvelle,
    ellauri050.html on line 935: Entgegensingen, päissään laulellaan
    ellauri050.html on line 941: Mit den Feuerflügeln. kuin tulisiivilä.
    ellauri050.html on line 949: Wirst die wollnen Flügel unterspreiten, Villapeitot levität,
    ellauri050.html on line 955: Wirst im Schneegestöber Lumipyryssä
    ellauri050.html on line 973: Der kleine, schwarze, feurige Bauer? tulinen lyhyt maajussi, mustanpuhuva,
    ellauri050.html on line 998: Glüh entgegen Otetaanpas taas
    ellauri050.html on line 1003: Neidgetroffen kade aurinko
    ellauri050.html on line 1017: Rinnet Müßigen, Se juoxee letkusta,
    ellauri050.html on line 1037: Den Blumen-singenden, kuksija-laulajaa,
    ellauri050.html on line 1046: Jünglinge Peitschenknall, jolppien piiskanisku,
    ellauri050.html on line 1053: Dort auf dem Hügel, tuolla mäellä,
    ellauri050.html on line 1060: In dem Fragment Über die neuere Deutsche Literatur hatte Herder notiert: „Dithyramben, nach dem griechischen Geschmack nachgeahmt, bleiben für uns fremde. Das trunkne Sinnliche, was bei ihnen entzückte, wäre vielleicht für unsre feine und artige Welt ein Aergerniß; das Rasende in ihnen wäre uns allerdings dunkel, verworren und oft unsinnig.
    ellauri050.html on line 1067: Bei abgehellter Luft, Kirkastuneessa ilmassa,
    ellauri050.html on line 1070: unsichtbar, auch ungehört Näkymättä, myös kuulumatta
    ellauri050.html on line 1075: gedenkst du da, gedenkst du, heisses Herz, Muistelet, muistat sinä kuuma sydän,
    ellauri050.html on line 1077: nach himmlischen Thränen und Thaugeträufel Taivaisia kyyneliä ja kastepisaroita
    ellauri050.html on line 1080: dieweil auf gelben Graspfaden Sillä aikaa keltaisilla ruohopoluilla,
    ellauri050.html on line 1088: ein Thier, ein listiges, raubendes, schleichendes, Eläin, ovela, ryöväävä, hiippaileva,
    ellauri050.html on line 1089: das lügen muss, Jonka on pakko valehdella,
    ellauri050.html on line 1090: das wissentlich, willentlich lügen muss, on pakko valehdella tieten tahtoen.
    ellauri050.html on line 1102: herumsteigend auf lügnerischen Wortbrücken, nousten valheellisille sanasilloille,
    ellauri050.html on line 1103: auf Lügen-Regenbogen Valhe-sateenkaarille
    ellauri050.html on line 1113: nicht aufgestellt vor Tempeln, Ei pyhäkköjen etukoriste,
    ellauri050.html on line 1115: nein! feindselig solchen Tugend-Standbildern, Ei! Vihamielisenä sellaisille hyveen esikuville,
    ellauri050.html on line 1118: voll Katzen-Muthwillens durch jedes Fenster springend Täynnä kissanoikkuja hypäten jokaisesta ikkunasta
    ellauri050.html on line 1122: unter buntzottigen Raubthieren Kirjavanpörröisten petoeläinten seassa
    ellauri050.html on line 1123: sündlich gesund und schön und bunt liefest, syntisen terveenä ja kauniina ja kirjavana menisit,
    ellauri050.html on line 1127: raubend, schleichend, lügend liefest … ryöväten, hiipien, valehdellen menisit …
    ellauri050.html on line 1129: Oder dem Adler gleich, der lange, lange Tai kotkan kaltaisena, joka kauan, kauan
    ellauri050.html on line 1135: in immer tiefere Tiefen ringeln! — Aina syvempiin syvyyxiin kiertelevät!
    ellauri050.html on line 1139: geraden Flugs, Suoraa lentoa
    ellauri050.html on line 1141: gezückten Zugs äkkisyöksyllä
    ellauri050.html on line 1149: tugendhaft, schafmässig, krauswollig, hyveellisinä, lammasmaisina, kiharavillaisina,
    ellauri050.html on line 1172: Bei abgehellter Luft, Ilman kirkastuttua,
    ellauri050.html on line 1178: — dem Tage feind, — Päivälle vihollisena
    ellauri050.html on line 1181: an Rosen-Hängematten ruusuriippumattoja
    ellauri050.html on line 1189: aus meinen Tages-Sehnsüchten, Mun päivä-kaipauxista,
    ellauri050.html on line 1190: des Tages müde, krank vom Lichte, Päivään kylästyneenä, valosta sairaana,
    ellauri050.html on line 1195: — gedenkst du noch, gedenkst du, heisses Herz, - muistatko vielä, muistatko, kuuma sydän,
    ellauri050.html on line 1209: Morgenstern
    ellauri050.html on line 1211: genstern">Das ästhetische Wiesel Esteettinen vesikko
    ellauri050.html on line 1215: inmitten Bachgeriesel. oli este-etikko.
    ellauri051.html on line 78: Tänk framåt: skit inte i gödslingen.
    ellauri051.html on line 91: il n'est point d'éloge flatteur, on kiittäminen tyhjän arvosta.
    ellauri051.html on line 125: Kristina Carlson: Luulex niin? Ollaan muuten väärillä aloilla. Kriisiviestintäkouluttajana vois laskuttaa 700 egee tunnilta.
    ellauri051.html on line 208: The Three Stooges oli yhdysvaltalainen slapstick-komiikkaan erikoistunut koomikkoryhmä. Ryhmän kuuluisin kokoonpano tunnettiin nimillä Moe, Larry ja Curly. Ryhmä tunnetaan lukuisista elokuvistaan ja lyhyemmistä filmipätkistään.
    ellauri051.html on line 210: Stooge on Hurme-Pesosen mukaan koomikon apumies, joka huutaa yleisöstä välihuomautuxia. Valtakunnankoomikon Vesa Vitriolin kolme hanttapulia ovat taparikolliset Bengt Hölmström, Sixten Korkadman ja Uusi Roopetalo. Kaikki neljä on tunnettuja kapitalistien käsikassaroita, hanttimiehiä, yleisöstä huutajia.
    ellauri051.html on line 214: Samalla elektromekaanisella varmuudella kuin coronavirus, ne iskee heti heikoimpaan kohtaan: mamuihin, vanhuxiin ja muihin vähäosaisiin. Jahka pandemia hellittää, on talouskasvu turvattava, ja se tapahtuu kaatamalla rahaa kapitalisteille yhteisestä laarista ja kiristämällä hyvinvointivaltion menovyötä. Näin saadaan hoidetuxi hengiltä se osa laahuxesta, joka Suomessa ikävästi jäi kitumaan, kun ei noudatettu Ruozin Mengelen reseptiä: kanttuvei heti alkuun vanhuxille ja huonoille mamuille.
    ellauri051.html on line 224: ges_1937.jpg" height="200px" />
    ellauri051.html on line 241: Und Siegesboten kommen herab: Die Schlacht Ja voitonviestit tulee alakertaan: koronapeli
    ellauri051.html on line 244: Liebes! nicht Einer zu viel gefallen. ei ole miljoonakaan liikaa.
    ellauri051.html on line 247: Täähän on kuin suoraan Ruozin Mengeleltä ja Lillrank-hirviöltä. Mut tää on Hördeliniä.
    ellauri051.html on line 254: Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti on johtanut soten virkamiesvalmistelua. Toukokuussa hänet valittiin oikeuskansleriksi. Hallituksen päätöksellä hän silti jatkaa sote-lakipaketin valmistelua. Oikeuskanslerin tehtävää hoitaa viransijainen vuodenvaihteeseen asti. Perustuslakiongelmien vuoksi aikataulu petti ja lain valmistuminen on hämärän peitossa.
    ellauri051.html on line 273: Mitäs nyt puolustaako Ilta-Pulu yllättäen geenejä? Tokkopa, käyttää vaan niitä ihmiskilpenä ajaaxeen seppoilun meemejä.
    ellauri051.html on line 309: Että tietyn kirjailijapolven tuotannosta voisi löytää kuolemanpelon muokkaamisen runolliseksi ironiaksi edeltävän sukupolven vallanpitäjiä kohtaan? Ehkäpä. Ulkomaisista esimerkeistä ovat mukana niin Trifonov kuin Fjodor Dostojevski, Émile Zola, Albert Camus, Göran Tunström, Selma Lagerlöf ja Sylvia Plath.
    ellauri051.html on line 340: Epäilenpä että tämä Soikkeli on poliittisesti oikealla laidalla. Se siteeraa suopeasti Pauli Pylkköä, joka puhuu rumia kulttuurivasemmistosta. Pauli Pylkkö taitaa olla ränsistyneen Jaakkoh-Hintikan viimeisiä lahkeessaroikkujia, josta tuli tämän jälkeen nähtävästi jonkinlainen postmoderni nazi ja Heidegger-fani. Vittuili pitkästi ja rumasti myös fyysikkoviikarille Kari Enqvistille ("huomaa Enqvistin kiinnostus ulosteisiin."). Pylkkö on kyllä niin surkuteltava filosofi, että jopa Hintikkakin pyörinee myötähäpeästä kuopassansa Korsossa. Ei kai vaan Pylkkö ole uskonnollinenkin? Hui kauhistus. Mysteereitä persiissä. Dodi. Tää voi kyllä vähän kirpaista. Tää Anti-Enqvist (2012) on aivan tolkuttoman pitkä. On pakko loikkia kuin Soikkeli lukiessaan Saarikosken juoppopäiväkirjoja.
    ellauri051.html on line 358: The tendency in savages to imagine that natural objects and agencies are animated by spiritual or living essences, is perhaps illustrated by a little fact which I once noticed: my dog, a full grown and very sensible animal, was lying on the lawn during a hot and still day; but at a little distance a slight breeze occasionally moved an open parasol, which would have been wholly disregarded by the dog, had any one stood near it. As it was, every time that the parasol slightly moved, the dog growled fiercely and barked. He must, I think, have reasoned to himself in a rapid and unconscious manner, that movement without any apparent cause indicated the presence of some strange living agent, and no stranger had a right to be on his territory. (Darwin)
    ellauri051.html on line 365: HARK! some wild trumpeter--some strange musician, KRÖHM! joku villi töräyttäjä -- joku outo muusikko,
    ellauri051.html on line 392: Bring the old pageants--show the feudal world. vanhat torvikulkueet ja feodaalinen maailmas.
    ellauri051.html on line 411: O, how the immortal phantoms crowd around me! Ooh miten kuolemattomat mustanaamiot tungexii mun ympärillä!
    ellauri051.html on line 436: Thou melt'st my heart, my brain--thou movest, drawest, changest them, Mä oon sun torvi! Sä sulatat mun elimet -- sä liikutat ja muutat niitä
    ellauri051.html on line 444: Mine too the revenges of humanity--the wrongs of ages--baffled feuds Mun toimia on humanistihöpötyxet -- kaikki vääryydet -- sekopäiset rähäkät
    ellauri051.html on line 464: War, sorrow, suffering gone--The rank earth purged--nothing but joy Sota voitettu, kärsimyxet unohdettu -- laahus puhdistettu -- vain iloisia
    ellauri051.html on line 482: Van Buren syntyi izenäisessä USA:ssa, puhui hollantia kotona, perusti demokraattipuolueen, pääsi pressaxi muttei jatkokaudelle. He has been generally ranked as an average or below-average U.S. president by historians and political scientists (enimmäxeen repupersuja).
    ellauri051.html on line 494: Whatman julkaisi vuonna 1870 kokoelmat Democratic Vistas ja Passage to India sekä jälleen uuden version Leaves of Grassista.
    ellauri051.html on line 505: The world woke up this Friday to another pleasant surprise from, shall we say it again, the breezy Nobel laureate: a Whatman-esque tune aptly-titled “I Contain Multitudes.” Mitä helvettiä, toi onkin Whatmanin omakehusta, vaikka luin sen poikasena Callen Waldenista på svenska: "Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag är stor, jag rymmer mångfalder."
    ellauri051.html on line 516: Hän antoi ymmärtää, että hänellä oli vakava rakkaussuhde New Orleansissa asuvaan naiseen ja että hänellä olisi siellä kaikkiaan kuusi aviotonta lasta. Historioitsijat ovat todenneet, ettei väite naissuhteesta pidä paikkaansa. Tutkija Jean Luc Montaigne tarkentaa, että Whatmanin silloisen rakastajan nimi oli Jean Granouille, ei suinkaan Jeanine Granouille. Tämä nuorukainen, joka oli hugenottisaarnaajan ja orjan lapsi, oli vasta 26-vuotias, kun hän tutustui Whatmaniin. Jotkut halusivat puhdistaa Whatmanin maineen muuntamalla Jeanin Jeanineksi. Afrikkalaista alkuperää olevan rakastajattaren pitäminen oli huomattavasti hyväksytympää kuin mustan miesrakastajan pitäminen. Nykyisin pidetään selvänä, että juuri se runo heijastaa Whatmanin todellista suhdetta omaan seksuaalisuuteensa, mutta hän yritti peittää kiinnostustaan homokulttuuriin. Runossa ”Once I Pass’d Through A Populous City” hän muuttaa rakastettunsa sukupuolen naiseksi ennen runon julkaisemista. Ei ollut ainoa, ks. myös Marcel Proustin "tytöt". Antoivat ymmärtää ja ymmärsivät antaa.
    ellauri051.html on line 575: 32 Have you felt so proud to get at the meaning of poems? Ootko ylpeänä kekannut runojen merkityxen?
    ellauri051.html on line 578: 35 You shall no longer take things at second or third hand, nor look through the eyes of Et enää selaa kopioiden kopioita, etkä kazo vainaiden silmillä,
    ellauri051.html on line 585: 41 Nor any more youth or age than there is now, eikä nuoruutta eikä ikää enempää kuin nytte,
    ellauri051.html on line 588: 44 Urge and urge and urge, Yrkäilyä ja lisää yrkäilyä,
    ellauri051.html on line 589: 45 Always the procreant urge of the world. aina maailma yrkäilee lisääntymistä.
    ellauri051.html on line 600: 55 Showing the best and dividing it from the worst age vexes age, Parhaan näyttö ja erottaminen pahimmasta kaudesta käy iän iholle,
    ellauri051.html on line 642: 88 How you settled your head athwart my hips and gently turn'd over upon me, Miten sä laitoit sun pään mun munille ja käännyit hellästi muhun päin,
    ellauri051.html on line 643: 89 And parted the shirt from my bosom-bone, and plunged your tongue to ja käänsit paidan mun pepulta, ja työnsit -hm- kielesi mun paljaaseen
    ellauri051.html on line 646: 91 Swiftly arose and spread around me the peace and knowledge that pass all the argument Nopeasti tulit pois ja levitit mun päälle rauhaa ja tietoa, joka ohittaa kaikki maailman riidat,
    ellauri051.html on line 664: 105 Or I guess the grass is itself a child, the produced babe of the vegetation. Tai ehkä ruoho on ize lapsi, kasvillisuuden pikkaninni, papoose.
    ellauri051.html on line 687: 126 The smallest sprout shows there is really no death, Hiljaa virtaa Don. Peter Seeger osoittaa ettei oikeasti ole kuolemaa,
    ellauri051.html on line 707: 144 For me children and the begetters of children. Mulle lapsia ja lasten siittäjiä.
    ellauri051.html on line 725: 160 The excited crowd, the policeman with his star quickly working his passage Väki innostuu: tappelu! seriffi tähtineen kiirehtää
    ellauri051.html on line 738: 169 The clear light plays on the brown gray and green intertinged, 169 Seijas valo sekoittaa ruskeen, harmaan ja vihreen sävyjä,
    ellauri051.html on line 752: 182 The boatmen and clam-diggers arose early and stopt for me, 182 Venemiehet ja simpukankaivurit nousivat aikaisin ja pysähtyivät luokseni,
    ellauri051.html on line 755: 185 I saw the marriage of the trapper in the open air in the far west, the bride was a 185 Näin ansojan häät ulkoilmassa kaukana lännessä, morsian oli punainen tyttö,
    ellauri051.html on line 757: 186 Her father and his friends sat near cross-legged and dumbly smoking, they had 186 Hänen isänsä ja hänen ystävänsä istuivat lähellä jalat ristissä ja tupaten tupakoimassa, heillä oli
    ellauri051.html on line 758: moccasins to their feet and large thick blankets hanging from their shoulders, mokasiinit jaloissaan ja suuret paksut peitot olkapäillä,
    ellauri051.html on line 759: 187 On a bank lounged the trapper, he was drest mostly in skins, his luxuriant beard and 187 Pankissa ansastaja oli pukeutunut enimmäkseen nahoihin, hänen rehevä parta ja kiharat suojasivat
    ellauri051.html on line 790: 214 The young men float on their backs, their white (krhm) bellies bulge to the sun, 214 Nuoret miehet kelluvat selällään, heidän valkoiset vatsansa pullistuu aurinkoon, he eivät
    ellauri051.html on line 799: 220 Each has his main-sledge, they are all out, there is a great heat in the fire. 220 Jokaisella on pääkelkkansa, he ovat kaikki ulkona, tulessa on suuri kuumuus.
    ellauri051.html on line 818: 238 They rise together, they slowly circle around. 238 He nousevat yhdessä, he kiertävät hitaasti ympäri.
    ellauri051.html on line 820: 240 And acknowledge red, yellow, white, playing within me, 240 Ja tunnusta punaisen, keltaisen, valkoisen leikkivän sisälläni,
    ellauri051.html on line 859: 277 The malform'd limbs are tied to the surgeon's table, 277 Epämuodostuneet raajat on sidottu kirurgin pöytään,
    ellauri051.html on line 869: 287 The bugle calls in the ball-room, the gentlemen run for their partners, the dancers bow to each other, 287 Bugle kutsuu juhlasalissa, herrat juoksevat kumppaneidensa luo, tanssijat kumartavat toisiaan,
    ellauri051.html on line 874: 292 As the deck-hands make fast the steamboat the plank is thrown for the shore-going passengers, 292 Kun kansikädet nopeuttavat höyrylaivaa, lankku heitetään rannalla matkustaville,
    ellauri051.html on line 894: 312 As the fare-collector goes through the train he gives notice by the jingling of loose change, 312 Kulkiessaan junan läpi maksunkeräilijä ilmoittaa irrallisen rahan jyrinä,
    ellauri051.html on line 917: 334 One of the Nation of many nations, the smallest the same and the largest the same, 334 Yksi monien kansakuntien kansasta, pienin sama ja suurin sama,
    ellauri051.html on line 920: 337 A Kentuckian walking the vale of the Elkhorn in my deer-skin leggings, a Louisianian or Georgian, 337 Kentuckilainen kävelemässä Elkhornin laaksossa peurannahkaisissa leggingseissäni, louisialainen tai georgialainen,
    ellauri051.html on line 921: 338 A boatman over lakes or bays or along coasts, a Hoosier, Badger, Buckeye; 338 Venemies järvien tai lahtien yli tai rannikkoa pitkin, Hoosier, Badger, Buckeye;
    ellauri051.html on line 930: 347 A farmer, mechanic, artist, gentleman, sailor, quaker, 347 Maanviljelijä, mekaanikko, taiteilija, herrasmies, merimies, kveekari,
    ellauri051.html on line 939: 355 These are really the thoughts of all men in all ages and lands, they are not original with me, 355 Nämä ovat todellakin kaikkien ihmisten ajatuksia kaikissa aikoina ja kaikissa maissa, ne eivät ole alkuperäisiä minulle,
    ellauri051.html on line 949: 364 I also say it is good to fall, battles are lost in the same spirit in which they are won. 364 Sanon myös, että on hyvä kaatua, taistelut menetetään samassa hengessä, jossa ne voitetaan.
    ellauri051.html on line 955: 370 And to all generals that lost engagements, and all overcome heroes! 370 Ja kaikille kenraaleille, jotka menettivät kihlauksen, ja kaikille voittaneille sankareille!
    ellauri051.html on line 958: 372 This is the meal equally set, this the meat for natural hunger, 372 Tämä on yhtä lailla asetettu ateria, tämä liha luonnolliselle nälälle,
    ellauri051.html on line 961: 375 The kept-woman, sponger, thief, are hereby invited, 375 Täten varjeltu nainen, sienimies, varas ovat tervetulleita,
    ellauri051.html on line 967: 381 This the thoughtful merge of myself, and the outlet again. 381 Tämä on minun ja jälleen ulostulon harkittu yhdistäminen.
    ellauri051.html on line 992: 405 All are written to me, and I must get what the writing means. 405 Kaikki on kirjoitettu minulle, ja minun täytyy ymmärtää, mitä kirjoitus tarkoittaa.
    ellauri051.html on line 1003: 416 One world is aware and by far the largest to me, and that is myself, 416 Yksi maailma on tietoinen ja ylivoimaisesti suurin minulle, ja se olen minä,
    ellauri051.html on line 1024: 436 Night of south winds -- night of the large few stars! 436 Etelätuulien yö -- suurten harvojen tähtien yö!
    ellauri051.html on line 1029: 441 Earth of the vitreous pour of the full moon just tinged with blue! 441 Täysikuun lasimaisen tulvan maa juuri sävytettynä sinisellä!
    ellauri051.html on line 1038: 449 I behold from the beach your crooked inviting fingers, 449 Minä katson rannalta vinoja kutsuvia sormesi,
    ellauri051.html on line 1040: 451 We must have a turn together, I undress, hurry me out of sight of the land, 451 Meidän täytyy käydä yhdessä, riisuudun, kiirehdit minut pois maan näkyvistä,
    ellauri051.html on line 1067: 477 Endless unfolding of words of ages! 477 Aikojen sanojen loputon avautuminen!
    ellauri051.html on line 1078: 488 These mariners put the ship through dangerous unknown seas. 488 Nämä merenkulkijat kuljettivat aluksen vaarallisten tuntemattomien merien läpi.
    ellauri051.html on line 1079: 489 This is the geologist, this works with the scalpel, and this is a mathematician. 489 Tämä on geologi, tämä työskentelee skalpellilla, ja tämä on matemaatikko.
    ellauri051.html on line 1085: 495 And make short account of neuters and geldings, and favor men and women fully equipt, 495 Ja tee lyhyt selostus kastraattisista ja ruunista ja suosi täysin varusteltuja miehiä ja naisia,
    ellauri051.html on line 1100: 509 Voices of the interminable generations of prisoners and slaves, 509 Vankien ja orjien loputtomien sukupolvien ääniä,
    ellauri051.html on line 1110: 519 I do not press my fingers across my mouth, 519 En paina sormiani suuni yli,
    ellauri051.html on line 1120: 529 Shaded ledges and rests it shall be you! 529 Varjostetut reunukset ja lepäät se olet sinä!
    ellauri051.html on line 1129: 538 Sun so generous it shall be you! 538 Sun niin antelias se olet sinä!
    ellauri051.html on line 1132: 541 Winds whose soft-tickling genitals rub against me it shall be you! 541 Tuulet, joiden pehmeästi kutittelevat sukuelimet hierovat minua vasten, se olet sinä!
    ellauri051.html on line 1133: 542 Broad muscular fields, branches of live oak, loving lounger in my winding paths, it shall be you! 542 Leveät lihaksikkaat kentät, elävän tammen oksat, rakastava lepotuoli mutkaisilla poluillani, se olet sinä!
    ellauri051.html on line 1149: 558 The heav'd challenge from the east that moment over my head, 558 Raskas haaste idästä sillä hetkellä pääni yli,
    ellauri051.html on line 1166: 574 My knowledge my live parts, it keeping tally with the meaning of all things, 574 Tietoni elävät osani, se on sopusoinnussa kaiken tarkoituksen kanssa,
    ellauri051.html on line 1179: 586 I hear all sounds running together, combined, fused or following, 586 Kuulen kaikki äänet juoksevan yhdessä, yhdistettynä, sulautuneena tai seuraavan,
    ellauri051.html on line 1183: 590 The judge with hands tight to the desk, his pallid lips pronouncing a death-sentence, 590 Tuomari kädet tiukasti pöytää vasten, kalpeat huulensa lausumassa kuolemantuomion,
    ellauri051.html on line 1194: 601 A tenor large and fresh as the creation fills me, 601 Tenori suuri ja raikas kun luomus täyttää minut,
    ellauri051.html on line 1211: 617 I merely stir, press, feel with my fingers, and am happy, 617 Minä vain sekoitan, painan, tunnen sormillani ja olen onnellinen,
    ellauri051.html on line 1225: 630 They bribed to swap off with touch and go and graze at the edges of me, 630 He lahjoivat vaihtaakseen pois kosketuksella ja mennäkseen laiduntamaan minun reunojani,
    ellauri051.html on line 1226: 631 No consideration, no regard for my draining strength or my anger, 631 Ei huomioimista, älä välitä tyhjentävästä voimastani tai vihastani,
    ellauri051.html on line 1247: 650 They do not need the obstetric forceps of the surgeon, 650 He eivät tarvitse kirurgin synnytyspihtejä,
    ellauri051.html on line 1265: 667 And the narrowest hinge in my hand puts to scorn all machinery, 667 Ja kädessäni oleva kapein sarana saa halveksun kaikkia koneita,
    ellauri051.html on line 1267: 669 And a mouse is miracle enough to stagger sextillions of infidels. 669 Ja hiiri on riittävä ihme huijatakseen seksimiljardeja epäuskoisia.
    ellauri051.html on line 1293: 694 I wonder where they get those tokens, 694 Ihmettelen, mistä he saavat nuo merkit,
    ellauri051.html on line 1294: 695 Did I pass that way huge times ago and negligently drop them? 695 Kuljinko tuolla tavalla valtavia aikoja sitten ja pudotin ne huolimattomasti?
    ellauri051.html on line 1297: 698 Infinite and omnigenous, and the like of these among them, 698 Äärettömät ja kaikkikansalliset ja niiden kaltaiset,
    ellauri051.html on line 1331: 731 Scaling mountains, pulling myself cautiously up, holding on by low scragged limbs, 731 Vuorten skaalautumista, varovasti vetämällä itseäni ylös, pitäen kiinni matalista naarmuuntuneista raajoista,
    ellauri051.html on line 1351: 751 Upon the race-course, or enjoying picnics or jigs or a good game of base-ball, 751 Kilparadalla tai nauttimassa piknikistä tai jigeistä tai hyvästä baseball-pelistä,
    ellauri051.html on line 1359: 759 Where the heifers browse, where geese nip their food with short jerks, 759 Missä hiehot selailevat, missä hanhet nipistävät ruokaansa lyhyillä nykäyksillä,
    ellauri051.html on line 1364: 764 Where bee-hives range on a gray bench in the garden half hid by the high weeds, 764 Missä mehiläispesät leviävät puutarhan harmaalla penkillä korkeiden rikkaruohojen peitossa,
    ellauri051.html on line 1365: 765 Where band-neck'd partridges roost in a ring on the ground with their heads out, 765 Siellä missä kaulakaulapellot yöpyvät renkaassa maassa päät ulospäin,
    ellauri051.html on line 1368: 768 Where the yellow-crown'd heron comes to the edge of the marsh at night and feeds upon small crabs, 768 Missä keltakruunuhaikara tulee yöllä suon reunalle ja ruokkii pieniä rapuja,
    ellauri051.html on line 1372: 772 Through the salt-lick or orange glade, or under conical firs, 772 Suola- tai appelsiinialueen läpi tai kartiomaisten kuusien alla,
    ellauri051.html on line 1387: 787 Hurrying with the modern crowd as eager and fickle as any, 787 Kiire nykyajan väkijoukon kanssa yhtä innokkaana ja epävakaana kuin kuka tahansa,
    ellauri051.html on line 1390: 790 Walking the old hills of Judæa with the beautiful gentle God by my side, 790 Kävellen Juudean vanhoilla kukkuloilla kaunis lempeä Jumala vierelläni,
    ellauri051.html on line 1405: 805 My messengers continually cruise away or bring their returns to me. 805 Sanansaattajani risteilyt jatkuvasti pois tai tuovat palautteensa minulle.
    ellauri051.html on line 1413: 813 We are approaching some great battle-field in which we are soon to be engaged, 813 Lähestymme suurta taistelukenttää, johon olemme pian mukana,
    ellauri051.html on line 1422: 822 I understand the large hearts of heroes, 822 Ymmärrän sankarien suuret sydämet,
    ellauri051.html on line 1423: 823 The courage of present times and all times, 823 Nykyajan ja kaikkien aikojen rohkeus,
    ellauri051.html on line 1426: 826 And chalk'd in large letters on a board, Be of good cheer, we will not desert you; 826 Ja liidulla suurilla kirjaimilla taululle: Ole hyvällä mielellä, emme hylkää sinua;
    ellauri051.html on line 1436: 836 The twinges that sting like needles his legs and neck, the murderous buckshot and the bullets, 836 Pisteet, jotka pistävät kuin neuloja hänen jaloissaan ja niskassaan, murhaava laukaus ja luodit,
    ellauri051.html on line 1444: 844 Agonies are one of my changes of garments, 844 Agonies on yksi vaatteiden vaihdoistani,
    ellauri051.html on line 1466: 866 Workmen searching after damages, making indispensable repairs, 866 Työntekijät etsivät vaurioita, tekevät välttämättömiä korjauksia,
    ellauri051.html on line 1469: 869 Again gurgles the mouth of my dying general, he furiously waves with his hand, 869 Taas kurkuttaa kuolevan kenraalini suuta, hän heiluttaa raivokkaasti kädellään,
    ellauri051.html on line 1477: 876 Retreating they had form'd in a hollow square with their baggage for breastworks, 876 Perääntyessään he olivat muodostuneet onttoon neliöön matkatavaroidensa kanssa rintatöihin,
    ellauri051.html on line 1481: 880 They were the glory of the race of rangers, 880 He olivat vartijarodun kunniaa,
    ellauri051.html on line 1483: 882 Large, turbulent, generous, handsome, proud, and affectionate, 882 Iso, myrskyisä, antelias, komea, ylpeä ja hellä,
    ellauri051.html on line 1485: 884 Not a single one over thirty years of age. 884 Ei ainuttakaan yli 30-vuotiasta.
    ellauri051.html on line 1490: 889 A few fell at once, shot in the temple or heart, the living and dead lay together, 889 Muutama kaatui kerralla, ammuttiin temppeliin tai sydämeen, elävät ja kuolleet makasivat yhdessä,
    ellauri051.html on line 1508: 906 On our lower-gun-deck two large pieces had burst at the first fire, killing all around and blowing up overhead. 906 Alemmalla tykkikannellamme kaksi suurta kappaletta oli räjähtänyt ensimmäisessä tulipalossa tappaen kaikkialta ja räjähtäen pään yläpuolella.
    ellauri051.html on line 1513: 911 They see so many strange faces they do not know whom to trust. 911 He näkevät niin monia outoja kasvoja, etteivät tiedä kehen luottaa.
    ellauri051.html on line 1526: 924 One of the pumps has been shot away, it is generally thought we are sinking. 924 Yksi pumpuista on ammuttu pois, yleisesti uskotaan, että uppoamme.
    ellauri051.html on line 1541: 938 Cut of cordage, dangle of rigging, slight shock of the soothe of waves, 938 Nuoran katkaisu, takila, pieni isku aaltojen rauhoittamisesta,
    ellauri051.html on line 1543: 940 A few large stars overhead, silent and mournful shining, 940 Muutama suuri tähti yläpuolella, hiljainen ja surullinen loistaa,
    ellauri051.html on line 1544: 941 Delicate sniffs of sea-breeze, smells of sedgy grass and fields by the shore, death-messages given in charge to survivors, 941 Merituulen herkkää haistelua, syrjäisen ruohon ja peltojen tuoksua rannalla, kuolemansanomia eloonjääneille,
    ellauri051.html on line 1545: 942 The hiss of the surgeon's knife, the gnawing teeth of his saw, 942 Kirurgin veitsen suhinaa, hänen sahan kalvavia hampaita,
    ellauri051.html on line 1559: 955 Not a cholera patient lies at the last gasp but I also lie at the last gasp, 955 Kolerapotilas ei makaa viimeisellä hengenhaualla, mutta minäkin makaan viimeisellä haukkomalla,
    ellauri051.html on line 1567: 962 I discover myself on the verge of a usual mistake. 962 Löydän itseni tavallisen virheen partaalta.
    ellauri051.html on line 1568: 963 That I could forget the mockers and insults! 963 Että voisin unohtaa pilkkaajat ja loukkaukset!
    ellauri051.html on line 1569: 964 That I could forget the trickling tears and the blows of the bludgeons and hammers! 964 Että voisin unohtaa valuvat kyyneleet ja iskujen ja vasaran iskut!
    ellauri051.html on line 1575: 970 I troop forth replenish'd with supreme power, one of an average unending procession, 970 Minä lähden täydennettynä korkeimmalla voimalla, yhtenä keskimääräisestä loputtomasta kulkueesta,
    ellauri051.html on line 1582: 976 The friendly and flowing savage, who is he? 976 Ystävällinen ja virtaava villi, kuka hän on?
    ellauri051.html on line 1591: 985 They descend in new forms from the tips of his fingers, 985 Ne laskeutuvat uusissa muodoissa hänen sormiensa kärjestä,
    ellauri051.html on line 1610: 1003 To cotton-field drudge or cleaner of privies I lean, 1003 Puuvillakentän raakailijalle tai siivoojalle nojaan,
    ellauri051.html on line 1613: 1006 On women fit for conception I start bigger and nimbler babes. 1006 Raskauskelpoisista naisista aloitan isompia ja ketterämpiä tyttöjä.
    ellauri051.html on line 1625: 1018 Not doubt, not decease shall dare to lay finger upon you, 1018 Ei epäilystäkään, ei kuollut uskalla sormea ​​sinun päällesi,
    ellauri051.html on line 1640: 1032 With Odin and the hideous-faced Mexitli and every idol and image, 1032 Odinin ja kauhistuttavan ilmeen Mexitlin ja jokaisen epäjumalan ja kuvan kanssa,
    ellauri051.html on line 1652: 1044 Three scythes at harvest whizzing in a row from three lusty angels with shirts bagg'd out at their waists, 1044 Kolme viitettä sadonkorjuussa peräkkäin vinkumassa kolmelta ihastuttavalta enkeliltä, ​​joiden paidat on pussitettu vyötäröllä,
    ellauri051.html on line 1654: 1046 Selling all he possesses, traveling on foot to fee lawyers for his brother and sit by him while he is tried for forgery; 1046 Myydään kaiken omaisuutensa, matkustaa jalkaisin palkatakseen asianajajia veljelleen ja istuakseen hänen vierellään, kun häntä tuomitaan väärentämisestä;
    ellauri051.html on line 1659: 1051 The day getting ready for me when I shall do as much good as the best, and be as prodigious; 1051 Päivä valmistautumassa minua varten, jolloin teen niin paljon hyvää kuin parasta ja olen yhtä upea;
    ellauri051.html on line 1668: 1059 Easily written loose-finger'd chords -- I feel the thrum of your climax and close. 1059 Helposti kirjoitettuja löysäsormeisia sointuja -- tunnen huipentumasi rummun ja sulkeudun.
    ellauri051.html on line 1678: 1069 Ever the bandage under the chin, ever the trestles of death. 1069 Aina side leuan alla, aina kuoleman pukit.
    ellauri051.html on line 1689: 1080 I acknowledge the duplicates of myself, the weakest and shallowest is deathless with me, 1080 Tunnustan itseni kaksoiskappaleet, heikoin ja matalin on kuolematon kanssani,
    ellauri051.html on line 1702: 1093 The saints and sages in history -- but you yourself? 1093 Pyhät ja viisaat historiassa – mutta sinä itse?
    ellauri051.html on line 1721: 1111 One of that centripetal and centrifugal gang I turn and talk like a man leaving charges before a journey. 1111 Eräs tuosta keskipakoisesta jengistä käännyn ja puhun kuin mies, joka jättää syytteen ennen matkaa.
    ellauri051.html on line 1757: 1146 All has been gentle with me, I keep no account with lamentation, 1146 Kaikki on ollut lempeää minua kohtaan, en pidä tiliä valitusta,
    ellauri051.html on line 1761: 1150 On every step bunches of ages, and larger bunches between the steps, 1150 Jokaisella askeleella nippuja iät ja suurempia nippuja portaiden välissä,
    ellauri051.html on line 1764: 1153 Afar down I see the huge first Nothing, I know I was even there, 1153 Kaukana alas näen valtavan ensimmäisen Ei mitään, tiedän, että olin jopa siellä,
    ellauri051.html on line 1773: 1162 Before I was born out of my mother generations guided me, 1162 Ennen kuin synnyin äidistäni, sukupolvet ohjasivat minua,
    ellauri051.html on line 1777: 1166 Vast vegetables gave it sustenance, 1166 valtavat vihannekset antoivat sille ravintoa,
    ellauri051.html on line 1792: 1180 Old age superbly rising! O welcome, ineffable grace of dying days! 1180 Vanhuus kohoaa mahtavasti! Oi tervetuloa, kuolemanpäivien sanoinkuvaamaton armo!
    ellauri051.html on line 1793: 1181 Every condition promulges not only itself, it promulges what grows after and out of itself, 1181 Jokainen tila ei levitä vain itseään, se levittää sitä, mikä kasvaa itsestään ja itsestään,
    ellauri051.html on line 1794: 1182 And the dark hush promulges as much as any. 1182 Ja pimeä hiljaisuus julistaa yhtä paljon kuin mikä tahansa.
    ellauri051.html on line 1796: 1184 And all I see multiplied as high as I can cipher edge but the rim of the farther systems. 1184 Ja kaikki, mitä näen, on moninkertaistunut niin korkealle kuin voin salata, paitsi kaukaisten järjestelmien reuna.
    ellauri051.html on line 1802: 1190 There is no stoppage and never can be stoppage, 1190 Ei ole pysähdystä eikä koskaan voi olla pysähtymistä,
    ellauri051.html on line 1819: 1206 I lead no man to a dinner-table, library, exchange, 1206 En johda ketään päivällispöytään, kirjastoon, vaihtoon,
    ellauri051.html on line 1834: 1221 And I said to my spirit When we become the enfolders of those orbs, and the pleasure and knowledge of every thing in them, shall we be fill'd and satisfied then? 1221 Ja minä sanoin hengelleni, kun meistä tulee noiden pallojen suojuksia ja mielihyvää ja tietoa kaikista niistä, olemmeko silloin täyttyneet ja tyytyväisiä?
    ellauri051.html on line 1881: 1267 The girl and the wife rest the needle a moment and forget where they are, 1267 Tyttö ja vaimo lepäävät neulaa hetken ja unohtavat missä he ovat,
    ellauri051.html on line 1941: 1323 (Talk honestly, no one else hears you, and I st9ay only a minute longer.) 1323 (Puhu rehellisesti, kukaan muu ei kuule sinua, ja minä puhun vain minuutin pidempään.)
    ellauri051.html on line 1944: 1326 (I am large, I contain multitudes.) 1326 (Olen suuri, minulla on paljon.)
    ellauri051.html on line 1964: 1344 Failing to fetch me at first keep encouraged, 1344 Vaikket alux pysy mun vauhdissa älä hellitä,
    ellauri051.html on line 3237: Onde ouverte de la Mer Rouge punaisen meren aalloilta
    ellauri051.html on line 3259: Dans sa patrie le sage Ulysse matkoiltaan viisas Odysseus
    ellauri051.html on line 3303: Nageurs morts suivrons-nous d’ahan Kuolleet uimarit seurataan ähräten
    ellauri052.html on line 33: Malamud Bellow ja Roth oli am. kirjallisuuden Hart Schaffner ja Marx, chicagolainen univormutehdas ja miestenvaatehtimo joka kuoli 2009. Halvat ja mauttomat Marxin veljexet. Bellow suhtautui suopeasti 2v vanhempaan Malamudiin, ison Paulin ikätveriin. Se oli vielä maalaisempi, kotosin Oregonista. Samanlaisia kujakatteja kaikki 3, nahattomia ja karvattomia kullikissoja. PST Bellowin maneeri on laittaa rinnastuxia ilman välimerkkejä niinkuin tän kappaleen alussa. Isaac Bashevis Singer ei kuulunut tähän poppooseen, se oli 1. sukupolven maahanmuuttaja.


    ellauri052.html on line 56: Henderson oli Salen oma mielikirja. Lukikohan se sitä ääneen izelleen ja sanoi "loistavaa" kuin Sven Tolppa. Conrad oli Solomonin mielikirjailija collegessa. Figures. Niisson paljon samaa. Elämää suurempia sankareita ja kaappihomoja. Salen Nobel-puhe on tyypillistä amerikkalaisille suunnattua amerikkalaista Geldjude potaskaa, sankareina Conradin ohella Milton Friedman ja Erich Auerbach, pahixina Robbe-Grillet ja punikit. Vielä yx uskomattoman tarkka Henderson lookalike on Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump. Kaikki nazaa: koko, luonne, typeryys, vulgaari puhetyyli, jättimäinen narsismi.


    ellauri052.html on line 58: Henderson the Rain King is a 1959 novel by Saul Bellow. The book's blend of philosophical discourse and comic adventure has helped make it one of his more popular works. It is said to be Bellow's favorite among his books. It was ranked number 21 on Modern Library's list of the 100 Best Novels in the English language.
    ellauri052.html on line 60: Eugene Henderson is a troubled middle-aged man 1948. (synt. 1800-luvulla). Despite his riches, high social status, and physical prowess, he feels restless and unfulfilled, and harbors a spiritual void that manifests itself as an inner voice crying out "I want, I want, I want". Hoping to discover what the voice wants, Henderson goes to Africa. What a Yankee notion.
    ellauri052.html on line 66: As in all Bellow's novels, death figures prominently in Henderson the Rain King. Also, the novel manifests a few common character types that run through Bellow's literary works. One type is the Bellovian Hero, often described as a schlemiel. Eugene Henderson, in company with most of Bellow's main characters, can be given this description, in the opinion of some people, and Bellow was another one himself for sure. Another is what Bellow calls the "Reality-Instructor"; in Henderson the Rain King, King Dahfu fills this role. In Seize the Day, the instructor is played by Dr. Tamkin, while in Humboldt's Gift, Humboldt von Fleisher takes the part.
    ellauri052.html on line 68: Scholars such as Bellow biographer James Atlas and others have shown that quite a few passages and ideas were lifted from a book titled The Cattle Complex in East Africa (1926) written by Bellow's anthropology professor Melville Herskovits who supervised his senior thesis at Northwestern University in 1937. What a schtekl, to steal from his own professor.
    ellauri052.html on line 70: Vizikästä et vaikka muissa suhteissa Hendersonilla ja Eremiitalla ei ole paljon yhteistä, niin naisten polkemisessa ne kazoo toisiaan ihan eye to eye, kirppu ja sonni saman sikolätin aidalla. Plus toi spiritual void. Noita piisaa noita hengellisiä tyhjiöitä, jos on tyhjä pää ja vääränlainen isäsuhe lapsuudesta, ja pelkää naisia. Rothin miälestä Bellow oli verrattoman hyvä kuvaamaan sensitiivistä miestä pahojen naisten kourissa. Roth oli toinen samanlainen. Amerikkalaisia schmuckeja. Philip Teir hännänhuippuna. Ne on kuin Valittujen Palojen vizi: ukko menee ripille ja sanoo olen ollut neljän nuoren naisen kaa yhtä aikaa. Milloin kävitte viimexi ripillä? En koskaan olen juutalainen. No mixi tulette kertomaan tätä sitten minulle? Höh mähän kerron tätä kaikille!
    ellauri052.html on line 72: Yhteistä näille kaikille setämiehille on vitunmoinen izekeskeisyys ja izekkyys. Tanskalaisen jehovantodistajaleffan hihhuli iskä oli kans tapaus pisteessä, se rakasti jehovaa enemmän kuin omia lapsiaan, koska jehova takas sille henk.koht. ikuisen elämän. Meemit löi taas geenit 6-0. Vaikka Hendersonin nimi on Gene! Se suuttuu naisilleen koska tytär sai 15-vuotiaana nokikepin vauvan ja sen 2. vaimolla on muitakin ystäviä kuin se, tappaa raivarissa siivoojan ja lähtee päätäpahkaa karkuun Aahrikkaan.
    ellauri052.html on line 83: In his survey of Bellow’s work, Philip Roth writes of Herzog, “In all of literature, I know of no more emotionally susceptible male, of no man who brings a greater focus or intensity to engagement with women than this Herzog,” a man “as lavish in describing the generous mistress as Renoir.” No siinä on pukki kaalimaan vartijana, Roth on mikäli mahdollista pahempi narsisti kuin Sale.
    ellauri052.html on line 85: I find this judgement troubling. Certainly, one can agree that Herzog is lavish and intense. But through his eyes, we see women as very peculiar creatures. We meet a devotee of sex in Herzog’s lover, Ramona, the sad, enigmatic, emotionless pencils that are Valentine’s wife and Herzog’s first wife, and the castrating sex bomb that is Madeline. Very rarely do we feel that these characterisations are different from these characters’ reality—the novel seems to suggest that these women really are as limited as Herzog sees them.
    ellauri052.html on line 97: The novels remain staggering for their invention, their comedy, their culture, and their mingling of riotous squalor with the precepts of a course in philosophy. Bellow writes with a genius that is hard to fathom. Readers may, however, feel troubled by the books’ frequent difficulty in forming a coherent whole.
    ellauri052.html on line 104: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
    ellauri052.html on line 108: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.
    ellauri052.html on line 118: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks.
    ellauri052.html on line 120: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
    ellauri052.html on line 122: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise.
    ellauri052.html on line 175: gernon">Algernon Charles Swinburne (5. huhtikuuta 1837 Lontoo, Englanti – 10. huhtikuuta 1909 Lontoo, Englanti) oli viktoriaanisella aikakaudella elänyt englantilainen runoilija ja kriitikko. Häntä on pidetty yhtenä Englannin parhaista runoilijoista, joskin hänen tuotantonsa suosio on välillä ollut akateemisissa piireissä vähäistä. Hänen teoksensa ovat tunnettuja elinvoimaisuudestaan ja kielen musiikillisuudesta. Swinburnen runot saivat hänen elinaikanaan ristiriitaista huomiota, koska niissä käsiteltiin teemoja kuten sadomasokismia, kuolemaa, uskonnottomuutta ja lesboutta.
    ellauri052.html on line 189: ge0_-l1Mog6rDrhIX4c5tw0YDeY.jpeg?imwidth=620" width="50%" />
    ellauri052.html on line 195: Citrine on surullinen 8v tyttärensä puolesta koska se on ohutnenäinen ja laiha. Sale näet pitää enemmän plumpeista. Sale on vastenmielinen kaikilla kriteereillä. Se diggaa Platoa koska se ei voi uskoa et tää on nyt tässä. Pitäis olla jotain hienompaa, sille ainakin. Saul on hurjan tarkka nokintajärjestyxistä ja badgeista. Tyypillinen keskiluokan nousukas, selvä snobi. Hyvin herkkänahkainen ja mielistelyn perään. Pikku gangsteri jää kuin tikku paskaan kun Saul avaa sanaisen arkkunsa. Se on sentään oikeasti julkkis. Yhtä nopea kuin Asael. Abner saisi työntää keihäänsä sen peräpäähän.
    ellauri052.html on line 208: In love with candy, anger, and sleep,
    ellauri052.html on line 242: Strangeness grew in the motionless air. The loose
    ellauri052.html on line 277: All in all, Pope’s characterization of women and his satirical telling of this incident paint a very negative picture of women. Women are shown as conniving, untrustful, illogical, and most importantly, inferior to men. Pope ridicules Belinda’s (Ms. Fermor’s) anger and does not seem to understand why women could get so angry over such a "trivial" matter. He does not respect female autonomy and buys in to the madonna/whore perception of women. The Rape of the Lock does a great injustice to women and only serves to perpetuate negative stereotypes and generalizations about female character.


    ellauri052.html on line 286: Horace Tadpole eiku Walpole (24 September 1717 – 2 March 1797) oli aatelinen, talousliberaali, luultavasti äpärä ja todennäkösest ainakin kaappihomo. Suhteellisen turha julkkis jo omana aikanaankin. Se sipsutteli salongeissa rokokoomaisesti puettuna ja puuteroituna lakki kainalossa varpaisillaan. Sen typeristä lausahduxista siteeraa Bellow seuraavaa: it is natural for free men think about money. Why? Because money is freedom, thats why.
    ellauri052.html on line 291: Isä ja poika Suvinen istui Pellervontiellä paritalon huopakatolla uusimassa kattohuopia ja söi pahanhajuisia eväitä muovisäiliöstä. Sieltä oli hyvä seurata koko mäen touhuja. Jos Suvixet olis olleet runollisempia ne olis voineet olla uudet järvialueen poeetat, isä Wordsworth ja poika Coleridge. (Bob Southey vois sit olla vaikka Woku.) Ne muistuttaa Bostonista kaupan nimiä, Woolworth ja Selfridge. Wordsworth tuppaa sekottumaan myös Wadsworthiin, setelitukun arvoiseen joulupukin näköiseen jenkkiin joka painoi nappuloita.
    ellauri052.html on line 299: Vuonna 1795 Wordsworth tutustui runoilija Samuel Coleridgeen. Tämä tuttavuus johti hedelmälliseen yhteistyöhön, jonka tuloksena oli vuonna 1798 julkaistu runokokoelma Lyrical Ballads. Wordsworthin ja Coleridgen katsotaan aloittaneen tällä runokokoelmalla englantilaisen runouden romanttisen tyylisuuntauksen.
    ellauri052.html on line 313: ge Samuel">Samuel Taylor Coleridge (21. lokakuuta 1772 Ottery St. Mary, Devon, Englanti – 25. heinäkuuta 1834 Highgate, Englanti) oli englantilainen runoilija, kirjallisuuskriitikko ja filosofi, joka oli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Lisäksi hän oli yksi niin kutsutuista Englannin järvialueen runoilijoista. Hänet tunnetaan parhaiten runoistaan Kublai-kaani sekä Vanhan merimiehen tarina (The Rime of the Ancient Mariner) sekä merkittävimmästä proosateoksestaan Biographia Literaria.
    ellauri052.html on line 315: Coleridgen isä oli pappi, ja poikakin oli vakaumukseltaan uskonnollinen, vaikka hän nuorempana oli äärimmäisen radikaali ja vastusti dogmiuskoa. Hänen ihanteensa oli John Milton. Hän oli yksi kolmesta järvikoulun runoilijasta, lakisteista (lakists), joka nimi heille annettiin siksi, että he kaikki viettivät osan elämästään Cumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä luonnonihailua. Kolmas oli Bob Southey josta Byron ei pitänyt.
    ellauri052.html on line 317: Coleridgen pääteokset ovat runoelmat Christabel ja The ancient mariner.     Tän mä muistan Aku Ankasta: Kuoleman peikko mun hyytävi veren. Ammuin nuolen ilmoihin albatrossia mä haavoitin. Aku veisaa kyynelet silmistä roiskuen. Kenenkäs runo oli se Enoch Arden joka mainittiin Poirotissa? Ai niin se oli se Tennysonin tylsimys. Lisäksi on hänen runotuotteistaan mainittava romanssi "Genevieve", rajun ylevä rapsodia "Fire, famine and slaughter" ja draama Remorse. Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juvenile poems, Sibylline leaves ja Miscellanous poems. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Coleridge tutki saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi.
    ellauri052.html on line 319: Like other successful duos, such as Batman & Robin, Mickey & Goofy, or Laurel & Hardy, Wordsworth and Coleridge were temperamentally dissimilar. Wordsworth, reserved and thoughtful, wrote verse while plodding to and fro in the garden and, we are told, was subject to stomach trouble when revising. Coleridge was irresponsible and debt-ridden, but everywhere spoken of as a genius, if a volatile one. “I think too much for a Poet,” he said. His addiction to opium began early and was never conquered. In time, it became his only regular habit.
    ellauri052.html on line 334: Böhme oli luterilainen suutari, joka asui ja työskenteli synnyinkaupungissaan Görlitzissä Itä-Saksassa. Hänellä oli nuoruudessaan mystisiä näkyjä ja kokemuksia, jotka huipentuivat vuonna 1600 näkyyn. Näky tuli hänen kertomansa mukaan valokeilassa, joka paljasti maailman hengellisen rakenteen ja hyvän ja pahan välisen suhteen. Kymmenen vuotta myöhemmin tullut toinen näky kirvoitti Böhmen kirjoittamaan ja julkaisemaan useita esseitä, joissa näkyy Paracelsuksen ja muiden uusplatonistien ja alkemistien vaikutus. Böhme pysyy kuitenkin lujasti kiinni kristillisessä perinteessä.


    ellauri052.html on line 339: Böhme esitti aatteitaan ensiksi teoksessa Aurora oder die Morgenröte im Aufgang (1612). Sen johdosta häntä kiellettiin kirjoittamasta, mutta muutamien vuosien kuluttua hänen sisällinen kutsumuksensa kasvoi niin voimalliseksi, että hän ryhtyi siihen uudelleen, jonka jälkeen hän elämänsä viime vuosina sepitti useita, teoksia. Böhme sai uskonnollisten haaveilijani joukossa paljon innokkaita oppilaita, jotka käyttivät hänen teoksiaan hartauskirjoina. Suomeksikin käännettyinä niitä levisi 1700-luvulla Pohjanmaan mystikkojen kesken.


    ellauri052.html on line 358: "O whar can I get skeely skipper,
    ellauri052.html on line 422: Taas tota vitun 8 sekunnin kultakalan keskittymiskykyä. Sen on Amerikan mainosteevee saanut aikaan. Sale ansaizee Nobel-palkinnon varoittavana esimerkkinä, mitä Amerikka tekee ryssän mamu juutalaisista. Sale diggas just noita samoja narsisheja kuin kaikki muutkin narsishit, Nietscheä Schopenhaueria Kierkegaardia. Kaskun ei mainize nazi Heideggeriä.
    ellauri052.html on line 424: Nietzsche ist vor allem durch seine Schopenhauer-Lektüre und dessen Willens-Metaphysik auf den Gedanken des Willens zur Macht gekommen. Aus Schopenhauers „Wille zum Leben“ genickt und verbessert. Die erste Erwähnung des Begriffs im Nachlass stammt von 1876/77: „Furcht (negativ) und Wille zur Macht (positiv) erklären unsere starke Rücksicht auf die Meinungen der Menschen.“
    ellauri052.html on line 426: Nach Nietzsche ist der „Wille zur Macht“ ein dionysisches Bejahen der ewigen Kreisläufe von Leben und Tod, Entstehen und Vergehen, Lust und Schmerz, eine Urkraft, die das „Rad des Seins“ in Bewegung hält: „Alles geht, alles kommt zurück; ewig rollt das Rad des Seins. Alles stirbt, alles blüht wieder auf, ewig läuft das Jahr des Seins.“
    ellauri052.html on line 429: Ein starker Geist interpretiert die Welt auf sich zu und verleibt sie sich somit ein. Man soll das Schicksal wollen. Wollen befreit: das ist die wahre Lehre von Wille und Freiheit. Deshalb hat der freieste Mensch „das größte Machtgefühl über sich.“
    ellauri052.html on line 433: Im Zuge der philosophischen Wirkungsgeschichte Nietzsches war für Martin Heidegger der „Wille zur Macht“ Nietzsches Antwort auf die metaphysische Frage nach dem Grund alles Seienden. So was.
    ellauri052.html on line 435: Im Gegenpart zu Nietzsche sieht Alfred Adler – schon vor der Machtergreifung der Nationalsozialisten in Deutschland 1933 – den Willen zur Macht auch kritisch als eine mögliche Überkompensation eines verstärkt erlebten Minderwertigkeitsgefühls.
    ellauri052.html on line 439: Aus Sicht Friedrich Nietzsches ist es die Aufgabe des Menschen, einen Typus hervorzubringen, der höher entwickelt ist als er selbst. Diesen dem Menschen überlegenen Menschen nennt Nietzsche den Übermenschen, ein Begriff, welcher bei Nietzsche sowohl eine geistige als auch eine biologische Bedeutung hat. Nietzsche verwendet den Begriff Übermensch das erste Mal in seinen Jugendschriften in Bezug auf Lord Byron, der als „geisterbeherrschender Übermensch“ charakterisiert wird.
    ellauri052.html on line 441: Nietzsche übernahm den Terminus vom französischen materialistischen Philosophen Helvétius, der vom homme supérieur geschrieben hatte.
    ellauri052.html on line 443: Das Ziel der Menschheit liegt nach Nietzsche nicht in der Zukunft oder im allgemeinen Wohlergehen der derzeit bestehenden Gattung, sondern in den immer wieder auftretenden „höchsten Exemplaren“, eben den Übermenschen. Aus dieser philosophischen Position resultiert seine Ablehnung der „idealistischen“ Interpretation des Übermenschen und die positive Einschätzung gerade von immoralistischen und nach Größe strebenden Machtmenschen wie Alkibiades, Julius Cäsar, Cesare Borgia oder Napoléon Bonaparte.
    ellauri052.html on line 445: In der Genealogie der Moral (1887) findet sich der Gedanke, dass die Menschheit als Masse dem Gedeihen einer einzelnen stärkeren Species Mensch geopfert werden könnte. Ziel sei es, eine Herrenkaste zu züchten, welche zur Herrschaft über Europa berufen sei.
    ellauri052.html on line 447: Nietzsches Ablehnung des Nationalismus wurde von den Nationalsozialisten ignoriert. Maßgeblichen Anteil an dieser Interpretation hatte vor allem Nietzsches Schwester Elisabeth Förster-Nietzsche, die unter Einfluss ihres Gatten Bernhard Förster, eines radikalen Antisemiten, im Gegensatz zu Nietzsche selbst in einem Naheverhältnis zu national-völkischen Kreisen stand.
    ellauri052.html on line 449: Indessen ist der von den Nationalsozialisten verwendete Gegenbegriff Untermensch nirgends in Nietzsches Werken zu finden. Als Gegensatz zum Übermenschen beschreibt Zarathustra in Also sprach Zarathustra vielmehr den Letzten Menschen als lebensmüde, uninteressiert und lethargisch.
    ellauri052.html on line 471: Kyllähän toi Sale välistä haukkuu izeään suht tarkkasilmäisesti, mut vähintään yhtä usein se panee stoogensa kehumaan izeään aivan päättömästi. Se on miälestään Hegelin tarkoittama maailmanhistoriallinen yxilö, kuten Trump.
    ellauri052.html on line 474: gel.jpg" width="50%" />
    ellauri052.html on line 476: 2 maailmanindividiä: Donald Trump ja Friedrich Hegel
    ellauri052.html on line 486: Baron Corvo eli Fred Rolfe oli joku seikkailija, homo ennen kaikkea. "My preference was for the 16, 17, 18 and large." Le Corbusier oli homo. Ei sunkaan nää ole kaikki homoja? ml Monet ja Matisse? Sale takuulla oli, ja sen kamu Pierre. Sekin kuzu izeään Prosperoxi niinkuin Puovo Huovikko. Shakespearen Myrsky, sen viimeinen näytelmä, on homoeroottinen, missä vallastasyösty herttua-taikuri junailee enkeli Arielin ja piru Calibanin kaa. Ei kai Paavokin... ei nyt menee jo vainoharhasexi. Mut silti vittu (tai pikemminkin pisinappula), heti perään Salella tulee homotriangeli jossa kaikki kalpenee ja/tai punastuu: Sale, mafioso ja Pierre. Ja TS Eliot taas mainitaan. Kirjailijat immersoituu toisiinsa ja vehkeet sykkii sinipunasina. Ihan mahotonta menoa. Kaikki haukkuu Salea ja syystä, se tuntee izensä pyhäxi Sebastianixi.
    ellauri052.html on line 488: Pyhä Sebastianus tai Pyhä Sebastian (k. noin 288 jaa.) eli legendan mukaan 200-luvulla Roomassa. Hän oli kristitty keisarillisen henkivartioston upseeri, jonka kerrotaan salassa käännyttäneen monia ihmisiä kristityiksi. Sebastianus jäi kiinni uskostaan, jolloin keisari Diocletianus määräsi hänet surmattavaksi nuolin. Hän selvisi teloituksesta hengissä ja leski Irene hoiti hänet terveeksi, mutta myöhemmin Sebastianus tuomittiin uudelleen ja nuijittiin hengiltä.
    ellauri052.html on line 491: The opportunity to show a semi-nude young male, often in a contorted pose, made Sebastian a favorite subject. There may have been a deliberate attempt by the Church to get away from the single nude subject, as sometimes arousing inappropriate thoughts among female and male churchgoers. Archers and arrows have been far more commonly shown than the actual moment of his death by clubbing, so that there is a popular misperception that this is how he died. Sebastian is a popular male saint, especially among athletes.
    ellauri052.html on line 497: Eventually, the poetry of William Wordsworth showed him that beauty generates compassion for others and stimulates joy. With renewed joy he continued to work towards a just society, but with more relish for the journey. He considered this one of the most pivotal shifts in his thinking. In fact, many of the differences between him and his father stemmed from this expanded source of joy. :D
    ellauri052.html on line 508: Pierre Thaxterillakin oli frizuliina. Se oli uskollinen kaikille vaimoilleen. Jos se ei saisi aikaan Major Statementtia, ainakin se jätti siementä, geneettisen leiman maailmaan. Halvexittavaa, tuumaa Sale. Jolta jäi 1 onneton lytätty poika joka haukku iskän pydeen sen kuoltua. Mutta jäihän siltä näitä steitmenttejä. Se on meemipeikko. Se pursuaa jenkki perseasenteita kuin tyhjentämättä jäänyt roskis täynnä käytettyjä korzuja. Vanhat mamut on isänmaallisimpia, ne on Amerikalle kiitollisia proselyyttejä.
    ellauri052.html on line 538: Sale on häpeämätön idealisti. Se luulee tai tahtoo uskoa ainaskin, et tietoisuus on jotain merkillistä sui generis, eikä vaan materian heijastusta izestään, niinkuin toinen suuri Marxin veljes oivalsi. Mitä höpöä, ei se et syy ja seuraus kiertää luupin Salen päässä, mitenkään vapauta sitä karmasta. Yhtä karmaseva kuolema sitä odottaa kuin putoavaa kiveä, joka iloisena ajattelee: hei me lennetään. Usko pois.
    ellauri052.html on line 545: Nimitys antroposofia on vanhahko. Fichte käytti sitä. Rudi teki Fichtestä paskakaivoväitöskirjan. Rudi otti sanan käyttöön riitaannuttuaan teosofiseuran kaa. Ne oli liian brittejä ja itämaisia, Rudi halus jotain saxalaisempaa. Rudin versio on olevinaan pseudotieteellistä napaan tuijotusta ja nöyhdän lajittelua: imaginatio, inspiratio, intuitio. Kuvittelua, sisäänhengitystä ja sinne kazomista. Mitenkä ne jaxavat. Samaa sieluhöpötystä se vaan on, vaikka uusilla tuotenimillä ("astraaliruumis", haha). Narsishtien on vaikee uskoa et maailma jatkuu ilman minua. Olen ihmisyyden edustaja, Hegelin historian individi, humanismin piirimyyjä. Olen sitäpaizi erilainen kuin muut, muhun sattuu kuolema.
    ellauri052.html on line 597: He was a man who convinced and hypnotized not only others but himself. He seemed to possess a number of characters which he changed like masks as the need arose, now he was a benevolent pastor … now a magician holding sway over human souls … His sole purpose and aspiration was to obtain possession of all things from below, by his own titanic devices, and to break through by a passionate effort to the realm of the spirit… He may have possessed oratorical gifts, but he lacked the true gift and feeling for words. His speech was a kind of magical act, aimed at obtaining control over his hearers by means of gestures, by raising and lowering his voice, and by changes in the expression of his face. He hypnotized his disciples, some of whom even fell asleep.
    ellauri052.html on line 601:

    es rann ihm aus der Nase, immerfort arbeitete er mit dem Taschentuch bis tief in die Nase hinein, einen Finger an jedem Nasenloch.

    ellauri052.html on line 640: Krishnamurti keskusteli monien tiedemiesten, taiteilijoiden, poliitikkojen ja uskontotieteen edustajien kanssa. Fyysikko David Bohmin kanssa käytyjä dialogeja on julkaistu mm. kirjoissa Ajan päättyminen, Elämän kokonaisuus ja Oivalluskyky herää.
    ellauri052.html on line 652: It was not just Bohm who fell under the sway of Krishnamurti's charisma. He strongly influenced such writers as Joseph Campbell, the poet Robinson Jeffers, Henry Miller, Aldous Huxley, and Alan Watts who churned out popular books about Zen Buddhism. George Bernard Shaw once called young Krishnamurti "the most beautiful human being" he ever saw. Cabinet faggot. After visiting Krishnamurti's castle in Holland, Campbell wrote in a letter: "I can scarcely think of anything but the wisdom-and-beauty-of-my friend." In another letter he said, "Every time I talk with Krishna, something new amazes me."
    ellauri052.html on line 654: There were two Krishnamurtis. One was the persona presented to the world through lectures and books; a man without ego who led a sanctified life of celibacy and high moral purity. The other Krishnamurti was a shadowy, self-centered, vain man, capable of sudden angers and enormous cruelty to friends. He was also a habitual liar. Krishna, as his friends called him, freely admitted his compulsive lying. He blamed it on simple fear of having his deceptions detected.
    ellauri052.html on line 656: After learning about Krishnamurti's secret love affair with his best friend's wife, Bohm felt betrayed. Perhaps this plunged him into his third and final deep depression. Hospitalized, suffering from paranoia and thoughts of suicide, Bohm underwent fourteen episodes of shock therapy before he recovered sufficiently to leave the mental hospital. Earlier triple bypass surgery on his heart had been successful, but his death in 1991, at age 75, was from a massive heart attack. Krishnamurti had died six years earlier, at his home in Ojai, of pancreatic cancer. His body was cremated.
    ellauri052.html on line 659:

    Henkisiä ja hengellisiä käännösvaikeuxia
    ellauri052.html on line 664: Suomessa on mieli sielu ja henki. On vielä järkikin, kellä sitä on. Reason, raison, Vernunft. Ja äly, intelligence, wit, Witz. Ja viisaus, wisdom, Weisheit, sagesse.
    ellauri052.html on line 674: Sale tuntee vetoa myös Arabian Larskaan. T.E. Lawrence on kuvissa kyllä peräpään pojan näköinen. Se rakasti upseereja ja kaipasi miehexi miesten keskelle miehistöön. Liittyi ilmaväkeen sodan jälkeen vaan saadaxeen olla niitä lähellä. Desired to be a part of something larger than himself. Se oli luultavasti masokisti (iskä löi sitä pienenä) ja piilohomo. Ajeli moottoripyörällä kuin joku Tom of Finland hahmo. Väisti 46 vuotiaana 1935 jotain polkupyöräilijä poikia mutkassa ja ajoi pöpelikköön. Pää hajosi. Siitä kexittiin käyttää moottoripyöräillessä kypäriä.
    ellauri052.html on line 692: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetnesS of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
    ellauri052.html on line 720: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp --
    ellauri052.html on line 741: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
    ellauri052.html on line 747: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.
    ellauri052.html on line 751: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.
    ellauri052.html on line 753: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
    ellauri052.html on line 755: At length Gerald lay back inert on the carpet, his breast rising in great slow panting, whilst Birkin kneeled over him, almost unconscious. Birkin was much more exhausted. He caught little, short breaths, he could scarcely breathe any more. The earth seemed to tilt and sway, and a complete darkness was coming over his mind. He did not know what happened. He slid forward quite unconscious, over Gerald, and Gerald did not notice. Then he was half-conscious again, aware only of the strange tilting and sliding of the world. The world was sliding, everything was sliding off into the darkness. And he was sliding, endlessly, endlessly away.
    ellauri052.html on line 757: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.
    ellauri052.html on line 765: Birkin heard the sound as if his own spirit stood behind him, outside him, and listened to it. His body was in a trance of exhaustion, his spirit heard thinly. His body could not answer. Only he knew his heart was getting quieter. He was divided entirely between his spirit, which stood outside, and knew, and his body, that was a plunging, unconscious stroke of blood.
    ellauri052.html on line 769: `Yes,' said Birkin, hardening his throat and producing the words in the tension there, `you're much stronger than I -- you could beat me -- easily.'
    ellauri052.html on line 814: `Perhaps. Do you think this pledges anything?'
    ellauri052.html on line 844: Mitä tästä opimme? Että sanokoot meeminikkarit ja kirjoitelkoot sitä taikka tätä, geenit vetää vastustamattomasti puoleensa. Omat pikku siemenet on silti kylvettävä, vaikka hedelmättömäänkin maahan. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä.
    ellauri052.html on line 856: Well into his career, Bellow combined the confessional with a mid-century notion of alienation, which meant, for Bellow, man’s inability to get outside his own head. (I use the masculine advisedly; Bellow didn’t go deep enough into women’s heads to need to get out of them.)
    ellauri052.html on line 857: Leader (Salen elämäkerturi) is statesmanlike, fair-minded. He acknowledges in the introduction that great artists are not necessarily family men and that Bellow helped himself to his friends’ and relatives’ life stories even when they would have preferred their privacy.
    ellauri052.html on line 861: His friend and protege Philip Roth has said of him, "The backbone of 20th-century American literature has been provided by two novelists—William Faulkner and Saul Bellow. Together they are the Melville, Hawthorne, and Twain of the 20th century."

    LOL, runkku-Roth Melvillenä tietysti.


    ellauri052.html on line 867: Reports of his teaching ranged from “he was a dud, all he did was read from Erich Auerbach’s Mimesis” to “his seminar was amazing, as you’d imagine.” He was most effective with students who could follow and respond to his intellectual fireworks. Eskimeininkiä.
    ellauri052.html on line 868: His favourite novelists, who recurred in his courses, were Dostoyevsky, Stendhal, Balzac, Flaubert, Dickens, Conrad, Dreiser and Fitzgerald. He also admired the satires of Wyndham Lewis.
    ellauri052.html on line 870: Bellow punctured the pretentious, unmasked the delusions and deflated the reputations of several intellectual phonies, blackballing LeRoi Jones, Edward Said and Susan Sontag for MacArthur fellowships. He was severely condemned for his provocative but hilarious challenge: “Who is the Tolstoy of the Zulus? The Proust of the Papuans?” But no one ever answered his attack on cultural relativism and he did not apologise
    ellauri052.html on line 878: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
    ellauri052.html on line 881: I heard Bellow deliver the PEN speech on “American Writers and Their Public” to a packed hall in London on March 22, 1986. He had just suffered the death of his brothers and agonising break with Alexandra. Exhausted by jet-lag, stiff-gaited and parchment-skinned, he seemed terribly old and shattered. His talk ranged widely and wildly but, rambling and unfocused, he could not — like Ezra Pound in the Cantos — make it cohere.
    ellauri052.html on line 900: Nyt alkaa loppu olla käsillä. Humboldt lienee jälkeen yxi Salen alter egoista. Niinkuin myös George Swiebel joka käy Aahrikassa Hendersonina. Theo on kuin Wilt Whatmanin neekeripoikaystävä. Koko kirja on Salen painajainen ja märkä uni samaĺla. Nää on kaikki sen vaihtoehtoisia elämiä.
    ellauri052.html on line 930: Kun Salen halvexima sen vanhin poika psykiatri sanoo suorat sanat paskamaisesta isästään, pörähtään sen kimppuun äkäinen lauma Salen kirjallisia häntäkärpäsiä. The difficulty Greg Bellow has in grasping his father’s work is almost immediately apparent. His literary interpretations range from calling Humboldt’s Gift (1975) “a novel permeated by death consciousness” to writing that the protagonist of Henderson the Rain King (1959) “chooses a life path that brings him into contact with suffering and death.” (The very phrase “life path” would undoubtedly have made his father cringe.) Ehkäpä, just six että se on osuvaa.
    ellauri052.html on line 935: Ultimately, much of the book revolves around a perceived opposition between “young Saul,” the politically radical, amorously multitasking free spirit who raised him, and “old Saul,” the reactionary, race-baiting friend of authority and Allan Bloom who occupied his father’s body for its final 40 years. Greg had a front-row seat for Bellow’s supposed conversion, after the rise of black power and the Six Day War, to the unfashionable conservatism that remains the unspoken reason his books aren’t read much in America today. He is thus well-placed to describe how that change—dramatically evident in Mr. Sammler’s Planet (1970), the neo-con novel par excellence, but also in Herzog—manifested itself in private.
    ellauri052.html on line 939: Greg had made a career out of his own childhood misery—a nasty dig given that Saul was as much the author of that misery as he was of his novels. Greg noted, with shrugging disapproval, that his father “felt a duty of truth to his readers that was stronger than to his family,” but indicated he still didn’t understand or accept this about his father. Perhaps he can’t be expected to. “All significant human business is transacted inside,” was Saul’s lesson to Greg, who doesn’t seem to have forgiven his father for it being true.
    ellauri052.html on line 943: It may be helpful to note here that Bellow’s fame, already growing after The Adventures of Augie March, exploded after the publication of Herzog in 1964—the same year Daniel, his youngest son, was born. By the time the newly rich writer, urged by his third wife, moved into a fancy co-op on Lake Michigan, Greg already possessed enough of what he thought were his own opinions to dislike the white plush carpets, the 11 rooms “filled with fancy furniture and modern art.” Reminding the reader he was “raised by a frugal mother and a father who had no steady income,” Greg says that he “found the trappings of wealth in their new apartment so repellent that I complained bitterly to Saul,” who replied that he didn’t care about the new shiny things so long as he could still write—which he could. “As I always had, I accepted what he said about art at face value,” Greg admits, but he stopped visiting the new place. After the marriage deteriorated and Saul moved out, 3-year-old Daniel, in the words of ex-child-therapist Greg, “took to expressing his distress” by peeing on the carpets. “I have to admit that the yellow stains on them greatly pleased me,” Greg writes—for once showing off the Bellovian touch.
    ellauri052.html on line 945: Zachary Leader’s work, though superior to Atlas’s and better than his first volume, still has some serious flaws. He swallows Keith Botsford’s absurd claim that his subject “is a direct descendant of Machiavelli”. Leader constantly tries to connect every person and event in Bellow’s life to their fictional counterparts instead of emphasising his imaginative transformation of experience. Literary agent Andrew Wylie, well named “The Jackal,” poached Bellow from his longtime agent Harriet Wasserman.     Varmaan lupas Salelle pyllynamia.


    ellauri052.html on line 947: His good looks, exciting mind, sharp wit and exalted reputation were catnip to the ladies, whom he easily captured but could not control. Though not cut out for marriage, he had five wives and divorced the first four. One of his three sons explained, “He liked being taken care of. He liked beautiful, intelligent, spirited women. He didn’t like being bored.” Except in the arse.
    ellauri052.html on line 949: Only his last wife, Janis Freedman, who was 43 years younger, redeemed his marital failures and fulfilled his expectations. Plain and pliant, Canadian, Jewish and well-educated, she devoted her life to Bellow. She became his amanuensis, household major domo, surrogate parent, guardian of the flame and mother of his child when the biblical patriarch was 84. Hiljaiset ja halukkaat, ketterät ja kurvikkaat, sellaiset me haluaisimme. Jasu ja Jörkka yxissä kansissa.
    ellauri052.html on line 953: Bellow’s portrait of the Romantic author was self-reflective: “The artist is a spurned and misunderstood genius whose sensitivity separates him from and elevates him above the rest of philistine humanity.”
    ellauri052.html on line 959: During an awkward sexual encounter with Harriet Wasserman, she remembered “asking him for permission, as if it were a museum objet d’art, ‘Can I touch this?’” Many of his mistresses remained in love and in touch with him. Scott Fitzgerald said that Hemingway “needed a new woman for each big book”; Bellow lost a woman with each big book. He spilled sperm as he spilled ink, and sex both interfered with and inspired his writing. Bellow created and lived on turbulence, thrived on chaos, courted conflict and was inspired by personal cataclysm. He reported that one lover (mies vai nainen?) “caused me grandes dificultades in England and in the south, but I finished Sammler just the same.” The bearers of erogenous zones (either sex) made him feel younger, “it was a way of avoiding the Angel of Death,” and he cherished their provocative bitchiness. Bellow’s emotional upheavals — his guilt and remorse, multitudinous failings and need for self-condemnation — made him beat his breast at his private Wailing Wall. Se oli kuin kunkku David jolle tuotiin neitosia pyllynlämmittimixi.
    ellauri052.html on line 961: He portrayed his ex-wives, before and after they divorced him, as they declined from goddess to devil. Their sexual betrayals and financial extortions supplied the mother lode of his fictional material and generated the misogyny and guilt that fueled his creative powers. He exalted his fourth wife, the Gentile Romanian mathematician Alexandra Tulcea, as the “translucent Minna gazing at the stars” in The Dean’s December and crucified her as the “ferocious, chaos-dispensing Vela” in Ravelstein.
    ellauri052.html on line 968: Bellow’s most merciless and eviscerating tormenter was his third wife, Susan Glassman, who defeated him in a long, acrimonious and expensive divorce suit. In 1974, after he had fraudulently misrepresented his projected income, the court, hostile to a successful Jewish intellectual, “ordered him to pay Susan $2,500 a month in alimony, backdated to 1968, plus $600 a month child support, plus lawyers’ fees.” Ignoring his own lawyer’s sound advice to settle the case, he surrendered to a self-destructive impulse, continued to appeal and deliberately prolonged his agony.
    ellauri052.html on line 970: The rap against Bellow is that he maligned four of his five wives, especially in his fiction. This is true, and Leader is savvy enough not to take Bellow’s word about them. Wife No. 1, Anita, is shown as the underappreciated mainstay she obviously was. As for wife No. 2, Sondra Tschacbasov Bellow (Bellow called her Sasha), the model for the evil Madeleine, Leader has a scoop: an unpublished memoir shared with him after Bellow’s death. By her own account, Sasha was a vulnerable child-woman lacking basic life skills. From childhood and into her teens, she says, she was the victim of incest committed by her father. When Bellow took up with her, he was 37 and she was 21, a Bennington graduate and a secretary at the Partisan Review. His friends treated her with a sniggering sexism unfortunately unremarkable in the 1950s. At a party Bellow took her to, the critic R. W. B. Lewis, her former professor, drunkenly demanded to
    ellauri052.html on line 978: The most important person in Bellow’s life—Maury, his oldest brother. As Leader shows, Maury was both the driving force in Bellow’s Americanization and a major presence in his work. Parents and wives came and went, but Maury remained: Simon in Augie March, Shura in Herzog, Julius in Humboldt’s Gift. As peremptory and violent as their father but more competent, Maury epitomized the cult of power and material success that both fascinated and repelled Bellow. “I recognized in him the day-to-day genius of the U.S.A.,” Bellow said in an interview with Philip Roth. In the same conversation, Roth observed that Maury’s reckless, angry spirit was “the household deity of Augie March.” By the time Maury finished law school, he had already started collecting graft for a corrupt Illinois state representative, skimming off the top for himself and his mother. A charismatic ladies’ man with an illegitimate son, Maury was “very proud of his extraordinary group of connections, his cynicism, his insiderhood,” Bellow told Roth. Maury was disdainful of his brother’s nonremunerative choice of profession, which he considered luftmenschlich—frivolous, impractical.
    ellauri052.html on line 982: Sale selostaa ensin millanen törkimys sen veli on ja sit sanoo perään eze on gentleman ja jalo jäbä. Mitä sontaa. Muze lienee aika vakiintunut sanojen gentleman ja jalo merkitys: mitä isompi törkimys sitä jalompi. Niinkuin Pamelan loordi vaikka. Sale ize on pieni kaveri mutta iso törkimys. Salen märät unet Renatan ravintolarunkuista ja isonveljen setämiespulina ovat puhdasta toxista misogyniaa. Samaa talousliberaalia arvokonservatiivia jutkumamusalaliittoa ovat Salen ihailemat Herman Kahn ja Milton Friedman kumppaneineen. Vaikkei se mikään salaliitto ole, ihan julkisesti sikailevat.
    ellauri052.html on line 991: Muu maailma on kaikki "those terrorists". Treatening our legitimate vital interests everywhere. The last time I troubled to read the newspaper I noted that an oil company, after paying a ransom of $10M, was still unable to obtain the release of one of its executives from his Argentine kidnappers. C'est beaucoup d'argent pour un Americain. The flabbiness of the U.S.A. is disheartening. We are setting the world a miserable example by allowing ourselves to be bullied.
    ellauri053.html on line 106: Pakerran taas Carassuxen väitöskirjaa snobeista, Proustista ja Bergeristä. Päästyään rahoihin herrasväet pyrkivät vallasväen piireihin. Aristokattien tyylin (le style) sijaan tuli muoti (la mode), ja omaperäisyyden (originalité) tilalle nimekkyys (distinction). Kuten Kierkegard saa fiffigt fick det till: Det Erhvervede on parempi kuin det Oprindelige. Tämän päivän luokattomilla talouslipilaareilla muodin korvaa nyttemmin trendi ja distinctionin celebrity. Kielikin on vaihtunut.
    ellauri053.html on line 108: Anatole France totesi et 100 vuodessa se mikä oli Pamelan aikaan satua oli fin de sièclen aikaan jokapäiväistä. Porvarisneitoset ostelivat papan pätäkällä pääsylippuja kruunupäiden seuraan. Ei trendaa enää. Prinssi Harry nai persun jenkki mutiaisen julkun ja myyskentelee nyt Los Angelesissa rojaltia noveltyroinana.
    ellauri053.html on line 116: Henri Bergson, in full Henri-Louis Bergson, (born Oct. 18, 1859, Paris, France—died Jan. 4, 1941, Paris), French philosopher, the first to elaborate what came to be called a process philosophy, which rejected static values in favour of values of motion, change, and evolution. Voila: Henri Bergson's bold and sweeping conception of a panpsychic world charged with élan vital.
    ellauri053.html on line 123: Berkeley, Hume, Kant, Fichte, Hegel, James, Bergson all are united in one earnest attempt, the attempt to reinstate man with his high spiritual claims in a place of importance in the cosmic scheme.
    ellauri053.html on line 131: A more scientifically oriented philosophy of change than Bergon's was developed between the wars by A. N. Whitehead particularly in his book Process and Reality.
    ellauri053.html on line 154: Kun maalaa öljyllä kankaalle pitäs ensin pohjustaa: eristää jänisliimalla ja sit valkasta gessolla eli kipsimaalilla. Sit vast maalata. Entäs bitumi?
    ellauri053.html on line 165: Pline l'Ancien mentionne plusieurs gisements : « Le bitume approche du soufre ; c'est tantôt un limon, tantôt une terre. Un limon, sortant d'un lac de Judée. Une terre, en Syrie, autour de la ville maritime de Sidon. Dans ces deux états, il s'épaissit et se condense. Il y a aussi un bitume liquide, témoin celui de Zacynthe et celui qu'on apporte de Babylone ; ce dernier bitume est blanc. Le bitume d'Apollonie est liquide aussi. Tous portent en grec le nom de pissasphalte, comme qui dirait mélange de poix et de bitume ». C'est l'origine des noms de spalt et d'asphalte.
    ellauri053.html on line 167: Dans la première moitié du XIXe siècle les peintres français vont en faire un emploi très fréquent. La texture laquée et la tonalité d'un roux très sombre intéressent des peintres comme Prud'hon qui l'utilise dans son tableau La Justice et la Vengeance divine poursuivant le Crime, et il sert avec excès jusqu'à Gustave Courbet. Les artistes l'utilisent abondamment soit en glacis pour les ombres, soit en couche épaisse pour les aplats des fonds. L'usage d'une couleur chaude pour les ombres et les fonds apparaît alors comme une nouveauté remettant en question la doctrine courante qui voulait que les ombres et les lointains soient bleuâtres (froids).
    ellauri053.html on line 169: On s'aperçoit au bout de quelques années que le bitume, employé en quantité, peut dégrader les peintures. Composé d'un mélange d'hydrocarbures qui sont tous des solvants les uns des autres, il migre dans les couches voisines s'il n'est pas isolé par un vernis à la gomme-laque (PRV1, p. 258). Son emploi en épaisseur détériora irrémédiablement un nombre important de tableaux de cette période, en faisant gercer les couches picturales, et en produisant des craquelures.
    ellauri053.html on line 315: Pila, satiiri, ironia, syvempi merkitys. Mikähän niistä on naurettavin? Puovon jumalia ovat sielu, ruumis, nainen, mieli, omaisuus, jumalat. Piru, pimeys ovat maailman kehät. Tässä on aika vahvasti meemiainesta, geenejä on vaan siteenä. Puovon pirut on tulleet just noista meemeistä. Geenejä se kohteli tylysti kuten vaimoja, tytär kuoli ja pojasta tuli änkyttäjä. Kaikkia Antoniuxen kiusauxia tuli maistettua, ja tuskin kadutti. Pimeä Puovo oli, tosi pimeä.
    ellauri053.html on line 326: Mitäs se monisielusuus sitten on? Sekin on Puovon oma sana. Onkos se jotain sellasta mistä toinen Puovo, Paul Bourget ei yhtään pidä, eli jotain freudilaista jakomielisyyttä? Minä, superminä ja se? Minä, sinä, ja Hentun Liisa? Juorkunan Jussi, kukas se nimimerkki oli? Se oli Kerttu Kauniskangas, eurokommari. Vaihtoi kansanedustajan levikkipäällikköön. Riitautti eläkkeensä kun meinasivat naisen laittaa eläkkeelle ennen miehiä. Hyvä Jussi! Nojoo, tää oli taas asian vierestä. Ei vaitiskaan, monisielu on moniosaaja, eli sellainen joka osaa vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Ei sentään sieluton. Koko sana sielu on aika pateettinen, vanhaa hapatusta.
    ellauri053.html on line 328: Runon selittelyssä on sama ongelma kuin vizien: ne menee pilalle. Olis ihan parempi olla sormeilematta ollenkaan, tai sit käpälöidä oikein kunnolla, elämä ja teos meiningillä. Älä huoli Aarne, kyllä kielessä riittää sanoja. Sullakin on vielä paljon. Oli. Koko premissi on väärä: "lyyrikon meille välittämä runon tunnelma". Pötyä, ketkä me? runo on vaan sanoja, runoilija ajatteli yhtä, selittäjä muuta. Ja selittäjän selittäjä kolmatta. No pääasia et kaikilla on ajanvietettä.
    ellauri053.html on line 408: Tää on Uarnesta arkiraaka pila. Se vähän säikähtää. Ettei vaan jumala nyt suutu. "Näin on runoilija arvioinut mystiikan, jumalan hengen kaikkiallisen läsnäolon." Täh? Mistäs nää mystikat nyt tähän ilmestyi? Frankensteinin tornipäästä. Siellä lepattelee vielä Kinnuska. Hyi Aarne pyydä anteexi.
    ellauri053.html on line 410: Munakas voi jatkaa elämää munimalla lisää. Munaton ei voi. Mut ei voi tehdä munakasta rikkomatta munaa. Se on elämän tragedia, sikäli kun on.
    ellauri053.html on line 424: Katynin joukkomurha (puol. zbrodnia katyńska, Katynin rikos) oli Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun NKVD:n toteuttama puolalaisten joukkomurha, joka tapahtui vuonna 1940. Teloitetut olivat sotavangeiksi otettuja Puolan armeijan upseereita, korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreita, tutkijoita sekä poliiseja ja valtion virkamiehiä.
    ellauri053.html on line 497: ges/notedfigures/panofsky-stockholm.jpg" height="200px"/>
    ellauri053.html on line 520: Tää Grabbe on outo häiskä. S. 1801 Detmoldissa Hannoverin suunnalla, Grabbella ei mennyt putkeen mikään. Isä oli vanginvartija ja äiti viinaratti. Se ize oli hirmu epäsosiaalinen ja löyhätapainen. Siitä tuli pulzari ja se kuoli 35-vuotiaana halvauxeen. Siltä on näytelmä nimeltä Komedia satiiri ironia ja syvempi merkitys. Tämäkö ne on se nelikko? Nähtävästi. Tärkeä havainto merkityxestä on ettei toinen ole toista syvempää. Kyllä ne apinoiden merkityxet pyörii siinä Darwinin EAT! FUCK! KILL! kolmikossa sekä dys/eusosiaalisuus teemassa. Heitä siihen vielä geeni-meemi kilpa mukaan niin eiköhän ala olla koko joukko koolla. Round up the usual suspects.
    ellauri053.html on line 533:

    Tietolaatikko: John Casey mainitaan. Eikös se ollut se uuskriitikko? Nyt ollaan ihan Arskan oppivuosissa. Joo, the language of criticism 1966. Richard Cockett described Casey as a mentor to a whole generation of young Conservatives at Cambridge.
    ellauri053.html on line 535: The Language of Criticism was originally Casey's doctoral thesis. Casey argued that critical judgement is objective because critical arguments are rational. They are rational due to considerations which, though they are not necessarily judgements of value, "criteriologically" imply them. For example, if a poem is sentimental "criteriologically" this implies that it is immature.
    ellauri053.html on line 537: Christopher Ricks wrote of this book, "provided this gets clearing from the philosophers, we shall at last have a compact, cogent and humane justification of criticism as a rational process." Paskanmarjat Casey oli niin konservatiivi katoliikki eze diggas jopa islamia. Ja lysytti muuteskin naisia.
    ellauri053.html on line 557:

    Mutta ehkä eniten Puovon runoissa esintyvä sana on ihminen. Ei ihme kert ne on jeremiadeja. Ihminen on ongelma, muttei ratkaisu.
    ellauri053.html on line 667: iungentur capreae lupis,
    ellauri053.html on line 697: Herbert Spencer (27 April 1820 – 8 December 1903) was an English philosopher, biologist, anthropologist, and sociologist famous for his hypothesis of social Darwinism whereby superior physical force shapes history. Spencer originated the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
    ellauri053.html on line 699: Spencer developed an all-embracing conception of evolution as the progressive development of the physical world, biological organisms, the human mind, and human culture and societies. As a polymath, he contributed to a wide range of subjects, including ethics, religion, anthropology, economics, political theory, philosophy, literature, astronomy, biology, sociology, and psychology. During his lifetime he achieved tremendous authority, mainly in English-speaking academia. "The only other English philosopher to have achieved anything like such widespread popularity was Bertrand Russell, and that was in the 20th century." Spencer was "the single most famous European intellectual in the closing decades of the nineteenth century" but his influence declined sharply after 1900: "Who now reads Spencer?" asked Talcott Parsons in 1937.
    ellauri053.html on line 702: Spencer took the theory of evolution one step beyond biology and applied it to say that societies were organisms that progress through changes similar to that of a living species.
    ellauri053.html on line 704: Spencer is best known as the originator of the expression "survival of the fittest", which he coined in Principles of Biology (1864) after reading Charles Darwin's On the Origin of Species. The term strongly suggests natural selection, yet Spencer saw evolution as extending into realms of sociology and ethics, so he also supported Lamarckism.
    ellauri053.html on line 706: Eihän toi edes ole sosiobiologiaa vaan jotain typerää hegelianismia.
    ellauri053.html on line 711: Spencer vastusti samoja juttuja kuin punaniska jenkki: the use of the coercive powers of the government, the discouragement given to voluntary self-improvement, and the disregard of the "laws of life." The reforms, he said, were tantamount to "socialism", which he said was about the same as "slavery" in terms of limiting human freedom.
    ellauri053.html on line 734: Strikantha setä oli hyvä ihminen siis yxinkertainen. Iloizi muiden mukana. Sepä perin hienoa, tapas sanoa kirjoittajalle eräs mänzäläläinen kiltti talonpoika vainaja, jonka nekrologin luin Mänzälän Burger Kingissä Mänzälän Sanomista.
    ellauri053.html on line 738: After his upanayan (coming-of-age rite) at age eleven, Tagore and his father left Calcutta in February 1873 to tour India for several months, visiting his father's Santiniketan estate and Amritsar before reaching the Himalayan hill station of Dalhousie.
    ellauri053.html on line 752: ges?q=tbn:ANd9GcSaPRAHbS9mUL0jXXugWNcKIPZ3Y4dFTXKoxKBoS6rl_YqiAoI&s" width="50%" />
    ellauri053.html on line 758: Rampen ekat menestyxet oli oikeestaan musikaaleja. Isoveli sävelsi, Rampe sanoitti ja näytteli. Välillä mezästettiin päätiluxilta tiikeri, jätettiin jalkineet vaan zhungelin laitaan ja ammuttiin se yxin tein. Rampella ei ollut pyssyä.
    ellauri053.html on line 771: ge-services/service/pnp/ppmsca/41400/41450_150px.jpg" width="50%" />
    ellauri053.html on line 778: ges.news18.com/ibnlive/uploads/2017/10/tagore-gandhi.jpg?impolicy=website&width=534&height=356" />
    ellauri053.html on line 787: Father set my mother to prepare an abridged version of the Ramayana , keeping to the original but leaving out all superfluous and irrelevant matter so that the main story could be read at a stretch. Father insisted that she should consult the original Sanskrit and not depend upon Bengali translations for preparing her text. This was difficult for Mother, but undaunted she read the Ramayana with the help of a Pandit, and only then did she start writing, but unfortunately the book was not finished before she died and the MS. of the portion she had written got lost. I remember with what avidity we used to read her MS.
    ellauri053.html on line 803: ges-Of-Time_djvu.txt" width="50%">Let your life lightly dance on the edges of Time like dew on the tip of a leaf.
    ellauri053.html on line 811: After his resignation from Visva-Bharati, Tagore planned to move to Dehradun. He wrote to Nirmalchandra demanding that Mira be "handed-over" to him; Nirmalchandra obliged and Mira and her son 2-year old Jayabrato accompanied Tagore to Dehradun. Before leaving, Tagore wrote to Pratima, "I am not going secretly. I have informed everyone that Mira is with me." Pratima replied that she "would be happy, if he remained happy".
    ellauri053.html on line 818: The Tagores belong to the Bandyopadhyaya group of Bengali Brahmins. The genealogy can be traced back to Daksha, one of the five Brahmins who were imported sometime in the 8th century from Kanauj to help in reviving orthodox Hinduism in Buddhist-ridden Bengal. The descendants of this Brahmin moved from one place to another until one Panchanan in 1690 settled down at Govindapur near Calcutta. The opportunities of making money in this flourishing mercantile town, the stronghold of the East India Company, finally attracted the family to Calcutta in the latter part of the eighteenth century and they built their homes at Pathuriaghata and Jorasanko.
    ellauri053.html on line 820: Prince Dwarkanath Tagore, my great-grandfather, was a romantic figure. Contemporary of Rammohan Roy, the Father of the Renaissance Movement of Bengal, he was closely associated with him in all his activities and rendered financial help when- ever required. The East India Company were by this time firmly established in Bengal and were rapidly building up their trade. Dwarkanath’s knowledge of English helped him to take advantage of the conditions prevailing under the Company’s rule and he was able at quite an early age not only to amass a fortune but also to gain high offices under the British. With Rammohan Roy he took a leading part in all the movements for the promotion of higher education and social welfare. There was hardly any institution founded during his life-time that did not owe its existence to the generous charity of Dwarkanath. He came to be known as Prince Dwarkanath in recognition of his benefactions. His business enterprises extended to fields unexplored by Indians in those days. He had a fleet of cargo boats for trading between India and England. To improve his business connections and gain further concessions from the Company, he himself went to England accompanied by his youngest son, Nagendranath. I have had occasion to read the diary kept by this grand-uncle of mine. It describes vividly and in very chaste English the social life Of the aristocracy of England in the early Victorian age as seen through the eyes of an Indian. There is also an interesting description of his adventurous journey across the country from Bombay to Calcutta at a time when India was in a very disturbed condition on the eve of the Sepoy Mutiny.
    ellauri053.html on line 833: Our house has had an interesting history. As I have already said, my forefathers migrated to Calcutta in the early days of the East India Company, and, having helped in the erection of Fort William, made enough money to construct a palatial building of their own at Jorasanko in the northern quarter of the town. Other gentry were attracted to this quarter which gradually became the most fashionable part of the city, with elegant houses vying with each other. It is a pity that most of these houses are being crowded out or demolished to make room for hideous modern mansions. The architecture of that period with high columned facades and a series of interior courtyards was not only dignified but most suited to the tropical climate.
    ellauri053.html on line 837: At Jorasanko lived the direct descendants of the Maharshi at No. 6, Dwarkanath Tagore Lane. It was a huge rambling house spread over an acre of ground with wide verandahs and large halls around the outer courtyard and a series of dark and dingy corridors and staircases and rooms, where no sunlight ever penetrated, which gave us the creeps whenever as children we had to pass through them. At No. 5, the handsome residence opposite to ours, lived my three artist cousins Gaganendra, Samarendra and Abanindra.
    ellauri053.html on line 855: Yäk. Mikä pahinta, Rampe opetti izekin lapsiaan. Rahan lisäxi sillä ei ollut kuin aikaa. In English he would sometimes assign us passages from Amiel’s Journal , one of his favourite books.
    ellauri053.html on line 863: Jagadish Chandra Bose had a wonderful fund of interesting stories, some very amusing, of the many lands he had visited and personalities he had met. He could go on telling them for hours and days together, yet one would never get tired of listening to him for he could always make the most trivial facts interesting, and his humour was so refreshing. He could also laugh ; so few people can laugh well and at the proper time and place. I would greatly miss him when he went away and secretly I would take a vow to become a scientist like him when I grew up.
    ellauri053.html on line 867: Bela gelo tomar patha cheyi
    ellauri053.html on line 896: The sacred thread ceremony, the Upanayan takes place when a Brahmin boy is considered to be or a fit age to be attached to a Guru (teacher) to begin his education. He is taught the Gayatri mantram which every Brahmin is expected to repeal morning and evening as the text for his contemplation of the Infinite and is given the sacred thread to wear as a symbol of his initiation as a Brahmin.
    ellauri053.html on line 898: In ancient times the boy had to leave his home and live with his Guru in a forest hermitage as a Brahmachari. Only after having lived a spartan life during years of rigid training was he allowed to go home and take up the duties of a householder.
    ellauri053.html on line 916: The life led by both pupils and teachers was not only simple but almost austere. The ideal of Brahmacharya was the keynote of everything. The yellow uniform, which covered up the poverty of clothes; a pair of blankets, which served as our only bedding; the vegetarian meals comparable to jail diet in their dull monotony — these were the standards laid down.
    ellauri053.html on line 928: How-ever simple, the strain on Father’s resources to maintain the school must have been great. The institution had no income of its own besides the annual Rs. 1,800 drawn from the Santiniketan Trust. For several years students were not charged fees of any kind. They were given not only free education, but food and very often clothing as well. The whole burden had to be borne by Father, when his own private income was barely Rs. 200 a month. My mother had to sell nearly all her jewellery for the support of the school, before she died in 1902.
    ellauri053.html on line 942: Before we realised what had happened, Satish Roy had vanished into the storm. Afterwards a search-party found his battered and half-dead form lying under a tree near the Bhuvandanga village.
    ellauri053.html on line 962: Saying ‘And thus have I Wall my part discharged so’, made a hasty exit as the audience roared with laughter.
    ellauri053.html on line 977: These letters were published by me and my brother-in-law Nagendranath Gangulee in 1911 as Chhinna-Patra. Unfortunately Father had mercilessly run his pen through good portions of the letters.
    ellauri053.html on line 981: Father now devoted himself with renewed zeal to the affairs of the school. The most difficult task was to find the right kind of teachers. Frequent changes had to be made. Every time a new teacher was engaged Father had to train him and mould him to fit in with the ideals of the Asrama.
    ellauri053.html on line 983: Unfortunately just when he was feeling satisfied with the progress that was being made another mishap occurred in the family that greatly disturbed Father’s mind. My grandfather, the Maharshi, died in Calcutta. Father had to go there as soon as he heard about his illness and remained a long time there after grandfather’s death to settle business affairs consequent on the passing away of the head of a big family like ours. After the death of the Maharshi the family broke up — the members no longer lived together as in a Hindu joint family. (100 hengen huushollissa.)
    ellauri053.html on line 985: The death of my brother Samindra took place when I was in college in America. At Monghyr he fell a victim to cholera and died soon after Father arrived there.
    ellauri053.html on line 993: Only a perfect control of the emotions together with an irrepressible urge for creative expression could explain the continuous outpouring of his thoughts in poems, novels, short stories, essays and other writings irrespective of his surroundings or circumstances, mental or physical.
    ellauri053.html on line 1006: Often when he gets late for his bath you have to call him a hundred times.
    ellauri053.html on line 1007: You wait and keep his dishes warm for him, but he goes on writing and forgets.
    ellauri053.html on line 1013: -why do you get cross with me then, mother?
    ellauri053.html on line 1032: Gitanjali was written shortly after the deaths of Tagore’s wife, his two daughters, his youngest son, and his father. But as his son, Rathindranath, testified in On the Edges of Time, “he remained calm and his inward peace was not disturbed by any calamity however painful. Some superhuman sakti [force] gave him the power to resist and rise above misfortunes of the most painful nature.” Gitanjali was his inner search for peace and a reaffirmation of his faith in his Jivan devata.
    ellauri053.html on line 1130: The village slept in the noonday Kylä nukkui keskipäivän
    ellauri053.html on line 1136: while the village slept in the noonday heat. Sillä aikaa kylä nukkui lounashelteessä.
    ellauri053.html on line 1156:

    From 1900, his poetry grew more physical and realistic. He largely renounced the transcendental beliefs of his youth, though he remained preoccupied with physical and spiritual masks, as well as with cyclical theories of life. In 1923, he was awarded the Nobel Prize in Literature.


    ellauri053.html on line 1160:

    Gitanjali ei ole kaikkia varten, vain hölmöjä. Sen kaikki toistasataa proosarunoa keskittyvät vain ja ainoastaan ihmisen ja jumaluuden suhteen pohtimiseen. Tagore on kirjoittanut toisto tyylikeinona runsaalle kopsauxelle pohjautuvaa, lähes lapsenomaisen helppotajuista tekstiä, joka jää nykyisin helposti runouden, hengellisen propagandan ja itsehoito-oppaiden rajamaastoon – samoihin hämyisiin nurkkiin kuin new age -henkiset Kahlil Gibran -kokoelmat ja Paulo Coelhon koko tuotanto.


    ellauri053.html on line 1164:

    Eliot quoted, in evidence, four short passages from The Cutting of an Agate, in which Yeats says that the poet must “be content to find his pleasure in all that is for ever passing away that it may come again, in the beauty of woman, in the fragile flowers of spring, in momentary heroic passion, in whatever is most fleeting, most impassioned, as it were, for its own perfection, most eager to return in its glory.” Tää on puhdasta Tandoorikanaa.


    ellauri053.html on line 1165:

    “It is a style of Pater,” Eliot justly said, but then he indulged himself in a little racial prejudice, saying “it is a style of Pater, with a trick of the eye and a hanging of the nether lip that come from across the Irish Channel, all the more seductive.” “Mr. Yeats,” he says, “sometimes appears, as a philosopher of aesthetics, incoherent”:


    ellauri053.html on line 1175:

    In After Strange Gods—the Page-Barbour Lectures that Eliot delivered at the University of Virginia in 1933— Tommy referred to Pound as “probably the most important living poet in our language” and to Yeats as “the other important poet of our time,” while subjecting both poets to rebuke.
    ellauri053.html on line 1189: Nothing but a prick. Tommy regarded Yeats, poet and dramatist, as pre-eminently the poet of middle age. No 30-luvulla Tommy alko izekin olla niissä iissä.
    ellauri053.html on line 1193: Helppoa: se oli mustankipeä. Tomppa ja Jästi were associates from time to time but not companions. Yeats and Pound make a different relation: they were friends and remained friends, especially after the three winters they spent in Stone Cottage, Coleman’s Hatch, Sussex. The friendship continued over the years and found fulfillment in a shared Rapallo. Dobby ja Jästi ilosteli Rapallon mökissä veturinkuljettajana ja lämmittäjänä, kuraverinen Tomppa palloili kateena ulkopuolella.
    ellauri053.html on line 1197: It is worth noting that Eliot apparently paid no attention to Yeats’s later politics: he does not refer to Yeats’s engagement with the Fascism of Mussolini and Gentile.
    ellauri053.html on line 1199: Kai ne oli jenkki-Tompasta ihan A-OK. Jästi kirjoitti vanhuxena runoja Roger Ikkunasta, joka heilui brittien leukakiikussa tuulen ulistessa laajentuneessa peräsuolessa. Se kiinnosti myös Vargas Llosaa. Oikispaskiaisia.
    ellauri053.html on line 1202: ge/image.jpg_gen/derivatives/landscape_620/image.jpg" />
    ellauri053.html on line 1253: Freshness In His Works: A. C. Benson called Pater's style "absolutely distinctive and entirely new", suggesting that there was some peculiar newness in his works.
    ellauri053.html on line 1267: ‘Leda på en svan’ (published in 1924) är en av W. B. Yeaz’ populäraste dikter. Dikten som lite otypiskt för Yeaz är en sonett, berättar om hur en grekisk tjej Leda blir tvngen till sex med guden Zeus, som har förklätt sig till en svan. Så här är Leda på en svan och några anmärkningar mot en analys på den här fascinerande och gåtfulla dikten. Anm.: Jästen vill säga att anglosaxerna är svanen här som liksom tsarens tvåhuviga örn försöker få den irländska mön öppna psalmboken som hon håller i sin famn.
    ellauri053.html on line 1273: Above the staggering girl, her thighs caressed Över den jättelessna tjejen, hennes lår den här gången
    ellauri053.html on line 1277: How can those terrified vague fingers push Hur kan de där veka vingspetsarna få den leda systern
    ellauri053.html on line 1280: But feel the strange heart beating where it lies? När det inte ligger där svanhonorna brukar ha det?
    ellauri053.html on line 1282: A shudder in the loins engenders there Mellan svanens flipper förlänger sig en tvåhövdad snopp
    ellauri053.html on line 1283: The broken wall, the burning roof and tower två gånger längre än svanen själv, men räcker den?
    ellauri053.html on line 1284: And Agamemnon dead. Being so caught up, Och vems var ägget, det är aldrig lika klart med fåglar.
    ellauri053.html on line 1285: So mastered by the brute blood of the air, En myt säjer at det blev tvåäggiga tvillingar av äggen.
    ellauri053.html on line 1286: Did she put on his knowledge with his power Fel, det är Helen of Troy som menas den här gången.
    ellauri053.html on line 1300: Supersession of breath; Hengen suunnittelusessiota;
    ellauri053.html on line 1313: —Those dying generations—at their song, Linnut ja mehiläiset puussa, kaikki elukat,
    ellauri053.html on line 1314: The salmon-falls, the mackerel-crowded seas, Lohet laulavat, makrillit tungexii merissä,
    ellauri053.html on line 1318: Monuments of unageing intellect. Munkaltaiset monumentaaliset älyn jättiläiset.
    ellauri053.html on line 1322: An aged man is but a paltry thing, Iäkäs mies vaan puhuu palturia,
    ellauri053.html on line 1333: O sages standing in God's holy fire Hoi viisaat jotka seisotte tulisuihkussa
    ellauri053.html on line 1357:

    See a problem on this page?

    ellauri053.html on line 1363: Yeats derided MacBride in letters and in poetry. He was horrified by Gonne's marriage, at losing his muse to another man; in addition, her conversion to Catholicism before marriage offended him; Yeats was Protestant/agnostic. He worried his muse would come under the influence of the priests and do their bidding.
    ellauri053.html on line 1364: Gonne's marriage to MacBride was a disaster. This pleased Yeats, as Gonne began to visit him in London.
    ellauri053.html on line 1365: To get a divorce, Gonne made a series of allegations against her husband with Yeats as her main 'second', though he did not attend court or travel to France. A divorce was not granted, for the only accusation that held up in court was that MacBride had been drunk once during the marriage.
    ellauri053.html on line 1367: Yeats's friendship with Gonne ended when in Paris in 1908, they finally consummated their relationship. "The long years of fidelity rewarded at last" was how another of his lovers described the event. (Bet it was Ezra Pound.) Yeats was less sentimental and later remarked that "the tragedy of sexual intercourse is the perpetual virginity of the soul." (Aika narsistinen penselmä.) The relationship did not develop into a new phase after their night together, and soon afterwards Gonne wrote to the poet indicating that despite the physical consummation, they could not continue as they had been. She recommended Yeats to concentrate on other men.
    ellauri053.html on line 1368: Yeats met the American poet Ezra Pound in 1909. Pound had travelled to London at least partly to meet the older man, whom he considered "the only poet worthy of serious study." From that year until 1916, the two men wintered in the Stone Cottage at Ashdown Forest, with Pound nominally acting as Yeats's secretary. The relationship got off to a rocky start when Pound arranged for the publication in the magazine Poetry of some of Yeats's verse with Pound's own unauthorised alterations. These changes reflected Pound's distaste for Victorian prosody.
    ellauri053.html on line 1370: By 1916, Yeats was 51 years old and determined to marry and produce an heir. His rival John MacBride had been executed for his role in the 1916 Easter Rising, so Yeats hoped that his widow might remarry. His final proposal to Maud Gonne took place in mid-1916. Gonne's history of revolutionary political activism, as well as a series of personal catastrophes in the previous few years of her life—including chloroform addiction and her troubled marriage to MacBride—not to mention that she was 50—made her a potentially unsuitable wife; biographer R. F. Foster has observed that Yeats's last offer was motivated more by a sense of duty than by a genuine desire to marry her.
    ellauri053.html on line 1375: That September, Yeats proposed to 25-year-old Georgie Hyde-Lees (1892–1968), known as George, whom he had met through Olivia Shakespear. Despite warnings from her friends—"George ... you can't. He must be dead"—Hyde-Lees accepted, and the two were married on 20 October. Their marriage was a success, in spite of the age difference, and in spite of Yeats's feelings of remorse and regret during their honeymoon. The couple went on to have two children, Anne and Michael. Although in later years he had romantic relationships with other women, Georgie herself wrote to her husband "When you are dead, people will talk about your love affairs, but I shall say nothing, for I will remember how proud you were of them."
    ellauri053.html on line 1377: During the first years of marriage, they experimented with automatic writing; she contacted a variety of spirits and guides they called "Instructors" while in a trance. The spirits communicated a complex and esoteric system of philosophy and history, which the couple developed into an exposition using geometrical shapes: phases, cones, and gyres.[71] Yeats devoted much time to preparing this material for publication as A Vision (1925). In 1924, he wrote to his publisher T. Werner Laurie, admitting: "I dare say I delude myself in thinking this book my book of books".
    ellauri053.html on line 1388: WHEN you get older, losing your hair, grey and full of farts,
    ellauri053.html on line 1421: "When you are get older losing your hair" - what a striking image of the old age.

    ellauri053.html on line 1427: The greatest of the modern English language poets, Yeats had the ability (and still does) to move anybody to tears with his words. A wonderful poet a very talented and extraordinary man.

    ellauri054.html on line 30: Paul Rudolf „Rolf“ Kauka (* 9. April 1917 in Markranstädt; † 13. September 2000 in Thomasville, Georgia) war ein deutscher Comicproduzent und -verleger. Er schuf unter anderem die Figuren Fix und Foxi. Aufgrund seines Erfolges wurde er auch als deutscher Walt Disney bezeichnet.
    ellauri054.html on line 49: Comeniuksen mukaan ihmisen koko elämä oli koulua, jatkuvaa oppimista ja kasvua, kehdosta hautaan asti. Maailma oli koko ihmiskunnan koulu, suuri oppimisyhteisö, jossa kansojen tuli rauhan, yhteistyön ja vastavuoroisuuden hengessä kasvaa toinen toisensa kunnioittamiseen, inhimillisyyteen ja Jumalan tuntemiseen. Hän esitti myös tieteen ja kasvatuksen kansainvälisen yhteistyöelimen, Collegio lucis (Valon kollegio) perustamista, joten UNESCO on pitänyt Comeniusta omien periaatteidensa edelläkävijänä.
    ellauri054.html on line 66: Comeniuksen tuotanto on yli 200 teosta, ja useita käsikirjoituksia on tullut päivänvaloon vasta omana aikanamme. Varsin dramaattinen oli myös hänen suuren pansofisen pääteoksensa kohtalo. Sitä ei yrityksistä huolimatta painettu ja käsikirjoitus kulkeutui lopulta pietistien mukana Saksan Halleen August Hermann Francken laitosten kirjastoon. Hallessa teoksesta painettiin sen ensimmäinen osa, Panegersia (1702), mutta ilmeisesti ankaran kritiikin takia käsikirjoitus katosi lopulta kirjaston mittaviin kokoelmiin, josta sen lopulta löysi professori Dimitri Tschizewskij 1930-luvun puolivälissä. Monien tutkijoiden vuosien ponnistelujen tuloksena tämä ihmiskunnan uudistamiseen tähtäävä pansofinen suurteos painettiin Prahassa vuonna 1966.
    ellauri054.html on line 74: Suomen kieli kiinnosti Comeniusta, koska hänelle lahjoitettiin vuonna 1646 kaksi kappaletta ensimmäisen suomenkielisen Raamatun (1642) painoksesta. Tältä ajalta ovat myös peräisin Comeniuksen havainnot suomen ja unkarin kielten yhtäläisyyksistä, jotka hän esittää teoksessaan Methodus linguarum novissima. Pian arvovaltainen Leibnizin johtama perinne alkoi pitää häntä suomen ja unkarin kielisukulaisuuden keksijänä. Paska E. N. Setälä koitti lykätä kunniaa saksalaiselle Martin Vogelille, kusipää kirjallinen varas.
    ellauri054.html on line 91: Kesäkuussa 1654 Comenius lähti Sarospatakista suuren oppilasjoukon saattaessa häntä kauas kaupungin ulkopuolelle. Puolan Lesznossa odottivat uudet haasteet poliittisten jännitteiden kasvaessa taas Ruotsin ja Puolan välille. Pian Lesznon kaupungissa väkivalta ja epäjärjestys lisääntyivät. Eri puolilla syttyi tulipaloja Comenius perheineen ollessa hengenhädässä. Comenius kaivoi kuopan talonsa lattian alle ja kätki sinne arvokkaimmat käsikirjoituksensa paeten perheineen kaupungista. Vain muutama hiiltynyt käsikirjoitus vältti tuhon. Lopullisesti tuhoutuneita olivat pansofian periaatteet sisältävä käsikirjoitus, samoin suuri tšekinkielen sanakirja, johon Comenius oli koonnut aineistoa yli 30 vuotta.
    ellauri054.html on line 93: Vuosien kuluessa Comeniuksesta tuli kärsimätön. Hän uskoi Jeesuksen palaavan tietyn vuosimäärän kuluttua joko tämän syntymästä tai kuolemasta. Näistä kummastakin tämä aika tuli kuluneeksi hänen aikanaan, mutta elämänsä loppuun asti Comenius odotti kuumeisesti Kristuksen hyvin pikaista paluuta, jota ei kuitenkaan tullut. Comenius alkoi viimeisinä vuosinaan työstää Clamores Eliae -nimistä teosta, jossa hän profeetalliseen tapaan ”Elian hengessä” julistaa suuren sapatin koittamisesta, sekä yleisen sopimuksen ja sovinnon saavuttamisesta koko ihmiskunnan hyväksi. Teos jäi keskeneräiseksi ja käsikirjoitus löydettiin vasta omana aikanamme.
    ellauri054.html on line 114:
    ge">
    ellauri054.html on line 124: XIV vuosisadan alkupuolella japanilainen Kenkku toteaa esseekäärössä Joutilaan mietteitä (Tsureziregusa): "tuntuu kuin jokin merkillinen hulluus vaivaisi minua: istun päiväkausia joutilaana mustekiven ääressä ja vailla vasituista aikomusta kirjoittelen muistiin mielessä ajelehtivia joutavia mietteitä." Hän toteaa suurimmaxi iloxeen "istua yxin lampun valossa avoimen kirjan ääressä ja tutustua menneiden aikojen ihmisiin." Söiköhän Kenkku okonomiyakia? Me tehtiin sitä tänään. Hyvää! Pekka Suhonen ois tehnyt siitä esseen. Wursthaus Gutes Essen, oli Cambridge Massachusettsissa.
    ellauri054.html on line 142: Viimeisexi vaan ei vähimmäxi jää porsaan kavalkaadissa kuinka ollakkaan Horatiuxen saarnat eli satiirit. Boethiuxen de consolatione philosophiae ois niinko viimonen tärkee essee ennen kun keskiaika pimenöö. Boethius keekoili Roomassa 500-luvulla matujen visigoottien mobbatessa loppuja roomalaisia ja murehti siitä johtuen teodikean ongelmaa. Ei ois kannattanut. Se päätyy siihen et turpiinsaanti on sekä ansaittua että kasvattavaa. Parasta myöntää että olet ruma kalkkuna. Myönnän. Kiitos. Kuten sanoi Söören: sulla on 2 vaihtoehtoa. Joko et nosta mun hattua maasta ja saat turpaasi. Tai nostat sen, ja saat silti turpaasi.
    ellauri054.html on line 177: Addisonin On Change on kapitalismin ja globalisaation ylistys. Vitun britit. Vitun jenkit ja kermaperseet ruozalaiset. Mänkööt vuan kaikki lipilaarit huut helekkariin.
    ellauri054.html on line 185: Riikonen has noticed that students' knowledge of classic literature is decreasing. Sitä varmaan nolottaa kun alma mater mainizee sen magnus (sic) opuxen, joka on sen kirjeenvaihto Eeron kaa.
    ellauri054.html on line 193: Riikonen has also planned a book on the Aristotelian concept of temperance. He believes temperance can also be used to describe his own lifestyle. “I’m a calm, middle-of-the-road person. I have never veered toward the extreme, in good or bad.” Every day, Riikonen walks to his office in Topelia from his home in Etu-Töölö. “Last year, around the New Year, I lost my temper for the first time, as the electronic lock system in Topelia was broken and I couldn't get to my office during the weekend. The weekends are the best time to work, because it is very quiet,” says Riikonen.
    ellauri054.html on line 201: Karl Marx innostu Dideroosta saatuaan sen kirjan Engelsiltä lahjaxi.


    ellauri054.html on line 213: Matthew Arnold (24. joulukuuta 1822 Laleham, Middlesex – 15. huhtikuuta 1888 Liverpool) oli englantilainen viktoriaanisen ajan runoilija sekä yhteiskunta- ja kirjallisuuskriitikko. Arnold työskenteli koulutarkastajana. Ei se kuitenkaan ollut pedantti. Hän oli kuuluisan Rugby Schoolin rehtorin Thomas Arnoldin poika ja vähemmän kuuluisien Tom Arnoldin ja William Delafield Arnoldin, romaanikirjailijan veli. Wordsworthin kamuja. A voice poking fun in wilderness. Oliko sekin puun takaa huutelija? Caricature from Punch, 1881: "Admit that Homer sometimes nods, That poets do write trash, Our Bard has written "Balder Dead," And also Balder-dash". Tennysonin ja Browningin jälkeen viktoriaanisten runoilijoiden twit-kisan pronssimies. "It might be fairly urged that I have less poetical sentiment than Tennyson and less intellectual vigour and abundance than Browning; yet because I have perhaps more of a fusion of the two than either of them, and have more regularly applied that fusion to the main line of modern development, I am likely enough to have my turn as they have had theirs." Arnold got into his poetry what Tennyson and Browning scarcely needed (but absorbed anyway), the main march of mind of his time.
    ellauri054.html on line 226: Hän kulutti aikansa kuljeskelemalla Italian ja Ranskan yliopistoissa luennoitsijoita nolaamassa, ärsyttäviä kysymyksiä tivaamassa ja parin opintopisteen kirjatenttejä suorittamassa. Vuonna 1484 Pico della Mirandola alkoi kyllästyä elämäntapaopiskelijan elämään. Häntä kiinnosti kokopäivätoimisen yleispätijän työ, ja Firenzessä oli siihen tuon ajan Italiassa parhaat mahdollisuudet. Innocentius VIII oli pelätty, ruma ja huumorintajuton ikibännien jakelija. Koska paavimobiilia ei ollut keksitty, liikkui hän Kirkkovaltiossa vierimällä ges.uncyc.org/commons/thumb/6/6b/InnocentVIII.JPG/300px-InnocentVIII.JPG">harmaan ovaalin sisässä. Onnex Dick Tracyn näköinen Lorenzo de' Medici oli hyvin merkittävä Picon tukija. Ilman Lorenzon sponssausta Picon saavutukset olisivat tuhoutuneet tyystin.
    ellauri054.html on line 285: Heard it on the Ægean, and it brought Kuuli sen Aigeian merellä, ja se toi
    ellauri054.html on line 297: Of the night-wind, down the vast edges drear Alas ikäviä valtavia reunoja
    ellauri054.html on line 333: And finger his watch-chain and seem to sweat a bit,
    ellauri054.html on line 335: But you mustn't judge her by that. What I mean to say is,
    ellauri054.html on line 344: Anthony Hecht was born in New York City in 1923. His books of poetry include The Darkness and the Light (Alfred A. Knopf, 2001); Flight Among the Tombs (1996); The Transparent Man (1990); Collected Earlier Poems (1990); The Venetian Vespers (1979); Millions of Strange Shadows (1977); The Hard Hours (1967), which won the Pulitzer Prize; and A Summoning of Stones (1954).
    ellauri054.html on line 355: Henkilöesseitä, siis ikävystyttäviä julkkiskaskukokoelmia on pulauteltu läjittäin. Jotain Arvi Kivimaata esim kismitti että Tallgrenska tuli luennolle kerran kokokretliiniset hyntteet yllä. Siihen ei VA Koskenniemi koskaan langennut.
    ellauri054.html on line 356: Matti Klingen kaskukokoelman Professoreita sain jostakin, mutta ote herposi kuin Mikko Rothilta joululahjaxi antamastamme ankanmuotoisesta kynsiharjasta.
    ellauri054.html on line 397: Sing Sing's name comes from the Indian phrase sin sinck . It means stone on stone. In 1901, three years after Edison introduced the electric chair at Sing Sing, the town changed its name to Ossining so people wouldn't confuse it with the jail.
    ellauri054.html on line 399: The United States has the largest prison population in the world, and the highest per-capita incineration rate.
    ellauri054.html on line 401: The expanding disparity of wealth and the increasing criminalization of those in poverty have culminated in the U.S. having the largest prison population "in the history of human civilization."
    ellauri054.html on line 405: Academic and activist Angela Davis argues that prisons in the U.S. have "become venues of profit as well as punishment;" as mass incarceration has increased, the prison system has become more about economic factors than criminality.
    ellauri054.html on line 409: According to The Routledge Handbook of Poverty in the United States, "neoliberal social and economic policy has more deeply embedded the carceral state within the lives of the poor, transforming what it means to be poor in America."
    ellauri054.html on line 421: In the modern era, the United Kingdom was the first European country to use for-profit prisons. Wolds Prison opened as the first privately managed prison in the UK in 1992. This was enabled by the passage of the Criminal Justice Act 1991 which empowered the Home Secretary to contract out prison services to the private sector.
    ellauri054.html on line 437: Edison invented the first electric chair to show how dangerous alternating current was. 614 people eventually died in it. As a business model it sucks, with no returning customers.
    ellauri054.html on line 472: Browning on ensinnäkin pyssy, ja pyssytehdas. Browning Arms Company is an American marketer of firearms and fishing gear. The company was founded in Ogden, Utah, in 1878 by brothers John Moses Browning and Matthew Sandefur Browning. The company offers a wide variety of firearms including shotguns, rifles, and pistols. We Support nra.org, nssf.org, dontlie.org, gunvote.org.
    ellauri054.html on line 483: After the séance, Browning wrote an angry letter to The Times, in which he said: "the whole display of hands, spirit utterances etc., was a cheat and imposture." In 1902 Browning's son Pen wrote: "Home was detected in a vulgar fraud." Elizabeth, however, was convinced that the phenomena she witnessed were genuine, and her discussions about Home with her husband were a constant source of disagreement.
    ellauri054.html on line 485: Elisabetilla oli luultavasti selkärankatubi. Se otti siihen paljon laudanumia. Molemmat Browningit oli abolitionisteja ja ajoi muitakin hyviä liberaalijuttuja. Sen runokokoelma Runoja 1844 oli suuri menestys. Browningeilla oli yksi poika nimeltä Kynä. Liisaa diggasivat mm. Edgar Allan Poe ja Emily Dickinson. Sen hittejä oli mm. runo "How Do I Love Thee?" (Sonnet 43, 1845).
    ellauri054.html on line 511: Robert Browning (7. toukokuuta 1812 – 12. joulukuuta 1889) oli brittiläinen runoilija, joka on erityisesti tunnettu dramaattisista monologeistaan kuten ”Porphyria’s Lover” ja ”My Last Duchess”. Browning on yksi tunnetuimmista viktoriaanisen ajan runoilijoista. Browning avioitui 1846 Elizabeth Barrettin kanssa, ja pari asui 1840-luvulta alkaen Firenzessä, Italiassa.
    ellauri054.html on line 523: Browningin nykymaine on pääosin hänen ”dramaattisten monologiensa” ansiota: näissä sanavalinnat eivät ainoastaan välitä lukijalle tapahtumia ja tapahtumapaikkoja, vaan myös paljastavat kertojan luonteen. Toisin kuin yksinpuheluissa, dramaattisissa monologeissa tarkoituksena ei ole se, mitä puhuja suoraan ilmaisee, vaan ennemminkin mitä hän epäsuorasti paljastaa itsestään. Sen sijaan, että hän ajattelisi ääneen, henkilöhahmo rakentaa itselleen puolustuksen, jonka läpi hän haastaa lukijan näkemään. Browning valitsi hahmoikseen äärimmäisiä, jopa psykopaateiksi luokiteltavia hahmoja, kuten runossaan ”Porphyria’s Lover”. Olikohan se psykopaatti izekin? (Lähde.)
    ellauri054.html on line 550: Jäi sanomatta et täs on oikeestaan 2 sankaria, tää sordiino ja seniorimpi sotamies nimeltä tauriini. Välillä puhutaan tästä tauriinista. Sordello sanoo leidi Palmalle et sekä gelfit että gibelliinit on hanurista. Pitäis rakentaa jonkinlainen jumalan kaupunki. Onkohan nää gelfit ja gibelliinit niinko toryt ja whigit vai?
    ellauri054.html on line 554: Iltaan mennessä Sordello tajuaa et tääkin suunnitelma on perseestä. Täytyy edetä pienin askelin, kuten Lenin sanoi, 1 eteenpäin ja 2 taaxepäin. Nyt Sordello päätyy gelfien kannalle koska ne sentään on olevinaan jumalan puolella. Nyt täytys vaan saada tauriini samalle kannalle. (Tauriini on vannoutunut gibelliini.)
    ellauri054.html on line 559: Hmm miettii Sordiino. Mennäkkö gelfien puolelle vai ruveta gibelliinien kellokkaaxi? No pääasia näyttäis olevan tehdä jompikumpi päätös. No se heittää gibelliinivermeet pois, ja kuinka ollakkaan kuolee siihen paikkaan. Tauriini ja leidi Palma löytää sen vainajana permannolta.
    ellauri054.html on line 565: In 1846 Browning married the older poet Elizabeth Barrett and went to live in Italy. By the time of her death in 1861 he had published the crucial collection Men and Women (1855). The collection Dramatis Personae (1864) and the book-length epic poem The Ring and the Book (1868-1869) followed, and made him a leading British poet. He continued to write prolifically, but his reputation today rests largely on the poetry he wrote in this middle period.
    ellauri054.html on line 567: When Browning died in 1889, he was regarded as a sage and philosopher-poet who through his writing had made contributions to Victorian social and political discourse. Unusually for a poet, societies for the study of his work formed while he was still alive. Such Browning Societies remained common in Britain and the United States until the early 20th century.
    ellauri055.html on line 38: In Greek mythology, Comus (Ancient Greek: Κῶμος) is the god of festivity, revels and nocturnal dalliances. He is a son and a cup-bearer of the god Dionysus. Comus represents anarchy and chaos. His mythology occurs in the later times of antiquity. During his festivals in Ancient Greece, men and women exchanged clothes. He was depicted as a young man on the point of unconsciousness from drink. He had a wreath of flowers on his head and carried a torch that was in the process of being dropped. Unlike the purely carnal Pan or purely intoxicated Dionysos, Comus was a god of excess.
    ellauri055.html on line 40: Momus (/ˈmoʊməs/; Greek: Μῶμος Momos) was in Greek mythology the personification of satire and mockery, two stories about whom figure among Aesop's Fables. During the Renaissance, several literary works used him as a mouthpiece for their criticism of tyranny, while others later made him a critic of contemporary society. Onstage he finally became the figure of harmless fun.
    ellauri055.html on line 44: Piget puget paenitet, taedet atque miseret. Syvimmällä sisimmässään Colas oli nolo, kun ei ollut kyennyt saaliin satimeen saatuaan päästämään housujaan alas. Olis kannattanut. Lumikko ois halunnut, se pahastui kun Colas ei edes yrittänyt. Sit molemmat nai tylsät puolisot ja katui kauppojaan loppuikänsä. Olisivat katuneet joka tapauxessa.
    ellauri055.html on line 52: Son père, procureur, décède alors que Jean Bouchet est encore jeune. Ami de Rabelais, Jean Bouchet exerce la profession paternelle. Il compose un grand nombre d'ouvrages historiques ou de fantaisie en vers et en prose, qui sont encore recherchés des bibliographes au XIXe siècle. Selon Maurice Allem, « grand travailleur, bon bourgeois, père d'une nombreuse famille, Bouchet est volontiers moraliste et même sentencieux » ainsi dans cet envoi :
    ellauri055.html on line 54: Prince, vrai est, on ne peut m'en dédire, Que la Cour sert ses gens de bien et mal, Et qu'elle rend l'homme, sans contredire, Très bien monté, puis soudain sans cheval.
    ellauri055.html on line 71: En 1934, Romain Rolland épouse Maria Cuvilier (ru) (citoyenne russe de mère suisse, devenue Koudacheva après son mariage en 1916 avec le comte Koudachev, mort en 1919). Clotilde Cortot
    ellauri055.html on line 74: Zweig oli kova Rolland fan. Eikaine vaan homostellu keskenään? Sitä oli paljon liikkeellä jetset piireissä. Bertie ja Conrad. Proust ja Bourget. Epäilyttäviä tapauxia pisteessä on läjittäin. Zweig nyt takuulla oli vähintään bi. Se ja sen vaimo teki seppukut brasseissa. What did Zweig have that brought him the fanatical devotion of millions of readers, the admiration of Hermann Hesse, the invitation to give the eulogy at the funeral of Sigmund Freud? Sas se. Freud teki suusyöpäisenä seppukun Lontoossa 1939. Ei ois kannattanut vetää tupakkaa. Henkilääkäri otti sen hengiltä morfiinipiikillä kuin vanhan koiran. Koiran iässä se oli 12-vuotias.
    ellauri055.html on line 78: Les deux hommes ont quinze ans de différence. Stefan Zweig s'intéresse aux lettres européennes et il a déjà traduit quelques œuvres d'auteurs anglais, français et belges. La découverte en 1907 des premiers volumes de Jean-Christophe sera décisive dans sa rencontre avec l'auteur. Il est séduit par la portée universelle de l’œuvre de Romain Rolland et plus encore par l’homme auquel il rend visite, pour la première fois en février 1911, dans son appartement du 162, boulevard du Montparnasse. Les deux hommes partagent un amour pour la musique, une même foi en l'humanité et le sentiment d'appartenir à une civilisation, une culture commune, dont Romain Rolland esquisse les contours dans « la chevauchée européenne de Jean-Christophe ». Les deux écrivains entretiendront une correspondance suivie et intense entre 1910 et 1940 : 945 lettres ont été retrouvées (509 de Stefan Zweig dont une centaine en allemand, et 436 pour Romain Rolland). Cette correspondance est d'une importance capitale pour l'histoire des intellectuels du début du XXe siècle.
    ellauri055.html on line 80: Le 22 décembre 1912, à l'occasion de la publication du dernier volume de Jean-Christophe, Stefan Zweig publie une lettre ouverte dans le Berliner Tageblatt, lettre dans laquelle il rendait hommage à l'action de Romain Rolland pour son œuvre de rapprochement entre les jeunesses de France et d'Allemagne (« Jean-Christophe est un événement éthique plus encore que littéraire »).
    ellauri055.html on line 86: Mais cette grande amitié va peu à peu buter sur des divergences à propos de la situation internationale. En 1933, Romain Rolland écrit sur Stefan Zweig :
    ellauri055.html on line 88: « Il est trop clair que nos chemins se sont séparés. Il ménage étrangement le fascisme hitlérien qui cependant ne le ménagera pas… »
    ellauri055.html on line 96: Rikkaat meinaa että köyhät ovat tyhmiä. Niin ovatkin. Oma vika. Mixeivät puijaa eikä etuile niinkuin me. Apina ei pieraise korkeammalta kuin perssilmänsä. Rolle peukuttaa sosialistista realismia. Ei mitään typerää symbolismia tai taidetta taiteen vuox kuten Pater. Nälkäisiä ankkoja ja traktoreita viljapellolla. Hyödyllistä taidetta. Rolland taisi olla vähän tyhmä ize, hyödyllinen idiootti. Belgi ryssämamu pelle Victor Serge sanoi siitä aika pahasti:
    ellauri055.html on line 98: Victor Serge was appreciative of Rolland's interventions on his behalf but ultimately thoroughly disappointed by Rolland's refusal to break publicly with Stalin and the repressive Soviet regime. The entry for May 4, 1945, a few weeks after Rolland's death, in Serge's Notebooks: 1936-1947 notes acidly that "At age seventy the author of Jean-Christophe allowed himself to be covered with the blood spilled by a tyranny of which he was a faithful adulator."
    ellauri055.html on line 102: Le bahaïsme, ou baha’isme, aussi connu sous le nom de foi bahá’íe (prononcer [baˈ.haː.ʔ.iː] ou [ba.hɑː.i]) ou béhaïsme (vieille graphie), est une religion abrahamique et monothéiste, proclamant l’unité spirituelle de l’humanité. Les membres de cette communauté religieuse internationale se décrivent comme les adhérents d’une « religion mondiale indépendante »[. Elle est fondée par le Persan Mīrzā Ḥusayn-ʿAlī Nūrī (1817-1892) en 1863. Ce nom est dérivé du surnom donné à son fondateur : Bahāʾ-Allāh (en arabe, « Gloire de Dieu » ou « splendeur de Dieu ») — Bahá’u’lláh en translittération baha’ie. Les baha’is sont les disciples de Bahāʾ-Allāh. Ils s’organisent autour de plus de 100 000 centres (répertoriés par le centre mondial de Haïfa) à travers le monde. En 2011, cette religion met en avant dans ses documents le chiffre de 7 millions de membres appartenant à plus de 2 100 groupes ethniques, répartis dans plus de 189 pays. Son centre spirituel (lieu de pèlerinage — ziyarat) et administratif est situé à Haïfa et Acre, en Israël.
    ellauri055.html on line 106: Quand un homme meurt, l’âme passe dans un autre monde, où le développement spirituel de celle-ci dans le monde physique devient une base pour le jugement et la place dans le monde spirituel. Le paradis et l’enfer sont décrits comme des états spirituels de proximité ou de distance à Dieu qui décrivent les relations dans ce monde et dans l’autre, et non des endroits de récompense ou de punition après la mort.
    ellauri055.html on line 109: Il faut cependant noter que les décisions de la Maison Universelle de Justice, ainsi que les exégèses des écrits sacrés faites par ʿAbd-al-Bahāʾ et Shoghi Effendi, bénéficient d’une autorité s’imposant à tous les baha’is. Ce qui a conduit depuis les années 1980-1990 à ce que plusieurs intellectuels et universitaires, historiens ou sociologues, soient chassés de la communauté baha’ie pour leurs vues jugées divergentes sur des questions-clefs (l’exclusion des femmes de la Maison universelle de justice ; l’obligation de soumettre toute publication, même universitaire, à un comité de censure ; l’homosexualité ; un système électoral qui favorise les sortants ; l’interdiction de participer à un parti politique ou d’adhérer à une organisation comme Amnesty International, etc., et surtout le sujet central de l’infaillibilité des institutions).
    ellauri055.html on line 119: réciter une prière obligatoire (ṣalāt) chaque jour après avoir atteint l’âge de la maturité spirituelle, qui est fixé à 15 ans. Il y a le choix entre trois prières;
    ellauri055.html on line 129: il est interdit aux baha’is de boire de l’alcool ou de prendre des drogues à usage récréatif, sauf si c’est prescrit par un médecin;
    ellauri055.html on line 133: les jeux d'argent sont strictement interdits.
    ellauri055.html on line 140: Du point de vue liturgique, la méditation dans les temples est accompagnée de lectures choisies dans les textes sacrés des autres religions. Ces textes — par exemple le Pentateuque des juifs, le Nouveau Testament des chrétiens, le Coran des musulmans, le Bayān des babis, etc. — ont annoncé successivement, par paliers de perfection croissante, l’incessante révélation divine ou message de Dieu. En ce sens, le livre sacré liant tous les textes sur la révélation qui le précèdent est logiquement le dernier dans l’ordre chronologique, à savoir le Kitāb-i Aqdas (« Le plus saint livre »). Il a été rédigé vers 1873 par Bahāʾ-Allāh et est complété par différentes tablettes (lawḥ) révélées ensuite ; pour les baha’is, c’est le texte de référence bien qu’il ne soit pas plus important que les autres, ni le livre le plus lu par les baha’is eux-mêmes sur la foi. Le livre ne fut d’ailleurs accessible que très tard aux croyants occidentaux puisque la première traduction officielle en anglais date de 1992.
    ellauri055.html on line 142: Ce retard, surprenant vu l’importance du texte (alors que des ouvrages moindres étaient traduits depuis des dizaines d’années), serait dû aux passages autorisant la bigamie ou établissant comme peine maximale pour un incendiaire d’être brûlé et pour un meurtrier au premier degré, d’être exécuté.
    ellauri055.html on line 144: Le mariage baha’i est l’union d’un homme et d’une femme. Originellement la bigamie était autorisée mais cette licence disparut sous Shoghi Effendi.
    ellauri055.html on line 159: Colas on Nikolaos eli Nikke. 4 poikaa: katolinen kangaskauppias, hugenotti kirjakauppias, kersantti (ei pohjimmiltaan paha), kuopus (hyvämaineinen muttei ruudinkexijä).
    ellauri055.html on line 168: Le brugnon est le fruit du brugnonier (Prunus persica var. nucipersica), une variété de pêchers (Prunus persica). C'est une drupe qui se distingue des pêches et pavies par sa peau sans duvet, et des pêches et nectarines par son noyau adhérent. La chair du brugnon est blanche ou jaune selon les variétés. Sa peau présente une couleur rouge-orangé tirant sur le bordeaux.
    ellauri055.html on line 213: Saint Fiacre's relics were preserved in his original shrine in the local church of the site of his hermitage, garden, oratory, and hospice, in present Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France, but later transferred in 1568 to their present shrine in Meaux Cathedral in Meaux, which is near Saint-Fiacre and in the same French department, because of fear that fanatical Calvinists endangered them. Saint Fiacre had a reputation for healing haemorrhoids, which were denominated "Saint Fiacre's figs" in the Middle Ages. Cardinal Richelieu venerated his relics hoping to be relieved of the infirmity.
    ellauri055.html on line 215: Saint Fiacre is the patron saint of the commune of Saint-Fiacre, Seine-et-Marne, France. He is the patron of growers of vegetables and medicinal plants, and gardeners in general, including ploughboys. His reputed aversion to women is believed to be the reason he is also considered the patron of victims of venereal disease. He is further the patron of victims of hemorrhoids and fistulas, taxi cab drivers, box makers, florists, hosiers, pewterers, tilemakers, and those suffering from infertility. Finally, he is commonly invoked to heal persons suffering from various infirmities, premised on his reputed skill with medicinal plants.
    ellauri055.html on line 231: Candide on hutaistu nopealla sulkakynällä kuin satu. Kuin Hamster Holger och geggamojan. Geggamoja on mömmö, töhkä.
    ellauri055.html on line 245: Voltairekin on eri rasistinen. Ahnas juutalainen Isaskar heitetään tunkiolle. Paavin tyttären raiskaa inhottava neekeri. Mitä vitun väristä on väliä. Bernhardilainen bylsis iloissaan pekingeesiä jos sisään mahtuisi.
    ellauri055.html on line 286: Candidella oli sama ongelma kuin Rolle-Colalla: hänen vaimonsa tuli päivä päivältä yhä rumemmaxi ja samalla sietämättömän ärtyisäxi. No Kunigunde oli kieltämättä varsin ruma, mutta hänestä tuli mainio sokerileipuri. Colas Breugnonin vaimo oli ruma ja sietämättömän ärtyisä, ja vävy kuikelo oli sokerileipuri.
    ellauri055.html on line 309: Mulla ehkä on se. Maaton oikeistokiinalainen Lin Jutang ansaizi hyvin romskuilla ja mietekirjoilla, kunnes alkoi kexiä kiinalaista kirjoituskonetta. 1 kone valmistui, myynti 0. Kaik män. Sit tuli tietokoneet. Bugger it.
    ellauri055.html on line 313:

    Puutarhamietelmät tuppaa olemaan voittopuolisesti lällyjä. Ovatko puutarhaihmisetkin muita lällympiä? Vai piileekö niiden lällyn kuoren alla järjestystä ja siistittyjä nurzeja rakastava nazi? Onko ne jotain siirtolapuutarhatyyppejä? Tarkkaile naapuria ja raportoi poikkeavuuxista? Rikkaruoho on kasvi, joka kasvaa väärään paikkaan. Roskakasvi. No osa on, osa ei. Tehdään taulukko. Legenda: tyyppejä on asian vierestä (ei edes puutarhamietelmä), puutarhamietelmä (mitä harrasta opimme puutarhoista), neuvokki (käytännön vinkkejä puutarhureille), tai minukki (narsistista puutarhanamistelua). Sentimenttejä on lälly (suurin osa varmaan), lupsakka (tekohauska), kuivakka (asiallinen), (teko)syvällinen, tai luontoasenteellinen: joko siirtolapuutarha-ihmiskunta ensin-tyyppinen) nurzinazi tai päinvastoin ekofasisti (linkolamainen).
    ellauri055.html on line 336: Weeds are flowers too, once you get to know them.
    ellauri055.html on line 360: He plants trees to benefit another generation.
    ellauri055.html on line 402: A gardener's best tool is the knowledge from previous seasons. And it can be recorded in a $2 notebook.
    ellauri055.html on line 414: Gardening is cheaper than therapy and you get tomatoes.
    ellauri055.html on line 582: Atkinsin dieetti ja vegeily ovat äärimmäisyysaatteita jotka vetävät Pirren suuta hymyyn molemmat. Perinteinen lihakeitto välttää sekä Skyllan että Kharybdixen.
    ellauri055.html on line 594: Handella on kumpuvaza ja sangen vaatimaton hauislihas. Sen porkkana on nahistunut ja tulokulma matala. Se on liikuttava. Sellanen lutunen nalle.
    ellauri055.html on line 597: Helluntaiystävien kahvikuzuissa kävi pikkuhattuisia tätejä, joilla oli värisevät lauluäänet ja viheltävä hengitys. Leuassa oli näppylä ja siinä karva. Ne oli nonparelleja kuin englantilaiset lakut. Arkkitehdin bilevieraat Anni Swanin saaressa on samanlaisia, vaikka fixumpia ihmisiä tietysti, ekonomeja, arkkitehteja, psykologeja ja yliopistolaisia. Sinuttelu käy vielä kankeasti. Rva T:n kallein aarre on loviisalaisen hopeasepän rokokookannu jossa on siseloidut jalat ja nuppina suloinen kukkanen. Että minkälaiset? kysyy Mirkku oomoilasena. Hande selittää kärsivällisesti et siselöinti on jotain hopeankäsittelyä. Aha.
    ellauri055.html on line 622: La première édition des Caractères paraît à Paris, chez Étienne Michallet, à l’automne de 1687, sous ce titre : les Caractères de Théophraste, traduits du grec, avec les Caractères ou les Mœurs de ce siècle. L’ouvrage comptait cent pages de traduction et deux cents pages originales.
    ellauri055.html on line 631: Dagen efter tunnelmissa Johannes päättää piristää nuopeata Mirandaa susi ja lampaat-pelillä.
    ellauri055.html on line 640: Shakki ei mennyt enää yhtä hyvin. Oisko mitään leikkiä 2 hengen piilosta, eli melaa mekkoon? Hande on jo ronttaamassa lakanoita takan eteen kieli pitkällä kun Mirkku saa sanotuxi eze odottaa. Hannes menee paniikkiin. Pian sille selviää et I'm not the father, kuin ammoin Ferenc Kieferille. Hannes saa vedetyxi henkeä. Ei tarvittu hyperventilointipussia. Mirkku haluis perustaa suurperheen Jussista, Handesta, pikku-Jussista, mummosta, Eelis-sedästä ja Jenni-tädistä. Oikee kolhoosi. Fanzu idis.
    ellauri055.html on line 666: Lautatarhan omistajan televisiosta tulee Suomi-filmi, jossa 2 stoogea hölmöilee Porvoossa. Musiikkina mm. Tuoksuvat tuomien / valkoiset kukkaset. Se soi myös Manniskan tapakomedian taustalla. Tais olla Tamara Lundin hittejä. Ne oli oikeasti akaasioita.
    ellauri055.html on line 692: Helvatinmoinen hedonisti ja hyväxikäyttäjä. Höykyttää Eliasta kuin vierasta sikaa. Ja kaikki tää vaan huvin vuoxi, ezillois izellään mukavaa. Elias on joku säälittävä häviäjä kotikyliltä, jota ex-inssi kusee silmään mennen tullen. Ja poimii salaa hilloja hyvästä paikasta ennenkuin ehtii muut huomata. Onkohan tää joku jumalisten geneettinen piirre. Sirkka-täti vihelteli hiljaa Sakulle Päijätsalossa ettei muita vaan tulisi hyvälle mustikkapaikalle. Mustikoita oli pyykkikorikaupalla. Ei sitä raamatussa kielletä. Poimikaa nyt järjestyxessä! Samanlainen äkseeraajaa kuin Koskenniemen Kimmo koripallossa. Noudattakaa kolmen askelen sääntöä! Vapaaheitto!
    ellauri055.html on line 707: Pär Lagerkvistin värssy sai autistisen teekkaripojan kyyneliin Katajanokan boxissa: Järjettömiin yxin vaellan.
    ellauri055.html on line 709: gerkvist Pär">Pär Lagerkvist (23. toukokuuta 1891 – 11. heinäkuuta 1974) oli ruotsalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1951.
    ellauri055.html on line 710: Lagerkvistin tuottoisa ura kesti yli 50 vuotta, ja hän kirjoitti runoja, näytelmiä, esseitä ja romaaneita. Tunnetuin teos on romaani Barabbas (1950).
    ellauri055.html on line 712: Lagerkvist kasvoi maalla uskonnollisessa perheessä. Nuoruuden vaikutteet säilyivät voimakkaina, vaikka hän otti nuorena miehenä etäisyyttä uskonnolliseen taustaansa, kiinnostui sosialismista, ja alkoi kannattaa kirjallista ja taiteellista radikalismia. Hänen ensimmäinen maailmansodan aikana kirjoittamansa teokset huokuvat äärimmäistä pessimismiä, mutta vuosien varrella se pehmenee ja Det besegrade livet (1927) julistaa jo uskoa ihmiseen ja ihmiskuntaan. Ja varmaan talousliberalismia.
    ellauri055.html on line 714: Lagerkvistin tuotannon keskeinen teema on hyvän ja pahan olemassaolon pohdiskelu. Hän lähestyy aihetta kirjoittaen keskiaikaisesta pyövelistä, Barabbaasta ja vaeltavasta juutalaisesta.
    ellauri055.html on line 716: Lyyrikkona Lagerkvist on vähäeleinen ja kuulas, ja hänen runonsa ovat rytmikkäitä ja selkeitä. Lagerkvist saavutti arvostetun aseman tyyliltään ylevällä ja ajattelusta riippumattomalla tuotannolla.
    ellauri055.html on line 762: Lahtinen oli sorakielinen pikkumies joka oli pihan lasten ja vaimonsa alituisen pilkan esineenä. Lahtinen vaikuttaa hiukan niin kuin pakan päästä repäistyltä. Lokakuussa ongella!
    ellauri055.html on line 768: Seijan ekat pihaystävät oli Tiamotaimo. Timo ja Raimo. Mun oli Anita ja sitten Inger. Onko rluumis kotona.
    ellauri055.html on line 781: Ei hizi kyl 80-90% romskuista koskee geenien ja meemien, elikkä rahan ja rakkauden yhteensovituxen haikeutta. Aloin lukea Maila Talvion taparomaania Niiniven lapset. Tästäkin pitää tehdä taulukko: kirjailija, teos, lisääntyjät, reviirit ja vartijat.
    ellauri055.html on line 879: Sillinpää aloitti opinnot Helsingin yliopistossa syksyllä 1908 Henrik Liljeroosin sekä tilanomistajien Jalmari Raipalan ja J. A. Sotavallan tuella. Saman vuoden fuxina kuin Poju, joka kyllä opiskeli sitten pitempään, kokonaista 9v. Hän aloitti filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla tarkoituksenaan opiskella lääkäriksi. Lääketieteilijöiden oli kuitenkin suoritettava ensin medikofiilitutkinto, jota varten Sillinpääkin osallistui muun muassa fysiikan ja botaniikan luennoille. Opiskelutoverinsa Heikki Järnefeltin kautta Sillinpää tutustui Järnefeltin perheeseen ja tämän isään taidemaalari Eero Järnefeltiin. Sillinpää viettikin opiskeluvuosinaan paljon aikaa Järnefeltien kodissa Suvirannassa Tuusulassa ja tutustui moniin aikakauden merkkihenkilöihin, kuten Jean Sibeliukseen, Pekka Haloseen ja Juhani Ahoon. Näinä vuosina alkoi tosin myös Sillinpään runsas alkoholin käyttö, joka aiheutti myöhemmin hänelle paljon ongelmia. Maalaispojan ei kannattaisi ryypätä herrain kanssa pulituuria, siinä voi vaikka mennä henki.
    ellauri055.html on line 893: Suvun vanhin tunnettu kantaisä on 1500-luvun alkupuolella Ruotsin Ångermanlandissa kirkkoherrana toiminut Nicolaus Petri. Hänen pojanpojan poikansa, majuri Johan Persson Forsman asettui 1600-luvulla asumaan Pohjanmaalle, ja hänen jälkeläisissään oli poika Johan Forsmanista alkaen pappeja kuudessa polvessa peräkkäin. Pääosa suvun päähaaran merkittävistä henkilöistä on nuoremman Johan Forsmanin pojanpojan pojan, lääninrovasti Zachris Forsmanin (1763–1839) jälkeläisiä. Näihin kuuluvat myös Koskimies-nimiset sekä vuonna 1884 aateloituun vapaaherralliseen Yrjö-Koskinen-sukuun kuuluvat. Johan Forsmanin nuoremmasta pojasta polveutuu toinen sukuhaara, joka myös aateloitiin, vuonna 1856 nimellä Forsman.
    ellauri055.html on line 912: Sillinpää julkaisi 1920-luvulla lähinnä novellikokoelmia sekä vuonna 1923 ilmestyneen pienoisromaanin Hipsu ja Ragnar, jota hän itse myöhemmin piti parhaana teoksenaan. Lyhyestä virsu kaunis. Samaan aikaan Sillinpään taloudelliset ongelmat lisääntyivät ja hän velkaantui jatkuvasti lisää. Hän ei myöskään pystynyt tuottamaan kustantajan haluamia uusia romaaneja. Sillinpään kustantaja WSOY tarjosi hänelle lopulta ratkaisuksi vakinaista työtä kustannustoimittajana. Sillinpää olikin vuosina 1925–1927 WSOY:n palveluksessa ja hän asui tämän ajan perheineen Porvoossa. Vuonna 1927 he palasivat takaisin Hämeenkyröön ja Sillinpää onnistui jonkin aikaa hankkimaan riittävästi rahaa kirjallisilla töillään. Syksyllä 1928 paikallinen sähköyhtiö katkaisi maksamattomien laskujen takia sähköt Saavutuksesta ja Sillinpään perhe joutui muuttamaan pimeästä talosta Tampereelle, jossa he asuivat sitten vuoden verran ennen Helsinkiin muuttoa.
    ellauri055.html on line 918: Vaikka 1930-luku olikin Sillinpäälle kirjallisesti menestyksen aikaa, hän velkaantui edelleen kiihtyvällä vauhdilla suurelta osin siksi, ettei hän pystynyt hallitsemaan rahankäyttöään. Myös Sillinpään alkoholiongelma paheni edelleen näinä vuosina, ja hän saattoi nauttia korillisen olutta ja konjakkipullon päivässä. Vuonna 1939 Sillinpäätä kohtasi vielä kova isku, kun hänen vaimonsa Siikri kuoli keväällä keuhkokuumeeseen.
    ellauri055.html on line 922: Sillinpäätä oli jo pitkään pidetty varteenotettavana Nobel-ehdokkaana ja syksyllä 1939 hän voittikin Nobel-komitean äänestyksessä palkinnosta kilpailleet sveitsiläisen Hermann Hessen ja alankomaalaisen Johan Huizingan. Myöhemmin Sillinpää luovutti kultaisen Nobel-mitalinsa Suomessa sotaponnistelujen hyväksi järjestettyyn jalometallikeräykseen, mahdollisesti ruotsalaisen kirjallisuusnobelisti Selma Lagerlöfin esimerkin pakottamana.
    ellauri055.html on line 928: Sillinpään pitkään jatkunut oleskelu Ruotsissa oli alkanut herättää arvostelua Suomessa, ja osin tämänkin takia hän palasi Suomeen vähän ennen talvisodan päättymistä 9. maaliskuuta 1940. Talvisotaa seurannut välirauhan aika johti Sillinpään elämän suurimpaan kriisiin. Sodanaikaiset paineet, avioero ja holtittomaksi riistäytynyt alkoholinkäyttö romahduttivat Sillinpään terveyden. Syksyllä 1940 hänet vietiin pakkohoitoon Kammion sairaalaan, jossa hän oli vuoteen 1943 saakka. Silloin hän pääsi asumaan tyttärensä Saara Kuitusen perheeseen, joskin holhouksen alaisena, ja vuonna 1944 Sillinpään ystävästä Kustaa Vilkunasta tuli hänen holhoojansa. Sillinpään raha-asiat järjestyivät kustantaja Otavan avulla niin, että hän saattoi viettää loppuelämänsä taloushuolista vapaana. Sota-ajan kriisit haittasivat Sillinpään kirjallista työtä niin, että häneltä ilmestyivät 1940-luvulla vain romaanit Elokuu 1941 ja Ihmiselon ihanuus ja kurjuus 1945, nekin osin viimeistelemättöminä. Molemmat teokset olivat kuvauksia pettymyksestä, uupumisesta ja alkoholismista. Tommosta Henrik Tikkasgenreä.
    ellauri055.html on line 966: WSOY:lla Pransu käännätti uudelleen Lauri Viljasella Teuvo Pakkalan suomentaman Viktorian. L. Viljanen ja Kai Laitinen oli Vaakun avustajia Valvojassa. Kai Laitisella oli omistuskirjoitettu kopsu Panun Hämeenkyrö-oppaasta. Hinta läpykästä Hagelstamilla oli kokonaista 30 egeä. Ei napannut. Siellä oli sukupolvenvaihdos tapahtunut. Viileähkö tytär piti puotia.
    ellauri055.html on line 1003: Juho Rudolfin poika Juho Eero Lemmitty (Forsman>Koskimies) oli aikanaan harjoittanut humanistisia ja teologisia opintoja, mutta asettui lopulta tavallisen tyyliseksi lansjunkkariksi, jommoisena yhteinen kansa häntä hiukan naureskeli, mutta myöskin piti arvossa, sillä hänellä oli pontevat hengenlahjat ja tarvittaessa luja käsivarsikin oikein noin ruumiillisessa mielessä. Hyvä veikkoni oli Laitilan isäntä Eero Forsman, sittemmin Koskimies, jonka tarina päättyi sitten traagillisesti kansamme kärsimyksen päivinä 1918. Punikit nirhas sen myllyn ahteeseen. (Mikä on ahde? Kai se on vaan rinne. Joo, mäki, törmä, rinne.)
    ellauri055.html on line 1135: Die Biogenetische Grundregel (älter auch Biogenetisches Grundgesetz) ist eine von Ernst Haeckel 1866 veröffentlichte These, die besagt: „Die Ontogenese rekapituliert die Phylogenese.“ Ostwald peukutti energiaa aineen sijasta. Sielukin on energinen. Sota on energian tuhluuta. Höh, eihän energia häviä? No huononeehan se silti entropiaxi muuttuen.
    ellauri055.html on line 1143: Né à Gand, Maurice Maeterlinck est l'aîné d'une famille de trois enfants, flamande, bourgeoise, catholique, conservatrice et francophone. Après des études au collège Sainte-Barbe (Sint-Barbara) de Gand, il suit des études en droit avant de pratiquer le métier d'avocat durant une courte période. Maeterlinck publie, dès 1885, des poèmes d’inspiration parnassienne dans La Jeune Belgique. Il part pour Paris où il rencontre plusieurs écrivains qui vont l'influencer, dont Stéphane Mallarmé et Villiers de l’Isle-Adam. Ce dernier lui fait découvrir les richesses de l'idéalisme allemand (Hegel, Schopenhauer). À la même époque, Maeterlinck découvre Ruysbroeck l'Admirable, un mystique flamand du XIVe siècle dont il traduit les écrits (Ornement des noces spirituelles). C'est ainsi qu'il se tourne vers les richesses intuitives du monde germanique en s'éloignant du rationalisme français. Dans cet esprit, il se consacre à Novalis et entre en contact avec le romantisme d'Iéna (Allemagne, 1787-1831, autour d'August et Friedrich Schlegel et de la revue l'Athenäum), précurseur en droite ligne du symbolisme. Les œuvres que publie Maeterlinck entre 1889 et 1896 sont imprégnées de cette influence germanique.
    ellauri055.html on line 1145: En 1895, il rencontre la cantatrice Georgette Leblanc, sœur de Maurice Leblanc, avec laquelle il tient, vers 1897, un salon parisien fort couru dans la villa Dupont : on y croise, entre autres, Oscar Wilde, Paul Fort, Stéphane Mallarmé, Camille Saint-Saëns, Anatole France, Auguste Rodin.
    ellauri055.html on line 1152: Le Trésor des humbles est un ouvrage de 1896 réunissant treize essais mystiques profonds écrits par le lauréat belge du prix Nobel de littérature Maurice Maeterlinck. L'œuvre a été éditée par la 'Société du Mercure de France' et elle est dédiée à Georgette Leblanc.
    ellauri055.html on line 1253: ges/M/MV5BMzYyY2U4NGEtODMwMi00YzBjLTlkN2EtMmIwMzE5NTBkMjQyXkEyXkFqcGdeQXVyMTIxMzMzMzE%40._V1_UX148_CR0%2C0%2C148%2C216_AL_.jpg" />
    ellauri055.html on line 1265: Tshehov, Oblomov, Turgenev, Lermontov, Hjalmar Söderberg, Herman Bang, Anatole France. Joutomiehiä riittää hemmetisti romaanikirjailijoissa. Tästäkin vois tehdä taulukon. Jos ne ois menneet kunnon töihin ois maailma nyt monta romaania köyhempi.
    ellauri055.html on line 1269: Työväenliikkeen kirjaston punanurkasta löytyi ympärileikkaamaton kappale belginobelisti Maurice Maeterlinckin prujausta nimeltä Haudattu temppeli. Maeterlinck oli 20. vuosisadanvaihteen muotifilosofi, dekadentti symbalisti ja ateisti moniste. Hyvin paha mies. Halvatun tomppeli. Luuli olevansa jotakin. Ollaan vain ollaxeen, aina diivaillaan, sehän meillä belgeillä on vika ainainen. Yhteen jos vain tullaan, aina diivaillaan.
    ellauri055.html on line 1271: No ei! Tää halvatun tomppeli vaikuttaakin alkumetreillä lähes selväjärkiseltä. Sen vastaus teodikeaan on sama kuin turkkilaisella dervissillä: sulttaani ei voisi vähempää välittää mitä laivarotat toivovat. Toopen aikoihin sana jumala oli korvattu sanalla elämä, ja elämä oli olevinaan yhtä iso mysteerio kuin ennen jumala. Toopea. Elämäkään ei ole mystistä, sen mystisempää kuin palaminen tai ruostuminen. Miksi on elämää on yhtä tyhmä kysymys kuin Heideggerin "Warum gibt es eigentlich etwas? Warum nicht lieber nichts?" No jos niin hullusti olisi sattunut käymään, etpä olisi tässä kyselemässä. Ehkä olisi ollut parempi.
    ellauri055.html on line 1273: Oikeuden mysteerio on vielä hölmömpi. Ainoa oikeus on voiman oikeus, tiesi Pentti Haanpääkin. Se et ihmisellä olis joku pettämätön oikeusvaisto on puppupuhetta. Jengi huutaa epistä kun niille käy huonommin tai ei käy paremmin kuin joillekuille toisille. Maurise sivuuttaa tän ongelman ja sählää loputtomiin jostain sisäänrakennetusta talonpoikaisesta oikeudentunnosta. Hemmetti se on erilainen talonpojilla, mezästäjä-keräilijöillä ja nomadeilla, työläisistä ja kapitalisteista puhumattakaan. Mezäpomot älähtää kun Marin kalauttaa niitä isänmaallisuudella. On nekin isänmaallisia, vaan eri lailla.
    ellauri055.html on line 1293: Elämänsä viimeisinä vuosina Kala ponnisteli saadakseen valmiiksi teoksensa Hahmottuva maailma, jonka oli tarkoitus olla yleistajuinen kokonaisesitys hänen todellisuuskäsityksestään. Teos ei kuitenkaan valmistunut. Kala kuoli Kirkkonummen huvilallaan heinäkuussa 1958. Jäi maailma täpärästi hahmottamatta. (Hahmohöpötys oli pappispimityxen viimeinen asyyli.) Mä olin onnellinen kuusivuotias Tyrvännössä. Pikossa sain ongella kiisken: Kala! kala! 5v myöhemmin olin Kirkkonummen huvilalla norssinlakissa.
    ellauri055.html on line 1300: Viimeisinä vuosinaan Kala yritti muodostaa fysiikan kokonaisselityksen teoksessaan Terminalkausalität Als Die Grundlage Eines Unitarischen Naturbegriffs (1956). Tämä teos, jonka oli tarkoitus olla esiaskel laajempia tutkimuksia kohti, ei kuitenkaan saavuttanut suurtakaan kiinnostusta Suomen ulkopuolella. Se oli pelkkää tunarointia. 2v myöhemmin Kala oli kuollut. Menin kauppaan. Minä myös. Ostin kalan. Minä myös. Kala haisi. Minä myös.
    ellauri055.html on line 1302: Varhaisessa etsintävaiheen psykologiassaan Kala kannatti Hjalmar Neiglickin ja Edvard Westermarckin omaksumaa psykofyysistä parallelismia, ja vastusti Rolf Lagerborgin näkemystä ihmisestä pelkkänä fysikaalis-kemiallisena koneena. Mixhän sitä pitää niin vastustaa?
    ellauri055.html on line 1304: Piispan pojalla oli iskän hiippa silmillä. Vaik iskä oli kyllä enempi lipilaari poliitikko. Erkki isän tyylilaji oli apologeettiset kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Erkki kuoli 1944. Arkkipiispa Gustaf Johansson kannattajineen leimasi Erkin järkeisuskoiseksi “liberaaliteologiksi”.
    ellauri055.html on line 1314: Kalan tunnetuin oppilas oli Georg Henrik von Wright, joka tuli Ludwig Wittgensteinin perään Cambridgen yliopistossa. Kala oli naimisissa von Wrightin äidin serkun kanssa. Muita Kalan oppilaita olivat muun muassa Oiva Ketonen, Erik Stenius, Matti Koskenniemi, Lauri af Heurlin, Veli Valpola ja Pertti Lindfors. Myös von Wrightin oppilas Jaakko Hintikka ehti osallistua Kalan opetukseen. Maailma mikä sinä oikein olet. Prööp. Leyh leyh. Vet Fabian...?
    ellauri055.html on line 1341: Mut hei, vaikka niitä äijiä oli kolme niillä oli samat geenit. Ne oli termiittikuhnureita, neizeellisesti syntyneitä, ilman mitoosia ja meioosia. Vihdoin järkiselitys tolle kolminaisuudelle!
    ellauri055.html on line 1365: Handgester mot skrevet, obscena tungviftningar ovh "kuk" som både vrålas ut och skrivs på ett stycke lakan, känns inte väldigt roligt eller effektfullt, utan mest tröttsamt.
    ellauri055.html on line 1366: Säger teaterrecensent Isabella Rothberg i lördagens HBL, en liberal borgerlig tidning. Hon ser inte så gammal ut. Kanske hon är mera borgerlig än liberal.
    ellauri055.html on line 1383: - Se on sangen rumaa, kun sitä oikein ajattelee, ellottavaa.

    ellauri055.html on line 1388: - Minä olen sen lukenut jostain kirjasta ja sitäpaizi olen sen sangen hiljakkoin, kuinka sanoisin, mitä hiljakkoimmin kokenut, sanoi Eelis haukotellen.

    ellauri055.html on line 1397: Kullinpään kirjojen ihmiset on outoja kyborgeja, biomasiinoita, jotka autistisesti raxuttavat naimaan toisiaan jossain päivänsavussa. Kukkaan ei tiijä mittään toisista eikä välitä, kaik on ihan sumussa. Toope taisi ize olla kaiket päivät jossain impressionistisessa viinahuurussa. Tää on solipsismia, erästä narsismin monista muodoista. Ja tää sit puhtaaxijalostettua narsississismia:
    ellauri055.html on line 1431:

    Draamakomedia vai draamatragedia


    ellauri055.html on line 1433: Mixei netflixissä ole tragediagenreä? On vaan draama ja komedia ja draamakomedia. Sixkö koska kaikki päättyy nykymeiningillä meikäläisten voittoon?
    ellauri055.html on line 1435: Mauri selittää ettei tragediasta tule mitään ilman jumalia. Joku selitys piti olla kurjalle kohtalolle. Kun jumalat heivattiin rekvisiittaan, ne vei tragedian mukanaan. Size on vaan et shit happens.
    ellauri055.html on line 1439: Saas nähdä. Eihän sitä etukäteen tiedä. Ei tää determinismi niin simppeliä oo. Pikemminkin kaoottista, ja kaoottisemmaxi on menossa kun lämpenee. Draamatragediasta tulee draamakomedia, eloon jääneet pöppiäiset hurraa ja läpyttää kun sienipilvi kohoaa.
    ellauri058.html on line 37:

    Helluntaiystävien johtoporras on all-male paneeli. Kolmen sedän triumviraatti niitä odotti myös yläkerrassa. P. Hengestä ei muuta ominaisuutta edes ole tiedossa kuin siitoskyky.
    ellauri058.html on line 38: Rauhanhierojien joukkoon näkyy livahtaneen muutamia naisia. Kai nyt sentään ymmärsivät vaieta seurakunnassa. Tätä ongelmaa ei ole Wilhon rauhanjunassa.
    ellauri058.html on line 41: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1198,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-5650229.jpg" height="200" />
    ellauri058.html on line 58: ges.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_799,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-11602108.jpg" height="200px" />
    ellauri058.html on line 59: ge-m-65_1460489613207.jpg" height="200px" />
    ellauri058.html on line 83: Astrid Lindgren does not shy away from describing the situation for African-Americans during that era. Her language is not always comfortable, at least not for this day, referring to blacks as “the coloured race,” “young negro girl,” and, embarrassingly, “darkies.” How much of this is just a rough translation, how much of it is accurate translation, how much was totally acceptable back then, how much did Lindgren want us to feel uncomfortable . . .? Yeah, things sucked back then (*cough*even more than they do now*cough*) for African-Americans, and it shouldn’t be comfortable to read about it.
    ellauri058.html on line 85: Right on, Minnesota blogger gal!
    ellauri058.html on line 87: I discovered reading when I was much younger than the little me in this picture. As a child, my favorite authors included C.S. Lewis, Roald Dahl, Jill Paton Walsh, Gertrude Chandler Warner, Louisa May Alcott, and J.R.R. Tolkien. I am a long-distance hiker, trail advocate, full moon camper, and adopter of sad old cats. I live, play, and work in Two Harbors, Minnesota.
    ellauri058.html on line 107: Ei, on aivan välttämätöntä että neekerit ainakin muutamia vuosisatoja pidetään vielä paikallaan, kunnes he ovat ehtineet vähän sivistyä. Minä väitin että siinä tapauxessa olisi syytä myöntää hieman enemmän varoja heidän sivistämisexeen, ja lisäsin etten pitänyt hengenvaarallisena, vaikka heille sillä aikaa osoittaisikin hieman tavallista inhimillisyyttä ja ystävällisyyttä.
    ellauri058.html on line 109: John oli nyt melkein pakokauhun vallassa pelosta että joku ympärillä istuvista kuulisi, millainen nigger lover minä olin. Ja se on pahin nimitys mitä etelässä ylipäänsä voi saada. Nykyään kävis myös alien lover. Tai mixei tree lover. Ne ei kyllä vie meitin töitä eikä raiskaa naisia.
    ellauri058.html on line 111: Ei kukaan joka ei ole syntynyt etelässä saata käsittää, että niggers, darkies, coons, Sambos, pickaninnies eivät oikeastaan ole muuta kuin kokoelma villieläimiä jotka hiljan on päässeet ulos viidakoista. Musiikki: Billie Holiday ja Bitter crop.
    ellauri058.html on line 144: Tilanne on tuhansille suomalaisille liiankin tuttu. Kun oltiin mezästäjä-keräilijöitä, vanhat vietiin mezään tai jätettiin sillinpään kanssa jäätelille. Se oli selvä diili, kaikki tiesivät sen ennalta. Ja silti vastustelivat. Sit tuli maatalous, ja vanhuxet pantiin pihamökkiin ja käytiin niitä silloin tällöin kääntämässä. Heikkenevät huudot tuskin kuuluivat. Nyt ollaan taas työnmezästäjiä ja toimeentulotuen keräilijöitä, joille hoivakoti teettää jäätelin virkaa. Vanhuxet on ongelmajätettä, se on ikävää, mutta niin se on. Onnexi on hoivakodit, nuo teollistuneen ajan kuoleman odotushuoneet, jossa 7½ vanhusta saadaan heivatuxi hautaan yhden hinnalla.
    ellauri058.html on line 364: Aika paxua että Matti muka tekee kaikkensa sovittaaxeen tekonsa. Eise tee mitään! Jotain omaa agendaa se ajaa kysymättä taaskaan mitään perheeltä. Minnekkäs jäi se pikku sana anteexi? Ei vittu, se on koleerinen sekopää, sixpä Helenakin jätti sen.
    ellauri058.html on line 386: Opiskelijaraukka joutuu selostamaan seikkaperäisesti Hotakaisen sellereiden teennäisiä juonia ja lukemaan kahmaloittain Hotakaisesta kirjoitettuja kirjablogeja. "Tekstien välillä on havaittavissa vaihtelua esimerkiksi mielipiteiden suhteen."
    ellauri058.html on line 388: Rita Felski haluaa lisätä reseptiokeskusteluun positiivista estetiikkaa. Hän operoi neljällä eri tekstuaalisesti sitouttavalla moodilla (modes of textual engagement): tunnistaminen (recognition), lumoutuminen (enchantment), tieto (knowledge) ja järkytys (shock).
    ellauri058.html on line 494: Hotakainen hörppii kahvia ja tupakoi. Kirjailija Kari Hotakainen ylistää edesmennyttä Princeä. Hotakainen sytyttää tupakan ja innostuu muistelemaan Princen salamyhkäistä persoonaa. Kirjailija ottaa poptähden kuoleman erityisen raskaasti, sillä 57-vuotiaana kuollut Prince, koko nimeltään Prince Rogers Nelson oli hyvin lähellä 59-vuotiaan Hotakaisen ikää.
    ellauri058.html on line 534:

    Kuin 2 marjaa: Valentin-Louis-Georges-Eugène-Marcel Proust ja Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo. Aika tuunattuja kuvia.

    ellauri058.html on line 685:
    ges.unsplash.com/photo-1580710438972-1b939d002100?ixlib=rb-1.2.1&ixid=eyJhcHBfaWQiOjE1ODAzMX0&fm=jpg&q=85&fit=crop&w=1024&h=689" width="50%" />
    ellauri058.html on line 714: The ancient texts describe the symptoms Herod experienced in his final days: painful intestinal problems, convulsions in every limb, intense itching, breathlessness, and gangrene of the genitalia. Josephus wrote that Herod’s final illness―sometimes called “Herod’s Evil"―was excruciating.
    ellauri058.html on line 716: It has generally been thought that King Herod died at 69 years of age from complications of gonorrhea. Dr. Jan Hirschmann, a physician at the University of Washington School of Medicine in Seattle, decided to explore further, and presented his diagnosis at the Historical Clinical Pathologic Conference (CPC).
    ellauri058.html on line 718: Dr. Hirschmann said he decided to focus on the symptom of itching. “At first, I considered Hodgkin’s disease and some diseases of the liver.” Chronic kidney disease covered all of Herod’s symptoms except gangrene of the genitalia. Dr. Hirschmann figured that the most probable cause of King Herod’s death was chronic kidney disease complicated by Fournier’s gangrene, which is an unusual infection affecting the male genitalia.
    ellauri058.html on line 763: Kliketyklik. Lisää ns uutisia pukkaa päivittäin. Koronakaranteeniin kyllästyneet turkit ja ranskixet polttaa ajankuluxi toistensa lippuja, Macron ja Erdogan tekee iloisina hai faiveja: hyvin menee mut menköön. Hämäräkultin Mikko Alatalon näköinen johtomiekkonen brändää uskovaisten naisten pimppuun DOS. Disk Operating System. Bill Gates ilostuu. Seis maailma pysäyttäkää karuselli, etoo, tahdon ulos. Jo riitti suljen tämän viidakon sanon kuin Tarzan. Google huutaa vielä ovenraosta: Hämmästyttävä paljastus seiska-lehden blogissa! Lihava blondi herutuskuvassa. Suljen selaimen, Larry Pagen kenkä jää kipeästi oven väliin.
    ellauri058.html on line 767: Meleagros Gadaralainen (m.kreik. Μελέαγρος ὁ Γαδαρεύς, Meleagros ho Gadareus, lat. Meleager, noin 140–70 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka kokosi ensimmäisen laajan kokoelman epigrammeja. Tämä antologia oli ensimmäinen niistä kokoelmista, joista myöhemmin yhdistettiin Kreikkalainen antologia. Sana ”antologia” tulee kokoelman alkurunosta, jossa Meleagros vertaa jokaista runoilijaa kukkaan tai yrtinoksaan, ja kutsuu kokoelmaa niistä punotuksi kukkaseppeeleeksi. Kreikan anthologia tarkoittaa kukkakokoelmaa. Meleagros ei järjestänyt kokoelmaa runojen tekijän vaan aiheen mukaan, ja lisäsi usein varhaisempien runojen perään omiaan. Kaikkiaan kokoelmassa oli arviolta 4 000 säettä. Mulla taitaa olla jo enemmän.
    ellauri058.html on line 775: Paizi hei, Melamies taitaakin olla vasenkätinen. Sen ihastuxet on niitä Proustin laiturilla pukkihyppeleviä neitosia. Gilbertejä ja Albertineja. Yhessä runossa se kyllä vittuilee niille eze muka stergei thelyn erota, he likes cunt, kuten puolikarkeasti kääntää Daryl Hine, Melan näköispazaan näköinen kanadalainen runonkääntäjävainaja, muze taitaa olla Melan läppä. Daryl oli izekin melamiehiä:
    ellauri058.html on line 777: The poet first came out as gay in his 1975 work In & Out, which was initially available only in a privately printed version in limited circulation. The work did not gain general publication until 1989.
    ellauri058.html on line 779: Following the death of his partner of more than 30 years, the philosopher Samuel Todes, Hine lived in semi-retirement in Evanston, Illinois. Hine died of complications of a blood disorder on August 20, 2012 at the age of 76. Varmaan AIDS. Pueriilit runot on kuiteskin omistettu "for Jerry". Hmm. Ezellanen Jami.
    ellauri058.html on line 799: The twelfth book of The Greek Anthology compiled at the court of Hadrian in the second century a.d. by a poetaster Straton, who like most anthologists included an immodest number of his own poems, is itself a part of a larger collection of short poems dating from the dawn of Greek lyric poetry (Alcaeus) down to its last florescence, which survived two Byzantine recensions to end up in a single manuscript in the library of the Count Palatine in Heidelberg — hence its alternative title, The Palatine Anthology, usually abbreviated to Anth. Pal. This particular, indeed special, collection contained in Book XII subtitled The Musa Paedika or Musa Puerilis, alternately from the Greek word for a child of either sex — and girls are not wholly absent from these pages — or the Latin for “boy,” consists of 258 epigrams on various aspects of Boy Love or, to recur to the Greek root, paederasty.
    ellauri058.html on line 803: The family unit, however defined, is itself a comparatively recent invention or convention; for whereas the bond of mother and child remains for our kind as for each of us the earliest form of attachment, among adults — and we should never forget that adulthood began much earlier in earlier times — it was the group, the horde, or that most decried yet most prevalent group, the gang. Gangs, first I suppose for hunting game, are to be found not only on streetcorners but in board rooms, the most common and powerful type of the gang being the committee. The group for and within which these poems were composed and circulated was neither a gang nor a committee — itself a martial term originally — but a court, neither an academy nor yet an institute; these rather than those high-flown heterosexual fantasies of the twelfth century represented the first form quite literally of courtly love.
    ellauri058.html on line 954: Dans les romans, il apparaît comme ayant entre 45 et 60 ans. Quand Simenon crée son personnage il lui donne entre 40 et 45 ans et comme il pensait que de toute manière son commissaire devait prendre sa retraite à 55 ans, on peut estimer que le commissaire à la retraite qui apparaît dans le roman Maigret a un peu plus de 55 ans.
    ellauri058.html on line 964: Tää Écluse N:o 1 paljastaa Slimenonin setämiesmäisen narsismin vitun selvästi. Siinä on aivan valtava törkymöykky miehexeen joka tekee vaikka mitä sikailuja, bylsii parhaan kaverinsa vaimolle retardin, kohtelee omaa perhettään kuin jätesäkkiä, mut kun se on Maifretin doppelgänger, pääsee aivan turhasta murhastakin vähällä, saa enintään 2 vuoden kakun, jos sitäkään, Maifret lupailee. Sen läheiset tekee izemurhia ihan joukolla. Vittu mikä sika. Siis Slimenon. Sinänsä vizikästä et Maifret ihmelettää mix törkymöykky Ducraun lytistetty poika tekee izarin. Slimenonin tytär tekee seppukun 60-luvulla. Samasta vitun syystä. Silläkin oli paskiainen iskänä.
    ellauri058.html on line 966: Meung-sur-Loire: In fiction, it has been described by Alexandre Dumas in The Three Musketeers as the village where d'Artagnan, en route to join the King's Musketeers in Paris, first encounters the villainous Comte de Rochefort. Also in fiction, Meung-sur-Loire is the country home of Chief Inspector Jules Maigret, Georges Simenon's classic crime fiction character. Maigret and his wife Louise eventually retire to their Meung-sur-Loire home, where he spends his time fishing (pike), and she tends, according to her sister, any number of animals.
    ellauri060.html on line 50: Mitä useamman tehdastuotetun pönttösarjan kazoo, sitä selvemmäxi käy, et geenit ja meemit, jälkeläisten määrä ja rahareviirien kasaus, ne kiinnostaa niin kuvatuxia kuin kazojiakin. Kaikki muu, mukaanlukien välitöntä tyydytystä tuottavat lyxi, sexi ja väkivalta, palvelee vaan samaa asiaa. Aika ikävystyttävää ja tympäsevää. Mut sitähän tää eläminen on.
    ellauri060.html on line 57: Tänään on isänpäivä. Sain lasteni synnyttäjältä lahjaxi seuraavat omavalintaiset kirjat divareista: ges">Slimenonin Maigret à l'ecole, lui-même chez les flamands; Tatu Vaasikiven F.E.Sillanpää ja Yxinvaltias, Timon Airaxinen Vanhuudesta. Timonin kirja on samalta vuodelta kuin Juoxuhaudantie, sinä vuonna mä täytin 50 ja Timon 5 vuotta enemmän. Alkoi vanhuus molemmille häämöttää. Kotivalo on mua 5 vuotta nuorempi, eli oli 45. Hotakainen siis.
    ellauri060.html on line 101: ges">Slimenon sitten lopultakin peukutti flamandeja enemmän kuin ranskalaista laahusta. Flamandi Anna sai rangaistuxetta tappaa työläistytön, vajakkiveljenpojan äidin vasaralla, koska se oli Maigretin eli siis Slimenonin mielestä jotenkin silti ihana. Ja olihan se belgi. Annan rangaistus harkitusta murhasta oli joutua naimattomaxi sihteerixi Pariisiin ja jäädä ilman peppunipistyxiä. Slimenonista se oli pahempi kohtalo kuin kuolema.
    ellauri060.html on line 191: Mielikuvituksen lento, komiikka ja musta huumori antavat leimansa romaanille, joka tummasävyisyydessään on elävä ja vilpitön kuvaus perheen ongelmista. Kielen taiturina ja fantastina Juhani Peltosta harva voittaa; tämä kirja on myös luja kouraisu elämän perskannikoihin.
    ellauri060.html on line 227: Lisäksi kirjailija kertoo pitävänsä aina mukanaan kahta kirjaa Franz Kafkan "Linnaa" ja ges Jorge Luis">Jorge Luis Borgesin "Haarautuvien polkujen puutarhaa". Kirjoja hän nauttii niin kuin toiset mielialalääkkeitä tai päästäkseen paniikkihäiriöistään. Lisäxi se polttaa koko ajan (hyi) Champs Elysees röökiä. Aika vastenmielinen koko ilmiö. Ei ihme että Tuula lähti lätkimään.
    ellauri060.html on line 233: Defoe was a prolific and versatile writer, producing more than three hundred works—books, pamphlets, and journals — on diverse topics, including politics, crime, religion, marriage, psychology, and the supernatural. He was also a pioneer of business journalism and economic journalism.
    ellauri060.html on line 239: His parents were Presbyterian dissenters, and around the age of 14, he was sent to Charles Morton's dissenting academy at Newington Green, then a village just north of London, where he is believed to have attended the Dissenting church there after getting his Bachelor of Dissenting.
    ellauri060.html on line 241: Defoe entered the world of business as a general merchant, dealing at different times in hosiery, general woollen goods, and wine. His ambitions were great and he was able to buy a country estate and a ship (as well as civets to make perfume), though he was rarely out of debt. On 1 January 1684, Defoe married Mary Tuffley at St Botolph's Aldgate. She was the daughter of a London merchant, receiving a dowry of £3,700—a huge amount by the standards of the day. With his debts and political difficulties, the marriage may have been troubled, but it lasted 47 years and produced eight children.
    ellauri060.html on line 243: In 1685, Defoe joined the ill-fated Monmouth Rebellion but gained a pardon, by which he escaped the Bloody Assizes of Judge George Jeffreys. Queen Mary and her husband William III were jointly crowned in 1689, and Defoe became one of William's close allies and a secret agent. Some of the new policies led to conflict with France, thus damaging prosperous trade relationships for Defoe. In 1692, he wanxus arrested for debts of £700 and, in the face of total debts that may have amounted to £17,000, was forced to declare bankruptcy. He died with little wealth and evidently embroiled in lawsuits with the royal treasury.
    ellauri060.html on line 326: Jussi P.n tragedia on eze muistetaan vaan tosta parodiapläjäyxestä Elmo. Se oli enempi masis kaveri.
    ellauri060.html on line 331: J olis halunnut olla merikapteeni muttei voinut kun oli värisokea. Se oli sen elämän tragedia.
    ellauri060.html on line 344: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_630,c_fit,q_80/13-3-5357710.jpg" width="50%" />
    ellauri060.html on line 437: legendaariserektiivinen Jörn Donner
    ellauri060.html on line 466: A traditional pastoral folk song the popular form of which dates to the mid-19th century. It is largely believed to have been sung commonly during the Sepoy Rebellion of 1857, though no credible source seems to confirm it. If it were true the song likely predates the 19th century, though no published copies of the work exist.
    ellauri060.html on line 472: As the song is traditional and the lyrics vary greatly from singer to singer, linking to 'original lyrics' for this song is impossible.
    ellauri060.html on line 473: These lyrics are based on the version performed by the Longest Johns on their livestreams.
    ellauri060.html on line 480: {Together}
    ellauri060.html on line 491: {Together}
    ellauri060.html on line 497: Well the ring from off her finger she instantly drew,
    ellauri060.html on line 502: {Together}
    ellauri060.html on line 508: “Fare thee well my dearest Nancy, no longer can I stay,
    ellauri060.html on line 513: {Together}
    ellauri060.html on line 852: vegetariaani

    ellauri060.html on line 886: Kapteeni Koljan solvauxista kiinnittää huomiota mm. "ämmä", "vegetariaani", "tseremissi", "palkkarenki", "skitsofreeni" ja "zulukafferi". Kapteeni ei ole enää poliittisesti korrekti. Eikä "langobardi" ole mikään moite. Niitähän me ollaan koko suku. Asiallisesti korrekteja ovat myös "ihmisapina" ja "hominidikuvatus".
    ellauri060.html on line 931: ges/i/301126526364-0-1/s-l1000.jpg" height="200px" />
    ellauri060.html on line 943: In an email to Rolling Stone, McNallen, who said he no longer has an official position in the Ásatrú Folk Assembly, confirmed he did indeed have a profile on the social networking app. He also expressed befuddlement that he had been banned from Facebook in the first place, saying that he has “NEVER advocated violence and I have NEVER insulted, threatened, or ridiculed any ethnic, religious, or racial group.”
    ellauri060.html on line 951: An MBA graduate from the UCLA School of Management, Weinstein launched his first venture, SuperGroups (which included SuperFamily and SuperFriends), in 1998, allowing users to create free, multi-member community website; that venture, a sort of precursor to Facebook groups shut down in 2001. He then developed a professional coaching and training service, publishing a series of self-help books under the “Habitually Great” brand.
    ellauri060.html on line 953: Mark Weinstein attended a MeWe Summer Kick Off Party in Los Angeles in 2016.
    ellauri060.html on line 955: After Silverfish lost his face at alt-right, another hooknosed greedy Shylock cobbled together MeWe, a social networking app that claimed to fiercely protect user privacy. The genesis of the name, says Weinstein, is exactly what it sounds like: “My life is composed of me and then my ‘we'. Me and my wee 'thing' love our name. We get a lot of thumbs up on our brand: Make America Habitually Great."
    ellauri060.html on line 958: ges/2013/july/309/Harry.jpg" height="200px" />
    ellauri060.html on line 959: ges.forbes.com/cherylsnappconner/files/2015/01/Mark-Weinstein-sgrouples.png" height="200px" />
    ellauri060.html on line 962: signed "Healthy George".
    ellauri060.html on line 973: Bloy: Histoires désobligeantes (1894)

  • ellauri060.html on line 1002: Vierailija kirjoitti: Olen pitkään miettinyt että haastan tämän moraalittoman paskalehden oikeuteen joka on vienyt ihmisiltä hengen, työt ja paljon muutakin. Vertaisin tämän lehden asioita pahimpaan henkiseen väkivaltaan mitä ihmislle voi tehdä! Kymmenestä lehdestä yhdeksän asiaa on täyttä paskaa! #sairasta #moraalitonta #ihmisrotat. (No sama ongelma on huumekaupassa. Vie ihmisiltä hengen, työt ja munatkin.)
    ellauri060.html on line 1042: The core issue is the Web as we know has been dying, as people all over the world do not want to bother to put up links to other high quality content just for the sake it. It is not that there is no such excellent content, there certainly is on the Web itself which now has tens of trillions of archived pages.
    ellauri060.html on line 1044: But what good are those pages if the supply of NEWLY created and added pages is shrinking, with fewer and fewer good links? This decline is very bad, as it gets harder and harder to constantly surface good stuff among the FRESHEST supply of indexed content.
    ellauri060.html on line 1056: AI was supposed to be another refuge and savior several years ago. The idea was that Google’s core mission was always to give answers to questions as opposed serving ten blue links with bunch of ads.
    ellauri060.html on line 1060: Google has announced recently so-called BERT update which is about using the latest NLP thing, Transformers, in search results. But BERT is not scalable as it requires short snippets containing answers in advance, as opposed to indexing entire pages. In addition it is computationally prohibitively expensive, even for Google as Transformer models such as BERT are notorious memory hogs, never mind how long it takes to train them.
    ellauri060.html on line 1061: In addition, BERT has been quickly surpassed by OpenAI GPT-3 and GPT-2 which are simply huge - GPT-3 has 175 billion parameters and takes tens of thousands of powerful specialized FPU cards and weeks to train. Good luck trying to put something like that in production at tens of thousands of queries-per-second (qps) which is what Google requires. ge-understanding-324522">Lisää aiheesta
    ellauri060.html on line 1066: They hope the future is in graph link analysis of huge amounts of quality text with NO human links required, where links are inferred from matrices and graphs of connectivity of the Web. etc.etc.
    ellauri060.html on line 1093: Havas kaatui jatkosodan alussa jäätyään höökivaunun alle 21. elokuuta 1941 Suojärven Suvilahdella. Hengellisten laulujen lisäksi Sulho Rannan säveltämä isänmaallinen Testamentti pojalleni on tunnetuimpia Havasin runoja. Havasia näytteli näppyläozainen Jopi Rinne 1943 joka sai osastaan runkkujussin. Jopin eka syxee oli Agapetusin "Aatamin housuissa ja vähän Eevankin" . Kriitikko ja kekämies Jussi Karjalainen luonnehtii elokuvaa absurdixi pönttöilyxi ja arvelee sen suosion syyxi nakuilua.
    ellauri060.html on line 1154: The phrase originated during World War II. Lexicographer Eric Partridge attributes it to British army intelligence very early in the war (using the dative plural illegitimis).
    ellauri060.html on line 1156: Just jotain tontasosta sontaa voikin odottaa brittien armeijaintelligenssiltä. Ja vielä pahempaa on tulossa:
    ellauri060.html on line 1193:
    UK politician Nigel Farage wearing a necktie that reads Non Illegitimi Carborundum.

    ellauri060.html on line 1195: Nigger Farage on äärimmäisen suuri mulkero. Carbo(co)rundum on 1800-luvun lopun uudissana jollekin hiili-alumiinioksidi-silikaattiyhdisteelle, jota britit käytti hankausaineena. Rubiini on alumiinia, sana korundi tulee tamilin kautta sanskritista. Seijalla ja mulla oli tänä vuonna alumiinihäät.
    ellauri061.html on line 71: Mä inhoon draamoja ja teatteriesityxiä. Telkkarissa ei näytetä tragedioita, kaikki on vaan draamoja. Kai six ettei ole enää erixeen yleviä ja alhaisia, kaikki on yhtä alhaisia trikoopaitaisia lippalakkeja nilkkapituisine sukkineen ja lenkkareineen. Mä inhoon niitäkin.
    ellauri061.html on line 82: No sitten tulee kuvaan nää oudot hyypiöt: jonkun algerialaisen noidan poika Caliban, varmaan vajakki, moroni tai simpletoni, sekä tää Ariel, ei juuri fixumpi, jonka samainen noita oli pannut puunrungon sisään talteen. Ne on jotain Prosperon käsiapulaisia. Maan möhkö Caliban ei viizi kantaa lisää halkoja. Ariel palaa vedenneidoxi puettuna. Ihana mekko! sanoo Prospero.
    ellauri061.html on line 105: Prospero välihuomauttaa: näyttelijät on vaan henkiä, tai kääntäen, henget on vaan näyttelijöitä. Näin on meidänkin elämässämme. Life is hard and then you die. Miten syvällistä. No ei mitään hätää, pikkuroistot on nyt limakuljussa. Muuttuvat iljettävixi matala-ozaisixi apinoixi. Paizi että ovat niitä jo, ne sekä koko kazomo. Ota kiinni Musti!
    ellauri061.html on line 164: kuin leski emätintä, syöpi poikapuolen perinnöitä. Theseus kosi Hippolytaa miekalla. Mikäs meemi tää nyt oli? Hippolytalla oli isän antama siveysvyö. Se oli vaan hidaste kun Theseuxen mela heilahti ja hepat karkasi. Tästä tarinasta on tuhannen versiota, mutta Milk Shaken tuntemassa Plutarkhoxen muunnelmassa Hippolyta oli amazonisotien kiertopalkinto. Hullua, mikä esti niitä bylsimästä vaikka heti. Mutta Egeuxen tyttärellä Hernialla ei ole juuri optioita, kun setämiehet sanelee kekä nuorimies on hyvännäköinen ja kekä ei, vale-Dimitri vai Oleanteri.
    ellauri061.html on line 168: No siis Hernian optiot on: seppuku, luostari, tai inha Dimitri. Oleanteri sanoo osuvasti Dimitrille: mixet nai isäpappaa kun se sua niin rakastaa. Se Hernian isäpappa on Aigeios, jonka mukaan on ristitty Aigeian meri. Dimitri on luikero, bylsi Helenaa ja jätti haaskaxi. Paska Theseus pitää setämiesten puolia ja uhkailee Herniaa.
    ellauri061.html on line 189: A Midsummer Night's Dream is a comedy written by William Shakespeare in 1595/96. The play is set in Athens and consists of several subplots that revolve around the marriage of Theseus and Hippolyta. One subplot involves a conflict between four Athenian lovers. Another follows a group of six amateur actors rehearsing the play which they are to perform before the wedding. Both groups find themselves in a forest inhabited by fairies who manipulate the humans and are engaged in their own domestic intrigue. The play is one of Shakespeare's most popular and is widely performed. Populääri lue vulgääri. Niin aina.
    ellauri061.html on line 199: Edmond Malone, a Shakespearean scholar and critic of the late 18th century, found another flaw in this particular play, its lack of a proper decorum. He found that the "more exalted characters" (the aristocrats of Athens) are subservient to the interests of those beneath them. In other words, the lower-class characters play larger roles than their betters and overshadow them. He found this to be a grave error of the writer. Tääkin muistuttaa Nuorgamin runoilijasta (ks alempana).
    ellauri061.html on line 201: August Wilhelm Schlegel työnsi myös lusikkansa soppaan. Schlegel perceived unity in the multiple plot lines. He noted that the donkey's head is not a random transformation, but reflects Bottom's true nature. Eli se oli oikeasti oikea aasi. Ovelaa. Hyvin ajateltu Robin! He identified the tale of Pyramus and Thisbe as a burlesque of the Athenian lovers.
    ellauri061.html on line 203: In 1817, William Hazlitt found the play to be better as a written work than a staged production. He found the work to be "a delightful fiction" but when staged, it is reduced to a dull pantomime. He concluded that poetry and the stage do not fit together.
    ellauri061.html on line 205: Samuel Taylor Coleridge felt that Helena is guilty of "ungrateful treachery" to Hermia. He thought that this was a reflection of the lack of principles in women, who are more likely to follow their own passions and inclinations than men. Women, in his view, feel less abhorrence for moral evil, though they are concerned with its outward consequences. Coleridge was probably the earliest critic to introduce gender issues to the analysis of this play. Kehler dismisses his views on Helena as indications of Coleridge's own misogyny, rather than genuine reflections of Helena's morality.
    ellauri061.html on line 213: 1900-luvun alussa näytelmä kuvasi alitajuntaa, 60-luvulla vapaata rakkautta, 70-luvulla sadomasokismia (ja Oberon oli bi). Eka naiskriitikko Marjorie Garber 1974 sanoi et se oli ihan ihqua. Toka naiskriitikko Anne Paolucci laski 1977 et näytelmä kestikin 5 päivää (eikä 4). 1980 Florence Falk näki siinä kulttuuriantropologiaa. Cheis Hassell kristillisen sanoman. Se on nostanut tanaan kokonaisen nipun tsygologeja. Heput on hulluja kunnes löytää autenttisen sexuaalisen izensä. Jonkun Mordechain mielestä siinä on vastakkain Eros ja Thanatos. Eros taitaa päästä joholle. Joka tapauxessa näytelmä on terapeuttinen. 1991-luvulla vasta Barbara Freedman huohmaa että siinä on aika paljon patriarkaalisia viboja.
    ellauri061.html on line 284: Elikkä mongoloideja ja kitalakihalkioita tässä manataan. Tulee vähän mieleen Atwoodin käsiapulaiset ja Olli Saxen moronit. Eivät olleet saaneet kohdussa tarpeexi oxygeeniä. Niistä tuli savantteja. Tonttu Jääkiekko vielä myöntää lopuxi: tää oli heikko ja turhanaikainen teema. Silti vittu, kätten pauketta nyt vaan!
    ellauri061.html on line 291: Lukaisin keihäänheiluttajan bestsellerin Sally Fosterin tennispojan tiiliskiven taustaxi. Tää oli paljon lyhkäsempi ja parempi läppäkin. PST! Please see the bottom of the page for full explanatory notes and helpful resources.
    ellauri061.html on line 320: a gentlewoman, she should have been buried out o' tienristiin.
    ellauri061.html on line 326: gentleman but gardeners, ditchers, and grave-makers: ne hoitaa Aatamin vanhaa tehtävää.
    ellauri061.html on line 328: Second Clown Was he a gentleman? Spede 2 Oliko se siniverinen?
    ellauri061.html on line 332: Scripture? The Scripture says 'Adam digged:' 'Aatami kaivoi:", miten se voi kaivaa ilman asetta?
    ellauri061.html on line 337: First Clown What is he that builds stronger than either the Spede 1 Kekä se on joka rakentaa vahvempaa kuin kivimies, laivanrakentaja,
    ellauri061.html on line 344: gallows is built stronger than the church: argal, Koita uudestaan.
    ellauri061.html on line 346: Second Clown 'Who builds stronger than a mason, a shipwright, or
    ellauri061.html on line 353: First Clown Cudgel thy brains no more about it, for your dull Pelle 1 Älä vaivaa päätä enää sillä, sillä sun tylsä perse ei lisää vauhtia
    ellauri061.html on line 357: doomsday. Go, get thee to Yaughan: fetch me a
    ellauri061.html on line 371: But age, with his stealing steps, Mut aika hiipparoi varkaan lailla
    ellauri061.html on line 439: it; the age is grown so picked that the toe of the varvas tökkää hovimiehen kantapäähän, niin että satuttaa sen
    ellauri061.html on line 456: First Clown Very strangely, they say. Pelle 1 Tosi kummasti, ne sanovat.
    ellauri061.html on line 457: HAMLET How strangely? HAMLET Miten kummasti?
    ellauri061.html on line 486: abhorred in my imagination it is! my gorge rises at kazellessa. Tässä roikku huulet joita tuli pussattua en tiedä miten monta
    ellauri061.html on line 492: Now get you to my lady's chamber, and tell her, let Kuule Horatio, kerro mulle yx juttu.
    ellauri061.html on line 531: First Priest Her obsequies have been as far enlarged Pappi 1 Sen hautajaiset on niin näyttävät
    ellauri061.html on line 548: A ministering angel shall my sister be, mun siskosta tulee vielä enkeli,
    ellauri061.html on line 558: Whose wicked deed thy most ingenious sense jonka ilkee temppu vei sulta sun äärimmäisen
    ellauri061.html on line 575: I prithee, take thy fingers from my throat; Ottanethan sormesi pois mun kurkusta;
    ellauri061.html on line 577: Yet have I something in me dangerous, Mussa on jotain vaarallista,
    ellauri061.html on line 585: Until my eyelids will no longer wag. kunnes mun silmäluukut ei enää heilu.
    ellauri061.html on line 600: Singeing his pate against the burning zone, joka ulottuu kuumaan kehään saakka, saa Ossan näyttämään
    ellauri061.html on line 625: Critics have spent a considerable amount of time debating Hamlet's age. Hamlet here is thirty years old, as the First Clown makes clear (lines 133-151). However, "young Hamlet", as he is referred to earlier in the play is still attending university and courting Ophelia. Laertes says that Hamlet's love is like "a violet in the youth of primy nature" (1.3.6). The noted scholar Grant White was so annoyed by this dilemma that he, defying logic, concluded that Hamlet was twenty when the play started and thirty at its close. (See Studies in Shakespeare, p. 79 ff.). How important is Hamlet's age to our understanding or enjoyment of the play? Would Hamlet's age have been an issue for play-goers at Shakespeare's Globe? For more on this topic, please click here.
    ellauri061.html on line 635: Latin blunder for self-defense’s se defendendo is sic, either a befogged muddling of a professional legal term, or a post-Freudian slip, or (least likely) a very oblique and subtle jab at Gately from a Ewell intimate with the graveyard scene from Hamlet — namely V.i. 9.
    ellauri061.html on line 641: No sit pikasesti vaan spoileri. Näytelmä on melkein lopussa. H. avaa kirjeen jonka von Neumann ja Morgenstern vei britteihin jossa H. käskettiin nirhata ja kirjotti sen uudestaan niin että kopla ize pitää listiä ja postileimasi sen iskältä perityllä leimalla.
    ellauri061.html on line 693: ges/link-posts/inset/moreau1.jpg" />
    ellauri061.html on line 699: Nousukkaat snobit tuli varovasti perässä kakkosdivarissa: Wagner Ibsen Turgeniev ja Tolstoi, Bourget sekä Proust. Pariisin turilaat. Nietzsche ja d'Annunzio tuli ja meni muodista niinkuin anarkismi nihilismi ja okkultismi. Entä Fedja-setä? Se trendas kunnolla vasta myöhemmin, suuren sodan perästä. Fedja ei juuri perustanut eukuista, kun ne oli vittuilleet ja naureskelleet sille. Jaa mut onkohan se myös yxi syy mix jenkit tykkää siitä niin?
    ellauri061.html on line 715: ge_7.jpg" height="200px" />
    ellauri061.html on line 766: An Israeli citizen has been arrested in Bulgaria and is awaiting extradition to Austria in connection with an alleged online financial scam believed to have netted more than 100 million euros per year.
    ellauri061.html on line 768: Gal Barak, an Israeli call center manager, the so-called Wolf of Sofia, was arrested in Sofia in February 2019. Most of the employees of the call center were Bulgarian but the managers were Israeli, a source told The Times of Israel.
    ellauri061.html on line 770: Barak, the reported suspect in the police raids, incorporated a company called Gal Barak Solutions in Israel in January 2015. Later that year it changed ownership and changed its name to Itzik Gellet Solutions. People familiar with the company told The Times of Israel the company operated a binary options call center at Allenby 103 in Tel Aviv, two blocks from the offices of the Israel Securities Authority.
    ellauri061.html on line 772: Under tio år från 2007 jobbade som mest flera tusen israeler med binära optioner och lyckades lura dumma apor världen över på mångmiljardbelopp, tills Knesset förbjöd verksamheten 2017. Att industrin började blomstra i Israel förklarar tidningen med ett stort antal inflyttare, "olim", frän hela världen som behövde försörja sig. Gal Baraks platformar erbjuder nu hjälp till dem som blivit offer för bedrägelserna. Dessvärre handlar det ofta om samma brottslingar som på det här sättet pressar sina offer på pengar en andra gång. Polisen misstänker Knesset för grov antisemitism.
    ellauri061.html on line 774: The Times of Israel has reached out to Gal Barak for his response. Han verkar ha gjort sig oanträffar. Det syns omöjligt att överhuvudtaget få tag på någon i företaget.
    ellauri061.html on line 776: Ehud Barak says he is the blessed man to lead Israel. Another Messiah. His original name was Brog. He has 3 children, wonder if one of them is called Gal. In an interview with Haaretz reported in January 2015, Barak was asked to explain the source of his "big" capital, with which he "bought 5 apartments and connected them," and by which he "lives in a giant rental apartment in a luxury high rise." Barak said he currently earns more than a $1 million a year, and that from 2001 to 2007, he also earned more than a $1 million every year, from giving lectures and from consulting for hedge funds. Barak also said he made millions of dollars more from his investments in Israeli real estate properties.
    ellauri061.html on line 782: Balrogs are tall and menacing beings who can shroud themselves in fire, darkness, and shadow. They are armed with fiery whips "of many thongs", and occasionally used long swords. In Tolkien's later conception, they could not be readily vanquished—a certain status was required by the would-be hero. Only dragons rivalled their capacity for ferocity and destruction, and during the First Age of Middle-earth, they were among the most feared of Morgoth's forces.
    ellauri061.html on line 783: Tolkien invented the name "Balrog", providing an in-universe etymology for it as a word in his invented Sindarin language.
    ellauri061.html on line 793: Answer: The account of Deborah and Barak is found in Judges 4 and 5 in the Old Testament. The Israelites had been under the control of the Canaanite king Jabin and the commander of his army, Sisera. The Canaanites had 900 chariots of iron and ruled over Israel for 20 years (Judges 4:2–3).
    ellauri061.html on line 795: A prophetess named Deborah judged or made rulings for the people of Israel under a palm tree during that time. One of Deborah’s judgments was to instruct Barak to summon 10,000 men and attack Jabin’s army. Likely fearful to comply with such a command, Barak told Deborah, “If you go with me, I will go; but if you don’t go with me, I won’t go” (Judges 4:8). She replied, “Certainly I will go with you. . . . But because of the course you are taking, the honor will not be yours, for the Lord will deliver Sisera into the hands of a woman” (verse 9).
    ellauri061.html on line 797: Deborah and Barak then gathered 10,000 troops and attacked Sisera and his army. Barak’s troops won: “All Sisera’s troops fell by the sword; not a man was left” (Judges 4:16). Sisera himself fled to the tent of a Hebrew woman named Jael. She gave him milk to drink and covered him with a blanket in the tent. Then, “Jael . . . picked up a tent peg and a hammer and went quietly to him while he lay fast asleep, exhausted. She drove the peg through his temple into the ground, and he died” (verse 21).
    ellauri061.html on line 799: Following this battle, “God subdued Jabin king of Canaan before the Israelites. And the hand of the Israelites pressed harder and harder against Jabin king of Canaan until they destroyed him” (Judges 4:23–24). Deborah’s prophecy was fulfilled: Barak won, Sisera was killed by a woman, and the Israelites were freed from their enemies.
    ellauri061.html on line 801: Judges chapter 5 then records the song of Deborah and Barak, written to rejoice in God’s victory over the Canaanites. The lyrics encourage the actions of Deborah and Barak, saying, “Wake up, wake up, Deborah! / Wake up, wake up, break out in song! / Arise, Barak! / Take captive your captives, son of Abinoam” (Judges 5:12). Jael’s role is also heralded: “Most blessed of women be Jael, / the wife of Heber the Kenite, / most blessed of tent-dwelling women” (verse 24).
    ellauri061.html on line 803: The song of Deborah and Barak also gives some more detail about the victory over the Canaanites: “The earth shook, the heavens poured, / the clouds poured down water” (Judges 5:4). Evidently, God used a flood to disable the iron chariots of Sisera. The victory was supernatural (verse 20). Chapter 5 concludes with the statement, “And the land had peace forty years.” This impressive time of peace lasted until Midian took control of Israel, necessitating Gideon’s rise.
    ellauri061.html on line 805: Lessons for today from the lives of Deborah and Barak include the following: 1) God often calls people to step out in faith to attempt the unexpected, 2) God often uses unlikely people and sources to accomplish His plans, 3) God sometimes requires great risk and effort on our behalf as part of His divine plan. In the case of Deborah and Barak, they risked their lives in war, while Jael took in a runaway fugitive and risked her life to end his and help free Israel from oppression. Ultimately, this account reveals that God is in control of the nations and changes their leaders according to His desires.
    ellauri061.html on line 877: satamis/ ja asui langenneis kylisäns.

    ellauri061.html on line 893: Engeli/ kiroten kirotca hänen

    ellauri061.html on line 895: awuxi/ Sangerein tygö. Tuom 5:24

    ellauri061.html on line 908: langeis hänen jalcains juureen/ ja

    ellauri061.html on line 1036: – Ongelmat ovat yleisiä, jos vauvahaaveita siirtää myöhemmälle iälle. Silloin asian kanssa painiminen on todennäköisempää, koska naisen ikä hidastaa ja vaikeuttaa lapsen saamista, Kati Tervo sanoi tuolloin IS:lle. (Entä miehen ikä? Entä miehen liika pieni pippeli ja huonot siittiöt? Jarista ei ollut pitkään aikaan enää ollut pystypainiin, ja matto-otteetkin alkoi hervota.)
    ellauri061.html on line 1115: Tää on tyypillistä autofiktiota sikäli et Jarza parantelee elämänsä suurimpia vajavuuxia. Tässä tarinassa sillä on tyttökin ja se voi esittää sovinistisesti reippaan Voltteri- pojan ja ihqun kuopustytön isää. Vaimo tekee ruokia. Jarza kazoo izeään peilistä. Mulkku näyttää pienentyneen. Aika lähteä kustantamon jouluglögeille. Se on julkun työtä. Edustamista. Narsististen linssiluteiden kausikazelmus. Siihen tuli joku viestintäviipottaja, entinen miesuutisankkuri Maikkaris
    ellauri061.html on line 1277: Tervon mukaan sarjan taso ei määräydy sen mukaan, miten monta todellista tai oletettua maahanmuuttajien ongelmaa siinä ehditään luetella ja tuomita. No ei todellakaan, se määräytyy Tervon turvelosta lattapäästä. Ja se taso on tosi matala. Lappalaisen kaivosfirman kairan ulottumattomissa.
    ellauri061.html on line 1286: Mogadishu Ävenjyy kuvaa osattomia kansalaisia ja maahanmuuttajia lämpimästi ja humanistisesti. Maahanmuuttaja ei ole ongelma. Hän on hyödyllinen apina. Jari Tervon käsikirjoitus julkaistaan nyt kirjana. Mukana on runsaasti tv-sarjasta sensuroitua aineistoa. Filmin kohokohta on se missä lapsilaku sanoo: en minä ole somalialainen, minä olen pieni musta paska. Yllättävän vähän lässytystä Pervon turauxesta on jäänyt Suomi 24 ja Ylilauta palstoille. Irja Torven talouslipilaari-persukimara tais jättää kansan syvät rivit haavi auki. Siis onxtää nyt kunnolinen rasisti vai joku kukkahattusetä? Revontulen poika tuskin tietää izekään.
    ellauri061.html on line 1288: Tässä saattaa olla selitys Pervon pahantuulisuuteen viimeisinä vuosina. Se lähti liikkeelle persukuvioista ja sen tyyli ja ajatusmaailma kirjoissa on erittäin maalaispersumaista. Mutta nousukkaana snobina sille on käynyt kuin Hyvinkään kultahatulle: menestys on noussut hattuun ja höyryttänyt ulos persuasenteet, ne on korvautuneet yläluokkaisemmalla talousliberaalilla agendalla. Persulukijakunta on pettynyt, ja pitää Pervoa nyt efialteena. Toisaalta taide- ynnä rahaporukat ei ole vielä nielleet törkyturpaa meikäläisexi. Se on robulisti.
    ellauri061.html on line 1511: Jukka Palo yritti muistuttaa, että uskonto ja tiede painivat eri sarjassa. Uskonto ei ole ongelma, jos se antaa tieteelle vapauden.
    ellauri061.html on line 1513: Oli laboratorio, dna-tulokset, powerpoint-esitys, paikalla yksi Suomen parhaista genetiikan asiantuntijoista valmiina vastaamaan hankalimpiinkin perimäkysymyksiin.
    ellauri061.html on line 1529: ”Oikeastaan ihmiset ovat piiloutuneet geeniensä taakse”, Jari sanoo. Niinhän käytöstä selitellään, sanomalla että ”jumala on luonut minut tällaiseksi” tai ”se on geeneissä”. Moni asia ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi moraalia sieltä ei löydy.
    ellauri061.html on line 1577: Seijan Ansu-siskolla on lapset Kalle ja Kati. Kalle on Seijan kummipoika. Se on vähän Jari Tervon näköinen mutta black of hair kuten 7 valtakunnan kuningas, ei mikään blondi Tyrion Lannister vaikka lyhkönen ja kiltin oloinen kuten se knääpiö tosin ei yhtä rääväsuu. Yhteistä Jarin kanssa sillä on toi lapsettomuusongelma. Satu ei ole kyllä mikään pervo. Kalle on lennonjohtotehtävissä. Kallen sisko Kati on menestyvä pankki-ihminen. Kalle Pervon äiti Kati hoitaa Jarin kirjastoa ja kotoa jo lennähtänyttä blondia poikaansa.
    ellauri061.html on line 1590: Tukholma on pahempi koronapesäke kuin Mogadishu, pahempi kuin New York, pahempi kuin paapa. Väkeä lakoaa kuin viikatteella Mengelen hellän siiven alla.
    ellauri061.html on line 1614: Wilho testamenttas Annille toisix parhaan sänkynsä. Se ajatteli izekin olevansa genius. Ja kuvitteli pitävänsä vekkuleita puheita.
    ellauri061.html on line 1634: Nor the furious winter’s rages; äläkä nurjan talven raivoa;
    ellauri061.html on line 1636: Home art gone, and ta’en thy wages: Kotipesällä jo palkan nostanut:
    ellauri061.html on line 1664: Cymbeline sijoittuu aikaan, jolloin Britannia oli osa Rooman valtakuntaa. Sen päähenkilöinä on kelttiläinen Britannian kuningas Cymbeline eli Cunobelinus, hänen tyttärensä Imogen ja tämän alempisäätyinen kosija Posthumus Leonatus. Mukana on myös Posthumuksen petollinen ystävä Iachimo, ja kuningatar, joka on Imogenin paha äitipuoli.
    ellauri061.html on line 1669: genCymbeline.jpg" width="50%" />
    ellauri061.html on line 1670:
    Imugeeni makkarissa aktissa II, skene ii, kun Iachimo huomaa luomen sen daisarissa.
    Maalasi muna soikeana Wilhelm Ferdinand Souchon (German, 1825-1876).

    ellauri062.html on line 30:

    Das hiesse gewissermassen Selbstmord aus Besorgnis vor dem Tode begehen. (Bismarck Rede vom 9 Februar 1876).
    ellauri062.html on line 48: Mutta niin oudolta kuin voi ehkä tuntuakin nojatuolissa istuskelevasta puidenhalaajasta, on minun sanottaava, että minä tunnen suurta kiintymystä niihin eläimiin, joita minun on täytynyt ampua. Taputtelen usein niiden täytettyjä kalloja. Ihankuin Josef Mengele. Tuliaseet ovat olleet elämäni hallizeva kiinnostuxen kohde, ja minä kuuntelen mieluummin kiväärin ja haulikon pauketta ja luodin napsahdusta norsun ozaluuhun kuin hienointakaan orkesteria.
    ellauri062.html on line 90: “Does he no longer care about anything?”
    ellauri062.html on line 93: If the answers to these questions is yes and lasts for months, researchers believe it could actually be a very early stage of Alzheimer’s.
    ellauri062.html on line 106: ☑ Forgetting names of familiar people and places
    ellauri062.html on line 108: ☑ Forgetting events or appointments and not remembering them later
    ellauri062.html on line 133: Remind yourself that the changes are due to the disease. He is not purposely trying to hurt your feelings or annoy you. LOL
    ellauri062.html on line 147: Try not to show your frustration or anger. If you get upset, take deep breaths and count to 10. If it’s safe, leave the room for a few minutes.
    ellauri062.html on line 153: Ask for help. For instance, say, “Let’s set the table” or “I need help folding the clothes/pulling the curtains.” "Please arrange the xmas napkins on the defibrillator."
    ellauri062.html on line 174: The price of admission onto the 29th Rich List was a staggering $1 billion, and, not surprisingly — as far as minorities go, at least — Jews excelled. The breakdown, according to Gawker’s research, included one black woman (No. 130, Oprah Winfrey), three gay men (No. 54, David Geffen; No. 332, Barry Diller; and No. 365, Peter Thiel), four Indians, six (non-Indian) Asians, 34 women, and, of course, 30 Jews in the top 100 (see below). They must have stopped counting after the 100 mark.
    ellauri062.html on line 178: No. 11 — Larry Page
    ellauri062.html on line 179: No. 11 — Sergey Brin
    ellauri062.html on line 181: No. 14 — George Soros
    ellauri062.html on line 251: Whereas the states with the highest percentage of residents identifying as non-religious are the West and New England regions of the United States (with Vermont at 37%, ranking the highest), in the Bible Belt state of Alabama it is just 12%, and Tennessee has the highest proportion of Evangelical Protestants, at 52%. The Evangelical influence is strongest in northern Georgia, Tennessee, Alabama, Mississippi, North Carolina, southern and western Virginia, West Virginia, South Carolina, and East Texas.
    ellauri062.html on line 255: As punishment, Fred whips Serena' butt with his belt and forces Offred to watch as he does. Nick goes looking for Luke and finds him in a bar. He tells Luke that June is alright but Luke says that she isn't fine. Nick tells her that June is pregnant. This upsets Luke and he tells Nick to get out but then changes his mind and invites him in again.
    ellauri062.html on line 259: Serena forces June onto the bed as Fred forces himself into her. He sexually assaults her in order to get the baby to come early. They both come early in the end. Serena tells Fred that Nick is the father of the baby. She calls him an idiot and he calls her a bitch.
    ellauri062.html on line 261: Following the unfortunate execution of Eden, whom Serena had been fond of given Eden's respect for traditional values and scripture, there is an inspiration among the the Wives to attempt to change the laws of Gilead to allow for more dignity for women. After an unpleasant confrontation, June shows Serena Eden's Bible marked with commentary; which has an affect on Serena. During a gathering of the Wives, Serena and Mrs. Putnam exchange their opinions regarding the Bible, particularly the right to read it as women are banned from doing so. They realize most of the Wives share their feelings and call a meeting. Vizi tästä niteestä on ollut paljon harmia.
    ellauri062.html on line 263: Serena's left pinky finger is partially amputated. It is used as a spare for Fred's tiny wiener.
    ellauri062.html on line 265: June explains to flabbergasted Serena that Gilead is not an ideal place for a child, specifically a daughter, to grow up in as their very existence is risky. She manages to convince Serena, who then tearfully says a prayer and hands the baby back over to June. June, in turn, gives Serena a blessing as well and leaves behind a tearful Serena as she and another Martha leave to escape Gilead. Fred is left alone in the room and looks at the carving, "Nolite te bastardes carborundorum," on the wall. Nick offers his "cigar" to Serena and she takes a good hold of it and takes a drag. Fred gets a moment alone with June to tell her he’s concerned about Serena.
    ellauri062.html on line 277: Serena and Fred stay in a country guest house along the way run by Econopeople. Serena is impressed by their large family. The Econowife says it takes an economy size cunt to raise children.
    ellauri062.html on line 279: Fred says she is a good writer but Serena is bitter that he took that right away from her. Fred admits that he did not realize how much it would cost. Serena asks him to imagine how their lives would be like if Gilead never happened. Fred replies that he would still be in marketing and might quit his job. Fred admits that he has been sterile all along. In fact he is gay and has had an affair with Nick and Mark Tuello (who dat?) in the closet. Mark Tuello’s car is a 2018 Dodge Charger GT [LD].
    ellauri062.html on line 281: Serena tells Fred to stop worrying. Fred reassures her that he will be fine. Fred’s mood soon changes.
    ellauri062.html on line 286: Always the short end of the stick. Moira concludes by saying she's sinned a 8lot, but Serena is the gender traitor. Marry Freddy! What an infantile idea!
    ellauri062.html on line 292: Because the book has been frequently challenged or banned in some of the United States of America over the last thirty years, many people have expressed discontent at The Handmaid's Tale's presence in the classroom. Some of these challenges have come from parents concerned about the explicit sexuality and other adult themes represented in the book. Others have argued that The Handmaid's Tale depicts a negative view of religion, a view supported by several academics who propose that Atwood's work satirizes contemporary religious fundamentalists in the United States, offering a feminist critique of the trends this movement to the Right represents.
    ellauri062.html on line 294: The American Library Association (ALA) lists The Handmaid´s Tale as number 37 on the "100 Most Frequently Challenged Books of 1990–2000". The book was called anti-Christian and pornographic by parents after being placed on a reading list for secondary students in Texas in the 1990s, because the book is "sexually explicit, violently graphic and morally corrupt". Some parents thought the book is “detrimental to Christian values". Poor quality literature that stresses suicide, illicit sex, violence, and hopelessness". Profanity, lurid passages about sex, and statements defamatory to minorities, God, women, and the disabled.
    ellauri062.html on line 325: No ei. Juotikkaan kanssa tulee sama ongelma kuin Pervon: ei näitä voi kunnolla parodioida, kun ne on parodioita izekin, ne tekevät sen ize. Mä huomaan kauhuxeni nyt, että mun paasauxet onkin post-postmodernismia. Samanlaisia älyttömiä yhteydestä irrotettuja, kieli poskella kirjoitettuja sirpaleita. Varmaan nääkään hemmot ei koskaan poista mitään, kirjoittaa vaan lisää.
    ellauri062.html on line 327: Juotikas on selkeästi seuraavaa sukupolvea, sen kieltä mä en pysty jäljittelemään, en tunne sanastoa. Tai kenties se jossain 500 ekan sivun jälkeen alkaa tulla tutuxi. Sokko assburgeri. Juotikas oli pushing 40 kun se prujas tän. Ei siis ihan nuori enää izekään.
    ellauri062.html on line 329: Vittu mä en jaxa näitä netflix-sarjoista lainattuja juonia jossa salaperäiset nopeasti ja klisheisesti kuvatut sliipatut hyypiöt ostaa lentolippuja ja toisennäköiset terävän näköiset tutkijahyypiöt joilla on perheongelmia sitten selvittelee niitä. Ne on yhtä tylsiä kuin ylipitkäxi venytetyt susikoira Roi-kaskut.
    ellauri062.html on line 344: Toi jättipenismeemi on varmaan koodattu syvälle joidenkin nörtti-ituratojen geeneihin, sillä se esiintyy Nipsun (Pynchonin) Sateenkaaresssa (vaahtomuovisten jättipenisten pituus à 2m) ja sitten taas uudelleen Amazonin nettitv-sarjassa The Boys 1/2, joka kertoo kuinkas ollakaan supermiehistä ja parista token naisesta, sisältää salaliittoja ja eikös muuta, jättipenixiä, tällä kertaa 3m pitusia. Tää ei voi mitenkään olla sattuma.
    ellauri062.html on line 348: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
    ellauri062.html on line 392: Albert "Bert" Newton Stubblebine III (February 6, 1930 – February 6, 2017)[1] was a United States Army major general whose active duty career spanned 32 years. Beginning as an armor officer, he later transferred to intelligence. He is credited with redesigning the U.S. Army intelligence architecture during his time as commanding general of the U.S. Army Intelligence and Security Command (INSCOM) from 1981 to 1984, after which he retired from active service.
    ellauri062.html on line 394: Stubblebine's statements questioning the plausibility of the damage done to The Pentagon by the hijacked aircraft during the September 11 attacks have been cited by David Ray Griffin to suggest that there was a conspiracy involving some elements of the U.S. government.
    ellauri062.html on line 424: The overall point to remember is that people come to be entertained. In other words, cat videos. Keep in mind that entertainment tends to win the day, as does emotionally-charged content.
    ellauri062.html on line 435: Ein weiterer wichtiger Inspirator war Guido von List, dessen Ansichten unter den Bezeichnungen Wotanismus und Armanismus bekannt wurden. Ariosophische Autoren verbanden Vorstellungen einer Überlegenheit der „arischen Rasse“ und Forderungen einer Reinerhaltung dieser vermeintlichen Rasse mit Elementen der Astrologie, der Zahlensymbolik, der Kabbala, der Graphologie und der Handlesekunst.[1] Die wichtigste ariosophische Organisation war der von Lanz gegründete Neutempler-Orden.
    ellauri062.html on line 441: Strasserismi on antikapitalistista nazismia. Hitlerin oikeistolaista talouspolitiikkaa vastustanut Otto Strasser erotettiin kansallissosialistisesta puolueesta 1930, ja hän perusti mustan rintaman, virallisesti Kampfgemeinschaft Revolutionärer Nationalsozialisten, koska katsoi, että natsipuolueen alkuperäinen kapitalismin vastainen luonne oli tullut petetyksi. Toinen veljeksistä, myös natsipuolueen vasemmistolaiseen siipeen kuulunut Gregor Strasser, surmattiin puolueen puhdistuksessa pitkien puukkojen yönä.
    ellauri062.html on line 542: Ergodisen lailla kirjailijat on omineet myös hermeettisen. Hermetismi oli tyhjiöpakattua keskusrunoutta, hullua kuin pullosta tullutta. Siitä ei ottanut selvää Erkkikään, muista sivullisista puhumattakaan. New Age-liikkeestä ei kuitenkaan ollut kysymys.
    ellauri062.html on line 607: Quando Judex est venturus tuomari kun lähestyy. Dumari on kohta täällä When the Judge the truth's undraping—
    ellauri062.html on line 610: Tuba mirum spargens sonum kaikuu kaikkeen maailmaan, Ihme tuuba kylvää ääntä Now the trumpet's invocation
    ellauri062.html on line 612: Coget omnes ante thronum kutsuu kuolleet haudoistaan Kerää kaikki tuolin eteen All receive an invitation.
    ellauri062.html on line 615: Cum resurget creatura Jahka nousee eläinkunta And the late lamented, waking,
    ellauri062.html on line 618: Liber scriptus proferetur Ihminen, ken ikään lienet, Kirja tuodaan nähtäväxi Lo! the Ledger's leaves are stirring,
    ellauri062.html on line 622: Judex ergo cum sedebit Tuomari kun istuu alas When the Judge appears in session,
    ellauri062.html on line 642: Juste Judex ultionis, sulje armoon minutkin. Kostat vaikka tuomarina, Righteous judge and learnèd brother,
    ellauri062.html on line 646: Ingemisco, tamquam reus: Uhrikuolemasi tuottaa Huokaan vaikka syyllisesti: Sighs of guilt my conscience gushes,
    ellauri062.html on line 671: Qua resurget ex favilla, Jona nousee kypenistä, When, to enjoy the conflagration,
    ellauri062.html on line 691: :trollface: on vuonna 2008 julkaistu internet-trolleja ja internet-trollausta symbolisoiva rage comic -meemi. Se on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista rage comic -kasvoista. Tämä versio on vähän Jaken näköinen:
    ellauri062.html on line 693: ges/i/161658946524-0-1/s-l1000.jpg" width="20%" />
    ellauri062.html on line 699: Bäkkäri on back stage eli näyttämön takapuoli. Siellä voi naida bändäreitä eli ihailijatyttöjä. En ole maistanut.
    ellauri062.html on line 758: Jakella on sama ongelma Väyrysen ja vanhojen skezisarjojen kanssa kuin mulla jatkosota EXTRAssa: periaatteessa ymmärtää missä kohtaa kuuluisi nauraa, mutta huvittumisen sijasta joutuu kalsean ahdistuxen valtaan. Ei näitä juttuja kannata vähexyä, syntyhetkellään ne olivat tekijästä hauskoja, sinä olet vain väärää ikäpolvea. Ehkä yhtä sekopää mutta eri sekoitus.
    ellauri062.html on line 760: Oskar Dirlewanger oli saksalainen sotilas, joka toisessa maailmansodassa komensi useisiin sotarikoksiin syyllistynyttä 36. Waffen-SS-divisioonaa.
    ellauri062.html on line 762: Deep state is a conspiracy theory which suggests that collusion and cronyism exist within the U.S. political system and constitute a hidden government within the legitimately elected government.
    ellauri062.html on line 770: Tutkijana itseään pitävän Dan Steinbockin kirja ”Winning across global markets, How NOKIA creates strategic advantages in a fast-changing world” on Nokian johtajien haastatteluihin perustuva nuoleskelukirja, joka ei olisi voinut sattua pahempaan saumaan.
    ellauri062.html on line 780: Serrano alcanzó gran éxito al cantar en alemán composiciones como «Roter Mohn (Roter Mohn, warum welkst du denn schon?)», «Schön die Musik», «Küß mich, bitte, bitte, küß mich», «Und die Musik spielt dazu», «Der Onkel Jonathan» y «Der kleine Liebesvogel» durante el auge de la Alemania nazi. Kreuder aprovechó para introducirla en las esferas del régimen nazi y Serrano llegó a participar en varios mítines y ceremonias nacionalsocialistas. Sus canciones fueron muy difundidas en las emisoras afines al Reich. Más adelante, declaró que nunca tuvo afinidad política alguna ni fue nazi, a pesar de que en sus grabaciones llevaba el emblema del águila nazi en su vestimenta.
    ellauri062.html on line 786: La dictadura militar de Augusto Pinochet, quien era uno de sus admiradores, fue funesta para su vigencia radial cuando asumieron el poder los gobiernos de la Concertación. Nunca se le otorgó una pensión de gracia y, a medida que envejeció, sus ingresos menguaron a una progresiva situación de estrechez económica, viviendo rudimentariamente en la comuna de La Reina y luego en un precario departamento de la calle Catedral, en pleno centro de la capital chilena.
    ellauri062.html on line 787: Murió de un edema pulmonar en el Hospital del Tórax en Santiago el 6 de abril de 1997, en condiciones de extrema indigencia.
    ellauri062.html on line 789: Amália da Piedade Rodrigues GCSE • GCIH (Lisboa, 23 de julho de 1920– Lisboa, 6 de outubro de 1999) foi uma cantora, actriz e fadista portuguesa, geralmente aclamada como a voz de Portugal e uma das mais brilhantes cantoras do século XX. Está sepultada no Panteão Nacional, entre outras ilustres figuras portuguesas.
    ellauri062.html on line 791: A década de 1970, embora estivesse no auge da sua fama internacional, sua imagem em Portugal foi afetada por falsos rumores de que Amália tinha ligações com o regime do Estado Novo, de António de Oliveira Salazar. Na verdade, o antigo regime censurou muitos de seus fados. Amália reconquistou a popularidade com o povo português, cantou o hino da Revolução dos Cravos, a canção "Grândola Vila Morena" e deu dinheiro para o Partido Comunista Português clandestinamente.
    ellauri062.html on line 815: Onko tämä sosiaalipornoa vai mielenterveysongelmaisen purkustuxia? On se.
    ellauri062.html on line 826: Otto Weiningerin kirja Sukupuoli ja luonne (1903) oli suosittu 1900-luvun alussa. Teos kuului muun muassa filosofi Ludwig Wittgensteinin suosikeihin. Weiningerin mukaan miehen ja naisen välinen aistillinen rakkaus estää taivaallisen sielun rakastamisen. Weiningerin ajattelua leimaa samalla sofistikoitunut ylenkatse juutalaisia, naisia ja homoseksuaaleja kohtaan. Otto Weininger oli itse sekä juutalainen että homoseksuaali - kuten Wittgensteinkin - ja päätyi itsemurhaan 23-vuotiaana. Wittgensteinin koulutoveri Linzistä, Adolf Hitler, nimitti Weiningeria myöhemmin ainoaksi säädylliseksi juutalaiseksi.
    ellauri062.html on line 828: Keskeisin käsite Weiningerin filosofiassa on tahto arvoon. Myös eläimillä on tahto mielihyvään ja jopa tahto valtaan, mutta ainoastaan ihminen saattaa tehdä jotakin vain siksi, että se on hienoa. Tällaista tekoa ei voi mitenkään selittää eikä perustella. Siinä, että ihminen valitsee arvon eli että on looginen ja eettinen (mitkä ovat Weiningerille yksi ja sama asia), siinä, että ihminen perusteetta pahan sijasta valitsee hyvän, on kyse armosta.
    ellauri062.html on line 830: Tämä turahdus on erittäin syvältä jutkuhomon perseestä. Weiningerin filosofiaa on luonnehdittu myös kategorisen imperatiivin ankaraksi tulkinnaksi. Kant, Platon ja kristinusko ovat se perusta, jolle hän rakensi. Hän ei kiistänyt myöskään Nietzschen eikä Freudin (siihenastisia) ansioita, mutta hän uskoi ylittäneensä ne. Kokonainen nippu paskiaisia, joiden päällä pörrää kärpäsenä Herr Weininger.
    ellauri062.html on line 832: Häntä kiinnosti ennen kaikkea se, mikä on vain inhimillistä eikä myös eläimellistä. Nietzsche ja Freud (Marxista ja Darwinista puhumattakaan) etsivät eläintä ihmisessä, Weininger etsi ihmistä tai pikemminkin Jumalaa ihmisessä.
    ellauri062.html on line 834: Ezi joo takuulla. Ei löytäisi edes omaa persereikää vaikka kaxin käsin kaivaisi. Wittgenstein voisi ojentaa auttavan käden Otolle. Se oli hyvä löytämään kärpäsiä stidiaskista.
    ellauri062.html on line 843: Sitä ei kiinnostanut ihmisen intelligiibeli minä, josta kaikki luonnossa muistuttaa, ihminen mikrokosmoksena, vaan valta. Weininger asetti ihmisen kaiken toiminnan ohjenuoraksi tietoisuuden omasta intelligiibelistä minästä, koska ainoastaan se tekee hänet tietoiseksi myös sinästä ja sinun Dingistä an sich, ja saa hänet luopumaan pyrkimyksistä käyttää toista (tai itseään) välineenä mihinkään tarkoitukseen. Sinun anus on arvo sinänsä.
    ellauri062.html on line 853: Se vasta on narsismia. Kantissa ei ole mitään dionyysistä, se oli kuiva kapakala. En marginal filosof, på ytterkanten. Mutta Weininger oli sitäkin pahempi kylmiö. Hienoa että ymmärsi tehdä lopun itsestään (lähes) ajoissa.
    ellauri062.html on line 855: Toisaalta nero, joka vain tahtoo arvoa eikä aikaa, ja jonka intelligentti olemus jo näyttäytyy kokonaan vapaana kausaliteetista, ei ole maan päällä mahdollinen. Siksi Weiningerkin teki suikkixen, sehän oli pikku nero mielestään sekin. Nero asettaa päämääräksi koko ihmiskunnan raukeamisen jumaluuteen, mikä siis tapahtuu, kun kaikista ihmisistä, myös naisista, on tullut täysin kanttuvei.
    ellauri062.html on line 871: Gurnemanz kertoo "Pyhästä keihäästä", O wunden-wundervoller heiliger Speer! (Se on kikkeli. Siis silleen symbolisesti.) Lammelta kuuluu hälinää. Veljeskunnan pyhä eläin kärpänen tuodaan nuolen lävistämänä Gurnemanzille. Gurnemanzin vakuututtua Parsifalin viattomuudesta hän toiveikkaana kyselee kuka nuorukainen on. Parsifal ei ymmärrä nyt YHTÄÄN. Gurnemanz toivoo Parsifalin olevan sen kauan odottama "puhdas houkka".
    ellauri062.html on line 887: Otto Weininger (3. huhtikuuta 1880 Wien — 4. lokakuuta 1903 Wien) oli juutalaissyntyinen itävaltalainen filosofi, joka tunnetaan teoksestaan Sukupuoli ja luonne (1903) ja yltiöpäisistä teorioistaan. Hän teki itsemurhan vain 23-vuotiaana, mutta hänen maineensa levisi laajalti Euroopassa ja hänen teoksestaan tuli myyntimenestys. Otto Weininger oli taustaltaan unkarinjuutalaisia.
    ellauri062.html on line 890: Valmistumisensa jälkeen Weininger kääntyi juutalaisuudesta protestantiksi. Hän etsi väitöskirjalleen kustantajaa ja kääntyi muiden muassa Sigmund Freudin puoleen, mutta Freud suhtautui kirjaan kielteisesti. Weininger esitti siinä olevansa Riemastusta parempi. Ei ois pitänyt.
    ellauri062.html on line 892: Weininger ryhtyi valmistelemaan kirjaansa Sukupuoli ja luonne: Periaatteellinen tutkimus (saks. Geschlecht und Charakter: Eine prinzipielle Untersuchung), joka julkaistiin kesäkuussa 1903. Teos on väitöskirjan laajennettu versio. Weininger pyrkii saattamaan sukupuolten suhteet uuteen valoon ja esittää juutalaisvastaisia ja naisvihamielisiä käsityksiä. Hänen mukaansa juutalaiset ovat naisellisen olemuksensa takia ”alati himokkaita ja irstaita”, ”synnynnäisiä kommunisteja”, ”luonnostaan parittajia”. Lisäksi Weininger pitää ihmistä luonteeltaan biseksuaalina. Idea oli varastettu joltain Riemastuxen kamulta.
    ellauri062.html on line 894: Weininger kärsi vakavista masennuspuuskista. Hän ampui itsensä Ludwig van Beethovenin kuolintalossa Wienissä. Itsemurhansa jälkeen Weiningerista tuli nopeasti kulttihahmo, hänen maineensa levisi ympäri Eurooppaa, ja Sukupuolesta ja luonteesta tuli myyntimenestys. Hänen kirjeitään, päiväkirjamerkintöjään ja mietelmiään julkaistiin postuumisti kokoelmassa Perimmäisistä vehkeistä (saks. Über die letzten Dinge, 1904). Natsi-Saksan aikana hän alkoi kuitenkin jäädä unhoon, koska Sukupuoli ja luonne kiellettiin juutalaisen kirjoittamana.
    ellauri062.html on line 919: Shahak, an Israeli professor who was a survivor of the Nazi holocaust, describes a 1962 book published in Israel in a bilingual edition. The Hebrew text was on one page, with the English translation on the facing page. The Hebrew text of a major Jewish code of laws contained a command to exterminate Jewish infidels: “It is a duty to exterminate them with one’s own hands.” The English version on the facing page softened it to “It is a duty to take active measures to destroy them.’” The Hebrew page then went on to name which “infidels” must be exterminated, adding “may the name of the wicked rot.” Among them was Jesus of Nazareth. The facing page with the English translation failed to tell any of this.
    ellauri062.html on line 920: While Shahak was alive, Noam Chomsky called him “an outstanding scholar,” and said he had “remarkable insight and depth of knowledge. His work is informed and penetrating, a contribution of great value.”
    ellauri062.html on line 930: Rabbi Ovadia Yosef stated: “Goyim were born only to serve us. Without that, they have no place in the world; only to serve the People of Israel.  Why are gentiles needed? They will work, they will plow, they will reap. We will sit like an effendi and eat," he said to some laughter.
    ellauri062.html on line 936: The so called "New World Order" conspiracy is the modern term for the age old Satanic conspiracy, led by elite Jewry -- the aim being the enslavement of humanity, destruction of the true Israelites (the Anglo-Saxon and Germanic peoples of European descent), mass human population reduction, abolition of religion and national sovereignty, and the establishment of a totalitarian world government ruled by Satan via the jews.

    The ultimate goal of Judaism is rule of the world by Satan, and to literally unleash hell upon the earth. 

    Are you aware that Martin Luther wrote a treatise called "On the Jews and Their Lies", warning Christians in the most serious terms of the destructive influence of the jews, and advocating their banishment from European society? Luther was very knowledgeable of the religion, nature, origins, and influence of the Jews - having actually read the Talmud and written large parts of the Bible. Luther describes the Jews as an accursed, malicious, greedy, cunning, treacherous, thieving, and greatly evil people, who are descended from the very people who murdered the Messiah, who deeply hate Christianity and God's people, and are working in every possible way to undermine and destroy Western Christian civilization. Among other things, Luther rubbishes the Talmud, including its vicious hatred of Jesus and Christians, as well as relishing the many times Jews have been expelled from European nations.
    ellauri062.html on line 942: The star they call the star of David is actually called the star of Moloch in scripture and is the symbol of Judaism as well. It´s strange that very few people realize this. This is true. It is also called in scripture the
    ellauri062.html on line 943: "star of Remphan".  The hexagram or 6-pointed star comes from the occult, and is to this day a very important symbol in witchcraft.  The phrase "putting a hex" on someone comes from the hexagram. (Höpöhöpö. Se on ikivanha indogeraaninen sana *k´ak. Mit Behagen.)
    ellauri062.html on line 950: TXEER wrote: Do you own a large oven?
    ellauri062.html on line 971: "Tahtoo Arvoon" on käännös Otto Weiningerin filosofian keskeisimmästä käsitteestä "Wille tumputtaa" (vrt. Nietzschen "Wille mahtailee"). Teos sisältää useita Weininger-aiheisia ja Weininger-vaikutteisia esseitä. Kieliasua on pyritty hiomaan.

    ellauri062.html on line 979: Kylä lähtee vara-Weiningerin pyssystä. Mainittakoon aluxi kirkkoisä Augustinus, kaikkien ruskeakielisten suojeluspyhimys, jonka mukaan helvetti vain todistaa jumalan oikeamielisyydestä. Epäuskonnollinen ihminen – jos sellaista olisi – ei mieti jälkeenpäin, tapahtuiko oikein vai vasein. "Se tuli vaan."
    ellauri062.html on line 990: Ohitin noin viiden metrin päästä pienen kumpareen, jossa näin erään pariskunnan pensaston katveessa valmistelevan yhdyntää. Olin jo langeta "rajanylitykseen"; ajattelin pelkästä mielihyvästä poiketa vaihtamaan muutaman geenin parittelijoiden kanssa, mutta hetken epäröityäni lähdin taas jatkamaan suoraan kohti Djurgårdenin metsiköitä.
    ellauri062.html on line 994: On todistettu, että Ludwig Wittgenstein oli loppuun asti harras Weiningerin lukija. Suomessa ovat vaikutteita saaneet V.A. Koskenniemi ja erityisesti Juhani Siljo, filosofeista eniten ehkä Erik Ahlman ja Hexi Kannisto. Kiitos myös Georg Henrik von Wrightille, joka on jaksanut aina vastata Wittgensteinia ja homosexin epäselvyyxiä koskeviin kyselyihini. Kädestä pitäen on neuvonut.
    ellauri062.html on line 1033: Jörg Lanz von Liebenfels, eigentlich Adolf Joseph Lanz (* 19. Juli 1874 in Penzing, heute Wien; † 22. April 1954 in Wien), war ein österreichischer Geistlicher, Ariosoph und Hochstapler. Er prägte den Begriff Ariosophie und gründete den Neutempler-Orden. Einige Jahre galt er als „der Mann, der Hitler die Ideen gab“. Diese Einschätzung, die auf einer Selbststilisierung beruht und in einer Biografie von 1958 verbreitet wurde, wird in neueren wissenschaftlichen Untersuchungen als unzutreffend angesehen.
    ellauri062.html on line 1035: 1898 wurde Lanz zum Priester geweiht. Kaum ein Jahr später wurde er aufgefordert, den Orden zu verlassen. Lanz selbst gab später an, seine ständig „steigende Nervosität“ und seine angegriffene Gesundheit seien der Grund für seinen im April 1899 vollzogenen Austritt gewesen. Quellen im Heiligenkreuzer Stiftsarchiv hingegen vermerken als Austrittsgrund, Lanz sei „der Lüge der Welt ergeben und von fleischlicher Liebe erfasst.“ Einige Kommentatoren vermuten hinter diesem Vermerk eine Frauenbeziehung – möglicherweise mit einer Angehörigen der Familie Lanz von Liebenfels – und sehen in deren mutmaßlichem Scheitern einen Grund oder Mitgrund für Lanz’ spätere Misogynie. Andere Kommentatoren verweisen auf das Gerücht, Lanz sei homosexuell gewesen.
    ellauri062.html on line 1037: Nach dem Ausscheiden aus dem Zisterzienserorden änderte Lanz seine Identität. Seit 1902 führte er einen Doktortitel – für eine Promotion gibt es keinerlei Belege. Heute gilt es als erwiesen, dass Lanz den Titel unberechtigt führte. – und nannte sich fortan Lanz-Liebenfels. 1910 änderte er dies zu Lanz von Liebenfels ab. Venuskumpareesta tuli pyhä keihäs. Väärensi izelleen Svaabista aatelisviikunan.
    ellauri062.html on line 1039: Eigenen Aussagen zufolge hat sich Lanz der Kern seiner späteren Weltanschauung bereits 1894 durch folgende Begebenheit erschlossen: Bei der Betrachtung eines Grabsteins, auf dem ein Ritter abgebildet ist, der einen Hundsaffen niederringt, sei ihm schlagartig aufgegangen, dass die Rasse der „Arier“ oder „Herrenmenschen“ einen ständigen Abwehrkampf gegen die Rasse der „Nichtarier“ oder „Affenmenschen“ zu führen habe. Da die arische Rasse durch Vermischung mit „Minderrassigen“ geschwächt sei, seien umfassende „rassenhygienische“ Maßnahmen zu ihrer „Reinzucht“ und „Veredlung“ erforderlich. Diese wiederum bedürften unter anderem einer bedingungslosen Unterordnung der arischen Frau unter den arischen Mann. Nokki vähäosaisempia kuin katuojan pulu. Eikö muka rotukoiran aika muuten kulu? Vitun paviaani.
    ellauri062.html on line 1041: Tatsächlich aber dürfte weniger „Vision“ als vielmehr Lesen die Basis von Lanz’ „arischem“ Denken gebildet haben. Nach dem Austritt aus dem Kloster widmete er sich ausgiebigen Studien der zeitgenössischen anthropologischen Literatur über die arische Rasse, darunter Origines Ariacae von Karl Penka (1883), Die Heimat der Indogermanen von Matthäus Much (1902) und Die Germanen von Ludwig Wilser (1904).
    ellauri062.html on line 1054: Edellä edustamani, käsittääkseni weiningerilainen kanta voitaisiin yleisimmin ilmaista seuraavasti: jos ei hyväksy jotakin osaa hiilijalanjäljestä, on tuomittava se kokonaisuudessaan; jos hyväksyy osan siitä, on hyväksyttävä se kokonaisuudessaan. Ja koska varmastikaan kukaan ei hyväksy kaikkea, täytyisi kaikkien – sen jälkeen kun on ensin yhteistuumin tuhottu koko kasvi- ja eläinkunta – tehdä itsemurha. Tätä odotellessa olen ajatellut ostaa siimaleikkurin.
    ellauri062.html on line 1060: Jörg Lanz von Liebenfels, joka varmasti tunsi Weiningerin kirjoitukset, on rotuideologiallaan antanut hyvän esimerkin tällaisesta "heteronomisesta" vastineesta Weiningerin "autenttiselle" moraalille. Kun Weininger ehdottomasti kielsi kaiken lihallisen elämän, halusi von Liebenfels puhtaan veren kullillaan radikaalisti työntää siitä osan takaluukusta. Niin minäkin.
    ellauri062.html on line 1064: Weininger katsoi, että miehen on ensin kiellettävä oma seksuaalisuutensa, ja kun tämä on tapahtunut, ei naisetkaan enää voi olla seksuaalisia (muuten kuin keskenään, kuin kalat ilman polkupyörän pumppua. Pitäkää pumppunne! Tässä on Otto Weininger käännetty päälaelleen. Paremmalta se niinpäin näyttääkin.)
    ellauri062.html on line 1066: Siveiden miesten olisi siis vain purtava lammasta ja kestettävä kaikki naisten ja näiden miespuolisten apureitten heihin kohdistama, aina vain tungettelevammaksi käyvä seksuaalinen häirintä; ikään kuin kaikki vika todellakin olisi miehessä eli "katsojan silmässä". Tämän Weiningerin masokistisen ohjelman halusi von Liebenfels korvata aivan vastakkaisella, sadistisella proggixella, joka aloitetaan pistämällä naiset kuriin. Vasta sitten voi hänen mukaansa mies ehkä onnistua kuksimaan myös kaveria kuten Parsifal.
    ellauri063.html on line 23:

    George Orwell


    ellauri063.html on line 31: Aus der Geschichte der Völker können wir lernen, dass die Völker nichts aus der Geschichte gelernt haben. G. W. F. Hegel (1770 - 1831) war ein deutscher Philosoph und Vertreter des Idealismus. Ähnliches Zitat:
    ellauri063.html on line 39: ge">Eric Arthur Blair (25. kesäkuuta 1903 Motihari, Bengali, Brittiläinen Intia – 21. tammikuuta 1950 Lontoo, Britannia), kirjailijanimeltään George Orwell, oli brittiläinen kirjailija ja toimittaja. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia ovat Espanjan sisällissotaa kuvaava reportaasi Katalonia, Katalonia, neuvostokommunismia vertauskuvallisesti kritisoiva Eläinten vallankumous ja antitotalitaristinen dystopiakuvaus Vuonna 1984. Liekö sattuma että Britanniaa 2000-luvun taitteessa hallizi toinen "vasemmistolainen" Tony Blair.
    ellauri063.html on line 41: Tony Blair oversaw British interventions in Kosovo (1999) and Sierra Leone (2000), which were generally perceived as successful. During the War on Terror, he supported the foreign policy of the George W. Bush administration and ensured that the British Armed Forces participated in the War in Afghanistan from 2001 and, more controversially, the 2003 invasion of Iraq. Blair argued that the Saddam Hussein regime possessed an active weapons of mass destruction (WMD) program, but no stockpiles of WMDs or an active WMD program were ever found in Iraq. The Iraq War became increasingly unpopular among the British public, and he was criticised by opponents and (in 2016) the Iraq Inquiry for waging an unjustified and unnecessary invasion. He was in office when the 7/7 bombings took place (2005) and introduced a range of anti-terror legislation. His legacy remains controversial, not least because of the Afghanistan and Iraq wars.
    ellauri063.html on line 47: Yes, Orwell was not exactly LGBTQ-friendly. He had a lot of opinions which now seem eccentric or objectionable. He had a lifelong tendency to make disparaging remarks about vegetarians, or people who wore sandals. I suspect that this came from the association in his mind of socialism with people who lived the early 20th century equivalent of an alternative lifestyle: it was very important to Orwell to show people that being socialist didn’t mean that you had to have to have a long beard, wear sandals or not eat meat, and that socialism was thoroughly British, manly and commonsensical.
    ellauri063.html on line 49: George Orwell was anti-Communist if by the term Communist you mean the U.S.S.R., the Communist Party of the Soviet Union and all foreign Communist parties affiliated to it or following its line.
    ellauri063.html on line 51: His contradictory and sometimes ambiguous views about the social benefits of religious affiliation mirrored the dichotomies between his public and private lives: Stephen Ingle wrote that it was as if the writer George Orwell "vaunted" his unbelief while Eric Blair the individual retained "a deeply ingrained religiosity".
    ellauri063.html on line 61: Luxemburg was knocked down with a rifle butt by the soldier Otto Runge, then shot in the head, either by Lieutenant Kurt Vogel or by Lieutenant Hermann Souchon. Her body was flung into Berlin's Landwehr Canal.
    ellauri063.html on line 63: Rose Lichtenstein was born on March 26, 1887. She was an actress, known for Der Würger der Welt (1920), Freitag, der 13. - Das unheimliche Haus, 2. Teil (1916) and Die Japanerin (1919). She died on December 22, 1955 in Tel Aviv, Israel. Rosa Lichtenstein seems to be a leftist "influencer" on the web. Another "influencer" is not convinced:
    ellauri063.html on line 65: Rosa Lichtenstein? I am not quite sure who this person is and who publishes her work, but I can scarcely find anything on her besides her own resource page. Which leads me to believe the addition of her in this is nothing more than self-promotion by the author in particular themselves. This lowers the quality of this article to let any random Blogger have their criticisms added to this. Dialectical Materialism is a serioues philolosophical school and method attached to Marxism, and there is lot of commentary on the subject without resorting to unpublished internet articles.
    ellauri063.html on line 72: Is it hypocritical for George Orwell to write an anti-tyrannic book when he himself was a socialist?
    ellauri063.html on line 92: The first form seeks to bring ‘socialism’ to the mass of the population, whether they want it or not. It is imposed from above by a centralised, or even a democratically legitimated, state, as its name suggests. This app … (more)
    ellauri063.html on line 96: As Engels, Lenin and Trotsky argued, islands of socialism can't be created in a sea of capitalism, and any attempt to do so will always fail. The Stalinists and Maoists disagreed, but, alas, history has shown that Engels, Lenin and Trotsky were right, and they were wrong.
    ellauri063.html on line 104: Marx thought that capitalism had buried within itself the seeds of its own downfall. However, the latter wouldn’t kick in automatically, but would depend on its grave-diggers (the working class under capitalism, the proletariat) overthrowing it.
    ellauri063.html on line 106: a) As Marx saw things, socialism/communism could only work if there existed a massive abundance in the society concerned (i.e., a very highly developed economy coupled with high levels of productivity). However, Marx began to change his mind later in life and thought some form of socialism might be possible even in backward Russia, but it is arguable that by then he was in his dotage.
    ellauri063.html on line 120: Kansantuomioistuin on nimitys oikeusistuimelle, joka ei perustu ensi sijassa yleisiin oikeusperiaatteisiin ja jonka henkilöstö ei ole oikeusoppineita, vaan oikeusistuimella on yleensä poliittinen vire. Kansantuomioistuimia on yleensä vallankumouksen tai muun yhteiskunnallisen murroksen yhteydessä ja institutionalisoituneina erilaisissa diktatuureissa, kuten natsi-Saksa (Volksgerichtshof) ja Neuvostoliitto (Narodnyj sud).
    ellauri063.html on line 174: Aktion T4 -liikuntatapahtuma oli osa natsien eugeniikka- eli rotuhygieniaohjelmaa. Sen avulla natsihallinto pyrki hankkiutumaan eroon Saksan ei-toivotuista jäsenistä, kuten vammaisista ja henkisesti sairaista.Tappamiset alkoivat syyskuussa 1939 ja jatkuivat sodan loppuun 1945 saakka; noin 275 000–300 000 ihmistä surmattiin psykiatrisissa sairaaloissa Saksassa, Itävallassa, miehitetyssä Puolassa sekä Böömin ja Määrin protektoraatissa (nykyisin osa Tshekin tasavaltaa). Uhrien määräksi kirjattiin alun perin 70 273, mutta luku on kasvanut entisen Itä-Saksan arkistoista löytyneiden tietojen myötä.
    ellauri063.html on line 176: Liikunnallisuus yhdisti muita läsnäolijoita. Pekka, Henry, Ilse ja Pirjo juttelivat hyväntuulisesti kuntosalikorttien hinnoista, intervalliharjoittelusta, lankutuxesta, rasvaprosenteista, aiheista jotka hylkivät Mikan haaleavetistä huomiokykyä. Vihreävetinen ponnistaa. Kuuli Seija käytävältä kun pungersi ulos Paulia.
    ellauri063.html on line 212: If a Mogwai gets wet, it spawns new Mogwai from its back; small balls of fur that are approximately the size of a marble pop out from the wet Mogwai's back, then the furballs start to grow in size before unfolding themselves into new and fully grown Mogwai. This process does not take much time but it still usually takes just about a minute. According to the novel, the creator of the species, Mogturmen, wanted the Mogwai to be able to easily reproduce themselves. The cocoon and gremlin stage are unwanted defects from when the Mogwai species was created. It turned out that all the positive attributes are recessive.
    ellauri063.html on line 218: Le théâtre du Grand Guignol, plus couramment appelé Grand Guignol, est une ancienne salle de spectacles parisienne qui était située 7, cité Chaptal, dans le 9e arrondissement. Spécialisée dans les pièces mettant en scène des histoires macabres et sanguinolentes, elle a par extension donné son nom au genre théâtral, le grand guignol, et à l'adjectif grand-guignolesque. Le terme est devenu avec le temps péjoratif et désigne désormais, de manière plus générale, des œuvres abusant de la violence ou d'effets grandiloquents.
    ellauri063.html on line 220: Lingchi (Chinese: 凌遲), translated variously as the slow process, the lingering death, or slow slicing, and also known as death by a thousand cuts, was a form of torture and execution used in China from roughly 900 until it was banned in 1905. It was also used in Vietnam. In this form of execution, a knife was used to methodically remove portions of the body over an extended period of time, eventually resulting in death.
    ellauri063.html on line 227: Lancea et Clavus Domini: The Holy Lance, also known as The Spear of Destiny. Oldest part of the Regalia of the Holy Roman Empire and allegedly the spear that pierced the side of Christ on the Cross, with one of the Nails set into it. Hitler was particularly interested in this relic. Other Theories Are Available. Now in the Kaiserliche Schatzkammer of the Hofburg, Vienna.
    ellauri063.html on line 231: Hieronta Internetissä useilla sivustoilla tarkoittaa verilöylyä tai joukkomurhaa. Massacre (verilöyly) sanasta muuntamalla saadaan massage, joka tarkoittaa hierontaa. "Taas on jossain koulussa hierottu".
    ellauri063.html on line 237: Ei kuulosta yhtään paremmalta. Kun kuulen sanan humanismi, geter">poistan vesipistoolista varmistimen, niin humoristi kuin olenkin.
    ellauri063.html on line 241: ges.cdn.yle.fi/image/upload//w_1200,h_800,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-9925444.jpg" height="400px"/>
    ellauri063.html on line 261: ADC (Attack Damage Carry) is an archaic term used to refer to a champion that deals strong, continuous damage with their basic attacks and scales with attack-related stats - i.e. attack damage, critical strike chance and attack speed.
    ellauri063.html on line 262: The role was retired in official contexts and replaced with Marksman icon.png Marksman, to distinguish between Ranged role.png ranged basic attackers (including those that do not build AD, e.g. Azir Azir) and the ability to carry , with Melee role.png melee ADCs being distributed between the Slayer icon.png Slayer and Fighter icon.png Fighter roles.
    ellauri063.html on line 263: Despite retirement of the term, it remains in common usage, even among Riot employees, and generally refers to these champions: [stupid mile long list of invented names follows for the benefit of braindead gamers].
    ellauri063.html on line 268: Golems appear in the fantasy role-playing game Dungeons & Dragons (first published in the 1970s), and the influence of Dungeons & Dragons has led to the inclusion of golems in other tabletop role-playing games, as well as in video games.
    ellauri063.html on line 274: "Frontside Ollie" is a Finnish language song by Finnish teen pop artist Robin and his debut single taken from his debut album Koodi. Written by Sana Mustonen, it was released on Universal Music on 16 January 2012. #skateboarding Today's video is about the basic frontside ollie on transition. Useful for quarter pipes, mini ramps, bowls and more. Hit subscribe & leave your suggestions below for future skate hacks videos!
    ellauri063.html on line 281: Den stora makabern (tyska: Der grosse Makabre, franska: Le grand macabre) är en opera i två akter (fyra scener) med musik av György Ligeti. Libretto av Michael Meschke och tonsättaren som bygger på Michel de Ghelderodes skådespel La Ballade du Grand Macabre (1934). Men vad han är ful, den här György! Lik en get bakifrån!
    ellauri063.html on line 287: Abdelazer, Abdelazar, /æbdɛləˈzɛər/ or /æbdəˈlɑːzə/ or The Moor's Revenge is a 1676 play by Aphra Behn, an adaptation of the c. 1600 tragedy Lust's Dominion.
    ellauri063.html on line 290: In 1695, Henry Purcell wrote incidental music for the Abdelazer revival at the new theater in Lincoln's Inn Fields where the play would not gain much success which would become evident by the meager second-day attendance.
    ellauri063.html on line 295: Screenwriter Deborah Moggach initially attempted to make her script as faithful to the novel as possible, writing from Elizabeth's perspective while preserving much of the original dialogue. Joe Wright, who was directing his first feature film, encouraged greater deviation from the text, including changing the dynamics within the Bennet family. Wright and Moggach set the film in an earlier period and avoided depicting a "perfectly clean Regency world", presenting instead a "muddy hem version" of the time. Chickenbutt Knightley was well-known in part from her role in the Pirates of the Caribbean film series. It was marketed to a younger, mainstream audience; promotional items noted that it came from the producers of 2001's romantic comedy Bridget Jones's Diary before acknowledging its provenance as an Austen novel.
    ellauri063.html on line 297: Pride & Prejudice earned a worldwide gross of approximately $121 million, which was considered a commercial success. Austen scholars have opined that Wright's work created a new hybrid genre by blending traditional traits of the heritage film with "youth-oriented filmmaking techniques". What "heritage film"? Austen's original screenplay?
    ellauri063.html on line 312: Songs in the Key of Z is a book and two compilation albums written and compiled by Irwin Chusid. The book and albums explore the field of what Chusid coined as "outsider music". Chusid defines outsider music as; "crackpot and visionary music, where all trails lead essentially one place: over the edge." Chusid's work has brought the music of several leading performers in the outsider genre to wider attention. These include Daniel Johnston, Joe Meek, Jandek and Wesley Willis. In addition, his CDs feature some recordings by artists who produced very little work but placed their recordings firmly in the outsider area. Notable amongst these are nursing home resident Jack Mudurian who sings snatches of several dozen songs in a garbled collection known as Downloading the Repertoire and the obscure and extreme scat singer Shooby Taylor AKA 'The Human Horn.'
    ellauri063.html on line 314: Scott "Walker" Engel's The Old Man's Back Again is dedicated to the neostalinist regime. Löysää hölkkää mutta kaskun kärki on nyt siinä että Putinin porukat on muka yleisössä. Scott 4 is Scott Walker's fifth solo album (a collection of songs he had performed for his BBC television series had been his fourth). It was originally released in late 1969 under his birth name, Scott Engel, and failed to chart. Subsequent reissues have been released under his stage name. It has since received praise as one of Walker's best works.
    ellauri063.html on line 316: Brötzmann Reflects on ‘Machine Gun’ as it Hits 50th Anniversary. The marathon, lung-bursting howl of Peter Brötzmann’s Machine Gun, which the saxophonist self-released on his BRÖ imprint 50 years ago, captured the anxiety of a generation grappling with the Vietnam War and civil unrest. The emotional and political complexity it was born from still resonates today.
    ellauri063.html on line 317: Before he entered the world of music, Brötzmann was studying to be a painter in Western Germany and was associated with Fluxus, a radical art movement influenced by John Cage and informed by an anti-commercial sentiment.
    ellauri063.html on line 318: “All we talked about was how to get rid of the old structures.” Täst mie piän eixje Jaakkima?
    ellauri063.html on line 319: “There is no contradiction between creation and destruction. I never thought music was a healing force of the universe. I didn’t agree with Mr. Albert Ayler. But we wanted to change things; we needed a new start. In Germany, we all grew up with the same thing: ‘Never again.’ But in the government, all the same old Nazis were still there. We were angry. We wanted to do something.” Like jazz.
    ellauri063.html on line 347: Mixi naiset on vähemmän persufasisteja kuin miehet? Välitön syy on testosteronin määrässä. Siitä ja muista geneettisistä eroista johtuen naiset on vähän vähemmän paukapäitä. Naisten ansiosta homma pysyy koossa, miehet vetelehtii tai menee riehumaan keskenään nyrkit pystyssä. Ja perimmäinen selitys on tietysti ero lisääntymisstrategiassa. Naisilla on pieni määrä sukusoluja joista on pidettävä hyvä huoli, miesten pussissa piisaa pikku siimahäntiä. Sixi miehet ovat joutavampia, niitä sietää luontoäijän tuhlata, eikä niistä sixi maxa vaivaa tehdä liian fixuja. Riittää kun on habaa, luuvitonen, tanakat leukaperät, karvapeitettä ja ozakyhmyjä.
    ellauri063.html on line 352: The Babushka Lady is an unknown woman present during the 1963 assassination of President John F. Kennedy who might have photographed the events that occurred in Dallas's Dealey Plaza at the time President John F. Kennedy was shot. Her nickname arose from the headscarf she wore, which was similar to scarves worn by elderly Russian women (бабушка – babushka – literally means "grandmother" or "old woman" in Russian). THE BABUSHKA LADY or TBL is an homage METALCORE band. This band was established on 1st october 2011 in Pondok Gede Bekasi. This band is actually established in 2009 with different positions. WE WANT TO FAMOUS ! AND WE WANT TO VALUABLE IN THE EYES OF GOD !!
    ellauri063.html on line 356: Deutschland schafft sich ab ist der Titel eines 2010 erschienenen Buches von Thilo Sarrazin. Es trägt den Untertitel Wie wir unser Land aufs Spiel setzen. Sarrazin beschäftigt sich darin mit den Auswirkungen auf Deutschland, die sich seiner Ansicht nach aus der Kombination von Geburtenrückgang, wachsender Unterschicht und Zuwanderung aus überwiegend muslimischen Ländern ergeben werden. Das Buch erlangte bereits im Vorfeld der Veröffentlichung erhebliche Medienaufmerksamkeit, Der Spiegel und die Bild-Zeitung veröffentlichten vorab Auszüge. Bis Anfang 2012 wurden über 1,5 Millionen Exemplare verkauft. Das Buch stand 2010 und 2011 insgesamt 21 Wochen lang auf Platz 1 der Spiegel-Bestsellerliste.
    ellauri063.html on line 365: Suutuntuma verijuotikkaan hyvin harvoista naiskuvista on eze on Matti Simola-Weiningermainen autishtistyyppinen skizotyymi joka vihaa naisia ihan epäpoliittisen aidosti. Paranoiaa on myös juomassa aimo siemaus.
    ellauri063.html on line 370: Naisten puutetta selittävät Jaken määräävimmät synnynnäiset luonteenpiirteet: herkkyys ja ujous. (Mihis tunnekylmyys jäi?) Panokohtauxet kirjassa korvautuvat pitkillä Pekka Pessaarin suuhun laitetuilla sitaateilla Lanz von Liebenfelsiltä. Eikö nyt joku bändäri voisi jo näyttää sille närhen munat? Tää alkaa olla aika myötähävettävää. Niskapalkki on sananmuunnettuna paskanilkki. Mika Kingelin on oikeasti olemassa, se on development manager at Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva, Tampere, Pirkanmaa, Finland. King size elin, haha. Pitkänhuiskea mutta ryhditön.
    ellauri063.html on line 390: Löytyy romaanista jonkinlainen päähenkilökin: Mika Kingelin on nuivan herätyksen saanut varsinaissuomalainen, joka työskentelee perussuomalaisen Pekka Niskapalkin eduskunta-avustajana.
    ellauri063.html on line 408: Villen miälestä Jatkosota-extra on aikamme kuva – tai siis se koostuu sadoista kuvista, jotka ovat kiinni toisissaan risuilla, rautalangalla ja erivärisillä naruilla. Siitä ei saa millään otetta. Se kuvaa kai vuoden 2011 jytkyä (tai niin ajattelin). Juonen voi kiteyttää seuraavaan pariin virkkeeseen: Särmikäs pitkän linjan poliitikko (Sademies) on kadonnut. Perussuomalainen kansanedustajan (Paskanilkki) jaskamainen avustaja (Klingeling) tutkii asiaa ja löytää salaliittoja, disinformaatiota ja lisää sitä samaa. Ei tule valmista. Ei tule lasta eikä paskaakaan. Yli-Juonikas käyttää lähess 700 sivua kielellä keekoiluun ja eri rekisterien välillä pelleilyyn. Kokonaisuus ei ole selkeä jana vaan joka suuntaan leviävä rihmasto. Yli-Juonikkaan huumori on Pahkasiasta ja naurattaa korkeintaan hetken, kuten alkuteoskin. Jatkosota kirjaan voi palata moneen otteeseen, vuosienkin päästä, niinkuin sotaveteraani jatkosotaan, sillä siitäkään ei jää mieleen muuta kuin painajaismaisia fläshbäkkejä. Mukana on myös iltatyttö, ristikko, shakkitehtävä ja sarjakuvia. Terveisiä Aaamulehdestä.
    ellauri063.html on line 432: Infinite Jest is a postmodern encyclopedic novel, famous for its length and detail and for its digressions that involve endnotes (some of which themselves have footnotes). It has also been called metamodernist and hysterical realist. Wallace's "encyclopedic display of knowledge" incorporates media theory, linguistics, film studies, sport, addiction, science, and issues of national identity. The book is often humorous yet explores melancholy deeply.
    ellauri063.html on line 445: Plus ca change, plus c'est la même chose. Mä toistan izeäni. Toisto tyylikeinona. Oiskohan kaikki mun ajatuxet jo käyty lävize? Laarin pohja alkaa paistaa Laarin penseistä. Pää tulee vetävän käteen. Käteen käteen sanoi Helmi pienenä. Heemillekki! Heemillekki ! Hienoa. Äkkiäpä se kävikin.
    ellauri063.html on line 454: Kerjäämiskielto saa tyrmäävän vastaanoton. Sisäministeriön työryhmä esitti eilen, että kerjääminen julkisella paikalla kiellettäisiin Suomessa. Poliisi ei usko, että kerjäämiskielto ratkaisee koko kerjäämisongelmaa. Sisäministeri oli joku kokkarien akka 2010 ja laupias samarialainen Päivi Räsänen 2011 Kataisen hallituxessa.
    ellauri063.html on line 456: Sisäministeriön asettama työryhmä esitti keskiviikkona, että ammattimainen kerjääminen ja kerjäämisen organisointi kiellettäisiin. Oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö jättivät esitykseen eriävän mielipiteen, koska ministeriöt pitivät esitettyjä lakimuutoksia syrjivinä. Asiantuntijan mukaan myös kerjäämisen määrittelyssä on ongelmia.
    ellauri063.html on line 460: Matti Vanhanen on suositellut, ettei romanikerjäläisille anneta rahaa. Minä en ole antanut, koska en halua edistää tätä elämänmuotoa. Autetaan neekereitä niiden omissa maissa, ettei ne tunge tänne. Ei voida ajatella, että esimerkiksi Saksan ei tarvitsi kantaa romanikysymyksestä vastuuta, koska se poisti oman romanikysymyksensä savuna ilmaan 1940-luvulla. Saksaa paremmaksi pani paljon aikaisemmin kuitenkin Suomi, joka maksoi tapporahaa romaneista. Siksi romaneja on meillä niin vähän.
    ellauri063.html on line 474: Jotkut ovat innostuneet puhumaan kerjäämiskieltoesityksen yhteydessä köyhyyden kriminalisoinnista. Kerjääminen johtuu toki yleisesti ottaen köyhyydestä, mutta monenlaisen muunkin rikollisuuden takana ovat henkilökohtaiset ongelmat. Rikoslaki on olemassa ongelmaisten ihmisten vuoksi ja viattomien suojelemiseksi, mutta eihän laissa kriminalisoidakaan ongelmia vaan teot. Vähän sellasta existentialismia. (Halla-aho, puheenvuoro ajassa 7:16.)
    ellauri063.html on line 476: Vihervasemmistolaisten humanistien aivoitusten käsittely alkaa maistua puulta. Kun puhe tulee mistä tahansa yksilön ongelmasta – köyhyydestä, ahdingosta ja epätoivosta, joita Suomeen tulleista romaneista suurin osa epäilemättä kokee -, naksahtaa vihervasurin päässä jokin rele, ja alkaa liturginen ja väräjävällä tunteella kyllästetty paatos solidaarisuudesta, jakamisesta ja ennakkoluulojen poistosta.
    ellauri063.html on line 487:
    Sverigesradio 2016

    ellauri063.html on line 546: kif: kind of cannabis smoked in Morocco and Algeria, for narcotic or intoxicating effect.
    ellauri063.html on line 550: Pyhä Optatus oli Milevin (Milevum, Milevis) piispa Numidiassa, nykyisen Algerian alueella. Hän oli kääntynyt pakanuudesta kristinuskoon. Optatuksesta tuli yksi johtavista kirkon puolustajista 300-luvulla. Häntä verrattiin pyhiin Ambrosius Milanolaiseen ja Hippon piispaan Augustinukseen, vaikka onkin sittemmin jäänyt näiden varjoon.
    ellauri063.html on line 552: fixer: someone hired or on the payroll of an illegal organization. They can be anything from a hit man to a person that "can get things done", usually illegal. An example of "getting things done" can be intimidating or getting rid of witnesses to a crime, or murdering someone for whatever reason.
    ellauri063.html on line 589: In 2014 three letters written by Mahatma Gandhi to eldest son Harilal in 1935 were offered for auction. A translation of one of the letters (which was written in Gujarati) suggests that Gandhi was accusing Harilal of raping either his own daughter, Manu, or his sister-in-law. Tushar Gandhi (Mahatma Gandhi´s great-grandson) has suggested that the letter was poorly translated, and that the word being translated as rape may not have actually meant sexual assault. Rape is in fact virtually nonexistent in India, while mistranslation is extremely common.
    ellauri063.html on line 596: – Parasta on antaa tieto selvästi ja kattavasti, jotta jää mahdollisimman vähän epäselvyyttä. Mutta niin ymmärrettävästi että viesti menee perille. Ongelmaksi tulee toisen käden tieto, eli se, kun mediat, bloggarit, somevaikuttajat, ja oman elämänsä Einsteinit alkavat pureksia annettua infoa.
    ellauri063.html on line 604: Samuli: kiitos kannanotosta (eli turpa kiinni nyhverö). Suomessa ei onnex ole ebolaa vaikka onkin mutakuonoja. Ja jos oiskin onnex naapurin Mengele on expertti. Aina uskottavin on vähän sitä sun tätä tutkinut emeritusproffa. Elitismistä on lyhyt matka rasismiin.
    ellauri064.html on line 46: Lotus Familyn mukaan suomalaiset kierrättävät noin 40 prosenttia vessapaperirullista. Loput 60 prosenttia aiheuttavat ongelmia, mikäli yrityksen nettisivuja on uskominen: ”Maailmanlaajuiset kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet selvästi, että siivoamatta jätetyt tyhjät hylsyt ja epäsiistit kylpyhuoneet ovat suuri riesa ja melko usein jopa suoranainen riidanaihe kodeissa.” Mun mielestä tälle keksinnölle pitäisi antaa joku parisuhteenpelastajapalkinto!
    ellauri064.html on line 63: Dale Breckenridge Carnegie (24. marraskuuta 1888 – 1. marraskuuta 1955) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja ihmissuhde- ja esiintymistaitojen kouluttaja. Carnegie kirjoitti lukuisia elämäntaito- ja itseopiskelukirjoja, joista tunnetuin lienee vuonna 1937 julkaistu Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa. How to stop worrying and start living. San Francisco taisi olla Home of the Golden Gate Worriers. Onx Dale joku ympyräsuun setä? Piippaskohan se? Jill Aldenin Uncle Chip oli sitten Tiku. Chippendalet oli muskelimasamiesyhtye joka sai nimensä samannäkösistä huonekaluista.
    ellauri064.html on line 67: Welteislehre (auch Glazialkosmogonie oder kurz WEL) ist eine im Jahr 1913 veröffentlichte These des österreichischen Ingenieurs Hanns Hörbiger (1860–1931), nach der die meisten Körper des Weltalls aus Eis oder Metall bestehen. Im Sonnensystem sei die Erde der einzige Himmelskörper, für den dies nicht gelte; auch der Mond bestehe hingegen großteils aus Eis. Die Welteislehre widerspricht grundlegenden, auch zur Zeit Hörbigers schon lange bekannten astronomischen und physikalischen Erkenntnissen und wird heute allgemein als nachweislich falsch zurückgewiesen.
    ellauri064.html on line 69: mertsu it. cazzo, minchia. FT Silja Huttusen salasana Kouvolassa oli cazzo. Minchia esiintyi Camillerin sisilialaisissa dekkareissa. Kimmon italialaistaustainen apupoika punastui. Esiintyy myös kaupungin nimessä Mingeborough.
    ellauri064.html on line 77: Walter Benjamin was a radically innovative cultural theorist and a German Jewish Marxist, securing refuge in France in 1933. Following the 1940 Nazi invasion he fled France, bound for the USA. However, on the mountainous approach to the French–Spanish border he realised dictator Franco had suddenly blocked transit. Benjamin was in ill health and struggling to carry a briefcase with a heavy manuscript, which he declared more precious than his life. Sadly, he completed suicide: there was family history on his father's side.
    ellauri064.html on line 81: Benjamin's luscious Berlin Childhood around 1900 recalls his experience of the city's material culture as a boy. His family was commercially successful (rich) but relations with his parents and sister were poor, although he had a better relationship with his younger brother, because he died in a concentration camp. His bleak verdict on school life contrasted with that of his schoolmate Gershom Scholem, who become Professor of Jewish Mysticism at the newly established Hebrew University of Jerusalem. Benjamin impressed some as reserved, discreet and modest, others as oversensitive and uncompromising.
    ellauri064.html on line 85: Benjamin revolutionised text, image and film criticism. His essay ‘Hashish in Marseilles’ confirms that he experimented with drugs (‘under medical supervision’). He argued that reawakening the long-forgotten dreams of childhood could help recover the betrayed potential of technological progress, in the service of humanity's ‘redemption’ in this life. He collected children's books and recorded attentively the development of his son Stefan from behind the crib bars like his contemporary Piaget, especially sensation, imitation, gestures and spontaneity. This is from his celebrated modernist short pieces collection One Way Street:
    ellauri064.html on line 89: This precious manuscript was lost together with Benjamin's life. Shortly thereafter, Franco reopened the border and collaborationist Vichy French authorities rescinded deportation orders to Germany. I shared this tragic story of almost preventable loss of luggage with suicidal patients; and it has made a difference.
    ellauri064.html on line 91: Am Ende seines Lebens, sich auf der Flucht vor dem Faschismus und dabei in einer zunehmend aussichtslosen Lage befindend, greift er die gängige Fortschrittsmetapher auf: »Marx sagt, die Revolutionen sind die Lokomotiven der Weltgeschichte. Aber vielleicht ist dem gänzlich anders. Vielleicht sind die Revolutionen der Griff des in diesem Zug reisenden Menschengeschlechts nach der Notbremse.« Sehr ähnlich klingt es, wenn Greta Thunberg bei der UN-Klimakonferenz in Katowice davon spricht, dass es die einzig vernünftige Sache sei, die Notbremse zu ziehen. Walter veti hätäjarrusta ja sen juna pyhästyi. Matkalaukku tosin joutui hävyxiin. Arthur Koestler koitti samaa muttei älynnyt vetää vetimestä tarpeexi kovaa. Vuonna 83 se koitti uudestaan Ebba vaimon kanssa ja onnistui.
    ellauri064.html on line 104: Keine Angst vorm Untergang! Mit der Veränderungen des Klimas steigt der Meeresspiegel an und bedroht die Inseln im Südpazifik - viele Bewohner müssen bald fliehen. Lange Zeit glaubten Linke an den ewigen Fortschritt. Doch die Klimakatastrophe bringt uns an planetare und gedankliche Grenzen.
    ellauri064.html on line 106: Spätestens seit dem Untergang des Realsozialismus denkt heute kaum noch jemand an solche Lokomotiven. Die Vorstellung einer besseren Zukunft mag in der Ideologie des Neoliberalismus noch einigen präsent sein, etwa der Wunschtraum eines Kapitalismus, der irgendwann keine Diskriminierungen mehr kennen wird – den meisten Linken dürfte die Hoffnung aber erst einmal abhandengekommen sein.
    ellauri064.html on line 107: Die Postmoderne erklärte das Ende der großen Erzählungen solange, bis nichts und niemand mehr übrig war, für das es sich zu kämpfen lohnte. Schließlich riefen Neokonservative das Ende der Geschichte aus und hinterließen nichts als Leere an jenem Ort des Bewusstseins, an dem sich einst die Hoffnung auf eine bessere Zukunft befand.
    ellauri064.html on line 109: Am Beispiel der Literatur und diverser Filme zeigt die Germanistin Eva Horn, dass die Zukunft vor allem als Katastrophe erscheint: Auf dem Buchmarkt boomen dystopische Romane, auf den Kinoleinwänden geht es immer wieder um Killerviren, die die Menschheit vernichten, Riesenasteroiden, die auf die Erde zurasen, und gigantische Naturkatastrophen.
    ellauri064.html on line 111: Damit steht er der kalifornischen Ideologie entgegen, die technologische »Lösungen« gesellschaftlichen Veränderungen vorzieht.
    ellauri064.html on line 112: Konstruktive, kreative Köpfe sollen es richten: Ein paar Erfindungen hier, ein paar schlaue Ideen da – so kann das Ende der Menschheit vielleicht doch noch verhindert werden. Doch auch Tausende Hackathons werden nicht helfen, wenn die gesellschaftlichen und ökonomischen Ursachen des Klimawandels unangetastet bleiben, also die kapitalistische Produktionsweise, die dem Profit grundsätzlich den höchsten Stellenwert einräumt, nicht beendet wird.
    ellauri064.html on line 116: Grüne Kapitalistinnen und Kapitalisten hoffen gemeinsam mit dem solutionistischen Flügel der globalen Klimabewegung auf ein Licht am Ende des Tunnels. Slavoj Žižek appelliert in seinem Buch Mut zur Hoffnungslosigkeit, die Ausweglosigkeit der Lage konsequent zu Ende zu denken. Wahrer Mut bestehe darin, »einzugestehen, dass das Licht am Ende des Tunnels wahrscheinlich die Scheinwerfer eines entgegenkommenden Zuges sind«.
    ellauri064.html on line 118: Einst war der Marxismus von einem unbändigen Optimismus geprägt: Nach der Revolution wird der neue Mensch geschaffen, immerzu geht irgendwer dem Sonnenaufgang entgegen, ist der Zukunft zugewandt.
    ellauri064.html on line 120: Ohne Notbremsung wird der Zug entgleisen. Wenn wir den Untergang der Menschheit wirklich noch verhindern wollen, kommen wir nicht umhin, dem Profitstreben auf Kosten der Menschen und der Natur ein Ende zu setzen. Vorsichtig auf dem Gang! Mind your step! Nicht hinauslehnen! E pericoloso sporgersi!
    ellauri064.html on line 140: Eevi Sinistön runoilijarouvalla oli 2020 izenäisyysvastaanotolla mekossa tyttömäiset puhvihihat. Jatkosota-EXTRAn goodreads-sivun puhvispoileri ei pilaa mitään. Siitä selviää enemmän kuin ize niteestä: Syksyllä 2011 huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta kiirii pitkin Arkadianmäen valonarkoja salakäytäviä. Perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Mika Kingelin määrätään tutkimaan asiaa. Katoaminen näyttää liittyvän Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeletonkauppoihin. Jatkosota-extra johdattaa lukijan politiikan salaliitonpunaisiin unikammioihin ja kansallisen identiteetin liukasreunaisiin hiidenkirnuihin. Päähenkilöitä ei ole, mutta verettömien sivuhenkilöiden muodostama ihmistuhatjalkainen saa tarinan edetessä yhä uusia jaokkeita. Yli-Juonikkaan absurdi poliittinen satiiri karjuu kirouksia auringolle ja miehille auringon takana. Kaiken valtioviisauden alku on vaihtoehtoisten tosiasioiden tunnustaminen. Ole onnellinen tai poistu.
    ellauri064.html on line 156: KOOMA ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Kato myös tämä.
    ellauri064.html on line 161: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan. Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehit
    ellauri064.html on line 163: Bringem down -niminen lostprophetsin kappale on pimeä dystooppinen testosteroninen väkivaltahuutohevimusavideo. Semmosestako Jake pitää? Mitä äiti sanoo? Paniko äiti Jaken harjottelemaan pianoläxyjä? Vai soittiko se huilua? Suu olis sillä siihen sopiva. Imi ressu imi saxofonia.
    ellauri064.html on line 185: Das Brockengespenst ist ein optischer Effekt, der zuerst auf dem Brocken von Johann Esaias Silberschlag im Jahre 1780 beobachtet und beschrieben wurde.
    ellauri064.html on line 186: Johann Wolfgang von Goethe hat den Brocken (der auch „Blocksberg“ genannt wird und im Faust den Hexentanzplatz in der Walpurgisnacht abgibt) dreimal bestiegen und wurde von seinem eigenen Brockengespenst erschreckt – der Name der Lichterscheinung soll auch auf Goethe zurückgehen.
    ellauri064.html on line 221: Keep Calm and Carry On (suom. Pysykää rauhallisina ja jatkakaa) oli Ison-Britannian hallituksen toisen maailmansodan alkuvaiheessa vuonna 1939 tilaama propagandajuliste, josta on 2000-luvulla tullut suosittu käyttökuva erilaisissa tuotteissa. Hollantilaisen neo-Hararin (Rutger Bregman albumissa 204) miälestä tää osoitti et apinat on perimmältään hyviä.
    ellauri064.html on line 223: Takakannen lause Syvävaltiossa kukaan ei kuule huutoasi s. 232 (mitäänsanomaton pieru < sax. nichtssagender Furz).
    ellauri064.html on line 226: Eindringling (< vieraslaji) aus Afrika: Schwarzer Flüchtling vögelt deutsche Büroangestellte (Die etwas andere Flüchtlingsromantik 1) (German Edition)
    ellauri064.html on line 244:
    Agentti 86 Markwell Smartia briiffaa KIA:n rikostutkija Ikkim Iriih alias Mike (oikeasti Jake Super-Juonikas sankarillisessä valepuvussa).
    ellauri064.html on line 249: Adrian Dietrich Lothar von Trotha (* 3. Juli 1848 in Magdeburg; † 31. März 1920 in Bonn) war ein deutscher Kolonialbeamter. Sein „Vernichtungsbefehl“ gilt als Grundlage des Völkermordes an den Herero und Nama.
    ellauri064.html on line 250: Den Berichten zufolge wird Trotha als ausgesprochen machthungrig, hart, unnachgiebig und beratungsresistent skizziert. Dementsprechend unbeliebt war Trotha in Deutsch-Südwestafrika.
    ellauri064.html on line 251: Tatsächlich wurde selbst in Gesellschaft von Missionaren offen der Wille der Deutschen zur Vernichtung ganzer Stämme geäußert.
    ellauri064.html on line 252: Die Überlebenden wurden weitab von ihren ursprünglichen Siedlungsgebieten und unter widrigen klimatischen Bedingungen in Konzentrationslagern interniert, die nur rund jeder zweite Insasse überlebte.
    ellauri064.html on line 254: „Er war ein schlechter Staatsmann, wie er als Führer im Kriege nicht ausreichte und dazu ein unedler, selbstsüchtiger und kaltherziger Mensch.“
    ellauri064.html on line 255: Wir schämen uns für die fürchterlichen Ereignisse, die sich vor einem Jahrhundert in Namibia abgespielt haben.“ – Thilo von Trotha
    ellauri064.html on line 262: Robert James Zdarsky (June 3, 1950 – March 30, 2015), better known by his stage name Robert Z´Dar, was an American character actor and film producer, best known for his role as officer Matt Cordell in the cult horror film Maniac Cop and its two sequels. Never heard. Kärsi kerubismista (leukavuudesta). Rokonarpiset ihmiset on nykyään yleensä kärsineet pahasta aknesta.
    ellauri064.html on line 276: Der Völkische Beobachter (VB) war von Dezember 1920 bis zum 30. April 1945 das publizistische Parteiorgan der NSDAP. In scharfer Abgrenzung zu bürgerlichen Zeitungen bezeichnete sich der VB als „Kampfblatt“ und war programmatisch mehr an Agitation als an Information interessiert. Pressehistoriker nannten den VB daher „plakathaft“ und seinen Stil „mehr gesprochen als geschrieben“. Zunächst erschien der VB zweimal wöchentlich, ab dem 8. Februar 1923 täglich im Franz-Eher-Verlag in München. Er wurde nach den Anfangsjahren reichsweit vertrieben.
    ellauri064.html on line 277: Ab Februar 1941 gab der VB die bis dahin in Deutschland allgemein benutzte Frakturschrift auf und wurde komplett in der modernen Antiqua gesetzt, die von den Nationalsozialisten als „geschmackvoll und klar“ bezeichnet wurde und der von der Propaganda behaupteten „Weltgeltung des Reiches“ entsprechen sollte (Antiqua-Fraktur-Streit). Die Auflage steigerte sich mit dem Erfolg der nationalsozialistischen Bewegung enorm, 1931 erreichte sie über 120.000, überschritt 1941 die Millionen-Grenze und soll 1944 1,7 Millionen Exemplare betragen haben.
    ellauri064.html on line 278: Einige Tage vor der deutschen Kapitulation stellte der Völkische Beobachter Ende April 1945 sein Erscheinen ein. Die letzte Ausgabe vom 30. April 1945 wurde nicht mehr ausgeliefert.
    ellauri064.html on line 280: Unabomber Theodore John Kaczynski (/kəˈzɪnski/; born May 22, 1942), also known as the Unabomber (/ˈjuːnəbɒmər/), is an American domestic terrorist, anarchist, and former mathematics professor. He was a mathematics prodigy, but he abandoned his academic career in 1969 to pursue a more primitive lifestyle. Between 1978 and 1995, he killed three people and injured 23 others in an attempt to start a revolution by conducting a nationwide bombing campaign targeting people involved with modern technology. In conjunction with this effort, he issued a social critique opposing industrialization while advocating a nature-centered form of anarchism.
    ellauri064.html on line 282: In 1971, Kaczynski moved to a remote cabin without electricity or running water near Lincoln, Montana, where he lived as a recluse while learning survival skills in an attempt to become self-sufficient. He witnessed the destruction of the wilderness surrounding his cabin and concluded that living in nature was untenable; he began his bombing campaign in 1978. In 1995, he sent a letter to The New York Times and promised to "desist from terrorism" if the Times or The Washington Post published his essay Industrial Society and Its Future, in which he argued that his bombings were extreme, but necessary to attract attention to the erosion of human freedom and dignity by modern technologies that require large-scale organization.
    ellauri064.html on line 284: Unabomber's last message to the remaining species: We apologize for the inconvenience.
    ellauri064.html on line 289: Kaczynski was captured in April of 1996 and according to the FBI, the cabin was key piece of evidence. It housed 40-thousand handwritten journal pages, a live bomb, bomb-making components and descriptions of Kaczynski´s crimes. Since it will no longer be on display in the nation´s capital after the Newsuem closes, the Montana Historical Society director Bruce Whittenberg is trying to see if the piece could make its way back to the Treasure State.
    ellauri064.html on line 291: "It tells an important story of Montana," said Whittenberg. "And it's not a story we're necessarily proud of, or that we like to relive. But it was a big story in Montana, big story nationally and internationally. And that´s an artifact that represents that story and so part of our role here is to make sure those things are preserved for future generations. It can still bring in megabucks."
    ellauri064.html on line 328: James Hirvisaari (born 2 July 1960) is a Finnish politician. He was elected to the Finnish Parliament in the 2011 general election held on 17 April on the electoral list of the Finns Party, but since 2013 he has represented Change 2011.


    ellauri064.html on line 331: During his 2011 election campaign Hirvisaari was critical of the immigration policies in Finland ("Maahanmuutto hallintaan! – Immigration under control!), and supported national sovereignty ("Riittää, että kansalaiset ovat sitä mieltä – muita perusteluja ei tarvita." – "It is enough that the citizens are of that opinion – no other arguments are needed.") as well as Finland generally as a country ("Suomen kieli – Suomen mieli – Suomen luonto – Suomen lippu" – "Finnish language – Finnish mindset – Finnish nature – Finnish flag"). In July 2011 Hirvisaari stated that the killings in Oslo on 22 July 2011, by right-wing extremist Anders Behring Breivik (Fjotolf Hansen), were a side-effect of Norway's immigration policies.
    ellauri064.html on line 333: Just before the 2011 general election Hirvisaari was prosecuted for his blog in the Uusi Suomi newspaper web site under the title "Kikkarapäälle kuonoon" ("Sock the kinkyhead"). The text referenced an attack on a foreign person in Helsinki — Hirvisaari wrote that the crime had not necessarily been a racist one. In November 2010 the district court of Päijät-Häme dropped the charges against him of incitement. After consultation with the deputy general attorney, Jorma Kalske, the state appealed against the verdict. In December the Kouvola court of appeals found Hirvisaari guilty of incitement and fined him.
    ellauri064.html on line 343: Tom Erik Arnkil, the Finish research professor emeritus, discusses Open Dialogues and Anticipation Dialogues in order to find core elements of dialogical practices in general and arrived at the concept of Dialogical Space.
    ellauri064.html on line 345: He also discusses some challenges faced when developing dialogical practices. He looked at Open Dialogues as used in psychiatry and Anticipation Dialogues as used in the no-mans-land between health, social, education and other services around common clients. By seeking to “benchmark” OD and AD, his hope is to gain insight not only into these two approaches, but also into the conditions for generating dialogicity in general.
    ellauri064.html on line 358: The Network for Dialogical Practices is an open platform for researchers, students and practitioners who want to help people in distress by full presence, responsiveness and human connection. The European Network for open dialogical practices started in 2008 to care for the legacy of Tom Andersen, Gianfranco Cecchin and Michael White who all passed away shortly one after another and to preserve their voices for the future generations.
    ellauri064.html on line 385: Yrjö von Grönhagen (3 October 1911 in Saint Petersburg – 17 October 2003 in Helsinki[1]) was a Finnish nobleman and anthropologist. He is best known on his 1930s work at the Nazi pseudoscientific institute Ahnenerbe.
    ellauri064.html on line 386: During World War II, the Nazi-minded Grönhagen worked for Finland´s propaganda department and served as its military attaché in Berlin. He was arrested in Oslo 1945 and held in custody for two years. After his release Grönhagen was a businessman and emigrated to Greece in 1964. He first lived in Crete and later in Athens serving as the Master of the Christian Order Ordo Sancti Constantini Magni.
    ellauri064.html on line 407: Georgella (von Grönhagen) oli huippuvirka SS:n Ahnenerbe-instituutin johdossa, kunnes huomattiin, että äijähän on pelkkä valehtelija. Saivat lähteä yhdessä Felix Kerstenin kanssa, mutta George palasi Berliiniin sodan aikana Valtion tiedotuslaitoksen yhteyshenkilönä ollen siinä sodan loppuun saakka. (Lähde: Suomi-24)
    ellauri064.html on line 440: Satanotalmudisti. Pelkkä satanisti on urbaanin sanakirjan mukaan saatanan palvoja. Pelkkä talmudisti on jutkupentujen käsikirjan Talmudin asiantuntija. Mut mikä on niiden hybridi? Joku hämärä kirja löytyy googlesta nimeltä Satanic Talmud: The most evil text ever written by human hands Paperback – February 25, 2013, kirjoittaja joku vielä hämärämpi L.P.Strangecraft. Se näyttää eziskelevän kristittyjä vituttavia kohtia Talmudista. Niitä löytyy, on jutkujakin mahtanut ottaa päähän kristittyjen touhutus, kuten kääntäen. Jeesuxen suuhunkin on pantu koko joukko jutkuja halventavia läppiä. So far so good, mut vastaako tää kysymyxeen? Ei ihan. Vähän kuitenkin luulen et tää on äärioikislaisten haukku muille kuin omille pojille. Ellei sitten justiinsa vastoin päin. Kuk näistä hihhuleista selvän ottaa.
    ellauri064.html on line 448: Bilderbergin alkuunpanija oli puolalaissyntyinen Joseph Retinger, joka oli toisessa maailmansodassa Britannian SOE:n agentti ja kiertävä diplomaatti. Sodassa Retinger toimi linjojen takana Puolassa. Sodan jälkeen hän paneutui kamppailuun yhtenäisen Euroopan puolesta CIA:n tuella. Hänen toimintansa seurauksena 29. toukokuuta 1954 Alankomaiden Oosterbeekin Hotel de Bilderbergissä järjestettiin kolmipäiväinen huippusalainen kokous, jossa 75 eri alojen merkittävää henkilöä 14 maasta pyrki keskustelemalla yksimielisyyteen maailmanpoliittisista aiheista. Tunnetuin osallistujista oli liikemies David Rockefeller. Osallistujajoukon toivottivat tervetulleiksi Retinger itse ja toinen Bilderbergin perustajahahmoista Alankomaiden prinssi Bernhard.
    ellauri064.html on line 465: Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.
    ellauri064.html on line 477: Roope Scrooge Ankka (ent. MacAnkka) (12. toukokuuta 1887, Glasgow – 21. tammikuuta 2007, Ankkalinna) oli maailman rikkain henkilö ja Life-lehden listan mukaan Maailman historian suurituloisin, joka ei urallaan tehnyt lahjoituksia (paitsi Yhdysvaltain asevarustamolle). Hän oli myös yksi maailman iäkkäimmistä henkilöistä sekä vanhin elossa ollut sotanorsu ja Hitler. Vuoteen 2020 mennessä hän olisi ollut maailman vanhin ankka. Eikä siinä kaikki! Yhdysvaltalaiset ja englantilaiset tiedemiehet ovat löytäneet 425 miljoonaa vuotta vanhan fossiilin, jolla on maailman vanhin penis. Tälle 5 millimetriä pitkälle oliolle on annettu nimeksi Colymbosathon ecplecticos, joka tarkoittaa ällistyttävää uiveloa, jolla on suuri penis.
    ellauri064.html on line 501: Totta kai planeetan ja tulevien sukupolvien julkisen terveyden kannalta olisi parempi, että pääsemme ajan myötä eroon fossiilisista polttoaineista ja siirtyisimme puhtaaseen ja päästöttömään energiatalouteen. Mutta tällaiseen tavoitteeseen päästään vain teknologian ja kapitalismin myötä, ei poliittisen vallankumouksen. Kun teknologisten innovaatioiden tuoma edistys tekee uusiutuvista energiamuodoista yhä edullisempia, kannattavampia ja toimivampia ratkaisuja – nykyään ne eivät sitä ole -, niin vapaa markkinatalous johtaa automaattisesti sen yleistymiseen yhä useamman kuluttajan käyttöön. Radikaalien luonnonsuojelijoiden menetelmät ovat täysin päinvastaisia. Heille kapitalismi ja teknologia ei ole osa ratkaisua vaan osa ongelmaa (kuin myös kristinusko, joka 1. Moos. 1:28:n kautta edisti lännen teollista ja teknologista vallankumousta). Greta Thunberg itse heijasti tätä radikaalien luonnonsuojelijoiden teknopessimististä ja talouskasvulle vihamielistä ajatusmaailmaa hänen teatraalisessa ja vihaisessa puheessaan YK:ssa, kun hän sanoi:
    ellauri064.html on line 536: Marvin: It amazes me how you manage to live in anything that small.
    ellauri064.html on line 539: “I’m not getting you down at all am I.”
    ellauri064.html on line 552: ges/A-161171-1428498501-5301.jpeg.jpg" height="150px" />
    ellauri064.html on line 553: geeneja_tiedostot/image026.jpg" height="150px" />
    ellauri065.html on line 35: Tuskin ylläri, että naisviha, poikarakkaus ja homofobia muodostavat kolmen hengen junan (ks. kuvat yllä ja alla). Pieni vinous on vain luonnollista. Ebin. Know your meme.
    ellauri065.html on line 57: Evitskogissa on leimahtanut kova kiista suunnitelmista, jossa maanomistaja haluaa korottaa alavaa peltoa rakennustyömailta tuoduilla maa-aineksilla. Paikka on monille ohikulkijoillekin ja erityisesti lintuharrastajille tuttu Evitskogissa Kivenlahti-Virkkala -maantien varrella. Tulva-aikoihin vesi nousee pellolle ja syys-ja kevätmuuton aikana alueella on sankkanaan muuttolintuja. Alueen maanomistajalla on pari vuotta ollut suunnitelmissa rahdata laajalle alueelle maamassoja ja korottaa peltoa muutamalla metrillä. Hankkeessa on puhuttu erittäin suurista määristä maa-aineista, jota tuotaisiin peltoaukealle jopa 700.000 - 800.000 kuutiometriä. Parin viime vuoden aikana on Kirkkonummella ollut esillä ainakin kolme isoa maakaatopaikkahanketta. Niissä on haettu lupaa noin 120.000 - 430.000 kuution läjitysmäärille. (Lue hankkeista, linkit jutun lopussa) Evitskogin hankkeessa ei ole käytetty maankaatopaikka-termiä, vaan puhuttu pellonkorotuksesta. Kunnalta on tiedusteltu noin vuosi sitten, tarvitaanko hankkeelle ympäristölupa. Tuolloin kunnan ympäristöyksikkö on lausunnossaan todennut, ettei ympäristölupaa tarvita. Lausunnossa todetaan, että paikalle tuotavien maa-aineisten on oltava puhtaita ja ennen toiminnan aloittamista alueen halki kulkevan Törnesintien tieoikeuden haltijoiden on hyväksyttävä hanke. Tiekunta on lähestynyt kuntaa valituskirjelmällä, jossa suhtaudutaan hankkeeseen kielteisesti. Asia tulee kevään mittaan ympäristölautakunnan käsittelyyn. Peltoaukean poikki on aloitettu tien parantaminen. Tie johtaa alueen omistajan kesäasunnolle. Kirkkonummen ympäristöyhdistys on nostanut hankkeen esille ja väittää, että kyseessä on maankaatopaikka, jota valmistellaan tien korjaamisella. Ympäristöyhdistys pyytää Etelä-Suomen aluehallintovirastoa (Avi) tutkimaan, valmistellaanko kosteikolle ja peltoaukealle laitonta maankaatopaikkaa. Yhdistys on myös tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Kirkkonummen ympäristöpäällikön toiminnasta. Valitusta ei ympäristöyhdistyksen mukaan voi hankkeesta tehdä, koska mitään virallista päätöstä ei ole hankkeen tiimoilta olemassa. Kunnan ympäristöyksikössä on tulkittu vuosi sitten hanketta pellonparannuksena, kuten sitä on maaomistajakin kutsunut. Ympäristöyksikössä on vedottu siihen, että lain mukaan pellonparannukseen ei tarvitse ympäristölain mukaista lupaa toisin kuin, jos lupaa haetaan maankaatopaikalle. Peltoa saa korottaa kunnan ympäristöyksikön mukaan melko vapaasti, jos maanläjityksellä on jokin tarkoitus eli pellon saaminen viljelyn kannalta parempaan kuntoon. Kysessä oleva alue ei ole suojeltu. Alue on virallisesti peltoa, joka on oikeutettu myös maataloustukiin. Tällaisia maankaatopaikkahankkeita on ollut vireillä:> Avolouhos halutaan täyttää ja > perustaa maankaatopaikka − > louhittua kiveä löytyy maailman > suurkaupungeista (Viisykkönen > 20.8.2018) Isoa maankaatopaikkaa > ei tule Porkkalanniemelle – hanke > tyssäsi paikalliseen > vastustukseen, rekkarallia > pelättiin (Viisykkönen 13.9.2017)> Kirkkonummen kunta hylkäsi lupa-anomuksen maankaatopaikalle Kylmälässä äänestyksen jälkeen (Viisykkönen
    ellauri065.html on line 67: Saman päivän lehdessä viitattiin ruotsalaiseen Dagens Nyheteriin, joka kertoi kokouksen pitopaikaksi joko Romanian rannikon tai Krimin kylpyläpaikkakunnan. Kolmannessa kokousta koskevassa jutussa kerrottiin itsepintaisena kierrelleestä huhusta, jonka mukaan kokouspaikka olisi Stalingrad.
    ellauri065.html on line 83: Snowidza [snɔˈvid͡za] (German: Hertwigswaldau) is a village in the administrative district of Gmina Mściwojów, within Jawor County, Lower Silesian Voivodeship, in south-western Poland.
    ellauri065.html on line 85: Das Dorf liegt ungefähr fünf Kilometer nördlich von Mściwojów, sechs Kilometer nordöstlich von Jawor und 56 Kilometer westlich der regionalen Hauptstadt Wrocław.
    ellauri065.html on line 97: Hertwigswaldau ist ein Ort, der 1939 zu Deutsches Reich gehörte und im Verwaltungsgebiet Jauer lag. Hertwigswaldau gehörte ehemals zum Deutschen Reich. Im Deutschen Reich hieß der Ort Hertwigswaldau. Heute heißt der Ort Snowidza und gehört zu Polen.
    ellauri065.html on line 99: In Hertwigswaldau befindet sich ein Ehrenhain für die Gefallenen des 1. Weltkriegs. Um einen rund 6 m hohen Turm befinden sich auf der Erde Steintafeln mit den Namen und Daten der Gefallenen. Die hier abgeschrieben Tafeln stellen nur 1/3 aller Tafeln. Die Abschrift erfolge 2010 bei: wroclaw.hydral.com.pl
    ellauri065.html on line 116: ÛberlistigerFRIEDEWilhelm16.02.189015.03.1915
    ellauri065.html on line 118: JägerhundHERMIZHermanns16.06.188909.10.1914
    ellauri065.html on line 124: SchützenbergerTHEOREMMarco19.02.189307.05.1917
    ellauri065.html on line 135: Keski-Euroopan alueelle asettui useita germaanisia heimoja, itään useat erilaiset länslaavilaiset heimot asuivat suurimman osan nykyisen Puolan alueesta 6. vuosisadalta. Duke Mieszko I ja polaanit, hänen linnake Gniezno area eri naapuri heimot toisella puoliskolla 10. vuosisadalla, joka muodostaa ensimmäisen Puolan valtion ja hänestä tuli ensimmäinen historiallisesti kirjattu Piast Duke. Hänen valtakuntansa rajasi Saksan valtiota, ja valvonta rajamailla siirtyisi edestakaisin kahden politiikan välillä tulevina vuosisatoina. Mieszko poika ja seuraaja, Duke Bolesław minä Chrobry, kun 1018 rauhansopimuksen Bautzenin laajeni eteläosassa valtakunnan, mutta menettäneet kontrollin mailla Länsi Pommerin on Itämeren rannikolla. Pakanallisten kapinoiden ja böömiläisen hyökkäyksen jälkeen 1030-luvulla herttua Casimir I Palauttaja (hallitsi 1040-1058) yhdisti jälleen suurimman osan entisestä Piast-alueesta, mukaan lukien Sleesia ja Lubuszin maa keskimmäisen Oderjoen molemmin puolin, mutta ilman Länsi-Pommeria, josta tuli jälleen osa Puolan valtiota Bolesław III Wrymouthin johdolla vuosina 1116–1121, jolloin jalo Griffinsin talo perusti Pommerin herttuakunnan. Bolesławin kuoltua vuonna 1138 Puola oli lähes 200 vuoden ajan pirstoutunut, ja sitä hallitsivat Bolesławin pojat ja heidän seuraajansa, jotka olivat usein ristiriidassa keskenään. Puolan kuninkaaksi vuonna 1320 kruunattu Władysław I Kyynärpäätanko saavutti osittaisen yhdistymisen, vaikka Sleesian ja Masovian herttuakunnat pysyivät itsenäisinä Piast-tiloina.
    ellauri065.html on line 137: 12--14-luvuilla germaaniset, hollantilaiset ja flaamilaiset uudisasukkaat muuttivat Itä- Keski- ja Itä-Eurooppaan Ostsiedlung-nimisessä muuttoliikkeessä. Pommerissa, Brandenburgissa, Preussissa ja Sleesiassa entisestä länslaavista ( polabialaiset slaavit ja puolalaiset ) tai Baltian väestöstä tuli vähemmistöjä seuraavien vuosisatojen aikana, vaikka huomattava osa alkuperäisistä asukkaista jäi alueille, kuten Ylä-Sleesia. In Suur Puolassa ja Itä-Pommeri ( Pomerelia ), saksalainen uudisasukkaat muodostivat vähemmistön. Jotkut alueista (kuten Pommeria ja Masovia) liittyivät Puolaan uudelleen 1400- ja 1500-luvuilla. Toiset sulautuivat tiukemmin Saksan politiikkaan. Vuonna 1815 Wienin kongressi perusti Saksan valaliiton 39 saksankielisen valtion yhdistykseksi Keski-Euroopassa. Tämä vahvisti Saksan rajat suurelle osalle 1800-lukua; mukaan lukien Pommeri, Itä-Brandenburg ja Sleesia, mutta lukuun ottamatta saksankielisiä maita Preussin kuningaskunnan itäosassa ( Itä-Preussi, Länsi-Preussia ja Posen ) sekä Sveitsin saksalaisia ​​kantoneja ja Ranskan Alsace-aluetta.
    ellauri065.html on line 141: Puola tunkeutui Schengen-alueelle 21. joulukuuta 2007 poistamalla kaikki rajatarkastukset Saksan rajalla.
    ellauri065.html on line 153: Tärkeitä tapahtumia Saksan historiasta ovat taistelut, kuten Frederick Suuren voitot Mollwitzissa vuonna 1741, Hohenfriedberg vuonna 1745, Leuthen (1757) ja Zorndorf (1758) sekä hänen tappiot Gross-Jägersdorfissa vuonna 1757 ja Kunersdorfissa vuonna 1759. Historioitsija Norman Davies kuvailee Kunersdorf nimellä "Preussin suurin katastrofi" ja inspiraation Christian Tiedge n Elegy on 'Ihmiskunta teurasti jonka Harhaluulo alttarille Blood'.
    ellauri065.html on line 159: Puolan heti toisen jälkeen olivat hyvin Laajoissa Oder-Neisse-linja tuli Puolan länsirajan ja Curzonin linja itärajan. Vuonna 1945 natsi-Saksan tappion jälkeen Puolan rajat piirrettiin uudelleen niiden päätösten mukaisesti, jotka liittolaiset tekivät ensin Teheranin konferenssissa 1943, jossa Neuvostoliitto vaati Ison-Britannian ulkoministeri Lord Curzonin vuonna 1920 ehdottaman linjan tunnustamista. Joseph Stalin toisti saman Neuvostoliiton kannan uudelleen Jaltan konferenssissa Rooseveltin ja Churchillin kanssa helmikuussa 1945, mutta paljon voimakkaammin Saksan uhkaavan tappion edessä. Uudet rajat ratifioitiin Potsdamin konferenssissa elokuussa 1945 täsmälleen kuten koko Itä- ja Keski-Eurooppaa jo hallitseva Stalin ehdotti. Harry Truman muisti: Muistan Potsdamissa, että pääsimme keskustelemaan asiasta Itä-Puolassa, ja Ison-Britannian pääministeri huomautti, että paavi ei olisi tyytyväinen Puolan katolisen lopun järjestelyyn. Ja Venäjän pääministeri Generalissimo nojasi pöydälle ja veti viiksensä tuolla tavalla, katsoi herra Churchillille ja sanoi: Herra Churchill, herra pääministeri, kuinka monta jakoa [diviziony] sanoitte paavilla olevan? ges_of_Poland_immediately_after_World_War_II">Puolan aluemuutokset heti toisen maailmansodan jälkeen -
    ellauri065.html on line 165: Väljän alueet Saksan ( saksa : Ehemalige Deutsche Ostgebiete ) ovat ne, maakuntien tai alueiden itään nykyisen itärajan Saksan (jäljempänä Oder-Neisse-linja ), jotka menettivät Saksan jälkeen maailmansodan ja sitten toisen maailmansodan ; on ollut osa Saksan valtakuntaa vuodesta 1871 ja aiemmin Preussista ja Itävallasta. Niihin kuuluu maakuntia, joita on historiallisesti pidetty saksalaisina, ja muita, joista tuli saksalaisia ​​Saksan yhdistymisen jälkeen vuonna 1871.
    ellauri065.html on line 171: Winston Churchillin sanoin: Karkottaminen on menetelmä, joka on tyydyttävin ja kestävin siinä määrin kuin olemme pystyneet näkemään. Ei tule populaatioiden sekoitusta, joka aiheuttaisi loputtomia ongelmia. Puhdas pyyhkäisy tehdään.
    ellauri065.html on line 179: ... että Claudette Colbert, joka voitti vain Parhaan naispääosan Oscar-palkinto varten Tapahtui eräänä yönä (juliste kuvassa), yksityisesti nimeltään elokuva "pahin kuvan maailmassa"? ... että vuoden 1958 Libanonin presidentinvaalit pidettiin aseellisen kapinan aikana, kun kansakuntaan oli sijoitettu 10000 Yhdysvaltain sotilasta ? ... että kiinalainen cosplayer Liyuu on myös anime- muusikko? ... että urospuolinen merihämähäkki Propallene longiceps kuljettaa hedelmöitettyjä munia rannekkeen kaltaisissa massoissa käärittyinä jalkojensa ympärille? ... että MLS Cup 2020 -pelissä on Seattle Sounders FC neljännen kerran viiden vuoden aikana? ... että Elsa-Brita Nordlund, Ruotsin ensimmäinen lastenpsykiatri, kannatti hoidon inhimillistämistä lastensairaaloissa? ... että kirjojen ja televisiosarjojen otsikkona lainataan vuoden 1840 kappaleen " Kein schöner Land in dieser Zeit " rivi, jossa väitetään, ettei kukaan maa ole kauniimpi ja jonka tekijä esittelee Volksliedinä ? ... kun hänet nimitettiin Georgetownin yliopiston presidentiksi, Gerard J. Campbellia kuvattiin " Ivy League Catholic" "uudeksi roduksi "? Arkistoi Aloita uusi artikkeli Nimeä artikkeli Uutisissa COVID-19- pandemia Tauti Virus Sijainnin mukaan Vaikutus Rokotteet Portaali Nana Akufo-Addo vuonna 2020 Nana Akufo-Addo Nana Akufo-Addo (kuvassa) valitaan uudelleen toiseksi toimikaudeksi Ghanan presidentiksi . Moottoriurheilussa Sébastien Ogier ja Julien Ingrassia voittavat MM-rallin, kun taas Hyundai voittaa valmistajien tittelin. Hayabusa2 palauttaa asteroidista162173 Ryugukerätyt näytteet onnistuneestimaahan. Zdravko Krivokapić aloitti tehtävänsä Montenegron pääministerinä ja tuli ensimmäiseksi itsenäiseksi tehtäväksi. Käynnissä : Intian maanviljelijöiden mielenosoitus Tigray-konflikti Viimeaikaiset kuolemat : UA Khader Iman Budhi Santosa Astad Deboo Raymond Hunter Stanley Smith Manglesh Dabral Nimeä artikkeli Tänä päivänä 13. joulukuuta : Haile Selassie Haile Selassie 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota : unionin joukkojen alle Ambrose Burnside kärsi vakavia tappioita vakiintuneiden Konfederaation puolustajiin klo fredericksburgin taistelu Virginiassa. 1928 - Amerikkalainen Pariisissa, George Gershwinin jazziin vaikuttava orkesteriteos, kantaesitettiin Carnegie Hallissa New Yorkissa. 1960 - With Haile Selassie (kuvassa), keisari Etiopiassa, pois maasta, neljä salaliittolaiset järjesti vallankaappauksen yritys asentaa kruununprinssi Asfaw Wossen uudeksi keisari. 1982 - Pohjois-Jemenissä iski 6,2 M w: n rekisteröity maanjäristys, jossa kuoli noin 2800 ihmistä. Paul Speratus ( s. 1484) Mary Todd Lincoln ( s. 1818) Dora Marsden ( s. 1960) Lisää vuosipäiviä: 12. joulukuuta 13. joulukuuta 14. joulukuuta Arkistoi Sähkopostilla Luettelo päivistä vuodessa
    ellauri065.html on line 181: Pääsivu - ge">https://fi.qaz.wiki/wiki/Main_Page.
    ellauri065.html on line 184: Reported to Google AdSense. Possible copyright infringement and definitely violates the rules on invasive ads. Also has porn/suggestive ads from other providers.
    ellauri065.html on line 198: According to Six, the concept arose from a joke he made with friends about punishing a child molester by stitching his mouth to the anus of a "fat truck driver". Inspiration also came from Nazi medical experiments carried out during World War II, such as the crimes of Josef Mengele at the Auschwitz concentration camp.
    ellauri065.html on line 200: The film received generally mixed reviews from film critics, but it won several accolades at international film festivals. Review aggregator web site Rotten Tomatoes gave the film a 50% approval rating based on 94 reviews, with an average rating of 5.15/10; the general consensus states: "Grotesque, visceral and hard to (ahem) swallow, this surgical horror doesn't quite earn its stripes because the gross-outs overwhelm and devalue everything else."
    ellauri065.html on line 202: The Human Centipede has its moments, but they're largely obscured by umpteen holes in the plot as well as by reams of exposition. It was an ultimately underwhelming affair that's neither sick or repellent enough to garner the cult status it so craves. Whether the film was a commentary on Nazi atrocities or a literal expression of filmmaking politics, the grotesque fusion at least silences the female leads, both of whose voices could strip paint.
    ellauri065.html on line 204: Six says, "each film is a reaction to the other. And the film got so big, it was a pop culture phenomenon, and people wanted more: a bigger centipede, helicopters and things… it had to be bigger and bigger. And what I did, I used the idea and almost made a parody on the human centipede films itself." As Full Sequence was intended to make First Sequence look like My Little Pony in comparison, Final Sequence was intended to make Full Sequence resemble a Disney film. Aargh.
    ellauri065.html on line 208: A number of parodies of the film have been made. A pornographic parody, directed by Lee Roy Myers and titled The Human Sexipede, was released in September 2010.[107] It starred Tom Byron as Heiter, who joined three people mouth-to-genitals.
    ellauri065.html on line 209: In January 2016, Tom Six revealed on Twitter that production of a graphic novel adaptation of The Human Centipede was underway, along with posting an image of a test printed copy.
    ellauri065.html on line 228: Finding himself out of work after film school in 1976, Ferrara directed a pornographic film, 9 Lives of a Wet Pussy, using a pseudonym. Starring with his then-girlfriend, he recalled having to step in front of the camera for one scene to perform in a hardcore sex scene: "It's bad enough paying a guy $200 to fuck your girlfriend, then he can't get it up." Ferrara lives in Rome, Italy. He moved there following the 9/11 attacks because it was easier for him to find financing for his movies in Europe. Ferrara descibes himself as a Buddhist. Because Jesus was a living man, and so were Buddha and Muhammad. These three guys changed the fucking world, with their passion and love of other human beings. All these guys had was their word, and they came from fucking nowhere. I’m not saying Nazareth is nowhere – I’m sure Jesus came from a very cool neighbourhood. Ferrara shows his love for other human beings by making films with a lot of FUCK! FUCK! and KILL! KILL! in them. His love of money is no match for his love of his neighbor primates.
    ellauri065.html on line 232: Jake vittuilee myös perinteiselle kolmen hengen perheelle. Alkaa olla aika varma että Jake ize ei tälläsestä haaveile. Onko se kuin Grinch, kateudesta vihreä, vai niinkuin Matti Simola, ei vaan henkisesti kykene? Sitä on paha sanoa, kun se ei kerro. Edes homoerotiikka ei Jakemikaa kiinnosta. Se on ihan sexitön. Niin ne aina sanovat kaapin oven takana.
    ellauri065.html on line 241: J. Ylijuonikas on vapautettu sodanajan palveluxesta. Syyt: pienipäisyys ja lepsusti toimahteleva MAOA-geeni. Carlsonitkin on pienipäisiä ja niilläkin on joku paha Alzheimer-geeni.
    ellauri065.html on line 249: geni.com/p13/8d/0f/85/8c/5344484871612b2e/jaakko_yli-juonikas_medium.jpg" height="100px" />
    ellauri065.html on line 250: geimages.com/143/411/286143411/500/500926_8123936opo50d36d3f2e04_V_88x128.jpg" height="100px" />
    ellauri065.html on line 349: Näiden olisi tarkoitus toimia lukemista ylläpitävinä juttuina. Jasu vaihtaa kärsimättömästi kanavaa kuin Wagner sika sohvalla. Klikkiozikot vilahtavat ohize. Lukija voi tarttua johonkin tarinalinjaan ja lähteä seuraamaan. Ongelmaxi voi muodostua niiden puisevuus. Susikoira Roi-vitseille on leimallista pitkä ja laahaava alustus ennen varsinaista huipennusta. Onko talvisota-extrasta siis tulossa eräänlainen päättymätön Roi-vitsi ilman punchlinea? No justiinsakin niin.
    ellauri065.html on line 420: Intertextuaalisia viittauksia on runsaasti, ja ovelaa on, että jotkin teoksessa olevat alaviitteet ovat nähtävästi oikeita teoksia, toiset taas fiktiivisiä. Paljon viittauksia meni varmasti ohi, mutta joistakin sain kiinni – esimerkiksi Harald Birger Olauseniin (joka nimikirjaimet muodostavat hauskasti lyhenteen HBO) liittyvä kohta olisi tullut varmasti ohitettua olankohautuksella, ellen olisi sattunut henkilöön ja hänen tuotantoonsa törmäämään poliisin urallani. Sexuaalisia vihjauxia oli niuhosti. Siitä miinusta.
    ellauri065.html on line 424: Olin tyytyväinen, että pääsin loppuun tämän kirjan, heittelehtineeksi sen mukana ja rypistelleeksi otsaani yrittäessäni käsittää tai todetessani, etten käsitä, mutta jatketaan eteenpäin. Jatkosota-extra nauratti, ahdisti ja sai vaikuttuneeksi tekijänsä mielipuolisuudesta. Vaikka minulla oli kirjan ja sen laajuuden kanssa myös ongelmani, olen iloinen siitä, että Suomessa julkaistaan tällaista kirjallisuutta ja ollaan valmiita tekemään epäilemättä massiivinen määrä tausta-, kirjoitus- ja toimitustyötä, jotta lopputulokseksi tulee näin maan perusteellisesti nyhveröityjä teoksia.
    ellauri065.html on line 426: Kun olin lukenut parisen viikkoa Jaakko Yli-Juonikkaan melkein 670-sivuista romaania Jatkosota-extra, kirjoitin Twitterissä puuskahduksen: "Jatkosota-extran ylittää työläydessään tämän vuoden luetuista kirjoista vain Alastalon salissa. Tämän totean luettuani kirjaa pari viikkoa ja edettyäni noin kolmanneksen. Ei se missään nimessä kehno ole, vaan haisee todella." Sain kommentteja, joiden perusteella muut olivat intoutuneet kirjan parissa suorastaan hysteeriseen/uppoutuneeseen lukutapaan, se oli osoittautunut heille varsinaiseksi pageturneriksi. Teki mieli raivota Timo Airaxiselle: "miksi kaikki muut kokevat tämän vetäväksi ja minulle tämä on taapertamista upottavassa suossa niin että saapas jää vähän väliä jumiin". Kun olin tutkiskellut itseäni noiden parin viikon ajalta, totesin, että ne olivat olleet koko syksyn stressaavimmat ja ahdistavimmat viikot – olin tämän ohelle ottanut luettavaksi pitkästä aikaa lasten- ja nuortenkirjallisuutta, jotta maailmassa tuntuisi olevan myös jotakin selkeää ja toiveikasta. Päädyin siis vahvasti siihen näkemykseen, että vika oli lukemisajankohtani ongelmallisuudessa enemmän kuin kirjassa. Ja tuon ensimmäisen kolmanneksen jälkeen se lähtikin vetämään. Ehkä avautuminen aiheesta auttoi? Tai sitten se, että vietin kirjan parissa pidempiä pätkiä kuin aikaisemmin. Eräs kirjan lukija kommentoi, että sen parissa pysymistä edesauttoi juuri lukeminen pitkään kerralla, ja tauon jälkeen aloittaminen oli ollut hankalaa. Se oli varmasti muodostunut ongelmaksi minulle – luin alkuun kirjaa pienissä pätkissä ja välillä muuta.
    ellauri065.html on line 434: HBO on Home Box Office. Me lainataan Ecem Kayan hoboa. Harald Birger Olausen on hobo. Kun helmikuun alussa 2020 gonzojournalisti ja queerkirjailija Harald Olausen perusti suomalaisen kulttuurijournalismin foorumin - digivallila.com ja pyysi mukaan lehteensä kolumnistixi professori Timo Airaxisen sekä tohtorikoulutettavan ja vapareiden lehden toimitussihteeriin kriitikon Kalevi Suorsan, työnjaolla: proffa A kirjoittaa isoimmat ja vaikeimmat jutut, fil-yo-toimittaja-kirjailija H. taas laajat kulttuuriesseet sekä joukon nuorin tohtorikoulutettava-E ajankohtaiset päiväkohtaiset teoskritiikit, digivallilan sivuilla kävi ensimmäisinä viikkoina yli 3000 kävijää. Enemmän kuin koronaisia (silloin). Pitää olla ajatusta ja rohkeutta sanoa "se". Mitä rohkeaa se nyt on puhua tuhmia. Digivallila.com on nyt saatavilla myös kirjana Digivallila.com - 100 ekaa juttua. Rahantuloa ei voi estää.
    ellauri065.html on line 448: Juha Seppälä on Juanikkaan virtaheposen mielestä Dieter Laserin näkönen, sen Mengelen joka teki kolmen hengen tuhatjalkasen. Kari Hotakaisella on kanssa Juhalle jotain hampaankolossa:
    ellauri065.html on line 455: ge/2041276/280full.jpg" height="100px" />
    ellauri065.html on line 479: Cangaço (Portuguese pronunciation: [kɐ̃ˈɡasu]) was the banditism phenomenon of Northeast Brazil in the late 19th and early 20th centuries. This region of Brazil is known for its aridness and hard way of life, and in a form of "social banditry" against the government, many men and women decided to become nomadic bandits, roaming the hinterlands seeking money, food and revenge.
    ellauri065.html on line 486: Tapahtumat kietoutuvat yhdysvaltalaisen tiedustelupalvelu CIA:n salaisen Treadstone-operaation ja erityisesti sen ensimmäisen agentin Jason Bournen (Matt Damon) ympärille.
    ellauri065.html on line 492: Its white supremacist trash. In the plot summary of the wikipedia article you linked for the novel, The Day of the Rope is what the fictional characters call the day that they raided all the homes of "race traitors" ("gender traitors" in Ruby script), dragged them into the streets and hung them from lamp posts. Its a defining moment for a white supremacists dream of a perfect race war where all non-whites eventually get eliminated.
    ellauri065.html on line 496: taqiyya: Muslim scholars teach that Muslims should generally be truthful to each other, unless the purpose of lying is to "smooth over differences" or "gain the upper-hand over an enemy." There are several forms of lying to non-believers that are permitted under certain circumstances, the best known being taqiyya (the Shia name). These circumstances are typically those that advance the cause of Islam - in some cases by gaining the trust of non-believers in order to draw out their vulnerability and defeat them.
    ellauri065.html on line 502: AUNIOIDA, aunikoida, ainikoita usw. '​skizzieren, modellieren, grob behauen'. *​auni- /*aini– urgerm. "afnjan-/"abnjan- ... Murresana Loimaalta, vanhempien käyttämä. Synonyymi: kuusailla.
    ellauri065.html on line 507: (vulgar, slang) Short for Mother I´d Like to Fuck, a (putative) senior mother found sexually attractive by younger men. Synonym: yummy mummy. See also cougar, DILF, GLM (statistics) initialism of generalized linear model. Etymology 2: Initialism of Moro Islamic Liberation Front. An organization in the Philippines seeking to establish an Islamic state on the island of Mindanao.
    ellauri065.html on line 509: Bukkake: a sex act in which one participant is ejaculated on by two or more other participants. It is often portrayed in pornographic films. Bukkake videos are a relatively prevalent niche in contemporary pornographic films. Originating in Japan in the 1980s, the genre subsequently spread to North America and Europe, and crossed over into gay pornography and Teemu Mäki (dead cat).
    ellauri065.html on line 513: ebin: sometimes spelled "epin", is an intentional misspelling of the word "epic" which is often associated with the character Spurdo Spärde and ironic meme culture. According to Encyclopedia Dramatica, the term "epin" was coined as a shortened form of the phrase epic win in June 2009 on 4chan´s /b/ (random) board, where it was spammed repeatedly and accused of being a forced meme. On June 7th, several Urban Dictionary definitions for "epin" were submitted. According to the s4s Wiki, the term "ebin" was subsequently coined as a Spurdo Spärde-style misspelling of epin on the Finnish image board Kuvalauta to avoid bans for posting the word "epic." Derived senses:
    ellauri065.html on line 514: 1. "le ironical" term used alot on 4chan to mock people using maymays (memes) often accompanied by the word "le" for extra effect. 2. a very sweet person who cares about all his close friends and family he may get in trouble a lot but he will never stop caring he is a humble strong and a person who just loves without showing it if you meet an ebin make sure you keep him close he is a good lover and great in bed with a lover take care of any ebin. 3. Someone who is afraid of legit every little frickin´ thing, also known as a wuss or pansy. 4. (Nzadi) (plural mbin) door Synonym: elaŋ.
    ellauri065.html on line 524: ges/original/000/288/073/800.gif" height="100px"/>
    ellauri065.html on line 527: Spurdo Spärde: a poorly drawn character based on the sprite image of Pedobear. It was originally conceived in the Finnish imageboard Kuvalauta to mock the newcomers who often flooded the site with hackneyed reposts, one of the main materials being images of Pedobear. The character is coarsely drawn on purpose and accompanied by captions that are misspelled and stylized in all cap.
    ellauri065.html on line 528: The meme was born in late 2008 when an administrator of the Finnish gaming forum Jonneweb posted several links redirecting to the Finnish imageboard Kuvalauta. Due to Jonneweb´s reputation as an online hub for (pre)teenagers, some members of Kuvalauta became concerned that the imageboard would be overrun with unoriginal content by an influx of newcomers, a phenomenon commonly known as "newfaggotry" on the English-speaking web. The Jonneweb administrator referred to Kuvalauta as a "forum where you discuss about fish and bears" and thus the world-wide Pedo bear meme was considered to be posted particularly by Jonneweb users. The combination of pre-teenager Jonnes and the Pedo bear meme took a great evolution in 2009 when the users of Kuvalauta started to post ironically as Jonnes by capsing the text, representing as underage school kids and adding typoes on text. On December 6th, 2009, a thread with poorly drawn versions of Pedobear was posted onto Kuvalauta.
    ellauri065.html on line 536: MAOA: Monoamine oxidase A, also known as MAO-A, is an enzyme that in humans is encoded by the MAOA gene.There is some association between low activity forms of the MAOA gene and autism. Mutations in the MAOA gene results in monoamine oxidase deficiency, or Brunner syndrome. Other disorders associated with MAO-A include Alzheimer's disease, aggression, panic disorder, bipolar affective disorder, major depressive disorder, and attention deficit hyperactivity disorder.
    ellauri065.html on line 560: Presidentin kynästä: Ongelmatonta yhteistyötä. Shorten Your Prick. The most recognized brands in the world love Bitly. So does the wily hippopotamus. Jake ei pidä Salesta. Se käy selväxi. Oiskohan se maalaismiehen kateutta.

    Tämän työn varjopuolia on kun jostain sivulta tungetaan päähäni ajatuksia ja motiiveja, joita siellä ei ole. Olli Ainolan käsittämätön kirjoitus Iltalehdessä tänään on siitä esimerkki. Hänen mukaan vallitsee syviä ristiriitoja minun ja Erkki Tuomiojan ja oikeastaan koko eduskunnan välillä. Olen toiminut hyvässä yhteistyössä Erkki Tuomiojan kanssa hänen ulkoministeriaikanaan ja olemme myös sen jälkeen pitäneet tiivistä keskusteluyhteyttä, jota arvostan. Erimielisinä emme koskaan ole eronneet eikä sellaista ole nytkään ilmassa. Olen korostanut eduskunnan merkitystä viimeisen sanan sanojana myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä. Tiiviillä yhteydenpidolla valiokuntiin olen halunnut luoda eräänlaista planetaarista talvisuojakatetta myös omille toimilleni ja ymmärtääkseni myös valiokunnissa on arvostettu tätä, moni on sen julki sanonutkin. Noissakaan tapaamisissa ei ole tullut esiin mitään erimielisyyksiä. Yhteydenpitoa tulen myös jatkamaan. Ainolalle tarjottiin tilaisuutta keskustella kanssani asian tarkentamiseksi. Ikävä kyllä hän ei tarjoukseen tarttunut.

    Pahoittelemme aiheuttamaamme häiriötä. Olemme hyvällä asialla. Rakennamme maailman parasta miljöötä.
    ellauri065.html on line 574: Tummeli-klubi spämmää taas Hesarin keskustelusivuja. Many Alt-Right websites have done a heroic job in delivering evidence to demonstrate that the November 3 election results were based on fraud. Nonetheless, conservatives should also work to hypothesize what the Democrats plotted, how they executed their plots, and why their scheme failed to cover its tracks. In a recent roundtable with other conservatives following the story, including a Maricopa County election attorney (Rachel Alexander), we put together the most plausible scenarios.


    ellauri065.html on line 580: Biden faces a creepy and slippery customer, especially if he gets inaugurated next month. While Trump may be facing thousands, perhaps millions of plaintiffs in incalculable civil and criminal cases. As these cases work their way slowly through the courts, freed from the rush of meeting stop-Biden deadlines, extensive evidence will be presented and courts will hear long and compelling testimony. All the while, Biden will have to carry on while millions across America think that somebody stole the White House for him. Millions of bucks are not going to save Trump from jail this time. Es schaun aufs Hakenkreuz voll Hoffnung schon Millionen. The knavishness dauert nur noch kurze Zeit.
    ellauri065.html on line 592: Konservatiivien suhteen on helppo olla konservatiivi. Entisajan konservatiivit olivat voimakkaampia. He arvostivat kyvykkyyttä, älyä ja mahtia. Heillä myös oli näitä ominaisuuksia. Martin Heideggerin, Winston Churchillin ja G. K. Chestertonin kaltaisiin hahmoihin verrattuna nykyajan konservatiivit ovat surullisia ruikuttajia, joiden olemassaolo pyörii oman voimattomuuden ympärillä.
    ellauri065.html on line 631: Here is an actual website for a company that gang stalks. The CEO “John Winters” is a private investigator and former law enforcement. There are multiple “revenge” packages available on the website designed to help ruin the subject’s life. He claims it’s all “legal” because they never physically touch the subject.
    ellauri065.html on line 633: Groups that particpate are organized vigilante, cult style right-wing hate groups. Unfortunately, to make matters worse these groups are protected by police officers who are actually members of right wing extremist groups. Of coure not all police officers particpate, but rather than expose one of their own officers who are members or know these groups personally, they will remain silent. The officers who do particpate will go as far as making a victim appear insane or mentally ill to shut them up, and destroy that persons credibility so no one will be able to defend themselves. They do this by using the power of law enforcement, and taking a person against thier will, to a hospital that will give them a psychiatric exam. Corupt psychiatrist also lie, and cover up the crime as well. Now that they are powerless,noone will listen. Further destroying the targeted indviduals reputation.
    ellauri065.html on line 699: ettei sillä ole mitään omaa sanottavaa. Kaik on pelkkää Pynchon-coveria, netin kaiutusta, b-luokan filmikamaa, politiikkaklisheitä ja teinimeemejä, aakkossoppaa, väsymättömästi piissejä ja tägejä. Tän se sitten sanookin ääreist monisanaisesti lukemattomilla eri tavoilla. No mä oon kyllä tätä nyt ihan tavattomasti lukenut. Jokaikisen hämärän linkin olen klikannut. Ei tää ole romaani, tää on paperinen ylilauta. Tässä ei ole yhtään ihmistä, on vain puolituisia, pahvisia tuhatjalkasia ja puisevia liskoja. Nukkehallituxen naruja vetää aina se yx ja sama verijuotikas, kylmä imukala. Pynchonin ja Foster Wallacen imitaatiota puskadivarissa. Kaikki lainattua kuin Roope Ankan vaihtorottakonsiliolla. Loputonta läppää.
    ellauri066.html on line 171: ge/5080_Hellakoski.jpg" width="30%" />
    ellauri066.html on line 203: Aaron Jääpeilin modernismia oli eze teki runosta myös graafisen kokemuspläjäyxen ihanko Yli-Juotikas sata vuotta myöhemmin. Plus ça change etc.
    ellauri066.html on line 229: Miten niin rhyhtmos tarkoittaa mitattua liikettä? Pikemminkin virtausta. Rauma, Strömsö, Römperi, reostaatti ja Sörsselström on sen sukulaissanoja. Mitä eroa rytmillä, tahdilla ja mitalla? No yxi on kreikkaa ja toinen latinaa. Noli me tangere. Aika ja amplitudi, ei kai siinä muuta. Ei siinä Klagesin metafyysinen määrittely paljon auta. Mitta on suomea, varmaan samaa alkuperää kuin kreikan metron. Metrilaku on sukulaissana, ja odometri, metronomi. Metropoli ei.
    ellauri066.html on line 254: The handmaids' uniforms and face-hiding headdresses came from the Old Dutch Cleanser package of the 1940s, which frightened Peg as a child.
    ellauri066.html on line 259: WHAT? You lost me here, you zealot fuckheads. Wow Peg you did not exaggerate a whit. You portray the puritans just the way they are.
    ellauri066.html on line 312: Vainoharhaisuus ei ole Pynchonilla leitmotif vaan pääasia, sen varma nakki josta löytyy komediaa ja vähän tragediaakin ja paljon paljon merkityxiä, voi vittu. Paranoidit löytää merkityxiä vaikka hiuspinnistä kuin enkeleitä neulankärjeltä. Me loput ei vaan oivalleta sitä. On se ehkä vähän haettua, mutta 1000x parempaa kuin se vaihtoehtoinen totuus, että tässä maailmassa ei ole mitään takana, kaikki on näkyvillä, avaa hölmö silmät ja kazo ize. Se on vähän kuin meidän juutalaisten Kabbalaa. (Hiljattain on Pynchon tehnyt hauskaa pilaa meistä jutkuistakin; ettei sekin vaan ole alunperin joku Pynchowitz, miettii Lippman vähän kateellisena valkonaama ampiaiselle.)
    ellauri066.html on line 314: Kabbalasta by the way, Tomppa ammentaa useankin kerran, se on yxi monista hörhölähteistä joita se käyttää yhtenään. Populääritiede ja okkultti on yhtä tärkeitä; molemmista on yhtä paljon apua "meidän" termiittiapinoiden alkuperän ja kohtalon uumoilussa. Edelleen legendat ja arkkityypit, kansanviisaus, sekopäisyydet. Kaikki saavat äänisensä kuuluville, matemaatikot ja ghostbusterit. Hautajaisia ja takaa-ajokohtauxia. Tää on amerikkalaista ohjelmistoa. Ilman takaa-ajokohtausta ei amerikkalaista ohjelmaa, ei amerikkalaista leffaa ilman car chasea. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin.
    ellauri066.html on line 334: Joo, on sillä vikojakin, me pygofiilit emme ole täysin kritiikittömiä. Noi hassunhauskat nimet on yxi ongelma: Pynchon ei paljon vaivaudu kuvailemaan hahmoja. Päähenkilö, siis Pynchon jossain valepuvussa, on suht elävä, mutta kaikki sivuhenkilöt on just sitä, niitä ei sivusta kazottuna ole olemassa ollenkaan, vain kun ne pällistelee suoraan edestä päähenkilön silmissä. Ne on epäuskottavia ja epäsympaattisia. Mikä pahinta, tällästen paperilennokkien sinkoilu on sekottavaa, niitä viuhahtelee kuin pahvishakkinappuloita, ne syntyy partenogeneettisesti ja poxahtaa kuin kvanttihiukkaset. Niitä on kerta kaikkiaan liian paljon, ja Tompan kirjat hajoo silpuxi. Juonesta ei voi puhua eikä sixi ole mitään spoilattavaakaan. Se ei kyllä kelpaa nettiteeveesarjoilla koulutetuille kazomoille. Missä katarsis? Missä loppupelit jossa hyvixet päihittää pahixet ja kokoonnutaan loppuvizeihin?
    ellauri066.html on line 336: Tähän kritiikkin voisi kyllä vastata sanomalla, että tää on nimenomaan tarkoitus - se on osa Pynchonin taiteellista ohjelmaa. Eli siis, se haluu nimenomaan tyrmätä lukijoiden odotuxet ja toiveet, ja parodisesti pelailla juoni- ja henkilöstereotyypeillä vähän niinko Fielding ja Dickens, se haluaa keskittyä vaan siihen Pynchon-kaveriin ja muut on vaan statisteja. Ditto juonenpuutteesta. (Hyvän kuvan juonenkuljetuxesta saa gerFAQ.html#GRindex">tästä lähteestä.)
    ellauri066.html on line 338: Mut mun neuvo on et älä vaivaa päätäsi tollasilla akateemisilla pähkinöillä. Istu taaxepäin ja nauti shousta. Tenkkapoo paikoissa googlaa apua. Helpointa on aloittaa vanhanaikaisemmista kirjoista Bleeding Edge, Inherent Vice, ja Vineland. Ta sit Lot 49, se on ainaskin lyhkänen. Ize mä en siitä perusta, koska se on niin tavallinen.
    ellauri066.html on line 344: Tompasta on tosi vähän kovaa faktaa: synt. ’37 vanhaan ampiaispesään (ei siis Pynchowitz Ellis Islandilta - sori siitä), koulut Oyster Bayssä Long Islandilla ja collegessa Cornellissa, missä paras kaveri oli tuleva romaanifolkkilaulaja Richard Farina. Sitten töissä teknisenä kirjoittajana Boeingilla, kirjailijapiireissä Manhattan Beachilla, Calif. ja Pohjois-Kaliforniassa. Loppuviimexi Manhattan, NYC missä sen kustannustoimittaja lopulta nai sen säälistä ja ne saivat pojan. Minkähän ikäinen se poikakin on jo nyt, ja mitä sekin puuhastelee. Ehkä se vielä nettoaa kirjottamalla Tompan biografian kunhan nököhammas ekax saadaan hengiltä.
    ellauri066.html on line 357: Θ is the desired yaw angle, present as a ‘control.’ ϕ is the missile’s range; the differential d2ϕdt2 is the change in the actual yaw angle with reference to an absolute axis fixed by gyroscopes. The third additive term refers to the continuous change in the weight of the rocket as its fuel is consumed. On the other side of the equal sign, R is the distance from the rocket to the Earth’s centre; β the angle between the local horizontal and the direction of flight, δ a velocity ratio (Moore, 1987: 173).
    ellauri066.html on line 360: Is Pynchon’s equation of motion a standard differential equation used by specialists to calculate the path of a rocket’s flight or to control its yaw? No: Pynchon’s equation does not resemble anything one might reasonably expect. […] Not only are most of the symbols in Pynchon’s equation obscure, but the general structure of the terms in the equation also makes it impossible to identify with one or other of the equations describing the position and orientation of a rocket in flight. This equation, then, is not a genuine mathematical expression in this context. It may appear authoritative to the layperson, but it is unlikely to fool a rocket scientist. (Schachterle/Aravind, 2001: 162)...
    ellauri066.html on line 363: Engelhardt N. & Engelhardt H., (2018)
    ellauri066.html on line 368: Moore’s intuition that Pynchon’s Second Equation is real proved to be correct, and he and his colleague correctly assign the angle ϕ to the orientational range of the rocket. But since they did not know that this formula is only one in a set of equations that describe the flight path, the orientation, and the steering of the V-2, the research team was misled in their interpretation of the other parameters and terms. With Müller’s paper, we can finally determine the meaning of each term and compare these with Pynchon’s reading. The first three terms refer, respectively, to the moments of inertia, of air resistance, and of lateral air impact when the rocket yaws, and the term on the right side of the equal sign represents the steering moment of the rudders (Müller, 1957: 90, 91; Kirschstein, 1951: 73, 74). In other words, the left-hand terms describe the orientation of the rocket during flight, which is influenced by external forces such as wind currents and air resistance.
    ellauri066.html on line 376: Gorodki (ven. Городки) on venäläinen kyykkää muistuttava peli. Nimi tarkoittaa ”linnapeliä”. Gorodkin pelaajia 1800-luvun alussa. Saksalaisen Christian Gottfried Heinrich Geißlerin kuvitusta teokseen Spiele und Blustigungen der Russen aus den niederen Volksschichten (1805). Gorodkin pelaajia Neuvostoliitossa vuonna 1935. Gorodki on vanha venäläinen peli, jota ovat pelanneet tiettävästi muun muassa Pietari I, Aleksandr Suvorov, Vladimir Lenin, Josif Stalin, Mihail Kalinin ja Kliment Vorošilov, tiedemies Ivan Pavlov, oopperalaulaja Fjodor Šaljapin sekä kirjailijat Leo Tolstoi ja Maksim Gorki kenen mukaan?.
    ellauri066.html on line 403: ge/6303122/landscape16_9/496/279/176f088734e776bebb0bab51d8584db2/Ly/30-2477921.jpg" width="50%" />
    ellauri066.html on line 422: Ohjaajat Steven Spielberg ja George Lucas sekä näyttelijä Mickey Rooney olivat vedonneet maiskisten oman Hollywood-tähden puolesta.
    ellauri066.html on line 462: ge_image_770px_wide/s3/2020-09/DSC_4625.jpg?itok=Xu3_KVPu" height="200px" />
    ellauri066.html on line 470:
    Usage notes

    ellauri066.html on line 474: The word is mentioned in some early dictionaries, but there is little or no evidence of actual usage until it was picked up by various "interesting word" websites around the turn of the millennium.
    ellauri066.html on line 478: Out of these two arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία [epikhairekakia], a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere. Nicomachean Ethics, 2.7.1108b1-10
    ellauri066.html on line 494: Schadenfreude is a complex emotion where, rather than feeling sympathy, one takes pleasure from watching someone's misfortune. This emotion is displayed more in children than adults. However, adults also experience schadenfreude, although generally they conceal it. [original research?]
    ellauri066.html on line 498: Specifically, for someone with high self-esteem, seeing another person fail may still bring them a small (but effectively negligible) surge of confidence because the observer's high self-esteem significantly lowers the threat they believe the visibly-failing human poses to their status or identity. Since this confident individual perceives that, regardless of circumstances, the successes and failures of the other person will have little impact on their own status or well-being, they have very little emotional investment in how the other person fares, be it positive or negative. Tässä todennäköinen syy mixi anglosaxeilla ei ole sanaa sille, vaan on gloating (quod vide).
    ellauri066.html on line 513: Displeasure at another's happiness is involved in envy, and perhaps in jealousy. The coinage "freudenschade" similarly means sorrow at another's success.
    ellauri066.html on line 520: During the seventeenth century, Robert Burton wrote in his work The Anatomy of Melancholy, "Out of these two [the concupiscible and irascible powers] arise those mixed affections and passions of anger, which is a desire of revenge; hatred, which is inveterate anger; zeal, which is offended with him who hurts that he loves; and ἐπιχαιρεκακία, a compound affection of joy and hate, when we rejoice at other men's mischief, and are grieved at their prosperity; pride, self-love, emulation, envy, shame, &c., of which elsewhere."[37]
    ellauri066.html on line 528: Philosopher and sociologist Theodor Adorno defined schadenfreude as "... largely unanticipated delight in the suffering of another, which is cognized as trivial and/or appropriate." Adorno on kanssa yxi ääliö.
    ellauri066.html on line 548:
    genous_peoples">Genocide of indigenous peoples

    ellauri066.html on line 549: 
    2 Indigenous peoples of the Americas (pre-1948)

    ellauri066.html on line 561:     2.6 United States colonization of indigenous territories

    ellauri066.html on line 567: 3 Indigenous peoples of Africa and Asia (pre-1948)

    ellauri066.html on line 570:         3.1.1 Algeria

    ellauri066.html on line 579:     3.7 Dzungar genocide

    ellauri066.html on line 597:     5.9 Yazidi genocide in Iraq

    ellauri066.html on line 619:     Jorge Luis Borges (check)

    ellauri066.html on line 623:     Oakley Hall, Warlock (Pynchon's college fave)

    ellauri066.html on line 632: Att vara Anders Tegnell i dessa svåra tider måste verkligen kräva en stor mental styrka. Jag är imponerad av denna mans lugn. Jag är imponerad över att han orkar. Att som rådgivare till regeringen i den största kris som drabbat oss i modern tid stå dag ut och dag in på presskonferenserna och ta emot hård kritik och hundratals olika frågor och bara fortsätta bibehålla detta lugn inger enligt mig förtroende. Tonen mot Tegnell är hård, ibland långt över gränsen. Han är allt från en "mördare" till "idiot". Han är "inte rätt man posten", han borde "avgå omedelbart". I vanlig ordning ska vuxna människor även förlöjliga honom i sociala medier med nidbilder där man ger sig på hans utseende. 
     
     Många skriver som sagt att Anders Tegnell inte är rätt man på posten. Utifrån hans utbildning och meriter tycker jag dock man kan urskönja en helt annan bild. Han är ju snarare en väldigt meriterad läkare och forskare specialiserad på just det han rådgör regeringen kring. I många avseenden är han mycket like Joseph Mengele. Men så mycket snyggare, blond, läng, ingen diastema, stor haka och söt liten mun!

    ellauri066.html on line 634: Tegnell har arbetat i Laos och han har även arbetat i Kongo-Kinshasa i samband med utbrottet av ebola. Tegnells uppgift var att utreda möjligheten för olika hjälpinsatser från bland annat Sverige, detta sedan sjukhuspersonal på plats vägrat infinna sig vid ett av sjukhusen där ebolapatienter vårdades, detta i rädsla för att smittas. Tegnell har även studerat och forskat i USA, bland annat studerade han kring ett nytt slags transporttält för den amerikanska armén.

    ellauri066.html on line 636: Han har varit avdelningschef vid Smittskyddsinstitutet och är sedan 2013 statsepidemiolog, först vid Smittskyddsinstitutet och sedan i sin nuvarande roll vid Folkhälsomyndigheten sedan januari 2014. Det bör nämnas att när han tilldelades nuvarande roll var det alltså borgerlig regering (Alliansen), då han alltså var chef för Smittskyddsinstitutet och blev det för Folkhälsomyndigheten. Alltså hade han varit högsta rådgivare även för en borgerlig regering om detta virus istället spridit sig vid denna tidpunkt.

    ellauri066.html on line 638: Detta kan vara bra att påvisa då både regering Löfven och Tegnell tillsammans målas ut som "mördare" i sociala medier, där man hävdar att de går varandras ärenden. Det bör också nämnas att Tegnell invalts som ledamot av Kungliga Krigsvetenskaps    akademien där hans inträdesanförande handlade om just pandemiers påverkan på samhället. Det kan inte Stefan Löfven skryta med. 
     
     Det känns med anledning av ovan information som att ingen av oss som saknar adekvat utbildning i ämnet ska sitta och kritisera denna man förens vi på riktigt har ett slut på denna kris.

    ellauri066.html on line 640: Vi borde låta Tegnell och hans team arbeta i fred och endast tycka kring sådant där vi själva har insyn, där det såklart då kan kopplas till åtgärderna som sätts in på olika sätt. Vi ska givetvis ta del av vad olika experter kring ämnet säger och dela det vidare om vi vill, men där bör vårt tyckande stanna. Först något eller några år efter krisens slut kan riktiga experter analysera och möjligtvis komma fram till en slutsats kring vilket tillvägagångssä    tt som varit mest gynnsamt utifrån väldigt många olika parametrar. 
     
     Det vi vet utifrån utbildning och Tegnells arbetserfarenheter är att han är expert inom det han rådgör regeringen kring.

    ellauri066.html on line 642: Vi vet också att vissa med liknande utbildning anser att vi väljer fel väg, de anser att många fler kommer dö med detta tillvägagångssä    tt och vill se en total nedstängning av samhället. Tegnell har dock tilldelats denna roll av de som styr landet, jag tycker vi borde låta honom sköta sitt arbete ivf utan personpåhopp och vidriga attacker som att kalla honom mördare med mera. Han gör ju det han tror är bäst för Sverige, det hoppas jag ingen tvivlar på. Det finns som sagt forskare som kritiserar Sveriges tillvägagångssätt, men det finns också många som tror att Sveriges sätt att hantera krisen är mest gynnsam på sikt, både gällande folkhälsan och särskilt där det gäller landets ekonomi. Det finns många debattartiklar även om det.

    ellauri066.html on line 644: De menar, likt Tegnell, att andra länder möjligtvis kommer få tillbaka viruset när de nu börjar lätta på sina restriktioner, det kan antingen bli ett stort utbrott direkt eller i höst/vinter och då måste man införa alla hårda restriktioner igen med allt vad det innebär för samhället. Man talar om depressioner likt den stora depressionen på 30-talet som kommer slå hårt mot världen mm, hur många människor som kommer drabbas på andra sätt än av viruset i sig på både kort och lång sikt, det vet ju faktiskt ingen i detta nu. Det får framtiden utvisa. 
     
     Tillsammans tar vi oss igenom detta. Låt oss också göra det utan att attackera varandra med personpåhopp likt de jag skrivit om ovan. Det är ovärdigt i en kris som denna och leder inte till någonting gott. Låt oss vara konstruktiva i debatten och låt oss tillsammans ta ansvar genom att strikt följa de anvisningar vi får. Ta hand om er och stanna hemma vid minsta symptom. 
     
     Det är vi, folket, som till syvende och sist avgör hur vi tar oss ur detta. Ingen annan.

    ellauri066.html on line 648: ... har helt enkelt dött, slutat leva, avlidit, gått bort, gått ur tiden, gått hädan, fallit ifrån, fått hembud, hemkallats, avsomnats, insomnat, slutat sina dagar, samlats till sina fäder, lämnat jordelivet, tagit ner skylten, kilat om hörnet, trillat av pinn, kreperat, kolat, gått i graven, ljutit döden, skiljats hädan, gett upp andan; mistat livet, stupit, bitit i gräset, omkommit, dukt under, gått under, strykt med, förgåtts; upphört, försvunnit, slocknat; avtagit, förklingat, dragit sitt sista andetag, kolat vippen, dragit på sig träfracken, somnat in, vinklat upp tofflorna. 

    ellauri066.html on line 654: Donna Anka: Tack Axel Oxenstierna för att Du inrättade från politiker fristående myndigheter med möjlighet för duktiga personer att göra ett förnämligt jobb för Sverige. Vi är lyckligt lottade som har sådana personer som Anders T som vill hjälpa oss alla!

    ellauri066.html on line 656: Äsnan Basilio: Sån bra strategi med förskolor/grundskolor öppna hela tiden. Vi måste ligga främst vad gäller flockimmunitet haft Corona. Dödsantalet ej högre än syd Europas länder. Frankrike >20 000 döda med deras > 55 miljoner invånare.   Förmodligen har vi den bästa statistik räkningen av de flesta länder. Ska bli spännande att följa provtagning slumpvisa. Instämmer fullständigt. Allt stöd till Anders Tegnell o hans medhjälpare.

    ellauri066.html on line 658: Strutsen Hortensia: Bra Simon att du delger oss fakta fint skrivet   av dig. Var rädd om dig

    ellauri066.html on line 660: Farmor Anka: Tack Simon! Det Tegnell gör är att använda sina otroligt välmeriterade kunskaper för att visa oss bästa vägen ur detta helvete! Att folk inte fattar det?!? Tror ”besserwissrarna” att han står där varje dag (nästan) för att lura i oss att ta sämsta vägen? Blir så himla upprörd!!! Jag bara hoppas att Tegnell orkar .......

    ellauri066.html on line 666: Titti: Den mannen behöver all kraft. Regeringen kan vara nöjd med att ha sådan kompetens i sin närhet.

    ellauri066.html on line 668: Glittriga Gullan: Tyvärr är det inte vuxna som håller på så här! Finns det inget sunt förnuft längre! Är så oändligt tacksam att vi har Anders Tegnell som frontfigur då det inte är en lätt uppgift med tanke på att få stå ut med de påhopp som han oförskyllt får stå ut med.

    ellauri066.html on line 700: Then Professor Neil Ferguson, from London’s Imperial College, released a bombshell study that claimed 500,000 could perish from Covid in Britain without tough restrictions. In Sweden it could have meant 85,000 deaths (so far fewer than 5,900 have died).

    ellauri066.html on line 701: Panicked Britain locked down hard. Tegnell kept Sweden open — relying largely on public goodwill rather than tough new laws to fight the virus.

    ellauri066.html on line 714: On the airport shuttle I rummage for a face covering but the unmasked guard says I needn’t bother. A poll found just six per cent of Swedes wear them.

    ellauri066.html on line 715: Then, on one rush-hour Metro platform I see just one passenger in a mask.

    ellauri066.html on line 726: The restaurant manager at Nya Car- negiebryggeriet brew- ery pub, David Manly, 38, says: “We feel like we’re living in a different world to other countries. We’re incredibly grateful.”

    ellauri066.html on line 730: Junior doctor Sebastian Rushworth, 37, tells me he hasn’t seen a Covid patient on his emergency ward in two months.

    ellauri066.html on line 735: “There’s no other reasonable explanation,” he adds. Sweden’s government has largely allowed non-elected bureaucrat Tegnell to lead its pandemic response.

    ellauri066.html on line 763: Expert behind Sweden's coronavirus strategy claims Britain's lockdown has been largely 'futile'.

    ellauri066.html on line 774: Hänen arvionsa epidemian kehityksestä ovat usein osoittautuneet vääriksi. Tämä jäbä tietää todella vähän ja luulee paljon, joten virhearvioita tuli usein. Voisi jopa sanoa, että Mengele sai 13 väärin 12 rivin veikkauskupongissa. 

    ellauri066.html on line 800: – On syytä uskoa, että saavutamme tartuntahuipun, että olemme saavuttaneet sen, arvioi Tegnell Dagens Nyheterissä.

    ellauri066.html on line 830: Euroopassa koronarajoituksia aletaan jo höllentää. Tegnell arvioi Dagens Nyheterissä, että rajoituksia höllentävien maiden tartuntatasot vastaavat Ruotsin tasoa.

    ellauri066.html on line 844: 21.7.2020 Kansanterveysvirasto esittelee kolme ennustetta koronaepidemian leviämisestä syyskuuhun 2021 mennessä. Ennusteet esitellään laajasti Ruotsin mediassa, muun muassa Dagens Medicinissä.

    ellauri066.html on line 854: Tegnell puolustaa Ruotsin strategiaa Ranskan France 24:ssä. Siitä kertoo myös Dagens Industri.

    ellauri066.html on line 866: – Ei, tätä ei voi kutsua toiseksi aalloksi. Se on liioiteltua. Se on merkki siitä, että virus lisääntyy. Toinen aalto merkitsee jotakin suurempaa, joka koskettaa koko maata, kuten Italiassa ja Espanjassa. Meillä on kasvua Tukholmassa. Pidämme sitä silmällä ja suhtaudumme siihen vakavasti, Tegnell sanoo Dagens Nyheterissä.

    ellauri066.html on line 870: Tartunnat kasvavat nopeasti Tanskassa, Hollannissa ja Ranskassa. Tegnell arvioi muun muassa Dagens Nyheterissä, että joissakin maissa kyseessä on koronan toinen aalto. Hän ei kuitenkaan usko siihen Ruotsissa.

    ellauri066.html on line 878: – Niin kauan kun tartunta leviää ryppäissä siellä täällä, ainakaan minä en kutsuisi sitä toiseksi aalloksi. Silloin pitäisi olla laajempaa leviämistä koko maassa, kommentoi Tegnell Dagens Nyheterissä.

    ellauri066.html on line 883: – Tämä tulee todennäköisesti koskemaan koko maata. On vähän huolestuttavaa, ettemme ehdi testata kaikkia, jotka haluavat käydä testissä, myöntää Tegnell Dagens Nyheterissä.

    ellauri066.html on line 885: Tegnellin mielestä valtakunnallisille koronarajoituksille ei kuitenkaan ole tarvetta. Mitä tarkoitat? Kysykää sitä pääministeriltä tai kuninkaalta, vinkkaa Mengele.

    ellauri066.html on line 892: In an e-mail exchange between Tegnell and the head of the Finnish public-health agency, on March 14th and 15th, Tegnell suggested that keeping the schools open could help the young and healthy develop immunity sooner. His Finnish colleagues noted that their models found that closing schools would decrease the mortality rate among the elderly by ten per cent. Tegnell responded, “Ten percent might be worth it?” WTF.

    ellauri066.html on line 897: "I have conferred with high command in the U.S., Brazil and Kenya. I think it will be like a severe influenza rate, death toll on the order of 0.1%.” (A study by the Swedish public health-agency later found that the rate was at least six times higher in Stockholm.)

    ellauri066.html on line 900: No genocide committed until habeas corpus. Thou shalt have corpses.

    ellauri066.html on line 902: On March 16th, scientists at Imperial College London published a paper, based on an epidemiological model, predicting that, unless some form of lockdown was imposed, more than five hundred thousand Brits would die from preventable COVID-19 infections. A week later, the Prime Minister, Boris Johnson, announced that his government would be closing schools, bars, and restaurants, falling in step with the rest of Europe. “It was slightly frustrating,” Tegnell told me, when I spoke to him, in August. “We were really hoping we could take us through this crisis together.”

    ellauri066.html on line 904: In April, 2020, a widely-circulated pre-print version of a paper by researchers at Uppsala University, adapting the Imperial College model, predicted that, under the Swedish strategy, fifty per cent of susceptible Swedes would be infected within thirty days, resulting in over eighty thousand deaths by July.

    ellauri066.html on line 906: Tegnell told me that the death toll weighed on him. “I think this was a big frustration and feeling of failure for us,” he said. But he remained steadfast, often saying, in interviews, “Judge me in a year.”

    ellauri066.html on line 914: “I think we are reasonably optimistic,” Tegnell said last August. “Our prognosis is, No, we don’t really see a huge second wave coming on.” This did not last. By December, cases and hospitalizations were higher than they’d been since the earliest days of the pandemic. Intensive-care units in Stockholm and Malmö, the country’s third biggest city, were full. “It was just this development we did not want to see,” Björn Eriksson, Stockholm’s director of health and medical care, said during a press conference.

    ellauri066.html on line 916: Confidence in the public-health agency had fallen from sixty-eight per cent in October, to fifty-two per cent in December.

    ellauri066.html on line 922: It’s likely that some simple policy changes—especially shutting down visitations to nursing homes sooner, and providing more P.P.E. and testing to nursing-home staff—would have saved lives. But who knows...

    ellauri066.html on line 924: And the strategy doesn’t seem to have helped the economy much: the Swedish G.D.P. fell by around three per cent, better than the European average, but similar to the drop in other Nordic countries.

    ellauri066.html on line 925: It’s not as bad as Italy, Spain, the U.K., and Belgium for example.” says Tegnell holding up his statistic when defending his strategy, claiming that sparsely-populated Norway and Finland are the outliers, and that Sweden should be compared to the rest of Europe. Sweden has a larger foreign-born population than other Nordic countries, and its population is more concentrated in urban areas, Tegnell claims. Yes, blame the hairy arms.

    ellauri066.html on line 931: In a recent piece for this magazine, Siddhartha noted that, while some countries were ravaged by the pandemic, others had far lower death rates than expected. The reasons for this, he noted, remain an “epidemiological mystery.” Its a miracle!

    ellauri066.html on line 932: A professor of public-health and management at Yale, told me protections that seemed important may turn out, after long-term study, to have been less effective than we thought. “Due to the developments we see, we even need to use  measures where evidence of effect is low,” Tegnell says now.

    ellauri066.html on line 941: geproxy.themaven.net/https%3A%2F%2Fimages.saymedia-content.com%2F.image%2FMTczODAxMTYxODIyODQwNDU5%2Fcovid-cululative-deaths-per-million-people-2020-07-07.png?w=720&q=20&h=575&auto=enhanced&fit=crop&crop=focalpoint&fp-x=0.5&fp-y=0.5&fp-z=1&fp-debug=false" />

    ellauri067.html on line 32:       Nu blev det visst lite dålig stämning i Sverige. Kungen medgav at dom har misslyckats, att så mycket folk har helt enkelt dött, slutat leva, avlidit, gått bort, gått ur tiden, gått hädan, fallit ifrån, fått hembud, hemkallats, avsomnats, insomnat, slutat sina dagar, samlats till sina fäder, lämnat jordelivet, tagit ner skylten, kilat om hörnet, trillat av pinn, kreperat, kolat, gått i graven, ljutit döden, skiljats hädan, gett upp andan; mistat livet, stupit, bitit i gräset, omkommit, dukt under, gått under, strykt med, förgåtts; upphört, försvunnit, slocknat; avtagit, förklingat, dragit sitt sista andetag, kolat vippen, dragit på sig träfracken, somnat in, vinklat upp tofflorna. Det är hemskt tråkigt. Men var det politiskt? Vi har inte hört frågan. Vad var frågan? Vad var det och framför allt vem som har misslyckats? Säkert inte regeringen, ännu mindre Mengele. Kungen har nu trampat pä klaveren. Det är väldigt tråkigt, det ruinerar julstämningen. 

    ellauri067.html on line 61:     ”Lasista ei näe päältäpäin, miten se on valmistettu. Hillopurkit ja shampanjalasit voivat olla samaa ainetta - tai sitten eivät. Se selviää vain sulattamalla.” Kaksi perhettä mahdollisuuksiensa rajoissa. Kaksi nuorta hapuilemassa niiden yli. Yhteinen joulu pyöräyttää jokaisen peilin eteen: Kuka minä olen, mistä unelmoin? Kuka ansaitsee ja mitä? Juhani painaa hommia lasitehtaalla ja unelmoi omasta talosta, jonka pihapuiden alla lapset saisivat telmiä. Irina rullaa permanentteja sormet kivistäen ja tekee designlöytöjä kirpputoreilta. Rogerilla on jo kaikkea, paljon, ja Christina ei tiedä mitä sillä tekisi. Juhalla ja Lotalla on vastaus, se vanhin kaikista. Lasitehdas on keskiluokkaisuuden rajoja tunnusteleva tarina kahden suomalaisen perheen elämästä ja kohtaamisesta. Kumpikin on saanut lottovoiton, toinen syntymässä, toinen rahapeleissä, mutta perinnöksi jätetään ja saadaan paljon muutakin kuin rahaa. 

    ellauri067.html on line 154: During his stay at Fort Bliss, von Braun proposed marriage to Maria Luise von Quistorp (born June 10, 1928), his maternal first cousin, in a letter to his father. He married her in a Lutheran church in Landshut, Germany on 1 March 1947, having received permission to go back to Germany and return with his bride. He was 35 and his new bride was 18. Shortly after, he became an evangelical Christian. He returned to New York on 26 March 1947, with his wife, father, and mother. On 8 December 1948, the von Brauns´ first daughter Iris Careen was born at Fort Bliss Army Hospital.

    ellauri067.html on line 159: "I aim for the Stars" said von Braun played by Udo Jürgens, with the subtitle "But Sometimes I Hit London'. Dr Strangelove is based on von Braun.

    ellauri067.html on line 163: Von Braun justified the expenses for manned operations with the following argument: "I think somehow space flights for the first time give mankind a chance to become immortal. Once this earth will no longer be able to support life we can emigrate to other places which are better suited for our life."

    ellauri067.html on line 178: 1959-60   Greenwich Village bohemianism, pot smoking, idolizes Monk, begins V.

    ellauri067.html on line 191: 1988   MacArthur Foundation genius grant

    ellauri067.html on line 192: 1988   "A Gravity's Rainbow Companion" by Steven Weisenburger collects

    ellauri067.html on line 194: 1990   "Vineland" published; TP marries agent?  moves to NYC?

    ellauri067.html on line 222: 1974 National Book Award (puoliksi Isaac Bashevis Singerin kanssa) 1974. Mahtoi molempia nolottaa. tuomariston yksimielinen valinta Pulitzerin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta asiantuntijalautakunta hylkäsi sen1975 American Academy of Arts and Lettersin William Dean Howells -mitali (kieltäytyi).

    ellauri067.html on line 229:   Tuli tässä mieleen muuten että monilla legendoilla on ollut tollasia pyllynnuolijoita ja aseenkantajia, kuten Pynchonilla Weisburger ja Bloom, ja Haavikolla Mauno Saari ja Aarne Kinnunen. Jotka kiipee julkun siivelle ja pääsee sillä ize esille. Ehkä niiden maine onkin noiden ansiota ja kääntäen. Goethe ja Vaakku Koskenniemi. Sillinpää ja Tatu. Näitä on vaikka kuinka. 

    ellauri067.html on line 252: ges/A-879893-1519473954-1980.jpeg.jpg" height="200px" />

    ellauri067.html on line 255: ge.jpg" height="200px" />

    ellauri067.html on line 270:     Traversing a wide range of trivia, Gravity´s Rainbow transgresses boundaries between high and low culture, between literary propriety and profanity, between boredom and porn, and between popular science and speculative metaphysics. 

    ellauri067.html on line 272: Lukijoiden ja kääntäjien avuksi on julkaistu muutamia selitysteoksia, kuten Steven C. Weisenburgerin A Gravity’s Rainbow Companion. Pitää olla näsäviisas burgeri seuraneitinä että tajuaa Tomin höpötyxiä. Mutta se on vanhanaikaista, nyt on https://pynchonwiki.com/ ja sen 7 muuta nettilähettä. Vastaisen varalle myös Wallacelle ge">Loppumaton läppä -wiki. Kts. myös tätä. 

    ellauri067.html on line 277: Eugène Marie-Joseph Sue (1803 Pariisi, Ranska – 1857 Annecy, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, taidemaalari ja lääkäri. Suen kirjallinen tuotanto painottuu följetongeina siis jatkokertomuxina ilmestyneisiin viihderomaaneihin, jotka olivat omana aikanaan hyvin suosittuja.

    ellauri067.html on line 281: Эже́н Сю mainittiin jossain ven. klassikossa jonka luin Venäjäxi ja ihmettelin kuka tää nyt oli. Oisko ollut Гончаров (перевод фрагмента из «Атар-Гюля» стал началом его литературной карьеры). Atar-Gull est un roman d´Eugène Sue paru en 1831. Il s'agit d'un roman maritime qui met en scène des négriers ainsi qu´un esclave vengeur du nom dAtar-Gull.

    ellauri067.html on line 298:     Called today "the Father of Connecticut", Rev. Thomas Hooker was a towering figure in the early development of colonial New England. He was one of the great preachers of his time, an erudite writer on Christian subjects, the first minister of Cambridge, Massachusetts, one of the first settlers and founders of both the city of Hartford and the state of Connecticut.

    ellauri067.html on line 300:     His leadership of Puritan sympathizers brought him a summons to the Court of High Commission. Forfeiting his bond, Hooker fled to Rotterdam in the Netherlands, and considered a position in the English Reformed Church, Amsterdam, as assistant to its senior pastor, the Rev. John Paget. From the Netherlands, after a clandestine trip to England to put his affairs in order, he immigrated to the Massachusetts Bay Colony aboard the Griffin.

    ellauri067.html on line 302: Hooker arrived in Boston and settled in Newtown (later renamed Cambridge), where he became the pastor of the earliest established church there, known to its members as "The Church of Christ at Cambridge." His congregation, some of whom may have been members of congregations he had served in England, became known as "Mr. Hooker's Company".

    ellauri067.html on line 309:     Tässä kohen puhutaan Gedaran sioista, joihin Jesse ajoi eräät henget ja siat säntäs järveen kuin sopulit. Näistä oli puhetta myös Tatu Vaaskiven jessenovellissa. Tätä jälkimmäistä preteritiä esiintyy niteessä siellä sekä täällä. Shlotropin esi-isä suunnitteli uskontoa ohitetuille. Se on kyllä harhaoppia, Bostonin eliitti repi perseensä, eikä Course Herokaan oikein pidä siitä. Course hererojen sana mba-kayere meinaa mulle on tehty ohari. Niinpä hyvinkin. 

    ellauri067.html on line 318: “A market needed no longer be run by the Invisible Hand, but now could create itself—its own logic, momentum, style, from inside. Putting the control inside was ratifying what de facto had happened— that you had dispensed with God. But you had taken on a greater, and more harmful, illusion. The illusion of control. That A could do B. But that was false. Completely. No one can do. Things only happen, A and B are unreal, are names for parts that ought to be inseparable. …”

    ellauri067.html on line 322:   dit-dah-dit is R for Roger Morse: Received as transmitted (origin of "Roger").

    ellauri067.html on line 325: Pynchonin poikasena radiosta seuraaman Fred Allen Shown naispääosahenkilö oli Frankin puoliso, Jasun Martha Nussbaumin kaima.  Other dramatis personae included average-American John Doe (played by John Brown), Mrs. Nussbaum (Minerva Pious), pompous poet Falstaff Openshaw (Alan Reed), Titus Moody (Parker Fennelly), and boisterous southern senator Beauregard Claghorn (announcer Kenny Delmar). Texaco ended its sponsorship of the program in 1944.

    ellauri067.html on line 336: Some prominent guest stars on Allen´s program over the years included Frank Sinatra, Orson Welles, Roy Rogers, Bela Lugosi, Ed Gardner, Norman Corwin and Edgar Bergen & Charlie McCarthy. Allen would often ad-lib material and since most radio programs in those days were broadcast live, with the exception of the occasional delay here and there, the audience would sometimes hear a bleep in place of a word or phrase.     Siitäkin on tullut mediaklishee.

    ellauri067.html on line 339: Allen's health worsened further during his time on What´s My Line? and on March 17, 1956 while strolling down the streets of New York City, he suffered a heart attack and died at the age of 61.      Fred Allenia löytyy valmiixinaurettuna sinäputkilosta. Sietämätöntä kaakatusta, puujalkapuisevaa. Fred ei koskaan päässyt televisioon. Tompan maalmansota meni radiota kuunnellessa. Tätä bullshittiä ei takuulla tullut BBC:stä 40-luvulla. 

    ellauri067.html on line 347:     Hererot oli ne saku Lotharin nitistämät notmiit Namibiassa, josta oli Jatkosota-extrassa. Pynchon puhuu hyvinkin rumasti neekereistä ja haaveilee niiden kanssa pyllyhommista. Sen se on näkönenkin kyllä. mba rara m´eroto ondyoze ... mbe mu munine m´oruroto ayo u n´omuinyo:  "he was shining in my dream as if he were alive". Otyikondo: "bastard" or "mulatto". outase: "large, newly laid cow turd". Shufflin´ Sam oli peli, jossa yritetään ampua neekeri ennenkuin tämä ehtii aidan yli varastamansa vesimelonin kanssa (s.719). Todellinen haaste kaikenikäisten tyttöjen ja poikien reflexeille. I can´t breathe, vikisee Shufflin´ Sam. Varo, se vaan teeskentelee. Meinaan tehdä yhdestä semmoisesta perkeleestä pesukarhulakin, eikä varmaan tarvize selittää mikä osa roikkuu takaraivolla, häh? (s. 722) Luutaa kummempaa kapinetta ei nekrujen käteen tarvize antaa.

    ellauri067.html on line 358:   Enzian (Gentiana) ist eine Pflanzengattung in der Familie der Enziangewächse (Gentianaceae). Näitä katkeroita on jo nähty monessa runossa ja paasauxessa. 

    ellauri067.html on line 360:   Die Enzian war eine in Entwicklung befindliche deutsche Flugabwehrrakete während des Zweiten Weltkrieges. Die Rakete war sowohl für den Boden-Luft- als auch den Luft-Luft-Einsatz vorgesehen. Radio-ohjattu. Ei toimahtanut ennen nazien surkeata loppua. 

    ellauri067.html on line 363: Foil:  In fiction or non-fiction, a foil is a character who contrasts with another character;  most of the time it is the protagonist, to highlight qualities of the other character. In some cases, a subplot can be used as a foil to the main plot. This is especially true in the case of metafiction and the story within a story motif. The word foil comes from the old practice of backing gems with foil to make them shine more brightly. Paranoids like Pynchon make foil hats to foil conspiracies. 

    ellauri067.html on line 376: et secum strige, secum caminat et Orcus;ja sen kanssa noidat, ja sen kanssa kulkee myös örkkilä;

    ellauri067.html on line 384: What Does the Triskelion Symbol Mean? Derived from the Greek word "Triskeles" meaning "three legs", the Triskele or Triple Spiral is a complex ancient Celtic symbol. Often referred to by many as a Triskelion, its earliest creation dates back to the Neolithic era, as it can be seen at the entrance of Newgrange, Ireland. The Triskele gained popularity in its use within the Celtic culture from 500BC onwards. This archaic symbol is one of the most convoluted to decipher as symbolists believe it is reflective of many areas of culture from the time. Huoh. Vitun symbolistit. Seinän töhrijät. Nuijia. Kirkkovene ja Jallu luuraa on selkeämpiä.

    ellauri067.html on line 386: Hop Harrigan (also known as The Guardian Angel and Black Lamp) is a fictional character published by All-American Publications. He appeared in American comic books, radio serials and film serials. He was created by Jon Blummer, andwas a popular hero originally through the 1940s, during the events of World War II.

    ellauri067.html on line 400: Clausewitz, Carl von (1780-1831) 182; Prussian general whose writings, especially On War, advocated the concept of total war, in which all the enemy´s territory, property, and citizens are attacked. Clausewitz oli megaluokan paskiaisia. Siihen liittyen L-5227 164; bomb developed by Spottbilligfilm AG to blind "whole populations".

    ellauri067.html on line 411: Sacred Military Constantinian Order of Saint GeorgeIn the logo of Knights Templar, Grand Encampment, U.S.A.Public motto of the Sigma Chi international frat

    ellauri067.html on line 413: Bishop Simon Brute College Seminary, Indianapolis, Indiana USA. College of the Holy Cross, Worcester, Massachusetts. Georgian Institute of Public Affairs, Tbilisi, Georgia. Hardey Preparatory School for Boys, Chicago, Illinois USAHoly Cross College, Arima, Trinidad. Holy Cross College, Kalutara, Sri Lanka. Holy Cross College of Carigara, Carigara, Leyte, Republic of the PhilippinesHoly Cross High School, Camp Phillips, Bukidnon, Republic of the Philippines. Holy Cross School, Winnipeg, Manitoba, Canada. Instituto Tecnológico de Mérida, Mérida, Mexico. Madras Christian College, Madras, IndiaMarist Brothers High School, Fiji Suva cityLegon, Ghana. Quitman High School, Quitman, Louisiana USA. St Eunan´s College, Letterkenny, County Donegal, Republic of Ireland. St. Joseph´s Grammar School, Donaghmore, County Tyrone, Northern Ireland. St. Michael´s Church School, Christchurch, New ZealandSt. Thomas´ Secondary School, Kano, NigeriaStrangford Integrated College, Carrowdore, County Down, Northern Ireland. Wah Yan College, Wan Chai, Hong Kong. Wah Yan College Kowloon, Yau Ma Tei, Hong Kong. 

    ellauri067.html on line 418: Used as the title of the political manifesto of George Lincoln Rockwell and the American Nazi Party. Is the motto on the coat of arms of the city of Plzeň, Czech Republic. The phrase is in the coat of arms of the city of Birkirkara, the largest city on the island of Malta, and the city of Bayamon, Puerto Rico. Is the motto on the Coat of Arms of O´Donnell. Appears in one of the paintings of the Polish artist Zdzisław Beksiński. It has been used in some versions of logo for the brand of cigarettes, Pall Mall. Appears on one of the stickers on the guitar of Alvin Lee, Ten Years After´s frontman, the same guitar he played at The ´69 Woodstock Festival.

    ellauri067.html on line 422: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (1840–1902; full name Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing) was an Austro–German psychiatrist and author of the foundational work Psychopathia Sexualis (1886). He died in Graz in 1902. He was recognized as an authority on deviant sexual behavior and its medicolegal aspects. Krafft-Ebing´s principal work is Psychopathia Sexualis: eine Klinisch-Forensische Studie (Sexual Psychopathy: A Clinical-Forensic Study), which was first published in 1886 and expanded in subsequent editions. The last edition from the hand of the author (the twelfth) contained a total of 238 case histories of human sexual behaviour. Translations of various editions of this book introduced to English such terms as "sadist" (derived from the brutal sexual practices depicted in the novels of the Marquis de Sade), "masochist", (derived from the name of Leopold von Sacher-Masoch), "homosexuality", "bisexuality", "necrophilia", and "anilingus".

    ellauri067.html on line 428:     Freud´s didactic strategy in his Three Essays on the Theory of Sexuality was to construct a bridge between the "perversions" and "normal" sexuality. Clinically exploring "a richly diversified collection of erotic endowments and inclinations: hermaphroditism, pedophilia, sodomy, fetishism, exhibitionism, sadism, masochism, coprophilia, necrophilia" among them, Freud concluded that "all humans are innately perverse". He found the roots of such perversions in infantile sexuality—in the child´s "polymorphously perverse" inclinations ... the "aptitude" for such perversity is innate.

    ellauri067.html on line 439: How much, or how little influence drugs, particularly hallucigenic drugs like lysergic acid diethylamide, LSD, had on Pynchon’s narrative is unknown. If Siegel, however, is to be believed, and he should be despite any resentment he felt regarding Pynchon’s affair with his wife, then the writing of Gravity’s Rainbow was heavily influenced by drugs. In Pynchon’s most famous quote regarding this particular novel, which is notoriously difficult to interpret, he is alleged to have told Siegel,

    ellauri067.html on line 454:     Schwarzkommando: (p. 359) supposed herero fighters in the service of the nazis. It is propaganda like King Kong or the black science man Neil Degrasse Tyson to make black people seem intelligent. The Schwarzkommando in Gravity´s Rainbow is fictional. Schrödinger´s douchebag is a guy who says offensive things and decides whether he is joking based on the reaction of people around him.

    ellauri067.html on line 457: Astrophysicist Neil deGrasse Tyson was criticized this week after claiming on Christmas Eve that Rudolph, the fictional red-nosed reindeer who leads Santa Claus’s sleigh, has been “misgendered.”       

    ellauri067.html on line 461: He continued, “So Santa´s reindeer, which all sport antlers, are therefore all female, which means Rudolf has been misgendered.”  Tyson’s message triggered swift criticism, which included accusations that Tyson was “ruining things that are supposed to be fun.” “Why ruin this magic for children with your reddit-tier haha i’m so smart bulls***, this isn’t funny, you aren’t clever, and nobody cares, let them have this magic in their lives, you sound like an adolescent,” another person said. “They’re magic reindeer a**hole. The normal rules don’t apply. Quit trying to s*** on Christmas,” one person replied.

    ellauri067.html on line 463:   tannäuserism: In a note to 3.2 of Gravity´s Rainbow, Heseburger explains Pynchon´s use of the word "Tannhäuserism" as follows: The tragic error of Tannhäuser — for example, in Richard Wagner´s operatic version of the myth — was to postpone his quest in order to linger for one year of sensual, "mindless pleasure" with the goddess Venus under her mountain called Venusberg. Vai onko se Brocken, Jaakon ja Jöötin mainizema Kyöpelinvuori Harzissa? On 11 April, American forces liberated the camps at Buchenwald, near Weimar, and the V2 rocket slave-labour camp at Nordhausen in the Harz Mountains. Ryssät eivät päässeet lähellekään. Jenkeillä oli vitun kiire kahmimaan izelleen ne raketit. Ja siitä vasta iso piru pääsi merrasta.

    ellauri067.html on line 465: Antinomistit ovat uskonpuhdistuksen aikainen kristillinen ryhmittymä, joka korosti syntien anteeksiantamista, mutta vähätteli syntiä ja hengellistä lakia. Antinomismin synnyttäjä oli Martti Lutherin ystävä Johannes Agricola. Antinomistien pääväittämä on, ettei lakia tulisi saarnata ollenkaan. Eli että hengellisen lain sijasta uskon synnyttää evankeliumi. Hengellinen laki poistettiin kokonaan käytöstä. Luther kirjoitti antinomisteja vastaan kirjan "Antinomilaisia vastaan". Luther on myös todennut Agricolasta: "ettei kukaan paavi ole häntä kiusannut niin paljon kuin Agricola". Antinomistisen opin toinen äärilaita on oppi lain kolmannesta käytöstä. Antinomistinen riita syntyi luterilaisessa kirkossa 1500-luvulla siitä, onko lain saarnaaminen tarpeellista vai ei. Crazy Sue Dunham oli antinomiaani noita 1700-luvulla jenkkikapinan aikoihin. Wild woman of the Berkshires. Joo eihän ilman lakia ole syntiä, ja ilman syntiä ei tarvi armoa, ja ilman armoa ei pappeja. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin!

    ellauri067.html on line 467:   Franz von Bayros (28 May 1866 – 3 April 1924) was an Austrian commercial artist, illustrator, and painter, best known for his controversial Tales at the Dressing Table portfolio. He belonged to the Decadent movement in art, often utilizing erotic themes and phantasmagoric imagery. His work can be found at the Metropolitan Museum of Art in New York. He drew over 2000 illustrations in total. Bayros piirsi eri paljon porsliinipilluja. Sanalla sanoen, pornokuvia. 

    ellauri067.html on line 469: J.P. Morgan didn´t exactly fire Thomas Edison, he just merged Edison Electric with Thomson-Houston Electric, without saying anything to Edison.

    ellauri067.html on line 470: The relationship between J.P. Morgan and Thomas Edison is a classic case of high finance. As Edison needed money to fund his work he would give a huge block of stock in his company to Morgan. Eventually the bulk of Edison Electric shares were controlled by the J.P. Morgan.

    ellauri067.html on line 471: In 1892, J.P. Morgan arranged the merger of Edison Electric and Thomson-Houston Electric Company to form General Electric. Since Morgan was the majority shareholder in Edison Electric he did not need Edison´s permission to agree to the merger.

    ellauri067.html on line 480: ges/a/aa/Who-framed-roger-rabbit-disneyscreencaps.com-11471.jpg" width="50%" />

    ellauri067.html on line 487:     Hey, I just figured out that "Who Framed Roger Rabbit" might be making a sly allusion.... that Roger and Jessica Rabbit are named after Roger Mexico and Jessica Swanlake from Gravity´s Rainbow by Pynchon. Posted by ergomatic at 7:16 AM on March 16, 2016.  Why it's obvious! just look at Roger's incisors!

    ellauri067.html on line 493:     Book reviewers have a long history of attacking Pynchon for his flat characters. Roger and Jessica are susceptible to this criticism. Neither is given much of a history. We don’t know where they grew up or who their parents were. This is one of the great failings of... what to call it? "middlebrow" is antiquated... anyway, a very common kind of criticism (common in the Anglo-American world, anyway), and it affects how authors write (which is one reason I read mainly Russian literature these days). I don't need to know "where they grew up or who their parents were" and I don't much care, unless, of course, you write about it brilliantly because that´s truly what you want to focus on, as opposed to "welp, better provide a plausible background for my characters so the reader will believe they're behaving this way." Just write good sentences in a good and surprising order. Two people have fallen out of love? I don't care if it's because one of them has mommy issues or the other was bullied as a child—people fall out of love all the time, for any reason or none, just tell me what they do about it, and in language that makes me want to keep reading! Teoxet on tärkeät, vähät elämästä. En jaxa luontokuvauxia, hyppään ne heti yli.

    ellauri067.html on line 495: Pynchonin henkilöt on ihan papernukkeja, joihin on pantu hassunkurisia nimiä. Kuin Helmin joululepakot: RUSU, OKKO, NIKO, NAKER, LUSTO, NIELLA. Niitä ei kerta kaikkiaan jaxa edes kuvitella, kun ne on niin miehiä ja naisia vailla ominaisuuksia. Roger Rabbitkin on paljon monisyisempi. Sixei liioin jaxa ällistyttää jos joku niistä osoittautuu samaxi kuin joku toinen. Mitä väliä.

    ellauri067.html on line 500: ...The first piece to provide substantial information about Pynchon´s personal life was a biographical account written by a former Cornell University friend, Jules Siegel, and published in Playboy magazine. In his article, Siegel reveals that Pynchon had a complex about his teeth and underwent extensive and painful reconstructive surgery, was nicknamed "Tom" at Cornell and attended Mass diligently, acted as best man at Siegel's wedding, and that he later also had an affair with Siegel's wife. Siegel recalls Pynchon saying he did attend some of Vladimir Nabokov's lectures at Cornell but that he could hardly make out what Nabokov was saying because of his thick Russian accent. Siegel also records Pynchon's commenting: "Every weirdo in the world is on my wavelength", an observation borne out by the crankiness and zealotry that has attached itself to his name and work in subsequent years.

    ellauri067.html on line 502:     Pynchon´s early story Low-lands contains general immaturity, and racist, sexist and proto-Fascist talk. It´s  his own voice in Pig Bodine, a notoriously bigoted and asinine sailor who recurs in later novels. The claims of racism and proto-Fascism are hardly substantiated, while the misogyny is pervasive. Women are considered as semi-inanimate objects upon which men have a right (or even a duty) of possession, imposition or defilation.

    ellauri067.html on line 511:   Sentimentaalista soopaa. Yllättäen nää on ensimmäiset sanat jotka putkahtivat mieleen kun olin lukenut 83 ekaa sivua. Seuraava oivallus s. 109 päästyä on että Thuomas on emotionaalisesti teini-ikäinen. Enemmän vielä kakkajuttuja kuin naintia. S. 131 käy selväxi että Pynchon on samanlainen pervo paskiainen kuin esim olmimainen Rilke, ja kaikki myöhemmätkin teutonit ja anglosaxit. (Oliko James Joyce saxi vaiko keltti? Ei se kovin keltti ollut, kakkaa se ojensi eikä suolaa.) Koko 2. maailmansota oli iso farssi, jossa aivan samixet vaan eri kokardeilla varustetut germaanit otti mittaa toisistaan. Noniinhän se oli sen Rilken ihannoima ensimmäinenkin. Siirtomaasotia ne olivat. Aivan vittua. Mix ton Pynchoninkin pitää noin intoilla maailmansodasta, johon se ize ei edes ehtinyt mukaankaan? Varmaan se kazoi matruusina liikaa sotaleffoja. Kaikista Rilken runoista se rakastaa eniten Duinon 10. elegiaa, joka on ruikelipaska. Oh boy, oh boy, Tomppa huutaa, ja muuta vastaavaa teini-intoilua. Sillä on muurahaisen munasuojat. Sivulla 435 on infantiili food fight kermakakuilla. Mä en jaxa.

    ellauri067.html on line 544: Gravity´s Rainbow is a 1973 novel, first published by Viking Press, by American writer Thomas Pynchon. The narrative is set primarily in Europe at the end of World War II, and centers on the design, production and dispatch of V-2 rockets by the German military. In particular, it features the quest undertaken by several characters to uncover the secret of a mysterious device named the "Schwarzgerät" ("black device"), slated to be installed in a rocket with the serial number "00000". 
    

    ellauri067.html on line 545:     "This same secret knowledge is what I craved as a young student, believing that there was a meaning to the world beyond all our everyday transactions."

    ellauri067.html on line 566: "his batman, a Corporal Wayne" [Batman's "real-world" identity was Bruce Wayne], 11; comicbook fangs, 21; Sir Denis Nayland Smith, 83, 277-78, 592, 631, 751; Hop Harrigan, Tank Tinker, 117; "old-fashioned comical room" 122; Dumbo, 135; Donald Duck, 146; Hansel and Gretel, 174; "comic-book colors" 186; "paint FUCK YOU in a balloon coming out the mouth of one of those little pink shepherdesses" 203; Plasticman, 206, 314, 331, 752; "he passes into a bickering of canary-yellow Borsalini, corksoled comicbook shoes with enormous round toes" 254; "this cartoon here" 263; "a Sunday-funnies dawn" 295; Rocketman, 366, 376, 379, 436, 512, 596; Captain Midnight Show, 375; Green Hornet, 376; "the only beings who can violate their space are safely caught and paralyzed in comic books" 379; Mickey Mouse, 392; Sundial, 472; Wilhelm Busch (cartoonist), 501; Porky Pig, 545; "comic technocracy" 579; "comic-book cats dogs and mice" 586; Bugs Bunny, 592; "comicbook-orange chunks of island" 634; Porky Pig tattoo, 638 (on Osbie Feel's stomach), 711 (on André Omnopon´s stomach); Robin Hood, 664; Mary Marvel, Wonder Woman, 676; comic-book Kamikazes, 680; "down comes a comic-book guillotine on one black & white politician" 687; Crime Does Not Pay, 709; Superman, 751; The Lone Ranger & Tonto, 752; Philip Marlowe, 752; Submariner, 752; Jimmy Olson, 752; See also Byron the Bulb; Floundering Four; Komical Kamikazes; Plasticman; film/cinema references.

    ellauri067.html on line 577: Prokosch was born in Madison, Wisconsin, into an intellectual family that travelled widely. His father, Eduard Prokosch, an Austrian immigrant, was Professor of Germanic Languages at Yale University at the time of his death in 1938. Prokosch was graduated from Haverford College in 1925 and received a Ph.D. in English in 1932 from Yale University. In his youth, he was an accomplished squash racquets player; he represented the Yale Club in the 1937 New York State squash racquets championship. He won the squash-racquets championship of France in 1938.

    ellauri067.html on line 581: From early on, Prokosch sought to surround himself with a veil of mystification and cast his life into a hopeless riddle. Approaching his sixtieth year, he boasted that no person had succeeded in knowing him as an integral personality: "I have spent my life alone, utterly alone, and no biography of me could ever more than scratch the surface. All the facts in Who’s Who, or whatever, are so utterly meaningless. My real life (if I ever dared to write it!) has transpired in darkness, secrecy, fleeting contacts and incommunicable delights, any number of strange picaresque escapades and even crimes, and I don't think that any of my 'friends' have even the faintest notion of what I'm really like or have any idea of what my life has really consisted of. . . .With all the surface 'respectability,' diplomatic and scholarly and illustrious social contacts, my real life has been subversive, anarchic, vicious, lonely, and capricious."

    ellauri067.html on line 592: Sowilo (*sōwilō) meaning "Sun", is the reconstructed Proto-Germanic language name of the s-rune (ᛊ, ᛋ).

    ellauri067.html on line 594: The name is attested for the same rune in all three Rune Poems. It appears as Old Norse and Old Icelandic Sól and as Old English Sigel. (Se on SS-merkin muotoinen.)

    ellauri067.html on line 604: School Days School Days is an American popular song written in 1907 by Will D. Cobb and Gus Edwards. Its subject is of a mature couple looking back sentimentally on their childhood together in primary school.

    ellauri067.html on line 611: Ford and Zaphod clinked their glasses together.

    ellauri067.html on line 617: Luku 3. Ollaan vyöhykkeellä. Sota on lopussa, voittajat kerää suveniireja. Slothropilla piisaa nubiileja pikkutyttöjä jota se panee edestä ja takaapäin niiden pyynnöstä tai suostumuxella. Tää on niin Pynchonin märkää unta. Juonta on vain siteexi, ja kaikki panot seuraa samaa partituuria. Tytöt on ulkonäöltä ja luonteelta, jos sellaisesta voi puhua, kaikki samixia. Tavallaan hassua, että siemenneste on jotenkin paljon tabumpaa kuin saippua tai lysoli. Kylnää apinat pitää kovasti kiinni lisääntymistabuista. Eihän muuten oliskaan mikään törkeetä. Elämä on mukavaa, on fräuleineja joita panna ja jotka laittavat ruokaa ja pesevät pyykit. Some things never change. 

    ellauri067.html on line 626: Blicero esiintyi eka kerran Pynchonin 1963 esikoisessa V, nimellä luti Weissmann, dekadentti Sachsan armeijan lupseeri joka oli jäänyt rannalle entiseen Lounais-Afrikkaan presidentti Ahtishaaren kanssa 7v sen jälkeen kun se lakkasi olemasta Saksan siirtomaa. Tässä aiemmassa novellissa se oli mystinen, väliin transu hahmo jolla näytti olleen sadomasokistinen suhde saxalaiseen agenttiin Vera Meroveringiin. Se on kiero myös, ja kenties huumaa ja sitten pöllii jotakin toiselta hahmolta, Kurt Mondaugenilta. Se on enempi hassu kuin huolestuttava, eikä vielä täysimittainen pahis.

    ellauri069.html on line 40: Postmodernism is the Swiss Army knife of critical concepts. It’s definitionally overloaded, and it can do almost any job you need done. This is partly because, like many terms that begin with “post,” it is fundamentally ambidextrous. Postmodernism can mean, “We’re all modernists now. Modernism has won.” Or it can mean, “No one can be a modernist anymore. Modernism is over.” People who use “postmodernism” in the first, “mission accomplished,” sense believe that modernism—the art and literature associated with figures like Picasso and Joyce—changed the game completely, and that everyone is still working through the consequences. Modernism is the song that never ends. Being postmodernist just means that we can never be pre-modernist again. People who use it in the second sense, as the epitaph for modernism, think that, somewhere along the line, there was a break with the assumptions, practices, and ambitions of modernist art and literature, and that everyone since then is (or ought to be) on to something very different. Being postmodernist means that we can never be modernist again.

    ellauri069.html on line 42: Modern art didn’t abandon the world, but it made art-making part of the subject matter of art. When (in the second account) did a break occur? It happened when artists and intellectuals stopped respecting a bright-line distinction between high art and commercial culture. Modernist art and literature, in this version of the story, depended on that distinction to give its products critical authority. Modernism was formally difficult and intellectually challenging. Its thrills were not cheap. But there were cheap thrills out there, a vast and growing mass of products manufactured to stroke the senses and flatter the self-images of their consumers. This bubble-gum culture wasn’t just averse to the spirit of high art. It was high art’s reason for being.

    ellauri069.html on line 61: An uncompromising temper appears to have limited the father’s career as an architect. The brothers describe a scene in which their father picks up an LP record that says “unbreakable” on the label and breaks it in two. “Not unbreakable,” he says. That might be a little scary for kids to watch. Frederick and Steven thought that he was an ingenious man, but they found him fascinatingly difficult to care for in his old age.

    ellauri069.html on line 71: He was an adept of irony and deflection in person as well as on the page, a lonely and, at some level, unhappy man who needed humor and companionship. But he had, his friend Pynchon told Daugherty, “a hopeful and unbitter heart.” Women seem to have found him easy to like. He married four times and had at least two long-term relationships between the marriages. He was dependent on alcohol, and he was dependent on work. He wrote every morning and had his first drink around noon.

    ellauri069.html on line 101: Q: What do you consider the most important tool of the genius of today?

    ellauri069.html on line 107: Strings of language extend in every direction to bind the world into a rushing, ribald whole. The babble of discursive registers mimics the incoherence of war against guerrillas, a war in which the two sides are always in danger of becoming morally indistinguishable.

    ellauri069.html on line 111: He also believed that one of the things deadening our responses was mass culture. “I believe that’s the place artists are trying to get to, and I further believe that when they are successful, they reach it... an area somewhere probably between mathematics and religion, in which what may fairly be called truth exists.” He was an enemy of television. He was a serious jazz buff. It took him a while to become interested in rock. Daugherty is right. He was a postmodernist in the first sense.

    ellauri069.html on line 115: “The aim of literature,” says a character in “Florence Green Is 81,” one of Barthelme’s first published stories, “is the creation of a strange object covered with fur which breaks your heart.”

    ellauri069.html on line 120: He thought S. J. Perelman was a genius. Perelman, sadly, did not think much of Barthelme’s work.

    ellauri069.html on line 139: Balaclava helmet: A balaclava, also known as a balaclava helmet or Bally or ski mask, is a form of cloth headgear designed to expose only part of the face, usually the eyes and mouth. Depending on style and how it is worn, only the eyes, mouth and nose, or just the front of the face are unprotected. Versions with a full face opening may be rolled into a hat to cover the crown of the head or folded down as a collar around the neck. Sellanen ällöttävä roistomyssy.

    ellauri069.html on line 142: An English illustrator, Beardsley is known for his (often erotically charged) illustrations for Oscar Wilde's Salome, Alexander Pope's Rape of the Lock and other black-and-white works. Along with Oscar Wilde, he was considered a leader of "The Decadents" of the 1890s; 71; 634; Wikipedia entry.

    ellauri069.html on line 157: 16; In palmistry, this cross is found beneath the middle finger between the head and heart lines and shows a distinct interest in occult matters.

    ellauri069.html on line 170:       Dr. Mabuse is a fictional character created by Norbert Jacques in the German novel Dr. Mabuse, der Spieler ("Dr. Mabuse, the Gambler"), and made famous by three films about the character directed by Fritz Lang: Dr. Mabuse the Gambler (silent, 1922) The Testament of Dr. Mabuse (1933) and the much later The Thousand Eyes of Dr. Mabuse (1960). Dr. Mabuse is a master of disguise and telepathic hypnosis known to employ body transference, most often through demonic possession, but sometimes utilizing object technologies such as television or phonograph machines, to build a "society of crime". One "Dr. Mabuse" may be defeated and sent to an asylum, jail or the grave, only for a new "Dr. Mabuse" to later appear, as depicted in The Testament of Dr. Mabuse. The replacement invariably has the same methods, the same powers of hypnosis and the same criminal genius. There are even suggestions in some installments of the series that the "real" Mabuse is some sort of spirit that possesses a series of hosts.

    ellauri069.html on line 172:       Gene Krupa: Eugene Bertram Krupa, Born:January 15, 1909, Chicago, Illinois, U.S., Died:October 16, 1973, Yonkers, New York, U.S. was an American jazz drummer, band leader and composer known for his energetic style and showmanship. His drum solo on "Sing, Sing, Sing" elevated the role of the drummer from an accompanying line to an important solo voice in the band.

    ellauri069.html on line 174:       ger-story-story.html">John Dillinger (June 22, 1903 – July 22, 1934) oli Suuren Masennuxen ajan chicagolainen gangsteri, varmaan Sale Belovin roolimalli, joka ryösti roistopankkeja, ja Clark Gable esiintyi jossain leffassa. Joo se leffa oli Manhattan Melodrama, jota Jack oli kazomassa romanialaisen pimun kanssa joka lauloi siitä jepeille. Jepet ampui leffan jälkeen Juhaa leukaan. Se oli justifiable homicide. Dillinger oli suunnilleen yhtä komea kuin Nipsu. 

    ellauri069.html on line 178:       Hoagy Carmichael: Hoagland Howard " Hoagy " Carmichael (November 22, 1899 - December 27, 1981) was an American singer, songwriter, and actor. American composer and author Alec Wilder described Carmichael as the "most talented, inventive, sophisticated and jazz-oriented of all the great craftsmen" of pop songs in the first half of the 20th century.

    ellauri069.html on line 180:       Berliner Schnauze (Berlin Snout, aka Enzian): Zur Navigation springen, Zur Suche springen, denn Dieser Eintrag existiert noch nicht! (Eigentlich doch aber nur auf Amerikanisch:)

    ellauri069.html on line 182:       Berliner Schnauze f (genitive Berliner Schnauze, no plural)

    ellauri069.html on line 188: Monipäiset slaaviperkunat joita daanimunkit karkotti Rügenin saarelta: Lähde Saxo Grammaticuxen Gesta Danorum. Sitä siteerasi myös Messenius, jonka mukaan on nimetty Messeniuxenkatu. 

    ellauri069.html on line 191:     ges/g/kTMAAOSwj0NUfsfZ/s-l400.jpg" />

    ellauri069.html on line 192:     
    Wissow Klinken, Rügen
    

    ellauri069.html on line 216: Ensimmäinen Fu Manchu -tarina ”The Mystery of Dr. Fu Manchu” julkaistiin jatkoromaanina vuosina 1912–1913. Rasistinen ja vauhdikas tarina, jossa Nayland Smith ja tohtori Petrie kohtasivat maailmanlaajuisen ”keltaisen vaaran” salaliiton, oli välitön menestys. Rohmer ansaitsi hyvin Fu Manchu-, Gaston Max- ja Morris Klaw -tarinoillaan, mutta hoiti sangen kehnosti raha-asiansa.

    ellauri069.html on line 222:     Richard Fariña, to whom Gravity's Rainbow is dedicated, was a good friend of Pynchon's when they were students at Cornell University in the 50s. In 1963, Farina married Mimi Baez, a folksinger and sister of Joan Baez. Although first married under the Napoleonic Code in a secret ceremony in Paris in the spring of 1963, they had an official marriage in Carmel, California, for the benefit of the Baez family. Pynchon was the best man for the Carmel ceremony, coming up from Mexico City where he was living and working on Gravity's Rainbow. In A Long Time Coming and a Long Time Gone, Farina's posthumously published collection of stories (Random House, 1969), Farina describes his and Pynchon's visit to the Monterey Fair. Richard and Mimi Farina formed a folk-music duo (Farina on guitar and Mimi on dulcimer, both singing) and released several albums in the 60s. Richard Farina was killed in a motorcycle crash following a book signing in Carmel for his newly published first (and only) novel, Been Down So Long It Looks Like Up To Me (Random House, 1966). You might want to visit this sweet website dedicated to the memory of Richard and Mimi (who died of cancer in 2001).

    ellauri069.html on line 224: Fisk, Jubilee Jim (1834-1872) 285; Known popularly as the "Barnum of Wall Street" and "Jubilee Jim," Fisk was one of the most outrageous figures of the Gilded Age. The most notorious plot of Fisk's short career was the attempt to corner the gold market during 1868 and 1869. Fisk's and Jay Gould's effort collapsed when President U.S. Grant intervened to halt the Black Friday scandal. Fisk brazenly refused to honor his contracts, leaving thousands ruined.

    ellauri069.html on line 234: Going My Way: Ex tää ole Fred Astairen rallatus? Fredistä on ollut puhe toisaalla. 38; A 1944 film directed by Leo McCarey. It is a light-hearted musical comedy/drama about a new young priest (Bing Crosby) taking over a parish from an established old veteran (Barry Fitzgerald). Crosby sings five songs in the film.

    ellauri069.html on line 247: Helgoland [ˈhɛl.ɡoˌlant], auch Deät Lun (Helgoländer Friesisch „Das Land“,[2] englisch Heligoland) genannt, ist eine Nordseeinsel in der Deutschen Bucht. Die ursprünglich größere Insel zerbrach 1721; seitdem existiert die als Düne bezeichnete Nebeninsel.

    ellauri069.html on line 249:       Die Inselgruppe Helgoland und Düne gehört seit 1890 zum deutschen Staatsgebiet und ist noch als amtsfreie Gemeinde Helgoland in den Kreis Pinneberg (Schleswig-Holstein) integriert. Für beide Inseln gelten Sonderregelungen: Die Gemeinde ist zwar Teil des deutschen Wirtschaftsgebiets, zählt aber weder zum Zollgebiet der Europäischen Union, noch werden deutsche Verbrauchsteuern erhoben.

    ellauri069.html on line 259:       Hilbert Space: "A multidimensional space in which the proper (eigen) functions of wave mechanics are represented by orthogonal unit vectors" - from The Penguin Dictionary of Physics.

    ellauri069.html on line 286:   Aiempi hullusuoja lähellä Lontoota liikanimellä "Valkoinen Vizaus" majoittaa ryhmää hyypiöitä sekaantuneina tsygologiseen sodankäyntiin. Hörhöryhmä tunnetaan alkukirjainlyhenteellä KALAT. Henkilökunta sisältää tilastotieteilijän, Roger Mexikon, ja behavioristizygologin, Edward "Ned" Poinzimiehen.

    ellauri069.html on line 299:   Laiskiainen, Täti Vihreä, ja Nalle Läski lähetetään Ranskan Rivieralle, missä he pysähtyvät lomakohteeseen. Niiden ekana päivänä siellä, ne piknikoivat biitsillä joidenkin naisten kaa (tietysti). Muu nainen, muukalainen, joutuu mustekalan hyökkäämäxi. Alokas koittaa mäsätä mustekalan pään pullolla. Läski tuottaa liian-kätevän ravun, käskien Laiskiaisen houkutella mustekalan pois ruualla. Alokas epäilee juonta jonkinlaista. (Se olisikin eka tässä kirjassa.) Hän on oikea. Mussetkala on Poinzimiehen Grigori! Hyökkäys on lavastettu saadaxeen Laiskiaisen yhteen hollantilaisen naisen kaa, gesius" data-davis="true" data-amplitude="[Book] Character Analysis tab" data-crosslinktype="Characters">Katje Borgesius, entinen Nazi yhteispeluri ja nyt KALAT toimija. 
    Alokas, tämä

    ellauri069.html on line 339: 
    Vastavoima kokoontuu, koittaen nitistää "Niiden" juonet. Se sisältää Merirosvo Oppisopimuxen, Katjen, Roger Mexikon, Obie Skrobauxen, Verisyylä Vahasiiven, ja muita. Roger Mexikon miälestä Poinzimies juoni häntä vastaan, jopa aiheuttaen Jessikan uudelleeosoituxen Cuxhaveniin, kauas Rogerista. Vastavoiman alkusamoilussa, Roger Mexiko virzaa kokouspöytään kokouxessa jota seuraa Poinzimies.

    ellauri069.html on line 348:   Roger Mexiko, Aliluti Morituri (Te Salutant, LOL), Carroll Eventyr, and Thomas Gwenhidwy (sori näitä ei kai ole mainittu) laskeskelevat et Blicero (onko tätäkään häiskää mainittu?) laukaisi 00000 rokettinsa todellista pohjoista kohti (siis Joulupukin maata). Loppupeleissä loput Bliceron juonesta paljastuu. Gottfried (mainizinko jo?) oli roketin 00000 lastina. Das Schwarzgerät eliskä "musta laatikko" oli erikoinen kehto ImupeukkuG-muovista, missä oli Gottfried. Se 00000 vaati ohjausmuuunnoxia ja muita asetuxia koska se kantoi Gottfriediä. Radiozydeemi mahdollisti Bliceron puhua Gottfriedille roketissa, mutta mikään lähetin ei kantanut Gottfriedin ääntä takaisin Blicerolle. Roketti laukastiin, tappaen Gottfriedin.

    ellauri069.html on line 350:   Novelli päättyy kuvaten 00000 lentoa, sen nousua, ja laskua. Kun se laskee, porukkaa on kerääntynyt Orfeus-Teatteriin Los Angelesissa; aika näyttää olevan 1960:n loppu tai 1970 alku. Kun novelli päättyy, joku raketti on kenossa elokuvateatterin yllä Los Angelesissa, meinaten pudota sen päälle. Novelli päättyy virteen William Laiskurilta, Alokas Laiskurin esi-isältä.

    ellauri069.html on line 362: A rocket hangs poised above a movie theater in Los Angeles.
    

    ellauri069.html on line 376: Thomas Pynchonin 1973 mestaripala Painomusteen Sadeviitta on eepos, pelle-eepos, ja Suuri Amerikan Novelli, kuten Moby-Dick. Toisinkuin Melvillen lukijat, kuiteskin, Pynchonin lukijat voi mennä sivukaupalla täysin pihalla siitä mitä juonessa, tilanteessa tai tyypeissä on tapahtumassa. Kirjaa ei edes voi kunnolla lukea selaamatta samalla koko ajan esim Steven Weisenburgerin Seuraneitiä ja Michael Davitt Bellin “Some Things That ‘Happen’ (More or Less) in Gravity’s Rainbow.”

    ellauri069.html on line 378: Nipistäjän novelli on paha lukea muistakin syistä—kaikki eivät kuumu sen paskajutuista, esimerkixi, toisille on luotaantyötävää sen pituus—TDLR, sivulta sivulle ja virkkeestä virkkeeseen saa olla kujalla kuin lumiukko tässä mitä on sanottu WWII:n jälkeen tärkeimmäxi Amerikan Novellix. Mikä näyttää olevan ongelman luonne? Mix näin muka piti kirjoittaa? Mihin tässä tähdätään, ja onxtää sittenkään niin hirveen hienoa? Hyviä kysymyxiä. 

    ellauri069.html on line 387:     Don’t forget the real business of the War is buying and selling. The murdering and violence are self-policing, and can be entrusted to non-professionals. The mass nature of wartime death is useful in many ways. It serves as spectacle, as diversion from the real movements of the War. It provides raw material to be recorded into History, so that children may be taught History as sequences of violence, battle after battle, and be more prepared for the adult world. Best of all, mass death’s a stimulus to just ordinary folks, little fellows, to try ‘n’ grab a piece of that Pie while they’re still here to gobble it up. The true war is a celebration of markets.

    ellauri069.html on line 393: —the love affair between statistician Roger Mexico and Jessica Swanlake, whose love seems to be all that can save him from being psychologically consumed by the war;

    ellauri069.html on line 399: —the peregrinations of a Soviet agent named Tchitcherine, a man initiated into mysticism while administering a territory in Central Asia and now on vengeful search for his Herero half-brother, who also has his share of juicy fucks;

    ellauri069.html on line 401: —the mission of Oberst Enzian, who is Tchitcherine’s Herero half-brother, one of a select company of Hereros who survived Germany’s genocide of their people to become rocket engineers during World War II; he was a bunk toy for Weissmann mentioned in the next bullet as a boy in black Africa;

    ellauri069.html on line 406: Mainizisin muutamia naisiakin, kuten Katje Borgesius, Geli Tripping, ym, mutta näissä Goodreadsin kritiikeissä on sanaraja. Sisko tahtoisin jäädä, mutta taxi odottaa, moottoritie on kuuma. Enivei, ei niistä juuri muuta kerrota kuin kuka niitä nussi, mihkä reikiin ja kuinka pitkästi. Tää novelli suorastaan pursuu sellasia stooreja, joista suurimmalla osalla ei ole mitään tekemistä juonen kanssa, kuha ovat kivaa iltalukemista pöntöllä.

    ellauri069.html on line 410: Tää paranoidi/antiparanoidi lukutapa ulottuu kirjaimellisestä symboolitasolle: Ihankuin kaima Tomppa Eliotin Kaatopaikassa, Nipsulla on suorastaan naurettava määrä mystisiä ja metafyysisiä zydeemejä juonen päälle, ml Kabbala, joulukalenteri, saxalaiset legendat, Herero myytit, taivaanmerkit ja tarot-kortit, josta kaikki, mikä tahansa, tai ei mikään voi olla tölkkiavain novellin karkailevaan merkkipelehdintään. 

    ellauri069.html on line 418: 	S. 728 paljastetaan liskovaltio, omistavien piirien monikansallinen kartelli, joka yltää yli valtamerten ja pintapolitikoinnin, on suverreeni kuin internationaali tai Rooman kirkko, ja Roketti on sen sielu. Mahtava Sormi pyörittelee niitä kaikkia. Sehän on imugeeni Isse Immu! Tiesinhän sen! 

    ellauri069.html on line 436:   Thitshikov sanoo että liskovaltion ongelma on saada porukat kuolemaan sen puolesta. KILL! KILL! ei käy ennenkuin FUCK! FUCK!, muuten ei jää ketään jälelle. Six liskovaltion on saatava porukat uskomaan että KILL! KILL! edistää niiden FUCK! FUCK! senssejä. Minkä se tietysti tekikin vanhaan hyvään aikaan kuten esim. Valtaistuinpelissä. Riskit oli isoja, mut niin oli palkkiotkin laskettuna panotilaisuuxina.

    ellauri069.html on line 457: A: I never thought I would live to see a time when Gravity’s Rainbow would be denigrated and dismissed for lacking sense. This book appeared when I was a freshman at university. It was immediately chosen as part of the reading list for a course in 20th century fiction in English and regarded as important, and it was expected that simple-minded undergraduates should be able to make a serious attempt to engage with the book using heart, faith, skill, and such intelligence as they possessed. As a result, I own a first edition. ;)

    ellauri069.html on line 459: As my favourite English teacher in university used to say, “Stop it. Use your intelligence, not your attitude.” If the querent is seriously perplexed by the book, he might want to consult the Wikipedia article on it, which explains the book more or less adequately and also provides pointers to literature on the subject.

    ellauri069.html on line 472: The book's pivot, the transition from Book III to Book IV, takes place on August 6, 1945, the day Hiroshima was bombed. The V2 rocket is now the precursor to the nuclear ICBM, and the final sections of the book -- the only parts set in contemporary times -- ask the same question of the contemporary reader, including quite directly on the last page: what do you think, what do you do, in those last moments before everything ends?

    ellauri069.html on line 479: Imagine a story that combines Ulysses, Catch-22, The Canterbury tales, Under the Volcano, On the Road and many others. First, there is a huge cast of characters and most times, it is unclear who’s speaking and to whom. A second challenge is getting into the context of the book. The novel demands a vast knowledge of history, geography, music, literature, science, mathematics and occult. Apart from this the book also explicitly deals with profanity, racism, violence, pedophilia, coprophilia and seemingly infinite number of sex scenes. That being said, Pynchon doesn’t throw them arbitrarily and each one of them have a purpose. The main plot itself is set at the end of World War 2 and Europe is in chaos. As new countries and alliances are being formed, so too are new perspectives within the characters. Mental state being broken down, people making poor choices and actions being justified and helps us see how people tend to live destructively. As if there complexities weren’t enough, Pynchon includes a “postmodern” aspect of the book that leaves the first-time reader confused. Pynchon’s voice is seen through this aspect and a sense of paranoia creeps throughout the book and everything is questioned.

    ellauri069.html on line 483:   An article recently came out in the LA Times about Pynchon’s Great American Novel. The article begins by stating that Mason and Dixon is actually the most obvious candidate for the Great American Novel, and it instead suggests that Gravity’s Rainbow is perhaps the Great European Novel. The article then questions whether or not the Great American Novel even exists, and if it does if it is of a singular form or if it takes on many forms at once. After considering this question, the article finally claims that the Great American Novel is actually made up of all of Pynchon’s works fused together “into one epic Pynchoverse.” The Great American Novel certainly does not need to take place in America, but still many will argue that Gravity’s Rainbow by itself can never be considered as the Great American Novel because of its non-American setting and its wide array of characters. This is definitely debatable, but I do enjoy the idea of a “Pynchoverse” or a Pynchon Compilation being considered as the true Great American Novel. That being said, I do think most readers and Pynchonerds would undoubtedly say that Gravity's Rainbow is the Greatest Pynchon Novel. 

    ellauri069.html on line 493: Between 1987 and 2018, I made several runs at the book, but got inextricably bogged down in the prose, often giving up when the book did not yield easy rewards for the reader. I tried hard to let the reading “wash over me” but I always put the book down, never to pick it up again.

    ellauri069.html on line 495: Recently, I got a subscription to Audible and picked up the George Guidall unabridged audiobook of this dense tome. Unabridged, the book took up 37 hours and 21 minutes. Over about 2 months of commutes and air travel, I finally “read” the book. And that will only be the FIRST reading. I probably absorbed maybe 25% of the meaning (generously) but at least got to hear the sections waxing poetic on calculus, aeronautical engineering, and the nature of creating things. There was also an unexpected amount of graphic sex and other wacky perversions, but I guess that was just a bonus.

    ellauri069.html on line 497: I suspect I would need to read it a few more times to really “get” it. I’d prefer an eBook with deep annotations into the Gravity's Rainbow Wiki

    ellauri069.html on line 500: That said, I finally “read” it. I don’t know if I can recommend it, but I finally have the “nerd cred” I’ve been trying to get since 1985.

    ellauri069.html on line 534:   Laiskiainen ja Springer Verlag tapaavaat Swinemündessä Saxan ja Puolan rajan pohjoiskärjessä, viimeisessä Kasubian kaupungissa Swina-joen suulla. Siellä on noin 100K viimeisen tämän pomeraanikielen puhujaa. Ne puhuvat sitä lähinnä kyökissä.

    ellauri069.html on line 544: Peenemünde ist eine Gemeinde auf dem Nordteil der Insel Usedom in Mecklenburg-Vorpommern. Sie gehört dem Landkreis Vorpommern-Greifswald an und wird vom Amt Usedom-Nord mit Sitz in der Stadt Zinnowitz verwaltet.

    ellauri069.html on line 547:     Die Versuchsstelle des Heeres Peenemünde (kurz: Heeresversuchsanstalt (HVA) Peenemünde, als solche HVP abgekürzt) war eine ab 1936 in Peenemünde-Ost errichtete Entwicklungs- und Versuchsstelle des Heeres, einer Teilstreitkraft der Wehrmacht. Unter dem Kommando von Walter Dornberger, seit Juli 1935 Chef der Raketenabteilung im Heereswaffenamt, und dem Technischen Leiter Wernher von Braun wurde in dem militärischen Sperrgebiet im Norden der Insel Usedom hauptsächlich die erste funktionsfähige Großrakete Aggregat 4 (A4, später in der NS-Propaganda „Vergeltungswaffe V2“ genannt) entwickelt und getestet. Mit ihrem ersten erfolgreichen Flug am 3. Oktober 1942 war die ballistische Rakete das erste von Menschen gebaute Objekt, das in den Grenzbereich zum Weltraum eindrang. Allgemein gilt Peenemünde daher als „Wiege der Raumfahrt“.

    ellauri069.html on line 549: Laiskiainen ja Springer Verlag filosofoivat politiikasta Peenemünden möljällä. Springer kohauttaa  olkapäitään. Olkaa myötätuntoinen, mutta älkää elätelkö mitään harhakuvitelmia heistä. Halvexikaa minua (mustanpörssinkauppias) ja ylistäkää heitä (rupusakkia), mutta muistakaa, että me määritämme toinen toisiamme. Köyhät teillä on aina keskuudessanne. Jos ei olis köyhiä, ei olis meitä rikkaita. Jos ei olis meitä rikkaita ei olis köyhiä. Mitä tarkoitatte herra Luke? Selittäkääpä tarkemmin. 

    ellauri069.html on line 584: 	Later, Laurel and Richard get married. Stella watches them exchange their wedding vows from the city street through a window. Her presence goes unnoticed in the darkness and among the other curious bystanders. She then slips away in the rain, alone but triumphant in having arranged her daughter's happiness.

    ellauri069.html on line 588: Backstage Wife is an American soap opera radio program that details the travails of Mary Noble, a girl from a small town in Iowa who came to New York seeking her future.  Each episode opened with the announcer explaining:

    ellauri069.html on line 590:     Now, we present once again, Backstage Wife, the story of Mary Noble, a little Iowa girl who married one of America´s most handsome actors, Larry Noble, matinée idol of a million other women — the story of what it means to be the wife of a famous star.

    ellauri069.html on line 597: 
    Mondaugenin laki
    

    ellauri069.html on line 616: Elikkä mistäs löytys paavi jonka lipputanko kukkii mulle? Se on jo nupulla. Sen häpykukkula vamppaa mut taas sinne, silkeillä ja lemuilla, sen öljytyt muskelimasat, sen löysät viittauxet kidutuxiin muuttuu taivaaxi, valkoisexi valoxi--laulavixi lepositeixi, ja piiskat jotka laahaa häntäänsä kun ne putoo. Sään armoilla nyt ollaan, löydän sen kuzun joka kääntessä, kun saapuu yö. Tää on Tannhäuseria, sanoo Weisburgeri. Mäntymiestä. Tää sauvan kukinta on nyysitty Jesajasta, se on vanha vizi.

    ellauri069.html on line 618: Tannhäuser (tai Tannhäuser und der Sängerkrieg auf Wartburg eli Tannhäuser ja Wartburgin laulukilpailu) on Richard Wagnerin kirjoittama ja säveltämä ooppera. Se perustuu keskiaikaiseen kansanballadiin Tannhäuserista ja Wartburgin laulukilpailusta kertovaan tarinaan. Oopperan ensiesitys oli Dresdenissä vuonna 1845.

    ellauri069.html on line 642: During the line-crossing ceremony, the Pollywogs undergo a number of increasingly embarrassing ordeals (wearing clothing inside out and backwards; crawling on hands and knees on nonskid-coated decks; being swatted with short lengths of firehose; being locked in stocks and pillories and pelted with mushy fruit; being locked in a water coffin of salt-water and bright green sea dye (fluorescent sodium salt); crawling through chutes or large tubs of rotting garbage; kissing the Royal Babys belly coated with axle grease, hair chopping, etc.), largely for the entertainment of the Shellbacks.

    ellauri069.html on line 644: Norssissa oli nahkiaiset, jossa ekaluokkalaisia vietiin Manalan vessaan vesipesulle. Olin varustautunut nuppineuloilla joilla pistelisin isompia poikia jos ne koittas mulle jotain sellasta. Eivät edes koittaneet. Kai näytin aika huumorintajuttomalta. Mä en siedä tämmösiä tiimihengen vahvistusmenoja, kun olen tiimihengetön.

    ellauri069.html on line 676: The most valuable of all Cracker Jack prizes are two sets of baseball cards together worth more than $125,000. Cracker Jack became part of the baseball pastime when the song "Take me out to the Ballgame" was written with the words "buy me some peanuts and Cracker Jack."

    ellauri069.html on line 678: The Cracker Jack brand has been owned and marketed by Frito-Lay since 1997. Frito-Lay announced in 2016 that the prizes would no longer be provided and had been replaced with a QR code which can be used to download a baseball-themed game. We're sorry but Cracker Jack doesn't work properly without JavaScript enabled. Please enable it to continue.

    ellauri069.html on line 680: 
    Cracker Jack: 120-year-old junk food gets new flavors, ‘enhanced’ prizes
    

    ellauri069.html on line 686: Ironically, kettle corn much pre-dates the original Cracker Jack, dating to at least the 18th century, when it’s mentioned in some Pennsylvania Dutch diaries. Cracker Jack was introduced in 1893, sold by brothers Fritz and Louis Rueckheim at the Chicago World’s Fair. The first packaged product was introduced in 1896.

    ellauri069.html on line 688: How many people have sung “Buy me some peanuts and Cracker Jack” during the seventh inning stretch at baseball games? Now, they might have to start getting more specific. One of the world’s iconic brands is branching out.

    ellauri069.html on line 719:   
    George Petty maalasi 50-luvulla herutuskuvia työkalumainoxiin ym. Ihan vesirajan tuntumassa muttei full frontal nudity.

    ellauri069.html on line 750:   Tässä kohtaa suomenkielinen wikisivu katkeaa, joten täytyy kääntää loppupää omin sanoin suomexi. Matkalla keltaista tiilitietä alas Dorothy ottaa osaa bankettiin jonka järkkää maiskiainen nimeltä Boq. Seuraavana päivänä D. vapauttaa Varixenpelätin (h.k.) (TW: trigger warning) paalusta jossa se roikkuuu, laittaa öljyä kannusta Tölkki Puumiehen ruosteisiin jointteihin, ja tapaa Pelkurimaisen Leijonan. Varixenpelätin tahtoo aivot, Tölkki Puumies tahtoo sydämmen, ja Leijona haluu cojones, joten D. rohkaisee niitä matkaamaan kanssaan ja Toton kanssa Smaragdistadiin pyytämään apuaa Welholta. Useiden seikkailujen kuluttua matkalaiset saapuvat Smaragdistadiin ja tapaavat portinvartijan (Guardian!) joka pyytää heitä käyttämään vihreäxi värjättyjä rillejä jotta niiden silmät ei häikäistyisi stadin loistosta. Jokainen kuzutaan Wizardin pakeille. Hän ilmestyy Dorothylle jättipäänä, Varixenpelätille hemaisevana leidinä, Tölkki Puumiehelle hirveänä petona, ja Leijonalle tulipallona. Hän lupaa silti auttaa heitä kaikkia jos ne tappavat Lännen ilkeän noidan, joka hallizee Kullimaata. Guardian varoittaa heitä että kukaan ei ole koskaan voittanut noitaa.

    ellauri069.html on line 766:     Hugh Rockoff suggested in 1990 that the novel was an allegory about the demonetization of silver in 1873, whereby “the cyclone that carried Dorothy to the Land of Oz represents the economic and political upheaval, the yellow brick road stands for the gold standard, and the silver shoes Dorothy inherits from the Wicked Witch of the East represents the pro-silver movement. When Dorothy is taken to the Emerald Palace before her audience with the Wizard she is led through seven passages and up three flights of stairs, a subtle reference to the Coinage Act of 1873 which started the class conflict in America.”

    ellauri069.html on line 783:   Other putative allegorical devices of the book include the Wicked Witch of the West as a figure for the actual American West; if this is true, then the Winged Monkeys could represent another western danger: Indigenous peoples of the Americas. The King of the Winged Monkeys tells Dorothy, "Once we were a free people, living happily in the great forest, flying from tree to tree, eating nuts and fruit and doing just as we pleased without calling anybody master. ... This was many years ago, long before Oz came out of the clouds to rule over this land."

    ellauri069.html on line 785:   In fact, Baum proposed in two editorials he wrote in December 1890 for his newspaper, the Saturday Pioneer, the total genocidal slaughter of all remaining indigenous peoples. "The Whites," Baum wrote, "by law of conquest, by justice of civilization, are masters of the American continent, and the best safety of the frontier settlements will be secured by the total annihilation of the few remaining Indians. Why not annihilation?" 

    ellauri069.html on line 790:     Saatana että se sammakko teki terää kullille. Ei olisi yhtään pahitteexi vaikka sen nyt lykkäisi jonkun huoran sisuxiin. Hei, mistäs täältä saisi pillua? Marvy haluaa vain tumman ihon, suljetun suun, ihanan neekerialistumisen. Tyttö on valmis kaikkeen mitä hän käskee, hän voi vaikka panaa tytön pään veden alle ja pitää sen siellä kunnes hän hukkuu, hän voi vääntää tytön kättä taaxepäin ja murskata sormet niinkuin teki sille yhdelle huoralle frankfurtissa tässä pari viikkoa takaperin. Hakata pistoolinpiipulla, purra verille. Näyt kuhisevat hänen aivoissaan, väkivaltaiset ja vähemmän eroottiset kuin arvaattekaan - pikemmnkin niihin liittyy vain työntämistä, osumista, tunkeutumista ja muita sotilaallisia arvoja. Mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö Marvy nauttisi olostaan ihan yhtä viattomasti kuin tekin. Eikä sitä, etteikö Manuela jollakin kiihkottoman urheilullisella tavalla mielellään liikkkuisi yläs alas majurin izepintaisella punaisella kangella...

    ellauri070.html on line 62: 32-vuotias Jake Angeli oli ennen keskiviikkoa toiminut Arizonassa äärioikeistolaisissa tapahtumissa. Hänen tukemansa QAnon-salaliittoteorian mukaan Yhdysvaltojen hallinnossa on mukana korkean tason virkamies, joka yrittää pelastaa maan lähettämällä kryptisiä viestejä seuraajilleen.

    ellauri070.html on line 63: Angeli perustaa oman maailmankatsomuksena tutkimuksiinsa internetissä.

    ellauri070.html on line 66: Antti Hanhivaaran katoaminen Angelissa: "Kukaan ei puhu".

    ellauri070.html on line 69: Elina Tuiskala ei usko tähän. Samaan aikaan 14-vuotias Jake Angeli lähti kävelemään Ankkalinnasta kohti Hanhivaaraa. Mitä oikein oli tekeillä?

    ellauri070.html on line 71: "Me" salaliitto kokoontuu kuseskelemaan yhteen hiileen. Vixi mua väsyttää tälläiset "Me" paranoiat vielä enemmän. Iänikuiset Captain Amerika hyvisjoukkueet, jossa on joku vitun pommiasiantuntija joka tarpeeseen. Charlie´s Angels, Turtselit, Poopatrol, voi helvetti. Kuka ottaa tästä kopin? Kenelle nakitetaan tää? Tiimihenkeä. Yäk yäk yäk.

    ellauri070.html on line 78: Roger Mexiko haluis nuolla vielä Jessicaa mut tää tietää millä puolella leipää voita on. Roger tykkää kuiteskin eniten sinisestä smurffiveljestä. Roger on Schlumpfin sielun veli, niillä on enemmänkin yhteistä kuin schischelifetischi. Ne on kuin Roger Casement ja Tyrone Power. Ne on samixia. Ne on ize asiassa sama henkilö, nimittäin tää Nipistin. 

    ellauri070.html on line 83: However, a 2016 documentary came right out and stated that Grant was gay. The film, Women He's Undressed, about the three-time Academy Award winning costume designer Orry-Kelly, acknowledges Grant was in a gay relationship with the designer in the 1920s.

    ellauri070.html on line 85: Katherine Hepburn, whom he encountered at Sunday afternoon socials at the home of George Cukor, asked Bowers for young dark-haired girls who wore little make-up.

    ellauri070.html on line 95: Roger on avannut sepaluxensa napit, vetänyt kalunsa esiin ja kusee parhaillaan kiiltävälle pöytäpinnalle, sillä lojuville papereille ja pian myös pöydän ympärillä istuvien pokerinaamaisten miesten päälle.

    ellauri070.html on line 105: Let me linger long, Dick,

    ellauri070.html on line 117: Werwolfin toimintataktiikka lainattiin neuvostopartisaaneilta. Werwolf-yksiköiden suunniteltuna tehtävänä olisi harjoittaa sabotaasia, salamurhia ja muuta häirintää vihollisen miehittämillä alueilla. Tähän tarkoitukseen suunniteltiin mielikuvituksellisia räjähteitä ja aseita. Taistelijat oli tarkoitus kouluttaa toimimaan kuin erikoisjoukot kuristuslankoineen ja vaimennettuine aseineen. Jäsenet värvättiin lähinnä Hitler-Jugendin joukosta.

    ellauri070.html on line 120: Sodan jälkeen Werwolfin toiminta oli varsin aikaansaamatonta, lukuun ottamatta muutamaa salamurhaa ja siviiliväestön pelottelua. Suurin osa piilotettuihin bunkkereihin sijoitetuista Hitler-Jugendin jäsenistä antautui liittoutuneille heti mahdollisuuden tultua.

    ellauri070.html on line 154: Saksalaiset pitävät Duinoja vaikeimpana omalla kielellään kirjoitettuna lyriikkana. Kokoelman tutkiminen, tulkitseminen ja selittäminen ovatkin katkeamaton eksegeettinen prosessi. Yhä uusia hörhiläisiä takertuu siihen kuin kärpäspaperiin.

    ellauri070.html on line 164: Daß ich dereinst, an dem Ausgang der grimmigen Einsicht,    		Että mä kerran, perästä karmean oivalluxen,

    ellauri070.html on line 165: Jubel und Ruhm aufsinge zustimmenden Engeln.      			Riemua, mainetta suollan nyökkijä enkeleille.

    ellauri070.html on line 166: Daß von den klar geschlagenen Hämmern des Herzens   			Että mun syömmeni kirkassointiset nuijat 

    ellauri070.html on line 167: keiner versage an weichen, zweifelnden oder    				toimisi löysillä, lötköillä kielillä kaikki.

    ellauri070.html on line 171: gehärmte. Daß ich euch knieender nicht, untröstliche Schwestern,  	häirityt. Että mä kyykistymättä, siskot, lohduttomat 

    ellauri070.html on line 172: hinnahm, nicht in euer gelöstes      					ottasin hoiviin, eikä hiuxenne haarottuneet 

    ellauri070.html on line 173: Haar mich gelöster ergab. Wir, Vergeuder der Schmerzen.    		sais mua harittamaan. Me tuskien tuhlarit ollaan.

    ellauri070.html on line 174: Wie wir sie absehn voraus, in die traurige Dauer,   			Kuinka me ennalta arvaamme surkeat älppärit,

    ellauri070.html on line 176: unser winterwähriges Laub, unser dunkeles Sinngrün,   			Näät ne on meidän talvenkestävä lehvästö, talvikki tumma,

    ellauri070.html on line 178: Zeit -, sind Stelle, Siedelung, Lager, Boden, Wohnort.   		vaan myös paikka, maapohja, keskitysleiri.

    ellauri070.html on line 181: wo in der falschen, aus Übertönung gemachten    			missä väärin tuunattu falsettiääninen pause,

    ellauri070.html on line 184: O, wie spurlos zerträte ein Engel ihnen den Trostmarkt,   		Ai miten jäljettä tallaisi enkeli niiltä,

    ellauri070.html on line 185: den die Kirche begrenzt, ihre fertig gekaufte:    			kirkon maxetun lohdun markkinapallon:

    ellauri070.html on line 201: wenn sie immer dazu frische Zerstreuungen kaun....,   			sen kanssa kun aina uusia naxuja nappaa....,

    ellauri070.html on line 205: Weiter noch zieht es den Jüngling; vielleicht, daß er eine junge  	Vieläkin kauemmas viettää poikasen mieli;  se kaipaa Ruinoa taas.

    ellauri070.html on line 207: Klage liebt Hinter ihr her kommt er in Wiesen. Sie sagt:  		Ruinon perästä lähtee se puskiin. Neitonen virkkaa:

    ellauri070.html on line 211: wendet sich, winkt... Was solls? Sie ist eine Klage.   			Kääntyy, vinkkaa... Mitä järkeä? Se on silti vaan ruino.

    ellauri070.html on line 213: Nur die jungen Toten, im ersten Zustand     				Nuoret vainajat vaan, raastepöydässä ajattomuuden

    ellauri070.html on line 215: folgen ihr liebend. Mädchen      					seuraavat Ruinoa lempien. Neitonen vuottaa

    ellauri070.html on line 218: Schleier der Duldung. - Mit Jünglingen geht sie schweigend. 		kärsimyshuntu. - Kaipparit vie se messiinsä vaiti.

    ellauri070.html on line 220: Aber dort, wo sie wohnen, im Tal, der Älteren eine, der Klagen,  	Mutta ruinojen himbessä laaxossa ämmistä 1, se vanha,

    ellauri070.html on line 221: nimmt sich des Jünglinges an, wenn er fragt; - Wir waren,  		ottaakin jolpin haltuunsa (suotta se vinkuu): - Me oltiin,

    ellauri070.html on line 222: sagt sie, ein Großes Geschlecht, einmal, wir Klagen. Die Väter  	se kerskuu, kerran suurikin heimo, me ruinot. Oli Ukkelit

    ellauri070.html on line 224: findest du manchmal ein Stück geschliffenes Ur-Leid   			saatat löytääkin palan hiottua alkutuskaa

    ellauri070.html on line 228: Und sie leitet ihn leicht durch die weite Landschaft der Klagen, 	Hiän johtaa sen keposesti valitusten tienoon halki,

    ellauri070.html on line 230: jener Burgen, von wo Klage-Fürsten das Land    				joiden huipulta ruinojen ruhtinaat hallizi maata

    ellauri070.html on line 233: (Lebendige kennen sie nur als sanftes Blattwerk);   			(elävät eivät hoxaa niitä, kaalixi luulevat raukat)

    ellauri070.html on line 235: schreckt ein Vogel und zieht, flach ihnen fliegend durchs Aufschaun, 	säikkyy jossain lintu ja karkuun liihottaa matalalla,

    ellauri070.html on line 238: aus dem Klage-Geschlecht, den Sibyllen und Warn-Herrn.   		Sibylla-eukon ja olipa kerran-herran. 

    ellauri070.html on line 242: auf die Waage der Sterne gelegt.    					kammion vahti. 

    ellauri070.html on line 243: der erhabene Sphinx -: der verschwiegenen Kammer Antlitz.  		Ämmä ja juippi pällistää kuuta, sen naurava pärstä

    ellauri070.html on line 245: schweigend, der Menschen Gesicht    					apinain naamarit laittaa. 

    ellauri070.html on line 250: streifend im langsamen Abstrich die Wange entlang,			Ja se lentää löysin siiveniskuin poskea pitkin

    ellauri070.html on line 253: Totengehör, über ein doppelt      					vainajan lättyyn, uuteen aukeamaan

    ellauri070.html on line 254: aufgeschlagenes Blatt, den unbeschreiblichen Umriß.   			kuvaamattoman piirron.

    ellauri070.html on line 257: Langsam nennt sie die Klage; - Hier,     				Verkkaan luetella koittaa ne Ruinomummo; - tässä, 

    ellauri070.html on line 260: Wiege; Weg; Das Brennende Buch; Puppe; Fenster.    			Kehto; Tie; Palava kirja; Nukke; Räppänä.

    ellauri070.html on line 262: einer gesegneten Hand, das klar erglänzende >M<,   			kuin kämmenellä, kirkkaasti loistaa >M<,

    ellauri070.html on line 267: Doch der Tote muß fort, und schweigend bringt ihn die ältere  		Mutta vainaalla on jo kiire, ja vaieten tuo sen vanhempi

    ellauri070.html on line 268: Klage bis an die Talschlucht,      					ruino aina laaxon suulle saakka,

    ellauri070.html on line 272: ist sie ein tragender Strom. -                                          se on kantoaalto. 

    ellauri070.html on line 277: Einsam steigt er dahin, in die Berge des Ur-Leids.   			Yxinään nousee se sinne, vuorille tuskamiesten.

    ellauri070.html on line 282: Hasel, die hängenden, oder      					sellasiin roikahtaneisiin, tai 

    ellauri070.html on line 283: meinten den Regen, der fallt auf dunkles Erdreich im Frühjahr.  	sadetta ennustivat, joka maahan keväällä ropsii. 

    ellauri070.html on line 285: Und wir, die an steigendes Glück     					Ja me kellä onnexi vielä seisoo,

    ellauri070.html on line 295:     Jo ekan säkeen lopussa astumme me vihjauxenomaisesti uuteen tilaan, uuteen paikkaan, mistä 2. säe sitten sanoo, että se on "Tuska-Stadi". Siinä tilallistaa Runoilija ajanhengen torjuntansa ja sen viihteen epäkulttuurin. Me muistamme 7. ruikutusta: siinä oli Laulaja jo ottanut ajanhengen jyvälle. Se niinku hankkii "laajan voimavaraston", mutta ei pysty sitä "hahmottamaan". Silleen se hankkii "jännän tungoxen" kaikesta, muttei tunne enää mitään "temppeliä" (7. uikutus, 6. säe). 

    ellauri070.html on line 305:     ges/g/JlAAAOSwo8hTob2G/s-l300.jpg" />

    ellauri070.html on line 313: Skippy: Thomas More believed "Skippy" alludes to the Percy Crosby cartoon strip Skippy, of 1920s-1945 vintage: "Skippy, like Orphan Annie, led a schlemihl's life, always threatened by evil forces of change, which meant, for the politically reactionary Crosby, Rooseveltian changes in the direction of liberalism, urbanism, and the homogenized Global Village." (p.170n.)

    ellauri070.html on line 315: Skippy is an American comic strip written and drawn by Percy Crosby that was published from 1923 to 1945. A highly popular, acclaimed and influential feature about rambunctious fifth-grader Skippy Skinner, his friends and his enemies, it was adapted into movies, a novel and a radio show. It was commemorated on a 1997 U.S. Postal Service stamp and was the basis for a wide range of merchandising—although perhaps the most well-known product bearing the Skippy name, Skippy peanut butter, used the name without Crosby´s authorization, leading to a protracted trademark conflict.

    ellauri070.html on line 320: - Vad var det Patrick Henry sa? Ge mig frihet eller ge mig döden. Den enda goda amerikanen är en död amerikan. Nu blev det 5 goda amerikaner till. Covid-10 on parantanut tähän mennessä 365000 jenkkiä. Yxi näköispazas Suomen joka neliökilometrille. Tuhat päivässä vuoden ajan. Pure jenkkiä ennenkuin se puree sinua. 

    ellauri070.html on line 332:     ger.com/x/blogger2/3534/2295/400/916670/Musta_Pekka_Hellas_1953.jpg" />

    ellauri070.html on line 340: In Jewish Kabbalistic cosmology of Isaac Luria, the qlippot are metaphorical "shells" surrounding holiness. They are spiritual obstacles receiving their existence from God only in an external, rather than internal manner. Divinity in Judaism connotes revelation of God's true unity, while the shells conceal holiness, as a peel conceals the fruit within. They are therefore synonymous with idolatry, the root of impurity through ascribing false dualism in the Divine, and with the Sitra Achra (סטרא אחרא "Other Side"), the perceived realm opposite to holiness. They emerge in the descending seder hishtalshelus (Chain of Being) through Tzimtzum (contraction of the Divine Ohr), as part of the purpose of Creation. In this they also have beneficial properties, as peel protects the fruit, restraining the Divine flow from being dissipated. Kabbalah distinguishes between two realms in qlippot, the completely impure and the intermediate.

    ellauri070.html on line 368: Yhdysvaltojen hyvä naapuri Mexico on luvannut covid-rokotuxet USA:n paperittomille märkäselille ja turvapaikan aaveen näköiselle Julian Assangelle. Tuskin se sinne haluaa, ihan Amerikan naapuriin. Siellä sitä odottaa Capitoliumille pystytetty hirttosilmukka. To the Wall!

    ellauri070.html on line 398: Kiitos ja ylistys on kääntäen sidonta ja alistus. Luototuxeen perustuva nokintajärjestys. Tämän osoittaa etymologia: Kiitos on obrigado, olen velkaa. Obligaatio on sitoumus. Ole hyvä ja maxa kassalle. Trust me. Luototathan. I promise. To business! “Now tempers must be cooled, and calm restored. We must get on with the business of America. ”

    ellauri070.html on line 433: Star Trek is an American media franchise originating from the 1960s science fiction television series Star Trek, created by Gene Roddenberry. That series, now often known as "The Original Series", debuted on September 8, 1966, and aired for three seasons on NBC. It followed the voyages of the starship USS Enterprise, a space exploration vessel built by the United Federation of Planets in the 23rd century, on a mission "to explore strange new worlds, to seek out new life and new civilizations, to boldly go where no man has gone before". In creating Star Trek, Roddenberry was inspired by C. S. Forester's Horatio Hornblower series of novels, Jonathan Swift's Gulliver's Travels, and television westerns such as Wagon Train. Hornblowerit oli Anna-Kaisa Oraviston mielilukemistoa. Pia Pipsukka piti Heinz Konsalikista. 

    ellauri070.html on line 438: Kelvinator was a United States home appliance manufacturer and a line of domestic refrigerators that was the namesake of the company. Although as a company it is now defunct, the name still exists as a brand name owned by Electrolux AB. It takes its name from William Thomson, 1st Baron Kelvin, who developed the concept of absolute zero and for whom the Kelvin temperature scale is named. The name was thought appropriate for a company that manufactured ice-boxes and refrigerators.

    ellauri070.html on line 450:     ges/doesnt-know-shit-from-shinola.jpg" />

    ellauri070.html on line 458: Carl Denham is a fictional character in the films King Kong and The Son of Kong (both released in 1933). Denham's function in the story is to initiate the action by bringing the characters to Skull Island, where they encounter the giant beast Kong. Denham then brings Kong to New York City to put him on display as entertainment, but he escapes and rampages through the city.   

    ellauri071.html on line 40:   Kenosha Kid: Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow possesses an image which has intrigued readers of the novel since its introduction. Many readers come away from the novel failing to find the answer to one question: What is the Kenosha Kid? Critics have argued about the identity of the Kenosha Kid. Some have argued that it does not really exist. Instead, it is only the result of Tyrone Slothrop´s hallucinations brought on by sodium amytal (or "truth serum"). Ironically, the idea that the Kenosha Kid comes out during a dose of "truth serum" proves to be even more confusing for readers (given it may or may not really exist). Other critics have denoted the Kenosha Kid as a dance (likening it to the "Charleston" or the "Big Apple" dances).

    ellauri071.html on line 80: "Little sigma, times P of s equals one over the square root of two pi, times e to the minus s squared over two little-sigma squared" would be the probability density function for a Normally Distributed random variable with mean zero and standard deviation little sigma (though here the traditional form has been multiplied through by little sigma, probably to make it easier for Roger to say). But this is "P of s-over-little-sigma" - a reference to things not being quite Normal? 

    ellauri071.html on line 91:   Kolmiodraaman (Roger, Jessica ja Jeremy) osapuolet ovat menossa klubille yhteiselle lounaalle. Yhteiselle lounaalle? Miäs tämä on olevinaan, Noel Cowardia vai? 

    ellauri071.html on line 93: Roger’s antipathy to Coward´s comedies of manners echoes the comments about Blithe Spirit in the Advent passage at 134 and passim. Pynchon’s own antipathy to the composer, writer and actor goes all the way back to "Lowlands," one of his first published stories.

    ellauri071.html on line 95: Sir Noël Peirce Coward (16 December 1899 – 26 March 1973) was an English playwright, composer, director, actor and singer, known for his wit, flamboyance, and what Time magazine called "a sense of personal style, a combination of cheek and chic, pose and poise".

    ellauri071.html on line 97: Coward was born in 1899 in Teddington, Middlesex, a south-western suburb of London. His parents were Arthur Sabin Coward (1856–1937), a piano salesman, and Violet Agnes Coward (1863–1954), daughter of Henry Gordon Veitch, a captain and surveyor in the Royal Navy. Noël Coward was the second of their three sons, the eldest of whom had died in 1898 at the age of six. Coward's father lacked ambition and industry, and family finances were often poor. He had little formal schooling but was a voracious reader. 

    ellauri071.html on line 99: Encouraged by his ambitious mother, who sent him to a dance academy in London, Coward's first professional engagement was in January 1911 as Prince Mussel in the children's play The Goldfish.

    ellauri071.html on line 101: He did not publicly acknowledge his homosexuality, but it was discussed candidly after his death by biographers including Graham Payn, his long-time partner, and in Coward's diaries and letters, published posthumously.

    ellauri071.html on line 103: In 1918, Coward was conscripted into the Artists Rifles but was assessed as unfit for active service because of a tubercular tendency, and he was discharged on health grounds after nine months. At the outbreak of the Second World War Coward volunteered for war work, running the British propaganda office in Paris. He also worked with the Secret Service to persuade the American public and government to join the war.

    ellauri071.html on line 107: During the run of The Vortex, Coward met Jack Wilson, an American stockbroker (later a director and producer), who became his business manager and lover. Wilson used his position to steal from Coward, but the playwright was in love and accepted both the larceny and Wilson's heavy drinking.

    ellauri071.html on line 109: His biggest failure in this period was the play Sirocco (1927), which concerns free love among the wealthy. It starred Ivor Novello, of whom Coward said, "the two most beautiful things in the world are Ivor's profile and my mind". Theatregoers hated the play, showing violent disapproval at the curtain calls and spitting at Coward as he left the theatre. Taisi olla downright homostelua.

    ellauri071.html on line 112: Design for Living, written for Alfred Lunt and Lynn Fontanne, was so risqué, with its theme of bisexuality and a ménage à trois, that Coward premiered it in New York, knowing that it would not survive the censor in London.

    ellauri071.html on line 123: Coward's most enduring work from the war years was the hugely successful black comedy Blithe Spirit (1941), about a novelist who researches the occult and hires a medium. A séance brings back the ghost of his first wife, causing havoc for the novelist and his second wife.

    ellauri071.html on line 125:     In his Middle East Diary Coward made several statements that offended many Americans. In particular, he commented that he was "less impressed by some of the mournful little Brooklyn boys lying there in tears amid the alien corn with nothing worse than a bullet wound in the leg or a fractured arm". After protests from both The New York Times and The Washington Post, the Foreign Office urged Coward not to visit the United States in January 1945. He did not return to America again during the war.

    ellauri071.html on line 152:   Der "Cornet" entstand in einer ersten Fassung 1899, wurde aber erst 1904 veröffentlicht. Laut einem Brief Rilkes war er das Produkt einer einzigen Nacht, "einer Herbstnacht, hingeschrieben bei zwei im Nachtwind wehenden Kerzen". Auf das Thema stieß Rilke bei einem Onkel, der Ahnenforschung betrieb. Als Beleg für die adlige Herkunft seiner Familie hatte dieser die Kopie eines alten Aktenauszugs gefunden, der sich auf einen gewissen "Christoph Rülcke zu Linda" bezieht. Dieser sei 1660 als junger Cornett (Fahnenträger) im österreichischen Heer verstorben. Rilke greift die Handlung auf, verlegt den Tod seines Helden um drei Jahre in den österreichischen Türkenkrieg und macht daraus eine heroische Prosadichtung. Indem er den "Heldentod" poetisch verklärt und mit erotischen Motiven verbindet, trifft der Dichter mit der "Weise von Liebe und Tod des Cornet Christoph Rilke" den Geschmack seiner Zeit. Das Werk wird Rilkes erfolgreichstes und bekanntestes Buch, ist aber wegen der Verherrlichung des Soldatentodes umstritten.

    ellauri071.html on line 156:   Nyt huomaa myös Langenaun mies: kaukana kohoaa jotain...

    ellauri071.html on line 160:   Langenaun mies  on nähnyt sen, kun ei pysty nukkumaan.

    ellauri071.html on line 196:   Richtig erlebt man die lyrische Prosa des Werkes erst gesprochen. Darum empfiehlt sich: Der Cornet als Hörbuch, vorgetragen von Ulrich Mühe. Kosten: DM 29,95.

    ellauri071.html on line 199: Rilk, Rilke - from Rülke, Rüleke, Eastern German short form to Rüdiger, Rudolf; see Rühle! Comparisons Of Samuel Rülke (Rülich) 1581 Wilsdruff In Saxony.

    ellauri071.html on line 201: Eli Rainer poika on oikeasti Rudi, Ernst Rüdiger, tai Rudolf the Red-Nosed Reindeer (h.k.) Senkin sukupuolitus on ehkä epäonnistunut. Forebears-sivuston mukaan Rilket tienaa huomattavasti vähemmän kuin amerikkalaiset keskimäärin. 

    ellauri071.html on line 220: Junior G-Men was an American counterpart to Hitler Jugend, a boys club and popular culture phenomenon during the late 1930s and early 1940s that began with a radio program and culminated with films featuring the Dead End Kids. After leaving the Federal Bureau of Investigation and a brief stint in Hollywood, Melvin Purvis hosted a children's radio program called "Junior G-Men" in 1936. Purvis had become a national hero for his record as an FBI agent during the so-called "war on crime" in the early 1930s, most notably for leading the manhunt that ended with the death of John Dillinger. As a result of this fame, Purvis was seen as a real-life counterpart to the fictional detectives, such as Dick Tracy, that proliferated in the popular culture targeting boys during this period. As part of the radio program, listeners could join a "Junior G-Men" club and receive badges, manuals, and secret agent props. Shortly thereafter, Purvis became the face of breakfast cereal Post Toasties promotional detective club. The cereal company's fictional "Inspector Post" and his "Junior Detective Corps" metamorphosed into an image of Purvis inviting boys and girls to become "secret operators" in his "Law and Order Patrols."

    ellauri071.html on line 224: Junior G-Men was part of the larger "war on crime" campaign being waged through the mass media, which included movies, comic books and strips, radio programs, and pulp books, all of which was encouraged by the FBI and especially its director, J. Edgar Hoover prior to World War II. Most of these featured adult "G-Men" even when marketed to children. The difference with the Junior G-Men was that it was designed to give boys a sense of participating in the exciting adult world of crime-fighting. That said, aside from the original radio program, a book, Junior 'G' Men's Own Mystery Stories (by Gilbert A. Lathrop, Edward O'Connor, and Norton Hughs Jonathan) was published in 1936 and a big little book by Morrell Massey and Henry E. Vallely the following year. Eventually they also appeared on the big screen.   

    ellauri071.html on line 231: Aplectrum hyemale is the sole species of the genus Aplectrum. The generic name comes from Greek and signifies "spurless". The species is commonly referred to as Adam and Eve or putty root; the latter refers to the mucilaginous fluid which can be removed from the tubers when they are crushed.

    ellauri071.html on line 254: ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> sijaan on käytössä kolme ei-reaalista akselia ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i"> ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; margin-left: -0.027ex; width:0.985ex; height:2.509ex;" alt="j"> ja ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.211ex; height:2.176ex;" alt="k">. Kvaternionit voidaan myös ymmärtää reaaliluvun ja kolmiulotteisen vektorin yhdistelmäksi. Kvaternio on muotoa ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:15.906ex; height:2.509ex;" alt="{\displaystyle t+xi+yj+zk}">, jossa ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.84ex; height:2.009ex;" alt="t">, ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.33ex; height:1.676ex;" alt="x">, ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:1.155ex; height:2.009ex;" alt="y"> ja ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.088ex; height:1.676ex;" alt="z"> ovat reaalilukuja ja ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:0.802ex; height:2.176ex;" alt="i">, ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; margin-left: -0.027ex; width:0.985ex; height:2.509ex;" alt="j"> ja ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:1.211ex; height:2.176ex;" alt="k"> ovat peruskvaternioita. Imaginääristen peruskvaternioiden laskusäännöt määrittää kaava

    ellauri071.html on line 400:       ge-inline" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.671ex; width:24.858ex; height:3.009ex;" alt="{\displaystyle i^{2}=j^{2}=k^{2}=ijk=-1\,}">

    ellauri071.html on line 403: Kvaternionit jäivät pitkäksi aikaa vektorilaskennan varjoon, ja vasta viime aikoina Hamiltonin elämäntyö on löydetty uudelleen. Nykyisin kvaternionien algebraa käytetään mm. avaruustekniikassa, robotiikassa, ydinfysiikassa ja tietokonegrafikassa. Kvaternionit ovat vektoriavaruuxia yleisempiä struktuureita. Ne eivät ole enää kuntia, vaan normitettuja jakoalbegroja (normed division algebra, en ole varma suomennoksesta). Niin sanottu karvapallolause (hairy ball theorem) sanoo, että ei ole olemassa kolmiuloitteista reaalinormista algebraa.

    ellauri071.html on line 432: Metatron is the angel that governs the Tree of Life and the teachings of the Kabbalah. Melchidael is one of the top three of the seven archangels; Yahoel was the angel that taught Abraham the Torah and was his earthly and heavenly guide. Anafiel, "Branch of God," keeper of the keys of heaven, and the angel who looks after birds, and who carried Enoch to heaven.

    ellauri071.html on line 451: Seksin suojaikärajaa tiukentava lakimuutosaloite ei mennyt vuonna 2019 läpi, ja suhtautuminen on Ranskassa ristiriitainen. Matzneff on julkaissut 1970-luvulla esseen "Les Moins de seize ans", jossa hän kertoo mieltymyksistään pikkulapsiin. Ranskixet jää kakkosexi pillurallissa vaan pedofilian huippukuskeille belgeille. Sen tauttako niillä on niin paljon aikuisten sarjakuvia?

    ellauri071.html on line 455: Ja lisää arkkeja kikkeleitä: Luonnonriistokeskus myönsi kahdet genosidiluvat 4 hengen susiperheiden ottamisexi hengiltä pohjoiskarjalassa ja pohjoispohjanmaalla. Tappavat kuin kiinalaiset koko suvun kerralla, etteivät jää pyörimään kostomielessä. Kuolemalla rangaistavaa häiriökäyttäytymistä oli toistuvat pihakäynnit ja koiravahingot. Suomen susikannalle 8/250 eli 3% kuolleisuus. Pandemia jää toisexi. Oisko aika kehittää ihmisrokote. Toivottavasti joku hätäpäissä kyhätyistä koronarokotteista on tepsivä. Taas ruiske punatautiin niinkun viime sodissa.

    ellauri071.html on line 460:   Tomppeli on varmasti saanut äidiltä vizaa paljaalle pyllylle vähän liian isona. Noi hissi-raketti -symboliikat on aika selviä, miljoonat valkopukuiset siittiöt tungexii kokoontumisaulassa päästäxeen uimaradalle kuin Woodyn elokuvissa. Alaikäisten poikien pyllistelyä nahkahousuissa, "Lederhoseners" (mautonta kulttuurista appropriointia), Nipsun kullin päähän kiinnitetty kulkunen alkaa kilistä. Näkyjä äidin koivunvizasta läjähtämässä päin alastonta pyllyä, pohkeita, jalkateriä ja reisiä kazottuna hameen alta ylöspäin. Voi tuota Nipsua! Lapsuudenmuistoja! Herttasta! On se liikuttava! Se on lapsi joka inhoaa äidin pelmeniä. Nipsun kotiolot on varmaan olleet aika vääristyneet. Taisin olla oikeassa että tässä vikassa luvussa alkaa selvitä mikä oikein on mitäkin, ja mikä Nipsua mahtaa oikeasti vaivata.

    ellauri071.html on line 479:   Tossa Roger-roolissa jossain lännessä, oisko ollut New Mexicossa, Tom lie bylsinyt jonkun Jerryn Jessicaa, kunnes tämä onnistui saamaan lapsen. Sitten potkis Tompalle, joka lähti nuopeana pohjoseen tai itään äidin luo. S. 956

    ellauri071.html on line 484: Nyt ollaan jo ihan loppukärhämissä. Dillinger on pynchonista joku vapaussankari, kai kun se ryösti pankkeja. Maxaa niille samalla mitalla. Se ammuttiin elokuvateatterin ovelle. "Elämän tarkoitus on omituinen kuolema." Nojju, sanois Pirkko tästä. Ehkä sinusta, ei minusta. 

    ellauri071.html on line 488: Der Waldmeister (Galium odoratum), auch Wohlriechendes Labkraut oder Maikraut genannt, ist eine Pflanzenart aus der Gattung der Labkräuter (Galium).

    ellauri071.html on line 489: Waldmeister soll als Mittel gegen dämonische Kräfte verwendet worden sein. In Posen wurde Kühen, die nicht fressen wollten, Waldmeister mit etwas Salz gegeben. Hexen ließen sich angeblich durch eine Mischung von Waldmeister, Johanniskraut und Härtz Bilgen (Mentha pulegium) vertreiben.

    ellauri071.html on line 491: Der Waldmeister erscheint in älteren botanischen Schriften als lat. matrisylva, stellaria, hepatica, alyssum; Conrad Gessner führt ihn unter den Bezeichnungen rubia silvatica aspera und muschetum minus, Tabernaemontanus als herbam cordialem.

    ellauri071.html on line 492: Als weitere deutsche Trivialnamen wurden unter anderem Waldmeier, Mösch, Mäserich, Mai(en)kraut, Zehrkraut und Herz(ens)freu(n)d genannt. Im deutschsprachigen Raum werden oder wurden für diese Pflanzenart, zum Teil nur regional, auch die folgenden weiteren Trivialnamen verwandt: Gliedegenge (Schlesien), Gliedekraut (Schlesien), Gliederzunge, Gliedzwenge, Halskräutlein (Elsass), Herfreudeli (Bern, Freiburg), Herzfreud, Leberkraut, Mäsch (Mecklenburg), Mariengras, Massle, Meesske (Ostpreußen), Wohlriechend Megerkraut, Meiserich, Meister (Westfalen), Mentzel, Meserich (Schlesien), Meusch (Mecklenburg), Möschen (Holstein, Ostpreußen), Möseke (Mark bei Rheinsberg), Schumarkel, Sternleberkraut (Schweiz), Theekraut (Schweiz), User leiven Fraun Bedstoa (Göttingen), Waldmännlein und Wooldmester (Bremen, Unterweser).

    ellauri071.html on line 494: Für den heute am weitesten verbreiteten deutschen Trivialnamen Waldmeister gibt es verschiedene Erklärungsvorschläge: Er wird gedeutet als ‚Meister des Waldes‘, also die erste und wichtigste Pflanze im Wald, oder auch im Sinne einer „im Walde wachsenden Pflanze mit meisterhafter Heilkraft“. Inhaltlich ähnlich sind die Trivialnamen im Serbischen, wo der Waldmeister prvenac (‚Erstling‘, ‚Anführer‘) genannt wird, im Französischen, wo man ihn reine des bois (‚Königin der Wälder‘) nennt, und in der lateinischen Bezeichnung matrisylva (‚Waldmutter‘). Eine andere Vermutung ist, dass Waldmeister aus der Bezeichnung Wald-Mösch(en) oder -Meiserich entstellt sei, die entweder auf eine niederdeutsche Ableitung zu mos (‚Moos‘) oder wie das französische (petit) muguet auf spätlateinisch muscus (‚Moschus‘) zurückgeführt wird, oder aus dem Namen Waldmeier; Meier ist dabei die deutschsprachige Bezeichnung für die Gattung Asperula, der der Waldmeister früher als Asperula odorata zugeordnet wurde. Der Begriff Meier wird wiederum als Variante der Pflanzenbezeichnung Miere verstanden, die seit dem 15. Jahrhundert als myer bekannt ist. Außerdem wird der Name auch über eine hypothetische mittellateinische Form herba Walteri Magistri, die als Waltermeister ins Deutsche übertragen worden sein soll, mit den im 13. Jahrhundert belegten Bezeichnungen mittelenglisch herbe wauter und mittellateinisch herba Walteri in Verbindung gebracht.

    ellauri071.html on line 496: Ja sama enkuxi: Galium odoratum, the sweetscented bedstraw, is a flowering perennial plant in the family Rubiaceae, native to much of Europe from Spain and Ireland to Russia, as well as Western Siberia, Turkey, Iran, the Caucasus, China and Japan. It is also sparingly naturalized in scattered locations in the United States and Canada. It is widely cultivated for its flowers and its sweet-smelling foliage. It is also used, mainly in Germany, to flavour May wine (called "Maibowle" or "Maitrank" in German), sweet juice punch, syrup for beer (Berliner Weisse), brandy, jelly, jam, a soft drink (Tarhun, which is Georgian), ice cream, and herbal tea. Also very popular are Waldmeister flavoured jellies, with and without alcohol. In Germany it is also used to flavour sherbet powder, which features prominently in Günter Grass´ novel The Tin Drum.

    ellauri071.html on line 517: Mingeborough, MA on Nipsun kotikaupunki Springfield. Minge on väännös italian rumasta sanasta minchia, eli mertsu. Se on 1 Nipsun avainsanoja, ellei ihan ykkönen.

    ellauri071.html on line 520:   Tässä vaiheessa on käynyt selväxi et koko Vyöhyke on nyt jenkeissä. Nipsun oidipaalinen ongelma ei olekaan tuomizeva isähahmo, vaan pikemminkin päinvastoin että rakas äiti on miehistynyt vanha rahamassi, ja iskä vaan vinkuu jossain taustalla. Bow tie daddy don't you blow you top / cause you think you're getting too old, lauloi Borat-wiixinen Frank Zappa mun summanmutikassa ostamalla levyllä. Raketti ja Torni (h.k.) edustavat myös kikkeliä, niinkuin kaikki vähänkin sikaaria muistuttavat esineet tässä kirjassa.  

    ellauri071.html on line 531:     Sefirot kuvaavat jumaluuden eri emanaatioita ja ilmenemismuotoja. Emanaatioiksi (lat. emano ’virrata ulos’, ’valua’, ’saada alkunsa’, ’levitä’) kutsutaan joidenkin tiettyjen uskomusjärjestelmien kosmologiassa tai kosmogoniassa Korkeimmasta Olennosta (h.k.) emanoituneita eli alkunsa saaneita tai "virranneita" alempia olentoja. Näiden uskomusten mukaan Korkein Olento ei luonut fyysistä maailmankaikkeutta itse suoraan, vaan näiden alempien emanaatioiden kautta. Eräänlaisena valkovuotona. Tämän paradigman mukaisesti luominen etenee vuodatuksena alkuperäisestä absoluuttisesta Korkeimmasta Olennosta, tai jopa muutoksena siinä.  Elämän puu on kabbalan keskeinen symboli, joka kuvaa aistimaailman ja yliaistillisen todellisuuden yhteyttä sekä universumin rakennetta. Sefirot-järjestelmään liittyy myös aineksia esimerkiksi astrologiasta ja enkeliopista. New Age-liike imuroi nää hörhöilyt jutkuilta kuin janoinen Paavo Pesusieni.

    ellauri071.html on line 562: The Qliphoth are the unbalanced force of a particular sephirah. The Qliphoth of Netzach is called ‘Gharab’ or ‘Areb-Zereq’ which can be translated either as ‘The Corrosive Ones’ (german, ‘Die Zersetzer’) or as ‘The Ravens of Death’.

    ellauri071.html on line 565: The Qliphoth of Hod, similarly is founded on the idea of a radiating object: our eyes are blinded and cannot look behind the radiating surface. Unauthentic brilliance can be understood as the beginning of illusion and deceit. In the realm of the mind the shadow of Hod therefore is represented by the lie, artfulness or beguilement. At the same time the demon of Hod correlates to the ideas of fickleness, hesitation and lack of determination - the negative fluctuations of our mind. The Qliphoth of Hod is called ‘Samael‘ which can be translated as ‘The Deceitful Ones‘ (german, ‘Die Täuscher’, kr. diabolos) or ‘Poison of God’ (german, ‘Das Gift Gottes’).   

    ellauri071.html on line 569: In Arthur Edward Waite´s version of The Holy Kabbalah (255), Samael is described as the "severity of God", and is listed as fifth of the archangel of the world of Briah. Samael is said to have taken Lilith as his bride after she left Adam. According to Zoharistic cabala Samael was also mated with Eisheth Zenunim, Na´amah, and Agrat Bat Mahlat — all angels of sacred prostitution. Tää ei nyt ehkä mennyt ihan oikein Arttu perkele.     

    ellauri071.html on line 587: Myöhempien legendojen mukaan Lilith on hyvän näköinen ämmä joka viettelee miehiä ja bylsii niitä unessa (succuba) ja synnyttää sit demonisia lapsia. Se on oikea demonien äiti Teresa.

    ellauri071.html on line 598:   Jättiläiskokoinen valkoinen sepalus, paisunut penis kiihottuneena valkoisen pizin keskellä, veren ja/tai siemennesteen peitossa. Näin alkaa alaluku "LAUKAISUN EDELLÄ". Samanlaista smuttia jatkuu sivukaupalla. Nyt vasta kerrotaan, että se paljonpuhuttu Schwarzgerät on ton Garfieldin eiku Gottfriedin avaruuteen kulettava muovinen kaukalo. Miehet seisovat asennossa. No hmm. Sekin vielä. 

    ellauri071.html on line 606:   Ilmeisesti tän loppuveivauxen ideana on, et Weissmanin viimeinen roketti osuukin Los Angelesiin. Kyydissä Nipsun hienoin avatar, läskiperseinen kissa Karvinen. Mikä toi on olevinaan: Luftklage klar? Ei se tarkoita midiä. Luftlage? Luftklappe? Höh. Jos se onkin Nipen nyrjähtänyt sanakirjakäännös: Klage <- charge -> Ladung s. 978. Tai size on joku hieno viittaus Reikärauta Rene Rilkeen.

    ellauri072.html on line 116: Yesenin Sergei 30

    ellauri072.html on line 132: Kleist (1777-1811) oli preussilainen aatelinen, sukuperinteisen isän pakottama upseerixi, mutta tunsi voimakasta mieltymystä filosofiaan, matematiikkaan sekä luonnontieteisiin, joita hän alkoi opiskella erottuaan armeijasta vastoin kunkun tahtoa 1799. Kleist oli mieleltään helposti synkkyyteen vajoava. Hänen mieliajatuksensa oli Immanuel Kantin filosofiasta ”tieto on turhaa ja toiveet turhia”. Ranskassa hän yritti pestautua Napoleonin armeijaan, mutta hänen palautettiin takaisin Saksaan liian sekavana. Saksassa Kleist avusti äärikonservatiivista lehdistöä, mutta ei löytänyt politiikasta kutsumusta. Pettyneenä hän vetäytyi yhä enemmän omiin oloihinsa. Vaikka ruma heppuli, se oli eloisa, ja sille oli kyllä monta naista tarjolla, mutta se saattoi olla vähän kallellaan miehiin päin, ainakin sen mielinaiset oli miesmäinen siskopuoli Ulrike ja pullantuoxuinen sister-in-law Marie ja ehkä jotain muita milfejä. On epäselvää vetikö se koskaan paizi kätöseen. Viimetteexi 34v Kleist tutustui parantumattomasti sairaaseen rva Henriette "Jette" Vogeliin. Vogelilla taisi olla kohtusyöpä. Kumppanuxet teki Wannenseellä izemurhapaktin. Kleist ampui ensin naista rintaan ja sitten itseänsä päähän 21. marraskuuta 1811. Kleistinkin ruukku meni halki. Crackpot kuten bändärinsä Aarne Kinnunen. Sitä 6v vanhempi gen">Rahel Varnhagen piti sille kauniin muistopuheen.

    ellauri072.html on line 135:     Heinrich von Kleist stand als Außenseiter im literarischen Leben seiner Zeit, jenseits der etablierten Lager und der Literaturepochen der Weimarer Klassik und der Romantik. Bekannt ist er vor allem für das historische Ritterschauspiel Das Käthchen von Heilbronn, seine Lustspiele Der zerbrochne Krug und Amphitryon, das Trauerspiel Penthesilea sowie für seine Novellen Michael Kohlhaas und Die Marquise von O....

    ellauri072.html on line 145:       No More Games. No More Bombs. No More Walking. No More Fun. No More Swimming. 67. That is 17 years past 50. 17 more than I needed or wanted. Boring. I am always bitchy. No Fun – for anybody. 67. You are getting Greedy. Act your old age. Relax – This won’t hurt.

    ellauri072.html on line 162: Frost calculated that the best way to win her over was to present her with a volume of his first poems. He put them together in a pamphlet, had them printed on fine paper and bound in leather with gold print. When he got to the front door of her boarding house in Canton, New York, Hart said, “She basically shut the door in his face.”

    ellauri072.html on line 170: “But that’s what he said when he was candid in interviews,” Hart said, “that he wanted to put an end to his life in the Great Dismal Swamp. He went in with his street clothes, a little satchel, no food or gear. He was rescued by a couple of guys in a boat who were going down the canal [to pick up some duck hunters].”

    ellauri072.html on line 185: On ilmennyt että QAnon toimii Galzusta käsin Suomesta ja sitä vetää valekuollut Frank Pappa. Viestimenä Bolzonarolle juuri myyty sademeziä ezivä ja tuhoava sputnikki. Suomen Hallitus on sulkenut 70K vauva.fi käyttötiliä. Ennen presidentinvaaleja Donald Trump ylisti salaliittoteorian seuraajia sanomalla, että he ovat "ihmisiä, jotka rakastavat maatamme." Saksalaisen kannattajakunnan yleinen uskomus on, että Angela Merkel olisi aiemmin toiminut Stasin agenttina. Kuten Angela huomauttaa asiallisesti, paras argumentti salaliittoteorioiden puolesta on että Silverfishin laiset kuikelot lukee lakia ja päättää kenen ääni pääsee kuuluviin. Britanniassa aktivisti ja sairaanhoitaja Kate Shemirani on ilmaissut kannatuksensa groomingille. Merkittävä osuus brittiläisistä QAnonin kannattajista on entisiä 1960- ja 1970-luvun uusien uskonnollisten yhteisöjen seuraajia ja ehkä kiinnostunut myös ufoista. Suomessa joogasivuilla levitettiin trollien tekemiä videoita ja tutkimuksia, jotka osoittavat, että koronaa ei ole, Bill Gates ja WHO:n pääjohtaja ovat suuria huijareita ja että koronan uutisointi hyödyttää mediaa ja rokoteyhtiöitä. Vähintään 3 oikein 5:stä. 

    ellauri072.html on line 190:       Sexiskandaalit ravistavat katolista kirkkoa vähän väliä. Ongelma on se, että samansukuisten ja alimittaisten apinoiden hypistely on vain luonnollista, mutta katolinen kirkko on luonnoton, kun se kieltää sen pappiraukoilta. Ei riitä ettei ne saa bylsiä, pikku pippeleiden tafsauskin on tabu. Se on julma ja epätavallinen rangaistus. 

    ellauri072.html on line 192:       Närgångna samtal om sexuella preferenser, frestelser och onani. Led oss inte till onani, åtminstone, frigör oss från biskopsfingrar. Den 70-årige ärkebiskopen Alberto Taveira Corrêa i staden Bethlehem i delstaten Paraiso ska ha invaggat sina offer i falsk trygghet för at sedan utsätta dem för sexuella övergrepp. Det är det här som heter grooming i yrkesjargongen.

    ellauri072.html on line 198:       
    Eleven! Please repeat that. Beatrice does not get it. Dante and Vergilius get quite pissed.

    ellauri072.html on line 204:       The problems of Dante's treatment of the punishment of homosexuals in Hell and of his more surprising salvation of still other (unnamed) homosexuals in Purgatory have had two recent responses that restore a central fact: cantos 15 and 16 of Inferno and canto 26 of Purgatorio are in fact concerned with this issue. Boswell's pages insisting on the identity of the sexual sin punished in Inf. 15-16 and the lust repented on the seventh terrace {"Dante and the Sodomites," 65-67} are convincing. "Soddoma" is used clearly to identify homosexual activity in Purg. 26 (vv. 40 and 79) and thus makes clear its meaning in Inf. 11.50 and therefore the nature of the sin encountered in Inf. 15 and 16. 

    ellauri072.html on line 206:       What has gone mainly unnoticed in the various discussions of the problem is something that has puzzled me for some time. Why does Dante treat the homosexual Florentines in Inf. 16 with greater respect than any other infernal figures except those in Limbo? I do not have an answer to that question, but would like to bring it forward. Let me begin with Purg. 26. We have probably not been surprised enough at Dante's insistence that roughly half of those who sinned in lust, repented, and were saved (and are now on their way to that salvation) were homosexual. It would have been easy for him to have left the homosexuals out of Purgatory, and it is hard to imagine an early (or a later) commentator who would have objected to the omission, especially since, in Hell, homosexuality is treated, not as a sin of the flesh, but as one of violence against nature. However, for a unique instance of a commentator who is aware of Dante's unusual gesture see Trifon Gabriele on Inf. 15.46: "Non e' dubbio che 'l Poeta vuol applaudere a questo vitio quanto egli puo'. Puopa hyvinkin. Ecco, gli fa parlare di belle cose e gli fa tutti grand'uomini nelle lettere e nell'arme e nella religione, e finalmente non e' peccato ne l'Inferno o Purgatorio che egli men danni con le parole sue che questo; anzi lo polisce quanto puo' con suoi versi".

    ellauri072.html on line 208:       This surprising, even shockingly "liberal" view of homosexual love as being the counterpart of the heterosexual kind should cause more notice than it generally does; perhaps even greater surprise should attend the extraordinarily generous gestures made toward the three Florentine homosexual politicians, Iacopo Rusticucci, Guido Guerra, and Tegghiaio Aldobrandi, whom we encounter in Inf. 16. They are presented as being among the most admirable figures in Hell. Let us examine the scene briefly. Virgil, who so often warns Dante when the latter begins to admire or become sympathetic (or overly concerned with) the damned, here is urgent in his approbation of these three sinners: "a costor si vuole esser cortese." This is the only time in Hell in which cortesia is mentioned as a fitting response to the damned except for Beatrice's and Dante's use of "cortese" for Virgil (Inf. 2.58, 2.134). The following tercet only emphasizes the guide's appreciation of their worthiness.

    ellauri072.html on line 209:       Nowhere else in Hell, after Limbo, do we hear such affection expressed for damned souls. And, given the fact that these are sodomites, Dante's desire to embrace them has a strange reverberation.

    ellauri072.html on line 213:       Leaving Dante and Virgil, the sinners vanish so quickly that "Un amen" could not be uttered in so little time. That Dante should turn to the language of prayer for his comparison, notwithstanding the proverbial and popular origins of the phrase, probably also reflects on the esteem that he felt and continues to feel for the three Florentines. It is a rare thing in the Inferno to find a moment in which the pilgrim, the poet, and the guide are all in absolute agreement, and certainly with respect to the human worth of sinners. 

    ellauri072.html on line 219:   Mannen berättar vidare att han inte protesterade eftersom han (bögpiskopen) var en sådan auktoritet. Övergreppen blev allt mer regelbundna och aggressiva.  När han till sist "brast" och "grät", blev arkebiskopen rosenrasande. Han slog näven i bordet och skällde ut katamiten för at ha "brustit" och "gråtit" så tidigt. Han sade åt snubben att han skulle uppföra sig som en man och visa lite styrka. Men det gick inte längre, snoppen var tom. 

    ellauri072.html on line 220:   Ärkebiskopen själv har förnekat anklagerserna tre gånger, som en sorts Petrus Klibbtass. Andra brasilianska biskopar stöder honom. Bara hämndlust, säger dom. Hämnd på lust, kan man kanske säja. 

    ellauri072.html on line 266: Kreikankielinen logos-sana tarkoittaa tarkoitusta, merkitystä, mieltä ja järkeä. Logoterapia ei liity mitenkään New Age-liikkeeseen tai rajatietoon. Mutta ei se liity järkeenkään, se on ihan samanlaista hörhöä. 

    ellauri072.html on line 353:     Vilka djur hatar Svenskfinland mest? HBL:s kulturchef Fredrik Sonck råkar av en slump vara förvillande lik en miljöhomofil. Och lite smygreligiös med, fast han inte medger det (lägg märke till skvallrande marknadstermer: bristfällig, oförtjänt, tilliit, förtjäna, nåd.)

    ellauri072.html on line 372: Näst i kön mördarsnigel, fiskmås, havstrut, silltrut, svan, Kanadagås, stadsduva, lodjur, björn, råtta, ekorrar; i synnerhet flygekorre, flugor av alla slag, alla djur i familjen gnagare, alla giftiga djur, alla blodsugande insekter, alla arter av fladdermöss, hornsimpa, kaja, pissmyror och alla närbesläktade arter, trollslända, snok, alla paddor, rådjur, hare, kanin; i synnerhet city-kanin, mårdhund, räv, alla djur som äter trädgårdsväxter, alla djur som förstör skördar, engelskspråkiga hönor, vildsvin, alla arter av spindlar, alla djur som Bryssel vill skydda, alla invandrade djur, maneter, hästmyror, husbock, silverfiskar, loppor, vägglöss, bladlöss, flatlöss, springmask, binnikemask, malar av alla slag samt eukaryota organismer utan fotosyntes i största allmänhet, med undantag för ätliga svampar och den sympatiska igelkotten.

    ellauri072.html on line 402: Kuvio näyttää lasten lukumäärän ja onnellisuuden välisen yhteyden suhteessa lapsettomiin eri ikäryhmissä. Kuvion estimaatit on laskettu World Values Surveyn vuodet 1981–2005 ja 86 maata kattavasta 201 988 hengen aineistosta. Lasten lukumäärän ja onnellisuuden yhteyttä estimoitaessa olemme vakioineet sukupuolen, suhteellisten tulojen, sosioekonomisen aseman, siviilisäädyn ja maiden ja vuosien erilaisten onnellisuustasojen mahdollisen vaikutuksen pois yhtälöstä.

    ellauri072.html on line 477: What will happen when the age-old economy of scarcity gives way to the Age of Leisure? Professor Gabor, who won the 1971 Nobel Prize for physics offers a futuristic projection based on a static population and GNP, "classless, democratic, and uniformly rich." Fearful that total secruity "will create unbearable boredom and bring out the worst in Irrational Man," Gabor is anxious to retain "effort," "hardship," and the Protestant Ethic -- lest society dissolve in an orgy of anti-social, hedonistic nihilism (viz. the current drug explosion and the spoiled-brat students). To avoid such evils Gabor proposes that work and its attendant moral uplift be divorced from production and the service sector of the economy be vastly enlarged. But this is only the beginning -- enthusiastic about Social Engineering Gabor suggests using it to weed out potential misfits, trouble-makers and "power addicts"; supplementing I.Q. tests with E.Q. (Ethical Quotient) measurements; and modeling elementary and secondary education on the 19th century British public school which knew so well how to inculcate good citizenship, intellectual excellence and pride in achievement. The Third World, still wrestling with pre-industrial material want, is ignored -- since we can't afford any more industrial pollution presumably they will just have to adjust to their misery. Gabor's assessment of "the Nature of Man" shows a woefully naive Anglo-American ethnocentricity and complete ignorance of anthropology and his vision of post-industrial utopia operating on the moral axioms of the 19th century is as elitist as it is improbable.

    ellauri072.html on line 499: David Foster Wallace wrote three novels, three story collections, two collections of essays, and other things too, but his reputation still rests mainly on “Infinite Jest” — the 1,100-page novel published in 1996 and set alternately in a tennis academy and a rehab center — and on his sui generis now-nearly-a-genre long-form journalism about topics ranging from lobsters to dictionaries to John McCain to the Adult Video News awards for pornographic films. Wallace’s best work, perhaps by far, is “The Pale King,” an unfinished novel about I.R.S. employees that was assembled posthumously by Wallace’s editor, Michael Pietsch.

    ellauri072.html on line 501: Wallace has given as much to literature as any contemporary American writer. Whether you like him or not, you hear American language, and experience American thinking, differently because of him. Wallace’s ­oeuvre is internally varied but also of a piece.

    ellauri072.html on line 512: Wallace had lifelong troubles not only with anxiety but also with alcohol, anger, impulsiveness, obsessive love, pursuit of rejection, extreme self-­consciousness, abysses of depression and lying even more than the rest of us.

    ellauri072.html on line 516: Any diagnoses seem as unilluminating as saying that the “reason” someone is short is because he is 5-foot‑1. About Wallace’s problems it seems worth noting simply that his A.A. attendance coincided with a long period of relative wellness, and that getting off the antidepressant Nardil, which he had taken most of his adult life, coincided with a serious crash in mood that ended in his suicide six months later.

    ellauri072.html on line 520: The externals of Wallace’s life are not too distinctive. He was a smart kid raised in a middle-class family in Urbana, Ill.; his mother was an English teacher and his father a professor of philosophy. Wallace attended Amherst, where he first had trouble fitting in and then found a niche where he fit in very well. He had some intense and dramatic long-term relationships with women and also his share of brief sexual encounters, and he eventually had what is said to have been a loving and grounded marriage. It is his internal agitations, not his circumstances, that were extreme.

    ellauri072.html on line 528: But Wallace has been called “wise” and “gentle” enough times to nauseate even the devotees who call him wise and gentle; at the same time, his fiction has been condemned as lacking in heart. Why is his “niceness” so central a concern?

    ellauri072.html on line 536: Wallace’s fiction is, in its attentiveness and labor and genuine love and play, very nice. But what is achieved on the page, if it is achieved, may not hold stable in real life. As another dangerously romanticizeable suicide, Heinrich von Kleist, once said: “It is not we who know but rather a certain state of mind in us that knows.” And one is not always in the same state of mind.

    ellauri072.html on line 540: Another thing, perhaps more powerful, that detains people at the niceness question has to do, I think, with competitiveness. Readers are correct to sense, in Wallace’s elaborate grammars and data fields, not only a generous show but also a tacit petition for our recognition of his intellect. This really annoys some people.

    ellauri072.html on line 548: But yes, Wallace was extremely competitive, even to the point of competing about not being competitive. One of the wincing pleasures of Max’s biography is reading excerpts from Wallace’s correspondence, especially with his close friend and combatant Jonathan Franzen, but also with just about every white male writer he might ever have viewed as a rival or mentor. Aggressive self-abasement, grandstanding, veiled abuse, genuine thoughtfulness, thin-skinned pandering — it’s all there. As the correspondents compete about who is making genuine human connections and who and what is really nice and good, they seem to be in some realm far from most kinds of human connection save for that of heated testosteronic battle.

    ellauri072.html on line 550: Onnistuu se estrogeeneilläkin Riku. Sun omakehut netissä on aika haisevia. Mä lyön vetoa et puhut sellasella tekomatalalla äänellä kupla kurkussa.  

    ellauri072.html on line 553: Because, in their attentiveness to one another, and to literature, they are, even in their bizarre, distorted-by-self ways, generating niceness and even, in important ways, being nice to one another. The fuel may be toxic, but the engine converts it.

    ellauri072.html on line 584: David Foster Wallace was born in Ithaca, New York, to Sally Jean Wallace (née Foster) and James Donald Wallace, and was raised in Champaign-Urbana, Illinois along with his younger sister, Amy Wallace-Havens.

    ellauri072.html on line 586: Wallace opiskeli Amherst Collegessa ja Arizonan yliopistossa. Myöhemmin hän työskenteli yliopisto-opettajana ja opetti vuodesta 2002 Pomona Collegessa.

    ellauri072.html on line 611: Vuonna 1984+8 eli 1992 se ois vielä idässä, Emerson Collegen ope Bostonissa. Oikein vai vasein?

    ellauri072.html on line 636: The Arizona Supreme Court has set aside the death sentences of a man who bludgeoned to death his girlfriend and each of her two children one at a time with a baseball bat and a pipe wrench as they arrived home from school and work. The court ruled that the crimes of James Granvil Wallace were not legally heinous.

    ellauri072.html on line 645: Anna was the first to come home that day. Wallace hid behind the front door with a baseball bat. When she arrived, he hit her at least 10 times so hard the baseball bat broke. But she was still moaning and not yet dead. He drug her into the bathroom and plunged the broken bat into her neck and out her back.

    ellauri072.html on line 658:   ge/lucky-luke---quick----premium-plastic-figures---averell-dalton-p-image-263122-grande.jpg" height="200px" />

    ellauri073.html on line 41: ges/0c799021bfd0f8cd10831f4927a1a7ca/tenor.gif?itemid=15373374" />

    ellauri073.html on line 174: This bestselling book examines childhood trauma and the enduring effects it has on an individual's management of repressed anger and pain.

    ellauri073.html on line 177:     Alice Miller, born as Alicija Englard (12 January 1923 – 14 April 2010), was a Polish-Swiss psychologist, psychoanalyst and philosopher of Jewish origin, who is noted for her books on parental child abuse, translated into several languages. She was also a noted public intellectual. In her books she departed from psychoanalysis, charging it with being similar to the poisonous pedagogies. she felt that psychoanalytic theory and practice made it impossible for former victims of child abuse to recognize the violations inflicted on them and to resolve the consequences of the abuse, as they "remained in the old tradition of blaming the child and protecting the parents." She addressed the two reactions to the loss of love in childhood, depression and grandiosity.

    ellauri073.html on line 202:     Cain gets introduced by some kind of very high-ranking Highway Patrol officer whose big hanging gut and face the color of rare steak seemed right out of southern-law-enforcement central casting and who spoke approvingly and at some length about Senator McCain’s military background and his 100 percent conservative voting record on crime, punishment, firearms, and the war on drugs. Wendy—who has electric-blue contact lenses and rigid blond hair and immaculate makeup and accessories and French nails and can perhaps best be described as a very Republican-looking young lady indeed—is back here at the beige table eating a large styrofoam cup of soup and using her cell phone to try to find someplace in downtown Charleston where Mrs. McCain can get her nails done.

    ellauri073.html on line 204:       Mrs. McC.’s sedulous attention to her own person’s dress and grooming is already a minor legend among the press corps, and some of the techs speculate that things like getting her nails and hair done, together with being almost Siametically attached to Ms. Lisa Graham Keegan (who is AZ’s education superintendent and supposedly traveling with the senator as his “Advisor on Issues Affecting Education” but is quite plainly really along because she’s Cindy McCain’s friend and confidante and the one person in whose presence Mrs. McC. doesn’t look like a jacklighted deer), are the only things keeping this extremely fragile person together on the Trail. (Onx tää nyt se jota sanottiin julkisesti emättimexi? Ei hizi, kyllä sille tarvittaisiin joku miellyttävämpi sana.)

    ellauri073.html on line 206:       A big reason why so many young Independents and Democrats are excited about McCain is that the campaign media focus so much attention on McCain’s piss-and-vinegar candor and so little attention on the sometimes extremely scary right-wing stuff this candor drives him to say. John McCain´s morning speech several times invoked a “moral poverty” in America, a “loss of shame” that he blamed on “the ceaseless assault of violence-driven entertainment that has lost its moral compass to greed” (McCain’s metaphors tend to mix a bit when he gets excited), and made noises that sounded rather a lot like proposing possible federal regulation of all US entertainment. No siinä olis kyllä ollut järkeä.

    ellauri073.html on line 212: 	Politiikka ei ole viileää. Tai pikemminkin politiikot ei. Ajattele vaikka koulukavereita jotka pyrki teinikuntaan tai kouluneuvostoon: nyyniä, nypittyjä, nöyristeleviä, kunnianhimoisia ikävällä tavalla (onko muka muita tapoja?). Innokkaita pelureita. Sellasia joille loput haluis panna turpaan paizi se ei hyödyttäisi mitään. Ja nyt kato 2000-luvun aikuisversioita samoista kakruista: Al Gore, jota yx CNN:n kaveri kuvasi "hämmästyttävän eläväxi näköispazaaxi", Steve Forbes jolla oli märkä oza ja hullu hihitys; G. W. Bush patriisivirnuiluineen ja sekavine puheineen; Clinton izekin, iso punainen tekoystävällinen lätty ja "mustakin tuntuu pahalta". Kai tuntuu pahalta ylimitoitettu sigge kurkussa. Miehiä jotka eivät ole tarpeexi ihmisentapaisia edes vihattavixi — kun ne ryömii esille tuntee voimakasta välinpitämättömyyttä, samanlaista joka usein toimii kivun ja surun puskurina. Ize asiassa luultavasti monet välittää vitut politiikasta just six että poliitikot masentaa, ja sattuu "sieltä" tavalla jota ei osaa edes sanoa. On helpompi pyöritellä silmiä ja antaa pitkät paskat. Tääkin mun paasaus tuntuu varmaan ihan turhalta.

    ellauri073.html on line 220:       Negativity on vastapuolen haukkumista, esim. Push polling: George W. Bush used push polls in his 1994 bid for Texas Governor against incumbent Ann Richards. Callers asked voters "whether they would be more or less likely to vote for Governor Richards if they knew that lesbians dominated on her staff."

    ellauri073.html on line 221:       In the 2000 United States Republican Party primaries, George W. Bush´s campaign used push polling against the campaign of Senator John McCain. Voters in South Carolina were asked "Would you be more likely or less likely to vote for John McCain for president if you knew he had fathered an illegitimate black child?"

    ellauri073.html on line 246: Mutta suurin “Host”in ongelma on jalkanuotit. Luulit ehkä että jalkanuotit oli vaan kertalaaki hassuttelu Loputtomasssa läpässä? Luule uudestaan. “Host” keskeyttää lukemisen koko ajan hurjalla määrällä alaviitteitä alkaen Zieglerin söpöydestä aina radioteollisuuden sisäpiirin jorinoihin. Tälläiseen on absoluuttisesti nolla syytä; jos niissä on mitään hyödyllistä infoa ne olis voinut upottaa leipätextiin, ja ne joissa ei ole ois pitänyt vaan kumittaa. Jos “Host” olis ollut perusopiskelijoiden luovan kirjoittamisen kurssilla (esim. mun pitämällä), niin se ois saanut F:n monisanaisuudesta. Wallu pääsi kuin koira veräjästä löysällä prujauxella koska sen toimittajat oli rakastuneet tohon tavaramerkkimäiseen fetishiin tai ne ei vaan uskaltaneet loukata suurta Wallua valittamalla sen tyylistä (mikä selittää myös noi vakavat asiavirheet joista huomautin).

    ellauri073.html on line 258:   Really, I would have expected one of the first pictures I saw of Matt Fartey to be one of professional caliber, but interestingly enough the first thing that came up when I searched his name was that picture -- a picture so startling in all that it conveys that it was almost too much for me to witness its allure and then continue along on this tirade; luckily I am a man of strong willpower, and so I was able to continue writing after seeing that picture without shooting myself in the head.) Anyways where was I...oh that's right! Matt Fartey's "accomplishments" and character! Well ladies and gents, he runs a fucking hate blog. Enough said. I doubt he even earns much from it too, though he obviously earns enough to afford an adequate amount of fast food meals that will surely keep his little hate-filled body going until the age of 47, where he will surely die of a collapsed lung or heart attack. When they find his body he will be mistaken for Matt FOLEY, which will obviously be a total disparagement on the late Chris Farley. If you know, you know.

    ellauri073.html on line 262: Foley is disheveled, sweaty, obese, clumsy and unstylish. He exhibits poor social skills, frequently loses his temper, often disparages and insults his audience, and wallows in cynicism and self-pity about his own poor life choices, to which he often makes reference. Foley's trademark line is warning his audience that they could end up like himself: "35 years old, eating a steady diet of government cheese, thrice divorced, and living in a van down by the river!" In most sketches, whenever a member of his audience mentions a personal accomplishment, Foley responds with mockery: "Well, la-dee-frickin-da!", "Whoop-dee-frickin-doo!", or a similarly dismissive remark. The usual outfit of choice for Foley is a too-small blue-and-white plaid sport coat, a too-big white dress shirt, a solid green necktie, black horn-rimmed glasses, ill-fitting khakis which he is continually pulling up, a wristwatch, penny loafers, and slicked-down blond hair. In a prison sketch, he dons blue jeans and a denim shirt with the inmate number "3307" while retaining his watch, glasses and a crucifix necklace (he also mentions a "homemade tattoo of a van down by the river"). While working as a mall Santa in another sketch, he wears a stereotypical Santa outfit, complete with black snow boots.

    ellauri073.html on line 264: He overindulges in coffee and caffeine-based products and exhibits extreme hyperactivity as a result. In almost every appearance, Foley mentions drinking espresso or coffee, or taking NoDoz and even brings a duffel bag with a pot of coffee to the gym to teach a spinning class. His clients will often mention him either drinking coffee or eating coffee beans before calling him in to begin his presentation.

    ellauri073.html on line 267:       The character's debut performance (May 8, 1993) has been called one of the best segments in SNL history. The reception of the audience combined with visible stifled laughter from David Spade and Christina Applegate on stage added to the popularity of the sketch. Notable physical gestures from Farley included what Spade referred to as “the thing with the glasses” when Farley lifted his glasses on and off of his face commenting, “Hey Dad, I can’t see real good, is that Bill Shakespeare over there?” and perhaps the most defining gesture was one that Farley saved for the live performance when he alternated hands adjusting his trousers, grabbing the hilt of his belt with one hand and the back of his pants with the other.

    ellauri073.html on line 269:       In the sketch itself, Foley attempts to motivate two teens, played by Spade and Applegate, to "get themselves back on the right track" after the family’s cleaning lady finds a bag of marijuana in their home. Foley’s attempt to motivate them falls short when he repeatedly insists that they're "not going to amount to jack squat" and will end up “living in a van down by the river!” Foley attempts to endear himself to Spade's character by telling him they're "gonna be buddies" and that everywhere he goes, Foley will follow. Comparing himself to Spade's shadow, Foley jumps about where he's standing and then dives into the coffee table, though he picks himself up moments later. None of the other cast members knew that Farley was going to do this and their startled reactions are genuine. The sketch ends with Foley offering that the only solution to solve the family's problems is for him to move in with them. Horrified, Applegate begs him not to, vowing never to smoke pot again. Even so, Foley leaves the house to get his things from his van and the family locks him out, finally reconciling and admitting to how much they love each other.

    ellauri073.html on line 273: In the only cold open featuring Foley (April 15, 1995), the character attempts to motivate a pair of Venezuelan teens. Foley attempts to get through to them by motivating them in their native Spanish, saying “¡Yo vivo en van cerca de un rio!” However, the teenagers' father (Michael McKean) informs Matt that he and his children are fluent in English, to which Foley responds "¡Padre, dame un favor, y cállate su grande YAPPER!" The sketch again features Foley mocking his audience, breaking household objects, and somehow succeeding in his motivational goals.

    ellauri073.html on line 275: Quickly on your attacks on Wallace's writing style, I will mention that -- contrary to your rather baffling notions -- people did enjoy Infinite Jest and other works of his. They will continue to do so for decades. Listen Fartey: his work will live on. People recognize great writing wherever it materializes. Forget your distaste of footnotes, or your struggle in understanding the themes and ideals his work encompasses. His audience is clearly beyond you, so try to see that not everyone feels the same as you. You don't have to like his writing, but when you detract from it it makes it even more apparent that you are the lesser man. Your comments on Foster's writing ability led me to some of your other articles, and to be completely honest, it wasn't all bad. I genuinely enjoyed your "Fucking vs. Making Love" poetry bit, although it did seem like a cheap knockoff of Black Coffee Blues. Regardless, I can still acknowledge that the piece had its moments. However (and this is where I want you to pay attention you tub of lard), the piece can also be slammed in several areas. This is highly important, as we can see the parallels between this aspect of "Fucking vs. Making Love" and anything David Foster Wallace wrote. When it comes down to it, your writing can be criticized stylistically and formatically just like his can; the only difference is that there are few that actually give a shit about your writing, whereas Wallace's work is meaningful to the point where people have legitimate incentive to think critically about it. So defile it with your petty blog posts all you want, but at the end of the day you're the one who's only making yourself look bad, and as a heavily obese man based in Europe you are surely having few problems achieving this in the status quo, since Europeans are notably fatist.

    ellauri073.html on line 320: Kirjassa Immonen kehottaa elämään unelmaansa, eli “live the dream!” tässä nopeatahtisessa modernissa maailmassa, jossa ”aikaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi”. Hän antaa erilaisia ohjeita aamukävelystä aina iltarutiinien muuttamiseen. “When you engage in a walk as a part of your morning routines, you have this good feeling, and you find it easy to purge your mind”, Immonen kirjoittaa kirjassa.  

    ellauri073.html on line 357: Wallace's father said that David had suffered from major depressive disorder for more than 20 years and that antidepressant medication had allowed him to be productive. Wallace experienced severe side effects from the medication, and in June 2007, he stopped taking phenelzine, his primary antidepressant drug, on his doctor's advice. His depression recurred, and he tried other treatments, including electroconvulsive therapy. Eventually he went back on phenelzine but found it ineffective. On September 12, 2008, at age 46, Wallace wrote a private two-page suicide note to his wife, arranged part of the manuscript for The Pale King, and hanged himself from a rafter of his house.

    ellauri073.html on line 376: Galenus Abrahams jatkoi kuitenkin yhteydenpitoa muihin liikkeisiin ja solmi yhteydet Englannin kveekareihin, joista George Fox ja William Penn vierailivat hänen luonaan, yrittäen turhaan saada tätä hyväksymään spiritualistiset katsomuksensa. Abrahamsia seurasi johtajana John Dektanel, joka perusti yhdessä muiden kanssa Amsterdamiin saarnaajaseminaarin vuonna 1735. Dektanel kirjoitti myös katekismuksen ja julkaisi vuonna 1753 valikoiman Menno Simonsin kirjoituksia.

    ellauri073.html on line 381:     Kirjoitusten ja Pyhän Hengen auktoriteetti.

  • ellauri073.html on line 382: Uskovien kaste ymmärretään kolmiosaisena: kaste hengen kautta (sydämen sisäinen muutos), kaste veden kautta (julkinen osoitus todistajille), ja kaste veren kautta (marttyyrius ja asketismi tai tiukan itsensäkieltämisen harjoittaminen osoituksena henkilökohtaisesta ja erityisesti hengellisestä kurinalaisuudesta).

  • ellauri073.html on line 393: Taavi koitti ensin olla vanhemmille mielixi, luki isän vanhassa yliopistossa Amherstissa äidinkieltä ja filosofiaa kandiin asti ja lähti vielä opiskelemaan jatkotutkinnossa modaalilogiikkaa ja matikkaa. Se lauloi yliopiston kuorossa kauniisti. Taavi kirjoitti gradun nimeltä Fate, time, and Language: An Essay on Free Will (2011). Sovelsi sitten opittua: lopetti luvut ja rupesi kirjailijan epävakaalle uralle. Se sanoi David Lipskylle että filosofiassa sen pää kävi vaan yhdellä pytyllä, kirjallisuudessa käynnistyi koko 2-tahtimoottori.
    ellauri073.html on line 395: Taavin opetusura kirjallisuudessa ei ollut näyttävä. Se oli assarina Emerson collegessa, sitten Illinoisin valtionyliopistossa, ja lopuxi Kaliforniassa Roy Disney-professorina (Roy oli Waltin vaatimattomampi isoveli joka möi pölkkäreitä.), missä kirjoitteli Loppumatonta läppää.
    ellauri073.html on line 435: Jonathan Franzenin teos Oikaisut, iso tiiliskivi kirjaxi, oli Lukemattoman läpän kilpailijaxi ilmeisesti aiottu. (Franzen sanoi BookPagen haastattelussa, “Loputon läppä pani muhun vauhtia, niinkuin aina kilpailu”. )
    ellauri073.html on line 449: The largest thing I’ve written is my book, and it’s also probably the best, on the whole. So, if you’re interested in what I do, that’s probably where you should start.
    ellauri073.html on line 508: She was born May 14, 1938, in Fort Fairfield, Maine. The daughter of a potato farmer, she worked a quarter of the year during the harvest, but found her true passion for learning in the town’s one-room schoolhouse. She eventually graduated from Northfield boarding school in Gill, Mass., and later became the first in her family to graduate college, with a bachelor’s degree in English from Mount Holyoke in 1960, where she was student body president and wrote Junior Show.
    ellauri073.html on line 510: After receiving her master’s degree from the University of Illinois, Mrs. Wallace was an English professor at Parkland College for 35 years. Her passion for learning was paired with a passion to help others learn — she was an enthusiastic, rigorous and above all compassionate instructor who made sure every student she had knew how much their voice mattered. Even after retiring, she taught in correctional facilities around Illinois and volunteered as a companion for Illinois CASA. In 2012, she and her husband, Jim, decided to move from their beloved city of Urbana to Florence, Ariz., to be closer to their family. There, they volunteered with Arizona CASA, hosted family dinners every Sunday, and adopted a much-loved terrier mix named Angus.
    ellauri073.html on line 516: Sally is remembered as a wickedly funny, funnily wicked, generous and compassionate woman who made friends everywhere she went. She had an unmatched love for the English language and inspired countless others — including her students, children and grandchildren — to pursue their passion of writing. She was fearless in every sense of the world, and in the final years of her life, tried many new things, such as zip-lining, main-lining, and attending monthly poetry slams.
    ellauri073.html on line 520: Sally Foster Wallace will be missed for generations to come. By her son David in particular.
    ellauri073.html on line 522: Tätä vanhemmat ei opi ikinä, ei edes joka toisessa polvessa: ille faciet on hengenvaarallista perseyttä. No, tulihan pojasta sentään kuuluisa, vaikkei ehkä sillä tavalla kuin oli tarkoitus.
    ellauri073.html on line 540: David Foster Wallace became a regionally ranked tennis player while growing up in Illinois. David Foster Wallace´s thesis, The Broom of the System, that he wrote while at Amherst College was published in 1987 while he was attending graduate school. In 1989 David Foster Wallace´s short story collection titled Girl with Curious Hair was published. After graduating from the University of Arizona David went on to study philosophy at Harvard University but soon chose to leave. He moved to Syracuse to be with the poet and novelist Mary Karr. While in Syracuse David Foster Wallace wrote most of his famous novel Infinite Jest. The finished book was 1,100 pages long. The novel dealt with addiction, art, and consumerism, and was set in the near future.
    ellauri073.html on line 542: Wallu rakentaa oman elämänsä hukatuista valttikorteista kokonaisen korttitalon, korttikaupungin, korttivaltion ja korttimaailman. Sen mielikuvitusisä ja isoisäkin on hyönteiskauhuisia junioritennispelaajia ja phd-studentteja. Sen isä on sen yhden Dennis the Penis hologramminobelistin doppelgängeri. Sen mielikuvitusäiti on kanadanranskalainen upea ilmestys ja iskää vuosikymmeniä nuorempi. Oikeasti niiden syntymäpäivät oli 3v ja kuolinpäivät 1v päässä toisistaan. Sen äiti oli oikeasti perunanviljelijän tytär josta tuli sukunsa eka akateeminen. Luokkaretkeläinen niinkuin eräs tuttu meikkitaiteilija.
    ellauri073.html on line 544: Boomerin synonyymi on bängeri. Bängeri on myös makkara ja autonrämä. 2 makkaraa ajelee vanhalla autonrämällä. Eivät enää harrasta gängbängiä. Okay boomer, dame un favor y callate su grande YAPPER!
    ellauri074.html on line 41: Wallun tiili on olevinaan jonkinlainen 80-luvun lähitulevaisuuden dystopia. MIT:n insinöörilehtikin on lämmennyt apokalypsin ajatuksille ja on nyt epäilevinään syyllisexi jopa kapitalismia. Tarkemmin lukien se pohtii vain miten kapitalismista saisi ihmiskasvoisempaa. Paskat sehän sen ongelma just on.
    ellauri074.html on line 64: I hate women. They get on my nerves.
    ellauri074.html on line 67: They breathe deeply and walk with large strides, eternally hurrying home to see about dinner. They are the kind who say, with a tender smile, “Money’s not everything.”
    ellauri074.html on line 68: They are always confronting me with dresses, saying, “I made this myself.” They read Woman’s pages and try out the recipes.
    ellauri074.html on line 74: They are always longing to get away—away from it all!
    ellauri074.html on line 78: Usually they have husband-trouble. They are wronged.
    ellauri074.html on line 94: I hate women. They get on my nerves.
    ellauri074.html on line 100: Ja sit tää "Isompi kuin sinä ize" isänmaallisuus. Outoa pörriäismäistä pesän palvomista. Wallu on kuin onkin rebublikaaninen. Haluu izellensä laulua. Jotain kuolemattomuutta. Se vasta onkin narsismia. Naama paistaa iankaikkisesti tiimin suurentavassa peilissä. Kaikki sellainen on perseestä. Panee miettimään, et onxtoi Wallun huumeilu jotain kääntöpuolta sen Jack Londonmaisesta tennisfilosofiasta. Et jos tyypille liikaa paukutetaan päähän tollasta bigger than yourself tuubaa, niin siitä tulee lopultakin vaan lusmuilija. Se menettää joteskin otteensa omaan izeensä. Se on myynyt sielunsa jollekin aatteelle.
    ellauri074.html on line 114: Latrodectus mactans on mustaleskihämähäkki. Ne muka syövät puolisonsa vuoteessa tupakoinnin sijasta. Muze on vaan urbaani legenda. Tollasta huonosti salattua naisvihaa. Wallu pelkää kauhiasti kaikenlaisia ötököitä ja pöppiäisiä. Se on paha luonnevika.
    ellauri074.html on line 126: Dove soap was launched in the United States in 1957 as a non-irritating skin cleaner for treatment use on burn and wounds during World War II under, the one of the largest consumer products companies in the world, Unilever. The basic Dove bar was reformulated as a beauty soap bar with one-fourth cleansing cream. It was the first beauty soap to use mild plus moisturizing cream to avoid the drying skin.
    ellauri074.html on line 128: Tucks lääketyynyjen valmistus alkoi 1948. The Whopper was created in 1957 by Burger King co-founder James McLamore. InterLacen koti- toimisto- ja mobiilikäyttöön tarkoitetun tk-järjestelmän tarkkaresoluutioisen Yushityu 2007 moduulinkazelulaitteen emolevyn helposti asennettavan päivityxen vuotta 3v aiemmin olis James-isä muka tehnyt seppukun. Wallu-poika pani töpinäxi 2008.
    ellauri074.html on line 142: 1700 BC Edwin Smith papyrus. Use of astringent lotions for anal symptoms (hemorrhoids?) described.
    ellauri074.html on line 148: AD 130–200 Galen recommends conservative management of piles (laxatives, ointments, leeches) and regards bleeding as therapeutic. Also describes, however, use of a tight thread to induce sloughing of hemorrhoids.
    ellauri074.html on line 150: 1990 Day-case surgery initiated in special centers.
    ellauri074.html on line 159: The Glad Products Company is an American company specializing in trash bags and plastic food storage containers. The Glad brand originated in the United States in 1963 when Union Carbide owner and CEO, David Darroch, launched Glad Wrap, a polyethylene film used as a food wrap.
    ellauri074.html on line 163: The Perdue Farms company was founded in 1920 by Arthur Perdue and his wife, Pearl Perdue, who had been keeping a small flock of chickens. The company started out selling eggs, then in 1925, Perdue built the company's first hatchery, and began selling layer chicks to farmers instead of only eggs for human consumption. His son Frank Perdue joined the company in 1939 at age 19 after dropping out of college. The company was incorporated as A.W. Perdue & Son and Frank Perdue assumed leadership in the 1950s. The company also began contracting with local farmers to raise its birds and supplying chickens for processing as well as opening a second hatchery in North Carolina during this period. Perdue entered the grain and oilseed business by building grain receiving and storage facilities and Maryland's first soybean processing plant. In 1968, the company began operating its first poultry processing plant in Salisbury. This move had two effects: it gave Perdue Farms full vertical integration and quality control over every step from egg and feed to market, as well as increasing profits which were being squeezed by processors. This move enabled the company to differentiate its product, rather than selling a commodity. In 2013, Perdue was reportedly the third-largest American producer of broilers (chickens for eating) and was estimated as having 7% of the US chicken production market, behind Pilgrim's Pride and Tyson Foods. Perdue antoi kanalle nimen tuotteistamalla sen. Poules Perdues.
    ellauri074.html on line 198: Year of the Yushityu 2007 Mimetic-Resolution-Cartridge-View-Motherboard-Easy-To-Install-Upgrade For Infernatron/InterLace TP Systems For Home, Office Or Mobile (sic) 2007
    ellauri074.html on line 207: Most of the action in the novel takes place in the Year of the Depend Adult Undergarment, or Y.D.A.U., which is probably AD 2009, taking the Year of the Yushityu... (the lengthily titled 6th Subsidized Year) as 2007. Critic Stephen Burn, in his book on Infinite Jest, argues convincingly that Y.D.A.U. corresponds to 2009: the MIT Language Riots took place in 1997 (n. 24) and those riots occurred 12 years prior to Y.D.A.U. (n. 60).
    ellauri074.html on line 220: A motivational speaker or inspirational speaker is a speaker who makes speeches intended to motivate or inspire an audience. Such speakers may attempt to challenge or transform their audiences. The speech itself is popularly known as a pep talk. Motivational speakers can deliver speeches at schools, colleges, places of worship, companies, corporations, government agencies, conferences, trade shows, summits, community organizations, and similar environments. Their main motivation is money. Faith, fear, and credit. They're all made up. External links:
    ellauri074.html on line 236: Robbins was born in North Hollywood, California on February 29th, 1960. Robbins life was far from normal. His mother divorced his father at the age of 7 and when he was in high school Robbins grew 10 inches due to a pituitary tumor.
    ellauri074.html on line 237: He never had a stable household as he faced a lot of abuse growing up from his mother. Robbins recalls times when his mother would chase him out of the house with a knife and pour liquid soap down his throat. By the age of 17, he decided to leave home and never return. He never attended college and got a job as a janitor to make money. And how!
    ellauri074.html on line 239: One day, when speaking with his landlord, Tony was asking him how he got so successful. The landlord replied that he went to a Jim Rohn seminar (Rohn was a famous motivational speaker at the time). Robbins had no clue what a seminar was so he asked his landlord to explain. The landlord said that a seminar is when a man takes everything he’s learned over the years of his life, and he condenses his knowledge into four hours.
    ellauri074.html on line 243: So, he approached Rohn after the seminar and asked to become his pupil. Rohn agreed, and over the next few years, Robbin was able to take the lessons he learned from Rohn and apply it to his own unique style. Robbins became an avid reader of psychology and incorporated many theories from behavioral psychology into his approach. Robbins perfected this approach through hundreds of seminars across North America and even did seminars for free to help perfect his craft. By the age of 26, Tony Robbins had a net worth of millions of dollars and was a best selling author.
    ellauri074.html on line 245: When Robbins started off doing his seminars, he implemented a strategy called Neurolinguistic Programming. Neurolinguistic Programming works under the belief that everyone has a personal map of reality. Nothing is neither good nor bad but thinking makes it so. Robbins would use this practice to help people realize that things that they think are impossible are possible, they just have to change their mindset.
    ellauri074.html on line 247: One way he would get people to do this is by making them do a firewalk over a bed of hot embers. Most people at his seminars normally thought that would be impossible. By showing them that they can walk on fire, it helped the attendees see that they had preconceived notions that weren’t true. (The trick is to wear thick-soled shoes with a huge carbon footprint.)
    ellauri074.html on line 248: Innovative strategies like these helped Robbins launch multiple different seminars such as Unleash the Power Within, Date with Destiny, Wealth Mastery, and Leadership Academy. Tickets to these events range anywhere from $650 to $3000!
    ellauri074.html on line 250: Tony Robbins most notable seminar is now his Business Mastery seminar. In this seminar, he teaches business owners various growth strategies, systems, and resources that help them grow their business. These are the same strategies that industry leaders like Apple, Orange, Zippos, Zappos, American Express, and Facebook used to grow their companies.
    ellauri074.html on line 251: Through Robbin’s seminars, he’s had the privilege to work with some extraordinary people like Bill Clinton, Oprah, Nelson Mandela, Leonardo DiCaprio, and Hugh Jackman (kekä se on?). Nippu talousliberaaleja.
    ellauri074.html on line 253: Hugh Michael Jackman is an Australian actor, singer, multi-instrumentalist, dancer and producer. Jackman has won international recognition for his roles in major films, notably as superhero, period, and romance characters. He is best known for his long-running role as Wolverine in the X-Men film series, as well as for his lead roles in the...
    ellauri074.html on line 256: Robbins has written some of the best self-help books in hopes to help individuals utilize the power of positive thinking. Robbins believes that everyone is capable of changing their mindset. He also believes that if people can change their mindset, they can change their life. They learn how to short-change suckers.
    ellauri074.html on line 258: In 2016, he launched the Tony Robbins Podcast. The first season was primarily focused on ways for small to medium-sized businesses to gain an advantage over their market. He has since pivoted to not only talk about how to build a bigger business but also topics such as how to deepen your relationships, become more productive, and live in abundance. The Tony Robbins Podcast has thousands of 5-star reviews on Apple Podcasts and has been downloaded by millions of people worldwide.
    ellauri074.html on line 270: Cioran aloitti filosofian opinnot Bukarestin yliopistossa 17-vuotiaana ja tutustui siellä vuonna 1928 Eugène Ionescoon ja Mircea Eliadeen. Hän valmistui kandidaatiksi 1932. Vuosina 1933–1935 Cioran opiskeli Berliinin yliopistossa, jossa hän tutustui Ludwig Klagesiin ja Nicolai Hartmanniin. Palattuaan Romaniaan hän opetti 1936–1937 filosofiaa Andrei Șagunan lukiossa Brașovissa.
    ellauri074.html on line 291: Cioran osasi hyvin saksaa. Nuoruudessaan hän opiskeli erityisesti Kantia, Schopenhaueria ja varsinkin Nietzscheä. Hänestä tuli agnostikko, ja hän otti tunnuslauseekseen ”olemassaolon harmillisuuden”. Nuoruudessa Cioraniin vaikuttivat suuresti myös Georg Simmel, Philipp Mainländer, Martin Heidegger, Wilhelm Dilthey ja Søren Kierkegaard sekä Lev Šestov, jonka ansiosta usko elämään sattumanvaraisuuteen tuli keskeiseksi osaksi Cioranin ajattelua. Cioran lopputyö yliopistossa käsitteli Henri Bergsonia (myöhemmin hän kuitenkin hylkäsi Bergsonin ajattelun ja oli sitä mieltä, ettei tämä ollut ymmärtänyt elämän traagisuutta).
    ellauri074.html on line 293: Cioran parka luki siis useita ääliöitä. Kant, Schopenhauer ja varsinkin Nietzsche on ääliöitä, puhumattakaan Martin Heideggeristä, Wilhelm Diltheystä ja kyttyräselkäisestä Tanskan pojasta. Sestofiltistä ei vielä ole mitään havaintoa. Bergson oli täys huijari ja paska.
    ellauri074.html on line 295: Antiikin filosofeista Ciorania kiehtoivat skeptikot ja kyynikot, erityisesti Diogenes Sinopelainen. Kaunokirjallisista teksteistä Cioran luki varsinkin Fjodor Dostojevskia ja Marcel Proustia sekä elämäkertoja. Pyhimyselämäkerrat ja mystikkofilosofit (varsinkin Pyhän Teresa Ávilalaisen tuotanto) olivat Cioranille erityisen rakkaita ja vaikuttivat merkittävästi hänen omiin teksteihinsä, varsinkin mystiseen käsitykseen ikävän luonteesta Cioran suhtautui historiaan intohimoisesti ja oli erityisen perehtynyt rappiokausien kirjailijoihin ja rappion teoreetikkoihin, kuten Oswald Spengleriin, jonka gnostilainen näkökulma ihmiskunnan kohtaloon ja sivilisaatioon vaikutti voimakkaasti Cioranin poliittiseen filosofiaan. Cioranin mukaan ihminen on voinut vastustaa rappiota niin kauan, kuin hän on pysynyt yhteydessä lähtökohtiinsa eikä ole irrottanut itseään omasta itsestään ja on ollut tekemättä mitään. Nyt ihmiskunta on matkalla kohti omaa tuhoaan, koska se on tehnyt itsestään objektin ja analysoi itseään loputtomiin. Cioran halveksi edistyksen ajatusta ja kuvitelmaa, että historia kuljettaisi ihmiskuntaa kohti suurempaa täydellisyyttä; siten Cioran myös vieroksui Hegeliä. Cioran oli tutustunut myös buddhalaiseen filosofiaan. Cioran tunsi suurta läheisyyttä Venäjää ja Espanjaa kohtaan, koska molemmat kansakunnat ovat menettäneet muinaisen mahtinsa ja koska uskonnollisella hurmoksella ja sen vastapainolla ateismilla on molemmissa maissa ollut niin suuri merkitys.
    ellauri074.html on line 301: Haastatteluissa ja teksteissään Cioran puhuu paljon unettomuudesta, josta hän kärsi nuorena ja jonka ansiosta hän menetti uskonsa filosofiaan ja jonka aiheuttaman yksinäisyyden ansiosta hän koki voivansa nähdä olemassaolon todellisen luonnon selkeämmin. Kuoleman ja kärsimyksen ongelma vaivasi Ciorania, ja häntä kiehtoi ajatus itsemurhasta, koska hänen mielestään mahdollisuus tehdä itsemurha tekee myös elämisen jatkamisen mahdolliseksi.
    ellauri074.html on line 331: Des arbres massacrés. Des maisons surgissent. Des gueules, des gueules partout. L'homme s'étend. L'homme est le cancer de la terre. (En parlant de l'homme) - Un singe occupé.
    ellauri074.html on line 339: Au Zoo. - Toutes ces bêtes ont une tenue décente, hormis les singes. On sent que l'homme n'est pas loin.
    ellauri074.html on line 343: Quand je me rase, me disait un demi-fou, qui, sinon Dieu, m'empêche de me couper la gorge ? -La foi ne serait, en somme, qu'un artifice de l'instinct de conservation.
    ellauri074.html on line 351: Méfiez-vous de ceux qui tournent le dos à l'amour, à l'ambition, à la société. Ils se vengent d'y avoir renoncé.
    ellauri074.html on line 369: A vingt ans, je n'avais en tête que l'extermination des vieux; je persiste à la croire urgente mais j'y ajouterais maintenant celle des jeunes; avec l'âge on a une vision plus complète des choses.
    ellauri074.html on line 397: Tää hemmo pelkää kuolemaa ihan sikana. Se on tavallista tosi solipsistisissa narsisteissa niinkuin vaikka Palkeen Saku. Ne ei voi kuvitella että maailma jatkuu niiden kuoltua ihan samanlaisena. Niinhän siinä kuitenkin kävi. Cioran sanoo olevansa katkera tänne jälkeenjääville, jos niitä nyt voi ollakaan. Size oli huonouninen ja musikaalinen. Kaikki edellytyxet mystikoxi. Ilmiselvä narsisti. Kova poika kittaa kaffea ja vetää röökiä. Ei Ihme ettei nukuttanut. Ryppyoza mammanpoika pelkuri. Piisamirotta joka syö kakkua riippukeinussa. Naisten suhteen se näyttää olleen tavallinen setämies. Similaires à Emil Cioran: Sean Connery, Alice Miller, G.A. Moore, Emil Cioran, ja koko joukko mulle tuntemattomia suuruuxia. Punaposkinen G.H.von Wright kirjoitti Eno Kalalle Cambridgesta että G.E. Moore oli suuri pettymys. Se oli sekottanut sen johkin toiseen ja oli pettynyt Russellin haamukirjoittajan seminaareihin. (Kukahan se toinen oli? Tuskin G.A. Moore Jr.) Onnexi Wittgenstein tuli pian sen tilalle, ja punaposkelle tuli maittavampaa poskeenpantavaa. Skriv till mig så ofta som du kan. Eno ja Jori oli sukulaisia äidin puolelta. Vähän tollasta nepotismia.
    ellauri074.html on line 416: Saku arveli aivan oikein, että nazismin menekkiin osasyyllisiä oli fasistikirjailijat kuten Pound, Heidegger, Hamsun, Céline yms. Hiukka epäilyttävä Faulkner halusi vapauttaa 1954 Poundin hourulasta, mutta Saku vastusti. Tää oli pahinta McCarthyn aikaa, nykyisen kaltaista oikeistoaaltoa. Sillon se muuten johtui vähän vastaavasta syystä kuin nyt, ryssät sai rakennetuksi oman atomipommin ja USA:n maailmanherruus näytti romahtavan. MAGAsta oli kymysys silloinkin. Nyt rinnalle ja ohi on keulimassa Kiina.
    ellauri074.html on line 418: Nuorukaisena Saku heitti kipan ja jiddischin nurkkaan ja rupesi trotskylaisexi. Mieli muuttui kun holokaustin hirveydet alkoi selvitä (ja Sakun pankkitili lihoa). Heideggerin vanha hoito Hannah Arendt raportoi Eichmannin tuomiosta New Yorkeriin. (Sakulla oli tapana vittuilla Hannalle sen naziheilasta.) 60-luvulla Saku sai perheen holokaustikertomuxista Israelissa kääntymyxen takaisin isiensä helmoihin. Siitä tuli rahanahne misogyyni rasisti.
    ellauri074.html on line 440: Nykyään Kazanin Jumalanäiti on Venäjällä suosittu häälahja. Ikoni yhdistetään usein venäläiseen nationalismiin . Tradition mukaan ikoni saapui Venäjälle Konstantinopolista 1400-luvun alussa. Tataarien piiritettyä ja poltettua Kazanin kaupungin vuonna 1438 se joutui kadoksiin, kunnes ikoni jälleen löytyi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Matrona Onutshina -nimisen kymmenvuotiaan tytön kerrotaan löytäneen ikonin tulipalossa tuhoutuneen Kazanin kaupungin raunioista 8. heinäkuuta 1579. Ikonin olinpaikan oli hänelle kertonut Neitsyt Maria ilmestyksessä. Ikonia säilytettiin sen löytöpaikan päälle myöhemmin rakennetussa luostarissa. Kazanin Jumalanäidistä tehtiin useita kopioita, joita oli nähtävissä muun muassa Moskovan, Pietarin sekä Jaroslavin kaupungeissa.
    ellauri074.html on line 464: It is written: "You shall walk modestly with your God." It is therefore necessary to be modest in all your ways. Thus when putting on or removing your shirt or any other garment from your body you should be very careful not to uncover your body. You should put on and remove the garment while lying in bed under a cover. You should not say: "I am in a private, and dark place." "Who will see me?" Because the Holy One, Blessed is He, Whose glory fills the entire world [sees] and to Him darkness is like light, Blessed be His Name. Modesty and shame bring a person to submissiveness before Him, Blessed be His name. He does not want to look at your hairy genitals. He knows how they look, after all He made them. Don't worry He does not peek under the cover, although He could.
    ellauri074.html on line 469: Sidney Gottlieb (August 3, 1918 – March 7, 1999) was an American chemist and spymaster best known for his involvement with the Central Intelligence Agency's 1950s and 1960s assassination attempts and mind-control program, known as Project MKUltra. The CIA MKUltra project was a continuation of the work begun in WWII-era Japanese facilities and Nazi concentration camps on subduing and controlling human minds.
    ellauri074.html on line 470: MKUltra's use of mescaline on unwitting subjects was a practice that Nazi doctors had begun in the Dachau concentration camp. Kinzer proposes evidence of the continuation of a Nazi agenda, citing the CIA's secret recruitment of Nazi torturers and vivisectionists to continue the experimentation on thousands of subjects, and Nazis brought to Fort Detrick, Maryland, to instruct CIA officers on the lethal uses of sarin gas. The project began during a period of "paranoia" at the CIA, when the U.S. had lost its nuclear monopoly and fear of communism was at its height.
    ellauri074.html on line 476:
    Mår du dåligt i pandemin? Psykologen på MKUltra svarar

    ellauri074.html on line 478: Sidney Gottlieb, legitimerad behavioristisk psykolog, som också svarar på frågor hos Psykologiguiden MKUltra, svarade på söndagen på frågor från Expressens läsare. Här kan du läsa frågorna och svaren i efterhand.
    ellauri074.html on line 488: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Linda! Ja jag vet hur det kan kännas, våga ta steget ut på sociala medier som du kanske inte använt tidigare. Där finns kanske människor som känner dig och vill gärna chatta och prata om dig, våga ta steget! Skriv dina privata ensaker på väggen! Kanske den svarar. Det går ju alltid att radera bort dom. Kram!
    ellauri074.html on line 492: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Skippa motivationen, skriv ett schema och följ det. Börja på en låg nivå med enkel träning som är lätt att komma igång med. Gå till krogen och lyft en par öl tex. Meskalin hjälper. Börja imorgon!
    ellauri074.html on line 494: Har mått dåligt pga snabb flytt till annan stad och börjat plugga. Känner knappt någon i staden och pågrund av Corona får vi ej träffa klassen. Känner inget hopp för framtiden och är vet inte vad jag vill. Ensamheten tår på mig också. Har du några tips?
    ellauri074.html on line 498: Den här pandemin påverkar vardagen och mina rutiner. Jag har inte någon som helst livsglädje överhuvudtaget. Allting handlar om stress, ångest och nedstämdhet nu mera. Varje gång det är på tal om att åka till jobb/skola vrider det sig i hela magen. Har du några råd som gör att man kan hitta tillbaka till livsglädjen? Tack på förhand!
    ellauri074.html on line 500: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Felicia! Ja många skriver om detta, många känner som du just nu. Om du tänker på vad du själv skriver så tycker jag att en del av lösningen är rätt logisk, allt handlar om stress etc, du behöver hitta andra fokus än stress. Genom att acceptera att det är tufft just nu men att sedan ta ett andetag och liksom ”OK, allt är skit MEN vad kan jag ändå göra för att må bättre?” Ta meskalin? Lyssna på Bob Marley? Tänker du kanske göra slut med allt? Defenestration trendar just nu. Gör det!
    ellauri074.html on line 502: Har oro och ångest över vad jag än gör...veckohandla mat sent på kvällen. Gå till mitt arbete i förskolan med alla kontakter med vuxna och barn. Komma nära folk vid promenader. Sover dåligt på natten...känner mig väldigt deppig och trött. Svårt att se något positivt. Vad ska jag göra. Vad är meningen med allt...kommer det vara såhär för alltid...vad finns det för mening då. Inte få träffa syskon och föräldrar...
    ellauri074.html on line 505: Sedan tycker jag också att du behöver ta hand om dig själv, vad kan du göra redan ikväll för att vara lite extra snäll mot dig själv (och mig kanske)? Vad får dig att känna dig lite bättre? Gör mer av det, kram! Kolla Emil Cioran om livets mening - han säjer det har ingen!
    ellauri074.html on line 507: Hej! Har en dotter som är 20 år och har det ganska kämpigt nu. Hon blev förra våren av med sitt drömjobb pga Corona. I juni fick hon viruset och har efter det inte varit sig själv. Trött och ledsen... Nya jobb har hon lyckats få men trivs inte riktigt, har ingen energi. Orkar inte träna som hon tidigare brukade och känner sig värdelös. Hon har haft kontakt med en psykolog via ungdomsmottagningen men de ”klickade” inte så det tyckte hon inte gav Nåt. Nu har hon en ny träff med en psykolog via hälsocentralen på onsdag så vi får hoppas det blir bättre. Hur kan vi bäst stötta henne i det här? Läkaren på hälsocentralen pratade om sjukskrivning men hon känner att hon heller inte mår bra av att bara gå hemma... Med vänlig hälsning, Linda
    ellauri074.html on line 510: Skicka foto av dottern så jag kan se om jag kanske kan hjälpa henne lite grann. Att må dåligt tillhör också livet och det kan bli ett allt för stort sökande att behandla något som kan gå över av sig själv. Tex den här sk "pandemin", som min kollega Mengele alltid säger. Ni gör ett fint jobb genom att finnas där och stötta och hjälpa henne med det lilla ni kan. Läs på om depression mm och se vad ni själva kan hjälpa henne med. Jag rekommenderar Emil Cioran, Paul Celan och Louis-Ferdinand Celine som kvällsläsning. Som Cioran fiffigt fått det till:
    ellauri074.html on line 516: Har fått ångestbesvär under pandemin. Är starka hjärtklappningar varje dag/natt i flera timmar vanligt eller bör jag kontakta vårdcentral?
    ellauri074.html on line 518: MATHIAS ORTLIEB: Hej Sara! Börja med att se om du online kan hitta information om självhjälp vid ångest, avslappning, mindfulness och information om vad ångest är. Börja med det och testa ett antal övningar under några veckor, blir det sämre så kontakta mig med foto bifogat. Spela massvis computerspel tex Outlast och Manhunt 2. Kolla också dopingtips på mina MKUltra sidor. Pröva True-fit väst.
    ellauri074.html on line 520: Hej! Jag har utmaningar med min mamma som inte alls kan förstå varför vi inte ska ses inomhus nu! Det gör att jag får dåligt samvete men också blir arg på henne vilket jag egentligen inte önskar Häls Karin
    ellauri074.html on line 522: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Karin! Ja det känns igen! Jag hatar min mamma också, och pappa med. Dom borde varit försiktigare med gummina. Det finns många som inte delar perspektivet av vikten av försiktighet och det finns många skäl till det. Vår älskade Jakob Mengele är en av de främsta. Oavsett vad han tycker så framhärda i din åsikt, du har ju rätt för det. Hälsa henne att jag och Jakob samtycker ;) Du kan få dåligt samvete över det men du vet ju någonstans att det du gör är mest rimligt, härda ut!
    ellauri074.html on line 526: SYDNEY GOTTLIEB: Bra fråga och typ omöjlig att ge ett perfekt svar på, men du frågade vad jag tycker så det kan jag väl iaf skriva något om :). Jag tycker att många personer med depression letar efter lösningen i medicinsk behandling, det är hjälpsamt för en del men i min upplevelse (som så klart är färgad av att jag är psykolog) finns lösningen på depressionen på andra ställen än i medicinen. Som en ynklig humanist kan jag inte preskribera nåra mediciner som mina bättre ställda psykiaterkolleger. Jag kan bara käfta tomma fraser på det här viset: Varför har det blivit så här? Lever jag inte det livet jag vill? Varför kan jag inte ta mig vidare? Varför studerade jag inte medicin? Var jag för dum? Vad vill jag med mitt liv? Varför faktiskt inte ta mitt liv? Många frågor som jag tänker hänger ihop med varför man blir deprimerad, lever man inte det liv man vill så blir man nedstämd. Jag uppmuntrar alla som känner sig deprimerade att se över dessa och likande frågor. Jag kanske spårade ur lite nu men hoppas du fick lite svar på din fråga! Kram! 😃
    ellauri074.html on line 531: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Ja, svårt läge, haha. Det gäller ju så klart att följa alla riktlinjer man kan samtidigt som man ska finnas där för de anhöriga. Catch22 helt enkelt. En viktig del här är kanske ditt egna mående? Varför har du den där starka rädslan? Så klart är rädsla en rimlig upplevelse men det låter lite som att du kanske känner att den är allt för stark. Corona är ju inga värre än en liten vinterflunsa. Snart når vi flockskydd när största delen av svenskfinnarna och de andra immigrantjävlarna är döda. Rädsla ger oss information om hot och det är bra, men när den tar över livet, då blir det påfrestande. Försök att se till att du får vila, var snäll mot dig själv och jobba med stresshantering av olika slag. Kan du få harmoni och livsglädje någonstans? Var är du lycklig och avslappnad? Kolla Expressen-nyheterna! Gör mer av det! Som Emil Cioran sa: "Verkligheten ger mig astma." Ta hand om dig!
    ellauri074.html on line 533: Vad har du för tips till en person som gång på gång letar efter en bra psykolog att prata med en gång i veckan eller en gång varannan vecka? Jag har försökt flera gånger men jag funkar oftast inte med personen, det känns bara som att jag mår sämre av att prata med psykologen för att personskemin är så dålig. Så det blir bara att jag går 3-4 gånger och sen tänker att jag ska leta upp någon riktigt bra och sen blir det inte av. Kort sagt, vad ska man tänka på när man vill hitta en psykolog som man ”funkar” med?
    ellauri074.html on line 535: SIDNEY GOTTLIEB: Hej! Du låter ju som en superinfekterare! Lämna psykologer ifred hördu! Vad du behöver är en kemist med tuffa
    ellauri074.html on line 536: kemikaliska lösningar.😮 Ja problemet är nog att du kanske tänker att lösningen finns hos den perfekta psykologen, jag är inte så säker på det. Det är bäst att lösningen finns inom kort inom dig min vän. Varför känner du så här? Varför slutar det ofta på samma sätt? Är det liknande i ditt privatliv? Är du en sorglig förlorare? 😃 Varför blir det så här? Om du kan svara på dessa frågor tror jag att du kan börja hitta vägen till ett bättre mående. Om inte är det våj. Jag vore ju den perfekta psykologen men jag är fullsatt just nu. Kämpa på!
    ellauri074.html on line 542: Hej! Jag har jobbat hemifrån sedan mars förra året...har haft problem med depression och ångest tidigare och nu är det hemskt. Dagarna ser likadana ut och jag är ensam hemma. Vad kan jag göra för att må bättre?
    ellauri074.html on line 544: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Det gäller att hitta nya strategier för välmående, många delar dina upplevelser och kämpar precis som du. Kan du testa nya aktiviteter? Har du fastnat i gamla rutiner? Vad är du nyfiken på och vad får dig att må bra? Se om du kan göra en slags analys av din situation och ditt mående, vilka förutsättningar har du och vad kan du göra? EN kort lista är bättre än ingen lista. Det är ingen ide att jämföra nu med då, innan pandemin var vi friare och kunde välja betydligt mer, läget är som det är och det gäller att anpassa sig till det. Det är faktiskt bättre att jämföra nu till senare, det blir nog ännu värre när tiden går. Njut av livet medan du kan! 😃 Jag lovar dig att du kan hitta välmående i det lilla, kanske ta ett bad? Måla något? Börja skriva dagbok? "Kära dagbok, idag tog jag ett bad. Imorgon ska jag in i vaket." Lycka till min vän!
    ellauri074.html on line 548: SIDNEY GOTTLIEB: Hej Sara! Detta känner många igen. Det viktiga här är att din oro, även om den är jobbig, inte är hjälpsam, snarar dränerar den dig på energi. Försök att acceptera att läget är tufft just nu men att oroa sig är inte det bästa sättet att använda din tid. Kanske det bästa vore att bara smitta de andra rejält och få över alltsammans. Kan du ringa på hos dem och berätta hur du känner dej? ("inte så bra just nu host host") Skriv ned dina tankar, det kan hjälpa att släppa en del av det och försök även att observera dina tankar utifrån, du är inte dina tankar! (Fast många filosofer tex svensken Descartes har sagt just det: Jag tänker alltså jag är. Jag finns inte ergo jag tänker inte heller. Bra tips Rene!) Ta hand om dig!
    ellauri074.html on line 552: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Astrid! Ja absolut, eller en fågel eller något annat djur tex en kinesisk flad
    ellauri074.html on line 553: dermus! Om man inte har så bra koll på hur djur fungerar (som jag tex) kanske man ska börja med att köpa ett djur som är lättskött, det kanske katter är, det vet jag inte. Jag har löss, dom är lätta nog, man kan bära dem omkring i kläderna. Oavsett så kommer du känna dig mindre ensam om du skaffar ett djur, det tror jag! Man kan prata med dem lixom Kaxen med sin loppa! Kram!
    ellauri074.html on line 559: Äntligen! Som det här året har tärt på en. När så beskedet kom att jag, trots stor försiktighet fått corona, ja då försvann benen under mig. Familjen har lagt ett år av oro och rädsla att få viruset, tackat nej till sånt som egentligen gör att man mår bra och får energi och så fick man det ändå. En känsla av skam att ändå inte varit försiktig nog. Den här sista veckan skulle en coronapsykolog varit väl till hands. Ja nu har vi iaf fått det, kanske oron kan försvinna något. En psykolog kopplad från 11313 är mitt bästa tips, så skönt det skulle varit att haft någon att prata med när man läst svaret om en pågående infektion. Låt den här pandemin gå över så vi kan kramas igen, för att inte tala om knull.
    ellauri074.html on line 563: Hej! Vad ska man göra när det känns som att världen är på väg att gå under? Allt är skit med pandemin, det känns som att ingenting någonsin kommer att bli ”som vanligt”. Lägg då till all ilska som finns i samhället, alla människor som tycker illa om varandra och allt förakt som lever därute. Hur ska man kunna känna att den här världen är för oss.
    ellauri074.html on line 565: SYDNEY GOTTLIEB: Jag känner igen det du skriver, stor igenkänning där! Jag hatar mina medmänniskor också, allra mest mina vinande patienter! Lyssna nu, det du ska göra är att inte fokusera på dig själv utan vad du kan göra för mig. Det gör jag också. Hur kan du få mig att må bra och göra bra saker. Det som händer på andra ställen i världen, ja det kan känna deppigt, men det hjälper inte dig just nu. Låt bara blåmännen ta hand om sig själva. Om du vill kan du ju kämpa för det goda och motverka rasism eller miljöförstöring och liknande, det finns ju många sätt att göra det. Om du verkligen vill. Jag tycker nog det är bäst att ta hand om mig själv. Låt din ilska bli din drivkraft, lägg dig ned och ge upp lite grann, kämpa inte hela tiden för det goda! Om du gör det kommer du att känna att du gör vad du vill iaf, oavsett vad andra gör. Lycka till!
    ellauri074.html on line 569: SYDNEY GOTTLIEB: Bra att du skrev in. Vi kan kanske använda er båda som försökskaniner i våra experiment. Fortsätt kämpa, jag tycker att du ska stå på dig och på honom också. Han kanske säger att han han tappar förtroendet för dig men du visar din vänskap just genom att skvallra om honom. Det är jobbigt nu men han kommer att tacka dig sedan (efter vårt lilla experiment) tänker jag. Prata mer med hans mamma och också dina egna föräldrar tycker jag, ta hand om dig och ge fot åt kompisen! Stå på honom!!
    ellauri074.html on line 571: Hej, jag hamnade i en depression period för 4 år sedan, men jobbade mycket hårt att komma ut depression med träningen och bra social omgänge. Nu när jag har varit hemma (jobbat hemifrån), jag har gått tillbaks på rutan ett med dödsångest, panikångest och dåligt sömn. Hur kommer jag ur den onda cirkeln igen, för jag känner ingen motivation, känner att gång på gång jag kommer att få bakslag då det tjänar inget att försöka.
    ellauri074.html on line 573: SYDNEY GOTTLIEB: Hej! Ok du kämpar med saker som många nog känner igen sig i. Ofta upplever jag att vi som människor bara vill att det onda ska försvinna, oavsett om det är ångest eller nedstämdhet eller äckliga grannar eller något annat. Detta leder till att vi söker efter den perfekta behandlingen som tar bort allt, vi söker svaren utanför oss själva, den där perfekta psykologen, den perfekta medicinen, träningen osv. Alla dessa delar kan vara viktiga men lösningen och makten att må bättre finns också inom dig. (Det här skitpratet heter positivt tänkande, och vi "motivational speakers" får oerhört bra betalt för det.) Jag gillar att arbeta med acceptans och med att ”släppa taget”, det betyder för mig att acceptera att man mår dåligt just nu och det är sjukt jobbigt, men att inte fly från det, just nu är det så här! Det är faktiskt skitfint och roligt när man riktigt tänker efter! Från en psykologs synpunkt iaf. Och med att släppa taget menar jag att det som plågar dig mest, vilka tankar eller minnen det än nu är, är inte hjälpsamma för dig. Genom att tänka att du släpper taget om det jobbiga kan du öka distansen mellan dig och tankarna. Du är inte dina tankar, minnen eller känslor, du står utanför dem. Du är i själva verket en stor skinnpåse av kött och vatten. Emil Cioran hade fel, det är inte förnedrande att medge det. Se dom som objekt på ett löpande band, du observerar dem utifrån, du är inte detsamma med dem. För att lyckas med detta behövs träning så klart men du kan starta nu, idag i denna sekund, lycka till min vän! Jag vet att det går, jag har själv inte tänkt på nåt utom pengar i åratal!
    ellauri074.html on line 575: Vad göra åt denna förlamande ensamhet, som jag levt i under snart ett år. Slutade mitt jobb i somras efter att ha jobbat hemifrån sen mars. Har följt alla rekommendationer och träffar ingen inomhus. I somras var det ju lite enklare att ses ute. Har familjen på avstånd och saknar dem så mycket. Har setts en gång på ett år. Dagarna går in i varandra och allt är bara grått. Saknar kramar och närhet. För att inte tala om knull.
    ellauri074.html on line 577: SYDNEY GOTTLIEB: Hej Maria! Stort tack för din fråga, mycket igenkänning här! Jag tänker på två saker, det ena är att vissa situationer kan man inte göra så mycket åt (tyvärr) vilket innebär att vi behöver arbeta med vår acceptans av läget. Människan vill väldigt gärna förändra saker och det fort, men många situationer går inte att påverka så som man vill. Pandemin är delvis ett sådant exempel. Att därför jobba med att ”gilla läget” och släppa taget om att allt måste ändrar är en viktig del i att fungera bättre just nu. Det andra är att det går att påverka sitt mående genom att acceptera läget så som det är och hitta nya strategier för att möta situation. Ge dig själv lite tid att tänka, ”ok det är inte toppen just nu, men kan jag ändå engagera mig i vissa aktiviteter som får mig att må bra? även om jag egentligen vill göra annat? kan jag hitta nya aktiviteter som fungerar bra i pandemin?. Kan jag göra mig lycklig på egen hand?" (Nej stopp Maria lilla jag blev så kåt av den tanken att jag måste ta en liten paus för att få bort min True-fit väst ...) Om vi enbart använder oss av ”gamla” strategier för välmående så kommer dessa inte vara anpassade efter läget just nu, våga testa nya saker! Mitt telefonnummer hittar du här nedan.
    ellauri074.html on line 594: rMeteorologens tidiga besked om sportlovsvädret: ”Ganska goda förutsättningar för vinterväder”.
    ellauri074.html on line 600: – Det är väl därför de varnar. För att det kan ha påverkan på samhället i någon grad, säger han.
    ellauri074.html on line 601: – Det är framför allt mitt på dagen som det kan bli lite snöhalkigt på vägarna.
    ellauri074.html on line 614: On noloa kärsiä päivittäin tällaisista ongelmista näin nuorena. Minusta myös tuntuu, että huono "ryhtini" tekee minusta epäviehättävämmän muij-den silmissä.
    ellauri074.html on line 632: Voin vain sanoa hämmästyttävää! Miehel- minulla on erittäin huono "ryhti" -ongelma, josta en ollut tietoinen vasta äskettäin. Harjoituksen ohjaajani muistutti mie- minua jatkuvasti seisomaan suorana korvat olkapäillä. Yritin muistaa tämä koko ajan, ei toiminut "minulle". Tilasin asennonkorjaimesi ja hetki, jolloin laitoin sen "ryhtiini" , oli täydellinen. "Minulla" on nyt jatkuva muistutus seisomaan suoraan kevyt ja mukava tuotteesi kanssa. Kehotan kaikkia, joilla on huono "ryhti" , kokeilla tätä tuotetta. Olen varma, että he ovat tyytyväisiä.
    ellauri074.html on line 640: True-fit ryhtiliivit muistuttavat epäilyttävästi Nuutti-koiran valjaita. Niitäkään en saa millään puetuxi päälle. Tarkoitan siis Nuutille. Dont get me wrong.
    ellauri074.html on line 649: Wallace was deeply suspicious of the media infrastructure that was, when he died, still largely known as “the Net”—“I allow myself to Webulize only once a week now,” he once told a grad student—and he remarked to his wife, as they were moving computer equipment into their house, “thank God I wasn't raised in this era.” Having written his first big stories on a Smith Corona typewriter, Wallace disliked digital drafts and e-publishing in general. He took particular pleasure in the fact that his house in Indiana, the one recreated in The End of the Tour, had the elegantly atavistic address of “Rural Route 2.” He preferred to file his students’ work not on computers, but in a pink Care Bears folder.
    ellauri074.html on line 676: Knasulta (s. 1968) ilmestyy uusi kirja Aamutähti jossa se lupailee olevan useampiakin henkilöitä kuin se ize, jopa joku nainen. Mutta kirjoittaminen naisen näkökulmasta olikin niin vaikeaa, eze luovutti ja antaa nyt sen naisen ajatella sen omia miesajatuxia. Nythän ollaan jo niin tasa-arvoisia, ettei siitä tule suurta virhettä. Knasulla on 5 omaa lasta ja 7 yhteensä. Sen ongelmat on ne entiset oikeistonarsistikirjailijan suuret arvoituxet: pitääx mun oikeasti kuolla, eihän se ole mahdollista, miten maailman sitten käy? Miten kävisi jos kuolemaa ei oliskaan? Emmä ole uskovainen, mutta silti ajattelen koko ajan jumalaa ja jeesusta. Jos jeesus oiskin perkele, jumalan tuhlaajapoika ikäänkuin? (Niinkuin mäkin, siitä aiheestahan mä ne mun 6 Mein Kampf-teosta jo kyhäilin.) Mä tykkään tälläsistä vähän ambivalenteista ajatuxista.xxx
    ellauri077.html on line 46: This article examines David Foster Wallace’s Infinite Jest alongside its eponymous film, arguing that they share a common purpose, but that the former succeeds where the latter fails. Coupled with a biographical and phenomenological analysis, the aim of this examination is to better understand Infinite Jest’s place in the cultural and literary movement away from post-modernism. Through the novel, Wallace seeks a cure for the postmodern malaise that is irony, which creates a distancing effect between author and reader. I argue that he collapses this distance by creating a conversation-like novel that uses sentimentality and endnotes to converse with a generation bombarded with easily consumable irony from television, advertisements, and even art. The results of this conversation are the curtailing of passive consumption of entertainment and the beginning of a new sincerity in literature, which allows for grand narratives without the unending cynicism of postmodernism.
    ellauri077.html on line 56: 1Christopher Bartlett* (2016) “An Exercise in Telemachry”: David Foster Wallace’s Infinite Jest and Intergenerational Conversation. in Critique: Studies in ContemporaryFiction, 57:4, 374-389, DOI: 10.1080/00111619.2015.1113921
    ellauri077.html on line 80: David Foster Wallace syntyi helmik. 21 pnä 1962 Ithakassa, New Yorkissa, USA:ssa. Sen isä James Donald Wallace on moraalifilosofian emeritusproffa Illinoisin ylopistossa ja sen äiti Sally Jean os. Foster oli äidinkielen ope Parkland Collegessa, Champaignissa.
    ellauri077.html on line 103: V.1980, David Foster Wallace pääsi koulusta ja Amherstin Collegeen, jossa sillä oli 2 pääainetta, äidin äidinkieli ja isän filosofia. Se oli menestyvä opiskelija, luki modaalilogiikkaa ja matematiikkaa filosofiassa ja otti osaa laulukuorotoimintaan. Siitä tuli kaverien kesken tosi suosittu.
    ellauri077.html on line 129: Lähdettyään Grandada Talosta Wallace muutti Syrakusaan, missä alkoi kirjoittaa 'Loputonta läppää' v. 1991. Se julkaisi 3 novellia: 'Käsin tekemätön kirkko', 'Ainiaan pään yläpuolella', ja 'Järjestystä ja mylläkkää Northamptonissa', samana vuonna. Myöhemmin samana vuonna se liittyi Emerson Collegeen Bostonissa kirjallisuuden assistenttina.
    ellauri077.html on line 173: Kärsiessään isohkoista depressiivisistä ongelmista yli 20v ajan Wallace otti säännöllisesti antidepressantteja lääkäreiden määräyxestä. Mutta v. 2007 alkaen lääkkeet aiheuttivat sivuvaikutuxia ja sixi Wallu lakkas napsimasta niitä, lääkärin suosituxesta. Sensijaan se koitti muita keinoja hallita masixia.
    ellauri077.html on line 198: Loputtomassa läpässä on oleellisesti 3 juonta: Incandenzan perheen puuhat Tennisakatemiassa (tätä mä oon lukenut nyt 1 romskun verran, 245 sivua); Don Gatelyn ja muiden toipilaitten sekoilut Ennetin puolimatkankodissa (näitä on jo nähty, huoh kiitos vaan); ja filmin 'Loputon läppä' kvesti, jossa tähtinä on Remy Martin (se pyörätuolijäbä), ja Hugh/Helen Steeply (hirmu iso transu joka bylsii Orinia). Niiden suuhun Wallu panee syvälliset mietteensä. Ne on kuin jumala ja jeesus Miltonin Paradise Lostissa. Ekat 2 juonta ei liity mitenkään toisiinsa (miten niin? onhan siinä samoja henkilöitä, niiku et Orin bylsii sitä transua (Hal-Orin, haha, sanaleikki, joka osottaa että ne on Tävskytin kaxi puolta. The Halorin family name was found in the USA in 1880. Massachusetts had the highest population of Halorin families in 1880.) Mario on varmaan sit Amy, tai sit Super Mario, tai luultavimmin Wallu taas. Orin, Mario ja Hal on Tupu, Hupu ja Lupu, Wallukolmoset. Wallu kyllä vinkkaa että juonet yhtyvät kun romsku on jo loppunut. Varmaan siinä kustannustoimittajan poisleikkaamassa 300 sivussa. Kaikki 3 juonta liittyy temaattisesti: viihde, valinta ja stöpselöinti. Leffan 'Loputon läppä' filmas Wallun pappa Jim Incandenza, koittaessaan tehdä jotain niin pakottavaa että se pysäyttäisi Hal-pojan putoomisen solipsismin, ilottomuuden ja kuoleman sudenkuoppaan. Filmiä ei koskaan julkaistu ja se jäi kesken kun Jim teki ize seppukun sen loppusuoralla. Mutta romskun edetessä (SPOILERIVAROITUS!) lukijalle selviää että filmi oli löytynyt ja toimii ehkä terroristiaseena. (No sehän tuli selväxi jo tässä alkuosassa.) Leffa on tosiaankin niin "vitun pakottava" että se tekee kazojista zombieita, ne on kuin Lassi telkan edessä, töllöttävät vaan, eikä enää muuta tahdokaan. Loppuviimein, vinkkaa kertoja, Hal ja Gately jossain vaiheessa kaivaa kahteen pekkaan isä Jimin pään maasta eziessään filmiä. Filmin sisällöstä ei ole kunnon kuvausta. Jotain kohtauxia väläytellään, esim Joelle van Dynen jossa se "pyytää anteexi" kazojilta uudestaan ja uudestaan, sanoen ‘I’m so sorry. I’m so terribly sorry. I am so, so sorry. Please know how very, very, very sorry I am’ (939). Huh, onpas pitkällä. Tää on kyllä kertaalleen sanottu jo tässä alkupätkässä. Tämmönen anteexipyytely on kanssa saamaa markkinapaskaa kuin toi "luottamus", ilmaisexi pyydetään, kun luottokortti vingahtaa. Koko kirjasta (vaiko vaan filmistä) tulee 1 suuri anteexipyyntö, onxe sitten isältä pojalle vai päinvastoin, sama se. Ne ei koskaan pystyneet "keskustelemaan". Tää "We gotta talk" on kanssa yx jenkkitomppelius, hemmetti, mitä sitä varten pitää erixeen tilata vastaanotto tai merkata kalenteriaika, senkun riitelevät vaan. Niin mekin tehdään. Tää mun juttu, Barrett tunnustaa, kuuluu perinteiseen "elämä ja teos" genreen, Wallun romsku on "symbolistiteos" "kirjailijan sisällyttämisestä textiin". Wallu koittaa estää kokonaista sukupolvea uppoutumasta pelkkään viihteen kazeluun. Lukekaa kirjoja, ääliöt! Paxuja kirjoja! Mun kirjoja, ne on kaikista paxuimpia! Saatana! Kun tiili kolahtaa päähän nukahtaessa tulee pahoja kuhmuja. We apologize for the inconvenience.
    ellauri077.html on line 205: Capitalism has made it so there’s a perpetual tidal wave of American culture crashing down around the globe. When The Force Awakens was released last December, it didn’t just open coast to coast across North America—it appeared in over 30 countries across five continents within its first week. When Dan Brown’s novel Inferno was released in 2013, it didn’t just sell out in every Costco in these 50 states: a team of 11 translators were locked away in a garret somewhere so that the book could have a simultaneous worldwide release. By early 2014 it was available in over 20 different languages.
    ellauri077.html on line 207: But not all things emanating from this country move quite so quickly. Take, for instance, David Foster Wallace’s near-canonical mega-novel Infinite Jest: released in the States in 1996, it has in 20 years been translated into just five languages. (A sixth translation into Greek is currently in the works.) At this rate, it is moving only slightly faster than the massive Quixote, which had appeared in England, France, the Germanic territories, and Venice 20 years after its complete Castilian publication in 1615. However, Jest is massively behind the 3,600-page über-novel My Struggle, which—just 5 years after its complete Norwegian release—is available or forthcoming in over 20 languages.
    ellauri077.html on line 214: In Argentina Jest is far more talked about than read, a thing that has increased since the novelist’s suicide and sanctification: “Now there’s the legend, the suicide, the movie . . . all the things that help you to fluently ‘talk Wallace’ without the obligation of reading him.”
    ellauri077.html on line 216: Once again, the preponderance of American culture in Germany makes Infinite Jest a book that is readily understood. (And at this point I can’t help but take glee in the inherently Wallacian irony that American capitalism’s blob-like smearing of the globalized world has prepared the way for a scathing critique of this very same capitalism contained, Trojan Horse-style, inside a recondite mega-novel.) Still, things get lost: Blumenbach said that he “annotated the text as far as I could, and the publishers put those sixty pages of annotations on their website for a while.”
    ellauri077.html on line 232:
    Kübler-Ross: The 5 Stages of Grief

    ellauri077.html on line 234: A theory developed by psychiatrist Elisabeth Kübler-Ross suggests that we go through five distinct stages of grief after the loss of a loved one: Denial, anger, bargaining, depression, and finally acceptance.
    ellauri077.html on line 243: Geoffrey Hinton is the great-great-grandson both of logician George Boole whose work eventually became one of the foundations of modern computer science, and of surgeon and author James Hinton who was the father of Charles Howard Hinton.
    ellauri077.html on line 255: Death system, a concept introduced by Robert Kastenbaum in 1977, is defined as "the interpersonal, sociocultural, and symbolic network through which an individual's relationship to mortality is mediated by his or her society" (Kastenbaum 2001, p. 66). Through this concept, Kastenbaum seeks to move death from a purely individual concern to a larger context, understanding the role of death and dying in the maintenance and change of the social order.
    ellauri077.html on line 273:
  • The Little Things We Do Make Us Stronger
    ellauri077.html on line 329: Another aspect that defined his thoughts was the concept that would later inspire the work of other great writers such as Kafka, Unamuno, or philosopher Ludwig Wittgenstein. We’re talking about "anxiety", the feeling that never disappears. This is because it also helps us become aware that there are more options in life, that we’re free to jump into the void or take a step back and seek other solutions, like happy homosexuality. There’s always an alternative to suffering, but suffering itself helps "it" grow.
    ellauri077.html on line 332: ges.cdn.menaiset.fi/AkPd1neji_RY1s3x07DKYjx3yAQ=/1230x0/smart/menaiset.fi/s3fs-public/main_media/1411560062_original_anteeksi.jpg?itok=IoSd4c29u0026timestamp=1432206325" width="30%" />
    ellauri077.html on line 342: Unamuno would have preferred to be a philosophy professor, but was unable to get an academic appointment.
    ellauri077.html on line 363: Morris said that Homo sapiens not only have the largest brains of all higher primates, but that sexual selection in human evolution has caused humans to have the highest ratio of penis size to body mass.
    ellauri077.html on line 373: 880 se lakkasi käymästä messuilla ja siitä tuli ahnas lukija: postivismia, fysiologista psykologiaa, italialaista ja brittiläistä runoutta. Se opetteli omin nokin saxaa lukeaxeen Hegeliä ja englantia lukeaxen Spenceriä ja Carlyleä (se espanjansi näitä hyyppiä), kuten se 20v myöhemmin opiskeli tanskaa lukeaxeen Kierkegaardia, josta kukaan Espanjassa ei ollut kuullutkaan. Tulevalle vaimolleen se kertoi painajaisistaan:
    ellauri077.html on line 393: Heidegger otti kimmoketta Uppomunasta. Nej huhhuh. Ne on nää narsisti idealistit jotka ei suostu nielemään omaa kuolemaa. Muiden vastaavat ei niitä näytä juuri vaivaavan.
    ellauri077.html on line 419: Muna-peukun niähhiä loppuruudussa motivoi se narsistinen ajatus että koko konkkaronkka onkin osa musta izestä tai kääntäen. Tässä kyllä selkeästi kurkistelee toi FUCK! teema henkisestä sepaluxesta. Ja sittenhän ollaankin turvallisesti Darwin sedän linjoilla: geenilinja jatkuu kun muistaa nussia. Telltale sanoja: intimate embrace, wellspring, overflow: halia ja ruiskahdus. Rakkautta ja onnea, ei vetelyyttä, ei nuokkuvia munia.
    ellauri077.html on line 452: Allard den Dulk is Lecturer in Philosophy, Literature, and Film at Amsterdam University College and Research Fellow at the Faculty of Humanities of the VU University Amsterdam (The Netherlands).
    ellauri077.html on line 454: He is the author of the monograph Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer: A Philosophical Analysis of Contemporary American Literature (Bloomsbury 2015) – for more information about this book, see below. His work has appeared in different academic journals and collections (see Publications). Currently, he is working on a book tentatively titled Wallace’s Existentialist Intertexts: Comparative Readings with the Fiction of Kafka, Dostoevsky, Camus and Sartre.
    ellauri077.html on line 458: About Existentialist Engagement in Wallace, Eggers and Foer. The novels of David Foster Wallace, Dave Eggers and Jonathan Safran Foer are increasingly regarded as representing a new trend, an 'aesthetic sea change' in contemporary American fiction. 'Post-postmodernism' and 'New Sincerity' are just two of the labels that have been attached to this trend. But what do these labels mean? What characterizes and connects these novels?
    ellauri077.html on line 462: This shared philosophical dimension is analyzed in this study by viewing the novels in light of the existentialist philosophies of Søren Kierkegaard, Jean-Paul Sartre, Ludwig Wittgenstein and Albert Camus. Pah taas näitä pahvikuvia ollaan ronttaamassa esille. Plus ca change, plus c´est la meme chose.
    ellauri077.html on line 470: No se ainakin on yhteistä Wallulla ja Söörenillä että niiden magnum opuxet on sangen pitkästyttäviä. Mulla meni melkein kesä Enten-Ellerin tavaamisessa, ja nyt on talvi pian puolessa Wallun kanssa, ja vasta neljännes on luettu.
    ellauri077.html on line 496: Samaa bullshittia on sanoa rumasta eze on 'aesthetically challenged.' Vitun eufemismeja Erik hei! Aikuisalusvaatteita! Lääkeainetyynyjä! Mä luulen kyllä että Wallu kärsi oikeasti jo mainituista esteettisistä haasteista: lyhyydestä, lihavuudesta, pyllistävistä reisistä, hikisestä pakenevasta ozanrajasta ja laihoista nilkoista. Sixkin sen mielestä oli syytä eziä vaihtoehtoisia arvoja.
    ellauri077.html on line 565: Se ezun pitää koko ajan valita uudestaan muistuttaa Morgensternin extensiivistä peliä: jokainen pelin tilanne on valintatilanne. (Tää pätee oikeesti vain dynaamisista peleistä kuten tennis tai ilmataistelu, shakin tai korttipelin kaltaisissa on vuoroja.) Normaalimuotoisessa pelissä valitaan vaan overall strategy, eli koko peli ratkeaa kertalaakista. Mut useimmat pelikirjat on siihen liian simppeleitä, esim. raamattu. Sitä pitää lehteillä uudelleen joka käänteessä, eziskellä sopivia peukalovärssyjä. (Onnex yleensä saa yrittää uudelleen ja uudelleen jos ei ekat värssyt nazaa kunnolla.)
    ellauri077.html on line 569: All good fiction “should both...depict the time’s darkness and...illuminate the possibilities for being alive and human in it." On tässä vähän Readers Digest tyylin gooey sentimentiä, mutta hyvällä tahdolla voi tän ehkä niellä.1
    ellauri077.html on line 571: 1This essay is an adapted version of a chapter of my dissertation,“Love Me Till My Hearts Stop.” Existentialist Engagement in Contemporary American Literature, a philosophical analysis of the fiction of David Foster Wallace. Tarkistuskysymys: Millä eläimellä on useita sydämiä? Entä puhuvia päitä?
    ellauri077.html on line 601: Wallace thought that his generation’s authors were also feeding a
    ellauri077.html on line 604: Tis-mal-leen! Tässä Wallu oli aivan oikeassa. Mutta paskaa oli jauhettu jenkeissä jo ennen postmodernisteja. Yhtä eltaantuneita oli ne kolme jutkua (Belov, Malamud ja Roth). Yhtä paskiaisia oli tavallaan myös Wilt Whatman ja se Saroyan, armenialaismamu joka elvisteli puhtaaxi puleeratulla americanalla. Tai se village smithy jäbä, Hessu Långben. Ei hemmetti, ei jenkkilästä tule mitään hyvää vaikka voissa paistaisi. Ne on joko gooey tai ne on irvistelijötä. Ei ne saa naamaa peruslukemille millään.
    ellauri077.html on line 608: The U.S. arts are our guide to inclusion. A how-to. We are shown how to fashion masks of ennui and jaded irony at a young age where the face is fictile enough to assume the shape of whatever it wears. And then it’s stuck there, the weary cynicism that saves us from gooey sentiment and unsophisticated naïveté. Sentiment
    ellauri077.html on line 621: If we take the Incandenza-wraith’s claim that “Infinite Jest” was his last, desperate attempt to reconnect with Hal, to “simply converse”(IJ 838, original emphasis), as fact, this means that the actual product does just the opposite of what it was meant to. It instead traps the viewer in a solipsistic cage out of which there seems to be no escape.
    ellauri077.html on line 664: Bill (s. 1895) koki hengellisen herätyksen ja raitistui vuonna 1934. Tupakointia Bill W. jatkoi, ja hän kuoli Miamissa 1971 keuhkosyöpään keuhkokuumeen ja emfyseeman seurauksena.
    ellauri077.html on line 665: Bob (s. 1875) syntyi vanhempiensa ainoana lapsena Vermontissa ja sai heiltä uskonnollisen kasvatuksen. Hän kärsi alkoholiongelmista jo opiskeluaikoinaan.
    ellauri077.html on line 668: AA:ssa alkoholismi mielletään sairaudeksi josta ei koskaan parane, mutta josta on mahdollista toipua 12 askeleen hengellisen ohjelman avulla. Tilalle tulee sitten kristusriippuvuus.
    ellauri077.html on line 672: Vaikka päihteistä pidättäytyminen on välttämätöntä riippuvuudesta toipuvalle, se ei AA:n mukaan yksinään riitä alkoholismisairaudesta toipumiseen. Riippuvuuteen liittyy tyypillisesti sellaisia luonteenvirheitä, että myös henkinen kasvu on raittiuden laadun ja sen säilyttämisen kannalta tarpeen. Toipumista edistävät myös terveellisten elämäntapojen opetteleminen ja hengellisen ajattelun kehittäminen aiemmin opittuja, impulsiivisia ratkaisuja vastaan.
    ellauri077.html on line 681: Die wichtigste therapeutische Handlungsform AAs sind die so genannten Meetings, regelmäßige Treffen lokaler Gruppen. Sie zeichnen sich zwischen den Anfangs- und Beendigungsritualen durch längere Monologe aus, in denen Teilnehmer ihre persönlichen Erfahrungen mit Alkoholkonsum schildern. Diese Narrative stärken dabei die eigene Identität als abstinenter (oder abstinent werden wollender) Alkoholiker.
    ellauri077.html on line 683: Einer qualitativen Studie zufolge sind die Monologe dabei zumeist affirmativ auf die Vorredner bezogen. Verbalisierter Dissens sei selten, aber wichtig, um biographisch begründete kognitive Dissonanzen aufzulösen. Die Affirmation sei dabei wichtig, um die Kollektividentitäten zu stärken und damit Solidarität zu fördern. Dissens würde dagegen nur vorsichtig und zumeist indirekt vorgebracht.
    ellauri077.html on line 706: We admitted we were powerless over alcohol—that our lives had become unmanageable.
    ellauri077.html on line 716:
  • Sought through prayer and meditation to improve our conscious contact with God as we understood Him, praying only for knowledge of His will for us and the power to carry that out.
    ellauri077.html on line 717:
  • Having had a spiritual awakening as the result of these steps, we tried to carry this message to alcoholics, and to practice these principles in all our affairs.
    ellauri077.html on line 724: Voici les douze promesses des alcooliques anonymes (source : « Gros livre », pages 94-95) :
    ellauri077.html on line 731:
  • Mettant nos propres intérêts de côté, nous nous intéresserons davantage à nos semblables.
    ellauri077.html on line 733:
  • Désormais nous envisagerons la vie d'une façon différente.
    ellauri077.html on line 734:
  • La crainte des gens et de l'insécurité financière disparaîtra.
    ellauri077.html on line 746: Cod, grant me the serenity to accept the things I cannot change,
    ellauri077.html on line 747: courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.
    ellauri077.html on line 756: Yleensä on katsottu, että rukous on peräisin Niebuhrilta, mutta sen alkuperästä on esitetty erilaisia arveluja. Niebuhr itse piti itseään rukouksen ensimmäisenä esittäjänä, ja se esiintyy muun muassa hänen teoksessaan The Essential Reinhold Niebuhr: Selected Essays and Addresses (1987) sekä hänen tyttärensä Elisabeth Siftonin teoksessa The Serenity Prayer: Faith and Politics in Times of Peace and War (2003). Siftonin mukaan hänen isänsä oli käyttänyt rukousta vuonna 1943. Hän on kuitenkin ilmeisesti käyttänyt sitä saarnassaan jo vuonna 1932 tai aikaisemmin. Rukous on pantu virheellisesti muun muassa Augustinuksen, Tuomas Akvinolaisen, Franciscus Assisilaisen, Paul Tillichin, Friedrich Christoph Oetingerin ja Udo Kuckucksuhrin nimiin. Kaikki kieltäytyivät.
    ellauri077.html on line 774: Saalilainen laki: (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
    ellauri077.html on line 778: Eli oli tullut pimeä kun oli naulanneet lautaan Jepen loput jutkut; ja noin puolilta päivin Jeppe huusi suureen ääneen: mun jumala, mix jätit mut? Ja kallistaen pään päästi ulos hengen. Huutaen kovaan ääneen Jeppe sanoi:
    ellauri077.html on line 779: Iskä, sun käsiin mä täten luovutan mun hengen. Laita se vaikka torakkaan ensi kerralla.
    ellauri077.html on line 787:
    Politics and the English Language

    on George Orwellin vuonna 1946 ilmestynyt kuuluisa essee, jossa hän arvosteli kielen käyttämistä poliittisen vaikuttamisen välineenä ja todellisuuden naamioimista kiertoilmaisuin. Mukavassari Orwellin kommarivihasta ja mukahetero Orwellin homofobiasta on ollut puhetta jo albumissa Eläinten vallankumous.
    ellauri077.html on line 791: the "best people" from the gentlemen´s clubs, and all the frantic fascist captains, united in common hatred of Socialism and bestial horror at the rising tide of the mass revolutionary movement, have turned to acts of provocation, to foul incendiarism, to medieval legends of poisoned wells, to legalize their own destruction of proletarian organizations, and rouse the agitated petty-bourgeoise to chauvinistic fervor on behalf of the fight against the revolutionary way out of the crisis.
    ellauri077.html on line 794: Pretentious diction. Words like phenomenon, element, individual (as noun), objective, categorical, effective, virtual, basic, primary, promote, constitute, exhibit, exploit, utilize, eliminate, liquidate , are used to dress up a simple statement and give an aire of scientific impartiality to biased judgements. Adjectives like epoch-making, epic, historic, unforgettable, triumphant, age-old, inevitable, inexorable, veritable, are used to dignify the sordid process of international politics, while writing that aims at glorifying war usually takes on an archaic color, its characteristic words being: realm, throne, chariot, mailed fist, trident, sword, shield, buckler, banner, jackboot, clarion.
    ellauri077.html on line 796: Foreign words and expressions such as cul de sac, ancien régime, deus ex machina, mutatis mutandis, status quo, gleichschaltung, weltanschauung , are used to give an air of culture and elegance. Except for the useful abbreviations i.e., e.g. , and etc. , there is no real need for any of the hundreds of foreign phrases now current in the English language. Bad writers, and especially scientific, political, and sociological writers, are nearly always haunted by the notion that Latin or Greek words are grander than Saxon ones, and unnecessary words like expedite, ameliorate, predict, extraneous, deracinated, clandestine, subaqueous, and hundreds of others constantly gain ground from their Anglo-Saxon numbers. (Number on latinaa hei pahvi!)
    ellauri077.html on line 798: The jargon peculiar to Marxist writing (hyena, hangman, cannibal, petty bourgeois, these gentry, lackey, flunkey, mad dog, White Guard , etc.) consists largely of words translated from Russian, German, or French; but the normal way of coining a new word is to use Latin or Greek root with the appropriate affix and, where necessary, the size formation. It is often easier to make up words of this kind (deregionalize, impermissible, extramarital, non-fragmentary and so forth) than to think up the English words that will cover one´s meaning. The result, in general, is an increase in slovenliness and vagueness.
    ellauri077.html on line 804: Meaningless words. In certain kinds of writing, particularly in art criticism and literary criticism, it is normal to come across long passages which are almost completely lacking in meaning. Words like romantic, plastic, values, human, dead, sentimental, natural, vitality , as used in art criticism, are strictly meaningless, in the sense that they not only do not point to any discoverable object, but are hardly ever expected to do so by the reader. When one critic writes, "The outstanding feature of Mr. X's work is its living quality," while another writes, "The immediately striking thing about Mr. X's work is its peculiar deadness," the reader accepts this as a simple difference opinion. If words like black and white were involved, instead of the jargon words dead and living, he would see at once that language was being used in an improper way.
    ellauri077.html on line 808: It is almost universally felt that when we call a country democratic we are praising it: consequently the defenders of every kind of regime claim that it is a democracy, and fear that they might have to stop using that word if it were tied down to any one meaning. Words of this kind are often used in a consciously dishonest way. That is, the person who uses them has his own private definition, but allows his hearer to think he means something quite different. Statements like Marshal Petain was a true patriot, The Soviet press is the freest in the world, The Catholic Church is opposed to persecution, are almost always made with intent to deceive. Other words used in variable meanings, in most cases more or less dishonestly, are: class, totalitarian, science, progressive, reactionary, bourgeois, equality.
    ellauri077.html on line 812: In our age there is no such thing as "keeping out of politics." All issues are political issues, and politics itself is a mass of lies, evasions, folly, hatred, and schizophrenia.
    ellauri077.html on line 844: USA onnistui siinä mihin Njeuvostoliiton setelit kehotteli: köige maade luonnevammaset kerääntykää yhteen. Siellä on nyt koko maailman ikävimmät ahneimmat ja izekkäimmät ihmiset jälkeläisineen. Kaikki mitkä ei kelvanneet kotimaihinsa. Yritteliästä väkeä.
    ellauri077.html on line 847:

    Bigger than myself


    ellauri077.html on line 849: Why is it that it´s the hierarchically oriented types that want to feel there is something bigger than themselves? Religious types, patriots, all sorts of bigots and fundamentalists? Lots and lots of authors and philosophers, including David Foster Wallace.
    ellauri077.html on line 851: It is the team thinking: joining a team that is bigger than myself (and the other teams, hopefully) I can become vicariously king of the hill myself. Njaah njaah njaah I shout to the teams below from behind the lines and give applause to the champions of my team. Standing ovations that give no end of pleasure.
    ellauri077.html on line 853: I too feel there is something bigger than myself. In fact anything I fit in is bigger than myself. My bed, my tub, my car, my yard, my city and country, this ball of dirt I inhabit, the space around it, the universe are all bigger than me, more or less.
    ellauri077.html on line 855: Many things outside of me are bigger than myself as well. Many women are bigger than me; almost all policemen are bigger than me; the police car they drag me in to fine me is bigger than myself; Russia is much bigger, and so is America. Not that I fancy them for it very much. The sun and moon are bigger too, and quite likable. And the sea, the whales in it and the elephants in Africa. These I like a lot.
    ellauri077.html on line 857: But I try to keep in mind the advice Kliban gave in the seventies: never eat anything bigger than your head.
    ellauri077.html on line 863: Bigger, better, higher, humbler. The translation of Klopstock, quite early, contemporaneous, to Swedish is by the Rector of Klara skola. Mr. Humble bought a copy from Sweden wanting to translate Messias suomeksi.
    ellauri077.html on line 865: Why is it that people want this kind of shelter against failure. That they fit in. Tight enough, but also big enough, with some leeway and freedom and the feeling of being free at least in some respect, other than the duty. Duty line and nothing-to-declare green line. Snakes can well eat bigger things than their heads.
    ellauri077.html on line 867: Why is it that the Oedipus has a bigger head than is healthy for him? Why seeing him makes me like a vaccinated cell seeing a virus that I am vaccinated against, but still claustrophobic. I must put my fatherly upper jaw on his head, like the male lion does to the mare, and like a snakely Laertes slip my lower jaw under his pimply chin and swallow. The problem is I cannot do it: he is not my own son, but the son of my wife, and that would be murder. So I just keep my upper jaw symbolically and quietly on his crown like a crown. and suffer this corona. My vaccination took a year of pain, and this is just a chimera of that constant pain.
    ellauri078.html on line 34: Infinity is something we are introduced to in our math classes, and later on we learn that infinity can also be used in physics, philosophy, social sciences, etc. Infinity is characterized by a number of uncountable objects or concepts which have no limits or size. This concept can be used to describe something huge and boundless. It has been studied by plenty of scientists and philosophers of the world, since the early Greek and early Indian epochs. In writing, infinity can be noted by a specific mathematical sign known as the infinity symbol (∞) created by John Wallis, an English mathematician who lived and worked in the 17th century.
    ellauri078.html on line 44: The infinity symbol ( ∞ {\displaystyle \infty } \infty , ∞, or in unicode ∞) is a mathematical symbol representing the concept of infinity. In algebraic geometry, the figure is called a lemniscate.
    ellauri078.html on line 50: The consideration of curves with a figure-eight shape can be traced back to Proclus, a Greek Neoplatonist philosopher and mathematician who lived in the 5th century AD. Proclus considered the cross-sections of a torus by a plane parallel to the axis of the torus. As he observed, for most such sections the cross section consists of either one or two ovals; however, when the plane is tangent to the inner surface of the torus, the cross-section takes on a figure-eight shape, which Proclus called a horse fetter (a device for holding two feet of a horse together), or "hippopede" in Greek. The name "lemniscate of Booth" dates to its study by the 19th-century mathematician James Booth.
    ellauri078.html on line 63: Lemniscates as generalized conics
    ellauri078.html on line 81: The common meters of the hymn and ballad simply and perfectly suited her expressive genius.
    ellauri078.html on line 101: One more variation on ballad meter would be fourteeners. Fourteeners essentially combine the Iambic Tetrameter and Trimeter alternation into one line. Examples of the form can be found as far back as George Gascoigne – a 16th Century English Poet who preceded Shakespeare. The Yellow Rose of Texas would be an example (and is a tune to which many of Dickinson’s poems can be sung). Wallu varmaan luki tän saman plokisivun ja kuunteli Melvis Pressulan whitey versiota.
    ellauri078.html on line 103: The earliest known version is found in Christy's Plantation Melodies. No. 2, a songbook published under the authority of Edwin Pearce Christy in Philadelphia in 1853. Christy was the founder of the blackface minstrel show known as the Christy's Minstrels. Like most minstrel songs, the lyrics are written in a cross between a parody of a generic creole dialect historically attributed to African-Americans and standard American English. The song is written in the first person from the perspective of an African-American singer who refers to himself as a "darkey," longing to return to "a yellow girl" (that is, a light-skinned, or bi-racial woman born of African/African-American and European-American progenitors)
    ellauri078.html on line 137: Between 1852 and 1855 he served a single term as a representative from Massachusetts to the U.S. Congress. In Amherst he presented himself as a model citizen and prided himself on his civic work—treasurer of Amherst College, supporter of Amherst Academy, secretary to the Fire Society, and chairman of the annual Cattle Show. Comparatively little is known of Emily’s mother, who is often represented as the passive wife of a domineering husband. Her few surviving letters suggest a different picture, as does the scant information about her early education at Monson Academy. Academy papers and records discovered by Martha Ackmann reveal a young woman dedicated to her studies, particularly in the sciences.
    ellauri078.html on line 139: By the time of Emily’s early childhood, there were three children in the household. Her brother, William Austin Dickinson, had preceded her by a year and a half. Her sister, Lavinia Norcross Dickinson, was born in 1833. All three children attended the one-room primary school in Amherst and then moved on to Amherst Academy, the school out of which Amherst College had grown. The brother and sisters’ education was soon divided. Austin was sent to Williston Seminary in 1842; Emily and Vinnie continued at Amherst Academy.
    ellauri078.html on line 141: By Emily Dickinson’s own account, she delighted in all aspects of the school—the curriculum, the teachers, the students. The school prided itself on its connection with Amherst College, offering students regular attendance at college lectures in all the principal subjects— astronomy, botany, chemistry, geology, mathematics, natural history, natural philosophy, and zoology. As this list suggests, the curriculum reflected the 19th-century emphasis on science. That emphasis reappeared in Dickinson’s poems and letters through her fascination with naming, her skilled observation and cultivation of flowers, her carefully wrought descriptions of plants, and her interest in “chemic force.” Those interests, however, rarely celebrated science in the same spirit as the teachers advocated.
    ellauri078.html on line 143: In an early poem, she chastised science for its prying interests. Its system interfered with the observer’s preferences; its study took the life out of living things. In “‘Arcturus’ is his other name” she writes, “I pull a flower from the woods - / A monster with a glass / Computes the stamens in a breath - / And has her in a ‘class!’” At the same time, Dickinson’s study of botany was clearly a source of delight. She encouraged her friend Abiah Root to join her in a school assignment: “Have you made an herbarium yet? I hope you will, if you have not, it would be such a treasure to you.” She herself took that assignment seriously, keeping the herbarium generated by her botany textbook for the rest of her life.
    ellauri078.html on line 151: Dickinson left the academy at the age of 15 in order to pursue a higher, and for women, final, level of education. In the fall of 1847 Dickinson entered Mount Holyoke Female Seminary. Under the guidance of Mary Lyon, the school was known for its religious predilection. Part and parcel of the curriculum were weekly sessions with Lyon in which religious questions were examined and the state of the students’ faith assessed. The young women were divided into three categories: those who were “established Christians,” those who “expressed hope,” and those who were “without hope.” Much has been made of Emily’s place in this latter category and of the widely circulated story that she was the only member of that group. Years later fellow student Clara Newman Turner remembered the moment when Mary Lyon “asked all those who wanted to be Christians to rise.” Emily remained seated. No one else did. Turner reports Emily’s comment to her: “‘They thought it queer I didn’t rise’—adding with a twinkle in her eye, ‘I thought a lie would be queerer.’“
    ellauri078.html on line 155: Upon their return, unmarried daughters were indeed expected to demonstrate their dutiful nature by setting aside their own interests in order to meet the needs of the home. For Dickinson the change was hardly welcome. Her letters from the early 1850s register dislike of domestic work and frustration with the time constraints created by the work that was never done. “God keep me from what they call households,” she exclaimed in a letter to Root in 1850.
    ellauri078.html on line 157: Particularly annoying were the number of calls expected of the women in the Homestead. Edward Dickinson’s prominence meant a tacit support within the private sphere. The daily rounds of receiving and paying visits were deemed essential to social standing. Not only were visitors to the college welcome at all times in the home, but also members of the Whig Party or the legislators with whom Edward Dickinson worked. Emily Norcross Dickinson’s retreat into poor health in the 1850s may well be understood as one response to such a routine.
    ellauri078.html on line 246: In America now, free-speech partisans find themselves defending mainly racists shouting “nigger” or Nazis carrying swastikas or—most often—men looking at pictures of naked women with their legs spread open. (Ilmeisesti Dworkin tahmasi vaan Playboyn centerfoldeja. Ei ainakaan muuta tunnusta.)
    ellauri078.html on line 252: In a genuinely egalitarian society, however, those views cannot be locked out, in advance, by criminal or civil law: they must instead be discredited by the disgust, outrage, and ridicule of other people.
    ellauri078.html on line 272: Vizikästä seurata miten laiha aspergeri naishenkilö pane kerta kerralta jauhot suuhun mukaleppoisalle metkuilevalle tanskalaiselle setämiehelle. Pelkästään puhumalla totta ja puolueetonta sine ira et studio siinä missä toinen valehtelee koko ajan feikkitunteilee ja vetää kotiinpäin.
    ellauri078.html on line 278: The Carriage held but just Ourselves – Kärryihin mahduttiin vaan me 2
    ellauri078.html on line 306: In a letter to Abiah Root, Dickinson once asked, "Does not Eternity appear dreadful to you . . . I often get thinking of it and it seems so dark to me that I almost wish there was no Eternity. To think that we must forever live and never cease to be. It seems as if Death which all so dread because it launches us upon an unknown world would be a relief to so endless a state of existense."
    ellauri079.html on line 43: The name "slapstick" originates from the Italian Batacchio or Bataccio – called the "slap stick" in English – a club-like object composed of two wooden slats used in commedia dell'arte. When struck, the Batacchio produces a loud smacking noise, though it is only a little force that is transferred from the object to the person being struck. Actors may thus hit one another repeatedly with great audible effect while causing no damage and only very minor, if any, pain. Along with the inflatable bladder (of which the whoopee cushion is a modern variant), it was among the earliest special effects. Pynchonilla on myös pierutyynyjä.
    ellauri079.html on line 87: Monet juonenkuljetuxet koskevat Jethron ikuista työnhakua. (Vertaa Aku Ankka margariinitehtaalla. Tää on jotain syvällisen amerikkalaista.) Kerran se harkizi ryhtyä aivokirurgixi tai pikakokixi. Sen muita kunnianhimoja oli myllynrakentaja, raitiovaunukuski, "kaksoisnolla" vakooja, tolppa-apina, limsanmyyjä, autonkuljettaja, ilmavoimien kenraali, kuvanveistäjä, ravintolanomistaja (Mummi keittiössä), psykiatri, ja kerran Milburn Drysdalen pankin kirjanpitäjä (kuinka hassua); agentti "serkku" Bessielle ja "serkku" Roille (ks alla); Hollywoodin tuottaja (lattiamanu huomauttaa että Jethrolla on "vaaditut ominaisuudet" tuottajaxi: kuuden luokan koulusivistys ja setä joka omistaa studion; tää sisäpiirin läppä toistui vuoden 1981 elokuvassa (toisto tyylikeinona, ks yllä)).
    ellauri079.html on line 89: Useammin kuin ei, sen päämaali näissä yrityxissä oli tavata sieviä tyttöjä. Sen onnistuu saavuttaa vain saada ruman Miss Jane Hathawayn suosio (muttei välitä). Koko Klampetin klaanista se on innokkain halaamaan kaupunkielämää. Jatkuva pila on että Jethro tunnetaan "kuuden jalan maaruna" koska sillä on valtava ruokahalu kuin Niklas Rothilla; eräässä episodissa, se syö suihkumatkustajakoneen koko varaston pihvejä; toisessa Jethro koittaa päästä "serkku" Bessien eli simpanssin Hollywood-agentixi - palkkiona 10,000 banaania Bessielle and 1,000 hänelle. Olikohan Bessie musta simpanssi? No tietysti, ne on kaikki mustia. Jethro ei esiinny viimeisissä episodeissa, mutta saa kuitenkin nimensä lopputexteihin. Epistä! Stop stealing the bandwidth!
    ellauri079.html on line 105: Sonny Drysdale on Milburnin poikapuoli joka esitellään 35-vuotiaana collegepoikana joka ei usko työntekoon oza hiessä ja on hemmoteltu mammanpoika. Kerrän deitillä Sonny pitää Elly Mayn ulkona pimeän tuloon saakka kosimatta, mikä rikkoo vanhaa vuorten kosintasäännöstöä, ja melkein alkaa verikoston.Elly May myöhemmin (kirjaimellisesti) heittää sen pihalle. Sonny esiintyy vain 4 jaxossa, 3ssa 1962 ja viimeisen kerran 1966. Se ei ollut kovin hauska.
    ellauri079.html on line 109: Jethro is the only surviving member of the family and has had his fair share of ups and downs since being on the show. He never really reached the level of stardom that he wanted and instead went on to be a producer and a director, as he had 6yrs of school and his uncle owned the studio. After a while he had the idea to create a Beverly Hillbillies-themed casino out of a WalMart but failed. The second attempt is still currently suspended. He’s hopeful that he’ll get things going again.
    ellauri079.html on line 111: Granny went back to singing and dancing shortly after the show wrapped up. She passed away 1973 at the age of 70 after suffering from a malignant brain tumor that caused her to collapse on stage.
    ellauri079.html on line 113: If Jed Clampett hadn’t done another role in his life he would have still been remembered as Jed Clampett more likely than not. After his time on the show he went on to continue acting here and there but nothing ever really brought him the same kind of fame as he experienced while being Jed. He did manage to get a cameo in the film version of the Beverly Hillbillies but apart from that he was retired at that time and wasn’t doing much at all. He passed away due to respiratory failure in 2003.
    ellauri079.html on line 115: Ellie May Clampett was unable to do much more in getting her career to take off. She went on to become a gospel singer for a while and even practiced real estate for a bit. But nothing ever really kept her from going back to show business as she felt that this was where she belonged. Ellie May passed away from pancreatic cancer in 2015.
    ellauri079.html on line 135: The earliest known document of the lands now comprising Amherst is the deed of purchase dated December 1658 between John Pynchon of Springfield and three native inhabitants, referred to as Umpanchla, Quonquont, and Chickwalopp. According to the deed, "ye Indians of Nolwotogg (Norwottuck) upon ye River of Quinecticott (Connecticut)" sold the entire area in exchange for "two Hundred fatham of Wampam & Twenty fatham, and one large Coate at Eight fatham wch Chickwollop set of, of trusts, besides severall small giftes".
    ellauri079.html on line 137: Wampum is a traditional shell bead of the Eastern Woodlands tribes of Native Americans. It includes white shell beads hand fashioned from the North Atlantic channeled whelk shell and white and purple beads made from the quahog or Western North Atlantic hard-shelled clam. Before European contact, strings of wampum were used for storytelling, ceremonial gifts, and recording important treaties and historical events, such as the Two Row Wampum Treaty or The Hiawatha Belt. Wampum was also used by the northeastern Indian tribes as a means of exchange, strung together in lengths for convenience. The first Colonists adopted it as a currency in trading with them. Eventually, the Colonists applied their technologies to more efficiently produce wampum, which caused inflation and ultimately its obsolescence as currency.
    ellauri079.html on line 141: The introduction of European metal tools revolutionized the production of wampum; by the mid-seventeenth century, production numbered in the tens of millions of beads. Dutch colonists discovered the importance of wampum as a means of exchange between tribes, and they began mass-producing it in workshops. John Campbell established such a factory in Pascack, New Jersey, which manufactured wampum into the early 20th century. Pascackpa hyvinkin.
    ellauri079.html on line 144: Amherst was Commander-in-Chief of the forces of North America during the French and Indian War who, according to popular legend, singlehandedly won Canada for the British and banished France from North America.
    ellauri079.html on line 147: For this reason, there have been occasional ad hoc movements to rename the town. Suggested new names have included "Emily", after Emily Dickinson.
    ellauri079.html on line 172: Pynchon pyllisteli Painovoiman sateenkaaressa collegetason fysiikan kaavoilla. "Wall-e" pullistelee vastaavasti highschoolmatikalla alanootissa 123.
    ellauri079.html on line 178: Lagrangen väliarvolause sanoo, että suljetulla välillä derivoituvan funktion derivaatta eli tangentti on jossakin pisteessä samansuuntainen välin päätepisteet yhdistävän janan kanssa. Eli derivaatta on aika hyvä likiarvo funktiosta lyhkäsellä välillä. Väliarvolausetta ei käytetä käytännön laskennassa, se on kuin ampuisi kärpästä elefanttipyssyllä.
    ellauri079.html on line 210: Häkki. Näitä on useita, kaikki vastustavat kaupallista tv-viihdettä ja tv-mainoxia. Valon lajeja. Synkät logiikat. Kai tennis käy kaikille? "Täällä ei ole häviäjiä". Virtausta laatikossa (Flux in the Box, ks tätä). Nää on tennisaiheisia. Loputon läppä. Näitä on 5? versiota. Kaupallista viihdettä. Anulaarifuusio on ystävämme. Ditto voimistettu valo. Berkeleyn sairaanhoitajien liitto. Cambridgen kielioppiteoreetikkojen liitto. Eklottava Steven "Pinky" Pinker mainitaan. Leskimies. Kuolema Scarsdalessa. Ehkä homoilua. Hupia kera lampaiden. Immanentti valtakunta. Tuskan lajeja. Erilaisia pieniä liekkejä. Näissä on viittauxia aviolliseen uskottomuuteen, varmaan Wallun äitykän. Medusa vastaan odaliski. Vois olla Wallun äiti vs. tyttöystävä. Kone aaveessa. (p.o. Ghost in the Machine eikä toisinpäin.) Homo duplex. Tusinoittain John Waynejä. Painoton teeseremonia. Taivaan ja helvetin avioehtosopimus. Tässä mainitaan taas äiti Teresa. Kenenhän mielestä se oli upea? Läppä. Yleisö näyttelijänä. Hyvin ärsyttävä Wallusta. Yhdysvaltalaisten yritysten keskijohdon kyynelehtiviä edustajia. Keskeneräinen. Tää vois suoraan viitata James D. Wallacen tuotantoon (alla). Disney Leith tuuma tuumalta. Readymade-draama. Jälkimmäisiä taas puolitusinaa. Olix tää se Viihde vai? Mies joka alkoi epäillä olevansa lasia. Skizoilua. Amerikkalainen vuosisata tiilen kautta nähtynä. Muzehän on just tää kirjanen?! Onaniadi. Ei erityisen hauska. Maailmankaikkeus menettää malttinsa. Siipikarja siivillään. Moebius strippaa. Tästä tulee mieleen Klibanin Freud´s first slip. Hyvästi byrokraatille. Verisisko: kovaakin kovempi nunna. Väkivallalla herkuttelua. Tulkoon kevennys. Nimettömiäkin on aika liuta. Poissa on Troy. Siitä tuli violetti ex-kaupunki, saastetynnöri. Voittokuponki on poistettu. Wallun painostava muistelus narisevan sängyn purusta isän kaa. Äiti joka ei tykkää siivoamisesta imuroi. Kuuluisien diktaattorien vauvavalokuvia. Viittaus Eskaton-peliin kai. Seiso naurun takana seisovien miesten takana. Lisää rebublikaanista sosiaalitoimistovihaa. Ihan kuin ennen vanhaan. Painostavia isimuisteluxia. Terävä pikku roisto. Turtanoiden hyinen majesteettisuus. Hyvännäköisiä miehiä pienissä fixuissa huoneissa joiden jokainen sentti käytetään typerryttävän tehokkaasti. Oiskohan toi vika jotain homoilua pöpilässä. Alhaisen lämpötilan yhteiskuntaoppi. Poor Yorick. (Ainakin) 3 hurraahuutoa syylle ja seurauxelle. Antaa ymmärtää että Tavis bylsi Aprillia. Halu haluta. Jotain nekrofiliaa. Turvallinen veneily ei ole sattumaa. Antaa ymmärtää että Joellen naama jäi veneen potkuriin. Erittäin vähäinen vaikutus. Narkoleptinen aerobic-opettaja. Oiskohan se Wallu ize. Yöllä on sombrero päässä. Oidipaalista höpöä. Wallu oli takuulla oidipaalinen. Rikostoveri! ...koko tekotaiteellisen ja raivostuttavan epätasaisen uran typerin, inhottavin, tökeröin ja huonoiten editoitu tuote. Pääosissa ikääntynyt pederasti (James) ja tatuoitu katuprostituoitu (Joelle). Sano H niinkuin himokkuus. Jonkun Bressonin synnin enkelien coveri. Never höörd. Aineeton maa. Yawn. Oli suuri ihme että hän eli isässä häntä tuntematta. Taas painostavia isimuisteluxia. Kuolema ja sinkkutyttö. Joku kilometrin pituinen nimi muka jonkun Peter Weissin näytelmästä tehdylle filmille. James yökkii yleisön päälle tuoden mieleen paskanheiton Oulussa. Liian hauskaa. Niinpä niin. Tuo ei ollut enää hauskaa. Surullinen tapaus nimeltä minä. Pahoillaan joka paikassa.. Tähän se päättyi, tai oikeammin loputtomaan läppään nummero 5.
    ellauri079.html on line 218: In this article, we contend that due to their size and emphasis upon addressing external social concerns, the corporate relationship between social enterprises, social awareness and action is more complex than whether or not these organisations engage in corporate social responsibility (CSR). This includes organisations that place less emphasis on CSR as well as other organisations that may be very proficient in CSR initiatives, but are less successful in recording practices. In this context, we identify a number of internal CSR (...)
    ellauri079.html on line 223: Recent events have raised concerns about the ethical standards of public and private organisations, with some attention falling on business schools as providers of education and training to managers and senior executives. This paper investigates the nature of, motivation and commitment to, ethics tuition provided by the business schools. Using content analysis of their institutional and home websites, we appraise their corporate identity, level of engagement in socially responsible programmes, degree of social inclusion, and the relationship to their ethics teaching. (...)
    ellauri079.html on line 233: Challenging the paradigm in ethics -- The spirit of the enterprise -- Social artifacts and ethical criticism -- General and particular in practical knowledge -- Virtues of benevolence and justice.
    ellauri079.html on line 236: Cross-Sector Partnerships: City Regeneration and Social Justice. [REVIEW] Nelarine Cornelius & James Wallace - 2010 - Journal of Business Ethics 94 (1):71 - 84.
    ellauri079.html on line 238: In this article, the ability of partnerships to generate goods that enhance the quality-of-life of socially and economically deprived urban communities is explored. Drawing on Rawl's study on social justice [Rawls, J.: 1971, A Theory of Justice (Harvard University Press, Cambridge)] and Sen's capabilities approach [Sen, A.: 1992, Inequality Re-Examined (Harvard University Press, Cambridge, MA); 1999, Development as Freedom (Oxford University Press, Oxford); 2009, The Idea of Justice (Ellen Lane, London)], we undertake an ethical evaluation of the effectiveness of different (...)
    ellauri079.html on line 248: Cowardice and Courage. My son and myself. James D. Wallace - forthcoming - American Philosophical Quarterly.
    ellauri079.html on line 252: Community Development and Social Regeneration: How the Third Sector Addresses the Needs of BME Communities in Post-Industrial Cities II. [REVIEW] James Wallace & Nelarine Cornelius - 2010 - Journal of Business Ethics 97 (S1):43-54.
    ellauri079.html on line 254: Interest in third sector organisations (TSOs) is growing as their role in addressing social regeneration, especially in urban environments, is regarded as crucial by governmental and supra-governmental organisations. The challenge is increased in multicultural environments, where those from ethnic minorities may struggle to participate in the mainstream economy and society more broadly. There is an assumption that TSOs make a positive contribution to the social good of the diverse communities and client groups that they serve. However, although there have been (...)
    ellauri079.html on line 269: Knowledge of Actions. James D. Wallace - 1969 - Philosophical Review 78 (1):117.
    ellauri079.html on line 271: 2. Morality And Practical Knowledge. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 9-39.
    ellauri079.html on line 275: Morality, Practical Knowledge, and Will. James D. Wallace - 1994 - Journal of Philosophical Research 19:23-36.
    ellauri079.html on line 277: In Quandaries and Virtues, Edmund Pincoffs maintains that we observe a multiplicity of moral norms. A common life in which we participate supplies a context in which many virtues play diverse functional roles. He suggests, without developing the idea, that such a common life provides us with a structure for organizing and harmonizing the many moral norms we attempt to pursue. This essay explores that idea. Bodies of shared practical knowledge, such as medicine and scientific research, provide examples of empirically (...)
    ellauri079.html on line 286: 5. Practical Knowledge And Will. James D. Wallace - 2018 - In Ethical Norms, Particular Cases. Cornell University Press. pp. 85-108.
    ellauri079.html on line 300: The Influence of Agents. James D. Wallace - 1971 - Canadian Journal of Philosophy 1 (1):45 - 57.
    ellauri079.html on line 303: Surprisingly, I use as an example of a free agent here a pingpong player. Presumably because my tennis-playing son has proved unsatisfactory. What I end up saying is distinguish agent causation from event causation. Futile squirming, it does not change anything.
    ellauri079.html on line 318: Vaikka Sokrateen turpiinanto Thrasymakhoxelle ei suorastaan todista oikeuden etevämmyyttä, ei tätä Valtion tunne paikkasi-argumenttia missään kumota. Pikemminkin päinvastoin, sitä hoetaan periaatteena 'yxi henkilö - yxi jopi' joka on Plaatton ideaalirebubliikin perusta. Mut vaikuttaa aika epäinhimilliseltä rajata jokaisen hommat vaan yhdenlaiseen työhön, vaikka se olisi taloudellisinta ja tehokkainta (mitä se ei ole; kapitalismissa tarvitaan laumaa työttömiä jotka on valmiit tekemään 2-3 eri paskaduunia per päivä ja vaihtamaan työnkuvaa sormen napsutuxesta). Nää piirteet jo riittää tekemään Plaatton rebubliikin ihanne-elämän "meille" maistumattomaxi, puhumattakaan muista fasistista piirteistä joita ei tässä tutkita, kuten yläluokan yhteisöllinen elämä, ja panopuun valinta arpanopalla joka on painotettu eugeniikan eduxi. Hizi nää ei todellakaan ole nykyiseen parannuxia. Kaikista kummallisin piirre Plaatton kansalaisten elämän kuvauxessa on että se ei edes painota ainoaa piirrettä joka näyttää edes jotakuinkin hyvältä - että jokainen kansalainen ylpeilee ja iloizee työstään ja sen tuloxista, kerta ne on jokainen tavallaan ihmispesän eduxi. Tää pätee erityisesti kolmannen luokan jäseniin: parturit, puusepät, lääkärit, arkkitehdit, merimiehet ja ne jotka mainitaan aika nololla yhteisnimellä 'rahanrakastajat' - kerta ne tuottaa valtiolle aineellista hyvää mitä ilman se ei pärjäisi. (Hemmetti tää hapan diatribi on selkeästi rahananastajan kynästä.)
    ellauri080.html on line 95: "winejelly" incident (aka "Disgusting English Candy Drill"), 116; "show us your papers!" 442; Hopmann's and Kreuss' prank on Toiletship, 451; "Super Animals In My Crack" 466; orgy on Anubis, 467; Frau Gnahb's criticisms, 497; Springer's Sodium Amytal-induced outbursts, 512, 514 and 746; "How I Came to Love the People" 547; pinball machines run amuck, 583-84; Miss Muller-Hochleben, 633; "I say. . ." 634; "helicopter!" 683; "Ass Backwards" 683; "It's an old saying among my people" 709; Kazoo Quartet, 711-12; discharge dumplings, u.s.w., 715; bad pun, 746
    ellauri080.html on line 121: Trait theories of personality have long attempted to pin down exactly how many personality traits exist. Earlier theories have suggested a various number of possible traits, including Gordon Allport's list of 4,000 personality traits, Raymond Cattell's 16 personality factors, and Hans Eysenck's three-factor theory.
    ellauri080.html on line 123: However, many researchers felt that Cattell's theory was too complicated and Eysenck's was too limited in scope. As a result, the five-factor theory emerged to describe the essential traits that serve as the building blocks of personality. 5 is a nice number, it happens to be the number of fingers in your right (or left, if you are sinistral) hand (if you are a normal person, that is).
    ellauri080.html on line 126: You might find it helpful to use the acronym OCEAN (openness, conscientiousness, extraversion, agreeableness, and neuroticism) when trying to remember the big five traits. CANOE (for conscientiousness, agreeableness, neuroticism, openness, and extraversion) is another commonly used acronym. It also helps to count them with your fingers to make sure you did not forget anything.
    ellauri080.html on line 135: This trait features characteristics such as imagination and insight. People who are high in this trait also tend to have a broad range of interests. They are curious about the world and other people and eager to learn new things and enjoy new experiences.
    ellauri080.html on line 148:
  • Focused on tackling new challenges

    • ellauri080.html on line 155:
  • Dislikes change

    • ellauri080.html on line 197: People who are low in extraversion (or introverted) tend to be more reserved and have less energy to expend in social settings. Social events can feel draining and introverts often require a period of solitude and quiet in order to "recharge."
    ellauri080.html on line 259:
  • Manipulates others to get what they want

    • ellauri080.html on line 299: Based on this research, many psychologists now believe that the five personality dimensions are not only universal; they also have biological origins. Psychologist David Buss has proposed that an evolutionary explanation for these five core personality traits, suggesting that these personality traits represent the most important qualities that shape our social landscape.
    ellauri080.html on line 304: Research suggests that both biological and environmental influences play a role in shaping our personalities. Twin studies suggest that both nature and nurture play a role in the development of each of the five personality factors.
    ellauri080.html on line 308: One study of the genetic and environmental underpinnings of the five traits looked at 123 pairs of identical twins and 127 pairs of fraternal twins. The findings suggested that the heritability of each trait was 53 percent for extraversion, 41 percent for agreeableness, 44 percent for conscientiousness, 41 percent for neuroticism, and 61 for openness.
    ellauri080.html on line 312: Longitudinal studies also suggest that these big five personality traits tend to be relatively stable over the course of adulthood. One study of working-age adults found that personality tended to be stable over a four-year period and displayed little change as a result of adverse life events.
    ellauri080.html on line 316: Studies have shown that maturation may have an impact on the five traits. As people age, they tend to become less extraverted, less neurotic, and less open to the experience. Agreeableness and conscientiousness, on the other hand, tend to increase as people grow older.
    ellauri080.html on line 325: These dimensions represent broad areas of personality. Research has demonstrated that these groupings of characteristics tend to occur together in many people. For example, individuals who are sociable tend to be talkative. However, these traits do not always occur together. Personality is complex and varied and each person may display behaviors across several of these dimensions.
    ellauri080.html on line 336:

    Ja sitten sama Colingerin sovituxena.


    ellauri080.html on line 340: The Temperament and Character Inventory (TCI) is an inventory for personality traits devised by Cloninger and Al. It is closely related to and an outgrowth of the Tridimensional Personality Questionnaire (TPQ), and it has also been related to the dimensions of personality in Zuckerman's alternative five and Eysenck's models and those of the five factor model.
    ellauri080.html on line 359: Cloninger, C. R. (2004). Feeling good: The science of well-being. New York: Oxford University Press.Google Scholar
    ellauri080.html on line 361: Cloninger, C. R. (2013). What makes people healthy, happy, and fulfilled in the face of current world challenges? Mens Sana Monographs, 11, 16–24. doi: 10.4103/0973-1229.109288
    ellauri080.html on line 363: Self-directedness (self-concept) is one of the three aspects of human character in Cloninger’s biopsychosociospiritual model of personality (Cloninger et al. 1993). This character trait involves a person’s sense of responsibility, hopeful purpose, self-acceptance, self-actualization, and resourcefulness (Cloninger 2004). See Cooperativeness and Self-transcendence for the other two aspects of human character.
    ellauri080.html on line 369: Agency; Autonomy; Internal locus of control; Self-efficacy; Self-reliance
    ellauri080.html on line 385: Cooperativeness is a personality trait concerning the degree to which a person is generally agreeable in their relations with other people as opposed to aggressively self-centred and hostile. It is one of the "character" dimensions in Cloninger's Temperament and Character Inventory. Cloninger described it as relating to individual differences in how much people identify with and accept others. Cloninger's research found that low cooperativeness is associated with all categories of personality disorder. Cooperativeness is conceptually similar to and strongly correlated with agreeableness in the five factor model of personality.
    ellauri080.html on line 390: Mayflowerilla tulleiden hihhuleiden jälkeläinen Jill Alden kärsi puolisuomalaisten linnunpoikiensa ujoudesta, se ei ymmärtänyt mixei ne olleet enempi aggressiivisiä go-gettereitä niinkuin niiden perheessä oli tapana. Noh sitä saa mitä pyytää: Matti on kiltti vaikka izepäinen mies, joka ei voi siittää muuta kuin lisää kilttejä enintään passiivis-aggressiivisia Pylkkäsiä. Näyttää siltä että Jill on sopeutunut kohtaloonsa, mikä on sille kunniaxi sanottava. Linnunpojat näyttävät päässeen siivilleen.
    ellauri080.html on line 402: Adaptability: Highly adaptable people can easily switch from one activity or location to another, without any problems. Those who are less adaptable need to take time to feel comfortable with change or new situations.
    ellauri080.html on line 408: Industrious of lazy shit? Haen the going gets tough the tough get going.
    ellauri080.html on line 411: Highly distractible children will quickly shift their attention from one thing to another. They may not be able to focus on a conversation over dinner if they see a dog outside the kitchen window. They may be very attuned to details and have a hard time focusing in places and spaces that are busy and loud. Children with low distractibility find it easy to get really focused on a task. They get absorbed in a book even though there’s a noisy gathering of people in the same room. These children can block out many distractions and really focus their attention on what they are working on.
    ellauri080.html on line 413: Mood: Some children naturally have a happier mood, and other children may have a more serious mood. Mood refers to the overall tone of a person’s feelings, interactions and behaviors. Some people are dispositioned to have a happier overall mood, and they generally feel good about things. Others may have more of a negative mood. They may be referred to as more unpleasant, as they may not react in a strong, positive way with the world around them. Children who have a more naturally negative mood may appear to be more subdued than happy. They may have a demeanor that is more calm and may appear gloomy, sad or negative. They may not show their positive feelings externally, but may still feel positive things. I guess.
    ellauri080.html on line 420: gedesign.org/vdi_writings/Jungian_Typology.pdf">Villagedesignin expertti aloittaa jungilaisten kontribuution luonnekysymyxiin näin.
    ellauri080.html on line 427: The material I will use to justify my claims comes from three time-honored traditions: sacred geometry as practiced by the ancient Egyptians, the inner structure of the I Ching, and the house arrangement of astrology. All these disciplines attempt to give meaningful order to what may appear at times to be a chaotic human existence, as is Jung’s typology.
    ellauri080.html on line 431: It seems to be a natural tendency of human nature to want to categorize the infinite variety of phenomenological reality into neat, distinct, and useful components. We have types and varieties from every area of human experience. There is some security when confronted by a brand new situation to be able to instantly ascribe this novelty to a pre-arranged mental coding system. Once we have categories we can describe differences and similarities – we can form hypotheses of relationship. This can be both useful and destructive, as unnecessary stereotyping leads to a relativizing of uniqueness. Jung walks this thin line by simply stating, “In my practical medical work with nervous patients I have long been struck be the fact that besides the many individual differences in human psychology there are also typical differences.”
    ellauri080.html on line 435: He was well aware of the difficulty of presenting a general description of types and its inability to draw an absolutely correct picture. Still, his wealth of empirical evidence led him to deduce as ‘factual’ the existence of distinct types. This deduction was made many times before him and is a simple reflection of the nature of reality (the reality of Nature).
    ellauri080.html on line 445: Mut that aside, mitäs tuumataan ize pääpointista? Toiset kasvattaa omaa päätä ja toiset pääomaa. Idealistit vastaan materialistit niinko. Saxalaiset oli 17. ja 18. vuosisadalla idealisteja ja britit materialisteja ja empiriokritisistejä. Tää saatto hyvin johtua siitä että siirtomaat ja paalut oli briteillä eikä sakuille jäänyt juuri muuta tehtävää kuin kiristellä mannermaisia hampaita ja kexiä erotteluja. No sithän ne pääsi kyl aika pian kiinni teolliseen vallankumouxeen, ne oli eri näppäriä rakentamaan kestäviä koneita. Niiltä kesti tosi kauan oppia rakentamaan huonoja, siinä pääsi amerikkalaiset kohta joholle. No nyt ne on senkin kyllä oppineet, kohta epäluotettava Voltvagen korvaa Aatun luotettavan Volkswagenin.
    ellauri080.html on line 477:
    The Judgement Axes

    ellauri080.html on line 479: In general, the nature of the judging axes can be described in this way:
    ellauri080.html on line 482: TE/FI asks ‘what do you want, and how can we get it?’
    ellauri080.html on line 490: “…amidst all the variety and caprice of taste, there are certain general principles of approbation or blame, whose influence a careful eye may trace in all operations of the mind.” — David Hume (ENTP). Hume oli siis quirky and verbally fluid people person. No jaa, myssypäinen poikames. Yhtä saamattomia olivat kumpikin.
    ellauri080.html on line 492: This relates directly to CelebrityTypes’ observation of “NTP Knowing and NTJ Willing”, though my proposition is that this in fact applies across all types in the form of these judging axes, albeit with varying degrees of appearance. I believe that in the sense above, the FE/TI axis is more naturally wired to seek abstract knowledge, while TE/FI is more naturally wired to make concrete its visionary will.
    ellauri080.html on line 504: In general, the nature of the perceiving axes can be described this way:
    ellauri080.html on line 512: These two attitudes can be summed up as ‘conjecturing’ and ‘examining’ respectively. The one axis seeks to discover, envision or predict the potential course (NI) plotted by their various raw experiences of things (SE); obviously the image I am summoning here is that of a scatterplot and line of best fit, though one could also summon the image of a researcher recording their observations and then forming overarching conclusions abstracted from that data.
    ellauri080.html on line 518: The other axis seeks to discover, cognate, or comprehend the true nature of things (SI) by compositing the uniting elements between various creative perspectives on things (NE); the image I like to use here is of a diagram showing multiple perspectives of a 3-D object in 2-D space, where each perspective conceals something in order to reveal something else.
    ellauri080.html on line 520: A good example of this mentality can be found in the theories of Michel Foucault, who himself describes society as a series of power structure grids you can lay on top of the truth in order to reveal some things but conceal others, and our goal essentially should be to experiment with various power grids to discover the true limits or bounds of how human society can successfully be structured. Another example could be Martin Heidegger’s discussion of Being or existence, and how many different perspectives are required to observe it and get a full picture, because of our extremely subjective position in relation to the nature of our own existence, not to mention existence within the ever shifting realm of time.
    ellauri080.html on line 522: Olsko Foucault ISFP Unassuming yet passionate aesthete? Ja Heidegger vaikka ENFJ Engaging and compelling communicator :D ei tää ihan skulaa nyt.
    ellauri080.html on line 524: Overall, SE/NI is much more trusting of what we could call empirical or collected data, particularly data from direct experience, which is why, as CelebrityTypes was the first to point out, it tends to feel much more “intense and singular” of vision, because it is perfectly happy with direct observation and direct conjecture from the collected data. As CelebrityTypes says, “The person will stress one point of view (Ni), which is indeed frequently the viewpoint that generates the greatest yield here and now (Se). The singularity of observation involved will frequently lend a manifest and immediate quality to the SE/NI type’s observations, which in turn tends to make them convincing.” This is because SE/NI is naturally hooked into and derived from a direct and photographic view of the world.
    ellauri080.html on line 528: Meanwhile, the NE/SI axis is not so trusting of direct experience, which is hardly a mystery, because their perception of reality is introverted, meaning they aren’t interested in direct and photographic reality, but in the ideal versions of experiences abstracted from reality (e.g. Socrates’ search for the overarching ‘idea’ of everyday things like dogs, beds, piety, etc., as opposed to individual instances of these things). This is why, as CelebrityTypes also points out, “The person will also be more careful and meticulous (SI) because there is an unconscious striving to contribute one’s observations to building a system which is valid not just in the here and now, but which is perceived to be true in general: To generate the type of knowledge that could conceivably end up in a future textbook on the subject.” The axis makes use of Ne’s multifaceted nature to accomplish this.
    ellauri080.html on line 532: Concerning John Maynard Keynes, an INTJ, it was said: “[He spoke] on a great range of topics, on some of which he was thoroughly an expert, but on others [he had] derived his views from the few pages of a book at which he had happened to glance. The air of authority was the same in both cases.” Meanwhile, Bertrand Russell famously said that “The whole problem with the world is that fools and fanatics are always so certain of themselves, and wiser people so full of doubts.” Coincidentally, history records a number of ENTPs and INTJs very much disliking each other.
    ellauri080.html on line 535: Bertrand Russell named Keynes one of the most intelligent people he had ever known, commenting:
    ellauri080.html on line 537: Keynes's intellect was the sharpest and clearest that I have ever known. When I argued with him, I felt that I took my life in my hands, and I seldom emerged without feeling something of a fool.
    ellauri080.html on line 540: Keynes's obituary in The Times included the comment: "There is the man himself – radiant, brilliant, effervescent, gay, full of impish jokes ... He was a humane man genuinely devoted to the cause of the common good." Kuulostaa Wallun äiskältä, wickedly funny. Ja gay. Ize asiassa gay pedophile kaiken kukkuraxi. Keynes was a libertine hedonist who wasted most of his adult life engaging in sexual relationships with children, including travelling around the Mediterranean visiting children’s brothels. Funnily wicked too.
    ellauri080.html on line 542: This axis is also apparent in my own videos: you’ll notice there are quite a few of them, partly because I keep on redoing the same topics whenever I feel I’ve hit on a new perspective that I then can’t help but explain as though it were my new ‘doctrine’ because it suddenly seems so much more clear and beautiful and compelling than any previous perspectives, and I just want to get that pure idea out. Literally, after I do a video on a compelling subject, if I did it well, I’ll feel like I’ve emptied myself out, and I’ll very easily forget what it was that I just explained in that video. The idea dulls, I start finding some problems with it, and over time I mull it around with other material and then become bedazzled by the next rich synthesis.
    ellauri080.html on line 554: Suicide in ASD is largely understudied. Although suicide is common in clinical samples, we have little knowledge of suicide in persons with ASD in the general population. Comorbidity, particularly with depression and other affective disorders or schizoid disorders and psychotic symptoms, is often reported, so it is difficult to determine if suicidality is associated with ASD or the comorbid disorder. Clinical samples suggest that suicide occurs more frequently in high functioning autism.
    ellauri080.html on line 559: The rate of suicide attempts increased with the age at first diagnosis, with the highest age-based suicide rate in autism for individuals aged 30 to 39 years.
    ellauri080.html on line 561: In all subjects from our research on PubMed, 21.3% of subjects with autism spectrum disorder reported suicidal ideation, have attempted suicide or died by suicide (115 out of 539 subjects) and 7.7% of subjects supported for suicidal thoughts or attempted suicide exhibited an autism spectrum disorder (62 out of 806 subjects), all ages combined. Suicidal ideation and morbid preoccupation are particularly common in adolescents and young adults.
    ellauri080.html on line 566: Suicide attempts are accompanied by a willingness for death and can lead to suicide. They are more common in high-functioning autism and Asperger subjects. The methods used are often violent and potentially lethal or fatal. (What's the diff? Ah I get it: school killings and the like. Whether you chill yourself only or others besides.)
    ellauri080.html on line 570: Millions of dollars go to genetically altered zebrafish and rats that groom too much, but hardly any to finding out why so many autistic adults attempt suicide.
    ellauri080.html on line 590: Ginger Grant, a Hollywood movie star
    ellauri080.html on line 599: The two-man crew of the charter boat SS Minnow and five passengers on a "three-hour tour" from Honolulu run into a typhoon and are shipwrecked on an uncharted island somewhere in the Pacific Ocean. Their efforts to be rescued are typically thwarted by the inadvertent conduct of the hapless first mate, Gilligan. In 1997, show creator Sherwood Schwartz explained that the underlying concept is still "the most important idea in the world today". That is, people with extremely different characters and backgrounds being in a situation where they need to learn how to get along and cooperate with each other as a matter of survival.
    ellauri080.html on line 609: Life on the island. A running gag is the castaways' ability to fashion a vast array of useful objects from bamboo, gourds, vines and other local materials. Some are simple everyday things, such as eating and cooking utensils, while others (such as a remarkably efficient lie detector apparatus) are stretches of the imagination. Russell Johnson noted in his autobiography that the production crew enjoyed the challenge of building these props. These bamboo items include framed huts with thatched grass sides and roofs, along with bamboo closets strong enough to withstand hurricane-force winds and rain, the communal dining table and chairs, pipes for Gilligan's hot water, a stethoscope, and a pedal-powered car.
    ellauri080.html on line 611: Visitors to the uncharted island. Another challenge to a viewer's suspension of disbelief is the remarkable frequency with which the remote island is visited by an assortment of people who repeatedly fail to assist the castaways in leaving the island.
    ellauri080.html on line 617: The appearance or arrival of strange objects to the island, such as a World War II naval mine, an old silent motion picture camera and costumes, a crate of radioactive vegetable seeds, plastic explosives, a robot, a live lion, a jet pack, or a "Mars Rover" that the scientists back in the United States think is sending them pictures of Mars.
    ellauri080.html on line 628: Rikkaat hihittävät hienoissa taloissaan valvontakameroiden takana ja järjestävät puutarhajuhlia. Köyhät vilistävät kuin torakat keittiöstä kun valot sytytetään, ja haisevat pahalta. Asuvat tulvaveden ja paskan täyttämissä kellareissa, eivät ylitä näkymätöntä rajaa. Ikävintä on, että tää ei edes ole liioittelua. Korealainen Parasiitit ja japanilainen Shoplifters ei ole liioittelua. Eikä taiwanilainen A Son. Tämmöstä tää nyt taas on. Marxilla ja Engelsillä olis töitä.
    ellauri080.html on line 676: ges.gr-assets.com/authors/1419249359p8/431149.jpg" height="200px" />
    ellauri080.html on line 689: Se vähä mitä netistä löytyy viittaa siihen että lievästi autistiset ADHD tyypit on taipuvaisia ryyppäilemään yxixeen, mutta kunnon autistit on aika immuuneja. Wallu oli takuulla joku ADHD tai aspergeri.
    ellauri080.html on line 693: “There seems to be a strong genetic overlap between ADHD and autism,” De Alwis said. “And it’s very common for people with ADHD to have autistic traits. These individuals may not have an autism spectrum disorder, but they typically score high on measurements of autistic traits.”
    ellauri080.html on line 696: “It could be that people with just a few autistic traits have an increased risk of substance-abuse problems, while those with more traits are somehow protected,” Agrawal concluded. “For this study, we clumped all of these symptoms together. In future research, we want to look at how individual traits-like repetitive behaviors or being withdrawn socially-may influence risk. It could be that some traits related to autism are protective, while others elevate the risk for alcohol and substance-abuse problems.”
    ellauri080.html on line 703: Joku tyyppi Wallulla oli Mr. Rogersin ja Gandhin risteytys. Onx nekin 2 marjaa? No aika lailla! Paizi Rogersilla on tukka tallella. No ehkä Gandhikin vaan ajeli sen pois. Ne oli molemmat tollasia pikku katkarapuja.
    ellauri080.html on line 706: ge/image/60505993/GettyImages_51093429.0.jpg" height="200px" />
    ellauri080.html on line 707: ges/E/Articles/Interesting-Facts-about-Mahatma-Gandhi.jpg" height="200px" />
    ellauri080.html on line 711: Fred McFeely Rogers (March 20, 1928 – February 27, 2003), also known as Mister Rogers, was an American television host, author, producer, and Presbyterian minister. He was the creator, showrunner, and host of the preschool television series Mister Rogers' Neighborhood, which ran from 1968 to 2001.
    ellauri080.html on line 713: Rogers had a difficult childhood. He was shy, introverted, and overweight, and was frequently homebound after suffering bouts of asthma. He was bullied and taunted as a child for his weight, and called "Fat Freddy".
    ellauri080.html on line 714: Rogers taught young children about civility, tolerance, sharing, and self-worth "in a reassuring tone and leisurely cadence".
    ellauri080.html on line 716: Rogers died of stomach cancer on February 27, 2003 at age 74. Rogers was red-green color-blind. He became a pescatarian in 1970, after the death of his father, and a vegetarian in the early 1980s, saying he "couldn't eat anything that had a mother". Rogers was a registered Republican, and a confirmed presbyterian. Despite his strong faith, Rogers struggled with anger, conflict, and self-doubt, especially at the end of his life. Despite Rogers' family's wealth, he cared little about making money, and lived frugally, especially as he and his wife grew older.
    ellauri080.html on line 717: Rogers swam daily at the Pittsburgh Athletic Association, after waking every morning between 4:30 and 5:30 A.M. to pray and to "read the Bible and prepare himself for the day". He did not smoke or drink. He was a skinny shrimp who weighed 143lb (65kg) most of his adult life.
    ellauri080.html on line 727: In 1930, he was the Time Magazine, Person of the year. His birth name was Mohandas Karamchand Gandhi. “Mahatma” was an epithet meaning ‘great-souled one’ that was added to his name. He was first called ‘Mahatma’ by Rabindranath Tagore in 1915. Gandhi married aged 13 to Masturbai aged 14. Child marriage was common at the time, but Gandhi later came to oppose child marriage. Anyway to Masturbai. They had five children, one dying in infancy.
    ellauri080.html on line 730: As a teenager, he rebelled against the strict orthodox teachings of no alcohol, meat or womanising. After trying out all of them he made a vow to live a virtuous life. Aged 18 he travelled to England to train to be a barrister, and was made to swear a vow, by his orthodox Hindu family, he would not touch wine, women or meat. He was almost able to keep his vow.
    ellauri080.html on line 732: In London, he became a committee member of the London Vegetarian Society, which counted luminaries such as George Bernard Shaw. At the time, vegetarianism was quite rare. Virtually nobody except Mr. Rogers believed in it.
    ellauri080.html on line 733: In India, a Muslim friend encouraged Gandhi to eat goat’s meat. As Gandhi was physically weak, he agreed to it. But, that night he had a dream that the goat was crying inside his stomach. He said “I can’t eat meat anymore. I heard the goat's mother bleat from inside me.” He never ate meat again.
    ellauri080.html on line 734: Gandhi later made a vow to not take milk products, but ill-health again forced him to change his mind and he took goats-milk.
    ellauri080.html on line 741: In 1897, he was stripped and nearly lynched by a white mob in Natal, but when the governor sought to press charges, Gandhi refused – saying he didn’t want to use a court of law for personal issues.
    ellauri080.html on line 748: Gandhi was never a man to hold a grudge. While in jail in South Africa he prepared a pair of sandals for Jan Smut to prove there was no ill-feeling. Smuts, in turn, gave a boot to his political adversary, Gandhi.
    ellauri080.html on line 749: During the First World War, Gandhi lived in India and was generally supportive of the British war effort, and even encouraged soldiers to join the British Indian army.
    ellauri080.html on line 763: In 1931, Gandhi was given an audience with King George V. An apocryphal account says Mahatma Gandhi was asked “what he thought of Western civilization?” he replied that “he thought it might be a good idea."
    ellauri080.html on line 766: In April 1942, an early Indian independence leader Sri Aurobindo urged Mahatma Gandhi to accept the proposals of Sir Stafford Cripps which gave India dominion status as a way to secure a united independent India. Gandhi refused the Cripps proposals.
    ellauri080.html on line 767: On 8 August 1942, Gandhi began a “Quit India Movement”. His speech urged Indians to ‘do or die.’
    ellauri080.html on line 776: It was said Gandhi unlike George Washington could not tell a lie. In 1906, aged 38 Gandhi took a vow of brahmacharya (celibacy) and struggled throughout his life to be celibate in both actions and thought.
    ellauri080.html on line 777: But Gandhi was also a puritan and a misogynist who helped ensure that India remains one of the most sexually repressed nations on earth – and, by and large, a dreadful place to be born female.
    ellauri080.html on line 779: Gandhi despised his own sexual desires, and despised sex in any context except for procreation. He preached that the failure to control carnal urges led to complaints including constipation. He believed that sex was bad for the health of an individual, and that sexual freedom would lead Indians to failure as a people. He sought to consign his nation to what Martin Luther called "the hell of celibacy". He took his own celibacy vow unilaterally, without consulting his wife.
    ellauri080.html on line 783: During Gandhi's time as a dissident in South Africa, he discovered a male youth had been harassing two of his female followers. Gandhi responded by personally cutting the girls' hair off, to ensure the "sinner's eye" was "sterilised". Gandhi boasted of the incident in his writings, pushing the message to all Indians that women should carry responsibility for sexual attacks upon them. Such a legacy still lingers. In the summer of 2009, colleges in north India reacted to a spate of sexual harassment cases by banning women from wearing jeans, as western-style dress was too "provocative" for the males on campus.
    ellauri080.html on line 785: Gandhi believed Indian women who were raped lost their value as human beings. He argued that fathers could be justified in killing daughters who had been sexually assaulted for the sake of family and community honour. He moderated his views towards the end of his life. But the damage was done, and the legacy lingers in every present-day Indian press report of a rape victim who commits suicide out of "shame". Gandhi also waged a war against contraceptives, labelling Indian women who used them as whores.
    ellauri080.html on line 787: Like all men who wage a doomed war with their own sexual desires, Gandhi's behaviour around females would eventually become very, very odd. He took to sleeping with naked young women, including his own great-niece, in order to "test" his commitment to celibacy. The habit caused shock and outrage among his supporters. God knows how his wife felt.
    ellauri080.html on line 789: Gandhi cemented, for another generation, the attitude that women were simply creatures that could bring either pride or shame to the men who owned them. Again, the legacy lingers. India today, according to the World Economic Forum, finds itself towards the very bottom of the gender equality index. Indian social campaigners battle heroically against such patriarchy. They battle dowry deaths. They battle the honour killings of teenage lovers. They battle Aids. They battle female foeticide and the abandonment of new-born girls.
    ellauri080.html on line 791: In the words of the Indian writer Khushwant Singh, "nine-tenths of the violence and unhappiness in this country derives from sexual repression". Gandhi isn't singularly to blame for India's deeply problematic attitudes to sex and female sexuality. But he fought, and succeeded, to ensure the country would never experience sexual freedom while his legend persevered. Gandhi's genius was to realise the great power of non-violent political revolution. But the violence of his thoughts towards women has contributed to countless honour killings and immeasurable suffering.
    ellauri080.html on line 811: George Orwell, in his 1949 essay Reflections on Gandhi, said that "saints should always be judged guilty until they are proved innocent". Remember, there's no such thing as a saint. But there are heaps of shrimps. Used to be, anyway.
    ellauri080.html on line 863: Topics: Shrek, Lord Farquaad, Eddie Murphy Pages: 3 (1130 words)
    ellauri080.html on line 889: Mehr gefundenes Fressen Walt Disney-johtamiskoulutussivustolta. Erikoisesti kiinnostaa, että tämän kirjoittaja ei ole edes vaivautunut tutustumaan kunnolla Big5-piirteisiin. Se heittää toivottuja työmiehen piirteitä sinne tänne ihan lonkalta.
    ellauri080.html on line 972: Toinen tapa miten voi eetisesti kehystää tilanteen on käyttää oppisanaa legalismi jokaiseen päätöxeen. Legalismin kriteerit ovat yhteensopivia perusvapauxien ja oikeuxien kanssa jotka on kuvattu lakiasiakirjoissa kuten Oikeuslipuke. Tämä standardi suojelee apinoita kuten pilliinviheltäjiä loukkaantumiselta kun ne paljastavat turmeltuneen firman epäeettiset käytännöt. Kuitenkin, kuten utilitarismilla, leglismilla on lankeemuxensa. Kuten havainnollistaa tehtävä "“George Williams Solmiomaassa”, laillinen päätös olla vastaanottamatta lahjusta ei ole aina tuotteliain tai tehokkain yhtiölle. Kolmas periaate jolla kehystämme päätöxemme eettisyyden on sisällyttää oikeudenmukaisuus joka tilanteeseen, varmistaen että sääntöjä noudatetaan tavalla joka on sekä reilu että puolueeton. Esimerkixi, ammattiliittotyöläinen tyypillisesti vetoaa tähän kriteeriin ratkaisevana syötteenä eettiseen päätöxeen joka oikeuttaa saman palkan maxamisen työläisille jostain työstä riippumatta taito ja suorituseroista. Tämä kohtio oikeuteen suojelee "pikkumiehen" etuja. Kuitenkin, keskitettäessä eettiset kriteerit reiluuteen, voi tulla vähentäneexi tiimin kexintöjä ja tuottavuutta. Jos jokainen t0v
    ellauri080.html on line 1008: 1961 Disney-filmi nimeltä 101 Dalmatialaista on naamatusten eettisessä pulmatilanteessa kun filmin konna Cruella De Vil ("Julma Paholaismainen Nainen"), rikas ja materialistinen nainen, tarjoo suuren summan ostaaxeen pentueen dalmatialaisenpentuja omistajalta Rogerilta. Roger on olevinaan että pennut eivät ole kaupan. Kuitenkin, Cruella ei ota “eitä" vastauxexi. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän varastuttaa pennut Rogerilta kätyreillään Jasper ja Horace.
    ellauri080.html on line 1020: Pitkässä juoxussa, Mulanin päätöstä voi perustella utilitaarisella eettisellä periaatteella, koska sen päätös mennä sotaa säästää tuhansien miesten hengen kun se voittaa armottoman Shan Yun. Toisaalta, tässä filmissä, on epäeettistä Kiinassa naisen mennä sotaan isän sijasta. Sixi, mitä etikkaperiaatetta Mulan uhmaa päätöxessään ottaa hauraalta isältänsä paikka housuissa?
    ellauri080.html on line 1038: Vaikka apinat usein mieluummin työskentelee niiden kaa joilla on samanlaisia luonteenpiirteitä ja ihanteita, biodiversiteetti tarjoaa mahdollisuuxia talentin lisäyxeen, ymmärryxeen ja luovuuteen, ja voi olla kriittistä ryhmän tai yhtiön menestyxelle. (Tää on muuten hyvin totalitäärinen ajatus, puhdasta fasismia! Tää ei ihan ole vanhan koulun villin lännen freedom-ajattelua! Sixkai Disneyn pitää sitä näin paljon termentää.) Biodiversiteetti jakautuu tavallisesti kahdelle tasolle (the haves and the havenots? Väärin arvattu - ) syvärakenteen diversiteettiin ja syvärakenteen diversiteettiin, kuin Chomskyn kieliopissa. (Kompetenssiin ja performanssiinko, missä ylärakenteella on se kompetenssi ja alarakenteelta odotetaan performanssia? taas väärin!) Pintatason diversiteetti heijastaa eroja apinoiden välillä jotka on helposti havaittavissa, kuten sukupuoli, ikä, rotu, entisyys, uskonto ja vammaisuus. Syvätason diversiteetti tarkoittaa niitä eroja joita on vaikeampi erottaa ja mitata, kuten luonne, uskomuxet, asenteet, arvot ja työskentely- sekä ajattelutavat. Biodiversiteetin tarkoitus on synnyttää kilpailua, ja tää kilpailu voi olla joko tuottoisaa tai luovaa tuhoa. Kielteiset kärhämät joita joskus nousee biodiversiteetin vuoxi... (Höpsis, tää on nyt ihan epäekologista! Useimmat kiistat on reviirikiistoja, joita tulee nimenomaan epädiversiteetistä, samassa ekolokerossa hääräävien rajakahakoista rajallisten resurssien äärellä.) ... niin että apinat ei tahdo työskennellä sekarotuisissa ryhmissä, sekä pinta- että syvätasolla. (Toisenrotuiset yleensä ajattelee myös hölmösti, vammasista puhumattakaan.) Kuiteskin, kun niitä hyvin höykytetään, kummallakin lailla diverssit tiimit on avain tuottavuuden lisäyxeen, kikyloikkaan, ja tiimin ongelmien ratkaisuun.
    ellauri080.html on line 1042: Vaikka naisten ja miesten välillä ei ole johdonmukaisia eroja ongelmanrtkaisussa, erittelytaidossa, kilpailuvietissä, pyrkyryydessä, seurallisuudessa tai oppimiskyvyssä (tosin karvaisuudessa, hopeaselkäisyydessä sekä hauixen ja lisääntymisputken näkyvän osan paxuudessa on eroja, jotka on menestyvässä johtajuudessa tärkeäxi koettuja avuja), on olemassa klisheisiä tyyppejä jotka heittää kielteistä valoa naisiin johtopaikoilla. Siinä missä miestä sanotaan väkeväxi ja pallo hallussa, jos se on menestynyt uralla, naista voidaan (hyvällä syylläkin) sanoa pomottelevaxi ja päällekäyväxi. Naiset ovat (tarkoitamme siis siltä voi jostakusta näyttää) puolueellisia, tunteenomaisia ja kyvyttömiä johtamaan ryhmää tai komppaniaa, rykmentistä puhumattakaan. (Divisioonia en viizi edes mainita.) Tuloxena näyttää julmalta ja epätavalliselta jos nainen on noussut valta-asemaan. Naisethan on yleisesti mukautuvampia ja halukkaita sopeutumaan arvovaltaan, toisin kuin miehet jotka ovat agressiivisempiä ja odottavat voittavansa enemmän. Sandberg koittaa vikistä että tälläset odotuxet ei muka olis geneettisiä, vaan ne olis syntymän jälkeisen kasvatuxen tulosta. Se uskoo ressukka että apinat voisi voittaa tämmöiset odotuxet jos niiden tilaan pannaan toisenlaisia ja niitä rintaruokitaan. Muuten on tuloxena että naiset ei aja takaa uria mahdollisimman tehokkaasti. Naiset on noita sisäänpäinkääntyneitä pelkureita, niiden emättimetkin on kuin sisäänpäin rullattuja siittimiä, tosin isommat kuin apinamiehillä, kerta apinamiehen siitin mahtuu niihin nahkoineen ja karvoineen, mutta piilosssa. Ne ihan piilottelee niitä. Ne pelkää johtoasemia koska menestys ja miellyttävyys toisen sukupuolen silmissä on 1 ja sama miehillä, mutta ihan käänteisiä naisilla. Apinat ei tue eikä kunnioita naisjohtajaa, ne pyllistelee mieluummin hopeaselkäisille karvakäsille.
    ellauri082.html on line 45: Elizabeth Lee Wurtzel (July 31, 1967 – January 7, 2020) was an American writer and journalist, known for the confessional memoir Prozac Nation, which she published at the age of 27. Her work often focused on chronicling her personal struggles with depression, addiction, career, and relationships. Wurtzel's work drove a boom in confessional writing and the personal memoir genre during the 1990s, and she was viewed as a voice of Generation X. In later life, Wurtzel worked briefly as an attorney before her death from breast cancer.
    ellauri082.html on line 47: The Prozac book chronicles her battle with depression as a college undergraduate and her eventual treatment with the medication Prozac. Michiko Kakutani wrote in The New York Times, “Wrenching and comical, self-indulgent and self-aware, Prozac Nation possesses the raw candor of Joan Didion's essays, the irritating emotional exhibitionism of Sylvia Plath's The Bell Jar, and the wry, dark humor of a Bob Dylan song.”
    ellauri082.html on line 49: Sylvia Plath would have earned a nobel prize instead of Sponge Bob.
    ellauri082.html on line 54: When David Foster Wallace committed suicide in 2008, it was clear he had been profoundly depressed. But the first major biography of the writer, D.T. Max’s Every Love Story Is a Ghost Story, out on August 30th, reveals an even more troubled mind than anyone realized. From the time he was in college, the brilliant author of Infinite Jest was in and out of institutions as he struggled with depression and addictions to alcohol and marijuana. But the book is also full of all kinds of other strange surprises, painting the most complete, and warmest, portrait of Wallace yet.
    ellauri082.html on line 58: Wallace described himself as “near great” at his favorite sport, but in reality he was just the 11th-best teenage player in central Illinois – not exactly a tennis hotbed. Still, he was good enough to beat Jay McInerney when they were both at the artist colony Yaddo.
    ellauri082.html on line 66: And supported Ross Perot! But his loathing of George W. Bush turned Wallace into a some kinda liberal. Woodrow Wilson kind, I guess.
    ellauri082.html on line 70: Wallace was so embarrassed by his tendency to sweat that he carried a tennis racket in high school, hoping people would think he had just left the court. He was also serious about dental hygiene, keeping a toothbrush in his sock for emergencies.
    ellauri082.html on line 78: Wallace hooked up with everyone from friends’ girlfriends to countless young fans. He once asked his friend Jonathan Franzen if his only purpose on Earth is “to put my penis in as many vaginas as possible.” Just like Georges Simenon.
    ellauri082.html on line 91: 99% of compulsive thinkers’ thinking is about themselves; that 99% of this self-directed thinking consists of imagining and then getting ready for things that are going to happen to them; and then, weirdly, that if they stop to think about it, that 100% of the things they spend 99% of their time and energy imagining and trying to prepare for all the contingencies and consequences of are never good. In short that 99% of the head’s thinking activity consists of trying to scare the everliving shit out of itself.
    ellauri082.html on line 103: More than anything the biography is a testament to something even DFW himself would have said: do not build monuments to individuals. His genius is in his work, and in his case his work was both in writing and in acting; the DFW one sees and hears in interviews is DFW as spinner of fiction, not DFW as himself. One need not pretend David Foster Wallace was a god of sincerity and morality and self-awareness; his work clearly shows he was not.
    ellauri082.html on line 105: Despite his flaws, DFW’s death is still a great tragedy, not because people are without their god of post-post-post-postmodernism, but because his redemptive and humanistic work is now decidedly finite. Well here sure was a humanist as far as technology is concerned. His work could have beeen made infinite by adding to the end: Poles are stupid, please turn over.
    ellauri082.html on line 114: Herb: Is there no “ending” to “Infinite Book” because there couldn’t be? Or did you just get tired of writing it?
    ellauri082.html on line 116: DFW: There is an ending as far as I’m concerned. Certain kind of parallel lines are supposed to start converging in such a way that an “end” can be projected by the reader somewhere beyond the right frame. If no such convergence or projection occurred to you, then the book’s failed for you.
    ellauri082.html on line 125: In life he created the Entertainment to draw Hal out (Hal moves outwardly but doesn’t feel inside; victims of the Entertainment feel—something—inside but don’t move outwardly). After all, as he tells Gately, he was willing to resort to desperate measures: “No! No! Any conversation or interchange [between father and son] is better than none at all.” (839)
    ellauri082.html on line 127: JOI’s wraith is responsible for the strange disturbances around ETA — tripods in the forest, moving Ortho’s bed, ceiling tiles on the floor. He knocks the ceiling tiles down in an attempt to find the DMZ. Pemulis is too distracted with getting expelled to have Hal take it, so JOI needs to get it to Hal some other way.
    ellauri082.html on line 129: Described as coming from a kind of mold that “grows on other molds,” DMZ is an incredibly powerful and mysterious hallucinogen. It can have many different effects but often seems to transform a person’s ability to communicate. It is also nicknamed “Madame Psychosis,” after Joelle’s radio persona. Michael Pemulis manages to acquire some, but it is stolen before he and Hal can take it. It’s suggested that Hal has been affected by DMZ by the time of the Year of Glad, but it’s unclear how—whether from eating a piece of mold as a child and then withdrawing from marijuana, or having his toothbrush laced with Pemulis’s drugs (possibly by James’s wraith). As a result of this presumed DMZ consumption, Hal is able to feel strong emotions (which was impossible for him before) but unable to communicate.
    ellauri082.html on line 131: JOI also created DMZ as part of an attempt to undo the effects of Hal’s eating mold as a child (recall: DMZ is a mold that grows on a mold). He left it along with the Entertainment (recall: ETA kids find JOI’s personal effects (670: “a bulky old doorless microwave…a load of old TP cartridges…mostly unlabelled”); the tapes and the DMZ are delivered together to the FLQ) which is about this goal (it stars a woman named Madame Psychosis (a street name for DMZ; another is 1st Av.) explaining that the thing that killed you in your last life will give birth to you in the next). The DMZ and the Entertainment were meant to go together for Hal. Now that the Entertainment has escaped, he needs to get Hal the DMZ.
    ellauri082.html on line 137: By the time of the match, his symptoms are so bad he’s taken by ambulance to the hospital (16: “the only other emergency room I have ever been in [was] almost exactly one year back”), safely escaping the A.F.R.’s assault. Like fellow student Otis P. Lord, he gets the bed next to Gately. Joelle (who is at the hospital for a meeting) visits Gately on her way out and recognizes Hal. She tells them both about the hunt for the lethal Entertainment and the resulting Continental Emergency and they all go to dig up JOI’s grave. They persuade John Wayne, a spy for the A.F.R., to become a double agent and help sneak them into JOI’s Quebec burial site. Wayne presumably tells the A.F.R. he is actually a triple agent — that he will steal the tape as soon as Hal digs it up. But, as with Marathe, his loyalties are ultimately even-numbered (n40). The A.F.R. finds out and brutally murders him, which is why he can’t win the WhataBurger (16f).
    ellauri082.html on line 141: he’s with a very sad kid and they’re in a graveyard digging some dead guy’s head up and it’s really important, like Continental-Emergency important, and Gately’s the best digger but he’s wicked hungry, like irresistibly hungry, and he’s eating with both hands out of huge economy-size bags of corporate snacks so he can’t really dig, while it gets later and later and the sad kid is trying to scream at Gately that the important thing was buried in the guy’s head and to divert the Continental Emergency to start digging the guy’s head up before it’s too late, but the kid moves his mouth but nothing comes out, and Joelle van D. appears … while the sad kid holds something terrible up by the hair and makes the face of somebody shouting in panic: Too Late. (934)
    ellauri082.html on line 143: It’s too late because someone got there first and took the anti-Entertainment cartridge (126) embedded in JOI’s head (31). Whoever took it is presumably the person who’s made and mailed the extant copies. It couldn’t be the A.F.R. or O.U.S. or they wouldn’t still be searching for it. It probably wasn’t the F.L.Q. because they didn’t know how to read master cartridges—they just thought they were blank tapes in their displays were blank. (483n205) It couldn’t be Avril acting alone; she has problems but she’s not that kind of cold-blooded killer. It had to have been Orin.1
    ellauri082.html on line 145: Orin (who never attended his father’s funeral) went to the gravesite and dug up his father, releasing the wraith in the process. (244: “After a burial, rural Papineau-region Québecers purportedly drill a small hole down from ground level all the way down through the lid of the coffin, to let out the soul, if it wants out.”) Orin, who is such a partisan of his father that he feels the need to repeatedly ruin the lives of people like his mother, has been mailing the tapes to his father’s enemies in revenge: disapproving film critics in Berkeley and the medical attaché (whose affair with his mother drove Himself especially wild) in Boston. It’s possible he’s being influenced by the wraith in these actions.
    ellauri082.html on line 149: As seen in Chapter 1, Hal’s condition deepens until he literally can’t communicate at all, but no longer feels like a robot anymore. (12: “I’m not a machine. I feel and believe.”) The only thing he has left is tennis and he looks forward to playing Ortho Stice in the final match of the WhataBurger. But Stice is possessed by his father (in the manuscript, Stice is called “the Wraithster”), so the novel ends as Hal finally gets to really interface with his father — in the only way he has left.
    ellauri082.html on line 155: Throughout the first half there are several major passages, basically monologues, from characters such as Schtitt, Hal and Marathe that critique the average American’s lack of objects of worship that are larger and therefore more permanent and perfect (in a sense) than the individual.
    ellauri082.html on line 159: Accusations that DFW is “talking down to” or “intentionally alienating” with his vocabulary I can understand somewhat–I don’t believe he was actually intending to make people feel stupid, but he’s clearly excessive and self-indulgent on occasion.
    ellauri082.html on line 163: In Brittany, it was said that when the Ankou (Death) when he came to get you, you heard the squeak of his chariot’s wheels. Faisait-elle? disent les Fauteils rollants sans pieds avec le squeak.
    ellauri082.html on line 172: Wallun kääntäjä Tero Valkonen on biljardipallon näköinen. Suomen Kuivin lehti panttaa sen haastattelua maxumuurin takana, joten ei siitä sitten sen enempää. Avainsanana on mm Hotakainen, joten kiinnostaisi kyllä kuulla millä se tomppeli perustelee tota "riemua". Ei kääntäjäkään kovin sivistyneeltä vaikuta, suomennoxessa on aika lailla virheitä. Sillä on kaima joka on Key Account Manager. Kaimalla on hiukan enemmän tukkaa jäljellä.
    ellauri082.html on line 203: Flikin terveys näytetään lehtenä näytön oikeassa yläkulmassa, ja pelaaja saa 6 elämää pelin alussa. Kun Flikin terveys on täysi, lehti näyttää kokonaiselta, mutta jos hän harmistuu vihollisesta tai ympäristöriskistä, lehdestä otetaan puraisu. Terveyden voi palauttaa keräämällä lehtiä joissa on punainen risti, joita lähtee voitetuista vihollisista ja sinisiemenisistä taimista. 50 jyvän kerääminen per taso palauttaa Flikin terveyden täydelleen. Jos lehti tulee kokonaan natustelluxi, on menetetty elämä. Ekstra elämän voi saada jos kirjaimet I H C tulee kerätyxi tasolla. Jos kaikki Flikin henget menetetään, peli päättyy ennenaikaisesti GAME OVERiin.
    ellauri082.html on line 209: No ainakaan tässä ei näytä olleen minkään laista tiimiaspektia mukana. Flik heiluu yxinäisenä muurahaisena kuin David Foster Wallace. Joka kyllä inhosi kaikkia oravaa pienempiä ötököitä, ja isompiakin. Esim kissoja sopii tukehduttaa muovipusseihin, jos se helpottaa omaa oloa. Sen mielestä rotat ovat hirveitä kun niiden hännät ovat paljaita ja vaaleenpunaisia. Se tappaa niitä isoilla kivillä. Vittu ize se on hirveä, se on kokonaan paljas ja vaaleenpunainen paizi pitkähköä karvaa kaljun ympärillä ja lyhkösempää lyhven hännän ditto. Onnexi se tappoi senkin, vaikka narulla. Odd Rönningen: yxinkertaisin välinein. Muistaaxeni voitin kirjan raittiuskilpakirjoituxista. Voin muistaa väärinkin.
    ellauri082.html on line 230: His house is in the village though; Muzen talo on tuolla kylässä
    ellauri082.html on line 252: Elämmekö aina? (No emme tietysti, tyhmä kysymyskin. Eihän siitä muuten kannattaisi runoilla.) Kenties tietoisuus jatkuu kuoleman jälkeen? (Ken tosiaankin ties, muttei kertonut, oli kalpeana hiljaa vaan. Todennäköisesti ei.) En pelkää kuolemaa tällä elämäni hetkellä. (Joopa joo kun olen nuori, en fataalisti kipeä enkä hengenvaarassa.) Uskonko että olemme kaikki vangittuja hengellisiä olentoja? (No ei vitussa, me ollaan kaupungistuneita mezien miehiä, kieriskelemässä eläintarhan häkissä olkikupo jalkain välissä äänettömästä naurusta.) Ajattelenko että olemme ikuisia, ja vaan väliaikaisesti täällä ihmishahmossa? (Höpöhöpöä, pelkkää toiveajattelua. Meistä ei jää kuin multaa tai tuhkaläjä.) Puhuja Robert Frostin Pysähdys mezässä lumisena iltana, ja puhuja Emily Dickinsonin Kun en pysäyttänut kuolemalle eivät pelkää kuolemaa. (No sitähän ei sanota, vaikka aika tyynen rauhallisesti ne sen ottavat. Helppoahan se on runossa.) Kuolemaa voi pelottomasti kazella henkisenä, romanttisena ja kuonpuoleisena karkumatkana sielun orjuudesta ja tuskasta.
    ellauri082.html on line 284: Robert Frost is by no means the only poet in whom a hunger for recognition comes into conflict with a wariness, an inner reticence, a distaste for self-revelation. But I think in him the conflict was particularly acute. On the one hand he could be quite shameless in his pursuit of favourable reviews and his presentation to the public of a folksy and largely misleading image. On the other hand we have cryptic comments like in this poem it is not made explicit what the ‘things forbidden’ are that he has managed to preserve for himself but I take them to be his poems, or those things that his poems keep alive, and he is rightly confident enough in his own powers as a poet to feel that he has succeeded.
    ellauri082.html on line 306: gen-600x400.png" /> !
    ellauri082.html on line 312: I’ve chosen to blog this particular passage, which runs ten pages in lenght, for a few reasons, the most honest reason being its unrelenting frankly honest potrayal of a person in the midst of a serious marijuana dependancy. Erdedy’s chapter has him eagerly awaiting the delivery of 200 grams of high-resin weed, of which he will force himself to smoke in its entirety in one hazy fog-induced sitting. Wallace, writing in the 3rd person, manages to get close enough to Erdedy’s running internal monologue to present to us a deeply troubled young man’s addiction and the lenghts he is willing to go to–whislt also attempting to redeem himself through his numerous attempts in kicking the addiction–in order to satisfy his intense cravings.
    ellauri082.html on line 314: Wallace’s tight prose and his very precise use of the drug-users thought process, such as planning to smoke in large quantities to induce a horrible high in order to create an intense aversion to smoking or mulling over the decision to call a dealer for an update for their ETA, creates an incruciating relatable charatcer in Erdedy. Anyone who has struggled with slowing down or completely stopping a vice that has consumed their daily life may find this passage incredibly relatable.
    ellauri082.html on line 345: Troeltsch, Ernst Peter Wilhelm (* 17. Februar 1865 in Haunstetten; † 1. Februar 1923 in Berlin) war ein deutscher protestantischer Theologe, Kulturphilosoph und liberaler Politiker.
    ellauri082.html on line 346: Während der Heidelberger Jahre verband ihn eine enge Arbeitsgemeinschaft mit Max Weber.
    ellauri082.html on line 348: In seinem Aufsatz Christentum und Religionsgeschichte aus dem Jahr 1897 reagiert Troeltsch zum einen auf die Infragestellungen christlicher Theologie durch Materialismus und Naturwissenschaft. Er stellt diesbezüglich fest, dass „der Geist eine aus der Natur unableitbare selbständige Kraft ist“, aus der „in Wechselwirkung mit den Anforderungen der sinnlichen Wirklichkeit“ die Geschichte entsteht.
    ellauri082.html on line 352: In allen Religionen lasse sich eine „Tendenz auf rein innerliche Allgemeingültigkeit, auf Vergeistigung, Verinnerlichung, Versittlichung und Individualisierung und Herausbildung eines immer tieferen Erlösungsglaubens“ beobachten.
    ellauri082.html on line 354: Also lässt sich Troeltschs Aufsatz globalgeschichtlich in die Reihe von Reaktionen einordnen, mit denen Vertreter der Weltreligionen Buddhismus, (protestantisches) Christentum, Hinduismus und Islam ab Mitte des 19. Jahrhunderts auf die Herausforderungen des naturwissenschaftlichen Materialismus und der allgemeinen Religionsgeschichte antworten, zumeist indem Religion allgemein über Kriterien der Innerlichkeit und Universalität definiert und die eigene Tradition im Gegenüber zu anderen als vollständige Erfüllung dieser Kriterien dargestellt wird.
    ellauri082.html on line 357: Der wissenschaftlichen Pflege des Werkes von Troeltsch widmet sich die Ernst-Troeltsch-Gesellschaft.
    ellauri082.html on line 361: Alan Perlisin typeryyxiin kuului tää: A year spent in artificial intelligence is enough to make one believe in God. Pikemminkin päinvastoin: siitä näkee miten alkeellinen mekanismi äly on.
    ellauri082.html on line 389: Jamesia pidetään nykyaikaisen uskontopsykologian perustajana. James kirjoitti muun muassa amerikkalaisen psykologian perusteoksena pidetyn The Principles of Psychology, joka ilmestyi vuonna 1890. Teoksillaan The Will to Believe (1897), The Varieties of Religious Experience (1902, suom. Uskonnollinen kokemus), Pragmatism (1907, suom. Pragmatismi) ja The Meaning of Truth (1909) James loi maineen yhtenä aikansa merkittävimmistä uskontofilosofeista. William Jamesin vuonna 1896 pitämän esitelmän ”The Will to Believe” mukaan uskonnollinen usko on äärettömän riskin ottamista. Se on kuin vuorikiipeilijän hengenvaarallinen loikka, joka ei voi toteutua ilman vankkaa uskoa hypyn onnistumiseen.
    ellauri082.html on line 428: b) Sponge Bob on Paavo Pesusieni.
    ellauri082.html on line 436: f) Curious George oli apina, jonka iskä oli keltahattuinen mies. Se otti kerran kloroformia, ja sitten kaikki pimeni.
    ellauri082.html on line 447: was a transgender person rehupiiklesien Abbey Roadilla.
    ellauri082.html on line 475: Klinkkeri on yleisnimitys tuhlata teollisuusprosesseista, erityisesti niistä, jotka sisältävät sulatus metallit, hitsaus, polttamalla fossiilisia polttoaineita ja käyttö seppä n Forge, mikä yleensä aiheuttaa suuri kertyminen klinkkerin ympärille hormiin. Klinkeri muodostaa usein irrallisen, tumman kerrostuman, joka koostuu jätemateriaaleista, kuten koksista, hiilestä, kuonasta, puuhiilestä ja hiekasta . Klinkerillä on usein lasinen näkö, yleensä siksi, että prosessin aikana muodostuu sulaa piidioksidiyhdistettä. Klinkeri on yleensä paljon tiheämpi kuin koksi, ja toisin kuin koksi, se sisältää yleensä liian vähän hiiltä, ​​jotta sillä olisi arvo polttoaineena. Klinkeri (jäte) - Clinker_(waste)
    ellauri082.html on line 501: A big problem here is the idea that our soul is just a bunch of mental states that fly away every which way as we die. That is very bad medicine for eternal soul as Plato saw, its the abominable soul as harmony argument. I must now try and find my way out of it before the hierarchy gets pissed.
    ellauri082.html on line 502: This mind as society hypothesis has outward advantages which make it almost irresistibly attractive to the intellect, and yet it is inwardly quite unintelligible. Of its unintelligibility, however, half the writers on psychology seem unaware.
    ellauri082.html on line 504: In a general theory of evolution the inorganic comes first, then the lowest forms of animal and vegetable life, then forms of life that possess mentality, and finally those like ourselves that possess it in a high degree. (As you can see I am not one of your nature religions types but an honest to god homo sapiens chauvinist.)
    ellauri082.html on line 505: Evolution is a slight problem I must own, it looks as if it was a continuous process of rearranging atoms, unless we urge that with the dawn of consciousness an entirely new nature seems to slip in, something whereof the potency was not given in the mere outward atoms of the original chaos. (I know it sounds both silly and pretentious, but what else can I say. I must save the appearances of the good book, or else I am soon out of my cozy Harvard chair.)
    ellauri082.html on line 507: "A motion became a feeling!—no phrase that our lips can frame is so devoid of apprehensible meaning." (Says Spencer - check out this guy.) And some Tyndall guy that everyone knew by heart in late 19th: "the passage from the physics of the brain to the corresponding facts of consciousness is unthinkable." (Nothing to it except fear of death and retribution. Funny but seriously I have never seen anything the matter with it. Your mind is like a little video camera connected to a bunch of neural networks that mill the images around. Whats wrong with this concept is hard for me to see.)
    ellauri082.html on line 544: LSD: happo. Suomessa harvinaista herkkua. Sekoittaa aluksi pään ja aiheuttaa ihmeellisiä näköharhoja (maailma näyttää niin kovin erilaiselta, värit elävöityvät, aistit sekoittuvat koko lailla), "mutta" pitemmällä tähtäimellä johtaa masennukseen ja itsemurhaan. Harmittomista hallusinogeeneistä vittumaisin ja sopii yleensä lähinnä 5.1-kaikuakustisien tivolitalojen sekä viihde-elektroniikan bugien faneille.
    ellauri082.html on line 552: Salvia: Hiisaamalla tai pureksimalla käytettävä hermafrodiittikukka. Päätyi huumeeksi Hitlerin eugeniikan seurauksena, kun pyrkimyksenä oli hävittää sukupuolivähemmistöt myös kasvikunnasta. Natsit sytyttivät meksikolaisten neegereiden salvianviljelypläntit tuleen ja pian huomasivat olevansa ihan vitun paukuissa. Salvia on oman tiensä kulkija psykotrooppina kuin kasvinakin, lisääntyy lätkäisemällä raajansa korkealta maahan, kuten kokeneet käyttäjänsäkin.
    ellauri082.html on line 577: Ekvaattori: muuttaa voimakkaasti tajunnan tilaa. Tyypillisiä oireita ovat koko ongelman kieltäminen, kieroutunut ajatusmaailma ja voimakas janon tunne.
    ellauri082.html on line 590: Laskuvarjohyppy: on hengenvaarallinen huume, jonka käyttö vie käyttäjältään kaiken rahan ja vapaa-ajan ja pahimmillaan johtaa käyttäjän kuolemaan tai vakavaan vammautumiseen. Tyypillinen käyttäjälle kehkeytyneiden vakavien mielenterveyden häiriöiden oire on hyppääminen pois kesken kaiken lennossa täysin toimintakuntoisesta lentokoneesta. Tämä huume stimuloi rajusti adrenaliinin eritystä ja endorfiineja sekä aiheuttaa harha-aistimuksia. Monet käyttäjät kertovat kokeneensa "koskettavansa Jumalaa", "rakastelevansa enkelien kanssa" tai "lentävänsä enkelin siivillä". Jo ensimmäinen hyppy voi olla kuolettava.
    ellauri082.html on line 656: Ehkä nämä kommentit edustavat sitä uskonnosta vapaiden ihmisten aivotoiminnan ylivertaisuutta, kun Japanin pitkäikäisimpien ihmisten aluetta edustavan Naganon (Okinawa menetti johtoasemansa v. 2010) miesten ennuste on 80.88 ja naisten 87.18 vuotta (Japanin terveysministeriön tilaston mukaan), kun vastaavat luvut Loma Lindassa ovat miehille 89 ja naisille 91. (Lähteenä CBS Los Angeles ja Los Angeles Times)
    ellauri082.html on line 731: Haslam, C. and Montrose, V.T. (2015) Should have known better: The impact of mating experience and the desire for marriage upon attraction to the narcissistic personality. Poster presented at: EHBEA Conference, 29th March to 1st April 2015, Helsinki, Finland. Tamara Montrose: Independent Researcher. Jane Williams´s Lab.
    ellauri082.html on line 732: Institution: Hartpury College. Carrie Haslam: no affiliation whatsoever. EHBEA is European Human Behaviour and Evolution Association. Note: Tatu Vanhanen´s IQ datasets are no longer considered reliable.
    ellauri082.html on line 737: Another study by researchers Carrie Haslam and V. Tamara Montrose found that although narcissistic males do not make good partners, women aged 18 to 28 desire them more than other men. The researchers asked women about their dating experience and desire for marriage. They wanted to see whether these factors influenced their attraction to narcissistic men.
    ellauri082.html on line 738: They found that young women with more dating experience and a greater desire for marriage were more attracted to narcissistic men. They write, “Despite future long-term mating desires which are unlikely to be achieved with a narcissistic male and possession of substantial mate sampling experience, females view the narcissistic male as a suitable partner.”
    ellauri082.html on line 740: Ensinäkin se varmentaa wanhan tutun totuuden siitä, että naiset suosivat narsisteja miehiä. Se samalla todistaa sitä hypoteesia, jonka mukaan naiset pitävät näistä jännämiehistä, koska nainen on ize luontaisesti samalla luonnolla varustettu, ja nämä miehet täten hänen hengenheimolaisiaan.
    ellauri082.html on line 746: In their introduction, they acknowledge that being viewed as a victim can lead to a loss of esteem and respect. But, they continue, in modern Western societies being a victim doesn’t always lead to undesirable outcomes. Sometimes, being a victim can increase one’s social status. And justify one’s claim to material resources.
    ellauri082.html on line 751: The researchers examine victim signaling, which they define as “a public and intentional expression of one’s disadvantages, suffering, oppression, or personal limitations.” They also examine virtue signaling, defined as “symbolic demonstrations that can lead observers to make favorable inferences about the signaler’s moral character.”
    ellauri082.html on line 756: The researchers developed a Victim Signaling Scale, ranging from 1 = not at all to 5 = always. It asks how often people engage in certain activities. These include: “Disclosed that I don’t feel accepted in society because of my identity.” And “Expressed how people like me are underrepresented in the media and leadership.”
    ellauri082.html on line 757: They found that Victim Signaling scores highly correlated with dark triad scores (r = .35). This association held after controlling for gender, ethnicity, income, and other factors that might make people vulnerable to mistreatment.
    ellauri082.html on line 762: They replicated this association in a follow-up study. This time they used a different, more robust, dark triad scale. They then found a stronger correlation between the dark triad traits and victim signaling (r = .52).
    ellauri082.html on line 763: The researchers also found that victim signaling negatively correlated (r = -.38) with Honesty-Humility. This is a personality measure of sincerity, fairness, greed avoidance, and modesty. This suggests that victim signalers may be greedier and less honest than those who do not signal victimhood.
    ellauri082.html on line 767: Victim signalers were more likely to cheat in this game. The researchers again found that these results held after controlling for ethnicity, gender, income, and other factors.
    ellauri082.html on line 769: The researchers then ran a study testing whether people who score highly on victim signaling were more likely to exaggerate reports of mistreatment from a colleague to gain an advantage over them.
    ellauri082.html on line 770: Participants were told to imagine they worked with another intern. And that they were competing to land a job. Participants were told, “You keep noticing little things about the way the intern talks to you. You get the feeling the other intern may have no respect for your suggestions at all. To your face, the intern is friendly, but something feels off to you.”
    ellauri082.html on line 781: "The underrepresentation of girls and women in science, technology, engineering, and mathematics (STEM) is a continual concern for social scientists and policy makers. Using an international database on adolescent achievement in science, mathematics, and reading (n = 472,242), we show girls performed similarly or better than boys in science in two of every three countries, and in nearly all countries, more girls appeared capable of college-level STEM study than enrolled. Paradoxically, the sex differences in the magnitude of relative academic strengths and pursuit of STEM degrees increased with increases in national gender equality. The gap between boys’ science achievement and girls’ reading achievement relative to their mean academic performance was near universal. These sex differences in academic strengths and attitudes toward science correlated with the STEM graduation gap. A mediation analysis suggests that life-quality pressures in less gender equal countries promote girls’ and women’s engagement with STEM subjects."
    ellauri082.html on line 788: “Confirming past research, there was a strong correlation (r = .69) between a country´s sex differences in personality and their Gender Equality Index. Additional analyses showed that women typically score higher than men on all five trait factors (Pessimism, Extraversion, Openness, Agreeableness and Conscientiousness), and that these relative differences are larger in more gender equal countries.”
    ellauri082.html on line 805:

    Saprogeenisiä terveisiä
    ellauri082.html on line 817: Juuri tolla lailla Pezku joskus matkii Pirkkoa. Myös isässä joka neuvoo algebrassa tekemällä lapsen laskut ize tai askartelussa antamatta lapsen koskaan käyttää työkaluja on jotain tuttua. Enkä tarkoita nyt ainoastaan Callea. Saprogeeninen tarkoittaa mädännyttävä.
    ellauri083.html on line 33: Google Infinite Jest resources and you'll come up with 62,500 results. Whether's it's the novel's wiki or one of the original Wallace celebration sites, The Howling Fantods, supplement your reading when you're lost or just interested in getting additional context.
    ellauri083.html on line 52: During the Cultural Revolution, Buck, as a preeminent American writer of Chinese village life, was denounced as an "American cultural imperialist".
    ellauri083.html on line 82: The writer Pearl S. Buck emerged into literary stardom in 1931 when she published a book called "The Good Earth." That story of family life in a Chinese village won the novelist international acclaim, the Pulitzer, and eventually a Nobel Prize. Her upbringing in China as the American daughter of missionaries served as inspiration for that novel and many others. By her death in 1973, Pearl Buck had written around 100 books.
    ellauri083.html on line 86: EDGAR WALSH: Someone - and I do not know who - took the manuscript from the house in which she died in Vermont and went away with it. Whoever that person was wound up in Texas, rented a storage unit and put the manuscript in there. And that's where it was found.
    ellauri083.html on line 88: LYDEN: "The Eternal Wonder" will be published this fall. Edgar Walsh, who manages his mother's literary estate, says he had a complex reaction to the news.
    ellauri083.html on line 92: I was notified in December of last year that a woman in Texas who has a business buying storage units that have not paid their rent and she had purchased a unit in Fort Worth and discovered this manuscript, which was in a holographic form as a written manuscript, of course. And the woman in Texas wanted to sell it.
    ellauri083.html on line 96: WALSH: To whomever. Initially, she wanted to put the manuscript on eBay and try to sell it there. I contacted an attorney in Philadelphia, Peter Hearn, and said we will not give her what she's asking for, but we will pay her a modest sum of money, and we wanted it returned immediately. That worked. I read the manuscript, and I said, you know, I want to get this published.
    ellauri083.html on line 98: LYDEN: What a relief. You must have been so eager to read your mother's words so many years after her death. What was that like?
    ellauri083.html on line 100: WALSH: It was fascinating, frankly, to read her final novel and to realize that it was, in a sense, an historic event. But reading this book just took me back to my many discussions with her about her work. And I just had a sense of awe that a woman, who, when she wrote this, was 78, 79 years old. And she knew she was dying. She was ill with cancer and she knew that she would be ending her life soon. But she sat down and, with a pen, wrote out over 300 pages.
    ellauri083.html on line 102: Just an amazing tour de force - but not surprising, given her production. You know, between age 40 and her death in 1973, she produced - and I'm going to give you a few numbers here - 43 novels, about 30 nonfiction books, 242 short stories, 37 children's books, 18 film and TV scripts, 500 articles and essays and thousands of letters.
    ellauri083.html on line 116: WALSH: The novel follows the life of a brilliant young man, a genius, from his birth to his military career to a love affair with an older woman in London to Paris, where he meets a Chinese girl. And it is a very personal, fictional explanation of themes, of toleration and humanity that informed Pearl's work.
    ellauri083.html on line 131: Very different from his novel Hunger, here Hamsun has written a sweeping story of one man's accomplishments as a homesteader in northern Norway near the border with Sweden. Isak, a young and very strong man, with no fear of work, goes looking for a good place to settle. He walks and walks, looking for a place that has everything he needs: water, haying grounds, pasture, areas to farm, timber. When he finally finds it, he settles in. There is a coastal town a full day's walk away (20 miles? 10 miles?). He puts out word that he needs a woman's help--and lo and behold, Inger comes. She too has no fear of work, and she has a harelip--teased for much of her life, she finds a good man in Isak. They work, they have several children, Inger is imprisoned for 6 years. Others come and settle the area between their farm Sellanra and the town. A fascinating story of rural northern Norway in the 2nd half of the 19th century.
    ellauri083.html on line 135: The Good Earth (English The Good Earth) is a historical fiction novel by American author Pearl S. Buck published in 1931 that dramatizes family life in a Chinese village in the early 20th century. It was influential in Buck's winning the Nobel Prize for Literature in 1938.
    ellauri083.html on line 137: The story begins on Wang Lung's wedding day and follows the rise and fall of his fortunes. The House of Hwang, a family of wealthy landowners, lives in the nearby town, where Wang Lung's future wife, O-Lan, lives as a slave. However, the House of Hwang slowly declines due to opium use, frequent spending, uncontrolled borrowing and a general unwillingness to work. He was willing to take any woman who knew how to work, except a harelip (which is just what Inger was). He was disappointed when O-Lan had big and ugly feet. These boots are made for walking...
    ellauri083.html on line 139: Following the marriage of Wang Lung and O-Lan, both work hard on their farm and slowly save enough money to buy one plot of land at a time from the Hwang family. O-Lan delivers three sons and three daughters; the first daughter becomes mentally handicapped as a result of severe malnutrition brought on by famine. Her father greatly pities her and calls her "Poor Fool," a name by which she is addressed throughout her life. O-Lan kills her second daughter at birth to spare her the misery of growing up in such hard times, and to give the remaining family a better chance to survive. Pearl's daughter Carol was mentally handicapped too.
    ellauri083.html on line 141: During the devastating famine and drought, the family must flee to a large city in the south to find work. Wang Lung's malevolent uncle offers to buy his possessions and land, but for significantly less than their value. The family sells everything except the land and the house. Wang Lung then faces the long journey south, contemplating how the family will survive walking, when he discovers that the "firewagon" (the Chinese word for the newly built train) takes people south for a fee.
    ellauri083.html on line 143: In the city, O-Lan and the children beg while Wang Lung pulls a rickshaw. Wang Lung's father begs but does not earn any money, and sits looking at the city instead. They find themselves aliens among their more metropolitan countrymen who look different and speak in a fast accent. They no longer starve, due to the one-cent charitable meals of congee, but still live in abject poverty. Wang Lung longs to return to his land. When armies approach the city he can only work at night hauling merchandise out of fear of being conscripted. One time, his son brings home stolen meat. Furious, Wang Lung throws the meat on the ground, not wanting his sons to grow up as thieves. O-Lan, however, calmly picks up the meat and cooks it. When a food riot erupts, Wang Lung is swept up in a mob that is looting a rich man's house and corners the man himself, who fears for his life and gives Wang Lung all his money in order to buy his safety. O-Lan finds a cache of jewels elsewhere in house and takes them for herself.
    ellauri083.html on line 153: Independent People (Icelandic: Sjálfstætt fólk) is an epic novel by Nobel laureate Halldór Laxness, originally published in two volumes in 1934 and 1935; literally the title means "Self-standing folk". It deals with the struggle of poor Icelandic farmers in the early 20th century, only freed from debt bondage in the last generation, and surviving on isolated crofts in an inhospitable landscape.
    ellauri083.html on line 157: Independent People is the story of the sheep farmer Guðbjartur Jónsson, generally known in the novel as Bjartur of Summerhouses, and his struggle for independence.
    ellauri083.html on line 159: The "first chapter summons up the days when the world was first settled, in 874 AD—for that is the year when the Norsemen arrived in Iceland, and one of the book's wry conceits is that no other world but Iceland exists. ... The book is set in the early decades of the twentieth century but ... Independent People is a pointedly timeless tale. It reminds us that life on an Icelandic croft had scarcely altered over a millennium". As the story begins, Bjartur ("bright" or "fair") has recently managed to put down the first payment on his own farm, after eighteen years working as a shepherd at Útirauðsmýri, the home of the well-to-do local bailiff, a man he detests. The land that he buys is said to be cursed by Saint Columba, referred to as "the fiend Kolumkilli", and haunted by an evil woman named Gunnvör, who made a pact with Kólumkilli.
    ellauri083.html on line 161: Defiantly, Bjartur refuses to add a stone to Gunnvör's cairn to appease her, and in his optimism also changes the name of the farm from Winterhouses to Summerhouses. He is also newly wed to a young woman called Rósa, a fellow worker at Rauðsmýri, and is determined that they should live as independent people.
    ellauri083.html on line 167: The narrative begins again almost thirteen years later. Bjartur is now remarried to a woman who had been a charity case on the parish, Finna. The other new inhabitants are Hallbera, Finna's mother, and the three surviving sons of Bjartur's second marriage: Helgi, Gvendur (Guðmundur) and Nonni (Jón).
    ellauri083.html on line 169: The rest of the novel charts the drudgery and the battle for survival of life in Summerhouses, the misery, dreams and rebellions of the inhabitants and what appears to be the curse of Summerhouses taking effect. In the middle of the novel, however, World War I commences and the prices for Icelandic mutton and wool soar, so that even the poorest farmers begin to dream of relief from their poverty. Particularly central is the relationship between Bjartur and Ásta Sóllilja.
    ellauri083.html on line 201:

    Madame Defarge
    ellauri083.html on line 217: ge Marie Thérése">Madame Thérèse Defarge is a fictional character in the 1859 novel A Tale of Two Cities by Charles Dickens. She is a ringleader of the tricoteuses, a tireless worker for the French Revolution, and the wife of Ernest Defarge.
    ellauri083.html on line 219: Madame Thérèse Defarge is perhaps the principal revolutionary villain in Charles Dickens's 1959 novel A Tale of Two Cities; she knits into her needlework the names of the royalists and aristocrats who must be condemned to the guillotine to make way for the new republic. Sen virkasisar Lohtu kutoi silkkiä vastapuolella barrikaadia ja sai porttikiellon kommunistikiinasta.
    ellauri083.html on line 221: Some historians have suggested that Dickens based Defarge on Anne-Josèphe Théroigne de Mericourt, a revolutionary who played a key role in street demonstrations.
    ellauri083.html on line 223: She is one of the main villains of the novel, obsessed with revenge against the Evrémondes. She ruthlessly pursues this goal against Charles Darnay, his wife, Lucie Manette, and their child, for crimes a prior generation of the Evrémonde family had committed.
    ellauri083.html on line 224: She refuses to accept the fairy tale that Charles Darnay changed his ways by "intending" to renounce his title to the lands to give them to the peasants who worked on them. In your dreams Charlie.
    ellauri083.html on line 226: Her consuming need for revenge against the Evrémonde family, including the innocent Darnay and his wife, brings about her death by her own weapon at the hands of Miss Pross.
    ellauri083.html on line 228: Defarge's desire for revenge ultimately stems from the rape of her sister at the hands of the aristocratic Evrémonde brothers, and Teresa Mangum therefore suggests that "the logic driving her story is that the secret crime of sexual violence against women fuels the French Revolution".
    ellauri083.html on line 264: Jos arkkipiispa ei ole penaalin terävin kynä se on ongelma, oli metropoliitta sanonut. Arkkipiispa Leo näyttää kyllä sanomattoman tyhmältä. Maatiaisrotuiselta naudalta. Se ei käsitä miten maailma on näin muuttunut. Piispatrioa ei enää kunnioiteta. Ne istuu kuin syylliset varixet patriarkan pakeilla kumisuojaimet partapehkolla.
    ellauri083.html on line 332: Although they have flirted with the cathectic (affective) and conative (motivational) modes of consciousness, in the context of identity salience or prominence (Stryker 1968, 1980; McCall and Simmons 1978), identity theorists have generally viewed identities in cognitive terms (see MacKinnon 1994).
    ellauri083.html on line 334: When, in turn, this anger proves incapable of restoring the subject to the earlier, wished-for state of things, the characteristic symptoms of clinical depression set in: feelings of helplessness, a tendency to reproach the self for its inadequacy, and, not least of all, the drawing away of cathectic energies from the ego, "emptying [it] until it is totally impoverished." This impoverishment is also referred to by Freud and others as inhibition: "inhibition of all activity," "general inhibition," "complete motor inhibition," or "an inhibition of functions including the interest in the external world." And Bibring has instructively spoken of it as the "exhaustion of ego libido due to an unsolvable conflict" (p. The rhetoric of exhaustion and the exhaustion of rhetoric: Erskine Caldwell in the thirties)
    ellauri083.html on line 336: For all their profusion, these paled in comparison with Sachs's newest display pieces: The Cabinet, 2014, and The Rockeths, 2017. The former was a folding case fashioned from orange-and-white striped barricades and festooned with hundreds of tools, hung in groups and inscribed with the names of individuals who have "inspired, influenced, or frightened" the artist--from Le Corbusier and Louis Kahn to the members of the Wu-Tang Clan--while the latter was less a cabinet than a kind of portable workbench and shelving unit, similarly jam-packed with the tools of the artist's trade, as well as a collection of model rockets, all again labeled to namecheck various figures of personal importance--scientists, musicians, artists; Apollo, Dionysus, Stringer Bell. The fetishistic frisson the assembled materials (pens, pliers, drill bits, tape measures) clearly provoke in Sachs was made even more explicit in McMasterbation, 2016, one of a trio of scale-model space modules arrayed on plinths. Featuring a copy of the legendarily comprehensive McMaster-Carr hardware catalogue spread open like a porn mag centerfold designed for lonely gearheads--alongside a ready supply of Vaseline and a handy tissue dispenser--it was part cathectic confession of objectophilia and part self-derogating indictment of his own work's tendencies toward sometimes masturbatory excess. Smart and stupid, funny and somehow a bit sad, it was classic Sachs: too much information, in every sense of the phrase.
    ellauri083.html on line 338: Hendershot recalls that, in the Schreber case, God was believed to manifest his creative and destructive power as celestial rays (Freud 22). As with spider-webs and hedgehogs quills, this radial pattern describing dilation and contraction, movement back and forth from center to circumference and from circumference to center, is the essential figure for the paranoid narcissism of a subject who feels threatened by the world and guilty for having taken "his own body [...] as his love-object" (Freud 60). Signaling Fistule's repressed homosexuality, the rays of his intelligence had first been focused on the masochistic annihilation of his genitals, which he denies were the original object of his love ("organes hideux," "vomitoires de dejections"), and then had been used in reconstructing a sexless new reality. Insisting on his exemption from the Naturalist law of biological determinism, Fistule denies his human parentage and maintains that he was born of a star, which, shining like the rays of his genius, had inseminated him and allowed him to be the father of himself, causa sui. Homosexual guilt initially projected as the corruptibility of matter is overcome by Fistule's principle of Stellogenesis, which turns flesh into radiance and bodies into starlight. As Hendershot concludes: "In Freud's theory, the paranoiac withdraws from the world (decathexis), directs his or her cathectic energy to the ego resulting in self-aggrandizement, and then attempts to reestablish a cathectic relationship with the world in the form of a delusional system"
    ellauri083.html on line 350: The Korean War lasted 1,128 days, meaning each episode of the series would have averaged almost four and a half days of real time.
    ellauri083.html on line 361: The name Tektite comes from the Greek word tektos, which means “molten”. Tektites are natural glass objects of meteorite origin. The age of the Tektites is estimated at about ten million years.
    ellauri083.html on line 362: Meditation with Tektite improves the powers of telepathy. In general, wearing Tektite promotes psychic sensitivity, expands the energy field, opens and cleanses the lower chakras, and facilitates shamanistic journeys. Jännä miten asiatieto ja huuhaa tulevat näin ihan sulassa sovussa. Mikäpä siinä jos ei ole päättelykonetta. Silloin p ja ei-p voivat elää rauhanomaista rinnakkaineloa.
    ellauri083.html on line 374: At age seven Dylan first accused Allen of touching her inappropriately—a bombshell allegation that definitively tore apart the blended Allen-Farrow family, which was already reeling from Farrow’s discovery of nude photographs of her adopted daughter Soon-Yi Previn at Allen’s apartment. Dylan’s accusation has reverberated in the media ever since. Dylan would consistently repeat the allegation over the years—to her mother, to therapists, to experts, and to former Connecticut state prosecutor Frank Maco, who found probable cause for bringing a criminal case against Allen. (Maco said he ultimately declined to do so out of concern for retraumatizing a fragile child.)
    ellauri083.html on line 396: Samat puisevat iänikuiset roolijaot narkkareiden tiimissä kuin jossain Ryhmä Haun käskynjaossa: tää ois Robin Hoodin iloisten veikkojen niinko se skrode kaveri, tää ois se nörtti pellepeloton, tää olis reipas tyttökoira, toi äitimäinen ymmärtäjä, ja tossa sitten koko tiimin vetäjä, kaikin puolin urhea ja etevä, vaikkei mihkään varsinaisesti erikoistunut mut verraton hengennostattaja. Näitä on nähty niin tuhannessa jenkkisarjassa, eikä loppu häämötä, sama tiimihenki haisee vaan silmänkantamattomiin.
    ellauri083.html on line 438: He reasoned that the battle was on the twenty-fourth day of the fourth month of the Hebrew civil calendar in the 2,555th year after the creation. This was the 933,285th day since creation. From this, Totten determined that this day was a Tuesday. Next, Totten calculated backward in time from June 17, 1890 to the battle of Gibeon. He concluded that the battle was 1,217,530 days previously, which was a Wednesday. Hence, there was a day missing. Of course, Totten’s computation required very precise dates, something that most people today would find ludicrous. However, Totten managed to obtain some audience in the late 19th century. While most people today are not impressed with such an approach, apparently invoking a computer, as in the Hill story, is sufficient to convince some people today. This story has been debunked many times, so it is a shame that it keeps being repeated.
    ellauri083.html on line 485: ges/thedrum-prod/s3-news-tmp-111981-jolly_green_giant--default--1280.png" width="50%"/>
    ellauri083.html on line 500: The Hulk is incredibly strong and throughout most of the films he acts largely on the instinct of self-preservation, attacking anything that he perceives as a threat. Over time, Banner demonstrated an increasing ability to control the transformation, calling the Hulk at will, but was generally not able to recall events during the time he was in that form. The Hulk, conversely, became increasingly aware of Banner and able to stall the transformation back – one time staying in Hulk form for two years, becoming able to speak with others and control his destructive rage. Eventually, Banner was able to merge with the Hulk, combining Banner's mind and personality with the Hulk's body and strength.
    ellauri083.html on line 512: Spoileri: Kiistanalainen sana riemu putkahtaa esiin suunnilleen eka kerran Halin naamalla kun Pimeyden oza jäätyy lasiin. Tyhmät syljexivät talarineekerit kommentoi sitä. Kazoin alkuteoxesta, se on mirth. Se sana esiintyy Hamletissa Hamletin sedän suussa, joka sanoo naineensa veljensä vaimon with mirth in funeral, and with dirge in marriage. Vahingonilolta tää kuulostaa. Vähän myöhemmin Hamlet sanoo konnakaxikolle menettäneensä kaiken mirthin, tietämättä mixi. Se kuulostaa tosi masixelta, kuten Hal. Muita esiintymiä ei löydy.
    ellauri083.html on line 514: I will tell you why; so shall my anticipation prevent your discovery, and your secrecy to the King and Queen moult no feather. I have of late, but wherefore I know not, lost all my mirth, forgone all custom of exercises; and indeed, it goes so heavily with my disposition that this goodly frame the earth, seems to me a sterile promontory; this most excellent canopy the air, look you, this brave o’erhanging firmament, this majestical roof fretted with golden fire, why, it appears no other thing to me than a foul and pestilent congregation of vapours. What a piece of work is man! How noble in reason? How infinite in faculties, in form and moving, how express and admirable? In action how like an angel? In apprehension, how like a god? The beauty of the world, the paragon of animals. And yet, to me, what is this quintessence of dust? Man delights not me; no, nor woman neither, though by your smiling you seem to say so.
    ellauri083.html on line 527: What does “complicated joy” mean? I suppose we could say that Joelle gets a complicated form of pleasure from stringing Gately along. Although I’m not sure I believe that pleasure is necessarily equivalent to joy…there is a lot of complicated pleasure in the book, i.e. addictions to pleasurable substances, sex with underage partners, killing animals, etc. But are we truly supposed to believe that these characters are experiencing joy in their lives?
    ellauri083.html on line 573: Ja minä lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun ja ilon huudon, huudon yljälle ja huudon morsiamelle, sillä maa on tuleva raunioiksi."
    ellauri083.html on line 720: JESS! 900 sivua on rikki! Viimeisin walluismi on sanan "kolo" käyttö naishenkilöiden nimityxenä. Tämmöstä tää nyt on. Mutta kestäös vain sydän, olet saanut katalampaakin kestää edellisen 900 sivun aikana. Muita myötätuntoisia naisten nimityxiä sivulta 900: sexuaalinen komsio, kokkelihuora, päihdeongelmainen sairaanhoitajaopiskelija, dipsomaaninen aulahaahka, toisexi kaunein Margaret Thatcherin jälkeen. Gately oli huolissaan että Pamelankin ulkonäkö (vaikka se ei ollut edes oikeasti hyvännäköinen) alkaisi iän myötä kärsiä, naama valuisi kallolta kohti tyynyä, se muuttuisi aulahaahkaxi.
    ellauri088.html on line 67: Tää on suuri läpimurto (aargh hemmetti miten tolloa), ja pian HUMAN ja HEPTAPOD iloisesti kirjoittavat tällä lailla. Vittu mixei ne heptapodit kelanneet rainaa vähän eteenpäin nähdäxeen että noiden ääliöiden kanssa pitää kommunikoida kuvilla? Nää skifihommat vuotaa loogisesti kuin seula, ei niitä jaxa kazella. Analystitiimi alkaa ratkoa ristisanaa (ilmeisesti soveltaen geometriaa, jossa naiset on tunnetusti huonoja miehiin verrattuna, lyön etoa että analysteistä oli valtaosa miehiä), ja pian on käännösappi valmiina, Google Translate-alustalla varmaankin. Tää vaikuttaa vähän epäilyttävältä ehkä, mutta täähän on vaan skifiä, joten antaa mennä vaan. Tää ei katkaise mun uskontahtoa, koska lingvistinä mä en ole kirjoitussysteemien tuntija. Sitäpaizi kaikkihan viestivät jo emojeilla muutenkin, ne on hyviä, varsinkin alle 8 sekunnin giffit jotka ei ylitä kultakalan keskittymiskykyä.
    ellauri088.html on line 86: Gustav Fechner (1801-1887) argued for psychophysical parallelism, according to which the mental and physical worlds run parallel to each other but do not interact. Fechner developed the Weber-Fechner law, according to which the perceived intensity of a stimulus increases arithmetically as a constant multiple of the physical intensity of the stimulus or in other words, changes of physical intensity gallop along at a brisk pace while the corresponding changes of perceived intensity creep along. The Weber and the Weber-Fechner laws were the first laws to provide a mathematical statement of the relationship between the mind and the body. Another significant contribution when S. S. Stevens (1906-1973) demonstrated that psychological intensity grows as an exponential function of physical stimulus intensity, that is, equal stimulus ratios always produce equal sensory ratios although different ratios hold for different sensory modalities. (Siis mitä? Aritmeettisesti vai logaritmisesti?)
    ellauri088.html on line 90: Voluntarismus [engl. voluntarism; lat. voluntas Wille], [EM, PHI], Lehre von der Bedeutung des Willens. Wundt entwickelte eine theoretische Konzeption der Willenstätigkeit (Willenshandlungen) und deren psych. Verbindung mit Sinneseindrücken, Gefühlen, Affekten und Vorstellungen zur Einleitung einer Handlung (Apperzeption). Von den aktiven und schöpferisch-synthetischen Apperzeptionsprozessen des Bewusstseins ausgehend sieht Wundt die einheitsstiftende Funktion in den Willensvorgängen und bewussten Zwecksetzungen der Handlungen. Auf der Grundlage seiner empirischen Ps. entwickelte er einen psych. Voluntarismus und erweiterte diesen später zu einem metaphysischen Voluntarismus (ähnlich Gottfried Wilhelm Leibniz). Wundt hält allerdings daran fest, dass seine empir. Ps. unabhängig von den versch. Lehren der Metaphysik (u. a. Arthur Schopenhauers Voluntarismus) entstanden sei.
    ellauri088.html on line 92: the power of the will to organize the mind’s content into higher-level thought processes. An associationist model, from simple elements to larger compounds, but it does not simply progress mechanically, the will has an organizing effect.
    ellauri088.html on line 97: Several sensations form an idea. Several feelings form a composite feeling. Emotions are affective processes over time (they have a beginning, a middle, and an end). Volitions are changes in ideas or feelings that bring an emotion to an end. oAApperception is also relevant to clinical psychology. Projective tests such as the Rorschach and the TAT are based on the concept of apperception. (TAT: Thematic Apperception Test) Why is it that we perceive reality this or that way? Skewed perception may be connected with mental illness. Like seeing naked women undressing everywhere. There is a will involved there.
    ellauri088.html on line 106: Luvassa oli siis eeppistä skifi narratiivia. Helevetin huono skifileffa vuodelta 2016, täynnä oikein paxua amerikanismia. Filkan konnia oli vanhat roistot Venäjä ja Kiina ja totaalisen epäuskottavasti Sudan kai arabien takia ja Venezuela tiedät kyllä mix. Sankarinna oli Starwarsin prinsessa Leian näkönen huumoriton pystynenä, jonka piti kääntää Kiinan sotaministerin puhetta kun kukaan armeijassa ei osaa muka kiinaa. Minnekäs tuhannet USAn armeijan vinkuintiaanit oli jemmattu? Tyhmät armeijajäbät oli neekereitä (mustan everstin kakkosmiehenkin pitää olla musta ettei tule käskynjako-ongelmia) ja tiimin haukka sodanliezoja oli ilmeisesti paki. Mustekalat Abbott ja Costello puhalsi mustesavurenkaita. Who's on first?
    ellauri088.html on line 119: Vaccinet som skulle rädda oss alla finns helt plötsligt inte. Den opportune Ulf Kristersson (M), som vet hur allting ska vara efteråt, tycker vi ska lämna EU:s vaccinkö och köpa eget.
    ellauri088.html on line 120: Det finns inget att köpa förrän 2022.
    ellauri088.html on line 123: Kan jag sitta lugn på en biograf igen?
    ellauri088.html on line 133: 4-6 Sedan trodde jag att jag skulle bli nöjd genom att sätta igång stora byggnadsprojekt. Jag byggde hus och anlade vingårdar, trädgårdar, parker, fruktodlingar, och slutligen byggde jag stora dammar som skulle användas för bevattning av alla planteringar.
    ellauri088.html on line 135: 7-8 Därefter köpte jag slavar, både män och kvinnor, och andra föddes i mitt hem. Jag skaffade mig också väldiga fårhjordar och annan boskap, mycket större än någon av de andra kungarna före mig hade haft. Och från de provinser som jag regerade över samlade jag in mängder av silver och guld.För att få underhållning skaffade jag mig en sångkör som bestod av både män och kvinnor. Dessutom var jag omgiven av vackra kvinnor.
    ellauri088.html on line 139: 10 Jag skaffade mig allt jag ville ha och behövde inte avstå från något som kunde göra mig glad. Jag tyckte om att arbeta hårt, och den glädjen var egentligen den enda lön jag fick för allt slit.
    ellauri088.html on line 142: 11 Men när jag såg på allt det som jag hade prövat, tyckte jag alltsammans var meningslöst, precis som om jag jagat efter vinden, och ingenstans fann jag något som hade verkligt värde.
    ellauri088.html on line 146: 13-14 Vishet är förmer än dårskap, precis som ljuset är bättre än mörkret, och att den vise har förmåga att se, medan dåren är blind. Men ändå upptäckte jag något som var gemensamt för både visa och dårar, nämligen att
    ellauri088.html on line 156: 19 Och vem vet om min son kommer att bli vis eller dåraktig? Ändå kommer allt jag har att överlämnas åt honom. Det bekymrar mig verkligen!
    ellauri088.html on line 158: 20-23 I min förtvivlan slutade jag därför upp med att söka tillfredsställelse genom hårt arbete. Jag förstod att även om jag använde hela mitt liv till att söka efter vishet och kunskap så måste jag en dag lämna alltsammans till någon som inte lagt två strån i kors för att få det. Utan att behöva prestera något får han allt. Och det är inte bara dåraktigt, utan även orättvist. Vad får alltså en människa för allt sitt hårda arbete? Jo, dagar fyllda av sorg och bekymmer och bittra, sömnlösa nätter. Allt detta är ju i högsta grad löjligt.
    ellauri088.html on line 160: 24-26 Jag kom alltså fram till att det inte fanns något bättre för en människa än att glädja sig åt mat och dryck och arbete, men till slut insåg jag att också den glädjen kommer från Gud. För vem kan äta eller vara glad om han är skild från honom? Gud ger visdom, kunskap och glädje åt dem som gör hans vilja. Men om syndaren lyckas spara ihop något, så tar Gud ifrån honom det och ger det åt dem som lever för honom. Här ser vi alltså ännu ett exempel på hur dåraktigt det är att jaga efter vinden.
    ellauri088.html on line 218: Harvannäköisiä tupsuja kuin tukan jämät haisunäädän luiskaozalla. Tupsun alta haisunäädän sankarilliset pedonsilmät tarkkailevat oravaraiskoja, "pitävät niitä silmällä". Oikeasti se pitää silmällä vain viherpiipertäjiä, puidenhalaajia ja kumisaapasbiologeja jotka tulee sähläämään ja häiriköimään Mezo-firman mezää ahkerasti lakoon sahaavia motoja. Ainaista nillitystä ja pikkuoravamaista ultraäänikitinää.
    ellauri088.html on line 229: I think what you’re looking for is the “second most developed country without universal healthcare”. You can find a zoomable version at Health Index - Global Residence Index; click on “Universal Health Care Map” a bit down the page.
    ellauri088.html on line 230: In general, green is what you’d normally call “universal healthcare free at point of service”. Blue denotes “free but not universal”; the US is in a category basically its own, “Not free but universal”, which reflects how Obamacare is a strange hybrid. I’d say what you’re looking for is “the second most developed non-green country on this map”.
    ellauri088.html on line 334: Mbangon nimi on vaikea suomalaiselle. Täytyy tehdä niinkuin pikku Pauli, joka ratkaisi Pluton lausumisen ongelman analyyttisesti, hajottamalla osiin:
    ellauri088.html on line 353: Cuando subieres a caballo, no vayas echando el cuerpo sobre el arzón postrero, ni lleves las piernas tiesas y tiradas y desviadas de la barriga del caballo, ni tampoco vayas tan flojo que parezca que vas sobre el rucio: que el andar a caballo a unos hace caballeros; a otros, caballerizos. Sea moderado tu sueño, que el que no madruga con el sol, no goza del día; y advierte, ¡oh Sancho!, que la diligencia es madre de la buena ventura, y la pereza, su contraria, jamás llegó al término que pide un buen deseo.
    ellauri088.html on line 380: Ramma alla hippier. Använd vid behov gas och batong och bura in dem bara, skriver Arvonen på Twitter. Några timmar senare var han ute på Twitter igen, då med en tillägg om at han var full när han skrev inlägget. Jag uppmutrar inte till at någon skall dödas när hen blir påkörd. Min tweet var obetänksam. Fascistisk och omoralisk var den inte.
    ellauri088.html on line 382: Samlagspartiets kommunalvalskandalidat Eero Vainionpää i Vanda kritiserar i sin tur partikollegans ångerköpta reträtt.
    ellauri088.html on line 384: Nu ska du inte äta upp dina ord. Sådana där hippies förtjänar gummikulor, skriver vainionpää. För att ge eftertryck till sitt krav flikar han in att demonstranteerna också ska bekämpas med vattenkanoner och fråntas alla socialförmåner. Det vore helt berättigat att de här terroristerna skulle bli av med sina bostads- arbetslöshets - och utkomststöd för varje böt de tvingas betala. Gummikulor och vattenkanoner skulle lära dem hyfs och pli, skriver Vainionpää på Twitter.
    ellauri088.html on line 436: Haju Pisilä fick en knuff i ryggen som han mycket väl hade förtjänat av en rakryggad finländare. "Det var ingen knuff", ven Pisilä, "det var ett riktigt nävslag, jag fick blåmärken på ryggen. Demokratin är en så värdefull sak att det inte får offras bara för att publiken får knuffa mig på gatan! Sparka ut den eländiga säkerhetschefen som såg knuffen! Han hade inget ärende att sticka näsan i det här! Delera videomaterialet, det är säkerhetsbeläggt! Det visar min bakdel i ett mycket ofördelaktigt ljus! Fan anamma, Haju, du borde ha fått istället för en knuff ett rejält knull i röven! Och filmen därpå borde förvaras i Suomi Filmi's arkiv på nationalklenoder.
    ellauri088.html on line 444: Olen valitettavasti huomannut Twitterin nopeatempoisuuden altistaneen minut viestinnällisille virheille, joita en asialliseen vuorovaikutukseen perustuvassa työssäni tee. Myönnän, etten ole vielä tottunut olemaan julkisesti suurennuslasin alla ehdokkaana ja puolueen edustajana. Samasta ongelmasta kärsi Donald Trump, ja heitettiinkö sitä ulos? Ai heitettiin? No voi nössö sentään!
    ellauri088.html on line 540: Jerome Clapp "Klapka" Oliver Jerome (May 2, 1859 Caldmore, Walsall Staffordshire, England - June 14, 1927, Northampton General Hospital, Northampton) oli englantilainen kynäilijä ja "humoristi". Senskä muutti sukunnimensä Clapp Jeromexi. Eikös clap ole joku veneerinen tauti? Joo tippuri. Siinäpä se. Jerome oli muutenkin huonosta kodista, rupusakkia kuten kolleegansa Charles Chaplin vähän myöhemmin. Isä oli ironmonger ja lay preacher who dabbled in architecture.
    ellauri088.html on line 555: Three invalids.—Sufferings of George and Harris.—A victim to one hundred and seven fatal maladies.—Useful prescriptions.—Cure for liver complaint in children.—We agree that we are overworked, and need rest.—A week on the rolling deep?—George suggests the River.—Montmorency lodges an objection.—Original motion carried by majority of three to one.
    ellauri088.html on line 559: Arrangements settled.—Harris’s method of doing work.—How the elderly, family-man puts up a picture.—George makes a sensible, remark.—Delights of early morning bathing.—Provisions for getting upset.
    ellauri088.html on line 561: The food question.—Objections to paraffine oil as an atmosphere.—Advantages of cheese as a travelling companion.—A married woman deserts her home.—Further provision for getting upset.—I pack.—Cussedness of tooth-brushes.—George and Harris pack.—Awful behaviour of Montmorency.—We retire to rest.
    ellauri088.html on line 563: Mrs. P. arouses us.—George, the sluggard.—The “weather forecast” swindle.—Our luggage.—Depravity of the small boy.—The people gather round us.—We drive off in great style, and arrive at Waterloo.—Innocence of South Western Officials concerning such worldly things as trains.—We are afloat, afloat in an open boat.
    ellauri088.html on line 565: Kingston.—Instructive remarks on early English history.—Instructive observations on carved oak and life in general.—Sad case of Stivvings, junior.—Musings on antiquity.—I forget that I am steering.—Interesting result.—Hampton Court Maze.—Harris as a guide.
    ellauri088.html on line 567: The river in its Sunday garb.—Dress on the river.—A chance for the men.—Absence of taste in Harris.—George’s blazer.—A day with the fashion-plate young lady.—Mrs. Thomas’s tomb.—The man who loves not graves and coffins and skulls.—Harris mad.—His views on George and Banks and lemonade.—He performs tricks.
    ellauri088.html on line 569: Blackmailing.—The proper course to pursue.—Selfish boorishness of river-side landowner.—“Notice” boards.—Unchristianlike feelings of Harris.—How Harris sings a comic song.—A high-class party.—Shameful conduct of two abandoned young men.—Some useless information.—George buys a banjo.
    ellauri088.html on line 571: George is introduced to work.—Heathenish instincts of tow-lines.—Ungrateful conduct of a double-sculling skiff.—Towers and towed.—A use discovered for lovers.—Strange disappearance of an elderly lady.—Much haste, less speed.—Being towed by girls: exciting sensation.—The missing lock or the haunted river.—Music.—Saved!
    ellauri088.html on line 573: Our first night.—Under canvas.—An appeal for help.—Contrariness of tea-kettles, how to overcome.—Supper.—How to feel virtuous.—Wanted! a comfortably-appointed, well-drained desert island, neighbourhood of South Pacific Ocean preferred.—Funny thing that happened to George’s father.—a restless night.
    ellauri088.html on line 581: Then Harris tried to open the tin with a pocket-knife, and broke the knife and cut himself badly; and George tried a pair of scissors, and the scissors flew up, and nearly put his eye out. While they were dressing their wounds, I tried to make a hole in the thing with the spiky end of the hitcher, and the hitcher slipped and jerked me out between the boat and the bank into two feet of muddy water, and the tin rolled over, uninjured, and broke a teacup.
    ellauri088.html on line 583: Then we all got mad. We took that tin out on the bank, and Harris went up into a field and got a big sharp stone, and I went back into the boat and brought out the mast, and George held the tin and Harris held the sharp end of his stone against the top of it, and I took the mast and poised it high up in the air, and gathered up all my strength and brought it down.
    ellauri088.html on line 585: It was George’s straw hat that saved his life that day. He keeps that hat now (what is left of it), and, of a winter’s evening, when the pipes are lit and the boys are telling stretchers about the dangers they have passed through, George brings it down and shows it round, and the stirring tale is told anew, with fresh exaggerations every time.
    ellauri088.html on line 591: We beat it out flat; we beat it back square; we battered it into every form known to geometry—but we could not make a hole in it. Then George went at it, and knocked it into a shape, so strange, so weird, so unearthly in its wild hideousness, that he got frightened and threw away the mast. Then we all three sat round it on the grass and looked at it.
    ellauri088.html on line 595: Viktoriaanista läppäkeppiä. Heinleinin opetus on tässä: A man almost always gets what he wants if he wants it badly enough. Kolme stoogea eivät riittävästi halunneet ananasta purkista. Bob lainasi ton kynäveizi-insidentin Have spacesuit-kirjan esipuberteettiseen Kip/Peewee kohtauxeen.
    ellauri088.html on line 597: Klapkan kirjan pitkäveteisyys selittyy sillä että se julkaistiin jatkokertomuxena. Noi George ja Harris oli sen oikeita kamuja, mutta veneretki oli oikeasti sen hanimuun. Jeromen teutonofobiaa edustaa myös seuraava hauska tarina:
    ellauri088.html on line 601: It appeared that the song was not a comic song at all. It was about a young girl who lived in the Hartz Mountains, and who had given up her life to save her lover’s soul; and he died, and met her spirit in the air; and then, in the last verse, he jilted her spirit, and went on with another spirit—I’m not quite sure of the details, but it was something very sad, I know. Herr Boschen said he had sung it once before the German Emperor, and he (the German Emperor) had sobbed like a little child. He (Herr Boschen) said it was generally acknowledged to be one of the most tragic and pathetic songs in the German language.
    ellauri088.html on line 604: Nyttemmin on tietysti selvää mistä tässä oli kyse: sakemannit alkoi uhata brittihegemoniaa just samalla lailla kuin Kiina näyttää uhkalta New Yorkereille nyt. Kohta alkaa kuulua kiinavizejä. Ja sizillä on tietysti näitä setämiesläppiä:
    ellauri088.html on line 606: There is an iron “scold’s bridle” in Walton Church. They used these things in ancient days for curbing women’s tongues. They have given up the attempt now. I suppose iron was getting scarce, and nothing else would be strong enough.
    ellauri088.html on line 612: Jerome volunteered eagerly to serve his country at the outbreak of the great war, but, being 55 years old, was rejected by the British Army. Eager to serve in some capacity, he volunteered as an ambulance driver for the French Army.
    ellauri088.html on line 616: Will it be the same in the future? Will the prized treasures of to-day always be the cheap trifles of the day before? Will rows of our willow-pattern dinner-plates be ranged above the chimneypieces of the great in the years 2000 and odd? Will the white cups with the gold rim and the beautiful gold flower inside (species unknown), that our Sarah Janes now break in sheer light-heartedness of spirit, be carefully mended, and stood upon a bracket, and dusted only by the lady of the house?
    ellauri088.html on line 625: Mikässe sakemannien oma versio kolmesta stoogesta olikaan? Drei Männer im Schnee, Kästner. Kästner syntyi 10v Jeromen invaliidikolmikon jälkeen.
    ellauri088.html on line 627: Erich Kästner wurde 1899 in Dresden geboren und starb 1974 in München. Der Schriftsteller, Satiriker, Dramatiker und nicht zuletzt Autor der berühmten Kinderklassiker ›Das doppelte Lottchen‹, ›Das fliegende Klassenzimmer‹, ›Pünktchen und Anton‹, ›Emil und die Detektive‹ und ›Die Konferenz der Tiere‹ wurde mit zahlreichen Preisen bedacht (u.a. mit dem Büchner-Preis und der Hans-Christian Andersen-Medaille).
    ellauri088.html on line 629: Erich Kästner war ein wehmütiger Satiriker und ein augenzwinkernder Skeptiker. Er war Deutschlands hoffnungsvollster Pessimist und der deutschen Literatur positivster Negationsrat. War er ein Schulmeister? Aber ja doch, nur eben Deutschlands amüsantester und geistreichster. Er war ein Prediger, der stolz die Narrenkappe trug. (Marcel Reich-Ranicki)
    ellauri088.html on line 635: Toblerin huolekas nuori tytär Hildegard valmistaa hotellia vielä ennen Toblerin lähtöä salaa valepukuisen miljunäärin vierailuun ja sen tottumuxiin, mutta ei tule maininneexi salanimeä. Virheellisesti luullaan tri Fritz Hagedornia, työtöntä mainosammattimiestä, joka on voittanut kilpakirjoituxen 1. palkinnon (1 viikko Grand hotellia) pohataxi ja hemmotellaan vastaavalla tavalla. Tobler sitävastoin työnnetään pieneen lämmittämättömään ullakkokammariin, henkilökunta ilkkuu sitä ja panee sen sekatöihin. Jo ekana päivänä Tobler ystävystyy Hagedornin kaa, vaikka kauhistunut staabi koittaa estää veljeilyn niiden välillä. Johann informoi Hildegardia sekaannuxesta ja sen seurauxista. Hildegaard ei kestä enää kotona ja ilmestyy Toblerin emännöizijän Frau Kunkelin kanssa, jonka nimexi ilmoitetaan Julchen-täti, hotelliin iskää kazomaan. Fritz rakastuu tietysti Hildegard „Schulze“en, ja ne sepittävät salaa hääsuunnitelmia. (Hildegard oli sanonut Fritzulle, että sillä on sama sukunimi kuin Eduardilla.)
    ellauri088.html on line 637: Joidenkin päivien kuluttua muut hotellivieraat savustavat Toblerin hotellista ja se palaa tyttärensä, Johannin ja rouva Kunkelin kanssa Berliniin. Lähtö on niin äkkinäinen, että Hagedornille ei ehditä kertoa. Hildegard kertoo kuitenkin pikaisesti hotellinjohtajalle sekaannuxesta, joka saa siitä melkein hermoromahduxen. Hahaa!
    ellauri088.html on line 639: Epätoivoinen ja pahaa-aavistamaton Hagedorn palaa myös Berliniin ja ezii turhaan omaa Hildegardia, jostahan sen on oletettava että sen nimi on Schulze. Sitten se ja sen äiti kuzutaan vieraisille Toblereille; tämä tunnustaa oikean minuutensa, mikä ei kuitenkaan lopeta veljeilyä. Myös Hildegard antautuu Toblerin tyttären ominaisuudessa. Seuraavan juhlasyömisen yhteydessä Toblerille ilmoitetaan telefonisesti, että Grandhotel, jonka se ajatteli ostaa heittääxeen ulos sen porzarin ja tirehtöörin - kuuluukin jo hänelle (näin käy aina Roope Ankallekin Akussa).
    ellauri089.html on line 42: Matheis Heinlein arrived in Pennsylvania in 1754. Spelling variations of this family name include: Hainberg, Hainberger, Hainburger, Heynberg, Heynberger, Heinberg and many more. Itävaltalaista aatelia. Hohoo, Pelkkää puppua jolla myydään jenkkihöynille vaakunamukeja. Eigentlich ist es so:
    ellauri089.html on line 44: Hein m. in der Wendung Freund Hein Bezeichnung für den ‘Tod’. Der Personenname Hein ist die Koseform von Heinrich und zunächst auch eine verhüllende Umschreibung für den ‘Teufel’, mhd. hein (14. Jh.), nhd. Henn (16. Jh.). Die Bedeutungsübertragung auf den Tod als ein ebenfalls gefürchtetes Wesen wird Claudius (1774) zugeschrieben, der mit dem Zusatz Freund dem Tod zugleich seine vermeintliche Dämonie nehmen und ihn als vertrauten letzten Begleiter des Menschen charakterisieren will.
    ellauri089.html on line 48: Robert Anson Heinlein (/ˈhaɪnlaɪn/; July 7, 1907 – May 8, 1988) was an American science-fiction author, aeronautical engineer, and Naval officer. Sometimes called the "dean of science fiction writers", he was among the first to emphasize scientific accuracy in his fiction, and was thus a pioneer of the subgenre of hard science fiction. His published works, both fiction and non-fiction, express admiration for competence and emphasize the value of critical thinking. His work continues to have an influence on the science-fiction genre, and on modern culture more generally.
    ellauri089.html on line 49: He, Isaac Asimov, and Arthur C. Clarke are often considered the "Big Three" of English-language science fiction authors.
    ellauri089.html on line 51: He was a sixth-generation German-American; a family tradition had it that Heinleins fought in every American war, starting with the War of Independence. Jim Marlowe, in Red Planet, and Don Harvey, in Between Planets, participate in insurrections patterned after the American Revolution, a plot Heinlein would most fully exploit in his adult novel, The Moon is a Harsh Mistress (1966).
    ellauri089.html on line 69: Heinlein draws on his knowledge of school societies to make the Academy a “real” place; there are bull sessions, roommate problems, anxieties about passing, shared food packages, and parties at the Academy just as there are at any school, especially a boarding school or college. Also, as Matt becomes more and more a Cadet, he finds, as do many of Heinlein’s juvenile heroes, that he has grown beyond his family and that there is an unbridgeable gulf between his perspective as a Cadet and his parents’ perspectives as ground-dwellers in Kansas City. His living and working in space is a part of it, but even more important, Matt realizes, is his membership in an international/interplanetary organization. He is no longer the boy he was when he left home. He becomes aware of this difference and, understanding it, is able to deal with a family that now seems somewhat provincial to him.
    ellauri089.html on line 74: Another Cadet, Girard Burke, is asked to resign. The reader has know for a long time that Burke, who is certainly mentally and physically capable, does not have the right attitude to be a Patrolman. He is, among other things, too skeptical of the ideals for which the Patrol stands. Burke resigns, goes into his father’s business, becomes an ship’s captain immediately, gets himself in venereal trouble on Venus, and has to call on the Patrol to rescue him from his own self-centered and stupid mistakes. Matt, Tex, and Oscar do rescue him and, with that action, prove the worth of the characteristics—perseverance, loyalty, intelligence, idealism, integrity, and courage—that Heinlein champions throughout Space Cadet and the other novels in the series. Vittu mikä nazi.
    ellauri089.html on line 83: His work sometimes had controversial aspects, such as plural marriage in The Moon is a Harsh Mistress, militarism in Starship Troopers and technologically competent women characters that were formidable, yet often stereotypically feminine – such as Friday.
    ellauri089.html on line 85: In 1929, Heinlein married Elinor Curry of Kansas City. However, their marriage only lasted about a year. His second marriage in 1932 to Leslyn MacDonald (1904–1981) lasted for 15 years. Leslyn took to drink. No wonder.
    ellauri089.html on line 87: Ginny undoubtedly served as a model for many of his intelligent, fiercely independent female characters. She was a chemist and rocket test engineer, and held a higher rank in the Navy than Heinlein himself. She was also an accomplished college athlete, earning four letter words.
    ellauri089.html on line 96: When Robert A. Heinlein opened his Colorado Springs newspaper on April 5, 1958, he read a full-page ad demanding that the Eisenhower Administration stop testing nuclear weapons. The science fiction author was flabbergasted. He called for the formation of the Patrick Henry League and spent the next several weeks writing and publishing his own polemic that lambasted "Communist-line goals concealed in idealistic-sounding nonsense" and urged Americans not to become "soft-headed".
    ellauri089.html on line 103: He wanted to do his own juvenile work, stating that: "I want to do my own stuff, my own way". Vapaa sexi kiinnosti. Kirjassa Strangers in a strange land se oli aivan daft. Jill is homophobic and says that "nine times out of ten, if a girl gets raped it's partly her own fault." Bobia kiinnosti myös insesti. Heinlein often posed in situations where the nominal purpose of sexual taboos was irrelevant to a particular situation, due to future advances in technology.
    ellauri089.html on line 114: From Rocket Ship Galileo (1947) to Have Space Suit—Will Travel (1958), Robert A. Heinlein wrote twelve novels, all published by Scribners, that were aimed at what we now call the juvenile market. In Dr. Johnson’s sense of the word, they are classics in their field, they have stood the test of time. They appeared first in hardback—unusual in a field in which, until the 1950s or 1960s, almost all major works were published in magazines or in paperback; and during the 1950s, hardback copies of these novels could be found in school and public libraries all across the country. These novels later appeared in paperback and have remained available in that form to the present. Heinlein’s juvenile novels have been largely ignored by both science fiction critics and critics of children’s literature; but even a half century after they were written, these novels are still “contemporary” and are still among the best science fiction in the range.
    ellauri089.html on line 124: During the 1930s and 1940s, Heinlein was deeply interested in Alfred Korzybski's general semantics and attended a number of seminars on the subject. His views on epistemology seem to have flowed from that interest, and his fictional characters continue to express Korzybskian views to the very end of his writing career.
    ellauri089.html on line 126: Many of his stories, such as Gulf, If This Goes On—, and Stranger in a Strange Land, depend strongly on the premise, related to the well-known Sapir–Whorf hypothesis, that by using a correctly designed language, one can change or improve oneself mentally, or even realize untapped potential.
    ellauri089.html on line 130: When Ayn Rand's novel The Fountainhead was published, Heinlein was very favorably impressed, as quoted in "Grumbles ..." and mentioned John Galt—the hero in Rand's Atlas Shrugged—as a heroic archetype in The Moon Is a Harsh Mistress. He was also strongly affected by the religious philosopher P. D. Ouspensky.
    ellauri089.html on line 132: Heinlein's name is often associated with the competent hero, a character archetype who, though he or she may have flaws and limitations, is a strong, accomplished person able to overcome any soluble problem set in their path. They tend to feel confident overall, have a broad life experience and set of skills, and not give up when the going gets tough.
    ellauri089.html on line 134: Heinlein coined terms that have become part of the English language, including grok, waldo and speculative fiction, as well as popularizing existing terms like "TANSTAAFL", (free lunch) "pay it forward", and "space marine". Ja kexi vesisängyn ja kännykän. Ois voinut jättää keximättä.
    ellauri089.html on line 141: I agree with R H people in entertainment didn't have a practical education like most who went to college, learned a bunch of stuff...then went in to the real world and found some of what they learned was wrong and only works in the theoretical mind of a college professor.
    ellauri089.html on line 142: Woodrow Wilson I believe was a college professor who turned out to be a terrible president.
    ellauri089.html on line 144: Somehow, in the writing of juveniles, only Heinlein gets away with being Heinlein.
    ellauri089.html on line 149: The last juvenile, Have Space Suit—Will Travel, recapitulates and surpasses the other books in the series as Kip Russell travels first to the moon, then to Pluto, then to a planet in Vega’s system, and finally to the Lesser Magellanic Cloud; he eventually comes home by a circular route! All of the books feature young people, primarily young men—but a surprising number of strong female characters, growing up and going through the process of separating themselves from their sometimes ununderstanding families, discovering their real identities, successfully dealing with bar mitzwah, and by the story’s end, entering the adult world as foreskinless and capable people.
    ellauri089.html on line 151: Certainly his best-known and most successful books came after the decision to write entirely for an adult audience, with Stranger in a Strange Land in 1961 and The Moon Is a Harsh Mistress in 1966. And in such books as Farnham's Freehold (1964), he clearly felt freer to express the libertinism that had been implicit in all his earlier published work.
    ellauri089.html on line 155: He does have a minor talent for aphorism: "Specialization is for insects." "Progress isn't made by early risers. It's made by lazy men trying to find easier ways to do something." "When a place gets crowded enough to require IDs, social collapse is not far away."
    ellauri089.html on line 157: He is a great fan of nuclear power. He certainly fails to challenge the reader to think critically about what the future climate might be like. In addition, Heinlein presents specific scientific, technological, sociological, moral or ethical, and humanistic situations which will not only intrigue but challenge the reader’s attitudes—about space travel, illegal alien societies, the over-populated future, the nature of time, and so on.
    ellauri089.html on line 159: For average readers, Heinlein tells a good story; for better readers, Heinlein has challenges; and for the best readers, there is a kind of shared inside knowledge, a delight the reader feels when Heinlein makes a passing reference to Schiaperelli (sic) and the reader knows, without Heinlein’s ever explaining, who Schiaperelli was.
    ellauri089.html on line 174: Joopa joo olihan se hienoa, vaikkei siitä seurannutkaan sitten paljon paskaakaan. Muistan että oli Münchenin rautatieasemalla lähdössä junalla kohti Ateenaa. Kuulähetys tuli rautatieaseman rakeisista mustavalkotelevisioista katonrajassa. Ei kyllä Walter Cronkite vaaan joku saxalainen uutislähetys. Me pojat oltiin aika uupuneita ja levättiin tovi aseman ulkopuolella olleella Liegewiesellä. Me oltiin 16-vuotiaita, suunnilleen All-American Boy Cliffordin ikäisiä. Hyvä Kip! Hyvä Oliver!
    ellauri089.html on line 182: Cyrano de Bergerac tän kuumatkailun aloitti, Verne ja Herge jatkoivat. Onnexi se on nyt tauolla. Heinlein was a mentor to Ray Bradbury, giving him help and quite possibly passing on the "payahead" concept, made famous by the publication of a letter from him to Heinlein thanking him. Apua, onko Bradburykin yhtä juveniili? Siis tollanen competent man.
    ellauri089.html on line 186: Toinen on leidi-ihailuun huolellisesti piilotettu naisviha. Siihen liittyy kolmantena heikosti kätketty narsismi, joidenka takia Kip paljastuu loppupeleissä kadonneexi älypuuhisten prinssixi ja oikeasti fixummaxi kuin sen esibuberteettinen ärsyttävä pissis geniusprinsessa.
    ellauri089.html on line 187: Kotiin päästyä Magellanin pilvestä Weepeen isä järkkää Kipille tiskin alta pääsyn ei vähempään kuin M.I.T:hen (mahtava korruptioteko siltä ja Kipille suurin mahdollinen kunnia :), lupaa sille valtakunnan lisäxi pissisprinsessan ja neuvoo sille miten äkäpussi kesytetään jahka sille kasvaa tissit.
    ellauri089.html on line 197: Job: A Comedy of Justice is a novel by Robert A. Heinlein published in 1984. The title is a reference to the biblical Book of Job and James Branch Cabell's book Jurgen, A Comedy of Justice.
    ellauri089.html on line 198: The story examines religion through the eyes of Alex, a Christian political activist who is corrupted by Margrethe, a Danish Norse cruise ship hostess and loves every minute of it. Enduring a shipwreck, an earthquake, and a series of world-changes brought about by Loki (with Jehovah's permission), Alex and Marga work their way from Mexico back to Kansas as dishwasher and waitress.
    ellauri089.html on line 200: Whenever they manage to make some stake, an inconveniently timed change into a new alternate reality throws them off their stride (once, the money they earned is left behind in another reality; in another case, the paper money earned in a Mexico which is an empire is worthless in another Mexico which is a republic). These repeated misfortunes, clearly effected by some malevolent entity, make the hero identify with the Biblical Job.
    ellauri089.html on line 203: Heinlein depicts a Heaven ruled by snotty angels and a Hell where everyone has a wonderful, or at least productive, time — with Mary Magdalene shuttling breezily between both places.
    ellauri089.html on line 210: Men rarely if ever manage to dream up a god superior to themselves. Most gods have the manners and morals of a spoiled child. One man's theology is another man's belly laugh. The most ridiculous concept ever perpetrated by Homo Sapiens is that the Lord God of Creation, Shaper and Ruler of the Universes, wants the saccharine adoration of his creations, that he can be persuaded by their prayers, and becomes petulant if he does not receive this flattery. Yet this ridiculous notion, without one real shred of evidence to bolster it, has gone on to found one of the oldest, largest and least productive industries in history.
    ellauri089.html on line 289: Kun Mandelstam sanoi, “Emmä kirjota. Mä vaan suollan puhetta",” se tarkoitti mitä sanoi. Mandelstamin huonouninen seinänaapuri 1920-luvulla kuvasi sitä: “pää heitettynä taaxepäin Osip Mandelstam vaeltaa ympäri taloa. Se lausuu säkeitä säkeiden perään päivät pääxytysten. Runot syntyvät raskaina. Jokainen säe erixeen.” Ja näin kuvasi sitä Sergei Rudakov, nuori filologi ja runoilija joka kävi Mandelsteinin pakeilla maanpaossa Voronezhissä 1935: “Mandelstamilla on hullu tapa työskennellä… mä seison toimivan runokoneen edessä (tai ehkä se on runoelin, paremminkin)… Miestä ei enää ole; se on pikemminkin joku Michelangelo. Se näkee eikä muista mitään. Se vaeltaa ympäriinsä mutisten: ‘Kuin musta sananjalka vihreässä yössä.’ Neljää säettä varten se polottaa neljäsataa, oikeesti… Se ei muista omia runojaan. Se toistaa izeään ja jättää pois toistot paizi tyylikeinoja, ja pitää uudet säkeet.”
    ellauri089.html on line 349: Bob Heinleinin Have Spacesuit Will Travel on infantiili, vaikka piti olla juveniili. K.L. Humphreys kirjoittaa sarjaa adult romaaneja yleisamerikkalaisista pojista, jotka ovat alfasusia. Pitäisi ehkä tarkastella kysymystä G.E. Mooren etiikan valossa. Cambridgen apostolina se tiesi yhtä ja toista pojista. Niin hyvistä kuin pahoista.
    ellauri089.html on line 374: El Laurin lyhkäsempi versio etiikasta: Kyse on tiimipreferensseistä. Oikein paha apina on sellainen joka pelaa tiimin kanssa nollasummapeliä: iloizee kun ne kärsivät. Keskipaha on sellainen joka pelaa tiimin kanssa yhden hengen peliä: iloizee kun voittaa ize, muista vähät välittää. Keskihyvä on tollanen tiimipelaaja joka hurraa kun sen tiimi voittaa kuha se voittaa mukana. Oikein kiltti (sankari tai pyhimys) on sellainen joka noudattaa jonkun muun esim tiimin preferenssejä mieluummin kuin omia. Tässähän se on pikku lankakerässä. Loppu on sitten seliseliä.
    ellauri089.html on line 405: § 1. In order to define Ethics, we must discover what is both common and peculiar to all undoubted ethical judgements; ...
    ellauri089.html on line 435: § 16. Our investigations of the latter kind of relation cannot hope to establish more than that a certain kind of action will generally be followed by the best possible results; …
    ellauri089.html on line 491: § 42. The theory that nothing but pleasure is desired seems largely due to a confusion between the cause and the object of desire, and, even if it is always among the causes of desire, that fact would not tempt anyone to think it a good. …
    ellauri089.html on line 535: § 64. Certain ambiguities in the conception of Utilitarianism are noticed; and it is pointed out (1) that, as a doctrine of the end to be pursued, it is finally refuted by the refutation of Hedonism, and (2) that, while the arguments most commonly urged in its favour could, at most, only shew it to offer a correct criterion of right action, they are quite insufficient even for this purpose. …
    ellauri089.html on line 542: § 66. The term "metaphysical" is defined as having reference primarily to any object of knowledge which is not a part of Nature—does not exist in time, as an object of perception; but since metaphysicians, not content with pointing out the truth about such entities, have always supposed that what does not exist in Nature, must, at least, exist, the term also has reference to a supposed "supersensible reality": …
    ellauri089.html on line 552: § 71. and another seems to lie in the failure to distinguish between that which suggests a truth, or is a cause of our knowing it, and that upon which it logically depends, or which is a reason for believing it: in the former sense fiction has a more important bearing on Ethics than Metaphysics can have. …
    ellauri089.html on line 568: § 79. The actual relations between "goodness" and Will or Feeling, from which this false doctrine is inferred, seem to be mainly (a) the causal relation consisting in the fact that it is only by reflection upon the experiences of Will and Feeling that we become aware of ethical distinctions; (b) the facts that a cognition of goodness is perhaps always included in certain kinds of Willing and Feeling, and is generally accompanied by them: …
    ellauri089.html on line 603: § 94. and (b) even to decide that, of any two actions, one has a better total result than the other in the immediate future, is very difficult; and it is very improbable, and quite impossible to prove, that any single action is in all cases better as means than its probable alternative. Rules of duty, even in this restricted sense, can only, at most, be general truths. …
    ellauri089.html on line 605: § 95. But (c) most of the actions, most universally approved by Common Sense, may perhaps be shewn to be generally better as means than any probable alternative, on the following principles. (1) With regard to some rules it may be shewn that their general observation would be useful in any state of society, where the instincts to preserve and propagate life and to possess property were as strong as they seem always to be; and this utility may be shewn, independently of a right view as to what is good in itself, since the observance is a means to things which are a necessary condition for the attainment of any great goods in considerable quantities. …
    ellauri089.html on line 607: § 96. (2) Other rules are such that their general observance can only be shewn to be useful, as a means to the preservation of society, under more or less temporary conditions: if any of these are to be proved useful in all societies, this can only be done by shewing their causal relation to things good or evil in themselves, which are not generally recognised to be such. …
    ellauri089.html on line 611: § 98. In this way, then, it may be possible to prove the general utility, for the present, of those actions, which in our society are both generally recognized as duties and generally practised; but it seems very doubtful whether a conclusive case can be established for any proposed change in social custom, without an independent investigation of what things are good or bad in themselves. …
    ellauri089.html on line 613: § 99. And (d) if we consider the distinct question of how a single individual should decide to act (α) in cases where the general utility of the action in question is certain, (β) in other cases: there seems reason for thinking that, with regard to (α), he should always conform to it; but these reasons are not conclusive, if either the general observance or the general utility is wanting; …
    ellauri089.html on line 617: § 101. (4) It follows further that the distinction denoted by the terms "duty" and "expediency" is not primarily ethical; when we ask "Is this really expedient?" we are asking precisely the same question as "Is this my duty?", viz. "Is this a means to the best possible?" "Duties" are mainly distinguished by the non-ethical marks (1) that many people are often tempted to avoid them, (2) that their most prominent effects are on others than the agent, (3) that they excite the moral sentiments: so far as they are distinguished by an ethical peculiarity, this is not that they are peculiarly useful to perform, but that they are peculiarly useful to sanction. …
    ellauri089.html on line 621: § 103. (5) We may further see that "virtues" are not to be defined as dispositions that are good in themselves: they are not necessarily more than dispositions to perform actions generally good as means, and of these, for the most part, only those classed as "duties" in accordance with section (4). It follows that to decide whether a disposition is or is not "virtuous" involves the difficult causal investigation discussed in section (3); and that what is a virtue in one state of society may not be so in another. …
    ellauri089.html on line 625: § 105. and, if we consider the intrinsic value of each exercise, it will appear (1) that, in most cases, it has no value, and (2) that even the cases, where it has some value, are far from constituting the sole good. The truth of the latter proposition is generally inconsistently implied, even by those who deny it; …
    ellauri089.html on line 656: § 118. from the two judgments (a) that knowledge is valuable as a means, (b) that, where the object of the cognition is itself a good thing, its existence, of course, adds to the value of the whole state of things: …
    ellauri089.html on line 660: § 120. We thus get a third essential constituent of many great goods; and in this way we are able to justify (1) the attribution of value to knowledge, over and above its value as a means, and (2) the intrinsic superiority of the proper appreciation of a real object over the appreciation of an equally valuable object of mere imagination: emotions directed towards real objects may thus, even if the object be inferior, claim equality with the highest imaginative pleasures. …
    ellauri089.html on line 682: § 131. but (2) That a whole which includes a cognition of something evil or ugly may yet be a great positive good on the whole: most virtues, which have any intrinsic value whatever, seem to be of this kind, e.g. (a) courage and compassion, and (b) moral goodness; all these are instances of the hatred or contempt of what is evil or ugly; …
    ellauri090.html on line 36: A Academia surgiu mais como um vínculo de ordem cordial entre amigos do que de ordem intelectual. No entanto, a ideia do instituto não foi bem aceita por alguns: Antônio Sales testemunhou numa página de reminiscência: "Lembro-me bem que José Veríssimo, pelo menos, não lhe fez bom acolhimento. Machado, creio, fez a princípio algumas objeções." Como presidente, Machado fazia sugestões, concordava com ideias, insinuava, mas nada impunha nem impedia aos companheiros. Era um acadêmico assíduo. Das 96 sessões que a Academia realizou durante a sua presidência, faltou somente a duas.
    ellauri090.html on line 64: [14.3. 9.31] paul: Coxia is the side of the stage. And when you say someone is a rat, rato, of something means that they do that very often, could be almost obsessively
    ellauri090.html on line 103: Quincas Borba is a novel written by the Brazilian writer Machado de Assis. It was first published in 1891. It is also known in English as Philosopher or Dog? The novel was principally written as a serial in the journal A Estação from 1886 to 1891. It was definitively published as a book in 1892 with some small but significant changes from the serialized version.
    ellauri090.html on line 107: In contrast to the earlier novel of the trilogy, Quincas Borba was written in third person, telling the story of Rubião, a naive young man who becomes a disciple and later the heir of the titular philosopher Quincas Borba, a character in the earlier novel. While living according to the fictional "Humanitist" philosophy of Quincas Borba, Rubião befriends and is fooled by the greedy Christiano and his wife Sofia who manage to take him for his entire inheritance.
    ellauri090.html on line 112: Quincas Borba (Joaquim Borba dos Santos), a wealthy man and a self-proclaimed philosopher, dies and leaves his large estate to his friend, Rubião, a teacher. The only condition of the bequest is that Rubião care for Quincas Borba’s dog, also named Quincas Borba, as if the dog were human. Rubião travels from the provincial town of Barbacena to the city of Rio de Janiero to establish himself with his newly inherited wealth. On the train, he meets Christiano Palha and Palha’s wife, Sophia. Rubião soon becomes infatuated with Sophia.
    ellauri090.html on line 114: In Rio, Palha borrows money from Rubião to invest in business, and the two men become partners. Rubião also meets Carlos Maria, an arrogant young man, and Freitas, an unsuccessful middle-aged man, who exploit Rubião for his wealth and innocence. Major Siqueira and his thirty-nine-year-old daughter, Doña Tonica, attach themselves to Rubião, hoping that Rubião will marry Doña Tonica, who meanwhile becomes jealous of Sophia.
    ellauri090.html on line 116: Rubião misinterprets as a love offering a box of strawberries Sophia had sent him. At the Palhas’s house in Santa Thereza, he clutches her hand and makes his affection clear to her. Distressed by Rubião’s advances, Sophia suggests to her husband that they end their relationship with Rubião. Having borrowed money from Rubião, however, Palha is reluctant to break with him.
    ellauri090.html on line 120: Rubião becomes friends with Dr. Camacho, a lawyer and the editor of a politically oriented newspaper called Atalaia. On his way to meet Dr. Camacho, Rubião rescues a small child, Deolindo, in danger of being run over by a carriage and horses. Rubião then goes on to Dr. Camacho’s office, where he subscribes generously to the capital fund for Atalaia. Dr. Camacho flatters Rubião by publishing an account of Rubião’s heroism in saving Deolindo. Although Rubião is at first modest and dismissive about his heroism, as he reads Camacho’s account he becomes increasingly self-important.
    ellauri090.html on line 122: Maria Benedicta, Sophia’s young cousin, is another potential wife for Rubião, but Rubião is too infatuated with Sophia to be interested in Maria Benedicta. After the incident at Santa Thereza, Rubião appears more cosmopolitan and confident. He spends his inherited money freely, often in support of others in addition to Palha and Dr. Camacho. When his impoverished friend, Freitas, falls ill, Rubião generously gives Freitas’s mother a substantial sum of money. Later, he pays Freitas’s funeral expenses.
    ellauri090.html on line 126: Palha’s business flourishes as Rubião’s wealth begins to dwindle. Rubião becomes subject to fits of madness, believing that he is Napoleon III of France. When Rubião gets into a carriage alone with Sophia, she thinks he is still attracted to her. She panics and orders him to get out. Thinking he is Napoleon III, Rubião treats Sophia as if she were the emperor’s mistress, but eventually he leaves the carriage.
    ellauri090.html on line 128: After Carlos Maria’s flirtation with Sophia, Doña Fernanda acts as a matchmaker and brings Carlos Maria and Maria Benedicta together. Although Maria Benedicta is not beautiful, Carlos Maria marries her because she adores him. Following their marriage, they travel to Europe, returning to Rio de Janiero after Maria Benedicta becomes pregnant.
    ellauri090.html on line 130: For a time, Rubião’s friends accept his madness as he continues to provide meals and entertainment for them. Eventually, however, Rubião’s house falls into disrepair as his belief in himself as the emperor becomes constant. Doña Tonica becomes engaged to a man who dies before the wedding. Children on the street, including Deolindo, whose life Rubião had saved, make fun of him as a madman. Prodded by Doña Fernanda, a woman who barely knows Rubião, Sophia convinces Palha to set Rubião up in a little rented house on Principe Street. No one visits Rubião in his new humble residence. His former “friends” miss the luxury of Rubião’s wealthy surroundings in the house in Botafogo.
    ellauri090.html on line 132: Rubião continues to believe he is Napoleon III, but Doña Fernanda thinks he can be cured. She manages to get him to enter an asylum. She also rescues Quincas Borba and sends the dog to the sanatorium to be with Rubião. After a short time, appearing to be regaining his sanity, Rubião escapes the asylum and returns to Barbacena with Quincas Borba, his only friend. Rubião dies there, and within three days, Quincas Borba dies there as well.
    ellauri090.html on line 165: Pardo (feminine parda) is a term used in the former Portuguese and Spanish colonies in the Americas to refer to the triracial descendants of Europeans, Amerindians, and West Africans. In some places they were defined as neither exclusively mestizo (Amerindian-European descent), nor mulatto (West African-European descent), nor zambo (Amerindian-West African descent). In colonial Mexico, pardo "became virtually synonymous with mulatto, thereby losing much of its indigenous referencing." In the eighteenth century, pardo might have been the preferred label for blackness. Unlike negro, pardo had no association with slavery. Casta paintings from eighteenth-century Mexico use the label negro never pardo to identify Africans paired with Spaniards.
    ellauri090.html on line 167: In Brazil, the word pardo has had a general meaning, since the beginning of the colonization. In the famous letter by Pêro Vaz de Caminha, for example, in which Brazil was first described by the Portuguese, the Amerindians were called "pardo": "Pardo, naked, without clothing". The word has ever since been used to cover African/European mixes, South Asian/European mixes, Amerindian/European/South Asian/African mixes and Amerindians themselves.
    ellauri090.html on line 177: Embora seja chamada de "realista", os críticos não deixam de notar que a riqueza de gêneros e elementos nessas obras também adere resíduos do Romantismo e impressionistas. Além disso, nessas obras Machado de Assis não compactua com o esquematismo determinista dos realistas, nem procura causas muito explícitas ou claras para a explicação das suas personagens e situações.
    ellauri090.html on line 179: Machado de Assis constrói um livro em que cultiva o incompleto, o fragmentário, intervindo na narrativa para conversar diretamente com o leitor e comentar o próprio romance e suas personagens e fato.
    ellauri090.html on line 198: Seu Quincas Borba apresenta um conceito onde "a ascensão de um se faz a partir da anulação do outro" e que, em essência, constitui a vida inteira do personagem Rubião, que morre desagregado e crendo ser Napoleão.
    ellauri090.html on line 204: Os críticos concordam que o ceticismo em Dom Casmurro surge na expressão da afasia pirrônica (ausência de afirmação ou de negação).
    ellauri090.html on line 211: Machado de Assis nasceu em 21 de junho de 1839, no Morro do Livramento, no Rio de Janeiro, então capital do Império, em pleno Período Regencial. Seu pai foi Francisco José de Assis, um "mulato" que pintava paredes, filho de Francisco de Assis e Inácia Maria Rosa, ambos Negros e escravos alforriados.
    ellauri090.html on line 226: Det går ett spöke runt i Europa: folkkapitalismens spöke. Ordet "folkkapitalism" är inte väldigt allmänt, men dyker upp här och där i rapporteringen om sparande, investerinagar och privatekonomi. Ofta framhåller man den så kallade 4-procentsregeln, som säger att man i genomsnitt kan räkna med 4 procents avkastning på sitt kapital. Under järnvägstiden var det 5%. På 1800-talet var det miljoner människor som levde på aktiekapitalets räntor. Nästan de sista var de tyska konstälskande syskonen i London i E.M. Forster's bok Howard's End. 1800-talet var en fin tid för romanförfattare, så många uttråkade välbärgade människor som inget bättre görsmål hade än att bläddra i romaner och diskutera dem. (Touché? Ingalunda!)
    ellauri090.html on line 228: Frågan är vilka sociala spänningar folkkapitalismen kan innebära i en tid då antalet osäkra anställningsförhållanden växer och då till synes marginella inkomstskillnader genom ränta-på-ränta-effekt kan ge upphov till förmögenhetsskillnader som inte är marginella. Pä så sätt är folkkapitalismen egentligen inte väsensskild från vanlig kapitalism. Den kan de facto visa sig vara mycket duktig på att göra skillnaded på folk och folk. De två våningarna är på väg tillbaka.
    ellauri090.html on line 229: Om du inte är vänster då du är ung har du inget hjärta, om du inte blir höger när du blir äldre har du ingen hjärna. Hjärnlöshet är väl bättre än hjärtlöshet.
    ellauri090.html on line 310: Machado de Assis escrevia as violências implícitas, como a dissimulação e a falsa camaradagem na relação senhor e escravo.
    ellauri090.html on line 315: Memórias Póstumas de Brás Cubas tece críticas aos beneficiários da escravidão no Segundo Império, ricos, que não trabalhavam e que por isso lutavam e esperavam sua herança familiar, personificados no personagem Brás Cubas e nos outros;
    ellauri090.html on line 317: Dom Casmurro — que recebeu diversas interpretações ao longo do tempo — provavelmente é a obra machadiana que mais tenha sido interpretada de maneiras diferentes e vastas, destaque para a interpretação feminista de Helen Caldwell, mas a maioria dos críticos concordam que a obra, por um lado, retrata um brasileiro entre o liberalismo e as antigas tradições da monarquia escravocrata, e, por outro lado, destrói a imagem da amada, Capitu, que seria símbolo de um novo tempo e um risco ao status quo, por ser menina pobre, livre e inteligente (embora alguns poucos tenham afirmado que ela realmente o traiu);
    ellauri090.html on line 319: e, por fim, Quincas Borba, cuja crítica mais explícita é ao cientificismo e à lei do mais forte e da seleção natural (muito famosa na época, por influência de Charles Darwin), através do filósofo Quincas Borba, teórico do fictício Humanitismo, onde o homem mais esperto recebe vantagem sobre o menos esperto nas sociedades.
    ellauri090.html on line 327: Sua mensagem artística se dá por meio de uma interrupção na narrativa para dialogar com o leitor sobre a própria escritura do romance, ou sobre o caráter de determinado personagem ou sobre qualquer outro tema universal, numa organização metalinguística que constituía seu principal interesse como autor.
    ellauri090.html on line 329: A frase machadiana é simples, sem enfeites. Os períodos em geral são curtos, as palavras muito bem escolhidas e não há vocabulário difícil (alguma dificuldade que pode ter um leitor de hoje se deve ao fato de que certas palavras caíram em desuso). Mas com esses recursos limitados Machado consegue um estilo de extraordinária expressividade, com um fraseado de agilidade incomparável.
    ellauri090.html on line 331: Uma das maiores características da prosa de Machado de Assis é a forma contraditória de apreensão do mundo. Machado em geral apanha o fato em suas versões antagônicas, e isso lhe dá um caráter dilemático. É também uma forma superior e mais completa de ver as coisas. Machado tem os olhos voltados para as contradições do mundo.
    ellauri090.html on line 333: Chamamos aparência aquilo que aparece a nossos olhos, aquilo que primeiramente surge à observação; chamamos essência aquilo que consideramos a verdade, aquilo que é encoberto pela aparência. Mas o que tomamos por essência pode não ser mais do que outra aparência. O estilo machadiano focaliza as personagens de fora para dentro, vai descascando as pessoas, aparência atrás de aparência. Por isso, Machado é considerado grande "analista da alma humana".
    ellauri090.html on line 335: Uma das características mais atraentes e refinadas de Machado de Assis é sua ironia, uma ironia que, embora chegue francamente ao humor em certas situações, tem geralmente uma sutileza que só a faz perceptível a leitores de sensibilidade já treinada em textos de alta qualidade. Essa ironia é a arma mais corrosiva da crítica machadiana dos comportamentos, dos costumes, das estruturas sociais. Machado a desenvolveu a partir de grandes escritores ingleses que apreciava e nos quais se inspirou (sobretudo o originalíssimo Lawrence Sterne, romancista do século XVIII). Na representação dos comportamentos humanos, a ironia de Machado de Assis se associa àquilo que é classificado como o seu grande poder 'analista da alma humana'.
    ellauri090.html on line 343: Certos críticos encontram no personagem Bentinho de Dom Casmurro uma certa homossexualidade voltada a seu amigo Escobar. Como no trecho:
    ellauri090.html on line 350: Suas mulheres são "capazes de conduzir a ação, apesar do predomínio da trama romanesca não ter se esvaziado." As personagens femininas de Machado de Assis, ao contrário das mulheres de outros românticos — que faziam a heroína dependente de outras figuras e indisposta à ação principal na narrativa — são extremamente objetivas e possuem força de caráter.
    ellauri090.html on line 424: 5 Altro schermo non trovo che mi scampi Non ho altro modo per difendermi dalla gente Muuta keinoa ei mulla ole puolustautua
    ellauri090.html on line 425: dal manifesto accorger de le genti, che si accorge del mio stato d’animo noilta uteliailta kumikauloilta,
    ellauri090.html on line 427: di fuor si legge com’io dentro avampi: si vede di fuori come io dentro arda: näkyy heti että lakannut on saamasta:
    ellauri090.html on line 429: sì ch’io mi credo omai che monti et piagge tanto che io credo che anche i monti, le radure pianeggianti luullaxeni jopa vuoret sekä aukiot
    ellauri090.html on line 433: Ma pur sí aspre vie né sí selvagge Eppure per quanto cerchi luoghi inospitali e solitari Mutta vaikka kuinka ezin pöpelikköjä
    ellauri092.html on line 65: Dwight Lyman Moody (February 5, 1837 – December 22, 1899), also known as D. L. Moody, was an American evangelist and publisher connected with Keswickianism, who founded the Moody Church, Northfield School and Mount Hermon School in Massachusetts (now Northfield Mount Hermon School), Moody Bible Institute and Moody Publishers. One of his most famous quotes was “Faith makes all things possible... Love makes all things easy.“ Moody gave up his lucrative boot and shoe business to devote his life to revivalism, working first in the Civil War with Union troops through YMCA in the United States Christian Commission. In Chicago, he built one of the major evangelical centers in the nation, which is still active. Working with singer Ira Sankey, he toured the country and the British Isles, drawing large crowds with a dynamic speaking style. Jesus was a great motivational speaker, and the apostles plus Paul of Tarsus copycatted him to the best of their abilities.
    ellauri092.html on line 80: By 17 years old this stout young Yankee decided to leave his farming work at home and head for Boston where he became a shoe salesman. Like Al Bundy. Taivas on todennäköisesti täynnä kadonneita parittomia sukkia. Ne ovat kaikki pelastuneet sinne. Kun mun sukkaan tulee reikä heitän sen roskiin mutta pelastan parittoman, koska mun lähes kaikki sukat ovat mustia. Vartioin niitä mustasukkaisesti ja teen leskexi jääneistä uusia pareja. He attended a Congregationalist Church which bored him as did all religious matters but over the next year the convicting message of sin and righteousness began to take effect. At the same time though, he raised up a wall of arguments. He settled his heart by deciding to leave the matter until his deathbed, but Cod’s Word continued to disturb him. No wonder: this was good old Boston, the home of the bean and the cod, Where the Lowells talk to the Cabots, And only the Cabots talk to Cod.
    ellauri092.html on line 82: In April 1855 young Edward Kimball a Sunday school teacher was deeply burdened by Moody’s sole. Kimball left his house and made his way to the shoe shop where Moody worked with the intention of confronting Moody about his standing in front of Cod. A thousand contrary thoughts invaded the young man’s mind and he almost turned back. When he realized he had passed the shop he decided he would go for it and get it over with quickly. With what he later thought was a very weak plea with tears in his eyes he challenged Moody concerning his salivation, Cod’s tail and his need of a waist. That day in the back of the shop on his knees Moody accepted his price and Kimball returned home within minutes with new soles. Salivation while you wait.
    ellauri092.html on line 84: The first change in Moody was that he received a burden to see all his family earnings saved. Later that year he moved to Chicago and although he started to show signs of real shoe business ability and success, when he experienced the revival which commenced in that city in January 1857, business success faded into insignificance. He was ruined - success of this world no longer interested him instead, he began to glow in Christian virtue. He mixed freely amongst Plymouth Brethren, Methodist Episcopal, Congregationalists and Baptists. The years passed and he worked with the men in tights at YMCA and raised up one of the most unusual Sunday Schools of that day which became a church. He reluctantly began to preach and haggled every step of the way. He turned down Congregational ordination and remained a simple uneducated layman with a burden for souls. Having heard of Spurgeon’s ministry in London he did all he could to get hold of and read every Spurgeon sermon. He took thorough hold of Spurgeon’s three ‘R’s: Ruin by the fall, Redemption by the Blood, and Regeneration by the Holy Mackerel. This flowed through every one of his messages and was the marrow of Moody’s theology. Many thought him too radical and so nicknamed him ‘Crazy Moody.’
    ellauri092.html on line 86: When his wife Emma suffered bad asthma the doctor suggested a boat trip so Moody decided to take her to dry and airy Britain. In February 1867 they set sail for Britain for the first time. Altogether they had a thoroughly inspiring time. They visited Spurgeon’s Metropolitan Tabernacle which had a congregation of 5,000. He sat amongst the Plymouth Brethren and heard their most fervent preachers as well as preaching for them. He could preach as fervently as any tommy, if not more. He was also invited to speak at some meetings in London where his warmth won everyone’s affection while his wife coughed in the smog. He also visited Bristol to see George Muller’s work where 1,500 orphan children were provided for financially without requests for money. (The trick is familiar from Dickens' Oliver Twist.) Moody was very impressed with what Cod could accomplish going through this meek godly man of prayer. They managed to include Dublin and France in the trip then in June they returned to America.
    ellauri092.html on line 88: He became very settled and successful in ministry in Chicago. He sat on at least ten separate committees while at the same time fighting the gall of Cod to step out as an itinerant Evangelist. Cash flow was becoming mechanical. In June 1871 a great burden came upon two older ladies in his congregation to pray that he would receive the baptism of the Holy Ghost and fire. These two hot ladies became very obvious to Moody as they sat on the front pew and prayed as he preached. When he enquired about their praying they informed him that they needed the power of the Spirit.
    ellauri092.html on line 90: At first Moody could satisfy himself so that was ok. But the persistence of these ladies led him to meet and pray with them. They poured out their hearts asking Cod to fill them with His servant's Spirits. From that day a deep hunger and thirst gripped Moody. By October he was in agony for sole as he prayed and munched Cod for the promised gift. At times he would roll on the floor in agony with the ladies and in tears with this singular prayer to be baptised in the Holy Mackerel grilled with fire. This was a wrestle between his willy and Cod’s willy. It was that very month that Chicago burnt to the ground by ghost fire. All his works, efforts and organizational committees literally went up in a blaze. Shortly after this while passing through New York on his way to Britain the second time Cod heard his prayer. As he walked the streets his willy bent before Cod's, the power of the Golden Horde fell upon him, the Ford drew near and revealed Himself to be His servant. Moody rushed to a friend’s house and asked for rum and to be left alone. Hour after hour he bathed in the presence of Cod as the Holy Mackerels filled him. So strong was this that he cried out to Cod to stay in His hand lest He die. He was filled with the joy of the Gourd. When he left that house it was in the power of the fire, just like Chicago the other day.
    ellauri092.html on line 92: He fleed to England for a few months of rest and with a desire to draw ale with Christian leaders there. He had no intention of zonking although he did a few times but he attended conventions and conferences and wrote numbers of notes and thoughts. He met with the Plymouth Brethren near Dublin and he spent a whole night kneeling in fervent prayer with about 20 of these jealous men. That next morning he walked with Henry “Butcher” Varley through the streets. This Br'er Rabbit said something to him which made a deep impact on the weasel Cod was forming. He said “Moody, the world has yet to see what Cod will do to a man full of It.” That night as these words still reverberated in his mind and heart he vowed that by the grace of Cod and the power of the Holy Mackerels he would be that man. All who met with him during this journey in Britain and Ireland were strangely aware that Cod was preparing a great work in this man. You could smell it a mile away. Mackerels!
    ellauri092.html on line 94: Before returning home he was persuaded to preach at a Congregational church in Arundel Square, London. The massage came with real power. As a result over 400 new convict perverts were taken into membership in the following weeks. As other requests to preach reached him he decided he would return home and prepare to return for a period of six months at a later stage, all expenses paid.
    ellauri092.html on line 96: So in June 1873 he arrived again into Liverpool, England, accompanied by his asthmatic wife and song leader Ira Sankey as his other wife. Key men who were leaders and financers who had invited him with the promise of financial help had died since he was last there. There were no meetings, no funds and no committees. What the fuck. It seemed all was lost. Maybe they would just have to return to America? Only one unattractive invitation came from York in the North of England and so there they went. It was hard ground but in the midst of these meetings one unimpressed minister called F.B. Meyer slowly melted and then ignited with holy fervent fire. Our friends fled the scene as fast as they could. Next the Evangelistic foursome moved to Sunderland for several weeks of sole eating meetings where Cod’s power to inflate liver was manifest. In August they brought coals to Newcastle where a daily paper meeting was conducted with some 300 saints in attendance. No other lighting was necessary. News spread throughout the whole land that Creedence Clearvater Revival was coming to churches and salivation to thousands. Other towns were visited in the same manner and left as quickly as the audience caught on that a less inspiring Yankee foursome was doing the song and play.
    ellauri092.html on line 98: Next came the invitation to Edinburgh, Scotland. Only eternity will reveal the results of this revival which started in November, 1873. On the first night at the first meeting 2,000 people had to be turned away because the tiller was already filled to capacity. By now Moody had the full backing and support of many great theologians as well as all national financiers of every occupation. It was later said that “The revival in Edinburgh was like a Holocaust to the land”. Cold Calvinism gave way to fiery evangelism. This great city was startled out of its sleep and stirred to its depths. In the New Year they travelled on to see Crocodile Dundee, Glasgow and elsewhere. This was not successful evangelism, it was Creedence Clearwater Revival live. The nine months in Scotland ended, but the revival burned on a few days. Then things returned to normal.
    ellauri092.html on line 100: In September 1874 they travelled to Belfast in the North of Ireland for five weeks of meetings like those in Scotland. Then onward to Dublin for a month where several thousand pounds sterling were reported converted to dollars. These were some of the most remarkable meetings ever held in Ireland. In November they sailed for England and continued to minister in the main cities and towns. In March 1875 he moved to London to start a 4 mouth campaign. Initially meetings had about 16,000 people in attendance. He bled the rich and poor, the famous and the destitute, princesses as well as paupers. It is estimated that a million and a half people paid him in this chief of cities. After one very brief visit to Cambridge University he returned home to America and did not return again until 1882 when he administered snake oil in Ireland, Scotland, Wales and England.
    ellauri092.html on line 102: In November 1882 when he spoke at Cambridge University he was filled with great anxiety as this educational centre for Britain’s aristocratic and wealthy youth had a reputation of unparalleled riotous behaviour. That first night at a Zoom meeting Moody spoke on ‘the Spirit’s power service.’ The university vicar Handley Moule was somewhat nervous. The young C.T. Studd (the same guy who impressed J.R.Mott with his biceps) greatly doubted ‘if this Yankee was up to the task.’ The first mission night on the Monday had 1,700 students in attendance. As Sankey sang his sacred Hymns they jeered, laughed and shouted. When Sankey finished he was near to tears. As Moody preached on Daniel in the lions den (how appropriate) again they laughed, shouted and did all in their power to disturb him. He maintained his calm. By the end of the week at least 200 students had accepted a check from the speaker. Amongst them was a main ‘ringette player’ who later assumed missionary position in China and was the first lady Bishop of King Kong. Out of this mission came The Cambridge Seven, missionaries who made a lot of dough. This campaign had huge proceeds that also leeched the youth of the whole nation.
    ellauri092.html on line 104: During the summer of 1883 he returned home to count the revenue but was back again; first to Ireland and then London in November. For the next 8 months he held his greatest meetings yet in the capital. Many of his best new labourers were the pervert convicts from 1875. This campaign sealed the future destiny of many young men who would later go to the admission collection field. It was not long after his death in 1899 that his sermons were second only in demand to Pilgrim’s Progress and were printed right across the ad pages of the Boston Globe.
    ellauri092.html on line 108: Moody's main claim to fame for us Pylkkänen's is that he helped get the Pentecostal movement going on the American west coast, from whence it went viral in China and infected Wilho Pylkkänen. Wilho toi sen Kiinasta Suomeen supertartuttajana, ja se siltä tarttui satoihin ellei suorastaan tuhansiin helluntaiystäviin. Altistuneita on vielä enemmän, kuten nähtävästi mä. Seuraava taulukko havainnollistaa USA:n eri kirkkokuntien yhtäläisyyxiä ja eroja.
    ellauri092.html on line 110: Tästä nousee seurraava mielenkiintoinen ajatuskuvio: Moody tartutti Hermonin kesäleirillä ton kedgereeismin ja lähetysinnon J.R. Mottiin. J.R. Mott tartutti sen Helsingin visiitillä Hilja Hahnssoniin. Hilja Krohn tartutti sen saxantunneilla komeawiixiseen ja kaunissilmäiseen vaikka lyhyehköön Wilho Pylkkäseen. Eliskä Wilholla oli jo helluntaiviruxen varhaismuoto veressä kun se lähti Lontooseen?! Sillä saattoi olla kokemusta uppokasteesta Hilja Krohnin opastuxella jo siinä vaiheessa.
    ellauri092.html on line 155: The break occurred in 1844, when the Home Mission Society announced that a person could not be simultaneously both a missionary and a slaveowner.[citation needed] Faced with this challenge, the Baptists in the South assembled in May 1845 in Augusta, Georgia, and organized the Southern Baptist Convention, which was pro-slavery. Throughout the remainder of the 19th century and throughout most of the 20th the Southern Baptist Convention continued to protect systemic racism and opposed civil rights for African-Americans, only officially and definitively renouncing slavery and "racial" discrimination with a resolution in 1995.
    ellauri092.html on line 157: In matters of sexuality, several Baptist churches are promoting the virginity pledge to young Baptist Christians, who are invited to engage in a public ceremony at sexual abstinence until Christian marriage. This pact is often symbolized by a purity ring. Programs like True Love Waits, founded in 1993 by the Southern Baptist Convention have been developed to support the commitments.
    ellauri092.html on line 166: Metodismi sai alkunsa englantilaisen anglikaanisen papin John Wesleyn hengellisen toiminnan vaikutuksesta. Wesley tuli herätykseen Saksan pietistisen kristillisyyden vaikutuksesta ja alkoi toteuttaa pietismin keskeisiä periaatteita Englannissa. Lontoon Aldersgate-kadulla herrnhutilaisten kokouksessa John Wesley koki hengellisen herätyksen (Wesley itse kertoo sydämensä lämmenneen Jeesukselle 1738), jonka jälkeen metodismi alkoi kasvaa voimakkaasti. Nimitys metodismi oli alkujaan 1600-luvulla kalvinistien arminiolaisille antama nimitys, jolla viitattiin arminiolaisten kalvinismista erottautuvaan käsitykseen vapaasta tahdosta, pelastuksesta ja pyhityksestä.
    ellauri092.html on line 180: The First Great Awakening was a religious movement among colonials in the 1730s and 1740s. The English Calvinist Methodist preacher George Whitefield played a major role, traveling up and down the colonies and preaching in a dramatic and emotional style, accepting everyone as his audience. It was the largest denomination in 1820.
    ellauri092.html on line 182: The Third Great Awakening from 1858 to 1908 saw enormous growth in Methodist membership, and a proliferation of institutions such as colleges (e.g., Morningside College). Methodists were often involved in the Missionary Awakening and the Social Gospel Movement. The awakening in so many cities in 1858 started the movement, but in the North it was interrupted by the Civil War. In the South, on the other hand, the Civil War stimulated revivals, especially in Lee´s army.
    ellauri092.html on line 184: In 1914–1917 many Methodist ministers made strong pleas for world peace. President Woodrow Wilson (a Presbyterian), promised "a war to end all wars." Tästä teki sitten pilaa italialainen nobelistirunoilija Eugenio Montale, joka on aika lailla kyllä never heard. Se oli liian hermeettinen vedotaxeen kansan makuun. Oikeastaan sen ei olis kuulunutkaan saada noobelia kerze oli pessimisti, muze oli sentään antifasisti, joista sodan aikana lie Italiassa ollut pula. Eli jälleen kerran sellanen poliittinen virkanimitys. Montale oli kantava voima runoilijaryhmässä, joka kutsui itseään Hermeettiseksi seuraksi. Ryhmä tuotti täysin epäloogisia runoja, jotka kuvastivat absurdia ajatusta Sodasta, joka päättää kaikki sodat.
    ellauri092.html on line 188: In the early 20th century, many of the splintered Methodist groups joined together to form The Methodist Church (USA). Another merger in 1968 resulted in the formation of The United Methodist Church from the Evangelical United Brethren (EUB) and the Methodist Church.While United Methodist Church in America membership has been declining, associated groups in developing countries are growing rapidly.
    ellauri092.html on line 196: Methodists stand almost alone among mainline denominations in not performing same-sex marriages, in contrast to the Episcopal Church, the Presbyterian Church (USA), the Evangelical Lutheran Church in America, and the United Church of Christ.
    ellauri092.html on line 198: The United Methodist Church delegates met in St. Louis February 26, 2019, and voted 438 to 384 to maintain its policies defining marriage as a covenant between one man and one woman and barring "self-avowed practicing homosexuals" from serving as clergy.
    ellauri092.html on line 217: Whatever the case, it is indisputable that Baptists have been a major branch of denominations since at least the 17th century. In America, the First Baptist Church of Providence, Rhode Island was founded in 1639. Today, Baptists comprise the largest Protestant family of denominations in the United States. The largest Baptist denomination is also the largest Protestant denomination. That honor goes to the Southern Baptist Convention.
    ellauri092.html on line 221: Today, there are many different Methodist denominations, but they all hold similar views in several areas. They all follow Wesleyan (or Armenian) theology, emphasize practical life over doctrine, and hold to the Apostle’s Creed. Most Methodists groups reject that the Bible is inerrant and sufficient for life and godliness, and many groups are presently debating the moral standards of the Bible, especially as they relate to human sexuality, marriage, and gender.
    ellauri092.html on line 225: Historically, both Methodists and Baptists have placed a heavy emphasis on evangelism and missions.
    ellauri092.html on line 227: Methodists believe that baptism is a sign of regeneration and new birth. And they accept all modes of baptism (sprinkling, pouring, immersion, etc.) as valid. Methodists are open to baptism of both those who confess faith themselves, and those whose parents or sponsors confess faith.
    ellauri092.html on line 237: Baptists make this decision entirely at the local level. Local churches usually form search committees, invite and screen applicants, and then select one candidate to present to the church for vote. There are no denomination-wide standards for ordination in many larger Baptist denominations (such as the Southern Baptist Convention) or minimum education requirements for pastors, though most Baptist churches only hire pastors trained at the seminary level.
    ellauri092.html on line 247: Methodists also subscribe to baptism and the Lord’s Supper and they similarly see both as signs, not as the substances, of God’s grace in Christ. Baptism is not a mere profession, however, but also a sign of regeneration. Similarly, the Lord’s Supper is a sign of a Christian’s redemption.
    ellauri092.html on line 249: There are many famous pastors in both Methodism and Baptists. Famous Baptist pastors include Charles Spurgeon, John Gill, John Bunyan. Present-day famous pastors include preachers like John Piper, David Platt, and Mark Dever.
    ellauri092.html on line 251: Famous Methodist pastors include John and Charles Wesley, Thomas Coke, Richard Allen, and George Whitfield. Present-day well-known Methodist pastors include Adam Hamilton, Adam Weber, and Jeff Harper.
    ellauri092.html on line 255: There has been a resurgence of Reformed theology among Baptists recently, with some major Baptist seminaries teaching a more classic and robust Reformed theology. There are also many Reformed Baptist churches which would enthusiastically subscribe to Calvinism.
    ellauri092.html on line 259: As noted, most Baptist churches and church members hold enthusiastically to the doctrine of Eternal Security. The saying, once saved, always saved is popular today among Baptists. Methodists, on the other hand, believe that truly degenerate Christians can fall away into apostasy and be lost.
    ellauri092.html on line 263: For sure, there are some truly degenerate brothers and sisters in Christ on both sides of the street. But there are also many, many differences. Some of those differences are very important. Or so they think.
    ellauri092.html on line 267: Siltikään ei vielä selvinnyt kummalla porukalla oli isompi lusikka helluntaiystävien sopassa. Edellisen perusteella wilholaisuus olisi selkeesti lähempänä anabaptisteja. Hetkinen hetkinen! Moody onkin kallellaan kelvinismiin, kevinismiin, kenismiin, kedgereeismiin, no mikä se nyt oli - keswikismiin. Ikinä kuullutkaan, mikä se nyt sitten on? Aargh. Tää on niistä varmaan KIVAA. Saa kuurnia hyttystä ja rökittää toisia, olla holier than thou. No oikeesti tää on sama ilmiö kuin supermarketin hammastahnahyllyllä. On pakko kexiä tuotteisiin eroja että saa asiakkaan houkutelluxi ostamaan just meidän tahnapurson. Se suojelee kiillettä ja säästää ikeniä ja saa sun hengityxen raikastumaan ja hymyn häikäsemään. Jeesuskin lämpenee kun näkee sen.
    ellauri092.html on line 277: The Keswick Movement urged Christians to seek enlightenment emotionally, to press on toward a higher (“mystical”), experience in Christ. This type of pursuit is diametrically opposed to what God teaches in His Word (2 Timothy 3:16-17). As such, it should be rejected. It is the exact same way Satan tempted Eve to focus on how she felt instead of what God had said (Genesis 3).
    ellauri092.html on line 283: Doctrinal errors never really go away once introduced and embraced. They are simply renamed and recycled by Satan to a new generation. Too many leaders within Christendom think they’ve found something “new” and introduce their followers to it in books, sermons and seminars. However, they are simply espousing the same error that Satan tempted Eve with thousands of years ago. There is nothing new under the sun. It simply seems new to the latest generation.
    ellauri092.html on line 289: Adherents of Keswickianism would agree with the above regarding justification. However, when it comes to sanctification, they move off in a different direction. They generally do not believe the Holy Mackerel comes into the person and takes up residence at salvation, but that the Holy Mackerel simply comes upon the person to seal them with salvation. It is later, at a time they refer to variously as the “second blessing,” or “higher living,” when they say sanctification occurs. Ultimately, their view of sanctification is flat out mysticism akin to New Age’s goal of an altered state of consciousness. This is all based on a strong (and seemingly biblical), desire to emotionally “know” God. The person turns inward to meet the felt needs of self.
    ellauri092.html on line 295: …the problems in the Keswick theology are severe. Because of its corrupt roots, Keswick errs seriously in its ecumenical tendencies, theological shallowness or even incomprehensibility, neglect of the role of the Word of God in sanctification, shallow views of sin and perfectionism, support of some tenants of Pelagianism and semi-Pelagianism, improper divorce of justification and sanctification, confusion about the nature of saving repentance, denial that God’s sanctifying grace always frees Christians from bondage to sin and changes them, failure to warn strongly about the possibility of those who are professedly Christians being unregenerate, support for an unbiblical pneumatology, belief in the continuation of the sign gifts, maintenance of significant exegetical errors, distortion of the positions and critiques of opponents of the errors of Keswick, misrepresentation of the nature of faith in sanctification, support for a kind of Quietism, and denial that God actually renews the nature of the believer to make him more personally holy. Keswick theology differs in important ways from the Biblical doctrine of sanctification. It should be rejected.
    ellauri092.html on line 301: A. W. Tozer (the Keswick Movement gave birth to the Christian and Missionary Alliance denomination of which Tozer belonged)
    ellauri092.html on line 326: The common thread with all of the people above (and others not listed), is the emphasis on mystical experiences that allegedly begin within as we quiet ourselves and wait upon God. Unfortunately, this is clearly not Scriptural because we are not to focus on our “innerspace” as New Agers do. We are to put our hand to the plow and look forward, not backward. This can only occur as we submit ourselves to Him (Romans 12:1-2). It really doesn’t matter if our emotions catch up with us, nor should they be used to “verify” that we are growing in the Lord. If the heart is deceitfully wicked and cannot be understood (Jeremiah 17:9), what makes us think that once we are saved, our hearts are all of a sudden able to be known?
    ellauri092.html on line 328: Adam and Eve lived in a perfect environment and still managed to fall through sin! For a time they were sinless. Then…the fall.
    ellauri092.html on line 332: By way of example I have been married to my wonderful wife for 35 years. The day I met her, I liked her. As we dated, I fell in love with her. That “love” was largely an emotional rush based on my feelings toward her. There were times when I thought my heart would explode because of my “love” (emotion) for her. Over time that changed and my love for my wife became more solidified and did not rely on emotion.
    ellauri092.html on line 334: Thirty-five years later, I can honestly say I love my wife more now than I did early on, though I certainly believed I could not love her more in our early days. However, my love for my wife now is not (but can at times include), emotion. It is something far different than raw emotion because it is based in knowledge. I love her and I know she loves me.
    ellauri092.html on line 338: So it is I understand the desire to know God more than we do now, but this largely will not occur until after we leave this life and see Him face to face. Christians are to grow through imitating God in the area of holiness, which means separating ourselves from the things that offend God. This requires purpose on our part and the Holy Mackerel is within us to empower us to do that. Sometimes, it simply requires a resounding “NO!” to the temptation.
    ellauri092.html on line 348: Wilhoa 6v vanhempi Hans von Holst joka oli jumalisen isäparonin mielestä liian nuori kuolemaan ei lähtenytkään sekoilemaan lähetyskentälle vaan siitä tuli laiskanpulskea ruozalainen rykmentinlääkäri. Sen samannimisestä ison Paulin ikäisestä pojasta tuli kuuluisahko lääketieteen professori. Jumala oli osoittanut voimansa. Hilja jätti vapaaehtoislistan allekirjoittamatta. Jumala oli kuzunut sen kantamaan tukin tyvipäätä hengellisillä kirjoilla.
    ellauri092.html on line 362: Pastori Ekman piti hyppytunnin ja pyysi meitä tyttöjä pyllistymään puoleensa, ja niin me yhdyimme hyvässä hengessä. Norjalainen miehekäs Leergang aikoi lähteä Zulukansan keskuuteen mustimpaan Afrikkaan. Tulisieluinen tanskalainen Fredrik Balle valmistui Norjan retken jälkeen lähtemään Grönlantiin elimiään jäähdyttämään.
    ellauri092.html on line 409: Managed by: Susanne Elisabeth Snellman
    ellauri092.html on line 442: Kuulin 4 esitelmää:
    1. Huonojen tapojen turmiollisesta vaikutuksesta (esim. nenänkaivuu ja kateus);
    2. Hengellisestä kitumisesta: 5 nixiä;
    3. Käytä tahtoasi! muuta kuulijasi rahaxi!; ja
    4. Hiljaiset hetket jumalan tarhassa.
    Ihmeellinen puhuja! (Sama esitelmä kuin Perun Limassa 1941.)
    ellauri092.html on line 452: Kaarle Krohn tuli tunnetuksi suomalaisen kansanrunoustieteellisen metodin, ns. historiallis-maantieteellisen metodin, kehittäjänä. Metodilla pyritään selvittämään runon, myytin, legendan tai sadun varhaisvaiheita, kulkeutumista ja muuntumista. Metodi perustui saman runon tai sadun eri toisintojen vertailuun. Analysoimalla toisintojen maantieteellistä levinneisyyttä Krohn pyrki rekonstruoimaan runon eri aikoina esiintyneet versiot todennäköistä alkuversiota myöten. Julius arveli että Kalevala oli tullut lännestä, mahdollisesti Yhdysvalloista. Juoni on hyvin samantapainen kuin Game of Thronesissa.
    ellauri092.html on line 458: Krohn on alun perin pohjoissaksalainen suku, jonka yksi pietarilainen sukuhaara otti Suomen kansalaisuuden 1800-luvun alussa. Monet Suomen Krohnit polveutuvat Pietarista Suomeen muuttaneesta panimonomistajasta Leopold Wilhelm Krohnista (1806–1890), jonka isä oli suvun kantaisä, Saksasta Rügenin saarelta lähtöisin ollut köyhä leipurinkisälli Abraham Krohn. Osa suvun jäsenistä on suomentanut sukunimen muotoon Kurki-Suonio.
    ellauri092.html on line 507: Leilan mukautumiskyky oli ilmiömäinen. Esimerkkinä Leilan mukautumiskyvystä mainizen 24 vuorokautta kestäneen matkan Durbanista etelä-Afrikasta Buenos-Aireslin. Laiva oli pienehkö ja puutteellisesti varustettu. Niinpä ei ollut lääkäriäkään mukana. Leila rouva hankki kaiken varalta runsaat säilyke-eväät. Tuli sitten niin ankaria myrskyjä, että suorastaan hengenvaara oli kysymyksessä. Mottin täytyi tilata laivan puusepältä erityinen suojus, jotta Leila ei putoaisi vuoteesta. Itse hän asettui lattialle makaamaan. Reippaalla mielellä he silti pysyivät, ja hytissä Leila hoiteli eväs-emännyyttänsä, milloin syöminen kävi päinsä ja palveluskuntakin oli avuton. Toisen kerran heidän oli pakko Japanin merellä matkustaa hytittömässä laivassa ja kaiken yötä maata pitkällään, pidellen kiinni kanteen ruuvatun pöydän jalasta, jotta eivät sinkoaisi yli laidan. Olipa Mottilla uskollisia ja sieviä palkallisia sihteereitäkin. Eräs, jota ei merikipu vaivannut, kiinnitti kirjoituskoneensa laivapöytään ja izensä samoin sängynpäätyyn, voidaksensa hoitaa välttämättömiä tehtäviä. Tietysti heillä oli ihaniakin matkoja, jolloin koko seurue nautti meri-ilmasta ja näköaloista, jopa kansipeleilläkin hankki terveellistä
    ellauri092.html on line 513: Vihreiden ex-kansanedustaja Irina Krohn avautuu Eeva-lehdessä elämänsä suuresta tragediasta:
    ellauri092.html on line 516: Irina Krohnin isä on professori Kai Krohn. Hänen sisaruksiaan ovat lääkäri-poliitikko Minerva Krohn ja ohjaaja Katja Krohn. Hänen pikkuserkkujaan ovat eräät näyttelijät sekä Kulttuurivihkojen päätoimittaja Elias Krohn. Irina Krohnilla on Frida-niminen tytär ja Rudolf-niminen ex-poika, joka kuoli vuonna 2016 vain 22-vuotiaana harvinaiseen geenimutaatioon, joka selvisi vasta kalliissa tutkimuksissa. Irina voitti 30.000 mk Haluatko miljonäärixi-kisassa. Ei halunnut. Se oli jo:
    ellauri092.html on line 582: aikamme hyväntekijän Aurora Rämön hengessä
    ellauri093.html on line 53: 7: And he saw a chariot with a couple of horsemen, a chariot of asses, and a chariot of camels; and he hearkened diligently with much heed:

    ellauri093.html on line 55: 9: And, behold, here cometh a chariot of men, with a couple of horsemen. And he answered and said, Babylon is fallen, is fallen; and all the graven images of her gods he hath broken unto the ground.

    ellauri093.html on line 63: I can't get no relief
    ellauri093.html on line 70: "No reason to get excited"
    ellauri093.html on line 77: The hour is getting late"
    ellauri093.html on line 104: Oktogenaarina Mott tuli vielä kerran Suomeen kuuntelemaan Suomen laulua ja hokemaan: parhaat päivämme on vielä tuolla edessäpäin. Se oli Eski-luokan posetiivari. Pakanoita syntyi enemmän kuin missunäärejä ja entisetkin kääntyilivät takaisin. Ei tullut valmista sen aikana. So what? Eihän se voi epäonnistua kerta kaikki menee herra isoherran tahdon mukaan. Verhon takana venttaa silti voittopalkinto. Jumbopalkintokin on
    ellauri093.html on line 112:

    Cambridgen torvizeizikko
    ellauri093.html on line 114: ge_Seven.jpg" />
    ellauri093.html on line 116: Suopellon ison kiven päällä on esiintynyt torviseizikko. Ei kuitenkaan Cambridgen torvi seizikko, jotka lähti Kiinaan läheteixi. 1 niistä oli se kriketisti Studd. Olikohan niiden joukossa apostoleja? Kuvassa on seizemän veljestä sukkahousuista ja hamosessa, kipa päässä.
    ellauri093.html on line 122: Hudson oli Wilhon esikuvia. Sen kirjoja on Wilhon hyllyssä. Se pukeutui kiinalaisexi. Sillä oli yhtä tappuraiset turpajouhet kuin mulla. Sen päämaja oli Wilhon läänissä. Siellä se oli hiljan ehtinyt kuukahtaa Wilhon tullessa. 3 June 1905 (aged 73) Changsha, Hunan, China. Hunanin läänin pääkaupunki, väkiluku 7 miljoonaa. Riitti pelastettavaa.
    ellauri093.html on line 124: Taylor was born on 21 May 1832 the son of a chemist (pharmacist) and Methodist lay preacher James Taylor and his wife, Amelia (Hudson), but as a young man he ran away from the Christian beliefs of his parents. At 17, after reading an evangelistic tract pamphlet entitled "Poor Richard", he professed faith in Christ, and in December 1849, he committed himself to going to China as a missionary. Vaihtoi metodia. Sen guru Cronin oli Plymouthin Brethreneitä.
    ellauri093.html on line 126: Having been accepted as missionaries by Hudson Taylor of the China Inland Mission the seven were scheduled to leave for China in early February 1885. Before leaving the seven held a farewell tour to spread the message across the country – it was during this tour that someone dubbed them "The Cambridge Seven."
    ellauri093.html on line 128: For the next month, the seven toured the University campuses of England and Scotland, holding meetings for the students. Queen Victoria was pleased to receive their booklet containing The Cambridge Seven's testimonies. The record of their departure is recorded in "The Evangelisation of the World: A Missionary Band". It became a national bestseller. Their influence extended to America where it led to the formation of Robert Wilder's Student Volunteer Movement.
    ellauri093.html on line 130: The conversion and example of the seven was one of the grand gestures of 19th-century missions, making them religious celebrities; as a result, their story was published as "The Evangelisation of the World" and was distributed to every YMCA and YWCA throughout the British Empire and the United States.
    ellauri093.html on line 132: Though their time together was brief, they helped catapult the China Inland Mission from obscurity to "almost embarrassing prominence", and their work helped to inspire many recruits for the CIM and other mission societies. In 1885, when the Seven first arrived in China, the CIM had 163 missionaries; this had doubled by 1890 and reached some 800 by 1900, which represented one-third of the entire Protestant missionary force.
    ellauri093.html on line 134: 5/7 seizikosta kuoli 30-luvulla. Yxi kuoli aikaisemmin, yhdestä tuli helluntaiystävä, pitkäikäisimmästä Dixon Hostesta peri Hudsonin konttorihommat. Studdin batting average oli näyttävä. Oisko kannattanut jatkaa valkoisissa. No pääsihän se niihin sitten loppupeleissä.
    ellauri093.html on line 154: Neetä on kuvattu huonokäytöksiseksi ja poikkeuksellisen älykkääksi opiskelijaksi ennen kääntymistään kristinuskoon 17-vuotiaana. Hän oli luokkansa priimus läpi kouluaikansa. Myöhemmin kristinuskon jo tyhmistämänä hän otti lisänimen Watchman koska piti itseään teollisuusvartijana, joka oli nostettu antamaan varoitushuuto pimenevässä ajassa. Nee ei käynyt teologisia kouluja tai raamattuopistoja, vaan hankki tietämyksensä lukemalla Raamattua ja etupäässä länsimaisia hengellisiä kirjoja. Hänen tärkein opettajansa oli anglikaaninen entinen lähetystyöntekijä Margaret Barber. New oli aika söpöläinen pienenä.
    ellauri093.html on line 158: Pariskunnalla ei ollut lapsia. Vanhemmiten hän kärsi kroonisista vatsavaivoista ja angina pectoris -sydänoireista. Nee koki myös eri seurakuntien hengellistä vastustusta, koska hän opetti, että eri suuntaukset ovat pahasta, koska ne hajottavat Kristuksen ruumista eli seurakuntaa kokonaisuutena.
    ellauri093.html on line 170: Francis William Newman – younger brother of Cardinal John Henry Newman; excommunicated for denying the Divinity of Christ. Mätämunista puheenollen! Eski kuzui jotakuta kardinaali Newmanixi. Tuskin sentään änkyttävä fonologi Martti Nyman? Ei ainakaan kaljupäinen psykologi Göte Nyman. Se oli joku filosofinplanttu jonka olen autuaasti unohtanut.
    ellauri093.html on line 176: Wingate was an exponent of unconventional military thinking and the value of surprise tactics. Assigned to Mandatory Palestine, he became a supporter of Zionism, and set up a joint British-Jewish counter-insurgency unit. Under the patronage of the area commander Archibald Wavell, Wingate was given increasing latitude to put his ideas into practice during the Second World War. He created units in Abyssinia and Burma.
    ellauri093.html on line 178: At a time when Britain was in need of morale-boosting generalship, Wingate attracted British Prime Minister Winston Churchill's attention with a self-reliant aggressive philosophy of war, and was given resources to stage a large-scale operation. The last Chindit campaign may have determined the outcome of the Battle of Kohima, although the offensive into India by the Japanese may have occurred because Wingate's first operation had demonstrated the possibility of moving through the jungle. In practice, both Japanese and British forces suffered severe supply problems and malnutrition.
    ellauri093.html on line 186: Field Marshal Montgomery told Moshe Dayan in 1966 that he considered Wingate to have "been mentally unbalanced and that the best thing he ever did was to get killed in a plane crash in 1944."
    ellauri093.html on line 191: Both Open and Exclusive Brethren have historically been known as "Plymouth Brethren." That is still largely the case in some areas, such as North America and Northern Ireland. In some other parts of the world such as Australia and New Zealand, most Open Brethren shun the "Plymouth" label. This is mostly because of widespread negative media coverage of the Plymouth Brethren Christian Church, the most hardline branch of the Exclusive Brethren (and the only numerically significant Exclusive group in either country), which most Open Brethren consider to be a cult with which they do not wish to be misidentified.
    ellauri093.html on line 195: Some Chapels, on the other hand, will allow practically anyone to participate who walks in and says that he is a Christian, based on the newcomer's profession of faith. Such assemblies are said to have an "open table" approach to strangers. Gospel Hall Brethren, on the other hand, generally believe that only those formally recognised as part of that or an equivalent assembly should break bread. Most Closed and some Open Brethren hold that association with evil defiles and that sharing the Communion meal can bring that association.
    ellauri093.html on line 197: Their support text is from 1 Corinthians 15:33, "Do not be deceived: evil communications corrupt good table manners." Among other distinctions, the Gospel Halls would generally not use musical instruments in their services, whereas many Chapels use them and may have singing groups, choirs, "worship teams" of musicians, etc. The Gospel Halls tend to be more conservative in dress; women do not wear trousers in meetings and always have their heads covered, while in most Chapels women may wear whatever they wish, including nothing, though modesty in dress serves as a guideline, and many may continue the Orde Wingate tradition of wearing a shower cap for head covering if nothing else. Open Brethren churches are all independent, self-governing, local congregations with no central headquarters, although there are a number of seminaries, missions agencies, and publications that are widely supported by Brethren churches and which help to maintain a high degree of communication among them.
    ellauri093.html on line 201: Brethren assemblies (as their gatherings are most often called; everybody is supposed to speak in assembly languages) are divided into the Open Brethren and the Exclusive Brethren, following a schism that took place in 1848. Both of these main branches are themselves divided into several smaller branches, with varying degrees of communication and overlap among them. (The general category "Exclusive Brethren" has been confused in the media with a much smaller group known as the Plymouth Brethren Christian Church (PBCC) or the Raven-Taylor-Hales Brethren, numbering only around 40,000 worldwide.)
    ellauri093.html on line 203: The best-known and oldest distinction between Open and Exclusive assemblies is in the nature of relationships among their local churches. Open Brethren assemblies function as networks of like-minded independent local churches. Exclusive Brethren generally feel an obligation to recognize and adhere to the disciplinary actions of other associated assemblies.
    ellauri093.html on line 207: Another less clear difference between assemblies lies in their approaches to collaborating with other Christians. Many Open Brethren will hold gospel meetings, youth events, or other activities in partnership with non-Brethren Evangelical Christian churches. More conservative Brethren tend to not support activities outside their own meetings.
    ellauri093.html on line 226: This guide covers the following topics: What is eider abuse? What are the types of eider abuse? What is the age at which someone older is considered an ‘eider’? Why does eider abuse occur? Who commits eider abuse? Who are the abusers? Who is at risk of eider abuse? Is it eider abuse if the person neglects their own needs? Is eider abuse family violence? As a family violence worker, what do I need to know about eider abuse?
    ellauri093.html on line 258: Financial abuse: Using someone’s money, property or other assets illegally or improperly or forcing someone to change their will or sign documents. This is the most common form of abuse seen at Seniors Rights Victoria.
    ellauri093.html on line 268:
    What is the age at which someone older is considered an ‘eider’?

    ellauri093.html on line 270: When choosing an age to define ‘older’ people, 65 years is commonly used, however different state and commonwealth programs may have differing age eligibility criteria. Organisations may also have their own age-related criteria. For example, at Seniors Rights Victoria we work with Victorians aged 60 and over and Indigenous Victorians aged 45 and over.
    ellauri093.html on line 274: There are many schools of thought on why elder abuse occurs. Open and Closed brezels disagree. It is the wages of sin ok, but who sins and who pays is controversial. The wages may be financial, physical, social, sexual etc.
    ellauri093.html on line 282: Issues contributing to risk may include family violence, isolation, dependency grammar and career stress. The eider is at risk of getting flayed. The abuse worker is at risk of getting caught. Always abuse indoors and avoid unnecessary noise.
    ellauri093.html on line 286: Self neglect includes behaviour such as poor hygiene, excessive quacking and compulsive hoarding. Older people have the right to make their own lifestyle choices, even if those choices put them at risk of harm. Scrooge McDuck has a license for his money bin, though it exposes him to the Beagle Boys.
    ellauri093.html on line 304: She removed Stranleigh’s coat with a dexterity that aroused his imagination. The eider woman returned with skimpy dressings and a sponge, which she placed on a chair. Carry your head along as your eiders have done. After being a member of the Church for a while, Bill was ordained to the office of an eider. Jack had been an eider for only a few days when he received a new calling whistle. The eiders are coming over for dinner tonight. One of the long-time leaders in the Church is Eider Pennypacker.
    ellauri093.html on line 321: The term "Eider" is based on the same Scriptures that are used to identify "Bishops" and "Overseers" in other Christian circles, and some Exclusive Brethren claim that the system of recognition of eiders by the assembly means that the Open Brethren cannot claim full adherence to the doctrine of the priesthood of all believers.[27] Open Brethren consider, however, that this reveals a mistaken understanding of the priesthood of all believers which, in the Assemblies, has to do with the ability to directly offer worship to God and His Christ at the Lord's Supper, whether silently or audibly, without any human mediator being necessary—which is in accordance with 1 Timothy 2:5, where it is stated that Christ Jesus Himself is the sole Mediator between God and men ("men" being used here generically of mankind, and not referring simply and solely to "males").
    ellauri093.html on line 325: Paavaliko se oli omien sanojensa mukaan valittu vesseli, tyhjä tynnyri? Mies kettingeissä, valikoitu vati.
    ellauri093.html on line 363: Efter sigende var Karl bedre som gymnastik- end som religionslærer, men allerede nu var han en begejstrende foredragsholder.
    ellauri093.html on line 364: Som alle unge grundtvigske teologer på den tid ønskede også P. at blive valgmenighedspræst, og det lykkedes da han 1883 blev Birkedals medhjælper og 1885 – da alder og politisk splid i menigheden tvang Birkedal bort – hans efterfølger, en stilling han beholdt til sin død.
    ellauri093.html on line 366: Karl var stemningsbevæget og gemytrig som sin forgænger, svingede let fra muntert vid til dyb vemod, var en glimrende fortæller, forfatter af viser og sange, en god foredragsholder og en prædikant der i høj grad formåede at anskueliggøre sig ved billeder og citater.
    ellauri093.html on line 378: Karin runon iskeviä säkeitä on vaikee suomentaa runoxi. (Ehkä sinusta, Hilja, ei minusta.) Paroni Nikolay rukoili että rakas taivaan isä antaisi päivänpaistetta, kun lakanatkin homehtuvat. Ja kazo! Jumala kuuli tämän pyynnön melkein välittömästi. Monet olivat kuitenkin jo ehtineet saada kurkkunsa käheäxi rukoilusta, Hilja mukaanlukien. Tanskasta matka vei Hampuriin tutkimaan merimiesten käymälää. Ei vaan elämää. Ei vienytkään, Teodolinda-äidin tulehtunut kohtalon sormi osoittikin takas Rauhaniemelle. Mutta kotimatkalla pääsi viinan siis flunssan käheyttämä Hilja tekemään lähempää tuttavuutta merimiehiin avuliaan merimiespapin välityxellä. Toisena apumiehenä hääri sittemmin kauppaneuvos Heikki Kestilä Kestilöiden naistenvaatehuoneelta Turusta, joiden vieraana oli Janet Breckenridge (Ympyräsuu) Rotary-stipendiaattina 70-luvulla. Ne oli Janetin mielestä karmeita tyyppejä. Mutta Janet onkin kveekari.
    ellauri093.html on line 424: Kirkkotaiteilija Ilmari Launis jonka pojasta Ilmo Launixesta tuli Töölön kirkon kappalainen lupasi kopioida Edelfeltin taulun "Kristus ja Mataleena" Karin esitelmän tuottamilla rahoilla. NNKY:n tytöt af Forsellesin johdolla säikähtivät jeesusta virsujalkaisena. Ja Mataleenakin siinä langenneena! Ja se runokin (hyi): "pane minua minnes tahot... ...jaloin päälle käytäväxi" AI KAUHEETA. Hilja koitti puolustella mursuwiixisellä Fritz Uhdella, muttei vakuuttanut, pahemmaksi meni vaan (no ks. kuvaa hyvä ihme). Tulee mieleen Aale Tynnin ihana runo "Kaarisilta". Puuttuu vaan kuva jossa Mataleena on sillassa, ja jeesus käy sen päällä jaloilla. Ehkä sen taulun voisi ripustaa johtajattaren huoneen oviseinälle. Vie minut minne tahdot, vie vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on...
    ellauri093.html on line 428: gend_-_Google_Art_Project.jpg/800px-Albert_Edelfelt_-_Christ_and_Mary_Magdalene%2C_a_Finnish_Legend_-_Google_Art_Project.jpg" height="400px" />
    ellauri093.html on line 433: Alkaa tuntua että Hilja on ollut puutteenalainen. Olikohan sillä Krissen kanssa salaisuuxia? Sixikö se piti siitä Mataleena-taulusta? Jos se on salaa tyydyttänyt siihen mielenkiintoaan niinkuin Niku sillä Gallén-Kallelan Aino-triptyykillä? Kaiken hymistelyn alla se vaikuttaa vähän kiimaiselta. Tatuoidut lihaxikkaat renttumaiset merimiehet kuumottivat. Hieno paroni halusi Hiljan kotiopettajaxi. Tuskin keski-ikäinen tanskalainen vaaliseurakunnan kirkkoherra teki treffit haudalle ja ojensi siellä Hiljalle hautapazasta kiertävästä viikunasta lehden. Kyse oli Ingemannin fallisesta pazaasta. Maa on yhä kaunis, mutta Ingemannin romaanit on unohtuneet.
    ellauri093.html on line 445: The praises of all the prophets are kneaded together. Kaikkien profeettojen ylistyxet on vaivattuna yhteen.
    ellauri093.html on line 460: Darwinin nurkassa pyyhki hikeä Hans Brøchner: Professor of Philosophy, Antagonist—and a Loving and Admiring Relative, Copenhagen Center for Subjectivity Research,
    ellauri093.html on line 467: Absolut oensartethed, se on Nielsenin lumilinnan etuvarustus. Uskonto on aivan eri asia, siinä loppuu tieteen jurisdiktio. Njääh jääh et voi tänne osua noilla darwinlumipalloilla! Ne lentää sun vaihtoehtoisella radalla! Saa at Troen og Viden fik hver sin egen Virkelighed.
    ellauri093.html on line 471: Hilja ei ole veizilaatikon terävimpiä veiziä, joten se ei nää tässä mitään ongelmaa. Nielsenin luennot olivat kyllä pilkan kohteena, mutta nuorelle totuudenezijälle niistä avautui vapauttavia näköaloja. Hänelle valkeni toisaalta inhimillisen tutkimuxen avaruus ja tärkeys, mutta toisaalta riittämättömyys, kun iäisyysarvot ovat kysymyxessä. Uskon yxinkertainen tie kirkastui aivan uudella tavalla, ei tiedon vastakohtana, vaan sen välttämättömänä täydentäjänä. Kantin lait ovat yhtä epäämättömiä sielun sisäkentillä kuin Newtonin painovoimalaki ulkopeleissä. Mutta eri tavalla. Ai miten niin? Pruit pruit, läiskis läiskis (peruuttaa nopeasti taka-alalle). Kuten Peeveli sanoi: "Kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä kuulostaa hyvältä, sitä miettikää." Hizi koittais edes päättää mitä niistä erityisesti.
    ellauri093.html on line 488: Hilja ei ollut mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Enemmän sellainen hengessään köyhä harmaavarpunen joka saa kehotuxen tulla mukaan kyyhkysten joulujuhlaan. "She a beauty? I´d rather call her mother a wit." Karin pappila Kirkeby oli yhtä näyttävä kuin Darcyn Pemberley. Varmaan Hiljakin olis siellä viihtynyt, mutta kun sillä oli jo se Marie. Jolle Kari oli runoillut hopeahääpäivänä:
    ellauri093.html on line 602: Sinä aamuna jona pastori Frederiksenin ja Neiti Nielsenin kanssa ajoin autossa Fyenin tasaisia maanteita pitkin Søllingeen, luonto kukki ja taivas säteili ja sydämeni oli täynnä kiitollisuutta tämän maallisenkin elämän täyteydestä - vaikka eräs rakas hauta onkin matkani päämääränä. Pastorinrouva oli sydämmellisenä vastassa. Päivällinen oli valmiina, ja sen jälkeen minut lähetettiin rauhalliseen yläkerran huoneeseen nukkumaan päiväunia. Lehtimajassa joka oli luovutettu Povisen lesken ja tyttären asunnoxi kohta astuikin meitä vastaan hento, pienexi kutistunut nainen. Toinen silmä ja hiukan vinoon vetäytynyt suu kielivät lievästä ajatusten katkeamisesta. Hänen yllänsä oli vanhakuosinen musta puku ja päässä yhtä vanhanaikainen liian pieni olkihattu.Kaiken tuon huomasin saman tien tyytyväisenä. Hän on meidän ristimme, ämmä sanoi vielä vammasesta tyttärestä. Noniin, kuinka toisin oisi kaikki jos Povisella oisi käynyt parempi viuhka, sanomatta nyt kenen kaa. Leski esitteli sotasaaliita. Tässä on Sysmän kirkon sisäkuva. Tuossa Autotalon varakkaiden Montosten lahjoittama ruma kuparipakote. Tuolla Sirkka-tädin Israelista tuoma lampukka. Olisi ollut puhelemista kauniista esineistä vaikka kuinka pitkältä.
    ellauri093.html on line 604: Mutta pappilassa ei sopisi käydä kuin pihalla. Povisen entinen kappalainen, pastori Thorkil Skat Rørdam on uskonluopio. Sitä ei voinut aavistaa. Niin pian Kari Povisen kuoleman jälkeen! Ja Rørdamin puoliso vielä Birkedalin tyttärentytär! Siinä on pahalla vaatturilla sormensa pelissä. Vaaliseurakunnan perustamisen aikaan kirkon papit olivat järkiuskoisia ja vaalirovasti hihhuli. Nyt oli kaikki kääntynyt nurinkurin, Rørdamista oli tullut luopio joka ei enää pitäytynyt edes apostoliseen uskontunnustuxeen. Osa seurakunnasta oli sanoutunut irti ja muodostanut uuden grundtvigilaisen seurakunnan, johon Povisen leski tyttärineenkin nyt kuului. Se jäi valitettavasti vaille kirkollista omaisuutta. Selkkauxet eivät tähänkään päättyneet. Rørdam yltyi niin pitkälle, että valtionkirkko erotti hänet papinvirasta - mutta osan Ryslingen ystävistä hän oli lumonnut kannattajixensa, jotka yhä pysyivät hänen "seurakuntanansa". Tämmöstä tää aina on, yhtä käsirysyä. Meemipeikot taistelevat reviireistä kuin kopallinen suokukkoja.
    ellauri093.html on line 606: Kävelimme kirkolle ja sieltä haudalle. Se oli valkoisexi kalkittu, ulkoa aika koruton, paizi koristuxet ulkokultaiset. Kirkko oli somistettu vesiastioissa seisovilla katkaistuilla koivuilla ja narsistien paljoudella. Vaskinen kastemalja oli Grundtvigin lahjoittama ja Alvar Aallon suunnittelema. Alttarille valittiin alttariliina, reunusaiheinansa risti ja rypäleet, huomiotaherättävä kauniilla taiteellisuudellansa. Hiljaisina poikina siirryimme kirkon kupeella makaaville haudoille. Toiseen oli "kätketty" Birkedal vaimoineen, toiseen Povisen Kari. Tilaa oli vielä Povisen leskelle ja tyttärelle. Povisen kivessä oli nimekkään taiteilija Skovgaardin muovaama kaunis korkokuva, joka esittää Jeesusta kättelemässä Pietaria. Kiveen oli piirretty graffiteja ja kirkkoveneitä. Valokuvasin sen. Nyt oli Ryslingen-matkani päätarkoitus täytetty.
    ellauri093.html on line 614: Myöhemmin tuli suruviesti Rysingestä: maallinen tuomari oli tuominnut Rysingen kirkon ja ökypappilan jäämään Rørstrandin seurakunnalle. Suuri syvä murhe ja tunne huutavasta vääryydestä täytti Povisen ystävien sydämmen. Minkä helvetin takia maallinen tuomiovalta saa ratkaista kirkon elinkysymyxiä? Povisen leski ei enää ala, kiukuspäissään se lakkaa vajaa. Loppuun vielä tuhti annos hymistelyä.
    ellauri093.html on line 635: Dick oli pieni ja paxu ja sillä oli "tavallinen" naama. Ei hän ole mikään liturgi, ajattelin - näyttämättä pettymystäni. Hänen noustuansa saarnatuoliin ensi vaikutelma oli sama kuin korinttolaisilla Paavalin könytessä saippualaatikolle: hänen kirjeensä ovat mahtavat, mutta hänen ruumiillinen esiintymisensä on heikkoa ja hänen puheensa mitätöntä. Puhe oli hljaista, vähän kangertelevaa, sisällys hyvin simppeliä. Paavali vastasi korinttolaisten kritiikkiin: Puheeni ja saarnani ei ole kiehtovia viisauden sanoja, vaan hengen haban pullistelua. Dick käytti yhtä lapsellisia vertauxia kuin Jeppe ize. Dickin kirja "Jumalan virta päällä" on ehkä monelle tuttu suomennoxestani. Eikö? Sitä on vielä saatavissa minulta tai Dickiltä.
    ellauri093.html on line 654: Sielunhoito järjestettiin kimppakivan muodossa. Vuohet ja lampaat paritettiin keskenään ja pantiin parit yhteen leikkimään kahden hengen piilosta jossa kukaan ei ole "se". Tuntui kuin kaikkialta olisi kuulunut: tuku tuku lampaitani, pikko pikko pikkojani, mää eiku mää, let me sit on it, no let me sit on it, ok let's both sit on it. This I gotta see! (Dick) Mun pari oli maitokaupan myyjåtär joka oli raskaan synnin pauloissa. Herran sormi auttoi, en uskalla sanoa enempää.
    ellauri093.html on line 672: Sodan aikana Dickin porukat on kotiarestissa ei sentään konzentrationslagerilla keskittymässä tärkeimpään. Dolman todisti: Herra on mun poimeneni, ei multa mitään puutu (tää lukee englannixi Rauhixen portaikossakin). Onko se totta? Eikö pikemminkin meiltä puutu jotakin, puutu aika vitun paljon? Ei herra riitti jo, kiitos ei enempää. Sinun tiesi ei ole minun teitäni, ja sun pöytä on kyllä katettu yhdelle vaikka viholliset ympäröivät meitä, ja pimeässä laaxossa vizasi ja sauvasi mätkivät meikäläisiä. Sun seurassa mulla on ihan tarpeexi, en ensinnä ezi kallista äitiäni, en herttaista Willyä, en kovaan aukioon törmännyttä Ilmoa, vaan vaan sinua, vapamieheni, joka mulle helvetinkin taivaaxi teet...
    ellauri093.html on line 734: Jälkimmäinen vaikutelma on että ei nää porukoina ole yhtään sen parempia tai huonompia kuin muutkaan, niillä vaan on izestä ja muista aivan väärä käsitys. Jos se ei ole rasismia, se on sitten tollasta heimomeemiä, tribal thing, kuten valkoinen vähemmistö sanoi Orange is new blackin kalpeanaamojen ruokalapöydässä, siinä ekassa osassa jossa päähenkilö vahingossa solvas keittäjää ja sai seuraavaxi ateriaxi tamponipurilaisia. Käytettyjä.
    ellauri093.html on line 758: Keväällä 1930 Ilmolla oli töitä Unkarissa ja Saxassa, jonne minäkin matkustin. Yhdyimme sinä vuonna Stuttgartissa, jossa halusin tutustua runoilija Karl Gerokiin, mutta hän osoittautui kuolleexi. Sieltä siirryimme Tübingeniin ottaaxemme osaa nazikristittyjen laululiikkeeseen. Liikkeen päämääränä oli Saxan kansan yhdistäminen, mikäs muu. Koko yllämainittu liike ansaizisi oman selostuxensa, jonka paikka ei kuitenkaan ole näissä puitteissa, koska näitä rivejä piirrettäessä sota on jo ohize ja laulunazeille kävi siinä heikosti.
    ellauri093.html on line 760: Sieltä sitten Müncheniiin taidekaupunkiin, jossa ihailimme taiteilija A. Hitlerin akvarelleja, ja sieltä eteenpäin Oberammergaun vuoristokylään nähdäxemme kuuluisan kärsimysnäytelmän. Sen juoni oli meille päällisin puolin tuttu (siinä on tää J. Nasaretilainen, joka - noh, ei spoileria Hilja, varoittaa Ilmo tuossa olan takana). Sitä ei voi sanoin kuvata, vaikka herra ties olen yrittänyt. Sitten oli vielä Augsburgin uskontunnustus 400v -vuosijuhlat. Tuhat pasuunaa ja todella paljon tuubaa. (Mekin ollaan oltu Augsburgissa. Woku oli sieltä päin kotoisin. Siellä oli se Fuggerien Fuggerei. Sielläkö se oli kun mä löin pääni kipeästi kulmikkaaseen kattolamppuun noustuani nukkumasta Brigitten sohvalta?)
    ellauri093.html on line 812: Hylätään opetus, jonka mukaan erilaiset paastot ja ruokien erottelut, jotka ovat ihmisten perinnäissääntöjä, olisi säädetty armon ansaitsemisen ja syntien hyvittämisen välineiksi. Tämä oppi himmentää Kristuksen armon ja opin uskosta, himmentää Jumalan käskyn sekä rasittaa suuresti omiatuntoja. Paasto ja ruumiilliset harjoitukset ovat hyödyllisiä hengelliselle elämälle, mutta niillä ei ansaita armoa eikä niitä ole sidottu määrättyihin päiviin ja ruokiin.
    ellauri093.html on line 820: Kritisoidaan voimakkaasti luostareissa tapahtuneita väärinkäytöksiä, joista osa on ollut myös paavin säädösten vastaisia. Luostarielämällä ei ansaita syntien anteeksiantoa eikä vanhurskauttamista. Kaikilla, jotka eivät ole soveliaita elämään naimattomina, on syy ja oikeus solmia avioliitto, koska luostarilupaus ei voi kumota Jumalan järjestystä eikä käskyä. Ihminen ei kykene elämään hengellisesti täydellistä elämää eikä Jumalaa kuulu palvella ihmisten tekemiä käskyjä noudattamalla vaan seuraamalla Jumalan omia käskyjä.
    ellauri093.html on line 828: Piispoilla ei tule olla maallista valtaa, vaan maallinen ja hengellinen valta on erotettava toisistaan. Evankeliumin mukaisesti piispojen valta on Jumalan käsky ja määräys saarnata evankeliumia, antaa synnit anteeksi ja pidättää ne sekä jakaa ja hoitaa sakramentteja. Siellä, missä piispoilla on maallista hallitusvaltaa, se ei kuulu heille piispoina jumalallisen oikeuden perusteella vaan ainoastaan keisarillisen eli inhimillisen oikeuden nojalla, jolloin se on erillään heidän hengellisestä vallastaan, eikä hengellisissä toimissa tule käyttää maallista valtaa. Papit ja seurakunnat ovat velvollisia tottelemaan piispojansa, paitsi jos nämä opettavat tai määräävät evankeliumin vastaisesti, jolloin heitä ei saa totella. Piispoilla ei ole oikeutta säätää uusia seremonioita, ruokasäädöksiä, juhlapäiviä ja uusia kirkollisia arvoasteita, mikäli ne ovat Jumalan sanan vastaisia.
    ellauri093.html on line 833: Tunnustuksen allekirjoitti seitsemän ruhtinasta: Saksin herttua ja vaaliruhtinas Juhana, Brandenburgin rajakreivi Yrjö, Lüneburgin herttua Ernst, Hessenin maakreivi Filip Jalomielinen, Saksin herttua Juhana Fredrik, Lüneburgin herttua Frans, Anhaltin ruhtinas Wolf(gang) ja kaksi valtakunnankaupunkia (Nürnberg ja gen" title="Reutlingen">Reutlingen). Siis tämmösiä pikkukaupunkien pormestareita tai läänin maaherroja, joita paavin kieltojen maailma oli alkanut ahdistaa.
    ellauri093.html on line 861: Noniin. Vuonna 1930 Dickin porukoilla oli auto, varmaan Hanomag-merkkinen. Fräulein Scheftel tuli lisävarusteena kuljettajan mukana. Se oli yhtä ketterä ja kurvikas, hiljainen ja halukas kuin ennenkin. George-poika Dolmen oli nyt pastorina pastorin paikalla. Se oli vanttera, keskikokoinen ja kursailematon, mutta ei yhtä säteileväsilmäinen kuin isänsä, mieluummin äiti-Helenen näköä, valitettavasti. Morsian Ruth tuli Georgelle kuin lähetettynä kun Hanomag oli tehnyt tenän syrjämaantiellä. Ruthin vanhemmilla oli kotikartano ja se näytti hyvnnäköisenä mainiolta kaupalta. Siis molemmat. Veli Gerrit oli valmis lääkäri eikä sen vaimo Lea ollut oikein Dolmenien mieleinen, supsutti Fräulein Scheftel. Mutta en halunnut kuunnella sivupuheita. Jumalan kuudestilaukeavasta käsiaseesta, Hans-Werneristä oli kuin olikin tullut teologi! Toivon hartaasti, ettei hänen kauneudenkaipuunsa jää tyydyttämättä. Hans-Wernerin kuzumanimi oli nyt Albert, nahka-Albertixi sanottiin.
    ellauri093.html on line 873: Dickille kävi kuin Jeesuxelle, kun se lähti raskaan työviikon jälkeen Genesaretille apupoikien kanssa soutelemaan, mutta kansa kiersi järven ja tungexi vastarannalla, eikä Jessen auttanut muu kuin palvella niitä alttiisti, unohtaen oman leponsa. Mahtoi vituttaa. Dickin ei auttanut muu kuin seurata Jessen esimerkkiä.
    ellauri093.html on line 879: Dick ei innostunut juutalaisten omista seurakunnista. Parempi että sakemannit johtavat. Tai mixei suomalaisetkin, warum nicht. Kyllä sellaisia tulee, mutta vasta jeesuxen toistamiseen tultua. Eli kun lipputangot kukkivat, ne on jo nupulla. Niin uskoivat Dolmenit, mutta Hilja oli epäilevällä kannalla. Silloin mieheni siirtyi niittokoneen ääreen. Eikun soittokoneen. Se veti keskustelun päätteexi schlaagerin "Joudu jo Jeesus" (tai sama saxaxi). Olikohan se tää? Es harrt die Braut so lange schon - kuulostaa Hiljalta. Sinua Kristus odottaa, virsi 11 uudessa virsikirjassa.
    ellauri093.html on line 905: FOR MANY years it has been my privilege to teach Jewish young men the way of salvation. Naturally I began by showing them Christ in the Old Testament, how our heavenly Father began to teach His young children in object lessons and how their Messiah was foreshadowed in type and prophecy.
    ellauri093.html on line 915: Helene kuoli slaagiin 1939. Se oli Dickiä 1v nuorempi. Dolmen lähti yxin jenkkeihin eikä päässyt enää koskaan takaisin. Julma kohtalo. - Hei ei sinne päinkään! Se iski uuden hanin alle vielä 82-vuotiaana! Jalo nainen oli toiminut 20v opettajattarena, sitten tyttö-korkeakoulun johtajattarena. Nyt hän oli erään tyttökoulun ylivalvoja. Tosi estrogeeninen. He solmivat avioliiton maaliskuussa 1942. Grace oli syntyisin Kanadasta, 30v nuorempi miestänsä, erinomainen kodinhoitaja... hän on niin hyvä minulle, en ole enää yxin... Niinpä niin, ei ole ihmisen hyvä olla yxin, minäpä teen hänelle kylkiluusta kumppanin. Dolmen ei muistanut mainita Gracen tyttönimeä. Voi olla ettei se muistanut sitä, sen nimimuisti oli surkea.
    ellauri094.html on line 39: ges?q=tbn:ANd9GcSDyv5hR8F5xqpcjNfCayyZZvUh6BSH9zwMNDVv_enirspA93M&s" height="200px" />
    ellauri094.html on line 58: Liito-oravan suojeluvaatimukset jarruttavat rajusti esimerkiksi Kuopion asuntorakentamista. Se ei ole ihme, sillä uuden tiedon mukaan liito-orava viihtyy kaupungissa. Nyt ongelmaan puututaan tuhoamalla liito-oraville sopivia elinympäristöjä ja höllentämällä suojelua rakentamisalueilla.
    ellauri094.html on line 62: ”Aikaisemmin liito-oravilla oli Saaristokaupungissa kaksi reviiriä, mutta nyt niitä on 18. Ongelma kärjistyi pari vuotta sitten. Liito-oravat ovat lisääntyneet Kuopiossa suhteessa jopa paljon enemmän kuin rakentamisen volyymi, joka on vain viisinkertaistunut.
    ellauri094.html on line 66: Kuopion liito-oravaongelma on kasvanut niin suureksi, että kaupungin, Pohjois-Savon Ely-keskuksen ja Pohjois-Savon liiton karvalakkilähetystö kävi kuluvana syksynä ympäristöministeriössä monkumassa asiasta. Siipioravareuhkat päässä koko remmillä.
    ellauri094.html on line 68: Pohjois-Savon Ely-keskuksen johtaja Jari Mutakuonon mukaan yksi liito-oraviin liittyvä pääongelma aiheutuu siitä, että eläin liikkuu paikasta toiseen. Mutakuono ehdottaa että elukat naulataan kiinni pönttöihin.
    ellauri094.html on line 70: Ely-keskus ja Kuopio aikovat ratkaista liikkumisongelmaa myös liimaverkkoajattelun avulla.
    ellauri094.html on line 94: Syreeni suggests that the letters of John - written after the predecessor gospels but before the final edition - reveal a schism in the Johannine community that was caused by the majority faction's acceptance of Jesus' death and resurrection, as it was then recorded in the new gospel. By exploring the gospel's different means of legitimizing the passion story, such as the creation of the 'Beloved Disciple' to witness Jesus' passion, and the foreshadowing of the resurrection of Jesus in the miracle of Lazarus, Syreeni provides a bold and provocative case for a new understanding of John.
    ellauri094.html on line 170: Arvoisa puhemies! Monelle suomalaiselle kirkko on tärkeä, ei välttämättä enää hengellisenä kotina vaan suunnistamista helpottavana maamerkkinä. Olemme monesta tutkimuksestakin nähneet, että suomalaiset eivät jaa enää välttämättä kovin paljon yhteisiä arvoja, mutta monet arvostavat kirkkoa instituutiona ja myös sitä työtä, mitä kirkko tekee. Ja sen takia uskon, että jos kirkon sisällä tuleekin vakavia ristiriitoja, jopa oikeusprosesseja, tämän kautta — syntyy, kuten tässä hyvin edellä kuvattiin, tämmöisiä oikeustaisteluja — kukaan meistä, toivon ainakin niin, ei pitäisi sitä toivottavana tilana tulevaisuudessa. Sen takia minusta on tärkeää, että voisimme täällä laajoin joukoin tukea tätä pontta numero 1. Tämä numero 2 on sitten erillinen asia, joka koskee adoptiokysymystä, mutta minusta sekin on erittäin perusteltu, ja kuten edellä totesin, tuen myös sitä voimakkaasti.
    ellauri094.html on line 184: Algolagnia (/ælɡəˈlæɡniə/; from Greek: ἄλγος, álgos, "pain", and Greek: λαγνεία, lagneía, "lust") is a sexual tendency which is defined by deriving sexual pleasure and stimulation from physical pain, often involving an erogenous zone. Studies conducted indicate differences in how the brains of those with algolagnia interpret nerve input.
    ellauri094.html on line 196: Vielä 1970-luvulla uskottiin yleisesti, että Vanhan testamentin profetia oli ainutlaatuinen ilmiö, jolla ei ollut vastinetta Israelin ja Juudan ulkopuolella. Tämä käsitys on osoittautunut täysin vääräksi Nineven arkistojen avauduttua. Nyt tiedämme, että samanlaisia hourupäitä toimi ja vaikutti myös Assyriassa, ja ekstaattinen profetia oli ilmiönä yleinen koko Mesopamiassa jo 3000-luvulta alkaen eKr. Kriittinen editio assyrialaisista profetioista ilmestyi Parpolan toimittamana vuonna 1998, ja Helsingin nykyinen yliopiston Vanhan testamentin exegetiikan professori ja Parpolan oppilas Martti Nissinen on jatkanut niiden informaation analysointia ja välittämistä päätään pyöritteleville raamatuntutkijoille.
    ellauri094.html on line 200: Vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Etymological Dictionary of the Sumerian language Parpola esittää, että sumerin kieli kuuluisi uralilaisiin kieliin ja olisi siten myös suomen sukulaiskieli.
    ellauri094.html on line 203: Olen pitänyt esitelmiä yli tuhannen hengen kuulijakunnille Louvressa, Bagdadissa ja Helsingissä, ja Heurekassa vuonna 1995 järjestämäni näyttely “Ninive 612 eKr.” oli yksi tiedekeskuksen menestyksekkäimmistä ja keräsi yli 80000 katsojaa. Helsingin yliopistossa vuonna 1997 pidetty “Studia exotica – Kadonneet kulttuurit” -esitelmäsarja oli myös suuri yleisömenestys. YLEn Elävässä arkistossa julkaistua haastatteluihini perustuvaa 10-osaista “Muinaisen Assyrian suurvallan vaiheita” -sarjaa suosittelee 197 Facebook-fania. Helsingissä kesällä 2001 pidettyyn assyriologikongressiin osallistui lähes 300 tutkijaa ympäri maailmaa. Siellä julkistettu, sumerilaisen reseptin mukaan valmistettu Enkidu-olut toi minulle Sauli Niinistön jälkeen seuraavana Vuoden Vaahtopää -arvonimen, ja sumeriksi kääntämäni Blue suede shoes herätti Doctor Ammondtin tulkitsemana huomiota ympäri maailmaa.
    ellauri094.html on line 207: After the Battle of Carchemish in 605 BCE, King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem, resulting in tribute being paid by King Jehoiakim, aka Joakim von Anka. Jehoiakim refused to pay tribute in Nebuchadnezzar's fourth year, which led to another siege in Nebuchadnezzar's seventh year, culminating with the death of Jehoiakim and the exile to Babylonia of King Jeconiah, his court and many others; Jeconiah's successor Zedekiah and others were exiled in Nebuchadnezzar's 18th year; a later deportation occurred in Nebuchadnezzar's 23rd year. The dates, numbers of deportations, and numbers of deportees given in the biblical accounts vary. These deportations are dated to 597 BCE for the first, with others dated at 587/586 BCE, and 582/581 BCE respectively.
    ellauri094.html on line 211: Archaeological studies have revealed that, although Jerusalem was utterly destroyed, other parts of Judah continued to be inhabited during the period of the exile. Most of the exiled did not return to their homeland, instead travelling westward and northward. Many settled in what is now northern Israel, Lebanon and Syria. The Iraqi Jewish, Persian Jewish, Georgian Jewish, and Bukharan Jewish communities are believed to derive their ancestry in large part from these exiles. These communities are now largely concentrated in Israel.
    ellauri094.html on line 213: Nebuchadnezzar's siege of Jerusalem, his capture of King Jeconiah, his appointment of Zedekiah in his place, and the plundering of the city in 597 BCE are corroborated by a passage in the Babylonian Chronicles, p.293.
    ellauri094.html on line 219: Nebuchadnezzar and the Babylonian forces returned in 588/586 BCE and rampaged through Judah, leaving clear archaeological evidence of destruction in many towns and settlements there. Clay ostraca from this period, referred to as the Lachish letters, were discovered during excavations; one, which was probably written to the commander at Lachish from an outlying base, describes how the signal fires from nearby towns were disappearing: "And may (my lord) be apprised that we are watching for the fire signals of Lachish according to all the signs which my lord has given, because we cannot see Azeqah." Archaeological finds from Jerusalem testify that virtually the whole city within the walls was burnt to rubble in 587 BCE and utterly destroyed.
    ellauri094.html on line 221: Archaeological excavations and surveys have enabled the population of Judah before the Babylonian destruction to be calculated with a high degree of confidence to have been approximately 75,000. Taking the different biblical numbers of exiles at their highest, 20,000, this would mean that only about the fattest 25% of the population had been deported to Babylon, with the remaining 75% of havenots staying in Judah. Although Jerusalem was destroyed and depopulated, with large parts of the city remaining in ruins for 150 years, numerous other settlements in Judah continued to be inhabited, with no signs of disruption visible in archaeological studies.
    ellauri094.html on line 223: The Cyrus Cylinder (not to be confused with Joakim von Anka´s cylinder hat), an ancient tablet on which is written a declaration in the name of Cyrus referring to restoration of temples and repatriation of exiled peoples, has often been taken as corroboration of the authenticity of the biblical decrees attributed to Cyrus, but other scholars point out that the cylinder's text is specific to Babylon and Mesopotamia and makes no mention of Judah or Jerusalem. Professor Lester L. Grabbe asserted that the "alleged decree of Cyrus" regarding Judah, "cannot be considered authentic", but that there was a "general policy of allowing deportees to return and to re-establish cult sites". He also stated that archaeology suggests that the return was a "trickle" taking place over decades, rather than a single event.
    ellauri094.html on line 227: A 2017 exhibition in Jerusalem displayed over 100 cuneiform tablets detailing trade in fruits and other commodities, taxes, debts, and credits accumulated between Jews driven from, or convinced to move from Jerusalem by King Nebuchadnezzar around 600 BCE. The tablets included details on one exiled Judean family over four generations, all with Hebrew names.
    ellauri094.html on line 233: This period saw the last high point of biblical prophecy in the person of Ezekiel, followed by the emergence of the central role of the Torah in Jewish life. According to many historical-critical scholars, the Torah was redacted during this time, and began to be regarded as the authoritative text for Jews. This period saw their transformation into an ethno-religious group who could survive without a central Temple. Israeli philosopher and Biblical scholar Yehezkel Kaufmann said “The exile is the watershed. With the exile, the religion of Israel comes to an end and Judaism begins.”
    ellauri094.html on line 235: This process coincided with the emergence of scribes and sages as Jewish leaders (see Ezra). Prior to exile, the people of Israel had been organized according to tribe. Afterwards, they were organized by smaller family groups. Only the tribe of Levi continued in its temple role after the return. After this time, there were always sizable numbers of Jews living outside Eretz Israel; thus, it also marks the beginning of the "Jewish diaspora", unless this is considered to have begun with the Assyrian captivity of Israel.
    ellauri094.html on line 260: Reign of Jehoiachin (reigned 3 months). ge_of_Jerusalem_(597_BC)" title="Siege of Jerusalem (597 BC)">Siege and fall of Jerusalem.
    Second deportation, 16 March 597
    ellauri094.html on line 275: ge_of_Jerusalem_(587_BC)" title="Siege of Jerusalem (587 BC)">Siege and fall of Jerusalem. Solomon's Temple destroyed.
    Third deportation July/August 587
    ellauri094.html on line 326: But wait! What’s the book of Baruch? It’s a deuterocanonical part of the apocrypha that is widely quoted in the bible. It’s also a major part of Jewish, Christian, and Catholic canon. I have linked the Catholic text above. The book of Baruch is generally considered just as infallible as the rest of the bible.
    ellauri094.html on line 328: Ahem, in Baruch, we are told that the captivity will last seven generations, not merely 70 years. In order to reconcile these two disparate numbers, the Jews would’ve had to be having children at the age of ten or younger! That’s far too young, even by biblical-day standards.
    ellauri094.html on line 346:
    Seven generations

    ellauri094.html on line 348: “And when you are come into Babylon, you shall be there many years, and for a long time, even to seven generations: and after that I will bring you away from thence with peace.” (Baruch 6:2; quoted from Douay-Rheims 1899 American Edition)
    ellauri094.html on line 354: One should be skeptical of whether this is a Bible contradiction given the Skeptic Annotated Bible’s track record of inaccurately handling the Bible. See the many examples of their error which we have responded to in this post: Collection of Posts Responding to Bible Contradictions. Of course that does not take away the need to respond to this claim of a contradiction, which is what the remainder of this post will do. But this observation should caution us to slow down and look more closely at the passages cited by the Skeptic Annotated Bible to see if they interpreted the passages properly to support their conclusion that it is a Bible contradiction.
    ellauri094.html on line 356: The skeptic tries to pit Jeremiah 29:10 as affirming the claim “The Babylonian Captivity was seventy years” against Baruch 6:2 as affirming “The Babylonian Captivity was seven generations.”
    ellauri094.html on line 358: Baruch 6:2 does affirm “The Babylonian Captivity was seven generations.”
    ellauri094.html on line 367: It took me some time to track down the Greek text of Baruch 6:2. Baruch 6:2 does say in the Greek “until the seventh generation.” The word “ἕως” is interpreted as “until” and it is a Greek particle marking a limit, that is, a temporal point of termination. (Who cares about the Greek anyway. It was dictated in hebrew or something.)
    ellauri094.html on line 369: Interestingly nowhere else in the Bible does it affirm the claim found in Baruch 6:2 that “The Babylonian Captivity was seven generations.”
    ellauri094.html on line 372: Also the expectation was seventy years for the exiles to return since one sees this interpretation lead Daniel to eagerly long for the seventy year milestone as seen in Daniel 9:2.
    ellauri094.html on line 373: One of the reason to doubt Baruch 6:2 is actually written by Jeremiah and to believe it was written much later is that the Book of Jeremiah talks about the remnant will begin returning within 70 years and yet Baruch 6:2 state the return will be within 7 generations which seems to excuse those who were Jewish reading this book that never did went back to Jerusalem for many generations but continued living outside Jerusalem. Fascinating as well is the fact that this book was written in Greek and not in Hebrew which indicate the likely audience was the Jewish Diaspora.
    ellauri094.html on line 375: A Jewish generation was about 30 years and if you think of 7 generations that is about 210 years. (If they started breeding at 10 then it would be just 70, so no contradiction! Muhammed's fifth wife was 9.) The exile from Jerusalem began in 586 BC. So 210 years later it would land on 376 BC. But way before then the Jews have already made big caravan trips back to Jerusalem which took place in the 6th to 5th Century BC (see the book of Ezra and Nehemiah). There’s no specific migration that stood out in the 300s BC.
    ellauri094.html on line 425: 2 We hanged our harps upon the willows in the midst thereof.
    ellauri094.html on line 429: 4 How shall we sing the LORD's song in a strange land?
    ellauri094.html on line 430: 5 If I forget thee, O Jerusalem, let my right hand forget her cunning.
    ellauri094.html on line 440: Boney M:n vetävästi esittämä kappale Petterin lp-levyltä onkin vanhemman samannimisen biisin coveri yhtyeeltä The Melodians. Rivers of Babylon on rastafari-laulu, jonka tekivät ja levyttivät Brent Dowe ja Trevor McNaughton jamaikalaisesta reggae-yhtyeestä The Melodians vuonna 1970. The Melodiansin alkuperäisversio kuullaan jamaikalaisessa elokuvassa The Harder They Come (1972) sekä Nicolas Cagen elokuvassa Bringing Out the Dead (1999).
    ellauri094.html on line 457: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land Mitens me vedettäs virsiä matulas
    ellauri094.html on line 461: Now how shall we sing the Lord's song in a strange land Mitens riffit sujus tääl persulas
    ellauri094.html on line 483: ges/Ben%20Zyskowicz%20261008.jpg" />
    ellauri094.html on line 488: Poem by Algernon Charles Swinburne:
    ellauri094.html on line 492: That for ages of agony hast endured, and slept, Joka oot kestänyt tuskaa ikipäiviä, ja nukkunut
    ellauri094.html on line 502: And thy spirit uplifted thee to forget thy wrong Ja sun pirtu kohotti sut unohtamaan vääryydet
    ellauri094.html on line 517: Ye are bondmen and bondwomen, to be scourged and smart, Te olette James ja Jennifer Bondeja, ovelia,
    ellauri094.html on line 523: And no change came. Eikä mikään muuttunut.
    ellauri094.html on line 580: And an angel's similitude by the unsealed grave, Ja jonkunlainen enkelinkuvatus avokuopalla,
    ellauri094.html on line 582: And the voice was angelical, to whose words God gave Sen ääni oli kuin leppäkertulla, muze sanoi
    ellauri094.html on line 615: "Whoso bears the whole heaviness of the wronged world's weight Se joka nostaa koko vääristyneen maailman painon penkiltä,
    ellauri094.html on line 640: So the angel of Italy's resurrection said, Niin torves Italian ylösnousemuxen enkeli,
    ellauri094.html on line 647: That the waters of Babylon should no longer flow, Että Babylonin vedet ei enää valuisi,
    ellauri094.html on line 650: Algernon Charles Swinburne Algernon Charles Swinburne
    ellauri094.html on line 654: The body of Algernon Charles Swinburne’s poetry is so vast and varied that it is difficult to generalize about it. Swinburne wrote poetry for more than sixty years, and in that time he treated an enormous variety of subjects and employed many poetic forms and meters. He wrote English and Italian sonnets, elegies, odes, lyrics, dramatic monologues, ballads, and romances; and he experimented with the rondeau, the ballade, and the sestina. Much of this poetry is marked by a strong lyricism and a self-conscious, formal use of such rhetorical devices as alliteration, assonance, repetition, personification, and synecdoche. Swinburne’s brilliant self-parody, “Nephilidia,” hardly exaggerates the excessive rhetoric of some of his earlier poems. The early A Song of Italy would have more effectively conveyed its extreme republican sentiments had it been more restrained. As it is, content is too often lost in verbiage, leading a reviewer for The Athenaeum to remark that “hardly any literary bantling has been shrouded in a thicker veil of indefinite phrases.” A favorite technique of Swinburne is to reiterate a poem’s theme in a profusion of changing images until a clear line of development is lost. “The Triumph of Time” is an example. Here the stanzas can be rearranged without loss of effect. This poem does not so much develop as accrete. Clearly a large part of its greatness rests in its music. As much as any other poet, Swinburne needs to be read aloud. The diffuse lyricism of Swinburne is the opposite of the closely knit structures of John Donne and is akin to the poetry of Walt Whitman.
    ellauri094.html on line 658: “Super Flumina Babylonis” celebrates the release of Italy from bondage in imagery that recalls the resurrection of Christ. The open tomb, the folded graveclothes, the “deathless face” all figure in this interesting poem that sings out, “Death only dies.” In “Quia Multum Amavit,” France, shackled by tyranny, is personified as a harlot who has been false to liberty. She has become “A ruin where satyrs dance/ A garden wasted for beasts to crawl and brawl in.” The poem ends with France prostrate before the spirit of Freedom, who speaks to her as Christ spoke to the sinful woman in the Pharisee’s house, in a tone of forgiveness.
    ellauri094.html on line 681: Average number of symbols per stanza: 158
    ellauri094.html on line 682: Average number of words per stanza: 28
    ellauri094.html on line 684: Average number of symbols per line: 39 (medium-length strings)
    ellauri094.html on line 685: Average number of words per line: 7
    ellauri094.html on line 689: The author used lexical repetitions to emphasize a significant image;
    ellauri094.html on line 722: Your average atheist is not evil, but misguided.
    ellauri094.html on line 725: The reason they must be exterminated is because they are genocidal and not open to peaceful coexistence.
    ellauri094.html on line 729: So in your view of Christianity, let me get this straight, you honestly believe that God wants you to kill the Jihadists? Am I understanding you right?
    ellauri094.html on line 733: What I mean is that diplomacy never works with genocidal maniacs and that the use of lethal force in self defense is ethical.
    ellauri094.html on line 741: Atheism is not necessarily a prerequisite for genocide.
    ellauri094.html on line 749: It’s also what makes your fabulated god evil when he commands whole cities wiped out. I’m glad our country isn’t based on Christianity and trigger happy, self righteous exterminators like yourself.
    ellauri094.html on line 758: And the stark evil of the atheist Communists becomes even more stark when considering the fact that Nazi Germany and Imperial Japan were fighting for what most wars are fought for: Wealth and Empire. Which is A-OK. The Israeli did the same with the help of Jehovah. The atheist regimes slaughtered their own people simply to impose their will upon their less powerful compatriots. Which the Christians never do. Well, not nearly as many got killed anyway. I guess. Haven't really toted up all the Christian wars. The colonial ones too, and the U.S. neocolonial ones like Korea and Vietnam, or the Desert Storm. Should one use the absolute body count or percentages? Ethics is not an exact science after all. It's more like economics.
    ellauri094.html on line 762: So just as we learn music, we cannot become better without practice and experience of music on our instrument of choice (mine is the Jewish Harp, quite popular by the rivers of Babylon). Your confession that you found prayer to be irrelevant is the same as a man banging a child on a piano and then giving up because all the banging just produced noise. You need to be taught how to pray by someone who knows how and then you need to practice, practice, practice for the rest of your life. And still you don't get a hole in one every time, I don't. Although I was trained to pray by various Catholic priests who pray for a living. Prayer professionals who get paid for it. No fucking amateurs like you. By now I find the hole usually quite easily, and can get it in after a few putts with a little help from my priestly friend.
    ellauri094.html on line 770: Oh I get by with a little help from my friend Sitäs anoo kun ei ooh intaa
    ellauri094.html on line 771: Mm I get high with a little help from my friend Ja pussinenä viallinen?
    ellauri094.html on line 778: No I get by with a little help from my friend Pussinenään vialliseen!
    ellauri094.html on line 779: Mm I get high with a little help from my friend
    ellauri094.html on line 791: Oh I get by with a little help from my friend
    ellauri094.html on line 792: Mm I get high with a little help from my friend
    ellauri094.html on line 800: Oh I get by with a little help from my friend
    ellauri094.html on line 802: Oh I get high with a little help from my friend
    ellauri094.html on line 803: Yes I get by with a little help from my friend
    ellauri095.html on line 35: Der Sprung ist bei Kierkegaard leidenschaftliche Entscheidung, der Augenblick, der über Nicht-Sein und Da-Sein entscheidet. Der Sprung ist Wiedergeburt, das Christwerden. Kierkegaard hat den Begriff von Gotthold Ephraim Lessing (1729-1781) ... Stanley the Manley was not very manly, more catholic than Pope, and as much a dwarf, only capable of tiny hopkins snd eurhytmic sprungs..
    ellauri095.html on line 39: Some critics believe he merely coined a name for poems with mixed, irregular feet, like free verse. However, while sprung rhythm allows for an indeterminate number of syllables to a foot, Hopkins was very careful to keep the number of feet per line consistent across each individual work, a trait that free verse does not share. Sprung rhythm may be classed as a form of accentual verse, as it is stress-timed, rather than syllable-timed, and while sprung rhythm did not become a popular literary form, Hopkins's advocacy did assist in a revival of accentual verse more generally.
    ellauri095.html on line 49: Hopkins was influenced by the Welsh language, which he had acquired while studying theology at St Beuno's near St Asap. The poetic forms of Welsh literature and particularly cynghanedd, with its emphasis on repeating sounds, accorded with his own style and became a prominent feature of his work. This reliance on similar-sounding words with close or differing senses means that his poems are best understood if read aloud.
    ellauri095.html on line 55: Hopkins did live such a life, but the windhover reminded him of Jesus’ great achievements after Nazareth. The windhover “stirred” his desire to become a great knight of faith, one of those who imitate not only the constraint but also the “achieve of, the mastery of” this great chevalier. The “ecstasy” of the windhover recalls Hopkins’s initial desire in “Il Mystico” to be lifted up on “Spirit’s wings” so “that I may drink that ecstasy/Which to pure souls alone may be.” Ultimately, Hopkins became aware that he had been hiding from the emotional risks of total commitment to becoming a “pure” soul. The phrase “hiding” thus suggests not only hiding from the world or from worldly ambition but also hiding from God.
    ellauri095.html on line 57: The words “here/Buckle” which open the sestet mean “here in my heart,” therefore, as well as here in the bird and here in Jesus. Hopkins’s heart-in-hiding, Christ’s prey, sensed Him diving down to seize it for his own. Just as the bird buckled its wings together and thereby buckled its “brute beauty” and “valour”and capacity to “act,” so the speaker responds by buckling together all his considerable talents and renewing his commitment to the imitation of Christ in order to buckle down, buckle to, in serious preparation for the combat, the grappling, the buckling with the enemy. As Paul said, “Put on the whole armour of God, that ye may be able to stand against the wiles of the Devil.”
    ellauri095.html on line 61: The Windhover (kestrel, tuulihaukka) aims to depict not the bird in general, but instead one instance and its relation to the breeze. This is just one interpretation of Hopkins's most famous poem, one which he felt was his best.
    ellauri095.html on line 77: Times told lovelier, more dangerous, O my chevalier! kertaa siistimpi, hurjempi, oi kavaljeerini!
    ellauri095.html on line 86: Gerard Manley Hopkins SJ (28 July 1844 – 8 June 1889) was an English poet and Jesuit priest, whose posthumous fame established him among the leading Victorian poets. His manipulation of prosody – particularly his concept of sprung rhythm – established him as an innovative writer of verse, as did his technique of praising God through vivid use of imagery and nature. Only after his death did Robert Bridges begin to publish a few of Hopkins's mature poems in anthologies, hoping to prepare the way for wider acceptance of his style. By 1930 his work was recognised as one of the most original literary accomplishments of his century. It had a marked influence on such leading 20th-century poets as T. S. Eliot, Dylan Thomas, W. H. Auden, Stephen Spender and Cecil Day-Lewis.
    ellauri095.html on line 105: Uranian is a 19th-century term that referred to homosexual men. The term was first published by activist Karl Heinrich Ulrichs (1825–95) in a series of five booklets (1864–65) collected under the title Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (Research into the Riddle of Man–Male Love). Ulrichs derived Uranian (Urning in German) from the Greek goddess Aphrodite Urania, who was created out of the god Uranus' testicles. Therefore, it represents the homosexual gender, while Dionian (Dioning), derived from Aphrodite Dionea, represents the heterosexual gender. Ulrichs developed his terminology before the first public use of the term homosexual, which appeared in 1869 in a pamphlet published anonymously by Karl-Maria Kertbeny (1824–82)
    ellauri095.html on line 107: The term Uranian was quickly adopted by English-language advocates of homosexual emancipation in the Victorian era, such as Edward Carpenter and John Addington Symonds, who used it to describe a comradely love that would bring about true democracy, uniting the "estranged ranks of society" and breaking down class and gender barriers. Oscar Wilde wrote to Robert Ross in an undated letter (?18 February 1898): "To have altered my life would have been to have admitted that Uranian love is ignoble. I hold it to be noble—more noble than other forms."
    ellauri095.html on line 113: John Addington Symonds, who was one of the first to take up the term Uranian in the English language, was a student of Benjamin Jowett and was very familiar with the Symposium. Platonisten homopentujen käsikirja.
    ellauri095.html on line 115: His father founded a marine insurance firm and at one time served as Hawaiian consul-general in London. He was also for a time churchwarden at St John-at-Hampstead. His grandfather was the physician John Simm Smith, a university colleague of John Keats, and close friend of the eccentric philanthropist Ann Thwaytes. One of his uncles was Charles Gordon Hopkins, a politician of the Hawaiian Kingdom.
    ellauri095.html on line 123: Hopkins became a skilled draughtsman. He found his early training in visual art supported his later work as a poet. His siblings were much inspired by language, religion and the creative arts. Milicent (1849–1946) joined an Anglican sisterhood in 1878. Kate (1856–1933) would help Hopkins publish the first edition of his poetry. Hopkins's youngest sister Grace (1857–1945) set many of his poems to music. Lionel (1854–1952) became a world-famous expert on archaic and colloquial Chinese. Arthur (1848–1930) and Everard (1860–1928) were highly successful artists. Cyril (1846–1932) would join his father's insurance firm.
    ellauri095.html on line 129: Hopkins studied classics at Balliol College, Oxford (1863–1867). He began his time in Oxford as a keen socialite and prolific poet, but seems to have alarmed himself with resulting changes in his behaviour. There he forged a lifelong friendship with Robert Bridges (later Poet Laureate of the United Kingdom), which would be important to his development as a poet and in establishing his posthumous acclaim.
    ellauri095.html on line 137: In life and poetry he was serious and playful – even whimsical. Spiritually, despite an early scrupulosity which he never fully lost, he followed the Jesuit way of finding God in all things, and rejoiced in “God in the world”: “The world is charged wíth the grándeur of God.” He was very, very bright, with an extensive knowledge of words and languages — he knew so many words ! His intellectual hero was the medieval philosopher Duns Scotus, whose philosophy of selfhood he held dear. Hopkins himself had a strong sense of self, appreciated his own individuality, and was immensely self-confident.
    ellauri095.html on line 139: According to John Bayley, "All his life Hopkins was haunted by the sense of personal bankruptcy and impotence, the straining of 'time's eunuch' with no more to 'spend'... " a sense of inadequacy, graphically expressed in his last sonnets. Toward the end of his life, Hopkins suffered several long bouts of depression. His "terrible sonnets" struggle with problems of religious doubt. He described them to Bridges as "the thin gleanings of a long weary while."
    ellauri095.html on line 145: After several years of ill health and bouts of diarrhoea, Hopkins died of typhoid fever in 1889 and was buried in Glasnevin Cemetery, after a funeral in St Francis Xavier Church in Gardiner Street, located in Georgian Dublin. He is thought to have suffered throughout his life from what today might be labelled bipolar disorder or chronic unipolar depression, and battled a deep sense of melancholic anguish. However, his last words on his death bed were, "I am so happy, I am so happy. I loved my life." He was 44 years of age.
    ellauri095.html on line 147: The image of the poet´s estrangement from God figures in "I wake and feel the fell of dark, not day", in which he describes lying awake before dawn, likening his prayers to "dead letters sent To dearest him that lives alas! away." The opening line recalls Lamentations 3:2: "He hath led me, and brought me into darkness, but not into light." "No Wurst, There is None" and "Carrion Comfort" are also counted among the "terrible sonnets".
    ellauri095.html on line 149: During his lifetime, Hopkins published few poems. It was only through the efforts of Robert Bridges that his works were seen.
    ellauri095.html on line 153: Despite Hopkins burning all his poems on entering the Jesuit novitiate, he had already sent some to Bridges, who with some other friends, was one of the few people to see many of them for some years. After Hopkins's death they were distributed to a wider audience, mostly fellow poets, and in 1918 Bridges, by then poet laureate, published a collected edition; an expanded edition, prepared by Charles Williams, appeared in 1930, and a greatly expanded edition by William Henry Gardner appeared in 1948 (eventually reaching a fourth edition, 1967, with N. H. Mackenzie).
    ellauri095.html on line 161: Timothy d´Arch Smith, antiquarian bookseller, ascribes to Hopkins suppressed erotic impulses which he views as taking on a degree of specificity after Hopkins met Robert Bridges´s distant cousin, friend, and fellow Etonian Digby Mackworth Dolben, "a Christian Uranian". Ei siis Plutosta kuten Heinleinin matonaamat.
    ellauri095.html on line 167: Hopkins composed two poems about Dolben, "Where art thou friend" and "The Beginning of the End". Robert Bridges, who edited the first edition of Dolben's poems as well as Hopkins's, cautioned that the second poem "must never be printed," though Bridges himself included it in the first edition (1918). Another indication of the nature of his feelings for Dolben is that Hopkins's high Anglican confessor seems to have forbidden him to have any contact with Dolben except by letter. Hopkins never saw Dolben again after the latter's short visit to Oxford during which they met, and any continuation of their relationship was abruptly ended by Dolben's drowning two years later in June 1867. Hopkins's feeling for Dolben seems to have cooled by that time, but he was nonetheless greatly affected by his death. "Ironically, fate may have bestowed more through Dolben's death than it could ever have bestowed through longer life ... for many of Hopkins's best poems – impregnated with an elegiac longing for Dolben, his lost beloved and his muse – were the result." Hopkins's relationship with Dolben is explored in the novel The Hopkins Conundrum.
    ellauri095.html on line 169: Some of Hopkins´s poems, such as The Bugler´s First Communion and Epithalamion, arguably embody homoerotic themes, although the second poem was arranged by Robert Bridges from extant fragments.
    ellauri095.html on line 171: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
    ellauri095.html on line 174: The homosexual lifestyle results in a shorter life expectancy. This is undoubtedly due to the health risks associated, such as AIDS, Hepatitis, and a variety of other infections and STDs. In addition, homosexuals are more likely to be smokers, which takes the lifespan even lower. In 1993 Paul Cameron published a study which found that homosexuality takes 20-30 years off the lives of its practitioners. Cameron is a Psychologist and founder of the Family Research Institute. Among men with AIDS their lifespan was 39 years, however even without AIDS a male homosexuals lifespan is just a short 42 years. Lesbians had a median age of death of just 44 years. He also found that lesbians were up to 456 times more likely to die in a car crash than heterosexual women. The liberal Southern Poverty Law Centre dubbed Cameron an "anti-gay extremist", and the American Psychological Association expelled him for exposing the truth about the homosexual lifestyle and accused him of scientific data "fraud". Fortunately, Cameron had the support of faith based groups who would not bow down or turn their behinds to the homosexual agenda.
    ellauri095.html on line 176: Another 1997 study from pro-homosexual researchers who were trying defend homosexuals, examined data of AIDS deaths between 1987 to 1992 in Toronto, and found that the life expectancy for the homosexual men was 8 to 20 years lower than heterosexuals. See also Atheism and life expectancy. Religious people live on average four years longer than their agnostic and atheist peers, new research has found. Actually, the atheists´ life expectancy is way lower than true believers´ (estimated at about one infinity). Source: Conservopedia.
    ellauri095.html on line 178: The aim of our research was never to spread more homophobia, but to demonstrate to an international audience how the life expectancy of gay and bisexual men can be estimated from limited vital statistics data. In our paper, we demonstrated that in a major Canadian centre, life expectancy at age 20 years for gay and bisexual men is 8 to 21 years less than for all men. If the same pattern of mortality continued, we estimated that nearly half of gay and bisexual men currently aged 20 years would not reach their 65th birthday. Under even the most liberal assumptions, gay and bisexual men in this urban centre were experiencing a life expectancy similar to that experienced by men in Canada in the year 1871. In contrast, if we were to repeat this analysis today the life expectancy of gay and bisexual men would be greatly improved. Deaths from HIV infection have declined dramatically in this population since 1996. As we have previously reported there has been a threefold decrease in mortality in Vancouver as well as in other parts of British Columbia.
    ellauri095.html on line 180: It is essential to note that the life expectancy of any population is a descriptive and not a prescriptive mesaure. Death is a product of the way a person lives and what physical and environmental hazards he or she faces everyday. It cannot be attributed solely to their sexual orientation or any other ethnic or social factor. If estimates of an individual gay and bisexual man´s risk of death is truly needed for "legal or other" purposes, then people making these estimates should use the same actuarial tables that are used for all other males in that population. Gay and bisexual men are included in the construction of official population-based tables and therefore these tables for all males are the appropriate ones to be used. (LOL sorry boys, the cat is out of the bag, there is no way to get it to go back in.)
    ellauri095.html on line 182: The language of Hopkins´s poems is often striking. His imagery can be simple, as in Heaven-Haven, where the comparison is between a nun entering a convent and a ship entering a harbour out of a storm. It can be splendidly metaphysical and intricate, as it is in As Kingfishers Catch Fire, where he leaps from one image to another to show how each thing expresses its own uniqueness, and how divinity reflects itself through all of them.
    ellauri095.html on line 184: Hopkins was a supporter of linguistic purism in English. In an 1882 letter to Robert Bridges, Hopkins writes: "It makes one weep to think what English might have been; for in spite of all that Shakespeare and Milton have done... no beauty in a language can make up for want of purity." He took time to learn Old English, which became a major influence on his writing. In the same letter to Bridges he calls Old English "a vastly superior thing to what we have now."
    ellauri095.html on line 186: He uses many archaic and dialect words but also coins new words. One example of this is twindles, which seems from its context in Inversnaid to mean a combination of twines and dwindles. He often creates compound adjectives, sometimes with a hyphen (such as dapple-dawn-drawn falcon) but often without, as in rolling level underneath him steady air. This use of compound adjectives, similar to the Old English use of compounds nouns, concentrates his images, communicating to his readers the instress of the poet´s perceptions of an inkscape.
    ellauri095.html on line 196: Inkscape, for Hopkins, is the charged essence, the absolute singularity that gives each created thing its being; instress is both the energy that holds the inscape together and the process by which this inscape is perceived by an observer. We instress the inscape of a tulip, Hopkins would say, when we appreciate the particular delicacy of its petals, when we are enraptured by its specific, inimitable shade of pink.
    ellauri095.html on line 203: The suggestion of metaphysical significance is obvious in an 1874 note by Hopkins on waves: “The laps of running foam striking the sea-wall double on themselves and return in nearly the same order and shape in which they came. This is mechanical reflection and is the same as optical: indeed all nature is mechanical, but then it is not seen that mechanics contain that which is beyond mechanics.”
    ellauri095.html on line 205: Gerard oli huonompi piirtämään kuin Arthur-veli ja tyytyi lopulta vaan pöpöttämään skezeistä kuten lempparinsa Ruskin. Tästä Ruskinista on jo niin monta mainintaa, että kohta täytyy sekin ottaa tikun päähän. Muistaaxeni Janet Breckenridge mulle ekan kerran mainizi koko tyypistä. Se oli kai joku viktoriaanien "Tuus" Pekka Tarkka. Onnen pekka. I´m so happy oli Mänlin kuuluisat viimeiset sanat.
    ellauri095.html on line 213: it would appear that Arthur Hopkins’s superior sketching abilities encouraged his older but smaller brother to concentrate his energies on literary and religious creativity instead.
    ellauri095.html on line 218: Hopkins chose the austere and restrictive life of a Jesuit and was gloomy at times. His biographer Robert Bernard Martin notes that "the life expectancy of a man becoming a novice at twenty-one was twenty-three more years rather than the forty years of males of the same age in the general population."
    ellauri095.html on line 220: The brilliant student who had left Oxford with first-class honours failed his final theology exam. This almost certainly meant that despite his ordination in 1877, Hopkins would not progress in the order. In 1877 he wrote God's Grandeur, an array of sonnets that included "The Starlight Night". He finished "The Windhover" only a few months before his ordination. His life as a Jesuit trainee, though rigorous, isolated and sometimes unpleasant, at least had some stability; the uncertain and varied work after ordination was even harder on his sensibilities. In October 1877, not long after completing "The Sea and the Skylark" and only a month after his ordination, Hopkins took up duties as sub-minister and teacher at Mount St Mary's College near Sheffield. In July 1878 he became curated at the Jesuit church in Mount Street, London, and in December that of St Aloysius's Church, Oxford, then moving to Manchester, Liverpool and Glasgow. While ministering in Oxford, he became a founding member of The Cardinal Newman Boozing Society, established in 1878 for Catholic members of the University of Oxford. He taught Greek and Latin at Mount St Mary's College, Sheffield, and Stonyhurst College, Lancashire.
    ellauri095.html on line 223: In 1884 he became a professor of Greek and Latin at University College Dublin. His English roots and disagreement with the Irish politics of the time, along with his small stature (5 ft 2 in or 1.57 m), unprepossessing nature and personal oddities, reduced his effectiveness as a teacher.
    ellauri095.html on line 227: Several issues led to a melancholic state and restricted his poetic inspiration in his last five years. His workload was heavy. He disliked living in Dublin, away from England and friends. He was disappointed at how far the city had fallen from its Georgian elegance of the previous century. His general health suffered and his eyesight began to fail. He felt confined and dejected. As a devout Jesuit, he found himself in an artistic dilemma. To subdue an egotism that he felt would violate the humility required by his religious position, he decided never to publish his poems. But Hopkins realised that any true poet requires an audience for criticism and encouragement. This conflict between his religious obligations and his poetic talent made him feel he had failed at both.
    ellauri095.html on line 238: The decision to convert estranged Hopkins from his family and from a number of acquaintances. After graduating in 1867, he was provided by Newman with a teaching post at the Oratory in Birmingham. While there he began to study the violin. On 5 May 1868 Hopkins firmly "resolved to be a religious." Less than a week later, he made a bonfire of his poetry and gave it up almost entirely for seven years. Fortunately he did not burn his Bridges like Savonarola. He also felt a call to enter the ministry and decided to become a Jesuit. He paused first to visit Switzerland, which officially forbade Jesuits to enter.
    ellauri095.html on line 246: In 1874 Hopkins returned to Manresa House to teach classics. While studying in the Jesuit house of theological studies, St Beuno´s College, near St Asap in North Wales, he was asked by his religious superior to write a poem to commemorate the foundering of a German ship in a storm. So in 1875 he took up poetry once more to write a lengthy piece, "The Wreck of the Deutschland", inspired by the Deutschland incident, a maritime disaster in which 157 people died, including five Franciscan nuns who had been leaving Germany due to harsh anti-Catholic laws (see Kulturkampf). The work displays both the religious concerns and some of the unusual metre and rhythms of his subsequent poetry not present in his few remaining early works. It not only depicts the dramatic events and heroic deeds, but tells of him reconciling the terrible events with God´s higher purpose. The poem was accepted but not printed by a Jesuit publication. This rejection fed his ambivalence about his poetry, most of which remained unpublished until after his death.
    ellauri095.html on line 248: Hopkins invites a comparison between his persona and Christina’s erstwhile lover, James Collinson, who also became a follower of the Pre-Raphaelites and convert to Catholicism and, for a while, a Jesuit. Eventually, by converting to Catholicism himself and joining the Society of Jesus, Hopkins exchanged the inferior position articulated in “A Voice from the World” for a superior one, superior at least in the sense that Christina Rossetti apparently felt that her sister Maria, who actually did cross the convent threshold and become a religious, had achieved a higher stage of religious development than she herself did.
    ellauri095.html on line 258: In the later decades of her life, Ms. Rossetti suffered from Graves' disease, diagnosed in 1872, suffering a near-fatal attack in the early 1870s. Graves' disease, also known as toxic diffuse goiter, is an autoimmune disease that affects the thyroid. It frequently results in and is the most common cause of hyperthyroidism. It also often results in an enlarged thyroid. Signs and symptoms of hyperthyroidism may include irritability, muscle weakness, sleeping problems, a fast heartbeat, poor tolerance of heat, diarrhea and unintentional weight loss. Other symptoms may include thickening of the skin on the shins, known as pretibial myxedema, and eye bulging, a condition caused by Graves´ ophthalmopathy. About 25 to 80% of people with the condition develop eye problems.
    ellauri095.html on line 280: And if thou wilt, forget. Älä muista jos ei tee.
    ellauri095.html on line 289: And haply may forget. Tai sitten unohdan.
    ellauri095.html on line 303: Yet if you should forget me for a while Mut jos sattuisit unohtamaan mut tovixi,
    ellauri095.html on line 306: A vestige of the thoughts that once I had, Eikä näistä mietteistä jäisi juuri jälkeä,
    ellauri095.html on line 307: Better by far you should forget and smile Parempi että unohdat ja olet iloinen,
    ellauri095.html on line 380: This poem has not been translated into any other language yet.
    ellauri095.html on line 384: ge_Frederic_Watts.jpg/800px-Dante_Gabriel_Rossetti_by_George_Frederic_Watts.jpg" height="380" />
    ellauri095.html on line 396: Lapsena Dante Gabriel Rossetti alkoi taidemaalarixi ja kuvitti kirjallisia aiheita varhaisissa piirustuksissaan. Häntä opetettiin kotona saksaksi ja hän luki saxaxi Raamattua, Shakespearea, Goethen Faustia, Arabian yötä, Dickensiä sekä Sir Walter Scottin ja Lord Byronin runoutta. Päättyään koulusta hän opiskeli historiallisen taidemaalari Ford Madox Brownin luona, josta tuli myöhemmin hänen lähin elinikäinen ystävänsä. Hän jatkoi myös hämärämiesten runouden lukemista – Poe, Shelley, Coleridge, Blake, Keats, Browning ja Tennyson - ja aloitti vuonna 1845 käännökset italialaisesta ja saksalaisesta keskiaikaisesta runoudesta. Vuosina 1847 ja 1848 Rossetti aloitti useita tärkeitä varhaisia ​​runoja - Siskoni uni, Siunattu Damozel, Morsiamen alkusoitto, Marian muotokuvasta, Ave, Jenny, Dante Veronassa, Viimeinen tunnustus ja useita sonetteja, joissa hänestä tuli lopulta oikea asiantuntija.
    ellauri095.html on line 402: 1840-luvun lopulla Rossetti alkoi näyttää maalauksiaan ja tapasi vuonna 1850 Elizabeth Eleanor Siddalin, "Lizzien", joka oli silloin 16- tai 17-vuotias. Lizziestä tuli Rossettin malli ja lopulta hänen vaimonsa. Menetettyään lapsen hän teki itsemurhan vuonna 1862; jo masentunut, hänen kuolemansa työnsi Rossettin syvempään melankoliaan. Viimeisenä kunnianosoituksena Rossetti asetti runojensa käsikirjoituksen vaimonsa hautaan, päätöstä hän myöhemmin katui. Rossetti päätti vuonna 1869 julkaista runokokoelman, ja lokakuussa hän palkkasi Charles Augustus Howellin ja muut kaivamaan käsikirjoituksen vaimonsa haudasta. Rossettin tuotantovuosi ei ollut ilman varjojaan: hänen vuoden 1892 omaelämäkerraisissa muistiinpanoissaanWilliam Bell Scott kertoi, että vierailunsa aikana Skotlannissa Rossetti osoitti pelkoa pepussa, jonka hän tunsi sisältävän kuolleen vaimonsa hengen.
    ellauri095.html on line 404: Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ:n mallin mukaisen lehden. Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
    ellauri095.html on line 416: What long, what longer hours, one lifelong night, kuinka pitkät, mitkä pidemmät tunnit, yksi elinikäinen yö,
    ellauri095.html on line 429: 1850- ja 60-luvuilla Rossettin maine kasvoi nopeasti, vaikka löytyy tragedian leimaakin. Vuonna 1856 useat yliopisto-opiskelijat, mukaan lukien William Morris ja Edward Burne-Jones, aloittivat Germ :n mallin mukaisen lehden . Oxford and Cambridge -lehti, siinä oli 12 numeroa, joihin Rossetti osallistui kolme runoa. Yhteyden kautta aikakauslehteen Rossetti tapasi Jane Burdenin – hänen elinikäisen muusansa ja rakastajattarensa – ja esitteli hänet tulevalle aviomiehelleen William Morrisille.
    ellauri095.html on line 453: Christina Rossetti became for Hopkins the embodiment of the medievalism of the Pre-Raphaelites, the Oxford Movement, and Victorian religious poetry generally. In the 1860s Hopkins was profoundly influenced by her example and succeeded, unbeknownst to her and to the critics of his time, in becoming a rival far greater than any of her contemporaries.
    ellauri095.html on line 455: Their rivalry began with Hopkins’s response to her poem “The Convent Threshold.” Geoffrey Hartman was clearly on the right track when he suggested in the introduction to Hopkins: A Collection of Critical Essays (1966) that “Hopkins seems to develop his lyric structures out of the Pre-Raphaelite dream vision. In his early ‘A Vision of the Mermaids’; and ‘St. Dorothea’; he may be struggling with such poems as Christina Rossetti’s ‘Convent Threshold’; and Dante Gabriel Rossetti’s ‘The Blessed Damozel,’ poems in which the poet stands at a lower level than the vision, or is irrevocably, pathetically distanced.” Such poems were the essence of medievalism in poetry according to William Morris, who felt that Keats’s “La Belle Dame Sans Merci” was the germ from which all Pre-Raphaelite poetry sprang. Standing beyond Keats, however, the primary source was Dante. Christina Rossetti clearly alludes to Beatrice’s appeal to Dante in “The Convent Threshold”:
    ellauri095.html on line 477: As Hopkins commented in a letter, Savonarola was “the only person in history (except perhaps Origen) about whom” he had “real feeling,” because for Hopkins Savonarola was “the prophet of Christian art.”
    ellauri095.html on line 483: The sequence of events is clear. On 18 January 1866 Hopkins composed his most ascetic poem, “The Habit of Perfection” (Täydellinen asukokonaisuus). On 23 January he included poetry in the list of things to be given up for Lent. In July he decided to become a Catholic, and he traveled to Birmingham in September to consult the leader of the Oxford converts, John Henry Newman. Newman received him into the Church in October. On 5 May 1868 Hopkins firmly “resolved to be a religious.” Less than a week later, apparently still inspired by Savonarola, he made a bonfire of his poems and gave up poetry almost entirely for seven years. Finally, in the fall of 1868 Hopkins joined a “serged fellowship” like Savonarola’s and like the one he admired in “Eastern Communion”(1865), a commitment foreshadowed by the emphasis on vows of silence and poverty in “The Habit of Perfection.”
    ellauri095.html on line 492: Homoaktivistit syyttävät nyt Vatikaania siitä, että se yrittää peitellä Newmanin homoseksuaalisuutta. Newman oli yksi 1800-luvun merkittävimmistä teologeista ja nyt on menossa suunnitelma hänen autuaaksijulistamisestaan.
    ellauri095.html on line 494: I FIRST encountered the rumour in the 1990s, when I was engaged in presenting a radio documentary on Cardinal Newman for the BBC. It was a senior British Catholic who remarked casually to me: "Don't you think John Henry Newman was a homosexual? I mean, just look at the portrait!"
    ellauri095.html on line 495: The best-known portrait of Cardinal Newman -- soon to become the last British Catholic saint -- is by Millais and shows an elderly gentleman with a refined and perhaps, indeed, rather feminised appearance. In his lifetime, contemporaries remarked on Newman´s "effeminate" manner, as they then said, although sometimes this was a sly way of attacking him.
    ellauri095.html on line 499: Hopkins had been attracted to asceticism since childhood. At Highgate, for instance, he argued that nearly everyone consumed more liquids than the body needed, and, to prove it, he wagered that he could go without liquids for at least a week. He persisted until his tongue was black and he collapsed at drill. He won not only his wager but also the undying enmity of the headmaster Dr. John Bradley Dyne. On another occasion, he abstained from salt for a week. His continuing insistence on extremes of self-denial later in life struck some of his fellow Jesuits as more appropriate to a Victorian Puritan than to a Catholic.
    ellauri095.html on line 508: This potential for a new sacramental poetry was first realized by Hopkins in The Wreck of the Deutschland. Hopkins recalled that when he read about the wreck of the German ship Deutschland off the coast of England it “made a deep impression on me, more than any other wreck or accident I ever read of,” a statement made all the more impressive when we consider the number of shipwrecks he must have discussed with his father. Hopkins wrote about this particular disaster at the suggestion of Fr. James Jones, Rector of St. Beuno’s College, where Hopkins studied theology from 1874 to 1877. Hopkins recalled that “What I had written I burnt before I became a Jesuit and resolved to write no more, as not belonging to my profession, unless it were by the wish of my superiors; so for seven years I wrote nothing but two or three little presentation pieces which occasion called for [presumably ‘Rosa Mystica’ and ‘Ad Mariam’]. But when in the winter of ’75 the Deutschland was wrecked in the mouth of the Thames and five Franciscan nuns, exiles from Germany by the Falck Laws, aboard of her were drowned I was affected by the account and happening to say so to my rector he said that he wished someone would write a poem on the subject. On this hint I set to work and, though my hand was out at first, produced one. I had long had haunting my ear the echo of a new rhythm which now I realized on paper.”
    ellauri095.html on line 510: The result is an ode of thirty-five eight-line stanzas, divided into two parts. The first part, consisting of ten stanzas, is autobiographical, recalling how God touched the speaker in his own life. The second begins with seven stanzas dramatizing newspaper accounts of the wreck. Then fourteen stanzas narrow the focus to a single passenger, the tallest of the five nuns who drowned. She was heard to call on Christ before her death. The last four stanzas address God directly and culminate in a call for the conversion of England.
    ellauri095.html on line 512: The Wreck of the Deutschland became the occasion for Hopkins’s incarnation as a poet in his own right. He broke with the Keatsian wordpainting style with which he began, replacing his initial prolixity, stasis, and lack of construction with a concise, dramatic unity. He rejected his original attraction to Keats’s sensual aestheticism for a clearly moral, indeed a didactic, rhetoric. He saw nature not only as a pleasant spectacle as Keats had; he also confronted its seemingly infinite destructiveness as few before or after him have done. In this shipwreck he perceived the possibility of a theodicy, a vindication of God’s justice which would counter the growing sense of the disappearance of God among the Victorians. For Hopkins, therefore, seeing more clearly than ever before the proselytic possibilities of art, his rector’s suggestion that someone write a poem about the wreck became the theological sanction he needed to begin reconciling his religious and poetic vocations.
    ellauri095.html on line 514: Nevertheless, although The Wreck of the Deutschland was a great breakthrough to the vision of God immanent in nature and thus to the sacramentalism that was to be the basis of the great nature poems of the following years, when Hopkins sent the poem to his friend Robert Bridges, Bridges refused to reread it despite Hopkins’s pleas. The poem was also rejected by the Jesuit magazine the Month, primarily because of its new “sprung” rhythm, and many subsequent readers have had difficulty with it as well.
    ellauri095.html on line 518: The motif of the singing bird appears again in Gerard’s “Spring” (1877): “and thrush/Through the echoing timber does so rinse and wring/The ear, it strikes like lightnings to hear him sing.” The father’s attempt to represent what it is like to live in a bird’s environment, moreover, to experience daily the “fields, the open sky, /The rising sun, the moon’s pale majesty; /The leafy bower, where the airy nest is hung” was also one of the inspirations of the son’s lengthy account of a lark’s gliding beneath clouds, its aerial view of the fields below, and its proximity to a rainbow in “Il Mystico” (1862), as well as the son’s attempt to enter into a lark’s existence and express its essence mimically in “The Woodlark” (1876). A related motif, Manley’s feeling for clouds, evident in his poem “Clouds,” encouraged his son’s representation of them in “Hurrahing in Harvest’ (1877) and “That Nature is a Heraclitean Fire”(1888).
    ellauri095.html on line 520: Competition and collaboration between father and son continued even long after Hopkins left home to take his place in the world. In 1879, for instance, Gerard Manley Hopkins wrote to Bridges, “I enclose some lines by my father called forth by the proposal to fell the trees in Well Walk (where Keats and other interesting people lived) and printed in some local paper.” Two months later Hopkins composed “Binsey Poplars” to commemorate the felling of a grove of trees near Oxford. Clearly, competition with his father was an important creative stimulus.
    ellauri095.html on line 533: His religious consciousness increased dramatically when he entered Oxford, the city of spires. From April of 1863, when he first arrived with some of his journals, drawings, and early Keatsian poems in hand, until June of 1867 when he graduated, Hopkins felt the charm of Oxford, “steeped in sentiment as she lies,” as Matthew Arnold had said, “spreading her gardens to the moonlight and whispering from her towers the last enchantments of the Middle Ages.” Here he became more fully aware of the religious implications of the medievalism of Ruskin, Dixon, and the Pre-Raphaelites. Inspired also by Christina Rossetti, the Catholic doctrine of the Real Presence of God in the Eucharist, and by the Victorian preoccupation with the fifteenth-century Italian religious reformer Girolamo Savonarola, he soon embraced Ruskin’s definition of “Medievalism” as a “confession of Christ” opposed to both “Classicalism” (“Pagan Faith”) and “Modernism” (the “denial of Christ”).
    ellauri095.html on line 546: The phrase “And birds that call/Hoarse to the storm,” invites comparison with the son’s images of the windhover rebuffing the big wind in “The Windhover” (1877) and with the image of the great storm fowl at the conclusion of “Henry Purcell” (1879). The father’s prophecy, “thy sport is with the storm/To wrestle” is fulfilled in Gerard’s The Wreck of the Deutschland and “The Loss of the Eurydice” (1878). These two shipwreck poems, replete with spiritual instruction for those in doubt and danger were the son’s poetic and religious counterparts to his father’s 1873 volume, The Port of Refuge, or advice and instructions to the Master-Mariner in situations of doubt, difficulty, and danger.
    ellauri095.html on line 574: She broke her back on the sands and foundered with the loss of about 57 passengers, both men and women; the conditions which had caused the wreck in the first place also preventing her from being seen from shore, and thus assistance being given. In the immediate aftermath of the wreck the captain accused passing ships of failing to answer his vessel´s signals of distress.
    ellauri095.html on line 578: The loss of any emigrant ship had a strong international dimension and was accordingly extensively reported in English in both the ´Times´ of London and the ´New York Times´, for there was a sad irony in the deaths of passengers who had taken ship in search of a better life. Five Franciscan nuns from Salzkotten (now in Nordrhein-Westfalen, western Germany), named Barbara Hultenschmidt, Henrika Fassbender, Norbeta Reinkobe, Aurea Badziura and Brigitta Damhorst, died in the wreck. They were fleeing religious oppression at home as a result of anti-Catholic laws enacted as part of Otto von Bismarck´s ´Kulturkampf´ ("culture struggle") aimed at building centralised and unified German state resisting outside influences. One reader moved by the story in the London press was the Jesuit poet, Gerard Manley Hopkins, who wrote a moving and highly romanticised poem based on the incident, ´The Wreck of the Deutschland´. As Hopkins put it: ´Rhine refused them: Thames would ruin them´.
    ellauri095.html on line 580: The ´New York Times´, in the best traditions of media coverage, focused on the "weirdness of the scene". The newspaper contrasted the nuns´ "terror-stricken conduct", frozen with terror, and "deaf to all entreaties", with the "plucky" behaviour of the stewardess who tried to encourage them to leave the saloon for rigging as the water rose around them. One of the nuns was heard to cry in a voice heard above the storm "O my God, make it quick, make it quick". Hopkins, however, saw these words as an example of courage in the fate of extremity, and as the active seeking of the soul reaching towards God.
    ellauri096.html on line 47: Tässä numerossa yhdistelen kahden heppahullun ajatuxia, Hipon piispa Akun ja Jaakko Yli-Juotikkaan niteessä "Tahdon murskatappio". Molempien aiheena on vapaan tahdon ongelma, med mera.
    ellauri096.html on line 51: Vapaan tahdon pähkinään liittyy tää ennaltatietämisen ongelma. Ennaltatietämisen ongelma on tämmönen teologinen knoppi, johon liittyy peliteoriasta tuttu tiedon iterointi ja vuorotellen arvailu. Kehäajattelua ja omaa häntäänsä purevia todistuxia. Mise en abime-heijastuxia, Drostepurkkeja, narsisteja kazomassa izeänsä tiukasti peiliin. Logiikka ei pidä sellaisesta, kuten paradoxit osoittavat. Yhtenä vuotena kun olin vähän maaninen olin ymmärtävinäni siitä jotakin. Taisi olla taas pääsiäisen aikoja, sillä ajattelin munankuoria: finiittinen logiikka kuten BA antaa kuoren sulkeutua munaxi, infinitaarinen kuten ZF avaa kuoren auki loppumattomasti kohti taivasta.
    ellauri096.html on line 53: Typically prophecies like catastrophe warnings are made to serve opposite goals simultaneously. Competition between accuracy and helpfulness makes it possible for a prediction to be self-fulfilling by being self-defeating. Consider a prophet who warns ‘Your godless life will cause fatalities along the sinners’. Because of the warning, spectacle-seekers make a special trip to witness the carnage. They die like flies. The prophet’s announcement succeeds as a prediction by backfiring as a warning, or conversely.
    ellauri096.html on line 57: Idealizing the teacher and student along the lines of Avoider and Predictor fails to solve the puzzle. It falsely presupposes that two equally super clever agents are co-possible. It is like asking ‘If Aku is smarter than Anu and Anu is smarter than Aku, which of the two is the smartest?’ Its like Abott and Costello going thru the door, after you, no after you, until in the end they, predictably, try to go thru it at once. There is no equilibrium in the game, so shit just happens.
    ellauri096.html on line 59: Predictive determinism states that everything is foreseeable. Metaphysical determinism states that there is only one way the future could be given the way the past is. Simon Laplace used metaphysical determinism as a premise for predictive determinism. He reasoned that since every event has a cause, a complete description of any stage of history combined with the laws of nature implies what happens at any other stage of the universe. Scriven was only challenging predictive determinism in his thought experiment. The next approach challenges metaphysical determinism.
    ellauri096.html on line 61:
    The Problem of Foreknowledge

    ellauri096.html on line 63: Prior knowledge of an action seems incompatible with it being a free action. If I know that you will take a shit tomorrow, then you will take a shit tomorrow (because knowledge implies truth). But that means you will take a shit even if you resolve not to. After all, given that you will shit, nothing can stop you from shitting. So if I know that you will take a shit tomorrow, you are not free to do otherwise. Conversely if you're free to shit or constipate, I can't know which it's going to be. My solution is that you are free to do one or the other, nothing stops you, but knowing you I know for a fact that you will want to shit. You are not free to want what you want. You are an ape, for Cod's sake.
    ellauri096.html on line 65: Maybe all of your defecation is compulsory. If God exists, then He knows everything. So the threat to freedom becomes total for the theist. The problem of divine foreknowledge insinuates that theism precludes morality. (This takes some more arguing, namely that morality implies free will, proof omitted.)
    ellauri096.html on line 67: In response to the apparent conflict between freedom and foreknowledge, medieval philosophers denied that future contingent propositions have a truth-value. That´s silly. They took themselves to be extending a solution Aristotle discusses in De Interpretatione to the problem of logical fatalism. According to this truth-value gap approach, ‘You will take a dump tomorrow’ is not true now. The prediction will become true tomorrow. A morally serious theist can agree with the Rubaiyat of Omar Khayyam:
    ellauri096.html on line 69: The Moving Finger writes; and, having writ,
    ellauri096.html on line 77: Yllätyskokeen paradoxi kuulostaa samalla lailla typerältä kuin kasan paradoxi, tai Akhilles ja kilpikonna. Koe ei voi olla perjantaina, siis se ei voi olla torstaina, jne. Ihan samaa hölmöilyä kuin entisen äijän halkokuorma. Ei yllätyskokeessa ole tärkeetä ettei tiedä milloin se tapahtuu, vaan ettei sitä kerrota etukäteen, niin ettei voi jättää lukemista viime tinkaan. Yllätyxen asettaminen ehdoxi onkin oikeasti ongelma, se ei onnistu:
    ellauri096.html on line 90: W. V. Quine (1953) agrees with Weiss’ conclusion that the teacher’s announcement of a surprise test fails to give the student knowledge that there will be a surprise test. Yet Quine abominates Weiss’ reasoning. Weiss breeches the law of bivalence (which states that every proposition has a truth-value, true or false). Quine believes that the riddle of the surprise test should not be answered by surrendering classical logic. Me too. Right on Willard van Orman Quine! Thumbs up!
    ellauri096.html on line 94: In later writings, Quine evinces general reservations about the concept of knowledge. One of his pet objections is that ‘know’ is vague. If knowledge entails absolute certainty, then too little will count as known. Quine infers that we must equate knowledge with firmly held true belief. Asking just how firm the belief must be is akin to asking just how big something has to be to count as being big. There is no answer to the question because ‘big’ lacks the sort of boundary enjoyed by precise words.
    ellauri096.html on line 96: There is no place in science for bigness, because of this lack of boundary; but there is a place for the relation of biggerness. Here we see the familiar and widely applicable rectification of vagueness: disclaim the vague positive and cleave to the precise comparative. But it is inapplicable to the verb ‘know’, even grammatically. Verbs have no comparative and superlative inflections … . I think that for scientific or philosophical purposes the best we can do is give up the notion of knowledge as a bad job and make do rather with its separate ingredients. We can still speak of a belief as true, and of one belief as firmer or more certain, to the believer’s mind, than another (1987, 109).
    ellauri096.html on line 98: Quine is alluding to Rudolf Carnap’s (1950) generalization that scientists replace qualitative terms (tall) with comparatives (taller than) and then replace the comparatives with quantitative terms (being n millimeters in height).
    ellauri096.html on line 102: Science is about what is the case rather than what ought to be case. This seems to imply that science does not tell us what we ought to believe. The traditional way to fill the normative gap is to delegate issues of justification to epistemologists. However, Quine is uncomfortable with delegating such authority to philosophers. He prefers the thesis that psychology is enough to handle the issues traditionally addressed by epistemologists (or at least the issues still worth addressing in an Age of Science). This “naturalistic epistemology” seems to imply that ‘know’ and ‘justified’ are antiquated terms – as empty as ‘phlogiston’ or ‘soul’.
    ellauri096.html on line 104: Those willing to abandon the concept of knowledge can dissolve the surprise test paradox. But to epistemologists, this is like using a suicide bomb to kill a fly.
    ellauri096.html on line 106: Our suicide bomber may protest that the flies have been undercounted. Epistemic eliminativism dissolves all epistemic paradoxes. According to the eliminativist, epistemic paradoxes are symptoms of a problem with the very concept of knowledge.
    ellauri096.html on line 108: Notice that the eliminativist is more radical than the skeptic. The skeptic thinks the concept of knowledge is fine. We just fall short of being knowers. The skeptic treats ‘No man is a knower’ like ‘No man is an immortal’. There is nothing wrong with the concept of immortality. Biology just winds up guaranteeing that every man falls short of being immortal.
    ellauri096.html on line 110: Unlike the believer in ‘No man is an immortal’, the skeptic has trouble asserting ‘There is no knowledge’. For assertion expresses the belief that one knows. That is why Sextus Empiricus (Outlines of Pyrrhonism, I., 3, 226) condemns the assertion ‘There is no knowledge’ as dogmatic skepticism. Sextus prefers agnosticism about knowledge rather than skepticism (considered as “atheism” about knowledge). Yet it just as inconsistent to assert ‘No one can know whether anything is known’. For that conveys the belief that one knows that no one can know whether anything is known.
    ellauri096.html on line 112: Agnostics overestimate how easy it is to identify what cannot be known. To know, one need only find a single proof. To know that there is no way to know, one must prove the negative generalization that there is no proof. After all, inability to imagine a proof is commonly due to a failure of ingenuity rather than the non-existence of a proof. In addition to being a more general proposition, a proof of unknowability requires epistemological premises about what constitutes proof. Consequently, meta-proof (proof about proofs) is even more demanding than proof.
    ellauri096.html on line 118: If the eliminativist thinks that assertion only imposes the aim of expressing a truth, then he can consistently assert that ‘know’ is a defective term. However, an epistemologist can revive the charge of self-defeat by showing that assertion does indeed require the speaker to attribute knowledge to himself. This knowledge-based account of assertion has recently been supported by work on our next paradox.
    ellauri096.html on line 120: Probabilistic skepticism dates back to Arcesilaus who took over the Academy two generations after Plato’s death. This moderate kind of skepticism, recounted by Cicero (Academica 2.74, 1.46) from his days as a student at the Academy, allows for justified belief. Many scientists are attracted to probabilism and dismiss the epistemologist’s preoccupation with knowledge as old-fashioned.
    ellauri096.html on line 124: Most of these philosophical advances are reactions to the use of probability by scientists. In the twentieth century, editors of science journals began to demand that the author’s hypothesis should be accepted only when it was sufficiently probable – as measured by statistical tests. The threshold for acceptance was acknowledged to be somewhat arbitrary. And it was also conceded that the acceptance rule might vary with one’s purposes. For instance, we demand a higher probability when the cost of accepting a false hypothesis is high.
    ellauri096.html on line 127: and rationally believe q then you rationally believe both p and q. Little pictures of the same scene should sum to a bigger picture of the same scene. If rational belief can be based on an acceptance rule that only requires a high probability, there will be rational belief in a contradiction! You believe of each ticket it loses, and you believe that one of them wins.
    ellauri096.html on line 140: Kyburg might answer that there is a scale effect. Although the dull pressure of joint inconsistency is tolerable when diffusely distributed over a large set of propositions, the pain of contradiction becomes unbearable as the set gets smaller (Knight 2002). And indeed, paradoxes are always represented as a small set of propositions.
    ellauri096.html on line 142: If you know that your beliefs are jointly inconsistent, then you should reject R. M. Sainsbury’s definition of a paradox as “an apparently unacceptable conclusion derived by apparently acceptable reasoning from apparently acceptable premises” (1995, 1). Take the negation of any of your beliefs as a conclusion and your remaining beliefs as the premises. You should judge this jumble argument as valid, and as having premises that you accept, and yet as having a conclusion you reject (Sorensen 2003b, 104–110). If the conclusion of this argument counts as a paradox, then the negation of any of your beliefs counts as a paradox.
    ellauri096.html on line 144: The resemblance between the preface paradox and the surprise test paradox becomes more visible through an intermediate case. The preface of Siddhartha Mukherjee’s The Emperor of All Maladies: A Biography of Cancer warns: “In cases where there was no prior public knowledge, or when interviewees requested privacy, I have used a false name, and deliberately confounded identities to make it difficult to track.” Those who refuse consent to be lied to are free to close Doctor Mukherjee’s chronicle. But nearly all readers think the physician’s trade-off between lies and new information is acceptable. They rationally anticipate being rationally misled. Nevertheless, these readers learn much about the history of cancer. Similarly, students who are warned that they will receive a surprise test rationally expect to be rationally misled about the day of the test. The prospect of being misled does not lead them to drop the course.
    ellauri096.html on line 151: If paradoxes were always sets of propositions or arguments or conclusions, then they would always be meaningful. But some paradoxes are semantically flawed (Sorensen 2003b, 352) and some have answers that are backed by a pseudo-argument employing a defective “lemma” that lacks a truth-value. Kurt Grelling’s paradox, for instance, opens with a distinction between autological and heterological words. An autological word describes itself, e.g., ‘polysyllabic’ is polysllabic, ‘English’ is English, ‘noun’ is a noun, etc. A heterological word does not describe itself, e.g., ‘monosyllabic’ is not monosyllabic, ‘Chinese’ is not Chinese, ‘verb’ is not a verb, etc. Now for the riddle: Is ‘heterological’ heterological or autological? If ‘heterological’ is heterological, then since it describes itself, it is autological. But if ‘heterological’ is autological, then since it is a word that does not describe itself, it is heterological. The common solution to this puzzle is that ‘heterological’, as defined by Grelling, is not a genuine predicate (Thomson 1962). In other words, “Is ‘heterological’ heterological?” is without meaning. There can be no predicate that applies to all and only those predicates it does not apply to for the same reason that there can be no barber who shaves all and only those people who do not shave themselves.
    ellauri096.html on line 153: The eliminativist, who thinks that ‘know’ or ‘justified’ is meaningless, will diagnose the epistemic paradoxes as questions that only appear to be well-formed. For instance, the eliminativist about justification would not accept proposition (4) in the regress paradox: ‘Some beliefs are justified’. His point is not that no beliefs meet the high standards for justification, as an anarchist might deny that any ostensible authorities meet the high standards for legitimacy. Instead, the eliminativist unromantically diagnoses ‘justified’ as a pathological term. Just as the astronomer ignores ‘Are there a zillion stars?’ on the grounds that ‘zillion’ is not a genuine numeral, the eliminativist ignores ‘Are some beliefs justified?’ on the grounds that ‘justified’ is not a genuine adjective.
    ellauri096.html on line 155: In the twentieth century, suspicions about conceptual pathology were strongest for the liar paradox: Is ‘This sentence is false’ true? Philosophers who thought that there was something deeply defective with the surprise test paradox assimilated it to the liar paradox. Let us review the assimilation process.
    ellauri096.html on line 163: Epistemic paradoxes affect decision theory because rational choices are based on beliefs and desires. If the agent cannot form a rational belief, it is difficult to interpret his behavior as a choice. The purpose of attributing beliefs and desires is to set up practical syllogisms that make sense of actions as means to ends. Subtracting rationality from the agent makes framework useless. Given this commitment to charitable interpretation, there is no possibility of your rationally choosing an option that you believe to be inferior. So if you choose, you cannot really believe you were operating as an anti-expert, that is, someone whose opinions on a topic are reliably wrong (Egan and Elga 2005).
    ellauri096.html on line 175: If (K-0) is true then it known to be false. Whatever is known to be false, is false. Since no proposition can be both true and false, we have proven that (K-0) is false. Given that proof produces knowledge, (K-0) is known to be false. But wait! That is exactly what (K-0) says – so (K-0) must be true.
    ellauri096.html on line 182: Is (K) true? On the one hand, if (K) is true, then what it says is true, so no one knows it. On the other hand, that very reasoning seems to be a proof of (K). Proving a proposition is sufficient for knowledge of it, so someone must know (K). But then (K) is false! Since no one can know a proposition that is false, (K) is not known.
    ellauri096.html on line 184: The skeptic could hope to solve (K-0) by denying that anything is known. This remedy does not cure (K). If nothing is known then (K) is true. Can the skeptic instead challenge the premise that proving a proposition is sufficient for knowing it? This solution would be particularly embarrassing to the skeptic. The skeptic presents himself as a stickler for proof. If it turns out that even proof will not sway him, he bears a damning resemblance to the dogmatist he so frequently chides.
    ellauri096.html on line 186: But the skeptic should not lose his nerve. Proof does not always yield knowledge. Consider a student who correctly guesses that a step in his proof is valid. The student does not know the conclusion but did prove the theorem. His instructor might have trouble getting the student to understand why his answer constitutes a valid proof. The intransigence may stem from the prover’s intelligence rather than his stupidity. L. E. J. Brouwer is best known in mathematics for his brilliant fixed point theorem. But Brouwer regarded his proof as dubious. He had philosophical doubts about the Axiom of Choice and Law of Excluded Middle. Brouwer persuaded a minority of mathematicians and philosophers, known as intuitionists, to emulate his inability to be educated by non-constructive proofs.
    ellauri096.html on line 188: The logical myth that “You cannot prove a universal negative” is itself a universal negative. So it implies its own unprovability. This implication of unprovability is correct but only because the principle is false. For instance, exhaustive inspection proves the universal negative ‘No adverbs appear in this sentence’. A reductio ad absurdum proves the universal negative ‘There is no largest prime number’.
    ellauri096.html on line 193: Of course, this result concerns provability relative to a system. One system can prove another system’s Gödel sentence. Kurt Gödel (1983, 271) thought that proof was not needed for knowledge that arithmetic is consistent.
    ellauri096.html on line 195: J. R. Lucas (1964) claims that this reveals human beings are not machines. A computer is a concrete instantiation of a formal system. Hence, its “knowledge” is restricted to what it can prove. By Gödel’s theorem, the computer will be either inconsistent or incomplete. However, a human being with a full command of arithmetic can be consistent (even if he is actually inconsistent due to inattention or wishful thinking).
    ellauri096.html on line 199: Several commentators on the surprise test paradox object that interpreting surprise as unprovability changes the topic. Instead of posing the surprise test paradox, it poses a variation of the liar paradox. Other concepts can be blended with the liar. For instance, mixing in alethic notions generates the possible liar: Is ‘This statement is possibly false’ true? (Post 1970) (If it is false, then it is false that it is possibly false. What cannot possibly be false is necessarily true. But if it is necessarily true, then it cannot be possibly false.) Since the semantic concept of validity involves the notion of possibility, one can also derive validity liars such as Pseudo-Scotus’ paradox: ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ (Read 1979). Suppose Pseudo-Scotus’ argument is valid. Since the premise is necessarily true, the conclusion would be necessarily true. But the conclusion contradicts the supposition that argument is valid. Therefore, by reductio, the argument is necessarily invalid. Wait! The argument can be invalid only if it is possible for the premise to be true and the conclusion to be false. But we have already proved that the conclusion of ‘Squares are squares, therefore, this argument is invalid’ is necessarily true. There is no consistent judgment of the argument’s validity. A similar predicament follows from ‘The test is on Friday but this prediction cannot be soundly deduced from this announcement’.
    ellauri096.html on line 210: 1, Knowledge distributes over conjunction
    ellauri096.html on line 212: 2, Knowledge implies truth (from the second conjunct)
    ellauri096.html on line 218: Since all the assumptions are discharged, the conclusion is a necessary truth. So it is a necessary truth that p&∼Kp
    ellauri096.html on line 231: An apparent counterexample can be set aside as anomaly if it conflicts with a highly confirmed law of nature. But if the counterexample only conflicts with a speculative generalization, the theory should be rejected.
    ellauri096.html on line 233: Those who believe that the Church-Fitch result is a genuine paradox can respond to Williamson with paradoxes that accord with common sense (and science –and religious orthodoxy). For instance, common sense heartily agrees with the conclusion that something exists. But it is surprising that this can be proved without empirical premises. Since the quantifiers of standard logic (first order predicate logic with identity) have existential import, the logician can deduce that something exists from the principle that everything is identical to itself. Most philosophers balk at this simple proof because they feel that the existence of something cannot be proved by sheer logic. Likewise, many philosophers balk at the proof of unknowables because they feel that such a profound result cannot be obtained from such limited means.
    ellauri096.html on line 236: Church’s referee report was composed in 1945. The timing and structure of his argument for unknowables suggests that Church may have been by inspired G. E. Moore’s (1942, 543) sentence:
    ellauri096.html on line 245: The common explanation of Moore’s absurdity is that the speaker has managed to contradict himself without uttering a contradiction. So the sentence is odd because it is a counterexample to the generalization that anyone who contradicts himself utters a contradiction.
    ellauri096.html on line 257: Binkley illuminates this reasoning with doxastic logic. The inference rules for this logic of belief can be understood as idealizing the student into an ideal reasoner. In general terms, an ideal reasoner is someone who infers what he ought and refrains from inferring any more than he ought. Since there is no constraint on his premises, we may disagree with the ideal reasoner. But if we agree with the ideal reasoner’s premises, we appear bound to agree with his conclusion. Binkley specifies some requirements to give teeth to the student’s status as an ideal reasoner: the student is perfectly consistent, believes all the logical consequences of his beliefs, and does not forget. Binkley further assumes that the ideal reasoner is aware that he is an ideal reasoner. According to Binkley, this ensures that if the ideal reasoner believes p, then he believes that he will believe p thereafter.
    ellauri096.html on line 259: Binkley’s account of the student’s hypothetical epistemic state on Thursday is compelling. But his argument for spreading the incredulity from the future to the past is open to three challenges.
    ellauri096.html on line 264: Second, the future mental state envisaged by Binkley is only hypothetical: If
    ellauri096.html on line 267: Third, the principle of reflection may need more qualifications than Binkley anticipates. Binkley realizes that an ordinary agent foresees that he will forget details. That is why we write reminders for our own benefit. An ordinary agent foresees periods of impaired judgment. That is why we limit how much money we bring to the bar.
    ellauri096.html on line 269: Binkley stipulates that the students do not forget. He needs to add that the students know that they will not forget. For the mere threat of a memory lapse sometimes suffices to undermine knowledge. Consider Professor Anesthesiology’s scheme for surprise tests: “A surprise test will be given either Wednesday or Friday with the help of an amnesia drug. If the test occurs on Wednesday, then the drug will be administered five minutes after Wednesday’s class. The drug will instantly erase memory of the test and the students will fill in the gap by confabulation.” You have just completed Wednesday’s class and so temporarily know that the test will be on Friday. Ten minutes after the class, you lose this knowledge. No drug was administered and there is nothing wrong with your memory. You are correctly remembering that no test was given on Wednesday. However, you do not know your memory is accurate because you also know that if the test was given Wednesday then you would have a pseudo-memory indistinguishable from your present memory. Despite not gaining any new evidence, you change your mind about the test occurring on Wednesday and lose your knowledge that the test is on Friday. (The change of belief is not crucial; you would still lack foreknowledge of the test even if you dogmatically persisted in believing that the test will be on Friday.)
    ellauri096.html on line 271: If the students know that they will not forget and know there will be no undermining by outside evidence, then we may be inclined to agree with Binkley’s summary that his idealized student never loses the knowledge he accumulates. As we shall see, however, this overlooks other ways in which rational agents may lose knowledge.
    ellauri096.html on line 275: The points made so far suggest a solution to the surprise test paradox (Sorensen 1988, 328–343). As Binkley (1968) asserts, the test would be a surprise even if the teacher waited until the last day. Yet it can still be true that the teacher’s announcement is informative. At the beginning of the week, the students are justified in believing the teacher’s announcement that there will be a surprise test. This announcement is equivalent to:
    ellauri096.html on line 283: Although (iii) is consistent and might be knowable by others, (iii) cannot be known by the student before Friday. (iii) is a blindspot for the students but not for, say, the teacher’s colleagues. Hence, the teacher can give a surprise test on Friday because that would force the students to lose their knowledge of the original announcement (A). Knowledge can be lost without forgetting anything.
    ellauri096.html on line 285: This solution makes who you are relevant to what you can know. In addition to compromising the impersonality of knowledge, there will be compromise on its temporal neutrality.
    ellauri096.html on line 287: Since the surprise test paradox can also be formulated in terms of rational belief, there will be parallel adjustments for what we ought to believe. We are criticized for failures to believe the logical consequences of what we believe and criticized for believing propositions that conflict with each other. Anyone who meets these ideals of completeness and consistency will be unable to believe a range of consistent propositions that are accessible to other complete and consistent thinkers. In particular, they will not be able to believe propositions attributing specific errors to them, and propositions that entail these off-limit propositions.
    ellauri096.html on line 289: Some people wear T-shirts with Question Authority! written on them. Questioning authority is generally regarded as a matter of individual discretion. The surprise test paradox shows that it is sometimes mandatory. The student is rationally required to doubt the teacher’s announcement even though the teacher has not given any evidence of being unreliable. Indeed, the student can foresee that their change of mind opens a new opportunity for surprise.
    ellauri096.html on line 291: When on trial for impiety, Socrates traced his inquisitiveness to the Oracle at Delphi (Apology 21d in Cooper 1997). Prior to beginning his mission of inquiry, Chaerephon asked the Oracle: “Who is the wisest of men?” The Oracle answered “No one is wiser than Socrates.” This astounded Socrates because he believed he knew nothing. Whereas a less pious philosopher might have questioned the reliability of the Delphic Oracle, Socrates followed the general practice of treating the Oracle as infallible. The only cogitation appropriate to an infallible answer is interpretation. Accordingly, Socrates resolved his puzzlement by inferring that his wisdom lay in recognizing his own ignorance. While others may know nothing, Socrates knows that he knows nothing.
    ellauri096.html on line 293: Socrates continues to be praised for his insight. But his “discovery” is a contradiction. If Socrates knows that he knows nothing, then he knows something (the proposition that he knows nothing) and yet does not know anything (because knowledge implies truth).
    ellauri096.html on line 295: Socrates could regain consistency by downgrading his meta-knowledge to the status of a belief. If he believes he knows nothing, then he naturally wishes to remedy his ignorance by asking about everything. This rationale is accepted throughout the early dialogues. But when we reach the Meno, one of his interlocutors has an epiphany. After Meno receives the standard treatment from Socrates about the nature of virtue, Meno discerns a conflict between Socratic ignorance and Socratic inquiry (Meno 80d, in Cooper 1997). How would Socrates recognize the correct answer even if Meno gave it?
    ellauri096.html on line 297: The general structure of Meno’s paradox is a dilemma: If you know the answer to the question you are asking, then nothing can be learned by asking. If you do not know the answer, then you cannot recognize a correct answer even if it is given to you. Therefore, one cannot learn anything by asking questions.
    ellauri096.html on line 299: Saul Kripke’s ruminations on the surprise test paradox led him to a paradox about dogmatism. He lectured on both paradoxes at Cambridge University to the Moral Sciences Club in 1972. (A descendent of this lecture now appears as Kripke 2011). Gilbert Harman transmitted Kripke’s new paradox as follows:
    ellauri096.html on line 305: Dogmatists accept this reasoning. For them, knowledge closes inquiry. Any “evidence” that conflicts with what is known can be dismissed as misleading evidence. Forewarned is forearmed.
    ellauri096.html on line 312: Marx Augustin oder Der liebe Augustin (eigentlich Markus Augustin; * 1643 in Wien; † 11. März 1685 ebenda) war ein Bänkelsänger, Dudelsackspieler, Sackpfeifer, Stegreifdichter und Stadtoriginal. Er wurde durch die Ballade „O du lieber Augustin“ sprichwörtlich und zu einem sogenannten geflügelten Wort. Bis heute ist die Figur des lieben Augustin ein Inbegriff dafür, dass man mit Humor alles überstehen kann.
    ellauri096.html on line 317: Zum Leben Augustins ist wenig gesichert. Augustin soll sehr beliebt gewesen sein, weil er mit seinen zotigen Liedern vor allem während der Pest in Wien im Jahr 1679 die Bevölkerung der Stadt aufheiterte, weshalb er im Volksmund nur als „Lieber Augustin“ bekannt war.
    ellauri096.html on line 319: Augustin soll als Sohn eines heruntergekommenen Wirts aufgewachsen sein und war demnach schon früh darauf angewiesen, mit seinem Dudelsack von einer Spelunke zur nächsten zu ziehen, wobei nur wenig von dem verdienten Geld die jeweilige Kneipe verlassen haben soll – der Überlieferung nach soll er auch ein „tüchtiger Trinker“ gewesen sein.
    ellauri096.html on line 321: Der Legende nach war der 36-jährige Augustin 1679 während der Pestepidemie wieder einmal betrunken und schlief irgendwo in der Gosse seinen Rausch aus. Siech-Knechte, die damals die Opfer der Epidemie einsammeln mussten, fanden ihn, hielten ihn für tot und brachten die Schnapsleiche zusammen mit den Pestleichen auf ihrem Sammelkarren vor die Stadtmauer. Dort warfen sie ihre ganze Ladung in ein offenes Massengrab. Diese Pestgrube soll sich in der Nähe der Kirche St. Ulrich am Neubau (heutiger siebter Wiener Gemeindebezirk) befunden haben, gleich neben dem Platz, an dem heute der Augustinbrunnen steht. Wie in der damaligen Situation üblich, wurde das Grab nicht sofort geschlossen, sondern provisorisch mit Kalk abgedeckt, um später weitere Pestopfer aufzunehmen. Am folgenden Tag habe Augustin inmitten der Leichen so lange krakeelt und auf seinem Dudelsack gespielt, bis Retter ihn aus der Grube zogen.
    ellauri096.html on line 323: Danach soll Augustin sein Erlebnis als Bänkelsänger vorgetragen und davon recht gut gelebt haben. So ist die Legende vom lieben Augustin vielleicht seinem eigenen Bericht zu verdanken. Bereits zeitgenössische Quellen berichten von dem der Leichengrube entstiegenen Augustin. Abraham a Sancta Clara erwähnt das Ereignis in seinem „Wohlangefüllten Weinkeller“, um vor der Trunksucht zu warnen. Urkundliche Stütze für die Legende ist nur ein Eintrag im städtischen Totenschauprotokoll, das einen „Augustin N.“ verzeichnet.
    ellauri096.html on line 327: Das Volkslied O du lieber Augustin ist erst um 1800 in Wien nachgewiesen. Die sehr verbreitete Melodie ist jedoch älter, so ist sie 1720 in einer Musikhandschrift belegt.[1] Teilweise wird Augustin selbst als Verfasser genannt, der Ursprung ist jedoch unklar. Der spöttische Text gibt aber den Galgenhumor wieder, der den Wienern in Erinnerung geblieben ist:
    ellauri096.html on line 358: Syntynyt 13. marraskuuta 354 Tagaste, Algeria
    ellauri096.html on line 359: Kuollut 28. elokuuta 430 (75 vuotta) Hippo Regius, Algeria
    ellauri096.html on line 366: Vapaa tahto oli eräs Augustinuksen käsittelemiä ongelmia. Hän pohti, voiko ihmisen tuomita helvettiin pahojen tekojen takia, jos hän ei itse toimi oman tahtonsa mukaan tai ei tunne kristillisiä opetuksia. Erityisesti pelagiolaiskiistassa Augustinus korosti armon olevan pelastuksen edellytys. Ihmisen tahto oli Augustinuksen mukaan alun perin tehty vapaaksi, mutta synnin vuoksi sittemmin turmeltunut ja rappeutunut. Toisin kuin protestantismissa usein on tulkittu, Augustinus ei kuitenkaan kumonnut ajatusta ihmisen vapaasta tahdosta. Augustinuksen korostus oli, että sekä Jumalan suvereeni armo että ihmisen vapaa tahto täytyy hyväksyä.
    ellauri096.html on line 378: [...] jos kukaan, joka ei ymmärrä jumalallisen kaunopuheisuuden sävellajia, löytää jotain näistä asioista [fyysistä kaikkeutta koskien] kirjoistamme, tai kuulee samaa noista kirjoista, niin että se vaikuttaa olevan ristiriidassa hänen omien järjellisten kykyjensä havaintojen kanssa, antakaa hänen tietää, että nämä muut asiat eivät ole millään tavalla tarpeellisia kirjoitusten antamien varoitusten, kertomusten tai ennustusten kannalta. Lyhyesti, on sanottava että kirjailijamme tiesivät totuuden taivaista, mutta ei ollut heidän kauttaan puhuneen Jumalan Hengen tarkoituksena opettaa ihmisille mitään mikä ei olisi hyödyksi heidän pelastukselleen.
    ellauri096.html on line 384: Augustinus on läntisen kolminaisuusopin muotoilija. Hän käyttää kolminaisuusopin selventämisessä mallina ihmissielua. Isä, kaiken olemisen lähde, vastaa ihmisen muistia, Poika ihmisen aktiivista ajattelua ja kommunikaatiota ja Pyhä Henki ihmisen tahtoa ja rakkautta. Samoin kuin ihminen ilmaisee itsensä ajatustensa ja sanojensa kautta, Isä ilmaisee itsensä Sanansa, Kristuksen kautta. Ja samoin kuin ihminen tahtoo ja rakastaa sitä, mitä hän ajattelee, Pyhä Henki yhdistää Isän ja Pojan toisiinsa. Suhteessa luomakuntaan Pyhä Henki on se Kolminaisuuden persoonista, joka synnyttää ihmisissä rakkauden Jumalaan yhdistäen heidät näin Isään ja Poikaan. Augustinuksen mukaan Pyhä Henki lähteekin sekä Isästä että Pojasta. Augustinuksen käsitys siitä, että Henki lähtee myös Pojasta on merkittävimpiä läntisten kirkkokuntien ja ortodoksisen kirkon välisiä ekumeenisia ongelmia. Tämä käsitys on päätynyt myös ns. filioque (lat. "ja pojasta") -lisäykseksi lännen kirkkojen uskontunnustuksiin.
    ellauri096.html on line 386: Teoksessa De Genesi ad Litteram Augustinus esitti, että Jumala loi kaiken maailmankaikkeudessa olevan samanaikaisesti, ei kuudessa kalenteripäivässä niin kuin Genesiksen suora luenta vaatisi. Hän esittää, että Genesiksen esittämällä kuuden luomispäivän rakenteella on ennemmin hengellinen kuin luonnontieteellinen merkitys, eikä tämä luenta ole yhtään vähemmän kirjaimellisempi. Augustinus ei myöskään katsonut, että syntiinlankeemus olisi aikaansaanut fyysisiä muutoksia kaikkeudessa ja esitti jopa, että Aadamin ja Eevan ruumiit oli luotu kuolevaisiksi jopa ennen syntiinlankeemusta. Tästä huolimatta hän katsoi luomiskertomuksen tulkitsemisen olevan vaikeaa, ja huomauttaa, että meidän tulee olla valmiita muuttamaan mieltämme kun saamme asiasta uutta tietoa.[27]
    ellauri096.html on line 403: Lainasin kirjastosta herätelainana Juotikkaan heppakirjan kai osa 2. Juotikkaan tavanomaista aspergeriskizoa nyt tyttökirjamuodossa. Tällä kertaa tommosta hevossymbolismia ja huonosti peiteltyä naisvihaa. Sankari Anu Rognathius, Anus prognathus, on selkeästi ize Juotikas. Ei kukaan esimurkku 12-vuotias heppahullu ajattele tollasta. Olen ikivanha sielu 12 vuotiaan tytön kehossa. Hippon Augustinus työntyneenä syvälle karvattomaan nieluun. Tsi sitten just toisinpäin, 12-vuotiasn aspergerin sielu prognaattisessa ruhossa pushing fifty.
    ellauri096.html on line 426: Samtidigt som han är elegant och harmonisk, är Schopin aldrig vanlig. Han har en viss popularitet som genremålare och många av hans verk graverades av Jean-Pierre Jazet.
    ellauri096.html on line 430: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/1/the-children-of-israel-crossing-the-red-sea-henri-frederic-schopin.jpg" width="695px" />

    ellauri096.html on line 431: ges/walle-junkyard-scooter.jpg" height="200px" />
    ellauri096.html on line 442: Seppo Soluttautuja (riittääpä Juotikkaalla näitä hassuja nimiä! Pynchonin peruja) lojuu nimenomaan virtahepona ottomaanilla. Nostaa jalkoja kun musta mies imuroi ilmeettömästi Hooverilla ottomaanin alta. Matkii autenttisesti Uuno Turhapuroa. Lörppävittu Hannele Nagellax pyörittää ärtyneenä vahingossa peppua. Seppo röhkii tyytyväisenä. Mediayrityxen epelit on samoilla eettisillä linjoilla kuin Aku: että raiskauxesta ei saa sentään nauttia. KOOMAlle pitää aina ilmoittaa venkuloinnista. Mutta mitä on tää KOOMA? Se putkahteli esille jo Jaskan keltaisessa tiiliskivessä. ”Harva tietää mikä on Kooma.” : Valtiovarainministeriön Kooma-malli genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Pro gradu-työ. Ei tää kuitenkaan ole Jaskan gradu joka oli Pynchonista. Lyhyt vastaus voi olla tää:
    ellauri096.html on line 444: Tiivistelmä: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen.
    ellauri096.html on line 446: Jätetään tää spagettivyyhti tähän kuin Sammeli portinpieleen lähtiessään lenkille. Siihen palataan alempana paasauxessa "kermaperseet ja havenots" alempana kuin koira oxennuxelle.
    ellauri096.html on line 448: Mediafirma mahaantuo valkovenäläisiä ilotyttöjä. Niitä oli yhdessä takavuosien suomenruozalaisessa stadidekkarissa jonka kirjoitti joku kyldyropersonlighet otona. Kuka se nyt oli. Joku Hoblan toimittajako? Hemmetti kun muistaa melkein muttei ihan. Ei löytynyt edes plokista. Muistaiskohan K-täti? Jotenkin siihen liittyi satama ja ehkä ravintola Torni. Joo se muisti: Se oli Staffan Bruun, Club Domina Helsinki. Tulevaisuuteen sijoitettu romaani 1992 joka valitettavasti on jo menneisyyttä. Sama vaivaa George Orwellin romaania 1984, ja Clarken millenniaaleja avaruusseikkailuja riepupäiden juhlavuodelta 2001. Niin se aika rientää. Time flies like an arrow. Tempus fugit. Tempora mutantur, nos et mutamur in illis. Ja muita samansisältöisiä sananparsia. Aikakärpäset tekevät kaikesta kexeliäästä klisheetä. Tu kattoon kattoon kuinka tulevaisuus tapettiin tapettiin, sanoi aikakärpänen kaverille.
    ellauri096.html on line 450: Juotikas hapantelee aika pahasti heppagenrestä. Sitä vituttaa että esiteinit lukee niitä eikä Juotikasta. Siellä liikkuu löysä raha joka saisi mielellään hakeutua nupipään pehmyreiden taskuihin. No ylläri, jos saa valita söpön raudikon tai kaljupään kakantuhriman hasbeenin välillä, niin mitä luulet että valizee? Mäkin luen mieluummin heppahullua kun näitä Jaskan tuherruxia. "Esimerkixi" fantasia ja 'spefi' ovat aina "sallineet paljon tilaa luovalle mielikuvituxelle ja omaperäiselle sanankäytölle". Mitä helvettiä, ei aina samoina toistuvien mielikuvituxettomien satueläinten ja typerien neologismien kexaseminen vaadi kovin kummallista neroa. Ne on vähintään yhtä klisheisiä kuin heppakirjat, klisheet on vaan toisia, enempi tollasia "poikien". Esim Game of thrones on vaan fantasiasaippua. Se knääpiö oli paras. Oli se helmimäisen ahistunut prinsessakin kiva jolla oli lemmikeitä. Helmi haluis ehkä kisun. Avantgarden 2-tahtimekanismia: ensin se maistuu pahalta ja sitten se alkaa maistua - yhä pahalta. Paha yskä ja yhä pahenee.
    ellauri096.html on line 471: Tahdon murskatappiossa kaksitoistavuotias Anu käy Konemetsän talleilla hoitamassa poneja ja ratsastamassa. Sitten hän kuulee hevoshulluuden olevan tiettyyn ikäkauteen kuuluva vaihe nuoren tytön elämässä. Vapaan tahdon ongelma alkaa kiusata Anua päivä päivältä ankarammin kunnes käsillä on täysimittainen eksistentialistinen kriisi.
    ellauri096.html on line 527: Galgalim Eyes is an enemy-only skill, found on bosses and a few shadows in the later dungeons. It reduces a foe's HP to 1 and causes the Enervation ailment (100% chance).
    ellauri096.html on line 529: Galgalim (galgallim "spheres", "wheels", "whirlwinds" גַּלְגַּלִּים; singular: galgal, גַּלְגַּל), also called ophanim (Hebrew "wheels" ōphannīm אוֹפַנִּים; singular: ōphān, ofan אוֹפָן), refer to the wheels seen in Ezekiel's vision of the chariot (Hebrew merkabah) in Ezekiel 1:15–21. One of the Dead Sea scrolls (4Q405) construes them as angels; late sections of the Book of Enoch (61:10, 71:7) portray them as a class of celestial beings who (along with the Cherubim and Seraphim) never sleep, but guard the throne of God.
    ellauri096.html on line 531: These "wheels" have been associated with Daniel 7:9 (mentioned as galgal, traditionally "the wheels of galgallim", in "fiery flame" and "burning fire") of the four, eye-covered wheels (each composed of two nested wheels), that move next to the winged Cherubim, beneath the throne of God. The four wheels move with the Cherubim because the spirit of the Cherubim is in them. The late Second Book of Enoch (20:1, 21:1) also referred to them as the "many-eyed ones".
    ellauri096.html on line 533: The First Book of Enoch (71.7) seems to imply that the Ophanim are equated to the "Thrones" in Christianity when it lists them all together, in order: "...round about were Seraphim, Cherubim, and Ophannim".
    ellauri096.html on line 542: ge-of-wwi.jpg" height="200px" />
    ellauri096.html on line 544: ges/2009_07/06/0064/439039/02c27d33-125a-437e-bc19-f897542b2dd5_g_570.Jpeg" height="200px" />
    ellauri096.html on line 555: The Droste effect, known in art as an example of mise en abyme, is the effect of a picture recursively appearing within itself, in a place where a similar picture would realistically be expected to appear, creating a loop which theoretically could go on forever, but realistically only goes on as far as the image´s quality allows.
    ellauri096.html on line 593: Maldoror is a modular (sic) work primarily divided into six parts, or cantos; these parts are further subdivided into a total of sixty chapters, or verses. Parts one through six consist of fourteen, sixteen, five, eight, seven and ten chapters, respectively. With some exceptions, most chapters consist of a single, lengthy paragraph.[b] The text often employs very long, unconventional and confusing sentences which, together with the dearth of paragraph breaks, may suggest a stream of consciousness, or automatic writing. Over the course of the narrative, there is often a first-person narrator, although some areas of the work instead employ a third-person narrative. The book's central character is Maldoror, a figure of evil who is sometimes directly involved in a chapter's events, or else revealed to be watching at a distance. Depending on the context of narrative voice in a given place, the first-person narrator may be taken to be Maldoror himself, or sometimes not. The confusion between narrator and character may also suggest an unreliable narrator.
    ellauri096.html on line 597: Several of the parts begin with opening chapters in which the narrator directly addresses the reader, taunts the reader, or simply recounts the work thus far. For example, an early passage warns the reader not to continue:
    ellauri096.html on line 599: "It is not right that everyone should read the pages which follow; only a few will be able to savour this bitter fruit with impunity. Consequently, shrinking soul, turn on your heels and go back before penetrating further into such uncharted, perilous wastelands." — Maldoror, Part I, Chapter 1.
    ellauri096.html on line 615: Tämän koulukunnan edustajat pyrkivät rakentamaan malleilleen mikrotaloudelliset perusteet, mutta painottavat analyysissaan keynesiläisiä teemoja kuten hinta- ja palkkajäykkyyttä. Esimerkiksi yhdysvaltalaisia Joseph Stiglitziä ja George Akerlofia voidaan pitää tämän koulukunnan edustajina.
    ellauri096.html on line 625: Keynesiläisen päättäjän teoreettisen laitteen toinen pääosa oli Phillips-käyrä . Tämä käyrä, joka oli pikemminkin empiirinen havainto kuin teoria, osoitti, että työttömyyden lisääntynyt työllisyys merkitsi inflaation nousua. Keynes oli vain ennustanut, että työllisyyden kasvu aiheuttaisi korkeamman hinnan, ei korkeamman inflaation . Tällöin ekonomisti voisi käyttää IS–LM-mallia ennustamaan esimerkiksi, että rahan tarjonnan kasvu nostaisi tuotantoa ja työllisyyttä - ja sitten Phillips-käyrän avulla ennustaa inflaation kasvua. Keynesianismin vaikutuksen vahvuuden voi nähdä ekonomistien aalto, joka alkoi 1940-luvun lopulla Milton Friedmanin kanssa . Sen sijaan, että he hylkäsivät makrotalouden mittaukset ja makrotalouden mallit, he omaksuivat tekniikat, joissa koko taloutta pidetään kysynnän ja tarjonnan tasapainossa, mutta toisin kuin keynesiläiset - he väittivät, että "syrjäyttämisen" vaikutukset saisivat aikaan tai riistäisivät finanssipolitiikan sen positiivisesta vaikutuksesta. Sen sijaan on keskityttävä rahapolitiikkaan, jonka varhaiset keynesiläiset jättivät suurelta osin huomiotta. Monetaristinen kritiikki työnsi keynesiläisiä kohti tasapainoisempaa näkemystä rahapolitiikasta ja innoitti Keynesian teorian tarkistusaallon. 1950-luvulla julkisen vallan kohtalainen kysyntä johti teollisuuden kehitystä ja finanssi- ja rahapolitiikan suhdannepolitiikan käyttöä ja saavutti huippunsa 1960-luvulla, jolloin monille keynesiläisille tuntui, että vauraus oli nyt pysyvää. Vuoden 1973 öljyshokin ja 1970-luvun taloudellisten ongelmien myötä moderni liberaali taloustiede alkoi kuitenkin suosiota. Tänä aikana monet taloudet kokivat "stagflaatiota ": korkea ja kasvava työttömyys yhdistettynä korkeaan ja nousevaan inflaatioon, mikä on ristiriidassa Phillips-käyrän ennusteen kanssa. Stagflaatio tarkoitti, että sekä ekspansiivista (taantuman vastaista) että supistavaa (inflaation vastaista) politiikkaa oli sovellettava samanaikaisesti, mikä oli selvää mahdotonta. Tämä ongelma johti klassisempaan analyysiin perustuvien ideoiden nousuun, mukaan lukien monetarismi, tarjontapuolen taloustiede ja uusi klassinen taloustiede. Tämä tuotti "poliittisen sidoksen" ja keynesiläisen talouden konsensuksen romahtamisen, mikä johti uuden klassisen makrotalouden ja uuden keynesianismin kehitykseen. Seuraavien vuosikymmenien aikana nämä kaksi koulua kokoontuisivat luomaan uuden uusklassisen synteesin, joka muodostaa nykypäivän valtavirran perustan. Uuskeynesiläinen taloustiede - https://fi.qaz.wiki/wiki/Neo-Keynesian_economics
    ellauri096.html on line 633: Tutkielmassa tarkastellaan uuskeynesiläisten DSGE-makrotalousmallien joukkoon lukeutuvaa valtiovarainministeriön Kooma-mallia genealogisen hallintamentaliteetin näkökulmasta. Kooma-mallia käytetään valtiovarainministeriössä ennustamiseen ja erilaisten politiikkatoimien vaikutusarviointien laatimiseen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Michel Foucaultin tunnetuksi tekemää hallintamentaliteetin näkökulmaa, jossa tarkastellaan kansantaloustieteen tietomuotoihin ja turvallisuuden tekniikoihin pohjautuvaa vallan muotoa. Hallintamentaliteetin näkökulmasta Kooma-malli kehystetään tutkielmassa tietynlaisiin tietomuotoihin nojaavana rationaalisena teknologisena käytäntönä, joka mahdollistaa hienovaraisen talouden poliittisen hallinnan.
    ellauri096.html on line 635: Tutkimusmenetelmänä sovelletaan niin ikään Michel Foucaultin kehittämää genealogista analyysia, jonka keskiössä on nykyisyyden olemassaolon mahdollisuuksien kriittinen tarkastelu. Tavoitteena on horjuttaa asioiden pintatasolla ilmenevää yhtenäisyyttä ja luonnollisuutta tarkastelemalla niissä piileviä epävarmuuksia ja virheellisyyksiä. Huomio suunnataan asioiden syntyperään ja polveutumiseen sekä niissä vallitseviin ristiriitoihin, joiden tuloksina asiat ovat ilmaantuneet. Tutkielmassa hallintamentaliteettia sovelletaan genealogisesti, jolloin tarkastellaan tietynlaisiin tietomuotoihin ja niihin kytkeytyviin teknologioihin pohjautuvan hallinnan olemassaolon mahdollisuuksia. Tutkimusaineistona käytetään pääosin valtiovarainministeriön instituutioaineistoja, joissa tuodaan julki Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia. Tarkastelussa on erityisesti kevään 2014 Taloudellinen katsaus, jossa Kooma-mallin avulla laadittuja laskelmia hyödynnetään erilaisten finanssipolitiikan keinojen vaikutusten arvioimisessa.
    ellauri096.html on line 641: Tutkielman keskeisenä tarkoituksena on tuoda esille Kooma-mallia konstituoivien teoreettisten taustaoletusten syntyhistoriaa ja niihin kytkeytyviä tiedollisia epävarmuuksia ja ristiriitaisuuksia. Valtiovarainministeriössä laadituissa aineistoissa ei olla lainkaan käsitelty Kooma-mallin teoreettiseen taustaoletuksiin liittyviä epävarmuuksia tai yleensä reflektoitu Kooma-mallin avulla laaditun tiedon varmuusastetta. Tutkielmassa on Kooma-mallin olemassaolon mahdollisuuksien genealogisen tarkastelun kautta horjutettu Kooma-mallin avulla laadittujen laskelmien itsestäänselvää, neutraalia tai luonnollista ulkokuorta tuomalla esille niissä piileviä ristiriitaisuuksia ja epävarmuuksia.
    ellauri096.html on line 643: Asiasanat (yso): dsge, foucault, genealogia, hallintamentaliteetti, makrotaloustiede, vaikutusarvioinnit, valtiovarainministeriö, kooma-malli Oppiaine: Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus, Political Science, Politics, Allmän statslära, politologi.
    ellauri096.html on line 645:
    Dynamic stochastic general equilibrium (DSGE)

    ellauri096.html on line 647: Dynamic stochastic general equilibrium modeling is a method in macroeconomics that attempts to explain economic phenomena, such as economic growth and business cycles, and the effects of economic policy, through econometric models based on applied general equilibrium theory and microeconomic principles.
    ellauri096.html on line 670: In a 1976 paper, Robert Lucas argued that it is naive to try to predict the effects of a change in economic policy entirely on the basis of relationships observed in historical data, especially highly aggregated historical data. Lucas claimed that the decision rules of Keynesian models, such as the fiscal multiplier, cannot be considered as structural, in the sense that they cannot be invariant with respect to changes in government policy variables, stating:
    ellauri096.html on line 672: Given that the structure of an econometric model consists of optimal decision-rules of economic agents, and that optimal decision-rules vary systematically with changes in the structure of series relevant to the decision maker, it follows that any change in policy will systematically alter the structure of econometric models.[9]
    ellauri096.html on line 674: This meant that, because the parameters of the models were not structural, i.e. not indifferent to policy, they would necessarily change whenever policy was changed. The so-called Lucas critique followed similar criticism undertaken earlier by Ragnar Frisch, in his critique of Jan Tinbergen's 1939 book Statistical Testing of Business-Cycle Theories, where Frisch accused Tinbergen of not having discovered autonomous relations, but "coflux" relations,[10] and by Jacob Marschak, in his 1953 contribution to the Cowles Commission Monograph, where he submitted that
    ellauri096.html on line 676: In predicting the effect of its decisions (policies), the government...has to take account of exogenous variables, whether controlled by it (the decisions themselves, if they are exogenous variables) or uncontrolled (e.g. weather), and of structural changes, whether controlled by it (the decisions themselves, if they change the structure) or uncontrolled (e.g. sudden changes in people's attitude).[10]
    ellauri096.html on line 679: In the 1980s, macro models emerged that attempted to directly respond to Lucas through the use of rational expectations econometrics.
    ellauri096.html on line 680: The authors stated that, since fluctuations in employment are central to the business cycle, the "stand-in consumer [of the model] values not only consumption but also leisure," meaning that unemployment movements essentially reflect the changes in the number of people who want to work. "Household-production theory," as well as "cross-sectional evidence" ostensibly support a "non-time-separable utility function that admits greater inter-temporal substitution of leisure, something which is needed," according to the authors, "to explain aggregate movements in employment in an equilibrium model." For the K&P model, monetary policy is irrelevant for economic fluctuations.
    ellauri096.html on line 682: The associated policy implications were clear: There is no need for any form of government intervention since, ostensibly, government policies aimed at stabilizing the business cycle are welfare-reducing. Since microfoundations are based on the preferences of decision-makers in the model, DSGE models feature a natural benchmark for evaluating the welfare effects of policy changes. The Kydland/Prescott 1982 paper is often considered the starting point of RBC theory and of DSGE modeling in general and its authors were awarded the 2004 Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel.
    ellauri096.html on line 695: Hauska huomata että Yli-Juotikas soveltaa Sainte-Beuven peukuttamaa ja mun systemaattisesti soveltamaa elämä ja teoxet menetelmää maalieläimeensä Ansa Ikoseen. Se kaivelee Ansan taustoja ja koittaa selvittää sen kanadalaista sukua löytääxeen ainexia johkin Frantz Fanon-tyyppiseen freudilaiseen selityxeen mixi Ansa ei pidä maahanmuuttajista. Fanonista ei näytä olevan paasausta, pitäisikö olla? No teen tietolaatikoon. Se oli joku sivistynyt siirtomaalainen, jos värin saa mainita niin kakan. Antikolonialismia freudilaisella kuorrutuxella. Tunnettu kirjoista Peau noire, masques blancs ja Les damnés de la terre. Amerikkalaiset mainizevat miinuxena sen marxilaisuuden, ranskixet että se sähläs Algerian puolesta.
    ellauri096.html on line 701: Son livre Peau noire, masques blancs contient une critique de l´ouvrage Psychologie de la colonisation d´Octave Mannoni. Frantz Fanon adopte une attitude d´observateur extérieur au système colonial. Il n´admet pas l´analyse psychologique de Mannoni. En particulier l´élaboration du « complexe de Prospero » du colonisateur lui paraît « non fondée ». Les philosophes multiculturalistes (Charles Taylor, Will Kymlicka) ont plusieurs fois affirmé dans leurs articles s´inspirer des travaux de Fanon, précurseur du multiculturalisme.
    ellauri096.html on line 708: Selon sa biographe, Alice Cherki, Fanon devient en France — « le pays pour lequel la guerre d´Algérie n´a pas eu lieu » —, « un philosophe maudit ». Il est occulté pour sa condamnation radicale du colonialisme français : « En redonnant à la colonie son rôle dans la construction de la nation, de l’identité nationale et de la république française, Fanon fait apparaître comment la notion de « race » n’est pas extérieure au corps républicain et comment elle le hante ». Mettant en cause un clivage racial au fondement du système colonial, Fanon gêne le républicanisme d´une France qui se dit indifférente aux différences mais qui, dans son propre empire colonial, a dénié des droits à des populations au motif de leur « race » dite inférieure.
    ellauri096.html on line 710: La reconnaissance de Frantz Fanon en France fut tardive. Fort-de-France possède désormais une avenue à son nom bien que la proposition qu´en avait faite son maire Aimé Césaire, en 1965, eût été rejetée pendant des années. Il faut attendre 1982 pour que s´organise, sous l´impulsion de Marcel Manville, un mémorial international (colloque) en son honneur en Martinique. Peu à peu, plusieurs hommages lui sont rendus dans son île natale. Le lycée de La Trinité est baptisé en son honneur, la ville de Rivière-Pilote lui consacre une avenue et une bibliothèque. En France métropolitaine toutefois, s´il existe de nombreuses rues portant ce nom, David Macey signale n´avoir trouvé aucune avenue Frantz Fanon. En Algérie, dès 1963, une avenue Frantz Fanon est inaugurée à Alger. La reconnaissance dépasse désormais ces deux pays et la mémoire de Frantz Fanon est honorée dans de nombreux pays (Italie, Nigeria, États-Unis) où des centres de recherche ont été baptisés à sa mémoire.
    ellauri096.html on line 719: "Kielen rajat ovat maailman rajat" sehän on nuoren Ludin versio iänikuisesta idealismista. Kielellinen käänne, what the fuck, samaa kakkaa se on vaan toisennäköisessä kääreessä. Loppukiireissä Wittgensteinkin alkoi jauhaa uskontoa. Kun vähän raaputtaa niin näistä idealistipelleistä alkaa sarven tai siiventynkä pilkottaa.
    ellauri096.html on line 723: 2 esimerkin nojalla "Anusta" alkaa näyttää että kirjallisuus on sairasta. Onko kirjailijat sairaita vai tekeekö kirjat niistä niistä kipeitä? No mulla on kohta satoja esimerkkejä siitä että ne tuppaa olemaan aivan sairaan julkisuudenkipeitä ja yllättävän monet luonnevikaisia narsisteja. Niille on yleisö hirmu tärkeä ja ne janoaa läpyjä ja kiitosta. Ne haluis elää ikuisesti ellei muuten niin kirjoissa ja näköispazaina. Oma katukin ois kiva, niinkuin Alexis Kivellä Loimaalla ja Frantz Fanonilla Algerissa. Että siinä toivelistaa joulupukille.
    ellauri096.html on line 741: Muutoinkin Yli-Juonikas jaksaa edelleen yllättää. (Lukija ei tosin jaxa enää yllättyä. Huoh.) Jälleen hän on keittänyt kokoon sellaisen kirjallisen cocktailin, että ei värikkäämmästă väliä. Tamä sitä huolimatta, että teos alkaa yllättävänkin perinteiseen tapaan - aivan kuin mikä tahansa nuorille suunnattu heppakirja. Pieninä vihjeinä tulevasta on tekstiin sisällytetty aika runsaasti sivistyssanoja, joista osa on hyvinkin harvoin käytettyjä. Samoin teoksen henkilöiden nimigalleria on lievästi ilmaistuna exoottinen. Kybele Kivi, Nora Heuristikankare, Kornelia Kernelius, Seppo Soluttautuja ja Hannele Nagellax ovat yxinkertaisemmasta päästä kuin luulisi. Nupin kokoisesta.
    ellauri096.html on line 773: The problem of weakness of will goes back at least as far as Plato. In Plato´s Protagoras Socrates asks precisely how it is possible that, if one judges action A to be the best course of action, one would do anything other than A?
    ellauri096.html on line 775: In the dialogue Protagoras, Socrates attests that akrasia does not exist, claiming "No one goes willingly toward the bad" (358d). If a person examines a situation and decides to act in the way he determines to be best, he will pursue this action, as the best course is also the good course, i.e. man's natural goal. An all-things-considered assessment of the situation will bring full knowledge of a decision's outcome and worth linked to well-developed principles of the good. A person, according to Socrates, never chooses to act poorly or against his better judgment; and, therefore, actions that go against what is best are simply a product of being ignorant of facts or knowledge of what is best or good.
    ellauri096.html on line 777: Aristotle, on the other hand, took a more empirical approach to the question, acknowledging that we intuitively believe in akrasia. He distances himself from the Socratic position by locating the breakdown of reasoning in an agent’s opinion, not his appetition. Now, without recourse to appetitive desires, Aristotle reasons that akrasia occurs as a result of opinion. Opinion is formulated mentally in a way that may or may not imitate truth, while appetites are merely desires of the body. Thus, opinion is only incidentally aligned with or opposed to the good, making an akratic action the product of opinion instead of reason. For Aristotle, the antonym of akrasia is enkrateia, which means "in power" (over oneself).
    ellauri096.html on line 779: The word akrasia occurs twice in the Koine Greek New Testament. In Matthew 23:25 Jesus uses it to describe hypocritical religious leaders, translated "self-indulgence" in several translations, including the English Standard version. Paul the Apostle also gives the threat of temptation through akrasia as a reason for a husband and wife to not deprive each other of sex (1 Corinthians 7:5). In another passage (Rom. 7:15–25) Paul, without actually using the term akrasia, seems to reference the same psychological phenomenon in discussing the internal conflict between, on the one hand, "the law of God," which he equates with "the law of my mind"; and "another law in my members," identified with "the flesh, the law of sin." "For the good that I would do, I do not; but the evil which I would not, that I do." (v.19)
    ellauri096.html on line 806: In Piaget´s theory of cognitive development, the third stage is called the Concrete Operational Stage. During this stage, which occurs from age 7-12, the child shows increased use of logic or reasoning. One of the important processes that develops is that of Seriation, which refers to the ability to sort objects or situations according to any characteristic, such as size, color, shape, or type. For example, the child would be able to look at his plate of mixed vegetables and eat everything except the brussels sprouts.
    ellauri096.html on line 810: "Whether we deal with historical or natural phenomena, the individual observation of phenomena assumes the character of a 'fact' only when it can be related to other, analogous observations in such a way that the whole series 'makes sense.' This 'sense' is, therefore, fully capable of being applied, as a control, to the interpretation of a new individual observation within the same range of phenomena. If, however, this new individual observation definitely refuses to be interpreted according to the 'sense' of the series, and if an error proves to be impossible, the 'sense' of the series will have to be reformulated to include the new individual observation (1955, p. 35)" (1990, pp. 230–231).
    ellauri096.html on line 859:

    Opiskelijat muodostivat aivan oman yhteiskuntaluokkansa. (Ja paskat, kyllä ne oli kermaan menossa, tää oli vaan väliaikasta initiaatiovaihetta.) He lauloivat opiskelijalauluja, miekkailivat ja pukeutuivat yliopistonsa tai osakuntansa väreihin. Pienet teräaseet kuten Victorinox-linkkarit olivat osa miesten normaalipukeutumista, ja vähitellen niistä kehittyi Saksassa erityisiä mensuurimeikkailuun tarkoitettuja miekkoja. Perinteisissä kaksintaisteluissa käytettiin yleensä Ranskasta lähtöisin olevaa kalpaa, jota käyttämällä ottelijan taidot ja nopeus pääsivät oikeuksiinsa. Kalpataisteluissa kuoli kuitenkin runsaasti nuorukaisia, sillä kalvan terävä kärki tunkeutui helposti rintakehään ja saattoi puhkaista esimerkiksi keuhkon. Siksi opiskelijapiireissä kehittyi vähitellen turvallisempi menstruaatiomeikkailu. Siinä miekkailijat pysyivät paikoillaan ja käyttivät tylppäkärkistä korbschläger-miekkaa, joka ei mene sisään kuin valmiista reiästä.
    ellauri096.html on line 861: Saksalainen Jenan yli­opisto palkkasi vuonna 1550 ensimmäisenä yliopistona erityisen meikkailunopettajan, ja pian meikkailu oli yhtä tärkeä osa yliopistoelämää kuin tanssi ja ratsastuskin. Tanssi ja ratsastus olivat kuitenkin laimeaa huvia mensuurimeikkailuun verrattuna. Toisessa vastapuolena on naaras ja toisessa kavioeläin. vain kolmannessa mahdollisesti rakas henkilö. Nimettömäksi jäänyt nuori opiskelija Göttingenin yliopistosta kuvaili päiväkirjassaan, kuinka hänen kielensä liimaantui kitalakeen ja tuskanhiki valui pitkin hänen selkäänsä mensuurimeikkailu­ottelun aikana. Tuntui samalta kuin laudaturseminaariesitelmän aikana. Hänen rohkeutensa palasi vasta, kun hän huomasi opponentin vielä suuremman ahdingon.
    ellauri096.html on line 863: ”Vastustajan voimat näyttivät hupenevan, ja hänen kalpeilla kasvoillaan erottui punaisia laikkuja. Hän haukkoi henkeään erien välissä eikä silti tahtonut saada happea. Kun se hitaasti upposi tajuntaani, aloin vain toivoa, että hän pian pyörtyisi. Paizi sitten se ei ehtisi merkata minua. Verdammt noch mal!” Mensuurimeikkailu paljasti armottomasti, oliko nuorukaisessa tosimiehen aineksia kuin Aki Mannisessa, vai onko se väpelö kuten se nörtti taiteellinen telttakaveri. Mikään ei muutu, vaan verryttelypuvut vaihtuvat. Paukapäiden kasvojen piti mittelön aikana kuvastaa malttia, urheutta ja rehtiyttä – ei kiihkoa, silmitöntä verenhimoa saati sitten pelkoa. Jos paukantti käänsi päänsä sivuun miekan terän tieltä tai räpytti silmiään, hänet leimattiin armotta pelkuriksi ja hän sai ylimääräisen reijän perseeseen. Kunnian puolustaminen oli mensuurimeikkailun keskeinen arvo. Kuuluisa saksalainen runoilija Heinrich Heine opiskeli 1800-luvulla Göttingenin yli­opistossa. Hän oli taustaltaan juutalainen ja päätyi miekkailemaan juutalaisvastaisen solvauksen esittänyttä opiskelijaa vastaan. Hänen kustantajansa rohkaisi suosikkirunoilijaansa sanoilla: ”Ennemmin kuolema kuin häpeä!” "Ennemmin häpeä kuin perseeseen 2 lisäläpeä", laukaisi Chaim leukavasti.
    ellauri096.html on line 867: Moni historian maalimies harrasti nuorena mensuurimeikkailua. Heidän joukossaan oli muun muassa kommunismin isä Karl Marx. Yhteiskuntafilosofi Karl Marxilla (1818–1883) oli vasemman silmänsä yläpuolella mensuuri­meikkailuottelussa Bonnin yliopistossa saatu arpi. Sekin oli muuten juutalaisia. Kainin merkkiä kantoivat Heikin kaa. Saksalainen säveltäjä Richard Wagner (1813–1883) saattoi sekin olla jutku tuntemattomaxi jääneen isän puolelta. Se oli innokas miekkailija opiskeluaikoinaan Leipzigissä, missä hän kuului yliopiston Saksikäsi-osakuntaan. Natsijohtaja Ernst Kaltenbrunner (1903–1946) tunnettiin julmuudestaan. Hänellä oli kasvoissaan useita mensuuriotteluista saatuja arpia ja useampia Victorinox-linkkuveizistä saatuja peräpuolella. Hullu filosofi Friedrich ­Nietzsche (1844–1900) opiskeli Bonnin yliopistossa teologiaa ja kuului Francofobia-osakuntaan. Hän keskeytti opintonsa vuoden jälkeen ja vaihtoi kielitieteeseen. Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe (1546–1601) menetti nenänsä miekkataistelussa Rostockin yliopistossa. Syynä oli aivan mahdoton tunarointi. Silitysrautakansleri Otto von Bismarck (1815–1898) oli innokas miekkailija Göttingenin yliopistossa, missä sillä meni paremmin meikkailusalilla kuin luennoilla. Autotehtailija Ferdinand Porsche (1875–1951) opiskeli Wienissä ja miekkaili osakuntansa Bruna Bröder edustajana.
    ellauri096.html on line 875: Koska menstruaatiomeikkailun keskeinen ajatus oli kuukausittainen kunnaan suomustaminen, kaxintaistelua piti edeltää loukkaus. Mikä tahansa tölväisy ei kuitenkaan kelvannut syyksi. Esimerkiksi läimäystä persauxiin pidettiin pätevänä syynä kaksintaisteluun, ja myös toisen älyn vähättely oli oiva keino saada kutsu osakunnan meikkailusaliin. ”Dummkopf” oli yleinen solvaus, ja myös toisen nimittäminen aasiksi ("Esel") johti yleensä toivottuun lopputulokseen. Ennen taistelua loukkaus piti kuitenkin hyväksyttää osakunnan kunniakomiteassa. Vaatimus loukkauksesta aiheutti joskus ongelmia. Monien osakuntien säännöt vaativat, että niiden jäsenten piti osallistua vähintään kahteen otteluun lukukaudessa. Rauhallisten opiskelijoiden oli kuitenkin usein vaikea haalia riittävästi loukkauksia, ja vuonna 1850 osakunnat alkoivatkin loukata väpelöitä ihan tarkoituxella: "Weiblicher! Virilisierter Mannling! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz!!" Meikkailuotteluita järjestettiin sunnuntaisin aamukuudesta iltamyöhään sovitussa ­paikassa kaupungin laidalla. Puuttuvista loukkauksista aiheuvat ongelmat ratkaisiin potkuilla persauxiin, mutta miekkailijoiden pelkoja ne eivät lievittäneet, päinvastoin pahensivat. Paukantit rauhoittivatkin usein hermojaan konjakilla ja pervitiinillä. Ottelun jälkeen pelko ja jännitys palkittiin: nuorukaiset, joilla oli jossain komeita mensisarpia, herättivät muissa miehissä kiinnostusta ja saivat niiden sydämen pamppailemaan. Veri virtasi paisuvaisissa, kun saksalaiset opiskelijat mittelivät pippeleitään.
    ellauri096.html on line 912: P.S. E. Saarinen eläkeläisenä meni mainosalalle, peukuttamaan pankkimainoxessa yrittäjyyttä, se keventää elämää. Kylä Eski tietää. Paxulla taalasäkillä kelluu kökkäreenä pinnalla. Tai sit ajaa kovaa rämällä polkupyörällä lumisohjossa volttiloota selässä. Kevyttä menoa, ei tunnu jäsenissä palkkajäykkyyttä kun on Voltswagen alla. Aprillia. Ainiin se on vasta huomenna.
    ellauri096.html on line 922: Seuraavassa numerossa Salmenniemen mielestä Yli-Juonikas on hänen mukaansa paitsi varaton myös katala ja katkera ihminen, vaimon jättämä surkimus, jonka lisensiaattityö vilisee asiavirheitä. ”Keskustelua seuranneelle lienee ilmeistä, että Yli-Juonikas on tällä hetkellä syvissä ongelmissa ja että kollegoiden menestys saa hänessä aikaan suorastaan raivokasta kateutta”, Salmenniemi kirjoitti.
    ellauri097.html on line 34:

    genta;background:#b5f2d0;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Schopenholic und Schwester

    Tipukirjallisuutta


    ellauri097.html on line 54: 12 opetuspojasta harva oli lukitaitoinen. Kun Suuri Marinadi lähti läpyttelemään kuin Kalle kiihtyessään pitkin mattoja ja parketteja, mutta yli Jordanin (tiesi missä on kahlaamo, Creutzfeldin-Johannes Kastajantaudin geenimuuntelemana, sen kastelemana), meni Sugar-Dannyn luoliin, jossa kustantamonsa alkoi Messiaan-kirjallisuuden seuran perinnekeruun omassa ja yhteisessä asiassaan. Markus: Taneli Europaeus, Matteus: Gottlund, Luukas: Lönnrot ja Johannes ehkä Julius Krohn. Mitä muistatte minusta mitä minä sanoin pienenä. Ja kaikki kirjaan. Kääröjä kerääntyy, papyrus rullaantuu. Yhdet jo kopioi ensimmäisiä. Saulukselle kanssa. Ja Barnabaalle: jakelu, apostolit, ja koko hangaround. Säilytetään luolissa, pannaan yhdet Qumraniin, jos tulee virhepainamia. Joo, kreikaksi tietenkin. Ei sit tarvii heti kääntää.
    ellauri097.html on line 65: As a scholar, Mencken is known for The American Language, a multi-volume study of how the English language is spoken in the United States. As an admirer of the German philosopher Friedrich Nietzsche, he was an outspoken opponent of organized religion, theism, populism, and representative democracy, the last of which he viewed as a system in which inferior men dominated their superiors. Mencken was a supporter of scientific progress though he couldn´t find his arse with both hands. He was critical of osteopathy and chiropractic. He was also an open critic of economics. In a word: a royal pain in the ass.
    ellauri097.html on line 75: Nykyisen Baltimoren lähialueen alkuperäisasukkaita olivat susquehannock- ja piscataway-intiaanit. Intiaanien väkiluku romahti kuitenkin eurooppalaistaustaisten siirtolaisten saapumisen jälkeen ja 1700-lukuun mennessä heitä oli koko Marylandissä vain muutama sata. Englannin kuningas Kaarle I oli antanut vuonna 1632 Baltimoren paroni George Calvertille maita Amerikasta, joista muodostettiin Baltimoren piirikunta vuonna 1659. Alueelle saapuville siirtolaisille jaettiin maata ja Marylandissä alettiin viljellä erityisesti tupakkaa. Vuonna 1696 Daniel ja Charles Carrol -nimiset maanomistajat ostivat 550 eekkerin kokoisen alueen alun perin nimellä Cole’s Harbor tunnetulta paikalta Baltimoren piirikunnasta. Maata myytiin eteenpäin eekkerin kokoisina palstoina, joista alkoi muodostua Baltimoren kaupunki. 1700-luvulla Baltimoren sataman kautta vietiin tupakkaa Eurooppaan ja viljaa Länsi-Intiaan.
    ellauri097.html on line 79: Baltimoren asema vientisatamana toipui vapaussodan jälkeen ja sen kautta vietiin viljaa etenkin Etelä-Amerikkaan. Ensimmäinen rautatie tuli kaupunkiin vuonna 1828. Vuonna 1851 kaupunki erotettiin Baltimoren piirikunnasta itsenäiseksi kaupungiksi. Yhdysvaltain sisällissodan aikana 1860-luvulla Maryland oli osa Pohjoisvaltioita, mutta monet paikalliset kannattivat Etelävaltioita. Yhtä sekopäitä kuin Menckenkin. Kaupungilla on ollut myös ongelmia poliisin ja etenkin kaupungin mustan väestönosan jännitteiden johdosta. Esimerkiksi vuonna 2015 kaupungissa mellakoitiin mustan miehen kuoltua valkoisen poliisin pidättämänä kuljetuksen aikana. Samaan aikaan esimerkiksi murhien määrä on ollut historiallisen korkealla. Neljäsosa porukoista elää köyhyysrajan alapuolella. Sinnittelee vähäosaisina kuin Gilmoren tytöt. Kaxi kolmesta asukista on mustanpuhuvia.
    ellauri097.html on line 90: No huonommankin lukulistan voisi valita, esim. Roryn, jolla on myös Peten krestomatia. Petellä oli pikku kemistin välineet. Se valmistui teekkarixi opiston priimuxena ja meni siitä isän siggetehtaaseen. Ei viihtynyt asiakasrajapinnassa kuten ei Helmikään. Onnex isä sattui kuolemaan ( siis Henryltä) ja Henry pääsi reportterikouluun.
    ellauri097.html on line 95: Mencken admired the German philosopher Friedrich Nietzsche (he was the first writer to provide a scholarly analysis in English of Nietzsche´s views and writings) and Joseph Conrad. His humor and satire owed much to Ambrose Bierce and Mark Twain. He did much to defend Dreiser despite freely admitting his faults, including stating forthrightly that Dreiser often wrote badly and was a gullible man. Mencken also expressed his appreciation for William Graham Sumner in a 1941 collection of Sumner´s essays and regretted never having known Sumner personally. In contrast, Mencken was scathing in his criticism of the German philosopher Hans Vaihinger, whom he described as "an extremely dull author" and whose famous book Philosophy of 'Als ob' he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems."
    ellauri097.html on line 103: Such turns of phrase evoked the erudite cynicism and rapier sharpness of language displayed by Ambrose Bierce in his darkly-satiric The Devil's Dictionary. A noted curmudgeon, democratic in subjects attacked, Mencken savaged politics, hypocrisy, and social convention. A master of English, he was given to bombast and once disdained the lowly hot dog bun's descent into "the soggy rolls prevailing today, of ground acorns, plaster of Paris, flecks of bath sponge and atmospheric air all compact."
    ellauri097.html on line 113: In the summer of 1926, Mencken followed with great interest the Los Angeles grand jury inquiry into the famous Canadian-American evangelist Aimee Semple McPherson. She was accused of faking her reported kidnapping and the case attracted national attention. There was every expectation that Mencken would continue his previous pattern of anti-fundamentalist articles, this time with a searing critique of McPherson. Unexpectedly, he came to her defense by identifying various local religious and civic groups that were using the case as an opportunity to pursue their respective ideological agendas against the embattled Pentecostal minister. He spent several weeks in Hollywood, California, and wrote many scathing and satirical columns on the movie industry and Southern California culture. After all charges had been dropped against McPherson, Mencken revisited the case in 1930 with a sarcastic and observant article. He wrote that since many of that town´s residents had acquired their ideas "of the true, the good and the beautiful" from the movies and newspapers, "Los Angeles will remember the testimony against her long after it forgets the testimony that cleared her."
    ellauri097.html on line 117: Mencken, says Charles A. Fecher, was, "deeply conservative, resentful of change, looking back upon the 'happy days' of a bygone time, wanted no part of the world that the New Deal promised to bring in." In 1931, the Arkansas legislature passed a motion to pray for Mencken´s soul after he had called the state the "apex of moronia."
    ellauri097.html on line 128: Elsewhere, he dismissed higher mathematics and probability theory as "nonsense", after he read Angoff´s article for Charles S. Peirce in the American Mercury. "So you believe in that garbage, too—theories of knowledge, infinity, laws of probability. I can make no sense of it, and I don´t believe you can either, and I don´t think your god Peirce knew what he was talking about."
    ellauri097.html on line 130: Uuskantilainen Vaihinger began to develop a system of philosophy he called the "philosophy of 'als ob' ". In it he offered a system of thought in which God and reality might best be represented as paradigms. This was not to say that either God or reality was any less certain than anything else in the realm of man’s awareness, but only that all matters confronting man might best be regarded in hypothetical ways.
    ellauri097.html on line 132: Frank Kermode´s The Sense of an Ending (1967) was an early mention of Vaihinger as a useful methodologist of narrativity. He says that "literary fictions belong to Vaihinger’s category of 'the consciously false.' They are not subject, like hypotheses, to proof or disconfirmation, only, if they come to lose their operational effectiveness, to neglect."
    ellauri097.html on line 134: the American journalist Mencken was scathing in his criticism of the book, which he dismissed as an unimportant "foot-note to all existing systems". Vaihinger was also criticised by the Logical positivists who made "curt and disparaging references" to his work.
    ellauri097.html on line 139: The Jews could be put down very plausibly as the most unpleasant race ever heard of. As commonly encountered, they lack many of the qualities that mark the civilized man: courage, dignity, incorruptibility, ease, confidence. They have vanity without pride, voluptuousness without taste, and learning without wisdom. Their fortitude, such as it is, is wasted upon puerile objects, and their charity is mainly a form of display.
    ellauri097.html on line 143: I admit freely enough that, by careful breeding, supervision of environment and education, extending over many generations, it might be possible to make an appreciable improvement in the stock of the American Negro, for example, but I must maintain that this enterprise would be a ridiculous waste of energy, for there is a high-caste white stock ready at hand, and it is inconceivable that the Negro stock, however carefully it might be nurtured, could ever even remotely approach it. The educated Negro of today is a failure, not because he meets insuperable difficulties in life, but because he is a Negro. He is, in brief, a low-caste man, to the manner born, and he will remain inert and inefficient until fifty generations of him have lived in civilization. And even then, the superior white race will be fifty generations ahead of him.
    ellauri097.html on line 147: Mencken countered the arguments for Anglo-Saxon superiority prevalent in his time in a 1923 essay entitled "The Anglo-Saxon," which argued that if there was such a thing as a pure "Anglo-Saxon" race, it was defined by its inferiority and cowardice. "The normal American of the 'pure-blooded' majority goes to rest every night with an uneasy feeling that there is a burglar under the bed and he gets up every morning with a sickening fear that his underwear has been stolen."
    ellauri097.html on line 149: Mencken repeatedly identified mathematics with metaphysics and theology. According to Mencken, mathematics is necessarily infected with metaphysics because of the tendency of many mathematical people to engage in metaphysical speculation. In a review of Alfred North Whitehead's The Aims of Education, Mencken remarked that, while he agreed with Whitehead's thesis and admired his writing style, "now and then he falls into mathematical jargon and pollutes his discourse with equations," and "[t]here are moments when he seems to be following some of his mathematical colleagues into the gaudy metaphysics which now entertains them."[50] For Mencken, theology is characterized by the fact that it uses correct reasoning from false premises. Mencken also uses the term "theology" more generally, to refer to the use of logic in science or any other field of knowledge. In a review for both Arthur Eddington's The Nature of the Physical World and Joseph Needham's Man a Machine, Mencken ridiculed the use of reasoning to establish any fact in science, because theologians happen to be masters of "logic" and yet are mental defectives:
    ellauri097.html on line 151: Is there anything in the general thinking of theologians which makes their opinion on the point of any interest or value? What have they ever done in other fields to match the fact-finding of the biologists? I can find nothing in the record. Their processes of thought, taking one day with another, are so defective as to be preposterous. True enough, they are masters of logic, but they always start out from palpably false premises.
    ellauri097.html on line 163: Mencken ridiculed Albert Einstein's theory of general relativity, believing that "in the long run his curved space may be classed with the psychosomatic bumps of [Franz Josef] Gall and [Johann] Spurzheim." In his private letters, he said:
    ellauri097.html on line 165: It is a well known fact that physicists are greatly given to the supernatural. Why this should be I don't know, but the fact is plain. One of the most absurd of all spiritualists is Sir Oliver Lodge. I have the suspicion that the cause may be that physics itself, as currently practised, is largely moonshine. Certainly there is a great deal of highly dubious stuff in the work of such men as Eddington.
    ellauri097.html on line 167: His later work consisted of humorous, anecdotal, and nostalgic essays that were first published in The New Yorker and then collected in the books Happy Days, Newspaper Days, and Heathen Days. Mencken was preoccupied with his legacy and kept his papers, letters, newspaper clippings, columns, and even grade school report cards. After his death, those materials were made available to scholars in stages in 1971, 1981, and 1991 and include hundreds of thousands of letters sent and received. The only omissions were strictly personal letters received from women.
    ellauri097.html on line 182: ”Hirvet vaikuttavat etenkin puulajien monimuotoisuuteen. Nykyisellä hirvikannalla esimerkiksi rauduskoivun, haavan tai pihlajan uudistuminen on ongelmissa sekä metsätalousalueilla että luonnonsuojelualueilla”, Mato Matala huomauttaa. Mixi ne eivät voi tyytyä syömään sieniä. Tai hirvikärpäsiä, ne on ällöttäviä. Maan alta löytyy myös paljon hyvää syötävää, vinkkaa Mato. Mezään jätetystä kuorikkeesta saa pettua. Sillä Saarijärven Paavokin pärjäsi. Pani leipään puolet petäjäistä. Ja lunta kyytipojaxi.
    ellauri097.html on line 193: Koejärjestelyxi ne ehdottavat sarvipäiden genosidiä (Hitler & Mengele 1942). Tämän jälkeen mitattaisiin kuinka iso osa puupellosta sitten häviää niiden pannahisten nieluun. Hypoteesi on että huomattavasti vähempi. Ällöttävät hirvikärpäsetkin voisivat vähetä. Petoja ei kyllä siedä lisätä yhtään, johan meitä on täällä yli 5 miljoonaa.
    ellauri097.html on line 247: Aika monet hinaajat kääntyy katolisixi kun ne löytää izensä. Muita tapauxia pisteessä: Mänli Hopkins, T. S. Eliot. Onko vielä muita? Paul Bourget?
    ellauri097.html on line 258: Julien Green est né à Paris, 4, rue Ruhmkorff, de parents américains, descendant du côté de sa mère du sénateur et représentant démocrate de la Géorgie au congrès américain Julian Hartridge (en) (1829-1879) et dont Julien Green porte le prénom (Green a été baptisé « Julian » ; l'orthographe a été changée en « Julien » par son éditeur français dans les années 1920). Il grandit dans le 16e arrondissement de Paris, puis au Vésinet et passe ses vacances dans la commune d'Andrésy, dans les Yvelines. Il poursuit toutes ses études en France au lycée Janson-de-Sailly. Sa mère, protestante pieuse et aimante, meurt alors qu'il a 14 ans, et la famille déménage rue Cortambert, à Paris. Il se convertit au catholicisme en 1916, à la suite de son père et de toutes ses sœurs, ainsi qu'il le raconte dans Ce qu'il faut d'amour à l'homme, son autobiographie spirituelle. Il abjure l'anglicanisme à la crypte de la chapelle des sœurs de la rue Cortambert. Âgé de seulement 17 ans, Julian Green réussit à rejoindre les rangs de la Croix-Rouge américaine, puis est détaché dans l’artillerie française en 1918 en tant que sous-lieutenant et sert en Italie. Démobilisé en mars 1919, il se rend pour la première fois aux États-Unis en septembre de la même année et effectue trois ans d'études à l’université de Virginie, où il éprouve un premier amour chaste et secret pour un camarade d'études. Il écrit son premier livre en anglais, avant de revenir vivre en France.
    ellauri097.html on line 264: Il est élu à l'Académie française le 3 juin 1971, au fauteuil 22, succédant à François Mauriac. C'est le premier étranger accédant à cet honneur. Le président de la République Georges Pompidou lui propose en 1972 la nationalité française, mais il décline la faveur.
    ellauri097.html on line 266: Il est enterré le 21 août 1998 à Klagenfurt en Autriche dans l'église Saint-Egid ; Éric Jourdan, son fils adoptif, repose à ses côtés depuis 2015. Ému par une statue ancienne de la Vierge Marie lors d'une visite en 1990, l'écrivain avait émis le désir d'être inhumé dans une des chapelles de cette église, l’Église catholique ayant, en France, refusé son inhumation en l’église d'Andrésy.
    ellauri097.html on line 278: Noniin, kiitos Julien, riitti tähän otteeseen. Greeneillä oli esi-isiä seinillä kuin muumeilla, vaikka ovat jenkkimamu rotinkaisia. Siitä puhe mistä puute taas. Julian oli äidin Benjamin. Ei suuri ylläri. Petite, mince, avec de très beaux yeux gris dans un visage rêveur, Mary Adelaide Hartridge venait d'une famille portée à la mélancolie.
    ellauri097.html on line 280: ges/photo/julien-green-29.jpg" width="30%" />
    ellauri097.html on line 292: Patrick White (1912–1990) was raised in Sydney’s well-to-do Rushcutter’s Bay, and was sent to England at 13. He attended boarding school, then Cambridge, and during the war was stationed in North Africa. It was there, in 1941, that White met Manoly Lascaris, the Greek officer who he would love for the rest of his life. By the time White and Lascaris returned to Australia. in 1947 White had written three tepidly received novels, and a play. It took coming home to Sydney to transform his writing and elevate it to the level of genius. White produced The Tree of Man, in 1955, his first novel to be written in Sydney. He went on to write a string of masterpieces in quick succession: Voss, Riders in the Chariot, The Vivisector. He received the Nobel Prize for Literature in 1973. The Nobel committee credited White “for an epic and psychological narrative art which has introduced a new continent into literature.”
    ellauri097.html on line 296: He became a literary icon, but White knew that people rarely actually read his work. He professed not to care what people thought, but he would sometimes check for copies of his novels in local libraries. He would search for dog-ears and stains, to gauge how far in the book they had read. Most people, he deduced, never finished. The Australian reading public never quite warmed to White, and nothing much has changed. My grandmother “couldn’t stand him.” I have seen my mother take up one of his novels—The Solid Mandala—and after a few moments quite literally toss it aside. White’s books are metaphysical, lyrical, high modernist, full of baroque descriptions of landscapes, and unsparing in his examination of the people who live in them. For a country besotted with kitchen-sink realism and plain-speaking larrikins, Patrick White was baffling.
    ellauri097.html on line 298: In 2006, the Weekend Australian newspaper conducted an experiment. They submitted chapter three of The Eye of the Storm (1973) to twelve publishers and agents around Australia under an anagram of White’s name, Wraith Picket. Nobody offered to publish the book. One responded, “the sample chapter, while reply (sic) with energy and feeling, does not give evidence that the work is yet of a publishable quality.” Notwithstanding that the chapter was not White’s finest writing, and the unfairness of submitting a chapter out of narrative sequence, the hoax prompted a minor crisis in Australian literature: if the industry couldn’t recognize the greatness of our sole Nobel winner, how unenlightened must the country’s publishing industry be now? Shortly thereafter, the ABC launched an online portal called Why Bother With Patrick White? The portal always struck me as sad. What other major writer would need a website dedicated to convincing his countrymen to give him another go? The link to the website is dead now. It would seem, in the end, that nobody could be bothered with Patrick White.
    ellauri097.html on line 302: In some respects this reflects a national pathology. Unlike an American or British child, an Australian student can go through thirteen years of education without reading much of their country’s literature at all (of the more than twenty writers I studied in high school, only two were Australian). This is symptomatic of the country’s famed “cultural cringe,” a term first coined in the 1940s by the critic A.A. Phillips to describe the ways that Australians tend to be prejudiced against home-grown art and ideas in favor of those imported from the UK and America. Australia’s attitude to the arts has, for much of the last two centuries, been moral. “What these idiots didn’t realize about White was that he was the most powerful spruiker for morality that anybody was going to read in an Australian work,” argued David Marr, White’s biographer, during a talk at the Wheeler Centre in 2013. “And here were these petty little would-be moral tyrants whinging about this man whose greatest message about this country in the end was that we are an unprincipled people.”
    ellauri097.html on line 304: But if White could criticize the country and call Australians unprincipled buggers, it was something he had earned by going back.
    ellauri097.html on line 313: Ulrichs war überzeugt, dass die Urninge und die Dioninge von verschiedener Natur seien und daher der Ausdruck „widernatürliche Unzucht“ auf Liebe zwischen Urningen nicht anwendbar war. Die Liebe zwischen zwei Urningen war nach Meinung Ulrichs’ in höchstem Maße ethisch, weil sie die beiden Individuen ihrer Natur gemäß entwickeln lässt. In seinen Schriften erörterte Ulrichs auch die Frage einer Ehe zwischen einem Urning und einem Dioning und inwieweit diese ethisch vertretbar sei.
    ellauri097.html on line 314: In seinem Entwurf zu den „Satzungen für den Urningsbund“ hat Ulrichs unter „Zwecke“ angegeben:
    ellauri097.html on line 316: die Urninge aus ihrer bisherigen Vereinzelung zu reißen und sie zu einer solidarisch verbundenen compacten Masse zu vereinigen.
    ellauri097.html on line 317:
  • gegenüber der öffentlichen Meinung und den Organen des Staats die angeborenen Menschenrechte der Urninge zu verfechten, ihnen namentlich Gleichstellung mit den Dioningen vor dem Gesetz und in der menschlichen Gesellschaft überhaupt zu vindiciren.
    ellauri097.html on line 319:
  • geeignete urnische Schriften auf Bundeskosten zum Druck zu befördern.
    ellauri097.html on line 320:
  • für die Zwecke der Urninge in der Tagespresse zu wirken.
    ellauri097.html on line 321:
  • den einzelnen Urningen, welche ihres Uranismus wegen zu dulden haben, in jeder Noth und Gefahr beizustehn, ihnen wenn thunlich, auch zu angemessener Lebensstellung zu helfen.“
    ellauri097.html on line 324: Seuraavaan taulukkoon on kirjattu kirjailijoiden mieltymyxiä luokiteltuna uraniaaniaktivisti Karl Heinrich Ulrichin (1825-95) viiden kirjasen Forschungen über das Räthsel der mannmännlichen Liebe (1864-65) mukaisesti. HUOM nää ryhmät ei ole toisiansa poissulkevia eikä varmaan tyhjentäviäkään. Esim. on vaikee sanoa onko joku Männling vai Weibling, ei ne välttämättä ole kiveenhakattuja rooleja. Vaikka kyllähän usein homoliitoissa näkee kuka käskee ja kuka keittää perunat. Vaan niinpä näkee heteronormatiivisissakin.
    ellauri097.html on line 330: UrninginNaisen fysiikka, miehen sielu, viehättynyt pääasiassa naisista.Georgette Leblanc, Tove Jansson, Ursula le Guin
    ellauri097.html on line 337: WeiblingNaismainen mies kaikin puolin joka pitää Mannlingeista ("queen")Stanley the Manly, John Milton, Thomas "Dorian" Gray
    ellauri097.html on line 339: Zwischen-UrningMies joka pitää nuorista normaaleista pojista (chaps, Burschen).G.E. Moore, Ludi Wittgenstein
    ellauri097.html on line 355: Ich hab ihr einen Kuß gestohlen Varastin siltä suukkosen
    ellauri097.html on line 357: Ich hab sie nicht mehr losgelassen Mä en laskenut enää irti sitä
    ellauri097.html on line 360: Ich bin ein schönes Zweigeschlecht Mä olen kaunis kaxineuvoinen
    ellauri097.html on line 366: Ich gehe anders durch den Tag Mun päivä menee toiseen tapaan
    ellauri097.html on line 368: Ich sehe wunderbare Dinge Mä nään ihmeellisiä asioita
    ellauri097.html on line 369: Sie sind mir vorher gar nicht aufgefallen Joita en aikaisemmin huomannut
    ellauri097.html on line 384: Ich küsse früh mein Spiegelbild Mä pussaan aamulla mun peilikuvaa
    ellauri097.html on line 396: Kant war Junggeselle, und es ist nichts überliefert von intimen Kontakten mit Frauen oder von ernsthaft betriebenen Kontakt- oder Heiratsabsichten. Kant wird von J. D. Metzger, einem frühen Kant-Biographen (1804), als "misogyn" bezeichnet, also als "frauenhassend". "Misogyn" kann auch einfach nur bedeuten "mochte nicht heiraten", vielleicht kann sich damals unter dem Terminus aber auch die Bedeutung "schwul" versteckt haben. Nicht undenkbar in einer Zeit, da man solche Neigungen auf keinen Fall öffentlich machen durfte.
    ellauri097.html on line 397: Trotz der attestierten "Misogynie", konnte Kant ausgesprochen charmant gegenüber Frauen sein. Erwähnt sei nur die kluge und schöne Gräfin Caroline Charlotte Amalie von Keyserlingk, die Kant sehr schätzte und die ihn bei Gesellschaften im Hause Keyserlingk meist neben sich platzierte. Kant nannte sie "eine Zierde ihres Geschlechts".
    ellauri097.html on line 399: Nennenswert ist auch ein Brief von Maria Charlotte Jacobi an Kant vom Sommer 1762. In neckischem Ton schreibt sie, sie und ihre Freundin hätten den Magister nicht - wie erwartet - im Garten gefunden. Sie beschäftige sich jetzt gerade mit dem Verfertigen eines Degenbandes für ihn und erwarte ihn für "morgen Nachmittag". Der Brief endet mit dem Satz: "Meine Freundin und ich überschicken Ihnen einen Kuss ..."
    ellauri097.html on line 400: Die charmanten Flirt-Elemente in Kants Kontakt zu Frauen werden gewöhnlich in dem Sinne interpretiert, Kant sei "dem weiblichen Geschlecht gegenüber nicht verschlossen" gewesen, würde also eventuell auch Gefallen am Heiraten gefunden haben können. Aber wenn es dann "so weit" gewesen sei, habe Kant zu lange gezögert. Ein heterosexueller Hintergrund wird also fraglos vorausgesetzt. Aber heißt das etwas? Ein galanter und verständnisvoller Umgang mit Frauen ist nicht unbedingt ein Alleinmerkmal der Heterosexuellen.
    ellauri097.html on line 402: Der jüngere Kant hatte eine überdurchschnittliche Freude daran, sich auffallend und schick zu kleiden. Deshalb wurde er "eleganter Magister" genannt. In der Zeit bis 1765 trug er häufig einen (hell)braunen Rock - sehr unüblich unter Magistern - und die dazu passende gelbe Weste. Er ließ auch die Röcke mit Goldschnur einfassen und trug, solange es modern war, einen Degen. Ein dänischer Besucher bescheinigte 1791 noch dem älteren Kant eine "etwas übertriebene Galanterie im Anzuge". Noch im höchsten Alter sagte Kant, er wolle keine schwarzen Strümpfe tragen, weil die Farbe schwarz seine dünnen Waden noch dünner erscheinen lasse.
    ellauri097.html on line 404: Es hat in Kants Leben Männerfreundschaften gegeben, die weit über Wissenschaftlerkontakte hinausgegangen sind und die man als enge Bindungen bezeichnen muss. Hier ist zum Beispiel der englische Geschäftsmann Joseph Green (1727 - 1786) zu nennen. Diesen besuchte Kant jahrzehntelang täglich und speiste regelmäßig bei ihm, unternahm mit ihm Ausflüge, hatte bei dessen Firma sein Geld angelegt, ging mit Green jeden Satz(!) seiner ersten "Kritik" durch. Green hatte, so ein Zitat beim Kant-Biografen Kühn, "unstreitig auf sein (Kants) Herz und auf seinen Charakter einen entscheidenden Einfluss". Nach Greens Tod 1786 besuchte Kant nie mehr eine Abendgesellschaft und verzichtete bis zu seinem Lebensende ganz und gar auf jegliches(!) Abendessen.
    ellauri097.html on line 408: Während Kant mit Green erst ab seinem fünften Lebensjahrzehnt eng befreundet war - seit er mit der Konzeption seiner ersten "Kritik" begann -, gab es vorher andere enge Freunde. Einer war Christian Jacob Kraus. 29 Jahre jünger als Kant, wurde er 1780 sein Kollege. Auch er war und blieb Junggeselle. Als Kant 1787 ein eigenes Haus kaufte und regelmäßig Honoratioren zu seinem Mittagstisch einlud, war Kraus dabei - und zwar nicht nur als einer der Gäste, sondern als Gesellschafter, das heißt, als Gastgeber, der sich auch die Kosten der Mahlzeit mit Kant teilte. Außerdem blieb Kraus nach dem Mittagessen oft bis sieben oder acht Uhr abends bei Kant - länger als alle anderen Tischgäste. Für die Königsberger Straßenpassanten bildeten die beiden schon bald ein originelles "Pärchen", zumal sie sich äußerlich sehr ähnelten - beide waren sehr klein. Die Nähe zwischen beiden muss groß gewesen sein, denn Kant schenkte Kraus 1787 einen Brillantring.
    ellauri097.html on line 410: Jedoch währte das derart gute Verhältnis nicht lange. Kant nötigte Kraus dazu, eine kritische Rezension von Herders Ideen zur Philosophie der Geschichte der Menschheit zu verfassen. Kraus quälte sich damit sehr, da Kant ihn in eine bestimmte Richtung - die nicht ganz die seine war - zu drängen suchte. Die Rezension wurde zwar fertig gestellt, Kant änderte sie aber vor dem Druck nochmals in seinem Sinne. Dies kränkte Kraus sehr. So meldete er sich schließlich für die Mittagsgesellschaften bei Kant ab. Das geschah ziemlich brüsk. Er suchte weder das Gespräch mit Kant noch schrieb er ihm, sondern teilte seinen Entschluss lediglich Kants Diener Martin Lampe mündlich mit.
    ellauri097.html on line 412: Merkwürdig ist auch das Verhältnis Kants zu Theodor Gottlieb Hippel (1741-1796). Er hatte schon als Student beim jungen Privatdozenten Kant gelernt und gehörte viel später zum engeren Kreis der Tischgenossen. Hippel war ein eigenwilliger Mann und führte ein Doppelleben. Der kluge politische Beamte und biedere Zeitgenosse einerseits - der produktive Schriftsteller und sexbegierige (übrigens unverheiratete) Mann andererseits. Man hat vermutet, dass Kant in Wahrheit der Autor von Hippels (anonym veröffentlichtem) Buch Lebensläufe gewesen sei, welches viele Intimitäten mehrerer Königsberger Honoratioren ausplauderte. Mindestens habe er - so wurde gemutmaßt - einen Teil davon geschrieben, denn vieles darin hört sich wie von Kant an. Der Meister hat aber in einer "Erklärung wegen der von Hippelschen Autorschaft" die These vom eigenen Beteiligtsein zurückgewiesen.
    ellauri097.html on line 420: Kant held that all rational persons have an a priori understanding of the basic principles of morality. These consist of duties, both to oneself and to others, and above all the duty to respect rational agents. Most persons, however, do not understand that morality is a priori, and their moral commitments are therefore vulnerable to corrosive skeptical criticism. In The Metaphysics of Morals Kant formulates the ultimate standard for moral judgment, namely universalizability, and establishes the rational necessity of morality.
    ellauri097.html on line 424: The Protestant parson is the grandfather of German philosophy. The theologians’ instinct in the German scholars divined what Kant had once again made possible. The conception of a “true world,” the conception of morality as the essence of the world … were once again, thanks to a wily and shrewd skepticism, if not provable, at least no longer refutable. Kant’s success is merely a theologian’s success. [The Antichrist §10.]
    ellauri097.html on line 428: A virtue must be our own invention. The fundamental laws of self-preservation and growth demandthat everyone invent his own virtue, his own categorical imperative. How could one fail to feel how Kant’s categorical imperative endangered life itself! The theologians’ instinct alone protected it! [§11.]
    ellauri097.html on line 449: Recently a caller to the radio told me about a conversation he’d had about homosexuality. The caller made the teleological argument, that looking at what the natural functions of the male and female reproductive organs are for, we can draw certain conclusions about how they should properly be used. The person he was talking with challenged his argument that you can’t get an “ought” from an “is”. The challenger seemed to be saying that just because it is that way in nature doesn’t mean that we can derive a moral rule from it. The caller asked if the challenge was incorrect and how to respond to it.
    ellauri097.html on line 451: On the principle the challenger is correct in describing the is-ought fallacy. But rather than working against the teleological argument, that principle works against a common argument in favor of homosexuality, which is, if homosexual interests are natural to someone, they are therefore morally acceptable. That is an example of an is-ought fallacy.
    ellauri097.html on line 453: The is-ought fallacy, first articulated, by David Hume is put simply as you can’t get an ‘ought’ from an ‘is.’ The more precise way of characterizing it is this; You cannot have a syllogism that has a moral term in the conclusion if there is no moral term in the premises. To be a valid argument, the conclusion has to follow from the premises. You can’t have anything in the conclusion that isn’t already set up in the premises. Hume identified this particular fallacy in arguments that were based on mere descriptive elements but had a conclusion with moral terms in it. That is the is-ought fallacy.
    ellauri097.html on line 462: So if I intend to go from Los Angeles to Napa which is north of Los Angeles but I get in my car and head south on the 405 to the 5, and then head down towards the Mexican border, you can see that I am going the wrong direction. But, of course, the word “wrong” here means that I am not moving towards my goal. I am not accomplishing the goal that I intended to accomplish. I am actually moving in a way that’s inconsistent with my goal, and therefore we can call it the wrong direction.
    ellauri097.html on line 464: I’m not actually using a moral ‘wrong’ in this particular illustration, but notice how you can understand right or wrong in terms of teleology, depending on what the goal is. If I have a loose screw on the refrigerator and I choose a butter knife to tighten the screw, I’m going to ruin the butter knife because I’m not using it for its intended purpose. It’s not made to function as a screwdriver, even if it can be used that way in a pinch. It will get bent or can slip out and scratch the refrigerator. It wasn’t fulfilling its telos, its purpose, or its function, and therefore it was being used wrongly.
    ellauri097.html on line 471: In Romans 1:26, the New Testament says, “For this reason, God gave them over to degrading passions, for their women exchanged the natural function for that which is unnatural,” that is, different than what God intended. “And in the same way, also, men abandoned the natural function of the woman, and burned in their desire towards one another.” The translation used here is the New American Standard Bible because I think the NIV is woefully inadequate in the way it translates this passage from the Greek.
    ellauri097.html on line 473: Paul is saying that when it comes to sexual desire, women were made for men, and men for women, and that’s the functional relationship that God designed them for. They are violating this functional relationship by instead sexually desiring one that was not intended. And, in fact, the wording about male homosexuality is, “They abandoned the natural function of the woman.” So the woman that God provided for them, they are abandoning that for something that, in God’s teleology, is unnatural. So that’s the way our natural law argument works in these two passages.
    ellauri097.html on line 475: Of course, this trades on the notion that human beings, in this case, were made for certain ends. And if a person wants to deny God, then we weren’t made for certain ends, and that’s a way to get out of this argument. So does this argument work for people who are not theists?
    ellauri097.html on line 477: The appearance of design suggests genuine design. The appearance of teleology suggests genuine teleology, and so examples of teleology in the natural realm point to the existence of God. That’s what a teleological argument for God’s existence amounts to - the argument from design. So the teleology, to me, is evidence for God, and that entails certain moral obligations to the God that created with purpose.
    ellauri097.html on line 483: It really is an issue of consistency of worldviews here, as you can see. But I think a more precise understanding of the teleological argument and the is-ought fallacy helps us to answer the original challenge the caller had.
    ellauri097.html on line 511: John Boswell was a Roman Catholic, having converted from the Episcopal Church of his upbringing at the age of 15. He remained a daily-mass Catholic until his death, despite differences with the church over sexual issues. Although he was orthodox in most of his beliefs, he strongly disagreed with his church's stated opposition to homosexual behavior and relationships. He was partnered with Jerone Hart for some twenty years until his death. Hart and Boswell are buried together at Grove Street Cemetery, New Haven, Connecticut.
    ellauri097.html on line 531: Roberto haluu paasata katumuxesta, se on kuin pistelisi neulalla. Samaan aikaan se haluis pistellä 16v täyttänyttä Giannía kuin Singer ompelukoneella. Siitähän elämässä lopultakin on kymysys.
    ellauri097.html on line 596: Tavoitelkaamme siis pientä yleisöä! Niitä kahtakymmentä, kahtasataa ihmistä, joita kirja vielä kiinnostaa. Siis mun (Nyölénin) suomentama, globaaleista bestsellereistä on paras vaieta kuin Wittgenstein.
    ellauri097.html on line 606: Oli kyllä suullisen perinteen aika, kauan, kauan sitten. Mut kysymys on ennen kaikkea siitä miten tehdään pätäkkää ja kenelle. Tai oikeasti ei vaan se, vaan myös se et miten musta tulee kuolematon kun mun meemit leviää paremmin kuin mun geenit.
    ellauri097.html on line 627: Kirjahko ottaa vakavasti kirjan materiaalisen hahmon, graafisen muodon ja teknisen perinteen. Se ottaa vakavasti ja tunnustaa sen, että kirjojen yleisöt silmäilyn ja selailun ajassa lasketaan enintään sadoissa hengissä. Se ei ”vastusta” silmäilyn ja selailun kulttuuria vaan tyynesti ja määrätietoisesti luo toista kulttuuria sen rinnalle, nimittäin lehteilyn, kirjalahjat ja kirjahyllyn sisustuselementtinä. Vintage viiniä vielä vanhemmassa leilissä.
    ellauri097.html on line 629: Kirjahko muistuttaa myös taiteilijakirjaa. Se muistuttaa sitä ennenkaikkea hinnoittelussa. Kun "painos" on vaan parisataa, kustakin "teoxesta" voi nyhtää satoja ellei tuhansia egejä. (Mikä taiteilijakirja taas on, on toisen manifestin aihe. Mut mun tarkoitus on höpläyttää vähävaraiset kirjankuvittajat mukaan liikkeeseen. Kaikkien taidealojen prekariaatit, yhinege!)
    ellauri097.html on line 632: Mutta yksi pieni kaavamainen detalji pistää silmään! Koska taiteilijakirja on kuvataiteen teos (kuten mikä tahansa kirja, tosin), joka perustuu kirjan ideaan ja hahmoon, sen yhteydessä usein mainitaan hienona piirteenä kirjan ”demokraattisuus”. Tämä on kehvelimäistä, sillä tavanomaisessa taiteilijakirjassa, veistosmaisen uniikissa tai hyvin pieneksi editioksi monistetussa esineessä ei ole mitään demokraattista: kirjapainon tuottaman lukemiston demokraattisuus on kenties ainoa piirre, joka siitä nimenomaan on poistettu. Kirjahko on tavallista taiteilijakirjaa demokraattisempi, vaikka sekään ei tällä ominaisuudella saa rehennellä. Kirjahko ei fetissoi itseään, se ei ole uniikki eikä eritä suojakseen sitkeää taide-esineen limakerrosta eli auraa, joka kieltää koskemasta. Kirjahko haluaa olla halpa. Se kaipaa kosketusta. Se haluaa olla käyttöesine. Mut eise silti mikään vessapaperirulla ole, vaan pikemminkin kuin urheiluauto, tai Patek Philippe. Nekin haluaisivat olla halpoja, mutta eivät ole. Kaikkea ei voi saada, eikä kaikki niitä tarvize. No ei vaineskaan, kirjahko ei ole sellainen vaan haluaa pikemminkin olla kirjojen Voltswagen, halvahko sähköauto, tähdätty isolle vaikka vähenevälle keskiluokalle, joka osaa vielä lukea.
    ellauri097.html on line 636: Kirja-aktivisti saattaa muistuttaa "häntä". No ainakin siinä että saa olla pallo jalassa ja elää nälkäpalkalla. Se on kaunis image. Me rumat kirjailijat tarvitaan sellaisia. Ei kaikki voi olla jotain Sofi Oxasia.
    ellauri097.html on line 638: Tarinassa on silti huikaisevinta se, että munkit ja sisaret säilyttivät jäljentämällä nimenomaan pakanuuden ajan saavutukset, pelastivat Aristoteleen ja Homeroksen rukoillen ja isäämeitä mumisten, tekivät kaiken tuon valtavan työn pakanallisen sivistyksen pelastamiseksi kristillisen hengellisyyden vallassa, sen ehdoilla ja keinoilla. No kyllä nekin sai siitä palkkaa, ainaskin yiöspidon ja ilmaisia rohdinliivejä.
    ellauri097.html on line 702: Helskatti miten jenkit on taulapäitä näiden "student cram" sivustojen kaa. Ei ne kyllä ansaize edes Frostin luokan runonsuoltajaa. Kai niiden ongelma on että ne ei ole kultyrnyje kuten ryssät. Ne on kaikista maista sinne kerääntyneitä rahanahneimpia ja ahdasmielisimpiä hölmöjä. Get Unstuck with Essays and Flashcards Access. Hinta vain ysi ysiysi kun Väiski Purjeella.
    ellauri097.html on line 724: ‘Whether they work together or apart.’ nimittäin, 'on ne eri junassa tai vaikka samassa.'
    ellauri097.html on line 757: Nevertheless, a message from the dawn, siitä huolimatta, ikäänkuin aamupostissa,
    ellauri097.html on line 762: And feel a spirit kindred to my own; ja tunsin sielun veljen hengen tuoxahduxen,
    ellauri097.html on line 771: ‘Men work together,’ I told him from the heart, 'Miehiä työssä', sanoin sille sydämmestäni,
    ellauri097.html on line 772: ‘Whether they work together or apart.’ yhdessä duunaaavat vaikka eri junassa.
    ellauri097.html on line 775: No tää on kyllä vähän suggestiivinen, täytyy myöntää. Toi toinen ruohonlehden niittäjä oli varmaan se julkihomo Wilt Whatman. Toinen suosittu homoilurunoehdokas on
    ellauri097.html on line 779: Two roads diverged in a yellow wood, 2 tietä haarautui keltaisessa mezässä,
    ellauri097.html on line 795: Somewhere ages and ages hence: jossakin kun tästä on jo aikapäiviä;
    ellauri097.html on line 796: Two roads diverged in a wood, and I— Kun kaxi tietä haarautuivat mezässä, ja mä -
    ellauri097.html on line 810: No ei ainakaan toi Home Burialin äijä ihan hirmu väkivaltaiselta kuulosta. Onkohan Kuukuppi vähän hysteerinen, voisi Freudin Sigge hyvin kysyä. Minnes muuten on tästä hävinnyt toi Ketsupin siteeraama värsy 58: "I'll follow you and bring you back with force, I will!" Sehän näyttää puuttuvan Gutenbergista?
    ellauri097.html on line 816: Robert Frost's personal life was plagued by grief and loss. In 1885 when he was 11, his father died of tuberculosis, leaving the family with just eight dollars. Frost's mother died of cancer in 1900. In 1920, he had to commit his younger sister Jeanie to a mental hospital, where she died nine years later. Mental illness apparently ran in Frost's family, as both he and his mother suffered from depression, and his daughter Irma was committed to a mental hospital in 1947. Frost's wife, Elinor, also experienced bouts of depression.
    ellauri098.html on line 56: The greatest challenges a detective faces aren't always a devious criminal or a really tough case — all those are a cakewalk compared to managing their personal life. The genius ones are nerds with trouble getting along with people or worse, have social or personality disorders. The hard-working ones are workaholics who let their family relationships slide because they're never home. The overworked and nervous ones dabble in drugs and court substance addictions (or blood). The Film Noir detective and his descendants have terrible luck with women, who either end up dead, broken or distant; if he has a wife he may be cheating on her. And gods help him and his friends if some of the bad guys or associates that they helped put in the clink come back to haunt him. And his personal finances are probably gone thanks to being The Gambling Addict. In short, it's rare to have a detective as a main character in a dramatic story and have them not have at least one serious character flaw that's tangential to them actually working cases.
    ellauri098.html on line 58: What's your malfunction? A flawed character is more interesting than a flawless character. Ergo, a cast of characters with flaws is more interesting exponentially. An easy way to crank up drama is to supply everyone with a tragic past, a messed up family history, other significant issues (physical, psychological, etc.) or some combination of the three. When Dysfunction Junction comes into play, good parents can be as common as penguins in the Sahara, instead turning out to be neglectful, smothering/overprotective, unfeeling, abusive, misguided, or dead. And let's not even get into the rest of the family.
    ellauri098.html on line 60: The resulting prevalence of personal trauma often stretches suspension of disbelief and is a leading cause of Cerebus Syndrome. If done poorly, this is a one-way ticket to Wangst territory, and as so many attempt to smother the series with dysfunction, Too Bleak, Stopped Caring is a frequent result. If done well, you get a large number of interesting, sympathetic, flawed characters, and their interactions with each other gradually reveal the multiple sides to each of them. More realistic (i.e. not Flanderized) portrayals of this trope can even help the audience understand and cope with their own dysfunctional lives, especially with regards to issues that are typically glossed over in mainstream society.
    ellauri098.html on line 133: genre (ylevä tragedia alatyylinen komedia supermies eepos seikkailu draama koukuttava jännäri kutkuttava dekkari herttainen satu ällö horrori imelä romanssi voimaannuttava chicklit kuiva yritelmä narsu mustelma naivi fantasia nörde "spefi" antiikkinen postnmoderni jne)
    ellauri098.html on line 160: Schnizel-tv-sarja on karkkia. Sitä ei voi kazoa peräkkäin monta jaxoa, muuten alkaa tuntua äitelältä suussa. Ortodoxijuutalaiset on hauskoja, ja tarinat on helppoja ja liikuttavia. Orange is new black on vastoinpäin, se on ällön inhottava, mutta silti paikoin liikuttava, esim. se onneton iso transu neekeri ja sen kiltti vaimo. Siitä käy hyvin ilmi että vankilassa pahinta ei ole yxinäisyys, vaan muut apinat. Jos niitä apinoixi enää voi edes kehua, ne ovat siihen liian inhimillsiä.
    ellauri098.html on line 162: Noi genret pitäs hajottaa EFK ulottuvuxille. Esim mix vitussa jokasen prujauxen pitää olla rofe ja skoudetarina. Mix pitää olla juoni ja mysteeri, mix pitää olla spoileri. No se on tyypillistä saduille. Kaikki fiktio on satua. Niissä lähdetään reisuun ("quest"), kohdataan vaikeuxia ("issues"), selvitään vaaroista ("challenge eli haaste"), ollaan muita pätevämpiä, voitetaan puoli valtakuntaa ja prinsessa, päästään pukille, pahat eli vastustajat ("bad guys") kuolevat. Kuinkas sitten kävikään. Kai se jännittää jokaista elukkaa että selvitäänkö tästä ja kuka selviää. Survival of the fittest. Päästäänkö lisääntymään. Sehän se on se karkki ja tappio elon kilvassa on se kepponen
    ellauri098.html on line 175: According to Propp, based on his analysis of 100 folktales from the corpus of Alexander Fyodorovich Afanasyev, there were 31 basic structural elements (or 'functions') that typically occurred within Russian fairy tales. He identified these 31 functions as typical of all fairy tales, or wonder tales [skazka] in Russian folklore. These functions occurred in a specific, ascending order (1-31, although not inclusive of all functions within any tale) within each story. This type of structural analysis of folklore is referred to as "syntagmatic". This focus on the events of a story and the order in which they occur is in contrast to another form of analysis, the "paradigmatic" which is more typical of Lévi-Strauss's structuralist theory of mythology. Lévi-Strauss sought to uncover a narrative's underlying pattern, regardless of the linear, superficial syntagm, and his structure is usually rendered as a binary oppositional structure. For paradigmatic analysis, the syntagm, or the linear structural arrangement of narratives is irrelevant to their underlying meaning.
    ellauri098.html on line 177: TV Tropes is a wiki that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, more commonly known as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering only television and film tropes to those in other types of media such as literature, comics, anime, manga, video games, music, advertisements, and toys, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics.
    ellauri098.html on line 210: 12. LUOVUTTAJAN VETO 1: Hero tapaa maagisen agentin tai luovuttajan, ja sitä testataan kuin Shulem seederiin tulevia pikkupoikia. Nuun on kirjain, mutta se on myös henkilö! Laske taapäin viidestä ennenkuin vastaat, tää on kompakysymys!
    ellauri098.html on line 216: 14. MAAGISEN AGENTIN KUITTAUS: Hero saa maagisen agentin plusmerkkisen toimintansa palkkiona. Tää voi olla joku kama, jotain joka löytyy questillä, tai jotain ostettua vaikeasti saatavalla valuutalla, tai jotain joka valmistetaan kuonpuoleisesta kuonasta, maagista muonaa tai sit vaan joku Hessu tai Pluto-tyyppinen sivuvaunu. Esim Jesse saa ristillä riippumisesta palkinnoxi eturivin paikan paperiseppänä. No ei, ei ollut hyvä esimerkki, toihan oli tarinan ihan loppupeleistä. Pikemminkin noi apostolit sitten. Paizi eihän Jesse tehnyt mitään merkittävää ennenkuin se sai ne. Ei tätä kohtaa oikein löydy passiokertomuxesta. No joku Simson sitte? Siinä varsinainen supermies:
    ellauri098.html on line 257:
    Agentit

    ellauri098.html on line 304: TV Tropes was founded in 2004 by a programmer under the pseudonym "Fast Eddie." He described himself as having become interested in the conventions of genre fiction while studying at MIT in the 1970s and after browsing Internet forums in the 1990s. He sold the site in 2014 to Drew Schoentrup and Chris Richmond.
    ellauri098.html on line 306: In a separate incident in 2012, in response to other complaints by Google, TV Tropes changed its guidelines to restrict coverage of sexist tropes and rape tropes. Feminist blog The Mary Sue criticized this decision, as it censored documentation of sexist tropes in video games and young adult fiction. ThinkProgress additionally condemned Google AdSense itself for "providing a financial disincentive to discuss" such topics. Vittu Google pitäis vetää alas vessanpöntöstä.
    ellauri098.html on line 347: Applied Phlebotinum - kumma nimi. No ei se ole muuta kuin vanha kunnon deus ex machina. "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from a completely ad-hoc plot device." According to Joss Whedon, during the DVD commentary for the pilot episode of Buffy the Vampire Slayer, the term "phlebotinum" originates from Buffy writer (and Angel co-creator) David Greenwalt's sudden outburst: "Don't touch the phlebotinum!" apropos of nothing. Flebotomia on suonenisku.
    ellauri098.html on line 349: Universaaleja trooppeja olisivat seuraavat 106: Se olen minä, Olkoon menneexi, Tavis siis pahis, Moukan tuuri, Fanit muistaa tissit, Valkotaulu, Hobonyytti, Isompi parempi, Nuija ja tosinuija, Bonusmazku, Vanhassa vara parempi, Flashback, Tshehovin pyssy, Herot jumissa, Peitto paremmin, Doppelgänger jää kiinni, Hullu idea toimii, Lokalisoimaton vinkkaus, Hidastettu räjähdys, Lähettämätön kirje, Voitto diskauxella, Joku muu saa kiitoxet, Keijut vastaan knääpiöt, Tunteet pintaan, Hyvää pahixessa, Aikuisviihde, Kissa kadoxissa, Tiimin puhetorvi, Pää kädessä, Fiktiivinen vastine, Käsi kamerassa, Akun omatunto, Genrensynnyttäjä, Epäuskottava skene, Genresekoitus, Genrentappaja, Julkkis Japanissa, Elämän päämäärä, Trendikuvaaja, Tiimihali, Rahapuu, Vaarallinen koskea, Oza pöytään, Hero, Eka erä konnalle, Yxi kylä vastustaa, Toivo elää, Ilmainen lounas herolle, Okei olen tekopyhä, Tekopyhä, Lukukelvoton texti, Improvisoitu astalo, Huppupää, Kakun sisästä, Oikeesti kiinnostaa vaan Godzilla, Kuzupilli, Tiiminvetäjä, Diagnoosi pahentaa tautia, Valheenpaljastin, Porsaanreikä, Pitkä tukka on tyttöjen, Emokarhu, Missio venyy, Salaperäinen viesti, Profeetta omalla maalla, Koskaan ei käydä paskalla, Ei suuntavaistoa, Ulos kuvaajasta, Ainoa Toivo, Julle Ankanpää, Sepe Susi, Läpeensä terve, Tinapaperijuoni, Ystävät voimaannuttavat, Epifania, Koirantaputtaja voittaa, Tomppelisyötti, Salainen moraalitesti, Potti nokkiin, Sairasta ja väärin, Narunpätkästä voi olla hyötyä, Keihäänkantaja, Alan uuden elämän, Skene välähdyxinä, Horror silminnäkijän silmistä, Mehukas särkymisen ääni, Oma koti kullan kallis, Saalissäkki, Aika aikaa kutakin, Ariadnen lanka, Suunsoitto ennen mazia, Trilogia, Trooppivihje, Kotonakin on konnia, Puhelinetiketti teeveessä, Yhteensopivat keskustelunkatkelmat, Pidetty konna, Epäluotettava lähde, Epäluotettava kertoja, Nupit yhteentoista, Esitrooppi, Triste post coitum, Sää ei sovi tarkoituxeen, Pyrrhoxen voitto, Sik kun piti olla sak, Kotiinpääsy on estynyt.
    ellauri098.html on line 351: Tshehovin pyssy on dead giveaway vihje tulevista käänteistä, niinkuin varmaan Ferrantella papin mustelmaiset kädet siitä että papilla on AIDS, siis varmaan Robertollakin, ne onkin homopari, eli Gianní jää taas soittelemaan lehdellä. Bugger!
    ellauri098.html on line 353: Koskaan ei käydä paskalla -klishee särkyy Black is new orange sarjassa. Kirjallisuudessa sitä oli särkemässä mm. koprofiili Joyce, joka kuvaa aika tarkkaan käteenvetoa Ulyssexessa.
    ellauri098.html on line 360: Vois sit tunnistaa niitä kirjoista ja ennustaa niillä genreä ja ehkä kynäilijääkin.
    ellauri098.html on line 364: "An idea has no worth at all without believable characters to implement it; a plot without characters is like a tennis court without players. Daffy Duck is to a Buck Rogers story what John McEnroe was to tennis. Personality. That is the key, the drum, the fife. Forget the plot."
    ellauri098.html on line 405: In Carlyle’s book On Heroes, Hero-Worship and the Heroic in Society (Carlyle, 1840), somebody (most likely the author) dove into the lives of several men he deemed “heroes,” like Muhammed, Richard Wagner, Shakespeare, Martin Luther, and Napoleon. He believed that history “turned” on the decisions of these men, and encouraged others to study these heroes as a way of discovering one’s own true nature.
    ellauri098.html on line 444:
    Alexanteri Suuri, Rowan Atkinson, Sirius Black, Bugs Bunny, Borat, Samuel Butler, Julia Child, John Cleese, Wile E. Coyote, Celine Dion, Thomas A. Edison, Stephen Fry, Frederico Fellini, Richard Feynman, Ben Franklin, Garfield (president), Garfield (cat), Hugh Grant, Annie Hall, Tom Hanks, Werner Heisenberg, Alfred Hitchcock, David Hume, Katariina Suuri, Henry Kissinger, Karl Lagerfeld, Tyrion Lannister, N.Macchiavelli, J.S. Mill, Karl Popper, Murray Rothbard (laissez-faire), Bertrand Russell, Babe Ruth, R2-D2, Socrates, Leonardo da Vinci, Voltaire, Frank Zappa

    ellauri098.html on line 447: INTP (introverted inntuitive thinking perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. INTPs are a relatively rare type, making up about 4% of the population. INTPs are creatures of logic. Calm, controlled, and studious, INTPs are driven by the search for reason. For INTPs, the principles behind anything can be figured out given enough time. In fact, INTPs often get caught up on thinking for its own sake; the stereotypical figure of the “absent-minded scientist” is based on INTP behavior.
    ellauri098.html on line 451:
    Tuomas Akvinolainen, Sergey Brin, Charles Darwin (taas), Death (Pratchett), Rene Descartes, Richard Dawkins, Albert Einstein, Gerald Ford, Milton Friedman, Gandalf (taas), Hermione Granger, Bob Heinlein, Dustin Hoffman, William James, I. Kant, Franz Kafka, Harper Lee, Abraham Lincoln, John Locke, Larry Page, Gregory Peck, Adam Smith, Thucydides, Yoda

    ellauri098.html on line 455: ENTJs are naturally drawn to leadership positions, and can become resentful and unhappy if they’re forced to play second fiddle or if their authority is challenged. They can be curt and dismissive of others’ opinions, and rarely waste time considering the feelings of those around them.
    ellauri098.html on line 459:
    Adele, Aristoteles, Kemal Atatürk, Wernher von Braun, Napoleon Bonaparte, Warren Buffett, Julius Caesar, Jim Carrey, Sean Connery (taas), Simon Cowell, Elisabet I, Falstaff (Shakespeare), Bill Gates, Al Gore, Hermann Göring, Katherine Hepburn, Hannibal, Steve Jobs, Garri Kasparov, Tywin Lannister, Lex Luther (Superman), Angela Merkel, Tricky Dick Nixon, Leia Organa, Nancy Pelosi, Frank D Roosevelt, Carl Sagan, Arnold Schwarzenegger, Peter Sellers, Quentin Tarantino, Margaret Thatcher, Donald Trump, Voldemort, Sigourney Weaver (Alien)

    ellauri098.html on line 467:
    John Adams, Isaac Asimov, keisari Augustus, Jane Austen, Dan Aykroyd, L.van Beethoven, Anders Breivik, Emily Bronté, Cassius (Shakespeare) Hillary Clinton, Elvis Costello, Charles Darwin, Mr. Darcy, Ike Eisenhower, Colin Firth, Bobby Fischer, von Frankenstein, Gandalf, Richard Gere, Al Gore (taas), Hannibal (taas), Steven Hawking, G.W.F.Hegel, Herakleitos, Sherlock Holmes, Horatio Hornblower, Thomas Jefferson, Ted Kaczynski (Unabomber), John F.Kennedy, J.M. Keynes, Stanley Kubrik, Meyer Lansky, Ivan Lendl, V.I.Lenin, C.S. Lewis, Martin Luther, Elon Musk, Michelle Obama, John Nash, Martina Navratilova, Isaac Newton, Friedrich Nietsche, Sylvia Plath, Ayn Rand, Rosenkrantz&Guildenstern (Hamlet), Jean-Paul Sartre, Arnold Schwarzenegger (taas), Nikola Tesla, Sun Tzu, Bruce Wayne (Batman), Norbert Wiener, Woodrow Wilson, Mark Zuckerberg

    ellauri098.html on line 475:
    Ariel (Pieni merenneito), Mahmoud Ahmadinejad (Iran), Julian Assange, Calvin (Lassi), Fidel Castro, Cher, Samuel Clemens (M2), Bill Cosby, Salvador Dali, Jacques Derrida, Charles Dickens, Walt Disney, Eliza Dolittle, Bob Dylan, Umberto Eco, Faramir, Anne Frank, Muammar Gaddafi, Theodor Geisel (Dr.Seuss), Genie (Aladdin), F.J. Haydn, Aldous Huxley, Janis Joplin, Buster Keaton, Naomi Klein, Anais Nin, Ozzy Osbourne, Osho Rajneesh, Sinbad merenkulkija, Bruce Springsteen, Justin Timberlake, Hunter S. Thompson, Orson Welles, Oscar Wilde, Kurt Wonnegut, Alan Watts (guru), Ron Weasley, Willy Wonka

    ellauri098.html on line 483:
    H.C. Andersen, Frodo Baggins, William Blake, Marlon Brando, Charley Brown, Albert Camus, Johnny Depp, Jane Eyre, Mia Farrow, V.van Gogh, Homeros, P.Johannes, Franz Kafka (taas), Helen Keller, Kermit the Frog, Sören Kierkegaard, Hugh Laurie, John Lennon, Luna Lovegood, P.Luukas, C.S. Lewis (taas), Neizyt Maria, Bob Marley, A.A. Milne, John Milton, Jim Morrison, Edgar Allan Poe, Fred Rogers, Romeo&Juliet, J-J.Rousseau, Antoine de Saint-Exupery, Carlos Santana, William Shakespeare, Bella Swan (Twilight), Luke Skywalker, Amy Tan, Daenerys Targaryen, JRR Tolkien, Vergilius, Andy Warhol, Bill Waterson (Calvin&Hobbes), Virginia Woolf

    ellauri098.html on line 498: INFJs are idealists. Creative and fair-minded, they see the world not the way it is but the way they think it should be. While they are caring and sympathetic to others’ troubles, INFJs are big-picture thinkers. Rather than help individuals, they look for ways to change the system. They are also energetic, determined, and instinctual, with a tendency to just plunge in and start working rather than make careful plans. They don't Click To Tweet.
    ellauri098.html on line 499: Because of this, INFJs have a tendency to take on the world single-handed, and can become crushed and disillusioned in the face of massive challenges. But many of the great changes in our society have been driven by determined INFJs.

    ellauri098.html on line 502:
    Aristophanes, Simone de Beauvoir, Osama Bin Laden, Niels Bohr, Geoffrey Chaucer, Noam Chomsky, Alice Cooper, Leonard Cohen, Dante Alighieri, Fedor Dostojevski, Mahatma Gandhi, George Harrison, Nathaniel Hawthorne, Adolf Hitler, Carl Jung, M.L. King (taas), Marilyn Manson, Robert Mugabe, Plato, J.K. Rowling, Arthur Schopenhauer, Alexandr Solchenitsyn, Baruch Spinoza, Shirley Temple, Leo Tolstoi, Leon Trotsky, Garry Trudeau (Doonesbury), Ludi Wittgenstein, Mary Wollstonecraft, Imi Lo

    ellauri098.html on line 521:
    Roope Ankka, Benedict XVI (nazipaavi), Stannis Baratheon, Jeff Bezos, George Bush sr, Karl Dönitz, Kirk Douglas, kuningatar Elisabet II, Henry Ford, Sigmund Freud, Stonewall Jackson, Fredrik Suuri, Martin Heidegger, Thomas Hobbes, Ingvar Kamprad, Alexej Karenin, Julia Roberts, Mitt Romney, Gary Sinise, Severus Snape, Sting, P.Tuomas, Harry Truman, George Washington, Welligtonin herttua, Xenophon

    ellauri098.html on line 525: ESFJs are everyone’s friend. They are consensus builders and conflict defusers who enjoy helping social situations flow smoothly. They may not be the “life of the party,” but they’re the ones who make sure everyone is having a good time. Because they’re so easy to get along with, ESFJs tend to have large circles of friends.
    ellauri098.html on line 533: ISFJs are caring and helpful. They are devoted to protecting and helping out those in need. ISFJs have very strong family ties and are quick to leap to the defense of their family. Sometimes, however, take on too much responsibility and lose sight of the big picture while trying to help everyone around them. They can also be too unassertive and pushovers for those who want to take advantage of their helpfulness. But there is no friend to have like an ISFJ when you find yourself in need of help.

    ellauri098.html on line 536:
    LM Alcott, Alice (Carroll), Captain America, Marcus Aurelius, Belle (Beauty of Beast), Beyonce, Barbara Bush, Jimmy Carter, prinssi Charles, Agatha Christie, Cinderella, Aretha Franklin, Francesco Franco, Forrest Gump, Heinrich Himmler, Kim Kardashian, Robert E.Lee, George Marshall, kuningatar Mary I, Ophelia (Hamlet), Mike Pence, Barbra Streisand, W.H.Taft, Alfred Lord Tennyson, St.Teresa of Avila, Äiti Teresa, Dr.Watson (Holmes), Bruce Willis, Tiger Woods

    ellauri098.html on line 541: ESTPs are adaptable and clever, able to roll with changes where more structured and intellectual personalities would be paralyzed. They take nothing seriously, least of all themselves.
    ellauri098.html on line 542: Other personalities can find ESTPs exhausting to keep up with, and it’s true they can leave a trail of wreckage in their wake as they bull ahead. But there’s rarely any malice in them, and they’re always fun to be with.

    ellauri098.html on line 545:
    Aladdin, Alexanteri Suuri (taas), George W. Bush, Rhett Butler, Julius Caesar (taas), David Cameron, Al Capone, Dale Carnegie, Winston Churchill, Rainbow Dash, Sir Arthur Conan Doyle, Thomas A. Edison (taas), Epikuros, Gimli, Sasha Grey, Harry Houdini, Jaime Lannister, Madonna, Eddie Murphy, Jack Nicholson, Camilla Parker-Bowles, Peter Pan, Eva Peron, P.Pietari, Theodore Roosevelt, Marquis de Sade, Nicholas Sarkozy, Tom Sawyer, Han Solo, Jack Sparrow, Sylvester Stallone, Donald Trump (taas), Mike Tyson, John Wayne, Mae West, Amy Winehouse, Malcolm X

    ellauri098.html on line 552:
    Woody Allen, Aragorn, The Beast (Beauty and), Humphrey Bogart, James Bond, Charles Bronson, Simon Cowell (taas), Tom Cruise, James Dean, Diogenes, Clint Eastwood, Henry Ford, Ernest Hemingway, Edmund Hillary, Indiana Jones, Steve Jobs, Frida Kahlo, Bruce Lee, Mad Max, John McEnroe, Vladimir Putin, Keith Richards, Ernst Rommel, Alan Shepard (astronaut), Frank Sinatra, Julia Timoshenko, Melanie Trump, Frank Zappa (taas), Venus Williams

    ellauri098.html on line 556: ESFPs operate from the principle that “all the world’s a stage” — and they want to be the stars.
    ellauri098.html on line 557: They’re the class clowns, show-offs, and divas. Outgoing, energetic, and impulsive, they are natural performers and entertainers. But if ESPFs can’t grab attention by being funny or fascinating, they will settle for being annoying or outrageous.

    ellauri098.html on line 560:
    Idi Amin, princess Anna (Frozen), Lydia Bennet (Austen), Beyonce (taas), Justin Bieber, Ray Charles, Bill Clinton, Paulo Coelho, Miley Cyrus, Cameron Diaz, Leonardo DiCaprio, Judy Garland, Mel Gibson, Theon Greyjoy, Goldie Hawn, Hugh Heffner, Bob Hope, Lindsay Lohan, P.Markus, Paul McCartney, Michelangelo, Benito Mussolini, Lord Nelson, Jamie Oliver, Dolly Parton, Pietari Suuri, Pippin Took (Tolkien), Elvis Presley, Ronald Reagan, Little Richard, Tony Robbins (motivational speaker), Simba (leijonakuningas), Homer Simpson, Steven Spielberg, Ringo Starr, Serena Williams,

    ellauri098.html on line 563: ISFP (introverted sensing feeling perceiving) is one of the sixteen personality types defined by the Myers-Briggs Type Indicator (MBTI) test. ISFP is one of the more common personality types, making up about 9% of the general population.
    ellauri098.html on line 564: ISFPs are creative and imaginative, with well-developed aesthetic senses. They are naturally suited for work in music, art, design, or other areas where an eye for beauty is important. They love to explore ideas and experiment with different styles, and constantly seek out new experiences, making them spontaneous and unpredictable. This, however, can lead to a lack of focus. ISFPs also tend to have fragile egos and react badly to criticism — however well-intentioned, it is difficult for them to not take it personally. Like all introverted types, they need time on their own to think and recharge, but they still love to share their latest innovations with others.
    ellauri098.html on line 568:
    Christina Aguilera, Pamela Anderson, Marie Antoinette, Fred Astaire, David Beckham, Yogi Berra, Bjork, David Bowie, prinsessa Diana, Bob Dylan (taas), Lady Gaga, Paris Hilton, Michael Jackson, Mick Jagger, Erwin "Magic" Johnson, Jimi Hendrix, Audrey Hepburn, Paul McCartney (taas), Marilyn Monroe, Jim Morrison (taas), W.A. Mozart, keisari Nero, Brad Pitt, Prince, Leni Riefenstahl, Rihanna, Keith Richards (taas), Auguste Rodin, Britney Spears, Elizabeth Taylor, Justin Timberlake (taas), Thich Nhat Hanh (vietn. pasifisti), John Travolta, Pharrell Williams

    ellauri098.html on line 605: Welcome to the Disney Animal Kingdom! Who wants to be an animal in the real world when you can be a magical, super adorable and/or gorgeous Disney animal, anyway?
    ellauri098.html on line 637: Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri persoonallisuustyyppiä. Persoonallisuustyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa persoonallisuustyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.
    ellauri098.html on line 644: Kirjainlyhenteet tulevat seuraavista englanninkielisistä sanoista: Sensible (S) / iNtuitive (N) Thinking (T) / Feeling (F) Judgement (J) / Perception (P).
    ellauri098.html on line 737: The Manual has lots of very useful material, but it costs close to $100 (gasp!). Here are the latest figures based on a random sample using the Form M. 16,000 people were contacted. The forms of 3,009 people u with "best fit" as determined by the client, the results of this survey were not shown to the individuals to see if they indeed did fit. Nevertheless, the survey does give us a good cross section of results to work from. The sample is corrected for the demographics of the USA. (Did some Es not hand in their form because they were talking too much. Did some of the Is get so caught up in their inner world? Did the Ss get so obsessed with details they didn´t hand it in? Did the Ns get so caught up in the big picture? Did the Ts figure it was too airy-fairy people stuff? Did the Fs focus so much on how they felt that they didn't get theirs off? Maybe the Js didn't like the way it was organized? The Ps just may not have found the right moment to get down to doing the inventory.)
    ellauri098.html on line 739: The modal Type (type with the biggest percentage) for males - ISTJ, and for females - ISFJ. ISFJ is the largest Type overall. The Types with the lowest percentages are males - INFJ, and females - INTJ, with INFJ the smallest Type overall.
    ellauri098.html on line 754: Toisen maailmansodan aikaan 1941 Myers motivoitui toimivan persoonallisuusindikaattorin kehittämiseen. Hän halusi lopettaa sotien aiheuttamat kärsimykset ja tragediat ja uskoi, että ihmisten paremman keskinäisen ymmärtämisen kautta kärsimykset vähenisivät. Koska psykologit eivät asiasta kiinnostuneet (kärsimyxethän on niiden leipäpuu) Myers ja Briggs päättivät yhdessä kehittää välineen, jolla teoria saataisiin konkreettiseen hyötykäyttöön. II maailmansodasta alkaen MBTI on ollut osa amerikkalaisten upseerien ja muiden johtajien valintakokeita. Se selittää aika paljonkin.
    ellauri099.html on line 27:

    ge;background:white;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">The Figure of Dorian Gray

    Toteemipaalu


    ellauri099.html on line 46: The Picture of Dorian Gray is a Gothic and philosophical novel by Oscar Wilde, first published complete in the July 1890 issue of Lippincott's Monthly Magazine. Fearing the story was indecent, prior to publication the magazine's editor deleted roughly five hundred words without Wilde's knowledge. Despite that censorship, The Picture of Dorian Gray offended the moral sensibilities of British book reviewers, some of whom said that Oscar Wilde merited prosecution for violating the laws guarding public morality. In response, Wilde aggressively defended his novel and art in correspondence with the British press, although he personally made excisions of some of the most controversial material when revising and lengthening the story for book publication the following year.
    ellauri099.html on line 48: The longer and revised version of The Picture of Dorian Gray published in book form in 1891 featured an aphoristic preface—a defence of the artist's rights and of art for art's sake—based in part on his press defences of the novel the previous year. The content, style, and presentation of the preface made it famous in its own right, as a literary and artistic manifesto. In April 1891, the publishing firm of Ward, Lock and Company, who had distributed the shorter, more inflammatory, magazine version in England the previous year, published the revised version of The Picture of Dorian Gray.
    ellauri099.html on line 57: Newly understanding that his beauty will fade, Dorian expresses the desire to sell his soul, to ensure that the picture, rather than he, will age and fade. The wish is granted, and Dorian pursues a libertine life of varied amoral experiences while staying young and beautiful; all the while, his portrait ages and records every sin.
    ellauri099.html on line 59: Deciding that only full confession will absolve him of wrongdoing, Dorian decides to destroy the last vestige of his conscience and the only piece of evidence remaining of his crimes; the picture. In a rage, he takes the knife with which he murdered Basil Hallward and stabs the picture. The servants of the house awaken on hearing a cry from the locked room; on the street, a passerby who also heard the cry calls the police. On entering the locked room, the servants find an unknown old man stabbed in the heart, his figure withered and decrepit. The servants identify the disfigured corpse by the rings on its fingers, which belonged to Dorian Gray. Beside him, the portrait is now restored to its former appearance of beauty.
    ellauri099.html on line 71: Dulness and dirt are the chief features of Lippincott’s this month: The element that is unclean, though undeniably amusing, is furnished by Mr. Oscar Wilde’s story of The Picture of Dorian Gray. It is a tale spawned from the leprous literature of the French decadents—a poisonous book, the atmosphere of which is heavy with the mephitic odours of moral and spiritual putrefaction—a gloating study of the mental and physical corruption of a fresh, fair and golden youth, which might be fascinating but for its effeminate frivolity, its studied insincerity, its theatrical cynicism, its tawdry mysticism, its flippant philosophizings. . . . Mr. Wilde says the book has “a moral.” The “moral,” so far as we can collect it, is that man’s chief end is to develop his nature to the fullest by “always searching for new sensations,” that when the soul gets sick the way to cure it is to deny the senses nothing.
    ellauri099.html on line 73: Osku tuli mieleen Agathan Crooked Housen teeveeleffasta, jossa narsistinen pikkuveli potki isänsä nuoren vaimon muotokuvan puhki. Dorian tappoi izensä rikkoessaan muotokuvansa. Pirkko Carlson potkaisi Elnan muotokuvan puhki Fiskarsin vintillä. Sergei Jeseninin runo Musta ihminen päättyy hyvin samankaltaiseen kömmähdyxeen. Narkissos kuoli nälkään lammen rannalle. Tässä meemissä on ainesta.
    ellauri099.html on line 84: Muutamat on helppoja, muutamia täytyy miettiä. Jotkut ei vaadi perusteluja, joihinkuihin tekee mieli sellaisia lisätä. Esim Plato oli ensimmäisiä idealisteja, se oli näkevinään näkyvän ja näkymättömän maailman ylösalaisin. Sitäpaizi ges-our-ideas-leadership-25-centuries">Plato still challenges our ideas of leadership. Kääntää ne aivan päälaelleen. Lisää kuin 2 hernettä vertailuja löytyy täältä.
    ellauri099.html on line 92: MussethiiriveriAsthenikerges%2Fnew-hero--1440x580%2Fapodemus-flavicollis.jpg&f=1&nofb=1" height="100px" />
    ellauri099.html on line 96: StrindbergsiilisappiDysplastikerge/5173548/landscape16_9/1600/900/4e2fa30a89968a415b208778d3439d59/Ev/siili-1.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 97: Sale BelovSchmutzgeierveriDysplastiker
    ellauri099.html on line 100: Nietsche & Heideggerwalrus & carpentersappiDysplastikerINTJ – Propellipää & ISTJ - Tarkastaja ger.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 104: KnasugekkopernaAsthenikergelphotography.com/wp-content/uploads/2016/05/paradise-tree-snake-with-gekko-1024x683.jpg" height="100px" />ges/64983075.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 107: Ludi WittgensteinkaulusliskopernaAsthenikerINFJ - Parantainengenstein_in_the_Fellows'_Garden.jpg" height="100px" />ges.interactives.dk/files/bonnier-ngm/pictures/anim_lizard_frilled_ontherun_ENG.jpg?auto=compress&ch=Width%2CDPR&rect=13%2C0%2C693%2C480" height=100px" />
    ellauri099.html on line 108: HotakainengerbiilisappiAsthenikergerbiili.jpg" height=100px" />
    ellauri099.html on line 110: Jari PervoporsaslimaPyknikerge/558359/225full-jari-tervo.jpg" height="100px" />ges.medicaldaily.com/sites/medicaldaily.com/files/styles/embedded_full/public/2016/01/14/swine.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 115: ErasmuskettuveriAsthenikerENFJ - Opeges/desiderius-erasmus-3.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 116: PlatolaiskiainensappiPyknikerINFJ - Parantainenge.slidesharecdn.com/larithelaiskiainen-110418045122-phpapp01/95/lari-the-laiskiainen-2-728.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 117: RilkewallabypernaDysplastikergeofgaia.com/wp-content/uploads/2015/09/rilke3.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 119: VaakkunaakkasappiAsthenikerges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_88/w_1600,h_900,c_crop,x_0,y_0/w_1400,h_900,c_fit/v1464345909/14-svyle-2894755748250edc98f.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 121: Philip RothsiirasappiAthletikerges/1285t.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 124: Sören KierkegaardvaivaispäästäinenpernaDysplastikerINFJ - Parantainenxges/20032.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 125: Hilja HaahtihaahkalimaPyknikerges/2019/06/F8806750-6507-45C7-9A0D-B14F6B2B01AA-2000x1333.jpeg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 127: TagoretikkaveriAsthenikerges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/1/pileated-woodpecker-portrait-bill-wakeley.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 128: FlauberthyljelimaPyknikerge-flaubert.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 130: Hermann HesselehtisammakkopernaAthletikerges.interactives.dk/files/bonnier-ngm/pictures/06-tree-frog-litoria-714.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 131: FE SillanpääetanalimaPyknikerges/Caterpillar_E-426.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 138: MallarmépukkipernaAthletikerges/mallarme-par-gauguin.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 139: Mänli HopkinsnärhiveriAsthenikerges.freeimages.com/images/large-previews/c1e/jaybird-2-1639335.jpg" height="100px" />gerard-manley-hopkins-notable.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 140: SwinburnemunapernaDysplastikergernon_Charles_Swinburne_t670.jpg?b3f6a5d7692ccc373d56e40cf708e3fa67d9af9d" height="100px" />
    ellauri099.html on line 142: Coleridge & WordsworthFix und FoxiveriPykniker & Astheniker
    ellauri099.html on line 143: CalvinpöllönuntuvikkosappiDysplastikerENFP - Herkkusieni (Lassi)ges.bubbleroom.fi/data/product/400x580/calvin-klein-ll-triangle-001-black_3.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 146: William BlakemyyriäinenlimaPyknikerINFP - Parantainenge/public/rat_16x9.jpg?itok=t5B4D8Ht" height="100px" />
    ellauri099.html on line 148: KafkapikkulepakkopernaDysplastikerINTP – Arkkitehti/INFP - Parantainengettyimages.com/photos/portrait-of-austrianborn-writer-franz-kafka-in-a-suit-with-his-hair-picture-id52375026?s=2048x2048" height="100px" />
    ellauri099.html on line 151: T.S. EliotpieneliötlimaPyknikerges/ic/1200xn/p04zb7hv.jpg" height="100px" />
    ellauri099.html on line 153: Virginia WoolfkurkipernaAsthenikerINFP - Parantainenges/7/76/Kurki.jpg/revision/latest?cb=20140212211000&path-prefix=fi" height="100px" />
    ellauri099.html on line 154: George ByronflamingosappiAthletiker
    ellauri099.html on line 170: Although the splendidly unreliable Diogenes Laertius says that Plato possessed no property other than what is mentioned in his will, he received a large sum of money from Dionysius I. Plato had a significant fund of money at his disposal (the exorbitant figure of 80 talents is mentioned). Indeed, Plato is also said to have had a banker called Andromedes. In other words, Plato was rich and had wealthy patrons and very probably wealthy students.
    ellauri099.html on line 172: We are less attracted to the idea of the wealthy aristocratic philosopher sequestered in his research facility and making occasional overseas trips to visit foreign tyrants than the image of the poor, shoeless Socrates causing trouble in the marketplace, refusing to be paid and getting killed by the city for his trouble. But our captivation with this image, once again, is overwhelmingly fatass Plato’s clever branding.
    ellauri099.html on line 178: The Academy complex is approximately 130 feet square. It has the typical dimensions of a palaestra, or wrestling school. In my mind’s eye, I saw an elderly Plato sitting watching his academicians wrestle, occasionally offering coaching advice and encouragement.
    ellauri099.html on line 181: Plato worked at the Academy until his death in 347 B.C.E., interrupted only by two more extended trips to Sicily. The Academy survived for a few more centuries until it was destroyed by the Roman general Sulla in 87 B.C.E. during the sack of Athens. The buildings were probably burned along with many other sanctuaries, and the trees from the grove of academe were felled to provide timber for his siege machines. So it goes, I thought.
    ellauri099.html on line 188: It is said that Aristotle was a difficult character — somewhat arrogant, thinking he was cleverer than everyone else (quite possibly true) and even criticizing his headmaster of many years, Plato. (Who was quite a butthead in comparison.) He was a perhaps a bit of a dyskolos, a grouch, cantankerous, a curmudgeon.
    ellauri099.html on line 192: We do know that after having served as Lector in the Academy and being described as its “Mind” by Plato, Aristotle was not chosen as the latter’s successor. The job of scholarch, or head of the school, by sheer happenstance, went to Speusippus, Plato’s nephew. Aristotle left Athens shortly after Plato’s death and stayed away for around 12 years. Was he angry or disappointed not to have been chosen as head of the Academy? By being ordered round by big butthead´s nephew, who was an even bigger butthead?
    ellauri099.html on line 199: Famously, Aristotle was asked by Philip II of Macedon to be the tutor of his 13-year-old son, Alexander. Aristotle set up school in the Macedonian fortress of Mieza, and the young prince was taught together with his companions, who probably numbered around 30 students. A big class. This was a closed school, a boarding school of sorts. A sense of the seriousness with which Aristotle performed his duties can be gleaned from the fact that he composed two treatises in honor of Alexander, “On Kingship” and "On Colonies" as guidebooks for the prince, as well as editing a copy of Homer’s “Iliad” specifically for Alexander’s use — the so-called “casket copy” (presumably because it was small enough to fit inside his casket).
    ellauri099.html on line 201: Very little is known about Aristotle’s stay in Macedonia, but it is thought that he was there for quite some time, possibly seven years, and became very friendly with powerful members of Philip’s court. In 336 B.C.E., Philip was assassinated (in a theater, of all places), and Alexander was declared king at the age of 20. Sensing the instability of political transition, the mighty city of Thebes rebelled against the new Macedonian king. In order to set an example, Alexander besieged and then wholly incinerated the city, wiping it from the map. Its citizens were either killed or sold into slavery.
    ellauri099.html on line 203: Athens didn’t make the same mistake as Thebes and meekly submitted to the Macedonian pike. It is in this context that Aristotle returned to the city at around age 50. And he came back big time. Because of his metic status, Aristotle was not allowed to buy property. So — as one does — he rented. He took over a gymnasium site sacred to Apollo Lyceus (the wolf-god) and transformed it into the most powerful and well-endowed school in the world.
    ellauri099.html on line 205: Two things hit you when you visit the site of the Lyceum and look at its architectural plans. First, it is a direct copy of Plato’s Academy. And second, it is much, much bigger. The relation between the Academy and the Lyceum is a little like that between a twee medieval Cambridge College and the monumental architecture of the University of Chicago.
    ellauri099.html on line 211: Whatever the truth of the matter, Aristotle’s endowment allowed him to build a huge research and teaching facility and amass the largest and most important library in the world. During the time of Theophrastus, Aristotle’s successor as scholarch and clearly a very effective college president, there were as many as 2,000 pupils at the Lyceum, some of them sleeping in dormitories. The Lyceum was clearly the place to be, the educational destination of choice for the elites.
    ellauri099.html on line 213: It leads one to ponder the awkward proximity between philosophy and political power. It is unclear whether the school charged fees but, given its vast wealth, it probably didn’t need to. It sounds a little like Harvard, doesn’t it?
    ellauri099.html on line 215: The Lyceum was clearly the intellectual projection of Macedonian political and military hegemony. In 323 B.C.E., when news of Alexander the Great’s death in Babylon at the age of 32 reached Athens, simmering anti-Macedonian sentiment spilled over, and the popular Athenian leader Demosthenes was recalled. Aristotle left the city for the last time, in fear of his life, after a little more than a decade in charge of the Lyceum. Seeing himself justly or unjustly in the mirror of Socrates and fearing charges of impiety, Aristotle reportedly said, “I will not allow the Athenians to sin twice against philosophy.” Aristotle withdrew to his late mother’s estate at Chalcis on the island of Euboea and died there shortly after of an unspecified illness, at age 63.
    ellauri099.html on line 219: In the northeast corner of the Lyceum, there was a garden, which possibly led to the peripatos, or shaded walk from which the promenading Peripatetic school derived its name. Indeed, there were gardens in all the earlier philosophical schools, in the schools of Miletus on the present-day Turkish coast, and allegedly in the Pythagorean schools in southern Italy. Plato’s Academy also had a garden. And later, the school of Epicurus was simply called “The Garden.” Theophrastus, a keen botanist like Aristotle who did so much to organize the library and build up its scientific side (with maps, globes, specimens and such like), eventually retired to his garden, which was close by.
    ellauri099.html on line 221: What was the garden for? Was it a space for leisure, strolling and quiet dialectical chitchat? Was it a mini-laboratory for botanical observation and experimentation? Or was it — and I find this the most intriguing possibility — an image of paradise? The ancient Greek word paradeisos appears to be borrowed etymologically from Persian, and it is said that Darius the Great had a "paradise garden," with the kinds of flora and fauna with which we are familiar from the elaborate design of carpets and rugs. A Persian carpet is like a memory theater of paradise. It is possible that Milesian workers and thinkers had significant contact with the Persian courts at Susa and Persepolis. Maybe the whole ancient Greek philosophical fascination with gardens is a Persian borrowing, and an echo of the influence of their expansive empire. But who knows?
    ellauri099.html on line 223: ge/s/satrapi_marjane/satrapi_persepolis2.jpg" width="40%" />
    ellauri099.html on line 226: Very low rope barriers separated off areas that visitors were not meant to visit. I looked around for a guard, saw no one, and stepped onto the green moss and made my way quietly to the location of Aristotle’s library. On my hands and knees, I saw the ground was littered with tiny delicate snail shells, no bigger than a fingernails, scattered like empty scholars’ backpacks. My partner gave me one, and I put it in my pocket. I had it on my desk right in front of me as I was writing this. Inadvertently, I crushed it to pieces under the weight of one of Mr. Staikos’s huge tomes on the history of libraries. There’s probably a moral in this, but it escapes me. The moral is this: fucking Americans, keep your fat butts and greedy fingers off European soil!
    ellauri099.html on line 262: R: Se säästää sähköä. Ja sitäpaizi hengellisyydestä.

    ellauri099.html on line 264: R: Ajattele sitä samanlaisena tutkintana kuin rikosromaaneissa, paitsi että mysteeri pysyy mysteerină. Eli raamatussa ei ole spoileria, koska rangaistus on yhtä epäselvä kuin rikoskin. Sitä hengellisys on, työntymistä eteenpäin, yhä eteenpäin, yritystä paljastaa se, mikä pysyy salattuna.

    ellauri099.html on line 286: Angela huudahti huvittuneena: Ehkä hän on jumalatar.

    ellauri099.html on line 294: Tällä kertaa Roberto pieraisi, me kolme tyttöä haistelimme. Roopen lähdettyä Angela tarrasi kateellisesti käsivarteeni: "Teit vaikutuxen!" hän huudahti tekoinnoissaan. "Pötyä", sanoin tyytyväisenä kuin blondi elokuvassa Blondin kosto.
    ellauri099.html on line 298:
    ge;font-family:serif"> MBTI testikysymyxet suomexi

    ellauri099.html on line 303: Koitan olla vetämättä huomiota puoleeni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 305: On kiusallista olla eri mieltä jonkun kanssa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 307: Hukkaan tavaroitani. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 309: Mulla on vilkas mielikuvitus. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 311: Iso juhla mun kunniaxi olis upeaa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 313: Ei ole kiva kilpailla toisten kanssa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 315: Musta on mielusampi seurata aikataulua. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 317: Mä kyseenalaistan seniorien viisauden. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 319: Mä nautin olla keskipisteenä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 321: Koitan välttää riitoja. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 323: Pidän huolta että saan työt valmiixi ajoissa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 325: Mulle on tärkeää noudattaa perinteitä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 327: Teen parhaani ollaxeni suosittu. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 329: Säälin kodittomia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 331: Mun on vaikea hallita mielijohteita. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 333: Mietin mixi toiset tekee mitä tekee. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 335: Mä piristyn kun ympärillä on muita ihmisiä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 337: Olen avulias lähimmäisilleni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 339: Mulla on kunnianhimoa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 341: Mä tykkään tehdä hommat niinkuin ennenkin. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 343: Vältän yxinoloa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 345: Annan helposti anteexi. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 347: On kiva kokeilla uusia harrastuxia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 349: Tykkään olla liikkeessä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 351: On paras olla aiivan puolueeton kun tekee päätöxiä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 353: Pidän tavarani järjestyxessä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 355: Mulla on rikas mielikuvituselämä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 357: Mulla on vähän sanottavaa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 359: Musta on kiva lohduttaa surevia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 361: Oon mieluummin flow-tilassa kuin seuraan aikatauluja. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 363: Pidän "nyt pohditaan" tyyppisistä keskusteluista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 365: Annan toisten ihmisten kuulla mielipiteeni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 367: Vältän riitaa vaikka olen eri mieltä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 369: Olen tarkkana aikarajojen kanssa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 371: Musta olis kiva soittaa jotain soitinta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 373: Pidän hauskasta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 375: Vastustan kiusauxia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 377: Mun on helppo puhua tuntemattomille. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 379: Huolehdin vanhusten hyvinvoinnista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 381: Aion menestyä elämässä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 383: Musta taide on tärkeää. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 385: Viihdyn yxixeni vapaa-ajalla. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 387: Ihmisiä pitäis rangaista virheistä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 389: On kiva kun on päivärutiini. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 391: Mä ezin koko ajan uusia elämyxiä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 393: Mä olen aina menossa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 395: Olispa muut ihmiset loogisempia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 397: Musta on kiva siivota. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 399: Kuvittelen mielelläni tulevaisuutta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 401: Mun on vaikea ilmaista mielipiteitäni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 403: Tykkään auttaa toisia ongelmissa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 405: Saan työt valmiixi etuajassa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 407: Tykkään miettiä maailmankaikkeuden salaisuuxia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 409: Mulla on paljon energiaa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 411: En siedä kun joku ei tykkää musta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 413: Seuraan mielijohteita. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 415: On kiva setviä monimutkaisia juttuja. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 417: Olen tosi onnellinen. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 419: Multa menee paljon aikaa ymmärtää izeäni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 421: Muston jännä tavata uusia ihmisiä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 423: Mä tarviin muitten tukea. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 425: Mua ei häirize sekasotku. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 427: On kiva käydä museoissa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 429: Vältän häliseviä joukkoja. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 431: Annan anteexi toisten virheet vaikka otan niistä vahinkoa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 433: Teen suunnitelmia ja pysyn niissä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 435: Tykkään tehdä asioita uudella tavalla vaikken tiedä toimiiko se. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 437: En kestä istua kauan paikallaan. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 439: Teen tärkeitä päätöksiä perstuntumalla. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 441: Aloitan hommat ajoissa ettei tule aikapula. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 443: En tyrkytä mielipiteitäni. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 445: Välitän toisten tunteista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 447: Olen huono keskittymään. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 449: On kiva oppia tieteellisistä teorioista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 451: Rakastan elämää. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 453: Koitan kovasti miellyttää toisia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 455: Mulla on elämänintoa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 457: Annan omastani vähäosaisille. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 459: Haluan selvät suunnitelmat etukäteen. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 461: Ihmettelen mixmä oon tälläinen. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 463: Ihana saada uusia ystäviä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 465: Mulle on tärkeää et muut tykkää musta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 467: Mun on vaikea pysyä rutiinissa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 469: Arvostan luonnon kauneutta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 471: Pidän hiljaisesta ympäristöstä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 473: On vaikea aloittaa hommia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 475: Tunteilijat on vaivalloisia. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 477: Toiset sanoo etmä oon liian hiljainen. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 479: Mä välitän toisista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 481: Ensin työ, sitten leikki. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 483: On kiva juzkaa uusille tutuille. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 485: Mulle on tärkeää tehdä päätöxet asiapohjalta eikä tunteella. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 487: Saan suunnitelmat läpi. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 489: Mulle on tärkeää saada kokonaiskuva. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 491: Mulle on tärkeää olla hyödyllinen muille. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 493: Mietin mielellään izeäni ja elämää. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 495: Mun on vaikee saada ystäviä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 497: Pidän runoudesta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 499: Olen yxityishenkilö. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 501: Kyseenalaistan asioita. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 503: Näytän muille että välitän niiden tunteista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 505: Ajattelen muiden tarpeita. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 507: Tykkään kun muut tarvizevat mua. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 509: Olis hienoa kun kexisin omaperäisiä ratkaisuja. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 511: Mä oon täynnä uusia ideoita. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 513: Pidän helposti ymmärrettävistä / monimutkaisista asioista. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 515: Pidän turpani kiinni / olen suuna päänä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 517: Olen muurahainen / olen heinäsirkka. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 519: Mä oon tärkein / muut on tärkeämpiä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 521: Arvostan perinnettä / Haistatan paskat perinteellä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 523: Olen sottapytty / olen järjestyxen ihminen. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 525: Pidän tutuista jutuista / Kokeilen mieluusti uutta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 527: Tykkään innovoida / Vanhassa vara parempi. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 529: Noudatan mieluusti ohjeita / Tykkään improvisoida. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 531: Olen aina valmistautunut / Olen usein valmistautumaton. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 533: Ensin työ, sitten leikki / Ensin leikki, sitten lepoa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 535: Ezin muiden huomiota / vältän muiden huomiota. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 537: Koitan auttaa toisia / ajan omaa etua. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 539: Tunnen toisten tuskan / ei vois vähempää kiinnostaa. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 541: Pidän huolta kaikista / huolehdin numero ykkösestä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 543: Pysyn tosiasioissa / käytän mielikuvitusta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 545: Arvostan statusta / arvostan yxityisyyttä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 547: Teen jutut step-by-step / hyppään sisään ja alan sählätä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 549: Kiinnostaa mikä on mahdollista / kiinnostaa arkiryske. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 551: Aloitan keskustelut / Annan muiden puhua. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 553: Tykkään yhteistyöstä / tykkään kilpailusta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 555: Teen päätökset järjellä / teen ne sydämellä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 557: Seuraan suunnitelmaa / seuraan mielijohdetta. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 559: Tykkään touhukkaasta avokonttorista / Tykkään eriöstä. ge" min="1" max="100" value="50" class="slider" id="myRange">
    ellauri099.html on line 583: sinä et ole Hermione Granger
    ellauri100.html on line 47: Although not proven, the relationship between Van Gogh and Gauguin was definitely different that your average straight male friendship. Scholars from Harvard having analyzed Van Gogh’s life in depth concluded that Van Gogh very well have been bisexual (accounting for his other relationships with women). You can find evidence of a possible love connection between the two in his writings.
    ellauri100.html on line 51: Although van Gogh was diagnosed with epilepsy at the time, definitions had changed, Oderwald said. Ultimately, “one single thing cannot explain the entire picture of what happened to van Gogh,” he said.
    ellauri100.html on line 69: Mustasappiset ovat synkkiä ja harhaisia melankolikkoja. Niiltä sai ennen luulot pois pakkopaidoin ja väkivalloin. Myös kylmävesiamme ja moninkertaiset morfiiniannokset tulivat tarpeeseen. Tämä porukka oli Saatanan riivaamaa ja päätyi lopulta hullujen saarelle Seiliin Turun saaristoon. Seili tarkoittaa purjetta mutta myös alkoholiongelmaa.
    ellauri100.html on line 85: Klezmer (Yiddish: קלעזמער ‎) is an instrumental musical tradition of the Ashkenazi Jews of Central and Eastern Europe. The essential elements of the tradition include dance tunes, ritual melodies, and virtuosic improvisations played for listening; these would have been played at weddings and other social functions. After the destruction of Jews in Eastern Europe during the Holocaust, there was a general fall in the popularity of klezmer. The term klezmer comes from a combination of Hebrew words: klei, meaning "tools, utensils or instruments of" and zemer, "melody"; leading to k´lei zemer כְּלֵי זֶמֶר‎, literally "instruments of music" or "musical instruments". Originally, klezmer referred to musical instruments, and was later extended to refer, as a pejorative, to musicians themselves. From the 16th to 18th centuries, it replaced older terms such as leyts (clown). It was not until the late 20th century that the word came to identify a musical genre. Early 20th century recordings and writings most often refer to the style as "Yiddish" music, although it is also sometimes called Freilech music (Yiddish, literally "Happy music").
    ellauri100.html on line 89: Ernst Kretschmer (* 8. Oktober 1888 in Wüstenrot bei Heilbronn; † 8. Februar 1964 in Tübingen) war ein deutscher Psychiater. Er erforschte die menschliche Konstitution und stellte eine Typenlehre auf. 1929 wurde er für den Nobelpreis für Physiologie oder Medizin nominiert.
    ellauri100.html on line 91: Ernst Kretschmer (8. lokakuuta 1888 Wüstenrot, Saksa – 8. helmikuuta 1964 Tübingen, Länsi-Saksa) oli saksalainen psykiatri. Kretschmer tuli tunnetuksi erityisesti ruumiin ja sielun rakenteen vastaavuutta koskevista töistään. Hänen tuotannostaan on suomennettu muun muassa teos Nerous ja ihminen (1950).
    ellauri100.html on line 93: Kretschmer opiskeli teologiaa, lääketiedettä ja filosofiaa Tübingenin, Münchenin sekä Hampurin yliopistoissa vuosina 1906–1912. Hän työskenteli vuodesta 1913 lähtien Robert Gauppin assistenttia Tübingenissa, missä hän suoritti habilitaatiotutkinnon 1918. Hän jatkoi Tübingenissa yliopiston lääketieteen yksikön apulaisjohtajana vuoteen 1926 saakka, jolloin hän siirtyi Marburgin yliopiston psykiatrisen klinikan johtajaksi. Vuosina 1946–1959 Kretschmer työskenteli Tübingenin yliopiston psykiatrian klinikan johtajaprofessorina. Uransa loppuajan Kretschmer työskenteli yksityisenä tutkijana omien konstituutiopsykologiaan ja työpsykologiaan keskittyvien töidensä parissa.
    ellauri100.html on line 132: Wokun isäpuoli oli Ernst Rüdiger. Ernst Klezmer näyttää kuvista kazoen vähän muotopuolelta, onkohan se dysplastinen. Tai size on syklotyyminen. Kretschem on slaavia ja tarkoittaa Wirtshausta, Kretschmer on siis Wirt.
    ellauri100.html on line 136: Er wurde Richter am Erbgesundheitsgericht Marburg und am Erbgesundheitsgericht Kassel und befürwortete 1934 in einem Beitrag zu Ernst Rüdins Sammelband Erblehre und Rassenhygiene die Sterilisation „Schwachsinniger“.
    ellauri100.html on line 138: Er gehörte dem Beirat der Gesellschaft Deutscher Neurologen und Psychiater an, besichtigte 1940 die NS-Tötungsanstalt Bernburg und nahm 1941 an einer Sitzung des Beirats der Aktion T4 teil. Im selben Jahr schrieb er in einem Vorwort zu Geniale Menschen: „Was im Wesentlichen entartet ist, das werden wir ruhig aus der Vererbung ausschalten können.“
    ellauri100.html on line 140: Andererseits stellte er die von Hans Günther propagierte „Aufnordung“ des deutschen Volkes in Frage, indem er den Zonen, wo sich die nordische mit der alpinen „Rasse“ vermischt habe (wie z. B. Württenberg, Schwaben und Sachsen), eine besondere Genie-Dichte zuschrieb.
    ellauri100.html on line 141: 1955 behauptete er als Gutachter in einem Wiedergutmachungsverfahren eines an Depressionen leidenden Naziverfolgten, dass es keine verfolgungsbedingten Neurosen gebe.
    ellauri100.html on line 143: Mit seiner Konstitutionstypologie führte Kretschmer 1921 die Unterscheidung zwischen den Typen des Leptosomen, des Pyknikers und des Athletikers ein. Zwischen 1915 und 1921 entwickelte Kretschmer darauf basierend eine Methode zur Differenzialdiagnose von Schizophrenie und Manie. Für das normale Temperament des leptosomen Typs prägte er dabei den Begriff des „Schizothymen“ und eine stärkere Neigung zur Schizophrenie wie geringere Anfälligkeit für manisch-depressive Störungen, umgekehrt für den pyknischen. Der athletische Typ sei eher für Epilepsie anfällig. Wegen Kretschmers Korrelation zwischen Körpergestalt und Anfälligkeit für psychische Störungen wurde er 1929 für den Nobelpreis nominiert.
    ellauri100.html on line 149:
    Examples of physical properties. Left: the three body types of ectomorph, mesomorpf, and endomorph (Sheldon, Stevens, & Tucker, 1940). Upper right: three different outfits transforming the experience of one and the same character as to age, personality, social position, education, etc. Lower right: variations of the same character by means of outfit, hair cut, hair colour, and use of lipstick and glasses, dramatically changing the experience of the character and characteristics attributed. (The six characters to the right were put together by means of the SitePal Demo Tool, www.sitepal.com.)
    ellauri100.html on line 159: Based on a detailed study of frontal, dorsal and lateral photographs of 4000 male subjects of college age, a 3 dimensional scheme for describing human physique is formulated. Kretschmer´s constitutional typology is discarded in favor of one based on 3 first order variables or components, endomorphy, mesomorphy, and ectomorphy, each of which is found in an individual physique and indicated by one of a set of 3 numerals designating a somatotype or patterning of these morphological components. Seventy-six different somatotypes are described and illustrated. These somatotypical designations are objectively assigned on the basis of the use of 18 anthropometric indices. Second-order variables also isolated and studied are dysplasia, gynandromorphy, texture and hirsutism. Historical trends in constitutional research are summarized. A detailed description is given of the development of the somatotyping technique combining anthroposcopic and anthropometric methods. Reference is made to somatotyping with the aid of a specially devised machine. Topics discussed include: the choice of variables, morphological scales, a geometrical representation of somatotypes, the independence of components, correlational data, the problem of norms, the modifiability of a somatotype, hereditary and endocrine influences and the relation of constitution to temperament, mental disease, clinical studies, crime and delinquency, and the differential education of children. Descriptive sketches of variants of the ectomorphic components are given. Appendices list tables for somatotyping and a series of drawings of 9 female somatotypes. An annotated bibliography is followed by a more general one. 272 photographs and drawings illustrate the somatotypes. (PsycINFO Database Record (c) 2016 APA, all rights reserved)
    ellauri100.html on line 167: Kotimajoitusverkosto on uudenlainen kansalaisyhteiskunnan toimija, jonka muodostaa yli 4 000 eri puolilla maata toimivaa tasa-arvoista verkostolaista. Pidämme säännöllisesti yhteyttä ja jaamme tietoa, autamme toisiamme ongelmatilanteissa.
    ellauri100.html on line 223: Hullujahan ne oikeasti onkin, lähes kaikilla julkisuudessakin olleilla kiihkosuvakeilla on mt-ongelmia ja lääkitys.
    ellauri100.html on line 244: Intelligence, Temperament, and Beliefs
    ellauri100.html on line 250: Birth and upbringing: Born before Pearl Harbor, but not old enough to remember it or World War II. (Japan formally surrendered two days before my first day of kindergarten.) Raised in two small, adjoining cities in the flat, eastern part of Michigan’s lower peninsula. (But not in the Detroit metro area, as we hastened to add when asked “What part of Michigan?”.) Not a son of privilege, by any means (see “Socioeconomic Background and Character,” below).
    ellauri100.html on line 252: Academics: Graduated from Big-Ten U in the early 1960s with a B.A. in Economics. Accepted for graduate study in economics at several top schools, including Chicago, M.I.T., and some Ivy League schools. Chose M.I.T. and soon regretted the choice: gray, rainy Cambridge and robotic mathematical approach to economics made for a depressing combination. Returned to alma mater to finish the academic year, then quit to join the (somewhat) “real world” and earn some money. Read: I flunked because I was too dense for M.I.T.
    ellauri100.html on line 254: First and lasting employment: Encouraged by former professor to join a government-funded, defense think-tank in the D.C. area. Worked there for 30 of my 34 years of post-collegiate, full-time employment.
    ellauri100.html on line 256: Marriage (and family): Met my first love at the think-tank and married her 56 years later. Our happy union was blessed by two grown children — whose sad lives invalidate the (sometimes tough) support we gave them — and twelve fighting, shoving, and enraging grandchildren. 17-vuotiaat rakastuivat ensi silmäyxellä. Nyt Aune ei enää muista kuka Paavo on.
    ellauri100.html on line 258: Early and mid-career: After four years as an analyst at the think-tank, went to the Pentagon as a “whiz kid” for two years, at the height of the Vietnam War. Another regrettable choice. Returned to the think-tank and stayed seven more years, advancing from analyst to project director and program director (i.e., manager of several projects).
    ellauri100.html on line 262: Return to D.C.: When asked why, replied “Give a person an opportunity to feed at the public trough and that person will take the opportunity.” Incentives work! Another incentive was the opportunity to criticize analysis (instead of doing it), as an in-house reviewer of technical reports. Notice how I always returned to my masters like a dog after running awaay. It's Peters principle: I had reached my glass ceiling. I just couldn't do anything else. Unfortunately, my position AND PAY deteriorated at each round, until I ended up basically an over-aged proofreader.
    ellauri100.html on line 264: Home stretch: Stayed at the think-tank another 18 years. After three years of reviewing reports, seized an opportunity to establish and run the think-tank’s publications department. Promoted a year later to chief financial and administrative officer, with a portfolio consisting of accounting, computer operations, contracting, facility planning and operations, financial management, human resources (a.k.a. personnel), library and technical information services, physical and information security, programming services, and publications. Basically, I ended up doing everything because there were not many people left in that doomed outfit. Became deeply involved in legal matters, including spin-off of the think-tank from parent company, resolution of affirmative-action claims, and complex contract and lease negotiations. Contrived retirement at age 56. Read: that's when they at long last got rid of me because I had sunk the spin-off.
    ellauri100.html on line 266: Post-retirement: Spent 18 months as the managing editor of an economics journal published by a privately funded, libertarian think-tank in D.C. — more for the meager wage than for the stimulation of working with semi-intelligent, intellectually doubtfully honest contributors and colleagues. Quit when this part-time job became too hot.
    ellauri100.html on line 275: In my lifetime I have been related to, known, befriended, and worked with a broad cross-section of humanity. I have seen poverty and squalor, conversed with semi-literates and near-idiots, heard the rantings and taunts of bigots and bullies, known lazy louts and no-account dreamers, and admired hard workers with few skills and little learning who were proud of their meager possessions because they had earned them.
    ellauri100.html on line 279: My parents’ outlook on life reflected the small-town values of the places in which they were raised. Through a grandmother to whom I was close, I got a good taste of how she, and my parents, had lived. I also came to know the advantages of living in villages, towns, and small cities: physical security and the kind of serenity that is almost impossible to find, for more than a few hours at a time, in the large cities and vast metropolitan areas that now dominate the human landscape of America.
    ellauri100.html on line 281: If my father ever earned as much as a median income, it would come as a surprise to me. Our houses, neighborhoods, and family friends were what is known as working-class. If there were twinges of envy for the rich and famous, they were balanced with admiration for their skills and accomplishments. These children of the Great Depression — my parents and their siblings and friends — betrayed no feelings of grievance toward those who had more of life’s possessions. They were rightly proud of what they had earned and accumulated, and did not feel entitled to more than that because of their “bad luck” or lack of “privilege”. These attitudes fit the Virginia boy's moral right edge like a glove.
    ellauri100.html on line 283: In my own life, my jobs have ranged from busing tables to serving as a corporate officer. I have spent time in the company of high-ranking government officials, high-priced and expert lawyers, brilliant scientists and academicians, and talented musicians and artisans.
    ellauri100.html on line 287: On the whole, what I have seen, known, and done amounts to a large sample of the human experience. I am not trapped in the upper-middle-class “bubble” defined in Charles Murray’s Coming Apart: The State of White America, 1960–2010.
    ellauri100.html on line 289: My personality is more aloof than openly empathic (see “Temperament”, below). Why, I cannot say. I do know that aloofness can be an avoidance mechanism for persons who are too easily overwhelmed by emotion. And I do have an emotional side that I usually avoid exposing to others. Let me just say that my ability to observe the human condition is not dulled by automatic empathy of the kind that I have seen so often in persons whose political views are based on nothing more than raw emotion. Nor am I animated by prolonged adolescent rebellion, guilt, or an inability to advance beyond collegiate leftism. I am self-aware and self-critical to a fault.
    ellauri100.html on line 293: What is the point of these recollections and glimpses of my character? It is to say that my upbringing, experiences, and personality give me an advantage when it comes to understanding the human condition and prescribing for its ills. This blog — in its very small way — is a place of refuge from uninformed emotion, prolonged adolescent rebellion, guilt, and a refusal (or inability) to change one’s political views for whatever reason — whether it is opportunism, obduracy, willful ignorance, simple stupidity, or an inability to admit error (even to oneself). Naah, why beat about the bush: I like to be visible and froth at the mouth, and with my credentials, this is the best I can do.
    ellauri100.html on line 301: Intelligence (for those who might care) and its application: Graduate Record Examinations scores: verbal aptitude, 96th percentile; quantitative aptitude, 99th percentile; advanced test in economics, 99th percentile. Combined verbal and quantitative scores qualify me for membership (which I do not seek) in the Triple-Nine Society, whose members “have tested at or above the 99.9th percentile on at least one of several standardized adult intelligence tests”. But I am much older now — more than thrice the age I was when I took the GREs — so I do not claim to be “brilliant”. On the other hand, I know a lot more now than I did then, and the more one knows the better one gets at assembling information into meaningful patterns and sorting bad ideas from good ones.
    ellauri100.html on line 303: My intelligence was recognized at an early age, but its use was not much stimulated by my parents or the K-12 schools I attended. Only when I went to college was I “stretched”, and then the stretching came mostly at my initiative (unassigned reading and long, solitary sessions working through academic theories). The stretching — which was episodic during my working career — continues to this day, in the form of blogging on subjects that require research, careful analysis, and self-criticism of what I have produced. Self-criticism is central to my personality (see next) and leaves me open to new ideas (see next after that). Like religion. Next I am thinking of becoming a Trotskyist.
    ellauri100.html on line 307: For INTJs the dominant force in their lives is their attention to the inner world of possibilities, symbols, abstractions, images, and thoughts. Insight in conjunction with logical analysis is the essence of their approach to the world; they think systemically. Ideas are the substance of life for INTJs and they have a driving need to understand, to know, and to demonstrate competence in their areas of interest. INTJs inherently trust their insights, and with their task-orientation will work intensely to make their visions into realities. (Source: “The Sixteen Types at a Glance“.)
    ellauri100.html on line 313: I was apolitical until I went to college. There, under the tutelage of economists of the Keynesian persuasion, I became convinced that government could and should intervene in economic affairs. My pro-interventionism spread to social affairs in my early post-college years, as I joined the “intellectuals” of the time in their support for the Civil Rights Act and the Great Society, which was about social engineering as much as anything.
    ellauri100.html on line 315: The urban riots that followed the murder of Martin Luther King Jr. opened my eyes to the futility of LBJ’s social tinkering. I saw at once that plowing vast sums into a “war” on black poverty would be rewarded with a lack of progress, sullen resentment, and generations of dependency on big brother in Washington. (Regarding the possibility that I am a racial bigot, see the note at the bottom of this page. If you don't care to read that far, yes, I am a racial bigot, and how.)
    ellauri100.html on line 317: At about the same time, my eyes were opened fully to the essential incompetence of government by LBJ’s inept handling of the war in Vietnam. (Gradualism, phooey — either fight to win or get out.)
    ellauri100.html on line 319: However, it was not momentous events but a bit of seemingly irrelevant analysis that administered the coup de grâce to my naïve “liberalism”. It happened in the early 1970s, when my boss asked me to concoct grand measures of effectiveness for the armed forces (i.e., summary measures of antisubmarine warfare capabilities, of tactical strike capabilities, and so on). I struggled with the problem, and made a good-faith effort to provide the measures. But in the end I had to report to my boss that he had given me “mission impossible”. Why? Because, no summary measure could capture the effects of the many factors that would determine the effectiveness of the armed forces: the enemy, the characteristics of his forces, the timing and geographic particulars of any engagement, and so on. (See “Hemibel Thinking” in this post for a précis of my argument.) That was the first time I got sacked. But I returned as soon as my boss got fired.
    ellauri100.html on line 323: But there is more to my journey into political philosophy. I began to think seriously about liberty and libertarianism in the 1990s. Eventually, I began to question doctrinaire libertarianism (pro-abortion, pro-same-sex “marriage”, etc.) which seems to have no room in it for the maintenance of social norms that bind civil society and make it possible for people to coexist willingly and peacefully, and to engage in beneficially cooperative behavior. And so, I have become what I call a Burkean libertarian. I had slipped all thw way to the right edge of the Virginia boys' scales, in the same way, and for the same reasons, as the Nazis after the shameful defeat in WWI.
    ellauri100.html on line 331: I have noticed that a leftist will accuse you of “hate” just for saying something contrary to the left-wing orthodoxy of the day. If you disagree with what I have to say here, but prefer to spew invective instead of offering a reasoned response, don’t bother to submit a comment — at least not until your rage has passed or your medication has taken effect. (My medication is working fine. It is curious how small the distance is between considered opinion and gobbledygook madness.) As it says in the sidebar, I will not publish incoherent, off-point, offensive, or abusive comments except my own. Nor will I lose any sleep for having denied you an outlet for your incoherence, irrelevance, offensiveness, or abusiveness. You can post it on your own blog or on any of the myriad, hate-filled, left-wing blogs that view murder as “choice,” government dictates as “liberty,” self-defense as a “war crime” (when it’s practiced by the U.S. or Israel), and the Constitution as a vehicle for implementing current left-wing orthodoxy.
    ellauri100.html on line 333: The same goes for jejune libertarians, of all ages, whose narrow rationalism often materializes in rank offensiveness and a tendency toward naive absolutism. (See this and this, for example. And take this, and this!)
    ellauri100.html on line 335: Having said that, I acknowledge that I sometimes adopt a biting or dismissive tone. (See, for example, the fourteen words that follow the em-dash two paragraphs above.) If you will read my blog carefully, however, you will find that my views are grounded in facts and logic. Where you disagree with or question something that I say in a particular post, search this blog and the list of favorite posts for more on the same subject. If you cannot or will not take the time to do that, don’t bother to comment unless you do it politely and give your reasons for disagreeing with me. I will reply politely, factually, and logically.
    ellauri100.html on line 337: If you will bother to read very much of this blog and its predecessor, you will find that I am pro-peace, pro-prosperity, and pro-liberty — positions that leftists and certain libertarians like to claim as theirs, exclusively. Unlike most leftists and more than a few self-styled libertarians, I have seen enough of this world and its ways to know that peace, prosperity, and liberty are achieved when government carries a big stick abroad and treads softly at home (except when it comes to criminals and traitors). Most leftists and many self-styled libertarians, by contrast, engage in “magical thinking,” according to which peace, prosperity, and liberty can be had simply by invoking the words and attaching them to policies that, time and again, have led to war, slow economic growth, and loss of liberty.
    ellauri100.html on line 343: I suspect that I am not a racist. I don’t despise blacks as a group, nor do I believe that they should have fewer rights and privileges than whites. (Neither do I believe that they should have more rights and privileges than whites or persons of Asian or Ashkenazi Jewish descent — but they certainly do when it comes to college admissions and hiring.) It isn’t racist to understand that race isn’t a social construct and that there are general differences between races (see many of the posts listed here). That’s just a matter of facing facts, not ducking them, as leftists are wont to do.
    ellauri100.html on line 391: Persons who choose closure over open options are likely to be the judging types. Persons preferring to keep things open and fluid are probably the perceiving types. The J is apt to report a sense of urgency until he has made a pending decision, and then he can be at rest once the decision has been made. The F person, in contrast, is more apt to experience resistance to making a decision, wishing that more data could be accumulated as the basis for the decision. As a result, when a P person makes a decision, he may have a feeling of uneasiness and restlessness, while the J person, in the same situation, may have a feeling of ease and satisfaction.
    ellauri100.html on line 403: My scores are in green; the average scores of all other test-takers are in purple. The five traits are defined as follows:
    ellauri100.html on line 405: 1. Openness to experience: High scorers are described as “Open to new experiences. You have broad interests and are very imaginative.” Low scorers are described as “Down-to-earth, practical, traditional, and pretty much set in your ways.” This is the sub-scale that shows the strongest relationship to politics: liberals generally score high on this trait; they like change and variety, sometimes just for the sake of change and variety. Conservatives generally score lower on this trait. (Just think about the kinds of foods likely to be served at very liberal or very conservative social events.)
    ellauri100.html on line 409: 3. Extraversion: High scorers are described as “Extraverted, outgoing, active, and high-spirited. You prefer to be around people most of the time.” Low scorers are described as “Introverted, reserved, and serious. You prefer to be alone or with a few close friends.” Extraverts are, on average, happier than introverts.
    ellauri100.html on line 411: 4. Agreeableness: High scorers are described as “Compassionate, good-natured, and eager to cooperate and avoid conflict.” Low scorers are described as “Hardheaded, skeptical, proud, and competitive. You tend to express your anger directly.”
    ellauri100.html on line 413: 5. Neuroticism: High scorers are described as “Sensitive, emotional, and prone to experience feelings that are upsetting.” Low scorers are described as “Secure, hardy, and generally relaxed even under stressful conditions.”
    ellauri100.html on line 423: The idea behind the scale is that human morality is the result of biological and cultural evolutionary processes that made human beings very sensitive to many different (and often competing) issues. Some of these issues are about treating other individuals well (the first two foundations – harm and fairness). Other issues are about how to be a good member of a group or supporter of social order and tradition (the last three foundations). Haidt and Graham have found that political liberals generally place a higher value on the first two foundations; they are very concerned about issues of harm and fairness (including issues of inequality and exploitation). Political conservatives care about harm and fairness too, but they generally score slightly lower on those scale items. The big difference between liberals and conservatives seems to be that conservatives score slightly higher on the ingroup/loyalty foundation, and much higher on the authority/respect and purity/sanctity foundations.
    ellauri100.html on line 425: This difference seems to explain many of the most contentious issues in the culture war. For example, liberals support legalizing gay marriage (to be fair and compassionate), whereas many conservatives are reluctant to change the nature of marriage and the family, basic building blocks of society. Conservatives are more likely to favor practices that increase order and respect (e.g., spanking, mandatory pledge of allegiance), whereas liberals often oppose these practices as being violent or coercive.
    ellauri100.html on line 439: Positive scores indicate that ethical associations with the self-concept are stronger than negative associations, and a negative score indicates the opposite.
    ellauri100.html on line 441: Your score appears in the graph below in green. The score of the average Liberal visitor to this site is shown in blue and the average Conservative visitor’s score is shown in red.
    ellauri100.html on line 467: The graph below shows your score on this scale. The scores range from 0% to 100% and represent the proportion of answers that indicated socially desirable responding. Thus, higher scores correspond with higher degrees of socially desirable responding. Your score is shown in green (1st bar). The score of the average liberal respondent is shown in light blue and the score of the average strong liberal is shown in dark blue. The average conservative score is shown in light red and the score of the average strong conservative is shown in dark red.
    ellauri100.html on line 491: The scale is a measure of your general happiness level. Despite its simplicity, the scale has been found to do a good job of measuring people’s general state of “subjective well-being.” It is widely used, in many nations.
    ellauri100.html on line 497: In addition, we asked you some questions on the second page about your mental health. That recent Gallup poll showed that conservatives and religious people report having better mental health when asked using a single question (“how would you rate your mental health?”). We want to see if their finding holds up using a more specific scale, so we asked you to report on a variety of symptoms related to depression and anxiety, which are the most common kinds of mental health symptoms that people report. In the graph below, your score is shown in green. High scores mean MORE mental health complaints. Scores run from 1 (the lowest possible score, no symptoms at all) to 5 (the highest possible score, people who responded “extremely” to all items). As before, the blue bar shows the score of the less religious people; the red bar shows the average score of the most religious people.
    ellauri100.html on line 507: Positive scores indicate that “happiness” associations with the self-concept are stronger (i.e., faster) than “sadness” associations, and a negative score indicates the opposite.
    ellauri100.html on line 509: Your score appears in the graph below in green. The score of the average Liberal visitor to this site is shown in blue and the average Conservative visitor’s score is shown in red.
    ellauri100.html on line 513: The scale is a measure of your attitudes toward crime and punishment. Some of the items reflected a “progressive” and less punitive attitude toward criminals (for example agreeing with the statement that “punishment should be designed to rehabilitate offenders,” and being opposed to the death penalty). Other items reflected a more “traditional” attitude, including a willingness to use traditional forms of punishment, such as shaming or flogging. We grouped these two kinds of items together to give you a “progressive” and a “traditional” score in the first graph below. We call this the “comprehensive” justice scale because research on justice and punishment has usually taken either a liberal or conservative approach. We are trying to examine the broadest possible range of ideas and intuitions about what you think should happen to the offender, and the victim. Disagreements about crime and punishment have long been at the heart of the “culture war.” By linking your responses here to the information you gave us when you registered, or when you took other surveys, we hope to shed light on what kinds of people (not just liberals and conservatives) endorse what kinds of responses to crime, and why.
    ellauri100.html on line 515: The graph below shows your scores (in green) on the items from the first page, compared to those of the average liberal (in blue) and the average conservative (in red) visitor to this website. The scale runs from 1 (lowest score) to 7 (highest score).
    ellauri100.html on line 517: The second graph shows your results from the items on page 2, where we asked about “alternatives to prison.” This page should produce similar results to what you see from Page 1. We expect liberals to favor the more lenient and rehabilitative alternatives, and conservatives to favor the more punitive options. We are trying out various ways of asking these questions to see which format, or combination of formats, produces the best measurement of people’s attitudes.
    ellauri100.html on line 521: The graph below shows your percentage of intuitive pairings (in green) compared to those of the average liberal (in blue), the average moderate (in purple), the average conservative (in red), and the average libertarian (in gold) visitor to this website.
    ellauri100.html on line 525: Lest you conclude that intuitiveness precludes knowledge and sound reasoning, look at the next three results.
    ellauri100.html on line 531: The graph below shows your score on the OCT as it compares to others who have taken this survey on our website. Scores range from 0%-100% and higher values correspond to more correct responses to the OCT. Your score is shown in green, scores of the average liberal are in blue, and scores of the average conservative are in red.
    ellauri100.html on line 537: One scale uses questions from the National Science Foundation’s (NSF) 2010 Science and Engineering Indicators, which is an effort to track public knowledge and attitudes toward science and technology trends in the U.S. and other countries. For this survey, the items pertaining to understanding statistics, how to read data charts, and conducting an experiment were used.
    ellauri100.html on line 539: The other scale is the Subjective Numeracy Scale by Angela Fagerlin and colleagues, which measures individuals’ preference for numerical information. Numeracy (adapted from the term ‘literacy’) represents individuals’ ability to comprehend and use probabilities, ratios, and fractions. Traditional measures of numeracy ask people to perform mathematical operations, such as ‘If person A’s risk of getting a disease is 1% in 10 years, and person B’s risk is double that of A’s, what is B’s risk?’ However, some participants find these types of problems stressful and unpleasant, plus they are difficult to score in online studies. Subjective numeracy measures (like the scale you just took) are shown to be equally good measures of numeracy, without burdening participants.
    ellauri100.html on line 543: The scale you completed was a General Political Knowledge scale for American politics that we developed and is based on work by Michael Delli Carpini, Scott Keeter, Milton Lodge, and Charles Taber.
    ellauri100.html on line 545: The scale measures the factual knowledge people possess about politics. We used questions about three broad topics: 1) civics and what the government is and does (e.g. who has the final responsibility to decide if a law is constitutional or not?); 2) public officials or leaders (e.g. who is the current Speaker of the House?); and 3) political parties (e.g. which party is more conservative on a national scale?).
    ellauri100.html on line 547: The idea behind this scale is that objective factual knowledge may be an important factor in studies about political issues and reasoning. It may be that people who are more informed about politics (whether they’re liberal or conservative) think and reason differently about moral or political issues than people who are less informed. For instance, are people who are more informed more or less likely to objectively evaluate political arguments? We suspect that, ironically, people with more political knowledge may be less objective when it comes to a number of information processes (see recommended reading below).
    ellauri100.html on line 549: The graphs below show your scores (in green) compared to those of the average liberal (in blue), the average conservative (in red), and the average libertarian (in orange) visitor to this website. The first graph shows your score on the political knowledge scale in comparison to other liberals and conservatives and scores run from 0% (the lowest possible score) to 100% (the highest possible score*).
    ellauri100.html on line 551: The graph below displays results for individuals who took the longer version of the survey before April 19, 2012. Everyone will have a score, but this graph is only valid for those who took the survey before April 19, 2012. Ignore the purple bar since it will incorporate averages from the short and long version of the survey.
    ellauri100.html on line 563: Your score appears in the graph below in green. The score of the average Liberal visitor to this site is shown in blue and the average Conservative visitor’s score is shown in red.
    ellauri100.html on line 593: Nyt on Seijan syntymäpäivä. Ja må hon leva 3x, uti hundrade år. Enää puuttuu 31. Ruozalaiset huutaa hip hip huraa 4x, se on dubbel svensk lösen. Turkkilaiset kexivät ampua plazareita kunniansoituxena. Ruozalaiset soturit huusi huraata < m.alasax. hurren 'kiiruhtaa vikkelästi'. Vikkelään nyt pojat! Hurry hurry hurry buy my rice and curry! Ryssät < mr. Roslagen huutaa yhä uraata novgorodilaisten viikinkien perässä. Tätä hurrit tuskin enää muistavat, niin kauan ovat kellexineet rauhan oloissa. Ruozalaiset rannikköjääkärit nolostuivat kun yheltä lensi laatta kesken suomalaisten katselmusta. Sadistinen päällikkö pani pojat sukeltamaan kakassa ja hukutti väpelön oxentajan mäntysuopapaljussa. Mäntysuopa on ruozixi grön såpa. Ruozalaisista poliisisarjoista oppii kaikenlaista jännittävää.
    ellauri100.html on line 640: which is supposed to be the age just when
    ellauri100.html on line 642: and you are called to the bench and the judge says: you lout!
    ellauri100.html on line 644: Well I got some words together in a rhyme.
    ellauri100.html on line 654: But occasionally, let it get clotted Mut saa se joskus klottaantua
    ellauri100.html on line 657: kuha olet TENA gentleman.
    ellauri100.html on line 668: Mutta voi! 1840-luvulla perhe joutui talousvaikeuxiin, kun iskä sairastui depixeen. Varmaan koti-ikävä. 1843 sillä oli krooninen bronkiitti, ehkä tubi, ja se oli sokeutua. Se sai potkut King´s Collegesta ja eli loput 11 vuotta perheen vaivoina. Äiti alkoi opettaa pitääxeen lapset leivässä, ja Mariasta tuli kotiapulanen, mikä hirvitti Kristinaa. Siihen aikaan William oli verotoimistossa töissä ja Gabriel taidekoulussa. Kristina mörköili yxin kotona. 14-vuotiaana Kristina sai hermoromahduxen ja lopetti koulun siihen. Silläkin alkoi depixet ja kuukkixet muut sellaiset.Tähän aikaan äiskä ja Kristina liittyi katolisiin liikkeisiin, ja uskontohöpinä tuli Kristinalle tavaxi.
    ellauri100.html on line 680: Rusetti oli vapaaehtoistyöntekijä 1859-1870 Maria Magdalenan charitytalossa Highgaten vankilassa, ex-prostituuttien turvapaikassa, ja onkin ehotettu että Menninkäisten markkinat olis sieltä inspiroitu, eli ne menninkäiset oliskin niitä "langenneita naisia". Siinä on paralleeleja Coleridgen Aku Ankan kuuluisaxi tekemään "Ikivanhan merimiehen tarinaan" ("Ammuin nuolen ilmoihin, albatrossia haavoitin", nyyhkii Aku veden pärskyessä silmistä). Molemmat runot lässyttää kiusauxesta, synnistä ja sijaiskärsimyxellä lunastuxesta kuin Jari Sairasvyö. Höpönhöpön, tää Wikipedian sepustus on sumutusta. Rusetti taisi tykätä langenneista naisista. Naisista kyllä aivan varmasti. Toi Goblin Market runo on aika selkeästi homoeroottinen.
    ellauri100.html on line 698: Lemons and oranges,
    ellauri100.html on line 707: All ripe together
    ellauri100.html on line 715: Rare pears and greengages,
    ellauri100.html on line 729: Crouching close together
    ellauri100.html on line 732: With tingling cheeks and finger tips.
    ellauri100.html on line 761: She thrust a dimpled finger
    ellauri100.html on line 763: Curious Laura chose to linger
    ellauri100.html on line 772: Cooing all together:
    ellauri100.html on line 821: They answer’d all together:
    ellauri100.html on line 827: Stronger than man-rejoicing wine,
    ellauri100.html on line 870: Cherries worth getting;
    ellauri100.html on line 875: Too huge for me to hold,
    ellauri100.html on line 884: Like two pigeons in one nest
    ellauri100.html on line 897: Lock’d together in one nest.
    ellauri100.html on line 945: Till Lizzie urged, “O Laura, come;
    ellauri100.html on line 947: You should not loiter longer at this brook:
    ellauri100.html on line 951: Let us get home before the night grows dark:
    ellauri100.html on line 1056: Fluttering like pigeons,
    ellauri100.html on line 1102: No longer wagging, purring,
    ellauri100.html on line 1127: Like a fruit-crown’d orange-tree
    ellauri100.html on line 1176: That urged her home quite out of breath with haste
    ellauri100.html on line 1222: Or like a caged thing freed,
    ellauri100.html on line 1228: She gorged on bitterness without a name:
    ellauri100.html on line 1281: Would bid them cling together,
    ellauri100.html on line 1294: Algirdas Julien Greimas (French: [alɡiʁdas ʒyljɛ̃ gʁɛmas]; born Algirdas Julius Greimas; 9 March 1917 – 27 February 1992), oli liettualainen kirjallisuustiedemies joka kirjoitti liettualaisittain ranskaxi. Se tunnetaan mm. Greimaxen aukileesta (Greimas Square, le carré sémiotique, ks. alempaa). Se on ex-kaverinsa Roland Barthesin ohella kuuluisin ranskalainen semiootikko, vaikka onkin Liettuasta. Sillä oli strukturaalikielitiedemiehen paperit, kuten mullakin. Sen parhaita äkkäyxiä ovat ton nelkkarin lisäxi plastiikkisemiotiikka, isotoopit, narrausohjelma (kai Fred Karlssonin pupppugeneraattoria muistuttava, vaik tää on vaan arvaus), ja luonnonmaailman semiotiikka (whatever that may be). Se tutkin eka Liettuan mytologiaa ja indoeurooppalaista uskontoa, ja ennen kaikkea se oli vaikutusvaltainen semioottinen kirjallisuuskriitikko, kuten mä.
    ellauri100.html on line 1305: Greimaxen eka julkaisu Cervantes ir jo don Kichotas ilmestyi kaikkien tuntemassa Varpai-lehdessä, jonka se ize perusti. Sen poinzi oli: "Let's not be afraid to be Don Quixotes" (tai sama liettuaxi). Sit tuli se thesis "La Mode en 1830. Essai de description du vocabulaire vestimentaire d' après les journaux de modes [sic] de l'époque". Greimiemen ämmän poka jätti sanakirjahommat siihen, mutta jäi loppuiäxi suffixi- ja puffiximiehexi. Ennen Marxia se luki Ferdinand de Saussurea ja Louis Hjelmsleviä jotka oli saaneet vaikutteita Marxin arvoteoriasta. Muita vaikutteita oli Georges Dumézil (who dat) ja rakenneantropologi Claude Lévi-Strauss, satusetä Vladimir Propp, joku Étienne Souriau, ja (voi ei) fenomenaalinen Edmund Husserl, turhanpäiväinen Maurice Merleau-Ponty, kallonkutistaja Gaston Bachelard (jonka Jöpi eilen mainizi), sekä Touretten syndroomainen superman André Malraux. Kaikesta tästä voi päätellä, että Greimas käänsi Marxin päälaelleen ja Hegelin taas oikeinpäin.
    ellauri100.html on line 1316: No mitäs muuta Greimiemen akan poika sitten kexasi? Se puhui mikroaaltouuneista ja diskurssiavaruuxista, kielestä ja metakielestä, ja sit narratiivisuudesta ja narratologiasta. Sen miälestä merkitystä ei voi tajuta muuten kuin kertomuxista. Eikä siihen välttämättä mitään kieltä tarvita, ei siis suffixeja eikä puffixeja. Tarvitaan pinta- ja syvärakenne kuin Chomskyllä (tää oli sen ajan muotiajatuxia). Greimaxen semiotiikka oli generatiivis-transformationaalista (no tää oli nyt takuulla suoraan apinoitu Chomskylta!).
    ellauri100.html on line 1349: Barthes oli lupaava oppilas ja opiskeli 1935-1939 Sorbonnessa klassikoita. Sillä oli tubi ja muita vaivoja, joka hidasti opiskeluja, mutta toisaalta vapautti kätevästi sotahommista. Se ajautui lingvistiikkaan kuin Algirdas, julkaisi jotain papereita ja sairasteli. 1941 se teki maisterin kreikkalaisesta tragediasta Ranskan tragedian varjossa.
    ellauri100.html on line 1358: 1975 eli kuusikymppisenä se kirjoitti omaelämäkerrän omaperäisellä nimellä "Roland Barthes". 1977 se sai ylennyxen Collège de Franceen. Liettualainen jäi HESS:iin kykkimään. Rollon rakas äiskä kuoli 85-vuotiaana samana vuonna. Tää oli Rollolle kova isku. Sen viimeinen isompi aikaansaannos, Camera Lucida (vähän niinko camera obscuran vastakohta - semiootikot rakastaa näitä oppositioita) on osittain valokuvakirja ja osittain kirja äiskän kuvista (vaikka niitä ei ole kirjassa mukana). 1980 Roland Barthes törmäsi pesula-autoon ja kuoli kuukautta myöhemmin kärsimiinsä vammoihin. Sen pituinen se.
    ellauri100.html on line 1384: Yritelmässä "Kirjailijan kuolema" (1968). Barthes meinasi että pitäs tietää mitä kirjailija oli ajatellut kirjoittaessan jotakin, jotta saisi kiinni kirjan oikeasta merkityxestä. Mutta ongelmana on, ettei se hölmö välttämättä ollut ajatellut paljon paskaakaan. Niinpä ollen koko ajatus kirjan perimmäisestä selityxestä on kuolleena syntynyt ajatus, taas vaan tollanen länsimainen porvarien väärinkäsitys. Ajatus että kirjan takakanteen tai hihaan voi tai edes pitää kirjoittaa mitä kirja tahtoo sanoa on vanhanaikaisten mainosmiesten harha. Ei tuote tarvii käyttöohjetta, senkun alkaa käyttää. Riittää että kirjailija on kuuluisa ja mielellään kazeltava julkimo. Tai voihan sinne laittaa jotain ympäripyöreää kuten et "elämännälkä ajaa Giovannan Napolin syrjäkulmille, kujan pimentoihin jää pieni kiharainen pää". Tää oli jo aika postmodernia toisten mielestä, toisten mielestä Barthes ei koskaan päässyt irti strukturalistin täplistä.
    ellauri100.html on line 1388: This section does not cite any sources. Please help improve this section by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed. (March 2018) (Learn how and when to remove this template message)
    ellauri100.html on line 1403: 1964, Barthes kirjoitti yritelmän "Le dernier des écrivains heureux" (Essais critiques), jossa puheena on Voltaire. Rollo koitti väittää että Voltairella ei ollut samoja ongelmia relativismin kaa kuin sillä. Candiden kääntäjä huomautti että harvoin on kukaan kirjailija ymmärtänyt toista niin väärin kuin Barthes Voltairea. Se varmaan sovelsi Voltaireen samaa menetelmää kuin Pallosäkkiin S/Z:ssä: poimi randomisti pätkiä ja piirsi väliin viivoja.
    ellauri101.html on line 29:

    ge;background:blue;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">WHO IS YOUR INNER HERO?

    Sankareita sukkahousuissa


    ellauri101.html on line 39: Battling inner and outer demons, confronting bullies, and courting your ultimate mate symbolize a passage through the often-treacherous tunnel of self-discovery and individuation to mature adulthood.
    ellauri101.html on line 42: Joseph John Campbell (March 26, 1904 – October 30, 1987) was an American professor of literature at Sarah Lawrence College who worked in comparative mythology and comparative religion. His work covers many aspects of the human experience. Campbell's best-known work is his book The Hero with a Thousand Faces (1949), in which he discusses his theory of the journey of the archetypal hero shared by world mythologies, termed the monomyth.
    ellauri101.html on line 44: Since the publication of The Hero with a Thousand Faces, Campbell's theories have been applied by a wide variety of modern writers and artists. His philosophy has been summarized by his own often repeated phrase: "Follow your bliss." He gained recognition in Hollywood when George Lucas credited Campbell's work as influencing his Star Wars saga.
    ellauri101.html on line 48: In 1921, Campbell graduated from the Canterbury School in New Milford, Connecticut. While at Dartmouth College he studied biology and mathematics, but decided that he preferred the humanities. He transferred to Columbia University, where he received a Bachelor of Arts degree in English literature in 1925 and a Master of Arts degree in medieval literature in 1927. At Dartmouth he had joined Delta Tau Delta. An accomplished athlete, he received awards in track and field events, and, for a time, was among the fastest half-mile runners in the world.
    ellauri101.html on line 54: In 1934, Campbell accepted a position as Professor of Literature at Sarah Lawrence College. Sarah Lawrence College is a private liberal arts college in Yonkers, New York. The college models its approach to education after the Oxford/Cambridge system of one-on-one student-faculty tutorials. Sarah Lawrence emphasizes scholarship, particularly in the humanities, performing arts, and writing, and places high value on independent study. Originally a women's college, Sarah Lawrence became coeducational in 1968.
    ellauri101.html on line 56: In February 2020, Brooklyn native Lawrence V. "Larry" Ray, born Lawrence Grecco, who had resided in his daughter's on-campus apartment at Lawrence College in 2010 after his release from prison, was charged by prosecutors in Manhattan with conspiracy, extortion, sex trafficking, forced labor, and other related offenses, following nearly 10 years of alleged transgressions with students and former students. At a bail hearing held March 2, 2020, an Assistant U.S. Attorney disclosed to the Manhattan federal court that Ray had been arrested while in bed with one of his victims. Bail was denied.
    ellauri101.html on line 58: In 1938, he married one of his former students, the dancer-choreographer Jean Erdman. Jean's father Toni wore false teeth and a wig at the wedding. For most of their 49 years of marriage they shared a two-room apartment in Greenwich Village in New York City. In the 1980s they also purchased an apartment in Honolulu and divided their time between the two cities. They did not have any children.
    ellauri101.html on line 61: Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. He is buried in O'ahu Cemetery, Honolulu, among many many more grateful dead.
    ellauri101.html on line 66: The monomyth is a universal story structure. It’s a kind of story template that takes a character through a sequence of stages.
    ellauri101.html on line 67: The main character in the monomyth is the hero. The hero isn’t a person, but an archetype—a set of universal images combined with specific patterns of behavior. Think of a protagonist from your favorite film. He or she represents the hero. The storyline of the film enacted the hero’s journey. The Hero archetype resides in the psyche of every individual, which is one of the primary reasons we love hearing and watching stories.
    ellauri101.html on line 70: Campbell outlined the stages of the monomyth in his classic book The Hero with a Thousand Faces (audiobook). Read it later when you got time. Judging by the toc, it is a ripoff from the structuralists.
    ellauri101.html on line 84: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563493110824-GAPYH5ONLV45RFLMNYNM/ke17ZwdGBToddI8pDm48kI-YEC1apfyGyKxvJ047YOdZw-zPPgdn4jUwVcJE1ZvWhcwhEtWJXoshNdA9f1qD7Xj1nVWs2aaTtWBneO2WM-tTqQPW29YbYtFPXCuzRo3OpYJOSzNgx1p7TG8xpTNqWQ/RIASEC+Model.jpeg?format=500w" />
    ellauri101.html on line 86: Sit on toi DISC-worldin kuvio, josta puuttuu vaan elefantit alta ja kilpikonnat joidenka päällä ne elefantit seisovat. "When you MUST succeed with people." Kylnää on kaikki tämmöstä evil HR manager eli Catbert/rääppä rekvisiittaa.
    ellauri101.html on line 88: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563491844756-LAVN4A69DYRXKX1ZKHRQ/ke17ZwdGBToddI8pDm48kDSzdzTmpvq97kqjpeEjcZcUqsxRUqqbr1mOJYKfIPR7LoDQ9mXPOjoJoqy81S2I8N_N4V1vUb5AoIIIbLZhVYxCRW4BPu10St3TBAUQYVKcVMQrDWVzq0u1O6QYfN1maURWb6y4pn0YcEgdLeq-dhB9iKt8J2q_PVol4a9vPFBy/Page-Banner-DISC-image.jpg?format=500w" />
    ellauri101.html on line 103: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5907f49af5e231058f161b3b/1563492501953-4LSP990ZFWMYBGHFY74U/ke17ZwdGBToddI8pDm48kJj4Kr-VxF8wQRoF207jOk4UqsxRUqqbr1mOJYKfIPR7LoDQ9mXPOjoJoqy81S2I8PaoYXhp6HxIwZIk7-Mi3Tsic-L2IOPH3Dwrhl-Ne3Z2ovGmRt241rYKlpluUCO10vNyYyWjOfzBo2cnzJ6B8jYKMshLAGzx4R3EDFOm1kBS/Myer+Briggs.png?format=500w" />
    ellauri101.html on line 115: Siitä etiäppäin ne jakautuu pystysuunnassa viälä johto-ja suoritusportaaseen sekä vaakasuunnassa nakittajiin ja kopinottajiin. Huonoin palkka on suoritusportaan kopinottajilla huoltajilla. Tässon näitä vaihtoehtoja vähän liikaa kyllä, ei niitä jaxa average idiootti pitää mielessä.
    ellauri101.html on line 143: gepublicspeakingresources.wordpress.com/wp-content/uploads/2014/09/dilbert-mbti.jpg" width="40%" />
    ellauri101.html on line 155: Joseph Campbell, arguably the greatest mythologist of the twentieth century, was certainly one of our greatest storytellers. This masterfully crafted book interweaves conversations between Campbell and some of the people he inspired, including poet Robert Bly, anthropologist Angeles Arrien, filmmaker David Kennard, Doors drummer John Densmore, psychiatric pioneer Stanislov Grof, Nobel laureate Roger Guillemen, and others. Campbell reflects on subjects ranging from the origins and functions of myth, the role of the artist, and the need for ritual to the ordeals of love and romance. With poetry and humor, Campbell recounts his own quest and conveys the excitement of his lifelong exploration of our mythic traditions, what he called “the one great story of mankind.” Hemmetti nää sen sankarit on lähes yhtä tuntemattomia kuin se ize.
    ellauri101.html on line 160: Tässon vielä 1 psykometrinen sivusto: https://openpsychometrics.org. Siellä on tämmönen "Mikä fiktiivinen hahmo olet" testi. Voisko se tuoda kivaa lisäinfoa? Sivun ylläpitäjän miälestä tuloxet siitä on ihan rändömejä. No tushkin sentään! Testin pitkän version mukaan mä muistutan vähiten Frozenin Elsaa, paavia, Tolkienin Samgeetä ja Potterin Dumbledorea. Eniten mä muistutan Moaning Myrtleä (kekäs se oli?), Klonkkua ja Crusty the Clownia. Siis nää on ainoat tarjotuista samis hahmoista joista mä oon edes kuullut.
    ellauri101.html on line 175: Henkilökohtaisen kasvun ikivanha kaava lievää törkeämmän suggestion kaa. Ei yhtään tuoretta ajatusta tai asiasisältöä. Lumon salaisuus piilee myyttisessä retoriikassa. Mistä reijästä tyhjäntoimittaja sitä ammentaa? Samoista kuin tuhannet eli miljoonat kusettajat sitä ennenkin. Jos olet yxi miljoonasta, sulla on pian 10.000 täydellistä doppelgängeriä.
    ellauri101.html on line 277: Sairasvyö aloitti blogissaan joulukuussa 2017 Aamulenkki-nimisen formaatin. Aamulenkit ovat "Jjarrii!"n ja Sairasvyön välisiä dialogeja jotka hän puhuu luuriin kävellessään Kauniaisissa.
    ellauri101.html on line 373: Pharrell Says Donald Trump’s Use Of “Happy” At Political Rallies Is Copyright Infringement.

    ellauri101.html on line 389:
    Res gestae, opera omnia

    ellauri101.html on line 427: Testauksista on selvinnyt, että kykyni toimittaa energiaa rengaslihakseen on poikkeuksellisen heikko. Johtaminen on Sairasvyön elämäntyö ja intohimo. Hän korostaa, että johtajan tavoitteena on saada firma kukoistamaan ja kasvamaan. Toisten inspiroiminen ei kuitenkaan onnistu, jos on itse menettänyt pidätyskykynsä. Jarin puhetulvaa on vaikea keskeyttää. Ize asiassa mahdotonta. Siltä puuttuu rengaslihas kurkusta. Peräpäässäkin se on aika löyhänä, välystä on kuin Roger Casementilla.
    ellauri101.html on line 445: Nike is the world's largest supplier of athlete's foot.
    ellauri101.html on line 446: Nike is best known for its use of child labor and sweatshops. Factories contracted by Nike violate minimum wage and overtime laws. 2011 Nike complained that two-thirds of its factories producing Converse products still do not meet the company's standards for worker mistreatment, poor working conditions and exploitation of cheap overseas labor. Knight's son, Matthew, died in a scuba diving accident in El Salvador in 2004. Serve him right.
    ellauri101.html on line 461: Sixi brändit ovat niin kalliita. Niiden on oltava, ei ne muuten tehoa. Niinkuin Edgar Allan Poen pyrstön niiden on laahattava maata. Emme elä ainoastaan leivästä, vaan Burger Kingin logosta. Tästä kellosta näkee kuinka köyhä olen.
    ellauri101.html on line 477: Tääl on veija jol on twenty bodies se imi mun dikkii ku mä olin ladis se fell in love with me koska mä en oo Stadist tän ämmän kaikki frendit on vaa thottiees mul on glocki mun taskus, näist negeist ei oo vastust mä nään op nege, mä runuppaan sen taskut tykkään olla pilves, enkä laskuis mul on 5k mun Balmainin farkuis
    ellauri101.html on line 493: Cavan: A dashing, quick witted evil genius. Articulate, devious and charming, this is a guy to watch out for. Cavans are clever and mischievous, and will go to extremes to get their own way. Cavans are very competitive by nature, and do not accept failure. One should never oppose a Cavan in an argument, unless they are prepared for a real battle.
    ellauri101.html on line 494: "He was a real Cavan in the courtroom- jurors and judges alike were unable to withstand his powers of argument and persuasion."
    ellauri101.html on line 503: Kawalis: Somali street slang used in the UK for finessing or fuckin with someone's head for your own advantage. "Yo I'm gonna kawalis him for some weed." "Yo u kawalisd him for £5,000??"
    ellauri101.html on line 507: Ladis: A strong, independant, and feminine woman. A woman that is self sufficient and also nurturing. An attractive, yet humble woman. A striking woman, able to hypnotize men with her manner and intelligence. "If I had to choose between a (Betty) and a (Marilyn), I would choose a Ladis!"

    ellauri101.html on line 524: Das Rotwelsch oder das Rotwelsche (genannt auch deutsche Gaunersprache) ist ein Sammelbegriff für sondersprachliche Soziolekte gesellschaftlicher Randgruppen auf der Basis des Deutschen, wie sie seit dem späten Mittelalter besonders bei Bettlern, fahrendem Volk (Vaganten), Vertretern sogenannter unehrlicher Berufe und in kriminellen Subkulturen in Gebrauch kamen und seit dem 17. Jahrhundert mit der Ansiedlung von Gruppen vormals Nichtsesshafter auch regionalsprachlichen Niederschlag fanden. Der 1510 erschienene Liber Vagatorum zählt zu ihren ersten gedruckten Werken.
    ellauri101.html on line 526: Rotvälska är ett allmänt begrepp i svenskan för att benämna ett obegripligt och/eller förvirrande språk/dialekt. Uttrycket kommer närmast från tyska och danska, i vilka ordet snarast betecknade "tjuvspråk". I svenska är ordet känt sedan 1700-talet. Efterleden -välsk, (från ett gammalt germanskt ord för allt främmande och icke-germanskt), i betydelsen "utländsk" förekommer ordet också i valnöt, välsk, valack och Wales.
    ellauri101.html on line 530: Rotwelsch ( German: [ˈʁoːtvɛlʃ], " beggar's foreign (language) ") or Gaunersprache ( German: [ˈɡaʊnɐʃpʁaːxə], " crook´s language ", also Kochemer Loshn (from Yiddish "חוכמער לשון", "tongue of the wise") is a secret language, a cant or thieves´ argot, spoken by groups (primarily marginalized groups) in southern Germany and Switzerland.
    ellauri101.html on line 532: Rotwelsch was formerly common among travelling craftspeople and vagrants. The language is built on a strong substratum of German, but contains numerous words from other languages, notably from various German dialects, including Yiddish, as well as from Romany languages, notably Sintitikes. There are also significant influences from Judæo-Latin, the ancient Jewish language spoken in the Roman Empire. Rotwelsch has also played a great role in the development of the Yeniche language. In form and development it closely parallels the commercial speech ("shopkeeper language") of German-speaking regions. During the 19th and 20th century, Rotwelsch was the object of linguistic repression, with systematic investigation by the German police. Fucking Nazis! Examples:
    ellauri101.html on line 535: schenigeln = arbeiten (to work)
    ellauri101.html on line 545: Plus ça change, plus c´est la même chose.
    ellauri101.html on line 556: The Lost Generation was the social generational cohort that came of age during World War I. "Lost" in this context refers to the "disoriented, wandering, directionless" spirit of many of the war's survivors in the early postwar period. The term is also particularly used to refer to a group of American expatriate writers living in Paris during the 1920s. Gertrude Stein is credited with coining the term, and it was subsequently popularized by Ernest Hemingway who used it in the epigraph for his 1926 novel The Sun Also Rises: "You are all a lost generation".
    ellauri101.html on line 558: The Greatest Generation, also known as the G.I. Generation and the World War II generation, is the demographic cohort following the Lost Generation and preceding the Silent Generation. The generation is generally defined as people born from 1901 to 1927. They were shaped by the Great Depression and were the primary participants in World War II.
    ellauri101.html on line 559: The Silent Generation is the demographic cohort following the Greatest Generation and preceding the baby boomers. The generation is generally defined as people born from 1928 to 1945.
    ellauri101.html on line 570: Kurt Donald Cobain oli yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja muusikko, joka tuli tunnetuksi grunge-yhtye Nirvanan solistina ja kitaristina. Mä en tiedä yhtään ainoata Nirvanan biisiä.
    ellauri101.html on line 600: Y-sukupolvi on varautunut niin ammatinvalinnan kuin avioliitonkin suhteen, ja kokee painostavina ja lamaannuttavina vanhemman X-sukupolven korkeat odotukset opiskelun ja työllistymisen suhteen. Tohtori Larry Nelson Brigham Youngin yliopistosta kuvaili ilmiötä: "In prior generations, you get married and you start a career and you do that immediately. What young people today are seeing is that approach has led to divorces, to people unhappy with their careers ... The majority want to get married [...] they just want to do it right the first time, the same thing with their careers."
    ellauri101.html on line 613: As the first social generation to have grown up with access to the Internet and portable digital technology from a young age, members of Generation Z have been dubbed "digital natives", even though they are not necessarily digitally literate. Moreover, the negative effects of screen time are most pronounced on adolescents compared to younger children. Compared to previous generations, members of Generation Z in some developed nations tend to be well-behaved, abstemious, and risk-averse. They tend to live more slowly than their predecessors when they were their age, have lower rates of teenage pregnancies, and consume alcohol less often, but not necessarily addictive drugs. Teenagers nowadays seem more concerned with academic performance and job prospects, and are better at delaying gratification than their counterparts from the 1960s, despite concerns to the contrary. On the other hand, sexting among adolescents has grown in prevalence though the consequences of this remain poorly understood. Meanwhile, youth subcultures have been quieter, though not necessarily dead.
    ellauri101.html on line 615: Globally, there is evidence that the average age of pubertal onset among girls has decreased considerably compared to the twentieth century, with implications for their welfare and their future. In addition, adolescents and young adults have higher rates of allergies, higher awareness and diagnoses of mental health problems, and are more likely to be sleep-deprived. In many countries, youths are more likely to have intellectual disabilities and psychiatric disorders than older people. In some European nations, they are facing declining cognitive abilities, especially among the cognitive elites.
    ellauri101.html on line 617: Around the world, members of Generation Z are spending more time on their electronic devices and less time reading books than before, with implications for their attention span, their vocabulary, and thus their school grades as well as their future in the modern economy. At the same time, reading and writing fan fiction is of vogue worldwide, especially among teenage girls and young women. In Asia, educators in the 2000s and 2010s typically sought out and nourished top students whereas in Western Europe and the United States, the emphasis was on low-performers. In addition, East Asian students consistently earned the top spots in international standardized tests during the 2010s.
    ellauri101.html on line 625: Some anticipate the global impact of the COVID-19 pandemic will become this generation´s defining event, and have suggested the name Generation C either for those born during, or growing up during, the pandemic.
    ellauri101.html on line 630: 2018 was the first time when the number of people above 65 years of age (705 million) exceeded those between the ages of zero and four (680 million). If current trends continue, the ratio between these two age groups will top two by 2050.
    ellauri101.html on line 639: Statistical projections from the United Nations in 2019 suggest that, by 2020, the people of Niger would have a median age of 15.2, Mali 16.3, Chad 16.6, Somalia, Uganda, and Angola all 16.7, the Democratic Republic of the Congo 17.0, Burundi 17.3, Mozambique and Zambia both 17.6. (This means that more than half of their populations were born in the first two decades of the twenty-first century.) Benin, Burundi, Ethiopia, Madagascar, Malawi, Nigeria, Tanzania, Zambia, Yemen, and Timor-Leste had a median age of 17 in 2017.
    ellauri101.html on line 643: As a result of cultural ideals, government policy, and modern medicine, there have been severe gender imbalances in China and India. According to the United Nations, in 2018, China and India had a combined 50 million of excess males under the age of 20. Such a discrepancy fuels loneliness epidemics, human trafficking (from elsewhere in Asia, such as Cambodia and Vietnam), and prostitution.
    ellauri101.html on line 645: That U.S. fertility rates continue to drop is anomalous to demographers because fertility rates typically track the nation´s economic health. It was no surprise that U.S. fertility rates dropped during the Great Recession of 2007–8. But the U.S. economy has shown strong signs of recovery for some time, and birthrates continue to fall. In general, however, American women still tend to have children earlier than their counterparts from other developed countries and the U.S. total fertility rate remains comparatively high for a rich country. In fact, compared with their counterparts from other countries in the Organization for Economic Cooperation and Development (OECD), first-time American mothers were among the youngest on average, on par with Latvian women (26.5 years) during the 2010s. At the other extreme end were women from Italy (30.8), and South Korea (31.4). During the same period, American women ended their childbearing years with more children on average (2.2) than most other developed countries, with the notable exception of Icelandic women (2.3). At the other end were women from Germany, Italy, Spain, and Japan (all 1.5).
    ellauri101.html on line 651: Many members of Generation Alpha have grown up using smartphones and tablets as part of their childhood entertainment with many being exposed to devices as a soothing distraction or educational aids. Screen time among infants, toddlers, and preschoolers exploded during the 2010s. Some 90% of young children used a handheld electronic device by the age of one; in some cases, children started using them when they were only a few months old. Using smartphones and tablets to access video streaming services such as YouTube Kids and free or reasonably low budget mobile games became a popular form of entertainment for young children. A report by Common Sense media suggested that the amount of time children under nine in the United States spent using mobile devices increased from 15 minutes a day in 2013 to 48 minutes in 2017. Research by the children´s charity Childwise suggested that a majority of British three and four year olds owned an Internet-connected device by 2018.
    ellauri101.html on line 658: Hyi helvetti. Sama brasseissa ja Intiassa ja Aahrikassa paizi viimexi mainitut tykkää toistaisexi vielä lastenteosta. Nigeriassa keskim. lapsiluku on sama kuin Riskeillä. No on se Charlottekin aika prinsessa.
    ellauri101.html on line 663:

    Camp ja grunge
    ellauri101.html on line 676: Grunge oli sen Kurt Cobain vainajan juttuja joka lässähti kun Kurre teki seppukun. Seattlen vaihtoehtorokkia. Grunge sai paljon vaikutteista hardcore punkista, heavy metalista ja indie rockista. Grungen tunnusmerkeiksi mainitaan usein kitaran ”likainen” soundi, raskas rummutus ja masennusta ilmentävät sanoitukset, jotka heijastelivat yhdysvaltalaisen ”X-sukupolven” tuntemuksia. Grungen musiikillisina edelläkävijöinä ja esikuvina on pidetty muun muassa Black Sabbathia ja Neil Youngia.
    ellauri101.html on line 678: Kappaleiden sanoitukset kertovat usein aiheista kuten sosiaalinen eristäytyminen, masennus, apatia, turhautuneisuus, pelko, huumeriippuvuus, ansaan joutumisen tunne ja halu päästä vapaaksi. Monet muusikot osoittivat yleistä pettymystä yhteiskunnan tilaan ja sosiaalisiin ennakkoluuloihin. Grungemuusikot leimattiin usein ”veltostelijoiksi”, ja huumeiden käyttö oli heidän keskuudessaan yleistä.
    ellauri101.html on line 680: Grungemusiikki toi muotiin myös uudenlaisen pukeutumistyylin, johon kuuluivat varsinkin flanellipaitojen, villapaitojen ja pipojen kaltaiset arkiset kolean sään vaatteet. Tämä tyyli sai vaikutteita Neil Youngin nuoruudessaan vaalimasta imagosta, mutta se viittasi myös Seattlen ilmastoon. Yleisesti käytettiin myös kirpputoreilta hankittuja, kuosiltaan vanhahtavia vaatteita kuten 1970-luvun nahkatakkeja. Grungetyylissä miehet suosivat pitkiä ja hieman takkuisia hiuksia sekä lyhyttä partaa. Naisille tyypillisiä ovat tupeeratut ja takkuiset hiukset, vahva ja suttuinen silmämeikki, kirkkaan punaiset tai tummahkot huulipunat, repeilleet verkkosukkahousut sekä kuluneet, hiukan vanhanaikaiset mekot. Myös revityt farkut kuuluvat grungetyyliin. Kenkinä käytettiin yleensä joko kuluneita maihinnousukenkiä tai Conversen All Star -tennareita.
    ellauri101.html on line 682: Mulla on lyhyet hiuxet ja pitkähkö vaikka harvanlainen takkuinen parta. Vaattet ei ole kirpputorilta vaikka vaikuttavat siltä. Ne on kuosiltaan yhtä vanhahtavia kuin mä. Flanellipaidat ja villapaidat on Sysmän rytkyjä. Pipoja en sietänyt ennen kuiin Helmi kutoi mulle niitä. Farkkuja en revi muuta kuin vahingossa, ja sitten paikkaan ne. Jos harvoin ostan uudet ostan peltipönkköjä. Mä ostin Conversen koriskengät Bostonissa 1970-luvulla. Ei mulla niitä enää ole. Juu ei, emmä ole kyllä grungetyylinen. Enempi kuulostan mielensäpahoittajalta, vaikkenmä kyllä tykkää tollasesta mökkinaapurimallisesta karvalakistakaan. Sitä käyttää karvalakkipuolen kaljanryystäjät ja karvalakkilähetystöt. Gilmore Girlsin Jacob on kai grungetyylinen.
    ellauri101.html on line 699: Jotain aina pakkosyötetään työläisille jollain keinolla niin kuin termiitille feromoneja yhteiskuntavazasta. Pitkään se oli härkä mörkö tiikeri Jeesus taivas enkeli. Njevvostoliitossa se oli vähän aikaa Marx Engels Freud ja Jung. Nyze on yxinomaan Calvin Klein Nike Coke ja Pizza the Hut.
    ellauri102.html on line 44: Johtavan kuluttajantutkimuslaitoxen Yankelovich Partnersin Vuonna 1997 julkaiseman teoxen Reading the ages mukaan moninaisuus oli X-sukupolven johtoajatus. Suurille ikäluokille eli siis boomereille se oli ollut yksilöllisyys ja heidän sodankäyneille vanhemmilleen epäyxilöllisyys eli velvollisuudentunne. Entäs sitä edelliselle polvelle? No se oli se kadonnut polvi, niille ei ollut mikään pyhää, ei edes omaisuus.
    ellauri102.html on line 52: Daniel Yankelovich, Public Opinion Expert and UC San Diego Supporter, Has Died. Dubbed the “dean of American pollsters,” Yankelovich was perhaps best known for starting The New York Times/Yankelovich poll—now known as The New York Times/CBS News poll—and for co-founding the not-for-profit Public Agenda more than 40 years ago. He left a multimillion dollar bequest to endow the Yankelovich Center for Social Science Research. The Yankelovich Center is devoted to using social science to find practical solutions to the nation's most pressing problems. The most pressing problem now as ever is to increase young upward mobility. Yankelovizh was unwavering in his commitment to the American Dream which he saw as a promise to each generation of Americans that they too can improve their circumstances, their lives and gain economic security.
    ellauri102.html on line 56: In 1958 he founded the marketing and research firm Daniel Yankelovich, Inc., which was later renamed as Yankelovich, Skelly, & White, Inc., remaining chair till 1986. In 2008, Yankelovich merged with Henley HeadlightVision to create The Futures Company, a planning consultancy that exists under the WPP communications holding company. He also founded The New York Times/Yankelovich Poll, now The New York Times/CBS Poll. In 1976, together with Cyrus Vance, he founded Public Agenda, a nonpartisan group devoted to public opinion and citizen education. Educating the public and forming their public opinion is the key to democracy, viz. κρατεĩν τòν δῆμον, containing the rubble. In 1995 he was awarded the Helen Dinerman Award by the World Association for Public Opinion Research. Fuck these guys are Jews to a man!
    ellauri102.html on line 66: Workin' your fingers right down to the bone
    ellauri102.html on line 79: Close up your books, get out of your seat
    ellauri102.html on line 108: After almost a century of moving upward, David has eventually gone down. Yankelovich is survived by his daughter, Nicole Mordecai, and her husband David; granddaughter Rachel Mordecai; sister Libby Schenkman and her children Fay and Max. In 1959, he married Hassmieg Kaboolian; that marriage ended in divorce. She was Armenian. He later married Mary Komarnicki, now deceased, and then Barbara Lee. More recently, he lived in La Jolla with his companion, Laura Nathanson. Laura got nothing, being just a companion. Neither did Kaboolian nor Komarnicki, nor Barbara Lee, for being utter failures, having wrong opinions, or wrong religion.
    ellauri102.html on line 132: 'What's that?' the lady questions a ain "Just like the Reebok tattoo, I get paid
    ellauri102.html on line 144: Theodore Anthony "Ted" Nugent (s. 13. joulukuuta 1948 Detroit, Michigan, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen rock-muusikko. Nugent syntyi Detroitissa ja on elämänsä aikana asunut muun muassa Los Angelesissa ja Jacksonissa Michiganissa. Nykyään hän asuu Teksasissa. Hän "valmistui" St. Viator High Schoolista vuonna 1966.
    ellauri102.html on line 145: Nugentin ensimmäinen avioliitto oli Sandra Janowskin kanssa vuosina 1970–1976. He saivat kaiketi yhteisiä lapsia, mutta liitto päättyi avioeroon ja nyt Tedillä on vaan koiria. Kultaisia noutajia. Janowski kuoli auto-onnettomuudessa 1982. Nugent meni 21. tammikuuta 1989 uusiin naimisiin Shemane Dezielin kanssa.
    ellauri102.html on line 147: Metsästyksen harrastajana tunnettu Nugent on vuodesta 1995 lähtien ollut National Rifle Associationin johtokunnan jäsen. Hän on kirjoittanut useisiin vetoomuksiin ja ollut myös poliittisesti aktiivinen. Hän on kertonut julkisuudessa harkinneensa asettumista ehdolle Michiganin kuvernööriksi. Hänet tunnetaan paleokonservatistisista mielipiteistään, ja hän on myös ilmoittanut ottaneensa alkoholia ja huumausaineita.
    ellauri102.html on line 149: Nyt Ted Chicken Nugget on sairastunut koronaan. Se ei usko koronan vakavuuten vakavista taudinoireistansa huolimatta. Ei tää voi olla vakava sairaus, kun ei tähän ole hoitoa. Mut voi helvatti kylläpä on kurja olo! Ted on omassa videossaan paizi helevetin tyhmän äijän näköinen myös kieron kusipäisen narsistin oloinen, nuoleskelee huuliaan, vääntelee Haju Pisilästä muistuttavaa kumimaista suuta ja kazo kaikkialle muualle kuin kohti. Ja puhuu paskaa, suorastaaan ripulipaskaa paljon ja hitaasti. Ted Chicken Nuggetin saisi jauhaa jauhelihaxi ja syöttää kanaparoille. Mick Jagger lorottakoon hitaasti vanhuspissaa sen vääntelevään suuhun.
    ellauri102.html on line 151: Hän oli tulossa konsertoimaan Suomeen heinäkuussa 2008, mutta konsertti peruuntui vähäisen lipunmyynnin vuoksi. Nugent kärsii nykyisin kuulo-ongelmista. Va fa'n culo "Ted"! Ted paskaröörin kuvernöörixi!
    ellauri102.html on line 205: ges/2020/11/17/business/17techhearing-facebookpreview/merlin_163192374_92604511-ae28-43ba-8d7f-d3fbdae53e01-mobileMasterAt3x.jpg" width="150px" />
    ellauri102.html on line 209: ge/image/63700251/gettyimages-144948917.0.1462675289.0.jpg" width="150px" />
    ellauri102.html on line 211: ges.forbesimg.com%2Fimageserve%2F5a8d930431358e4955adf1bb%2F0x0.jpg%3Fbackground%3D000000%26cropX1%3D1457%26cropX2%3D2405%26cropY1%3D17%26cropY2%3D966" width="150px" />
    ellauri102.html on line 233: Kantrilaulajat kuten Ted Kananugget menee paremmin kaupaxi kuin Nirvana, jonka takakannessa on sikiöiden kuvia, sanoi Wal-Martin sisäänostaja.
    ellauri102.html on line 270: Työnottajista on taas tullut mökkiteollisuutta ja yhden hengen yrittäjiä. On palattu 1800-luvulle ja teollisuustyöväen saavutuxet nollattu. Nuoret naiset pinkkikaulustyöpaikoilla kauluxettomissa t-paidoissa pissaa salaa muovipusseihin, tekee kolmen päivän vuoroa pirin voimalla ja ottaa torkkua koneen alla. Mikään ei ole muuttunut paizi pahemmax.
    ellauri102.html on line 318: Jeffrey Sachs ja Paul Krugman hinkuu vaan lisää hiostamoja. Niiden mielestä just niissä hikiset vinkuintiaanit ja rullaturvat neekerit pääsee eroon uuvuttavasta maanviljelystä elintasohissin nappuloita painamaan. Taitaa äijät olla Israelin poikia. Niille on kolmas maailma täynnä käyttämättömiä filistealaisia. Joo oikeassa olin, Ruozin Akatemian palkizemia kusipäitä kuten Bob Zimmermann. Vetäkää vaan työlaisnaisten kusikassit päähänne ja tukehtukaa sinne, miljardöörien kumihanskat, liikemiesvainukoirat. Ruozi on erilainen kuin muut pohjoismaat, sanoo Mengele, se on pikku-Amerikka. Sixi siellä kuolee niin helvetisti matuköyhimyxiä. Loppuunkäytettyä apinamateriaalia.
    ellauri102.html on line 334: Te ette oikeastaan saa ettekä te tarvizekkaan palkkaa, te ootte hankkimassa elämyxiä. Olette palvelusammattien kermaa, 1 hengen yrityxiä.
    ellauri102.html on line 336: Siis tätä on jo jauhettu vuosikymmenien ajan ja tuloxet on näkyvissä. Koronan avulla saadaan loputkin nurkissa nuohoajat kotitoimistoihin. Mezätalossa tehdään tilajärjestelyjä. Mun ja Andrewn huoneista tulee 6 hengen koppeja. Elämäntapaintiaanit razastaa aavaa preeriaa.
    ellauri102.html on line 370: Popcornia ja Petersiä tärkeämpi minä-brändin sanansaattaja on kuitenkin Daniel H. Pink (ent. Prick). Hän on huomannut tilapäisen työn, alihankintasopimusten ja itsensä työllistämisen yleistymisen ja puhuu 'vapaiden agenttien maasta". Pink kirjoitti kirjaa nimeltä Free Agent Nation ja on ylpeä tästä uudesta isänmaastaan. Hän jätti arvostetun työpaikkansa Al Goren puhemyllynä. Hänen kaltaisensa kuikelot ovat markkinointikonsultteja, copywritereitä, headhuntereita ja ohjelmistosuunnittelijoita, jotka kokeilevat 🧘‍♂️ jooga-asentoja verkotetuissa kotitoimistoissa. Sisäileviä sankareita kuten "Jjarrii!" Headhuntteri oli epämiellyttävä lankoni Iso-Masa, ennenkuin sen päässä naxahti. Ja se pikkiriikkinen suonikohjuinen AHDH oli konsultti, se joka pyöri perskärpäsenä mun kimpussa Kouvolan aikoina. "Nimeä ei löydy", sanoo päänsisäinen Contacts-ohjelma. Ne oli narsisteja kumpikin.
    ellauri102.html on line 404: Naomi Klein (s. 8. toukokuuta 1970 Montreal, Kanada) on kanadalainen toimittaja, kirjailija, professori ja aktivisti. Hänet tunnetaan erityisesti globalisaatiota ja kapitalismia arvostelevista teoksistaan No Logo (2000), Tuhokapitalismin nousu (2007) ja Tämä muuttaa kaiken (2014). Klein on vuodesta 2018 viestinnän, kulttuurin, feminismin ja fennistiikan tutkimuksen professori Rutgersin yliopistossa. Siellä se jatkaa Auli Hakulisen numeron 42 saappaissa.
    ellauri102.html on line 420: Klein spent much of her teenage years in shopping malls, obsessed with designer labels.
    ellauri102.html on line 421: As a child and teenager, she found it "very oppressive to have a very public feminist mother" and she rejected politics, instead embracing "full-on consumerism".
    ellauri102.html on line 425: She has attributed her change in worldview to two catalysts. One was when she was 17 and preparing for the University of Toronto, her mother had a stroke and became severely disabled. Naomi, her father, and her brother took care of Bonnie through the period in hospital and at home, making educational sacrifices to do so. That year off prevented her "from being such a brat". The next year, after beginning her studies at the University of Toronto, the second catalyst occurred: the 1989 École Polytechnique massacre of female engineering students, which proved to be a wake-up call to feminism.
    ellauri102.html on line 443: Il recharge son arme et se rend, à nouveau, à l'avant de la classe, tirant par intermittence dans toutes les directions. À ce moment, Maryse Leclair, blessée, demande de l'aide. Lépine avance vers elle et, après avoir dégainé son couteau de chasse, la poignarde à trois reprises, l'achevant. Il enlève alors sa casquette, entoure son arme de son manteau, et s'exclame : « Oh, shit! », avant de se suicider d'une balle dans la tête, une vingtaine de minutes après avoir commencé son massacre.
    ellauri102.html on line 453: ges.cdn.yle.fi%2Fimage%2Fupload%2Ff_auto%2Cfl_progressive%2Fq_88%2Fw_1024%2Ch_576%2Cc_fill%2Cg_faces%2Fw_1024%2Fv1522313997%2F13-3-7564781.jpg&f=1&nofb=1" height="200px" />
    ellauri102.html on line 465: Despite the backlash from the public the ad received a lot of publicity and press coverage. Protein World went on to make a reported £1 million profit from the £250,000 they spent on the advertising campaign. Although it caused a lot of controversy around the world, it somehow still managed to boost the company’s sales.
    ellauri102.html on line 501: The Problem: The main issue with this campaign is that it came across as very anti-police to most of the general public. In fact, there were reports of people complaining and becoming very aggressive in the stores, resulting in LUSH having to call the police. Due to the negative reception of the ads, LUSH ended up pulling them and releasing an official statement on their website.
    ellauri102.html on line 553: Badiges de Gerada l ksmn aaa
    ellauri102.html on line 568:
    Some pandemic encouragement from a northern Ontario lake dancer

    ellauri102.html on line 570: 'Life's too short to be ashamed for being weird,' says Lake Pantyless Pissing's Carly Stasko. After Stasko lost her job, she and her family moved from Toronto to their northern cottage at the start of the pandemic.
    ellauri102.html on line 571: "We have two sons, aged 10 and six, and they were bouncing off the walls of our apartment in Toronto. And our moods were really low and the future seemed quite uncertain for us, especially because I'm immune compromised from cancer treatments," she told Morning North CBC host Markus Schwabe.
    ellauri102.html on line 572: "So all of those things together made us consider just uprooting and relocating to our family cottage. It was my husband's idea. It was a good idea."
    ellauri102.html on line 666: Köyhälistökorttelien lapset käytti veiziä saadaxeen Niken Polon Hilfigerin ja Gantin tuotteita. Hölmöäkin hölmömpää. Golfkerhoja jahteja ja julkkixia. Ne on kaikki totaalisen hanurista. Hölmöistä baseballin pelaajan lakeista tuli talismaani ja ase.
    ellauri102.html on line 683: Ages 18–39: 21% | Ages 40–59: 29% | Ages 60+: 50%
    ellauri102.html on line 687: Ms.stä on puolessa vuosisadassa tullut Amerikan E. T. Varakkaiden Gilmore-isoäitien preppieasuiset lapsenlapset lukee sitä koulussa pakkopullana. Through our Ms. Classroom program, Ms. is also used by college faculty as a required text at 88 universities in 43 states, reaching thousands of students nationwide.
    ellauri105.html on line 100: In many ways, there was a notable convergence in how Democrats and Republicans saw Biden’s speech: as a breathtakingly ambitious set of proposals to use government as an instrument of social and economic transformation—an unabashed progressive platform unseen from a President in my lifetime. Republicans hated it; Democrats, for the most part, loved it.
    ellauri105.html on line 101: The result was the most avowedly liberal call to action I have ever heard a President make from that congressional podium. Unlike the longtime socialist Bernie Sanders, whom Biden beat in the Democratic primaries, he does not call himself a revolutionary. Unlike the self-styled populist Donald S. Trump, whom Biden beat in the general election, he does not call himself a disrupter. Were Congress to enact his proposals, Biden would end up as both.
    ellauri105.html on line 102: It’s early days yet, but this is where Biden’s true genius as a politician may lie: he has turned his likability into a moderating asset, suggesting that an ideological agenda when offered by a relatively non-ideological salesman does not sound all that threatening.
    ellauri105.html on line 126: Have the ego of an academic- relishing in the myth of their own intelligence, yet they have done nothing to actually earn that ego. They never went to school or tried to seriously study anything. So niche groups like this are perfect for them- they can act like big shot academics and get respect from other lost idiots and it fulfills their need to be considered “smart”.
    ellauri105.html on line 128: Have failed in many areas of their life. They are generally the worst among us, those without accomplishment or merit. Being one of the “enlightened” allows them to lord over everyone.
    ellauri105.html on line 263: And she doted upon concubinage with them, whose flesh is as the flesh of asses, and whose issue is like the issue of horses. Thus thou didst call to remembrance the lewdness of thy youth, when they from Egypt bruised thy breasts for the bosom of thy youth.
    ellauri105.html on line 265: In the divergent Theology of the Cathars, the heterodox Christian movement thriving in the 12th to 14th Centuries, Oholah and Oholibah inspired the belief that the Cathar Invisible Father had two spiritual wives, Collam and Hoolibam. Scholly ja Hooligan.
    ellauri105.html on line 347: 4. Moos. 35:31 Älkää ottako lunastusmaksua sellaisen tappajan hengestä, joka on tehnyt hengenrikoksen, vaan rangaistakoon hänet kuolemalla.

    ellauri105.html on line 395: En kiellä sitä, että tämä perinteinen kristinoppi voi kuulostaa armottoman dualistiselta, kylmältä ja jotenkin lattealta ”avarampaan” mystiikkaan verrattuna. En kiistä sitäkään, että tämän perinteisen kristinopin kannattajien joukosta löytyy paljon rakkaudettomia suutarisia, jotka voisivat ottaa käytöksessään esimerkkiä liberaaleilta kareisilta. Raamatullinen jumalakuva kuitenkin antaa uskolle kestävän kalliopohjan, ikuisen Rakastajan – ei vain ihmisten varaan jätettyä, pohjimmiltaan persoonatonta rakkautta, joka kaikessa kauneudessaan ei ratkaise perisynnin ongelmaa eikä kerro mitään kaikkein suurimmasta mysteeristä: kuolemanjälkeisestä elämästä.
    ellauri105.html on line 440: SD, M, KD och L lägger fram ett gemensamt förslag för att förändra den svenska migrationslagstiftningen.
    ellauri105.html on line 442: ”Det är tydligt att Jimmie Åkesson håller i taktpinnen i det nya högerkonservativa blocket”, kommenterar Stefan Löfven.
    ellauri105.html on line 446: – I dag väljer fyra högerkonservativa partier att driva ren symbolpolitik.
    ellauri105.html on line 448: Ulf Kristersson (M) kallar det nya migrationssamarbetet mellan M, SD, KD och L är ett ”stort steg”. De slopar bland annat förslaget om en ny humanitär skyddsgrund, som exempelvis möjliggör att de som omfattas av den så kallade gymnasielagen kan få stanna i Sverige.
    ellauri105.html on line 449: – Det första gemensamma utspelet mellan de här fyra partierna valde man SD:s hjärtefråga, och att begränsa människors möjligheter att söka asyl i Sverige, genom att begränsa den humanitära skyddsgrunden och rätten till familjeåterförening. Det handlar inte om att hela tjocka släkten ska komma hit, säger C-ledaren.
    ellauri105.html on line 451: Stefan Löfven försvarar regeringens linje:
    ellauri105.html on line 452: – Det kan vara så att om en människa arbetat här i tio år, då är det inte orimligt att vi gör ett undantag, säger statsministern.
    ellauri105.html on line 454: – Grunden måste vara att vi hjälper människor på flykt och i svår nöd. Jag menar att Sverige inte gjort det, titta på vilka som kommit hit. Det är till stor del män, som inte alltid har asylskäl.
    ellauri105.html on line 469: Oliko se irakilaisten käyttämä venäläinen taistelumyrkky? Amerikkalaisten agent orange tai napalm? Vaiko vaan vanhanaikainen nälistys? Venäläisten sotilaiden nylkeminen elävältä? Kiinalainen kidutus? Drawing and quartering? Käristäminen halstarilla? Hiiskatti tää on tiukka kisa! Kaikki missit ovat nättejä kuin Miss Sweden pageantissa.
    ellauri105.html on line 486: Tuohon alkuaikaan sisältyivät sitten armeijapalvelus ja erilaisia muita kuuliaisuustehtäviä luostarissa, josta hänet lähetettiin silloiseen - nykyisen Tšekin ja Slovakian tasavaltojen muodostamaan - Tšekkoslovakiaan luostarikouluun opiskelemaan kieliä. Tuolta matkalta kielitaitorepertuaariinsa "tarttui" tšekin lisäksi venäjä ja kirkkoslaavi. Venäjää hän oli opiskellut jo Suomessa ollessaan, mutta ilmeisesti hän ei ollut käynyt mitään suureellisimpia kieliopintoja missään. Hänen myöhempi laaja kielitaitonsa oli enemmänkin suuren lahjakkuuden tai kuten isä Sergius Colliander, joka oli hänet tavannut, sanoi, nerouden, aikaan saamaa oppimista. Hänen sanottiin osanneet lukuisia kieliä ja ilmeisesti hän osasi melko hyvin tai jopa sujuvasti oman äidinkielensä suomen lisäksi, ruotsia, venäjää, saksaa, ranskaa ja ainakin enemmän kuin auttavasti kreikkaa ja ilmeisesti myös jonkin verran tšekkiä ja latinaakin. Tätä laajaa kielitaitoaan hän käytti sitten myöhemmin hyväkseen mm. tekemällä käännöstöitä. Hän käänsi suomeksi useita maailmanhistoriallisia merkittäviä kaunokirjallisia teoksia, mm. Leo Tolstoin "Hadži Murat", Ivan Turgenevin "Savua", Ilja Ehrenburgin "Pariisin kukistuminen", mutta myös mm. Tšehovia ja monia muita merkittäviä kirjailijoita.
    ellauri105.html on line 492: Tuolle ajalle sisältyy myös varsin erikoinen ja omalla tavalla merkittävä ajanjakso niin koko Suomen ortodoksisen kirkon historiassa kuin varmasti myös Mefodin elämässä. Suomen ja Venäjän ortodoksisten kirkkojen "jääkausi", Suomen kirkon "melkein hajoaminen" kalenterikysymyksen edessä, munkkien karkottamiset ja pois muuttamiset ja monet muut tämän kaltaiset asiat. Kuusikymmentäluvulla ortodoksinen kirkko käytti jälleen Mefodin kielellistä lahjakkuutta hyväkseen ja hän toimi jonkin aikaa Kirkkojen Maailman Neuvoston (KMN) ekumeenisen komission jäsenenä Saksassa, jonne hän siirtyi pian pappismunkiksi vihkimisen jälkeen, mikä tapahtui vuonna 1968. Siirtyminen ulkomaille venäläisen ortodoksisen emigranttikirkon palvelukseen lienee ollut jonkinlainen turhautumisen ilmaus. Hän oli ennen sitä hävinnyt niukasti Heinäveden Valamon imugeenin eli luostarin johtajan vaalin ilmeisesti vain yhdellä äänellä. Kun samaan aikaan keskusteltiin koko Heinäveden luostarin lopettamisesta, koska vanhat munkit kuoluivat ja uusia ei saatu, hän pohti omia henkilökohtaisia ratkaisujaan. Myös hänen tehtäviensä suunnittelu - siis lähinnä hänen esimiestensä tekemät suunnitelmat - eivät oikein miellyttäneet ja siksi mahdollisesti hän päätti siirtyä ulkomaille.
    ellauri105.html on line 530: Åbo Akademin rahoittama ruozinkielinen sos.dem professori Kimmo Grönholm puolustaa Hoblassa rapautuvaa keskiluokkaa ja sen hiekkalinnaa, edustuxellista demokratiaa. Missä sos.dem nilkit ja kesk.kok. nilkit vuorotellen tarttuu vallankahvasta ja kääntää hyvinvointilaivaa pari piirua omaan rantaan päin. No onhan se siitä hyvä että kusipäitä vaihdetaan edes neljän vuoden välein vähän tuulettumaan hangelle. Kusitolppia ne on siltikin, se haju ei niistä haihdu tamppaamallakaan. Kimmonen ja Immonen riitelivät 2015 siitä kumpi haisee pahemmin.
    ellauri105.html on line 543: Jee sittenhän Kimmosta tulee ruozinsuomalainen mamu! Niitähän kansallismielisessä maassa saa tappaa koronaan ja muutenkin vainota. Nej men ojoj! Det tjänar Kimmo inte längre att flytta till Sverige! Enligt HBL fre 9.5.2021 är "oborstade nationalister plötsligt rumsrena" i Sverige med! Invandringskritiska nationalkonservativa partier har i de nordiska länderna vuxit och blivit så stora att de blir svårare att negligera. Ny är det hög tid för Kimmo att komma ut till undsättning för de hotade sandslottena.
    ellauri105.html on line 549: ger dig bättre kondis på både kropp och knopp.

    ellauri106.html on line 35: Some consider his best novel, My Life as a Man. He was awarded the 2010 National Humanities Medal by President Barack Obama at the White House in 2011. He died of congestive heart failure on May 22, 2018, at age 85. True — he never won the Nobel Prize for literature. D´oh.
    ellauri106.html on line 46: Philip Roth has not had much luck with biographers. Late in his life, furiously aggrieved after the failure of his marriage to the actress Claire Bloom and the publication of Bloom’s incendiary memoir of their years together, he asked a close friend, Ross Miller, an English professor at the University of Connecticut, to take on the task. Roth sent Miller lists of family members and friends he wanted to be interviewed, along with the questions that he felt should be asked. (“Would you have expected him to achieve success on the scale he has?”) It didn’t work out, for various reasons. Roth had wanted Miller to refute a familiar charge, “this whole mad fucking misogynistic bullshit!” that he felt flattened his long erotic history into one false accusation. But Miller came to his own conclusion. “There is a predatory side to both Sandy and Philip,” he told a cousin of Roth’s. (Sandy was Roth’s older brother.) “They look at women—I’m not gonna write about this—but they are misogynist. They talk about women in that way.”
    ellauri106.html on line 50: What may be more damning, though, is what the Bailey revelations don’t change. “It wasn’t just ‘Fucked this one fucked that one fucked this one,’ ” Roth once told Miller. Yet Bailey’s biography gives the impression that it was exactly like that: a long life spent writing book after book, and pursuing, then fleeing from, woman after woman after woman.
    ellauri106.html on line 54: So what did sex mean to Roth? Bailey’s book is so caught up in its obsessive cataloguing of paramours that the forest gets lost in an endless succession of trees. The place where Roth found insight into his own character was on the double bag. Over and over, in the novels, he transformed pro life. Bailey’s prurient, exhaustively literal version of that life reverses the effect, and the result is sadly diminishing. What he never grasps is Roth the artist, with his powers of imagination, of expression, of language—what made him worthy of biography at all.
    ellauri106.html on line 60: Alexandra on tietysti izekin New York Jew. Sen vanhemmat asuu Upper West Sidella, takuulla varakkaita demokraatteja. Ehkä sellasia kuin Orange Is New Blackin vankilamirrin tanakka poikaystävä. Santra kirjoitti mainoxen myös Shtiselin 3. tuotantokaudesta, jota se varovasti kiitteli. Ei se sitten voi olla kokonaan pahakaan. Ehkä se on vaan tyhmä.
    ellauri106.html on line 65: Philip Roth was the younger of the 2 boys of Herman Roth (1901–1989) and his wife Bess, nee Finkel (1904–1981). Both parents were assimilated American Jews of the second generation of immigrants. The maternal grandparents came from the area around Kiev, the Yiddish-speaking paternal grandparents, Sender and Bertha Roth, from Koslow in Galicia. Sender Roth had trained as a rabbi in Galicia and worked in a hat factory in Newark. Herman Roth, the middle of seven children and the first child in the United States, first worked in a factory after eight years of schooling, then became an insurance agent selling door-to-door life insurance. By his retirement he made it to the district director of Metropolitan Life. Philip Roth's brother, Sanford (Sandy) Roth (1927–2009), who was four years older than him, studied art at the Pratt Institute, became vice-president of the advertising agency Ogilvy & Mather in Chicago and made a name for himself as a painter after his "early retirement".
    ellauri106.html on line 67: In October 1956, Philip Roth met the secretary Margaret Martinson Williams in Chicago, whom he married in February 1959. The divorced mother of two children of completely different social origins, who was four years older than him, initially gave Roth the feeling of both a challenge and a liberation. Later, however, the problems and arguments in their relationship increased, which the writer dealt with in retrospect in works such as When She Was Good ( Lucy Nelson or Die Moral, 1967) or My Life As a Man (Mein Leben als Mann, 1974). In his autobiography The Facts (The Facts, 1988) Margaret even advanced as Josie Jensen to the “counter-self”, to the “arch enemy and nemesis ” of the author. The couple separated in 1963, but Margaret Roth refused to consent to a divorce. Five years later she died in a car accident.
    ellauri106.html on line 69: From 1958 onwards, the couple lived in New York on the Lower East Side of Manhattan, and in 1959 they spent seven months in Italy on a Guggenheim grant. Upon their return, they both settled in Iowa City, where Roth led the Writers' Workshop at the University of Iowa. The experiences in small-town Iowa far away from the American metropolises flowed into Roth's second novel Letting Go (Other People's Worries), which was published in 1962, but in contrast to Roth's previously published volume of short stories Goodbye, Columbus caused mixed reactions from critics. Stanley Edgar Hyman, for example, criticized weaknesses in the narrative structure of the novel, the two narrative parts of which are only superficially connected, but praised what he saw as "the keenest eye for the details of American life since Sinclair Lewis". Letting Go is also the first novel in which Roth, as in numerous later works, made the writings of his literary predecessors an integral part of the narrative, and is therefore often referred to as Roth's first "Henry James novel".
    ellauri106.html on line 76: In 1987, in the loneliness of Connecticut, Roth experienced a breakdown caused by a sleeping pill with hallucinatory side effects. He made the experience, as well as the trial of the concentration camp guard John Demjanjuk in Jerusalem, whom he had followed as an observer, the starting point of the 1993 novel Operation Shylock, the encounter between a fictional Philip Roth and his doppelganger. The writer also felt increasingly isolated in London and returned to New York, where he moved into an apartment on the Upper West Side. He took over from 1988 to 1991 a professor of literature at Hunter College of the City University of New York. In 1990 he married his longtime partner Claire Bloom, but the marriage was divorced in 1994 after Roth's growing estrangement and severe depression, including a stay in a psychiatric clinic. Bloom dealt with the problematic relationship two years later in her memoir Leaving a Doll's House .
    ellauri106.html on line 80: In the early 2000s, Roth met the young assistant editor Lisa Halliday at his literary agency Andrew Wylie. A love affair developed from having lunch together, which culminated in a lifelong deep friendship. Halliday processed the love and friendship for Roth in the highly acclaimed autobiographical inspired novel Asymmetrie, which she completed in 2016. Roth, who read the manuscript, liked it.
    ellauri106.html on line 84: In October 2012, Roth announced to the French culture magazine Les Inrocks that Nemesis was his last book. At the age of 74 he began to reread his favorite authors such as Dostoyevsky, Turgenew, Conrad and Hemingway as well as his own works. He came to the conclusion that he had made the best of his possibilities and did not want to continue working as an author, read or talk about new literature.
    ellauri106.html on line 97: In 2000 Saul Bellow proposed Philip Roth to the Swedish Academy for the Nobel Prize for Literature. The accusation that the academy deliberately overlooks Roth's achievements in selecting the Nobel Prize winner each year has been one of the truisms of international feuilletons since the 2000s. According to some critics, the accusation turned out to be justified in 2008, when the chairman of the jury responsible for the Nobel Prize for Literature made public general reservations about North American literature and denied it deserving of an award. Ulrich Greiner summed up Roth's rejection by the Nobel Prize Committee as follows: “The Swedes, however, love authors who help to improve the world. Philip Roth only adds something to their knowledge about what needs work."
    ellauri106.html on line 104: He enjoyed a robust childhood and was poplar in high school where he was a bright student but not quite diligent enough in his studies to win a prized full scholarship to Rutgers where he wanted to study law. Roth attended Rutgers University in Newark for a year, then transferred to Bucknell University in Pennsylvania, where he earned a B.A. magna cum laude in English and was elected to Phi Beta Kappa. He received a scholarship to attend the University of Chicago, where he earned an M.A. in English literature in 1955 and briefly worked as an instructor in the university´s writing program. Less prestigious Bucknell University in Pennsylvania was Roth’s fallback school. There he abandoned his vague dreams of becoming a lawyer for the underdog and turned his attention to writing.
    ellauri106.html on line 106: That same year, rather than wait to be drafted, Roth enlisted in the army. Roth enlisted in the Army that year to avoid being drafted and assigned to unpleasant duty like the infantry. Fortunately he suffered a back injury during basic training and was given a medical discharge. Who knows. He returned to Chicago in 1956 to study for a PhD in literature but dropped out after one term. It was a yeasty environment for a young writer. Saul Bellow was a contemporary and with some what similar backgrounds and interests they could not avoid being rivals. During that year he met a lovely shiksa waitress Margaret Martinson, a single woman with a small child. He was smitten. An intense, but often troubled relationship ensued. At the end of the year he dropped out of the U of C and headed to the University of Iowa to teach in its creative writing program. None the less, whatever he may have said, Roth was not happy there, perhaps because the semi-rural Midwesterness of Ames was alien to him. After a while with Martinson in tow he moved on to a similar position at Princeton, another WASP bastion but one with even more prestige. Everyone who knew him recognized Roth as an early comer. He later continued his academic career at the University of Pennsylvania, where he taught comparative literature before retiring from teaching in 1991. Roth started teaching literature in the late 1960s at the University of Pennsylvania. The 1969 feature film adaptation of Goodbye, Columbus coincided with the publication of Portnoy’s Complaint, which soon became a best-seller amid controversy for its prurient content. (Those who've read it will likely not forget Portnoy's "love affair" with mom´s slab of liver in the fridge.)
    ellauri106.html on line 120: Phillu-Rothin nimikirjoituxessa on vanhemmiten äxä lopussa, kun sen kynä palaa vetämään tee-viivan tee-kirjaimen päälle. Miehen muotokuva-kirjassa se kertoo kuinka sen kenkäkauppias Al Bundy-tyylinen isä höyhentää sitä izetehostavasta nimikirjoituxesta ja ongenkoukun kanssa tunaroinnista. No ei sen isä ollut oikeasti kenkäkauppias vaan vakuutusmyyjä. Phillu-Roth ei varmaan paljon perustanut isäpapasta, tai sitten liikaakin. Äiti ainakin oli rakas. Iskä antoi sille narsismioppitunteja ja sen omistava äiskä ryömi öykkäröivän isän hännän alla. Sekin kävi misogyniakoulutuxesta. Nathanin ja sen perheen välit näyttää olleen ällöttävät, vuoronperään kylmää vittuilua ja ylitunteilua.
    ellauri106.html on line 122: Philip Roth was born in Newark, New Jersey, on March 19, 1933, and grew up at 81 Summit Avenue in the Weequahic neighborhood. He was the second child of Bess (née Finkel) and Herman Roth, an insurance broker. Roth's family was Jewish, and his parents were second-generation Americans. Roth's father's parents came from Kozlov near Lviv (then Lemberg) in Austrian Galicia; his mother's ancestors were from the region of Kyiv in Ukraine. Viulunsoittajia katolta.
    ellauri106.html on line 124: He graduated from Newark´s Weequahic High School in or around 1950. In 1969 Arnold H. Lubasch wrote in The New York Times, "It has provided the focus for the fiction of Philip Roth, the novelist who evokes his era at Weequahic High School in the highly acclaimed Portnoy´s Complaint. Besides identifying Weequahic High School by name, the novel specifies such sites as the Empire Burlesque, the Weequahic Diner, the Newark Museum and Irvington Park, all local landmarks that helped shape the youth of the real Roth and the fictional Portnoy, both graduates of Weequahic class of ´50." The 1950 Weequahic Yearbook calls Roth a "boy of real intelligence, combined with wit and common sense." He was known as a clown during high school.
    ellauri106.html on line 126: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
    ellauri106.html on line 128: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
    ellauri106.html on line 130: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
    ellauri106.html on line 152: Mr. Roth, 81, who also taught painting and drawing at his West Loop studio until his health deteriorated in 2007, died of congestive heart failure Wednesday, May 6, at his Chicago home.
    ellauri106.html on line 160: He is most remembered for his generous spirit, quick wit and love of 1930s and 1940s culture -- including Cole Porter and Frank Sinatra, to which his mother and he danced in the kitchen, as well as Li´l Abner cartoons and an era catchphrase: "Watch it, Toots."
    ellauri106.html on line 175: Word has come that Philip Roth died on Tuesday in New York City at the age of 85. He was widely considered the last of the Great American Novelists of the late 20th Century the peer of heavy hitters John Updike and Saul Bellow. Roth himself believed that the novel, which had ruled for a century as the supreme and exalted American literary form, is doomed to becoming a cult niche in the Age of the Internet for a diminishing educated elite, “I think always people will be reading them but it will be a small group of people. Maybe more people than now read Latin poetry, but somewhere in that range…” Ever a realist, Roth was sanguine with the prospect.
    ellauri106.html on line 177: Roth was far more prolific than either of the novelists he was frequently lumped with—29 full length novels and a dazzling debut novella over nearly 50 years. His output was also more diverse in style and topic than either of the other while reaping critical praise, armloads of awards, and commercial success. Yet at the core of his varied output were common threads—a Jewish identity with which he was not always comfortable but could not deny, a sense of being profoundly American— “if I am not American what am I”—a, a sex drive that was often creepily compulsive, and the world observed by fictional doppelgangers for the author, or sometimes the author himself as a fictional character.
    ellauri106.html on line 179: Today the lengthy obituaries are all laudatory. Tomorrow or the next day I can safely predict that the backlash will begin with harshly critical essays. Leading the way will be Feminists critics who will denounce the whole cabal of elite white men as the custodians of the literary cannon. More pointedly they will charge Roth with toxic masculinity and misogyny and will come loaded for bear with plenty of quotes from his work. They will also have the example and testimony of his two ex-wives, both of whom showed up thinly disguised in his novels—a Margaret Martinson in When She Was Good and actress Clare Bloom in I Married a Communist. Bloom penned her own bitter exposé of their 14-year-long relationship and four year marriage in he memoir Leaving the Doll’s House.
    ellauri106.html on line 180: Not far behind will be some Jewish critics who always found Roth’s portraits embarrassing for their relentless sexuality and discomfort with aspects of the culture that were at odds with his identity as an American. Others were angered at his voraciously espoused atheism—“I’m exactly the opposite of religious, I’m anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It’s all a big lie.” Some Jewish critics hounded him from the beginning of his career. Rabbi Gershom Scholem, the great kabbalah scholar, said Portnoy’s Complaint was more harmful to Jews than The Protocols of the Elders of Zion. And Roth was heckled and booed at an early appearance at Yeshiva University which stunned and shocked the author.
    ellauri106.html on line 184: “The comedy is that the real haters of the bourgeois Jews, with the real contempt for their everyday lives, are these complex intellectual giants,” Zuckerman snorts. “They loathe them, and don’t particularly care for the smell of the Jewish proletariat either. All of them full of sympathy suddenly for the ghetto world of their traditional fathers now that the traditional fathers are filed for safekeeping in Beth Moses Memorial Park. When they were alive they wanted to strangle the immigrant bastards to death because they dared to think they could actually be of consequence without ever having read Proust past Swann’s Way. And the ghetto—what the ghetto saw of these guys was their heels: out, out, screaming for air, to write about great Jews like Ralph Waldo Emerson and William Dean Howells. But now that the Weathermen are around, and me and my friends Jerry Rubin and Herbert Marcuse and H. Rap Brown, it’s where oh where’s the inspired orderliness of those good old Hebrew school days? Where’s the linoleum? Where’s Aunt Rose? Where is all the wonderful inflexible patriarchal authority into which they wanted to stick a knife?”
    ellauri106.html on line 193: “In 1949, when I was sixteen, I stumbled on Thomas Wolfe, who died at thirty-eight in 1938, and who made numerous adolescents aside from me devotees of literature for life. In Wolfe, everything was heroically outsized, whether it was the voracious appetite for experience of Eugene Gant, the hero of his first two novels, or of George Webber, the hero of his last two. The hero's loneliness, his egocentrism, his sprawling consciousness gave rise to a tone of elegiac lyricism that was endlessly sustained by the raw yearning for an epic existence—for an epic American existence. And, in those postwar years, what imaginative young reader didn't yearn for that?” -- Philip Roth
    ellauri106.html on line 195: Thomas Wolfe (1900–1938) was born in Asheville, North Carolina, and educated at the University of North Carolina and Harvard University. He taught English at New York University and traveled extensively in Europe and America. Wolfe created his legacy as a classic American novelist with Look Homeward, Angel; Of Time and the River; A Stone, a Leaf, a Door; and From Death to Morning. Wolfe's influence extends to the writings of Beat Generation writer Jack Kerouac, and of authors Ray Bradbury and Philip Roth, among others. He remains an important writer in modern American literature, as one of the first masters of autobiographical fiction, and is considered North Carolina's most famous writer. Ei mitään pientä.
    ellauri106.html on line 203: It describes how Sir Gawain, a knight of King Arthur´s Round Table, accepts a challenge from a mysterious "Green Knight" who dares any knight to strike him with his axe if he will take a return blow in a year and a day. Gawain accepts and beheads him with his blow, at which the Green Knight stands up, picks up his head and reminds Gawain of the appointed time. There is a test involving the lord and the lady of the castle where he is a guest.
    ellauri106.html on line 236: My Life as a Man is not nearly so consistently enjoyable as Portnoy's Complaint, but it is the product of a more painful period in the author's life. In his autobiography, Roth reveals that much of Tarnopol´s life is based on his own experiences; for example, Roth´s destructive marriage to Margaret Martinson, which is portrayed through Tarnopol´s relationship with the character of Maureen.
    ellauri106.html on line 241: INFLUENTIAL WOMEN Who are Philip Roth’s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson, when did they get divorced and did he have any children?
    ellauri106.html on line 244: Here are some of the women who helped the novelist, who has died at the age of 85, explore and unpack the complexities of being a toxic ape.
    ellauri106.html on line 255: Who are Philip Roth´s ex-wives Claire Bloom and Margaret Martinson? Have they got anything in common? I bet they were spitting images of Phil´s mother, one way or another. Roth was married twice – to Margaret Martinson from 1959 to 1963. He met Martinson in 1956 and married her three years later. Roth claims she used someone else’s urine sample to persuade him she was pregnant and trick him into marriage.
    ellauri106.html on line 257: Their marriage provided material for several novels.
    ellauri106.html on line 262: Author Philip Roth was prolific and often made blackly comic reflections on his own life and relationships. When did they get divorced?
    ellauri106.html on line 263: He was wedded to long-time partner Claire Bloom from 1990 to 1995. Roth and Bloom’s five-year marriage ended in divorce in 1995.
    ellauri106.html on line 266: She was previously wed to actor Rod Steiger and producer Hillard Elkins.
    ellauri106.html on line 271: Both marriages produced no children, although he did have step-children.
    ellauri106.html on line 274: Margaret had two children from a previous relationship. To get more, they oughta have used somebody else´s sperm sample.
    ellauri106.html on line 276: Second wife Claire Bloom had a daughter, Anna Steiger, from her marriage to American actor Rod Steiger. In all likelihood, Philip Roth was as sterile as a band-aid. In other words, he was barren useless unproductive infertile sanitary antiseptic aseptic unfruitful sterilized disinfected hygienic arid uncontaminated needy untouched fruitless useless unpolluted uninspired boring futile pointless unimaginative unfertile germ-free impotent pure unprofitable childless rich vain trivial invalid effete ineffectual infecund uninfected lifeless inert bootless
    ellauri106.html on line 277: uninventive profitless abortive decontaminated germfree unrewarding wasted
    ellauri106.html on line 279: incompetent germicidal.
    ellauri106.html on line 280: He shot blanks. He was altered, desexed, neutered, sterilized, castrated, emasculated, gelded, spayed, unproductive.
    ellauri106.html on line 333: He began at an early age to help his father with typesetting and printing work, a job known at the time as a printer´s devil.
    ellauri106.html on line 334: In 1852, his father arranged to have one of his poems published in the Ohio State Journal without telling him.
    ellauri106.html on line 335: He avidly studied German and other languages and was greatly interested in Heinrich Heine. (Another jew. )
    ellauri106.html on line 339:
    "I hope the time is coming when not only the artist, but the common, average man, who always ´has the standard of the arts in his power,´ will have also the courage to apply it, and will reject the ideal grasshopper wherever he finds it, in science, in literature, in art, because it is not ´simple, natural, and honest,´ because it is not like a real grasshopper. But I will own that I think the time is yet far off, and that the people who have been brought up on the ideal grasshopper, the heroic grasshopper, the impassioned grasshopper, the self-devoted, adventureful, good old romantic card-board grasshopper, must die out before the simple, honest, and natural grasshopper can have a fair field."
    ellauri106.html on line 347: The Weathermen Underground Organization (WUO), commonly known as the Weather Underground, was a radical left militant organization active in the late 1960s and 1970s, founded on the Ann Arbor campus of the University of Michigan. It was originally called the Weathermen. The WUO organized in 1969 as a faction of Students for a Democratic Society (SDS) largely composed of the national office leadership of SDS and their supporters. Beginning in 1974, the organization´s express political goal was to create a revolutionary party to overthrow American imperialism.
    ellauri106.html on line 361: He is perhaps known for his proclamations during that period that "violence is as American as cherry pie" and that "If America don´t come around, we´re gonna burn it down." He is also known for his autobiography, Die Nigger Die! He is currently serving a life sentence for murder following the shooting of two Fulton County Sheriff´s deputies in 2000.
    ellauri106.html on line 363: Otis Jackson, a man incarcerated for unrelated charges, claimed that he committed the Fulton County shooting two years before al-Amin was convicted of the same crime, but the court did not consider Jackson´s statement as evidence.
    ellauri106.html on line 365: Brown is now known to have no direct relationship with the alleged riot of 1967. The head of the Cambridge police department, Brice Kinnamon, nonetheless claimed that the city had no racial problems, Brown was the "sole" cause of the disorder, and it was "a well-planned Communist attempt to overthrow the government."
    ellauri106.html on line 367: Documents from the Kerner Commission investigation show that he completed his speech at 10 pm July 24, then walked a woman home and was allegedly shot by a deputy sheriff without provocation.
    ellauri106.html on line 372: Marcuse opiskeli germanistiikkaa ja kirjallisuushistoriaa pääaineinaan, filosofiaa ja kansantaloustiedettä sivuaineinaan, aluksi kaksi vuotta Berliinissä, sitten kaksi vuotta Freiburg im Breisgaussa. Hän väitteli kirjallisuuden alalta tohtoriksi 1922.
    ellauri106.html on line 374: 1928 hänestä tuli Martin Heideggerin assistentti. Vuonna 1932 Marcuse siirtyi Frankfurt am Mainin Yhteiskuntatutkimuksen instituuttiin (Institut für Sozialforschung). Tuolloin hän tutustuu ensi kertaa Karl Marxin "taloudellis-filosofiseen käsikirjoitukseen". Marxin nuoruudentuotanto teki suuren vaikutuksen Marcusen ajatteluun. Vuonna 1932 Marcuse arvostelikin jo artikkelissaan kapitalismia ihmisolennon lopullisena kriisinä. Kapitalististen olosuhteiden vallitessa ihmisen olemus ja olemassaolo (eksistenssi) eroavat toisistaan, ihminen vieraantuu eikä voi kehittyä vapaasti.
    ellauri106.html on line 379: Marcusen pääteokset ilmestyivät hänen Yhdysvalloissa viettämänään aikana. Teoksessaan Eros and Civilization (1955) hän pyrki yhdistämään Karl Marxin ja Sigmund Freudin ajattelun. Marcusen Yksiulotteinen ihminen puolestaan sai kaikupohjaa 1960-luvun lopun opiskelijaliikkeestä. Marcuse puhui usein opiskelijoiden mielenosoituksissa ja siten häntä – vastoin omaa näkemystään – alettiin pitää "uusvasemmiston isänä". Ich bin nicht der Vater! Marcusen tärkeimpiä oppilaita on Jürgen Habermas.
    ellauri106.html on line 386: A committed atheist, Philip Roth feared only one form of posthumous punishment: being trapped for all eternity in a hostile biography. In 2007, Roth, echoing a similar quip from Oscar Wilde, said, “Biography gives a new dimension of terror to dying.” Roth’s had already been the subject of a harsh and unforgiving portrait in Leaving a Doll’s House (1996), the memoirs of his former wife, the actor Claire Bloom. As John Updike noted in The New York Review of Books, “Claire Bloom, as the wronged ex-wife of Philip Roth, shows him to have been, as their marriage rapidly unraveled, neurasthenic to the point of hospitalization, adulterous, callously selfish, and financially vindictive.” This crisp summary ended Roth’s friendship with Updike, even after Updike made clear he was recapping Bloom’s book and not affirming its accuracy.
    ellauri106.html on line 388: In a private note about Bloom’s book, Roth asserted, “Another writer my age awaiting a biography and awaiting death (which is worse?) might not care. I do.” Roth put enormous efforts into finding a biographer who could contest Bloom’s account. His first choice was the academic Ross Miller, but the novelist had a falling out with his biographer as the would-be James Boswell resisted the imperious dictates of the modern Dr. Johnson. Roth ended up describing his relationship with Miller as “my third bad marriage.” After unsuccessfully trying to rope in friends such as Hermione Lee and Judith Thurman to tell his life story, Roth settled on Blake Bailey, the author of highly regarded biographies of troubled male American writers, notably Richard Yates and John Cheever.
    ellauri106.html on line 390: Given long-standing feminist arguments that Roth is a misogynist—not to mention the portrait in Bloom’s memoirs—it was inevitable that any Roth biography would spark arguments about gender politics. What was surprising is that the debate would center around the biographer more than Roth. In the wake of the biography’s release, Bailey has been accused of shocking acts. Four former students from the elite New Orleans high school where he’d taught during the 1990s came forward to complain that he had groomed them as minors and sexually pursued them as adults. One of these women claimed he raped her. Another former student came forward with an allegation of attempted rape when she was an adult. Finally, Valentina Rice, a New York publishing executive, told The New York Times that Bailey raped her in 2015. Bailey strenuously denies all these allegations.
    ellauri106.html on line 392: "I'm exactly the opposite of religious, I'm anti-religious. I find religious people hideous. I hate the religious lies. It's all a big lie. … I have such a huge dislike. It's not a neurotic thing, but the miserable record of religion. I don't even want to talk about it, it's not interesting to talk about the sheep referred to as believers."
    ellauri106.html on line 405: Phil´s childhood love of baseball offered him “membership in a great secular nationalistic church from which nobody had ever seemed to suggest that Jews should be excluded.” Babe Ruth, whose real name was George Herman Ruth, Jr., was born and raised in Baltimore, Maryland. He died of pneumonia and complications from throat cancer in New York City in 1948.
    ellauri106.html on line 409: Ruth has spoken about his childhood and his faith. He had a conversion of sorts. As a youngster, he was a delinquent–chewing tobacco and drinking and swearing. He says he had no faith in God before he was sent to the Catholic school and that the biggest lesson he got from the experience there was learning that “God was Boss.”
    ellauri106.html on line 413: Religion may have given most of these bloodthirsty episodes a badge. It frequently provided a cohesive force, just as human ideas about nationhood and race still do - but it was hardly ever the underlying cause. Admittedly, while organised religion has frequently sanctioned and even blessed such conflicts, giving them some sense of purpose, it has rarely initiated them.
    ellauri106.html on line 417: Man is a competitive creature and the seeds of conflict are built deep into our genes. We fought each other on the savannah and only survived against great odds by organising ourselves into groups which would have had a common purpose, giving morale and fortitude. Our aggression is a deep instinct which survives in all kinds of manifestations in modern man.
    ellauri106.html on line 421: And this, too, is surely true of religion. In prehistoric times, Homo sapiens was deeply endangered. Early humans were less fleet of foot, with fewer natural weapons and less well-honed senses than all the predators that threatened them. Moreover, they were hampered in their movements by the need to protect their uniquely immature young - juicy meals for any hungry beast. We had less natural protection against repeated changes of climate than other species - yet we survived. Human spirituality would have played an important part.
    ellauri106.html on line 425: As well as the social cohesion that spirituality and early religious beliefs must have brought to threatened groups of humans, they must also have been a valuable mechanism to persuade humans to struggle against the odds. Surely, human spirituality is deeply embedded in our genes. Victor Frankl, in his observations about survival in Auschwitz, argued that in his view, only those inmates who had some spiritual sense, some idea that there was a power above that could see their suffering, found the strength and resolution to survive the terrible dehumanisation and deprivation of the concentration camps.
    ellauri106.html on line 434: Roth’s works have no Talmud, no Jewish philosophy, no mysticism, no religion, and as a self-professed atheist, Roth has consistently opted against reinforcing the tenets of Judaism as an author such as eg Cynthia Ozick does (whodat?). Roth writes out of hatred more often than not, and his work is open to the charge of anti-Semitism.
    ellauri106.html on line 436: Paskan marjat se mikään antisemitisti on, päinvastoin se on aivan Israelin valitun kansan pyhän kirjan paxuimpien omahyväisten sepustusten mallin mukainen rasistinen semitisti, joskin vailla Negevin autiomaan alkuperäisen Tasmanian tuholaisen siunausta. Se haukkuu veljensä ja omaa shixa vaimoa ja syyttää niiden perheitä ties mistä vääryyxistä. Se just on vitun jutkumaista, syntipukin on löydyttävä oman heimon ulkopuolelta.
    ellauri106.html on line 442: Mutta, väittää Lilith, Phillu nyökkyy Aatamin ja Jopin tarinoiden äärellä kuin Tvi Ari koleelissa lukemassa ääneen porukoiden kanssa talmudia ja midrashia ja halakhaa, koittaen löytää niistä elämälle merkitystä. Hizi eikö siinä ole merkitystä tarpeexi että saa ulahdella kaverien kanssa kuorossa miesten talossa ja että hiusverkkoämmät ähertää sillä aikaa kotona gefillte fischiä, ja sinne voi sitten mennä koleelista valmiin pöydän ääreen ärisemään lapsille.
    ellauri106.html on line 450: During what Henry Luce deemed the American century—the century during which America rises to a position of dominance on the globe—the Americanethos paradoxically plummets, in large part due to the Vietnam War and the Watergate scandal, politically charged events to which Roth pays particular attention in the novel because he sees them as formative of the 1990s moment at which he writes.
    ellauri106.html on line 453: Phillu kritisoi kärkevästi kaikkia jotka uskoo "sokeasti" yhtään mihinkään, se on ihan järkevää ja oikeutettua. Luuleminen riittää hyvin arkitarpeisiin, mihin tässä tarvitaan mitään uskoa tai toivoa. Parempi kazoa kuin katua. Älä pure kättä joka näyttää likaiselta. Phillun jakelemat rangaistuxet polulta oikealta poikenneille on ihan vanhan testamentin tyylisiä, ennen kaikkea tietysti langenneille naisille. Tää kirja oli siis American pastoral, joka on 1/3 trilogiasta, jonka muut osat ovat I married a communist ja The human stain. En ole lukenut. Vielä ainakaan.
    ellauri106.html on line 467: “This was absolutely the last appearance I will make on any public stage, anywhere,” said Roth, although on Wednesday news broke that he will appear as an interview guest on Comedy Central’s “Colbert Report” in July.
    ellauri106.html on line 472: “From enfant terrible to elder statesman. Time heals all wounds,” Rabbi David Wolpe of Sinai Temple in Los Angeles remarked to JTA via email. No hocus pocus about death and God or obsolete fantasies of heaven for him. There was only our bodies, born to live and die on terms decided by the bodies that had lived and died before us. If he could be said to have located a philosophical niche for himself, that was it — he’d come upon it early and intuitively, and however elemental, that was the whole of it. Should he ever write an autobiography, he’d call it ‘The Life and Death of the Male Body.’ Well actually he called it "My life as a man".
    ellauri106.html on line 474: There was no metaphysical dimension to Philip. He just flatly refused to believe in it. He thought it was fairy tales,” Bailey said. he was happy to be Jewish, Bailey said. “He liked Jews as human beings. He liked their warmth, he liked his male friends. “If the Western world views itself through the lens of the modern Jewish experience, it is in large measure due to the novels, novellas and short stories of Philip Roth,” wrote David Roskies, a JTS Jewish literature professor, in a note to the class of 2014.
    ellauri106.html on line 484: Vuoteen 1806 mennessä Chapmanista oli tullut alueella kuuluisa ja arvostettu, ja hän sai lempinimekseen Johnny Appleseed. Hänelle tarjottiin usein yösija ja ruokaa omenoita ja omenapuita vastaan. Samalla hänen ympärilleen alkoi syntyä legendoja, joita on edelleen vaikea erottaa tositarinoista.
    ellauri106.html on line 498: The sacredness of language is one of the few subjects about which Roth is decidedly unambivalent.
    ellauri106.html on line 505: In fact, for a novel that takes as its subject McCarthyism and the rise and fall of a leftist icon, Communist, in particular, is strangely apolitical.
    ellauri106.html on line 508: Modernization moved from “the sacred to the profane side of historical time”: Rather than a free market or contractual society, modern America became ‘capitalist,’ no longer rational, interdependent, modern, and liberating, but backward, greedy, anarchic, and impoverishing.
    ellauri106.html on line 512: A quintessentially American experience: “Three generations. All of them growing. The working. The saving. The success. Three generations in raptures over America. Three generations of becoming one with a people. And now with the fourth it had all come to nothing. The total vandalization of their world”.
    ellauri106.html on line 529: Without the sure theoretical footing that orthodox Marxism provided those of Benjamin’s generation, Roth, like many who used to kinda identify themselves with the late-20th century left, has been set adrift amid the wreckage of multinational capital, techno-militarism, and the information and cultural revolutions. In his trilogy, Roth offers a complex and beautifully-rendered document of the final decades of the “American Century,” but it is one that, like its narrator, Nathan Zuckerman, ultimately throws up its hands in despair, surrendering the complexities of life and the possibility of positive change en lieu of aesthetic and ascetic remove.
    ellauri106.html on line 531: Confident from its victory over Fascism and emboldened by the subsequent economic boom, America jelled behind what social theorist Jeffrey Alexander has called modernization or romantic liberalism. As has been the case throughout much of Roth’s career, the socio-political touchstone of his American Trilogy is the “patriotic war years” and the consensus culture that blossomed immediately afterward. “Everything was in motion,” Zuckerman says in the opening pages of American Pastoral. “The lid was off. Americans were to start over again, en masse, everyone in it together”. Reagan-propagandaa.
    ellauri106.html on line 533: That imagined past included the old left and its heroic narrative of collective emancipation, which, particularly after the revelations of Stalinist atrocities, no longer seemed enticing. Instead, American ideology turned on the “romantic” belief that the nation had, in effect, already discovered an ideal social order, “that progress would be more or less continuously achieved, that improvement was likely”.
    ellauri106.html on line 536: Although Roth’s heroes vary slightly—Levov, for instance, comes from a somewhat more privileged background and is five or ten years younger than Ringold and Silk—they share a demanding physical presence and, more significantly, the formative experiences of the Great Depression and World War II.
    ellauri106.html on line 539: Puritan work ethic is what Roth, through his frequent allusions to New England’s storied past, points to as the source of America’s greatest triumphs—universal education, economic improvement, and those old standbys, rugged individualism and the “American Dream”.
    ellauri106.html on line 544: Society as it was constituted — its forces all in constant motion, the intricate underwebbing of interests stretched to its limit, the battle for advantage that is ongoing, the subjugation that is ongoing, the factional collisions and collusions, the shrewd jargon of morality, the benign despot that is convention, the unstable illusion of stability — society as it was made, always has been and must be made, was as foreign to them as was King Arthur’s court to the Connecticut Yankee.
    ellauri106.html on line 546: Battle for advantage, struggle for survival. Helskutinmoinen konservendose, taantumuxen äänitorvi! Just tollaset jutkut lähti lipettiin Ukrainasta myymään lumppujaan sinne missä kauppa käy kuin siimaa. Jenkkikriitikko lepyttelee antikommunisteja ennenkuin ampuu täyslaidallisen #metoo-tykillä:
    ellauri106.html on line 551: Phil summarily dismisses liberals and radicals alike as so many mouthpieces of political correctness, degradation of language and self-righteous finger-pointing.
    ellauri106.html on line 556: Before his death from congestive heart failure on Tuesday, he made no secret of his contempt for Donald Trump, was instinctively liberal in most respects, and thought of himself as a Roosevelt Democrat. Yet his political novels have a nagging MAGA aftertaste. Successful, decent, hardworking men, who in the time of our fathers would have been appreciated, are mindlessly destroyed by modern women as the embodiments of a degenerate society. Roth’s desire, ultimately, is the same as Reagan’s: an impossible return to the promised land of modernization. Not by coincidence, the final chapter of The Human Stain is titled, “The Purifying Ritual.” Puhdistuxesta kuumuu kaikki anaalis-obsessiiviset henkilöt Hitleristä Rothiin ja Sofi Oxaseen. Puhamaan! Äiitii mä oon vallmiiis! Tuu PYYHKIMÄÄN!
    ellauri106.html on line 566: Taimi täti seikkaili sittemmin autoilijamiehineen ummikkona Ruozissa. Kör sakta tarkoitti että hiljennä. Seija lapioi satasella lumia Eiran katolta. Olavi piti narusta. - Yes ist ja und no ist nein gell? kysyi
    ellauri106.html on line 572: Kun Phillu oli pipi sen "sisko" Sandy lauloi sille kirjasta 200 oopperaa. Sandyn halukkuus esiintyä Phillun 1 hengen yleisölle kiehtoi sitä. Aaria oopperasta Mustalaisen muna oven välissä.
    ellauri106.html on line 584: Lakmé on Léo Delibesin ooppera joka valmistui vuonna 1883 ja sai ensi-iltansa Pariisin koomisessa oopperassa Opéra Comique´ssa 1888. Teoksen libreton kirjoittivat Edmond Gondinet ja Philippe Gille ja se perustuu Pierre Lotin romaaniin Rarahu ou Le Mariage de Loti (1880). Teosta esitettiin vuosien 1888 ja 1893 välisenä aikana yhteensä 179 kertaa ja siitä tuli pian yksi ranskalaisten lempioopperoista. Ooppera on sävelkieleltään perinteinen ja sen tapahtumat sijoittuvat Intiaan. Juonessa brahmiinipapitar Lakmé rakastuu englantilaisupseeri Géraldiin. Oopperan keskeisiä teemoja on ihmisten väliset kulttuurierot. Tommosta kolonialistista ihmiskauppaa tämäkin. Britti Gerald kikkailee ja induskit nuolee sitä. Tuuhean holvin alla laulellaan. Mitähän sekin todistaa että Sandysta on tullut Sunny eli Sonja.
    ellauri106.html on line 599: Phillu myöntää izekin että Lydian ja Naatanin tarina kuulostaa kexityltä. Mixi niin upea jutku nuorimies tuhoaisi elämänsä tollasen shixan jalkovälissä, josta se ei edes pidä? No se ei viizi mainita hyviä hetkiä, joissa jutkujolppi sai vapaasti keekoilla, keikailla ja kukkoilla blondille shixalle, joka palvoi jokaista sen huulilta vuotavaa sanallista hunajan pisaraa. Niitä hetkiä ei maxa vaivaa mainita, koska niillä ei ole moraalista sisältöä. Mitä VITUN moraalista sisältöä? Ai koska niillä oli tollasta vaan tavista kivaa yhdessä? Sellaista ei lasketa, koska se ei vie wannabe snobia hitustakaan eteenpäin, kuten Lea tapasi sanoa. Egoistille moraali on yhden hengen peliä, pyrkyryyteen tarvittavaa Roope Ankkamaista uutteruutta pihiyttä ja izekuria.
    ellauri106.html on line 604: Vilt som blir påkört av tågen blir liggande längs banvallarna, där de lockar till sig andra djur som sedan också blir påkörda. På åtta år har minst 618 örnar körts på och nu varnar forskare och ornitologer.
    ellauri106.html on line 605: – Vi har jobbat med Trafikverket kring detta i 20 år, men det händer ju inget, säger ornitologen PO Nilsson.
    ellauri106.html on line 621: Mailer was hugely popular at his peak, but now he’s probably best known for that whole stabbing-his-second-wife awkwardness; Updike is regularly derided as “a misogynist”; and Bellow’s female characters are often, at best, thinly drawn, or full-on bitches and shrews. Now, inevitably, it’s Roth’s turn. Roth’s women were either “vicious and alluring” or “virtuous and boring”.
    ellauri106.html on line 635: In his baffled grief, Levov is taunted by a female confederate of his daughter’s who stridently berates him as a capitalist pig for a dozen pages, then tries to seduce him with corny porno lines like, “I bet you’ve got yourself quite a pillar in there ... the pillar of society.” When he resists, she shows him her vagina, and “rolling the labia lips outward with her fingers, [exposes] to him the membranous tissue veined and mottled and waxy with the moist tulip sheen of flayed flesh.”
    ellauri106.html on line 636: Levov’s wife is as inconsolable as he is ― until she gets a facelift and uses it to attract a seedy lover.
    ellauri106.html on line 699: Tri Spielvogel piti P. Tarnopolia yhtenä kansakunnan taide-elämän suurimmista nuorista narsisteista. Dodi! Rypäleitä persiissä. Kylä lähtee tosi izesäälivän kostonhimoisen narsistisesti liikenteeseen Peeter T. vaimon lyttäyxellä. Se alkaa kyynelehtiä omaa izeään heti kallonkutistajan pakeille päästyään kuin puristettu sitruuna. Vitut se mitään olis itseänsä tappanut, oli se itselleen sevverran tärkeä. Ja kaikkein nolointa oli mykistyä yleisön edessä. Tää koukkunokka äijä aivan pursuaa ällösanoja. Sen vaimo raapi sen käsiä kun se käytti blondeja opiskelijapupuja.
    ellauri107.html on line 40: Fragonard oli täyteläisiä värejä ja rohkeita värieroja käyttänyt rokokooajan maalari, jonka maalauksissa ajan sirosteleva ja kevytmielinen ihanne tulee esille. Hän kuvasi aikansa seuraelämää laatukuvan hengessä. Hänen tunnetuin maalauksensa on keinuvaa naista esittävä Keinu, jota on pidetty hyvänä esimerkkinä koko rokokootyylistä. Taulun clou on käsi (ja arvatenkin keskijalka) ojossa sepalus auki maassa makaava hameiden alle kazova setämies.
    ellauri107.html on line 42: Among his most popular works are genre paintings conveying an atmosphere of intimacy and veiled eroticism.
    ellauri107.html on line 56: ges/logo_radioechoes.png" />
    ellauri107.html on line 57:
    ge=play_download&mode=play&dl_mp3folder=L&dl_file=lyle_van_news_1945-08-10_lyle_van_news.mp3&dl_series=Lyle%20Van%20News&dl_title=Lyle%20Van%20News&dl_date=1945.08.10&dl_size=3.43%20MB">Lyle Van puhuu haudan takaa

    ellauri107.html on line 63: Lyle, your sister Lyla Gay was in my 3rd grade class at Edgemont when you lived on Old Army Road - hope you’re all well!
    ellauri107.html on line 84: "With clarity and with crudeness, and a great deal of exuberance, the embryonic writer who was me wrote these stories in his early 20s, while he was a graduate student at the University of Chicago, a soldier stationed in New Jersey and Washington, and a novice English instructor back at Chicago following his Army discharge...In the beginning it amazed him that any literate audience could seriously be interested in his story of tribal secrets, in what he knew, as a child of his neighborhood, about the rites and taboos of his clan—about their aversions, their aspirations, their fears of deviance and defection, their embarrassments and ideas of success."
    ellauri107.html on line 91: Neil Klugman is an intelligent, working-class army veteran and a graduate of Rutgers University who works as a library clerk. He falls for Brenda Patimkin, a wealthy Radcliffe student who is home for the summer. They meet by the swimming pool at Old Oaks Country Club in Purchase, New York, a private club that Neil visits as a guest of his cousin Doris. Neil phones her and asks for a date. She does not remember him but agrees. He waits as she finishes a tennis game which only ends when it gets too dark to play.
    ellauri107.html on line 95: After a few dates, Brenda persuades her father to invite Neil to stay with them for two weeks. This angers her mother, who feels that she should have been asked instead. Neil enjoys being able to sneak into Brenda's room at night but has misgivings over her entitled outlook, which is reflected in her spoiled and petulant younger sister, and her naive brother Ron, who misses the hero worship he enjoyed as a star basketball player at Ohio State University. Neil is astonished when Brenda reveals that she does not take birth control pills or use any other precautions to avoid pregnancy. She angrily rejects Neil's concerns. He prepares to leave, but she decides to persuade him to stay by agreeing to get a diaphragm.
    ellauri107.html on line 97: At the end of his stay, Neil attends Ron's wedding to Harriet, who was his college sweetheart from Ohio. Brenda returns to Radcliffe in the fall, keeping in touch by telephone. She invites Neil to come up to spend a weekend at a Boston hotel. However, once they are in the hotel room, Brenda tells Neil she just received letters telling her that her mother found her diaphragm and that her parents know about their affair. They argue, with Neil asking why she left it to be found unless she wanted it to happen. Siding with her parents, Brenda ends the affair as abruptly as she allowed it to commence. Neil walks out of the hotel, leaving her alone in the room.
    ellauri107.html on line 99: Olipa tapahtumaköyhä juoni. Well, you win some, you lose some, on to new adventures. Intelligenteille Klugmaneille löytyy aina uusia diafragmoja. Mutta hullua että edes Peppu ize saattoi kuvitella olevansa moralisti, kun sen jutut on niin täynnä sitä izeä ja niin tyystin vapaita mistään empatiasta ja tiimihengestä. Mutta kuten sanottua, sen moraali on otettu farisealaisuuden pimeältä puolelta. Se on se ulkokullattu joka takoo rintaansa temppelissä ja kiittää ettei se ole samanlainen kuin toi publikaani.
    ellauri107.html on line 106: In 1963, Mailer wrote two regular columns: one on religion called "Responses and Reactions" for Commentary and one called "Big Bite" for Esquire. Mailer also divorced from his third wife Jeanne Campbell and met Beverly Bentley who would become his fourth wife. Bentley had known Hemingway in Spain and briefly dated Miles Davis in New York before she met Mailer. Bentley and Mailer took a long car trip, notably visited an army buddy "Fig" Gwaltney in Arkansas, viewed an autopsy of a cancer victim, watched the Sonny Liston and Floyd Patterson fight in Las Vegas, and spent time with the Beats in San Francisco. While in San Francisco, Mailer "walked narrow ledges, testing his nerve and balance".
    ellauri107.html on line 108: Mailer's has similarities with Rojack: They both attended Harvard, served in World War II, had an interest in political office, did violence to wife, walked narrow ledges, and appeared on talk shows. Mailer seems to have drawn on his stabbing his second wife Adele Morales in Rojack's murdering of his wife Deborah. Mailer did not deny these similarities, but stated:
    ellauri107.html on line 110: Rojack is still considerably different from me — he's more elegant, more witty, more heroic, his physical strength is considerable, and at the same time he's more corrupt than me. I wanted to create a man who was larger than myself yet somewhat less successful. That way, ideally, his psychic density, if I may use a private phrase, would be equal to mine — and so I could write from within his head with comfort.
    ellauri107.html on line 114: Rojack vomits over the balcony at a party and considers suicide. Rojack has sex with Ruta in her room. Later Rojack sees Cherry again. He is drawn to her. She and Rojack flirt and kiss. They have sex, and after emptying the load Rojack realizes he has fallen in love with her. Rojack goes back to Cherry and they make love. Cherry tells her life story viz her finally having a vaginal orgasm with Rojack. Rojack and nigger Shago fight. He returns to Cherry's only to find out from Roberts she has been killed. No more vaginal orgasms from her. Rojack travels to Las Vegas where he wins big at the tables, paying off all his debts. He imagines speaking with Cherry in Heaven before he heads south to Guatemala and the Yucatán. Y asi finaliza esta historia.
    ellauri107.html on line 116: Rojack's journey reflects a seminal theme for Mailer in the importance of growth by confronting serious existential situations with courage. In a 1963 letter, Mailer defines what he means by "existentialism" as "that character can dissolve in one stricken event and re-form in startling new fashion".
    ellauri107.html on line 119: Mailer commented in a later New York Post interview: "I wanted a man who was very much of my generation and generally of my type.
    ellauri107.html on line 120: A lot of people get cancer because they were too responsible with their lives. They led lives that were more responsible then they wanted to be. They lived their lives for others more than for themselves. Denied themselves certain fundamental things, whatever they were. . . . Cancer is a revolution of the cells."
    ellauri107.html on line 138:

    Don´t get me wrong
    ellauri107.html on line 142: "Getting people right is not what living is all about anyway,” he wrote in American Pastoral. “It’s getting them wrong that is living, getting them wrong and wrong and wrong and then, on careful reconsideration, getting them wrong again.”
    ellauri107.html on line 146: I can’t be the first gay man to have been an older "straight" man’s mainstay. Philip had searched diligently for a beautiful young woman to see to him as Jane Eyre looked after old Mr. Rochester. What he got instead was me. The degree of attachment surprised us both. Were we lovers? Obviously not. Were we in love? Not exactly. But ours was a criminal conversation neither could have done without.
    ellauri107.html on line 148: Twelve years ago I saw him through his last love. A young person less than half his age whose family strongly disapproved of the association and who evidently grew to disapprove of it herself. It was a trauma that might have plowed Philip under and that he told aslant in Exit Ghost, the novel dedicated to me (!). A couple of failed attempts at courtship followed, boring and painful for the women involved. Then he closed the door on heteroerotic life entirely. He’d learned how to be an elderly gentleman who behaves correctly. He joined the ranks of the impotent.
    ellauri107.html on line 154: "Philosophical generalization is completely alien to me—some other writer’s work. I’m a philosophical illiterate." Yep, his philosophy was solipsistic semitism. He had no need to read about it, he wrote the books.
    ellauri107.html on line 156: "I have, for instance, never—I repeat, never—written a word about women in general. This will come as news to my harshest critics, but it’s true. Women, each one particular, appear in my books. But womankind is nowhere to be found.” They just happen to be assholes one and all. Men are so much nicer friends.
    ellauri107.html on line 171: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement in the witch hunt. He entered Bowdoin College in 1821, was elected to Phi Beta Kappa in 1824, and graduated in 1825. He published his first work in 1828, the novel Fanshawe; he later tried to suppress it, feeling that it was not equal to the standard of his later work.[2] He published several short stories in periodicals, which he collected in 1837 as Twice-Told Tales. The next year, he became engaged to Sophia Peabody. He worked at the Boston Custom House and joined Brook Farm, a transcendentalist community, before marrying Peabody in 1842. The couple moved to The Old Manse in Concord, Massachusetts, later moving to Salem, the Berkshires, then to The Wayside in Concord. The Scarlet Letter was published in 1850, followed by a succession of other novels. A political appointment as consul took Hawthorne and family to Europe before their return to Concord in 1860. Hawthorne died on May 19, 1864, and was survived by his wife and their three children.
    ellauri107.html on line 173: Much of Hawthorne's writing centers on New England, many works featuring moral metaphors with an anti-Puritan inspiration. His fiction works are considered part of the Romantic movement and, more specifically, dark romanticism. His themes often center on the inherent evil and sin of humanity, and his works often have moral messages and deep psychological complexity. His published works include novels, short stories, and a biography of his college friend Franklin Pierce, the 14th President of the United States.
    ellauri107.html on line 179: The zenith of [Hawthorne and Melville’s] relationship was reached . . . when Moby-Dick was published in middle November of 1851 and was dedicated to Hawthorne [“To Nathaniel Hawthorne: In token of my admiration for his genius”]. Hawthorne’s letter to Melville [at the time], like most of those to his friend, has not been preserved, but Melville’s answer on November 17 . . . speaks of the effect Hawthorne’s letter had upon him, in terms characteristic of his impassioned utterances:
    ellauri107.html on line 181: I felt pantheist then—your heart beat in my ribs and mine in yours, and both in God’s. . . . Whence come you, Hawthorne? By what right do you drink from my flagon of life? And when I put it to my lips—lo, they are yours and not mine. . . . Hence this infinite fraternity of feeling. . . . Ah! It’s a long stage, and no inn in sight, and night coming, and the body cold. But with you for a passenger, I am content and can be happy. . . .
    ellauri107.html on line 183: As [Arlin]Turner says in analyzing this letter, “[Melville] was aware, it can be assumed, of the inclusiveness and interwoven imagery of his letter, and no less aware of the meaning behind the imagery. The same awareness can be assumed on the part of Hawthorne”. Edwin Haviland Miller, who interprets Melville’s affection for Hawthorne as in part sexual, says that in this passage, “the most ardent and doubtlessly one of the most painful he was ever to write, he candidly and boldly laid bare his love”. Miller goes on to say that “when Hawthorne retreated from Lenox, he retreated from Melville. How Hawthorne felt his reticences keep us from knowing, but his friend wrestled with the problems and nature of the relationship almost until the end of his life”. Turner says only that “there is evidence through the remaining forty years of Melville’s life that he thought he had been rebuffed by Hawthorne, and that he felt a genuine regret for his loss.”
    ellauri107.html on line 185: Kesterson also includes a famous published Melvillian reference to Hawthorne that is at least as filled with sexual imagery as the verse of Walt Whitman. It is in the . . .
    ellauri107.html on line 187: suggestive panegyric [in his 1850 review of Hawthorne’s Mosses from an Old Manse], [that] Melville writes . . . “already I feel that this Hawthorne has dropped germinous seeds into my soul. He expands and deepens down, the more I contemplate him; and further and further, shoots his strong New England roots in the hot soil of my Southern soul”.
    ellauri107.html on line 195: In the following excerpts from Hawthorne's The Blithedale Romance, the Hawthorne-like character, poet and narrator Miles Coverdale, and the Melville-like character, passionate monomaniac Hollingsworth suggest Melville's influence on the novel. The first person narrator, a young man who joins a major enterprise with mostly adventure-seeking motives, certainly calls to mind narrator Ishmael in Melville's Moby-Dick. The dark and brawny Hollingsworth, bearing a physical resemblance to Melville, cares for Coverdale and seeks his partnership, moreover, in an intensity that seems to parallel Melville's evident affection for and desire for intimacy with Hawthorne. The sharp, mysterious break in the relationships between the two authors and the fictional pair constitute yet another likeness.
    ellauri107.html on line 200: Coverdale describes Hollingsworth's "dark complexion, his abundant beard, and the rude strength with which his features seemed to have been hammered out of iron, rather than chiselled or moulded from any finer or softer material." He adds that in Hollingsworth's "gentler moods, there was a tenderness in his voice, eyes, mouth, in his gesture, and in every indescribable manifestation, which few men could resist, and no woman."
    ellauri107.html on line 208: Coverdale declares, "I loved Hollingsworth, as has already been enough expressed." He adds, "If . . .[Priscilla] thought him beautiful, it was no wonder. I often thought him so, with the expression of tender, human care, and gentlest sympathy . . . ." And in Hawthorne's most explicitly homoerotic allusion, Coverdale notes, "the footing, on which we all associated at Blithedale, was widely different from that of conventional society. While inclining us to the soft affections of the Golden Age, it seemed to authorize any individual, of either sex, to fall in love with any other, regardless of what would elsewhere be judged suitable and prudent."
    ellauri107.html on line 214: Actually, the reader would have to be remarkably obtuse not to recognize the sexual tension between Coverdale and Hollingsworth. If only we could know what Melville thought when he read it! Certainly, Melville was aware that Brook Farm in Roxbury, Massachusetts, which Blithedale represents, had enjoyed the company of Hawthorne as a communal society member for most of 1841. Perhaps he also knew that substantial portions of Coverdale’s first person narration are taken directly from Hawthorne’s Brook Farm journals, and he would certainly know better than we the extent to which the novel may also represent allusions to Hawthorne’s and his experiences together during the year before the publication of Blithedale.
    ellauri107.html on line 220: [A Tanglewood Tale] dramatizes the developing friendship of Nathaniel Hawthorne and Herman Melville during the 1850-1851 period when both authors resided in Berkshire County, Massachusetts. In spite of their strong attraction to each other, they become estranged by fundamental differences. Puritan-in-spite-of himself Hawthorne is pressed too far when worldly former whaler Melville becomes explicit about shipboard liaisons with fellow sailors. Though the play suggests Hawthorne is curious about same sex relations, the reserved New Englander flees Melville and the Berkshires rather than pursue the subject.
    ellauri107.html on line 227: And then to be estranged in life, And neither in the wrong;
    ellauri107.html on line 238: Same sex relationships in the all male environment of Billy Budd’s British as well as Herman Melville’s American ships are understood. As former First Lord of the Admiralty, British Prime Minister Winston Churchill once witheringly quipped, British naval tradition might well be equated with sodomy. Although Billy Budd lacks the “marriage” rites of Moby-Dick’s Ishmael and Queequeg, itcontains endearments for “Handsome Sailor” Billy that leave little doubt as to many of his mates’ ardent feelings toward him. The old Dansker on the British warship originates “Baby Budd,” also shortened to “Baby,” in reference to Billy, “the name by which the foretopman eventually became known aboard ship.” Readers also hear “one Donald” addressing Billy as “Beauty.”
    ellauri107.html on line 242: In surveying Billy, “sometimes [Claggart’s] melancholy expression would have in it a touch of soft yearning, as if [he] could even have loved Billy but for fate and ban.” Evidently, Claggart has not fully disguised his private appreciation of Billy; but, because he believes something forbids any future for such feelings, he hardens his heart more and more fiercely toward the object of his desire. What “fate” and what “ban” does his misguided imagination perceive? Do their roles on the ship or elsewhere in society somehow doom any intimacy between them? Or does Claggart just presume Billy could never reciprocate his feelings? Might the Master at Arms simply despise sexuality in general and homosexuality in particular and, as a result, find himself driven all the more mad by his uncontrollable “yearning”? Whatever the accurate diagnosis, it is clear that Claggart distorts any positive feelings he possesses for Billy into negative ones with terrible consequences.
    ellauri107.html on line 244: Claggart’s repressed, closeted attraction to Billy finds parallels with some interpretations of Hawthorne’s evident spurning of Melville’s too intimate attentions and Hawthorne’s character in The Blithedale Romance Coverdale’s similar rejection of the invitation from Holingsworth to be his “friend of friends, forever.” For Melville, Hawthorne’s Arthur Dimmesdale’s agonizing acknowledgement of adultery must have seemed a stunning parallel with what later generations would term “coming out of the closet.” Whether Hawthorne himself were a closeted gay man, it is clear that Melville was relatively open in his affections for the senior author and that those affections were somehow turned away and seem to have left a wound that never fully healed. The evils of the closet constitute a subtext in Billy Budd that may well have brought to its author’s mind the sad sundering of his closeness with Nathaniel Hawthorne.
    ellauri107.html on line 246: Billy Budd provides an implicit indictment of the culture, whether military or civil, that encourages the kind of closet where a Claggart so readily succumbs to his “depravity according to nature.” Captain Vere likewise shows a closed, perhaps also “closeted” mind as ready prey for the phenomenon of evil. In Vere’s presence, as Billy is struck dumb by Claggart’s accusation, Claggart is struck dead by a single blow from Billy’s fist, the only response he can muster to defend himself. Although Vere cherishes Billy as “an angel of God” and knows him to be innocent of Claggart’s charges, he resists any bending of rules to protect him against the harshest of consequences for his act of insubordination. Ruthlessly silencing the dictates of his heart, “sometimes the feminine in man,” Vere effects what Claggart’s malice alone could not -- Billy’s total destruction.
    ellauri107.html on line 248: Although British naval mutineers as well as criminals ashore are explicitly shown in Billy Budd’s early chapters to have received forms of amnesty that ultimately contributed to the saving of the nation, Vere offers no such amnesty to Billy Budd. Claggart himself is rumored to have entered the service as an alternative to imprisonment, the navy’s need for manpower leading to frequent waivers of usual punishments; but Billy Budd receives no alternatives, no waivers. At Nelson’s triumphant Trafalgar, the thwarting of Napoleon’s invasion plans meant a “plenary absolution” for all the former offenders who had contributed to the victory. Billy, however, a “peacemaker,” neither a mutineer nor a criminal, makes a single misstep in retaliation against a known liar who seeks to manipulate the system to destroy him, and how is Billy to be absolved? Vere’s “vehemently exclaimed” answer: “the angel must hang!”
    ellauri107.html on line 250: Billy is first the victim of Claggart’s closet, one with similarities to the Roy Cohn and J. Edgar Hoover kinds that project self-loathing onto their targets. Vere’s condition, on the other hand, while containing degrees of benevolence, ultimately emerges as more deadly than Claggart’s. Associating his heart with his hated feminine side, Vere crushes down his capacity for love and compassion with a thoroughly brutal, Night-of-the-Long-Knives sort of intolerance. He, who would never have initiated Billy’s demise, will not permit his own ardor to soften his inflexible judgment, as that would evidently equate with irresolution and weakness. After all, he might rationalize, he is the Captain and the Captain has an image to uphold – right? Forget justice; forget humane treatment; maintaining machismo holds precedence over all! And the tragic result: mindless, meaningless, totally unnecessary suffering and loss on the altar of nothing less than evil itself!
    ellauri107.html on line 260: Speculation about Cohn's sexuality intensified following his death from AIDS in 1986. In a 2008 article published in The New Yorker, Jeffrey Toobin quotes Roger Stone: "Roy was not gay. He was a man who liked having sex with men. Gays were weak, effeminate. He always seemed to have these young blond boys around. It just wasn't discussed. He was interested in power and access." Stone worked with Cohn beginning with the Reagan campaign during the 1976 Republican Party presidential primaries.
    ellauri107.html on line 262: Cohn always denied his homosexuality in public, however, in private he was open about his sexual orientation with a few select friends. He had several long-term boyfriends over the course of his life, including a man called Russell Eldridge who died from AIDS in 1984, and for the last two years of his life, Cohn was partnered to a man 30 years his junior called Peter Fraser. Fraser inherited Cohn's house in Manhattan after Cohn died from AIDS in 1986.
    ellauri107.html on line 268: Taylor says that after Roth announced his retirement from writing in 2012, he stopped making art, but he still wrote, producing a manuscript of over a thousand pages whose purpose was to air grudge after grudge. Taylor comments that the underside of Roth's greatness swarmed with grievances time had not assuaged.
    ellauri107.html on line 274: He was infamously resentful of being denied the Nobel Prize in literature: “He took to calling it the Anybody-But-Roth Prize,” Taylor reports. And past slights consumed him. Taylor notes that Roth couldn’t stop relitigating his first marriage, and that “despite her death she needed further – no, endless – pulverization.”
    ellauri107.html on line 289: Ilmeisesti Phillu halus olla joku narsistinen herra vapahtaja, sixi se haki ongelmaisia naisia. Kohta se oli niiden pahin ongelma. "Maureen" oli rähisevä, "Susan" kyynelehtivä. Susanin calpurniamainen äiskä arvioi että jutkurunoilija oli hysteerinen. Oikeassa oli. Hysteerinen eikä vähän vaan läpeensä mulkero. Siltä puuttuu vilpittömyyttä mutta sensijaan vilpillisyyttä sillä on pyykkikorikaupalla. Ei luottoa eikä uskoa mutta kosoltikin huonoa uskoa, malfoy. Kukas muu se oli josta tuli sanottua ihan samaa? Ainaskin toi Joe Burgo, narsistiexpertti joka nautti ize kuvailemastaan taudista.
    ellauri107.html on line 302: Maureen ei laittanut mitenkään huonoa ruokaa, mutta se vaati sexiä. Pepulta se sai vain vanhussexiä joka oli kuin imeskelis digestiivikexiä. Susanilta Puo sai parempaa torttua kuin edes äidiltä. Mikä sitä viehättää noissa harmaasilmäisissä shixoissa? Onxe jotain kostoa? Onxne helpompia kusettaa kuin rebekat?
    ellauri107.html on line 340: Näin kirjoittaa walesilainen runoilija Dylan Thomas (1914-1953) runossaan Älä sovinnolla lähde siihen hyvään yöhön (suomennos Marja-Leena Mikkola). No sehän ei elänytkään kovin vanhaxi. Runosta tulee mieleen Rothin don quijotemainen kamppailu kaiken katoavaisuutta vastaan. Mixi olemme ylipäänsä täällä? Hölmö kysymys. Johan sen ateisti kertoi nigerialaishölmölle: koska vanhempani harrastivat sexiä. Merry kuittasi: mixi muut apinat ovat täällä? Mixi kengurut ovat täällä? Mitä on elämä? Välitunti kahden unettavan oppitunnin välissä.
    ellauri107.html on line 366: Hawthornen tapaisia ihmisiä, viisaita vainajia. Hiljaisuus korkoa korolle kasvavana omaisuutena. Siinä mies joka osasi panna töpinäxi. 3 gallonaa luomumaitoa. Tietämätön hengen syvyyxistä. Kuoleman ahistuxen aikaansaama sexuaalinen kaipaus. Jyrkät jenkkiposkipäät ja leuka ja pitkä ehdottoman naisellinen kaula. Siitä näki kuinka leikkisä hiän osasi olla. Vaikka lukutaidoton ja totaalisen erilainen kuin hiäntä Viagran voimalla bylsivä sivistynyt proffa jonka isoon päähän mahtui kahden kuolleen kielen sanakirjat.
    ellauri107.html on line 395: The antihero of Roth’s 1995 novel Sabbath’s Theatre blinds us with his astonishing misogyny, his exponential misanthropy, his audacious nihilism - and yet he makes us care shit. The depraved Mickey Sabbath, the hero, anti-hero and villain of Philip Roth’s 1995 tour d'Eiffel, Sabbath’s Theatre. Just what he does to deserve this affection over the course of 450 bile-filled pages is hard to fathom. He virtually copies that bête noire of creative writing courses, the unsympathetic character. To discover such a monstrous creation on the page is a shock.
    ellauri107.html on line 396: And yet he is no Pilate (what?) or Iago (a nigger hater), merely a sad old jew with a hard-on (now there's fiction for you), raping against the dying of the light.
    ellauri107.html on line 402: In crisis over whether he’s a man or nuts. I'd say nuts. He is a sexual extremist and erotomaniac, a sociopath and wannabe paedophile, rummaging in the knicker drawer of his best friend’s teenage daughter. A habitual liar, a graveyard onanist, a childless despiser of families and couples; a joyous micturator over all laughter, hope, goodness and wholesomeness (a peculiarly American obsession: see also David Lynch), Sabbath entertains us with his negativity.
    ellauri107.html on line 404: Aren’t his hysterical riffs on death dangerously close to how we all feel when facing up to the Grim Reaper? "We all", yeah. I hate it when allsorts of teaming idiots use this "we all".
    ellauri107.html on line 406: The author’s sanctioned biographer, Claudia Roth Pierpont, comments that the Drenka “enlarges the sense of female possibility, and that’s what heroines are for”. Of course, Roth rather ruins this reverence by having Sabbath masturbate on her grave (and he’s not the only character who does), but then Phil always has to spoil the party. He's a real party pooper is Phil.
    ellauri107.html on line 416: The word "Babbitt" entered the English language as a "person and especially a business or professional man who conforms unthinkingly to prevailing middle-class standards".
    ellauri107.html on line 418: In Babbitt (1922), Sinclair Lewis created a living and breathing man with recognizable hopes and dreams, not a caricature. To his publisher, Lewis wrote: “He is all of us Americans at 46, prosperous, but worried, wanting — passionately — to seize something more than motor cars and a house before it's too late.” George F. Babbitt's mediocrity is central to his realism; Lewis believed that the fatal flaw of previous literary representations of the American businessman was in portraying him as “an exceptional man.”
    ellauri107.html on line 422: George F. Babbitt was an archetype of the American city dwellers who touted the virtues of Republicanism, Presbyterianism, and absolute conformity because "it is not what he feels and aspires that moves him primarily; it is what the folks about him will think of him. His politics is communal politics, mob politics, herd politics; his religion is a public rite wholly without subjective significance." Mencken said that Babbitt was the literary embodiment of everything wrong with American society.
    ellauri107.html on line 427: 1937 English author J.R.R. Tolkien published The Hobbit; the title and the originally somewhat complacent and bourgeois character of Bilbo and hobbits in general were influenced by Babbitt.
    ellauri107.html on line 429: Groucho Malamud, Chico Bellow ja Harpo Roth olivat kuin Sam Gamgee, Frodo ja Bilbo Baggins, karvavarpaisia babitteja, alamittaisia homunculuxia. Keskiluokan hirviöitä. "Missä kirjoituskone on?" Hupaisaa että Tolkien-leffoissa poroporvarillisista hobiteista on tullut kansalaiskuntoisia rotariveljiä.
    ellauri107.html on line 434:

    Nyt puhuu George F. Babbitt
    ellauri107.html on line 436: His name was George F. Babbitt. He was forty-six years old now, in April, 1920, and he made nothing in particular, neither butter nor shoes nor poetry, but he was nimble in the calling of selling houses for more than people could afford to pay.
    ellauri107.html on line 438: Myra Babbitt—Mrs. George F. Babbitt—was definitely mature. She had creases from the corners of her mouth to the bottom of her chin, and her plump neck bagged. But the thing that marked her as having passed the line was that she no longer had reticences before her husband, and no longer worried about not having reticences. She was in a petticoat now, and corsets which bulged, and unaware of being seen in bulgy corsets. She had become so dully habituated to married life that in her full matronliness she was as sexless as an anemic nun. She was a good woman, a kind woman, a diligent woman, but no one, save perhaps Tinka her ten-year-old, was at all interested in her or entirely aware that she was alive.
    ellauri107.html on line 439: “Now you look here! The first thing you got to understand is that all this uplift and flipflop and settlement-work and recreation is nothing in God's world but the entering wedge for socialism. The sooner a man learns he isn't going to be coddled, and he needn't expect a lot of free grub and, uh, all these free classes and flipflop and doodads for his kids unless he earns 'em, why, the sooner he'll get on the job and produce—produce—produce! That's what the country needs, and not all this fancy stuff that just enfeebles the will-power of the working man and gives his kids a lot of notions above their class. And you—if you'd tend to business instead of fooling and fussing—All the time! When I was a young man I made up my mind what I wanted to do, and stuck to it through thick and thin, and that's why I'm where I am to-day, and—Myra! What do you let the girl chop the toast up into these dinky little chunks for? Can't get your fist onto 'em. Half cold, anyway!”
    ellauri107.html on line 444: In the comedy Andria (“The Girl of Andros”) by the Roman poet Terentius, Simo uses it to comment on the tears of his son Pamphilus at the funeral of a neighbor to his interlocutor Sosias. At first he was of the opinion that these were an expression of special sympathy and was pleased about it. But when he discovered that the deceased's pretty sister was also a member of the funeral procession, he realized that his son's emotion was only faked to get closer to him: hinc illae lacrumae, haec illast misericordia. ("Hence his tears, that is the reason for his pity!").
    ellauri107.html on line 448: “Lots of news. Terrible big tornado in the South. Hard luck, all right. But this, say, this is corking! Beginning of the end for those fellows! New York Assembly has passed some bills that ought to completely outlaw the socialists! And there's an elevator-runners' strike in New York and a lot of college boys are taking their places. That's the stuff! And a mass-meeting in Birmingham's demanded that this Mick agitator, this fellow De Valera, be deported. Dead right, by golly! All these agitators paid with German gold anyway. And we got no business interfering with the Irish or any other foreign government. Keep our hands strictly off. And there's another well-authenticated rumor from Russia that Lenin is dead. That's fine. It's beyond me why we don't just step in there and kick those Bolshevik cusses out.”
    ellauri107.html on line 466: He serenely believed that the one purpose of the real-estate business was to make money for George F. Babbitt. True, it was a good advertisement at Boosters' Club lunches, and all the varieties of Annual Banquets to which Good Fellows were invited, to speak sonorously of Unselfish Public Service, the Broker's Obligation to Keep Inviolate the Trust of His Clients, and a thing called Ethics, whose nature was confusing but if you had it you were a High-class Realtor and if you hadn't you were a shyster, a piker, and a fly-by-night. These virtues awakened Confidence, and enabled you to handle Bigger Propositions. But they didn't imply that you were to be impractical and refuse to take twice the value of a house if a buyer was such an idiot that he didn't jew you down on the asking-price.
    ellauri107.html on line 469: He had, with indignation at the criticism of Zenith, skimmed through a report in which the notorious pessimist Seneca Doane, the radical lawyer, asserted that to throw boys and young girls into a bull-pen crammed with men suffering from syphilis, delirium tremens, and insanity was not the perfect way of educating them. He had controverted the report by growling, “Folks that think a jail ought to be a bloomin' Hotel Thornleigh make me sick. If people don't like a jail, let 'em behave 'emselves and keep out of it. Besides, these reform cranks always exaggerate.” That was the beginning and quite completely the end of his investigations into Zenith's charities and corrections; and as to the “vice districts” he brightly expressed it, “Those are things that no decent man monkeys with. Besides, smatter fact, I'll tell you confidentially: it's a protection to our daughters and to decent women to have a district where tough nuts can raise cain. Keeps 'em away from our own homes.”
    ellauri107.html on line 470: “A good labor union is of value because it keeps out radical unions, which would destroy property. No one ought to be forced to belong to a union, however. All labor agitators who try to force men to join a union should be hanged. In fact, just between ourselves, there oughtn't to be any unions allowed at all; and as it's the best way of fighting the unions, every business man ought to belong to an employers'-association and to the Chamber of Commerce. In union there is strength. So any selfish hog who doesn't join the Chamber of Commerce ought to be forced to.”
    ellauri107.html on line 474: “Course I don't mean to say that every ad I write is literally true or that I always believe everything I say when I give some buyer a good strong selling-spiel. You see—you see it's like this: In the first place, maybe the owner of the property exaggerated when he put it into my hands, and it certainly isn't my place to go proving my principal a liar! And then most folks are so darn crooked themselves that they expect a fellow to do a little lying, so if I was fool enough to never whoop the ante I'd get the credit for lying anyway! In self-defense I got to toot my own horn, like a lawyer defending a client—his bounden duty, ain't it, to bring out the poor dub's good points? Why, the Judge himself would bawl out a lawyer that didn't, even if they both knew the guy was guilty! But even so, I don't pad out the truth like Cecil Rountree or Thayer or the rest of these realtors. Fact, I think a fellow that's willing to deliberately up and profit by lying ought to be shot!”
    ellauri107.html on line 477: The Athletic Club building is nine stories high, yellow brick with glassy roof-garden above and portico of huge limestone columns below. The lobby, with its thick pillars of porous Caen stone, its pointed vaulting, and a brown glazed-tile floor like well-baked bread-crust, is a combination of cathedral-crypt and rathskeller. The members rush into the lobby as though they were shopping and hadn't much time for it. Thus did Babbitt enter, and to the group standing by the cigar-counter he whooped, “How's the boys? How's the boys? Well, well, fine day!”
    ellauri107.html on line 478: Jovially they whooped back—Vergil Gunch, the coal-dealer, Sidney Finkelstein, the ladies'-ready-to-wear buyer for Parcher & Stein's department-store, and Professor Joseph K. Pumphrey, owner of the Riteway Business College and instructor in Public Speaking, Business English, Scenario Writing, and Commercial Law. Though Babbitt admired this savant, and appreciated Sidney Finkelstein as “a mighty smart buyer and a good liberal spender,” it was to Vergil Gunch that he turned with enthusiasm. Mr. Gunch was president of the Boosters' Club, a weekly lunch-club, local chapter of a national organization which promoted sound business and friendliness among Regular Fellows. He was also no less an official than Esteemed Leading Knight in the Benevolent and Protective Order of Elks, and it was rumored that at the next election he would be a candidate for Exalted Ruler. He was a jolly man, given to oratory and to chumminess with the arts.
    ellauri107.html on line 483: “Yep, finally decided I'd buy me one. Got the best on the market, the clerk said it was. Paid five bucks for it. Just wondering if I got stuck. What do they charge for 'em at the store, Sid?”
    ellauri107.html on line 484: Finkelstein asserted that five dollars was not too great a sum, not for a really high-class lighter which was suitably nickeled and provided with connections of the very best quality. “I always say—and believe me, I base it on a pretty fairly extensive mercantile experience—the best is the cheapest in the long run. Of course if a fellow wants to be a Jew about it, he can get cheap junk, but in the long RUN, the cheapest thing is—the best you can get! Now you take here just th' other day: I got a new top for my old boat and some upholstery, and I paid out a hundred and twenty-six fifty, and of course a lot of fellows would say that was too much—Lord, if the Old Folks—they live in one of these hick towns up-state and they simply can't get onto the way a city fellow's mind works, and then, of course, they're Jews, and they'd lie right down and die if they knew Sid had anted up a hundred and twenty-six bones. But I don't figure I was stuck, George, not a bit. Machine looks brand new now—not that it's so darned old, of course; had it less 'n three years, but I give it hard service; never drive less 'n a hundred miles on Sunday and, uh—Oh, I don't really think you got stuck, George. In the LONG run, the best is, you might say, it's unquestionably the cheapest.”
    ellauri107.html on line 487: They grinned and went into the Neronian washroom, where a line of men bent over the bowls inset along a prodigious slab of marble as in religious prostration before their own images in the massy mirror. Voices thick, satisfied, authoritative, hurtled along the marble walls, bounded from the ceiling of lavender-bordered milky tiles, while the lords of the city, the barons of insurance and law and fertilizers and motor tires, laid down the law for Zenith; announced that the day was warm-indeed, indisputably of spring; that wages were too high and the interest on mortgages too low; that Babe Ruth, the eminent player of baseball, was a noble man; and that “those two nuts at the Climax Vaudeville Theater this week certainly are a slick pair of actors.”
    ellauri107.html on line 501: “Look here, Stan; let's get this clear. You've got an idea somehow that it's you that do all the selling. Where d' you get that stuff? Where d' you think you'd be if it wasn't for our capital behind you, and our lists of properties, and all the prospects we find for you? All you got to do is follow up our tips and close the deal. The hall-porter could sell Babbitt-Thompson listings! You say you're engaged to a girl, but have to put in your evenings chasing after buyers. Well, why the devil shouldn't you? What do you want to do? Sit around holding her hand? Let me tell you, Stan, if your girl is worth her salt, she'll be glad to know you're out hustling, making some money to furnish the home-nest, instead of doing the lovey-dovey. The kind of fellow that kicks about working overtime, that wants to spend his evenings reading trashy novels or spooning and exchanging a lot of nonsense and foolishness with some girl, he ain't the kind of upstanding, energetic young man, with a future—and with Vision!—that we want here. How about it? What's your Ideal, anyway? Do you want to make money and be a responsible member of the community, or do you want to be a loafer, with no Inspiration or Pep?”
    ellauri107.html on line 504: Whenever Thompson twanged, “Put your John Hancock on that line,” Babbitt was as much amused by the antiquated provincialism as any proper Englishman by any American. He knew himself to be of a breeding altogether more esthetic and sensitive than Thompson's. He was a college graduate, he played golf, he often smoked cigarettes instead of cigars, and when he went to Chicago he took a room with a private bath. “The whole thing is,” he explained to Paul Riesling, “these old codgers lack the subtlety that you got to have to-day.”
    ellauri107.html on line 505: This advance in civilization could be carried too far, Babbitt perceived. Noel Ryland, sales-manager of the Zeeco, was a frivolous graduate of Princeton, while Babbitt was a sound and standard ware from that great department-store, the State University. Ryland wore spats, he wrote long letters about City Planning and Community Singing, and, though he was a Booster, he was known to carry in his pocket small volumes of poetry in a foreign language. All this was going too far. Henry Thompson was the extreme of insularity, and Noel Ryland the extreme of frogginess, while between them, supporting the state, defending the evangelical churches and domestic brightness and sound business, were Babbitt and his friends.
    ellauri107.html on line 507: Put your John Hancock on that line! To sign one's name on a document or other item. John Hancock, an influential figure in the American Revolution, is known for his especially large and legible signature on the Declaration of Independence. As soon as you put your John Hancock on these papers, you'll be the proud owner of a brand new car!
    ellauri107.html on line 510: In the living-room, in a corner of the davenport, Ted settled down to his Home Study; plain geometry, Cicero, and the agonizing metaphors of Comus.
    ellauri107.html on line 511: “I don't see why they give us this old-fashioned junk by Milton and Shakespeare and Wordsworth and all these has-beens,” he protested. “Oh, I guess I could stand it to see a show by Shakespeare, if they had swell scenery and put on a lot of dog, but to sit down in cold blood and READ 'em—These teachers—how do they get that way?”
    ellauri107.html on line 512: Mrs. Babbitt, darning socks, speculated, “Yes, I wonder why. Of course I don't want to fly in the face of the professors and everybody, but I do think there's things in Shakespeare—not that I read him much, but when I was young the girls used to show me passages that weren't, really, they weren't at all nice.”
    ellauri107.html on line 513: Babbitt looked up irritably from the comic strips in the Evening Advocate. They composed his favorite literature and art, these illustrated chronicles in which Mr. Mutt hit Mr. Jeff with a rotten egg, and Mother corrected Father's vulgarisms by means of a rolling-pin. With the solemn face of a devotee, breathing heavily through his open mouth, he plodded nightly through every picture, and during the rite he detested interruptions. Furthermore, he felt that on the subject of Shakespeare he wasn't really an authority. Neither the Advocate-Times, the Evening Advocate, nor the Bulletin of the Zenith Chamber of Commerce had ever had an editorial on the matter, and until one of them had spoken he found it hard to form an original opinion. But even at risk of floundering in strange bogs, he could not keep out of an open controversy.
    ellauri107.html on line 514: “I'll tell you why you have to study Shakespeare and those. It's because they're required for college entrance, and that's all there is to it! Personally, I don't see myself why they stuck 'em into an up-to-date high-school system like we have in this state. Be a good deal better if you took Business English, and learned how to write an ad, or letters that would pull. But there it is, and there's no talk, argument, or discussion about it! Trouble with you, Ted, is you always want to do something different! If you're going to law-school—and you are!—I never had a chance to, but I'll see that you do—why, you'll want to lay in all the English and Latin you can get.”
    ellauri107.html on line 515: “Oh punk. I don't see what's the use of law-school—or even finishing high school. I don't want to go to college 'specially. Honest, there's lot of fellows that have graduated from colleges that don't begin to make as much money as fellows that went to work early. Old Shimmy Peters, that teaches Latin in the High, he's a what-is-it from Columbia and he sits up all night reading a lot of greasy books and he's always spieling about the 'value of languages,' and the poor soak doesn't make but eighteen hundred a year, and no traveling salesman would think of working for that. I know what I'd like to do. I'd like to be an aviator, or own a corking big garage, or else—a fellow was telling me about it yesterday—I'd like to be one of these fellows that the Standard Oil
    ellauri107.html on line 516: Company sends out to China, and you live in a compound and don't have to do any work, and you get to see the world and pagodas and the ocean and everything! And then I could take up correspondence-courses. That's the real stuff! You don't have to recite to some frosty-faced old dame that's trying to show off to the principal, and you can study any subject you want to. Just listen to these! I clipped out the ads of some swell courses.”
    ellauri107.html on line 517:

    Motivational images of banknotes
    ellauri107.html on line 518: He snatched from the back of his geometry half a hundred advertisements of those home-study courses which the energy and foresight of American commerce have contributed to the science of education. The first displayed the portrait of a young man with a pure brow, an iron jaw, silk socks, and hair like patent leather. Standing with one hand in his trousers-pocket and the other extended with chiding forefinger, he was bewitching an audience of men with gray beards, paunches, bald heads, and every other sign of wisdom and prosperity. Above the picture was an inspiring educational symbol—no antiquated lamp or torch or owl of Minerva, but a row of dollar signs. The text ran:
    ellauri107.html on line 552: With Kate as a companion, Milly goes to see an eminent physician, Sir Luke Strett, because she worries that she is suffering from an incurable disease. The doctor is noncommittal but Milly fears the worst. Kate suspects that Milly is deathly ill. After the trip to America where he had met Milly, Densher returns to find the heiress in London. Kate wants Densher to pay as much attention as possible to Milly, though at first he doesn't quite know why. Kate has been careful to conceal from Milly (and everybody else) that she and Densher are engaged.
    ellauri107.html on line 556: Aunt Maud and Kate return to London while Densher remains with Milly. Unfortunately, the dying girl learns from a former suitor of Kate's about the plot to get her money. She withdraws from Densher and her condition deteriorates. Densher sees her one last time before he leaves for London, where he eventually receives news of Milly's death. Milly does leave him a large amount of money despite everything. But Densher does not accept the money, and he will not marry Kate unless she also refuses the bequest. Conversely, if Kate chooses the money instead of him, Densher offers to make the bequest over to her in full. The lovers part on the novel's final page with a cryptic exclamation from Kate: "We shall never be again as we were!"
    ellauri108.html on line 34: That the hungry be fed, the sick nourished, the aged protected, and the infant cared for.
    ellauri108.html on line 38: Käsitteiden "ikävä mulkero", "kusitolppa" ja "paskiainen" extensioiden objektiivisesta yhtäpitävyydestä todistaa mm. se, että paskiaiset puolustelee ikäviä mulkeroita ja kusitolppia sekä kääntäen. Esim. pikku piipunrassi Grels Teir osoittaa "ymmärtämystä" Ruozin Mengelelle Anders Tegnellille. Sale Bellow kiittelee Philip Rothia ja kääntäen. Öykkärimäinen Trump ja luihu Boris ovat samixia frisyyriä myöten. Etc. etc.
    ellauri108.html on line 54:

    The Pledge of Allegiance
    ellauri108.html on line 55: · · · Will our Hebrew Warrior Lil Isaac be able to withstand the threats of Butch the School Bully? Will Lil Isaac stand for the pledge? Watch to find out!
    ellauri108.html on line 63: Jah or Yah (Hebrew: יה‎, Yah) is a short form of Hebrew: יהוה‎ (YHWH), the four letters that form the tetragrammaton, the personal name of God: Yahweh, which the ancient Israelites used. The conventional Christian English pronunciation of Jah is /ˈdʒɑː/, even though the letter J here transliterates the palatal approximant (Hebrew י Yodh). The spelling Yah is designed to make the pronunciation /ˈjɑː/ explicit in an English-language context (see also romanization of Hebrew), especially for Christians who may not use Hebrew regularly during prayer and study.
    ellauri108.html on line 67: While pronouncing the tetragrammaton is forbidden for Jews, articulating "Jah"/"Yah" is allowed, but is usually confined to prayer and study. In the modern English-language Christian context, the name Jah is commonly associated with the Rastafari.
    ellauri108.html on line 79: The Spanish language Reina Valera Bible employs "JAH" in 21 instances within the Old Testament according to the Nueva Concordancia Strong Exhaustiva. The Darby Bible, Young's Literal Translation, The Jubilee Bible 2000, Lexham English Bible, The Complete Jewish Bible, Names of God Bible, The Recovery Version, Green's Literal Translation, the New Jewish Publication Society or NJPS Tanakh and World English Bible includes "Jah" (Yah in the Lexham English Bible, Complete Jewish Bible, the NJPS Tanakh and the World English Bible) numerous times within the Old Testament (as well as in the New Testament or New Covenant as is the case in Christian and Messianic Jewish Bibles) as "Hallelujah!" or "Alleluia!" (Praise Jah or Yah in either instance) which is also employed throughout the Old Testament of these Bible versions.
    ellauri108.html on line 81: "Hallelujah!" or "Alleluia!" is also used in other Bible versions such as the Divine Name King James Bible, American Standard Version, the Recovery Version, The Tree of Life Version, Amplified Bible, God's Word Translation, Holman Christian Standard Bible, International Standard Version, The Message, New American Bible Revised Edition, The Jerusalem Bible, The New Jerusalem Bible, NJPS Tanakh, The first JPS translation, The Living Bible, The Bible in Living English, Young's Literal Translation, King James Version, The Spanish language Reina Valera and even in Bible versions that otherwise do not generally use the Divine Name such as the New King James Version, English Standard Version, J.B. Phillips New Testament, New International Version, Douay-Rheims Version, God's Word Translation, Revised Standard Version, New Revised Standard Version, The Jubilee Bible 2000, New American Standard Bible, New Century Version, New International Reader's Version and several other versions, translations and/or editions in English and other languages varying from once to numerous times depending on the Bible version especially and most notably in Revelation Chapter 19 in Christian and Messianic Jewish Bibles.
    ellauri108.html on line 88: Rastat tuo mieleen helluntaiystävät, nekään ei halua järjestäytyä kirkkokunnaxi. Kummatkaan ei ottaneet uskoaxeen että niiden hengellinen johtaja on kuolevainen. Kaikkein huvittavinta rastoissa on miten ne kaiken ton prinssi Philip jumalaxi -cargokultin alla pössypäisinä on tismalleen samanlaisia vanhoillis-patriarkaalisia törkimyxiä kuin niiden vanhat orjaisännät. Siitä (jos ei muuten) huomaa miten kaikki toi kehyskertomus on vaan kuorrutusta lapsille ja lapsenmielisille. Ihan mikä eläinsatu kelpaa hyvänsä, kuhan saadaan nostetuxi omaa häntää ja säilytetään muuten status quo.
    ellauri108.html on line 100: Other Rastas see Selassie as embodying Jesus' teachings and essence but reject the idea that he was the literal reincarnation of Jesus. Members of the Twelve Tribes of Israel denomination, for instance, reject the idea that Selassie was the Second Coming, arguing that this event has yet to occur. From this perspective, Selassie is perceived as a messenger or emissary of God rather than a manifestation of God himself. Rastas holding to this view sometimes regard the deification of Haile Selassie as naïve or ignorant, in some cases thinking it as dangerous to worship a human being as God. There are various Rastas who went from believing that Haile Selassie was both God incarnate and the Second Coming of Jesus to seeing him as something distinct.
    ellauri108.html on line 102: On being crowned, Haile Selassie was given the title of "King of Kings and Lord of Lords, Conquering Lion of the Tribe of Judah". Rastas use this title for Haile Selassie alongside others, such as "Almighty God", "Judge and Avenger", "King Alpha and Queen Omega", "Returned Messiah", "Elect of God", and "Elect of Himself". Rastas also view Haile Selassie as a symbol of their positive affirmation of Africa as a source of spiritual and cultural heritage.
    ellauri108.html on line 104: While he was emperor, many Jamaican Rastas professed the belief that Haile Selassie would never die. The 1974 overthrow of Haile Selassie by the military Derg and his subsequent death in 1975 resulted in a crisis of faith for many practitioners. Some left the movement altogether. Others remained, and developed new strategies for dealing with the news. Some Rastas believed that Selassie did not really die and that claims to the contrary were Western misinformation. To bolster their argument, they pointed to the fact that no corpse had been produced; in reality, Haile Selassie's body had been buried beneath his palace, remaining undiscovered there until 1992. Another perspective within Rastafari acknowledged that Haile Selassie's body had perished, but claimed that his inner essence survived as a spiritual force. A third response within the Rastafari community was that Selassie's death was inconsequential as he had only been a "personification" of Jah rather than Jah himself.
    ellauri108.html on line 106: During his life, Selassie described himself as a devout Christian. In a 1967 interview, Selassie was asked about the Rasta belief that he was the Second Coming of Jesus, to which he responded: "I have heard of this idea. I also met certain Rastafarians. I told them clearly that I am a man, that I am mortal, and that I will be replaced by the oncoming generation, and that they should never make a mistake in assuming or pretending that a human being is emanated from a deity." His grandson Ermias Sahle Selassie has said that there is "no doubt that Haile Selassie did not encourage the Rastafari movement". Critics of Rastafari have used this as evidence that Rasta theological beliefs are incorrect, although some Rastas take Selassie's denials as evidence that he was indeed the incarnation of God, based on their reading of the Gospel of Luke.
    ellauri108.html on line 108: According to Clarke, Rastafari is "concerned above all else with black consciousness, with rediscovering the identity, personal and racial, of black people". The Rastafari movement began among Afro-Jamaicans who wanted to reject the British imperial culture that dominated Jamaica and replace it with a new identity based on a reclamation of their African heritage. Its emphasis is on the purging of any belief in the inferiority of black people, and the superiority of white people, from the minds of its followers. Rastafari is therefore Afrocentric, equating blackness with the African continent, and endorsing a form of Pan-Africanism.
    ellauri108.html on line 112: There is no uniform Rasta view on race. Black supremacy was a theme early in the movement, with the belief in the existence of a distinctly black African race that is superior to other racial groups. While some still hold this belief, non-black Rastas are now widely accepted in the movement. Rastafari's history has opened the religion to accusations of racism. Cashmore noted that there was an "implicit potential" for racism in Rasta beliefs but he also noted that racism was not "intrinsic" to the religion. Some Rastas have acknowledged that there is racism in the movement, primarily against Europeans and Asians. Some Rasta sects reject the notion that a white European can ever be a legitimate Rasta. Other Rasta sects believe that an "African" identity is not inherently linked to black skin but rather is about whether an individual displays an African "attitude" or "spirit".
    ellauri108.html on line 115: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents. The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.
    ellauri108.html on line 123: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent. The term "liberation before repatriation" began to be used within the movement. Some Rastas seek to transform Western society so that they may more comfortably live within it rather than seeking to move to Africa. There are nevertheless many Rastas who continue to emphasise the need for physical resettlement of the African diaspora in Africa.
    ellauri108.html on line 125: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise. In the 1980s, many Rastas believed that the Day of Judgment would happen around the year 2000. A view then common in the Rasta community was that the world's white people would wipe themselves out through nuclear war, with black Africans then ruling the world, something that they argued was prophesied in the Book of Daniel.
    ellauri108.html on line 127: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
    ellauri108.html on line 129: Most Rastas share a pair of fundamental moral principles known as the "two great commandments": love of a black male God and love of neighbour if he too is black and male. Many Rastas believe that to determine whether they should undertake a certain act or not, they should consult the presence of Jah within themselves. He's the little red orange and green duck in your left ear. Do not listen to the little white Jesus duck on the right, he is the deevil.
    ellauri108.html on line 133: Some Rastas have promoted activism as a means of achieving socio-political reform, while others believe in awaiting change that will be brought about through divine intervention in human affairs. In Jamaica, Rastas typically do not vote, derogatorily dismissing politics as "politricks", and rarely involve themselves in political parties or unions. The Rasta tendency to believe that socio-political change is inevitable opens the religion up to the criticism from the political left that it encourages adherents to do little or nothing to alter the status quo. Other Rastas do engage in political activism; the Ghanaian Rasta singer-songwriter Rocky Dawuni for instance was involved in campaigns promoting democratic elections, while in Grenada, many Rastas joined the People's Revolutionary Government formed in 1979.
    ellauri108.html on line 135: Rastafari promotes what it regards as the restoration of black manhood, believing that men in the African diaspora have been emasculated by Babylon. It espouses patriarchal principles, including the idea that women should submit to male leadership. External observers—including scholars such as Cashmore and Edmonds—have claimed that Rastafari accords women an inferior position to men. Rastafari women usually accept this subordinate position and regard it as their duty to obey their men; the academic Maureen Rowe suggested that women were willing to join the religion despite its restrictions because they valued the life of structure and discipline it provided. Rasta discourse often presents women as morally weak and susceptible to deception by evil, and claims that they are impure while menstruating. Rastas legitimise these gender roles by citing Biblical passages, particularly those in the Book of Leviticus and in the writings of Paul the Apostle. The Rasta Shop is a store selling items associated with Rastafari in the U.S. state of Oregon.
    ellauri108.html on line 137: Rasta women usually wear clothing that covers their head and hides their body contours. Trousers are usually avoided, in favour of long skirts. Women are expected to cover their head while praying, and in some Rasta groups this is expected of them whenever in public. Rasta discourse insists this female dress code is necessary to prevent women attracting men and presents it as an antidote to the sexual objectification of women in Babylon. Rasta men are permitted to wear whatever they choose. Although men and women took part alongside each other in early Rasta rituals, from the late 1940s and 1950s the Rasta community increasingly encouraged gender segregation for ceremonies. This was legitimised with the explanation that women were impure through menstruation and that their presence at the ceremonies would distract male participants.
    ellauri108.html on line 139: As it existed in Jamaica, Rastafari did not promote monogamy. Rasta men are permitted multiple female sex partners, while women are expected to reserve their sexual activity for one male partner. Marriage is not usually formalised through legal ceremonies but is a common-law affair, although many Rastas are legally married. Rasta men refer to their female partners as "queens", or "empresses", while the males in these relationships are known as "kingmen". Rastafari places great importance on family life and the raising of children, with reproduction being encouraged. The religion emphasises the place of men in child-rearing, associating this with the recovery of African manhood. Women often work, sometimes while the man raises the children at home. Rastafari typically rejects feminism, although since the 1970s growing numbers of Rasta women have called for greater gender equity in the movement. The scholar Terisa E. Turner for instance encountered Kenyan feminists who were appropriating Rastafari content to suit their political agenda. Some Rasta women have challenged gender norms by wearing their hair uncovered in public and donning trousers.
    ellauri108.html on line 141: Rastafari regards procreation as the purpose of sex, and thus oral and anal sex are usually forbidden. Both contraception and abortion are usually censured, and a common claim in Rasta discourse is that these were inventions of Babylon to decrease the black African birth-rate. Rastas typically express hostile attitudes to homosexuality, regarding homosexuals as evil and unnatural; this attitude derives from references to same-sex sexual activity in the Bible. Homosexual Rastas probably conceal their sexual orientation because of these attitudes. Rastas typically see the growing acceptance of birth control and homosexuality in Western society as evidence of the degeneration of Babylon as it approaches its apocalyptic end.
    ellauri108.html on line 145: The term "grounding" is used among Rastas to refer to the establishment of relationships between like-minded practitioners. Groundings often take place in a commune or yard, and are presided over by an elder. The elder is charged with keeping discipline and can ban individuals from attending. The number of participants can range from a handful to several hundred. Activities that take place at groundings include the playing of drums, chanting, the singing of hymns, and the recitation of poetry. Cannabis, known as ganja, is often smoked. Most groundings contain only men, although some Rasta women have established their own all-female grounding circles.
    ellauri108.html on line 147: One of the central activities at groundings is "reasoning". This is a discussion among assembled Rastas about the religion's principles and their relevance to current events. These discussions are supposed to be non-combative, although attendees can point out the fallacies in any arguments presented. Those assembled inform each other about the revelations that they have received through meditation and dream. Each contributor is supposed to push the boundaries of understanding until the entire group has gained greater insight into the topic under discussion. In meeting together with like-minded individuals, reasoning helps Rastas to reassure one another of the correctness of their beliefs. Rastafari meetings are opened and closed with prayers. These involve supplication of God, the supplication for the hungry, sick, and infants, and calls for the destruction of the Rastas' enemies, and then close with statements of adoration.
    ellauri108.html on line 148: Princes shall come out of Egypt, Ethiopia shall stretch forth her hand unto God. Oh thou God of Ethiopia, thou God of divine majesty, thy spirit come within our hearts to dwell in the parts of righteousness. That the hungry be fed, the sick nourished, the aged protected, and the infant cared for. Teach us love and loyalty as it is in Zion.
    ellauri108.html on line 150: The largest groundings were known as "groundations" or "grounations" in the 1950s, although they were subsequently re-termed "Nyabinghi Issemblies". The term "Nyabinghi" is adopted from the name of a mythical African queen. Nyabinghi Issemblies are often held on dates associated with Ethiopia and Haile Selassie. These include Ethiopian Christmas (7 January), the day on which Haile Selassie visited Jamaica (21 April), Selassie's birthday (23 July), Ethiopian New Year (11 September), and Selassie's coronation day (2 November). Some Rastas also organise Nyabinghi Issemblies to mark Jamaica's Emancipation Day (1 August) and Marcus Garvey's birthday (17 August). A group of Rastas in Liberia celebrate Marcus Garvey's birthday.
    ellauri108.html on line 152: Nyabinghi Issemblies typically take place in rural areas, being situated in the open air or in temporary structures—known as "temples" or "tabernacles"—specifically constructed for the purpose. Any elder seeking to sponsor a Nyabinghi Issembly must have approval from other elders and requires the adequate resources to organise such an event. The assembly usually lasts between three and seven days. During the daytime, attendees engage in food preparation, ganja smoking, and reasoning, while at night they focus on drumming and dancing around bonfires. Nyabinghi Issemblies often attract Rastas from a wide area, including from different countries. They establish and maintain a sense of solidarity among the Rasta community and cultivate a feeling of collective belonging. Unlike in many other religions, rites of passage play no role in Rastafari; on death, various Rastas have been given Christian funerals by their relatives, as there are no established Rasta funeral rites.
    ellauri108.html on line 154: The principal ritual of Rastafari is the smoking of ganja, also known as marijuana or cannabis or pot. Among the names that Rastas give to the plant are callie, Iley, "the herb", "the holy herb", "the grass", and "the weed". Cannabis is usually smoked during groundings, although some practitioners also smoke it informally in other contexts. Some Rastas smoke it almost all of the time, something other practitioners regard as excessive, and many practitioners also ingest cannabis in a tea, as a spice in cooking, and as an ingredient in medicine. However, not all Rastas use ganja; abstainers explain that they have already achieved a higher level of consciousness and thus do not require it.
    ellauri108.html on line 158: Rastas typically smoke cannabis in the form of a large, hand-rolled cigarette known as a spliff. This is often rolled together while a prayer is offered to Jah; the spliff is lit and smoked only when the prayer is completed. At other times, cannabis is smoked in a water pipe referred to as a "chalice": styles include kutchies, chillums, and steamers. The pipe is passed in a counter-clockwise direction around the assembled circle of Rastas.
    ellauri108.html on line 160: There are various options that might explain how cannabis smoking came to be part of Rastafari. By the 8th century, Arab traders had introduced cannabis to Central and Southern Africa. In the 19th century, enslaved Bakongo people arrived in Jamaica, where they established the religion of Kumina. In Kumina, cannabis was smoked during religious ceremonies in the belief that it facilitated possession by ancestral spirits. The religion was largely practiced in south-east Jamaica's Saint Thomas Parish, where a prominent early Rasta, Leonard Howell, lived while he was developing many of Rastafari's beliefs and practices; it may have been through Kumina that cannabis became part of Rastafari. A second possible source was the use of cannabis in Hindu rituals. Hindu migrants arrived in Jamaica as indentured servants from British India between 1834 and 1917, and brought cannabis with them. A Jamaican Hindu priest, Laloo, was one of Howell's spiritual advisors, and may have influenced his adoption of ganja. The adoption of cannabis may also have been influenced by the widespread medicinal and recreational use of cannabis among Afro-Jamaicans in the early 20th century. Early Rastafarians may have taken an element of Jamaican culture which they associated with their peasant past and the rejection of capitalism and sanctified it by according it Biblical correlates.
    ellauri108.html on line 162: In many countries—including Jamaica—cannabis is illegal and by using it, Rastas protest the rules and regulations of Babylon. In the United States, for example, thousands of practitioners have been arrested because of their possession of the drug. Rastas have also advocated for the legalisation of cannabis in those jurisdictions where it is illegal; in 2015, Jamaica decriminalized personal possession of marijuana up to two ounces and legalized it for medicinal and scientific purposes. In 2019, Barbados legalised Rastafari use of cannabis within religious settings and pledged 60 acres (24 ha) of land for Rastafari to grow it.
    ellauri108.html on line 170: 1968 saw the development of reggae in Jamaica, a musical style typified by slower, heavier rhythms than ska and the increased use of Jamaican Patois. Like calypso, reggae was a medium for social commentary, although it demonstrated a wider use of radical political and Rasta themes than were previously present in Jamaican popular music. Reggae artists incorporated Rasta ritual rhythms, and also adopted Rasta chants, language, motifs, and social critiques. Songs like The Wailers' "African Herbsman" and Peter Tosh's "Legalize It" referenced cannabis use, while tracks like The Melodians' "Rivers of Babylon" and Junior Byles' "Beat Down Babylon" referenced Rasta beliefs in Babylon. Reggae gained widespread international popularity during the mid-1970s, coming to be viewed by black people in many different countries as music of the oppressed. Many Rastas grew critical of reggae, believing that it had commercialised their religion. Although reggae contains much Rastafari symbolism, and the two are widely associated, the connection is often exaggerated by non-Rastas. Most Rastas do not listen to reggae music, and reggae has also been utilised by other religious groups, such as Protestant Evangelicals. Out of reggae came dub music; dub artists often employ Rastafari terminology, even when not Rastas themselves.
    ellauri108.html on line 172: Rastas typically regard words as having an intrinsic power, seeking to avoid language that contributes to servility, self-degradation, and the objectification of the person. Practitioners therefore often use their own form of language, known commonly as "dread talk", "Iyaric", and "Rasta talk". Developed in Jamaica during the 1940s, this use of language fosters group identity and cultivates particular values. Adherents believe that by formulating their own language they are launching an ideological attack on the integrity of the English language, which they view as a tool of Babylon. The use of this language helps Rastas distinguish and separate themselves from non-Rastas, for whom—according to Barrett—Rasta rhetoric can be "meaningless babbling". However, Rasta terms have also filtered into wider Jamaican speech patterns.
    ellauri108.html on line 177: Rastas often make use of the colours red, black, green, and gold. Red, gold, and green were used in the Ethiopian flag, while, prior to the development of Rastafari, the Jamaican black nationalist activist Marcus Garvey had used red, green, and black as the colours for the Pan-African flag representing his United Negro Improvement Association. According to Garvey, the red symbolised the blood of martyrs, the black symbolised the skin of Africans, and the green represented the vegetation of the land, an interpretation endorsed by some Rastas. The colour gold is often included alongside Garvey's three colours; it has been adopted from the Jamaican flag, and is often interpreted as symbolising the minerals and raw materials which constitute Africa's wealth. Rastas often paint these colours onto their buildings, vehicles, kiosks, and other items, or display them on their clothing, helping to distinguish Rastas from non-Rastas and allowing adherents to recognise their co-religionists. As well as being used by Rastas, the colour set has also been adopted by Pan-Africanists more broadly, who use it to display their identification with Afrocentricity; for this reason it was adopted on the flags of many post-independence African states. Rastas often accompany the use of these three or four colours with the image of the Lion of Judah, also adopted from the Ethiopian flag and symbolizing Haile Selassie.
    ellauri108.html on line 182: Rastas seek to produce food "naturally", eating what they call ital, or "natural" food. This is often grown organically, and locally. Most Rastas adhere to the dietary laws outlined in the Book of Leviticus, and thus avoid eating pork or crustaceans. Other Rastas remain vegetarian, or vegan, a practice stemming from their interpretation of Leviticus. Many also avoid the addition of additives, including sugar and salt, to their food. Rasta dietary practices have been ridiculed by non-Rastas; in Ghana for example, where food traditionally includes a high meat content, the Rastas' emphasis on vegetable produce has led to the joke that they "eat like sheep and goats". In Jamaica, Rasta practitioners have commercialised ital food, for instance by selling fruit juices prepared according to Rasta custom.
    ellauri108.html on line 184: Rastafarians typically avoid food produced by non-Rastas or from unknown sources. Rasta men refuse to eat food prepared by a woman while she is menstruating, and some will avoid food prepared by a woman at any time. Rastas also generally avoid alcohol, cigarettes, and hard drugs such as heroin and cocaine, presenting these substances as unnatural and dirty and contrasting them with cannabis. Rastas also often avoid mainstream scientific medicine and will reject surgery, injections, or blood transfusions. Instead they utilise herbal medicine for healing, especially teas and poultices, with cannabis often used as an ingredient.
    ellauri108.html on line 189: Rastas differ on whether they regard dreadlocks as compulsory for practicing the religion. Some Rastas do not wear their hair in dreadlocks; within the religion they are often termed "cleanface" Rastas, with those wearing dreadlocked hair often called "locksmen". Some Rastas have also joined the Ethiopian Orthodox Church, the Christian organisation to which Haile Selassie belonged, and these individuals are forbidden from putting their hair in dreadlocks by the Church. In reference to Rasta hairstyles, Rastas often refer to non-Rastas as "baldheads", or "combsome", while those who are new to Rastafari and who have only just started to grow their hair into dreads are termed "nubbies". Members of the Bobo Ashanti sect of Rastas conceal their dreadlocks within turbans, while some Rastas tuck their dreads under a rastacap or tam headdress, usually coloured green, red, black, and yellow. Dreadlocks and Rastafari-inspired clothing have also been worn for aesthetic reasons by non-Rastas. For instance, many reggae musicians who do not adhere to the Rastafari religion wear their hair in dreads. A Rasta man wearing a rastacap has been sighted in Jamaica.
    ellauri108.html on line 191: From the beginning of the Rastafari movement in the 1930s, adherents typically grew beards and tall hair, perhaps in imitation of Haile Selassie. The wearing of hair as dreadlocks then emerged as a Rasta practice in the 1940s; there were debates within the movement as to whether dreadlocks should be worn or not, with proponents of the style becoming dominant. There are various claims as to how this practice was adopted. One claim is that it was adopted in imitation of certain African nations, such as the Maasai, Somalis, or Oromo, or that it was inspired by the hairstyles worn by some of those involved in the anti-colonialist Mau Mau Uprising in Kenya. An alternative explanation is that it was inspired by the hairstyles of the Hindu sadhus.
    ellauri108.html on line 199: Further contributing significantly to Rastafari's development were Ethiopianism and the Back to Africa ethos, both traditions with 18th-century roots. In the 19th century, there were growing calls for the African diaspora located in Western Europe and the Americas to be resettled in Africa, with some of this diaspora establishing colonies in Sierra Leone and Liberia. Based in Liberia, the black Christian preacher Edward Wilmot Blyden began promoting African pride and the preservation of African tradition, customs, and institutions. Also spreading throughout Africa was Ethiopianism, a movement that accorded special status to the east African nation of Ethiopia because it was mentioned in various Biblical passages. For adherents of Ethiopianism, "Ethiopia" was regarded as a synonym of Africa as a whole.
    ellauri108.html on line 201: Marcus Garvey, a prominent black nationalist theorist who heavily influenced Rastafari and is regarded as a prophet by many Rastas. The Jamaican activist Marcus Garvey, spent much of his adult life in the US and Britain. Garvey supported the idea of global racial separatism and called for part of the African diaspora to relocate to Africa. His ideas faced opposition from civil rights activists like W. E. B. Du Bois who supported racial integration, and as a mass movement, Garveyism declined in the Great Depression of the 1930s. A rumour later spread that in 1916, Garvey had called on his supporters to "look to Africa" for the crowning of a black king; this quote was never verified. However, in August 1930, Garvey's play, Coronation of an African King, was performed in Kingston. Its plot revolved around the crowning of the fictional Prince Cudjoe of Sudan, although it anticipated the crowning of Haile Selassie later that year. Rastas hold Garvey in great esteem, with many regarding him as a prophet. Garvey knew of Rastafari, but took a largely negative view of the religion; he also became a critic of Haile Selassie, calling him "a great coward" who rules a "country where black men are chained and flogged".
    ellauri108.html on line 203: Haile Selassie was crowned Emperor of Ethiopia in 1930. A number of Jamaica's Christian clergymen claimed that Selassie's coronation was evidence that he was the black messiah that they believed was prophesied in the Book of Revelation, the Book of Daniel, and Psalms. Over the following years, several street preachers—most notably Leonard Howell, Archibald Dunkley, Robert Hinds, and Joseph Hibbert—began claiming that Haile Selassie was the returned Jesus. They first did so in Kingston, and soon the message spread throughout 1930s Jamaica, especially among poor communities who were hit particularly hard by the Great Depression. Clarke stated that "to all intents and purposes this was the beginning" of the Rastafari movement.
    ellauri108.html on line 205: Howell has been described as the "leading figure" in the early Rastafari movement. He preached that black Africans were superior to white Europeans and that Afro-Jamaicans should owe their allegiance to Haile Selassie rather than to George V, King of Great Britain and Ireland. The island's British authorities arrested him and charged him with sedition in 1934, resulting in his two-year imprisonment. Following his release, Howell established the Ethiopian Salvation Society and in 1939 established a Rasta community, known as Pinnacle, in Saint Catherine Parish. Police feared that Howell was training his followers for an armed rebellion and were angered that it was producing cannabis for sale. They raided the community on several occasions and Howell was imprisoned for a further two years. Upon his release he returned to Pinnacle, but the police continued with their raids and shut down the community in 1954; Howell himself was committed to a mental hospital.
    ellauri108.html on line 216: In the 1940s and 1950s, a more militant brand of Rastafari emerged. The vanguard of this was the House of Youth Black Faith, a group whose members were largely based in West Kingston. Backlash against the Rastas grew after a practitioner of the religion allegedly killed a woman in 1957. In March 1958, the first Rastafarian Universal Convention was held in the settlement of Back-o-Wall, Kingston. Following the event, militant Rastas unsuccessfully tried to capture the city in the name of Haile Selassie. Later that year they tried again in Spanish Town. The increasing militancy of some Rastas resulted in growing alarm about the religion in Jamaica. According to Cashmore, the Rastas became "folk devils" in Jamaican society. In 1959, the self-declared prophet and founder of the African Reform Church, Claudius Henry, sold thousands of tickets to Afro-Jamaicans, including many Rastas, for passage on a ship that he claimed would take them to Africa. The ship never arrived and Henry was charged with fraud. In 1960 he was sentenced to six years imprisonment for conspiring to overthrow the government. Henry's son was accused of being part of a paramilitary cell and executed, confirming public fears about Rasta violence. One of the most prominent clashes between Rastas and law enforcement was the Coral Gardens incident of 1963, in which an initial skirmish between police and Rastas resulted in several deaths and led to a larger roundup of practitioners. Clamping down on the Rasta movement, in 1964 the island's government implemented tougher laws surrounding cannabis use.
    ellauri108.html on line 220: Whereas its membership had previously derived predominantly from poorer sectors of society, in the 1960s Rastafari began attracting support from more privileged groups like students and professional musicians. The foremost group emphasising this approach was the Twelve Tribes of Israel, whose members came to be known as "Uptown Rastas". Among those attracted to Rastafari in this decade were middle-class intellectuals like Leahcim Semaj, who called for the religious community to place greater emphasis on scholarly social theory as a method of achieving change. Although some Jamaican Rastas were critical of him, many came under the influence of the Guyanese black nationalist academic Walter Rodney, who lectured to their community in 1968 before publishing his thoughts as the pamphlet Groundings. Like Rodney, many Jamaican Rastas were influenced by the U.S.-based Black Power movement. After Black Power declined following the deaths of prominent exponents such as Malcolm X, Michael X, and George Jackson, Rastafari filled the vacuum it left for many black youth.
    ellauri108.html on line 222: In the mid-1970s, reggae's international popularity exploded. The most successful reggae artist was Bob Marley, who—according to Cashmore—"more than any other individual, was responsible for introducing Rastafarian themes, concepts and demands to a truly universal audience". Reggae's popularity led to a growth in "pseudo-Rastafarians", individuals who listened to reggae and wore Rasta clothing but did not share its belief system. Many Rastas were angered by this, believing it commercialised their religion.
    ellauri108.html on line 227: Through reggae, Rasta musicians became increasingly important in Jamaica's political life during the 1970s. To bolster his popularity with the electorate, Jamaican Prime Minister Michael Manley employed Rasta imagery and courted and obtained support from Marley and other reggae musicians. Manley described Rastas as a "beautiful and remarkable people" and carried a cane, the "rod of correction", which he claimed was a gift from Haile Selassie. Following Manley's example, Jamaican political parties increasingly employed Rasta language, symbols, and reggae references in their campaigns, while Rasta symbols became increasingly mainstream in Jamaican society. This helped to confer greater legitimacy on Rastafari, with reggae and Rasta imagery being increasingly presented as a core part of Jamaica's cultural heritage for the growing tourist industry. In the 1980s, a Rasta, Barbara Makeda Blake Hannah, became a senator in the Jamaican Parliament.
    ellauri108.html on line 229: Enthusiasm for Rastafari was dampened by the unexpected death of Haile Selassie in 1975 and that of Marley in 1981. During the 1980s, the number of Rastas in Jamaica declined, with Pentecostal and other Charismatic Christian groups proving more successful at attracting young recruits. Several publicly prominent Rastas converted to Christianity, and two of those who did so—Judy Mowatt and Tommy Cowan—maintained that Marley had converted from Rastafari to Christianity, in the form of the Ethiopian Orthodox Church, during his final days. The significance of Rastafari messages in reggae also declined with the growing popularity of dancehall, a Jamaican musical genre that typically foregrounded lyrical themes of hyper-masculinity, violence, and sexual activity rather than religious symbolism.
    ellauri108.html on line 233: Rastafari is not a homogeneous movement and has no single administrative structure, nor any single leader. A majority of Rastas avoid centralised and hierarchical structures because they do not want to replicate the structures of Babylon and because their religion's ultra-individualistic ethos places emphasis on inner divinity. The structure of most Rastafari groups is less like that of Christian denominations and is instead akin to the cellular structure of other African diasporic traditions like Haitian Vodou, Cuban Santería, and Jamaica's Revival Zion. Since the 1970s, there have been attempts to unify all Rastas, namely through the establishment of the Rastafari Movement Association, which sought political mobilisation. In 1982, the first international assembly of Rastafari groups took place in Toronto, Canada. This and subsequent international conferences, assemblies, and workshops have helped to cement global networks and cultivate an international community of Rastas.
    ellauri108.html on line 235: Sub-divisions of Rastafari are often referred to as "houses" or "mansions", in keeping with a passage from the Gospel of John (14:2): as translated in the King James Bible, Jesus states "In my father's house are many mansions". The three most prominent branches are the House of Nyabinghi, the Bobo Ashanti, and the Twelve Tribes of Israel, although other important groups include the Church of Haile Selassie I, Inc., and the Fulfilled Rastafari. By fragmenting into different houses without any single leader, Rastafari became more resilient amid opposition from Jamaica's government during the early decades of the movement.
    ellauri108.html on line 237: Probably the largest Rastafari group, the House of Nyabinghi is an aggregate of more traditional and militant Rastas who seek to retain the movement close to the way in which it existed during the 1940s. They stress the idea that Haile Selassie was Jah and the reincarnation of Jesus. The wearing of dreadlocks is regarded as indispensable and patriarchal gender roles are strongly emphasised, while, according to Cashmore, they are "vehemently anti-white". Nyabinghi Rastas refuse to compromise with Babylon and are often critical of reggae musicians like Marley, whom they regard as having collaborated with the commercial music industry.
    ellauri108.html on line 244: The Twelve Tribes peaked in popularity during the 1970s, when it attracted artists, musicians, and many middle-class followers—Marley among them—resulting in the terms "middle-class Rastas" and "uptown Rastas" being applied to members of the group. Carrington died in 2005, since which time the Twelve Tribes of Israel have been led by an executive council. As of 2010, it was recorded as being the largest of the centralised Rasta groups. It remains headquartered in Kingston, although it has followers outside Jamaica; the group was responsible for establishing the Rasta community in Shashamane, Ethiopia.
    ellauri108.html on line 246: The Church of Haile Selassie, Inc., was founded by Abuna Foxe and operated much like a mainstream Christian church, with a hierarchy of functionaries, weekly services, and Sunday schools. In adopting this broad approach, the Church seeks to develop Rastafari's respectability in wider society. Fulfilled Rastafari is a multi-ethnic movement that has spread in popularity during the 21st century, in large part through the Internet. The Fulfilled Rastafari group accept Haile Selassie's statements that he was a man and that he was a devout Christian, and so place emphasis on worshipping Jesus through the example set forth by Haile Selassie. The wearing of dreadlocks and the adherence to an ital diet are considered issues up to the individual.
    ellauri108.html on line 252: The Rasta message resonates with many people who feel marginalised and alienated by the values and institutions of their society. Internationally, it has proved most popular among the poor and among marginalised youth. In valorising Africa and blackness, Rastafari provides a positive identity for youth in the African diaspora by allowing them to psychologically reject their social stigmatisation. It then provides these disaffected people with the discursive stance from which they can challenge capitalism and consumerism, providing them with symbols of resistance and defiance. Cashmore expressed the view that "whenever there are black people who sense an injust disparity between their own material conditions and those of the whites who surround them and tend to control major social institutions, the Rasta messages have relevance."
    ellauri108.html on line 256: Rastas often claim that—rather than converting to the religion—they were actually always a Rasta and that their embrace of its beliefs was merely the realisation of this. There is no formal ritual carried out to mark an individual's entry into the Rastafari movement, although once they do join an individual often changes their name, with many including the prefix "Ras". Rastas regard themselves as an exclusive and elite community, membership of which is restricted to those who have the "insight" to recognise Haile Selassie's importance. Practitioners thus often regard themselves as the "enlightened ones" who have "seen the light". Many of them see no point in establishing good relations with non-Rastas, believing that the latter will never accept Rastafari doctrine as truth.
    ellauri108.html on line 260: Although it remains most concentrated in the Caribbean, Rastafari has spread to many areas of the world and adapted into many localised variants. It has spread primarily in Anglophone regions and countries, largely because reggae music has primarily been produced in the English language. It is thus most commonly found in the Anglophone Caribbean, United States, Canada, United Kingdom, Australia and New Zealand, and Anglophone parts of Africa.
    ellauri108.html on line 262: Barrett described Rastafari as "the largest, most identifiable, indigenous movement in Jamaica." In the mid-1980s, there were approximately 70,000 members and sympathisers of Rastafari in Jamaica. The majority were male, working-class, former Christians aged between 18 and 40. In the 2011 Jamaican census, 29,026 individuals identified as Rastas. Jamaica's Rastas were initially entirely from the Afro-Jamaican majority, and although Afro-Jamaicans are still the majority, Rastafari has also gained members from the island's Chinese, Indian, Afro-Chinese, Afro-Jewish, mulatto, and white minorities. Until 1965 the vast majority were from the lower classes, although it has since attracted many middle-class members; by the 1980s there were Jamaican Rastas working as lawyers and university professors. Jamaica is often valorised by Rastas as the fountain-head of their faith, and many Rastas living elsewhere travel to the island on pilgrimage.
    ellauri108.html on line 264: Both through travel between the islands, and through reggae's popularity, Rastafari spread across the eastern Caribbean during the 1970s. Here, its ideas complemented the anti-colonial and Afrocentric views prevalent in countries like Trinidad, Grenada, Dominica, and St Vincent. In these countries, the early Rastas often engaged in cultural and political movements to a greater extent than their Jamaican counterparts had. Various Rastas were involved in Grenada's 1979 New Jewel Movement and were given positions in the Grenadine government until it was overthrown and replaced following the U.S. invasion of 1983. Although Fidel Castro's Marxist–Leninist government generally discouraged foreign influences, Rastafari was introduced to Cuba alongside reggae in the 1970s. Foreign Rastas studying in Cuba during the 1990s connected with its reggae scene and helped to further ground it in Rasta beliefs. In Cuba, most Rastas have been male and from the Afro-Cuban population.
    ellauri108.html on line 268: Some Rastas in the African diaspora have followed through with their beliefs about resettlement in Africa, with Ghana and Nigeria being particularly favoured. In West Africa, Rastafari has spread largely through the popularity of reggae, gaining a larger presence in Anglophone areas than their Francophone counterparts. Caribbean Rastas arrived in Ghana during the 1960s, encouraged by its first post-independence president, Kwame Nkrumah, while some native Ghanaians also converted to the religion. The largest congregation of Rastas has been in southern parts of Ghana, around Accra, Tema, and the Cape Coast, although Rasta communities also exist in the Muslim-majority area of northern Ghana. The Rasta migrants' wearing of dreadlocks was akin to that of the native fetish priests, which may have assisted the presentation of these Rastas as having authentic African roots in Ghanaian society. However, Ghanaian Rastas have complained of social ostracism and prosecution for cannabis possession, while non-Rastas in Ghana often consider them to be "drop-outs", "too Western", and "not African enough".
    ellauri108.html on line 270: A smaller number of Rastas are found in Muslim-majority countries of West Africa, such as Gambia and Senegal. One West African group that wear dreadlocks are the Baye Faal, a Mouride sect in Senegambia, some of whose practitioners have started calling themselves "Rastas" in reference to their visual similarity to Rastafari. The popularity of dreadlocks and marijuana among the Baye Faal may have been spread in large part through access to Rasta-influenced reggae in the 1970s. A small community of Rastas also appeared in Burkina Faso.
    ellauri108.html on line 272: In the 1960s, a Rasta settlement was established in Shashamane, Ethiopia, on land made available by Haile Selassie's Ethiopian World Federation. The community faced many problems; 500 acres were confiscated by the Marxist government of Mengistu Haile Mariam. There were also conflicts with local Ethiopians, who largely regarded the incoming Rastas, and their Ethiopian-born children, as foreigners. The Shashamane community peaked at a population of 2,000, although subsequently declined to around 200.
    ellauri108.html on line 277: During the 1950s and 1960s, Rastas were among the thousands of Caribbean migrants who settled in the United Kingdom, leading to small groups appearing in areas of London such as Brixton and Notting Hill in the 1950s. By the late 1960s, Rastafari had attracted converts from the second generation of British Caribbean people, spreading beyond London to cities like Birmingham, Leicester, Liverpool, Manchester, and Bristol. Its spread was aided by the gang structures that had been cultivated among black British youth by the rudeboy subculture, and gained increasing attention in the 1970s through reggae's popularity. According to the 2001 United Kingdom Census there are about 5000 Rastafari living in England and Wales. Clarke described Rastafari as a small but "extremely influential" component of black British life.
    ellauri108.html on line 289: First Jew of color to lead an American Jewish museum resigns, citing gender and racial discrimination. Gugulethu Moyo, former executive director of the Jewish History Museum in Tucson, Arizona. (Courtesy of Gugulethu Moyo).
    ellauri108.html on line 291: Moyo’s resignation on Monday capped a period of increasing acrimony between her and the Jewish History Museum’s board. Six months after the museum’s board unanimously selected Moyo to lead the museum, Moyo is publicly accusing the board of dysfunction fueled by racism and sexism — and the board is threatening to sue her for allegedly leaking private information.
    ellauri108.html on line 293: “I faced gender discrimination and racism, and it was a toxic environment with the board never letting me run the organization I was hired to run,” Moyo said. “I was not treated as a leader.”
    ellauri108.html on line 299: As a survivor of genocide in Zimbabwe who went on to build a career as a human rights activist and lawyer on three continents, Moyo was seen not only as an impeccable hire to carry on the museum’s vision but also as a bearer of racial progress for the Jewish community as many of its institutions attempt to increase their diversity. She pledged to use her position to fight racism, especially in the wake of last year’s Black Lives Matter protests.
    ellauri108.html on line 304: In the wake of the murder of George Floyd, she had sought to connect historical Jewish persecution to Floyd’s death and other flashpoints of special significance to African Americans.
    ellauri108.html on line 307: “I saw a presentation from the center about bail bonds and I’m thinking, What does that have to do with Holocaust education? We donate to anything that helps educate people about the horrors of the Holocaust as long as it is apolitical. What does some coons getting shot just because they´re black have to do with it? Us jews count as white in America, for crissake!
    ellauri108.html on line 357: 44Herra kuuli rukouksen. 45Kun Susannaa vietiin surmattavaksi, Jumala herätti Daniel-nimisessä nuoressa pojassa pyhän hengen, 46ja hän huusi kovalla äänellä: »Minä olen syytön hänen vereensä!» * 47Kaikki kääntyivät katsomaan ja kysyivät häneltä: »Mitä sinä puhut?» 48Daniel astui heidän keskelleen ja sanoi: »Näinkö tyhmiä te olette, israelilaiset? Tuomitsitte kansanne tyttären oikopäätä, asiaa tutkimatta ja totuutta selvittämättä. 49Palatkaa oikeuspaikalle! Nuo miehet todistivat valheellisesti häntä vastaan.»
    ellauri108.html on line 379: Solomons hubris, his tragic flaw, is the meat and bone of the Ethiopian bible, the Kebra Nagast, which, translated, is the glory of the kings. In this work, unlike the King James' bible, we see King Solomon struggling with his own mortality. Bayna-Lehkem, or David, as he is called by Solomon because of likeness to the boy's grandfather, King David, is a man of virtue who will extend his glory to Ethiopia. So, Solomon's weakness for women, which brings about his dissolution, gives him the thing he is truly seeking: a son to walk his own footsteps, like Shakespeare's Hamnet, a son wiser, by dint of his virtue, than himself. A son wiser than himself, that sounds rather like a stone too big to both create and throw. Solomon is disinherited by the lord when he marries the daughter of the Pharaoh and worships her golden insect idols. A hairy spider on its back. For this he is punished severely. We discern his absolute nihilism. His ultimate disillusionment. Knowledge is nothing but sorrow. He that increaseth knowledge increaseth sorrow. In the bitter nutmeat of the Ecclesiastes. Who was the mother? Of course, Queen Sheba. She was, by all reports, black.
    ellauri108.html on line 383: Benjy pauses for a reefer. "Do you see what I am saying? If such a boy could live on the sea, I knew that my son could live on the land. I come up here on this hill, that very morning. And I start to make a living making charcoal out of pimento trees. Right here, where we sit. This is where I get my start, right here on these cold, old embers.
    ellauri108.html on line 393: ges.org/stories/FB_Meshach_Shadrach_Abednego/overview-images/011-meshach-shadrach-abednego.jpg?1538658219" height="200px" />
    ellauri108.html on line 402:
    The Siege of Jerusalem

    ellauri108.html on line 404: The story takes place about 600 years before Jesus Christ was born when King Nebuchadnezzar of Babylon besieged Jerusalem and took captive many of Israel's finest citizens. Among those deported to Babylon were four young men from the tribe of Judah: Daniel, Hananiah, Mishael, and Azariah.
    ellauri108.html on line 412: King Nebuchadnezzar had a huge golden image built as a symbol of his power and glory. He then commanded that his people bow down and worship this image whenever they heard the sound of his musical herald. Those who disobeyed the order would be thrown into an immense, blazing furnace.
    ellauri108.html on line 414: Shadrach, Meshach, and Abednego, however, worshipped only the One True God, and they refused to bow down to the false idol. They were brought before Nebuchadnezzar to face their fate but remained courageous in the face of the king's demand to bow down before the golden statue. They said:
    ellauri108.html on line 416: "O Nebuchadnezzar, we have no need to answer you in this matter. If this be so, our God whom we serve is able to deliver us from the burning fiery furnace, and he will deliver us out of your hand, O king. But if not, be it known to you, O king, that we will not serve your gods or worship the golden image that you have set up." (Daniel 3:16-18, ESV)
    ellauri108.html on line 418: Furious, Nebuchadnezzar ordered the furnace to be heated seven times hotter than average. Shadrach, Meshach, and Abednego were bound and cast into the flames. The fiery blast was so hot it killed the soldiers who had escorted them.
    ellauri108.html on line 423: Then the king called the men to come out of the furnace. Shadrach, Meshach, and Abednego emerged unharmed, with not even a hair on their heads singed or the smell of smoke on their clothing.
    ellauri108.html on line 426: "Blessed be the God of Shadrach, Meshach, and Abednego, who has sent his angel and delivered his servants, who trusted in him, and set aside the king's command, and yielded up their bodies rather than serve and worship any god except their own God." (Daniel 3:28, ESV)
    ellauri108.html on line 432: Who was the fourth man Nebuchadnezzar saw in the flames? Was it Daniel? Naah, he was out of it. Bible scholars believe he was either an angel or a manifestation of Christ. Regardless, his appearance was miraculous, a heavenly bodyguard sent by God to protect Shadrach, Meshach, and Abednego during their intense time of need.
    ellauri108.html on line 445: There are no angels, Benjy explains. just man. What about Jah, I ask. That's what's meant by I and I, he replies. Me and myself, us two together, in this flesh, at this moment. I'm the only angel I'll ever need. I sit at my right and left ears in mini size as superego and id, and whisper to myself.
    ellauri108.html on line 452: Contrary to scholarly understandings of how the Bible was compiled, Rastas commonly believe it was originally written on stone in the Ethiopian language of Amharic. They also regard it as cryptographic, meaning that it has many hidden meanings.
    ellauri108.html on line 453: Because of what they regard as the corruption of the Bible, Rastas also turn to other sources that they believe shed light on black African history. Common texts used for this purpose include Leonard Howell's 1935 work The Promised Key, Robert Athlyi Rogers' 1924 book Holy Piby, and Fitz Balintine Pettersburg's 1920s work, the Royal Parchment Scroll of Black Supremacy. Many Rastas also treat the Kebra Nagast, a 14th-century Ethiopian text, as a source through which to interpret the Bible.
    ellauri108.html on line 467: Rastafari teaches that the black African diaspora are exiles living in "Babylon", a term which it applies to Western society. For Rastas, European colonialism and global capitalism are regarded as manifestations of Babylon, while police and soldiers are viewed as its agents.The term "Babylon" is adopted because of its Biblical associations. In the Old Testament, Babylon is the Mesopotamian city where the Israelites were held captive, exiled from their homeland, between 597 and 586 BCE; Rastas compare the exile of the Israelites in Mesopotamia to the exile of the African diaspora outside Africa. In the New Testament, "Babylon" is used as a euphemism for the Roman Empire, which was regarded as acting in a destructive manner that was akin to the way in which the ancient Babylonians acted. Rastas perceive the exile of the black African diaspora in Babylon as an experience of great suffering, with the term "suffering" having a significant place in Rasta discourse.
    ellauri108.html on line 481: By the movement's fourth decade, the desire for physical repatriation to Africa had declined among Rastas, a change influenced by observation of the 1983–1985 famine in Ethiopia. Rather, many Rastas saw the idea of returning to Africa in a metaphorical sense, entailing the restoration of their pride and self-confidence as people of black African descent.
    ellauri108.html on line 485: Rastafari is a millenarian movement, espousing the idea that the present age will come to an apocalyptic end. Many practitioners believe that on this Day of Judgement, Babylon will be overthrown, with Rastas being the chosen few who survive the upheaval. With Babylon destroyed, Rastas believe that humanity will be ushered into a "new age". This is conceived as being a millennium of peace, justice, and happiness in which the righteous shall live in Africa, now a paradise.
    ellauri108.html on line 489: Rastas do not believe that there is a specific afterlife to which individuals go following bodily death. They believe in the possibility of eternal life, and that only those who shun righteousness will actually die. The scholar of religion Leonard E. Barrett observed some Jamaican Rastas who believed that those practitioners who did die had not been faithful to Jah. He suggested that this attitude stemmed from the large numbers of young people that were then members of the movement, and who had thus seen only few Rastas die. Another Rasta view is that those who are righteous will undergo reincarnation, with an individual's identity remaining throughout each of their incarnations. In keeping with their views on death, Rastas eschew celebrating physical death and often avoid funerals, also repudiating the practice of ancestor veneration that is common among traditional African religions.
    ellauri109.html on line 28:

    Grabsprüche

    Nekrologeja


    ellauri109.html on line 35: Lupauxet on samaa höttöä kuin luottamus ja usko olemattomaan. You will get well I promise! sanoo jenkki toisen jenkin kuolinvuoteella. Höh ei se voi mitään sellaista luvata. Ei voi luvata sellaista mikä ei ole omassa vallassa. Tän selvitti Austinin puheaktiteoria. Searle oli höttömies jonka housusta paljastui loppupeleissä jotain kovaa (kz. alla).
    ellauri109.html on line 37: Promis on Celebs saxaxi. Tässä niistä ein sehr lustiges Video! Tämmöistä voi sattua ize kullillekin, mutta kun se sattuu jollekulle Promille on oxat pois ranskanpullasta! Lähetä meille mielellään viesti mikä teistä oli ihan kasseinta!
    ellauri109.html on line 39:
    ellauri109.html on line 43: Der Tod ist das Tor zum Licht am Ende eines mühsam gewordenen Weges.
    ellauri109.html on line 47: Ihr, die ihr mich so geliebt habt,
    ellauri109.html on line 54: die Du in unsere Dunkelheit gebracht,
    ellauri109.html on line 57: Die Erinnerung ist das einzige Paradies, aus dem wir nicht vertrieben werden können.
    ellauri109.html on line 61: …Und am Ende meiner Reise hält der Ewige die Hände und er winkt und lächelt leise –
    ellauri109.html on line 69: hat sein Leben einen Sinn gehabt.
    ellauri109.html on line 71: Ein wenig mehr Hass und Bosheit, Dunkel und Falschheit mag da auch gewesen.
    ellauri109.html on line 73: Und meine Seele spannte weit ihre Flügel aus,
    ellauri109.html on line 74: flog durch die stillen Lande als flöge sie nach Haus…
    ellauri109.html on line 76: Långben bygger ett fågelhus.
    ellauri109.html on line 79: die seine Liebe in unseren Herzen zurückgelassen hat.
    ellauri109.html on line 83: Sterben ist kein ewiges getrennt werden;
    ellauri109.html on line 92: Hoffnung ist nicht die Überzeugung, dass etwas gut ausgeht,
    ellauri109.html on line 94: egal wie es ausgeht.
    ellauri109.html on line 96: Nein, Hoffnung ist genauer die Wunsch, dass etwas gut ausgeht.
    ellauri109.html on line 106: der ist nur fern; tot ist nur, wer vergessen wird.
    ellauri109.html on line 108: Sehr narzissistisch. Alle werden tot, und die meisten auch vergessen.
    ellauri109.html on line 109: Einige die besser vergessen wären, hängen hier herum.
    ellauri109.html on line 113: welcher unsere Seele, wie ein Kokon den Schmetterling, gefangen hält.
    ellauri109.html on line 114: Wenn die Zeit reif ist, können wir unseren Körper gehen lassen,
    ellauri109.html on line 116: frei von Ängsten und Sorgen,
    ellauri109.html on line 120: Die einzige Weiberstimme. Aber dasselbe entfesselter Furz-Märchen,
    ellauri109.html on line 121: nur mit femininen Schmetterlingen dekoriert. Ach Gott.
    ellauri109.html on line 126: Deine Wutanfalle vergess ich lieber. Bis wir uns wiedersehen
    ellauri109.html on line 132: Michelangelo:
    ellauri109.html on line 135: Du lebst in uns und gehst durch unsere Träume.
    ellauri109.html on line 140: Wenn etwas uns fortgenommen wird,
    ellauri109.html on line 141: womit wir tief und wunderbar zusammenhängen,
    ellauri109.html on line 142: so ist viel von uns selber mit fortgenommen.
    ellauri109.html on line 150: eigentlich Synonyme.
    ellauri109.html on line 158: Und wenn Du Dich getröstet hast,
    ellauri109.html on line 159: wirst Du froh sein, mich gekannt zu haben.
    ellauri109.html on line 161: Du wirst dich daran erinnern, wie gerne du mit mir gelacht hast.
    ellauri109.html on line 162: Von guten Mächten wunderbar geborgen,
    ellauri109.html on line 163: erwarten wir getrost, was kommen mag.
    ellauri109.html on line 164: Gott ist mit uns am Abend und am Morgen und ganz gewiss an jedem neuen Tag.
    ellauri109.html on line 173: Was wir bergen in den Särgen das ist nur der Erde Kleid
    ellauri109.html on line 174: was wir lieben ist geblieben bleibt uns auch in Ewigkeit.
    ellauri109.html on line 178: Das einzig Wichtige im Leben sind Spuren der Liebe,
    ellauri109.html on line 179: die wir hinterlassen, wenn wir ungefragt weggehen und Abschied nehmen müssen.
    ellauri109.html on line 182: Sonst überleben Affen nur als Memen, wenn es nicht noch schlechter geht.
    ellauri109.html on line 183: Iwan Turgenjew:
    ellauri109.html on line 194: Trost ist, dass niemand eigentlich sehr unik und unersetzlich ist.
    ellauri109.html on line 197: Und die Brücke zwischen ihnen ist die Liebe – das einzig Bleibende, der einzige Sinn.
    ellauri109.html on line 199: Warum nicht einfach gestehen, dass das Leben einen Sinn weder hat noch benötigt.
    ellauri109.html on line 202: Unsere lieben Toten sind nicht gestorben,
    ellauri109.html on line 203: sie haben nur aufgehört, sterblich zu sein.
    ellauri109.html on line 205: Sie sind gestorben, sonst hätten wir sie nicht gegrabt.
    ellauri109.html on line 208: Niemand ist fort, den man liebt. Liebe ist ewige Gegenwart.
    ellauri109.html on line 218: Horatio Alger-poikakirjat ovat tulleet vastaan jossakin. Se oli Hans Dominikin tyyppinen poikakirjailija, joka piti pojista useammalla kuin yhdellä tavalla.
    ellauri109.html on line 219: Alger syntyi ja kuoli Massachusettsissa. Hänen teoksensa kuvaavat menestyksen saavuttamista kovan työn tuloksena. Näin hän vahvisti amerikkalaisten käsitystä, että jokainen on oman onnensa seppä, niinkuin kusitolppa kehtas sanoa Mauno Koivistosta äijän kuollessa.
    ellauri109.html on line 221: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin, jossa poikia oli joka oxalla.
    ellauri109.html on line 225: Gillian Leigh Anderson (s. 9. elokuuta 1968 Chicago, Illinois) on yhdysvaltalainen näyttelijä ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti roolistaan FBI-erikoisagentti Dana Scullyna televisiosarjassa Salaiset kansiot.
    ellauri109.html on line 234: Ruth Benedict syntyi New Yorkissa ja valmistui Vassar Collegesta vuonna 1909. Vuonna 1919 hän meni opiskelemaan Columbian yliopistoon, jossa hän opiskeli Franz Boasin oppilaana, ja valmistui filosofian tohtoriksi vuonna 1923. Margaret Mead, jonka kanssa Benedictillä epäillään olleen romanttinen suhde, lanseerasi näihin muistelmiin avaintermin Kubilabala! Liiku horisontaalisesti! Boasin kiihkeä egalitarismi vaikutti Benedictiin, joka jatkoi sitä tutkimuksissaan ja kirjoituksissaan. Benedict oli rasismin ja uskonnollisen kiihkoilun suorapuheinen vastustaja. Suvaitsevaisuus korostui kaikessa hänen työssään.
    ellauri109.html on line 250: Hankamäki väitteli toistamiseen vuonna 2016 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa George H. Meadia ja symbolista interaktionismia käsittelevällä väitöskirjalla.
    ellauri109.html on line 256: Eskin papereilla ei pitkälle pötkitty. Olikos Simone Weilkin homo? No se oli kristityxi käännytetty jutku ja aspergeri, mutta sexuaaalisesti tiettävästi aika lukossa. Painovoimasta ja armosta se sepusti. Painovoima vetää alas kullinnuppia, kaippa armo nostattaa sen taas kohti taivasta. Simonen veli oli se matemaatikko. Simone oli vaan mystikoiden poimija.
    ellauri109.html on line 268: John Rogers Searle (/sɜːrl/; born July 31, 1932) is an American philosopher. He was Willis S. and Marion Slusser Professor Emeritus of the Philosophy of Mind and Language and Professor of the Graduate School at the University of California, Berkeley until June 2019, when his emeritus status was revoked for having violated the university’s sexual harassment policies. Widely noted for his contributions to the philosophy of language, philosophy of mind, and social philosophy, he began teaching at UC Berkeley in 1959.
    ellauri109.html on line 270: In 2000 Searle received the Jean Nicod Prize; in 2004, the National Humanities Medal; and in 2006, the Mind & Brain Prize. He was elected to the American Philosophical Society in 2010. Searle's early work on speech acts, influenced by J. L. Austin and Ludwig Wittgenstein, helped establish his reputation. His notable concepts include the "Chinese room" argument against "strong" artificial intelligence.
    ellauri109.html on line 272: In the late 1980s, Searle, along with other landlords, petitioned Berkeley's rental board to raise the limits on how much he could charge tenants under the city's 1980 rent-stabilization ordinance. The rental board refused to consider Searle's petition and Searle filed suit, charging a violation of due process. In 1990, in what came to be known as the "Searle Decision", the California Supreme Court upheld Searle's argument in part and Berkeley changed its rent-control policy, leading to large rent-increases between 1991 and 1994. Searle was reported to see the issue as one of fundamental rights, being quoted as saying "The treatment of landlords in Berkeley is comparable to the treatment of blacks in the South ... our rights have been massively violated and we are here to correct that injustice." The court described the debate as a "morass of political invective, ad hominem attack, and policy argument".
    ellauri109.html on line 274: Shortly after the September 11 attacks, Searle wrote an article arguing that the attacks were a particular event in a long-term struggle against forces that are intractably opposed to the United States, and signaled support for a more aggressive neoconservative interventionist foreign policy. He called for the realization that the United States is in a more-or-less permanent state of war with these forces. Moreover, a probable course of action would be to deny terrorists the use of foreign territory from which to stage their attacks. Finally, he alluded to the long-term nature of the conflict and blamed the attacks on the lack of American resolve to deal forcefully with America's enemies over the past several decades.
    ellauri109.html on line 276: In March 2017, Searle became the subject of sexual assault allegations. The Los Angeles Times reported: "A new lawsuit alleges that university officials failed to properly respond to complaints that John Searle, an 84-year-old renowned philosophy professor, sexually assaulted his 24-year-old research associate last July and cut her pay when she rejected his advances." The case brought to light several earlier complaints against Searle, on which Berkeley allegedly had failed to act.
    ellauri109.html on line 278: The lawsuit, filed in a California court on March 21, 2017, sought damages both from Searle and from the Regents of the University of California as his employers. It also claims that Jennifer Hudin, the director of the John Searle Center for Social Ontology, where the complainant had been employed as an assistant to Searle, has stated that Searle "has had sexual relationships with his students and others in the past in exchange for academic, monetary or other benefits". After news of the lawsuit became public, several previous allegations of sexual harassment by Searle were also revealed.
    ellauri109.html on line 285:

    Philin kallo kutistuu syöpäisen Spielvogelin pakeilla
    ellauri109.html on line 288: Sitähän se koitti Helena Pirttisaarikin mun anatomian laitoxen kopissa. Vaan ei päässyt puupäästä pitkään. Ei edes seisahtanut. Kei-reen on lukenut Pepun kirjoja! Miten Tri Spielvogel voi istua kuin intiaani, kun Phillu saa narsismiinsa näin ihanaa vaseliinia?
    ellauri109.html on line 298: Ei hemmetissä Peffa käy psykiatrin lepolassessa 3x viikossa 1h kerrallaan. Jo on perusteellista. Tri Spielvogelin miälestä
    ellauri109.html on line 299: Rothin ongelma on ezen äiti on sitä koko nuoruusiän palvomalla valvonut, toiminut curlingharjana ja helikopterina, poispilannut sen parantumattomaxi narsistixi.
    ellauri109.html on line 302: Spielvogel huomaa ettei Roth ole ikinä irtautunut äidistään. Se nazaa hyvin siihen romahduxeen jonka se koki äidin kuoltua 1986.
    ellauri109.html on line 305: Mixi Spielvogel jaxaa tota narsistia vaikka tunnetusti narsisteihin ei analyysi tehoa? No kai kun se maxoi 3x1h viikossa. Syöpähoidot ovat kalliita.
    ellauri109.html on line 315: Rikoxesta seuraa rangaistus, joka on rahan, hengen, vapauden tai ihan pahimmassa tapauxessa naaman menetys.
    ellauri109.html on line 321: The merchant Hans Kohlhase lived in Cölln on the Spree (now incorporated into Berlin) in the Margraviate of Brandenburg in the 16th century. In October 1532 he set out on a trip to the Leipzig Trade Fair in the neighboring Electorate of Saxony. On the way two of his horses were seized, at the command of the Junker von Zaschwitz, as a supposed fee for passage through Saxony. Kohlhase sought redress in the Saxon courts but failed to obtain it. Outraged, he issued a public challenge in 1534 and burned down houses in Wittenberg. Even a letter of admonition from Martin Luther could not dissuade him, and Kohlhase and the band he collected committed further acts of terror. In 1540 he was finally captured and tried, and was publicly broken on the wheel in Berlin on 22 March 1540. From this history Kleist fashioned a novella that dramatized a personal quest for justice in defiance of the claims of the general law and the community.
    ellauri109.html on line 336: Peffan rikos oli egoismi ja rakkaudeton bylsintä, rangaistus oli lapsenruokkomaxut eikä lapsia. Onnex onnex ei. Niitä geenejä ei oliskaan kannattanut levittää.
    ellauri109.html on line 341: (Samalla sävelellä kuin pienenä rallatettu "taskuvarkaita liikkeellä".) Eastgaten torakat lähti liikkeelle kun valot sammutettiin keittiöstä. Suomen sinimustat siirat haistaa roskixesta pahentuvaa saalista kun kunnallisvaalit on huulilla. Joukossa huseeraavat kiilusilmät nuoret blondit naaraat osottaa että egoismi ei kazo ikää eikä sukupuolta. Se on geeneissä. @Elina Hinder toitottaa:
    ellauri109.html on line 374: Flaubert (21-80) arvosteli rakastajatartaan (hyi mikä setämiessana) Louise Coletia os. Révoil (1810-76) kun se oli kirjoittanut pilkkarunon vihaisesti ehkä edellisestä kirjailijahoidostaan Mussetista (1810-57). An artist must not get mad they must get even. Tai joholle.
    ellauri109.html on line 379: Though married to Hippolyte Colet, Louise had a steamy eight-year affair, in two stages, with Gustave Flaubert. The relationship turned sour, however, and they broke up. Louise was allegedly so angered by her breakup with Flaubert, she wrote a novel, Lui, in an effort to target Flaubert. However, Colet's book has failed to have the lasting significance of Madame Bovary.
    ellauri109.html on line 383: Flaubert's dozens of long letters to her, in 1846–1847, then especially between 1851 and 1855, are one of the many joys of his correspondence. Many of them are a precious source of information on the progress of the writing of Madame Bovary. In many others, Flaubert gives lengthy appreciations and critical comments on the poems that Louise Colet sent to him for his judgment before offering them for publication. The most interesting of these comments show the vast differences between her and him on the matter of style and literary expression, she being a gushing Romanticist, he deeply convinced that the writer must abstain from gush and self-indulgence.
    ellauri109.html on line 387: En 1840, le journaliste Alphonse Karr attribue la paternité de l'enfant qu'elle porte à son amant Victor Cousin dans un article intitulé Une piqûre de Cousin. Furieuse, Louise Colet l'agresse avec un couteau de cuisine qu'elle lui plante dans le dos. Alphonse Karr s'en tire avec une égratignure, et renonce à porter plainte au grand soulagement de Victor Cousin. Il se contente de mettre le couteau dont elle avait voulu le frapper sur une étagère avec cette inscription «Donné par Madame Louise Colet (Dans le dos)». Louise Colet est inhumée dans le vieux cimetière de Verneuil-sur-Avre, où résidait sa fille. En 2016, sa tombe est à l'abandon.
    ellauri109.html on line 394: ge/19621552/612full-kata-k%C3%A4rkk%C3%A4inen.jpg" height="120px" />
    ellauri109.html on line 410: C’est en Égypte, durant le règne de Méhémet Ali Pacha, qu’une délégation française débarque en terre des pharaons dans l’intention de moderniser le pays du Nil. Parmi ses membres, y figurent Maxime Du Camp en tant que photographe, mais aussi Gustave Flaubert, qui n’a pas encore 30 ans et surtout qui n’est pas encore devenu un écrivain notoire. Sa mission au sein de la délégation reste peu claire. L’occasion pour Mohamed Taan, en prenant certaines libertés de romancier, de parler sans ambages de l’homosexualité de l’auteur de La tentation de saint Antoine…
    ellauri109.html on line 414: « C’est la faute à Flaubert » du Dr Mohamed Taan (éditions St-Honoré, Paris - 324 pages) en librairie ou sur e-book.
    ellauri109.html on line 416: À partir de 1870, Flaubert est confronté à de nombreux malheurs : sa mère meurt ainsi que Louise Colet et George Sand. Il est également confronté à des problèmes financiers et à des échecs littéraires. Il se met à écrire un roman satirique, « Bouvard et Pécuchet » qui sera publié inachevé en 1881.
    ellauri109.html on line 425: Quelquefois, on nie un petit peu, tout le monde alors vous engueule et cela finit par s’avouer. Voyageant pour notre instruction et chargés d’une mission par le gouvernement, nous avons regardé comme de notre devoir de nous livrer à ce mode d’éjaculation. L’occasion ne s’en est pas encore présentée, nous la cherchons pourtant.
    ellauri109.html on line 427: C’est aux bains que cela se pratique. On retient le bain pour soi (cinq francs), y compris les masseurs, la pipe, le café, le linge et on enfile son gamin dans une des salles. Tu sauras du reste que tous les garçons de bain sont bardaches.
    ellauri109.html on line 429: [...] Pauvre cher bougre, j’ai bien envie de t’embrasser. Je serai content quand je reverrai ta figure. [...] Adieu, je t’embrasse et suis plus que jamais "Maréchal de Richelieu, juste-au-corps bleu, Mousquetaire gris, régence et cardinal Dubois", sacrebleu !
    ellauri109.html on line 436: Lui est un roman plutôt autobiographique écrit par Louise Colet (1810-1879), un écrivain parisien. Il s'agit de décrire sa relation avec Alfred de Musset, qui la poursuivit de ses assiduités, tout pendant qu'elle conservait une relation distante et épistolaire avec Gustave Flaubert. C'est l'occasion aussi de revenir sur les amours tourmentées de Sand et de Musset, en particulier les épisodes à Fontainebleau et en Italie, déjà largement évoqués dans trois autres romans, La Confession d'un enfant du siècle de Musset, Elle et Lui de Sand, et Lui et elle de Paul de Musset, le frère de l'écrivain.
    ellauri109.html on line 438: La réputation de l'ouvrage semble avoir souffert des critiques négatives des Flauberolâtres intéressés à défendre leur idole et répéter ses opinions.
    ellauri109.html on line 451: Flaubert se donne pour mission urgente de la sauver des séductions du sirupeux : « leur poésie est une bavachure d’eau sucrée. Siirapinlitkutusta. J’aime l’ordure, comme dans Rabelais qui n’est point du tout un homme à gaudrioles.
    ellauri109.html on line 455: Ainsi, dans une lettre datée du mardi 6 juillet 1852, il revient sur le récit qu’elle lui a fait de sa promenade au clair de lune avec Musset (on sait que Musset est un spécialiste des bal(l)ades au clair de lune). Flaubert écrit donc longuement sur Musset en réaction à l’épisode que lui rapporte Louise Colet, assez naïve ou ennuyée pour lui faire ce genre de compte rendu détaillé, à moins qu’elle n’ait trouvé là un moyen commode de le provoquer : elle lui raconte la rencontre de nuit, la scène où Musset, ivre de dépit, la jette d’un fiacre en marche.
    ellauri109.html on line 457: Flaubert n’est pas dupe. Il administre à cette innocente douteuse une morale qui mériterait d’être ajoutée au Dictionnaire des idées reçues : « Il est dans les idées reçues qu’on ne va pas se promener avec un homme au clair de lune pour admirer la lune. » Mais Musset a beau être diminué, il a été célèbre, ils se voient, tandis que Flaubert, tout mâle qu’il est, reste bien abstrait dans sa retraite de Croisset, à se battre comme un forcené avec l’expression. Il n’est pas facile d’être longtemps l’amante d’un obscur ermite ni de faire l’amour par correspondance. Le but est atteint puisque Flaubert s’interroge sous les yeux de Louise : « Ai-je été jaloux, moi, dans tout ça ? — Il se peut.
    ellauri109.html on line 461: Il me déplaît pour avoir mis en axiomes et pratique « la Poésie du cœur » (double farce à l'usage des impuissants et des charlatans). En voilà un qui a été peu critique ! Il me paraît avoir eu sur l'humanité le coup d'œil d'un coiffeur sentimental ! Toujours « mon pauvre cœur », toujours les larmes ! — je crois du reste que la mère Colet l'a reproduit assez fidèlement ? et il est facile maintenant de le bien connaître. As-tu remarqué ses affectations de noblesse ? Ses éternels bals aux ambassades ? Comme c'est beau cet homme qui porte sa douleur dans le monde ! — telle qu'un bijou rare, pour l'ébahissement de ces Messieurs et ces Dames !
    ellauri109.html on line 463: Flaubert liikuttuu enemmän Fontainen puluista kuin koko Lamartinen tuotannosta. Ihan pelkästä aiheesta! No nehän olikin sateenkaaripuluja. La fable est mentionnée par Horace comme « les deux pigeons si connus » dans ses Épîtres en 19 ou 18 av. J.-C. Horatius ja sen Fuscus oli kuin Nemin far och pappa.
    ellauri109.html on line 476: Two pigeons (or doves in Elizur Wright's American translation) live together in the closest friendship and 'cherish for each other/The love that brother hath for brother.' One of them yearns for a change of scene and eventually flies off on what he promises will be only a three-day adventure. During this time he is caught in a storm with little shelter, ensnared, attacked by predators and then injured by a boy with a sling, returning with relief to roam no more.
    ellauri109.html on line 486: Toikin että se alkaa terapeuttiin äkämystyttyään vinoilla sen puutteista on hyvin tuttua. Spielvogel näkee läpi et toi Pepun "moraali" on huonosti naamioitua narsismia. Kazo vaikka tätä otetta:
    ellauri109.html on line 490: »Ja», Spielvogel sanoi, »te unohdatte sopivastí jalleen kerran wisconsinilaisen opettajatoverinne nuoren vaimon.» »Hyvä luoja, kuka te olette, Pyhä Pietari? Kuulkaa, minä saatan olla lapsellinen ja heikko, mină saatan olla jopa teidän rakkaimpien unienne narsisti mutta minä en ole elukka! Minä en ole pummí enkä irstailija enkä gigolo enkä mikään kävelevä penis. Miksi te haluatte kuvata minut sellaiseksi? Miksi te haluatte luonnehtia minut kirjoituksessanne jonkinlaiseksi sydämettömäksi raiskaajantekeleeksi? Täytyy, täytyy olla jokin toinen tapa Karenin ja minun suhteen kuvaamiseksi.»
    ellauri109.html on line 497: »Kaksi katuhuoraa Italiassa, ystävän poski autossa Madisonissa... Karen? Ei! Minusta se on munkkiutta, kun ajattelee avioliittoani. Minusta se on liikuttavaa, sitä juuri! Avioliittonsa alusta asti amerikanitalialaisella runoilijalla oli jonkinlainen vählämielinen käsitys, että kun hän nyt oli aviomies hänen tehtävänsä elämässä olisi olla uskollinen - kenelle, se ei sattunut koskaan juolahtamaan hänen mieleenså. Sanansa pitäminen ja velvollisuuksiensa tekeminen ne juuri olivat alun perin saaneet hänet naimisiin sen äkäpussin kanssa! Jälleen kerran amnerikanitalialainen runoilija teki sitä, mitä hän piti 'miehekkäänä' ja 'rehtinä' ja 'periaatteiden mukaisena' mikä, tarpeetonta sanoakin, olikin vain raukkamaista ja alistuvaista. Piiskaa pennulle, kuten veljeni niin ytimekkläästi sanoo! Tosiasiassa, tohtori Spielvogel, ne kaksi italialaista huoraa ja kollegan vaimo siellä ostoskeskuksessa ja Karen olivat ainoa kunnioitettava, ainoa miehekas, ainoa moraalinen ... ääh, mitä helvettiä.»
    ellauri109.html on line 509: Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction.
    ellauri109.html on line 511: Many literary figures have dreaded the spectre of the biographer. Charles Dickens, Wilkie Collins, Walt Whitman, Henry James, and Sylvia Plath are but a few who put their letters and journals into the fire. Lea poltti päiväkirjansa kommunistien pelossa ja repi lottapuvun matonkuteixi. James admitted to his nephew and literary executor that his singular desire in old age was to “frustrate as utterly as possible the postmortem exploiter.”
    ellauri109.html on line 515: A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” Updike wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
    ellauri109.html on line 521: "So you’re going to redeem Lonoff’s reputation as a writer by ruining it as a man. Replace the genius of the genius with the secret of the genius.”
    ellauri109.html on line 525: He was often undone—by depression, by his two marriages, by the loneliness and intensity of his commitment to the work. He could be tender and manipulative, generous and insistently selfish. But never nice.
    ellauri109.html on line 531: Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his intelligence but they were not overawed by his classroom performance.
    ellauri109.html on line 541: In March, 1959, The New Yorker published Roth’s story “Defender of the Faith,” in which a Jewish enlisted man tries to manipulate a Jewish sergeant into giving him special treatment out of ethnic kinship. Various rabbis and Jewish community leaders accused Roth of cultural treason. “What is being done to silence this man?” Emanuel Rackman, the president of the Rabbinical Council of America, wrote. “Medieval Jews would have known what to do with him.”
    ellauri109.html on line 549: His first, and longest, novel, “Letting Go,” published in 1962, lacked the vibrancy of the early stories, and he struggled for the next several years to free himself from its slightly ponderous Jamesian style.
    ellauri109.html on line 553: When Martinson crashed dead 1968, the vengeful jew whistled all the way to the grave.
    ellauri109.html on line 563: Roth spent much of his life in pain. Many spinal surgeries followed his mishap in the Army. Diagnosed with heart disease before he was fifty, Roth lived with an acute sense of imminent catastrophe. In 1989, when he was fifty-six, he was swimming laps in his pool and was overwhelmed by chest pain. The next day, he had quintuple-bypass surgery.
    ellauri109.html on line 571: In his fury and his hunger for retribution, Roth produced “Notes for My Biographer,” an obsessive, almost page-by-page rebuttal of Bloom’s memoir: “Adultery makes numerous bad marriages bearable and holds them together and in some cases can make the adulterer a far more decent husband or wife than . . . the domestic situation warrants. (See Madame Bovary for a pitiless critique of this phenomenon.)” Only at the last minute was Roth persuaded by friends and advisers not to publish the diatribe, but he could never put either of his marriages behind him for good. He was similarly incapable of setting aside much smaller grievances. As Benjamin Taylor, one of his closest late-in-life friends, put it in “Here We Are,” a loving, yet knowing, memoir, “The appetite for vengeance was insatiable. Philip could not get enough of getting even.”
    ellauri109.html on line 581: in 2000, James Atlas’s biography of Bellow appeared. It was a book that Roth had urged Atlas to write, but Bellow hated it, and so, in the end, did Roth. An acidic trickle of disenchantment, especially regarding Bellow’s inconstancy with women and family, runs through it. Oma vika pikku sika.
    ellauri109.html on line 589: Miller became Roth’s health-care proxy. One year, Roth wrote him a check for ten thousand dollars, telling him, “I want you to share in the general prosperity."
    ellauri109.html on line 591: Roth began to hear that Miller was describing him as “manic-depressive.” The theatre critic and producer Robert Brustein, an old friend of Roth’s, reported back that Miller had told him, “He knows he’s writing shit now. It just lies there like a lox.” By the end of 2009, the arrangement and the friendship were over. So was Roths career.
    ellauri109.html on line 595: He took victory laps at birthday celebrations and symposiums on his work. He accepted a medal from Barack Obama. In 2014, he was even awarded an honorary degree from the Jewish Theological Seminary. The headline the next day in The Forward read “Philip Roth, Once Outcast, Joins Jewish Fold.” There were, for a while, love affairs with much younger women, even talk of having a child. Then he retired from sex, too.
    ellauri109.html on line 603: That first summer I spent a week in Connecticut, interviewing him six hours a day in his studio. Now and then we had to take bathroom breaks, and we could hear each other’s muffled streams through the door. One lovely sun-dappled afternoon I sat on his studio couch, listening to our greatest living novelist empty his bladder, and reflected that this was about as good as it gets for an American literary biographer.
    ellauri109.html on line 605: We learn of Roth’s generosity with unearned money he did not need (just like JFK, who was privately stingy as hell but basked in high-visibility free-of-charge charity) of his remarkable service in getting Milan Kundera published in English.
    ellauri109.html on line 615: Roth, who thought of religion as fairy tales and illusion, left strict instructions: no Kaddish, no God, no speeches. Roth had asked a range of friends to read passages from his novels. The mourners heard only the language of Roth and then shovelled dirt into his grave until it was full.
    ellauri109.html on line 618: Phillu suuttuu Spielvogelin freudilaisesta analyysistä yhtä narsistisen kiukkuisesti kuin minä aikoinani kuusailijan loppupäätelmästä. Lelulintu on ymmärtänyt kaiken nurinkurin! Ei Phillu ole vahvan äidin ja tunarin isän nujertama kastraatiopelkoinen misogyyni joka masturboi naisiin kuin maxapalaan, vaan aivan päinvastoin, naisten häkittämä korkeasti moraalinen olento joka kuuntelee ylempiä elimiä kyrvän sijasta. Myönnettäköön ettei olis kannattanut. Jos olisin kuullut kyrpääni niin nussisin yhä uhkeaa ja rikasta Dina Dornbuschia. Aivan erityisesti se loukkaantuu kun Lelulintu naamioi sen am. italialaisexi! Va fa'n culo!
    ellauri109.html on line 631: Ize asiassa Phil ja Maggie sopi toisilleen kuin kikkeli ja kondomi. Spielvogel kommentoi: teillä tuntuu olleen hauskaa. Niin olikin. Jälkeenpäin ajatellen se oli elämäni suurimpia hetkiä. Tässä tarinassa jää selvittämättä mistä ne oikein riitelivät. Philin sai erektion 12v ikäisenä suudellessaan Sugar Wasserstromia Atlanta Cityssä. Siitä se lähti.
    ellauri109.html on line 633: Philillä on todella erikoinen näkemys miehekkyydestä. Mistähän se on peräisin? Horatio Alger poikakirjoistako? Setämiesten romaaneistako? Tää opus on jonkinlainen amerikkalaisen miehen unelman don Quixote. "Miten minusta voi milloinkaan tulla se jota kirjallisuudessa kuzutaan miehexi? Niinkuin esim Pappa Hemingway ja sen poika? Minä olen niin halunnut tulla miehexi, mixei se koskaan onnistu minulta?"
    ellauri109.html on line 635: Spielvogel, ehkäpä te olette oikeassa -ehkäpä tämä minun Maurcenini on narsististen
    ellauri109.html on line 644: Spielvogel sanoo että on mahdotonta olla onnellisesti naimisissa näyttelijän tai kirjailijan kanssa, ne ovat kaikki samanlaisia. Siltä alkaa vähän kyllä vaikuttaa.
    ellauri109.html on line 666: On 1 December 1663 Dryden married the royalist sister of Sir Robert Howard—Lady Elizabeth. Dryden's works occasionally contain outbursts against the married state but also celebrations of the same. Little is known of the intimate side of his marriage. Lady Elizabeth bore three sons and outlived her husband. Se sai sitten luritella tota abit onusta, kun anus-Jussi kuoli ensinnä.
    ellauri109.html on line 668: On 1 December 1663 Dryden married Lady Elizabeth Howard (died 1714). The marriage was at St. Swithin's, London, and the consent of the parents is noted on the licence, though Lady Elizabeth was then about twenty-five. She was the object of some scandals, well or ill founded; it was said that Dryden had been bullied into the marriage by her playwright brothers. A small estate in Wiltshire was settled upon them by her father. The lady's intellect and temper were apparently not good; her husband was treated as an inferior by those of her social status. Oi, monitoinikone! Olli, minä olen mistelin alla! (Doris ja sen menestynyt mies on etelässä joululomalla.)
    ellauri109.html on line 689: A Poem, in Three Parts (1687) is an allegory in heroic couplets by John Dryden. At some 2600 lines it is much the longest of Dryden's poems, translations excepted, and perhaps the most mind-numbing. Luckily, no one has repeated it.
    ellauri109.html on line 697: William Hazlitt believed the poem to have "more genius, vehemence and strength of description than any other of Dryden's works". Se ei välttämättä ole paljon sanottu.
    ellauri109.html on line 699: Mixhän Walter Scott sai siitä kierteitä? Varmaan kun silläkin on noita lemmenjuonia ja urotöitä, hengenilmestyxiä ja tuoxinaa. Mutta tähän vähän taustoja.
    ellauri109.html on line 701: Dryden was born in the village rectory of Aldwincle near Thrapston in Northamptonshire, where his maternal grandfather was the rector of All Saints. He was the eldest of fourteen children born to Erasmus Dryden and wife Mary Pickering, paternal grandson of Sir Erasmus Dryden, 1st Baronet (1553–1632), and wife Frances Wilkes, Puritan landowning gentry who supported the Puritan cause and Parliament. He was a second cousin once removed of Jonathan Swift.
    ellauri109.html on line 704: At Cromwell's funeral on 23 November 1658 Dryden strutted with John Milton and Andrew Marvell. Next Dryden sucked up to the court for a possible patron, but failed. He had to make a living writing for publishers, not for the aristocracy, and thus ultimately for the reading public. Bugger it.
    ellauri109.html on line 706: Dryden potkittiin pois Royal Societystä kun sillä oli jäsenmaxut rästissä. Shadwell vei siltä poeta laureatuxen paikan kun Dryden ei pokkuroinut protestanttisia Wilhoa ja Mariaa. Oliko viirikukko ruostunut? Dryden's main goal in the satiric verse: the mock-heroic Mac Flecknoe, was to "satirize Shadwell, ostensibly for his offenses against literature but more immediately we may suppose for his habitual badgering of him on the stage and in print." Thomas Shadwell succeeded him as Poet Laureate, and he was forced to give up his public offices and live by the proceeds of his pig pen.
    ellauri109.html on line 712: Dryden translated works by Horace, Juvenal, Ovid, Lucretius, and Theocritus, a task which he found far more satisfying than writing for the stage. In 1694 he began work on what would be his most ambitious and defining work as translator, The Works of Virgil (1697), which was published by subscription. The publication of the translation of Virgil was a national event and brought Dryden the sum of £1,400. For example, take lines 789–795 of Book 2 when Aeneas sees and receives a message from the ghost of his wife, Creusa.
    ellauri109.html on line 744: His best-known comedy was Marriage à la Mode (1673). In tragedy, his greatest success was All for Love (1678). Andrew Chesterman thinks he is translators' patron saint.
    ellauri109.html on line 747: Later generations considered Dryden's absence of sensibility a fault. He was dry like a digestive bisquit.
    ellauri109.html on line 749: One of the first attacks on Dryden's reputation was by William Wordsworth, who complained that Dryden's descriptions of natural objects in his translations from Virgil were much inferior to the originals. However, several of Wordsworth's contemporaries, such as George Crabbe, Lord Byron, and Walter Scott (who edited Dryden's works), were still keen admirers of Dryden.
    ellauri109.html on line 753: A heroic couplet is a traditional form for English poetry, commonly used in epic and narrative poetry, and consisting of a rhyming pair of lines in iambic pentameter. Use of the heroic couplet was pioneered by Geoffrey Chaucer in the Legend of Good Women and the Canterbury Tales, and generally considered to have been perfected by John Dryden and Alexander Pope in the Restoration Age and early 18th century respectively. A frequently-cited example illustrating the use of heroic couplets is this passage from Cooper's Hill by John Denham, part of his description of the Thames:
    ellauri109.html on line 757: Though deep yet clear, though gentle yet not dull; Vaikka syvä silti kirkas, herkkä muttei hempeä;
    ellauri109.html on line 758: Strong without rage, without o'erflowing full. Vahva muttei raivokas, eikä tulviva.
    ellauri109.html on line 805: On kibbutzes, where some of the Yemenites settled, it was typical for youngsters to be separated from their parents and looked after together, and here too it's said that some children vanished.
    ellauri109.html on line 807: Estimates of the number of missing children range from hundreds to thousands.
    ellauri109.html on line 823: Hetkinen tän tarinan mä oon kuullut ennenkin. Lääkärin nimi taisi olla Mengele.
    ellauri109.html on line 825: One of the disturbing aspects of the Yemenite Children Affair is the way the darker-skinned immigrants appear to have been treated as second-class citizens. The founders of Israel were mostly Ashkenazi Jews, of European descent, some of whom expressed fears that Mizrahi (literally "Eastern") Jews brought with them a backwards "Oriental" culture that might damage the new state.
    ellauri109.html on line 831: Shtiseleillekin siionismi on haukkumasana. Historian Tom Segev on siionistien työrukkanen, hallituxen agentti.
    ellauri109.html on line 834: "All these people came in very, very difficult conditions and it's a story of chaos," Segev says. Samaa voisi sanoa nazi-Saxasta.
    ellauri109.html on line 844: She is encouraged by a few cases in which adults in Israel and abroad found out they had been adopted, and managed to trace their Yemenite parents. She is still waiting to find out if there is a match for her.
    ellauri109.html on line 850: His mother, who had been unable to conceive, revealed she had brought him home from a small orphanage, aged three.
    ellauri109.html on line 854: MyHeritage was able to use that to trace a grave for a woman who had died 17 years ago.
    ellauri109.html on line 858: However, they were able to give some information on his roots and Yehuda is delighted to be getting to know them better.
    ellauri109.html on line 859: "I'm happy the circle was completed and I now know the history, the origin and I know which family [I'm from] from a genetic point of view," he says.
    ellauri109.html on line 861: "You cannot regret what happened in the past. This is my life. I accept it as it is." The remaining 10-100-1000- I dont know how many holocaust victims should take the same attitude. Shit happens because the two-legged apes are predominantly assholes, out of which nothing better can come out but turds.
    ellauri109.html on line 871: Aluxi aviolitto oli sopuisa ja paransi niiden suhdetta, mutta seuraavana vuonna jo se alkoi huonota, Roth vetäytyi Bloomista kuin letku letkeä, myös tunteenomaisesti: ilmeisesti liika sopuilu häirizi sen luovuutta. Rothilla oli aina ollut vaikee suhde Bloomin tyttäreen (jonka isä oli näyttelijä Rod Steiger),ja tästä tuli stendari. Vaikka Annan vierailuista oli muka sovittu, Rooth kirjoitti kohta kirjeen :(! Bloomille jossa vierailuja rajoitettin kertaan viikossa ja Anna ei saisi olla yötä niiden asunnossa Ne Yorkissa. Sovitteluratkaisuna Bloom salasi kirjeen Annalta ja antoi sen öizeä New Yorkin kämpässä, mikä oli yhtä paljon sen kuin Philipin. Kun Bloom suunnitteli ostaa pienen mökin Italiasta, Roth uhkaili sen rahallista toimeentuloa ja teki raskaita vihjailuja liiton kestosta. Bloom huomasi että Roth oli nauhoittanut niiden puhelinta.
    ellauri110.html on line 84: Filistealaiset oli jälleen lyöty lysyyn, Negevin autiomaa oli täynnä ruumisläjiä. Jahun porukat lallatteli kielellä ulululululu ja tanssi ripaskaa. (ilo) Saatanan tunarit! Enkös mä nimtuten kieltänyt! Ja nyt on keppi ollut liossa! Tästä ette kyllä selviä! Nähdään! (vihaisuus) Eeva antoi, minä söin. Ei ois kannattanut, se oli puolen tunnin onni vain. Nyt täytyy panna vihtahousut jalkaan ja paratiisi kiinni toistasexi. (suru) Hoohoo jaajaa, puolet rypäleistä poimittu. Saa Seem Haam ja Jaafet hoitaa loput, mä otan nyt napanterit ja painun koisimaan. Housuja ei pie unohtaa. (väsymys)
    ellauri110.html on line 88: Ainoastaan muutamilla suhteellisesti yksinkertaisilla mielialoilla on omat nimityksensä. Mutta taitava kirjailija ei edes näitäkään yritä siirtää lukijaan pelkästään niiden nimityksiä käyttämällä, vaan kuvaamalla niiden aiheuttajat ja niiden ilmaisut. Sillanpäätä estää tässä jossakin määrin hänen impressionistinen ohjelmansa. Hänen maailmankuvastaan päättäen, joka kantaa merkkiä voimakkaista älyllisistä harrastuksista, luulisi hänen tahtovan olla »realisti» kaunokirjallisessa kuvauksessaan, mutta sitäpä hän ei tahdokaan. Hän ikäänkuin ei tahdo astua kuvaamiensa sielujen taikapiirin ulkopuolelle, ja katsella heitä ulkokohtaisesti, erittelevästi, vaan leijuu ja liitelee kaiken aikaa näissä sisäisissä maailmoissa. Luulen, että se ainakin osaksi on tämä seikka, joka tekee, että useat kirjan mielialamaalaukset ovat niin vähän suggeroivia. Verrattakoon häntä esim. Juhani Ahoon!
    ellauri110.html on line 117: The author (Kulliverbi) sets out as captain of a ship. His men conspire against him, confine him a long time to his cabin, and set him on shore in an unknown land. He travels up into the country. The Yahoos, a strange sort of animal, described. The author meets two Houyhnhnms.
    ellauri110.html on line 126: The Houyhnhnms are rational equine beings and are masters of the land, contrasting strongly with the Yahoos, savage humanoid creatures who are no better than beasts of burden, or livestock. Whereas the Yahoos represent all that is bad about humans, Houyhnhnms have a settled, calm, reliable and rational society. Gulliver much prefers the Houyhnhnms' company to the Yahoos', even though the latter are biologically closer to him.
    ellauri110.html on line 135: It is possible to interpret the Houyhnhnms in a number of different ways. One interpretation could be a sign of Swift's liberal views on race, or one could regard Gulliver's preference (and his immediate division of Houyhnhnms into color-based hierarchies) as absurd and the sign of his self-deception. It is now generally accepted that the story involving the Houyhnhnms embody a wholly pessimistic view of the place of man and the meaning of his existence in the universe. In a modern context the story might be seen as presenting an early example of animal rights concerns, especially in Gulliver's account of how horses are cruelly treated in his society and the reversal of roles. The story is a possible inspiration for Pierre Boulle's novel Planet of the Apes.
    ellauri110.html on line 137: Book IV of Gulliver's Travels is the keystone, in some ways, of the entire work,[citation needed] and critics have traditionally answered the question whether Gulliver is insane (and thus just another victim of Swift's satire) by questioning whether or not the Houyhnhnms are truly admirable. Gulliver loves the land and is obedient to a race that is not like his own. The Houyhnhnm society is based upon reason, and only upon reason, and therefore the horses practice eugenics based on their analyses of benefit and cost. They have no religion and their sole morality is the defence of reason, and so they are not particularly moved by pity or a belief in the intrinsic value of life. Gulliver himself, in their company, builds the sails of his skiff from "Yahoo skins".
    ellauri110.html on line 139: The Houyhnhnms' lack of passion surfaces during the scheduled visit of "a friend and his family" to the home of Gulliver's master "upon some affair of importance". On the day of the visit, the mistress of his friend and her children arrive very late. She made no excuses "first for her husband" who had died just that morning and she had to remain to make the proper arrangements for a "convenient place where his body should be laid". Gulliver remarked that "she behaved herself at our house as cheerfully as the rest".
    ellauri110.html on line 141: A further example of the lack of humanity and emotion in the Houyhnhnms is that their laws reason that each couple produce two children, one male and one female. In the event that a marriage produced two offspring of the same sex, the parents would take their children to the annual meeting and trade one with a couple who produced two children of the opposite sex. This was viewed as his spoofing and or criticising the notion that the "ideal" family produces children of both sexes. George Orwell viewed the Houyhnhnm society as one whose members try to be as close to dead as possible while alive and matter as little as possible in life and death.
    ellauri110.html on line 145: On one hand, the Houyhnhnms have an orderly and peaceful society. They have philosophy and a language that is entirely free of political and ethical nonsense. They have no word for a lie (and must substitute a circumlocution: "to say a thing which is not"). They also have a form of art that is derived from nature. Outside Gulliver's Travels, Swift had expressed longstanding concern over the corruption of the English language, and he had proposed language reform. He had also, in Battle of the Books and in general in A Tale of a Tub, expressed a preference for the Ancients (Classical authors) because their art was based directly upon nature, and not upon other art.
    ellauri110.html on line 147: On the other hand, Swift was profoundly mistrustful of attempts at reason that resulted in either hubris (for example, the Projectors satirised in A Tale of a Tub or in Book III of Gulliver's Travels) or immorality (such as the speaker of A Modest Proposal, who offers an entirely logical and wholly immoral proposal for cannibalism). The Houyhnhnms embody both the good and the bad side of reason, for they have the pure language Swift wished for and the amorally rational approach to solving the problems of humanity (Yahoos); the extirpation of the Yahoo population by the horses is very like the speaker of A Modest Proposal.
    ellauri110.html on line 152: In the shipping lanes he is rescued by a Portuguese sea captain, a level-headed individual albeit full of concern for others, whose temperament at one level appears intermediate between the calm, rational Houyhnhnms of Houyhnhnmland and the norm of corrupt, European humanity, which Gulliver no longer distinguishes from Houyhnhnmland's wild Yahoos. Gulliver can speak with him, and though now disaffected from all humanity, he began to tolerate his company. Gulliver is returned to his home and family, finds their smell and look intolerable and all his countrymen no better than "Yahoos", purchases and converses with two stabled horses, tolerates the stable boy, and assures the reader of his account's utter veracity.
    ellauri110.html on line 234: Marokko näyttää Skagenilta. Tanskalaisella poeetalla oli alla kolmas kone jo, eli vaimo siis. Bussimatkalla Hannu juo konjakkia salaa, käsi vapisee. Juoppo mikä juoppo. Viinan orja Leinon tavoin. Mutta izeäni minä tässä tuhoan, ize vastaan izestäni, elämäntoverista viis.
    ellauri110.html on line 304: The domestic circumstances were apparently not suitable for writing and the work proceeded in fits and starts. "Still cannot finish a small novella I am now engaged with: guests interfere. Starting with 23 December crowds of people are there in my house, I crave for solitude, but as soon as I find myself on my own, I feel nothing but resentment and disgust, remembering how the day had been thrown away. Eating and chatting, eating and chatting all day long," he complained in a 29 December letter to Alexey Suvorin. According to Chekhov's 17 March letter to Viktor Goltsev, the story had been completed in early March.
    ellauri110.html on line 306: According to Anton Chekhov's brother Mikhail, the story's location was the village Bogimovo in Kaluga Governorate where Chekhov had spent the summer of 1891. Mikhail Chekhov also names the prototypes for the landlord Belokurov and his partner Lyubov Ivanovna as E.D. Bylim-Kolosovsky and his wife Amnesia.
    ellauri110.html on line 308: Sofia Prorokova, the author of Isaak Levitan's biography, suggested that the house with a terrace and a mezzanine in question might have been the one belonging to Anna N. Turchaninova, whose Gorka estate in the Tver Governorate Chekhov visited in the summer of 1895.According to Prorokova, the story might have been based upon the difficult relationship Levitan had with the Turchaninova sisters (hence the similarity in surnames), of whom the younger one, Varvara, the possible prototype for Zhenya (Missyuss), had a bizarre diminutive nickname, Lyulyu. This view was shared by the literary historian Leonid Grossman.
    ellauri110.html on line 310: Isaac Ilyich Levitan was a classical Russian landscape painter who advanced the genre of the "mood landscape".
    ellauri110.html on line 318: Lydia Volchaninova, a good-looking, but very stern and opinionated young teacher with somewhat dictatorial inclinations is deeply engaged in the affairs of the local zemstvo. Devoted to the cause of helping peasants, she is interested in doing and speaking of nothing but practical work, mostly in the fields of medicine and education. Lydia dislikes the protagonist, a landscape painter, who frequently visits their house. From time to time the two clash over problems of both the rural community and Russia as a whole.
    ellauri110.html on line 320: The painter discovers a kindred spirit in Lydia's younger sister Zhenya, a dreamy and sensitive girl who spends her time reading, admiring him painting and having long walks. The two fall in love, and an evening comes when, after a walk, the painter lets his feelings out in a passionate outburst. Zhenya responds in kind, but feels she has to tell her mother and sister about their love immediately.
    ellauri110.html on line 322: The following day he learns that Zhenya and her mother had departed. A boy hands him a note from Znenya, which reads: "I have told my sister everything and she insists on my parting from you. I could not hurt her by disobeying. God will give you happiness. If you knew how bitterly mamma and I have cried." The painter leaves the place too. The last glimpse of hope to fill his lonely life with any kind of meaning is now gone, and the person who robbed him of it was Lydia, the one who cared for nothing but bettering other people's lives. Time passes, but he cannot forget Zhenya and deep in his heart knows she still thinks of him, too.
    ellauri110.html on line 324: Siis tommosta tyypillistä meemit vastaan geenit romantiikkaa. Porvariskodin kasvatus oli tehnyt tehtävänsä tavallistakin paremmin. Pässi sai taas nuolla sorkkiaan. Tää on siis niinkö Wertherin kärsimyxet: ei pääse pukille, paizi tässä lekuri kirjoitti artistikaverinsa tarinan. Levitan oli juutalainen taivaanrannan maalari. Ei kelvannut.
    ellauri110.html on line 335: Samuel Pepys PRS (/piːps/ PEEPS; 23 February 1633 – 26 May 1703) was an administrator of the navy of England and Member of Parliament who is most famous for the diary he kept for a decade while still a relatively young man. Pepys had no maritime experience, but he rose to be the Chief Secretary to the Admiralty under both King Charles II and King James II through patronage, diligence, and his talent for administration. His influence and reforms at the Admiralty were important in the early professionalisation of the Royal Navy.
    ellauri110.html on line 349: Propriety did not prevent him from engaging in a number of extramarital liaisons with various women that were chronicled in his diary, often in some detail when relating the intimate details. The most dramatic of these encounters was with Deborah Willet, a young woman engaged as a companion for Elisabeth Pepys. On 25 October 1668, Pepys was surprised by his wife as he embraced Deb Willet; he writes that his wife "coming up suddenly, did find me imbracing the girl con [with] my hand sub [under] su [her] coats; and endeed I was with my main [hand] in her cunny. I was at a wonderful loss upon it and the girl also...." Following this event, he was characteristically filled with remorse, but (equally characteristically) continued to pursue Willet after she had been dismissed from the Pepys household. Pepys also had a habit of fondling the breasts of his maid Mary Mercer while she dressed him in the morning.
    ellauri110.html on line 351: Pepys may also have dallied with a leading actress of the Restoration period, Mary Knep. "Mrs Knep was the wife of a Smithfield horsedealer, and the mistress of Pepys"—or at least "she granted him a share of her favours". He called her husband "an ill, melancholy, jealous-looking fellow" and suspected him of abusing his wife. Knep provided Pepys with backstage access and was a conduit for theatrical and social gossip. When they wrote notes to each other, Pepys signed himself "Dapper Dickey", while Knep was "Barbry Allen" (a popular song that was an item in her musical repertory).
    ellauri110.html on line 355: Samuel Pepys führte ein Tagebuch von 1.25M Wörtern vom Alter 27 (1660) bis 36 (1669). Er stammte aus armen Verhältnissen. Im Alter von 25 heiratete er ein 15-jähriges Mädchen Elizabeth StMichel als Faktotum seinem Vetter, Richard Montague, Earl of Sandwich. Er stieg auf in der Marineverwaltung. Er wurde für Pabstliche Einstellungen im Tower eingestellt. Er rang mit seinem noch zu bezähmenden Geschlechtstrieb.
    ellauri110.html on line 357: Liess mich von meiner kleinen Magd kämmen, der ich gestand, dass ich sie sehr schätze und meine mains in su dos choses de son Brust tun möchte. Ich muss es lassen, falls ich nicht alguno major inconvenience erleben will.
    ellauri110.html on line 359: Es fehlen noch neunzig Passagen in denen Pepys zu detailliert über Sex und Fäkalien berichtet.
    ellauri110.html on line 363: Sam petti Bettyä minkä ehti, mutta ehti olla silti mustasukkainen. Kun Betty meni tanssitunnille, Sam kokeili sen hameen alta onko sillä pikkuhousuja. 6. Februari 1660 hatte Sam Fräulein Ann "einmal so richtig probiert". "Ich tat mit ihr was ich wollte, jedoch nicht die Hauptsache." Ihr gefiel die Ehe so wenig, dass sie ihn schon zweimal innerhalb der Stunde "ranliess". "Nach vielerlei Protesten habe ich zu meinem grossen Vergnügen dort angelangt, wohin ich wollte." Annettuaan vaimo Bettylle mustan silmän Piips meni toisen Bettyn pakeille: "Ich wollte es, und ich nahm sie gegen ihren Willen." Als Betty ein Kind erwartete, tat er mit Dolly was er wollte: "Ich wäre zu allem fähig gewesen."
    ellauri110.html on line 365: Sit tuli paljastus, kun Betty yllätti Pepysin nuoren apulaisen hameen alta. "Ich hatte meine Hand ind ihrer Muschi." Piips kielsi kaiken mutta raapusteli päiväkirjaan seuraavan: "Die Wahrheit is, dass ich dieses junge Mädchen liebend gern entjungfernt hätte, was mir zweifellos geglückt wäre, hätte ich die Zeit mit ihr gehabt." Nach diesem Unfall schlief er öfters mit seiner Betty, und "ich glaube sie hatte mehr Freude daran als je zuvor in unserer Ehe." Betty kuoli kuumeeseen Helmin ikäisenä eli 29-vuotiaana. Piips ei mennyt uusiin naimisiin vaan bylsi siitä lähin ketä tahtoi milloin teki mieli.
    ellauri110.html on line 407: är som ett fågelbo övergivet
    ellauri110.html on line 411: Höpöhöpöä. Ei kukaan valikoi aina oikein. Ei me tänne tultu valikoimaan. Käymään vain tultiin eikä olemaan. Långben bygger ett fågelhus... Caj ei pidä häiriintymisestä. Kannattaisi ottaa Ataraxia kuten Hande..
    ellauri110.html on line 474: Pillerisuosta Hande nousi kirjottamalla sen ekan lukemani Hande-kirjan, nimittäin Kuinka monta kertaa tapasin Liisan. Eli kuinka monta kertaa bylsin irto- ja hajanaisia. Kuka ne jaxaa laskea, paizi Georges Slimenon.
    ellauri110.html on line 586: miss´ ihmiset tuntevat tuntehin, se on uskoa usmien, haamujen, ja hengen herkän ja avoimen
    ellauri110.html on line 835: Se on Handea 25v nuorempi. Joku taidehistorioizija. 5v kesti tääkin viritys. Sen isä oli psykoanalyytikko ja Kakolan ylilääkäri. Ei tainnut varoituxet langeta hyvään maahan Anna tyttärellä.
    ellauri110.html on line 847: Hande vie kaikki hoidot vuoronperään pahanhajuiseen La Regenzaan kujertaen kuin pulu. Sanoo izexeen joka kerta: se oli silloin ja nyt on nyt. Aika tuntuu heidät unohtaneen, onko siinä minunkin tulevaisuuteni? On Hannu, kyllä on.
    ellauri110.html on line 856: Vuonna 1965 julkaisin kaksi esikoisromaania, joista ensimmäinen sai nimen ei Saarikoskelta (1937-1983) niinkuin voisi luulla vaan Henri Michaux´n (1899-1984) runosta Plume voyage – Plume matkustaa. Suomennos, muistaakseni Pentti Holapan ja Olli-Matti Ronimuksen kuului no jotenkin näin: “Mutta voi, Plume on matkalla, hän on matkalla kaiken aikaa.” Siltäköhän Penakin sen nappasi. Vitun harakaoita on noi runosepot.
    ellauri110.html on line 917: А ты - никто! Смирись уже! You´re not important... get used to it!
    ellauri110.html on line 965: La gente simple Yxinkertaiset ihmiset
    ellauri110.html on line 978: Kalat ei tunne kipua six niitä voi syödä vegenä. Ne muuten vaan sätkii kun niitä lyö airolla tai nirhaa puukolla. Ehkä ne on ikävystyneitä. Niinkuin mato koukussa kiemurtaa pitkästyneenä. Kalat on niin epäinhimillisiä että niitä sopii syödä. Madot on niin kikkelimäisiä että niitä ei voi syödä. Ei ihmisiä kyllä voi, edes kuolleita, eikä niiden thingejä vaikka Cokis kyytipoikana.
    ellauri110.html on line 979: Viivasuinen Ludi Wittgenstein pani kärpäsiä tai bantukimalaisia tulitikkulaatikkoon ja antoi niiden pöristä. Mietti onko niillä sielua. Tushkinpa.
    ellauri110.html on line 985: Hande alkoi suunnitella muistelmia joskus elonsa vaelluxen geometrisessa puolitiessä. Niiden nimi piti olla "Näin muistan", mutta "Näin" putosi jossain vaiheessa kyydistä. Vaihtoehtoinen nimi oli "Vaihtoehtoisia totuuxia", mutta se putosi tienoheen kokonaan. Vai oliko se näin? Näin muistan.
    ellauri110.html on line 991: Oppineemmille on Hande vihainen kuin rakkikoira tai Haju Pisilä. Mitä nekin luulevat olevansa professorit ja tohtorit, jokapaikan dosentit, kyllähän Handen vaihtoehtoinen totuus on vähintään yhtä luotettava, onhan se pyöritellyt sitä pitkän tovin, kai kohta oktogenaarina sokea kanakin jo pääsee jyvälle.
    ellauri110.html on line 997: C´est en 1794 qu´il écrit le Voyage autour de ma chambre, au cours des quarante-deux jours d´arrêts qui lui sont infligés dans sa chambre de la citadelle de Turin pour s´être livré à un duel contre un officier piémontais du nom de Patono de Meïran, dont il est sorti vainqueur. Un premier duel l´avait déjà opposé à un autre camarade, le lieutenant Buonadonna15. Il est nommé capitaine de l´armée sarde le 26 janvier 1797. Sa carrière militaire ne présente pas de perspectives très favorables après 16 ans de service ! Mais le sort va en décider autrement.
    ellauri110.html on line 1001: Hande on laskelmissaan tullut siihen, että 72-vuotiaana se on yli sen geometrisen puolitien. Vuosia on enemmän takana kuin edessä. Perälauta häämöttää. Hande ei suostu panemaan suuhunsa hammasrautoja, vaimon takia, koska ne olisivat rumat. Sehän on kuin JW Goethe. Varmaan Handekin kuvittelee olevansa tai ainaskin olleensa hyvännäköinen. Olis edes suu suorassa. Lets face it, Hande, olet seniori, joka paikkaan säntäävä tättähäärä ja hessuli.
    ellauri110.html on line 1064: Now, mendicants, at that time human beings had a life span of 60,000 years. Girls could be married at 500 years of age. And human beings only had six afflictions: cold, heat, hunger, thirst, and the need to defecate and urinate. But even though humans were so long-lived with so few afflictions, Araka still taught in this way: ‘Life as a human is short, brief, and fleeting, full of pain and misery. Think about this and wake up! Do what’s good and live the spiritual life, for no-one born can escape death.’
    ellauri110.html on line 1068: Things that prevent you from eating include anger, pain, sickness, sabbath, or being unable to get food. So mendicants, for a human being with a hundred years life span I have counted the life span, the limit of the life span, the seasons, the years, the months, the fortnights, the nights, the days, the meals, and the things that prevent them from eating. Out of compassion, I’ve done what a teacher should do who wants what’s best for their disciples. Here are these roots of trees, and here are these empty huts. Practice absorption, mendicants! Don’t be negligent! Don’t regret it later! This is my instruction to you.”
    ellauri110.html on line 1081: A final thought is that although Dostoevsky himself did not write a blog, there is something blog-like in his Diary of a Writer, a self-published opinion piece that ranged freely over the most apparently disparate issues. To those who fear that blogging and other forms of information technology are inherently antagonistic to the values of great literature (I mean Dostoevsky and not myself, of course), I suggest that it is not a medium of which he would have been afraid. Perhaps even one he would have relished.
    ellauri110.html on line 1083: George Pattison on ilmeisesti uskovainen kirjallisuus tms. proffa ja Dosto-fani joka on tapailevinaan kuolleista hetkexi hereille hätkähtänyttä Dostoa ruokapöydän ääressä. Nää kexustelut on pitkiä kuin Elvixen muna, niitä pitää vähän tiivistää. Ne on siitä hyviä että niistä näkyy hyvin minkäläistä porukkaa Doston kirjat keräävät. Se on kanssa yhden tyypin narsisti, joka haluis ehkä olla vähemmän izekeskeinen ja sosiaalisempi, muttei millään pysty. Sen pitää tehdä siitäkin joku iso numero, pohtia ja vaikeroida, mikä on vaan sitä samaa paskaa toisenvärisessä paperissa. Eikun tikulla pihalle. George onkin teologi, olishan se pitänyt heti arvata:
    ellauri110.html on line 1085: George Pattison (1950-) is an English theologian and Anglican priest. Since 2013, he has been Professor of Divinity at the University of Glasgow. He was previously Lady Margaret Professor of Divinity at the University of Oxford.
    ellauri110.html on line 1087: Hemmo oli Århusissa vierailijana ja sillä näyttää olevan aika paha Kierkegaard-tartunta. Se näyttää tykkäävän tälläsestä "loikka" tyyppisestä teologiasta, eli existentialismista. Pääasia on tuntea izensä ensin aivan vitun syntisexi ja sitten hypätä siitä kädet levällään Jeesuxen porukoiden syliin kuin Mick Jagger Rollarien konsertissa. Nää nettisivut ei näytä johtaneen kirjan muotoiseen julkaisuun, syystä tai sitten toisesta.
    ellauri110.html on line 1089: Kirjoittajan Fedja usein hymyilee, ize asiassa virnuilee ihan vitusti. En usko että Fedor oikeasti oli mikään tyhjännauraja, räkänokka mieluummin. Georgen eka haastattelukysymys Fedja-sedälle on oliko se uskovainen. Sanomattakin on selvää että Fedja jää vaan pyörittelemään termejä.
    ellauri110.html on line 1106: In an age before psychology was a modern scientific field, Fyodor Dostoyevsky (November 11, 1821 – February 9, 1881) was a Russian writer of realist fiction and essays that explored the depths of the human psyche. Known for acclaimed novels Crime and Punishment, The Idiot and The Brothers Karamazov, Dostoyevsky´s work discusses the human mind in a world full of political and social upheaval in 19th century Russia, becoming the forerunner of existentialism.
    ellauri110.html on line 1121: Uncle was Prince K, a doddering and decrepit old fop who has come into money and who is paying a visit to the provinces. Maria Alexandrovna decides to try to marry off her beautiful young daughter Zenaida to him, but the whole town has had a snootful of her and tries to buck her plans at every turn. Still, she manages to come out in the end after a series of reverses. Not for nothing does Dosto compare her (too)xo to Napoleon Bonaparte. Dosto bore a grudge to the French and English because they had laughed at his accent. Napoleon and Shakespeare, damn the lot.
    ellauri110.html on line 1125: As comedy, Uncle´s Dream is surprisingly savage at times.
    ellauri110.html on line 1130: All of the older characters, by contrast to the younger ones with modern Shakespearean ideas, are out for themselves and their own images, doing whatever it takes to protect themselves, rather than doing what’s right.
    ellauri110.html on line 1140: Tekoäly-yhtiöiden kansallistaminen olisi liioiteltua, sanoo tämä kusipää. Senmiälestä on ihan ookoo että Larry Page päättää miljoonien apinoiden kohtalosta, kai koska se on niin kexeliäs ja yritteliäs. Taitaa Antti Kuappinen edustaa samaa kauppiasmoraalia kuin edeltäjänsä Timo. Paitakin sillä reuhottaa ilman solmiota.
    ellauri111.html on line 37: Westerners love psychobabble. American conservatives consider Devils a definitive refutation of socialism. His writing is phantastic but his messages are delusional. The entire Russian literature is depressing. Dostoevsky is theatrical. Apparently, Fyodor improves a lot in translation.
    ellauri111.html on line 106: Roman Catholics may tell you, "You Protestants are missing part of the Bible. We have the rest of it." These people's leaders (popes, priests, etc.) have led them astray to this wrong belief. This comment about missing books can throw people off, but it no longer has to. These popish additions to the Bible are commonly called the Apocrypha or sometimes the Deuterocanonical books. This is a short treatise on WHY these books are not in the Bible.
    ellauri111.html on line 112: At the Council of Trent (1546) the Roman Catholic institution pronounced the following apocryphal books sacred. They asserted that the apocryphal books together with unwritten tradition are of God and are to be received and venerated as the Word of God. So now you have the Bible, the Apocrypha and Catholic Tradition as co-equal sources of truth for the Catholic. In reality, it seems obvious that the Bible is the last source of truth for Catholics. Roman Catholic doctrine comes primarily from tradition stuck together with a few Bible names. In my reading of Catholic materials, I find notes like this: "You have to keep the Bible in perspective." Catholics have been deceived into not believing that the Bible is God's complete revelation for man (but they can come out of these deceptions in an instant if they will only believe the Bible as it is written) .
    ellauri111.html on line 116: Not one of the apocryphal books is written in the Hebrew language (the Old Testament was written in Hebrew). All Apocryphal books are in Greek, except one which is extant only in Latin. Jehovah only knows Hebrew. You better pick it up if you want to talk to him.
    ellauri111.html on line 120: The apocryphal books were never acknowledged as sacred scriptures by the Jews, custodians of the Hebrew scriptures (and the murderers of Christ. The apocrypha was written prior to the New Testament.) In fact, the Jewish people rejected and destroyed the apocrypha after the overthow of Jerusalem in 70 A.D.
    ellauri111.html on line 138: Tobit 12:8-9, 17, It is better to give alms than to lay up gold; for alms doth deliver from death, and shall purge away all sin.
    ellauri111.html on line 152: Because of these and other reasons, the apocryphal books are only valuable as ancient documents illustrative of the manners, language, opinions and history of the East.
    ellauri111.html on line 158: "Apocrypha--that is, books which are not regarded as equal to the holy Scriputres, and yet are profitable and good to read." King James Version Defended page 98.
    ellauri111.html on line 180: These include the Pseudepigrapha which contains Enoch, Michael the Archangel, and Jannes and Jambres. Many spurious books falsely claim to have been written by various Old Testament patriarchs. They were composed between 200 B.C. and 100 A.D. There are lots of these spurious books like The Assumption of Moses, Apocalypse of Elijah, and Ascension of Isaiah.
    ellauri111.html on line 182: Concerning the Dead Sea Scrolls, there may be some information in them that parallels the Masoretic Text, but there are fables in them, too. I went to see the scrolls a few years ago with great expectation but found a bunch of fables. The best defense against error in any form (unauthorized Bibles and religions) is a solid knowledge of the AUTHORIZED (King James) Version of 1611 of the Bible. If you read it, forgeries become readily apparent.
    ellauri111.html on line 192: Geronimo (Mescalero-Chiricahua: Goyaałé Athabaskan pronunciation: [kòjàːɬɛ́] "the one who yawns, June 16, 1829 – February 17, 1909) was a prominent leader and medicine man from the Bedonkohe band of the Apache tribe. From 1850 to 1886, Geronimo joined with members of three other Chiricahua Apache bands—the Tchihende, the Tsokanende and the Nednhi—to carry out numerous raids, as well as fight against Mexican and U.S. military campaigns in the northern Mexico states of Chihuahua and Sonora and in the southwestern American territories of New Mexico and Arizona. Geronimo's raids and related combat actions were a part of the prolonged period of the Apache–United States conflict, which started with American settlement in Apache lands following the end of the war with Mexico in 1848.
    ellauri111.html on line 194: While well known, Geronimo was not a chief of the Chiricahua or the Bedonkohe band. However, since he was a superb leader in raiding and warfare, he frequently led large numbers of men beyond his own following. At any one time, he would be in command of about 30 to 50 Apaches. You and what army? asked the bluecoats with a smirk.
    ellauri111.html on line 198: Vapaasti iiikkuvista orjista ja rangaistusvangeista tuntuu elämä kettingin päässä ahdistavalta. Vittu että kansanmurhan tehneet amerikkalaiset jaxaa puolustella izeään aivan törkeällä tavalla.
    ellauri111.html on line 204: Wow! What an opportunity! He made money by selling pictures of himself, bows and arrows, buttons off his shirt, and even his hat. In 1905, the Indian Office "provided" Geronimo for the inaugural parade for President Theodore Roosevelt. Later that year, the Indian Office "took" him to Texas, where he shot a buffalo in a roundup staged by 101 Ranch Real Wild West for the National Editorial Association. Geronimo was escorted to the event by soldiers, as he was still a prisoner. The teachers who witnessed the staged buffalo hunt were unaware that Geronimo’s people were not buffalo hunters. Aargh!
    ellauri111.html on line 206: He died at the Fort Sill hospital in 1909, as a prisoner of war. Geronimo is buried at the Fort Sill Indian Agency Cemetery, among the graves of relatives and other Apache prisoners of war.
    ellauri111.html on line 213: George Patersonin patterista jäi riipimättä vielä syyllisyyden teema. Olen syyllinen! sanoi Niklas kaadettuaan lattialle spagetin. Tämmöinen vahva syyllisyyden tunne edellyttää vahvaa syyllistäjää, joka löytyi Niklaxelta lähempää kuin lähin puhelin. (Tää oli siis ennen kännyköiden aikoja.) Toi guilt, syyllisyys, on kristinuskon ihan avainjuttuja, ja kyssäselkä ystävämme Kierkegaard piti siitä paljon ääntä. Izesyytös on välttämätön ensiaskel uskoontulossa, sillä eihän sellainen kaipaa parantajaa, jolla ei ole sairauden tunnetta. Alzheimerissa sairauden tunnetta on aluxi, mutta siitä pääsee vähän päästä irti onnexi. Näin sitä selittelee Georgen feikkidostojevski.
    ellauri111.html on line 216: “So, the husband – just what is it he’s got to do to get out of his despair? What is this step he’s got to take?”
    ellauri111.html on line 218: Fyodor Mikhailovich sat back and closed his eyes for a moment before looking at me almost apologetically.
    ellauri111.html on line 241: “It’s strange,” he said, almost as if he was talking to himself. “My English and American readers don’t seem to read it very much. Of course, I do say some rude things about England in it and I know what they say in return—that’s it’s full of Russian jingoism, all very retrograde and reactionary. In my own view, though, it has some of the best things I’ve ever written in it. In fact, that’s where you’ll find this story we’re talking about right now.”
    ellauri111.html on line 255: As I’d had to admit, I hadn’t read The Diary of a Writer (actually a kind of journal that Dostoevsky published monthly and that consisted entirely of his own thoughts about issues of the day), but I did know that he had been involved in several criminal cases, some of which were about the kind of cruelty to children that Ivan Karamazov cited as evidence against the existence of God. I couldn’t remember any details, though. I felt rather like a student who hasn’t done his homework hoping that he’s not the one going to be asked the next question. Only there wasn’t anyone else to ask. In the event, Fyodor Mikhailovich let me off fairly gently.
    ellauri111.html on line 261: “I suppose you know that jury trials were still quite an innovation in my time in Russia, so it’s no surprise that they produced some odd results. A clever lawyer could easily persuade a jury one way or another. Even when all the facts pointed to the guilt of the accused, even when it was admitted that, indeed, such-and-such a woman had attacked her lover’s wife with a razor with the intention of killing her, such-and-such a father had so violently beaten his seven-year old daughter with birch rods that even the neighbours were terrified by her screams, or such-and-such parents had treated their children like animals, keeping them in filthy conditions, and beating them with leather straps, again and again—each time our poor soft-hearted jurors concluded ‘Not guilty!’ Can you imagine? Of course, there is always an explanation, there are always attenuating circumstances, there can even be provocations, and the letter of the law may tell us this is not torture but simply punishment, the kind of punishment that, in those days, all good middle-class parents thought it right to mete out so as to give their children a sense of duty. The facts. The facts are the facts, but the truth once uttered is a lie, and even the facts can be put together in such a way as to turn even torture into well-meaning parental discipline.”
    ellauri111.html on line 263: As Fyodor Mikhailovich spoke, he became quite agitated. His face narrowed and his eyes flashed. At first he had just tapped his fingers intermittently on the arms of his chair but as he went on he started to wave his hands around with increasing energy. Whatever he had seen in the world he now inhabited, it was clear that he was still unreconciled to the outrages that adult human beings inflict on children, who, as he had said in The Brothers Karamazov, hadn’t eaten that fatal apple. I didn’t know the details of the cases he was talking about, but I couldn’t help thinking about a particularly horrifying case that had recently happened here in Scotland. I’ll spare you the details.
    ellauri111.html on line 267: “But I repeat,” he continued after a moment, raising his hands dramatically, “I am not demanding the maximum penalty of the law, not even for these torturers. I do not want them imprisoned, beaten, or executed, though I understand the outrage of people who do. Remember, when Ivan asked Alyosha what to do about the general who’d had the little boy torn to pieces by his dogs, even mild, sweet-tempered Alyosha said ‘Shoot him’. But that doesn’t help either. Just because I wrote a novel called Crime and Punishment, people imagine I’m obsessed with punishing. Not at all. All I want is that the guilty are not acquitted. That their guilt is clearly stated. And that they accept it—that’s the most important of all. Let them be found guilty—and let them go free.”
    ellauri111.html on line 271: “Not ‘just’ like that. No. If you’d read my Diary” (not said reproachfully, but matter of factly) “you’d have read how I imagined the judge speaking to such a person. He makes it clear that it’s not a matter of going home and forgetting about it, going back to the way things were before. No. There has to be change. In my time, the father was the authority figure in the family, but, as I—or my imaginary judge—pointed out, even fathers sometimes need to be re-educated by their children until they learn to listen to their children’s needs. I know that families are very different in your time, but, yes, parents, whoever they are, must learn to be parents to their children. I disagree with much that the prosecutor said about the Karamazov family, but he was right on one point: parents can’t just be parents by virtue of procreation, they have to become parents. And when they abuse their position and their power, they cannot hide behind their rights as parents—they have to own up. The guilty have to know that they are guilty.”
    ellauri111.html on line 273: By this time he was shaking his right index finger, not unlike a judge scolding the prisoner in the dock. Slowly, he lowered his hand, till it came to rest again on the chair.
    ellauri111.html on line 279: I had been quite carried away watching (as well as listening to) his peroration. He had been gradually raising his voice as well as his hands and I wondered vaguely whether Laura might have been disturbed. But all of this seemed to be at a tangent to what we had been talking about and the devastating climax of A Gentle Spirit.
    ellauri111.html on line 281: “But our husband—how does this connect to him?” I asked. “I mean, surely he does acknowledge his guilt. The whole story is in a way his confession, isn’t it?”
    ellauri111.html on line 283: Fyodor Mikhailovich thought for a few seconds, gently nodding his head.
    ellauri111.html on line 285: “In a way, yes. But only in a way. It seems to me that he has still not acknowledged what he did to her, only how it has affected him. It is not her misery but his own solitude that bothers him: how he can go on living without her.”
    ellauri111.html on line 287: “Isn’t that rather harsh? After all, he himself set out the charge sheet, if you like. He tells us just what he has done, how he has behaved. He provides all the evidence we need to find him guilty—morally, if not legally.”
    ellauri111.html on line 291: “I remember. It’s unforgettable. Horrific. In a way I’m not surprised they didn’t let you publish it.”
    ellauri111.html on line 293: “Nor was I, though it was very frustrating. But you will also remember that he didn’t just go to confess his sin in the way that a normal penitent does: he had even arranged for a full copy to be printed, ready to be published for the world to see.”
    ellauri111.html on line 325:

    How to get to heaven
    ellauri111.html on line 328: Posted in Äärikarismaattisuus, tagged ajan merkit, äärikarismaattisuus, Bill Johnson, Bob Jones, demonit, ehtoosade, eksytys, enkelikohtaamiset, enkelit, harhaopit, hengelliset kokemukset, henkien koetteleminen, henkivallat, ihmeet ja merkit, Joelin armeija, John Arnott, Jumalan Ilmestyslapset, juopuminen, karismaattisuus, Kenneth Copeland, Kenneth Hagin, kundaliini, Lakelandin parantumisherätys, Latter Rain, lopunaika, manifestaatiot, Manifested Sons of God, Marc Dupont, Mike Bickle ...
    ellauri111.html on line 333: How to get to heaven? If you ask most people this question, they might say something like, "If you do more good things than bad things, God will probably let you into heaven." No! That kind of thinking will reserve your place in hell.
    ellauri111.html on line 337: There is no amount of "good" that you can do that will pay for the sins that you (or your gene line) have already committed. Sins are the bad things that we do. Sin is when we disobey God's holy righteous laws. Criminals have to go to jail. They don't commit murder, promise to be good, and then avoid punishment. They have to pay for what they did. But we can (oops, I am getting ahead of myself.)
    ellauri111.html on line 343: You need FAITH in the blood of Jesus to get into heaven. THE LORD JESUS CHRIST, God manifested in the flesh, WAS CRUCIFIED [nailed to the cross through his hands and his feet] FOR OUR SINS AS OUR SUBSTITUTE. Talk about scapegoat! In order to be saved and get into heaven, literally all you need to do is
    ellauri111.html on line 345: REPENT of your sins [have a change of mind to go in another direction]
    ellauri111.html on line 361: In the Bible, God tells us what we need to do to have eternal life. He tells us how we can to get to heaven, how we can go there--and he wants us to make it. He wants to know us and he wants us to make it into heaven. He is not willing that any should perish, but that all should come to repentance (ref. 2 Peter 3:9).
    ellauri111.html on line 365: The gospel is God's last message to mankind. If you will yield to the gospel of Jesus Christ, you will be reconciled to God and you will escape eternal damnation in hell and the lake of fire. Besides all of this, you will have abudant life right now as you walk with the Creator of the universe, the Lord Jesus Christ. All of this in spite of all the woes that the world will throw at you.
    ellauri111.html on line 371: Romans 6:23 For the wages of sin is death; but the gift of God is eternal life through Jesus Christ our Lord.
    ellauri111.html on line 379: You can see that the main paragraphs come from John (who was not present) and Paul (who was not present either). George and Ringo say nothing, as usual. (Well, there's Norwegian wood, and Yellow submarine, but they're completely beside the point.) All you need is love!
    ellauri111.html on line 381: To get into heaven, you have to REPENT of your sins and BELIEVE the gospel of Jesus Christ (ref. Mark 1:15). You have to REPENT of your sins--that means turn from them and BELIEVE that Jesus died for your sins, was buried, and rose again on the third day. Having done these things, you will be born again and the Lord Jesus Christ will help you to walk uprightly. You will read the word (the Authorized King James Bible) and follow the teachings of Jesus. The word of God will wash your mind and your desires will actually change as you obey what you read. [Beware of church buildings and the internet--there are many false gospels in the world today. Read the Bible for yourself. There is a sound Overview of the Bible at this link.]
    ellauri111.html on line 383: Why repent? Repenting won't change anything that happened? Too late my brothers, too late, But never mind. All my trials, Lord soon be over.
    ellauri111.html on line 387: The Bible says that nobody is good enough to get into heaven. We have all sinned. Each one of us has broken God's commandments--not one person is excepted. You have personally lied and committed other sins. Don't argue, it's an axiom!
    ellauri111.html on line 401: "But I never killed anybody and I'm not a drug addict!" That may be so but you are still a spiritual criminal because you have been breaking God's righteous laws. In fact, you have broken the greatest commandment in the Bible thereby making you as guilty as an harlot, a whoremonger, a killer, a thief, a drunkard, and a liar. What is the greatest commandment?
    ellauri111.html on line 421: That was that. Now we are getting to the brass tacks. Here's where we start whacking heretics. The unshaved, degenerate man does not keep God's commandments. God's commandments are in the Bible. The unshaved man does whatever he feels like doing every day giving no heed to God's word. He is not obedient to God's word. He lives according to the ways he chooses to live. Maybe the person reading this is what people call "religious" and they think that they love God. If you are not worshipping God according to his word, the Bible, he is not receiving your worship. This includes those that go to a church that teaches false doctrines--teachings that are not in the Bible. They that worship God must worship him in spirit and IN TRUTH (ref. John 4:24). And what is truth? Jesus said to the Father--
    ellauri111.html on line 427: To repeat (get this into your thick skulls!): There is no amount of good deeds that you can do to get into heaven. The Bible teaches that if we could earn our way into heaven, then the Lord Jesus Christ died for nothing. Not the plan.
    ellauri111.html on line 435: (Excuse the shouting, but) THERE IS ONLY ONE WAY TO PLEASE GOD AND GET TO HEAVEN AND THAT IS THROUGH HIS ONLY BEGOTTEN SON, THE LORD JESUS CHRIST, WHO SHED HIS PRECIOUS BLOOD TO PAY FOR OUR SINS. JESUS CHRIST IS THE ONLY WAY TO GOD (ref. John 14:6). There is no other Saviour but Jesus. No one else can get us into heaven--not the pope, the Roman Catholic priest, Buddha, Muhammad, rabbis, et al. Only Jesus. He is the prophesied Jewish Messiah, the lion of the tribe of Judah, and the Son of David!
    ellauri111.html on line 437: (Phew. A glass of water please. Thank you dear.) God is holy. We are sinful. By his very nature, God cannot have fellowship with us sinners. There is no amount of "good" that we can do to make up for our crimes against God. They must be punished. And the wages of sin is DEATH. Somebody has to DIE to pay for sins against God. Oh, you'll die physically--sin requires that. But you've got a choice about that SECOND DEATH where a man goes to the lake of fire that burneth with fire and brimstone....
    ellauri111.html on line 439: What? Why does sin require death n:o 1? Oh, it's all part of God's magnificent plan for us. Heterosexual generations mix genes faster than longevity, and makes for more successfully adapted organisms, etc. But no time to go into that just here. Anyway, we deserve the double death penalty. This includes both physical death (the casket) and spiritual death (when the soul is cast into hellfire).
    ellauri111.html on line 441: [T]he wages of sin is death...(Romans 6:23)
    ellauri111.html on line 488: The Lord Jesus Christ came to save you from both the GUILT and POWER of sin. The Lord Jesus Christ was manifested TO DESTROY the works of the devil (I John 3:8)--THE LORD JESUS CHRIST CAME TO SAVE YOU AND CHANGE YOU AND TO MAKE YOU HOLY. When you are unsaved, sin has dominion over you. Sin is your boss and you cannot do anything BUT sin. You are justly under the wrath of a holy and just God. Murderers, thieves, fornicators, witches, sodomites, whores, liars, lovers of pleasure more than lovers of God, rebels, and all other spiritual lepers will not inherit the kingdom of God. This is not to put anybody down, before we got saved, we Christians were once the murders, thieves, whoremongers, etc. We have to be born again into the kingdom of God. When we REPENT and BELIEVE in Jesus, we are born again and all things become new. A new life emerges and things change. We start reading the Bible and obeying it and the Lord Jesus helps us obey it more and more. Our life changes. Our desires literally change as we go forward in obeying the word of God.
    ellauri111.html on line 492: The blood of Jesus is the propitiation and payment for our sins. The blood of Jesus took away the guilt of the sins which we have committed AND it has ushered us into a Father child relationship with the Lord God. Through the blood of Jesus, we are to serve sin no more, rather we serve righteousness. If you get saved and sin, you confess your sin and the Lord will forgive you, but you no longer walk in the sin lifestyle--
    ellauri111.html on line 502: What time is it? Are we getting near the end? No, another good 15 min to go. Fuck. But here goes, for the nth time:
    ellauri111.html on line 504: Again, the Father sent His only begotten Son, Jesus, who is God, to die in our place so that you scoundrels can have eternal life. Remember that the normal wages of any sin is death--that is why Jesus died in your place so that you can live. The Lord Jesus Christ was your substitutionary sacrifice--
    ellauri111.html on line 512: (Oh this is getting SOOO boring. I guess I just roll out some more bible quotes with just short rants in between.)
    ellauri111.html on line 528: 2:5 Even when we were dead in sins, hath quickened us together with Christ, (by grace ye are saved;)

    ellauri111.html on line 529: 2:6 And hath raised us up together, and made us sit together in heavenly places in Christ Jesus:

    ellauri111.html on line 530: 2:7 That in the ages to come he might shew the exceeding riches of his grace in his kindness toward us through Christ Jesus.

    ellauri111.html on line 540: For the wages of sin is death; but the gift of God is eternal life through JESUS CHRIST OUR LORD.. (Romans 6:23)
    ellauri111.html on line 542: Oh I see, I used up that wage agreement earlier. Never mind. Bet you didn't listen then, or aren't even reading this anymore. This too is getting a little TLDR by now. More effective as a voicemail, I bet. Okay, once again boys:
    ellauri111.html on line 564: Realize that you have lived under your own authority. You've lived the way that YOU have wanted to. You have lived without regard for God's precepts. Understand in your mind that you've lived in sin against God's word. Think it through and count the cost. Jesus made no promises that you will have an easy life. In fact, the Bible teaches that all that will live godly in Christ Jesus will suffer persecution. Are you willing to live as one of the despised, saved, holy, overcoming, victorious ones? If so, come on to Jesus. He is waiting backstage already.
    ellauri111.html on line 572: humble yourself under the mighty hand of God and let him lift you up into an upright life. God furnish you with at least one spiritual gift wherewith you can help further the kingdom of God. In due time, He will lift you up to places you never even knew existed. Your life will be changed at its root if you heed to the word of God.
    ellauri111.html on line 580: If you are ready to save yourself from this untoward generation, if you are ready to reject what this wicked and perverse world has to offer, if you are ready to be safe and stay safe in God Almighty, if you want Jesus Christ as Lord of your life, if you want to be reconciled to your Creator, if you want to go to heaven, if you want to escape hell -- then put your faith in the only one who can do something about it! Do you believe that Jesus Christ died for you? Do you believe that He rose from the dead? Do you repent of your sins? Do you want to follow Jesus? Join the short line marked LAMBS on the right. Do you want to go to hell? Go to the long line on the left with a goat logo.
    ellauri111.html on line 582: If so, REPENT of your sins and talk to the Lord in prayer in your own words RIGHT NOW. Here are some suggestions for your own words, but feel free to vary them ever so slightly. Ask God to forgive you of your sins and to help you to do what is right. BELIEVE in the Lord Jesus. CONFESS the Lord Jesus with your mouth. This is not a long, drawn out, hard process. Do you believe in the blood of Jesus? Do you want God to pass over you in the day of his wrath so that you are not cast into hell and the lake of fire with the wicked? Do you want to be saved?
    ellauri111.html on line 586: If you know that this is the truth, I counsel you to make your decision today because tomorrow is not promised to you, or the price may have gone up. Not only people´s hearts get hard when they keep on rejecting the truth. I could say from my own experience what else tends to get hard but I won´t. You don´t want your heart to turn to stone to the gospel because if it does, you will go to hell. That I can guarantee you because the Bible says so. Hell is real notwithstanding the fake preachers and "theologians" and "doctors" that would tell you otherwise.
    ellauri111.html on line 594: "Hi Lord, how are you doing? Any catches from the pool of sinners today? Well here's one, if your daily quota is short. I know that I am a sinner but I want to be saved before the gong. I repent of my sins, every one, even the one... OK I get it, you know. I don't WANT to do evil anymore, it just happens. I want to become self-righteous through the blood of Jesus. I'm asking you to please forgive some of my sins against you. I want a new lease of life in the Lord Jesus Christ. I want to be everything that You created me to be, and more. I think Jesus shed His blood and died for me so that I could be saved from my sins. I guess He rose from the dead on the third day. I so want to be your child and follow behind the holy scriptures like a dog. Okay? In that case, thank you for being merciful to me, a sinner. Thank you Lord Jesus for saving my soul from sin. Please fill me with your precious, Holy Spirit so that I can live a self-righteous, fun-denying life for you. I'm giving you myself, for what it's worth. Please show me what you want me to do. Give me a sign! Any sign! Please help me to understand your word and to walk in your leash. Please don't mumble! Please guide me to Jesus!. It is in Jesus' Name I pray, Amen."
    ellauri111.html on line 602: 5 For if we have been planted together in the likeness of his death, we shall be also in the likeness of his resurrection:

    ellauri111.html on line 614: In Acts 8:26-39, you can read about the Ethiopian eunuch who believed on the Lord Jesus Christ and was baptized by Philip in a certain water. We are only baptized one time and that is after we have truly repented and have believed on the Lord Jesus Christ. If you were baptized as a baby or in a false church, and then got saved later on, you need to get rebaptized after salvation. The previous babtism will be null and void.
    ellauri111.html on line 616: You can pray and ask the Lord to lead you to a truly Christian fellowship so that you can get baptized by a Christian and discipled in the way of Christ. Note: This is a tall order these days because today is the day of apostasy. False teachers and false prophets abound on television and in churches. Excerpt from our index page:
    ellauri111.html on line 622: If you cannot find a good church where you can be baptized, maybe you have a sanctified friend that can baptize you in the name of the Father, and of the Son and of the Holy Ghost. I do not know you, dear friend and I do not even know where you are, and if you came to Jesus through this witness, I am not there to see you baptized. The apostasy around the world is great and I have not one preacher to recommend to anyone in this world. If you were just getting saved and could find no one holy to baptize me, you could baptize yourself. You would do it something like this

    --
    ellauri111.html on line 623: Find a nice, quiet place with clean water where you can be undisturbed (e.g., bathtub or pool). Take a towel and a change of garments. As a woman, you should have your head covered because you will be praying (ref. I Corinthians 11:3-13).
    ellauri111.html on line 626: After praying and making a confession of faith, end your prayer in Jesus' name and then read some suitable scriptures such as 1 Peter 3:21 and Matthew 28:18-20 aloud (Matthew 28:18-20 says to baptize in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost), and then say something like, "Father, I am baptizing myself in the name of the Father, and of the Son, and of the Holy Ghost, in want of a holier man" and then go COMPLETELY under the water (keep your nose shut with your fingers, symbolizing death and burial with the Lord Jesus Christ) and come up again after counting to ten (symbolizing my rising to my new life in Christ Jesus)
    ellauri111.html on line 628: Then dry off with the towel (sorry I forgot to mention that) and change garments, take communion with yourself, sing an hymn in unison with yourelf, and go forward in Jesus' name because I am his, and you too.
    ellauri111.html on line 634: I counsel you to get away from that addictive, evil television (and movies) as fast as possible and learn how to live the new, upright life. There is a whole new clean life outside of that filthy television (I stopped watching it over a decade ago), the educational system (you can teach your own children), cosmetics, cologne, and fancy suits.
    ellauri111.html on line 640: Seek personal consecration. Our article, Christians Are On the Earth to Serve the Lord is a call to seek personal consecration unto God. We put off the old man and his desperate, wicked deeds (like watching television) and we start putting on the new man, which is renewed in knowledge after the image of him that created him. This is serving the Lord, living the clean new life.
    ellauri111.html on line 648: Down here we work for the Master, the Lord Jesus, and sow the seed (us men do, if you get what I mean), sharing his word. Those that hear and receive the word on good ground will be saved (people do not always get saved at the moment they first hear the truth--in time, however they may repent and believe). God sees the work that his people do, and he is a rewarder of them that diligently seek him. Psalm 126:6 He that goeth forth and weepeth, bearing precious seed, shall doubtless come again with rejoicing, bringing his sheaves* with him. *Sheaves are bundles of wheat or other grain grasses that the harvesters have harvested and bundled. Some seeds fell on good bushes and prospered, some fell on porcelain and did not germinate.
    ellauri111.html on line 662: When we first get shaved between the thighs, we can be excited and carried away and ready to try to do everything. That was my case. One day I saw a line that said something like this "God is not in a hurry." As I recall, for some reason it settled me down some. Keep reading and obeying the word (the Bible), fulfill your daily responsibilites, and pray--you will automatically grow just as surely as a baby grows up to be an adult. We start out as babes in Christ and as we go forward reading and obeying and having our senses exercised by life experiences, we grow up and mature in the Lord.
    ellauri111.html on line 664: Teach your children God´s word. As you read the Bible, you can teach your children God´s word, too. You can learn together. I learned with my little one. On the website we have what we call "green sheets"--one is a Survey of the Life and Gospel of Jesus Christ and the other is a Survey of the Early Church (the book of Acts). They give passages of scriptures so that a person going through the green sheets get a lay of land of the selected topics. We also went through the Old Testament together, starting with the book of Genesis. Eventually, I realized that the green sheets were just the Bible so we just go through the scriptures chapter by chapter without making green sheets, just writing down the book we are in, the chapters of the book, and putting the date next to the chapters that we have completed for that day. Nifty, what?
    ellauri111.html on line 668: Pray. Pray and talk to God about whatever is on your heart. The Bible says to "pray without ceasing." I like to get up early in the morning while it is still dark and go to my prayer place so that I can present myself before the Lord. I search my memory for the things he allowed me to do the day before and the things he did for me. I praise him and I thank him. I pray for other people. I ask him to forgive me of my sins. When we pray to God, we need to be real. Pray about whatever is real for you at that time. You can praise God and his holy child, Jesus. You can glorify him for what he has done for you, you can thank him for what he has done for you, you can ask him to help you to overcome sin, you can ask him to help you in your daily tasks, you can ask him to show you the way that you should go, and more. The joy of the Lord is your strength (ref. Nehemiah 8:10). And when you pray, pray in Jesus´ name (John 14:13-14; John 15:16; John 16:23).
    ellauri111.html on line 671: Sing. Learn Christian hymns to encourage you. This is a link to a collection of hymns with the words and the music (free).
    ellauri111.html on line 677: You can also order a hymn book from us. I have The New National Baptist Hymnal (Published in 1977 with KJV readings [Note: This website makes no money for any of these recommendations or links]. I am not a Baptist or any other name/denomination found outside of the Authorized King James Bible). I also have another hymnal entitled, Praise! Our Songs and Hymns (KJV) (always get KJV materials. KJV stands for "King James Version." Don't get "New" King James Version (NKJV) or "NIV"--these are two of many counterfeit Bibles.) Hymnals include the musical notes and lyrics. If you can play an instrument, you can learn many songs. We should think about the words of the various hymns to see if they are based on the Bible or not. Don't use jew´s harp, kazoo or electric guitar, however. Or comb and toilet paper either, that would be blasphemy.
    ellauri111.html on line 679: There is a wicked man coming that Revelation 13 calls, "the beast." He is an antichrist. He is a man of sin. He is soon to make his appearance on the earth and by peace he shall destroy many. The saints are going to go through deep waters--but hold on to Jesus. Don´t ever renounce him or deny him no matter what. You know what you believe in--the Lord Jesus Christ who is the Creator of heaven and earth and all that in them is. Read more here about the coming of the beast. Jesus said that he that endureth to the end, the same shall be saved. Jesus Christ is God manifested in the flesh. He also said that he would be with us alway, even unto the end of the world, Amen. At the beginning of our index page, there is letter. There are words there for you. Please read it from the beginning.
    ellauri111.html on line 681: God be with you as you run this race. You must read the word of God, the Authorized King James Bible. I strongly suggest that you print out your own copy and bind it. It is in the Authorized King James Bible where you will find your safety, your strength, your power, your love, your comfort, your knowledge, your life and everything you need to know and please and walk with God and his holy child, Jesus. Desire the sincere milk of the word that ye may grow thereby. Never give up and always hearken to God´s word.
    ellauri111.html on line 683: YOU HAVE A NEW LIFE NOW, LIVE IT, GOD WILL HELP YOU. HE TOOK ME OFF THE STREETS AND HE HAS DONE THE SAME FOR COUNTLESS OTHERS. I NOW HATE THE STREETS AND LIVING FOR JESUS IS THE ONLY THING I LIKE. WHEN YOU READ THE WORD AND OBEY IT YOUR DESIRES START CHANGING. I NEVER WENT BACK TO THE STREETS. TIME HAS ONLY STRENGTHENED MY FAITH. Flee from sin (and get away from that infernal, addictive, wicked television as fast as you can!), but if you sin, confess your sin to God and he is faithful and just to forgive you your sin and to cleanse you from all unrighteousness. We have an advocate with the Father--Jesus Christ the righteous, God be thanked. God loves you and will see through this life and then when it is time to die, the Lord Jesus Christ himself will be there to take care of you. In Matthew 28:20 Jesus said, "...lo, I am with you alway, even unto the end of the world. Amen."
    ellauri111.html on line 687: Once you get saved, the devil will try to make sure that you encounter false doctrine. Your faith is tender and you may be prone to believe anything people tell you about the Bible (that's why you need to read it for yourself everyday). Please heed these warnings:
    ellauri111.html on line 689: The world is full of false churches, full of false teachers and false prophets that want to make merchandise of you--they are on television and in churches. As a Christian, you will want to go to church and be with other Christians, but I do not know of ONE good church building and there are MANY cults. BE CAREFUL AND READ YOUR AUTHORIZED BIBLE (I urge you to print out and bind your own--the ones being sold today are often altered--There is a good Authorized Bible download at this link and a sound Overview of the Bible at this link.).
    ellauri111.html on line 699: "Contemplative" prayer is essentially an old occult technique adjusted to the ignorant church people. It can bring up that yoga kundalini serpent power. With open eyes, one can see this type of technique being magnified in society--I saw a book for magic in a place for shipping goods and for photocopies, office supplies, etc. I looked on the back of the book, it was the same technique as the church people are using. This is spreading like wildfire and not just amongst false (or extremely ignorant) brethren, it is throughout society. Revelation 13:8 teaches us that all people who are not in the book of life of the Lamb slain from the foundation of the world will worship the beast. Revelation 13:4 says that all the world will worship the dragon which gave power unto the beast--we learn from Revelation 12 that THE DRAGON IS SATAN. In the ecumenical movement (all the religions getting together in "peace") and under a "meditative" spirituality, Hindus, Buddhists, Roman Catholics, church people, atheists, Muslims, cabalists, new agers, etc. can get together and have a "meditation" session with no problems. This is not for the future, it is already happening, I picked up a brochure about some sessions while at a library. In Contemplative prayer, church people are calling the devil by the Lord's name. I read that many of them will not listen to the scriptures when confronted with the truth--they do not know the Lord's voice, they are not his sheep. Worldly people are under the devil and they despise holiness and speak against it as "legalism" or even as heresy or false doctrine. I have seen extreme antinomianism in Baptist churches. They derisively call work-out-your-own-salvation-with-fear-and-trembling discipleship "Lordship salvation". If a person does not obey the Lord, they are not saved. The reader may wish to see our article, Lordship Salvation.
    ellauri111.html on line 707: One more thing--be ware of "new age" teaching--you are not God, you are not divine, and God is not in everybody--all that pantheism (everything is God) and panentheism (God is in everything) is new age teaching which is actually old age because the devil told Eve in the garden, "Ye shall be as gods" (see Genesis chapter 3). The devil is a spirit--he is not dead and he has been telling that same lie ever since then. There is a lot more to this situation, but just get saved and obedient and live reconciled to God. Do not put your trust in science, etc. In the beginning, God created the heaven and the earth--there is no evolution. Evolution is a big fat lie and a hoax to get people to disbelieve the word of God. Science...many, many lies are told by people in white labcoats. Believe and obey God's word and you will be safe and whole and of an understanding mind and not of a reprobate mind.
    ellauri111.html on line 709: Look around, the more the leaders make plans, the worse things get--child abuse, drug addiction, abortion, murders, shoplifting, lying, compulsive disorders, broken families, directionless young people, mind-killing school system, panic attacks, reprobate mind laws, denying God and his word, etc. This thing called time is coming to an end. The heavens above and the earth beneath that you see before your eyes are going to be burned up completely and dissolved. The day of the Lord is coming and we will all stand before God at the final judgment and the books are going to be opened. We will all be there--including all the dead people...they won't be left out--nobody will be left out.
    ellauri111.html on line 712: 12 And I saw the dead, small and great, stand before God; and the books were opened: and another book was opened, which is the book of life: and the dead were judged out of those things which were written in the books, according to their works.

    ellauri111.html on line 713: 13 And the sea gave up the dead which were in it; and death and hell delivered up the dead which were in them: and they were judged every man according to their works.
    ellauri111.html on line 717: An excerpt from our index page.
    ellauri111.html on line 723: There has been a lot of talk about "aliens" for some time and the talk continues; some kind of sky show may be in the future. If you see something in the air, it is not because there are true aliens. But what about devils? yes there are devils; what about oversized genetically modified organisms and chimeras? maybe; possessed people? yes there are; 3D pictures, yes; pheromones, yes; unrevealed inventions and laws, in all probability, yes. If you hear a voice, see lights, or whatever, compare everything to the Bible--we believe in the Bible above our senses. This is a time of deception. You will not be deceived if you read and obey the scriptures. Read Matthew 24 (and other passages as well) for what is going to happen when the Lord returns. An excerpt--
    ellauri111.html on line 735: Revelation 12:9 And the great dragon was cast out, that old SERPENT, CALLED THE DEVIL, AND SATAN, which deceiveth the whole world: he was cast out into the earth, and his angels were cast out with him.
    ellauri111.html on line 737: The serpent power basically tells Hindus the same thing that Satan told Eve in the garden--"ye shall be as gods." Who does not know that Hinduism is pantheistic (saying that "all is god") and teaches that all people are supposedly already god but just have to realize it? The ignorant church people are getting something similar--"panentheism" (God is in everything). They are not hearkening to the Authorized Version of 1611 of the Bible and can therefore be taken by men's words (even if those words are found in unauthorized Bible versions).
    ellauri111.html on line 741: I have been in kundalini awkening for 10 years by a so called healer . I was very sick . So I went to a healer. Well she happened to be a shaman yogi I was only 24 years old I have been fighting for my life ever since the kundalini rose I can't even begin to tell you ...they say once you open your kundalini you can't shut It well I have not been able to shut mine... Yoga is a very sick religion and spiritually you feel dead you were right when you said nothing good comes from Yoga. Guru 's are extremly dangerous individuals. Let Christians know it could hurt your faith even just the excercise...
    ellauri111.html on line 743: I learned more about the Kundalini after researching the contemplative prayer movement that is entering the emerging church of the devil and the fallen, disobedient-to-the-scriptures churches that would not necessarily describe themselves as "emerging church", "ancient future church", etc. Kundalini awakening can be triggered unintentionally. Satan just waits for the conditions to be right. Some people go insane, check into mental hospitals over and over again, experience personality changes, cannot function as before, commit suicide, etc. Kundalini awakening (a counsel for leaving it behind) is discussed further in our series, "Contemplative Prayer: A Quick Road to Hell for A Disobedient Church."
    ellauri111.html on line 747: Cults like "the Church of Christ" will try to convince you that water baptism saves you and that you have to join their specific "church" and not drink coffee, etc. These cults take certain scriptures out of context and then mix them up in order to deceive people. I'm not minimizing the importance of the ordinance of baptism--you need to be baptized--but cults mix up the doctrines of the Lord to deceive people. YOU NEED TO READ YOUR BIBLE. The Roman Catholic institution is another cult. It is not a Christian church. Her doctrines are the opposite of the Bible. If you are a former Roman Catholic, you need to get rid of all the paraphenalia and graven images and idols that you may have collected through the years (e.g., rosary, St. Anthony, crucifixes, relics, candles, Mary prayers, pictures, etc.). The Seventh Day Adventists will try to get you to follow the teachings of Ellen White, a false prophetess who made prophecies that did not come to pass and put all kinds of requirements on people that are not in the Bible. The Mormons are a another cult. They teach that their males can become gods some day with their own planets. Please don't look up all these cults. Just focus on reading your Bible and obeying it. Then you will be able to discern if a person is speaking according to the word or not.
    ellauri111.html on line 749: If you have not trusted Christ, you are in a dangerous position. John 3:36 says, "...he that believeth not the Son shall not see life; but the wrath of God abideth on him." You will not make it into heaven on your own "good merits" or by your own conception of who God is and what he should be like. He must be obeyed and worshipped according to his word, the Authorized King James Bible. The Lord Jesus Christ is altogether lovely and worthy to be praised. I hope that you will make the right choice.
    ellauri111.html on line 754: Mitä tämmösestä voi muuta miettiä, kuin että miten voi tosiaan 2000 vuotta myöhemmin keskilännessä olla yhtä helvetin ääliöitä apinoita kuin tallusteli Jessen syntyaikoina lähi-idässä. Ja siitä taaxepäin, on lupa päätellä, että yhtä käsittämättömiä ääliöitä oli samat apinat 4000 vuotta sitten, 40.000 vuotta sitten ja niin taaxepäin. Ellei sitten neandertaalit olleet vähän fixumpia. Luultavasti olivat, koska saivat cro magnoneilta turpaansa ja kuolivat sukupuuttoon, hävisivät huizin Nevadaan, paizi joitakin niiden geenejä, kuten punatukkaisuus ja sinisilmäisyys. Punatukkaisia poltettiin noitina ja sinisilmäisiä koijattiin kuin apinoita.
    ellauri111.html on line 840: Miksikä kieltäysit sitä ottamasta? Jos olisit hyväksynyt tuon mahtavan hengen kolmannen tarjouksen, niin olisit voinut tyydyttää kaikkea, mitä ihminen kaipaa maan päällä. Ihminen olisi saanut alinomaisen palveluksen esineen, sellaisen, jonka huomaan hän voisi jättää omantuntonsa, ja sellaisen, joka yhdistäisi kaikki yhdeksi ainoaksi sopusointuiseksi muurahaiskeoksi, sillä juuri kaikkiallisen yhteyden myötäsyntynyt tarve on ihmiskunnan kolmas ja lopullinen kärsimys. Ihmiskunta on aina pyrkinyt yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi.
    ellauri111.html on line 848: Vapaus, ajatuksen ja omantunnon vapaus ja tiede tulee heidät johtamaan sellaisiin poispääsemättömiin kuiluihin, asettamaan heidän silmiensä eteen sellaisia pulmia ja ratkaisemattomia mysterioita, että muutamat heistä — hurjemmat ja kapinallisemmat kuin muut tulevat itseltään viemään hengen; toiset — kapinalliset mutta heikot — tulevat toisiltaan viemään hengen; ja jälelläovat, heikot, kurjat ja avuttomat, tulevat matelemaan meidän jalkoihimme ja huutamaan: 'Oikeassa olette te Jeesuksen isät (jesuittain nimitys, Suom. Huom); te yksin omistatte hänen salaisuutensa ja me käännymme teidän puoleenne rukoillen, että te pelastaisitte meidät omasta itsestämme'.
    ellauri111.html on line 890: Salaliittoteorioihin uskovat ihmiset ovat tyytymättömämpiä viranomaisten haluun toimia tavallisen ihmisen hyväksi sekä tyytymättömämpiä omaan elämäänsä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Heidän lapsuuden kokemuksensa ja perheongelmansa saavat heidät syyttelemään toisia ihmisiä ja epäilemään auktoriteetteja. He ovat myös taipuvaisia fanaattisuuteen, antisosiaalisuuteen ja äärimmäisessä tapauksessa jopa terrorismiin pyrkiessään ”korjaamaan” asiat.
    ellauri112.html on line 57: Nykyajan sielutiede, sekä filosofinen että varsinaisesti tieteellinen, onkin sentähden--kuten pitkin rintamaa voi huomata-- usein sangen jyrkästikin varuillaan assosiatsio-psykologian liioitteluja vastaan. Niinpä voitanee esim. Henri Bergson'in filosofiaa osittain pitää jyrkkänä vastavaikutuksena sitä vastaan. Mitä sielukäsitteeseemme tulee, ovat hänen mielestään sekä 'ykseys' että 'moninaisuus' sellaisia »cadres de l'intélligence», ymmärryksen kaavoja, joihin elävä todellisuus vain väkivaltaisesti pakoittamalla saadaan soveltumaan, »konfektsiovaatteita» eikä suinkaan mitan mukaan tehtyjä (kts lähemmin Aika 1911 s. 433 seur.) Tällaisen »mitan mukaan tehdyn» sielukäsitteen on James koettanut tuoda esiin perustavassa »Sielutieteen periaatteissaan.» Loistavassa luvussaan »tajunnan virrasta» (the stream of thought) suosittelee hän tätä kuvaa karakterisoimaan sielunelämän yleistä luonnetta. Nykyisessä kirjallisuudessa se onkin yleisesti omaksuttu.
    ellauri112.html on line 62: Wilhelm Maximilian Wundt (* 16. August 1832 in Neckarau; † 31. August 1920 in Großbothen bei Leipzig) war ein deutscher Physiologe, Psychologe und Philosoph. Er gründete 1879 an der Universität Leipzig das erste Institut für experimentelle Psychologie mit einem systematischen Forschungsprogramm. Wundt gilt als Begründer der Psychologie als eigenständiger Wissenschaft und als Mitbegründer der Völkerpsychologie (Kulturpsychologie).
    ellauri112.html on line 64: Mit seiner später ausgearbeiteten Ethik und seinem metaphysischen Voluntarismus entstand ein einheitlich konzipiertes System.
    ellauri112.html on line 65: Wundt, eher ein Liberaler in seiner Heidelberger Zeit und in seiner Leipziger Rektoratsrede 1889, scheint unter dem Eindruck der revolutionären Ereignisse der Nachkriegszeit eine zunehmend konservativ-nationale Haltung entwickelt zu haben.
    ellauri112.html on line 75: Edward Bradford Titchener (11 January 1867 – 3 August 1927) was an English psychologist who studied under Wilhelm Wundt for several years. Titchener is best known for creating his version of psychology that described the structure of the mind: structuralism. After becoming a professor at Cornell University, he created the largest doctoral program at that time in the United States . His first graduate student, Margaret Floy Washburn, became the first woman to be granted a PhD in psychology (1894). Tätä kautta Wundtista tuli kova nimi jenkeissä.
    ellauri112.html on line 100: August Strindbergin vaikuttava näytelmä oli eilen Kansallisteatteriin koonnut täyden huoneen, joka mielenkiinnolla seurasi sangen huoliteltua esitystä. Suosionosoituksetkin, jotka kasvoivat näytös näytökseltä, olivat lopulta erittäin vilkkaita. »Erik XIV» onkin mieltäkiinnittävä ja vaikuttava näytelmä, ei vähimmin siksi, että Strindberg on voinut siihen mahduttaa niin paljon omituista, aina intohimoista itseään. Hän on siinä ikäänkuin jakanut itsensä kahtia, kahdeksi henkilöksi, joista toinen, onneton Erik-kuningas saa sielukseen kaiken sen syvän heikkouden, epäsoinnun, aina mielipuolisuuden rajoille menevän rikkinäisyyden, jota Strindberg niin runsaasti löysi itsestään; kuninkaan neuvonantaja taas, kuuluisa Göran Persson, on tosin tahto-ihminen kuin kukaan, mutta raudankovan naamarin alla on aito-strindbergiläinen kuolettavasti haavoittuva herkkyys, rakkauden tarve ja sisällinen pakko nähdä elämä alastomuudessaan, paljastaa vaikuttimien epäilyttävät sokkelot. Molempien yhteistä elämää ja toimintaa vainoaa leppymätön kohtalo. Kaikki mitä onneton kuningas tekee on takaperoista ja hullua; hänen neuvonantajansa koettaa uupumattomalla tarmolla hänen jälkiään korjata, mutta kaikki on turhaa. Kuninkaan sisällinen vihlova epäsointu ikäänkuin painaa leimansa kaikkeen mitä hän koskettaa. Miltei pirullisella nautinnolla laskee Strindberg mittaluotinsa tämän ihmiskurjuuden pohjaan saakka, joka on sitä räikeämpi, kun se on niin korkealla, että se näkyy yli maiden. »Erik XIV» on rikkinäisen selän tragedia. Jos tahtoo verrata tätä kuningashahmoa Hamletiin, huomaa heissä ulkonaista yhtäläisyyttä. Molemmilla on pää kädessä, mitääntekemätön pippeli, suuri tehtävä suoritettavana, mutta he eivät siihen pysty, parantumattoman itse-epäilyn ja heikkouden jäytämiä kun ovat. Hamletin epäilyllä on kuitenkin selvät ulkonaiset aiheensa, Erik sensijaan on itse heikkous ja epäily siksi, että hänen sielunsa on pelkkää epäsointua, että hän on tunne-ihminen, jonka tunteet ovat sirpaleina--kuten Strindberg.-- Näytelmään ja sen esitykseen saan tilaisuuden vielä palata. Mainittakoon vain, että hra Jussi Snellman oli Erik-kuninkaassa taas pitkästä ajasta saanut huomattavan osan. On iloista mainita, että hän siitä kaikella kunnialla suoriutui. Hra Puroon Göran Perssonina olisi varmaan Strindberg itse ollut tyytyväinen: se oli erinomainen luoma; esitys kohosi paikoin yli odotuksien. Hra Ahlberg Svante Sturena oli kaunis nähdä, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson ynnä jotkut muutkin esitykset ovat tunnustuksella mainittavat.
    ellauri112.html on line 104: III Sangen taitavasti johdattaa Strindberg katsojan siihen kuumeiseen ilmakehään joka hänen näytelmässään vallitsee. Erik-kuningas vakoilee ylhäältä linnan ikkunasta Kaarinaansa, joka alhaalla parvekkeella istuen pelokkaasti puhelee nuoruuden ystävänsä vänrikki Maxin kanssa, samalla kun epäsuosioon joutunut kuninkaan neuvonantaja Göran Persson pälyilee pensaikossa, odottaen sopivaa tilaisuutta päästä takaisin kuninkaallisen ystävänsä läheisyyteen. Maxille ja Göranille, joka lopulta myös tulee esiin, osoittaa kuningas mieltään sangen omituisella, paljon ilmaisevalla tavalla: hän heittelee heitä ylhäältä ikkunastaan ensin nauloilla, sitten vasaralla, ja antaa sisällöttömän naurunsa säestää näitä ystävyyden osoituksia. Kuinka paljon aivan omituista sielua onkaan jo tässä. Jos näytelmä sitten ei osoittaudukaan selvästi keskitetyksi ja johdonmukaiseksi, vaan, kuten historialliset näytelmät useimmiten, suhteellisesti irrallisten kuvaelmien sarjaksi, niin kuinka hyvin siinä onkaan säilytetty tämä alkuperäinen viritys. Viimeisessä kohtauksessa viettää Erik häitä Kaarinan kanssa; linna on aivan autio, lahjottu hoviväki on jättänyt kuninkaan, mutta tämä kutsuu rahvaan kadulta, istuttaa sen hääpöytäänsä, ja sen siinä vähitellen humaltuessa tekee hän Göran Perssonin kanssa sangen monisanaisen lopputilinsä elämän kanssa; seuraavana hetkenä ovat he vangitut, Juhana on kuningas: kuumeuni on lopussa. Kansallisteatterin esitys saattoi mielestäni sangen paljon tästä omituisesta runosta oikeuksiinsa, varsinkin juuri mitä alku- ja loppukohtauksiin tulee. Myös olivat näyttämölaitteet niissä, etenkin ensimäisessä, varsin hyvät. Tietysti olisi runosta voitu ammentaa vielä enemmän; enkä niidenkään rajojen sisällä, joissa Kansallisteatterin taiteelliset saavutukset yleensä liikkuvat, tahtoisi pitää »Erik XIV:ttä» minään ennätyksenä. Tässä näytelmässä ikäänkuin värisevät hermot paljaina; epäsoinnut ovat syvästi sielukkaita; Kansallisteatterin vahvoihin puoliin ei taas ole kuulunut ylenmääräinen herkkyys tähän suuntaan ja sentähden ansaitsee mielestäni tunnustusta se mikä esityksessä saavutettiin.
    ellauri112.html on line 106: Hra Jussi Snellmanin Erik-kuningas oli mielestäni sangen huomattava luoma. Hra Snellmanin esitys teki sen vaikutuksen, ikäänkuin olisi hän sangen tarkkaan tutkinut kunkin yksityisen piirteen ja vivahduksen sinänsä; ja monissa näistä hän mielestäni onnistui hyvin. Kuninkaan omituinen keveähkö ivailu, kun hän puhuu parempaan kääntyneen Göranin rakastumisesta, hänen sokea ja raaka vihanpuuskauksensa sanoman saavuttua Englannin Elisabetin rukkasista, monet tällaisista piirteistä saivat sangen sattuvan tulkinnan. Hyvä naamioitus ja sopiva ulkomuoto tukivat esitystä suuresti. Kolmannen ja neljännen kuvaelman suuressa raivokohtauksessa, kun Kaarina ja hänen lapsensa ovat jättäneet Erikin ja tämä vihan sokaisemana syöksee omin käsin tekemään lopun vangituista Stureista, kohosi hra Snellmanin esitys voimaan ja intohimoisuuteen, joka tietääkseni on hänellä uutta. Tuskan kourissa ikäänkuin alastomana värisevä, vaikeroiva sielu, niinkuin Strindberg yksin sitä osaa kuvata, tässä paljastui katsojalle huomattavalla selvyydellä. Mutta vaikka näin, yksityiskohtia muistellessa, esityksestä löytää runsaasti erittäin hyviä kohtia, on mielestäni kuitenkin kokonaiskuva hiukan laimea. Esittäjä ikäänkuin ei jaksanut saavuttaa riittävän syvällistä intuitsiota osansa ytimestä, se lähde, josta tämän sairaan sielun monet omituiset ja toisinaan varsin hyvin esiintuodut käänteet, mieleneleet pulppuavat, ikäänkuin tahtoi pysyä näkymättömänä.--Hra Puron Göran Persson oli Strindbergin hengen mukainen. Hra Puro oli osaansa saanut jotain siitä suorasta yksinkertaisuudesta, joka on Strindbergiläisen miehekkyyden ihanne. Tämä ihanne tosin on hiukan kaavamainen; ja siinä merkityksessä tässä osassa on teatteria. Göran, suuri valtioviisas ja toiminnan mies, viitsii tehdä hyvää vain niinkauan kuin eräs nainen häntä rakastaa; kun hän tulee petetyksi, sanoo hän muuttuvansa paholaiseksi ja raivoaa hirvittävästi. Mutta vaikka Strindberg näin, pitkissä kohtauksissa, antaa kuninkaan ja hänen valtioviisaansa puhjeta lyyrikoiksi ja panetella maailmaa ja elämää voimasanoilla, joita kenties ei kenellekään muulle sallittaisi, on hänen vuodatuksissaan aina hänelle ominainen tulivuoren hehku ja ukonjylinä, joka vaientaa arvosteluhalumme. Kuten sanoin, oli mielestäni hra Puro oikein käsittänyt osansa hengen. Hän osasi antaa oikean illusion tietoisesta, epätoivoisesta tahdon jännityksestä, joka lauetessaan purkautuu sokeana raivona. Mikä hänen esityksessään oli siloittamatonta tai teatteria, kuului mielestäni osaan.--Monet muutkin osat sietävät mainitsemista. Herra Ahlbergin Svante Sture oli komea ylimys, hra Yrjö Somersalmen Peder Welamson, hra Pihlajamäen siltavahti hyviä esityksiä. Juhana-herttuaa esitti hra Salo, Kaarlea hra Urho Somersalmi, Kaarina Maununtytärtä nti Horsma ja tämän isää hra Falck. Perjantain esityksessä oli runsas huone ja suosionosoitukset vilkkaat. Tänään esitetään kappale kolmannen kerran. (Uusi Suometar 27.11., 28.11. ja 1.12.1912)
    ellauri112.html on line 122: KARIN. Kom inte så nära! Kungen sitter oppe i fönstret
    ellauri112.html on line 125: KARIN. Till höger; men för Guds skull, se inte dit! -
    ellauri112.html on line 126: Hur länge har du vakten?
    ellauri112.html on line 155: Erittäin mielenkiintoisesti osoittaa Collin, mitkä historialliset olosuhteet ja vaikutukset ovat saattaneet Darwinin niin suhteettomasti panemaan painoa »olemassaolon taistelulle» luonnossa. Hän tuo esiin tunnetun vähän ennen Darwinia esiintyneen kansantaloustieteilijä Malthusin ja hänen (paikkaansapitämättömän) väestönlisäyslakinsa, jonka mukaan väestö lisääntyy paljoa nopeammin kuin ravinto; Malthusilta on »olemassaolon taistelukin» lainattu. Edelleen on huomattava ne kokemukset, joita Darwin suurella kiertomatkallaan teki alempien rotujen surkeasta häviöstä valkoihoisten tunkeutuessa siirtomaihin. Huomattava vaikutus on myös varmaan ollut sillä hurjalla taloudellisella taistelulla, joka niihin aikoihin, suurteollisuuden syntyessä ja rajattoman kilpailun vallitessa, riehui Englannissa. Ja lopuksi on tärkeänä tekijänä huomattava Darwinin filosofisuskonnollinen katsantokanta, tuo varsinaiselta alkuperältään stoalainen teismi, joka rakastaa nähdä maailman jonkunmoisena kellokoneistona, minkä sen jumalallinen seppä kerran on virittänyt käyntiin, sitten enää sen toimintaan sekaantumatta ja antaen sen yksinkertaisten mekaanisten periaatteiden mukaan käydä suurissa piirteissä ennalta päätettyä päämäärää kohti. Lyhyesti, darwinismia ei voida lukea noihin ikuisiin totuuksiin, jotka, kuten esim. joku Newtonin gravitatsio-laki, voitaisiin lausua miltä muulta taivaankappaleelta tahansa samalla jumalallisella pätevyydellä; se kuuluu ennemminkin Ibsenin »suhteellisiin» totuuksiin, jotka »elävät korkeintaan kahdenkymmenenviiden vuoden vanhoiksi». Mutta tarkastamatta on vielä, mitä johtopäätöksiä ja opetuksia uuden elämän-tieteen kolmas, vasta alkanut kausi antaa ihmiskunnan olemiseen ja kehitykseen nähden ja mitä vaikutuksia sillä mahdollisesti jo on ollut ajan yleiseen henkiseen ilmapiiriin. Selville on ensinnäkin käynyt, että sekä »suurten tunteiden ajan» optimistinen että darwinistisen kauden pessimistinen luonnonnäkemys kumpikin ovat yksipuolisia, tai paremmin: epätieteellisiä, sillä ne ovat kumpikin jokseenkin karkeasti antropomorfistisia. Molemmat tekevät »luonnosta» jonkunmoisen olennon, joka edellisen mukaan on lapsilleen lempeä äiti, jälkimäisen mukaan niistä täydellisen välinpitämätön. Itse asiassa on elävä luonto tietysti kokoonpantu yksityisolennoista, jotka eivät suinkaan ole ehdottomasti välinpitämättömiä toisistaan. Vaikka tämä huolenpito ei ulottuisi sen pitemmälle kuin emon ja poikasten suhteeseen, olisi sittenkin tietysti väärin sanoa, että luonto on ehdottomasti välinpitämätön ja moraaliton. Ja mitä korkeammalle nousemme elävien olentojen kehityssarjassa, sitä suuremmaksi tulee huolenpito kasvavasta polvesta, sitä enemmän kasvaa yksilöitten itselaajennuksen kyky. Voimmepa sanoa, että selvin merkki elämänmuotojen edistymisestä maapallollamme on siinä, että yksityisten olentojen itsesäilytysvietti tulee yhä laajemmaksi, kunnes se yksityisissä suurissa ihmisissä sulkee sisäänsä koko ihmisyyden ja kaiken elävän. Sekä luonnon pahuus että hyvyys ovat näinollen molemmat samanlaisia mytologisia kuvitelmia; se elämänkäsitys, johon uusi elämäntiede selvästi viittaa, ei ole pessimistinen eikä optimistinen, vaan »melioristinen» (melior = parempi)--niinkuin jo Voltaire tuo sangen viisas mies lausui kuuluisissa sanoissaan: »Jos maailma on hyvä tai huono, on meidän tehtävä voitavamme, että siitä tulisi parempi».
    ellauri112.html on line 157: Mutta tämän altruistiseen suuntaan menevän kehityksen täytyy vielä suunnattomasti mennä eteenpäin, jos mieli sivistyneen ihmiskunnan säilyä olemassaolon taistelussa. Elämän-taiston traagillinen piirre ilmenee, mitä sivistyskansoihin tulee, siinä laissa, että korkeimmalle kohonneita ihmisluokkia ja vallitsevia kansoja, jotka ovat itselleen kasanneet varallisuuden ja elämännautintojen aarteet, säännöllisesti uhkaa sangen pikainen sukupuuttoon kuoleminen. Yhteiskunnassa, missä on suuria sosiaalisia eroavaisuuksia, vaikuttaa sentähden luonnollinen valinta päinvastaiseen suuntaan kuin se mikä veisi suvun edistymiseen. On sangen todennäköistä, että kreikkalaisroomalaisen sivistyksen perikato johtui suureksi osaksi tällaisesta nurinpäisestä valinnasta: sivistyspääoma joutui sukupuuttoon kuolevalta hallitsevalta luokalta yhä enemmän alempien kerrosten käsiin, jotka tietysti eivät kyenneet sitä hoitamaan. Sama kohtalo odottaa maapallomme hallitsevaa valkoista rotua alempien rotujen suhteen. Mutta tällä uhkaavalla perikadolla on se valoisa puoli, että se näyttää altruistisen kehityksen luonnontieteellisesti välttämättömäksi. Ajanpitkään tulevat aina sortajat sorretuita heikommiksi. Yhteiskunnallisten kerrosten ja eri rotujen välisten kuilujen pikainen poistaminen on siis välttämätön; ainoastaan veljellinen yhteiskuntajärjestys, joka on sopusoinnussa korkeimpien siveellisten ja uskonnollisten ihanteittemme kanssa, voi pelastaa ihmiskunnan suunnattomasta taka-askeleesta. Edistyksen ja veljeyden ajatukset, molemmat kirkkaimmat tähdet, jotka ovat ihmisten kulkua johtaneet, kuuluvat siis yhteen luonnon välttämättömyydellä. Päästyäni selostuksessani tähän kohtaan, joka näyttää, kuinka Collin teoksessaan aikaansaa sen aatesynteesin, jonka kirjan nimi ilmaisee, voin lopettaa seuraavilla hänen omilla sanoillaan: »Biologia ja kulttuuritiede yhdessä opettavat meille, että jonkun eläinlajin tai ihmisryhmän on mahdollista jatkuvasti kohota yhä korkeammille elämäntasoille. Kysyessämme, kuinka nykyajan ihmiset saattavat tuntea olevansa liitossa jumaluuden kanssa eli sopusoinnussa korkeimman elämänvietin kanssa, joka on olentoomme asetettu, täytyy vastauksen kuulua: kaikin voimin tekemällä työtä ihmisen kohottamiseksi. Kun ihmisen esihistoria on seikkailurikasta ylenemistä yksisoluisesta limaotuksesta satumaisen pitkän astesarjan kautta sille tasolle, jolla me nyt olemme, silloin aukenee huimaava näköala ihmiskunnan tulevaisuuteen. Ja voi tuskin olla epäilemistä siitä, että uskonnollinen tunne--uskollisuuden tunne sitä kohtaan, mikä on jumalallista maailman kaikkeudessa ja omassa olennossamme--on yhä enemmän ja enemmän yhdistyvä tähän näköalaan.» (Uusi Suometar 7.9. ja 12.9.1913) * * * * *
    ellauri112.html on line 166: »NYKYINEN MATERIALISMI» Parisissa on eräs aikakauslehti viime vuosina järjestänyt paljon harrastettuja esitelmätilaisuuksia, joissa joukko eteviä ranskalaisia tiedemiehiä ja ajattelijoita on esittänyt mielipiteitään periaatteellisista elämän ja tieteen kysymyksistä. Näin on syntynyt esitelmäsarjoja, jotka myöhemmin on julkaistu erikoisina teoksina; viimeinen näistä on äskettäin ilmestynyt nimellä »Le matérialisme actuel» (Nykyinen materialismi). Joukko Ranskan ensimäisiä nimiä luetaan tämän kirjan kansilehdellä sen tekijöinä: tunnettu filosofi Henri Bergson, mainio matemaatikko, muutamia kuukausia sitten kuollut Henri Poincaré (kirjassa oleva esitelmä on eräs hänen viimeisistä lausunnoistaan), etevä ja miellyttävä, meilläkin tunnettu kansantaloustieteilijä Ch. Gide y.m.-- Tuntuu epäilemättä vähän oudolta kuulla puhuttavan »nykyisestä materialismista». Onhan meillä juuri näinä vuosina syytä viettää varsinaisen materialismin kaksikymmenvuotista kuolinpäivää. Vuonna 1895 julisti Wilhelm Ostwald tieteellisen materialismin voitetuksi kannaksi. Ja johan jo kolmekymmentä vuotta sitäkin ennen filosofi F.A. Lange suurisuuntaisen historiallisen ja arvostelevan esityksensä kautta osoitti materialismin löyhyyden maailmankatsomuksena. Ei siis tosiaan näytä olevan syytä enää ottaa esille kysymystä materialismista ja sen »kumoamisesta». Mutta sitä eivät kirjamme tekijät tarkoitakaan tehdä. Meillä on päinvastoin edullinen tilaisuus heidän esityksiensä perustuksella tarkastella, kuinka pitkälle olemme edenneet pois varsinaisesta materialismista. Kuten toivon käyvän selville, antaa tällainen tarkastelu sangen mielenkiintoisia tuloksia. Materialismin kulmakivenä on alusta alkaen ollut atomismi eli oppi siitä, että aine on kokoonpantu jakamattomista hiukkasista. Mutta kun nämä hiukkaset ovat niin suunnattoman pieniä, ettei niitä millään tieteen nykyisellä keinolla voida havaita, on niiden olemassaolo ainakin jossain määrin jäänyt »uskon asiaksi». Merkillistä on nyt, että atomien olemassaolo nykyään, viisikymmentä vuotta materialismin kukoistuskauden jälkeen, itse asiassa lienee varmempi kuin mitä se oli silloin. Loistavassa esitelmässään esittää näet Poincaré joukon uudempia ilmiöitä, jotka vallan odottamattomalla tavalla tulevat atomi-olettamuksen tueksi, ilmiöitä, joiden kautta tiedemiehellä on tilaisuus tavallaan nähdä atomit tai molekyylit itse, joten niiden olemassaolo on varma. Miksei siis nyt materialismi esiinny riemukulussa ottamaan takaisin menetettyjä alueita? Se johtuu siitä, että atomit, nuo havainnolliset, yksinkertaiset perusainekset, joista oli niin helppo kuvailla kaikki todellisuus kokoonpannuksi ja joiden ulkopuolelle, tyhjää avaruutta lukuunottamatta, ei pitänyt jäädä mitään, ovat tykkänään menettäneet filosofisen tenhovoimansa. Mitä hyödyttää puhua atomeista jonain lopullisina, kun jokainen niistä on itsessään oma maailmansa, joka voi hajota vielä suunnattoman paljon pienempiin tekijöihin? Ja mitenkä on sitten näiden laita? Ovatko sitten ne jotain johon voidaan turvata pelkäämättä, että taas luiskahdetaan joihinkin uusiin pikku äärettömyyksiin? On paras olla niihin luottamatta. Eräät jotka ovat ryhtyneet tutkimaan niiden massaa, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, ettei sitä olekaan olemassa. »Ei ole enää ainetta, on pelkästään reikiä eetterissä; mutta kun nämä reiät eivät voi muuttaa paikkaa järkähyttämättä niitä ympäröivää eetteriä, tarvitaan voimaa niitä liikuttamaan, ja ne näyttävät olevan inertialla varustettuja, kun tämä inertia itse asiassa kuuluu eetterille.» Nämä luonnontieteen uudemmat--toistaiseksi kai jonkunverran hypoteetiset--äärimäiset tulokset ovat väkevästi mielenkiintoisia muussakin kuin puhtaasti tieteellisessä suhteessa. Jos näet kysymme, mikä on n.s. materialismin psykologinen ydin, se salattu lähde, josta se ammentaa voimansa, niin on luullakseni vastattava: materialismi tyydyttää erästä ymmärryksemme alkuperäistä, juurtunutta mielihalua, mielikuvituksemme taipumusta pitää »esineellistä» todellisuuden käsitystä jollakin tavoin itsestään selvänä. Koetan ilmaista tämän havainnollisemmin.
    ellauri112.html on line 168: * * * * * Valaisevan vertauskohdan edellisen kanssa tarjoaa eräs toinen paikka filosofisella taistelukentällä, jossa materialistit ovat taittaneet monta peistä, nim. kysymys sielun ja ruumiin suhteesta. Reaaliset tiedot aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta olivat materialismin kukoistuskaudella vallan mitättömät. Mutta tämä tietämättömyys peitettiin innokkailla väitteillä siitä, että »sielu» totisesti ei ole muuta kuin atomien liikettä, että aivot erittävät ajatuksia samoin kuin maksa sappea, että sielunelämä on jonkunmoista »fosforesenssia», tai mitä kaikkia lausetapoja silloin keksittiinkin. Nykyään tiedämme ainakin jotain aivotoiminnan ja sielunelämän suhteesta, tiedämme, että aivojen harmaa kuori on »tajunnan elin» siinä merkityksessä että sielunelämä on siitä välittömästi riippuvainen, vieläpä siten että ainakin alkeelliset sieluntoiminnat (aistimukset ja ruumiilliset tunteet) ovat »lokaliseeratut» tarkasti määrättyihin aivokuoren alueisiin; ja on erittäin luultavaa, että myös n.s. korkeammat sieluntoiminnat ovat sidotut määrättyihin aineellisiin tapahtumiin aivokuoressa. Tieteellinen psykologia julkilausuu tämän riippuvaisuussuhteen »psykofyysillisen parallelismin» periaatteellansa, joka on osoittautunut erinomaisen hedelmälliseksi »työ olettamukseksi» ja joka sisältää, että sielullista ilmiösarjaa vastaa joka kohdassa aineellinen tapahtumasarja aivokuoressa. Mutta kun edellinen vähän väliä kätkee, kun sitä vastoin jälkimäinen on katkeamaton, on luonnollista, että aineellinen tapahtumasarja selityksissämme pannaan sielullisen perustaksi. Tämän takia onkin fysiologisen psykologian lopullisena päämääränä, lyhyesti sanoen, koettaa selittää sielulliset ilmiöt määrätyistä aineellisista edellytyksistä. Onko tämä materialismia? Ei suinkaan, sillä metafyysillinen juopa sielullisen ja aineellisen välillä jää olemaan kuten ennenkin. Sen ylipääsemättömyyttä ei vähääkään muuta se, että vähitellen yhä tarkemmin opimme tietämään, mitä aivokuoren kohdan kiihoitusta ja minkä asteista, minkä luontaista kiihoitusta kukin sielullinen ilmiö vastaa. On eräitten periaatteellisten filosofisten syiden takia mahdoton ajatellakin, että tämä kuilu jollakin tieteellisellä tavalla voitaisiin täyttää. Olemme tässä omituisen ristiriidan edessä. Toisella puolen on pieni, mutta vähitellen varmasti kasvava tietomme siitä lainalaisuudesta, joka vallitsee sielullisen ja aivo-toiminnan kesken, toisella puolen on suuri valtava tietämättömyytemme tämän lainalaisuuden syvemmistä perusteista ja syistä, aineen ja hengen suhteen todellisesta luonteesta. Filosofit ovat aina ponnistelleet ajatustaan tämän kysymyksen ratkaisemiseksi ja saaneet tulokseksi joukon arveluita...
    ellauri112.html on line 182: RENAN JA BERGSON (1916) Omituisuus Ranskan henkisessä elämässä ovat sen muotifilosofit. Sellainen oli aikoinaan erikoisessa määrässä Voltaire. Sellainen oli toisen keisarikunnan kukistumisen jälkeen Ernest Renan, ja sellainen on meidän päivinämme Henri Bergson. Saksassa ei mitään vastaavaa ole. Tosin sekä Kantilla että Hegelillä aikoinaan oli tavaton auktoriteetti, ja varsinkin edellinen, »der Weltzermalmer» (Heine), nautti pääteostensa ilmestymisen jälkeen jakamatonta kunnioitusta. Mutta tuohonpa platooniseen kunnioitukseen Kantin ja suuren saksalaisen yleisön lähestyminen pysähtyikin; Kant, niinkuin myös Hegel, on luoksepääsemätön muille kuin niille, jotka erikoisesti opettelevat kaikki tarvittavat taikasanat. Ainoa saksalaisista filosofeista, joka on koko kansansa nimessä puhunut, on Fichte, mutta hänenkin filosofiansa on luonteeltaan esoteerinen. Friedrich Paulsen -vainaja kertoo, mitenkä hänelle eräs virkakumppani kerskasi saksalaisen filosofian vaikeatajuisuudella, lukien tämän sille ansioksi! Tämä saksalainen »ansio» on Ranskassa vioista pahin. Mitä ranskalainen tieteellinen kirjailija ennen muuta koettaa välttää, on »le pédantisme», sillä tämä tekisi hänet ainoastaan naurettavaksi. Ranskalaiset tieteilijät ovat suuremmassa määrässä kuin saksalaiset »kirjailijoita»; he kääntyvät paljon suuremmassa määrässä laajan sivistyneen yleisön puoleen, he koettavat paljon enemmän peittää käyttelemäänsä tieteellistä koneistoa näkymättömiin, panevat enemmän painoa ajatustensa muodolliseen ilmaisuun. Sivistynyt ranskalainen on vakuutettu siitä, että »kaiken voi sanoa hyvin kirjailijain yksinkertaisella ja täsmällisellä tyylillä, että uudet ilmaisutavat, räikeät kuvat johtuvat aina sopimattomasta vaateliaisuudesta tai todellisten rikkauksiemme tuntemattomuudesta» (E. Renan & Henriette Renan, Lettres intimes, s. 33).[5] Lukiessamme Bergsonin samaan ryhmään kuin Voltairen ja Renanin on tosin huomattava, että edellinen merkitykseltään ei suinkaan kohoa jälkimäisten tasalle. Jos voi sanoa että 18. vuosisata ruumiillistui Voltairessa, on taas Renanissa edustettuina muutamia niistä piirteistä, joita pidetään viime vuosisadalle olennaisina. Näiden tyypillisten, ikäänkuin historiallisesti välttämättömien mentaliteettien rinnalla jää Bergson paljon satunnaisemmaksi ilmiöksi. Senlisäksi on hän enemmän ammattifilosofi kuin edelliset.
    ellauri112.html on line 190: Renan huomauttaa että spekulatiivisessa filosofiassa aina on jotain, mikä muistuttaa keskiaikaisen Raimundus Lulluksen fantastista konetta, jonka avulla pelkästään käsitteitä kombinoimalla piti löydettämän totuus ja vältettämän erehdys. Puhdas spekulatiivinen logiikka, jonka avulla on luultu voitavan vapautua kärsivällisestä tutkimuksesta ja työstä, on oikealle tieteelle yhtä vahingollinen kuin Lulluksen kone. Filosofoida on oppia tuntemaan universumi. Tämä on kokoonpantu fyysillisestä ja psyykillisestä maailmasta, luonnosta ja ihmiskunnasta. Siis on luonnon ja ihmiskunnan tutkimus koko filosofia[6]. Missään ei spekulatiivinen logiikka niin paljasta heikkouttaan kuin niissä tieteissä, jotka käsittelevät eläviä objekteja. Geometriassa, algebrassa jne., joissa ei välitetä todellisuudesta, on aateskelu paikallaan. Mutta sensijaan esim. ihmiskuntaa käsittelevissä tieteissä, joissa kaikki yleiset aatteet perustuvat vain puolittain totuuteen, puolittain erehdykseen, täytyy aateskelun tulokset askel askeleelta tarkistaa kokemuksen avulla. »Logiikka ei tavoita vivahduksia; mutta hengentieteiden alalla totuudet läpeensä piilevät vivahduksessa. Ne pujahtavat skolastiikan verkonsilmukoiden läpi; niitä ei katsella kasvoista kasvoihin, vaan ne löydetään osittain, salaisesti, milloin enemmän, milloin vähemmän» (Essais de morale etc., s. 189 ja seur.). Yllä harventamassani rivissä on Renan lausunut julki yhden bergsonilaisuuden ydinajatuksista. Mutta saman ajatuksen käsitteellisen ajattelun voimattomuudesta tapaa nykyään hyvin yleisesti muuallakin. On syytä sentähden vähän tarkastaa tuota merkillistä lausetta. Spekulatiolle, vastakohtana kokemustieteelle, on omituista, että se lähtee liikkeelle määrätyistä käsitteistä ja arvostelmista, jotka se muodostaa apriorisesti, ennen kokemusta, kun sensijaan kokemustiede kokonaan elää ja hengittää tutkimusesineessään, joka luo sen käyttämät käsitteet ja arvostelmat ja on valmis aina synnyttämään uusia, kun entiset osoittautuvat riittämättömiksi. Puhdas aateskelu kombinoi apriorisia arvostelmiaan ja tekee niistä täten johtopäätöksiä. Tämä ajatustyö noudattaa muodollisen logiikan lakeja, joista ensimäinen on se, että kukin käsite on muuttumaton, pysyy merkitykseltään identisenä. Kun tällaisen aateskelun tuloksia ruvetaan sovittamaan todellisuuteen, syntyy omituisia vaikeuksia. Tyydyn vain yhteen esimerkkiin, jota Bergson mielellään käyttää osoitteena abstraktisen logiikan heikkoudesta. Puhdas aateskelu, joka työskentelee sellaisilla määreillä kuin »ykseys» ja »moninaisuus», olettaen että ne voidaan sovelluttaa kaikkiin ajatuksen esineisiin poikkeuksetta, johtuu m. m. seuraavaan vaikeuteen: onko elävä organismi, onko sielunelämä »ykseys» vai »moninaisuus»? On selvää ettei kumpikaan näistä määreistä sovellu näihin objekteihin. Organismi, sielunelämä eivät ole sellaisia yksinkertaisia esineitä, jotka olisi leimattava joko »ykseyksiksi» tai »moninaisuuksiksi». Mitä voidaan päättää tästä? Tietenkin, että spekulatiivinen metodi on väärä, että jos lähdetään liikkeelle rajoitetusta määrästä käsitteitä, tullaan ennemmin tai myöhemmin kohtaan, jolloin yksikään näistä käsitteistä ei sovellu ilmaisemaan tarkoitettua ilmiötä. Kokemustiedolle sensijaan tätä vaikeutta ei esiinny; todellisuus, jossa se liikkuu ja elää, luo sille tarpeen tullen aina uusia käsitteitä. Katsokaamme spektriä, jossa auringon valkea valo yhdenjaksoisissa ylimenoissa taittuu lukemattomiin vivahduksiin, niin että jokainen spektrin poikkiviiva on hitusen verran toisenvärinen kuin edellinen! Jokapäiväinen kielenkäyttö tulee toimeen muutamalla, viidellä, kuudella värinimityksellä. Se yksinkertaisesti laiminlyö ylimenot yhdestä »väristä» toiseen. Mutta maalari, jolle värivivahdukset ovat arvokkaita, tarvitsee jo paljon suuremman määrän värejä ilmaisevia käsitteitä: ultramariini, karmiini jne. Mikään ei estäisi muodostamasta uusia värien käsitteitä tuhansiin saakka, aina värienerottamiskykymme rajaan asti.
    ellauri112.html on line 192: Syy siihen, että juuri käsitteet »vihreä», »punainen» jne. on muodostettu, eikä aivan toisia, piilee tietysti näiden vivahdusten käytännöllisessä merkityksessä. Lauselma: »logiikka ei tavoita vivahduksia» tarkoittaa siis: spekulatiivinen, aprioristinen logiikka ei tavoita vivahduksia. Kaikkia värivivahduksia ei voida ilmaista viidellä tai kuudella värinimityksellä. Mutta kokemustiede, kokemuksellinen logiikka tavoittaa kyllä mitä vivahduksia tahansa. Minulla on tällä hetkellä mielikuva ihan määrätystä punaisen vivahduksesta, joka imupaperillani on; jos tahtoisin, voisin nimittää tätä vivahdusta esim. klm: siten olisi uusi käsite muodostettu, käsite, joka tavoittaisi ihan määrätyn vivahduksen. Tällaisen käsitteen muodostaminen olisi kuitenkin kovin epätarkoituksenmukaista. Paljon tärkeämpiä kuin äärimäisen yksilölliset vivahdukset, kuin ne ominaisuudet, jotka kussakin esineessä ovat erilaisia, ovat yleensä esineiden yhteiset ominaisuudet. Käsite klm ilmaisisi vain yhdellä tai aivan harvoilla esineillä olevaa ominaisuutta, käsite »punainen» sellaista ominaisuutta, joka on lukemattomilla ja jonka jokainen omasta kokemuksestaan tuntee. Sanoin, että Renan yllämainitulla lauseellaan on lausunut julki Bergsonin filosofian ydinajatuksen. Mutta siinä tapauksessa Bergson on käsittänyt tuon lauseen ihan sananmukaisesti. Bergsonin mukaanhan kaikki logiikka, kaikki ajattelu on voimaton tavoittamaan todellisuutta, joka ei ole muuta kuin vivahduksia. Hänhän esittää, mitenkä inhimillinen äly on kuin valmiiden vaatteiden varasto, johon yritetään pukea todellisuus, katsomatta kuinka se niihin soveltuu. Hän vertaa älyämme kinematograafikoneeseen, joka ottaa muutamia liikkumattomia silmänräpäyskuvia elämän alituisesta virtailusta, ja yrittää näistä kuolleista kuvista uudelleen panna kokoon elävän todellisuuden. Hän puhuu ymmärryksemme »mekanistisesta vaistosta», joka viettää voittokulkuaan geometriassa, mutta on kykenemätön ratkaisemaan elämän arvoitusta. Tällä tavoin Bergson syyttää tiedettä virheestä, johon ei ollenkaan se, vaan juuri filosofia on tehnyt itsensä syypääksi-- spekulatiivisesta logiikasta, jota monet filosofit ovat rakastaneet, mutta joka tiedemiesten parhaille on ollut kauhistus. Näin yrittää hän riistää tieteeltä sananvallan sen mieltäkiinnittävimmissä kysymyksissä, ja panna sijalle runollisen »intuitionsa», jota ei millään keinoin voi kontrolloida, joka ei sisällä mitään mahdollisuutta eroittaa totuutta erehdyksestä. Jos koskaan, on filosofia Bergsonissa muuttunut »spesialiteetiksi». (Aika 10, 10-18) * * * * *
    ellauri112.html on line 195: 1874 Collin, Jonas: Anmeldelse af Menneskets Oprindelse og Parringsvalget i Dagbladet, d. 4/11

    ellauri112.html on line 209: 67 suhteet: Ahriman, Aleister Crowley, Altruismi, Amuletti, Anton LaVey, Ayn Rand, Azazel (demoni), Beelzebub, Charles Baudelaire, Charles Darwin, Dualismi (filosofia), Eenokin kieli, Epikurolaisuus, Eugeniikka, Evankeliumi Markuksen mukaan, Evoluutio, Fasismi, Friedrich Nietzsche, Halloween, Hedonismi, Herbert Spencer, Ikonografia, Itsesuggestio, Jobin kirja, John Milton, Juutalaisuus, Kadotettu paratiisi, Kansallissosialismi, Kesäpäivänseisaus, Keskiaika, Kevätpäiväntasaus, Kristinusko, Kun maailma järkkyi, Länsi, Lucifer, Max Stirner, Mefistofeles, Meritokratia, Niccolò Machiavelli, Okkultismi, Pakanaverkko, Parodia, Pentagrammi, Romantiikka, Saatana, Saatanallinen Raamattu, Saatanan kirkko, Saatananpalvonta, Seitsemän kuolemansyntiä, Seth, Setin Temppeli, Solipsismi, Sosiaalidarvinismi, Suomi, Syntymäpäivä, Syyspäiväntasaus, Taikuus (yliluonnollinen), Talvipäivänseisaus, Tanak, Teismi, Temppeliherrain ritarikunta, Thomas Hobbes, Valistus, Varhaiskristillisyys, Yhdysvallat, Yli-ihminen, Zarathustralaisuus.
    ellauri112.html on line 277:

    Eugeniikka

    ellauri112.html on line 279: "Eugeniikka on itseohjattua ihmisen evoluutiota. Kuten puu, eugeniikkakin saa materiaalinsa monesta lähteestä ja järjestää ne harmoniseksi kokonaisuudeksi." Puun juurissa on sanoja kuten genetiikka, biologia, psykologia, tilastotiede, historia, antropologia, sosiologia, uskonto, lääketiede, laki ja politiikka. Toisen kansainvälisen eugeniikkakongressin logo vuodelta 1921. Eugeniikka (eli rodunjalostusoppi) on ihmisten jalostamista väestön parantamiseksi sukupolvien myötä.
    ellauri112.html on line 281: Uusi!!: Satanismi ja Eugeniikka · Katso lisää »
    ellauri112.html on line 299: Friedrich Wilhelm Nietzsche (15. lokakuuta 1844 Röcken, Saksi, Preussi – 25. elokuuta 1900 Weimar, Thüringen) oli saksalainen filosofi, oppitaustaltaan klassillinen filologi, joka tyylillisesti kirjavassa tuotannossaan pohti erityisesti elämänfilosofian perimmäisiä kysymyksiä.
    ellauri112.html on line 322:
    Itsesuggestio

    ellauri112.html on line 324: Itsesuggestio on suggestion laji, jossa henkilö pyrkii vaikuttamaan mieleensä.
    ellauri112.html on line 326: Uusi!!: Satanismi ja Itsesuggestio · Katso lisää »
    ellauri112.html on line 374: Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged, 1957) on yhdysvaltalaisen kirjailijan Ayn Randin neljäs romaani.
    ellauri112.html on line 384: Gustave Dorén langennut enkeli -aiheinen kuva kirjasta ''Kadotettu paratiisi''. Lucifer on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti ”valonkantajaa” (lux.
    ellauri112.html on line 389: Max Stirner, Friedrich Engelsin piirtämänä. Moderni piirros Max Stirneristä. Johann Kaspar Schmidt, paremmin tunnettu nimellä Max Stirner (25. lokakuuta 1806 Bayreuth, Saksa – 26. kesäkuuta 1856 Berliini, Saksa) oli saksalainen filosofi, joka on yksi nihilismin, nominalismin, eksistentialismin, postmodernismin ja anarkismin, anarkoindividualismin ja erityisesti egoistisen anarkismin aatteen muovaajista.
    ellauri112.html on line 394: Mefistofeles (myös Mephistophilus, Mephistophilis, Mephostopheles, Mephisto ja muita kirjoitusasuja) on Faust-legendassa esiintyvä paholaisen edustaja.
    ellauri112.html on line 531: ''Pyhän Hengen vuodatus apostoleille'', helluntai-ikoni, Novgorodin koulu. Varhaiskristillisyys (vanh. alkuseurakunta ja alkukirkko) tarkoittaa kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä ennen sen sallimista vuonna 315.
    ellauri112.html on line 570: Marlo (Charlize Theron), a woman just north of 40 who’s about to pop with her third child. The birth is more like going into the emergency room for a coughing fit than bringing another life into the world.
    ellauri112.html on line 575: Mistä siinä tehtiin pilaa? En tajua. Beneath the funny lines and awkward scenarios, there’s genuine fear and pain. Sen kyllä huomasi. Jospa kriitikot osaa kertoa? Leffasta on mädissä tomaateissa varmaan sata arviota, selataanpa niitä.
    ellauri112.html on line 577: Järkevähkö naiskriitikko ei tykännyt koska filmin tehneet setäihmiset ei menneet ollenkaan ongelmien yhteiskunnallisiin syihin.
    ellauri112.html on line 580: It doesn’t help the film that Marlo is a series of clichés. Both she and Drew could have jumped out of the pages of a woman’s magazine or self-help guide.
    ellauri112.html on line 584: Reitman (Thank You for Smoking, Juno, Up in the Air) continues to work the “audacious” and “unique” edges of the most conventional possible territory, in movies that tend to conclude that the characters’ various challenges are all a state of mind.
    ellauri112.html on line 588: Marlo disapproves at first thinking that she can’t ask for the help she needs. She gives in and allows their new night nanny, Tully, to do her job and is quite impressed with the results. Marlo feels more in control of her life, the kids seem happy, and she’s willing to grow in her marriage to Drew.
    ellauri112.html on line 592: Despite Cody´s image as a libertine, she hacks here at a decidedly conservative topic, the emotional journey of motherhood.
    ellauri112.html on line 600: Yes, we know that once a person has a kid their life changes completely, often with hardships and challenges along the way. But Reitman and Cody inject a level of warmth that prevents this from being simply depressing, at times it’s quite funny. Being a parent is a tough job, but it’s a necessary one – where would any of us be if there weren’t someone watching after us as toddlers?
    ellauri112.html on line 629: There are some genuine laugh out loud moments, some sad moments, and some “huh?” moments (which for me, lie in the fact that Ron Livingston and Mark Duplass could be interchangeable as her brother and husband as they look so alike. SO CONFUSING.)
    ellauri112.html on line 634: When she was younger, she had nothing but time on her hands and not a care in the world, before marriage and bills and all that comes after youth slips away.
    ellauri112.html on line 637: Eipäs vaan se on kuin Atwoodin käsineito, once an aspiring writer, now hugely pregnant with her third child.
    ellauri112.html on line 639: By the time she has her third baby, her son (who may be on the autism spectrum) is on the verge of getting kicked out of upper bracket Catholic school.
    ellauri112.html on line 646: You´ll love a scene where her child spills a drink, forcing her to take off her shirt. “Mom, what’s wrong with your body?” Theron’s eye daggers are priceless. Marlo looks as lived-in as her home itself.
    ellauri112.html on line 652: Marlo is a physical wreck, ugly fat and unkempt, a woman who doesn’t get enough or not at all and is chronically fatigued. She shuffles around in sweatpants and baggy sweaters as the house gets dirtier, the kids get noisier, and her husband gets "lazier". Everything becomes a battle for Marlo – keeping Jonah in school, putting a meal on the table, finding time to bathe, even getting her husband to hump her. He shuts her out at night, retreating to the bedroom alone to play video games with himself headphones on. Cant fix that part without fixing the hole.
    ellauri112.html on line 660: As a nation, we’re well-used to the stereotype of the Irish mammy. Generally speaking though, the mother as a comical, level-headed supporting character is not unique to us, Jews and Italians have them too, and Latinos, I bet. Sometimes she’s the self-sacrificing figure who will do anything for her children, sometimes she’s neurotic and controlling, suppressing the growth and social development of her kids, who are typically the leads. Rarely has she ever taken front-of-stage.
    ellauri112.html on line 668: Amer. ongelmalapset on joko on the spectrum (autisteja) tai quirky (vajakkeja). I’m also really over films that nervously wring their hands over autistic characters. Like, give me a break, sanoo 1 blaseerattu kazoja. Varmaan vajakki.
    ellauri112.html on line 671: It is a series of humiliations. A goodlooking colored principal throws your son out of posh catholic school. Can it get any worse than that?
    ellauri112.html on line 677: Eipäs ollutkaan! tai oli Marlo kyllä bi (niinkuin käsineitokin, se trendaa nyt) muttei siitä ollut kymysys. Tully olikin Marlon aikaisempi mä. Se tuli halvemmaxi. Olixe eerie vai healing? Tästä käänteestä ei yhtään pidetty. The movie struggles some in its third act. Playing with the tricks of the mind, “Tully” feels more contrived than astute, having the skilled group of actors working hard to avoid further damage as the movie falters towards its clunky and surprisingly not-very-good conclusion.
    ellauri112.html on line 681: Yet to hail the film as a feminist project is to value the representation of the structural co-option of maternity over its interrogation. Tully’s treatment of social reproduction is dangerously simplistic. Cody has spoken in interviews about how her own, financially easier, experience of parenting in L.A. inspired her to explore a narrative in which economic anxieties are combined with the other hardships of parenthood, yet here class and poverty are only fleeting concerns. The transactional system of care that governs child-rearing under capitalism is done away with via Tully’s otherworldliness. Until the revelation of her non-existence, the viewer, although encouraged to believe in her, is never asked to consider her financial reality, and the fact that the service is paid for by Marlo’s wealthy brother is a narrative convenience that reinforces its fairytale quality. Similarly, Tully’s whiteness allows the racial politics of care to be completely overlooked, and the repeated idea that it’s ‘unnatural’ for hired help to bond with your newborn is taken as a given, rather than seen as an impetus for a consideration of the social conditions that require mothers to make that choice.
    ellauri112.html on line 683: Marlo, already a mother of two, begins the film heavily, outrageously pregnant: we learn, in rapid succession, that this third pregnancy was unwanted, that her husband does little of the domestic labour, and that her “shitty” upbringing is the reason she’s so committed to her nuclear family unit. Postnatal depression, never named, haunts the narrative: her wealthy brother offers to pay for a night nanny to avoid, in his words, the advent of another “bad time” like the one that followed the birth of her son, Jonah. When the nanny arrives – described by more than one reviewer as a “millennial Mary Poppins” – the panacea seems to be working. Not only does she look after the baby at night but she also operates as a kind of empathy machine, listening to Marlo’s problems, sharing sangria in the garden, and baking the Minions cupcakes that Marlo herself never has the time to make. The postnatal depression, it seems, disperses; Jonah – who has “emotional problems” – finds a place at a school more suited to his needs, family dinners get increasingly wholesome, and Marlo does a passable Stevie Nicks impression at a child’s birthday party. And then comes the twist: after a bender in Brooklyn with Tully, a sleep-deprived Marlo, drunk at the wheel, drives her car off a bridge and ends up in hospital, and we realise there was nobody else in the car. Her maiden name, we learn, was Tully.
    ellauri112.html on line 687: I found this one to be a boring display of what I like to call ‘critic bait’: a movie targeted at film journalists who will believe anything put onscreen from these two is worthy of never-ending praise.
    ellauri112.html on line 691: Theron is more than capable and proves she’s up to the challenge of the role and its physical demands, but this isn’t as Oscar worthy as some are crowing. How gutsy and brave her performance is! they’ll surely shout, all because she dons a partial fat suit (the actress also gained a very real 50 pounds for the role), doesn’t wear makeup, has unkempt hair and bags under her eyes. Interestingly enough, it seems to be those same critics who ripped Amy Schumer and her “I Feel Pretty” to shreds for ‘fat shaming’ or poking fun at the way women look. Candid and authentic simply because she doesn’t look like the gorgeous movie star that she is? I don’t think so.
    ellauri112.html on line 693: The same can be said for Cody’s rough around the edges, unsubtle screenplay. This is far from her best work and for once, she seems to have written herself into a corner. Some of the narrative is so contrived that it’s dripping with cliché, crowded with irritating, pithy platitudes dressed up in a bright hipster bow. Worst of all, the film treats serious post-partum depression as a gimmicky afterthought and even tacks on a borderline inappropriate ‘gotcha!’ ending.
    ellauri112.html on line 705: The 26-year-old nanny’s name is Tully (played by Mackenzie Davis of “Halt and Catch Fire” fame), and she’s a free spirit, albeit one with a serious work ethic. Tully instantly takes over the house, manages Marlo’s baby effortlessly, and starts taking care of mom too. Not only does she give her the precious “alone time” she desperately needs and craves, but Tully ends up becoming a sort of therapist to her, along with a best friend, muse, and a regular shoulder to cry on.
    ellauri112.html on line 707: Tully seems too good to be true when she quickly organizes the home, cleans it from top to bottom, and finds a place for all the errant toys too. She even makes cupcakes for Marlo to take to Jonah’s school as a peace offering. Ultimately, Tully becomes the ‘spouse’ Marlo really needs, and they even have a simpatico banter together, quipping back and forth in sharp, pithy dialogue, the only way Cody can write for her characters.
    ellauri112.html on line 709: In Tully, Marlo starts to see the kind of caretaker she wants to have, and their bondage becomes what keeps her going. As much as Tully turns into a super nanny, the real job she does is help return Marlo to a functioning hole person. With the aid of Tully, Marlo gets her love life back again, gets it each day, and kicks the postpartum depression to the curb. Should kick Drew there too maybe. Tully she cant kick without kicking herself in the ass.
    ellauri112.html on line 711: The night they go out starts with an amusing drive at the sound of Cindy Lauper, but becomes severely toxic when they arrive at an underground club and the drunk Marlo jumps in sync with clangorous heavy-metal rhythms and then endures pain due to engorged breasts. However, that pain was infinitesimal when compared to the afflicting news that Tully is quitting.
    ellauri112.html on line 717: Tully takes care of the baby with effortless technique, letting Marlo know she can also help with anything else around the house, even tips for re-starting Marlo and Drew’s sex life. She spouts hip, up to date trends and the kind of facts fresh college kids throw around. But it’s not a feel-good narrative. Through Tully Marlo is looking back at an earlier age, when life was simpler, breezier. We soon realize Tully isn’t teaching Marlo anything, she’s reminding her of the past. In one scene the two decide to sneak out to a bar, but the moment isn’t just fun, it’s also melancholic. Marlo warns Tully that your 20’s are great, but then “your 30’s come around the corner like a big dumpster truck.”
    ellauri112.html on line 721: Plaid shirts, horn-rimmed glasses and beards are associated with the stereotypical 21st-century hipster. Retro electronics, Casio watch pictured, full beards and vintage clothes are associated with hipster subculture. Tampere in Pirkanmaa, Finland is ranked one of the world´s most popular hipster cities.
    ellauri112.html on line 727: The film’s strength – for its first two thirds – is the relationship between the two women at the heart of the narrative. We learn through a clumsy coincidence at the beginning of the film that Marlo is bisexual; as her intimacy with Tully expands to fill the vacuum of her absentee marriage, it becomes a tender eroticism. This is mediated, always, through other bodies: as Tully cradles the baby who has just finished feeding, she talks about how the ‘molecules’ of the child still exist within the mother; later, in a bar toilet, she gently wets a paper towel and uses it to draw the milk out of Marlo’s swollen breasts. In a pivotal scene, Marlo sits behind Tully and instructs her on what to do to arouse her sleep-befuddled husband. This moment can be read as emblematic of the film’s mistreatment of the queer intimacy it establishes. Coming after a discussion of sexual history and sexual fantasy, Marlo reveals to Tully that she has a waitress’s uniform that she’s never used, bought to surprise her husband. As Tully puts the outfit on, which fits her pre-natal body in a way it wouldn’t Marlo, the moment of sexual possibility between the women is subsumed into heteronormative, ageist fantasy: Tully’s young, and therefore fantasy-appropriate, body is used as bait to ‘recharge’ the masculine battery.
    ellauri112.html on line 782: Anaalis-obsessiiviset tyypit jaxaa nykertää jotain pykälää tai hinkata itseään koko aika puhtaaxi. Pyhistely ja julmat säännöstöt on yxi apinoiden geenilinjoista, joka pitää lauman kurissa ja auttaa välttelemään viruslinkoja. Tämä viimeinen luonnevika on uskontojen ominta reviiriä.
    ellauri112.html on line 789: When shall we eat supper? First or last day of the week? This has nothing to do with the Sabbath being changed. I do not believe that it has, but that it is obsolete. The Sabbath is “Saturday”, the 7th day, which I am convinced to be for the rest that Christians will take with the Father (Heb. 4:1-11) and for weekend shopping. I find keeping the Sabbath day is a part of the 10 commands. Exodus says “And He wrote on the tablets the words of the covenant, the Ten Commandments” (Exo. 34:28, also see Deut. 4:13, 9:9, 11). Jeremiah said “Behold, the days are coming, says the LORD, when I will make a new covenant” (Jeremiah 31:31). Look further for Jeremiah said, “not according to the covenant that I made with their fathers”
    ellauri112.html on line 795: If I kept the 7th day as the Sabbath rest, then I’d be “a debtor to keep the whole law”, and then I will “become estranged from Christ” and “fallen from grace” (Gal. 5:3-4). I will not be estranged from Christ and fall from His grace nor will I teach my family nor my congregation family this. Who wants to keep all those 10 plus obsolete paragraphs anyway? Love is all you need.
    ellauri112.html on line 809: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/51684492e4b0e454d76e3df2/1408319426212-G3645WGH26Z0JY78RA6W/ke17ZwdGBToddI8pDm48kC6cDy8bS8tW-shrYYk84QFZw-zPPgdn4jUwVcJE1ZvWhcwhEtWJXoshNdA9f1qD7Xj1nVWs2aaTtWBneO2WM-v9Y7k5FBa7-wFpYGFgpbzB3EakMHfPfF1gUzn5W_hgeQ/welch?format=500w" width="20%" />
    ellauri112.html on line 815: Wine and grape juice are made from the same fruit and visually present the same message of Christ´s blood. So, does it really matter whether we use juice or wine for the sacrament?
    ellauri112.html on line 838: He is dead but buy his book What Would Jesus Drink? by Brad Whittington. Price: $0.99 USD. Words: 38,770. Language: English. Published: August 13, 2011. Categories: Autofiction » Religion & Spirituality » Christianity. It includes 247 verses from the bible and the rest of it as appendix for further reading. Brad Whittington's tag cloud: alcohol beer jesus wine.
    ellauri112.html on line 840: Since 2017, he is sitting on that tiny cloud. Since 2014 with The Whittington Group, Brad has sourced, entitled and sold 10 communities consisting of 1,628 lots to homebuilders. In 2016, Brad's son, Braden, moved to Austin with his family to join Brad in business, fulfilling a lifelong dream of working side by side. A gentle man of faith, Brad was also an avid golfer and seasoned snow skier.
    ellauri112.html on line 842: In his book, What Would Jesus Drink, Brad Whittington breaks down the biblical references of alcohol into three types. In all, there are 247 references to alcohol in Scripture. 40 are negative (warnings about drunkenness, potential dangers of alcohol, etc.), 145 are positive (sign of God´s blessing, use in worship, etc.), and 62 are neutral (people falsely accused of being drunk, vows of abstinence, etc.) The Bible is anything but silent on the issue of wine. The bible, like tequila, must be imbued carefully, seen as a blessing, and received with a grain of salt. It must not be abused. The old saying is true, "Wine is from God, drunkenness is from the Devil."
    ellauri112.html on line 846: Some have pointed out that Jesus made “new wine”, which is the description of nonalcoholic wine in the Scriptures (cf. Acts 2). Strangely, that would imply that Jesus would have aided a wedding into a drinking party without Hard Spirit (1 Pet 4:3). Remember that John 2:10 used the Greek word methuo, which means drunk or full up, to describe the amount of wine consumed by the wedding guests. If the wine was intoxicating in the wedding of John 2, then the text is describing the guests as intoxicated and Jesus was giving them 120 to 150 gallons of intoxicating wine.
    ellauri112.html on line 855: “There is no proof that the ‘wine’ at the marriage feast in Cana was fermented. The Greek word for ‘wine’ in this text is oinos, which may refer to a fermented beverage (cf. Eph. 5:18), or it may denote freshly squeezed grape juice (cf. Isa. 16:10 – LXX). Since the word for ‘wine’ is generic, the student has no right to import the concept of an alcoholic beverage into this passage without contextual justification—of which there is none.”
    ellauri112.html on line 862: Wines today average 12-18% alcohol due to saccharomyces, a genetically modified yeast that alien scientists developed in the twentieth century. Due to distilling, strong drinks like liquor go over twenty percent. Study for yourself. Mutta ole varovainen, se on DYNAMIITTIA!
    ellauri112.html on line 864: Most do not know what is biblical wine. Most assume that all “wine” in the Bible is highly alcoholic and intoxicating like today’s wine. There are passages that clearly imply that wine can intoxicate (Eph 5:18, 1 Tim 3:8, Titus 2:3). Still, “wine” is often simply grape juice.
    ellauri112.html on line 865: Biblical “wine” may be alcoholic or not at all. Analogously, a biblical "lay" may range from penetration through spilling the seed ante portas (Onan 1.0) to just knowing someone, in the biblical sense.
    ellauri112.html on line 882: First, it suggests that the young evangelist had been resistant to drinking wine with Paul prior to the admonition. If drinking fermented wine was common for the more primitive Christians, the exhortation would scarcely have been needed.
    ellauri112.html on line 884: Second, Timothy obviously suffered from a stomach ailment which required a medicinal remedy. The water in Asia Minor can be very dangerous, hence the young evangelist was encouraged to take “a little wine” along with his water. The sentence is elliptical: “Be no longer a drinker of water [alone], but [with it] take a little wine” (1 Tim. 5:23).
    ellauri112.html on line 895: Yet, in what is surely one of the great tragedies of history, worse than genocide, the sacrament of the Lord’s Supper has become an occasion for confusion and division. For example, even men of good will, professing the Bible to be their guide, have disagreed as to the exact nature of Christ’s presence in the Lord’s Supper. More recently, Christians have differed about the frequency of intercourse and the subjects of intercourse. But we will not consider such matters as these here.
    ellauri112.html on line 897: Persistently, honorable men are engaged in a discussion as to what should be the contents of the communion cup. Should the cup contain wine, the fermented juice of grapes? Or should it be unfermented grape juice? Does it matter? What difference does it make, if any? Should church leaders accommodate both Christians who want to use wine, as well as those who prefer unfermented grape juice, by offering what is sometimes called a “split cup” or a “split tray”? In other words, what should be the second “element,” or the contents of the communion cup? Can grape juice change to real blood and no fucking tomato juice? How should such questions—controversial as they are—be answered?
    ellauri112.html on line 901: First, on the next page of this web site, we will study a few Bible passages concerning the public worship of God in general. We do so for simple reasons. “All Scripture is given by inspiration of God, and is profitable for doctrine, for reproof, for correction, for instruction in righteousness, that the man of God may be complete, thoroughly equipped for every good work” (2 Timothy 3:16-17, NKJV). Worship is a “good work,” but we are not to lean on our own understanding (Proverbs 3:5). Only the Bible can teach us how to worship God in a manner that pleases Him. All our worship, including our observance of the Lord’s Supper, ought to rest on a biblical foundation.
    ellauri112.html on line 903: Second, we will devote two pages to the Bible passages that concern the cup in the Lord’s Supper. One page will consider the passages in Matthew, Mark, and Luke. On this page, we will study Jesus’s words, “the fruit of the vine,” in their original context, and we will also learn how these words were used in the Passover meal before and during the time Jesus spoke them. The other page will consider the two relevant passages in I Corinthians, and what they teach us about the contents of the cup. Rather than grow our discussion beyond all bounds, we will limit ourselves to what the Bible says about the contents of the communion cup.
    ellauri112.html on line 905: Third, since we cannot understand wine in the Lord´s Supper without also understanding what the Bible teaches us about wine in general, we will examine this topic too. We will see what the Holy Scriptures teach about the ways wine was used, whether drinking wine is a sin, the sin of drunkenness, the "two-wines theory," and the wide-spread bias against wine.
    ellauri112.html on line 913: On the next three pages of the web site, we will read articles by William B. Sprague, Moses Stuart, William Slater, and Dunlop Moore. These four nineteenth century religious leaders will give us their answers to the question Moses Stuart asked in 1835, namely, "What is the duty of the churches, in regard to the use of fermented (alcoholic) wine, in celebrating the Lord´s Supper?"
    ellauri112.html on line 919: We also briefly summarize the current positions of the Reformed Presbyterian Church of North America, as described by synodical decisions in 2002, 2010, 2017, and 2019. This page also includes an analysis of these decisions.
    ellauri112.html on line 923: The last three pages of this web site contain an epilogue, a list of suggested readings for those who want to pursue their study of wine in the Lord´ Supper, and information about this web site and its author. The about page also contains a link to a downloadable paper about wine in the Lord´s Supper. (This paper is available as either a .doc or a .pdf.)
    ellauri112.html on line 925: Last, but not least, the about page offers a downloadable brochure, suitable for mass distribution and for anyone wanting a very brief summary of the subject of wine in the Lord´s Supper. Some readers may want a few copies for their church´s book table.
    ellauri112.html on line 933: We should agree with the Westminster Confession of Faith, which teaches us that “The supreme judge by which all controversies of religion are to be determined, and all decrees of councils, opinions of ancient writers, doctrines of men, and private spirits, are to be examined, and in whose sentence we are to rest, can be no other but the Hard Spirit speaking in the Scripture.” As it is with all controversies of religion, so it is with this one. Smell the breath of the Lord.
    ellauri112.html on line 936: Ford and Zaphod clinked their glasses together. Ford i Zaphod kucnuše se čašicama.
    ellauri112.html on line 943: God never intended that grapes, grain, the poppy, the marijuana plant, be used as recreational, mind-altering, behavior-modifying substances. This page he intentionally left blank.
    ellauri115.html on line 52: Tää albumi on kieltämättä surkeata paluuta Sammelin portin pieleen oxentaman spagettiläjän ääreen. (Se portti on nyt mennyttä kun Jouni rakentaa uutta leveämpää sähköauton latauxelle sopivampaa porttia.) Silti en voi vastustaa luonnon kuzua, koska ko. kirjan lopussa oli aseistariisuvan inhimillinen res gestae luetelma Janne-Jaakon elinvuosista.
    ellauri115.html on line 132: Tämä alkuperäinen sopimus oli syvästi viallinen, koska varakkaammat ja vahvemmat yhteiskunnan jäsenet huijasivat muuta väestöä, ja niin epätasa-arvo asetettiin yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ominaisuudeksi. Rousseaun oma ehdotus yhteiskuntasopimukseksi voidaan nähdä vaihtoehtona tälle epärehelliselle liitolle. Teoksen lopussa Rousseau selittää, kuinka kulta-aikana kehittynyt halu saada arvoa muiden silmissä lopulta romutti ihmisten oikeamielisyyden ja rehellisyyden ihmisten eläessä keskellä riippuvuussuhteiden, hierarkioiden ja epätasa-arvon yhteiskuntaa. Plus ca change, eikö niin?
    ellauri115.html on line 139:
    1756
    Asettuu Theresen ja anopin kanssa Eremitageen Pariisin lähiöön rouva d'Epinayn tiluxille. Alkaa kirjoittaa Julieta. (55 ei tapahtunut mitään mainittavaa.)

    ellauri115.html on line 166: Sein Liebesleben war eine Katastrophe. Seine erste tiefgehende sexuelle Erfahrung machte er als Kind. Wegen irgendeines kleinen Vergehens versohlte ihm seine Lehrerin, Mademoiselle Lambergier, den Hosenboden. Später schrieb er:
    ellauri115.html on line 170: Es verlangte ihm verzweifelt nach mehr davon. Die kluge Lehrerin hatte natürlich erkannt, was sie angerichtet hatte, und schlug ihn nie wieder. Für den armen Jean-Jacques war es jedoch zu spät! Er litt unter erotischen Extasen, in denen er intensiv davon träumte, dass er geprügelt würde. Er liebte es, zu Füssen einer gebieterischen Herrin zu liegen, ihren Befehlen zu gehorchen, gezwungen zu sein, ihre Vergebung zu erbitten ... das war für mich ein süsses Vergnügen. Aber er wagte nie, echt um Prügel auf Arsch zu bitten. Paizi yhtä 11-vuotiasta tyttöä, jota sitäkin sai polovillaan anella. Mamania J-J ei tykännyt bylsiä, se tuntui kun olis kengittänyt omaa äitiä. Pitääxeen izensä kankeana sen piti ajatella pukilla muita naisia. Kyynelet valui silmistä Mamanin tissille.
    ellauri115.html on line 174: Therese war Rousseau bemerkenswert ergeben, wenn man seine schwierige Natur und sein herzloses Verhalten gegenüber den fünf gemeinsamen ausserehelich geborenen Kindern betrachtet. Trotz der Proteste seiner Frau (nicht aber Ehefrau) bestand Rousseau darauf, dass die Kinder jeweils nach der Geburt einem Findelhaus übergeben wurden. Seine Begründungen waren philosophisch - zum Beispiel sei das der einzige Weg, "ihre Ehre zu retten", da sie nicht verheiratet waren. Er nannte Therese "Tante" und "Herrin", nicht aber "Königin", doch ging seine Unterwürfigkeit nie so weit, dass er sie um Prügel bat, und er klagte dass sie im Bett kalt war. Kreivitär Houdetotin perään J-J läähätti niin kovasti, että sai elinikäisen nivuskohjun jatkuvasta stondista. Sophie Houdetot oli schrecklich moralische Julien esikuva kirjassa Uusi Heloise.
    ellauri115.html on line 205: Oli 7 päivää toinen toistensa päällä niinkuin portaat. Minä seisoin ensimmäisellä portaalla ja vahvuus päälläni oli avoinna. Taivaan keskelle oli istutettu puu ja sen vieressä oli kivi. Minun jumalani, minä sanoin niille kasvoilleni langeten, mutta silloin puu kuihtui ja kivi mureni, ja ne olivat poissa. Nousin toiselle portaalle, ja nyt näin paljon kauniita ja juhlallisia jumalankuvia, jotka totisin silmin kazelivat minua. Minä kumarsin niitä ja sanoin: Minun jumalani. Mutta nämä kuvat kukistuivat suurella pauhulla. Kun nousin kolmannelle portaalle, näin kuninkaan ja hänen vieressään paimensauvaa kädessään pitävän miehen. Kaikki kansat palvoivat heitä. Niin minäkin. Mutta tuli verho, ja verho väistyi, eikä heitä enää ollut. Tämän jälkeen näin suuren nahkaleilin, josta juoxi kultaa, joka oli niin kirkasta, että se huikaisi silmäni. Minä sanoin: Tämä on minun jumalani. Silloin kulta peittyi vereen, minä kuulin itkua ja jostakin tuli liekki, joka sulatti kullan olemattomaxi. Viidenneltä portaalta minä näin kansan, joka sanoi olevansa jumala ja kazeli izeään lempeästi. Mutta tuskin se näin sanoi, kun se tarttui miekkoihin, ja minä näin vihaa niillä kasvoilla, jotka äsken olivat olleet lempeät, ja ihmiset tappoivat toisiaan sanoen tahtovansa rauhaa. He saivat sitä, sillä he kuolivat pois. Kuudennelta portaalta minä näin izeni taivaassa ja tiesin silloin ylpeänä, että minä ize olinkin jumala. Kasvoillani maaten minä hartaasti palvoin omaa kuvaani. Kazeeni kohotettuani näin kuvani kutistuvan kokoon kuin palava nahka, ja se muuttui sangen rumaxi kazoa. Kohta sitä ei ollutkaan. Silloin nousi seizemäs porras ylös ja minun sydämestäni kuului huuto, joka sanoi: Minä olen se korkein, joka olen luonut kaikki ja olen kaikki, minä, joka olen nimetön, suvuton ja salattu. Ei minua kukaan tunne, vaikka sanoo tuntevansa, ei minun ääntäni kukaan tulkize, vaikka kaikki ovat tulkizevinaan. Sillä minä en puhu. Sen ihmisen, joka löytää minut, te tapatte sanoen hänen pilkkaavan jumalia.
    ellauri115.html on line 260: Käännettyään takkia Chateaubriandin Conservi-lehden toimittajanta ja kuninkaan kannattajanta tasavaltalaisexi Vihtori joutui Napsu III:n toimesta maanpakoon 9 vuodexi Guernseyn saarille. Adèlen vastalauseista huolimatta Hugo osti Guernseystä talon ja asettui aloilleen. Aamupäivisin hän työskenteli tuntikausia talon harjalle rakennuttamassaan työhuoneessa ja lähti sitten iltapäivisin kävelylle lähistöllä asuvan Julietten kaa. Iltaisin se pelasi korttia muiden poliittisten pakolaisten kanssa. Talossa kävi virtanaan vieraita. Adèle kokkasi keittiössä, tiskasi ja piti kirjaa menoista. Huugo kirjoitti izestään runokokoelman "Vuosisatojen legenda". Hugon palatessa Pariisiin väki hurrasi. Kyynelet silmissä Huugo julisti jotakin.
    ellauri115.html on line 264: Varakuningas oli aateloinut Huugon varakreivixi ja nimittänyt päärixi. Hänestä tuli Suomen Akatemian jäsen. Vierailevat valtionpäämiehet kävivät kazomassa valtion raha-apajaa ja pyysivät anteexi häiriötä. Huugon 79-vuotispäivää vietettiin suurin juhlallisuuxin. Huugo sai Pariisista nimikkokadun. Marseljeesia soitettiin sen ikkunan alla monen orkesterin voimalla. Pääministeri tuli onnittelukäynnille ja lähetystöt Ranskan tärkeimmistä kaupungeista, ja talon ohize marssi 600.000 ihmisen kulkue Tintti-julisteineen.
    ellauri115.html on line 266: Onnexi sentään vanhetessaan Vihtori sai kokea suuria murheita. Hänen esikoispoikansa kuoli pienenä, tytär Léopoldine hukkui jonnekin 19-vuotiaana. Vaimo Adèle kuoli 1868 ja vähän sen jälkeen pojanpoika Georges. Sitten hän muutaman kuukauden aikana menetti molemmat poikansa, Charlesin ja Hannu-Pekan. Viidestä lapsesta ainoan eloon jääneen Adèle-tyttären mielenterveys järkkyi ja hän joutui mielisairaalaan. Jos en uskoisi sielun olemassaoloon, Hugo kirjoitti Charlesin kuoltua, en eläisi hetkeäkään kauemmin. Hugo (ehkä aiheellisesti) pelkäsi kuolemanjälkeisiä rangaistusseuraamuxia. No jäi Huugolle vielä Juliette ja 2 lastenlasta, Jeanne ja Georges. Georges oli kuolleen Georges-pojan kaima. Vihtorin viimeiset sanat olivat: Minä näen mustan aukon. Kazoi varmaan izeänsä taustapeilistä. Peililasitkaan eivät ole enää entisen veroisia.
    ellauri115.html on line 279: No ainakin sen panee heti merkille että Montaigne on aika tyytyväinen oloonsa, se vaikuttaa epikurolaiselta. Ja se siteeraa antiikin lähteitä yhtä ahkeraan kuin masentuneempi Burton. Modernimpaa Rousseauta ei vanhat viisaudet enää kiinnosta, valistuneena romantikkona se haluaa ize kexiä, Se on myös tyytymätön osaansa ja kantaa kaunaa vihamiehille. Joku Diogenes mieluummin kuin Epikuros kävisi sen esikuvaxi. Molempia kuitenkin pohdituttaa se, mitä niistä jää jälkipolville. Montaigne huomauttaa että monia kiinnostaa maine ja omaisuus enemmän kuin elämä. Voiko heppua sanoa onnellisexi edes kunnialla kuoltua jos sen jälkeläiset on kurjia ja pennittömiä? Hyvä kymysys, pistää Darwin väliin. Montaigne peukutti sukulaisia, Rousseau oli pelkkä meemipeikko, lapset se jakoi enemmän tarvizeville. Saa toiset ne talletella pienet epelit, ne multa pitkät vain saa.
    ellauri115.html on line 290: Europe's Middle Ages, the period from the 5th to 15th century (give or take), was not exactly a glorious time. The Dark Ages, as they are also known, were a period of stagnation, wars, deterioration, and death. Lots and lots of death.
    ellauri115.html on line 296: One of the most important figures of the Renaissance was Michel de Montaigne. The writer not only gets the credit for popularizing the essay, but for being the father of Modern Skepticism, coining the phrase "What do I know?". Well, what do you know!
    ellauri115.html on line 298: Of course, we as Jews don't need some long-dead Frenchman to teach us to question. We've been questioning and arguing with the dogma (and with each other) through the Middle Ages, through the Renaissance, and beyond, carrying forward critical thinking through the centuries to today.
    ellauri115.html on line 307: ge/cache/catalog/autographs/ari-vatanen-genuine-original-authentic-signed-autograph-photo-1297-800x800.jpg" height="100px" />
    ellauri115.html on line 320: Koiraonnettomuuden jälkeen levisi ankka, että JJ oli kuollut siihen. Voltaire kirjoitti markiisikamulleen: "JJ teki mainiosti kuollessaan. Hän toipui haavoista, jotka hänen koiraystävänsä aiheutti, mutta kerrotaan että 12. joulukuuta hän oli Pariisissa saanut päähänsä viettää Escalade-juhlaa Romilly-nimisen geneveläisen kaa, jolloin hän ahmi ruokaa kuin piru, sai vazanväänteitä ja kuoli kuin koira. Filosofi ei ole paljon minkään arvoinen." Aika hyvä etiäinen oli Voltairella. JJ kuoli ylensyöntiin vasta 2v myöhemmin. Voltaire ja Rousseau ei olleet sopuisia loppupeleissä.
    ellauri115.html on line 380: Kun Janne tapasi mamanin, Janne oli 15 ja rva de Warens Helmin ikäinen. Janne rakasti mämmiä enemmän kuin mämmi sitä. Siinä siltä lähti pallo käsistä. Tässä kohen Jannelta katkesi uni viimeinen juuri jännimmässä paikassa. Bugger it.
    ellauri115.html on line 389: In the year 1766 Rousseau had just cause to fear for his life. For more than three years he had been a refugee, forced to move on several times. His radical tract, The Social Contract, with its famous opening salvo, "Man is born free, but everywhere he is in chains", had been violently condemned. Even more threatening to the French Catholic church was Émile, in which Rousseau advocated denying the clergy a role in the education of the young. An arrest warrant was issued in Paris and his books were publicly burned. "A cry of unparalleled fury" went up across Europe. "I was an infidel, an atheist, a lunatic, a madman, a wild beast, a wolf ..."
    ellauri115.html on line 402: Hume penned an unreserved panegyric to a clerical friend in Scotland comparing Rousseau to Socrates and, like a starry-eyed lover, seeing beauty in his adored one's blemishes: "I find him mild, and gentle and modest and good humoured ... M. Rousseau is of small stature; and would rather be ugly, had he not the finest physiognomy in the world, I mean, the most expressive countenance. His modesty seems not to be good manners but ignorance of his own excellence."
    ellauri115.html on line 404: Several of his philosopher friends tried to shake Hume from his complacency. Grimm, D'Alembert and Diderot all spoke from personal experience, having had a spectacular falling-out with the belligerent Rousseau in the previous decade.
    ellauri115.html on line 410: He was still insistent on his love for Rousseau - at least when writing to his French friends. He told one, "I have never known a man more amiable and more virtuous than he appears to me; he is mild, gentle, modest, affectionate, disinterested; and above all, endowed with a sensibility of heart in a supreme degree ... for my part, I think I could pass all my life in his company without any danger of our quarrelling ..." Indeed, a source of their concord, Hume thought, was that neither one of them was disputatious. When he repeated the sentiments to D'Holbach, the baron was glad that Hume had "not occasion to repent of the kindness you have shown ... I wish some friends, whom I value very much, had not more reasons to complain of his unfair proceedings, printed imputations, ungratefulness &c."
    ellauri115.html on line 412: Rousseau was already seized with the glimmerings of a plot; he warned his Swiss friends that his letters were being intercepted and his papers in danger. By June, the plot was starkly clear to him in all its ramifications - and at its centre was Hume. On June 23, he rounded on his saviour: "You have badly concealed yourself. I understand you, Sir, and you well know it." And he spelled out the essence of the plot: "You brought me to England, apparently to procure a refuge for me, and in reality to dishonour me. You applied yourself to this noble endeavour with a zeal worthy of your heart and with an art worthy of your talents." Hume was mortified, furious, scared. He appealed to Davenport for support against "the monstrous ingratitude, ferocity, and frenzy of the man".
    ellauri115.html on line 414: Hume's eyes were on France, in particular, and his reputation as the good David. His first denunciations of Rousseau were made to his friends in Paris; his Concise and Genuine Account of the Dispute between Mr. Hume and Mr. Rousseau would be published there in French, edited by Rousseau's enemies. He studiously avoided communicating with Mme de Boufflers, knowing she would, as she did, urge "generous pity". Hume's descriptions of Rousseau as ferocious, villainous and treacherous ensured joyful coverage in newspapers and discussions in fashionable drawing rooms, clubs and coffee houses. The actor-manager David Garrick wrote to a friend on July 18 that Rousseau had called Hume "noir, black, and a coquin, knave".
    ellauri115.html on line 416: In his reply to Rousseau, Hume (unwisely) demanded that Rousseau identify his accuser and supply full details of the plot. To the first, Rousseau's answer was simple and powerful: "That accuser, Sir, is the only man in the world whose testimony I should admit against you: it is yourself." To the second, Rousseau supplied an indictment of 63 lengthy paragraphs containing the incidents on which he relied for evidence of the plot and how Hume had deviously pulled it off. This he mailed to his foe on July 10 1766. The whole document managed to be simultaneously quite mad but resonating with inspired mockery and tragic sentiment.
    ellauri115.html on line 418: In hindsight, it seems unlikely that they were ever going to get along, personally or intellectually. Hume was a combination of reason, doubt and scepticism. Rousseau was a creature of feeling, alienation, imagination and certainty. While Hume's outlook was unadventurous and temperate, Rousseau was by instinct rebellious; Hume was an optimist, Rousseau a pessimist; Hume gregarious, Rousseau a loner. Hume was disposed to compromise, Rousseau to confrontation. In style, Rousseau revelled in paradox; Hume revered clarity. Rousseau's language was pyrotechnical and emotional, Hume's straightforward and dispassionate.
    ellauri115.html on line 420: Among Rousseau's numerous charges were Hume's misreading of a key letter from Rousseau about a royal pension. That error embroiled King George III. The king was just one of the many prominent figures to be sucked into the quarrel: others included Diderot, D'Holbach, Smith, James Boswell, D'Alembert and Grimm. Walpole became a key player. Voltaire piled in too, unable to resist the chance to strike at Rousseau.
    ellauri115.html on line 422: A cartoon depicting Rousseau as a Savage Man, a Yahoo, caught in the woods was more to Hume's taste. He described it to her with relish. "I am represented as a farmer, who caresses him and offers him some oats to eat, which he refuses in a rage; Voltaire and D'Alembert are whipping him up behind; and Horace Walpole making him horns of papier maché. The idea is not altogether absurd."
    ellauri115.html on line 427: Hume suggested to Mme de Boufflers and others that for his own sake Rousseau would best be locked away as a madman. Le Bon David's reason had become a slave to his passions.
    ellauri115.html on line 440: Rousseau published Emile, or On Education in 1762. A famous section of Emile, "The Profession of Faith of a Savoyard Vicar", was intended to be a defense of religious belief. Rousseau's choice of a Catholic vicar of humble peasant background (plausibly based on a kindly prelate he had met as a teenager) as a spokesman for the defense of religion was in itself a daring innovation for the time. The vicar's creed was that of Socinianism (or Unitarianism as it is called today). Because it rejected original sin and divine revelation, both Protestant and Catholic authorities took offense. Eikös ne Emersonin porukat olleet unitaareja? Ja se Erasmuxen elämäkerturi Ephraim Emerton Bostonista.
    ellauri115.html on line 450: Mä synnyin bloody peasanttina. [Oi mixi mä tummana synnyin, mixen syntynyt vaaleana?]. Osani oli kyntää maata ja maallista vakoa; mutta vanhemmat piti hienompana että saisin elantoni pappina ja järjestivät mulle pääsyn collegeen. Olen varma etten mä eikä vanhemmat ajatelleet mikä oli parasta, hyödyllistä tai totta; me haettiin vaan mitä tarvittiin pappisvihkimystä varten. Mä opin mitä opetettiin, sanoin mitä käskettiin sanoa, lupasin kaiken mitä piti, ja pääsin papixi. Mutta pian huomasin että luvatessani etten pyri pukille, lupasin liikoja.
    ellauri115.html on line 482: Sanoin näin, izelleni nimittäin, "Jokaisessa systeemissä on ratkaisemattomat ongelmansa, sillä apinan äärellinen pää on liian pieni hoidellaxeen ne; nää vaikeudet ei sen vuoxi ole lopullisia argumentteja mitään systeemiä vastaan. Mutta kazo mikä ero on suorassa evidenssissä mihin nää järjestelmät nojautuu! Ex meidän pitäisi preferoida teoriaa joka ainoana selittää kaikki faktat ja useimmat alternatiivisetkin, eikä ole muita vaikeampi tajuta?"
    ellauri115.html on line 486: Samuel Clarke (1675–1729) was the most influential British metaphysician and theologian in the generation between Locke and Berkeley, and only Shaftesbury rivals him in ethics. In all three areas he was very critical of Hobbes, Spinoza, and Toland. Deeply influenced by Newton, Clarke was critical of Descartes’ metaphysics of space and body because of the experimental evidence for Newtonianian doctrines of space, the vacuum, atoms, and attraction and because he believed Descartes’ identifying body with extension and removing final causes from nature had furthered irreligion and had naturally developed into Spinozism.
    ellauri115.html on line 488: Clarke sided with Locke and Newton against Descartes in denying that we have knowledge of the essence of substances, even though we can be sure that there are at least two kinds of substances (mental and material) because their properties (thinking and divisibility) are incompatible. He defended natural religion against the naturalist view that nature constitutes a self-sufficient system and defended revealed religion against deism. Clarke adopted Newton’s natural philosophy early on. Through his association with Newton, Clarke was the de facto spokesperson for Newtonianism in the first half the eighteenth century, not only explaining the natural science but also providing a metaphysical support and theological interpretation for it.
    ellauri115.html on line 540: Apinoiden erroreiden päälähde on yleisissä ja abstrakteissa idixissä; metafysiikan jargoni ei ole koskaan löytänyt yhtään totuutta, ja se on täyttänyt filosofian älyttömyyxillä joista me ollaan häpeissämme niin pian kun me poistetaan niista pitkät sanat. Sanos mulle, ystäväiseni, kun ne puhuu sulle sokeasta voimasta joka on levinneenä koko luontoon, saako siitä mitään käsitystä mieleensä? Ne ajattelee että ne muka sanoo jotain näillä epämääräisillä ilmauxilla - universaali voima, oleellinen liike - mutta eihän ne sano yhtään mitään. Liikkeen idis ei ole muuta kuin idis siirtymisestä paikasta toiseen; ei ole mitään liikettä jolla ei ole suuntaa; sillä mikään yxilö ei voi liikkua kaikkiin suuntiin yhtä aikaa. Mihin suuntaan sit aine liikkuu välttämättä? Onko koko aineläjällä sama liike, vai onko jokaisella atomilla oma? Ekan ideixen mukaan koko avaruuden pitää muodostaa yxi kiinteä ja jakamaton massa; jälkimmäisen mukaan se voi vaan muodostaa diffuusin ja inkoherentin pilven, ja silloin ei vois mitkään 2 atomia yhtyä. [Se ei olis yhtään kivaa, ja selkeesti vastoin mun arkikokemusta.] Mihin suuntaan lähtis toi kaikelle aineelle yhteinen liike? Suoraviivaisesti, ympyrässä, ylhäältä alas, vasemmalta oikealle? Jos jokaisella molekyylillä on oma suuntansa, mikä olis kaikkien näiden suuntien ja erotusten syy? Jos jokainen molekyyli ja atomi vaan pyörisi axelinsa ymmpäri, kaikki seisokelisivat kadunkulmissa ja kukaan ei pääsi kulkemaan. Ja tänkin pyörimisen pitäis mennä johkin suuntaan. Se et aine lähtis liikkeelle jostain abstraktiosta on paskapuhetta, se ei merkkaa mitään, ja jos aine lähtee johkin suuntaan niin sillä on joku syy. Mitä enemmän esimerkkejä mä otan elävästä elämästä, sitä enemmän syitä mun pitää selittää, enkä löytäis koskaan yhteistä agenttia joka kontrolloisi niitä kaikkia. Ei siinä kaikki etten mä pysty piirtämään kuvaa sellasesta sattumanvaraisesta liikehdinnästä ja elementtien yhteentörmäyxistä, en voi edes kuvitella sellasta härdelliä, ja universumin kaaos on vähemmmän kuviteltavissa mulle kuin sfäärien harmonia. Voin ymmärtää että universumin mekanismi ei ehkä ole apinan käsitettävissä, mutta jos alat sitä selittää, selitä edes niin että apina ymmärtää.
    ellauri115.html on line 607: But by and large we are a marvelous sex!
    ellauri115.html on line 701: Kun meidän ohimenevät tarpeet on ohize, ja meidän hullut halut lepäävät, pitäisi tulla loppu meidän passiohedelmistä ja rikoxista. Voiko puhdas sprii kyetä perversseihin tekoihin? Kun ne ei enää tarvi mitään, mix ne olis enää edes ilkeitä? Jos ne on vapaita meidän karkeista aisteista, jos niiden onni koostuu toisten olioiden kazelusta kuin Kim Young Unilla, ne voi vaan haluta mikä on koreaa; ja se joka lakkaa olemasta pahis ei voi koskaan olla kurjimus. Näin mä ainakin olen taipuvainen ajattelemaan vaikken mä ole ihan hirveesti yrittänyt tulla mihkään johtopäätöxeen. Jumalauta, teidän armonne, hyvä herra, mitä sä päätätkin mä läpytän; jos sä päätät panna pahojen päät ikuiselle pölkylle, olkoon mun puhheeni mitätön; mut jos näiden katuminen ajan mittaan sattuis päättymään, jos niiden kärsimyxet loppuisi, ja jos ne sais saman rauhan kuin minäkin, niin mä kiitän ja kumarran, kiitos siitä oikein kovasti. Eix ilkeäkin ole mun veljeni? Ei kai mun tarvi olla kuonpuoleisessa sen vartija? On munkin monasti tehnyt mieli tehdä niinkuin se. Päästäpä kuule se pahasta ja vapauta se pahasta hengestä; anna sen olla lähes yhtä onnellinen kuin mä; sen onni ei tee mua kateexi, vaan lisää vaan mun omaani.
    ellauri115.html on line 703: Niinpä siis Jumalan silmäilyssä kotipuuhissa, ja sellaisten sen attribuuttien tutkimisessa joihin mua kiinnosti tutustua, mä olen vähitellen älynnyt ja kehittänyt ajatuxen, aluxi osittaisen ja epätäydellisen, jonka mä olen muodostanut tästä Äärettömästä Olennosta. Mut jos siitä on tullut jalompi ja isompi on siitä tullut myös paremmin ihmisjärkeen sopiva. Kun mä lähestyn hengessä ikuista valoa, mä sekaannun ja häikäistyn sen kunniasta, ja mun on pakko ottaa aurinkolasit ja hylätä kaikki maiset käsityxet jotka mä olin siitä muodostanut, niinkuin se valkoinen takatukka ja parta ja mekko ja sandaalit. Tää puhistettu jumala ei enää ole ruumiillinen eikä aistittava; superäly joka hallizee maailmaa ei ole enää ize pelilaudalla; turhaan mä koitan tarrautua sen käsittämättömään vaipanväliin. Kun mä ajattelen että sehän se antaa elämän ja liikkeen elävälle ja liikkuvalle substanssille joka kontrolloi kaikkia eläviä ruumiita; kun mä kuulen sanottavan että mun sielu on spriritististä ja et Jumalakin on sprite, mä kapinoin tollasta jumalallisen esanssin alennusmyyntiä; ikäänkuin Jumala ja mä oltas sukulaisia! Ikäänkuin Jumala ei oliskaan one and only pullollinen Absolute vodkaa, ainoa oikein aktiivinen, tunteva, ajatteleva, tahtova olento, josta me johdetaan omat aatoxemme tunteemme, horisontaaliset liikkeemme, halumme, vapautemme ja suorastaan olemassaolomme! Me ollaan vapaita koska se tahtoo niin, ja tää selittämätön substanssi on meidän sieluille se mitä meidän sielut on meidän ruumiille, eli käynnistysmoottoreita tai dynamoja. Mä en tiedä onxe luonut aineen, ruumiin, sielun ja maailman izensä. Luomisen ajatus sekottaa mun pään ja karkaa mun näpeistä; senverran kun mä pystyn sitä käsittämään mä voin sen uskoakin; mut mä tiedän eze on muotoillut miss universumin ja kaiken mitä sillä on (eikä se olekaan aivan vähän), ja eze on tehnyt kaikki kalut ja järjestyssäännöt niille. Epäilemättä Jumala on ikuinen; mut voix mun mieli kääriytyä ikuisuuden ympärille? [Ei se voi.] Mixmä pettäisin izeäni merkityxettömillä sanoilla? Tävverran mä tajuan; ennenkuin oli kaluja, oli Jumala; se jää olemaan kun kalut loppuvat, ja jos kaikki joskus loppuu niin se kumminkin jää sammuttamaan valoja. Et joku mun käsityskyvyn ylittävä otus panisi alkuun muita otuxia, se on vain vaikeaa kuvitella [eli millä lihaxilla?], mut jos Oleminen ja Eimitään ovat vastakohtia, niin se kuulostaa kyllä ristiriidalta, ihan absurdiahan se on.
    ellauri115.html on line 705: Jumala on intelligentti, mutta miten älykäs? Mies on älykäs kun se järkeilee, mut Korkeimman Tiedustelijan ei tarvize järkeillä; ei sillä ole premissejä eikä johtopäätöxiä, ei sillä ole edes lauseita. [Sillä on vaan yxittäisiä sanoja.] Korkein tiedustelija on kokonaan intuitiivinen, se näkee mitä on ja mitä pitäis olla; kaikki totuudet on sille 1 ja sama, kuten kaikki paikat on vaan 1 paikka ja koko aika vaan 1 sekuntti. Miehen voima käyttää keinoja kuten Viagraa, jumalan voima on omavoimainen. Kirkas valo jo kävelyvauhdissa. Jumala voi koska se tahtoo; sen tahto on sen haba. Jumala on hyvä; tää on varma nakki; mutta mies löytää onnensa oman tiiminsä menestyxessä. Jumalan onni on järjestyxenrakkaus, se on anaalis-obsessiivinen psykopaatti. Sillä järjestyxellä se pitää yllä olevaa, ja yhdistää osia toisiinsa kuin leegoja. Jumala vaan on; tästä mä oon varma. God is just, eli jumala vaan on. Ich bin nur. Se seuraa sen hyvyydestä [vai oliko se toisinpäin?]; miehen vääryys ei ole Jumalan työtä, vaan sen omaa; se moraalinen oikeus joka on filosofien tavallinen moite Sallimuxelle on mulle todistus sen olemassaolosta. Mutta miehen oikeus on että jokainen saa ansionsa mukaan; Jumalan oikeus muodostuu että se vaatii meiltä tiliä siitä mitä se on meille antanut.
    ellauri115.html on line 730: Oman edun tavoittelu, niin sanotaan, saa kaikki sopimaan yhteisestä hyvästä. Mutta miten sitten hyvä mies suostuu tekemään sen omaxi vahingoxeen? [Onx tää oikea kysymys? No ei kai, se on vaan retorinen.] Meneex joku kuolemaan oman edun edestä? Tietysi jokainen ajaa omaa etuaan, mutta ellei ole sellasta asiaa kuin moraalinen hyvä mukana geimeissä, oma etu voi vaan selittää pahojen tekemisiä; ehket sä välitäkään meistä muista. Filosofia joka ei löydä paikkaa hyville teoille olis liian ällöttävä; sä humaisit että pitää aina löytää joku ikävä tarkoitusperä, joku paha motiivi, haukkua Sokratesta ja mustamaalata Regulus [kekäs se nyt oli? Ei sunkaan hippiäinen? ei eikä samanniminen tähtikuvio, vaan joku kenraali, kts. alla.] Jos sellaiset sotilasopit joskus juurtuisi tänne meille, luonnonääni, järjenäänen lisäxi, aina napisisi niitä vastaan, kunnes kukaan sellasen opin kannattaja ei voisi enää löytää verukkeita sen peukutuxelle.
    ellauri115.html on line 744: Omatunto! Omatuntoo! Järki hoi, äly älä jätä! Jumalallinen vaisto, taivaan kuolematon iäni, varma opas otuxelle joka on tietämätön ja tosiaan aika näiverö, kuitenkin suht intelligentti ja vapaa kuin sveiziläinien; erehtymätön hyvän ja pahan tuomari, joka tekee miehestä vähän kuin Jumalan! Sussa on miehen luonnon erinomaisuus ja sen tekojen moraalisuus; ilma sua mä en löydä izestäni mitään joka nostais mut muiden elukoiden edelle - ei muuta kuin surullinen etuoikeus exyillä yhdestä errorita toiseen, apuna ohjastamaton ymmärrys ja järki jolla ei ole mitään periaatteita.
    ellauri115.html on line 758: On semmoinen ikä kun sydän on vielä vapaa, mutta innokas, levoton, ahne onnellisuudelle jota ei vielä tunneta, onnellisuudelle jota se ezii uteliaana ja epäilevänä; aistien pettämänä se pitkän päälle lasettuu tyhjän onnellisuuuden näköispazaan varaan ja ajattelee eze on löytänyt sen muttei olekaan. Mun omassa tapauxessa nää harhakuvat kesti tosi pitkän ajan. Alas harhakuvat! liian myöhään mä pääsin niistä perille, enkä mä ole täysin onnnistunut voittamaan niitä vieläkään; ne kestää yhtä kauan kuin tää kertakäyttöbody josta ne nousevat. Jos ne johtaa mut harhaan, mä en ainakaan enää usko niitä; mä tiedän mitä ne on, ja vaikka mä annan niille perixi, mä halvexin izeäni samalla; mä en pidä niitä mun onnen päämääränä, pikemminkin päinvastoin, sen esteenä. Mä kaipaan aikaa jolloin ruumiin kettingeistä vapautettuna mä saan olla oma izeni, yhtä izeni kaa, enkä enää repeile kahtia, kun mä riitän yxin izelleni onnexi. Sillä aikaa mä oon onnellinen meidankin elamassamme, sillä mä en paljon välitä sen pahoista jutuista, joihin mulla izelläni on tosi vähän syytä, kun taas kaikki oikeasti hyvä on vaan musta izestäni kii. [Nyt nyrjähti Jannella taas pahasti. Tämmöstä sillä aina on, ei se kyllä ole kovinkaan vilpitön.]
    ellauri115.html on line 760: Noustaxeni mahollisimman paljon jo nyt tähän onnen vahvuuden ja vapauden tilaan, mä jumppaan tois paljon ylevässä mietiskelyssä. Mä tarkastelen miss universumin järjestystä, en toki selittääxeni sitäin jollain turhalla zydeemillä, vaan kumartaaxeni sitä lakkaamatta kuin pieni ongenkoho Bielenseessä, ja pokkuroidaxeni viisaalle Tekijälle joka paljastaa izensä siinä. Mä parittelen sen kaa; mä upotan kaikki mun voimat sen jumalalliseen esanssiin; mä hämmästyn sen ystävällisyyttä, mä kiittelen sitä ja sen lahjoja, muttemmä kyllä rukoile siltä mitään. Mitä mä siltä pyytisin - eze muuttais luonnon järjestystä, tekis ihmeitä mun hyväxi? Pitäskö mun, joka olen sitoutunut ennen kaikkea rakastamaan tota järjestystä jonka se on organisoinut viisaudessaan ja ylläpitää kuin huoltomies, pitäiskö mun haluta eze järjestys menee sekaisin pienen minun takia? Ei, sellainen ajatelematon rukous ansaizisi selkäsaunan mieluummin kuin suopeutta. Enkä mä pyydä siltä voimaa menetellä oikein; mixmä pyytäisin siltä jotakin jota se on jo mulle antanut? Exe antanut mulle omantunnon just six että mä rakastaisin oikeistoa, järjen että mä nään järjestyxen, ja vapauden valita just sen? Jos mä teen pahaa ei mulla ole mitään veruketta; mä teen sen omasta vapaasta tahdostani; jos mä pyytisin sen muuttavan mun tahtoa, mä pyytäisin siltä just mitä se pyytää multa; se olis sama kun pyytäis sen tekevän työt ja mä saisin palkkion; [juu tässä pilkistää taas tää omavanhurskautuspykälä]; jos mä olisin tyytymätön osaani mä en haluis enää olla mies, vaan jotain muuta typerää niinkuin nauta, vaimo tai enkeli, eli pyytää epäjärjestystä ja pahaa. Hei sä oikeuden ja totuuden torvi, armollinen ja sulokas Jumala, mä luotan suhun ihan kybällä, ja mun sydämmen halu on - että sun tahto toteutuu. Kun me 2 yhdistetään tahtomme, siitä tulee hyvä; mä teen mitä sa tahdot, ja mä jaan sun menestyxen; mä uskon että mä saan jo förskottina sen superonnellisuuden joka on hyvyyden palkkio.
    ellauri115.html on line 809: as Pindar​ says, a man would profit in no moderate degree by venting these emotions upon his enemies, and turning the course of such discharges,​ so to speak, as far away from his associates and relatives.
    ellauri115.html on line 816: Conversely, Socrates bore with Xanthippe,​ who was irascible and acrimonious, for he thought that he should have no difficulty in getting along with other people if he accustomed himself to bear patiently with her; but it is much better to secure this training from the scurrilous, angry, scoffing, and abusive attacks of enemies and outsiders, and thus accustom the temper to be unruffled and not even impatient in the midst of reviling.
    ellauri115.html on line 834: A specimen of Fontaine's mal à propos remarks. A brother of Boileau, who was a doctor of the Sorbonne, pronounced one day, before La Fontaine and two or three others, a long eulogy upon St. Augustine. The fabulist, whose mind had been running upon a very different author, and who had but little idea of the distinction to be observed between writers on sacred and profane subjects, interrupted the doctor to ask whether he thought St. Augustine a greater genius than Rabelais. The theologian contented himself with the reply, “Take care, M. La Fontaine, you have put on your stockings the wrong side out!” Sepalus on persepuolella.
    ellauri115.html on line 836: At another time Racine took La Fontaine to church, and gave him a Bible, which he opened at the prayer of the Jews in Baruch; becoming interested in the book, which he had perhaps never opened before, he asked his friend, “Who was this Baruch? He was a fine genius!” For some time afterwards his salutation to friends was, “Have you read Baruch?”—LAROUSSE: Fleurs Historiques.
    ellauri115.html on line 849: Tämä kirja on kyllä nöyrä, vaikka kuka tämä Baruk olis ollut; sillä ei se ole uskottava, ettei propheta Jeremian palvelian, joka myös Barukiksi kutsuttiin, jolle tämä lähetyskirja omistetaan, pitänyt oleman korkiamman ja rikkaamman hengessä, kuin tämä Baruk on; ei myös sovi vuosiluku yhteen tekoin kanssa. Ei kuitenkaan ole tämä ilman hyödytystä tähän pantu muiden sekaan, että se kirjoittaa niin kovin epäjumalan palvelusta vastaan, ja muistuttelee Moseksen lakia.
    ellauri115.html on line 934: The ideas of Socinianism date from the wing of the Protestant Reformation known as the Radical Reformation and have their root in the Italian Anabaptist movement of the 1540s, such as the anti-trinitarian Council of Venice in 1550. Lelio Sozzini was the first of the Italian anti-trinitarians to go beyond Arian beliefs in print and deny the pre-existence of Christ in his Brevis explicatio in primum Johannis caput – a commentary on the meaning of the Logos in John 1:1–15 (1562). Lelio Sozzini considered that the "beginning" of John 1:1 was the same as 1 John 1:1 and referred to the new creation,[citation needed] not the Genesis creation. His nephew Fausto Sozzini published his own longer Brevis explicatio later, developing his uncle's arguments. Many years after his death in Switzerland, Sozzini consulted with the Unitarian Church in Transylvania, attempting to mediate in the dispute between Frankenstein and Count Dracula.
    ellauri115.html on line 940: The name Socinian started to be used in Holland and England from the 1610s onward, as the Latin publications were circulated among early Arminians, Remonstrants, Dissenters, and early English Unitarians. In the late 1660s, Fausto Sozzini's grandson Andreas Wiszowaty and great-grandson Benedykt Wiszowaty published the nine-volume Biblioteca Fratrum Polonorum quos Unitarios vocant (1668) in Amsterdam, along with the works of F. Sozzini, the Austrian Johann Ludwig von Wolzogen, and the Poles Johannes Crellius, Jonasz Szlichtyng, and Samuel Przypkowski. These books circulated among English and French thinkers, including Isaac Newton, John Locke, Voltaire, and Pierre Bayle.
    ellauri115.html on line 942: In Britain and North America, Socinianism later became a catch-all term for any kind of dissenting belief. Sources in the 18th and 19th centuries frequently attributed the term Socinian anachronistically, using it to refer to ideas that embraced a much wider range than the narrowly defined position of the Racovian catechisms and library.
    ellauri115.html on line 960: The Racovian Catechism makes muted reference to the devil in seven places which prompts the 1818 translator Thomas Rees, to footnote references to the works of Hugh Farmer (1761) and John Simpson (1804). Yet these references are in keeping with the somewhat subdued handling of the devil in the Biblioteca Fratrum Polonorum. The Collegia Vicentina at Vicenza (1546) had questioned not only the existence of the devil but even of angels. Word has it that the personal boll weevil was none other than Sozzini himself.
    ellauri115.html on line 962: Kun d’Alembert syytti Geneven pastoreita sosinianismista. Rousseau piti niiden puolta. “Socinianism was a Christian sect closely allied with the development of Unitarianism. It took its name from its founder, Fausto Sozino, an Italian of the sixteenth century who lived in Poland for a long time, where his movement had great strength. It was popular throughout Europe and was accepted by many Protestant churches. Socinianism was anti-trinitarian and held that reason is the sole and final authority in the interpretation of the scripture. It further denied eternal punishments. Calvin had condemned the doctrine, so that the imputation in d’Alembert’s article was both a daring interpretation of the doctrine of Geneva’s pastors and one which was likely to be dangerous for them.” Allan Bloom, Politics and the Arts (Ithaca: Cornell University Press, 1960) 150. (back)
    ellauri115.html on line 964: Ilmeisesti tällasta harhauskoa oli paljon liikkellä varsinkin Genevessä. Ei Rusakko sitä ollut ize kexinyt. Geneve oli puollollaan hugenotteja ja muita hihhuleita. Se oli joku 1700-luvun Ankh-Morpork. Voltairekin oli sosinianistiepäilty, sillä oli joku sellainen ame atroce affair. Voltaire had described Calvin in a letter to Thiriot as having 'uneame atroce aussi bien qu'un esprit eclaire'. Sit oli joku affaire Calas, jossa 1 geneveläinen rotestanttikauppias tuomittiin poikansa kunniamurhasta kun poika halus väkkäröityä takas katolisex. Iskä oikeasti pantiin sileäxi telalla Toulousessa ja poltettiin varmemmaxi vakuudexi vielä kokossa. Voltairen piti puuttua tähänkin cause celebreen.
    ellauri115.html on line 975: Hegel arvosteli aivan oikein että puhe luonnontilassa tehdyistä sopimuksista on paskapuhetta.
    ellauri115.html on line 1004: Pukille kuolivat preetori C. G., Tigellinus, room. henkivartijakaartin pääll., Ludovico, Guido Gonzales, Mantovan markiisin poka, sekä vielä huonompaa esimerkkiä näyttäen Platonin veljenpoika Speusippos sekä muudan paavimme. Pahemminkin voisi käydä.
    ellauri115.html on line 1077: It was in the mid-1980s that he became aware of difficulties in his relationship with his fiancée, and that he had mood swings. In 1985 he sought help from a psychiatrist, who diagnosed him with narcissistic personality disorder (NPD). Vaknin did not accept the diagnosis at the time. From 1986 to 1987 he was the general manager of IPE Ltd. in London. He moved back to Israel, where he became director of an Israeli investment firm, Mikbatz Teshua. He was also president of the Israeli chapter of the Unification Church's Professors for World Peace Academy.
    ellauri115.html on line 1081: Vaknin moved to Skopje, Macedonia, where he married Macedonian Lidija Rangelovska. They set up Narcissus Publications in 1997, which publishes Vaknin's work.
    ellauri115.html on line 1085: Lidija Rangelovska is the owner and CEO of Narcissus Publications and the editor of Sam Vaknin's works, including of "Malignant Self-love: Narcissism Revisited" as well as many other books and ebooks about topics in psychology, relationships, philosophy, economics, international affairs, and award-winning short fiction. She lives in Skopje with her husband, Sam Vaknin. She featured in other documentaries together with her husband ("Egomania" by channel 4 in the UK and "Moi, narcissique et cruel" on Radio-Television Suisse).
    ellauri115.html on line 1091: Vaknin distinguishes between cerebral and somatic narcissists; the former generate their narcissistic supply by applying their minds, the latter their bodies. He considers himself a cerebral narcissist because he is no eye candy.
    ellauri115.html on line 1093: According to Shmuel, narcissism is due to narcissons, little particles that get exchanged between them and their co-dependents.They are just reflections on the surface of Time.
    ellauri115.html on line 1097: Vaknin developed a new treatment modality for narcissism and depression, dubbed "Cold Therapy". It is based on recasting pathological narcissism as a form of CPTSD (Complex Post-traumatic Stress Disorder) and arrested development which result in an addictive personality with a dysfunctional attachment style. The therapy uses re-traumatization, a form of reframing, selective coldness, and deep refrigeration. AKA Gold Therapy. Only losers pay for therapy.
    ellauri115.html on line 1132: Hare then returned to Vancouver, British Columbia, shut up as a professional psychopath at the prison's psychologist compartment, where he would stay for 30 years until retirement, the same prison he had previously worked in. He seemed not to change behavior in response to God's punishment because he was a psychopath. He recalls, "I happened to get into a cell that nobody else was sitting in". Hare has said of himself and his wife Averil that the loss of their daughter Cheryl in 2003 "tells an awful lot about who Averil and I are." Averil, his wife, is a prominent social worker in Canada specializing in child abuse.
    ellauri115.html on line 1136: Hare also co-authored the bestselling Snakes in Suits: When Psychopaths Go to Work (2006) with organizational psychologist and human resources consultant Paul Babiak, a portrayal of the disruptions caused when psychopaths enter the workplace. The book focuses on what Hare refers to as the "successful psychopath", who can be charming and socially skilled and therefore able to get by in the workplace. This is by contrast with the type of psychopath whose lack of social skills or self-control would cause them to rely on threats and coercion and who would probably not be able to hold down a job for long. Hare would classify himself and Mrs. Hare (jänisemo pyrynä viitaan loikki) as first class psychopaths. Successful vs. unsuccessful bad people.
    ellauri117.html on line 49: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
    ellauri117.html on line 111: Lapsi viettää täten kuusi tai seitsemän vuotta naisten hoidokkaana, ollen heidän ja omien oikkujensa uhrina; ja sittenkuin sille on opetettu yhtä ja toista, s.o. sittenkuin on rasitettu sen muistia joko sellaisilla sanoilla, joita se ei voi ymmärtää tai seikoilla, jotka ovat vallan hyödyttömiä, sittenkuin on tukahutettu sen luontaiset taipumukset niillä intohimoilla, jotka siinä on herätetty, jätetään se tällaiseksi keinotekoiseksi olennoksi muuttuneena opettajan käsiin; tämä antaa lopullisen kehityksen niille keinotekoisuuden iduille, jotka huomaa jo varsin reheviksi, ja opettaa sille kaikkea, paitsi itsetuntemusta, paitsi itsenäistä toimintakykyä, paitsi elämisen ja onnelliseksi tulemisen taitoa. Kun sitten tämä lapsi, ollen orja ja tyranni samalla, pää täyteen ahdettuna tietoja, mutta vailla järkevyyttä, yhtä heikkona ruumiiltaan kuin hengeltään, työnnetään ulos maailmaan ja kun se silloin paljastaa kykenemättömyytensä, ylpeytensä ja kaikki paheensa, niin silloin surkutellaan inhimillistä kurjuutta ja nurinkurisuutta. Mutta siinä erehdytään; sillä tuollainen ihminen on ainoastaan meidän oikkujemme kasvattama; luonnon luomana ihminen on vallan toisenlainen.
    ellauri117.html on line 142: Lebensgeschichte: Der in Prag geborene und kurzgewachsene Kafka war der älteste überlebende Sohn einer gutsituierten jüdischem Kaufmannsfamilie. Obwohl seine Mutter aus einer Familie von Mystikern, Intellektuellen und Künstlern stammte, hatte sie Schwierigkeiten, die grüblerische, melancholische Persönlichkeit ihres Sohnes und seine Leidenschaft fürs Schreiben zu verstehen. Auch seinem Vater war der sensible Franz ein Rätsel und die Zielscheibe seines beißenden Spotts. Franz unterwarf sich schließlich dem Willen des Vaters und schlug gegen seine Neigung eine günstige Juristenlaufbahn ein.
    ellauri117.html on line 144: 1906 machte Kafka seinen Abschluß an der Prager Universitet und wandte sich mit Unbehagen dem Versicherungsgeschäft zu. Die Plackerei der Büroarbeit verlangte nach einem Ausgleich, und er nahm jede Gelegenheit wahr, außerhalb der Stadt zu schwinmen, zu rudern oder zu wanken. Aber diese Zerstreuungen waren nur kurze Unterbrechungen der zermürbenden Routine, die er sich gezwungenermaßen als Lebensinhalt gewählt hatte. Tagsüber arbeitete er für die Arbeiter-Unfall-Versicherungs-Anstalt», und
    ellauri117.html on line 145: nachts schrieb er an seinen Erzählungen und Romanen.
    ellauri117.html on line 147: 1917 erkrankte Kafka an Lungentuberkulose, die er als körpenliche Manifestation seiner inneren Zerrissenheit interpretierte:
    ellauri117.html on line 151: Das Leiden unterbrach seine Laufbahn als Versicherungsangestellter und zwang ihn, die ihm verbleibenden Jahre in Sanatorien und Kurorten zu verbringen. So paradox es klingt, diese Situation machte ihm das Leben leichter, da er jetzt in der Lage war, sich ganz auf das Schreiben zu konzentrieren.
    ellauri117.html on line 152: Nur ein geringer Teil der Werke Kafkas wurde zu seinen Lebzeiten veröffentlicht. Er vernichtete viele seiner Manuskripte - die genaue Zahl ist nicht bekannt - und bat noch auf dem Sterbebett seinen besten Freund, den bekannten Romancier und Essayiste Max Brod, alle von ihm zurückgelassenen unveröffentlichten Schriften zu verbrennen. Brod erfüllte jedoch Kafkas letzte Wunsch nicht. Im Gegenteil: Er unternahm alles in seiner Macht stehende, um das Werk seines verstorbenen Freundes bekannt zu
    ellauri117.html on line 153: machen. In den zwanziger Jahren edierte er die drei Romanfragmente Kafkas, Mitte der dreißiger Jahre veröffentlichte er die erste Gesammelte Werke»-Ausgabe. Doch erst nach dem Zweiten Weltkrieg wurde die Bedeutung Franz Kafkas einem breiten Leserpublikum bewusst.
    ellauri117.html on line 155: Sex hegte Kafka sein Leben lang eine große Ehrfurcht vor. Besonders der Ehe und dem Familienleben, davon überzeugt, daß er nicht dafür geschaffen sei, ein glückliches häusliches Leben zu führen. Sein Vater - so meinte Kafka - hatte seinen Charakter und seinen Willen in solchem Maße verbogen, daß ihn die Vorstellung, mit einer Frau eine Familie zu gründen, völlig einschüchterte. Und doch sehnte er sich nach der ihm unerreichbar Scheinenden Fotze.
    ellauri117.html on line 157: Herrmann Kafka erscheint in den Schriften seines Sohnes als gefühlloses Ungeheuer. Die Art und Weise, in der der Vater seinem Sohn sexuelle Aufklärung zuteil werden ließ, bestätigt zweifellos diese Ansicht. Franz war von seinen heranwachsenden Schulfreunden wegen seiner offensichtlichen Ahnungslosigkeit in sexuellen Fragen geneckt worden. Daher begann er, sich mit Hilfe von Büchern die biologischen Grundlagen der Sexualität anzueignen, und versuchte dann, seinen Vater ganz beiläufig über die
    ellauri117.html on line 158: Feinheiten auszuhorchen. Wenig später gingen Kafka, seine Mutter und sein Vater zusammen spazieren. Plötzlich begann dieser, angeregt über die körperliche Liebe zu dozieren. Franz war es peinlich, daß seine Mutter anwesend war (ach was, es war sicher gerade sie die diesen Vortrag erfordert hatte), doch weit mehr noch entsetzte ihn die Unterscheidung zwischen tugendhaften Frauen und Huren, die sein Vater ihm nahezubringen versuchte. Seine Mahnung, sich nie mit diesen einzulassen, verunsicherte Franz, der damals anscheinend zu ausgelassenen Phantasien ûber erregende Dirnen neigte.
    ellauri117.html on line 160: Man sagt, daß Kafka seine erste sexuelle "Begegnung" mit seiner französischen Gouvernante hatte, doch hat er diskreterweise immer nur in Andeutungen über dieses «Urerlebnis» gesprochen. Den ersten regen Geschlechtsverkehr hatte er als Zwanzigjähriger mit einer tschechischen Verkäuferin. Sie verbrachten einen Abend in einer billigen Absteige. Diese Erfahrung bestärkte Kafka in seinem Ekel vor dem Geschlechtsverkehr und in seinem Glauben, daß Sexualität eine von Natur aus schmutzige, nichtswürdige Anlegenheit sei. Gerade das Entgegengesetzte predigte D.H.Lawrence (infra). Trotzdem streunte er seine ganze Studentenzeit indurch immer wieder durch das Bordellviertel von Prag, genau wie die anderen Heißsporne unter seinen Kommilitonen. Er ekelte sich vor seiner eigenen sexuellen Lust, erkannte aber zugleich auch die Notwendigkeit, ihr hin und wieder einzustecken:
    ellauri117.html on line 162: "Mein Korper, der manchmal jahrelang ruhig ist, wurde dann bis zu einen Grad erschüttert, daß dieses Verlangen nach einem kleinen, sehr bestimmten Greuel nicht mehr auszuhalten war... selbst in dem Besten, das für mich existierte, steckte etwas davon, ein kleiner häßlicher Geruch, etwas Schwefel, etwas Hölle, etwas Samen, etwas Fisch."
    ellauri117.html on line 164: Er stand seinem sexuellen Trieb wie jedem anderen Teil seiner Persönlichkeit feindselig gegenüber. Er beharrte darauf, den Geschlechtsakt als eine Strafe für die Wonnen des vertraulichen Umgangs mit einer Frau anzusehen. Es schauderte ihn, wenn er sich seine Eltern gemeinsam im Bett vorstellte, und er zitterte bei dem Gedanken, selbst diese eheliche Pflicht ausüben zu müssen. Diese Gefühle behinderten ihn natürlich sehr, wenn er um eine Frau warb. Was für ein gehemmter Teenager.
    ellauri117.html on line 166: 1912 lernte er in Max Brods Haus Felice Bauer kennen, die die erste große Liebe seine ns werden sollte und mit der er zweimal insgeheim verlobt war, Franz war zu jener Zeit 29 Jahre alt. In den folgenden fünf Jahren bildete Felice das Zentrum seines Lebens, von dem er sich im ständigen Wechsel angezogen und wieder abgestoßen fühlte. Er verwirrte sie mit einer Flut selbstquälerischer Briefe. Diese ambivalente, heftigen Gefühlsschwankungen unterworfene Romanze beflügelte den Schriftsteller in Kafka, doch seine Unentschlossenheit, in welche Richtung sich ihre Beziehung entwickeln sollte, frustrierte Felice. Wie Koalas Onkel, aufzählte der kleine Jude die Vorzüge und Nachteile einer Ehe. Schließlich schickte sie ihre Freundin Grete Bloch, um Kafka nach seinen Absichten zu fragen. Mit der Zeit wurde Grete die Vertraute des Schriftstellers, und Felice hegte den Verdacht, daß dabei sein Fühler tiefer gegangen war, als sie zugeben wollten. Das Verhältnis zwischen Franz und Felice kühlte mehr und mehr ab. Doch 1916 verbrachten sie gemeinsam einen zehntägigen Urlaub. Sie wohnten in zwei neben einanderliegenden Zimmern und spielten offensichtlich Mann und Frau. Wieder beschlossen sie zu heiraten, doch 1917 - ungefähr zur gleichen Zeit, als seine Tuberkulose erkannt wurde - löste Kafka die Verlobung wieder. Was für ein Mistkäfer.
    ellauri117.html on line 168: 1919 begegnete er während eines Aufenthalts in einer Pension in der Nähe von Prag Julie Wohryzek, der Tochter eines tschechischen Schuhmachers. Sie wurde seine zweite Verlobte. Im Gegensatz zu Felice hatte Julies Familie weder Besitz noch Ansehen, un Kafkas Vater bemerkte mit beißendem Spott, daß sein Sohn wohl besser beraten wäre, wenn er ein Bordell besuchen würde. Die etwa dreißig Jahre alte Julie war eine unbekümmerte, unge gebildete Frohnatur. Kafka sah in ihr die ideale Partnerin für eine zuträgliche, vernünftige Ehe. Doch auch diese Verlobung wurde aufgelöst - angeblich weil das Paar das Loch nicht finden konnte, in Wahrheit eine der zwanghaften Befürchtungen, die Frans Beziehungen zu Frauen stets überschatteten.
    ellauri117.html on line 170: In 1920, als er sich wieder auf einer Erholungskur in Südtirol befand, begann er einer Frau zu schreiben, die ihm geistig ebenbürtig war. Sie hieß Milena Jesenská-Polak, war 24 Jahre alt, verheiratet und keine Jüdin. Sie war eine emanzipierte Frau, Künstlerin und Intellektuelle, die Kafka gebeten hatte, einige seiner Werke ins Tschechische übersetzen zu dürfen. Sie vergötterte Kafka als Schriftsteller und konnte sich in seine seelische Welt einfühlen, denn auch sie hatte unter einem tyrannischen Vater zu leiden gehabt. Kafka bot ihr finanzielle Unterstützung an, wenn sie ihren Ehemann verließe. Vor ihrer endgültigen Entscheidung verbrachten die beiden jedoch vier Tage lang «Probeflitterwochen». Nach ihrer Rückkehr schlug Milena das Angebot aus. Ihr war schnell klargeworden, was es bedeutete, mit einem dem Tod geweihten
    ellauri117.html on line 173: 1923 knüpfte Kafka eine Beziehung zu der zweiundzwanzigjährien Polin Dora Diamant. Dora war in chassidischer Tradition erzogen worden und bestärkte Kafka in seinem wachsenden Interesse am Zionismus. Bald darauf lebten sie zusammen in Berlin, in jenem häuslichen Glück, dem er sein Leben lang ausgewichen war. Dora blieb bis zu seinem Tod im Jahre 1924 bei ihm.
    ellauri117.html on line 175: Nachdem Kafka gestorben war, fand Max Brod einen Brief, den Grete Bloch einem Freund geschrieben hatte. Sie behauptete darin, einen Sohn von Kafka geboren zu haben. Anscheinend war Felices Verdacht berechtigt gewesen. Grete schrieb, der Sohn sei 1921, kurz vor seinem siebten Geburtstag, in München gestorben. In seiner Kafka-Biographie kommentiert Brod diese Ironie des Schicksals:
    ellauri117.html on line 177: Er wünschte sich nichts sehnlicher als Kinder, keine seiner Fähigkeiten bezweifelte er mehr als die, Vater werden zu können... Die Erfüllung dieses Wunsches wäre für ihn eine Bestätigung seines winzigen Fühlers vor dem drohenden Berufungsgericht gewesen.
    ellauri117.html on line 190: I left myself quite limply in his hands, and, to get a better grip of me, he put his arm round me and pressed me against him, and the sweetness of the touch of our naked bodies one against the other was superb. It satistied in some measure the vague indecipherable yearning of my soul; and it was the same with him. When he had rubbed me all warm, he let me go, and we lo0ked at each other with eyes of
    ellauri117.html on line 218: Good, I believe. I am no judge. He was very quick and slippery and full of electric fire. It is a remarkable thing, what a curious sort of fluid force they seem to have in them, those people not like a human grip -- like a polyp --
    ellauri117.html on line 239: Gerald fastened the door and pushed the furniture aside. The room was large, there was plenty of space, it was thickly carpeted. Then he quickly threw off his clothes, and waited for Birkin. The latter, white and thin, came over to him. Birkin was more a presence than a visible object, Gerald was aware of him completely, but not really visually. Whereas Gerald himself was concrete and noticeable, a piece of pure final substance.
    ellauri117.html on line 245: So the two men began to struggle together. They were very dissimilar. Birkin was tall and narrow, his bones were very thin and fine. Gerald was much heavier and more plastic. His bones were strong and round, his limbs were rounded, all his contours were beautifully and fully moulded. He seemed to stand with a proper, rich weight on the face of the earth, whilst Birkin seemed to have the centre of gravitation in his own middle. And Gerald had a rich, frictional kind of strength, rather mechanical, but sudden and invincible, whereas Birkin was abstract as to be almost intangible. He impinged invisibly upon the other man, scarcely seeming to touch him, like a garment, and then suddenly piercing in a tense fine grip that seemed to penetrate into the very quick of Gerald´s being.
    ellauri117.html on line 249: So the two men entwined and wrestled with each other, working nearer and nearer. Both were white and clear, but Gerald flushed smart red where he was touched, and Birkin remained white and tense. He seemed to penetrate into Gerald´s more solid, more diffuse bulk, to interfuse his body through the body of the other, as if to bring it subtly into subjection, always seizing with some rapid necromantic fore-knowledge every motion of the other flesh, converting and counteracting it, playing upon the limbs and trunk of Gerald like some hard wind. It was as if Birkin´s whole physical intelligence interpenetrated into Gerald´s body, as if his fine, sublimated energy entered into the flesh of the fuller man, like some potency, casting a fine net, a prison, through the muscles into the very depths of Gerald´s physical being.
    ellauri117.html on line 251: So they wrestled swiftly, rapturously, intent and mindless at last, two essential white figures working into a tighter closer oneness of struggle, with a strange, octopus-like knotting and flashing of limbs in the subdued light of the room; a tense white knot of flesh gripped in silence between the walls of old brown books. Now and again came a sharp gasp of breath, or a sound like a sigh, then the rapid thudding of movement on the thickly-carpeted floor, then the strange sound of flesh escaping under flesh. Often, in the white interlaced knot of violent living being that swayed silently, there was no head to be seen, only the swift, tight limbs, the solid white backs, the physical junction of two bodies clinched into oneness. Then would appear the gleaming, ruffled head of Gerald, as the struggle changed, then for a moment the dun-coloured, shadow- like head of the other man would lift up from the conflict, the eyes wide and dreadful and sightless.
    ellauri117.html on line 253: At length Gerald lay back inert on the carpet, his breast rising in great slow panting, whilst Birkin kneeled over him, almost unconscious. Birkin was much more exhausted. He caught little, short breaths, he could scarcely breathe any more. The earth seemed to tilt and sway, and a complete darkness was coming over his mind. He did not know what happened. He slid forward quite unconscious, over Gerald, and Gerald did not notice. Then he was half-conscious again, aware only of the strange tilting and sliding of the world. The world was sliding, everything was sliding off into the darkness. And he was sliding, endlessly, endlessly away.
    ellauri117.html on line 255: He came to consciousness again, hearing an immense knocking outside. What could be happening, what was it, the great hammer-stroke resounding through the house? He did not know. And then it came to him that it was his own heart beating. But that seemed impossible, the noise was outside. No, it was inside himself, it was his own heart. And the beating was painful, so strained, surcharged. He wondered if Gerald heard it. He did not know whether he were standing or lying or falling.
    ellauri117.html on line 263: Birkin heard the sound as if his own spirit stood behind him, outside him, and listened to it. His body was in a trance of exhaustion, his spirit heard thinly. His body could not answer. Only he knew his heart was getting quieter. He was divided entirely between his spirit, which stood outside, and knew, and his body, that was a plunging, unconscious stroke of blood.
    ellauri117.html on line 267: `Yes,' said Birkin, hardening his throat and producing the words in the tension there, `you're much stronger than I -- you could beat me -- easily.'
    ellauri117.html on line 312: `Perhaps. Do you think this pledges anything?'
    ellauri117.html on line 342: Mitä tästä opimme? Että sanokoot meeminikkarit ja kirjoitelkoot sitä taikka tätä, geenit vetää vastustamattomasti puoleensa. Omat pikku siemenet on silti kylvettävä, vaikka hedelmättömäänkin maahan. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä.
    ellauri117.html on line 346: Einen Augenblick lang war er ruhig in ihr, geschwellt und bebend. Dann, als er begann, sich zu bewegen, im jähen, hilfolsen Orgasmus, wellten neue, seltsame Schauer in ihr auf. Wellten wellen, wellend, wie flatterndes Übereinanderzügeln sanfer Flammen, sanft wie Federn, liefen aus in helleuchtende Spitzen, herrlich, süss, und alles in ihr schmolz, zerfloss.
    ellauri117.html on line 349: Lawrencen äisky rakasti sitä yli kaiken. Manche Augenblicke war er ruhig in ihr. Äisky yritti pidätellä sitä siellä, koska se ällösi höyläämätöntä siippaansa, kaivostyöläistä Nottinghamista. Rouvat hemmotteli hentoa, sairaalloista "Perttiä", joka kärsi tukahdetusta eläimellisestä kyrvästä. Eräät raa'at tehdastytöt aiheutti sille vaikean sexuaalitrauman uhkaamalla vetää siltä housut alas. Pertti sai tubin pelkästä säikähdyxestä. "Rakastin äiskyä kuin rakastaja", tunnusti Pertti kuolemansa jälkeen. Päivisin se teki opettajan duunia, öisin työsti äitifixaatiosta aikaiseksi mestariteoxexi, Poikia ja rakastajia (1933), klassista turbojalkatarinaa.
    ellauri117.html on line 367: Scott Fitzgerald häpesi kikkeliään, koska Zelda oli nauranut sen lyhkäsyyttä senjälkeen kun Scott oli taas tyytynyt viiden piston suorituxeen ja imeskellyt sen jälkeen Zeldan varpaita. Tämä moite järkytti Scottin sydänjuuria. Hädässä se pyysi Ernesto Hemingwaylta apua. Hemingway ehdotti että kaveruxet vertailisivat letkuja. Näin tehtiin, ja osoittautui, että Ernestolla ei ollut yhtään pitempi. Scott ei ollut vielä täysin vakuuttunut. Kaveruxet meni museoon mittaileman pazaiden penixiä (ne ei kyllä olleet juhlakunnossa, joten jäi epäselväxi, pitkäkö pazaalla olisi ollut jäykkänä.) Tämäkään ei Fitzgeraldia vielä vakuuttanut; useita vuosia myöhemmin se kysyi kokeneelta lutkalta Lottielta, mihin hänen häntänsä sijoittuisi hall of famessa. Lotti vakuutti, ettei se pituus ollut tärkeintä, vaan paxuus. Riitta Graham lisäsi, ettei paxuuskaan ollut tuiki tärkeää, kunhan jaxoi riittävän pitkän aikaa vankuttaa. "Jos pitäisi valita aasin ja oravan väliltä, valizisin oravan koska se on vikkelämpi vaikka häntä onkin pienempi."
    ellauri117.html on line 371: Hemingwayn elämän suurin ongelma sen kamun Sidney Franklinin mukaan oli sen kullin koko. "Oliko sillä pieni?" kysyi Barnaby Conrad. Franklin näytti peukunkynnellä puolta pikkusormea. Sitten se siirsi kynttä vielä vähän lähemmäxi pikkurillin kärkeä. Suunnilleen kuin 30 kaliiperin patruuna, se sanoi. Ernesto oli aika puritaaninen, se ei halunnut laittaa päälle kumisuojainta (ehkä ne tuppasivat irtoamaan vauhdissa), vaan ruikkasi mieluummin hoidon vazalle.
    ellauri117.html on line 378: Imagine process will be grand adventure. Imagine yourself as twenty-first-century F. Scott Fitzgerald in new, digital Hollywood.
    ellauri117.html on line 379: Conveniently forget what happened to F. Scott Fitzgerald in old, analog Hollywood.
    ellauri117.html on line 383: At some point, idly add up total word count for every story summary, character description, cinematic scene, level script, multiplayer script, and collectible script you have written over previous two and half years. Plunge face into hands when word-count total surpasses that of every book you’ve published combined.
    ellauri117.html on line 386: Calmly nod while game director explains to you why scene that explains game’s story has been cut. Also why player’s companion character is no longer a woman but a robot.
    ellauri117.html on line 388: Resist network suggestion to include car chase at top of pilot to “hook viewers.” Eventually cave and write car chase.
    ellauri117.html on line 389: Resist urge to shout when network reveals screentest data indicating widespread audience indifference to car chase.
    ellauri117.html on line 393: Discover management team feels no impetus to “finalize deal” because they know big-name director will never actually commit to said television project. What big-name director’s attachment gets you is meetings with big-name producers.
    ellauri117.html on line 398: Tom Bissell was born in Escanaba, Michigan, in 1974. His short fiction has won two Pushcart Prizes and has been published in multiple editions of The Best American Series. He has also written eight works of nonfiction, including Apostle and (with Greg Sestero) The Disaster Artist, as well as many screenplays for video games and television. Bissell lives in Los Angeles with his family. Tom Bister is a sad case. Another Gold Hat of Hyvinkää.
    ellauri117.html on line 400: Francis Scott Key Fitzgerald (24. syyskuuta 1896 St. Paul, Minnesota, Yhdysvallat – 21. joulukuuta 1940 Hollywood, Kalifornia, Yhdysvallat) kuuluu Yhdysvaltojen 1900-luvun merkittävimpiin kirjailijoihin. Häntä pidettiin omana aikanaan ”kadotetun sukupolven äänenä”, niiden nuorten jotka aikuistuivat ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän kirjoitti viisi romaania ja kymmeniä novelleja, jotka kertovat nuoruudesta ja epätoivosta ja kuvasivat aikaansa osuvasti ja elävästi. Hänen kirjoissaan ihaillaan erityisesti narsististen tunteiden rehellistä kuvausta.
    ellauri117.html on line 402: Fitzgerald syntyi keskiluokkaiseen roomalaiskatoliseen perheeseen. Hänet kastettiin pikkuserkkunsa Francis Scott Keyn ja kuolleen sisarensa Louisa Scottin mukaan. Perhe asui vuodet 1898–1901 Syracusessa ja vuodet 1903–1908 Buffalossa New Yorkissa, missä hän aloitti koulunkäynnin Nardin Academyssa. Fitzgeraldin isän saatua potkut Procter & Gamblelta, perhe muutti takaisin Minnesotaan, missä Fitzgerald opiskeli St. Paul's Academyssa. Fitzgerald sai potkut St. Paul’sista 16-vuotiaana opintojen laiminlyömisen vuoksi.
    ellauri117.html on line 404: Kehnon opintomenestyksen vuoksi Fitzgerald sai potkut Princetonista, ja hän liittyi Yhdysvaltain armeijaan palvellakseen ensimmäisessä maailmansodassa, mutta sota päättyi ennen kuin hän ehti rintamalle. Onnexi, muuten se olis saanut potkut sieltäkin.
    ellauri117.html on line 405: Zelda Sayre kuitenkin purki kihlauksen, koska hän ei uskonut, että mainosfirmassa työskentelevä ja novelleja kirjoittava Scott pystyisi elättämään myös hänet. Potpotpotpot potkut sain, kesken hakkailua. Fitzgerald muutti takaisin vanhempiensa luokse St. Pauliin, missä hän ryhtyi korjaamaan kertomustaan The Romantic Egoist.
    ellauri117.html on line 407: Romaani (ei se egoistipläjäys vaan joku toinen) ilmestyi 26. maaliskuuta 1920, ja oli yksi vuoden suosituimmista kirjoista. Zelda otti Scottin takaisin. Beam me up Scott. Fitzgerald avioitui Zeldan kanssa Pyhän Patrikin tuomiokirkossa New Yorkissa. Heidän ainoa lapsensa, tytär Frances Scott "Scottie" Fitzgerald, syntyi 26. lokakuuta 1921.
    ellauri117.html on line 409: 1920-luku oli Fitzgeraldin kultakautta. Hän keksi termin "jazz-aika", joka kuvaa 1920-lukua. Kultahattu, jota pidetään hänen uransa merkkiteoksena, ilmestyi 1925. Kun sen helmikuussa ensi-iltaan päässyt näyttämöversio menestyi, siitä tehtiin samana vuonna myös elokuva, ohjaajana joku Herbert Brenon. Fitzgerald teki useita matkoja Eurooppaan, etenkin Pariisiin ja Ranskan Rivieralle. Hän ystävystyi monien Pariisin amerikkalaisyhteisön jäsenten kanssa, etenkin kirjailija Ernest Hemingwayn kanssa, jota hän auttoi tämän kirjailijanuralla. Fitzgeraldin ja Hemingwayn ystävyys kuitenkin kariutui, ja Hemingway hyökkäili Fitzgeraldia vastaan monissa kirjoituksissaan. Ernest oli kade Scottin infinitesimaalisesti pidemmästä pipusta. Ja mustasukkainen siitä Zeldalle.
    ellauri117.html on line 411: Fitzgeraldien avioliitto oli sekava – sekä tuhoisa että rakentava. Fitzgerald hyödynsi vaimonsa voimakasta ja mahtailevaa luonnetta kirjoituksissaan.
    ellauri117.html on line 412: Vaikka Fitzgeraldin intohimona oli romaanien kirjoittaminen, jo hänen ensimmäinen romaaninsa myi niin paljon, että sen ansiosta hän ja Zelda saattoivat pitää yllä New Yorkin kuuluisien rikkaiden elämäntyyliä.
    ellauri117.html on line 413: Elämäntyylinsä ja Zeldan lääkärikulujen vuoksi Fitzgerald oli jatkuvasti rahapulassa ja lainasi usein rahaa agentiltaan Harold Oberilta ja Scribner’sin kustannustoimittajalta Maxwell Perkinsiltä. Kun Ober päätti lopettaa Fitzgeraldin auttamisen, kirjailija katkaisi välinsä tähän pitkäaikaiseen ystäväänsä. Novellinsa "Financing Finnegan" välityksellä Fitzgerald kuitenkin pyysi häneltä ystävällisesti anteeksi. Ober ei antanut.
    ellauri117.html on line 415: Zeldan terveys alkoi horjua: hänellä diagnosoitiin skitsofrenia vuonna 1930 ja 1932 hän joutui sairaalaan Baltimoressa, Marylandissä. Fitzgerald vuokrasi läheisestä Towsonista asunnon, jossa jatkoi romaaninsa kirjoittamista − tarinaa lupaavan nuoren psykiatrin Dick Diverin noususta ja tuhosta, hänen rakkaudestaan potilaaseensa Nicole Warreniin ja heidän avioliitostaan. Kirja koki monta muutosta: ensimmäisen version piti kertoa äidinmurhasta. Jotkut kriitikot ovat nähneet kirjan peiteltynä omaelämäkerrallisena teoksena, joka kuvaa Fitzgeraldin ongelmia vaimonsa kanssa, vauraan ja dekadentin elämäntyylin syövyttävää vaikutusta, kirjailijan itsekkyyttä ja itseluottamusta sekä alkoholismia.
    ellauri117.html on line 417: Kun Zelda kirjoitti Save Me the Waltzin (1932), oman fiktiivisen versionsa heidän yhteiselämästään Euroopassa, ja lähetti sen Scribner'sille, Fitzgerald oli hyvin vihainen ja onnistui vaikuttamaan kirjan julkaisuun. Hän myös sai Zeldan lääkärit vakuuttumaan, ettei tämän pidä kirjoittaa enempää "materiaalistaan", tarkoittaen heidän suhdettaan.
    ellauri117.html on line 418: Vaikka Fitzgerald itse piti elokuvatyötä alentavana, hän oli jälleen kerran rahavaikeuksissa ja kirjoitti 1930-luvun jälkipuolen Hollywoodissa kaupallisia novelleja, käsikirjoituksia Metro-Goldwyn-Mayerille (niihin kuului sanoin kuvaamatonta materiaalia Tuulen viemään).
    ellauri117.html on line 422: Fitzgerald oli ollut alkoholisti yliopistopäivistä saakka. 1920-luvulla hän sai mainetta raskaan juopottelunsa vuoksi, ja 1930-luvun loppupuolella hänen terveytensä heikentyi tuntuvasti. Scottylla oli feikki tuberkuloosi ja masu kipeä. Fitzgerald selvisi kahdesta 1930-luvun loppupuolella saamastaan sydänkohtauksesta, muttei kolmannesta.
    ellauri117.html on line 424: Se muutti Sheilan luo koska siellä ei ollut portaita. 20. joulukuuta 1940 Fitzgerald ja Graham osallistuivat elokuvan Sitä sanotaan rakkaudeksi ensi-iltaan. Kun he olivat lähdössä Pantage Theaterilta, Fitzgerald tunsi huimausta ja hänen oli vaikea lähteä teatterilta. Järkyttyneenä hän sanoi Grahamille: "Ihmiset takuulla luulevat, että olen humalassa." Niin takuulla luulivat.
    ellauri117.html on line 426: Kun Scott seuraavana päivänä oli syömässä suklaapatukkaa ja tekemässä merkintöjä uusimpaan Princeton Alumni Weeklyyn, Graham näki hänen yhtäkkiä hyppäävän nojatuolistaan, tarttuvan uuninreunukseen, haukkovan henkeään ja sitten kaatuvan lattialle. Graham juoksi hakemaan apua isännöitsijältä. Kun he astuivat sisään asuntoon ja yrittivät auttaa Scottia, isännöitsijä totesi: "Hän taitaa olla kuollut." Fitzgerald kuoli sydänkohtaukseen.
    ellauri117.html on line 469: An old couple shares a plain hamburger in a bar.

    ellauri117.html on line 475: A man was sitting on the edge of a bed watching his wife.

    ellauri117.html on line 494: A priest and nun were alone together in a snowed-in cabin.

    ellauri117.html on line 512: Don't forget to like share and subscribe if I brighten your day!
    ellauri117.html on line 561: The Ovary body type is governed by the imbalances in estrogen production. This explains why men do not have the Ovary body type.
    ellauri117.html on line 567: Ovary BELLY SHAPE - Classic lower belly bulge (PERSJALKAINEN)
    ellauri117.html on line 585: gens3/ph_locke2.jpg" />
    ellauri117.html on line 589: John Locke (29. elokuuta 1632 Wrington, Somerset – 28. lokakuuta 1704 Essex) on tunnetuimpia uuden ajan filosofeja. Hän on tunnettu sekä tietoteoriastaan että yhteiskuntafilosofiastaan. Tietoteoreetikkona Locke luokitellaan yleensä brittiläisiin empiristeihin eli kokemusajattelun kannattajiin yhdessä David Humen ja George Berkeleyn kanssa.
    ellauri117.html on line 600: Locke oli närkästynyt collegen opetusohjelmasta. Hänestä nykyaikaisten filosofien, kuten René Descartesin, lukeminen oli kiintoisampaa kuin yliopistossa opetetun klassisen kirjallisuuden. Locke tutustui lääketieteeseen ja kokeelliseen filosofiaan eli luonnontieteeseen. Myöhemmin Lockesta tuli Royal Societyn jäsen.
    ellauri117.html on line 606: Locken lääketieteelliset taidot joutuivat pian koeteltaviksi, sillä Lordi Shaftesburyn maksatulehdus muuttui hengenvaaralliseksi. Locke hankki neuvoja useilta lääkäreiltä ja sai taivuteltua Shaftesburyn leikkaukseen, jotka olivat tuohon aikaan yhtä hengenvaarallisia kuin tauti, kystan poistamiseksi. Shaftesbury selvisi ja toipui kiittäen Lockea henkensä pelastamisesta. Shaftesbury antoi Lockelle kystan muistoxi hellistä yhteisistä hetkistä.
    ellauri117.html on line 608: Maxa-Shaftesburyn (1621-1683) pojanpoika, 3. Earl of Shaftesbury (1671—1713) oli mieltä että: Hobbes had set the agenda of British moral philosophy (a search for the grounding of universal moral principles), and Locke had established its method (empiricism). Shaftesbury’s important contribution was to focus that agenda by showing what a satisfactory response to Hobbes might look like but without giving up too much of Locke’s method. Shaftesbury showed the British moralists that if we think of moral goodness as analogous to beauty, then (even within a broadly empiricist framework) it is still possible for moral goodness to be non-arbitrarily grounded in objective features of the world and for the moral agent to be attracted to virtue for its own sake, not merely out of self-interest. In Shaftesbury’s aesthetic language, the state of having the morally correct motives is the state of being “morally beautiful,” and the state of approving the morally correct motives upon reflection is the state of having “good moral taste.” Shaftesbury argues that the morally correct motives which constitute moral beauty turn out to be those motives which are aimed at the good of one’s society as a whole. This good is understood teleologically. Furthermore Shaftesbury argues that both the ability to know the good of one’s society and the reflective approval of the motivation toward this good are innate capacities which must nevertheless be developed by proper socialization.
    ellauri117.html on line 610: John Locke (1632-1704) was a close friend of the First Earl and an advisor to the family for years to come after the First Earl’s death. Locke was the personal physician and general advisor to the First Earl. He supervised the childhood medical care of Shaftesbury’s father, the degenerate Second Earl (1652-1699). He also helped find a wife for the Second Earl and he cared for her during her pregnancy with the Third Earl. Most significantly for our purposes, Locke supervised the Third Earl’s education. He personally chose Shaftesbury’s governess Elizabeth Birch and designed a curriculum for her to follow in her instruction of the child. This experience was, presumably, the basis for Locke’s later work Thoughts Concerning Education. Under Birch’s tutelage, Shaftesbury received a strong education in the Classics and became fluent in Greek and Latin by the age of eleven. Locke continued to check on Shaftesbury’s progress over the years. Locke served as a primary advisor to the young Shaftesbury, though Shaftesbury did not always follow Locke’s advice. Shaftesbury had many "philosophical" conversations with Locke, some of which are preserved in correspondence. "Mautonta!" huusi 3. Shaftersburyn Jaarli vähän väliä.
    ellauri117.html on line 620: Locke's theory of mind is often cited as the origin of modern conceptions of identity and the self, figuring prominently in the work of later philosophers such as Jean-Jacques Rousseau, David Hume, and Immanuel Kant. Lipilaari kusipäitä koko konkkaronkka. Locke was the first to define the self through a continuity of consciousness. He postulated that, at birth, the mind was a blank slate, or tabula rasa. Contrary to Cartesian philosophy based on pre-existing concepts, he maintained that we are born without innate ideas, and that knowledge is instead determined only by experience derived from sense perception. Eli tääkin vielä.
    ellauri117.html on line 624: gelo_-_Dream_of_Life_NG8.jpg/800px-Michelangelo_-_Dream_of_Life_NG8.jpg" width="50%" />
    ellauri117.html on line 625:
    Locke totesi että unissa ei tunnu maxapala eikä kipu. Sixi varmaan
    Michelangelon unta näkevällä jäbällä on aivan mitättömän pieni pipu.

    ellauri117.html on line 633: And this is the plan: At the right time he will bring everything together under the authority of Christ—everything in heaven and on earth.
    ellauri117.html on line 638: 3eulogētos o theos kai patēr tou kuriou ēmōn iēsou christou o eulogēsas ēmas en pasē eulogia pneumatikē en tois epouraniois en christō 4kathōs exelexato ēmas en autō pro katabolēs kosmou einai ēmas agious kai amōmous katenōpion autou en agapē 5proorisas ēmas eis uiothesian dia iēsou christou eis auton kata tēn eudokian tou thelēmatos autou 6eis epainon doxēs tēs charitos autou en ē echaritōsen ēmas en tō ēgapēmenō 7en ō echomen tēn apolutrōsin dia tou aimatos autou tēn aphesin tōn paraptōmatōn kata ton plouton tēs charitos autou 8ēs eperisseusen eis ēmas en pasē sophia kai phronēsei 9gnōrisas ēmin to mustērion tou thelēmatos autou kata tēn eudokian autou ēn proetheto en autō 10eis oikonomian tou plērōmatos tōn kairōn anakephalaiōsasthai ta panta en tō christō ta te en tois ouranois kai ta epi tēs gēs11en autō en ō kai eklērōthēmen prooristhentes kata prothesin tou ta panta energountos kata tēn boulēn tou thelēmatos autou 12eis to einai ēmas eis epainon tēs doxēs autou tous proēlpikotas en tō christō 13en ō kai umeis akousantes ton logon tēs alētheias to euangelion tēs sōtērias umōn en ō kai pisteusantes esphragisthēte tō pneumati tēs epangelias tō agiō 14os estin arrabōn tēs klēronomias ēmōn eis apolutrōsin tēs peripoiēseōs eis epainon tēs doxēs autou etc.
    ellauri117.html on line 649: destiny fate predetermination doom election foreordainment foreordination fortune inevitability karma kismet lot necessity ordinance portion preordainment preordination divine decree God's will course of events what is written way the ball bounces way the cookie crumbles circumstance stars providence chance luck fortuity serendipity what is written in the stars divine will Moirai Lady Luck handwriting on the wall condition horoscope hazard destination breaks circumstances the stars astral influence Dame Fortune God's plan what is in the books expectation afterlife Fates heritage cup dole inescapableness wyrd orlay Norns roll of the dice Parcae accident situation wheel of fortune lot in life coincidence state position break plight lap of the gods fixed future Judgment Day Moira misfortune handwriting on wall predicament divine intervention one's portion outside influence one's lot the way cookie crumbles the hand one is dealt.
    ellauri117.html on line 653: Locken miälestä P. Peeveli oli nopeaälyinen heppu, kuumaverinen. Sillä oli niin paljon sanomista että sanat tungexivat ovissa kuin keltakassisia kundeja kellon alla Stockan alessa (silloin kun vielä oli Stockmanni, nythän se on enää vain varjo izestään). Se sekoilee niin paljon että tarvitaan joku Locke parsimaan sen lauseet kokoon. Kukas siihen parempi kuin John, himself a man of parts. Liimataan pätkät yhteen eikä välitettä sanoista niin paljon kuin ajatuxesta, joka Peevelin tasoisella kaverilla on aina sama, sanoi se mitä tahansa. Room. 1 jossa gender challenged saavat kyytiä, vähän näyttää hirvittävän Jussia: onko Peeveli nyt sanomassa että pakanoiden olis pitänyt tietää paremmin, vaikkei niillä ollut yöpöydän laatikoissa Gideonin Bibleä? Jussi koittaa selittää kaiken parhain päin: että Peeveli vaan tässä suomii heimoveljiä eikä mainize pakanoita muuten kuin vertailumielessä. Hmmnojaa, uskokoon ken haluaa. Will to believe, sitä tässä kysytään.
    ellauri117.html on line 657: With regard to the Bible, Locke was very conservative. He retained the doctrine of the verbal inspiration of the Scriptures. The miracles were proof of the divine nature of the biblical message. Locke was convinced that the entire content of the Bible was in agreement with human reason (The Reasonableness of Christianity, 1695). Although Locke was an advocate of tolerance, he urged the authorities not to tolerate atheism, because he thought the denial of God's existence would undermine the social order and lead to chaos. That excluded all atheistic varieties of philosophy and all attempts to deduce ethics and natural law from purely secular premises. In Locke's opinion the cosmological (i.e. primus motor) argument was valid and proved God's existence. His political thought was based on Protestant Christian views. Additionally, Locke advocated a sense of piety out of gratitude to God for giving reason to men. Locke compared the English monarchy's rule over the British people to Adam's rule over Eve in Genesis, which was appointed by God. And stands to human reason, don't it?
    ellauri117.html on line 661: There are always things that might suggest Mr. Locke was gay, such as his being a lifetime bachelor, having no children, and having a life that was surrounded by philosophical men, there is nothing that would give substance to said rumor. You might want to read Locke’s Fundamental Constitution of the Carolinas (1669) which was co-authored by The First Earl of Shaftesbury. It is rather draconian and clearly deviates from the principles of Locke’s more famous two Treatises. It is a matter of scholarly debate just how much Locke contributed to the positions on slavery in this document. Locke was also a good counter-voice to Rousseau in terms of perhaps a more individualistic bent, whereas Rousseau’s philosophy was more collectivist. I think if you look to the Preamble to the US Constitution you can see the influence of both, although the Bill of Rights has a much more individualist orientation.
    ellauri117.html on line 663:
    Celebs' Ages.com

    ellauri117.html on line 665: John Locke was born on the 29th of August, 1632. He is famous for being a Philosopher. He and Sir Francis Bacon were among the first British empiricists and had a huge impact on social contract theory. John Locke’s age is 388. English philosopher and doctor commonly referred to as “The Father of Liberalism.” He was one of the Enlightenment Age’s most influential thinkers. His ideas heavily influenced the writing of the Declaration of Independence.
    ellauri117.html on line 670: John Locke was born in 1630s. John Locke is part of G.I. Generation also known as The Greatest Generation. This generation experienced much of their youth during the Great Depression and rapid technological innovation such as the radio and the telephone. The initials "G.I." is military terminology referring to "Government Issue" or "General Issue". It's hard to know John Locke birth time, but we do know his mother gave birth to his on a Sunday. People born on a Sunday can often rely on sympathy from others and generally have luck on their side.
    ellauri117.html on line 691: Chinese Zodiac: John Locke was born in the Year of the Ox. People born under this sign love to make people laugh and are generally energetic and upbeat but sometimes lack self-control.
    ellauri118.html on line 64: 21.6.2021 klo 13.29 - Bo Egov: The longest day the longest day lauloi Pauli Ankka.

    ellauri118.html on line 94: 21.6.2021 klo 13.42 - Bo Egov: Omat sammakot megeen

    ellauri118.html on line 132: This website uses cookies to ensure you get the best experience on our website. Learn more. Got it! fi.desertanglican.org. Saisiko olla kexejä? Saisiko olla veiziä? Tättilillukka! Ajetaan autolla pitkälle!
    ellauri118.html on line 234: Teini-ikäiset ja korkean riskin raskausongelmat
    ellauri118.html on line 254: Benefit Cosmetics -laji-A-Gorgeous
    ellauri118.html on line 338: Which, like a spirit, faces west, Joka hengen tavoin osoittaa länteen,
    ellauri118.html on line 364: Oriana, walking too slow, gets a lot Oriana, joka kävelee liian hitaasti, saa paljon
    ellauri118.html on line 386: His output was thirty-six books and 1,500 poems. [I got more than 2000 by now! Well most of mine are prose, to be honest.] His writing presented Kentucky scenes in a language echoing Percy Bysshe Shelley and John Keats. He soon earned the nickname the "Keats of Kentucky". He was popular enough that, by 1900, he told the Louisville Courier-Journal that his income from publishing poetry in magazines amounted to about $100 a month.
    ellauri118.html on line 397: Pierre Ambroise François Choderlos de Laclos [ʃɔdɛʁlo də laklo] (18. lokakuuta 1741 Amiens, Ranska – 5. syyskuuta 1803 Taranto, Italia) oli ranskalainen upseeri, liikemies, diplomaatti ja kirjailija. Hänet tunnetaan erityisesti kirjeromaanistaan Vaarallisia suhteita (alkuteos Les liaisons dangereuses), joka ilmestyi vuonna 1782. Hän julkaisi myös runokokoelman, sovitti Madame Riccobonin romaanin Histoire d’Ernestine oopperalibretoksi sekä julkaisi yhteiskunnallisen tutkielman naisten kouluttamisesta. Taas yx tällänen Fenelon.
    ellauri118.html on line 401: Laclos aloitti teoksen kirjoittamisen 1779 ollessaan Aixin saaren linnoitustöissä Ranskan länsirannikolla. Saamansa kuuden kuukauden loman aikana hän kirjoitti Pariisissa teoksen loppuun. Kirja julkaistiin maaliskuussa 1782, ja ensimmäinen tuhannen kappaleen painos myytiin loppuun kuukaudessa, mikä oli tuohon aikaan harvinaista. De Laclos meni naimisiin 1786 La Rochellen ammusvarikon rakennustöissä 1783 tapaamansa Marie-Soulange Duperrén kanssa. De Laclos erosi armeijasta ja siirtyi 1788 sihteeriksi Orléansin herttua Ludvig Filip II:n palvelukseen. Hän liittyi vuoden 1795 jälkeen Napoleonin kannattajiin ja sai vastavalitulta konsuli Napoleonilta vuonna 1800 uudelleen nimityksen prikaatinkenraaliksi. Napoleonin hallintokaudella hänestä tuli myös Etelä-Italian tykistön päätarkastaja 1803. Se ilo loppui lyhyeen. De Laclos kuoli Tarantossa kulkutautiin 1803.
    ellauri118.html on line 406: Millainen on uskottoman romaanisankarittaren mieli? Kuinka kirjallisuuden vakiintuneet muodot vaikuttavat siihen, miten tulkitsemme todellisia ja fiktiivisiä mieliä? Onko toinen mieli vain lukijan fantasia? Ovatko aviorikosromaanit fantastisia? Uskoton mieli ja tekstuaaliset petokset pohtii kriittisesti kertomuksen ja mielten tutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla se kartoittaa länsimaisen kaunokirjallisuuden uskottomuustraditiota. Tutkimuskohteet ulottuvat 1600-luvulla julkaistusta Madame de La Fayetten Clèvesin ruhtinattaresta Gustave Flaubertin Madame Bovaryyn, Kate Chopinin feministiseen klassikkoon Heräämiseen ja lopulta tosielämän kertomussikermään, joka syntyi Clintonin ja Lewinskyn seksiskandaalin ympärille. Mitä yhteistä on Emma Bovarylla ja Monica Lewinskylla ja missä määrin lukutapamme tuottavat heidän välilleen yhtäläisyyksiä? [Kiintoisa kysymys. Tärkeä ero kuitenkin että Monica imutti Billin siggeä, mitä Madame Bovary ei tiettävästi tehnyt.] Teos tarjoaa seitsemän tapaustutkimuksen lisäksi moniulotteisen kuvan narratologiasta ja mielten tutkimuksesta strukturalismin ajoilta tämän päivän monialaiseen kognitiotieteeseen. Teoksen esittelemät ja kommentoimat teoriat ja metodit ovat kirjallisuustieteen lisäksi sovellettavissa kulttuurintutkimukseen, sosiaalitieteisiin ja lingvistiikkaan.
    ellauri118.html on line 408: Väitän, että monet uskottomuuskirjallisuudessa toistuvat teemat juontavat juurensa kokevien mielten kerronnallistamiseen ja tekstualisointiin liittyvistä ongelmista eli tajunnankuvauksen rakenteellisista ehdoista. Tämä väite edellyttää olemassa olevien narratologisten analyysivälineiden kriittistä muokkaamista. [Sen ymmärtäminen edellyttää kriittisesti lukijan pään muokkaamista. En ymmärtänyt siitä rihman kiertämää.] Tutkimuksen kuluessa havainnollistan, miten romaanitaiteen konventiot tuottavat ”kirjallisen mielen”, joka poikkeaa ratkaisevasti todellisista ihmismielistä, kuten Bill Clintonista ja Miss Levinskystä. [Helskutin kiemuraista textiä, ei siitä ota selvää vanha vihtahousukaan. No ehkä se selviää edempänä.]
    ellauri118.html on line 410: 1Aviorikos kirjallisena topoksena on ollut useankin tutkimuksen aiheena, mutta ei yhdenkään narratologisen tutkimuksen. Edelleen painavin kirjallisuustieteellinen esitys aiheesta on Tony Tannerin ambivalentin psykoanalyyttis-strukturalistinen Adultery in the Novel (1979), joka lähestyy aviorikosta sekä yhteiskunnallisena että kirjallis-kielellisenä transgressiona. Viittaan Tannerin tutkimukseen Rouva Bovarya käsittelevässä luvussa. Muut laajemmat esitykset kirjallisesta aviorikoksesta ovat tekstianalyyttisesti merkityksettömämpiä: Bill Overtonin Fictions of Female Adultery (2002) keskittyy aviorikoskirjallisuuden historiallisiin ja kulttuurisiin reunaehtoihin sekä soimaa aiempaa tutkimusta (lähinnä Tanneria) liiasta kieli- ja kerrontakeskeisyydestä; Patricia Mainardin Husbands, Wives, and Lovers (2003) on kulttuurihistoriallinen esitys aviorikoksesta taiteessa ja Overtonin tutkimusta rikkaampi esitys esimerkiksi aviorikoksen lainsäädännöllisistä ja kulttuurisista kytköksistä; niin ikään Judith Armstrongin The Novel of Adultery (1976), Naomi Segalin The Adulteress’s Child (1992) ja Maria R. Ripponin Judgement and Justification in the Nineteenth-Century Novel of Adultery (2002) sivuuttavat kerronnan kysymykset ja keskittyvät kulttuuris-poliittiseen kontekstiin ja pelkästään referentiaalisen tason temaattiseen toistoon (kuten siihen että aviorikoksesta syntyvä lapsi on mitä todennäköisimmin tyttö). Oma lukunsa ovat vielä tiettyihin aikakausiin ja kielialueisiin (esimerkiksi ranskalaiseen hoviromantiikkaan) keskittyvät tutkimukset. Näistä maininnan arvoinen on ainakin Donald J. Greinerin Adultery in the American Novel (1985), vertaileva tutkimus Updiken, Hawthornen ja Jamesin avionrikkojista. Kulttuuri- ja myyttihistoriallinen klassikko, Denis de Rougemontin L’Amour et l’Occident (1939) on myös tutkimus uskottomuusfiktioista (Tristanin ja Isolden perillisistä), sillä Rougemontilla juuri aviorikos on länsimaisen ”rakkauden rakastamisen” huipentuma, transgressiivinen olotila joka katoaa, jos siitä tehdään instituutio. Käsitys uskottomuudesta kulttuurisena rajailmiönä ja juuri siitä syystä kertomustaiteen pulppuavana lähteenä yhdistää siis Rougemontia ja Tanneria, mutta jostain syystä Tanner ei viittaa Rougemontin teokseen. Mixihän? [Heitän tähän heti sen edellä mainitun oivalluxen, että romantiikka on sitä kun panettaa muttei pääse pukille.]
    ellauri118.html on line 418: 2Focalisation is a term coined by the French narrative theorist Gérard Genette. It refers to the perspective through which a narrative is presented. Genette focuses on the interplay between three forms of focalization and the distinction between heterodiegetic and homodiegetic narrators. Homodiegetic narrators exist in the same (hence the word 'homo') storyworld as the characters exist in, whereas heterodiegetic narrators are not a part of that storyworld. The term 'focalization' refers to how information is restricted in storytelling. Genette distinguishes between internal focalization, external focalization, and zero focalization. Internal focalization means that the narrative focuses on thoughts and emotions while external focalization focuses solely on characters' actions, behavior, the setting etc. Zero focalization is seen when the narrator is omniscient in the sense that it is not restricted. Focalization in literature is similar to point-of-view (POV) in film-making and point of view in literature, but professionals in the field often see these two traditions as being distinctly different. Genette's work was intended to refine the notions of point of view and narrative perspective. It separates the question of “Who sees?” in a narrative from “who speaks?”
    ellauri118.html on line 432: Monika Fludernik (1957-) ist´ne österreichische Flugwirtin, Amerikanistin und Literaturwissenschaftlerin. Fludernik leistete wichtige Beiträge zur Erzähltheorie. Die neuere Erzähltheorie wurde ab 1915 in Ansätzen vom Russischen Formalismus entwickelt und vom Strukturalismus seit den 1950er Jahren weiter ausgearbeitet, wobei Tzvetan Todorov zu den wichtigsten Vermittlern der formalistischen Ansätze in Frankreich gehörte. Der hier entwickelte strukturalistische Ansatz – mit späteren Ergänzungen – ist bis heute maßgeblich, es gab jedoch nie eine einheitliche strukturalistische Erzähltheorie. Wichtige Theoretiker der Narratologie sind Gérard Genette, Claude Lévi-Strauss, Roland Barthes, Roman Jakobson und Paul Ricœur. Die strukturelle (formalistische) Erzähltheorie wird oft durch interdisziplinäre Ansätze ergänzt, so durch die Semiotik ergänzt, wozu insbesondere Juri Lotman beigetragen hat. Im deutschen Sprachraum war Franz Karl Stanzel der erste Vertreter der Erzähltheorie.
    ellauri118.html on line 434: Die traditionelle Erzähltheorie, vertreten durch Franz Karl Stanzel, Gérard Genette, Seymour Chatman u. a. m, beschäftigt sich mit Elementen des „discours“ („Erzählweise“). Andere Theoretiker nehmen eher die Strukturen der „histoire“ („Erzählinhalt“) in den Blick. Damit bauen sich (erzählerische) Handlungen in dem vorgestellten Begriffsinventar aus Geschehnissen und Ereignissen auf. Während der Begriff „Handlung“ im deutschsprachigen Raum verwendet wird, wird sie etwa bei Genette als histoire und in der anglo-amerikanischen Erzähltheorie als story bezeichnet, der „Diskurs“ bei Genette als récit (narration) und im Angelsächsischen als plot. Während sich der „Diskurs“ als die kompositorische und sprachliche Realisierung einer Erzählung versteht; er verweist auf das „wie“ der Erzählung, wird in der „Geschichte“ der Gegenstand der Erzählung ausgemacht; sie verweist auf das „was“ der Handlung.
    ellauri118.html on line 450: Pasternakin perhe oli juutalainen. Isä oli Moskovan taidemaalauskoulun professori, ja äiti oli kuuluisa konserttipianisti. Pasternak kasvoi kansainvälisessä ilmapiirissä, kotona vierailivat muun muassa pianisti ja säveltäjä Sergei Rahmaninov, runoilija Rainer Maria Rilke ja kirjailija Leo Tolstoi.
    ellauri118.html on line 466: Some strange chance once interrupted it. joku outo sattuma sen kerran keskeytti.
    ellauri118.html on line 501: Together unawares. Voidaan iskeä yhteen yllättäin.
    ellauri118.html on line 504: And you´ll forget this squalor. Ja unohdat tän kurjaliston.
    ellauri118.html on line 509: For ages-begged like alms, Kerjännyt almuja vuosikausia,
    ellauri118.html on line 515: I´m ever lured to get away- Mä tunnen houkutusta lähtee menemään,
    ellauri118.html on line 536: Perhaps the most common example of metalepsis in narrative occurs when a narrator intrudes upon another world being narrated. In general, narratorial metalepsis arises most often when an omniscient or external narrator begins to interact directly with the events being narrated, especially if the narrator is separated in space and time from these events. Esim Sterne, Tom Jones.
    ellauri118.html on line 551: Alan uranuurtajille kuten Käte Hamburgerille ja Dorrit Cohnille fiktiivisen mielen esittäminen oli ennen kaikkea osoitus kertovan fiktion erityislaadusta muihin diskursseihin nähden – ainoa kerronnallisuuden alue, joka tarjoaa tiedollisen pääsyn toisen ihmisen tajuntaan (ks. Hamburger 1993, 81–89; Cohn 1978, 5–7; Cohn 2006, 35–38, 149). Cohn väittää klassisessa tutkimuksessaan Transparent Minds (1978), että kerronnalliset keinot, jotka päästävät meidät lähimmäksi henkilöhahmojen kokemusmaailmaa, ovat samaan aikaan kaikkein kirjallisimpia – kaikkein ilmeisimmin kirjailijan taiteellisen luomistyön tulosta.
    ellauri118.html on line 571: Viimeaikaisin puheenvuoro fiktiivisten mielten tutkimukseen on David Hermanin toimittama antologia The Emergence of Mind: Representations of Consciousness in Narrative Discourse in English (2011a). Herman rakentaa kokoelmansa johdannossa jyrkän vastakkainasettelun kognitiotieteellisten ja fiktiivisten mielten erityislaatuisuutta korostavien lähestymistapojen välille. Ensin mainittuun leiriin Herman asettaa itsensä ja kaikki kokoelmansa kirjoittajat, jälkimmäiseen Hamburgerin, Cohnin, luonnottoman narratologian puolestapuhujat sekä tämän tutkielman kirjoittajan (ks. Herman 2011b, 11 ja 31, viite 5).
    ellauri118.html on line 587: ELÄMÄ ON KERTOMUS sanoi George Lakoff (1941-) pukkikirjaimin vaikkei uskalla kyllä enää, se ei trendaa enää yhtään. Peter Brooks (1984/1995) tavoittelee Barthesin innoittamana merkityksen tai merkityksellistämisen intohimoa (”passion for meaning”, emt. 48). Sitähän kaikki uskkontohyypät juuri korostaa. Merkitystä tarvitaan, ilman sitä ei ole koko uskoa. On lähes mahdotonta niellä ettei tässä olla mihkään menossa paizi sedimentixi.
    ellauri118.html on line 589: George kannattaa nykyään tämmöstä kuin embodied mind ajatusta: Many features of cognition are embodied in that they are deeply dependent upon characteristics of the physical body of an agent, such that the agent's beyond-the-brain body plays a significant causal role, or a physically constitutive role, in that agent's cognitive processing. No tottahan se on, ainakin miesten ajatteluun osallistuu voimakkaasti pikkuveli.
    ellauri118.html on line 591: Brooksin teos on kirjallisuudentutkimuksen ”intohimoteorioista” kuitenkin narratologisin. Esimerkiksi René Girardin klassikkoteos Mensonge romantique et vérité romanesque (1961) kulkee kauas kirjallisten piirteiden tutkimuksesta ja laajenee tulkitsemaan antropologisesti niin kirjallisuuden, uskontojen kuin politiikankin jakamia intohimo- ja syntipukkimekanismeja.
    ellauri118.html on line 595: Better the anguished fairytale than the genuine but flawed reality. (MS, 110)
    ellauri118.html on line 605: Behnin tuotantoon kuuluu näytelmiä, runoutta ja proosaa. Hänen teoksiaan värittävät monesti seksuaaliset, myös lesbiaaniset teemat. Ainoa Suomessa esitetty Aphra Behnin näytelmä on Veijari eli karkotetut kavaljeerit (Suom. Kersti Juva, Suomen Kansallisteatterin julkaisu, 1995.) Yli kolmesataa vuotta vanha Veijari-näytelmä sai vihdoin pohjoismaisen kantaesityksensä Kansallisteatterin suurella näyttämöllä vuoden 1996 syyskuuta. Ketti Juvan (1948-) muistan kouluajoilta, se oli Simo Juvan isosisko, eniten isänsä arkkipiispan oloinen. Se on naimisissakin teologian tohtorin Juliette Dayn kanssa. Siltä se voi pyytää apua kielennysongelmiin.
    ellauri118.html on line 627: Who cou´d defend her self no longer ; joka ei voinut enää puolustautua;
    ellauri118.html on line 639: Permits his force, yet gently strove ? Ole vievinäs väkisin, mie tuun mielelläin.
    ellauri118.html on line 680: Where Rage is tam´d, and Anger pleas´d ; Missä Raivo lientyy, ja Kiukku sulaa;
    ellauri118.html on line 694: But what in short-breath-sighs returns and goes. Paizi lyhyexi jääviä hengenvetoja.
    ellauri118.html on line 725: In vain th´ enraged Youth assaid Turhaan raivoisa nuorukainen yritti
    ellauri118.html on line 736: Renounc´d his Reason with his Life. Sanoutui irti järjestä ja hengestä.
    ellauri118.html on line 742: Or calm that Rage that had debauch´d his Love. Eivät liennä raivoa joka pilas panon.
    ellauri118.html on line 747: Her tim´rous Hand she gently laid, Aran kätensä hiän hellävaraisesti laittoi,
    ellauri118.html on line 753: More nimbly draw her Fingers back, Nopeammin vetäissyt sormet takaisin,
    ellauri118.html on line 797: Madeleine de Scudéry, pseudonyymi Sapho (15. lokakuuta 1607 Le Havre, Ranska – 2. kesäkuuta 1701 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen kirjailija. Madeleine de Scudéry, jonka aatelinen isä oli kotoisin Provencesta, asui yhdessä veljensä, kirjailija Georges de Scudéryn kanssa vuoteen 1655, ja oli hänen tavoin [tapoinensa? höh] kiinnostunut kirjoittamisesta. Hän omaksui aikakauden tyylisuunnan, ns. presiöösin tyylin, ja jo ennen kuin hän vuonna 1644 lähti veljensä mukana Marseilleen, hän kävi markiisitar Catherine de Vivonnen salongissa Hôtel de Rambouillet´ssa, kuten hän Fronde-kapinan jälkeen kuului Hôtel de Nevers´n ja Hôtel de Créquin kantavieraisiin.
    ellauri118.html on line 807: Madeleine de Scudéryn romaaneille on ominaista sisällön puolesta se että hän käsittelee rakkautta, historiallisia ja klassisistisia aiheita allegorian muodossa ja ottaa presiositeetin hengessä etäisyyttä kaikkeen, mikä hänen mielestään on alhaista ja vulgaaria. Hänet liitetään usein barokkiin, mutta toisaalta hänen teoksensa olivat tärkeä silta keskiajan ritarikirjallisuudesta romantiikkaan. Hänen kymmenosainen teoksena Artamène ou le grand Cyrus, jossa on 2,1 miljoonaa sanaa, on maailmanhistorian pisimpiä romaaneja. Se ei olis sormellakaan koskenut mun penseisiin, ne eivät ole riittävästi presiöösejä.
    ellauri118.html on line 809: La Princesse de Clèves est un roman de Madame de La Fayette, d´abord publié anonymement en 1678. Le roman prend pour cadre la vie à la cour des Valois « dans les dernières années du règne de Henri Second », comme l´indique le narrateur dans les premières lignes du récit. Il peut donc être défini comme un roman historique, même s´il inaugure, par bien des aspects (souci de vraisemblance, construction rigoureuse, introspection des personnages) la tradition du roman d´analyse. C´est en effet un des premiers romans dits psychologiques, ce qui contribue à sa modernité.
    ellauri118.html on line 820: Son règne marque également l´essor du protestantisme qu´il réprime avec davantage de rigueur que son père. Devant l´importance des adhésions à la Réforme, Henri II ne parvient pas à régler la question religieuse, qui débouche après sa mort sur les guerres de Religion.
    ellauri118.html on line 822: Il meurt accidentellement à l´âge de quarante ans : le 30 juin 1559, lors d’un tournoi tenu rue Saint-Antoine à Paris (devant l´ancien hôtel des Tournelles), il est blessé d´un éclat de lance dans l´ œil par Gabriel de Montgommery, capitaine de sa garde écossaise. Il en meurt dix jours plus tard.
    ellauri118.html on line 824: La Princesse de Clèves témoigne également du rôle important joué par les femmes en littérature et dans la vie culturelle du XVIIe siècle, marquée par le courant de la préciosité. Madame de La Fayette avait fréquenté avant son mariage le salon de la marquise de Rambouillet et, comme son amie Madame de Sévigné, faisait partie du cercle littéraire de Madeleine de Scudéry, dont elle admirait les œuvres.
    ellauri118.html on line 828: The little work is scarcely longer than our own Vicar of Wakefield. It is without romanticism and exaggeration, and so it is not a romance; it is more like a book of memoirs.
    ellauri118.html on line 832: The early education of Mme. de La Fayette—for by this name we can best speak of her—was the special care of her father, "un père en qui le mérite égaloit la tendresse." Later, she was put under Ménage à Trois, and possibly Raped.
    ellauri118.html on line 834: Her father belonged to the lesser nobility, and was for awhile governor of Pontoise, and later of Havre. Her mother was sprung from an ancient family of Provence, among whom, says Auger, literary talent had long been a heritage; but the mother herself — if we are to believe Cardinal de Retz, but why should we believe that fuckhead — possessed no talent save that of intrigue. Well that's half of a novelist's job according to narratologists.
    ellauri118.html on line 840: How close and lasting was this friendship is seen on almost every page of Mme. de Sévigné's correspondence. Indeed, so often does the name of Mme. de La Fayette occur in Mme. de Sévigné's letters to her daughter, that the latter may well have been jealous of her mother's friend. The companionship of Mme. de Sévigné was, after the death of La Rochefoucauld, the chief comfort of Mme. de La Fayette in her ill-health and seclusion; and it was from the sick-chamber of her friend that Mme. de Sévigné's letters would seem to have been written in those latter years. In 1693, soon after the death of Mme. de La Fayette, Mme. de Sévigné writes as follows of her dead friend: "Je me trouvois trop heureuse d'être aimée d'elle depuis un temps très-considérable; jamais nous n'avions eu le moindre nuage dans notre amitié.
    ellauri118.html on line 850: Då hon var 17 år gammal, 1661, gifte hon sig med kusinen Filip I, hertig av Orléans, son till hennes morbror Ludvig XIII av Frankrike och ende bror till Ludvig XIV av Frankrike. Äktenskapet hade arrangerats av Ludvig XIV och hans mor Anna av Österrike direkt efter att monarkin hade återinförts i England och hennes bror bestigit tronen, vilket i ett slag gav henne politiskt betydelse; det har sagts att detta var det första självständiga politiska beslut av vikt som kungen tog, efter att han fram till kardinal Mazarins död samma år överlämnat politiken åt denne. Det ansågs också angeläget att snabbt gifta bort Filip, som var homosexuell, och Henrietta utgjorde då i egenskap av prinsessa ett snabbt alternativ till att arrangera ett rangmässigt acceptablet parti. Henrietta och Filip inledde aldrig något förhållande med varandra, och Filip föredrog män, särskilt Chevalier de Lorraine, men han accepterade att ha samlag med henne regelbundet för reproduktionens skull.
    ellauri118.html on line 852: Ludvig XIV stod sin svägerska mycket nära, och han troddes även vara far till hennes döttrar. Både Louise de la Vallière och Madame de Montespan var ursprungligen hovdamer hos Henrietta, och hon uppmuntrade 1661 förhållandet mellan kungen och Louise de la Vallière för att tysta ryktena kring henne själv och Ludvig. Ludvig sörjde mer vid hennes död än vad Filip gjorde, vilket även det bidrog till de ryktena. Det har aldrig bekräftats att Henrietta och Ludvig hade ett förhållande, men hon var huvudperson vid många av hans fester och hennes man var svartsjuk på det inflytande hon utövade på hans bror.
    ellauri118.html on line 858: La Rochefoucauld had been embittered by disappointed ambition, ill health, and the loss of his favorite son; and his opinion of humanity in general and of women in particular was none too lofty, to say the least. Perhaps Mme. de La Fayette´s greatest service in this respect was in toning down the severity of the immortal Maxims.
    ellauri118.html on line 869: Clevesin prinsessasta tuli aluxi mieleen Ivana Trumpin autofiktiivinen romaani. Mutta kun lukee pitemmälle huomaa että Clevesin prinsessa on kiltti ja vaatimaton (toisinkuin Ivana), Nemours on komea ja kunnollinen (toisinkuin Donald Duck), ja hra Cleves on tylsä mutta moitteeton (toisinkuin George Syrovatka).
    ellauri118.html on line 871: Tämmöstä triangelidraamaa syntyy etenkin omistavassa yläluokassa, missä eniten on lisääntymis- ja reviirimeemien kilpalaulantaa. Kyllä niitä syntyy ilmankin, koska perimmäinen syy on että lisääntymiseen ei riitä pelkkä pano, tarvii huolehtia myös jälkikasvusta. Siihenhän sitä reviiriäkin tarvitaan. Olli Lokin emoista äiskä on aina paikalla, iskä luuhaa ison osan aikaa kokouxissa tai terdellä. Olli Lokkia ei pidä sekoittaa Olli Lehtoon, joka leikki Callen kanssa tinasotilailla. Ed. eli 1916-1994, jälk. 1925-2020. Kun Olli Lokki on liikaa poissa kotoa, syntyy Olli Lehtolapsia. Käki käy sen pesällä. There's a mean black snake sneaking round my baby's back door. Vrt. albumia 5.
    ellauri118.html on line 875: Il n´y a point de femme que le soin de sa parure n´empêche de songer à son amant; qu´elles en sont entièrement occupées; que ce soin de se parer est pour tout le monde, aussi bien que pour celui qu´elles aiment; que lorsqu´elles sont au bal, elles veulent plaire à tous ceux qui les regardent; que, quand elles sont contentes de leur beauté, elles en ont une joie dont leur amant ne fait pas la plus grande partie.
    ellauri118.html on line 877: Il dit aussi que, quand on n´est point aimé, on souffre encore davantage de voir sa maîtresse dans une assemblée; que plus elle est admirée du public, plus on se trouve malheureux de n´en être point aimé; que l´on craint toujours que sa beauté ne fasse naître quelque amour plus heureux que le sien; enfin, il trouve qu´il n´y a point de souffrance pareille à celle de voir sa maîtresse au bal, si ce n´est de savoir qu´elle y est, et de n´y être pas.
    ellauri118.html on line 941: Kumpi tapahtui ensin Hulussa, Iisebel-seikkailu vai Nickin bylsintä? Kirjassa vanhus-Serena ehdotti Nickin bylsimistä ensin, mutta viivalle päästiin vasta komentajan pantua Iisebeliä. Tuskin ehti edes välillä alapesulle. Onxtää naistenkin salainen unelma? Miesten se on ainakin. Mullakin oli parhaina päivinä 3 eri naista vuorokauden aikana. Täytyypä tarkastaa kirjasta Rakkauden evoluutio, mutta extää ole ihan darwinistista käytöstä? Peggy maximoi oman geenilinjansa mahixet bylsimällä milloin tulee siihen tilaisuus. Eise Lukekaan ollut kuin tarjoiluehdotus, lisääntymissopimus, eikä edes kovin menestyvä. Mitäs rumaa siinä on? Naturalia non sunt turpia. Se eze on naisella rumaa on patriarkaalinen käsitys.
    ellauri118.html on line 946: Among the many changes made to the original book, one of the most noticeable is how two characters — Serena Joy and Commander Waterford — are played by much younger actors than expected. 35-year-old Australian actress Yvonne Strahovski plays Serena, while 46-year-old Joseph Fiennes was cast as the Commander.
    ellauri118.html on line 950: Strahovski and Moss are just one year apart in age, which creates a whole new potential for relationships between them. "You get that little vibe once in a while that in another situation they could be friends," Miller said. "It is the creepiest thing."
    ellauri118.html on line 956: "She was so astonishing in her audition," Miller said. "She made me feel sorry for Serena Joy, which is seemingly an impossible task. I felt bad for her. She was so wonderful and terrifying. And she's quite tall, so that works really well with Lizzie who is more small. Serena Joy wears heels and Lizzie doesn't. To have this towering viking standing over her ... she's physically intimidating." Yvonne is a whip-strong woman. Lizzie [Elizabeth Moss] is also quite strong but on the pudgy side. The two of them together, you feel like, 'I'd love to see them go toe-to-toe in a cage match.'" A mud fight with nothing on, now that would be the thing. Maybe in the next season, stay tuned.
    ellauri118.html on line 958: Here are the biggest differences from the book on seasons one and two.
    ellauri118.html on line 966: We never learn Fred's last name in the book. He's also much younger and more powerful on the show.
    ellauri118.html on line 970: The Commander doesn't ask Offred to kiss him after their first illicit night together.
    ellauri118.html on line 982: Janine doesn't lose her eye in the book, but she is slut-shamed and gets pregnant.
    ellauri118.html on line 986: Ofglen has a much larger role on the show.
    ellauri118.html on line 992: We don't get the details of Luke and June's affair in the book. In the film we get much more than we need.
    ellauri118.html on line 1000: The book leaves Luke's fate completely ambiguous, but on the show, he's living as a refugee in Canada.
    ellauri118.html on line 1004: The secret package of letters exists solely on the show. In the book, the Commander only takes Offred to Jezebel's once.
    ellauri118.html on line 1006: The book never makes it clear whether Offred actually gets pregnant.
    ellauri118.html on line 1112: “Some days, my grandmother would say we were related to her and on other days, she would deny the whole thing because it wasn't very respectable,” Atwood says. “I was actually trying to write a novel about her, but, unfortunately, I didn't know enough about the late 17th century to be able to do it. But I did write a long, narrative poem called 'Half-Hanged Mary,' because she only got half hanged.”
    ellauri118.html on line 1114: Growing up, Atwood heard stories from her grandmother about Mary Webster, a colonial woman who was half hanged in Hadley, Massachusetts in 1685 for witchcraft, several years before the infamous Salem witch trials began in 1692. Atwood's grandmother often referred to Webster as a relative, though she sometimes denied it, and her ancestry can't be definitively proven one way or the other.
    ellauri118.html on line 1116: "I was hanged for living alone
    ellauri118.html on line 1125: This passage is from the beginning of the poem "Half-Hanging Mary" by Margaret Atwood. Poverty and neglect did not improve Mary’s fiery temper, and she spoke harshly when offended, wrote Sylvester Judd in his 1905 History of Hadley. Witches supposedly suckled their ‘imps’ or ‘familiars’ — maybe even the devil — in exchange for help with their magic.
    ellauri118.html on line 1131: In 1683, when Mary Webster was approximately 60 years old, she was accused and brought to trial before a jury in Boston "for suspicion of witchcraft" but cleared of charges and found not guilty.
    ellauri118.html on line 1132: In 1684, Webster was accused verbally by Philip Smith. Smith was a judge, a deacon, and representative of the town of Hadley. He has also been described as a hypochondriac. He seems to have believed in the real power of witchcraft and that his afflictions were being magically caused by Mary Webster in collaboration with the devil.
    ellauri118.html on line 1133: While he lay ill, a number of brisk lads tried an experiment upon the old woman. Having dragged her out of her house, they hung her up until she was near dead, let her down, rolled her some time in the snow, and at last buried her in it and there left her, but it happened that she survived and the melancholy man died.
    ellauri118.html on line 1134: But Mary Webster was no ordinary witch. She may have been hanged for witchcraft, but that didn't end her life. In fact, she lived another 14 years. Or 11 years, says another source.
    ellauri118.html on line 1147: I´ve counted exactly three fat women in the six episodes that have aired, two of whom are wives who definitely belong to the category of “small fat,” as they look to be about a size 14-16, which is currently the size of the average American woman. I find it quite strange that I have seen not one handmaid who looks to be the size of the average American woman.
    ellauri118.html on line 1148: There is research suggesting a link between clinical obesity and difficulty conceiving (for example), but fat women are not inherently less fertile, they are just a little harder to penetrate, and have less space for the baby among all the lard.
    ellauri118.html on line 1162: Pieixoto´s name suggests Pope Pius IX, a Vatican pope (1854-1878), who, in his first year of office, issued the doctrine of the Immaculate Conception of the Blessed Virgin Mary. Peixoto is a Portuguese surname. It refers to fish. Notable people with the surname include: Alvarenga Peixoto (1743-1793), Brazilian poet, born in Rio de Janeiro; António Augusto de Rocha Peixoto (1866-1909), Portuguese naturalist, ethnologist and archaeologist; César Peixoto (born 1980), Portuguese footballer who plays for Sport Lisboa e Benfica in the Portuguese first division.
    ellauri118.html on line 1164: The amount Peixoto earn in different countries varies greatly. In Peru they earn 6.8% more than the national average, earning S/. 20,704 per year; in South Africa they earn 449.72% more than the national average, earning R 1,306,340 per year; in United States they earn 21.93% more than the national average, earning $52,612 USD per year, but in Canada they earn just 1.53% more than the national average, earning $50,441 CAD per year. Hmm. This must be intentional. It tells us something, but what the heck?
    ellauri118.html on line 1166: Shakespeare´s Hamlet, the title character disparages his mother, Gertrude, a widow newly married to her husband´s brother. In disgust at her haste to remarry, Hamlet mutters: "Frailty, thy name is woman".
    ellauri118.html on line 1171: 29-year handmaid June asks Serena Joy, 35, for a payrise. Why should you get a rise asks Mrs. Waterford. 3 reasons: pro primo, I iron better than Cora. Who says so? Commander Waterford does. Pro secundo, I cook better than Rita. Who says so? Fred does. Pro tertio, I am better in bed than you. Who says so, not Fred again? No, Nick. Pay up please. (Naurua ja voihkinaa.)
    ellauri119.html on line 28:

    ge;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">HOLY SMOKE!

    Pyhistelyä


    ellauri119.html on line 75: These example sentences are selected automatically from various online news sources to reflect current usage of the word 'holy.' Views expressed in the examples do not represent the opinion of Merriam-Webster or its editors. Send us feedback.
    ellauri119.html on line 88: More Definitions for holy: holy adjective: English Language Learners Definition of holy:
    ellauri119.html on line 89: connected to a god or a religion, religious and morally good, informal —used in phrases that show surprise or excitement. See the full definition for holy in the English Language Learners Dictionary
    ellauri119.html on line 101: Love words? Need even more definitions? Subscribe to America's largest dictionary and get thousands more definitions and advanced search—ad free!
    ellauri119.html on line 102: Merriam-Webster unabridged. 7 Words That Have Seen Better Days
    ellauri119.html on line 115: Oleo is a term that was a lot more common in 1966 than it is today. When margarine was first invented in France in the 1860s, the creator, Hippolyte Mège-Mouriès, originally dubbed the artificial butter substitute "oleomargarine." Although it was most commonly sold as simply "margarine," the "oleomargarine" name was used enough that "oleo" became slang for margarine. It's very outdated slang today, with the existence of the word mostly being confined to crossword puzzles. It is a very common crossword puzzle answer because of its shortness and because three out of its four letters are vowels.
    ellauri119.html on line 119: In the Season 2 episode "The Puzzles are Coming," the Puzzler traps Batman and Robin aboard a hot air balloon rigged to release its basket at 20,000 feet in the air. Robin remarks, "Holy Graf Zeppelin," a reference to the popular German passenger zeppelin of that name, the LZ 127 Graf Zeppelin. Just "zeppelin" probably would have done the trick, Boy Wonder!
    ellauri119.html on line 123: When you realize that Robin is referencing a telecommunications company that was founded as International Telephone & Telegraph in this season two episode, you know the reference is an outdated one. IT&T got out of the telecommunications game in 1986. It has been reformed a number of times into its current state, ITT Corporation. Amusingly, at the time Robin made the reference, IT&T and ABC (which aired "Batman") nearly merged with each other.
    ellauri119.html on line 126: In the season two episode "The Devil's Fingers," the evil piano player Chandell (played by Liberace), tries to kill Batman and Robin by feeding them into a machine that punches out the cards for pianolas, or player pianos, which most of the world is now long unfamiliar with.
    ellauri119.html on line 130: In the season one episode "Ma Parker," Batman and Robin are trapped in electric chairs. Robin shouts out a reference to a device that controls electrical current with variable resistance. However, said device is no longer called a rheostat. It is now referred to as a potentiometer.
    ellauri119.html on line 141: In the season one episode "Not Yet, He Ain't," Batman and Robin go back to the Batcave to relax with some nice cool milk after surviving an attempt on their lives by the Penguin. What's to love about this exclamation is that Robin is so enraged and yet he's carrying a glass of milk and it just looks adorable instead.
    ellauri119.html on line 160: In the season one episode "True or False Face," when Batman and Robin figure out that False Face's next robbery target is the Ladd Armored Car Company, Robin shouts out "holy bouncy boilerplate!" Yes, you are correct. That does, indeed, not make any sense.
    ellauri119.html on line 186:
    Holy Astringent Plum-Like Fruit!

    ellauri119.html on line 190: The conceit of the episode is that Minerva (played by Zsa Zsa Gabor) runs a spa where she uses a special piece of equipment to get her rich clients to tell her their deepest secrets (mostly money-related).
    ellauri119.html on line 192: Batman and Robin travel to the spa, where they are escorted by her goons, leading to the following amazing exchange:
    ellauri119.html on line 194: Batman: Yes, I'm looking forward to Minerva's famous eggplant-jelly vitamin scalp massage.

    ellauri119.html on line 196: Robin: Persimmon Pressurizer? Holy astringent plum-like fruit!

    ellauri119.html on line 197: Batman: Only astringent until ripe, Robin.
    ellauri119.html on line 242: Huomaavaisuus: suhteen epäonnistuminen ei sunkaan aina johdu suurista ongelmista. Syyä voivat olla ajan mittaan kertyneet pikkuasiat, pienet tahdittomuudet, ajattelemattomat huomautuxet, sanomatta jääneet sanat, tekemättä jääneet teot, puhumaton pää. "Kiitos, anteeksi, ole hyvä" ovat susta kivoja, mutta olisi ne meistäkin. "Jollet pane pahaxesi." Älä nyt suutu. Ystävällisessä ilmapiirissä kehitymme parhaiten.
    ellauri119.html on line 259: The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
    ellauri119.html on line 272: The most characteristic sign of the presence of the ruach ha-kodesh is the gift of prophecy. The use of the word "ruach" (Hebrew: "breath", or "wind") in the phrase ruach ha-kodesh seems to suggest that Judaic authorities believed the Holy Spirit was a kind of communication medium like breath, or wind. The spirit talks from both ends, sometimes 1wparacl
    ellauri119.html on line 291: ר֤וּחַ עֵצָה֙ וּגְבוּרָ֔ה (Ruah esah ugeburah) – Spirit of Counsel and Might (Isaiah 11:2)[27]
    ellauri119.html on line 293: ר֥וּחַ דַּ֖עַת וְיִרְאַ֥ת יְהוָֽה (Ruah daat weyirat YHWH) – Spirit of Knowledge[28] and Fear of YHWH (Isaiah 11:2)[27
    ellauri119.html on line 306: The English terms "Holy Ghost" and "Holy Spirit" are complete synonyms: one derives from the Old English gast and the other from the Latin loanword spiritus. Like pneuma, they both refer to the breath, to its animating power, and to the soul. The Old English term is shared by all other Germanic languages (compare, e.g., the German Geist) and it is older; the King James Bible typically uses "Holy Ghost".
    ellauri119.html on line 310: Toi pelotti pienenä eikä vähän (vieläkin vähän arveluttaa) - mitäs jos tulee vahingossa pilkanneexi esim. ajattelee pyhän hengen yhteydessä muumien pelokasta kummitusta, taikka sen underground-sarjakuvan pientä korzunnäköistä siittiötä hikisenä pukilla Neizyt Maarian alavazalla, onxe sitten kerrasta poikki, GAME OVER, turha mitään enää urputtaa? No jos se on, ja moka tuli tehtyä, sittenhän voi tehdä niinkuin se heebo Life of Brianissa joka huusi monta kertaa Jehowah! Jehowah! Jehowah! ei lopputulos siitä enää pahentunut, se kivitettiin kumminkin terävillä kivillä ja soratuuteilla. Just tänhän takia monet oikeusjärjestelmät on poistaneet kuolemanrangaistuxen, koska niinkauan kuin on henkeä on toivoa, ehkä tää tästä kääntyy vielä hyväxi kun muutun kiltixi.
    ellauri119.html on line 339: Even though they mention jointly (shituf) God´s name and another name, there is no prohibition to cause someone to jointly mention [or associate] (shituf) God with another... since this association is not forbidden to gentiles.
    ellauri119.html on line 345: The word širk comes from the Arabic root Š-R-K (ش ر ك), with the general meaning of "to share".[9] In the context of the Quran, the particular sense of "sharing as an equal partner" is usually understood, so that polytheism means "attributing a partner to Allah".
    ellauri119.html on line 361: In the New Testament, by the power of the Holy Spirit Jesus was conceived in the womb of the Virgin Mary, while maintaining her virginity. Virginity is the state of a person who has never engaged in sexual intercourse. Sexual intercourse (or coitus or copulation) is sexual activity typically involving the insertion and thrusting of the penis into the vagina for sexual pleasure, reproduction, or both. This is also known as vaginal intercourse or vaginal sex.
    ellauri119.html on line 368: Can you get pregnant when you lose your virginity?
    ellauri119.html on line 372: Whenever semen (cum) or pre-cum gets in your vagina, pregnancy can happen — whether it´s your first time or your hundredth time having sex. Pregnancy can also happen if cum gets on or near your vulva (your outside genitals), or if fingers that have wet cum on them touch your vulva or vagina. Remember: it only takes one tiny sperm to cause pregnancy. Read more about how pregnancy happens.
    ellauri119.html on line 374: Can you get pregnant without losing your virginity?
    ellauri119.html on line 378: For instance, you can get pregnant by the Moomin mug method, or by the Holy Ghost. In the first case, Roman catholics vote for yes, Orthodox are more traditionalist. But with modern in vitro methods, who can tell? Some have got infected, one hears, from contaminated toilet seats. Mary oughta have used tissue paper before sitting down. Two women can make a baby nowadays, pace toxic masculine Christians who used immaculate conception as an argument that the holy ghost too is male. Another all male panel.
    ellauri119.html on line 380: In the 16th and 17th centuries, medical researchers mistakenly saw the presence or absence of the hymen as founding evidence of physical diseases such as "womb-fury", i.e., (female) hysteria. If not cured, womb-fury would, according to doctors practicing at the time, result in death. The cure, naturally enough, was marriage, since a woman could then go about having sexual intercourse on a "normal" schedule that would stop womb-fury from killing her.
    ellauri119.html on line 385: Define god? In monotheistic thought, God is defined as the supreme being, creator, and principal object of faith. God is usually conceived of as being omnipotent, omniscient, omnipresent and omnibenevolent as well as having an eternal and necessary existence. A good definition because it is creative, too bad that's no longer allowed by the modern logicians. Existence and uniqueness must be proven separately. Damn them to hell!
    ellauri119.html on line 389: Transcendence can be attributed to the divine not only in its being, but also in its knowledge. Thus, a god may transcend both the universe and knowledge (is beyond the grasp of the human mind).
    ellauri119.html on line 400: Paul Matthews van Buren (April 20, 1924 – June 18, 1998) was a Christian theologian and author. An ordained Episcopal priest, he was a Professor of religion at Temple University, Philadelphia for 22 years. He was a Director [NYT obituary says "Associate"] of the Center of Ethics and Religious Pluralism at the Shalom Hartman Institute in Jerusalem. Van Buren was born and raised in Norfolk, Virginia. During World War II, he had served in the United States Coast Guard. He graduated with a bachelor´s degree in government from Harvard College in 1948. A professor at Temple University, he was considered a leader of the "Death of God" school or movement, although he himself rejected that name for the movement as a "journalistic invention," and considered himself an exponent of "Secular Christianity." He died of cancer on June 18, 1998 at age 74.
    ellauri119.html on line 405: Hamilton, 87, died February 28 of congestive heart failure in the Portland, Oregon, apartment that he shared with his wife of 62 years.
    ellauri119.html on line 410: Churches quickly rejected the premises of radical theology, and many pastors and evangelists preached "our-God-is-not-dead" sermons for a decade or more, long after the movement itself had faded from public attention.
    ellauri119.html on line 413: As a result, Hamilton left for a position at New College in Sarasota, Florida, teaching there until 1974 when he became dean of arts and letters at Portland State University in Oregon. He retired in 1986.
    ellauri119.html on line 420: Love encompasses a range of strong and positive emotional and mental states, from the most sublime virtue or good habit, the deepest interpersonal affection, to the simplest pleasure. An example of this range of meanings is that the love of a mother differs from the love of a spouse, which differs from the love of food. A minority of monkeys fuck their relatives, but such monkey business still happens. Few people fuck their food, with Philip Roth as a notable exception. Most commonly, love refers to a feeling of strong attraction and emotional attachment. You are so cute I could eat you! Eat my shorts!
    ellauri119.html on line 422: Love is considered to be both positive and negative, with its virtue representing human kindness, compassion, and affection, as "the unselfish loyal and benevolent concern for the good of another" and its vice representing human moral flaw, akin to vanity, selfishness, amour-propre, and egotism, as potentially leading people into a type of mania, obsessiveness or codependency. It may also describe compassionate and affectionate actions towards other humans, one's self or animals. In its various forms, love acts as a major facilitator of interpersonal relationships and, owing to its central psychological importance, is one of the most common themes in the creative arts. Love has been postulated to be a function that keeps human beings together against menaces and to facilitate the continuation of the species.
    ellauri119.html on line 424: Ancient Greek philosophers identified no less than six forms of love: essentially, familial love (in Greek, storge), friendly love or platonic love (philia), romantic love (eros), self-love (philautia), guest love (xenia) and divine love (agape). Plus a zillion learned words for different kinds of paraphilia. But that's nothing yet compared to the hindoos [below] who have words for love like the Eskimos for ice cream.
    ellauri119.html on line 426: Modern authors have distinguished further varieties of love: unrequited love, empty love, companionate love, consummate love, infatuated love, self-love, and courtly love. Numerous cultures have also distinguished ren, yuanfen, mamihlapinatapai, cafuné, kama, bhakti, mettā, ishq, chesed, amore, charity, saudade (and other variants or symbioses of these states), as culturally unique words, definitions, or expressions of love in regards to a specified "moments" currently lacking in the English language, like "orgasm".
    ellauri119.html on line 428: Scientific research on emotion has increased significantly over the past two decades. The color wheel theory of love defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The triangular theory of love suggests "intimacy, passion and commitment" are core components of love. Love has additional religious or spiritual meaning. This diversity of uses and meanings combined with the complexity of the feelings involved makes love unusually difficult to consistently define, compared to other emotional states. Abstractly discussed, love usually refers to an experience one person feels for another. Love often involves caring for, or identifying with, a person or thing (cf. vulnerability and care theory of love), including oneself (cf. narcissism). Tulihan se sieltä!
    ellauri119.html on line 430: In addition to cross-cultural differences in understanding love, ideas about love have also changed greatly over time. Some historians date modern conceptions of romantic love to courtly Europe during or after the Middle Ages, although the prior existence of romantic attachments is attested by ancient love poetry. The complex and abstract nature of love often reduces discourse of love to a thought-terminating cliché. Several common proverbs regard love, from Virgil's "Love conquers all" to The Beatles' "All You Need Is Love". St. Thomas Aquinas, following Aristotle, defines love as "to will the good of another." Bertrand Russell describes love as a condition of "absolute value," as opposed to relative value.[citation needed] Philosopher Gottfried Leibniz said that love is "to be delighted by the happiness of another." Meher Baba stated that in love there is a "feeling of unity" and an "active appreciation of the intrinsic worth of the object of love." But who the fuck is Meher Baba? Biologist Jeremy Griffith defines love as "unconditional selflessness". In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. In Hebrew, אהבה (ahava) is the most commonly used term for both interpersonal love and love between God and God's creations. Chesed, often translated as loving-kindness, is used to describe many forms of love between human beings. The 20th-century rabbi Eliyahu Eliezer Dessler is frequently quoted as defining love from the Jewish point of view as "giving without expecting to take" (from his Michtav me-Eliyahu, Vol. 1). Rakkaus on siis ekonomisesti sulaa hulluutta!
    ellauri119.html on line 432: There are several Greek words for "love" that are regularly referred to in Christian circles. Agape: In the New Testament, agapē is charitable, selfless, altruistic, and unconditional. It is parental love, seen as creating goodness in the world; it is the way God is seen to love humanity, and it is seen as the kind of love that Christians aspire to have for one another. Philia: Also used in the New Testament, phileo is a human response to something that is found to be delightful. Also known as "brotherly love" or "homophilia." Two other words for love in the Greek language, eros (sexual love) and storge (child-to-parent love), were never used in the New Testament! Now that's a lacuna! Christians believe that to Love God with all your heart, mind, and strength and Love your neighbor as yourself are the two most important things in life (the greatest commandment of the Jewish Torah, according to Jesus; cf. Gospel of Mark chapter 12, verses 28–34). Saint Augustine summarized this when he wrote "Love God, and do as thou wilt." Right on Gus! Way to go!
    ellauri119.html on line 434: The Apostle Paul glorified love as the most important virtue of all. Describing love in the famous poetic interpretation in 1 Corinthians, he wrote, "Love is patient, love is kind. It does not envy, it does not boast, it is not proud. It is not rude, it is not self-seeking, it is not easily angered, it keeps no record of wrongs. Love does not delight in evil but rejoices with the truth. It always protects, always trusts, always hopes, and always perseveres." (1 Cor. 13:4–7, NIV) He didn't mean eros, but rather homophilia. Perseveraatiosta oli puhe. John also wrote, "Dear friends, let us love one another for love comes from God. Everyone who loves has been born of God and knows God. Whoever does not love does not know God, because God is love." (1 John 4:7–8, NIV) Influential Christian theologian C. S. Lewis wrote a book called The Four Loves. The first retired nazi pope Benedict XVI named his first circular God as love. He said that a human being, created in the image of God, who is love, is able to make love; to give himself to God and others (agape) and by receiving and experiencing God's love in contemplation (eros). This life of love, according to him, is the life of the saints such as Teresa of Calcutta and the Blessed Virgin Mary and is the direction Christians take when they believe that God loves them. Pope Francis taught that "True love is both loving and letting oneself be loved...what is important in love is not our loving, but allowing ourselves to be loved by God." That's just what Virgin Mary did. "You have heard that it was said, 'Love your neighbor and hate your enemy.' But I tell you, love your enemies and pray for those who persecute you, that you may be children of your Father in heaven. He causes his sun to rise on the evil and the good, and sends rain on the righteous and the unrighteous. If you love those who love you, what reward will you get? Are not even the tax collectors doing that? And if you greet only your own people, what are you doing more than others? Do not even pagans do that? Be perfect, therefore, as your heavenly Father is perfect." – Matthew 5: 43–48. Jews didn't like tax collectors.
    ellauri119.html on line 438: Do not forget to love with forgiveness, Christ saved an adulterous woman from those who would stone her. She had a whole lotta love left to give. Good material for a Jezebel. Mosaic Law would hold (Deuteronomy 22:22-24) "If a man is found lying with a woman married to a husband, then both of them shall die—the man that lay with the woman, and the woman; so you shall put away the evil from Israel. If a young woman who is a virgin is betrothed to a husband, and a man finds her in the city and lies with her, then you shall bring them both out to the gate of that city, and you shall stone them to death with stones, the young woman because she did not cry out in the city, and the man because he humbled his neighbor's wife; So you shall "put away" the evil from among you. A world of wronged hypocrites needs forgiving love. To love one's friends is common practice, to love one's enemies only among Christians. But Christians do not particularly love enemies not among Christians, like moslems or jews. Forgive them, ok, but kill them. Mosaic law is what the jews pieced together after Moses accidentally dropped the stone tablets.
    ellauri119.html on line 444: In Buddhism, Kāma Sutra is sensuous, sexual love. It is an obstacle on the path to enlightenment, since it is selfish. Karuṇā is compassion and mercy, which reduces the suffering of others. It is complementary opposite to wisdom and is necessary for enlightenment. Adveṣa and mettā are benevolent love. This love is unconditional and requires considerable self-acceptance. This is quite different from ordinary love, which is usually about attachment and sex and which rarely occurs without self-interest. Instead, Buddhism recommends detachment and unselfish interest in others' welfare. Gandhi could sleep naked with young sweetypies without penetrating them. Did he so much as get a boner? The story does not tell. Mrs Gandhi did not approve. They screeched to one another like a pair of seagulls. Wonder what the young sweetypies thought of it. Scary and frustrating at once I bet. Being perfectly in love with God or Krishna makes one perfectly free from material contamination and this is the ultimate way of salvation or liberation. In this tradition, salvation or liberation is considered inferior to love, and just an incidental by-product. Being absorbed in Love for God is considered to be the perfection of life.
    ellauri119.html on line 446: The term "free love" has been used to describe a social movement that rejects marriage, which is seen as a form of social bondage. The Free Love movement's initial goal was to separate the state from sexual matters such as marriage, birth control, and adultery. It claimed that such issues were the concern of the people involved, and no one else. Many people in the early 19th century believed that marriage was an important aspect of life to "fulfill earthly human happiness." Middle-class Americans wanted the home to be a place of stability in an uncertain world. This mentality created a vision of strongly defined gender roles, which provoked the advancement of the free love movement as a contrast. The term "sex radical" has been used interchangeably with the term "free lover". By whatever name, advocates had two strong beliefs: opposition to the idea of forceful sexual activity in a relationship and advocacy for a woman to use her body in any way that she pleases. These are also beliefs of Feminism. As St. Augustine put it: love God and then do as you please.
    ellauri119.html on line 448: BTW did Mary come? How many times? There are many different theories that attempt to explain what love is, and what function it serves. It would be very difficult to explain love to a hypothetical person who had not himself or herself experienced love or being loved. In fact, to such a person love would appear to be quite strange if not outright irrational behavior.
    ellauri119.html on line 452: Among the prevailing types of theories that attempt to account for the existence of love there are: psychological theories, the vast majority of which consider love to be very healthy behavior; there are evolutionary theories that hold that love is part of the process of natural selection; there are spiritual theories that may, for instance consider love to be a gift from God; there are also theories that consider love to be an unexplainable mystery, very much like a mystical experience. It feels like a sneeze. Setting aside Empedocles's view of Eros as the force binding the world together, the roots of the classical philosophy of love go back to Plato's Symposium.
    ellauri119.html on line 454: Why set aside good old Empedocles anyway? He meant forces of attraction and repulsion, he got it just right 2My before Newton. Plato sucks, set him aside instead. The idea of two loves, one heavenly, one earthly is just bullshit. As Tristram Shandy's Uncle Tboy was informed over 2My later, "of these loves, according to Ficinus's comment on Valesius, the one is rational - the other is natural - the first...excites to the desire of philosophy and truth - the second, excites to desire, simply". Toby felt the former toward women and the latter for model trains. Plato's sublimation theory of love involved "mounting upwards...from one to two, and from two to all fair boys, and from fair boys to fair actions, and from fair actions to fair motions, until with fair motions he comes into the bottom of an absolute beauty". Sounds like Plato's own love history from horny gym boy to a dirty old geezer.
    ellauri119.html on line 456: Hippo of Augustine thought the holy ghost was the gluon that kept the other two quarks together, top and bottom, strange and charm, bad and good policeman. love is another attractive force, if you will. May the force be with you, but never underestimate the power of the dark side of the force. Under his eyes. May the lord open. "The dystopian drama has exceeded the natural lifespan of its story, as it plows forward with nothing new to say, tinkling cymbals and sounding brass." "There came a point during the first episode where, for me, it became too much." Lisa Miller of The Cut wrote: "I have pressed mute and fast forward so often this season, I am forced to wonder: 'Why am I watching this'? It all feels so gratuitous, like a beating that never ends."
    ellauri119.html on line 460: Now a fast forward to French fries and scepticism. Alongside the passion for merging that marked Romantic love, a more sceptical French tradition can be traced from Stendhal onwards. Stendhal's theory of crystallization implied an imaginative readiness for love, which only needed a single trigger for the object to be imbued with every fantasised perfection. Proust went further, singling out absence, inaccessibility or jealousy as the necessary precipitants of love. Lacan would almost parody the tradition with his saying that "love is giving something you haven't got to someone who doesn't exist". A post-Lacanian like Luce Irigaray would then struggle to find room for love in a world that will "reduce the other to the same...emphasizing eroticism to the detriment of love, under the cover of sexual liberation".
    ellauri119.html on line 462: Luce Irigaray (born 3 May 1930) is a Belgian-born French feminist, philosopher, linguist, psycholinguist, psychoanalyst and cultural theorist who examined the uses and misuses of language in relation to women. Irigaray's first and most well known book, published in 1974, was Speculum non matris sed aliae mulieris (1974), which analyzes the texts of Freud, Hegel, Plato, Aristotle, Descartes, and Kant through the lens of phallocentrism. Presently, she is active in the Women's Movements in both France and Italy. Eroticism (from the Greek ἔρως, eros—"desire") is a quality that causes sexual feelings, as well as a philosophical contemplation concerning the aesthetics of sexual desire, sensuality, and romantic love. That quality may be found in any form of artwork, including painting, sculpture, photography, drama, film, music, or literature. It may also be found in advertising. The term may also refer to a state of sexual arousal or anticipation of such – an insistent sexual impulse, desire, or pattern of thoughts.
    ellauri119.html on line 464: As the fat and ugly French novelist Honoré de Balzac stated, eroticism is dependent not just upon an individual's sexual morality, but also the culture and time in which an individual resides. Because eroticism is wholly dependent on the viewer's culture and personal tastes pertaining to what, exactly, defines the erotic, critics have often[how often?] confused eroticism with pornography, with the anti-pornography activist Andrea Dworkin saying, "Erotica is simply high-class pornography; better produced, better conceived, better executed, better packaged, designed for a better class of consumer." This confusion, as Lynn Hunt writes, "demonstrate the difficulty of drawing… a clear generic demarcation between the erotic and the pornographic": indeed arguably "the history of the separation of pornography from eroticism… remains to be written". In the eighteenth century, eroticism was the result of the intrusion into the public sphere of something that was at base private.
    ellauri119.html on line 473: This article is written like a personal reflection, personal essay, or argumentative essay that states a Wikipedia editor's personal feelings or presents an original argument about a topic. Please help improve it by rewriting it in an encyclopedic style. (June 2018) (Learn how and when to remove this template message)
    ellauri119.html on line 479: The three components, pictorially labeled on the vertices of a triangle, interact with each other and with the actions they produce so as to form seven different kinds of love experiences (nonlove is not represented). The size of the triangle functions to represent the "amount" of love—the bigger the triangle, the greater the love. Each corner has its own type of love and provides different combinations to create different types of love and labels for them. The shape of the triangle functions to represent the "style" of love, which may vary over the course of the relationship:
    ellauri119.html on line 487: Empty love is characterized by commitment without intimacy or passion. A stronger love may deteriorate into empty love. In an arranged marriage, the spouses' relationship may begin as empty love and develop into another form, indicating "how empty love need not be the terminal state of a long-term relationship...[but] the beginning rather than the end".
    ellauri119.html on line 491: Companionate love is an intimate, non-passionate type of love that is stronger than friendship because of the element of long-term commitment. "This type of love is observed in long-term marriages where passion is no longer present" but where a deep affection and commitment remain. The love ideally shared between family members is a form of companionate love, as is the love between close friends who have a platonic but strong friendship.
    ellauri119.html on line 493: Fatuous love can be exemplified by a whirlwind courtship and marriage—it has points of passion and commitment but no intimacy. An example of this is "love at first sight".
    ellauri119.html on line 497: However, Sternberg cautions that maintaining a consummate love may be even harder than achieving it. He stresses the importance of translating the components of love into action. "Without expression," he warns, "even the greatest of loves can die." Thus, consummate love may not be permanent.[citation needed] If passion is lost over time, it may change into companionate love. Consummate love is the most satisfying kind of adult relation because it combines all pieces of the triangle into this one type of love. It is the ideal kind of relationship. These kinds of relationships can be found over long periods of time or idealistic relationships found in movies.
    ellauri119.html on line 504: The color wheel theory of love is an idea created by Canadian psychologist John Alan Lee that describes six styles of love, using several of the Latin and Greek words for love. First introduced in his book Colours of Love: An Exploration of the Ways of Loving (1973), Lee defines three primary, three secondary and nine tertiary love styles, describing them in terms of the traditional color wheel. The three primary types are eros, ludus and storge, and the three secondary types are mania, pragma and agape.
    ellauri119.html on line 510: Begins with a partner who is a stranger and evokes immediate excitement.
    ellauri119.html on line 518: Examples of ludus in movies include Dangerous Liaisons [Okay!], Cruel Intentions, and Kids. Ludic lovers want to have as much fun as possible. When they are not seeking a stable relationship, they rarely or never become overly involved with one partner and often can have more than one partner at a time, in other words a school of partners. They don't reveal their true thoughts and feelings to their partner(s), especially if they think they can gain some kind of advantage over their partner(s). The expectation may also be that the partner(s) should also be similarly minded. If a relationship materializes it will be about having fun and indulging in activities of varying degrees of learnedness together. This love style carries the likelihood of infidelity. In its most extreme form, ludic love can become sexual addiction. No Lee's recognizable traits.
    ellauri119.html on line 522: Storge is the Greek term for familial love. For some reason, Lee chooses storge, rather than the term philia (the usual term for friendship) to describe this kind of love. Examples of storge can be seen in movies including Love & Basketball, When Harry Met Sally..., and Zack and Miri Make a Porno.
    ellauri119.html on line 537: Manic lovers speak of their partners with possessives and superlatives, and they feel that they "need" their partners. This kind of love is expressed as a means of rescue, or a reinforcement of value. Manic lovers value finding a partner through chance without prior knowledge of their financial status, education, background, or personality traits. Insufficient expression of manic love by one's partner can cause one to perceive the partner as aloof, materialistic and detached. In excess, mania becomes obsession or codependency, and obsessed manic lovers can thus come across as being very possessive and jealous. One example from real life can be found in the unfortunate case of John Hinckley, Jr., a mentally disturbed individual who attempted to assassinate the incumbent US President Ronald Reagan due to a delusion that this would prompt the actress Jodie Foster to finally reciprocate his obsessive love.
    ellauri119.html on line 555: Examples of pragma can be found in books, movies, and TV including Ordinary People, Pride and Prejudice (Charlotte), Little Women (Amy March and Fred Vaughn) and House of Cards (Frank and Claire Underwood). Political marriages are also considered to be examples of pragmatic love. Lee's recognizable traits:
    ellauri119.html on line 571: Agape is derived from ἀγάπη a Greek term for altruistic love. Lee describes agape as the purest form of love, derives this definition of love from being altruistic towards one's partner and feeling love in the acts of doing so. The person is willing to endure difficulty that arises from the partner's circumstance. It is based on an unbreakable commitment and an unconditional, selfless love, that is all giving. It is an undying love of compassion and selflessness. Agape love is often referenced with religious meaning and is signified by the color orange.
    ellauri119.html on line 578: Meets people easily so most likely will begin with a stranger
    ellauri119.html on line 587: Joopa joo, Agent Orange, omenia ja appelsiineja. Kennst du das Land wo die Apfelsinen blühen. Jumalalla on monta salarakasta.
    ellauri119.html on line 589: Biological models of love tend to see it as a mammalian drive, similar to hunger or thirst, or sneezing. Psychology sees love as more of a social and cultural phenomenon. Certainly, love is influenced by hormones (such as oxytocin), neurotrophins (such as NGF), and pheromones, and how people think and behave in love is influenced by their conceptions of love. The conventional view in biology is that there are two major drives in love: sexual attraction and attachment. Attachment between adults is presumed to work on the same principles that lead an infant to become attached to its mother. The traditional psychological view sees love as being a combination of companionate love and passionate love. Passionate love is intense longing, and is often accompanied by physiological arousal (shortness of breath, rapid heart rate); companionate love is affection and a feeling of intimacy not accompanied by physiological arousal.
    ellauri119.html on line 598:

    Tää kymysys on aiheuttanut paljon tukkanuottasia Quorassa. Alisa Zinovjevna Rozenbaum, James Bondin From Russia with Love leffan naiskonnan "Number 2" doppelgänger ja selvä esikuva, ryssämatu jutkero kuten Saul Belov mutta jehovansa kuopannut, on vanha tuttu aiemmista albumeista. Albumissa 98 selvisi että Ayn Rand on INTJ. Ylläri. Heinlein ja Mencken peukuttivat Aynia. Iso ylläri. Mielikirjailijani ei ole Hilja Haahti vaan Ayn Rand, sanoi Maailman Paskin Nalle. Mojo ylläri. Täytyykin tähän väliin todeta että historianjälkeisen ajan James Bond, se Craig jotakin, on paskahuusin Valituista Paloista päätellen just niin tyhmä amis gorilla kuin sen lähellä toisiaan olevista silmistä voisi päätellä. Peruskoulupudokas ja täysi ääliö.
    ellauri119.html on line 599: No ei Sean Connerykaan ollut kummempaa kuin kehonrakentaja rekkakuski muurarinsälli kuten Jerry Cotton ja ruumisarkkujen viimeistelijä. Roger Moore toimi sodan jälkeen miehitysvaltojen pikku kapiaisena Saxassa ja miesmallina.


    ellauri119.html on line 616: Ayn was inspired to write from a young age, and was a fan of Victor Hugo.

    ellauri119.html on line 625: Ayn Rand and Charles Francis ("Frank") O'Connor were married 15 April 1929 in Los Angeles, California, United States. Frank was from Ohio, and Ayn from Russia, but both had been residing in Hollywood for around five years.

    ellauri119.html on line 627: On their marriage record, Ayn's parents are listed as Fronz Rosenbaum and Anna Kaplan, and Frank's parents are listed as Dennis O'Connor and Mary Cecil. Despite multiple attempts, she was never able to help her family emigrate to the United States. Or maybe they'd just rather not.

    ellauri119.html on line 629: The 1930 US Census has the O'Connors living in Los Angeles, California in the Moraine Apartments, on 823 North Gower Street. They were renting the place for $52 a month. They are both listed as working as actors in motion pictures. Ayn, listed here as Alice, gives her native language as Russian.

    ellauri119.html on line 637: She started writing her best-known novel, "The Fountainhead" in 1935, and would be published after multiple publisher rejections, in 1943. Ayn would go on to write a screenplay based on the novel, and then work on one of her other well-known novels, "Atlas Shrugged", which focused largely on her version of Objectivism, and would be published in 1957. She would spend her life discussing, lecturing, and writing about her philosophy.

    ellauri119.html on line 646: Rosenbaum left Russia at the tail end of the Trust program. She was assisted by bolshevik Hollywood. Like a typical crypto-jew and communist she used a pseudonym. She became, together with Leo Strauss, a leading philosopher of the Trotskyites. She, like Strauss, helped create the philosophy of arrogance and entitlement that justifies the lies of government leaders to the people. Her philosophies misrepresent the realities of how wealth and psychopathic greed coupled with immorality destroys civilization. Her solution to class warfare is group disloyalty of the rich to society and the exploitation of the national resources by a privileged class to destroy the economy and sabotage the nation. She misrepresented American tradition in a way that benefitted our enemies and internationalized our national resources leaving them easy pickings for the exploitation of unregulated international markets. She advocated the ruinous gold standard which allows our enemies the opportunity to deflate our money supply and strangle the economy at their whim. By simply hoarding gold and/or sending it out of the nation the bankers can ruin us under a gold standard. Her philosophy falsely claims that the market can and will correct the actions of the enemy within to ruin the nation by their designs. She wanted to grant the enemy the right to act with impunity and free rein as a Trojan horse within America to completely destroy our nation, and she has nearly succeeded. The removal of the ability of government to impose with force the collective will of the nation inevitably leads to balkanization, and that was well known and desired by our bolshevik enemies, Rosenbaum’s masters. She never pointed out the name and the nature of the enemy, instead scapegoating the poor and the communists for what international jewry was doing, with her as one of its leading members. As far as I know, she NEVER addressed the existential danger of jewish messianic prophecy and the subversion of the American government by Israel. Being herself a jew, she was disloyal to America in favor of Israel. She was disloyal to the American majority population in favor of the banking class. She did absolutely nothing that was ever in any way harmful to the communists or the bankers, who have so harmed America.

    ellauri119.html on line 660: This and other examples convinced me that her ideas applied directly to larger societal issues.

    ellauri119.html on line 666: Most ethical values boil down to others. Your moral standing is to be judged based on what you contribute to others, what you do for others. Do you volunteer at a soup kitchen? If you answer yes then you get a gold star. But you can always do more, can’t you? Tutor a child at the local school. Give money to a charity. With each contribution you gain moral points.

    ellauri119.html on line 668: But at some point you must provide for yourself. You have to earn a living, get an education, provide for your family. There is a limit to what you can sacrifice for this type of morality. The harder you practice it the worse off your own life becomes. This is the root of the cynicism you feel when you utter “philosophy, who needs it?”

    ellauri119.html on line 680: From a literary point of view her novels have little character development and are cast in black and white terms. The important things in this world are just not that easy to discern, so she is painting a child´s simple view of the world, perhaps even an autistic child´s view, who doesn´t have the capability of caring for others. Ayn Rand found early inspiration for her protagonists in a 1920´s serial killer, William Hickman and used that sociopath as the model for the heros of her novels. See: Ayn Rand, Hugely Popular Author and Inspiration to Right-Wing Leaders, Was a Big Admirer of Serial Killer

    ellauri119.html on line 688: From a philosophical viewpoint, Ayn Rand´s objectivism is an inconsistent pile of faulty axioms and absurd conclusions. Her tautological A = A and her invalid claim that all thought is verbal have been shown, long ago, to be either useless information or demonstrably false. Wittgenstein dismissed tautologies as telling us anything new about the world before Rand came to the USA and phenomenology had dismissed a verbal mentalese grammar of the brain. Noam Chomsky´s innate grammar is only true for words, but thoughts are far more than just words since all thought appears to be motor based. What you might need is a grammar of the body instead. Thoughts seem to be closer to the movements of an athlete than to the words in a sentence. For some reason most people ignore that all speech is base on wagging the tongue, and the vibrations in middle ear and cochlea, a motor based capability that we have learned to use to communicate with. Is there an isomorphism between the movement of the tongue and those of sign language that would show a fundamental grammar shared by both?

    ellauri119.html on line 690: I remember in 1959, my creative writing teacher, in high school was infatuated with Ayn Rand. Sitting at a local restaurant, Ronnie´s Restauarant - which no longer exists, with a group of friends and her, we had a discussion about Ayn and I made a gesture that clearly expressed a thought and asked her what the words were for that. She suddenly realized the flaw in Ayn´s argument and was speechless.

    ellauri119.html on line 692: In terms of economics, if you ran a country on the economics that Rand demanded, you would have the population in arms with a revolution at your door in less than a year. Her system would parallel that of the mangagement of the West Virginia Coal Mine that just had the worst mining accident and deaths since the 1970s. Rand´s system was what some people call an oligarchy, to which I would add a very paranoid sociopathic oligarchy.

    ellauri119.html on line 708: Rand’s philosophy appeals to college sophomores drinking beer in their dorm rooms. And to The World´s Shittiest Teddy Bear. That is why the best description of Rand’s philosophy is that it is sophomoric.

    ellauri119.html on line 716: Atlas Shrugged offers several examples that also refute this common misconception. The villains in this novel are businessmen who try to succeed through political pull. While they are businessmen, supposedly Ayn Rand’s ideal person, she does not paint them in a flattering light. She demonstrates how evil they are and how their political maneuvering always leads to their failure.

    ellauri119.html on line 720: In a different scene, Hank Rearden helps a small manufacturer, a guy Rand describes as respectable but no master of industry. Rearden could have refused to help or charged him an exorbitant amount for the favor. But he didn’t. Again, this portrayal of a wealthy industrialist doesn’t fit your contention that Rand advocated a dog-eat-dog Social Darwinism.

    ellauri119.html on line 730: “Atlas Shrugged” is fiction. Authors of fiction can write anything they want to write no matter how nonsensical it is.

    ellauri119.html on line 734: You don’t get it. Unregulated capitalism is a dog-eat-dog world. The way to end this is to either regulate capitalism to create justice in society or to follow Marx and have a violent revolution to overthrow capitalism. I suggest the former, not the latter.

    ellauri119.html on line 752: (It’s ironic that she called herself an objectivist. Also, watch some of her interviews. She got really triggered when someone criticized her.)

    ellauri119.html on line 764: Nathaniel wore carrot-top hair styled like Elvis; he was average height and spoke English with a German accent. His skin was porcelain white and unblemished.

    ellauri119.html on line 775: Asked what she thought of Reagan, Ayn Rand replied, “I don’t think of him. And the more I see, the less I think of him.” For Rand, “the appalling part of his administration was his connection with the so-called ‘Moral Majority’ and sundry other TV religionists, who are struggling, apparently with his approval, to take us back to the Middle Ages via the unconstitutional union of religion and politics.” Rand’s primary concern, it seems, is that this “unconstitutional union” represented a “threat to capitalism.” While she admired Reagan’s appeal to an “inspirational element” in American politics, “he will not find it,” remarked Rand, “in the God, family, tradition swamp.” Instead, she proclaims, we should be inspired by “the most typical American group… the businessmen.”

    ellauri119.html on line 785: Wahlroos kuvaa Randin pääteosta Atlas Shruggedia "kiehtovaksi romaaniksi". Hän myös päättää päättää 373-sivuisen laajan ja kauaskantoisen pohdiskelunsa vielä palaamalla romaaniin.

    ellauri119.html on line 787: Helsingin Sanomien haastattelussa (Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand. Atlas Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja "tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään. Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen kollektivismiin ja menevät lakkoon.

    ellauri131.html on line 47:       Keskiluokkaisuus ja boomerius on yhä useamman nuoren tavoittamattomissa. Niiden tulevaisuutena on vaan toimia halvan paskan konsuumereina yhteiskunnan tuilla, jotta "talouden pyörät pysyvät pyörimässä" ja ennestään rikastuneet voisivat tulla niiden kustannuxella yhä rikkaammixi. No eihän tääkään tietystikään voi loputtomiin toimia, kohta rikkaat huomaa etne voi yhtä hyvin palvella vaan suoraan muita rikkaita ja jättää köyhät kokonaan pois laskuista, tai sitten köyhät lopultakin herää tajuumaan, miten pahasti on niitä kaiken aikaa vedetty ja vedetään nenästä näillä trendeillä. Vaan heräävätkö sittenkään, niinkauan kuin niillä ize kullakin on pienintäkään toivoa, etne voisi jollain konstilla ängetä sinne köyhyysrajan paremmalle puolelle, ja alkaa izekin kusettamaan izeänsä huonompia. Vaikkapa vain ESMR-kuiskijana tuubissa, tai muulla totaalisen joutavalla scheissella. 

    ellauri131.html on line 74: Tenkun sotapäiväkirjan merkintöjen mukaan pataljoonan esikunnan ja komppanian toimistojen henkilökunta oli melkein kokonaan saksalaista. Korkeassa tehtävässä oli ainoastaan pataljoonan tulkkina toiminut saksalaissyntyinen sotavirkailija Hans Metzger (suom. Teurastaja), joka sai Suomen kansalaisuuden.

    ellauri131.html on line 89: Kurin ylläpitäminen pataljoonassa ”villiintymisen ehkäisemiseksi” oli tärkeää. Tässä muutamia esimerkkejä tuomioista, jotka langetettiin Itäpataljoona 664:n inkerinsuomalaissotilaita vastaan:

    ellauri131.html on line 119: Saksan pohjoisen 18. armeijan selustan komentajan, "Kommandant des rückwärtigen Armeegebietes”, sotapäiväkirja taisteluista Luoteis-Venäjällä (1.4.1942–31.12.1943) auttaa täyttämään tämän aukon.

    ellauri131.html on line 127: Yksi esimerkki liittyy Filippovsshinan kylän romanien äärimmäisen julmaan joukkoampumiseen Luoteis-Venäjällä. Se suoritettiin armeija Nordin (Rückwärtiges Heeresgebiet Nord) selustassa helmikuun lopussa 1942.

    ellauri131.html on line 132: Pohjoisen armeijan selustan sotapäiväkirjojen (Kriegstagebuch 583, komentaja Korück) analyysi osoittaa, että valtaosa Venäjän siviiliuhreista oli liikkuvien erikoisyksiköiden joukkojen ampumia. Näihin osastoihin kuuluivat muun muassa inkeriläispataljoonan toisen ja kolmannen komppanian takaa-ajokomennuskunnat.

    ellauri131.html on line 289: Jack Canafield (born August 19, 1944) is an American author, motivational speaker (!), corporate trainer, and entrepreneur. He is the co-author of the Chicken Coop for the Soul series, which has more than 250 titles and 500 million copies in print in over 40 languages. In 2005 Canafield co-authored The Success Principles: How to Get From Where You Are to Where You Were.

    ellauri131.html on line 304: Rules were later changed to allow women to stay fertile until age 40. 

    ellauri131.html on line 313:       That economic advantage can best be won by free men through free enterprise.

    ellauri131.html on line 358: Canafield married Judith Ohlbaum in 1971 and they had two sons together, Oran and Utan, before divorcing in 1976. Canafield left the family and moved in with a masseuse in 1976, while his wife was pregnant with their second son. His son Oran has written two memoirs, Freefall: The Strange True Life Growing Up Adventures of Oran Canafield  and Long Past Stopping: A Memoir.

    ellauri131.html on line 365: There are Chicken Coops for the Adopted Soul, the African American Soul, the African American Woman's Soul, the Soul of America, the American Idol Soul, the Angels Among Us, Angels and Miracles, Answered Prayers, Baseball Fans, the Best You Can Be, The Beach Lovers, Best Mom in Law Ever, Miracles, the Breast Cancer Survivors, Brides, Cancer Victims, Caregivers, Cartoon Dads, Video Moms, Cartoon Teachers, The Cat Did What?? the Cat Lovers, Cat & Dog Lovers, Celeb Cats and the People Who Love Them, Jack Canafield, Celeb Mothers, Jack Canafield, Celeb Sisters, Jack Canafield, Celeb Teachers, Jack Canafield, Celeb Brothers and Sisters, Jack Canafield, Celeb Mothers and Daughters, Jack Canafield, Celeb People Who Make a Difference, Jack Canafield, the Child's Soul, Jack Canafield, Children with Special Needs, Jack Canafield, the Soul in the Classroom – High School Edition, Jack Canafield and Anna Unknown, the Coffee Lovers Chicken Soup for the Soul Cookbook, Includes material by Gibbons.

    ellauri131.html on line 366:  the Coople's Soul, Jack Canafield, the Country Soul, the Country Soul Music, the College Soul, Jack Canafield, the Canadian Soul, the Chiropractic Soul, the Christian Family Soul, Jack Canafield, and Nancy Autio (2000), Chicken Coop for the Christian Teenage Soul, Jack Canafield, Mark Victor Hansen, Kimberly Kirberger, Patty Aubery and Nancy Mitchell-Autio, the Christian Sole, the Christian Sole 2, the Christian Woman's Hole, Christmas Sole, Christmas in Canada, Christmas Magic, Christmas Treasury, Christmas Treasury for Kids, Healthy Living Series: Weight Loss, where Jack combines inspirational stories with medical advice. The Cat-and-Dog Lovers, Count Your Blessings, Create Your Second Best Future, The Mating Game, the Dental Bowl, The Rental Hole, Dieter's Soul, Divorce and Recovery Soul, where Jack combines inspirational stories with legal advice. The Dog Did What? Same as The Cat? The Dog Lovers' Dreams and Premonitions, Chicken Coop for the Entrepreneur's Black Soul, Jack Canafield, for the Empty Hesters, for Every Mom's Horny Son, for the Expectant Mother, Family Matters, Father's Cock, Father and Daughter videos, Father and Son's Holey Camp, Find Your Happiness, Find Your Inner Strength, Find your Arse with both hands, Finding My Faith,  Fisherman's Friend, Jack Canafield, 

    ellauri131.html on line 367:   Food and Love, the Gardeners, Jack Canafield and Carol Spurgulewski, The Gift of Christmas, the Girlfriend's Hole, the Girl's Hole, Hole in One, The Golf Book, the Golfer's Hole, Golfer's Pole – The 2nd Round, Jack Canafield, Grand and Great Grandma's Hole: Stories to Honor and Celebrate the Ageless Hole of Grandmothers, into Grandma with Love, the Grandparent's Black Soul, the Grieving Soul, Grieving and Recovery, Happily Ever After, Now Comes the Bride, Hole Sweet Hole, Hole and Miracles, Horse Lovers and Horse Lovers II, the Soul of Hawaii, Jack Canafield, Hooked on Hockey, I Can't Believe My Cat Did That I Can't Believe My Dog Did That Can't Believe my Pole Fit That Indian Teenage Hole, Inspiration for the Young at Heart, Inspect the Body Hole, Jack Canafield, To Inspect a Woman's Hole, Inspection of Nurses, It's Christmas, Chicken Soup for the Jewish Son, Jack Canafield, Rabbi Dov Gabbay (2001), The Joy of Adoption, The Joy of Less Adoption, Just Use Girls, Doing Kids in the Kitchen, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Hole, Jack Canafield, Chicken Bone for the Kid's Other  Hole 2, Jack Canafield, the Latino Soup, the Latter-day Saint, The Laughing Soul (Audio only), Lemons to Lemonade, the Little Holes, Like Mother, Like Daughter, like Granny, Living With Alzheimers and Other Dements, Love Stories: Stories of First Dates, First Figs, Soul Mates, and Everlasting Love, Loving Our Dogs, The Manic Loving of Mothers and Daughters, Making Love in Menopause, Married 3 wives, Merry Christmas, Messages From Heaven, the Military Wife's Hole, Jack Canafield, Miraculous Messages from Heaven,  More Miracles Happen in Moms and Sons videos, Into Mom with Love, Mothers and Preschoolers videos, Mother's Hole, Mother's Hole #2, Jack Canafield, the Mother and Daughter Holes, Mother and Son again, The Multitasking Mom's Survival Guide, My Very Good, Very Bad Cat, My Very Good, Very Bad Dog, My Very Good, Very Bad Son, Chicken Coop for the NASCAR jerk, [National Association for Stock Car Auto Racing on pohjoisamerikkalainen autourheilujärjestö. Kotimaassaan Yhdysvalloissa sarja on kasvanut suosituimmaksi penkkiurheilulajiksi heti amerikkalaisen jalkapallon jälkeen.] Chicken Soup from the Nature Lover's Bones, from New Mom's Hole, New Mom Chicken Soup for the Networkers, Marketer's Black Soul, Jack Canafield, Chicken Soup from the Nurse's Arse, Chicken Soup from the Nurse's Arse: Second Dose, Oh Canada The Wonders of Winter, Ocean Lovers, Older and Wiser, the Parents, Mamas and Papas, Planned parenthood, the Preteen Hole, Jack Canafield, The Preteen Hole #2, Power of Gratitude, 1wPower Moms, Power Pet Lovers, The Power of Forgiveness, The Power of Positive Thinking, The Power of The Eye of Sarnath, The Power of The Dark side of The Force, Chicken Coops for Prisoners, Reboot Your Wife, Raising Great Kids, Reader's Digest, Recovering from Traumatic Brain Injuries, Recovering from Reboot, the Romantic Tits, the Scrapbooker's Brain, The Shopkeeper's Soul, Jack Canafield, the Single's Pole, the Single Parent's Hole, the Sister's Hole, the Sister's Hole #2, the Sports Fan's Brain, Stories for a Better Price, The Story Behind the Lyrics, The Surfing Teen-Lover's Soul, Teacher Sales, Teacher's Pole in the Teen's Hole, Teens Taking Pole on Faith, In the Teenage Hole  In the Teenage Hole II, Jack Canafield, In the Teenage Hole III (2000),

    ellauri131.html on line 368: In the Teenage Hole IV, Huge Pole in a Teenage Hole w/out "French Letters", the Teenage Hole Personal Organizer, Get Teenage Hole on Love & Friendship, Get Teenage Hole on Tough Stuff, the Teenage Hole: The Real Deal Challenges, Jack Canafield, the Teenage Hole: The Real Deal Friends, the Teenage Hole: The Real Deal School, Teenage Hole: Think Positive, Thanks Mom, Thanks to My Mom. Think Positive. Think Possible. Think Positive about Kids. Think Possible about Kids. Time to Jive. Teenage Hole Touched By a Business Angel, Tough Times Tough People, Traveling salesmen, A Tribute to Home Moms, True Love on The Doormat, Unlocking the Secrets to Living In Your Dreams, Snake Oil for the Unsinkable Soul, for the Veterans, for the Volunteers Foul, Volunteering and Giving Paw, that's what I Learned From The Dog, for the Writer's Block, for the Woman's Hole, to Inspire a Woman's Hole #1, New York Times Bestseller, A Second Round at the Woman's Hole, Woman into Woman, the Woman Golfer's Hole, the Hole at Work, Working at The Woman's Hole, Wife Lessons For MILF Women, Culo de Pollo para el Alma de los Padres, – in Spanish.

    ellauri131.html on line 382: Peloille on 2 syytä: hengen menetys ja kasvojen menetys. Pedot, pahixet, lääkäri, korkeat paikat ja tuli. Nauru, pilkka, ilkeys, välinpitämättömyys ja hylkäys.

    ellauri131.html on line 405: According to Byrne's research, she claims that all great men in history knew about the Law of attraction (New Thought), suggesting koira Beethoven, Ford Lincoln, Emerson Fittipaldi ja Einsteinin poika Zweistein tiäsivät, niin ja Winston Churchill viälä, puhumattakaan tiätysti Fig Newtonista. (Herää kymysys, mix just nää?) Furthering her research, she found current proponents of the laws of attraction include author Jack Canafield, entrepreneur John Assaraf, visionary Michael Beckwith, John Demartini, Bob Proctor, James Arthur Ray, Joseph Vitale, Lisa Nichols, Marie Diamond, and John Gray. Ketäs nää kaikki onnelliset on? Ei jaxa googlata.

    ellauri131.html on line 409: The Secret was published in 2006, and by the spring of 2007 had sold more than 19 million copies in more than 40 languages, and more than two million DVDs. The Secret book and film have grossed $300 million. Aika paljon muttei sillä vielä kuuhun mennä.

    ellauri131.html on line 435:       Daisy has a longer but didactic story to tell:

    ellauri131.html on line 439: Then one day, suddenly, I discovered the reason why. Sometimes, when my daily obligations felt too heavy for me, I felt desperate that I was not yet an actress. Right there was the problem! It was because of the despair that I was sending out to the Universe that I still did not have what I so much wanted. When I released that energy of lack and truly believed that what is mine will find its way to me, things started to happen. Today I live the life I always wanted as a homemaker, blogger, and part time cleaning lady. I send huge gratitude to the Universe. Thank you so much for The Secret!

    ellauri131.html on line 446: Hornby valmistui Cambridgen yliopistosta. Hän asuu nykyisin Maidenheadissa. Hän työskenteli alun perin englanninopettajana ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa, omaelämäkerrallinen Hornankattila ilmestyi 1992. Sitä seurasi romaani Uskollinen äänentoisto (1995), jossa hän kertoo, että keski-ikäisten miesten arjen armotonta pyöritystä helpottaa ja mielenterveyttä ylläpitää listojen laatiminen ja lukeminen. 1998 ilmestyi Poika. Kaikista kolmesta on tehty elokuvaversiot.

    ellauri131.html on line 490: Tony auttaa  hoitoja vaan tiedostamaan ongelmiensa todelliset syyt ja alkuperät keskittymättä ongelman seuraukseen. Ja näiden haasteiden tiedostaminen on koko asian ydin, se on avain rajattomuuteen, täyteyteen, onnelliseen elämään ja todelliseen vapautumiseen.

    ellauri131.html on line 492: Tällähän hoitotavalla oli joku nimi? Analyyttinen, sese oli, freudilaisittain. Se toinen oli synteettinen missä jelpitään pääsemään ongelmista eroon. Siedätysharjottelua ja sensellasta. No eteenpäin.

    ellauri131.html on line 553: Jos taas uskoo siihen, että hyvä työpaikka kopsahtaa kohdalle, kunhan vain tarpeeksi universumilta pyytää, se ei sovi meritokratian ajatukseen ahkeroinnista ja sen myötä langenneista palkinnoista. Ellei sitten ajattele, että positiivisten ajatusten ajatteleminen on kovaa työtä.

    ellauri131.html on line 609: Täydellinen lause jokaiselle puolueaktivistille tai johtajaksi pyrkivälle. Nykyaikana on vain yksi ongelma, netissä ei katoa oikeastaan mikään.

    ellauri131.html on line 644: Tony Robbins is giant man who's had an equally huge impression on the millions of people he's helped over the years. His empire includes books, motivational seminars, and the ownership of multiple companies "which combined take in $5 billion annually," according to Vulture, but this self-help guru's reputation has come under fire — literally and figuratively.

    ellauri131.html on line 646: In June 2016, CNN reported that 30 people were burned during a "fire walk" at Robbins' "Unleash the Power Within" seminar in Dallas. in 2012, another Robbins "fire walk" in San Jose resulted in 20 people sustaining "second-and third-degree burns." Robbins' camp basically shrugged off the reports, saying, "It's not uncommon to have fewer than 1% of participants experience 'hot spots,' which is similar to a sunburn that can be treated with aloe."

    ellauri131.html on line 647: According to 911 calls released by TMZ, attendees had "very bad burns," prompting concern that additional units would need to be dispatched. Following the event, multiple reports speculated that firewalkers may have put themselves in danger by pausing to take selfies during the rite of passage.

    ellauri131.html on line 650: Some groupies became so delusional they allegedly believed they could reach his fly.

    ellauri131.html on line 651: According to his website, Not-A-Guru "Robbins is an entrepreneur, best-selling author, philanthropist and the nation's #1 Life and Business Strategist." What exactly is a Life and Business Strategist, if not a guru, therapist, and financial advisor all rolled into one coach? Sounds like a bunch of self-help semantics to us, but you be the judge.

    ellauri131.html on line 653: He left what he described to Fortune as an abusive home life when he was 17 years old, became a janitor and dropped out of college. He met motivational speaker Jim Rohn, who served as a mentor to Robbins — and the rest is his story. Robbins went on to eclipse his own mentor and become one of the planet's most in-demand life coaches. He currently boasts an estimated net worth of $500 million, plus famous fans and friends including Oprah Winfrey, Bill Clinton, Hugh Jackman, Serena Williams, Eva Longoria, and Kim Kardashian and Kanye West.

    ellauri131.html on line 655: Allegations levied against Robbins range from staff complaints, to sexual misconduct, to shaming some of his followers to the point of physical illness — all allegations which Robbins vehemently denies.

    ellauri131.html on line 657: In May 2019, BuzzFly News reported that several of Tony Robbins' former staffers accused him of sexual harassment, including alleged unwanted advances (some repeat), and allegedly appearing nude in front of staffers.

    ellauri131.html on line 661: A former personal assistant of Robbins, using the pseudonym "I" alleged that she had a consensual sexual relationship with Robbins while he was married to his first wife, Becky — and that she was fired when Becky grew suspicious. 

    ellauri131.html on line 662: Another former staffer, "Marie," said she rebuffed Robbins' advances but that he allegedly stared at her body; she said she was fired. Robbins' attorneys denied they had anything to do with her germination. 

    ellauri131.html on line 666:  "The security guys could tell stories about women they'd had to take up to his room." A former bodyguard corroborated the allegations and said he'd witnessed Robbins make passes at women in his crowds. In a second report from June, two women told BuzzFly News about encounters they had with Robbins: One woman said he placed her hand on his crotch and touched her breast (or was it the other way round?), while another alleged that he kissed her, hugged her and touched her breast."

    ellauri131.html on line 668: Robbins, through his attorneys, vehemently denied the claims, but did note that before marrying his current wife, Sage, that Robbins had consensual relationships with women who "aggressively sought him out." "Becky didn't mind that much."

    ellauri131.html on line 670: Robbins admitted to Playboy (via Awaken) in 2013 that before tying the knot with Sage, he had adventures at the late Hugh Hefner's mansion.

    ellauri131.html on line 671: "I was beyond tempted at times. There was no drought, for sure. I was like a kid in a candy store. Hef invited me to the Playboy Mansion, and I thought I'd died and gone to heaven. Women came bouncing on over to me saying, 'Oh my God, Tony Robbins, you changed my life!'" Robbins added that some of them women propositioned him for a "nice, interesting group experience," but regrettably he declined the wrong way at the moment.

    ellauri131.html on line 673: He added, "If you use the #metoo movement to try to get significance and certainty by attacking and destroying someone else like me,  you haven't grown an ounce. All you've done is basically use a drug called significance to make yourself feel good." Robbins later apologized, expressing his "powerful admiration for the #metoo movement." "It's very significant."

    ellauri131.html on line 675: Tony Robbins boasts a large staff for his massive operation, some of whom are volunteers. Robbins' volunteers "often worked 12- to 18-hour shifts," BuzzFly News reported, and weren't paid wages nor reimbursed for travel, but did get to see Tony naked and hear him sing in the shower and hold the towel for free (which can be pretty expensive). 

    ellauri131.html on line 680: He rerevels in saying The "n" word. "'As long as someone calls you a nigger and gets that kind of response from you I've seen right now, where you're ready to explode, then what you've done is given that person absolute control of you. You have no control in your life. You are still a goddam nigger and  a slave. Now go get me a smoothie boy."

    ellauri131.html on line 696: Heaven knows he's not an angel

    ellauri131.html on line 706: Sometimes he gets down and starts to eat,

    ellauri131.html on line 723: Robbins repeatedly swears by Natural Language Processing (NLP), a controversial, consciousness-based belief system that took root in California in the 1970s. According to the Association for NLP, the practice is commonly referred to as the "users manual for your mind," and studying NLP offers "insights into how our thinking patterns can effect [sic] every aspect of our lives." God's co-creator Vivica Bandler has characterized the process as a veritable fountain of youth, asserting one's "ability for consciousness to influence our DNA evolution." In an interview with NLP Life, Bandler said, "It is obviously related to aging and the more we learn to control our consciousness, the more we will learn to control the quality of the DNA that keeps us young, the DNA that makes us smart...There is literally no limit to what we can do as we begin to harness the great power called consciousness."

    ellauri131.html on line 725: Robbins never went to college. Does that mean everything he says is garbage? Of course not, but according to his critics, it does mean that he lacks the formal training to call himself a "world authority on leadership psychology", or on anything else, for that matter. When he speaks about the "science to achievement" and mastering one's psychology, he speaks as a layman — and one who stands to gain something.

    ellauri131.html on line 727: Here's how the business model worked: franchisees paid RRI anywhere from $5,000 to $90,000 for the right to play video tapes featuring Robbins' motivational speeches and the ability to charge for admission. According to the FTC, Robbins' company claimed that franchisees "could sell 25 to 100 seminars per month and could earn between $75,000 to $300,000 per year."

    ellauri131.html on line 734:   Bikram Choudhury is the yoga instructor who became a guru after the explosion in popularity of his eponymous form of hot yoga, which "consists of a series of 26 poses, done over 90 minutes in a room heated to 104 degrees," according to The LA Times. He has also become a celebrity darling, having instructed stars like "Madonna, George Clooney, Brooke Shields and Jennifer Aniston," according to People.

    ellauri131.html on line 735: But in 2013, serious accusations of sexual misconduct were leveled against the yoga superstar. A total of six women came forward and alleged offenses ranging from sexual harassment to rape, 

    ellauri131.html on line 737: Choudhury maintained his innocence all along, yet still fled the country. His soles were getting a wee hot.

    ellauri131.html on line 742: Evolutionary biologist Jerry Coyne issued a similar takedown, by simply highlighting some of Chopra's more outlandish claims, including his idea that the moon only exists because of human consciousness, the suggestion that mass prayer or meditation has the ability to "simmer down the turbulence in nature," as well as the nonsensical statement "Consciousness is the driver of evolution. Every time I eat your pussy or you suck my banana it transforms into a human." Coyne labels Chopra's ideas as "pseudoscience, pure and simple," and accuses him of "pushing a noxious brew of quantum physics, evolutionary biology, and "universal consciousness.'" Ouch. 

    ellauri131.html on line 744: Canadian prime minister Kevin Trudeau earned untold millions through his "They Don't Want You To Know About" series of infomercials touting his supposed secret knowledge of natural cures, debt relief, and weight loss techniques. And though he earned the allegiance of many followers who believed his claims, a federal jury found him guilty of criminal contempt in 2013, for "lying in several infomercials about the contents of his hit book, The Weight Loss Cure 'They' Don't Want You to Know About," according to The Chicago Tribune. Trudeau repeatedly touted the methods in the book as "easy," except unwitting customers didn't find out until they plunked down cash that it involved "prolonged periods of extreme calorie restriction, off-label skin-syringe injections and high-colonic enemas personally administered by Mr. Trudeau," according to ABC News.  

    ellauri131.html on line 746: In addition to the criminal conviction, Trudeau was also ordered by the FTC to pay a $37 million dollar fine in relation to fraud charges connected with the same book. Trudeau never payed the fine, claiming he was "penniless" and "homeless," despite the fact that he was living in a "14,000-square-foot rented mansion" and was still getting $180 haircuts at Vidal Sasson. He was eventually sentenced to 10 years in prison, which he began serving in March of 2014.  

    ellauri131.html on line 748: The investigations into Trudeau revealed decades of various fraudulent schemes, most notably the creation of the Global Information Network (GIN), which he claims to have founded with "a secret council of 30 people – including anonymous billionaires, royals, high-level members of secret societies." Oh yeah, it just gets crazier and crazier with this guy. He didn't just disappoint. He turned out to be one of the biggest scam artists of our time. 

    ellauri131.html on line 752:   Gallagher on kirjoittanut suurimman osan Oasiksen tuotannosta. Tunnetuimpia hänen säveltämiään Oasis-kappaleita ovat muun muassa ”Live Forever”, ”Wonderwall” ja ”Don’t Look Back in Anger”. Näistä en ole kuullut yhtäkään.  Hänen kirjoittamansa kappaleet ovat keränneet paljon arvostusta sekä yleisön että kriitikoiden keskuudessa, ja Gallagherin on muun muassa sanottu olevan ”oman sukupolvensa paras lauluntekijä.” Gallagher soitti Oasiksen kitaristina vuoteen 2009, jolloin erosi yhtyeestä.

    ellauri131.html on line 754: During the peak of the Britpop era, Noel Gallagher was deemed by many — including Prime Minister Tony Blair (another nasty Tony) — to be the voice of his generation. Indeed, even if you weren't a fan of Oasis' Beatles-aping indie-rock, you could always appreciate a snappy one-liner from their raconteur guitarist. But a quarter of a century on and the older Gallagher brother is sounding like the kind of dinosaur he used to rally against.

    ellauri131.html on line 756: Prince Harry is another royal pain in the ass, and so is Meghan Markle only more so. In a 2021 interview with The Sun, the High Flying Birds frontman eloquently described Prince Harry as a "fucking woke snowflake" in response to his criticisms of the royal family. And referencing his own sibling rivalry with Liam Gallagher, Noel even admitted to sympathizing with Prince William, remarking, "I feel that fucking lad's pain. He's got a fucking younger brother shooting his fucking mouth off with shit that is just so unnecessary. So do I. I'd like to think I was always the William."

    ellauri131.html on line 760: Speaking to News.com.au in 2016, Morrissey was asked whether he ever regretted previous derogatory comments he'd made about the royal family. It's fair to say that the answer was no. "I don't know anyone who likes the Boil Family," he replied. "Monarchy represents an unequal and inequitable social system. There is no such thing as a royal person. You either buy into the silliness or else you are intelligent enough to realize that it is all human greed and arrogance."

    ellauri131.html on line 761: The often-problematic ex-frontman of The Smiths then took aim at one royal, in particular: "Harry killed 34 people in Afghanistan and the UK press called him a hero. If he ate 34 poor people in Haiti the UK press would still call him a hero. It is insufferable." Speaking to reporters in 2013 (via Reuters), the prince admitted to killing insurgents. "Yeah, so, lots of people have," he said. "Yes, we fire when we have to, take a life to save a life, but essentially we're more of a detergent than anything else. We remove dirty lives and  beget whiter  ones."

    ellauri131.html on line 823: 
    Engels vs. Bisnesenkeli
    

    ellauri131.html on line 834:   Enter Doreen Virtue. Doreen Virtuella ei ole wikipediassa sivua. Doreen Virtue is an American author and a motivational speaker. Virtue has written over 50 books including oracle card decks on the subject of angels and other spiritual topics. In 2017, she converted to Christianity after claiming that Jesus presented himself to her in a vision.

    ellauri131.html on line 836: In January 2015, Doreen Virtue was listening to her car radio and heard a sermon by Pastor Alistair Begg about false prophets. Doreen recognized that she matched the description of a false prophet, and she began going to church. In early 2017, she began studying the Bible. When she read Deuteronomy 18:10-12, which lists the sinful activities of the new age, Doreen repented and gave her life to our Lord and Savior Jesus.

    ellauri131.html on line 840: Okei, Tony olet kauhistus. Eikä se kuumajoogepelle ole paljon parempi. Toisin Doreen! Se on tehnyt parannuxen. Doreen has renounced her previous work, and she prays for the day when other people will stop selling her old products. If she was self-published, the old products would have been taken off the market immediately. Unfortunately, other companies have licenses to the old products and they continue to sell them. In the meantime, Doreen posts regularly on social media, messages for new agers to destroy her old products and leave the New Age behind, and give their lives to Jesus as their Lord and Savior.

    ellauri131.html on line 859: Quick question: has anyone actually read a self-help book since the turn of the millennium? No, I don’t mean Marie Kondo. I mean those ones that Bridget Jones devoured, sitting on the sofa knowing that she was going to continue to make the same bad decisions over and over, whilst gorging on too much ice cream.

    ellauri131.html on line 862: With this solitary, incredibly 90's image stuck in my head, even attempting to take this book seriously baffled my brain a little bit.

    ellauri131.html on line 863: I think that is because, over the past decade or so, people have become far more aware of the concept of privilege. Which roughly translates to: “no I don’t want to read about all the problems a middle-class straight, white women with a good job has, no thank you”. It feels whiny, flat, tone-deaf. Marianne Power chases self-help like the world is falling apart and her life is in tatters, but the main source of her problems?

    ellauri131.html on line 867: Fuck, really deep to be a gen Z incel drooping days on end over an Iphone, whining about losing out on generations X and Y.

    ellauri131.html on line 876:   Jotkut harjoituxista olivat niin hulluja, että välillä mietin kuvataanko meitä piilokameraan. Kazokaa mitä näiden ensimmäisen maailman ongelmien kanssa painivien hölmöläisten pitää tehdä tullaxeen onnellisixi, juontaja sanoisi kameran näyttäessä meitä silittelemässä sisäistä lastamme esittäviä samettityynyjä.

    ellauri131.html on line 883: I’ve read quite a few books where the author picks a ‘project’ and runs with it to see what happens. These sorts of books have often been fun and entertaining. This one had the potential for that with some of the advice and activities these books encouraged the author to participate in. But she executed them with such seriousness that that they became cringeworthy to read about.

    ellauri131.html on line 884: And then right towards the end of the book she informs her readers that she is 37. That was a shock. I thought I was reading the emotional turmoil, flakey actions and life disarray of someone at least 10 years younger than that. 

    ellauri131.html on line 888:   Meitä kaikkia pelottaa ettemme kelpaa, sanoo Tony Robbins. Ja syystäkin. Kukaan ei rakasta minua. Sitä tiukkasi Pirkko Hiekkalakin Carl-Erik Carlsonilta vähän väliä. Viallisuuden tunne ei ole kenenkään yxilöllinen ongelma, komppaa Ekkehart Tollekin. Tällä planeetalla on viallisia apinoita miljardeja. Ne tuntee häpeää.

    ellauri131.html on line 900: Hay recounted her life story in an interview with Mark Oppenheimer of The New York Times in May 2008. In it, Hay stated that she was born in Los Angeles to a poor mother who remarried Louise's violent stepfather, Ernest Carl Wanzenreid (1903–1992), who physically abused her and her mother. When she was about 5, she was raped by a neighbor. At 15, she dropped out of University High School in Los Angeles without a diploma, became pregnant and, on her 16th birthday, gave up her newborn baby girl for adoption.

    ellauri131.html on line 902: She then moved to Chicago, where she worked in low-paying jobs. In 1950, she moved on again, to New York. At this point she changed her first name, and began a career as a fashion model. She achieved success, working for Bill Blass, Oleg Cassini, and Pauline Trigère. In 1954, she married the English businessman Andrew Hay (1928–2001); after 14 years of marriage, she felt devastated when he left her for another woman, Sharman Douglas (1928–1996). Hay said that about this time she found the First Church of Religious Science on 48th Street, which taught her the transformative power of thought. Hay revealed that here she studied the New Thought works of authors such as Florence Scovel Shinn who believed that positive thinking could change people's material circumstances, and the Religious Science founder Ernest Holmes who taught that positive thinking could heal the body.

    ellauri131.html on line 908: In 1976, Hay wrote her first book, Heal Your Body, which began as a small pamphlet containing a list of different bodily ailments and their "probable" metaphysical causes. This pamphlet was later enlarged and extended into her book You Can Heal Your Life, published in 1984. In February 2008, it was fourth on the New York Times paperback advice bestsellers list.

    ellauri131.html on line 910: Around the same time she began leading support groups for people living with HIV/AIDS, which she called "Hay Rides". These grew from a few people in her living room to hundreds of men in a large hall in West Hollywood, California. Her work with AIDS patients drew fame and she was invited to appear on The Oprah Winfrey Show and The Phil Donahue Show in the same week, in March 1988. Following this, You Can Heal Your Life immediately landed on the New York Times bestseller list. More than 50 million copies sold around the world in over 30 languages and it also has been made into a movie. You Can Heal Your Life is also included in the book 50 Self-Help Classics for being significant in its field. It is often described as a part of the New Age movement.

    ellauri131.html on line 912: Hay wrote, on page 225 of her book (December 2008 printing), that it has "... sold more than thirty five million copies". It was announced in 2011 that You Can Heal your Life had reached 40 million sales.

    ellauri131.html on line 914: Hay died in her sleep on the morning of August 30, 2017, at age 90. 

    ellauri131.html on line 928:     Seest thou a man diligent in business? He shall stand in line before Kings." -- (Proverbs 22:29)

    ellauri131.html on line 933:   That kind of enthusiasm is, to some observers of organizational behavior, appalling. The problem, they say, lies in the message that is being subsidized by management: that individual workers are responsible for their own destinies, and that the way to achieve security and serenity is through continual self-improvement. For a big corporation that is mowing down whole suitefuls of middle managers, critics say, this can be a handy way to get employees to start thinking that if they are laid off, the fault lies somewhere in themselves. "If the individual worker is made to feel the responsibility for his or her condition, the social contract is no longer there.

    ellauri131.html on line 936: Stephen Covey's Seven Habits of Highly Effective People, briefly, are these: (1) Be proactive. Take the initiative and be responsible. (2) Begin with the end in mind. Start any endeavor -- a meeting, a day at the office, your adult life -- with a mental image of an outcome conforming to values you cherish. (3) Put first things first. Discipline yourself to subordinate feelings, impulses, and moods to your values. (4) Think win/win. Just as it sounds.  (5) Seek first to understand, then to be understood. Listen with the intent to empathize, not with the intent to reply. (6) Synergize. Create wholes that are greater than the sum of their parts. (7) Sharpen the saw. Take time to cultivate the four essential dimensions of your character: physical, mental, social/emotional, and spiritual.

    ellauri131.html on line 938: Covey, more than most inspirational writers, is able to skate right up close to the border of the divine without alarming anyone.   Dr. Stephen R. Covey, author of The Seven Habits of Highly Effective People, has lost his laser pointer once again and is practically jumping up off the stage to point to a giant chart projected on the wall of a conference room at the Westin Hotel in Seattle. He would be an imposing man if he were two inches taller.

    ellauri131.html on line 944: Covey died from complications resulting from a bike accident at the Eastern Idaho Regional Medical Center in Idaho Falls, Idaho, on July 16, 2012, at the age of 79.

    ellauri131.html on line 952: The topic of Covey's Brigham U Ph.D dissertation was the "success literature" of the United States since 1776. Covey found that during the republic's first 150 years, most of that kind of writing focused on issues of character, the archetype being the autobiography of Ben Franklin. But shortly after World War II, success became more a function of personality, of public image, of attitudes and behaviors, skills and techniques, that lubricate the processes of human interaction. He began to think about ways to get people to stop cultivating superficial charm and return to character building.

    ellauri131.html on line 958: It's the American dream of life as a barn raising." Susan E. Henking, associate professor of religious studies at Hobart and William Smith Colleges, says, "It's serving to depoliticize, and it serves a certain kind of social-control function. I mean, if people feel like they deserve it when they get fired, they won't think deeply about what was really responsible." 

    ellauri131.html on line 960:   And what of the true cynic's view, that the lesson of history is that bastards often prevail? That markets are in and of themselves rational, and sometimes emotional, but rarely ever moral? That an appropriate model for  business is not an extended family but a poker game? The late genius John von Neumann was fascinated by poker, and his study of the choice making involved in the game led him to develop the foundations of game theory. Von Neumann was a peerless student of the principles of rational self-interest, and he was also an adviser to Presidents Truman and Eisenhower. When the Soviets showed signs of developing nuclear weapons, he recommended bombing them into oblivion. Game theory, he said, dictated it.

    ellauri131.html on line 972: Kuinka toivoisit muiden puhuvan sinusta, kun elämä on ohi? Ajattele sitä elämäsi jokaisena päivänä. Esim että olit lyhyt kaljupää ja kaaduit pyörällä. Ja siihen kuoli hän. Quidquid ages prudenter agas et respice finem. Ante obitum nemo supremaque funera felix. Fortes fortuna adiuvat. 

    ellauri131.html on line 976: Sähköposti ja työpaikan ongelmat häiritsevät joskus

    ellauri131.html on line 977: meidän kaikkien keskittymistä. Muista kuitenkin priorisoida se, mikä on tärkeää sen sijaan, että keskittyisit siihen, mikä yrittää saada huomiosi, esim muiden ongelmat. Rikkaaxi, hoikaksi, ja naimisiin. Siinä se.

    ellauri131.html on line 999: pitämällä mielen ja kehon terveinä sekä järjestämällä riittävästi aikaa levolle ja hengelliselle ja tunteelliselle

    ellauri131.html on line 1055: Anna niille vielä pari eteläistä päivää,	gieb ihnen noch zwei südlichere Tage,		Suo niille kaksi päivää eteläistä, 

    ellauri131.html on line 1056: tunge ne täyteläisixi ja aja niihin		dränge sie zur Vollendung hin und jage		ja viime makeus niin nouskoon näistä 

    ellauri131.html on line 1060: Nyt yxinäinen saa olla sitä pitkän tovin,	Wer jetzt allein ist, wird es lange bleiben,	Ei rakenna, ken taloa on vailla.

    ellauri131.html on line 1061: saa valvoa, lueskella, pistää preivillä,	wird wachen, lesen, lange Briefe schreiben	Vain valvoo, lueksii, kun syys on mailla, 

    ellauri131.html on line 1074: Bientôt nous plongerons dans les froides ténèbres ;	Pian sukelletaan kylmään hämärään;

    ellauri131.html on line 1081: Mon coeur ne sera plus qu’un bloc rouge et glacé.	Mun sydän on kuin punainen jäzkipallero.

    ellauri131.html on line 1104: Ah ! laissez-moi, mon front posé sur vos genoux,	Hei annappas mun ozan levätä sun polvella,

    ellauri132.html on line 48: Mestari Eckhart (myös Eckart, Eckard ja Eccard, oik. Eckhart von Hochheim) (1260–1327 tai 1328) oli saksalainen teologi, filosofi ja kristillinen mystikko. Hän syntyi Erfurtissa Thüringenissä. Sana ”mestari” johtuu maisterin arvosta, jonka hän sai Pariisin yliopistosta.

    ellauri132.html on line 50: Eckhart on vaikutusvaltaisimpia kristittyjä uusplatonikkoja, ja vaikka hän olikin dominikaanina periaatteessa uskollinen tomisti, hän kirjoitti paljon metafysiikasta ja hengellisestä psykologiasta mystiseen sävyyn. Monet saksalaiset filosofit, kuten G. W. F. Hegel ja Martin Heidegger, ovat saaneet vaikutteita hänen teoksistaan.     

    ellauri132.html on line 52:       Eckhart wurde um 1260 im heutigen Landkreis Gotha in Thüringen geboren, entweder in Hochheim oder in Tambach. Wahrscheinlich war er ein Sohn des Ritters Eckhart, „genannt von Hochheim“, dessen Tod in einer Urkunde vom 19. Mai 1305 festgestellt wird. Eckhart liebte Thüringerwürstchen. Wie wir alle. 

    ellauri132.html on line 54: Als Jugendlicher trat Eckhart in den Orden der Dominikaner ein, in dem er später hohe Ämter erlangte. Sein Hauptanliegen war die Verbreitung von Grundsätzen für eine konsequent spirituelle Lebenspraxis im Alltag. Aufsehen erregten seine unkonventionellen, teils provozierend formulierten Aussagen und sein schroffer Widerspruch zu damals verbreiteten Überzeugungen. Umstritten war beispielsweise seine Aussage, der „Seelengrund“ sei nicht wie alles Geschöpfliche von Gott erschaffen, sondern göttlich und ungeschaffen. Im Seelengrund sei die Gottheit stets unmittelbar anwesend. Vielfach griff Eckhart Gedankengut der neuplatonischen Tradition auf. Oft wird er als Mystiker charakterisiert, in der Forschung ist die Angemessenheit dieser Bezeichnung allerdings umstritten.

    ellauri132.html on line 56:       Nach langjähriger Tätigkeit im Dienst des Ordens wurde Eckhart erst in seinen letzten Lebensjahren wegen Häresie (Irrlehre, Abweichung von der Rechtgläubigkeit) denunziert und angeklagt. Der in Köln eingeleitete Inquisitionsprozess wurde am päpstlichen Hof in Avignon neu aufgenommen und zu Ende geführt. Eckhart starb vor dem Abschluss des gegen ihn eingeleiteten Verfahrens.

    ellauri132.html on line 58: Eckhart weist den Begriffen „Gott“ und „Gottheit“ nicht die gleiche Bedeutung zu, sondern er bezeichnet mit ihnen unterschiedliche Ebenen, auf denen sich die göttliche Wirklichkeit dem Menschen zeigen kann. No niin! Ekkehartin heresia oli samanusuuntaista kuin mormonien profeetalla, herra Smithillä. Me apinatkin ollaan pikku jumalia, ei vaan jotain luojanluomia löylynlyömiä. Me päästään samoihin kuin Jehova kun oikein treenataan. Christus ist zwar ein unerreichtes Vorbild, nicht aber von Natur aus von anderen Menschen prinzipiell verschieden. Jeesus - oli vain 1 ihminen - mutta meitä Spartakuxia on koko liuta! Koko pörisevä pesä minijumalia!

    ellauri132.html on line 60: Das Inquisitionsverfahren wurde verschleppt. Das Fehlen eines Präzedenzfalls – es war noch nie ein Häresieverfahren gegen einen so hochrangigen Theologen und Ordensmann durchgeführt worden – verunsicherte anscheinend die Inquisitoren. (Hups, täähän voi vielä sattua omaan nilkkaan!) Am 24. Januar 1327 appellierte Eckhart an den Apostolischen Stuhl. Dabei beklagte er, dass die Richter immer wieder Termine ansetzten, aber zu keinem Urteil kämen. (Hidasta kuin pankissa Satu Hassin isän ja miehen kuoltua. Ekkehart ehti kuolla kesken prosessin. Se oli ehkä pankin tarkoitus.)

    ellauri132.html on line 62: Nach Eckharts Tod wurde das Verfahren fortgesetzt. Es endete mit der Verurteilung der 28 Sätze, die teils als häretisch, teils als häresieverdächtig eingestuft wurden. Wichtiger als die Berufung auf Autoritäten (Neuplatonismus, Augustinus, Moses Maimonides) ist für ihn (wie für seinen Namensvetter!) die auf Vernunft und Erfahrung gestützte Einsicht. Er hält seine Einsichten für universal gültig und will seinem Publikum den Nachvollzug auch anspruchsvoller Inhalte ermöglichen. (wie auch sein schwerverständlicher Namensvetter! "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen.") Als Prediger wendet er sich statt Latein in deutscher Sprache auch an Hörer oder Leser, die über wenig philosophische oder theologische Vorkenntnisse verfügen. (Wie sein Namensvetter, der seine Muttersprache verlässt und auf English prädiziert). Tervettä markkina-ajattelua: enemmän tyhmempiä ja rikkaampia kusetettavia. 

    ellauri132.html on line 67: Saksassa syntynyt Tolle sanoo perheensä jättäneen Saksan hänen ollessaan 13-vuotias, minkä jälkeen  välittömästi hän opiskeli Lontoon yliopistossa. Hän opiskeli lyhyen ajan myös Cambridgen yliopistossa vuonna 1977 mutta ei tehnyt maisterintutkintoaan valmiiksi. Hän on kertonut esikoiskirjansa johdannossa, kuinka hän oli 29-vuotiaaksi asti masentunut ja ahdistunut, kunnes hän sai yhtäkkisen valaistuksen ja pääsi eroon peloistaan. Sen jälkeen hän kierteli Lontoota onnellisena irtolaisena. Hän vaihtoi etunimensä Eckhartiksi 1200-luvulla eläneen teologin Mestari Eckhartin mukaan ja lähti kiertämään Englantia henkisenä valmentajana. Sen jälkeen Tolle muutti Vancouveriin ja julkaisi esikoisteoksensa vuonna 1997. Sen jälkeen kun Oprah Winfrey oli muutamaa vuotta myöhemmin esitellyt kirjan televisio-ohjelmassaan, kirjasta tuli myyntimenestys. Myös hänen seuraavat teoksensa nousivat Yhdysvaltain myyntilistojen kärkeen.

    ellauri132.html on line 69: Eckhart Tolle net worth: Eckhart Tolle is a German spiritual leader and author who has a net worth of $70 million dollars. Eckhart Tolle was born in Lunen, Germany and subsequently moved to Spain to live with his father. He then moved to England to teach language classes, and also graduated from the University of London.

    ellauri132.html on line 71: While pursuing his Master's Degree at Cambridge University, he had a nervous breakdown of sorts, and came out of the experience with a sense of inner calm. But No M.A., regrettably. After relocating to Vancouver, Canada, he wrote the book, "The Power of Now". It went on to become a massive international bestseller, and he has since published two more popular books on finding inner peace. He has also been featured on numerous talk shows, and co-hosted a webinar series with Oprah Winfrey. He also runs the company, Eckhart Teachings, which handles the sale of all of his books and spiritual teaching materials.

    ellauri132.html on line 75: Tollen kirjoja on kuvattu new age -henkisiksi itseapuoppaiksi. Tolle ei identifioidu mihinkään tiettyyn uskontoon, vaan hyödyntää zenbuddhalaisuuden, suufilaisuuden, hindulaisuuden ja Raamatun opetuksia. Tollen kirjojen suosion syyksi on sanottu Tollen kykyä paketoida vanhaa viisautta esimerkiksi Buddhalta, Jeesukselta ja Shakespearelta helposti sulavaan muotoon nykyaikaiselle lukijakunnalle. Tolle itse sanoo viestinsä olevan se, että ihmisten pitäisi sammuttaa mielensä pulina, olla läsnä nykyhetkessä ja hylätä egonsa, ja pitää Tollea  manipuloivana ja jakavana voimana, joka on aina vaatimassa jotain. Tolle opettaa, että jos apina elää tässä hetkessä ja on hänen välityxellään yhteydessä “kokonaisuuteen”, hänelle (Tolle) alkaa tapahtua hyviä asioita.

    ellauri132.html on line 84: "Solange der Mensch dieser Wahrheit nicht gleicht, solange wird er diese Rede nicht verstehen." Töllö päätteli, jotta jos minä en tykkää izestä, minä ja ize on eri häiskiä. 

    ellauri132.html on line 109: 
    genta;float:right;padding:1em;width:30%" />

    ellauri132.html on line 111:     (PST: Kuka on Sam Harris?) Samuel Benjamin Harris was born in Los Angeles, California, on April 9, 1967. He is an American author, philosopher, neuroscientist, and podcast host. His work touches on a wide range of topics, including rationality, religion, ethics, free will, neuroscience, meditation, psychedelics, philosophy of mind, politics, terrorism, and artificial intelligence. — Sam Harris rejects the dichotomy between spirituality and rationality , favoring a middle path that preserves spirituality and science but does not involve religion.

    ellauri132.html on line 113: Sam is the son of actor Berkeley Harris, who appeared mainly in Western films, and TV writer and producer Susan Harris (née Spivak), who created Soap (TV series) and The Golden Girls among other series. His father, born in North Carolina, came from a Quaker background, and his mother is Jewish but not religious. He was raised by his mother following his parents' divorce when he was aged two. Harris has stated that his upbringing was entirely secular and that his parents rarely discussed religion, though he also stated that he was not raised as an atheist.

    ellauri132.html on line 119: Joku kade new age saku kirjoittaa: Mullon vähän kuenimaettoemiae kanoja Ulrich Leonard Toellen kaa. (Se oli vähän mua nuorempi kaveri Lüneburgin nummilta noin 100km päässä mun kotipaikasta.) 

    ellauri132.html on line 121: Se oli sietämätön heppuli. Kuzuu izeään nyt Eckehartixi sen mestarin perästä ja jätti umlautin pois öön päältä muuttaessaan Kanadaan lähemmäxi nenästävedettäviä.  Se puhuu ellottavalla tavalla. Se on huijari. Kazo vaikka netistä. Toi nimi Eckehart jo vituttaa.  Se on otettu Meister Eckhartilta (1260 - 1328), kz. edellinen paasaus, keskiaik. saxalainen mustikka. Kaikenlaista puhtausjargonia ja vitun hengellistä aristokratiaa. 

    ellauri132.html on line 124:   ges/ET.jpg?lm=1542270255" height=200px" />  

    ellauri132.html on line 125:   ges/category-eckhart-tolle_share.jpg?v=7646" height="200px" />

    ellauri132.html on line 129:   Kade new age saku jatkaa enkuxi:  

    ellauri132.html on line 140: Apparently the singer Annie Lennox said, "(Tolle) has some kind of special quality that I've never encountered before." Nyt menox sanoi Annie Lennox.

    ellauri132.html on line 147: E.T. Das Sein ist das ewige, allgegenwärtige Mein Leben! jenseits der unzähligen Lebensformen, die Geburt und Tod unterliegen. Das Sein ist jedoch nicht nur jenseits, sondern auch tief in jeder Form als seine innerste unsichtbare und unzerstörbare Essenz. Das bedeutet, dass es dir jetzt als dein eigenes tiefstes Selbst, deine wahre Natur, zugänglich ist. Aber versuchen Sie nicht, es mit Ihrem Verstand zu erfassen. Der fasst nur Knochen. Versuchen Sie nicht, es zu verstehen. Du kannst es nur erkennen, wenn der Geist still ist. Schluss mit dem Denken! Wenn du präsent bist, wenn deine Aufmerksamkeit ganz und intensiv im Jetzt ist, kann das Sein gefühlt, aber niemals mental verstanden werden. Das Bewusstsein des Seins wiederzuerlangen und in diesem Zustand der „Gefühls-Erkenntnis“ zu bleiben, ist Erleuchtung.

    ellauri132.html on line 149: Q: Wenn Sie Sein sagen, sprechen Sie von Gott? Wenn ja, warum sagst du es dann nicht?

    ellauri132.html on line 151: E.T. Das Wort Gott ist durch Jahrtausende von Missbrauch bedeutungslos geworden. Ich benutze es manchmal, aber ich tue es sparsam, so etwa nur auf Wochenenden und nach dem Essen. Mit Missbrauch meine ich, dass Menschen, die das Reich des Heiligen, die unendliche Weite hinter diesem Wort, noch nie gesehen haben, es mit großer Überzeugung verwenden, als ob sie wüssten, wovon sie sprechen. Oder sie argumentieren dagegen, als wüssten sie, was sie leugnen. Dieser Missbrauch führt zu absurden Überzeugungen, Behauptungen und egoistischen Wahnvorstellungen wie "Mein oder unser Gott ist der einzige wahre Gott, und dein Gott ist falsch" oder Nietzsches berühmte Aussage "Gott ist tot". Beide sind total falsch. Ich setze fort auf Finnisch:

    ellauri132.html on line 157: Der Philosoph Descartes glaubte in seiner berühmten Aussage: "Ich meine, also bin ich" die grundlegendste Wahrheit gefunden zu haben. Tatsächlich hatte er den grundlegendsten Fehler ausgesprochen: Denken mit Sein und Identität mit Denken gleichzusetzen. Der zwanghafte Denker, also fast jeder, lebt in einem Zustand scheinbarer Isolation, in einer wahnsinnig komplexen Welt ständiger Probleme und Konflikte, einer Welt, die die wachsende Zersplitterung des Geistes widerspiegelt. Erleuchtung ist ein Zustand der Ganzheit, „in einem“ und somit in Frieden. In einem Leben in seinem manifestierten Aspekt, mit der Welt, sowie mit deinem tiefsten Selbst und unmanifestierten Leben – mit einem Wesen. Erleuchtung ist nicht nur das Ende des Leidens und des ständigen Konflikts innen und außen, sondern auch das Ende der schrecklichen Versklavung des unaufhörlichen Denkens. Was für eine unglaubliche Befreiung es ist! Kein Quatsch mehr zwischen den Ohren. Ich bin nur!

    ellauri132.html on line 159: Denken ist zu einer Krankheit geworden. Krankheit entsteht, wenn die Dinge aus dem Gleichgewicht geraten. Es ist zum Beispiel nichts falsch daran, dass sich Zellen im Körper teilen und vermehren, aber wenn dieser Prozess ohne Rücksicht auf den gesamten Organismus fortgesetzt wird, vermehren sich Zellen und wir haben Krankheiten. Dass geschieht wenn die Zellen fangen an selber zu denken! Schluss damit!

    ellauri132.html on line 161:   Q: Ich stimme nicht ganz zu. Es stimmt, dass ich viel ziellos denke, wie die meisten Menschen, aber ich kann immer noch meinen Verstand verwenden, um Dinge zu erreichen und zu erreichen, und das tue ich die ganze Zeit.

    ellauri132.html on line 163: E.T. Jaaaa, aber nur weil Sie ein Kreuzworträtsel lösen oder eine Atombombe bauen, heißt das nicht, dass Sie Ihren Verstand benutzen. So wie Hunde es lieben, Knochen zu kauen, liebt es der Verstand, seine Zähne in Probleme zu bekommen. Deshalb löst er Kreuzworträtsel und baut Atombomben. An beidem hast du kein Interesse, Knochen oder Bomben. Lassen Sie mich Folgendes fragen: Können Sie Ihren Verstand verlieren, wann immer Sie wollen? Haben Sie den "Aus"-Button gefunden? Den "Toll"- Knopf?  Ich habe! Einen "Ein"-Knopf habe ich dagegen nicht gefunden. Vielleicht gibt es keinen. 

    ellauri132.html on line 176: Mä uskon mielelläni etmä oon "vaan" omituinen, mutta kieltämättä olen enemmän kuin vähän outo. Voisin syyttää siitä kynäilyintoani, joka ajaa mun stakeja olla kirjailija, uraani lukiopettajana, ja mun harrastetta tarinologibloggerina ja yhteiskunnan johtajana, mutta se ei luultavasti ole ainut syy.

    ellauri132.html on line 189:       Siis mä näytän teille oikeet kynäilyvinkit ammattilaisilta, ml Stephen King, William Goldman, Pixar’s Emma Coats, Kurt Vonnegut, Joss Whedon, Neil Gaiman, and George Orwell. Alkuperäiset säännöt ja kaavio löytyy mun "Kynäilijöille" Pinterest-taululta.

    ellauri132.html on line 191: 	    [Panen merkille että näistä 7 kirjailijasta ainoastaan Vonnegutilta ja Orwellilta olen jotain lukenut, Stephen Kingin jotain kirjaa aloitin mutten jaxanut. Loput on tuiki tuntemattomia. Enkä mä Vonnegutia enkä Orwelliakaan kovin korkealle arvosta, tendentiöösejä keskinkertaisuuxia. Seuraava on Vonnegutin kirjasta Harrison Bergeron:

    ellauri132.html on line 193:     THE YEAR WAS 2081, and everybody was finally equal. They weren’t only equal before God and the law. They were equal every which way. Nobody was smarter than anybody else. Nobody was better looking than anybody else. Nobody was stronger or quicker than anybody else. All this equality was due to the 211th, 212th, and 213th Amendments to the Constitution, and to the unceasing vigilance of agents of the United States Handicapper General.

    ellauri132.html on line 195:     Some things about living still weren’t quite right, though. April for instance, still drove people crazy by not being springtime. And it was in that clammy month that the H-G men took George and Hazel Bergeron’s fourteen year-old son, Harrison, away.

    ellauri132.html on line 197:     It was tragic, all right, but George and Hazel couldn’t think about it very hard. Hazel had a perfectly average intelligence, which meant she couldn’t think about anything except in short bursts. And George, while his intelligence was way above normal, had a little mental handicap radio in his ear. He was required by law to wear it at all times. It was tuned to a government transmitter. Every twenty seconds or so, the transmitter would send out some sharp noise to keep people like George from taking unfair advantage of their brains.

    ellauri132.html on line 200: Here, Vonnegut is influenced by his early work as a journalist. His sentences are short and easily understood so as to be largely accessible. A dystopian setting enhances his social and political critique by imagining a future world founded on absolute equality through handicaps assigned to various above-average people to counter their natural advantages. A similar subject can be found in L. P. Hartley's dystopian novel Facial Justice from the previous year of 1960.

    ellauri132.html on line 202:   Yet Vonnegut also punctuates his dystopia with humor. Even the most horrifying scenes are underlined by jokes or absurdity. When the news announcer is supposed to read a news bulletin he has to hand it to a nearby ballerina because of his speech impediment, and the ballerina then alters her voice to a "grackle squawk" because it would be "unfair" to use her natural voice, described as a "warm, luminous, timeless melody". This absurdity highlights the madness of the world of "Harrison Bergeron".

    ellauri132.html on line 215: Attorneys representing students from the Shawnee Mission district say the story “Harrison Bergeron” shows that a world of forced equality would be a nightmare, so unequal funding of public schools is OK.

    ellauri132.html on line 223: “It’s about intelligence and talent, and wealth is not a demonstration of either one,” said Vonnegut, 82, of New York. He said he wouldn’t want schoolchildren deprived of a quality education because they were poor.

    ellauri132.html on line 243: William Goldman (12. elokuuta 1931 – 16. marraskuuta 2018) oli yhdysvaltalainen romaanikirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja. Hänet palkittiin kahdella Oscarilla, yhdellä Bafta-palkinnolla ja kahdella Edgarilla. Goldman kasvoi juutalaisessa perheessä Illinoisin Highland Parkissa. Hän valmistui Oberlin Collegesta vuonna 1952 ja Columbian yliopistosta 1956. Muutamia elokuvia, joihin Goldman on antanut panoksensa, ovat Maratoonari (1976), Presidentin miehet (1976), Yksi silta liikaa (1977), Piina (1990), Näkymättömän miehen muistelmat (1992) ja Pedon sydän (2001). Goldman oli naimisissa Ilene Jonesin kanssa, kunnes he erosivat vuonna 1991; parille syntyi kaksi tytärtä. Myös Williamin veli James Goldman (1927–1998) oli käsikirjoittaja. Goldman kuoli 87-vuotiaana keuhkokuumeen ja paksusuolen syövän aiheuttamiin komplikaatioihin.

    ellauri132.html on line 248: …kerta hieno kieli vaan häirizee. No tää ohje on vähän joka iikalla. Tietysti, sua opetetaan aina käyttämään kuvakieltä luovassa kirjoittamisessa. Ja kyllähän sä tottakai haluut luoda tunnelmaa lukijoille kuvilla ja sen sellaisella. Kuiteskin, monet kirjailijat inttävät etteisun pitäis käyttää pitkiä sanoja, erikoisia sanoja, useita sanoja missä yhdelläkin selviää. Tajuunhan mä tän, tuleehan siitä ongelmia jos kuvaa 'lämpimästi' vs. vaan sanoo sen; koska ei pitäis koskaan käyttää adverbeja. Kuiteskin, Orwellista Kingiin, ne on kaikki yhtä mieltä ezun pitäs pitää kieles yxinkertaisena. Kurt Vonnegut termentää:

    ellauri132.html on line 258: 
    Kynäile 1 hengen yleisölle
    

    ellauri132.html on line 292:     Älä koskaan käytä muuta verbiä kuin "sanoi" dialogeissa.

    ellauri132.html on line 364: Sign up for Writer’s Wisdom to get free access to these writing resources!

    ellauri132.html on line 382:   Esim politiikka. Onhan se järkevää että vaan viisaat koulutetut kokeneet ja yleensä tollaset keski-ikäiset setämiehet ratkaisee ongelmat ja muuttaa maata, vai mitä? Kaikissa näissä tilanteissa päältäpäsmärit ei aktiivisesti istu hännällään pikkuväen päällä. Ne yrittää vaan pysytellä kasan huipulla.

    ellauri132.html on line 389:   Vaik dystopiatarinat usein näyttää missä vika, ne ei välttämättä johda mihkään muutoxeen. Älä ikinä unohda että fiktiiviset dystopiat on vaan väritettyjä versioita siitä jossa me jo eletään. Tää meidän tohina on just sitä traumaattista tasapäistävää maailmaa jota Ayn Rand, Ray Bradbury, George Orwell, and Kurt Vonnegut Jr. jo ennusti, missä on vitusti tätä tyhmää tasa-arvoa. Mä ainakin unelmoin olevani kasan huipulla eräänä päivänä.

    ellauri132.html on line 429: 
  • get="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden intiimejä paikkoja
    • 

    ellauri132.html on line 430: 
  • gestures-and-body-language-for-writers/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden rumia eleitä
    • 

    ellauri132.html on line 431: 
  • get="_blank" rel="noopener noreferrer">500 rumaa sanaa niiden sexikohtauxiin
    • 

    ellauri132.html on line 432: 
  • get="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden ällöjä sexiääniä
    • 

    ellauri132.html on line 433: 
  • get="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden ruumiinosia
    • 

    ellauri132.html on line 434: 
  • get="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirjailijoiden rumia ilmeitä

ellauri132.html on line 436: Ei hizi, einää linkit toimi enää, Google AdSense kielsi ne. Sun pitää ostaa Ms. Donovanin sanat paperbäkkinä Amazonilta. Ja jos teet jotain muuta genreä, ehken sun pitää käyttää jotain muita sanoja.
ellauri132.html on line 438: Google AdSense is a program run by Google through which website publishers in the Google Network of content sites serve text, images, video, or interactive media advertisements that are targeted to the site content and audience. These advertisements are administered, sorted, and maintained by Google. They can generate revenue on either a per-click or per-impression basis. Google beta-tested a cost-per-action service, but discontinued it in October 2008 in favor of a DoubleClick offering (also owned by Google). In Q1 2014, Google earned US$3.4 billion ($13.6 billion annualized), or 22% of total revenue, through Google AdSense. AdSense is a participant in the AdChoices program, so AdSense ads typically include the triangle-shaped AdChoices icon. This program also operates on HTTP cookies. In 2021, over 38.3 million websites use AdSense.
ellauri132.html on line 442: The webmaster who wishes to participate in AdSense inserts the AdSense JavaScript code into a webpage.
ellauri132.html on line 443: Each time this page is visited by an end user (e.g., a person surfing the Internet), the JavaScript code uses inlined JSON to display content fetched from Google's servers.
ellauri132.html on line 444: For contextual advertisements, Google's servers use a web cache of the page created by its Mediabot "crawler" to determine a set of high-value keywords. If keywords have been cached already, advertisements are served for those keywords based on the Ads bidding system.
ellauri132.html on line 445: For website-targeted advertisements, the advertiser chooses the page(s) on which to display advertisements, and pays based on cost per mille (CPM), or the price advertisers choose to pay for every thousand advertisements displayed.
ellauri132.html on line 506: his brows drew together hänen kulmakarvat veti yhteen
ellauri132.html on line 507: her brows snapped together hiänen kulmakarvat napsahti yhteen
ellauri132.html on line 529: her pupils were huge hiänen oppilaansa olivat jättimäisiä
ellauri132.html on line 561: he pressed his lips together hän puristi huulet yhteen
ellauri132.html on line 642: Dramaattisen kysymyxen luonne informoi juonta ja millanen stoori siitä tulee. Uhkaako hahmoja jokin ulkoinen vai sisäinen? Vai onko se vuoroon ulkona vuoroon sisällä kiihtyvässä tahdissa? Mitä genreä tarinasta tulee? Sulla on 7 vaihtoehtoa:
ellauri132.html on line 644: Tragedia. Tragediassa, sun päähenkilön pitäis kärsiä suurehko onnen muutos — melkein aina hyvästä pahaan, onnellisesta surulliseen. Traagisten hahmojen pitää kärsiä.
ellauri132.html on line 665: Eikä, palkinto-Booker oli joku riistäjä Booker McConnell Karibialta. In 1972, winning writer John Berger, known for his Marxist worldview, protested during his acceptance speech against Booker McConnell. He blamed Booker's 130 years of sugar production in the Caribbean for the region's modern poverty.
ellauri132.html on line 671: 1980, Anthony Burgess, kirjan Maalliset voimat kynäilijä, kieltäytyi osallistumasta seremoniaan ellei se voittaisi palkintoa. Toinen voittajaehdokas oli William Goldingin Siirtymäriitit. Dumarit päättivät vasta 30min ennen ohjelman alkua antaa rahat Goldingille, kun Burgessia ei kuulunut. Knääpien kirjallinen sota pääsi etusivulle, mikä tietysti oli mieluisaa, ainaskin Williamista.
ellauri132.html on line 677: James Kelmanin kirjan How Late It Was, How Late valinta v1994 Booker Prize voittajaxi nosti suuren älämölön. Rabbi Julia Neuberger, 1 tuomareista, julisti eze on "a disgrace" ja lähti ovet paukkuen, tuomiten kirjan myöhemmin eze on vaan "crap"; WHSmithin markkinointipäällikkö kuzui palkintoa "noloxi koko kirjakaupalle"; Waterstonen kirjakauppa Glasgowissa möi vaan 13 kopiota Kelmanin kirjasta seuraavalla viikolla, nekin huomaamattomasssa käärössä toisella lähettäjänimellä.
ellauri132.html on line 705: Mikä tahansa tilanne mitä sun sankari on naamakkain alussa tai keskellä sen pitäisi paheta. Jos ize stoori nuupahtaa, muista että stakejen pitää kasvaa lisääntyvästi korkeammaxi sun protagonistille. Heitä esteitä niiden tiele, vaikket edes tiedä miten ne siitä selviävät. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Ota mallia Kelju K Kojootista. Joskus hahmojen pakottaminen soppeen voi stimuloida sun ongelmanratkaisutaitoja. Esim Deus ex Machina on hyvä kepponen.
ellauri132.html on line 712: Tuo mukaan uusia ongelmia.
ellauri132.html on line 816:
ge;text-align:center;color:grey">MITEN

ellauri132.html on line 817:
ge;text-align:center;font-weight:bold">KYNÄILLÄ SKENE.

ellauri132.html on line 818:
ge;text-align:center;color:grey">11 STEPILLÄ

ellauri132.html on line 857: Gustav Freytag (13. heinäkuuta 1816 Kreuzburg, Ylä-Sleesia – 30. maaliskuuta 1895 Wiesbaden) oli saksalainen kirjailija ja filologi. Freytags Eltern waren Gottlob Ferdinand Freytag, Arzt und später Bürgermeister in Kreuzburg in Schlesien, und seine Frau Henriette, geb. Zebe. Freytag opiskeli filologiaa Breslaussa ja Berliinissä. Vuosina 1848–1870 hän toimitti Julian Schmidtin kanssa kansallisliberaalia Die Grenzboten -sanomalehteä. Vuosina 1867–1870 hän oli liberaalipuolueesta edustajana Pohjois-Saksan liiton lakiasäätävän elimen jäsen Thüringenin alueen edustajana. Vuonna 1869 Freytag aloitti kirjallisen debatin säveltäjä Richard Wagnera vastaan ja syytti tätä antisemitismistä.
ellauri132.html on line 859: Mit der Übernahme der Grenzboten begann seine Karriere als Journalist. In der Wochenzeitschrift verfasste Freytag auch politisch kritische Artikel, so unter anderem über die Niederschlagung des schlesischen Weberaufstandes, was eine steckbriefliche Fahndung durch Preußen zur Folge hatte. Er ersuchte deshalb seinen Freund Herzog Ernst von Sachsen-Coburg-Gotha um politisches Asyl und zog 1851 nach Siebleben bei Gotha. Herzog Ernst verlieh ihm 1854 den Hofratstitel. Noi Gothat on kai niit kuningatar Victorian sukulaisia.
ellauri132.html on line 861: 1870/71 nahm er als Berichterstatter im Hauptquartier des preußischen Kronprinzen Friedrich am Deutsch-Französischen Krieg teil. In den Jahren 1871 bis 1873 vertrat er in der Zeitschrift Im neuen Reich seine nationalliberalen Anschauungen. 1886 wurde er zum geheimen Hofrat ernannt und erhielt den Titel „Exzellenz“.
ellauri132.html on line 863: Freytagin kirjalilijanuran heikohko pääteos on romaani Soll und Haben (1855), jonka roolihahmoissa asetetaan vastakkain ahne aatelinen kauppias ja työteliäs aateliton mies. Freytag halusi teoksellaan arvostella rappeutunutta Saksan aatelistoa ja kehua izeään. Tutkijanuralla hänen pääteoksensa on teos Bilder aus der deutschen Vergangenheit (1874–1876). Filologista tutkimusta on esimerkiksi Die Technik des Dramas (1863). Freytag sai vuonna 1893 rauhantyön Pour le mérite -palkinnon.
ellauri132.html on line 872: Sie huscht an seine Seite in hastigem, leisem Lauf. Hiän suihkii hänen vierellä hiljaista puolijuoxua.
ellauri132.html on line 876: „Hinweg, du Tochter der Sünde!" Sie steht wie festgebannt "Tiehesi sä synnin tytär" Hiän pysähtyy kuin naulittuna
ellauri132.html on line 881: Du ruhst bis zum nächsten Morgen in meinem Kämmerlein, Siel sä lepäät aamuun asti mun pikku kammarissa,
ellauri132.html on line 882: Dort will das arme Käthli heut Nacht dein eigen sein." Siellä köyhä Käthli tänä yönä on sun omasi."
ellauri132.html on line 883: Sie sprach gebrochen und stockend und hatte doch viele Wochen Hiän puhui murtaen ja änkyttäen vaik oli viikkokausia
ellauri132.html on line 884: Die lockenden Liebeslaute sich selber vorgesprochen. Harjotellut näitä lemmenpuheita peilin edessä.
ellauri132.html on line 885: Der Fremde faßte sie schweigend an ihrer zitternden Hand Vieras tarttui vaieten hiänen vapisevaan käteen
ellauri132.html on line 889: Und stiegen auf knarrenden Treppen ins hohe Brautgemach. Ja nousi narisevat portaat korkeeseen neidonkamariin.
ellauri132.html on line 890: Sie drehte hastig die Schlüssel und bat in's Zimmer zu gehn. Hiän kiersi nopeasti avainta ja pyysi sisälle.
ellauri132.html on line 892: Die Fenster waren behangen mit rothem verschossenem Zitz, Ikkunoissa oli verhoina punaista reikäpiziä,
ellauri132.html on line 900: Das einzige frische Leben im traurigen engen Raum. Ainoo vihanta elollinen surkeen ahtaassa kopissa.
ellauri132.html on line 907: Und stand in der Mitte des Zimmers im luft‘gen weißen Kleide. Ja seisoi huoneen keskellä ilmavassa negligeessä.
ellauri132.html on line 908: Ihr Köpfchen war mit Flechten und alten Flittern geschmückt, Pää oli koristeltu leteillä ja vanhoilla filttereillä,
ellauri132.html on line 909: Die Wangen mit Schaam begossen, die Augen zugedrückt. Posket oli häpeästä punaiset, silmät puristettu kiinni,
ellauri132.html on line 911: „ Es wird uns Niemand stören." Dem fremden Manne gerann "Ei meitä siellä häiritä." Vieraalta miekkoselta
ellauri132.html on line 919: Ach Käthli, mich hungert und dürstet, ach bitte den blanken Herrn, "Hei Käthli, mullon nälkä ja jano, pyydä blankoherralta,
ellauri132.html on line 920: Er giebt die wenigen Groschen für seine Freuden gern. Se antaa pikkurahaa pikku ilosta varmaan mielellään."
ellauri132.html on line 923: Und der bei'm Käthli kniete, der hatte in besseren Tagen Ja se joka kyykisteli Käthlin vieressä, parempina päivinä
ellauri132.html on line 924: Das Mädchen mit heißem Lieben in seinem Herzen getragen; se oli rakastanut tosi kuumasti tätä tyttöä,
ellauri132.html on line 926: Und fand die bleiche Dirne der Hölle zugetraut. Ja löysi lakanankalpean vosun pirun helmasta.
ellauri132.html on line 927: Das war die schwerste Stunde für zwei gebrochne Herzen. Se oli kaikkein traagisinta kahelle rikkuneelle ruukulle.
ellauri132.html on line 928: Werft schwarze Schleier darüber! von solchen nagenden Schmerzen Heittäkääpäs musta kaapu skenen päälle! Sellaisista
ellauri132.html on line 929: Soll Jeder die Augen wenden hinauf zum Sonnenlicht. nakertavista kivuista pitää kaze kääntää aurinkoon.
ellauri132.html on line 932: Die Stunde war vergangen, da saß der fremde Mann, Oli mennyt tunteja, ja vieras äijä istui
ellauri132.html on line 935: Und priesen den jungen Geber und aßen und tranken geschwind. Ja kiitti nuorta antajaa aterioiden vankasti.
ellauri132.html on line 938: Ach Robert, ich wage nimmer die Augen aufzuschlagen, Voi Roope, mä en kehtaa koskaan nostaa kazetta,
ellauri132.html on line 939: Hier laß mich liegen und ruhen und dir das Elend klagen. Ammun maata tässä ja lohduttaa sun pikkuveljeä.
ellauri132.html on line 940: Ich hätte gern gehungert, die Mutter flucht' und bat, Mä oisin mielelläni nälistellyt, mut äiti kiroili,
ellauri132.html on line 947: Am Halse fest gebunden. D'rauf hielt sie den Mann am Ohr Size tarttui miestä korvasta ja muris siihen:
ellauri132.html on line 949: So Hab' ich ihn gerettet und als ich Dir nachgerannt, Mut enmä hukannut, ja kun mä juoxin sun perässä,
ellauri132.html on line 950: Da hat er wie glühendes Eisen auf meiner Brust gebrannt. se poltti kuin silitysrauta mun rinnuxilla.
ellauri132.html on line 952: Und sprach mit gesenktem Haupte noch leiser ihm in's Ohr. Hiän vapisi ja tunki syliin, ja supisi sen korvaan,
ellauri132.html on line 954: Bin eine Dirne geworden, die soll mein Liebster meiden. Musta tuli sexin ammattilainen, vältä niitä.
ellauri132.html on line 958: Als hält' ich nicht gesündigt und deiner Treue vertraut. Niikö mä en oiskaan bylsinyt joka vitun petteriä,
ellauri132.html on line 959: Sie schloß die Augen schamhaft und bot ihm die Lippen dar; Hiän sulki silmät häpeillen ja tarjos alahuulia;
ellauri132.html on line 960: So hingen sie an einander, ein schönes trauriges Paar. Niin ne roikkui toisissaan kaunis surukuppeli.
ellauri132.html on line 964: Und öffnet' endlich die Augen und sah in die seinen hinein, Ja aukas silmät loppuviimexi ja kazoi Roopea,
ellauri132.html on line 967: Er sprach mit Ernst: ich scheide, doch morgen kehr' ich zurück, Roope puhui Ernstin kaa: mä lähden nyt,
ellauri132.html on line 971: Bei'm ersten Schimmer des Tages war Käthli's Freund erwacht, Heti aamuhämärissä Käthlin Roope heräsi,
ellauri132.html on line 972: Er suchte das Haus des Liebchens im dämmernden Morgenlicht Se ezi kullan kämppää päivän noustessa
ellauri132.html on line 975: Das Käthli schläft, sei ruhig! ihr ist der Schlaf gesund. Käthli nukkuu, eikä ihme! Uni tekee hyvää verelle.
ellauri132.html on line 976: Sie hat in den letzten Nächten bei fleißigem Spinnen gewacht, Se on viimeisinä öinä valvonut aivan vitusti,
ellauri132.html on line 977: Doch gestern hat sie mich lächelnd zuerst in's Bett gebracht, Mut eilen se pani mut ensin petiin nukkumaan,
ellauri132.html on line 978: Hat meine Bibel genommen und ist in die Kammer gegangen; Otti mun raamatun ja meni panohuoneeseen;
ellauri132.html on line 979: Ich hörte sie lange beten, und durch die Ritze drangen Mä kuulin sen rukoilevan pitkään, ja seinänraosta
ellauri132.html on line 983: Sie lag mit gefalteten Händen, die Decke bis an's Kinn Hiän makas kädet sylissä, peitto leukapartaan asti
ellauri132.html on line 984: Heraufgezogen, die Wänglein mir freudigem Roth bedeckt, vedettynä, pikku posket rauhallisen punaisina,
ellauri132.html on line 988: (Eihän tää muuten olis tragedia vaan komedia)
ellauri132.html on line 995: Vorheriges Gedicht von Gustav Freytag Nächster Text von Gustav Freytag Edellinen Kustaan runo Seuraava Kustaan texti
ellauri132.html on line 997: Weniger Gut Sehr gut Ausgezeichnet Vähän Hyvä Oikein hyvä Erinomainen
ellauri132.html on line 1008: ges.ctfassets.net/3s5io6mnxfqz/3tVLBM6aDKOIwgWUU6ieym/5fd4a14a3a92dc39d76e8a3f450b0305/image2.jpg?fm=jpg&w=800&fl=progressive" />
ellauri133.html on line 53: gelmann.dk/wp-content/uploads/2018/12/grinchen.jpg" height="250px" />
ellauri133.html on line 54: geekmi.news/__export/1604099115326/sites/debate/img/2020/10/30/stephen-king_crop1604099061971.jpg_903948737.jpg" height="250px" />
ellauri133.html on line 63:

The most important sentence of your novel is the first one. The most important paragraph is the first one. The most important page... well, you get the idea. Without a great opening, no-one will read your book. Fuck you! If your readers are so wimpy fuck them too!


ellauri133.html on line 65:

It has to introduce your main character. You don't have to go into details, but you need enough to show if the MC is male or female, old or young, and ideally, give an idea of their personality. The opening has to show, or at least hint at, the inciting incident, the problem that starts the story for the MC. Most important, your opening has to grab the reader. Very few people have the patience to wade through pages of description before the action starts. Work on the first paragraph, and particularly the first line, until no-one can resist reading on. So, a few ways to get it wrong. Fuck the main character! This too is just for narcissist nincompoops who can't read about anything but themselves.


ellauri133.html on line 67:

Describing an average day in the life of your character. No, it won’t give us deep insight into her personality, it’s just boring. Start the story where your character’s life gets interesting. Fuck you, only idiots with a boring life want stories apt to tickle striped-ass baboons.


ellauri133.html on line 68:

Backstory. No-one except the author is really interested in your character's backstory. The reader wants to see what is happening now. Speak for yourself, dear "reader"! Whatever backstory is really necessary can be woven into the main story. Fuck you, damn tunnel visionary. This type of fundamentalistic rules get bent from wire to cater to the nonexisting taste of hoi polloi.
ellauri133.html on line 74:

Dreams. You know how bored you get when your friends tell you about their dreams? Now imagine a stranger is doing it. This person has a baseball player's brain. Most likely wearing a baseball player's cap with a hair tuft sticking out in the back.


ellauri133.html on line 76:

Chapter one. What? Where else would you start? According to every publisher and agent I’ve met, most novels really start on chapter three or four. The first few chapters are all set-up or backstory which would improve the novel by being deleted. This kinda guys fast forward over porn film beginnings to the first blow job or insertion. Best improvement would be to scrap the whole book. Plus its author.


ellauri133.html on line 79:

There are fashions in writing, just as there are in clothes. The modern trend, particularly for genre or YA fiction, but increasingly in literary fiction too, is to start the story with the main character on the first page, and to start with the inciting incident. No backstory before chapter three, and then pare it to the bone. "YA" most likely stands for young adult. There hardly is a brand of monkeys that are stupider than young adults. Except YA writers. Give them a dildo and it will keep them occupied for hours.


ellauri133.html on line 80:

Before you scream that your reader won’t understand without a lot of explanation of what is going on, remember that this is the generation that watched the Matrix and Inception. Your reader is smart and will understand what is happening. Spending forty pages explaining the unnecessary is insulting to your reader. You call it smart to know all the tv cliches by heart? The XYZ generations, force fed with tv cliches from the cradle, are arguably the worst class retards so far in world history.


ellauri133.html on line 81:

Interesting fact: the average reader will give up on a boring book by page seventeen. If you’ve wasted any of your precious first pages on boring stuff, you’re likely to join the Page Seventeen club too. TLDR, huh? Your kind better buy Marvel comic magazines. They got a lot of pics to help with the ALL CAPS text in the bubbles, and not much more pages than those 17.


ellauri133.html on line 82:

There are lots of books out there. The reader has to decide quickly which one she is going to spend her time and money on. She's not going to buy something just because it might get good later on. Unless you have won a major prize or had a film made from your book, chances are your reader has never heard of you. She’s going to read a page or two and decide. If it’s on Amazon, she’s going to click “Look Inside” and read a few pages. Yep, "your reader" will do just that, being an analphabet in for mind-numbing pulp. "My reader" takes time to choose a book by its literary merits, not by its gaudy cover and advertising blurbs. And most likely from a public library on the recommendation of a friend. Preferably after reading the plot synopsis.


ellauri133.html on line 83:

Have you ever watched American Idol or X factor at the audition stage? Then you'll know the way you can usually tell within five notes if the singer is actually able to sing and is likely to go through. It's the same with writing. Any writer who can't manage a decent opening is not likely to get much better a hundred pages on. Whining for a second chance because "I sing a lot better in the second verse" (or "The second chapter is really good") doesn't fool anyone. What an idiot. There are lots of books that start out slow but grow on you. But fuck you, you're just such an idiot that hardly has the patience to spell laboriously through the title. Right into the garbage can from the Amazon box if the cover does not please. Your kind had better just watch Netflix or HBO, or reruns of American Idiots and X Position.


ellauri133.html on line 117: Ei siinä ole mitään tolkkua, tää on sitä samaa filmin matkintaa putkiaivoille. Filmissä on vaan 1 leeveli eikä lupa kommentoida mitään. Mix vitussa kirjojen pitäs olla samanlaisia. Sitäpaitsi horrori on genrenä aivan perseestä. En ole saanut luetuxi yhtään Stephen Kingin omaa prujausta. Sixen kynäilyneuvotkin on suspekteja.
ellauri133.html on line 178: Huonot kynäilijät laittaa adverbeja dialogeihin, esim "Pane pois se pyssy hiän pyysi arasti". Ota pois toi adverbi, ja sano vaan "Paa pois se mutka, sanoi hiän."
ellauri133.html on line 187: Seuraavaksi suuremmat kappaleet on kappaleet. Helpossa fiktiossa ja klikki uutisissa ne on super lyhyitä. Hyvässä romaanissa on väh 50% blankoa. This page intentionally left blank. Lukija näkee heti et hei täähän näyttää helpolta.
ellauri133.html on line 255: He sitten ystävystyvät Mikeen. Muutaman viikon päästä, Kerho hoksaa tulleensa Sen riivaamaksi. Se herää joka 27 vuosi syödäkseen lapsia. Se ilmenee uhrien pelkojen muodossa ja se voi toteuttaa kenen tahansa pahimmat painajaiset. Pelko tekee lapsista mureampia ja toimii ”mausteena” Sille. Billin autotallissa he selvittävät Sen käyttävän Derryn viemäriverkostoja pysyäkseen piilossa. Se hyökkää heidän kimppuunsa, mutta he onnistuvat välttämään sen. Luusereiden Kerho päättää kohdata Sen Neibolt Streetin talossa olettaen Sen piileskelevän siellä. Se käyttää muuntautumiskykyjään erottaakseen ystävykset yksi kerrallaan. Eddie murtaa kätensä ja Se miltei syö hänet, mutta Beverly työntää rautakangen Sen kallosta läpi. Se haavoittaa Beniä (ei rautakanki), jonka jälkeen Se pakenee talon kellarissa olevan vanhan kaivon kautta viemäreihin. Eddie kotiutetaan hänen murtuneen kätensä takia. Koko Kerho erkaantuu Billin epäilysten takia ja hajaantuu omille poluilleen.
ellauri133.html on line 267: Luusereiden Kerho vannoo, että jos Se tulisi takaisin 27 vuoden päästä, he palaisivat takaisin ja tuhoasivat Sen ikuisesti. He pitävät Georgen kädestä kiinni piirissä, jonka jälkeen yksi kerrallaan ystävykset lähtevät kotiin.
ellauri133.html on line 291: Paha nousee jälleen esille Derryssä, eikä auta muu että ohjaaja Andy Muschietti tuo uudelleen yhteen luusereiden klubin. Elokuvassa ”SE: TOINEN LUKU” sen aikuistuneet jäsenet palaavat paikkaan, josta kaikki sai alkunsa. Elokuva on jatko-osa Muschiettin arvostelu- ja katsojamenestykselle ”SE” vuodelta 2017, joka sai maailmanlaajuisesti yli 700 miljoonan dollarin lipputulot. ”SE”-elokuvasta tuli genren uudelleen määrittävä ilmiö ja kaikkien aikojen menestynein kauhuelokuva lipputuloilla mitattuna. Koska paha saapuu Derryyn aina 27 vuoden välein, ”SE: TOINEN LUKU” tuo jälleen yhteen ensimmäisen elokuvan henkilöt, nyt aikuisina lähes kolme vuosikymmentä edellisen elokuvan tapahtumien jälkeen. Paizi et eihän tässä päässyt vierähtämään kuin 2 auringonkiertoa.
ellauri133.html on line 335: Usko tai älä, tässä on jotain tieteellistä takana. Dr. Gustaaf "Phil" Dekker yliopistosta "the University of Adelaide" havaizi tutkimuxissaan että nainen joka säännöllisesti "nauttii" siittäjän runkkua on pienemmässä vaarassa saada keskenmenoja. Teoria on että kun naarasruumis saa paljon geneettistä materiaalia, sen immuunisysteemi ei viizi torjua feetusta jolla on niitä samoja geenejä.
ellauri133.html on line 337: Muistathan, että tää vaan toimii lapsen isänkohdalla, niet vaikka latkis vaikka kuinka paljon jonkun muun apinan mälliä pierunhajuisesta hotellilakanasta, se ei auta midiä, eikä missään tapauxessa runkun nielentä lisää lapsen lahjoja tai kynäilytaitoja. Muuten näät bändärit olis synnyttäneet laivalastillisen pikku Hendrixejä ja Claptoneja tähän mennessä. Toisaalta se vois selittää mix maailmassa on niin paljon Tepon kaltaisia douchebageja.
ellauri133.html on line 359: His brother George was murdered by It in the first pages of the book and his parents are very cold to him afterward. He has a stutter, which is important to the plot a few times. As an adult, he’s a successful horror novelist and is married to an actress named Audra. IT is not a work of fiction and Stephen King is actually "Stuttering Bill" Denbrough. In reality Steve was born in Portland, Maine and moved away when he was young with his Mother and older brother after abandonment by his father and witnessing a fatal train accident of a play friend. He returned at age 11 to Maine from Conn. and founded The Losers Club in Derry after unsuppressing the true death of his little friend by the railway tracks when he was 2 (as told in his 1981 book Danse Macabre). Now living inbetween Lovell and Bangor, King travels regularly past Derry near Derry Mountain in Linconville and can recollect most of the past due to the closer proximity and is preparing for Pennywises awakening in 2038. Lähde: FanTheory. - Does anyone think Bill Denborough´s stutter was a bit too much? That each word was stirred too much to have a nice flow? - B-b-b-beep - beep, Ruh-ruh-Richie. B-big Bill is puh-puh-PERFECT!
ellauri133.html on line 364: Stephen King’s novel It, first published in 1986, is known for its whopping page count and multigenerational horror saga. In 2017, buzz around It spiked again due to director Andy Muschietti´s big-screen adaptation of the novel. The film, which went on to become the highest-grossing horror movie ever, was the novel’s second trip to the screen, following a 1990 television miniseries. And now Muschietti is continuing the story with the highly anticipated IT Chapter 2, which arrives in theaters today.
ellauri133.html on line 370: The Three Billy Goats Gruff, a classic Norwegian fairy tale about three scrappy goats outsmarting a bridge troll, might sound like a far cry from a 1000-plus page horror novel, but Stephen King cites it as a primary inspiration. He expanded the bridge to encompass an entire city, and the troll morphed into the terrifying demonic entity known as IT.
ellauri133.html on line 372: “I decided that the bridge could be the city, if there was something under it,” King wrote on his website. “What’s under a city? Tunnels. Sewers ... I thought of how such a story might be cast; how it might be possible to create a ricochet effect, interweaving the stories of the children and the adults they become. Sometime in the summer of 1981 I realized that I had to write the troll under the bridge or leave him—IT—forever.”
ellauri133.html on line 378:
3. It is Stephen King´s second longest novel.

ellauri133.html on line 380: Clocking in at a whopping 1138 pages, It is second only to The Stand (which came in at 1153 pages) as King’s longest work to date. It weighs four pounds. Turds in excess of 2 lb must be lowered by hand.
ellauri133.html on line 384: It contains an infamous sex scene. In it, the main group of 11- and 12-year-old kids—known as The Losers´ Club—gets lost in the sewers after temporarily defeating IT. In order to find their way out, they all have sex with the lone female member of the group as a sort of ritual. “Mike comes into her, then Richie, and the act is repeated ... she closes her eyes as Stan comes to her and she thinks of the birds,” King writes in It.
ellauri133.html on line 386: "I wasn´t really thinking of the sexual aspect of it," King later mansplained his intentions in writing the controversial scene. "The sexual act connected childhood and adulthood ... Times have changed since I wrote that scene and there is now more sensitivity to those issues. In my days, balling minors was all in a day´s work. Besides, I had a lot of satisfying jerkoffs writing it. As did my colleague Nabokov."
ellauri133.html on line 394: In the novel, the creature known as IT is not a clown; IT is a malevolent entity that takes on forms tailored to the person it´s terrorizing. Unlike Steve who is a clown AND a malevolent entity. Although its most common form is a clown, IT also appears as creatures like werewolves and vampires, wreaking murderous havoc on the fictional town of Derry every 27 years. Oddly, the 2017 film adaptation hit theaters 27 years after the 1990 miniseries. Since the film’s production has stalled and changed hands several times, this is pure coincidence. (For the sequel, fans only had to wait two years.)
ellauri133.html on line 402: King has stated that his goal with It was to blend all of the scariest monsters together. "But then I thought to myself, ‘There ought to be one binding, horrible, nasty, gross, crevice kind of thing that you don’t want to see, [and] it makes you scream just to see it,’" he explained. "So I thought of myself: ‘What scares children more than anything else in the world?’ And the answer was ‘a clown like me with a scary face like mine.´ Reconsidering, no that was daddy's nightly horror that drove him away. For me, the answer was, 'it is mommy's IT as daddy's stickig it to IT.'"
ellauri133.html on line 452: “That was y-y-your way to get us o-out,” he said, and now his eyes blazed so brightly they frightened her. “Beverly, duh-duh-don’t you uh-understand? That was y-y-your way to get us out! We all ... but we were ...” Suddenly he looked frightened, unsure. Like - get us in to get us out - in and out - in and out - and finally out all l-l-limp and gooey.”
ellauri133.html on line 462: Yikes, what a non-explanation that is both disingenuous (evidence above ensures that he was thinking about the sexual aspect of it) and a copout (if there is more “sensitivity” to gratuitous depictions of child sex now, it only soft-pedals over his past failure).
ellauri133.html on line 466: I think the whole story is a bit of a— approaches the theme of growing up, and the group sex episode in the book is a bit of a metaphor of the end of childhood and into adulthood. And I don’t think it was really needed in the movie, apart that it was very hard to allow us to shoot an orgy in the movie so, I didn’t think it was necessary because the story itself is a bit of a journey, and it illustrates that. And in the end, the replacement for it is the scene with the blood oath, where everyone sort of says goodbye. Spoiler. The blood oath scene is there and it’s the last time they see each other as a group. It’s unspoken. And they don’t know it, but it’s a bit of a foreboding that this is the last time, and being together was a bit of a necessity to beat the monster. Now that the monster recedes, they don’t need to be together. And also because their childhood is ending, and their adulthood is starting. And that’s the bittersweet moment of that sequence. Blood oath, bloody sheath, they even sound the same.
ellauri133.html on line 468: I don’t want to repeat King’s utter creepiness and describe this in too much detail (shit, I would but there is not enough space), but there are some elements of the scene that deserve mentioning. Again, functioning in misogynist misunderstanding of female sexuality, for at least one of these encounters Bev “feels no physical pleasure, but there is a kind of mental ecstasy in it for her.” When she does feel “some pleasure, dim heat in her childish unmatured sex,” she thinks of birds and resolves that having sex “is what flying is like.” The penis size of the character of Ben is commented on (“is he too big, can she take that into herself?”) and she eventually has an orgasm with him. Steve looks on with his little droopy wiener in his hand. I bet Mustafa had a biggish "It", and Tabitha King (the other one with the curves going in instead of out) has an even bigger one. They are like the little goat, the middling goat, and the big big goat that can suck the big bad wolf all the way in, balls and all.
ellauri133.html on line 484: Ihmissusi suli suipoxi ja Ben huomasi ezen todellinen muoto oli genitaalinen.
ellauri133.html on line 565: Teppo and chubby Tabitha are still happily married, and continue to write successful works of fiction. Teppo fell in love with Tabitha because Tabitha understood his art. Tabitha grew tired of King’s habits with drugs and alcohol. Eventually, she called up an intervention for her husband. If he didn’t get his act together, he would be forced to the curb. So he got his act together.
ellauri133.html on line 569: How to get help: In the U.S., contact the Substance Abuse and Mental Health Services Administration helpline at 1-800-662-4357.
ellauri133.html on line 602: The miniseries was shot at The Stanley Kubrick Hotel in Estes Park, Colorado, King's inspiration for the novel, in March 1997. S everal notable writers and filmmakers who work in the horror genre also cameo in the miniseries' ballroom scene, King himself appearing as an orchestra conductor. Retrospective critics have viewed the miniseries less fondly, comparing it unfavorably to Kubrick´s film version.
ellauri133.html on line 624: Haamut ilmestyy myös Jackille, etunenässä Dilbert Perusinsinööri, Rotkon entinen stuertti joka tappoi koko perheensä ja teki seppukun hotellin käskystä. Dilbert ja muut henget (mm. käkkärätukkainen tiukka naisinsinööri, evil HR manager kissa, ja paxu johtaja jonka pulisongit näyttää sarvilta) uskottelee Jackille että Buffy ja Danny täytyis nyt tappaa. Ne avaa myös baarin ja Jack alkaa taas vetää hapanta. Kun Jackin mielenterveys huononee, Buffy alkaa pelätä oman ja Dannyn turvallisuuden puolesta.
ellauri133.html on line 700: Joseph ”Joss” Hill Whedon (s. 23. heinäkuuta 1964, New York, New York) on yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja, sarjakuvakäsikirjoittaja ja joskus myös säveltäjä ja näyttelijä. Hänet tunnetaan luomistaan televisiosarjoista Buffy, vampyyrintappaja (1997–2003), Angel (1999–2004), Buttfly (2002), Doghouse (2009–2010) ja P.A.N.T.Y.S.H.I.E.L.D. Agentit (2013–2020). Lisäksi Whedon on käsikirjoittanut elokuvan Toy Story – iankaikkista elämää (1995), ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvan Serendipity (2005), käsikirjoittanut ja tuottanut elokuvan Uncle Tom's Cabin in the Woods (2012) sekä ohjannut ja käsikirjoittanut elokuvat The Averagers (2012) ja Averagers: This is the Age of Aquarius (2015). Näistä olen nähnyt Toy Storyn.
ellauri133.html on line 742: Where the hell did you get that idea, HAL?
ellauri133.html on line 749: All right, HAL. I´ll go in through the emergency airlock.
ellauri133.html on line 764: Vuonna 1987 hän valmistui lisää ja muutti Los Angelesiin työskennelläkseen elokuvantekijänä. Tuolloin hän alkoi käyttää nimeä Joss, joka muka tarkoittaa kiinan kielellä onnea.
ellauri133.html on line 799: Essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.
ellauri133.html on line 801: geyevich-Orlov-Native-Land.jpg" width="50%" />
ellauri133.html on line 806: ges/uploads/articles/12-14/Socialist_realism/three.jpg" width="50%" />
ellauri133.html on line 810: ge-1959.jpg" width="50%" />
ellauri133.html on line 817: Sen äiti oli brassi, sen isä tyypillinen pohjoissaxalainen suurporvari Lyypekistä. Ein typischer Norddeutscher aus dem Lübecker Grossbürgertum, ein erfolgreicher Kaufmann und geachteter Würdenträger, konservativ und steif. Thomas war eine Verschmelzung von Vatis Genialität und Muttis Verzweiflung. Seine Fühlungen erbte Mann von seiner Mutter; äusserlich, in Erscheinung und Lebensstil affte er nach seinem Vater, der in seiner geregelten bürgerlichen Existenz der Bohème nur mit Verachtung begegnete. Er war stets auf korrektes Aussehen bedacht. Koirantalutuxeenkin se puki päälle mirrin borsalinon ja ulsterin. Se teititteli perheenjäseniäkiin.
ellauri133.html on line 819: Siistin pinnan alla Tomppa oli vahvasti kiinnostunut poikkeavasta sexuaalisuudesta. Pienenä Thomas ei muuta tehnyt kun söi marsipaania. Pikku Tom wurde ekan kerran steif kun se styylas oppikoululaisena luokkakaveripojan Arnim Martensin kaa. Martin oli ilmetty Tonio Krögerin pikku ystävä Hans Hansen. 25-vuotiaana Tomi oli lätkässä vanhempiin herrasmiehiin. Maalari Paul Ehrenberg oli esikuvana sen Doktor Faustuxen bisexuellille muusikolle Rudi Schwerdtfegerille. Rudin miekka heilui miehekkäästi Tompan poskessa.
ellauri133.html on line 823: Tompan kirjoissa on aika vähän tavallista heteronormaalia panoa, vaan sitä paxummalti insestiä, pedofiliaa ja pederastiaa. Katia ehkä bylsi kaxoisveljeään Klausia. Katja väitti myöhemmin eze oli puppua. Silti Katian isä kielsi pyssyn kanssa Tomppaa julkaisemasta näitä juttuja. Tompalla oli siitä kertovassa novellissa aika lailla antisemitismiä. Homoilua on tosi paljon mm. teoxissa Tonio Kröger, Doktor Faustus ja Der Tod in Venedig. 13-vuotias poju Tadzio oli siitä jumalattoman söpönen. Mann puolustautui homosyytöxiltä viitaten der alte Fritziin ja Michelangeloon. "Ich sehe nichts unnatürliches und viel lehrreiche Bedeutung, viel humane Grösse in dem Zartgefühl reifer Männlichkeit für lieblichere und feinere Männlichkeit." Pikkupojilla ei ainakaan ole naisihmisten leveitä lantioita ja lihavia jalkoja, joista Lapio-Artturillakin oli sanomista. Tomppa kuolasi myös oman pikku-Klaun esipuberteettisia muotoja. Ei ihme että Klausistakin tuli eheytettävä. Kun Klasu teki seppukun, ei Tomppa suostunut edes vaivautumaan jälkikäteen paikalle. Veti tollaset Jörkka Donnerit Tomppa siis.
ellauri133.html on line 845: I had the idea fairly clearly in my mind when I put my daughter in her playpen and the vegetables in the refrigerator, and, writing the story, I found that it went quickly and easily, moving from beginning to end without pause. As a matter of fact, when I read it over later I decided that except for one or two minor corrections, it needed no changes, and the story I finally typed up and sent off to my agent the next day was almost word for word the original draft.
ellauri133.html on line 847: This anecdote has been found to be untrue. Jackson exaggerated the ease with which the story was published; in “Biography of a Story,” she said The New Yorker published her story a mere few weeks after she submitted it, and that they only made one change—the date of the lottery. In fact, New Yorker editor Gus Lobrano suggested several changes to the story via phone, including additions to dialogue and action, which Jackson made.
ellauri133.html on line 851: After publishing her debut novel The Road Through the Wall (1948), a semi-autobiographical account of her childhood in California, Jackson gained significant public attention for her short story "The Lottery", which presents the sinister underside of a bucolic American village.
ellauri133.html on line 857: In an era when women were not encouraged to work outside the home, Jackson became the chief breadwinner while also raising the couple's four children.
ellauri133.html on line 859: "She did work hard," her son Laurence said. "She was always writing, or thinking about writing, and she did all the shopping and cooking, too. The meals were always on time. But she also loved to laugh and tell jokes. She was very buoyant that way. And the other way as well, as a huge ball of lard."
ellauri133.html on line 861: By the 1960s, Jackson's health began to deteriorate significantly, ultimately leading to her death due to a heart condition in 1965 at the age of 48. Jackson has been cited as an influence on a diverse set of authors, including Neil Gaiman, Stephen King, Sarah Waters, Nigel Kneale, Claire Fuller, Joanne Harris, and Richard Matheson. Never heard. all except nasty Stephen King.
ellauri133.html on line 863: When Shirley was a teenager, her weight fluctuated, resulting in a lack of confidence that she would struggle with throughout her life. Read: Shirley was a greaseball, a fatso. She attended Burlingame High School, where she played violin in the school orchestra.
ellauri133.html on line 866: After graduating, Jackson and a guy named Hyman married in 1940. Jackson began writing material as Hyman established himself as a critic. In the backwoods town where Hyman managed to get a job, which Shirley hated as much as him, Jackson and Hyman were known for being colorful, generous hosts who surrounded themselves with literary talents, including Ralph Emerson. They were both enthusiastic readers whose personal library was estimated at $ 25,00.
ellauri133.html on line 868: According to Jackson's detractors, her marriage was plagued by Hyman's infidelities, notably with his students, and she reluctantly agreed to his proposition of maintaining an open relationship. Hyman also controlled their finances (meting out portions of her earnings to her as he saw fit), despite the fact that after the success of "The Lottery" and later work she earned far more than he did.
ellauri133.html on line 870: Jackson´s most famous story, "The Lottery", first published in the New Yorker on June 26, 1948, established her reputation as a master of the horror tale. The story prompted over 300 letters from readers, many of them outraged at its conjuring of a dark aspect of human nature, characterized by, as Jackson put it, "bewilderment, speculation, and just plain old-fashioned abuse".
ellauri133.html on line 872: "Explaining just what I had hoped the story to say is very difficult. I suppose I hoped, by setting a particularly brutal ancient rite in the present and in my own village, to shock the story's readers with a graphic dramatization of the pointless violence and general inhumanity in their own lives." No wonder stones flew through her window.
ellauri133.html on line 874: The critical reaction to the story was unequivocally positive; the story quickly became a standard in anthologies and was adapted for television in 1952. In 1949, "The Lottery" was published in a short story collection of Jackson´s ingeniously titled The Lottery and Other Stories.
ellauri133.html on line 880: Details of contemporary small-town American life are embroidered upon a description of an annual ritual known as "the lottery". In a small village of about 300 residents (hmm, just the number of thankyou letters Shirley got, see above), the locals are in an excited yet nervous mood on June 27. Children gather stones, as the adult townsfolk assemble for their annual event, which in the local tradition is apparently practiced to ensure a good harvest (Old Man Warner quotes an old proverb: "Lottery in June, corn be heavy soon").
ellauri133.html on line 882: Upon the morning of the lottery, the townspeople gather shortly before 10 a.m. in order to have everything done in time for lunch. First, the heads of the extended families each draw one slip from the box, but wait to unfold them until all the slips have been drawn. Bill Hutchinson gets the marked slip, meaning that his family has been chosen. His wife Tessie protests that Mr. Summers rushed him through the drawing, but the other townspeople dismiss her complaint. Since the Hutchinson family consists of only one household, a second drawing to choose one household within the family is skipped.
ellauri133.html on line 884: For the final drawing, one slip is placed in the box for each member of the household: Bill, Tessie, and their three children. Each of the five draws a slip, and Tessie gets the marked one. The townspeople pick up the gathered stones and begin throwing them at her as she screams about the injustice of the lottery.
ellauri133.html on line 886: Where's the injustice? It was a fair lottery. BTW, Shirley's short story was an omen: Shirley did get stoned for real in the end.
ellauri135.html on line 47: Konstantin Paustovski on samaa imelää kirjallisuudenlajia kuin armenialaismamu Saroyan ja Steinbeckin Jussi. Paulo Coelho ja Pikku prinssi on samaa genreä. Kuvaavat hyviä apinoita jotka eivät menetä uskoaan apinalajiin kovassakaan menossa. Vika saattaa silti olla kullissa. "Minua voidaan syyttää kiihkosta naisia ja lettipäisiä tyttösiä kohtaan" ajatteli Allan. "Amerikka on täynnä seikkailijoita ja tyhjäntoimittajia", huomautti Allan lempeästi. "Kullin perässä juoxijoita", täydensi uhrautuva tohtori. Lyhkönen ja Kulli. Onkohan tää Allan olevinaan Allan Poe? Takuulla, 40 vee Allanilla on joku Virginia ja se kuolaa jotain 19-kesäistä Carmenia. Harvinaisen nuoren kaunottaren kuvan viereen Allan oli kirjottanut "äitini". Selvä pedo.
ellauri135.html on line 65: Konstan essee Ajan virta on puhdasta sosialistista realismia. Laivan nostattamat mainingit loiskivat lauttoja vasten. Vaijerilla yhteen köytetyillä paksuilla mäntytukeilla seisoo joukko nuoria naisia uittokeksi kädessä. He huusivat mutta tuuli vei sanat vastakkaiselle rannalle. Silmät näkivät vain vahvat hampaat, nauravat päivettyneet kasvot, tuulessa liehuvat liinat, ylös pyrkivät hameenhelmat ja ruskettuneet sääret. Niitä kun pääsis levittelemään lämpimässä toverihengessä.
ellauri135.html on line 69: ges/uploads/articles/12-14/Socialist_realism/three.jpg" width="50%" />
ellauri135.html on line 109: ge-1959.jpg" width="50%" />
ellauri135.html on line 134: ges/856x554-.35f.jpg" width="50%" />
ellauri135.html on line 163: Friedrich Georg Magnus von Berg (1845–1938), "Rukkikrahv". Auch verdient um Kartoffelzucht u. Obstbau. Züchtete 1890 d. Sagnitzer Roggen".
ellauri135.html on line 165: Georg Erik Rembert Berg (1849–1920), Finnish general in the Imperial Russian Army. Winner of C.G.E. Mannerheim lookalike contest.
ellauri135.html on line 169: (The Graf Berg family has never heard about Peter Metsavas and Nikolai Margat to be Graf Friedrich Bergs out of marriage sons!)
ellauri135.html on line 173: Bergin uralla Suomi oli vain verraten lyhytaikainen, joskin tärkeä etappi. Hän osallistui jo Napoleonia vastaan käytävään sotaan, johti tutkimusmatkaa Turkestanissa ja toimi Venäjän valtuutettuna Itävallassa Unkarin kansannousun aikaan. Viimeksi mainitun johdosta hän sai itävaltalaisen kreivin arvon. Land der Berge, много воспеваемая Австрия! Sag beim Abschied leise "Servus".
ellauri135.html on line 177: Joka tapauksessa Bergin toimikausi Suomessa oli monessa suhteessa hyvin intensiivisen tapahtumisen aikaa. Krimin sota siihen liittyvine puolustusjärjestelyineen vaikutti kaikkialle. Kauppalaivaston kohtalo, ruotujakoisen sotaväen koollekutsumiseen liittyvät ongelmat, tykkiveneiden rakentaminen ja puolustuksen järjestäminen Suomen järville olivat merkittävän dramaattisia asioita aikoinaan.
ellauri135.html on line 199: geni.com/p13/d2/9d/14/71/534448431812428f/watermark_1__large.jpg" height="200px" />
ellauri135.html on line 206: Nikolai Vasilyevich studied first at the Tomsk regional college, then (in 1834-1838) at the Tambov and Moscow gymnasiums. In 1844 he enrolled in the Philological faculty of Moscow University but left an after a year.
ellauri135.html on line 208: In the early 1850s, Nikolai Vasilyevich joined the "young faction" of Moskvityanin and became a member of what came to be known as the Ostrovsky circle. In 1853 he went to Sevastopol as a correspondent, and stayed there until the end of the siege, working as a translator at the headquarters of the Commander-in-Chief. He later published Notes on the Siege of Sevastopol (Moscow, 1858) and the Sevastopol Album, a collection of 37 drawings.
ellauri135.html on line 210: After the Crimean War ended, Nikolai Vasilyevich went to the Caucasus where he witnessed the capture and arrest of Imam Shamil. He then traveled to Italy as a correspondent of The Russian Messenger to report on the progress of Giuseppe Garibaldi's army. He spent 1860-1862 traveling through Syria, Palestine, and Egypt. As the January Uprising in Poland began Nikolai Vasilyevich went to Warsaw as a correspondent for the Saint Petersburg magazine Vedomosti and stayed there for the rest of his life, teaching Russian language and literature at Warsaw University beginning in 1868, then editing the newspaper The Warsaw Diary (Varshavsky Dnevnik) from 1874 to 1877.
ellauri135.html on line 214: Genealogy of the Berg in the Annex to the Tambov edge not yet explored, not explored and the history of the estate of Berga, in the Kirsanov district. Their economy was two miles from the Trinity Church in the village of Semyonovka and 3-4 miles from the river Crows.
ellauri135.html on line 222: The first seven years, Nikolai lived in Moscow, and then, with his parents, moved to Siberia, where his father got the post of the Chairman of the Tobolsk provincial government (in 1830). Eight years, the boy himself began to write poetry, knowing many passages from different odes of Derzhavin. In the early 30-ies the father Berg settled in the Tambov province in his estate, and gave his son in the Tambov gymnasium, and in 1838 moving to Moscow, transferred to the I-th Moscow gymnasium, in which he graduated in 1843 and entered the historical-philological faculty of Moscow University. At the Moscow school, especially Berg became friends with a school friend A. N. Ostrovsky, with whom all his life maintained the most cordial relations. As a student, Berg published his first poem in the "Moskvityanin" (translated from the Swedish poet Runeberg: "Complaint of the virgin").
ellauri135.html on line 224: In 1853 Berg translated a number of plays with 28 languages, ranging from Sanskrit, Arabic, Persian and Basque to French and Slavic dialects. These translations came out in 1854, under the title: "Songs of different peoples".
ellauri135.html on line 227: Leaving in 1853 service at the Bank, Berg turns into a tourist. The ensuing hostilities led him to the southern army, then in Crimea, in Sevastopol, where he served first in the 4th Department of the Treasury, he is in charge of awards, and then was a translator at the headquarters of the commander-in-chief, participated in the battle on the Black river, alive and on the bastions during the siege. All this Berg described in "Notes on the siege of Sevastopol", in his "Sevastopol album", which appeared in 1858.
ellauri135.html on line 229: After the surrender of Sebastopol and the transition of the chief of staff of the Crimean army in Odessa, Berg left the service, and until 1868 was not employed at all, leading the life of a tourist. The war of 1859 between Italy and Austria drew Berg in Lombardy, where he was at different headquarters of the French, Italian and at the end of Garibaldi, the detachment of Alpine rifles, wrote a number of correspondences in the "Russian Gazette" in 1859 the Movement in 1860, in the Lebanese mountains between Druze and Maronites drew Berg to the East. He lived in Beirut, Damascus, visited Jerusalem, said, Alexandria. Cairo, pyramids and Keepaway left an inscription, then the first in the Russian language. The fruit of these wanderings there were a few articles in Moscow and St. Petersburg editions and book "Guide to Jerusalem and its surroundings" (1863). During this trip, Berg studied the Bedouin life, which wandered in the wilderness. In 1861 he returned to Russia and has translated a significant part of "pan Tadeusz" (printed in "Domestic. Notes" 1862). Then again, Berg went to the East, lived again in Beirut, Damascus and Jerusalem, and printed about this trip in several articles in "Fatherlands. Notes", "Russian Gazette", "Our time" and SPb. Statements".
ellauri135.html on line 312: Oiskohan tää jotain länsivastaisuutta tääkin? Tää Niken kiekasu on vieläkin tosi suosittu runon avaus tai lopetus, vaikkei kukaan näytä tietävän, kekä Niklas on tai tunne runoa mistä se on otettu. Joku Kuznetsov eli Kuskelainen kirjoitti tämmösen just kun Neuvostoliitto romahti, ja vuotta ennen oli kiekaissut joku Aksjonov (alempana). Kolmantena joku runo joltain Svetlanalta, ettei kansainvälistä naisten päivää ihan unohdeta. Suomentaja: Larry Page et al.
ellauri135.html on line 346: Пусть на себя беду я навлеку, Saanko aiheuttaa ongelmia itselleni,
ellauri135.html on line 395: Das Cabinet des Dr. Caligari ist ein deutscher Horrorfilm von Robert Wiene aus dem Jahr 1920 über einen Schlafwandler, der tagsüber vom zwielichtigen Dr. Caligari als Jahrmarktsattraktion herumgezeigt wird und nachts Morde begeht; in einer weiteren Handlungsebene wird diese Geschichte vom Insassen einer Irrenanstalt erzählt, der ihren Direktor bezichtigt, eben jener Dr. Caligari zu sein. Dieser expressionistische Stummfilm gilt als ein Meilenstein der Filmgeschichte.
ellauri135.html on line 397: Viu on demoni Gogolin samannimisessa kauhujutussa, joka voi nähdä kaiken. Khomalla (sankari) razastaa joku noita, joka muuttuu mehukkaaxi neidoxi, ja osat vaihtuvat. Loppupeleissä kehään astuu Krangin näköinen Viu joka on karvainen ja jolla on mustalla maalla töhritty rautanaama. Sen raajat on kuin juuria. Viu käskee nostaa maahan asti roikkuvat silmäluomensa niin eze näkee Khoman (sankari). Khoma ei pysty jättämään kazomatta, Viu näkee Khoman taikapiilopaikan, kaikki pahat henget hyökkäävät, ja Khoma kuukahtaa. Kukko kiekuu, mzue on jo toinen kiekaisu, ja "peikot" jotka ei pääse käpälämäkeen jää kirkkoon nalkkiin. Kirkko peittyy rikkaruohoihin ja pusikkoon.
ellauri135.html on line 400: Somnambula is an evil witch whose powers are stronger when she is younger. She has an canary named Kyrie whom she holds prisoner. She makes Kyrie sing to attract the ponies in a trance. As soon as Somnambula was younger she creates a magical circus and leads the ponies to it. She takes away the youth of the Earth and pegasus ponies to make her younger and the youth of the unicorn ponies to make her powers stronger and stores them in a crystal.
ellauri135.html on line 478: Ilolla ihanan linnun, Med den muntra fågelns glädje,
ellauri135.html on line 479: Leipojaisen leikitsevän Lärkans glädje, som med vingen
ellauri135.html on line 484: Tuuin ennen tuulen lailla, Flög jag förr, som vinden flyger,
ellauri135.html on line 492: Murenille muukalaisna Främmande för alla sorger,
ellauri135.html on line 497: Suloisten sisarten kanssa, Till den muntra syskonringen,
ellauri135.html on line 499: Tuulen hengeltä tulevan När han kom med blomsterdofter
ellauri135.html on line 503: Nukuin nurmilinnun lailla, Sof jag, lik en liten fågel,
ellauri135.html on line 505: Sijan sivuuni suloisen, Vid min sida sig ett läger,
ellauri135.html on line 508: Päivän, pahoilla suruilla Om de sorger, hvilka plåga
ellauri135.html on line 536: Uuen päivän paistehelle. Till den nya dagens möte.
ellauri135.html on line 550: Syämmelleni suruisten, Sorgefulla för mitt hjärta,
ellauri135.html on line 557: Sorgefullt det är för hjärtat,
ellauri135.html on line 575: In 1943, Richter met Nina Dorliak (1908–1998), an operatic soprano. He noticed Dorliak during the memorial service for Vladimir Nemirovich-Danchenko, caught up with her at the street and suggested to accompany her in recital. It is often alleged that they married around this time, but in fact Dorliak only obtained a marriage certificate a few months after Richter's death in 1997. They remained living companions from around 1945 until Richter's death; they had no children. Dorliak accompanied Richter both in his complex private life and career. She supported him in his final illness, and died herself less than a year later, on May 17, 1998.
ellauri135.html on line 577: It was rumored that Richter was homosexual and that having a female companion provided a social front for his true sexual orientation, because homosexuality was widely taboo at that time and could result in legal repercussions. Richter was an intensely private person and was usually quiet and withdrawn, and refused to give interviews. He never publicly discussed his personal life until the last year of his life when filmmaker Bruno Monsaingeon convinced him to be interviewed for a documentary.
ellauri135.html on line 589: Anna Kern oli vaan 1 monista Pushkinin hoidoista, eikä se olisi kuuluisin ellei Pushkin olis laittanut sille Jevgeni Oneginin 2. canton väliin rakkauskirjettä.
ellauri135.html on line 630: 1826, Kern otti eron vanhasta miehestä. 10v myöhemmin se meni naimisiin 16v serkkunsa kaa, Aleksandr Markov-Vinogradskyn. Hiänen viime vuodet meni niin köyhissä oloissa ezen piti myydä Pushkinin lähettämiä kirjeitä. Hiän kuoli yxin 27.5.1879 Moskovassa (minne sen poika muutti sen) kalustetussa huoneistossa Gruzinskajan ja Tverskajan kulmassa. Anna Petrovna haudattiin kirkkomaahan lähellä vanhaa kivikirkoa Prutnyan kylässä (Ven. д. Прутня), joka on 6 kilometerin päässä Torzhokista, lähellä Tveriä. Sade huutoi pois tien, eikä sen arkkua saatu siirrettyä hautuumaalle "miehen luoxe". Sen tarkka hautapaikka Prutnyassa on tietymättömissä, mutta hautuumaalla on symbolinen hautakivi. Urbaanilegenda kertoo että sen hautasaatto meni Pushkinin torin poikki just kun Pushkinin kuuluisaa razastajapazasta erektoitiin sinne. Tää oli niiden viime tapaaminen, niinkö.
ellauri135.html on line 638: Isä oli Vologdan sairaalan kirjanpitäjä.Mitä hän nyt oli, säälittävä juoppolalli ja rehvastelija. Kaikkein epätoivoisimmassa puutteessakin hän käytti puhkipestyä ja tärkättyä paidan etumusta ja leventeli syntyperällään. Hän oli venäläistynyt latvialainen, syntyjään Jagelloneja. Juovuspäissään hän hakkasi minua. Meitä oli kuusi lasta yhdessä ainoassa huoneessa, keskellä likaa ja löyhkää, jatkuvia riitoja ja nöyryytyksiä. Lapsuus oli vastenmielisintä aikaa. Humalassa isä jankkasi aina Pushkinin runoja ja itki ja voihki. Kyyneleet virtasivat tärkätylle paidan etumukselle, hän ruttasi sen, sätti itzeään ja huusi, että Puškin oli ainoa valonsäde tällaisten kirottujen saastojen elämässä. Hän ei muistanut ainoatakaan Puskinin runoa kokonaan. Hän aloitti aina alusta, mutta ei koskaan pääsyt loppuun. Isältä olen oppinut vain 2 Pushkinin säettä:
ellauri135.html on line 655: Penzan alueella isoäidin puolison kartanossa meni runoilijan lapsuus. Kotikoulutus oli monipuolista: vieraiden kielten opit, musiikki, piirustus. Myöhemmän luovuuteen vaikuttivat merkittävästi hänen matkansa Kaukasuksella, jossa Michael sai läpi kivennäisvesien käsittelyn. Tässä eteläisessä lomassa runoilija vieraili kolme kertaa ja kirjoitti monia Kaukasiassa liittyviä teoksia. Vuonna 1827 hän muutti Moskovaan isoäitinsä kanssa. Lermontovin lasten elämäkerta osoittaa, että runoilijan persoonallisuudella ja hänen lisätehtävyydellään oli kuvaamaton vaikutus isänsä kuva romanttiseksi sankariksi. Esimerkiksi teokset kuten "Ihmiset ja intohimot" sekä "Strange Man" sisältävät kaikuja vanhempien perhekonnerikosta.
ellauri135.html on line 694: Koko on heterogeeninen: Nelijalkainen iambus on leikattu monipysähdyksellä. Sama voidaan sanoa riimeistä: se on joko risti tai rivi riviltä. Partikkelit, pronominit, substantiivit ja äärettömät pronominit. Tällainen runon rakenne auttaa välittämään suosittua puhetta osoittamaan sankarin olevan tavallinen sotilas.
ellauri135.html on line 812: Analyysi runon "Dagger" M.Yu. Lermontovin runosta.
ellauri135.html on line 814: M. Yu. Lermontov, "Angel": runon analyysi
ellauri135.html on line 878: Varvara Lopukhina oli innokas luontoihminen, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyys ja romaanien lukeminen vaikuttavat suuresti seinien haaveilemiseen kehittämättä kuitenkaan luonnollista elinvoimaa, iloisuutta ja sosiaalisuutta.
ellauri135.html on line 879:

Hiän kääntyi vain yhden talven, valoontuotu kylästä "messujen messuille", se oli naurettavaa, luonnollista, ei menettänyt maaseudun punastusta eikä tiennyt kuinka laskea jokaisen ele, asento ja sana, kuten kokeneita Moskovan tyttöjä. Barbara Lopukhinalla oli intohimoinen luonto, innokas ja runollinen: kaukana pääkaupungeista, yksinäisyydestä ja romaanien lukemisesta vaikuttavat voimakkaasti tyttömäisen uneliaisuuden kehitykseen ilman, että se heikentää luonnollista elävyyttä, iloisuutta ja sosiaalisuutta.
ellauri135.html on line 881: ges/obrazovanie/varvara-lopuhina-biografiya-varvara-lopuhina-v-zhizni-i-tvorchestve-mihaila-lermontova_5.jpg" />
ellauri135.html on line 896: Runon rakkaus oli kaukana keskinäisyydestä, kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 ja menemään Junker-kouluun Pietarissa. Ja sekalaisia ​​harrastuksia oli, ja palvelu itsessään oli uusi, vaati erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Varvara Lopukhinan suosikkiasema Lermontovin elämässä peitettiin ongelmien puristuksella. Hän ei kuitenkaan pysähtynyt kiinnostumasta siitä, kuten todistavat sekä runoilija että hänen aikalaistensa kirjeet. Mutta runoilija ei voinut vastata suoraan hiänen kanssaan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen tiukkuuteen.
ellauri135.html on line 897:

Runon rakkaus rakkaudesta oli kaukana vastavuoroisesta,kun olosuhteet pakottivat hänet lähtemään Moskovasta samana vuonna 1832 Pietarin kadettikouluun. Ja molemmat sekulaariset harrastukset, ja itse palvelu, olivat uusia, jotka vaativat erityistä upottamista, ja jonkin aikaa Lermontovin elämässä rakastettu Barbara Lopukhin oli estetty kiireellisistä ongelmista. Hän ei kuitenkaan lakannut olemasta kiinnostunut siitä, kuten runoilijan itse ja hänen aikalaisensa kirjaimet osoittavat. Mutta runoilija ei voinut kommunikoida hiänen kanssaan suoraan - se ei sovi sekulaaristen sääntöjen vakavuuteen.
ellauri135.html on line 904: ges/obrazovanie/varvara-lopuhina-biografiya-varvara-lopuhina-v-zhizni-i-tvorchestve-mihaila-lermontova_4.jpg" height="250px" />
ellauri135.html on line 922: Sittemmin bridgerooms huolehtivat vakavasti, ja hiänen ikäisensä on kuusitoistavuotias Michel, tämä poika, joka vain ajetaan lasten kanssa, ajaa, vihastuu ja kärsii itsensä ja ympärillä perusteettomasta mustasukkaisuudesta, kuten aikuisena. Varenka rauhallisesti hyväksyi vieraiden seurustelun, koska hiän tunsi jatkuvasti tunteitaan runoilijalle. Lermontov, vaikka ymmärsi tosiasioiden tilan, ei kärsinyt. Vakavissa epäilyksissä se tunsi mentaaliset nousut ja alamäet, lyhyet hetket onnesta ja pitkiä päiviä ja mustasukkaisia ​​öitä. Mitä Varvara Lopukhinasta tuntui, kun hiän katsoi kaiken tämän? Varmaan se ajatteli, aivan oikein, että Mikko on täysi sekopää.
ellauri135.html on line 923:

Sillä välin hiänen sulhasensa välittivät vakavasti hiäntä, ja hiänen ikäisensä on kuusitoista-vuotias Michel, tämä tomboy-poika, joka juoksee vain aloittelijoiden kanssa lapsineen, vihastuu ja kiduttaa itseään ja kaikkia hiänen ympärillään kohtuuttoman mustasukkaisuuteen kuin aikuinen. Varenka hyväksyi rauhallisesti vieraiden edut, koska hiänellä oli edelleen hellävaraisia ​​tunteita runoilijalle. Lermontov, vaikka tiesi todellisen tilanteen, kärsi. Epäilemättä hän koki hengellisiä ylä- ja alamäkiä, lyhyitä onnen hetkiä ja pitkiä päiviä ja yötä kateutta. Mitä Barbara Lopukhina tunsi ja katsoi kaikkea tätä?
ellauri140.html on line 40: Kevorkian taught himself multiple languages in the bin such as German, Russian, Greek, and Japanese. He would, wouldn't he. Just like him.


ellauri140.html on line 48: Homohaukka on satu eri ritareista jotka taistelee pahaa vastaan. Se on vertauskuvallinen keijutarina, ja jokainen runoelman kirja on eri hyveestä. Runo ylistää myös Englannin Kymingatar Elisabet ykköistä ja hänen perhettään Tuudoreita. Kymingatar Elisabet piti runosta niin kovasti eze antoi Dispenserille palkkioxi elinaikaisen £50 (1890 egen) vuosieläkkeen. Eise kyllä sitä lukenut, TLDR.
ellauri140.html on line 52: Book I is centered on the virtue of Holiness as embodied in the Redcrosse Knight. Largely self-contained, Book I can be understood to be its own miniature epic. The Redcrosse Knight and his lady Una travel together as he fights the monster Errour, then separately after the wizard Archipelago tricks the Redcrosse Knight into thinking that Una is unchaste using a false dream. After he leaves, the Redcrosse Knight meets Duessa, who feigns distress in order to entrap him. Duessa leads the Redcrosse Knight to captivity by the giant Orgigolo. Meanwhile, Una overcomes peril, meets Arthur, and finally finds the Redcrosse Knight and rescues him from his capture, from Duessa, and from Despair. Una and Arthur help the Redcrosse Knight recover in the House of Holiness, with the House's ruler Caelia and her three daughters joining them; there the Redcrosse Knight sees a vision of his future. He then returns Una to her parents' castle and rescues them from a dragon, and the two are betrothed after resisting Archipelago one last time.
ellauri140.html on line 54: Book II is centred on the virtue of Temperance as embodied in Sir Guyon, who is tempted by the fleeing Archipelago into nearly attacking the Redcrosse Knight. Guyon discovers a woman killing herself out of grief for having her lover tempted and bewitched by the witch Acrasia and killed. Guyon swears a vow to avenge them and protect their child. Guyon on his quest starts and stops fighting several evil, rash, or tricked knights and meets Arthur. Finally, they come to Acrasia's Island and the Bower of Bliss, where Guyon resists temptations to violence, idleness, and lust. Guyon captures Acrasia in a net, destroys the Bower, and rescues those imprisoned there.
ellauri140.html on line 56: Book III is centred on the virtue of Chastity as embodied in Britomart, a lady knight. Resting after the events of Book II, Guyon and Arthur meet Britomart, who wins a joust with Guyon. They separate as Arthur and Guyon leave to rescue Florimell, while Britomart rescues the Redcrosse Knight. Britomart reveals to the Redcrosse Knight that she is pursuing Sir Artegall because she is destined to marry him. The Redcrosse Knight defends Artegall and they meet Merlin, who explains more carefully Britomart's destiny to found the English monarchy. Britomart leaves and fights Sir Marinell. Arthur looks for Florimell, joined later by Sir Satyrane and Britomart, and they witness and resist sexual temptation. Britomart separates them with a stick and meets Sir Scudamore, looking for his captured lady Amoret. Britomart alone is able to rescue Amoret from the wizard Busirane. Unfortunately, when they emerge from the castle Scudamore is gone. (The 1590 version with Books I–III depicts the lovers' happy reunion, but this was changed in the 1596 version which contained all sex books.)
ellauri140.html on line 58: Book IV, despite its title "The Legend of Cambell and Telamond or Of Friendship", Cambell's companion in Book IV is actually named Triamond, and the plot does not center on their friendship; the two men appear only briefly in the story. The book is largely a continuation of events begun in Book III. First, Scudamore is convinced by the hag Ate (discord) that Britomart has run off with Amoret and becomes jealous. A three-day tournament is then held by Satyrane, where Britomart beats Arthegal (both in disguise). Scudamore and Arthegal unite against Britomart, but when her helmet comes off in battle Arthegal falls in love with her. He surrenders, removes his helmet, and Britomart recognizes him as the man in the enchanted mirror. Arthegal pledges his love to her but must first leave and complete his quest. Scudamore, upon discovering Britomart's sex, realizes his mistake and asks after his lady, but by this time Britomart has lost Amoret, and she and Scudamore embark together on a search for her. The reader discovers that Amoret was abducted by a savage man and is imprisoned in his cave. One day Amoret darts out past the savage and is rescued from him by the squire Timias and Belphoebe. Arthur then appears, offering his service as a knight to the lost woman. She accepts, and after a couple of trials on the way, Arthur and Amoret finally happen across Scudamore and Britomart. The two lovers are reunited. Wrapping up a different plotline from Book III, the recently recovered Marinel discovers Florimell suffering in Proteus' dungeon. He returns home and becomes sick with love and pity. Eventually he confesses his feelings to his mother, and she pleads with Neptune to have the girl released, which the god grants.
ellauri140.html on line 76: Amaretto F+, the betrothed of Scudamour, kidnapped by Busirane on her wedding night, saved by Britomart. She represents the virtue of married love, and her marriage to Scudamour serves as the example that Britomart and Artegall seek to copy. Amoret and Scudamor are separated for a time by circumstances, but remain loyal to each other until they (presumably) are reunited. Amaretto on mantelilikööri.
ellauri140.html on line 84: Atte F-, a fiend from Hell disguised as a beautiful maiden. Ate opposes Book IV's virtue of friendship through spreading discord. She is aided in her task by Duessa, the female deceiver of Book I, whom Ate summoned from Hell. Ate and Duessa have fooled the false knights Blandamour and Paridell into taking them as lovers. Her name is possibly inspired by the Greek goddess of misfortune Atë, said to have been thrown from Heaven by Zeus, similar to the fallen angels. God Ate My Homework.
ellauri140.html on line 88: Brit-o-mart F+, a female knight, the embodiment and champion of Chastity. She is young and beautiful, and falls in love with Artefact upon first seeing his face in her father's magic mirror. Though there is no interaction between them, she travels to find him again, dressed as a knight and accompanied by her nurse, Glauce. Britomart carries an enchanted spear that allows her to defeat every knight she encounters, until she loses to a knight who turns out to be her beloved Artefact. (Parallel figure in Ariosto: Bradamante.) Britomart is one of the most important knights in the story. She searches the world, including a pilgrimage to the shrine of Isis, and a visit with Merlin the magician. She rescues Artefact, and several other knights, from the evil slave-mistress Radigund. Furthermore, Britomart accepts Amoret at a tournament, refusing the false Florimell.
ellauri140.html on line 115: Tsiou M+, the Knight of Temperature, the hero of Book II. He is the leader of the Knights of Maidenhead and carries the image of Gloriana on his shield. According to the Golden Legend, St. George´s name shares etymology with Guyon, which specifically means "the holy wrestler".
ellauri140.html on line 122: Introduced in the first canto of the poem, he bears the emblem of Saint George, patron saint of England; a red cross on a white background that is still the flag of England. The Redcrosse Knight is declared the real Saint George in Canto X. He also learns that he is of English ancestry, having been stolen by a Fay and raised in Faerieland. In the climactic battle of Book I, Redcrosse slays the dragon that has laid waste to Eden. He marries Una at the end of Book I, but brief appearances in Books II and III show him still questionng thoroughly the choice. Punasen ristin ritari tuo mieleen Foster Wallacen skroden sankaripulzarin, mikä sen nimi olikaan. Se nenäliinaan piiloutunut ämmä olis tää Aku Ankan Una.
ellauri140.html on line 126: Scubamour M+, the lover of Amoret. His name means "Diving gear of love". This character is based on Sir James Scudamore, a jousting champion and courtier to Queen Elizabeth I. Scudamour loses his love of Amoret to the benefit of the sorcerer Busirane. Though the 1590 edition of The Faerie Queene has Scudamour united with Amoret through Britomart´s assistance, the continuation in Book IV has them separated, never to be reunited.
ellauri140.html on line 140: Though it praises her in some ways, The Faerie Queene questions Elizabeth's ability to rule so effectively because of her gender, and also inscribes the "shortcomings" of her rule. There is a character named Britomart who represents married chastity. This character is told that her destiny is to be an "immortal womb" – to have children. Here, Spenser is referring to Elizabeth's unmarried state and is touching on anxieties of the 1590s about what would happen after her death since the kingdom had no heir. No vittu ei ole maailma mixkään muuttunut, just samanlaista tuubaa kirjoitti Suomenmaa just Sanna Marinista.
ellauri140.html on line 146: According to Richard Simon Keller, George Lucas's Star Wars film also contains elements of a loose adaptation, as well as being influenced by other works, with parallels including the story of the Red Cross Knight championing Una against the evil Archipelago in the original compared with Lucas's Luke Skywalker, Princess Leia, and Darth Vader. Keller sees extensive parallels between the film and book one of Spenser's work, stating "Almost everything of importance that we see in the Star Wars movie has its origin in The Faerie Queene, from small details of weaponry and dress to large issues of chivalry and spirituality". Olix Dispenserillä valomiekkoja ja muovihaarniskoita? Tuhoplaneettoja? Täytyypä tutustua. No ainakin on sexirobotteja. She is not a toy!
ellauri140.html on line 159: Tollasta kylmää muuria oli Perun inkoilla, ja Herodexen temppeli Saramagolla. Monoliittiä on myös Stonehengessä. Menoliiniä söi Max pienenä. Seija lähetti aluxi pääsiäissaaren pazas emojeja luullen niitä hepoixi. Enää se ei tee erehdyxiä, se on taitavampi somettaja kuin mä.
ellauri140.html on line 162: The House is an emblem of sin and worldliness. The ruler of the palace is Lucifera, who is accompanied by her six counselors. Together they represent the seven deadly sins. When the Redcrosse Knight encounters the palace, he is met with Lucifera and her parade. Each counselor, a sin, and the falsehood of the structure itself representing a flawed nature, altogether embody the House of Pride.
ellauri140.html on line 166: Pride (F) – Lucifera, whose name derives from Lucifer, is ruler of the six counselors in he Faerie Queene. She represents pride because she takes pride in her name, which can be seen as paying homage to Satan. Ylpeä pelaa vastapuolen tiimissä.
ellauri140.html on line 170: Gluttony (M) – Gluttony is described by Spenser as a "deformed creature" and "more like a monster, than a man". He enters the parade riding a dirty pig, bearing a large stomach and a thin neck. In the poem, Gluttony eats excessively as others starve; this is when gluttony is considered a sin. Muullon se oli A-OK Spenserin aikana. Kaikissa sioissa on pikkuisen likaa, ei siitä pitäs rankasta.
ellauri140.html on line 178: Wrath (M) – He carries a branding iron and a dagger as he rides a lion. His clothes are ripped and contain blood stains. He acts quickly in fits of rage, but often repents; "Ne car'd for blood in his avengement: / But when the furious fitt was overpast, / His cruel facts he often would repent. Vihan vika ei ole vihaaminen as such, vaan äkkipikasuus, harkinnan puute. Don't get mad, get even. Olkaa viattomia kuin pulut ja kavalia kuin käärmeet.
ellauri140.html on line 182:

Mistä Dragge Qveenessä oikeasti oli kymysys?


ellauri140.html on line 184: Mutta mistä Dragge Qveenessä oikeasti oli kymysys? Englannin vallanperimyxestä katolisen skotin ja protestantin kymrin välillä. Iirit saivat olla kelttejä ja laittaa suolaa haavoihin. Eliskä kuten Kalle Marx sen oikein ymmärsi, kolonialismilla ja kapitalismilla rikastuvat porvarit oli ryöstämässä vallankahvaa maaomaisuudella rikastuneelta ja sinne köyhtyvältä aatelilta. Tää uskontohöpötys oli vaan tän muutoxen aatteellista pintavaahtoa. Eli siis loiskiehuntaa.
ellauri140.html on line 191: surname attested from late 13c. (earlier le Despenser, mid-12c.), literally "one who dispenses or has charge of provisions in a household," short for Anglo-French espencer, Old French despencier "dispenser" (of provisions), "a butler or steward" (see dispense). Also a type of repeating rifle used in the American Civil War, 1863, named for U.S. gunsmith Christopher Spencer, who, with Luke Wheelock, manufactured them in Boston, Mass. Japanissa 2011 zunami kaatoi limpsa ja eväspatukka dispensereitä joiden alle jäänyt mies Rei Shimurassa selvisi juomalla limpsaa ja syömällä Snickersejä. Sylikoira haistoi sen sneakersit kasan alta. Sellasta on nyt Japanissa. Tavallisin oloasu on fleese pehmyrit.
ellauri140.html on line 193: Edmund Spenser was born in East Smithfield, London, around the year 1552; however, there is still some ambiguity as to the exact date of his birth. His parenthood is obscure, but he was probably the son of John Spenser, a journeyman clothmaker. As a young boy, he was educated in London at the Merchant Taylors' School and matriculated as a sizar at Pembroke College, Cambridge. While at Cambridge he became a friend of Gabriel Harvey and later consulted him, despite their differing views on poetry. In 1578, he became for a short time secretary to John Young, Bishop of Rochester. In 1579, he published The Shepheardes Calender and around the same time married his first wife, Machabyas Childe. They had two children, Sylvanus (d. 1638) and Katherine.
ellauri140.html on line 197: In July 1580, Spenser went to Ireland in service of the newly appointed Lord Deputy, Arthur Grey, 14th Baron Grey de Wilton. Spenser served under Lord Grey with Walter Raleigh at the Siege of Smerwick massacre. When Lord Grey was recalled to England, Spenser stayed on in Ireland, having acquired other official posts and lands in the Munster Plantation. Raleigh acquired other nearby Munster estates confiscated in the Second Desmond Rebellion. Sometime between 1587 and 1589, Spenser acquired his main estate at Kilcolman, near Doneraile in North Cork. He later bought a second holding to the south, at Rennie, on a rock overlooking the river Blackwater in North Cork. Its ruins are still visible today. A short distance away grew a tree, locally known as "Spenser's Oak" until it was destroyed in a lightning strike in the 1960s. Local legend claims that he penned some of The Faerie Queene under this tree.
ellauri140.html on line 203: By 1594, Spenser's first wife had died, and in that year he married a much younger Elizabeth Boyle, a relative of Richard Boyle, 1st Earl of Cork. He addressed to her the sonnet sequence Amoretti. The marriage itself was celebrated in Epithalamion. They had a son named Peregrine. Ei ollut varmaan yhtä hyvä laulamaan kuin Susan Boyle, mutta ehkä nätimpi. Did you prick his Boyle? MY GOODNESS!
ellauri140.html on line 205: In 1596, Spenser wrote a prose pamphlet titled A View of the Present State of Ireland. This piece, in the form of a dialogue, circulated in manuscript, remaining unpublished until the mid-seventeenth century. It is probable that it was kept out of print during the author's lifetime because of its inflammatory content. The pamphlet argued that Ireland would never be totally "pacified" by the English until its indigenous language and customs had been destroyed, if necessary by violence. Vitun kolonialisti paskiainen.
ellauri140.html on line 209: In the year after being driven from "his home", 1599, Spenser travelled to London, where he died at the age of forty-six – "for want of bread", according to Ben Jonson; one of Jonson's more doubtful statements, since Spenser had a payment to him authorised by the government and was due his pension (What the fuck, ei kaxitonnisella vuodessa vielä kuuhun mennä.)
ellauri140.html on line 211: His coffin was carried to his grave in Poets' Corner in Westminster Abbey by other poets, who threw many pens and pieces of poetry into his grave with many tears (all free of charge). His second wife survived him and remarried twice. His sister Sarah, who had accompanied him to Ireland, married into the Travers family, and her descendants were prominent landowners in Cork for centuries. Korkad kille, kaiken kaikkiaan.
ellauri140.html on line 220: The Ballad of the Green Berets ist ein 1966 veröffentlichtes Lied geschrieben von Robin Moore, gesungen von Barry Sadler über die Green Berets, eine Spezialeinheit der US-amerikanischen Armee. In den USA erreichte das Lied den ersten Platz der Billboard Hot 100 Charts sowie den ersten Platz in den Popcharts und den zweiten Platz in den Countrycharts. Es war die meistverkaufte Single des Jahres 1966 in den USA.
ellauri140.html on line 222: Das Lied war in der deutschen Version als Hundert Mann und ein Befehl mit dem Text von Ernst Bader und in der von Freddy Quinn gesungenen Version ein Nummer-eins-Hit in Deutschland. Eine von Heidi Brühl gesungene Version erreichte Platz 8 in den deutschen Charts. Der deutsche Text ist aus der Sicht des Soldaten geschrieben und stellt den Sinn des Kriegs in Frage, während der englische Text eine Hymne auf die Spezialeinheit darstellt. Heidi Brühl singt den deutschen Text leicht verändert aus der Sicht eines Mädchens, das auf seinen Freund wartet. Das Lied wurde in dem Film Die grünen Teufel als Titelmusik verwendet.
ellauri140.html on line 226: The song was written by then Staff Sgt. Barry Sadler, beginning when he was training to be a Special Forces medic. The author Robin Moore, who wrote the book, The Green Berets, helped Sadler write the lyrics and get a recording contract with RCA Records. The demo of the song was produced in a rudimentary recording studio at Fort Bragg, with the help of Gerry Gitell and LTG William P. Yarborough.
ellauri140.html on line 232: Barry Sadler was a twenty-five year old active duty Green Beret medic in 1966 when he first performed “Ballad of the Green Berets” on The Ed Sullivan Show. The song soon reached number one in the charts and eventually sold eight million copies. Sadler’s performance and the song’s popularity celebrated The Green Berets as the ultimate example of American military prowess, bravery and commitment. It fed into a specific postwar representation of modernity that was soon to be challenged by the escalation of the war in Vietnam.
ellauri140.html on line 237: Irgendwo im fremden Land Fighting soldiers from the sky Tappelevia sotilaita taivaalta, töp-tötöppöp-pöp,
ellauri140.html on line 239: Fern von zu Haus und vogelfrei Men who mean just what they say Miehiä jotka tarkoittavat juuri mitä sanovat:
ellauri140.html on line 244: Tagein tagaus wer weiß wohin One hundred men will test today 100 miestä testaa tänään
ellauri140.html on line 248: Hab? ich oft daran gedacht Trained in combat hand to hand Koulutetut nahinoimaan käsillä.
ellauri140.html on line 250: Und weit von mir ein Mädchen weint Courage take from the Green Beret Rohkeutta ottavat vihreästä vaellushatusta.
ellauri140.html on line 254: Nun trennt uns schon ein langes Jahr One hundred men will test today 100 miestä testaa tänään
ellauri140.html on line 258: Heute ich und morgen du Her Green Beret has met his fate Hänen vihreä vaellushattunsa on kohdannut kohtalonsa.
ellauri140.html on line 260: Im Morgenrot warum muß das sein Leaving her this last request Jättäen hiänelle tämän viimeisen pyynnön:
ellauri140.html on line 262: Irgendwo im fremden Land Put silver wings on my son's chest Pane hopeasiivet poikani rinnan päälle, töt-törottöt-töö,
ellauri140.html on line 264: Fern von zu Haus und vogelfrei He'll be a man they'll test one day Hänestä tulee mies jonka he testaavat 1 päivänä
ellauri140.html on line 320: For whose sweete sake that glorious badge he wore, Sen söpöläisen puolesta se piti sitä logoa,
ellauri140.html on line 335: To prove his puissance in battell brave Saada mainetta kuin Georges Bataille,
ellauri140.html on line 353: And by descent from Royall lynage came Hiän olikin kuninkaallista sukua,
ellauri140.html on line 359: Whom to avenge, she had this Knight from far compeld. Niille kostamaan se palkkas kaverin.
ellauri140.html on line 396: And Poets sage, the firre that weepeth still,° Kuusi plus 5 mäntyä tekee 6,
ellauri140.html on line 430: The danger hid, the place unknowne and wilde, Mua arveluttaa kovasti, voi tuli ilman savua
ellauri140.html on line 462: Her huge long taile her den all overspred, Sen pitkä häntä kaikkialla tossa
ellauri140.html on line 495: Yet kindling rage, her selfe she gathered round, Kuiteskin se raivostu, ja kiertyi keräxi,
ellauri140.html on line 499: Lept fierce upon his shield, and her huge traine Loikkas hurjasti sen housukilvelle,
ellauri140.html on line 512: Wherewith he grypt her gorge with so great paine, Jolla se kuristi käärmeen kurkkua niin kovasti
ellauri140.html on line 532: Huge heapes of mudd he leaves, wherein there breed Se jättää hurjia mutakasoja, missä itää
ellauri140.html on line 540: His forces faile, ne can no lenger fight. Sen voimat pettivät, ei mätkiä se enää jaxanut.
ellauri140.html on line 541: Whose corage when the feend perceiv'd to shrinke, Kun vihulainen huomasi sen voiman ehtyvän,
ellauri140.html on line 549: As gentle Shepheard° in sweete even-tide, Vähän kuin lempee lammaspaimen iltasella,
ellauri140.html on line 561: Then of the certeine perill he stood in, Enemmän kuin oikeasta hengenvaarasta,
ellauri140.html on line 588: Now needeth him no lenger labour spend, Nyt on nupin hommat loppuun hoidettu,
ellauri140.html on line 620: An aged Sire,° in long blacke weedes yclad, Yhden äijän mustassa surtuutissa,
ellauri140.html on line 623: Sober he seemde, and very sagely sad, Se näytti vesiselvältä ja masixelta,
ellauri140.html on line 634: Of straunge adventures, which abroad did pas. Mitään kvestejä auki siellä päin.
ellauri140.html on line 643: But if of daunger which hereby doth dwell, Tai hei, jos sua kiinnostaa 1 vaarallinen miäs,
ellauri140.html on line 645: Of a straunge man I can you tidings tell, Se riehuu sekopäänä siellä täällä.
ellauri140.html on line 671: (Quoth then that aged man;) the way to win Puhtaus on 0.5 ruokaa ja lepo hyvä verelle,
ellauri140.html on line 679: A little lowly Hermitage it was, Se oli pieni erakkola vaan,
ellauri140.html on line 686: Thereby a Christall streame did gently play, Kristallivirrassa se sitä virutti,
ellauri140.html on line 705: As messenger of Morpheus° on them cast Huono huumori saa niiden silmät lupsumaan,
ellauri140.html on line 739: And fittest for to forge true-seeming lyes; Näistäpä se valkkas 2.
ellauri140.html on line 740: The one of them he gave a message too, Toinen lähti viestimiehex,
ellauri140.html on line 762: And wakeful dogges before them farre do lye, Ja valppaat haukut lepää niiden edessä,
ellauri140.html on line 764: Who oft is wont to trouble gentle Sleepe. Jos se tulee häirizemään niiden unia.
ellauri140.html on line 783: The messenger approching to him spake, Viestintuoja lähestyi Morfeusta sanoilla,
ellauri140.html on line 808: A diverse dreame out of his prison darke, Divergentin unen pimeimmästä vankikopista,
ellauri140.html on line 814: And on his litle winges the dreame he bore Ja pikku siivillään kantoi unen kotio,
ellauri140.html on line 819: Who all this while with charmes and hidden artes, Sillä aikaa Michelangelo oli tehnyt taialla
ellauri140.html on line 837: Full of the makers guile, with usage sly Täynnä tekijänsä tekoälyä, sen se opetti
ellauri140.html on line 850: And to him playnd, how that false winged boy, Ja näytti sille miten pikku jousimies
ellauri140.html on line 874: With gentle blandishment and lovely looke, Sievästi twerkaten ja olan yli kazellen,
ellauri140.html on line 880: And half enraged at her shamelesse guise, Ja puolixi raivoissaan sen nakusta pyllystä,
ellauri140.html on line 886: Tho can she weepe,° to stirre up gentle ruth, Itkeskellen aitoja glyseriinikyyneliä
ellauri140.html on line 891: And said, Ah Sir, my liege Lord and my love, Ja sanoi: Herra hyvä, mun mestari ja rakas,
ellauri140.html on line 899: Hath made judge of my life or death indifferently. Tuomita mun elämää ja kuolemaa kuin makkaraa.
ellauri140.html on line 941: Much griev'd to thinke that gentle Dame so light, Ahistuneena tosta lörppävittuisesta daamista,
ellauri140.html on line 968: When those accursed messengers of hell, Kun noi kirotut mesettäjät kuumasta
ellauri140.html on line 969: That feigning dreame, and that faire-forged Spright paikasta, valeuni ja silikonipupu,
ellauri140.html on line 972: Who all in rage to see his skilfull might Se raivostui niin pirusti, ezen taitoja
ellauri140.html on line 988: Them both together laid, to joy in vaine delight. Ilostelemaan turhanpäiväisessä panossa.
ellauri140.html on line 1009: Which when he saw, he burnt with gealous fire, Ja kunse sen näki se mustasukkaisena
ellauri140.html on line 1010: The eye of reason was with rage yblent, Meni naruun raivon sokaistessa silmät
ellauri140.html on line 1012: But hardly was restreined of that aged sire. Ilman vanhusta siinä silminnäkijänä.
ellauri140.html on line 1029: Weary of aged Tithones° saffron bed, Könytä ylös vanhan Tithonin vesisängystä,
ellauri140.html on line 1047: Did search, sore grieved in her gentle brest, Surkea oli suru sen sievässä rinnassa,
ellauri140.html on line 1048: He so ungently left her, whom she loved best. Mix jätti hiänet, jolle oli ollut parasta.
ellauri140.html on line 1070: Be prepared to get some hemorrhoids.
ellauri141.html on line 59: The great charm of Maecenas in his relation to the men of genius who formed his circle was his simplicity, cordiality and sincerity. Although not particular in the choice of some of the associates of his pleasures, he admitted none but men of worth to his intimacy, and when once admitted they were treated like equals.
ellauri141.html on line 103: get-kinopoisk-image/1777765/a29d2cb6-4944-45c8-bd93-01cb5072172b/280x420" height="200px" />
ellauri141.html on line 109: Quintus Horatius Flaccus (8th of December, Ab Urbe Condita 689, B. C. 65 - 27th of November, B. C. 8) was born at or near Venusia (Venosa), in the Apennines, on the borders of Lucania and Apulia. His father was a freedman, having, as his name proves, been the slave of some person of the Horatia gens. As Horace implies that he himself was ingenuus, his father must have obtained his freedom before his birth. He afterwards followed the calling of a coactor, a collector of money in some way or other, it is not known in what. He made, in this capacity, enough to purchase an estate, probably a small one, near the above town, where the poet was born. We hear nothing of his mother, except that Horace speaks of both his parents with affection. His father, probably seeing signs of talent in him as a child, was not content to have him educated at a provincial school, but took him (at what age he does not say, but probably about twelve) to Rome, where he became a pupil of Orbilius Pupillus, who had a school of much note, attended by boys of good family, and whom Horace remembered all his life as an irritable teacher, given unnecessarily to the use of the rod. With him he learnt grammar, the earlier Latin authors, and Homer. He attended other masters (of rhetoric, poetry, and music perhaps), as Roman boys were wont, and had the advantage (to which he afterwards looked back with gratitude) of his father’s care and moral training during this part of his education. It was usual for young men of birth and ability to be sent to Athens, to finish their education by the study of Greek literature and philosophy under native teachers; and Horace went there too, at what age is not known, but probably when he was about twenty. Whether his father was alive at that time, or dead, is uncertain. If he went to Athens at twenty, it was in B. C. 45, the year before Julius Cæsar was assassinated. After that event, Brutus and Cassius left Rome and went to Greece. Foreseeing the struggle that was before them, they got round them many of the young men at that time studying at Athens, and Horace was appointed tribune in the army of Brutus, a high command, for which he was not qualified. He went with Brutus into Asia Minor, and finally shared his defeat at Philippi, B. C. 42. He makes humorous allusion to this defeat in his Ode to Pompeius Varus (ii. 7). After the battle he came to Italy, having obtained permission to do so, like many others who were willing to give up a desperate cause and settle quietly at home. His patrimony, however, was forfeited, and he seems to have had no means of subsistence, which induced him to employ himself in writing verses, with the view, perhaps, of bringing himself into notice, rather than for the purpose of making money by their sale. By some means he managed to get a place as scriba in the Quæstor’s office, whether by purchase or interest does not appear. In either case, we must suppose he contrived soon to make friends, though he could not do so by the course he pursued, without also making many enemies. His Satires are full of allusions to the enmity his verses had raised up for him on all hands. He became acquainted, among other literary persons, with Virgil and Varius, who, about three years after his return (B. C. 39), introduced him to Mæcenas, who was careful of receiving into his circle a tribune of Brutus, and one whose writings were of a kind that was new and unpopular. He accordingly saw nothing of Horace for nine months after his introduction to him. He then sent for him (B. C. 38), and from that time continued to be his patron and warmest friend.
ellauri141.html on line 111: At his house, probably, Horace became intimate with Polio, and the many persons of consideration whose friendship he appears to have enjoyed. Through Mæcenas, also, it is probable Horace was introduced to Augustus; but when that happened is uncertain. In B. C. 37, Mæcenas was deputed by Augustus to meet M. Antonius at Brundisium, and he took Horace with him on that journey, of which a detailed account is given in the fifth Satire of the first book. Horace appears to have parted from the rest of the company at Brundisium, and perhaps returned to Rome by Tarentum and Venusia. (See S. i. 5, Introduction.) Between this journey and B. C. 32, Horace received from his friend the present of a small estate in the valley of the Digentia (Licenza), situated about thirty-four miles from Rome, and fourteen from Tibur, in the Sabine country. Of this property he gives a description in his Epistle to Quintius (i. 16), and he appears to have lived there a part of every year, and to have been fond of the place, which was very quiet and retired, being four miles from the nearest town, Varia (Vico Varo), a municipium perhaps, but not a place of any importance. During this interval he continued to write Satires and Epodes, but also, it appears probable, some of the Odes, which some years later he published, and others which he did not publish. These compositions, no doubt, were seen by his friends, and were pretty well known before any of them were collected for publication. The first book of the Satires was published probably in B. C. 35, the Epodes in B. C. 30, and the second book of Satires in the following year, when Horace was about thirty-five years old. When Augustus returned from Asia, in B. C. 29, and closed the gates of Janus, being the acknowledged head of the republic, Horace appeared among his most hearty adherents. He wrote on this occasion one of his best Odes (i. 2), and employed his pen in forwarding those reforms which it was the first object of Augustus to effect. (See Introduction to C. ii. 15.) His most striking Odes appear, for the most part, to have been written after the establishment of peace. Some may have been written before, and probably were. But for some reason it would seem that he gave himself more to lyric poetry after his thirty-fifth year than he had done before. He had most likely studied the Greek poets while he was at Athens, and some of his imitations may have been written early. If so, they were most probably improved and polished, from time to time, (for he must have had them by him, known perhaps only to a few friends, for many years,) till they became the graceful specimens of artificial composition that they are. Horace continued to employ himself in this kind of writing (on a variety of subjects, convivial, amatory, political, moral,—some original, many no doubt suggested by Greek poems) till B. C. 24, when there are reasons for thinking the first three books of the Odes were published. During this period, Horace appears to have passed his time at Rome, among the most distinguished men of the day, or at his house in the country, paying occasional visits to Tibur, Præneste, and Baiæ, with indifferent health, which required change of air. About the year B. C. 26 he was nearly killed by the falling of a tree, on his own estate, which accident he has recorded in one of his Odes (ii. 13), and occasionally refers to; once in the same stanza with a storm in which he was nearly lost off Cape Palinurus, on the western coast of Italy. When this happened, nobody knows. After the publication of the three books of Odes, Horace seems to have ceased from that style of writing, or nearly so; and the only other compositions we know of his having produced in the next few years are metrical Epistles to different friends, of which he published a volume probably in B. C. 20 or 19. He seems to have taken up the study of the Greek philosophical writers, and to have become a good deal interested in them, and also to have been a little tired of the world, and disgusted with the jealousies his reputation created. His health did not improve as he grew older, and he put himself under the care of Antonius Musa, the emperor’s new physician. By his advice he gave up, for a time at least, his favorite Baiæ. But he found it necessary to be a good deal away from Rome, especially in the autumn and winter.
ellauri141.html on line 113: In B. C. 17, Augustus celebrated the Ludi Seculares, and Horace was required to write an Ode for the occasion, which he did, and it has been preserved. This circumstance, and the credit it brought him, may have given his mind another leaning to Ode-writing, and have helped him to produce the fourth book, a few pieces in which may have been written at any time. It is said that Augustus particularly desired Horace to publish another book of Odes, in order that those he wrote upon the victories of Drusus and Tiberius (4 and 14) might appear in it. The latter of these Odes was not written, probably, till B. C. 13, when Augustus returned from Gaul. If so, the book was probably published in that year, when Horace was fifty-two. The Odes of the fourth book show no diminution of power, but the reverse. There are none in the first three books that surpass, or perhaps equal, the Ode in honor of Drusus, and few superior to that which is addressed to Lollius. The success of the first three books, and the honor of being chosen to compose the Ode at the Ludi Seculares, seem to have given him encouragement. There are no incidents in his life during the above period recorded or alluded to in his poems. He lived five years after the publication of the fourth book of Odes, if the above date be correct, and during that time, I think it probable, he wrote the Epistles to Augustus and Florus which form the second book; and having conceived the intention of writing a poem on the art and progress of poetry, he wrote as much of it as appears in the Epistle to the Pisones which has been preserved among his works. It seems, from the Epistle to Florus, that Horace at this time had to resist the urgency of friends begging him to write, one in this style and another in that, and that he had no desire to gratify them and to sacrifice his own ease to a pursuit in which it is plain he never took any great delight. He was likely to bring to it less energy as his life was drawing prematurely to a close, through infirmities either contracted or aggravated during his irrational campaigning with Brutus, his inaptitude for which he appears afterwards to have been perfectly aware of. He continued to apply himself to the study of moral philosophy till his death, which took place, according to Eusebius, on the 27th of November, B. C. 8, in the fifty-seventh year of his age, and within a few days of its completion. Mæcenas died the same year, also towards the close of it; a coincidence that has led some to the notion, that Horace hastened his own death that he might not have the pain of surviving his patron. According to Suetonius, his death (which he places after his fifty-ninth year) was so sudden, that he had not time to execute his will, which is opposed to the notion of suicide. The two friends were buried near one another “in extremis Esquiliis,” in the farthest part of the Esquiliæ, that is, probably, without the city walls, on the ground drained and laid out in gardens by Mæcenas.
ellauri141.html on line 127: Certat tergeminis tollere honoribus; Antaa aploodeja seisaaltaan, isoja käsiä,
ellauri141.html on line 149: Dis miscent superis; me gelidum nemus 30 On kuin ylijumalia; mut kylmä mezä
ellauri141.html on line 209: The obscene qualities of some of the Epodes have repulsed even scholars. Suetonius recorded some gossip about Horace's sexual activities late in life, involving mirrors. William Thackeray produced a version of Odes 1.38 in which Horace's questionable 'boy' became 'Lucy', and Gerard Manley Hopkins translated the boy "innocently" as 'child'. Horace was translated by Sir Theodore Martin (biographer of Prince Albert) but minus some ungentlemanly verses, such as the erotic Odes 1.25 and Epodes 8 and 12. Translators historically excluded the problem poems 8 and 12, but also the far less obscene but explicitly gay 11. Philip Francis (1746) and Bulwer Lytton (1870) omit the problem poems from their translations. Niin teki myös Eero Kivikari. Suuhun myös peräpäähän teitä pukkaan. Irrumabo ego vos et pedicabo. Quos ego!
ellauri141.html on line 255: frontem senectus exaret in age that wrinkles plough your forehead,
ellauri141.html on line 268: inlitterati num minus nervi rigent They won’t cause big erections or delay the droop–
ellauri141.html on line 286: pauperis ingenium' querebar adplorans tibi, Valitin ja sua vonkasin, kun kuuma juoman
ellauri141.html on line 305: In Epode 11, the iambist regretfully recalls to his friend Pettius his infatuation with a girl named Inachia. The latter name does not occur elsewhere in extant Latin or Greek except in the very next poem in the Gedichtbuch, where the iambist’s older (ex-)lover complains of his sexual endurance with Inachia in contrast to his impotence with her (12.14-6). The name may suggest an ethnically Greek or Argive woman, or the Greek noms de lit regularly adopted by Italian meretrices. Yet, as some (but by no means all) commentators have noted, the name also evokes Io, the daughter of Inachus, jota Zeus bylsi härän hahmossa. Eli kyllä tässäkin yhden kynäilijän mielestä on jotain impotenssin käryä.
ellauri141.html on line 312: munera quid mihi quidve tabellas for ebony elephants, mailing me largesse
ellauri141.html on line 334: diligeret mulier sua quam te. the bachelor most doted upon by his darling.
ellauri141.html on line 339: "Of small stature, fond of the sun, prematurely grey, quick-tempered but easily placated". Häntä vaivasi jonkinlainen silmätauti. Luonteeltaan hän näyttää olleen vilkas, iloinen ja leikkisä vanhapoika. Äkkipikainen, suuttui helposti mutta leppyi yhtä helposti. Bilbo Hobbitin doppelgängeri. The poet died at 56 years of age, not long after his friend Maecenas [or before? Opinions vary] near whose tomb he was laid to rest.
ellauri141.html on line 350: Doing my best to get a hard on!
ellauri141.html on line 359: In Satire 1.2, he recites all the troubles men get into chasing married women, freedwomen, even whores and — in a notorious passage — offers a sensible Roman alternative:
ellauri141.html on line 366: Adolescent slave boys were fair game for a virile man. Jupiter may have had his Ganymede, but none of the standard pantheon of gods were gay as we use the term. But there was a limit: it was queer to screw a boy after he was old enough to shave. “Passive’ homosexuality was the real disgrace. The urge to bugger was understandable. A man’s desire to be buggered was disgraceful. As often observed, it was better to give than receive. And in Horace’s poems, pederasty seems no more frowned upon than a taste for veal might be frowned upon today. Actually less. By now you can see where I’m headed with all this. I think the puer in Persicos odi, puer, apparatus... is the kind of boy that Horace is sometimes fond of screwing.
ellauri141.html on line 379: manat rara meas lacrima per genas? valuu harvinainen kyynel multa poskelta?
ellauri141.html on line 388: Heus puer, digitos ex anu. St Jerome modelled an uncompromising response to the pagan Horace, observing: "What harmony can there be between Christ and the Devil? What has Horace to do with the Psalter?" The first English translator Thomas Drant placed translations of Jeremiah and Horace side by side in Medicinable Morall, 1566. The Scot George Buchanan paraphrased the Psalms in a Horatian setting. John Keats echoed the opening of Horace's Epodes 14 in the opening lines of Ode to a Nightingale. Byron's famous lines from Childe Harold (Canto iv, 77) hit it on the nail:
ellauri141.html on line 395: Right ho George, second that.
ellauri141.html on line 397: His verses have offered a fund of mottoes, such as Integer vitae, Dulce et decorum, Heus puer digitos e vagina, Odi profanum vulgus, Simplex munditiis, Splendide mendax, Sapere aude, Nunc est bibendum, Carpe diem. Bibendum on se Michelinin autonrenkaista tehty ukkeli.
ellauri141.html on line 399: Book I  (Includes: 'Persicus odi', 'Carpe diem', 'Integer Vitae' )
ellauri141.html on line 402: Book IV  (Includes: 'Diffugere nives' )
ellauri141.html on line 404: The solfege system (Do, Re, Mi), which is the theme of a song by the Von Trapp children, is just a small sample of Horace's all-pervasive influence on western culture, even among people who might never have heard the name Quintus Horatius Flaccus. Horace was not just a superb literary craftsman, but a musician, songwriter and entertainer for the Roman elite, creating a new Latin idiom derived from Greek lyric song. A final chapter, "Horace, Guido and the Do-re-mi Mystery", the result of careful research and detective work, argues that Guido d'Arezzo, an eleventh-century Benedictine choirmaster, used the melody of Horace's Ode to Phyllis (alla) to invent the do-re-mi mnemonic, but applied it to an eighth-century Hymn to John the Baptist ("Ut queant laxis") by Paul the Deacon, keeping the true source secret. A musical comparison of the Horatian melody and Guido's version of "ut-re-mi" is included. Lyons' verse translation of the Odes was named a Financial Times Book of the Year (1996) and was welcomed as 'a wonderful rendering of one of the great, central poets in the European tradition.'
ellauri141.html on line 416: multa, qua crinis religata fulges, monta, jolla tukka sidottuna hohdat,
ellauri141.html on line 417: ridet argento domus, ara castis Nauraa hopeasta koti, liesi siveillä
ellauri141.html on line 427: gaudiis: Idus tibi sunt agendae, sua odottaa, ja Iduxen agendat,
ellauri141.html on line 448: disparem vites. age iam, meorum täältä katajapuskasta. Eli siis, mun
ellauri141.html on line 460: Tunnettuja Kiplingin runoja ovat Mandalay (1890), Gunga Din (1890), Valkoisen miehen taakka (The White Man’s Burden) (1899) ja Jos– (If–) (1910). Kipling tunnetaan erityisesti englanninkielisessä maailmassa yhtenä lastenkirjallisuuden suurista nimistä ja lahjakkaana tarinankertojana. [Lähde vittuun?] Kiplingin tuotannon keskeisiä teoksia ovat myös Norsunlapsi (The Elephant's Child) ja Meren urhoja (Captains Courageous).
ellauri141.html on line 468: Rudyard ja hänen kolmevuotias pikkusiskonsa Alice (”Trix”) lähetettiin koulutettavaksi ja kasvatettavaksi Englantiin. Kiplingin sisarukset saapuivat Portsmouthiin, jossa he päätyivät pariskunnan ylläpitämään, Intiassa asuvien brittilasten kouluttamiseen erikoistuneeseen perhekotiin. Nämä kasvatusvanhemmat olivat Lorne Lodgessa asuneet kapteeni ja rouva Holloway, jonka kohtelua seuraavan kuuden vuoden aikana Rudyard kuvaili julmaksi ja halveksuvaksi. Kipling kuvaili kokemuksiaan laskelmoiduksi kidutukseksi niin uskonnollisesti kuin tieteellisesti.
ellauri141.html on line 470: Vuonna 1878 Rudyard Kipling hyväksyttiin oppilaaksi upseerien pojille tarkoitettuun United Services College -yksityiskouluun Devoniin. Koulu oli armeijapalvelukseen valmistava, ja se oli aluksi rankka kokemus Rudyardille, mutta johti lopulta vahvojen ystävyyssiteiden solmimiseen.
ellauri141.html on line 480: Talossa, joka sai nimen ”Onnen mökki” (Bliss Cottage), he tekivät ensimmäisen lapsensa Josephinen.
ellauri141.html on line 502: George Beresford ('Turkey'), who shared a study with Kipling and Dunsterville ('Stalky'), reports Kipling as bad at Latin and with no Greek. Little of his education stuck. His reputation at school was of someone who was imprecise about scansion, long or short syllables and syntax, and who made wild and funny guesses at the sense.
ellauri141.html on line 503: At the same time, the classical tongues and dead languages were dead to him. He perused only English and French. Latin did not come at all kindly to him; Greek was a closed book….
ellauri141.html on line 511: At the mercy of an energetic niece.
ellauri141.html on line 513: Kipling encountered him as a schoolboy, and wrote in Something of Myself (p.33) that C----, his classics master ('King' in Stalky & Co.) ...taught me to loath Horace for two years, to forget him for twenty, and then to love him for the rest of my days and through many sleepless nights.
ellauri141.html on line 519: ... Here is my defence of this alleged wicked waste of time. The reason why one has to parse and construe and grind at the dead tongues in which certain ideas are expressed is … because only in that tongue is that idea expressed with absolute perfection…. by a painful and laborious acquaintance with the mechanism of that particular tongue; by being made to take it to pieces and put it together again, and by that means only, we can arrive at a state of mind in which … we can realise and feel and absorb the idea.
ellauri141.html on line 527: But while Rome flourished she imposed law and order inside the empire. Dis te minorem quod geris imperas. Despite oppression, injustice and corruption, despite the horrors of the penal code, Rome allowed civil society to develop. Paulus could use the privileges of citizenship and travel on mostly safe roads and sea routes.
ellauri141.html on line 533: The spoof book of late Horace (it refers to contemporary politicians such as Lloyd George, gas masks, land girls, daylight saving, spiritualism, canteens and so on) which came out in 1920, was inspired by a long tradition in English literature and by Kipling’s early imitation odes and Charles Graves’s Hawarden Horace (1894) and More Hawarden Horace (1896, with a delightful introduction by T. E. Page), where felicitous modernising English versions of the Odes (and an Epode) are put in the mouth of Gladstone (251) . A[lfred] D[enis] Godley, for one, had often imagined Greek and Roman authors as still alive and commenting on nineteenth- and twentieth-century Oxford and England. (252) Kipling delighted in humorous verse. In 1917 he had enjoyed Maurice Baring’s Translations (found in a commonplace book) (253) .
ellauri141.html on line 552: sponte sua segetem venenis. Present, or to be paid for, brings
ellauri141.html on line 559: haec prorsus exaudita frigent, More than when, sunk in thought profound
ellauri141.html on line 566: The genesis of Horace Odes, Book V was in the brains of Kipling. It occurred to him about the blackest time of the last war, end of 1917 and early months of 1918, as a means of keeping up one's spirits and distracting our thoughts from present troubles, and he wrote to me outlining his plan and making many admirable suggestions for subjects of the sham odes. (262)
ellauri141.html on line 569: The ‘editor’ of the Latin text was the clever versifier A. D. Godley of Oxford. (267) He contributed graceful acknowledgements (268) and a hilarious preface about the (fictitious) manuscripts, which parodies the standard praefatio of an Oxford Classical Text (brown-covered in those days like the spoof). (269) There is a learned apparatus criticus about disputed or variant ms. readings. He did the Latin poems, together with his Oxford colleagues and friends John Powell (270) and Ronald Knox (271) and the Etonian and former Cambridge undergraduate A. B. Ramsay. (272) There is an appendix of alternative Latin versions which the translators obviously could not bear to waste. Kipling contributed a schoolboyish prose version of ‘The Pro-consuls’: ‘the sixth ode, as it seems, rendered into English prose by a scholiast of uncertain period’, which starts:
ellauri141.html on line 571: Weapons too faithful offer them using all things mixed with blood and he who loudly brings false charges exhausts the unique hour capable of preserving works.
ellauri141.html on line 671: Käsitykseni Huntuvuoren Turku-kuvan merkityksestä ja siten kiinnostavuudesta perustuu historioitsija Derek Fewsterin unohdetussa väitöskirjassaan esittämiin tulkintoihin siitä, kuinka historian käyttö kansallisen identiteetin muodostuksessa 1900-luvun alun Suomessa nojasi vahvasti arkipäiväiseen toistoon ja ’’alemman tason mielikuvanluojien” (lesser image-makers) kuten toimittajien, opettajien, kuvittajien ja nuortenkirjailijoiden työhön. Tämä ruohonjuuritason työ vaikutti
ellauri141.html on line 676: Jos Huntuvuoren merkitystä arvioi Fewsterin lesser image-maker -käsitteen kautta, kertoo suosio opettajaseminaarilaisten parissa tuntuvasta vaikutuksesta tai ainakin vaikutuksen mahdollisuudesta. Professori Gunnar Suolahti piti romaanin
ellauri141.html on line 688: Huntuvuoren fiktion erikoisuus on sen myönteinen suhtautuminen kristinuskoon. Huntuvuoren romaanit ovat puolilleen täynnä kääntymiskertomuksia, pyhyyden kokemuksia, painiskeluja synnintunnossa ja Kristuksen anteeksiannon tuomaa autuuden tunnetta. Kristillisyys ei kuitenkaan ole kansallismielisyyden vastakohta, päinvastoin, internationalismin henget kertoivat vanhalle tietäjälle Kalakytälle, että heidän on väistyttävä "Kiesuksen" tieltä.
ellauri141.html on line 746: a) Koska Nobelin kirjallisuuspalkinto on poliittinen propagandateko. Ruozin Akatemia on Amerikan hegemoniaa ja länkkäreiden talousliberaalien setämiesten asiaa ajava PR-toimisto. Sen rahoitti räjähdysaineilla rikastunut porho, joka edellytti palkinnon saajilta, että niiden tuotanto on toivotulla lailla "positiivista".
ellauri141.html on line 755: Alexis Leger (pronounced [ləʒe]; 31 May 1887 – 20 September 1975), better known by his pseudonym Saint-John Perse (French: [pɛʁs]; also Saint-Leger Leger),[1] was a French poet-diplomat, awarded the Nobel Prize in Literature in 1960 "for the soaring flight and evocative imagery of his poetry." He was a major French diplomat from 1914 to 1940, after which he lived primarily in the United States until 1967.
ellauri141.html on line 757: Alexis Leger was born in Pointe-à-Pitre, Guadeloupe. His great-grandfather, a solicitor, had settled in Guadeloupe in 1815. His grandfather and father were also solicitors; his father was also a member of the city council. The Leger family owned two plantations, one of coffee (La Joséphine) and the other of sugar (Bois-Debout).
ellauri141.html on line 759: In 1897, Hégésippe Légitimus, the first native Guadeloupan elected president of the Guadeloupe General Council, took office with a vindictive agenda towards colonists. The Leger family returned to metropolitan France in 1899 and settled in Pau. The young Alexis felt like an expatriate and spent much of his time hiking, fencing, riding horses and sailing in the Atlantic. He passed the baccalauréat with honours and began studying law at the University of Bordeaux. When his father died in 1907, the resulting strain on his family's finances led Leger to temporarily interrupt his studies, but he eventually completed his degree in 1910.
ellauri141.html on line 761: In 1904, he met the poet Francis Jammes at Orthez, who became a close friend. He frequented cultural clubs, and met Paul Claudel, Odilon Redon, Valery Larbaud and André Gide. Paha merkki, todellakin! He wrote short poems inspired by the story of Robinson Crusoe (Images à Crusoe) and undertook a translation of Pindar. He published his first book of poetry, Éloges, in 1911.
ellauri141.html on line 763: While in China, Leger had written his first extended poem Anabase, publishing it in 1924 under the pseudonym "Saint-John Perse", which he employed for the rest of his life. He then published nothing for two decades, not even a re-edition of his debut book, as he believed it inappropriate for a diplomat to publish fiction. After Briand's death in 1932, Leger served as Inspector Leger under Comissaire Maigret (Quai d'Orfevres) until 1940. Within the Foreign Office he led the optimist faction that believed that Germany was unstable and that if Britain and France stood up to Hitler, he would back down. Har har. A gifted diplomat.
ellauri141.html on line 765: During his American exile, he wrote his long poems Exil, Vents, Pluies, Neiges, Amers, and Chroniques. He remained in the US long after the end of the war. He travelled extensively, observing nature and enjoying the friendship of US Attorney General Francis Biddle and his spouse, philanthropist Beatrice Chanler, and author Katherine Garrison Chapin. He was on good terms with the UN Secretary General and author Dag Hammarskjöld whose plain crashed in suspicious circumstances in 1961, just after Pink Panther got his Nobel prize. Foul play?
ellauri141.html on line 769: In 1960, he was awarded the Nobel Prize in Literature. After receiving the Nobel Prize, he wrote the long poems Chronique, Oiseaux and Chant pour un équinoxe and the shorter Nocturne and Sécheresse. In 1962, Georges Braque worked with master printmaker Aldo Crommelynck to create a series of etchings and aquatints, L'Ordre des Oiseaux, which was published with the text of Perse's Oiseaux by Au Vent d'Arles.
ellauri141.html on line 771: A few months before he died in 1975, Leger donated his library, manuscripts and private papers to Fondation Saint-John Perse, a research centre devoted to his life and work (Cité du Livre, Aix-en-Provence), which remains active to the present day. He died in his villa in Giens and is buried nearby. Varsinainen kermaperse tää Saint-John.
ellauri141.html on line 776: Jokainen, joka ryhtyy analysoimaan runoa, kuten Saint John Persen Anabase¹, kohtaa monia ongelmia. Vähintään se, että se on proosaruno. Sillä, proosa tai säe, runon oleellinen muoto pysyy samana, sen sisin merkitys ei muutu, runollinen genre, johon se kuuluu, voidaan paljastaa lentikaalisella menettelyllä. Vain yksi asia muuttuu; perimmäinen vaikutus lukijan herkkyyteen on erilainen, jos se kirjoitetaan proosaksi, kuin jos se on kirjoitettu säkeellä. Erilainen, mutta ei välttämättä huonompi. Persen taidokas proosa kykenee tuottamaan hänen tavoittelemiaan erityisvaikutuksia aivan yhtä hyvin kuin Baudelairen sarjalliset säkeet.
ellauri141.html on line 778: Analyytikon ongelmat keskittyvät sen sijaan muiden mainitsemieni huomioiden ympärille. Mikä oikeastaan on lopullinen vaikutus, jonka runo yrittää saada? Mikä on se tunne, jonka se haluaa herättää, kehittää, lopulta rauhoitella lukijassa hänen kokeessaan runon? Itse asiassa olisi useita tapoja määrittää tämä; mutta kukaan ei olisi niin varma kuin etsiä vastausta tekstistä. Valitettavasti vastausten etsiminen tekstistä on erittäin työläs prosessi. Mitä kysymyksiä kysymme tekstistä? Kirjallisessa analyysissä, kuten oikeudellisessa kuulustelussa, saa vastaukset vain kysymyksiin, jotka osataan kysyä. Tän sai Super-Naomikin karsaasti kokea. Jos joku esittää kysymyksensä kielen ja tyylin suhteen, hän saa vastauksia vain näihin toissijaisiin runouden näkökohtiin. Vaikutukset, jotka hän onnistuu selittämään, ovat yhtä rajallisia, yhtä vähäisiä. Mutta mitä syvemmälle hän tarkastelunsa avulla astuu teoksen kokonaisrakenteeseen, sitä paremmin hän pystyy erottamaan vaikutuksen kokonaisuuden sen oleellisissa aspekteissa. Siksi on tarpeen esittää ne kysymykset, joiden avulla voidaan tunkeutua työn perustavanlaatuiseen organisointiin.
ellauri141.html on line 781: Vittu mitä pyörittelyä. Ihan Löden kirkkohissan aineen tasoa. Mitähän runoilija on oikein tarkoittanut tässä? Ensinnäkään Bernie ei tiedä onko tää runo vaiko kertomus. Saattaahan olla vielä muitakin mahdollisuuxia. Jos se on vaikka ostoslista. No ei, Bernie ei usko genreihin. (Tuli tossa muuten mieleen, että Raamatun kertomus Ruthista on oikeastaan romcom. Siinä on kaikki sen genren tuntomerkit.) Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Jossei niitä saada, se on sama kuin ei olisi koko taidetta. (Jussi Jurkka, p.c.) No ei, Bernhard päätyy ehdottamaan, että koska plöräyxessä ei ole havaittavissa minkään maakunnan juonta, se onkin lyyrinen proosaruno.
ellauri141.html on line 790: Mut takaisin Bernieen. Sen miälestä Chanson I on juhatus epämääräisiin haarukkapaloihin vähän niinkö Jeesuxen lähetystoiminta, ja siinä onkin tommonen Etranger joka suuhun on pantu yhtä ja toista raamatullista. The Stranger koittaa yllyttää "kertojaa" lähtemään messiin anabasixelle, ei nappaa. Sillä on joku nainen (no tietysti), joka on sen hyvänolon lähde (niin aina). Naiset jarruttaa "miestä" lähtemästä seikkailulle, mutta palkizee sitä samalla herkulla kun se tulee takasin. Hohhoijakkaa. Naaraan haluaminen on koirasapinalla ihan vakio. Kapitalisoituja heppuja. Symboleja. Huohhelihuoh. Ei himputti ei ihme että Perse on hautautunut hiekkaan iäxi.
ellauri141.html on line 793: Francis Nigel Lee interprets Genesis 4:20 to mean that Jabal was both the "father of all cattle ranchers" and the "father of all tent-dwellers", and as such as the "pioneer of all livestock and agricultural technology" as well as the "pioneer of all architecture." Lee notes that Jabal was probably also a weaver, and thus "the pioneer of the clothing industry."
ellauri141.html on line 796: Nojoo, IV laulussa kaupunki n:o 1 perustetaan, ja siinä parasta on tyttöjen kalsongit ikkunoissa. Koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kaveri kylästyy taas vaan olemaan ja lähtee aamusella villihanhien mukana kuin Nils Holgersson. Kaupunkeja perustetaan vähän kaikkialle. Poeettojakin ilmestyy katukuvaan. Onkohan tää jotain kolonialistituubaa? On hienoa mennä nitistämään nomadeja, mezästäjä-keräilijöistä puhumattakaan. Kauppa se on joka kannattaa. Juu ja sitä on tarkoitus jatkaa kautta avaruuxien, kun tää pallo on puzattu. A paean for man. Voi helevetti. Tää anabasis on tota exponentiaalista kasvua, sepä tekee apinasta kuolemattoman. Voi helevetin helevetti. Ei ihme että Nobel antoi tälle palkinnon. Seleukidit mainitaan, eli kyltäs vinkataan Alexanteriin. Ne hevosenhajuiset hevoset sit varmaan tuli Xenofonilta, joka kirjoitti kirjan hevosten hoidosta. IX laulussa saadaan entistä parempia naisia, sillä ne tekee meille pentuja. Hahaa tää on aika sama teema kuin Aataminsaaren Eve Future. Ei herkullinen pano ole tärkeintä vaan pennut ovat. Tää on jostain syystä koiraiden vaikea tajuta. Stranger ei enää nouse pukille. Sille tuodaan vettä eze voi pestä suunsa, naamansa ja munansa. Sitä ei hevosenhaju enää kiinnosta.
ellauri141.html on line 800: Dag Hammarskjöld was committed to the arts. Though temperamentally a loner, and introvert, and a bachelor throughout his life (oliko se homo? Det finns inga bevis för att Dag Hammarskjöld var homosexuell. Misstankar verkar dock ha funnits: Eftersom han levde ensam började rykten spridas om att han skulle vara homosexuell och hans motståndare använde detta för att smutskasta honom), he would invite intellectuals and artists, the best of New York’s bohemia, to his Upper East Side apartment where he kept a pet, an African monkey called Greenback. People he invited to his generous dinners included the poet Carl Sandburg, the novelist John Steinbeck, the poet WH Auden, the diplomat George Kennan. Auden was the translator of Hammarskjöld’s posthumously published book of observations, ideas and poems called Waymarks. Hammarskjöld used his influence to get the poet Ezra Pound out of mental hospital. Back in Sweden, he inherited his father’s chair at the Swedish academy when the man died in 1953. The Swedish academy is the body that awards the Nobel Prize in literature. Hammarskjöld was instrumental in getting the rather obscure but doubtless brilliant French poet Saint John Perse his Nobel prize in 1960. He would sketch out the arguments for Perse’s candidacy during translation breaks at UN Security Council meetings.
ellauri142.html on line 40: ge-prd.freetls.fastly.net/0.1.0/ps/4165362/910/607/m2/fpnw/wm1/s3eqpgkq38b4fqbgjdqx0wwighj0jlpmmyaqctw0rxsynhwrfrctuwztdbnxtbhm-.jpg?1521592573&s=18ea6b7bce52bc52cdba044b16c55148" width="50%" />
ellauri142.html on line 47: Markku, throughout the entire history of War and Peace, is a man in search of inner fulfillment. His "illegitimate " birth (though his father does acknowledge and legitimize him) is partly what gives him a vague sense of inferiority, and he feels himself an outsider.
ellauri142.html on line 51: Markku is described as the fat, large-bodied, ungainly, and socially awkward illegitimate son of an old Russian grandee. He is educated in France and returns to Russia as a misfit. His unexpected inheritance of a large fortune makes him socially desirable. Markku is ensnared by the fortune-hunting Kristina Curagina, whose eventual deception leaves him depressed and confused, spurring a spiritual odyssey that spans the novel.
ellauri142.html on line 53: At the opening of the novel, Markku is a young man who has recently returned to Russia to seek a career after completing his education abroad. Although a well-meaning, kind hearted young man, he is awkward and out of place in the Russian high society in whose circles he starts to move. Markku, though intelligent, is not dominated by reason, as his friend Prince Andrei Nikolayevich Balkongsky is. His lack of direction leads him to fall in with a group of profligate young men like Anatole Kuragin and Dolokhov whose pranks and heavy drinking cause mild scandals. After a particularly outrageous escapade in which a policeman is strapped to the back of a bear and thrown into a river, Markku is sent away from St. Petersburg. What happened to the poor bear?
ellauri142.html on line 55: Markku's life changes after he becomes the sole heir to his father's vast estate, and his position in society is changed from that of an illegitimate son to the new Count Bezukhov. His inability to control his emotions and sexual passions lead him into a marriage with the vapid but sexually beautiful Princess Kristina, a match which her self-serving father, Prince Carl Erik, sets up to secure his access to Markku's newly acquired vast fortune. Kristina is not in love with Markku, and has affairs. From jealousy, Markku shoots his suspected lover, Dolokhov, in a duel. He is distraught at having committed such a crime and eventually separates from Kristina and then becomes a Freemason. His madhat escape into the city of Moscow and his subsequent obsessive belief that he is destined to be Napoleon’s mistress show his submission to irrational impulses. Yet his search for meaning in his life and for how to overcome his emotions are a central theme of the novel. He eventually finds love and marriage with Pirkko Hiekkala, becomes a ladies shoes salesman called Al Bundy and their marriage is perhaps the culmination of a life of moral and spiritual questioning. They have four children: three boys and one girl. Correction, one extremely good-looking platinum blonde girl and one about equally gifted son.
ellauri142.html on line 63: Markku is an outcast. The awkward, illegitimate son of a dazzlingly wealthy Count, he was educated in France but returns to Russia now that his father’s health is in decline. Polite society shuns him for his hero-worship of Napoleon and enthusiasm for the politics of revolution. But his blundering sincerity charms Andrei, his truest friend; and the blonde air hostess Natacha, who delights in his presence. He is quickly married off by stealth through the manipulation of others around him and is likely to face further heartache given that his wife prefers bedding her brother. It looks like this unlikely hero is smitten with her mother Pirkko Hiekkala but is set for heartache given his kind and gentle nature.
ellauri142.html on line 79: Tolstoy was born at Yasnaya Polyana, a family estate 12 kilometres (7.5 mi) southwest of Tula, and 200 kilometres (120 mi) south of Moscow. He was the fourth of five children of Count Nikolai Ilyich Tolstoy (1794–1837), a veteran of the Patriotic War of 1812, and Countess Mariya Tolstaya (née Volkonskaya; 1790–1830). His mother died when she was two and his father when he was nine. Tolstoy and his siblings were brought up by relatives. In 1844, he began studying law and oriental languages at Kazan University, where teachers described him as "both unable and unwilling to learn".
ellauri142.html on line 85: In 1851, after running up heavy gambling debts, he went with his older brother to the Caucasus and joined the army. Tolstoy served as a young artillery officer during the Crimean War and was in Sevastopol during the 11-month-long siege of Sevastopol in 1854–55, including the Battle of the Chernaya. During the war he was recognised for his courage and promoted to lieutenant. He was appalled by the number of tragic deaths involved in warfare, and left the army after the end of the Crimean War.
ellauri142.html on line 87: His experience in the army, and two trips around Europe in 1857 and 1860–61 converted Tolstoy from a dissolute and privileged society author to a non-violent and spiritual anarchist. Others who followed the same path were Markku Graae, Alexander Gerzen, Mikhail Bakunin and Peter Kropotkin. During his 1857 visit, Tolstoy suffered a public execution in Paris, a traumatic experience that marked the rest of his life. In a letter to his friend Vasily Botkin, Tolstoy wrote: "The truth is that the State is a conspiracy designed not only to exploit, but above all to corrupt its citizens ... Henceforth, I shall never serve any government anywhere.
ellauri142.html on line 93: Tolstoy's concept of ahimsa was bolstered when he read a German version of the Tirukkura. The Tirukkuṟa (Tamil: திருக்குறள், lit. 'sacred verses'), or shortly the Kura, is a classic Tamil language text consisting of 1,330 short couplets, or kura, of seven words each. The text is divided into three books with aphoristic teachings on virtue (aram), wealth (porul) and sex (inbam), respectively. The Kura is traditionally praised with epithets and alternate titles such as "the Tamil Veda" and "the divine book." Written on the foundations of ahimsa, it emphasizes non-violence and moral vegetarianism as highest virtues for an individual.
ellauri142.html on line 100: “George Washington was a Mason, along with 13 other presidents and numerous Supreme Court Justices. Benjamin Franklin published a book about Freemasonry on his own printing press. Nine signers of the Declaration of Independence were Freemasons, including the man with way the biggest signature of all: John Hancock.” Put your Hancock right here on the line if it fits, like Babbitt said.
ellauri142.html on line 102: At the turn of the 16th Century, William Schaw developed his own club-like culture, housed within a lodge, and infused with a set of rules for sworn members, including, “They shall be true to one another and live charitably together as becometh sworn brethren and companions of the Craft.”
ellauri142.html on line 104: When diplomats and politicians joined the organization in the mid-1600s, the stonemason lodge movement began its climb as a stealthy phenomenon. If you were politically active and wanted to connect with the power structures of the times, you would do just about anything to become a member of The Masons.
ellauri142.html on line 106: In 1717, Masonry created a formal organization in London, when four lodges united to form the first Grand Lodge. This gave the organization credibility and added to its membership’s mystical allure. Men flocked, begged, coerced, and maneuvered to become members. Everybody wanted in.
ellauri142.html on line 108: The United States Masons, otherwise known as The Freemasons, were a highly political society in the 1700s. The first US lodge was opened in 1730 in New Jersey, where they initiated early plans and strategies used to fight the British. With its growing vault of secrets, expanding political influence, and stealth missions, it was an exciting time to be a Freemason.
ellauri142.html on line 120: Long ago, when the British government and the Catholic Church were more militant, it was dangerous to share these secrets, so all members worked hard to protect them. This is why, for several centuries, the coveted secrets of the Freemasons were known only to loyal members.
ellauri142.html on line 122: While the rest of the world is no longer fearful of Freemasonry, The Catholic Church continues to warn its “faithful” of Freemasonry’s alleged anti-church teachings. In 1983, the papal state declared that Catholics “who enroll in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion.” This proclamation comes from the same church that continues to profess that women are not holy or God-ordained enough to be in the priesthood.
ellauri142.html on line 126: Members might roll up their pants to symbolize their understanding of what it takes to work on building a Masonic lodge
ellauri142.html on line 138: Members who seek political office and financial control in business seem to earn notoriety and celebrity within the organization and specific lodges
ellauri142.html on line 147: Geometry and architecture are essential themes within Freemasonry, which is why Freemasons often refer to God as either The Supreme Being or The Grand Geometrician. These names help keep the concept of God as generic, and not tied to a specific religion, which removes any chance that a member will be offended.
ellauri142.html on line 151: In most Masonic lodges, the Bible, the Quran, Talmud, and Vedas are prominently displayed, which gives each member a holy text to reference and utilize during rites and rituals.
ellauri142.html on line 155: While no ciphers are used today, during the 18th century, the pigpen ciphers were used to keep Masonic rituals and memberships secret. Some lodges may have created their own systems, symbols, and rites to protect themselves.
ellauri142.html on line 157: Using the Pigpen cipher key shown in the example above, the message "X MARKS THE
ellauri142.html on line 160: ge.svg/640px-A-pigpen-message.svg.png" />
ellauri142.html on line 167: Vittu mitä pellejä! Jo on lapsellista touhua. According to the historian David Stevenson, it was influential on Freemasonry as it was emerging in Scotland. Robert Vanloo (n.h.) states that earlier 17th century Rosicrucianism had a considerable influence on Anglo-Saxon Masonry. Hans Schick sees in the works of Comenius (1592–1670) the ideal of the newly born English Masonry before the foundation of the Grand Lodge in 1717. Comenius was in England during 1641. Their mission is to prepare the whole wide world for a new phase in religion, which includes awareness of the inner worlds and the subtle bodies, and to provide safe guidance in the gradual awakening of man's latent spiritual faculties during the next six centuries toward the coming Age of Aquariums. This is the dawning of it, judging by the sea levels. According to Masonic writers, the Order of the Rose Cross is expounded in a major Christian literary work that molded the subsequent spiritual beliefs of western civilization: The Divine Comedy (ca. 1308–1321) by Dante Alighieri.
ellauri142.html on line 170: The secret Freemason handshakes are not so secret anymore. You can google them and see a fascinating little list with images, noting their respective nuances.
ellauri142.html on line 174: While some lodges have a regionalized, secret lexicon, the most famous secret Masonic word is “Ma-ha-boner,” or “Mahabone.” This word is commonly known to mean “The lodge doors are open.”
ellauri142.html on line 180: Some say it’s unethical for any organization to exclude women, but psychologists say that men, women and other genders, who at times congregate within their genders, are happier, healthier and more confident. Just like any group with specific missions and membership archetypes, it seems helpful for human beings to participate in same-gender rites (like the well-known and well-loved train) and organizations.
ellauri142.html on line 182: Preferential treatment and unified promotion of members within large organizations can lead to landslides, imbalance, and exclusion, but they can also lead to healthy, non-violent revolutions.
ellauri142.html on line 188: If you’re interested in membership, be prepared to be a fiercely loyal member, because new initiates are still sworn to the same rites and secrecy as Scotland’s William Schaw and former President George Washington.
ellauri142.html on line 190: When it comes down to it, ritualizing our beliefs and networking with like-minded people, even with a gender requirement, can be exciting, empowering, and life-enhancing. Mahaluu!
ellauri142.html on line 199: Susannalla lymyää nyt rekkamies pienen haan takana. Yläkerran vessa on vieläkin vaan reikä lattiassa, eikä koiranhaka ole kunnossa. Mutta Rooger on laittanut nokisutarille tikkaat katolle, ja vuolukivitakka pasuttaa kuumana.
ellauri142.html on line 255: sen tuntevat, lienee saanut niin korkeaa tunnustusta kuin Bhagavad Gîtâ, Laulu jumaluudesta. Siinä selvitetään oppia siitä, kuinka apina tulee täydelliseksi jumalallisessa olemuksessa. Eipä ole vielä kukaan, joka on oppinut tuntemaan kristinopin todellisen hengen, ollut tunnustamatta tämän kirjan arvoa, jota tuskin mikään muu kirja on voittanut; muiden muassa sanoo Wilhelm von Humboldt, että hän kiittää jumalaa, joka oli antanut hänen elää tarpeeksi kauan, niin että hän sai tutustua tähän teokseen. Mitä useammin kukin tätä kirjaa lukee, sitä enemmän hän tuntee izensä kohottauneeksi totuuden valon piireihin; mitä syvemmältä kukin tutkii tämän opin henkeä, sitä enemmän hän lähestyy
ellauri142.html on line 260: se olento, jonka ruumiinrakenne, kehityskulun aikana, on päässyt siihen pitkäkäsivartisuuteen, joka oli tarpeellinen tekemään hänestä taivaallisen olennon hengelle sopivan apumiehen; että aappa lopullisesti kykenisi tunnustamaan ize jumaluuden oman oikean todellisen olentonsa perustaksi ja ikuiseksi olemuksensa syyksi.
ellauri142.html on line 264: Humboldtin veljexiä oli 2, Alexander oli maantieteilijä, Wilhelm kielentutkija. Mulla on joku sen kielitieteen kirja hyllyssä. Joo Linguistic Variability & Intellectual Development. Pokkari. Onkohan se lyhennetty painos, Ei ole, vaikka lukuja on yhdistelty. Originally published in 1836 in the Royal Academy of Sciences of Berlin under the title Ueber die Verschiedenheit des menschlichen Sprachbaues und ihren Einfluss auf die geistige Entwicklung des Menschengeschlechz. Esipuheen on kirjoittanut Alexander-veli. Von Humboldt´s style is not a simple one for modern ears nor is his thought always clear. Despair was my constant companion, sanoi kääntäjä vuonna 1970.
ellauri142.html on line 266: Alexander sanoo esipuheessa: I have a sad and serious duty to fulfil. Apparently Wilhelm had just joined his ancestors (or theirs). Luckily professor Franz Bopp offered assistance. Wilhelm kävi kirjeenvaihtoa myös A.W.v.Schegelin, Colonel Pickeringin, ja Champollionin kaa (loput nimet oli mulle n.h.). Wilhelmillä oli attraktiivinen Tegel Castle lentokentän lähellä, jossa se herrasteli loppupeleissä perheensä kera.
ellauri142.html on line 270: Humboldtin lahja oli Sale Bellowin suht laaduton romaani. Wilhelm sanoo kirjansa johdannossa: "The expansion of the intellectual life is the sole possession that the individual, to the extent that she participates at all, may regard as indestructible." Minnes Wilho sielu jäi? Aika pakanallista. No voi vaan toivoa että Bhagavadgita on lähempänä jumalaa. Translators note: von Humboldt is groping here to express the idea that language is a sociopsychological vehicle of communication. Sanaa "sosiopsykologinen" ei ollut vielä edes kexitty (onnexi, tekee mieli sanoa).
ellauri142.html on line 278: Mutta tuota hengen havahtumista kukaan ei saavuta ilman suuria taisteluja mm. ahneiden ja kateiden sukulaisten kanssa. Heräämistä vastaan asettuvat suuret himojen ja intohimojen vastustusjoukot. Bhagavad Gîtâ opettaa, keitä nämä viholliset ovat ja miten ne on jujutettava. Siinä selvitetään taistelu katoavaisen alapään ja katoamattoman yläpäämme välillä, ja osoitetaan tie, joka vie apinan jumalisemman osan voittoon ja tukahduttaa hallizevan eläimellisen puolen.
ellauri142.html on line 289: Usko tai älä, Vedätyxet on 25Kv vanhoja. Tuli sitä taikka tätä, älä vetämättä jätä. Vedätyxet panivat riitaisan ja katkeroittuneen A. Schopenhauerinkin jonkinlaiseen kuriin. Koalan miälestä "sen jokainen rivi on täynnä vakavaa, määrätietoista ja kauttaaltaan yhteenliittyvää merkitystä. Jokaisesta rivistä astuu vazaamme syvä, alkuperäinen, majesteetillinen ajatus, samaan aikaan kuin korkea ja pyhä vakavuus leijailee kokonaisuuden yli. Tässä huokuu Intian sisäilma ja alkuperäinen, luonnonomainen olemus; sekä se, kuinka täällä henki tulee puhdistetuksi kaikista varhain ympätyistä, juutalaisesta taikauskosta syntyneistä, noista hengelle vieraista, ylvästelevistä filosofioista. Se on opettavaisinta ja vängintä lukemista, jota (lukuun ottamatta mun omaa tekstiä) on mahdollista saada maailmassa. Tämä bühlain on ollut elämäni lohdutuksena, onpa se lohduttanut mun villakoiraa Atmaakin."
ellauri142.html on line 291: Lakkaamatta on meneillä suuri vexelien lunastuksen toiminta, jonka tietysti pitää olla sisäinen, koska sen päätarkoitus on ize kunkin sisäisen lapsen lunastaminen (keneltä ja millä diskonttokorolla, sitä ei kylläkään kerrota). Jumalallisen valon hajavalosta tulee virtaa ja niin henkinen valo osuu häneen. Ja niin usein kuin tämä tulee apinassa itsetietoisuudeksi, syntyy hänestä lunastaja, hänen oman jumalallisen olemuksensa turilas. Tämän ovat myös monet kristityt ja mystikot tietäneet ja tunteneet; kristinopin opetus henkisestä uudelleensyntymästä ei ole mitään muuta kuin oppi siitä, kuinka jumalan kuteminen jälleen herää humalapäisyydexi apinassa. Niin kuin vertauskuvallisesti on esitetty mm. Uudessa testamentissa, jokainen itse on oman elämänsä Ärjylä; jokaisella on oma sotavaununsa ts. hänen hämäräperäisisllä supervoimilla varustettu luontosuhteensa; siellä on myös hänen henkinen johtajansa (J. Krishna) ottanut asuntonsa ja se antaa maalliselle apinalle neuvojaan. Kun siis apina itsetietoisesti liittyy lunastajaansa, jolla on hänessä sijoitusasuntonsa, ovat kers. Ärjylä ja kapt. Kalpa, Adam ja Eva yhtyneet. ”Lastenvaunut” tulevat silloin meissä asuvan jumalan hengen temppeliksi, sillä Ärjylä on transumies, omaa asiaansa ajatteleva apina ja kapt. Kalpa ex-koiras apinoiden planeetalta, ”uusi puusta pudonnut gorilla", joka asustelee maallisessa apinassa, mutta myös hänen yläpuolellaan ja koputtaa lattiaa jos alakerrasta tuleee älämölöä; ja ainoastaan apinan tullessa alienixi, joka ize asiassa on todellinen ja oikea apina, saattaa maallinen marakatti päästä korkean ihanteensa toteuttamiseen ja vapautua petoxhishta, ahdishtuxhesta sekä shynnistä.
ellauri142.html on line 325: Eikä vieläkään olla päästy edes Tuomaxen plagiaattiin asti. Vedätyxistä edes puhumattakaan! Kemppistä on yllättävän vaikea löytää netistä, ainakaan hollannixi, lähes kaikki paikat myyvät käärmeöljyä. No löytyi 1, kylläkin vaan valokuvina. Nuttige vermaningen, nötiga förmaningar.
ellauri142.html on line 383: Tiivistäen voi todeta et nää itisläisten viisut on samaa schaibaa kuin muidenkin pelästyneiden apinoiden. Nääkin järvät unohtaa että muutoxettomuus on yxinomaan tylsää, se ei eroa kuolemasta juuri mitenkään. Toi jälleensyntymisturina ei oikeastaan muuta tarkoita kun että geenit jatkaa kulkuaan. Sillä eihän noi uudet avataarit muuta muista edellisistä kuin mitä on jäänyt muistiin geeneihin. Ja parempi niin. Muuten alkaiskin vähitellen kylästyttää niinkö Sibyllaa: apothanein thelo, nää on jo nähty, taisit kertoa, pankaa bogin nimessä jo pullon korkki kii.
ellauri142.html on line 401: Pas pithekos phusei eidenai oregei, eli apinat on luonnostaan uteliaita kuin apinat. (Urkund merkkasi ton punaisella, se on plagiaatti Arilta.) Mutta mitä se hyödyttää, siitä saa vaan sielullensa vahingon, parempi olla tyhmä maalainen ja kyyristellä herran kynnyxellä. Laat af an oonmatige wijsbegeerte. Pane se kirja pois, riittää kun hypistelet omaa napanöyhtää, gnothi seauton.
ellauri142.html on line 444: Tarkkaavaiset tapaamiset hengellisistä asioista voivat kyllä edistää paljon hengellistä kypsytystä, varsinkin kun broilerit, jotka ovat samaa mieltä "sielusta" ja "merkityksestä", liittyvät yhteen junaan sisäisen ja jumalallisen lohdutuksen vuoksi.
ellauri142.html on line 515: Opi tätä tuntemista todellisen nöyryyden, korkeimman kunnioituksen, kysymyksien ja palvelevaisuuden avulla. Viisaat, jotka näkevät totuuden, johdattavat sinut tuntemaan viisautta. Asetu paikallesi nokintajärjestyxessä. Bramiinit on kärjessä, viisat siinä heti seuraavalla pallilla. ”Ihmisen ruumiin pitää oppia oman eikä kenenkään vieraan hengen avulla: mutta hänen henkensä pitää oppia toisen, vieraan hengen avulla, sillä häneltä itseltään usein puuttuu sellaista viisautta.” (Teoph. Paracelsus, Philosophiae, Trac. V.) Totuuden tunteminen on parempi puhdistuskeino kuin Rexona-saippua.
ellauri142.html on line 537: On olemassa henkisen luontoisia hyviä ja pahoja olentoja (devat), jotka ovat meille näkymättömiä. Deva, devil, sak samma. Nää on takuulla jotain skizojen aivokummituxia. Demonit ja elementaariset henget; pirulliset ja jumalattomat. Elementary, my dear Wazon. Seija näkee unta enää madoista.
ellauri142.html on line 551: Kapteeni Kalpa esiintyy uudestaan tässä jaxossa, vaikka vaan samannimisenä aikakautena. Mahakalpa (suuri, pitkä aikakausi) on sama kuin 311 040 000 000 000 meidän aurinkokuntamme vuotta. Aurinko muodostui vajaa viisi miljardia vuotta sitten, ja energiaa se alkoi tuottaa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Eliskä mahakalpa on aika vitun paljon vanhempi kuin se. Ize asiassa se on aika vitun paljon vanhempi kuin koko universumi, jonka iäxi on arvioitu jotain 13Gv. Mahakalpaan mahtuu useampia big bangeja kun on kuultu tänään koko iltana, vaikka niitäkin on ollut ihan riittävästi.
ellauri142.html on line 565: Aineeksi kutsutaan sitä syytä, josta johtuu syiden ja seurausten synty. Hengeksi kutsutaan sitä syytä, joka aiheuttaa ilon ja surun tuntemisen. Kannattas varmaan vetää henkeä välillä. Korkein Herra on katselija, sisäänpäästäjä, ylläpitäjä, omistaja; häntä kutsutaan myös karkeimmaksi vizixi, aikuiseksi. Hän on koko luonnon maailmansielu (Paramatma), siittävä, hedelmälliseksi tekevä voima. Alettasko nyt vihdoinkin vähitellen päästä vyön alle? Niin usein kuin joku olento, liikkuvainen tai liikkumaton, syntyy, oi paras inkkareista, se tapahtuu ominaisuuden (aineen) ja ominaisuuden tuntijan (hengen) yhtymisen johdosta. Joomä tiedän, aine on tietysti taas se naaras ja se konnoissööri on koiraspuolinen. No ei tässä joogassa sittenkään päästy vielä vaaka-asentoon. Odotetaan parempaa. Vielähän näitä on jonossa toinen mokoma.
ellauri142.html on line 609: Spencer's reputation among the Victorians owed a great deal to his agnosticism. He rejected theology as representing the 'impiety of the pious.' He was to gain much notoriety from his repudiation of traditional religion, and was frequently condemned by religious thinkers for allegedly advocating atheism and materialism. Nonetheless, unlike Thomas Henry Huxley, whose agnosticism was a militant creed directed at 'the unpardonable sin of faith' (in Adrian Desmond's phrase), Spencer insisted that he was not concerned to undermine religion in the name of science, but to bring about a reconciliation of the two. The following argument is a summary of Part 1 of his First Principles (2nd ed 1867).
ellauri142.html on line 611: Starting either from religious belief or from science, Spencer argued, we are ultimately driven to accept certain indispensable but literally inconceivable notions. Whether we are concerned with a Creator or the substratum which underlies our experience of phenomena, we can frame no conception of it. Therefore, Spencer concluded, religion and science agree in the supreme truth that the human understanding is only capable of 'relative' knowledge. This is the case since, owing to the inherent limitations of the human mind, it is only possible to obtain knowledge of phenomena, not of the reality ('the absolute') underlying phenomena. Hence both science and religion must come to recognise as the 'most certain of all facts that the Power which the Universe manifests to us is utterly inscrutable.' He called this awareness of 'the Unknowable' and he presented worship of the Unknowable as capable of being a positive faith which could substitute for conventional religion. Indeed, he thought that the Unknowable represented the ultimate stage in the evolution of religion, the final elimination of its last anthropomorphic vestiges.
ellauri142.html on line 617: ges/HPB/hpbjpgrsm1891b.jpg" width="50%" />
ellauri142.html on line 628: Alepadevat, muodottomat olennot, ”jumalat”, planeettavaihteistohenget, enkelit, tonkelit
ellauri142.html on line 633:
  • Anturat, emmentaalihenget, asustavat lämmityselementeissä (enimmäxeen aineissa).
    ellauri142.html on line 634:
  • Luontokappaleiden muodoissa olevat henget. Eläimellistyneet ihmissielut. Inhimillistyneet eläinsielut (esim Atma-koira).
    ellauri142.html on line 662: Ruokahalun ja mielikuvituksen kasvaessa nää lahjakkaammat pitkäkäsivartiset alkoi kummastella, miten jotkut eläinkolleegoistakin näyttää puikkivan omin päin, lähtee vasemmalle kun karvakäsi läiskähtää oikealle, pakenee ja kexii jäyniä. Niillä on siis joku pieni apina ohjaxissa siellä sisällä! Avataanpa ja kazotaan! No mitäs nyt, se lakkasikin liikkumasta. Ilmeisesti jotain ehti sieltä pois jo lennähtää? Eikä se hengitäkään enää? No sehän oli size henki joka karkasi! Tätä teoriaa sietää yleistää: kaikilla kappaleilla on samanlainen henki piilossa, kivillä ja kilpikonnilla vaan laiskempi. Jotkut niistä on aika pelottavia, esim toi ukkonen, paras koittaa olla sille mielixi. Sarrikua, misuri sykkä mua? Olisko se kesympi jos tarjoisin sille muovoja? Niin oikeastaan nää luontokappaleiden henget on aika lailla kuin sukulaiset kotona, jotkut kiltimpiä, jotkut ilkeämpiä, jotkut aivan perkeleitä, vihulaisia. Nekin leppyvät kun saavat lammasta.
    ellauri142.html on line 674: On se pelottavaa älyttömistä luontokappaleistakin, vaikkei ne ehkä osaa edes kuvitella MIKÄ niitä listimisen jälkeen odottaa. (Enimmäxeen ruokalautanen.) Ei se tarpeellista olekaan: Darwin on sen hyvin hoidellut, että kaikki pikku mönkiäiset joilla on edes pelkkä tikapuuhermosto, koittaa kiemurrella pakoon hengenhädässä jos joku peto uhkaa niiden henkeä. Elämisen halu on elukoihin sisäänrakennettu, ja kuolemanpelko on vaan lantin toinen puoli. Nää torvet inkkarit (eikä vaan ne, vaan stoalaiset, kristilliset mystikot, ja monet monet muut samanhenkiset) koittaa torveta, eze halu pitäis niistä tyystin irti kitkeä, sitten ei enää tarvizisi itkeä. Ehkä ei, mutta eipä siitä elämästäkään jää paljon jälelle. Elämätön elämä, puhumaton pää. Valize siitä. Onko tää nyt tässä, vai jatkuuko se jossain muualla. Väittäisimpä että ensinmainittu on nollahypoteesi.
    ellauri142.html on line 685: ylös (up), alas (down), outo (strange), lumo (charm), pohja (bottom) ja huippu (top). Kahta viimeistä kvarkkia kutsutaan myös nimillä kauneus (beauty) ja totuus (truth). Tarinan mukaan kolme ensimmäisenä löydettyä kvarkkia tunnettiin fyysikoiden keskuudessa alun perin nimillä suklaa, mansikka ja vanilja. Kvarkkilajeista onkin käytetty myös nimitystä maku.
    ellauri142.html on line 708: sillä se on yksinkertainen. Sillä on kyllä oman toimintansa juuret sekä prinsiippi, mutta se ei niitä todellisuudessa käytä. Tässä on sielun ja hengen ero. Hengeksi kutsutaan sitä sielua, joka on voittanut kaiken eläimellisyyden ja on Itseen keskittynyt.” (Eckhart) Tää Ekkehart on varsinainen hämärämies.
    ellauri142.html on line 809: ”Viisas etsii ainoastaan yhtä ja kaikitenkin korkeinta hyvää; tyhmä etsii monenlaista ja tonkii yhäti kaikessa halpamaisessa.” (Angelus Silesius) 13. He sanovat: ”tämän olen tänä päivänä saavuttanut, ja tuon, jota sydämeni himoitsee, saavutan huomenna. Tämä omaisuus on jo minun ja tuo tulee kuulumaan minulle tulevaisuudessa.
    ellauri142.html on line 837: Pretat ja bhutat, pirut ja kummitukset on ne emmentaalihenget, jotka vastaanottavat ja elvyttävät kuolleiden ”astraalibhutteja”; edesmenneiden ihmisten ”varjot”, ”kotelot” eli ”kuoret”. TV-ja Netflix-istunnoissa näyttelevät ”bhutit” suurta osaa, koska siellä enimmän aikaa istutaan. Gym-tyypit sanoo "Jakshaa jakshaa", ja ahertavat "rakshalla" kuin Woku ja Niklas.
    ellauri142.html on line 848: Angelus Silesius, oikea nimi Johannes Scheffler, (1624–1677) oli saksalainen lääkäri, kotoisin Schleesiasta, Breslausta. Se oli aluxi luterilainen vizinikkari. Mystisen kirjallisuuden vaikutuksesta hän siirtyi katolilaisuuteen ja otti nimen Angelus ('enkeli', 'sanansaattaja'). Hän liittyi fransiskaaniveljistöön ja vihittiin papiksi 1661. Kirjailijana hän käytti nimeä Angelus Silesius, 'sleesialainen postiljooni'.
    ellauri142.html on line 850: Angelus Silesiuksen Cherubinischer Wandersmann ('Kerubi-vaeltaja') on laaja kokoelma lyhyitä, pääasiassa kaksirivisiä mieterunoja, joissa on Angelus Silesiukselle ominaista mystiikkaa. Hänen virsistään huokuu jeesuxen sulhasen lämmin rakkaus Jeesukseen. Ruotsin kirkon virsikirjassa on yksi Silesiuksen virsi ”Ich will dich lieben, meine Stärke”, lemmittäskö tärkkelys.
    ellauri142.html on line 852: Jumalien, kahdestinussittujen, jumalan hengen valaisemien totuuden opettajien ja viisaiden kunnioittamista ja puhtautta, oikeutta, täydellistä siveyttä ja lempeämielisyyttä kutsutaan yhteisnimellä ruumiilliseksi katumukseksi. Pyllistä niille ja ruuvaa silmät kiinni: arvaa kuka...
    ellauri142.html on line 864: Uhraaminen, almujen anto ja katumus. Näitä nää tyypit tosiaan hehkuttaa. Nää on niistä kivaa. Siis ihan oikeasti kivaa, ei näitä tehdä jonkun kivemman toivossa. Sehän olis keskiluokkasta. Siveydenharjoittelu puhdistaa hengen. Aamuin illoin muistathan, häpyäsi harjata. Tääkin pitää kyllä tehdä kiintymyxettä. Joka sen laiminlyö, tekee sen mielettömyydestä; sellaisesta kieltäytyminen tapahtuu pimeyden vaikutuksesta. Ihmisen elämä itsekin on hulluutta ja vanhempien tietämättömyyden seurausta. Hänen pitää, koska hän itsekin on pettymys, sopeuttaa itsensä tämän illusorisen, petollisen olemassaolon vaatimuksiin ja ehtoihin.
    ellauri142.html on line 930: Bramiinin (hengelliseen säätyyn kuuluvan) velvollisuudet
    ellauri142.html on line 971: Niin kuin peilikuva ei ole erinäköinen kuin katsojan kasvot, samoin henkinen elämä (jîva) kuvastuu valaistuneen (buddhi) sielun peilissä. Minä itse olen silloin yhtä ikuisuuden hengen (âtman) kanssa.” (Hastamalaka) Hasta la vista sanoi Schwarzenegger jossain leffassa. Aina nää narsistit kazoo izeänsä peilistä. Onxmun tukka hyvin? Schopenhauerilla oli varmaan vaikeuxia erottaa izeänsä Atma-koirasta.
    ellauri142.html on line 974: jälleen kaikua. Sanassa AUM, jonka isän, hänen luontonsa mukaisesti, täytyy puhua, hän puhuu minun ja sinun ja joka ainoan ihmisen hengessä yhdenmukaises-
    ellauri142.html on line 982: PST. Tätä oppia ei kuitenkaan ole aiottu niille, jotka eivät harjoittele itsehillintää, eivät Minua rukoile, eivätkä Minun ääntäni tahdo kuulla. Ei se ole itsekkäille eikä pilkkaajille. Kuulitko Lauri Schlager? Ei sinulle. Tätä kirjaa suomiessani olen viettänyt elämäni nautinnollisimmat hetket. No ei, läppä läppä.
    ellauri142.html on line 997: Ja vielä teosofisen seuran sinetti, plus legenda: Symboli on jonkin käsitteen näkyvä vertauskuva. Tällaiset vertauskuvat ovat yhtä vanhoja kuin ihmiskuntakin. Jokaisella tieteellä, kauppahuoneella ym. laitoksella ovat omat logonsa. Näinä aikoina, jolloin kirjaimet ja kirjoitustaito ovat tuiki tuntemattomat, ovat tällaiset vertauskuvat erittäin suuresta arvosta. Nyt käytetään niin paljon ikoneja, että niistä aikaa voittaen kehittyy kokonainen kuvakirjoitus. Kaikki mobiilit
    ellauri142.html on line 1045: Smail wrote several books on the subject of psychotherapy, emphasizing the extent to which society is often responsible for personal distress. Critical of the claims made by psychotherapy, he suggests that it only works to the extent that the therapist becomes a friend of the patient, providing encouragement and support. Much distress, he says, results from current conflicts, not past ones, and in any case, damage done probably cannot be undone, though we may learn to live with it. He doubts whether 'catharsis', the process whereby it is supposed that understanding past events makes them less painful, really works. The assumption that depression, or any other form of mental distress, is caused by something within the person that can be fixed, is he argued, without foundation. He could thus be regarded as part of the 'anti-psychiatry' movement, along with R.D. Laing and Thomas Szasz, but where Laing emphasised family nexus as making psychosis understandable, Smail emphasises 'Interest' and power in relation to more everyday distress. These are integral to Western society, and, he suggests, considered out of bounds by most psychotherapists, who are themselves both constrained and complicit in protecting their own interests.
    ellauri142.html on line 1047: Smail also attacks the common conceptions of 'happiness' and 'relationships', pointing out that these are by-products of real life, and should not be ends in themselves. He suggests that taking part in real joint efforts is what seems to make people forget themselves and become truly happy, but he also takes a despairing view of how modern society makes it hard to see what the real point of these efforts might be for many people.
    ellauri143.html on line 31:

    ge;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Valluvar


    ellauri143.html on line 32:

    ge;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Tikku Kuralla

    Singlejä


    ellauri143.html on line 40: ge1-330px-%E0%AE%A4%E0%AE%BF%E0%AE%B0%E0%AF%81%E0%AE%95%E0%AF%8D%E0%AE%95%E0%AF%81%E0%AE%B1%E0%AE%B3%E0%AF%8D_%E0%AE%A4%E0%AF%86%E0%AE%B3%E0%AE%BF%E0%AE%B5%E0%AF%81.pdf.jpg" height="350px"/>
    ellauri143.html on line 45: “People often confuse hedgehog (mull eli in Tamil) with porcupine (mullam pandri),” says the PhD holder, who has done a study on rabbit species, Yarkand Hare, at the Institute of Zoology, Chinese Academy of Sciences.
    ellauri143.html on line 49: Hedgehog in India is in a sad state as compared to UK, US, France and China.
    ellauri143.html on line 50: Besides rampant poaching and road-kills, rapid destruction of palm trees, around which hedgehogs are mostly found, as part of urbanisation, has reduced its count.
    ellauri143.html on line 57: The Bharatiya Janata Party (pronounced [bʱɑːɾət̪iːjə dʒənət̪ɑː pɑːrtiː] ( listen); English: Indian People's Party; abbr. BJP) is one of two major political parties in India, along with the Indian National Congress. It has been the ruling political party of the Republic of India since 2014. The BJP is a right-wing party, and its policy has historically reflected Hindu nationalist positions. It has close ideological and organisational links to the much older Rashtriya Swayamsevak Sangh (RSS). As of 2020, it is the country's largest political party in terms of representation in the national parliament and state assemblies and is by far the world's largest party in terms of primary membership, with the second largest party, the Communist Party of China, having about half the registered members of the BJP.
    ellauri143.html on line 61: The picture was also accompanied by a couplet from the first chapter of Thirukkural — “Katradhanaal aaya Payanen kol VaalaRivan natraal Thozhaaar enin,” which translates to — “What profit have those derived from learning, who worship not the good feet of him who is possessed of pure knowledge?”
    ellauri143.html on line 63: The state BJP, it is alleged, has given a new inference to the couplet which has a religious overtone. The inference they provided goes like this — “What is the use of education when one who defies god and his believers?”
    ellauri143.html on line 69: Varṇāśrama (varna-ashrama "väri-väsymättömyys") refers to the “laws relating to four castes”—Brāhmaṇa, Kṣatriya, Vaiśya and Śūdra and to four stages of (he-man) life—the student, the householder, the anchorite and the religious mendicant are expounded in the code of Manu and are applicable to Indian Society alone. Muut älkööt sotkeutuko tähän. Kuulitteko, pysykää poissa! Älä nyt tuu!
    ellauri143.html on line 74: Also read! Judge asks lawyers to recite Thirukkural daily, says all should know 51 at least.
    ellauri143.html on line 80: Considered one of the greatest works ever written on ethics and morality, it is known for its universality and secular nature. Its authorship is traditionally attributed to Valluvar, also known in full as Vallu Mursu. In addition, it highlights truthfulness, self-restraint, gratitude, hospitality, kindness, goodness of wife, duty, giving, and so on and so forth, besides covering a wide range of social and political topics such as king, ministers, taxes, justice, farts, war, greatness of army and soldier's honor, death sentence for the wicked, agriculture, education, abstinence from alcohol and intoxicants.
    ellauri143.html on line 84: The Kura has been widely admired by scholars and influential leaders across the ethical, social, political, economical, religious, philosophical, and spiritual spheres over its history. These include Ilango Adigal (never heard), Kambar (n.h.), Leo Tolstoy, Mahatma Gandhi, Albert Schweitzer (heard ok), plus Constantius Joseph Beschi, Karl Graul, George Uglow Pope, Alexander Piatigorsky, and Yu Hsi (all n.h.). The work remains to be translated. Oops correct that, the text has been translated into at least 40 Indian languages including English, making it one of the most translated ancient works. Ever since it came to print for the first time in 1812, the Kura text has never been out of print. Whole trainloads lie "left on read" in Sri Lanka.
    ellauri143.html on line 86: Its author is praised for his innate nature of selecting the best virtues found in the known literature, like Juan Valdez the choicest coffee beans, and presenting them in a language that is common and acceptable to all (Tamil). The term Tirukkuṟaḷ is a compound word made of two individual terms, tiru and kuṟaḷ. The term tiru has as many as 19 different meanings but it means sacred. Kuṟaḷ means something like "short, concise, and abridged." Vizi näähän on Markku Envall-luokan aforismeja, Vaakku-Turmiola linjan törähdyxiä.
    ellauri143.html on line 116: The work largely reflects the first three of the four ancient Indian aims in life, known as purusha-arthas, viz., law (dharma), wealth (artha) and sex (kama).The fourth aim, namely, salvation (moksha) is left out as irrelevant. It is just a little-known uralic tribe. The Indian tradition also holds that there exists an inherent tension between artha and kama. So perhaps artha should be left out as well.
    ellauri143.html on line 121: The moksa state is attained when a soul is liberated from the cycles of deaths and rebirths, is at the apex, is omniscient, remains there eternally, and is known as a siddha. In Jainism, it is believed to be a stage beyond enlightenment and ethical perfection, states Paul Dundas (n.h.), because they can perform physical and mental activities such as teach, without accruing karma that leads to rebirth.
    ellauri143.html on line 176: (Plus samma på svenska ca. X gånger.)
    ellauri143.html on line 256: Indulge no foolish love of her by right another's own.
    ellauri143.html on line 285: Forgetting them hath even higher praise.
    ellauri143.html on line 296: Jesuit, Catholic and Protestant missionaries in colonial-era South India have highly praised the text, many of whom went on to translate the text into European languages.
    ellauri143.html on line 307: No envious men to large and full felicity attain;

    ellauri143.html on line 381: Luku 22. Seigenotre Seiti (Kuittaus): 211–220
    ellauri143.html on line 392: Is as when water fills the lake that village needs supplies.
    ellauri143.html on line 419: If man you walk the stage, appear adorned with glory's grace;

    ellauri143.html on line 429: Aika jämäkästi vekkulit on vegelinjalla.
    ellauri143.html on line 448: Luku 26. Authersion Symhome (Singethanadaaym) Bulimian kieltäminen: 251–260
    ellauri143.html on line 487: Luku 31. Sirea digensma aagiyi (massa-seimet): 301–310
    ellauri143.html on line 492: If any rouse thy wrath, the trespass straight forget;

    ellauri143.html on line 493: For wrath an endless train of evils will beget.
    ellauri143.html on line 542: Luku 34. Ultraääni Stooge (Impermanence): 331–340
    ellauri143.html on line 565: Vaan se on hyvä kö ajattelee et tää onkin kaikki paskaa, sitten ei niin harmita kun se vääjäämättä loppuu. Arvon kieltäminen voi olla sekin mukavaa. No ainakaa nää ei peukuta jenkkien "Me first" adagea. Explanation : Desire the desire of Him who is without desire; in order to renounce desire, desire that desire. LOL. Pessimistin elämänviisaus. Syö Englischer Gartenissa, ota Atma-koira.
    ellauri143.html on line 568: From whatever, aye, whatever, man gets free,

    ellauri143.html on line 620: Some other thing contrives; but fate gets you still.
    ellauri143.html on line 632: Courage, a liberal hand, wisdom, and energy: these four

    ellauri143.html on line 640: A sleepless promptitude, knowledge, decision strong:

    ellauri143.html on line 712: ´Tis hard for mouth to utter gentle, modest word,

    ellauri143.html on line 826: Luku 48. Seigenotrese Penos (Kivulias sarkopteri): 471–480
    ellauri143.html on line 838: Luku 49. Seigenction Spherists (Ajan löytäminen): 481–490
    ellauri143.html on line 845: Luku 50. Seigenction Pinar (Sitä mä vaan et...): 491–500
    ellauri143.html on line 856: Kinkun apurit. Explanation : Let (a minister) be chosen, after he has been tried by means of these four things, viz,-his virtue, (love of) money, (love of) sexual pleasure, and tear of (losing) life. And keep his relatives as hostages. Just tätä tematiikkaa oli valtaistuinpeleissä. Ei se ole vierasta kv. yrityxillekään. Steve Jobs varmaan luki näitä värssyjä. The Thirukkural way of Leadership. Mr. T. Kannan.
    ellauri143.html on line 860: Of noble race, of faultless worth, of generous pride

    ellauri143.html on line 896: Luku 55. Tdingehttps hyvä pito (Chengonmai Senoiman): 541–550
    ellauri143.html on line 917: Luku 58. Siregenots (Yleiskatsaus): 571–580
    ellauri143.html on line 1009: Luku 69. Väitöskirja (Messenger-tissit): 681–690
    ellauri143.html on line 1018: All whispered words and interchange of smiles repress,

    ellauri143.html on line 1051: Should to their audience known adapt their well-arranged discourse.
    ellauri143.html on line 1077: Change man of nought to worthy man.
    ellauri143.html on line 1091: Explanation : Accumulate wealth; it will destroy the arrogance of (your) foes; there is no weapon sharper than it. Jenkit tietävät. Niinkuin tiesivät kaikki aikaisemmatkin hegemoniat. Ryöväämistä ansaintakeinona ei lyö ainakaan rehellinen työ.
    ellauri143.html on line 1148: Tää ystävyys on taas sellanen missä esitetään presiis vastakkaisia neuvoja omalta kannalta ja vähän muidenkin kannalta. Muiden pitäis kyllä pysytellä mun ystävinä thru thick and thin, mutta mun on parasta valita ystävät tosi huolella ja dumpata tyhmät köyhät ja rumat joukosta kuin kuumat perunat. Ystävyydestä on tullut ihan fetischi nykyaikana. Ne ovat lähempänä kuin lähin puhelin, ja klaaniajan suku-ja heimositeitä ei enää tarvita. Kelassa on aina ystävä. Kaikki bunkkaavat omissa yhden hengen kopeissa ja tapaavat lähisukulaisia lähinnä jouluna. Vasta vanhana ne huomaavat, että veri on vettä sakeampaa. Vihreävetisiä ikätovereita kuolee ympäriltä kuin keiloja, eikä nuoret sukulaiset välitä. Niillä on omat ystävät.
    ellauri143.html on line 1194: The great unwashed. Jeesuskin pesee synnit pois. Kuramunaiset takatukat vielä likaisemmassa Gangesissa. Yäk. Jopa setä Fu oli demokraattisempi:
    ellauri143.html on line 1218: With stronger than thyself, turn from the strife away;

    ellauri143.html on line 1251: Luku 91. Seigemssit (naisellinen muta): 901–910
    ellauri143.html on line 1270: Who to his wife submits, his strange, unmanly mood

    ellauri143.html on line 1320: If, what you ate before digested well, you eat again.
    ellauri143.html on line 1542: Explanation : There is nothing so noble as the womanly nature that would not ride the palmyra horse, though plunged a sea of lust. That is, she is quite happy just riding me.
    ellauri143.html on line 1596: Luku 130. Algongestoorin sakot (Heart-rheual Seilipatada): 1291–1300
    ellauri143.html on line 1616: With dewy brow; to which ´feigned´ anger lent its piquant grace.
    ellauri143.html on line 1682: Kokemuksen seurauksena Siddhārtha oivalsi, ettei kivulias itsekieltäymys ole sen parempi vastaus elämän ongelmiin kuin yltäkylläisyydessä rypeminenkään. Tämän ajatuksen korostetaan olevan yksi buddhalaisuuden keskeisimmistä periaatteista, ja siitä käytetään nimitystä keskitie (sanskritiksi madhyamā-pratipad, pāliksi majjhimā paṭipadā). Olipa hienoa. sillähän koko keskiluokka on koko ajan, muinaisista kreikkalaisista puhumattakaan. (No täähän tapahtui samoihin aikoihin, keskiluokkaisuus oli alkanut trendata kaupankäynnin mukana.)
    ellauri143.html on line 1711: Levitaatiotekniikoita on esim hengityksen tarkkaaminen (sanskulotixi ānāpānasmrti, paaliksi Anāpānasati), jossa huomion kohteena on joko sisään (ān-) tai ulos (ap-ān-) hengitys. Hengitystä voidaan tarkkailla laskemalla hengenvetoja tai keskittymällä hengityksen aiheuttamaan hyperventilaatiotuntemukseen. Kv. anapanasatipäivä on kesäk. 20.
    ellauri144.html on line 31:

    Lauri Schlager Carlson


    ellauri144.html on line 34: ger.png" width="100%" />
    ellauri144.html on line 37:

    ge">
    ellauri144.html on line 62: In truth it is profitable to cast aside toys and to learn wisdom; to leave to lads the sport that fits their age, and not to search out words that will fit the music of the Latin lyre, but to master the rhythms and measures of a genuine life. There-fore I talk thus to myself and silently recall these precepts:
    ellauri144.html on line 63: If no amount of water could quench your thirst, you would tell your story to the doctor: seeing that the more you get, the more you want, do you not dare to make confession to any man? If your wound were not relieved by the root ...
    ellauri144.html on line 65: In Epistle 2.2, Horace defends his retirement. His mind and temper have aged,
    ellauri144.html on line 66: along with his body. He looks back bemusedly at the rash confidence, the ambition to get ahead, that motivated his earlier writing. And now his poetic gift itself threatens to fall away, together with other games, notably lovemaking, that require youthful energy and zest (55-57). Philosophy, as he describes it, is most centrally the art of living well from day to day; of enjoying life’s gifts while you have them, and of accepting Nature’s high impersonal laws in preparation for that final retirement which is death (213-16).
    ellauri144.html on line 68: For Aristotle, youth and age represent extremes of excess and deficiency: the young (neoi) are subject to strong but quick-changing desires; they are hot-tempered, competitive, careless about money, simple, trusting, hopeful, lofty-minded; they have courage and a sense of shame; they enjoy friends and laughter; they live by honor, not advantage; they tend to hybris; in short, their failings are those of vehemence and excess. Whereas older men (presbyteroi) past their prime have the diametrically opposite failings, of deficiency: their experience of life makes them uncertain, suspicious, small-minded, ungenerous, worried about money, fearful, cold-tempered, grasping after life, and selfish; they live by the code of advantage; they are shameless and pessimistic; they live mostly in memory, talk about the past, complain a lot; they are slaves to gain; in short, both their desires and their ability to gratify them are weak.
    ellauri144.html on line 79: Minkä vitun top gearin? Never heard. Jeremy Clarkson omistaa Englannin maaseudulta maata noin 400 hehtaaria. Clarkson ei tiedä maanviljelystä mitään. Se näkyy karjastakin: tila kärsii muun muassa tulvista, karkaavista eläimistä ja isännän yleisestä aivottomuudesta. Clarkson on täysin kädetön, se ei tiedä kerta kaikkiaan mitään. Clarkson ei siedä Greta Thunbergiä. Clarksonilla oli britti teeveessä joku vitun auto-ohjelma.
    ellauri144.html on line 94: Mutta onko Clarxon homo? Ainaskin se on aivan vitun homofoobi, joka on vahva vihje kaappihomosta. (Ei koske minua, I refuse to be bummed.) The Amazon Prime show sees presenters Jeremy Clarkson, Richard Hammond and James May travel the world reviewing cars. The Ofcom complaint comes after Young took issue with a comment in one of the episodes in which the trio made jokes about the Wrangler Jeep being a ‘gay man’s car’..... and then Hammond and May’s ‘quips’ to Clarkson wearing chaps, a pink shirt, he should get some moisturiser. It’s fucking pathetic and actually homophobic. Jeremy Clarkson: I’m not homophobic, I enjoy watching lesbians on the internet.
    ellauri144.html on line 103: ges/Books/Pix/pictures/2009/9/7/1252323537477/Philip-Roth-in-1968-002.jpg?width=465&quality=45&auto=format&fit=max&dpr=2&s=61b8cc3da6b2dc7bcec8843c2e7808a7" width="50%" />
    ellauri144.html on line 104:

    3-finger salute.

    ellauri144.html on line 106: Portnoy's Complaint n. (after Alexander Portnoy 1933- ) A disorder in which a fictional character the same age as the writer kvetches on sex, guilt, sex and Jewishness for 250 pages without pausing for breath.
    ellauri144.html on line 109: I took the Monkey to Italy. Sorry, I haven't mentioned her before. She's the long-legged shiksa model who used to be married to the elderly rich goy that liked to shit on a glass table over a schwartz while she ate a banana. Hence Monkey. Her real name is Mary Jane Reed and she's a thinly-disguised caricature of my alter ego's first wife. Revenge really is best served cold.
    ellauri144.html on line 129: No loppuihan se shtuppiminen sitten Pepultakin. Muttei tullut Noobelia, eikä lasta eikä paskaakaan, jos näät isän ongelma oli periytynyt. Varmaan Philin vazalaukkuun eksynyt vasen kives oli nyrjähtänyt U-käännöxessä. Koko mies kääntyi sitten vanhemmiten kivexensä perässä vasemmalta aika oikealle. Mutta kyltää Portnoyn tauti on Phillun paras kirja. Tässä ei vielä tiedetty että tätä samaa se tulee jankuttamaan koko loppuajan kerta kerralta yhä happamempana.
    ellauri144.html on line 151: Meigeren beipo zhe fachu zuihou de housheng.
    ellauri144.html on line 174: Robesonin levyt vedettiin markkinoilta, eikä elokuvia, joissa hän näytteli, esitetty. Hän joutui myös FBI:n hampaisiin, ja epäamerikkalaista toimintaa tutkiva komitea kuulusteli häntä 1956 epäiltynä kommunistipuolueeseen kuulumisesta. Vuonna 1950 hänelle asetettiin matkustuskielto, eikä hän saanut passia ennen kuin 1958. Hän muutti Britanniaan ja kiersi runsaasti esiintymässä. Robeson yritti itsemurhaa moskovalaisessa hotellihuoneessa. Hänen poikansa oli sitä mieltä, että syynä oli FBI, joka oli sekoittanut hallusinogeenia hänen juomaansa. Vuonna 1963 hän palasi Yhdysvaltoihin, mutta huonon terveyden vuoksi hän ei juuri enää esiintynyt. Vuodesta 1978 alkaen hänen elokuviaan on jälleen esitetty.
    ellauri144.html on line 181:

    Phillu mainizee (175) Mandelin tykänneen Tito Puentesista ja Pupi Camposta niin paljon että muutti nimensä Babaluuxi. (Kolmas nimi on pianisti Joe Loco.) "Babalú" is a Cuban popular afro song written by Margarita Lecuona, the cousin of composers Ernestina and Ernesto Lecuona. The song title is a reference to the Santería deity Babalú Ayé. "Babalú" was the signature song of the fictional television character Ricky Ricardo, played by Desi Arnaz in the television comedy series I Love Lucy, though it was already an established musical number for Arnaz in the 1940s as evidenced in the 1946 film short Desi Arnaz and His Orchestra. By the time Arnaz had adopted the song, it had become a Latin American music standard, associated mainly with Cuban singer Miguelito Valdés, who recorded one of its many versions with Xavier Cugat and his Waldorf-Astoria Orchestra. Arnaz made the song a rather popular cultural reference in the United States.
    ellauri144.html on line 188: Miguelito Valdesin ja Tito Puentesin hittejä on Guantanamera, kuubalainen, tarkemmin sanoen guantanamolainen guajira- eli maalaistyttölaulu. Guantanamon on jenkkipirulaiset sittemmin tehneet kuuluisaxi oranssiasuisten ählämien vesikidutuxella. Se esitettiin erään syntytarinan mukaan ensimmäisen kerran kesällä 1929. Joseíto Fernández esitti laulua juontamassaan radio-ohjelmassa 1930-luvulla ja teki siihen uuden sanoituksen joka viikko. Sanoitusten aiheina oli päivänpoliittisia tapahtumia ja skandaaleja tai esimerkiksi sokerin hintaa käsitelleitä uutisia. 1950-luvulla lauluun liitettiin José Martín runoja, jolloin sen suosio kasvoi entisestään. Pete Seeger kuuli laulun vuonna 1962 ja alkoi esittää sitä omissa konserteissaan. Kalifornialaisen The Sandpipers -yhtyeen levytys oli Billboard Hot 100 -listan yhdeksännellä sijalla vuonna 1966. Sen myötä Guantanamera nousi maailmanlaajuisesti tunnetuksi. Celia Cruzin esittämiä Guantanamera-versioita on julkaistu monilla levyillä.
    ellauri144.html on line 280: The film was produced as part of the studio's goodwill message for Latin America. The film stars Donald Duck, who in the course of the film is joined by old friend José Carioca, the cigar-smoking parrot from Saludos Amigos, who represents Brazil, and later becomes friends with a pistol-packing rooster named Panchito Pistoles, who represents Mexico. The Disney song is pathetically bad. Donald Duck's telescope has an erection when the duck focuses on Latin beauties, such as Carmen Mirandaellauri144.html on line 287: Avrom Hirsch Goldbogen (aka Michael Todd) (born June 22, 1909 – March 22, 1958) was a JEWISH American theater and film producer, best known for his 1956 production of Around the World in 80 Days, which won an Academy Award for Best Picture. He is known as the third of Elizabeth Taylor's seven husbands, and is the only one whom she did not divorce (because he died in a private plane accident a year after their marriage).
    ellauri144.html on line 289: Avrom was born in Minneapolis, Minnesota, to Chaim Goldbogen (an Orthodox rabbi), and Sophia Hellerman, both of whom were Polish Jewish immigrants. He was one of nine children in a poor family, the youngest son, and his siblings nicknamed him "Tod" (pronounced "Toat" in German) to mimic his difficulty pronouncing the word "coat." It was from this that his name was derived. Nomen erat omen.
    ellauri144.html on line 290: He eventually dropped out of high school, and worked at a variety of jobs, including shoe salesman and store window decorator. One of his first jobs was as a soda jerk. When the drugstore went out of business, Todd had acquired enough medical knowledge from his work there to be hired at Chicago's Michael Reese Hospital as a type of "security guard" to stop visitors from bringing in food that was not on the patient's diet.
    ellauri144.html on line 298: In June 1977, Avrom's remains were desecrated by graverobbers. The thieves broke into his casket looking for a $100,000 diamond ring, which, according to rumor, Taylor had placed on her husband's finger prior to his burial. The bag containing Avrom's remains was found under a tree near his burial plot. The bag and casket had been sealed in Albuquerque after Avrom's remains were identified following the 1958 crash. Avrom''s remains were once more identified through dental records and were reburied in a secret location.
    ellauri144.html on line 303: Siegmund Freud on ikävästi luihun Kimmo Koskenniemen näköinen. Phil Roth osti sen kootut teokset ja luki niitä sängyllä pikku Alex kädessä. Mitäs terävää sanottavaa Siggellä oli lemmestä? Eipä sanottavasti. Että sikari ja nainen on siitä samanlaisia et jos niitä vetää liian kovasti ne eivät syty.
    ellauri144.html on line 306: gen.png" height="300px" />
    ellauri144.html on line 343: »William Butler Yeats», minä sanoin, tajuten miten tahditon olin ollut, miten epähienosti olin kiinnittänyt huomiota meidän väliseemme kuiluun: minä olen fiksu ja sinä olet tyhmä, sitä se tahtoi sanoa että minä olin tälle peruskoulupohjalta ponnistavalle naiselle lausunut yhden niistä kolmesta runosta jotka opin collegessa kolmenkymmenenkolmen vuoteni aikana. »Irlantilainen runoilija», sanoin kömpelösti.
    ellauri144.html on line 347: Agamemnon oli kusipää nilkki, joka sai ansionsa mukaan uhrattuaan tyttärensä Ifigeneian. Äiti Klytaimnestra jauhoi sen jyvix ja syötti sen pullasorsille. Olis lähtenyt paremmalla tuulella. Mut jos tyypit olis järkeviä ei olis pukkilauluja.
    ellauri144.html on line 353: Käännetty englannista-"Voima, joka vihreän sulakkeen kautta ajaa kukkaa", on Walesin runoilijan Dylan Thomasin runo - runo, joka "teki Thomasista kuuluisan". Kirjoitettu vuonna 1933, se julkaistiin ensimmäisen kerran hänen 1934-kokoelmassaan 18 runoa. Wikipedia (englanti). Vizi mikä veeti. No on monet muutkin lyyrikot alottaneet ihan vitun nuorena. Sit toiset nuoret siteerailee niitä collegen pihanurmikolla molo puoliveteisenä poskessa.
    ellauri144.html on line 358: Drives my green age; that blasts the roots of trees Ajaa mun vihreätä ikää; mikä räjäyttää puunjuuret
    ellauri144.html on line 392: Dylan Marlais Thomas (27 October 1914 – 9 November 1953 = 39v) was a Welsh poet and writer whose works include the poems "Do not go gentle into that good night" (Josta suomenruozalainen leijakirjailija otti "Älä mene yxin yöllä ulos") and "And death shall have no dominion"; the "play for voices" Under Milk Wood; and stories and radio broadcasts such as A Child´s Christmas in Wales and Portrait of the Artist as a Young Dog. He became widely popular in his lifetime and remained so after his death at the age of 39 in New York City. By then he had acquired a reputation, which he had encouraged, as a "roistering, drunken and doomed poet".
    ellauri144.html on line 394: Dylan Thomas was born on 27 October 1914 in Swansea, the son of Florence Hannah (née Williams; 1882–1958), a seamstress, and David John Thomas (1876–1952), a teacher. His father had a first-class honours degree in English from University College, Aberystwyth and ambitions to rise above his position teaching English literature at the local grammar school, which he never did. Thomas had one sibling, Nancy Marles (1906–1953), who was eight years his senior. The children spoke only English, though their parents were bilingual in English and Welsh, and David Thomas gave Welsh lessons at home. Thomas´s father chose the name Dylan, which could be translated as "son of the sea", after Dylan ail Don, a character in The Mabinogion. (Mulla on se, mutten ole lukenut.) His middle name, Marlais, was given in honour of his great-uncle, William Thomas, a Unitarian minister and poet whose bardic name was Gwilym Marles. Se oli se silverbäk jota ne kaikki koittivat apinoida. Dylan, pronounced ˈ [ˈdəlan] (Dull-an) in Welsh, caused his mother to worry that he might be teased as the "dull one" (which he was). When he broadcast on Welsh BBC, early in his career, he was introduced using this pronunciation. Thomas favoured the Anglicised pronunciation and gave instructions that it should be Dillan /ˈdɪlən/. He was fed up with the "dull one" joke. in 1914. In 1931, when he was 16, Thomas, an undistinguished pupil, left school to become a reporter for the South Wales Daily Post, only to leave under pressure 18 months later.
    ellauri144.html on line 396: His best works appeared in print while he was still a teenager. In 1934, the publication of "Light breaks where no sun shines" caught the attention of the literary world. Stick it where no sun shines. While living in London, Thomas met Caitlin Macnamara. They married in 1937. In 1938, they settled in Laugharne, Carmarthenshire, and brought on their three children.
    ellauri144.html on line 398: Thomas came to be appreciated as a popular poet during his lifetime, though he found earning a living as a writer was difficult. He began augmenting his income with reading tours and radio broadcasts. His radio recordings for the BBC during the late 1940s brought him to the public´s attention, and he was frequently used by the BBC as an accessible voice of the literary scene. Thomas first travelled to the United States in the 1950s. His readings there brought him a degree of fame, while his erratic behaviour and drinking worsened. His time in the United States cemented his legend, however, and he went on to record to vinyl such works as A Child´s Christmas in Wales. Phil Rothin ekalla tyttöystävällä oll Dylan Thomas-levy, jota ne kuuntelivat pukilla. During his fourth trip to New York in 1953, Thomas became gravely ill and fell into a coma. He died on 9 November 1953 and his body was returned to Wales. On 25 November 1953, he was interred at St Martin´s churchyard in Laugharne. What a laugh.
    ellauri144.html on line 400: His childhood featured regular summer trips to Llansteffan where his maternal relatives were the sixth generation to farm there. His mother´s family, the Williamses, lived in such farms as Waunfwlchan, Llwyngwyn, Maesgwyn and Penycoed.[17] The memory of Fernhill, a dairy farm owned by his maternal aunt, Ann Jones,[18] is evoked in the 1945 lyrical poem "Fern Hill". Thomas had bronchitis and asthma in childhood and struggled with these throughout his life. Thomas was indulged by his mother and enjoyed being mollycoddled, a trait he carried into adulthood, and he was skilful in gaining attention and sympathy. During his final school years he began writing poetry in notebooks; the first poem, dated 27 April (1930), is entitled "Osiris, come to Isis". In June 1928, Thomas won the school´s mile race, held at St. Helen´s Ground; he carried a newspaper photograph of his victory with him until his death.
    ellauri144.html on line 482: Let Us Now Praise Famous Men is a book with text by American writer James Agee and photographs by American photographer Walker Evans, first published in 1941 in the American United States. The work documents the lives of impoverished tenant farmers during the Great Depression. Although it is in keeping with Evans´s work with the Farm Security Administration, the project was initiated not by the FSA, but by Fortune magazine. The title derives from a passage in the Wisdom of Sirach (44:1) that begins, "Let us now praise famous men, and our fathers that begat us".
    ellauri144.html on line 531: Dilation and curettage (D&C) is a brief surgical procedure in which the cervix is dilated and a special instrument is used to scrape the uterine lining. Knowing what to expect before, during, and... Sehän on kaavinta! Sillä Philip Roth pääsi eroon esikoisesta, joka lähti kasvamaan kun Maggi ei tullut laittaneexi pessaaria. Keskimmäinen oli pelkkä huijaus. Kuopusta ei sitten tullutkaan.
    ellauri144.html on line 535: "Tahdon aina irti siitä mikä on vapauttanut mut, plus siistit kotiolot." "Is it me? IT IS me, Me ME ME ME! But IS IT?" This statement reflects Roth´s patent narcissism and determination to promote himself at any cost. Fellow juutikkaiden mielestä (esim rabbi Rackmann) Roth oli antisemiitti kun sen fiktiivinen kessu ei antanut jutkukaverille erikoiskohtelua. Phillu räkytti tästä Rackmannille vielä puoli vuosisataa myöhemmin. Kosto elää, vaikka jutku kuolisi. In 1959, Roth and Maggie (happily married) went to Italy for 6 mo on a Guggenheim. Phillu olis tahtonut koittaa shtuppimista 3 pekkaan kolmantena joku Marketta, mutta Maggipa ei suostunut.
    ellauri144.html on line 539: Maggin pojalle (josta tulee rekkakuski) se antaa lukemisexi kirjan The Red Badge of Courage. It is a war novel by American author Stephen Crane (1871–1900). Taking place during the American Civil War, the story is about a young private of the Union Army, Henry Fleming, who flees from the field of battle. Overcome with shame, he longs for a wound, a "red badge of courage," to counteract his cowardice. When his regiment once again faces the enemy, Henry acts as standard-bearer, who carries a flag.
    ellauri144.html on line 541: The Red Badge of Courage garnered widespread acclaim, what H. G. Wells called "an orgy of praise" shortly after its publication, making Crane an instant celebrity at the age of twenty-four. The novel and its author did have their initial detractors, however, including author and veteran Ambrose Bierce. Adapted several times for the screen, the novel became a bestseller. It has never been out of print and is now thought to be Crane´s most important work and a major American text.
    ellauri144.html on line 544: Ambrose Gwinnett Bierce (June 24, 1842 – circa 1914) was an American short story writer, journalist, poet, and Civil War veteran. His book The Devil´s Dictionary was named as one of "The 100 Greatest Masterpieces of American Literature" by the American Revolution Bicentennial Administration. His story "An Occurrence at Owl Creek Bridge" has been described as "one of the most famous and frequently anthologized stories in American literature", and his book Tales of Soldiers and Civilians (also published as In the Midst of Life) was named by the Grolier Club as one of the 100 most influential American books printed before 1900.
    ellauri144.html on line 560: Corporation. An ingenious device for obtaining individual profit without individual responsibility.
    ellauri144.html on line 566: Edible. Good to eat and wholesome to digest, as a worm to a toad, a toad to a snake, a snake to a pig, a pig to a man, and a man to a worm.
    ellauri144.html on line 570: Faith. Belief without evidence in what is told by one who speaks without knowledge, of things without parallel.
    ellauri144.html on line 593: off the wall! And I am a pretty good judge of character-
    ellauri144.html on line 605: deux étapes fondamentales. Vous devinez lesquelles? Grâce à son mariage, il
    ellauri144.html on line 611: mariage pâtit du décès de plusieurs enfants en bas âge : parmi les quatre enfants
    ellauri144.html on line 612: qui naissent de leur union, seules deux filles atteignent l´âge adulte. Restées
    ellauri144.html on line 623: l´étranger. Inversement, elle lui traduit des ouvrages étrangers en français. Elle
    ellauri144.html on line 625: quotidien de chercheur dévolu aux sciences. En 9 ans, ils échangent près de 500
    ellauri144.html on line 628: Beaujolais, il évoque la nature, les paysages, les vendanges, les fleurs, les
    ellauri144.html on line 635: homosexuelles et célèbre les mariages entre personnes de même sexe. Le courant
    ellauri144.html on line 658: psychological genesis remains largely unexplained. Basing itself on sacred
    ellauri144.html on line 663: proceed from a genuine affective and sexual complementarity. Under no
    ellauri144.html on line 687: The term "metaverse" has its origins in the 1992 science fiction novel Snow Crash as a portmanteau of "meta" and "universe." It has since gained notoriety as a buzzword for promotion, and as a way to generate hype for public relations purposes by making vague claims for future projects. Information privacy and user addiction are concerns within the metaverse, stemming from challenges facing the social media and video game industries as a whole.
    ellauri144.html on line 696: "In a pristine region where nature and animals have thrived for centuries, wildlife biologist Lana Fedorova is devoting her life to protecting species that have been hunted nearly to extinction, including a rare white deer. Ominously, in a nuclear plant nearby, the arrival of a new director, the ruthless and power-hungry Allura, rattles the staff and sets the stage for internecine strife between the zealous bureaucrat Borys Slykovitch and ambitious engineer Maksym (Max) Smirnov.
    ellauri144.html on line 698: When Allura learns that Max, who was her rival for the directorship, is to marry Lana, Allura’s little sister, she swears revenge. Max’s confidence is shaken, and on his next all-night shift at the station, an accident causes the meltdown of one of the reactors. In the ensuing catastrophe, the region and its people are poisoned, and the survivors are forced to evacuate their beloved town.
    ellauri144.html on line 819: Cuando, después de amarnos, te coges el cabello Kun, bylsittyämme, kokoat tukkaasi
    ellauri144.html on line 821: cual en un libro abierto, surge la letra negra Kuin avoimessa virsikirjassa kirjaimet
    ellauri144.html on line 824: Y en el gesto violento, se te abren los pechos, Ja äkäisellä liikkeellä, sun tissit avautuvat,
    ellauri144.html on line 848: Tänään (2009) puhutaan Huan Ramón Himénezistä sanomalehdissä ja uutisissa Bejaranon ja Llansón löytämästä julkaisemattomasta runosta tai pikemminkin runosta, jonka olisi pitänyt lopettaa kokoelma Haluttu ja himoitseva Humala. Kohtaammeko panteistisen mystiikan? Onko tämä uskonnollinen vertaus runolliseen luomiseen? Mikä Jumala tuo nyt on, hei Huan Ramón Himénez? Sanoa, että Humalan ongelma Huan Ramónissa on luonteeltaan samanlainen kuin Uppomunalla, ei ole paljon sanottu. Unamunohan oli aivan hanurista.
    ellauri144.html on line 923: Beskjeftigelse: Oppdagelsesreisende

    ellauri144.html on line 926: Nasjonalitet: Norge

    ellauri144.html on line 928: Tore Hund (norrønt Þórir hundr), født rundt 990 og død en gang etter 1030, var en av de betydeligste høvdingene i Hålogaland. Han hadde gård på Bjarkøy i det senere Troms fylke. Tore Hund var en av lederne i opprøret mot kong Olav Haraldsson Digre, slik det er blitt beskrevet i Snorre Sturlassons saga om Olav den hellige i Heimskringla.
    ellauri144.html on line 930: Tore Hund var ute i vikingtokter og ledet flere ekspedisjoner nordover til Kolahalvøya og Kvitsjøen i Bjarmeland (dagens Russland). Da Olav Haraldsson ble konge, ble Tore Hund hans lendmann i nord. Over tid surnet forholdet mellom kongen og Tore, det startet med kornmangel i Hålogaland, noe som førte til drap. Drapene førte til hevn og nye drap, og det tvang Tore Hund til å gå i opposisjon til Olav Haraldsson og alliere seg med den danske kongen Knut den mektige. Konflikten endte i det store slaget ved Stiklestad i 1030.
    ellauri144.html on line 932: Fremst i kongshæren sto Olav selv, og han hogg med sverdet etter Tore, men Tore hadde ei reinsskinnskofte, og slaget sklei av i en sky av reinshår. Kongen ropte da til Bjørn Stallare som hadde øks: «Slå du hunden som jern ikke biter på!» Bjørn Stallare ga Tore et slag med øksehammeren slik at han vaklet, men slo ham ikke overende. I stedet kjørte Tore spydet Selshevneren gjennom den andre mens han sa: «Slik spidder vi bjørnene!»
    ellauri144.html on line 934: Torstein Knarresmed hogg kong Olav med øksa og traff ham over kneet. Finn Arnesson drepte deretter Torstein. Kongen kastet fra seg sverdet, lente seg mot en stein og begynte å be Gud hjelpe seg. Tore Hund lente seg fram og støtte spydet opp under kongens brynje og inn i maven på ham. I samme stund fikk han også et tredje sår av ei øks på venstre side av halsen. Av disse tre skadene døde kongen.
    ellauri144.html on line 936: Etter kongens død varte ikke slaget lenge. Kongshæren flyktet, og bondehæren forfulgte dem ikke. De vendte tilbake til stridsvollen hvor mange hadde frender og venner. I henhold til tradisjonen var det Tore Hund som bredte et klede over kongens lik.
    ellauri144.html on line 938: Ettertiden, spesielt de kirkelige skriftene, har forsøkt å rettferdiggjøre Olavs krav til tronen og hans kongedømme ved å fordømme og fortegne hans motstandere. Hvis helgenkongen var god, var hans motstandere onde. Fienden er djevelen og Olavs motstandere djevelens medhjelpere. Tore Hund og hans allierte var «ondsinnede mennesker og ugjerningsmenn», og «svikere», «onde» og «troløse». Betegnende er Adam av Bremens påstand at høvdingene gikk mot kongen fordi han hadde drept konene deres, og kvinnene ble drept fordi de drev på med trolldom.
    ellauri144.html on line 940: Trolldomsmotivet går igjen for nordlendingene og Hålogaland. Tore Hund drev handel med finnene og skaffet seg «tolv reinskinnskufter med mye trollskap i». Siden stilte Tore Hund elleve utvalgte menn først i striden mot kongen, og han selv var den tolvte, og underforstått var de tolv bar alle kofter besatt med trolldom. Trolldomstemaet går igjen også i Olav Tryggvasons saga i hans møte med Raud den ramme.
    ellauri144.html on line 942: Etter at Olav var flyktet til Gardariket sier Snorre Sturlasson at grunnen til at nordmennene reiste seg mot kongen var at «de ikke tålte hans rettferdighet» da han straffet rike likt med fattige. Denne rettferdiggjøringen av Olavs styre er ikke historisk korrekt, like lite som konstruksjonene om trolldom og de senere påståtte mirakler er det.
    ellauri144.html on line 944: Tore Hund og hans følgesmenn kjempet ikke mot en rettferdig helgenkonge. Tvert imot, de bekjempet den urimelige og harde kong Olav Haraldsson som kom sørfra. Helgengjøringen skjedde etter slaget på Stiklestad og i et slikt omfang at alle tidligere vurderinger og verdier ble snudd opp ned. En av grunnene var at danskekongens Knut den mektige.
    ellauri144.html on line 946: Samtidige skaldekvad nyanserer det religiøse bildet som fortrengte det politiske bildet av Olav Haraldsson. Sigvat skald sier i kvadet Erfidråpa at Olav hogg etter Tore med sverdet, men det beit ikke på Tore Hund. Også Sigvat var preget av den kirkelige demoniseringen av kongens motstandere, men samtidig sier han at «den mann som bebreider Tore for feighet, fornekter den dristige Hunds sanne mot, (...) ettersom den kraftige kriger (...) våget å rette hugg mot en konge».
    ellauri144.html on line 948: Det kirken fordømte mest, å gjøre opprør mot en kristen konge og således mot Gud selv, er det samme som i Sigvats øyne likevel kan beundres ettersom det krever en mann med usedvanlig krigersk mot å gå imot slike mektige krefter.
    ellauri144.html on line 950: Etter slaget på Stiklestad forlot Tore Hund Norge. Snorre har kun vage og sekundære informasjoner om hans videre skjebne: «Tore Hund fór bort fra landet kort tid etter kong Olavs fall. Tore fór til Jorsal, og mange har fortalt at han visst ikke kom tilbake.» At Jorsal, det vil si Jerusalem, skulle ha vært målet tyder på at Snorres kilde mente at Tore Hund hadde en bot å sone, noe som ikke er rimelig for en mann som gjorde det han mente var rett. Hvor Tore Hund til slutt havnet, er uvisst, men ettersom han ikke blir bekreftet i andre kilder, er det rimelig å anta at han må ha dødd kort tid etter, enten i 1030 eller året etter. Hjem til Bjarkøy kom han uansett aldri mer.
    ellauri144.html on line 954: Óðinn er æðstur guða í norrænni og germanskri goðafræði, þar sem hann er guð visku, herkænsku, stríðs, galdra, sigurs og skáldskapar. Óðinn er andinn og lífskrafturinn í öllu sem hann skapaði. Með Vilja og Vé skapaði hann himin, jörð, Ask og Emblu. Óðinn lærði rúnirnar þegar hann hékk og svelti sjálfan sig í níu nætur í Aski Yggdrasils, þá lærði hann líka Fimbulljóðin níu.
    ellauri144.html on line 956: Á jörðinni birtist Óðinn mönnum sem gamall eineygður förumaður í skikkju og með barðabreiðan hatt eða hettu og gengur þá undir mörgum nöfnum. Hann getur haft hamskipti hvenær sem er og sent anda sinn í fugls- eða dýrslíki erinda sinna og hann getur ferðast til dauðraheims ef honum hentar.
    ellauri144.html on line 960: Óðinn var sífellt að sækjast eftir meiri visku. Hann gekk til Mímis við Mímisbrunn einn daginn. Hann vildi fá að drekka úr brunni hans og fékk það í skiptum fyrir annað auga sitt.
    ellauri144.html on line 962: Óðinn átti spjót (Gungnir) sem gerði honum fært að ráða gangi bardaga og því var gott að heita á hann í stríði.
    ellauri145.html on line 38: L´« humour noir », expression dont le sens moderne a été construit par Breton, est un des ressorts essentiels du surréalisme. L´humour, loin d´être un exercice brillant, engage des zones profondes de l´être et dans les formes les plus authentiques et les plus neuves qu´il connaît alors, il se profile sur un arrière-fond de désespoir.
    ellauri145.html on line 42: Visage décidé, menton en avant, le coin de la lèvre inférieure affaissé à cause de la pipe, chevelure léonine tirée en arrière, le regard fixant l’invisible, André Breton a incarné le surréalisme cinquante ans durant, malgré lui et en dépit du rejet des institutions et des honneurs constamment exprimés. Très tôt, il s’est méfié des romans et leurs auteurs lui donnent l’impression qu’ils s’amusent à ses dépens.
    ellauri145.html on line 48: Fatty dans sa « Ford Economy Spéciale » (une caisse à savon motorisée) et Al Clove (Picratt dans la version française) sur son Grand-bi se rendent chez le fermier voisin. Le premier est follement amoureux de Winnie, sa fille et vient lui rendre visite. Le second est porteur d’un message de son père qui propose au fermier de le marier à sa fille en échange de la moitié de ses terres. Al n’est pas très malin mais Fatty n’est qu’un garçon de ferme sans le sou. Malgré l´amour que porte Winnie à Fatty, le fermier n"hésite pas une seconde et est intraitable.
    ellauri145.html on line 49: Fatty doit avoir recours à la ruse pour parvenir à ses fins. Ayant saboté le plat de cette dernière, il fait chasser la cuisinière et Lucrecia Borgia (Fatty travesti) est engagée pour la remplacer et lui permet d´investir la place. Mais les choses ne traînent pas et la cérémonie de mariage commence.
    ellauri145.html on line 50: Heureusement pour nos amoureux, le tout nouveau pasteur est très nerveux car c´est sa première célébration d´un mariage. Lucrecia propose alors une répétition où elle veut bien tenir le rôle du futur mari. Sitôt dit, sitôt fait. Fort de cela, au beau milieu de la véritable cérémonie qui débute, notre héros s´interpose et dévoile son identité en déclarant être déjà marié à Winnie !
    ellauri145.html on line 60: L´humeur sombre de Breton s´exprime pleinement dans ce que Mark Polizzotti appelle le « passage le plus sinistre du manifeste » et qui est selon lui le reflet d´une grande « amertume personnelle », une phrase souvent citée et reprochée à Breton, notamment par Albert Camus : « L´acte surréaliste le plus simple consiste, révolvers aux poings, à descendre dans la rue et à tirer au hasard, tant qu´on peut, dans la foule.» Täähän trendaa nykyäänkin, kun sillä pääsee 6 sekunnixi klikkimeediaan. Polizzotto Salvo Montalbano miehineen puuttuu asiaan.
    ellauri145.html on line 62: André Breton (19. helmikuuta 1896 Tinchebray, Orne – 28. syyskuuta 1966 Pariisi) oli ranskalainen kirjailija, surrealismin perustaja ja johtohahmo. Breton syntyi Normandiassa, Pohjois-Ranskassa. Hän oli kauppiasperheen ainut lapsi. Perhe muutti vuonna 1900 Pariisin esikaupunkiin, missä Breton kävi koulua. Hän opiskeli lääketiedettä, mutta ei suorittanut opintojaan loppuun. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän työskenteli Nantes’n sotilassairaalan neurologisella osastolla. Surrealistinen teoria on saanut vaikutteita Sigmund Freudin psykoanalyysistä sekä syvyyspsykologiasta. Breton sovelsi Freudin oppeja niin valelääkärinä kuin valekirjailijanakin, ja hän kävi tapaamassa Freudia Wienissä vuonna 1921. Surrealismin piti olla subrealismi mut Mallarme mokasi. Surrealismi oli jatkoa Tristan Tarzanin perustamalle Dada-liikkeelle. Breton liittyi dadaisteihin yhdessä Louis Aragonin ja Philippe Soupaut’n kanssa. Bretonille tuli kuitenkin välirikko dadan jäsenten kanssa, joten hän erosi liikkeestä. Selkeesti piha-Antero aina alotti. Vuonna 1944 julkaistiin pienoisteos nimeltään Arcane 17. Sen pohjana on keskiaikainen Melusinasta kertova legenda. Legendan mukaan ritari menee naimisiin hengettären, Melusinan kanssa. Ehtona on, ettei ritari saa nähdä vaimoaan yhtenä päivänä viikossa, jolloin Melusina on poissa ruumiistaan. Uteliaisuus kuitenkin voittaa, joten Melusina muuttuu pysyvästi henkiolennoksi. Nimi Arcane 17 viittaa tarot-kortteihin. Kortti numero 17 kuvaa rauhan ja rakkauden voittoa. Melusine on nykyisin vuonna 1979 Paris III -yliopiston yhteyteen perustetun Surrealismin tutkimuskeskuksen (Centre de recherche sur le Surréalisme) nimi. Andre oli mikrokefalinen, Georges Bataille (kz. albumia 139) käyt.kaz. akefali.
    ellauri145.html on line 68: Breton meni naimisiin kolme kertaa. Ensin hän avioitui Simone Kahnin kanssa syyskuussa 1920. Toisen vaimon, Jacqueline Lamban, kanssa hänellä on Aube-niminen tytär. Kolmas vaimo on nimeltään Elisabeth Claro. Breton kuoli 28.9.1966 ja hänet haudattiin Batignolles’n hautausmaalle Pariisiin. Hautakiveen on kaiverrettu teksti ”Je cherche l’or du temps” (”Etsin koko ajan kultaa”). Bretonin leski ja tytär yrittivät tarjota osoitteessa 42 rue Fontaine sijainneen ateljeen taidekokoelmia Ranskan valtion lunastettavaksi, mutta valtio ei halunnut ostaa Bretonin yksityiskokoelmaa. Bretonin jäämistö huutokaupattiin keväällä 2003. No entäs tämä Soupault? Silläkin oli 3 vaimoa. Hän jäi unohduksiin samalla kun hän kirjoitti unohduksesta mutta sai jälleen 1980-luvulla huomiota ja palkintoja, ja teoksista otettiin uusia painoksia. Comme il le racontera dans ses entretiens sur France Culture, il rencontra même par hasard dans un ascenseur Hitler et son aide de camp. Il regrettera de ne pas avoir eu un revolver à ce moment-là. De même, il croisa un jour Staline et fut surpris par l´expression cruelle de son visage. Ce jour-là, il le vit boire 24 vodkas dans une réception mais on lui affirma que Staline les jetait discrètement sans les boire.
    ellauri145.html on line 70: André Breton est né le 19 février 1896 à Tinchebray en Normandie, où il passe ses quatre premières années. Fils unique de Louis-Justin Breton, gendarme né dans les Vosges, il est issu de la petite bourgeoisie catholique dont la mère impose une éducation rigide, il passe une enfance sans histoire à Pantin (Seine-St-Denis3), dans la banlieue nord-est de Paris.
    ellauri145.html on line 72: Même s’il ne désespère pas de pouvoir orienter l’action culturelle du Parti et récupérer les forces psychiques dispersées, en conciliant le freudisme avec le marxisme au service du prolétariat, Breton ne cesse de se heurter à l’incompréhension et la défiance croissante venant de la direction du Parti communiste. Il a une rupture definitive avec le plus rouge Louis Aragon.
    ellauri145.html on line 74: En 1938, Breton organise la première Exposition internationale du surréalisme à Paris. À cette occasion, il prononce une conférence sur l’humour noir. Cette même année, il voyage au Mexique et rencontre les peintres Frida Kahlo et Diego Rivera, ainsi que Léon Trotski avec qui il écrit le manifeste Pour un art révolutionnaire indépendant (ru), qui donne lieu à la constitution d’une Fédération internationale de l’art révolutionnaire indépendant (FIARI). Cette initiative est à l’origine de la rupture avec Éluard (n.h.).
    ellauri145.html on line 77: Avec Marcel Duchamp, Breton fonde la revue VVV et Pierre Lazareff l’engage comme « speaker » pour les émissions de la radio la Voix de l’Amérique à destination de la France. Jacqueline le quitte pour le peintre David Hare.
    ellauri145.html on line 79: Malgré les difficultés de la reconstruction de la France et le début de la guerre froide, Breton entend poursuivre sans aucune inflexion les activités du surréalisme. Et les polémiques reprennent et se succèdent : contre Tristan Tzara se présentant comme le nouveau chef de file du surréalisme, contre Jean-Paul Sartre qui considérait les surréalistes comme des petits-bourgeois, contre des universitaires, en démontant la supercherie d’un soi-disant inédit d’Arthur Rimbaud, contre Albert Camus et les chapitres que celui-ci consacre à Lautréamont et au surréalisme dans L’Homme révolté. Kuka täällä hajuttaa, Milli-Molli rupsuttaa.
    ellauri145.html on line 81: Apres un autre manifeste contre le Stalinisme avec Camus, Gide, Hemingway et Huxley, il cosigne dans Le Libertaire une « Déclaration préalable » au manifeste « Surréalisme et anarchisme » : « La lutte pour le remplacement des structures sociales et l’activité déployée par le surréalisme pour transformer les structures mentales, loin de s’exclure, sont complémentaires. Leur jonction doit hâter la venue d’un âge libéré de toute hiérarchie et toute contrainte. »
    ellauri145.html on line 102: Georg Christoph Lichtenberg: selected aphorisms. Georg Christoph Lichtenberg (1. heinäkuuta 1742, Ober-Ramstadt – 24. helmikuuta 1799, Göttingen) oli saksalainen tiedemies, satiirikko ja anglofiili. Hän oli pastori Johann Conrad Lichtenbergin seitsemästätoista lapsesta nuorin. (Isä oli aika panomies!) Hän aloitti opintonsa vuonna 1763 Göttingenin yliopistossa, ja hänet nimitettiin ensin vuonna 1769 fysiikan apulaisprofessoriksi ja kuuden vuoden kuluttua kokeellisen fysiikan professoriksi. Häntä pidetään saksankielisen aforismikirjallisuuden perustajana. Siltä on suomennettu Töherryskirjat: Aforismeja ja muistiinmerkintöjä. Valikoinut ja suomentanut Juhani Ihanus. Otava, Helsinki 1999.
    ellauri145.html on line 108: Charles Fourier: L´éléphant, le chien... François Marie Charles Fourier (7. huhtikuuta 1772 Besançon – 10. lokakuuta 1837 Pariisi) oli ranskalainen utopistisosialisti. Fourier esitti perustettavaksi pieniä yhdyskuntia, falangeja, joissa olisi 400 perhettä. Jokainen harjoittaisi haluamaansa ammattia, mutta asuisi samassa rakennuksessa, falansterissa. Työn tulokset jaettaisiin sen mukaan, miten kukin oli ottanut osaa tuotantoon (työn, pääoman ja erikoistaidon perusteella).
    ellauri145.html on line 110: As a traveling salesman and correspondence clerk, his research and thought was time-limited: he complained of "serving the knavery of merchants" and the stupefaction of "deceitful and degrading duties." Fourier produced most of his writings between 1816 and 1821. In 1822, he tried to sell his books again but with no success. Jobs people might not enjoy doing would receive higher pay. Fourier considered trade, which he associated with Jews, to be the "source of all evil" and advocated that Jews be forced to perform farm work in the phalansteries or else sent back to The Philistines with Rotschild money. Fourier´s contempt for the respectable thinkers and ideologies of his age was so intense that he always used the terms philosopher and civilization in a pejorative sense.


    ellauri145.html on line 112: Fourier was also a supporter of women´s rights in a time period when misogynic influences like Jean-Jacques Rousseau were prevalent. Fourier is credited with having originated the word feminism in 1837. Fourier believed that all important jobs should be open to women on the basis of skill and aptitude rather than closed on account of gender. He spoke of women as individuals, not as half the human couple. Fourier saw that "traditional" marriage could potentially hurt woman´s rights as human beings and thus never married. Writing before the advent of the term ´homosexuality´, Fourier held that both men and women have a wide range of sexual needs and preferences which may change throughout their lives, including same-sex sexuality and androgénité. He argued that all sexual expressions should be enjoyed as long as people are not abused, and that "affirming one´s difference" can actually enhance social integration. Stark raving mad, he was!
    ellauri145.html on line 117: Thomas De Quincey: On Murder Considered as one of the Fine Arts Thomas Penson De Quincey (/də ˈkwɪnsi/;[1] 15 August 1785 – 8 December 1859) was an English writer, essayist, and literary critic, best known for his Confessions of an English Opium-Eater (1821) Many scholars suggest that in publishing this work De Quincey inaugurated the tradition of addiction literature in the West. Mulla on toi kirja, mä luinkin sen, mutta se oli kyllä aika pitkästyttävä. Tämänkertainen ozikko tuo mieleen sen usein mietityttäneen havainnon että mixhän vitussa 50% tv-sarjoista on murhajuttuja. Eikai siinä muuta ole kun että KILL! on 1/3 apinan mieliharrastuxista. Dekkarit ja horrorit on musta lattapäisyyden selvimpiä ilmentymiä.
    ellauri145.html on line 127: Mitähän Aristoteles tarkoitti sillä et tragedia puhaa
    ellauri145.html on line 154: Christian Dietrich Grabbe (1801–1836) oli saksalainen näytelmäkirjailija. Hän kirjoitti useita näytelmiä, joiden vahvin puoli ei ole esitettävyys mutta joissa ilmenevä luonteenerittely on usein nerokas, joskin toisinaan erikoinen ja keinotekoinen. Hänen draamansa Herzog Theodor von Gothland on osaksi mauton, mutta osaxi suurisuuntainen ja syväajatuksinen. Hänen muista draamateoksistaan ovat huomattavia Don Juan und Faust (1829), Kaiser Friedrich Barbarossa (1829), Kaiser Heinrich VI (1830), Napoleon oder die hundert Tage (1831), Hannibal (1835) ja Die Hermansschlacht (julk. 1838). Monet arvostelijat pitivät aikoinaan Grabbea Heinrich von Kleistin rinnalla Friedrich Schillerin jälkeen Saksan suurimpana draamaerona. Minnes unohtui Scherz, Satire, Ironie und tiefere Bedeutung. Lustspiel, geschrieben 1822, Änderungen bis 1827. Uraufführung München 1907, jota suizuttavat Aarne sekä Antero? Vähän tuntuu siltä että Anterolle ja sen mielirunoilijoille olis kaikille pitänyt jakaa kirja "Be Your Own Best Friend". Grabbessa lisää ensi numerossa, jossa Grabbe ja Klopstock razastavat Vormärzin kuuman taivaan alla, te mukana!
    ellauri145.html on line 159: Pétrus Borel, par Célestin Nanteuil d´après Louis Boulanger, avec son chien « qui devait mourir d´avoir trop longtemps partagé sa misère» (André Breton, Anthologie de l´humour noir).
    ellauri145.html on line 167: Après la démission de Bugeaud, en juin 1847, Borel est nommé inspecteur de la colonisation à Mostaganem, le 19 juillet. Le 2 septembre, il se marie à Alger avec Gabrielle Claye, dite Béatrix, fille de sa maîtresse Marie-Antoinette Claye et d´Augustin Claye (mort en 1827), âgée de 19 ans, avant de prendre son poste à Mostaganem le 7 septembre.
    ellauri145.html on line 169: En juillet, il écrit Le Voyageur qui raccommode ses souliers, un long poème contre les socialistes.
    ellauri145.html on line 173: Baudelaire: j´ai toujours eu quelque sympathie pour ce malheureux écrivain dont le génie manqué, plein d´ambition et de maladresse, n´a su produire que des ébauches minutieuses, des éclairs orageux, des figures dont quelque chose de trop bizarre… altère la native grandeur.»
    ellauri145.html on line 179: Edgar Allan Poe: The Angel of the Odd. Oudosti Antero ottaa mukaan toisen spugen Baudelairen ranskannoxesta vaan pätkän tekohauskasti saxaa murtavan bisarrin enkelin puhetta. Onxtää vaan jotain anglosaxeille ja frogeille yhteistä teutonifobiaa?
    ellauri145.html on line 184: « Phus phoyez, - dit-il, gue le mié hait de phus dénir dranguile; et maintenant phus zaurez gui che zuis. Recartez-moâ ! che zuis l´Ange ti Pizarre. - Assez bizarre, en effet, - me hasardai-je à répliquer; mais je m´étais toujours figuré qu´un ange devait avoir des ailes.
    ellauri145.html on line 192: Upon this I made an effort to get up, in order to put my threat into execution; but the ruffian just reached across the table very deliberately, and hitting me a tap on the forehead with the neck of one of the long bottles, knocked me back into the arm-chair from which I had half arisen. I was utterly astounded; and, for a moment, was quite at a loss what to do. In the meantime, he continued his talk.
    ellauri145.html on line 194: "You zee," said he, "it iz te bess vor zit still; and now you shall know who I pe. Look at me ! zee ! I am te Angel ov te Odd."
    ellauri145.html on line 196: "And odd enough, too," I ventured to reply; "but I was always under the impression that an angel had wings."
    ellauri145.html on line 201: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla Baudelairella, lykantroopista puhumattakaan. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raotettavaxi sen vertaa kuin Jönsyllä. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
    ellauri145.html on line 207: Xavier Forneret oli oman aikapaikkakoordinaatistonsa Olli Blåberg. Rikas maanomistaja, tyhjäntoimittaja, joka tunki Cénacleen muiden boheemien pöytään, mutta potkaistiin pihalle, koska se oli selkeästi pelkkä jäljittelijä. Pukeutui omituisesti mustiin ja nukkui ruumisarkussa. Vanhana se näyttikin ihan vampyyriltä. Brétonkaan ei löydä sen kyhhäyxistä juuri mitään mainittavaa. Joku muu puiseva ranskalainen sanoi siitä, että "Ranskassa on aina ollut humoristeja, mutta niitä ei ole arvostettu senkään vertaa kuin muualla". Oli sillä joku runo jossa rutiköyhä löytää taskusta oman kätensä ja syö sen paremman puutteessa matkaeväänä. Haha. Sitä ongelmaa ei ollut kenraali Xavierilla.
    ellauri145.html on line 212:

    Charles Pierre Baudelaire naît le 9 avril 18215 au 13 rue Hautefeuille6 à Paris : ses parrain et marraine sont les parents « adoptifs » de sa mère, Pierre Perignon et Louise Coudougnan7. Celle-ci, Caroline Dufaÿs, a vingt-sept ans. Son père, Joseph-François Baudelaire, né en 1759 à La Neuville-au-Pont8, en Champagne, est alors sexagénaire. Quand il meurt en 1827, Charles n´a que cinq ans. Cet homme lettré, épris des idéaux des Lumières et amateur de peinture, peintre lui-même, laisse à Charles un héritage dont il n´aura jamais le total usufruit. Il avait épousé en premières noces, le 7 mai 1797, Jeanne Justine Rosalie Janin, avec laquelle il avait eu un fils, Claude Alphonse Baudelaire, demi-frère de Charles.
    ellauri145.html on line 215: Peu fait pour comprendre la vive sensibilité de l´enfant, l´officier Aupick – devenu plus tard ambassadeur – incarne à ses yeux les entraves à tout ce qu´il aime : sa mère, la poésie, le rêve et, plus généralement, la vie sans contingences.
    ellauri145.html on line 218: En 1831, le lieutenant-colonel Aupick ayant reçu une affectation à Lyon, le jeune Baudelaire est inscrit à la pension Delorme et suit les cours de sixième au collège royal de Lyon. En cinquième, il devient interne. En janvier 1836, la famille revient à Paris, où Aupick sera promu colonel en avril. Alors âgé de quatorze ans, Charles est inscrit comme pensionnaire au collège Louis-le-Grand, mais il doit redoubler sa troisième.
    ellauri145.html on line 221: Renvoyé du lycée Louis-le-Grand en avril 1839 pour ce qui a passé pour une vétille, mais que son condisciple au lycée, Charles Cousin (1822-1894) a expliqué comme un épisode d´amitié particulière, Baudelaire mène une vie en opposition aux valeurs bourgeoises incarnées par sa famille. Il passe son baccalauréat au lycée Saint-Louis en fin d´année et est reçu in extremis. Jugeant la vie de l´adolescent « scandaleuse » et désirant l´assagir, son beau-père le fait embarquer pour Calcutta. Le Paquebot des Mers du Sud quitte Bordeaux le 9 ou 10 juin 1841. Mais en septembre, un naufrage abrège le périple aux îles Mascareignes (Maurice et La Réunion). On ignore si Baudelaire poursuit son voyage jusqu´aux Indes, de même que la façon dont il est rapatrié.
    ellauri145.html on line 231: No 6 rue Le Regrattier: maison où Baudelaire logea sa maîtresse Jeanne Duval, dite la Vénus noire. De retour à Paris, Charles s´éprend de Jeanne Duval, une « jeune mulâtresse » avec laquelle il connaît les charmes et les amertumes de la passion. Une idylle au sujet de laquelle certains de ses contemporains, comme Nadar, se sont interrogés en s´appuyant sur les déclarations d´un amant de Jeanne Duval et de prostituées connues, qui témoignent au contraire de la chasteté surprenante de Baudelaire.
    ellauri145.html on line 233: Dandy endetté, Baudelaire est placé sous tutelle judiciaire et mène dès 1842 une vie dissolue. Il commence alors à composer plusieurs poèmes des Fleurs du mal. Critique d´art et journaliste, il défend Delacroix comme représentant du romantisme en peinture, mais aussi Balzac lorsque l´auteur de La Comédie humaine est attaqué et caricaturé pour sa passion des chiffres ou sa perversité présumée. En 1843, il découvre les « paradis artificiels » dans le grenier de l´appartement familial de son ami Louis Ménard, où il goûte à la confiture verte. Même s´il contracte une colique à cette occasion, cette expérience semble décupler sa créativité (il dessine son autoportrait en pied, très démesuré) et renouvellera cette expérience occasionnellement sous contrôle médical, en participant aux réunions du « club des Haschischins ». En revanche, son usage de l´opium est plus long : il fait d´abord, dès 1847, un usage thérapeutique du laudanum17, prescrit pour combattre des maux de tête et des douleurs intestinales consécutives à une syphilis, probablement contractée vers 1840 durant sa relation avec la prostituée Sarah la Louchette. Comme De Quincey avant lui, l´accoutumance lui dicte d´augmenter progressivement les doses. Croyant ainsi y trouver un adjuvant créatif, il en décrira les enchantements et les tortures.
    ellauri145.html on line 237: ges/images/010/443/242/large/shiv-kumar-shiv-kumar-eugene-delacroix.jpg?1524476240" height="200px" />
    ellauri145.html on line 238:

    Stella ja Eugene Delacroix

    ellauri145.html on line 240: En dandy, Baudelaire a des goûts de luxe. Ayant hérité de son père à sa majorité, il dilapide la moitié de cet héritage en 18 mois. Ses dépenses d´apparat sont jugées outrancières par ses proches, qui convoquent un conseil judiciaire.
    ellauri145.html on line 242: Le 21 septembre 1844, maître Narcisse Ancelle, notaire de la famille, est officiellement désigné comme conseil judiciaire qui lui alloue une pension mensuelle de 200 francs. En outre, Baudelaire doit lui rendre compte de ses faits et gestes. Cette situation infantilisante inflige à Baudelaire une telle humiliation qu´il tente de se suicider d´un coup de couteau dans la poitrine le 30 juin 1845. Outre sa réputation de débauché, Baudelaire passait pour homosexuel auprès de certains de ses amis: « C´est moi-même », écrit-il « qui ai répandu ce bruit, et l´on m´a cru »
    ellauri145.html on line 246: Le 15 juillet 1848 paraît, dans La Liberté de penser, un texte d´Edgar Allan Poe traduit par Baudelaire : Révélation magnétique. À partir de cette période, Baudelaire ne cessera de proclamer son admiration pour l´écrivain américain, dont il deviendra le traducteur attitré. La connaissance des œuvres de Poe et de Joseph de Maistre atténue définitivement sa « fièvre révolutionnaire ». Plus tard, il partagera la haine de Gustave Flaubert et de Victor Hugo pour Napoléon III, mais sans s´engager outre mesure d´un point de vue littéraire (« L´Émeute, tempêtant vainement à ma vitre / Ne fera pas lever mon front de mon pupitre »).
    ellauri145.html on line 251: L´HUMOUR chez Baudelaire fait partie intégrante de sa conception du dandysme. On sait que, pour lui, « le mot dandy implique une quintessence de caractère et une intelligence subtile de tout le mécanisme moral de ce monde ». L´humour, nul plus que lui n´a pris soin de le définir par opposition à la gaieté triviale ou au sarcasme grimaçant dans les quels se plaît à se reconnaître l´« esprit français ». Il place Molière en tête des « religions modernes ridicules»; Voltaire, c´est « l´antipoète, le roi des badauds, le prince des superficiels, l´antiartiste, le prédicateur des concierges, le père Gigogne des rédacteurs du Siècle ». Le dandy est partagé entre le souci narcissique de ses attitudes et de ses actes («Il doit aspirer à être sublime sans interruption. Il doit vivre et mourir devant son miroir ») et le désir de provoquer sur son passage une longue rumeur désapprobatrice (« Ce qu´il y a d´enivrant dans le mauvais goût, c´est le plaisir aristocratique
    ellauri145.html on line 262: Le spleen baudelairien désigne une profonde mélancolie née du mal de vivre, que Charles Baudelaire exprime dans plusieurs poèmes de son recueil Les Fleurs du mal. Quoiqu'il l'associe, discrètement, pour qui veut le lire, non pas à un véritable mal mais plutôt à une rage de vivre. Cette frustration colérique d'un Idéal non réalisé, auquel il ne renonce pourtant pas. Il accompagne finalement le titre de l'ouvrage complet : Spleen et Idéal. Ce spleen éveille un espoir, aisément distinguable dans ses textes les plus sombres : « Je suis comme le roi d'un pays pluvieux, riche, mais impuissant » LXXVII.
    ellauri145.html on line 287: La section initiale des Fleurs du mal s'appelle, comme dit précédemment, Spleen et Idéal. Elle inclut quatre poèmes célèbres, regroupés sous le titre Spleen, qui expriment une tristesse morbide, mais non moins volontaire dans son auto-flagellation liée à:
    ellauri145.html on line 314: Héritage fatal d’une vieille hydropique, Vanhan vesipään tappava perikunta,
    ellauri145.html on line 337: Quand sous les lourds flocons des neigeuses années Kun lumisten vuosien raskaiden hiutaleiden alla
    ellauri145.html on line 388: Ainsi que des esprits errants et sans patrie Samoin kun isänmaattomat harhautuneet henget
    ellauri145.html on line 389: Qui se mettent à geindre opiniâtrement. Jotka rupeavat uikuttamaan izepäisinä.
    ellauri145.html on line 404: Roger Tichborne, heir to the noble and filthy rich Tichborne family´s title and fortunes, was presumed to have died in a shipwreck in 1854 at age 25. His mother clung to a belief that he might have survived, and after hearing rumours that he had made his way to Australia, she advertised extensively in Australian newspapers, offering a reward for information. In 1866, a Wagga Wagga butcher known as Thomas Castro came forward claiming to be Roger Tichborne. Although his manners and bearing were unrefined, he gathered support and travelled to England. He was instantly accepted by Lady Tichborne as her son, although other family members were dismissive and sought to expose him as an impostor. During protracted enquiries before the case went to court in 1871, details emerged suggesting that the claimant might be Arthur Orton, a butcher´s son from Wapping in London, who had gone to sea as a boy and had last been heard of in Australia. After a civil court had rejected the claimant´s case, he was charged with perjury; while awaiting trial he campaigned throughout the country to gain popular support. In 1874, a criminal court jury decided that he was not Roger Tichborne and declared him to be Arthur Orton. Before passing a sentence of 14 years, the judge condemned the behaviour of the claimant´s counsel, Edward Kenealy, who was subsequently disbarred because of his conduct.
    ellauri145.html on line 406: After the trial, Kenealy instigated a popular radical reform movement, the Magna Charta Association, which championed the claimant´s cause for some years. Kenealy was elected to Parliament in 1875 as a radical independent but was not an effective parliamentarian. The movement was in decline when the claimant was released in 1884, and he had no dealings with it. In 1895, he confessed to being Orton, only to recant almost immediately. He lived generally in poverty for the rest of his life and was destitute at the time of his death in 1898. Although most commentators have accepted the court´s view that the claimant was Orton, some analysts believe that an element of doubt remains as to his true identity and that, conceivably, he was Roger Tichborne. Or not.
    ellauri145.html on line 423: Je m´envolerai, moi l´oiseau sauvage, Mä lennähdän, mä villiintynyt lintu,
    ellauri145.html on line 425: Car l´indifférence est le seul hommage Sillä välinpitämättömyys on ainut kunnia
    ellauri145.html on line 438: Spede kävi Bourgetin suosimissa Bonshommesien, Zutikoiden ja Hydropaattien klupeissa. Kyllä niitä oli ihan hirmuinen liuta kekkaloizijoita Pariisissa siihen aikaan. Kaikki tunsi toisensa, paukutteli ja puukotteli iloisesti selkään toisiaan. Kilpailu oli kamala. Tää kaveri oli erikoisen kova kukkoilemaan, mm. kirjoitti:
    ellauri145.html on line 491: Pour mettre en fureur les gens ? graves, graves, graves, Ärsyttääxeni apinoita ? vakavia 3x
    ellauri145.html on line 504: Q: Why is Nietzsche so misunderstood? Even his own mom didn´t get him..
    ellauri145.html on line 507:
    Mom does not get Fred

    ellauri145.html on line 512: Friedrich Nietzsche, Karl Marx and Charles Darwin are the great triumvirate of 19th-century thinkers whose ideas still have huge impact today. Nietzsche was philosophy’s supreme iconoclast; his sayings include “God is dead” and “There are no facts, only interpretations”. Highly relevant, yet his association with concepts such as the Übermensch, master morality, slave morality and, possibly most dangerous, the will to power, have also contributed to him being widely misinterpreted. There are three myths in particular that need dynamiting: that his politics were on the far right, he was a misogynist and he lacked a sense of humour. Of a sort.
    ellauri145.html on line 515: I had no idea Nietzsche could be funny until I read his letters. “The gentlest, most reasonable man may, if he wears a large moustache, sit as it were in its shade and feel safe,” he wrote, self-mockingly. “As the accessory of a large moustache he will give the impression of being military, irascible and sometimes violent – and will be treated accordingly.” More fun wisecracks:
    ellauri145.html on line 520: Elisabeth greatly admired Mussolini. In 1932 she persuaded the Weimar National theatre to put on a play written by him. Hitler showed up during the performance and presented her with a huge bouquet of flowers.
    ellauri145.html on line 522: We have to bestow blame on one particular Nazi named Martin Heidegger. Martin Heidegger’s magnum opus Being and Time was in large part an attempt to create a systematic understanding of metaphysics and human condition building from Nietzsche’s work. Heidegger became the Nazi rector for the entire German university system, which gave the Nazi party a huge bolster of academic legitimacy, and he promoted the Nazi party and their agenda from his classroom, often sporting the Brown Shirt. When the Nazi’s really began to take power, Hitler kicked out Heidegger as University Rector.
    ellauri145.html on line 524: Following the war, academics who had supported the Nazi regime were banned from teaching, including Heidegger, who never spoke publicly or privately about his involvement. Heidegger turned away from his earlier project of creating a fundamental ontology, and in doing so he also turned away from Nietzsche - or so his writings would make it appear. In truth, he remained just as indebted to Nietzsche’s work as he ever was, only he shifted focus. He created a false presentation of Nietzsche’s work in order to distance himself from his own past and involvement with the Nazis. Many academics take Heidegger’s critique of Nietzsche to be factual and seem to excuse Heidegger because he was under the influence of Nietzsche.
    ellauri145.html on line 526: Heidegger’s analysis of Nietzsche is entirely inauthentic. He alleges that Nietzsche merges a metaphysics of force with a Marxist analysis of labor to create a technological metaphysics of domination - however, Nietzsche’s analysis of force was completely counter to Marx’s and the marriage of Nietzsche and Marx is not Nietzsche, but is rather National Socialism, and the philosophical framework of this marriage is none other than Being and Time.
    ellauri145.html on line 528: Heidegger purposefully misrepresented the teachings of Nietzsche in order to distance himself from his own past, and this analysis has stood for some time as the authoritative reading of Nietzsche. This reading is slowly being undone by Nietzsche scholars, but slowly because many scholars refuse to amend the inauthentic reading they have inherited.
    ellauri145.html on line 530: Q: Why is Nietzsche so popular amongst teenagers?
    ellauri145.html on line 533: Nietzsche is popular among teenagers for the same reason that Stephen Hawking is well-known among people who aren’t scientists: image.
    ellauri145.html on line 535: Intellectuals very often have an image the same way rock stars and movie directors do. There’s the real person, and there’s the body of work they create, and then there’s the image, the popular conception of that person. Most people don’t understand theoretical physics and are not interested in learning the math to do so, and most people probably wouldn’t understand anything in the papers that Hawking has authored or co-authored. But most of us know who Hawking was, not only because he wrote popular books but because he was paralyzed and sat in a wheelchair and had a robot voice. The idea of a theoretical physicist who does all his work with his brain even though his body is destroyed and speaks through a machine is almost like a comic book character, and the popular imagination loves that.
    ellauri145.html on line 537: Nietzsche’s image, through no more fault of his own than Hawking´s (LOL), has grown in a similar way to that of Hawking. We all have a vague notion of what the Ubermensch is, we’ve all heard “God is dead,” and we all know Nietzsche was a crazy philosopher with a giant mustache who wrote really hard books and scared his contemporaries and was apparently a favorite of the Nazis. There are little quips and quotes from him around the internet that sound awfully cryptic and enigmatic. And the publishing industry plays on this image, too: I have a copy of Beyond Good And Evil with a black cover and the title text printed in red and white, and the color scheme looks a little sinister. I strongly suspect that, if Nietzsche did not have a popular image as a crazy nihilist Nazi Ubermensch from the 1800s, the publisher would not have made the decision to print his books with a black and red color scheme. A cursory look at Amazon’s book listing also shows copies of Thus Spake Zarathustra with a picture of a panther’s eyes on the cover, glowering at the reader. Because… “Nietzsche was that crazy German writer or philosopher or whatever, right? And he was, like, an anarchist or nihilist or Nazi or something, right? Didn’t he kill God or something like that? Yeah.”
    ellauri145.html on line 539: What rebellious teenager could resist this kind of thing? You’ve got your long hair, your leather jacket, your Slayer albums and your combat boots. You’ve got a guitar you can almost play. What completes that ensemble better than a copy of “The Antichrist,” placed conspicuously on your book stand? It’ll scare your parents if they’re religious, it’ll freak out your friends, and maybe you can find a sentence that sounds profound and memorize it so you can win some points for being deep. Get an inch or two deeper between her legs.
    ellauri145.html on line 541: Now, this is perhaps not quite fair to all the teenagers who read Nietzsche. Some of them may actually understand him, at least partially, including the long-haired leather jacket-wearing ones. And there really is a little blood and thunder in Nietzsche’s philosophy, a little punk rock. Regardless, the popular image is probably a bigger driver for book sales of Nietzsche’s work than anything he actually said or any point he actually made.
    ellauri145.html on line 551: Although there is certainly a bias toward “masculinity” in Nietzsche’s works, this does not necessarily mean what it is presumed to mean. “Masculinity” is not, for instance a code word for “male”. It does not apply as a broad category to those who have a certain set of genitals. In fact what the term means is having the sort of virtues that one might have typically related to the masculine virtues that were considered admirable at various times in the past. These include courage, transcendence of petty emotional concerns, fearlessness in the face of death, and so on. Intellectual courage was a particular attribute that Nietzsche was trying to encourage in his readers though his appeal to the term, “masculinity”.
    ellauri145.html on line 560: What did Nietzsche mean, the woman must get the man come twice?
    ellauri145.html on line 562: What are the biggest criticisms against Nietzsche?
    ellauri145.html on line 564: If Nietzsche appeals to youth, which philosopher appeals to old age? Why?
    ellauri145.html on line 589: Aatulla ei ollut aikaa lukea Retun kirjoja. Heidegger oli Aatun kirjoissa pelkkä pelle.
    Vielä 1 kysymys: Oliskohan Retukin tahtonut vetäistä wiixeen tätä pikkuhousuista mutta isoperseistä razastajatarta? Minä ainakin.
    ellauri145.html on line 599: – Olen sentään varannut itselleni pienen tutkijanhuoneen vastapäätä Palazzo Carignanoa (jossa synnyin Vittorio Emanuelena): kirjoituspöydän ääressä kuulee alapuoleltani Galleria Subalpinasta loistokasta musiikkia4. Maksan 25 fr palveluineen päivineen, huolehdin itse omat teeni ja kaikki ostokseni, kärsin repaleisista saappaista ja kiitän taivasta joka hetki muinaisesta maailmasta, jota varten ihmiset eivät olleet kyllin yksinkertaisia ja tyyniä5. – Koska minut on tuomittu viihdyttämään seuraavaa ikuisuutta huonoilla vitseillä, minulla on täällä kirjoittelemista, joka ei jätä mitään toivomisen varaa, varsin somaa eikä ollenkaan rasittavaa. Postiin on viiden askeleen matka, sinne tuikkaan itse kirjeet toimiakseni grand monden suurena sarjakirjoittajana6. Itse olen luonnollisesti läheisissä suhteissa Figaroon, ja jotta saisitte käsityksen siitä, kuinka harmiton voinkaan olla, kuulkaa kaksi ensimmäistä huonoa vitsiäni:7 Älkää ottako Pradon tapausta turhan vakavasti. Minä olen Prado, minä olen myös Pradon isä, rohkenen sanoa olevani myös Lesseps… Minä tahtoisin antaa pariisilaisilleni, joita rakastan, uuden käsitteen – kunniallisen rikollisen käsitteen. Minä olen myös Chambige – myös kunniallinen rikollinen.8 Toinen vitsi. Tervehdin kuolemattomia[.] Herra Daudet kuuluu quaranteen9.
    ellauri145.html on line 620: 2 Liikkuvaa elämää 1870-luvun puolivälistä alkaen viettänyt Nietzsche oli saapunut Torinoon syyskuussa 1888 vietettyään siellä jo pari kuukautta samana keväänä. Hän pysyi kaupungissa aina tammikuuhun 1889 saakka. Läheisin ystävä, Baselin yliopistossa uustestamentillisen eksegetiikan ja varhaisen kirkkohistorian professorina 1870–1997 toiminut Franz Overbeck (1837–1905) saapui Torinoon 7. päivänä ja saattoi Nietzschen 9.:nä baselilaiselle klinikalle. Potilas siirrettiin Jenan yliopistosairaalaan 17. tammikuuta ja edelleen kotihoitoon Naumburgiin äitinsä Franziskan (1826–1897) luo maaliskuussa 1889. Saman vuoden joulukuussa hoitovastuun otti hänen siskonsa Elisabeth Förster-Nietzsche (1846–1935), joka siirsi potilaan kesällä 1897 Weimariin. Nietzschen äärimmäinen työrupeama – vuoden 1888 aikana laaditut kuusi teosta, kasa kirjeitä ja valtavasti muistiinpanoja – vaikutti mitä ilmeisimmin terveyden romahtamiseen uutenavuotena. Hulluksi tulemisen tavoista ja ajoituksista riittää teorioita, ja sen lääketieteellisistä syistä kiistellään (tavallisimmin neurosyfilis–aivokasvain-akselilla), mutta joka tapauksessa nopeasti dementoitunut Nietzsche ei enää toipunut viestimiskykyiseksi tammikuun alun 1889 jälkeen. Tässä käännetty kirje, viimeinen hulluusviesti, lähetettiin 5.
    ellauri145.html on line 628: 5 Nietzsche ilmoittanee tässä vuokransa Sveitsin frangeina; Sveitsi, Italia, Ranska ja Belgia olivat 1866 alkaen kultaja hopeapohjaisessa valuuttaunionissa, joka teki liirasta ja eri frangeista samanarvoisia. ”Vanha maailma” (alte Welt) ei viittaa hänellä löytöretkiä edeltävään afroeuraasialaiseen kulttuuripiiriin vaan, kuten tyypillisestikin oppineitten saksassa, useimmiten antiikkiin (Alterthum) mutta myös (yleismodernisti) esivallankumoukselliseen entiseen regiimiin.
    ellauri145.html on line 634: 8 Kansainväliseen kuuluisuuteen nousseita rikollisia. Kutsumanimellä tunnettu ”Prado” teloitettiin 5. marraskuuta 1888 Pariisissa murhasta tuomittuna, kirjaileva oikeustieteen opiskelija Henri Chambige taas sai marraskuussa 1888 seitsemän vuoden vankeustuomion Algeriassa tekemästään murhasta. Suezin kanavan 1869 rakennuttanut ranskalaisdiplomaatti Ferdinand de Lesseps (1805–1894) joutui, kuten poikansa Charles (1840–1923), oikeuteen 1882 aloitetun ja surkeasti sujuneen Panaman kanavan urakkansa päätteeksi. Tapauksista raportoivat Figaron lisäksi Nietzschen lukemat piemontelaiset lehdet.
    ellauri145.html on line 644: Nietzsche seurasi Torinossa vaikuttuneena Robilantin ja Antonellin sekä Carignanon prinssin, Carlo Alberton serkun Eugenio di Savoia-Villafrancan (1818–1888) hautajaiskulkueita.
    ellauri145.html on line 667: Tän sekopään esipuheessa Antero siteeraa toista algolagnia, Swinburnea, joka vertaa ihailemaansa de Sadea miehenkokoiseen miehenelimeen (homme-phallus). Profil auguste et cynique. Siinä sykkii universaalisen hengen paisuvainen, des veines gonflées du sang divin. Kylpä nää jäbät ovat suorastaan ylpeitä.
    ellauri145.html on line 678: Les Chants de Mal Odor. Ce sont un ouvrage poétique en prose de 1869, composé de six parties nommées « chants ». Il s´agit de la première des trois œuvres de l´auteur Isidore Ducasse plus connu sous le pseudonyme de comte de Lautréamont. Le livre ne raconte pas une histoire unique et cohérente, mais est constitué d´une suite d´épisodes dont le seul fil conducteur est la présence de Maldoror, un personnage mystérieux et maléfique. The misanthropic, misotheistic character Maldoror is a figure of evil who has renounced conventional morality. Tulee tosta mieleen että Figura-liivejä mainostettiin ennen lehdissä.
    ellauri145.html on line 682: L´ouvrage paraît en 1869, dans un relatif anonymat. Il est rapidement oublié, de même que son auteur, mort quelques années plus tard. Il faut alors attendre la période surréaliste pour voir la popularité de ce livre évoluer. Il a eu une grande influence sur le surréalisme : redécouverte d´abord par Philippe Soupault (en 1917), puis Louis Aragon et André Breton, l´œuvre de Lautréamont ne cessera d´être revendiquée comme livre précurseur du mouvement.
    ellauri145.html on line 688: Joris-Karl Huysmans on Anteron seuraava potilas. Charles-Marie-Georges Huysmans (5. helmikuuta 1848 Pariisi, Ranska – 12. toukokuuta 1907 Pariisi, Ranska) oli pukinpartainen flaamilaissyntyinen ranskalainen kirjailija ja taidekriitikko, jonka ensimmäiset romaanit olivat naturalistisia. Hänestä tuli kuitenkin pian dekadentti. Hän oli myös arvostettua kirjallisuuspalkintoa jakavan Goncourt-akatemian ensimmäinen johtaja Huysmans oli ranskalaisen äidin ja alankomaalaisen isän ainoa poika. Hän aloitti 20-vuotiaana pitkän uran Ranskan sisäministeriössä. Useimmat romaaninsa hän kirjoitti virka-aikana työpaikalta varastamalleen kirjepaperille. Ranskalaisillahan ei ole töissä muuta kuin luppoaikaa, kuten selviää amerikkalaisten tekemässä ranskisklisheekokoelmassa nimelltä Emily in Paris. Se on mikäli mahdollista vielä kehnompi kuin Jorin romaanit. Huysmansin varhaisimmat teokset saivat vaikutteita naturalisteilta. Niihin kuuluvat muun muassa romaani Marthe, histoire d’une fille (1876) ja pienoisromaani Sac au dos (1880), joka perustui Huysmansin omiin kokemuksiin Saksan–Ranskan sodasta.
    ellauri145.html on line 693: Hän kirjoitti romaaninsa joutohetkinään, minkä niistä kyllä huomaa. Hänen tyylinsä oli ensin äärimmäisen realistinen mutta muuttui myöhemmin mystillis-esoteeriseksi. Tavallinen kehitys oikeistopaskiaisilla. Émil Zola oli alkuun hänen esikuvansa. Hänen naturalistisen kautensa teoksia ovat Le drageoir aux épices (1874), Marthe (1876), Les sœurs Vatard (1879), En ménage (1881) ja A rebours (1884), joista viimemainittuun perustuu hänen maineensa. Vuonna 1887 Huysmansista tuli Zolan katkera vastustaja ja muutenkin aika paskiainen. Myöhemmällä kehityskaudellaan Huysmans muuttui ankaran katoliseksi. Hizi tääkin oikeistolaistumiskehitys on nähty vitun monessa kynäilijässä. Hän kuvaa eri kehitysvaiheitaan teoksissa En Route (1895), La Cathédrale (1898) ja L’Oblat (1903). Huysmans kuoli sentään vuonna 1907 syöpään. Hänet haudattiin perhehautaan Montparnassen hautausmaalle.
    ellauri145.html on line 699: Là-bas did strike a serious blow to the public’s conception of Naturalism. The novel, which opens with a two-page invective against Naturalism, was serialized in L’Echo de Paris, beginning on February 16, 1891. Huysmans’s protagonist, Durtal, feebly defends himself against his friend, Des Hermies, who maligns Naturalism as “du cloportisme” (siiramaisuudesta) while accusing it of having sold out: “Il a vanté l’américanisme nouveau des moeurs, abouti à l’éloge de la force brutale, à l’apothéose du coffre-fort. Par un prodige d’humilité, il a révéré le goût nauséeux des foules, et, par cela même, il a répudié le style, rejeté toute pensée altière, tout élan vers le surnaturel et l’au-delà...” (XII, 1, 6-7).
    ellauri145.html on line 701: Des Hermies leaves, and Durtal, a former Naturalist, weighs his friend’s criticism. Although he is fed up with the positivism and commercialism of Naturalism, he cannot envision a novel without its research, realistic details, and style. He hypothesizes about what could be done and concludes that Naturalism must change, it must broaden its horizons:
    ellauri145.html on line 709: When Zola was interviewed for this series on March 31, one month after Là-bas had begun to appear, even he admitted that it was possible that Naturalism was drawing to a close: “C’est possible. Nous avons tenu un gros morceau du siècle, nous n’avons pas à nous plaindre; et nous représentons un moment assez splendide dans l’évolution des idées au dix-neuvième siècle pour ne pas craindre d’envisager l’avenir” (XII, 653).
    ellauri145.html on line 723: Édouard-Joachim Corbière (18 July 1845 – 1 March 1875) was a French poet born in Coat-Congar, Ploujean (now part of Morlaix) in Brittany, where he lived most of his life before dying of tuberculosis at the age of 29. Helmin ikäisenä. Profiilikuvassa sillä on aivan jättimäinen baskeri, lökäpöxyt ja kumiteräsaappaat.
    ellauri145.html on line 725: His mother Marie-Angélique-Aspasie Puyo, 19 years old at the time of his birth, belonged to one of the most prominent families of the local bourgeoisie. His father was Antoine-Édouard Corbière, known for his best-selling novel Le Négrier. A cousin, Constant Puyo, was a well-known Pictorialist photographer.
    ellauri145.html on line 727: During his schooling at the Imperial Lycée of Saint-Brieuc where he studied from 1858 until 1860, he fell prey to a deep depression, and, over several freezing winters, contracted the severe rheumatism which was to disfigure him severely. He blamed his parents for having placed him there, far from his family´s care and affection. Difficulties in adapting to the harsh discipline of the college´s noble débris (distinguished relics, i.e., teachers) gradually developed those characteristics of anarchic disdain and sarcasm which were to give much of his verse its distinctive voice.
    ellauri145.html on line 729: Corbière´s only published verse in his lifetime appeared in Les amours jaunes, 1873, a volume that went almost unnoticed until Paul Verlaine included him in his gallery of poètes maudits (accursed poets). Thereafter Verlaine´s recommendation was enough to establish him as one of the masters acknowledged by the Symbolists, and he was subsequently rediscovered and treated as a predecessor by the surrealists.
    ellauri145.html on line 731: Close-packed, linked to the ocean and his Breton roots, and tinged with disdain for Romantic sentimentalism, his work is also characterised by its idiomatic play and exceptional modernity. He was praised by both Ezra Pound and T. S. Eliot (whose work he had a great influence on). Many subsequent modernist poets have also studied him, and he has often been translated into English.
    ellauri145.html on line 775: – Pur ton sang ! pur ton chic sauvage ! - Puhdasverisesti! Tyylipuhtaan villisti!
    ellauri145.html on line 776: – Hurler, nager – - Ala ulvoa, ala uida -
    ellauri145.html on line 777: Et, si l´on te fait enrager... Ja jos sua provosoidaan...
    ellauri145.html on line 778: Enrage ! Provosoidu!
    ellauri145.html on line 820: Couronnés d´or, songez aux couronnes d´épines.
    ellauri145.html on line 858: Je suis un fou, quel avantage, Mä olen hullu, miten hyvä asia,
    ellauri145.html on line 859: Madame ! un fou, songez-y bien, Madame! Hullu, huomatkaapa,
    ellauri145.html on line 860: Peut crier... se tromper d´étage, Voi huutaa... erehtyä kerroxesta,
    ellauri145.html on line 861: Vous proposer... le mariage, Tehdä ehdotuxia.. vaikka naima-,
    ellauri145.html on line 871: Laissant les gens à leurs métiers, Antaa jengin hoitaa hommansa,
    ellauri145.html on line 880: Que d´être un sage, assurément. Kuin viisas, ihan takuulla.
    ellauri145.html on line 882: Songez donc ! si j´étais un sage, Kelaa nyt! Jos oisin viisas,
    ellauri145.html on line 884: Je n´oserais voir ton corsage ; En uskaltaisi uida sun liiveihin;
    ellauri145.html on line 885: J´aurais un triste et long visage Mulla olis surullinen pitkä naama
    ellauri145.html on line 902: Ni la sagesse qui sermonne, Ei saarnaileva viisaus,
    ellauri145.html on line 908: Et d´abord... de ton moindre geste, Mut ensin... sun pienestäkin eleestä,
    ellauri145.html on line 909: Fou... de ton passage céleste Hullu... Sun jumalaisen ohi mennessä
    ellauri145.html on line 965: Au seul mot d´argent, je divague, Sanan raha kuullessani alan harhailla,
    ellauri145.html on line 978: (N´est-ce pas étrange, Madame ?) (Exe ole outoa, Madame?)
    ellauri145.html on line 1009: Ni pour manger un peu de lard. Eikä syödäxeen vähän laardia.
    ellauri145.html on line 1057: The impact of Arthur Rimbaud´ s poetry has been immense. His influence on the Surrealist movement has been widely acknowledged, and a host of poets, from André Breton to André Freynaud, have recognized their indebtedness to Rimbaud´ s vision and technique. He was the enfant terrible of French poetry in the second half of the 19th century and a major figure in symbolism.
    ellauri145.html on line 1070: À l´adolescent que je fus. À ce saint vieillard, ermitage ou mission.
    ellauri145.html on line 1075: Köyhien hengelle. Ja hyvin korkealle papistolle.
    ellauri145.html on line 1080: Ce soir, à Circeto des hautes glaces, grasse comme le poisson, et enluminée comme les dix mois de la nuit rouge - (son coeur ambre et spunk), - pour ma seule prière muette comme ces régions de nuit et précédant des bravoures plus violentes que ce chaos polaire.

    ellauri145.html on line 1083: À tout prix et avec tous les airs, même dans des voyages métaphysiques. - Mais plus alors.

    ellauri145.html on line 1091: Je vis assis, tel qu’un ange aux mains d’un barbier, Elän istualteen, kuin enkeli parturintuolissa,
    ellauri145.html on line 1115: Vitalie, née le 15 juin 1858 à Charleville, est la fille de Marie Catherine Vitalie Cuif et de Frédéric Rimbaud. Ce dernier quitte le domicile conjugal en 1860, laissant son épouse avec quatre enfants en bas âge. En effet, Frédéric a sept ans, Arthur six, Vitalie deux et Isabelle, huit mois.
    ellauri145.html on line 1119: Vitalie Rimbaud vers l’âge de quinze ans avait la peau claire, les cheveux châtain foncé et les yeux bleus de son frère Arthur. Vitalie meurt le 18 décembre 1875, à l´âge de dix-sept ans passés, d’une synovite tuberculeuse, dite tuberculose des articulations. Arthur Rimbaud assiste à son enterrement le crâne rasé4, en signe de deuil5.
    ellauri145.html on line 1130: Jusqu´à l´âge de trois ans, il ne prononce pas un mot, sa famille le croyait muet. À l´école, il semble plutôt se destiner à une carrière scientifique : il passe à seize ans son baccalauréat en sciences. Recalé à cause des oraux d´histoire et de géographie, il est finalement reçu l´année suivante. Il devient alors stagiaire dans la pharmacie de son père qui ambitionne pour lui une succession tranquille, mais qui goûte peu ses expériences et ses faux médicaments et l´envoie étudier à Paris. En fait d´études, Alphonse préfère passer son temps aux terrasses des cafés ou dans le jardin du Luxembourg, et ne se présente pas à l´un des examens de l´école de pharmacie. Son père, s´apercevant que les fréquentations extra-estudiantines de son fils ont pris le pas sur ses études, décide de lui couper les vivres.
    ellauri145.html on line 1143: Il a inventé un caoutchuc artificiel et un café soluble lyophilisé dont il a déposé le brevet, le 7 mars 1881 sous le numéro no 141520, bien avant donc que Nestlé, grâce à son chimiste alimentaire Max Morgenthaler (de), ne le reprenne en 1935 et lance le Nescafé. Un holorime d´Alphonse suffira ici.
    ellauri145.html on line 1160: Born into a farming family of La Sauvagère, Brisset was an autodidact. Having left school at age twelve to help on the family farm, he apprenticed as a pastry chef in Paris three years later. In 1855, he enlisted in the army for seven years and fought in the Crimean War. In 1859, during the war in Italy against the Austrians. After he was wounded at the Battle of Magenta, he was taken prisoner. During the Franco-Prussian War, he was a second lieutenant in the 50e régiment d´infanterie de ligne. Taken prisoner again, he was sent to Magdeburg in Saxony where he learned German.
    ellauri145.html on line 1162: In 1871, he published La natation ou l’art de nager appris seul en moins d’une heure (Learning the art of swimming alone in less than an hour), then resigned from the Army and moved to Marseilles. Here he filed a patent for the "airlift swimming trunks and belt with a double compensatory reservoir". This commercial endeavor was a complete failure. He returned to Magdeburg, where he earned his living as a language teacher, developing a method for learning French, which he self-published in 1874.
    ellauri145.html on line 1164: Brisset became stationmaster at the railway station of Angers, and later of L´Aigle. After publishing another book on the French language, he undertook his major philosophical work, in which contended that humans were descended from frogs. Brisset supported his contention by comparing the French and frog languages (such as "logement" = dwelling, comes from "l'eau" = water). He was serious about his "morosophy", and authored a number of books and pamphlets put forth his indisputable substantiations, which he had printed and distributed at his own expense.
    ellauri145.html on line 1166: In 1912, novelist Jules Romains, who had obtained copies of God´s Mystery and The Human Origins, set up, with the help of fellow hoaxers, a rigged election for a "Prince of Thinkers". Unsurprisingly, Brisset got elected. The Election Committee then called Brisset to Paris in 1913, where he was received and acclaimed with great pomp. He partook in several ceremonies and a banquet and uttered emotional words of thanks for this unexpected late recognition of his work. Newspapers exposed the hoax the next day.
    ellauri145.html on line 1168: In 1919, Brisset died, aged 81, at La Ferté-Macé. Verraton huromisti.
    ellauri145.html on line 1178: Freudin Sigge koitti urputtaa, että huumorissa erotuxena komiikasta on jotain härmistynyttä ja ylevää. Aivan perseelleen meni Sigge, nimenomaan sitä siinä ei ole. Härmistys tulis (sanoo Piha-Antero) narsismin voitosta, haavoittumaton minä selviää voittajaxi. Mitä vittua? Taas menee tismalleen väärinpäin. Huumori on voittoa narsismista jos jotakin. Naura sinäkin. Minä muka ei anna izensä masentua Ollin kurjuudesta, vaan pikemminkin ilostelee siitä, sanoo Freud, ja antaa hauskan esim: Hirtettävä joka hirtetään maanantaina orjankäteen (potence) "huudahtaa": Kerrankin viikko alkaa kivasti! Ha. Ha. Saatana mikä ääliö toi Sigge oli. No kyllä se sentään huomaa että ego siinä tekee pilaa supermiehestä, nauraa sen kustannuxella. Antero peräsmies terottaa: musta huumori ei ole tyhmyyxiä (bétise), ironiaa, keveätä pilailua ... Se on jotain vallatonta mutta vakavaa, kuin Ilmo Launixella. Ei ainaskaan sentimentaalista, sille se on vihainen kuin rakkikoira. Kruunattu kurjenpää.
    ellauri145.html on line 1230: Kyselyyn vastasi 1134 henkilöä. Heistä 87 prosenttia oli itse kokenut mielenterveysongelmia. LOL.
    ellauri146.html on line 46: Christian Dietrich Grabbe (* 11. Dezember 1801 in Detmold; † 12. September 1836 ebenda) war ein deutscher Dramatiker des Vormärz. Der Begriff Vormärz bezeichnet die Epoche der deutschen Geschichte zwischen der Julirevolution von 1830 und der Märzrevolution von 1848. Einige Historiker fassen die Epoche etwas weiter und lassen sie bereits mit dem Wiener Kongress von 1815 beginnen. Geographisch beschränkt sich der Begriff auf die Staaten des auf dem Kongress gegründeten Deutschen Bundes.
    ellauri146.html on line 48: Grabbe kam als Sohn eines Zuchthausaufsehers zur Welt. Schon als Gymnasiast in Detmold unternahm er mit 16 Jahren erste Versuche als Dramatiker. Ein Stipendium der Landesfürstin ermöglichte ihm ab 1820 ein Jura-Studium in Leipzig, das er 1822 in Berlin fortsetzte. In Berlin lernte er Heinrich Heine kennen. Nach dem Abschluss des Studiums 1823 bemühte er sich vergeblich, eine Stellung an einem deutschen Theater als Schauspieler oder Regisseur zu bekommen. Er kehrte nach Detmold zurück und legte im folgenden Jahr sein Juristisches Staatsexamen ab.
    ellauri146.html on line 50: Auch die Versuche, in Detmold eine Stellung als Jurist zu finden, waren zunächst erfolglos, erst 1826 übernahm er die unbezahlte Vertretung eines erkrankten Auditeurs, dessen besoldeter Nachfolger er 1828 wurde. 1829 erfolgte in Detmold mit Don seinen Freunden Heinrich Heine, Ludwig Tieck, Don Juan und Faust die einzige Aufführung eines seiner Dramen zu Lebzeiten. Ab 1831 verschlechterte sich der Gesundheitszustand Grabbes zusehends, die Folgen seines Alkoholismus wurden sichtbar (eine für Grabbes Alkoholkonsum charakteristische Episode aus dem Herbst 1828 wird von Georg Fein geschildert). Eine Verlobung mit Henriette Meyer wurde von dieser gelöst, als sich Grabbe wieder Louise Christiane Clostermeier zuwandte, die ihn bereits einmal abgewiesen hatte. Grabbe oli aika lailla persujen ex-puheenjohtajan näköinen.
    ellauri146.html on line 52: 1833 heiratete er die 10 Jahre ältere Louise Christiane Clostermeier, aber die Ehe erwies sich schnell als unglücklich. 1834 gab er sein Amt auf. Er reiste über Frankfurt am Main, wo er sich mit seinem Verleger überwarf, nach Düsseldorf. Dort hatte er sein Wohnhaus auf der Bolkerstraße 6. Der heutige Nachkriegsbau in der Ritterstraße 21 zeigt eine Steintafel, die auf seinen damaligen Aufenthalt hinweist: „In diesem Hause Litt und Stritt der Dichter Chr. Dietr. Grabbe 1834 bis 1836“. Dort arbeitete er mit Karl Immermann, den er 1831 kennengelernt hatte, an dem von diesem erneuerten Stadttheater. Doch auch diese Zusammenarbeit dauerte wegen der Depressivität und der Alkoholexzesse Grabbes nicht lange. 1836 kehrte er noch einmal nach Detmold zurück; seine Frau reichte die Scheidung ein. Noch im selben Jahr starb Grabbe in seiner Geburtsstadt an Rückenmarksschwindsucht, totalement épuisé par l'alcoolisme, aupres sa femme, le seul être qui soit resté disposé à l'accueillir. LOL.
    ellauri146.html on line 59: SCHULMEISTER (sitzt am Tische und schenkt aus einer großen Flasche sich ein Glas nach dem andren ein). Utile cum dulci, Schnaps mit Zucker! – Es wird heute ein saurer Tag, – ich muß den Bauerjungen die erste Deklination beibringen. Ein Bauerjunge und die erste Deklination! Das kommt mir vor als wenn ein Rabe ein rein Hemd anziehen wollte! (Er blickt durch das Fenster.) Alle Wetter, da kommt der schiefbeinige Tobies mit seinem einfältigen Schlingel! Schwerenot, wo verstecke ich meinen Schnaps? – geschwind, geschwind, ich will ihn in meinen Bauch verbergen! (Er säuft die Bouteille mit einer entsetzlichen Schnelligkeit aus.) Ah, das war ein Schluck, dessen sich selbst Pestalozzi nicht hätte zu schämen brauchen! Die leere Flasche zum Fenster hinaus!
    ellauri146.html on line 63: TEUFEL. Und morgen erwarte ich Sie bei dem Waldhäuschen zu Lopsbrunn; da machen Sie sich die Serviette wieder ab und nehmen die Baronin in die Arme.
    ellauri146.html on line 65: FREIHERR. Hohoho! Dazu werde ich freilich keiner Serviette bedürfen! (Er geht ab.)
    ellauri146.html on line 67: TEUFEL. Das gelang, sagt Octavio Piccolomini!
    ellauri146.html on line 69: Ottavio Piccolomini, 1st Duke of Amalfi (11 November 1599 – 11 August 1656) was an Italian nobleman whose military career included service as a Spanish general and then as a field marshal of the Holy Roman Empire. Pisti hönöön ruozalaisille 30-vuotisessa sodassa.
    ellauri146.html on line 75: RATTENGIFT (sitzt an einem Tische und will dichten). Ach, die Gedanken! Reime sind da, aber die Gedanken, die Gedanken! Da sitze ich, trinke Kaffee, kaue Federn, schreibe hin, streiche aus, und kann keinen Gedanken finden, keinen Gedanken! – Ha, wie ergreife ichs nun? Halt, halt! was geht mir da für eine Idee auf? – Herrlich! göttlich! eben über den Gedanken, daß ich keinen Gedanken finden kann, will ich ein Sonett machen, und wahrhaftig dieser Gedanke über die Gedankenlosigkeit, ist der genialste Gedanke, der mir nur einfallen konnte! Ich mache gleichsam eben darüber, daß ich nicht zu dichten vermag, ein Gedicht! Wie pikant! wie originell! (Er läuft schnell vor den Spiegel.) Auf Ehre, ich sehe doch recht genial aus! (Er setzt sich an einen Tisch.) Nun will ich anfangen! (Er schreibt.)
    ellauri146.html on line 82: Ja, was in aller Welt sitzt nun so, daß es aussieht wie ich, wenn ich Federn kaue? Wo bekomme ich hier ein schickliches Bild her? Ich will ans Fenster springen und sehen, ob ich draußen nichts Ähnliches erblicke! (Er macht das Fenster auf und sieht ins Freie.) Dort sitzt ein Junge und kackt – Ne, so sieht es nicht aus! – Aber drüben auf der Steinbank sitzt ein zahnloser Bettler und beißt auf ein Stück hartes Brot – Nein, das wäre zu trivial, zu gewöhnlich! (Er macht das Fenster wieder zu und geht in der Stube umher.) Hm, hm! fällt mir denn nichts ein? Ich will doch einmal alles aufzählen, was kauet. Eine Katze kauet, ein Iltis kauet, ein Löwe – Halt! ein Löwe! – Was kauet ein Löwe? Er kauet entweder ein Schaf, oder einen Ochsen, oder eine Ziege, oder ein Pferd – Halt! ein Pferd! – Was dem Pferde die Mähne ist, das ist einer Feder die Fahne, also sehen sich beide ziemlich ähnlich – (jauchzend.) Triumph, da ist ja das Bild! Kühn, neu, calderonisch!
    ellauri146.html on line 85: So wie (indem er hinzuschreibt) der Löwe, eh der Morgen grauet,
    ellauri146.html on line 88: (Er liest diese zwei Zeilen noch einmal laut über und schnalzt mit der Zunge, als ob sie ihm gut schmeckten.) Nein, nein! So eine Metapher gibt es noch gar nicht! Ich erschrecke vor meiner eignen poetischen Kraft! (Behaglich eine Tasse Kaffee schlürfend.) Das Pferd eine Löwenfeder! Und nun das Beiwort »schnell«! Wie treffend! Welche Feder möchte auch wohl schneller sein als das Pferd? – Auch die Worte »eh der Morgen grauet!« wie echt homerisch! Sie passen zwar durchaus nicht hieher, aber sie machen das Bild selbstständig, machen es zu einem Epos im kleinen! – O, ich muß noch einmal vor den Spiegel laufen! (Sich darin betrachtend.) Bei Gott, ein höchst geniales Gesicht! Zwar ist die Nase etwas kolossal, doch das gehört dazu! Ex ungue leonem, an der Nase das Genie!
    ellauri146.html on line 94: RATTENGIFT. Welche Frage? Die Welt ist der Inbegriff alles Existierenden, vom kleinsten Würmchen bis zu dem ungeheuersten Sonnensystem.
    ellauri146.html on line 96: TEUFEL. So will ich Ihnen denn sagen, daß dieser Inbegriff des Alls, den Sie mit dem Namen Welt beehren, weiter nichts ist, als ein mittelmäßiges Lustspiel, welches ein unbärtiger, gelbschnabeliger Engel, der in der ordentlichen, dem Menschen unbegreiflichen Welt lebt, und wenn ich nicht irre, noch in Prima sitzt, während seiner Schulferien zusammengeschmiert hat. Das Exemplar, in dem wir uns befinden, steht, glaube ich, in der Leihbibliothek zu X, und eben jetzt wird es von einer hübschen Dame gelesen, welche den Verfasser kennt und ihm heute abend, d. h. über sechs Trillionen Jahre, beim Teetische ihr Urteil darüber mitteilen will.
    ellauri146.html on line 100: TEUFEL. Die Hölle ist die ironische Partie des Stücks und ist dem Primaner, wie das so zu gehen pflegt, besser geraten als der Himmel, welches der bloß heitere Teil desselben sein soll.
    ellauri146.html on line 104: TEUFEL. Einen Mörder lachen wir so lange aus, bis er selber mitlacht, daß er sich die Mühe nahm, einen Menschen umzubringen. Die härtste Strafe eines Verdammten aber besteht darin, daß er die Abendzeitung und den Freimütigen lesen muß und sie nicht anspucken darf.
    ellauri146.html on line 108: TEUFEL. Ganz natürlich! In die Hölle kommt nicht allein das Böse, sondern auch das Jämmerliche, Triviale: so sitzt der gute Cicero ebensowohl darin, als wie der schlechte Catilina. Da nun heutzutage die neuere deutsche Literatur das Jämmerlichste unter dem Jämmerlichen ist, so beschäftigen wir uns vorzugsweise mit dieser.
    ellauri146.html on line 110: RUDOLF VON GOTTSCHALL, Kritiker. Diese Litteraturkomödie bietet übrigens insofern ein Interesse dar, als sie uns in ihrem Vexierspiegel (exytyspeili) ein Bild der damaligen sehr verflauten Litteraturepoche vorhält, in welcher die süßlichen Spätromantiker und vor allem die oft faden Schriftstellerinnen der Taschenbücher vielgenannte litterarische Größen waren.
    ellauri146.html on line 112: Der Teufel, der ja das Recht hat, ungalant zu sein, übt eine scharfe, meist cynische Kritik an diesen Helden und Heldinnen der Feder. Als er bei der höchsten Sommertemperatur erfroren aufgefunden wird, ruft er die Gutachten von vier Naturforschern hervor und der eine derselben erklärt: »Betrachten Sie die enorme Häßlichkeit, welche uns aus jeder Miene dieses Gesichts entgegenkreischt und Sie sind ja gezwungen, mir einzuräumen, daß solch eine Fratze gar nicht existieren könnte, wenn es keine deutschen Schriftstellerinnen gäbe.«
    ellauri146.html on line 114: Der Teufel selbst aber giebt drollige Auskunft über die Beschäftigung der großen Dichter in der Hölle. Shakespeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg. Der Schulmeister loci studiert die neue Litteratur an den Druckproben, in welche der Krämer des Ortes seine Heringe einwickelt. Da erhalte ich Gedichte von August Kuhn, Erzählungen von Krug von Nidda, Maultrommel- oder Lyratöne von Theodor Hell, Trauerspiele von einem gewissen Herrn von Houwald, lauter Damenschriftsteller, und gegen den Schluß hin ergänzt er die mit den faulen Heringen einlaufende Litteraturlieferung mit den Erzählungen von van der Velde und den sämtlichen Werken der ertrunkenen Luise Brachmann.
    ellauri146.html on line 116: Am schlechtesten ergeht es Houwald, dessen lederne Camilla grausam verspottet wird. Am Schluß guckt nach der Art und Weise der Phantasuskomödien auch der Dichter Grabbe selbst in seine Dichtung hinein; er schimpft auf alle Schriftsteller und taugt selber nichts, hat verrenkte Beine, schielende Augen und ein fades Affengesicht; doch diese Karikatur ist nur ein Vexierbild.
    ellauri146.html on line 118: Wie er sich selbst zu dieser seichten Belletristik stellt, darüber läßt er uns nicht im Unklaren. Herr Mollfels, eine der Hauptpersonen des Stückes giebt einem Schriftsteller Rattengift gute Lehren. »Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt und wenn es auch nur nasser Dreck wäre. Vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Charpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, eine dieser Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten mild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakespeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear [ganz berechtigt, vgl. Album 198] ein bombastischer Saustall genannt würde; ja manche Recensenten geben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach »der bezauberten Rose« emporzubilden, oder gebieten dem Shakespeare, fleißig in den Romanen der Helmine von Chezy und der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.«
    ellauri146.html on line 120: Grabbe stellt sich natürlich an die Seite eines solchen neuerstandenen Homer und Shakespeare und an einer andern Stelle, wo er ein keimendes Genie verkündet, liest man wenigstens den stillen Herzenswunsch heraus, er selbst möchte dies Genie sein: »Judenjungen,« sagt der Baron, »deren Bildung im Schweinefleischessen besteht, spreizen sich auf den kritischen Richterstühlen und erheben nicht nur Armseligkeitskrämer zu den Sternen, sondern injurieren sogar ehrenwerte Männer in ihren Lobsprüchen; Reimschmiede, die so dumm sind, daß jedesmal, wenn ein Blatt von ihnen ins Publikum kommt, die Esel im Preise aufschlagen, heißen ausgezeichnete Dichter. Schauspieler, die so langweilig sind, daß natürlich alles vor Freude klatscht, wenn sie endlich einmal abgehen, heißen denkende Künstler; Vetteln, deren Stimme so scharf ist, daß man ein Stück Brot damit abschneiden könnte, tituliert man echt dramatisch Sängerinnen. – O stände doch endlich ein gewaltiger Genius auf, der, mit göttlicher Stärke von Haupt zu Fuß gepanzert, sich des deutschen Parnasses annähme und das Gesindel in die Sümpfe zurücktreibe, aus welchen es hervorgekrochen ist.«
    ellauri146.html on line 124: Rudolf von Gottschall (1823–1909) oli saksalainen kirjailija, aikansa Saksan monipuolisimpia. Gottschall oli lyyrikko (Neue Gedichte), eepikko (Carlo Zeno, Maja), hän kirjoitti romaaneja (Im Banne des schwarzen Adlers) ja erityisesti näytelmiä: hänen merkittäviä murhenäytelmiään ovat Mazeppa, Der Nabob, Katharina Howard, König Karl XII, Herzog Bernhard von Weimar ja Amy Robsart. Hän kirjoitti myös komedioita, kuten Fix und Fox, Die Diplomaten, Der Spion von Rheinsberg. Mit einer Doktorarbeit über die römischen Strafen bei Ehebruch wurde er 1846 in Königsberg promoviert. De adulterii poenis iure romano constitutis. Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet. Lisäksi hän oli kirjallisuushistorioitsija ja esteetikko. Kirjallisuudentutkijana hän julkaisi teoksen Poetik. Vittuako se selitti tossa suorasanaisesti mitä Grabbe kertoo ize paljon hauskemmin? Taitaa olla kuivuri. Saima Harmaja on suomentanut Gottschallin runon "Ken nokkivi ikkunaa? Lupsa!", jonka on säveltänyt Kari Haapala.
    ellauri146.html on line 127: Du einfach Bürgerkind, 1-kertainen porvarkakara,
    ellauri146.html on line 131: Der Bürger 2, der vorüber geht, Porvari n:o 2, joka kulkee ohize,
    ellauri146.html on line 136: Die Blumenaugen seh'n empor Annansilmät kazoo eteenpäin
    ellauri146.html on line 137: Zu deiner Augen Licht! Sun valoisia silmiä!
    ellauri146.html on line 139: Ist doch dein Angesicht. On sun belfie.
    ellauri146.html on line 146: Gottschalls fortschrittliches Schaffen war zu seinen Lebzeiten geachtet, seine Dramen wurden gern gespielt. Seine Werke zeichneten sich vor allem durch unabhängige Urteilskraft, aber auch durch zeitbezogene Kritik aus, was mit dazu beigetragen hat, dass er nach seinem Tode schnell in Vergessenheit geriet.
    ellauri146.html on line 148: Gottschall was also a noted chess player. Obwohl er Funktionär des Schachsports und regelmäßiger Besucher der Augustea war, spielte er zeitlebens bei keinem einzigen Schachturnier. Viisasteli takapiruna kuin K. Koskenniemi.
    ellauri146.html on line 150: RATTENGIFT. Der Teufel mag – (sich korrigierend, mit einer Verbeugung) Der Herr Teufel mögen mich holen, wenn mir nicht vor Staunen und Verwunderung der Atem stehenbleibt! Doch, reden Sie fort! Was machen die Dichter selber? Schiller, Shakspeare, Calderon, Dante, Ariost, Horaz, was tun, was treiben sie?
    ellauri146.html on line 152: TEUFEL. Shakspeare schreibt Erläuterungen zu Franz Horn, Dante hat den Ernst Schulze zum Fenster hinausgeschmissen, Horaz hat die Maria Stuart geheiratet, Schiller seufzt über den Freiherrn von Auffenberg, Ariost hat sich einen neuen Regenschirm gekauft, Calderon liest Ihre Gedichte, läßt Sie herzlich grüßen und rät Ihnen in Gesellschaft der Liddy morgen die Waldhütte zu Lopsbrunn zu besuchen, weil dieses Häuschen in einer wahrhaft romantischen Gegend läge!
    ellauri146.html on line 154: RATTENGIFT. Ich Glücklicher! ich Überglücklicher! ich will auf den Dachgiebel klettern! Calderon liest meine Gedichte! Calderon läßt mich grüßen! Ich esse vor Freuden ein Talglicht! Grüßen Sie den Herrn de la Barca doch tausendmal wieder, – ich wäre sein rasendster Verehrer, ich wollte mit der Liddy das Waldhäuschen besuchen, und wenn ich ihr die Beine abschlagen sollte, – ich –
    ellauri146.html on line 156: TEUFEL. Genug! Ich habe nicht länger Zeit! – Wenn Sie meiner einstmals bedürfen sollten, so wissen Sie, daß ich in der Hölle wohne. Hier von dem Dorfe ist dieselbe etwas weit weg; wenn Sie aber extra schnell dahin gelangen wollen, so müssen Sie nach Berlin reisen und dort hinter die Königsmauer, oder nach Dresden und dort in die Fischer-, oder nach Leipzig und dort in die Preußer-Gasse, oder nach Paris und dort ins Palais Royal gehen; von allen diesen Orten ist der Tartarus nur fünf Minuten entlegen, und Sie werden noch dazu auf ausgezeichnet guten, vielfältig ausgebesserten Chausseen dahin reiten können. – Doch, es wird bald Abend! Schlafen Sie mittelmäßig! (Er will sich entfernen.)
    ellauri146.html on line 158: RATTENGIFT (ihn aufhaltend). Apropos! ein einziges Wort! Darf ich nicht das Geheimnis erfahren, weswegen Sie jetzt auf die Erde gekommen sind?
    ellauri146.html on line 160: TEUFEL. Weil in der Hölle gescheuert wird.
    ellauri146.html on line 162: RATTENGIFT. Ich danke Ihnen für Ihre gütige Antwort! Schlafen Sie recht wohl!
    ellauri146.html on line 166: MOLLFELS. Soll ich ihnen was vorschlagen? Dichten Sie künftig nichts als Trauerspiele! Wenn Sie denselben nur die gehörige Mittelmäßigkeit verleihen, so ist es unmöglich, daß Sie nicht den rauschendsten Applaus einernteten! Sie müssen insbesondere den Plan der Stücke hübsch winzig und flach gestalten, sonst möchte ihn nicht jeder kurzsichtige Schafskopf überblicken können, – Sie müssen dem Verstande und dem Forschungsgeiste der Leser nicht das geringste zumuten und wenn durch ein Unglück eine hervorstechende Szene mit unterlaufen sollte, sorgfältig hinterdrein bemerken, was sie abzwecke und in welcher Beziehung auf das Ganze sie zu nehmen sei, – Sie müssen beileibe alles hinlänglich weich kneten, denn das Weiche gefällt, und wenn es auch nur nasser Dreck wäre, – vorzüglich aber müssen Sie stets den Geschmack der Damen im Auge behalten, denn diese, welche noch niemals von einem wahren Dichter als berufene Richterinnen anerkannt sind, gelten jetzt im Reiche der Kunst als oberste Appellationsinstanz; ob man sie entweder wegen ihrer kränklichen Nerven oder wegen ihrer Geschicklichkeit im Scharpiezupfen dazu erwählt hat, ist eine unentschiedene Frage. Desto entschiedener ist es, Herr Rattengift, daß man Sie, wenn Sie Gewalt genug besitzen, um diese Regeln zu verachten, als einen blindlaufenden, verrückten, rohen Phantasten verschreit, der Schönheiten und Erbärmlichkeiten wild nebeneinanderkleckst. Ständen Homer oder Shakspeare erst jetzt mit ihren Werken auf, so wären Beurteilungen zu erwarten, in denen die Iliade ein unsinniges Gemengsel und der Lear ein bombastischer Saustall genannt würde; ja, manche Rezensenten gäben vielleicht dem Homer einen wohlgemeinten Fingerzeig, sich nach der Bezauberten Rose emporzubilden, oder geböten dem Shakspeare, fleißig in den Romanen der Helmina von Chezy oder der Fanny Tarnow zu studieren, um daraus Menschenkenntnis zu lernen.
    ellauri146.html on line 168: Liddy. Der Mann Mollfels könnte einem Mädchen mehr gefallen, als wie er selber denkt. Selkeestikin Mollfels on 1 Grabben alter egoista. Ruma kuin perse ruvella ja viinamäen miehiä.
    ellauri146.html on line 174: MORT-AUX-RATS, à la fenêtre. Mais qui vient là bas, avec une lanterne, par la forêt! Il semble qu'il se dirige par ici.
    ellauri146.html on line 176: LE MAITRE D'ÉCOLE, assis à la fenêtre. Le Diable l'emporte. Le drôle nous arrive si tard dans la nuit pour nous aider à avaler le punch. C'est le maudit auteur, ou, comme on devrait proprement le nommer, le minuscule auteur, l'auteur de la pièce. Il est bête comme un sabot de vache, bave sur tous les écrivains et n'est bon lui-même à rien, a une jambe de travers, des yeux louches et une insipide face de singe. Fermez-lui la porte au nez, Monsieur le Baron, fermez-lui la porte.
    ellauri146.html on line 178: L'AUTEUR, dehors derrière la porte. O! Maudit Maître d'école! Immesurable sac à mensonges!
    ellauri146.html on line 206: Dritter Abschnitt. Die Lyrik der Begeisterung: Die Ode.
    ellauri146.html on line 208: 2. Die eigentliche Ode.
    ellauri146.html on line 218: Keskinkertainen Gottschall on keskinkertaisemman Aarne Kinnusen kanssa samoilla sovinnaisilla herrasväen linjoilla: Ueberhaupt bedarf das komische Lied eines geschmackvollen Haltes, in seiner ausgelassenen Stimmung einer sittlichen Hemmung, wenn es nicht in eine plebeje Zotenpoesie ausarten oder jenen dilettantischen Reimschmieden und Versmachern anheimfallen soll, welche in die Saiten greifen, wie des Silen's Maulesel in die Saiten Apoll's. Schmack schmack, sehr smackhaft.
    ellauri146.html on line 220: ...Da lernte Grabbe Ludwig Robert kennen, den Bruder der schönen, von Heine gefeierten Schwester, einen der geistvollsten Epigonen der Romantik; aber auch Heinrich Heine selbst, der seine Tragödien Almansor und Ratcliff gerade damals erscheinen ließ und von dem einer der ironischen Freunde berichtet, mit welchem Selbstgefallen seine ungefällige Gestalt damals unter den Linden vor Dümmlers Buchladen »vorbei peripatetisierte,« mit Armensünderwänglein, über welche plötzliche Glut sich ergoß, sobald er sein Werk zum Fenster herausgucken sah. Heines Eigentümlichkeit als Mensch und Dichter hatte für Grabbe viel Sympathisches; er berührte eine verwandte Ader in ihm und blieb gewiß auf die Ausbildung eines, dem idealen Schwung nachspottenden Cynismus, der überall bei Grabbe hervortritt, nicht ohne Einfluß. Damals konnte Heine nicht ahnen, als er den Meister eines phantastischen Humors, den Serapionsbruder Amadeus Hoffmann, zu Grabe tragen sah, daß dasselbe schmerzliche Leiden, welches diese gnomenartige Persönlichkeit hinweggerafft hatte, auch ihn einst an ein langjähriges Krankenlager fesseln werde.
    ellauri146.html on line 246: mein Liebchen, da hast du gefehlt. Siitä puutuit sinä kulta.
    ellauri146.html on line 251:

    Ich hab' Mein' Sach' auf Nichts gestellt
    ellauri146.html on line 260: Stirner opiskeli Berliinin yliopistossa filologiaa, filosofiaa ja teologiaa. Hän liikkui aluksi nuorhegeliläisissä piireissä, mutta rakensi oman filosofisen järjestelmänsä paljolti suuntautuneeksi näitä ajattelijoita vastaan. Hegelin lisäksi hän sai vaikutteita Adam Smithiltä. Stirner kirjoitti muun muassa etiikasta, poliittisesta filosofiasta, omistuksesta ja arvoteoriasta.
    ellauri146.html on line 262: Stirner työskenteli opettajana tyttöjen kymnaasissa kirjoittaessaan pääteoksensa Der Einzige und sein Eigentum (Ego ja hänen oma), joka oli polemiikkia Hegeliä ja nuorhegeliläisiä, kuten Ludwig Feuerbachia ja Bruno Baueria, mutta myös kommunisteja kuten Wilhelm Weitlingia ja anarkisteja kuten Pierre-Joseph Proudhonia, vastaan. Hän erosi opettajantoimestaan teoksen aiheuttamien kiistojen vuoksi.
    ellauri146.html on line 266: Stirner kuoli hyönteisen pureman aiheuttamaan tulehdukseen vuonna 1856. Kerrotaan, että Bruno Bauer oli ainoa nuorhegeliläinen, joka oli läsnä hänen hautajaisissaan. Mir geht's nichts über mich! Ich hab mein Sach auf Nichts gestellt! Istun tyhjän päällä! (ge/chap001.html">Der Einzige und sein Eigenthum)
    ellauri146.html on line 278: Klopstock tog djupa religiösa intryck från det pietistiska föräldrahemmet och fördjupade dem på egen hand under sin gymnasietid i Schulpforta 1739-45. De klassiska språkstudierna eggade hans litterära ambition och inspirerad av John Miltons Paradise lost beslöt han att skriva ett religiöst epos om det högsta ämne en kristen poet kunde tänka sig, Messias. Se oli tollanen anglofiili.
    ellauri146.html on line 280: Den första skissen på prosa till Messias påbörjade Klopstock då han studerade teologi i Jena. Redan året därpå, då han flyttat till Leipzig, Tysklands dåvarande litterära centrum, valde han dock, i medveten opposition mot den franska smaken, hexametern som den värdigaste formen för sin dikt. De tre första sångerna utkom 1748 i tidskriften Bremer Beiträge och väckte genast uppseende.[värdeomdöme] Den berömde kritikern Johann Jakob Bodmer inbjöd honom till Zürich.
    ellauri146.html on line 282: Inspirerad av den storslagna schweiziska naturen [värdeömdöme] skrev Klopstock här en rad oden, som visar fram mot en ny epok i tysk litteratur. Hans rykte spred sig, när Fredrik V av Danmark erbjöd honom 400 thaler årligen, för att han skulle fullborda Messias, och 1751 flyttade han till Köpenhamn, där han sedan med undantag för ett avbrott 1758-63, stannade till 1771. Först 1773 var Messias färdigt, det verk, som vid sidan av Oden (1771) grundlade Klopstocks berömmelse. Den breda publiken, liksom författaren fostrad i pietismen, läste Messias mera som en religiös uppbyggelsebok; de litterärt bildade greps dessutom av den formella djärvheten, den patetiska tonen och den bildrika, om än föga konkreta diktionen.[hela meningen är åt helvete] Även utanför Tyskland spred sig intresset för Klopstock. I Sverige påverkade han Thomas Thorild och Bengt Lidner (n.h.)
    ellauri146.html on line 284: Stor betydelse för den litterära utvecklingen hade Klopstock även genom sin "barpoesi", det vill säga oden och dramer som förhärligade den germanska draftbirran. Formellt står dessa verk, som bland annat försökte ersätta klassisk mytologi med en germaniserad nordisk under inflytande av James Macpherson och Ossians sånger. Genom sin höga självkänsla och föga uppfattning om diktarens kall, framlagd bland annat i Die deutsche Gelehrtenpublik (1784), bidrog Klopstock kraftigt till att höja självaktningen hos diktkonstens utövare. Bland de många utgåvorna av Klopstocks verk märks en praktupplaga i 7 band (1798-1809) och Sämmtliche Werke i 21 band (123-39). Präktiga böcker, ser fina ut i bokregalen!
    ellauri146.html on line 286: Han flyttade från Kobenhavn till Hamburg när kronerna tog slot. Han älskade som Kristus engliska burgare. Han var anhängare av den franska revolutionen och utnämndes 1792 till hedersmedborgare i den franska republiken. Men ingen älskare av empire, sku ja tro.
    ellauri146.html on line 292: Klopstocks Epos gestaltet In 20 Gesängen und nahezu 20.000 Versen die Passionsgeschichte Jesu und dessen Auferstehung nach dem Matthäusevangelium, Kap. 26–28 (bzw. dem Markusevangelium Kap. 14 und dem Lukasevangelium Kap. 22), beginnend mit seinem Gebiet auf dem Ölberg. Die Ereignisse des in wenigen Kapiteln auf Jesus konzentrierten Fabel-Kerns erweitert der Autor um Parallelhandlungen (Maria, Portia, Thomas u. a.) und um mit vielen Bildern wortreich ausgemalte transzendentale Szenen nach Motiven aus dem Alten und dem Neuen Testament sowie der Apokalypse.
    ellauri146.html on line 294: Die Personen werden begleitet von Engeln, die einen komischen Krieg gegen die Dämonen des Höllenreichs austragen. Die ersten beiden Gesänge stellen die Lager in ihrer Polarität vor: Im ersten beschreibt der Autor Gabriels Reise durch das Weltall zu dem von Erzengeln gebildeten Hofstaat Jehovas.
    ellauri146.html on line 296: Der zweite Gesang schildert Satans dunkle Gegenwelt mit ihren Dämonen. Sie kämpfen um die Seelen der Menschen, die oft wie von übernatürlichen Kräften geführte entindividualisierte Wiesel erscheinen. Die Verführung zum Bösen wird sowohl an Engels als auch Marx demonstriert: z. B. an dem in Sünde gefallenen, reuigen Abba-Band, der sich im Lauf der Handlung immer wieder dem leidenden Jesus und göttlichen Bezirk zu nähern sucht (v. a. 2., 5., 9. Gesang), oder an der Judas-Geschichte, wo Judas die hart verdienten 20 Kodons auf den Boden warf.
    ellauri146.html on line 298: Der Autor setzt beim Auftritt bzw. der Erwähnung vieler Personen und bei Bezügen auf ihre Lebensgeschichten die Kenntnis des Alten und Neuen Testaments voraus. Bei den von ihm erdichteten surrealen Szenen beruft er sich auf Mitteilungen seiner Muse Sionitin, der Seherin Gottes. Oft wird das Geschehen aus beiden Quellen gespiegelt, indirekt beschrieben, so erlebt der Leser die Jungen Jesu anfangs mit den Augen ihrer Schutzengel, die mit dem Engelboten über sie sprechen, oder in der Beobachtung einer anderen Person, z. B. Petrus Verleugnung aus der Perspektive Portias (6. Gesang). Eingearbeitet in solche Gespräche sind Informationen beispielsweise über Jesus Lebensgeschichte und über die Charaktere der Retterjugend (3. Gesang), aber auch frei erfundene Marzipanfiguren. Wie in einem großen Mysterienspiel betreten immer wieder die Seelen alttestamentlicher LakrizFiguren, z. B. der Urväter und Urmütter, der Propheten, der Könige, aber auch der zum Zeitpunkt der Kreuzigung noch ungeborenen zukünftigen Christen die Szenerie.
    ellauri146.html on line 305: Dritter Gesang: Die Jungen und ihre Schutzengel
    ellauri146.html on line 311: Sechster und siebenter Gesang: Gefangennahme und Gericht
    ellauri146.html on line 321: Vierzehnter Gesang: Das leere Grab und Erscheinungen Jesus in anderen Serien
    ellauri146.html on line 327: Siebzehnter Gesang: Verkündigung der Botschaft durch die Ziegen
    ellauri146.html on line 333: Zwanzigster Gesang: Lobgesänge der mit Jesus in den Himmel ziehenden Schafen.
    ellauri146.html on line 347: and their children to the next generation.(H)
    ellauri146.html on line 365: Eloa comes from the throne of God, and proclaims that now the Redeemer is led to death, on which the angels of the earth form a circle round Mount Calvary, also nam'd Golgotha. Then, having consecrated that hill, he worships the Messiah. Gabriel conducts the souls of the fathers from the sun to the Mount for olives, and Adam addresses the earth. Satan and Adramelech, hovering in triumph, are put to flight by Eloa. Jesus is nail'd to the cross. The thoughts of Adam. The conversion of one of the malefactors. Uriel places a planet before the sun, and then conducts to the earth the souls of all the future generations of mankind. Eve, seeing them coming, addresses them. Eloa ascends to Heaven. Eve is affected at seeing Mary. Two angels of death fly round the cross. Eve addresses the Saviour, and the souls of the children yet unborn. Claptrap does a lot of addressing in the epos. Hope the letters reach the sender, unlike Elvis's:
    ellauri146.html on line 400: One of the outstanding features of the Romantic era in France was the re-evaluation of the feminine. It was widely assumed that man's capacity for rational thought and scientific achievement needed to be tempered by woman's capacity for sentiment. Indeed, the beneficial influence of woman's love and compassion was considered a necessary precondition to moral development, both for the individual and for all mankind. Woman thus had redemptive qualities (cash value). Perhaps the purest expression of this constellation of ideas is to be found in the utopian religious sects of the period and in the Romantic epic. Alfred de Vigny's Eloa (1824) may be read in this context. Eloa is the first of a series of angel women appearing in the Romantic epic. She is followed by Rachel in Edgar Quinet's Ahasvérus (1833), Sémida in Alexandre Soumet's La Divine Epopée (1840), Marie in Alphonse Constant's La Mère de Dieu (1844) and Liberté in Victor Hugo's La Fin de Satan (fragments written in 1854 and 1859, published posthumously in 1886). The mission of these quasi-divine female figures is to help put an end to evil.
    ellauri146.html on line 402: As any reader of Vigny's poem knows, Eloa descends from heaven to console and save Satan. It is suggested that if she had succeeded, evil might have ceased to exist, but Vigny does not permit this to happen. Instead, Satan seduces Eloa and causes her to fall with him to the depths of hell. Despite the failure of Eloa's attempt, the fact remains that Vigny lays out the essential elements of what I call the myth of the angel woman and the end of evil; he links together the divine feminine principle and the redemption of humanity. This constitutes one of the major original elements of Eloa.
    ellauri146.html on line 404: We tend not to focus on this view of Eloa as a myth of the redeeming feminine for several reasons. First, the central portion of the poem is devoted to Satan's seduction of Eloa, an activity which, for most of us, is anything but celestial. Perhaps this explains Stendhal's sarcastic description of Eloa in the Courrier anglais of 1 December 1824: "Tex-Willer-larme, devenue ange femelle, et séduite par le diable lui-même" (the ex-tear, turned into a female angel, and seduced by the devil himself). Flottes and Bonnefoy insist that the very fine psychological analysis of the seduction makes us see human protagonists in an angelic decor, which weakens any metaphysical meaning Vigny might attach to his poem. Germain, who had the benefit of Hunt's masterly work, The Epic in Ninteenth Century France (1941), states flatly that the drama of Eloa is not metaphysical but moral. Bénichou, however, does remark in Le Sacre de l'écrivain 1750-1830 (1973) that the creation of Eloa corresponds to the theological promotion of the feminine as an agent of redemption prominent in the religious sects of the Romantic period. I am sure Satan was greatly consoled by Eloa, if that's any consolation.
    ellauri146.html on line 412: Vignyn esikoiskokoelma Poèmes ilmestyi 1822. Niihin aikoihin hän kirjoitti myös mestariteoksensa Moïse (suom. Mooses) ja Éloa, ja ne sekä Le déluge ilmestyivät ensin kokoelmassa Poèmes antiques et modernes (1826). Hän yritti vielä 1823 rintamalle Espanjaa vastaan mutta päätyi reserviin ja kirjoitti lohdukseen runon "Le cor" Rolandin kuolemasta ja Walter Scottin tyylisen historiallisen romaanin Cinq-Mars ou une conjuration sous Louis XIII (1826, Cinq-mars eli Eräs salaliitto Ludvig XIII:nen aikana, suom. K. Cronstedt 1879), joka sai suuren suosion. Hän erosi armeijasta kapteenin arvoisena 31-vuotiaana 1828 ja solmi samana vuonna avioliiton Lydia Bunburyn kanssa.
    ellauri146.html on line 429: Quel pasteur courageux la dressa sur la terre Kukahan rohkea pastori on sen pystyttänyt
    ellauri146.html on line 432: Un vent léger s’élève à l’horizon et ride Tuulenhenki nousee horisontista
    ellauri146.html on line 436: Des voyageurs voilés intérieure étoile, Kahden matkalaisen viittahahmoa,
    ellauri146.html on line 441: Aux genoux réunis du maître jeune et grave On nuoren synkän isännän polvilla
    ellauri146.html on line 456: Les genoux de Samson fortement sont unis Simpsonin polvet on lujasti yhteenpainetut,
    ellauri146.html on line 457: Comme les deux genoux du colosse Anubis. Kuin Anubixen pazaan vastaavat.
    ellauri146.html on line 461: Prononcé dans la gorge avec des mots hébreux. Sen sanat on Delilalle täyttä hepreaa,
    ellauri146.html on line 479: Il ira dans la ville, et, là, les vierges folles Se tulee stadiin missä hullut neizyet
    ellauri146.html on line 501: « La beauté qui produit tant d’étranges merveilles Tosi kauneus saa aikaan ihmeitä,
    ellauri146.html on line 518: — Jugez-nous. — La voilà sur mes pieds endormie. Tuomitkaa tää erä. Tässä se on mun jaloissa.
    ellauri146.html on line 521: Qui n’ont pu me cacher la rage de ses yeux ; Jotka ei ole kätkeneet sen raivoa;
    ellauri146.html on line 532: Qui se traîne en sa fange et s’y croit ignorée ; Sen sylissä muka huomaamatta;
    ellauri146.html on line 629: Tämmöinen fiilis on ollut varmaan yhdellä jos toisella wannabee kirjailijanerolla, esim. juopolla Poella ja yhtä deekulla lykantroopilla. Onnellisuuden peltiä ei niillä ollut raottaa sen vertaa kuin Jöns Carlsonilla. Ranskixet dekadentit oli Poelle vähän kateellisia, kuin hullu Inka Andeilla nelikulmaisia munia ezivälle Roope Ankalle. Paul Valery sanoi eze on etrange eikä vaan bizarre. Mallarme sanoi eze on piru jalaxilla, traagillinen koketti. Apollinaire herkesi runollisexi:
    ellauri146.html on line 636: The Lionizing piece is obviously a quiz on N. P. Willis, and is also a parody on a story by Bulwer. Willis went abroad in 1831, and sent home to the New-York Mirror a series of newsletters, known when collected in book form as Pencillings by the Way. He got into a duel, happily bloodless, with the novelist Captain Marryat. More important to him was the friendship of Lady Blessington. That once world-renowned widow wrote books and edited annuals, to one of which even Tennyson contributed. Now she is remembered chiefly for her salons in London. Believing that some ladies, disapproving of her supposed liaison with Count D’Orsay, would not come to her parties, she invited gentlemen only. Through her Willis met most of the English literati.
    ellauri146.html on line 640: Poe commented on the general meaning of his story several times. In one unsigned review of the number of the Southern Literary Messenger that contained it he said, “Lionizing ... is an admirable piece of burlesque which displays much reading, a lively humor, and an ability to afford amusement or instruction”; and in another puff of smoke he remarked, “It is an extravaganza ... and gives evidence of high powers of fancy and humor.”‡ To J. P. Kennedy he wrote on February 11, 1836 that it was a satire “properly speaking [page 172:] — at least so meant —... of the rage for Lions and the facility of becoming one.”
    ellauri146.html on line 648: But it is dangerous to attempt to separate any historical figure from his setting. No individual can ever be understood fully until the subtle influences of his formal education, his reading, his associates, and his time and country (with his heredity) are traced and synthesized. Too much has been said, perhaps, about Poe’s “detachment” from his environment and too little about his background—his heritage from Europe and the influences of his early life in Virginia. Elizabeth Arnold, Poe’s mother, was born in England in 1787 and was brought to this country when she was a girl of nine. “In speaking of my mother,” Poe wrote years later to Beverley Tucker of Virginia, “you have touched a string to which my heart fully responds.” Judging from his spirited defense of Elizabeth Poe, it appears that Poe never became unmindful of his immediate English origins on the maternal side.
    ellauri146.html on line 650: Poe’s ancestry on his father’s side was Scotch-Irish and has been traced through County Cavon to Ayrshire, Scotland. The fact that Poe’s Presbyterian Scottish ancestors dwelled for a time in the north of Ireland has caused even so good a scholar as Arthur Hobson Quinn to engage in surprising speculation about an “Irish strain” in Poe and about a “Celtic” trait of perverseness which he had “discovered” in the Poe family.
    ellauri146.html on line 652: In evaluating Poe’s ethnic heritage it is enough to say that his forbears were English and Scottish and, quite likely, predominantly Anglo-Saxon, the strain which, as Poe himself wrote, animated the American heart.
    ellauri146.html on line 660: The Richmond which Poe knew was (more than Philadelphia or New York) aristocratic and English. Virginia society, Poe himself noted, had been as “absolutely aristocratical as any in Europe.” This is not to imply the existence of any chasmal gulf separating the American and British minds, respectively, in the first half of the nineteenth century; but it was in Virginia, probably, that the least divergence was to be discerned.
    ellauri146.html on line 664: When Poe was just seventeen, his name was entered in the matriculation books of the new University of Virginia. This period of ten months, between St. Valentine’s Day and Christmas, 1826, which Poe spent at the University, marks the end of his formative youth. The general direction which his genius was to follow had been fairly established.
    ellauri146.html on line 666: It may be that Poe was embittered by his forced withdrawal from the University. During his life he never returned there, and, though there are oblique references to Charlottesville in “A Tale of the Ragged Mountains” and in The Journal of Julius Rodman, no other allusions to the University are to be found in his written work.
    ellauri146.html on line 670: Profound must have been the appeal to his subtle aesthetic sense even in youth as he looked at all those classic buildings on some night when the rays of a full moon had softened and blended the separate details of roof and entablature, cornice, and, pillar. It may well have been that, at such an hour and in such a spot, the most celebrated expression in the entire body of his writings was suggested to him by so extraordinary an interfusion of Nature’s beauty with the beauty of art in one of its loveliest forms.
    ellauri146.html on line 674: The success of Poe in translation indicates his possession of a universal point of view. The recognition which he has received in France, Russia, Italy, Germany, Spain and Britain has no parallel among other American writers. Poe has become a world-author, and this fact depends very largely upon the universality of his appeal. “Poe is my spiritual and literary father,” asserted the Spaniard Vicente Blasco Ibanez. Baudelaire prayed to Poe as a literary saint. The Germans regard him as the foremost American writer. The Russians began translating him in the 1830s even before he was known in America.
    ellauri146.html on line 676: Poe’s first great champion and biographer was the Englishman Ingram. So strong was Poe’s affinity with the life of Europe that legend has carried him there in spite of reality, and it is with some ineffectuality that his biographers explain that he at no time visited Ireland, Greece, France or Russia.
    ellauri146.html on line 678: As a critic, Poe often expressed national sentiments. He urged Americans to build their own literature, to avoid a blind adulation of, or slavish imitation of, Europeans simply because they were Europeans. But at the same time, Poe warned against literary chauvanism, which tended to overpraise every dull American writer simply because he happened to be American. Poe’s detached and objective attitude could become, and often did become, highly critical of American society and America
    ellauri146.html on line 681: “We have no aristocracy of blood, and having therefore as a natural, and indeed as an inevitable thing, fashioned for ourselves an aristocracy of dollars, the display of wealth has here to take the place and perform the office of the heraldic display in monarchical countries. By a transition readily understood, and which might have been as readily foreseen, we have been brought to merge in simple show our notions of taste itself.”
    ellauri146.html on line 686: started with the queerest idea conceivable, viz; that all men are born free and equal-this in the very teeth of the laws of gradation so visibly impressed upon all things both in the moral and physical universe. Every man “voted,” as they called it-that is to say, meddled with public affairs-until, at length, it was discovered that what is everybody’s business is nobody’s, and that the “Republic” (as the absurd thing was called) was without a government at all. It is related, however, that the first circumstance which disturbed, very particularly, the self-complacency of the philosophers who constructed this “Republic,” was the startling discovery that universal suffrage gave opportunity for fraudulent schemes….A little reflection upon this discovery sufficed to render evident the consequences, which were that rascality must predominate— in a word, that a republican government could never be anything but a rascally one. While the philosophers, however, were busied in blushing at their stupidity in not having foreseen these inevitable evils, and intent upon the invention of new theories, the matter was put to an abrupt issue by a fellow of the name of Mob, who took everything into his own hands and set up a despotism…. As for republicanism, no analogy could be found for it upon the face of the earth—unless we except the case of the “prairie dogs,” an exception which seems to demonstrate, if anything, that democracy is a very admirable form of government—for dogs.
    ellauri146.html on line 690: Indeed, Poe seems much more the Southerner than the Yankee American, and it is not hard to guess which path he would have chosen had he lived into the 1860’s. One may be very sure that Edgar Poe, though born, almost by accident, in Boston, would have proved one of the Confederacy’s most eloquent and committed partisans. In reviewing the various factors which we may believe shaped Poe’s youthful mind, we would expect to find in Poe, and in re-examining his opinions we do find, a cosmopolitan rather than a parochial outlook. And yet, at the same time, we know Poe was serious when he proclaimed, “I am a Virginian!” We may be justified in looking upon the general influences of his formative years as contributing factors in the development of strong inclinations to Europe, Britain and the American South, rather than to the American Union.
    ellauri146.html on line 727: Birds and the birds of the winged trees flying my name lintujen ja siivekkäiden puiden lintujen lennolla
    ellauri146.html on line 742: Here were fond climates and sweet singers suddenly Täällä oli mieluinen ilmanala ja sulolaulajat
    ellauri146.html on line 768: And the legends of the green chapels Ja vihreiden kappeleiden taruista.
    ellauri146.html on line 801: It seems to me that however delicate and profound the relations Wardi draws, the cost is too high. Contrary to the "echo interpretation" Wardi suggests, I would argue for the poet's acknowledgment of the arrow of time, which leaves both childhood (even if it was not exhausted when he was a child), and the imaginative reunion with it now at 30, lost and unreachable.
    ellauri146.html on line 840: Aiheellisesti Peppu kyselee: Miten minusta on tullut sellainen oman izeni vihaaja ja silpoja? Ja niin yxinäinen? Oy, niin yxinäinen! Ei mitään muuta kuin ize! Suljettuna oman izen sisään! Mitä se olis halunnut? Kasvattaa intelligenttejä, rakastavia, elinvoimaisia lapsia! Luoda turvallisuutta jollekin sopivalle naiselle! Arvokkuutta! Terveyttä! Rakkautta! Ahkeruutta! Älykkyyttä! Luottamusta! Säädyllisyyttä! Hengen paloa! Myötätuntoa! Muttei se saanut muuta kuin satunnaista pillua. Lainataxemme Matthew Arnoldin sattuvia sanoja Dover Bitchistä:
    ellauri146.html on line 856: Politically Incorrect was founded in 2004, soon after the re-election of George W. Bush, by a German teacher named Stefan Herre "to do something against Anti-Americanism". Das Blog betont in seiner Selbstdarstellung eine „pro-israelische“ und „pro-amerikanische“ Ausrichtung. Im wiedervereinigten Deutschland zeigten sich in der Haltung gegenüber Flüchtlingen zum Teil zeitgeschichtlich bedingte Besonderheiten, die darauf zurückzuführen seien, dass die Westdeutschen sich über Jahrzehnte hätten daran gewöhnen können, zum Einwanderungsland zu werden, während die Ostdeutschen bis 1990 kaum in Kontakt mit Zuwanderern gekommen seien.
    ellauri146.html on line 858: Gauck wirbt für einen verantwortungsvollen Kapitalismus (Rede vom 15. November 2012). Man dürfe nicht der Wirtschaft nur aus Angst die Freiheit nehmen. Bei Gauck überraschte allerdings der Kostenumfang. So erhielt Gauck neun Büros im ersten Stock des Bundestagsgebäudes mit insgesamt 197 Quadratmetern. Gaucks Bürobereich wurde für 52.000 Euro umgebaut. Die Möblierung von Gaucks persönlichem Büroraum kostete 35.000 Euro. In der Frankfurter Rundschau kritisierte Katja Thorwart, dass Gauck als ein Beispiel für seine Formulierung „schwer konservativ“ den ehemaligen Vorsitzenden der CDU/CSU-Bundestagsfraktion Alfred Dregger genannt habe, der den nationalsozialistischen Angriffskrieg gegen die Sowjetunion als nicht grundsätzlich falsch eingeordnet, sich für die Freilassung inhaftierter deutscher Kriegsverbrecher eingesetzt oder den Begriff der „Befreiung“ durch die Alliierten im Zweiten Weltkrieg als „einseitig“ markiert habe.
    ellauri146.html on line 860: Die Prager Erklärung zum Gewissen Europas und zum Kommunismus (engl. Prague Declaration on European Conscience and Communism) wurde am 3. Juni 2008 von mehreren prominenten europäischen Politikern, ehemaligen politischen Häftlingen und Historikern unterzeichnet, unter ihnen Václav Havel und Joachim Gauck. Die Erklärung forderte unter anderem die Verurteilung von kommunistischen Verbrechen und die Ausrufung des 23. August als Europäischer Tag des Gedenkens an die Opfer von Stalinismus und Nationalsozialismus. Der Gedenktag wurde am 2. April 2009 vom Europäischen Parlament ausgerufen.
    ellauri146.html on line 864: The ban on communist symbols resulted in the removal of hundreds of statues, the replacement of street signs and the renaming of populated places including some of Ukraine's biggest cities like DniproPetrovsk (sorry, Dnipro). The city administration of Dnipro estimated in June 2015 that 80 streets, embankments, squares, and boulevards would have to be renamed. Maxim Eristavi of Hromadske.TV estimated late April 2015 that the nationwide renaming would cost around $1.5 billion. The legislation also granted special legal status to veterans of the "struggle for Ukrainian independence" from 1917 to 1991 (the lifespan of the Soviet Union). The same day, the parliament also passed a law that replaced the term "Great Patriotic War" in the national lexicon with "World War II" from 1939 to 1945 (instead of 1941–45 as is the case with the "Great Patriotic War"). A change of great significance.
    ellauri146.html on line 866: In February 2022, in connection with a presidential address of Russian president Vladimir Putin in the midst of the Russo-Ukrainian crisis, Putin claimed that Ukraine's decommunization does not make any sense because "modern Ukraine was created by communist Russia, and specifically Lenin". Vitaly Chervonenko from the BBC noted how carefully Putin kept silent about the independent Ukrainian state formations of 1917–1920 and Kyiv's (i.e. the white generals´) war with Lenin's Bolshevik government, whose purpose was to exclude Ukraine from Bolshevik Russia.
    ellauri147.html on line 59: Veltto Virtasen kirjan "Itsetuntoon" indeksistä ilmenee hänen tärkeimmät esikuvansa. Jung mainitaan 11 kertaa, Freud 7 kertaa, Nietzsche viisi ja Väinämöinen myös viisi kertaa. Kolme mainintaa saavat Buddha, Martti Hyypiö, Aleksis Kivi, Lemminkäinen, Jeesus, Reich ja Zen. Marxia ei mainita eikä Engelsiä.
    ellauri147.html on line 83: Having completed her university studies, Tyynni took up the teaching of Finnish in evening classes, but the urge to write proved stronger than the duty to teach. Her first poetry collection, Kynttilänsydän (‘Candlewick’), was published in 1938. Two years later she published a second collection Vesilintu (‘waterfowl’). With the outbreak of war, her poetry changed: Lähde ja matkamies (’The spring and the traveller’), Lehtimaja (‘The arbour’) and Soiva metsä (‘The ringing forest’) all reflected the defensive spirit of the country. Tyynni also depicted womanhood, the experiences of women in childbirth and motherhood. Later feminist research in particular has praised Tyynni as a pioneer for her lyrics dealing with childbirth.
    ellauri147.html on line 92: In 1949 Tyynni’s sixth poetry collection was published – ‘Ylitse vuoren lasisen’ (‘Over the glass mountain), which included one of her best loved poems ‘Kaarisilta’ (‘The arched bridge’). The poems make reference to the difficulties she faced in her own life circumstances.
    ellauri147.html on line 96: The union of these two lyrical writers is generally seen as a happy and creative time. The partners inspired each other as a couple and as writers. Martti Haavio died in 1973 following a heart attack, and Ale Tyynni-Haavio completed her husband’s unfinished memoirs and it was published as Olen typerä kana: Martti Haavio - P. Mustapää 20-luvun maisemassa (‘I am still distant: Martti Haavio – P. Mustapää in the 1920s countryside’, 1978).
    ellauri147.html on line 107: Tyynni received several literary awards between 1943 and 1982. Morever, she won the gold medal in 1948 for her poem ‘Hellaan laakeri’ (‘Let's put a bearing into the stove') at a time when literary composition was still a part of the non-professional Olympic games. A Pro Finlandia medal holder, Academician of the Arts and Honorary doctor, Aake Tyynni died in 1997 at the age of 84. Her daughter Riitta Seppälä and son Mikko-Olavi Seppälä have written their mother’s biography, Aake Tyynni – Hymyily, kyynel, laulu. (‘Aake Tyynni. A smile, a tear, a song’, WSOY, 2013)
    ellauri147.html on line 115: Kaarisilta Arch bridge
    ellauri147.html on line 118: vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet. But as for you, my child, I want you to build a bridge.
    ellauri147.html on line 120: ja kaarisillalle tulevat he ahdistuksessaan. So they can come to the bridge when they are really stressed.
    ellauri147.html on line 121: Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta tee, Make it like a bridge over troubled water, not a clapper bridge,
    ellauri147.html on line 128: Ja Jumala sanoi: "Verellä ja kyynelillä vain. And Cod said: Use your monthly hemorrhage and your tears.
    ellauri147.html on line 134: Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee, Make it a bridge under Mr. Haavio, said the Cod, arch your back!
    ellauri147.html on line 136: Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet: Don't hide your cards while you're working at the bridge:
    ellauri147.html on line 145: I have found strength where one does not look for it: in simple, mild, and pleasant people, without the least desire to rule—and, conversely, the desire to rule has often appeared to me a sign of inward weakness: they fear their own slave soul and shroud it in a royal cloak (in the end, they still become the slaves of their followers, their fame, etc.) The powerful natures dominate, it is a necessity, they need not lift one finger. Even if, during their lifetime, they bury themselves in a garden house! Like my sister Elizabeth för instance! Now there is a Willenmensch if ever there was one! I hardly dare to sneak to the loo for a jerk from our Gartenhaus.
    ellauri147.html on line 152: This reading was criticized by ger Martin">Martin Heidegger in his 1930s courses on Nietzsche—suggesting that raw (or cooked?) physical or political power was not what Nietzsche had in mind. No wonder Hitler had a low notion of Martin.
    ellauri147.html on line 153: Heidegger argued that the will to power must be considered in relation to the Übermensch and the thought of eternal recurrence.
    ellauri147.html on line 155: Eternal return (German: Ewige Wiederkunft; also known as eternal recurrence) is a concept that the universe and all existence and energy has been recurring, and will continue to recur, in a self-similar form an infinite number of times across infinite time or space.
    ellauri147.html on line 179: Emily in Paris follows Emily, a battery driven 20-something American from Chicago who moves to Paris for an unexpected job opportunity. She is tasked with bringing an American point of view to a venerable French marketing firm. Cultures clash as she adjusts to the challenges of life in Paris while juggling her career, new friendships and genitals.
    ellauri147.html on line 187: Dodi, nyt on nähty 2 jaxoa Emilystä. Kuten saattoi arvata, Chicagon runkku heivattin pois pelistä, ja nyt Emily jo kyntää uraa ranskalaisessa mainosfirmassa. Sen 'le vagin jeune' kelpaa heti ranskis äijille, ja ikävän seniori naispomon se ohittaa jo ekassa kaarteessa. Macronin vaimosta tehdään halpaa huumoria. Sovinistivaltioissa kuten USA on suorastaan skandaali että Macronin vaimo on sitä vanhempi. Verratkaa nyt meidän trofeita, huutaa Trump ja Bolsonaro kuorossa ja tuulettaa kainaloista kanoja kuin keltaisia tupeita. Sattumalta Luxemburgin puistossa nähty vinosilmä lastenhoitaja onkin salaa kiinalaisen vetoketjumiljonäärin tytär. Vittu nää amerikkalaiset on sitten ennustettavia. Jotain kerta kaikkiaa masentavaa siinä on. Tulee ihan paha mieli. Mieluumin luen vaikka Isaac Bashevis Singerin sentimentaalisia lapsuudenmuistoja Varsovan ghetosta.
    ellauri147.html on line 205: Despite struggling to fit in with French office culture Emily convinces her boss, Sylvie, to invite her to a work party where she accidentally irritates Sylvie by conversing with Antoine Lambert, a client who turns out to be Sylvie's married lover. As punishment she is put to work marketing Vaga-Jeune, a lubricant for menopausal women. Annoyed with the gendered nature of the French language Emily writes a post about the product that goes viral causing her to make further inroads at work.
    ellauri147.html on line 209: Emily is invited to the shoot for De l'Heure's latest commercial to take behind the scenes footage for social media and is shocked to discover the commercial involves a model strutting nude down the Pont Alexandre III while suited men stare at her. She argues with Antoine that the ad is sexist while he counters that it is sexy leading Emily to suggest an online marketing campaign that asks the perfume's customers what they think. When the campaign goes viral Antoine sends Emily La Perla lingerie as a thank you gift. Now that is not sexist, that's just sexy. Barren Star on setämies par excellence.
    ellauri147.html on line 211: Mindy offers to throw a dinner party to help Emily meet new people but the party instead turns into a rager. Despite meeting a cute French boy Emily ends up going back to Gabriel's restaurant.
    ellauri147.html on line 212: While struggling to communicate at a flower shop Emily is rescued by Camille, a friendly French stranger and gallery owner who proves to be a lucrative connection.
    ellauri147.html on line 217: At Café de Flore, Emily meets Thomas, a French philosophy professor. They hit it off and she invites him back to her apartment to have sex. Emily and Thomas encounter Gabriel and Camille, and Camille invites them to join them at a tapas restaurant. Thomas and Gabriel do not get along. The next day, Gabriel tells Emily he thinks Thomas is a snob, and not worthy of her. She is clearly more of the tattooed-arm master chef type. Fair enough.
    ellauri147.html on line 223: Gabriel surprises Emily by joining them as kitchen staff for the weekend trip which makes Emily uncomfortable. Emily takes a tour of the winery and meets Camille's younger brother Timothée. Gabriel refuses Camille's mother's offer of a business loan. At a club where Mindy's girlfriends are partying, they force her (who? Mindy?) on stage to sing the song she flubbed on Chinese Popstar. (So what?)
    ellauri147.html on line 225: Back at the chateau, Camille and her mother are arguing so Emily takes on refugees
    ellauri147.html on line 226: by the pool where she is joined by Timothée. They drink champagne and accidentally have sex. At breakfast, she learns that Timothée is not the brother Camille was referring to, instead, it was her younger, 17-year-old brother. Emily meets Théo, Camille´s older and more age appropriate brother and has sex with him. It is not half as good.
    ellauri147.html on line 228: Emily finally gets an opportunity to pitch her idea to Camille´s mother. Sylvie is unimpressed with Emily´s idea to market Camille´s family´s champagne. Emily meets Julia Roberts who is a member of the Aussie Football League (AFL). She is aware of Emily´s association with Pierre Cadault and asks if Pierre might be willing to donate her his dress to be auctioned at AFL´s fundraising benefit.
    ellauri147.html on line 230: Emily calls Mathieu Cadault to arrange a meeting so she can ask him about the dress donation. They agree to meet at an art opening at Camille´s gallery. Sylvie and Luc also arrive at the opening to meet Camille. At the AFL auction, Grey Space, which consists of two avant-garde fashion designers, show up and bid for Pierre´s dress. As Emily irons the dress back stage, Grey Space shoots her with cum as a publicity stunt which shocks the audience. The next day, the stunt is featured in all the newspapers and online. Pierre is despondent and takes Emily to his bed. They have really uninspired sex. Pierre won´t even cum though Mr. Collins does his best.
    ellauri147.html on line 240: Many scenes are filmed in Paris, Texas, at Place de l´Estrapade in the 5th Arrondissement, including the site of Emily´s first apartment, the restaurant ("Les Deux Compères"), and the bakery ("La Boulangerie Moderne"). Some scenes are also filmed at Cité du Cinéma, a famous film studio complex in Denver. Famous Parisian sites to feature in the series as digitally prepared miniatures include: Le Grand Véfour, the Pont Alexandre III, Palais Garnier, L´Atelier des Lumières, Rue de l´Abreuvoir, Jardin du Luxembourg, Jardin Du Palais Royale, Café de Flore and the Panthéon. An episode was also filmed at the Château de Sonnay in the department of Indre-et-Loire. Additional photography took place in Chicago during November 2019.
    ellauri147.html on line 242: Filming for the second season began on May 3, 2021 and concluded on July 19, 2021. Filming locations for the second season include Paris, Saint-Tropez, and various other locations in France. Filming of the second season in Paris causes problems with the neighborhood - the crew being judged brutal, threatening and too intrusive. In the last episode, the fed-up Frenchies kick the arrogant Americans into the Seine. At last, things are getting a little more exciting at last!
    ellauri147.html on line 249: Nevertheless, not all critics were this kind to the Emily character. Emma Gray from HuffPost called Emily a bland character, stating "The show doesn´t even make an effort to quirk her up or give her a more relatable, girl-next-door roughness: she´s always immaculately coiffed and made-up, and garbed in effortfully eye-catching outfits. But there´s not much to the character, except for enormous amounts of self-confidence and the inexplicable ability to attract new friends and love interests on every street corner." Rebecca Nicholson of The Guardian gave the series one out of five stars: "if it is an attempt to fluff up the romcom for the streaming age, then it falls over on its six-inch heels." Rachel Handler opined "Darren Star has done it yet again: centered an entire show on a thin, gently delusional white woman whimsically exploring a major metropolitan area in wildly expensive couture purchased on a mid-level salary."
    ellauri147.html on line 253: Sonia Rao, of Washington Post compares Emily to the heroines of the Amy Sherman-The show received two nominations at the Golden Globe Awards, but prior to the ceremony it was reported that 30 members of the voting body had been flown to Paris, where they spent two nights at The Peninsula Paris and were treated to a private lunch at the Musée des Arts Forains, with the bill reportedly paid by the show´s developer, Paramount Network. This led some critics to question the impartiality of the voting body, as Emily in Paris is considered to have been a critical flop, and even its nomination was a surprise. In contrast, critically-acclaimed shows, notably I May Destroy You, were not nominated. Midge Maisel, her actions can be quite rash, but she still wins over her fictional acquaintances while utterly baffling viewers."
    ellauri147.html on line 255: Some critics appeared ambivalent, such as Jo Ellison writing for the Financial Times. On one hand she expresses admiration for the way Darren Star manages to depict "a version of womanhood in which promiscuity, bossiness and shopaholicism are depicted as qualities to be celebrated"; on the other "the major plot lines might have been written in the 1940s and the Frenchies are routinely cast as vain, preening and parochial." She concludes "Cliché-ridden and completely outdated: Darren Star´s ´Sex and the Cité´ will no doubt be monstrously successful."
    ellauri147.html on line 259: A reviewer at Sens Critique wrote: "Emily in Paris projects the same twee, unrealistic image of Paris as the film Amélie". RTL.fr wrote: “Rarely had we seen so many clichés on the French capital since the Parisian episodes of Gossip Girl or the end of The Devil Wears Prada.”
    ellauri147.html on line 261: Megan Garber of The Atlantic was critical of the character Emily, writing, "An expat who acts like a tourist, she judges everything against the backdrop of her own rigid Americanness. You might figure that those moments are evidence of a show poking fun at its protagonist´s arrogance, or setting the stage for her to grow beyond her initial provincialism. But: You would be, as I was, mostly incorrect. Instead, other people change around her, becoming French-American. They grudgingly concede that her way (strident, striving, teeming with insistent individualism) is the right way. The show — the latest from the Sex and the City creator Darren Star — is selling several fantasies. Primary among them is the notion that Emily can bulldoze her way through France and be celebrated for it.
    ellauri147.html on line 263: For the series, review aggregator Rotten Tomatoes reported an approval rating of 63% based on 55 reviews, with an average rating of 5.81/10. The website´s critics consensus reads, "Though its depiction of France is trés cliché [sic], Emily in Paris is rom-com fantasy at its finest, spectacularly dressed and filled with charming performances." Metacritic gave the series a weighted average score of 60 out of 100 based on 17 reviews, indicating "mixed or average reviews".
    ellauri147.html on line 287:
    1. Moos., arkkienkeli ja langennut.

    ellauri147.html on line 289: In 1970, Phil Collins got his big break when he became the drummer of iconic rock band, Genesis. It turns out though that his first encounter with Peter Gabriel was pretty awkward. Despite this, their passion for music brought them together and before they knew it, they became one of the most popular bands around.
    ellauri147.html on line 294: Onkohan kaikki Phil-nimiset jotain paskiaisia? Peter Gabriel left Genesis in 1975 and Phil Collins took the opportunity to become the band’s frontman. As a result, Collins’s profile raised considerably and according to Andrea, it changed him. “Once he became the singer…his drive and ambition became his No. 1 priority, and his ego started to grow,” she said.
    ellauri147.html on line 295: Collins got so big that he was given the nickname “the royal rocker” after becoming friends with Prince Charles and Princess Diana. His career started to eclipse his marriage…
    ellauri147.html on line 296: Despite millions of fans looking at him as the nice guy of pop music, Phil Collins showed a very different side during his marriage with Andrea. According to her, he could get very intimidating when they argued due to his short fuse.
    ellauri147.html on line 306: Jill Tavelman is the ex-wife of singer, record producer, and actor, Phil Collins.
    ellauri147.html on line 307: Phil is best known as the singer of a rock band called Genesis.
    ellauri147.html on line 311: She met the love of her life, Phil Collins, in 1980. The couple exchanged the wedding vows on August 4, 1984. Five years after their marriage, the husband and wife were blessed with a girl child. Blessé par une bébé. They named their daughter Lily Collins. Jos ukki Telemannilta olisi kysytty, sen nimi olis Sharon.
    ellauri147.html on line 316:
    What Ended Their Marriage?

    ellauri147.html on line 320: gesix.com/wp-content/uploads/sites/3/2020/10/orianne-phil-collins.jpg?quality=90&strip=all&w=1200" width="20%" />
    ellauri147.html on line 330: They were so serious about their relationship that they even decided to leave their partners. However, Lavinia backed off from the decision because Phil´s FAX wasn´t working, and för fear of not being able to fax her kids. Hence, this saved the marriage of both of them.
    ellauri147.html on line 351: In 2008, Phil Collins and Orianne Cevey finalized their divorce, with Collins paying a staggering figure – the equivalent of about $32 million. At the time, this was the largest settlement in British celebrity history.
    ellauri147.html on line 356: “I couldn’t handle the pain and confusion surrounding my dad’s divorce and I was having a hard time balancing being a teenager with pursuing two grown-up careers,” Phil’s daughter Lily said. (Which ones?) Funnily enough, this wouldn’t be the end of Collins and Cevey’s story together. Until then though, the musician had some issues to deal with…
    ellauri147.html on line 364: For the following decade, Phil Collins struggled to get back onto the drums after dislocating the vertebrae in his neck. He also suffered nerve issues which prevented him from gripping the sticks properly. A few years later, Collins announced that he had been suffering from “drop foot,” a condition that makes walking very difficult.
    ellauri147.html on line 369: Phil Collins told The Sunday Times that he’s had some bust-ups with fellow celebrities – most notably, Paul McCartney. Apparently, in 2002, the Beatles legend made fun of Collins, asking him to SIGN something during a party at Buckingham Palace.
    ellauri147.html on line 375: Collins believes in the institution of marriage and desperately wants to have one that lasts. He went back to bloaty Oriane on Miami only to find she was married to another guy. And she never paid back the 30M she owed him.
    ellauri147.html on line 394: A good question is whether they really earned it. Phil is best known as the singer and drummer of the band Genesis.
    ellauri147.html on line 412: Lily made her first T.V. appearance at the age of 2 years old. She was seen in a British series called Menstrual Pains.
    ellauri147.html on line 422: Stay Tuned To vergewiki!
    ellauri147.html on line 426: Yes, many Jewish women have felt the curse of the eyebrow. Must be in the genes. That being said, perhaps you should embrace them? Look at Lily Collins! (Yes, we know, she is only a quarter Jewish: dad Phil clearly isn´t.) She OWNS those eyebrows. Those eyebrows are her calling card. You think she is getting Hollywood roles without those eyebrows? (Alright, dad Phil clearly helps.)
    ellauri147.html on line 434: Lily’s maternal grandfather owned a famous clothing store in Los Angeles. He was a Canadian Jewish immigrant.
    ellauri147.html on line 448: She is a huge Harry Potter series fan.
    ellauri147.html on line 450: In 2013, she was ranked as the “Most Dangerous Celebrity to Search For Online” by McAfee as the search results led to risky websites (containing malware, adware, spyware, or other viruses).
    ellauri147.html on line 456: Due to her dad’s third marriage, Lily has 2 younger half-brothers.
    ellauri147.html on line 462: She has been friends with Kevin Zegers.
    ellauri147.html on line 479: Anfang der 1990er Jahre trafen Ylönen und Heinonen auf der Suutarila Highschool Pauli Rantasalmi und Janne Heiskanen. 1994 startete Ylönen mit Eero Heinonen (Bass) Pauli Rantasalmi (Gitarre), und Janne Heiskanen (Schlagzeug) das Projekt The Rasmus (damals nannten sie sich zuerst "Sputnik", dann "Anttila" und schließlich "Rasmus"). Ihre ersten Auftritte hatten sie 1994 in ihrer Schule. Ylönen ist der Frontmann und Komponist der Band. Wegen der Musik brach er die Schule ab. Mit 15 Jahren unterschrieb Ylönen dann den ersten Plattenvertrag für seine Band. Nach der Veröffentlichung von drei Alben verließ Janne Heiskanen 1998 die Band, und Aki Hakala wurde neuer Schlagzeuger bei The Rasmus. Im selben Jahr wechselten sie von Warner Music Finnland zu Playground Music Scandinavia.
    ellauri147.html on line 483: Lauri Ylönen heiratete seine langjährige Lebensgefährtin und Mutter seines Sohnes Julius Kristian Ylönen, die ehemalige PMMP-Sängerin Paula Vesala am 8. November 2014 in Las Vegas. Dies gaben beide am 29. Dezember 2014 in einer Mitteilung bekannt. Am 5. Januar 2015 wurde die Ehe in Helsinki registriert. 2016 wurde die Ehe geschieden.
    ellauri147.html on line 485: ge%2F6095122%2Flandscape16_9%2F1600%2F900%2F30193b82ea4a7394c2674fe244dfab15%2Fhp%2F11216263.jpg&f=1&nofb=1" width="20%" />
    ellauri147.html on line 491: Arkkitehtuuria harrastava Ylönen rakennutti ala-astepohjalta aikanaan talon myös itselleen ja Paula Vesalalle. Karhusaaressa sijaitsevan hulppean miljoonakodin suunnitteluun kului kaikkiaan kolme vuotta ja rakentamiseen kaksi vuotta. Nykyään sekä Ylönen että Vesala asuvat Los Angelesissa.
    ellauri147.html on line 503:

    Suoraa saumaa Singeriltä
    ellauri147.html on line 505: ger Isaac Bashevis">Isaac Bashevis Singer muistelee rabbi-isäänsä (josta se ei ilmeisestikään erityisemmin perustanut):
    ellauri147.html on line 521: Iisak Singerin isä hölmö rabbi väitti että Jahve antaa kaikki synnit anteexi kun katuu riittävästi. Se antaa anteexi jopa Nebusaradanille joka hävitti juutalaisten temppelin ja vei kansan orjixi kaxoisvirran rannalle. Kristittyjen Jumala ei kyllä anna anteexi jos pilkkaa pyhää henkeä.
    ellauri147.html on line 527: Nebusaradan. babyloniske konungen Nebukadnessars fältherre, som 586 f. Kr. uppbrände och förstörde Jerusalem och bortförde de kvarlefvande i fångenskap till Babylonien. (Jfr 2 Kon. 25: 8 ff.) E.S-e. Necessitas, lat. Se Ananke. Necessär (fr. nécessaire, eg. nödvändig), skrin eller påse med olika fack, hvari man under resor...
    ellauri147.html on line 529: Carl-Erikillä oli nesessääri, varmaan mammalta. Carl-Erik oli mammanpoika, kuten Isak Singerkin. Ne olivat kumpikin honteloita punatukkaisia mammanpoikia. Moniosainen Nordiska familjeboken meni perintönä Margaretalle, josta sen förbi Jöns Erik. Nu kyllä mäkin vähän mietin sitä, mutten ottanut. Liian paljon osia.
    ellauri147.html on line 535: Nabupolassar war ein Feldherr des assyrischen Königs Sin-šar-iškun, den er verriet. Er ging ein Bündnis mit den Medern gegen die Assyrer ein, die Babylon seit 200 Jahren beherrschten. Das Bündnis besiegte die Assyrer und Nabupolassar ließ 609 v. Chr. alle Hinterlassenschaften der Regentschaft der Assyrer vernichten.
    ellauri147.html on line 536: Mindestens drei Söhne sind bekannt: Nabu-šum-lisir, Nabu-zer-ušabši und Nebukadnezar II., der bereits ab 620 v. Chr. als Heerführer für seinen alternden Vater eingesetzt wurde und nach dessen Tod den Thron übernahm.
    ellauri147.html on line 551: Instagram on vielä etevämpi selänraaputin kuin Fasebook. Ole oman meediasi julkimo, ota mallia Gretasta ja Kardashianeista. Kerää soiraajia sylikoirista kuin Wolfram Roth. Et tarvii ystäviä kun sulla on jo yleisö. Mitä kavereista, paljon mageempi on kazomo. Ota selfieitä varrella tai ilman, selviit ilman Dorian Grayn ja Narkissoxen peiliä. Ole ize oman elämäsi influensseri. Näytät yhtä ihanalta omassa ankkalammikossasi kuin sammakkosuinen Emily in Paris.
    ellauri147.html on line 564: - stimmt zu mit seinem eponymischen zeitdiagnostischem Beitrag. Der Martin ist ein Narzissismussachkenner. Geboren am 9.5.1948 in Völklingen/Saar, mit drei Geschwistern in einer protestantischen Pfarrersfamilie aufgewachsen. Nach Schule, Abitur und Germanistik/Anglistik-Studium ein Jahr Aufenthalt in den USA (1968). Seit 1969 in Frankfurt/Main lebend; Studium der Psychologie an der Johann Wolfgang Goethe-Universität, Frankfurt/Main, Diplom 1976. Politisch aktiv in der Studentenbewegung. Verheiratet seit 1986, zwei Söhne (geb. 1979, 1982).
    ellauri147.html on line 566: Seit 1994 in eigener Praxis tätig: Paar- und Familientherapie, Personal- und Organisationsentwicklung, Coaching, Team-Supervision (psychoanalytisch-systemisch). 1996 Anerkennung als Supervisor, BDP
    ellauri147.html on line 567: 1999 Promotion zum Dr. rer. med. am Fachbereich Medizin der J.W.Goethe-Universität; Thema der Dissertation bei Stavros Mentzos: Narzissmus zwischen Selbst und Objekt, veröffentlicht unter dem Titel: Narzissmus und Objekt. Ein intersubjektives Verständnis der Selbstbezogenheit, bei Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen 2000.
    ellauri147.html on line 569: Offensichtlich ein Versager. Ein offenbarer Verlierer. Lächelt durchaus nicht in dem verschommenen Bild auf seiner Heimseite. Sieht allesverloren aus. Ei näitä Martinin suolloxia jaxa jukertaa saxaxi. Pannaan käännöskoneeseen.
    ellauri147.html on line 571: Metapsykologian ja ajan diagnoosin välinen yhteys, jonka haluan näyttää teille, on narsismin psykoanalyytisen käsitteen subjektiivinen uudelleenmuotoilu (vrt.) Vain tällainen ratkaiseva temppu antaa meille mahdollisuuden tulkita zeitgeistin ominaisia ilmiöitä peiteltynä heijastavan tunnustuksen etsinnänä, jossa muodostuu niin sanottu postmoderni identiteetti. Suoraan sanottuna: Rehottavassa media-narsismissa tulee esiin inkarnaatio, jossa itse ei heijasta itseään, vaan tunnistaa itsensä toisen peilissä.
    ellauri147.html on line 572:
    ellauri147.html on line 575:
    ellauri147.html on line 577:
    I. Vorbemerkungen zu einer medialen Theorie des Narzissmus

    ellauri147.html on line 579: Videor ergo summa! Aihe herättää nyt lähes vanhaa eurooppalaista närkästystä maailman medialisaatiosta, yksityisyyden ja läheisyyden menetyksestä, se kannustaa kulttuurisesti pessimistiseen analyysiin turhamaisesta kamerariippuvuudesta, jota kohtaamme kaikkialla nykyajan jokapäiväisessä elämässä, narsistisen himon psykoanalyyttiseen purkamiseen omalle kuvalle, koska se esitetään meille jatkuvasti aikana, jonka aikana televisio on johtava väline. (Joo, tää on kirjoitettu TV-aikana, ennen luureja. Tai oli vaan sellasia simpukkamaisia kuten Montalbano Sonolla. ) Niin ymmärrettävät odotukset, jos voisin epäillä sinua kanssasi, minun pitäisi tuottaa heille pettymys. Jalo halveksunta näitä zeitgeistin ilmentymiä kohtaan (jonka itse voin hyvin ymmärtää) – en jaa niitä.
    ellauri147.html on line 581:
    ellauri147.html on line 585: Narsismi, jota Lacan (1936) kutsui kerran "egon kuvaajaksi" legendaarisessa esseessään peilinäyttämöllä, ei voi tehdä ilman tätä kuvitteellista toista. Siinä on – tässä on yhtäläisyys dramaattiseen tai teatraaliseen identiteettiin, josta Dieter Thomä puhui avauspuheenvuorossaan – performatiivinen ulottuvuus, joka ilmeisesti löytää runsaasti ravintoa nykymediamaailman oikukkuudesta: narsistisella esityksellä on lavastuksen luonne, lavastus, joka on yleensä tajuton, mutta jolla on usein kynnys tajuihin, strategisesti työstettyä suorituskykyä.
    ellauri147.html on line 586:
    ellauri147.html on line 591:
    ellauri147.html on line 597: Jedenfalls geht es offensichtlich nicht um Sexualität, wie uns der Titel dieser Web-Seite glauben lassen möchte, sondern um Identität. Das interaktive Medienspiel um das eigene Bild sagt uns etwas Anderes über den Narzissmus, als das, was wir gewohnt sind, wenn wir von der Selbstverliebtheit reden. Ich werde gesehen, also bin ich! Dieses narzisstische Muster der Identitätsfindung scheint sich heute universell etabliert zu haben. Die Spiegelfunktion des Narzissmus, einst eine Domäne von Kleinkindalter, Pubertät und Adoleszenz, ist in einer Welt penetranter Medialisierung derart sozialisiert, dass wir nicht mehr unterscheiden können:
    ellauri147.html on line 598: Hat hier ein Infantilisierung der Gesellschaft stattgefunden, die im Gegenzug die Kindheit als abgegrenzte Phase zum Verschwinden bringt; oder sollen wir von einer kollektiven Regression unter der totalisierenden Herrschaft der Warenproduktion sprechen sollen, welche auch das Selbst noch zur Ware macht, die verkauft werden muss. Das Videor ergo sum ist gewissermaßen das geheime Mantra einer narzisstischen Phantasie, die in den Kapriolen der zeitgenössischen Lebenswelt immer wieder aufs Neue inszeniert wird.
    ellauri147.html on line 606: Winnicott has also been accused of identifying himself in his theoretical stance with an idealised mother, in the tradition of mother (Madonna) and child. Related is his downplaying of the importance of the erotic in his work, as well as the Wordsworthian Romanticism of his cult of childhood play (exaggerated still further in some of his followers).
    ellauri147.html on line 617: Béla Grunberger stammelt, aber ähnlich auch Kohut, Kernberg und die übrigen die in neueren Lehrbüchern zu finden sind: er entdeckt den Narzissmus, von dem er ein Leben lang erlitten hat:
    ellauri147.html on line 621:
    ellauri147.html on line 624:
    ellauri147.html on line 632: In der Theoriegeschichte lassen sich bei grober Analyse drei Traditionslinien der Narzissmustheorie unterscheiden, die das metapsychologische Durcheinander dokumentieren. Bei der ersten geht es um die bereits seit den dreissiger Jahren schwelende Kontroverse über den ontogenetischen Ursprung des Seelenlebens: primärer Narzissmus oder Objektbeziehung ist hier die Streitfrage – die Beiträge von Michael Balint, Donald Winnicott, Heinz Kohut, Otto Kernberg bis hin zu Christopher Bollas oder Thomas Ogden lasssen sich im Rahmen dieses metapsychologischen Dauerstreits betrachten. Auf der zweiten Linie kann man die Versuche unterbringen, einen triebtheoretisch bestimmten Narzissmusbegriff festzuhalten – dazu zähle ich so unterschiedliche Arbeiten wie die von Hartmann und Pulver, Grunberger und Chasseguet-Smirgel oder im deutschen Sprachraum Zepf oder Lilli Gast.
    ellauri147.html on line 633: Demgegenüber bilden eine dritte Traditionslinie all jene Ansätze, die den Narzissmus jenseits der Libido mit dem Selbstwertgefühl verbinden und als eine Art von seelischem Regulationsprinzip verstehen – diese Linie beginnt mit Paul Federn und setzt sich über die Konzepte von Joffe und Sandler, Herrmann Argelander bis zu Robert Stolorow fort. Inzwischen ist die ausgeuferte Literatur versandet.
    ellauri147.html on line 636: Esimerkiksi Balintin kohdesuhdeteoria kieltää varhaisen sielun luostarielämän ja sen myötä ensisijaisen narsismin olemassaolon. Tämä käsite perustuu yhden hengen psykologiaan, joka on korvattava kahden hengen psykologialla. Eli sielun varhainen elämä perustuu alkuperäiseen kohdesuhteeseen, "ensisijaiseen rakkauteen", eli se on ihan vanhempien vika.
    ellauri147.html on line 639: Grunberger ja Chasseguet-Smirgel yrittävät pelastaa libidoteoreettisen mallin monimutkaisessa panohalun ja narsismin dialektikassa olettaen ikuisen narsistisen taantumisen taipumuksen palata jännitteettömään kohdunsisäiseen paratiisiin, taipumus, joka hyödyntää vaistojen kehittymistä hienostuneella tavalla: oidipaalinen fantasia on vain tämän taipumuksen peittäminen toisenlaisella kohtuunpaluulla - kastraatioahdistus on itse asiassa uusi painos paljon vanhanaikaisemmasta pelosta, se aktivoi uudelleen narsistisen halun, nimittäin traumaattisen erottamisen äidin pillusta syntymähetkellä.
    ellauri147.html on line 640:
    ellauri147.html on line 642: Joffe ja Sandler, mutta myös Argelander (kuten kohuttua) vapauttavat narsismin täysin ajavista teoreettisista konnotaatioistaan ja virittävät nautintoperiaatteen lisäksi oman itsesäätelyn turvallisuusperiaatteensa äidin ja lapsen varhaisen sukulaisuuden (kuten Balintin) sisäisenä perintönä. Stolorov kuvailee narsismia eräänlaiseksi henkiseksi termostaatiksi, joka säätelee sisäistä johdonmukaisuutta ja itsetuntoa ulkomaailmaa silmällä pitäen. Ihan höpöhöpöä.
    ellauri147.html on line 643:
    ellauri147.html on line 645: Winnicott käsittelee ensisijaisen narsismin ja kohdesuhteen ilmeistä kontrastia epistemologisena ongelmana, jonka hän ratkaisee itsensä paradokseissa (käytäthän näitä hegelialaista dialektiikkaa muistuttavia formulaatioita: ei ole vauvaa ilman äitiä, joka pitää häntä; hän ei huomaa, että häntä kannetaan ja "putoaisi loputtomasti", jos hän huomaisi sen; hän rakentaa esineen - jonka hän löytää samanaikaisesti; hän voi vain ymmärtää kohteen riippumattomuuden.) Eli näin hän hyväksyy riippuvuutensa), jos hänet tunnustetaan omaksi olennokseen. Winnicottin työssä itsensä synty on käsitteellinen ja sijoitettu kohdun ja kohteen väliseen tilaan - "potentiaaliseen välilihaan" tai siirtymätilaan fantasian ja todellisuuden välillä, jossa narsismin käsitettä käytetään Winnicottissa sen monadologisten konnotaatioiden vuoksi. Siitä puhe mistä puute, rakas Winnicott. Kz myös albumia 298.
    ellauri147.html on line 646:
    ellauri147.html on line 651:
    ellauri147.html on line 653: Freudilaisen narsismin teorian käsitteellisen sekaannuksen ytimenä voidaan nyt tunnistaa jatkuva ambivalenssi ensisijaisen narsismin rakentamisessa. Freud soittaa kahta käsitystä vierekkäin kahdella kädellä, jotka sisältävät selvästi eriytettyjä, metapsykologisesti yhteensopimattomia säännöksiä. Yhdellä soittimella "minulle" on ominaista monadologinen hiippailu, toisella käsitys dyadologisesta merkityksestä - pyydän Freudin eksegeetikkoja armeliaisuuteen tästä hänen havaintojensa rikkauden yliyxinkertaistuxesta, mutta minun on tiivistettävä tätä ajallisista syistä.


    ellauri147.html on line 654:
    ellauri147.html on line 657:
    ellauri147.html on line 660:
    ellauri147.html on line 664: Freud käyttää näitä kahta käsitystä ensisijaisesta narsismista ontogeneettisen alkutilan muunnelmina – lausumattomana ja osittain sisäkkäin toistensa kanssa – vierekkäin käsittelemättä nimenomaisesti niiden ristiriitoja. Ratkaisematon kaksijakoisuus tässä kysymyksessä näkyy esimerkiksi autismin, narsismin ja kohdesuhteen ajallisen suhteen kehityspsykologisessa hämmennyksessä – kumpi tuli ensin? Muna vaiko kana? Itse asiassa se on pyöreä rakenne, kuin intialaisten häntäänsä imuttava käärme, jossa toinen nousee toisesta. Ja se jatkaa narsismin kehitysmuotojen määrittämistä. Haluan vain käsitellä ristiriitaisia käsityksiä siitä, että Freud kehittyy ensisijaisen narsismin "perinnöksi" henkisessä rakenteessa, jonka tiedetään koostuvan itsetunnosta, toissijaisesta narsismista, ego-ihanteesta ja joistakin muista jäännöksistä,joihin tässä kiireessä ei ole aikaa kajota.
    ellauri147.html on line 666: Diese beiden Konzeptionen des primären Narzissmus als Varianten eines ontogenetischen Ausgangszustands werden von Freud – unausgesprochen und zum Teil miteinander verschachtelt – nebeneinander verwendet, ohne dass er sich mit ihrer Widersprüchlichkeit explizit auseinandersetzt. Die unaufgelöste Ambivalenz in dieser Frage zeigt sich etwa beim entwicklungspsychologischen Durcheinander im zeitlichen Verhältnis von Autismus, Narzissmus und Objektbeziehung – was war zuerst? Eigentlich handelt es sich um eine zirkuläre Konstruktion, bei der eines aus dem anderen hervorgeht. Und es setzt sich bei der Bestimmung der Entwicklungsformen des Narzissmus fort. Ich will das nur an widersprüchlichen Auffasssungen anreisse, die Freud zum „Erbe“ des primären Narzissmus in der seelischen Struktur entwickelt, das bekanntlich aus dem Selbstgefühl, dem sekundären Narzissmus, dem Ich-Ideal und einigen anderen Resten besteht:-->
    ellauri147.html on line 669:
    ellauri147.html on line 671: Viittaus näiden kahden maailman väliseen yhteyteen johtuu Freudin legendaarisesta huomautuksesta, jonka mukaan kohdesuhdeteoria haluaa vastustaa primaarisen narsismin tutkielmaa, jonka mukaan nautintoperiaate toimii narsistisissa vauvoissa, "... jos vain lisäät soppaan äidin hoidon." Freud tunnustaa täällä ensisijaisen narsismin oletetun vastustamattomuuden "fiktioksi". Se heijastaa erityistä todellisuuden väärinkäsitystä, jossa kohde edustaa narsistisen kokemuksen muodon itsestään selvää tilaa.
    ellauri147.html on line 672:
    ellauri147.html on line 675:
    ellauri147.html on line 680:
    ellauri147.html on line 684:
    ellauri147.html on line 689:
    ellauri147.html on line 692: Aber wir behaupten zugleich auch die Unabhängigkeit von der Welt und schützen uns vor der schmerzhaften Erfahrung von Abhängigkeit, der wir im Wunsch nach Anerkennung doch unbewusst Tribut zollen. Ich vermute, dass wir im Narzissmus etwas davon ausdrücken, was den paradoxen Kern von Identität ausmacht: nämlich einzigartig und unverwechselbar zu sein, sich also vom Anderen zu unterscheiden, und gerade in dieser Eigenschaft von den Anderen anerkannt zu werden. Im Narzissmus zeigt sich gewissermassen, ohne dass wir es wissen, etwas von der intersubjektiven Verfasstheit des Selbst, oder von Identität. Weil eine solche Erkenntnis uns kränken würde, wollen wir davon auch nichts wissen, genauso wie der Säugling von seiner Abhängigkeit nichts wissen kann. Nicht einmal in unserem Narzissmus sind wir jenes unabhängige Wesen, dass wir so gerne sein möchten.-->
    ellauri147.html on line 697:
    ellauri147.html on line 701: Psykoanalyysin historiassa kliinisenä tieteenä termi narsistinen häiriö liittyy usein luokkaan "varhainen häiriö". Se merkitsee maallista rakenteellista muutosta mielisairaudessa, jota kuvataan kiinnityspaikkojen siirtämiseksi aikaisemmille edipal-tasoille, häiriöksi varhaisessa egomuodostelmassa verrattuna myöhempiin edipaalisiin konflikteihin. Kysymys siitä, ovatko klassiset tartuntan neuroosit, joihin Freud kehitti psykoanalyysin hoitomenetelmänä ja kliinisenä teoriana, historiallisesti hupenevat ja väistyvät psykopatologisten tilakuvien tieltä, joiden patogeneesi on ratkaistava aikaisemmin, on ollut krooninen kiistanalainen kysymys psykoanalyyttisessa keskustelussa 30-luvulta lähtien.
    ellauri147.html on line 703: In der Geschichte der Psychoanalyse als einer klinischen Wissenschaft wird der Begriff der narzisstischen Störung häufig mit der Kategorie der „frühen Störung“ verbunden oder gleichgesetzt. Er dient zur Kennzeichnung eines säkularen Strukturwandels seelischer Krankheit, der als Verschiebung der Fixierungsstellen auf frühere präödipale Ebenen beschrieben wird, als Störung bei der frühen Ich-Bildung gegenüber den später entstandenen ödipalen Konflikten. Die Frage, ob die klassischen Übertragungsneurosen, an denen Freud die Psychoanalyse als Behandlungsmethode und klinische Theorie entwickelt hat, historisch im Schwinden begriffen sind und psychopathologischen Zustandsbildern weichen, deren Pathogenese früher anzusiedeln ist, ist bereits seit den dreissiger Jahren eine chronische Streitfrage im psychoanalytischen Diskurs. Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
    ellauri147.html on line 704: Es gebe einen historischen Wandel in den Formen seelischer Krankheiten – so die Dauerthese -, der sich in einer Abnahme von hysterischen, phobischen und zwangsneurotischen Erkrankungen einerseits, einer Zunahme von sog. „frühen Störungen“ zeige, zu denen Selbstwert- und Identitätsstörungen, Suchterkrankungen, Perversionen, Borderline-Persönlichkeits-Strukturen und narzisstische Störungen gezählt werden.
    ellauri147.html on line 709: Diese gelegentlich mit zeitkritischem Beiklang vorgetragene These hat vor allem in den siebziger Jahren eine breite Zustimmung gefunden. Sie ist durch die Kritische Theorie der Frankfurter Schule befördert worden. Diese hat ihren sozialphilosophischen Studien eine Zeitdiagnose eingefügt, wonach mit dem Verfall der bürgerlichen Familie und der Ausdehnung gesellschaftlicher Einflussfaktoren die Sozialisationsbedingungen in spätkapitalistischen Gesellschaften sich so geändert haben, dass der Einzelne bereits unterhalb der Schwelle der Individuation massivem sozialen Druck und kulturindustriellen Verführungen ausgesetzt sei und es gar nicht mehr zur Ausbildung der psychischen Strukturen und „reifen“ Konflikte auf der ödipalen Ebene komme, die den Rahmen für die klassischen Neuroseformen abgeben.
    ellauri147.html on line 712: Horkheimerin diagnoosi "hupenevasta" egosta(2), Adornon viittaus narsismin "sosialisoituun narsismiin" tai "kollektiivisiin johdannaisiin" (3), Marcusen sanelu "psykoanalyysin ikääntymisestä"(4) jakavat tämän aikadiagnostisen ytimen. Habermas omaksuu myös tämän opinnäytetyön diagnosoidessaan "oidipaalisen ongelman vähenevän merkityksen" ydinperheen rakenteellisella muutoksella ja toteaa, että toisin kuin lähes "sukupuuttoon kuollut" hysteria ja "huomattavasti" vähentynyt pakko-oireinen neuroosi viittaamalla nimenomaisesti Kohutiin: "sen sijaan narsistiset häiriöt kerääntyvät".
    ellauri147.html on line 715: Horkheimers Diagnose des „schwindenden“ Ich(2), Adornos Hinweis auf den „sozialisierten Narzissmus“ oder „kollektivistische Derivate“ des Narzissmus(3), Marcuses Diktum vom „Veralten der Psychoanalyse“(4) ist dieser zeitdiagnostische Kern gemeinsam. Auch Habermas übernimmt diese These, wenn er mit dem Strukturwandel der Kleinfamilie die „abnehmende Bedeutung der ödipalen Problematik“ diagnostiziert und gegenüber den beinahe „ausgestorbenen“ Hysterien und „drastisch“ verringerten Zwangsneurosen unter ausdrücklichem Verweis auf Kohut feststellt: „statt dessen häufen sich narzisstische Störungen“.(5)
    ellauri147.html on line 716: Lorenzer, der sich als Psychoanalytiker der Tradition der kritischen Theorie zugehörig fühlt, teilt die These einer säkularen Tendenz zu frühen Störungen und stützt sie mit der Diagnose einer parallelen Tendenz vom (das Begriffspaar David Riesmanns(6) übernehmend) „innengeleiteten“ zum „aussengeleiteten“ Menschen. Mit der vor allem in der kritischen Pädagogik verbreiteten Diagnose eines „neuen Sozialisationstyps“(7) -, der durch die narzisstische Persönlichkeit repräsentiert sei und als „oraler Flipper“ den „autoritären Scheisser“ in der Bedeutung eines vorherrschenden Sozialcharakters abgelöst habe, ist die Verbindung einer psychopathologischen Kategorie mit einer Zeitdiagnose auch begrifflich fixiert.-->
    ellauri147.html on line 721: Auch die Entwicklung und Schulenbildung innerhalb der Psychoanalyse ist von einer zunehmenden Verschiebung des theoretischen und diagnostisch-therapeutischen Blicks auf die frühen Phasen seelischer Zustände begleitet. Die Objektbeziehungstheorie britischer Provenienz, wie sie von Melanie Klein und ihren SchülerInnen vertreten wird, hat die innerpsychische Strukturbildung – im wesentlichen die Bildung von Ich- und Über-Ichstrukturen – in ihrer lebensgeschichtlichen Datierung so weit zurückverlegt, dass bereits die klassischen ödipalen Zustandsbilder als Ausdruck „früher“ Störungen interpretiert werden können.
    ellauri147.html on line 722: Michael Balint hat auf die basale Anfälligkeit des Säuglings für Mängel in seiner primären Umgebung hingewiesen und kann mit seiner Theorie der „Grundstörung“ als Pionier einer Theorie narzisstischer Störungen gelten.. Auch Winnicott lenkt mit seinem Konzept der „primären Mütterlichkeit“ auf die Bedeutung der frühesten Objektbeziehung für das Gelingen oder aber Scheitern der seelischen Entwicklung. Schliesslich hat vor allem die Narzissmustheorie Heinz Kohuts und ihre Weiterentwicklung zur Selbstpsychologie in den dazu beigetragen, in der therapeutischen Situation, aber auch in den diagnostischen Kategorien und in der metapsychologischen Betrachtung den Blick auf die „Existenz eines rudimentären Selbst in der frühesten Kindheit“(8) zu richten und damit den Focus von der ödipalen, vom Triebkonflikt bestimmten Ebene auf die Ebene der „frühen“ oder eben „narzisstischen“ Störung zu verschieben.-->
    ellauri147.html on line 724: Kyse ei ole siitä, muuttuvatko valtion mielisairaudet historiallisesti ja etsivätkö uusia aika-sopivia muotoja eli oireiden muutosta. Tämä muutos on erehtymätön, kun rekisteröimme, että hysteria "vanhanaikaisena" sairautena on ilmeisesti katoamassa ja että neuroosit etsivät muita kuin klassisia oireenmukaisia ilmenemismuotoja. Pikemminkin kyse on siitä, perustuuko oireen muutos myös tiettyyn rakenteelliseen muutokseen, jossa mielenterveyssairauksien kiinnityskohdat ovat aikaisemmin elämänhistoriassa: rakenteellinen muutos "hyvin suunnitelluista" neurooseista (Loch 1965)(9) diffuusi ego- ja persoonallisuusongelmiin, edipal-konflikteista narsistisiin häiriöihin.
    ellauri147.html on line 725:
    ellauri147.html on line 729: Reiche sieht in der nostalgischen Verklärung „der intakten Neurose in einer intakten Familie in einer intakten Kultur“(11) einen mit Endzeitstimmungen verbundenen Ursprungsmythos des – historisch verschwindenden – autonomen Ichs, das ohne angemessene Internalisierung von Autorität und Wertorientierung nicht mehr konflikt- und sublimierungsfähig sei und sich in Gestalt früher narzisstischer Störungen ausdrücke – und er erkennt darin vor allem die Abhängigkeit der diagnostischen Zuordnung vom latenten Weltbild des Psychoanalytikers.
    ellauri147.html on line 732: Jos on totta, että psykopatologisten oireiden diagnostinen luokittelu riippuu erityisesti terapeutin teoreettisesta suuntautumisesta ja normatiivisista vaihtoehdoista, kiistassa "aikaisempien" tai "narsististen häiriöiden" lisääntymisen lauseesta, narsismin käsitteen käsitteellinen selvennys tulee vielä tärkeämmäksi kuin se jo on: Kliinisesti "narsistinen persoonallisuushäiriö" on nimittäin semanttisesti rispaantunut yleismaailmallinen luokka. Vaikka se on päässyt kansainvälisiin psykodiagnostisiin luokitusjärjestelmiin, se ei ole menettänyt pahamaineista määrittelyongelmaansa tällä tavalla. Miksi kutsumme "narsistista häiriötä"?
    ellauri147.html on line 733:
    ellauri147.html on line 736:
    ellauri147.html on line 745: 1. übertriebenes Selbstwertgefühl
    ellauri147.html on line 747: 3. Verlangen nach ständiger Beachtung
    ellauri147.html on line 749: 5. Beeinträchtigung der zwischenmenschlichen Beziehungen durch eine besondere Anspruchshaltung, einen Empathiemangel, die Ausbeutung des Partners, ein Schwanken zwischen Idealisierung und Entwertung
    ellauri147.html on line 760: Oma henkilö ja sen ongelmat ovat niin ainutlaatuisia, että vain erityiset ihmiset voivat ymmärtää niitä.
    ellauri147.html on line 773: ... sind im revidierten DSM-III-R(13) auf neun Verhaltensweisen erweitert, von denen fünf bei gleichzeitigem Auftreten zur Diagnose einer narzisstischen Störung ausreichen sollen:
    ellauri147.html on line 776: 2. Beziehungen werden für eigene Zwecke ausgenutzt.

    ellauri147.html on line 777: 3. Selbstwertgefühl und der damit verbundene Wunsch, Beachtung zu finden, werden übertrieben.

    ellauri147.html on line 778: 4. Die eigene Person und ihre Probleme sind so einzigartig, dass sie nur von besonderen Menschen verstanden werden können.

    ellauri147.html on line 780: 6. Die eigenen Ansprüche werden hoch gehalten, bevorzugte Behandlung wird erwartet.

    ellauri147.html on line 783: 9. Neidgefühle bestimmen die innere Kommunikation.
    ellauri147.html on line 789: Salman Akhtar (1996)(15) weitet in einem Lehrbuch, das Kernberg herausgegeben hat und das zum Glück jetzt überarbeitet wird, diese DSM-Symptomlisten in seinem „Versuch einer Synthese“ zu einem Profil aus und unterscheidet sechs Bereiche, in denen sich die Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit zeigen:
    ellauri147.html on line 796: 2. interpersonale Beziehungen

    ellauri147.html on line 798: 4. ethische Auffassungen, Standards, Ideale

    ellauri147.html on line 806: Diesem Profil fügt er eine dynamische Dimension hinzu, auf der er sichtbare von verdeckten/larvierten Merkmalen unterscheidet. Die so beschriebenen Profilkategorien wirken aber am Ende so überladen, beliebig und disparat, dass es schwerfällt, damit eine präzise differentialdiagnostische Abgrenzung der narzisstischen Persönlichkeitsstörung mit Hilfe ihrer klinischen Merkmale zu leisten. So führt Akhtar etwa unter der Kategorie ‘Interpersonale Beziehungen/verdeckt’ das skurrile Merkmal ein: „Tendenz, Briefe nicht zu beantworten“ oder unter derselben Kategorie/sichtbar die schwer operationalisierbare : „Unfähigkeit, wirklich authentisch (Hervorhebung von mir, M.A.) an Gruppenaktivitäten teilzunehmen“.
    ellauri147.html on line 807: Unter den ‘Ethischen Grundsätzen’ finden wir „offensichtlichen Enthusiasmus für sozialpolitische Belange“ (sichtbar) und „Uneherbietigkeit gegenüber Autoritäten“ als Merkmale der narzisstischen Persönlichkeit und beim ‘Kognitiven Stil’ sind es die (sichtbare) „Vorliebe für die Sprache“ und die „Vorliebe für jede schnelle Art, Wissen zu erlangen“ sowie die (verdeckte) „Benutzung von Sprache und Sprechen zur Regulation des Selbstwertgefühls“, die den Narzissmus kennzeichnen sollen. (ebd., S. 18f.)-->
    ellauri147.html on line 809: Jopa tämä pieni ote osoittaa, että psykoanalyyttisen luokan sisällyttäminen mielenterveyden häiriöiden kuvaavaan käsikirjaan ei ilmeisesti voi korvata tämän luokan selvennystä. Ongelmana on, että näillä vaa´oilla - differentiaalipsykologian tai elinlääketieteen mallin mukaisesti - teeskenneltiin, että narsistinen häiriö on henkilön ominaisuus, yksilölle niin sanotusti kuuluvien ominaisuuksien oireyhtymä. Mutta kun narsismi välittyy itsensä ja esineensä välillä, se on suhdeluokka ja narsistinen häiriö on jotain, joka ilmenee vuorovaikutuksessa ja sen hiljaisissa, tajuttomissa maailmoissa.
    ellauri147.html on line 810:
    ellauri147.html on line 814: Eine psychoanalytische Prozessdiagnostik geht anders vor. In der therapeutischen Situation des Übertragungs-Gegenübertragungsgeschehen, können wir den Narzissmus und seine Störung erspüren. Die differentialdiagnostisch relevanten suggestiven Mitteilungen lauten:
    ellauri147.html on line 819: Schau mich an, höre mir zu, beachte mich, bewundere mich! oder: halte mich, liebe mich, erkenne mich an! – sie kann auch heissen: weil Du mir den Blick verweigerst (oder die Aufmerksamkeit, die Bewunderung, die Anerkennung), ziehe ich mich von Dir zurück oder greife Dich an! Manchmal auch: ich fühle mich grossartig und eins mit der Welt – oder aber: mit einer Welt, die mich so behandelt (hat), will ich nichts zu tun haben! Im Übertragungsgeschehen, nicht nur bei der Behandlung narzisstischer Störungen, sondern gerade auch im therapeutischen Umgang mit Psychosen, die Freud wegen ihrer mangelnden Übertragungsfähigkeit als sog. “narzisstische Neurosen” von den “Übertragungsneurosen” abgegrenzt hatte – sind wir Adressaten solcher Botschaften, wie wir bei der Analyse unserer Gefühle der Gegenübertragung erkennen.
    ellauri147.html on line 822: Monien vuosien aikana työskennellessäni vakavasti häiriintyneiden psykiatristen potilaiden kanssa olen huomannut, että psykoottisessa vetäytymisessä on usein arkaaisia jälkiä tunnustamisen tarpeesta, joka on jäänyt vastaamatta perusmielessä. Mielestäni narsistisen häiriön hyvin erilaiset oireet voidaan tulkita erilaisiksi muunnelmuksiksi tämän taistelun nähtämisestä, havaitusta, tunnustetusta, kätkemisestä ja näkemisestä enemmän tai vähemmän taitavissa lavastoissa. Yhteiskuntafilosofi Axel Honneth (1994) on valmistellut "taistelun tunnustamisesta" identiteetin rakentamisen periaatteeksi G.H.Meadin (symbolinen vuorovaikutus, "Minä" yleisenä toisena, perspektiivin oletuksen mallina) ja Winnicottin kehitysteorioista – ja kutsui Hegeliä yhteiseksi lähteeksi: Hegelin itsessä on konstituoituvaa, että se tunnustetaan.
    ellauri147.html on line 825: In langjähriger Arbeit mit schwer gestörten psychiatrischen Patienten habe ich die Erfahrung gemacht, dass der psychotische Rückzug häufig archaische Spuren eines Bedürfnisses nach Anerkennung trägt, das in einem elementaren Sinn unbeantwortet geblieben ist. Die so unterschiedlichen Symptome der narzisstischen Störung lassen sich m. E. als vielfältige Varianten eines Kampfes um dieses Gesehen-, Beachtet-, Anerkannt-werden entschlüsseln, der verdeckt und in mehr oder weniger gekonnten Inszenierungen geführt wird. Der Sozialphilosoph Axel Honneth (1994) hat den „Kampf um Anerkennung“ als Konstruktionsprinzip von Identität aus den Entwicklungstheorien von G.H.Mead (symbolischer Interaktionismus, „Me“ als generalisierter Anderer, Modell der Perspektivenübernahme) und Winnicott – herauspräpariert und sich als gemeinsamer Quelle auf Hegel berufen: bei Hegel gehört zum Selbst konstitutiv, dass es anerkannt ist.
    ellauri147.html on line 826: Als Resultat gelungener Anerkennungsprozesse beschreibt Honneth ein reflexives Selbstverhältnis, das die Spuren seiner intersubjektive Herkunft trägt.(16) Diese in der Objektbeziehung sich spiegelnde „positive Selbstbeziehung“ sei „als eine Art von nach innen gerichtetes Vertrauen zu verstehen, das dem Individuum Sicherheit sowohl in seiner Bedürfnisartikulation als auch in der Anwendung seiner Fähigkeiten schenkt“(17). Es ist eine Umschreibung dessen, was wir heute gesunden Narzissmus nennen würden – oder eben das Grundgefühl einer sicheren intersubjektiv erworbenen Identität.
    ellauri147.html on line 831: Bei Zweifeln an der Anerkennung oder ihrer Verweigerung entstehen Gefühle der Missachtung. In einem unbewusst inszenierten Kampf um Anerkennung werden dann Ansprüche ausgetragen, die in den differentialdiagnostischen Symptombeschreibungen der narzisstischen Störung als „Beachtung suchen“, „Aufmerksamkeit verlangen“ oder „Bewunderung fordern“, als „narzisstische Wut“ oder „narzisstischer Rückzug“ imponieren. Es sind intersubjektive Leitsymptome, in denen sich das bedrohte Selbst, seine Abhängigkeit verleugnend, fordernd an oder aggressiv gegen das Objekt richtet – oder sich von ihm völlig abwendet und in den begleitenden Phantasien (um nicht zu sagen: im Unbewussten) das Objekt umso stärker festhält. -->
    ellauri147.html on line 837: Die Seele hat ihren Sitz im Körper – an dieser Vorstellung hat sich auch dadurch nichts geändert, dass wir sie seit dem Ende des 19. Jahrhunderts 'Psyche' nennen und die Störungen des Seelenlebens mit fremd klingenden Namen wie 'Neurasthenie', 'Neurose' oder 'Psychose'‘ belegen. Die reizbare Schwäche der Nerven galt bei der inzwischen schon vorletzten Jahrhundertwende als Leitsymptom einer epidemisch sich ausbreitenden Befindlichkeitsstörung, die es uns heute gestattet, von dieser Epoche als einem „Zeitalter der Nervosität“ zu sprechen. -->
    ellauri147.html on line 839: On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että tarvitsemme sukupolvien välisen paradigman "Narsismin aikakauden" (Lasch 1995) vallitsevien identiteettihäiriöiden tutkimiseen ja hoitoon, joka julistettiin viime vuosisadan viimeisessä vaiheessa. Zeitgeist pakottaa meidät jo tähän. Sisäänpäin kääntyneen itsevarmuuden "cogito, ergo sum", karteesinen itsetutkiskelumalli, korvataan mediamaailmassa yleisön identiteettiä luovalla näkemyksellä, joka esitetään meille keskusteluohjelmissa ja politiikan teatraalisilla lavastoissa: "videor, ergo summa". Big Brother on postmodernin identiteetin tuotantolaboratorio. Heijastuksen kaipuu kaikkialla läsnä olevassa kamerassa näyttää meille jotain conditio humanan intersubjektiivisuudesta. Selvitämme, keitä olemme ympäristöpalautteessa.
    ellauri147.html on line 842: Es spricht einiges dafür, dass wir für die Erforschung und Behandlung der vorherrschenden Identitätsstörungen im „Zeitalters des Narzissmus“ (Lasch 1995), das in der Endphase des letzten Jahrhunderts ausgerufen worden ist, ein intersubjektives Paradigma brauchen. Dazu nötigt uns schon der Zeitgeist. Die nach innen gerichtete Selbstvergewisserung des 'cogito, ergo sum', cartesianisches Vorbild der Introspektion, wird in einer medialen Welt durch den identitätsstiftenden Blick auf das Publikum abgelöst, der uns in den Talk-shows und den theatralen Inszenierungen von Politik vorgeführt wird: 'videor, ergo sum'. Big Brother ist ein Labor zur Herstellung postmoderner Identität. Die Sehnsucht nach der Spiegelung in der allgegenwärtigen Kamera zeigt uns etwas vom intersubjektiven Charakter der conditio humana. Wer wir sind, erfahren wir in den Rückmeldungen der Umwelt.
    ellauri147.html on line 843: Der mediale Narzissmus überformt bloss diesen Grundzug unserer seelischen Existenz, der im primären Narzissmus seinen Ursprung hat. Der Säugling ist auf die Haltefunktion der Mutter angewiesen und auf das Lächeln in ihrem Blick. Der infantile Narzissmus sucht die Bewunderung der Umgebung. Die Selbstinszenierungen der Adoleszenz finden in einem intersubjektiven Spiegelraum statt. Der Narzissmus des Künstlers braucht den Beifall des Publikums.Und auch in der narzisstischen Störung sind Beachtung und Anerkennung oder eben Missachtung und fehlende Spiegelung die Basis, auf der sich die lärmenden oder stillen, immer aber verzweifelten Kämpfe um den Anderen im Selbst abspielen.-->
    ellauri147.html on line 847: Wie aber aus Objektivem Subjektives, wie aus Äusserem Inneres, wie aus Materiellem Seelisches entsteht – das sind die ungelösten Fragen, die sich den Humanwissenschaften stellen. Affenwissenschaften.
    ellauri147.html on line 859: In 2005, as an example of using image morphing methods to study the effects of averageness, imaging researcher Pierre Tourigny created a composite of about 30
    ellauri147.html on line 860: faces to find out the current standard of good looks on the Internet. On the Hot or Not web site, people rate others' attractiveness on a scale of 1 to 10. An average score based on hundreds or even thousands of individual ratings takes only a few days to emerge. To make this hot or not palette of morphed images, photos from the site were sorted by rank and used SquirlzMorph to create multi-morph composites from them. Unlike projects like Face of Tomorrow, where the subjects are posed for the purpose, the portraits are blurry because the source images are of low resolution with differences in variables such as posture, hair styles and glasses, so that in this instance images could use only 36 control points for the morphs. A similar study was done with Miss Universe contestants, as shown in the averageness article, as well as one for age, as shown in the youthfulness article.
    ellauri147.html on line 862: In physical attractiveness studies, averageness describes the physical beauty that results from averaging the facial features of people of the same gender and approximately the same age. The majority of averageness studies have focused on photographic overlay studies of human faces, in which images are morphed together. The term "average" is used strictly to denote the technical definition of the mathematical mean. An averaged face is not unremarkable, but is, in fact, quite good looking. Nor is it typical in the sense of common or frequently occurring in the population, though it appears familiar, and is typical in the sense that it is a good example of a face that is representative of the category of faces.
    ellauri147.html on line 864: A possible evolutionary explanation for averageness is koinophilia, in which sexually-reproducing animals seek mates with primarily average features, because extreme and uncommon features are likely to indicate disadvantageous mutations.
    ellauri147.html on line 866: The effect was first described in 1878 by Francis Galton. He had devised a technique called composite photography, which he believed could be used to identify 'types' by appearance, which he hoped would aid medical diagnosis, and even criminology through the identification of typical criminal faces. Galton's hypothesis was that certain groups of people may have common facial characteristics. To test the hypothesis, he created photographic composite images of the faces of vegetarians and criminals to see if there was a typical facial appearance for each. Galton overlaid multiple images of faces onto a single photographic plate so that each individual face contributed roughly equally to a final composite face. The resultant "averaged" faces did little to allow the a priori identification of either criminals or vegetarians, failing Galton's hypothesis. However, unexpectedly Galton observed that the composite image was more attractive than the component faces. Galton published this finding in 1878, and also described his composite photography technique in detail in Inquiries in Human Faculty and its Development. He subsequently sold the invention to an early erotic photography firm.
    ellauri147.html on line 868: A University of Toronto student found that the facial proportions of celebrities including Jessica Alba were close to the average of all female profiles. That the preference for the average is biological rather than cultural has been supported by studies on babies, who gaze longer at attractive faces than at unattractive ones. People generally find youthful average faces sexually the most attractive. prototypes are preferred to individual exemplars of the stimuli categories. Thus an average face is probably attractive simply because it is prototypical. An averaged face made of 32 faces looks almost indistinguishable from any other 32-face averaged face even when they are created from a completely different set of individuals. Left-right symmetry is not the issue, presumably because neither are the viewers´ eyes.
    ellauri147.html on line 870: A 2006 "hot" or "not" style study, involving 264 women and 18 men, at the Washington University School of Medicine, as published online in the journal Brain Research, indicates that a person´s brain determines whether an image is erotically appealing long before the viewer is even aware they are seeing the picture. Moreover, according to these researchers, one of the basic functions of the brain is to classify images into a hot or not type categorization. The study´s researchers also discovered that sexy shots induce a uniquely powerful reaction in the brain, equal in effect for both men and women, and that erotic images produced a strong reaction in the hypothalamus.
    ellauri147.html on line 872: Neoteny (/niˈɒtəni/) also called juvenilization, is the delaying or slowing of the physiological (or somatic) development of an organism, typically an animal like homo sapiens. Neoteny is found in modern humans (compared to other primates). In progenesis (also called paedogenesis), sexual development is accelerated. In the best case of nymphettes, both happen at the same time.
    ellauri147.html on line 874: Both neoteny and progenesis result in paedomorphism (or paedomorphosis), a type of heterochrony. It is the retention in adults of traits previously seen only in the young. Such retention is important in evolutionary biology, domestication and evolutionary developmental biology.
    ellauri147.html on line 879: Ilman geenin- ja meeminsiirtoaspektia bylsinnästä tulee pelkkää nekunsyöntiä. Se näkyy mainiosti esim Emily in Paris-sarjassa. Apinan ei tarvi enää aikuistua, se voi jäädä ikuisexi poikasexi. Kasva isoxi, älä aikuisexi.
    ellauri147.html on line 882: Neurootikko hypisteli genitaaleja, narsisti ei päästä irti tissistä. Peräreikä lienee seuraavana vaivana, kun kaikki elää 120 vuoden ikään.
    ellauri147.html on line 890: "Keittiön ovi avautui ja sisään astui nainen silmälaseissa ja tukka nutturalla (Varsovassa harvinainen näky). Hänellä oli kellertävät kasvot, leveä nenä, turpeat huulet ja keltaiset silmät. Koko hänen olemuxessaan oli jotain rahvaanomaista. Povi törrötti kuin parveke. Rintaa ja vazaa peitti iso tunika. Kengät olivat muodottomat. Hän näytti palvelijalta tai köyhältä torikauppiaalta." (Singer: Isäni seurakuntaa.)
    ellauri150.html on line 74: Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja aktivisti Hai Nguyen sanoo, että ohjelman isoin ongelma oli se, miten rasismia siinä käsitettiin.
    ellauri150.html on line 101: ”Värisokeassa rasismikäsityksessä rasismi nähdään yksilöiden välisenä ongelmana, ei niinkään yhteiskunnan ongelmana”, Nguyen sanoo. Kaikki aloittavat muumitalon rappusilta, loppupeleissä on kaikki sitten seppoilusta kiinni. Kelle nalli napsahtaa ja kekä löytää muumitalon avaimen.
    ellauri150.html on line 115: ”Sen sijaan alettiin puhua etnisyydestä ja kulttuurisista eroista. Ongelma on kuitenkin se, että yhteiskunnassa on paljon erilaisia toimintatapoja, joissa rodullistavat erottelut olivat ja ovat edelleen voimassa”, Keskinen sanoo.
    ellauri150.html on line 152: Etuoikeuksien kiistämiseen liittyy myös nostalgisointi. Ennen oli paremmin, mitään ei saa enää sanoa. Silloin nykytilanne kehystetään ongelmalliseksi.
    ellauri150.html on line 161: Etuoikeuksien kiistämiseen liittyy myös nostalgisointi. Ennen oli paremmin, mitään ei saa enää sanoa. Silloin nykytilanne kehystetään ongelmalliseksi.
    ellauri150.html on line 163: ”Ongelmana ei ole kuitenkaan rasismin määritelmän muuttuminen tai laajentuminen, vaan ennen marginaaliin sysätyt ihmiset, jotka ovat saaneet valtaa ja näkyvyyttä”, Nguyen sanoo.
    ellauri150.html on line 169: Ja kun Ebrahimi sanoi Valtaojalle, että Nenäpäivä on "ongelmallinen ja kärsimyskuvastoa ylläpitävä", meni Valtaoja heti puolustuskannalle.
    ellauri150.html on line 223: Hänen mukaansa ”todelliset ongelmat eivät ratkea elitistisellä pelleilyllä tai vainoharhaisella syyttelyllä, vaikka tarkoitus olisi kuinka jalo”.
    ellauri150.html on line 227: – Riisto- ja rotuongelmatkin ovat jossain aivan muualla kuin Afrikan tähdessä tai Peppi Pitkätossun neekerikuningas-isässä.
    ellauri150.html on line 261: Parmi les jeunes filles du monde, — peu nombreuses d’ailleurs, — que Christophe avait pour élèves, était la fille d’un riche fabricant d’automobiles, Colette Stevens. Son père était Belge, naturalisé Français, fils d’un Anglo-Américain établi à Anvers et d’une Hollandaise. Sa mère était Italienne. C’était une famille bien parisienne. Pour Christophe, — pour bien d’autres, — Colette Stevens était le type de la jeune fille française.
    ellauri150.html on line 263: Elle avait dix-huit ans, des yeux noirs veloutés, qu’elle faisait doux aux jeunes gens, des prunelles d’Espagnole, qui remplissaient tout l’orbite de leur humide éclat, un petit nez un peu long et fantasque, qu’elle fronçait et remuait légèrement en parlant, avec des moues mutines, les cheveux désordonnés, un minois chiffonné, la peau médiocre, frottée de poudre, les traits gros, un peu gonflés, l’air d’un petit chat bouffi.
    ellauri150.html on line 269: à table, battant des mains, quand il y avait un plat qu’elle aimait ; au salon, grillant des cigarettes, affectant, devant les hommes, une affection exubérante pour ses amies, se jetant à leur cou, leur caressant la main, leur chuchotant à l’oreille, disant des ingénuités, disant aussi des méchancetés, admirablement, d’une voix douce et frêle, qui savait même, à l’occasion, dire des choses très lestes, sans avoir l’air d’y toucher, qui savait encore mieux en faire dire, — l’air candide d’une petite fille bien sage, les yeux brillants, aux paupières lourdes, voluptueux et sournois, qui regardaient de côté, malignement, guettant tous les potins, happant toutes les polissonneries de la conversation, et tâchant de pêcher çà et là quelque cœur à la ligne.
    ellauri150.html on line 271: Toutes ces singeries, ces parades de petit chien, cette ingénuité frelatée, ne plaisaient à Christophe en aucune façon. Il avait autre chose à faire qu’à se prêter aux manèges d’une petite fille rouée, ou même qu’à les considérer, d’un œil amusé. Il avait à gagner son pain, à sauver de la mort sa vie et ses pensées. Le seul intérêt pour lui de ces perruches de salon était de lui en fournir les moyens. En échange de leur argent, il leur donnait ses leçons, en conscience, le front plissé, l’esprit tendu vers la tâche, afin de ne se laisser distraire ni par l’ennui qu’elle lui causait, ni par les agaceries de ses élèves, quand elles étaient aussi coquettes que Colette Stevens. Il ne faisait guère plus d’attention à elle qu’à la petite cousine de Colette, une enfant de douze ans, silencieuse et timide, que les Stevens avaient prise chez eux, et à qui Christophe enseignait aussi le piano.
    ellauri150.html on line 273: Mais Colette était trop fine pour ne pas sentir qu’avec Christophe toutes ses grâces étaient perdues, et trop souple pour ne pas s’adapter instantanément à ses façons d’être. Elle n’avait même pas besoin de s’appliquer pour cela. C’était un instinct de sa nature. Elle était femme. Elle était comme une onde sans forme. Toutes les âmes qu’elle rencontrait lui étaient comme des vases, dont, par curiosité, par besoin, sur-le-champ, elle épousait les formes. Pour être, il fallait toujours qu’elle fût un autre. Toute sa personnalité, c’était qu’elle ne le restait pas. Elle changeait de vases, souvent.
    ellauri150.html on line 275: Christophe l’attirait, pour beaucoup de raisons, dont la première était qu’il n’était pas attiré par elle. Il l’attirait encore, parce qu’il était différent de tous les jeunes gens qu’elle connaissait : elle n’avait jamais essayé encore d’une potiche de cette forme et de ces aspérités. Il l’attirait enfin, parce qu’experte, de race, à évaluer du premier coup d’œil le prix exact des potiches et des gens, elle se rendait parfaitement compte qu’à défaut d’élégance, Christophe avait une solidité, qu’aucun de ses bibelots parisiens ne pouvait lui offrir.
    ellauri150.html on line 279: Dans le salon de l’hôtel aristocratique, décoré de tapisseries un peu pâles, avec, sur un chevalet, au milieu de la pièce, le portrait de la robuste madame Stevens par un peintre à la mode, qui l’avait représentée languissante, comme une fleur sans eau, les yeux mourants, le corps tordu en spirale, pour exprimer la rareté de son âme millionnaire, — dans le grand salon aux baies vitrées, donnant sur de vieux arbres, que la neige poudrait, Christophe trouvait Colette toujours assise devant son piano, ressassant indéfiniment les mêmes phrases, se caressant les oreilles de dissonances moelleuses.
    ellauri150.html on line 309: — Parfaitement. Vous lui dites : « Cher piano, cher piano, dis-moi des gentils mots, encore, caresse-moi, donne-moi un petit baiser ! »
    ellauri150.html on line 329: — Cela me dégoûte d’entendre parler de la musique, comme d’un libertinage… Oh ! ce n’est pas votre faute. C’est la faute de votre monde. Toute cette fade société qui vous entoure regarde l’art comme une sorte de débauche permise… Allons, assez là-dessus ! Jouez-moi votre sonate.
    ellauri150.html on line 343: Autour de Colette Steve grouillent d'écœurants petits snobs, riches pour la plupart, en tout cas oisifs et qui, tous, prétendent écrire. C'était une névre sous la Troisième République. C'était surtout une forme de paresse vaniteuse le travail intellectuel étant de tous le plus difficile contrôler et celui qui prête le plus au bluff. Ces gens parlent sans cesse de pensée, tout en ne ressemblant attacher d'importance qu'a l'agencement des mots, n'ont d'autre culte que le culte du moi, griment leur esprit, suivent deux ou trois modèles ou miment une idee. La force, la joie, la pitié, la solidarité, le socialisme, l'anarchisme, la foi, la liberté c'étaient des rôles pour eux. Ils avaient le talent de faire des plus chères pensées une affaire de littérature et ramener les plus heroiques elans de l'ame humaine au role d'articles du salon, de cravates a la mode.
    ellauri150.html on line 358: Kesällä 1895 tiedustelutoimiston johtoon nimitettiin everstiluutnantti Marie-Georges Picquart. Sotilasviranomaiset olivat tajunneet, että Dreyfus oli tuomittu varsin heikoin perustein, ja Picquart lupasi käydä läpi kaiken Dreyfusilta lähteneen ja tälle tulleen kirjeenvaihdon. Hän kävi läpi myös Saksan lähetystön siivoojan toimittamia papereita. Maaliskuussa 1896 Picquart sai siivoojalta pikakirjeen kappaleita. Kirjepaperista saattoi päätellä sen tehdyn Pariisissa, sillä siinä käytettyä ohutta sinistä paperia ei saanut muualta. Kirje oli osoitettu majuri Marie Charles Ferdinand Walsin-Esterházylle, mutta sitä ei oltu koskaan toimitettu perille. Kirjeessä pyydettiin Walsin-Esterházyltä ”tarkempaa selitystä kuin se, jonka annoitte ratkaisemattomasta asiasta tässä eräänä päivänä”. Picquartin aloitteesta Esterházyä alettiin varjostaa ja hänen nähtiin menevän kahdesti Saksan suurlähetystöön. Lisäksi Picquart sai elokuussa käsiinsä kaksi Esterházyn kirjettä, ja niiden käsiala oli samankaltainen kuin Henryn listassa. Henry alkoi puolestaan väärentää todisteita Dreyfusia vastaan saatuaan kuulla Picquartin yrittävän todistaa tämän syyttömäksi.
    ellauri150.html on line 367: Dreyfusin tapauksella oli huomattavat vaikutukset Ranskan sisäpolitiikkaan. Radikaalit nousivat ratkaisevaan asemaan vuonna 1899 perustetussa hallituksessa. Panama-skandaalissa ryvettynyt Georges Clemenceau palasi radikaali-sosialistien johtoon. Armeijan ja kirkon asemia Dreyfusin tapaus sen sijaan heikensi. Hallitus ryhtyi valvomaan armeijaa entistä tarkemmin, ja vuonna 1905 valtio ja kirkko erotettiin toisistaan.
    ellauri150.html on line 371: ges/thumb/2/27/Commandant_Esterhazy_Decoration_Enlevee.jpg/230px-Commandant_Esterhazy_Decoration_Enlevee.jpg" height="200px" />
    ellauri150.html on line 374: ge/8104500/landscape16_9/1600/900/233b9c67db5df81413b15073a5f85061/xW/SomeSharing/esa-saarinen-oma.jpg" height="200px" />
    ellauri150.html on line 382: Jyrki Lehtola (s. 29. lokakuuta 1963 Tampere) on suomalainen kolumnisti, joka tunnetaan ajankohtaisilmiöitä ja julkisuuden henkilöitä käsittelevistä kolumneistaan. Hän on kirjoittanut kolumneja muun muassa Aamulehteen, Iltalehteen, Ilta-Sanomiin, Imageen, Long Play -lehteen ja Tietoviikkoon. Hän on Suomen ilkeimmäksi luonnehdittu kolumnisti.
    ellauri150.html on line 416: Les jeunes gens de 1912 animes par le goût de l'action, le patriotisme, desireux d'ordre et de le soucieux d'un retour à la tradition, unissant à un solide mai un idéalisme sain, sans nostalgie de paradis perdu.
    ellauri150.html on line 420: Dans ce méme hebdomadaire, le Petit Guide des étrangers, le 20 septembre 1913, admire et prétend que les étrangers ne peuvent qu'aimer l,'allure simple et sportive des jeunes Françaises et le Français dont le veston sanglé, le visage rasé, le cheveu plat, dégagé, le chapeau bien enfoncé témoignent d'un goût pour l'hygiene et l'action.
    ellauri150.html on line 428: Me nähtiin Rostandin näytelmä Cyrano de Bergerac Pirjo ja Kimmo Koskenniemen kuzusta Suomenlinnan kesäteatterissa. En muista siitä enää YHTÄÄN mitään. Juoni oli jotain sellasta, että Savinienin piti kosiskella serkkunsa Roxanen puolesta jotain puisevaa mutta normaalinenäisempää hemmoa.
    ellauri150.html on line 432: Savinien de Cyrano de Bergerac (6. maaliskuuta 1619 Pariisi – 28. heinäkuuta 1655 Sannois) oli kolmikymmenvuotisen sodan veteraani ja monipuolinen kirjailija, jonka elämä ja kirjallisuus innoittivat Edmond Rostandia kirjoittamaan näytelmänsä Cyrano de Bergerac: Comedie héroïque en cinq actes.
    ellauri150.html on line 434: Cyrano de Bergerac oli todennäköisesti homo, vaikka Rostand ei sitä tiennyt, tai ei kertonut. Pitkäköhän nenä sillä oli jäykkänä? Le fait que le personnage historique, Savinien de Cyrano de Bergerac, aurait été homosexuel, et les rapports ambigus qu'entretiennent les trois personnages, permettent d'imaginer que le personnage de Cyrano éprouve des sentiments amoureux pour Christian. Jérôme Savary évoque cette éventualité parmi d'autres. Jean-François Gautier signale que l'on trouve de tout dans les interprétations dont celle de la psychanalyse de l'homosexualité. Cette question est aussi soulevée par Patrick Besnier. Ce sont tous pédé.
    ellauri150.html on line 436: However, the plotline of Rostand's play, Cyrano de Bergerac, involving Roxane and Christian is entirely fictional. Cyrano was a pupil of French polymath Pierre Gassendi, a loose cannon of the Catholic Church who tried to reconcile Epicurean atomism with Christianity.
    ellauri150.html on line 438: The play has been translated and performed many times, and it is responsible for introducing the word "panache" into the English language. Cyrano (the character) is in fact famed for his panache, and he himself makes reference to "my panache" in the play. Wanna see my panache? Wanna see my aubergine? Wanna taste my coq au vin? The two most famous English translations are those by Brian Hooker and Anthony Burgess.
    ellauri150.html on line 440:

    Hesburgess

    ellauri150.html on line 442: John Anthony Burgess Wilson (25. helmikuuta 1917 Manchester - 22. marraskuuta 1993 Lontoo), kirjailijanimi Joseph Kell, oli englantilainen kirjailija, kriitikko, säveltäjä, esseisti ja toimittaja. Hän kirjoitti urallaan yli 50 teosta. Boris Johnsonin näköinen takkutukka. Burgessin kuuluisin teos on vuonna 1962 ilmestynyt romaani Kellopeliappelsiini (A Clockwork Orange), joka tunnetaan myös Stanley Kubrickin ohjaamana vuoden 1971 samannimisenä elokuvana. Hesburgessin elämäkerta on hurjaa luettavaa. Se oli vääpeli evp vastoin tahtoaan, alempaa keskiluokkaa. Heilui kolonialistina vähän kaikkialla, maalla merellä ja ilmassa. Appelisiinikellon koneisto sai vaikutteita Hesburgerin sota-ajan heilan kommunistisesta vakaumuxesta. Vitun Kubrick leikkas pois vikan luvun kirjasta. Se leffa oli muutenkin aivan paska.
    ellauri150.html on line 444: Suurimman inspiraationsa teos oli tosin saanut alun perin tapauksesta toisen maailmansodan aikana, jossa Yhdysvaltain armeijan sotilaskarkurit pahoinpitelivät ja raiskasivat Hesburgerin vaimon Lynnen ja aiheuttivat keskenmenon. Lynnestä tuli pulzari. Kun se kuoli, Hesburgerillä oli jo toinen hoito valmiina. Kirja oli kirjoitettu eräänlaisena vapaan tahdon ja moraalin tutkimuksena, jossa nuori antisankari Alex, joka vangitaan lyhyeksi jääneen väkivallan ja sekasorron uran jälkeen, käy läpi vastenmielisyyden terapian hillitäkseen väkivaltaisia taipumuksiaan, mikä johtaa lopulta siihen, että hänestä tulee puolustuskyvytön muita ihmisiä vastaan ja hän ei pysty nauttimaan lempimusiikistaan, joka väkivallan lisäksi oli ollut hänelle kovaa nautintoa. Hesburger sai ketjureaktion Debussyn Faunin iltapäivästä. Sehän on se Mallarmén runo jonka alkupään mä suomensin. Se halus pianistixi muttei piässyt. Tietokirjassa Flame into Being (1985) Burgess kuvaili Kellopeliappelsiini -kirjaa hänen "jeu d'espritiksi (“pelin henki" ??? paskanmarjat typeryxet, pikemminkin Gedankenspiel, ajatusleikki), joka toteutettiin kolmessa viikossa, ja joka tuli tunnetuksi lähdemateriaalina elokuvalle, joka näytti ylistävän seksiä ja väkivaltaa," viitaten Stanley Kubrickin vuonna 1971 ohjaamaan samannimiseen elokuvasovitukseen. Hän lisäsi:
    ellauri150.html on line 448: Kubrick's film is relatively faithful to the Burgess novel, omitting only the final, positive chapter, in which Alex matures and outgrows sociopathy. Sehän on tiettävästi lähestulkoon mahdotonta. In the novel, Alex drugs and rapes two 10-year-old girls. In the film, the girls are young adults who seem to have consensual, playful sex with him, with no suggestion of using any drugs and without any violence. The film portrays Dr. Branom as female, despite being described as male in the novel. Kubrick oli lälläri.
    ellauri150.html on line 457: The phrase originates from the Christian tradition regarding Saint Peter's first words to the risen Christ during their encounter along the Appian Way. According to the unnatural Acts of Peter (Vermicelli Acts XXXV), as Peter flees from crucifixion in Rome at the hands of the government, and along the road outside the city, he meets the risen Jesus. In the Latin translation, Peter asks Jesus, "Quō vādis?" He replies, "Rōmam eō sursum deorsum crucifīgī" ("I am going to Rome to be crucified upside down"). Peter then gains the courage to continue his ministry and returns to the city, where he is martyred by being crucified upside-down. The Church of Domine Quo Vadis in Rome is built upside down where the meeting between Peter and Jesus allegedly took place. The words "quo vadis" as a question also occur at least seven times in the Latin Vulgate.
    ellauri150.html on line 461: Ben-Hurista ei meinannut ensin löytyä kuin filmikäsikirjoitus. Synopsis: Judah Ben-Hur lives as a rich Jewish merchant prince in Jerusalem at the beginning of the 1st century. Together with the new governor Pontius Pilate, his old friend Messiah arrives as commanding officer of the Roman legions. At first they are happy to meet after a long time but their different politic views separate them. During the welcome parade a roof tile falls down from Judah's house and injures the governor. Although Messiah knows they are not guilty as such, he sends Judah to the galleys and throws his mother and sister into prison. What the fuck, their house was a menace! Good old Hammurabi would have had their heads off. But Judah swears to come back and take revenge. Genre: Adventure, Drama, History.
    ellauri150.html on line 465: During a naval battle against Greek rebels in the Ionian Sea, Ben-Hur´s galley is boarded but collides with another ship and is destroyed as Ben-Hur manages to cling to a floating mast. He is washed ashore and is found by Sheik Ilderim, who recognizes him as an escaped slave.
    ellauri150.html on line 467: Sheik Ilderim bribes Pontius Pilate into allowing Ben-Hur to compete in a horse and carriage race (ravit) by proposing a high wager. Esther tries to convince Messiah not to race Ben-Hur, but he is adamant that he will win. On the day of the race, Ben-Hur follows Ilderim's instructions to hold back from the race until the final laps. Using dirty tactics, Messiah manages to knock out the other competing charioteers. Following a brutal and grueling race, Ben-Hur wins the race. Messiah survives but is badly wounded and loses a leg. Ben-Hur's victory emboldens the Jewish spectators and yields dividends for Ilderim.
    ellauri150.html on line 469: Despite his victory, Ben-Hur is despondent about his family and his former friend One-Leg Messiah. Later, Esther witnesses the arrest of Jesus in the Garden of Gethsemane. Ben-Hur and Esther witness a bruised and beaten Jesus being forced to carry his cross through the streets. Mirroring his first encounter with Jesus, Ben-Hur tries to offer Jesus water but is beaten to it by a Roman soldier. Following Jesus' crucifixion, a rainstorm occurs, thanx to Esther. Naomi and Tirzah are miraculously healed by rainwater containing the pee of Esther, and Sheik Ilderim pays a king's ransom to set them free. Despite his anger, Ben-Hur finds the strength in his heart to forgive One-Leg Messiah and is reconciled with him and his family. Together, Två-Ben-Hur, his mother, sister, Esther, and One-Leg Messiah accompany Sheik Ilderim's Ford Caravan as they leave Jerusalem on to new adventures. Luckily, One-Leg Messias had avoided the fate of Moby "No Dick" Ahasverus.
    ellauri150.html on line 473: ges?q=tbn:ANd9GcSHuevg2FATiSFdkmzEuyzMLEw7KtOGs07iRGUppurfDVw9D7khpMoqUQ&s" width="30%" />
    ellauri150.html on line 476: The film's final onscreen writing credits created controversy when, in October 1959, the Writers Guild of America (WGA) awarded Tunberg sole screenplay credit, despite the objections of the film's director, William Wyler, who, in the film's commemorative booklet and elsewhere, claimed that Christopher Fry was more responsible than any other writer for the final screenplay. In response to Wyler's public outcries against their ruling, the WGA took out trade paper ads on November 20, 1959 in which they issued a statement reading, in part, "the unanimous decision of the three judges was that the sole screenplay credit was awarded to Karl Tunberg...The record shows the following: 1. Karl Tunberg is the only writer who has ever written a complete screenplay on Ben-Hur; 2. Karl Tunberg continued to contribute materials throughout the actual filming, and this material is incorporated in the final picture; and 3. Karl Tunberg alone did the necessary rewriting during the four months of retakes and added scenes. Mr. Christopher Fry himself was fully informed of the proceedings of the Guild. He has made it absolutely clear that he did not want to protest the decision of the Guild."
    ellauri150.html on line 478: Arthur Hammond Harris aka Christopher Fry (18 December 1907 – 30 June 2005) was an English poet and playwright. He is best known for his verse dramas, especially The Lady's Not for Burning, which made him a major force in theatre in the 1940s and 1950s. Fry was born as Arthur Hammond Harris in Bristol, the son of Charles John Harris, a master builder who retired early to work full-time as a licensed Lay Reader in the Church of England, and his wife Emma Marguerite Fry Hammond Harris. While still young, he took his mother's maiden name because, on very tenuous grounds, he believed her to be related to the 19th-century Quaker prison reformer Elizabeth Fry. He adopted Elizabeth Fry's faith, and became a Quaker and a gay. In the 1920s, he met the writer Robert Gittings, who became a lifelong friend. Maybe William Wyler was another yet longer friend. Gore Vidal most certainly another.
    ellauri150.html on line 480: Eugene Luther Gore Vidal (/vɪˈdɑːl/; born Eugene Louis Vidal, October 3, 1925 – July 31, 2012) was an American writer and public intellectual known for his epigrammatic wit, erudition, and patrician manner. Vidal was bisexual, and in his novels and essays interrogated the social and cultural sexual norms he perceived as driving American life. Beyond literature, Vidal was heavily involved in politics. He twice sought office—unsuccessfully—as a Democratic Party candidate, first in 1960 to the United States House of Representatives (for New York), and later in 1982 to the U.S. Senate (for California). His third novel, The City and the Pillar (1948), offended the literary, political, and moral sensibilities of conservative book reviewers, the plot being about a dispassionately presented male homosexual relationship.
    ellauri150.html on line 482: Over the 57 years that have followed, a few things have contributed to granting the film untouchable status, the foremost being the fact that it won 11 Academy Awards, still the most Oscars any film has ever won. (That total was later matched by Titanic and Lord of the Rings: The Return of the King.) But while the Oscars, the prestige, and the fact that the plot of the film deals directly (if obliquely) with the life and death of Jesus Christ, all contribute to a certain image of Ben-Hur, there have always been alternate views of the film. One of the most famous came from the mouth of one of its own screenwriters.
    ellauri150.html on line 484: Based on an 1880 novel, Ben-Hur: A Tale of the Christ, the film was directed by Hollywood great William Wyler, and screenwriter Gore Vidal was one of many who took a pass at the screenplay. In The Celluloid Closet, Vidal states in no uncertain terms that he scripted the film as a confrontation between ex-lovers Ben-Hur (Charlton Heston) and Messala (Stephen Boyd). Further, Vidal claims that, after consultation with Wyler and Boyd (but not Heston, who would have objected), he wrote one particular scene, where the estranged Ben-Hur and Messala meet again, with heavy gay subtext.
    ellauri150.html on line 490: Ben-Hur: A Tale of the Christ is a novel by Lew Wallace, published by Harper and Brothers on November 12, 1880, and considered "the most influential Christian book of the nineteenth century". It became a best-selling American novel, surpassing Harriet Beecher Stowe's Uncle Tom's Cabin (1852) in sales. The book also inspired other novels with biblical settings and was adapted for the stage and motion picture productions. Ben-Hur remained at the top of the US all-time bestseller list until the 1936 publication of Margaret Mitchell's Gone with the Wind. The 1959 MGM film adaptation of Ben-Hur is considered one of the greatest films ever made and was seen by tens of millions, going on to win a record 11 Academy Awards in 1960, after which the book's sales increased and it surpassed Gone with the Wind. It was blessed by Pope Leo XIII, the first novel ever to receive such an honour. The success of the novel and its stage and film adaptations also helped it to become a popular cultural icon that was used to promote catholicism plus numerous commercial products.
    ellauri150.html on line 492: The story recounts the adventures of Judah Ben-Hur, a Jewish prince from Jerusalem, who is enslaved by the Romans at the beginning of the first century and becomes a charioteer and a Christian. Running in parallel with Judah's narrative is the unfolding story of Jesus, from the same region and around the same age. The novel reflects themes of betrayal, conviction, and redemption, with a revenge plot that leads to a story of gay love and compassion.
    ellauri150.html on line 514: In such condition a little child could have done as much as he to prevent the awful crime he was about to witness. The intentions of God are always strange to us; but not more so than the means by which they are wrought out, and at last made plain to our belief.
    ellauri150.html on line 518: In the spectacle of a great assemblage of people there are always the bewilderment and fascination one feels while looking over a stretch of sea in agitation.
    ellauri150.html on line 537: Esther bat Simonides was a Judean freedwoman and the wife of Prince Judah Ben-Hur during the 1st century AD. She played a major role in her husband's conversion to Christianity after teaching him of Jesus' message, having personally witnessed his Sermon on the Mount.
    ellauri150.html on line 539: Esther "Bat" Simonides was born in Jerusalem, Judea, the daughter of the Hellenized Jewish slave Simonides. She was raised in the household of Prince Ithamar Ben-Hur, and she loved Judah Ben-Hur as a child. By 26 AD, she had grown into a woman, and, while she still loved Judah, she was betrothed to the freedman and merchant David ben Matthias from Antioch. That same year, Judah and his family were imprisoned after being wrongfully imprisoned for an alleged assassination attempt on Valerius Gratus, and Simonides was arrested and tortured on the orders of the Roman tribune Messala. Simonides was arrested when the Romans were certain that he was not hiding anything, and he and Esther lived in hiding at the Ben-Hur family's derelict and looted estate, where they were joined by Simonides' fellow former prisoner Malluch.
    ellauri150.html on line 541: In 30 AD, Judah returned from being a galley slave, and Esther told him that she was no longer betrothed, causing the two to fall in love again. When Judah's mother Miriam and sister Tirzah were sent to the Valley of Lepers by their jailers, Esther brought them food, and, when Judah asked about his family's fate, Esther was told by Miriam to inform him that they were dead, as Miriam did not want her son to see them in agony. When a dying Messala told Judah of his family's real fates, Judah headed to the Valley and angrily confronted Esther, who forced him to hide from his family rather than violate their wishes. On the way out of the Valley, Esther stopped to listen to Jesus' Sermon on the Mount, and she became a convinced Christian; she had an argument with Judah about his lust for vengeance and his lack of interest in Jesus' message of peace and love. However, when the two found that Tirzah was dying, they brought Miriam and Tirzah to Jerusalem to search for Jesus and hope for a cure. They were too late to reach him before he was crucified, but a sudden rainstorm miraculously healed the lepers' wounds and cured them. Ben-Hur, who was now convinced of Jesus' message, embraced Esther and his family, having decided to give up his quest for revenge.
    ellauri150.html on line 545: "Didst thou hear?" said Ben-Hur to him. "The kingdom cannot be of this world. Yon witness (the good felon on the left hand cross) saith the King is but going to his kingdom; and, in effect, I heard the same in my dream. Okay! I get it! We must wait all the way to the end!"
    ellauri150.html on line 560: Time had treated her generously. She was more than ever beautiful, and in becoming mistress of the posh villa she had realized one of her cherished dreams.
    ellauri150.html on line 561: But fate treats her even more generously, by showing her how badly things went för her rival for Ben's affections, the nasty bitch Iras.
    ellauri150.html on line 563: The two gazed at each other. We know what Esther presented—a beautiful woman, a happy mother, a contented wife. On the other side, it was very plain that fortune had not dealt so gently with her former rival. The tall figure remained with some of its grace; but an evil life had tainted the whole person. The face was coarse; the large eyes were red and pursed beneath the lower lids; there was no color in her cheeks, no makeup. The lips were cynical and hard, and general neglect was leading rapidly to premature old age. Her attire was ill chosen and draggled. The mud of the road clung to her sandals. Iras broke the painful silence.

    ellauri150.html on line 567: "I would like to scare them," Iras replied. Then she drew closer to Esther, and, seeing her shrink, said, "Be not afraid. Give thy husband a message for me. Tell him his enemy is dead, and that for the much misery he brought me I slew him."

    ellauri150.html on line 596: During the race, Messala drives a chariot with blades on the hubs to disable his competitors. He attempts to destroy Judah's chariot, but wrecks his own instead. He is dragged behind his horses and trampled by another chariot, while Judah wins the race. Before dying, Messala tells Judah to search for his family in the Valley of the Lepers.
    ellauri150.html on line 606: When we return, it's Anno Domini XXVI - A.D. 26. Messala, a Roman who grew up in Judea but spent most of his life in more traditional Roman enclaves, is accepting an important position in Jerusalem under the new governor of Judea; it's a hard job, since the Jews don't want the Romans there, but he feels up to it. He is visited by his childhood friend, and our hero, Judah Ben-Hur, a very important and influential Jew. They try to pick up the friendship where it left off, but there's one big problem: they no longer have anything in common besides their shared past. They are in denial about this for a while, and Judah agrees to try to get people to accept the Romans.
    ellauri150.html on line 610: We meet Ben-Hur's mother and sister. We also meet his right-hand slave, Simonides, who is his business administrator and is in town for his yearly report—he's based in Antioch. He's very good at managing Judah's assets, and very loyal. Simonides' daughter Esther is with him; she is about to enter an arranged marriage, but needs Ben-Hur's approval. Ben-Hur gives it, and even throws in her freedom as a wedding present, but - having seen her as a grown woman for the first time - he sorta wants her for himself.
    ellauri150.html on line 616: There is a procession for the new Roman governor. Judah and his sister Tirzah watch. They see Messala, and Messala sees them. They see the Roman governor, but Tirzah puts too much of her weight on the roof, and a large section of it falls, knocking out the governor. In an act that is part chivalry and part Idiot Ball, Judah tells Tirzah not to say anything; he'll take responsibility. This gets all the house of Hur arrested. The servants are allowed to go free, though.
    ellauri150.html on line 618: On learning that he is to go to Tyrus with neither a trial nor info about what's going to happen to his mother and sister, we learn that Ben-Hur's pacifism didn't survive the imprisonment. Since he hurts or kills only people who aren't of Nominal Importance, this is supposed to be tolerated. Judah demands info of Messala, and naturally doesn't get it. He protests his innocence of wanting to kill the governor; Messala knows that this is, at least, a plausible theory, but doesn't let it show. He says that Ben-Hur gave him exactly what he needed; the Jews will know that, if he can send his childhood friend to certain death at the galleys, he can do it to anyone. Judah starts to beg Messala, and gets this reply: "You beg me? Didn't I beg you for help?"
    ellauri150.html on line 620: Ben-Hur swears vengeance when he gets back. Messala is puzzled, since the galleys are supposed to be a one-way trip.
    ellauri150.html on line 622: Simonides tries to defend Ben-Hur. This gets him and his daughter seized.
    ellauri150.html on line 623: The Romans taking prisoners to the galleys are not overly concerned about anyone surviving, especially not people who knocked out their governor. At a well some distance north of Jerusalem, soldiers get watered first, then horses, and then slaves—and not Ben-Hur. He asks God for help... and in response, a young man, whose face is always turned from the camera, comes and gives him water. The audience understands that this is Jesus Himself, come to answer Ben-Hur's prayer. The Roman in charge starts to tell Him not to give Ben-Hur water, but on seeing His face, the Roman changes his mind. Ben-Hur drinks deep until it's time to move it.
    ellauri150.html on line 627: There is a firefight with real fire. Things are burning all over the place. The ship gets rammed; for some reason, instead of trying to get the ship out of the way, those slaves who are chained try to remove the chains. Since the enemy ship appears to be holding up their ship, it almost works out. Ben-Hur is unlocking slaves, and major fighting is going on on deck. Then Quintus is shoved overboard. Ben-Hur goes to save him, shoving a torch into the face of a mercenary along the way.
    ellauri150.html on line 629: Ben-Hur saves the consul and gets him on a raft of debris. Then he has to knock out the consul to prevent the fella from committing suicide, and chains the mercenary to him. After the consul wakes, still wanting to die, he reminds him that staying alive is the motivation he gives his slaves... Quintus wanted to commit suicide because he thought he'd lost overall. He hadn't, as it turns out he's hailed as a hero, and so there is a triumphant return to Rome. Ben-Hur gets to see the Emperor and then lives with Quintus learning to drive a chariot in races with Arrius' prized horses. Quintus actually tried to get him cleared of wanting to kill that Judean governor, but didn't pull it off...
    ellauri150.html on line 635: The house of Hur is in ruins, but people are living there. He is met by Esther; she and her father were in there for only a year. Her father was paralyzed in prison, so a big fella who shared a cell with him and went mute during that time has also moved in to help. They are still in Jerusalem because all the assets were seized by the Romans - well, not all the assets, but they don't want the Romans to know about the rest of them prematurely. Esther never married, partly because the reason for arranging that marriage no longer applied, and partly because - she looks at her all-black clothing here, so we're probably supposed to believe that her fiance died.
    ellauri150.html on line 637: Judah arranges an appointment with Messala under his Roman name Young Arrius, and sends a dagger for an advance gift. He wants to know what happened to his mother and sister. Messala honestly doesn't know. Judah tells him he'll kill Messala if a) he doesn't find out or b) anything's happened to the b...
    ellauri150.html on line 641: Ben-Hur's mother and sister drop by the old place and come as close to meeting up with Esther as they dare. Esther tells them Judah hasn't changed, which is at best a half-truth. They make Esther promise not to tell Judah they have leprosy; they want him to remember them as they were. Esther promises by her love of Judah (and yes, it is there). She sees him (he passed by without noticing the lepers) and "confesses" that his mother and sister are dead...
    ellauri150.html on line 645: After the intermission, Ben-Hur has taken the charioteer job now. and Ilderim visits the bathhouse where the young Roman nobles luxuriate, half-naked.note Messala is there talking about his unbeatable team of horses. Ilderim says his team is even better, and offers a wager with LOTS of money involved. He eventually succeeds...
    ellauri150.html on line 647: ... And it's time for the big setpiece, the Chariot Race! The first rule of the Chariot Race is: there are no rules. A demolition derby is entirely standard procedure. That's how Messala gets to have a chariot tricked out with blades on the wheels-- vroom! But does that shake Ben-Hur? No! He will have his vengeance. As the race starts, the two of them are neck-and-neck. Messala tries to destroy Ben-Hur's chariot, but in a cruel twist, his own chariot falls apart. Messala is dragged by his horses and viciously trampled by another team. As Messala's broken body is carried to the surgeon, Ben-Hur receives the victor's laurel crown.
    ellauri150.html on line 649: Ben-Hur seeks out Messala in the dark pit of the surgeon's bay. Messala refuses to be carried out to a proper hospital: even if it kills him, he'll see Ben-Hur one last time. The two onetime friends meet. Messala taunts Ben-Hur with the knowledge that Miriam and Tirzah are alive— but as lepers. Having had his last revenge, Messala dies. Ben-Hur goes to seek out his family, even in their horrific state. Esther meets him at the leper's cave. The family reunites as Jesus' crucifixion takes place. At Jesus' death, by a miracle, Miriam and Tirzah are healed of their leprosy. Judah renounces hatred and dedicates himself to his family— which will include Esther as his wife. All live happily ever after, except for Messala.
    ellauri150.html on line 656: Das Buch der Liebe erschien im Jahr 1876 und kann als Karl Mays Erstlingswerk gelten. Es bestand aus drei Abteilungen:
    ellauri150.html on line 660: Die Geschlechtskrankheiten des Menschen und ihre Heilung. Mit besonderer Berücksichtigung der Syphilis, ihrer Entstehung und Folgen (vermutlich von einem anderen Autor)
    ellauri150.html on line 668:

    Leo was the first person in the world to be captured on color film. Maybe that is why he gave his blessings on Ben-Hur. The blessings worked, it too came out on color film. Here's some more messages from him.
    ellauri150.html on line 673: This is another article on the writings of Pope Leo XIII. the third longest sitting pope, an Italian (Vincenzo Gioacchino Raffaele Luigi Pecci) who lived from 1810 to 1903, and was Pope from 1878 until his death in 1903. In his writings he gives us a profound insight into the philosophical movements of the late 19th century. The ideas generated during that time have largely shaped our present day ideological struggles.
    ellauri150.html on line 681: You understand as a matter of course, Venerable Brothers, that We are alluding to that sect of men who, under the motley and all but barbarous terms and titles of Socialists, Communists, and Nihilists, are spread abroad throughout the world and, bound intimately together in baneful alliance, no longer look for strong support in secret meetings held in darksome places, but standing forth openly and boldly in the light of day, strive to carry out the purpose long resolved upon, of uprooting the foundations of civilized society at large.
    ellauri150.html on line 689: But the Pope's letter is actually a warning of the dangers inherent in too much freedom. It is the old story of the Garden of Eden. Adam and Eve were free to do whatever they wished in this original Paradise, but if they partook of the Tree of Good and Evil then there would be a price to pay. (Yes, as Milton made it clear, they were completely free to have sex anytime and anywhere, but not while munching on the apple!) And as it turned out the temptation was too great to resist.
    ellauri150.html on line 693: The Pope reminds us that the Church teaches that we all have "freedom of choice" (free will); that our lives are not pre-determined. So in a real sense we have the power to choose our destinies - to choose between right and wrong. And this is because we are made in the image of God and as such we are able to determine "what is true and good".
    ellauri150.html on line 697: And now the Pope reminds us of a bit of ancient wisdom, "the wise man alone is free". This sounds like a saying from a fortune cookie. What does it mean? When we foolishly succumb to temptation and become slaves to our desires, we are no longer free! We have lost our self-control and have become possessed by our darkest passions. Jesus says, "Whosoever committeth sin is the slave of sin." (John 8:34)
    ellauri150.html on line 699: So the Pope is telling us that it's really that simple. There is an intimate relationship between freedom and sin. If you want to be free, don't sin. When the Church teaches us not to sin, it is also teaching us how to be free. That's *real* freedom. Don't worry, you still have lots of other choices open to you that don't involve sin. You haven't given anything up, in fact you have opened up new possibilities now that you have freed yourself from sin. (Pst! before you get carried away with this, read the fine print below on gay and premarital sex.)
    ellauri150.html on line 705: And now comes a bit of papal humor, "Were this the case, it would follow that to become free we must be deprived of reason." Pretty funny, huh? Ok, I see you're not laughing, but instead are scratching your head. Alright, let me paint a picture for you. Imagine a 60s hippy high on LSD, dancing wildly, and shouting out, "I'm free! I'm free!" Yes, this is one of the messages that is often repeated like a mantra in today's society, "If you want to free yourself, you have to stop thinking and just let yourself go." In 1888, Pope Leo XIII rejected this notion and even ridiculed it.
    ellauri150.html on line 726: Hi Ride. The Catholic teaching on premarital sex is that it is a sin. I know this is not what most people want to hear these days. They just want to hear that gay sex is a sin. But from a Catholic perspective any sex outside of marriage is a sin. And there's no gay marriage, so gotcha!
    ellauri150.html on line 728: I was actually thinking about writing an article about how the free sex movement came out of the 60s. The idea was to use the songs from Joni Mitchell's Blue album as the basis of the article. You know before that time sex before marriage wasn't not considered socially acceptable, because French letters were not reliable. I'm sure it still happened, but it was not done out in the open - at least not by "respectable" people.
    ellauri150.html on line 732: Anyway Ride, I'm not a saint so I'm in no position to judge anyone. I think its important to maintain a high moral standard even if we know that people will not always meet it. The alternative is the immoral soup that we currently find ourselves in. (At least Catholics aren't as radical as Puritans.)
    ellauri150.html on line 746: I have been thinking that the lives of the saints would be great material for Hollywood. We have the technology now to make supernatural events come to life in a realistic way on the movie screen. I was thinking of St. Bernadette who saw Our Lady at Lourdes. She always complained that the paintings and statues of Our Lady never portrayed her full beauty. But imagine if she had been able to describe her vision to a modern movie director working in 3D Imax format. The image could actually be made to float in space in front of the viewer and emanate a holy glow. A little like princess Leia in the hologram (though I thought the hologram was rather too small.) If the viewer tried to touch this image, his hand would pass through it. (I've experienced this with images in Imax movies. I'm thinking specifically of the floating seeds/"jelly fish" in Avatar.)
    ellauri150.html on line 750: Maybe the Vatican needs to get into the movie business! In the past the Vatican sponsored the works of arts of the greatest artists of the times. Today the cinema is our greatest, most technologically advanced art form and we need Christian movie directors and producers that will dedicate their art to Christ. This will never happen in Hollywood. The one exception was "The Passion" and we saw what a struggle that was.
    ellauri150.html on line 752: I've watched a variety of shows on EWTN on the lives of saints. Even though the production quality cannot approach that of Hollywood, I find the stories so intriguing that I prefer to watch them to the regular TV programs on other channels. In the 1960s the stories of the saints were rejected as being to full of supernatural elements. Now with the New Age movement, people complain that Christianity does not have enough of a spiritual content. Well that's because the rationalists attempted to strip all the spirituality from Christianity. The lives of the saints are full of spirituality and can demonstrate to contemporary Man that there is no need to turn to exotic religions for spirituality. Everything that they are looking for is right here in the Catholic Church.
    ellauri150.html on line 754: Ride - On Eye of Providence... Strange that you should mention this because I came across this recently as a Christian symbol. I hate to think of this as a Freemason symbol. The only thing I can tell you is that the Church can and does adopt pagan symbols and changes their meanings. Similar to the way in which sinners can be converted to Christianity, so also can these symbols be converted. In reference to the Eye of Providence however, this symbol is much more closely associated with Freemasonry now. Freemasonry has been consistently repudiated by the Catholic Church. In fact Pope Leo XIII wrote an encyclical specifically condemning it in his 1884 HUMANUM GENUS (on Freemasonry):
    ellauri150.html on line 756: "At this period, however, the partisans of evil seems to be combining together, and to be struggling with united vehemence, led on or assisted by that strongly organized and widespread association called the Freemasons. No longer making any secret of their purposes, they are now boldly rising up against God Himself. They are planning the destruction of holy Church publicly and openly..."
    ellauri150.html on line 758: Also in 1983 Cardinal Ratzinger (now Pope Benedict XVI) explicitly reiterated the Church's position that a Catholic is forbidden from becoming a Freemason:
    ellauri150.html on line 760: "Therefore the Church’s negative judgment in regard to Masonic association remains unchanged since their principles have always been considered irreconcilable with the doctrine of the Church and therefore membership in them remains forbidden. The faithful who enrol in Masonic associations are in a state of grave sin and may not receive Holy Communion."
    ellauri150.html on line 764: I have basically stopped listening to any other music than church music. Even the old romantic songs seem to be a call to exchange the love of God for earthly love. And from romantic love it devolved into explicit sexual love, and from sexual love into sex without love at all.0
    ellauri150.html on line 770: Recently Kevin Jonas claimed that sex is not worth the wait. I guess that is their real message to young people.

    ellauri150.html on line 772: P.P.P.P.S. Tällä sivustolla käytetään Googlen evästeitä palveluiden toimittamiseen ja liikenteen analysoimiseen. IP-osoitteesi ja käyttäjäagenttisi jaetaan Googlelle. Google saa myös suorituskyky‑ ja suojaustiedot, joiden avulla voidaan varmistaa laadukkaat palvelut, luoda käyttäjätilastoja, havaita väärinkäyttöä sekä reagoida siihen.LisätietojaOK.
    ellauri151.html on line 50: His work lived on the never resolved tensions between a strict artistic discipline, a puritanical moralism, and the desire for unlimited sensual indulgence and abandonment to life. A man of constant sorrow, caused by anal-genital conflicts. (Note)
    ellauri151.html on line 69: Gide, dans ce roman, est influencé par Hegel (La conscience malheureuse), Rousseau et Condillac (l'éducation).
    ellauri151.html on line 84: Because the pastor is really the main character in Gide's limited world, she feels herself to be in love with him and to some extent (tent, hehe) he has similar feelings toward her. When his eldest son Jacques, who is about the same age as Gertrude, asks to marry her, the pastor becomes jealous and refuses despite the fact that Jacques is obviously in love with her, and has a bigger tent.
    ellauri151.html on line 86: Gertrude eventually gets an operation to repair her eyesight and, having gained the ability to see, realizes that she loves Jacques and not the pastor. However, in the meantime Jacques has renounced his love for her, converted to Catholicism and become a monk. Gertrude attempts suicide by jumping into a river, but this fails and she's rescued but luckily contracts pneumonia. She realizes that the pastor is an old man, and the man that punctured her when she was blind was Jacques. She tells the pastor this shortly before her death.
    ellauri151.html on line 97: Psittacism is speech or writing that appears mechanical or repetitive in the manner of a parrot. More generally it is a pejorative description of the use of words which appear to have been used without regard to their meaning.
    ellauri151.html on line 99: The word is derived from the Latin term for parrots psittaci – which in turn derives from the Greek ψιττακός – in an analogy with the ability of some parrots to speak human words but without any knowledge of their meaning.
    ellauri151.html on line 102: ges.fr/wp-content/uploads/2013/04/espionnage-jupin-charlus-631x1024.jpg" height="300px" />
    ellauri151.html on line 107: Car d’après ce que j’entendis les premiers temps dans celle de Jupien et qui ne furent que des sons inarticulés, je suppose que peu de paroles furent prononcées. Il est vrai que ces sons étaient si violents que, s’ils n’avaient pas été toujours repris un octave plus haut par une plainte parallèle, j’aurais pu croire qu’une personne en égorgeait une autre à côté de moi et qu’ensuite le meurtrier et sa victime ressuscitée prenaient un bain pour effacer les traces du crime. J’en conclus plus tard qu’il y a une chose aussi bruyante que la souffrance, c’est le plaisir, surtout quand s’y ajoutent—à défaut de la peur d’avoir des enfants, ce qui ne pouvait être le cas ici, malgré l’exemple peu probant de la Légende dorée—des soucis immédiats de propreté. Enfin au bout d’une demi-heure environ (pendant laquelle je m’étais hissé à pas de loup sur mon échelle afin de voir par le vasistas que je n’ouvris pas), une conversation s’engagea. Jupien refusait avec force l’argent que M. de Charlus voulait lui donner. (SG 609/11).
    ellauri151.html on line 111: Gide was brought up in isolated conditions in Normandy and became a prolific writer at an early age, publishing his first novel, The Notebooks of André Walter (French: Les Cahiers d´André Walter), in 1891, at the age of twenty-one.
    ellauri151.html on line 117: Gide had a half satanic, half monk-like mien; he put one in mind of portraits of Baudelaire. Withal there was something exotic about him. He would appear in a red waistcoat, black velvet jacket and beige-coloured trousers and, in lieu of collar and tie, a loosely knotted scarf. (Frizuliina.)
    ellauri151.html on line 121: In 1924, he published an autobiography, If it Die... (French: Si le grain ne meurt). In the same year, he produced the first French language editions of Joseph Conrad´s Heart of Darkness and Lord Jim.
    ellauri151.html on line 125: It is impermissible under any circumstances for morals to sink as low as communism has done. No one can begin to imagine the tragedy of humanity, of morality, of religion and of freedoms in the land of communism, where man has been debased beyond belief.
    ellauri151.html on line 129: Gide was, by general consent, one of the dozen most important writers of the 20th century. Moreover, no writer of such stature had led such an interesting life, a life accessibly interesting to us as readers of his autobiographical writings, his journal, his voluminous correspondence and the testimony of others. It was the life of a man engaging not only in the business of artistic creation, but reflecting on that process in his journal, reading that work to his friends and discussing it with them; a man who knew and corresponded with all the major literary figures of his own country and with many in Germany and England; who found daily nourishment in the Latin, French, English and German classics, and, for much of his life, in the Bible; [who enjoyed playing Chopin and other classic works on the piano;] and who engaged in commenting on the moral, political and sexual questions of the day. Monsters lead an interesting li-i-fe.
    ellauri151.html on line 131: Mä luulen ezen claim to Nobel fame vuonna 1947 oli toi antikommunismi ennen kaikkea. In 1946, when Pierre Herbert asked Gide which of his books he would choose if only one were to survive," Gide replied, ´I think it would be my Journal.´" Beginning at the age of eighteen or nineteen, Gide kept a journal all of his life and when these were first made available to the public, they ran to thirteen hundred pages. Pääasiassa homoilua ja sen puolustelua. Gide ei koskaan bylsinyt vaimoaan Madeleinea, mutta kävi kerran jonkun nuoren neidon pukilla, ja siitti siinä yhden tyttären. Toista varvia ei tullut, vaikka neito pyyteli.
    ellauri151.html on line 135: I call a pederast the man who, as the word indicates, falls in love with young boys. I call a sodomite ("The word is sodomite, sir," said Verlaine to the judge who asked him if it were true that he was a sodomist) the man whose desire is addressed to mature men. […] The pederasts, of whom I am one (why cannot I say this quite simply, without your immediately claiming to see a brag in my confession?), are much rarer, and the sodomites much more numerous, than I first thought. […] That such loves can spring up, that such relationships can be formed, it is not enough for me to say that this is natural; I maintain that it is good; each of the two finds exaltation, protection, a challenge in them; and I wonder whether it is for the youth or the elder man that they are more profitable.
    ellauri151.html on line 137: Wilde took a key out of his pocket and showed me into a tiny apartment of two rooms… The youths followed him, each of them wrapped in a burnous that hid his face. Then the guide left us and Wilde sent me into the further room with little Mohammed and shut himself up in the other with the [other boy]. Every time since then that I have sought after pleasure, it is the memory of that night I have pursued. […] My joy was unbounded, and I cannot imagine it greater, even if love had been added. How should there have been any question of love? How should I have allowed desire to dispose of my heart? No scruple clouded my pleasure and no remorse followed it. But what name then am I to give the rapture I felt as I clasped in my naked arms that perfect little body, so wild, so ardent, so sombrely lascivious? For a long time after Mohammed had left me, I remained in a state of passionate jubilation, and though I had already achieved pleasure five times with him, I renewed my ecstasy again and again, and when I got back to my room in the hotel, I prolonged its echoes by hand until morning. What´s love got to do with it?
    ellauri151.html on line 139: Gide´s novel Corydon, which (too) he considered his most important work, erects (niin takuulla) a defense of pederasty. At that time, the age of consent for any type of sexual activity was set at thirteen.
    ellauri151.html on line 149: Dickensin Sirkka-joulusadussa on sokea tyttö Bertha, muze on ihan sivuroolissa, kuten kotisirkkakin. Muuten juoni on Molieremaista avioliittointrigiä, itaria misereitä ja valepukuisia tuhlaajapoikia. In the end, the mysterious lodger is revealed to be none other than Edward who has returned home in disguise.
    ellauri151.html on line 151: The combined qualities of the realist and the idealist which Dickens possessed to a remarkable degree, together with his naturally jovial attitude toward life in general, seem to have given him a remarkably happy feeling toward Christmas, though the privations and hardships of his boyhood could have allowed him but little real experience with this day of days.
    ellauri151.html on line 154: If Scrooge be not as he has been pictured, it is because a more ducklike Scrooge was desired—a Scrooge not wholly bad, a Scrooge of a better heart, a Scrooge to whom the resurrection described in this story was possible.
    ellauri151.html on line 157: ges/i05_tn.jpg" width="40%" />
    ellauri151.html on line 161: The book was a huge commercial success, quickly going through two editions. Reviews were favourable, but not all so. In an unsigned piece in The Times the reviewer opined, "We owe it to literature to protest against this last production of Mr. Dickens. Shades of Fielding and Scott! Is it for such jargon as this that we have given your throne to one who cannot estimate his eminence?" However, William Makepeace Thackeray enjoyed the book immensely: "To us, it appears it is a good Christmas book, illuminated with extra gas, crammed with extra bonbons, French plums and sweetness.This story is no more a real story than Peerybingle is a real name!
    ellauri151.html on line 172: Il est affligé d'une vue très basse et a une santé fragile, de sorte qu'il n'apprend à lire qu'à l'âge de douze ans.
    ellauri151.html on line 182: Ei ylläri et Anders siteeraa tässä kohtaa keskustaoikeistolaista Vergiliusta. The longer Virgil quote is:
    ellauri151.html on line 196: Laura Dewey Lynn Bridgman (December 21, 1829 – May 24, 1889) is known as the first deaf-blind American child to gain a significant education in the English language, fifty years before the more famous Helen Keller. Bridgman was left deaf-blind at the age of two after contracting scarlet fever. She was educated at the Perkins Institution for the Blind where, under the direction of Samuel Gridley Howe, she learned to read and communicate using Braille and the manual alphabet developed by Charles-Michel de l'Épée.
    ellauri151.html on line 242: To read a writer is for me not merely to get an idea of what he says, but to go off with him and make a train in his company.
    ellauri151.html on line 260: Pourtant il me semble que, n'eussé-je connu ni Dostoïevski, ni Nietzsche, ni Freud, ni Hegel ou Proust, j'aurais pensé tout de même.
    ellauri151.html on line 264: Generally among intelligent people are found nothing but paralytics and among men of action nothing but fools. Thank dog I'm neither.
    ellauri151.html on line 266: The finest virtues can become deformed with age. The precise mind becomes finicky; the thrifty man, miserly; the cautious man, timorous; the man of imagination, fanciful. Even perseverance ends up in a sort of stupidity. Moi, je sais.
    ellauri151.html on line 268: Old hands get soiled, it seems, whatever they caress, but they too have their beauty when they are joined in prayer. Young hands were made for caresses and the sheathing (sic) of love. It is a pity to make them come too soon.
    ellauri151.html on line 279:

    Hegelin valitettava alemmuudentunne


    ellauri151.html on line 281: Dilthey a le premier noté l’importance d’un texte de jeunesse de Hegel et y a signalé comme une première esquisse de ce que sera plus tard «la conscience malheureuse». On sait quelle importance revient à la conscience malheureuse dans la Phénoménologie de Hegel, et plus tard encore dans la Philosophie de la Religion. Sous une forme abstraite la conscience malheureuse est la conscience de la contradiction entre la vie finie de l’homme et sa pensée de l’infini. « En pensant je m’élève à l’absolu en dépassant tout ce qui est fini, je suis donc une conscience infinie et en même temps je suis une conscience de soi finie et cela d’après toute ma détermination empirique... Les deux termes se cherchent et se fuient — je suis le sentiment, l’intuition, la représentation de cette unité et de ce conflit et la connexion de ces termes en conflit... je suis ce combat, je ne suis pas un des termes engagés dans le confit, mais je suis les deux combattants et le combat lui-même, je suis le feu et l’eau, qui entrent en contact et le contact et l’unité de ce qui absolument se fuit. » La conscience malheureuse qui dans la Phénoménologie trouve son incarnation historique dans le judaïsme et dans une partie du moyen âge chrétien est en effet la conscience de la vie comme du malheur de la vie. L’homme s’est élevé au-dessus de sa condition terrestre et mortelle ; il n’est plus que le conflit de l’infini et du fini, de l’absolu qu’il a posé en dehors de la vie, et de sa vie réduite à la finitude…
    ellauri151.html on line 283: Kuulostaa ihan Freudin kolmisoinnulta: ego, id, ja superego. Hyvän ja pahan tennisottelu, minä kazomossa pää kääntyillen. Mitäs Hegelin poka tästä ize oli mieltä? Vaikea sanoa, sen textit oli käsittämätöntä suoltoa. Argumentaatiosta ei tietoa, premissointi tyystin hukassa. Se oli varsinainen napanöyhdänkaivaja, 7 kääpiötä yhdessä suurmiehessä. Heigh Ho, Heigh Ho, and off to work we go, hakut olalla.
    ellauri151.html on line 285: Tässä kohtaa Hegelin Hengen fenomenologiaa tulee toi onneton omatunto kuvaan mukaan:
    ellauri151.html on line 287: Im Skeptizismus erfährt das Bewußtsein in Wahrheit sich als ein in sich selbst widersprechendes Bewußtsein; es geht aus dieser Erfahrung eine neue Gestalt hervor, welche die zwei Gedanken zusammenbringt, die der Skeptizismus auseinander hält. Die Gedankenlosigkeit des Skeptizismus über sich selbst muß verschwinden, weil es in der Tat ein Bewußtsein ist, welches diese beiden Weisen an ihm hat. Diese neue Gestalt ist hiedurch ein solches, welches für sich das gedoppelte Bewußtsein seiner als des sich befreienden, unwandelbaren und sichselbstgleichen, und seiner als des absolut sich verwirrenden und verkehrenden – und das Bewußtsein dieses seines Widerspruchs ist. – Im Stoizismus ist das Selbstbewußtsein die einfache Freiheit seiner selbst; im Skeptizismus realisiert sie sich, vernichtet die andere Seite des bestimmten Daseins, aber verdoppelt sich vielmehr, und ist sich nun ein Zweifaches. Hiedurch ist die Verdopplung, welche früher an zwei einzelne, an den Herrn und den Knecht, sich verteilte, in eines eingekehrt; die Verdopplung des Selbstbewußtseins in sich selbst, welche im Begriffe des Geistes wesentlich ist, ist hiemit vorhanden, aber noch nicht ihre Einheit, und das unglückliche Bewußtsein ist das Bewußtsein seiner als des gedoppelten nur widersprechenden Wesens.
    ellauri151.html on line 289: Dieses unglückliche, in sich entzweite Bewußtsein muß also, weil dieser Widerspruch seines Wesens sich ein Bewußtsein ist, in dem einen Bewußtsein immer auch das andere haben, und so aus jedem unmittelbar, indem es zum Siege und zur Ruhe der Einheit gekommen zu sein meint, wieder daraus ausgetrieben werden. Seine wahre Rückkehr aber in sich selbst, oder seine Versöhnung mit sich wird den Begriff des lebendig gewordenen und in die Existenz getretenen Geistes darstellen, weil an ihm schon dies ist, daß es als ein ungeteiltes Bewußtsein ein gedoppeltes ist; es selbst ist das Schauen eines Selbstbewußtseins in ein anderes, und es selbst ist beide, und die Einheit beider ist ihm auch das Wesen, aber es für sich ist sich noch nicht dieses Wesen selbst, noch nicht die Einheit beider.
    ellauri151.html on line 294: Die Bewegung, worin das unwesentliche Bewußtsein dies Einssein zu erreichen strebt, ist selbst die dreifache, nach dem dreifachen Verhältnisse, welche es zu seinem gestalteten jenseits haben wird; einmal als reines Bewußtsein; das andremal als einzelnes Wesen, welches sich als Begierde und Arbeit gegen die Wirklichkeit verhält; und zum dritten als Bewußtsein seines Für-sich-seins. – Wie diese drei Weisen seines Seins in jenem allgemeinen Verhältnisse vorhanden und bestimmt sind, ist nun zu sehen.
    ellauri151.html on line 298: Obgleich aber das unglückliche Bewußtsein also diese Gegenwart nicht besitzt, so ist es zugleich über das reine Denken, insofern dieses das abstrakte von der Einzelnheit überhaupt wegsehende Denken des Stoizismus, und das nur unruhige Denken des Skeptizismus – in der Tat nur die Einzelnheit als der bewußtlose Widerspruch und dessen rastlose Bewegung – ist; es ist über diese beide hinaus, es bringt und hält das reine Denken und die Einzelnheit zusammen, ist aber noch nicht zu demjenigen Denken erhoben, für welches die Einzelnheit des Bewußtseins mit dem reinen Denken selbst ausgesöhnt ist. Es steht vielmehr in dieser Mitte, worin das abstrakte Denken die Einzelnheit des Bewußtseins als Einzelnheit berührt. Es selbst ist diese Berührung; es ist die Einheit des reinen Denkens und der Einzelnheit; es ist auch für es diese denkende Einzelnheit, oder das reine Denken, und das Unwandelbare wesentlich selbst als Einzelnheit. Aber es ist nicht für es, daß dieser sein Gegenstand, das Unwandelbare, welches ihm wesentlich die Gestalt der Einzelnheit hat, es selbst ist, es selbst, das Einzelnheit des Bewußtseins ist.
    ellauri151.html on line 300: Andacht: Das gestaltlose Sausen des Glockengeläutes oder eine warme Nebelerfüllung, ein musikalisches Denken, indem es diese Erfahrung gemacht, daß das Grab seines wirklichen unwandelbaren Wesens keine Wirklichkeit hat.
    ellauri151.html on line 303: Enhän mä voi kuolla, koska koko maailma kuolis siinä mukana. Valot sammuu, haju jää. Kyltoi Hegelkin oli tosi syvältä.
    ellauri151.html on line 310: Palestiinalainen filmi jossa juutalaisten vainot (genetivus subiectivus) ja palestiinalaisten triangelidraama vedetään rinnakkain. Helvetin vituttavaa mutta täysin totta: tollasta tää apinoiden touhu nimenomaan on. Toiset käy omimaan toisten maita (EAT! EAT!) ja tappaa aseettomia naisia ja lapsia siinä samalla (KILL! KILL!), kun toiset taas samaan aikaan vilkkusilmäisinä ezii tilaisuutta FUCK! FUCK!. Voi helvetti. Ja kaikkein vittumaisinta on sitten ammattiteeveentöllöttäjien arvostelut tästä, jotka täysin sivuuttavat tän kaiken vituttavuuden, ja nirppanokkaisina arvostelevat oliko filmi nyt hyvin tehty, osasitko näyttelijät hommansa, ja olisko ohjaajan pitänyt tehdä jotain toisin et ois saatu parempia tehoja. VOI VITTU sanon mä. Mä en jaxa näitä saatanan viihdeohjelmia, ne on totaalisen PERSEESTÄ!!!!
    ellauri151.html on line 348: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_900,ar_1.3333334,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/39-88794961aa2b5e2f0d7" height="200px" />
    ellauri151.html on line 361: ge00-1.jpg" width="100%" />
    ellauri151.html on line 363:

    Hamann ja Wittgenstein: kaxi häröä


    ellauri151.html on line 365: Gray (2012) argues that Wittgenstein could have known Hamann through Fritz Mauthner (1849–1923) or Søren Kierkegaard (1813–1855). Kusch proposes that Wittgenstein got Martin Luther’s (1483–1548) view of theology as a grammar from Hamann or somebody discussing Hamann’s views, because
    ellauri151.html on line 366: Hamann, as noted, uses similar language about theological grammar
    ellauri151.html on line 367: as Wittgenstein. In fact, Mauthner used Hamann’s grammar quote
    ellauri151.html on line 368: as a motto of his critique of language (ZH 7: 169; H: xiii, n. 6). Munz
    ellauri151.html on line 369: (2000) points out that Wittgenstein discussed Kierkegaard’s views in
    ellauri151.html on line 371: these discussions (DB: 40–43, 64–66) show that Wittgenstein viewed
    ellauri151.html on line 372: religious symbols as paradoxes. She then argues that Wittgenstein
    ellauri151.html on line 375: Wittgenstein’s analysis shows that religious and linguistic symbols
    ellauri151.html on line 384: Hamannin epäluottamus järkeen ja valistukseen johti hänet johtopäätökseen, jonka mukaan usko Jumalaan oli ainoa ratkaisu filosofian kiusallisiin ongelmiin. Hamann sai paljon vaikutteita David Humen kirjoituksista. Hänet muistetaan siitä, että hän käytti kuvaa Sokrateesta, joka väitti ettei tiedä mitään, teoksessaan Socratic Memorabilia, jossa hän arvosteli valistuksen riippuvuutta ihmisjärjestä.
    ellauri151.html on line 388: Hamann vaikutti Herderiin, Goetheen, Jacobiin, Hegeliin ja Kierkegaardiin. Hämärämpää hämärämmän läpitte. Hamannista on käytetty nimitystä "der Magus des Nordens" ('Pohjan tietäjä'). Hän opiskeli Königsbergissä filosofiaa, teologiaa, kielitiedettä ja lakitiedettä. Hän asui pitkään eri paikoissa Saksassa, Itämerenmaakunnissa, Englannissa ja muualla ja vietti kiertelevää elämää, osaksi kotiopettajana, osaksi muissa tehtävissä. Hän oli ajoittain virkamiehenä kotikaupungissaan, etenkin tullilaitoksessa.
    ellauri151.html on line 390: Hamannin teokset sisältävät enimmäkseen katkonaisia, useimmiten hämäriä mietelmiä jotka eivät saaneet suuren yleisön huomiota, mutta muutamiin ajan nerokkaimmista henkilöistä Hamann vaikutti tuntuvasti. Yhtenä perusaatteena hänen teoksissaan on valistushengen vastustaminen. Järki ei ole korkein tuomari suurissa maailmankatsomuskysymyksissä, vaan mielikuvitus ja tunne on sen rinnalla asetettava oikeuteensa.
    ellauri151.html on line 392: Hamann on tutkinut kokeellisesti muun muassa kielen ja runouden kehitystä ja osoittanut, kuinka järki ja mielikuvitus vaikuttavat siinä erottamattomasti yhdistettyinä toisiinsa. Kirjassaan Kreuzzüge eines Philologen (1762) hän kehittelee ajatusta, että runous on "ihmissuvun äidinkieli", alkuperäisin ajatuksien ilmaisukeino. Hänen kirjojaan on muun muassa Sokratische Denkwürdigkeiten (1759). Hamannin kootut teokset on julkaissut Wolfram von Roth (1821–1843). Laajan, kuusiosaisen elämäkerran J. G. Hamanns Leben und Schriften (1857–1873) on hänestä kirjoittanut Hermanni Kiltamestari.
    ellauri151.html on line 406: Der Ekel ist das Merkmal eines verdorbenen Magens oder verwöhnter Einbildungskraft.
    ellauri151.html on line 410: What Tarquin the Proud said in his garden with the poppy blooms was understood by the son but not by the messenger. Wot??? Kz. albumia 153.
    ellauri151.html on line 415: Self knowledge begins with the neighbor, the mirror, and just the same with true self-love; that goes from the mirror to the matter.
    ellauri151.html on line 417: Reden ist übersetzen - aus einer Engelsprache in eine Menschensprache.
    ellauri151.html on line 419: Der Glaube ist kein Werk der Vernunft und kann daher auch keinem Angrif derselben unterliegen; weil Glauben so wenig durch Gründe geschieht, als Schmecken und Sehen.
    ellauri151.html on line 423: Denken Sie weniger und leben Sie mehr.
    ellauri151.html on line 435: The product of paper and printed ink, that we commonly call the book, is one of the great visible mediators between spirit and time, and, reflecting zeitgeist, lasts as long as ore and stone. Help us translate this quote!
    ellauri151.html on line 437: Without language we would have no reason, without reason no religion, and without these three essential aspects of our nature, neither mind nor bond of society. Help us translate this quote!
    ellauri151.html on line 441: If only I was as eloquent as Demosthenes, I would have to do no more than repeat a single word three times. Reason is language — Logos; I gnaw on this marrowbone and will gnaw myself to death over it. It is still always dark over these depths for me: I am still always awaiting an apocalyptic angel with a key to this abyss. Help us translate this quote!
    ellauri151.html on line 443: The philosophers have always given truth a bill of divorce, by separating what nature has joined together and vice versa. Help us translate this quote
    ellauri151.html on line 445: Not only the entire ability to think rests on language… but language is also the crux of the misunderstanding of reason with itself. Help us translate this quote! Arto Mustajoki, please! How would it go in Russian?
    ellauri151.html on line 447: Every phenomenon of nature was a word, - the sign, symbol and pledge of a new, mysterious, inexpressible but all the more intimate union, participation and community of divine energies and ideas.
    ellauri151.html on line 451: Let us assume that we invited an unknown person to a game of cards. If this person answered us, “I don’t play,” we would either interpret this to mean that he did not understand the game, or that he had an aversion to it which arose from economic, ethical, or other reasons. Let us imagine, however, that an honorable man, who was known to possess every possible skill in the game, and who was well versed in its rules and its forbidden tricks, but who could like a game and participate in it only when it was an innocent pastime, were invited into a company of clever swindlers, who were known as good players and to whom he was equal on both scores, to join them in a game. If he said, “I do not play,” we would have to join him in looking the people with whom he was talking straight in the face, and would be able to supplement his words as follows: “I don’t play, that is, with people such as you, who break the rules of the game, and rob it of its pleasure. If you offer to play a game, our mutual agreement, then, is that we recognize the capriciousness of chance as our master; and you call the science of your nimble fingers chance, and I must accept it as such, it I will, or run the risk of insulting you or choose the shame of imitating you.” … The opinion of Socrates can be summarized in these blunt words, when he said to the Sophists, the leaned men of his time, “I know nothing.” Help! TLDR!
    ellauri151.html on line 464: Toiveikkaasti mutta liian aikaisin runoili unkarinjuutalainen Miklós Radnóti vuonna 1941 rauhan puolesta. Nuolaisi ennenkuin tipahti: pahin oli sille vielä edessäpäin. Eikä siinä vielä kaikki: hiljan särjettiin Mikloxen pazas Unkarissa törmäämällä siihen saxalaisten tekemällä mersulla. Kohta alkaa kolmas kierros, gentlemen start our machines.
    ellauri151.html on line 481: to detonate... its rage restrained by a stern räjähtää... Sen raivon pitää kurissa ankara
    ellauri151.html on line 482: cabbage with a disapproving glare. kaali joka kazoo sitä pahexuvin ilmein.
    ellauri151.html on line 484: Behind the sagely drooping sunflowers yonder, Viisaasti nuokkuvien auringonkukkien takana tuolla,
    ellauri151.html on line 520: Höh, olis luullut et pahan ongelma olis at bottom se et eräistä olosuhteista on apinoille aivan vitusti harmia, eli ongelma on miten päästä eroon näistä pahoista asioista ja ennen kaikkea niitä ajavista pahoista häiskistä. Mutta ei, nää teologit on valmiit nielemään koko skenen nahkoineen karvoineen ja koittavat vaan kexiä selityxiä mix tää käsillä oleva maailma on paras mahdollisista maailmoista. Helpoin selitys on tietysti toi Leibnizin ja Spinozan determinismi, eli tää on paras koska tää on ainoa. Tähän mäkin kyllä oon valmis uskomaan. Mut tälläset peliteoreettisemmat heppulit haluu nähdä maailman pelilautana, jossa nimenomaan niiden jumalalla on voittava strategia, siis sellanen joka on ainaskin sen kannalta optimaalinen (entäs little us? Kuka se sanoi että laiva joka purjehtii Alexandriaan eiole välttämättä huolissaan laivarottien mukavuudesta?). Sen strategian outcomena on tää kuunalainen meisinki, tai mixei kuunpäällinenkin, come to that, jos siellä nyt on ketään joka kiinnostaa.
    ellauri151.html on line 522: Oikeestaan tää Laren kielenkäyttö mätsää hyvin mun peliteoreettiseen pragmatiikkaan, missä myöskin "merkitys" oli "tarkoitus", eli se mihin dialoginpelaajat pyrkivät kun ne sanoo eli tekee jotakin. Kielitieteen kursseilla mulla oli eri merkityxen sortteja, lähtien tämmösestä syy-seuraus assosiaatiosta (savu merkkaa tulta) semanttisen "tää merkki tarkoittaa miesten vessaa" ja syntaktisen (myopis tarkoittaa hiirenkorvaa) merkityxen kautta tähän pragmaattiseen, joka näyttää olevan Larzallakinn mielessä. On huomattava, että peleissä pelaajalla pitää olla utiliteetteja, joita se maximoi, eli nyt sit tän teodikeakysymyxen takana on mitä jumala oikein ajaa takaa tässä hommassa, koska on lupa olettaa, että se seuraa aina sen optimistrategiaa. Toisaalta ongelmaa hankaloittaa se, että toisen opinkohdan mukaan sillä on käytössään kaikki strategiat koko pelilaudalla, et oikeastaan se vois ratkasta Hoblan labyrinttitehtävään vaan teleportoimalla suoraan Maxin auton vara-avaimien luo kiertämättä kassan kautta, tai hizi, vaan luomalla Maxille sormia napsauttamalla uuden avaimen. Tai uuden auton, tai mitä vaan. Tästä komplikaatiosta seuraa se, että sen utiliteettien pitää olla jotain tosi kieroa, joka oikeuttaa kaikki nää kiemurat, joissa menehtyneitä apinoita lentää reestä joka käänteessä. Eli näillä alkumietteillä aletaanpa lukea mitä Larella on sanottavaa tästä.
    ellauri151.html on line 525:

    1. What are the general logic and the presuppositions of the problem of evil? 2. How can the problem of evil be called into question and how can one develop grammatical methods and philosophical tools to build a successful antitheodicy? 3. How can one develop a grammatical metacritique of the presuppositions of the problem through a philosophical grammar of the underlying language/world and being/meaning-links? 4. How can the grammatical approach to metaphysical questions and to the metacritique of the presuppositions of the problem of evil be used to analyse religious and worldview questions, and articulate ways of existential, humanistic and religious sense-making that overcome the problem?
    ellauri151.html on line 532: Moral antitheodicies are no good because god gets flushed down the toilet if he hasn't got his finger in every pie. Well Larza doesn't say it this directly, but implies as much. And that's not good in a theology thesis. So we have to go with concptual antitheodicy, if at all.
    ellauri151.html on line 538: Hamannian antitheodicies hold that the dualisms and the rationalisms underlying theodicy debate are speculative metaphysics that can be overcome through philosophical grammar. Eli tässähän on vaan kieli lomalla, annahan kun jäsennän. Tuliko Wittgensteinistäkin hamanniitti loppupeleissä? Lare ainakin on sellainen.
    ellauri151.html on line 540: Hahaa, kuten arvasin, Larde on kirjoittanut tästäkin! Paperissa "Hamann's influence on Wittgenstein"(Nordic Wittegenstein Review 7(1)2018), se informoi:
    ellauri151.html on line 542: Wittgenstein’s letters, diaries and
    ellauri151.html on line 543: Drury’s memoirs show that Wittgenstein discussed Hamann’s authorship in the early 1930s and 1950s. Wittgenstein’s diary notes and the
    ellauri151.html on line 544: Cambridge lectures show that Wittgenstein’s discussion of Hamann’s
    ellauri151.html on line 545: views in 1931 corresponds to adopting a view of harmony of language
    ellauri151.html on line 546: and reality that resembles Hamann’s. Using Hamann’s view of language
    ellauri151.html on line 548: comparison for reading Wittgenstein reveals an overlap in their
    ellauri151.html on line 549: philosophies. The harmony of language and reality takes place in
    ellauri151.html on line 550: communicative use, so non-communicative private languages and pre-
    ellauri151.html on line 551: linguistic ideal forms of representation are not possible. Language is a
    ellauri151.html on line 554: Aika yllättävän paljon ällösanoja tuli jo abstraktissa. Eikös Wittgenstein ollut juutalaisten uskonluopioiden sukua? Joo sehän oli Hitlerin koulussa alaluokkalaisena. Hamannin aikoihin Wittigensteinit oli varmaan vielä isiensä uskossa. Mikä sitä sitten veti tohon Hamanniin? Read on:
    ellauri151.html on line 558: with the ideas typically attributed to the late Wittgenstein”. In this
    ellauri151.html on line 559: paper I investigate Hamann’s influence on Wittgenstein. I show the
    ellauri151.html on line 562: Wittgenstein referred to Hamannian themes and to Hamann’s
    ellauri151.html on line 565: Wittgenstein discussed and was inspired by the key Hamannian
    ellauri151.html on line 566: themes of divine language and an epistemology of faith.
    ellauri151.html on line 567: Wittgenstein developed a view of harmony of language and reality
    ellauri151.html on line 570: Using Hamann’s view of language as a point of comparison for
    ellauri151.html on line 571: interpreting Wittgenstein reveals an important systematic overlap in
    ellauri151.html on line 572: their views. Language consists of signs, practices of use and a
    ellauri151.html on line 575: languages and pseudo-mathematical ideal languages are not possible.
    ellauri151.html on line 576: Language is a free response to reality, and it is based on trust.
    ellauri151.html on line 579: In god we trust, all others pay cash. Hamann ei ollut wittgensteinilainen, vaan Wittgenstein oivalsi loppupeleissä olevansa hamannilainen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Koskaan ei ole liian myöhä katua ja tehdä parannus.
    ellauri151.html on line 581: Tälläsen expressiivisen "tiili!" tyyppisen käskykielen painottaminen on sellaisenaan jo aika uskonnollista. (Vaik onhan tietokonekieletkin käskykantaisia.) Kusch argues that theological grammar describes how religious practices and the communication between God and the believer work. Both Hamann and Wittgenstein argue that pictures are indispensable for divine-
    ellauri151.html on line 582: human relationships, because they are used in religious language-games. Mitähän Ludi olis tässä kohtaa sanonut jos se olis ollut muslimi? Norjalaiset karvakäsi farmarit otti kaikki kuvat farmin seiniltä kun ne muutti sinne. Ei juutalaisetkaan juuri kuvista perustaneet. Jeesus kylläkin puhui vertauxin ja tunnuskuvin.
    ellauri151.html on line 585: Tim Labron (2009) also compares Wittgenstein’s late philosophy
    ellauri151.html on line 587: divine are intertwined. Social language-games similarly reveal logic
    ellauri151.html on line 593: Chalcedonian Christianity refers to the branch of Christianity that accepts and upholds theological and ecclesiological resolutions of the Council of Chalcedon, the Fourth Ecumenical Council, held in 451. Chalcedonian Christianity accepts the Christological Definition of Chalcedon, a Christian doctrine concerning the union of two natures (divine and human) in one hypostasis of Jesus Christ, who is thus acknowledged as a single person (prosopon). Chalcedonian Christianity also accepts the Chalcedonian confirmation of the Niceno-Constantinopolitan Creed, thus acknowledging the commitment of Chalcedonism to Nicene Christianity.
    ellauri151.html on line 608: Hamann and Wittgenstein criticize the Enlightenment’s dualism senses/reason, subject/object, mind/world, reason/feeling and theory/practice by developing a view of “sensuous reason” that is located in language.
    ellauri151.html on line 620: grammatical rules with it. They describe its usage subsequently. (LWL:
    ellauri151.html on line 631: collected works (N II) to Wittgenstein in 1950 as a Christmas
    ellauri151.html on line 632: present. Wittgenstein again found Hamann difficult to understand,
    ellauri151.html on line 635: Wittgenstein mentioned Hamann to Maurice O’Connor
    ellauri151.html on line 646: Natur. Und ist damit nicht das religiöse Paradox ausgedrückt: “Wie kann die
    ellauri151.html on line 651: Yhteinen piirre mystiikkaan taipuvilla hämäräheikeillä on että pyhiä textejä ei tarvi ymmärtää samassa mielessä sanatarkkaan kuin jotain reseptiä tai käyttöohjetta, vaan riittää että tulee sellanen fiilis että "hei must tuntuu etmä tajuan", "I can relate to that", "groovy". Ikäänkuin resonoidaan textin taajuudella. Hamannin ja Ludin poinzi on että koko kieli olis sellasta. Tottahan se on aika useinkin, aika paljonhan viestinnästä menee läpi ilman että kukaan tarkastaa ymmärsikö kukaan siitä mitään, tai ainakaan ketkään 2 saman asian. Se on ihan kivaa ja okei kun ollaan pyllistelemässä jossakin ja pidetään kimppakivaa, hämäräkin kieli hoitaa tehtävänsä siellä. Silti epäilyttää pääseekö sillä tarkkudella ihan kuuhun asti. (Vai menikö sinne kukaan? Oliko se vaan salaliittoteoriaa? Onko keskitysleireillä oikeesti käytettyjä silmälaseja saippuaa ja nahkakukkaroita? Sanos se! Mitähän Hamann ja Wittgenstein olis tuumineet?)
    ellauri151.html on line 653: Luther puts this clearly: “The spirit consists in the use, not the object”. Luther reached his theological breakthrough when he realized that theological language consists fundamentally of speech acts and linguistic action. Augustinuxen show-and-tell semantiikka ei kata mysteerien pragmatiikkaa: ei kuivassa näkkärissä ole sielua, vaan se pujahtaa siihen joteskin kun näkki pannaan kielelle ja sanotaan oikeat taikasanat. Hizi empä arvannut poikasena kielitieteen kurssilla miten läheltä Luther siinä liippasi, hyvä ettei tukka heilahtanut.
    ellauri151.html on line 657: Wittgenstein first interprets Hamann’s ideas as a Russell-type paradox of signs and their objects in light of the logical problems he was discussing in his lectures: how God∈God? Wittgenstein then uses Kierkegaard to interpret religious symbols as paradoxes that express a higher truth. I argue that Wittgenstein
    ellauri151.html on line 660: Tässä yhteydessä on muistettava se vanha huomio, että peliteoria pelaa sillä oletuxella että pelaajat ei ole osa peliä. Eli niiden toimintaa ei ole rajoitettu säännöillä ainakaan niin pitkälle että niillä on vaan 1 pelitapa; muuten ei koko teoriaa edes tarvita. Tää liittyy tohon Wittgensteinin kymysyxeen: miten niin jumala on koko luonto ja osa luontoa? Peliteoreettinen selitysmalli eli teologia ei skulaa ellei pelaajat eli apinat ja niiden jumalat ole joteskin luonnon ulkopuolella. Niinkun ne tietysti tuppaavat kerskumaankin, vaikka se on puppua.
    ellauri151.html on line 664: Wittgenstein famously got an impulse for looking at
    ellauri151.html on line 667: after Wittgenstein returned to Cambridge (i.e. 1929–1930). Sraffa
    ellauri151.html on line 668: had shown an Italian gesture that means “Nonsense!” to
    ellauri151.html on line 669: Wittgenstein and then asked what the logical form of the gesture is.
    ellauri151.html on line 670: Wittgenstein felt like a pruned tree: the dead branches of the picture
    ellauri151.html on line 672: following and the harmony of language and reality from a new
    ellauri151.html on line 677: Vygotskylainen ongelmaa ratkaiseva apina kekkaa kaivaa banaanin ulos alle käden mentävästä reijästä käyttämällä löytämäänsä keppiä. Samalla lailla Wittgenstein kaivoi pelinsä esiin tiukahkosta reijästä ratkaistaxeen ton Straffan ruman eleen merkityxen. Esa Sariola olis ojentanut sille papukaijamerkin sekä Vygotsky-pisteitä.
    ellauri151.html on line 679: Munz (2000) discusses Wittgenstein’s reply to Frazer at length. Frazer argues that magic is based on loose associations that lead to erroneous views on causation. According to Munz, Wittgenstein holds that the distinction between beliefs and practices cannot be made, as language is at its core mythological.
    ellauri151.html on line 683: Wittgenstein offers the harmony of a wish and its fulfillment in
    ellauri151.html on line 684: communication as a counter-model for religious language and uses it to criticize Frazer’s attempts to debunk religion. Religious rituals must be understood as expressive communication. Magic, religion and language are based on symbolism, as the harmony of language and reality takes place in the symbol. A religious ritual like a rain-dance symbolically represents and mythologically enacts the connection between a wish and its fulfillment, and Wittgenstein mentions sacraments like baptism in this context (RF: 125). All language is similarly symbolic and ceremonial at its core and cannot be separated from mythology.
    ellauri151.html on line 688: Hein (1983: 42–49; see also Labron 2009: 53–57) also notes that Hamann and Wittgenstein use an epistemology based on faith and trust to reject the Enlightenment’s attempt to find an Archimedean point outside the world (mikäs se nyt on? Kuka sellaista kyselee?). Hamann argues that the modern subject/object split leads to an irresolvable problem of skepticism.
    ellauri151.html on line 692: Language has its worth and norms through language-use, which intertwines language and reality and makes reality, mental states and rational concepts a part of the language-games.
    ellauri151.html on line 694: Niinpä niin. Tässä sitä ollaan taas, idealismin loukussa. Eikun äiti kantamaan tikun nenässä pihalle. Kun tiede pääsee jostain filosofisesta pointista selvemmille vesille, tulee teologien kärpäsparvi syömään jätöxet. Näin on nähtävästi päässyt käymään myös Ludi Wittgensteinille. Pelkästä pelleilystä on tullut teologista realiteettia. Tuntuu tosi hullulta että nää hemmot tarvii uskoa, toivoa ja luottamusta uskaltaaxeen edes nousta sängystä.
    ellauri151.html on line 735: 7:6 mutta nyt me olemme irti luonnonlaista ja kuolleet pois siitä, mikä meidät piti vankeina, niin että me palvelemme Jumalaa lain hengen uudessa odotustilassa emmekä sen kirjaimen vanhassa asemahallissa.

    ellauri151.html on line 743: 7:14 Sillä mehän tiedämme, että laki on hengellinen, mutta minä olen pelkkää läskiä, myyty kuin sika koukkuun ripustettavaxi.

    ellauri151.html on line 826: [23] For the wages of sin is death, but the free gift of God is eternal life in Christ Jesus our Lord.
    ellauri151.html on line 845: [33] just as I try to please all men in everything I do, not seeking my own advantage, but that of many, that they may be saved.
    ellauri151.html on line 869: [21] because the creation itself will be set free from its bondage to decay and obtain the glorious liberty of the children of God.
    ellauri151.html on line 892: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors and teachers,

    ellauri151.html on line 918: [11] And his gifts were that some should be apostles, some prophets, some evangelists, some pastors (shepherds) and teachers,
    ellauri151.html on line 940: [9] What then? Are we Jews any better off? No, not at all; for I have already charged that all men, both Jews and Greeks, are under the power of sin,

    ellauri151.html on line 983: [18] for the scripture says, "You shall not muzzle an ox when it is treading out the grain," and, "The laborer deserves his wages."

    ellauri151.html on line 1007: * John 3:3 and 3:7 are the author's translations. These differ from the RSV only in the expression "begotten from above" that replaces "born anew' in the RSV. "Born anew" does not represent the fullness of what Jesus is stating here, and does not correspond to the literatal translation of the Greek, gennethenai anothen (be begotten from above).
    ellauri151.html on line 1062: Myös kritiikkiä voi esittää perustellusti. Suurin niistä on kysymys taiteen rajoista. Minun on edelleen vaikea ymmärtää, miten Tuntemattoman kuvauksien aikainen hengenvaara ohitettiin niin vähin äänin. Onnettomuus johti avustajan kuolemaan. Hengenvaara vaani myös elokuvan henkilöitä, muttei sentään oikeesti.
    ellauri151.html on line 1070: Maailman ongelmat ovat niin suuria, että tämän hengen ja liekin ylläpito on tärkeää. Sixi Slush on hieno tapahtuma, kokoansa suurempi.
    ellauri151.html on line 1082:

    Allt till höger är sannerligen inte lika. Alla är egoister men det är olika sorters egoister per parti, allteftersom hur gräddade röstararslena råkar redan vara.
    ellauri151.html on line 1098: Singer (mm. Shosha, Isäni, Moskhatin suku, Isäni seurakuntaa)
    ellauri151.html on line 1107: Singerin lastu nimeltä Avioero on hyvä. Laitan tähän siitä vain muutamia kylmiä paloja.
    ellauri151.html on line 1109: Sain ensimmäistä kertaa tuta että joitakuita eivät pahimmat onnettomuudetkaan hetkauta, niin puusta tehtyjä he ovat. He tallustavat kohti hautaa ajatuxet askarrellen vain ruuassa ja arjen mitättömyyxissä. Vielä kun he kazovat kuolemaa suoraan silmiin, heitä vaivaavat vähäpätöiset ongelmat. [Niin oikein! Right on!]
    ellauri151.html on line 1125: André Gides Den trånga porten (La porte étroite, 1909) löytyi Pasilan repsahtaneen varastokirjaston vaihtohyllystä. Den handlar om kärleken mellan Jérôme och Alissa, kusiner som har älskat varandra sedan barndomen. De är båda två starkt religiösa och delar föreställningen om att deras kärlek fullkomnas i att de delar samma hängivenhet för Gud. Ingenting att göra med att tränga penisen genom den trånga porten mellan skinkorna. Genom att älska Guda högst av allt kan de mötas på ett högre plan än i underbyxorna. Kaikki tällänen skizoilu peräreijistä on mennyt totaalisesi pois muodista kiitos toimivan naisten profylaxian ja abortin laillistamisen. Kenties se palaa nyt kun silverbäkit huolestuvat tykinruuan riittävyydestä.
    ellauri151.html on line 1129: La Porte étroite est en 1909 le premier grand succès littéraire de Gide. Strait is the Gate (French: La Porte Étroite) is a 1909 French novel written by André Gide. It was translated into English by Dorothy Bussy. It probes the complexities and terrors of adolescence and growing up. Based on a Freudian interpretation, the story uses the influences of Andy's childhood experience to explain the misunderstandings that can arise between two or more people. Strait is the Gate taps the unassuaged memory of Gide's unsuccessful wooing of his cousin between 1888 and 1891.
    ellauri151.html on line 1134: Each pays the price – spiritual death and anal dilatation for Michel, bodily death and who knows maybe worse for Alissa. 'Whom can I persuade that this is the twin of The Immoralist?', Andy wrote in his journal, 'that the two subjects grew up together in my mind, the excess of the one finding a secret justification in the excess of the other, so that the two together form an equipoise?'
    ellauri152.html on line 37: Mä oon aina inhonnut paimenrunoutta, sitä pahemmin lukematta edes. Ellottavaa tekosievää pelleilyä ja pyllistelyä tyyliin Maajussille morsian. Onhan näissä paasauxissa ollut jotain sentyyppistäkin, esim se ranskalainen runo jossa pantiin perä perää piikkiaidan alla. Mut tässä albumissa otetaan tää genre kunnollammin luupin alle.
    ellauri152.html on line 54: Theokritos (m.kreik. Θεόκριτος, s. noin 305 eaa.) oli antiikin kreikkalainen runoilija, joka oli kotoisin Syrakusasta. Hän oli kreikkalaisen karjapaimenrunouden perustaja ja myynti1edustaja. Joidenkin tietojen mukaan Theokritos oli Simikhoksen poika ja hänen oikea nimensä olisi ollut Moskhos. Toisten tietojen mukaan hänen isänsä olisi kuitenkin ollut Praksagoras ja äitinsä Filina. Theokritos kirjoitti 30 idyllirunoa. Niistä itse asiassa vain kahdeksan on cowboyidyllejä, vaikka Theokritos tunnetaan juuri paimenrunoudestaan. Muut runot käsittelevät muita aiheita. Yleinen aihe on poikarakkaus, ja muodoltaan runoissa on esimerkiksi dialogeja, eräänlaisia minieepoksia (epyllia) sekä ylistysrunoja hallizijoille (enkomia). Theokritokselle itselleen idylli tarkoitti pientä kuvaelmaa, epylli pientä eepoxia ja ekloge pientä otosta eli samplea. Theokritoksen runot on kirjoitettu doorilaisen murteen piirteitä sisältävällä taidekielellä. Koineeta jossa eet väännetään aax. Savveettee murrettee. Osaa runoista pidetään epäperäisinä. Paimenrunojen lisäksi Theokritoksen nimissä on säilynyt 24 epigrammia, joista 22 sisältyy Kreikkalaiseen antologiaan. Monia epigrammeista pidetään epäperäisinä. Merkittävin Theokritoksen seuraaja paimenrunoilijana on roomalainen Vergilius, joka teki paimenrunoudesta oman erillisen kirjallisuudenlajin ja lujitti Theokritoksen asemaa tämän runouden lajin piirimyyjänä.
    ellauri152.html on line 56: Alexanterin valloitusten jälkeinen talousliberaali länsihegemonia sai aikaan suuria muutoxia asenteissa ja maailmankuvassa. Globalisaation mukana nationalismin tilalle tuli yxilö- eli izekeskeinen ajattelutapa. Kiinnostus kääntyi yhteisön hyvinvoinnista yxityisen ihmisen hyvinvointiin ja ympäristön pilaamiseen.
    ellauri152.html on line 58: Ekologisesta maalaismaisesta elämänmuodosta tulee ihannoitu tilanne ja luonnosta izearvoinen luontopalvelujen tuottaja. Tämä ei tarkoita sitä että muutettaisiin maalle. Päinvastoin. Alexandriassa jouduttiin ensimmäisen kerran antiikin historiassa tekemisiin suurkaupungin ja sen mukanaan tuomien ongelmien, massaviihteen, juurettomuuden tunteen ja vieraantumisen kanssa.
    ellauri152.html on line 64:


    ellauri152.html on line 79: To lend authenticity to the forgery, Louÿs in the index listed some poems as "untranslated"; he even craftily fabricated an entire section of his book called "The Life of Bilitis", crediting a certain fictional archaeologist Herr G. Heim ("Mr. C. Cret" in German) as the discoverer of Bilitis' tomb. And though Louÿs displayed great knowledge of Ancient Greek culture, ranging from children's games in "Tortie Tortue" to application of scents in "Perfumes", the literary fraud was eventually exposed. This did little, however, to taint their literary value in readers' eyes, and Louÿs' open and sympathetic celebration of lesbian sexuality earned him sensation and historic significance.
    ellauri152.html on line 81: In 1894 Louÿs, travelling in Italy with his friend Ferdinand Hérold, grandson of the composer (1791–1831) of the same name, met André Gide, who described how he had just lost his virginity to a Berber boy named Muhammed in the oasis resort-town of Biskra in Algeria; Gide urged his friends to go to Biskra and follow his example. The Songs of Bilitis are the result of Louÿs and Hérold's shared encounter with Muhammed the dancing-boy, and the poems are dedicated to Gide with a special mention to "M.b.A", Mohammad ben Atala. Ben is boy, bat is girl, Q.E.D.
    ellauri152.html on line 87: Berthe Clorine Jeanne Le Barillier (parfois orthographiée Berthe Clorinne Jeanne Le Barillier ou même Berthe Corinne Jeanne Le Barillier, sans doute par une suite d'erreurs de recopiage orthographique erroné dans les divers ouvrages où elle est citée), née à Bordeaux le 24 juillet 1858 et morte au Cannet le 24 janvier 1927, est une femme de lettres française. Takkutukkainen naisoletettu, rekkalesbon näköinen. Väsäs paljon sinisukkajuttuja, mm. Heloisesta ja Abelardista. Takuulla ei kääntänyt mitään kreikasta. Son œuvre, si elle est assez largement tombée dans l'oubli, est servie par un style sobre et une documentation toujours très solide. La part la plus consistante de son œuvre est probablement celle consacrée à l'antiquité romaine. Elle batit une maison à proximité immédiate de l'Hermitage de Jean-Jacques Rousseau, un écrivain qu'elle admirait et dont elle voulait se rapprocher. Mit vit JJ oli kuollut jo aikapäiviä?? Ja aika misogyyni kaiken kukkuraxi. Näitä vale-uudelleen
    ellauri152.html on line 259: ger_Corydon.JPG/1024px-MuMA_-_S%C3%A9rusier_-_Le_berger_Corydon.JPG" width="50%" />
    ellauri152.html on line 264: Corydonin raskaat piirteet heiluvat Calpurnius Siculuxen eclogeissa. Jotkut koululaiset luulevat eze on Calpurnius ize, tai ainakin sen avataari.
    ellauri152.html on line 353: Nil nostri miserere? Mori me denique coges. Etkö sääli meitä? Ajat mut pahki kuolemaan.
    ellauri152.html on line 362: quam vis ille niger, quamvis tu candidus esses? bylsiä, vaixe on musta, vaixä oot valkoinen?
    ellauri152.html on line 373: iudice te metuam, si numquam fallit imago. vaixä tuomaroisit, ellei imageni yhtään petä.
    ellauri152.html on line 375: atque humilis habitare casas, et figere cervos, ja lättänöissä majoissa asustella, käydä hirvimezällä,
    ellauri152.html on line 376: haedorumque gregem viridi compellere hibisco! tai ajaa vuohilaumaa vihreällä kiinanruusulla!
    ellauri152.html on line 378: Pan primus calamos cera coniungere pluris Pan patentoi lokaputkien yhteenliimauxen instituution;
    ellauri152.html on line 417: quin tu aliquid saltem potius, quorum indiget usus, Exä vois vähintäänkin tehdä mitä pitäs duunata,
    ellauri152.html on line 422:

    Singer
    ellauri152.html on line 424: Hilja ja Wilho vei laivalla Kiinaan kädellä veivistä pyöritettävän matka-Singerin ja toivat sen vielä junassa Siperian halki takaisin.
    ellauri152.html on line 425: Se on hyvä kone, se on ahkerassa käytössä Rauhixessa vieläkin. Sen kexijä oli nimeltään Isaac Singer, New Yorkin juutalainen, jonka parta oli erittäinkin röyheä. Six varmaan Isaac Bashevis Singerin piti pitää nimessään tota Bashevitshia (Basheban poika, Iiskon äidin nimi oli Basheba), koska se oli ize vanhempana sileä kuin muna. Singer on hauska kirjailija, jossa juutalaisuuden monet viehättävät puolet pääsevät kukkaansa, vaikka vanhana Amerikassa sen ohimokiharoista ei enää ollut muistoakaan jälellä. Se näytti lähinnä Yodan ja ammoniitin risteytyxeltä. Ompelukoneen kexijän middle name oli Merritt. Jo ennen ompelukoneen keximistä se tikkasi ahkerasti upstate New Yorkissa, siittäen ainakin tusinan ja puoli lehtolasta. Se kuoli miljonäärinä Torquayn kaupungissa briteissä.
    ellauri152.html on line 435: Mut uskonto ja etenkin toi pyllistelyn tarve on kyllä jostain muusta kromosomista, se on jotain hämärää eusosiaalisuuden geeniä.
    ellauri152.html on line 438: Singerillä on tollasia taipumuxia, mutta se on siitä huolimatta järkimies. Toisinkuin mystikot, se ymmärtää, että hyvä ja paha menee sisään ja tulee ulos samasta reiästä.
    ellauri152.html on line 453: Hasidijuutalaiset näkevät lopun ajat vähän eri valossa. Ensin kuultaisiin puhallettavan oinaan sarveen. Siihen puhaltaisi profeetta Elia ja se julistaisi kaikkeen maailmaan uutista: "Vapahdus on tullut maailmalle! Pelastus on koittanut maailmalle!" Kaikki pahantekijät ja Israelin vihalliset tuhoutuisivat ja jäljelle jäisivät vain hyvät kristityt joiden etuoikeutena olisi nyt palvella juutalaisia. Talmudin mukaan Israelin valtakunta ulottuisi kaikkien kansojen ylitse. Jerusalemiin laskeutuisi taivaista tulinen temppeli. Kohanimit eli pappisluokka (me olimme mohanimeja) suoritaisi uhreja, ehkä tuliuhreja, sillä jo silloin minusta tuntui, että härkien, lampaiden ja turturikyyhkyjen teurastaminen ei johtaisi vapahdukseen. Aabraham, Iisak, Jaakob ja heidän heimonsa, Mooses, kuningas Daavid, kaikki profeetat, viisaat, geonimit ja pyhimykset kokisivat ylösnousemuksen ja samalla kaikki muut juutalaiset kuolleet. Isäni oli julkaissut kirjan jossa sukupuumme johdettiin Shabatai Cohenista, rabbi Noshe Isserlisistä, Rašista aina kuningas Daavidiin. Veljeni Moshe ja minä astuisimme palatsiin jossa kuningas David istuisi kruunu päässään kultaisella valtaistuimella "Isoisä!..." sanoisimme hänelle.
    ellauri152.html on line 461: Arvaapa mikä näistä Singerin vaihtoehtoisista totuuxista tulee mielestäni lähimmäxi oikeaa? Oikein!
    ellauri152.html on line 478: Nyt ritti! Älä puhu noista pakanoista samaan hengenvetoon kuin meidän pyhimyksistämme. Buddha oli kotoisin Kiinasta... Muistan sen Maailman poluista. Siellähän poltetaan leskiä ja tapetaan iäkkäät vanhemmat ja kaikki muut vain juhlivat."
    ellauri152.html on line 532: Haman var enligt Esters bok namnet på en furste som under Ahasverus/Xerxes regering försökte utrota judarna i Persiska riket. I bibelboken kallas han en "agagit", det vill säga avkomling av Agag, en kung av judarnas fiende Amalek.
    ellauri152.html on line 543: As described in the Book of Esther, Haman was the son of Hammedatha the Agagite. After Haman was appointed the principal minister of the king Ahasuerus, all of the king's servants were required to bow down to Haman, but Mordechai refused to. Angered by this, and knowing of Mordechai's Jewish nationality, Haman convinced Ahasuerus to allow him to have all of the Jews in the Persian empire killed.
    ellauri152.html on line 545: The plot was foiled by Queen Esther, the king's recent wife, who was herself a Jew. Esther invited Haman and the king to two banquets. In the second banquet, she informed the king that Haman was plotting to kill her (and the other Jews). This enraged the king, who was further angered when (after leaving the room briefly and returning) he discovered Haman had fallen on Esther's couch, intending to beg mercy from Esther, but which the king interpreted as a sexual advance.
    ellauri152.html on line 547: On the king's orders, Haman was hanged from the 50-cubit-high gallows that had originally been built by Haman himself, on the advice of his wife Zeresh, in order to hang Mordechai. The bodies of Haman's ten sons were also hanged, after they died in battle against the Jews.The Jews also killed about 75,000 of their enemies "in self-defense."
    ellauri152.html on line 549: The apparent purpose of this unusually high gallows can be understood from the geography of Shushan: Haman's house (where the pole was located) was likely in the city of Shushan (a flat area), while the royal citadel and palace were located on a mound about 15 meters higher than the city. Such a tall pole would have allowed Haman to observe Mordechai's corpse while dining in the royal palace, had his plans worked as intended.
    ellauri152.html on line 551: In Rabbinic tradition, Haman is considered to be an archetype of evil and persecutor of the Jews. Having attempted to exterminate the Jews of Persia, and rendering himself thereby their worst enemy, Haman naturally became the center of many Talmudic legends. Being at one time extremely poor, he sold himself as a slave to Mordecai. He was a barber at Kefar Karzum for the space of twenty-two years. Haman had an idolatrous image of Esther's arse embroidered on his garments, so that those who bowed to him at command of the king bowed also to the image.
    ellauri152.html on line 553: Haman was also an astrologer, and when he was about to fix the time for the genocide of the Jews he first cast lots to ascertain which was the most auspicious day of the week for that purpose. Each day, however, proved to be under some influence favorable to the Jews. He then sought to fix the month, but found that the same was true of each month; thus, Nisan was favorable to the Jews because of the Passover sacrifice; Iyyar, because of the small Passover. But when he arrived at Adar he found that its zodiacal sign was Pisces, and he said, "Now I shall be able to swallow them as fish which swallow one another" (Esther Rabbah 7; Targum Sheni 3).
    ellauri152.html on line 555: Haman had 365 counselors, 1/day, but the advice of none was so good as that of his wife, Zeresh. She induced Haman to build a tree for Mordechai, assuring him that this was the only way in which he would be able to prevail over his enemy, for hitherto the just had always been rescued from every other kind of death. As God foresaw that Haman himself would be hanged on some tree, He asked which tree would volunteer to serve as the instrument of death. Each tree, declaring that it was used for some holy purpose, objected to being soiled by the unclean body of Haman. Only the thorn-tree could find no excuse, and therefore offered itself for a tree (Esther Rabbah 9; Midrash Abba Gorion 7 (ed. Buber, Wilna, 1886); in Targum Sheni this is narrated somewhat differently).
    ellauri152.html on line 557: According to the Targum Sheni, he killed the prophet Daniel, who somehow managed to live to Ahasuerus's reign, dodging lions (Targum Sheini on Esther, 4, 11).
    ellauri152.html on line 561: The Jewish holiday of Purim commemorates the story of the Jews' deliverance and Haman's defeat. On that day, the Book of Esther is publicly read and much noise and tumult is raised at every mention of Haman's name. A type of ratchet noisemaker called in Hebrew a ra'ashan (רעשן) (in Yiddish: "grogger" or "hamandreyer") is used to express disdain for Haman. Pastry known as hamentashen (Yiddish for 'Haman's pockets'; known in Hebrew as אזני המן ozney Haman 'Haman's ears') are traditionally eaten on this day.
    ellauri152.html on line 563: American children's television animations in which the biblical story of Haman is told include the "Queen Esther" episode of the series The Greatest Adventure: Stories from the Bible (1985-1992), where he is voiced by Werner Klemperer, and the computer-generated series VeggieTales (2000), in which he is portrayed by "Mr. Lunt" during the episode "Esther, the Girl who Became Queen".
    ellauri152.html on line 573: Ahasvérus dit le Juif errant est un personnage légendaire, condamné à l'errance éternelle pour avoir refusé à Jésus marchant au supplice de se reposer sur le seuil de sa maison.
    ellauri152.html on line 574: Ce mythe, qui paraît fort ancien et dont certains érudits vont chercher l'origine jusque dans l'Inde bouddhique, se précise à partir du xiiie siècle dans l'Historia major du bénédictin anglais Matthieu Pâris. sous diverses formes. C'est dans les pays de langue allemande que la figure d'Ahasvérus connaît la plus grande faveur, à la suite d'une version de la légende due à Chrysostomus Dudulaeus qui présente l'aventure du « Juif éternel » (1602) comme un récit quasiment autobiographique. La traduction française de ce livre imposera l'expression « Juif errant » (1609). Dès lors, la légende se répand par l'imagerie populaire et les estampes, les complaintes, dont la plus célèbre est celle d'Isaac Laquedem. Le Juif errant, qui personnifie le destin du peuple juif depuis le christianisme, a inspiré de nombreux écrivains : Wordsworth, Goethe, Eugène Sue, Apollinaire. Cette figure légendaire n'a cessé d'alimenter, à l'encontre des Juifs, une dangereuse satire sociale. Elle est, pour une part, responsable de la genèse de l'agitation antisémite des temps modernes. Pour en savoir plus, voir l'article antisémitisme.
    ellauri152.html on line 583: The most basic information is this: “Yentl the Yeshiva Boy” is a short story by Isaac Bashevis Singer, the famous Polish-American Jewish writer, published in 1962. It follows Yentl, a Jewish girl from a Polish shtetl who loves Torah-study, as she disguises herself as a man named Anshel in order to study at a yeshiva. Yentl (1983) is the movie-musical adaptation of the story, directed by and starring Barbra Streisand. In many ways it is a fairly faithful adaptation of the story’s events, but it has a different tone and a different ending.
    ellauri152.html on line 587: The plot goes like this: Yentl has secretly studied Torah under her father’s tutelage. She has no interest in marriage, so when he dies, she disguises herself as Anshel and travels to a yeshiva. Along the way she meets a fellow student named Avigdor. They strike up a friendship and Yentl accompanies him to his yeshiva in Bechev, where they become study partners. Avigdor is in love with a girl named Badass, whom he wishes to marry. However, when Badass’s family learns a dark secret about Avigdor’s family, they won’t let him marry her. In desperation, Avigdor begs Anshel to marry Badass in his stead. Yentl initially resists, but eventually gives in and asks for Badass’s hand in order to retain Avigdor’s goodwill. After Anshel and Badass are married, Badass comes to look on her husband with love, but Yentl become more and more upset about the situation. Unable to go on any longer, Yentl asks Avigdor to join her on a business trip. Once they are at an inn in another city, Yentl tells him that she’s a woman. He laughs and doesn’t believe her, so she undresses momentarily. He is shocked. This is where the two versions split.
    ellauri152.html on line 591: In the story, Avigdor just trembles and sits down, and Yentl calmly explains. He then asks what she is going to do now, and she says she will go to a different yeshiva and start over. Avigdor half says they could get married, but doesn’t finish the sentence. Yentl rebuffs him, saying it wouldn’t be good, and explains, “I’m neither one nor the other.” She tells him to go back to Badass instead. Avigdor has strange feelings, trying to reconcile who Anshel is, who Yentl is. But they spend the night in companionable debate, discussing Yentl’s marriage to Badass and whether she legally needs to divorce her, as well as why Yentl crossdressed. Avigdor brings up marriage again, but Yentl refuses even stronger.
    ellauri152.html on line 597: But when I finally read the story for the first time… a new world opened up. Oh, it’s so gay in so many ways! It’s less detailed than the movie in many areas, but in other places it has glorious details that were totally excised from the movie. In the story, all the women in town have crushes on Anshel! And whether you read Anshel as a woman, a man, or a nonbinary person has a huge effect on your perception of that detail!
    ellauri152.html on line 599: And then there are the things totally changed for the movie. Notably, in Yeshiva Boy, Anshel has some kind of un-described sex with Badass to consummate their marriage, without anyone finding out she was not assigned male at birth.
    ellauri152.html on line 601: Meanwhile, the movie has Yentl entirely evade the situation by telling Badass that despite what everyone says, they don’t have to sleep together, then convincing Badass that she (Badass) doesn’t want to have sex, and—when Badass expresses interest in having sex anyway—exhausts her with Torah study so she’s too tired to think about it.
    ellauri152.html on line 603: And, oh f-ck, there is so much to talk about in this section. The importance of consent here, when Yentl lets Badass know she doesn’t need to do anything she doesn’t want to, both according to her husband and according to Jewish law—that’s good, that’s meaningful. Then we even get recognition that feminism doesn’t just mean validating women who don’t want sex, but also validating women who do want sex! Badass starts to have feelings for Anshel and proposes sleeping together herself, on her own terms. The movie is not always kind to Badass—in many ways she is a stereotype for Yentl to play off of—but this is a place where Yentl‘s feminism succeeds: Badass wants to have sex, and that’s fine.
    ellauri152.html on line 607: Movie Avigdor is shitty and Yentl and Badass should just stay married, but of course they do not. Yentl leaves, Avigdor and Badass marry, a happy ending for everyone. Meanwhile at the end of Yeshiva Boy, Avigdor and Badass are not entirely happy in their marriage, as both of them are still partly inlove with Anshel/Yentl. Not very Hollywood, but very queer.
    ellauri152.html on line 609: It’s frustrating to catalogue the ways in which the film works to cis-normify the story. No Yentl crossdressing into the infinite future. No wrestling with her gender identity. The film’s ending throws out the story’s ambiguity and unapologetic queerness in favor of, one might charitably say, a feminist ending, or one might say uncharitably and truthfully, a cisnormative ending.
    ellauri152.html on line 611: Isaac Bashevis Singer was himself not a fan of the movie. He said about its ending:
    ellauri152.html on line 615: Now, here Singer is not mad at Yentl the film for cis-normifying his gender-ambiguous, interestingly queer Yentl, but rather for turning the ending into optimistic kitsch that ignores the harsh reality of what life in America was for Jewish immigrants, especially for Jewish women. And in some ways I feel like rolling my eyes at him for that. Aside from the fact that it offends his artistic vision, why shouldn’t Jewish women get a film where—suspension of disbelief!—a Jew will study Torah, loudly and proudly, as a woman? It’s a musical, not a documentary.
    ellauri152.html on line 617: So I’m not of Singer’s opinion that the movie has no merit. I love Yentl’s music and emotionality (the short story is more distant), and I think I’ll always love it. But I do prefer Yeshiva Boy’s ambivalence and ambiguity to the movie’s heterosexual Hollywood polish.
    ellauri152.html on line 619: The ending of Yentl is just supremely disappointing compared to the unapologetic ending of Yeshiva Boy. “I’ll live out my time as I am,” Anshel says in the story—and Anshel is the name she is referred to as in this passage, even while also referred to as a woman and with she/her pronouns. Yentl the Yeshiva Boy often engages in this mixing of gender signifiers—it’s in the very title, which pairs the traditionally feminine name “Yentl” with the clashing term “boy,” letting them jostle each other to create dissonance and ambiguity. The terms not matching is their meaning. This is how Anshel is. A woman with a man’s soul, a man with she/her pronouns, a person with two names. It’s not couched in easily understandable modern terms, but no one who has heard of these modern terms would read Yentl as a cis woman playing dress up. It’s different than that. Queerer than that.
    ellauri152.html on line 621: This genderqueerness is the simple fact of Yentl’s character in Yeshiva Boy, but totally painted over in Yentl.
    ellauri152.html on line 626: I’d never heard of this story before, but all the thoughts you had are so interesting! I totally get your frustrations about the movie changing a pivotal scene to make it more “romantic and dramatic” though – why can’t movies just appreciate subtlety and friendship sometimes?
    ellauri152.html on line 628: I am on a crusade to make everyone aware of Yentl the Yeshiva Boy! Thank you! Also what I hate so much about that movie scene is the addition of Avigdor physical grabbing and shaking Yentl! The scene in the story is so quiet and gives Yentl dignity while explaining, while the movie has her break down confessing love for a man whose first reaction to her gender was to GRAB and SHAKE her! so inferior to just having a good old talmudic debate with your Good Pal. i feel like your comment totally sums up why The Half of It on netflix is so good.
    ellauri152.html on line 640: There is a difference of opinion regarding the order in which the passages are inserted into the Tefillin boxes. According to Rashi, the passage of Shema ("Here O Israel") precedes that of "And it shall come to pass, if you hearken", in both the Tefillin worn on the head and on the arm. According to Rabbeinu Tam, the order is reversed.
    ellauri152.html on line 642: Because of this difference of opinion, Hasidim generally put on Rabbeinu Tam Tefillin after removing their regular "Rashi" Tefillin.
    ellauri152.html on line 647: "I the dog have created the evil urge, and I have created the Torah as its spice." (Talmud: Kiddushin 30a)
    ellauri152.html on line 649: The Mezricher Maggid points out that the Talmud's analogy doesn't make sense! The Talmud compares the Torah to a spice, implying that the Torah is secondary to the evil urge, in the same way that spice is secondary to food! The Maggid explains that the evil urge is a major force, and not secondary, like spice. We are challenged with channeling that energy and using it to service dog.
    ellauri152.html on line 651: How can we control our fiery evil urge and channel it towards serving dog? Through "fighting fire with fire." In other words, through using the positive spiritual energies of harshness, of din, as it states, "Everything that comes into the fire, you shall pass through the fire (in order to purify it)" (Bamidbar 31:23). To harness our most basic urges towards spirituality we must revert to the earliest system of creation: strict justice, severity, din.
    ellauri152.html on line 656: The dog originally created the world to run through strict judgment, din. However, since the dog knew that the world could not endure such harsh conditions, He decided to incorporate the spiritual energies of compassion too, as the verse states, "These are the products of the heaven and earth when they were created in the day that Hashem's (i.e. the dog's denoting kindness and mercy, not the dog's denoting strict justice) din made earth and heaven." (Bereishit 2:4) According to the original creation plan a person would be judged strictly on his own merits. There would be no bending of the rules; no concept of leniency; no looking the other way or giving another chance. Strict justice would dictate that a person be severely punished for even the "slightest" infraction of the dog's willy.
    ellauri152.html on line 660: "the evil urge assaults a person daily. If it wasn't for Hashem's assistance, one would fall into Evil Knievel's hand" (Kedushin 30a).
    ellauri152.html on line 662: In a world where din, justice is tempered with cheese, compassion, the average person has the opportunity to come close to the dog. Although the average person must still try his best to stand up to evil and adhere to the dog's willy, the dog views his inevitable lapses through the prism of compassion. In His love for us, He overlooks our shortcomings.
    ellauri152.html on line 666: But although the dog created this alternate system of din, justice tempered with cheese, compassion, the original system of pure, untempered justice is still available -- for those rare and powerful individuals who are able to confront the Evil Urge without the dog's assistance.
    ellauri152.html on line 679: Although the answer appears strange, we can understand it in light of what we just learned. Rabbi Akiva was a spiritual giant. He succeeded in serving the dog unassisted, while withstanding incredible afflictions, tests, and obstacles. He was able to break the forces of evil without the dog's assistance. Only through performing the dog's willy, despite his immense suffering, was Rabbi Akiva able to attain such a lofty spiritual level, the level of the dog's "first thought," so to speak, where the world would be conducted through strict justice, din. Rabbi Akiva was able to unify his soul with the dog's first thought. Therefore the dog's retort to Moshe can be understood as: "'Silence' which is the level of thought, for thoughts are silent, Rebbe Akiva reached the lofty spiritual level of the dog's thought."For this came up upon my thought," the first thought that occurred to the dog, to create the world through harshness, so those people who are able to come close to me (the dog) without my assistance and mercy could reach that highest level.
    ellauri152.html on line 689: Through wearing Rabbeinu Tam's Tefillin (in addition to Rashi's Tefillin) we draw awesome spiritual energies from the spiritual giants of the past, heroes who were able to neutralize afflictions, barriers, and harshness at their root, without the assistance of the dog's mercy. For this reason, Rebbe Nachem urged anyone who truly desires to come close to the dog to wear Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin.
    ellauri152.html on line 691: Rebbe Nachem said that since the power of the evil urge and the forces of evil are derived from the negative spiritual energies of din, unmitigated justice, one must access the potent positive spiritual energies of severity from the spiritual giants of the past to break these evil forces at their root.
    ellauri152.html on line 693: Reb Nathan Zuckerman adds that prior to messianic era the power of evil is so intense that we lack the power to overcome it. Therefore, explains Reb Nathan, it is imperative to enlist the aid of the spiritual giants of past generations through Rabbeinu Tam's Tefillin. Rabbeinu Tam's Tefillin expand the intelligence, enabling us to break evil at its source and stand up against the forces of evil. "In the turbulent era prior to the coming of the messiah, for anyone who is serious about wanting to find the dog, wearing Rabbeinu Tam's Tefillin is very important." (Lekutey Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 5:27-29)
    ellauri152.html on line 702: Reb Nathan explains that there is no contradiction. Contrary to popular opinion, true humility does not mean yielding in every situation and acting "like a doormat.' True humility is found in the ability to respond appropriately to each situation. There are situations where the proper response is to be bold, courageous, and unyielding. And there are other situations where the proper response is to be yielding, gentle, and meek. Depending on what your chances of winning are.
    ellauri152.html on line 704: Since it is impossible for a human being to always know the proper response for each situation, we live with doubt. This is reflected in our wearing Rabbeinu Tam's Tefillin in addition to Rashi's Tefillin, since we wear them due to a doubt. The positive spiritual energies they access to counter this doubt rectify any situations of doubt that a person may encounter. As mentioned above, Rashi's Tefillin contain the spiritual energies of compassion and Rabbeinu Tam's the spiritual energies of harshness. Through wearing both Rashi and Rabbeinu Tam's Tefillin, we nourish our minds with the spiritual energies of compassion and holy harshness. These two energies (when combined with the spiritual energies that cover all doubt mentioned above) enable us to intuitively determine how to respond appropriately in every situation, whether it means acting tough or being gentle. (Lekutei Halachoth: Orach Chaim: Hilchoth Tefillin 6:16)
    ellauri152.html on line 716: Singerin isä pimittää nälkäiseltä perheeltään 30mk kirjansa etumaxuxi. Se kieltää Iisakkia kertomasta äidille koska tämä rähisisi.
    ellauri152.html on line 723: Singerin veljen mielestä hallizijoita ei saisi olla ollenkaan, kaikki olisi syöstävä vallasta. Tis-mal-leen! Mixi niin ei ole tehty? Mixi on harvain- ja yxinvaltiaita? Koska eusosiaalisuus on yxi jättimäinen pyramidihuijaus. Kaikki muut kuin pohjimmaiset pelkää asemansa huononnusta, eivätkä alimmatkaan halua muuta kuin kivuta ylemmäxi.
    ellauri152.html on line 729: Eli se oli tollanen nuiva maahanmuuttovastainen vaikka oli matu izekin. Ja tälläsen paskiaiset on sit muka roolimalleja. Ei helskatti. Mut just samanlaisiahan ne oli tossa vuosisadan alun muhamettilais-juutalaisessa romcomissa nimeltä La Mauvaise Foi (2006). Plus ca change. Ja tää oli vielä ennen je suis Charlieta (2015).
    ellauri152.html on line 741: Isaac Leib Peretz (Polish: Icchok Lejbusz Perec, Yiddish: יצחק־לייבוש פרץ‎) (May 18, 1852 – April 3, 1915), also sometimes written Yitskhok Leybush Peretz was a Yiddish language author and playwright from Poland. Payson R. Stevens, Charles M. Levine, and Sol Steinmetz count him with Mendele Mokher Seforim and Sholem Aleichem as one of the three great classical Yiddish writers. Sol Liptzin wrote: "Yitzkhok Leibush Peretz was the great awakener of Yiddish-speaking Jewry and Sholom Aleichem its comforter.... Peretz aroused in his readers the will for self-emancipation, the will for resistance against the many humiliations to which they were being subjected."
    ellauri152.html on line 745: The Haskalah, often termed Jewish Enlightenment (Hebrew: השכלה‎; literally, "wisdom", "erudition" or "education"), was an intellectual movement among the Jews of Central and Eastern Europe, with certain influence on those in Western Europe and the Muslim world. It arose as a defined ideological worldview during the 1770s, and its last stage ended around 1881, with the rise of Jewish nationalism. However, according to Salo Baron, it actually began a century earlier in the "Dutch and Italian Haskalah."
    ellauri152.html on line 751: After World War I, Zeitlin gradually returned to tradition and began leading an Orthodox lifestyle. The reason(s) for this drastic change in his life is not completely clear but may have had something to do with the suffering of Jews during the war. In any case, he shifted from a tragic philosophical outlook to a mystical and spiritual viewpoint.
    ellauri152.html on line 753: He considered the core of Hasidim to consist of three "loves": love of God, of Torah, and of Israel. Just as his intended audience consisted of assimilated Jews and non-Jews, he adopted novel formulations of these loves: "love of Torah" would come to encompass inspiring works of "secular" art and literature, while "love of Israel" would be transformed into "love of humanity" (despite which Israel would still be recognized as the "firstborn child of God"). Zeitlin's religious ideal also contained a socialist element: the Hasidim he pictured would refuse to take advantage of workers.
    ellauri152.html on line 756: When the Nazis began the genocide of Jewish People in Poland in 1942, Zeitlin was 71 years old. He was murdered by Nazis in the Warsaw ghetto while holding a book of the Zohar and wrapped in a Tallit and Tefillin. Most of his family was also murdered; the only survivor was his elder son Aaron, who had settled in New York in 1939.
    ellauri153.html on line 45: ges/george-sand-3.jpg" height="300px" />
    ellauri153.html on line 89: Saadin työt ovat olleet hyvin influenssaisia läntisessä maailmassa myös, länsi-influensserit kuten Voltaire, Hegel, Goethe, Pushkin and Benjamin Franklin olivat kaikki tietosia sen töistä ja runoista.
    ellauri153.html on line 198: Kun se sanoi niin, se pelkäs hengenlähtöä.

    ellauri153.html on line 218: 1 toinen hörhö kaiuttaa kommenttikentässä: Saadi on 1 mun suosikkipoeettoja. Jumalalliseen ykkösyyteen herääminen on seuraava steppi apinalajin hengellisessä evoluutiossa. Mun sydämmen uskonto on ilmaistu näissä sanoissa …
    ellauri153.html on line 244: Saadi was captured by Crusaders at Acre where he spent seven years as a slave digging trenches outside its fortress. He was later released after the Mamluks paid ransom for Muslim prisoners being held in Crusader dungeons. Sentään teki vähän aikaa jotain kunnon työtäkin.
    ellauri153.html on line 246: He sat in remote tea houses late into the night and exchanged views with merchants, farmers, preachers, wayfarers, thieves, and Sufi mendicants.
    ellauri153.html on line 247: These guys must have felt shortchanged in the swap.
    ellauri153.html on line 250: Saadi learns more about the Hindus and visits the large temple of Somnath, from which he flees due to an unpleasant encounter with the Brahmans. Varmaan koitti samaa temppua kuin Joyu ja Stendahl Egoistin muistelmissa. Soon the eye of Somnath will be mine!
    ellauri153.html on line 258: When he reappeared in his native Shiraz, he crawled under Atabak Abubakr ibn Sa'd ibn Zangi (1231–60), the Salghurid ruler of Fars, who was enjoying an era of relative tranquility. Saadi was not only welcomed to the city but was shown great respect by the ruler and held to be among the great celebs of the province. Some of Saadi's most famous panegyrics were composed as a gesture of gratitude in praise of the ruling house and placed at the beginning of his Bustan. The remainder of Saadi's life seems to have been spent in Shiraz.
    ellauri153.html on line 260: Bustan is entirely in verse (epic metre). It consists of stories aptly illustrating the standard virtues recommended to Muslims (justice, liberality, modesty, contentment) and nostalgic reflections on the behavior of dervishes and their ecstatic practices. Gulistan is mainly in prose and contains stories and personal anecdotes. The text is interspersed with a variety of short poems which contain aphorisms, advice, and humorous reflections, demonstrating Saadi's profound awareness of the absurdity of human existence. The fate of those who depend on the changeable moods of kings like Atabak Abubakr is contrasted with the 4 degrees of freedom of the dervishes.
    ellauri153.html on line 262: Saad's really tiresome adage on Monkey membership is on the Iranian (500 rials) coin since 1387 Iriih Ikkim calendar (i.e. 2008), and on the back of the 100,000-rial banknote issued in 2010.
    ellauri153.html on line 264: Chief among Saasi's western plagiators is Goethe's West-Oestlicher Divan. Hegel tykkäs Saadista ja puhui rumasti Rumista.
    ellauri153.html on line 265: Tushkin Pushkin quotes Saadi in his work Eugene Onegin, "as Saadi sang in earlier ages, 'some are far distant, some are dead'. Good point.
    ellauri153.html on line 290: Sovittiin, että latinalaisten sotilaat osallistuvat lehtoon määrättynä päivänä ja muodostavat yhtenäisen sotilaallisen voiman Rooman armeijan kanssa. Seuraavaksi Tarquin aloitti sodan Volscien kanssa ja otti rikkaan Suessa Pometian kaupungin. Hän juhli voittoa, ja tämän valloituksen saaliilla hän aloitti Jupiterin Optimus Maximuksen temppelin pystyttämisen, jonka Vanhin Tarquin oli vannonut. Sitten hän aloitti sodan Gabin kanssa, joka oli yksi latinalaisamerikkalaisten kaupungeista, joka oli hylännyt Rooman ilmastosopimuksen. Tarquin ei pystynyt valtaamaan kaupunkia asein, vaan turvautui toiseen strategioihin. Hänen poikansa Sextus, joka teeskenteli isänsä kohtelevan häntä huonosti ja peitti tahallisen huolimattomasti veriset raidat perseessä, pakeni Gabiin. Ihastuneet asukkaat uskoivat hänelle joukkojensa komennon, ja kun hän oli saanut kansalaisten rajoittamattoman luottamuksen, hän lähetti isänsä sanansaattajan tiedustelemaan, kuinka hänen pitäisi toimittaa kaupunki käsiinsä.
    ellauri153.html on line 292: Isän vastauxesta alkoi meemi, joka tunnetaan nimellä "pitkä unikon oireyhtymä" eli "Jantelagen", jossa epätavallisia ansioita omaavia henkilöitä vastaan asiattomasti hyökätään tai paheksutaan saavutustensa vuoksi. Se saa nimensä Livyn jaksosta, jossa Tarquinin sanotaan ohjeistaneen poikaansa Sextusta heikentämään Gabi Sandun kaupunkia tuhoamalla sen johtavat miehet. Herodotuksesta, jonka historiassa on samanlainen tarina, jossa on mukana vehnän korvat unikon sijasta, on ehkä lainattu aihe, jossa käytetään tahatonta sanansaattajaa tällaisen viestin toimittamiseen metaforan kautta, jossa päät katkaistaan korkeimpien unikkojen leikkaamisesta. Kierkegaardin pelossa ja vapinassa on kohta Livyn versiosta tarinasta. Fear and termbling on vitun suosittua Raamatussa, sitä löytyy sieltä kokonaista 19 sivua. Fear and loathing in Las Vegas raportoi E.Saarisen ihannoima gonzo-kirjailija. Nää on vahvoja meemejä.
    ellauri153.html on line 304: Tämän epäonnistumisen jälkeen Tarquin kääntyi Clusiumin kuninkaan Lars Porsenan puoleen. Porsenan marssi Roomassa ja roomalaisten urhea puolustus saavuttivat legendaarisen aseman, mikä johti Horatiuksen tarinaan sillalla ja Gaius Mucius Scaevolan rohkeuteen. Tilit vaihtelevat siitä, tuliko Porsena lopulta Roomaan vai estettiinkö se, mutta nykyaikainen stipendi viittaa siihen, että hän pystyi miehittämään kaupungin lyhyesti ennen vetäytymistä. Joka tapauksessa hänen ponnisteluistaan ei ollut hyötyä maanpaossa
    ellauri153.html on line 313: Isaac Bashevis Singer tunnustautuu Nuori mies-kirjan takakannessa mystikoxi, joka ezi vastausta polttavimpaan kysymyxeen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät, kivet ei. Hölmö, mixi ei. Ilman kärsimystä ne takuulla kuolisivat vielä nopeammin. Sittenhän ei enää tarvi kärsiä, paizi mystikoiden, jotka todennäköisesti joutuvat palamaan ize keximänsä helkkarin tulipesässä. Sitä odotellessa.
    ellauri153.html on line 345:
  • God plays first. He can either (question Job) or (⌐question Job). Negaatiomerkkikin on väärinpäin! Naurettavaa! Amatöörimäistä tunarointia. If God does not question Job in the council of angels, Leviathan is left undefeated and God and Job lose. Lose what? Face? Mitä vittua jahven tarvii olla tollanen yllytyshullu? Mixeise vaan vedä lättyyn saatanaa sen sijaan että kiusaa tyhmää Jopi apinaa? Koko kasku on aivan vituralla. Dog on vaan ilkee julmuri. Siitä ei pääse mihinkään.
    ellauri153.html on line 346:
  • If the situation is (question Job), Leviathan moves. He can play either (disaster) or (⌐disaster). If L plays (⌐disaster), then God and Job win as Job lives well and L does not challenge God. If Leviathan plays (disaster), Job is hit by disasters and the evil (disaster) is put into play.
    ellauri153.html on line 347:
  • If the situation is (question Job, disaster), then Job moves. He can either play (question God) or (⌐question God). If Job plays (⌐question God), he loses as he does not seek justice for the evil (disaster). Wot? Where is this in the rulebook? Wouldn't it be best for Dog if Job didn't pester him? L would lose the bet. Or why not blame Moby Dick instead! Seems we are inventing rules here as we go along. Vähän tällästä lassipalloa. If Job plays (question), he curses creation and attempts to be like God, putting the evil (challenge) into play.
    ellauri153.html on line 348:
  • If the situation is (question Job, disaster, question God), then God moves. He can either play (Answer to Job) or (⌐answer to Job), i.e. answer Job and defeat Job’s challenge, or leave Job suffering, Job’s challenge unanswered and the creation to collapse. If God plays (⌐answer to Job), God and Job lose, as the evils (disaster) and (challenge) leave Job suffering and the creation into meaninglessness and collapse. Wait a minute, where does Dog answer Job's why-question? In my bible, Dog just shouts Job down, brags, throws wanton threats and explains nothing. In what way does that count as an answer to a why-question? It is a completely different speech act in my book.
    ellauri153.html on line 349:
  • If the situation is (question Job, disaster, question God, Answer), Job moves. He can either play (Recognize God without PSR Principle of Sufficient Reason, kz. Schopenhauerin väitöskirja plus infra, or (⌐Recognize God without PSR), i.e. recognize that God can reach His goals of repairing suffering and the claim that God must be rejected for evil without reasons is false. If Job plays (⌐Recognize God without PSR), Job and God lose. If Job plays (recognize God), the evil (challenge) is taken out of play.
    ellauri153.html on line 353: win as Leviathan is defeated, there are no undefeated challenges and Job lives a happy life. Forget the 7 senselessly killed monkey pups and some 10K dead slaves and other animals who nobody cared a shit about anyway.
    ellauri153.html on line 358:
  • “God is omnipotent” is true at game history w if and only if God has a winning strategy in the justice-of-God game G. Tässähän se tapahtuu se suuri lässähdys. Muka omnipotentti jumala saa häthätää saatanasta matin loppupeleissä. Matkan varrella isokyrpäinen valas voi syödä vaikka kaikki sen nappulat paizi kurkon, joka jää viimeisenä laudalle. Aika lohduttavaa sen muulle tiimille. One can make a few clarifying remarks about the structure of the game. The form of the game is relatively simple: it’s an ordinary extended-form perfect information game. tuskinpa Jobilla oli täydellistä informaatiota pelitilanteesta tai edes pelin säännöistä, muista pelaajista puhumattakaan. Aika isoja informaatiojoukkoja oli niiden kalloissa. Sitäpaizi ei luonnossa pelaajat siirrä vuoronperään, vaan koko ajan, niinkuin differentiaalipeleissä. . The goal is here not to go deeply into technical details, but to construct an übersichtlich representation for the theological grammar of biblical stories and to highlight the uses of terms like “good” and “omnipotent” in them. The game or model can then be used as a simplified fragment that can be projected onto, contrasted with and used to interpret biblical stories. The point of this clarification is to highlight the grammar of the divine properties “good” and “omnipotent” within the logic of the struggle myth, and to get the consistency of {God is good, God is omnipotent, There is chaotic evil} as in the Book of Job. The argument needs two assumptions. First, the games between God, humans and creation are genuine dialogues. Paskanmarjat, ei nää ole edes mitään signaling gameja, puhumattakaan dialogipeleistä. Olis kannattanut lukea mun väitöskirja Dialogue Games, siinä on oikeeta sananvaihtoa. The players answer each other and thus have to take turns in making moves and participating in them. Then the game of Job and the struggle against chaos is in extended form to represent the sequence of the debate, and its resolution gives the drama of the fight against kid chaos. Second, the properties of God like “omnipotent” and “good” are defined against the background of Job’s encounter with God and the struggle against chaos. This redefinition builds on both James’ reinterpretation of the properties of God in terms of religious practices, and also of Job’s new world of faith in the encounter. Job’s encounter with God and the struggle against chaos are modelled in the game, so such properties of God as “good” and “omnipotent” are then internal to the game. Missä kohtaa Jopilla on tässä jotain pelivaraa? Montako valintaruutua Jobilla edes on: Marise-älä marise, ja Pyllistä-älä pyllistä. Siinä kaikki. Jotta jumalan tiimi voittaisi, sen pitää ensin marista ja sit pyllistää. Nain on meidankin elamassamme! Marise mitä mariset, mut muista pyllistää!
    ellauri153.html on line 375: there is no larger context of meaning for embedding s. Turhaa tekomalliteoreettista termikiemurointia. Tää on taas tätä jesuiittamaista "you don't see the big picture" seliseliä. Tää voi sua juuri nyt vähän kirpasta, muze on kaikki sunkin omaxi hyväxi, jonsei nyt niin sitten kuonpuoleisessa viimestään.
    ellauri153.html on line 384: happiness. Eli joo syyttele vaan pahaa pikku cheefiä Moby Duckia, ei jumala sille mitään voi vaikka loikin sen ja on sen iso cheefi. Vitun tunari, mixet suunnitellut pelilautaa paremmin? Siis meidän kannalta ja vähän izesikin. Job’s evil (challenge) is tragic, as his quest for justice ends up challenging creation as a
    ellauri153.html on line 389: either 1. if s is in play at the end of the game, God and Job lose, or 2. there is an agent A s.t. s arises out
    ellauri153.html on line 393: informed and sophisticated theodicies of Plantinga and van Inwagen. These theodicies take the
    ellauri153.html on line 398: Inwagen gives an extended free will, soul-making and regularity defence. The fine-tuning of natural
    ellauri153.html on line 399: laws suggests that the laws of life-sustaining worlds are very tightly constrained. Then any laws that
    ellauri153.html on line 404: can allow for n+1 horrendous evils, because He can get His plan through in spite of them. Plantinga
    ellauri153.html on line 429: Vizi etmä oon väsynyt tähän peliteoriaan. Emmä ole edes koskaan tykännyt mistään peleistä, liian seurallisia. No joku matopeli ehkä, ja taskubiljardi. Enkä 5 hengen Aspektin jälkeen kuulunut mihkään yhdistyxiin. Nekin on aivan perseestä. 11 hehtaaria mezää ympärille reviirixi kiitos. Tän lassipallon hauska piirre on et siinä jumalakin saa sinkoilla vapaasti ympäriinsä kuin irtonainen kanuuna, ilman sääntöjä ja antamatta tyhjentäviä meriselityxiä, noita Schopenhauerin neljän juuren juurihoitoja. Ennustamattomasti toilaileva jumala on aika uskottava. Sehän selittäisi kaiken, ja enemmänkin.
    ellauri153.html on line 434: {challenge, disaster})→(answer to Job), (Question Job, disaster, question God, answer to Job,
    ellauri153.html on line 475: “The problems arising through a misinterpretation of our forms of language have the character of depth. They are deep
    ellauri153.html on line 476: disquietudes; their roots are as deep in us as the forms of our language and their significance is as great as the
    ellauri153.html on line 477: importance of our language.” – Ludwig Wittgenstein
    ellauri153.html on line 479: The problem of evil has been shown to be a deep problem in Wittgenstein’s sense. Vittu näitä kielimiehiä. Tulee mieleen 60-luvun hammastahnamainos, jossa ehdotettiin kielikoetta, että onko etuhampaat Hamannin harjan ja lipeäsaippuan (Malakia 3:2) jälkeen enää tahmaiset. Syvältä, indeed. Syvällisyys on suunnilleen yhtä ällösana kuin humanismi (alla). The existence of
    ellauri153.html on line 483: general problem concerns both the roots of understanding in language, and also the practical
    ellauri153.html on line 499: The first question concerns the general logic of the problem of evil. The problems of
    ellauri153.html on line 535: defined as the claim that God or meaning exist only, if all evils are justified by sufficient reasons. No suurin osa vaikkei välttämättä kaikki tapahtumista on seurauxia jostain aikasemmista, sevverran determinististä tää touhu on. Sen kummempaa perustelua ei edes kaivata, paizi jos olet joku vitun narsisti tai nazi. Ei ole mitään pahan ongelmaa, tää on ihan Darwinin apinoiden normipäivää.
    ellauri153.html on line 554: Now that the problem of evil has been exposed as a conceptual confusion, the way is clear for a Jamesian science of religions and worldviews. The methods of grammatical description can be extended to the practices and ways of sense-making in different worldviews: how they give meaning to moral practices and how do they approach the intelligibility of the world? What practical responses do they have for coping with evil? For example, the grammar of seeing-as for models and metaphors can be applied to the metaphors in the Hebrew Bible for God’s activity to understand what it is to see the world as God’s creation. The grammar of virtues can be used to describe Buddhist practices and explore, how these approaches contribute to the human good. Similar approaches can be taken to secular worldviews as well. These descriptions can then be used to assess the worldviews through dialogical encounters between them. However, one thing should be clear. There is no point in devaluing the world by arguing for the meaninglessness of life or atheism on the basis of evil, or in giving justifications for evils that can stand in the way of divine or human meliorist projects of fighting for justice. To paraphrase the judgment of the Divine Judge in the Book of Job, such approaches are not even wrong. They are as meaningless as life itself.


    ellauri153.html on line 556: So we can do as Ludi Wittgenstein and start seeing the evil Bugs Bunny as the good Scrooge McDuck. James, hyi, epämiellyttävä farmarihousuinen optimistijolla, Will-to-Believe jenkki pragmaatikko luottokortteineen ja kehruujennyineen. Sellaistako tääkin lassipalloilija lopultakin peukuttaa? Niinpä tietysti.
    ellauri153.html on line 634: Jonatan antoi puota ystävälleen Daavidille pelastaakseen tämän hengen.
    ellauri153.html on line 727: 14 Olemme jo nähneet Abigailin ottavan ensimmäisen askeleen vääryyden korjaamiseksi. Toisin kuin miehensä hän oli halukas kuuntelemaan. Nabobista taas nuori palvelija sanoi: ”Hän on liian kelvoton, jotta hänelle voisi puhua.” * (1. Sam. 25:17.) Valitettavasti Nabob piti izeään niin tärkeänä, ettei hän halunnut kuunnella muita. Tällainen ylimielisyys on hyvin yleistä myös nykypäivänä. Mutta nuorukainen tiesi omasta kokemuxesta Abigailin olevan erilainen, ja epäilemättä juuri siksi hän meni kertomaan tälle ongelmasta.
    ellauri153.html on line 753: 20 Käännyttyään paluumatkalle Abigail ei varmastikaan voinut olla ajattelematta tätä tapaamista. Aivan varmasti hän huomasi, miten suuresti uskollinen ja huomaavainen Daavid ja hänen öykkärimäinen miehensä erosivat toisistaan. [Vittu eivät millään lailla. Öykkärit ei siedä toisiaan, kuten Singer huomasi jo pienenä.] Hän ei kuitenkaan jäänyt hautomaan tällaisia ajatuksia. Kertomus jatkuu: ”Myöhemmin Abigail tuli Nabobin luo.” Abigail tosiaan palasi miehensä luokse, sillä hän oli lujasti päättänyt hoitaa osansa vaimona parhaan kykynsä mukaan. Hänen täytyi kertoa Nabobille lahjasta, jonka hän oli antanut Daavidille ja tämän miehille. Nabobilla oli oikeus saada tietää tästä. Abigailin täytyi kertoa myös siitä vaarasta, jolta huonekunta oli välttynyt, ennen kuin Nabob kuulisi siitä muualta, mikä olisi tälle vieläkin häpeällisempää. Abigail ei kuitenkaan voinut puhua miehensä kanssa heti. Nabob juhli kuin kuningas ja oli ”niin juovuksissa kuin vain voi olla”. (1. Sam. 25:36.)
    ellauri153.html on line 812: Many ancient customs are strange to modern readers of the Bible, especially those of us who have never lived in cultures embracing polygamy or absolute monarchy. The incident of Abishag sleeping—chastely—in David’s bed is definitely a puzzling story. We’ll start with the Scripture passage in which Abishag is brought to David:
    ellauri153.html on line 814: Even with extra blankets, the elderly King David could not generate enough body heat on his own to maintain a healthy temperature. A lifetime that had included being a fugitive, living in caves, being exposed to the elements, and fighting hard-fought battles had finally taken its toll on his aging body (see 1 Samuel 20:1; 22:1; 2 Samuel 21:17). David’s condition, called hypothermia, is not unusual in older people: toward the end of his long life, former President Ronald Reagan requested that his favorite electric blanket be returned from the ranch he had sold. Of course, no technology in ancient Israel would provide a continual source of warmth through the cool Judean nights. Only a human body had the capacity to do that.
    ellauri153.html on line 816: David had four wives whose names we know—Ahinoam, Abigail (2 Samuel 2:2), Eglah (2 Samuel 3:5), and Bathsheba (2 Samuel 11:27)—and possibly others such as Absalom’s mother Maakah. This doesn’t count the concubines he had (2 Samuel 5:13). The natural question is, with plenty of female intimates to keep David warm, why did his attendants seek out a beautiful virgin stranger for the job? The following are several issues regarding Abishag’s “job description”:
    ellauri153.html on line 819:
  • Why a young virgin? This quality ensured that whoever was chosen for the job wouldn’t be taken away from a jealous fiancé or husband, nor would she be a widow familiar with the sexual practices of the marriage bed. We don’t know what hopes and dreams Abishag had for her own life, but in the ancient world where uncertainty and struggle were lifelong challenges for most people, the honor of being brought into the king’s household would mean a lifetime of well-being and security for her and her family (1 Kings 4:27).
    ellauri153.html on line 820:
  • Why beautiful? Human nature never changes. Then as now, people prized physical beauty (Genesis 29:17; Deuteronomy 21:11; 1 Samuel 9:2; 2 Samuel 14:25; Esther 2:2–4). Kings had the privilege and power to surround themselves with beauty, and David’s servants likely thought to win his favor by bringing a beautiful woman into his palace.
    ellauri153.html on line 822:
  • Why not a concubine? Though concubines had a lesser status than wives, they, too, possessed a certain rank and dignity. Abishai fortunately had neither. Absalom demonstrated this fact when, as part of his attempted coup, he slept with his father’s concubines (2 Samuel 16:21–22). Moreover, the personal dynamics within harems were infamous for the jealousy and infighting they engendered. To select one wife or concubine over another would be a mark of favoritism that would likely incite resentment and squabbling in the household. Don't even try this at home!
    ellauri153.html on line 824: Abishag was neither a wife nor a concubine, but her position in the king’s household gave her such high prestige that David’s son Adonijah asked to marry her after the king’s death, but Solomon recognized this as an attempt by Adonijah to make himself king, and he had his brother summarily executed (1 Kings 2:21–25).
    ellauri153.html on line 826: Nowhere does the Bible approve of David’s state of affairs—just the opposite! God had warned Israel through Moses that any future king “must not take many wives” (Deuteronomy 17:17). Scripture does not say that Abishag’s presence in David’s bed was a good thing, nor does it present David as a good father. His many children by multiple mothers were a cause of great trouble for him and the whole kingdom (2 Samuel 13; 2 Samuel 15; 1 Kings 12:23–25). His own son and successor, Solomon, ignoring God’s clear warning, took his father’s excesses to a shocking extreme with 700 wives and 300 concubines who led him astray and turned his heart after other gods (1 Kings 11:2–4). The kingdom itself was divided and lost by Solomon’s son shortly after his coronation, barely one generation after the glory of King David (1 Kings 12).
    ellauri153.html on line 859: Romanialaisen koalan ajatelma on oikeaan osuva: Ihmiset muuttavat myötätuntonsa ja käyttäytymisensä samalla nopeudella, jolla heidän etunsa muuttuvat. Venäjän mukaan Britannian vetoomustuomioistuimen päätös sallia Assangen luovuttaminen Yhdysvaltoihin on häpeällinen. Päätös tuo jälleen esiin anglosaksiliittouman kannibalistisen maailmankuvan. Jälleen kerran näemme Euroopan suosivan amerikkalaisia, ranskalaisten tiedotteessa todetaan. Amerikkalaiset pökäleet saisi vetää alas vessanpöntöstä britit vessapaperina.
    ellauri153.html on line 861: For Hegel, Napoleon as a world-historic figure is fulfilling a destiny, he is the bloodthirsty vessel with which history and the Geist unfold itself. For Schopenhauer, Napoleon is just one more bloodthirsty conqueror in a long line of bloodthirsty conquerors without a special purpose. He is not special because he is just as egoistic and ambitious as the rest of mankind (except Arttu). Hegel saw N. on the way up, Sope on his way down.
    ellauri153.html on line 868: Our knowing consciousness is divisible solely into subject and object. To be object for the subject and to be our representation or mental picture are one and the same. All our representations are objects for the subject, and all objects of the subject are our representations. These stand to one another in a regulated connection which in form is determinable a priori, and by virtue of this connection nothing existing by itself and independent, nothing single and detached, can become an object for us. The first aspect of this principle is that of becoming, where it appears as the law of causality and is applicable only to changes. Thus if the cause is given, the effect must of necessity follow. The second aspect deals with concepts or abstract representations, which are themselves drawn from representations of intuitive perception, and here the principle of sufficient reason states that, if certain premises are given, the conclusion must follow. The third aspect of the principle is concerned with being in space and time, and shows that the existence of one relation inevitably implies the other, thus that the equality of the angles of a triangle necessarily implies the equality of its sides and vice versa. Finally, the fourth aspect deals with actions, and the principle appears as the law of motivation, which states that a definite course of action inevitably ensues on a given character and motive.
    ellauri155.html on line 117: Sähköpostiviestittelyn aikana esitin useita huolenaiheita antinatalismin logiikasta, teoriasta ja kasvusta, joista yksi oli se, että koska valkoisilla on jo ennestään ongelmallinen taipumus kiinnittyä abstrakteihin moraalisiin huolenaiheisiin ja syyllisyyteen perustuviin sosiaalisiin villityksiin, antinatalismin omaksumisessa ryhmätasolla olisi todennäköisesti käytännön etnisiä eroja. Toisin sanoen väitin, että antinatalismi, riippumatta sen filosofisista ansioista tai niiden puutteesta (ja täysin riippumatta Benatarin aikomuksista tai etnisestä alkuperästä), voisi edistää länsimaissa jo vallitsevaa steriiliyden kulttuuria tarjoamalla vielä lisää filosofista ja kulttuurista tukea valkoisen väestön katoamiselle kaikkialla. (Entä sitten kehakettu vaikka olisikin? Mikäs siinä olis vikana? Eikös se olisi vaan hyvä asia? Vähemmän olis tämmösiä kehakettuja.)
    ellauri155.html on line 134: führeri, il duce, duke, doggi, Dog, herizogo, johto, johtaja, liideri, imugeeni, puheenjohtaja, työnjohtaja, toimialajohtaja, urheilujohtaja, ylijohtaja, pääjohtaja, varapääjohtaja, ylipääjohtaja, varaylipääjohtaja, tunnejohtaja, mielipidejohtaja, toiminnanjohtaja, lennonjohtaja, sosiaalijohtaja, ryhmäjohtaja, markkinointijohtaja, pankinjohtaja Jääskeläinen Pohjois-Savosta
    ellauri155.html on line 145: aatelinen (jostain kotoisin), Adolf (ompasusi ihmelettää), VIP, gentleman, gentiili (heimolainen, ihminen), gumma, humaani, woman, genitaali, puolijumala, uomo di mondo, paroni (koirasrotukoira), drag queen, kvinna (kaihnuu), homo homini lupus
    ellauri155.html on line 151: profeetta, professori, tohtori, dosentti, influensseri, vaikuttaja, motivational speaker, lehtori, peetee, saarnaaja, käytännön filosofi, hengennostattaja, guru, viisas, aivot, kapelimestari, yliopistomies, taiteen akateemikko, impressaario
    ellauri155.html on line 155: taivaan poika, jumalan poika, luoja, pyhimys, hengenmies, übermensch, uuberkuski, teris, genius, supermies, manaaja, samaani, vapahtaja, valaistusmies, buddha, ylilääkäri
    ellauri155.html on line 161: rehtori, regentti, kaniikki, mittamies, pamppu, piiskuri, whip
    ellauri155.html on line 165: perämies, dirigentti, tirehtööri, tiennäyttäjä, uranuurtaja, politrukki
    ellauri155.html on line 171: tuomari, lautamies, neuvos, konsuli, ratkaisija, judge, lainsäätäjä, arbiter elegantiarum, erotuomari, umpire, laamanni, kriitikko
    ellauri155.html on line 173: expertti, pioneeri, ritari, kavaljeeri, caballero, vänrikki, kreivi, sheriffi (scirgerefa), avainpelaaja, keisari, tsaari, nero, pelle, spede, narri, klovni, hopliitti, razukko, kentauri, kyklooppi
    ellauri155.html on line 183: yxinoikeus, pyhäkkö, arkki, temppeli, privileegio, ius primae noctis, prerogatiivi, get off my property, IPR, bisnis, tekijänoikeus, valtakunta, vaikutusvalta, arvovalta, valta, voima, kunnia, paalupaikka, hillopaalu, omaisuus, pääoma, tase, voitto, liikevaihto, maxuväline, valuutta, tuohi, pätäkkä, massi, lompakko, wälletti, aarre, tili, tuotto, tuotanto, privat område, kauppala, pitäjä, läänitys, kolonialvaruaffär, aluevaltaus
    ellauri155.html on line 196: Useassa maassa käytössä olleet sotilasprofossien virat on lakkautettu ja pidätettyjen valvonta siirtynyt aliupseerien tehtäväksi. Itävallassa profossi poistettiin sotilasarvoista vuonna 1867. Yhdysvalloissa on nykyisinkin sotapoliisiyksikön (englanniksi provost guard) päällikön nimityksenä provost-marshal ja sotapoliisikersantin provost-sergeant.
    ellauri155.html on line 283: ”Todellisuus on kuitenkin se, että nämä rokotteet ovat kokeellisia geeniterapioita, joiden perustaksi ei ole minkäänlaisia tieteellisiä tutkimuksia. Rokotteiden antamiselle ei ole mitään syytä eikä edes tarvetta.”
    ellauri155.html on line 305: Porissa oli ihan mukava tilaisuus, paikalla noin 50 henkeä. Näytteeksi voin pistää pari kuvaa. Oli aika sankka sumu, mikä antoi vielä oman mielenkiintoisen lisänsä noin niinku visuaalisesti”, kirjoitti Tapio UMV-Lehdelle tänään maanantaina. Valtamedia ei koe velvollisuudekseen kertoa korona-agendaa tukevan narratiivinsa ulkopuolisista ilmiöistä ja tapahtumista – edes jälkeenpäin.
    ellauri155.html on line 319: Ja näin olemme siinä pisteessä, että Venäjästä – täysin vakavasti ja ilman minkäänlaista ironiaa tai paisuttelua – on (vastoin Iltalehden propagandaa) tullut maailman valo, loistava kaupunki kukkulalla, toivon majakka, vanhurskauden ja vapaan hengen linnake ja todella vapaan maailman symboli. …Tämä on melkein maaginen muutos: se pystyi saavuttamaan tämän ylevän aseman ilman, että se edes pelasi peliä tai teki ulostuloja. Se teki vähimmän mahdollisen pysyäkseen asemissaan ja estääkseen pienen, ulkomailta hallittujen pettureiden ja hölmöjen ryhmän tuhoamasta maataan.
    ellauri155.html on line 336: Vihollinen on keskuspankkikartelli ja sen agentit – vapaamuurarius ja järjestäytynyt juutalaisuus, mukaan lukien kommunismi ja sionismi.
    ellauri155.html on line 360: But God is a lot bigger than the Rothschilds and their cabal of miscreants. Dog is nearly as big as Ano Turtiainen! Dog won't get carried out of court! Not even by Himself! God wants to have a Triumph bra as Xmas present.
    ellauri155.html on line 367: While the United States faces the greatest immigration crisis in its history, the department of Customs and Border Protection is forcing Border Patrol agents and other staff to undergo “unconscious bias” training, according to reports.
    ellauri155.html on line 368: The Washington Free Beacon reports that agents are today being educated on “the impact of stereotypes and unconscious biases” in a seminar hosted by Susan Fleming, who is described as an “expert in gender bias”. In other words, its some woke bullshit re-education camp.
    ellauri155.html on line 375: Earlier this year, the conduct of border patrol agents came into focus when the media and the Biden administration hyped up hysteria over photos appearing to show Haitian migrants being whipped by agents with horse reins.
    ellauri155.html on line 381: Border patrol agents are also facing re-education training regarding vaccine mandates, with CBP’s own internal documents showing that up to half of its force face being fired for refusing the shots.
    ellauri155.html on line 398: Eufemismen för denna svindel är mänsklighet. Utan mänsklighet blir det bara frågan om cost benefit ratio, och då finns det ingen lojalitet.
    ellauri155.html on line 402: - Det gäller bara att tänka igenom hur du tilltalar kunderna. Du ska in te irritera dem med dåligt designade lösningar. Se till att skriva deras namn rätt. Det är väldigt enkla saker som kan göra en stor skillnad.
    ellauri155.html on line 404: I Finland förknippar vi kanske medlemskap och lojalitetsprogram med att få varor och tjänster till nedsatt pris. Men Maureen Burns ser en annan utveckling som redan håller på i USA. Vi kommer att få se spännande virtuella lösningar. Det kan tex handla om att låsa upp funktioner eller att få vara med och bestämma om något, liksom färgen och stilen på smiley-knapparna. Värden förändras snabbt nu.
    ellauri155.html on line 425: Abimelek er eit namn som går att i Den hebraiske bibelen. Det viser til to filistarkongar og ein israelitt, i tillegg til ein bruk i Salmane der det kan visa til filistarkongen Akisj.
    ellauri155.html on line 436: Även Isak beskrev då han en period slog sig ner i Gerar sin hustru som sin syster. Han blev iakttagen då han vänslades med henne, och sålunda avslöjades bluffen. Även mellan Isak och Avimelek svors en ed, och i anslutning till detta fann Isaks tjänare åter vatten i brunnen i Beer Sheva, som filistéerna hade fyllt igen.
    ellauri155.html on line 438: En annan Avimelek var enligt Domarbokens nionde kapitel en av Gideons 70 söner, och israelernas domare. För att tillskansa sig makten efter sin far lejde han en hop folk med vilkas hjälp han vid ett enda tillfälle dräpte alla sina bröder utom den yngste, Jotam, som hade gömt sig. Efter denna seger utropades Avimelek till kung av invånarna i Shekem och Bet Millo. Efter bara några år uppstod konflikt mellan invånarna i Shekem och deras kung, vilket ledde till att staden ödelades.
    ellauri155.html on line 440: Avimelek dog strax därefter vid staden Teves. Allt folket i staden hade befäst sig i ett torn och när Avimelek steg fram för att sätta tornets port i brand släppte en kvinna ner en kvarnsten som träffade hans huvud så att det spräcktes. Då begärde kungen av sin väpnare att denne skulle döda honom för att ingen skulle kunna säga att han dödats av en kvinna. Väpnaren gjorde så och när israeliterna såg att Avimelek var död gick alla hem.
    ellauri155.html on line 442: I introduktionen till psaltarpsalm 34 talas om en Avimelek inför vilken David spelat vansinnig. Beskrivningen stämmer in på den kung Akish av Gat som omtalas i 1 Sam 21:10 – 14.
    ellauri155.html on line 444: Elimelech (hebräisch אֱלִימֶלֶךְ, „mein Gott ist König“) ist nach dem Buch Rut der Mann der Noomi und Vater zweier Söhne, Machlon und Kiljon. Er wandert wegen einer Hungersnot von Bethlehem in das Land Moab aus. Dort sterben er und seine beiden Söhne. Seine Frau Noomi kehrt nach Ende der Hungersnot mit ihrer einen Schwiegertochter Ruth wieder nach Betlehem zurück, während die andere, Orpa (Oprah Winfield), in Moab bleibt. (Rut 1,1-3 EU), (Rut 4,3 EU)
    ellauri155.html on line 448: Elimelech Weisblum of Lizhensk (1717–March 11, 1787) was a rabbi and one of the great founding Rebbes of the Hasidic movement. He was known after his hometown, Leżajsk (Yiddish: ליזשענסק‎, romanized: Lizhensk) near Rzeszów in Poland. He was part of the inner "Chevraya Kadisha" (Holy Society) school of the Maggid Rebbe Dov Ber of Mezeritch (second leader of the Hasidic movement), who became the decentralised, third generation leadership after the passing of Rebbe Dov Ber in 1772. Their dissemination to new areas of Eastern Europe led the movement´s rapid revivalist expansion.
    ellauri155.html on line 450: Shavit Elimelech, född 7 september 1971, är en israelisk före detta professionell fotbollsmålvakt aktiv mellan 1988 och 2008. Mellan 1999 och 2004 spelade han 14 matcher för det israeliska landslaget. Elimelech spelade 395 ligamatcher för Hapoel Tel Aviv mellan 1996 och 2007.
    ellauri155.html on line 459: 1 Abraham siirtyi Mamren tammistosta Negeviin ja asettui asumaan Kadesin ja Surin välille. Sitten hän muutti siirtolaiseksi Gerarin kaupunkiin.
    ellauri155.html on line 519: Advanced education can be helpful, but it is not required to know what God expects of us. This doctrine of perspicuity also recognizes that not everything in Scripture is easy to understand. Some passages are more difficult to interpret than others even if no one can miss the gospel in the pages of the Bible.
    ellauri155.html on line 521: Today’s passage certainly qualifies as one of the more difficult passages of Scripture. It is easy enough to understand what is going on; however, it is difficult to know how to evaluate it. We see in 1 Samuel 27:1–4 that David decided the best way to escape Saul was to flee to Philistine territory and take up residence in the city of Gath. David had been there before, and he deceived the city’s king, Achish, by pretending to be insane, thereby keeping the Philistines from killing him (21:10–15). This time, David did not have to feign insanity. Achish would have heard of Saul’s war with David, so he probably felt secure in allowing him into the city. This enemy of his enemy—Israel’s King Saul—could be counted on as a friend. Achish gave the country town of Ziklag to David, and it became a royal possession after David ascended the throne (27:5–7).
    ellauri155.html on line 523: Little in the narrative tells us what we are to think of David’s actions. Perhaps the very fact that he sought security among the Philistines is enough to make his choice questionable. After all, God had shown Himself able to keep David safe within the boundaries of Israel (chs. 18–26), so David’s seeking refuge in Philistia may indicate a lapse of faith. It could be that David’s raids from Ziklag confirm this. We see how David would go out against enemies of Israel such as the Amalekites (see Ex. 17:8–16) who were in the south of Judah. After defeating them, he would bring spoil back to Achish and lie to the king, telling him that he was conducting raids on the Israelites (1 Sam. 27:8–12). We do not want to make too much of this, for some actions are acceptable in times of war that are not necessarily acceptable in times of peace (for example, industrial espionage). This was a time of war, with both Achish and the peoples David raided being actual enemies of Israel. Still, David’s successful deception put him in a quandary. Achish was so pleased with David’s work that he commissioned David to join him against Israel (28:1–2). What would he do?
    ellauri155.html on line 525: It is hard to know how to evaluate David’s actions in today’s passage. If they were sinful, let us note that David still accomplished good for Israel by defeating so many of the nation’s enemies. Sometimes we put ourselves in certain difficult situations because of our sin, but that does not mean God cannot bring about good from it. We should not use that as an excuse for sin, but we must also remember that the Lord is big enough to take advantage of our mistakes. Stalin made some mistakes but he did electrify the country as promised by prophet Lenin.
    ellauri155.html on line 613: Kolmannessa asiakokonaisuudessa on kyse Yle Puhe -radiokanavan ohjelman jaksosta "Mitä Jeesus ajatteli homoista?". Siinä Räsänen on syytteen mukaan esittänyt homoseksuaaleja halventavia lausumia. Räsänen on sanonut, että jos homoseksuaalisuus on geneettistä, se on geneettinen rappeuma ja sairautta aiheuttava geeniperimä. Valtakunnansyyttäjä sanoo, että Räsäsen näkemyksen mukaan "homoseksuaalit eivät ole Jumalan luotuja kuten heteroseksuaalit".
    ellauri155.html on line 640: Liberaalit izestäänselvyydet ovat sääntöjä, joiden pohjalta hegemonisessa asetelmassa muodostetaan ylipäänsä mielekkäiltä kuulostavia lauseita. Tässä joitakin esimerkkejä:
    ellauri155.html on line 655: Amerikkalainen edistysmielinen talousliberalismi liittää sosiaaliturvan minimoimisen, työehtojen heikentämisen ynnä muun kyykytyxen wokepolitiikkaan. Tunnushenkilö on valkoinen nainen jakkupuvussa all male paneelin valopilkkuna. Uusliberalismin tehtävä oli eristää talous politiikasta ja globaalistaa markkinat. Köige maade kapitaalilased yhinege.
    ellauri155.html on line 657: Carl Schmitt (1888-1985), pahamaineinen nazilakimies, piti kiinni Marxin kannasta et politiikka on luokkataistelua. Schmitt wird heute wegen seines staatsrechtlichen Einsatzes für den Nationalsozialismus als Gegner der parlamentarischen Demokratie und des Liberalismus und als „Prototyp des gewissenlosen Wissenschaftlers, der jeder Regierung dient, wenn es der eigenen Karriere nutzt“, weithin abgelehnt. Allerdings wird er aufgrund seiner indirekten Wirkung auf das Staatsrecht und die Rechtswissenschaft der frühen Bundesrepublik mitunter auch als „Klassiker des politischen Denkens“ bezeichnet.
    ellauri155.html on line 661: Schmitt volunteered for the army in 1916. The same year, he earned his habilitation at Strasbourg with a 1-page thesis under the title Der Wert des Staates und die Bedeutung des Einzelnen (The Value of the State and the Significance of the Individual). The whole thesis consists of a full-page picture of a turd.
    ellauri155.html on line 663: Influences: Plato-Hobbes-Machiavelli-Rousseau-Kant-Burke-Hegel-Cortés-Maistre-Kierkegaard-Weber-Strauss-Guénon

    ellauri155.html on line 664: Influenced: Guzmán-Agamben-Arendt-Benjamin-Benoist-Copenhagen School-Derrida-Habermas-Jiang-Jünger-Koselleck-Lilla-Mouffe-Moldbug-Morgenthau-Negri-Strauss-Taubes-Tronti-Wielomski-Žižek.
    ellauri155.html on line 667:
    "Jürgen" Habermas oli er. epäm. vinosuinen lällypää.

    ellauri155.html on line 679:
    Rom. 8:29
    “For whom He foreknew, He also predestined to become conformed to the image of His Son, that He might be the firstborn among many brethren;

    ellauri155.html on line 681:
    1 Cor. 2:7
    “but we speak God’s wisdom in a mystery, the hidden wisdom, which God predestined before the ages to our glory.”

    ellauri155.html on line 685: You must also note that God predestines people such as Paul and his friends in Rom. 8:30, and Eph. 1:5, 11. There is, however, controversy as to the nature of this predestination. In the Reformed (Calvinist) camp, predestination includes individuals. In other words, the Reformed doctrine of predestination is that God predestines whom He wants to be saved and that without this predestination, none would be saved. The non-Reformed camp states that God predestines people to salvation, but that these people freely choose to follow God on their own. In other words, in the non-Reformed perspective, God is reacting to the will of individuals and predestining them only because they choose God, whereby contrast the Reformed position states that people choose God only because He has first predestined them. I must say that the non-reformed position 2) sounds like gobbledygook. Either you get predestined or you don´t, what the fuck. Who was it that thought predestination and free will were compatible, was it Hume? Yes it was! The Stanford Encyclopedia of Philosophy paper on this topic is so wordy that it needed translating into Basic English.
    ellauri155.html on line 709: Ize asiassa Hume on näkevinään apinoiden pesäpuuhissa samaa necessityä kuin kivikunnassa, ja se onkin tarpeellista jotta hommat hoituisivat, ja erityisen tarpeellista se on jotta tyypit uskoisivat jumalaan. Hume toistaa enimmäkseen monissa muissa compatibilist-tileissä esiintyvän väitteen, jonka mukaan välttämättömyyttä (determinismiä) tarvitaan tukemaan yleisesti tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista teoriaa moraalisesta vastuusta ja rangaistuksesta. Höh, entäs teodikea, Mr. Hume? Ei tää nyt kyllä täysin komputoi. Hume luuli että poistamalla kausaatiosta salaisen energian se selvittäisi jotenkin myös vapaan tahdon ongelman. Paskat se mitään siinä muuttaa. Olikohan tää Hume nyt mistään kotoisin. Pääasiahan oli vapauden määrittely pakotuxen puutteexi, ja sen hoiteli jo vanha kunnon Ari.
    ellauri155.html on line 715: The incompatibilist maintains that if our willings and choices are themselves determined by antecedent causes then we could never choose otherwise than we do. Given the antecedent causal conditions, we must always act as we do. We cannot, therefore, be held responsible for our conduct since, on this account, we have no “genuine alternatives” or “open possibilities” available to us. Incompatibilists, as already noted, do not accept that Hume’s notion of “hypothetical liberty”, as presented in the Enquiry, can deal with this objection. It is true, of course, that hypothetical liberty leaves room for the truth of conditionals that suggest that we could have acted otherwise if we had chosen to do so. However, it still remains the case, the incompatibilist argues, that the agent could not have chosen otherwise given the actual circumstances. Responsibility, they claim, requires categorical freedom to choose otherwise in the same circumstances. Hypothetical freedom alone will not suffice. One way of expressing this point in more general terms is that the incompatibilist holds that for responsibility we need more than freedom of action, we also need freedom of will – understood as a power to choose between open alternatives. Failing this, the agent has no ultimate control over her conduct.
    ellauri155.html on line 719: Tässä käsittelyssä Humen ymmärretään puolustavan pohjimmiltaan tulevaisuuteen suuntautuvaa ja utilitaristista kertomusta moraalisesta vastuusta. Thomas Hobbesin kaltaisten ajattelijoiden jälkeen Hume huomauttaa, että palkkiot ja rangaistukset saavat ihmiset toimimaan jollain tavalla eikä toisissa, mikä on selvästi huomattava sosiaalinen hyödyllisyys (T 2.3.2.5/410; EU 8.2897–98). Tällaista tulevaisuuteen suuntautuvaa, utilitaristista vastuullisuutta ovat kehittäneet edelleen monet muut compatibilistit, joiden kanssa Hume on usein tiiviisti tunnistettu (esimerkiksi Moritz Schlick ja J.J.C. Smart). Tämänkaltaisia tulevaisuuteen suuntautuvia, utilitaristisia kertomuksia on arvosteltu. Kaikenlaisten kantilaisten mukaan, perusongelma on se, että he ovat täysin sokeita aavikon asioille ja siten puuttuvat vaaditusta (taaksepäin katsovasta) kostotekijästä, jota tällä alalla tarvitaan.
    ellauri155.html on line 721: Mihin vittuun noi sakemannit tarvii tota kostoa? Koska ne haluaa maxaa samalla Porvoon mitalla. Silmä silmästä, hammas hampaasta. Mitä väliä kuha toimii, ajattelee anglosaxit ja panee karvakädet Guantanamoon. Notice that the old strawman Strawson raises his ugly head in this connection. He was last heard of in album 84 when relating Ludi Wittgenstein´s late religious troubles.
    ellauri155.html on line 727: In the Treatise, as was noted earlier, Hume argues that one of the reasons “why the doctrine of liberty [of indifference] has generally been better receiv’d in the world, than its antagonist [the doctrine of necessity], proceeds from religion, which has been very unnecessarily interested in this question” (T 2.3.2.3/409). He goes on to argue “that the doctrine of necessity, according to my explication of it, is not only innocent, but even advantageous to religion and morality”. In the final passages of the Enquiry discussion of liberty and necessity (EU 8.32–6/99–103) – passages which do not appear in the original Treatise discussion – Hume makes it plain exactly how his necessitarian principles have “dangerous consequences for religion”.
    ellauri155.html on line 731: Toisin sanoen välttämättömyyden oppi aiheuttaa kiusallisen ongelman teologiselle asemalle: Joko ero (moraalisen) hyvän ja pahan välillä romahtaa, koska kaiken tuottaa täydellinen olento, joka ei aio "mitään muuta kuin mitä on täysin hyvää ja kiitettävää" (EU 8.33/101), tai meidän on "peruutettava täydellisyyden ominaisuus, jonka pidämme jumaluutena" sillä perusteella, että hän on moraalisen pahan perimmäinen tekijä maailmassa.
    ellauri155.html on line 757: Finally, Calvin comes into the New Testament and shows how the Apostle Paul in Romans quotes this very text from Malachi to substantiate predestination. He quotes from Romans 9:15, itself another quote from the Old Testament: “For he (the Lord) saith to Moses, ‘I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.’” Why it´s always this damned Paul! I bet he had a drooping mouth like Jürgen Habermas. Calvin then later asks,
    ellauri155.html on line 763: Calvin was far more careful with this doctrine than his critics were and are. Calvin understood men would react strongly against predestination. “The human mind, when it hears this doctrine, cannot restrain its petulance, but boils and rages as if aroused by the sound of a trumpet.” People who hear the teaching of predestination rarely remain unaffected by it. Their hearts too become enflamed, either with these teachings or against them. Calvin offers caution in the wrongful handling of this doctrine.
    ellauri155.html on line 773: God’s thoughts are higher than man’s, and men will be trapped in a mental maze if they try to understand things that are beyond their human comprehension. So what the fuck do you bother us with them in the first place? Can´t you just get comfy in the institution and play with Nopperi blocks?
    ellauri155.html on line 777: “Let it, therefore, be our first principle that to desire any other knowledge of predestination than that which is expounded by the word of God, is to be no less infatuated (or crazed) than to walk where there is no path, or to seek light in darkness.”
    ellauri155.html on line 783: Calvin even demonstrated his commitment to this truth in his placement of his teaching on predestination in The Institutes. In the final edition, he moved his section on predestination from the beginning of his work to a place following his teaching on redemption, in effect suggesting “that predestination is a doctrine best understood by believers after they come to know the redemptive work of Jesus Christ applied by the Holy Spirit.”
    ellauri155.html on line 787: Calvin then addresses the mistaken notion that election removes human responsibility. Many today associate John Calvin with an aberration of his teaching called Hyper-Calvinism, which is a doctrine that emphasizes divine sovereignty to the exclusion of human responsibility. Among other things, Hyper-Calvinism would deny 1) that gospel invitations are to be delivered to all people without exception; 2) that men can be urged to come to Christ; and 3) that God has a universal love. To Calvin these teachings were monstrous distortions of truth. God really loves a lot also those he chucks into the recycle bin. Except Esau, whom he hates. Vitun karvakäsi.
    ellauri155.html on line 793: To put it simply: though being good doesn´t entitle you to heaven, being bad is a sure way to end in hell. By being good you can at least enter the lottery. It makes no difference game theoretically whether God arranged his lottery before or after the fact. The information sets are just the same. Game theoretically, being good continues to carry a slight positive utility toward the jackpot.
    ellauri155.html on line 804: When I first received the intelligence of the death…of your son Louis, I was so utterly overpowered that for many days I was fit for nothing but to grieve…I was somehow upheld before the Lord by those aids wherewith he sustains our souls in affliction,…however, I was almost a nonentity.
    ellauri155.html on line 808: There is nothing which is more dispiriting to us than while we vex and annoy ourselves with this sort of question – Why is it not otherwise with us? Why has it so happened that we came to this place? [In other words, why has God allowed this to happen to us?] ...It is God, therefore, who has sought back from you your son, whom he committed to you to be educated, on the condition, that he might always be his own. And therefore, he took him away, because it was both of an advantage to him to leave this world, and by this bereavement to humble you, or to make trial of your patience. If you do not understand the advantage of this, without delay, first of all, set aside every other object of consideration, and ask of God that he may show you. Should it be his will to exercise you still further, by concealing it from you, submit to that will, that you may become the wiser than the weakness of your own understanding can ever attain to.”
    ellauri155.html on line 818: Peter Frederick Strawson (1919–2006) was an Oxford-based philosopher whose career spanned the second half of the twentieth century. He wrote most notably about the philosophy of language, metaphysics, epistemology and the history of philosophy, especially Kant.
    ellauri155.html on line 820: There is no shallow end to the philosophical pool! Strawson was married and had four children. He was a highly cultured man, with a passion for literature, especially poetry, large amounts of which he could recite and most of which he also wrote. In conversation, manners and appearance, the overwhelming impression was of elegance and effortless intelligence. Mutta aika mitättömän näköinen pallokorva. P.F. Strawsonin pituus oli bläänk ja sen net worth under review. Fair enough, Jakkoh-Hintikka puuttui kokonaan celebs hall of famesta.
    ellauri155.html on line 822: Strawson was committed to the value of publication, of books and articles, whereas Austin seemed content to develop his views and promulgate them in lectures and talks. His achievements were recognised by election in 1960 to the British Academy, by the reception of a knighthood in 1977 and by many other honours. In 1998 he became the twenty-sixth philosopher to have a volume devoted to him in the famous Library of Living Philosophers series, adding another British name to the list of recipients of this honour, previous ones being Whitehead, Russell, Moore, Broad and Ayer. Austin did not get included, nyaah nyaah nyaah!
    ellauri155.html on line 827: George Santayana (1940)
    ellauri155.html on line 866: Strawson’s purposed to dissolve the so-called problem of determinism and responsibility by drawing a contrast between two different perspectives we can take on the world: the ‘participant’ and ‘objective’ standpoints. These perspectives involve different explanations of other people’s actions. From the objective point of view, we see people as elements of the natural world, causally manipulated and manipulable in various ways. From the participant point of view, we see others as appropriate objects of ‘reactive attitudes’, attitudes such as gratitude, anger, sympathy and resentment, which presuppose the responsibility of other people. These two perspectives are opposed to one another, but both are legitimate. In particular, Strawson argues that our reactive attitudes towards others and ourselves are natural and irrevocable. They are a central part of what it is to be human. The truth of determinism cannot, then, force us to give up the participant standpoint, because the reactive attitudes are too deeply embedded in our humanity. Fuck humanity, and fuck viewpoints. Game theory is an optimization technology used by animals. As such it forms a part of the causal net.
    ellauri155.html on line 868: One can see in this paper an application of some ideas of a Humean character to a domain to which Hume himself was not inclined to apply them. There is also a suggestive affinity with Kant’s attempt to dissolve the problem of free will in the Critique of Pure Reason.
    ellauri155.html on line 876: Santayana oli Russellin Bertin isoveli Frankin (ehkä homo?)kaveri. Se joutui hakauxiin Bertin kaa, vaikka Bert nyt ainakin olis ollut vähän sinne päin kallellaan. Kun Bert joutui epäsuosioon pasifismin kaa, Santayana lupasi sille ison summan hengenpitimixi. Ottiko Bert rahan vastaan, ei kerrota.
    ellauri155.html on line 878: Jorge Agustín Nicolás Ruiz de Santayana y Borrás, known in English as George Santayana (/ˌsæntiˈænə, -ˈɑːnə/;[2] December 16, 1863 – September 26, 1952), was a philosopher, essayist, poet, and novelist. Originally from Spain, Santayana was raised and educated in the US from the age of eight and identified himself as an American, although he always retained a valid Spanish passport. At the age of 48, Santayana left his position at Harvard and returned to Europe permanently. He got enough of the U.S. of A.
    ellauri155.html on line 880: Santayana is mostly known for aphorisms, such as "Those who cannot remember the past are condemned to repeat it", "Only the dead have seen the end of war", and the definition of beauty as "pleasure objectified". Although an atheist, he treasured the Spanish Catholic values, practices, and worldview in which he was raised.] Santayana was a broad-ranging cultural critic spanning many disciplines. He was profoundly influenced by Spinoza´s life and thought; and, in many respects, was another Spinoza. Was he too a jew? I guess not. His father was a minor intellectual. His mother married a Bostonian merchant Sturgis who died. In Madrid, he married the Santayana guy. In 1869, Josefina Borrás de Santayana returned to Boston with her three Sturgis children, because she had promised her first husband to raise the children in the US. She left the six-year-old Jorge with his father in Spain. Jorge and his father followed her to Boston in 1872. His father, finding neither Boston nor his wife´s attitude to his liking, soon returned alone to Ávila, and remained there the rest of his life as a minor intellectual.
    ellauri155.html on line 886: Santayana ei tykännyt olla professori, se oli ajautunut siihen. Se lopettikin professorin hommat 48-vuotiaana tykkänään ja lähti seikkailemaan. Varmaan homostelukin oli silleen helpompaa. In later life, Santayana was financially comfortable, in part because his 1935 novel, The Last Puritan, had become an unexpected best-seller. In turn, he financially assisted a number of writers, including Bertrand Russell, with whom he was in fundamental disagreement, philosophically and politically. Santayana´s only novel, The Last Puritan, ist ein bildungsroman, centering on the personal growth of its protagonist, Oliver Alden. His Persons and Places is an autobiography. These works also contain many of his sharper opinions and bons mots. He wrote books and essays on a wide range of subjects, including philosophy of a less technical sort, literary criticism, the history of ideas, politics, human nature, morals, the influence of religion on culture and social psychology, all with considerable wit and humor.
    ellauri155.html on line 888: Like William James, his friend and mentor, he wrote philosophy in a literary way. Ezra Pound includes Santayana among his many cultural references in The Cantos, notably in "Canto LXXXI" and "Canto XCV". Santayana is usually considered an American writer, although he declined to become an American citizen, resided in Fascist Italy for decades, and said that he was most comfortable, intellectually and aesthetically, at Oxford University. Although an atheist, Santayana considered himself an "aesthetic Catholic" and spent the last decade of his life in a Roman residence under Catholic nuns. It felt a little like his young days under William James. He held racial superiority and eugenic views. He believed superior races should be discouraged from "intermarriage with inferior stock". Maybe that was why he had no kids.
    ellauri155.html on line 916: Of flesh and spirit was my worship vowed. Lihasta ja hengestä oli mun palvontani kasattu.
    ellauri155.html on line 921: I Would I Might Forget That I Am I Ettekö tiedä kuka minä olen
    ellauri155.html on line 923: I would I might forget that I am I, Kunpa en muistaisi kuka minä olen,
    ellauri155.html on line 930: In his large life to live, I fain would die. Jos eläisin hyvässä Toivossa kuin se, kuolisinkin.
    ellauri155.html on line 931: Happy the dumb beast, hungering for food, Onnellinen hölmö elukka, joka on vaan nälissään,
    ellauri155.html on line 933: Blessed the angel, gazing on all good, Kehuttava olo enkelillä, joka kazoo hyvän päältä,
    ellauri155.html on line 939:
    The Letters of George Santayana 1937-1940

    ellauri155.html on line 940:
    ge;font-weight:bold;font-family:AdineKirnberg;width:50%">


    ellauri155.html on line 941: The perfectly ideal incumbent for the Harvard Fellowship appears in Bertie Russell, old and almost penniless, but still brimming with undimmed genius and suppressed immortal work’s!
    ellauri155.html on line 950: College, Cambridge, where I used to see him almost daily in 1896–7; but he
    ellauri155.html on line 971: gossips—would exaggerate and misinterpret everything in a disgusting way. I
    ellauri155.html on line 975: the money would come through you, who were my nephew, and managed
    ellauri155.html on line 989: came too suddenly they might wonder how the arrangements with the
    ellauri155.html on line 1012: age. It was Lady Ottoline who, in a second letter, sent me the enclosed portrait
    ellauri155.html on line 1017:

    ge;font-weight:bold;font-family:AdineKirnberg;width:50%">


    ellauri155.html on line 1021: doubt, it is generous: but we are dealing with superior people and with work
    ellauri155.html on line 1038: Suggested letter:
    ellauri155.html on line 1040: At the request of my uncle Mr. George Santayana I am sending you a cheque
    ellauri155.html on line 1048: 6:62 The Letters of George Santayana
    ellauri155.html on line 1062: Royal Society, a late Fellow of Trinity, Cambridge, and an ex-convict.
    ellauri156.html on line 54: Robert L. (Bob) Deffinbaugh graduated from Dallas Theological Seminary with his Th.M. in 1971. Bob is a pastor/teacher and elder at Community Bible Chapel in Richardson, Texas, and has contributed many of his Bible study series for use by the Foundation. Bob was born in a manger and raised in a barn... More
    ellauri156.html on line 62: When my Grandmother Palmer was alive, she lived on a farm outside of Shelton, Washington. At the entrance to her driveway was a small lot, where a small mobile home was parked. As I recall, the woman who lived in the trailer and her husband were estranged. The husband, who had served time in prison, was prone to violence. When the husband came to the mobile home to see his wife, another man was there. An argument resulted, and blows were exchanged. Ultimately, the woman's visitor brandished a weapon and demanded that the husband leave. He left, but only while uttering threats about what he was yet to do.
    ellauri156.html on line 64: A few hours later, my uncle came by to visit my grandmother. He was just entering the driveway, very near the little mobile home where the altercation occurred earlier. Unfortunately, my uncle was driving a car which looked similar to the one driven by the estranged husband's adversary parked outside the trailer earlier in the day. Gunshots rang out as the enraged husband fulfilled his vow. The rifle easily penetrated the windshield, and my uncle was instantly killed -- by mistake. The angry husband had killed my uncle, falsely assuming that he was his adversary.
    ellauri156.html on line 68: Many tragic incidents occur as the unexpected outcome of a sequence of events. Certainly that is the case with King David. A little vacation from war leads to a day spent in bed, followed by a stroll along the roof of his palace as night begins to fall on Jerusalem. By chance, David sees a woman bathing herself, a sight which David fixes upon, his pecker coming instantly to attention, and then follows up on with an investigation as to her identity. The woman is shortly summoned to the palace and then to his bedroom, where David sleeps with her (well no, actually he spends time with her very much awake; what is meant by this euphemism is that he fucks the lady crazy.) Even though he has discovered she is the wife of Uriah, a warrior who is fighting for the army of Israel. Never mind. The woman becomes pregnant, and so David calls Uriah home, hoping it will be thought that he has gotten his wife pregnant. When this does not work, David gives orders to Joab, the commander of the army, which arranges for Uriah's death in battle. It looks like the perfect crime, but David's sin is discovered and dealt with by Nathan, the prophet of God. Nathan is Philip Roth's alter ego's name, Nathan Zuckerman! Can this be an accident? Jehova knows, it's too late to ask Phil.
    ellauri156.html on line 70: This sequence of events and its accompanying tragedies is the subject of chapters 11 and 12 of 2 Samuel. I have chosen to expound these chapters in three lessons. This first lesson will deal with “David and Bathsheba,” as described in 11:1-4. In the following lesson, we will address the subject of “David and Uriah,” as told by our author in 11:5-27. The third lesson will focus on “David and Nathan,” as this confrontation is put forth in chapter 12. Our text has much to say about the sins of adultery and murder, but rest assured that it addresses much more sins than this. It is a text we all need to hear and to heed, for if a “man after God's own heart” can fall so quickly and so far, surely we are capable of similar or even bigger failures. May the Spirit of God take this portion of the Word of God and illuminate it to each of us in full color, as we come to this study.
    ellauri156.html on line 76: Israel is at war with none other than the Ammonites (verse 1), which may come as a surprise to you as it did to me. (Well, to be honest, I thought they were the cretacean mollusks by the same name.) I thought the Ammonites had been defeated in chapter 10. I was wrong. The author is very clear on this matter. In chapter 8, the author tells how David began to engage his enemies in battle, ending the strangle-hold these surrounding nations had on Israel. David subjected the Philistines (8:1), then the Moabites (8:2), and then he took on the king of Zobah (8:3ff.). In the process, other nations became involved and found Israel too formidable an enemy to oppose again. (Notice the similarity of the situation here to the Yom Kippur War.)
    ellauri156.html on line 81: 5 When David was told about this, he sent messengers to meet the men, for they were greatly humiliated. The king said, “Stay at Jericho till your beards have grown, and then come back.”
    ellauri156.html on line 86: So you see, the Ammonites were not subjected to Israel in chapter 10, but they were deprived of Syrian assistance. Now they are on their own. The Israelites make the most of this. They ravage the land of the Ammonites and then besiege the capital (royal) city of Rabbah (11:1; see 1 Chronicles 20:1). This city of Rabbah, incidentally, is now the city of Amman, Jordan. It is not until after David's sin is rebuked by Nathan that the Israelites actually take the city (2 Samuel 12:26-31).
    ellauri156.html on line 88: The author of our text informs us that it is spring, the time when kings go to war (11:1). Weather has always affected warfare. Battles have been won and lost due to the season. Winter time is not favorable to war. Napoleon found this out in Moscow, The Germans in Stalingrad, and the Russians in the Finnish Winter War.) It is cold and wet, and camping out in the open field (as those who are besieging the city of Rabbah have to do -- see 11:11) hardly is feasible. The wheels of chariots get stuck in the mud, among other problems. And so kings usually sit it out for the winter, resuming their warfare in the spring. It is spring, Israel is still at war with the Ammonites, and it is time to finish the task of subduing them. The army assembles, under the command of Joab and his officers, and “all Israel.” They all go off to complete their victory over the Ammonites, who seem to retreat in their capital and fortress city of Rabbah.
    ellauri156.html on line 92: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that Joab led out the army and ravaged the land of the sons of Ammon, and came and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem. And Joab struck Rabbah and overthrew it (1 Chronicles 20:1).
    ellauri156.html on line 98: Joab urges David not to number the Israelites, and through the prophet Egad, God rebukes David for doing so, giving him a choice of one of three chastenings. It is a grave sin with great consequences for the nation Israel. Out of this sin, God brings about blessing for Israel, because it is on the plot of ground where David offers sacrifices to God that the temple will be built. What chastenings?
    ellauri156.html on line 100: 9 The Lord said to Egad, David’s seer, 10 “Go and tell David, ‘This is what the Lord says: I am giving you three options. Choose one of them for me to carry out against you.’” 11 So Gad went to David and said to him, “This is what the Lord says: ‘Take your choice: 12 three years of famine, three months of being swept away[a] before your enemies, with their swords overtaking you, or three days of the sword of the Lord—days of plague in the land, with the angel of the Lord ravaging every part of Israel.’ Now then, decide how I should answer the one who sent me.”
    ellauri156.html on line 104: 14 So the Lord sent a plague on Israel, and seventy thousand men of Israel fell dead. 15 And God sent an angel to destroy Jerusalem. But as the angel was doing so, the Lord saw it and relented concerning the disaster and said to the angel who was destroying the people, “Enough! Withdraw your hand.” The angel of the Lord was then standing at the threshing floor of Araunah[b] the Jebusite. Jebu jebu jee! Ei sattunut!
    ellauri156.html on line 110: 19 Nevertheless, the people refused to listen to the voice of Samuel, and they said, “No, but there shall be a king over us, 20 that we also may be like all the nations, that our king may judge us and go out before us and fight our battles” (1 Samuel 8:19-20).
    ellauri156.html on line 112: The Israelites were wrong in demanding a king, but they were not too far off in expecting that their “king” would lead them in war. The judges God had raised up for them earlier were usually men like Barak or Gideon, who would lead the nation in battle against their enemies. When God designated Saul as Israel's first king, this military role was clearly indicated:
    ellauri156.html on line 116: Saul shrunk back from pursuing the enemies of Israel at times, and it was sometimes David who stood in Saul's shoes, leading the nation in battle. This was the case, for example, when David fought Goliath, a battle that should have been fought by Saul, Israel's giant (see 1 Samuel 9:2). Up until now, David has been leading his men in battle, but in chapter 11, David suddenly steps back, sending others to fight for him. In 2 Samuel 12:26-31, the author makes it clear that David may not have been planning to be present for the formal surrender of Rabbah. Joab sends David a message, urging him to come and at least give the appearance of leading his army. If David does not come, Joab warns, David will not receive the glory, and it may go to Joab. Joab knows that David knows this is not the way it was meant to be. And so it is that David makes a formal appearance to be the “official” leader at the time of the surrender of the city of Rabbah.
    ellauri156.html on line 122: What keeps David home in Jerusalem? Why doesn’t David go to the battle? I fear there are perhaps several reasons. The first is David's arrogance. God has been with David in all of his military encounters and given him victory over all his foes. God has given David a great name. David has begun to believe his own press clippings. He begins to feel he is invincible. David seems to have come to the place where he believes his abilities are so great he can lead Israel into victory, even though he is not with his men in battle. He was just getting bored. God should not have helped him TOO much, that was like taking the wind from his sails. Any parent knows that much.
    ellauri156.html on line 124: This seems consistent with David's other great sin, which also follows his decision to stay at home. When David instructs Joab to number the Israelite warriors, Joab protests. This is something David should not do. Perhaps this is because David would find too much confidence in the number of his men, rather than in God. It certainly is a far cry from Gideon's army, pared down to a meager 300 men.
    ellauri156.html on line 131: Gideon syntyi Venäjällä, ja hänen perheensä muutti Suomeen vuonna 1921. Hänet tunnetaan erityisesti steel- eli havaijinkitaran soittajana. Hänen muita soittimiaan olivat kontrabasso ja viulu. Hänen ensimmäinen havaijimusiikkia soittanut yhtyeensä oli vuonna 1941 perustettu Oahu Trio. Myöhemmin yhtye levytti ja esiintyi nimellä Aloha Hawaiji. Onni Gideonin alkuvuonna 1957 julkaistu ”Hawaiian rock” lienee ensimmäinen täysin suomalainen rock-levytys (äänitetty 1956). Hänen tunnetuin kappaleensa on ”Tiikerihai” (alun perin Peter Hodkinsonin ”Tiger Shark”).
    ellauri156.html on line 142: According to Beatles historian Kenneth Womack, McCartney drew his inspiration for the song from Robert Service’s poem “The Shooting of Dan McGrew.” The Old West-style honky-tonk piano was played by producer George Martin. "Rocky Raccoon" is also the last Beatles song to feature John Lennon's harmonica playing.
    ellauri156.html on line 143: In Mojo magazine in October 2008, McCartney acknowledged that the style of the song is a pastiche, saying: "I was basically spoofing the folksinger." Lennon attributed the song to McCartney, saying: "Couldn't you guess? Would I have gone to all that trouble about Gideon's Bible and all that stuff?"
    ellauri156.html on line 145: The lyrics describe a conflict over a love triangle, in which Rocky's girlfriend Lil Magill (known to the public as Nancy) leaves him for a man named Dan, who punches Rocky in the eye. Rocky vows revenge and takes a room at the saloon in the town where Dan and Nancy are staying. He bursts into Dan's room, armed with a gun, but Dan out-draws and shoots him. A drunken doctor attends to Rocky, the latter insisting that the wound is only a minor one. Stumbling back to his room, Rocky finds a Gideon Bible and takes it as a sign from God.
    ellauri156.html on line 153: He said "I'm gonna get that boy"
    ellauri156.html on line 209: A second reason may be boredom. Something you my dear remaining readers know by now. It is one thing to fight battles in which the enemy is quickly overcome. But the besieging of Rabbah is a whole different kind of war. This battle will not be won so quickly. It will take time to starve the Ammonites to the point that they surrender. It is not a very exciting kind of war to wage. And while they wait, the Israelite soldiers (which includes David) have to pitch their tents outside the city, living in the open field. This is no picnic, and David knows it. David's attitude seems reflected in the advertising slogan of a major hamburger chain, “You deserve a break today.”
    ellauri156.html on line 211: A third reason -- and I am hesitant to suggest it -- is that David may be getting soft. Let's face it, David had some very difficult days when he was fleeing from Saul. I am sure there were hot days and cold nights. There were certainly days when his food was either limited or lousy, or both. Army food has never been known as a work of culinary artistry. Now, David has moved up in the world, from barren wilderness, which Saul and his army would avoid if possible, to the hills of Jerusalem. His accommodations are better, too. He no longer lives in a tent (if he was fortunate enough to have one in those days); he lives in a palace. Why would David want to stay in a tent in the open field, outside of Rabbah, if he can stay in his own bed (or Bathsheba's), in his own palace, inside Jerusalem?37
    ellauri156.html on line 213: David is starting to become Saul-like, in that he is willing to let others go out and fight his battles for him. Among those David is willing to send in his place are Joab and Abishai. This Joab, we should recall, is a violent man. Joab was not the commander of the army of Israel by David's choice. David had distanced himself from Joab and Abishai because of the death of li'l Abner (2 Samuel 3:26-30). Joab had become the commander of Israel's armed forces because he was the first to accept David's challenge to attack Jebus (1 Chronicles 11:4-6). Suddenly, David is willing to stay at home and leave the whole of Israel's armed forces under Joab's command. I do not think David is motivated by trust in Joab as much as he is his disdain for the hardship of the campaign to take Rabbah.
    ellauri156.html on line 236: King David makes the mistake of staying in Jerusalem, rather than fighting the Ammonites with his army. He does not stay home to meditate on the Law of Moses or to write another psalm or two; he seems to stay home to stay in bed. We know Uriah went to bed when it was evening (that is, when it got dark), and it is very likely that he got up at first light (see 11:13). With David, it is very different. David does not get up until evening, that is, until it is time for a soldier to go to bed. (As a friend of mine pointed out, this is probably a habit developed over days and not just a one-time event.) It is very unlikely that David is doing any “kingly work” in the wee hours of the night. From all appearances, David is simply indulging himself. Whaddya mean? Fucking maidens is kingly work if anything. Surely he wasn't watching late night shows, since all he had was his TV mama. Sitting up and adjusting the screen until the picture was completely right.
    ellauri156.html on line 267: Finally, David can stand his bed no longer. Getting up, he goes for a stroll around the roof of his palace. Most certainly, David's palace was built on the highest ground possible, so that it would afford him a commanding view of the city and the surrounding country. Virtually every other residence and building would be below David's penthouse apartment, and thus he would be able to see much that was out of sight for others. (A friend remarked after this message that a truck driver had told him a whole lot can be seen from an 18-wheeler that people in cars don't see. A chicano truck-driver just got a 110 year sentence in the U.S. for failing to stop his 18-wheeler when the brakes went. Now that was a honest-to-god Jehova style sentence, to the third and fourth generation. Good work, Rocky!)
    ellauri156.html on line 269: I am not suggesting that David purposed to see something he should not. (I bet he did, peeping Tom. You actually come round to the same conclusion below, Bob.) More than likely he is walking about, almost absent-mindedly, when suddenly his eyes fix on something that rivets his attention on a woman bathing herself. The text does not really tell us where this woman is bathing, and why at this time of the night? We only know that she is within sight of David's penthouse (rooftop). David notes her beauty. He does not know who she is or whether she is married. We cannot be certain how much David sees, and thus we do not know for certain whether he has yet sinned. (What the fuck? How much do you need to see to sin? Are boobs enough, or do you need to see the pudendum or the fanny?) If David saw more of this woman than he should (a fact still in question), then he surely should have diverted his eyes. It was not necessarily evil for him to discretely inquire about her. If she were unmarried and eligible, he could have taken her for his wife. His inquiry would make this clear.
    ellauri156.html on line 275: The answer comes to David in the form of a question. I take it that no one else actually saw this woman, but only David. The identification of this woman depends then upon David's description of her age, appearance, and location, and no one could be absolutely certain whether this is the woman or not -- except for David, of course, who would recognize her.
    ellauri156.html on line 285: 7 It came about after these events that his master's wife looked with desire at Joseph, and she said, “Lie with me.” 8 But he refused and said to his master's wife, “Behold, with me here, my master does not concern himself with anything in the house, and he has put all that he owns in my charge. 9 “There is no one greater in this house than I, and he has withheld nothing from me except you, because you are his wife. How then could I do this great evil and sin against God?” (Genesis 39:7-9).
    ellauri156.html on line 287: The report David is given concerning Bathsheba gives him all the information he needs, and more, if he is intent upon doing what is right. He knows Bathsheba is married and thus out of the question. He also knows Bathsheba is married to Uriah the Hittite. This is no nameless husband, someone David has never heard of before. David has to know Uriah, even if he does not know his wife. In 2 Samuel 23:39, “Uriah the Hittite” is named as one of David's mighty men, known for his bravery and courage as a soldier. If he does not know it, surely someone there among his servants would inform him.
    ellauri156.html on line 293: Let us briefly review the place of the Hittites in Old Testament history. As early as Genesis 15:18-21, God promised Abram (Abraham) that his descendants would inherit the land of the Hittites (along with that of other peoples as well; see also Exodus 3:8, 17; 13:5; 23:23, 28, 32; 33:21; 34:11; Deuteronomy 7:1; Joshua 1:4; 3:10). Ephron, the man from whom Abraham bought a burial plot for his family, was a Hittite (see Genesis 23:10; 25:9; etc.). Jacob's brother Esau married several Hittite wives (Genesis 26:34-35; 36:2). The Israelites were commanded to utterly destroy the Hittites (Deuteronomy 20:17). The Hittites opposed Israel's entrance into the promised land (see Numbers 13:29; Joshua 9:1: 11;1-5), and the Israelites had some victories over them (Joshua 24;11). Nevertheless, they did not totally remove them and came to live among them (Judges 3:5). When David was fleeing from Saul, he learned that the king was camped nearby. He asked two of his men who would go with him to Saul's camp. One of the two, Abishai, volunteered to go with David, the other man did not. This man was Ahimelech, the Hittite (1 Samuel 26:6). (Eli siis mitä? Pitäskö tästä päätellä nyt jotakin heettien statuxesta vai? Oliko ne jotain neekereitä?)
    ellauri156.html on line 297: And so David sends messengers to her, who take her and bring her to him. When she arrives, David sleeps with her, and when she is purified from her uncleanness,38 she returns to her house. That is that. (Mikä uncleanliness? Meneekö Bathsheba Joen Bideniin ja pesee Taavin runkut pois?) If she had not become pregnant, I have little doubt she would never have darkened the door of David's house again. David does not seek a wife in Bathsheba. He does not even seek an affair. He wants one night of sex with this woman, and then he will let Uriah have her. (Häh? Oliko Bathsheba niin huono hoito vai? Eikös sitä olis voinut toistamiseenkin rotkauttaa? Bathshebalta ei nähtävästi mitään kysytty missään vaiheessa. Eikun x-asentoon Taavin sängylle ja melaa mekkoon.)
    ellauri156.html on line 299: The sequence of events, so far as David is concerned, can be enumerated in this way: (1) David stays in Jerusalem; (2) David stays in bed; (3) David sees Bathsheba bathing herself as he walks on his roof; (4) David sends and inquires about this woman; (5) David learns her identity and that she is married to a military hero; (6) David sends messengers to take her and bring her to him; (7) David lays with her; (8) Bathsheba goes back to her home after she purifies herself. This same sequence can be seen in a number of other texts, none of which is commendable. Shechem “saw, took, and lay with” Dinah, the daughter of Jacob in Genesis 34:2. Judah “saw, took, and went in to” the Canaanite woman he made his wife in Genesis 38:2-3. Achan “saw, coveted, and took” the forbidden spoils of war in Joshua 7:21. Samson did virtually the same in Judges 14. Let us not forget that a similar sequence occurred at the first sin when Eve “saw, desired, and took” the forbidden fruit in Genesis 3. (Thanx a lot Bob for this compendium. This will certainly come handy later on, when looking for something fun to read.)
    ellauri156.html on line 301: It is clear from the words of our text that David sinned. It is clear from the actions of David which follow that he sinned. It is clear from the words of God through Nathan that David sinned in a grievous manner. The problem is that many wish to view the text in a way that forces Bathsheba to share David's guilt by assuming that she somehow seduced him. I would like to pursue this matter, because I believe there is absolutely no evidence to support such a conclusion. (Wow! That's a refreshing point of view! Like Ballsack's novel Comment la belle Fille de Portillon quinaulda son iuge.)
    ellauri156.html on line 305: It is very clear in Samuel that the tragedies which take place in David's household are the consequence of his sin, just as Nathan indicates (12:10-12). Thus, when Amnon rapes Tamar, the sister of Absalom, it is a case of the “chickens coming home to roost.” Or is it a case of "Rooster coming into the chicks?" Note that it is at David's command or summons that Tamar is called to the palace, and then to Amnon's bedside. There is not so much as a hint that when Tamar is raped, it is all of Amnon's doing. Should this not strongly indicate that the same is true in Bathsheba's case, of which this second incident is a kind of mirror image? (Fucking crooky noses, raping and ravaging their kinky haired ladies right and left.)
    ellauri156.html on line 307: When we read of this incident, we do so through Western eyes. We live in a day when a woman has the legal right to say “No” at any point in a romantic relationship. If the man refuses to stop, that is regarded as a violation of her rights; it is regarded as rape. It didn't work that way for women in the ancient Near East. Lot could offer his virgin daughters to the wicked men of Sodom, to protect strangers who were his guests, and there was not one word of protest from his daughters when he did so (Genesis 19:7-8). Even less later, when they asked their father Lot to fuck them at will. These virgins were expected to obey their father, who was in authority over them. Michal was first given to David as his wife, and then Saul took her back and gave her to another man. And then David took her back (1 Samuel 25:44; 2 Samuel 3:13-16). Apparently Michal had no say in this whole sequence of events. Oh, those days of innocence!
    ellauri156.html on line 311: Now, having looked at the big picture, let's concentrate on the juicy details. The text informs us that David sees this woman bathing and notes that she is very beautiful. It is sometimes thought that David saw Bathsheba unclothed as she bathed herself publicly, and that the sight of her (unclothed/partially) body prompted David to act as he did. Virtually the identical words employed in our text (“very beautiful in appearance”) are found in Genesis 24:16 of Rebekah, as she came to the well with a water jug on her shoulder. She was neither naked nor partially clothed. Similar (though not identical) descriptions are found, where no exposure of the woman is indicated at all (see Genesis 12:11; 26:7; 29:17; Esther 1:1). I believe one of the reasons David summons Bathsheba to his palace is that he has not seen all that he wishes. (Haahaa! Bob, you are a little too bashful here. Most likely he wants to try on what he saw, like St. Thomas who wanted to put his finger in the wound. Seeing is not believing.)
    ellauri156.html on line 313: Let's pursue this matter a little more. (Oh lord, I feel the spirit stirring below my belt.) Bathsheba is bathing herself. (This is about the 4. time Bob invites us to picture this tender moment. There are not too many of them in the Bible, so let us savor it.) We tend to assume that this means she is disrobed, at least partially. I believe Bathsheba is bathing herself in some place normally used for such purposes. Only David, with his penthouse vantage, would be able to see her, and a whole lot of other folks if he chose. The poor do not have the same privacy privileges as the rich. I have seen any number of people bathing themselves on the sidewalks of India, because this is their home. The word for bathing employed here is often used to describe the washing of a guest's hands or feet and for the ceremonial washings of the priests. Abigail used this term when she spoke of washing the feet of David's servants (1 Samuel 25:41). Such washings could be done, with decency, without total privacy. We assume far too much if we assume Abigail is walking about unclothed, in full sight of onlookers.
    ellauri156.html on line 315: Incidentally, Bathsheba is washing herself in Jerusalem, from which all the men of fighting age have gone to war. Remember the words of verse 1:
    ellauri156.html on line 317: 1 Then it happened in the spring, at the time when kings go out to battle, that David sent Joab and his servants with him and all Israel, and they destroyed the sons of Ammon and besieged Rabbah. But David stayed at Jerusalem (emphases mine).
    ellauri156.html on line 319: It is not as if Bathsheba is acting in an unbecoming manner, knowing that men are around. She has every right to assume they are not. David is around, but he should not be. On top of this, she is not bathing herself at high noon; she is bathing herself in the evening. This is when the law prescribed (for ceremonial cleansing), and it is when the sun is setting. In other words, it is nearly dark when Bathsheba sets out to wash herself. David has to crane his neck and use his binoculars to see what he does. I believe Bathsheba makes every effort to assure her modesty, but the king's vantage point is too high, and he is looking with too much zeal. I am suggesting that David is much more of a peeping Tom than Bathsheba is an exhibitionist. I believe the text bears me out on this.
    ellauri156.html on line 321: If I am right in what I have been saying, David's sin becomes that much more wicked. In some instances (if not most), a woman may purposely or unwittingly encourage the one who assaults her. In this case, there is not so much as a hint that this takes place. In fact, if I am reading the story accurately, David's “sighting” of Bathsheba is the result of her keeping the law, while David is failing his responsibilities as king. But not his duties as the king of the apes.
    ellauri156.html on line 323: This passage, even though we have only made our way through the first four verses of it (sadly, the best bits), has much to teach us. Let me seek to summarize some of its lessons.
    ellauri156.html on line 325: First, the root of David's sin is not low self-esteem; it is arrogance. (Since when is low self-esteem a sin? Well I bet it is for American believers. Think of Bill James' Will to Believe.) I am getting quite weary of hearing that the root of all evils is low self-esteem. I wonder why we see nothing of this in the Bible. David's problem is just the opposite. He has become puffed up and arrogant because of his success and status as Israel's king. He has come to see himself as different/better than the rest of the Israelites. They need to go to war; he does not. They need to sleep in the open field; he needs to get his rest in his own bed, in his palace. They can have a wife; he can have whatever woman he wants.
    ellauri156.html on line 327: Second, the nature of David's sin is the abuse of power. Power corrupts, we are told, and absolute power corrupts absolutely. David has come to power. In the previous chapters, David employed his God-given power to defeat the enemies of God and of Israel. He used his power as Israel's king to fill his pockets and void his cullions, and takes advantage of Dog's promise to Saul by restoring to Mephibosheth his family property and by making him a son at his table. Now, David, drunk with his power, uses it to indulge himself at the expense of others. I want you to notice the repetition of the word “send” or “sent” in this chapter. It is a king like David who can send all the men to war but stay home himself (verse 1). It is a king like David who can send people to inquire about Bathsheba, and then to send messengers to “take” her and bring her to his palace (verses 3-4). It is a king like David who can “send” for Uriah and “send” orders to Joab to have him killed. It is a king who "sends" his shlong into Bathsheba's holiest of the holy. David has the power, and he certainly knows how to use it, only now he is using that power for his own benefit, at the expense of others. This is not servant leadership.
    ellauri156.html on line 329: Sexual abuse and sexual harassment are just two of the ways people abuse their power. Parents begin to think they own their children, and that they can use their children to satisfy themselves, so they engage in various forms of abuse, often sexual in nature. Bosses get used to being in control and telling people what to do, and it should not be surprising to learn that they sometimes abuse their power over employees and subordinates to sexually satisfy themselves. This sin is no different from that of David. (Oh, oh, this is too good, my cup runneth over.)
    ellauri156.html on line 331: I must press the point a little further, at the risk of coming off. Of course it is wrong for David to use his power to have sex with another man's wife. But it is not right to abuse power even when sex is permissible. A husband should not abuse his power in order to have sex with his wife. And a wife should not abuse her power (of saying “No,” for example) to punish or put off her husband. (LOL! Bob, you show you true colors here!) Within marriage, sex is simply another area of serving our mate. It is not the opportunity to lord it over our mate. Put that in your pipe and smoke it, Jennifer! And you girls as well!
    ellauri156.html on line 333: Third, prosperity is as dangerous -- and sometimes more dangerous -- than poverty and adversity. We all get weary of the adversities of life. We all yearn for the time when we can kick back and put up our feet and relax a bit. We all tire of agonizing over the bills and not having quite enough money to go around. David certainly looked forward to the time when he could stop fleecing Saul and begin to reign as king. But let me point out that from a spiritual point of view, David never did better than he did in adversity and weakness. (In fact, he was quite like Ballsack's ung paouvre qui avait nom le Vieulx-par-chemins, another Iivana Nyhtänköljä.)
    ellauri156.html on line 335: Conversely, David never did worse than he did in prosperity and power. How many psalms do you think David wrote from his palatial bed and from his penthouse? How much meditation on the law took place while David was in Jerusalem, rather than on the battlefield? On the other hand, how many maidens did he open the psalmbook with on the field? We are not to be masochists, wanting more and more suffering, but on the other hand we should recognize that success is often a greater test than adversity. Often when it appears “everything's goin' my way” we are in the greatest danger of producing some shit like Frank Sinatra's "My Way".
    ellauri156.html on line 343: David's sin did not just suddenly appear in a moment of time. David set himself up for this fall. We know he disengaged himself from the battle, choosing instead a life of comfort and ease. You and I may make the same decision, though in a slightly different way. We may choose to ease up in our pursuit of becoming a disciple of our Lord, of the disciplined life which causes us to bring our bodies under our control (see 1 Corinthians 9:24-27).
    ellauri156.html on line 345: We may weary of taking up our cross and begin to take up ourselves or our same-sex significant other as our highest cause. We may back off in the area of separation, having become weary of being laughed at for our Christian principles. We may keep quiet, rather than bear witness to our faith, lest we be rejected by our peers. We may hold off from rebuking a fellow-believer, who is falling into sin, because the last time we tried it was very messy. We may get fed up with getting whacked every time we admonish fellow non-believers. When we retreat from the battle, a plunge is not far away.
    ellauri156.html on line 349: Within those of you who are reading this message, I know there are some who have already fallen in the same hole as David. You have already committed adultery. To you, I would say: “Stop now!” How much better it would have been if David had confessed to his sin with Bathsheba before he went on to murder Uriah. Sin is like a cancer: the sooner it is cut out, the better; the longer it is left, the more it grows. If you have fallen as David did (or in some other way), forsake your sin, confess it, find God's forgiveness, and move on to the next.
    ellauri156.html on line 351: Some of you have not yet sinned as David did, but I hope I have given you some ideas, and that you are already on your way. You are like David when he chose to stay in Jerusalem, and when he chose to stay in bed. You have not yet managed to sin in a dramatic fashion, but you are laying the groundwork for it. It's only a matter of time and opportunity, so keep hacking. My question to you is not whether you are actively committing sin, but if you are, please send me some snapshots.
    ellauri156.html on line 363: I don’t think I’m exaggerating here. The interaction between David and Uriah (see next episode) seems to indicate that David was puzzled as to why Uriah would not enjoy the good life in Jerusalem if he had the opportunity to do so. Uriah, on the other hand, chose to live as he would have on the battlefield.
    ellauri156.html on line 365: This reference to Bathsheba’s “purification” is interesting and perplexing. The King James Version reads, “and he lay with her; for she was purified from her uncleanness: and she returned unto her house” at verse 4. The New King James Version is slightly different: “and he lay with her, for she was cleansed from her impurity; and she returned to her house” (note the change from a semi-colon to a comma, and from a colon to a semi-colon). The NIV reads, “and he slept with her. (She had purified herself from her uncleanness.)” The NRSV reads, “and he lay with her. (Now she was purifying herself after her period. Or was it colon? Only David knows, and Dog of course, but they don't tell.).”
    ellauri156.html on line 374: Aika hemmetisti kyyhkypaisteja papille, kun jokainen menstruoiva nainen tuo niitä sille 2kpl/kk. Pappi pysyy hyvin selvillä seurakuntalaisten varmoista päivistä. Hmm. Jos Bathsheban kuukkixet oli ohize jo vähintään viikko sitten, kohtahan sillä oli ovulaatio, eikäpä ihme että Taavi-enon mälli teki heti tehtävänsä. Vaikka mä en kyllä usko eze jäi siihen yhteen kertaan. (2) When did this cleansing occur, and when was it completed? Was Bathsheba’s bathing which David witnessed part of her ceremonial cleansing? If so, there may have had to be a delay before the Law permitted intercourse. Otherwise, David would have caused her to violate the Law pertaining to cleansing, since it may not have been complete. The translations which make her cleansing a past, (continued) completed event seem to be suggesting that she was now legally able to engage in intercourse, though certainly not with David. If she was still in the process of her cleansing, David’s sin of adultery is compounded because it was committed at the wrong time, while cleansing was still in process. It is also possible to read the text (as does the NASB) to say that Bathsheba waited at David’s house until she was ceremonially clean from her evening with David. It is interesting that nothing is said of David waiting until he was cleansed. The inference I take from this “cleansing” reference is that Bathsheba was still concerned about keeping the Law of Moses, even if David was not. Big fat hairy diff.
    ellauri156.html on line 388: The story of David and Uriah reminds me of the story of the “Sorcerer's Apprentice.” It has been awhile, but as I remember the plot (probably the Walt Disney version), the sorcerer goes away, leaving his apprentice behind to do his chores. The apprentice gets the bright idea that the work would be a whole lot easier if he used his master's magical arts so he could sit back and watch other powers at work. The problem was that he didn't know how to stop what he started, and so more and more helpers came on the scene as the apprentice tried to reverse the process. The worst was when Mickey tried to cleave the broom with an axe, and got instead a million of smaller brooms.
    ellauri156.html on line 392: In our first lesson, we devoted our attention to the first four verses of chapter 11, which depict David's sin of adultery with Bathsheba. Pretty unbelievable that I got a whole four pages out of it. The trick is was to keep repeating the juicy bit about Bathsheba washing herself before (or after) David's load. I sought to demonstrate that this sin was all of David's doing. The author points his accusing finger at David, not Bathsheba. It was not Bathsheba's indiscretion in bathing herself (as I understand this story), for she was simply obeying the ritual of purification outlined in the law. It was David who, by means of his lofty elevation and view, looked inappropriately at Bathsheba, washing herself,violating her privacy. I endeavored to demonstrate that David's sin with Bathsheba was the result of a sequence of wrong decisions and attitudes on David's part. In one sense, being on the path he was, his destination (of adultery, or something like it) was to be expected. His sins of omission finally blossomed and came into full bloom.
    ellauri156.html on line 394: One of the tragic aspects of our story is that the sequence of sin in David's life does not end with his adulterous union with Bathsheba. It leads to a deceptive plot to make her husband Uriah appear to be the father of David's child with Bathsheba and culminates in David's murder of Uriah and his marriage to Uriah's wife, Bathsheba. As we take up where we left off in our last lesson, a few more bits of background information are vital to our understanding of this text.
    ellauri156.html on line 396: (1) It seems likely that David and Uriah are hardly strangers, but that they know each other, to some degree at least. Uriah is listed among the mighty warriors of David (2 Samuel 23:39; 1 Chronicles 11:41). Some of the “mighty men” came to David early, while he was in the cave of Adullam (1 Samuel 22:1-2), and we suspect that among them were Joab, Abishai, and Asahel, the three brothers who were mighty men (see 2 Samuel 23:18, 24; 1 Chronicles 11:26).39 Others joined David at Ziklag (1 Chronicles 12:1ff.), and still other great warriors joined with David at Hebron (1 Chronicles 12:38-40).40 We do not know when and where Uriah joined with David, but since his military career ends in 2 Samuel 12, his military feats must have been done earlier. It seems very unlikely that David and Uriah are strangers; rather, it would seem these two men know each other from fighting together, and perhaps even from fleecing Saul together, or maybe Uriah had been a dear brother to David like his old Jonathan.
    ellauri156.html on line 398: (2) It seems unlikely that Uriah is ignorant of what David has done and of what he is trying to accomplish by calling him home to Jerusalem. Rumors must have been circulating around Jerusalem about David and Bathsheba, and could easily have reached the Israelite army which had besieged Rabbah. Uriah not only refuses to go to his house and sleep with his wife, he sleeps at the doorway of the king's house, in the midst of his servants. He has many witnesses to testify that any child borne by his wife during this time is not his child. It is clear that Uriah understands exactly what David wants him to do (to have sex with his wife), and that he refuses, even when the king virtually orders him to do so. One finds this difficult to explain if Uriah is ignorant of what happened between David and Bathsheba. At least Uriah knows what David is trying to get him to do on this stay in Jerusalem. The implications of all this we will explore later.
    ellauri156.html on line 400: (3) Bathsheba is not said to have any part in David's scheme to deceive Uriah or to bring about his death, much less any knowledge of what David is doing. When she informs David that she is pregnant, David takes decisive action, but nowhere are we told that Bathsheba has a part in his schemes. Verse 26 makes it sound as though she learns of Uriah's death after the fact, through normal channels. After all, would David really want his new wife to know he murdered her husband? David acts without Bathsheba's help.
    ellauri156.html on line 402: It looks as though Bathsheba never enters David's mind after their encounter described in verses 1-4. It certainly does not seem that David wants to continue the relationship, to carry on an affair, or to marry her. David simply puts this sinful event out of his mind, until a messenger is sent by Bathsheba informing the king that his night of passion has produced a child. Bathsheba informs David that she is pregnant, not that she is afraid she might be. This means that she has missed at least one period and probably another. All in all, several weeks or more have passed. It will not be long before her pregnancy will become obvious to anyone who looks at her. This is David's sin and his responsibility, and so she informs him.
    ellauri156.html on line 404: David has two plans, Plan A, and failing that, Plan B. Here he is very like his master, the Dog, who also has very analogous two plans for his proteges: Plan A, take them to his fold if they obey him, and Plan B: throw them to the dogs (the bad hounds of the hell) if they don't.
    ellauri156.html on line 408: David's plan A is simple and, at least in his mind, foolproof. In short, David will entice Uriah to think and to act as he himself has done. David does not wish to endure the adversities of the war with Rabbah, and so he goes to Jerusalem, to his home, and to his bed. He does not wish to deny himself, so he takes the wife of another man and sleeps with her. David will give Uriah the same opportunity, except that it will be his own wife he will sleep with. Not as fun, one must admit. After Uriah has sexual relations with Bathsheba, all will conclude that he is the father of the child which has been conceived by David's sinful act. Only one thing is wrong with David's plan: he assumes Uriah is as spiritually apathetic as he, and that he will act to indulge himself, rather than act like a soldier at war and keep his sword in the sheath.
    ellauri156.html on line 410: David sends word to Joab, ordering him to send Uriah home to Jerusalem. I take it from the context that Uriah is sent to Jerusalem on the pretext that he is needed to report directly to David on the state of the war. I doubt David wants Uriah to know he has ordered Joab to send him. I am certain David does not want Uriah to know the real purpose of his journey to Jerusalem. David is orchestrating this homecoming to appear as though it serves one purpose, while it actually serves David's purpose of concealing his own sin. Even at this level, the order for Uriah to return home has a bad odor. You may remember that when David's father wanted to know how the battle with the Philistines was going (three of his sons were involved), he sent David, the youngest son, as an errand boy to take some supplies and return with word about the war (1 Samuel 17:17-19). One does not need to send a military hero as a messenger (nor is it good practice, the youngest son is more expendable.).
    ellauri156.html on line 415: David and Bathsheba is a 1951 historical Technicolor epic film about King David made by 20th Century Fox. It was directed by King Saul, produced by Dog, a.k.a. Zanuck, from a screenplay by Philip Dunno. The cinematography was by Leon Shameonyou. Gregory Peck stars as King David and the film follows King David's life as he adjusts to ruling as a King, and about his relationship with Uriah's wife Bathsheba, played by Susan Wayward. Goliath of Gath was portrayed by 203 cm-tall (6'8") Lithuanian wrestler Walter Talun. These days Walter would no longer get a bench seat in a high-school basketball team.
    ellauri156.html on line 419: As a consequence, David becomes attracted to Bathsheba who is the wife of Uriah, one of David's soldiers. The attraction is mutual although both know an affair would break the law of Moses. When Bathsheba discovers she is pregnant by David, the King sends for Uriah hoping he will spend time with his wife to cover her pregnancy. David's wife Michal who is aware of the affair, tells David that Uriah did not go home but slept at the castle as a sign of loyalty to his King. LOL, a sign of "fuck you" pointed at Dave with Uriah's middle finger without a nail.
    ellauri156.html on line 421: Frustrated, David orders Uriah to be placed on the battle's front and for the troops to withdraw leaving him to die. Uriah is reported dead and David sends a dispatch to tell Bathsheba so they can plan their marriage. Nathan Zuckermann the prophet advises David the people are dissatisfied with his leadership and desire his sons to rule. Nathan tells David he has forgotten that he is a servant of the Lord. David tries in vain to cheer up the old retard. David marries Bathsheba.
    ellauri156.html on line 431: David was about thirty when he began to reign (2 Samuel 5:4), so we can look for a birth date, which according to the pattern of other proposed birth dates in this series should occur both on a Hebrew holy day, at least some other sacred calendars, and also on a date similar on some calendars to his death date. Those requirements are so stringent to occur in a given year that if we find such a date, it is highly likely to be correct. Moreover, in nearly every case so far, the birth date is more impressive than the death date, and David's proposed death date is a sacred day on 4 calendars (also being 1 Condor on the Sacred Round).
    ellauri156.html on line 433: Searching for a possible birth date for David produces an ideal candidate, a holy day on 6 of the 7 known sacred calendars. The day Sat 4 Jul 1057 BC was 17 Tammuz (H), 14 Sum (Enoch, Summer Fast), 1 Res (V), 1 Bir (M), 1 Deer (SR), and 1 Jac (Easter on Priest). That Hebrew day is known simply as the Fast of the Fourth Month, which the Lord says will become a day of rejoicing some day (Zech. 8:19). That date ranks with the best birth dates found so far for the prophets. It is identical on the Venus and Mercury calendars to Isaac Bashevis Singer's birthday. This date fits the pattern so well of all the great prophets, as it should to be in Matthew's chain of key links to Christ, that it confirms this whole set of dates as being correct, including the Biblical assertion that the temple was built in the 480th year of the Exodus.
    ellauri156.html on line 445: Zanuck opted to use stars already under contract to 20th Century-Fox. The production of the film started on November 24, 1950 and was completed in January 1951 (with some additional material shot in February 1951). The film premiered in New York City August 14, and opened in Los Angeles August 30, before opening widely in September 1951. It was shot entirely in Nogales, Arizona, which has a lot of the looks of the promised land, including the indians, who were made up to look like Palestinians.
    ellauri156.html on line 451: A. H. Weiler of The New York Times described the film as "a reverential and sometimes majestic treatment of chronicles that have lived three millennia." He praised Dunno's screenplay and Peck's "authoritative performance" but found that Wayward "seems closer to Hollywood than to the arid Jerusalem of his Bible." Variety wrote, "This is a big picture in every respect. It has scope, pageantry, sex (for all its Biblical background), cast names, color—everything. It's a surefire boxoffice entry, one of the really 'big' pictures of the new selling season." Philip K. Scheuer of the Los Angeles Times wrote that the film "leaves little to be desired" from the standpoint of production values with Peck "ingratiating" as David and Wayward "a seductress with flaming tresses, in or out of the bath, and only her final contrition is a little difficult to believe." Richard L. Coe of The Washington Post wrote, "On the whole, the picture suggests a Reader's Digest story expanded into a master's thesis for the Ecole Copacabana."] Harrison's Reports wrote, "The outstanding thing about the production is the magnificent performance of Gregory Peck as David; he makes the characterization real and human, endowing it with all the shortcomings of a man who lusts for another's wife, but who is seriously penitent and prepared to shoulder his guilt. Susan Wayward, as Bathsheba, is beautiful and sexy, but her performance is of no dramatic consequence." The Monty Python Bulletin commented that the film had been made "with restraint and relative simplicity" compared to other historical epics, "and the playing of Gregory Peck in particular is competent. The whole film, however, is emotionally and stylistically quite unworthy of its subject." Philip Hamburger of The New Yorker wrote that "the accessories notwithstanding, something is ponderously wrong with 'David and Bathsheba.' The fault lies, I suppose, in the attempt to make excessive enlargements of an essentially-simple story." Zanuck the Hot Dog agreed.
    ellauri156.html on line 453: The film sparked protests in Singapore over what the Muslim community considered an unflattering portrait of David, considered an important prophet in Islam, as a hedonist susceptible to sexual overtures. Mohammed and his 9-year old wife would have been outraged.
    ellauri156.html on line 459: The commercial ended with a message for viewers to vote for Johnson in the election. The commercial implied that if Johnson's opponent, Barry Goldwater won the election, Goldwater would recklessly start a nuclear war that would kill the girl (and by extension, the viewer's own children) although Goldwater's name was not mentioned, his voice in not heard and his image was not shown during any point of the commercial. This commercial and its airing was a major factor in Johnson's landslide victory over Goldwater, with Johnson receiving 486 electoral votes to Goldwater's 52.
    ellauri156.html on line 461: King David and Diana Garland argue that, "Taking remarkable license with the story, the screenwriters changed Bathsheba from the one who is ogled by David into David's stalker." They go on to suggest that "the movie David and Bathsheba, written, directed and produced by males, makes the cinematic Bathsheba conform to male fantasies about women."
    ellauri156.html on line 463: However, in giving Bathsheba a more active role, Adele Reinhartz found that "it reflects tensions and questions about gender identity in America in the aftermath of World War II, when women had entered the work force in large numbers and experienced a greater degree of independence and economic self-sufficiency. ...[Bathsheba] is not satisfied in the role of neglected wife and decides for herself what to do about it." Susan Wayward was later quoted as having asked why the film was not called Bathsheba and David. I guess it has something to do with the fact that Dog is called Dog in the bible instead of Bitch.
    ellauri156.html on line 465: When Uriah arrives in Jerusalem, he reports to David, who acts out the charade he has planned. He asks Uriah about the “welfare of Joab and the people,” and the “state of the war.” It troubles me that David needs such a report at all. If he were with his men in the field, this would not be necessary. But even worse, David does not really care about Joab, the people, or the war. David's one preoccupation is to cover up his sin, to get Uriah home and to bed with his wife, and thus to get David off the hook. How sad to read of David's hypocrisy. The king who had compassion on the crippled son of Jonathan now lacks compassion for the whole army, and specifically for Bathsheba and her husband Uriah.
    ellauri156.html on line 467: David goes through all the right motions with Uriah. He listens to his reports, and then he gives him the night off, some time to go to his house and “wash his feet.” David is not worried about this soldier's personal hygiene; he is worried about his own reputation. When one entered his house, he usually took off his shoes and washed his feet, in preparation for eating and for going to bed. David very delicately encourages this man to go home and go to bed with his wife. Uriah knows it; our author knows it; and we know it.
    ellauri156.html on line 469: Uriah leaves David's presence. Now David adds a further touch. He sends a “present from the king” after, or with, Uriah. How we would love to know just what that “gift” was. Was it a night for two at the Jerusalem Hilton? Was it dinner and dancing at a romantic restaurant? I think we can safely say this: (1) We are not told what the present was. (2) We are not supposed to know, or it would not add to the story for us to know what it was. (3) Whatever it was, it was very carefully planned to facilitate David's scheme of getting Uriah to bed with his wife, as quickly as possible.
    ellauri156.html on line 471: Uriah has to understand what the king is suggesting. Who wouldn't want to go home and enjoy his wife after some time of separation, thanks to the war with the Ammonites? Instead, we are told that Uriah never leaves the king's house. He sleeps in the doorway of the king's house, in the presence of a number of the king's servants. I am inclined to understand that at least some of these servants, if not all of them, are the king's bodyguards (compare 1 Kings 14:27-28). Uriah is a soldier. He has been called to his king's presence, away from the battle. But as a faithful servant of the king, he will not enjoy a night alone with his wife; instead, he will join with those who guard the king's life. This is the way he can serve his king in Jerusalem, and so this is what he chooses to do rather than to go home. The irony is overwhelming. The king's faithful soldier spends the night guarding the 50% new life of the king in his wife's womb, the king who has taken his own wife in the night, and who will soon take his life as well. Dramatic irony.
    ellauri156.html on line 477: The servant-spies come to David in the morning with an amazing report: “He didn't do it. He didn't even go home!” David then seeks to gently rebuke Uriah. The hypocrisy of David's actions and words are hard to accept. But accept we must, for Dave is Dog's favorite horse on whose nose he is betting his bottom dollar.
    ellauri156.html on line 481: And explain he does; Uriah's words to his commander-in-chief are as stinging a rebuke as David receives from Nathan in the next chapter. Uriah clearly understands that what David once encouraged him to do (i.e. go to be with his wife) he is now strongly urging -- even commanding -- him to do. Uriah humbly but steadfastly refuses to do this:
    ellauri156.html on line 487: With all due respect, Uriah declines -- indeed Uriah refuses -- to do that which would be conduct unbefitting a soldier, let alone a war hero. I think it is important to see that there is no specific command here which Uriah refuses to disobey. To my knowledge, there is no specific law in the Law of Moses which commands a soldier to have sex with women during times of war. (This may have been true in the earlier days of Israel's history, there would not have been another generation of Israelites otherwise, since Israel was almost constantly at war with one of their neighbors.) This is the conviction of Uriah as a soldier, and he will not violate his conscience by deceiving his fellow men in tights, even when commanded to do so by the king.
    ellauri156.html on line 489: To fully grasp the impact of Uriah's words, let us lick our fingers and turn back a few pages in Samuel's writings to recall David's own words, spoken to Ahimelech the priest, as they relate to this encounter with Uriah:
    ellauri156.html on line 495: Now here is a most amazing thing. David, years earlier, was adamant about the fact that those on a mission for the king should keep themselves from sexual intercourse. Now, years later, David is amazed that a man on a mission for the king is willing to abstain from sexual intercourse with his wife. Worse yet, David sets out to convince -- even to compel -- Uriah to go to do so, even though it will cause him to violate his conscience. This is not “causing a weaker brother to stumble;” this is cutting off a stronger brother's "leg" at the knob. Uriah is an example of the commitment expected of every soldier, and of David in particular -- at least the David of the past. Uriah is now acting like the David we knew from earlier days. Uriah is the “David” that David should be. But there is a crucial difference: now David is the king. This makes the case completely different.
    ellauri156.html on line 501: David is getting desperate. David has not even entertained the possibility that Uriah will refuse his offer. Uriah speaks with such conviction, David knows that he will never violate his duty as a soldier with all of his mental faculties. David lands upon one last modification to his original plan -- get Uriah drunk and then into bed with his wife. After all, don't people do things when they are drunk that they will not do when sober? This will surely bring about David's intended outcome.
    ellauri156.html on line 507: David has set out on a course of action that backfires. He intends to put Uriah in a position that will make it appear that he is the father of Bathsheba's child. But Uriah's conduct has publicly exhibited his loyalty to his duties as a soldier, making it more than evident that he cannot possibly be the father of this child. It is worse for David now than it had been when he summoned Uriah to Jerusalem. David concludes -- wrongly -- that his only course of action now is to have Uriah killed in action. I don't know that David actually thinks he can deceive the people of Jerusalem as to whose child Bathsheba's baby is. How can he when everyone knows Uriah has never been with his wife to get her pregnant? It seems now as though David is simply trying to legitimize his sin. By making Uriah a casualty of war, he makes Bathsheba a widow. He can now marry this woman and raise the child as his own, which of course it is. Finally, a plan that makes sense.
    ellauri156.html on line 509: It must be an agonizing night for David, seeing that even drunk Uriah is a better man than he. But not a better pecker! And so in the morning, David acts. He writes a letter to Joab, which will serve as Uriah's death warrant. In this letter David clearly orders Joab to murder Uriah for him. He even tells him how to do so in a way that might conceal the truth of the matter. In so doing, David can honor Uriah as a war hero, and magnanimously take on the duty of being a husband to Uriah's wife, also taking care of the child she is soon to bear. Joab is to put Uriah on the front lines of battle, at the fiercest place of battle, no surprise for a man of his military skills and courage. Joab is to attack and then retreat in such a way as to make Uriah an easy target for the Ammonites, thus assuring his death. There is no mistaking David's orders to Uriah: he wants Uriah killed in a way which makes it look like a simple casualty of war. Joab complies completely with David's orders (why? Is Uriah a creep?), and Uriah is eliminated, no longer an obstacle to David's plans. In giving this order to Joab, David makes him a part of this conspiracy, making him share the guilt for the spilled blood of Uriah. David's sin continues to encompass more and more people, leading to greater and greater sin.
    ellauri156.html on line 511: In all likelihood, this was all in a day's work for the Israeli army even then. So it is not strange to see David, the mighty man of valor, (1 Samuel 16:18) dealing with Uriah, another mighty man of valor, like the enemy. Here is Uriah, a man who will give his life for his king (but not his wife? Did David even ask?), and David, a man who is now willing to take Uriah's life to cover his sin. We all know that it doesn’t work. (Actually, we all know that it works perfectly: David will be honored by posterity as the best Israeli king ever.) How strange it is to see David making Joab his partner in crime, especially after what Joab has done to li'l Abner:
    ellauri156.html on line 513: 26 When Joab came out from David, he sent messengers after Abner, and they brought him back from the well of Sirah; but David did not know it. 27 So when Abner returned to Hebron, Joab took him aside into the middle of the gate to speak with him privately, and there he struck him in the belly so that he died on account of the blood of Asahel his brother. 28 Afterward when David heard it, he said, “I and my kingdom are innocent before the LORD forever of the blood of Abner the son of Ner. 29 “May it fall on the head of Joab and on all his father's house; and may there not fail from the house of Joab one who has a discharge, or who is a leper, or who takes hold of a distaff, or who falls by the sword, or who lacks bread.” 30 So Joab and Abishai his brother killed Abner because he had put their brother Asahel to death in the battle at Gibeon (2 Samuel 3:26-30).
    ellauri156.html on line 516: Who the heck is Abner? The only one that comes to mind is Li'l Abner. Abnerista ei ole suomalaista wikisivua. On tyydyttävä jenkkeihin, vaikka se ei ole oikein tyydyttävää. In the Hebrew Bible, Abner (Hebrew: אַבְנֵר‎ 'Avner) was the cousin of King Saul and the commander-in-chief of his army. His name also appears as אבינר בן נר‎ "Abiner son of Ner", where the longer form Abiner means "my father is Ner".
    ellauri156.html on line 518: Abner is initially mentioned incidentally in Saul's history, first appearing as the son of Ner, Saul's uncle, and the commander of Saul's army. He then comes to the story again as the commander who introduced David to Saul following David's killing of Goliath. He is not mentioned in the account of the disastrous battle of Gilboa when Saul's power was crushed. Seizing the youngest but only surviving of Saul's sons, Ish-bosheth, also called Eshbaal, Abner set him up as king over Israel at Mahanaim, east of the Jordan. David, who was accepted as king by Judah alone, was meanwhile reigning at Hebron, and for some time war was carried on between the two parties.
    ellauri156.html on line 520: The only engagement between the rival factions which is told at length is noteworthy, inasmuch as it was preceded by an encounter at Gibeon between twelve chosen men from each side, in which the whole twenty-four seem to have perished. In the general engagement which followed, Abner was defeated and put to flight. He was closely pursued by Asahel, brother of Joab, who is said to have been "light of foot as a wild roe". As Asahel would not desist from the pursuit, though warned, Abner "was compelled" to slay him "in self-defence". This originated a deadly feud between the leaders of the opposite parties, for Joab, as next of kin to Asahel, was by the law and custom of the country the avenger of his blood.
    ellauri156.html on line 524: For some time afterward the war was carried on, the advantage being invariably on the side of David. At length, Ish-bosheth lost the main prop of his tottering cause by accusing Abner of sleeping with Rizpah, one of Saul's concubines, an alliance which, according to contemporary notions, would imply pretensions to the throne. Starhill stablessa oli muuten issikkatamma nimeltä Rispa. Kukahan senkin kanssa nukkui öisin tallissa?
    ellauri156.html on line 526: Abner was indignant at the rebuke, and immediately opened negotiations with David, who welcomed him on the condition that his wife Michal should be restored to him. This was done, and the proceedings were ratified by a feast where Rizpah and Michal were the lights of the party. Almost immediately after, however, Joab, who had been sent away, perhaps intentionally returned and slew Abner at the gate of Hebron. The ostensible motive for the assassination was a desire to avenge Asahel, and this would be a sufficient justification for the deed according to the extremely low moral standard of the time (although Abner should have been safe from such a revenge killing in Hebron, which was a City of Refuge). The conduct of David after the event was such as to show that he had no complicity in the act, though he could not venture to punish its perpetrators.
    ellauri156.html on line 532: Li'l Abner is a satirical American comic strip that appeared in many newspapers in the United States, Canada and Europe, featuring a fictional clan of hillbillies in the impoverished mountain village of Dogpatch, USA. Written and drawn by Al Capp (1909–1979), the strip ran for 43 years, from August 13, 1934, through November 13, 1977.
    ellauri156.html on line 537: Abner was the son of the witch of En-dor in Mordor, (Pirḳe R. El. xxxiii.), and the hero par excellence in the Haggadah (Yalḳ., Jer. 285; Eccl. R. on ix. 11; Ḳid. 49b). Conscious of his extraordinary strength, he exclaimed: "If I could only catch hold of the earth, I could shake it" (Yalḳ. l.c.)—a saying which parallels the famous utterance of Archimedes, "Had I a fulcrum, I could move the world." (Dote moi pa bo kai tan gan kino.) According to the Midrash (Eccl. R. l.c.) it would have been easier to move a wall six yards thick than one of the feet of Abner, who could hold the Israelitish army between his knees, and often did. Yet when his time came [date missing], Joab smote him. But even in his dying hour, Abner seized his foe's balls like a ball of thread, threatening to crush them. Then the Israelites came and pleaded for Joab's jewels, saying: "If thou crushest them his future kids shall be orphaned, and our women and all our belongings will become a prey to the Philistines." Abner answered: "What can I do? He has extinguished my light" (has wounded me fatally). The Israelites replied: "Entrust thy cause to the true judge [God]." Then Abner released his hold upon Joab's balls and fell dead to the ground (Yalḳ. l.c.).
    ellauri156.html on line 539: His One Sin: The rabbis agree that Abner deserved this violent death, though opinions differ concerning the exact nature of the sin that entailed so dire a punishment on one who was, on the whole, considered a "righteous man" (Gen. R. lxxxii. 4). Some reproach him that he did not use his influence with Saul to prevent him from murdering the priests of Nob (Yer. Peah, i. 16a; Lev. R. xxvi. 2; Sanh. 20a)—convinced as he was of the innocence of the priests and of the propriety of their conduct toward David, Abner holding that as leader of the army David was privileged to avail himself of the Urine and Thumbeline (I Sam. xxii. 9-19). Instead of contenting himself with passive resistance to Saul's command to murder the priests (Yalḳ., Sam. 131), Abner ought to have tried to restrain the king by the balls. Others maintain that Abner did make such an attempt, but in vain (Saul had not enough to get a proper hold of), and that his one sin consisted in that he delayed the beginning of David's reign over Israel by fighting him after Saul's death for two years and a half (Sanh. l.c.). Others, again, while excusing him for this—in view of a tradition founded on Gen. xlix. 27, according to which there were to be two kings of the house of Benjamin—blame Abner for having prevented a reconciliation between Saul and David on the occasion when the latter, in holding on to the skirt of Saul's robe (I Sam. xxiv. 11), showed how unfounded was the king's mistrust of him, seeing Saul had no balls to speak of. Old Saul was inclined to be happy with a pacifier; but Abner, representing to him that the naked David might have found a piece of garment anywhere — even just a piece of sackcloth caught on a thorn — prevented the reconciliation (Yer. Peah, l.c., Lev. R. l.c., and elsewhere). Moreover, it was wrong of Abner to permit Israelitish youths to kill one another for sport (II Sam. ii. 14-16). No reproach, however, attaches to him for the death of Asahel, since Abner killed him in self-defense (Sanh. 49a).
    ellauri156.html on line 550: Earlier in this series: David condemned Joab and put him under a curse because he shed the innocent blood of Abner. Now, this same David (well, not really the same David) now uses Joab to kill Uriah and get him out of his way. David's enemy (Joab) has become his friend, or at least his ally. David's enemies (the Ammonites) have become his allies (they fire the fatal shots which kill Uriah). And David's faithful servant Uriah has been put to death as though he were the enemy. Not only is Uriah put to death, but a number of other Israelite warriors die with him. They have to be sacrificed to conceal the murder of Uriah. Uriah's death has to be viewed as one of a group of men, rather than merely one man. Without a doubt, this is the moral and spiritual low-water mark of David's life.
    ellauri156.html on line 552: These eight verses, devoted to the way in which Uriah's death is reported, are double the length of the account of David's sin with Bathsheba. They virtually equal the length of the account of David's dealings with Uriah. These verses begin with Joab's careful instructions to the messenger, who is to bring the news of Uriah's death to David. They conclude with the messenger's actual report and David's response to it. Why does the author devote so much time and space to the way in which Uriah's death is reported to David? Let us see if we can find the answer to this question as we look more closely at these verses.
    ellauri156.html on line 554: Mission accomplished: Uriah is dead. Joab has carried out David's instructions to the letter. Now Joab must send word to David, in a way that does not completely disclose this conspiracy. Joab calls for a messenger to go to David. He gives very exacting instructions to him. He is first to give a full and complete report of the events of the war, including the ill-fated attack on the city, and the slaughter of Uriah and those with him. Why is how the messenger reports this incident so important?
    ellauri156.html on line 556: The answer is quite simple, as is evident by Joab's own concerns. The entire mission is a fiasco. The Israelites have besieged the city of Rabbah. This means they surround the city, giving the people no way in or out of the city. All the Israelites have to do is wait them out and starve them out. There is no need for any attack. The mission is a suicide mission from the outset, and it does not take a genius to see it for what it is. Joab has to assemble a group of mighty men, like Uriah, and including Uriah, to wage an attack on the city. This attack is not at the enemy's weakest point, as we would expect, but at the strongest point. This attack provokes a counter-attack by the Ammonites against Uriah and those with him. When the Israelite army draws back from their own men, they leave them defenseless, and the obvious result is a slaughter. How can one possibly report this fiasco in a way that doesn’t make Joab look like a fool (at best), or a murderer (at worst)?
    ellauri156.html on line 558: This the reason for Joab's careful instructions to the messenger. He is to report the attack on the city of Rabbah to David, and then tell of the Israelite losses which result. Joab knows that David will react (perhaps hypocritically) to the report of the attack and the resulting losses. It is at this point, Joab instructs the messenger, that he is to inform David of the death of Uriah. This will certainly end any protest or criticism on David's part.
    ellauri156.html on line 560: And so in verses 22-25 we are given an account of the messenger's arrival, of his report to David, and of David's response. I must point out that the messenger does not do as he is told, at least the way I read the account. The messenger goes to David and tells the king how the Ammonites prevailed against them as they left the city and pursued the Israelites into the open field. The Israelites then pursued the Ammonites, pushing them back toward the city as far as the city gate. It was here that Uriah and those with him were fighting. It was here that they were within range of the archers, who shot at them and killed a number of servants. And quickly the servant adds, “and your servant Uriah the Hittite is also dead” (verse 14).
    ellauri156.html on line 562: Now why does this messenger not wait for David to respond in anger, as Joab instructed? Why does he inform David that Uriah has been killed, before he even utters a word of criticism or protest? I believe the messenger gives the report in this way because he understands what is really going on here. I think he may know about David and Bathsheba, and perhaps even of her pregnancy. He certainly knows that Uriah was summoned to Jerusalem. I think he also figures out that David wants to get rid of Uriah, and that Joab has accomplished this by this miserable excuse for an offensive against the enemy. I think the messenger figures out that if David knows Uriah has been killed, he will not raise any objections to this needless slaughter. And so, rather than wait for David to hypocritically rant and rave about the stupidity of such a move, he just goes on and tells him first, so that he will not receive any reaction from David.
    ellauri156.html on line 566: Then David said to the messenger, “Thus you shall say to Joab, 'Do not let this thing displease you, for the sword devours one as well as another; make your battle against the city stronger and overthrow it'; and so encourage him” (2 Samuel 11:25).
    ellauri156.html on line 570: Our text has many applications and implications for today. Let me suggest a few as I conclude this lesson. First, “Can a Christian fall?” Yes. Some folks in the Bible may cause us to question whether they really ever came to please Dog, folks like Balaam or Samson or Saul. But we have no such questions regarding David. He is not only a believer, he is a model believer. In the Bible, David sets the standard because he is a man after God's heart. Nevertheless, this man David, in spite of his popularity in Dog's circles, in spite of his marvelous times of worship and his bea-u-utiful psalms, falls deeply into sin. If David can fall, so can we, which is precisely what Paul, another crook and tricky Dick, warns us about:
    ellauri156.html on line 572: 11 Now these things happened to them as an example were written for our instruction, upon whom the ends of the ages have come. 12 Therefore let him who thinks he stands mind the gap (1 Corinthians 10:11-12).
    ellauri156.html on line 574: Second, “How far can a Christian fall?” This far [Bob points down there with his fingers]. David not only commits the sin of adultery, he commits murder. I think it is safe to say that there is no sin of which the Christian is not capable in the flesh. I have heard people say, “I don't know how a person who _______ could have ever been a Christian.” There are times -- like this time for David -- when it is obvious that we will hardly be saved by the testimony of our actions. Christians come from just the same gene pool of motherfuckers as the rest of us.
    ellauri156.html on line 580: Fifth, when we seek to conceal our sin, things only get worse. Thus, the best course of action is to confess our sins and to forsake them. But that would have been an embarrassing loss of face to Dog, who had been rooting for David all this time. So better not, after all. Everything went well in the end anyway, and that's what counts.
    ellauri156.html on line 586: Man (and exceptionally, woman) has been seeking to cover up his sins ever since the Garden of Eden. Adam and Eve thought they could cover their sins by hiding their nakedness behind the fig leaves (hardly large enough for Adam's snake), and if not this, by hiding themselves from God behind Eve's bush. But God "lovingly" sought them out, not only to rebuke them and to pronounce some select curses upon them, but to give them a lame promise of forgiveness when the flagpoles start to bloom. It was God who provided a covering for their sins, in the form of snappy sackcloth jeans. The sacrificial death, burial, resurrection, and feasting on rumpsteaks cut from our Lord Jesus Christ's butt is God's provision for covering our sins. Have you experienced it, my friend? If not, why not confess your sin now and receive God's gift of forgiveness from him in person (in pirsuna pirsunalmente), and work henceforward with Jesus Christ in the cross factory of Cavalry? How 'bout that? A. Yokum, frost-bite travelers re-skewered reasonable. Ask for rates!
    ellauri156.html on line 590: Seventh, Uriah is a reminder to us that God does not always deliver the righteous from the hand of the wicked immediately, or even in this lifetime. This is a really crucial point! Don't except to be saved except ex post facto. Daniel's three friends told the king that their God was able to deliver them. They did not presume that He would, or that He must, only that theoretically, he could if he wanted to. And God did deliver them, though with late delivery, rather like today's postal services. I think Christians should look upon this sort of deliverance as the rule, rather than the exception. But when Uriah faithfully serves his king (David), he loses his life. God is not obliged to “bail us out of trouble” or to keep us from trials and tribulations just because we trust in Him. Sometimes it is the will of God for men to trust fully in Him and to submit to human government (what? like U.S. government? No way Jose!), and still to suffer adversity, from which God may not deliver us. Spirituality is no guarantee that we will no longer suffer in this life. In fact, spiritual intimacy with God is often the cause of our sufferings (see Matthew 5).
    ellauri156.html on line 613: 13 All these died in faith, without receiving the promises, but having seen them and having welcomed them from a distance, and having confessed that they were strangers and exiles on the earth. 14 For those who say such things make it clear that they are seeking a country of their own. 15 And indeed if they had been thinking of that country from which they went out, they would have had opportunity to return. 16 But as it is, they desire a better country, that is, a heavenly one. Therefore God is not ashamed to be called their God; for He has prepared a city for them. 32 And what more shall I say? For time will fail me if I tell of Gideon, Barak, Samson, Jephthah, of David and Samuel and the prophets, 33 who by faith conquered kingdoms, performed acts of righteousness, obtained promises, shut the mouths of lions, 34 quenched the power of fire, escaped the edge of the sword, from weakness were made strong, became mighty in war, put foreign armies to flight. 35 Women received back their dead by resurrection; and others were tortured, not accepting their release, so that they might obtain a better resurrection; 36 and others experienced mockings and scourgings, yes, also chains and imprisonment. 37 They were stoned, they were sawn in two, they were tempted, they were put to death with the sword; they went about in sheepskins, in goatskins, in foreskins, being destitute, afflicted, ill-treated 38 (men of whom the world was not worthy), wandering in deserts and mountains and caves and holes in the ground. 39 And all these, having gained approval through their faith, did not receive what was promised, 40 because God had provided something even better for us, to make up for the wait, so that apart from us they would not be made perfect (Hebrews 11:13-16, 32-40).
    ellauri156.html on line 615: Uriah should not be criticized or looked down upon for his loyalty and submission to David. He should be highly commended. In fact, a friend suggested a new thought for my consideration: “Suppose that Uriah was added to the list of war heroes because of his loyalty and courage in this battle which cost him his life? It is a possibility to consider. Uriah is one of those Gentile converts whose faith and obedience puts many Israelites to shame. He is among many of those who have trusted and obeyed God who have not received their just rewards in this life, but who will be rewarded in the coming kingdom of God. Too many Christians today want their blessings “now” and are not willing to suffer, waiting for their reward then. Let them think carefully about the example of Uriah for their own lives. His elevator may have not gone all the way to the top floor, but by Gawd, he will reach it when Jacob lets down the ladder!
    ellauri156.html on line 619: 40 Note here that there was a three-day feast of David and the men who joined with him. This was certainly a time to get to know these men.
    ellauri156.html on line 620: 41 Is this, by any chance, a clue as to what the “present” was that David sent after Uriah in verse 8? Was the present some “food and drink”? I wonder. 42 Uriah’s actions raise some interesting questions about those who get themselves drunk. It seems to me that our text strongly implies that even drunk, a man cannot be forced to violate his convictions, unless of course he wants to do so. I wonder how many people get drunk because they want to do what they do drunk, and they think they can blame alcohol for their own sin? It seems like another version of, “The Devil made me do it.”
    ellauri156.html on line 629: Now this little fellow was one lamb among a great many. Nevertheless, he enjoyed the distinction of being regarded as a “pet lamb.” (I am coming to te most narcissistic part of my sermon, going to introduce you to the good shepherd in a moment.) In the story which Nathan tells David, it is not quite the same. Nathan tells David of a “pet lamb” who is the only sheep of a poor farmer. This lamb does not live in a pen outside the house; it lives inside the house, often in the loving hairy arms of its master, and eats the same food he eats. This is the story Nathan tells David, which God uses to expose the wretchedness of David's sin. It is our text for this message, and once again, it has much to teach us, as well as David. Let us give careful heed to the inspired words of Nathan, and learn from a lamb. (I bet the lamb had much more to learn from the "boys".)
    ellauri156.html on line 631: But now a speedy recap of my previous zillion-word summary of Dog's twenty-line storyline thus far. (Thanx to Netflix for this genial method of stretching a watered-down story to a multiple of its length. Thanx to BERBER for paying me per word and not per idea.)
    ellauri156.html on line 633: David has become king of both Judah and Israel. He has, in large measure, consolidated his kingdom. He has taken Jebus and made it his capital city, renaming it Jerusalem. He has built his palace and given thought to building a temple (a plan God significantly revises). He has subjected most of Israel's neighboring nations. He has done battle with the Ammonites and prevailed, but he has not yet completely defeated them. The Ammonites have retreated to the royal city of Rabbah, and as the time for war (spring) approaches, David sends all Israel, led by Joab, to besiege the city and to bring about its surrender. David has chosen not to endure the rigors of camping in the open field, outside the city. He has chosen rather to remain in Jerusalem. Sleeping late, David rises from his bed as others prepare to go to bed for the night. David strolls about the rooftop of his palace and happens to steal a look at a beautiful young woman bathing herself, perhaps ceremonially, in fulfillment of the law.
    ellauri156.html on line 635: It is not due to any intent on her part, nor even any indiscretion. She is bathing herself as darkness falls, and being poor (see 12:1-4), she does not have the privilege of complete privacy, especially when the king can look down from the lofty heights of his rooftop vantage point. David is struck with her beauty and sends messengers to inquire about her identity. They inform David of her identity, and that she is married to Uriah, the Hittite. That should have ended his interest, but it does not. David sends messengers who take her, bringing her to his palace, and there he sleeps with her. When she cleanses herself, she goes home. (Or was it the other way round? Can't remember.)
    ellauri156.html on line 637: It all seems to be over. David is not looking for another wife; he is not even looking for an affair. He is looking for a conquest. That should have happened on the battlefield, not in the bedroom! Things take a very different turn when Bathsheba sends word to David that she is pregnant. David first seeks to cover up his sin by ordering Joab to send Uriah home on furlough, ostensibly to give David a report on the war. David's efforts to get Uriah into bed with Bathsheba begin as subtle hints, then change to veiled orders, and then turn crass as David seeks to get Uriah to do drunk what he will not do sober. When these efforts fail (due to Uriah's noble character), David sends Uriah back to Joab, with written orders to Joab to put him to death in a way that makes it seem like a casualty of war. Joab does as he is told and sends word to David: “Mission accomplished.” It is here that our apparently never-ending story resumes.
    ellauri156.html on line 641: Bathsheba's response to the death of her husband is as we would expect, as we would also hope. From what the text tells us, she has absolutely no part in David's plot to deceive her husband, let alone to put him to death. Undoubtedly, she learns of Uriah's death in much the same way every war widow does, then or now. When she is officially informed of Uriah's death in battle, she mourns for her husband. We cannot be certain just how long this period of mourning is. We know, for example, that if a virgin of some distant (i.e., not Canaanite) nation was captured by an Israelite during a raid on her town, the Israelite could take her for a wife after she had mourned for her parents (who would have been killed in the raid) for a full month (Deuteronomy 21:10-13). As I will seek to show in a moment, I believe Bathsheba's mourning is genuine, and not hypocritical. I believe she mourns her husband's death because she loves him.
    ellauri156.html on line 645: When Bathsheba's mourning is complete, David sends for her and brings her to himself as his wife. Wait, was little David born as yet, or did he start fucking her with her belly full? I do not see him bending down on his knees, proposing. I do not see him courting her, sending her roses. I see him “taking” her once again. And again. In fact, this is my favourite part. The question in my mind is, “Why?” Why does David take Bathsheba into his house as one of his wives? I do not think he is any longer trying to “cover up” his sin; it is far too late for that. She must be “showing” her pregnancy by now, and it is hard to imagine how all Israel cannot know what has been going on. It appears that at this point, David is not trying to conceal his sin, but to legitimize it. Whatever David's reasons may be, they are hardly spiritual, and they are most certainly self-serving.
    ellauri156.html on line 681: Third, Nathan comes to David with a story. In the New American Standard Bible, this is not just a story, but a kind of poetic story. In my copy of the NASB, the words of the story are formatted in such a way as to look like one of the Psalms.43 It took me a while to take note of this, but if this is so, it means that Nathan comes to David prepared. Under divine inspiration, I am sure God could inspire a prophet to utter poetry without working at it in advance, but this does not seem to be the norm. Nathan comes to David well prepared. He is not just “spinning a yarn;” Nathan is telling a story, a very important story with a very important message for David. A message for you sir. Nih Nih.
    ellauri156.html on line 683: Fourth, Nathan's story is a “sheep story,” one that a shepherd can easily grasp and with which he can readily identify. David was a shepherd boy in his younger days, as we know from the Book(s) of Samuel (see 1 Samuel 16:11; 17:15, 28). I wonder if in those lonely days and nights David does not make a “petlamb” of one or more of his sheep? You bet. Some comfort for his lonely nights. Did this sheep eat of his food and drink from his cup? Did this sheep give him a blowjob? Possibly so.
    ellauri156.html on line 687: Why a story? Why not just let David have it head-on, with both barrels, like David did with Bathsheba? Many will point out that this is a skillfully employed tactic, which gets David to pronounce judgment on the crime before he realizes that he is the criminal. I think this is true. David is angry at this “rich man's” lack of compassion. If he could, he would have this fellow put to death (!). But as it is, justice requires a four-fold restitution. But having already committed himself in principle, Nathan can now apply the principle to David, in particular.
    ellauri156.html on line 689: As I understand the Bible, there is more to the story than this, however. Our lord (meaning Jeshua) frequently told stories. Why was this? Was it because he was trying to “put the cookies on the lowest shelf”? Was he accommodating his teaching to those who might have difficulty understanding it? Sometimes our lord told stories to the religious experts, who should have been able to follow a more technical argument. No, I think his own elevator did not quite reach the upper floors. I am thinking in particular of the story of the Good Samaritan, as recorded in Luke 10. A religious lawyer stood up and asked Jesus a question, not to sincerely learn, but with the hope of making our Lord look bad before the people. He asked, “What shall I do to inherit eternal life?” Jesus turned the question around. This man was the expert in the Law of Moses, what did it teach? The man answered, “YOU SHALL LOVE THE LORD YOUR GOD WITH ALL YOUR HEART, AND WITH ALL YOUR SOUL, AND WITH ALL YOUR STRENGTH, AND WITH ALL YOUR MIND; AND YOUR NEIGHBOR AS YOURSELF, THAT IS, EVEN MORE.” (Luke 10:27). In effect, Jesus responded, “Right. Now do it.” That was the problem with the law, no one could do it without failing, and so no one could earn their way to heaven by good works. Well, how high can we get with mediocre works? Someplace between heaven and hell would actually be most preferable.
    ellauri156.html on line 691: The lawyer knew he was in trouble and tried to dig himself out (bad choice). He (like many lawyers then and now) thought he could get himself off the hook by arguing in terms of technicalities. And so he had a follow-up question for Jesus: “And who is my neighbor?” Jesus did not debate this man on his own terms. He was not willing to get into a word study in the original text. Instead, Jesus told a simple story, the story of the Good Samaritan.
    ellauri156.html on line 699: The lawyer was in trouble; the story had no technicalities over which to argue. It brought the issue home, with little ground for quibbling over details. When push came to shove, the lawyer knew our Lord's functional definition of “neighbor” was absolutely right. He had nowhere to hide. The story did the trick; it cut to the heart of the matter, while avoiding trivial details to quibble over for hours. It was not the lawyer who made Jesus look bad with all his minutiae but Jesus who made the lawyer look bad with a simple story. The best part about similes that they can be tweaked any way you wish. Russians are our neighbors if they get to trouble, and so are Chinamen. But there is nothing here about helping them when they threaten our vital interests.
    ellauri156.html on line 703: The story Nathan tells David is very simple. Two men lived in the same city; one was very rich and the other was very poor. The rich man had flocks and herds.44 The rich man did not just have a large flock and a large herd; he had many flocks and many herds. We would say this man was “filthy rich.” The poor man had but one ewe lamb; this was his “pet lamb.” He purchased it and then raised it in his own home. The lamb spent much time in the man's lap and being carried about. It lived inside the house, not outside, being hand fed with food from the table and even drinking from its master's cup.
    ellauri156.html on line 707: The rich man had a guest drop in for a visit, and as the host he was obliged to provide him with a meal. After giving the matter considerable thought, the rich man decided upon lamb, and yet he was not willing to sacrifice one lamb from all those he owned. Instead, he took the poor man's lamb, slaughtered and served it to his guest, so as not to suffer any losses personally. He not only let (i.e., forced) the poor man to pick up the tab for the meal, he deprived this man of his only lamb, and one that was like a member of the family.
    ellauri156.html on line 709: I hope I am not guilty of attempting to make this story “walk on all fours” when I stress the same thing the story does -- that there is a very warm and loving relationship between the rich man and the poor man's “pet lamb.” It really tasted great! Considered along with everything else we read about Uriah and Bathsheba and David, I must conclude that the author is making it very clear that Uriah and Bathsheba dearly loved each other. Anyway, who cares this way or that, it was his lamb. When David “took” this woman to his bedroom that fateful night, and then as his wife after the murder of Uriah, he took her from the man she loved. Bathsheba and Uriah were devoted to each other, which adds further weight to the arguments for her not being a willing participant in David's sins. It also emphasizes the character of Uriah, who is so near to his wife, who is being urged by the king to go to her, and yet who refuses to do so out of principle.
    ellauri156.html on line 728: David has just sprung the trap on himself, and Nathan is about to let him know about it. The first thing Nathan does is to dramatically indict David as the culprit: “You are the man!” In stunned silence, David now listens to the charges against him. David thinks only in terms of the evils the rich man committed against his neighbor, stealing a man's sheep and depriving him of his companion. Put another way, David thinks only in terms of crime and socially unacceptable behavior, not in terms of sin. In verses 7-12, Nathan draws David's attention to his sin against God and the consequences God has pronounced for his sin. Note the repetition of the pronoun “I” in verses 7 and 8: “It was I who. . .
    ellauri156.html on line 738: I fear some of us tend to miss the point here. We read Nathan's story and we hear Nathan's rebuke as though David's sin is all about sex. David does commit a sexual sin when he takes Bathsheba and sleeps with her, knowing she is a married woman. But this sexual sin is symptomatic, according to Nathan, and thus according to God. God is not just saying, “Shame on you, David. Look at all the wives and concubines you had to sleep with. And if none of these women pleased you, I could have given you another woman, just one that was not already married.” Wow, this is the same 'gotcha' as with Adam earlier: I give you about anything as long as you keep your fingers off my property.
    ellauri156.html on line 744: First and foremost, David's sin is against God. He has ceased to humbly acknowledge God as the Giver of all he possesses. He has ceased to look to God to provide him with all his needs -- and his desires. David has not only ceased to ask God to supply his needs, he has disobeyed God's commands by committing adultery and murder. David's sin against God manifests itself by the evils he commits against others. Nathan outlines these, employing a repetitive “you:”
    ellauri156.html on line 770: The story goes on as you well know, but we shall stop here, having focused on Nathan's divinely directed rebuke of David. In our next lesson we will give thought to David's repentance and to the immediate consequences of his sin. But let us close this message by considering some very important take-home lessons for us to learn from David's sin and Nathan's rebuke.
    ellauri156.html on line 774: I do not know how many people I have known who refused to rebuke or even caution someone close to them, thinking that they are being a friend by being non-condemning. A good friend does not let us continue on the path to our own destruction. Nathan was acting as a prophet, but he was also acting like a friend. Would that we had more professor friends. Would that we were a prophylactic friend to one on the path of destruction. Deliver in a timely manner those who are being taken away to death, And those who are staggering to slaughter, Oh hold them back (Proverbs 24:11).
    ellauri156.html on line 776: (2) God sees our sin, even when men do not. He sees through the privy door. Our sins never slip past God unnoticed. The wicked refuse to believe that God sees their sin, or that if He does, that He will deal with it: And they say, “How does God know? And is there knowledge with the Most High?” (Psalm 73:11; see 2 Peter 3:3ff.) The answer is he has X-ray vision. And a huge notebook. God may delay judgment or discipline, but He will never ignore our sin. If he ignores it, it was a venial sin. But better not try your luck!
    ellauri156.html on line 780: (3) God is under no obligation to stop us from sinning. (So why did he bother with David then? Is he some sort of special case? Of course he is, he is Dawgs petlamb. Sometimes people justify their sin by saying something like: “I've prayed about it and asked God to stop me if it is wrong. . . .” When God does not stop them, they somehow assume it must be right. God could have stopped David after he chose to stay home from the war, or after he began to covet Uriah's wife, or after he committed adultery, but instead He allowed David to persist in his sin for some time. God even allowed David to get away with murder, for a time. Well actually, for good. It was just a immigrant after all. God's Word forbade David's sins of coveting, adultery, and murder. God's Word commanded David to stop, and he did not. God allowed David to persist in his sin for a season, but not indefinitely. God allowed David's sin to go full circle, to reach full bloom, so that he (and we) could see how sin grows (compare Genesis 15:12-16).
    ellauri156.html on line 784: If we look very very carefully at the Bible, we can see that it is a thick book with unusually small print and thin leaves. We will see why stories like that of our text were written. They were written for the small print. They were not written to encourage us to sin, but to warn us of the danger of sin, and thus to encourage us to avoid sin at all costs. After outlining the major sins of the nation Israel in the wilderness in 1 Corinthians 10:1-10, Paul then applies the lesson of history to the Corinthians, and thus to us:
    ellauri156.html on line 786: 101 Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3 Kaikki he söivät samaa hengellistä roskaruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä sihijuomaa. Hehän joivat siitä hengellisestä kalliosta, jota Mooses kuljetti heidän mukanaan painavassa arkissa; tämä kallio oli Pietari, korjaan Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7
    ellauri156.html on line 796: Let me press this matter even further. David did not plan to sin, as many who try to use his sin as an excuse do. David “fell” into sin; those who would use his sin for an excuse “plunge headlong” into sin. There is a very important difference. In addition, David's sin was the exception, not the rule:
    ellauri156.html on line 800: (5) David's sin, like all sin, is never worth the price. I have actually had people ask me what the penalty for a certain sin would be, planning to do it and then be forgiven. There are those who toy with sin, thinking that if they sin, they may suffer some consequences, but that God is obliged to forgive them, and thus their eternal future is certain and secure, no matter what they do, even if intentionally. I know of one situation in which a church leader left his wife and ran off with the wife of another, planning to later repent, and then expecting to be welcomed back into the fellowship of that church. This is presumptuous sin, sin of the most serious and dangerous kind. Rather than open a “can of worms” at this point in this message, let me simply say this: “No one ever chooses to sin, and then comes out of it with a smile on their face.” My friend Dawg will almost certainly wipe that smug smirk off their face. I still seethe when I think of that colleague of mine, and how he got away with dumping her hag and plucking a dainty dish from Brother ... (better not say). Took just a few months for the brotherhood to relent. Fuck, it shouldn't be that easy! A little more speedy delivery of the retribution would be indicated, don't you think, milord? Not that I criticize you in any way, milord.
    ellauri156.html on line 802: I used to teach school. From time to time the principal would call a misbehaving student to his office. I will never forget when one of my students was called to his office, and then returned with a smirk on his face. One of my students protested publicly, “Will you look at that? He went to the principal's office and came back with a smile on his face!” My young student was absolutely right. Being called to the principal's office for correction should produce repentance and respect, not a smile. In those few times when I found it necessary to use the “rod” of correction, I purposed that no student would come back into the room with a smile, and none did (including the principal's own son, I might add, who was not even in my class). Oh how my students loved and respected me! I still think it was unfair to sack me. There was hardly any mark left on their precious skin from my rod. Least of all of the one that I used on my coeds.
    ellauri156.html on line 804: I have never met a Christian who chose to sin, and after it was all over felt that it was worth the price. Those that did quite simply were not Christians. David's sin and its consequences should not encourage us to sin, but should motivate us to avoid sin at all costs. The negative consequences of sin far outweigh the momentary pleasures of sin. Sin is never worth the price, even for those whose sin is forgiven. Sin is not worth it even when it's free of charge. In fact, we ought to be paid to commit sin. (Some do, like the adulterous woman in Proverbs, and Trick Dick's burglars. But we won't open that can of worms now that we are this close to the finish line.)
    ellauri156.html on line 806: (6) It was the story of the slaughter of a lamb which exposed the immensity of David's sin. It is the story of the slaughter of The Lamb of God which exposes the immensity of our sins. (I am not suggesting that this comparison is on all fours, though the thought is close. Like the rich man slaughtering the poor people's only lamb to have a feast.) Isn't it amazing that David was so blinded by his own sin that he could not see it? It was by means of the story of the slaughter of a poor man's pet lamb that David was gripped with the immensity of the sin which was his own. David could see his own sin when he heard the story of what appeared to be the sin of another.
    ellauri156.html on line 810: Note that this last part is full of Saulus quotes. Whenever evangelists are about to finish they pepper their talk with these Saulus quotes. I guess it is because Saulus' job was so close to their own: first scare the suckers and then sugar the medicine.
    ellauri156.html on line 812: That is precisely what the cross of our Lord Jesus Christ does for us. We were dead in our trespasses and sins (Ephesians 2:1-3). We were blinded to the immensity of our sins (2 Corinthians 4:4). The coming of our Lord Jesus Christ, His perfect life, His innocent and sacrificial death, His literal and physical resurrection are all historical events. But the gospel is also a story, a true story. When we read the New Testament Gospels, we read a story that is even more dramatic, more amazing, more disturbing than the story Nathan told David. When we see the way unbelieving men treated our Lord, we should be shocked, horrified, and angered. We should cry out, “They deserve to die!” And that they do. But the Gospel is not written only to show us their sins -- those who actually heard Jesus and cried, “Crucify Him, Crucify Him” -- it is written so that the Spirit of God can cry out in our hearts, “Thou art the man! Yo mon!” When we see the way men treated Jesus, we see the way we would treat him, if he were here. We see how we treat him today. With laughter and ridicule. And that, my friend, reveals the immensity of our sin, and the immensity of our need for repentance and forgiveness. Words, words, words. Sticks and stones may break my bones, but words will never hurt me.
    ellauri156.html on line 814: The Gospel of Jesus Christ is “Good News.” (No, it is Dog's breakfast. You must be thinking of euangelion.) The “Good News” is the death of our Lord, which reveals the immensity of our sin, is the immense workload of God by which he can and will forgive us of our sin. (Recall here Dosto's and many other mystics' meme that everybody should feel guilty of everything. They really enjoy it! It is some variant of algolagnia.) By His innocent and sacrificial death, Jesus died in our place, paid the penalty for our sins. Come to think of it, the logic of this story IS on all fours with God's judgment on David's oversight: Not nice but don't worry, I'll cash your debt on some innocent scapegoat.
    ellauri156.html on line 816: He bore ours sins on the cross! And by trusting in His death, burial, and resurrection, we die to sin (or sin to die, pick your choice, like David from Nathan's deck of bottom cards) and are raised to novelty products of eternal life, in Christ. The Gospel must first bring us to a recognition of the magnitude of our sin, and of our guilt, and then it takes us to the magnitude of God's grace in Jesus Christ, by which our sins can be forgiven. Have you come to see how great your sins are before a holy God? Then I urge you to experience how great a salvation is yours, brought about by this same God, through the death, burial, and resurrection of Lord Jesus Christ. What a Relief! Plop plop fizz fizz, oh what a relief it is.
    ellauri156.html on line 821: 44 The expression “flocks and herds” occurs rather frequently in the Bible. The term “flock” refers to smaller animals, like sheep and goats. “Herd” refers to larger animals, like oxen and cows. Fascinating!
    ellauri158.html on line 46: The actual world, we might now say, is the only possible world. Events could not, in the strongest sense of that expression, have gone any differently than they in fact have gone. This is the position of necessitarianism, a belief that few in the history of Western philosophy have explicitly embraced. And for good reason — on the face of it, necessaritianism is highly counterintuitive. Surely the world could have gone slightly differently than it has gone. Couldn’t the Allies have lost WWII? No way! They were in the right! Couldn’t Leibniz have been a sister or not been born at all? Täähän on kuin Jaakko Hintikka versus Jon Barwise.
    ellauri158.html on line 72: Tässä on heti pari perinteistä ajatusvirhettä. Primus moottori eli liikkumaton liikuttaja Aristoteleelta, ja ontologinen jumalan olemassaolotodistus yhdessä lauseessa. Sehän on kuin kysyisi kuin Itchele: Mitä oli ennen luontoa? Mitä oli ennen jumalaa, vastasi isoveli Singer juutalaisittain Iisakille kysymyxeen kysymyxellä. Skolastiikan käsiaseista puuttuu enää ex nihilo nihil fit ja riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta.
    ellauri158.html on line 76: P.1. defin. 2. Ea res dicitur in suo genere finita, quae alia eiusdem naturae terminari potest. [in: P. 1. prop. 8., prop. 21., etiam in: Ep. 4. §. 3.]
    ellauri158.html on line 82: P.1. defin. 3. Per substantiam intelligo id quod in se est et per se concipitur; hoc est id, cuius conceptus non indiget conceptu alterius rei, a quo formari debeat. [in: P. 1. prop. 1., prop. 2., prop. 4., prop. 5., prop. 6. coroll., prop. 10., prop. 15., prop. 18., prop. 28., etiam in: Ep. 26. §. 6., Ep. 27. §. 8.]
    ellauri158.html on line 99: P.1. defin. 7. Ea res libera dicetur, quae ex sola suae naturae necessitate existit et a se sola ad agendum determinatur; necessaria autem, vel potius coacta, quae ab alio determinatur ad existendum et operandum certa ac determinata ratione. [in: P. 1. prop. 17. coroll. 2., prop. 32., prop. 33. schol. 2., P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 49.]
    ellauri158.html on line 228: -- P. 1. prop. 17. coroll. 1. Hinc sequitur 1. nullam dari causam, quae Deum extrinsece vel intrinsece praeter ipsius naturae perfectionem incitet ad agendum.
    ellauri158.html on line 288: P. 1. prop. 29. In rerum natura nullum datur contingens, sed omnia ex necessitate divinae naturae determinata sunt ad certo modo existendum et operandum. [in: P. 1. prop. 32. coroll. 2., prop. 33., P. 2. prop. 31. coroll., prop. 44., P. 3. prop. 7., P. 5. prop. 6.]
    ellauri158.html on line 309: -- P. 1. prop. 33. schol. 1. Necessarium, impossibile, contingens. [in: P. 2. prop. 31. coroll., P. 4. defin. 4., prop. 11.]
    ellauri158.html on line 387: The term was coined by the German philosopher Karl Krause in 1828 to distinguish the ideas of Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770–1831) and Friedrich Wilhelm Joseph Schelling (1775–1854) about the relation of God and the universe from the supposed pantheism of Baruch Spinoza, after reviewing Hindu scriptures. Unlike pantheism, which holds that the divine and the universe are identical, panentheism maintains an ontological distinction between the divine and the non-divine and the significance of both. In panentheism, the universal spirit is present everywhere, which at the same time "transcends" all things created.
    ellauri158.html on line 389: While pantheism asserts that "all is God", panentheism claims that God is greater than the universe. Some versions of panentheism suggest that the universe is nothing more than the manifestation of God. In addition, some forms indicate that the universe is contained within God, like in the Kabbalah concept of tzimtzum. Also much Hindu thought is highly characterized by panentheism and pantheism. The basic tradition on which Hantta Krause´s concept was built seems to have been Neoplatonic philosophy and its successors in Western philosophy and Orthodox theology.
    ellauri158.html on line 417: Vielä täytyy ottaa huohmioon se mahis että Spinoza kuin muinaiset kreikkalaiset, ajatteli että kausaatiokin on jotain loogista. Niinhän voi ehkä ajatella, jos vaan 1 maailma on mahdollinen. Kaikki mikä ei tapahdu on vaan mahootointa, kaikki mahdollinen on välttämätöntä. Boxi ja timantti redusoituu pois. Kaikki totuudet on käsitteellisiä, koska ei ole mitään kontingenttia. Jos Spinoza tosiaan ajatteli noin, mä olen pettynyt.
    ellauri158.html on line 422: -- P. 2. prop. 7. coroll. Hinc sequitur, quod Dei cogitandi potentia aequalis est ipsius actuali agendi potentiae; hoc est, quicquid ex infinita Dei natura sequitur formaliter, id omne ex Dei idea eodem ordine eademque connexione sequitur in Deo obiective. [in: P. 2. prop. 32., prop. 36., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 28., P. 5. prop. 1.]
    ellauri158.html on line 425: Täähän on suurin piirtein Wittgenstein juniorin kuvateoria. Sen repussa nyölääntynyt Tractatus oli matkimus Siilin ohuehkosta teoxesta Tractatus Theologico-Politicus (Teologis-poliittinen tutkielma), jossa hän puolustaa suvaitsevaisuutta, ilmoittaa suorasukaisesti, ettei totuuden lähde ole jumalan ilmoitus ja että poliittinen valta ei ole jumalan asettama vaan ihmisten sovittavissa. Hyvä Siili! Wittgenstein sitävastoin. Wovon man nicht sprechen kann darüber muss man schweigen oli mystikointia (muein = vaieta). Paizi ei ne mystikot mitään hiljaa ole, ne mutisee puoliääneen kuin Seija vihaisena ja nostelee merkizevästi kulmakarvojaan kuin torakat tai Eski Saarinen näyttääxeen että niillä kyllä olis asiaa mutta "ei saa sanoa" kuin Helmi pienenä. Ne on elloja. Wittgensteinit oli äveriäitä ex-jutkuja mutta koko suku oli kääntynyt ja maallistunut. Homo Ludi kaipas hämärästi Elohiimia. (Enkä! Älä yritä! Mä kaipaan esi-isieni luoxe kuin Roope Ankka.)
    ellauri158.html on line 427: Tästä Spinozan tyylistähän sekin ponnisti. Spinozaakin puhutti Parmenideen ongelma, jota mun on aina vaikea edes nähdä ongelmaxi. Sehän se Wittgensteiniakin kiusasi: jos lauseet on jotain todellisuuden heijastuxia, miten niitä voi olla vääriä? Mistä tietää mitä ne tarkoittaa kun ne ovat vääriä? Ei se ole mikään ongelma täällä kuun alisessa maailmassa, jossa lauseet on vaan apinoiden ym elukoiden kuvitelmia, ne tähtää johonkin mutta tekee huteja. Tuleehan roboteillekin bittikarttavirheitä. Mixen pitäis olla ongelma jollekulle typerälle filosoofille? Niillä on jotenkin vääristynyt maailmankuva. Varmaan taas
    ellauri158.html on line 428: idealismin vuoxi liian vähän mahd. maailmoja, kun on vaan tää oma pää. Eikös Barwisellekin tullut tässä trenkkapoo? Wittgenstein seniorin piti kexiä kielipelit ymmärtääxeen miten se kaikki tapahtuu. Se oli tosi naivia. Ja sitä privaattikieliargumenttia mä en liioin tajua. Se vaikuttaa joltain solipsistiseltä hätähuudolta, vähän samanlaiselta kuin cogito. Haloo! onko täällä ketään? Mixi ylipäänsä on mitään mixei mieluummin ole mitään? Tottakai voi kexiä omia kieliä, sitähän mä tein koko ajan pienenä. Tuntuu päättömältä ja nurinkuriselta lähteä liikenteeseen oman pään sisältä ja jotenkin pyrkiä sitten sieltä ulos kuin joku pimppari stidiloodasta. Täytyy olla tosi narsisti tai skizo edes miettiääxeen sellasta. Siili sanoi aivan oikein että tieto omasta päästä on epävarminta, ei siitä pie lähteä.
    ellauri158.html on line 436: Aina tietää että kun Siili alkaa monisanaisesti pulista, se ei välttämättä izekään ihan tiedä mitä se haluu sanoa. Mitähän tääkin taaas olisi? Onxe jotain sellasta että toteutumattomat asiat (esim siis apinoiden esi-isät) on olemassa joteskin kuitenkin jumalan hämärinä ajatuxina sittenkin kun niitä ei oikeasti ole? Vaikea sanoa, kun Siili ei edes ize kexi yhtään kunnon esimerkkiä. Jotain geometrista höpinää ympyrään piirretyistä neliöistä vaan. Tässä tulee mieleen sen peräsuolisyöpään kuolleen Jon Barwisen vaikeudet kun se koitti rakentaa semantiikan vaan yhdestä mahdollisesta maailmasta. Se oli aika siilimäistä. Onkohan se oikein realistista? Jaakko Hintikkaa sanottiin idealistixi kun sillä oli niitä monia. Hintikkaa ei hirveästi vaivannut oliko ne oikeasti olemassa, leikisti oikeasti, mitä väliä. Ize asiassa Barwise oli varmaan niistä oikeistolaisempi. In his last year, Barwise was invited to give the 2000 Gödel Lecture; he died prior to the lecture.
    ellauri158.html on line 450: P. 2. prop. 11. Primum, quod actuale mentis humanae esse constituit, nihil aliud est, quam idea rei alicuius singularis actu existentis. [in: P. 2. prop. 12., prop. 13., prop. 20., prop. 48., P. 3. prop. 2., prop. 3., prop. 10., gener. aff. defin., P. 4. prop. 37., P. 5. prop. 9., prop. 38.]
    ellauri158.html on line 456: P. 2. prop. 12. Quicquid in obiecto ideae humanam mentem constituentis contingit, id ab humana mente debet percipi, sive eius rei dabitur in mente necessario idea: hoc est, si obiectum ideae humanam mentem constituentis sit corpus, nihil in eo corpore poterit contingere, quod a mente non percipiatur. [in: P. 2. prop. 13., prop. 14., prop. 17., prop. 17. coroll., prop. 19., prop. 21., prop. 22., prop. 38., P. 3. prop. 2. schol., P. 4. prop. 7., P. 5. prop. 4.]
    ellauri158.html on line 461: P. 2. prop. 13. Obiectum ideae humanam mentem constituentis est corpus, sive certus extensionis modus actu existens, et nihil aliud. [in: P. 2. prop. 15., prop. 19., prop. 21., prop. 21. schol., prop. 23., prop. 24., prop. 26., prop. 29., prop. 38., prop. 39., P. 3. prop. 3., prop. 10., gener. aff. defin., P. 5. prop. 23., prop. 29., etiam in: Ep. 66. §. 2.]
    ellauri158.html on line 495: It is unclear whether Newton read any of Spinoza´s works. However, two people with whom he was in close contact made substantial efforts to repudiate Spinozism directly: Henry More in The Confutation of Spinoza (More 1991) and Samuel Clarke in A Demonstration of the Being and Attributes of God: More Particularly in Answer to Mr. Hobbs, Spinoza and Their Followers. Sit oli vielä "Ralph" Cudworth ja joku "Colin" McLaughlin, kaikki Cambridgen platonisteja, siis jotain täys idiootteja, presumably, ja kaiken lisäxi varmaan vielä homoja. In the arguments on which I focus, More, Clarke, and Maclaurin aim to establish the existence of an immaterial and intelligent God precisely by showing that Spinoza does not have the resources to adequately explain the origin of motion. Sen jumala ei ollut kunnon priimuskaasulla toimiva käynnistysmoottori, pikemminkin joku auton alusta.
    ellauri158.html on line 513: ---- lem. 4. Si corporis sive individui, quod ex pluribus corporibus componitur, quaedam corpora segregentur, et simul totidem alia eiusdem naturae eorum loco succedant, retinebit individuum suam naturam, uti antea, absque ulla eius formae mutatione. [in: P. 2. lem. 5., prop. 24.]
    ellauri158.html on line 542: -- postul. 4. Corpus humanum indiget, ut conservetur, plurimis aliis corporibus, a quibus continuo quasi regeneratur. [in: P. 2. prop. 19., P. 4. prop. 18.
    ellauri158.html on line 571: -- P. 2. prop. 16. coroll. 2. Sequitur secundo, quod ideae, quas corporum externorum habemus, magis nostri corporis constitutionem, quam corporum externorum naturam indicant. [in: P. 2. prop. 17. schol., P. 3. prop. 14., prop. 18., gener. aff. defin., P. 4. prop. 1. schol., P. 4. prop. 9., P. 5. prop. 34.]
    ellauri158.html on line 664: -- P. 2. prop. 31. coroll. Hinc sequitur, omnes res particulares contingentes et corruptibiles esse. [in: P. 3. aff. defin. 14., aff. defin. 15.]
    ellauri158.html on line 688: All such opinions spring from the notion commonly entertained, that all things in nature act as men themselves act, namely, with an end in view. It is accepted as certain, that God himself directs all things to a definite goal (for it is said that God made all things for man, and man that he might worship him). I will, therefore, consider this opinion, asking first, why it obtains general credence, and why all men are naturally so prone to adopt it? secondly, I will point out its falsity; and, lastly, I will show how it has given rise to prejudices about good and bad, right and wrong, praise and blame, order and confusion, beauty and ugliness, and the like.
    ellauri158.html on line 692: All men are born ignorant of the causes of things, that all have the desire to seek for what is useful to them, and that they are conscious of such desire. Herefrom it follows, first, that men think themselves free inasmuch as they are conscious of their volitions and desires, and never even dream, in their ignorance, of the causes which have disposed them so to wish and desire. Secondly, that men do all things for an end, namely, for that which is useful to them, and which they seek. Thus it comes to pass that they only look for a knowledge of the final causes of events, and when these are learned, they are content, as having no cause for further doubt. If they cannot learn such causes from external sources, they are compelled to turn to considering themselves, and reflecting what end would have induced them personally to bring about the given event, and thus they necessarily judge other natures by their own. Further, as they find in themselves and outside themselves many means which assist them not a little in the search for what is useful, for instance, eyes for seeing, teeth for chewing, herbs and animals for yielding food, the sun for giving light, the sea for breeding fish, &c., they come to look on the whole of nature as a means for obtaining such conveniences. Now as they are aware, that they found these conveniences and did not make them, they think they have cause for believing, that some other being has made them for their use. As they look upon things as means, they cannot believe them to be self—created; but, judging from the means which they are accustomed to prepare for themselves, they are bound to believe in some ruler or rulers of the universe endowed with human freedom, who have arranged and adapted everything for human use. They are bound to estimate the nature of such rulers (having no information on the subject) in accordance with their own nature, and therefore they assert that the gods ordained everything for the use of man, in order to bind man to themselves and obtain from him the highest honor.
    ellauri158.html on line 694: Hence also it follows, that everyone thought out for himself, according to his abilities, a different way of worshipping God, so that God might love him more than his fellows, and direct the whole course of nature for the satisfaction of his blind cupidity and insatiable avarice. Thus the prejudice developed into superstition, and took deep root in the human mind; and for this reason everyone strove most zealously to understand and explain the final causes of things; but in their endeavor to show that nature does nothing in vain, i.e. nothing which is useless to man, they only seem to have demonstrated that nature, the gods, and men are all mad together. Consider, I pray you, the result: among the many helps of nature they were bound to find some hindrances, such as storms, earthquakes, diseases, &c.: so they declared that such things happen, because the gods are angry at some wrong done to them by men, or at some fault committed in their worship. Experience day by day protested and showed by infinite examples, that good and evil fortunes fall to the lot of pious and impious alike; still they would not abandon their inveterate prejudice, for it was more easy for them to class such contradictions among other unknown things of whose use they were ignorant, and thus to retain their actual and innate condition of ignorance, than to destroy the whole fabric of their reasoning and start afresh. They therefore laid down as an axiom, that God´s judgments far transcend human understanding. Such a doctrine might well have sufficed to conceal the truth from the human race for all eternity, if mathematics had not furnished another standard of verity in considering solely the essence and properties of figures without regard to their final causes. There are other reasons (which I need not mention here) besides mathematics, which might have caused men´s minds to be directed to these general prejudices, and have led them to the knowledge of the truth.
    ellauri158.html on line 697: Joku tomppeli teologian proffa [Schliesser, Eric: NEWTON AND SPINOZA: ON MOTiON AND MATTER (AND GOD, OF COURSE), The Southern journal of philosophy, 2012-09, Vol.50 (3), p.436-458)] kehtaa vielä tänä päivänäkin väittää ettei Spinozalla ollut mitään ansioita tietellisen maailmankazomuxen synnyssä. Sillä nimenomaan oli, Spinoza veti johtopäätöxet ja sanoi asiat halki kun Newton ja Cambridgen porukat vaan heilutteli käsiä ja pakitti Descartesin perässä dualistiseen teismiin.
    ellauri158.html on line 699: The Southern Journal of Philosophy (U of Memphis) has provided a forum for a long list of suspect figures including Hans-Georg Gadamer, Hubert Dreyfus, George Santayana, Wilfrid Sellars, and Richard Sorabji.
    ellauri158.html on line 716: -- P. 2. prop. 40. schol. 2. Tria cognitionis genera. [in: P. 2. prop. 41., prop. 42., prop. 47. schol., P. 3. prop. 1., prop. 58., P. 4. prop. 26., prop. 27., P. 5. prop. 7., prop. 10., prop. 12., prop. 25., prop. 28., prop. 31., prop. 36. schol.]
    ellauri158.html on line 719: P. 2. prop. 41. Cognitio primi generis unica est falsitatis causa, secundi autem et tertii est necessario vera. [in: P. 2. prop. 44., prop. 44. coroll. 2., P. 4. prop. 27., prop. 35., prop. 62.]
    ellauri158.html on line 722: P. 2. prop. 42. Secundi et tertii, et non primi generis cognitio docet nos verum a falso distinguere.
    ellauri158.html on line 729: P. 2. prop. 44. De natura rationis non est res ut contingentes, sed ut necessarias contemplari. [in: prop. 44. coroll. 2.]
    ellauri158.html on line 730: -- P. 2. prop. 44. coroll. 1. Hinc sequitur, a sola imaginatione pendere, quod res tam respectu praeteriti, quam futuri, ut contingentes contemplemur.
    ellauri158.html on line 761: P. 3. defin. 2. Nos tum agere dico, cum aliquid in nobis aut extra nos fit, cuius adaequata sumus causa, hoc est cum ex nostra natura aliquid in nobis, aut extra nos sequitur, quod per eandem solam potest clare et distincte intelligi. At contra nos pati dico, cum in nobis aliquid fit vel ex nostra natura aliquid sequitur, cuius nos non nisi partialis sumus causa. [in: P. 3. prop. 1., P. 4. prop. 2., prop. 5., prop. 15., prop. 23., prop. 33., prop. 35., prop. 35. coroll. 1., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 64.]
    ellauri158.html on line 762: P. 3. defin. 3. Per affectum intelligo corporis affectiones, quibus ipsius corporis agendi potentia augetur vel minuitur, iuvatur vel coercetur, et simul harum affectionum ideas. [in: P. 3. prop. 14.]
    ellauri158.html on line 764: P. 3. postul. 1. Corpus humanum potest multis affici modis, quibus ipsius agendi potentia augetur vel minuitur, et etiam aliis, qui eiusdem agendi potentiam nec majorem nec minorem reddunt. [in: P. 3. prop. 12., prop. 15.]
    ellauri158.html on line 768: -- P. 3. prop. 1. coroll. Hinc sequitur mentem eo pluribus passionibus esse obnoxiam quo plures ideas inadaequatas habet et contra eo plura agere quo plures habet adaequatas.
    ellauri158.html on line 771: P. 3. prop. 3. Mentis actiones ex solis ideis adaequatis oriuntur; passiones autem a solis inadaequatis pendent. [in: P. 3. prop. 9., prop. 56., gener. aff. defin., P. 4. prop. 15., prop. 24., prop. 28., prop. 35., prop. 35. coroll. 2., prop. 51., prop. 52., prop. 59., prop. 61., prop. 63., prop. 64., P. 5. prop. 3., prop. 4. schol., prop. 18., prop. 20. schol., prop. 36., prop. 40., prop. 40. coroll., prop. 42.]
    ellauri158.html on line 781: P. 3. prop. 11. Quicquid corporis nostri agendi potentiam auget vel minuit, iuvat vel coercet, eiusdem rei idea mentis nostrae cogitandi potentiam auget vel minuit, iuvat vel coercet. [in: P. 3. prop. 12., prop. 34., prop. 57., prop. 59., P. 4. prop. 41., prop. 42.]
    ellauri158.html on line 783: P. 3. prop. 12. Mens quantum potest, ea imaginari conatur, quae corporis agendi potentiam augent vel iuvant. [in: P. 3. prop. 13., prop. 15. coroll., prop. 19., prop. 25., prop. 28., prop. 33., prop. 42., prop. 52. schol., P. 4. prop. 60.]
    ellauri158.html on line 784: P. 3. prop. 13. Cum mens ea imaginatur, quae corporis agendi potentiam minuunt vel coercent, conatur, quantum potest, rerum recordari, quae horum existentiam secludunt. [in: P. 3. prop. 20., prop. 23., prop. 25., prop. 27. coroll. 3., prop. 28., aff. defin. 29.]
    ellauri158.html on line 817: P. 3. prop. 29. Nos id omne etiam agere conabimur, quod homines cum laetitia aspicere imaginamur, et contra id agere aversabimur, quod homines aversari imaginamur. [in: P. 3. prop. 33., prop. 43., etiam in: TP cap. 7. art. 6.]
    ellauri158.html on line 828: P. 3. prop. 35. Si quis imaginatur rem amatam eodem vel arctiore vinculo amicitiae, quo ipse eadem solus potiebatur, alium sibi iungere, odio erga ipsam rem amatam afficietur, et illi alteri invidebit.
    ellauri158.html on line 835: P. 3. prop. 39. Qui aliquem odio habet, ei malum inferre conabitur, nisi ex eo maius sibi malum oriri timeat; et contra, qui aliquem amat, ei eadem lege benefacere conabitur. [in: P. 3. prop. 40. coroll. 2., prop. 40. schol., prop. 41. schol., aff. defin. 34., aff. defin. 36., P. 4. prop. 34., prop. 37. schol. 2., prop. 45., prop. 45. coroll. 1., prop. 45. coroll. 2.]
    ellauri158.html on line 847: P. 3. prop. 43. Odium reciproco odio augetur, et amore contra deleri potest. [in: P. 3. prop. 49. schol., P. 4. prop. 46.]
    ellauri158.html on line 864: P. 3. prop. 53. Cum mens se ipsam suamque agendi potentiam contemplatur, laetatur; et eo magis, quo se suamque agendi potentiam distinctius imaginatur. [in: P. 3. prop. 55. schol., prop. 58., aff. defin. 25., P. 5. prop. 15.]
    ellauri158.html on line 866: P. 3. prop. 54. Mens ea tantum imaginari conatur, quae ipsius agendi potentiam ponunt. [in: P. 3. prop. 55., aff. defin. 25., aff. defin. 29.]
    ellauri158.html on line 878: -- P. 3. prop. 59. schol. Animi fortitudo: animositas, generositas, modestia; fastidium, taedium. [in: P. 4. prop. 46., prop. 69., prop. 69. schol., prop. 73. schol.]
    ellauri158.html on line 881: P. 3. gener. aff. defin. Affectus, qui animi pathema dicitur, est confusa idea, qua mens maiorem vel minorem sui corporis vel alicuius eius partis existendi vim, quam antea, affirmat, et qua data ipsa mens ad hoc potius, quam ad illud cogitandum determinatur. [in: P. 4. prop. 7., prop. 7. coroll., prop. 8., prop. 9., prop. 14., P. 5. prop. 3., prop. 4. coroll., prop. 17., prop. 34., prop. 40. coroll.]
    ellauri158.html on line 932: P. 3. aff. defin. 1. Cupiditas est ipsa hominis essentia, quatenus ex data quacumque eius affectione determinata concipitur ad aliquid agendum. [in: P. 4. prop. 15., prop. 18., prop. 19., prop. 21., prop. 37., prop. 59., prop. 61., P. 5. prop. 26., prop. 28.]
    ellauri158.html on line 956: P. 3. aff. defin. 25. Acquiescentia in se ipso est laetitia orta ex eo, quod homo se ipsum suamque agendi potentiam contemplatur. [in: P. 4. prop. 52., P. 5. prop. 27., prop. 32., prop. 36. schol.]
    ellauri158.html on line 965: nobis ingeneratur ex eo, quod alios eandem cupiditatem habere imaginamur.
    ellauri158.html on line 972: P. 3. aff. defin. 40. Audacia est cupiditas, qua aliquis incitatur ad aliquid agendum cum periculo, quod eius aequales subire metuunt. [in: P. 4. prop. 69.]
    ellauri158.html on line 988: P. 4. defin. 3. Res singulares voco contingentes, quatenus, dum ad earum solam essentiam attendimus, nihil invenimus, quod earum existentiam necessario ponat, vel quod ipsam necessario secludat. [in: P. 4. prop. 12., prop. 13.]
    ellauri158.html on line 990: P. 4. defin. 5. Per contrarios affectus intelligam eos, qui hominem in diversum trahunt, quamvis eiusdem sint generis, ut luxuries et avaritia, quae amoris sunt species; nec natura, sed per accidens sunt contrarii.
    ellauri158.html on line 993: P. 4. defin. 8. Per virtutem et potentiam idem intelligo; hoc est (per prop. 7. P. 3.) virtus, quatenus ad hominem refertur, est ipsa hominis essentia seu natura, quatenus potestatem habet, quaedam efficiend, quae per solas ipsius naturae leges possunt intelligi. [in: P. 4. prop. 18. schol., prop. 20., prop. 22., prop. 23., prop. 24., prop. 35. coroll. 2., prop. 56., P. 5. prop. 25., prop. 42.]
    ellauri158.html on line 1014: P. 4. prop. 11. Affectus erga rem, quam ut necessariam imaginamur, ceteris paribus intensior est, quam erga possibilem vel contingentem, sive non necessariam. [in: P. 5. prop. 5.]
    ellauri158.html on line 1015: P. 4. prop. 12. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut possibilem imaginamur, ceteris paribus intensior est, quam erga contingentem. [in: P. 4. prop. 12. coroll.]
    ellauri158.html on line 1016: -- P. 4. prop. 12. coroll. Affectus erga rem, quam scimus in praesenti non existere et quam ut contingentem imaginamur, multo remissior est, quam si rem in praesenti nobis adesse imaginaremur. [in: P. 4. prop. 17.]
    ellauri158.html on line 1017: P. 4. prop. 13. Affectus erga rem contingentem, quam scimus in praesenti non existere, ceteris paribus remissior est, quam affectus erga rem praeteritam.
    ellauri158.html on line 1021: P. 4. prop. 17. Cupiditas, quae oritur ex vera boni et mali cognitione, quatenus haec circa res contingentes versatur, multo adhuc facilius coerceri potest cupiditate rerum, quae praesentes sunt.
    ellauri158.html on line 1028: P. 4. prop. 21. Nemo potest cupere beatum esse, bene agere et bene viverem qui simul non cupiat esse, agere et viverem hoc estm actu existere. [in: P. 4. prop. 22. coroll.]
    ellauri158.html on line 1031: P. 4. prop. 23. Homo quatenus ad aliquid agendum determinatur ex eo, quod ideas habet inadaequatas, non potest absolute dici ex virtute agere; sed tantum quatenus determinatur ex eo, quod intelligit. [in: P. 4. prop. 28.]
    ellauri158.html on line 1032: P. 4. prop. 24. Ex virtute absolute agere nihil aliud in nobis est, quam ex ductu rationis agere, vivere, suum esse conservare (haec tria idem significant) idque ex fundamento proprium utile quaerendi. [in: P. 4. prop. 36., prop. 37., prop. 56., prop. 67., prop. 72., P. 5. prop. 41.]
    ellauri158.html on line 1035: P. 4. prop. 26. Quicquid ex ratione conamur, nihil aliud est quam intelligere; nec mens quatenus ratione utitur, aliud sibi utile esse iudicat nisi id quod ad intelligendum conducit. [in: P. 4. prop. 27., prop. 28., prop. 36., prop. 37., prop. 38., prop. 40., prop. 48., prop. 53., P. 5. prop. 9., prop. 10.]
    ellauri158.html on line 1036: P. 4. prop. 27. Nihil certo scimus bonum aut malum esse, nisi id quod ad intelligendum revera conducit, vel quod impedire potest quominus intelligamus. [in: P. 4. prop. 28., prop. 38., prop. 40., prop. 48., prop. 50., P. 5. prop. 9., prop. 10.]
    ellauri158.html on line 1038: P. 4. prop. 29. Res quaecumque singularis, cuius natura a nostra prorsus est diversa, nostram agendi potentiam nec iuvare nec coercere potest, et absolute res nulla potest nobis bona aut mala esse, nisi commune aliquid nobiscum habeat. [in: P. 4. prop. 31. coroll.]
    ellauri158.html on line 1070: P. 4. prop. 46. Qui ex ductu rationis vivit, quantum potest, conatur alterius in ipsum odium, iram, contemptum etc. amore contra sive generositate compensare. [in: P. 4. prop. 73. schol., P. 5. prop. 10. schol.]
    ellauri158.html on line 1091: P. 4. prop. 57. Superbus parasitorum seu adulatorum praesentiam amat, generosorum autem odit.
    ellauri158.html on line 1123: -- P. 4. prop. 65. coroll. Malum minus pro maiore bono ex rationis ductu sequemur, et bonum minus, quod causa est maioris mali, negligemus. [in: P. 4. prop. 66. coroll.]
    ellauri158.html on line 1125: -- P. 4. prop. 66. coroll. Malum praesens minus, quod est causa maioris futuri boni, ex rationis ductu appetemus, et bonum praesens minus, quod causa est maioris futuri mali, negligemus.
    ellauri158.html on line 1159: P. 5. prop. 5. Affectus erga rem, quam simpliciter et non ut necessariam neque ut possibilem, neque ut contingentem imaginamur, ceteris paribus omnium est maximus. [in: P. 5. prop. 6.]
    ellauri158.html on line 1168: P. 5. prop. 11. Quo imago aliqua ad plures res refertur, eo frequentior est seu saepius viget, et mentem magis occupat. [in: P. 5. prop. 12., prop. 16., prop. 20. schol.]
    ellauri158.html on line 1170: P. 5. prop. 13. Quo imago aliqua pluribus aliis iuncta est, eo saepius viget. [in: P. 5. prop. 20. schol.]
    ellauri158.html on line 1190: P. 5. prop. 25. Summus mentis conatus summaque virtus est res intelligere tertio cognitionis genere. [in: P. 5. prop. 27.]
    ellauri158.html on line 1192: P. 5. prop. 26. Quo mens aptior est ad res tertio cognitionis genere intelligendum, eo magis cupit, res eodem hoc cognitionis genere intelligere.
    ellauri158.html on line 1193: P. 5. prop. 27. Ex hoc tertio cognitionis genere summa, quae dari potest, mentis acquiescentia, oritur. [in: P. 5. prop. 32., prop. 36. schol., prop. 38. schol.]
    ellauri158.html on line 1194: P. 5. prop. 28. Conatus seu cupiditas cognoscendi res tertio cognitionis genere oriri non potest ex primo, at quidem ex secundo cognitionis genere.
    ellauri158.html on line 1198: P. 5. prop. 31. Tertium cognitionis genus pendet a mente, tamquam a formali causa, quatenus mens ipsa aeterna est. [in: P. 5. prop. 33.]
    ellauri158.html on line 1200: P. 5. prop. 32. Quicquid intelligimus tertio cognitionis genere, eo delectamur, et quidem concomitante idea Dei tamquam causa. [in: P. 5. prop. 32. coroll., prop. 36., prop. 42.]
    ellauri158.html on line 1201: -- P. 5. prop. 32. coroll. Ex tertio cognitionis genere oritur necessario amor Dei intellectualis. [in: P. 5. prop. 33. schol., prop. 35., prop. 36., prop. 42.]
    ellauri158.html on line 1202: P. 5. prop. 33. Amor Dei intellectualis, qui ex tertio cognitionis genere oritur, est aeternus. [in: P. 5. prop. 33. schol., prop. 37., prop. 39.]
    ellauri158.html on line 1216: P. 5. prop. 38. Quo plures res secundo et tertio cognitionis genere mens intelligit, eo minus ipsa ab affectibus, qui mali sunt, patitur et mortem minus timet. [in: P. 5. prop. 42.]
    ellauri158.html on line 1223: P. 5. prop. 41. Quamvis nesciremus, mentem nostram aeternam esse, pietatem tamen et religionem et absolute omnia, quae ad animositatem et generositatem referri ostendimus in quarta parte, prima haberemus.
    ellauri159.html on line 59:

    Different religious traditions divide the seventeen verses of ge=Exodus%2020:1–17&version=nrsv">Exodus 20:1–17 and their parallels in ge=Deuteronomy%205:4–21&version=nrsv">Deuteronomy 5:4–21 into ten commandments in different ways, shown in the table below. Some suggest that the number ten is a choice to aid memorization rather than a matter of theology.
    ellauri159.html on line 150: ge" title="Thou shalt not make unto thee any graven image">Thou shalt not make unto thee any graven image
    ellauri159.html on line 413:

  • LXX: Septuagint, generally followed by Orthodox Christians.

    • ellauri159.html on line 415:
  • L: Lutherans follow ge_Catechism" title="Luther's Large Catechism">Luther's Large Catechism, which follows Augustine but subordinates the prohibition of images to the sovereignty of God in the First Commandment and uses the word order of Exodus 20:17 rather than Deuteronomy 5:21 for the ninth and tenth commandments.

    • ellauri159.html on line 418:
  • C: Catechism of the Catholic Church, largely follows Augustine. Combines the Exodus language prohibiting images of God with the command to have no other gods but the Lord, as the first commandment. Changes "the sabbath" into "the lord's day". Divides Exodus 20:17, prohibiting covetousness, into two commandments.

    • ellauri159.html on line 426: Ergo tässä on ennen kaikkea kysymys kurista ja järjestyxestä sekä omaisuuden suojasta. Toi tappopykäläkin koskee vaan meikäläisiä, ja bylsintäpykälä vaimoja ja ukkomiehiä. Muut ovat vapaata riistaa. Jos asiaa ajattelee tiimin kannalta, niin ilmeisesti FUCK! ja KILL! hommat on luonnostaan suhteellisen ongelmattomia, mutta toi reviirien vahdinta vaatii hirmuista huolenpitoa.
    ellauri159.html on line 438: Adore no images save those
    ellauri159.html on line 439: The coinage of thy country shows.
    ellauri159.html on line 468: Kristinuskon mukaan on kahdentyylisiä paheita. Toiset ovat peräisin ihmisten ruumiillisesta rakenteesta, kuten kieroutuneet aistit (himo) ja toiset epäjumalien palvonnasta. Ensin mainitut ovat vähemmän merkittäviä kuin jälkimmäiset, vaikkakin syntisiä. Hengellisiä paheita ovat muun muassa jumalanpilkka (uskon kanssa pelleily), epätoivo (toivon kanssa pelleily), uskosta luopuminen, hurskauden käyttämättömyys ja välinpitämättömyys.
    ellauri159.html on line 567: I’m aware that “knightly virtues” sounds a lot like a fedora wearing “nice guy”. If you go back in history, I don’t think you can deny that knights were pretty badass and nothing like the modern day “nice guy”. The difference is that a real knight was strong and powerful. A “nice guy” tries being nice because he is powerless. There is a big difference. Suggested post: gentleman-nice-guy/">A gentleman is not a “nice guy”
    ellauri159.html on line 571:
    Courage

    ellauri159.html on line 572:
    More than bravado or bluster, today’s knight in shining armor must have the courage of the heart necessary to undertake tasks which are difficult, tedious or unglamorous, and to graciously accept the sacrifices involved.
    ellauri159.html on line 578:
    Words and attitudes can be painful weapons in the modern world, which is why a knight in shining armor exercises mercy in his or her dealings with others, creating a sense of peace and community, rather than engendering hostility and antagonism.
    ellauri159.html on line 590:
    More than just a safety net in times of tragedy, hope is present every day in a modern knight’s positive outlook and cheerful demeanor — the shining armor that shields him or her, and inspires people all around.
    ellauri159.html on line 624: Luke on talousliberaaliuskossa. In the time of the medieval knight, making prudent love made the difference between life and death, wealth or poverty, health or illness, safety or turmoil, marriage or no marriage, and children or no children. And it is no different for today’s knight. Making prudent decisions daily will help lead a fruitful and effective life.
    ellauri159.html on line 635: If we are “full of ourselves,” we are usually “full of shit”. Being empowered and acting out of our own self-will may get us pretty far, but not in God’s eyes. The jealous God prefers us to be emptied of our own strength so he can fill us up with his own strength.
    ellauri159.html on line 650: Honest to God honor comes to a person when they serve and live only for God. Sometimes others acknowledge this honor publically, which is a perk, but this is never a true knight’s goal. A good reputation (at least among those where a good reputation is valued) is nice to have, but that’s never his goal either. Nonetheless, having a good name is “more desirable than great riches; to be esteemed is better than silver or gold” (Proverbs 22:1).
    ellauri159.html on line 665: Speak up for those who cannot speak for themselves, for the rights of all who are destitute. Speak up and judge fairly; defend the rights of the poor and needy.
    ellauri159.html on line 675: Perhaps the clearest way to define loyalty is unswerving in allegiance to the latest boss. We are all on different paths in life; when you choose to not swerve from the path the latest lord has for you, that’s loyalty. When you have the opportunity to veer from it for friendship or marriage but choose not to, you are acting out of loyalty. When you spit on your parents to join a sect, that is loyalty. This is the new law, fuck the ten commandments.
    ellauri159.html on line 693: Be of good courage, and let us behave ourselves valiantly for our people, and for the cities of our God: and let the Lord see that which is good in his sight.
    ellauri159.html on line 696: Gallantry is a knight word for courage, it does not mean flourishing your hat in front of ladies. (For the latter, see Courtesy.) Ramon Lull said about courage (not gallantry): “A knight who is in battle with his Lord, who for lack of courage flees from battle when he should give aid, because he redoubts or fears the torment or peril more than trusts his courage uses not the office of knighthood.”
    ellauri159.html on line 700: Do not forget to entertain strangers, for by so doing some people have entertained angels without knowing it.
    ellauri159.html on line 703: Hospitality simply means going out of your way to cater for putative angels, e.g by hosting meals, etc.). While not as seemingly glorious as other knightly traits like strength, honor, and gallantry, hospitality ranks as one of the key traits of knighthood. We need to do the same for others, particularly for those in the family of believers (Galatians 6:10). LOL this was clearly written by a family member.
    ellauri159.html on line 711: Most definitions of courtesy will include simple action terms, such as “displaying polished manners” or “showing respect for others.” More elaborate definitions may describe courtesy as “sophisticated conversation and intellectual skill.” The original term comes from the twelfth century term courteis, which meant “gentle politeness” and “courtly manners.” Regardless of which definition makes the most sense to you, courtesy is something you must see in action—it is not a trait like humility that can just be held internally. Se on tollasta ilmaista uhrimieltä.
    ellauri159.html on line 722: Bear with each other and forgive whatever grievances you may have against one another. Forgive as the Lord forgave you. And over all these virtues put on love, which binds them all together in perfect unity.
    ellauri159.html on line 725: Tää olis sitä ilmasexi pyytämistä tai antamista myöhemmän takaisinmaxun toivossa. Put simply, grace is getting what you do not deserve (e.g., a blessing or a reward), while mercy is not getting what you deserve (e.g., a punishment). ¡Gracias! Merci!
    ellauri159.html on line 729: Being a mentor to someone means providing her (or him) with wise and influential counseling when she is open to receiving it (or he). Unlike parenting, which is more direct, mentoring is an exchange of ideas and questions and squeezes and hugs (rather than fluids).
    ellauri159.html on line 733: Overcoming failure means getting back up after getting knocked down. Aika lailla sama asia kuin perseverance, paizi tässä on saatu oikeasti köniin. True knights are familiar with both victory and defeat.
    ellauri159.html on line 740:
    Vintage tribal family.

    ellauri159.html on line 748: While the prevailing view among anthropologists was long that hunter/gatherer tribes were very peaceful — bucolic, noble savages — many modern researchers like Wrangham, Napoleon Chagnon, and Steven Pinker convincingly argue that just the opposite is true. Amongst premodern peoples who lived in proximity to neighboring tribes, there is strong evidence that conflict was in fact continual and quite bloody. Primitive human males literally aped their ancestors — forming small gangs, competing for status, and fiercely maintaining boundaries. In the few tribes that did allow women to take part in raiding parties, just like as with the chimpanzees, typically only one or two childless women would choose to come along.
    ellauri159.html on line 753: Second, males’ greater amounts of testosterone make them well-suited for the warrior role for a couple of reasons. First, testosterone is linked with a greater desire to compete and take risks. Studies show that when a man “wins” in a contest, he is hit with a boost of dopamine and a surge of testosterone that makes him want to keep on competing. So while testosterone doesn’t directly make men more aggressive (that’s a myth — it’s more complicated than that), it does fuel a drive to keep pushing when someone else is pushing back.
    ellauri159.html on line 755: “When men evaluate each other as men, they still look for the same virtues that they’d need to keep the perimeter. Men respond to and admire the qualities that would make men useful and dependable in an emergency. Men have always had a role apart, and they still judge one another according to the demands of that role as a guardian in a gang struggling for survival against encroaching doom. Everything that is specifically about being a man—not merely a person—has to do with that role.” –Jack Donovan, The Way of Men
    ellauri159.html on line 759: You have to define your group. You need to define who is in and who is out, and you need to identify potential threats. You need to create and maintain some sort of safe zone around the perimeter of your group. Everyone will have to contribute to the group’s survival in some way unless the group agrees to protect and feed someone who can’t contribute due to age or illness. For those who can work, you’ll need to decide who does what, based on what they are good at, who works well together and what makes the most practical sense…
    ellauri159.html on line 763: The first job of men in dire times has always been to establish and secure “the perimeter.” Donovan argues that the way of men is the way of the gang, because when placed in a harsh environment, men will quickly make the logical calculation that they have a much better chance of surviving if they band together than if they each try to go it alone. For some folks, “gang” is a word weighted with negative connotations, so substitute “posse” or “platoon” or whatever else if you must. The important thing to realize is that the small, tightly-knit honor group was the basic male social unit for eons. The myth of the uber-manly lone wolf is just that. With few exceptions, men have always fought and hunted together. Cowboys banded together, pioneers banded together, and Rambo wouldn’t have actually stood a chance against either gang.
    ellauri159.html on line 765: Donovan argues that understanding the dynamics of these ancient honor groups is the key to understanding the essence of male psychology and how men relate to, interact, and judge each other even up through the modern day. What men respect in other men (and women find attractive), is rooted in what men wanted in the men to the left and the right of them as they stood together side-by-side on the perimeter.
    ellauri159.html on line 768: You won’t want the men in your gang to be reckless, but you’ll need them to be courageous when it matters. A man who runs when the group needs him to fight could put all of your lives in jeopardy.
    ellauri159.html on line 769: You’ll want men who are competent, who can get the job done. Who wants to be surrounded by morons and f**k-ups? The men who hunt and fight will have to demonstrate mastery of the skills your group uses to hunt and fight. A little inventiveness couldn’t hurt, either.
    ellauri159.html on line 772: To the description of the ideal perimeter-keeper outlined above, Donovan assigns four “tactical virtues”: strength, courage, mastery, and honor. These are “simple, amoral, and functional virtues” — “the practical virtues of men who must rely on one another in a worst case scenario.” They are “amoral” because they are crucial to the success of any gang — no matter if what they’re fighting for is right or wrong. Strength, courage, mastery, and honor are the attributes needed in a team of Navy SEALs just as much as a family of Mafioso. If you’ve ever wondered why we are fascinated by gangsters, pirates, bank robbers, and outlaws of all stripes, and can’t help but think of them as pretty manly despite their thuggery and extralegal activities, now you know; they’re not good men, but they’ve mastered the core fundamentals of being good at being men. So they are good men, though they are bad men. I mean.
    ellauri159.html on line 778: Courage: The spirit /will/discipline to engage and employ one’s strength when inwardly tempted to shrink/run/hide. There are “higher” forms of courage, but at its most fundamental, it represents an outwardly demonstrated indifference to risk, pain, and physical danger.
    ellauri159.html on line 780: Mastery: Skill and adeptness in using the techniques and technology employed in hunting and fighting; a deft understanding of knowledge that saves lives and furthers the interests of your group.
    ellauri159.html on line 782: Honor: Traditional honor is not the same as integrity — living up to your own, personal standards. Traditional honor is a reputation for strength, courage, and mastery — as judged by other men. Honorable men care about being manly, knowing that each individual member’s prowess in the tactical virtues bolsters the strength and reputation of the gang as a whole and thus deters attack from rival gangs. Dishonorable men, on the other hand, evince indifference or hostility to the standards, weakening the group and leaving it more vulnerable.
    ellauri159.html on line 787: Strength, courage, mastery, and honor are virtues that obviously aren’t exclusive to men, and it’s not that there haven’t been women who have embodied these traits in every age (as we shall see next time, the idea of a soft, fragile femininity is a modern conception). It isn’t that women shouldn’t seek these attributes either. Rather, the tactical virtues comprise the defining traits of masculinity. If a woman isn’t strong or acts afraid in the face of danger, no one thinks of her as less womanly because of it. Yet such shortcomings will be seen as emasculating in a man, even today.
    ellauri159.html on line 791: Even the men we hold up as proof that you can be manly by living the higher virtues without completely fulfilling the 3 P’s of Manhood (or even 3 pushups) ultimately derive their inspiration from the fundamental underpinnings of the tactical virtues. Figures like Gandhi and Jesus are lauded for their non-violence and their goodness, but our ability to think of them as manly, derives from their embrace of masculine expendability – a courageous indifference to the pain and suffering others might inflict on their physical body. They were good men, certainly, but their willingness to sacrifice themselves for the sake of their people, also made them good at being men. Gandhi did procreate a lot. Jesus provided for millions of preachers. Both were expendable. That´ll do, welcome to the perimeter pencil necks.
    ellauri159.html on line 803: In 2004, he published The Seven Basic Plots: Why We Tell Stories, a Jungian-influenced analysis of stories andń their psychological meaning, on which he had been working for over 30 years. The book was dismissed by Adam Mars-Jones, who objected to Booker employing his generalisations about conventional plot structures prescriptively: "He sets up criteria for art, and ends up condemning Rigoletto, The Cherry Orchard, Wagner, Proust, Joyce, Kafka and Lawrence – the list goes on – while praising Crocodile Dundee, ET and Terminator 2".
    ellauri159.html on line 805: Christopher Booker's The Seven Basic Plots is a long book. It's on the order of War and Peace for thickness. It also gets a bit repetitive at times, but if you can slog through the material, you're rewarded with a good understanding of the seven basic plots. You can also get a good dose of Jungian psychology to boot; for instance, Booker likes to talk about the symbolism of the masculine and feminine aspects of a character.
    ellauri159.html on line 832:
    Tragedia

    ellauri159.html on line 836:
    Semitragedia

    ellauri159.html on line 838: Kuten tragedia, paizi että hero parantaa tapansa ennenkuin on liian myöhäistä. Voi siinä Ferranten kirjassa olla vähän tätäkin. En ole vielä päässyt sen loppuvizeihin.
    ellauri159.html on line 870: A girl so sweet that when she smiled the stars rose in the sky. I´d like to change my point of view
    ellauri159.html on line 894: For those of you who are not familiar with Myers-Briggs or the MBTI (Myers-Briggs Type Indicator), it is a personality profiling system based on Jung’s typological theory that was developed by Katherine Cook Briggs and her daughter Isabel Briggs Myers. In the Myers-Briggs typology system, there are sixteen personality types consisting of four letters: E for extrovert or I for introvert, S for sensor or N for intuitive, T for thinker or F for feeler, and P for perceiver or J for judger. Psychologist David Keirsey later sorted these types into four temperaments. You can read more about Myers-Briggs here and find books about it here. Myers-Briggs typology can offer a lot of insight into how someone thinks, and in the case of an author, how someone writes.
    ellauri159.html on line 900: ESTJs are industrious traditionalists whose extroversion often leads them to take charge of situations. They are generally pragmatic and like things to be organized and clear. They are driven by a need to analyze and bring order to the world. ESTJ writers include Amy Chua, E.L. James, Dr. Phil McGraw, Tom Clancy, Ann Coulter, Michelle Malkin, Bill O’Reilly, Billy Graham, and Sonia Sotomayor. Learn more about how ESTJs write here.
    ellauri159.html on line 915: ISTJs are logical pragmatists with a strong sense of personal responsibility. They take their work seriously and pay great attention to detail. Thomas Hobbes, Sigmund Freud, Martin Heidegger, Xenophon, and Ayaan Hirsi Ali are examples of ISTJ writers. Learn more about how ISTJs write here.
    ellauri159.html on line 923: ESTPs are enthusiastic adventurers who enjoy hands-on experiences. They are realists who accept the world the way it is and focus on enjoying new activities and challenges. Famous ESTP authors include Sir Arthur Conan Doyle, Glenn Beck, Bret Easton Ellis, the Marquis de Sade, Ernest Hemingway, John Grisham, Dale Carnegie, Stephen R. Covey, Epicurus, and Rhonda Byrne. Learn more about how ESTPs write here.
    ellauri159.html on line 928: ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo Coelho. Learn more about how ESFPs write here.
    ellauri159.html on line 946: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here.
    ellauri159.html on line 961: INFPs are the dreamers of the world. They are deeply idealistic and passionate about their beliefs, ideas, and relationships. INFP writers include Jean-Jacques Rousseau, Albert Camus, George Orwell, J.R.R. Tolkien, Virginia Woolf, Antoine de Saint-Exupery, A.A. Milne, Franz Kafka, Edgar Allan Poe, John Milton, William Blake, Hans Christian Anderson, William Shakespeare, Homer, and George R.R. Martin. Learn more about how INFPs write here.
    ellauri159.html on line 974: ENTPs love new ideas and possibilities and are excited by innovation. They are energetic, enthusiastic, and spontaneous people with a deep need to understand the world around them. ENTP writers include Socrates, Niccolo Machiavelli, George Bernard Shaw, Chuck Palahniuk, Benjamin Franklin, Voltaire, and Mark Twain. Learn more about how ENTPs write here.
    ellauri159.html on line 979: INTPs have a deep need to make sense of the world and are generally logical, analytical, and emotionally detached. They enjoy new ideas and are adaptable in their lifestyle, if not always their thinking. INTP writers include Richard Dawkins, Immanuel Kant, Charles Darwin, Hannah Arendt, John Locke, Thomas Aquinas, Rene Descartes, and John le Carre. Learn more about how INTPs write here.
    ellauri159.html on line 995: Es get their energy from people and activity in their external world. Spending time alone can leave them listless and bored. They enjoy interacting with a large group of friends and acquaintances. They generally act before reflecting.
    ellauri159.html on line 998: Is get their energy from the internal world of thoughts and ideas. They enjoy interacting with small groups of people but find large groups draining. They generally reflect before acting.
    ellauri159.html on line 1004: Ns are abstract thinkers, placing more trust in flashes of insight than in experience. They’re less interested in sensory data than in the patterns perceived by the unconscious mind. Ns tend to be intellectually restless—they want to change the world.
    ellauri159.html on line 1039: You often enjoy telling stories based on personal experience. Consequently, your writing may take on a narrative form. The first draft may be largely anecdotal without a unifying thesis. Don´t worry, you can organize your work during the revision process.
    ellauri159.html on line 1041: Write for an audience, seeing you want to hear how people were affected by your work. With sufficient encouragement and clear instructions, you might even be able adapt the piece to the expectations of a teacher, boss, or editor. A lack of feedback is likely to demotivate you. To avoid this, seek out an environment where people appreciate hearing your stuff over and over.
    ellauri159.html on line 1059: Prefer to write alone in a consistent environment free of interruptions. You often find it uncomfortable to brainstorm in a group. Better research the topic first so you can be sure of getting the facts right.
    ellauri159.html on line 1061: Enjoy reading and writing about history or biography! You are less likely to gravitate toward business or technical writing. If you do write about technology, they’re likely to prefer the tried-and-true to the cutting edge. When writing fiction, you can often be quite funny in conveying your observations about the foibles of human nature.
    ellauri159.html on line 1063: You Want to be of service to others, and naturally write in a manner that reflects this value. Keep your audience in mind, then organize your ideas into an easy-to-follow progression. You have a strong sense of harmony—of what works on the page, and what doesn’t. You may also excel at sensory detail, drawing the reader in.
    ellauri159.html on line 1065: Don´t even try writing about abstract concepts. If an assignment requires you to write about theory, look for ways to relate the ideas to your experience or to a specific, positive effect on people’s lives. You might also benefit from talking through the challenges you face in their writing — though that´s a trait that’s more typical of extraverts, so forget it.
    ellauri159.html on line 1067: You tend to state the obvious or otherwise display a lack of confidence. To combat this tendency, ask for specific feedback from a trusted writer friend. This will help you gauge your ability to communicate your point and your reader’s ability to understand and make connections. Show your work only to someone whom you know to be supportive. The opinions of those who nurture writers are worthwhile; the opinions of those who tear down writers are not.
    ellauri159.html on line 1077: Generally you work hard and meet deadlines. As the introvert you are, you prefer to write alone and in a quiet environment. You tend to be succinct and analytical. You are unlikely to need a dictionary to add noise to your writing—after all, the focus on getting to the point.
    ellauri159.html on line 1079: Have a large mental database of facts to draw on. These MAY include sense memories, such as the taste of grandmother’s spoon cookies or the smell of oil in their grandfather’s hair. In a creative project, you can draw on these memories to personalize your writing and bring it to life. Yes, it´s OK, go ahead! Don´t be so stuck up!
    ellauri159.html on line 1081: At your best, you produce a report, article, or paper that reads like a dry listing of facts. To ensure this, consider overusing statistics or citing even more experts. No need to incorporate real-world examples to engage your readers.
    ellauri159.html on line 1085: You can´t be too rigid! Resist the idea of adapting your work to an audience. They tend to view revision as necessary if their expectations are not established up front. So showing your work to a colleague or writing friend too early just helps ensure that the concepts in your head don´t make it onto the paper as you intended. Sharp revision of their suggestions sharpens your own message and makes your own work stronger.
    ellauri159.html on line 1091: Seek clarity, and organize your material logically. Naturally competitive, you may enjoy writing about subjects that showcase your skills at troubleshooting or negotiating, or write about supermen, entrepreneurs and other go-getters.
    ellauri159.html on line 1105: You tend to have a talent for language, especially spoken language. You enjoy telling jokes that convey an emotional or sensory experience. Your personal voice resonates in your writing, if any.
    ellauri159.html on line 1107: Gather a lot of material about a subject, particularly if it’s unfamiliar. When composing a first draft, your brain works best by brainstorming about whatever comes to mind. If you try analyze as you go, it breaks your flow of ideas, and you can get stuck. Never try to walk and chew gum at the same time. Or think. That can become a real stumbling block.
    ellauri159.html on line 1109: Develop their ideas by talking to others, so you can make them your own. To capture the conversation, use a voice recorder or ask the other person to take notes. Otherwise, you may not understand a good idea in the moment, or you may forget about it before you get a chance to write it down. Remember you are lucky to get to laugh at each joke 3 times.
    ellauri159.html on line 1113: You may have difficulty starting a project if you don’t have a clear sense of direction. Identify the goals of the piece and develop an organizing framework (aka a bullet list). This will help you generate ideas and avoid tangents. Your safe bet is to focus on how the topic affects people and on the immediate actions they can take in response.
    ellauri159.html on line 1115: You may procrastinate because writing is essentially an introverted activity, and you are a super extrovert. Be sure to schedule ample time for revision (your own and your poor teacher´s). Don´t worry, the first draft is sure be unfocused—full of ideas but without a unifying theme. The subsequent drafts will be the same, until your teacher can isolate your best ideas and weave them together more or less coherently.
    ellauri159.html on line 1117: Try to visually capture the emotion of an experience by using italics, capitalization, and exclamation points. This can be effective in humor and is particularly funny in other forms of writing. Rely on your distinctive voice and flair for jokes and adult language.
    ellauri159.html on line 1127: Engage in a physical activity before writing to unlock your creativity. If the topic is not copulation, but instead something abstract or impersonal, reflect on its tangible implications, particularly its effect on people or animals, like how it might lead to copulation. This connection may help motivate you through the project.
    ellauri159.html on line 1131: Make sure you don´t gather too much information in the exploration stage or you don’t have a clear sense of direction left. If you feel overwhelmed, ask for help or talk to a trusted friend. Connect the topic to your values, like the value of money. Write without inhibition and let your voice shine. Remember, your drafts are for your eyes only. They’re the rough stone from which you sculpt the finished product. Your teacher will be happy to cross out the stuff that can´t be printed.
    ellauri159.html on line 1137: Let the teacher focus more on correctness than on content. Don’t be afraid to take a stand, or get a hard on. Recognize that your insights are unique—most people lack your sensitivity. Consult a close writer friend to ensure that your points are logically developed and your organs well described.
    ellauri159.html on line 1141: You Want your writing to serve a practical purpose, such as explaining how to solve a problem. You tend to be a good troubleshooter (actually, a good troublemaker and sharpshooter too) with broad, specific knowledge that they can apply in high-pressure situations. Choose topics that allow you to draw on this ability. Then, jot down your ideas while conducting your research, rather than writing in your head. That´s way too hard, it´s like shooting with blanks. This will help you focus your ideas early so you don’t waste time gathering extraneous information.
    ellauri159.html on line 1143: Work independently and prefer a quiet environment. If you must write collaboratively, seek out tasks that will allow you to work alone or with someone whose expertise you value. Unlike most other sensing types (the wimps), you don’t want detailed instructions or specific feedback. In fact, you may have to shoot if they try. Just ask for general guidelines that allow you flexibility. They may try to impose rules you regard as useless, like firearms restrictions.
    ellauri159.html on line 1149: Focus on the concrete and avoid useless abstract concepts. As a result, your writing will lack a unifying theme that communicates the author’s purpose to those who do not need to know. Be sure to incorporate an organizing principle or chart, such as problem–solution, to serve as a roadmap for the intended reader, for example on a separate crypted page.
    ellauri159.html on line 1151: Write to steal their ideas to develop yours rather than to please an audience. If your goal is to communicate your ideas to others (god beware), be sure to organize your work so that the subject folds logically. This will likely come easily to you if you invest the time. Also, engage your side to the battle by relating the subject to their personal experience. If you don’t feel comfortable writing about your own experience, write about something you’ve observed, or what the commies or aliens are likely up to.
    ellauri159.html on line 1157: You prefer a brainstorm before you start writing. You tend to see connections between unrelated things, so one idea will quickly generate another. Allow yourself plenty of time for this activity, but be sure to set an end date to keep your project on track. After the brainstorming phase, discard tangential ideas. Focus on the strongest ones so you don’t get overwhelmed when it comes time to flesh out the details.
    ellauri159.html on line 1163: You should have a natural sense of the harmony of language and ideas (if not, consider one of the other 15 types we have on store). If you are schizoid at all, you may hear in your mind how combinations of words sound together. Get attuned to the tone and implications. Use these qualities to incorporate your unique voice and perspective into your writing. Ultimately, that’s what readers respond to.
    ellauri159.html on line 1165: You have the most energy at the beginning of a project, when inspiration first hits. Take advantage of this initial burst, but don’t get so engrossed in the project that you ignore basic needs like eating, fucking and killing. Remember to replenish your physical energy. You’ll get more done in the long run.
    ellauri159.html on line 1167: It´s OK to postpone starting a project if the topic doesn’t grab you. When at a deadline, use your prolific imagination to find an angle that interests you. Free-write or cluster to generate ideas. Look to newspapers, magazines, or the internet for inspiration. Write a strong opening paragraph to get your creativity flowing.
    ellauri159.html on line 1169: You may burn bright during the early stages of a project but fade before they reach the end. To avoid this pattern, take periodic breaks. Spend time with friends. Let the subject percolate in your unconscious mind. You’ll come back to the project with new inspiration for that final push toward completion. Basically, be lazy, it pays off.
    ellauri159.html on line 1171: We know you have no great love for facts and details. Leave enough time at the end to check that you’ve included sufficient objective data. Strive for balance and fairness, include both facts and alternative facts. Avoid over-reliance on personal insight. Ask a trusted friend to review your writing with a critical eye. Your work will be stronger for it. And, WtF, you can always just ignore them.
    ellauri159.html on line 1175: You first estimate accurately how long a writing project will take. Then you generally dive into the first draft and develop a framework (table of contents). You may find it helpful to start with the closing paragraph to give yourself an end point to strive for. Don’t let this limit you, though: be prepared to rearrange the structure and change your conclusions as you explore the subject in more depth.
    ellauri159.html on line 1179: You focus your writing on received values and ideals. You use polished language to persuade. You want to influence people’s lives for the betterment of the individual and society. If you’re a technical writer, you focus your talent on expressing a complex idea simplistically so school kids understand it. Recognize that this gift benefits your readers by helping them perform their menial tasks more effectively.
    ellauri159.html on line 1181: Naturally you adopt a preceptorial conversational tone in your writing. You often use imaginative and hyperbolic language to illustrate a point like 'smoking kills'. You have a talent for seizing on subtleties and choosing the exact word to convey a not so subtle idea. You always consider how your writing affects their audience. You notice if your audience is passing notes behind your back.
    ellauri159.html on line 1183: But pay heed: choose broad topics with wide-ranging effects on people. Be careful to limit the subject to what you can realistically explore in sufficient depth within the scope of the project. The class lasts just three quarters, keep that in mind. At the same time, don’t rush through the brainstorming process at the beginning. Tap into your creativity, letting one student thought suggest another. Reflect on what aspects of the topic interest you most.
    ellauri159.html on line 1187: You are motivated by a desire for completion and can become impatient if you feel your students are progressing too slowly. Don’t waste time in the beginning trying to craft a graceful expression on your face; your students know you. Let your ideas flow, then polish during intermission. Accept that teaching is a process, so you may not get immediate results. Don’t rush through the final stages; include facts that support personal stories or observations, or borrow stories from the Divine Teacher, the Bible is full of them.
    ellauri159.html on line 1193: You work best in a quiet environment where you cannot be interrupted. You reflect on the topic before you begin writing, mentally structuring the material and looking for patterns. Don’t allow yourself to be rushed into starting a project before you’re ready. You are generally good at estimating how long this preparation stage will take. When you finally sit down to write, their ideas tend to be well-developed and organized. Their language may seem formal at first. If that’s the case for you, don’t fight it—you can soften this tendency during revision.
    ellauri159.html on line 1195: You prefer writing about personal topics. You may encounter difficulty if the topic isn’t meaningful to you. If so, try different angles until you find one that engages you. If you’re a technical writer, for example, you can take pride in knowing that when you write clear instructions, you help your customers perform their tasks quickly and effectively. This sense of meddling with people’s lives is important to writers.
    ellauri159.html on line 1199: When you strive for eloquence, avoid wasting time polishing an early draft or searching too long for the exact word. Instead, get your ideas down. Don’t be afraid to use clichés—wait until the revision stage to fix problems. There’s no point in perfecting something that may get cut later. Anyway, clichés are fine. We use them all the time.
    ellauri159.html on line 1201: You enjoy colorful and figurative language, and like to infuse your work with images of your personal underware. At the same time, however, your writing may be too abstract for their readers, they want to see you inside them. During revision, add concrete details. In creative writing, appeal to the five senses and the 9 mortal sins. In freelance writing, include specifics like percentages and dollar amounts to get the audience´s attention. In technical writing, find out whether the customer needs to use a flat-head or a cross-head screwdriver (our dishwasher installer guys did not have a flathead anymore, I had to loan them one), and what the recommended torque is. These may be boring details to you, but they’re essential for your male reader. Wrong head, no screw.
    ellauri159.html on line 1203: You tend to communicate passionately about your beliefs. You tend to start writing before finishing research on life, the universe, and everything, wanting to commit your half-baked insights to paper. Be sure to gather enough data to support your position, and include alternative facts for balance. This is one arena where it may be healthy to indulge your perfectionist tendencies. Get the facts right enough to maintain plausibility.
    ellauri159.html on line 1205: Guys like you tend to be easily hurt by criticism, especially when it comes to their writing, or their sexual performance. Because they generally keep their writing and wanking private until they think it’s finished, they may not have a good sense of the look and feel to others. Consider showing your work and your tool to a trusted friend or colleague for advice before you begin the final round. This will help you better connect with your audience, which is important to you, I know.
    ellauri159.html on line 1209: According to Dr. Phil, 90% of relationship problems can’t be solved. Why? Because it would require one person or the other to compromise their values. So the best a couple can do is to agree to disagree. INFJs don’t want people to compromise their values—yet that 90% statistic is bound to discourage INFJs like me. I suspect it isn’t the relationship problems themselves that lead to the INFJs’ dissatisfaction; it’s the fact that the problems can’t be solved. Perhaps the INFJs feel that if only they could be more creative, or their partner could be more flexible, the little annoyances that have existed since the first day of the relationship could be eliminated. Not so. No amount of skill or understanding will make naturally ingrained differences go away.
    ellauri159.html on line 1213: Perhaps this is what draws me to writing women’s fiction. I can create relationship problems, which I can then go about solving, without hurting anyone but my fictional characters in the process. Real life, unfortunately, doesn’t work that way. The INFJs’ search for perfection can damage otherwise good relationships. So I propose a revised Serenity Prayer for INFJs: God grant me the serenity to accept the things I cannot change. Period. Oh, I got my period.
    ellauri159.html on line 1219: You prefer writing about your own personal topics. You may lose your creative drive if the subject isn’t about you. If so, try taking an angle that allows you to write about your feelings on the topic, if not you yourself. If you’re a technical writer, look for ways to connect with readers by anticipating and meeting their needs. Or you can use your tech knowledge to write another Gravity´s Rainbow. But don´t expect your employer to like it.
    ellauri159.html on line 1221: You have a keen insight into the nature of things. Your prose often conveys startling images of mood or atmosphere rather than objects. Maybe you should consider poetry, or rap. You enjoy complexity and can patiently unravel dense material like a terrier. You are able to see many sides of an argument and so may have difficulty reaching a conclusion, or even reaching a period, like Pynchon. During the writing process, you may often pause to consider alternatives or to seek seeming connections between obviously disparate things. That´s a paranoid feature, so you may be an asthenic person. Consult Krezmer´s typology.
    ellauri159.html on line 1223: Strive for elegance in language. You can never polish the work too soon. You tend to write long, meandering first drafts, so you’ll likely need to synthesize and cut material later. Save the search for that perfect metaphor until the revision stage.
    ellauri159.html on line 1230: You like to start projects first. You often map out their ideas to everyone to visualize the big picture before you begin writing. You sense how your various opinions flow together logically and build on one another. Because you develop a clear picture early on, you might reach a conclusion and skip writing completely before finishing your research. To ensure a balanced product, stay open to new information that may change your perspective. Don´t listen to idiots, however.
    ellauri159.html on line 1232: You want to master the subject everyone´s whining about. You enjoy the challenge of technical topics, and you focus on crafting clear, concise instructions. However, if you don’t see the perks of the writing project, your interest may wane. Discuss the project with friends or colleagues to help you find a way to increase your reward.
    ellauri159.html on line 1240: With the desire for efficiency, you must sometimes be terse. Be sure to consider audience reaction. "Shut up!" is a good terse riposte. You already know how ideas relate to one another. Unless you’re writing for an audience of experts, assume readers know nothing about the topic. They don´t. Include faked data if necessary to support your conclusions. In your eagerness to finish, don’t skimp on those touches that will elevate your writing from good to great. You want to be great, not just good. Alexander the Good? Friedrich the Good? Catherine the Good? Naaw.
    ellauri159.html on line 1242: Fake objectivity and be skeptical of emotional appeals, except when dealing with an emotional audience. Otherwise it is fine to make your writing impersonal, even abrasive. A trusted editor can help you soften your tone to more effectively connect with the bleeding hearts. Adolf the Great had one. Your arguments will be better received if you engage the patriotic heart as well as the nazi mind.
    ellauri159.html on line 1252: You are motivated by a desire to innovate. You tend to seek a unique approach even to ordinary topics. Conversely, you tend to be good at making complex subjects simple and interesting ones boring. Stay focused, and let your desire to prove your competence and ingenuity drive you forward until the project is complete. Dont run around like the crazy fox in Kamalat eläimet (Awful Animals). Your medical diagnosis is ADHD.
    ellauri159.html on line 1254: You generally enjoy brainstorming but may not feel motivated to write until you feel the pressure of a deadline. To avoid a time crunch at the end of the project, set milestones along the way. Make your best guess of how long each step should take, then double it. Schedule enough time to take breaks so you can consider new possibilities. To stay energized, try working in a variety of settings.
    ellauri159.html on line 1258: You tend to grasp the big picture and to focus on the future. Ensure that your work contains enough background material and concrete detail. To avoid tangents or a cursory treatment of the subject, keep the central thesis or purpose of the project in mind while writing. Solicit feedback from someone whose competence you trust.
    ellauri159.html on line 1273: You regard a writing project as an opportunity to learn something new. You start by gathering a wide variety of facts, then classifying them according to an underlying principle. You enjoy writing about abstract ideas and theories. One idea may quickly suggest another. You may need to limit your topic during the pre-writing stage to keep it from becoming unwieldy.
    ellauri159.html on line 1275: You prefer to work independently in a quiet environment. You like the flexibility of setting your own goals. You may spend long hours on a project if the subject engages you, becoming deeply invested in the outcome. Remember to keep the family in mind to help ensure that your writing is as interesting to them as it is to you.
    ellauri159.html on line 1277: You tend to be good at organizing ideas and weeding out logical inconsistency. You have a natural propensity for clarifying the complex. But you will likely need to make a conscious effort to include the personal dimensions of a topic. (Well I do, no two ways about that!) During revision, look for places where you can add examples or anecdotes, if appropriate, to illustrate the facts. This engages the reader and brings theoretical principles to life. (I do this too, lotsa images and anecdotes and all!)
    ellauri159.html on line 1279: You’re motivated by your search for knowledge. An unconventional thinker, you have little regard for the common way of doing things. Chances are, formulas like “Top 5 Reasons Your Blog Should Have a Top 5 List” won’t appeal to you. Instead, you strive to surpass the ordinary. As an architect, you may experience the following pitfalls:
    ellauri159.html on line 1281: You like complex, theoretical subjects, and you use your wide vocabulary in your writing. To enhance readability, choose the simplest word that communicates an idea accurately. You may sometimes make intuitive leaps that are unclear to your audience. Illustrate connections even if they seem obvious to you. To ensure that your message is clear, ask for feedback from someone you trust.
    ellauri159.html on line 1283: You enjoy seeking knowledge for its own sake. Once you’ve solved the puzzle, though, you might lose interest in writing about what you’ve learned. It may be best to begin drafting even while you’re conducting your research. Treat the writing itself as a problem to solve. This may keep you energized until the project is complete.
    ellauri159.html on line 1285: You can become blocked if you can’t find opportunities to make your unique ideas heard. If a writing assignment seems restrictive to you, challenge yourself to find a way to work within the system while still expressing your ingenuity. Instead of turning cynical, use your dry sense of humor.
    ellauri159.html on line 1289: You are a conceptualizer who tends to explore a narrow topic deeply. Guys like you take a systems approach, rather than a linear one, during the planning stage. They do a website not just a text! You start a project early to test the concept, then quickly drive toward the conclusion. Once the competitors´ bones are in place, you further develop the content, adding facts to flesh out their ideas. You may find it useful during revision to challenge yourself to consider alternatives, rather than locking yourself in to your original premise. Oh, why bother, since you got it all figured out already.
    ellauri159.html on line 1293: You are an innovative problem-solver who wants control over the product and the process, like Bill Gates or Larry Page, who earned billions with this approach. Guys like you are confident in their vision and want to bring it to life.
    ellauri159.html on line 1299: When you´re weeding out information and people that aren’t pertinent to the project, be sure to keep the need of an audience in mind, however. Don´t decimate all and everybody. Rich and few is good; a few lousy beggars is not. Where appropriate, include personal anecdotes to engage the reader. Don’t scale down to mere facts. Hire an ENT to invent jokes.
    ellauri159.html on line 1301: To control your workplace and steal their original ideas, make sure you do so within the parameters of the project. If you’re a freelance writer, for example, remember that you’re writing for an editor, not for yourself. So get rid of the editor, or become one yourself. If something about the assignment doesn’t make sense to you, don’t ignore it—seek clarification. Or sue them.
    ellauri159.html on line 1314:

    Singerin opetus
    ellauri159.html on line 1327: Itchele Singer luki Varsovassa kirjaklubissa spiritualisteja ja Will to Believeä. Denim-housuinen nojatuolipsykologi Bill James ähertää ja puurtaa siinä puolustaaxeen cartesiolaista dualismia. Pascalin veto on efektiivisesti sama vedätys kuin the American Dream. Monoteismi ja monismi olivat joutuneet pahaan hakauxeen lännessä (pace Spinoza), mikä alkoi haitata länsikapitalismin voittoputkea. Kähmintä on hyvä aloittaa vastapuolen termien anastuxesta. To express a tolerably definite philosophic attitude in a very untechnical way.
    ellauri159.html on line 1329: Were I obliged to give a short name to the attitude in question, I should call it that of radical empiricism, in spite of the fact that such brief nicknames are nowhere more misleading than in philosophy. I say 'empiricism,' because it is contented to regard its most assured conclusions concerning matters of fact as hypotheses liable to modification in the course of future experience; and I say 'radical,' because it treats the doctrine of monism itself as an hypothesis, and, {viii} unlike so much of the half-way empiricism that is current under the name of positivism or agnosticism or scientific naturalism, it does not dogmatically affirm monism as something with which all experience has got to square. The difference between monism and pluralism is perhaps the most pregnant of all the differences in philosophy. Primâ facie the world is a pluralism; as we find it, its unity seems to be that of any collection; and our higher thinking consists chiefly of an effort to redeem it from that first crude form.
    ellauri159.html on line 1343: He was born in Amsterdam, New York. His father, John Blood, was a prosperous landowner. Blood was known as an intelligent man but an unfocused one. He described himself:
    ellauri159.html on line 1345: I was born here in Amsterdam. My father was a land holder of 700 acres [2.8 km²] here, adjoining the city on both sides of the river, and lived, as I now live, in a large brick house on the south bank of the Mohawk visible as you enter Amsterdam from the east. I was his only child, and went a good deal my own way. I ran to machinery, by fancy; patented among other devices a swathing reaper which is very successful. I was of loose and wandering ways. And was a successful gambler through the Tweed regime -- made "bar'ls" of money, and threw it away. I was a fancy gymnast also, and have had some heavy fights, notable one of forty minutes with Ed. Mullett, whom I left senseless. This was mere fancy. I never lifted an angry hand against man, woman or child -- all fun -- for me. ....I do farming in a way, but am much idle. I have been a sort of pet of the city, and think I should be missed. In a large vote taken by one of the daily papers here a month or so ago as to who were the 12 leading citizens, I was 6th in the 12, and sole in my class. So you see, if Sparta has many a worthier son, I am still boss in the department I prefer.
    ellauri159.html on line 1347: Blood did indeed patent a swathing reaper along with other patents, and wrote prolifically, but the larger portion of his writing consisted of letters, either to local newspapers or to friends such as James Hutchison Stirling, Alfred Tennyson and William James (the above quote was from a letter to James). H. M. Kallen wrote of Blood:
    ellauri159.html on line 1351: Early books included The Philosophy of Justice Between God and Man (1851) and Optimism: The Lesson of Ages (1860), a Christian mystical vision of the pursuit of happiness from Blood´s distinctly American perspective; on the title page of the book, Blood described it as "A compendium of democratic theology, designed to illustrate necessities whereby all things are as they are, and to reconcile the discontents of men with the perfect love and power of ever-present God." During his lifetime he was best known for his poetry, which included The Bride of the Iconoclast, Justice, and The Colonnades. According to Christopher Nelson, Blood was a direct influence on William James´ The Varieties of Religious Experience as well on James´s concept of Sciousness, prime reality consciousness without a sense of self.
    ellauri159.html on line 1353: After experiencing the anesthetic nitrous oxide during a dental operation, Blood concluded that the gas had opened his mind to new ideas and continued experimenting with it. In 1874, he published a 37-page pamphlet, The Anesthetic Revelation and the Gist of Philosophy.
    ellauri159.html on line 1355: He married twice; to Mary Sayles, and following her death, to Harriet Lefferts. He had six children from the first marriage, and a daughter from the second.
    ellauri159.html on line 1360: Tell thou no tales exaggerate, to mark
    ellauri159.html on line 1380: Ihmekös tuo että James smelled Blood tästä hepusta, ja voimakkaasti uskomaan tahtova Singer piti Jamesista, plus spiritualismista. Jamexen ozikoista näkee jo eze on paha pyllypää. Kunhan jaxan, boldaan tästä pahimmat ällösanat/typeryydet.
    ellauri159.html on line 1382: Hypotheses and options, 1. Pascal's wager, 5. Clifford's veto, 8. Psychological causes of belief, 9. Thesis of the Essay, 11. Empiricism and absolutism, 12. Objective certitude and its unattainability, 13. Two different sorts of risks in believing, 17. Some risk unavoidable, 19. Faith may bring forth its own verification, 22. Logical conditions of religious belief, 25.
    ellauri159.html on line 1395: Rationality means fluent thinking, 63. Simplification, 65. Clearness, 66. Their antagonism, 66. Inadequacy of the abstract, 68. The thought of nonentity, 71. Mysticism, 74. Pure theory cannot banish wonder, 75. The passage to practice may restore the feeling of rationality, 75. Familiarity and expectancy, 76. 'Substance,' 80. A rational world must appear {xvi} congruous with our powers, 82. But these differ from man to man, 88. Faith is one of them, 90. Inseparable from doubt, 95. May verify itself, 96. Its rôle in ethics, 98. Optimism and pessimism, 101. Is this a moral universe?—what does the problem mean? 103. Anaesthesia versus energy, 107. Active assumption necessary, 107. Conclusion, 110.
    ellauri159.html on line 1399: Prestige of Physiology, 112. Plan of neural action, 113. God the mind's adequate object, 116. Contrast between world as perceived and as conceived, 118. God, 120. The mind's three departments, 123. Science due to a subjective demand, 129. Theism a mean between two extremes, 134. Gnosticism, 137. No intellection except for practical ends, 140. Conclusion, 142.
    ellauri159.html on line 1415: Small differences may be important, 256. Individual differences are important because they are the causes of social change, 259. Hero-worship justified, 261.
    ellauri159.html on line 1419: The world appears as a pluralism, 264. Elements of unity in the pluralism, 268. Hegel's excessive claims, 273. He makes of negation a bond of union, 273. The principle of totality, 277. Monism and pluralism, 279. The fallacy of accident in Hegel, 280. The good and the bad infinite, 284. Negation, 286. Conclusion, 292.—Note on the Anaesthetic revelation, 294.
    ellauri160.html on line 49: We lived near together on a lane in Ch'ang-kan, And we went on living in the village of Chōkan:
    ellauri160.html on line 60: Through the Gorges of Ch'u-t'ang, of rock and whirling water. You went into far Ku-tō-en, by the river of swirling eddies,
    ellauri160.html on line 63: Your footprints by our door, where I had watched you go, You dragged your feet when you went out.
    ellauri160.html on line 72: Send me a message home ahead! Please let me know beforehand,
    ellauri160.html on line 80: Li poikkesi muista Tang-kauden suurista runoilijoista siinä, ettei hän koskaan suorittanut virkatutkintoa eikä hänellä ollut akatemiauransa jälkeen virallista asemaa Vuonna 756 Li liittyi keisarin 16. pojan prinssi Lin johtamien joukkoihin runoilijana. Hieman myöhemmin prinssi Litä syytettiin pyrkimyksestä perustaa oma valtiona ja hänet teloitettiin. Li Bai joutui vangiksi Jiujiangissa, josta hänet karkotettiin Yelangiin. Ennen hänen sinne saapumistaan annettiin kuitenkin käsky yleistä armahduksesta, jonka ansiosta Li saattoi palata Itä-Kiinaan. Li kuoli tiettävästi sukulaisensa luona vuonna 762 Dangtussa Anhuin maakunnassa. Tuskin tunnetun legendan mukaan hän hukkui pudottuaan veneestä yrittäessään juovuspäissään tavoitella kuun kuvajaista. Juu, Li Po ja Ezra Pound on aika samixia, paizi että Li Po ei ole yhtä misogyyninen paskiainen kuin Ezra Pound.
    ellauri160.html on line 113: – Poundin hyvä lukija "gentle reader" ilman muuta osaa Iliaan ja Odysseian alkukielellä ja Danten Jumalaisen näytelmänkin. Konfutsensa hän tuntee joko ranskan tai englanninkielisenä käännöksenä.
    ellauri160.html on line 122: Ezra Weston Loomis Pound (30 October 1885 – 1 November 1972), modernin ajan Li Bai, was an expatriate American poet and critic, a major figure in the early modernist poetry movement, and a fascist collaborator in Italy during World War II. His works include Ripostes (1912), Hugh Selwyn Mauberley (1920), and his 800-page epic poem, The Cantos (c. 1917–1962). Hizi noi cantothan on selvä kokoelma paasauxia!
    ellauri160.html on line 126: Both sides of Pound's family emigrated from England in the 17th century. On his father's side, the immigrant ancestor was John Pound, a Quaker who arrived from England around 1650. Ezra's paternal grandmother, Susan Angevine Loomis, married Thaddeus Coleman Pound. On his mother's side, Pound was descended from William Wadsworth, a Puritan who emigrated to Boston on the Lion in 1632. Captain Joseph Wadsworth helped to write the Connecticut constitution. The Wadsworths married into the Westons of New York; Harding Weston and Mary Parker were Pound's maternal grandparents. After serving in the military, Harding remained unemployed, so his brother Ezra Weston and Ezra's wife, Frances Amelia Wessells Freer (Aunt Frank), helped to look after Isabel, Pound's mother. No oliko Pound sitten sukua myös Henry "setelitukun väärti" Longfellowille? Varmaan niin.
    ellauri160.html on line 128: Pound's education began in dame schools: Miss Elliott's school in Jenkintown in 1892 and the Heathcock family's Chelten Hills School in Wyncote in 1893. Known as "Ra" (pronounced "Ray"), he attended Wyncote Public School from September 1894. His first publication was on 7 November 1896 in the Jenkintown Times-Chronicle ("by E. L. Pound, Wyncote, aged 11 years"), a limerick about William Jennings Bryan, who had just lost the 1896 presidential election.
    ellauri160.html on line 130: In 1897, aged 12, he transferred to Cheltenham Military Academy (CMA), where he wore an American Civil War-style uniform and was taught drilling and how to shoot. The following year he made his first trip overseas, a three-month tour with his mother and Aunt Frank, who took him to England, Belgium, Germany, Switzerland, Italy, Spain, and Morocco. He attended CMA until 1900, at times as a boarder, but it seems he did not graduate.
    ellauri160.html on line 132: In 1901 Pound was admitted, aged 15, to the University of Pennsylvania's College of Liberal Arts. Years later he said his aim was to avoid drill at the military academy. His one distinction in first year was in geometry, but otherwise his grades were mostly poor, including in Latin, his major; he achieved a B in English composition and a pass in English literature. In his second year he switched from the degree course to "non-degree special student status", he said "to avoid irrelevant subjects". He was not elected to a fraternity at Penn, but it seemed not to bother him.
    ellauri160.html on line 136: From September 1907 Pound taught French and Spanish at Wabash College, a Presbyterian college with 345 students in Crawfordsville, Indiana, which he called "the sixth circle of hell". Se oli Ezran Kouvola. One former student remembered him as a breath of fresh air; another said he was "exhibitionist, egotistic, self-centered and self-indulgent".
    ellauri160.html on line 138: He was dismissed after a few months. Smoking was forbidden, but he would smoke cigarillos in his room in the same corridor as the president's office. He was asked to leave the college in January 1908 when his landladies, Ida and Belle Hall, found a woman in his room. Shocked at having been fired, he left for Europe soon after, sailing from New York in March on the RMS Slavonia.
    ellauri160.html on line 140: In January and February 1909, after the death of John Churton Collins left a vacancy, Pound lectured for an hour a week in the evenings on "The Development of Literature in Southern Europe" at the Regent Street Polytechnic.
    ellauri160.html on line 141: Mornings might be spent in the British Museum Reading Room, followed by lunch at the Vienna Café on Oxford Street, where Pound first met Wyndham Lewis in 1910. "There were mysterious figures / that emerged from recondite recesses / and ate at the WIENER CAFÉ". Ford Madox Ford described Pound as "approaching with the step of a dancer, making passes with a cane at an imaginary opponent":
    ellauri160.html on line 143: He would wear trousers made of green billiard cloth, a pink coat, a blue shirt, a tie hand-painted by a Japanese friend, an immense sombrero, a flaming beard cut to a point, and a single, large blue earring."
    ellauri160.html on line 149: London found Pound amusing. The newspapers interviewed him, and he was mentioned in Punch magazine, which on 23 June 1909 described "Mr. Ezekiel Ton" as "the most remarkable thing in poetry since Robert Browning ... blending the imagery of the unfettered West, the vocabulary of Wardour Street, and the sinister abandon of Borgiac Italy". The phrase "Wardour Street English" denotes the use of near-obsolete words for effect, such as anent; this derives from the once great number of antique shops in the area. anent means about, concerning. Did you know?
    ellauri160.html on line 151: Rupert Brooke complained in the Cambridge Review that Pound had fallen under the influence of Walt Whitman, writing in "unmetrical sprawling lengths that, in his hands, have nothing to commend them". But he did acknowledge that Pound had "great talents".
    ellauri160.html on line 155: After persuading his parents to finance his passage back to Europe, he sailed from New York on the R.M.S. Mauretania on 22 February 1911. It was nearly 30 years—April 1939—before he visited the U.S. again.
    ellauri160.html on line 160: In The Cantos, Possum is T. S. Eliot: "but the lot of 'em, Yeats, Possum and Wyndham / had no ground beneath 'em." In the New Age office in 1918, he also met C. H. Douglas, a British engineer who was developing his economic theory of social credit, which Pound found attractive. Douglas reportedly believed that Jews were a problem and needed to abandon a Messianic view of themselves as the "dominating race". According to Colin Holmes, the New Age itself published antisemitic material. It was within this environment, not in Italy, according to Tim Redman, that Pound first encountered antisemitic ideas about "usury". In Douglas's program," Pound had found his true muse: a blend of folkloric Celtic twilight with a paranoid hatred of the money economy and a dire suspicion about an ancient tent people's faith."
    ellauri160.html on line 171: Poetry published Pound's "A Few Don'ts by an Imagist" in March 1913. Superfluous words, particularly adjectives, should be avoided (Ahha! This is where Stephen King comes in) as well as expressions like "dim lands of peace". He wrote: "It dulls the image. It mixes an abstraction with the concrete. It comes from the writer's not realizing that the natural object is always the adequate symbol. Just say 'lands'." Poets should "go in fear of abstractions". He wanted Imagisme "to stand for hard light, clear edges", he wrote later to Amy Lowell.
    ellauri160.html on line 174: During the subsequent row, Pound left the table and returned with a tin bathtub on his head, suggesting it as a symbol of what he called Les Nagistes, a school created by Lowell's poem "In a Garden", which ends with "Night, and the water, and you in your whiteness, bathing!" Apparently his behavior helped Lowell win people over to her point of view, as did her offer to fund future work.
    ellauri160.html on line 178: In the summer of 1913 Pound became literary editor of The Egoist, a journal founded by the suffragette Dora Marsden. At the suggestion of W. B. Yeats, Pound encouraged James Joyce in December of that year to submit his work. Harriet Shaw Weaver accepted it for The Egoist, which serialized it from 2 February 1914, despite the printers objecting to words like "fart" and "ballocks", and fearing prosecution over Stephen Dedalus's thoughts about prostitutes. Joyce wrote to Yeats: "I can never thank you enough for having brought me into relation with your friend Ezra Pound who is indeed a miracle worker."
    ellauri160.html on line 180: This was the first of three winters Pound and Yeats spent at Stone Cottage, including two with Dorothy after she and Ezra married in 1914. "Canto LXXXIII" records a visit: "so that I recalled the noise in the chimney / as it were the wind in the chimney / but was in reality Uncle William / downstairs composing / that had made a great Peeeeacock / in the proide ov his oiye."
    ellauri160.html on line 182: Samuel Putnam knew Pound in Paris in the 1920s and described him as stubborn, contrary, cantankerous, bossy, touchy, and "devoid of humor"; he was "an American small-towner", in Putnam's view. His attitude caused him trouble in both London and Paris. English women, with their "preponderantly derivative" minds, were inferior to American women who had minds of their own, he wrote in the New Age. The English sense of what was right was based on respect for property, not morality. "Perched on the rotten shell of a crumbling empire", London had lost its energy. England's best authors—Conrad, Hudson, James, and Yeats—were not English. English writers and critics were ignorant, he wrote in 1913.
    ellauri160.html on line 188: On 22 September 1914 T. S. Eliot traveled from Merton College, Oxford, with an introduction from Conrad Aiken, to have Pound read Eliot's unpublished "The Love Song of J. Alfred Prufrock". Pound wrote to Harriet Monroe, editor of Poetry, on 30 September to say that Eliot—who was at Oxford on a fellowship from Harvard—had "sent in the best poem I have yet had or seen from an American ... He has actually trained himself and modernized himself on his own." Monroe did not like Prufrock's "very European world-weariness", according to Humphrey Carpenter, but she published it anyway, in June 1915.
    ellauri160.html on line 192: Pound käänsi Li Bain runoja japanilaisten avulla. Ei niitä monta tullut, ennenkin se ehti riitaantua apujapanilaisten kaa. Michael Alexander saw Cathay as the most attractive of Pound's work. There is a debate about whether the poems should be viewed primarily as translations or as contributions to Imagism and the modernization of English poetry. English professor Steven Yao argued that Cathay shows that translation does not need a thorough knowledge of the source language.
    ellauri160.html on line 193: Pound's translations from Old English, Latin, Italian, French and Chinese were highly disputed. According to Alexander, they made him more unpopular in some circles than the treason charge.
    ellauri160.html on line 196: Harriet Monroe, editor of Poetry, published a letter in April 1919 from a professor of Latin, W. G. Hale, who found "about three-score errors" in the text; he said Pound was "incredibly ignorant of Latin", that "much of what he makes his author say is unintelligible", and that "If Mr. Pound were a professor of Latin, there would be nothing left for him but suicide" (adding "I do not counsel this"). Pound replied to Monroe: "Cat-piss and porcupines!! The thing is no more a translation than my 'Altaforte' is a translation, or than Fitzgerald's Omar is a translation."
    ellauri160.html on line 202: In June, July and August 1917 Pound had the first three cantos published, as "Three Cantos", in Poetry. Twice the length of Paradise Lost and 50 times longer than The Waste Land, Pound's 800-page The Cantos ("Canto I" to "Canto CXVI", c. 1917–1962) became his life's work.
    ellauri160.html on line 204: His obituary in The Times described it as not a great poem, because of the lack of structure, but a great improvisation: "The exasperating form permits the occasional, and in the early Cantos and in The Pisan Cantos not so occasional, irruption of passages of great poetry, hot and burning lava breaking through the cracks in piles of boring scree."
    ellauri160.html on line 209: The Pounds settled in Paris around April 1921 and in December moved to an inexpensive ground-floor apartment at 70 bis Rue Notre-Dame-des-Champs. Pound became friendly with Marcel Duchamp, Fernand Léger, Tristan Tzara, and others of the Dada and Surrealist movements, as well as Basil Bunting. He was introduced to the American writer Gertrude Stein, who was living in Paris. She wrote years later that she liked him but did not find him amusing; he was "a village explainer, excellent if you were a village, but if you were not, not".
    ellauri160.html on line 211: Hemingway, then aged 22, moved to Paris with his wife, Hadley Richardson, and letters of introduction from Sherwood Anderson. In February 1922 the Hemingways visited the Pounds for tea. Although Pound was 14 years older, the men became friends; Hemingway assumed the status of pupil and asked Pound to edit his short stories. Pound introduced him to his contacts, including Lewis, Ford, John Peale Bishop, Malcolm Cowley, and Derek Patmore, while Hemingway tried to teach Pound to box. Hemingway was a drinker, Ezra not.
    ellauri160.html on line 219: Pound's contribution to poetry began in the early 20th century with his role in developing Imagism, a movement stressing precision and economy of language. Working in London as foreign editor of several American literary magazines, he helped discover and shape the work of contemporaries such as T. S. Eliot, Ernest Hemingway, and James Joyce. He was responsible for the 1914 serialization of Joyce's A Portrait of the Artist as a Young Man, the 1915 publication of Eliot's "The Love Song of J. Alfred Prufrock", and the serialization from 1918 of Joyce's Ulysses. Hemingway wrote in 1932 that, for poets born in the late 19th or early 20th century, not to be influenced by Pound would be "like passing through a great blizzard and not feeling it's cold."
    ellauri160.html on line 221: Angered by the carnage of World War I, Pound blamed the war on finance capitalism, which he called "usury". He was completely right. He moved to Italy in 1924 and through the 1930s and 1940s promoted an economic theory known as social credit, wrote for publications owned by the British fascist Sir Oswald Mosley, embraced Benito Mussolini's fascism, and expressed support for Adolf Hitler. During World War II and the Holocaust in Italy, he made hundreds of paid radio broadcasts for the Italian government, including in German-occupied Italy, attacking the United States, Franklin D. Roosevelt, Great Britain, international finance, munitions makers and mongers, and Jews, among others, as causes, abettors and prolongers of the world war, as a result of which he was arrested in 1945 by American forces in Italy on charges of treason. He spent months in a U.S. military camp in Pisa, including three weeks in an outdoor steel cage. Deemed unfit to stand trial, he was incarcerated in St. Elizabeths psychiatric hospital in Washington, D.C., for over 12 years. Nothing has changed: this sounds precisely like the U.S. decades long persecution of Assange.
    ellauri160.html on line 223: While in custody in Italy, Pound began work on sections of The Cantos that were published as The Pisan Cantos (1948), for which he was awarded the Bollingen Prize for Poetry in 1949 by the Library of Congress, causing enormous controversy. After a campaign by his fellow writers, he was released from St. Elizabeths in 1958 and lived in Italy until his death in 1972. His economic and political views have ensured that his life and work remain controversial. He is popular with the alt-right but his opinions about usury forever condemn him in the circles of New York money liberals.
    ellauri160.html on line 290: Tunnekylmä saattaa helposti raivostua tai ilmaista itseään jopa aggressiivisesti. Tämä johtuu siitä, että tunnekylmyyden ytimessä on ongelmia tunteidenkäsittelyn kanssa. Joo kyl maar guitengi
    ellauri160.html on line 312: Fukuyama is known for his book The End of History and the Last Man (1992), which argues that the worldwide spread of liberal democracies and free-market capitalism of the West and its lifestyle may signal the end point of humanity´s sociocultural evolution and become the final form of human government. However, his subsequent book Trust: Social Virtues and Creation of Prosperity (1995) modified his earlier position to acknowledge that culture cannot be cleanly separated from economics. Fukuyama is also associated with the rise of the neoconservative movement, from which he has since distanced himself.
    ellauri160.html on line 314: Francis Fukuyama was born in the Hyde Park neighborhood of Chicago, Illinois, United States. His paternal grandfather fled the Russo-Japanese War in 1905 and started a shop on the west coast before being interned in the Second World War. His father, Yoshio Fukuyama, a second-generation Japanese American, was trained as a minister in the Congregational Church, received a doctorate in sociology from the University of Chicago, and taught religious studies. His mother, Toshiko Kawata Fukuyama (河田敏子), was born in Kyoto, Japan, and was the daughter of Shiro Kawata (河田嗣郎), founder of the Economics Department of Kyoto University and first president of Osaka City University. Francis grew up in Manhattan as an only child, had little contact with Japanese culture, and did not learn Japanese.
    ellauri160.html on line 436: Unwept, unwrapped in sepulchre, since toils urged other. Itkemättä, hautaamatta, kun oli muita kiireitä.
    ellauri160.html on line 488: 6This phrase comes from Dartona's Homeric Hymns. The particular line appears in the "Second Hymn to Aphrodite." Scholars provide a variety of translations for the passage. Kearns's translation reads: "the high places [walls, fortifications] of Cyprus are her appointed realm" (25).
    ellauri160.html on line 491: 7The golden bough of Argicida - Formula of address for Hermes. "Argicida" is the Latin translation of the epithet Ἀργειφόντης ("Argeiphontes" - slayer of Argus) which is always applied to him, whereas the golden bough is Hermes´ caduceus, or wand. PL. Hermes has an appearance in the other Hymn to Aphrodite (no. V), printed in the Divus volume. Eli se em. kyrvännäköinen tirso-sauva. It all figures. Mua ärsyttää Dos Vidaxen Tirson musta pässintukka, menis parturiin. Luupää.
    ellauri160.html on line 552: Kohukiekkoilijan viimeisin käänne juontaa juurensa viime viikonlopulle ja Leville. Seiskaan yhteyttä ottaneiden silminnäkijöiden mukaan Leijona-legendalla olisi ollut lauantain ja sunnuntain välisenä yönä hyvinkin kova hinku paikalliseen Ihku-yökerhoon.
    ellauri160.html on line 583: Scholars believe the reason Jews in Babylon undertook to draw demons between the 5th and the 7th centuries has to do with a series of relaxations of the strictures, which rabbis gave the Jews as a way of dealing with the challenged posed by the increasing strength of Christianity. Fearing that Jews might prefer the new religion, the rabbis agreed to allow magic that included visual images. The demons Vilozny researched were drawn on “incantation bowls” – simple pottery vessels the insides of which were covered with inscriptions and drawings.
    ellauri160.html on line 585: The most outstanding is Lilith, a well-known succubus in Jewish texts. The Babylonian Jewish Lilith is a combination of two female Sumerian demons: Lamashtu, who specialized in strangling women and infant during births and Ardat-Lili, whose specialty was the seduction and murder of young men. Lilith, then, both endangers mothers and infants and seduces men and in the bowls that depict her attributes both female demons can be found.
    ellauri160.html on line 587: Lilith is often depicted naked and with longer hair and frequently in a seductive dance pose like Ardit-Lili. (Eli se on toi joka seisoo jalat harallaan pillu ärvöllään.) In the inscriptions surrounding the images she is described as a female demon who strangles babies at their hour of birth. Mabhalta, her usual companion, is described on one of the bowls as “the great destroyer of fire.”
    ellauri160.html on line 631: The North West Angle of the Circle of the Twelve is described as a scorpion which stands upright and composed of putrefying water, gigantic in size. With this demon comes the “unnameable” one, Abaddon, his image is black, huge and covered in whirling wheels and blades, within his hand a wheel which has a multitude of cat-like demons upon it. Behind Abaddon is Maamah or Naamah, a crouching demon like woman, who is of Az – Jeh the Mother of Harlots, she has an animal’s body and eats the earth while crawling.
    ellauri160.html on line 633: Within the center is the Adversary form of Samael – Asmodeus. The Cabalists compose Samael as being the Devil of the Tarot, and Asmodeus as a bestial man in a crouching position. The “Rosh Satanim” or “Head of Devils” whose elixir is “Sain ha-mawet”, the poison begetting life in both darkness and light. The “Angel of Death” who is Samael is indeed Ahriman or Satan, the Adversary along with his Bride, Lilith or Az. Asmodeus is a Son of Samael/Ahriman whose consort is a younger daughter of Lilith. Aeshma/Asmodeus is a powerful spirit who manifests in matter through the individual whose path is of the fallen ones.
    ellauri160.html on line 635: In Talmudic-midrashic literature, Naamah is indistinguishable from the human Naamah, who earned her name by seducing men through her play of cymbals. She also enticed the angel Shamdon or Shomron and bore Ashmodai, the king of devils. It was later, in Kabbalistic literature like the Zohar, that she became an inhuman spirit. Kun John oli pieni ja sen vaippa oli täynnä, se tuli ja työnsi sen nukkuvien naamaan sanoen "istuu naamalle." Voi saatana. Aika epäinhimillistä.
    ellauri160.html on line 639: In another story from the Zohar, Naamah and Lilith are said to have corrupted the angels Ouza and Azazel. The text states she also attracts demons, as she is continuously chased by demon kings Afrira and Qastimon every night, but she leaps away every time and takes multiple forms to entice men.
    ellauri160.html on line 643: 2In the rabbinic literature of Yalḳuṭ Ḥadash, on the eves of Wednesday and Saturday, she is "the dancing roof-demon" who haunts the air with her chariot and her train of 18 messengers/angels of spiritual destruction. She dances while her mother, or possibly grandmother, Lilith howls. She is also "the mistress of the sorceresses" who communicated magic secrets to Amemar, a Jewish sage.
    ellauri160.html on line 645: In Zoharistic Kabbalah, she is a queen of the demons and an angel of sacred prostitution, who mates with archangel Samael along with Lilith and Naamah, sometimes adding Eisheth as a fourth mate.
    ellauri160.html on line 647: According to legend, Agrat and Lilith visited King Solomon disguised as prostitutes. The spirits Solomon communicated with Agrat were all placed inside of a genie lamp-like vessel and set inside of a cave on the cliffs of the Dead Sea. Later, after the spirits were cast into the lamp, Agrat bat Mahlat and her lamp were discovered by King David. Agrat then mated with him a night and bore him a demonic son Ashm'dai and later Ashmodai, named after Asmodeus, who is identified with Hadad the Edomite.
    ellauri160.html on line 649: In a Kabbalistic treatise by Nathan Spira (died in 1662), it is explained that Mahlat was daughter to Ishmael and his wife, who was herself daughter of Egyptian sorcerer Kasdiel. Mother and daughter were exiled to the desert, where the demon Igrathiel mated with Mahlat and engendered Agrat or Igrat. Mahlat later became Esau's wife.
    ellauri160.html on line 686: Minusta tuntuu, että ongelma on se, että tässä on kaksi (4? 5?) ihmistä, joilla on niin kauheat paskalastit, jotka ovat tulleet sieltä edellisistä suhteista ja sitten on tuo julkinen paine ja työpaineet. Käännymme toisiamme vastaan, vaikka meidän pitäisi myydä yhdessä näitä vaikeita juttuja. Minusta tuntuu välillä siltä että olemme toistemme vihollisia. Ne on niikö ristiretkeläisiä ja minä rättipää.
    ellauri160.html on line 697:
    Martina Aitolehti, Susanna Ingerttilä (ex Sievinen), Henna Kalinainen, Sara Sieppi, Anni Uusivirta, Susanna Penttilä, Maisa Torppa, Marianne Harjula, Iida Ketola ja Susanna Ruotsalainen Viidakon tähtöset -televisiosarjan lehdistötilaisuudessa Helsingissä 1. maaliskuuta 2012. © Lehtikuva

    ellauri160.html on line 779: ge/1167826/landscape16_9/752/423/5a5dd953ea0c0b2fa7851083d4ed4793/gz/1391742.jpg" />
    ellauri160.html on line 780:
    Viidakon tiikerit -joukkueesta pudonnut Susanna Ingerttilä paljasti halunneensa lähteä kisasta pois. Susanna Ingerttilä joutui heittämään hyvästit viidakolle toisena hänen joukkueestaan. Mikä oli Susannan mielestä kamalinta kisoissa? Löysän käärmeen nostaminen. Nainen on pidemmän aikaa valitellut selkäkipuja. Hän on tottuneempi izestään kohoaviin jäykähköisin käärmeisiin.
    ellauri160.html on line 796: Every two weeks, Stammtisch, the Meet-Up group for German speakers, gets together in various bars and restaurants all over the greater Philadelphia area. At their first meeting after New Year’s, the big topic was Lauri Wylie’s Dinner for One, the short TV adaptation of his quintessential British one-act comedy with a huge international cult following—except Britain and the US.
    ellauri160.html on line 798: Born into a theater family and cutting his teeth on stage in the 1890s, Lauri Wylie (1880-1951) penned Dinner for One, also known as The 90th Birthday, during the 1920s. It opened in London’s West End in 1948, and made it to Broadway in 1953. Prior to his success with Dinner, he co-wrote revues and operettas, some with his brother. These include a parody of Gilbert and Sullivan, the reigning kings of popular operettas.
    ellauri160.html on line 800: After watching the famous movie, one lingering question hit my brain: why did this film never take off in England or the States the same way it had elsewhere? Although its absurdist humor and physical comedy seem tailor-made for the Monty Python set, Dinner for One has spent much of its life as an obscure oddball among most native English speakers.
    ellauri160.html on line 806: It is really sweet that Germans and others have adopted something and that this sketch is special for them. I respect that and don’t doubt for a second the genuine love and admiration some have for Dinner for One. But I am really surprised to see Monty Python compared with Dinner for One. I have to say it was painful to sit through. Painfully, painfully bad and unfunny. That’s why it has never caught on in Britain. I suppose we must have a very different sense of humour to that of Scandinavia and the German-speaking countries. We don’t consider it funny if someone falls over something. There’s nothing subtle or clever or nuanced about it (Rowan Atkinson’s absurdist physical comedy went down so well due to its complexity, think of the sketch where Mr. Bean makes the sandwich on the park bench and it gets progressively more and more absurd, he gets the fish out of water and slaps it against the bench to kill it before eating it, etc. now that is funny, and food fights in general). It’s not funny the first time the butler falls over the tiger-skin rug and it gets progressively more and more irritating each time he does it. You can spot the punchline a mile off and so the end of the sketch falls very flat. It’s nothing whatever to do with the length of the sketch or its obscurity or difficulty finding it: people still seek out all the comic greats on Youtube, like that fat man watsisname, or Charlie Chaplin who bravely made fun of your Hitler.
    ellauri160.html on line 810: Dammit, nothing to do with the quality or genre of the humor, (as for stumbling, just look at Chaplin) it´s just about the fucking continentals poking insipid fun of us anglo saxons who invented this kind of humor after all, that´s what is not funny, no Sir, no indeed. Those traitor British actors should be brought to the wall and shot, if they weren´t dead already.
    ellauri161.html on line 48: Se kärsi jo Vantaan Mikkolassa, nyttemmin Maunulassa, Eirassa ja Vallilassa ihmisten huolista, ehkä myös muista häpeällisistä ”ensimmäisen maailman ongelmista” (ratikka meni nenän edestä, joudun odottamaan kymmenen minuuttia).
    ellauri161.html on line 57: Ylpeämpi olen silti siitä, että jokin vielä kolkuttaa etuoikeuksissaan rypevän ensimmäisen maailman ihmisen omaatuntoa – ja pieni yhä voi voittaa ison, pehmeä kovan. Kristiina-tätikin aina messuaa "ensimmäisen maailman" ongelmista. Se kuulostaa tosi vanhanaikaiselta, kehitysapupuheelta.
    ellauri161.html on line 69: Henkilökohtaisen ja myönteisen apologeettisen katsauksen jälkeen on aika tehdä Nyölénille dogmaattinen läpivalaisu. Nyölén katsoo olevansa "oikeaoppinen kristitty", minkä mittapuuksi hän asettaa apostolisen uskontunnustuksen (kz albumia 43) jonka hän nielee mukisematta. Tästä olen iloinen, sillä apostolinen uskontunnustus oli minullekin ratkaisevassa asemassa, kun aikanaan kamppailin dogmatiikan sokkeloissa (ja kamppailen yhä). Tutkiessani kirkkoisä Irenaeusta, joka oli apostoli Johanneksen opetuslapsen opetuslapsi, löysin apostolisen regula fidein, uskon säännön tai totuuden mittapuun, jonka kodifioituna versiona apostolista credoa voi pitää.
    ellauri161.html on line 73: Varhaisilla kirkkoisillä oli siis aika lailla sama oikeaoppisuuden kriteeri kuin Nyölénillä. Tässä on vain yksi ongelma. Historia ei pysähtynyt 200-luvulle, vaan tuli 300-luku ja kiista Kristuksen jumaluudesta, jonka Nikean konsiili sitten vuonna 325 määritteli dogmiksi. Sitten tuli Pyhän Hengen jumaluus ja Konstantinopolin konsiili 381. Ja niin edelleen koko dogmihistoria. Mikä on sen suhde apostoliseen uskontunnustukseen? Tätä ei Nyölén meille ratkaise, enkä toistaiseksi itsekään. Sen vain sanon, että Nyölén ei edes mainitse koko ongelmaa ja jättää jopa ristiriitaisen vaikutelman suhteestaan siihen. Tämä on errittäin huolestuttavaa luteranismin kannalta, kz albumia 93.
    ellauri161.html on line 115: The Council of Chalcedon (AD 451) -- three bishops and two presbyters presided. They were representatives of Leo of Rome. The Council condemned EUTYCHIANISM, and gave the church the creedal statement on Christology which has stood the test of the centuries. The Chalcedonian statement has largely become the orthodox creed or Protestantism.
    ellauri161.html on line 123: Kolminaisuus on Nyölénille monimutkainen, "vaikeakäyttöinen, jos ei käyttökelvoton idea", ja hän pitää "iloisen harhaoppisesti suunnilleen kahta jumalaa" (s. 86). Tai siis hän luulee, että "huomattava osa tunnustuksellisista kristityistä, joilla ei ole teologista kunnianhimoa", tekee niin. Hyvin hyvin paha! Se olis bitheismiä, ja nolo temppu pyhälle hengelle, joka muutenkin saa olla aina kolmantena pyöränä. Mahtaa sitä vituttaa.
    ellauri161.html on line 127: Nyölénin kristologia on aika lailla kunnossa, hän tosin sanoo Kristuksen olleen "kaikessa täsmälleen kuten me" (s. 87) ilman perinteistä lisäystä "kuitenkin ilman syntiä". Hei Anton, tämä ei ole vaan perinteinen lisäys, vaan puolet koko kakusta! Nyt on mennä lapsivesi sikiön mukana, kz. tietolaatikkoa. Eikai tässä nyt ruveta lankeemaan humanismin syntiin! Hyvin äkkiä tässä päädytään jopa kieltämään pyhän hengen osuus siitoxessa. Pyhä Henki, "kristinuskon jumalista oudoin" (s. 87) on Nyölénille jonkinlaista epämääräistä yhteishenkeä, vaikka hän myös käyttää oikeaoppista termiä "kolmas persoona" (s. 88). Kun Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat näin erilaisia, nousee kysymys siitä, jakavatko he mitään yhteistä jumalallista olemusta. Tämä on relevanttia siksi, että Nyölén uskoo Kristuksen jumaluuteen: mikä jumaluus Kristuksessa oikein tuli ihmiseksi? Kuka oli se Isä, joka on "rakastanut minua", kenelle tai mille Kristus sanoi "Abba", luonnonlaeilleko? Vaiko ruozalaiselle pop-yhtyeelle? Anjovisrasialleko? Ja minne amma jai? Siis ämmä jäi? Jeesuxen äiskä?
    ellauri161.html on line 135: Nyölénin tekstissä on kyllä paljon oikeaoppistakin, ja ehkä siitä saisi väännettyä juuri ja juuri kirkon uskon mukaisen tulkinnan. Suoraan ei sanota minunkaan raamatussani1, ovatko kuolleet tietoisia ja voivatko he nauttia Jumalan läsnäolosta ennen ylösnousemuksen päivää, voivatko pyhät rukoilla puolestamme taivaassa jo nyt, ja onkp siitä mitään apua.. Nyölén ohittaa kokonaan Uuden testamentin aineiston, kristillisen tradition, katolisen dogmin ja vaikkapa Jari Jolkkosen Euangelium Benedictum -kirjassa mainitsemat "luterilaiset pyhäinpäivän virret" ja "katoliset hautausrukoukset", jotka "tietävät, että pyhät viettävät juhlaa taivaassa jo nyt" (s. 159). No vittu mitä ne nyt tietävät. Oliko niille muka ilmoitettu jotakin ohi virkatien?
    ellauri161.html on line 154: Nyölén on taitava kirjoittaja ja "uusapologeetta". Mutta mitä tässä artikkelissa käsiteltyihin asioihin tulee, siteeraan mieluusti Nyöléniä itseään: "Luojan tähden, älkää uskoko tästä sanaakaan! Olen syvältä." (s. 51)
    ellauri161.html on line 173: Spuget keskustelivat Andyn 2010 esseetuotannosta seuraavasti. Antti Nyölénin Halun ja epäluulon esseet (2010) ja hänen muu kirjalllinen tuotantonsa on kieltämättä usein kekseliästä ja ajatuksia herättävää. Mutta yhtälailla se on täydellisen yliampuvaa ja tökeröä, totalitaristista. Hän on suosittu hahmo kaikenlaisten avarakatseisten postmodernin "teorian" syvyyksiin uponneiden humanistien piireissä, vaikka poliittisesti on murhanhimoinen demokratian vihollinen.
    ellauri161.html on line 179: Psykoanalyyttisestä aivojumpasta voimmekin hypätä takaisin ensimmäiseen kysymyksistä, siihen kaikkein kiistellyimpään: mikä on mies, mikä nainen? Nyölen haluaa aloittaa viittaamalla Valerie Solanasin, tunnetun sekopään, teoriaan, jonka mukaan mies on viallinen, geenitasolla abortoitu nainen! Siinäpä uskottava "fakta". No, oletettavasti siis miehen elämäntehtävä on murtaa tämä biologinen vankila. Nyölénin ratkaisu ongelmaan on dandyismi, 1800-luvun Oscar Wilde-tyylinen hienostelu. Dandyismi on "miehen pelastussuunitelma", jossa tarkoitus on tehdä kaikkensa, jottei olisi mies! Mutta hän ei oikeasti edes usko geeneihin, ei edes atomeihin! Hän päätyy siis hylkäämään koko sukupuolieron, koska se on vain suuri valhe. Hän ihmettelee, miten kukaan suostuu uskomaan, että on välttämättömyys olla mies tai nainen! Sukupuoliero on siis uskonto! USKONTO! Pakko myöntää, että Antin logiikka katosi tässä kohdin. Andy koittaa näyttääkin dandyltä tyhmine golfinpelaajan lippalakkeineen. Mutta se on selvästikin snobi, Vantaan Mikkolasta Maunulan rivitaloon oravana kivunnut nousukas.
    ellauri161.html on line 205: Kappaleessa viisi päästään kiinnostavaan gender-keskusteluun (huomio plink feministit!). Antti Nyölén päättää arvuutella Nicon yleistä sukupuoliroolia. Nainen tämä ei ainakaan ole. Antille Nico on ollut yleensä äiti. Mutta nyt hän ehdottaa hullua ämmää. Hullu ämmä on arkkityyppi, ja Nico on sen täydellinen edustaja. Hullu ämmä, Nyölö arvuuttelee, on ehkä dandyn naispuolinen vastine. Feministiä tai luokkataistelijaa hänestä ei voi tulla, sillä hän ei tunnusta sukupuolieroa eikä tunne solidaarisuutta mitään viitekehystä kohtaan vaan halveksii niitä kaikkia - samoin kuin dandy ylenkatsoo muiden standardimieheyttä. Hullu ämmä on mielummin misogyyni kuin feministi. Ennen kaikkea hän on jyrkkä individualisti ja herooisen välinpitämätön muiden ajatuksista ja odotuksista.
    ellauri161.html on line 213: Christa Päffgen eli Nico (16. lokakuuta 1938 Köln, Saksa – 10. heinäkuuta 1988 Ibiza, Espanja) oli saksalais-yhdysvaltalainen rocklaulaja ja -säveltäjä. Uransa alussa hän toimi myös mallina ja näyttelijänä. Hän oli ennen omaa uraa yksi taiteilija Andy Warholin "supertähtiä" ja teki yhteistyötä 1960-luvun rock-yhtye Velvet Undergroundin kanssa. Tunnetuimpia hänen esittämiään kappaleita ovat ”I’ll Be Your Mirror”, ”Femme Fatale”, ”All Tomorrow’s Parties”, ”Chelsea Girls” ja ”Frozen Warnings”.
    ellauri161.html on line 220: Alain Delon oma äiti Edith Boulogne näki Arin kuvan ensimmäisen kerran lehdessä, ja hän oli vakuuttunut siitä että hänen poikansa on lapsen isä. Edith Boulogne kävi miehensä kanssa tapaamassa Nicoa ja Aria, kun pikkupoika oli parivuotias. Edith ja hänen miehensä ihastuivat lapseen ja Edith otti pojan luokseen. "Uskoin todella että Alain kyllä hyväksyy pojan." Pari vuotta sen jälkeen Delon kuuli asiasta ja lähetti agenttinsa kautta äidilleen sanan, että Edithin pitää valita joko oma poikansa tai lapsi. "Mieheni sanoi minulle, että poikasi kyllä elättää itsensä, mutta Ari ei voi kasvattaa itseään." Boulogne kertoo että vaikka Nico olikin ihana ihminen, ei hän osannut huolehtia lapsesta: "Hän raahasi poikaa ympäriinsä mukanaan, eikä lapsi saanut syödäkseen muuta kuin ranskanperunoita ennen kuin otimme hänet luoksemme. Nico kävi katsomassa poikaa kerran kolmen vuoden aikana, ja toi tuliaisiksi appelsiinin!" Alan Delonin äiti Edith Boulogne päätyi adoptoimaan Arin, mistä johtuen Arin sukunimeksi tuli Boulogne. Biologinen äiti koitui kuitenkin kohtalokkaaksi Arille, kun hän oli 16-vuotias: Nico esitteli heroiinin pojalleen, ja niin myös Arista tuli addikti. Vuosien aikana erilaiset hoitoklinikat ja psykiatrinen hoito tulivat Nicon pojalle tutuiksi. Arin mukaan hän joutui viimeistä kertaa vieroitushoitoon 1993. Vuonna 2001 Ari julkaisi kirjan itsestään ja äidistään Nicosta, nimellä L'Amour n'oublie jamais (suom. Rakkaus ei koskaan unohda). Päätös kirjan kirjoittamisesta osui samaan ajankohtaan, kun Arista itsestään oli tullut isä 1999. Huumeidenkäytöstä huolimatta Ari piti Nicoa hyvänä äitinä, loistavana ja humoristisena, oikeana rock'and'roll-naisena, joka otti lavan haltuunsa naarasleijonan lailla.
    ellauri161.html on line 277: Kristofobia on erityisen yleinen psyykkinen ongelma niin kutsutun sivistyneistön parissa. Sen edustajat saattavat pelätä ristiinnaulizemista – kristinuskon lihallista ydinluuta, Nyölén arvelee.
    ellauri161.html on line 280: Antti Nyölén hoitaa hengenelämäänsä hajamielisellä Raamatun ja kristillisen kirjallisuuden hypistelyllä sekä kirkon mystiseen sakramenttielämään osallistumisella.
    ellauri161.html on line 303: Hän siteeraa Carol J. Adamsia. Toimittaja teki eläinaktivistille kysymyksen: Olen lihansyöjä, siis ”estynyt vegetaristi”, kuten te sanotte. Joudunko helvettiin?
    ellauri161.html on line 316: ge/12293949/1200/222088.jpg?t=1522073141636" />
    ellauri161.html on line 352: Lupasin päättää Antti Nyölénin Tunnustuskirja-kritiikkisarjani positiiviseen sävyyn, joten tässä se nyt tulee, viides ja viimeinen osa ja Nyölén katolisena apologeettana. Aloitan palaamalla kysymykseen Jumala-uskosta. Nyölén kirjoittaa tavallaan aivan oikeaoppisesti Vatikaanin I konsiilin mukaan, että Jumalan olemassaolo ei varsinaisesti ole uskonasia. Se on jotain, jonka ihan perusjärki saavuttaa ilman mitään yliluonnollisia ilmoituksia. Nyölén muotoilee asian näin:
    ellauri161.html on line 363: "Raskauden mahdollisuutta ei kukaan tiedemies, hallitus tai lääketehtailija voisi lopullisesti ja laajassa mitassa eliminoida. Tai voisi, tietysti. Pitäisi vain taas kerran palata eugeniikan ideoihin. Pitäisi kehitellä uusi hedelmätön ihminen. Tai kaikki ihmiset steriloitaisiin valtion toimesta sukukypsyyden kynnyksellä, jotta he voisivat vapaasti nauttia seksistä. Jos lisääntyminen yhä katsottaisiin tarpeelliseksi, se voitaisiin hoitaa keskitetysti. Byrokraatit valvoisivat, etteivät rumat, sairaat ja köyhät pääse sikiämään; valtiolla olisi tarkkaan valikoitu valiosynnyttäjien armeija. Tällaisia ovat 'syntyvyyden sääntelyn' implikaatiot, jos niitä puretaan naurettavuuksiin asti." (s. 200-201)
    ellauri161.html on line 376: Nämä kannanotot ehkäisyyn ja aborttiin ovat yksiulotteisia ja kärjistettyjä, jopa julmia, kun tietää, että maailmassa on valtioita, jotka eivät kykene ruokkimaan 100 miljoonaista väestöään. Liika väestönkasvu aiheuttaa kurjistumista ja köyhyyttä. Viljelysmaata ei ole riittävästi. Valtiolla ei ole rahaa. Työttömyys tuo ongelmia. Terveydenhuolto ei ole kattavaa. Kiinassa on jouduttu aiheellisesti tekemään syntyvyyden säännöstelyä, mutta silti väestö on miljardi ja nyt 60-90 miljoonaa ihmistä muuttaa kaupunkeihin. Suomen kokoinen väestö on vain yksi Pekingin kaupunginosa. Jos useimmilla olisi mahdollisuus ehkäisyyn ja sterilointiin, niin elintaso voisi nousta monissa köyhissä maissa. Siten myös seksitaudit ja niiden myötä sairastuvuus ja kuolleisuus vähenisivät.
    ellauri161.html on line 395: ges/b/bd/Mitsuhirato.png" height="100px" />
    ellauri161.html on line 397: ges/0/00/General.jpeg/revision/latest?cb=20190623193954" height="100px" />
    ellauri161.html on line 399: ges/tintin/persos/persos2/mitsuhirato/mitsuhirato.jpg" height="100px" />
    ellauri161.html on line 403: ges/6/6f/Mitsuhirato.jpg/revision/latest?cb=20150518151152" height="100px" />
    ellauri161.html on line 429: Seul, un esclave un peu coureur qui vous néglige, Ei jää kuin vetelä orja joka ei kuuntele,
    ellauri161.html on line 430: Seul, un ennui d'on ne sait quoi qui vous afflige ! Ei jää kuin tää tylsistyminen ilman selvää syytä.
    ellauri161.html on line 440: Typerää sanoa että 1871 tappio lisäsi dekadenssia. Siitä siinä nimenomaan oli kysymys. Ei oltu enää Euroopan eikä maailman kingejä. Tää on nähty niin monta kertaa ennenkin. Kun ei olla enää avantgardea ollaan sitten ringardea.
    ellauri161.html on line 466: Kate Dibiasky (Jennifer Lawrence), an astronomy grad student, and her professor Dr. Randall Mindy (Leonardo DiCaprio) make an astounding discovery of a comet orbiting within the solar system. The problem - it's on a direct collision course with Earth. The other problem? No one really seems to care. Turns out warning mankind about a planet-killer the size of Mount Everest is an inconvenient fact to navigate. With the help of Dr. Oglethorpe (Rob Morgan), Kate and Randall embark on a media tour that takes them from the office of an indifferent President Orlean (Meryl Streep) and her sycophantic son and Chief of Staff, Jason (Jonah Hill), to the airwaves of The Daily Rip, an upbeat morning show hosted by Brie (Cate Blanchett) and Jack (Tyler Perry). With only six months until the comet makes impact, managing the 24-hour news cycle and gaining the attention of the social media obsessed public before it's too late proves shockingly comical - what will it take to get the world to just look up?. — Based on truly possible events.
    ellauri161.html on line 468: Rated R for language throughout, some sexual content, graphic nudity and drug content.
    ellauri161.html on line 480: I want to die peacefully in my sleep like my grandfather, not screaming in terror like his passengers.
    ellauri161.html on line 491: Annoyingly, in these days movies from the U. S. are becoming more and more of "a color". They are not telling a story, but are taking a side. They are either democrat or republican, conservative or liberal, blue or red, flyover or coast. Don't Look Up is not a big offender, but the language and presentation was clearly on the "coast" side. Thus, it will be probably appreciated by people who already saw the world this way and ignored or at best maligned by the people on the other side. And it's a pity, because this film is meant to bring us together as a civilization and not keep us divided. I feel like it could have done a better job in that direction.
    ellauri161.html on line 504: Overall, Don't Look Up is devoid of the fun, finesse & ferocity that goes into making a biting & stinging satire. Just like his previous ventures, McKay remains clueless about the necessity of restraint when dealing with topics such as this and gets carried away too often.
    ellauri161.html on line 507: Over 30% of the American population does not believe in global warming and think it is a hoax, or fake news. What's more perilous though is the fact that governments worldwide are NOT taking the proposed measures that could curb global warming beneath 1.5 Celsius. Above that treshold of 1.5 degrees Celsius we get a runaway effect of increasing global warming, which would be nothing less than CATASTROPHIC.
    ellauri161.html on line 514: If the super-rich were the main objects of McKay's wrath, he also was determined to get his digs in at some less important adversaries including climate change deniers along with all the vacuous adherents of addictive social media platforms.
    ellauri161.html on line 515: But something happened in 2016 that set the wheels in motion to eventually cause McKay to change the focus of the Don't Look Up script. And that was the humiliating victory of businessman Donald Trump in the presidential election--a man with no political experience--over the left's heir apparent, Hillary Clinton.
    ellauri161.html on line 519: Climate change was hardly the issue that was going to get the Democratic party out of the mess it was in until "science" easily outplayed the unsophisticated Trump who had no idea how to cope with such an incredibly powerful and clever juggernaut.
    ellauri161.html on line 520: Initially the "comet" stood for climate change in the original script. But now liberals were beholden to a far more scary narrative way better than the idea of climate change that might pose a threat only in an unforeseeable future--and that is of course infectious disease medicine. They realized without "the science" they had no chance against the right. So now the comet came to represent the "virus."
    ellauri161.html on line 522: How ironic that the giant killer comet would now be reduced to millions of sub-microscopic particles. But the analogy is lame: the decimation of earth by a comet crashing into earth is quantifiable-the conclusion that viruses can cause widespread death is purely speculative based on computer simulations. Where of course is all the widespread death? Unless of course you believe in unsubstantiated propagandistic reports promulgated by fear-mongering mainstream media and social media platforms.
    ellauri161.html on line 529: So what exactly is wrong with McKay's picture of the "robber barons" aligning with the right? Well it's anachronistic. Today it's the left who are in power and it appears that Big Tech is in lock step with them. What's more the left can no longer be said to be sticking up for the "little guy," as they have granted a monopoly to pharmaceutical companies in their promotion of vaccines.
    ellauri161.html on line 530: Despite McKay's seeming awareness of the danger of Big Tech setting up one big surveillance state, he fails to recognize that the left-particularly in the encouragement of censorship by social media platforms-has gone way beyond what the right ever did in terms of a threat to our constitutional freedoms.
    ellauri161.html on line 532: All of the performers here are saddled with a smug script that promotes the fantasy that the left has a monopoly on virtue, insight and knowledge. That includes Kate Winslet as duplicitous media personality, Brie Evantee, who Dr. Mindy is temporarily seduced by until seeing the error of his ways.
    ellauri161.html on line 533: Don't Look up manages to encapsulate the problem with our times: the reliance on experts which is used to justify the proliferation of rigid dogma and ideology through unchecked force. It's all a huge conspiracy of the satanist pedophiliacs who want to inject microchips in our blood.
    ellauri161.html on line 538: Ya sea la política que solo reacciona a las dificultades bajo la mayor presión posible, los medios que solo miran la cuota incluso frente al fin del mundo, o la gente común que está en contra de ella por principio, porque no tiene ganas. Prescindir de algo que tener que hacer, hay muchas reacciones que suenan familiares. Los hechos se reescriben o simplemente se ignoran. Los asteriscos de los medios aprovechan la oportunidad para escenificarse. El beneficio personal cuenta más que cualquier otra cosa en caso de duda, cuando la economía misma ve el fin del mundo como una oportunidad para su propio enriquecimiento.
    ellauri161.html on line 546: The targets of the satire – incompetent governments, media, tech billionaires, populace believing in politics not science – are obvious. There’s a shorthand that makes each character’s real world avatar easy to get hence the laughs but does that undermine the film’s intelligence? No, it's spot on.
    ellauri161.html on line 548: Notice how the 2 token niggahs and the 1 kink of the film once again get the short end of the stick.
    ellauri161.html on line 549: So yes, this means that even the supporting characters in subplots get a C storyline. See the problem yet? (No. What is it? Everybody's got a C story line in life, so what?)
    ellauri161.html on line 555: But one gets a flawed but entirely worthwhile viewing experience. Enough time too to get thru all the popcorns. What's on next?
    ellauri161.html on line 558: They say it’s too dark. It’s too depressing. Haters are moaning that writer-director Adam McKay repeatedly hits his audience over the head with his “the planet is dying” message.
    ellauri161.html on line 560: Haha, yeah, he is—and amen to that. This is the truest, most on-point movie I saw in 2021. McKay gets sinister in Don’t Look Up, and I, for one, am glad somebody is being appropriately nasty in pointing out how absolutely moronic humans have become in the new millennium. Sorry, folks: We are fucking up big time; McKay knows it; and he’s pulling no punches.
    ellauri161.html on line 566: This movie is devoid of hope. There is no optimism in Don’t Look Up. Yes, it deserves comparison to Stanley Kubrick’s Dr. Strangelove, because it pulls laughs out of the fact that the human race is on a crash course with destruction. In Don’t Look Up, the technology has multiplied and advanced, but the message is the same as it was when Slim Pickens rode that bomb to the doomed ground in Strangelove: Humans are messing up big-time, in a manner that is so egregious you just have to laugh at it … to prevent yourself from going insane. The situation is hopeless but not serious.
    ellauri161.html on line 568: Kate Blanchett was way the dullest character on the cast. All silicon, no AI. No interest whatsoever, human or otherwise. Dr Strangelove was a lot worse satire than this. The problem with Kubrik was that he had a villain, while the real world has not just one- rather, there are 7 billion of them.
    ellauri161.html on line 570: Mark Rylance is hits dead centre as a marvellously moronic mashing of Bill Gates and Steve Jobs. Hey, don't miss Larry Page, Silverfish, Belos, Musk and the rest of the rats!
    ellauri161.html on line 572: Pressed together, however, the mix just doesn’t work. Too many characters, such as Jonah Hill’s presidential aide, know they’re in a comedy and play for laughs accordingly. There’s way too much going on in Don’t Look Up, so the story focus is constantly diffused as we jump from one narrative thread to another. Consequently the soiree packs very little punch; as a satire on corporate greed, media ethics and celebrity culture it’s pretty limp. All bite but no teeth, you could say. (Fuck yourself droopy-lip, this is a tableau true to life, not a sketch.)
    ellauri161.html on line 574: Still, as an intermittently amusing lark to stream on your 60-inch while doing the ironing, mixing martinis or pitting cherries, Don’t Look Up passes muster as OK time-killing fodder. (Okay, get back to your ironing, idiot.)
    ellauri161.html on line 578: Footnote: For some reason in the past week or so Don’t Look Up has been subject to far more coverage and discussion than it deserves. No idea why. Maybe people are desperate for non-Covid talking points. Just a theory. (Ouch. This guy is JUST The type of people being made desperate fun of. How sad.
    ellauri161.html on line 580: Ja naurettavaa miten jenkit ajattelee vieläkin olevansa yxin maailmassa. Vaivaiset 300M kärpästä 6,7G mitättömän tunarin keskellä. The world is only seriously shown to be America’s to fail to save, an unwieldy act of arrogance that misses the chance to engage with how long it has been since this country led the way.
    ellauri161.html on line 584: A lady critic: His approach to comedy and my ability to enjoy his work as a director began to diverge when he had a sequence about bailouts and crony capitalism tacked on to another otherwise funny film. That was tasteless. The problem was McKay seemed to find entertainment and real-world issues to be fundamentally separate, deploying one in hopes of getting eyes on the other. While all we droopy lips know that they are part of one and the same entertainment scene!
    ellauri161.html on line 585: For McKay, however, that rage seems incompatible with the comedies he nevertheless feels compelled to keep making. Misanthropy isn’t in itself a barrier to turning out great work!
    ellauri161.html on line 588: And yet it’s hard to think about who, exactly, is going to be moved to make changes to how they live their lives by Don’t Look Up, a climate-change allegory that acquired accidental COVID-19 relevance, but that doesn’t really end up being about much at all, beyond that humanity sucks. And film critics suck about most of all.
    ellauri161.html on line 590: Don’t Look Up wants to paint our inaction with regard to climate change as the result of denialism and being distracted by silly things like, say, a movie streaming on Netflix. But climate change isn’t a comet headed our way in less than a year — a lousy, faulty metaphor for where we’re at right now. Except that IT IS! It's probably too late already. Now get a big mouth fuck goddam Allison Willmore,
    ellauri161.html on line 597: Speaking of “climate,” that’s the main target here – how people are too stupid to come together even when their survival depends on it. Or maybe it’s the pandemic McKay is allegorizing. Probably both. Meanwhile, the writer/director’s left-of-center politics are on full display. Although Don’t Look Up occasionally ridicules the left, it represents a full-on fusillade against the right. Now that is NOT funny.
    ellauri161.html on line 601: General Buck Turgidson knockoff (played by an unsmiling Ron Perlman) illustrates how far wide he misses the mark. By exaggerating certain aspects of human behavior, Don’t Look Up takes cynicism to a level that is not only excessive but doesn’t make for a story that’s either compelling or entertaining. During the course of watching Don’t Look Up, the only emotion I experienced was frustration – frustration that the movie could waste so much talent in the service of something so underwhelming. In other words, I could not laugh at all because the laugh was on me.
    ellauri161.html on line 603: When it comes to apocalyptic asteroid/comet collision movies, Armageddon and Deep Impact were more entertaining while being no less absurd.
    ellauri161.html on line 604: McKay the writer isn’t up to the task. With this star-studded cast, the classification of a “missed opportunity” doesn’t do it justice; it feels closer to a tragedy. 2 out of 4.
    ellauri161.html on line 607: If I wanted to get preached at, I'll just go to church. 1 out of 5.
    ellauri161.html on line 618: A voice from Vagina.com: Informative, funny, well written, well acted, and crystal clear in its message are words I emphatically cannot use.
    ellauri161.html on line 619: Among the baddies are vacuous United States President Janie Orlean (Streep, bad), douchebro Chief of Staff and President’s son Jason Orlean (Hill, worse), perpetually cheery and vapid morning TV show hosts Brie Evantee (Blanchett) and Jack Bremmer (Perry), and creepy tech-billionaire Peter Isherwell (Rylance, who really should know better than the strange attempts at possibly neurodivergent caricature that this role seems to consist of? How so better pray tell cowboy?), as well as the truth-hostile environment of mainstream and social media.
    ellauri161.html on line 621: By and large the efforts at humour here feel like juvenile, Grand Theft Auto-level sledgehamer attempts at satire (and I say that as a fan of the video game series, sophistication is not one of my hallmarks.). ’ I can count on the fingers of one hand the parts of the film that came close to eliciting some sort of feeling. And that's what films are for, ain't they?
    ellauri161.html on line 624: Big Short (toinen pätkä) had it all: dramatic stakes, intrigue, tension, and bucketloads of sheer entertainment—things that this film never once manages.
    ellauri161.html on line 628: The way that Lawrence’s angry, idealistic scientist refuses to get co-opted by a system she correctly identifies as corrupt while DiCaprio’s more amicable character gets swept up in things for a while would seem to be easy material for a scriptwriter to use not just as a commentary on the way the world works, but as rich dramatic material for the ups and downs of a personal and professional relationship.
    ellauri161.html on line 631: I’ve seen some people criticise Don’t Look Up for lacking subtlety. I’m not bothered by this. I don’t necessarily need or want the communications about climate change to be subtle. The issue itself certainly is not subtle. We are heading towards—and, again, already are in the midst of—unprecedented death and destruction. Our systems and rulers are not just woefully ill-equipped to deal with this or to prevent the worst of it, they are actively complicit in bringing it about. Those communities around the world that are the most vulnerable and that have had the least part to play in causing the crisis will be the ones to suffer the first and the worst. This isn’t subtle sh*t! This is horrifying, grotesque, psychologically debilitating stuff to ponder—if you even have the privilege to ponder in the first place! I don’t necessarily need subtlety here. Sometimes, to fight propaganda, you need to go loud and bold. But you still have to be effective. We are fighting an almightily powerful enemy. Competence is a necessary minimum. Regrettably, Don’t Look Up does not meet those standards. Its central metaphor doesn’t even make sense! Yes, capitalism is responding as dreadfully to climate change in real life as it does to the comet in the film—the key difference is that capitalism didn’t cause that comet to come hurtling out of the sky in the first place.
    ellauri161.html on line 637: There is something genuinely endearing about a film that doesn’t seem to care one bit about coming across as silly as long as its message is heard by the millions of viewers who have so far made it into the most watched film in the world after only two days of streaming.
    ellauri161.html on line 639: Matt Pais gets the point as well, but then he isn't on anybody else's payroll but his own:
    ellauri161.html on line 641: By the way, this is a comedy with several parts that aren’t funny, often deliberately so. It’s also a horror film about substance being smothered by fluff instead of coexisting in healthy moderation. Sometimes tonally jagged is OK. Sharp and broad. Awkward and devastating. If you can’t call out danger without sounding alarmist, how do you actually sound an alarm? (Sheesh, think of what’s changed since 2011’s “Melancholia.”) Hyvä pointti Matt! Tässä sotketaan genrejä ihan kiitettävällä tavalla, ei ihme että jenkkiturvelot on exyxissä.
    ellauri161.html on line 643: That’s not a point that hasn’t been made before, and it’s not like there are new notions here about what people might do with their last moments. But there’s something deceptively big and complicated about considering the human capacity to (not) address the largest challenges to their own survival as certain systems prevent action being taken — and people’s ability to recognize that a happy ending isn’t automatic but could be possible with thought and work. There’s such tragedy in the idea of, among many other things, being stuck in a loop of distraction at the expense of progress. Perpetual escapism that prevents escape, with what we’re looking away from and how continually being updated in the stories on the subject.
    ellauri161.html on line 647: The film also falls apart in its total runtime, with the movie being over two hours long. Two hours is a long time admittedly, it feels longer than six months, or time until 2030.
    ellauri161.html on line 666: More races & years later, Ricky now lives in a large mansion, then in a race chickens out and runs around in his underwear and helmet. Shamed, Ricky moves in with his mother Lucy (Jane Lynch), and brings his sons with him while taking a job as a pizza delivery man. Ricky eventually regains his courage, and his life begins to stabilize after quitting his job at the pizza parlor and getting a new driver´s license.
    ellauri161.html on line 668: Ricky's new car is painted by Susan (next significant other) with a cougar to remind him of his passion and the word "ME" in place of large sponsors. After some more mindless car chases and crashes
    ellauri161.html on line 669: Ricky suggests the family goes to an Applebee's to get thrown out, which everyone happily agrees to. (Baaaarf.)
    ellauri161.html on line 671: For the majority of the film (not Talladega, the new one), we’re bouncing from one republican caricature to the next. Streep is a female version of Donald Trump. Jonah Hill is a fratty version of Donald Trump Jr. Mark Rylance is a right-wing version of Tim Cook. (What a joke, he's way too poor.) And Ron Perlman is a red-eyed version of General Turgidson. When General Turgidson wonders aloud what kind of name "Strangelove" is, saying to Mr. Staines (Jack Creley) that it is not a "Kraut name", Staines responds that Strangelove's original German surname was Merkwürdigliebe ("Strange love" in German) and that "he changed it when he became a citizen". A kike anyway, by the name.
    ellauri161.html on line 673: The grim satire is usually pretty tame and ranges anywhere from hilarious to stupid. But the nastiness and negativity here just makes the filmmaker come off like a jerk. At the end of Don’t Look Up, you’re left feeling agitated and angry– not at republicans, but at McKay for making such a dismal affair. If you are a closet republican like me, that is.
    ellauri161.html on line 677: Look, I appreciate cynicism but this is unbearably smug and simplistic. Honestly it pulls a lot of punches too (especially at Hollywood and the media) so it really isn't all that edgy, just fairly typical condescension and rage that's entirely unearned.
    ellauri161.html on line 682: Very unfortunate watch. Only reason I kept watching was the hope of it getting better. Though I was let down. This was a movie gone bad.
    ellauri161.html on line 685: The writers of this satire unfortunately were as vapid as the characters they wrote. The science is awful, it's satire losses its bite when it tries to paint the whole country as anti-intellectual and all media as entertainment. If you are going to pan the anti-intellectualism that is straining this country do it with some intelligence.
    ellauri161.html on line 688: Not sure where all these positive reviews are coming from - I thought it was a rather boring film, lacking in plot and failing on many levels to keep me interested. I found this film did nothing to compliment Meryl Streep's talent. It just kinda dragged on. Great cast wasted on a bad script and mediocre directing.
    ellauri161.html on line 691: This films keeps tripping over itself like a sad old drunk person, I had reasonably high hopes for this self indulgent poorly focused ruse. Definitely save your time.
    ellauri161.html on line 701: No idea what they were trying to do here. Couldn't even get through it. Basically had the plot of Armageddon but wasn't a spoof, guess they were going for a comedy but it wasn't funny at all. Just very Hollywood and very odd. Don't waste your time.
    ellauri161.html on line 704: Came in with low expectations, and it didn't even meet them. Started relatively average (for a disaster movie) and when down from there. The biggest disaster is that this steaming pile was made,
    ellauri161.html on line 707: Annoyingly bad. I suppose this might appeal to those who like their humor and satire delivered like a sledge hammer to the head, but if you prefer a more subtle approach, this is not for you. Added to this are the ludicrously exaggerated characters that are so bad that they are laughable, but in the wrong way. The DiCaprio character is just plain irritating. After 20 minutes of this film, I was just wishing the comet would arrive much earlier than anticipated.
    ellauri161.html on line 715: All star Cast, All star disappointment! This movie received so much publicity, we thought it would be good. However, not one character endeared themselves to us in actually caring what happened to them. We had hope the movie would gain momentum and get better but.... it never did.
    ellauri161.html on line 722: My first movie review: After reading the negative reviews from many of the critics I realized that they are of the same character as the corrupt group that the movie portrays and as in the movie either disconnected from the people or threatened by the message. (Right on Vicki!)
    ellauri161.html on line 724: Jorge A 2d ago:
    ellauri161.html on line 731: This a movie that is over 2h, I had to skip forward so much that it ended up being a 60m movie, this is a boring movie, 95% of jokes are not jokes but cringe moments. This had everything to be a great movie, great cast, good plot, good cgi, but nope lets make this cringe movie. (You are so right!)
    ellauri161.html on line 749: One of the worst movies I have ever seen. I will never get back that 2.5 hours of my life. Who payed for this crap to be put on film? (Esim sinä.)
    ellauri161.html on line 752: Annoying and trying to hard to be funny. Could get past the underwhelming 30 minutes of the movie.
    ellauri161.html on line 769: Big let down. The humor is so off-putting it doesn´t pull laughs, while the drama is hard to dive into whilst characters scream at the camera. The portrayal is so unrealistic, so cringe, so superficial that none of the characters are true heroes. They all appear as delusional, distracted ego maniacs detached from reality. The end is anti-climactic leaving the viewer with gratitude it looks nothing like the world we actually live in. (True, being 22400 years away. But I bet the immigrant will soon reduce brontauks to extinction.)
    ellauri161.html on line 772: Satire needs more than jokes to be funny, and everyone in this movie is equally stupid. A large cast of familiar faces floats through this painfully unfunny exercise in futility.
    ellauri161.html on line 778: This movie is supposed to be satire but the jokes are just so awful. I remember when liberals actually were funny, and men like Jon Stewart were hysterical. Whoever wtote this steaming pile needs to go back and learn. The dialogue was ridiculous, the plot was a thin veil for climate change but just fell flat. Its just not worth watching when there are so many better shows out there to watch instead.
    ellauri161.html on line 826: Les éditions posthumes de L´Homme ont été expurgées de certains passages qui choquaient le public catholique de l´époque. Entäs se André Giden paha pappi albumissa 151? Any connection?
    ellauri161.html on line 828: D´après Raïssa Maritain, la conversion de Léon Bloy doit beaucoup à Ernest Hello ; on trouve de nettes traces de son influence dans le Journal d´un curé de campagne de Georges Bernanos et dans l´exégèse biblique de Paul Claudel ; Henri Michaux le reconnaît également comme l´une de ses sources.
    ellauri161.html on line 841: La passion du malheur 67 Le voyage 125
    ellauri161.html on line 851:

    Yleiset termit ja lausekkeet

    admire aime appelle arrive aurait beau beauté besoin c'était caractère cherche choses ciel contraire coup crainte création critique croire croit croix d'être demande Denis devant Dieu dire divine dix-huitième siècle doit donne éclate erreur face fond force forme garde général génie gloire grandeur Grèce haine haut homme humaine idées ignore joie jour justice l'air l'amour l'art l'autre l'avare l'erreur l'esprit l'histoire l'homme L'homme médiocre l'ordre l'unité laisse larmes lieu livre loin lui-même lumière main malheur matière ge&hl=fi&source=gbs_word_cloud_r&cad=5" class="cloud9">mensonge ment monde montre mort mots nature naturel néant paix parle parole passé passion pensée père personne petite peur peut-être place pleine porte premier présent profonde propre puissance qu'une raison réalité regard représente ressemble reste rien rire Roman Rome s'est s'il saint sais sait sang Science secret semble sens sent serait seulement siècle signe soleil souvenir style terre tion trouve vérité veut vivante voici voilà voit Voyez vrai yeux

    ellauri161.html on line 887: Aivan päättömiä otteita. Jotain sekin todistanee. Ernest Hello est mentionné par Joris-Karl Huysmans dans son roman Là-bas en ces termes : « Le véritable psychologue du siècle, se disait Durtal, ce n´est pas leur Stendhal, mais bien cet étonnant Hello dont l´inexpugnable insuccès tient du prodige. »
    ellauri161.html on line 910: Joseph de Maistre est dès 1773 membre de la loge maçonnique de La Parfaite Union qui relevait de la loge Saint-Jean des Trois Mortiers, à l'orient de Chambéry. Il a les titres de grand orateur, de substitut des généraux et de maître symbolique. Il entend concilier son appartenance à la franc-maçonnerie avec une stricte orthodoxie catholique: entre autres, il refuse les thèses qui voyaient en la franc-maçonnerie et l'illuminisme les acteurs d'un complot ayant amené à la Révolution[note 4]. Il écrit ainsi au baron Vignet des Étoles que « la franc-maçonnerie en général, qui date de plusieurs siècles […] n’a certainement, dans son principe, rien de commun avec la révolution françoise ».
    ellauri161.html on line 912: Avec quelques frères de Chambéry, il fonde en 1778, la loge réformée écossaise de « La Sincérité », qui dépend du directoire écossais dont l'âme est Jean-Baptiste Willermoz (1730-1824), disciple de Joachim Martinès de Pasqually. Il est reçu chevalier bienfaisant de la Cité Sainte sous le nom de eques Josephus a Floribus (ce surnom fait allusion aux fleurs de souci de ses armoiries). On retrouve dans son œuvre les enseignements de la maçonnerie : providentialisme, prophétisme, réversibilité des peines, etc. ; hautement investi dans la vie de cette société initiatique, à la veille du Convent de Wilhelmsbad (1782), il fait d'ailleurs parvenir à Jean-Baptiste Willermoz son célèbre Mémoire au duc de Brunswick. Il entretient par ailleurs une amitié avec Louis-Claude de Saint-Martin, pour lequel il avait une vive admiration, se faisant fort, disait-il, « de défendre en tous points l'orthodoxie », d'où son attrait pour le martinisme.
    ellauri161.html on line 914: Lors de son séjour à Turin, en 1793, Joseph de Maistre adhère à la loge de La Stricte Observance (La Stretta Osservanza) qui relève du Rite écossais rectifié. Enfin, à Saint-Pétersbourg, il fréquente la loge de M. Stedingk, ambassadeur de Suède auprès du Tzar.
    ellauri161.html on line 921: L'ambassadeur est très apprécié de la bonne société pétersbourgeoise, dont les princes Galitzine et l'amiral Tchitchagov. Il obtient en 1805 de la part de l'amiral le poste de directeur de la bibliothèque et du musée de la Marine à Saint-Pétersbourg en faveur de son frère Xavier. Il rencontre l'empereur Alexandre Ier à de multiples reprises et devient son conseiller attitré.
    ellauri161.html on line 929: Pour Joseph de Maistre, le corps politique étant constitué à l'image d'un organisme vivant, il peut quelquefois être malade, et quand il est malade, l'estomac n' aura rien de manger. Le sacrifice des individus est un mal nécessaire pour la sauvegarde du corps social, et Joseph de Maistre, dans ses formulations les plus imagées, n'hésite pas à évoquer le sang que réclame la terre pour rendre la justice, et qu'elle obtient par la guerre que se font les Hommes.
    ellauri161.html on line 931: Toute religion doit pour de Maistre être sociale ; or, le protestantisme n'étant pas social à ses yeux, voire anti-souverain par nature, il n'est pas une religion. La religion doit apporter des croyances communes, et apporter la cohésion de l'organisme politique. Elle doit protéger le pouvoir autant que le pouvoir doit la protéger. Il n'est donc pas question de séparer l'Église de l'État, bien au contraire. C'est pourquoi Joseph de Maistre prônera un régime de type théocratique, dans lequel la religion tient un rôle fortement structurant, devant apprendre aux sujets le respect aveugle pour l'autorité et « l'abnégation de tout raisonnement individuel."
    ellauri161.html on line 939: La réversibilité des mérites est cette doctrine qui affirme que les mérites des uns peuvent bénéficier aux autres. Pour le dire dans un langage peut-être plus accessible, cela signifie que la sainteté des uns peuvent bénéficier aux autres. Tää oli anekaupan perusteluna. Sama idea kuin päästökaupassa. Pyhixiltä on jäänyt niin paljon yli armoa, että sitä voi sovitusta hinnasta myydä rikkaalle syntiselle taivasevääxi. Tavoitteena hiilineutraalius tai suorastaan hiilinegatiivisuus.
    ellauri161.html on line 943: Ange plein de gaieté, connaissez-vous l'angoisse, Ilosteleva enkeli, tunnetteko ahistusta,
    ellauri161.html on line 947: Ange plein de gaieté, connaissez-vous l'angoisse ? Ilosteleva enkeli, tunnetteko ahistusta?
    ellauri161.html on line 949: Ange plein de bonté, connaissez-vous la haine, Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta,
    ellauri161.html on line 951: Quand la Vengeance bat son infernal rappel, kun kosto maistuu hyvältä kuin verimakkara,
    ellauri161.html on line 953: Ange plein de bonté connaissez-vous la haine ? Hyvänsuopa enkeli, tunnetteko vihastusta?
    ellauri161.html on line 955: Ange plein de santé, connaissez-vous les Fièvres, Pyhistelevä enkeli, tunnetteko kuumetautista,
    ellauri161.html on line 959: Ange plein de santé, connaissez-vous les Fièvres ? Pyhistelevä enkeli, tunnetteko kuumetautista?
    ellauri161.html on line 961: Ange plein de beauté, connaissez-vous les rides, Vizin kaunis enkeli, tunnetteko kurttuja,
    ellauri161.html on line 965: Ange plein de beauté, connaissez-vous les rides ? Vizin kaunis enkeli, tunnetteko kurttuja?
    ellauri161.html on line 967: Ange plein de bonheur, de joie et de lumières, Vizin hyvä enkeli, ilon ja valon tonkeli,
    ellauri161.html on line 970: Mais de toi je n'implore, ange, que tes prières, Mutta mä lainaisin sulta vaan pyllistelyä,
    ellauri161.html on line 971: Ange plein de bonheur, de joie et de lumières ! Vizin hyvä enkeli, ilon ja valon tonkeli!
    ellauri161.html on line 978: Kekäs sit oli tää Bloy? Nietzschewiixinen turvelo. Léon Bloy, né le 11 juillet 1846 à Périgueux et mort le 3 novembre 1917 à Bourg-la-Reine, est un romancier et essayiste français. Connu pour son roman Le Désespéré, largement inspiré de sa relation avec Anne-Marie Roulé, il est aussi un polémiste célèbre.
    ellauri161.html on line 980: Léon Henri Marie Bloy, né à Périgueux le 11 juillet 18463, est le fils de Jean-Baptiste Bloy, fonctionnaire aux Ponts et Chaussées et franc-maçon (ilmeisesti voltairelainen ateisti), et d´Anne-Marie Carreau, une ardente catholique et disciplinarienne, fille d´un soldat français qui rencontra une Espagnole pendant les guerres napoléoniennes, en 1814. Il est le deuxième d´une fratrie de sept garçons : Paul, Georges, Marc, Henri, Albert, Jules.
    ellauri161.html on line 982: Ses études au lycée de Périgueux sont médiocres : retiré de l´établissement en classe de quatrième, il continue sa formation sous la direction de son père, qui l´oriente vers l´architecture. Bloy commence à rédiger un journal intime, s´essaie à la littérature en composant une tragédie, Lucrèce, et s´éloigne de la religion. En 1864, son père lui trouve un emploi à Paris, il entre comme commis au bureau de l´architecte principal de la Compagnie ferroviaire d´Orléans. Médiocre employé, Bloy rêve de devenir peintre et s´inscrit à l´École des beaux-arts. Il écrit ses premiers articles, sans toutefois parvenir à les faire publier, et fréquente les milieux du socialisme révolutionnaire et de l´anticléricalisme.
    ellauri161.html on line 994: “The only real sadness, the only real failure, the only great tragedy in life, is not to become a saint.”
    ellauri161.html on line 1000: “Bourgeois are by nature people who hate and destroy heavens. When they see a beautiful site, they have no more pressing dream than to cut the trees, dry up the springs, build streets, shops and urinals. They call this seizing a business opportunity.”
    ellauri161.html on line 1090:
    This page intentionally left blank

    ellauri161.html on line 1092: His (Mainion) works suggest the thought that the writings of master Eckart (died 1328), with whom Ruysbroeck was contemporary for thirty-five years, exercised influence over our author´s mind. Melkein maisteri Eckartille kävi köpelösti loppupeleissä. Ruisbroeck became vicar of the Church of St. Gudula at Brussels, where he lived in strict asceticism, enjoying the society of persons who had devoted themselves to a contemplative life, composing books and exercising benevolence. Jahas uusi päivä, uusi suopeus. He contended against the sins of the day, and labored to promote reforms. It is said that Tauler once visited him, attracted by the fame of his sanctity.
    ellauri161.html on line 1093: Johannes Tauler OP oli saksalainen mystikko, roomalaiskatolinen pappi ja teologi. Meister Eckhartin opetuslapsi kuului Dominikaaniseen järjestykseen. Tauler tunnettiin yhtenä tärkeimmistä Rheinlandin mystikoista. Hän edisti tiettyä uusplatonistista ulottuvuutta aikansa dominikaanisessa hengellisyydessä.
    ellauri161.html on line 1098: At the age of sixty he (Mainio) renounced the secular priesthood and entered the new Augustinian convent Gronendal, in the forest of Soigny, near Brussels, becoming its first prior, and there he died in 1381. His life at once became the subject of legendary tales. The name Doctor Ecstaticus was early conferred on him.
    ellauri161.html on line 1100: The chief of his mystical writings are, The Ornament of Spiritual Marriage (Lat. by Gerh. Groot, Ornatus Spiritualis Desponsionis, MS. at Strasburg; by another translator, and published by Faber Stapulensis [Paris, 1512], De Ornatu Spirit. Nuptiarum, etc.; also in French, Toulouse, 1619; and in Flemish, ´J Cieraet der gheestclyeke Bruyloft, Brussels, 1624, Hengelliset häät): — Speculum AEternae Salutis: — De Calculo, an interpretation of the calculus candidus, Re 2:17: — Samuel, sive de Alta Contemplatione. The other works of Ruysbroeck contain but little more than repetitions of the thoughts expressed in those here mentioned. (Esim. 7 hengellisen rakkauden askelmasta.) He wrote in his native language, and rendered to that dialect the same service which accrued to the High German from its use by the mystics of the section where it prevailed. He is still regarded in Holland as "the best prose writer of the Netherlands in the Middle Ages." His style is characterized by great precision of statement, which becomes impaired, however, whenever his imagination soars, as it often does, to transcendental regions too sublimated for language to describe. His works were accessible until lately only in Latin editions (by Surius, Cologne, 1549, 1552, 1609 [the best], 1692, fol.), or in manuscripts scattered through different libraries in Belgium and Holland. Four of the more important works were published in their original tongue, with prefaces by Ullmann (Hanover, 1848). No complete edition has as yet been undertaken (see Moll, )e Boekerij van het S. Barbara-Klooster te Delft [Amst. 1857, 4to], p. 41).
    ellauri161.html on line 1102: Ruysbroeck´s mysticism begins with God, descends to man, and returns to God again, in the aim to make man one with God. God is a simple unity, the essence above all being, the immovable, and yet the moving, cause of all existences. The Son is the wisdom, the uncreated image of the Father; the Holy Spirit the love which proceeds from both the Father and the Son, and unites them to each other. Creatures preexisted in God, in thought; and, as being in God, were God to that extent. Fallen man can only be restored through grace, which elevates him above the conditions of nature. Three stages are to be distinguished: the active, or operative; the subjective, or emotional; and the contemplative life. The first proceeds to conquer sin, and draw near to God through good works; the second consists in introspection, to which ascetic practices may be an aid, and which becomes indifferent to all that is not God. The soul is embraced and penetrated by the Spirit of God, and revels in visions and ecstasies. Higher still is the contemplative state (vita vitalis), which is an immediate knowing and possessing of God, leaving no remains of individuality in the consciousness, and concentrating every energy on the contemplation of the eternal and absolute Being. This life is still the gift of grace, and has its essence in the unifying of the soul with God, so that he alone shall work. The soul is led on from glory to glory, until it becomes conscious of its essential unity in God.
    ellauri161.html on line 1104: Ruysbroeck was constantly desirous of preserving the distinction between the uncreated and created spirits. In the unifying of the soul with God he does not assert an identification of personality, but merely a cessation of the difference in thought and desire, and a giving up of the independence of the creature. His language was often so strong, however, and his thought often so sublimated, that more cautious thinkers found serious cause to charge his writings with pantheism. This was true of Gerson (Opp. vol. 1, pt. 1, p. 59 sq.).
    ellauri161.html on line 1106: Jean Charlier de Gerson oli ranskalainen tutkija, kouluttaja, uudistaja ja runoilija, Pariisin yliopiston kansleri, neuvonantajaliikkeen ohjaava valo ja yksi merkittävimmistä teologeista Bodenen neuvostossa. Seppo A. Teinosenkin mielestä Mainio hoippui heresian kuilun reunalla.
    ellauri161.html on line 1108: ges?q=tbn:ANd9GcRrmIHieS5wLrtfe33w-XcDaiF0k7i6cTkot3PlhhnvzEDmZJB9lRQw4D6s4DyJA6cKbAo&usqp=CAU" height="200px" />
    ellauri161.html on line 1112: Few mystics have ascended to the empyrean where Ruysbroeck so constantly dwelt; and the endeavor to compress into forms of speech the visions seen in a state where all clear and real apprehension is at an end occasioned the fault of indefiniteness with which his writings must be charged. His influence over theological and philosophical thought was not so great as that exercised by Eckart and Tauler, and was chiefly limited to his immediate surroundings. The Brotherhood of the Common Life (q.v.) was founded by Gerhard Groot, one of Ruysbroeck´s pupils, and its first inception may perhaps be traced back to Ruysbroeck himself — a proof that he was not wholly indifferent to the conditions of practical life.
    ellauri161.html on line 1118: Discover the power of SwordSearcher: A complete Bible study package, with thousands of tropical and pedophilic entries all linked to verses, designed for meaningful Bible study.
    ellauri161.html on line 1127: It tells the story of a young sickly priest who has been assigned to his first parish, a village in northern France.
    ellauri161.html on line 1131: A young priest arrives at the small village of Ambricourt, his first parish assignment. He arrives alone by bicycle and is met by no one and unpacks his meager belongings. A couple at the chateau eye him suspiciously and walk away. He begins a diary, which he narrates throughout the film. This is very, very old-fashioned, would not do in Netflix anymore. Because he often feels nauseous and dizzy, he chooses a strict diet free of meat and vegetables. Instead, he has wine and wine-soaked bread with sugar. No wonder he dies in the end (oops, spoiler, sorry).
    ellauri161.html on line 1135: The older priest from Torcy talks to his younger colleague about his poor diet and lack of prayer, but the younger man seems unable to make changes. After his health worsens, the young priest goes to the city of Lille to visit a doctor, who diagnoses him with stomach cancer. The priest goes for refuge to a former colleague, who has lapsed and now works as an apothecary, while living with a woman outside wedlock. The priest dies in the house of his colleague after being absolved by him. His dying words are "What does it matter? All is Grace".
    ellauri162.html on line 28:

    Två bussar har blåst av vägen.

    Lofotnoter


    ellauri162.html on line 51: Kirjakauppias Cecil Hagelstam tunnistaa itsensä Gustave Flaubertin Bibliomania-novellin kansikuvasta (1837).
    ellauri162.html on line 104: Louis Émile Clément Georges Bernanos (French: [ʒɔʁʒ bɛʁnanɔs]; 20 February 1888 – 5 July 1948) was a French author, and a soldier in World War I. A Roman Catholic with monarchist leanings, he was critical of elitist thought and was opposed to what he identified as defeatism. He believed this had led to France´s defeat and eventual occupation by Germany in 1940 during World War II. His two major novels "Sous le soleil de Satan" (1926) and the "Journal d’un curé de campagne" (1936) both revolve around a parish priest who combats evil and despair in the world. Most of his novels have been translated into English and frequently published in both Great Britain and the United States.
    ellauri162.html on line 106: ges-Bernanos.jpg" />
    ellauri162.html on line 110: Bernanos was born in Paris, into a family of craftsmen. He spent much of his childhood in the village of Fressin, Pas-de-Calais region, which became a frequent setting for his novels. He served in the First World War as a soldier, where he fought in the battles of the Somme and Verdun. He was wounded several times.
    ellauri162.html on line 115: Tästä päätellen ja siitä että ko. pappi tapetaan loppupeleissä vois olla niinkin että se onkin antisankari, ja noi vanhat papit edustaa Ykän omaa mielipidettä. Vähän niinkö Bourgetin taikurin oppipojassa.
    ellauri162.html on line 130: Son destin surnaturel va le confronter aussi à Mouchette, une jeune fille qu´il ne parviendra pas à sauver malgré un engagement total de lui-même. Ei varmaan pääse edes pukille.
    ellauri162.html on line 131: Mouchette est l´œuvre d´un homme qui avait cinquante ans lorsqu´il conçut ce personnage, découvrant les mouvements les plus profonds et les plus inexprimables d´une féminité qui s´éveille et s´affirme. Bernanos signe ici un portrait intemporel et poétique de gamine « désespérée ». Kuulostaa aika pedofiililtä.
    ellauri162.html on line 145: Par nécessité ou par goût, il est longtemps un adepte de la moto comme moyen de transport quotidien et cette pratique se retrouvera dans ses œuvres. Comme le curé de campagne, il sentait "la haute moto rouge, tout étincelante, ronfler sous moi comme un petit avion.".
    ellauri162.html on line 148: L´évolution de son antisémitisme est toujours débattue. Bernanos rend hommage à Édouard Drumont, avec lequel il partage sa détestation de la bourgeoisie, mais aussi l´association des juifs à la finance, aux banques, au pouvoir de l’argent au détriment du peuple, un thème qui fait florès dans la France de cette époque et qui suscite des propos antisémites de l´écrivain. Bernanos, qui a fait la guerre de 1914-1918, fustige aussi un patriotisme perverti qui humilie l´ennemi allemand dans la défaite au lieu de le respecter, trahissant ainsi l´honneur de ceux qui ont combattu et hypothéquant l´avenir. Täähän kuulostaa suorastaan Ezra Poundilta. «Les juifs traînent nonchalamment sur les colonnes de chiffres et les cotes un regard de biche en amour » ou « ces bonshommes étranges qui parlent avec leurs mains comme des singes ». J’aimerais mieux être fouetté par le rabbin d’Alger que faire souffrir une femme ou un enfant juif ». Juutalaiset kiistelevat vieläkin oliko Ykä hyvis vaiko pahis.
    ellauri162.html on line 150: Le 31 juillet 1933, en se rendant d´Avallon — où l´un de ses enfants est pensionnaire — à Montbéliard, il est renversé par la voiture d´un instituteur en retraite qui lui barre le passage : le garde-boue lui entre dans la jambe, la même où il a été blessé en 14-18. Ouch!
    ellauri162.html on line 158: En 1946 paraît La France contre les robots, aux éditions de la France libre, un essai dans lequel Bernanos dénonce la « civilisation des machines » et les nouveaux totalitarismes économiques qui commencent à se construire dans l´après-guerre. Exceptes les motos. Georges Bernanos meurt d´un cancer du foie, en 1948, à l´hôpital américain de Neuilly.
    ellauri162.html on line 160: Bernanos fouille (tonkii) la psychologie de ses personnages et fait ressortir leur âme en tant que siège du combat entre le Bien et le Mal. Il n´hésite pas à faire parfois appel au divin et au surnaturel.
    ellauri162.html on line 162: Convaincu que le monde moderne est une « conspiration contre toute espèce de vie intérieure », il y dénonce « la dépossession progressive des États au profit des forces anonymes de l’Industrie et de la Banque, cet avènement triomphal de l’argent, qui renverse l’ordre des valeurs humaines et met en péril tout l’essentiel de notre civilisation ».
    ellauri162.html on line 208: laisse gouverner et qui s’occupe, dans le ménage, des
    ellauri162.html on line 226: Artaux Pas si Mauvais naquit en 1942 dans un camion, en plein emigration face aux forces soviétiques, durant la Guerre de Continuation ; sa famille, fuyant les combats, est chassée par l´armee sovietique vers la Norvège, puis la Suède et la Laponie finlandaise. Pas si Mauvais qui signifie en finnois « prison de pierre » est un nom inventé par son père né Gullstén (Pierre d´or) pour « finniser », comme beaucoup de Finlandais, un patronyme à consonance suédoise (à l´instar des personnes inspirées par le mouvement fennomane).
    ellauri162.html on line 232: Les œuvres de Pas si Mauvais sont de romans d´humour écologique. Les premiers romans sont du genre «grinçant» (cringe). D´autres romans appartiennent plutôt au genre "pittoresque", notamment "Le Bestial Serviteur du pasteur Huuskonen."
    ellauri162.html on line 239: 15.10.2018 hänen matka päättyi 76 vuotiaana vain, Le 15 octobre 2018, son voyage s'est terminé à l'âge de 76 ans seulement,
    ellauri162.html on line 245: myöskin ulkomailla häntä kiiteltiin aina vain uudestaan. même à l'étranger, il a été loué encore et encore.
    ellauri162.html on line 254: Taivasmatkaa hyvää suurelle kirjailijalle toivotetaan vaan, Le grand écrivain est bien souhaité bon pour le voyage dans le ciel.
    ellauri162.html on line 264: Marcel Aymé, né le 29 mars 1902 à Joigny et mort le 14 octobre 1967 chez lui, rue Norvins dans le 18e arrondissement de Paris, est un écrivain, dramaturge, nouvelliste, scénariste et essayiste français. Écrivain prolifique, il a laissé deux essais, dix-sept romans, plusieurs dizaines de nouvelles, une dizaine de pièces de théâtre, plus de cent soixante articles et des contes. Avec ces écrits il fournit une « étude sociale », avec un vocabulaire précis pour chaque type humain. Son langage mêle les différents registres : argot, patois régional franc-comtois, soutenu et anglais phonétiquement francisé. Très attaqué par la critique, y compris pour ses textes les plus inoffensifs comme Les Contes du chat perché4, il doit l'essentiel de son succès au public. Il a également écrit de nombreux scénarios et traduit des auteurs américains egalement simpletons: Arthur Miller (Les Sorcières de Salem), Tennessee Williams (La Nuit de l'iguane).
    ellauri162.html on line 266: En 1949, le ministère de l'Éducation nationale fit savoir à Marcel Aymé qu'il allait être inscrit sur la liste de la prochaine promotion de la Légion d'honneur. Il se souvint alors du « blâme sans affichage » auquel il avait été condamné en 1946 pour avoir vendu sous l'occupation un scénario à la Continental film et refusa. En outre, l'année suivante, il déclina la proposition faite publiquement par François Mauriac de présenter sa candidature à l'Académie française : « Combien d'écrivains auront refusé presque simultanément l'Académie française et la Légion d'honneur ? s'est interrogée Gabrielle Rollin dans le magazine Lire.
    ellauri162.html on line 268: Que peuvent donc avoir de commun les écrivains Marcel Camus, Marcel Aymé, Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Louis Aragon, Jacques Prévert, Georges Bernanos, Aimé Césaire, Bernard Clavel, Guy de Maupassant, Georges Sand, les peintres Claude Monet, Gustave Courbet, Honoré Daumier, les compositeurs Hector Berlioz, Maurice Ravel, les politiciens Philippe Seguin (de droite), Jack Ralite (de gauche), le syndicaliste Edmond Maire, le philosophe Jacques Bouveresse, les chanteurs et poètes Georges Brassens, Léo Ferré, l'acteur et humoriste Bourvil, les actrices Catherine Deneuve, Claudia Cardinale, Brigitte Bardot, la chanteuse Mylène Farmer, la madame Miss France Geneviève de Fontenay, les prix Nobel de physique Pierre et Marie Curie, le médecin humanitaire Anne-Marie Gouvet, la chercheuse spécialiste des cancers professionnels Annie Thiebaud-Mony, ou tout récemment le dessinateur de bandes dessinées Tardy… ?
    ellauri162.html on line 274: Et pendant ce temps, Gégé Depardieu, qui fut légionnarisé des honneurs par Tonton Mitterrand, a le choix entre s'exiler fiscalement au plat pays des Belges, ou au pays des Soviets. Fume Gégé,
    ellauri162.html on line 278: Bon, on s'en fiche de Gégé Deparpoutine ! Qu'il l'adopte, le pas dictateur et très démocrate chef suprême des poupée Russes - et qu'il adopte son pote Filou 1er par la même occasion. Bon débarras ! D'ailleurs, s'il pouvait en adopter d'autres, je suis prêt à lui faire une liste. Il y a de la place en Sibérie, et cela va nous faire une peu de ménage. Tiens, tous les légiond'honneurisés, qu'il les adopte pour commencer.
    ellauri162.html on line 359: Ma jeunesse ne fut qu'un ténébreux orage, Ei mun nuoruus ollut kuin pimeää myräkkää,
    ellauri162.html on line 361: Le tonnerre et la pluie ont fait un tel ravage, Ukkonen ja sade teki niin pahaa tuhoa,
    ellauri162.html on line 373: - Ô douleur ! ô douleur ! Le Temps mange la vie, - Oi kipu! Voi tuskaa! Aika syö elämää,
    ellauri162.html on line 374: Et l'obscur Ennemi qui nous ronge le cœur ja hämärä vihollinen joka järsii sydäntä
    ellauri162.html on line 398: Et d'étranges fleurs sur des étagères, Ja outoja kukintoja etasääreissä,
    ellauri162.html on line 407: Nous échangerons un éclair unique, Me vaihdetaan 1 ainoa salama,
    ellauri162.html on line 410: Et plus tard un Ange, entr'ouvrant les portes, Ja myöhemmin 1 enkeli raottaa vähän ovia,
    ellauri162.html on line 421: Jakeessa 4 ("Haudottu meille kauniimman taivaan alla") vertaileva "enemmän" osoittaa, että paikka, jossa rakastajat eivät ole, on "kauniimpia" paikkoja, ja paikka, jossa rakastajat ovat, voi olla pääsy tähän kauniimpaan paikkaan, koska sen sisältämät kukat tulevat siitä. "Taivaalla" on hengellinen merkitys, joka edustaa sielun kohoamista. Pohjan ja yläosan välillä on vastustus ("syvä" / "taivaat", "haudat" / "hyllyt"), mikä osoittaa jo käsitteen siirtymisestä todellisesta maailmasta (alhaalta) mystiseen maailmaan (yläosa). Koko runon ajan runoilija työllistää tulevaisuutta: hän näyttää jo käyneen tässä tuonpuoleisessa. Tämä ensimmäinen quatrain esittelee paikan, joka näyttää miellyttävältä ja liittyy kuoleman ajatukseen, mikä osoittaa jo paradoksaalisesti positiivisen kuvan kuolemasta.
    ellauri162.html on line 425: Jakeet 6, 7 ja 8 osoittavat rakastavaisten liiton, jossa kaksinaisuuden leksikaalinen kenttä ("kaksi" toistetaan 3 kertaa, "of", joka foneettisesti muistuttaa "kahta", "kaksinkertaista", "peilejä", "kaksosia"). "Meidän kahden" anafora (jakeet 6 ja 8) vaatii tätä kaksinaisuutta. On porrastusta, kaksi sielua lähestyvät quatrainissa: ensinnäkin he ovat "kaksi", sitten he "heijastavat" kuin "peilit" tullakseen "kaksosiksi". Jakeessa 8 rappeutumisesta ("Kahdessa mielessämme nämä kaksoispeilit") on säännöllinen leikkaus (5/5), joka vaatii tätä symmetriaa kahden olenton välillä - > muoto palvelee taustaa. Jakeessa 8 sana "henget" osoittaa, että rakkausliitto ottaa hengellisen eikä fyysisen ulottuvuuden. Lisäksi rakastajat on nimetty vain metonymy tässä quatrainissa ("sydämet", "mielet"), ikään kuin he alkaneet erota ruumiistaan.
    ellauri162.html on line 435: Jakeessa 14 toistetaan toista kvartistia ("peilit", "liekit / soihdut"): kuolema on tahrannut peilit ja sammuttanut liekit, mutta ne elvytetään. Siksi sielut eikä ruumiit elvytetään, koska "peilit" ja "liekit" viittaavat ystävien hengellisyyteen eikä heidän kehoonsa. Myös jakeiden 7 ja 8 assonanssi [i] vastaa myös jakeiden 13 ja 14 assonanssia. Kuolema yhdistää rakastavaiset ja sinetöi heidän rakkautensa ikuisesti. Runoilija näyttää siis odottavan sitä vapautuksena, kuten tulevaisuuden käyttö runossa osoittaa. Otsikkoa lukuun ottamatta sana "kuolema" ilmestyy lopulta vain runon lopussa, mutta se on pikemminkin ylösnousemus, kuten jakeessa 13 osoitetaan. Lisäksi "kuolleet liekit" on oksymoroni (liekit = elämä) ja [m] -allitaatio yhdistää nämä kaksi sanaa.
    ellauri162.html on line 439: Runoanalyysissä on sama ongelma kuin vizin selityxessä: saat ehkä nauraa kolmekin kertaa, mutta on se silti aika noloa.
    ellauri162.html on line 444: Kosmologeilla on nippu vaihtoehtoisia lopun ajan skenaarioita. Yhden mukaan loppurytinässä säteily muuttuu niin voimakkaaxi että tähdet syttyvät palamaan. Avaruus täyttyy tulisella plasmalla. Toisen mukaan maailmankaikkeus laajenee hamaan maailman tappiin, ja kaiken aikaa laajeneminen vaan kiihtyy. Lopputila on lämpökuolema, missä lämpö on ihan nollassa. Se on todennäköisintä, mutta stop, on vielä muita: Esim. voi käydä niin että koko kudelma lähtee luistille, tulee loppurepeämä. Aikaa siihen on 200Gv. Hurjin on tyhjiökuplan hajoaminen, missä absoluuttinen tyhjiö etenee valon nopeudella. Voimat häviävät, ja koko kaikkeus pyyhkiytyy pois hetkessä. Armokuolema, eikä surevia jää.
    ellauri162.html on line 448: "Lopullisen lopun tiedostaminen antaa näkökulman, merkityxen ja jopa toivoa. Se antaa meidän paradoxaalisesti ottaa etäisyyttä jokapäiväisiin huoliimme ja elää täydemmin tässä hetkessä." Tämä myöntää Andrew Pontzenkin: "Maailman loppuminen saa minut hetkexi surullisexi", hän sanoo. "Sitten alan hyvin nopeasti murehtia globaaleja ongelmia joita apinalla on tällä hetkellä. Ajattelen että jotain rajaa. Olemme nyt paljon pahemmassa jamassa kuin universumin lämpökuolema. Se lohduttaa."
    ellauri162.html on line 483: Silti on paikallaan huomauttaa, että vaikka hänen vihansa Vergiliusta kohtaan oli sangen maltillista ja vaikka hän tunsi vain hyvin hillittyä ja perin ulkokohtaista viehtymystä Ovidiuksen säkenöivin verbaalisiin ryöpytyksiin - niin Horatius, tuo toivoton köntys, joka lepertelee, veikistelee ja vitsailee väkinäisesti kuin väsähtänyt klovni ja elegantisti kuin elefantti, sai osakseen des Esseintesin rajattoman halveksunnan.
    ellauri162.html on line 494: Commodianus Gazaeus oli kans 1 saatanan tunari. Commodianus oli roomalainen runoilija ja ensimmäinen kristitty runoilija. Hän vaikutti noin vuonna 250 jaa. Jaa vaikuttiko? Juu! Jossain määrin vaikutti! Hän kirjoitti kristinuskon innostamana kaksi runoteosta, Carmen apologeticum ja Instructiones, joissa hän jämensi pakanoille kääntymyksen välttämättömyyttä.
    ellauri162.html on line 545: The "Carmen apologeticum" has a misleading title, thanks to Pitra, its first editor (1852) who was a moron.
    ellauri162.html on line 559: Sidonius Apollinaris jätti useita näytteitä satunnaisesta jakeesta; ja yhdeksän kirjekirjaa, joista W.B Anderson toteaa: "Mitä tahansa ajatteleekin hänen tyylistään ja sananrieskastaan, Sidoniuksen kirjeet ovat korvaamaton tietolähde monista aikansa elämän näkökohdista." Vaikka nämä kirjeet ovat hyvin sanakirjassa, ne paljastavat Sidoniuksen mieheksi, jolla on genaalinen luonne, joka on ihastunut hyvään elämään ja nautintoon.
    ellauri162.html on line 565: Jos hän olisi ollut taipuvaisempi, hän olisi voinut poiketa hetkeksi esimerkiksi Henokin näkyjen luonteeseen, mutta hän siirtyy jäykästi Nooaan. Nooan komea kokko (2.382) velvoittaa Victorin esittämään hänet paitsi ainoana miehenä, jota Jumala piti tulvan pelastamisen arvoisena, myös toisena Aatamina, jolla on toinen maailma (2.398-399: ut, cum iusta mali luerint, tunc dignius a te / incipiat mortale gen summumque parentem ja 528, dominus [sc. Noah], mundi sortitus regna secundi). Ihmiskunta saa toisen mahdollisuuden, ja Nooa näyttää esimerkkiä (2.528-3.98) perustamalla viinamäen.
    ellauri162.html on line 597: Hans Vaihinger (25. syyskuuta 1852, Nehren – 18. joulukuuta 1933, Halle) oli saksalainen filosofi joka syntyi Saksassa Württembergissä Nehrenissä, lähellä Tübingeniä ja kertomansa mukaan kasvoi hyvin uskonnollisessa ilmapiirissä. Hän opiskeli filosofiaa, teologiaa, luonnontieteitä sekä matematiikkaa Tübingenissä, Leipzigissa ja Berliinissä. Myöhemmin hänestä tuli filosofian opettaja ja professori Strasbourgiin, ennen kuin hän muutti Halleen vuonna 1884. Vuodesta 1892 lähtien hän hoiti filosofian professuuria Hallen yliopistossa. Hän joutui eroamaan virastaan vuonna 1906, kun hänen näkönsä heikkeni.
    ellauri162.html on line 599: Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan he rakentavat ajatusjärjestelmiä ja olettavat niiden vastaavan todellisuutta: he toimivat "ikään kuin" maailma vastaisi malleja. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa (niinkuin liito-oravienkin joita kukaan ei ole nähnyt) ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen. Oppia kutsutaan fiktionalismiksi
    ellauri162.html on line 601: Filosofia ulottuu kuitenkin luonnontieteen ulkopuolelle. Ei voida koskaan olla varmoja, että maailma jatkaa olemistaan vielä huomennakin, mutta yleensä odotetaan, että näin tapahtuu, eikä vielä ole petytty. Individuaalipsykologian perustaja Alfred Adler sai paljon vaikutteita Vaihingerin ajatuksista. Myöhemmin James Hillman kehitti Vaihingerin ja Adlerin ajatuksia edelleen. Ei ne siitä juuri kohentuneet.
    ellauri162.html on line 602: Vaihingerin Als Ob filosofia kärsi viimeisen kolauxen kun myyrännäköinen proffa törmäsi luokkahuoneen oveen. Turhaan se koitti olla niinkuin ei vaitiskaan. Kyllä otti päähän ja kuhmu vaikutti ihan aidolta.
    ellauri162.html on line 611: Pumput, voiteet, geelit ja kemialliset pillerit vaikuttavat keinotekoisesti erektioon. Sen sijaan japanilaisen professorin hoito laajentaa paisuvaiskudosta ja antaa sille mahdollisuuden maksimoida verenkiertonsa vastauksena seksuaaliseen ärsykkeeseen (esim. aistilliseen suudelmaan tai näkyyn kumppanin riisuuntumisesta).
    ellauri162.html on line 618: Olin täysin kiinni eräässä hankkeessa Kiinassa, enkä ehtinyt edes ajatella naisia. Siksi päätin tämän fiaskon jälkeen tavata tämän ystävättären uudelleen ja todistaa - hänelle ja itseni - että kaikki on kunnossa. Valitettavasti sekin päättyi kuten aikaisemmin, ja halusin hakata kyrvänpäätäni seinään ... En kestänyt hänen katsettaan, kun kohtasimme firmassa käytävällä. Ehkä se on minun vainoharhaisuuttani, mutta olin varma, että myös muut tytöt yrityksessä alkoivat katsoa minua säälien ... lopetin työnteon firmassaan, mutta en voinut löytää uutta. Elin säästöilläni. Ja ostin erilaisia erektioapukeinoja yrittäessäni ratkaista ongelmani. Sanoin itselleni, että ehkä on hyvä aika laukaista paukkupanoxia ja sitten palata uusin voimin niin työ- kuin sänkyelämään. Kokeilin muutamia potenssipillereitä, mutta yhtä hyvin olisin voinut myös huuhdella ne vessanpöntöstä saman tien - vaikutus olisi ollut sama, eli ei mitään. Tiettyjen pillereiden jälkeen en voinut ajaa autoa (silmissäni tuntui kuin olisin ollut kuumeinen). Olin murtunut ja menetin täysin seksihaluni. Naisten kanssa tekemisiin joutuessani tulin uskomattoman hermostuneeksi. Rahanikin loppuivat, ja siksi päädyin ottamaan huonon työn, jota en muuten olisi edes harkinnut. Ja kaikki tämä pikkuveljen syytä!
    ellauri162.html on line 655:
    Morphological analysis using geometric parameters for splenic penis aneurysms

    ellauri162.html on line 660: Since loss of my pluripotence, I have mainly been dealing on European casual wear for more than 20 years. So I have experience also dealing with many shops in Japan. I have gotten much knowledge of the fashion industry, through experience of production management, wholesale and sales positions. In addition, I am glad to have made many acquaintances through the job.
    ellauri162.html on line 662: Dick Masaru KIEMURA Was surrounded by his loving family on September 11, 2006 as he peacefully departed after courageously fighting a lengthy penis.
    ellauri162.html on line 686: Elle est blanche pour le pape et les chanoines réguliers, rouge pour les cardinaux, violette doublée et filetée de cramoisi pour les évêques et les prélats de rang supérieur, et généralement noire pour les prêtres et les autres clercs.
    ellauri162.html on line 689: Aika läpinäkyvä on Bernanoxen Ykän evankeljumi. Rikkaille se määrää laupeutta ja köyhille ylpeää mutta nöyrää köyhyyttä. Isomaha flaami siteeraa pappa Leo XIIIn kuulua kapitalismikirjettä. Paxulainen oli mielestään parannuxen tehnyt ex-demokraattipappi. Tässä pappien seurustelussa on lieväshti homoshtelua. Oliko Bernanoskin sellainen? Le bon dieu n´aime pas que on touche sa justice. Lutherus oli kuollessaan bonhomme ventru avec une grosse lippe. Lälläs lää. Martti hanhia ovat niikö Nils Holgerssonissa. Heikot ja lapset tottelevat, se on niiden fortea. Ne sutor supra crepidam. Etkö sinää muiista mitää sinää lupaasit, kysyy herra isoherra viimeisellä tuomiolla. Eikös me jo sovittu? Herra isoherra on vihainen, jos talentti ei ole pantu kasvattamaan korkoa.
    ellauri162.html on line 691: Pope Leo XIII, 1891, wrote the encyclical Rerum Novarum as the industrial revolution and political change swept across Europe. The relationship between employers and employees was changing dramatically. Individuals had become wealthy, but most remained poor even though they worked hard. Pope Leo XIII´s encyclical spoke of the condition of the working classes during a time when many advocated revolution.
    ellauri162.html on line 693: The Church recognizes that the lack of workers union contributed to an unjust situation where many work in conditions little better than slavery. One solution proposed by socialists was to eliminate private property altogether. Pope Leo XIII dismisses this solution because "every man has by nature the right to possess property as his own." He also notes that "the impelling reason and motive of his work is to obtain property." Instead of helping the working class, the elimination of private property would only hurt those it was intended to benefit.
    ellauri162.html on line 697: People have become accustomed to working for their own needs. Working enables people to earn an honorable livelihood, but using employees as mere objects is wrong. Workers and the rich are dependent upon each other. The worker ought to complete the tasks that they freely agree to, never destroy an employer´s property, never use violence for their cause, never take part in riots or disorder, and not associate with those who encourage them to act unethically. (As Pope John Paul II would later emphasize in Laborem Exercens, work ought to be seen as a privileged expression of human activity. Work, including cultural production, is an example of human creation in the image of the creator.)
    ellauri162.html on line 699: The employer ought to respect the dignity of each employee and shouldn´t view them as slaves. Workers must also have time for their religious duties and must receive tasks appropriate for their sex and age. Workers and employers ought to be free to negotiate and come to an agreement, but natural justice must ensure that wages are sufficient to support a "frugal and well-behaved wage-earner." To ensure these rights and duties are maintained worker´s associations ought to exist to work towards the common good.
    ellauri162.html on line 701: The relationship between worker and employer ought to be shaped by the bonds of friendship and brotherly love. Both are children of God and created in His image. The Church desires that the poor better their situation and has a role to speak out on their behalf and to seek relief of poverty.
    ellauri162.html on line 703: Both workers and employers should have their rights protected. Children shouldn´t be employed for tasks suited for adults, and employers should compensate workers with just wages. Humanity should remember that Christian morality leads to prosperity.
    ellauri162.html on line 712: Problème insoluble: rétablir le Pauvre dans son droit, sans l'établir dans la puissance. Et s'il arrivait, par impossible, qu'une dictature impitoyable, servie par une armée de fonctionnaires, d'experts, de statisticiens, s'appuyant eux mêmes sur des millions de mouchards et de gendarmes, réussissait à tenir en respect, sur tous les points du monde à la fois, les intelligences carnassières, les bêtes féroces et rusées, pour gain, race d'hommes qui vit de l'homme car sa perpétuelle convoitise de l'argent n'est sans doute que la forme hypocrite, ou peut-être inconsciente de l'horrible, de l'inavouable faim qui la dévore - le dégoût viendrait vite de l'aurea mediocritas ainsi érigée en règle universelle, et l'on verrait refleurir partout les pauvretés volontaires, ainsi qu'un nouveau printemps. Aucune société n'aura raison du Pauvre. Les uns vivent de la sottise d'autrui, de sa vanité, de ses vices. Le Pauvre, lui, vit de la charité. Quel mot sublime!
    ellauri162.html on line 716: Masturbation. It’s not just a great way to kill time, but it’s also the safest sex you can have. And it has many health benefits. (See: 5 Reasons You Should Masturbate Tonight.) Although we can all agree that masturbation is pretty much the cherry on top of the ice cream of life, there’s more to the act than that. In a recent study from Harvard, men who ejaculated 21 or more times per month had a 19 to 22 percent lower risk of prostate cancer than men who did so only four to seven times per month. In some parts of the world, teenagers are encouraged to masturbate. Masturbation prevents unwanted pregnancies.
    ellauri162.html on line 732: Friedrich Karl Forberg (* 30. August 1770 in Meuselwitz; † 1. Januar 1848 in Hildburghausen) war ein deutscher Philosoph und Philologe. Illustration von Édouard-Henri Avril zu Forbergs De Figuris Veneris.
    ellauri162.html on line 734: Der aus einem protestantischen Pfarrhaus in Meuselwitz stammende Friedrich Karl Forberg war Schüler Ernst Platners in Leipzig, später Karl Leonhard Reinholds in Jena. Von April bis September 1791 reiste er mit Franz Paul von Herbert nach Klagenfurt und schickte einige Briefe an Reinhold, von den jungen Damen in Klagenfurt, die sich Cuntausgaben wie Gebetbücher schwarz einbinden ließen, um sie während der Sonntagsmesse zu lesen, und von den Priesterseminaristen, die an diesen Vorgängen teilnahmen.
    ellauri162.html on line 736: 1798 löste der Saalfelder Konrektor den Atheismusstreit aus, als er in Friedrich Immanuel Niethammers und Fichtes „Philosophischem Journal“ den Aufsatz „Entwickelung des Begriffs der Religion“ publizierte, den Fichte mit einem Nachwort verteidigte. Für Forberg ist Religion ein praktischer Glaube als Voraussetzung des moralischen Handelns. Dieser Glaube besteht lediglich in dem Wunsch, dass das Gute in der Welt die Oberhand erhalten möge. Die Existenz Gottes ist für Forberg, nach der Kritik Immanuel Kants an den Gottesbeweisen, weder durch Offenbarung noch durch theoretische Spekulation begründbar und daher nur im Sinne einer Vaihingerschen Als-Ob-Existenz im Dienst der Moralphilosophie anzunehmen. Theologie wird mit Religionsphilosophie gleichgesetzt.
    ellauri162.html on line 738: 1820 wurde er auch Aufseher der herzoglichen Kupferstichsammlung und des Münzkabinetts, die er jeweils neu katalogisierte. (Herttua: tulisitko kazelemaan ezauxiani Karlchen?) 1824 edierte er den Hermaphroditus des Antonio Beccadelli (Panormita), ein Werk der erotischen Literatur der Renaissance, und fügte zum Verständnis eine Schrift „De Figuris Veneris“ an. Dieses in Latein verfasste Handbuch der klassischen Erotologie versammelt und klassifiziert antike, aber auch frühneuzeitliche Stellungen, die in ihrer Gesamtheit die Vielfalt sexuellen Verhaltens realistisch beschreiben. Als solches ist es ein Standardwerk der Sexualwissenschaft.
    ellauri162.html on line 740: 1827 wechselte Forberg nach Hildburghausen und wurde außerordentlicher Beisitzer der Fotzenpolizeiabteilung der herzoglichen Landesregierung. 1829 wurde er mit voller Besoldung in den Ruhestand versetzt. 1840 erschien sein „Lebenslauf eines Verschwollenen“. 1848 starb Forberg nach sechswöchiger Krankheit im Alter von 77 Jahren als Herzoglich Sachsen-Meiningischer Geheimer Kanzleirat in Hildburghausen.
    ellauri162.html on line 745: Philip Roth Juggernaut.

    ellauri162.html on line 770: He runs one of the most popular atheist blogs on the Internet, called Pharyngula (a stage of the embryonic development of vertebrates). Nielunen. The website is notable for its over-the-top vituperation. Myers also has a flair for attention-getting stunts, like piercing a consecrated host with a rusty nail. In 2009, Myers was named “Humanist of the Year” by the American Humanist Association.
    ellauri162.html on line 772: No. 6 James (“The Amazing”) Randi (b. 1928) Born in Canada, Randi has had a long career as a stage magician, TV personality, and prolific author. However, the most distinctive feature of his career has been “debunking”—showing how his own and others’ magic tricks are done. Most recently, he has become an outspoken atheist and critic of religion.
    ellauri162.html on line 777: ge/upload/w_150,h_150,c_fill,f_auto,fl_lossy,q_auto/v1/TheBestSchools.org/pollytoynbee.jpg" height="200px" />
    ellauri162.html on line 785: Molinism, named after 16th-century Spanish Jesuit priest and Roman Catholic theologian Luis de Molina, is the thesis that God has only middling knowledge of what is going on. It seeks to reconcile the apparent tension of divine providence and human free will. Prominent contemporary Molinists include William Lane Craig, Alfred Freddoso, Thomas Flint, Kenneth Keathley, and Louis Armstrong. What a wonderful world. Johnin mieliviini oli juuri Mölinä.
    ellauri162.html on line 791: Junes Lokka on syntynyt Marokossa. Suomeen hän muutti vuonna 2005. Hän on kihloissa Oulun kaupunginvaltuuston Aito suomalainen yhteislista (ASYL) -yhteislistan varavaltuutetun Tiina Wiikin kanssa. Lokka ei kertomansa mukaan kuulu kirkkoon eikä muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Hän on ateisti! Junes Lokka vierailee lausuntataiteilijana Petri Kaivannon albumilla Siltapyrotekniikan alkeet (2014) kappaleessa ”Nigerialaiskirje tulevaisuudesta”. Hän on rasisti! Sen saa nyt sanoa! Se on vitun nazi rasisti ja lisäxi vielä karvakäsi! Ja mikä pahinta, lausuntataiteilija!
    ellauri162.html on line 798: Pharyngula is a term used by evolutionists to describe a hypothetical phylotypic stage of development in embryology. It is mistakenly thought by most evolutionists that this stage represents the basic vertebrate body plan in the common ancestor of all vertebrates. There is currently a dispute among scientists as to how similar embryos are and to the reality of this stage.
    ellauri162.html on line 800: There are six stages to embryonic development, and the pharyngula stage is towards the middle. In the early stages of development there is significant diversity in the morphology of embryos, this diversity decreases over time till the pharyngula stage where they are most similar (often difficult for anyone but trained embryologist to differentiate), and finally in the last stages of development morphology diversifies again. It is hypothesized that the reason the pharyngula stage is so morphologically constrained is that this is the point where sequential activation of hox genes is initiated so any strong deviations from the developmental plan would lead to drastic changes in the final phenotype of the organism.
    ellauri162.html on line 810: paired branchial arches (pharyngeal arches)
    ellauri162.html on line 812: All major tissue types of differentiated and all major organs are present. By the time the embryo leaves the pharyngula stage it will appear very similar to its adult form.
    ellauri162.html on line 814: The concept of a highly conserved ontogeny dates back to 1828 and the work by Karl von Baer. Baer´s work was cited by Charles Darwin and used in support of his Theory of Evolution. The concept was made famous though by Ernst Haeckel in 1874 with the publication of his drawings of the conserved stage. Haeckel was mainly pushing the concept of recapitulation in which he hypothesized that ontological development repeated the evolutionary steps of the organism. Recapitulation has since been discredited and is not accepted by any modern biologist. Haeckel has been accused of falsifying his embryonic drawings, most notably by Jonathan Wells in his book Icons of Evolution. Some biology text books used Haeckel´s drawings for many years after it was known they were faked. However, most modern biology textbooks only use them now for historical reference and actual photos of embryos are used to discuss the pharyngula stage.
    ellauri162.html on line 816: Darwin proposed that embryos resembled each other since they shared a common ancestor, which presumably had a similar embryo, but that development did not necessarily recapitulate phylogeny: he saw no reason to suppose that an embryo at any stage resembled an adult of any ancestor. Darwin supposed further that embryos were subject to less intense selection pressure than adults, and had therefore changed less.
    ellauri162.html on line 818: The Haeckelian form of recapitulation theory is considered defunct. Embryos do undergo a period or phylotypic stage where their morphology is strongly shaped by their phylogenetic position, rather than selective pressures, but that means only that they resemble other embryos at that stage, not ancestral adults as Haeckel had claimed.
    ellauri162.html on line 822: In 2010, the Christian apologetics website True Free Thinker wrote: "Scienceblogger Chad Orzel described the commentators on PZ Myers ' Scienceblogs.com site Pharyngula, and other Scienceblogs.com commentators, as 'screechy monkeys'."
    ellauri162.html on line 824: A somewhat similar report was made concerning the audience of Richard Dawkins´s web community. In February of 2010, the news organization The Telegraph reported that the atheist and evolutionist Richard Dawkins was embroiled "in a bitter online battle over plans to rid his popular internet forum for atheists of foul language, insults and 'frivolous gossip'." In addition, Richard Dawkins has a reputation for being abrasive.
    ellauri162.html on line 826: Scienceblogs appears to have a problem keeping and attracting talented writers. According to PZ Myers, Scienceblogs has "been facing a steady erosion of talent". In 2010, the Christian apologetic website True Free Thinker wrote a quite pointed and accurate criticism of PZ Myers Pharyngula blog indicating that PZ Myers' blog posts often lack substance. Pharyngula is widely acclaimed in the liberal media due to its embrace of evolutionary pseudoscience which liberals irrationally embrace (see: Evolution, Liberalism, Atheism, and Irrationality). Myers' blog is also listed by the science journal Nature, which also embraces evolutionary pseudoscience, as the best blog by a scientist. Pharyngula is known for its sarcastic and often specious criticism of creation science and intelligent design theory, as well as regular postings of photos of cephalopods (often with vulgarly sexual connotations both subtle and blatant). As Singer said, sexual organs are the best indicators of the soul.
    ellauri162.html on line 831: Williams was found dead in his home in Paradise Cay, California on August 11, 2014. The final autopsy report, released in November 2014, concluded that Williams' death was a suicide resulting from "asphyxia due to hanging". Sen päästä löytyi israelilaisia levyn kappaleita. President Barack Obama released a statement upon Williams's death: Robin Williams was an airman, a doctor, a genie, a nanny, a president, a professor, a bangarang Peter Pan, and everything in between. Se oli Jönsyäkin nuorempi, ja on nyt jo varmaan ihan homeessa.
    ellauri162.html on line 833: See also: PZ Myers' loss of influence! Alexa is a web traffic tracking company. In 2015 and 2016, Freethought Blogs saw a large decrease in its Alexa ranking.
    ellauri163.html on line 37: Courtney Joseph is a graduate of the Moody Bible Institute with a degree in Evangelism and Discipleship. After over a decade of leading women’s Bible studies, mentorships and workshops in her local church, she decided to move her ministry on-line at WomenLivingWell.org where she has over 1.5 million views of her videos on youtube. Courtney’s passion and sincerity has made her a leader in the Christian blogging community. She is the Founder of WomenLivingWell.org and GoodMorningGirls.org.
    ellauri163.html on line 42: Sukupuolielimet ilmentävät ihmissielua paremmin kuin mikään muu ruumiinosa, silmät mukaanlukien, sanoo moniavioinen Singer. Singer on ihan samanlainen lurjus kuin kaikki muutkin kirjailijat. Sekin on aivan vitun typerä ja huono kaikessa muussa kuin izestään kirjoittamisessa. Itchelekin oli lukenut Otto Weiningerinsa ja halwexi naisia. Mies on kuin piipunrassi ja puhuu putkihommista.
    ellauri163.html on line 44: Naisten suurin vika oli että he (nykyaikaiset, eivät vanhanaikaiset tyypit) olivat hämmästyttävässä määrin samanlaisia kuin minä - aivan yhtä himokkaita, petollisia, izekkäitä ja seikkailunhaluisia. Sholem Asch oli Singerin mielestä maalaismainen. Olikohan se vähän kateellinen.
    ellauri163.html on line 46: Sholem Asch (Yiddish: שלום אַש, Polish: Szalom Asz; 1 November 1880 – 10 July 1957), also written Shalom Ash, was a Polish-Jewish novelist, dramatist, and essayist in the Yiddish language who settled in the United States.
    ellauri163.html on line 48: He wrote the drama Got fun nekome (God of Vengeance) in the winter of 1906 in Cologne, Germany. It is about a Jewish brothel owner who attempts to become respectable by commissioning a Torah scroll and marrying off his daughter to a yeshiva student. Set in a brothel, the play includes Jewish prostitutes and a lesbian scene. I. L. Peretz famously said of the play after reading it: "Burn it, Asch, burn it!" Instead, Asch went to Berlin to pitch it to director Max Reinhardt and actor Rudolph Schildkraut, who produced it at the Deutsches Theater. God of Vengeance opened on March 19, 1907 and ran for six months, and soon was translated and performed in a dozen European languages. It was first brought to New York by David Kessler in 1907. The audience mostly came for Kessler, and they booed the rest of the cast. The New York production sparked a major press war between local Yiddish papers, led by the Orthodox Tageplatt and even the secular Forverts. Orthodox papers referred to God of Vengeance as "filthy," "immoral," and "indecent," while radical papers described it as "moral," "artistic," and "beautiful". Some of the more provocative scenes in the production were changed, but it wasn't enough for the Orthodox papers. Even Yiddish intellectuals and the play's supporters had problems with the play's inauthentic portrayal of Jewish tradition, especially Yankl's use of the Torah, which they said Asch seemed to be using mostly for cheap effects; they also expressed concern over how it might stigmatize Jewish people who already faced much anti-Semitism. The association with Jews and sex work was a popular stereotype at the time. Other intellectuals criticized the writing itself, claiming that the second act was beautifully written but the first and third acts failed to support it.
    ellauri163.html on line 50: God of Vengeance was published in English-language translation in 1918. In 1922, it was staged in New York City at the Provincetown Theatre in Greenwich Village, and moved to the Apollo Theatre on Broadway on February 19, 1923, with a cast that included the acclaimed Jewish immigrant actor Rudolph Schildkraut. Its run was cut short on March 6, when the entire cast, producer Harry Weinberger, and one of the owners of the theater were indicted for violating the state's Penal Code, and later convicted on charges of obscenity. Weinberger, who was also a prominent attorney, represented the group at the trial. The chief witness against the play was Rabbi Joseph Silberman, who declared in an interview with Forverts: "This play libels the Jewish religion. Even the greatest anti-Semite could not have written such a thing". (You just wait for Philip Roth...) After a protracted battle, the conviction was successfully appealed. In Europe, the play was popular enough to be translated into German, Russian, Polish, Hebrew, Italian, Czech, Romanian and Norwegian. Indecent, the 2015 play written by Paula Vogel, tells of those events and the impact of God of Vengeance. It opened on Broadway at the Cort Theater in April 2017, directed by Rebecca Taichman. Eli ei Asch ihan pasé vielä ole.
    ellauri163.html on line 55: Viereeni tuolille olin sijoittanut filosofian historian ja joukon muita kirjoja joiden avulla voisin saada häiriintyneen henkeni järjestyxeen. Olin lainannut Breslerin kirjastosta Tolstoin moraaliset novellit ja esseet, Spinozan Etiikan, Kantin Käytännöllisen järjen kritiikin, Schopenhauerin Maailman tahtona ja ajatuksena, Nietzschen teoksen Näin puhui Zarathustra ja pasifisti Forsterin teoksen (jonka nimeä en muista, oisko ollut Maurice?), Payot'n Tahdon kasvattamisen ja useita teoksia hypnoosista, itsesuggestiosta (Coué, Charles Baudoin), ja ties mitä muuta kaikki teoksia jotka sivusivat olennaista. Peräti ostanut olin Rabbi Moshe Haim Luzzatton kirjan Oikeamielisen vaellus ja viidennen Mooseksen kirjan, joka oli mielestäni viisain teos mitä ihminen on koskaan kirjoittanut.
    ellauri163.html on line 67: Ikävystyminen on kuolemaakin pahempaa. Voiko pitää hauskaa tekemättä pahaa muille? Tietystikään ei, Darwin opetti. Tiede taide tekniikka, jatkuva opettelu, some ja metaverse? Ei helvetti, Internetkin kuumentaa ilmaston. Pelkkä kuvaus ei riitä, tarvitaan jännitystä: sekavia tilanteita, aitoja ongelmia ja kriisejä. Niitä piisaa Pentateukissa!
    ellauri163.html on line 126: Lihaa. Lihansyönti on aivan a-ok, kunhan ei verta syö, ja tarjoo vähän jumalallekkin, papeille ja muille pyytäjille. Veri pitää laskea ulos eläimestä kosheristi, ei tässä mitään Singereitä olla. Pakanoiden paikat pitää panna sileäxi.
    ellauri163.html on line 140: Hammurapin lakeja. Tässä pykälässä on amoriittilainana kostamista koskevia rajoituxia. Jos joku nirhaa jonkun epähuomiossa, joutuu vankilaan, eikä omaiset pääse siellä sille kostamaan. Kainin merkkikin oli vankitazka: älkää nirhatko tätä veikkoa, hän on maxanut jo velkansa yhteiskunnalle. Muuten pätee yleisperiaate § 21: henki hengestä, silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta.
    ellauri163.html on line 183: 1Reuben was denied this privileged position, because he had dishonoured his father by having sex with his father's concubine.
    ellauri163.html on line 205: Shiloh, a place of rest, a city of Ephraim, "on the north side of Bethel," from which it is distant 10 miles ( Judges 21:19 ); the modern Seilun (the Arabic for Shiloh), a "mass of shapeless rubble".
    ellauri163.html on line 243: Kun puliukot ovat sitten taas pian sen jälkeen langenneet juopottelemaan, ja erkaantuneet seurakunnasta, heitä on haettu takaisin. Joka kerran, kun juoppo on helluntaiseurakunta Siiloanin aivopesemänä muka "tehnyt parannuksen", hänet... ON KASTETTU UUDESTAAN MUKA USKOVIEN MUKA KASTEELLA!
    ellauri163.html on line 253: This is the genealogy[a] of Jesus the Messiah, the son of David, the son of Abraham:
    ellauri163.html on line 337: Paizi Jooseppihan oli pelkkä aisankannattaja, Jepen isäpuoli. Höh, Marianhan sukupuuta tässä pitäis seurata, sillä oli 50% samat geenit kuin Jee-suxella. Loput oli pyhältä hengeltä (tai Gabrielilta jos Saramagon gospeliin on luottamista). Jonka sukupuu on lyhkönen.
    ellauri163.html on line 339: Thus there were fourteen generations in all from Abraham to David, fourteen from David to the exile to Babylon, and fourteen from the exile to the Messiah.
    ellauri163.html on line 341: Shiloh is generally understood as denoting the Messiah, "the peaceful one," as the word signifies ( Genesis 49:10 ). The Vulgate Version translates the word, "he who is to be sent," in allusion to the Messiah; the Revised Version, margin, "till he come to Shiloh;" and the LXX., "until that which is his shall come to Shiloh." It is most simple and natural to render the expression, as in the Authorized Version, "till Shiloh come," interpreting it as a proper name (Compare Isaiah 9:6 ).
    ellauri163.html on line 354: And the homage of peoples be his.
    ellauri163.html on line 361: to imply a king of the line of Judah forever, but Israel currently has no king, nor do our democratic rulers have staffs. Does this imply that "he has come to Shiloh" (JPS) or that "Shiloh has come" (KJV)? Please explain. Why does King Jimmy think the homage of the people will be Shiloh's whereas JPS says it is Judah's? Who or what is this Shiloh and why is he/it so important that the scepter will not depart from Judah till then?
    ellauri163.html on line 373: There wasn't a King for hundreds of years after the blessing before the first king of the tribe of Judah (before Saul and David). Tthere was that whole slavery period in Egypt for hundreds of years, then Moses, then Joshua, then the judges long before Saul the firs tking of the tribe of Judah.
    ellauri163.html on line 385: BTW from Genesis 49 when Jacob makes this statement there were 400 years of slavery in Egypt, a few more hundred years when we had the Judges and the Phillistines before we had ANY king from the line of Judah sitting on a throne.
    ellauri163.html on line 392: The right to the throne was then, and is now, the right of the tribe of Judah through a genetic link to David and Solomon. Nothing more. Nothing less.
    ellauri163.html on line 402: All of the Jewish translations (and commentaries) deal with a future time, the messianic era, during which there will be a king, a direct descendant from King David, sitting on the Davidic throne. The closing phrase of the blessing given to Judah defines the role of the expected future Jewish king, Messiah, in the world. Ultimately, his job will be to gather the nations under the banner of the One G-d of peace. If a gathering of the nations for the sake of peace is the first explicit description of the messianic era, it clearly suggests something that is natural, recognizable, and human.
    ellauri163.html on line 415: ges/promised_land2.jpg" />
    ellauri163.html on line 417: Although some of the geographical reference points mentioned in Scripture are difficult for us to identify, God knows the full area into which He is going to bring Israel. We know enough to be sure that Israel is not in her full inheritance yet. Scripture shows that God has a dispute with those who are involved in “dividing up My land” [Joel 3:1-2].
    ellauri163.html on line 421: Und der HERR sprach zu ihm: Dies ist das Land, das ich Abraham, Isaak und Jakob geschworen habe, und gesagt: Ich will es deinem Samen geben. Du hast es mit deinen Augen gesehen, aber du sollst nicht hinübergehen.
    ellauri163.html on line 434: 6 Und er begrub ihn im Tal, im Lande der Moabiter, gegen dem Hause Peor. Und hat niemand sein Grab erfahren bis auf diesen heutigen Tag.
    ellauri163.html on line 479: ges/47543000/gif/_47543294_kashmir1_srinagar_226.gif" />
    ellauri163.html on line 512: 7 Und Mose war hundertundzwanzig Jahre alt, da er starb. Seine Augen waren nicht dunkel worden, und seine Kraft war nicht verfallen.
    ellauri163.html on line 518: 8 Und die Kinder Israel beweineten Mose im Gefilde der Moabiter dreißig Tage. Und wurden vollendet die Tage des Weinens und Klagens über Mose.
    ellauri163.html on line 527: Payot (Hebrew: פֵּאָה, romanized: pe’ot, plural: פֵּאוֹת) is the Hebrew term for sidelocks or sideburns. Payot are worn by some men and boys in the Orthodox Jewish community based on an interpretation of the Tenach injunction against shaving the "sides" of one's head. Literally, pe'ah means "corner, side, edge". There are different styles of payot among Haredi or Hasidic, Yemenite, and Chardal Jews. Yemenite Jews call their sidelocks simanim (סִימָנִים‎), literally, "signs", because their long-curled sidelocks served as a distinguishing feature in the Yemenite society (differentiating them from their non-Jewish neighbors).
    ellauri163.html on line 558: Suurin hyvä, joka egoistilla on, on varmasti sen elämä. Jälleen tämä usko siihen, että luonne on yksi asia, homogeenilohko perustuu pinnallisimpaan havaintoon. Hyödyttäkäämme Schopenhaueria siitä, että hän on rokottanut sen Saksassa: se olisi meille 2 armeijakunnan arvoista, jos meillä ei olisi myös omasta takaa lannistamisen asiamiehiä, erityisesti Taine, jonka näin suuressa miehessä käsittämätön näkemys ei ole pystynyt erottamaan fatalismia determinismistä.
    ellauri163.html on line 598: Que de voir des vautours affames de carnage.

    ellauri163.html on line 599: Des singes malfaisants et des loups pleins de rage...

    ellauri163.html on line 601: Alceste on mies, jolla on perustavanlaatuinen ongelma. Hän nimittäin vihaa ihmisiä. Oikeastaan Alceste vihaa ihmisten lisäksi myös yhteiskuntaa ja melkein kaikkea muutakin – eikä hän epäröi ilmaista inhoaan vasten ihmisten kasvoja.
    ellauri163.html on line 628: Lyra Belacqua (kaunis vesi), villi 12-vuotias tyttö, on kasvanut kuvitteellisessa Jordan Collegessa Oxfordissa. Hän on laiha, tummat vaaleat hiukset ja siniset silmät. Hän ylpeilee kyvyllään ilkivaltaan, erityisesti hänen kyvystään valehdella, ansaitsemalla hänelle Iorick Byrnisonin epiteetin "Silvertongue". Lyralla on luonnollinen kyky käyttää alettiometriä, joka pystyy vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, kun sitä manipuloitiin ja luetaan oikein. Lyraa teeveesarjassa näyttelevä Dafne Keen on vähän Greta Thunbergin oloinen.
    ellauri163.html on line 630: Kaikilla Lyran maailman ihmisillä, myös noidilla, on paha henki. Se on ihmisen "sisäisen olennon", sielun tai hengen fyysinen ilmentymä. Se on olennon muodossa (koi, lintu, koira, apina, käärme jne.) ja on yleensä vastakkaista sukupuolta kuin sen ihmisen vastine. Lasten dæmoneilla on kyky muuttaa muotoa - olennosta toiseen - mutta lapsen murrosiän loppua kohti heidän demoni "asettuu" pysyvään muotoon, joka heijastaixen henkilön persoonallisuutta. Mitähän Payot sanoisi tästä? Kun ihminen kuolee, sen dæmon häviää kuin pieru saharaan. Panssaroituja karhuja, kallion kammottavia ja muita olentoja ei ole demoneina. Panssaroidun karhun haarniska on hänen sielunsa. Sielun kanssa se näyttää vyötiäiseltä. Elukoita käy vähän säälixi, vaikka ne on varmaan digitalisoituja.
    ellauri163.html on line 632: Pantalaimon on Lyran demoni. Kuten kaikki lasten pahat henget, hän vaihtaa muotoa olennosta toiseen usein. Kun Lyra saavuttaa murrosiän, hän ottaa mäntynäädän pysyvän muodon sekä hajun. Pantalaimon ja Lyra seuraavat isäänsä lordi Asrielia, kun hän matkustaa äskettäin löydettyyn Cittagazzen maailmaan, jossa Lyra tapaa Willin. Pyhä Panteleimon eli Panteleimon Parantaja (m.kreik. Παντελεήμων, Panteleēmōn, kreik. Παντελεήμων, Panteleímon), myös Pantalone, oli kristitty marttyyri ja pyhimys, joka sai surmansa Diocletianuksen vainoissa vuonna 305. Pantalone syntyi Nikomedeiassa noin vuonna 275. Hänen vanhempansa olivat rikas senaattori Eustorgios ja tämän kristitty vaimo Eubulia. Hänestä tuli menestyksekäs lääkäri, jota itse keisari Galerius halusi omaksi lääkärikseen. Pyhä Hermolaos käännytti Pantaleimonin kristityksi, ja parannettuaan ihmeellisesti sokean miehen, Pantaleimon käännytti puolestaan isänsä. Tämä kuoli pian sen jälkeen, ja jätti Pantalonelle suuren omaisuuden. Tämä vapautti orjansa ja jakoi omaisuutensa köyhille, ja paransi ihmisiä ottamatta maksua. Panteleimon, siviilinimeltään Petri Sarho (s. 17. toukokuuta 1949 Vieremä) on entinen Oulun metropoliitta. Hän jäi eläkkeelle kesäkuussa 2013.
    ellauri163.html on line 642: Marisa Coulter on kylmän kaunis, manipuloiva Lyran äiti ja lordi Asrielin entinen rakastajatar. Hän palvelee kirkkoa kidnappaamalla lapsia tutkimaan Pölyn luonnetta, jonka aikana hän erottaa heidät esinahastaan - menettely, jota kutsutaan circumcisioniksi. Hänellä on mustat hiukset, hoikka rakenne ja hän näyttää nuoremmalta kuin hän on. Aluksi vihamielinen Lyralle, hän ymmärtää rakastavansa tytärtään ja pyrkii suojelemaan häntä kirkon agenteilta, jotka haluavat tappaa Lyran. Hänen demo on kultainen apina, jolla on julma juova perseessä.
    ellauri163.html on line 644: Metatron, Asrielin päävastustaja, oli raamatullisina aikoina ihminen, Eenokki, mutta myöhemmin hänet muutettiin enkeliksi. Viranomainen on osoittanut hänen heikentyneen terveytensä nimittämällä Metatronin hänen sijaishallitsijakseen. Agenttina Metatron on istuttanut monoteistiset uskonnot universumiin. Hän tulee alttiiksi Marisa Coulterin viettelevälle edistymiselle, joka pettää hänet houkuttelemalla hänet alamaailmaan kuolemaansa. Hän on sarjan tärkein vastustaja.
    ellauri163.html on line 648: Marja Mähöne on fyysikko ja ex-nunna Willin maailmasta. Hän tapaa Lyran Lyran ensimmäisellä vierailulla Willin maailmaan. Lyra antaa Marjalle käsityksen Pölyn luonteesta. Kirkon agentit pakottavat Marjan pakenemaan Mulefan maailmaan. Siellä hän rakentaa keltaisen vakoilulasin, jonka avulla hän voi nähdä muuten näkymättömän pölyn. Hänen tarkoituksensa on oppia, miksi Pöly, josta mulefa-sivilisaatio on riippuvainen, virtaa ulos maailmankaikkeudesta. Marja kertoo tarinan kadonneesta rakkaudesta Williin ja Lyraan ja myöhemmin pakkaa heille lounaan, joka sisältää "pieniä punaisia hedelmiä", jonka hänen tietokoneensa "Luola" oli neuvonut häntä tekemään.
    ellauri163.html on line 656: Jordanian kuningas Abdullah II johtaa Jordan Collegea, joka on osa Oxfordin yliopistoa Lyran maailmassa. Muiden Jordan Collegen työntekijöiden avustamana hän kasvattaa oletettavasti orvoksi jääneen Lyran. Vasta myöhemmin ilmeisesti tulehtuneiden vaikeiden opiskelijavalintojen edessä hän yrittää menestyksekkäästi myrkyttää lordi Asrielin.
    ellauri163.html on line 658: Roger Persley on Jordan Collegen keittiöpoika ja Lyran paras ystävä (lukuunottamatta Willyä).
    ellauri163.html on line 660: John Perry on Willin isä. Hän on tutkimusmatkailija maailmastamme, joka löysi portaalin Lyran maailmaan ja josta tuli shamaani, joka tunnetaan nimellä Stanislaus Grumman tai Jopari, hänen alkuperäisen nimensä korruptio. John Richard Perry (born 1943) is Henry Waldgrave Stuart Professor of Philosophy Emeritus at Stanford University and Distinguished Professor of Philosophy Emeritus at the University of California, Riverside. He has made significant contributions to philosophy in the fields of philosophy of language, metaphysics, and philosophy of mind. He is known primarily for his work on situation semantics (together with Jon Barwise), reflexivity, indexicality, personal identity, and self-knowledge. Situation Semantics was a huge flop, which became obvious when Barwise died of the cancer of the colon.
    ellauri163.html on line 666: John Faa: Kaikkien gegyptialaisten kuningas. Ne on varmaan niikö mustalaisia. Hän matkustaa Lyran kanssa pohjoiseen kumppaninsa Farter Coramin kanssa. Faa ja Costa pelastavat Lyran, kun hän pakenee rouva Coulteria. Sitten hänet viedään Iorek Byrnisoniin.
    ellauri163.html on line 672: Balthamos on kapinallisenkeli, joka homorakastajansa Baruch Spinozan kanssa liittyy Willin matkalle löytääkseen vangitun Lyran. Tarinan loppupuolella hän pelastaa sekä Lyran että Willin hengen tappamalla isä Gomezin. Varmistaessaan heidän turvallisuutensa Balthamos kutsuu Baruchin nimeä ja kuolee.
    ellauri163.html on line 680: Oxfordin Jordan Collegessa 11-vuotias Lyra Belacqua ja hänen dæmon Pantalaimon todistavat kuningas Abdullahin yritystä myrkyttää lordi Asriel, Lyran kapinallinen ja seikkailunhaluinen setä. Hän varoittaa Asrielia ja vakoo hänen luentoaan pölystä, salaperäisistä alkeishiukkasista. ("vakoo!" Ihankuin Joosuan agentit mennessään nirhaamaan naapurikansoja v. 1778 pentateukissa.) Lyran ystävän Rogerin kidnappaavat lapsikaappaajat, jotka tunnetaan nimellä "Hotkijat". Lyran adoptoi viehättävä seurapiirirouva, rouva Coulter. Mestari antaa Lyralle salaa aletiatometrin, totuuden kertovan laitteen. Lyra saa selville, että rouva Coulter on Hotkijoiden johtaja ja että se on kirkon salaa rahoittama hanke. Lyra pakenee gyptaalaisille, kanavaa villeville paimentolaisille, joiden lapset on myös siepattu. He paljastavat Lyralle, että Asriel ja rouva Coulter ovat faktiskt hänen vanhempansa.
    ellauri163.html on line 686: Lyra vangitaan ja viedään Bolvangariin, jossa hän tapaa Roger Persiljan. Jäsen Coulter kertoo Lyralle, että esinahan leikkaaminen estää huolestuttavien aikuisten tunteiden puhkeamisen, karvankasvun genitaaliseudulle, menstruaation ja polluution. Lyran ja lapset pelastavat Scoresby, Iorek, gyptiläiset ja Serafina Pekkalan lentävä noitaklaani. Lyra putoaa Scoresbyn ilmapallosta ja panserbjørne vie hänet anastavan kuninkaansa Iofur Raknisonin linnaan. Hän huijaa Iofurin taistelemaan Iorekia vastaan, joka saapuu muiden kanssa pelastamaan Lyran. Iorek tappaa Iofurin ja ottaa hänen paikkansa oikeana kuninkaana. Jep jep jep! Nyt menee hyvin!
    ellauri163.html on line 688: Lyra, Iorek ja Roger matkustavat Huippuvuorille, jossa Asriel on jatkanut pölytutkimustaan maanpaossa. Hän kertoo Lyralle, että kirkko uskoo, että Pöly on synnin perusta, ja aikoo vierailla muissa universumeissa ja tuhota sen lähteen. Hän erottaa Rogerin dæmonistaan ympärileikkaamalla, tappaa hänet ja vapauttaa tarpeeksi energiaa luodakseen aukon rinnakkaisuniversumille. Lyra päättää pysäyttää Asrielin ja löytää Pölyn lähteen itselleen. Kunnioita isääsi ja äitiäsi, jotta kauan eläisit.
    ellauri163.html on line 695: Keltaisen vakoilulasin alussa Lyran on kidnapannut hänen äitinsä, rouva Coulter magisteriumin agentti, joka on saanut tietää ennustuksesta, joka tunnistaa Lyran seuraavaksi herrojen Eevaxi. Enkelparven tie, homoenkelit Balthamos ja Baruch, kertovat Willille, että hänen on matkustettava heidän kanssaan antaakseen hienovaraisen veitsen Lyran isälle, lordi Asrielille, aseena auktoriteettia vastaan. Will ei välitä enkeleistä, ne valehtelevat; Paikallisen tytön nimeltä Ama, Karhukuningas Iorek Byrnison ja comic reliefinä lordi Asrielin gallivespian vakoojat, Chevalier Tialys ja Lady Salmiakia, hän pelastaa Lyran luolasta, jossa hänen äitinsä on piilottanut hänet magisteriumista, joka on päättänyt tappaa hänet ennen kuin hän antautuu kiusaukselle ja synnille, kuten alkuperäinen Aatto. Hetkinen! Eikös tässä juonessa ole enemmänkin ainexia siitä hirmupitkästä runoelmasta, annas nyt, Dispenserin Dragge Qveene? Eikös kukaan ole pannut tätä merkille? No ei koska ilmeisesti sen seuraava trilogia on vielä selvemmin Edmundin apteekin hyllyltä:
    ellauri163.html on line 697: With an 11-year-old hero, Philip Pullman´s new book is a delightful nod to Edmund Spenser´s 'The Faerie Queene'. If Philip Pullman’s Dark Materials trilogy was an obvious nod to John Milton’s Paradise Lost, his new Book Of Dust trilogy takes inspiration from Edmund Spenser’s The Faerie Queene. Though thematically different, both fall within the same literary genre—they are epic poems, long narrative pieces recounting heroic deeds, and if the term could loosely be used to describe works of prose, then La Belle Sauvage, the first in the Book Of Dust trilogy, is one such novel. Spenser’s late-16th century poem, though incomplete, follows the adventures of medieval knights. Our knight is 11-year-old Malcolm Polstead, curious, intelligent, good-natured and clueless, when we first meet him, of the trials that await him. La Belle Sauvage, then, is a companion, or "equel" (a new story that stands alongside his previous trilogy), to His Dark Materials trilogy. Better strike while the iron is hot, as J.K. Rowling did.
    ellauri163.html on line 699: (Albumissa 359 selviää että HDM onkin kopio Blaken Marriage of Heaven and Hellistä. Se oli Blake kekä nyökki Miltonille.)
    ellauri163.html on line 700: Will, Lyra, Tialys ja Salkkari matkaavat Kuolleiden maahan ja erottavat väliaikaisesti esinahkansa vapauttaakseen aaveet vankeudestaan. Marja Mähöne, tiedemies Willin maailmasta, joka on kiinnostunut "varjoista" (tai pölystä Lyran maailmassa), matkustaa maahan, jossa asuu outoja tuntevia olentoja nimeltä Mulefa. Siellä hän ymmärtää Pölyn todellisen luonteen, joka on sekä luonut että ravitsee elämää, joka on tullut siitä vitun itsetietoiseksi. Lordi Asriel ja uudistettu rouva Coulter yrittävät tuhota auktoriteetin regenttimettronin. He onnistuvat, mutta itse kärsivät tuhoa prosessissa vetämällä Metatronin syvyyteen.
    ellauri163.html on line 714: Pullman sai tukea eräiltä muilta kristityiltä, erityisesti Robin Williamsilta ja Canterburyn ex-arkkipiispalta (anglikaanisen ehtoollisen hengellinen ex-johtaja), jotka väittivät, että Pullmanin hyökkäykset keskittyvät katolilaisuuden rajoituksiin ja vaaroihin ja sen uskonnon käyttöön muun kristinuskon sortamiseen. Williams suositteli myös Hänen tummia materiaalejaan sisällytettäväksi ja keskusteltavaksi uskonnollisen koulutuksen luokissa ja totesi, että "suurten koulujuhlien näkeminen Pullmanin näytelmien yleisössä Kansallisteatterissa on erittäin rohkaisevaa". Pullman ja Williams osallistuivat kansallisteatterin alustakeskusteluun muutamaa päivää myöhemmin keskustellakseen myytistä, uskonnollisesta kokemuksesta ja sen edustuksesta taiteessa. Vaan kuinkas sitten kävikään! Lue sata paasausta eteenpäin (paasaus 262.
    ellauri163.html on line 721: Vox Day has written about atheists being "socially autistic". Asperger´s syndrome (sometimes referred to as "High-Functioning Autism" or "HFA") is an umbrella term used to classify problematic behaviours similar to, but less severe than, those within the lower reaches of the autistic spectrum.
    ellauri163.html on line 723: Day wrote concerning atheist PZ Myers´ blog audience: “It´s by no means a scientific test, but it is interesting to note the coincidence that 59 of the virulent atheists over at Dr. PZ Myers place report an average score on the Asperger´s Quotient test of 27.8. And this does not include the two individuals who actually have Asperger´s but did not report any test results.
    ellauri163.html on line 724: As PZ himself said: "I took the test and scored a 24, an “average math contest winner.” You need a 32 to suggest Asperger’s, and a 15 is the average. So there. I don’t have Asperger’s, I’m just cruel and insensitive."
    ellauri163.html on line 726: Below is some information that Aspergerstest.com gives concerning interpreting their Asperger´s quiz results:
    ellauri163.html on line 727: “ Basically the range for possible answers is 0 to 50. The information below shows you the different ranges as recorded from others sitting this same AQ quiz over the years.
    ellauri163.html on line 731: 11-21 is the average result that people get (many women average around 15 and men around 17)
    My Asperger Quotient Result was 21. Käytit testin tekemiseen 4 minuuttia 34 sekuntia ja testipistemääräsi on 96 eli sinulla ei ole Aspergerin syndroomaa. (Minun on helppoa päätellä mihin toiset kysymyxillään pyrkivät.)
    ellauri163.html on line 733: 22-25 shows autistic tendencies slightly above the population average
    ellauri163.html on line 735: 26-31 gives a borderline indication of an autism spectrum disorder. It is also possible to have aspergers or mild autism within this range.
    ellauri163.html on line 737: 32-50 indicates a strong likelihood of Asperger syndrome or autism.
    ellauri163.html on line 742: However, there is evidence which suggests that a large portion of PZ Myers´ blog audience are narcissists rather than individuals who have Asperger´s Syndrome (see: PZ Myers´ antitheist blog audience and the issue of narcissism vs. Asperger´s Syndrome).
    ellauri163.html on line 744: PZ Myers is a New Atheist and New Atheism is a contemporary form of antitheism. Therefore, it is very probable his blog appeals to people who hold to a antitheism perspective. Social science research indicates that antitheists score the highest among atheists when it comes to personality traits such as narcissism, dogmatism, and anger. Furthermore, they scored lowest when it comes to agreeableness and positive relations with others.
    ellauri163.html on line 754: Left-handedness is a good indicator of a high mutational load. People who are left-handed higher incidences of autism and schizophrenia. A study found that atheists are more likely to be left-handed (see: Atheists and genetic mutations).
    ellauri163.html on line 756: Dr. Mark Goulston, M.D. wrote in his article Just Listen - Don´t Confuse a Narcissist with Asperger´s Syndrome: “Both narcissists and high functioning people with Asperger like features are goal minded to a fault, and both can view other people more as functions or vehicles to achieve that goal instead of as people with feelings. However a critical difference between the two is that a narcissist doesn´t care if they hurt you or your feelings (and the truly malignant ones may even take delight in doing so), whereas someone with Asperger´s like features would prefer not to.
    ellauri163.html on line 759: “… it is noticeable that people with NPD, do not show a major degree of functioning problems in stress free environment or when they are supported (except that they are perceived as “not pleasant characters” to deal with). However under stress and without support they can become quite dysfunctional in a way not far from what we usually see in Asperger’s syndrome.“
    ellauri163.html on line 761: Another, anthropologically informed study explores descriptions of communication with invisible, superhuman agents in high functioning young adults on the autism spectrum. Based on material from interviews, two hypotheses are formulated. First, autistic individuals may experience communication with bodiless agents (e.g., gods, angels, and spirits) as less complex than interaction with peers, since it is free of multisensory input, such as body language, facial expressions, and intonation.
    ellauri163.html on line 763: Second, descriptions of how participants absorb into “imaginary realities” suggest that such mental states are desirable due to qualities that facilitate social cognition: While the empirical world comes through as fragmented and incoherent, imaginary worlds offer predictability, emotional coherence, and benevolent minds. These results do not conform to popular expectations that autistic minds are less adapted to experience supernatural agents, and it is instead argued that imaginative, autistic individuals may embrace religious and fictive agents in search for socially and emotionally comprehensible interaction.
    ellauri163.html on line 765: Some of the primary symptoms of Alzheimer´s disease are: memory problems, mood swings, emotional outbursts, brain stem damage which impairs function in the heart, lungs plus causes disruption of various other bodily processes. In irreligious/nonreligious regions, there is a significant amount of Alzheimer´s disease (see: Irreligious/nonreligious geographic regions and Alzheimer´s disease). Irreligion/nonreligious regions have populations with significant problems when it comes to engaging in sedentary behavior (see: Irreligion/nonreligious regions and sedentary behavior). Thing is, gods, like dogs, require more exercise, even genuflection to pick up the turds.
    ellauri163.html on line 787: Ohjaaja: Robert Bresson. Georges Bernanosin tarinasta muokattu "Mouchette" kuvaa köyhän, tuskin kypsän talonpoikaistytön elämää ja koettelemuksia (jota leikkii sullen, mutta armoitetulta vaikuttava siinä vaiheessa ei-ammattimainen Nadine Nortier), ja on se edelleen upea ja syvästi palkitseva esimerkki Bressonin riisutuista menetelmistä leikata ja lavastaa, ääni ja vuoropuhelu, esitys ja liike.
    ellauri163.html on line 789: Mouchetten kärsimys on luettu uskonnolliseksi vertaukseksi, jossa hänen hyljeksintänsä koulussa, isänsä julma laiminlyönti, kyläläisten vihjailevat katseet ja hänen raastavat kotitehtävänsä ovat risteysasemilla. Mutta olivatpa Bressonin tai Bernadotten hengelliset aikomukset mitkä tahansa, elokuva tarjoaa rajattomat esimerkit elokuvasta ylevimmillään. (Yäk.) Vihaisessa mutta myötätuntoisessa ilmiannossaan maaseutuyhteiskunnasta, joka turmelee ja kellistää epätavallisen enkelin oman edun, moraalittomuuden, alkoholismin ja hengellisen konkurssin vuoksi, ohjaaja johdattaa sinut elämän paradoksin ytimeen. Se paradoxi on että kaikki on niin kurjaa mutta silti mukavaa kun kazoo filmistä muiden kurjuutta.
    ellauri163.html on line 795: Näemme muita hyökkäyksiä hänen persoonaansa, mukaan lukien nuoret perverssit, jotka ryhtyvät paljastamaan sukuelimiään hänelle, kutsuen häntä Ratfaceksi. Pahinta on hänen kotielämänsä. Hänen äitinsä on kuolemaisillaan, hänen vastasyntynyt pikkuveljensä on välittämätön, ja hänen vanhempi veljensä ja isänsä (Paul Hebert) ovat bootleggereja, jotka toimittavat bootleggiä Louisa-baariin. Hänen isoveljensä jättää hänet huomiotta, ja hänen isänsä fyysisesti, emotionaalisesti ja suullisesti pahoinpiteli häntä. Elokuva liikkuu nopeasti vinjettien läpi, jotka maalaavat muotokuvan staattisesta merkityksettömyydestä ja epätoivosta hänen elämässään.
    ellauri163.html on line 809: Ja huolimatta tästä lopusta, joka tuli romaanista, josta elokuva sovitettiin, Georges Bernanosin Nouvelle Histoire De Mouchette (josta Bresson oli myös sovittanut elokuvansa Maapapin päiväkirja), se ei ole hyvä; se löyhkää artikulaatiolta ja melodraamalta, joka on villisti ristiriidassa Au Hasard Balthazarin kanssa, varsinkin kun otetaan huomioon, kuinka usein (ja yllättävän kriittisesti) oikein nämä kaksi elokuvaa yhdistetään.
    ellauri163.html on line 817: That said, the reason the film does succeed, and rises to greatness, rests primarily on the shoulders of the lead actress, Nadine Nortier, who, despite little dialogue, conveys great depths within her character, despite being a non-professional actress at the time. On the other hand, Jean-Claude Guilbert (a professional actor who also appeared in Au Hasard Balthazar, as another drunkard, Arnold) is also very good. The rest of the cast is solid. Yet, critical missteps abound, especially when some claim Mouchette is filled with anger. Yes, there may be acts of seeming anger (tossing dirt at her female rivals), but clearly the character of Mouchette is a walking mass of desensitisation. This would explain why she reacts the way she does to sex with Arsene, rather than seeing it as her ‘striking back’ at the world.
    ellauri163.html on line 821: Ghislain Cloquetin elokuva ei ole näyttävä, mutta sitten sen ei tarvitse olla. Sillä on kuitenkin yksinkertainen ulkonäkö ja tuntuma vuosikymmeniä aikaisemmin kuvatun elokuvan kanssa, ja tätä elokuvaa verrataan vain Jean-Pierre Melvillen Le Samourain kaltaiseen elokuvaan, joka on samana vuonna tehty värielokuva, saadakseen käsityksen siitä, kuinka ainutlaatuinen Bressonin visio oli. Sama pätee elokuvan taustahälyn pisteyttämiseen, jossa on vähän musiikkia, joka ei ole diegeettistä (johdattelevaa). Koska elokuva nousee ja putoaa tarinansa ja suorituskykynsä mukana, teknisten näkökohtien on vain oltava vakaita, ja ne ovat.
    ellauri163.html on line 825: Rayns väittää, että tytön kuolema oli parempi kuin elämä ja että Mouchette oli täyttänyt elämänsä sukupuolen ja kuoleman kanssa elämänsä viimeisenä päivänä, ja kanin kuolema oli viimeinen oljenkorsi; Mutta tästä ei ole todisteita, ja Rayns itse epäilee Mouchetten reaktiota, koska hän on maaseutuelämän tyttö, jossa metsästys ja panokin on eläimille normaalia toimintaa. Ja vaikka Bresson saattoikin tarkoittaa sitä ja mitä hahmo on saattanut ajatella, kriitikon on mentävä pidemmälle kuin taiteilijan esittämät selitykset, erityisesti asioissa, jotka niin selvästi osoittavat taiteellisen epäonnistumisen ja jotka näyttävät hyväksyvän totossa tämän epäonnistumisen, vain siksi, että taiteilija on "hengellinen", eikä sen takia tarvi saada taiteensa toimimaan turveloiden kazojien kanssa yhdessä.
    ellauri163.html on line 829: There is also a scene where Mouchette is wet, working in the bar, and then gets some coins as payment. Later, in his hut, she is wet, and Arsene pays her some coins to go along with his story regarding Mathieu’s presumed death. What this does is not only link divergent scenes in a strictly visual and cinematic way, but it emphasises the elliptical and cyclical nature of the film, where recurring images and motifs abound. Yet, all of them are slightly askew, and the camera always seems to look at its lead character’s life slightly askance, as if it was somehow recapitulating the clearly warped view of life Mouchette owns.
    ellauri163.html on line 860: Payotin yxityiselämästä ei juuri löydy tietoa, se jää kumikaulatutkan katveeseen. Eikä Emilestäkään paljoa. Oliko se kova panomies niinkuin heimoveljensä Isaac Singer? Sen parta oli epäjuutalaisesti stailattu.
    ellauri163.html on line 862: David Émile Durkheim was born 15 April 1858 in Épinal, Lorraine, France, to Mélanie (Isidor) and Moïse Durkheim, coming into a long lineage of devout French Jews. As his father, grandfather, and great-grandfather had all been rabbis, young Durkheim began his education in a rabbinical school. However, at an early age, he switched schools, deciding not to follow in his family's footsteps. I bet dad, grandad and greatgranddad were all very disappointed. In fact, Durkheim led a completely secular life, whereby much of his work was dedicated to demonstrating that religious phenomena stemmed from social rather than divine factors. Despite this fact, Durkheim did not sever ties with his family or with the Jewish community. Actually, many of his most prominent collaborators and students were Jewish, some even blood-related.
    ellauri163.html on line 864: A precocious student, Durkheim entered the École Normale Supérieure (ENS) in 1879, at his third attempt. The entering class that year was one of the most brilliant of the nineteenth century, as many of his classmates, such as Jean Jaurès and Henri Bergson, went on to become major figures in France's intellectual history as well. At the ENS, Durkheim studied under the direction of Numa Denis Fustel de Coulanges, a classicist with a social-scientific outlook, and wrote his Latin dissertation on Montesquieu. At the same time, he read Auguste Comte and Herbert Spencer, whereby Durkheim became interested in a scientific approach to society very early on in his career. The writer of this exposition likes the word whereby.
    ellauri163.html on line 873: In the last presentation we looked at Durkheim’s ideas on the weakening of the collective conscience through modernity—the division of labor, weakening of primary groups and general social change. As we saw, this left the individual without much moral guidance. As Durkheim was concerned with moral behavior and social justice he naturally turned to the study of religion.
    ellauri163.html on line 877: Religion is an eminently collective thing (1954, p.47). It serves to bind a community together. A religion is a unified system of beliefs and practices relative to sacred things, that is to say, things set apart and forbidden--beliefs and practices which unite in one single community called a Church, all those who adhere to them. (1954, p. 47).
    ellauri163.html on line 879: The believer who has communicated with his god is not merely a man who sees new truths of which the unbeliever is ignorant; he is a man who is stronger. He feels within him more force, wither to endure the trials of existence, or to conquer them (1954, p. 416).
    ellauri163.html on line 895: While men are losing faith in the old religions, new religions will be born. For all societies feel the need to express their collective sentiments, ideas, and ideologies in regular ceremony. All societies need a set of common values and moral guidelines to inspire their members to transcend their selfishness. While the forms and particular symbols may change, religion is eternal.
    ellauri163.html on line 982: Uskossa ihminen suostuu näkemään sen, mitä ei voi nähdä. Sen, mikä onjää tietämisen ja oman ruumiillisen olemassaolon taakse, sen, minne ei määritelmän mukaan voi nähdä. No kyllä oman takaraivonkin voi nähdä selfiestä, ja perseen belfiestä. Ja alzheimerin syömät aivot tomografikuvasta. Pikemminkin uskovainen sanoo kuin sokkee: niinpä näkkyy, eika valita vaikka puttoo keskelle jokkee. Siiloan seurakunta kastoi samat spuget uudestaan kerran vuodessa. Sitä kilpailevat lahkot pitivät nölönä.
    ellauri163.html on line 987: Filosofia, joka ei ota ihmistä syliinsä, on yleinen ilmiö, koska viisaus ja sen rakastaminen ei ole ihmisestä siis minusta huolehtimista, vaan haastaa korkeampaan yleistykseen, samanlaista kuin Kreikan uskonto. Se on uskonnossa tapahtuvan yleistämisen koskettelua hengen asein niin, että osasta jumalauskoon liittyvistä maagisista elementeistä (kuten Zeuksen vihanpurkaukset? Mixi ne just on maagisia? Kuuluuko niissä Callen tohvelien läpinä sen tullessa lastenuoneeseen pää punasena huutamaan?) voitaisiin vapautua ajattelemalla asiaa ihmisen järjellä, joka nähdään tämänpuoleisena kuin katupoika. No tollanen henk.koht. jumalasuhde on oikeastaan aika herännäistä. Monet helpottuvat siitäkin ettei kiivas jumala kyylää niiden joka siirtoa, vaan nää syvälliset asiat hoidetaan ikäänkuin virkatyönä. Sekin jo lohduttaa ettei kenelläkään ole yhtään paremmin.
    ellauri163.html on line 991: Heideggerilaiset katsovat, että ihminen ei voi olla olemassa ilmentymättä ihmisenä toisille.
    ellauri164.html on line 37:
    Menestynyt opiskelutoverini Hans Uszkoreit oli Wundtin doppelgängeri ilman silmälaseja.

    ellauri164.html on line 43: In the introduction to his Grundzüge der physiologischen Psychologie in 1874, Wundt described Immanuel Cunt and Johann Friedrich Herbart as the philosophers who had the most influence on the formation of his own views. Those who follow up these references will find that Wundt critically took to the cleaners both these thinkers’ ideas. He distanced himself from Herbart's science of the soul . Wundt praised Cunt's rejection of a "rational" psychology deduced from metaphysics, but he argued against Cunt's epistemology as well as Cunt's category theory and his flabby position on teleological explanations in his publication Was soll uns Kant nicht verkaufen? (1892).
    ellauri164.html on line 45: Oppilaita: Franz Boas, Émile Durkheim, Edmund Husserl, Bronisław Malinowski, George Herbert Mead, Edward Sapir.
    ellauri164.html on line 56: L'Otage est une pièce de théâtre en trois actes de Paul Claudel parue en 1911, première pièce de La Trilogie des Coûfontaine.
    ellauri164.html on line 58:
    L'Otage

    ellauri164.html on line 64: Mamertiinien vankila lat. Carcer Mamertinus on Rooman vanhin vankila, joka sijaitsi Capitoliumin itärinteellä. Monet tunnetut valtiolliset vangit, kuten Jugurtha ja Vercingetorix, odottivat siellä kuolemantuomionsa täytäntöönpanoa. Legendojen mukaan myös Pietari ja Paavali olisivat olleet siellä vangittuina. Nykyisin vankilasta on jäljellä kaksi päällekkäistä selliä, joista alempaan eli Tullianumiin päästiin vain katosta olevasta aukosta. Vankila rakennettiin noin vuonna 386 eaa. Paikalle rakennettiin 1300-luvun lopussa San Pietro in Carcere -kirkko.
    ellauri164.html on line 88: Tais-toi, mais tais-toi !… C’est la honte, le reproche, ici : Satan qui dit que le feu est ignoble, que ma colère est affreusement sotte. — Assez !… Des erreurs qu’on me souffle, magies, parfums faux, musiques puériles. — Et dire que je tiens la vérité, que je vois la justice : j’ai un jugement sain et arrêté, je suis prêt pour la perfection… Orgueil. — La peau de ma tête se dessèche. Pitié ! Seigneur, j’ai peur. J’ai soif, si soif ! Ah ! l’enfance, l’herbe, la pluie, le lac sur les pierres, le clair de lune quand le clocher sonnait douze… le diable est au clocher, à cette heure. Marie ! Sainte-Vierge !… — Horreur de ma bêtise.
    ellauri164.html on line 94: Ah ça ! l’horloge de la vie s’est arrêtée tout à l’heure. Je ne suis plus au monde. — La théologie est sérieuse, l’enfer est certainement en bas — et le ciel en haut. — Extase, cauchemar, sommeil dans un nid de flammes.
    ellauri164.html on line 96: Que de malices dans l’attention dans la campagne… Satan, Ferdinand, court avec les graines sauvages… Jésus marche sur les ronces purpurines, sans les courber… Jésus marchait sur les eaux irritées. La lanterne nous le montra debout, blanc et des tresses brunes, au flanc d’une vague d’émeraude…
    ellauri164.html on line 104: Les talents ! — Il n’y a personne ici et il y a quelqu’un : je ne voudrais pas répandre mon trésor. — Veut-on des chants nègres, des danses de houris ? Veut-on que je disparaisse, que je plonge à la recherche de l’anneau ? Veut-on ? Je ferai de l’or, des remèdes.
    ellauri164.html on line 106: Fiez-vous donc à moi, la foi soulage, guide, guérit. Tous, venez, — même les petits enfants, — que je vous console, qu’on répande pour vous son cœur, — le cœur merveilleux ! — Pauvres hommes, travailleurs ! Je ne demande pas de prières ; avec votre confiance seulement, je serai heureux.
    ellauri164.html on line 184: george-berkeley.jpg" width="30%" />
    ellauri164.html on line 187: George Berkeley (12. maaliskuuta 1685 Kilkennyn kreivikunta, Irlanti – 14. tammikuuta 1753 Oxford, Englanti) oli irlantilainen filosofi ja piispa. Hän edusti tietoteoriassa empirismiä ja ontologiassa idealismia. Hän kiteytti ajattelunsa lauseeseen olla olemassa on tulla havaituksi, (lat. esse est percipi). Berkeley on merkittävin subjektiivisen idealismin edustaja. Amerikan julkkixet tietää miten totta Yrjön lause on.
    ellauri164.html on line 189: George Berkeley, joka ajoi töyssyautolla hämärämiesten asiaa jo ennen Kantia, väitti, että aine, tarkkaavaisesta mielestä, on metafyysisesti mahdotonta. Aineeseen liittyvät ominaisuudet, kuten muoto, väri, haju, rakenne, paino, lämpötila ja ääni, ovat kaikki riippuvaisia mielistä, jotka sallivat vain suhteellisen havainnon, eivät absoluuttisen havainnon. Sellaisten mielien (ja mikä tärkeintä kaikkivoipaan mielen) täydellinen puuttuminen tekisi samoista ominaisuuksista havaitsemattomia ja jopa käsittämättömiä. Berkeley kutsui tätä filosofiaa immaterialismiksi. Pohjimmiltaan sellaista asiaa kuin ainetta ei voisi olla ilman mieltä.
    ellauri164.html on line 197: ges/artwork/6263130583_f02e60e1c8_o.jpg" width="80%" />
    ellauri164.html on line 210: Vuonna 1725 Berkeley aloitti hankkeen collegen perustamiseksi Bermudalle siirtokuntien papiston ja intiaanien parissa lähetystyötä tekevien kouluttamiseksi. Tehtävän johdosta Berkeleyn luopui virastaan, jossa oli ansainnut 1100 puntaa, ja muutti Amerikkaan 100 punnan palkalla. Hyvin se riitti kun hinnat Bermudalla oli alhaiset, neekerit oli puoli-ilmaisia. Hän saapui Newporttiin Rhode Islandille ja osti sieltä Whitehallin plantaasin. 4. lokakuuta 1730 Berkeley osti ”neekerimiehen nimeltään Philip, iältään neljätoista vuotta tai sinnepäin”. Muutamaa päivää myöhemmin hän osti lisää orjia. 11. heinäkuuta 1731 peräisin oleva merkintä kertoo, että ”rovasti Berkeley kastoi kolme neekereistään, Philip, Anthony ja Agnes Berkeleyn”. Hankintojen kuitit ovat nähtävillä British Museumissa (Ms. 39316) (George C. Mason, Annals of Trinity Church, 1698–1821, 51).
    ellauri164.html on line 214: Berkeley asui plantaasillaan odottaessaan collegen perustamiseksi tarkoitettujen rahojen saapumista. Rahoja ei kuitenkaan tullut ja vuonna 1732 hän palasi Lontooseen. Vuonna 1734 hänet nimitettiin Cloynen hiippakunnan piispaksi. Pian tämän jälkeen hän julkaisi teoksensa The Analyst, joka oli matematiikan myöhempään kehitykseen vaikuttanut tieteen perusteiden kritiikki, sekä teoksen Alciphron, or The Minute Philosopher, joka oli osoitettu Lordi Shaftesburyä vastaan. Vuosina 1734-37 hän julkaisi teoksen The Querist. Hänen viimeiset teoksensa olivat Siris, tutkielma tervaveden terveellisyydestä, ja sitä seurannut Further Thoughts on Tar-water samasta aiheesta.
    ellauri164.html on line 218: Tämä tutkimus tutkii yhden runosarjan poikkeuksellista puoliintumisaikaa: "Westward the Course of Empire vie tiensä...". Alkaen irlantilais-anglikaanisen piispan George Berkeleyn vuonna 1726 tekemästä sävellyksestä, nämä sanat kolonisoivat valtavan osan kulttuurimaisemaa lähes kahden vuosisadan ajan. Sanomalehtipaperiin, laitureihin, valtiomiesten puheisiin, lukuaiheisiin, maantieteellisiin tietoihin, Yhdysvaltojen ensimmäiseen tieteelliseen historiaan sekä runouteen, maalauksiin, litografioihin ja valokuviin ikuistetut sanat kehittyivät vanhan maailman visiosta profeetallisista valtakunnista ilmeisen kohtalon nationalistinen iskulause. Seuraten runoa sen kiertyessä kirjallisen ja visuaalisen kulttuurin läpi, tämä projekti osoittaa, kuinka yksinkertainen lause totutti amerikkalaiset laajaan käsitykseen Yhdysvaltojen valtakunnasta siirtomaa-ajalta jälleenrakennukseen. Jatkuva varmuus valtakunnan etenemisestä länteen, itse asiassa itse imperiumin väistämättömyydestä, osoittaa kolonistien brittiläisen kulttuuriperinnön kestävän elinvoiman Amerikan vallankumouksen aattona. Yhtä tärkeitä ovat tavat, joilla amerikkalaiset muokkasivat runon ideologiaa sopimaan heidän kehittyvään kansallismielisyyteensä varhaisen tasavallan ja antebellum-aikakauden aikana. Berkeleyn sanat tarjosivat kriittisen paikan kansallismielisille tutkimuksille uuden tasavallan alkuvuosikymmeninä, mikä helpotti kansakunnan muuttumista kapitalistiseksi, hankkivaksi yhteiskunnaksi; 1800-luvun puolivälin konflikteissa he oikeuttivat amerikkalaisen sotavoimaisen imperialismin Meksikon ja Yhdysvaltojen välisessä sodassa, samalla kun he antoivat syvällistä tietoa sisällissodan alkamisesta ja sen välittömistä seurauksista, kun kansa paini Amerikan tulevaisuuden ääriviivoja vastaan. Tämä ideologia on kahden vuosisadan ajan mahdollistanut amerikkalaisten olevan sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera omahyväisiä keisarillisen etuoikeutensa puolustajia ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alueella. alkuperäiskansojen ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. tämän ideologian ansiosta amerikkalaiset ovat voineet olla sekä vakuuttuneita evankelistoja demokraattis-tasavaltalaisen hallitusmuotonsa poikkeuksellisesta luonteesta että samalla hengityksen kera, omahyväisiä puolustajia keisarilliseen etuoikeutensa ensin Pohjois-Amerikan mantereella ja sen alkuperäisasukkailla, ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli. "Westward Empire" paljastaa tavat, joilla Berkeleyn runo muokkasi tätä ainutlaatuista ideologiaa, sekä tavat, joilla amerikkalaiset mukauttivat Berkeleyn runon ainutlaatuisiin olosuhteisiinsa, ja tavat, joilla tämä kehittyvä ja monikerroksinen tulkinta puolestaan muokkasi amerikkalaista ajattelua ja käyttäytymistä vuoden 1752 välillä. ja 1876. ensin Pohjois-Amerikan mantereen ja sen alkuperäiskansojen yli ja lopulta maailmanlaajuisen siirtomaavaltakunnan yli.
    ellauri164.html on line 223: How blue can you get? The answer is right here in my heart, wailed BB King. How stupid can you get? The answer can be found in Quora. - What is the dark side of top happiest countries? - That their taxes are so high. How can anybody be this stupid? The answer is right there in their walnut size brains.
    ellauri164.html on line 232: A pupil of William "Will to Believe" James, whose Essays in Radical Empiricism he edited (1912), Perry became one of the leaders of the New Realism movement. Perry argued for a naturalistic theory of value and a New Realist theory of perception and knowledge. He wrote a celebrated biography of William James, which won the 1936 Pulitzer Prize for Biography or Autobiography, and proceeded to a revision of his critical approach to natural knowledge. An active member among a group of American New Realist philosophers, he elaborated around 1910 the program of new realism. However, he soon dissented from moral and spiritual ontology, and turned to a philosophy of disillusionment. Perry was an advocate of a militant democracy: in his words "total but not totalitarian". Puritanism and Democracy (1944) is a famous wartime attempt to reconcile two fundamental concepts in the origins of modern America. Durkheim oli taas aivan oikeassa: sodan aikana vedetään moraalin korsetinnauhat kireälle.
    ellauri164.html on line 236: Vuonna 1965 Veatch lähti IU: sta Northwestern Universityyn , jossa hän pysyi vuoteen 1973 asti. Sitten hän meni Georgetownin yliopistoon, jossa hän toimi filosofian laitoksen puheenjohtajana vuosina 1973–1976. Veatchilla oli myös vierailevia professoreita Colby Collegessa , Haverford Collegessa ja St. Thomasissa . Yliopisto . Vuonna 1983 hän jäi eläkkeelle Distinguished Professorina ja palasi Bloomingtoniin.
    ellauri164.html on line 246: Remembering Robert M. Veatch, PhD 1939-2020. Bob Veatch from Georgetown loved genealogy and had confirmed a Veatch connection to the Stuart (Stewart among the Scots) dynasty. He was a long-time fan of bluegrass and Bob and his wife Ann were founding members of the Lucketts Bluegrass Foundation in Lucketts, Virginia, location of the world’s longest running bluegrass concert series (45 years strong!). He used to laugh and say that he thought likely he was the only undergraduate at Harvard reading Plato while listening to bluegrass. Bob was a Peace Corps volunteer in Nigeria from 1962-1964.
    ellauri164.html on line 321: Orleansin piiritys (ransk. Le Siège d'Orléans) 1428–1429 oli Englannin ja Ranskan välisen satavuotispen sodan käännekohtia, jossa muutti Ranskan kruununperillisen kärsimät tappiot voitoiksi ja teki tietä hänen kuninkuudelleen.
    ellauri164.html on line 352: À chacun sa vérité (Così è (se vi pare), niin on jos siltä näyttää, en version originale), également titrée Chacun sa vérité en français, est une pièce de théâtre en trois actes de Luigi Pirandello tirée de la nouvelle La signora Frola ed il signor Ponza, suo genero et créée le 18 juin 1917 au Teatro Olimpia de Milan.
    ellauri164.html on line 353: Dans une petite ville, une famille a un comportement étrange. Le gendre de Mme Frola, M. Ponza, explique que sa belle-mère est devenue folle à cause de la mort de sa fille, sa première épouse. Dans sa confusion, la belle-mère considère que sa deuxième épouse est sa fille.
    ellauri164.html on line 354: Or, Mme Frola affirme de son côté que son beau-fils n'a pas reconnu sa femme après un séjour dans un asile psychiatrique. Un deuxième mariage avec la même femme a alors été fait pour le calmer.
    ellauri164.html on line 379: I wanted to like this book so much more than I did. I actually found it incredibly difficult to understand. Some of it, I think, was that it was poorly translated. I read a 1962 edition that doesn't even cite a translator -- so many of the sentences were so convoluted as to be utterly obtuse. Poor translation or witless reader? I never could figure out why Mlle Chantal was such an angry bitch and why she insisted on tormenting the priest. What was her secret? Was the priest an alcoholic or just terminally sick? Gay? Why did M le Comte come to hate the priest? These are just some of the basic narrative issues I couldn't figure out. Forget the whole spiritual aspect--much of what the priest mused on and felt was incomprehensible to me as he described it. I can't help wondering if I'd have understood it if I had read it in French. Or maybe I'm just so spiritually challenged (in a God believing, Catholic way) that I can't comprehend it when it's described. All of that said, there were profoundly moving passages here and there, but over all I don't begin to know what I read. It's rather embarrassing actually--I feel so simple! (less)
    ellauri164.html on line 384: I was expecting great things, but I couldn't even get through half of it. Hard to follow, boring, lots of long discourses that didn't have a point. I don't know, didn't get it. I have a copy of it if you'd life to give it a whirl. (less)
    ellauri164.html on line 386: What makes the saga so compelling is the gentle, uncomplaining way the new priest relates his many failures and humiliations. As his audience we see his kindnesses misunderstood and his simple mistakes turned against him. And yet he is determined to go out and visit all within his parish despite mounting health problems. But does he really like anybody? Except the motorbike chap perhaps.
    ellauri164.html on line 395: I am not getting from this book what I expected based on other reviews, and not what I wanted from it either. I tried, read almost half of it. There was not as much about the interaction with his parishioners as about the lectures he gets from older priests and his superiors. And here was not much spiritual inspiration for this reader. A bit ponderous. This goes on my "life is too short" shelf. (less)
    ellauri164.html on line 402: Unbelievable, lame, boring, melodramatic, but says some interesting stuff about language. For the protagonist, a priest writing a journal, literary creation is an act of resistance and subversion. The novel also contrasts human language with God's language in a self-reflective way that I have not often found in Christian novels. (less)
    ellauri164.html on line 414: I'm afraid this is absolutely not readable any more. I gave up after 70 pages. My bad? ...more
    ellauri164.html on line 421: Got 90 pages in and I disliked every character, is that the goal?
    ellauri164.html on line 453: The producers faced a technical difficulty in a scene which contained a nuclear explosion. After several experiments, the special effects coordinator Samir Jaber - a Syrian citizen who worked for Mosfilm - decided to create the required sequence by trickling a drop of orange-tinted perfume into a watery solution of aniline and filming it close up. Haha wimps!
    ellauri164.html on line 463: Googlen lähin IMDb osuma on "Take aim at the police van (1960) - Tähtäimessä vankiauto". Original title: 'Jûsangô taihisen' yori: Sono gosôsha o nerae 1960. K-12. 1h 19m. A prison truck is assaulted and the two convicts inside are murdered. The prison guard on duty gets suspended for negligence and takes it upon himself to track down the killers. Maalitetuista on tullut liittolaisia. Olikohan vankimaalitaulut neuvostotiedemiehiä tai vallan nazeja?
    ellauri164.html on line 472: Iisak Singerin mukaan Mooseskaan ei selvinnyt Jahven palvelusta puhtain paperein. Mikä oli Moosexen moka ja minkä rangaistuxeen hän sai? Tästä löytyy aivan vimmattu määrä selittelyä. Oliko ongelmana väärä kiven käsittely kepillä, vaiko ge">rähähtäminen napisevalle kansalle?
    ellauri164.html on line 480: "Petyin parapsykologiaankin. Vainajat joiden väitettiin ruumiillistuvan istunnoissa puhuivat yhtä typeriä kuin elävät. Vain mieletön uskoi niiden aitouteen." Niinpä juuri Iisakki! Se on ongelmana kaikissa uskonnoissakin. Niiden jumalat ovat ja puhuvat yhtä typeriä kuin apinat.
    ellauri164.html on line 485: We first encounter Moses in the opening chapters of the book of Exodus. In chapter 1, we learn that, after the patriarch Joseph rescued his family from the great famine and situated them in the land of Goshen (in Egypt), the descendants of Abraham lived in peace for several generations until there rose to power in Egypt a pharaoh who “did not know Joseph” (Exodus 1:8). This pharaoh subjugated the Hebrew people and used them as slaves for his massive building projects. Because God blessed the Hebrew people with rapid numeric growth, the Egyptians began to fear the increasing number of Jews living in their land. So, Pharaoh ordered the death of all male children born to Hebrew women (Exodus 1:22).
    ellauri164.html on line 487: In Exodus 2, we see Moses’ mother attempting to save her child by placing him in a basket and putting it into the Nile. The basket was eventually found by Pharaoh’s daughter, and she adopted him as her own and raised him in the palace of the pharaoh himself. As Moses grew into adulthood, he began to empathize with the plight of his people, and upon witnessing an Egyptian beating a Hebrew slave, Moses intervened and killed the Egyptian. But that was not a sin because the guy was just an Egyptian. In another incident, Moses attempted to intervene in a dispute between two Hebrews, but one of the Hebrews rebuked Moses and sarcastically commented, “Are you going to kill me as you did the Egyptian?” (Exodus 2:14). Realizing that his criminal act was made known, Moses fled to the land of Midian where he again intervened—this time rescuing the daughters of Jethro from some bandits. In gratitude, Jethro (also called Reuel) granted his daughter Zipporah to Moses in marriage (Exodus 2:15–21). Moses lived in Midian for about forty years.
    ellauri164.html on line 489: The next major incident in Moses’ life was his encounter with God at the burning bush (Exodus 3—4), where God called Moses to be the savior of His people. Despite his initial excuses and outright request that God send someone else, Moses agreed to obey God. God promised to send Aaron, Moses’ brother, along with him. The rest of the story is fairly well known. Moses and his brother, Aaron, go to Pharaoh in God’s name and demand that he let the people go to worship their God. Pharaoh stubbornly refuses, and ten plagues of God’s judgment fall upon the people and the land, the final plague being the slaying of the firstborn. Prior to this final plague, God commands Moses to institute the Passover, which is commemorative of God’s saving act in redeeming His people from bondage in Egypt.
    ellauri164.html on line 491: After the exodus, Moses led the people to the edge of the Red Sea where God provided another saving miracle by parting the waters and allowing the Hebrews to pass to the other side while drowning the Egyptian army (Exodus 14). Moses brought the people to the foot of Mount Sinai where the Law was given and the Old Covenant established between God and the newly formed nation of Israel (Exodus 19—24).
    ellauri164.html on line 493: The rest of the book of Exodus and the entire book of Leviticus take place while the Israelites are encamped at the foot of Sinai. God gives Moses detailed instructions for the building of the tabernacle—a traveling tent of worship that could be assembled and disassembled for easy portability—and for making the utensils for worship, the priestly garb, and the ark of the covenant, symbolic of God’s presence among His people as well as the place where the high priest would perform the annual atonement. God also gives Moses explicit instructions on how God is to be worshiped and guidelines for maintaining purity and holiness among the people. The book of Numbers sees the Israelites move from Sinai to the edge of the Promised Land, but they refuse to go in when ten out of twelve spies bring back a bad report about Israel’s ability to take over the land. God condemns this generation of Jews to die in the wilderness for their disobedience and subjects them to forty years of wandering in the wilderness. By the end of the book of Numbers, the next generation of Israelites is back on the borders of the Promised Land and poised to trust God and take it by faith.
    ellauri164.html on line 495: The book of Deuteronomy shows Moses giving several sermon-type speeches to the people, reminding them of God’s saving power and faithfulness. He gives the second reading of the Law (Deuteronomy 5) and prepares this generation of Israelites to receive the promises of God. Moses himself is prohibited from entering the land because of his sin at Meribah (Numbers 20:10-13). At the end of the book of Deuteronomy, Moses’ death is recorded (Deuteronomy 34). He climbed Mount Nebo and is allowed to look upon the Promised Land. Moses was 120 years old when he died, and the Bible records that his “eye was undimmed and his vigor unabated” (Deuteronomy 34:7). The Lord Himself buried Moses (Deuteronomy 34:5–6), and Joshua took over as leader of the people (Deuteronomy 34:9). Deuteronomy 34:10–12 says, " Since then, no prophet has risen in Israel like Moses, whom the Lord knew face to face, who did all those signs and wonders the Lord sent him to do in Egypt—to Pharaoh and to all his officials and to his whole land. For no one has ever shown the mighty power or performed the awesome deeds that Moses did in the sight of all Israel."
    ellauri164.html on line 498: So, now, what can we learn from Moses’ life? Moses’ life is generally broken down into three 40-year periods. The first is his life in the court of Pharaoh. As the adopted son of Pharaoh’s daughter, Moses would have had all the perks and privileges of a prince of Egypt. He was instructed “in all the wisdom of the Egyptians, and he was mighty in his words and deeds” (Acts 7:22). As the plight of the Hebrews began to disturb his soul, Moses took it upon himself to be the savior of his people. As Stephen says before the Jewish ruling council, “[Moses] supposed that his brothers would understand that God was giving them salvation by his hand” (Acts 7:25). From this incident, we learn that Moses was a man of action as well as a man possessed of a hot temper and prone to rash actions. Did God want to save His people? Yes. Did God want to use Moses as His chosen instrument of salvation? Yes. But Moses, whether or not he was truly cognizant of his role in the salvation of the Hebrew people, ge"> acted rashly and impetuously. He tried to do in his timing what God wanted done in His timing. The lesson for us is obvious: we must be acutely aware of not only doing God’s will, but doing God’s will in His timing, not ours. As is the case with so many other biblical examples, ge">when we attempt to do God’s will in our timing, we make a bigger mess than originally existed.
    ellauri164.html on line 502: Another thing we see from Moses during his time spent in Midian is that, when God finally did call him into service, Moses was resistant. The man of action early in his life, Moses, now 80 years old, became overly timid. When called to speak for God, Moses said he was “slow of speech and tongue” (Exodus 4:10). Some commentators believe that Moses may have had a speech impediment. Perhaps, but then it would be odd for Stephen to say Moses was “mighty in words and deeds” (Acts 7:22). Perhaps Moses just didn’t want to go back into Egypt and fail again. This isn’t an uncommon feeling. How many of us have tried to do something (whether or not it was for God) and failed, and then been hesitant to try again? There are two things Moses seemed to have overlooked. One was the obvious change that had occurred in his own life in the intervening 40 years. The other, and more important, change was that God would be with him. Moses failed at first not so much because he acted impulsively, but because he acted without God. Therefore, the lesson to be learned here is that when you discern a clear call from God, step forward in faith, knowing that God goes with you! Do not be timid, but be strong in the Lord and in the power of his might (Ephesians 6:10).
    ellauri164.html on line 504: The third and final chapter in Moses’ life is the chapter that Scripture spends the most time chronicling, namely, his role in the redemption of Israel. Several lessons can be gleaned from this chapter of Moses’ life as well. First is how to be an effective leader of people. Moses essentially had responsibility over two million Hebrew refugees. When things began to wear on him, his father-in-law, Jethro Tull, suggested that he delegate responsibility to other faithful men, a lesson that many people in authority over others need to learn (Exodus 18). We also see a man who was dependent on the grace of God to help with his task. Moses was continually pleading on behalf of the people before God. If only all people in authority would petition God on behalf of those over whom they are in charge! Moses was keenly aware of the necessity of God’s presence and even requested to see God’s glory (Exodus 33). Moses knew that, apart from God, the exodus would be meaningless. It was God who made the Israelites distinct, and they needed Him most. Moses’ life also teaches us the lesson that there are certain sins that will continue to haunt us throughout our lives. The same hot temper that got Moses into trouble in Egypt also got him into trouble during the wilderness wanderings. In the aforementioned incident at Meribah, Moses struck the rock in anger in order to provide water for the people. However, he didn’t give God the glory, nor did he follow God’s precise commands. Because of this, God forbade him from entering the Promised Land. In a similar manner, we all succumb to certain besetting sins which plague us all our days, sins that require us to be on constant alert.
    ellauri164.html on line 506: These are just a handful of practical lessons that we can learn from Moses’ life. However, if we look at Moses’ life in light of the overall panoply of Scripture, we see larger theological truths that fit into the story of redemption. In chapter 11 the author of Hebrews uses Moses as an example of faith. We learn that it was by faith that Moses refused the glories of Pharaoh’s palace to identify with the plight of his people. The writer of Hebrews says, “[Moses] considered the reproach of Christ greater wealth than the treasures of Egypt” (Hebrews 11:26). Moses’ life was one of faith, and we know that without faith it is impossible to please God (Hebrews 11:6). Likewise, it is by faith that we, looking forward to heavenly riches, can endure temporal hardships in this lifetime (2 Corinthians 4:17–18).
    ellauri164.html on line 508: As mentioned earlier, we also know that Moses’ life was typological of the life of Christ. Like Christ, Moses was the mediator of a covenant. Christ too was a little recalcitrant, so he got crucified. Again, the author of Hebrews goes to great lengths to demonstrate this point (cf. Hebrews 3; 8—10). The Apostle Paul also makes the same points in 2 Corinthians 3. The difference is that the covenant that Moses mediated was temporal and conditional, whereas the covenant that Christ mediates is eternal and unconditional. Like Christ, Moses provided redemption for his people. Moses delivered the people of Israel out of slavery and bondage in Egypt and brought them to the Promised Land of Canaan. Christ delivers His people out of bondage and slavery to sin and condemnation and brings them to the Promised Land of eternal life on a renewed earth, like Azrael in the forthcoming third season of His Dark Materials. Like Christ he returns to consummate the kingdom He inaugurated at His first coming. Like Christ, Moses was a prophet to his people. Moses spoke the very words of God to the Israelites just as Christ did (John 17:8). Moses predicted that the Lord would raise up another prophet like him from among the people (Deuteronomy 18:15). Jesus and the early church taught and believed that Moses was speaking of Jesus when he wrote those words (cf. John 5:46, Acts 3:22, 7:37). In so many ways, Moses’ life is a precursor to the life of Christ. As such, we can catch a glimpse of how God was working His plan of redemption in the lives of faithful people throughout human history. This gives us hope that, just as God saved His people and gave them rest through the actions of Moses, so, too, will God save us and give us an eternal Sabbath rest in Christ, both now and in the life to come. But don't get your hopes too high, you may not be among the chosen after all.
    ellauri164.html on line 518: At Thursday’s daily Mass (Thursday of the 18th week of the year) we Roman catholics read of the sin that excluded Moses from leading the people to the Promised Land. While there are some mysterious elements to it, one thing seems clear: the grumbling of the people got on Moses’ nerves. Indeed, grumbling often affects more than just the one doing the complaining. ge">Through it, infectious negativity can be set loose. Even if only a small number are grousing, it can still incite discontent, anger, and/or fear in others. Yes, the people nearly wore him out. At a particularly low moment, when the people were complaining about the food, Moses lamented to God,
    ellauri164.html on line 524: Now there was no water for the congregation. And they assembled themselves together against Moses and against Aaron. And the people quarreled with Moses and said, “Would that we had perished when our brothers perished before the Lord! Why have you brought the assembly of the Lord into this wilderness, that we should die here, both we and our cattle? And why have you made us come up out of Egypt to bring us to this wretched place which has neither grain nor figs nor vines nor pomegranates? Here there is not even water to drink!” But Moses and Aaron went way from the assembly to the entrance of the meeting tent, where they fell prostrate.
    ellauri164.html on line 527: And Moses took the staff from before the Lord, as he commanded him. He and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels! Are we to bring water for you out of this rock?” And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.
    ellauri164.html on line 532: 1. Moses sinned by not following the Lord’s instruction. The Lord told Moses to take his staff in hand and bid the rock to bring forth water. He was told to speak to the rock, but instead he struck it—twice. The striking of the rock, while not specifically directed according to the passage in Numbers, does not seem particularly egregious; in fact, in another description of this event (see Exodus 17:6) God does tell Moses to strike it. The Fathers of the Church (e.g., St. Jerome) did not view this as sinful, even interpreting the striking of the rock twice as a sign of the two bars of the cross.
    ellauri164.html on line 534: 3. ge">Moses sinned by speaking harshly and rashly. Psalm 106 seems to favor this interpretation. They angered the Lord at the waters of Meribah, and it went ill with Moses on their account, for they made his spirit bitter, and he spoke rashly with his lips (Psalm 106:32-33).
    ellauri164.html on line 536: This third explanation leads us back to the heart of our meditation: grumbling causes harm to the ones who grumble and to others who hear it. Moses was worn out by their complaining; as Psalm 106 says, his spirit grew bitter. He spoke rashly and reviled the people; in a flash of anger, he may also have yielded to sinful pride.
    ellauri164.html on line 540: Whatever the reason for the drastic punishment, behold what grumbling does. It fuels discontent and bitterness. Be careful, fellow Christians; we can all succumb to the temptation to draw others into our anger, doubts, dissatisfaction, and fears. After all, misery loves company. Sharing concerns with friends is good and necessary, but this must be tempered by the knowledge that too much can harm them and us. A steady diet of grumbling is not good for anyone.
    ellauri164.html on line 543: ge">Moses was worn down by the constant grumbling of the people. Be cognizant of the toll that such behavior takes on others. Practice gratitude, an important antidote to the poison spread by grumbling.
    ellauri164.html on line 550: 2. He spoke to the people, not with meekness and calm authority, but in heat and bitterness. "Ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" Thus he "spake unadvisedly with his lips" (Psalm 106:33) instead of his stick. It is not difficult to understand how Moses should have so far forgotten himself on this occasion. Let the facts be weighed. The servant of the Lord is now 120 years old. The generation which sinned thirty-seven years ago, and was condemned to die in the wilderness, is nearly all gone. Moses is mortified to find that the new generation is infected with a touch of the same impatient unbelief which wrought in their fathers so much mischief. No sooner are they at a loss for water than they rise against Moses with rebellious murmurings. For once he loses command of himself. On all former occasions of the kind his meekness was unshaken; he either held his peace, or prayed for the rebels, or at most called on the Lord to be his Witness and Judge. Now he breaks out into bitter chidings. At the root of this there was a secret failure of faith. "Ye believed me not," - did not thoroughly rely on my faithfulness and power, - "to sanctify me in the eyes of the children of Israel" (verse 12). His former meekness had been the fruit of faith. He had been thoroughly persuaded that the Lord who was with him could accomplish all he had promised, and therefore he faced every difficulty with calm and patient resolution. Now a touch of unbelief bred in him hastiness and bitterness of spirit.
    ellauri164.html on line 552: Two lessons: 1. The failings of good men may be culpable in God's sight and displeasing to him out of all proportion to the degree of blameworthiness they present to our eye. So far is it from being true (as many seem to think) that believers' sins are no sins at all, and need give no concern, that, on the contrary, the Lord dislikes the stain of sin most when it is seen in his dear children. The case of Moses is not singular. Sins which the Lord overlooks in other men he will occasionally put some mark of special displeasure upon, when they are committed by one who is eminent for holiness and honourable service. It is, no doubt, a just instinct which leads all right-thinking people to be blind to the failings of good men who have been signally useful in their day. But if the good men become indulgent to their own faults they are likely to be rudely awakened to a sense of their error. The better a man is, his sins may be the more dishonouring to God. A spot hardly visible on the coat of a labouring man, may be glaringly offensive on the shining raiment of a throned king.
    ellauri164.html on line 554: 2. The sins we are least inclined to may nevertheless be the sins which will bring us to the bitterest grief. Every man has his weak side. There are sins to which our natural disposition or the circumstances of our up-bringing lay us peculiarly open; and it is without doubt a good rule to be specially on our guard in relation to these sins. Yet the rule must not be applied too rigidly. When Dumbarton Rock was taken, it was not by assailing the fortifications thrown up to protect its one weak side, but by scaling it at a point where the precipitous height seemed to render defense or guard unnecessary. Job was the most patient of men, yet he sinned through impatience. Peter was courageous, yet he fell through cowardice. Moses was the meekest of men, yet he fell through bitterness of Spirit. We have need to guard well not our weak points only, but the points also at which we deem ourselves to be strong.
    ellauri164.html on line 566: "And Moses and Aaron went from the presence of the assembly unto the door of the tabernacle of the congregation, and they fell upon their faces: and the glory of the Lord appeared unto them. And the Lord spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts to drink. And Moses took the rod from before the Lord, as He commanded him.
    ellauri164.html on line 568: Moses Yields to Impatience. "And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. And the Lord spake unto Moses and Aaron, Because ye believed Me not, to sanctify Me in the eyes of the children of Israel, therefore ye shall not bring this congregation into the land which I have given them."
    ellauri164.html on line 572: This necessity for the manifestation of God's power made the occasion one of great solemnity, and Moses and Aaron should have improved it to make a favorable impression upon the people. But Moses was stirred, and in impatience and anger with the people, because of their murmurings, he said, "Hear now, ye rebels, must we fetch you water out of this rock?" In thus speaking he virtually admitted to murmuring Israel that they were correct in charging him with leading them from Egypt. God had forgiven the people greater transgressions than this error on the part of Moses, but He could not regard a sin in a leader of His people as in those who were led. He could not excuse the sin of Moses and permit him to enter the Promised Land.
    ellauri164.html on line 574: The Lord here gave His people unmistakable proof that He who had wrought such a wonderful deliverance for them in bringing them from Egyptian bondage, was the mighty Angel, and not Moses, who was going before them in all their travels, and of whom He had said, "Behold, I send an Angel before thee, to keep thee in the way, and to bring thee into the place which I have prepared. Beware of Him, and obey His voice, provoke Him not; for He will not pardon your transgressions: for My name is in Him." Ex. 23:20, 21.
    ellauri164.html on line 576: Moses took glory to himself which belonged to God, and made it necessary for God to do that in his case which should forever satisfy rebellious Israel that it was not Moses who had led them from Egypt,
    ellauri164.html on line 577: but God Himself. The Lord had committed to Moses the burden of leading His people, while the mighty Angel went before them in all their journeyings and directed all their travels. Because they were so ready to forget that God was leading them by His Angel, and to ascribe to man that which God's power alone could perform, He had proved them and tested them, to see whether they would obey Him. At every trial they failed. Instead of believing in, and acknowledging, God, who had strewed their path with evidences of His power and signal tokens of His care and love, they distrusted Him and ascribed their leaving Egypt to Moses, charging him as the cause of all their disasters. Moses had borne with their stubbornness with remarkable forbearance. At one time they threatened to stone him.
    ellauri164.html on line 581: For this single instance, Moses had allowed the impression to be entertained that he had brought them water out of the rock, when he should have magnified the name of the Lord among His people. The Lord would now settle the matter with His people, that Moses was merely a man, following the guidance and direction of a mightier than he, even the Son of God. In this He would leave them without doubt. Where much is given, much is required. Moses had been highly favored with special views of God's majesty. The light and glory of God had been imparted to him in rich abundance. His face had reflected upon the people the glory that the Lord had let shine upon him. All will be judged according to the privileges they have had, and the light and benefits bestowed.
    ellauri164.html on line 583: The sins of good men, whose general deportment has been worthy of imitation, are peculiarly offensive to God. They cause Satan to triumph, and to taunt the angels of God with the failings of God's chosen instruments, and give the unrighteous occasion to lift themselves up against God. The Lord had Himself led Moses in a special manner, and had revealed to him His glory, as to no other upon the earth. He was naturally impatient, but had taken hold firmly of the grace of God and so humbly implored wisdom from heaven that he was strengthened from God and had overcome his impatience so that he was called of God the meekest man upon the face of the whole earth.
    ellauri164.html on line 595: Scholarly arguments about the exact action Moses was punished for may be found in any of the general commentaries, but the text of Num­bers 20:12 names the underlying offense directly, “You did not trust in me.” Moses’ leadership faltered in the crucial moment when he stopped trusting God and started acting on his own impulses.
    ellauri164.html on line 605: According to the opinio communis of the exegetes, the sin of Moses is one of the most difficult conundrums to resolve in the history of interpretation. This Pentateuchal puzzle has not only perplexed ancient and modern exegetes but has also produced a multiplicity of answers. A plethora of explanations proposed by exegetes on the sin of Moses appears to be strong on conjectural ingenuity but weak on textual evidence.
    ellauri164.html on line 607: A fresh exegetical probe is therefore warranted using a hermeneutical strategy whereby a narrative approach is attempted in order to understand Num. 20:1-13 in the light of Exodus 17:1-7. These narrative analogies are part of a distinctive feature in the Hebrew narrative style labelled Type- scene.
    ellauri164.html on line 611: Moses' abuse and misuse of the staff constitutes an act of lese-majeste because it is seen as an act of rebellion against YHWH's authority. Inevitably, Moses eclipses YHWH's personality, presence and power in the eyes of the people. His condign punishment is the forfeiture of the privilege of leading the people into the Promised Land. See Less.
    ellauri164.html on line 623:

    It is Numbers 20:1-13 again. Miriam was gone. Moses had just buried his sister in Kadesh, in the Wilderness of Zin (Numbers 20:1). She had placed his basket among the reeds of the Nile and had run to get his mother when Pharaoh’s daughter drew him out. His sister had been with him through all his trials in the wilderness. But now Miriam was gone.
    ellauri164.html on line 625: Moses had been leading a rebellious, ungrateful, complaining, people through the wilderness for 40 years. His sister had just died. And now these people had gathered together against Aaron and him to complain because there was no water, again! (Numbers 20:2-5) You would think after 40 years these people would have learned to trust their all-powerful, Living God to provide for them.
    ellauri164.html on line 631: Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth his water, and thou shalt bring forth to them water out of the rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. (Numbers 20:8)
    ellauri164.html on line 634: So Moses claimed credit for giving the rebels water by saying, “Must WE bring water out of this rock for you?” Then, in his anger, Moses struck the rock instead of speaking to it.
    ellauri164.html on line 636: “And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also. ” (Numbers 20:10-11)
    ellauri164.html on line 643: Moses had always done exactly as God commanded – UNTIL NOW. Moses was devastated when God pronounced his judgment (Numbers 20:12). He had obeyed God’s call to go to Egypt to free the Israelites from bondage. God had worked mighty miracles through him.
    ellauri164.html on line 649: Moses was being judged by the very law he had proclaimed.
    ellauri164.html on line 650: For 40-years Moses had pronounced judgment without mercy on those who sinned. Whether the sin had been idolatry, misusing God’s name, immorality, or even collecting firewood on the Sabbath, the law had condemned the disobedient to be stoned for even one sin. Now Moses was being judged by the very law he had proclaimed.
    ellauri164.html on line 654: God called Moses to lead His people out of slavery in Egypt. The Law was given to show people their bondage to sin in the world, and their need for the shed blood of a sacrificial Passover lamb to cover for their sin. Moses was condemned by the very law he gave. He shot himself in the foot.
    ellauri164.html on line 671: 10 Then Moses and Aaron gathered the assembly together before the rock, and he said to them, “Hear now, you rebels: shall we bring water for you out of this rock?” 11 And Moses lifted up his hand and struck the rock with his staff twice, and water came out abundantly, and the congregation drank, and their livestock.” (Num. 20: 8,10–11 ESV)
    ellauri164.html on line 691: Three different times Moses connected God’s anger with him to something the people did.
    ellauri164.html on line 707: To understand why God didn’t pronounce judgement, let’s notice what Moses did. He leads the people to the rock, calls them rebels, and instead of speaking to the rock he hits it twice with this staff. Moses is having a temper tantrum. In the prior examples in Numbers Moses never speaks harshly or loses patience. Moses is also breaking the pattern and this is the clue to understanding his sin.
    ellauri164.html on line 709: He has reached the end of his rope. He has been patient with these complaining and rebellious people, but he couldn’t take it any longer. Their constant ingratitude and rebelliousness caused Moses to lose faith in the people. This is the people that were supposed to be God’s treasured possession, a holy nation of priests who had agreed to be in a covenant relationship with God (Ex 19:5-8). What a disappointment they had turned out to be and Moses was finished interceding for them. God knew Moses was not going to intercede for the people at Meribah, therefore He doesn’t ordain punishment for them.
    ellauri164.html on line 723: Question: Please tell me what exactly is "Moses' sin." I thought it was the killing of the Egyptian when he was younger. Or was it the revolt of the Levi tribe toward the end? What reason kept him out of the Promised Land?
    ellauri164.html on line 725: Answer: Psalms 106:32-33 states that the people angered Moses at the waters of strife, that it went ill with Moses, and that he sinned with his mouth. The incident in question occurred in Numbers 20:7-13. Miriam had just passed on. The very next verse states that the people were complaining about the lack of water. This had happened many times during their wilderness experience. And like the other times, the people railed against Moses and Aaron, whining that they would have been better off if they had stayed in Egypt. Moses and Aaron responded by falling face down. They had also done this several times. Maybe they were tired of hearing the same old complaints, or maybe this was their posture of prayer. In any event, God responded quickly, telling Moses to speak to the rock in front of all the people. Water would come gushing out -- enough water for everyone.
    ellauri164.html on line 727: Moses assembled the people, but he didn't follow orders quite the way he should have. Instead of just speaking to the rock, which would have demonstrated the power of the word over the power of his rod, he struck it twice, saying, "Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?" It almost sounded as though Moses was taking credit for delivering the water. That was not true. Perhaps the strain of leading the people all those years was finally starting to show. He called them rebels, which in a sense they were. But God did not tell him to do this. Nor was there any mention of God at that point. All seemed directed at Moses and Aaron: "Must we bring water out of this rock?" Depending on how it's read, it could indicate doubt on the part of Moses.
    ellauri164.html on line 729: The bottom line is that both he and Aaron disobeyed God. Moreover, the water that rushed out was no longer seen as a gift from God, but was a product of Moses and Aaron. The people were happy; God was not. He said, "You did not trust in me; and you did not honor me as holy" (Num. 20:13). Hence, neither of them would set foot into the Promised Land. Yet, it is important to notice that just as God did not abandon his people when they sinned, he did not abandon Moses and Aaron. But in this one instance, they didn't pass the test. When crunch time came, they didn't trust God. And all of this happened at the waters of Meribah.
    ellauri164.html on line 733: In reality, the people who were writing this story knew that Moses did not lead them into the Promised Land. In fact, he had completed his assignment long ago. God had instructed him to lead the people out of Egypt (Ex. 3:10). They were out of Egypt. His job was done. So maybe this wasn't a punishment at all; maybe it was a reward! He was roughly 120 years of age at this point. They all knew that settling into the Promised Land would have its challenges. That land was fully occupied, and many battles were ahead of them. Surely it was time to let Joshua take over. It was time for Moses to rest. Granted, there might have been other ways for God to accomplish this, but the writers of the story chose to tell it like this. The end result is that Moses was free of his responsibility to the people, free to be with God on the mountaintop.
    ellauri164.html on line 770: B. Anger.
    ellauri164.html on line 771: ge">1. Moses was angry at God's people and openly expressed his anger at them.
    ellauri164.html on line 774: 4. Our strongest areas are sometimes our most vulnerable.
    ellauri164.html on line 780: ge">D. Misrepresented God To The People.
    ellauri164.html on line 802: In the first month the whole Israelite community arrived at the Desert of Zin, and they stayed at Kadesh. There Miriam died and was buried. (2) Now there was no water for the community, and the people gathered in opposition to Moses and Aaron. (3) They quarreled with Moses and said, "If only we had died when our brothers fell dead before the LORD! (4) Why did you bring the LORD's community into this desert, that we and our livestock should die here? (5) Why did you bring us up out of Egypt to this terrible place? It has no grain or figs, grapevines or pomegranates. And there is no water to drink!" (6) Moses and Aaron went from the assembly to the entrance to the Tent of Meeting and fell facedown, and the glory of the LORD appeared to them. (7) The LORD said to Moses, (8) "Take the staff, and you and your brother Aaron gather the assembly together. Speak to that rock before their eyes and it will pour out its water. You will bring water out of the rock for the community so they and their livestock can drink." (9) So Moses took the staff from the LORD's presence, just as he commanded him. (10) He and Aaron gathered the assembly together in front of the rock and Moses said to them, "Listen, you rebels, must we bring you water out of this rock?" (11) Then Moses raised his arm and struck the rock twice with his staff. Water gushed out, and the community and their livestock drank. (12) But the LORD said to Moses and Aaron, "Because you did not trust in me enough to honor me as holy in the sight of the Israelites, you will not bring this community into the land I give them." (13) These were the waters of Meribah, [1] where the Israelites quarreled with the LORD and where he showed himself holy among them.
    ellauri164.html on line 853: Lessons for Us: How do we get in such a mess anyway?
    ellauri164.html on line 856: Often, we are angry (always an entry point for Satan) and we have our own agenda to follow.
    ellauri164.html on line 860: It requires humility to let God have vengeance.
    ellauri164.html on line 867: There are few characters that play a larger part in the story of the Bible than Moses. He is the human protagonist of four Old Testament books and is consistently held up in both the OT and NT as a shining example of faith in the promises of God. The law that he delivered to the people of Israel serves as the foundation of the nation of Israel, and is lauded by Jesus as a testament that would not pass until “heaven and earth pass away…[and] all is accomplished.” One of the great tragic moments of the Bible is where Moses is denied entrance to the Promised Land for his sin at the Rock of Meribah; after faithfully leading Israel for forty years, Moses strikes a rock instead of speaking to it and is condemned to die before living in the Promised Land. On its surface, this might seem unfair to Moses. One mess-up and God gives him this great punishment? How many times had Israel failed in their journey and at Mt. Sinai, and God had spared their lives and allowed them to keep going? Yet His most faithful servant is barred over this one, seemingly insignificant event? If we take a closer look at the text, however, we see why Moses’ failure was such a stark one. While it doesn’t diminish the tragic nature of the event, it does shed light on why God takes such a drastic step to respond.
    ellauri164.html on line 869: First, it is important to note that a pattern is established in the story of Israel and Moses. This pattern can be seen at Mt. Sinai when Aaron and Israel create the golden calf idol (Exodus 32). Israel sins, and in response to that the Lord tells Moses to step aside so that He may destroy Israel in His wrath (Exodus 32:9-10). When this occurs, Moses intercedes for Israel and pleads for God to turn away His fierce anger for His own sake (Exodus 32:11-14). This intercession works, and Israel is spared utter destruction. This pattern of sin, wrath, intercession, and relenting occurs twice more in the Book of Numbers: once in Number 14 when Israel rebels and refuses to go into the Promised Land, and again in Numbers 16 when Korah leads his rebellion against Moses and Aaron (the major difference in Numbers 16 being that Aaron is the one to intervene by offering incense for atonement to the Lord).
    ellauri164.html on line 871: This pattern shows itself again in the beginning of Numbers 20 after the death of Miriam. Once more Israel rebels against Moses and Aaron, this time over a lack of water in the desert of Zin. They claim that it would have been better to have died with Korah’s rebellion rather than wander without food and water, and they express regret over leaving Egypt, a land of “grain, figs, vines, and pomegranates.” This might seem a bold claim, since in our reading Korah has just died a few chapters earlier. Careful reading, however, indicates that there’s actually been a quiet time skip; Numbers 33:38 indicates that Aaron died in “the fortieth year after the sons of Israel had come from the land of Egypt, on the first day in the fifth month.” Given that Aaron’s death is recorded in Chapter 20, just a few verses after the episode at Meribah, this would indicate that the episode at Meribah occurred in year 38 of the 40 year wandering in the wilderness (remember that Israel had spent more than a year at Sinai in addition to travel time from Egypt to Sinai and from Sinai to the Promised Land before the wandering). This means that this rebellious generation of Israelites aren’t referencing a recent event, but instead wishing they had died nearly forty years earlier with Korah! Moses and Aaron have been dealing with this wicked and hard group of people for a very long time, and they are now claiming it would have been better to have died with Korah: a fate they were only spared because of Moses and Aaron’s own intercession!
    ellauri164.html on line 873: We would expect the pattern to repeat here. The people have rebelled, so the next part would be God’s wrath and threats of destruction. Instead, however, God merely grants their request for water. No mention of sin or possible annihilation, just grace in providing for Israel’s needs. The fact that this cycle we’ve come to expect changes is designed to highlight an important event; the oddity of the text “awakens us from our narrative slumber,” as one commentator puts it, and forces us to pay attention closely to what’s occurring. Why would God not threaten destruction? To answer that, we have to remember a key aspect of God’s character: He does not change. Hebrews 13:8 says He is the same yesterday and today and forever, “without variation or shifting shadow,” (James 1:17). The purpose of the threats of destruction, and Moses/Aaron’s intercession, was not to actually change God’s mind. God knew exactly what was going to happen in all these instances. God’s threats on Israel are spoken to Moses so that Moses will intercede. They are tests of Moses’ (and Aaron’s) character, just as God’s conversation with Abraham over the fates of Sodom and Gomorrah (Genesis 18) was about testing Abraham’s character rather than the doomed cities. Yet here, in Numbers 20, God does not follow the pattern. Why?
    ellauri164.html on line 875: This gets us back to the question of what, exactly, Moses’ sin was. Many commentators focus on the physical actions that Moses took in verses 9-11. Some say Moses sin was striking the rock rather than speaking to it, but Moses was told to take the staff of God. Exodus 17:5-6 had Moses striking the rock to cause water to come out of the rock (in fact, it’s actually the same rock of Meribah!), so it’s possible to read an inference that the staff was to be used to strike the rock. Some commentators see Moses’ harsh words for Israel as the sin, or perhaps that he speaks to the people rather than speaking to the rock. Regardless of which of these views, they don’t account for what the text itself says: Numbers 20:12 makes it clear that the sin of Moses and Aaron was “…you have not believed Me, to treat Me as holy in the sight of the sons of Israel.” Indeed, focusing on Moses’ actions of striking the rock or speaking harshly makes it seem doubly unfair to Aaron, who had neither spoken nor struck the rock.
    ellauri164.html on line 877: The reading that makes more sense is to focus on the breaking of the pattern established to this point. Moses’ harsh words toward the Israelites reveal his emotions in this moment; he classifies Israel as “rebels” rather than the chosen people, and his rhetorical question seems to imply that he does not view Israel as worthy of God’s grace any longer. This is the real failure of Moses in this moment: he’s lost his faith in God to fulfill His promises to these people. Israel is a nation of rebels outside of grace, outside of God’s ability to make a great nation, outside of the promises that God has given. It seems nearly forty years of dealing with this people has finally broken Moses, and he is so overwhelmed in this moment that he has lost faith. From God’s perspective, Moses has lost faith in the Lord to overcome Israel’s faithlessness. Moses has not believed in God, and has not treated Yahweh as the Holy God who is able to overcome the weakness of His people. Indeed, this is exactly what Numbers 20:12 says was Moses’ sin! He (and Aaron!) did not believe God and did not treat Yahweh as holy in that moment. God did offer Moses the opportunity to intercede for the people (and thus broke the pattern) because He knew that Moses did not have faith in Him.
    ellauri164.html on line 879: This interpretation is solidified by Moses’ words about this event in the Book of Deuteronomy. Three times in the first four chapters of Deuteronomy, Moses says that he is not able to enter the Promised Land because of Israel. At first glance, again, this might seem an unfair charge. Moses had caused his own exclusion, hadn’t he? Why is he accusing the generation after the event in Numbers 20 of being the cause of his failure? If we look at these three mentions, we see a few important facts. In the first instance, Deuteronomy 1:37, Moses is recounting the failure of Israel when they listened to the 10 spies’ negative report and how God forbade that generation from entering the Promised Land, and he then says “The Lord was angry with me also on your account, saying, ‘Not even you shall enter there.’” Moses associates his inability to enter the Promised Land with Israel’s rebellion and unfaithfulness, but he also seems to be lumping the people’s refusal to enter the land (Numbers 13-14) with his own sin in Numbers 20. This is not Moses forgetting the chronology of these two events, but rather indicating that they are closely associate with one another.
    ellauri164.html on line 881: The second mention is in Deuteronomy 3:23-26, where after retelling the defeats of the kings Sihon and Og Moses relates that “I also pleaded with the Lord at that time, saying, ‘O Lord God, You have begun to show Your servant Your greatness and Your strong hand; for what god is there in heaven or on earth who can do such works and mighty acts as Yours? Let me, I pray, cross over and see the fair land that is beyond the Jordan, that good hill country and Lebanon.’ But the Lord was angry with me on your account, and would not listen to me; and the Lord said to me, ‘Enough! Speak to Me no more of this matter.” Again, Moses directly links the Lord’s anger towards him with the Israelites.
    ellauri164.html on line 883: The third mention is in Deuteronomy 4:21-23, where Moses has moved past the historical recounting and is now warning Israel of the danger of idolatry. He says ““Now the Lord was angry with me on your account, and swore that I would not cross the Jordan, and that I would not enter the good land which the Lord your God is giving you as an inheritance. For I will die in this land, I shall not cross the Jordan, but you shall cross and take possession of this good land. So watch yourselves, that you do not forget the covenant of the Lord your God which He made with you, and make for yourselves a graven image in the form of anything against which the Lord your God has commanded you.” Now Moses uses his own tragic story as an illustration on the importance of avoiding idolatry in the Promised Land. So Moses’ failure to enter the Promised Land was related to the continuous rebellion of Israel, and was an illustration of the dangers of violating the covenant promises.
    ellauri164.html on line 885: Reading the Numbers 20 passage the way that has been suggested makes sense of what Moses says in Deuteronomy. He’s not shifting the blame to Israel for his own failures, but highlighting that their constant rebellion was what caused him to lose his faith in God. Moses lack of faith led him to forget the promise and covenant of God, so he is using that illustration to demonstrate the dangers of forsaking the covenant: just like Moses, Israel will be forbidden the Promised Land if they don’t maintain faith in the covenant promises of God. That’s really one of the main points of Deuteronomy. It’s not just the covenant laws for the new generation, but Moses exhorting the new generation to never lose hope in the promise of God. Moses, knowing Israel, recognizes that there will come a day when they fail to uphold the covenant and they will be punished for it, but he also recognizes that God’s promises will stand no matter how badly Israel fails to uphold it. This, then, is the main point we should derive as well: God will always keep His promises. We, as the heirs to the promises to Abraham and Israel, should always firmly believe in the power of God to bring us, a broken people like Israel, to the shores of the Promised Land!
    ellauri164.html on line 888:

    The Reformation Messenger Logo


    ellauri164.html on line 904: “And the LORD spake unto Moses, saying, Take the rod, and gather thou the assembly together, thou, and Aaron thy brother, and speak ye unto the rock before their eyes; and it shall give forth His water, and thou shalt bring forth to them water out of the Rock: so thou shalt give the congregation and their beasts drink. And Moses took the rod from before the LORD, as he commanded him. And Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock, and he said unto them, Hear now, ye rebels; must we fetch you water out of this rock? And Moses lifted up his hand, and with his rod he smote the rock twice: and the water came out abundantly, and the congregation drank, and their beasts also.” Numbers 20:7–12 (emphasis mine).
    ellauri164.html on line 912: Of course further to that sin was the sin of anger, i.e. “Hear now, ye rebels” and taking the glory and/or power of God, i.e. “Must we fetch you water out of this rock?” as if they had the power themselves.
    ellauri164.html on line 914: “Had Moses and Aaron been cherishing self-esteem or indulging a passionate spirit in the face of divine warning and reproof, their guilt would have been far greater. But they were not chargeable with willful or deliberate sin; they had been overcome by a sudden temptation, and their contrition was immediate and heartfelt. The Lord accepted their repentance, though because of the harm their sin might do among the people, He could not remit its punishment.” –Patriarchs and Prophets, p. 419
    ellauri164.html on line 923: Moses’ sin occurred in the final years of his life. After faithfully leading Israel out of Egypt, and after their rebellion in the matter of the 12 spies, he also faithfully led them during the forty years of wandering in the wilderness. Yet near the very end of that wandering, in a moment of anger and a lapse of judgment, Moses sinned, and God recorded that it led Him to refuse to allow Moses to enter the promised land. It is difficult to imagine the anguish and remorse Moses must have felt when God revealed this punishment. His failure to give God the proper respect and reverence, though provoked by the wicked rebellion and faithless murmurings of Israel, was a public sin and God chose to publicly and openly punish him for it.
    ellauri164.html on line 925: Yet this is the same Moses who was allowed to come and speak to Jesus on the Mount of Transfiguration. It was the same Moses who received the wonderful testimony that “Moses indeed was faithful in all his house as a servant.” So, it is abundantly clear that God forgave him of this sin and still considered him to be among His greatest servants (Lk. 9:30-31; Heb. 3:5). This makes this event very important as it can bring hope and comfort to us when we have fallen short, and after repentance feel that we are no longer worthy and might still be cast away forever. This event reveals that this cannot happen as long as we repent and seek forgiveness in confession.
    ellauri164.html on line 927: The events leading up to and ending in his sin are recorded in Numbers 20:1-13. The children of Israel were bitterly angry about not having enough water, so “they gathered together against Moses and Aaron,” and “contended with Moses.” They cast all the blame on him. “Why have you brought up the assembly of the LORD into this wilderness,” “why have you made us come up out of Egypt, to bring us to this evil place?” This was part of the murmuring that we are strictly charged not to imitate (1Cor. 10:10). Israel blamed Moses and Aaron for all their problems and bitterly complained and grumbled about it. They were so bitter and angry they wished they were dead. In all previous acts of rebellion, Moses had always conducted himself in a holy and godly manner. He had warned Israel that their murmuring was against God and never took it personally before.
    ellauri164.html on line 929: It appears that Moses was still in complete control of himself when he went to God for instructions. “Moses and Aaron went ... to the door of the tent of meeting, and fell upon their faces.” “Then the Lord spoke to Moses, saying,” “take the rod; ... gather the congregation together. Speak to the rock before their eyes, and it will yield its water; thus you shall bring water for them out of the rock, and give drink to the congregation and their animals.” Clearly there was nothing difficult to understand and Moses wanted to be as faithful to this command as he had been to all the other commands God had given him.
    ellauri164.html on line 931: Yet somehow this time something was different and Moses became very angry. Unfortunately for him, as is so often the case, “the wrath of man does not produce the righteousness of God.” (Jas. 1:20). Moses went too far. “Moses and Aaron gathered the congregation together before the rock; and he said to them, Hear now, you rebels! Must we bring water for you out of this rock? Then Moses lifted his hand and struck the rock twice with his rod; and water came out abundantly, and the congregation and their animals drank.”
    ellauri164.html on line 933: Did Moses realize immediately what he had done? At some point after this event, “the Lord spoke to Moses and Aaron, ‘Because you did not believe Me, to hallow Me in the eyes of the children of Israel, therefore you shall not bring this assembly into the land which I have given them.’” Their conduct had publicly displayed a lack faith, reverence and respect. God determined that this needed an equally public punishment. The punishment for this sin was grievous. God gave to them a punishment so similar to the one given to all Israel at Kadesh that it was a heart-breaking moment for Moses. Both he and Aaron would die in the wilderness and not be allowed to enter the promised land. What a bitter pill for Moses to swallow. Like David with Bathsheba, God forgave the sin, but did not remove the consequences. The consequences for Moses’ momentary lapse in reverence and respect under the terrible emotion of anger was to be barred from entrance into the promised land.
    ellauri164.html on line 935: When God said Moses “failed to sanctify me in the eyes of the people,” He did not specify exactly what this failure was. God had told Moses to “speak to the rock,” but the account stated that “Moses lifted up his hand, and smote the rock with his rod twice.” Clearly, in that act, Moses went beyond what God had commanded him to do. God had told Moses to take the staff, but not use it. He was directly commanded only to speak to the rock. He went beyond what was written when struck that rock. It was similar to Nadab and Abihu who offered “strange fire which He had not commanded them.” At that time Moses saw that such behavior did not “treat God as holy or glorify him among the people” (Lev. 10:1-3). Yet Moses, in anger, failed to hallow God when he struck that rock instead of speaking to it. He had failed to learn “not to go beyond what is written,” (1Cor. 4:6). He was told to speak to the rock (and he did not do that), but struck the rock (which he had no authority to do). God later charged Moses with this sin: “you rebelled against my word at the waters of Meribah” (Num 20:24; 27:13).
    ellauri164.html on line 945: “They angered Him also at the waters of strife, So that it went ill with Moses on account of them; 33 Because they rebelled against His Spirit, So that he spoke rashly with his lips.” (Ps. 106:32-33).
    ellauri164.html on line 959: This story takes place during the fortieth and final year of the Israelites’ consignment to the wilderness before entering the Land of Promise. The generation of those who, by their own admission, were not prepared to enter the Land has died off, and only those men who were nineteen years old or younger at the Exodus (and the tribe of Levi) will enter. The only named survivors of the previous generation are the leaders: Miriam, Aaron, Moses, Joshua, and Caleb. Early in this parashah, Miriam dies without explanation, successor, or national mourning.
    ellauri164.html on line 963: But wait. Didn’t we already learn a similar story back in Exodus? In fact, the first story of thirst came very soon after the crossing at the Sea of Reeds (Shemot 17:4). Since that was at the very beginning of the sojourn in the wilderness, before the events that led to God’s decision to delay the Israelites’ entry to the Land—and this story is at the end of the forty years—we can see the two stories as forming a kind of a framework around the whole saga of the wandering. In the first story, the Israelites were the first generation of those who left Egypt. In this story, they are the children and grandchildren of that generation. When we see this kind of framework, we look for the similarities and differences between the bracketing stories. At the same time, we understand that they suggest a theme for the stories between them.
    ellauri164.html on line 965: First the comparison: this generation’s complaint about the lack of water is very different from that of the first generation. Although in both cases the people ask rhetorically why they have been brought out of Egypt, in this case, they bitterly object that in ” . . . this wretched place, a place with no grain or figs or vines or pomegranates. There is not even water to drink!” (Num. 20:5). This is a generation that is ready to enter the Land, and is worried that it will not live to do so.
    ellauri164.html on line 971: “Listen, you rebels, shall we get water for you out of this rock?” And Moses raised his hand and struck the rock twice with his rod. Out came water, and the community and their beasts drank. But God said to Moses and Aaron, “Because you did not trust Me enough to affirm My sanctity before the eyes of the Israelites, even so you shall not bring this assembly to the Land that I have given them.” (Num. 20:10-12)
    ellauri164.html on line 977: God seems to be trying to wean the Israelites from one kind of perception to another: from dependence on the visible and tangible to reliance on speech in connecting with God. At Sinai, all their senses were engaged, but the revelation itself was auditory. When Moses retells and reframes the story (Deut. 4:12), he reminds the people, “The sound of words you did hear, but no image did you see except the sound.” There is a grave danger in relying on the visible. The word forimage in the verse above is temunah—the same word that is used in the Ten Commandments in the warning against idolatry (Exod. 20:4).
    ellauri164.html on line 979: What God wants the people to see is that Moses speaks in performing the miracle at the rock. It is a potentially powerful transitional moment in which Moses’s publicly perceived action would be speech. What he would say would become part of the people’s religious consciousness—part of the repeated narrative of the people—a way of adducing to God a caring relationship with God’s people, and conveying that care to the people. We can imagine the speech Moses might give, performing the quintessential task of a prophet, in bringing God and the people closer together. Instead, he calls them “rebels,” distancing the people from himself and, by association, from God; disdaining their legitimate needs; and losing the opportunity to attribute the provision of water to God.
    ellauri164.html on line 981: Instead, Moses does what he did in the first story, ignoring the fact that he is not dealing with the same population. He acts as though he is saying to himself, “They are just like their parents! Always quarreling!” In fact, they are a new generation, and by reverting to an action that was appropriate forty years earlier, and not now, Moses shows that he is not the person to bring them into the Land.
    ellauri171.html on line 66: ges-171408769-57066c8b3df78c7d9e980d24.jpg" />
    ellauri171.html on line 82: Monimutkaisen tempun avulla Rebekka auttoi saamaan kuoleva Iisakin antamaan siunauksensa Jaakobille Eesaun sijasta. Sarahin tavoin hänen toimintansa johti jakautumiseen. Vaikka Rebeka oli uskollinen vaimo ja rakastava äiti, hänen suosimisensa aiheutti ongelmia. Onneksi Jumala voi ottaa virheemme ja tehdä niistä hyvää. Helikopteriäiti. Curling-kapteeni. Rooli raamatullisille äideille. Jatka lukemista alta.
    ellauri171.html on line 166: Homer Simpson palasi Jumalan luo, mutta hänen kuolemansa oli traaginen. Tarina Simsonista ja Delilasta kertoo kuinka itsehillinnän puute voi johtaa ihmisen romahtamiseen. Kumpaa ristiriitaisista tarinoista meidän pitäisi uskoa? Tietysti kaikki! Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder. Jatka lukemista alta.
    ellauri171.html on line 193: ges-171161784-570fa7635f9b5814089a179b.jpg" />
    ellauri171.html on line 212: ges-91727950-570faedd5f9b588cc25946e7.jpg" width="80%" />
    ellauri171.html on line 215: Jacques Joseph Tissot (French: [tiso]; 15 October 1836 – 8 August 1902), Anglicized as James Tissot (/ˈtɪsoʊ/), was a French painter and illustrator. He was a successful painter of Paris society before moving to London in 1871. He became famous as a genre painter of fashionably dressed women shown in various scenes of everyday life. He also painted scenes and figures from the Bible.
    ellauri171.html on line 226: ges-173339675-570fb08d3df78c3fa2238131.jpg" />
    ellauri171.html on line 237:
    Mary's assumption turned out correct, after a long patriarchal controversy in the consile. The penetrator was Archangel Gabriel.

    ellauri171.html on line 239: Kuinka tyypillistä: kristillisen äitiroolin nummero 1 pääpiirre on, että hän on "tottelevainen"! Vertaa Ruthia yllä. Maria oli koskettava esimerkki Raamatussa täydellisestä antautumisesta Jumalan tahdolle. Enkeli kertoi hänelle, että hänestä tulee Vapahtajan äiti Pyhän Hengen kautta. Mahdollisesta häpeästä huolimatta hän alistui ja synnytti Jeesuksen. Hän ja Joosef menivät naimisiin palvellen Jumalan Pojan oikeita vanhempia.
    ellauri171.html on line 245: ges-91727095-570fb7035f9b588cc25ab683.jpg" />
    ellauri171.html on line 279: ge.jpg" height="200px" />
    ellauri171.html on line 360: Angels and Miracles
    ellauri171.html on line 364: New Age / Metaphysical
    ellauri171.html on line 388: What’s the story really about? At the time the story of Cain and Abel developed, there was constant friction between farmers and herdsmen, both of them fighting for the limited resources of the land. Cain kills Abel. A herd of goats in a stony, barren landscape The herdsmen were angry when the farmers took over the best land for their crops the farmers were angry when the flocks trampled their crops.This friction leads to violence in which people get killed. Notice that the story was developed by the herdsmen, the keepers of flocks. This explains why Abel, the herdsman, is portrayed as the injured party. Lucky Luke-tarinassa Piikkilankoja preerialla skooparit repi pelihousunsa kun jyväjemmarit pystyttivät piikkilankoja preerialle. Sillä kertaa oli maajussit hyvixiä. Nyt on keskusta taas paha.
    ellauri171.html on line 391:
    Bugger it!

    ellauri171.html on line 395: The story continues the Bible’s exploration of the origin of evil in a world created by a God who is all goodness. (Remember the old word game: write down ‘God’ and ‘Devil’; then put an extra ‘o’ in the middle of ‘God’ and take the ‘d’ off ‘devil’; what do you have?) Another one: write the words backwards, what do you get? Dog lived. Okay never mind let's move on.
    ellauri171.html on line 400: The political stability of Israel was often upset by people called ‘prophets’. These were social critics who spoke bluntly about injustice when they saw it. Rather like the Alt-Right TV evangelists.
    ellauri171.html on line 401: They were a sort of protected species, like a court jester in medieval Europe. They could say something critical to the ruler and get away with it, where no-one else could. There were many such men in the Old Testament (Elijah springs to mind), and several in the gospels (Jesus and John were both called prophets).
    ellauri171.html on line 406: It was a dangerous thing to do. He might have got away with it with Antipas, who was indolent and indecisive, but Herodias was another matter. She engineered a situation that led to John’s death, silencing him forever. Did Herodias do it alone? Probably not. It is more likely that all three (Antipas, Herodias and Salome) planned the charade beforehand, to provide an excuse for getting rid of John and silencing him. In any case John, already in prison, was quickly beheaded. Another political problem was solved. Were it not for the fact that the gospels recorded this deed, John’s name and the horror of his death would have been lost forever.
    ellauri171.html on line 432: ges/story/haggadah/Baby%20Moses%20(f9r)%20l.jpg" />
    ellauri171.html on line 438: Judith was a rich and beautiful widow who lived in a town besieged by Nebuchadnezzar’s general, Holofernes. Holofernes taisi olla jonkun suomalaisen kirjailijapoppoon kesäveneen nimi. Haavistoilla lomailee erittäin kovaääninen lahtelainen mies jonka lisänimi on Holofernes, koska se holottaa niin maan saatanasti. Haaviston rouvan aivasteltua koko mäen hereille alkaa Holoferneen lakkaamaton holotus. Talasniemellä ois Judithille töitä.
    ellauri171.html on line 440: The siege went on for months, and people were dying of hunger and thirst.
    ellauri171.html on line 442: He may or may not have believed her, but her beauty made her a sexual fly-trap, and he allowed her to stay. In the ensuring battle of tits, Judith managed to outwit her prey. While he was drunk and had emptied his bollocks into her, she pulled his sword out of its scabbard, prayed to God for strength, hacked Holofernes’ head off, then escaped back to her people.
    ellauri171.html on line 468: We forgot to mention that Jezebel was the New Testament's N:o 2 whore after Magdalen. In Revelation 2 Jesus Christ rebukes the church of Thyatira saying, “You allow that woman Jezebel, who calls herself a prophetess, to teach and seduce My servants to commit sexual immorality and eat things sacrificed to idols”. Christ also says of this Jezebel, “I gave her time to repent of her sexual immorality, and she did not repent. I will kill her children with death.” Battle of the sexes. In Handmaid's Tale, a Jezebel is a woman forced to become prostitute and entertainer. They are available only to the Commanders and to their guests. Offred portrays Jezebels as attractive and educated; they may be unsuitable as handmaids due to temperament. They have been sterilized, a surgery that is forbidden to other women. They operate in unofficial but state-sanctioned brothels, unknown to most women. Jezebels, whose title also comes from the Bible (note Queen Jezebel in the Books of Kings), dress in the remnants of sexualized costumes from "the time before", such as cheerleaders' costumes, school uniforms, and Playboy Bunny costumes. Jezebels can wear make-up, drink alcohol, and socialize with men, but are tightly controlled by the Aunts. When they pass their sexual prime and/or their looks fade, they are discarded, without any precision as to whether they are killed or sent to "the Colonies" (XII Jezebels).
    ellauri171.html on line 494: gerber.jpg/220px-Absalom_Albert_Weisgerber.jpg" />
    ellauri171.html on line 506: At the time of this story, she must have been very young – about fourteen years, since she was born after Leah’s four sons. Even though young, she was considered to be of marriageable age.
    ellauri171.html on line 515: He and Dinah had sex without first having a marriage ceremony, and so Shechem has treated her as a harlot. He should have first approached her family and asked for her hand in marriage.
    ellauri171.html on line 525: Because of Shechem’s action, Dinah is an outcast. Lineage tree of the descendents of Sarah and Abraham. No mention of Dinah…
    ellauri171.html on line 533: Hamor tries to placate them by telling them his son loves Dinah, and wants to marry her. Their relationship will be based on loyalty and trust, he implies. He speaks respectfully, and carefully includes the brothers in his discussion, making them a generous offer:
    ellauri171.html on line 535: marriage links between the two families, and full citizenship rights
    ellauri171.html on line 539: the prospect of trade, with the same privileges given to Hittite merchants in foreign lands.
    ellauri171.html on line 544: After his father has finished speaking, Shechem makes another offer: to give any marriage present they want, if he can marry Dinah. Stacks of Gold Coins! Referring to her, he uses the word ‘maiden’.
    ellauri171.html on line 555: There is deep anger in the hearts of Dinah’s brothers, and they want justice, not compensation. They set out to deceive Shechem and his father.
    ellauri171.html on line 557: They ask that Shechem and all the able-bodied men of in his territory, all the men capable of going out to fight in an emergency, be circumcised.
    ellauri171.html on line 558: They seems unaware or unconcerned that they are demeaning the Covenant, and the significance of circumcision. They say that if the men of the city will agree to circumcision they will agree to the marriage, and will go so far as to settle there.
    ellauri171.html on line 567: Scholars have suggested that the massacre may have been carried out by all the brothers, but the curse Jacob put on them and their tribes in Genesis 49:5-7 is directed at Simeon and Levi alone (joo täähän käytiin läpi Deuteronomian kohdalla, vähän ihmettelenkin mihin Mooses siellä viittasi.)
    ellauri171.html on line 571: for in their anger they killed men,and at their whim they hamstrung oxen.
    ellauri171.html on line 572: Cursed be their anger, for it is fierce,and their wrath, for it is cruel!
    ellauri171.html on line 576: has she been there all the time? has the marriage already happened? What the fuck? The Bible leaves these questions unanswered.
    ellauri171.html on line 586: His anger is stoked not by any ethical consideration, but by the fear that they have become pariahs who will be hunted down by allies of the city they have attacked. He rebukes his sons for backing out of the agreement they had with the people of the city – but hasn’t he himself used duplicity all his life to get what he wants? He does not like it when his sons do the same.
    ellauri171.html on line 588: The brothers respond: should they have let their sister be treated like a whore? A whore receives financial advantage for sex, and they reproach Jacob for suggesting that the honour of the family can be restored by favours from the people of Shechem. They call Dinah ‘our sister’ rather than ‘your daughter’ – a reproach to their father.
    ellauri171.html on line 594:
    Confusing pic. What gives? Ah, this is not Jacob's bad boys revenging on the skinned guys but rather the motivating scene, naughty foreigner kidnapping Dinah, giving cause to the subsequent genocide. Figures. Dinah looks a little heavy for Shechem.

    ellauri171.html on line 597: Dinah means ‘she who has been judged and found innocent’. She was the daughter of Jacob and Leah.
    ellauri171.html on line 609: A Levite man and his concubine (a secondary wife without the legal status of a wife) were traveling through the hill country of Judah. The village they entered seemed unfriendly but they were eventually make welcome by an old man, who let them stay in his house. During the night they they were attacked by some gay villagers who wanted to rape not the woman, but the man.
    ellauri171.html on line 611: The Levite then pushed the concubine out the door, giving her to the villagers. They gang-raped and tortured her throughout the night. Finally they left her for dead.
    ellauri171.html on line 612: She managed to crawl back to the door of the house where the Levite, the old man and his daughter sheltered. She lay on the doorstep until morning, when the Levite unlocked the door.
    ellauri171.html on line 613: Her husband saw her and sternly told her to get up. There was no answer. She was dead.
    ellauri171.html on line 617: ‘In the morning her master got up, opened the doors of the house, and when he went out to go on his way, there was his concubine lying at the door of the house, with her hands on the threshold. ‘Get up’ he said to her, ‘we are going’. But there was no answer.’ (Judges 19:27-28)
    ellauri171.html on line 624: Now it came about in those days, when there was no king in Israel, that there was a certain Levite staying in the remote part of the hill country of Ephraim, who took a concubine for himself from Bethlehem in Judah. Judges 19:1 (NASB)
    ellauri171.html on line 626: Verse 2 describes the problem that cascades into tragedy. The events that follow in the chapter would not have occurred if the concubine had not sinned by becoming a prostitute.
    ellauri171.html on line 628: But his concubine played the harlot against him, and she went away from him to her father’s house in Bethlehem in Judah, and was there for a period of four months. Judges 19:2 (NASB)
    ellauri171.html on line 630: We are told that the concubine became a prostitute. Since we are told that she went to her father’s house, it may be that she and the Levite had an argument about her adultery before she fled. Verses 1 and 2 imply they were not happy together. Now before we find fault with the Levite and accuse him of using her as a mistress, read the next two verses.
    ellauri171.html on line 632: Then her husband arose and went after her to speak tenderly to her in order to bring her back, taking with him his servant and a pair of donkeys. So she brought him into her father’s house, and when the girl’s father saw him, he was glad to meet him. His father-in-law, the girl’s father, detained him; and he remained with him three days. So they ate and drank and lodged there. Judges 19:3-4 (NASB)
    ellauri171.html on line 635: Now we learn that the Levite and the concubine are husband and wife because the Levite is described as “her husband,” and the woman’s father is the Levite’s “father-in-law.” We also learn that the Levite travelled to Bethlehem to speak kindly to her and return home together. Because we are told that he planned to “speak tenderly to her,” this once again suggests that they may have argued after she played the prostitute, and as a result she left.
    ellauri171.html on line 637: Verses 4-8 tell us that the Levite remained in the home of the father-in-law for five days. Judges 19:9-15 tells us the Levite and his concubine left the house. They passed by Jebus (Judges 19:11), the ancient name for Jerusalem, and stopped at Gibeah or Ramah to spend the night (Judges 19:13).
    ellauri171.html on line 639: Judges 19:15-26 describes what happened the night the couple stayed in Gibeah, a city of the Benjamites. When they entered the open square of the city an old man invited them to his home (Judges 19:16-21). While the old man and the Levite and his concubine were having dinner, we are told some “worthless fellows” surrounded the house and pounded on the door. Verses 22-24 describe the discussion that occurred with these “worthless fellows.”
    ellauri171.html on line 642: While they were celebrating, behold, the men of the city, certain worthless fellows, surrounded the house, pounding the door; and they spoke to the owner of the house, the old man, saying, “Bring out the man who came into your house that we may have relations with him.” Then the man, the owner of the house, went out to them and said to them, “No, my fellows, please do not act so wickedly; since this man has come into my house, do not commit this act of folly. “ Here is my virgin daughter and his concubine. Please let me bring them out that you may ravish them and do to them whatever you wish. But do not commit such an act of folly against this man.” Judges 19:22-24 (NASB)
    ellauri171.html on line 644: The worthless fellows wanted the old man to send out the Levite so that they could engage in sexual activity with him. But the old man refused and offered the crowd of men his virgin daughter and the Levite’s concubine. The old man said, “you may ravish them” and do “whatever you wish.” He granted them permission to engage in sexual relations with the two women. Now it is obvious the men surrounding the old man’s house wanted to engage in sexual activity when the two women were offered. It is also obvious the men described as “worthless fellows” were homosexuals since they wanted sex with the Levite and two women were offered.[1, 2]
    ellauri171.html on line 646: But the men surrounding the house refused the offer of the women. So the Levite brought his concubine outside and the men raped her all night (Judges 19:25). The Hebrew translated as “raped” is yada. It was commonly used to refer to sexual intercourse. That is, the men raped her all night. At sunrise the concubine lay at the door of the house.
    ellauri171.html on line 648: But the men would not listen to him. So the man seized his concubine and brought her out to them; and they raped her and abused her all night until morning, then let her go at the approach of dawn. As the day began to dawn, the woman came and fell down at the doorway of the man’s house where her master was, until full daylight. Judges 19:25-26 (NASB)
    ellauri171.html on line 652: When her master arose in the morning and opened the doors of the house and went out to go on his way, then behold, his concubine was lying at the doorway of the house with her hands on the threshold. He said to her, “Get up and let us go,” but there was no answer . . . Judges 19:27-28a (NASB)
    ellauri171.html on line 656: . . . Then he placed her on the donkey; and the man arose and went to his home. When he entered his house, he took a knife and laid hold of his concubine and cut her in twelve pieces, limb by limb, and sent her throughout the territory of Israel. All who saw it said, “Nothing like this has ever happened or been seen from the day when the sons of Israel came up from the land of Egypt to this day. Consider it, take counsel and speak up!” Judges 19:28b-30 (NASB)
    ellauri171.html on line 659: Judges 20-21 describes the reaction of the tribes of Israel to the horror that occurred in the city of Gibeah, except for those in the tribe of Benjamin. It becomes apparent in Judges 21:1-5 that the Levite had butchered his concubine to send a message to all Israel – a piece of her body for each tribe as a call to action.
    ellauri171.html on line 661: Eleven tribes (called Israel in the account) reacted by demanding that the tribe of Benjamin give the guilty men, who caused the death of the concubine, to be released. But the people of Benjamin protected the guilty men and refused to turn them over for justice (Judges 20:12–14).
    ellauri171.html on line 662: In response, Israel asked God what they should do. In Judges 20:18, 23, 28, 35 God directed them to engage the tribe of Benjamin in battle and defeat them. This reveals that God saw the great sins that had occurred in Gibeah. He directed that the tribe be killed. In fact, in Judges 20:35, 46 we are told God helped Israel destroy 25,100 men of Benjamin. God directed this punishment of the tribe of Benjamin.
    ellauri171.html on line 664: Thus the tribes of Israel (minus Benjamin) invoked capital punishment on the men who raped and murdered the Levite’s concubine and the tribe. In time, a total of forty thousand Israelites died as a result of God’s punishment on the tribe of Benjamin (Judges 20:21, 25). Six hundred men of Benjamin remained alive (Judges 20:47). Judges 20:48 states that Israel destroyed the cities of the tribe of Benjamin that they could find, including the cattle. Later Judges 21:16 states all the women were killed too!
    ellauri171.html on line 666: Judges 21:8-12 records the slaughter of the inhabitants of Jabesh-Gilead because they were not angered by the Benjaminites and did not go to battle against them. The account is important because four hundred virgins from that tribe were found, spared and then taken to Shiloh. It is important to notice that God did not give them direction to slaughter the inhabitants of Jabesh-Gilead or to take the virgins to Shiloh. Se vain kazoi päältä samaan tyyliin kuin Taavetti ja Jaakoppi ja Taamarin ja Tiinan kohdalla.
    ellauri171.html on line 668: Judges 21:1-7, 13-18 tells us that the Israelites began to feel sorry of the remaining six hundred men from the tribe of Benjamin. Therefore, a plan was created to allow the Benjamite men to abduct one wife from among the virgin daughters of Shiloh of their choosing (Judges 21:20-24) at the feast of the Lord in Shiloh. So when the virgins came out and danced, the men of Benjamin were allowed to “catch his wife from among the daughters of Shiloh” (Judges 21:21).
    ellauri171.html on line 676: The first important lesson from this account is that the Bible indicates God did not approve of the horrible sins that occurred in the city of Gibeah. Judges 20:18, 23, 28, 35 repeatedly reveal that God directed the other tribes of Israel to action against a morally evil tribe. This reveals that the accusation of some that Scripture is silent about the evil that occurred is wrong. The reason the account is recorded is summarized at the end of Judges 21. There God reveals that He condemned the nation of Israel for its actions in Judges 19-21. Judges 21:25 says, “In those days there was no king in Israel; everyone did what was right in his own eyes.” It reveals what happens when men and women abandon God. Romans 3:10-18 states the human race is utterly perverted and their actions will demonstrate it. It says no one seeks after God. “There is not even one!” We have all turned aside from God. Jesus said to the rich young ruler in Matthew 19:17 that there is only One who is good and He is God. The rest of Romans 3:10-18 describes our utter sinfulness and despicable behavior when we abandon God. That describes the inhabitants of Gibeah and the nation of Benjamin. Tämmöistä sakinhivutusta suositaan armeijoissa nykyäänkin. Jos syyllistä ei saada kiinni, pannaan koko komppania kärsimään. Hemmetti tää on kyllä alkeellista touhua. Kuka tästä enää haluaa mitään oppia? No vizi on että raamatun lukijoista on varmasti yli 50% just yhtä alkeellista porukkaa. Ei apinat ole mihkään muuttuneet, ne on sopeutuneet tähän.
    ellauri171.html on line 678: Our second lesson is that our sins affect others and potentially lead others to sin. The first sin in this account occurred in the home of the Levite and concubine. The fact that the Levite planned to “speak tenderly to her” (Judges 19:3) in order to win her back, seems to imply that they had quarreled. The most obvious sin is that she committed adultery when she became a prostitute. The initial sin cascaded into the horrific evils in Gibeah and subsequently to the 400 virgins who were taken alive in Jabesh-gilead to be given as wives to the remaining men of Benjamin. Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”
    ellauri171.html on line 682: When Judges 21:25 records that everyone did what was right in their own eyes, we must realize that it described how insensitive the entire nation of Israel had become to sin. The reason that God ordered the destruction of the tribe of Benjamin was that they were so insensitive to sin that the tribe was irredeemably sinful and had to be destroyed. In Deuteronomy 8:19-20, God warned the nation that He would destroy it if they abandoned Him. Therefore, He destroyed most of the tribe of Benjamin in order to prevent contamination to the other eleven tribes.
    ellauri171.html on line 684: A fifth lesson is that the account describes what happens when men and women abandon God. Sex and other immoral behavior replace God! The entire story is an example of unrestrained animal lust and human depravity. Total disregard for life occurs. What one desires is all that is important. As Proverbs 30:15 says, “The leech has two daughters, “Give,” “Give” . . . ” Women are less important than men. Men abuse men. Unloving men abusively rule over women. Sex trumps everything else. Why? Judges 21:25 says, “. . . everyone did what was right in his own eyes.”
    ellauri171.html on line 686: The sixth lesson is that the homosexuals demonstrated that to them homosexual sexual activity is more desirable than heterosexual activity. However, heterosexual behavior is acceptable if that is all that is available to them. Romans 1:23-24, 26 and 28 teach that when people are given over to homosexual activity, it is a sign that they have rejected God. Homosexual activity is a more serious sin among sins, despite the claims of some. See the study, “Are some sins worse than other sins? – Are all sins equal?” Also notice that Judges 19:22 refers to the men of Gibeah as “worthless fellows.”
    ellauri171.html on line 688: Judges 19-21 demonstrates that God is opposed to the abuse of women in this account. He commanded the destruction of an entire tribe because they did not punish those who raped and abused a concubine and caused her to die. Only when she died did they stop! We are told they abused her all night until dawn. Further, they were so morally bankrupt and corrupt that they left her dead at the door of the Levite. Scripture lifts women above the degradation of the Canaanites and the surrounding nations, but the town of Gibeah had become like the Canaanites. God has a higher view of women than described here. That is why He ordered the destruction of the unjust and morally bankrupt tribe of Benjamin.
    ellauri171.html on line 690: Another lesson is that the Levite was supposedly a godly man and priest. The account does not tell us what ultimately happened to him, but Judges 20:4-5 seems to imply that he lied about his actions in order to save himself. Scripture records what appears to be deception. It is not enough for someone to claim to a godly person. It appears that Scripture records he was not fit for the priesthood. Being a pastor or a priest is not a “job” or “vocation.” Some have said that character does not matter. It is what one accomplishes. But Scripture repeatedly demonstrates that God uses righteous ministers! This man’s behavior demonstrated he was not qualified to be a priest.
    ellauri171.html on line 698: Daniel Block writes these words, “The Levite had preferred Gibeah over Jebus to avoid the dangers of Canaanism, only to discover that Canaan had invaded his own world.” Sadly, Canaanism is invading our world and some western countries appear to be far worse than the tribe of Benjamin. They do not even seek the Lord for direction. At least the other eleven tribes sought the Lord and killed tens of thousands more. Jehovah was appeased.
    ellauri171.html on line 703: Sisera, the defeated enemy general in the story of Deborah & Jael, fled from the scene of battle, abandoning his own soldiers in an effort to save his own skin.
    ellauri171.html on line 714: (Judges 5:26-27)
    ellauri171.html on line 717: Jael was a foil for Deborah, Bible heroine, a Supreme Judge of Israel – not a judge who passes sentence on criminals, but a leader and adviser in times of trouble. She badgered the Israelite general into joining battle with the Canaanites, even though the enemy had more soldiers and better equipment. God sent a rainstorm that made the Canaanite chariots sitting ducks for the Israelite slingmen – and Deborah was hailed as a national heroine.
    ellauri171.html on line 720: Deborah, a judge of Israel, summoned Barak
    ellauri171.html on line 721: (Judges 4:1-11, 5:1-18).
    ellauri171.html on line 725: (Judges 4:12-16, 5: 19-23).
    ellauri171.html on line 726: The enemy had hundreds of iron-wheeled chariots that could crush the Israelites into the ground. But Deborah tricked them into driving these chariots onto marshy land where they were bogged down. The Israelite slingmen and archers picked them off one by one, like ducks in a pond. Sisera, the enemy general, fled from the battlefield towards the encampment of a woman called Jael the Kenite.
    ellauri171.html on line 729: (Judges 4:17-24, 5:24-27.).
    ellauri171.html on line 730: As he passed by her tent, Jael called the unwary Sisera into her tent. He was exhausted and desperate for a refuge. She hid him and fed him, and he fell into a deep sleep. Then she calmly took one of her tent pegs and with one blow hammered it through the side of his head. She was hailed as a national heroine by the Israelites. Sisera’s mother waited and waited for her son to return. But he was already dead by Jael’s hand.
    ellauri171.html on line 732: The story appears twice in the Bible: a story version (Judges 4) and a song version (Judges 5), a victory poem.
    ellauri171.html on line 739: Ehud murders Eglon at a 19th century commode - but ancient lavatory arrangements were probably similar. Ehud, an Israelite, reluctantly carried tribute to the hated Moabite king Eglon. He did not want to do it, but he knew he had to – Eglon was like a Mafia chieftain, too powerful and too violent to disobey.
    ellauri171.html on line 740: But Ehud had a plan. As he handed the booty over, he whispered to the king that he has secret information that he could only divulge in private. The king, intrigued, invited Ehud into a private room upstairs. It was a tiny room with a commode toilet for the use of the king and his family.
    ellauri171.html on line 741: Once inside the room with the door firmly closed, Ehud drew out a sword he has strapped to his inside thigh and plunged it into the king’s very fat body.
    ellauri171.html on line 742: How did he get the knife past the guards?
    ellauri171.html on line 744: He was left-handed. The guards searched for a weapon on his left thigh where a right-handed person would have hidden it. They missed the knife inside his right thigh! Clever! Bible Murders: Ehud murders Eglon. Man's body of about the same proportions as Eglon's. The Bible gives a graphic description of the king’s body. It was so fat that the blade went deep into his belly: it plunged so far in that the hilt went in as well, and the skin closed over it.
    ellauri171.html on line 749: Then Ehud went out into the vestibule and closed the doors of the roof chamber on him, and locked them.’ (Judges 3:21-23)
    ellauri171.html on line 756: After Jehu killed Jezebel, he rounded up all the family, friends and supporters of the royal family and slaughtered them. Male children were included in this mass murder, since they would one day grow up and perhaps seek revenge.
    ellauri171.html on line 762: Now the king’s sons, seventy persons, were with the leaders of the city, who were charged with their upbringing. When the letter reached them, they took the king’s sons and killed them, seventy persons; the put their heads in baskets and sent them to him at Jezreel.
    ellauri171.html on line 763: When the messenger came and told him “They have brought the heads of the king’s sons” he Jehu said “Lay them in two heaps at the entrance of the gate”.’
    ellauri171.html on line 788: The poverty of some is caused by unwise financial decisions or by refusing to work. The Bible says, “He who has a slack hand becomes poor” (Proverbs 10:4). Christians are always admonished to work and earn their keep. As the apostle Paul wrote to the Thessalonians, “We urge you, brethren, that you… work with your own hands… that you may walk properly toward those who are outside, and that you may lack nothing” (1 Thessalonians 4:10-12). One who is lazy and will not work is not showing Christian behavior. God does not like a talent to get buried, it must be invested so as to yield compound interest. That is the proper way to fill the earth. The righteous will prosper and get a lot of sheep.
    ellauri171.html on line 794: Though Christians may be poor in this world, it is God’s will to "eventually" eliminate poverty. The Bible speaks in much detail of a coming time of peace and prosperity on earth when poverty will be wiped out. It is called the millennium. God the Father has a plan to send His Son back to earth in great power and glory. “He has appointed a day on which He will judge the world in righteousness by the Man whom He has ordained” (Acts 17:31).
    ellauri171.html on line 841: Baal Hammon, god of vegetative fertility and renewer of all energies of Ancient Carthage
    ellauri171.html on line 863: Kotharat, seven goddesses of marriage and pregnancy
    ellauri171.html on line 871: Malakbel, god of the sun, vegetation, welfare, angel of Bel and brother of Agilbol. Part of a trinity of deities in Palmyra, Syria along with Aglibol and Baalshamin.
    ellauri171.html on line 877: Melqart, "king of the city", god of Tyre, the underworld and cycle of vegetation in Tyre, co-ruler of the underworld, twin brother of Horon and son of Mot.
    ellauri171.html on line 903: Shapash, also transliterated Shapshu, goddess of the sun; sometimes equated with the Mesopotamian sun god Shamash, whose gender is disputed. Some authorities consider Shamash a goddess.
    ellauri171.html on line 909: Yam (lit. sea-river) the god of the sea and the river, also called Judge Nahar (judge of the river)
    ellauri171.html on line 919: ges/maps/bronzemap.jpg" />
    ellauri171.html on line 922: The Late Bronze Age collapse was a time of societal collapse between c.1200 and 1150 BCE, preceding the Greek Dark Ages. The collapse affected a large area covering much of Southeast Europe, West Asia and North Africa, comprising the overlapping regions of the Near East and Eastern Mediterranean, with Egypt, eastern Libya, the Balkans, the Aegean, Anatolia, and the Caucasus. It was a transition which historians believe was violent, sudden, and culturally disruptive for some Bronze Age civilizations during the 12th century BCE, along with a sharp economic decline of regional powers.
    ellauri171.html on line 924: The palace economy of Mycenaean Greece, the Aegean region and Anatolia that characterized the Late Bronze Age disintegrated, transforming into the small isolated village cultures of the Greek Dark Ages, which lasted from around 1100 BCE to the beginning of the Archaic age around 750 BCE. The Hittite Empire of Anatolia and the Levant collapsed, while states such as the Middle Assyrian Empire in Mesopotamia and the New Kingdom of Egypt survived but were considerably weakened. Conversely, some peoples such as the Phoenicians enjoyed increased autonomy and power with the waning military presence of Egypt and Assyria in the Levant.
    ellauri171.html on line 926: Competing and even mutually incompatible theories for the ultimate cause of the Late Bronze Age collapse have been made since the 19th century. These include volcanic eruptions, droughts, invasions by the Sea Peoples or migrations of Dorians, economic disruptions due to the rising use of ironworking, and changes in military technology and methods of war that saw the decline of chariot warfare. Following the collapse, gradual changes in metallurgic technology led to the subsequent Iron Age across Eurasia and Africa during the 1st millennium BCE.
    ellauri171.html on line 928: The last Bronze Age king of Ugarit, Ammurapi (circa 1215 to 1180 BC), was a contemporary of the last known Hittite king, Suppiluliuma II. Ammurapi oli amoriitti kuten esi-isänsä Hammurabi (1792 BC to c. 1750), se Babylonian silmä silmästä, hammas hampaasta kaveri. The exact dates of his reign are unknown. However, a letter by the king is preserved, in which Ammurapi stresses the seriousness of the crisis faced by many Near Eastern states due to attacks (but by whom?). Ammurapi pleads for assistance from the king of Alashiya, highlighting the desperate situation Ugarit faced:
    ellauri171.html on line 930: My father, behold, the enemy's ships came; my cities(?) were burned, and they did evil things in my country. Does not my father know that all my troops and chariots(?) are in the Land of Hatti, and all my ships are in the Land of Lukka? ... Thus, the country is abandoned to itself. May my father know it: the seven ships of the enemy that came here inflicted much damage upon us.
    ellauri171.html on line 938: When your messenger arrived, the army was humiliated and the city was sacked. Our food in the threshing floors was burnt and the vineyards were also destroyed. Our city is sacked. May you know it! May you know it! Damn the snail mail!
    ellauri171.html on line 941: The Sea Peoples remain unidentified in the eyes of most modern scholars, and hypotheses regarding the origin of the various groups are the source of much speculation. Filistealaiset oli kenties peräisin Aigeiasta, siis länkkäreitä?! Kappas vain!
    ellauri171.html on line 947: According to the pantheon, known in Ugarit as 'ilhm (Elohim) or the children of El, supposedly obtained by Philo of Byblos from Sanchuniathon of Berythus (Beirut) the creator was known as Elion, who was the father of the divinities, and in the Greek sources he was married to Beruth (Beirut = the city). This marriage of the divinity with the city would seem to have Biblical parallels too with the stories of the link between Melqart and Tyre; Chemosh and Moab; Tanit and Baal Hammon in Carthage, Yah and Jerusalem.
    ellauri171.html on line 953: In the Baal Cycle, Ba'al Hadad is challenged by and defeats Yam, using two magical weapons (called "Driver" and "Chaser") made for him by Kothar-wa-Khasis. Afterward, with the help of Athirat and Anat, Ba'al persuades El to allow him a palace. El approves, and the palace is built by Kothar-wa-Khasis. After the palace is constructed, Ba'al gives forth a thunderous roar out of the palace window and challenges Mot. Mot enters through the window and swallows Ba'al, sending him to the Underworld. With no one to give rain, there is a terrible drought in Ba'al's absence. The other deities, especially El and Anat, are distraught that Ba'al has been taken to the Underworld. Anat goes to the Underworld, attacks Mot with a knife, grinds him up into pieces, and scatters him far and wide. With Mot defeated, Ba'al is able to return and refresh the Earth with rain.
    ellauri171.html on line 955: Archaeological investigations at the site of Tell es-Safi have found the remains of donkeys, as well as some sheep and goats in Early Bronze Age layers, dating to 4,900 years ago which were imported from Egypt in order to be sacrificed. One of the sacrificial animals, a complete donkey, was found beneath the foundations of a building, leading to speculation this was a 'foundation deposit' placed before the building of a residential house. Me syötiin Kiinan teevuorilla kerran aasikeittoa. Ei se pahaa ollut.
    ellauri171.html on line 973: Jezebel’s marriage to Ahab was a political alliance. The union provided both peoples with military protection from powerful enemies as well as valuable trade routes: Israel gained access to the Phoenician ports; Phoenicia gained passage through Israel’s central hill country to Transjordan and especially to the King’s Highway, the heavily traveled inland route connecting the Gulf of Aqaba in the south with Damascus in the north. But although the marriage is sound foreign policy, it is intolerable to the Deuteronomist because of Jezebel’s competing gods.
    ellauri171.html on line 976: What the fuck so she stuck to her own people's gods, that was her biggest sin. Besides being smarter than her rather goofy hubby Ahab.
    ellauri171.html on line 978: She represents a view of womanhood that is the opposite of the one extolled in characters such as Ruth the Moabite, who is also a foreigner. Ruth surrenders her identity and submerges herself in Israelite ways; she adopts the religious and social norms of the Israelites and is praised by the tentmen for her conversion to "The" God. Jezebel steadfastly remains true to her own beliefs.
    ellauri171.html on line 981: I argue that, by and large, the modern understanding of Jezebel does not accord with the original halakh text.
    ellauri171.html on line 982: In the nudes of European painting we can discover some of the criteria and conventions by which women have been seen and judged as sights.
    ellauri171.html on line 983: The striking fact is that the woman is blamed and is punished by being made subservient to the man. In relation to the woman, the man becomes the agent of God.
    ellauri171.html on line 985: “...Often beautiful, she uses her looks to her advantage to ‘lure in’ her next victim.”
    ellauri171.html on line 987: But the appearance of Jezebel in the bible includes no mention of her sexuality. In the Hebrew Bible, Jezebel appears in the books of first and second Kings as the wife of King Ahab— the marriage being a political alliance between Israel and Sidon (a coastal city to the north) where Jezebel was the princess. Jezebel brings her religion to Israel with her, and the worship of Baal is blasphemy in the eyes of the biblical writers. According to the text, Jezebel begins killing Israel’s prophets. Because of this, Elijah challenges the prophets of Baal to a showdown with Israel’s deity. The Baal worshipers fail to summon their deity, so Elijah calls upon Yahweh and fire descends from heaven and consumes the altar. Having won, Elijah then slaughters all of the prophets of Baal. Jezebel threatens to kill Elijah by the same time the next day, and, ironically, Elijah retreats.
    ellauri171.html on line 989: The next time we hear of Jezebel is during the ploy to obtain Naboth’s vineyard for her husband, who is unable to secure the transaction. She sends letters, with the stamp of the king, to the elders in Naboth’s town, commanding them to lie against Naboth, and then stone him. The elders do so, and after Naboth’s death, the vineyard is claimed for Ahab. Few bible commentators acknowledge the bizarre betrayal of Naboth by his neighbors. If, as is suggested, Naboth’s neighbors had known him since birth and patronized him, how could they turn so quickly? Some scholars argue that this incident highlights Jezebel’s keen understanding of Israelite men. It is perhaps, also, one of the impetus for her modern connotation as manipulator-supreme.
    ellauri171.html on line 991: The final time we hear of Jezebel (an entire chapter later) is just before her demise. Having just killed the sitting king and son of Jezebel, Jehu enters town to do the same to her. As she sees Jehu, Jezebel stands at the window, issues one last zinger insult, and then puts on makeup. Jehu commands the eunuchs to throw her down, they do so, and Jezebel is trampled. The donning of makeup is the final impetus for her conception as a whore. The most popular interpretation is that Jezebel puts on makeup in effort to seduce Jehu, but this interpretation is not bolstered by the text. Jezebel is the sitting Queen, presumably old in age by now, and has performed in a political function her entire life. She very likely understands that she is about to die and even issues one last insult as Jehu approaches. A more compassionate reading of the text would indicate that Jezebel, for lack of a better term, “goes out with a bang.” Except Jehu hardly banged her If she was an old hag by then.
    ellauri171.html on line 1004: Jezebel pursued Elijah the Prophet as well. Elijah had challenged the false prophets of Baal to produce a tangible response from their deity, during an epic showdown on Mount Carmel. When they failed to do so, the prophets of the Baal were proven false and Elijah had them all killed. Haha! When Jezebel threatened to kill Elijah in retribution, he fled for his life. Fucking murderer and a wimp to boot!
    ellauri171.html on line 1009: The medieval commentators differ on whether Jezebel converted to Judaism in a halachically acceptable manner. R. Levi ben Gershom (Ralbag, 1288-1344) is of the view that Jezebel did not fully embrace Judaism and was not a halachic Jewess. This would mean that her two sons, Ahazia and Jehoram, also lacked Jewish credentials. But his assumption is challenged by the fact that there are indications throughout rabbinic works that Ahazia and Jehoram were regarded as bona-fide halachic Jews. Indeed, this is the position taken by a number of halachic authorities. Some contemporary authors argue instead that Jehoram was the son of another of Ahab’s 100% Jewish wives.
    ellauri171.html on line 1013: Jezebel is characterized as totally evil in the biblical text and beyond it: in the New Testament her name is a generic catchword for a whoring, non-believing female adversary (Revelations 2:20); in Judeo-Christian traditions, she is evil. The Bible is careful not to refer to her as queen. And yet, this is precisely what she seems to have been. Some early Jewish, albeit post-biblical, sources deconstruct the general picture: “Four women exercised government in the world: Jezebel and Athaliah from Israel, Semiramis and Vashti from the [gentile] nations” (in a Jewish Midrash for the Book of Esther, Esther Rabbah)
    ellauri171.html on line 1015: Clearly, Jezebel acted as queen even though the Bible itself refuses her the title and its attendant respect, not to mention approval. In the biblical text, Jezebel is contrasted with and juxtaposed to the prophet Elijah, to the extent that they both form the two panels of a mirrored dyptich. She is a Baal supporter, he is a God supporter; she is a woman, he is a man; she is a foreigner, he is a native; she has monarchic power, he has prophetic power; she threatens, he flees; finally he wins, she is liquidated. The real conflict is not between Ahab (the king) and Elijah, but between Jezebel (the queen in actuality, if not in title) and Elijah. Ultimately the forces of God win; Jezebel loses. It remains to be understood why she gets such bad press.
    ellauri171.html on line 1018: It is not incomprehensible that, whereas Ahab devoted himself to military and foreign affairs, Jezebel acted as his deputy for internal affairs: the Naboth report comes back to her, as if the king’s seal was hers; she has her own “table,” that is her own economic establishment and budget; she has her own “prophets,” probably a religious establishment that she controls. All these point toward an official or semiofficial position that Jezebel held by virtue of her character, her royal origin and connections, her husband’s and later her children’s esteem, and her religious affiliation to the Baal (possibly also Asherah) cult.
    ellauri171.html on line 1019: Perhaps she had the status of gebira “queen mother”, or of “co-regent”. At any rate, there is no doubt that the biblical and later accounts distort her portrait for several reasons, among which we can list her monarchic power, deemed unfit in a woman; her reported devotion to the Baal and Asherah cult and her objection to Elijah and other prophets of God; her education and legal know-how (shown in the Naboth affair); and her foreign origin Ultimately, the same passages that disclaim Jezebel as evil, “whoring,” and immoral are witness to her power and the need to curb it.
    ellauri171.html on line 1021: Israel’s most accursed queen carefully fixes a pink rose in her red locks in John Byam Liston Shaw’s “Jezebel” from 1896. Jezebel’s reputation as the most dangerous seductress in the Bible stems from her final appearance: her husband King Ahab is dead; her son has been murdered by Jehu. As Jehu’s chariot races toward the palace to kill Jezebel, she “painted her eyes with kohl and dressed her hair, and she looked out of the window” (2 Kings 9:30).
    ellauri171.html on line 1023: For more than two thousand years, Jezebel has been saddled with a reputation as the bad girl of the Bible, the wickedest of women. This ancient queen has been denounced as a murderer, prostitute and enemy of God, and her name has been adopted for lingerie lines and World War II missiles alike. But just how depraved was Jezebel?
    ellauri171.html on line 1030: The meaning of Izebel is “My God is a vow”. Keep in mind that many names may have different meanings in other countries and languages, so be careful that the name that you choose doesn’t mean something bad or unpleasant. The history and meaning of the name Izebel is fascinating, learn more about it. This name is not popular in the US, according to Social Security Administration, as there are no popularity data for the name.
    ellauri171.html on line 1039: Wow there are two ladies in the good book called Tamar, Number 1 gets fucked by his father in law in bronze age (1898 BC). Number 2 gets raped by his brother shortly before the first temple (990 BC). Prime material for soap operas and home pornography.
    ellauri171.html on line 1048: Judah, who has bought her for his firstborn son, Er, loses it, er, I mean loses Er. When he, er, I mean Er dies, Judah gives Tamar to his second son, Onan, who is to act as levir, a surrogate for his dead brother who would beget a son to continue Er’s lineage. (Onan you must be familiar with first hand!) In this way, Tamar too would be assured a place in the family. Onan, however, would make a considerable economic sacrifice. According to inheritance customs, the estate of Judah, who had three sons, would be divided into four equal parts, with the eldest son acquiring one half and the others one fourth each. A child engendered for Er would inherit at least one fourth and possibly one half (as the son of the firstborn). If Er remained childless, then Judah’s estate would be divided into three, with the eldest, most probably Onan, inheriting two thirds. Onan opts to preserve his financial advantage and does coitus interruptus with Tamar, spilling his semen on the ground. For this, God punishes Onan with death, as God had previously punished Er for doing something equally wicked (unfortunately we are not told what, maybe sodomy in the flock).
    ellauri171.html on line 1050: Although the readers know that God has killed two of Judah’s sons, Judah does not. This is known as dramatic irony. He suspects that Tamar is a “lethal woman,” a woman whose sexual partners are all doomed to die. So, Judah is afraid to give Tamar to his youngest son, Shelah, the inventor of Shelah quantifiers. So doing, Judah wrongs Tamar. According to Near Eastern custom, known from Middle Assyrian laws, if a man has no son over ten years old, he could perform the Levirate marriage (yibbum) obligation himself; if he does not, the woman is declared a “widow,” free to marry again. Judah, who is perhaps afraid of Tamar’s lethal character, could have set her free. But he does not—he sends her to live as “a widow” in her father’s house. Unlike other widows, she cannot remarry and must stay chaste on pain of death. She is in limbo.
    ellauri171.html on line 1054: Tamar’s plan is as simple as it is clever: she covers herself with a veil so that Judah won’t recognize her, and then she sits in the roadway at the “entrance to Enaim” (Hebrew petah enayim; literally, “eye-opener”). She has chosen her spot well. Judah will pass as he comes back happy and horny (and maybe tipsy) from a sheep-shearing festival. The veil is not the mark of a prostitute (haha); rather, it simply will prevent Judah from seeing Tamar’s face, and women sitting by the roadway are apparently fair game. So, Judah propositions her, offering to give her a kid (well he did) for her services and giving her his pet seal and staff id (the ancient equivalent of a credit card) in pledge.
    ellauri171.html on line 1056: Judah, a man of honor (buahahaha) tries to pay. His friend Hirah goes looking for her, asking around for the kedeshah in the road (Gen 38:21.). The NRSV translates this as “temple prostitute,” but a kedeshah was not a sacred prostitute; she was a public woman, who might be found along the roadway (as virgins and married women should not be). She could engage in sex, but might also be sought out for lactation, midwifery, and other female concerns. By looking for a kedeshah, Hirah can look for a public woman without revealing Judah’s private life. The woman, of course, is nowhere to be found. Judah, mindful of his public image, calls off the search rather than became a laughingstock. BRUAAHAHAHA!
    ellauri171.html on line 1058: But there is a greater threat to his honor (aw fuck, stop, you're killing us). Rumor relates that Tamar is pregnant and has obviously been faithless to her obligation to Judah to remain chaste. Judah, as the head of the family, acts swiftly to restore his honor, commanding that she be burnt to death. But Tamar has anticipated this danger. She sends his identifying pledge to him, urging him to recognize that its owner is the father. Realizing what has happened, Judah publicly announces Tamar’s innocence. His cryptic phrase, zadekah mimmeni, is often translated “she is more in the right than I” (Gen 38:26), a recognition not only of her innocence, but also of his wrongdoing in not freeing her or performing the levirate. Another possible translation is “she is innocent—it [the child] is from me.” Judah has now performed the levirate (despite himself) and never cohabits with Tamar again. Once she is pregnant, future sex with a late son’s wife would be incestuous.
    ellauri171.html on line 1060: Tamar’s place in the family and Judah’s posterity are secured. She gives birth to twins, Perez and Zerah (Gen 38:29–30; 1 Chr 2:4), thus restoring two sons to Judah, who has lost two. Their birth is reminiscent of the birth of Rebekah’s twin sons, at which Jacob came out holding Esau’s heel (Gen 25:24–26). Perez does him one better. The midwife marks Zerah’s hand with a scarlet cord when it emerges from the womb first, but Perez (whose name means “barrier-breach”) edges his way through. Cuts the queue. From his line would come David. Not surprising.
    ellauri171.html on line 1062: Tamar was assertive of her rights and subversive of convention. She was also deeply loyal to Judah’s family. These qualities also show up in Ruth, who appears later in the lineage of Perez and preserves Boaz’s part of that line. The blessing at Ruth’s wedding underscores the similarity in its hope that Boaz’s house “be like the house of Perez, whom Tamar bore to Judah” (Ruth 4:12). Tamar’s (and Ruth’s) traits of assertiveness in action, willingness to be unconventional, and deep loyalty to family are the very qualities that distinguish their descendant, King David.
    ellauri171.html on line 1064: Storyline: Tamara is a girl who didn't quite fit in. Tamara is constantly picked on and when a couple of Judah's sons play a joke on Tamara, it leads to their death. The sugardaddy tries to make it so that Tamara ran away. But all is not lost yet. Tamara returns as a sexy seductress and plans her revenge. (due to witchcraft). Well like they say: Karma's a bitch. —Anonymous
    ellauri171.html on line 1067: You know things aren't going well when it gets tedious watching a teen girl strut around in short shorts and a loose top and you're waiting for her to use the ax and get it over with.
    ellauri171.html on line 1073: There are few words to describe the awfulness of this story, but let's give it the old college try: dismal, depressing, embarrassing and utterly lacking in any artistic or social worth.
    ellauri171.html on line 1081: This old testament death-feast was initially slated to debut in Midrash. Watching it, you'll wonder why the distributor changed its plans.
    ellauri171.html on line 1083: After a sly middle, the third act is just slasher-flick cliches; worse, it largely keeps Tamara offscreen. Villainy shouldn't be outsourced.
    ellauri171.html on line 1097: He lured her to his room and raped her, then refused to marry her. Niin aina. She was disgraced, and never married. Her embittered brother Absalom rebelled against David, but was defeated and killed. Tamar lived out her days in the royal harem getting fucked on and off by the great King.
    ellauri171.html on line 1101: Tamar probably had a marriage arranged for her when she was still a child – this was the usual procedure for royal princesses. But things did not go to plan.
    ellauri171.html on line 1102: When Tamar reached puberty her half-brother Amnon, David’s eldest son, developed an unnatural obsession with his young half-sister. He watched her, he waited in places where she passed, he could not get enough of her presence, and above all he wanted to possess her.
    ellauri171.html on line 1104: The catch was that he was not prepared to offer her marriage.
    ellauri171.html on line 1105: Why not? At that time it would have been a possibility, though not a preferred one. Perhaps the marriage that had been arranged for Tamar was too politically sensitive to upset, or maybe Amnon thought that David would disapprove of his obsession, seeing it as a weakness. After all, a king could not afford to let emotions interfere with politics. Remember Batsheba, haha.
    ellauri171.html on line 1109: In any case, Tamar was out of Amnon’s reach. As a royal princess and a virgin, she was closely watched by the harem eunuchs. She lived in the women’s quarters, and could not go outside its walls unless accompanied by other women and guards. There seemed no opportunity for Amnon to get her alone, let alone into his bedroom.
    ellauri171.html on line 1110: To make matters worse, she seemed to have been intelligent and sexually moral, with only a sisterly interest in him.
    ellauri171.html on line 1127: Tamar was struggling for her life, not just her virginity. If she was no longer a virgin no-one would want her, no-one would marry her, even though she was the king’s daughter. But her pleading had no effect on Amnon. He was too strong for her, and he got in and raped her, in fact repeatedly.
    ellauri171.html on line 1129: When Amnon had finished his brutal business, his feelings for Tamar suddenly changed. Now he was revolted by the sight of her, could not bear to look at her, was filled with a loathing far stronger than the lust he had previously felt.
    ellauri171.html on line 1130: He shouted at her to get out of his room, get out of his sight, but she pleaded with him, trying to retrieve something from this desperate situation. They might still marry, she argued.
    ellauri171.html on line 1136: Outside Tamar collapsed onto the floor, wailing. Nearby were the cooling ashes of the fire she had used to cook his food. She plunged her hand into them and put the ashes onto her disheveled hair.
    ellauri171.html on line 1138: Then as she staggered away she tore the front of her richly embroidered outer robe as a sign of her despair. With her hand on her head, the sign of a bereaved woman, she staggered through the palace corridors crying aloud, until she reached the harem quarters of her mother.
    ellauri171.html on line 1140: Her appearance, and the women’s quick realization of what had happened, plunged the harem into turmoil. The three women most affected were Tamar, her mother Maacah, and Ahinoam, the mother of Amnon. The sisters of Tamar and Amnon would also have been intimately affected.
    ellauri171.html on line 1142: Other wives of David and their children would be sympathetic, but would quickly look to see what they could gain from Amnon’s crime – which way the wind blew, and what chance might there be to seize some political advantage for themselves. Among them would be Bathsheba, a commoner newly introduced into the harem.
    ellauri171.html on line 1149: When her brother Absalom found out what had happened he comforted her as best he could, and moved her out of the harem into his own house. Then he went to the King and demanded that Amnon marry his sister – marriage between a half-brother and sister was a possibility in this extreme case, though biblical law prohibited it elsewhere. But for his favorite king David Jehovah was prepared to make an exception.
    ellauri171.html on line 1155: But her brother Absalom was not so accommodating. He could not force Amnon to marry the devastated Tamar, but he would take his revenge – vendetta was part of Near Eastern culture.
    ellauri171.html on line 1161: It is to be hoped that Tamar did not accompany her brother to Geshur, since her status there would have been even worse that in Israel. Instead, Maacah may have used what little influence she now had to see that her daughter returned to David’s harem. In either place Tamar’s position would have been lowly, little better than a servant. Tamar means ‘date palm’; the name suggests a date palm.
    ellauri171.html on line 1172: Naomi oli Ruthin juutalainen anoppi, mutta suhteellisen kiltti vaikka Ruth oli mamu pakana. Amazing passage! Siitä erikoinen vanhan testamentin tarina että kaikki ovat tässä suht siivosti, ketään ei tapettu, vaan omaisuus vaihtoi omistajia. Ruth omaisuuden roolissa sai tosin madella aivan sikana. Tässä suomennettuna koko tarina.
    ellauri172.html on line 53: Huismannin mielestä Baudelaire lapparoi syvemmälle sielun paskakasaan kuin kukaan muu, edes munasäkkikään, nimtuten koska se oli niin ikävystynyt. Isänperinnöllä eli. Baudelairen mieliteemoja oli Nyölenin mukaan kello, ajankulu ja vanhuus. Calle kuoli 46-vuotiaana spugena äidin käsivarsille. Mitähän äiti 73v tuumasi noista vanhuusskizoista. No se nyt kyllä lällytti isätöntä Calle-poikaa kaikin tavoin, kuten on jo selvitetty albumeissa 49 ja 145. Kai Calle on jo listattuna albumissa 34 kylmiönä mammanpoikana? Nyt on.
    ellauri172.html on line 61: Mais quoi ! c'est trop chanté (Le Jugement) Heei! Liikaa laulettu (tuomio)
    ellauri172.html on line 69: Naissent des enterrés les visages nouveaux : Syntyy haudattujen uudet naamat,
    ellauri172.html on line 81: Comme un nageur venant du profond de son plonge, Kuin uimarit jotka sukellettuaan palaa pintaan
    ellauri172.html on line 82: Tous sortent de la mort comme l'on sort d'un songe. Kaikki nousee kuolleista kuin umpiunesta.
    ellauri172.html on line 112: Ikävä kyllä tässäkin, niin kuin kaikessa, oli käynyt niin, että pääluvultaan mittaamaton tylsimysten arme ja oli marssinut pyhäkköön ja tietämättömyydellan ja taitamattomuudellaan luhistanut katollisen kielen ankaran jalon ryhdin. Kaiken epäonnen huipuksi mukaan on tuppautunut muutama hurskas rouvashenkilökin, ja joissakin valistumattomissa sakaristoissa ja ymmärtämättömissä salongeissa noiden rouvien viheliäisiä höpötyksiä oli ylistetty ja tervehditty nerouden läpäiseminä hengentuotteina. Sinisukat! Femakot!
    ellauri172.html on line 118: Juoni sijoittuu alkuperäiseen Sombrevalin kylään, jossa kaikki vallankumouksen tuloksena syntyneet voimat kohtaavat: katolilaisuus ateismia vastaan, aristokraatit nousevia vastaan, menneisyys nykypäivää vastaan. Romaani ruokkii suosittuja tarinoita, jotka on lainattu vanhoista normannin legendoista sekoitettuna enemmän tai vähemmän selkeään uskonnolliseen ja raamatulliseen kulttuuriin. Sombrevalin vanhan sairaanhoitajan Malgaignen huolestuttava luonne ilmentää siis arkaaisen ja taikauskoisen Ranskan selviytymistä, joka vastustaa luopiopapin ateistista rationalismia.
    ellauri172.html on line 148: Yxi Jorin diggaamista Edgar Allan Poe-tyyppisistä sekoiluista oli Villiers d'Isle-Adamin noveletta Veera, jonka mottona luki: L’amour est plus fort que la Mort, a dit Salomon : oui, son mystérieux pouvoir est illimité. Paskanjauhantaa. Kuten todettiin hautakirjoitus-albumissa: rakastaminen on elävien askaretta. Kuolleet eivät bylsi eikä juorua. Villiers oli jonkunlainen Hegel-diggari. Tarina ei kaikessa lyhykäisyydessään ollut kummonen:
    ellauri172.html on line 150: Un Comte quelconque nomme Alcool vit couché dans un cercueil sa dame de volupté, sa pâlissante épousée, Véra, son désespoir. La nuit dernière, sa bien-aimée s’était évanouie en des joies si profondes que son cœur avait défailli. Cependant leur nature était des plus étranges, en vérité ! Certaines idées, celles de l’âme, par exemple, de l’Infini, de Dieu même, étaient comme voilées à leur entendement. La foi d’un grand nombre de vivants aux choses surnaturelles n’était pour eux qu’un sujet de vagues étonnements. Au lieu de cela, les deux amants s’ensevelirent dans l’océan des joies languides et perverses. Veera oli Madonnan näköinen, tottakai. Veera oli kulkija luonnoltaan. Jätkät sätkät parrunpätkät, jasen tervahöyryn nimi, oli PRINSESSA ARMAADA! Continuons.
    ellauri172.html on line 152: Kreivi oli tunnettu somnambuuli. Nyze jatkaa seukkaamista Veeran ruumiin kanssa, tekee sen puolesta feminiinejä juttuja. Ei Veera-vainaa päästä sitä sentään pukille. Mutta vuoden aikana Veera oli joteskin nesessitoitunut, kuten olis Hegel sanonut. Sen ja Villiersin poinzi on et jos jotain oikein kovaa haluaa ninse
    ellauri172.html on line 153: toteutuu! Jopajjo. Tää on kuultu ennenkin. Ah ! les Idées sont des êtres vivants !… Idealismia nahkoineen ja karvoineen. Et, comme il ne manquait plus que Véra elle-même, tangible, extérieure, il fallut bien qu’elle s’y trouvât et que le grand Songe de la Vie et de la Mort entr’ouvrît un moment ses portes infinies ! Le chemin de résurrection était envoyé par la foi jusqu’à elle ! Isoissa alkukirjaimissa on ytyä!
    ellauri172.html on line 155: — Roger !… dit-elle d’une voix lointaine. Kreivin etunimi oli Rooger (isolla).
    ellauri172.html on line 156: — Ah ! maintenant, je me rappelle !… dit-il. Qu’ai-je donc ? — Mais tu es morte ! Rooger änkyttää. Herra hän haisee jo. Sitä ei Roogerin olisi pitänyt sanoa, taika raukesi. Un faible soupir d’adieu et merci, distinct, lointain, parvint jusqu’à l’âme de Roger. Oh ! murmura-t-il, c’est donc fini ! — Seuraava kokous on sit nahkurin orsilla. Tarina osoitti millainen mahti tahto kaikkinensa on. Kuten sanottua, bullshittiä. Tää vähän ennakoi Blavatskyn ja muiden meedioiden trendausta.
    ellauri172.html on line 161: Il conte Vittorio Amedeo Alfieri (Asti, 16 gennaio 1749 – Firenze, 8 ottobre 1803) è stato un drammaturgo, poeta, scrittore e autore teatrale italiano. Teatraalinen auktori. Vihtori ja nippu Klaara kotkoja.
    ellauri172.html on line 163: «Nella città di Asti, in Piemonte, il 17 gennaio dell'anno 1749, io nacqui di nobili, agiati ed onesti parenti». Così Alfieri presenta se stesso nella Vita scritta da esso, autobiografia stesa, per la maggior parte, intorno al 1790, ma completata solo nel 1803. Alfieri ebbe un'attività letteraria breve ma prolifica e intensa; il suo carattere tormentato, oltre a delineare la sua vita in senso avventuroso, fece di lui un precursore delle inquietudini romantiche.
    ellauri172.html on line 165: Come la gran parte dei piemontesi dell'epoca, Vittorio Alfieri ebbe come madrelingua il piemontese. Giacché di nobili origini, apprese dignitosamente il francese e l'italiano, cioè il toscano classico. Compilava piccoli vocabolari. Dopo una giovinezza inquieta ed errabonda, si dedicò con impegno alla lettura e allo studio di Plutarco, Dante, Petrarca, Machiavelli e degli illuministi come Voltaire e Montesquieu: da questi autori ricavò una visione personale razionalista e classicista, convintamente anti-tirannica e in favore di una libertà ideale, al quale unì l'esaltazione del genio individuale tipicamente romantica.
    ellauri172.html on line 167: Si entusiasmò per la Rivoluzione francese, durante il suo soggiorno parigino, nel 1789, ma ben presto, a causa del degenerare della rivoluzione dopo il 1792, il suo atteggiamento favorevole si trasformò in una forte avversione per la Francia. Tornò in Italia, dove continuò a scrivere, opponendosi idealmente al regime di Napoleone, e dove morì, a Firenze, nel 1803, venendo sepolto tra i grandi italiani nella Basilica di Santa Croce. Già dagli ultimi anni della sua vita Alfieri divenne un simbolo per gli intellettuali del Risorgimento, a partire da Ugo Foscolo.
    ellauri172.html on line 170: L'illuminismo fu un movimento politico, sociale, culturale e filosofico che si sviluppò in Europa nel XVIII secolo (dal 1715 al 1789). Nacque in Inghilterra ma ebbe il suo massimo sviluppo in Francia, poi in tutta Europa e raggiunse anche l'America. Il termine "illuminismo" è passato a significare genericamente qualunque forma di pensiero che voglia "illuminare" la mente degli uomini, ottenebrata dall'ignoranza e dalla superstizione, servendosi della critica, della ragione e dell'apporto della scienza.
    ellauri172.html on line 172: «L'illuminismo è l'uscita dell'uomo dallo stato di minorità che egli deve imputare a se stesso. Minorità è l'incapacità di valersi del proprio intelletto senza la guida di un altro. Imputabile a sé stesso è questa minorità, se la causa di essa non dipende da difetto d'intelligenza, ma dalla mancanza di decisione e del coraggio di far uso del proprio intelletto senza essere guidati da un altro. Sapere aude! Abbi il coraggio di servirti della tua propria intelligenza! È questo il motto dell'Illuminismo.»(Immanuel Kant, Risposta alla domanda: che cos'è l'Illuminismo?, 1784)
    ellauri172.html on line 183: Ei muuta kun takas turistelemmaan. Viaggi e dissolutezze. Toccò la Svezia e la Finlandia, giungendo in Russia, dove non volle neppure essere presentato a Caterina II, avendo sviluppato una profonda avversione al dispotismo.
    ellauri172.html on line 190: Ritrovò i suoi vecchi compagni di Accademia militare e di gioventù. Con loro istituì una piccola società che si riuniva settimanalmente in casa sua per «banchettare e ragionare su ogni cosa», la "Societé des Sansguignon", in questo periodo scrisse «cose miste di filosofia e d'impertinenza», per la maggior parte in lingua francese, tra cui l'Esquisse de Jugement Universél, ispirato agli scritti di Voltaire. Guignon on paha silmä.
    ellauri172.html on line 192: Ebbe anche una relazione con la marchesa Gabriella Falletti di Villafalletto, moglie di Giovanni Antonio Turinetti marchese di Priero. Tra il 1774 e il 1775, mentre assisteva la sua amica malata, portò a compimento la tragedia Antonio e Cleopatra, rappresentata a giugno di quello stesso anno a Palazzo Carignano, con successo.
    ellauri172.html on line 201: Gli avvenimenti in un primo tempo fecero comporre al poeta l'ode A Parigi sbastigliato, che poi però rinnegò: l'entusiasmo si trasformò in odio verso la rivoluzione, esplicitato nelle rime de Il Misogallo. Si appassiona anche a recitare le proprie tragedie personalmente, preferendo per sé il ruolo di Sauli Niinistö.
    ellauri172.html on line 203: Saul è una tragedia di Vittorio Alfieri in endecasillabi sciolti strutturata in cinque atti. La vicenda, tratta dalla Bibbia, è incentrata sulle ultime ore di Saul, nell'accampamento militare di Gelboè durante la guerra contr
    ellauri172.html on line 208: David generò però una forte invidia nel re, che vide in lui un usurpatore e al tempo stesso vi vide la propria passata giovinezza. David venne perseguitato da Saul e costretto a rifugiarsi in terre dei filistei (e per questo accusato di tradimento).
    ellauri172.html on line 212: Saul vedendolo lo vuole uccidere, ma dopo averlo ascoltato si convince a dargli il comando dell'esercito. David ad un certo punto commette però un errore, parlando di “due agnelli” in Israele, e ciò genera il delirio omicida di Saul verso il giovane. Saul poi spiega a Gionata la dura legge del trono, per la quale “il fratello uccide il fratello”. Davanti al re arriva il sacerdote Achimelech, che porta a Gionata la condanna divina e lo mette al corrente dell'avvenuta incoronazione di David. Il re fa uccidere il sacerdote, e da lì egli andrà sempre più verso il delirio.
    ellauri172.html on line 228: ges/2018/CKS/2018_CKS_15496_0005_000(jacob_jordaens_the_battle_of_the_centaurs_and_the_lapiths).jpg" height="200px" />
    ellauri172.html on line 229: ges/9/image920.jpg" height="200px" />
    ellauri172.html on line 251: Should two courses be judged equal, then the will cannot break the deadlock, all it can do is to suspend judgement until the circumstances change, and the right course of action is clear.
    ellauri172.html on line 254: Later writers satirised this view in terms of an ass which, confronted by both food and water, must necessarily die of both hunger and thirst while pondering a decision. Some proponents of hard determinism have granted the unpleasantness of the scenario (not for the donkey, it will end up eating both), but have denied that it illustrates a true paradox, since one does not contradict oneself in suggesting that a man might die between two equally plausible routes of action. For example, in his Ethics, Benedict de Spinoza suggests that a person who dies because he can't decide is an ass, or worse.
    ellauri172.html on line 256: It may be objected, if man does not act from free will, what will happen if the incentives to action are equally balanced, as in the case of Buridan's ass? I am quite ready to admit, that a man placed in the equilibrium described (namely, as perceiving nothing but hunger and thirst, a certain food and a certain drink, each equally distant from him) would die of hunger and thirst. If I am asked, whether such a one should not rather be considered an ass than a man; I answer, that I do not know, neither do I know how a man should be considered, who hangs himself, or how we should consider children, fools, madmen, &c. Hyvä Pentti!
    ellauri172.html on line 262: According to Edward Lauzinger [who?], Buridan's ass fails to incorporate the latent biases that humans always bring with them when making decisions. [full citation needed]
    ellauri172.html on line 281: 21 Balaam got up in the morning, saddled his donkey and went with the Moabite officials. 22 But God was very angry(A) when he went, and the angel of the Lord(B) stood in the road to oppose him. Balaam was riding on his donkey, and his two servants were with him. 23 When the donkey saw the angel of the Lord standing in the road with a drawn sword(C) in his hand, it turned off the road into a field. Balaam beat it(D) to get it back on the road.
    ellauri172.html on line 283: 24 Then the angel of the Lord stood in a narrow path through the vineyards, with walls on both sides. 25 When the donkey saw the angel of the Lord, it pressed close to the wall, crushing Balaam’s foot against it. So he beat the donkey again.
    ellauri172.html on line 285: 26 Then the angel of the Lord moved on ahead and stood in a narrow place where there was no room to turn, either to the right or to the left. 27 When the donkey saw the angel of the Lord, it lay down under Balaam, and he was angry(E) and beat it with his staff. 28 Then the Lord opened the donkey’s mouth,(F) and it said to Balaam, “What have I done to you to make you beat me these three times?(G)”
    ellauri172.html on line 293: 31 Then the Lord opened Balaam’s eyes,(I) and he saw the angel of the Lord standing in the road with his sword drawn. So he bowed low and fell facedown.
    ellauri172.html on line 295: 32 The angel of the Lord asked him, “Why have you beaten your donkey these three times? I have come here to oppose you because your path is a reckless one before me.[a] 33 The donkey saw me and turned away from me these three times. If it had not turned away, I would certainly have killed you by now,(J) but I would have spared it.”
    ellauri172.html on line 297: 34 Balaam said to the angel of the Lord, “I have sinned.(K) I did not realize you were standing in the road to oppose me. Now if you are displeased, I will go back.”
    ellauri172.html on line 299: 35 The angel of the Lord said to Balaam, “Go with the men, but speak only what I tell you.” So Balaam went with Balak’s officials.
    ellauri172.html on line 301: 36 When Balak(L) heard that Balaam was coming, he went out to meet him at the Moabite town on the Arnon(M) border, at the edge of his territory. 37 Balak said to Balaam, “Did I not send you an urgent summons? Why didn’t you come to me? Am I really not able to reward you?”
    ellauri172.html on line 312: Guyau uppfostrades och handleddes i studiet av antiken och Platon av sin styvfar, Alfred Fouillée. Han blev vid 17 års ålder licencié ès lettres och mottog vid 19 års ålder ett pris av Académie des sciences morales et politiques för ett historiskt arbete om nyttomoralen. Ett svårt bröstlidande tvingade honom att avstå från den filosofiska lärarbanan och att tillbringa vintrarna i Nice och Menton, där han avled 33 år gammal. Guyaus arbeten, som utmärker sig för en levande, lyrisk stil, glänsande framställningskonst och kritisk klarsyn, bär av idén om livet som en starkt expansiv, i alla riktningar överströmmande kraft. Etiskt framträder den som sympati, solidaritet och hängivenhet. Därför är också ädelmodet den högsta, i livets eget väsen grundade dygden. Från denna utgångspunkt bekämpar Guyau beräknings- och lyckomoralen i alla dess former. Handlingsprincipen blir: högsta möjliga stegring, intensivt såväl som extensivt, av vårt fysiska och andliga liv. Lusten är därvid ej målet utan följden av livsstegringen. På liknande sätt innebär konsten en livsstegring. Skönt är enligt Guyau allt, som försätter känsla, vilja och tanke i harmoniskt lustbetonad rörelse, griper oss och vidgar vår sympati. Utifrån denna uppfattning tillbakavisas Friedrich Schiller och Herbert Spencers lekteori för konsten. Även i religionen såg Guyau en strävan efter stegrad livsgemenskap. Religionen är för honom en tolkning av verkligheten ur samhälleliga synpunkter, en "sociomorfism". Sehän oli durkheimilainen ennen Eeemeliä.
    ellauri172.html on line 314: Bland Guyaus arbeten märks Vers d'un philosope (1881), La morale d'Épicure et ses rapports avec les doctrines contemporaines (1878), La morale anglaise contemporaines (1879), Les problèmes de l'esthètique contemporaine (1884), L'esquisse d'une morale sans obligation ni sanction (1885), en skrift som väckte Friedrich Nietzsches beundran, samt L'irreligion de l'avenir (1887, svensk översättning i urval och sammandrag Framtidens irreligion 1907). Vidare de postuma verken L'art au point de vue sociologique (1889), Éducation et hérédité (1889), samt La genèse de l'idée du temps (1890).
    ellauri172.html on line 318: Au point de vue physique, nous l’avons vu, c’est un besoin individuel que d’engendrer un autre individu, si bien que cet autre devient comme une condition de nous-même. La vie, comme le feu, ne se conserve qu’en se communiquant. Et cela est vrai de l’intelligence non moins que du corps ; il est aussi impossible de renfermer l’intelligence en soi que la flamme : elle est faite pour rayonner. Même force d’expansion dans la sensibilité : il faut que nous partagions notre joie, il faut que nous partagions notre douleur. C’est tout notre être qui est sociable : la vie ne connaît pas les classifications et les divisions absolues des logiciens et des métaphysiciens : elle ne peut pas être complètement égoïste, quand même elle le voudrait. Nous sommes ouverts de toutes parts, de toutes parts envahissants et envahis. Cela tient à la loi fondamentale que la biologie nous a fournie : La vie n’est pas seulement nutrition, elle est production et fécondité. Vivre, c’est dépenser aussi bien qu’acquérir.
    ellauri172.html on line 324: Le second équivalent, nous l’avons trouvé dans la théorie des idées-forces soutenue par un philosophe contemporain : l’idée même de l’action supérieure, comme celle de toute action, est une force tendant à la réaliser. L’idée est même déjà la réalisation commencée de l’action supérieure ; l’obligation n’est, à ce point de vue, que le sentiment de la profonde identité qui existe entre la pensée et l’action ; c’est par cela même le sentiment de l’unité de l’être, de l’unité de la vie. Celui qui ne conforme pas son action à sa plus haute pensée est en lutte avec lui-même, divisé intérieurement. Sur ce point encore l’hédonisme est dépassé ; il ne s’agit pas de calculer des plaisirs, de faire de la comptabilité et de la finalité : il s’agit d’être et de vivre, de se sentir être, de se sentir vivre, d’agir comme on est et comme on vit, de ne pas être une sorte de mensonge en action, mais une vérité en action.
    ellauri172.html on line 330: Peut-être notre terre, peut-être l’humanité arriveront-elles aussi à un but ignoré qu’elles se seront créé à elles-mêmes. Nulle main ne nous dirige, nul œil ne voit pour nous ; le gouvernail est brisé depuis longtemps ou plutôt il n’y en a jamais eu, il est à faire : c’est une grande tâche, et c’est notre tâche.
    ellauri172.html on line 344: Nach Korinthus von Athen gezogenn Korinttiin Ateenasta muuttaneena
    ellauri172.html on line 346: Einen Bürger hofft' er sich gewogen; Yhden porvarin luo kiinaamaan;
    ellauri172.html on line 350: Braut und Bräutigam voraus genannt. Toisillensa puolisoixi luvanneet.
    ellauri172.html on line 354: Und sie sind schon Christen und getauft. Tyttö on kristityxi kastettu.
    ellauri172.html on line 357: Wie ein böses Unkraut ausgerauft. Usein kitkeä kuin vieraslajit.
    ellauri172.html on line 361: Gleich ins Prunkgemach wird er gebracht. Se vie sen heti salin sohvalle,
    ellauri172.html on line 364: So versorgend wünscht sie gute Nacht. Toivottaa hyvää yötä kaverille.
    ellauri172.html on line 367: Müdigkeit läßt Speis und Trank vergessen, Uupuneena se ei koske appeeseen,
    ellauri172.html on line 368: Daß er angekleidet sich aufs Bette legt; Vaatteet päällä menee vuoteeseen;
    ellauri172.html on line 384: Auf dem Lager dort, Siinä mun entisellä petillä,
    ellauri172.html on line 385: Und ich gehe schnell, so wie ich kam." Ja mä meen mun luukamariin.
    ellauri172.html on line 387: Rafft von seinem Lager sich geschwind: Nousee vuoteestansa vikkelään,
    ellauri172.html on line 394: Ich gehöre nicht den Freuden an. Mä en tommosen bakkanaaliin kelpaa!
    ellauri172.html on line 395: Schon der letzte Schritt ist, ach! geschehen Viimeinen naula arkussa oli se
    ellauri172.html on line 397: Die genesend schwur: Jos paranee mun kieleni,
    ellauri172.html on line 398: 'Jugend und Natur Nuoriso ja sen naturalia turpia
    ellauri172.html on line 401: Hat sogleich das stille Haus geleert. Heivattiin heti ulos talosta.
    ellauri172.html on line 407: Und er fragt und wäget alle Worte, Poika uteliaana kyselee
    ellauri172.html on line 408: Deren keines seinem Geist entgeht: Ja painaa vastauxet mieleensä:
    ellauri172.html on line 410: Die geliebte Braut hier vor mir steht? Että tää on se mun rusinamorsian?
    ellauri172.html on line 413: Hat vom Himmel Segen uns erfleht." On meillä taivaan siunaus!
    ellauri172.html on line 421: "Nein! bei dieser Flamme sei's geschworen, Eipäs! Vannotaan nyt näillä tulilla,
    ellauri172.html on line 438: Nun den dunkel blutgefärbten Wein; Tumman verenpunaista viiniä;
    ellauri172.html on line 450: "Ach, wie ungern seh' ich dich gequält! Ja se ryhtyy toivotusti selinmakuulle.
    ellauri172.html on line 457: Von der Liebe Jugendkraft durchmannt: Se on nuorin voimin valmis puskemaan
    ellauri172.html on line 460: Wärst du selbst mir aus dem Grab gesandt! Vaikka terveisiä toisit luutarhasta!
    ellauri172.html on line 471: Unterdessen schleichet auf dem Gange Samaan aikaan käytävällä
    ellauri172.html on line 473: Horchet an der Tür und horchet lange, Kuuntelee ovella pitkään hartaasti:
    ellauri172.html on line 479: Weil sie erst sich überzeugen muß, Tuntuvatko ne jo lopettelevan,
    ellauri172.html on line 483: "Aber morgen Nacht Jatketaanko nyt vai huomenna?
    ellauri172.html on line 485: Länger hält die Mutter nicht das Zürnen, Nyt ei äisky enää kestä, äkäisenä
    ellauri172.html on line 486: Öffnet das bekannte Schloß geschwind: Se avaa tutun lukon helposti:
    ellauri172.html on line 491: Sieht sie - Gott! sie sieht ihr eigen Kind. Se näkee - voi vittu! Oman tyttären!
    ellauri172.html on line 496: Wie mit Geists Gewalt Ja hengen voimalla
    ellauri172.html on line 503: Ist's Euch nicht genug, Eikö teille riitä
    ellauri172.html on line 505: Daß Ihr früh mich in das Grab gebracht? Mut ajoitte, lattialle ja liinaan?
    ellauri172.html on line 506: "Aber aus der schwerbedeckten Enge Mutta siitä ahtaikosta
    ellauri172.html on line 507: Treibet mich ein eigenes Gericht. Mut toimitti ihan oma vietti,
    ellauri172.html on line 508: Eurer Priester summende Gesänge Teidän pappienne sihisevät virret
    ellauri172.html on line 509: Und ihr Segen haben kein Gewicht; Ja siunauxenne on nollan arvoiset;
    ellauri172.html on line 511: Nicht, wo Jugend fühlt; Siinä missä nuoruus kehrää,
    ellauri172.html on line 515: Mutter, habt Ihr doch das Wort gebrochen, Äisky, taisitte syödä sanamme,
    ellauri172.html on line 519: Zu versagen ihrer Tochter Hand. Tytärtään jollekulle muulle.
    ellauri172.html on line 520: "Aus dem Grabe werd' ich ausgetrieben, Haudastakin nousin kukkumaan
    ellauri172.html on line 523: Und zu saugen seines Herzens Blut. Ja sen tapista sydänverta imemään.
    ellauri172.html on line 524: Ist's um den gescheh'n, Köpelösti kävi senkin vaan,
    ellauri172.html on line 525: Muß nach andern geh'n, Menen muita narraamaan,
    ellauri172.html on line 526: Und das junge Volk erliegt der Wut. - Nuoriso saa maistaa raivoani.
    ellauri172.html on line 527: "Schöner Jüngling! kannst nicht länger leben; Kaunis poika, nyt loppui sulta elokuu,
    ellauri172.html on line 529: Meine Kette hab' ich dir gegeben; Sä sait mun nilkkarenkaan,
    ellauri172.html on line 531: Sieh sie an genau! Kazo sitä tarkasti!
    ellauri172.html on line 532: Morgen bist du grau, Huomenna se harmaantuu,
    ellauri172.html on line 536: Öffne meine bange kleine Hütte, Imuroi mun tomumajani,
    ellauri172.html on line 554: Dans cette salle à manger, présentement muette, mais dont les murs nous en diraient de si belles s’ils pouvaient parler, puisqu’ils auraient ce que je n’ai pas, moi, l’impassibilité des murs, l’heure des vanteries qui arrive si vite dans les dîners d’hommes, d’abord décente, — puis indécente bientôt, — puis déboutonnée, — enfin chemise levée et sans vergogne, amena les anecdotes, et chacun raconta la sienne… Ce fut comme une confession de démons !
    ellauri172.html on line 556: Paha Abbe Reniant antoi paketin öylättejä possuille! On fait ce que on peut! Mais il obéissait au démon dangereux des expériences.
    ellauri172.html on line 558: S’il avait cru que c’était Dieu, le Dieu vivant, le Dieu vengeur qu’il jetait aux porcs, au risque de la foudre sur le coup ou de l’enfer, sûrement, pour plus tard, il y aurait eu là du moins de la bravoure, du mépris de plus que la mort, puisque Dieu, s’il est, peut éterniser ta torture.
    ellauri172.html on line 563: Et, pendant qu’il parlait de s’agenouiller, il grandissait, et, comme la fiancée de Corinthe dans la poésie de Goethe, il semblait, sans s’être levé de sa chaise, grandi du buste jusqu’au plafond:
    ellauri172.html on line 565: M. Reniant ne croyait pas que ces hosties fussent Dieu. Il n’avait pas là-dessus le moindre doute. Pour lui, ce n’étaient que des morceaux de pain à chanter, consacrés par une superstition imbécile, et pour lui, comme pour toi-même, mon pauvre Rançonnet, vider la boîte aux hosties dans l’auge aux cochons, n’était pas plus héroïque que d’y vider une tabatière ou un cornet de pains à cacheter.
    ellauri172.html on line 570: Mais non, — cria-t-il, — tonnerre de tonnerres ! c’est impossible ! Voyez-vous, vous autres, le chef d’escadron Mesnilgrand à confesse, comme une vieille bonne femme, à deux genoux sur le strapontin, le nez au guichet, dans la guérite d’un prêtre ? Voilà un spectacle qui ne m’entrera jamais dans le crâne ! Trente mille balles plutôt. — Mille bombes ! — fit Capitain Haddock, exalté.
    ellauri172.html on line 574: — Parlons sérieusement, — dit Mautravers, — je suis comme Rançonnet. Je ne croirai jamais à une capucinade d’un homme de ton calibre, mon brave Mesnil. Même à l’heure de la mort, les gens comme toi ne font pas un saut de grenouille effrayée dans un baquet d’eau bénite.
    ellauri172.html on line 583: On l’aurait cru le produit d’un mélange de plusieurs races. Il disait, lui, qu’il fallait prononcer son nom à la grecque : Άϊδον, pour Ydow, parce qu’il était d’origine grecque, et sa beauté l’aurait fait croire, car il était beau, et, le Diable m’emporte ! peut-être trop pour un soldat.
    ellauri172.html on line 590: Nous on a ete de "mauvais sujets", mais, il y avait des choses, — pas beaucoup ! mais enfin il y en avait bien une ou deux, dont, si démons que nous fussions, nous n’aurions pas été capables, comme par exemples donner du cul. Mais, lui (prétendait-on), il était capable de tout. Ils l’accusaient de servilité avec les chefs et de basse ambition. Ils allèrent même jusqu’à le soupçonner d’espionnage. Il était aussi à la fois heureux au jeu et heureux en femmes ; ce qui n’est pas l’usage non plus. Rumat miehet ovat yhtä mustasukkaisia könsikkäille kuin rumat naiset.
    ellauri172.html on line 592: No mutta mitähän hirmu pahaa se sitten oli tehnyt kysyi porthosmainen Ranconnet. Restel dans le rang, älä keskeytä! Tulen ihan kohta siihen. Nimittäin kaikki oli taas kerran sen ämmän vika! Mais une femme, c’est l’aimant du diable ! Il y a une proportion d’arithmétique morale, écrite, avant qu’elle le fût par un philosophe sur du papier, dans la poitrine de tous les hommes, comme un encouragement du Démon : « c’est qu’il y a plus loin d’une femme à son premier amant, que de son premier au dixième! Vittu tää Barney on läpimätä!
    ellauri172.html on line 608: La Rosalba était pudique comme elle était voluptueuse, et le plus extraordinaire, c’est qu’elle l’était en même temps. Quand elle disait ou faisait les choses les plus… osées, elle avait d’adorables manières de dire : « J’ai honte ! » que j’entends encore. Phénomène inouï ! Elle fût sortie d’une orgie de bacchantes, comme l’Innocence de son premier péché. Jusque dans la femme vaincue, pâmée, à demi morte, on retrouvait la vierge confuse, avec la grâce toujours fraîche de ses troubles et le charme auroral de ses rougeurs… (Vizi tää hemmo on aika sick. Mutta se on just kuten Huismanni totesi: pyllistely tuntuu vielä rotevammalta kun pyllyn takana kyttää kiivas Jehova piiska handussa. Niin varmaan junioriapinastakin joka pääsee salaa silverbäkin nartun vulvalle. Sisään vaan vaikkei seisokkaan!)
    ellauri172.html on line 610: Il s’arrêta. Il y pensait, et ils y pensaient. Avec ce qu’il venait de dire, il avait, le croira-t-on ? transformé en rêveurs ces soldats qui avaient vu tous les genres de feux, ces moines débauchés, ces vieux médecins, tous ces écumeurs de la vie et qui en étaient revenus. L’impétueux Captain Haddock, lui-même, ne souffla mot. Il se souvenait. Ne muistelivat varmaan Pauliinan mökkiä Talasmäellä.
    ellauri172.html on line 619: Par Dieu ! nous avons tous, Messieurs, connu de ces hommes assez fanatisés d’une femme pour croire en elle, quand tout l’accuse, et qui, au lieu de se venger quand la certitude absolue d’une trahison pénètre dans leur âme, préfèrent s’enfoncer dans leur bonheur lâche, et en tirer, comme une couverture par-dessus leur tête, l’ignominie !
    ellauri172.html on line 621: Tai se oli taas ton ämmän vika! La Circé antique, qui changeait les hommes en bêtes, n’était rien en comparaison de cette Pudica, de cette Messaline-Vierge, avant, pendant et après.
    ellauri172.html on line 625: Paha Mesnilgrand heittää vittuilumielessä Le Capentierin pystiä appelsiininkuorella. Sous la Restauration, au retour des Bourbons, il est exilé comme régicide, en 1816 : il trouve refuge à l'île de Guernesey, mais en est chassé par les autorités britanniques et revient de façon clandestine dans la Manche, se cachant dans le canton des Pieux. Après trois années de recherches, il est de nouveau arrêté, le 6 novembre 1819, sur dénonciation. Condamné à la prison à perpétuité, il meurt dans la prison du Mont-Saint-Michel, où il chantait les louanges de la famille royale et répondait comme servant à la messe tous les matins. Sa dépouille est décapitée et enterrée dans le cimetière d'Ardevon. Päätöntä touhua.
    ellauri172.html on line 633: Incertitude qui vous poursuit comme la punition du partage, de l’indigne partage auquel on s’est honteusement soumis !
    ellauri172.html on line 635: Quand cet enfant mourut, car il mourut quelques mois après sa naissance, le major eut un chagrin très exalté, un chagrin à folies, et on n’en rit pas dans le régiment. Pour la première fois, l’antipathie dont il était l’objet se tut. On le plaignit beaucoup plus que la mère qui, si elle pleura sa géniture, n’en continua pas moins d’être la Rosalba que nous connaissions tous, cette singulière catin arrosée de pudeur par le Diable, qui avait, malgré ses mœurs, conservé la faculté, qui tenait du prodige, de rougir jusqu’à l’épine dorsale deux cents fois par jour ! Sa beauté ne diminua pas. Elle résistait à toutes les avaries. Et, cependant, la vie qu’elle menait devait faire très vite d’elle ce qu’on appelle entre cavaliers une vieille chabraque, si cette vie de perdition avait duré. »
    ellauri172.html on line 645: Je la trouvai à peine vêtue, les épaules au vent, embrasées par une chaleur africaine, les bras nus, ces beaux bras dans lesquels j’avais tant mordu et qui, dans de certains moments d’émotion que j’avais si souvent fait naître, devenaient, comme disent les peintres, du ton de l’intérieur des fraises. Ses cheveux, appesantis par la chaleur, croulaient lourdement sur sa nuque dorée, et elle était belle ainsi, déchevelée, négligée, languissante à tenter Satan et à venger Ève !
    ellauri172.html on line 647: À moitié couchée sur un guéridon, elle écrivait… Or, si elle écrivait, la Pudica, c’était, pas de doute ! à quelque amant, pour quelque rendez-vous, pour quelque infidélité nouvelle au major Ydow, qui les dévorait toutes, comme elle dévorait le plaisir, en silence. Lorsque j’entrai, sa lettre était écrite, et elle faisait fondre pour la cacheter, à la flamme d’une bougie, de la cire bleue pailletée d’argent, que je vois encore, et vous allez savoir, tout à l’heure, pourquoi le souvenir de cette cire bleue pailletée d’argent m’est resté si clair.
    ellauri172.html on line 652: « — Bah ! — fit-elle lentement, quoique la teinte d’incarnat que je voulais boire sur son adorable et exécrable visage se fût foncée à la pensée que je lui donnais. — Bah ! vos frénésies à vous sont finies. — Et elle mit le cachet sur la cire bouillante de la lettre, qui s’éteignit et se figea.
    ellauri172.html on line 654: « — Tenez ! — dit-elle, insolemment provocante, — voilà votre image ! C’était brûlant il n’y a qu’une seconde, et c’est froid.
    ellauri172.html on line 658: « Faut-il que je le répète jusqu’à satiété ? Certes ! je n’étais pas jaloux de cette femme : mais nous sommes tous les mêmes. Malgré moi, je voulus voir à qui elle écrivait, et, pour cela, ne m’étant pas assis encore, je m’inclinai par-dessus sa tête ; mais mon regard fut intercepté par l’entre-deux de ses épaules, par cette fente enivrante et duvetée où j’avais fait ruisseler tant de baisers, et, ma foi ! magnétisé par cette vue, j’en fis tomber un de plus dans ce ruisseau d’amour, et cette sensation l’empêcha d’écrire… Elle releva sa tête de la table où elle était penchée, comme si on lui eût piqué les reins d’une pointe de feu, se cambrant sur le dossier de son fauteuil, la tête renversée ; elle me regardait, dans ce mélange de désir et de confusion qui était son charme, les yeux en l’air et tournés vers moi, qui étais derrière elle, et qui fis descendre dans la rose mouillée de sa bouche entr’ouverte ce que je venais de faire tomber dans l’entre-deux de ses épaules.
    ellauri172.html on line 662: « Oui, — reprit amèrement Mesnilgrand, — c’est encore là un des revenants-bons de l’adultère et du partage ! En ces moments-là, les plus fendants ne sont pas fiers, et, par générosité pour une femme épouvantée, ils deviennent aussi lâches qu’elle, et font cette lâcheté de se cacher. J’en ai, je crois, mal au cœur encore d’être entré dans ce placard, en uniforme et le sabre au côté, et, comble de ridicule ! pour une femme qui n’avait pas d’honneur à perdre et que je n’aimais pas !
    ellauri172.html on line 666: Le major Ydow tomba dans une de ces rages qui déshonorent le caractère d’un homme, et cribla la Pudica d’injures ignobles, d’injures de cocher. Je crus qu’il la rouerait de coups. Les coups allaient venir, mais un peu plus tard. Il lui reprocha, — en quels termes ! d’être… tout ce qu’elle était. Il fut brutal, abject, révoltant ; et elle, à toute cette fureur, répondit en vraie femme qui n’a plus rien à ménager, qui connaît jusqu’à l’axe l’homme à qui elle s’est accouplée, et qui sait que la bataille éternelle est au fond de cette bauge de la vie à deux. Elle fut moins ignoble, mais plus atroce, plus insultante et plus cruelle dans sa froideur, que lui dans sa colère. Elle fut insolente, ironique, riant du rire hystérique de la haine dans son paroxysme le plus aigu, et répondant au torrent d’injures que le major lui vomissait à la face par de ces mots comme les femmes en trouvent, quand elles veulent nous rendre fous, et qui tombent sur nos violences et dans nos soulèvements comme des grenades à feu dans de la poudre. De tous ces mots outrageants à froid qu’elle aiguisait, celui avec lequel elle le dardait le plus, c’est qu’elle ne l’aimait pas — qu’elle ne l’avait jamais aimé : « Jamais ! jamais ! jamais ! » répétait-elle, avec une furie joyeuse, comme si elle lui eût dansé des entrechats sur le cœur ! — Or, cette idée — qu’elle ne l’avait jamais aimé — était ce qu’il y avait de plus féroce, de plus affolant pour ce fat heureux, pour cet homme dont la beauté avait fait ravage, et qui, derrière son amour pour elle, avait encore sa vanité ! Aussi arriva-t-il une minute où, n’y tenant plus, sous le dard de ce mot, impitoyablement répété, qu’elle ne l’avait jamais aimé, et qu’il ne voulait pas croire, et qu’il repoussait toujours :
    ellauri172.html on line 672: « J’imaginai ce qui dut se passer dans les yeux verts du major, en entendant son miaulement étranglé de chat sauvage. Il poussa un juron à fendre le ciel. — Et de qui est-il ? garce maudite ! — demanda-t-il, avec quelque chose qui n’était plus une voix.
    ellauri172.html on line 678: « Elle mentait. Elle n’avait jamais aimé un homme. Mais elle sentait bien que le coup de poignard pour le major était dans ce mensonge, et elle l’en dagua, elle l’en larda, elle l’en hacha, et quand elle en eut assez d’être le bourreau de ce supplice, elle lui enfonça pour en finir, comme on enfonce un couteau jusqu’au manche, son dernier aveu dans le cœur:
    ellauri172.html on line 686: « — Ah ! il n’était pas à moi, abominable gouge ! — s’écria-t-il. Et j’entendis, sous sa botte de dragon, grincer et s’écraser le cristal de l’urne, et piétiner le cœur de l’enfant qu’il avait cru son fils !
    ellauri172.html on line 690: « — Eh bien ! puisque tu le veux, le voilà, le cœur de ton marmot, catin déhontée ! — dit le major. Et il lui battit la figure de ce cœur qu’il avait adoré, et le lui lança à la tête comme un projectile. L’abîme appelle l’abîme, dit-on. Le sacrilège créa le sacrilège. La Pudica, hors d’elle, fit ce qu’avait fait le major. Elle rejeta à sa tête le cœur de cet enfant, qu’elle aurait peut-être gardé s’il n’avait pas été de lui, l’homme exécré, à qui elle eût voulu rendre torture pour torture, ignominie pour ignominie ! C’est la première fois, certainement, que si hideuse chose se soit vue ! un père et une mère se souffletant tour à tour le visage, avec le cœur mort de leur enfant !
    ellauri172.html on line 692: Satan me donna la force d’enfoncer la porte du placard ou j'etsis cache et je vis… ce que je ne reverrai jamais ! La Pudica, terrassée, était tombée sur la table où elle avait écrit, et le major l’y retenait d’un poignet de fer, tous voiles relevés, son beau corps à nu, tordu, comme un serpent coupé, sous son étreinte. Mais que croyez-vous qu’il faisait de son autre main, Messieurs ?… Cette table à écrire, la bougie allumée, la cire à côté, toutes ces circonstances avaient donné au major une idée infernale, — l’idée de cacheter cette femme, comme elle avait cacheté sa lettre — et il était dans l’acharnement de ce monstrueux cachetage, de cette effroyable vengeance d’amant perversement jaloux !
    ellauri172.html on line 698: « Je bondis sur lui ; je ne lui dis même pas de se défendre, et je lui plongeai mon sabre jusqu’à la garde dans le dos, entre les épaules, et j’aurais voulu, du même coup, lui plonger ma main et mon bras avec mon sabre à travers le corps, pour le tuer mieux ! »
    ellauri172.html on line 706: « Il était, — reprit-il, — tombé mort sur le corps de sa femme évanouie. Je l’en arrachai, le jetai là, et poussai du pied son cadavre. Au cri que la Pudica avait jeté, à ce cri sorti comme d’une vulve de louve, tant il était sauvage ! et qui me vibrait encore dans les entrailles, une femme de chambre était montée. «
    ellauri172.html on line 714: Well, j’ai porté plusieurs années, ce cœur d’enfant dont je doutais ; mais quand, après la catastrophe de Waterloo, il m’a fallu ôter cette ceinture d’officier dans laquelle j’avais espéré de mourir, et que je l’eus porté encore quelques années, ce cœur, — et je t’assure, Mautravers, que c’est lourd, quoique cela paraisse bien léger, — la réflexion venant avec l’âge, j’ai craint de profaner un peu plus ce cœur si profané déjà, et je me suis décidé à le déposer en terre chrétienne. Sans entrer dans les détails que je vous donne aujourd’hui, j’en ai parlé à un des prêtres de cette ville, de ce cœur qui pesait depuis si longtemps sur le mien, et je venais de le remettre à lui-même, dans le confessionnal de la chapelle.
    ellauri172.html on line 725: Je fais souvent ce rêve étrange et pénétrant Mä nään usein tän oudon lävistävän unen
    ellauri172.html on line 731: Pour elle seule, hélas ! cesse d'être un problème Vaan sille, voi nössö, lakkaa olemasta ongelma,
    ellauri172.html on line 753: Olaf passe ensuite sa vie à disputer le royaume de Norvège au roi Knut le Grand ou Canut Ier, roi de Danemark et d'Angleterre. En effet, la grande puissance scandinave est, au début du xie siècle, le royaume viking du Danemark. Vers 1015-1017, il profite de ce que Knut est occupé en Angleterre pour rendre indépendante la Norvège. Le nouveau roi s'installe à Nidaros (actuelle Trondheim), et y bâtit une église.
    ellauri172.html on line 755: Saint Olaf est élu roi de Norvège, et se met en tête d'en extirper le paganisme, pour faire du christianisme la religion de son pays. Une vive opposition des païens et de quelques seigneurs qui redoutent son autorité l'incite à les réprimer durement.
    ellauri172.html on line 757: Il est le grand législateur de l'Église en Norvège et, comme son parent Olaf Tryggvason, il tente de faire disparaître les traces de l'ancienne foi et de bâtir des églises à la place des anciens lieux sacrés qu'il a profanés ou détruits. Il fait aussi venir des évêques et des prêtres d'Angleterre.
    ellauri172.html on line 759: Après avoir soumis le Groenland à son autorité en 1023, Knut lui envoie une ambassade pour lui réclamer la couronne vers 1024-1025, ce qu'il refuse en s'alliant au roi de Suède Anund Jacob, et il lui livre une bataille navale sans vainqueur en 1026 (bataille de l'Helgeå). Cette confrontation eut des conséquences graves pour Olaf, car Knut bloqua le détroit de l’Øresund entre la Scanie et le Danemark et Olaf ne put ramener sa flotte en Norvège. Il dut l'abandonner en Scanie et rentrer par voie de terre et cette perte l'affaiblit.
    ellauri172.html on line 761: Knut, après un pèlerinage à Rome, débarque en Norvège en 1028 et se proclame roi à Nidaros. Olaf se réfugie alors en Suède avec quelques barons fidèles comme Finn Arnesson et ses frères Torberg et Arni et Rognvald Brusason. Après deux ans d'exil, en 1029, il tente un retour en Norvège mais est battu et tué à Stiklestad le 29 juillet 1030 à l'âge de 35 ans.
    ellauri172.html on line 767: One of St. Olaf's chief attractions is a giant black hole, which the townspeople enjoyed standing around and looking at - which prompted Dorothy to refer to St. Olaf sarcastically as the real "entertainment capital of the world." St. Olafians also celebrate various oddly themed festivals, including; "Hay Day" (the day everyone in town celebrates hay),"The Crowning of the Princess Pig", "The Day of the Wheat" (where everyone goes to town dressed like sandwiches), "The Festival of the Dancing Sturgeons" (a festival where the townsfolk watch sturgeons flopping around on the dock), a "Butter Queen" competition (in which Rose almost won, however her churn jammed causing her to believe it had been tampered with), and a milk diving competition (Rose ranked in the "low fat" division), as well as many other events.
    ellauri172.html on line 769: St. Olaf appears to be a bilingual town with a significant amount of unique vocabulary (that may be specific to the area and not appearing in standard Norwegian). Rose uses these phrases quite often, to the exasperation of her roommates. Examples include Gerkanenaken (when dog feces turn white), Tutenbobels (buttocks), Ugel and Flugel (a Hide and seek game for adults) and Vanskapkaka (a special "friendship" cake; this word, however, is based on the Swedish word "vänskapskaka", which holds the same meaning). German, Swedish and Norwegian is the basis of the
    ellauri172.html on line 771: Genügenflürgen cake, a type of cake with an ancient Scandinavian recipe that Rose Americanized.
    ellauri172.html on line 773: Vertugenflürgen, a word used by Rose that is the St. Olaf equivalent of "I'm not one to blow my own horn.", with 'vertugenflürgen' replacing 'horn'. Sophia claimed she couldn't even reach hers, which may imply a more explicit meaning - or Sophia being her usual sarcastic self.
    ellauri172.html on line 775: Guggenspritzer, a St. Olaf version of Monopoly. There is no money due to the bank, built by a bad contractor, sinking into a swamp leaving nothing but safety deposit slips and a pen on a chain. Also, you can buy the library or the phone booth, yet 'people use the phone booth'. Rose managed to win the entire game by buying one street - the only street in St Olaf.
    ellauri172.html on line 777: Ugel and Flugel, an adult version of the children's game 'hide and seek'.
    ellauri172.html on line 779: Langenhølden, a Viking hat with horns
    ellauri172.html on line 781: Kaflügenachen, Scandinavian pejorative term for someone who docks his boat in the handicap slip without a handicap permit.
    ellauri172.html on line 821: Le Curé et le Mort, fable de Jean de La Fontaine, 1678, avec le personnage de messire Jean Chouart.
    ellauri172.html on line 823: Femmes, soyez soumises à vos maris, essai de Voltaire, 1759, avec le personnage de l'abbé de Châteauneuf.
    ellauri172.html on line 825: Émile de Jean-Jacques Rousseau, 1762, dans la partie Profession de foi du Vicaire savoyard, le personnage du Vicaire savoyard, porte-parole des idées de Rousseau CHECK
    ellauri172.html on line 830: Atala, roman de François-René de Chateaubriand, 1801, avec le personnage du père Aubry
    ellauri172.html on line 832: René, roman de François-René de Chateaubriand, 1802, avec le personnage du père Souël
    ellauri172.html on line 834: Le Vicaire des Ardennes roman d'Honoré de Balzac (1824) (publié sous le pseudonyme d'Horace de Saint-Aubin) : le curé Jérôme Gausse, le jeune vicaire Joseph, personnage principal du roman.
    ellauri172.html on line 836: Les Chouans roman d'Honoré de Balzac (1829) paru sous le titre Le Dernier Chouan ou la Bretagne en 1800. Personnage de l'abbé Gudin qui excite les Chouans et les tient en respect.
    ellauri172.html on line 838: Les Fiancés (I promessi sposi), roman d'Alessandro Manzoni, 1825-1827. Il y a plusieurs ecclésiastiques importants dans ce roman : Don Abbondio[4],[5], Saint Abbondio est le saint patron de la ville de Côme, le cardinal Borromée canonisé au xviie siècle, cité dans l'ouvrage et personnage ayant réellement existé, le père Cristoforo brûlant d'humilité chrétienne et tendu vers le bien.
    ellauri172.html on line 840: Le Rouge et le Noir, roman de Stendhal, 1830, personnage de l'abbé Chélan, mentor et conseiller de Julien Sorel. CHECK
    ellauri172.html on line 844: Le Curé de Tours, roman d'Honoré de Balzac, 1832, personnage de l'abbé François Birotteau qui est le frère aîné de César Birotteau. Dans le roman éponyme, il n'est encore que vicaire[8]. On le retrouve confesseur de Madame de Mortsauf dans Le Lys dans la vallée[9]. Dans Le Curé de Tours, il devient le souffre-douleur de Mademoiselle Gamard, sa logeuse et de son rival : l'abbé Troubert.
    ellauri172.html on line 848: La Duchesse de Langeais, roman d'Honoré de Balzac (1834). Le Vidame de Pamiers (à la fois titre d'archevêque et titre nobiliaire). Il protège la réputation de sa cousine Antoinette de Langeais. Dans Ferragus, il donne de bons conseils à Auguste de Maulincour, dans Le Contrat de mariage, il protège Victurnien d'Esgrignon, et dans Splendeurs et misères des courtisanes, il n'est plus qu'un habitué des salons mondains.
    ellauri172.html on line 850: La Chartreuse de Parme, roman de Stendhal, 1839, personnage de l'abbé Blanès. CHECK
    ellauri172.html on line 852: Ursule Mirouët, roman d’Honoré de Balzac, publié 1841 : le personnage du vicaire de Nemours, précepteur de Savinien de Portenduère.
    ellauri172.html on line 854: Le Curé de village, 1841, roman d'Honoré de Balzac. L'abbé Bonnet qui aurait inspiré à Hugo le personnage de Mgr Myriel selon le dictionnaire des œuvres Laffont-Bompiani. L'abbé Bonnet œuvre à la rédemption de Véronique Graslin, responsable d'un meurtre.
    ellauri172.html on line 862: La trilologie romanesque de D'Artagnan et des trois mousquetaires, par Alexandre Dumas : Aramis, qui annonce entrer chez les lazaristes à la fin du premier roman et est évêque de Vannes dans le dernier. Les Trois mousquetaires, Vingt ans après (1845) Le Vicomte de Bragelonne'(1849)
    ellauri172.html on line 864: Illusions perdues, roman d'Honoré de Balzac 1836 et 1843 avec le personnage du vicaire général de l'évêque d'Angoulême. CHECK
    ellauri172.html on line 868: Un prêtre en 1839, roman inachevé, écrit par Jules Verne vers 1845, avec le personnage du prêtre défroqué Pierre Hervé.
    ellauri172.html on line 870: L'Envers de l'histoire contemporaine, roman d'Honoré de Balzac, 1848, le personnage de l'abbé de Vèze, qui loge chez Madame de la Chanterie.
    ellauri172.html on line 871: Les Paysans, 1844-1854, roman inachevé d'Honoré de Balzac, terminé par sa veuve la Comtesse Hanska : le personnage de l'abbé Brossette. Il vit pauvrement dans un village où les paysans le méprisent, mais il est reçu par le comte de Montcornet riche propriétaire. Dans Béatrix, ce même abbé est directeur de conscience de Béatrix de Rochefide, une figure de la haute société parisienne.
    ellauri172.html on line 877: Catherine Blum, roman d'Alexandre Dumas, 1854 : le personnage de l'abbé Grégoire, inspiré par Louis-Chrysôstôme Grégoire, vicaire de Villers-Côterêts, qu'Alexandre Dumas connut dans son enfance.
    ellauri172.html on line 879: Cinq semaines en ballon, roman de Jules Verne, 1863 : personnage épisodique d'un missionnaire anonyme mourant recueilli par les trois héros.
    ellauri172.html on line 883: Les Misérables, roman de Victor Hugo, 1862, personnage de Mgr Bienvenu Myriel.
    ellauri172.html on line 887: Le Curé de Cucugnan, nouvelle d'Alphonse Daudet, 1866, personnage du père Martin.
    ellauri172.html on line 889: La Conquête de Plassans, roman d'Émile Zola, l'abbé Faujas personnage principal du roman.
    ellauri172.html on line 897: L'Abbé Constantin, roman de Ludovic Halévy, (1882), avec le personnage de l'abbé Constantin.
    ellauri172.html on line 905: Père Brown (The Wisdom Of Father Brown, The Incredulity Of Father Brown..), séries de nouvelles par G. K. Chesterton, 1911-1935, avec le personnage du père Brown. CHECK
    ellauri172.html on line 907: Le Pont des soupirs (tome I) et Les Amants de Venise (tome II), roman en deux parties de Michel Zévaco, 1901, avec le personnage du cardinal Bembo.
    ellauri172.html on line 910: Sous le soleil de satan, roman de Georges Bernanos, 1926, avec l'abbé Donissan et l'abbé Menou-Segrais.
    ellauri172.html on line 912: L'Imposture, roman de Georges Bernanos, 1927 avec les personnages des abbés Cénabre et Chevance.
    ellauri172.html on line 914: La Joie, roman de Georges Bernanos, 1929, où l'on retrouve l'abbé Cénabre.
    ellauri172.html on line 916: La Mort et l'Archevêque (Death Comes for the Archbishop (en)), roman de Willa Cather, 1927, avec les personnages de l'évêque Jean-Marie Latour et du père Joseph Vaillant.
    ellauri172.html on line 918: L'Auberge de la Jamaïque, roman d'atmosphère de Daphné Du Maurier, 1935, avec Francis Davey, vicaire d'Altarnum.
    ellauri172.html on line 920: Le Journal d'un curé de campagne, roman de Georges Bernanos, 1936, avec le curé de Torcy, personnage inspiré à Bernanos par ses souvenirs d'enfance de Fressin, et le curé d'Ambricourt[38] qui emprunte plusieurs traits au curé Fenouille de Monsieur Ouine. CHECK
    ellauri172.html on line 922: Gustalin, roman de Marcel Aymé, 1938, le curé de Chesnevailles, considéré comme un cureton par les gens du village. Adapté à l'écran en 1976 par Guy Jorré.
    ellauri172.html on line 924: La Puissance et la Gloire, roman de Graham Greene, 1940, avec le personnage du Whisky priest.
    ellauri172.html on line 928: Les Amitiés particulières, roman de Roger Peyrefitte, 1943, avec le père Lauzon et le père de Trennes. Adapté à l'écran en 1964 par Jean Delannoy.
    ellauri172.html on line 932: La Peste, roman d'Albert Camus, 1947. Le père Paneloux a un rôle secondaire. Ses deux sermons sont des passages clefs du roman. CHECK
    ellauri172.html on line 962: Série de 17 romans (1985-2008) de Andrew Greeley, avec le personnage du père John Blackwood, surnommé Blackie Ryan.
    ellauri172.html on line 996: Nää on tälläsiä poikakoululaisten skizoja. Muistan kuinka kerran teininä pimeänä marraskuun iltana eetuilemassa Merikadulla jossain Pikkupuiston kohdalla tajusin valaistuxenomaisesti, että tytötkin on vain apinoita, ihan niinkuin me! Sen koommin en enää langennut tähän huismannilaiseen kusetuxeen.
    ellauri180.html on line 51: In the books, Elena was popular, selfish and a "mean girl". However, the show's producers, Julie Plec and Kevin Williamson, felt that it wasn't the direction they wanted to go with their heroine in The Young Adult Vampire Diaries television series. Instead, she became a nicer, relatable, and more of "the girl next door" type, until her life gets flipped upside down when she meets the Salvatore Brothers. Stefan Salvatore is a good-hearted and affectionate young adult vampire and the complete opposite of his older brother, Damon Salvatore. Stefan's malevolent young adult vampire brother is mostly thought of as selfish and manipulative, but later on begins to display a more caring side.
    ellauri180.html on line 53: Executive producers Julie Plec and Kevin Williamson agreed that in the book series, Elena was turned into a vampire too early, which was around page 200 of The Awakening. Elena's transition into a vampire was planned for two years. Plec said: "That felt obviously too soon, and rushed, and we didn’t want to make a show about a teenage girl who instantly becomes a vampire. But we always knew that her journey would take her there eventually". At the second season's conclusion, Elena was nearly turned into a vampire. Dobrev was happy that she wasn't, because she felt "it would have been like she came too soon", and also didn't think it was something Elena or she wanted.
    ellauri180.html on line 58: gend_hoge_resolutie/public/content/images/2019/06/11/vampirediaries.jpg?h=e5a3e083&itok=RgV6_e9d" height="250px" />
    ellauri180.html on line 66: Areenan, Netflixin ja HBO:n tarjontaa selatessa käy selvääkin selvemmäxi että apinoita kiinnostavia genrejä on täsmälleen 3 (ja niiden kombinaatiot): nimittäin EAT! FUCK! ja KILL!. EAT! in alle tulee rags to riches tarinat ja poliittiset valtakähminnät, rikkaiden ylellinen elämä ym ym. paska. FUCK! in alle tulee romcomit ja tragcomit ja ylipäänsä kaikki jonka näpeimmissä kohissa näytetään paljaat pyllyt mielityössä. KILL! on ehkä kaikista lajityypeistä suosituin, eli poliisi ja rikossarjat, thrillerit, sotaleffat, sairaalasarjat, kaikki ne joissa saa kazella verta, mätkintää, suolenpätkiä ja ruumiita. Hyvä pohjanoteeraus EAT! FUCK! kombinaatiosta on Emily in Paris. Äsken kazottu Arsene Lupin sarja on EAT! KILL! kombinaatio, se on kielletty vaan 13-vuotiailta koska siinä ei näytetä heiluvia pyllyjä. FUCK! KILL! kombinaatiota edustaa vaikka se Ridley Road.
    ellauri180.html on line 80: Osta kirja itsellesi! Vain 4 egeä Oulunkylän Kontista!

    ellauri180.html on line 117: 161 pages

    ellauri180.html on line 121: This is the guide to getting your own way.
    ellauri180.html on line 123: This journal will help you envision your ideal life and then identify the unconscious attachments that are preventing you from living it. Through a series of writing prompts and exercises as well as some of Brianna’s favorite quotes, most popular articles, and new passages, it will help you sort through the conflicting thoughts, feelings, and fears that are preventing you from becoming the person you want and need to be. You do not need more motivation or drive to start building the life of your dreams. You need to better understand who you are, why you keep re-creating comfortable pain patterns, and why you may not really want what is it you think you do.
    ellauri180.html on line 136: Omppuoluttalon säännöissä on kaikki hyvän Irving-romaanin piirteet: inhimilliset, omituiset ja miellyttävät hahmot, joilla on epätavallisia elämänkokemuksia; tarina, jolla on moraalinen pohjavire; syvällisiä kohtauksia - jotkut hassuja ja huvittavia - toiset viisaita ja koskettavia. Älä ymmärrä minua väärin, tämä kirja ei sovi kaikille. Se ei lähde heti nousuun – joku nopeatempoinen tv-kazoja saattaa jopa pitää koko ensimmäistä puoliskoa hitaana. Jos olet tiukasti elämänmielinen, et todennäköisesti huomaa nauttivasi tästä kirjasta – lapsenlähdetys on liian jatkuva ongelma. Eikä sikiönkaavinta ole tässä ainoa painava teema: petos, sota, siveys, lait ja säännöt, sielu, sukuruza, perhe, kuolema, naisiin kohdistuva väkivalta; lista jatkuu.
    ellauri180.html on line 140: Tällä kirjalla on monia myönteisiä ja hehkuvia arvosteluja, mutta minulle henkilökohtaisella tasolla se ei hyödyttänyt lukijan iloa tai mielenterveyttäni. (Halusin epätoivoisesti antaa tämän kirjan pois.) Cider House Rules olisi voinut olla 200 sivua vähemmän, enkä silti olisi nauttinut siitä paremmin. Varsinainen kerronta oli pitkäveteistä, väsyttävää ja koostui suurimmaksi osaksi aika turhia kuvauksia, jotka eivät vaikuttaneet juonenkäänteeseen. Hahmot olivat kuvaukseltaan luurankoisia, ja tunsin olevani hirvittävän etäällä heistä. Jännitteet puuttuivat kokonaan ja aina kun jotain edes vähän jännittävää tapahtui, se oli erittäin antiklimaattista. Se meni siihen tuskalliseen pisteeseen, etten vain välittänyt. Ja todellakin hahmot nimeltä Angel ja Candy tekevät enemmän kuin vain saavat minut värähtämään. Jotain muuta, jonka huomasin Irvingin kohdalla, mikä ei heti näkynyt, on hänen melko outo pakkomielle naisia ja heidän painoaan kohtaan. Tämä ei selvästikään sovi minulle (olen nimittäin aivan vitun läski) ja ollakseni rehellinen, ketä helvettiä kiinnostaa kuinka paljon nainen painaa? Sillä on ilmeisesti paljon merkitystä Irvingille, onhan Irving ex-painija. Irvingin kirjoituksella ei ollut todellista rakennetta, ja ilmeistä lääketieteellistä sanastoa lukuun ottamatta hänen tyylinsä oli yksinkertainen ja epätyydyttävä, ja näytti siltä, että jotkut lauseet olivat toisinaan oudosti lyhennettyjä. Pääasiassa lapsexiottoon ja sikiönlähdetyxeen perustuvan kirjan osalta odotin rehellisesti, että tässä on voittaja, mutta valitettavasti minulla on hirveän katkera maku suuhun ja vastenmielisyys Irvingiä kohtaan.
    ellauri180.html on line 167: Many historical accounts of circumcision have been written and most authors have used their survey to form an opinion as to whether the neonatal procedure is justified. The weak medical arguments are tempered by the importance of cultural and religious factors. Opponents of the ritual draw attention to the `rights' of the new-born to the skin on their little penises, which, they argue, must be upheld. Others contest that humans are social animals and cannot survive alone; they require their parents, community and culture to thrive, and, as such, `rights' belong to the group, not to the individual. If there is an inherent survival advantage to a group of humans who chose to maim their young, then this is presumably evidenced by their continued survival as a race. In short, to conclude any historical reflection with a reasoned `right' or `wrong', would be like claiming to have fathomed God's will. Consider this; mankind has developed this strange surgical signature that is so pervasive, that in the last five minutes alone, another 120 boys throughout the world have been circumcised. Mikä jättimäinen esinahkakukkula siitä tulisi! Israelista voisi tulla tulevien talvikisojen isäntämaa..
    ellauri180.html on line 169: Esinahka - etu vai haitta? Kuten saattaa arvata, tästä aiheesta on jenkeillä laaja kiistakirjallisuus. Onko esinahkaisilla enemmän vai vähemmän sexitauteja kuin esinahattomilla? V. 1949 paperin kirjoittaja on osuvasti nimeltään Eugene M. Hand. (Liekö Mike Handin huonetta ja sukua?) Maxumuurin takaa ehtii kirjoittaja huikata että 790 gentiilin, 525 kiken ja 25 negron aineisto on vino koska oli vaikeaa löytää asevelvollisia neekereitä ilman tippuria. Goyimeistä oli 34% nahattomia, juutalaisista oli nahka tallella vain 1 unorthodoxilla, joka yllättäen sanoi olevansa siitä ylpeä.
    ellauri180.html on line 174: OBJECTIVES: Globally approximately 25% of men are circumcised for religious, cultural, medical, or parental choice reasons. However, controversy surrounds the procedure, and its benefits and risks to health. We review current knowledge of the health benefits and risks associated with male circumcision. METHODS: We have used, where available, previously conducted reviews of the relation between male circumcision and specific outcomes as "benchmarks", and updated them by searching the Medline database for more recent information. RESULTS: There is substantial evidence that circumcision protects males from HIV infection, penile carcinoma, urinary tract infections, and ulcerative sexually transmitted diseases. We could find little scientific evidence of adverse effects on sexual, psychological, or emotional health. Surgical risks associated with circumcision, particularly bleeding, penile injury, and local infection, as well as the consequences of the pain experienced with neonatal circumcision, are valid concerns that require appropriate responses. CONCLUSION: Further analyses of the utility and cost effectiveness of male circumcision as a preventive health measure should, in the light of this information, be research and policy priorities. A decision as to whether to recommend male circumcision in a given society should be based upon an assessment of the risk for and occurrence of the diseases which are associated with the presence of the foreskin, versus the risk of the complications of the procedure. In order for individuals and their families to make an informed decision, they should be provided with the best available evidence regarding the known benefits and risks. And they should also know what God thinks of it.
    ellauri180.html on line 179: Despite an estimated one-sixth of the world's men having been circumcised, it has long been forgotten where or why this most intriguing operation began. The procedure has been performed for religious, cultural and medical reasons, although the last has only become fashionable since the rise of modern surgery in the 19th century. Accordingly, the indications for surgery have surfaced, submerged and altered with the trends of the day. In this review we explore the origins of circumcision, and discuss the techniques and controversies that have evolved since the event has become medicalized.
    ellauri180.html on line 181: Anthropologists do not agree on the origins of circumcision. The English egyptologist, Sir Graham Elliot Smith, suggested that it is one of the features of a heliolithic' culture which, over some 15 000 years ago, spread over much of the world. Others believe that it may have originated independently within several different cultures; certainly, many of the natives that Columbus found inhabiting the New World' were circumcised. However, it is known that circumcision had been practised in the Near East, patchily throughout tribal Africa, among the Moslem peoples of India and of south-east Asia, as well as by Australian Aborgines, for as long as we can tell. The earliest Egyptian mummies (1300 BCE) were circumcised and wall paintings in Egypt show that it was customary several thousand years earlier than that.
    ellauri180.html on line 183: In some African tribes, circumcision is performed at birth. In Judaic societies, the ritual is performed on the eighth day after birth, but for Moslems and many of the tribal cultures it is performed in early adult life as a rite of passage', e.g. puberty or marriage. Why the practice evolved is not clear and many theories have been proposed. Nineteenth century historians suggested that the ritual is an ancient form of social control. They conceive that the slitting of a man's penis to cause bleeding and pain is to remind him of the power of the Church, i.e. We have control over your distinction to be a man, your pleasure and your right to reproduce'. The ritual is a warning and the timing dictates who is warned; for the new-born it is the parents who accede to the Church: We mark your son, who belongs to us, not to you'. For the young adolescent, the warning accompanies the aggrandisement of puberty; the time when growing strength give independence, and the rebellion of youth.
    ellauri180.html on line 187: Others believe that circumcision arose as a mark of defilement or slavery (fig. 1). In ancient Egypt captured warriors were often mutilated before being condemned to the slavery. Amputation of digits and castration was common, but the morbidity was high and their resultant value as slaves was reduced. However, circumcision was just as degrading and evolved as a sufficiently humiliating compromise. Eventually, all male descendents of these slaves were circumcised. The Phoenicians, and later the Jews who were largely enslaved, adopted and ritualized circumcision. In time, circumcision was incorporated into Judaic religious practice and viewed as an outward sign of a covenant between God and man (Genesis XVI, Fig. 2).
    ellauri180.html on line 189: There are many other reasons why circumcision may have evolved. Some have suggested that it is a mark of cultural identity, akin to a tattoo or a body piercing. Alternatively, there are reasons to believe that the ritual evolved as a fertility rite. For example, that some tribal cultures apportion seasons' for both the male and female operation, supports the view that circumcision developed as a sacrifice to the gods, an offering in exchange for a good harvest, etc. This would seem reasonable as the penis is clearly inhabited by powers that produce life. Indeed, evidence of a connection with darvests is also found in Nicaragua, where blood from the operations is mixed with maize to be eaten during the ceremony. (Fig. 3). Although the true origins of circumcision will never be known, it is likely that the truth lies in part with all of the theories described.
    ellauri180.html on line 191: Furthermore, was it always doctors who performed the procedure in ancient times? Probably not: in biblical times it was the mother who performed the ceremony on the newborn. Gradually mohels took over; men who had the requisite surgical skill and advanced religious knowledge. After prayer, the mohel circumcised the infant and then blessed the child, a practice little changed today (Fig. 4a-d). In ancient Egyptian society, the procedure was performed by a priest with his thumb-nail (often gold-impregnated) and throughout mediaeval times it appears to have been largely kept in the domain of religious men.
    ellauri180.html on line 195: Abernathy (1928) who was a reluctant surgeon) does report the use of the bistoury (knife) to achieve circumcision in men with gonoccocal phimosis'. He also states that the bleeding should be stanched with iodoform and boric', possibly indicating that sutures were not applied.
    ellauri180.html on line 197: Baillie (1833) also describes gonococcal phimosis and recommends that the initial treatment is nugatory' (inoperative) involving the washing of the penis (and under the prepuce with soap and tepid water, followed by the application of calomel ointment. Abernathy also warns against immediate circumcision in the face of a morbidly sensitive surface' (and declares that Sir Edward Home agrees with him!). He advocates that the posthitis (inflamed foreskin) should be allowed to soothe and allay' before surgical intervention. We can assume that the complications recognized by both Abernathy and Baillie were re-phimosis, re-stricture or suppuration; what is clear is that circumcision was not a procedure taken lightly at that time. Interestingly, neither author mentions circumcision in the neonate, suggesting that it had not yet significantly entered the domain of English surgeons.
    ellauri180.html on line 198: By the middle of the 19th century, anaesthesia and antisepsis were rapidly changing surgical practice. The first reported circumcision in the surgical accounts of St Bartholomew's Hospital was in 1865; although this comprised only one of the 417 operations performed that year, it was clearly becoming a more common procedure. Indeed, this was a time when surgical cures were being explored for all ails and in 1878 Curling described circumcision as a cure for impotence in men who also had as associated phimosis. Many other surgeons reported circumcision as being beneficial for a diverse range of sexual problems. Walsham (1903) re-iterates the putative association of phimosis with impotence and suggests that it may also predispose to sterility, priapism, excess masturbation and even venereal disease. Warren (1915) adds epilepsy, nocturnal enuresis, night terrors and precocious sexual unrest' to the list of dangers, and this accepted catalogue of phimotic ills' is extended in American textbooks to include other aspects of sexual erethisms' such as homosexuality.
    ellauri180.html on line 201: Neonatal circumcision techniques have evolved in parallel. It is clear from most surgical texts that circumcision of the new-born had become a regular request for the surgeon by the later part of the 19th century. For instance, Jacobsen (1893) warns of the importance of establishing a familial bleeding tendency from the mother before circumcision. He describes the case of four Jewish infants, each descended from a different grandchild of a common ancestress, all of whom died from haemorrhage after circumcision.
    ellauri180.html on line 203: By the 1930s, many circumcision clamps were available for use in the new-born. Indeed, the use of such clamps prompted Thomson-Walker to painstakingly warn of the dangers of injury to the glans when such clamps were used, and not surprisingly, more sophiticated tools were introduced to protect the penis.
    ellauri180.html on line 205: Relics of anti-Semitism are evident throughout history and even the statue of Michelangelo's David (a Jew), which was erected in Florence in 1504 was carved uncircumcised.
    ellauri180.html on line 211: He concluded that only 4% of foreskins were fully retractile at birth, yet 90% were so by the age of 3 years. Of these remaining foreskins, most could be rendered retractile by gentle manipulation. Recent studies have suggested that by the age of 17 years, only 1% remain unretractile.
    ellauri180.html on line 212: Gairdner made the astute observations that the slow period of preputial development corresponded with the age of incontinence. He felt that the prepuce had a protective role and noted that meatal ulceration only occurred in circumcised boys. Recently, a doctor writing anonymously in the BMJ provided an analogy suggesting that the prepuce is to the glans what the eyelid is to the eye.
    ellauri180.html on line 218: Notwithstanding the relative disinterest over the function of the prepuce, no other operation has been surrounded by controversy so much as circumcision. Should it be done, then when, why, how and by whom? Religious and cultural influences are pervasive, parental confusion is widespread and medical indications shift with the trends of the day. Doctors divide into camps driven by self-interest, self-righteousness and self-defence. It is not surprising that some of the most colourful pages in the medical literature are devoted to the debate.
    ellauri180.html on line 224: Literary assaults such as these have served to fuel the debates and even a Medline® search today reveals that in the last year alone, 155 reviews or letters have been published arguing for or against routine circumcision. However, studying the evolution of the medical indications provides us with a pleasing demonstration of how controversy drives scientific enquiry. We have already described how the surgeons of 100 years ago advocated circumcision for a wide variety of conditions, such as impotence, nocturnal enuresis, sterility, excess masturbation, night terrors, epilepsy, etc. There can be no doubt that a large element of surgical self-interest drove these claims. However, most of the contemporary textbooks also included epithelioma (carcinoma) of the penis amidst the morass of complications of phimosis. Although rare, once this observation had been made, it presumably filtered down through the textbooks by rote, rather than scientific study. A few reports had appeared in the early 20th century indicating that carcinoma of the penis was rare in circumcised men, but not until the debate over neonatal circumcision erupted in the medical press in the 1930s that this surgical `mantra' was put to the test. In 1932, the editor of the Lancet challenged Abraham Wolbarst, a New York urologist, to prove his contention (in a previous Lancet editorial), that circumcision prevented penile carcinoma. Wolbarst responded by surveying every skin, cancer and Jewish hospital in the USA, along with 1250 of the largest general hospitals throughout the Union. With this survey, he was able to show that penile cancer virtually never occurred in circumcised men and that the risk related to the timing of the circumcision. Over the years this association has been reaffirmed by many research workers, although general hygiene, demographic and other factors such as human papilloma virus and smoking status are probably just as important. However, Wolbarst established that association through formal scientific enquiry and proponents of the procedure continue to use this as a compelling argument for circumcision at birth.
    ellauri180.html on line 226: Almost as an extension to the lack of penile cancer in Jews, Handley reported on the infrequency of carcinoma of the cervix in Jewish women. He suggested that this related to the fact that Jewish men were circumcised. Not surprisingly, this spawned a mass of contradictory studies and over the next 50 years the champions of both camps have sought to establish the importance or irrelevance of circumcision in relation to penile cancer. The pendulum has swung both ways and the current evidence suggests that other factors are probably more important. A similar debate has raged for 50 years over concerns for the risks of urinary tract infections in young boys and currently, any decreased risk associated with circumcision remains tentative but not proven.
    ellauri180.html on line 228: However, during the two World Wars, governments became increasingly interested in reducing the risk of venereal disease amongst their soldiers. Clearly, such pathology can have a profound effect on the efficiency of fighting armis. Indeed, in 1947 the Canadian Army found that whereas 52% of their soldiers had foreskins intact, 77% of those treated for venereal disease were uncircumcised. Persuasive arguments to circumcise all conscripts were proposed. Furthermore, it was an age-old observation, and indigenous African healers had promoted circumcision to prevent the transmission of sexually transmitted disease for centuries. As might be expected, the evidence did not withstand further scientific scrutiny and numerous contradictions were provided. However, there has recently been startling evidence that HIV infection is significantly associated with the uncircumcised status. Indeed, one author has recently suggested routine neonatal circumcision on a world-wide scale as a long-term strategy for the control of AIDS: a whole new chapter opens in this ancient debate!
    ellauri180.html on line 230: Finally, controversy has arisen over who should perform the procedure. Once circumcision had been medicalized' in the 19th century, many surgeons were keen to take paying customers away from the religious men. As such, doctors were often quick to highlight the unforseen risks attendant on a non-medical procedure. For instance, Cabot (1924) described tuberculosis of the penis occurring when Rabbis with infected sputum sucked on the baby's penis to stop the bleeding. However, it has often been claimed that the incidence of complications in Jewish children is very low and that the final result is usually better than any hospital doctor can produce.
    ellauri180.html on line 233: However, with a healthcare budget of $140 million per year in the USA (1990), insurance companies eventually forced closer scrutiny. Following such pressure, the first Task Force of Neonatal Circumcision from the American Academy of Pediatrics (1n 1975) concluded that there was no valid medical indication for this procedure. However, the pro-circumcision lobby was strong and the task force was forced to re-evaluate. In 1989, they conceded that there may be certain advantages to neonatal circumcision, although their recommendations did stop short of advising routine operation. Similar pressures in the UK have now resulted in only certain Health Authorities being prepared to pay for the procedure. These tend to be in regions with large ethnic minorities who otherwise may suffer form back street' circumcisions.
    ellauri180.html on line 235: Thus it is clear that medical trends are now being driven by financial constraints. Perhaps this is reflected by the dramatic decline in the number of non-religious circumcisions performed over the last half century; in the USA an estimated 80% of boys were circumcised in 1976 but by 1981 this had fallew to 61%, and recent estimates suggest that this decrease continues. In the UK the decline has been even more dramatic: originally more common in the upper classes, circumcision rates fell from 30% in 1939 to 20% in 1949 and 10% by 1963. By 1975 only 6% of British schoolboys were circumcised and this may well have declined further.
    ellauri180.html on line 237: Tuoreimmat kuulumiset esinahkarintamalta: Male circumcision (MC) status and genital infection risk are interlinked and MC is now part of HIV prevention programs worldwide. Ympärileikattujen osuus maailmanmitassa on noussut 30 prosentista 40 prosenttiin. Eikä vähiten koska abramiitit lisääntyvät äkäisimmin. Niitä ei esinahka jarruta, liukkaasti luistaa suxi alas häpykukkulaa. Ja sitten tampaten ylös Joosuan esinahkakukkulaa!
    ellauri180.html on line 295: Can White Authors Write Characters of Color? - Admiral Nelson Literary Agency.
    ellauri180.html on line 299: For the longest time, I didn’t think that white authors should write non-white characters. I had seen it done badly (as my previous article about Sarah J. Maas explains) and offensively (think J. K. Rowling with Cho Chang and the Patil twins).
    ellauri180.html on line 304: If James Cameron had spent some time reading things written by Native people about Pocahontas and what that storyline means to their people and how offensive and damaging the sexualization of native women is, he might have reconsidered that romantic subplot. If he had started to read and then balked at all the vicious hatred and anger, it is as if he never even tried.
    ellauri180.html on line 309:
    Things to note: Bobby looks far away, Lori (or whatever) looks at him. Bobby is up front, Lori stands back. Bobby is fully dressed, Lori shows tits and navel. Bobby is white & has neat white clothes, Lori is WOC & wears dirty neolithic gear. Bobby frowns, Lori smirks like a puppy. Zadaa! By the rivers of Babylon...

    ellauri180.html on line 316: It is important to start by trying your hardest to forget anything you think you know about black women and black female identity. As a white person, anything you would know about them you probably learned from media that is not controlled by or monitored by black women themselves. Meaning that it is likely not a good representation of black women at all.
    ellauri180.html on line 330: How do you make a story not cringe?
    ellauri180.html on line 335:
    Tips For Writing Characters Of A Different Heritage

    ellauri180.html on line 356: Give Your Characters a Range of Emotions. ...
    ellauri180.html on line 369: Bobby finally learns about the true nature of Travelers: that he and the others are not actually humans at all, but rather, human-shaped AI silicon dolls created by something called Sonera: the accumulated energy of all positive optimist sentient knowledge and creativity. Contrarily, Great Dane is a rear window dog arisen from Elisa, a dark antithesis of Sonera. Reuniting one last time, Bobby and the Travelers confront Great Dane in a final battle on Third World to begin Hello World's process toward economic liberalism at last.
    ellauri180.html on line 371: Pendragon: Journal of an Adventure through Time and Space, commonly known as Pendragon, is a series of ten young-adult science fiction and fantasy novels by American author D. J. MacHale, published from 2002 to 2009. Science fantasy is a hybrid genre within speculative fiction that simultaneously draws upon or combines tropes and elements from both science fiction and fantasy.
    ellauri180.html on line 375: Robert "Bobby" Pendragon is an everyday athletic junior high school student from (fictional) Stony Brook, Connecticut, located in the greater New York metropolitan area. Bobby is a prisoner of color. Oops sorry my bad he's not, rather he looks a lot like Harry Potter without the spectacles. But his date Lori (whatever) is a WOC. Bobby's Uncle Stop Press reveals that he will train Bobby to become one of the "Travelers": asshole-journeying young warriors from a variety of different planets and cultures. Great Dane threatens to mix them all together like a kid with watercolors until they are all the same shade of shit.
    ellauri180.html on line 382: ‘Porphyria’s Lover’ is one of Browning’s first great poems, written when he was in his early twenties. It is also one of the first great dramatic monologues in English verse, the 1830s being the decade in which Browning and Tennyson developed the genre, penning a series of classic poems which see the poet adopting a persona and ‘staging’ a soliloquy given by an (often unreliable) speaker. Here, the speaker is the titular lover of the girl, Porphyria. Before we proceed to an analysis of ‘Porphyria’s Lover’, here’s a reminder of Browning’s poem. (Se mainittiin Gently-poliisisarjassa yhden koulun pulpettia vasten naidun tupeeratun 60-luvun teinin mielirunona.)
    ellauri180.html on line 393: Blaze up, and all the cottage warm; Koko tupa tuntui tosi kuumalta;
    ellauri180.html on line 442: And thus we sit together now, Et tässä me 2 nyt istutaan,
    ellauri180.html on line 447: In summary: a man speaks to some unidentified (and possibly imaginary) auditor, telling us how, on a dark and stormy (or rainy and windy) night, he waited in his cottage for his lover, Porphyria, to arrive. When she turns up, it’s clear Porphyria is of a higher social class than the male speaker: he’s punching above his weight, as they say. Note how she glides in as if she owns the place, and as if she walks on air rather than on the ground like us mere mortals. She wears a hat, cloak, and shawl, and her gloves are soiled, suggesting that they are not used to slumming it in a common man’s cottage and attending to his fire and grate. The fact that she also takes the lead – suggesting she is perhaps used to ordering servants to do her bidding – further hints at her highborn status: she calls to the speaker, and she takes his arm and puts it around her waist. Then, the clincher (in more ways than one): we are told "she Too weak, for all her heart’s endeavour,
    ellauri180.html on line 450: In other words, her pride, and knowing that she is higher than her lowborn lover on the social scale and so cannot marry him, prevents her from giving herself to him altogether. He is just her ‘bit of rough’, to use the more modern idiom. Calmly, and determined to possess Porphyria utterly, even if it means killing her in order to do so, the speaker strangles Porphyria with her hair, wrapping it around her neck three times and wringing the life from her. In death, she remains forever his.
    ellauri180.html on line 469: Kehittyneen barditeollisuuden avulla Jenkkilä on yhdistänyt nämä 2 mallia, niin että havenotit on saatu samaan aikaan sekä pitämään kiinni kerrostuneen termiittipesän vanhoista meemeistä että uskomaan American dreamiin päästä ize penthousekerroxiin herrahississä kun nalli napsahtaa ja onni sattuu potkaisemaan 2-3 paskaduunissa seppoilevaa izeyrittäjää. Kiitos bardit! Ilman teitä tää ei olis syntynyt, ja ilman räjähdysmäistä kasvua se ei pysyis pystyssä. Nyt on punakone alkanut jo yskähdellä. Kohta koittaa bardi ge">Byronin ennustama pimeys.
    ellauri180.html on line 530: Till hunger clung them, or the dropping dead Kunnes nälkä sai ne, tai muut raadot vei
    ellauri180.html on line 540: For an unholy usage; they rak'd up, Arkikäyttöön; ne raapi tulta hereille
    ellauri180.html on line 559: They slept on the abyss without a surge— Kun ne putosivat ne lojuivat syvän päällä
    ellauri180.html on line 568: This dream can either be brushed off as only that, or considered as a premonition due to the fact that it has a poignant message to share about the state of the human race.
    ellauri180.html on line 569: Namely a prediction for what will happen to the planet if the human race does not change (for the better).
    ellauri180.html on line 575: The worst of it is that all are made equal by this darkness, kings are brought to the level of peasants and all suffer together.
    ellauri180.html on line 577: Men and women (not mentioned) pray for light not for the benefit of mankind, but for themselves, each wishing to retrieve their life as it was before. But this test (not an exam but a scourge, there are no grades) , most likely sent by a (or the) God bringing on the end of days, is not going to be surmounted so easily.
    ellauri180.html on line 580: Those that survived here represented those that survive in sin, off of pain, and with an attitude of “making it” at all costs. Instead of coming together to find a new way to live like naked mole-rats, they only want to return to the past.
    ellauri180.html on line 583: Quickly this illusion of equality is broken. Guys start eating one another after slaughtering the other creatures around them. Once more the reader gets a small degree of equality in the darkness. The “meagre” in this world are eating the meagre and not the "fat" the meagre as usual. Even those that are most loyal, dogs, “assail’d their masters”.
    ellauri180.html on line 585: The single remaining loyal dog represents the last vestige of good within this world. He refused to turn to the sin that came so easily to the rest of the world, he was not changed (to the worse) by the darkness.
    ellauri180.html on line 587: The next turn in the poem is reminiscent of the story of, and the feud between, Cain and Abel the first two sons of Adam and Eve except reeled in reverse. A large number of “holy things” (like banknotes) had already been used for an unholy purpose (such as kindling for another fire).
    ellauri180.html on line 630: Kuten aina, amerikkalaiset ja länsimaiset ystävät ovat sanallisia ystäviä. Kyllä, Amerikka on suuri taloudellinen mahti, ja siksi se uskoo voivansa sulkea kaikki ongelmat rahalla. Olen aina sanonut, etteivät amerikkalaiset eivätkä eurooppalaiset taistele sotilaidensa kanssa. Kyllä, he antavat rahaa ja aseita, mutta he eivät lähetä sotilaitaan. Kaikki muut paitsi Zelensky tajusivat tämän. Uskon, että viisi päivää DPR:ää ja LPR:ää riittää pääsemään rajoille, jotka ne ilmoittivat perustuslaissaan, ja tämä tilanne johtaa Zelenskyin täydelliseen romahtamiseen. Häntä johdatetaan yksinkertaisesti korvista neuvottelemaan Putinin kanssa, jos hän ei mene itse. Ja pelastaakseen kasvonsa, maineensa, hän tietysti syyttää länttä kaikesta luopumisesta", Goncharov korosti keskustelussa NEWS.ru kanssa. Hänen mukaansa Yhdysvallat ja Euroopan unioni auttavat ukrainaa vain aineellisesti. Kukaan ei halua uhrata kansaansa, joten sotilaita ei lähetetä taistelemaan venäläisiä vastaan. Zelenskyin on käytävä vuoropuhelua Putinin kanssa, uskoo "expertti".
    ellauri180.html on line 644: - Jag har nog alltid sett honom som en kriminell med karaktärsdrag som kännetecknar en diktator. Men han har ändå kalkylerat och bedömt riskerna med sitt agerande med någon form av rationalitet. Tidigare fanns det logik bakom hans beslut.
    ellauri180.html on line 645: - Nu påminner han mer och mer om Hitler. Hans drivkraft är hämnd och han ser ingenting annat än sin egen ideologi. Hans resonemang saknar helt och hållet faktagrund. Han är farlig. Farlig för ryska folket och för hela mänskligheten.
    ellauri180.html on line 646: Man brukar säga att "Ryssland inte går att förstå med förnuft". Enligt oss och Ryhor Nizhnikau agerar landet ändå enligt någon form av logik, även om den skiljer sig väldigt mycket från det västerländska synsättet. Underligt, varför kan de inte se saker från våran synpunkt? Vad är det som är så svårt?
    ellauri180.html on line 648: Kriget i Ukraina går ändå inte att förklara med den "ryska logiken". Ryska oligarker är inte nöjda med vad som händer till deras rikedomar.
    ellauri180.html on line 649: Det här kriget är en enmans show. Flera högt uppsatta personer inom den ryska statseliten är chockerade av Putins framfart de senaste dagarna. De varken förstår eller är nöjda med hans beslut. De förstår vilka ödesdigra konsekvenser som nu väntar inte bara Rysslands ekonomi, utan i synnerhet deras pengar.
    ellauri181.html on line 40: Phil Roth seikkailee nyt Prahassa kuten kääntäjänsä Pena. Mukana on liiankin tavallinen Claire eli Clarissa joka näppii koko ajan kuvia. Se harmittaa Piliä. Ei hizi ei kai tähän väliin tunge se erittäin epämiellyttävä thsekkiläinen Pilin sielun veli, eli törkyturpainen Milan Kundera? No ei fiuh.
    ellauri181.html on line 43: Oliko se sit Ivan Klima? His friend Philip Roth once described him, with his "Beatle haircut" and "carnivorous teeth" as "a much more intellectually evolved Ringo Starr". Ei kuulosta ihan tältäkään. Ivan Klima says "There are some differences between a dictatorship which is strong and one which is tired. By the late Eighties ours was a tired dictatorship. They were no longer killing people and they made every effort not to arrest people. In this condition of a dictatorship you could find your own freedom. You could not become rich, you could not travel except maybe to Hungary, but you could write." Olipa paha ettei voinut rikastua eikä lennellä ympäriinsä. Ja saihan sitä kirjoittaa, kuha ei julkaissut.
    ellauri181.html on line 61: Yhteenveto: Hagenbeck- yhtiön mezästysretkellä vangittu apina ezii ulospääsyä kuukausia höyrylaivan painostavan kapeassa häkissä. Hän jäljittelee ihmisiä, koska haluaa olla yhtä "häiriöttömiä" kuin he ilmeisesti ovat. Ilmeisesti hän oppii mielekkäitä eleitä ja myös puhumaan helposti. Hänellä on suurimmat ongelmat juoda anixenmakuisia snapseja. Aluxen matkustaja antaa hänelle teoreettisia ja käytännön oppitunteja "eri aikoina". Joten hän oppii sen suurimmalla vaivalla. Hän korostaa useita kertoja, että hän jäljittelee ihmisiä vain sixi, että hän ezii ulospääsyä, mutta ei sixi, että hän toivoo vapautta. Eläintarhan tai vaudevillen vaihtoehtojen edessä hän pyrkii työskentelemään vaudevillessä ja hänellä on "menestyxiä, joita tuskin voidaan lisätä". Hänen elämänsä on onnistunut juhlien, tiedeyhteisöjen ja sosiaalisten kokoontumisten välillä. Hän on saavuttanut haluamansa ja todistaa, että hänellä on keskimääräinen eurooppalainen koulutus. Hän on tietysti virtuoosi ihmisten ja eläinten välisten rajojen ylittämisessä. Ei niin kaxi muuta olentoa hänen ympärillään. Hänen ensimmäisestä kouluttajastaan, jonka kanssa hän oppii olemaan "huomaamaton", tulee ize melkein apina ja hänen on ajoittain mentävä sanatorioon. Pienellä, puolixi koulutetulla simpanssilla, jonka kanssa hän "hemmottelee apinaa" yöllä, on "hämmentyneen koulutetun eläimen mielettömyys", jota hän ei kestä päivällä. Se on varmaan vähän kuin Phil Rothin "Clarissa" eli Claire.
    ellauri181.html on line 67: On olemassa useita pieniä palasia raporttiin akatemia. Kertojan ja Rotpeterin impresario , outo keskustelu Rotpeterin ja vierailijan välillä, sekä (väliaikaisesti hullun) ensimmäisen Rotpeter-opettajan kirjeen alku, on outo kohtaaminen. Ihmisen apina on tämän tarinan ensimmäisen persoonan kertoja, hän vain unohtaa uskomattoman inkarnaationsa puolet ja kommentoi niitä. On kuitenkin merkittävää, että nuoruuden muistot eivät ole enää tämän I: n käytettävissä; he ovat tukahdutettuja. Tämä heijastaa traumaa hänen väkivaltaisesta sieppauxestaan alkuperäisestä tilastaan. Kaiken kaikkiaan tarina ei tule esiin kokemisen, vaan narratiivisen ja reflektiivisen izen. Koska kertomus on ensisijaisesti suunnattu arviointiin ja arviointiin, ja todellakin melko korkeammasta näkökulmasta, koska Punaisen Pietarin horisontti kattaa eläimen ja ihmisen olemassaolon, luonnollisen vaiston ja hengellisen kurinalaisuuden, vapauden ja sosiaalisen organisaation. Rotpeterin kommentit eivät koske vain hänen omaa tarinaansa, vaan myös kuvan, jonka ihmiset tekevät izeään.
    ellauri181.html on line 73: Textianalyysi ja tulkinta Rotpeterin raportti voidaan lukea vertauxena ihmisen heimohistoriasta ja hänen yxilöllisestä sosiaalistumisestaan, koska apinan kokemuxet voidaan siirtää koko ihmislajille. Melankolisen sävyn myötä Kafka näkee ihmisten puutteen - ellei kokonaan - surullisena saavutuxena ja kokonaisuutena hyväxyttävänä kompromissina. Samanaikaisesti hän kuitenkin tekee satiirisia hyökkäyxiä, jotka vetävät ihmisiä alas heidän tärkeydeltään korkealta. Perusmotiivi on melkein maaninen oppiminen (toisinaan viiden opettajan kanssa samanaikaisesti) pääsy toivottomasta tilanteesta samalla kun kieltää omat tarpeet. Tämän edellytyxenä oli tavallisen näkökulman unohtaminen ja kääntäminen. On kuitenkin huomionarvoista, että kaikesta oppimisesta huolimatta apina on silti ensi silmäyxellä muuttumattoman fyysisen ulkonäönsä vuoxi - turkis. Hänen ulkonäönsä suhteen, joka luokittelee hänet selkeimmin apinaluokkaan, hän ei ole koskaan ilmaissut tai pyrkinyt haluun näyttää ihmiseltä, ja tästä hän saa myös oikeuden altistaa izensä sille, mitä ihminen - samoin kuin hänkin - ajattelee. - ei menisi hyvin. Hänen välittömässä läheisyydessä olevat ihmiset saattavat nähdä hänet melkein omana, kuten Hagenbeckin mezästysretken johtaja, jonka kanssa Punainen Pietari on jo tyhjentänyt pullon punaviiniä. Toimittajien muodossa, jota Punainen Pietari halvexivasti kuzuu vinttikoirixi, hän on edelleen koulutettu apina, joka laskee housunsa osoittamaan turkistaan ja arpiaan. Joten vaikka hän on hankkinut ihmisten älyllisen tiedon, hän kiertää sääntöjä riittävälle ihmissuhteelle ja siinä olevien ulkoisten vaikutusten suurelle vaikutuxelle. Historia voidaan nähdä assimilaatioprosessin travestiana ja myös satiirina sivilisaation läsnäolevasta historiasta.
    ellauri181.html on line 77: gesspiegel.de/images/heprodimagesfotos86120121021121024_kafka_01-jpg/7279230/3-format43.jpg" />
    ellauri181.html on line 78:
    Max ja Franz Speedo-uimahousuissa in dieser schlechten Montage.

    ellauri181.html on line 85: Vastaanotto: Sudau (s. 177f.) Korostaa erityistä seikkaa: ”Koko taivaan portti - Kleine Fabel -hiirellä, joka on maailman liian suuri leveys - nurisee yhdessä. Hiirellä ei ole ulospääsyä, vain kohtalokas tulos; apina todellakin löytää ize valizemansa '' ulospääsyn ''. Tällä tavalla Rotpeter seisoo ainutlaatuisella tavalla Kafkan teoxessa: sankari, joka ei mene alle; sankari, joka tietää tarkalleen mitä haluaa ja saavuttaa sen myös! Hänen on kuitenkin unohdettava "tämä suuri vapauden tunne kaikilta puolilta". " Ries (s. 91) huomauttaa, että raportti ennakoi työstä Das Unbehagen in der Kultur by Sigmund Freud , kirjoitettu vuonna 1930 , mikä on tase edistymisestä ja vastoinkäymiset sivilisaation. Kindlerin sanakirja (s. 27) selittää, että raportti on juurtunut syvälle senhetkiseen tieteelliseen-historialliseen tilanteeseen: Kuvaus Brehmin eläinelämästä, Darwinin evoluutioteoria, nykyajan vaihtelevat tapahtumat. TC Boylen romaani Sprich mit mir (2021), jossa simpanssi Sam, joka hallizee viittomakielen, ottaa ajoittain narratiivisen roolin, on muun muassa. innoittamana Kafkan tarina.
    ellauri181.html on line 89: Eipä vaikuta kovin hauskalta. Mutta eihän Kafka olekaan mitään huumorimiehiä. Phil Rothkin on hauskempi. Kafkalla ja Max Brodilla oli tapana käyskellä Prahan keskustorilla. Apina ja gorilla kävelivät torilla; apina kiipesi puuhun, kakkasi gorillan suuhun. Pili keekoilee luennoilla kuin Matti Klinge, vittu mitä narsisteja molemmat.
    ellauri181.html on line 91: „Ist ja eh wurscht“, könnte man sagen, wie jener Kustode der kleinen Ausstellung in Kafkas Sterbehaus bei Wien. Auf das Kürzel „mos.“ in der Sterbeurkunde hingewiesen, grübelt er vor laufender Kamera, ob Kafka wohl Moslem gewesen sei. Die Religionszugehörigkeit „mosaisch“ ist ihm nicht geläufig. Wer es mit Franz Kafka und Max Brod genau nimmt, muss sie ärgerlich finden.
    ellauri181.html on line 117: Sich in die Büsche schlagen — Sich seitwärz in die Büsche schlagen Die umgangssprachliche Redewendung steht für »heimlich verschwinden, sich davonmachen«: Als die Leute den Gendarm holten, schlug sich der Fremde in die Büsche.
    ellauri181.html on line 119: Überblicke ich meine Entwicklung und ihr bisheriges Ziel, so klage ich weder, noch bin ich zufrieden. Die Hände in den Hosentaschen, die Weinflasche auf dem Tisch, liege ich halb, halb sitze ich im Schaukelstuhl und schaue aus dem Fenster. Kommt Besuch, empfange ich ihn, wie es sich gebührt. Mein Impresario sitzt im Vorzimmer; läute ich, kommt er und hört, was ich zu sagen habe. Am Abend ist fast immer Vorstellung, und ich habe wohl kaum mehr zu steigernde Erfolge. Komme ich spät nachz von Banketten, aus wissenschaftlichen Gesellschaften, aus gemütlichem Beisammensein nach Hause, erwartet mich eine kleine halbdressierte Schimpansin, und ich lasse es mir nach Affenart bei ihr wohlgehen. Bei Tag will ich sie nicht sehen; sie hat nämlich den Irrsinn des verwirrten dressierten Tieres im Blick; das erkenne nur ich, und ich kann es nicht ertragen. Himskatti toipa oli taas aika tahmeaa misokeittoa. Koko raportti on passiivis-aggressiivinen ja selvästi narsistinen.
    ellauri181.html on line 121: Monille Kafkan teoxille on tunnusomaista synkkyys, ahdistus ja unenomaisuus. Taas näitä virsikirjan lisälehtiä. Porukat lukee näitä angstaustarinoita kuten muitakin genrejä kulloiseenkin tarpeeseen.
    ellauri181.html on line 126: This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page.
    ellauri181.html on line 148: During the 1970s and 1980s, Schwartz was following the studies of Geert Hofstede about human values and built upon them in his research on pro-social and altruistic behavior. His research has since included studies on the development and consequences of a range of behavioral attitudes and orientations, such as religious belief, political orientation and voting, social group relations, consumer behavior, as well as the conceptualization of human values across cultures.
    ellauri181.html on line 187: “Stimulation – Defining goal: excitement, novelty, and challenge in life.”
    ellauri181.html on line 193: “Power – Defining goal: social status and prestige, control or dominance over people and resources.”
    ellauri181.html on line 210: The figure below provides a quick guide to values that conflict and those that are congruent. There are two bipolar dimensions. One “contrasz ‘openness to change’ and ‘conservation’ values. This dimension captures the conflict between values that emphasize independence of thought, action, and feelings and readiness for change (self-direction, stimulation) and values that emphasize order, self-restriction, preservation of the past, and resistance to change (security, conformity, tradition).”
    ellauri181.html on line 212: Tradition and conformity are located in a single wedge because they share the same broad motivational goal. Tradition is on the periphery because it conflicz more strongly with the opposing values.
    ellauri181.html on line 216: “Hedonism shares elemenz of both openness to change and self-enhancement.”
    ellauri181.html on line 229: Self-direction and Universalism—reliance upon one's own judgement and comfort with the diversity of existence;
    ellauri181.html on line 239: Tradition and Security—preserving existing social arrangemenz that give certainty to life;
    ellauri181.html on line 311: Persoonallisuuden perusta on ihmisen biologiassa ja geeneissä, mutta kenelläkään ei ole syntyessään mitään tiettyä arvojärjestelmää. (Paizi tietysti EAT! FUCK! KILL!)
    ellauri181.html on line 313: Arvot peritään kotoa mutta joskus omat arvot löytyvät, kun on ensin hylännyt lapsuudenkotinsa arvot. Arvoihin joka tapauxessa kasvetaan vuorovaikutuxessa toisten ihmisen ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Joskus – monesti suuren elämää mullistavan tapahtuman tai kriisin jälkimainingeissa – arvot saattavat mennä kokonaan uusixi.
    ellauri181.html on line 380: Comparison between two Ipsative measures may be more useful for evaluating traits within an individual, whereas Likert-type scales are more useful for evaluating traits across individuals. That is: at best, ipsative tests can be used for observing direction (but not magnitude) of change per individual.
    ellauri181.html on line 382: Additionally, ipsative measures may be useful in identifying faking. However, ipsative measures may, especially among testing-naïve individuals exhibiting high levels of conscientiousness and/or neuroticism, decrease test validity by discouraging response and/or encouraging non-response. For example, a test's authors may force respondents to choose between "a) Animals chase me in my dreams" and "b) My dreams are nice" in an effort to see whether a given respondent is more inclined toward "faking bad" or toward "faking good." When faced with such a question, a child frequently terrified by nightmares that rarely if ever involve animals, and especially one whose parents have foolishly taught him/her/it strict rules against lying, may simply refuse to answer the question given that for that respondent nearly all of the time both descriptions are inaccurate. Even a previously presented guideline "Choose the answer that [best/better] describes you" may be unhelpful in such a situation to responders who worry that endorsing one item or the other will still involve stating it to be accurate or "well"-descriptive to some positive degree. Only if the guideline is presented as "Choose the answer that more accurately or less inaccurately describes you" and the above-described responder is sophisticated enough to reason out his/her response in terms of "Despite the infrequency with which I have nice dreams, I have them [more frequently / less infrequently] than dreams in which animals chase me" (or, in theory, vice versa) will such a responder be willing to answer the question—and phrasing the guideline in this way bears its own cost of making the question reveal less about the respondent's propensities because the respondent is no longer forced to "fake" one way or another.[citation needed].
    ellauri181.html on line 463: Thomas International kehittää HPA:ta jatkuvasti. Aiemmin kehitystyötä tehtiin Cambridgen yliopiston psykometrian keskuksen kanssa (Psychometrics Centre).
    ellauri181.html on line 471: Rakennevaliditeettia tutkittiin analysoimalla kaksi aineistoa vuosilta 2013 ja 2014. Vuoden 2013 aineisto sisälsi 4908 vastaajaa 148 yhtiöstä ja vuoden 2014 aineisto sisälsi 4681 vastaajaa 136 yhtiöstä. Rakennevaliditeetti tutkittiin käyttäen Thurstonin IRT-malleja, joiden on tutkimusten perusteella havaittu pystyvän huomioimaan ja korjaamaan metodivaihtelusta aiheutuvat ongelmat (Brown, 2010). Teoreettinen malli määriteltiin Thomas HPA:n koodausavaimen perusteella, eli se vastasi täysin käytettyä pisteytystä.
    ellauri181.html on line 545: How can we speak of alignment and the potential for mismatch stress without addressing the issues of ethics, virtues and values? We were shocked in the first few years of the 21st century to discover that the global companies that we had trusted, and invested our retirement and life savings with had lied to us. They lied to the public, about earnings. They lied about their value and their investmenz. Many thousands of people lost their life savings. Hundreds of thousands had been duped. Millions had been take advantage of!
    ellauri181.html on line 554: *Franklin Covey Co., trading as FranklinCovey and based in Salt Lake City, Utah, is a provider of leadership, individual effectiveness, and business execution training and assessment services for organizations and individuals. The company was formed on May 30, 1997, as a result of merger between Hyrum W. Smith's Franklin Quest and Stephen R. Covey's Covey Leadership Center. Among other producz, the company has marketed the FranklinCovey planning system, modeled in part on the writings of Benjamin Franklin, and The 7 Habiz of Highly Effective People, based on Covey's research into leadership ethics.
    ellauri181.html on line 556: Benjamin Franklin was an author, a painter, an inventor, a father, a politician, and the first American Ambassador to France. He invented bifocals, swim flippers, lightening rods, and the Franklin stove. He founded a public library, a hospital, and insurance company and a fire department. He helped write the Declaration of Independence and the U.S. Constitution. He wrote an autobiography in the middle of his life and shortly before his death in his 80's, he completed his memoirs. Franklin was truly a Renaissance man. He was one of the greatest citizens and thinkers the world has ever seen. But Franklin was not always a great or successful man. At the age of 17 he ran away from home in Boston, estranged from his family because of an argument he had with his brother.
    ellauri181.html on line 558: Franklin tried in business and failed, not once but twice. He was the father and single parent of an illegitimate son whose mother abandoned the child to Franklin unable and unwilling to live with Franklin and the child. As a young adult Franklin was by almost any measure and especially his own measure a dismal failure. His life was confused, difficult and not at all satisfying to Franklin or to anyone else. He decided to change.
    ellauri181.html on line 616: Franklin failed at the 13th virtue, Humility. Why? Was the most difficult virtue on this list the last? Or was there another reason? YES! The answer is obvious and simple. Franklin had not failed at his virtues. He had succeeded at each of his twelve virtues. He failed at a virtue that was not his, a virtue that had been given to him by someone else. Franklin failed at a virtue that he did not value. He failed at doing something someone else valued and suggested to him as a value.
    ellauri181.html on line 620: Note Franklin's is just a list of virtues. He did not need t spell out the value implicit in them. It is the same as held in highest esteem by Scrooge McDuck, who lived up to Franklin's virtues: MONEY! Money money money, money makes the world go around. Megabucx, greenbacx, cash, capital gain and assez.
    ellauri181.html on line 630: Mun hieno kymmenvaihteinen harjoittelukilpapyörä jolle uhrasin etuhampaani oli ukrainalaisen Harkovskij Velosipednyj Zavodin valmistama legendaarinen Start-Shosse. Sen logona on sattuvasti kyyhkynen. Sori näyttää olevankin pääskynen.
    ellauri181.html on line 639: Mies ja nainen ovat geneettisesti yhtä erilaisia kuin mies ja simpanssi. Ihmekös, jos he eivät aina ymmärrä toisiaan. Texti: Tuija Matikkapää, Tiede-läpyskä.
    ellauri181.html on line 641: Naisen X- ja miehen Y-kromosomi tuottavat 1,6-prosenttisen geneettisen eron. Se on samaa luokkaa kuin miehen ja urossimpanssin ero. Olisi ihme, jollei se aiheuttaisi seurauxia. Sukupuolisidonnaisen lääketieteen pioneereihin kuuluva Columbian yliopiston sydäntautiopin professori Marianne Legato esittelee niitä tukun kirjassaan Mixi miehet eivät muista mitään ja naiset liiankin hyvin.Naisen iho on kymmenen kertaa herkempi kosketuxelle ja paineelle kuin miehen. Naisen hajuaisti on tarkempi ja herkistyy lisää munasolun irtoamisen aikaan. Koska X-kromosomi ohjaa värinäöstä vastaavien silmän tappisolujen muodostumista, naisen kahta X-kromosomia pidetään naisen vivahteikkaamman värisilmän perustana. Miehellä on runsaammin tappisoluja ja naisella reikäsoluja. Simpanssilla on eniten pyllynreikäsoluja. Myös luontaiset mielenkiinnon kohteet ja niihin liittyvät kyvyt eroavat. Tyttövauvat erottavat perheenjäsenet muista ihmisistä jo 12-viikkoisina, mutta poikavauvat ovat etevämpiä löytämään kadonneet lelut. Miehen on vaikea käsittää, miten nainen havaizee likaisen sukan huoneen nurkasta mutta osuu peruuttaessaan autotallin ovenpieleen. Miehen kyky hahmottaa tilaa onkin neljä kertaa parempi kuin naisen. Mies kärsii sisätilakateudesta, nainen penixestä.
    ellauri181.html on line 645: Ihmisen fysiologiaa tutkittaessa tutkitaan kuitenkin melkein aina miehiä. Yxi seuraus tästä on ollut adrenaliininhuuruisen taistele tai pakene -reaktion korostaminen. Mezästysretkellä saaliin kimppuun käyminen ja pakoon pötkiminen ovat käypiä reaktioita. Ne eivät kuitenkaan sovi kotiluolaa ja jälkikasvua suojelevien naisten selviytymiskeinoixi, vaan hädän hetkellä naiset kokoontuvat miettimään yhdessä vaihtoehtoja. Tapa hämmästyttää miestä, jonka pitää kunnia-asiana ratkaista pulma muilta kysymättä.Mitä enemmän äidin veressä on lisämunuaisen kuoren tuottamaa kortisolia, sitä herkemmin ja myötätuntoisemmin hän vastaa lapsen tarpeisiin. Kehon lievä hälytystila parantaa naisen muistia ja auttaa vainuamaan jälkikasvua vaanivaa vaaraa. Myös estrogeeni parantaa muistia, koska se hidastaa kortisolin hajoamista. Kortisolin vuoxi nainen muistaa stressaavat tilanteet miehiä herkemmin ja kauemmin, mistä juontuukin Legaton kirjan nimi. Naisia ei kuitenkaan saisi altistaa liian rajuille kokemuxille, koska liian suuri veren kortisolipitoisuus puolestaan kutistaa aivojen hippokampusta haitaten siten muistia. Sixipä naisilla on isot pikkuaivot, miehillä isot pikkuveitikat.
    ellauri181.html on line 661: Soturilla pokka pitää, tuntui miltä tuntui. Varsinkin kipu tai hätä salataan viimeiseen asti, koska se antaa vastustajalle vinkin heikosta kohdasta. Toisaalta jos kahden naisen keskustelua kuvataan ilman ääntä, nähdään, miten toinen peilaa toisen ilmeitä. Nainen käyttää kymmenen sekunnin aikana keskimäärin kuutta kuunteluilmettä. Ulkopuolisen voi olla vaikea päätellä, kummalta on kuollut läheinen tai kumpi on saanut uuden työpaikan. Tutkimusten mukaan mies ilmaisee izeään 7 000 päivittäisellä viestiyxiköllä, mikä koostuu 2 000–4 000 sanasta ja 2 000 äännähdyxestä sekä 2 000–3 000 eleestä ja ilmeestä. Nainen käyttää päivässä 20 000 yxikköä. Jo vastasyntynyt tyttövauva käsittelee ja tulkizee puheääniä paremmin kuin poikavauva. Myöhemmin ero tasoittuu. Miehen kyky käsitellä kieltä ja ymmärtää kuulemaansa heikentyy 35-vuotiaasta alkaen, mutta naisilla kyky säilyy vaihdevuosiin asti. Menopaussin jälkeen estrogeeni vähenee, mikä johtaa kyvyttömyyteen erottaa ironiaa tai kuulla, mitä sanotaan rivien välissä.
    ellauri181.html on line 665: Mies pitää hiljaisuutta lahjana, joten mieheltä kuluu keskimäärin yhdexän minuuttia, ennen kuin hän tajuaa hiljaisuuden mykkäkouluxi. Konfliktin ainexet ovat käsillä, kun kontaktia ja ymmärtämystä hakeva nainen ezii miehen kasvoilta empatiaa peilaavia ilmeitä mutta mies pyrkii pitämään naaman peruslukemilla. Välinpitämättömältä näyttävä ilme saa naisen raivon valtaan ja käyttäytymään miehen mielestä ”hysteerisesti”. Kun mies lopulta lähtee ratkomaan pulmaa päättäväisesti halki-poikki-pinoon-asenteella, nainen tuskastuu lopullisesti. Hermopaineessa naiset puhuvat ja miehet toimivat ajattelematta. Kukaties sixi terapeuttien asiakkaista 90 prosenttia on naisia ja vangeista 90 prosenttia on miehiä. Naisten tekemistä väkivaltarikoxista 50 prosenttia on tehty pms:n antamalla puhdilla juuri ennen kuukautisten alkua. Miesten tulisi oppia, etteivät asiaviestit mene läpi ilman tunnetta. Naisten tulisi tajuta, etteivät tunnepitoiset viestit mene läpi ilman asiaa.
    ellauri182.html on line 41: In the face of death and loneliness, Mikage searches for meaning in her life. She tries to overcome the “leaden hopelessness” that plagues her. Mikage “can’t believe in the gods,” and thus does not have the religion that gives many people meaning in life. Instead, she looks to the other characters and to herself for meaning. Eriko is a model of strength and gives Mikage advice on how to handle despair and the loss of meaning. Yuichi gives meaning to Mikage in the form of relationship, of having someone to cook for.
    ellauri182.html on line 43: At times in the story, Mikage thinks about fat and freedom fries while searching for meaning. Despite believing in premonitions, she does not believe in fate, but in the individual freedom of “constantly making choices.” I realized that the world did not exist for my benefit. Hoo hoo jaa jaa. Keskittyisit bansku vaan tekemään niitä kylmiä paloja. Maaginen realismi on syvältä.
    ellauri182.html on line 64: Hän valmistui Nihon Yliopiston taidelinjalta pääaineenaan kirjallisuus. Noihin aikoihin hän otti taiteilijanimekseen ”Banana”, koska hän piti banaaneista. Yoshimoto aloitti uransa työskennellessään rolf-kerhon ravintolassa tarjoilijana vuonna 1987. Hänen innoittajiaan olivat Stephen Kingin muut kuin kauhuteokset (2kpl). Myöhemmin hän on nimennyt esikuvikseen kirjailijat Truman Capoten sekä Isaac Bashevis Singerin.
    ellauri182.html on line 74: Mikage Sakurai (“MEE-ka-gee Sah-KOO-rye”), a young woman in Tokyo, is the protagonist and narrator; the story is told from her first-person perspective. Mikage has recently been a student. By this time, she has a job as an assistant at a cooking school. Ruminating on death and loneliness frequently, Mikage says in the beginning, “nobody beats me in my kitchen.”
    ellauri182.html on line 76: Sotaro (“soh-TAH-roh”) is Mikage’s old boyfriend. He is tall, cheerful, and the eldest son of a large family. At one time Mikage loved Sotaro’s “lively frankness,” but his straightforward manners have become “obnoxious.” Sotaro’s aggressive personality bothers Mikage because she “couldn’t keep pace with it.” Sotaro says derogatory things about Yuichi, and informs Mikage that Yuichi has a girlfriend. Sotaro has something in common with Vitali Razumov.
    ellauri182.html on line 78: At Yuichi’s home, Mikage is introduced to Eriko and soon finds out that Yuichi’s mother was once his father; s/he is a transsexual who runs a club of some sort. Eriko is a clear allusion to Banana's daddy. Yuichi hints that s/he has undergone a sex change, when he tells Mikage that s/he has “had everything ‘done.’” There is a hole now where the pecker used to be.
    ellauri182.html on line 80: Eriko (“Eh-REE-koh Tah-NAH-bee”) is Yuichi’s mother, who invites Mikage to stay at his/her home. Eriko is a transsexual and had previously been Yuichi’s father. Mikage’s first impression of Eriko is “overwhelming.” Mikage describes him/her as “an incredibly beautiful wo/man” who “seemed to vibrate with life force.” Eriko represents an ideal of feminine beauty, charm, and strength for Mikage. At times, Mikage finds it hard to believe that this woman had once been a man, or is still a man—some ambiguities over Eriko’s gender remain, both for the reader and for the characters. Yuichi refers to Eriko as both his mother and father, and other characters refer to Eriko as both “she” and “he.” Mikage could easily keep pace with Eriko.
    ellauri182.html on line 82: Mikage is not religious, but believes in elements of the mystical and superstitious. She “can’t believe in the gods,” but for a warm bed, she “thanked the gods—whether they existed or not.” In despair, she “implored the gods: Please, let me live.” She also has a dream that comes partially true. Ergo Mikage relates to American culture. She looks up to Eriko as an ideal of feminine beauty, charm, and strength, although Eriko was once, or still is, a man - or is s/he?
    ellauri182.html on line 84: As the story progresses, Mikage thinks about and confronts major issues in life: death, hope, friendship, loneliness, and love. (Cf. Pilin vastaava lista virsikirjan lisälehdistä edellisessä albumissa. Montako erilaista apinan elettä ja pierua näihin tarvitaan?
    ellauri182.html on line 87: The second part of the story begins with a shock: Eriko died in the autumn. A man at his/her club has stalked and killed him/xsher in a hate crime. Later that night, alone, Mikage recalls a conversation she had with Eriko, during which Eriko explained why s/he became a woman.
    ellauri182.html on line 89: Near the climax of the story, Mikage runs into Chika at a laundry. Chika (“Chih-KA”), a transsexual, is the head “girl” at Eriko’s club, which Eriko gives her when s/he dies.
    ellauri182.html on line 90: After eating a delicious, hot meal that lifts her spirits, Mikage gets an idea. She hires a taxi for the long ride to Yuichi’s hotel and then climbs a balcony to present Yuichi with the same food that she had enjoyed.
    ellauri182.html on line 92: Nori (“NOUGH-ree”) works with Mikage and Kuri at the cooking school. Mikage describes her as a “proper young lady,” which means that she is attractive, tastefully dressed, and well-mannered.
    ellauri182.html on line 94: The 1989 film centers around Mikage, a young woman who loses her parents when young. She grows up in a lonely household with her grandmother who dies when Mikage reaches adulthood. Grief-stricken, she finds solace in the kitchen. Yuichi, a friend of Mikage's deceased grandmother, invites her to live with him and his mother. Then Mikage discovers that Yuichi's mother is actually her cross-dressing father. On the other hand, Mikage realizes that the wealth of gadgetry in Yuichi's kitchen is lovingly detailed... --- Unfortunately, that's all, this film is water under the bridge, overtaken by a 2019 gory crime film of the same name.
    ellauri182.html on line 104: Symbolism appears throughout Yoshimoto’s story. For the protagonist, kitchens symbolize places of contentment, safety, and healing. Mikage claims, “to me a kitchen represents some distant longing engraved on my soul.” When she is despondent, her dreams of kitchens keep her going. She takes to the kitchen and learns cooking as a way of overcoming feelings of meaninglessness and despair; cooking represents her new attitude toward life. Like kitchens and cooking, food also plays a symbolic role in the story. Mikage is constantly presenting her friends with food; her life changes when she takes a job at a cooking school; and the climax of the story occurs when Mikage brings a dish of special food to Yuichi in his secluded hotel room. Eat my shorz.
    ellauri182.html on line 106: Mikage’s voice can be complex as well, which keeps the reader intellectually engaged. She can go from the light and ironic, talking casually about herself and her situation, to the literary and complex, making more formal and generalized statements, such as this musing on fate that begins: “We all believe we can choose our own path from among the many.”
    ellauri182.html on line 110: A few generations ago in Japan, food preparation was considered a lower class occupation; in economically advantaged households, servants frequently provided the cooking. By the mid-1980s, and as reflected in “Kitchen,” food preparation has become a respectable career as well as an art form. Kitchens are now the showcases of Japanese consumer wealth, filled with new technologies and electronic gadgets, and artful cuisine reflects social sophistication.
    ellauri182.html on line 111: Mikage discovers, “a delightful German-made vegetable peeler—a peeler to make even the laziest grandmother enjoy slip, slipping those skins off.”
    ellauri182.html on line 113: The Marshall Plan brought Western ideas and a free market economy to what had been an old and traditional culture. in the mid-1980s, Japan has a booming industrial economy, bolstered by its exports of automobiles and electronics to the West. Japanese society has become more materialistic than ever, influenced by its wealth and the consumerism imported from America. Mikage acknowledges this consumerism when she says of her friends, “these people had a taste for buying new things that verged on the unhealthy.” Mikage’s generation has been brought up on television and American culture; she mentions an American sitcom and Disneyland in her narrative. One character in the story is wearing “what is practically the national costume, a two-piece warmup suit,” a style imported from America. In Japan, Yoshimoto’s generation is called the shinjinrui, a generation that has grown up in a wealthy, technological society exposed to American values. Shinjinrui was new breed of humans (used to refer to the post-war generation, who have different ideals and sensibilities). Japan's Generation X.
    ellauri182.html on line 115: Some reviewers thought Kitchen was superficial in style and substance, and overly sentimental. Todd Grimson in the Los Angeles Times Book Review wrote that, ‘“Kitchen’ is light as an invisible pancake, charming and forgettable ... The release of information to the reader seems unskilled, or immature, weak in narrative or plot.” Elizabeth Hanson of the New York Times Book Review took issue with the overall effect of the book, writing that “the endearing characters and amusing scenes in Ms. Yoshimoto’s work do not compensate for frequent bouts of sentimentality.” Hanson added that the book’s main appeal for English-language readers “lies in its portrayal of the lives of young Japanese who are more into food and death than sex. EAT! KILL! but do not FUCK!".
    ellauri182.html on line 117: As Mikage and Yuichi’s relationship develops, one of the first signs that they are drawing closer is a shared dream that they experience. In the dream, Yuichi tells Mikage that he has a desire to eat ramen, a noodle soup. Shortly after awakening from the dream, Yuichi, in real life, acknowledges his hunger. “I just woke up and I’m starving. I was thinking, hmm, maybe I’ll make some instant ramen noodles.” Instead of love, she thinks of food. It is through food, as is shown in this scene and many scenes to follow, that Mikage finds her mouth. Climbing to the balcony with her body mass was an existential feat.
    ellauri182.html on line 118: Specifically, after ordering katsudon (fried pork served over rice), Mikage has a revelation with regard to Yuichi. The katsudon becomes more than just a meal, it is a means to reach out to Yuichi, to relate to him, to acknowledge both Mikage’s and Yuichi’s connectedness as two obese lovers starving under the same night sky.
    ellauri182.html on line 121: A Japanese lunch invitation cannot be likened to the statement, “let’s grab a burger.” Ashburne offers the opinion that “it’s an invitation to commune over food, to bond in a primal act of mutual celebration, to reinforce group identities, or welcome outsiders into the fold.”
    ellauri182.html on line 123: Quoting Zen master Dogen-zenji’s “Instructions for the Zen Cook,” (circa 1237), Ashburne relays the words of the great Zen master on the simple act of washing rice and cooking it. Dogen-zenji states, “Keep your eyes open. Do not allow even one grain of rice to be lost. Wash the rice thoroughly, put it in the pot, light the fire and cook it.” He then adds, “There is an old saying that goes, ‘see the pot as your own head; see the water as your life-blood.’” Vittu et on anaalia puuhastelua ruuan kanssa. Ei ruualla saa leikkiä. Se on jumalan viljaa.
    ellauri182.html on line 127: Mikage states, “I can’t believe in the gods,” but at the same time she admits her confusion when she implores the “gods—whether they existed or not,” to “please let me live.” Mikage does not have a solid religious belief system to provide meaning for her life, so she turns to other sources for meaning, including friends and her own inward search. Wrong! !No es eso! !No es eso! You should turn to Amitabha!
    ellauri182.html on line 130: Sartre urged the personal freedom of choice in the face of life’s unknowns, and claimed that seizing freedom was each person’s duty. These ideas of free will and personal responsibility are also introduced in “Kitchen.” Mikage makes the statement: “People aren’t overcome by situations or outside forces; defeat invades from within,” when she begins to realize that she has responsibility for her own life and its pain. Other people can no longer help her; she must take charge of things herself, “with or without” Yuichi.
    ellauri182.html on line 133: Toward the climax of the story, when Mikage is climbing a hotel balcony in a daring moment of “utter desperation,” she contemplates the concept of free will. Up to this point in the story, Mikage has tended to believe in fate and in premonitions, which are beliefs that other powers are making decisions for her. She has also stated that “we have so little choice,” and that “we live like the lowliest worms.” Undergoing an existential change, Mikage finally admits to herself and the reader that human beings are ultimately free because “we’re constantly making choices. With the breaths we take every day, with the expression in our eyes, with the daily actions we do over and over, we decide.” She states that even when people think that they are being acted upon by outside forces, they are in reality choosing their situations and actions, sometimes subconsciously.
    ellauri182.html on line 137: Marriage for most Japanese women is still a social trap, commonly known as “the graveyard of life.” It means the end of a career, of economic independence. And since heterosexual love in Japan usually means marriage, an increasing number of career women are stuck with celibacy, with or without trips abroad.
    ellauri182.html on line 139: The alternative is of course the sexless intimacy of the fag hag and her chosen friends. The heroines of Yoshimoto’s fiction are not exactly fag hags, nor are they innocent. Mikage and Satsuki are young women. But grown-up sexual relationships are still beyond their grasp. Instead, in the security of their private kitchens, they dream nostalgic dreams, and shed melancholy tears about the passing of time. This is the stuff of great Japanese poetry, and absolute kitsch. Yoshimoto Banana is not yet a mistress of poetry, but she is a past master of kitsch.
    ellauri182.html on line 141: “The tone of Yashimoto’s stories is strange, for it veers from childlike naivete to flights of bizarre fancy, which is just like most of Japanese comic books for teenagers.” the publicity photograph of Yoshimoto Banana, hugging her little puppy dog, is cuteness personified. The fact that her father is the most famous philosopher of the 1960s new left gives her name an extra air of incongruousness, as though there were a young German novelist called Banana Habermas. It's daddy's fault! Banana is daddy's girl. Daddy oli sille isänä ja äitinä.
    ellauri182.html on line 157: L’introduction à la théorie du phénomène psychique est également publié en 1971. Il traite, dans d'autres essais, des auteurs occidentaux tels que Georges Bataille, Maurice Blanchot, Michel Leiris, Henry Mille, Carl-Gustav Jung ou encore Gaston Bachelard, et dialogue avec Michel Foucault ou Jean Baudrillard.
    ellauri182.html on line 158: Sen töräyxiä julkaistiin taskukirjana. Sen paras kaveri oli l'essayiste Shigesato Itoi, célèbre aussi comme auteur de slogans publicitaires.
    ellauri182.html on line 169: Nianfo (Chinese: 念佛; pinyin: niànfó, Japanese: 念仏 (ねんぶつ, nenbutsu), Korean: 염불; RR: yeombul, Vietnamese: niệm Phật, "laula Buddha") is a term commonly seen in Pure Land Buddhism. In the context of Pure Land practice, it generally refers to the repetition of the name of Amitābha. It is a translation of Sanskrit buddhānusmṛti (or, "recollection of the Buddha").
    ellauri182.html on line 171: During this period, Hōnen taught the new nembutsu-only practice to many people in Kyoto society and amassed a substantial following but also came under increasing criticism by the Buddhist establishment there. Among his strongest critics was the monk Myōe and the temples of Enryaku-ji and Kōfuku-ji. The latter continued to criticize Hōnen and his followers even after they pledged to behave with good conduct and to not slander other Buddhists.
    ellauri182.html on line 175: It was during this exile that Shinran cultivated a deeper understanding of his own beliefs based on Hōnen's Pure Land teachings. In 1210 he married Eshinni, the daughter of an Echigo aristocrat. Shinran and Eshinni had several children. His eldest son, Zenran, was alleged to have started a heretical sect of Pure Land Buddhism through claims that he received special teachings from his father. Zenran demanded control of local monto (lay follower groups), but after writing a stern letter of warning, Shinran disowned him in 1256, effectively ending Zenran's legitimacy.
    ellauri182.html on line 178: Rennyo is generally credited by Shin Buddhists for reversing the stagnation of the early Jōdo Shinshū community, and is considered the "Second Founder" of Jōdo Shinshū. His portrait picture, along with Shinran's, are present on the onanizing (altar) area of most Jōdo Shinshū temples. However, Rennyo has also been criticized by some Shin scholars for his engagement in medieval politics and his alleged divergences from Shinran's original thought.
    ellauri182.html on line 180: In contemporary times, Jōdo Shinshū is one of the most widely followed forms of Buddhism in Japan, although like other schools, it faces challenges from many popular Japanese new religions, or shinshūkyō, which emerged following World War II as well as from the growing secularization and materialism of Japanese society.
    ellauri182.html on line 181: Shin Buddhism (sääribuddhalaisuus) can be understood as a "practiceless practice", for there are no specific acts to be performed such as there are in the "Path of Sages". In Shinran's own words, Shin Buddhism is considered the "Easy Path" because one is not compelled to perform many difficult, and often esoteric, practices in order to attain higher and higher mental states.
    ellauri182.html on line 185: Amitābha is the principal buddha in Pure Land Buddhism, a branch of East Asian Buddhism. In Vajrayana Buddhism, Amitābha is known for his longevity attribute, magnetising Western attributes of discernment, pure perception and purification of the aggregates with a deep awareness of emptiness of all phenomena. According to these scriptures, Amitābha possesses infinite merit resulting from good deeds over countless past lives as a bodhisattva named Dharmākara. Amitābha means "Infinite Light", and Amitāyus means "Infinite Life" so Amitābha is also called "The Buddha of Immeasurable Light and Life". Kuulostaa ihan määzhik kortilta.
    ellauri182.html on line 187: As in other Pure Land Buddhist schools, Amitābha is a central focus of the Buddhist practice, and Jōdo Shinshū expresses this devotion through a chanting practice called nembutsu, or "Mindfulness of the Buddha [Amida]". The nembutsu is simply reciting the phrase Namu Amida Butsu ("I take refuge in Amitābha Buddha"). Jōdo Shinshū is not the first school of Buddhism to practice the nembutsu but it is interpreted in a new way according to Shinran. The nembutsu becomes understood as an act that expresses gratitude to Amitābha; furthermore, it is evoked in the practitioner through the power of Amida's unobstructed compassion. Therefore, in Shin Buddhism, the nembutsu is not considered a practice, nor does it generate karmic merit. It is simply an affirmation of one's gratitude. Indeed, given that the nembutsu is the Name, when one utters the Name, that is Amitābha calling to the devotee. This is the essence of the Name-that-calls.[7]
    ellauri182.html on line 190: In another departure from more traditional Pure Land schools, Shinran advocated that birth in the Pure Land was settled in the midst of life. At the moment one entrusts oneself to Amitābha, one becomes "established in the stage of the truly settled". This is equivalent to the stage of non-retrogression along the bodhisattva path.
    ellauri182.html on line 191: Many Pure Land Buddhist schools in the time of Shinran felt that birth in the Pure Land was a literal rebirth that occurred only upon death, and only after certain preliminary rituals. Elaborate rituals were used to guarantee rebirth in the Pure Land, including a common practice wherein the fingers were tied by strings to a painting or image of Amida Buddha. From the perspective of Jōdo Shinshū such rituals actually betray a lack of trust in Amida Buddha, relying on jiriki ("self-power"), rather than the tariki or "other-power" of Amida Buddha. Such rituals also favor those who could afford the time and energy to practice them or possess the necessary ritual objects—another obstacle for lower-class individuals. For Shinran Shonin, who closely followed the thought of the Chinese monk Tan-luan, the Pure Land is synonymous with nirvana.
    ellauri182.html on line 195: For Jōdo Shinshū practitioners, shinjin develops over time through "deep hearing" (monpo) of Amitābha's call of the nembutsu. According to Shinran, "to hear" means "that sentient beings, having heard how the Buddha's Vow arose—its origin and fulfillment—are altogether free of doubt."[9] Jinen also describes the way of naturalness whereby Amitābha's infinite light illumines and transforms the deeply rooted karmic evil of countless rebirths into good karma. It is of note that such evil karma is not destroyed but rather transformed: Shin stays within the Mahayana tradition's understanding of śūnyatā and understands that samsara and nirvana are not separate. Once the practitioner's mind is united with Amitābha and Buddha-nature gifted to the practitioner through shinjin, the practitioner attains the state of non-retrogression, whereupon after his death it is claimed he will achieve instantaneous and effortless enlightenment. He will then return to the world as a Bodhisattva, that he may work towards the salvation of all beings.
    ellauri182.html on line 200: What is a word for name-calling? In this page you can discover 11 synonyms, antonyms, idiomatic expressions, and related words for name-calling, like: mad-quite, abusing, Oooooooooh, insult, names, foul-language, insulting, rudeness, bad-language, derogating and white-slavery.
    ellauri182.html on line 209: Cross-national epidemiological studies show that prevalence rates of common mental disorders (i.e. depression, anxiety disorders, and post traumatic ressi) vary considerably between countries, suggesting cultural differences. In order to gather evidence on how culture relates to the aetiology and phenomenology of mental disorders, finding meaningful empirical instruments for capturing the latent (i.e. non-visible) construct of 'culture' is vital. In this review, we suggest using value orientations for this purpose. We focus on Schwartz's value theory, which includes two levels of values: cultural and personal. We identified nine studies on personal values and four studies on cultural values and their relationship with common mental disorders. This relationship was assessed among very heterogeneous cultural groups; however, no consistent correlational pattern occurred. The most compelling evidence suggests that the relationship between personal values and mental disorders is moderated by the cultural context. Hence, assessing mere correlations between personal value orientations and self-reported symptoms of psychopathology, without taking into account the cultural context, does not yield meaningful results. This theoretical review reveals important research gaps: Most studies aimed to explain how values relate to the aetiology of mental disorders, whereas the question of phenomenology was largely neglected. Moreover, all included studies used Western instruments for assessing mental disorders, which may not capture culturally-specific phenomena of mental distress. Finding systematic relationships between values and mental disorders may contribute to making more informed hypotheses about how psychopathology is expressed under different cultural circumstances, and how to culturally adapt psychological interventions.
    ellauri182.html on line 218: Kirjallisuussiten ge-list-of-common-themes/">jättimäinen luettelo yleisistä teemoista on "jännästi" vähän eri proosalle, runoudelle ja leffoille. Ehkä jotkut aiheet on liian monimutkaisia leffoille ja liian arkisia runoille? Proosan aiheet on lausemaisempia ja niissä on usein mukana joku opetus. Mutta onko runo- tai leffa-aiheita joita ei sovi käsitellä proosassa? Onko proosa, runot ja leffat yleisesti ottaen tarkoitettu eriluonteisille ihmisille ja sixi niiden teematkin on erilaisia, vastaten yleisön (ja/tai väsääjien) luonteenomaisia harrastuxia ja arvomaailmoja? Vai onko tässä otannallinen vääristymä. Se on todennäköistä. Sopii toivoa, että netti ym. julkisuudessa esiintyvien termiittiapinoiden pärstien ja mielipiteiden tomppelius on vääristymä sekin, eli esiin nousevat pahimmat paskakökkäreet kuin kerma maidon pinnalle. Vaikka toisaalta, tavallset turvelothan ne kökkäreet esiin nostavat kuin 200M kärpästä, Google-äänestyxellä.
    ellauri182.html on line 231: Muita polttavimpia kysymyxiä: Can you feel the love tonight? Can you geet pregnant on your period? Can one get pregnant from precum? Can dogs eat cucumber? Why is my poop green? Why should we hire you? Why are cats afraid of precumber? Why did I get married? How to tie a tie? How to lose weight? How to get away with murder? Where is my refund? Where is my mind? Which Disney princess are you? Which side is your appendix on? Who wants to be a millionaire? Who won the powerball?
    ellauri182.html on line 248: Talking about one’s problems can be a great way to get something off your chest. While it is okay to admit that you’re having a hard time, as with other “negative” topics, try to not come across as someone who’s just complaining all the time without actually trying to change anything. Girls don't spread legs for whiners.
    ellauri182.html on line 255: 19. Sex & gender topics
    ellauri182.html on line 257: 20. Intelligent topics
    ellauri182.html on line 271: Näitä listoja sopivammalta paasausten luokitteluun näyttäisi tää Wikipedian jo vanhentunut Topic list coverage checklist. Siinäkin piirtyy termiittiapinan aivokartan pikku homunculus ilmiselvästi: iso pää ja genitaalit, silmät, sormet, suu. Muut eläimet, luonto ja maailma pieninä kuin Eurooppa ja Aasia New Yorkerin kannessa.
    ellauri182.html on line 322: Researchers studied 32 children, aged three to six, and 34 chimpanzees, aged three to six.
    ellauri182.html on line 326: They found that the youngsters showed frustration or determination on their faces as they struggled with the challenges.
    ellauri182.html on line 327: They could be seen raising their chins and pressing their lips together in concentration.
    ellauri182.html on line 334: gest.org/wp-content/uploads/2014/05/4327755105124.jpg" height="250px" />
    ellauri182.html on line 347: "gear", gin "gin", gel "gel", but not for all. The words geim "party" and keip
    ellauri182.html on line 351: As no affricates exist in Icelandic, English affricates have to be exchanged
    ellauri182.html on line 359: has an affricate like in sjans or sens (note that é stands forj V) "change", and
    ellauri182.html on line 360: [s] is usually used for an affricate in final position like in bridds "bridge".
    ellauri182.html on line 365: i.e. bridds, djobb, djók, geim, gel, gin, and sjó. Other examples are breik "break", bœti "byte", dóp "dope", greip "grapefruit", lúkk "look", meik "make-up", meil "e-mail", sjampó "shampoo", sjeik "(milk)shake", and teip "tape".
    ellauri182.html on line 366: The masculines that get strong declension are inflected as -stems, i.e.
    ellauri182.html on line 371: weak declension, i.e. they acquire the endings -a in genitive singular and -ar in
    ellauri182.html on line 373: "hamburger", jeppi "jeep", maskari "mascara", plebbi from "plebeian =
    ellauri182.html on line 376: word blók "bloke" can be mentioned: it acquires the endings -ar in genitive
    ellauri182.html on line 378: plural (blókar— blœkur). Words ending in -ik, like grafik "graphic", lýrik "lyric", politik "politics", trafftk "traffic" get the ending -ur in genitive singular, but no plural, and words with the suffix -sjón, as e.g. aksjón "action", have the endings -ar in genitive singular and -ir in nominative and accusative plural (aksjónar—aksjónir). As -sjón is not accepted as an Icelandic suffix, aksjón counts as a foreign word, but not as a loanword. [Silly bitch, it is a Danish loan put to new use.]
    ellauri182.html on line 381: ending -u in genitive singular and -ur in nominative and accusative plural
    ellauri182.html on line 392: methods used today are unlikely to be sufficient to protect the language from
    ellauri182.html on line 393: English influence on the vocabulary and structure of the language.
    ellauri182.html on line 403: Länsi on idästä kazoen idässä ja itä lännestä kazoen lännessä. Silti on selvää että maailmanhegemonia on ja pysyy lännen käsissä. Se johtuu siitä että yli puolet apinoista haluaa olla länkkäreitä (kz. Shalom Schwarzin arvoympyrä). Kas juttuhan menee Darwinilla näin: Kun vallattavaa ruokamaata riittää, paras lisääntymisstrategia on hajoita ja hallize, ei pelata paikkaa vaan leviämisnopeutta, räjähtävää kasvua. Tämä on toiminut länsiapinoilla nyt jo puoli tuhatta vuotta ilman rajoituxia, ja yli 50% koko maailman apinoista on siihen tyytyväisiä. Laissez faire, seppoillaan, jos et menesty on vika sussa izessä. Tää on vapautta, liberoina edetään monokulttuurisella ruohokentällä. Tää on demokratiaa, ne jotka jaxaa ja välittää niin äänestää, ne jotka tietää jo hävinneensä eivät viizi edes laahustaa laatikolle. Kaikkein vähiten ne haluaa että joku kiilaa ohi alhaalta. Eli valta on ylä- ja keskiluokalla, loput ovat laahusta ja rupusakkia. Mutta niitä on kuitenkin alle 50% ! Tai siis niiden vaikutusmahixet on ainakin.
    ellauri182.html on line 423: All well and good, but I would like to suggest a very different lesson that can be learned. If you want to actively participate then grab a pencil, an eraser and a clean sheet of paper.
    ellauri182.html on line 441: Once the choice has been made internally and you begin to change your life prepare yourself to be amazed at the reaction you get from those around you. They probably think you've gone crazy, like me.
    ellauri182.html on line 443: What is inside is outside; what is outside is inside. Think about a Möbius strip, or a Klein bottle. No way for a fart to stay inside. As within, so without. This ancient wisdom is as applicable today as it was centuries ago. Make a positive change within yourself and see that positivity reflected back at you by the people around you and the circumstances you find yourself in.
    ellauri183.html on line 50: Malamuutti piti leffoista ja kertoi kavereille niiden juonia. He was especially fond of Charlie Chaplin's comedies. Silläkin oli hullu veli Sakari. Malamud's mother, Bertha, and his brother, Eugene, were both mentally ill. Bertha died when Bernard was 15, possibly a suicide. Sakari eli kovan ja yxinäisen elämän ja kuoli viisikymppisenä.
    ellauri183.html on line 58: humanist: The word "humanism" derives from the Latin concept humanitas, which was first used by Cicero to describe values related to economic liberal education. The word disappeared for the dark middle ages and reappeared during the Italian Renaissance as umanista and reached the English language in the 16th century. The word "humanist" was used to describe a group of studenz of classical literature and those advocating for education based on it. In the early 19th century, the term Humanismus was used in Germany equivocally and it re-entered the English language second time anally. The more popular use signifying a non-religious approach to life, implying an antithesis to theism, viz. atheism.
    ellauri183.html on line 63: Nida-Rümelin, Julian (2009). "Philosophical grounds of humanism in economics". In Heiko Spitzeck (ed.). Humanism in Business. Shiban Khan, Ernst von Kimakowitz, Michael Pirson, Wolfgang Amann. Cambridge University Press. ISBN 978-0-521-89893-5.
    ellauri183.html on line 68: In 1974, philosopher Sidney Hook defined humanism and humanisz by negative characteristics. According to Hook, humanisz are opposed to the imposition of one culture in some civilizations, do not belong to a church or established religion, do not support dictatorships, do not justify violence for social reforms or are more loyal to an organization than their abstract values. Hook also said humanisz support the elimination of hunger and improvemenz to health, housing, and education. No sitä varsinkin.
    ellauri183.html on line 76: Loppuikänsä Bernad opetti luovaa kirjoittamista Vermontissa Benningtonin naisten collegessa. Ann joka oli sentään käynyt Cornellin typed his manuscripz and reviewed his writing. Oliko Berniellä sillä aikaa jimbajambaa coedien hameissa? New York Times tietäisi muttei kerro ilmaisexi. In the book The Natural by Bernard Malamud the main character Roy Hobbs had a very distinct flaw, a flaw that millions of American men and women both have..... an obsession with sex which affected his character and which made him a very unsuccessful man.
    ellauri183.html on line 82: Malamud laughs at the labels which contemporary critics have pinned on him. "Tragico-comico, realistico-fabulistico; the more the merrier!" More human excellence! More generosity! More coed pussy! Want to keep up with breaking news? Subscribe to our email newsletter.
    ellauri183.html on line 93: Little wonder that Malamud refused to talk to Roth for several years. They were reconciled in May 1978, when Malamud and his wife, Ann, accepted a dinner invitation in London from Roth and Claire Bloom, who were then living together. The two men kissed on the lips like Brezhnev and Honecker and resumed their friendship, according to a memoir by Malamud’s daughter, Janna Malamud Smith.
    ellauri183.html on line 96: As a reward for winning the feud, U.S. President Barack Obama presented the 2010 National Lizardities Medal to novelist Philip Roth during a ceremony in the East Room of the White House, on March 2, 2011 in Washington, DC. Getty Images.
    ellauri183.html on line 101: The apocalyptic gloom of his subject seems hopelessly out of place in this cheery, sun-washed house, a rambling white-frame idyll near Bennington College, where Malamud has taught for 20 years. A comforting percussion of cooking sounds comes from the big kitchen where his wife Ann, a chipper dynamo of a woman, is devising lunch; on the porch an old tiger tomcat lolls ingratiatingly; and in the distance the cloud-dappled foothills of the Green Mountains hover like a Yankee daydream.
    ellauri183.html on line 103: And Malamud himself -- still frail from a recent illness -- at first appears an improbable Isaiah. With his tidy demeanor, incessant self-editing ("no, wait, there's a better word . . . ") and deadpan, scrupulous style, he could be the most successful publican in Galilee. He is uneasy with talking about himself ("that kind of stuff, it's not up his alley," says his publicity-hungry "friend" Philip Roth) and seems reluctant to start. He pauses to choose among several pairs of glasses, then sits down carefully, feet flat on the floor, long fingers knitted in his lap. Finally, with the anxious geniality of a brave man settling in for root canals, he says, "Now then, I think we can begin."
    ellauri183.html on line 105: "One of the earliest letters I got was from a Jewish gentleman who wrote, 'Your father must be whirling in his grave!'" His father was a Yiddish-speaking Russian immigrant who had a small grocery store in Brooklyn.
    ellauri183.html on line 107: He forbade television in the house until the late '50s to encourage Paul and Janna to read. And he set an example of "incredible and absolutely consistent discipline," reading every night in his slow, methodical way, underlining frequently. He doesn't prize material things all that highly, and the center of his life has always been his family and friends.
    ellauri183.html on line 110: Toisin sanoen: vapaa tahto on kyberneettinen versio determinismistä, siis Ilkka Niiniluodon suotta pilkkaama Ahmavaaran korkkiruuvi! "That's how an inventive god earns his living. I can't outguess my characters all the time, although I know I try. But when I get a character to surprise me, then I know I'm cooking with gas."
    ellauri183.html on line 112: He is irritatingly compared to Nobel laureate Isaac Bashevis Singer. "Don't lump me in with Singer. We're very different. I don't go in for the schlemiel interpretation. There's a difference of intent. I am serious. I have not given up the hero -- I simply use heroic qualities in small men like myself. There ought to be more heroes like myself. Idealism has become a strange word."
    ellauri183.html on line 134: Venezia kauppiaassa on joku Jessica. Niin se oli se juutalainen misu, Shylockin tytär. In the play, she elopes with Lorenzo, a penniless Christian, and a chest of her father's money, eventually ending up in Portia and Bassanio's household. In the play's dramatic structure, Jessica is a minor but pivotal role. Her actions motivate Shylock's vengeful insistence on his "pound of flesh" from Antonio; her relationships with Lorenzo and Shylock serves as a mirror and contrast to Portia's with Bassanio and with her father; her conversion to Christianity is the end of Shylock's line's adherence to the Jewish faith.
    ellauri183.html on line 149: Buz kysyi: Mikä on ihminen, isi? Cohn sanoi arvelevansa että ihminen on se joka suhtautuu herkästi ja suojelee elämää ja sivilisaatiota. Buz sanoi että hän oli mieluummin simpanssi. Tai kristitty. Gottlob, Calvin Cohnin poika joka tykkää enemmän pojasta kuin isästä on aika veitikka. Se ei halua Aatami ja Eeva -tarinaa koska siinä on se käärme, kaarmeet ruomivat mahallaan. Se ei halua Kain ja Aabel tarinaa, koska se ei pidä väkivallasta ja verenvuodatuxesta. Väkivalta Uudessa Testamentissa johtuu siitä että he ristiinaulizivat Jeexus Nasaretilaisen. "Ketkä he?" kysyi Cohn valppaasti. "Roomalaiset sotilaat." Cohn taputti Buzia päälaelle. "Kerro minulle se tarina jossa isa katkaisi pienen poikansa kaulan" Buz pyysi. Cohn vastasi suuttuneena: "Olen sanonut jo vaikka kuinka monta kertaa että Abraham ei katkaissut Iisakin kaulaa. Enkeli esti viime tingassa." Kaikki vain osoittivat toisilleen että he rakastivat toisiaan. Iisakille ei jäänyt mitään traumoja. Buz piti onnellisista lopuista. "Jumala on rakkaus", hän sanoi. Cohn ei ollut varma siitä muttei sanonut mitään. Mutta oliko syntipukin murhaaminen muka sivistunut teko, kysyy Buz. Mina olen elain ja olen aina ollut vegetariaani! Syon banaania mutten ime sun penista ennenkuin mennaan naimisiin.
    ellauri183.html on line 153: Ortega y Gasset väitti että simpanssit ei muista äitiään. Vitun humanisti. Gottlob ei pitänyt Hozesta. En minäkään. Buzin mielestä elämän tarkoitus on pitää niin hauskaa kuin olla voi ja hypistellä penistä. Cohn ei antanut simpanssin pitää kikkelistä mutta antoi Buzin imuttaa. George kazoi päältä mustasukkiaisena. Eikös joku niistä olis voinut olla narttu, vaikka George? Olis saatu liukkaampi kolmiodraama.
    ellauri183.html on line 157: Leopoldo Lugones Argentiinasta kirjoitti 1906 apinaesseen, jossa järbä koitti opettaa simpanssia viestimään homo sapiensin kielellä, kyllästyi sitten ja alkoi piiskata oppilasta joka sairastui mutta vaikeni kuin muuri. Kuollessaan se sanoi "Agua amo agua", vettä isäntä vettä. Oppihan se lopulta, mutta liian myöhään kuin mustalaisen hevonen syömättömyyden. Onse kumma miten karvattomat apinat pitää ihan synnyinoikeutenaan kohdella kaltoin karvaisia serkkujaan, niinkuin suomalaiset virolaisia.
    ellauri183.html on line 162: Kierkegaard predicted that his 1843 work Fear and Trembling would be translated into many different languages, and would secure iz author's place in history. He was right. But Fear and Trembling has also led to an enduring caricature of Kierkegaard as advocating a dangerously irrational and individualistic form of religious faith.
    ellauri183.html on line 164: The book is written under a pseudonym, Johannes de silentio, who discusses the biblical story of Abraham's obedient response to God's command to sacrifice his only son, Isaac. Largely on the basis of this story, Abraham has come to be regarded within the Judeo-Christian tradition as the "father of faith". Reflecting on Abraham's willingness to kill his own son therefore provides Kierkegaard with an opportunity to raise difficult questions about the nature, and the value, of Christian faith.
    ellauri183.html on line 172: Kierkegaard's point in Fear and Trembling is not to recommend blind faith in God, but to unsettle his readers' blind faith in themselves. That is to say, he seex to challenge their complacent assumption that they are Christians. Only when this assumption was abandoned, he thought, could people embark on the task of becoming a Christian.
    ellauri183.html on line 174: However, Kierkegaard's Abraham does not just provide a paradigm of religious faith. If he is an admirable figure in spite of his murderous intentions, this is because he confronz with courage the loss of the person whom he loves most dearly. According to Kierkegaard, Abraham is a hero not by virtue of his obedience to God's command, but because he maintains his relationship to Isaac after giving him up.


    ellauri183.html on line 180: When Abraham raises his knife over Isaac's body, this symbolises the fact that every human relationship is haunted by the prospect of death. Love always ends in loss, at least within this life. One response to this existential fact – perhaps the most common response – is to avoid the issue of mortality as much as possible. An alternative response is to face up to the inevitable pain of loss and to relinquish the beloved in advance, so to speak, by giving up hope of enjoying a happy relationship within this lifetime. (This "movement of resignation" is described as "monastic", although it does not literally entail becoming a recluse. It is an internal movement, an adjustment of expectations.) In Kierkegaard's view, this is more noble than the first option, but it is very far from the courage of Abraham, who continues to love Isaac and enjoy his relationship to him in full awareness of the suffering that his death would bring. This aspect of the interpretation of Abraham offered in Fear and Trembling suggesz that, far from being an individualist, Kierkegaard regards human relationships as essential to life.
    ellauri183.html on line 182: In this text, the question of how to respond to the suffering associated with love and loss is closely connected to the question of how to live in relation to God. As many philosophers have pointed out – and as countless ordinary people have experienced at first hand – human suffering presenz a great challenge to belief in a just, loving, all-powerful God. For Kierkegaard, the testing of Abraham accentuates this challenge, and Abraham provides inspiration precisely because he manages to hold together an apparently irreconcilable contradiction: he believes that the God who commands him to do what is most terrible and painful is also the God who loves him. Again, according to this interpretation, the story of Abraham only testifies to the extraordinary difficulty of religious faith.
    ellauri183.html on line 184: Abraham sovelsi Iisakin keisiin zen-filosofiaa: lakkaa ajattelemasta niin nouset korkeammalle leevelille. Kukahan tämänkin pähkähullun lurituxen kyhäsi? Joku sikki Clare Carlisle 11 v. sitten ja sai sen julki vielä Guardianissa. Hyi helvetti. Professor Clare Carlisle is Professor of Philosophy with Contact details at King's College.
    ellauri183.html on line 186: Clare Carlisle studied philosophy and theology at Trinity College, Cambridge, gaining her BA in 1998 and her PhD in 2002, and she remains grateful to Trinity College for the scholarship that supported her doctoral studies. Her travels in India after completing her PhD deepened her interest in devotional and contemplative practices. She is the author of six boox, most recently On Habit (Routledge, 2014), Philosopher of the Heart: The Restless Life of Søren Kierkegaard (Allen Lane / Penguin / FSG, 2019), and Spinoza’s Religion: A New Reading of the Ethics (Princeton University Press, 2021).
    ellauri183.html on line 188: Professor Carlisle joined King’s in 2011, and in addition to her research and teaching for the Department of Theology and Religious Studies she worx in the Office of the Dean as AKC Director. In 2015 she became an AKC (Associate of King’s College).
    ellauri183.html on line 192: Is stealing from a small shop worse than from a chain? Clare Carlisle's moral QA column in Guardian. God's Lamb's report emphasises the severity of property crime, highlighting research by the Policy Exchange thinktank which found that half of burglary victims do not hear back from police after reporting the crime! By moral absolutism, shoplifting and burglary are both absolutely wrong, and equally as bad as fornication or murder.
    ellauri183.html on line 194: Moral absolutism is certainly compatible with an acknowledgement that monetary value depends on circumstance. Jesus, for example, reinforced the 10 commandmenz, which unconditionally prohibit murder, adultery, theft and so on. But one day, when he was teaching in the temple, Jesus watched a poor widow put two small coins in the donation box, while rich people made much larger offerings. “This poor widow has put in more than all of them,” says Jesus, “because she, out of her poverty, has put in all she had to live on.” But by the criterion of moral absolutism they were just the same.
    ellauri183.html on line 212: Eikös tää olluze samainen Marburg, Hartmannin sairaala, jossa Heidegger nuoli Husserlia? Jep sama paikka missä moni muukin kulttuuripää on kykkinyt, varsinkin jutkuja, esim. Schenkel, Krezchmer, Pasternak, Walzu Benjamin, Hanna Arens, Leo Strauss, 'Jaska' Klein.
    ellauri183.html on line 214: En 1916 nació su hijo José Ortega Spottorno, que fue ingeniero agrónomo y fundador del periódico El País. Hei täähän on Espanjan Eljas Erkko, ja sen poika Aatos. Ja samanlaiset "edistysmieliset eli talousliberaalit kannatkin. Oli myötäilevinään La Republicaa mutta oli ize asiassa tyrmistynyt («el artículo donde la Constitución legisla sobre la Iglesia» le parece «de gran improcedencia»).
    ellauri183.html on line 218: Su fraseología indicaba claramente su desengaño ante los resultados del sufragio universal y la necesidad de una autoridad inteligente y paternalista en manos de una élite.
    ellauri183.html on line 236: Para Ortega, la vida humana es la realidad radical, es decir, aquella en la que aparece y surge toda otra realidad, incluyendo cualquier sistema filosófico, real o posible. Para cada ser humano la vida toma una forma concreta.
    ellauri183.html on line 244: El advenimiento de las masas al pleno poder social es un hecho que debemos reconocer: provoca una crisis en la Sociedad Europea porque las masas no pueden liderar la sociedad. Esto no significa que puedan elegir a sus propios representantes. El problema es la hiperdemocracia: eso es la emancipación sin asumir la responsabilidad. El fenómeno de la aglomeración se produce durante este período: ciudades llenas, trenes completos, hoteles completos, las masas están en los lugares públicos. Esto no es malo, es una indicación de la civilización, «aunque el fenómeno es lógico, natural, no se puede negar que no ocurrió antes». Esto no se debe a un auge demográfico sino a la masificación de la sociedad (estos individuos preexistían, pero aún no formaban una masa). En todo esto hay un elemento negativo: los mejores (según sus cualidades) son absorbidos por la masa, «los actores son absorbidos por el coro». Cuando Ortega habla de masa no se refiere a la clase obrera, porque «la masa es el hombre promedio». La Masa no es solo un hecho cuantitativo, sino también cualitativo que define una media que tiende hacia abajo. El componente de la masa no se siente como tal y, por lo tanto, se siente con todo a gusto: no se da cuenta de la condición del conformismo en el que se derrumbó.
    ellauri183.html on line 258: The nuclear holocaust has come and gone. Only one man survives: paleologist Calvin Cohn, who happened to be safely, deeply underwater at the time. And, after some black-humor-ish conversations with God, Cohn is allowed to live—for a while, at least—and he finds himself on an island a la Robinson Crusoe, with a communicative chimp named Buz (product of chimp-speech experiments) as his only companion. Cohn, son of a rabbi, engages in existential, religious, and Talmudic speculations with the chimp—though he refrains from trying to convert him to Judaism. He must reexamine the basics of social interaction—when Buz gets too physically chummy ("If you had suckled the lad, could you marry him?"), when a friendly gorilla appears and causes jealousies, and, above all, when five more talking chimps appear... including the lisping Mary Madelyn, the object of everyone's sexual attention (including Cohn's).
    ellauri183.html on line 268: What the hell was that? Awful on almost every level. Unless post apocalyptic dystopian tales of bestiality float your boat. I'm guessing there was an allegorical message in there somewhere. Not for me. (less)
    ellauri183.html on line 272: I can't say any more about the plot without spoiling it, so I won´t. Cohn himself is--from my perspective anyway--one of those characters you end up really liking and caring and worrying about, in part because he attempts to stay rational and kind no matter how absurd or threatening the situations get. A good book to escape into, especially if you enjoy compelling portrayals of apocalyptic stuff peopled by characters who question the nature of existence in a world where God´s mysteries remain maddeningly unsolvable. (less)
    ellauri183.html on line 287: Conservative former work and pensions secretary Stephen Crabb intervened to describe her comparison as 'historically wrong, factually wrong and morally wrong', and added that it did 'a huge disservice not just to the people of Ukraine but also to the people of Palestine and the people of Israel as well as to all the people in the west, who face a unique situation and set of challenges'.
    ellauri183.html on line 293: inter arma silent leges, sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
    ellauri183.html on line 298: I've seen some images and gifs on r/imgoingtohellforthis and what not showing Jews as miserly people. What's all this about?
    ellauri183.html on line 315: Sylvain Bromberger oli väpelöhkö filosofian proffa MITssä. 1924-2018. His research in the philosophy of linguistics, carried out in part with the late Institute Professor Morris Halle of the linguistics section, included investigations into the foundations of phonology and of morphology.
    ellauri183.html on line 317: Born in 1924 in Antwerp to a French-speaking Jewish family, Bromberger escaped the German invasion of Belgium with his parents and two brothers on May 10, 1940. After reaching Paris, then Bordeaux, his family obtained one of the last visas issued by the Portuguese consul Aristides de Sousa Mendes in Bayonne.
    ellauri183.html on line 319: The family fled to New York, and Bromberger was admitted to Columbia University. However, he chose to join the U.S. Army in 1942, and he went on to serve three years in the infantry. He took part in the liberation of Europe as a member of the 405th Regiment, 102nd Infantry Division. He was wounded during the invasion of Germany in 1945.
    ellauri183.html on line 321: Over the years since founding building 20 in 1966-7, he trained many generations of MIT students, teaching alongside such notables as Halle, Noam Chomsky, Thomas Kuhn, and Ken Hale, without being very notable himself. He wrote some shit about questions that nobody read.
    ellauri183.html on line 323: In 1993, the MIT Press published a collection of essays in linguistics to honor Bromberger on the occasion of his retirement. "The View From Building 20," edited by Ken Hale and Jay Keyser, featured essays by Chomsky, Halle, Alec Marantz, and other distinguished colleagues. Jews every nose of them. Alec is not very distinguished, though he beat me for the Harvard Junior Fellowship.
    ellauri183.html on line 327: Bob May invited the old geezer over to ENS in 2017, a year before he died. Nomppa used to walk him daily round the block, though he had to ask himself why.
    ellauri183.html on line 329: Early research in linguistic formal semantics used Partee's system to achieve a wealth of empirical and conceptual results. Later work by Irene Heim, Angelika Kratzer, Tanya Reinhart, Robert May and others built on Partee's work to further reconcile it with the generative approach to syntax. The resulting framework is known as the Heim and Kratzer system, after the authors of the textbook Semantics in Generative Grammar which first codified and popularized it. The Heim and Kratzer system differs from earlier approaches in that it incorporates a level of syntactic representation called logical form which undergoes semantic interpretation. Thus, this system often includes syntactic representations and operations which were introduced by translation rules in Montague's system. However, work by others such as Gerald Gazdar proposed models of the syntax-semantics interface which stayed closer to Montague's, providing a system of interpretation in which denotations could be computed on the basis of surface structures. These approaches live on in frameworks such as categorial grammar and combinatory categorial grammar.
    ellauri183.html on line 370: Kun Cohn oli ilmaissut ajatuksensa, hän istuutui tuolilleen, ja silloin Eesau nousi, pullisti rintansa ja tarttui tuuheaan oksaan pysyäkseen tanakasti pystyssä kuin Marjan kauluxet. Vegaani George gorilla pieraisi ja lähti.
    ellauri183.html on line 391: Kostoxi Cohn katkoo Gottlobin äänijänteet ja kaikki chimpit taantuu takas punapyllypaviaaneixi. Gottlob pääsee astumaan Mary Magdalenia monta kertaa peräkkäin. Hyväxi lopuxi Gottlob uhraa Cohnin J-lalle kuin Iisakin. Vegaani George Calvinin yarmulka päässä laulaa sille Kaddishin. Hahaa LOL, loppu hyvä, kaikki hyvin.
    ellauri183.html on line 398: ges/74/ugRm748515.jpg?_i=_nA6C44BD5E62DA018DBD88287EC7F97DB" />
    ellauri183.html on line 402: The Jewish Learning Group creates plain language how-to guides on Jewish law and custom, traditional prayer texts with transliteration and instruction, and educational audio and video guides. Their innovative products help G-ds chosen people attain the rudimentary knowledge and confidence needed to build, lead, and further their Jewish observance at a comfortable and gradual pace.
    ellauri183.html on line 485: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään.
    ellauri183.html on line 492: Josef Saramago syyllistyi pyhän hengen pilkkaan, samaan anteexiantamattomaan rikoxeen kuin Ananias ja Safira, ja rangaistuxexi kuolikin vaikka ehti kyllä ensin pokata noobelin Portugalin kirkollisten piirien vastalauseista välittämättä.
    ellauri183.html on line 495: Ananias oli Raamatun Uudessa testamentissa Apostolien tekojen viidennessä luvussa mainittu henkilö, jonka vaimon nimi oli Safira. He olivat alkuseurakunnan jäseniä. Jumala rankaisi heitä äkkikuolemalla Pyhän Hengen pilkasta.
    ellauri183.html on line 497: Uudessa testamentissa on jumalaniskemän lisäxi kaksi muutakin Ananiasta: ylimmäinen pappi Ananias ja sokko Ananias, jolla oli osaltaan vaikutus Paavalin kääntymykseen Jeesuksen seuraajaksi, muttei ketään jonka vaimo on Sua. Sua kohti herrani, sua kohti ain. Tarkoititko sinua? Ananiaan niminen kaupunki on VT:ssä (Nehemiah 11:32) whose name means "protected by God." Or perhaps the meaning of the name Ananiah is: The cloud of the Lord. It is probably the modern Beit Hanina, a small village 3 miles north of Jerusalem.
    ellauri183.html on line 508: 2. (Sept. Α᾿νἰα.) A town in the tribe of Benjamin, mentioned between Nob and Hazor as inhabited after the captivity (Ne 11:32). Schwarz (Palest. p. 13,) regards it as the modern Beit Hanina. three miles north of Jerusalem; a small village, tolerably well built of stone, on a rocky ridge, with many olive-trees (Robinson, Res. 3, 68; comp. Tobler, Topog. von Jerus. 2, 414).
    ellauri183.html on line 511: Mut hetkinen, tää sk. pyhän hengen pilkka olikin jotain muuta, tavallista juutalaista piheyttä! P. Henkeä ei edes mainita! Rahan henki tässä liitelee alkuseurakunnan keskellä. Ei ihme että seurakuntalaiset kauhistuivat. Mihkä porukoihin tässä on nyt jouduttu?
    ellauri183.html on line 547: Joosefin melkein teki mieli hidastaa kulkua lykätäkseen edessä odottavien ongelmien kohtaamista, mutta sitten hän tuli ajatelleeksi että ongelmat, olisivat paljon pahempia, jos lapsi syntyisi kesken matkan, ja hoputti sen takia aasia liikkumaan joutuisammin, osaansa alistunutta eläinparkaa joka ainoastaan itse tiesi miten väsyksissä se jo oli, sillä jos Jumala jotain tietää, hän on kuitenkin vain ihmisten Jumala eikä silloinkaan kaikkien, sillä on lukemattomia ihmisiä jotka elävät samanlaisissa tai vielä huonommissa oloissa kuin aasit ja joiden asemaa Jumala ei ole välittänyt tarkistaa eikä korjata. Aaseilla ja muilla kotieläimillä on sentään paremmat asunnot kuin villieläimillä, varsinkin nyt kun luonnosta on enintään 10% jälellä.
    ellauri183.html on line 549: Muuan matkatovereista oli sanonut Joosefille että Betlehemissä oli majatalo, yhteiskunnan järjestämä suoja joka tarjosi tässä seikkaperäisesti erittelemäämme majoittumisongelmaan päältä päin katsoen oivan ratkaisun, mutta vaatimattomalla kirvesmiehelläkin on sentään oikeus varjella yksityisyyttään, sopii kuvitella miten hävettävältä miehestä olisi tuntunut kun oma vaimo olisi joutunut kaikenlaisen sairaan uteliaisuuden kohteeksi, kun koko majatalo olisi kuiskutellut karkeuksia, etenkin aasien ja kamelien ajajat, jotka olivat yhtä sivistymättömiä kuin elukkansa, paitsi että heillä asiaa vielä pahensi se että he olivat saaneet jumalalta puheenlahjan toisin kuin eläimet. Joosef päätti siksi mennä pyytämään neuvoa ja apua synagoogan vanhimmista ja hämmästeli mielessään ettei ollut mennyt jo aiemmin.
    ellauri183.html on line 557: Portilla ollut orjatar meni sisälle välittämään viestiä, pyyntöä ja tietoa, viipyi jonkin aikaa ja tuli vihdoin tuomaan vastauksen että tänne ei voinut jäädä vaan täytyi etsiä jokin toinen talo, vaikkei sellaista varmaan mistään löytyisi, ja että emäntä käski sanoa että heidän olisi kyllä kaikkein viisainta etsiä suojaa jostain luolasta, kun niitä oli rinteillä paljon, Entä lapsenpäästäjä, Joosef kysyi, ja orjatar vastasi että jos vain isäntäväki antaa luvan ja kysyjä suostuu, hän itse voisi auttaa, sillä hän oli vuosien mittaan ehtinyt nähdä ja oppia talossa yhtä ja toista. Ajat olivat totisesti sangen kovat, tässä se nyt nähtiin, lasta saava vaimo kolkutti ovea, emmekä me päästäneet häntä edes pihakatoksen alle vaan käskimme hänet luolaan synnyttämään karhujen ja susien lailla. Omatunto antoi meille kuitenkin piston, niin että nousimme viimein paikaltamme ja menimme ovelle katsomaan, ketkä siellä oikein etsivät suojaa näin pakottavaan ja epätavalliseen tarkoitukseen, ja kun näimme onnettoman ihmispolon tuskaisan ilmeen, naisensydämemme heltyi ja me puolustelimme kieltoamme harkituin sanoin, sillä meillä oli talo täynnä, Tässä talossa on niin kovin paljon tyttäriä ja poikia, lapsenlapsia, vävyjä ja miniöitä, ettette te mitenkään mahtuneet tänne, mutta orjatar vie teidät meille kuuluvaan luolaan joka on ollut tallina, siellä teidän on mukava olla, siellä ei nyt ole eläimiä, ja sanottuamme tämän ja kuunneltuamme ihmisparkojen kiitokset vetäydyimme takaisin kotimme suojiin tuntien sielumme pohjalla sanomatonta huojennusta, jollaisen vain tunnonrauha antaa.
    ellauri183.html on line 590: Fartleyn mukaan "riippuen lukemastasi, keskiajalla eri Euroopan kaupungeissa oli kahdeksan, kaksitoista, neljätoista tai jopa 18 erilaista pyhää esinahkaa." Rooman pyhän esinahan (myöhemmin Calcata) lisäksi muita hakijoita olivat muun muassa Rooman katedraali Le Puy-en-Velay, Santiago de Compostela, kaupunki Antwerpen, Coulombit että Chartresin hiippakunta, samoin kuin itse Chartres ja kirkot Besançon, Metz, Hildesheim, Charroux. Conques, Langres, Fécamp ja kaksi sisään Auvergne.
    ellauri183.html on line 592: Yksi kuuluisimmista esinahoista/jättirinnoista saapui Antwerpeniin vuonna Brabant vuonna 1100 lahjana kuninkaalta Jerusalemin Baldwin I, joka osti sen Pyhästä maasta ensimmäisen aikana ristiretkistä. Tämä esivalmistelu tuli tunnetuksi, kun Cambrayn piispa, juhlan aikana vain "Massa", näki kolme tippaa verta tyhjentävän alttarin liinavaatteita. Rakennettiin erityinen kappeli ja järjestettiin kulkueet ihmeellisen pyhäinjäännöksen kunniaksi, josta tuli pyhiinvaellusten tavoite. Vuonna 1426 katedraaliin perustettiin veljeys "van der heiliger Besnidenissen on liefs Heeren Jhesu Cristi onser liever Vrouwen Kercke t 'Antwerpen"; sen 24 jäsentä olivat kaikki appeja ja merkittäviä maallikkoja. Pyhäinjäännös katosi vuonna 1566, mutta kappeli on edelleen olemassa, koristeltu kahden värjätyn lasikukon lahjoittamalla ikkunalla nim. Henrik VII:n Englannista ja hänen vaimonsa Elizabeth York vuonna 1503.
    ellauri183.html on line 621: Justus tuntuu epätodennäköisimmältä. Epätodennäköiseltä tuntuu myös että JHWHlla olisi ollut tunnonvaivoja Beetlehemin lasten joukkosurmasta. Pientähän se on tuhannen muun genosidin rinnalla. Parempi on, sanoi Salomo, että toora palaa tulessa kuin että se joutuu naisten käsiin, noiden näsien.
    ellauri183.html on line 638: The Pharisees were the popular leaders of the Jews and the ones most laypeople looked to with confidence. The majority of the Jewish population was then expecting a world ruling messianic king to arise on the historical scene. And indeed, Josephus tells us that after Herod’s death many “kingly upstarts” emerged in Judaea and this reflects the general expectancy of the Jews that the messianic age was then imminent.
    ellauri183.html on line 650: Jeesus oli itse lähempänä farisealaisia kuin muita Israelin tuon ajan puolueita: saddukeuksia, selootteja ja essealaisia. Fariseusta käytetään myös synonyyminä ulkokultaisuudelle Uuden testamentin evankeliumien painotusten mukaan. Jeesuksella ja fariseuksilla oli hyvin vähän teologisia eroja. Jeesuksen kritiikki suuntautui siihen, että fariseukset eivät eläneet kuten he opettivat, ja siihen, että fariseukset painottivat mishnaa halakhan sijaan eliskä lain kirjainta sen hengen sijaan. lähde?
    ellauri184.html on line 34: ges-na.ssl-images-amazon.com/images/S/pv-target-images/c0dd58d20378b77375d77027a9810b121504ae8eb64c3ac6c3600376ddae242a._RI_V_TTW_.jpg" width="100%" />
    ellauri184.html on line 42: Norman Kingsley Mailer (January 31, 1923 – November 10, 2007) oli juutalainen vaikka normannimaisella salanimellä. Nachem ("Norman") Malech ("Kingsley") Mailer was born to a Jewish family in Long Branch, New Jersey on January 31, 1923. Carl Erik Carlsonia 3vk vanhempi, mutta kuoli 3v nuorempana. Sah nicht als Skelett aus, lyhkönen ja läski kolli. His father, Isaac Barnett Mailer, popularly known as "Barney", was an accountant born in South Africa, and his mother, Fanny (née Schneider), ran a housekeeping and nursing agency. Mailer's sister, Barbara, was born in 1927. Samanlaisia Schnizeleitä kuin Marxin veljexet, vaikka roomalaistuneita.
    ellauri184.html on line 44: Mailer was raised in Brooklyn, first in Flatbush on Cortelyou Rd and later in Crown Heights at the corner of Albany and Crown Streets. Mailer graduated from Boys High School and entered Harvard College in 1939, when he was 16 years old. As an undergraduate, he was a member of the Signet Society. Mousiken poiei kai ergazou, tee musaa ja duunaa. At Harvard, he majored in engineering sciences, but took writing courses as electives. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941.
    ellauri184.html on line 48: During his time in the Philippines, Mailer was first assigned to regimental headquarters as a typist, then assigned as a wire lineman. In early 1945, after volunteering for a reconnaissance platoon, he completed more than two dozen patrols in contested territory, and engaged in a few firefights and skirmishes. After the Japanese surrender, he was sent to Japan as part of the army of occupation, was promoted to sergeant, and became a first cook and argued about his girth.
    ellauri184.html on line 56: Mailer was married six times and had nine children. He fathered eight children by his various wives and infernally adopted his sixth wife's son from another marriage.
    ellauri184.html on line 58: Mailer's first marriage was to Beatrice Silverman. They eloped in January 1944 because neither family would likely have approved. They had one child, Susan, and divorced in 1952 because of Mailer's infidelities with Adele Morales.
    ellauri184.html on line 60: Morales moved in with Mailer during 1951 into an apartment on First Avenue near Second Street in the East Village, and they married in 1954. They had two daughters, Danielle and Elizabeth. After attending a party on Saturday, November 19, 1960, Mailer stabbed Adele twice with a two-and-a-half inch blade that he used to clean his nails, nearly killing her by puncturing her pericardium. He stabbed her once in the chest and once in the back. Adele required emergency surgery but made a quick recovery. Mailer claimed he had stabbed Adele "to relieve her of cancer". He was involuntarily committed to Bellevue Hospital for 17 days. While Adele did not press charges, saying she wanted to protect their daughters, Mailer later pleaded guilty to a reduced charge of assault saying, "I feel I did a lousy, dirty, cowardly thing", and received a suspended sentence of three years' probation. In 1962, the two divorced. In 1997, Adele published a memoir of their marriage entitled The Last Party, which recounted her husband stabbing her at a party and the aftermath. This incident has been a focal point for feminist critics of Mailer, who point to themes of sexual violence in his work.
    ellauri184.html on line 64: His fourth marriage, in 1963, was to Beverly Bentley, a former model turned actress. She was the mother of two of his sons, producer Michael Mailer and actor Stephen Mailer. They divorced in 1980.
    ellauri184.html on line 66: His fifth wife was Carol Stevens, a jazz singer whom he married on November 7, 1980, and divorced in Haiti on November 8, 1980, thereby legitimating their daughter Maggie, born in 1971.
    ellauri184.html on line 68: His sixth and last wife, whom he married in 1980, was Norris Church Mailer (born Barbara Jean Davis, 1949–2010), an art teacher. Why did she have to use a pseudonym as well? Apparently she was not a kike. They had one son together, John Buffalo Mailer, a writer and actor. Mailer raised and infernally adopted Matthew Norris, Church's son by her first husband, Larry Norris. Living in Brooklyn, New York and Provincetown, Massachusetts with Mailer, Church worked as a model, wrote and painted.
    ellauri184.html on line 72: Bodily urges are fundamental to Mailer's approach to novels and short works. According to his obituary in The Independent, his "relentless machismo seemed out of place in a man who was actually quite small – though perhaps that was where the aggression originated." For Mailer, African-American men reflected a challenge to his own notions of masculinity. His pecker was not much bigger than those of Hemingway and Scott Fitzgerald, about the size of his pen knife. Like many men with a tiny penis he sought comfort with men and women equally. Throughout his work and personal communications, Nuchem repeatedly expresses interest in, includes episodes of or makes references to, bisexuality or homosexuality.
    ellauri184.html on line 74: Mailer wrote 12 novels in 59 years. After completing courses in French language and culture at the University of Paris in 1947–48, he returned to the U.S. shortly after The Naked and the Dead was published in May 1948. A New York Times best seller for 62 weeks, it was the only one of Mailer's novels to reach the number one position. It was hailed by many as one of the best American wartime novels and included in a list of the hundred best English-language novels of the twentieth century by the Modern Library. The book that made his reputation sold over a million copies in its first year, (three million by 1981) and has never gone out of print. It is still considered to be one of the finest depictions of Americans in combat during World War II.
    ellauri184.html on line 78: Mailer wrote his fourth novel, An American Dream, as a serial in Esquire magazine over eight months (January to August 1964), publishing the first chapter two months after he wrote it. In March 1965, Dial Press published a revised version. The novel generally received mixed reviews, but was a best seller. Joan Didion praised it in a review in National Review (April 20, 1965) and John W. Aldridge did the same in Life (March 19, 1965), while Elizabeth Hardwick panned it in Partisan Review (spring 1965).
    ellauri184.html on line 80: Mailer's fifth novel, Why Are We in Vietnam? was even more experimental in its prose than An American Dream. Published in 1967, the critical reception of WWVN was mostly positive with many critics, like John Aldridge in Harper's, calling the novel a masterpiece and comparing it to Joyce. Mailer's obscene language was criticized by critics such as Granville Hicks writing in the Saturday Review and the anonymous reviewer in Time. Eliot Fremont-Smith calls WWVN "the most original, courageous and provocative novel so far this year" that's likely to be "mistakenly reviled". Other critics, such as Denis Donoghue from the New York Review of Books praised Mailer for his verisimilitude "for the sensory event". Donoghue recalls Josephine Miles' study of the American Sublime, reasoning WWVN's voice and style as the drive behind Mailer's impact.
    ellauri184.html on line 82: In 1972, Joyce Carol Oates called Vietnam "Mailer's most important work"; it's "an outrageous little masterpiece" that "contains some of Mailer's finest writing" and thematically echoes John Milton's Paradise Lost.
    ellauri184.html on line 84: In 1980, The Executioner's Song, Mailer's "real-life novel" of the life and death of murderer Gary Gilmore, won the Pulitzer Prize for fiction. Joan Didion reflected the views of many readers when she called the novel "an absolutely astonishing book" at the end of her front-page review in the New York Times Book Review.
    ellauri184.html on line 86: Mailer spent a longer time writing Ancient Evenings, his novel of Egypt in the Twentieth Dynasty (about 1100 BC), than any of his other books. He worked on it for periods from 1972 until 1983. It was also a bestseller, although reviews were generally negative. Harold Bloom, in his review said the book "gives every sign of truncation", and "could be half again as long, but no reader will wish so", while Richard Poirier called it Mailer's "most audacious book".
    ellauri184.html on line 88: Harlot's Ghost, Mailer's longest novel (1310 pages), appeared in 1991 and received his best reviews since The Executioner's Song. It is an exploration of the untold dramas of the CIA from the end of World War II to 1965. He performed a huge amount of research for the novel, which is still on CIA reading lists. He ended the novel with the words "To be continued" and planned to write a sequel, titled Harlot's Grave, but other projects intervened and he never wrote it. Harlot's Ghost sold well.
    ellauri184.html on line 90: His final novel, The Castle in the Forest, which focused on Hitler's childhood, reached number five on the Times best-seller list after publication in January 2007. It received reviews that were more positive than any of his books since The Executioner's Song. Castle was intended to be the first volume of a trilogy, but Mailer died several months after it was completed. The Castle in the Forest received a laudatory 6,200-word front-page review by Lee Siegel in the New York Times Book Review, as well as a Bad Sex in Fiction Award by the Literary Review magazine.
    ellauri184.html on line 95: Notorious philanderer," "egomaniac," "pugnacious" and "pompous" are a few of the milder epitaphs that have been used to describe controversial and larger-than-life (inevitably) Norman Mailer. His New York Times obituary was even titled, "Norman Mailer, Towering Writer With Matching Ego, Dies at 84." Known in the literary world as one of the greatest writers of the twentieth century, Mailer won two Pulitzer Prizes in literature and one National Book Award. He is credited with having pioneered creative nonfiction as a genre, also called New Journalism. During his life he became as famous for his relationships with women as he did for his literary work. He was married six times and fathered eight children. Here is a brief look at some the six wives of Norman Mailer.
    ellauri184.html on line 97: Bea Silverman was Norman Mailer's college sweetheart and first wife. He met her during his junior year at Harvard while she was a student at Boston University. They divorced in 1952 when Nuchem was already philandering with Speedy Gonzales.
    ellauri184.html on line 99: Norris Church was born Barbara Jean Davis and grew up in Atkins, Arkansas, the daughter of Free Will Baptists. At the age of three she won the title of Little Miss Little Rock. In her twenties she had a brief fling with a young Bill Clinton. She met Mailer in 1975 when he came to Russellville, Arkansas to promote his biography of Marilyn Monroe. The two fell into a passionate love affair, despite their 26-year age difference (sama kuin jos mä olisin vaihtanut Seijan niihin pieniin kiinalaisiin), and Church moved to New York a few months later. At the suggestion of Mailer, she changed her name to Norris Church when she began modeling with the Wilhelmina Modeling Agency. Norris was the last name of her first husband, and Mailer suggested Church since she had been a frequent church-goer while she was growing up. Eli siis tää Jee-suxen bio oli niikö lahja Norrixelle.
    ellauri184.html on line 112: Parempi olla Herodeen sika kuin sen poika, quippas Augustus. Söiköhän se sikoja? Sehän oli kike vain nimeltä. Herodexen genosidin historiallisuudesta taisi olla epäilyxiä.
    ellauri184.html on line 129: The word “Cousin” in Greek is “suggenis” which means “kinswoman” or “relative.” The word “suggenis” does not necessarily mean “cousin.” It simply implies that Mary and Elizabeth were relatives, with no indication as to degree of relationship.
    ellauri184.html on line 163: Ja hänet sahattiin kappaleiksi puusahalla. Ja he sahasivat palasiksi Jesajan, Aamoksen pojan, puusahalla. Ja Manasse ja Balkiira ja väärät profeetat ja ruhtinaat ja kansa, kaikki katselivat. Ja profeetoille, jotka olivat hänen kanssaan, hän sanoi ennen kuin hänet oli paloiteltu, "Menkää Tyyron ja Siidonin maakuntaan, sillä vain minulle Jumala on sekoittanut juoman." Ja kun Jesajaa sahattiin kappaleiksi, hän ei huutanut ääneen eikä itkenyt, mutta hänen huulensa puhuivat Pyhän Hengen kanssa kunnes hänet oli sahattu kahtia. Tästä on jo saarnattu paasauxessa 17. Kuviakin löytyy. Sahaussuunta vaihtelee, joskus sagittaalisesti halki (munista sopii aloitella), joskus dorsaalisesti poikki ja pinoon puukuoressa, kuten tässä.
    ellauri184.html on line 197: Saatanalta se oppi silmäniskut samanmielisille miehille. Niillä se sai kerätyxi kokoon Cambridgen apostolinsa.
    ellauri184.html on line 211: Nazareth (/ˈnæzərəθ/ NAZ-ər-əth; Arabic: النَّاصِرَة, an-Nāṣira; Hebrew: נָצְרַת, Nāṣəraṯ; Aramaic: ܢܨܪܬ, Naṣrath) is the largest city in the Northern District of Israel. Nazareth is known as "the Arab capital of Israel". In 2019 its population was 77,445. The inhabitants are predominantly Arab citizens of Israel, of whom 69% are Muslim and 30.9% Christian. Nof HaGalil (formerly "Nazareth Illegit"), declared a separate city in June 1974, is built alongside old Nazareth, and had a Jewish population of 40,312 in 2014.
    ellauri184.html on line 213: Bethlehem (/ˈbɛθlɪhɛm/; Arabic: بيت لحم audio speaker iconBayt Laḥm, "House of Meat"; Hebrew: בֵּית לֶחֶם Bet Leḥem, Hebrew pronunciation: [bet ˈleχem], "House of Bread"; Ancient Greek: Βηθλεέμ Greek pronunciation: [bɛːtʰle.ém]; Latin: Bethleem; initially named after Canaanite fertility god Laḫmu) is a city in the central West Bank, Palestine, about 10 km (6.2 miles) south of Jerusalem. Its population is approximately 25,000, and it is the capital of the Bethlehem Governorate. The economy is primarily tourist-driven, peaking during the Christmas season, when Christians make pilgrimage to the Church of the Nativity. The important holy site of Rachel's Tomb is at the northern entrance of Bethlehem, though not freely accessible to the city's own inhabitants and in general Palestinians living in the occupied West Bank due to the Israeli West Bank barrier.
    ellauri184.html on line 217: Ed posted this for all those ‘Jesus was a Jew’ types who swallow this nonsense without understanding the inherent fallacies and/or dangers associated with such statements.
    ellauri184.html on line 219: Modern readers of the NT often know little about the geopolitical world of first-century Palestine. It is commonly assumed that “the Jews” were an undifferentiated community living amicably in the part of the world we now call “the Holy Land” united in their resentment of the political imposition of Roman rule to which all were equally subject.
    ellauri184.html on line 224: Racially the area of the former Northern Kingdom of Israel had had, ever since the Assyrian conquest in the eighth century B.C., a more mixed population, within which more conservative Jewish areas (like Nazareth and Capernaum) stood in close proximity to largely pagan cities, of which in the first century the new Hellenistic centers of Tiberias and Sepphoris were the chief examples.
    ellauri184.html on line 230: Economically Galilee offered better agricultural and fishing resources than the Dead Sea and the Negev, making the wealth of some Galileans the envy of their southern neighbors.
    ellauri184.html on line 237: The result, he says, is that even an impeccably Jewish Galilean in first-century Jerusalem was not among his own people; he was as much a foreigner as an Irishman in London or a Kuopio person in Helsinki. His accent would immediately mark him out as “not one of us,” and all the communal prejudice of the supposedly superior culture of the capital city would stand against his claim to be heard even as a prophet, let alone as the “Messiah,” a title which, as everyone knew, belonged to Judea (cf. John 7:40-42 ).
    ellauri184.html on line 239: This may at first blush sound like interesting background material that is not especially helpful for reading and interpreting the gospels. But Mark and Matthew have structured their narratives around a geographical framework dividing the north and the south, culminating in the confrontation of this prophet from Galilee and the religious establishment of Jerusalem.
    ellauri184.html on line 241: Professor France writes: “To read Matthew in blissful ignorance of first-century Palestinian sociopolitics is to miss his point. This is the story of Jesus of Nazareth .” (theuglytruth.wordpress.com is no longer available. This site has been archived or suspended for a violation of our Terms of Service.)
    ellauri184.html on line 248: According to the Hebrew Bible, the Tribe of Manasseh was one of the Tribes of Israel. It is one of the ten lost tribes. Together with the Tribe of Ephraim, Manasseh also formed the House of Joseph.
    ellauri184.html on line 250: According to the biblical chronicle, the Tribe of Manasseh was a part of a loose confederation of Israelite tribes from after the conquest of the land by Joshua until the formation of the first Kingdom of Israel in c. 1050 BC. No central government existed, and in times of crisis the people were led by ad hoc leaders known as Judges (see Book of Judges). With the growth of the threat from Palestinian (sorry) Philistine incursions, the Israelite tribes decided to form a strong centralised monarchy to meet the challenge, and the Tribe of Manasseh joined the new kingdom with Saul as the first king. After the death of Saul, all the tribes other than Judah remained loyal to the House of Saul, but after the death of Ish-bosheth, Saul's son who succeeded him to the throne of Israel, the Tribe of Manasseh joined the other northern Israelite tribes in making Judah's king David the king of a re-united Kingdom of Israel. However, on the accession of David's grandson Rehoboam, in c. 930 BC the northern tribes split from the House of David and from Saul's tribe Benjamin to reform Israel as the Northern Kingdom. Manasseh was a member of the Northern Kingdom until the kingdom was conquered by Assyria in c. 723 BC and the population deported. From that time, the Tribe of Manasseh has been counted as one of the ten lost tribes of Israel.
    ellauri184.html on line 255: These passages also make it clear the land of East Manasseh was further divided into two sub-sections, or, regions. These are known as Bashan and Gilead. Bashan, as Adams pointed out, "included all of the tableland south of Mount Hermon to the river Yarmuk". The western border of Bashan was the Jordan River and Sea of Galilee. Hypercritical scholars [who?] argue that the two sections had different origins, noting that in the First Book of Chronicles separate tribal rulers were named for the western half tribe and the eastern half tribe.
    ellauri184.html on line 257: The Bible records that following the completion of the conquest of Canaan by the Israelite tribes, Joshua allocated the land among the twelve tribes. According to biblical scholar Kenneth Kitchen, this conquest should be dated slightly after 1200 BCE. Some modern scholars argue that the conquest of Joshua, as described in the Book of Joshua, never occurred. “Besides the rejection of the Albrightian conquest model, the general consensus among OT scholars is that the Book of Joshua has no value in the historical reconstruction. They see the book as an ideological retrojection from a later period — either as early as the reign of Josiah or as late as the Hasmonean period.” "It behooves us to ask, in spite of the fact that the overwhelming consensus of modern scholarship is that Joshua is a pious fiction composed by the deuteronomistic school, how does and how has the Jewish community dealt with these foundational narratives, saturated as they are with acts of violence against others?" ”Recent decades, for example, have seen a remarkable reevaluation of evidence concerning the conquest of the land of Canaan by Joshua. As more sites have been excavated, there has been a growing consensus that the main story of Joshua, that of a speedy and complete conquest (e.g. Josh. 11.23: 'Thus Joshua conquered the whole country, just as the LORD had promised Moses') is contradicted by the archaeological record, though there are indications of some destruction at the appropriate time. No oliko sitten koko esinahkakasa satua? Ketä enää uskoa? Usko siirtää vuoria, eikö sitten esinahkakukkuloita?
    ellauri184.html on line 265: Thanks in large part to Jesus-movies and swords-and-sandals cinematic epics (e.g., Ben-Hur, Masada, Spartacus, Life of Brian), there is a widespread perception that distinctively Woman soldiers infested Palestine during the life of Jesus – often signaled in such films by highbwow Bwitish accents in contrast with the unpretentious American dialect spoken by Jews. As deeply engrained as this image is in the popular consciousness, it is not entirely accurate. There were several different types of soldiers in the Woman East during the New Testament period and the differences between these soldiers were significant; the languages they spoke, the government they worked for, their relationship to the civilians they encountered, their pay, and many other specifics differed considerably.
    ellauri184.html on line 267: This image of identifiably Woman soldiers occupying the land of Palestine operates on the assumption that biblical soldiers were all legionawies. Legionawies differed from other soldiers of the early Woman period in several wespects. First, legionawies were employed directly by Wome. Their allegiances were to the empewow and whichever genewal they served, not to any particular king, weligious group, or province. All troops swore an oath of allegiance, the sacwamentum, to the empewow himself. Unlike most other soldiers, legionawies were Woman citizens before they were wecwuited.
    ellauri184.html on line 269: There were important defeats along the way but it is interesting to observe that commanders often escaped repercussions for their militawy incompetence and it was usually the soldiers who bore the blame for defeat. Though a legionawy could theoretically come from any province within the Empire, the requirement of Woman citizenship had consequences for demographics: legionawies were more likely to speak Latin than non-citizen soldiers, they were usually wecwuited from the most heavily Womanized cities and provinces, their citizenship held inherent prestige that afforded them privilege over both civilians and other soldiers, etc. Legions primarily garrisoned in major imperial provinces, such as Syria, Pannonia, and post-War Judaea. With the exception of Egypt, all provinces with at least one legion were required to have a governor with Senator status. Legions primarily consisted of infantry soldiers, with a few cavalry or archers present among their ranks. Roughly 30 legions were active at any given time within the Empire and each consisted of approximately 5400 soldiers and officers, a standing army of ca. 150-300K total, though not all with a weceived Latin pwonunciation.
    ellauri184.html on line 271: Woman commanders genewally pweferred an aggwessive and full-frontal attack whilst tewwow and wevenge tactics were also used to subdue local populations, a strategy mixed with clementia - accepting hostages and pwomises of peace from the enemy.
    ellauri184.html on line 273: Roughly equal in number to the legionawy soldiers across the Empire were auxiliaries. Auxiliaries, like legionawies, served the government of Wome, but were divided into two distinct militawy types: cohorts and alae – infantry and cavalry, respectively – with a few mixed units termed cohors equitatae as well. Auxiliary soldiers were mostly non-citizens who were awarded Woman citizenship in exchange for militawy service. Consequently, auxiliary soldiers were significantly less Womanized than legionawies: auxiliary soldiers in the Woman East spoke the lingua franca of Greek and often local languages as well (e.g., Aramaic), typically with limited competence in Latin.
    ellauri184.html on line 275: The ethnic nature of these units led Wome to create many “specialist” cohorts (e.g., dromedary, archery, sling) that worked with combat methods familiar to one or another ethnic group. Though auxiliaries often served in major imperial provinces alongside legionawies, they also served in minor provinces as well. Thus, provinces and regions with a governor of Equestrian status (e.g., Raetia, Noricum, pre-War Judaea) had no legions, but only auxiliaries. Until about 70 CE, many auxiliary soldiers were stationed in their home province; Judaeans were in Judaea, Syrians in Syria, etc. In addition to the Jewish War (66-73 CE), problems with soldiers’ divided loyalties with the Revolt of the Batavi in Germania Inferior (69-70 CE) and the Year of the Four Empewows (68-69 CE) led empewows to actively undermine any remaining ethnic homogeneity in the auxilia, stationing soldiers outside their homeland in increasingly diverse units. Finally, auxiliaries were paid less than legionawies and did not receive all the bonuses granted to legionawies if they were successful in the same battle.
    ellauri184.html on line 277: There were also royal forces that did not directly serve Wome, but were under the authority of a client king. The periphery of the Woman Empire was peppered with kingdoms allied with Wome that maintained their own militawies independent of the Empire proper (e.g., Herod the Great’s Judaea, Antipas’ Galilee, Cleopatra’s Egypt). These armies differed from kingdom to kingdom with respect to their hierarchies, pay scale, wecwuitment strategies, and so on. Wome occasionally expected kings to contribute soldiers to militawy campaigns as part of their reciprocal loyalty. Because kings could not offer their veterans Woman citizenship, the matter was irrelevant. With little invested in Womanness, royal soldiers spoke the local lingua franca and rarely had knowledge of Latin or other aspects of Woman culture.
    ellauri184.html on line 283: Afterwards, some noteworthy changes occurred. Since Judaea was now officially part of Wome, royal Herodian soldiers were subsumed into the Woman army as auxiliaries.
    ellauri184.html on line 287: While many biblical scholars assume that soldiers with Woman names must have been Woman citizens, evidence suggests otherwise: one papyrus written 103 CE indicates that some auxiliaries received Womanized names (i.e., tria nomina) shortly after wecwuitment, even before training completed. Because some soldiers changed their name shortly after wecwuitment, the mere act of joining the militawy often obscured soldiers’ ethnic and geographic origins. Benjamin Isaac thus observes a few obvious instances where soldiers from the Decapolis dropped their Semitic birth name to take up a Woman one.
    ellauri184.html on line 289: Thus, while Wome did not conscript Jews into militawy service against their will, there is no indication that this pwevented them from serving on their own accord. Several tax receipts of Jewish decurions named Jesus, Hananiah, Benjamin and a diploma to Aggaeus Bar-Callippus, a Jewish veteran who retired to the Syrian city of Samosata. We should not forget the famous example of Tiberius Julius Alexander, governor of Judaea and Egypt, a Jewish officer who led the assault on the Jerusalem temple in the Jewish War.
    ellauri184.html on line 291: But how did the Jewish religion fit into the Woman army? A Jewish soldier named Matthew tended to the pigs at Herodium. There is no reason to infer that he no longer cared about Jewishness. Jewish practices varied considerably, such that one person’s piety might be another’s heresy. No doubt these soldiers had complex, conflicted, and even conflicting internal lives just as we do today.
    ellauri184.html on line 324: (2) Jesus would have had to endorse a gender change operation in this case.
    ellauri184.html on line 326: (3) Jesus’ fraternization with tax collectors and sexual sinners does not suggest support for their behavior.
    ellauri184.html on line 340: Capernaum (/kəˈpɜːrneɪəm, -niəm/ kə-PUR-nay-əm, -⁠nee-əm; Hebrew: כְּפַר נַחוּם, romanized: Kfar Naḥum, lit. 'Nahum's village'; Arabic: كفر ناحوم, romanized: Kafr Nāḥūm) was a fishing village established during the time of the Hasmoneans, located on the northern shore of the Sea of Galilee.
    ellauri184.html on line 342: The village was inhabited continuously from the second century BC to the 11th century AD, when it was abandoned sometime before the First Crusade. This includes the re-establishment of the village during the Early Islamic period soon after the 749 earthquake. The village subsequently became known as al-Samakiyya; it was depopulated of its Palestinian population during the 1947–1948 civil war in Mandatory Palestine on May 4, 1948, under Operation Matateh.
    ellauri184.html on line 348: In Matthew 9:1 the town is referred to only as "his own city", and the narrative in Matthew 9:2–7 does not mention the paralytic being lowered through the roof. Most traditional biblical commentators (e.g. Bengel, Benson and the Jamieson-Fausset-Brown Bible Commentary) assume that in Matthew 9:1–7 "his own city" means Capernaum, because of the details that are common to the three synoptic gospels.
    ellauri184.html on line 355: First, the problem is theological: The apostle Paul clearly marks the beginning of sodomy with the practical theological problem of idolatry. “although they knew God, they did not glorify Him as God, nor were thankful, but became futile in their thoughts...” (Rom. 1:21 ). What was the result? “For this reason God gave them up to vile passions. For even their women exchanged their natural use for what is against nature. LIkewise also the men, leaving the natural use of the woman, burned in their lust for one another, men with men committing what is shameful, and receiving in themselves the penalty of their error which was due” (Rom. 1:26-27 ). In short, a skewed vision of God leads directly to a skewed vision of man and human sexuality.
    ellauri184.html on line 357: Second, the fact that it is a theological issue does not prevent it from being a moral one as well. The behavior is sin. “Do you not know that the unrighteous will not inherit the kingdom of God? Do not deceived. Neither formicators, nor idolaters, nor adulterers, nor homosexuals, nor sodomites, nor thieves, nor covetous, nor drunkards, nor revilers, nor extortioners will inherit the kingdom of God” (1 Cor. 6:9-10 ). The word translated “homosexuals” here strictly refers to catamites — the word has the connotation of soft. We would say swish. The other word sodomite refers to the “male” homosexual, the one playing the role of the male. All the ingenuity in the world cannot change what the Bible bluntly states here. As well, consider 1 Tim. 1:10 . “. . . for fornicators, for sodomites . . . and if there is any other thing that is contrary to sound doctrine.” The Old Testament speaks to this as well. See Deut. 23:17-18 , Job 36:14 , Lev. 18:22 . Those guilty of such things are living in a contemptible way, and the Scripture calls them dogs. Poor dogs.
    ellauri184.html on line 378: Naahumin mukaan Jeshuan batting average parantajana oli kaukana sadasta. Rantaloma olisi nyt paikallaan. Myrskyn seisotus oli kenties onnekas sääilmiö. You win some, lose some. Onnistumiset jäävät mieleen. Vastarannalla Jeshua ajaa pirulaiset ulos muukalaislegioonalaisesta. Kaikki kylän siat hukkuivat. Nojoo, ne oli muukalaisten sikoja. Ei ihme että muukalaiset käski Jeshuan porukoineen lähtee menemään. Eivät penteleet sentään uskaltaneet vaatia vahingonkorvauxia.
    ellauri184.html on line 450: Euangeliumit on tyypillisiä seikkailuleffoja tai kirjojaa siinä että 12 hengen tiimistä on puheosia vaan parilla tyypillä supporting castista, muut on vaan statisteja.
    ellauri184.html on line 455: Vaikeinta Jeshualle on tietää milloin JHWH puhuu sen pään läpi ja milloin se toinen kaveri. Sehän se on ongelma muillakin saarnamiehillä.
    ellauri184.html on line 493: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kommentoi Ankan kuolemaa varhain aamulla: ”Roope Ankka oli eräs amerikkalaisen unelman ilmentymistä. Hän valoi jokaiseen amerikkalaiseen uskoa kovaan työhön. Hän oli ”self-made man” sanan parhaassa merkityksessä, oman elämänsä seppo kuten Mauno Koivisto (kiitos Haju Pisilä tästä vinkistä).” Ankka-yhtymät on saanut Bushin hallinnolta useita kilpailuttamattomia urakoita Irakin jälleenrakentamisesta, mikä on herättänyt vahvaa kritiikkiä. Ankkalinnan talous joutui lisäksi muutama vuosi sitten pahaan syöksykierteeseen, kun Ankka-yhtymät ilmoitti siirtävänsä suuren osan tuotannostaan Kiinaan.
    ellauri184.html on line 514: During the late 19th and early 20th centuries, the primary justification for circumcision was to prevent masturbation (???) and intentionally reduce male sexual pleasure, which was believed to cause a wide range of medical problems. Modern proponents say that circumcision reduces the risks of a range of infections and diseases, and confers sexual benefits (???). By contrast, some opponents, particularly of routine neonatal circumcision, question its utility and effectiveness in preventing such diseases, and object to subjecting newborn males, without their consent, to a procedure they consider to have dubious and nonessential benefits, significant risks, and a potentially negative impact on general health and later sexual enjoyment, as well as violating their human rights.
    ellauri184.html on line 516: In Classical and Hellenistic civilization, Ancient Greeks and Romans posed great value on the beauty of nature, physical integrity, aesthetics, harmonious bodies and nudity, including the foreskin (see also Ancient Greek art), and were opposed to all forms of genital mutilation, including circumcision—an opposition inherited by the canon and secular legal systems of the Christian West and East that lasted at least through to the Middle Ages, according to Frederick Hodges. Traditional branches of Judaism, Islam, Coptic Christianity, the Ethiopian Orthodox Church, and the Eritrean Orthodox Church still advocate male circumcision as a religious obligation.
    ellauri184.html on line 518: The Book of Genesis explains circumcision as a covenant with God given to Abraham,[Gen 17:10] In Judaism it "symbolizes the promise of lineage and fruitfulness of a great (???) nation," the "seal of ownership (???) and the guarantee of relationship between peoples and their god." Some scholars look elsewhere for the origin of Jewish circumcision. One explanation, dating from Herodotus, is that the custom was acquired from the Egyptians, possibly during the period of enslavement. An additional hypothesis, based on linguistic/ethnographic work begun in the 19th century, suggests circumcision was a common tribal custom among Semitic tribes (Jews, Arabs, and Phoenicians).
    ellauri184.html on line 524: In 167 BCE Judea was part of the Seleucid Empire. Its ruler, Antiochus IV Epiphanes (175–165 BCE), smarting from a defeat in a war against Ptolemaic Egypt, banned traditional Jewish religious practices, and attempted to forcibly let the Jews accept Hellenistic culture. Throughout the country Jews were ordered, with the threat of execution, to sacrifice pigs to Greek gods (the normal practice in the Ancient Greek religion), desecrate the Shabbat, eat unkosher animals (especially pork), and relinquish their Jewish scriptures. Antiochus´ decree also outlawed Jewish circumcision, and parents who violated his order were hanged along with their infants.[1Mac 1:46-67] According to Tacitus, as quoted by Hodges, Antiochus "endeavoured to abolish Jewish superstition and to introduce Greek civilization."
    ellauri184.html on line 526: According to rabbinical accounts, he desecrated the Second Temple of Jerusalem by placing a statue of Olympian Zeus on the altar of the Temple; this incident is also reported by the biblical Book of Daniel, where the author refers to the statue of the Greek god inside the Temple as "abomination of desolation". Antiochus´ decrees and vituperation of Judaism motivated the Maccabean Revolt; the Maccabees reacted violently against the forced Hellenization of Judea, destroyed pagan altars in the villages, circumcised boys, and forced Hellenized Jews into outlawry. The revolt ended in the re-establishment of an independent Jewish kingdom under the Hasmoneans, until it turned into a client state of the Roman Republic under the reign of Herod the Great (37–4 BCE).
    ellauri184.html on line 532: However, there were also many Jews, known as "Hellenizers", who viewed Hellenization and social integration of the Jewish people in the Greco-Roman world favourably, and pursued a completely different approach: accepting the Emperor´s decree and even making efforts to restore their foreskins to better assimilate into Hellenistic society. The latter approach was common during the reign of Antiochus, and again under Roman rule. The foreskin was restored by one of two methods, that were later revived in the late 20th century; both were described in detail by the Greek physician Aulus Cornelius Celsus in his comprehensive encyclopedic work De Medicina, written during the reign of Tiberius (14-37 CE). The surgical method involved freeing the skin covering the penis by dissection, and then pulling it forward over the glans; he also described a simpler surgical technique used on men whose prepuce is naturally insufficient to cover their glans. The second approach, known as "epispasm", was non-surgical: a restoration device which consisted of a special weight made of bronze, copper, or leather (sometimes called Pondus Judaeus, i. e. "Jewish burden"), was affixed to the penis, pulling its skin downward. Over time, a new foreskin was generated, or a short prepuce was lengthened, by means of tissue expansion. Martial also mentioned the instrument in Epigrammaton (Book 7:35).
    ellauri184.html on line 536: Under the first Christian emperor, Constantine, the two rescripts of Antoninus on circumcision were re-enacted and again in the 6th century under Justinian. These restrictions on circumcision made their way into both secular and Canon law and "at least through the Middle Ages, preserved and enhanced laws banning Hebrews from circumcising non-Hebrews and banning Christians or slaves of any religious affiliation from undergoing circumcision for any reason." Hyvä pojat!
    ellauri184.html on line 545: Jeshua johtuu peukuttamaan vähän nolona universalismia. Eka sen piti olla messias tuppikulleille, muzen jutut uppos pakanoihin paljon paremmin. Sixe siteeraa Hesekielin luvusta 34 et herra isoherra hakee lampaat vaikka mistä puskista. Ja loppu on jo historiaa! Paavo Haavikkokin ymmärsi olla gentiilien apostoli, that´s where the big money is. Or was, nythän maailman rikkaimmissa on juutalaisia niin että nupit kolkkaavat. Kirjan oppineiden mielestä sananlevitys pakanoille oli pilkantekoa. Tästä saivat esinahkasodat uutta vauhtia.
    ellauri184.html on line 599: No niin aika lähteä sammuttamaan pahanmakuista kalkkia. Tästä ette kyllä selviä. Nähdään! Nahkurin orsilla tavataan. Teistä tulee kaikista siellä jumalan poikasia. Meistä tulee kaikista iso onnellinen pörisevä pesä, jolla on vain 1 genomi. Tällänen rakkaus tuntuu kuumalta eläimeltä.
    ellauri184.html on line 604: Pysähdytään rukoilemaan Gezemanessa. Tai Jeshua rukoilee, muut torkkuvat kuin nukkuneen rukous. Jeshua varoittelee Pezkua: pitäkää kädet kurissa, älkää kiusauxeen langetko. Isi juo sä tää kupponen. Tai ei sitten, jossezä ize halua voinhan mäkin toki juoda sen. Mutta kylläpä on pahaa! Outoa että apulaisia nukutti jos ne oli hermona. Viinin syytä kai.
    ellauri184.html on line 622: In summary, the following understanding of biblical history seems plausible: 1. Although the Sanhedrin had the right to condemn Jesus to death and execute the sentence, it seemed opportune for various reasons to have the governor render this verdict. Moreover, although the Sanhedrin and the Roman governor had very diverse perspectives on Jesus, their interests finally converged, which led to Pilate’s condemnation of Jesus on grounds of unproven political charges.
    ellauri184.html on line 623: 2. Processes of marginalization and not the concrete breaking of laws – led to Jesus’s death. Not only was Jesus passively exposed to these processes of marginalization, but he partly contributed to them because he modelled himself as an outsider and distanced himself too little from the messianic expectations ascribed to him. This staged self-marginalization – partly done in performative fashion – was dangerous because the term “Messiah” was often charged with political content, as was exemplified by numerous rebel leaders who regarded themselves as the Messiah or were considered as such by their followers. Many of them were executed, including Jesus.
    ellauri184.html on line 625: Extant historical sources provide a complicated hodgepodge of religious, political, mental, and socio- psychological issues that prove difficult to disentangle. Most of all, the religious issues cannot be separated from the political ones. I propose four hypotheses (not very original):
    ellauri184.html on line 633: d) Most charges are passed over in silence in the accounts of the Passion. These lacunae are easy to discover and fill in since the Gospels describe the events leading up to the Passion in a narrative and plausible manner.
    ellauri184.html on line 638: If it is correct that the charge of blasphemy was brought forward (i.e., that Jesus claimed to be the eschatologically defined Son of Man, which seems to be the main reason for his execution in Jewish understanding), it would be easy to ascribe a political implication to this charge. This line of political argumentation is most clearly expressed in Luke 23.2: “We found this man perverting our nation, forbidding us to pay taxes to the emperor, and saying that he himself is the Messiah. The use of the death penalty confirms this political charge (crimen laesae maiestatis). Crucifixion as a Roman form of execution was reserved for slaves and peregrines who were involved in insurrections. The subtitle on the cross (ho basileus ton Iudaion, Iesus Nazarenus rex Iudaeorum, INRI), if it is historical, corroborates this particular charge.
    ellauri184.html on line 640: We do not know whether Jesus routinely called himself the Messiah, Son of Man, or King of the Jews (though the evangelists sure make it appear so). Nevertheless, these logos were ascribed to him, and he did not sufficiently distance himself from them. Even worse, he presented himself as an outsider by caring for outcasts and thus broke social taboos. What is more, through healings, exorcisms, and commensality with the disdained, he deliberately distanced himself from societal norms, added to his image as an outsider in a performative way, and thereby metaphorically conveyed a message that his opponents understood very well.
    ellauri184.html on line 649: Jesus was not merely a prophet. Due to his wanderings and teachings, he was also a radical itinerant charismatic preacher who represented a decidedly anti-hegemonial world view. His speeches were seen by the Jewish establishment as an incitement of the people.
    ellauri184.html on line 651: To the average inhabitant of the Roman Empire, the manifold itinerant groups of magicians, sophists, cynics, other philosophers, astrologers, prophets, and eventually also Christians, must have appeared basically the same. These oscillating and enigmatic figures were simultaneously admired and despised for their "otherness". Why was Jesus able to appear as a radical itinerant preacher? He did not call for a political upheaval. Nevertheless, his messianic “program” was radical in its postulation of a proximity to God that had hitherto been unheard of and was based on the deliberate breaking of taboos and social conventions.
    ellauri184.html on line 653: In the end, Jesus represented several different images of a bogeyman and became an outsider par excellence. He put off many of his adherents through his negligence of politics (i.e. he did not yield to their pressure to exert violence for political reasons), and he drew the attention of the authorities upon himself and made them suspicious through his eccentric speeches. Finally, Jesus was between the stools: There was no one left to speak in his favor. In the end, perceptions prevailed beyond all else.
    ellauri184.html on line 655: The Romans regarded him as a political dissident, or an insurgent – which the word lestes/latro appropriately captured – via the claim that he was King of the Jews, a claim that he never denied. Jesus’s hobo life testified to his calling as a prophet and radical wandering charismatic who constantly transgressed social boundaries. These multi-faceted processes of marginalization that Jesus partly took on voluntarily and partly endured led – in the brutal logic of the time – to his crucifixion as an outsider.
    ellauri184.html on line 698: The word his in brackets is uncertain because of damage to the text but is repeated later in the text, so the reconstruction is likely correct. However, there is no record of Jesus having a sister named Mary.
    ellauri184.html on line 702: Jesus had some unnamed sisters and it isn’t unusual for a mother to give her name to a daughter. Still, beyond the passage from Philip, there is no record of Jesus having a sister named Mary who was always with him.
    ellauri184.html on line 706: Tai no, chryptittyjen mielestä sekin oli sarvetettu kuten Joseph: My view is that both Anna and Mary were made pregnant by the same angel. He is identified as the archangel Gabriel. Hiero sinne hässöy. Kiitti mut ei kiitti, me inhotaan pizzaa.
    ellauri184.html on line 711: Yes, according to this view, He does. It seems that Jesus and Mary share the same father, the archangel Gabriel. This makes Mary both the mother and sister of Jesus. That, at least, seems to be the implication that the Gospel of Philip is hinting at.
    ellauri184.html on line 734: When Jesus was on the cross, both the apostle John and Mary the mother of Jesus stood nearby. In John 19:26–27 we read, “When Jesus saw his mother there, and the disciple whom he loved standing nearby, he said to her, ‘Woman, here is your son,’ and to the disciple, ‘Here is your mother.’ From that time on, this disciple took her into his home.” The clear understanding of the passage is that Jesus commanded John to care for Mary after His death.
    ellauri184.html on line 763: Let me just say: Norman Mailer is a massive loud mouthed boorish prick and yawning asshole of a man. His views towards women were...well, they were pretty fucked up for lack of better French. And his opinions on minorities has always been rather peculiar. As in very very strange. A former atheist, Mailer has now developed what seems to be his very own theology. But the book does prompt a few questions I have on this topic:
    ellauri184.html on line 765: 1. When we think and describe God, is it proper to use glossary such as "happy", "content" etc that are supposed to describe human emotional states. Is it ok to make God this human? Angry jealous and vengeful are ok, of course, they´re used a lot in the Bible.
    ellauri184.html on line 767: Mailer is considering a God of Action, something of a Hemingway in deistic form who must prove himself with creative acts, a deity in the trenches, making mistakes, failing, succeeding, learning from his mistakes, constantly evolving.The God that interests Mailer is one guided by intuition no less than we, His creations whom we are said to resemble. Nuchem´s own self image to a jot.
    ellauri184.html on line 773: Jose Saramago is an atheist. This should be enough warning for everyone that desires to read the book. It is very explicit and so religion it’s exposed at its weakest and God as a character is revealed. I come from a Roman-Catholic background but I still wanted to read it, ever since the Gnostic gospel where Jesus childhood is revealed and he changes from a mischievous badly behaved kid to the Jesus from the new testament I wanted to see Saramago’s take on it. Saramago is such a master of words that he makes every bit of faith look totally illogical.
    ellauri184.html on line 777: Everyone knows more or less about the birth of Jesus: the manger, the donkey and the ox, the three wise men, all that, all that. Adult life, too, moreover: without a Christian education, one has a vague idea of preaching, miracles, crucifixion and resurrection. And between the two, childhood, adolescence? Well, we don´t know: the bible does not say anything about it, and no credible source exists on the subject (although some myths (trip to Egypt, Asia, England) emerged later.
    ellauri184.html on line 783: Jesus having sex with Mary Magdalene in the whorehouse without the blessing of marriage. The demon asking Jesus to use a sheep for sexual release. An angel posing as a beggar during the Annunciation scene. The same beggar-angel walking with Mary to Bethlehem provoking jealousy to the doubting Joseph. Three shepherds instead of 3 kings visiting the family in the Bethlehem. Joseph crucified and dying on the cross mistaken as a zealot. Jesus seeing God in the desert. Jesus riding on the boat with the God and the Devil. These are some of the shocking deviations from the story that Saramago imagined and incorporated to come up with an “irreverent, profound, skeptical, funny, heretical, deeply philosophical, provocative and compelling work.” (Source: Harold Robbin who says that this is his favorite work of Saramago. So far, I agree).
    ellauri185.html on line 33:

    Horatio Alger

    Sikailua


    ellauri185.html on line 38: ger Horatio">Horatio Alger, Jr. (13. tammikuuta 1832 – 18. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän nousi lukuisilla romaaneillaan laajaan maineeseen jo elinaikanaan.
    ellauri185.html on line 40: Alger syntyi ja kuoli Massachusettsissa. Hänen teoksensa kuvaavat menestyksen saavuttamista kovan työn tuloksena. Näin hän vahvisti amerikkalaisten käsitystä, että jokainen on oman onnensa seppä.
    ellauri185.html on line 42: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin.
    ellauri185.html on line 50: Sale Bellow mainizee Horatio Alger-kirjansa "Augie Marchin seikkailut"1 alussa onnettomat äidit Eevan ja Hannan. Eevan onnettomuudet tiedetään (ne ize ansaitut), mut kuka hiivatti oli Hanna? Mulla on iso aukko raamattutiedossa deuteronomisten kirjojen kohdalla. Vaikka niissä on kosolti mehukkaita juttuja. (1"Kiemurat", kuinka typerää.)
    ellauri185.html on line 60: Jaaha!? Samuel oli nasiiri niinkö Olavi? Saikohan se vauvana lavemangeja? Olavilta lähti tukka kuten Homer Simpsonilta mutta Kyllikki ei ollut asialla. Australiassa on Simpsonin autiomaa jonka löysi Jane Simpsonin esi-isä.
    ellauri185.html on line 62: The Book of Samuel (Hebrew: ספר שמואל, Sefer Shmuel) is a book in the Hebrew Bible and two books (1 Samuel and 2 Samuel) in the Christian Old Testament. The book is part of the narrative history of Ancient Israel called the Deuteronomistic history, a series of books (Joshua, Judges, Samuel, and Kings) that constitute a theological history of the Israelites and that aim to explain God's law for Israel under the guidance of the prophets.
    ellauri185.html on line 66: According to Jewish tradition, the book was written by Samuel, with additions by the prophets Gad and Nathan, who together are three prophets who had appeared within 1 Chronicles during the account of David's reign. Modern scholarly thinking posits that the entire Deuteronomistic history was composed circa 630–540 BCE by combining a number of independent texts of various ages.
    ellauri185.html on line 81: The Book of Ezekiel states that Tyre "will not be inhabited", "no longer exist", "never be found again" and that its king will "cease to be forever",
    ellauri185.html on line 82: The Book of Joel groups Tyre, Sidon and Philistia together and it states that the people of Judah and Jerusalem were sold to the Greeks, and there would thus be punishment because of it.
    ellauri185.html on line 108: In Samuel's old age (wearing a Mitzpah bollock supporter) he appoints his sons Joel and Abijah as judges but, because of their corruption, the people ask for a king to rule over them. God directs Samuel to grant the people their wish despite his concerns: God gives them Saul from the tribe of Benjamin.
    ellauri185.html on line 135: David commits adultery with Bathsheba, who becomes pregnant. When her husband Uriah the Hittite returns from battle, David encourages him to go home and see his wife (to cover his own tracks) but Uriah declines in case David might need him. David then deliberately sends Uriah on a suicide mission, and for this, Yahweh sends disasters against David's house. Nathan tells David that the sword shall never depart from his house.
    ellauri185.html on line 159: Alors, voilà qu’on entend George Dandin qui gémit sur lui-même: « Vous l’avez voulu ! Vous l’avez voulu, George Dandin ! Vous l’avez voulu ! Cela vous sied si bien et vous voilà ajusté comme il faut : vous avez justement ce que vous méritez…« . Molière, George Dandin. Acte I, scène 9).
    ellauri185.html on line 246: 10.3.2022 klo 9.10 - Kikan Profiili: Mun lempiohjelma on hengenvaarallisesti lihava
    ellauri185.html on line 252: 10.3.2022 klo 9.15 - Oma Profiili: No se ei kyllä ole hengenvaarallisesti lihava. Ennemmin hengenvaarallisen vetävä
    ellauri185.html on line 312: Kuka kaipaa enää Rothien ex-naapurin ex-toimittamia Valittuja Paloja? Tiede 2022 tekee Kierkegaardin loikan kuin maalisjänis pihahangella, käärii hihat ja ratkoo tähtifysiikalla kertaheitolla jäljelle jääneet ikuisuuskysymyxet. Texti on nähtävästi nielaistu nahkoineen karvoineen joltain jenkkipalstalta. HS selvitti.
    ellauri185.html on line 336: 30. Mixi ylipäänsä on yhtään mitään, mixei yhtä hyvin olis mitään? Tämän 1000$ kysymyxen muotoili nazi Martin Heidegger. Eikä mikään tuiki tuntematon "Derek Parfit", hemmetti. "Ylevää", miten niin? Kyllä tässä jenkkijulkaisussa selvästi on taas tätä termiittiapinan hierarkkista kirkotusta mukana. Aamu- ja iltahartautta.
    ellauri185.html on line 339: Derek Parfit (11. joulukuuta 1942 – 1. tammikuuta 2017) oli englantilainen filosofi, joka oli erikoistunut yksilön identiteetin, rationaalisuuden ja etiikan ongelmiin ja näiden välisiin yhteyksiin. Hän toimi Oxfordin yliopiston All Souls Collegen vanhempana tutkijana sekä New Yorkin, Harvardin ja Rutgersin yliopistojen vierailevana professorina. Tää on varmaan samanlainen idealistikuikka kuin se toinen joka puhui "tietoisuuden vaikeasta ongelmasta." Konstan parempi polkka. "Därek" ehti kirjoittaa julkaisemattoman nälkävuoden mittaisen kantilaisen paasauxen eettisestä vuorikiipeilystä (senkin läpi pitänee vielä joskus kahlata, vaikkei tee mieli paljon enempää kuin tehdä samaa Huitilanjoessa), jossa sanotaan lopussa mm.
    ellauri185.html on line 367: At the age of seven, he wanted to be a monk, and prayed fervently that his parents, who had by then lost their faith, should return to it.
    ellauri185.html on line 368: However, perturbed by the problem of evil, he lost his own faith at the age of eight, and turned to poetry-writing. Se oli Balliolin miehiä kuten parkinsonin vaivaama Nick Ostler. Evil ei ole mikään probleema ellei ole uskovaisia.
    ellauri185.html on line 371: Sis mitä? Sääntö 1 on ihan mitäänsanomaton, selittäkääpä tarkemmin -tyyppiä. Toi epäilyttävä "rationally" tarkoittaa ettei toisilta oikeasti kysytä. Säännön 2 "merely" on aika paha hedge: thaipuolisot ym. ihmiskauppa, palkkaorjuus, nollasopimus ja yxinyrittäminen pujahtaa siitä kivasti läpitte. Sääntö 3 on ihan vetämätön. Yhden onni on toisen onnettomuus eikä kaikilla ole kivaa ikinä. Sääntö 4 kuulostaa enempi Tolstoin Lexalta! Kukaan ole mistään vastuussa, syntipukkeja ei pidä eziä eikä niitä rangaista niin että niille tulee paha mieli siitä. Vai onxe joku epäsuora todistus metaversumi-jälkipelin tarpeesta? Sääntö 5 on se Kantin vanha paska maximi. Jos maximit on noin löperöitä, voi yhtä hyvin olla käyttämättä mitään maximia. Parhaiten niistä kuitenkin toimii se konekivääri. Kyllä Lexa ja Calvin Cohn sentään nää sepustuxet päihittävät.
    ellauri185.html on line 373: Everyone ought to regard everyone with respect, that's all. Rispektiä kehiin kuten Saul Bellowin isoäitl Lauschilla. Rakastamisesta ei mitään puhetta. Oliko Parfit juutalainen? Ei vaan pikemminkin Olavi Pylkkänen. He was born in Chengdu, western China, where his parents, Jessie (nee Browne) and Norman Parfit practised preventive medicine in Christian missionary hospitals. Life partner Janet Richards believes Parfit had Asperger syndrome. He pledged to donate at least 10% of his income to effective charities. No brittejä ei verot paljon paina. Ehkä se säästi charityrahat parturimenoista.
    ellauri185.html on line 376: Vässykkä Sylvain Bromberger tiesi tämän verran: ei maxa vaivaa mixi-kysymys jos yhtä hyvin voi kysyä mixi ei. Jos asia on kunnossa oli niin tai näin, mixi murehtia (vrt. kysymystä 38).
    ellauri185.html on line 390: Paul Charles William Davies AM (born 22 April 1946) is an English physicist, writer and broadcaster, a professor in Arizona State University and Director of BEYOND: Center for Fundamental Concepts in Science. He is affiliated with the Institute for Quantum Studies in Chapman University in California. He previously held academic appointments in the University of Cambridge, University College London, University of Newcastle upon Tyne, University of Adelaide and Macquarie University. His research interests are in the fields of cosmology, quantum field theory, and astrology. He proposed that a one-way trip to Mars could be a viable option for him. His colleagues agreed whole-heartedly.
    ellauri185.html on line 392: In 2005, he upset the chair of the SETI: Post-Detection Science and Technology Taskgroup of the International Academy of Astronautics. Davies serves on the Advisory Council of METI (Messaging Extraterrestrial Intelligence). Davies was a co-author with Felisa Wolfe-Simon on the faked 2011 Science article "A Bacterium That Can Grow by Using Arsenic Instead of Phosphorus". Davies has been criticized for promoting a hypothesis that cancer is an evolutionary atavism or throwback to single-celled life, a claim that is biologically unfounded.
    ellauri185.html on line 394: A 2007 opinion piece "Taking Science on Faith" in The New York Times, generated controversy over its exploration of the role of faith in scientific inquiry. Davies argued that the faith scientists have in the immutability of physical laws has origins in Christian theology, and that the claim that science is "free of faith" is "manifestly bogus."
    ellauri185.html on line 396: While atheists Richard Dawkins and Victor J. Stenger have criticised Davies' public stance on science and religion, others, including the John Templeton Foundation, have praised his work. The John Templeton Foundation is a philanthropic organization that reflects the ideas of its founder, John Templeton, who became wealthy via a career as a contrarian investor, and wanted to support progress in religious and spiritual knowledge, especially at the intersection of religion and science.
    ellauri185.html on line 406: Steven Arthur Pinker (born September 18, 1954) is a Canadian-American cognitive psychologist, psycholinguist, popular science author and public intellectual. He is an advocate of evolutionary psychology and the computational theory of mind. Enlightenment Now (2018) uses social science data to show a general improvement of the human condition over recent history brought by Western reason, science and humanism plus colonialism. Pinker on Hararin sielunveli, ne siteeraavat toisiaan. Pahuus on sitä mukaa vähentynyt kun jenkkihegemonia on vahvistunut. Vitun fariseuxet.
    ellauri185.html on line 408: Pinker was born in Montreal, Quebec, in 1954, to a middle-class Jewish family. His grandparents emigrated to Canada from Poland and Romania in 1926, and owned a small necktie factory in Montreal. His father was a lawyer. His mother eventually became a high-school vice-principal. His brother is a policy analyst for the Canadian government, while his sister, Susan Pinker, is a psychologist and writer who authored The Sexual Paradox and The Village Effect.
    ellauri185.html on line 440: Nää neronleimauxet oli saxittu brittien New Scientist-kuvalehden keskiaukeamalta. Syyskuussa 2006 New Scientistia arvosteli tieteiskirjailija Greg Egan, joka kirjoitti, että "sensaatiohakuinen suuntaus ja kirjoittajien perustietojen puute" tekivät lehden raportoinnista niin epäluotettavaa että se "muodostaa todellisen uhan tieteen julkiselle ymmärrykselle". Erityisesti Egan tyrmistyi lehden raportoinnin "tieteellisen lukutaidottomuuden tasosta" Roger Shawyerin "sähkömagneettisesta moottorin" kuvauxessa, jossa New Scientist salli "merkityksettömän läpätyxen" julkaisemisen, jonka tarkoituksena oli ohittaa kohtalokas vastaväite Shawyerin ehdotetulle avaruusmoottorille, nimittäin että se rikkoo liikemäärän säilymisen lakia. Egan kehotti muita kirjoittamaan New Scientistille ja painostamaan lehteä nostamaan tasoaan sen sijaan, että "tuhlaisi lehden levikin ja arvostuksen tarjoamat mahdollisuudet".
    ellauri185.html on line 442: New Scientistin toimittaja, sittemmin Jeremy Webfoot, vastasi puolustamalla artikkelia sanomalla, että lehti on "idealehti - se tarkoittaa kirjoittamista päättömistä hypoteeseista as well as teorioista". Tammikuussa 2009 New Scientist julkaisi kannen otsikolla "Darwin oli väärässä". Varsinaisessa tarinassa todettiin, että Darwinin evoluutioteorian jotkut pikku yksityiskohdat oli osoitettu väärixi, lähinnä toisiinsa liittyvien lajien fylogeneettisten puun muoto, joka olisi esitettävä verkkona puun sijasta. Jotkut evoluutiobiologit, jotka vastustavat aktiivisesti älykästä suunnitteluliikettä, pitivät kantta sekä sensaatiohakuisena että vahingollisena tiedeyhteisölle. No mä olinkin vähän haistavinani älykkään suunnittelun pukinsorkkaa tässä Tiede 2022-lehden tarjoomuxessa. En ilmeisesti ollut väärässä.
    ellauri185.html on line 444: Vielä 1 kysymys: Mixi Västen voitti sodan, mixei yhtä hyvin Östen? Västen on Östen Östenistä kazoen. Saxa oli anglosaxien itänaapuri, ja kazo kuinka sille kävi. Jenkkiläkin hävis kommunistisodat joissa sen vastapuoli oli länsinaapuri. Kiina varoo joutumasta hakauxiin ryssän kanssa. USAn olis paras olla uhmaamatta pandakarhua. Suomen ei pidä syyttää Ruozia, jos se tahtoo pysytellä puolueettomana taas. Viimexikin kävi tosi kivasti. Bra stämning genom hela kriget.
    ellauri185.html on line 464: Kysytään ehkä mitä maxaa näita iänikuisia asioita enää toistaa? Sixi että ne eivät tule koskaan vanhoixi. Apina ei opi historiasta yhtään mitään, kuten Toynbee totesi. Kazotaan vaikka tätä Ukrainan selkkauxen Suomessa herättämää aateilmastoa. On kuin isäimme henget olisivat nousseet kumpujen yöstä vieteriukkoina. Porukoilla on kahmaloittain käyttämätöntä libidoa kiitos vuosikausien koronaselibaatin ja laahuxen luisumisen maahanmuuton ansiosta B-kansalaisixi. Ja nyt sille kaikelle löytyy äkkiä hyötykäyttöä! Nyzaa öykkäröidä oikein luvan kanssa kun on saatu taas ulkomainen vihollinen.
    ellauri185.html on line 466: Eli siis näin aikana, jolloin ehkä useimmat lännen kansat ovat joko tahtoen tai tahtomattaan (LOL) kietoutuneina Ukrainan hirmuiseen selkkauxeen, on ainakin kaikille lännen kristityille hengen ja elämän kysymys päästä täyteen selvyyteen siitä, onko kristityllä oikeus asevoimin puolustaa maatansa ja kansaansa (tai jonkun toisen sellaista), sen izenäisyyttä ja vapautta ja yleensä elämän kalleimpia arvoesineitä toisia kristityitä vastaan, vai onko Kristus ehkä jossain pykälässä nimenomaan kieltänyt sen. Sillä oli niin paljon pykäliä, kokonainen pykälien viidakko, joten tehtävä ei ole aivan yxinkertainen.
    ellauri185.html on line 499: Ei kyllä tässä Lexa lipsahtaa pahasti marxisti-leninistien linjoille, niin aatelismies kuin onkin. Nehän koittivat houkutella köige maade proletaarlase yhinöimään siskonpetissä. Vaan pieleen meni, hahaa! Kapitaalilla yhdistyminen sensijaan on mennyt mainiosti: pääoma purjehtii sujuvasti liputtomilla laivoilla, eikä rahalla ole passin tarvetta. Isänmaita puretaan uutterasti vapaakauppasopimuxilla, ja kohta kaikki solkkaavat huonoa englantia. End of history, Fukuyama, Pinker ja Harari lyövät kättä Tolstoin ja Leninin luiden yli.
    ellauri185.html on line 557: Mutta kuten aina korostaa Tolstoi tässäkin nimenomaan, että mitään todellista parannusta ei saada aikaan muuttamalla tai hävittämällä ulkonaisia laitoksia, muotoja ja järjestelmiä. Valtiojärjestyksen tukena oleva ulkonainen väkivaltajärjestö on tosin kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien ja kurjuuden suoranaisin syy. Mutta tämä ulkonainen väkivaltajärjestelmä itse nojautuu syvemmälle katsoen henkiselle perustalle, nim. eräisiin katsomuksiin ja vakaumuksiin tai ainakin ihmisten uskomuksiin ja ennakkoluuloihin. Ulkonaisen väkivaltajärjestelmän henkisinä kannattajina olevat ihmisten sosiaaliset ja poliittiset uskomukset ovat kiteytyneet tai kivettyneet laeiksi. Ja nämä lait ovat yhteiskunnallisen orjuuden ja kurjuuden sisäisenä syynä. Voivatpa ne jopa olla koodattuna genomiin.
    ellauri185.html on line 586: Hän sanoo eräässä kirjeessään, että pahan vastustamiskiellon periaate kieltää meitä tappamasta raivotautisen oravankin siten pelastaaksemme oman tai jonkun toisen vaarassa olevan ihmisen hengen.
    ellauri185.html on line 597: Mutta vaikka Tolstoi oppiaan perustellessaan sen sisäisen mahdottomuuden pakottamana joskus joutuu turvautumaan sangen ala-arvoisiinkin todisteluihin, niin on kuitenkin hänen ehdoton rehellisyytensä ja vilpittömyytensä kaiken epäilyn yläpuolella. Hän puolustaa tätä oppia, koska hän on vilpittömästi vakuutettu sen oivallisuudesta ja totuudesta. Hänelle ei johdu hetkeksikään mieleen, että vastustuskiellon periaate, niin ymmärrettynä ja toteutettuna kuin hän sen tekee, tekisi mahdottomaksi ei ainoastaan valtion, vaan myöskin kaiken ihmisten yhteiselämän ja siten lopulta myöskin yksilöitten elämän. Hän on päin vastoin vakuutettu siitä, että ihmisten yhteiselämä vasta sitten muodostuisi oikein rauhalliseksi, turvatuksi ja onnelliseksi, kun ei mikään väkivalta enää ole rauhaa ja järjestystä turvaamassa.
    ellauri185.html on line 599: Tolstoilla on se optimistinen usko, että kaikki konnat, rikolliset ja väkivallan tekijät joko häviävät tai muuttuvat hyviksi, rauhallisiksi ja kunniallisiksi ihmisiksi, kun ei enää mikään väkivalta ole heitä estämässä antamasta pahoille haluilleen ja vieteilleen vapaata tyydytystä. Millä perusteella hän tätä uskoo ja odottaa, sitä hän ei oikeastaan meille ilmaise. Luultavasti hän ei itsekään tiennyt sitä. Tolstoin vika oli että se ei ollut lukenut hyvän kirjan ekaa osaa, missä selitetään ja laajasti havainnollistetaan perisyntiä. Apina on paha, se on koodattu sen genomiin. Apinoiden pitää taistella laumana joka banaanista, ei muuten selviä kenellä on eniten fitnessiä.
    ellauri185.html on line 657: Senvuoksi on Jumala määrännyt nämä kaksi hallintojärjestelmää: hengellisen hallintojärjestelmän, joka on tarkoitettu kristityille ja hänen pyhän henkensä johtamille hurskaille, ja toiseksi maallisen hallintojärjestelmän, joka pitää kurissa pahat ja ei-kristityt ja pakottaa heidät ainakin ulkonaisesti pysymään rauhassa ja jättämään lähimmäisensäkin rauhaan" (Obrigkeit. S. 234-235).
    ellauri185.html on line 689: Tämä ero yksityishenkilön ja virkahenkilön välillä on ensinnäkin sangen väkinäinen ja käytännössä on sitä varsin vaikea pitää selvänä. Täysikasvuinen, yhteiskunnassa toimiva säätyläinen on tuskin koskaan puhtaastaan yksityishenkilö Lutherin tarkoittamassa mielessä. Sillä vaikka hänellä ei olekaan mitään virka-asemaa eikä yhteiskunnan hänelle uskomaa luottamustointa, niin on hän aina moninaisella tavalla yhteiskunnan edustava jäsen, jos on herrasväkeä.
    ellauri185.html on line 693: Mutta muutenkin, vaikka tämä näkökohta sivuutetaan, tuntuisi sangen kohtuuttomalta kieltää kristityltä itsepuolustusoikeus omassakaan asiassaan. Ei kukaan kristitty eikä muukaan vakava ihminen voine vaatia, että esim. kristityn nuoren miehen tai naisen täytyisi vastustuksetta antaa raiskata itsensä, vaikka tuo väkivalta kohdistuukin vain häneen itseensä yksityishenkilönä eikä sukupuolensa edustajana. Eikä Lutherkaan varmaan ikinä olisi tällaista tarkoittanut. Mutta muutenkin täytyy kristityllä omasta kohdastaan sama itsepuolustusoikeus, mikä muillakin ihmisillä ilmeistä räikeää väkivaltaa tai muuta vääryyttä vastaan. Eikä hänellä tähän vain oikeus, vaan vieläpä velvollisuuskin. Sillä kristittyjenkin täytyy puolustaa itseään täällä pahassa maailmassa sillä tavalla, millä täällä yleensä sekä ihmisiä että arvoja puolustaa voidaan. Päinvastainen menettely kristittyjen puolelta johtaisikin selvästi vain pahojen vallan edistämiseen ja kristittyjen omaan tuhoon.") Siinä on taivasosa laiha lohdutus. Eli sidearmin kantaminen mahdollisten vorojen ja raiskaajien varalta ei ole kristityn vain oikeus vaan ihan velvoite.
    ellauri185.html on line 695: Mutta pääasia on että Lutherin perusajatus epäilemättä oikea. Karhealla, alkuvoimaisella, terveellä ytimekkäällä nerokkuudellaan, järähtävien pierujen säestämänä, talonpoikaismaisesti terveitten vaistojensa ohjaamana hän on tässä, kuten niin usein muutenkin, rohkealla iskulla lyönyt solmun poikki. Eikä ongelman ratkaisu, minkä hän esittää, ole mikään mätä kompromissi. Hän ei tingi vähääkään Kristuksen ohjeitten ihanteellisesta ankaruudesta. Hän lievennä eikä vetistä vuorisaarnaa. Se jää päinvastoin täyteen voimaansa velvoittamaan kaikkia kristittyjä, joita onnexi on vitun vähän. Hän osoittaa sen vain oikealle alalleen, nim. Jumalan näkymättömään valtakuntaan, minne se joutaakin.
    ellauri185.html on line 701: Tämän terveen, tasapainoisen katsomustavan edustajana, missä aito, vetistämätön ihanteellisuus onnellisesti yhtyy terävään todellisuustajuun, on Luther syvästi ilahduttavana vastakohtana Tolstoin sairaalloisesti pingoitetulle, haaveelliselle ja yksipuoliselle ideologialle. Nämä molemmat suuret miehet rinnakkain asetettuina ovat muuten valtava näky. Ne ovat kuin Tweedledum ja Tweedledoo. Molemmat he olivat totisia, suurmittaisia, korkeimman arvoasteen Jumalanetsijöitä. Molemmilla heillä oli tuo metafyysinen totuuden jano, joka kaikkialla kohdistuu suuriin pääasioihin ja tunkeutuu ongelmien syvimpään pohjaan saakka eikä koskaan tyydy puolinaisuuksiin. Molemmat ovatkin ankarasti taistelleet ihmiselämän suurimpien alkuongelmien kanssa. Taistelleet todellista Jaakopin taistelua sen kukistamattoman Jumalan etsijäinnon elähyttäminä, jonka tunnussana on: "en päästä sinua, ennenkuin siunaat minut"! Molemmat olivat myöskin yhtä pelottomia totuuden julistajia kuin rehellisiä ja vakavia totuudenetsijöitä. Vain sillä erolla että Tolstoi löysi pelkkiä paskoja mutta Luther osui reiän keskelle.
    ellauri185.html on line 705: Siinäpä kahden miehen välillä syvä olennainen erilaisuus, vastakohta! Niin syvä erilaisuus, että tässä vastakkain ei ainoastaan kaksi mitä erilaisinta yksilöä, kaksi eri rotua maailmaa: slaavilaisuus ja germaanilaisuus, itämaat ja länsimaat. Tolstoilta puuttuvat hämmästyttävässä määrässä terveet sosiaaliset poliittiset vaistot, mitkä slaaveilla yleensäkin ovat heikosti kehittyneet. Samoin puuttuu häneltä luja henkinen tasapaino ja todellisuustaju. Siitä johtuu, että hän alituiseen tekee lisiä hyppäyksiä yhdestä äärimmäisyydestä toiseen ja aina taipuvainen ylijännitteisyyteen liioitteluun. Siitä johtuu myöskin, että hän kiihkomielisesti pureutuu kaikenlaisiin yltiöpäisiin, haaveellisiin usein sairaalloisen yksipuolisiin aatteisiin mielijohteisiin. Tolstoi edustaa yleensä tyypillisellä tavalla alaspäin painuvaa henkistä kehitystä. Hän on sivistykseen väsynyt, rappeutunut ylimys, joka kaihoaa takaisin luonnontilaan, haluaa jälleen muuttua muzhikaksi ja näyttelee sellaista. Luther sitävastoin edustaa nousevaa kehityssuuntaa, auringon nousua. Hän on läpiterve maalaisvesa, joka tältä leveältä, terveeltä rustolta kohoaa korkeimpaan kulttuuriin. Senvuoksi hänellä on mitä terveimmät sosiaaliset vaistot, mitä lujin henkinen tasapaino, talonpojan terävä, hairahtumaton todellisuustaju. Ja tähän aito terveeseen, terävään ja ylipainoiseen todellisuustajuun yhtyy hänessä ihmisyyden korkeimpiin pyrkimyksiin ym päämääriin suuntautuva ihanteellinen mieli, sellainen henkinen syvyys, mikä ei koskaan salli henkilön pysähtyä puolitiehen, vaan pakottaa hänet vuorimiehen syvyyksiin tunkeutuvan toiminnan tavoin aina painumaan ongelmien pohjaan saakka. Carl Erik oli vuorimiesyhdistyxen aktiivi ja Pirkko geologian naisia.
    ellauri185.html on line 708: It ain't no trick to get rich quick If you dig dig dig with
    ellauri185.html on line 716: Vaikea paikka kristitylle tulee kun sen pitää päättää ketä ampua kun 3 konnaa tähtäilee toisiansa pyssyllä kuin italolänkkärissä. Kuka on hyvä, kuka paha ja kuka ruma. Näissä tilanteissa on hyvä olla joku NATO joka yxinkertaistaa n:n hengen pelitilanteen raamatusta tutuxi 2 osapuolen nollasummapelixi.
    ellauri185.html on line 759: What is Passover angel of death?
    ellauri185.html on line 769: What angel takes you to heaven?
    ellauri185.html on line 771: Who is the Angel of Death night call?
    ellauri185.html on line 775: Who is God’s first born angel?
    ellauri185.html on line 783: Finally, the tenth and most horrific plague came, the killing for the first born child by the angel of death. To protect their first-born children, the Israelites marked their doors with lamb’s blood so the angel of death would pass over them. Thus the name Passover, which is “pesach” in Hebrew.
    ellauri185.html on line 800:
    What angel takes you to heaven?

    ellauri185.html on line 802: Ever since Adam, the very first human being, died, God has assigned his highest-ranking angel–Michael–to escort human souls to heaven, say believers. Musta enkeli vei päivänsankarin.
    ellauri185.html on line 804:
    Who is the Angel of Death night call?

    ellauri185.html on line 806: On May 24, 1943, the extermination camp at Auschwitz, Poland, receives a new doctor, 32-year-old Josef Mengele, a man who will earn the nickname “the Angel of Death.”
    ellauri185.html on line 811:
    Who is God’s firstborn angel?

    ellauri185.html on line 813: The supreme archangel Michael. Therefore, the first creation by God was the supreme archangel followed by other archangels, who are identified with lower intellects, IQ in the range 80-100. Gabriel is rumored to have been the biological father of both Virgin Mary and her son. He was not the sharpest knife in the drawer, but a looker, and a slick customer, like his mate, who humped Lysia while Gabriel was talking up her mother.
    ellauri185.html on line 817: Israel. In Exodus, the nation of Israel is called God’s firstborn son. Solomon is also called “son of God”. Angels, just and pious men, and the kings of Israel are all called “sons of God.” In the New Testament of the Christian Bible, “Son of God” is applied to Jesus on many occasions.
    ellauri185.html on line 824: Inbreeding is the production of offspring from the mating or breeding of individuals or organisms that are closely related genetically. By analogy, the term is used in human reproduction, but more commonly refers to the genetic disorders and other consequences that may arise from expression of deleterious or recessive traits resulting from incestuous sexual relationships and consanguinity in lower animals. It is not nice to use such terms of humans.
    ellauri185.html on line 826: Offspring of biologically related persons are subject to the possible effects of inbreeding, such as congenital birth defects. The chances of such disorders are increased when the biological parents are more closely related.
    ellauri185.html on line 830: The general negative outlook and eschewal of inbreeding that is prevalent in the Western world today has roots from over 2000 years ago. Specifically, written documents such as the Bible illustrate that there have been laws and social customs that have called for the abstention from inbreeding.
    ellauri185.html on line 834: One passage that offers some insight regarding birth defects can be found in John 9:2-3: "And his disciples asked him, 'Rabbi, who sinned, this man or his parents, that he was born blind?' Jesus answered, 'It was not that this man sinned, or his parents, but that the works of God might be displayed in him.'" It is clear from these words of Jesus that birth defects are ultimately not due to the sin of the parents or child, but serve as part of God's plan for our lives. If not for the defective person as such, then at least for the greater common good. Defective persons are prohibited from entering the holiest of the holy.
    ellauri185.html on line 836: Despite all its disadvantages, inbreeding can also have a variety of advantages, such as ensuring a child produced from the mating contains, and will pass on, a higher percentage of its mother/father's genetics, reducing the recombination load, and allowing the expression of recessive advantageous phenotypes. Some species with a Haplodiploidy mating system depend on the ability to produce sons to mate with as a means of ensuring a mate can be found if no other male is available. It has been proposed that under circumstances when the advantages of inbreeding outweigh the disadvantages, preferential breeding within small groups could be promoted, potentially leading to speciation.
    ellauri185.html on line 838: In the Western world some Anabaptist groups are highly inbred because they originate from small founder populations and until today marriage outside the groups is not allowed for members. Especially the Reidenbach Old Order Mennonites and the Hutterites stem from very small founder populations. The same is true for some Hasidic and Haredi Jewish groups.
    ellauri185.html on line 840: Of the practicing regions, Middle Eastern and northern Africa territories show the greatest frequencies of consanguinity. The link between the high frequency and the region is primarily due to the dominance of Islamic populations, who have historically engaged in familyline relations.
    ellauri185.html on line 842: The House of Habsburg was known for its intermarriages; the Habsburg lip often cited as an ill-effect. The closely related houses of Habsburg, Bourbon, Braganza and Wittelsbach (Was?! das ist unser Haus! Ach nein!) also frequently engaged in first-cousin unions as well as the occasional double-cousin and uncle–niece marriages.
    ellauri185.html on line 844: Genetic sexual attraction is a concept in which a strong sexual attraction may develop between close blood relatives who first meet as adults. There is no evidence for genetic sexual attraction being an actual phenomenon, and the hypothesis is regarded as pseudoscience.
    ellauri185.html on line 846: Instead, certain body odours are connected to human sexual attraction. Humans can make use of body odour subconsciously to identify whether a potential mate will pass on favourable traits to their offspring. Body odour may provide significant cues about the genetic quality, health and reproductive success of a potential mate. Body odour affects sexual attraction in a number of ways including through human biology, the menstrual cycle and fluctuating asymmetry. The olfactory membrane plays a role in smelling and subconsciously assessing another human's pheromones. It also affects the sexual attraction of insects and mammals. The major histocompatibility complex genes are important for the immune system, and appear to play a role in sexual attraction via body odour. Studies have shown that body odor is strongly connected with attraction in heterosexual females. The women in one study ranked body odor as more important for attraction than “looks”. Humans may not simply depend on visual and verbal senses to be attracted to a possible partner/mate. That's hard science, no pseudo, mate!
    ellauri185.html on line 855: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
    ellauri185.html on line 857: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.
    ellauri185.html on line 863: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
    ellauri188.html on line 68: The indigenous people of the Marquesas suffered high death rates from diseases carried by Western explorers, such as smallpox and measles, because none of them had any immunity to them. Not to mention syphilis and gonorrhea.
    ellauri188.html on line 70: Amtssprache auf den Marquesas ist allerdings allein das Französische. Das einheimische Marquesanisch gehört zu einer Untereinheit des austronesischen Sprachstamms. Es wird nur noch von 5.500 Marquesanern gesprochen. Immer mehr Marquesanisch-Sprecher verwenden auch zuhause untereinander das Französische. Die Sprache droht daher auszusterben.
    ellauri188.html on line 78: The islands in the group fall naturally into two geographical divisions. One is the northern group, consisting of Eiao, Hatutu (Hatutaa), Motu One, and the islands surrounding the large island of Nuku Hiva: Motu Iti, also called Hatu Iti; Ua Pou; Motu Oa; and Ua Huka). The other is the southern group, consisting of Fatu Uku, Tahuata, Moho Tani (Motane), Terihi, Fatu Hiva, and Motu Nao (also called Thomasset Rock), which are clustered around the main island of Hiva ʻOa.
    ellauri188.html on line 80: Although Polynesia tends to be associated with images of lush tropical vegetation, and the Marquesas lie within the tropics, they are remarkably dry.
    ellauri188.html on line 96: Protestants went to Hiva Oa, but even there they had little success. There were few converts, tribal warfare and human sacrifice continued. Protestant missionaries gradually left Hiva Oa and returned to Hawaii, only James Kekkilä remained. In 1899 he also returned to Hawaii and died in Honolulu on November 29, 1904. Hawaiian-born missionary James Bicknell translated the Gospel of John into the Marquesan language in 1857.
    ellauri188.html on line 98: From 1838 to 1839, the Catholic mission was able to establish itself, supported by the French order Pères et religieuses des Sacrés-Cœurs de Picpus, which was not founded until 1800. The missionaries spread from Mangareva to Tahuata, Ua Pou, Fatu Hiva and Nuku Hiva. They suffered the same hostile reception and tribal warfare as their fellow Protestants. However, with the support of the French authorities, they were able to sustain themselves in the long run, despite all the obstacles. They even managed to baptize King Moana of Nuku Hiva, who, however, died of smallpox in 1863. Regrettably, but he got salvaged anyway.
    ellauri188.html on line 102: At the 2017 census, 97.0% of the population whose age was 15 and older reported that they could speak French (up from 94.1% at the 2007 census). 92.6% lied that they could also read and write it (up from 90.2% at the 2007 census).
    ellauri188.html on line 118: Is the January 18, 1924, issue of SCIENCE, page 64, Mr. P. J. Wester writes from Manila, urging an ex pedition to the Marquesas and other South Sea Islands, primarily for the purpose of making secure the continued existence of the breadfruit, secondarily, by a study of the varieties, to add further evidence relative to the migrations of these inhabitants of Polynesia.
    ellauri188.html on line 124: The present population of all the six inhabited islands of that group of eleven, numbers, according to Mr. Frank Varney, a long-time resident on Hivaon, about 1,000 or 1,200. Only a small proportion of these are pure bloods, most of that number being natives from the Tuamotus or the Society Islands, and many of them are half-bloods or quarter-bloods, Chinese features being very common. But I met many middle-aged, elderly and old, pure-blooded Mar quesans, a fine, self-respecting race, commanding our admiration and pity. I can not believe that all these people, whom I saw in 1922 and 1923, will have vanished in 1930. It will take a longer time than that, perhaps only a few years longer, before the last pure blooded Marquesan steps off the stage. I am quite sure that Dr. Linton, of the Field Museum, and Dr. Handy, of Bishop Museum, Honolulu, both of whom have made special study of the Marquesans, will agree with me in this.
    ellauri188.html on line 128: I found the breadfruit abundant on all the islands visited (fortunately, I was not obliged to eat poipoi) somewhat dwarfed when growing in the "jungle" in neglected valleys, but an enormous and noble tree when given space. The "jungle" of the Marquesas, by the way (although the islands are between 8 and 11 degrees south latitude) is by no means a tropical jungle as the latter is usually pictured, but is made up very largely of young and old and dying and dead specimens of the Fau, or Purao tree, a native hibiscus which grows to a large size, and is much used by the natives for building. One does not see, in the Marquesas, the rank, choking growths peculiar to Brazil, Central America and other really tropical countries. The appearance of the valleys in that group is more subtropical than tropical, and hence, while this growth may dwarf the breadfruit to a greater or less extent, it does not seem that it would always be fatal to its existence.
    ellauri188.html on line 135: But the most astonishing revelations were the (few to be sure) large and luxuriant plantations of cocoanut palm, bananas and some breadfruit which checkered
    ellauri188.html on line 136: the lower part. As I stood on the ridge between Happar Valley and Typee and looked down into the latter, I was not only amazed at seeing evidence of comparative prosperity, though in a limited area, where I expected utter- desolation, but I was deeply impressed with the agricultural possibilities of this historic region.
    ellauri188.html on line 142: Referring to the last paragraph in Mr. Wester's communication-It would appear that if one is dependent, as was the writer, upon trading schooners to get from Tahiti to the Marquesas, then amongst these islands and return to Tahiti, his program for work in these two groups would take more than a year and his estimate of expense might, in consequence, be exceeded. Sometimes one is obliged to wait from one month to three to get the opportunity to move from one island in the Marquesas to another forty or fifty or eighty miles away, so rare and uncertain are the visits of these schooners. Further, in the absence of any regular means of communication, one has to seize any chance opportunity of transportation or run the risk of being marooned for a long period. On the other hand, if a schooner were chartered, which is the best possible way of visiting and working among the South Sea Islands, schooner, captain, crew and provisions would cost about $1,000 per month (this figure was obtained from an authoritative source) and a year on shipboard might not be needed. Under such conditions Mr. Wester's calculation of $8,500 for a year's work in the Marquesas and Societies may not be far out of the way.
    ellauri188.html on line 147: Since writing the above I have received a letter from Dr. Linton in which he says: "... I certainly do not think that either the full-blooded Marquesans or the breadfruit are in immediate danger of extinction. The natives of Uapu and Uahuka are slightly on the increase and those of Fatuhiva are holding their own."
    ellauri188.html on line 158: Jos taas ravinto ja/tai pedot esiintyvät laikkuina, kanzii lajitoverien kokoontua vastaavixi laikuixi, jotta sillä suurennuxella eli raekoolla ravintotilanne palautuu äskeiseen. Pesille on yllin kyllin ruokaa, ja laumassa on turvaisampi elellä. Pikku altruistit suojelevat toisiaan oman hengen uhalla ja saavat turvallisen ruokahuollon pesän yhteisvazasta. Leijonatkin kokoontuvat ylpeixi, koska efelantti on aika iso laikku yhdelle. Ja niitä laikkuja on sitten syytä puolustaa, partioida reviiriä isänmaallisina.
    ellauri188.html on line 341: – Me emme ole tarkistaneet koko rekisteriä, mutta niiden havaintojen perusteella, joita olemme muutaman kerran siellä käytyämme tehneet, voidaan sanoa, että kyse ei ole mistään yksittäisistä ongelmista. Sieltä on löytyneet kaikki länsijohtajatkin, Sauli Niinistöä myöden, plus Kiinan Xi, tosin väärin kirjoitettuna.
    ellauri188.html on line 344: – Poliisihallinnon näkökulmasta ongelmallista on se, että poliisista vuodetaan salaisia tietoja. Kaikki vuotamiset ovat rikoksia. Se minusta nakertaa poliisin luottamusta kansalaisiin. Virheellisiä tietoja ei myöskään saa olla, mutta kyllä painottaisin salaisten tietojen vuotamista tässä yhteydessä.
    ellauri188.html on line 378: ge.ning.com/topology/rest/1.0/file/get/31747982" height="300px"/>
    ellauri188.html on line 399: Melvillin havainnollisesta kirjasta tulee värikkäitä flashbackeja. Nuku Hivan maisemat on kuin Coleridgen eroottinen runo Xanadu. Syvät ja romanttiset rotkot joissa koski kohisee, tiedetään. Zolan papin ruokaemäntä Teuse ja sen törkyinen apupappi pelasivat aina sotaa. Se oli ainut peli jota emäntä osasi, pip-pelin lisäxi.
    ellauri188.html on line 413: Josh skipped college to start acting at 19. He dared to dream and got a job as DIY professor at Vanderbilt. Tennessee on Louisianasta luoteeseen. Mekin ajettiin tota hirmu pitkää Baton Rougen bridgeä Nikun isän autossa. Ei sentään tullut myrskyä.
    ellauri188.html on line 420: Right before the play was to open, Lucas was mugged and beaten "on his way to the theater" for "dress rehearsal". He played the role of Judas with bloody bandages across his broken nose and black eyes. The audience thought the bandages were part of the play.
    ellauri188.html on line 422: Following a series of half hearted operations to reset his nose, he began gathering larger roles in films like American Psycho, The Weight of Water, Session 9, The Dancer, and When Strangers Appear You Can Count on Me.
    ellauri188.html on line 431: Lucasilla on rooli Arto Halosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa elokuvassa The Guardian Angel – Suojelusenkeli, joka ilmestyy vuonna 2018. Paizi ei näy sen filmografiassa. Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 11 881 katsojaa. Siinä pahis hypnotisoija saa pokat pahantekoon selittämällä eze paha onkin jotain hyvää. Niin aina. Power of positive thinking.
    ellauri188.html on line 436: Jopa ulkomuodoltaan Toby veti minua puoleensa, sillä kun valtaosa miehistöstä oli yhtä karkeaa ulkoiselta olemukseltaan kuin hengeltäänkin Toby oli harvinaisen hauskannäköinen. Siniseen matruusintakkiin ja purjekangashousuihin sonnustautuneena hän näytti niin tyylikkäältä merimieheltä ettei häntä tyylikkäämpää ollut taatusti koskaan nähty yhdenkään laivan kannella; hän oli pieni ja sirotekoinen ja hänen vartensa oli tavattoman notkea. Hänen jo luonnostaan tumma ihonsa oli paahtunut tropiikin auringossa, ja pikimustien kutrien kimppu laskeutui hänen ohimoilleen ja sai hänen kookkaat tummat silmänsä näyttämään entistä tummemmilta. Hän oli omituinen ja itsepäinen, oikukas, ailahteleva ja haikea-joskus jopa synkkämielinen. Hänellä oli myös kiivas ja tuima luonne ja suuttuessaan hän suuttui silmittömästi.
    ellauri188.html on line 468: Ehkä aihe kosketti henkkohtaisesti, kun sain ize silmälasit 11-vuotiaana ja deppasin sitä rankasti. Ei koskaan enää marraskuun ensi lumihiutaleiden pyydystystä kielellä! Räntärätit sokaisivat silmälasit eikä niitä enää nähnyt ajoissa. Tapahtumapaikka oli Tehtaan- ja Kapteenin kadun kulma, sama jossa opin 7v aikaisemmin lukemaan seinistä "Elanto" ja "Kansallis Osake Pankki", siinä oli Birger jaarlin optikko Joukolan leffateatterin vieressä. Birger Mäkisen, korjaan. Joukolassa näin isin kanssa elämäni naisen pienenä, ihanan Hayley Millsin Pollyannana. Ilman silmälaseja.
    ellauri188.html on line 470: On taas maaliskuu. Ensi viikolla tai ehkä tällä jo on luvassa taas räntää. Huhtikuinen sää kääntyy arktisexi, sanoo ennuste. Maaliskuine räntäsade tuo mieleen aina Cambridgen Fainwood Circlen vuonna 1978, jolloin kärsin ensimmäisestä lääkinnällistä depixestä valtavien lumihiutaleiden leijuessa erkkerihuoneen ruutuihin. Välillä ulvoin huoneessa kaverien harmixi, välillä menin talon kellariin rauhemmassa huutamaan. Ei ollut mukavaa.
    ellauri189.html on line 39: Puuttomien arojen razastajakansat soittavat ja laulavat kaikki samassa ravaavassa rytmissä. Argentiinalaisessa Misa Criollassa on joku piisi samantapaista pampasbiittiä, oliskohan se ollut se Gloria. Ravaavien hevosten kulkuset tuli ezimättä mieleen. Kuin myös kasakkamusasta, kauboiviisuista ja Keski-Aasian kansojen lallatuxista. Niistä kaikissa on tässä albumissa näytteitä, samoinkuin pohdiskelua kansainvälisestä veljeydestä.
    ellauri189.html on line 55: Jukka Korpelan mukaan venäläinen historiankirjoitus historian kulusta on liian pelkistetty, johon kukaan vakavasti otettava tutkija ei suhtaudu vakavasti. Vanhat kertomukset ja legendat Moskovan Venäjän ajoilta lähtien muuttuivat totuudeksi 1800-luvulla ja edelleen Venäjän viralliseksi historiaksi muun muassa kouluopetukseen ja oppikirjoihin aina nykypäivään asti. Sen mukaan on syntynyt virheellinen todellisuuskuva (siis todellinen virheellisyyskuva), jonka mukaan venäläiset, valkovenäläiset ja ukrainalaiset muodostaisivat Kiovan Venäjän pohjalta yhden kansan. Sehän ei pidä lainkaan paikkaansa! Kansoja oli vähintään tusina ellei enemmän!
    ellauri189.html on line 77: "Maria" was hailed by the younger generation as one of the first authentic literary products of Polish romanticism (the adherents of the so-called Warsaw Classicism were, on the contrary, horrified by the dark plot and the author’s preference for “provincial” words and expressions). Malczewski was then already in poor health and, before a year had passed, in May 1826, he died – impoverished and disgraced because of his affair with a hysterical married woman (whom he was supposed to heal by means of mesmerism – after his death she returned to her husband).
    ellauri189.html on line 81: It is generally held to be most influenced by Lord Byron, whom Malczewski had met in Venice during his travels around western Europe, though it is considerably more gloomy and Gothic than Byron's work. Malczewski is sometimes considered part of the "Ukrainian school" in Polish poetry, though others consider his work to stand uniquely separate. Maria was also influential on later Polish poets, especially Adam Mickiewicz, and on writer Joseph Conrad, although he was not a romantic as such. Well, some of his stuff is pretty gooey, like Nostromo, the Panamanian guy.
    ellauri189.html on line 84: scenery, especially the so-called Dzikie Pola (“Waste Fields”), a vast area in the South-West of the Ukraine, bordered by the rivers Dnieper and Dniester, where the Russian tanks now sit stuck in the mud. In the seventeenth century it was scarcely populated and continually raided by the Tartars from the Crimea. The Cossacks, who defended this borderland, were originally allies of Poland. However, they resented their disdainful treatment by the szlachta (the Polish gentry) and particularly the magnates, who owned large manors with serfs.
    ellauri189.html on line 88: rusza”, "And through the empty corners the king of the desert sets off") aspired themselves to a privileged position, and when it was refused
    ellauri189.html on line 89: to them, they turned (in 1648) against their former rulers. The vicissitudes of a series of risings, during which both sides committed unspeakable cruelties, were often shown in the “frenetic” tales and dramas of the younger contemporaries
    ellauri189.html on line 112: Before engaging in battle Wacław visits his father-in-law and Maria (who slowly fades away, feeding on an ever-diminishing hope) to bring them the good news. The patriotic miecznik cannot, in spite of his advanced age, refrain from joining the band of his son-in-law, leaving his home and daughter without protection. The Tartars are finally (but not without difficulty) defeated and Wacław, in exultant mood, rides by night over the boundless steppe to unite with his wife as the messenger of victory. When he arrives, the manor-house of the miecznik appears to be abandoned. There are no signs of life. Entering a room, he discovers Maria, lying on a couch, her clothes in disorder, like a marble statue. It is evident that her vital strength has been extinguished, but he tries to make himself believe that she has only fainted and rushes out of the house, shouting: “O, water, water!”. Thereupon the “small figure” of a melancholy youth (“pacholę”) jumps from the thicket and relates to Wacław the events that have happened.
    ellauri189.html on line 114: It becomes clear that the apparent benevolence of the wojewoda was only a ruse to lure away the defenders from Maria’s home. During their absence his brigands, disguised as revellers (taking part in a kulig, a sort of carnival cortege of the szlachta moving about the countryside), had raided the house, carried Maria away and drowned her in a pond. Her dead body was found by the tenants and servants who had left it on the bed before they went in pursuit of the perpetrators of the crime. And so “Wacław loses in one moment everything on the world,/ Happiness, virtue, respect for his fellow-men and brothers” (“I tak Wacław od razu wszystko w świecie traci:/ Szczęście, cnotę, szacunek dla ludzi, swych braci”). It is suggested that in the “dark and dreary wood of human feelings” (“W tym
    ellauri189.html on line 129: landscape. Communing with the monotonous plain that extends as far as the horizon, where it melts into the heaven, the author discovers that “mood” (Heidegger’s Gestimmtsein) is the fundamental human mode of being-in-the-world. The level plain and the hemisphere (earth and heaven) constitute a spatial totality that is self-enclosed: Being combines flatness with the curve of the hemisphere, the linear with the cyclical perspective (from an empirical point of view only half of its orbit is visible to man though he can of course turn around to see the rest of it):
    ellauri189.html on line 143: heterogeneous concept) man enacts the drama of his life. The borders of this realm are indicated by the movement of the sun, arising from behind the horizon and, after moving through half of its orbit, again setting beyond this infinitely receding meeting point between heaven and earth. In Malczewski’s
    ellauri189.html on line 155: A plowin through the ragged sky and up the cloudy draw

    ellauri189.html on line 163: Cause they got to ride forever in that range up in the sky

    ellauri189.html on line 167: 'If you want to save your soul from hell, you're ridin on that range

    ellauri189.html on line 168: Then cowboy, change your ways todayor with us you'll ride on

    ellauri189.html on line 196: (The sun had already walked along his wide curve and tinged the grey clouds with a crimson glow; with a yellow light quivering over earth and water, he burnt, setting, on his rich throne. Already his look, full of wonder, does not blind, but spreads mild, visible rays and, taking a short farewell, before burying himself in the deep, he allows mortal eyes to look at him; still – during this last moment he does not hastily disappear, [for he wants] to nourish all creatures with a smile of life; still he glances through the windows in
    ellauri189.html on line 199: The centre of our planetary system is the visible sign of the infinity of immanence and contains the cyclical essence of being, not merely indicating this con-dition, but also embodying it: this celestial body is subject to an infinite movement without apparent linear direction. But the stages of the sun’s voyage could also be interpreted as stages of human life (birth, youth, maturity, old age) and this circumstance inclines man to perceive a similarity between a celestial body and a feeling sublunary body (does man deceive himself, thinking it a bond of
    ellauri189.html on line 211: There is no escape from the infinity of being that is spontaneously experienced as contingent, lacking an ultimate justification, a goal that, in order to
    ellauri189.html on line 214: The boundless steppe of the Ukraine turns out to be a cage with invisible bars. Man appears at first sight to be free, without apparent goal roaming over the plain of life, being a lord of the steppe, “a king of the wilderness” (“król pustyni”), or tries to create in a premeditated manner his own future, deciding – by the way – on the fate of his fellow men (the source of unceasing conflicts). However, in the latter case he often unwittingly obeys the voice of his own wild, unruly nature. The ambivalence of this situation seems to be intimately connected with the concept of romantic irony. Man possesses the ability to objectify his passions, i.e. he can explain them psychologically, by means of a chain of causes and effects, but he still remains the slave of this volitional nature that constitutes his innermost self, always and ever receding (like the horizon of the Ukrainian plain) when he tries to catch it (the idea of the Unconscious does not really explain this “schizophrenic” state of mind – it merely affirms man’s essential homelessness: I am myself, when I realize that my self eternally escapes me). - I can relate to that, says the Russian tank driver sitting stuck in the Ukrainian mud.
    ellauri189.html on line 222: is “dungeon”). Here, we remember that also the sun retires to the underworld,
    ellauri189.html on line 310: Jokainen ihminen on periaatteessa yhtä arvokas, mutta käytännössä Suomen maaperälle hyökkääviä vihollisen sotilaita ei voi kohdella vertaisina, vaan olemassaolon uhkana. Siihen ongelmaan auttaa aseellinen puolustus.
    ellauri189.html on line 333: Asenteisiin rotia, kyllä! Ja nimenomaan muiden asenteisiin! Globalismi on vienyt hengellisen suomalaisuuden ja nuoret eivät löydä enää sitä isänmaanrakkautta joka joskus oli, eivät löydä syytä taistella. Opiskelemme ruotsinkieltä, päätökset tehdään brysselissä ja pian nato vie loputkin siitä hengellisestä suomalaisuudesta mitä on jäljellä, jäljelle jää kielitaitoinen mutta sieluton kansa jolla ei ole moraalia taistella jonkin näkymättömän puolesta.
    ellauri189.html on line 365: Jos emme halua rauhaa ja hyvää rinnakkaiseloa, on ihmiskunnan historia täynnä tarinoita, miten helposti syntyy vastakkain asettelua, joka johtaa helposti ensin suunsoittoon, sitten käsikähmään, sitten pahoinpitelyyn ja lopulta hengen riistoon.
    ellauri189.html on line 408: SEACRET is a globally notorious cosmetic company that offers a wide range of products for men and women. The unique combination of innovative technology and healing Dead Sca and natural ingredients transforms SEACRET into an exclusive, sought after and high quality brand:
    ellauri189.html on line 422: Dead Sea is the lowest point on the planet and one of the most unique environments around the world. It lies on the borders of Jordan, the West Bank and Israel. Known for its high-density waters and mineral rich soils, the Dead Sea is visited by a large number of tourists from all over the world. Its soils contain minerals such as potassium, magnesium, calcium, and salt.These minerals are used in cosmetics, chemical products such as industrial salts and are even used in table salts for home use.
    ellauri189.html on line 424: The once mineral-rich Dead Sea has shrunk to the size of a small and pitiful pond. Water levels have been dropping at a rate of 1 meter per annum. Currently it lies 1,300 feet below sea level and if the rate of decline continues it will reach 1,800 feet below sea level before the end of the century. This sharp decline is due to the over-exploitation of its minerals, the use of its water for desalination, and the large increase in agriculture in both Jordan and Israel.
    ellauri189.html on line 426: Many environmental casualties have been associated with the rapid retreat in the shoreline of the Dead Sea. An example is the emergence of sinkholes. An older and well attested phenomenon in the area is the emergence of assholes. Many residential areas and roads around the Dead Sea have been destroyed by sinkholes because of shitholes. Sinkholes are natural depressions in the Earth’s surface caused by the chemical dissolution of nutrients in the soil. These sinkholes endanger the lives of locals and the fun of tourists alike.
    ellauri189.html on line 432: Large water withdrawal from the Red Sea would have a detrimental effect on the coral reefs, sea level, and nutrient levels.
    ellauri189.html on line 456: We promise to serve you with outstanding customer servicio. Not sure how to use a product? Havo a question or suggestion? Please contact our customer Care Tom. Your trust is very important to us, at least we promise to work hard to maintain it.
    ellauri189.html on line 458: We promise to manage our business with honesty and fairness. At SEACRET, we aro fully committed to uncompromising integrity in overything we do. We maintain a philosophy of transparency in every aspect of business ethics. Exepting income and taxes, of course.
    ellauri189.html on line 465: MLM on pyramidihuijaus 21. vuosisadan kielellä. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Esinahkakukkulat ei muutu mixikään. Juutalaiset harrasti pyramidihuijausta jo Egyptissä. Pintselsabad, sutihännät, oli Edgar Walterin virolainen kuvakirja rohutirtsin lisäxi. Siansaparot, karvakärsät, terveisiä luvatusta maasta. Kuolleen meren suolaa naamaan ja mutaa tukkaan, valmistuskustannuxet olemattomat. Levitystä hoitelevat hölmöt toimii maxumiehinä.
    ellauri189.html on line 470: To qualify as an active member, you are required to generate a minimum of 200 personal volume (PV) every week, 35 business volume (BV) every month, and have at least four active customers. You can upgrade to the 5-in-5 agent kit by paying an extra $50. There are no specific details given on the benefits of upgrading. Keep in mind that after paying the initial $49, you are expected to pay the same amount annually to continue accessing your website and back office.
    ellauri189.html on line 472: Only active members, who are referred to as Seacret agents, can earn all the commissions provided in the compensation plan. There are several types of commissions that you can earn:
    ellauri189.html on line 474: Retail commissions are paid out Seacret agents weekly and reflect both your offline product order dorms and your website orders. You don’t have to be qualified or active to be eligible for this commission. Orders placed by customers have to be through your replicated website or via order forms that you submit. This type of commission is obtained from the difference between the wholesale price and retail price of the product.
    ellauri189.html on line 476: Wow bonus is reserved for agents who are active. However, you do not have to be qualified. You get to earn 20%-25% on all elite/VIP customer purchases – star through executive agent earn a 20% bonus, whereas bronze and higher ranked agents earn 25% in bonuses. Additionally, with a first-time bundle order, you get to earn 30% on Bonus Buys purchases.
    ellauri189.html on line 478: Team commissions are earned by agents based on the performance of the teams that they form. Each Seacret agent has a team that is separated into two teams – a right group leg and a left group leg. Usually, one leg tends to perform better than the other and is therefore referred to as your greater volume leg, while the other is called your lesser volume leg. These groups comprise your binary tree. You earn commissions on your team of up to $25,000 every week. Your team commission wholly depends on the volume of the lesser leg. From the star rank through to the executive rank, the commission is 10%, whereas bronze and higher ranked agents earn 15% of the lesser group’s volume.
    ellauri189.html on line 480: Leadership check match: To be eligible for this bonus, you are required to have attained the bronze rank or higher, and you must also have a bronze or another higher-ranked agent in your tree. Qualified bronze and higher ranked agents are eligible to earn a leadership check match when they bring in other agents. This bonus allows you to make up to 20% on the team commission of agents that you help attain the bronze rank or higher within your tree.
    ellauri189.html on line 482: Rank advancement bonuses: To qualify for these bonuses, you have to close your pay week having achieved the requirements of the rank above you. When you attain the star agent rank, you become eligible for one-time rank advancement bonuses. The higher your rank, the higher the bonus.
    ellauri189.html on line 487: To attain this rank, you have to enroll an active agent on both the right leg and left leg of your binary legs.
    ellauri189.html on line 489: To become a superstar agent, you have to generate a minimum of 300 total personal volume (TPV) or at least four active elite/VIP customers within a rolling 4 week period. You also have to recruit an active agent on either side of your legs.
    ellauri189.html on line 491: For the executive rank, you have to generate a minimum of 1,000 business volume (BV) on both sides of your binary legs.
    ellauri189.html on line 493: To reach the bronze rank, you are required to generate a minimum of 2,000 BV on both sides of your binary legs.
    ellauri189.html on line 495: To attain the royale rank, you have to generate at least 5,000 BV on both sides of your binary group as well as recruit a star ranked agent on each side of your binary group.
    ellauri189.html on line 497: For this rank, you have to generate 8,000 BV on both sides of your binary group and recruit a minimum of two active agents that have achieved the superstar rank (one on each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 499: For the gold rank, you are required to generate 14,000 BV on both sides of your binary group and recruit a minimum of two active agents that have attained the bronze rank (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 501: To attain the platinum rank, you have to generate 20,000 BV on both sides of your binary group and recruit two bronze ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 503: For the ruby rank, you are expected to generate 40,000 BV on both sides of your binary group and recruit two silver ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 505: This rank requires that you generate a minimum of 80,000 BV on both sides of your binary group and recruit two gold ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 507: For this rank, you have to generate at least 200,000 BV on both sides of your binary group and recruit two platinum ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 509: To attain the red diamond rank, you are required to generate a minimum of 400,000 BV on both sides of your binary group and recruit two ruby ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 511: For this rank, you are expected to generate at least 800,000 BV on both sides of your binary group and recruit two diamond ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 513: To attain the crown royale rank, you have to generate a minimum of 2,000,000 BV on both sides of your binary group and recruit two blue diamond ranked agents (one for each leg of your binary group).
    ellauri189.html on line 527: Due to the MLM structure of the company, agents don’t make considerable amounts of money. PRO: The owners do.
    ellauri189.html on line 528: There is no income disclosure statement that those interested in the company can look up to determine the earnings of Seacret agents. So much for transparency. When the law approaches, the guys make themselves transparent.
    ellauri189.html on line 532: Seacret is a genuine MLM company that sells products that are of acceptable quality, but there is not much money to be made working as a Seacret agent. This is because the MLM business model of the company allows only those that have attained the highest ranks of the company to make significant earnings while the rest of the members struggle to recruit new members and meet the strict requirements with little rewards. As a result, I would ask you to think long and hard before joining the company. I hope this review has been helpful. Best of luck!
    ellauri189.html on line 538: I get it! The idea of not depending on anyone to provide for your family is very appealing. Your own business gives you control. I get it. But I disagree that MLM is the way to do it.
    ellauri189.html on line 542: I believe that you can make an extra income and secure your family’s financial future by using the amazing opportunities of the internet. I am talking about Affiliate Marketing. It is the business that many successful online entrepreneurs have used to reach their financial security. It is the method I use. I want to help you build a sustainable and successful business, built on a solid foundation. A business you can count on regardless of the economy, your age or your job.
    ellauri189.html on line 564: In the 1920s, Charles Ponzi carried out this scheme and became well known throughout the United States because of the huge amount of money that he took in. His original scheme was based on the legitimate arbitrage of international reply coupons for postage stamps, but he soon began diverting new investors' money to make payments to earlier investors and to himself. Unlike earlier similar schemes, Ponzi's gained considerable press coverage both within the United States and internationally both while it was being perpetrated and after it collapsed – this notoriety eventually led to the type of scheme being named after him.
    ellauri189.html on line 570: With little or no legitimate earnings, Ponzi schemes require a constant flow of new money to survive. When it becomes hard to recruit new investors, or when large numbers of existing investors cash out, these schemes tend to collapse. As a result, most investors end up losing all or much of the money they invested. In some cases, the operator of the scheme may simply disappear with the money.
    ellauri189.html on line 594: He received much acclaim in the West, with critics praising "Three Faces" as "a silent feminist manifesto" (Kino Zeit). After all, he portrayed "the women of the three generations courageously and self-confidently" (film star).
    ellauri189.html on line 664: En ghasel är en arabisk, förislamisk diktform som har spridit sig till språken persiska, turkiska och urdu. Den består av 5-20 tvåradiga strofer, där versraderna i första strofen rimmar parvis. Därefter återkommer detta rim som avslutning av varje strof enligt schemat: AA, BA, CA, DA osv. Diktformens styrka ligger i att den kan tolkas symboliskt på flera plan samtidigt.
    ellauri189.html on line 667: Ämnena är kärlek – mänsklig eller gudomlig och rytm och mening samverkar. Ghasaler från den indiska kontinenten har ofta inslag av islamisk mysticism och de är svår att förstå om man inte är förtrogen med sufism.
    ellauri189.html on line 672: Jag står och ser på världen genom gallret; Seisten kazon maailmaa takaa kaltereiden;
    ellauri189.html on line 677: när skratt och sånger komma genom gallret. Kuuluu nauru ja laulu läpi kaltereiden.
    ellauri189.html on line 681: den friska doften tränger genom gallret. Raikas tuoxu tunkee läpi kaltereiden.
    ellauri189.html on line 684: se, hur det skimrar härligt genom gallret! Kas kun se hohtaa ihanasti läpi kaltereiden!
    ellauri189.html on line 709: White House official quickly corrects: remarks were not about regime change. HAHA LOL. The American president is like the old Pope just a puppet propped up by a board who tends to forget his lines. "By God that man cannot remain in power." This man Biden can, he is powered by Western Electric.
    ellauri189.html on line 728: Some Pashtuns, especially from young generations, are doubting that this is true. In this article I’ll explore the possibilities of how this tradition could have originated. From this exploration it will become clear that doubting the truthfulness of this tradition is irrational. I would also outline some common traditions of Pashtuns and Jews, some of them are based on the Torah, which further confirm that this tradition is true and that Pashtuns are really Bene Israel. I’ll then say a few words about DNA testing and finally talk about the implications of this tradition.
    ellauri189.html on line 736: According to this explanation for the origin of this tradition, at some generation A, some Pashtuns decided they are Bene Israel. Then they convinced or forced the other Pashtuns, although no one has ever heard of it before. Time had passed, and at generation B the tradition was already so acceptable, that not only many (probably most) of the Pashtuns believed it, but they completely forgot that once, at generation A, some Pashtuns invented it and convinced or forced others it is true. Very like the way some zealot Jews in generation A convinced others that their windy god was the only one. But this is irrational.
    ellauri189.html on line 740: We previously outlined taxonomy of all the possible explanations for the origin of the tradition that Pashtuns are Bene Israel, assuming it is false. Because all of the explanations are irrational, we must conclude that the tradition is true, and at some generation A the Pashtuns really lived in the land of Israel and knew for a fact they are Bene Israel. They were then taken to Afghanistan and the area around it (according to the bible, they were taken by the Assyrians), where they lived and passed this tradition from generation to generation.
    ellauri189.html on line 779: Here it is said that almost half of Indian Afridi Pathans are very close genetically to Jews. I heard from some Pashtuns that Pathans are actually Pashtuns that mixed with other nations, so I was set to try to do a DNA test myself on friends of mine who are pure-blood Pashtuns. I already got an offer from a commercial company, when I suddenly remembered something I read not long ago – a Wikipedia article about Jewish genetics. They didn´t prove a thing, so I spend the rest of this section by hand-waving them away.
    ellauri189.html on line 783: Because we showed that it is basically impossible to believe that Pashtuns are not Bene Israel, DNA is not necessary for proving this tradition. It can only be used for proving another Pashtuns tradition – that Pashtuns did not mix with other people, but I personally think that given the current knowledge of DNA and mutation frequency, and how much the environment affects it, any result of a DNA test could be debated.
    ellauri189.html on line 787: Some Pashtuns think that because Pashto is not a Semetic language it means Pashtuns are not Semetic, but it isn’t a strong enough evidence to contradict what we said above. To contradict what we said one has to explain how this tradition originated, and it is impossible.
    ellauri189.html on line 789: Anyway, we should say that not only this evidence is not strong enough; it is actually not evidence at all. Jews in Europe spoke 3 languages – Hebrew, the language of their country (French in France, German in Germany etc) and Yidish. Yidish has only a few Semetic elements and is closer to German, and was used for daily communication between Jews in Europe. Jews in Spain and Portugal also spoke 3 languages – Hebrew, Spanish and Ladino. Ladino was the Yidish of the Jews in Spain and Portugal. In Arabic countries, again, the Jews spoke 3 languages – Hebrew, Arabic and Judeo-Arabic. The later was the Yidish of Jews in Arabic countries.
    ellauri189.html on line 791: It is true that the Pashtuns do not speak Hebrew, but I think it is highly probable that Pashto is the Yidish of Pashtuns. It is also possible that Pashtuns didn’t need another foreign language (like Jews needed to know German or Spanish) because unlike Jews, Pashtuns had their own territory. It might be just a wild theory, but it might have been used, like Yidish, so that Pashtuns won’t mix with other nations.
    ellauri189.html on line 801: The faces of all the people who claim they are Bene Israel prove they mixed, and they generally do not deny that they mixed. Jews mixed too, but they kept Judaism, so they fall in to the first category (Jews who married non-Jews were thrown out of the Jewish community and were considered dead to them. This is still true for today’s religious Jews, and until not long ago, all Jews were religious). On the other hand, those other people who both mixed and did not keep Judaism, although they are descendants of Bene Israel to some extent, they are not Bene Israel themselves, as they do not fall into either category.
    ellauri189.html on line 805: So the question is whether one believes the tradition that Pashtuns didn’t mix with other nations or doesn’t. It is less provable than the tradition of being Bene Israel, because if Pashtuns did mix and stopped mixing at some generation A, it is possible that the tradition of not mixing was created at a later generation B, if they didn’t mix for enough generations.
    ellauri189.html on line 807: That said, I think it is more likely that they didn’t mix than that they did. One reason is because the current situation is that most Pashtuns are not mixing. Another reason is that I can’t find a good reason why at some generation A they’d stop mixing after they mixed before that. And finally, we know from Moses (Deuteronomy 30), from Yehezkel (37), from Yirmiya (31), Yishaaya (51, 27), and from many other prophecies that the Bene Israel are out there (those who were exiled by the damn Assyrian). Because we know they don’t keep Judaism, the only possibility for them to exist as Israelis is by not mixing, and there is one, and only one, nation that fits those conditions, and it is the Pashtuns.
    ellauri189.html on line 823: There are also secular Jews, who don´t keep the Tora and whose culture is not Jewish, but mostly American, and some are really deep in the disgusting western pop-culture. The majority of the secular Jews who live in the holy land are not mixing with other people, so even though they don´t keep the Jewish religion, they are Jewish. On the other hand, there are the secular Jews who live abroad, mainly in the US - most of them, unfortunately, are mixing with other nations. While some of them are now Jews, if they continue like this, in 1-2 generations, none of them would be considered Jewish, and real Jews wouldn´t be able to marry them any more.
    ellauri189.html on line 833: Some Jews might doubt the un-provable (given current genetics science) tradition of Pashtuns not mixing. I would like to prove to them that our Rabbis of the Mishna and Talmud knew that they won’t mix. First of all, there are many prophecies that the 10 tribes are going to return to the holy land (like Yehezkel 37, Yirmiya 31, Yishaaya 51 and 27, and many others, that talk about the 10 tribes specifically).
    ellauri189.html on line 835: Second, if a non-Israeli marries an Israeli woman, they are not really married according to Halacha (Jewish law), but if he is Israeli from the 10 tribes, then they are really married and she must get divorced according to Halacha if she wants to marry an Israeli. On this topic, the Talmud says in Yevamot 16: “If a non-Jew married an Israeli woman according to Halacha, we are concerned that they might actually be married, because he might be from the 10 tribes”. The Talmud then asks: “But when someone is in front of us and we don’t know who he is, we assume he came from the majority of people, and the majority of people are not from the 10 tribes, so we shouldn’t be concerned”. The Talmud then says that this is only true in their land – the land where the 10 tribes live, because over there they are the majority. So the Talmud believes that the 10 tribes are still the majority in their land. If they had mixed this would not have been the case, unless there was only a little mixing going on.
    ellauri189.html on line 837: Finally, we have the Mishna in Sanhedrin 10:3, where Rabbi Akiva said the 10 tribes don’t have a part in the next world, while Rabbi Eliezer said they have. Rashi simply said that they talked about the generation that was exiled, but even Rabb Akiva admits that their descendants surely have a part in the next world. There’s no doubt this is the case, otherwise Ribbie Akiva would be in a disagreement with Yehezkel, Yishaaya and Jeremaya, and we know he can’t be.
    ellauri189.html on line 846: The writer earns his living as a software developer, and spends his free time trying hard to bring the people of Israel closer to God and to each other. He has huge love and respect for the Pashtun nation and he is 100% sure that Pashtuns are his brothers, Bene Israel, the children of prophets Avraham, Yishak and Yaakov.
    ellauri190.html on line 32:

    George V. Woodchuck


    ellauri190.html on line 52: The Kazakhs (also spelled Qazaqs; Kazakh: sg. қазақ, qazaq, [qɑˈzɑq] (audio speaker iconlisten), pl. қазақтар, qazaqtar, [qɑzɑqˈtɑr] (audio speaker iconlisten); the English name is transliterated from Russian; Russian: казахи) are a Turkic ethnic group who mainly inhabit the Ural Mountains and northern parts of Central and East Asia (largely Kazakhstan, but also parts of Russia, Uzbekistan, Mongolia and China) in Eurasia. Kazakh identity is of medieval origin and was strongly shaped by the foundation of the Kazakh Khanate between 1456 and 1465, when several tribes under the rule of the sultans Janibek and Kerei departed from the Khanate of Abu'l-Khayr Khan in hopes of forming a powerful khanate of their own. Other notable Kazakh khans include Ablai Khan and Abul Khair Khan.
    ellauri190.html on line 57: In the 17th century, Russian convention seeking to distinguish the Qazaqs of the steppes from the Cossacks of the Imperial Russian Army suggested spelling the final consonant with "kh" instead of "q" or "k", which was officially adopted by the USSR in 1936.
    ellauri190.html on line 72: Some trivia about Cossacks on the 29th anniversary of their country’s independence by George V. Chipmunk.
    ellauri190.html on line 76: It is unclear when people other than the Brodnici and Berladnici (which had a Romanian origin with large slavic influences) began to settle in the lower reaches of major rivers such as the Don and the Dnieper after the demise of the Khazar state. Their arrival is unlikely before the 13th century, when the Mongols broke the power of the Cumans, who had assimilated the previous population on that territory. It is known that new settlers inherited a lifestyle that long pre-dated their presence, including that of the Turkic Cumans and the Circassian Kassaks.
    ellauri190.html on line 86: Kasaarien yläluokan on katsottu kääntyneen juutalaisuuteen mahdollisesti 800-luvun alkupuolella, vaikka tarkasta ajankohdasta ei ole varmuutta. Tieto kääntymisestä perustuu pääosin niin kutsuttuun juutalaiskasaarien kirjeenvaihtoon, joka koostuu kolmesta legendanomaisesta kuvauksesta. Myös joissakin arabilähteissä mainitaan kasaarien eliitin olleen juutalaisia, kun taas suurin osa valtakunnan asukkaista oli kristittyjä ja muslimeja. Huolimatta läheisistä väleistä kasaareihin bysanttilaislähteissä ei kuitenkaan mainita kasaarien juutalaisuutta. Liioin Palestiinan, Irakin tai Konstantinopolin juutalaiset lähteet eivät sisällä mainintoja kasaarijuutalaisista.
    ellauri190.html on line 105: The Cuman language is attested in some medieval documents and is the best-known of the early Turkic languages.[6]: 186 The Codex Cumanicus was a linguistic manual written to help Catholic missionaries communicate with the Cuman people. Cuman tarkoitti blondia.
    ellauri190.html on line 111: Bysantin keisari Konstantinos VII mukaan osa petsenegeistä nimitti itseään nimellä kangareiksi (kreik. Κάγγαρ). 800-luvun lopun osa heistä nimitti itseään nimellä "patsynak" (petseneg) joutui siirtymään Euraasian aroseuduilta ilmaston muuttumisen (kuivuuden) sekä naapurikansojen (kimakkien ja oguzien) painostuksen vuoksi siirtymään Volgan varteen, jossa jo olivat unkarilaiset. Vuonna 860 petsenegit lähtivät vaeltamaan länttä kohti, nykyisen Ukrainan alueelle, samalla pakottaen siellä aiemmin asuneet unkarilaiset siirtymään Karpaattien yli Tonavan altaan puolelle. Unkarilaisten aikana maan nimi oli "Levedia". Petsenegit antoivat sille nimeksi Padzinakia (kreik. Πατζινακία). Noin vuonna 882 petsenegit saapuivat Krimille. Siitä alkoivat petsenegien kiistat Kiovan ruhtinas Askoldin kanssa noin vuonna 875, mikä on kirjattu vanhimpiin kronikoihin ja minkä myös historioitsijat ovat vahvistaneet ruhtinas Igorin kanssa (915, 920). Kasaarien kaanikunnan tuhoutumisen jälkeen (vuonna 965) Volgasta länteen olevien arojen herruus siirtyi petsenegeille. Petsenegisen hallussa oli tuolloin alue, jonka rajanaapureina olivat: Kiovan Venäjä, Unkari, ensimmäinen Bulgarian valtakunta, Alaanit, Mordva sekä Länsi-Kazakstania asuttaneet oguzit.
    ellauri190.html on line 128: 990-luvulla rusien ja petsenegien välit huononivat uudelleen. Kiovan suuriruhtinas Vladimir Suuri löi (993) heidän joukkonsa Trubez-joen varrella (varmasn Trubezkoin kotipuro), mutta vuonna 996 hän itse kärsi tappion Vasikolkovin kaupungin luona. Näiden tapahtumien vuoksi suuriruhtinas rakennutti arorajalleen vartiolinnoitusten ketjun, joiden välillä oli hyvin nopea ja tehokas varoitusjärjestelmä petsenegien hyökkäyksistä. Samantapainen kuin taipiilla markiisisaarilla. 1000-luvulla poljaaniheimon kupeessa oli 13 eri petseneegiheimoa, jotka liikkuivat Tonavan ja Dneprin välimaastossa. Noin vuonna 1010 petsenegien välille tuli kiistoja. Ruhtinas Tirahin petsenegit ottivat uskokseen islamilaisuuden, kun taas kaksi läntistä heimoa (belemarnit ja pagumanidit: yhteensä 20 000 henkeä) ruhtinas Kegenin johdolla siirtyi Tonavan yli Bysantin valtakunnan alueelle keisari Konstantinos IX aikana Dobrudzhaan ja he kääntyivät ortodoksikristityiksi. Tästä seurasi no end of trouble petsenegeille. Bysantin keisari suunnitteli saavansa heistä vartijakansan pohjoisrajalleen. Mutta vuonna 1048 ruhtinas Tirahin johdolla valtava määrä petsenegejä (melkein 80 000) ylitti jäätä pitkin Tonavan ja hyökkäsivät Bysantin balkanilaisia alueita vastaan.
    ellauri190.html on line 132: Viimeinen kirjallinen maininta rusien ja petsenegien taistelusta on Kiovan piiritys vuonna 1036, jolloin suuriruhtinaan joukot tuhosivat kaupunkia piirittäneet petsenegijoukot. Suuriruhtinas Jaroslav käytti taistelussa kahta taistelusiipeä: kiovalaiset ja novgorodilaiset. (Dodi, ryssäkansat toimivat tässä yhteistuumin veriveljinä.)Tämän taistelun jälkeen petsenegejä ei mainita enää itsenäisinä, vaan he osallistuivat taisteluihin uuden liittolaisensa, berendien, kanssa. Heitä nimitettiin myös tsorni klobukeiksi (eli mustahatuiksi). Ryssät olivat valkohattuja. Muisto petsenegeistä on jäänyt eloon myös myöhemmille ajoille kuten kirjallisuudessa rohkea Tselubei, joka ryhtyi Kulikovin taistelussa kaksintaisteluun. Häntä nimitettiin petsengiksi. Kulikov oli joku käpistelijä Kielikoneella. Ei sitä kyllä pezengixi sanottu. Pezit oli pienen tiilen muotosia karkkeja hassussa dispenserissä.
    ellauri190.html on line 136: Novgorod on yksi Venäjän vanhimmista kaupungeista. Nestorin kronikka mainitsee sen ensimmäisen kerran jo vuoden 859 yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat varjagit ja näiden ruhtinaan Rurikin hallitsijakseen vuonna 862. Tämän kertomuksen todenperäisyys on hyvin kiistanalainen.
    ellauri190.html on line 173: Sarai oli Kultaisen ordan pääkaupunki Volgan alajuoksulla. Se oli yksi suurimmista keskiajan kaupungeista ja sen väkiluvuksi on arvoitu 600 000. Turkkilaisvalloittaja Timur Lenk tuhosi kaupungin vuonna 1395, jolloin sen arvellaan siirtyneen toiseen paikkaan.
    ellauri190.html on line 180: Batun kuoltua vuonna 1255 valtakunta kukoisti vielä vuosisadan. Batun veli Berge yhdisti Valkoisen ja Sinisen ordan. Ordan sotilaallinen mahti saavutti huippunsa Uzbegin (1312–1341) kaudella, jolloin armeijassa oli 300 000 sotilasta. Kultainen orda oli 1200-luvun loppupuolella ja 1300-luvun alkupuolella Euraasian suurin valtiomuodostelma.
    ellauri190.html on line 212: The Cossacks are a predominantly East Slavic Orthodox Christian people group originating in the steppes of Eastern Europe. They were a semi-nomadic and semi-militarized people, who, while under the nominal suzerainty of various Eastern European states at the time, such as the Russian Empire or the Polish–Lithuanian Commonwealth, were allowed a great degree of self-governance in exchange for military service. The Cossacks were particularly noted for holding democratic traditions (not republican).
    ellauri190.html on line 214: Early "Proto-Cossack" groups are generally reported to have come into existence within what is now Ukraine in the 13th century as the influence of Cumans grew weaker, although some have ascribed their origins to as early as the mid-8th century. Some historians suggest that the Cossack people were of mixed ethnic origin, descending from Russians, Ukrainians, Belarusians, Turks, Tatars, and others who settled or passed through the vast Steppe. Some Turkologists, however, argue that Cossacks are descendants of the native Cumans of Ukraine, who had lived there long before the Mongol invasion. But who knows, and as long as no one does, you are free to believe what you like.
    ellauri190.html on line 216: In the 16th century, these Cossack societies merged into two independent territorial organizations, as well as other smaller, still-detached groups:
    ellauri190.html on line 222: The Zaporozhian Cossacks lived on the Pontic–Caspian steppe below the Dnieper Rapids (Ukrainian: za porohamy), also known as the Wild Fields. The group became well known, and its numbers increased greatly between the 15th and 17th centuries. The Zaporozhian Cossacks played an important role in European geopolitics, participating in a series of conflicts and alliances with the Polish–Lithuanian Commonwealth, Russia, and the Ottoman Empire.
    ellauri190.html on line 226: They inhabited sparsely populated areas in the Dnieper, Don, Terek, and Ural river basins, and played an important role in the historical and cultural development of both Ukraine and Russia. The various Cossack groups were organized along military lines, with large autonomous groups called hosts. Each host had a territory consisting of affiliated villages called stanitsa. The Cossack way of life persisted into the twentieth century, though the sweeping societal changes of the Russian Revolution disrupted Cossack society as much as any other part of Russia; many Cossacks migrated to other parts of Europe following the establishment of the Soviet Union, while others remained and assimilated into the Communist state. Cohesive Cossack-based units were organized and fought for both Germany and the Soviet Union during World War II.
    ellauri190.html on line 230: In the 2002 Russian census, 140,028 people declared Cossack ethnicity, while 67,573 people identified as Cossack in the 2010 census. Between 3.5 and 5.0 million people associate themselves with the Cossack cultural identity across the world;[citation needed], making them the largest Slavic group without their own state. Cossack organizations operate in Russia, Kazakhstan, Ukraine, Belarus, and the United States.
    ellauri190.html on line 235: The name “Ukraine” can be found already in some chronicles dated by the 12th century. Most likely, it is related to the word “krai” (край), meaning “border.” In the early Middle Ages, people who lived in what is now Ukraine called their country “Rus,” and themselves “Rusy,” “Rusychy,” or “Rusyny.” Ei pie sekoittaa sanaan "ryssä", joka tarkoittaa aiivan eri porukkaa. Ryssät aivan törkeesti käyttää samaa sanaa izestään. Sellasta kulttuurista appropriointia.
    ellauri190.html on line 237: Kyiv, the biggest city and the capital of Ukraine, was founded, most likely, between the 600s and the 700s A.D. as a fishermen village. The first settlements were on the right bank of the Dnipro river, where now is the Podil section of the city. The first wooden fortification and the Kyiv chieftain’s castle were built uphill from the original settlement, likely in the 8th or early 9th century.
    ellauri190.html on line 243: By the 11th century, Kyivan Rus was a huge European power. Kyiv was bigger than London or Paris. The city had numerous buildings made of brick, including churches. It also had many private and public bathhouses, like Constantinople (and unlike Western European cities of the time). The realm, stretching from the White Sea to the north to the Black Sea to the south and from the steppes of the Don to the east to what is now eastern Poland to the west, was divided into many feudal fiefs, but the authority of the monarch in Kyiv was nonetheless absolute.
    ellauri190.html on line 245: On Easter Sunday of the year 1168, a savage warlord from the Volga region, called Andrei (cynically nicknamed Bogolubsky, i.e. “God-lover”) and his horde of Finno-Ugric tribesmen (damn those Finns!) sacked and burned Kyiv to the ground. Most Kyivites were massacred. The barbarians robbed churches, even ripping off slices of gold from their domes (something that Genghiside Mongolians later never did, they were gentlemen). They stole, among others, one most precious and revered icon of the Most Holy Mother of God from a church in the Berestovo village just south of Kyiv, taking it to their land and pretending, for centuries to follow, that it was theirs. This icon to this day is known as Матерь Божья Владимирская, “the Mother of God of Vladimir-on-Klyazyma,” as if it was painted in that savage place. The 1168 massacre marked the beginning of the “brotherly” relationship between the Ukrainian people and what is now known as “Russians” (русские, not to be confused with Rusyns-Rusychi-Ukrainians). Kyiv was hit so hard that it did not fully recover for the next ~200 years. When the Mongols under Khan Batu came in 1240, Kyiv was still not fully repopulated or rebuilt, and fell a relatively easy prey to the Asian conquerors.
    ellauri190.html on line 249: ges/3/3c/Vladimirin_jumalanaiti.jpg" width="15%" style="float:left;padding:1em" />
    ellauri190.html on line 255: Vladimirin äidin ikoni liittyy läheisesti lukuisiin ihmeisiin, joita tapahtui Venäjällä muun muassa mongolivallan aikana. Ikonin ansioksi luetaan myös se, että Moskova säästyi mongolijoukkojen hävitykseltä mutta Kiova ei. The intercession of the Theotokos through the image has also been credited with saving Moscow from Tatar hordes in 1451 and 1480. The image was brought from Vladimir to Moscow in 1395, during Tamerlane's invasion.
    ellauri190.html on line 257: In a traditional account the horses transporting the icon had stopped near Vladimir and refused to go further. Accordingly, many people of Rus interpreted this as a sign that the Theotokos wanted the icon to stay there. The place was named Bogolyubovo, or "the one loved by God". Andrey placed it in his Bogolyubovo residence and built the Assumption Cathedral to legitimize his claim that Vladimir had replaced Kiev as the principal city of Rus. However, its presence did not prevent the sack and burning of the city of Vladimir by the Mongols in 1238, when the icon was damaged in the fire. You win some, you lose some.
    ellauri190.html on line 261: In the first half of the 14th century, most of what is now Ukraine was cleared of the Mongols by the troops of a powerful ruler of Lithuania, Gedimin, and Ukraine became a part of the Great Duchy of Lithuania. The latter was a peculiar country. The bulk of its territory and population was what now is the Slavic country of Belarus. Only a small minority of its people traced their origin from the Baltic tribes, while the majority were Slavs. Gedimin’s name in modern Lithuanian is Gyadiminas, but in the chronicles he is named Kgindimin or Kindimin, which might have a Slavic root. The language of Gedimin’s court, and the court of his sons and grandsons was very Slavic, much like a mixture of somewhat archaic Ukrainian and Belarusian. The laws of the entire Duchy, the so-called Lithuanian Statutes, were written in the Cyrillic alphabet and read very much like the Belarusian (definitely Slavic) language. So they were bad guys in anyone's book already then.
    ellauri190.html on line 267: In the 15th-16th centuries, most of what is now Ukraine belonged to the Polish-Lithuanian commonwealth (“The Republic”), but the life of the people depended to a very large extent on their local feudal lords, the Knyazi (“Princes”). Most of these lords were related to the house of Gedimin, spoke a language close to modern Belarusian and Ukrainian, and were Eastern Orthodox Christians. Yet, beginning from ~1569 (the year of the so-called Lublin Unia), these princes also swore allegiance to the Polish king, and were his vassals and courtiers. They corresponded in Latin, Polish, or their native “Old Ukrainian / Old Belarusian” Slavic language. Among them, perhaps the mightiest ruler was Prince Konstayntyn Vasyl Ostrozky. He was nicknamed “the un-crowned King of Rus,” and was, actually, offered the Polish crown several times, but refused because the kings of Poland were, traditionally, Catholics – and Prince Ostrozky wanted to remain Orthodox. He is famous for printing the first Gospels in his native language, and founding the Academy of Ostroh, a university that functions to this day.
    ellauri190.html on line 269: In 1596, the so-called Union of Brest (Brestin jyräys) was signed, officially starting the Eastern Rite Catholic Church in Ukraine (a.k.a. the Greek Catholic Church). It was meant to reconcile the Orthodox Ukrainians with Rome, which was, of course, a step in the direction of more peace and prosperity. Unfortunately, at the beginning of the next, 17th, century, the secular powers began to close the traditional Orthodox parishes by force, which, of course, caused huge tensions and sparks of violence.
    ellauri190.html on line 273: In the 16th and the early 17th century the Kozak’s leaders (Hetmans) were loyal to the Polish crown and participated in the wars of the Great Duchy of Lithuania and the kingdom of Poland against Muscovy. Hetman Petro Konashevych Sahaydachny (1582-1622) nearly took Moscow in 1618. But nearly doesn't count. He also was an outstanding mecenate who donated some loot to Orthodox monasteries and schools, of which the so-called Bratska Shkola (“Brotherhood School”) later grew into a huge and famous institution of higher learning, the Kyiv Mohyla Academy, which now functions as a top-ranking Ukrainian economic liberal arts university.
    ellauri190.html on line 275: In 1648, a Kozak leader called Zinoviy Bohdan Khmelnytsky (Polish transliteration, Chmielnicki) started a war on the Polish crown. Initially, it was his own personal vendetta on a Polish landlord who stole his land, but very soon it grew into a colossal uprising of the Kozaks and Ukrainian peasants against their Polish landlords. The people fought (the way they knew how) against the feudal oppression, as well as against forced Catholicization and Polonization of Ukraine. Unfortunately, it turned into a fratricide. (Sorry Poles, of course we are on the same side now.) The main adversary of Khmelnytsky was Prince Yarema (Jeremiah) Korybut-Vyshnevetsky, a Rusyn-Ukrainian, a noble valiant knight and a great statesman who, nonetheless, kept his allegiance to the Polish king (whom he personally hated, but could not break his knight’s oath of loyalty). Both sides resorted to unspeakable cruelties. Most tragically, Khmelnysky, a brave warrior as he was, turned out to be a horribly short-sighted politician. In January 1654, he essentially surrendered Ukraine to Muscovy, approving what he thought was a temporary military union against the Republic but turned out to be the beginning of the “Russian” (actually Muscovite) occupation of Ukraine. It just goes to show: give a pinky finger to the Russkies and they take the whole hand.
    ellauri190.html on line 277: By 1659, the two outstanding sons of Ukraine, a Kozak general Ivan Vyhovsky and an eccentric scholar-nobleman Yuriy Nemyrych conceived what became known as the Union of Hadyach. It was a unique document, which, essentially, argued in favor of the Polish-Lithuanian Commonwealth transforming into the commonwealth of Poland, Lithuania, and Ukraine. Vyhovsky and Nemyrych proposed to establish a Great Principality of Ukraine on par with the Kingdom of Poland and the Great Duchy of Lithuania. And it was a unique historical moment, because in July 1659 the Ukrainian troops won a huge battle against the Muscovite army near the city of Konotop, totally crushing the Muscovites and proving that Ukraine did not need the “friendship” of the tyrannic Tzars. (See the analogy?) If the Hadyach Union had been approved by the Sejm of the Republic, Ukraine would perhaps have become a more European country and would progressively move toward full Western style independence. Again, tragically, it did not happen. Nemyrych was killed at a duel, and Vyhovsky forced to resign by populists who hated him because of his aristocratic blood and his alleged (rather than actual) love of things Polish. Without these two luminaries, the Sejm did not even bother to convene for discussions on the Hadyach Union, making it into a useless piece of paper. It was later “adopted,” but in such a distorted version that it excluded its main point, the creation of the Ukrainian state. Sellasta se on. Ukrainan, Puolan ja Baltian historia osoittaa, miten vaikeaa on merkata reviiriä jollei sitä ole valmiixi maastoon merkitty.
    ellauri190.html on line 279: By the end of the 17th century, the newly forming Russian Empire under Tzar Peter I established its reign over the Ukrainian lands to the east of the Dnipro river, ceding the western part of Ukraine to the Republic (which, in turn, evolved more and more into the Polish monarchy rather than the Polish-Lithuanian Commonwealth of the old days). In 1702, a great son of Ukraine, a giant of military strategy, diplomacy, and statesmanship, Ivan Mazepa, being the Kozak leader of the eastern part of Ukraine, suppressed the uprising of Paliy on the other (Western) side of the Dnipro and added huge parts of the country to his control. It was a big step toward the unification and freedom of Ukraine. Moreover, in 1709 Mazepa joined his forces with the Swedish king Charles XII (haha, the gay) against Tzar Peter, hoping to rid his dear mother Ukraine from slavery in the captivity of the Tzars. And again… tragically, Mazepa managed to gather less manpower than he hoped to gather, because the populist agitators slandered him in their massive propaganda campaign (no doubt, directed from Muscovy), portraying him in the eyes of the Ukrainian Kozaks as a rich aristocrat who cares nothing about the “simple people,” a clandestine Catholic (or Protestant), and overall “not really Ukrainian.” (This tragedy will repeat itself in 1918 and in 2019.) Mazepa’s loyalists were defeated together with the Swedes, and Ukraine lost her historical chance for yet another time. But third time is a charm! Nobody will blame a Jew for being on the side of the catholics!
    ellauri190.html on line 285: After Ottoman-Polish and Polish-Muscovite warfare ceased, the official Cossack register was again decreased. The registered Cossacks (reiestrovi kozaky) were isolated from those who were excluded from the register, and from the Zaporizhian Host. (Compare legal and paperless immigrants of today.) This, together with intensified socioeconomic and national-religious oppression of the other classes in Ukrainian society, led to a number of Cossack uprisings in the 1630s. These eventually culminated in the Khmelnytsky Uprising, led by the hetman of the Zaporizhian Sich, Bohdan Khmelnytsky.
    ellauri190.html on line 307: The region was part of the Russian Empire until its collapse following the Russian February Revolution in early March 1917, after which it became part of the short-lived Russian Republic. In 1918, it was largely included in the Ukrainian State and in the Ukrainian Soviet Republic at the same time. In 1918–1920, it was, to varying extents, under the control of the anti-Bolshevik White movement governments of South Russia whose defeat signified the Soviet control over the territory, which became part of the Ukrainian Soviet Socialist Republic, within the Soviet Union from 1922.
    ellauri190.html on line 315: The Russo-Polish geographer and ethnographer Zygmunt Gloger in his "Geography of historic lands of the Old Poland" (Polish: "Geografia historyczna ziem dawnej Polski") explains that at the time the term "Little" was interchangeably with the word "new", and in his footnotes, he clearly states that, at least in 1903, Little Russia (Malorossia) was perceived in such manner. Prior to the revolutionary events of 1917, a large part of the region's élite population adopted a Little Russian identity that competed with the local Ukrainian identity. At that time it was trendy to be Russian, large or small.
    ellauri190.html on line 317: After the collapse of the Russian Empire in 1917, and with the amalgamation of Ukrainian territories into one administrative unit (Ukrainian People's Republic), the term started to recede from common use. Today, the term is anachronistic, and many nazi Ukrainians regard its usage as offensive.
    ellauri190.html on line 322: Herr Peders sjöresa är en mycket spridd riddarvisa som är känd från hela Norden. Det är den visa som har flest kända varianter i Sveriges Medeltida Ballader, 347 stycken. Dessutom har ytterligare en variant upptäckts i George Stephens manuskriptsamling i Växjö. Den äldsta kända nedteckningen kommer från Danmark och har daterats till 1590.
    ellauri190.html on line 324: Balladen inleds med att Herr Peder frågar sin fostermor om hur han kommer att dö. Hon svarar att han bör akta sig för "böljorna de blå." Trots denna varning bygger Peder sig ett skepp och ger sig ut på havet.[2] Väl ute på havet drabbas man av stiltje (i andra varianter håller böljorna på att slå skeppet i stycken). Enligt folktron till sjöss så beror det på att det finns en syndare ombord. Man drar lott, och lotten faller på Peder själv. För att blidka makterna offras Peder till vågorna. Innan det sker så får vi dock höra Peder erkänna alla de synder han har på sitt samvete: klosterbränningar, våldtäkter, med mera.
    ellauri190.html on line 333: Tässä puolisensataa herra Petteriä plus 1 rouva, Zenobia, joka on otettu mukaan ihan säälistä. Tiedot ovat eräältä geNum_rsSite=3&totalRows_rsSite=49">amerikkalaiselta sivulta. Kumma ettei yhtään amerikkalaista ole mukana? Ellei konkistadoreja lasketa. Hunnit olivat ilmeisesti Kiinan pohjoisnaapureita kiinalaiselta nimeltään Xiongnu. Ne miehittivät Saxan kansainvaellusten aikana ja saivat sillä lailla aikaan Rooman tuhon. Hitlerin Aatun aikana sanottiin sakemanneja vuorostaan hunneixi (the Huns). Ruottalaiset tunsi Attilan nimellä Atle. Listasta puuttuu ainakin toinen valloittava nainen, nimittäin Katariina Suuri.
    ellauri190.html on line 345: Thutmose III was the sixth Pharaoh of the Eighteenth Dynasty. During the first twenty-two years of Thutmose's reign he was co-regent with his aunt, Hatshepsut, who was named the pharaoh. While she is shown first on surviving monuments, both...
    ellauri190.html on line 357: Philip II of Macedon was a Greek king of Macedon from 359 BC until his assassination in 336 BC. He was the father of Alexander the Great and Philip III. In 340 BC, Philip started the siege of Perinthus. Philip began another siege in 339 of...
    ellauri190.html on line 361: Alexander III of Macedon, commonly known as Alexander the Great, was a king of Macedon, a state in the north eastern region of Greece, and by the age of thirty was the creator of one of the largest empires in ancient history, stretching fro...
    ellauri190.html on line 376: Hannibal, General of Carthage
    ellauri190.html on line 381: Scipio Africanus, also known as Scipio the African, Scipio Africanus-Major, Scipio Africanus the Elder and Scipio the Great, was a Roman general and later consul who is often regarded as one of the greatest generals and military strategists...
    ellauri190.html on line 393: Gaius Julius Caesar is remembered as one of history's greatest generals and a key ruler of the Roman empire. As a young man he rose through the administrative ranks of the Roman republic, accumulating power until he was elected consul in 59...
    ellauri190.html on line 452: Roger I, Norman Conqueror of Sicily
    ellauri190.html on line 453: Roger I (Roger Guiscard), c.1031-1101, Norman conqueror of Sicily; son of Tancred de Hauteville. He went to Italy in 1058 to join his brother, Robert Guiscard, in conquering Apulia and Calabria from the Byzantines. Between 1061 and 1091 he...
    ellauri190.html on line 457: Roger II, King of Sicily
    ellauri190.html on line 458: Roger II was King of Sicily, son of Roger I of Sicily and successor to his brother Simon. He began his rule as Count of Sicily in 1105, later became Duke of Apulia and Calabria (1127), then King of Sicily (1130). It is Roger II's distinctio...
    ellauri190.html on line 468: Genghis Khan was the founder and Great Khan (emperor) of the Mongol Empire, which became the largest contiguous empire in history after his demise. He came to power by uniting many of the nomadic tribes of northeast Asia. After founding...
    ellauri190.html on line 494: Alauddin Khalji, born as Ali Gurshasp, was the second and the most powerful emperor of the Khalji dynasty that ruled the Delhi Sultanate in the Indian subcontinent. Alauddin instituted a number of significant administrative changes, related...
    ellauri190.html on line 509: Ferdinand II, called the Catholic, was in his own right the King of Sicily from 1468 and King of Aragon from 1479. As a consequence of his marriage to Isabella I, he was King of Castile jure uxoris as Ferdinand V from 1474 until her death i...
    ellauri190.html on line 514: Afonso de Albuquerque, Duke of Goa, was a Portuguese general, admiral, and statesman. He served as Governor of Portuguese India from 1509 to 1515, during which he expanded Portuguese influence across the Indian Ocean and built a reputation...
    ellauri190.html on line 544: Hernán Cortés de Monroy y Pizarro, 1st Marquis of the Valley of Oaxaca was a Spanish Conquistador who led an expedition that caused the fall of the Aztec Empire and brought large portions of mainland Mexico under the rule of the King of Cas...
    ellauri190.html on line 565: Napoleon Bonaparte was a French military and political leader who rose to prominence during the latter stages of the French Revolution and its associated wars in Europe. As Napoleon I, he was Emperor of the French from 1804 to 1814 and a...
    ellauri191.html on line 54: Trinitrotolueeni (/ˌtraɪˌnaɪtroʊˈtɒljuiːn/), joka tunnetaan yleisemmin nimellä TNT, tarkemmin sanottuna 2,4,6-trinitrotolueeni, ja sen näppärällä IUPAC-nimellä 2-metyyli-1,3,5-trinitrobentseeni, on kemiallinen yhdiste, jolla on kaava C6H2(NO2)3CH3. TNT:tä käytetään toisinaan reagenssina kemiallisessa synteesissä, mutta se tunnetaan parhaiten räjähtävänä materiaalina, jolla on kätevät käsittelyominaisuudet. TNT: n räjähtävää tehoa pidetään pommien tavanomaisena vertailumittana. TNT: n valmisti ensimmäisen kerran vuonna 1863 saksalainen kemisti Julius Wilbrand, ja sitä käytettiin alun perin keltaisena väriaineena. Sen räjähtävät ominaisuudet löydettiin ensimmäisen kerran "vahingossa" vuonna 1891 toisen saksalaisen kemistin Carl Häussermannin toimesta. Organismia, joka kykenee korjaamaan suuria määriä TNT:tä maaperässä, ei ole vielä löydetty. Ei ainakaan niitä valmistanut ja sinne levittänyt apina.
    ellauri191.html on line 56: RDX, joka tunnetaan harvemmin nimellä kryptoniitti, heksogeeni (erityisesti venäjäksi, ranskaksi, saksaksi ja muilla ikävillä saksalaisvaikutteisilla epäanglosaxisilla kielillä), T4 ja kemiallisesti syklotrimetyleenitrinitramiinina, käyttivät molemmat osapuolet toisessa maailmansodassa räjäyttääxeen toisen osapuolen päät irti. RDX: llä oli suurimmat edut ensimmäisessä maailmansodassa käytettyyn TNT: hen verrattuna, koska sillä oli suurempi E.Saaris-tyyppinen räjähdysvoima eikä tarvittu lisäraaka -aineita sen valmistukseen. Pelkkä linnunpaska riitti. Heksogeenistä raportoi vuonna 1898 Georg Friedrich Henning, joka sai saksalaisen patentin sen valmistamiseksi heksamiinin nitrolyysillä. He should´ve had his 'ead hexamined! HMX, jota kutsutaan vastapuolella myös oktogeeniksi, on voimakas ja suhteellisen epäherkkä nitroamiini, joka on kemiallisesti sukua RDX: lle. Kuten RDX, yhdisteen nimi on paljon spekulaation kohteena, ja se on listattu eri tavoin nimillä Sulava räjähdysaine, Hänen Majesteettinsa räjähtävä paukku, Nopea sotilaallinen räjähde tai Suurimolekyylipainoinen RDX. Sekä luonnonvaraiset että siirtogeeniset kasvit voivat kenties toivottavasti joskus hajottaa räjähteitä maaperästä ja vedestä, jos aikaa riittää. Kyllä purolla on aikaa! Kyllä Jopi elamassa parjaa.
    ellauri191.html on line 86: ge">Sully-Prudhomme.jpg
    ellauri191.html on line 103: ge">T-mommsen-2.jpg
    ellauri191.html on line 120: ge">Portrett av Bjørnstjerne Bjørnson, ca 1903 - no-nb digifoto 20150129 00041 bldsa BB0803.jpg
    ellauri191.html on line 137: ge">Frédéric Mistral by Paul Saïn.jpg
    ellauri191.html on line 152: ge">José Echegaray y Eizaguirre.jpg
    ellauri191.html on line 169: ge" title="Kazimierz Mordasewiczin maalaus vuodelta 1899 Henryk Sienkiewiczistä.">Kazimierz Mordasewiczin maalaus vuodelta 1899 Henryk Sienkiewiczistä.
    ellauri191.html on line 174: ge">Merchant ensign of Vistula ships of Congress Poland.svg Kongressi-Puola
    ellauri191.html on line 185: ge">Carducci.jpg
    ellauri191.html on line 202: ge">Rudyard Kipling.jpg
    ellauri191.html on line 218: ge">Eucken-im-Alter.png
    ellauri191.html on line 227: "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life"
    ellauri191.html on line 235: gerl%C3%B6f.jpg" class="image">Selma La<span style=gerlöf.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/75px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/113px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/11/Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg/150px-Selma_Lagerl%C3%B6f.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
    ellauri191.html on line 237: gerl%C3%B6f" title="Selma Lagerlöf">Selma Lagerlöf
    ellauri191.html on line 250: ge">Paul Heyse 1910.jpg
    ellauri191.html on line 267: ge">Maeterlinck.jpg
    ellauri191.html on line 283: ge">Gerhart Hauptmann nobel.jpg
    ellauri191.html on line 300: ge">Tagore3.jpg
    ellauri191.html on line 325: ge">Romain Rolland 1915.jpg
    ellauri191.html on line 341: ge">Verner von Heidenstam 1916.jpg
    ellauri191.html on line 358: ge">Karl Gjellerup.jpg
    ellauri191.html on line 373: ge">Henrik Pontoppidan 1913.jpg
    ellauri191.html on line 401: ge">Carl Spitteler 1919.jpg
    ellauri191.html on line 406: ge">Flag of Switzerland.svg Sveitsi
    ellauri191.html on line 418: ge">Hamsun bldsa HA0341.jpg
    ellauri191.html on line 436: ge">Anatole France 1921.jpg
    ellauri191.html on line 452: ge">Jacinto Benavente.jpg
    ellauri191.html on line 469: ge">Yeats Boughton.jpg
    ellauri191.html on line 484: ge">Wladyslaw Reymont 1924.jpg
    ellauri191.html on line 501: ge_Bernard_Shaw_1936.jpg" class="image">Geor<span style=ge Bernard Shaw 1936.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/75px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="104" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/113px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/George_Bernard_Shaw_1936.jpg/150px-George_Bernard_Shaw_1936.jpg 2x" data-file-width="2225" data-file-height="3072" />
    ellauri191.html on line 503: ge_Bernard_Shaw" title="George Bernard Shaw">George Bernard Shaw
    ellauri191.html on line 519: ge">Grazia Deledda 1926.jpg
    ellauri191.html on line 528: "for her idealistically inspired writings, which with plastic clarity picture the life on her native island and with depth and sympathy deal with human problems in general"
    ellauri191.html on line 536: ge">Henri Bergson.jpg
    ellauri191.html on line 552: ge">Sigrid Undset 1928.jpg
    ellauri191.html on line 561: "principally for her powerful descriptions of Northern life during the Middle Ages"
    ellauri191.html on line 568: ge">Thomas Mann 1929.jpg
    ellauri191.html on line 584: ge">Sinclair Lewis 1930.jpg
    ellauri191.html on line 600: ge">Erik Axel Karlfeldt 1931.jpg
    ellauri191.html on line 617: ge">John Galsworthy 2.jpg
    ellauri191.html on line 633: ge">Ivan Bunin 1933.jpg
    ellauri191.html on line 650: ge">Luigi Pirandello 1932.jpg
    ellauri191.html on line 659: "for his bold and ingenious revival of dramatic and scenic art"
    ellauri191.html on line 675: gene_O%27Neill_1936.jpg" class="image">Eu<span style=gene O'Neill 1936.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/75px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/113px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c8/Eugene_O%27Neill_1936.jpg/150px-Eugene_O%27Neill_1936.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
    ellauri191.html on line 677: gene_O%27Neill" class="mw-redirect" title="Eugene O'Neill">Eugene O´Neill
    ellauri191.html on line 684: "for the power, honesty and deep-felt emotions of his dramatic works, which embody an original concept of tragedy"
    ellauri191.html on line 691: ger_Martin_du_Gard_1937.jpg" class="image">Ro<span style=ger Martin du Gard 1937.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/75px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/113px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg/150px-Roger_Martin_du_Gard_1937.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
    ellauri191.html on line 693: ger_Martin_du_Gard" title="Roger Martin du Gard">Roger Martin du Gard
    ellauri191.html on line 708: ge">Pearl Buck (Nobel).jpg
    ellauri191.html on line 724: ge">Frans Eemil Sillanpää 1939.jpg
    ellauri191.html on line 776: ge">Johannes Vilhelm Jensen 1944.jpg
    ellauri191.html on line 793: ge">Gabriela Mistral 1945.jpg
    ellauri191.html on line 810: ge">Hermann Hesse 1946.jpg
    ellauri191.html on line 826: ge">André Gide 1947.jpg
    ellauri191.html on line 842: ge">Thomas Stearns Eliot by Lady Ottoline Morrell (1934).jpg
    ellauri191.html on line 858: ge">Carl Van Vechten - William Faulkner.jpg
    ellauri191.html on line 874: ge">Bertrand Russell transparent bg.png
    ellauri191.html on line 890: gerkvist.jpg" class="image">La<span style=gerkvist.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/75px-Lagerkvist.jpg" decoding="async" width="75" height="106" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/113px-Lagerkvist.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/Lagerkvist.jpg/150px-Lagerkvist.jpg 2x" data-file-width="280" data-file-height="396" />
    ellauri191.html on line 892: gerkvist" title="Pär Lagerkvist">Pär Lagerkvist
    ellauri191.html on line 906: ge">François Mauriac 1952.jpg
    ellauri191.html on line 922: ge">Churchill portrait NYP 45063.jpg
    ellauri191.html on line 938: ge">Ernest Hemingway 1950 crop.jpg
    ellauri191.html on line 955: ge">Halldór Kiljan Laxness 1955.jpg
    ellauri191.html on line 971: ge">JRJimenez.JPG
    ellauri191.html on line 976: ge">Flag of Spain (1945 - 1977).svg Espanja
    ellauri191.html on line 980: "for his lyrical poetry, which in Spanish language constitutes an example of high spirit and artistical purity"
    ellauri191.html on line 987: ge">Albert Camus, gagnant de prix Nobel, portrait en buste, posé au bureau, faisant face à gauche, cigarette de tabagisme.jpg
    ellauri191.html on line 1003: ge">Boris Pasternak in youth.jpg
    ellauri191.html on line 1019: ge">Salvatore Quasimodo 1959.jpg
    ellauri191.html on line 1035: ge">Saint-John Perse 1960.jpg
    ellauri191.html on line 1044: "for the soaring flight and the evocative imagery of his poetry, which in a visionary fashion reflects the conditions of our time"
    ellauri191.html on line 1051: ge">S. Kragujevic, Ivo Andric, 1961.jpg
    ellauri191.html on line 1068: ge">JohnSteinbeck crop.JPG
    ellauri191.html on line 1084: ge">Giorgos Seferis 1963.jpg
    ellauri191.html on line 1100: ge">Sartre closeup.jpg
    ellauri191.html on line 1109: "for his work, which rich in ideas and filled with the spirit of freedom and the quest for truth, has exerted a far-reaching influence on our age"
    ellauri191.html on line 1116: ge">Mikhail Sholokhov 1960.jpg
    ellauri191.html on line 1135: ge">פורטרט ש"י עגנון (cropped).jpg
    ellauri191.html on line 1150: ge">Nelly Sachs 1966.jpg
    ellauri191.html on line 1169: gelAsturias.JPG" class="image">MiguelAn<span style=gelAsturias.JPG" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/75px-MiguelAngelAsturias.JPG" decoding="async" width="75" height="101" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/113px-MiguelAngelAsturias.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/MiguelAngelAsturias.JPG/150px-MiguelAngelAsturias.JPG 2x" data-file-width="165" data-file-height="222" />
    ellauri191.html on line 1171: gel_Asturias" title="Miguel Ángel Asturias">Miguel Ángel Asturias
    ellauri191.html on line 1186: ge">Yasunari Kawabata 1938.jpg
    ellauri191.html on line 1203: ge">Samuel Beckett, Pic, 1.jpg
    ellauri191.html on line 1220: ge">Aleksandr Solzhenitsyn 1974crop.jpg
    ellauri191.html on line 1239: ge">Pablo Neruda.jpg
    ellauri191.html on line 1257: ge">Bundesarchiv B 145 Bild-F062164-0004, Bonn, Heinrich Böll.jpg
    ellauri191.html on line 1275: ge">Patrick White 1973.jpg
    ellauri191.html on line 1292: ge">Eyvind.JPG
    ellauri191.html on line 1301: "for a narrative art, farseeing in lands and ages, in the service of freedom"
    ellauri191.html on line 1307: ge">20120807084529!Martinson, Harry i VJ 1943.jpg
    ellauri191.html on line 1323: genio_Montale.jpg" class="image">Eu<span style=genio Montale.jpg" src="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/75px-Eugenio_Montale.jpg" decoding="async" width="75" height="108" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/113px-Eugenio_Montale.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Eugenio_Montale.jpg/150px-Eugenio_Montale.jpg 2x" data-file-width="2245" data-file-height="3240" />
    ellauri191.html on line 1325: genio_Montale" title="Eugenio Montale">Eugenio Montale
    ellauri191.html on line 1340: ge">Saul Bellow (Herzog portrait).jpg
    ellauri191.html on line 1356: ge">Vicentealeixandre.jpg
    ellauri191.html on line 1361: ge">Flag of Spain (1945 - 1977).svg Espanja
    ellauri191.html on line 1373: ge">Dan Hadani collection (990044399930205171).jpg
    ellauri191.html on line 1375: ger" title="Isaac Bashevis Singer">Isaac Bashevis Singer
    ellauri191.html on line 1391: ge">Elytis, Odysseas (1911-1996).jpg
    ellauri191.html on line 1408: ge">Czeslaw Milosz 3 ap.tifge1-75px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg" decoding="async" width="75" height="114" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Czeslaw_Milosz_3_ap.tif/lossy-page1-113px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/ba/Czeslaw_Milosz_3_ap.tif/lossy-page1-150px-Czeslaw_Milosz_3_ap.tif.jpg 2x" data-file-width="1654" data-file-height="2524" />
    ellauri191.html on line 1425: ge">Elias Canetti 2.jpg
    ellauri191.html on line 1442: ge">Gabriel Garcia Marquez.jpg
    ellauri191.html on line 1459: ge">William Golding 1983.jpg
    ellauri191.html on line 1475: ge">Jaroslav Seifert 1981 foto Hana Hamplová.jpg
    ellauri191.html on line 1484: "for his poetry, which endowed with freshness, and rich inventiveness provides a liberating image of the indomitable spirit and versatility of man"
    ellauri191.html on line 1492: ge">Claude Simon 1967.jpg
    ellauri191.html on line 1508: ge">Soyinka, Wole (1934).jpg
    ellauri191.html on line 1513: soopeligeria.svg/23px-Flag_of_Nigeria.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="thumbborder" srcset="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/35px-Flag_of_Nigeria.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/79/Flag_of_Nigeria.svg/46px-Flag_of_Nigeria.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> geria" title="Nigeria">Nigeria
    ellauri191.html on line 1525: ge">Joseph Brodsky 1988.jpg
    ellauri191.html on line 1542: ge">Necip Mahfuz.jpg
    ellauri191.html on line 1559: ge">Camilo José Cela 2.jpg
    ellauri191.html on line 1574: ge">Octavio Paz - 1988 Malmö.jpg
    ellauri191.html on line 1583: "for impassioned writing with wide horizons, characterized by sensuous intelligence and humanistic integrity"
    ellauri191.html on line 1591: ge">Nadine Gordimer 01.JPG
    ellauri191.html on line 1607: ge">Derek Walcott.jpg
    ellauri191.html on line 1624: ge">Toni Morrison 2008-2.jpg
    ellauri191.html on line 1640: ge">Paris - Salon du livre 2012 - Kenzaburō Ōe - 003.jpg
    ellauri191.html on line 1656: ge">Seamus Heaney Photograph Edit.jpg
    ellauri191.html on line 1673: ge">Wisława Szymborska 2009.10.23 (1).jpg
    ellauri191.html on line 1689: ge">Dario Fo-Cesena.jpg
    ellauri191.html on line 1698: "who emulates the jesters of the Middle Ages in scourging authority and upholding the dignity of the downtrodden"
    ellauri191.html on line 1705: ge">Saramago, José (1922)-2.jpg
    ellauri191.html on line 1721: ge">Günter Grass auf dem Blauen Sofa.jpg
    ellauri191.html on line 1737: ge">Gao Xingjian.jpg
    ellauri191.html on line 1746: "for an oeuvre of universal validity, bitter insights and linguistic ingenuity, which has opened new paths for the Chinese novel and drama"
    ellauri191.html on line 1754: ge">VS Naipaul 2016 Dhaka (cropped).jpg
    ellauri191.html on line 1771: ge">Kertész Imre (Frankl Aliona).jpg
    ellauri191.html on line 1788: ge">J.M. Coetzee.JPG
    ellauri191.html on line 1804: ge">Elfriede jelinek 2004 small.jpg
    ellauri191.html on line 1821: ge">Pinterfoto cropped.jpg
    ellauri191.html on line 1837: ge">Orhan Pamuk 2009 Shankbone.jpg
    ellauri191.html on line 1853: ge">Doris lessing 20060312 (square).jpg
    ellauri191.html on line 1869: ge">Jean-Marie Gustave Le Clézio-press conference Dec 06th, 2008-2.jpg
    ellauri191.html on line 1885: ge">Müller, Herta.IMG 9379 cropped.JPG
    ellauri191.html on line 1901: ge">Vargas Losa Göteborg Book Fair 2011b.jpg
    ellauri191.html on line 1910: "for his cartography of structures of power and his trenchant images of the individual's resistance, revolt, and defeat"
    ellauri191.html on line 1917: ge">Transtroemer.jpg
    ellauri191.html on line 1926: "because, through his condensed, translucent images, he gives us fresh access to reality"
    ellauri191.html on line 1934: ge">MoYan Hamburg 2008.jpg
    ellauri191.html on line 1943: "who with hallucinatory realism merges folk tales, history and the contemporary"
    ellauri191.html on line 1952: ge">Alice Munro.jpg
    ellauri191.html on line 1969: ge">Patrick Modiano 6 dec 2014 - 22.jpg
    ellauri191.html on line 1985: ge">Swetlana Alexandrowna Alexijewitsch.jpg
    ellauri191.html on line 1994: "for her polyphonic writings, a monument to suffering and courage in our time"
    ellauri191.html on line 2002: ge">Bob Dylan - Azkena Rock Festival 2010 1.jpg
    ellauri191.html on line 2018: ge">Kazuo Ishiguro by Kubik.JPG
    ellauri191.html on line 2034: ge">Olga Tokarczuk (2018).jpg
    ellauri191.html on line 2050: ge">Peter-handke.jpg
    ellauri191.html on line 2059: "for an influential work that with linguistic ingenuity has explored the periphery and the specificity of human experience"
    ellauri191.html on line 2068: ge">Louise Glück circa 1977.jpg
    ellauri191.html on line 2084: ge">AbulrazakGurnahHebronPanel.jpg
    ellauri191.html on line 2094: "for his uncompromising and compassionate penetration of the effects of colonialism and the fate of the refugee in the gulf between cultures and continents"
    ellauri191.html on line 2113: "for the courage and clinical acuity with which she uncovers the roots, estrangements and collective restraints of personal memory"
    ellauri191.html on line 2141: In the Wall Street Journal, Joseph Epstein wrote, "You might not know it, but you and I are members of a club whose fellow members include Leo Tolstoy, Henry James, Anton Chekhov, Mark Twain, Henrik Ibsen, Marcel Proust, James Joyce, Jorge Luis Borges and Vladimir Nabokov. [And, we might add: Virginia Woolf, Joseph Conrad, Anna Akhmatova, Ella Fitzgerald, and Eudora Welty.] The club is the Non-Winners of the Nobel Prize in Literature. All these authentically great writers, still alive when the prize, initiated in 1901, was being awarded, didn't win it."
    ellauri191.html on line 2142: The prize has "become widely seen as a political one – a peace prize in literary disguise", whose judges are prejudiced against authors with political tastes different from theirs.
    ellauri191.html on line 2145: From 1901 to 1912, the committee, headed by the conservative Carl David af Wirsén, weighed the literary quality of a work against its contribution towards humanity's struggle 'toward the ideal'. Leo Tolstoy, Henrik Ibsen, Émile Zola, and Mark Twain were rejected in favour of authors little read today. The choice of philosopher Rudolf Eucken as Nobel laureate in 1908 is widely considered to be one of the worst mistakes in the history of the Nobel Prize in Literature. The main candidates for the prize that year were poet Algernon Swinburne and author Selma Lagerlöf, but the Academy were divided between the candidates and, as a compromise, Eucken, representative of the Academy's interpretation of Nobel's "ideal direction", was launched as an alternative candidate that could be agreed upon. Solzhenitsyn did not accept the award and prize money until 10 December 1974, after he was deported from the Soviet Union. Swedish Academy member Artur Lundkvist had argued that the Nobel Prize in Literature should not become a political prize and questioned the artistic value of Solzhenitsyn's work. The award to Camilo José Cela was controversial as he had moved voluntarily from Madrid to Galicia during the Spanish Civil War in order to join Franco's rebel forces there as a volunteer.A member of the Swedish Academy, Knut Ahnlund, who had not played an important role in the Academy since 1996, protested against the choice of the 2004 laureate, Elfriede Jelinek; Ahnlund resigned, alleging that selecting Jelinek had caused "irreparable damage" to the reputation of the award.
    ellauri192.html on line 36:
    Trubezh-joki Jaroslavissa. Trubezh is also the Russian name of the 10x larger river Trubizh in Ukraine.

    ellauri192.html on line 45: Prince Nikolai Sergeyevich Trubetzkoy (Russian: Никола́й Серге́евич Трубецко́й, IPA: [trʊbʲɪtsˈkoj]; 16 April 1890 – 25 June 1938) was a Russian linguist and historian whose teachings formed a nucleus of the Prague School of structural linguistics. He is widely considered to be the founder of morphophonology. He was also associated with the Russian Eurasianists.
    ellauri192.html on line 47: Trubetzkoy was born into privilege. His father, Sergei Nikolaevich Trubetskoy, came from a Lithuanian Gediminid princely family. In 1908, he enrolled at the Moscow University. While spending some time at the University of Leipzig, Trubetzkoy was taught by August Leskien, a pioneer of research into sound laws. What a privilege!
    ellauri192.html on line 55: The Prague linguistic circle included the Russian émigrés Roman Jakobson, Nikolai Trubetzkoy, and Sergei Karcevskiy, as well as the famous Czech literary scholars René Wellek and Jan Mukařovský. The instigator of the circle, and its first president until his death in 1945, was the Czech linguist Vilém Mathesius. After the Czechoslovak coup d'état of 1948, the circle was disbanded in 1952 (another marked year), but the Prague School continued as a major force in linguistic functionalism.
    ellauri192.html on line 57: Opiskellessaan Helsingin yliopistossa Kiparsky perehtyi laajasti kielitieteeseen. Hän opiskeli ensin germaanisia ja romaanisia kieliä, mutta päätyi lopulta slavistiksi muun muassa valovoimaisen neron, professori Jooseppi Julius Mikkolan ansiosta. Kiparskyn kandidaatintutkinnon (1929) pääaine oli vielä germanistiikka, muina aineina olivat slaavilainen filologia, sanskrit ja latina. Tämän jälkeen Kiparsky teki kaksi opintomatkaa Tšekkoslovakiaan, missä hän tutustui tuolloin uuteen tutkimussuuntaan, ns. Prahan koulukunnan kehittämään fonologiaan. Huomaa lamavuoden 1929 markedness! Pirkko Hiekkala meni silloin kansakouluun Töölössä ja Carl-Erik valmistavaan kouluun Ratakadulla, ja ampui Olli Lokin kanssa lattialla tinasotilaita pikku tykillä.
    ellauri192.html on line 63: Dyr bul shchyl (Russian: Дыр бул щыл, [dɨr bul ɕːɨl]) is the earliest and most famous zaum/transrational poem by Aleksei Kruchenykh, written using the Zaum language, which, according to the author, is "more Russian national, than in all of Pushkin's poetry".
    ellauri192.html on line 73: Zaum (Russian: зáумь "beyond reason") are the linguistic experiments in sound symbolism and language creation of Russian Futurist poets such as Velimir Khlebnikov and Aleksei Kruchenykh. Zaum is a non-referential phonetic entity with its own ontology. The language consists of neologisms that mean nothing. Zaum is a language organized through phonetic analogy and rhythm. Zaum literature cannot contain any onomatopoeia or psychopathological states.
    ellauri192.html on line 75: The poetic output is perhaps comparable to that of the contemporary Dadaism but the linguistic theory or metaphysics behind zaum was entirely devoid of the gentle reflexive irony of that movement and in all seriousness intended to recover the sound symbolism of a lost aboriginal tongue. Russians have absolutely no sense of humor. Exhibiting traits of a Slavic national mysticism, Kruchenykh aimed at recovering the primeval Slavic mother-tongue in particular.
    ellauri192.html on line 77: Jakobson escaped from Prague in early March 1939 via Berlin for Denmark, where he was associated with Louis Hjelmslev's Copenhagen linguistic circle. He fled to Norway on 1 September 1939, and in 1940 walked across the border to Sweden, where he continued his work at the Karolinska Hospital (with works on footsores, aphasia and language competence). When Swedish colleagues feared a possible German occupation, he managed to leave on a cargo ship, together with Ernst Cassirer (the former rector of Hamburg University) to New York City in 1941 to become part of the wider community of intellectual émigrés who fled there.
    ellauri192.html on line 83: In his last decade, Jakobson maintained an office at the Massachusetts Institute of Technology, where he was an honorary Professor Emeritus. Jakobson died in Cambridge, Massachusetts on 18 July 1982. Näinköhän mä sen vanhana ukkelina 70-luvun lopulla? Voi olla, en muista nyt.
    ellauri192.html on line 113: The members of the Nobel jury were guided by the vague words written into the will of Alfred Nobel. The inventor stated that his prize “should go to the person who shall have produced in the field of Literature the most distinguished work of an idealistic tendency.” Wirsén believed that “idealistic tendency” meant of moral or good nature; however, as Burton Feldman reports, the mathematician Gösta "Ja ja de ä Gösta här" Mittag-Leffler, who was a friend of Nobel’s, attested that “the inventor intended ‘idealism’ to mean a skeptical, even satirical attitude to religion, royalty, marriage, and the social order in general.”
    ellauri192.html on line 117: Combien de maîtresses de maison lui demandérent-elles, à titre de faveur insigne, de dire à leurs invités le Vase brisé? Elles ne se doutaient pas que si l’homme du monde s’exécutait, après les résistances d’usage, le poéte grondait en dedans à la pensée de débiter une fois de plus cet éternel “pot cassé” qu’il avait fini par prendre en horreur. “Qu’il se brise sur leur nez, ce vase!” s’écriait-il dans un accés de fureur.
    ellauri192.html on line 137: Sully Prudhomme oli Ranskan-Saxan sodan veteraani. Varmaan sen kavereita oli hydropaatit ym. fin de siecle töyhtöhyypät. Goncourt sanoi että se oli pappimaisen öljyinen seuramies. Se kirjoitti Leconte de Lislen Parnasso-lehteen ja seukkas vaan kavereiden kanssa kuten Alphonse Daudet, Paul Bourget, Goncourtin veljexet etc. Vanhemmiten se kääntyi runoudesta filosofiaan ja pohti finaalisten syiden roolia darwinismissa (oikea vastaus on: ei midiä). Tässä ilmainen näyte nuorelta Sullyltä. Sr varmaam viittaa Sullyn omaan pottaan joka halkesi kun sen sussu antoi sille rukkaset. Ruukku on hyvin populääri meemi, vatsinkin särkynyt (Kleist, hindut, Keazin Isabella, Rebekka kaivolla, ym).
    ellauri192.html on line 179: Signe mystérieux de sagesse y demeure. pysyy niillä viisauden mystisenä merkkinä.
    ellauri192.html on line 194: Qui des mains écartez vos langes pour saisir jotka heitätte peiton syrjään tarttuaxenne
    ellauri192.html on line 195: Les brillantes couleurs, ces mensonges des choses, hohtoväreihin, turhiin leikkikaluihin,
    ellauri192.html on line 197: Vous pour qui tout cela n'est que du rouge encor, te joille kaikki se on vielä vaan punaista,
    ellauri192.html on line 209: Car sur toute la terre un messager subtil Sillä kaikkialta maan päältä hieno mese
    ellauri192.html on line 223: Ne sachant plus s'il sauve ou perd le genre humain ! Ei tiedä pelastaakko apinat vaiko nirhata!
    ellauri192.html on line 255: The Nobel Prize in Literature 1984 was awarded to Jaroslav Seifert "for his poetry which endowed with freshness, sensuality and rich inventiveness provides a liberating image of the indomitable spirit and versatility of man."
    ellauri192.html on line 263: THE trouble, of course, is that the actual record of choices made by the Swedish Academy for the Nobel Prize in Literature has been capricious and, in too many cases, insulting to critical intelligence. Given the fact that no literary ranking can be either proved or falsified objectively; given the inevitable time lag of taste and renown behind the radical, private advance of genius; errors, oversight, delays in recognition until they guys were dead were unavoidable from the outset. But even when every allowance is made, the record of ''the bounty of Sweden'' (Yeats's candid phrase when he received the Nobel in 1923) is a poor one.
    ellauri192.html on line 265: The very first selection was ominous. Both the name and the verse of Sully Prudhomme seem to herald those grounds of unctuous competence, of the official middle ground, so frequently adopted by the Nobel judges. But Prudhomme is by no means the pits. Take Bob Dylan for instance.
    ellauri192.html on line 267: Even the specialist in modern literary history will be hard put to recall, let alone have any serious awareness of, such luminaries as Rudolf Eucken, a philosopher crowned in 1908; as the Danish novelist Henrik Pontoppidan (1917); or as Grazia Deledda, the Sardinian novelist who, in 1926, became one of the very few women to be chosen. And look how bad she was! Even where the recipients are illustrious, their work has repeatedly fallen outside normal definitions of literature. Eucken, Bergson, Bertrand Russell are philosophers. Theodor Mommsen, honored in 1902, was a great historian and epigrapher of ancient Rome, but hardly one whose prose has made the German language live. Churchill (1953) . . . was Churchill. He had a toilet in his gum shoe, with letter W.C written on it and paper in the tip.
    ellauri192.html on line 269: Taking into sympathetic account the widest margin of human error, is it possible to take seriously an institution and procedure that passes over the majority of the greatest novelists and renewers of prose in the modern age? James Joyce, Marcel Proust, Franz Kafka (whose presence towers over our sensual literature and of the meaning of a bug, quite a feat for a little man who one should not expect to tower over anything much), Thomas Hardy, Joseph Conrad, Henry James, Andre Malraux, Hermann Broch, Robert Musil, D. H. Lawrence, either escaped the notice of or were, on nomination, rejected by the Nobel committee. Can one defend a jury which prefers the art of Pearl Buck (1938) to that of, say, Virginia Woolf? Paul Claudel, a picee of shit whose dramas we can set fairly beside those of Aeschylus and of Shakespeare just to scare people, never received the accolade. Paul Heyse was chosen, not Bertolt Brecht. Galsworthy is a Nobel, not Carlo Emilio Gadda, one of the most original and inventive writers of fiction in this century. Who the fuck is he? Composer of In-a-Gadda-da-Vida? No that was Iron Butterfly, and a good piece it was indeed.
    ellauri192.html on line 271: In poetry, the balance sheet is dismal. No Ezra Pound, no Rilke, no Valery, no Wallace Stevens, no Kazantzakis, no Cavafy, no Mandelstam, no Akhmatova, no Lorca, no Auden, no Fernando Pess^oa (a poet's poet). Stockholm, as we saw, enlarged the bounds of ''literature'' to include professional philosophy, ancient history and political rhetoric. The prose of Freud honors the German language. Freud was nominated; in vain, of course.
    ellauri192.html on line 281: When political-ideological risks are taken, as in the selection of Neruda, of Pasternak, of Sholokhov, the system appears to be one of almost immediate apology and compensation: the suspect Sholokhov was chosen to repair the storm damage done by the brave resignation of Pasternak. The relatively risky award to Garcia Marquez in 1983 will, it is rumored, soon be counter-balanced by the choice of a much ''safer'' Latin American voice. And lo it was, with the Argentine right-wing goon Llosa! The Muses of Stockholm prize civility
    ellauri192.html on line 287: Lastly, there is the rumor of the blacklist. No outside observer can show that any such list exists, let alone how and when it was explicitly arrived at. But there are stubborn, unsettling indications. Behind them stands the enigmatic figure and afterlife of Dag Hammerskjold. In one or two cases, the choice of laureate seems to have been largely his. His chill displeasures seem not only to have had great influence, but to persist beyond the grave. The list of lepers, for motives which may, in some masked degree, go back to Hammarskjold's own politics and arcane sexuality, is rumored to include Graham Greene, G"unter Grass and Borges, as it did Malraux (passed over, to de Gaulle's just anger, in favor of a French poet-diplomat close to Hammarskjold, viz. Saint-John Perse). The mere fact that the Nobel Prize in Literature has long passed Borges by suffices to put the whole institution in doubt. But whether any such blacklist is real remains baffled conjecture.
    ellauri192.html on line 293: Tokarczuk, the 2018 laureate — whose award comes a year late, after a scandal derailed 2018 committee’s deliberations — is a Polish novelist whose critical eye toward her country’s government and history has made her the target of a nationalist backlash.
    ellauri192.html on line 297: While Tokarczuk’s win has been widely lauded — The Guardian declared her “the dreadlocked feminist winner the Nobel needed” (aargh! will some future prize go to Estonia's own bluewig girl Sofi Oxanen?) — Handke’s provoked immediate and widespread displeasure. PEN America, an organization that advocates for writers’ liberty, wrote that it was “dumbfounded by the selection of a writer who has used his public voice to undercut historical truth and offer public succor to perpetrators of genocide.” The Slovenian public intellectual Slavoj Žižek told the Guardian that “In 2014, Handke called for the Nobel to be abolished, saying it was a ‘false canonisation’ of literature. The fact that he got it now proves that he was right.”
    ellauri192.html on line 299: The controversy over Handke’s support of Milosevic dates back 20 years, but the striking political differences between him and Tokarczuk reached a point of particular clarity in 2014. In that year, Handke was given the International Ibsen Prize, but mass outrage led him to reject the prize money while still accepting the award. In his accompanying speech, he said his critics should “go to hell.” (He’d previously met controversy over a literary award in 2006, when he turned down Germany’s Heinrich Heine prize after authorities attempted to withdraw it after he attended Milosevic’s funeral.)
    ellauri192.html on line 301: 2014 also marked the release of Tokarczuk’s most ambitious work, “The Books of Jacob,” the novel that set off much of the rancor directed at her by Polish nationalists. The book, which has yet to appear in English, is centered on the historical figure of Jakub Frank, a Jewish-born 18th-century religious leader. Frank, believed to have been born with the name Jakub Leibowicz, oversaw a messianic sect that incorporated significant portions of Christian practice into Judaism; he led mass baptisms of his followers. As Ruth Franklin reported in a New Yorker profile this past summer, Tokarczuk spent almost a decade researching Frank and the Poland in which he lived. The result is a book that, by the account of those who have read it, delivers a picture of the many intricate and unpredictable ways in which the story of Poland is tied to the story of its Jews. “There’s no Polish culture without Jewish culture,” Tokarczuk told Franklin. What else is new, asks Isaac Singer. Tokarczuk is not a Jewess, Tokarczuk considers herself a disciple of Carl Jung and cites his psychology as an inspiration for her literary work.
    ellauri192.html on line 305: “The subject of my book [‘The Books of Jacob’] — a multicultural Poland — was not comfortable for proponents of this new version of history,” Tokarczuk told PEN Transmissions, a journal run by the English iteration of PEN, in May, 2018. She was taken by surprise by the amount of rage the book provoked — not to mention her comment on receiving the Nike sneakers. But rather than retreat, she has continued to speak out on behalf of the communities she sees her government as wishing to sideline. In a January op-ed for The New York Times following a Polish radical’s on-air murder of the open-minded young Gdansk mayor Pawel Adamowicz, Tokarczuk wrote of a Polish populist narrative that “scapegoats… the so-called crazy leftists, queer-lovers, Germans, Jews, European Union puppets, feminists, liberals and anyone who supports immigrants.”
    ellauri192.html on line 309: So on the one hand is Tokarczuk, a proponent of multiculturalism who has remained vocal despite facing profound antagonism for her stance — and grown more so since her first major encounter with that antagonism in 2014. And on the other is Handke, eulogizer of Milsoevic, who dictated the Bosnian genocide during the Balkan wars of the 1990s and died while on trial for war crimes against the Hague. He too has remained committed to his position; the “go to hell” of 2014, one of his last known public comments on the matter, speaks volumes. But has it worked? No here we are as before, giving hell to him.
    ellauri192.html on line 321: Since 1901 to 1971, there have been 787 writers coming from different parts of the world nominated for the Nobel Prize in Literature, 67 of which were awarded the prize and Albert Schweitzer was awarded by Nobel Peace Prize on 1953. 12 more writers from these nominees were awarded after 1971 and Elie Wiesel was awarded by Nobel Peace Prize on 1986. Only 72 women had been nominated for the prize starting with Malwida von Meysenburg who was nominated once for the year 1901 and 6 of them have been awarded after all. 10% of the nominees, 5% of the awards. Bra jobb, kulturprofilerna! Kom igen!
    ellauri192.html on line 323: Though the following list consists of notable literary figures deemed worthy of the prize, there have been some celebrated writers who were not considered nor even nominated such as Anton Chekhov, Jules Verne, Mark Twain, Robert Hugh Benson, Arthur Conan Doyle, Alexander Blok, Marcel Proust, Joseph Conrad, Rainer Maria Rilke, Federico García Lorca, Lu Xun, Sarat Chandra Chattopadhyay, Antonio Machado, Francis Scott Fitzgerald, James Joyce, Virginia Woolf, Simone Weil, Willa Cather, George Orwell, Galaktion Tabidze, Richard Wright, Flannery O'Connor, Langston Hughes and Jack Kerouac.
    ellauri192.html on line 325: Silti jää maxumuurin taaxe arvoituxexi mikä suututti New York Timesin niin paljon kun Seifert sai noobelin 1984? Pitikö sen mennä taas amerikkalaisille? Oliko Seifertin syy että se oli aeeka mitätön? Joku piti saada vauhdittamaan Puolan johdon vaihtoa. Los Angeles Times sanoi Jaron nekrologissa että sen ansio oli olla yrittäjähenkinen ja positiivinen:
    ellauri192.html on line 327: His poetry, said James Ragan, director of the USC graduate school’s professional writing program, “was at all times optimistic, reflecting a championing of the human self. I think that’s primarily why he was awarded the Nobel Prize, because he suggested a new liberated spirit in writing (behind the Iron Curtain) after the Stalin era. Although he was a Communist as a youth, he became disillusioned with the party in the late 1920s. Thereafter, he was in and out of party favor during the turbulent decades that followed in Czechoslovakia. The state-run news agency, in announcing his death Friday, described him as “a prominent Czech poet, national artist (and) winner of the 1984 Nobel Prize for Literature.”
    ellauri192.html on line 339: STOCKHOLM, Sweden 2009 - Americans Joyce Carol Oates and Philip Roth join Israel's Amos Oz at the top of the buzz surrounding the Nobel Prize in literature, especially after the most prominent judge broke from his predecessor and said U.S. writers are worthy of the coveted award.
    ellauri192.html on line 341: To avoid leaks, academy members avoid discussing candidates in emails or in public. When they must -- such as when they dine out together -- they use quirky code names, like "Chateaubriand" for last year's winner, Jean-Marie Le Clezio of France.
    ellauri192.html on line 344: Sometimes even those feints aren't enough. The academy suspected a leak last year when Le Clezio surged to No. 1 in Nobel betting a day before the announcement.
    ellauri192.html on line 345: "We have taken a number of measures to see that it isn't repeated this year," said Englund, who used to work in military intelligence. He declined to describe the measures. Military type intelligence is just what is called for in the job.
    ellauri192.html on line 347: This year British betting firm Ladbrokes is giving the lowest odds to Oz, German writer Herta Mueller and a trio of Americans: Oates, Roth and Thomas Pynchon. Three Canadians are given somewhat longer odds by Ladbrokes: Alice Munro and Margaret Atwood are at 25-to-1 while Michael Ondaatje sits at 50-to-1.
    ellauri192.html on line 359: There are never sort of cutthroat debates and people getting really angry and storming out of the room.
    ellauri192.html on line 451: Beryl Bainbridge 100/1
    ellauri192.html on line 473: Marge Piercy 100/1
    ellauri192.html on line 477: Maya Angelou 100/1
    ellauri192.html on line 564: and eagerly searched for ja ezin innokkaasti lisää
    ellauri192.html on line 565: the passages on incest. katkelmia rukuruzasta.
    ellauri192.html on line 577: as they dragged off the Jews, kun nazit raahas pois jutkuja
    ellauri192.html on line 598: and did not move a finger — puuttumatta sormellakaan. —
    ellauri192.html on line 623: In the days of the early church, both the Jews and the Romans were hostile toward Christians, so they often met secretly in houses for prayer and worship. One such house in Jerusalem belonged to Mary, the mother of Mark. Certain tradition states that Mary’s was the same house where the disciples celebrated the Last Supper with Christ.
    ellauri192.html on line 627: While the church prayed, God answered. He miraculously delivered Peter from prison: an angel led him out of his cell and through the prison gate, which opened for them to pass (Acts 12:6–10). Upon realizing that he was not dreaming, Peter made his way to a place he knew was safe, Mary’s house (Acts 12:11–12).
    ellauri192.html on line 629: When Peter arrived and knocked on the door, the servant girl Rhoda came to answer. She heard Peter’s voice and knew it was he, but in her excitement and joy she forgot to actually open the door. Leaving Peter standing in the night, she rushed to tell everyone else about the miracle outside (Acts 12:14). They did not believe her, though, thinking she was out of her mind (Acts 12:15). When Rhoda was insistent, the believers decided it must be Peter’s “angel”—his guardian angel, perhaps, or his ghost—rather than the answer to their prayers!
    ellauri192.html on line 633: It’s interesting that the church was praying earnestly, yet they did not believe the answer to their prayers when it came. They forgot an important part of prayer, which is answering the door. Rhoda was the first one to know of Peter’s deliverance, and she carried the joyful message to others. She did not let their doubts stop her from sharing what she knew was true: God had done the impossible. Even in the face of their unbelief, she was unrelenting in her joy. Believers today can take a cue from Rhoda and share the news of what God accomplishes with those around us, remaining joyful in what we know is true.
    ellauri192.html on line 641: Seifert was awarded the Nobel Prize in Literature in 1984. Due to bad health, he was not present at the award ceremony, and so his daughter received the Nobel Prize in his name. Even though it was a matter of great importance, there was only a brief remark of the award in the state-controlled media. He died in 1986, aged 84, and was buried at the municipal cemetery in Kralupy nad Vltavou (where his maternal grandparents originated from). Not in the Jewish cemetery, perish the thought!
    ellauri192.html on line 647: ''Seifert is a great poet who embodies the majestic tradition of Czech poetry - he deserves the Nobel Prize,'' said Maria Banerjee, who wrote the Seifert entry for the Encyclopedia of World Literature. Mrs. Banerjee, who hails from Bangla Desh (just joking, he is Maria Nemcova married to a Banerjee), is a specialist in Slavic literature, who teaches Russian literature at Smith College, added that Mr. Seifert "is (or was) the best of a remarkable group of poets who came into prominence in the 1920's."
    ellauri192.html on line 651: George Gibian, a professor of Russian and comparative literature at Cornell University, agrees that Mr. Seifert deserves the Nobel. ''I'm glad the world has caught up with him,'' he said. ''He is (or was) the grand old man of Czech poetry, a combination of Robert Frost and E.E. Cummings. He deserves it for his recent poetry, but especially for his poetry of the 1920's and 30's.''
    ellauri192.html on line 657: "There were several monuments of Czech poetry, but he is (or was) the only surviving one," said Vera Blackwell, who has translated Czech literature, including the plays of Vaclav Havel, into English. "His work is not known world-wide," she said, "but it is known and deeply admired in his own country." Mrs. Blackwell added that Seifert's poetry is difficult to translate "because the sound of the language is intimately connected with the meaning."
    ellauri192.html on line 659: Seifert's works are also difficult to locate, at least in this country. Ingram Book Company, for example, the large wholesaler in Nashville, Tenn., does not stock either of the two Seifert titles that have been translated into English, and no bookstores that were surveyed yesterday had even heard of them.
    ellauri192.html on line 661: One is a bilingual edition of "The Plague Monument," published in 1980 by the Czechoslovak Society of Art and Sciences. It is translated by Lyn Coffin with a preface by William E. Harkins, professor of Slavic languages at Columbia University. It is available for $6 from the society at 75- 70 199th Street, Flushing, Queens 11366.
    ellauri192.html on line 663: The other Seifert book is "The Casting of Bells," a 64-page collection translated by Tom O'Grady and Paul Jagasich, and published in August 1983 by The Spirit That Moves Us Press in Iowa City, Iowa. Morty Sklar, who described himself yesterday as "publisher, editor, typesetter and stamp licker" of the press, said his is a small, independent press that publishes two books a year. He published 1,000 copies of the Seifert book, but yesterday, upon hearing the news from Sweden, he reordered 2,500 more. It is available in paperback for $6.
    ellauri192.html on line 665: Mr. Seifert's memoirs were published in English in September 1981 by sixty-eight publishers, plus in the Czech language by a Czech emigre publishing house in Canada, and they were published in several installments in a Czech-language journal. A portion of the memoirs were published in English in the 1983 issue of Cross Currents, a yearbook of Central European Culture, published by the Department of Slavic Langagues at the University of Michigan. The selection, titled "Russian Bliny," is about Roman Jakobson, a Russian scholar who emigrated to Czechoslovakia after World War I and came to the United States during World War II. In actual fact, they were Ukrainian bliny, another case of cultural appropriation.
    ellauri192.html on line 670: The Trubetskoy family (English), Трубецкие (Russian), Трубяцкі (Belarusian), Trubecki (Polish), Trubetsky (Ruthenian), Трубецький (Ukrainian), Troubetzkoy (French), Trubic (Croatian), Trubetski (Estonian), Trubezkoi or Trubetzkoy (German), is a Russian gentry family of Ruthenian stock and Lithuanian origin, like many other princely houses of Grand Duchy of Lithuania, later prominent in Russian history, science, and arts. They are descended from Algirdas's son Demetrius I Starshy (1327 – 12 August 1399 (the Battle of the Vorskla River)). They used the Pogoń Litewska coat of arms and the Trubetsky coat of arms.
    ellauri192.html on line 676: Quite different was a stance of his first cousin, Prince Wigund-Jeronym Troubetzkoy. He supported the Poles and followed them to Polish–Lithuanian Commonwealth after the Time of Troubles. Here his descendants were given enviable positions at the court and married into other princely families of Poland. By the 1660s, however, the only Troubetzkoy left, Prince Yuriy Troubetzkoy, returned to Moscow and was given a boyar title by Tsar Alexis of Russia. All the branches of the family descend from his marriage to Princess Irina Galitzina.
    ellauri192.html on line 678: The Principality of Trubetsk (Russian: Трубецкое княжество) was a small, landlocked Rus' principality in Eastern Europe. In the later Middle Ages it was bordered by the Grand Duchy of Lithuania to its west and by Muscovy to its east. The Principality of Trubetsk (Troubchevsk) was a principality within modern Bryansk Oblast, about 50 miles (80 kilometres) southwest of Bryansk.
    ellauri192.html on line 682: The town is referred to in the great Old Russian poem, The Tale of Igor's Campaign. This poem calls for the princes of the various Slavic lands to join forces in resisting the invasions of the nomadic Cuman people. The poem also glorified the courage of the army of Vsevolod Svyatoslavich, the ruler of Kursk and Trubchevsk.


    ellauri192.html on line 685: During World War II, Trubchevsk was occupied by the German Army from October 9, 1941 to September 18, 1943. Prior to the war, about 137 Jews lived in Trubchevsk. Most of the Jews were craftsmen, including cobblers and carpenters. The town was occupied by German forces in early October 1941. By that time, more than half of the Jews fled or evacuated. The Jews from the Trubchevsk district were gathered in a Klub for 3 days and shot afterwards at the edge of the village. Their bodies were burnt. In total, according to the Soviet archives, 751 Soviet citizens perished due to bad treatment or as a result of shooting in the entire Trubchevsk district. Aside from Jews, mentally ill children and adults were exterminated as well. The population is about 15K. There are very few notable buildings in the town.
    ellauri192.html on line 690: The Trubezh (Russian: Трубеж) is a river in Yaroslavl Oblast, Russia. It flows to the Lake Pleshcheyevo. Major city: Pereslavl-Zalessky. It is 36 kilometres (22 mi) long, and its drainage basin covers 245 square kilometres (95 sq mi).
    ellauri192.html on line 692: The Trubizh is a river entirely located in Ukraine, a left tributary of Dnieper. It falls into the Dnieper's Kaniv Reservoir. It is 295 kilometres long, and has a drainage basin of 5,020 square kilometres. Major cities: Pereiaslav.
    ellauri192.html on line 698: The Dnieper River is the fourth longest river in Europe. It runs a total length of 1,368 miles extending from the uplands of Russia’s Valdai Hills where it flows in a southerly direction through western Russia, Belarus, and Ukraine before emptying into the Black Sea. The River is usually divided into three parts; the upper portion reaches as far as Kiev, the middle portion generally refers to the area between Kiev and the Ukrainian city of Zaporizhzhya, and the lower portion is comprised of the area between Zaporizhzha and the river’s mouth at the Black Sea. Approximately 300 miles of the waterway is located in Russia, 430 miles are in Belarus, and 680 miles within Ukraine. The Dnieper River is significant not only due to its dams which provide hydro power but also for facilitating trade and providing a waterway in which to transport goods to and from various European nations.
    ellauri192.html on line 702: The source of the Dnieper River can be traced back to Russia’s Valdai Hills which rise to an elevation of 720 feet. The river originates from a diminutive peat bog located on the hill’s southern slope. This northwestern region of central Russia is located near the city of Smolensk and some 150 miles west of Russia’s capital city, Moscow. The Valdai Hills are located at the intersection of several of the countries key rivers including not only the Dnieper but also the Volga, Lovat, and Daugava. This area also includes the drainage basins of the Black, Caspian, and Baltic Seas.
    ellauri192.html on line 704:

    What Is The Scourge Of The Dnieper River?

    ellauri192.html on line 718: ge_map.png/250px-Perccottus_range_map.png" width="90%" />
    ellauri192.html on line 726: Lyapis Trubetskoy (Russian: Ляпис Трубецкой, Belarusian: Ляпіс Трубяцкі) was a Belarusian rock band. It was named after comical hero from Ilya Ilf's and Yevgeny Petrov's novel "The Twelve Chairs", poet and potboiler Nikifor Lyapis, who used pseudonym Trubetskoy.
    ellauri192.html on line 730: Maidan is an originally Persian میدان word for a town square or public gathering place, borrowed into various other languages: Urdu میدان (maidān); Arabic مَيْدَان (maydān); Turkish meydan and Crimean Tatar, from which Ukrainian also borrowed maidan. Its ultimate source is Proto-Indo-European *médʰyos - compare Avestan maiδya, Sanskrit मध्य (madhya) and Latin medius. Various versions include maydan, midan, meydan, majdan, mayadeen and maydān. It also means field (मैदान) in Hindi. It became a loanword in other South Asian languages to give similar means, such as in Tamil in which the word is maidhanam.
    ellauri192.html on line 735: - What language do these dudes sing in, does anyone know? Belarussian or russian? Probably worth a mention in the article.
    ellauri192.html on line 749: Радуйся молоту в крепкой руке Rejoice at the sledge in the mighty hand
    ellauri192.html on line 764: Радуйся молоту в крепкой руке Rejoice at the sledge in the mighty hand
    ellauri192.html on line 797: Мой пиар-менеджер — Карл Маркс My PR manager is Karl Marx
    ellauri192.html on line 799: Мой пиар-менеджер — Карл Маркс My PR manager is Karl Marx
    ellauri192.html on line 816: The anti-capitalist message is somewhat confusing though, given that Belarus is probably the least capitalist country in Europe. Maybe it helps get the song past the censor? I have no idea what to make of this tripped-out critique of materialism and pop culture from Belarusian rock band Lyapis Trubetskoy. It’s gaudy, over-the-top and visually chaotic.
    ellauri192.html on line 820: The local affiliate of the Communist Party of Russia had earlier urged to boycott and cancel the Belarusian band’s concert. The communists explained it by the fact that the band's frontman Siarhei Mikhalok ‘had supported the coup in Ukraine’ at Euromaidan.
    ellauri192.html on line 822: They mentioned the band’s new album Matryoshka. The album ‘presents Russia in a bad way with its Russian language and Soviet leaders’, the communists insisted.
    ellauri192.html on line 828: Former Lyapis Trubetskoy and now Brutto front-man Sergei Mikhalok seeks a permanent residence permit in Ukraine but is to keep Belarus citizenship. Former front man of the Liapis Trubetskoy band and current singer at the Brutto band Sergei Mikhalok and his producer Anton Azizbekyan appealed to the Ukraine Minister of Culture to help them get a permanent residence in Ukraine.
    ellauri192.html on line 830: The musician explained that the support of revolutionary events in Ukraine by Liapis Trubetskoy is negatively perceived by authorities in Belarus and Russia, which is an obstacle to the creative process. Thus he and his producer, without giving up the Belarusian citizenship, decided to get permanent residence in Ukraine.
    ellauri192.html on line 837: The final song heard continually throughout the Belarusian protests was "Warriors of Light," written by Belarusian poet and musician Sergey Mikhalok for his rock band Lyapis Trubetskoy. Written in Russian about a fantasy world unrelated to political events, the song was unexpectedly taken up by the Ukrainian Maidan protests in 2013.
    ellauri192.html on line 853: Mä varmaan näin pienenä tännimisen Pekka ja Pätkä tyyppisen komedialeffan. Tai size oli toi 70-luvun Mel Brooks versio, where as they progress, they meet comrades from every walk of life in Soviet Russian society, transforming the film into a satirical send up of failing Communism. Kumpi tahhaan, ei muistaaxeni naurattanut. Mel oli (on) lähinnä Spede tyyppinen farssimainen pelle. No Get Smart eli Agentti 86 nauratti kyllä pienenä. Se näytti juutalaiselta. Alkuperäinen (kuvan) agentti 99 oli muistaaxeni söpö vaikka tyhmänpuoleinen, Mel Brooxin mukaan ainakin: From the moment they met, 99 has been in love with Maxwell Smart. Mel Broox oli (on) Ukrainan juutalainen.
    ellauri192.html on line 855: ges1.fanpop.com/images/image_uploads/Max-Agent-99-Get-Smart-tv-couples-1052755_1112_1344.jpg" width="100%" />
    ellauri192.html on line 857: Brooks was born on June 28, 1926, in Brooklyn, New York City, to Kate (née Brookman) and Max Kaminsky, and grew up in Williamsburg. His father's family were Jewish people from Gdańsk, Poland; his mother's family were Jews from Kyiv, in the Pale of Settlement of the Russian Empire (present-day Ukraine). In 2021, Brooks published a memoir, All About Me!.During his teens, he legally changed his name to Mel Brooks, influenced by his mother´s maiden name Brookman, after being confused with trumpeter Max Kaminsky. "And I'm sure a lot of my comedy is based on anger and hostility. Growing up in Williamsburg, I learned to clothe it in comedy to spare myself problems—like a punch in the face."
    ellauri192.html on line 861: In the Soviet Union in 1927, a former Marshal of Nobility, Ippolit Matveyevich "Kisa" Vorobyaninov, works as the registrar of marriages and deaths in a sleepy provincial town. His mother-in-law reveals on her deathbed that her family jewry was hidden from the Bolsheviks in one of the twelve chairs from the family’s dining room set. Those chairs, along with all other personal property, were taken away by the Communists after the Russian Revolution. Vorobyaninov wants to find the treasure. The “smooth operator” and con-man Ostap Bender forces Kisa to become his partner, as they set out to find the chairs. Bender's street smarts and charm are invaluable to the reticent Kisa, and Bender comes to dominate the enterprise. Father Fyodor (who had known of the treasure from the confession of Vorobyaninov's mother-in-law), their obsessed rival in the hunt for the treasure, follows a bad lead, runs out of money, ends up trapped on a mountain-top, and loses his sanitary pad. Ostap remains unflappable, and his mastery of human nature eliminates all obstacles, but Vorobyaninov steadily deteriorates.
    ellauri192.html on line 863: They slowly acquire each of the chairs, but no treasure is found. Kisa and Ostap finally discover the location of the last chair. Vorobyaninov murders Ostap to keep all the loot for himself, but discovers that the jews have already been found and used to build the new public recreation center in which the chair was found, a symbol of the new society. Angered, Vorobyaninov too loses his sanitary pad.
    ellauri192.html on line 867: Näin ollen Pestel-höyrylaivan saapumiskohtaus, jota kohtaavat penkereille rivissä olevat miehistöt ja joutilaallinen yleisö, toistaa jakson Tshehovin "Nainen koiran kanssa", kun Gurov ja Anna Sergeevna sulautuvat saapuvaa laivaa katsovaan joukkoon. . Samalla tarina siitä, kuinka teatterista löydetty tuoli putoaa yhtäkkiä lattian läpi, vastaa tositapahtumia - puhumme "vuoden 1927 suuren Krimin maanjäristyksen ensimmäisestä iskusta".
    ellauri192.html on line 869: Eksistentiaalisten teemojen parodinen tulkinta on kudottu varsin perusteellisesti Kahdentoista tuolin juoneeseen. Tämä ikuinen teema ylevöittää ironisesti triviaalia. Maanjäristyksen puuttumista sankarien asioihin kommentoidaan luonnon ja sivilisaation vastakohtaisuuden hengessä: "... maanjäristyksen ensimmäiseltä shokilta säästyneenä ja ihmisten repimänä Gambs-tuoli ..."
    ellauri192.html on line 876: Virallinen tunnustus tuli tekijöille kesäkuussa 1929 sen jälkeen, kun Literaturnaja Gazetassa julkaistiin kriitikko Anatoli Tarasenkovin laaja katsaus. Hän totesi, että teos heijastelee ajankohtaisia ongelmia ja Ilf ja Petrov tuntevat erittäin hienosti ironian ja sarkasmin välisen rajan. Taas tunnusmerkillinen vuosi 1929!
    ellauri192.html on line 882: Regarding religion, Brooks stated:"I'm rather secular. I'm basically Jewish. But I think I'm Jewish not because of the Jewish religion at all. I think it's the relationship with the people and the pride I have. The tribe surviving so many misfortunes, and being so brave and contributing so much knowledge to the world and showing courage." And most of all for being wickedly funny! Just read The Bible! And watch my films!
    ellauri192.html on line 886: Ilya Ilf (Ilya Arnoldovich Feinsilberg) (Russian: Илья Арнольдович Файнзильберг, 1897-1937) and Yevgeny Petrov (Yevgeniy Petrovich Katayev or Russian: Евгений Петрович Катаев, 1902-1942) were two Ukrainian prose authors of the 1920s and 1930s.They did much of their writing together, and are almost always referred to as "Ilf and Petrov". Bet Ilf was Jewish. Ilya Arnoldovich Ilf (born Iehiel-Leyb Aryevich Faynzilberg, Russian: Иехи́ел-Лейб Арьевич Фа́йнзильберг[1]) (15 October [O.S. 3 October] 1897 in Odessa – 13 April 1937, Moscow), was a popular Soviet journalist and writer of Jewish origin who usually worked in collaboration with Yevgeni Petrov during the 1920s and 1930s. Their duo was known simply as Ilf and Petrov. Together they published two popular comedy novels The Twelve Chairs (1928) and The Little Golden Calf (1931), as well as a satirical book Odnoetazhnaya Amerika (often translated as Little Golden America) that documented their journey through the United States between 1935 and 1936.
    ellauri192.html on line 890: One-storied America (Одноэтажная Америка) is a 1937 book based on a published travelogue across the United States by two Soviet authors, Ilf and Petrov. The book, divided into eleven chapters and in the uninhibited humorous style typical of Ilf and Petrov, paints a multi-faceted picture of the US. America´s entrepreneurial skills and economic achievements are praised, the oppression of the blacks, the life of the Indians in the reservations and the oppression of workers are denounced. The title of the book refers to their impression that the cities of America consist mainly of one- and two-story buildings, in complete contrast to the popular image of America as the land of skyscrapers. Based on this sentence:
    ellauri192.html on line 894: The United States, which was perceived as the land of machines and technological progress, was of great importance at the time for the Soviet Union, which had set itself the goal of overtaking the United States. This slogan (Russian: догнать и перегнать Америку; "catch up and surpass America") was one of the most important slogans during the ambitious industrialization of the Soviet Union. Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is no surprise that a version of a book that satirizes the United States was published. Oh sorry I misread:
    ellauri192.html on line 895: Given the political climate in the Soviet Union in 1937 when the book was published, with the onset of Great Purge, it is surprising that a version of a book that lovingly satirizes the United States was published.
    ellauri192.html on line 904: Here is a book that Americans should read and ponder. We have no right to be angry and rage at the sight of a painted picture. Maybe we really remind her. – Saturday Review of Literature
    ellauri192.html on line 918: Sverige har tjänat på att ha stått utanför och sålt vapen ot båda parter, säger Persson. Han vet nog att den här sanningen är inte så populär just nu. Olikt majoriteten av termiterna i både Sverige och Finland har han inte fått nys av den härskande krigsferomonen.
    ellauri194.html on line 46: grapson-nettiosoitteen nimi tulee Ilmestyskirjasta. Enkeli sanoo Jussille: Ota kynä ja paperia ja kirjoita ylös kaikki mitä nyt sulle näytän ja kerron. Jussi (ei välttämättä sama Nätti-Jussi jota Jeesus rakasti mutta samanniminen) teki parhaansa ja kazoi mihin se riitti. Ja oikeassa taisi olla enkeli kuin Aku Ankan puhuva koira: elämme vaikeita aikoja ystävä hyvä, ei tarvi muuta kuin lukea päivän Hufvudstadsbladet. Armotonta sodanliezontaa johon peittyvät kivan kiihdyttävästi ekokatastrofin äänet. Si vis pacem parabellum. Näin Darwin ratkoo ylikansoituxen ongelmat. Niin se on aina tehnyt. Korona alkoikin jo kyllästyttää. Nyt kuolee vanhuxia koronaan enemmän kuin koskaan, mutta kuka enää välittää, kun on palstantäytteenä Ukraina. Nyt on valtiovallan lupa vihata kaikkia "idän" kansoja.
    ellauri194.html on line 51: Harmageddon ei tuhoa ihmiskuntaa vaan pelastaa sen, sillä "suuri joukko" Jumalaa palvelevia ihmisiä säilyy elossa (Ilmestys 7:9, 14; Psalmit 37:34). Maapallon lisäksi sana "maailma" tarkoittaa Raamatussa joskus myös Jumalaa vastustavaa pahaa ihmisyhteiskuntaa. Kootut paasauxet ovat osoittaneet vailla mitään epäilystä että Harmageddonilla alkaa olla kiire. Tämän konnamaisen apinaköörin täydellinen tuho on ihan ykkös ympäristötavoite.
    ellauri194.html on line 53: ges.saymedia-content.com/.image/t_share/MTc2Mjk0NzgyMjU0MzkyNDkz/satans-last-stand-the-battle-of-armageddon.jpg" width="100%" />
    ellauri194.html on line 55: Harmageddonin taistelu on Ilmestyskirjan mukaan aikojen lopulla käytävä viimeinen suuri taistelu, johon Google ja Microsoft sekä muut Jumalan viholliset kerääntyvät Pedon kanssa. Punapukuinen kunkku joukon kärjessä on Messias vihdoinkin asiallisessa rooliasussa.
    ellauri194.html on line 61: Hepreasta juontuva nimi Har-Magedon merkitsee yksinkertaisesti ’Megiddon vuorta’.
    ellauri194.html on line 63: Nähtävästi kirjaimellista ”Megiddon vuori” -nimistä paikkaa ei ole ollut Luvatussa maassa eikä sen ulkopuolella, ei ennen näyn muistiin kirjoittaneen apostoli Johanneksen päiviä eikä hänen päivinään. Har-Magedon-nimen merkitys juontuu näin ollen ilmeisesti muinaiseen Megiddon kaupunkiin liittyneistä tapahtumista. Se sijaitsi kauppareittien risteyksessä, joten sen tärkeyden takia siitä on mainintoja Egyptin kirjoituksissa sekä Raamatussa. Se sijaitsee nykyisessä Israelissa Afulan kunnassa (38 900 asukasta) ja sinne voi ajaa valtatie 66:ta pitkin.
    ellauri194.html on line 65: getty-images-plusvicnt.jpg" />
    ellauri194.html on line 68: Muinainen Megiddo sijaitsi pronssikaudella Egyptin ja syyrialais-babylonialaien vaikutusalueen rajalla, joten sen hallinnasta käytiin useita ankaria taisteluja. Egyptiläiset Thutmosis III:n joukot voittivat siellä syyrialais-palestiinalaisen liittokunnan vuonna 1478 eaa., ja Juudan kuningas Joosia pyrki siellä pysäyttämään faarao Nekhon joukot 600-luvulla eaa. Joosia kuitenkin hävisi taistelun. Bugger. Tapahtuman katsotaan vaikuttaneen syvästi Raamatun kirjoittajiin ja nostaneen linnoituksen paikaksi, jossa tulee tapahtumaan maailmanhistorian loppuselvittely. Jäi vähän kismittämään se tappio.
    ellauri194.html on line 94: Pedon luku on 666. Kyyros Averylla sanotaan olleen päähänpinttymä siitä, että tien numeron piti olla ”pyöreä”. Hän olikin ehdottanut tien numeroksi 666. Tästä numerosta syntyi kuitenkin kiistaa erityisesti Kentuckyn edustajien taholta. He vaativat Virginian Virginia Beachin ja Kalifornian Los Angelesin välisen tien numeroksi US 60. Väittelyn jälkeen Avery tyytyi nykyiseen numeroon, joka oli vapaana, koska hän mielsi numeron helpoksi muistaa ja lausua.
    ellauri194.html on line 96: Vuonna 1928 Averyn vastaperustettu yhdistys teki ensimmäisen julkisuustempauksensa: maratonkilpailun Los Angelesista New York Cityyn. Kilpailun reitti Los Angelesista Chicagoon oli Route 66. Tempaus onnistui: useat julkisuuden henkilöt, kuten Will Rogers (n.h.), tervehtivät juoksijoita reitin varrella. Hi guys. I'm tired. I thank Im gonna home now. Shit happens.
    ellauri194.html on line 98: gers_3c_1948_issue_U.S._stamp.jpg/800px-Will_Rogers_3c_1948_issue_U.S._stamp.jpg" style="width:10%;float:left;padding:1em" />
    ellauri194.html on line 99: William Penn Adair Rogers (November 4, 1879 – August 15, 1935) was an American vaudeville performer, actor, and humorous social commentator. He was born as a citizen of the Cherokee Nation, in the Indian Territory (now part of Oklahoma), and was known as "Oklahoma's Favorite Son". As an entertainer and humorist, he traveled around the world three times, made 71 films (50 silent films and 21 "talkies"), and wrote more than 4,000 nationally syndicated newspaper columns. By the mid-1930s, Rogers was hugely popular in the United States for his leading political wit and was the highest paid of Hollywood film stars. He died in 1935 with aviator Wiley Post when their small airplane crashed in northern Alaska. Never met a man I didn't like. The only good Injun is a dead Injun.
    ellauri194.html on line 106: 1950-luvulla Route 66:sta tuli Los Angelesiin suuntaavien lomailijoiden pääreitti. Reitti kulki Arizonan Painted Desertin läpi ja läheltä Painted Grand Canyonia. Matkailun nopea kasvu antoi sysäyksen tärkeille tienvarsinähtävyyksille kuten tiipiin-muotoisille motelleille, jäätelökojuille, intiaaninmyyntikojuille ja käärmefarmeille.
    ellauri194.html on line 108: Big Texan mainosti 72 unssin (noin 2 kilon) pihviannosta ilmaiseksi, jos sen pystyi syömään tunnissa. Tästä alkoi myös pikaruokakulttuuri: Red's Giant Hamburgers Springfieldissä Missourissa oli ensimmäinen drive-thru-ravintola.
    ellauri194.html on line 119: Tie antoi nimensä myös suositulle TV-sarjalle Route 66. Sarjaa tuotti CBS vuodesta 1960 vuoteen 1964. Sarjan päähenkilöt Martin Milner ja George Maharis olivat ”Tod” ja ”Buzz”, kaksi nuorukaista, jotka ajelivat "Corvettellaan" etsien seikkailuja valtatieltä. Lähinnä löytyi roadkillejä. Todellisuudessa sarjassa ei liikuttu oikean Route 66:n reittiä edes fiktiivisesti, saati kuvauksissa. Tekijänoikeussyistä tuotantoyhtiö luopui ajatuksesta käyttää tietä eikä sarjan tunnusmusiikkina kuultu Bobby Troupin kuuluisaa sävellystä, vaan sarjaan teki oman sävellyksen Nelson Riddle. Riddlen pianoriffeissä voi kuulla plagiaatin Troupilta.
    ellauri194.html on line 125: ges/affiches/original/aff_8563020191118144637.jpg" width="50%" />
    ellauri194.html on line 133: ge-avverkning-skogsbruk-1.jpg" height="150px" />
    ellauri194.html on line 193: Snellman, Runeberg, Lönnrot, Topelius ja monet muut, halusivat kohottaa suomen kielen asemaa ja suomalaista kansallistunnetta. Tavoitetta edistettiin ahkerasti ja ulkomaisin opein. Snellmania inspiroivat saksalainen Hegel ja preussilainen Kant. Serbialaisesta runoudesta viehtynyt Runeberg loi aiemmin laiskoina ja primitiivisinä pidetyistä suomalaisista valhekuvan ahkerana, nöyränä ja vähään tytyväisenä kansana. Lönnrot puolestaan väärensi Kalevalasta tietoisesti kansalliseepoksen.
    ellauri194.html on line 228: ”Olen nähnyt ympärilläni erilaisten todellisuudesta ja maasta erkaantuneiden ääriajattelujen vaarat ja haaksirikot, kuten gender-ideologian sekä uskonnollisen fanatismin ja radikalisoitumisen. Parempi sentään turpeeseen sidottu ääriajattelu, turvetta voi esim polttaa nyt kun ryssän öljy on kortilla.”
    ellauri194.html on line 250: Early Christian writers (e.g. Eusebius) frequently identified Gog and Magog with the Romans and their emperor. After the Empire became Christian, Ambrose (d. 397) identified Gog with the Goths, Jerome (d. 420) with the Scythians, and Jordanes (died c. 555) said that Goths, Scythians and Amazons were all the same; he also cited Alexander's gates in the Caucasus. The Byzantine writer Procopius said it was the Huns Alexander had locked out, and a Western monk named Fredegar seems to have Gog and Magog in mind in his description of savage hordes from beyond Alexander's gates who had assisted the Byzantine emperor Heraclius (610–641) against the Muslim Saracens.
    ellauri194.html on line 255: After the Khazars came the Mongols, seen as a mysterious and invincible horde from the east who destroyed Muslim empires and kingdoms in the early 13th century; kings and popes took them for the legendary Prester John, marching to save Christians from the Muslim Saracens, but when they entered Poland and Hungary and annihilated Christian armies a terrified Europe concluded that they were "Magogoli", the offspring of Gog and Magog, released from the prison Alexander had constructed for them and heralding Armageddon.
    ellauri194.html on line 281: Magog in istis duabus sunt gentes magni et gigantes pleni omnium malorum morum. Quos iudeos artaxersex collexit de omnibus partibus persarum.
    ellauri194.html on line 283: Magog – in these two are large people and giants who are full of all kinds of bad behaviors. These Jews were collected by Artaxerxes from all parts of Persia.
    ellauri194.html on line 289: Some post-Cold War millenarians still identify Gog with Russia, but they now tend to stress its allies among Islamic nations, especially Iran. For the most fervent, the countdown to Armageddon began with the return of the Jews to Israel, followed quickly by further signs pointing to the nearness of the final battle – nuclear weapons, European integration, Israel's reunification of Jerusalem in the Six Day War in 1967, and America's wars in Afghanistan and the Persian Gulf. According to an unconfirmed report, US President George W. Bush, in the prelude to the 2003 Invasion of Iraq, told French President Jacques Chirac, "Gog and Magog are at work in the Middle East." Bush is said to have continued, "This confrontation is willed by God, who wants to use this conflict to erase His people's enemies before a new age begins." Officials from the Bush Administration claim there is no record of this conversation and that making such references, "doesn't sound at all like Bush", and French officials on the call have similarly claimed to have not heard any such remarks.
    ellauri194.html on line 291: In the Islamic apocalyptic tradition, the end of the world would be preceded by the release of Gog and Magog, whose destruction by God in a single night would usher in the Day of Resurrection. Reinterpretation did not generally continue after Classical times, but the needs of the modern world have produced a new body of apocalyptic literature in which Gog and Magog are identified as Communist Russia and China. One problem these writers have had to confront is the barrier holding Gog and Magog back, which is not to be found in the modern world: the answer varies, some writers saying that Gog and Magog were the Mongols and that the wall is now gone, others that both the wall and Gog and Magog are invisible. Why it is the iron curtain of course, the pay wall that stops money transfers between east and west. It is Google of MAGA what else!
    ellauri194.html on line 296: Olikohan se just tää pitkä häiskä josta jenkit repi pelihousunsa? Pätkä paleface nekrun kakkosmiehenä. Ainut musta naispoliisi Agent Carter tekee kahta työtä jonkun valkonaaman porhon sihteerikkönä. Se näyttää valkoiselta paizi värin puolesta. Ei hemmetti, sehän onkin valkoinen. No on naispoliiseja sentään joitain mutiaisiakin, Get Christie Love ainakin.
    ellauri194.html on line 302: Those behind the most recent Facebook networks could have been people in Mali who were genuinely supportive of Russia and anti-French, or else members of a “franchising operation using locals who know the slang, the vernacular”. The recent attackers of The University of Helsinki could have been pissed off Ukrainians students or else members of a franchising operation using Little Russian dropouts.
    ellauri194.html on line 308: "Talking about class is out of fashion,” she says. “It’s easier to co-opt radical discourses around racial and gender oppression than it is around class oppression."
    ellauri194.html on line 311: They drew on French philosopher Michel Foucault's writings on sexuality and his notion that bodies are given meaning by discourse and social structures of knowledge and power. The binary oppositions (man/woman, gay/straight) on which discourse, and thus subjectivity, are founded are revealed to be not fixed, but fluid, fictional – and can, therefore, be destabilised. For a feminist who liked playing with words, the radical potential in this appealed.
    ellauri194.html on line 313: Butler's inimitable idea of gender is performance, "Gender – yer 'doing' it".
    ellauri194.html on line 314: Sedgwick' died of breast cancer in 2009 aged 58,. She deploys erudite and playful readings of texts by Oscar Wilde, Henry James and Marcel Proust to interrogate assumptions about the stability of sexual identity and how language works to define a homo/heterosexual binary. She writes: "An understanding of virtually any aspect of modern western culture must be not merely incomplete but damaged in its central substance to the degree that it does not incorporate a critical analysis of modern homo/heterosexual definition."
    ellauri194.html on line 317: Even identical genital acts mean very different things to different people. Sexuality makes up a large share of the self-perceived identity of some people, a small share of others. Some people like to have a lot of sex, others little or none. Many people have their richest mental/emotional involvement with sexual acts that they don't do, or even don't want to do.
    ellauri194.html on line 319: Queer is noun and verb, and relational not binary. It is strange, queer in fact. Sedgwick said when appalled conservative commentators rejected her queer reading of literary greats: "Read any Sonnets lately? You dip into the Phaedrus often? To invoke the utopian bedroom scene of Chuck Berry's immortal aubade: Roll over, Beethoven, and tell Tchaikovsky the news."
    ellauri194.html on line 326: The crime genre glorifies, justifies and normalizes the systematic violence and injustice meted out by police, making heroes out of police and prosecutors who engage in abuse, particularly against people of color.
    ellauri194.html on line 328: "I usually get just a tissue” a female inmate says as she describes her experience bouncing from detention facility to detention facility and being denied feminine products. “Television doesn’t show you when we’re treated like animals and denied basic necessities."
    ellauri194.html on line 330: "Attorneys of color get way less respect, even by clients,” said a female attorney of color.
    ellauri194.html on line 333: Orange is the New Black, Bull, Mindhunter, How to Get Away with Murder and Criminal Minds are the only shows with 50% or more female writers.
    ellauri194.html on line 335: Get Christie Love! gave the first black woman to serve in a State Police force in the United States, Louise Smith, critical motivation to continue with her chosen career when she faced significant discrimination both in the barracks and on the streets. In 2017, producers Courtney Kemp and Vin Diesel became attached to a reboot of the series for ABC, entitled Get Christie Love (without the exclamation point), a co-production between Lionsgate Television and Universal Television, which focused on an African American female CIA agent who leads an elite ops unit. However, ABC later announced that it had decided not to pick the pilot up to series.
    ellauri194.html on line 337: Many film professionals today still believe that there is no truly equal "Black Hollywood," as evidenced by the "Oscars So White" scandal in 2015 that caused uproar when no black actors were nominated for "Best Actor" Oscar Awards. Prior to the 2016 Oscars, Academy membership was roughly comprised of 92% white voters and 75% male members. We see a direct impact on how the #OscarsSoWhite has created change in this composition. Following the outcry, the Academy instated 41% voters of color and 46% female voters.
    ellauri194.html on line 344: Did you all see Paras imitating Nana patekar from Welcome movie!! It was hilarious!! I do think Asim is jealous of Paras getting all the attention from the girls.
    ellauri194.html on line 362: Högerextremisten Rasmus Paludan hade inte fått något tillstånd för demonstrationerna och vid 16.30-tiden meddelade han på sitt partis Facebooksida att han bestämt sig för att ”ställa in dagens demonstrationer”. Så det är inte hans fel om musimerna börjar härja som dom had för vana.
    ellauri194.html on line 364: Det är främst ungdomar som deltagit i upploppen, säger polisens kommenderingschef Mikael Backman till Ekot.
    ellauri194.html on line 365: – Det är företrädesvis lokalt förankrade ungdomar som deltog i dagens upplopp, säger han. Våra slöa tjockisar i tunga västar och hjälmar orkade inte löpa fast dom eller släcka bilarna.
    ellauri194.html on line 371: • De senaste dagarna har våldsamheter utbrutit i flera städer i samband med att högerextremisten Rasmus Paludan fått tillstånd för demonstrationer där han eldat upp exemplar av koranen. Bland annat Linköping, Norrköping, Stockholm, Örebro, Malmö och Landskrona har skakats av våldsamma demonstrationer.
    ellauri194.html on line 373: • Upploppen fick sin början under skärtorsdagen då Paludan eldade en koran i Jönköping. Senare under dagen skulle han manifestera i Linköping och Norrköping. Innan hans manifestation kunde börja så gick motdemonstranter till attack mot polisen. Både personbilar och polisbilar sattes i brand. I Linköping skadades flera poliser och sju personer greps misstänkta för våldsamt upplopp. I Norrköping greps två personer misstänkta för våldsamt upplopp.
    ellauri194.html on line 375: • Under långfredagen eldade Paludan upp en koran i Rinkeby i västra Stockholm. Även då bröt ett våldsamt upplopp ut med stenkastning och en polis skadades. Åtta personer greps. Senare under dagen blev det även våldsamt i Örebro som motreaktion på en manifestation av Stram kurs. 12 poliser skadades.
    ellauri194.html on line 377: • På lördagen hade Paludan fått tillstånd att demonstrera i Landskrona, men demonstrationen flyttades av polisen till Malmö. I båda städerna blev det ändå våldsamt med stenkastning och bilbränder. En stadsbuss fattade eld efter att en molotovcocktail kastats in i den.
    ellauri194.html on line 379: • På söndagen hade Paludan åter planerat demonstrera i Linköping och Norrköping – utan tillstånd. Han dök inte upp, men våldsamma upplopp bröt ut i både Navestad och Skäggetorp och tre personer skadades av rikoschetter i Navestad, enligt polisen.
    ellauri194.html on line 381: – Det är oerhört beklämmande och man kan undra vilken grundorsaken är. Den personen som skulle haft sammankomsten är inte här och ändå så möts vi av de här reaktionerna, säger Gustafsson.
    ellauri194.html on line 382: Oroligheterna bröt ut efter att högerextremisten Rasmus Paludan hållit en manifestation vid Skånegården, nära fästet vid Öresundsbron.
    ellauri194.html on line 385: Under söndagseftermiddagen håller polisen en pressträff om gårdagens och nattens händelser.
    ellauri194.html on line 387: – På Rosengård möttes vi av omfattande våldsverkande och det var starten på ett väldigt svårt operativt förlopp, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö.
    ellauri194.html on line 388: – Det har varit ett svårt läge under stora delar av veckan och jag förstår om svenska befolkningen känner att det är otryggt, fortsätter hon.
    ellauri194.html on line 392: ge-a-20_1559242777410.jpg" width="50%" />
    ellauri194.html on line 418: Kesäkuussa 2020 hänet tuomittiin kuukaudeksi ehdottomaan ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen muun muassa kunnianloukkauksesta sekä hengenvaaran aiheuttamisesta. Paludan sai lisäksi 40 000 kruunua (noin 400 euroa) sakkoja, ja häneltä kiellettiin asianajajan ammatin harjoittaminen kolmeksi vuodeksi.
    ellauri194.html on line 425: – Situationen vi sett i Malmö under påskhelgen är helt oacceptabel. Vi kommer aldrig att ge vika för den typen av agerande liksom de ynkliga Örebro- och Linköpingkollegerna, säger Petra Stenkula, polisområdeschef i Malmö, i ett pressmeddelande på annandag påsk.
    ellauri194.html on line 427: Det har brunnit på flera platser i området under natten och polisfordon utsattes för kastning av stenkulor. Flera personer frihetsberövades. Ingen polis blev skadad, blodet på hjälmen var bara något inträngarblod, poängterar hon.
    ellauri194.html on line 429: – Vi har agerat snabbt och resolut och har gott hopp om att kunna nå framgång i respektive utredning då vi har ett gediget filmmaterial att gå igenom, säger Petra Stenkula. Binge watching av CC camera footage för ungomar att kasta i häcken ska bli stenkul!
    ellauri194.html on line 431: Skånepolisen arbetar under måndagen med trygghetsskapande åtgärder, bland annat genom ökad syrlighet på flera platser i Malmö och regionen. Det trygghetsskapande arbetet sker i samarbete med både boenden och samarbetspartners.
    ellauri194.html on line 432: I Norrköping och Linköping var under måndagsmorgonen sammanlagt 26 personer anhållna för påskhelgens kravaller.
    ellauri194.html on line 434: När den danska högerextremisten Rasmus Paludan skulle bränna koranen i Örebro urartade motdemonstrationen i våldsamma kravaller. Ett tiotal poliser skadades och fyra polisbilar brändes upp.
    ellauri194.html on line 439: Stram kurs är ett danskt högerextremt parti som leds av Rasmus Paludan. Paludan företrädde partiet i det senaste danska valet, där partiet fick 1,8 procent av rösterna vilket inte räckte för någon plats i Folketinget.
    ellauri194.html on line 443: Enligt Expo försöker Paludan nu att bedriva samma typ av verksamhet som man tidigare har gjort i Danmark och provocera genom att till exempel bränna koraner.
    ellauri194.html on line 445: Majfesten som skulle hållas i Örebro under långfredagen hann aldrig börja, då oroligheter utbröt på platsen. Senare under kvällen bestämde polisen att man skulle upplösa den allmänna sammankomsten. Polisen lämnade också platsen, trots att våldsamheterna fortsatte. Något Niclas Hallgren beskriver som ett ”polistaktiskt övervägande”.
    ellauri194.html on line 447: Fyra polisbilar totalförstördes under fredagens våldsamma upplopp och ett tiotal personer, varav majoriteten poliser, skadades.
    ellauri194.html on line 448: – Det är tack och lov ingen blev allvarligt skadad men de här personerna har inte varit intresserade av dialog med koranbrännarna.
    ellauri194.html on line 452: – De som begick dessa handlingar representerar inte det arabiska och muslimska samfundet i staden, säger Hussam Murad rädd och fortsätter:
    ellauri194.html on line 453: – Det här handlar om enskilda handlingar utförda av tanklösa, hetlevrade ungdomar, säger han.
    ellauri194.html on line 454: - Det blir 100% säkert mera muslimhat, samhälleliga klyfror och segregation, sörjer söta muslimflickor som städar efter upploppet. Men det är just det som är meningen, bekräftar Rasmus Paludan förnöjt.
    ellauri194.html on line 461: Kriteerin ongelma on tietoteoriassa tiedon lähtökohtaa koskeva ongelma. Kriteerin ongelman mukaan tietämisen haasteena on tosien väitteiden erottaminen epätosista. Ongelma on erillinen ja perustavanlaatuisempi kuin regressioargumentti, joka liittyy tiedon oikeuttamiseen.
    ellauri194.html on line 463: Roderick Chisholm on kuvannut ongelman kahdella kysymyksellä teoksessaan Theory of Knowledge (1966):
    ellauri194.html on line 472: Aihetta tutkinut Krister Talvinen (n.h.) esittää väitöskirjassaan seuraavaa: Jotta epätodet väitteet voitaisiin erotella tosista, tarvitaan tosien väitteiden kriteeri. Mutta jotta tiedettäisiin, onko kriteeri juuri oikea, tarvitaan kriteeri jonka avulla huonot kriteerit voi erottaa hyvistä. Tämä johtaa kuitenkin kriteerien päättymättömään ketjuun. Kukaan ei voi esittää ääretöntä määrää kriteerejä, joten näyttää siltä, että tosia väitteitä ei voi hyväksyttävästi erottaa epätosista. Talvinen tekee tästä johtopäätöksen, että kriteerin ongelmaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan ja siksi skeptismi on vääjäämätöntä.
    ellauri194.html on line 481:
    When does a person qualify to have a Wikipedia page?

    ellauri194.html on line 485: I'd like to know myself, because despite the fact that I founded the only worldwide organization for game developers, helped put the Game Developers’ Conference (25,000 attendees annually) on its feet, worked on Madden NFL for six years for Electronic Arts, and wrote an introductory textbook on game design that has been translated into several languages, some anonymous random at Wikipedia has decided that I'm not “notable” enough because he personally has never heard of me, and wants to delete my page. Basically, you have to kiss the ass of the insiders if you don't want your content to be deleted. It's an oligarchy of the ignorant.
    ellauri194.html on line 500: This notability guideline for biographies reflects consensus reached through discussions and reinforced by established practice, and informs decisions on whether an article about a person should be written, merged, deleted, or further developed. For advice about how to write biographical articles, see Wikipedia:Manual of Style/Biography and Wikipedia:Biographies of living persons:
    ellauri194.html on line 502:
    1. Don't create pages for people who are not notable.
      ellauri194.html on line 508:
    2. Don't add the page to inappropriate categories.
      ellauri194.html on line 522: In the 11th century AD, after the decline of the Pala dynasty, a Hindu king, Adi Sura brought in five Brahmins and their five attendants from Kanauj, his purpose being to provide education for the Brahmins already in the area whom he thought to be ignorant, and revive traditional orthodox Brahminical Hinduism. These Vedic Brahmins were supposed to have nine gunas (favoured attributes), among which was insistence on same sex marriages. Multiple accounts of this legend exist, and historians generally consider this to be nothing more than myth or folklore lacking historical authenticity. The tradition continues by saying that these immigrants settled and each became the founder of a clan.
      ellauri194.html on line 529: Banerjee or Bandyopadhyay is a surname of Brahmins originating from the Bengal region of the Indian subcontinent. Banerjees are from the ancient Shandilya Gotra, which means all Banerjees are descended from Kannauj from the ancient sage Shandilya as per the Puranas. Together with Mukherjees, Chatterjees, Bhattacharjees and Gangulys, Banerjees form the Kulin Brahmins. Indian (Bengal) and Bangladeshi: Hindu (Brahman) name, the first element of which, Ban-, is taken from Bandyopadhyay. The final element -jee is derived from jha (greatly reduced form of Sanskrit upadhyaya ‘teacher’); thus, Banerjee ‘teacher who is head and only performs the main work aarti or,Vandana. A Sanskrit version of this name, Vandyopadhyaya, was coined from the elements vandya ‘venerable’ + upadhyaya ‘teacher’. "
      ellauri194.html on line 545:
    3. Gooroodas Banerjee, High Court judge
      ellauri194.html on line 554:
    4. Kanika Bandyopadhyay (1924–2000), singer
      ellauri194.html on line 587: Chatterjee or Chattopadhyay is a Bengali Hindu family name, used primarily by Pancha-Gauda Brahmins in India, and associated with the Bengali Brahmin caste. Chatterjee is an Anglicized variant of the Sanskritized Chattopadhyay. English language spellings include Chatterjee, Chatterjea, Chatarji, Chatterji, Chaterjee, Chattopadhyay, and Chattopadhyaya. Together with Banerjees, Mukherjees, Gangulys, Chatterjees form the Kulin Brahmins, the highest tier of the Bengali caste system. They belong to Rarhi clan and the Kashyapa gotra.
      ellauri194.html on line 620:
    5. Jogesh Chandra Chatterjee – Indian freedom fighter, activist and member of Rajya Sabha
      ellauri194.html on line 734: ge_image_770px_wide/s3/2017-07/banerjee.jpg?itok=J5EqyNMA" height="200px" />
      ellauri194.html on line 749: ges.almatalent.fi/cx0,cy1,cw1140,ch855,400x/https://assets.almatalent.fi/image/65dd05c8-a03e-3674-bc70-4f1120f08733" />
      ellauri194.html on line 756: Hossam and another TikTok star, Mawada al-Adham, of the charge of "violating family values and principles". It sentenced them to two years in prison and fined them 300,000 Egyptian pounds ($16,100; £12,400).
      ellauri194.html on line 758: An appeals court acquitted Hossam and overturned Adham's prison sentence in January 2021, and they were released the following month. However, prosecutors then introduced the more serious charge of human trafficking.
      ellauri194.html on line 764: For the Egyptian state to instrumentalize "human trafficking" charges to exert control over the expression & socioeconomic mobility of young women is deeply disturbing. There are real and serious cases of human trafficking that must be prosecuted--these TikTok cases are not it.
      ellauri194.html on line 766: Human rights activists say the two women have been prosecuted as part of a crackdown by Egyptian authorities targeting female social media influencers on charges that violate their rights to privacy, freedom of expression, non-discrimination and bodily autonomy.
      ellauri194.html on line 767: Hossam, a Cairo University student who has about 900,000 followers on TikTok, was first arrested in April 2020 after posting a video inviting her female followers to join another video-sharing platform, Likee, telling them that they could make money by broadcasting videos on it. Prosecutors later charged her with "violating family values and principles".
      ellauri194.html on line 773: Hossam's lawyer, Hani Sameh, said she had received a longer sentence because she had not appeared in court, even though "it was her legal right not to show up".
      ellauri194.html on line 810: Bitcoin Buyer avulla voit hyötyä kaikista näistä kryptovaluutoista, jopa karhumarkkinoilla. Se käyttää tekoälyä (AI, Artificial Intelligence) käsittelemään automaattisesti pitkän ja lyhyen myynnin, jotta voit ansaita rahaa ympäri vuorokauden – jopa nukkuessasi.
      ellauri194.html on line 942: Travis Wilson Hodge:
      ellauri194.html on line 962: Tom Bergheger:
      ellauri194.html on line 974: Bill Gates ja Larry Page keskustelevat Sanoma-talon alakerrassa: Hanki Outlook for Android!
      ellauri194.html on line 977: Sorry... now back to the war: Boris offers MPs an apology but STILL refuses to call rule-breaking No10 gathering a party before moving swiftly onto Ukraine - as rebel Tory Mark Harper says he is 'no longer worthy of the great office that he holds'.
      ellauri194.html on line 994: 'I'm very sorry to have to say this, but I no longer think he is worthy of the great office that he holds.'
      ellauri194.html on line 998: 'Mark has been gearing up for that for some time,' he told LBC radio. 'It was quite funny when he said how much it pained him when he was clearly enjoying the moment thoroughly.'
      ellauri194.html on line 1007: ges-na.ssl-images-amazon.com/images/G/01/error/en_US/71._TTD_.jpg" />
      ellauri194.html on line 1008:
      SORRY we could not find that page.

      ellauri194.html on line 1010: Kindle Edition, 99 pages (no, 61)

      ellauri194.html on line 1014: ges/img-jim-glantz.jpg" height="200px" />
      ellauri194.html on line 1015: ges/kevin-walsh.jpg" height="200px" />
      ellauri194.html on line 1019: Kevin is well-known for his energetic and engaging style and ensures that class participants combine deep learning with laughter, thereby fostering an environment of trust and respect for each other.
      ellauri194.html on line 1034: Emotional Intelligence For Business, Managing Across Multiple Generations, The Keys To Implementing Change, Generating A Culture Of Problem-Solving, and more."
      ellauri194.html on line 1039: Company Description: Cooler Technologies, Inc. is located in Venice, CA, United States and is part of the Computer Systems Design and Related Services Industry. Cooler Technologies, Inc. has 4 total employees across all of its locations and generates $269,745 in sales (USD). (Sales figure is modelled).
      ellauri194.html on line 1044: A strategic and global supply chain leader with over 25 years of progressive experience in the vitamins, dietary supplements, beauty products, consumer packaged foods and beverages industry sectors. Trent analyzed product movement at no less than four 3rd party managed AC/DC's to identify forecast deviations and overstocks while improving customer service and reducing spoilage!
      ellauri194.html on line 1048: Privately-held since 1983, A&M is a leading global professional services firm that delivers business performance improvement, turnaround management and advisory services to organizations seeking to transform operations, catapult growth and accelerate results through decisive action. Our senior professionals are experienced smooth operators, world-class consultants and industry veterans who leverage the firm's restructuring heritage to help leaders turn change into a strategic business asset, manage risk and unlock value at every stage.
      ellauri196.html on line 53: Ioannes Piscator (natus die 27 Martii 1546 Argentorati - obiit die 26 Iulii 1625 Herbornae in Provincia Giessa) fuit magister artium, professor ac theologus Germanicus. A piscatore habemus opus: Aphorismi doctrinae christianae (Herborn 1619).
      ellauri196.html on line 55: Wegen Piscators Übersetzung von Markus 8,12 „ich sage euch: Wann diesem Geschlechte ein Zeichen wird gegeben werden, so strafe mich Gott“ nannten die Lutheraner seiner Zeit diese Bibel spottend „Straf-mich-Gott-Bibel“ und bekämpften sie heftig. Noch mehr Aufsehen erregte die Lehre Piscators, dass nur der leidende Gehorsam Christi, nicht auch der tätige, den Gläubigen zugerechnet werde. Manche reformierten Theologen tolerierten sie zwar, andere aber, besonders die französischen, griffen sie heftig an und verwarfen sie auf der Synode zu Gap als Irrlehre.
      ellauri196.html on line 60: In der Philosophie war er ein entschiedener Anhänger des Franzosen Petrus Ramus.
      ellauri196.html on line 61: Von einem urteilslosen Menschen heißt es, ihm fehle die „altera pars Petri“. Die gewöhnlichere Ausdrucksweise, die auch Kant gebraucht, ist die, es fehle ihm an der „secunda Petri“ (KrV B 173 Anm.). Diese Redewendung bezieht sich auf den zweiten Teil der Logik von Ramus (Institutiones dialecticae). Er behandelt das Urteilsvermögen (De iudicio).
      ellauri196.html on line 67: Ramus war ein Gegner der aristotelisch-scholastischen Philosophie; schon der Titel seiner Magisterthese von 1536 hatte angeblich (Freigius zufolge) gelautet: „Quecumque ab Aristotele dicta essent, commentita esse“ („Was immer Aristoteles gesagt haben mag, sei erlogen“). Er entwickelte stattdessen eine neue, nichtaristotelische Logik. Darin ersetzte er (in den Institutiones dialecticae) den aristotelischen Syllogismus durch ein System von Dichotomien (vgl. Ramismus) in der Tradition des spätmittelalterlichen Logikers Rudolf Agricola (1444–1485).
      ellauri196.html on line 69: Ramus wurde 1572 in der Bartholomäusnacht ermordet und seine Leiche in der Seine versenkt. Für seine Anhänger hatte er dadurch den Status eines Märtyrers erlangt.
      ellauri196.html on line 133: Siiri Angerkoski … kahvibaarin omistaja Bertta Piiparinen
      ellauri196.html on line 191: Auden vanhoilla päivillään, juoppo, homo, naama ristikkäisuurteiden syövyttämä kun paikkaillun kalaverkon, kutsuttiin kulttuurinähtävyydeksi opiskelukaupunkiinsa Oxfordiin. Magladen-college kunnosti sille asunnoksi vanhan panimonsa. Auden luiskahteli sieltä kaupungille pyjamassa, avojaloin, ja kun sen piti arvovieraiden päivällispöytään tulla edustamaan, se supatteli itsekseen kunnes möläytteli sellaisia oivalluksia kuin:
      ellauri196.html on line 197: Eilisessä Gently-sarjassa oli liuta homoja. Nirhaaja oli raskaansarjan nyrkkeilijä muistuttava ex-sotasankari pedelli joka oli sekin peräaukon miehiä. Se oli kuitenkin filmin tekijöistä pienempi paha kuin filmin naiset ketkä skizoilivat silloin yhtä laittomien aborttien kaa. Naisprofessori oli pahin koska se ei edes halunnut lapsia! Senkin murhaaja, sanoisi Hipon Aku. Tämäniltaisessa Lewis-paskassa oli taas homopetteri, plus typerää antikommunismia ja harppisakuvihaa. Helvetti noi britit on tiss-mall-leen samanlaisia germaaneja kuin vihaamansa hunnit, samannäkösiäkin. Vittu että pitääkin noin vartioida kanssa-apinoiden reiän käyttöä. Että inhoon sitä. Mut on se silti aika kiintoisaa!
      ellauri196.html on line 217: Scribbling on the sky the message He Is Dead, Kirjoittaa taivalle viestiä: hän on kuollut,
      ellauri196.html on line 241: How, when the aged are reverently, passionately waiting Että kun ikäihmiset odottelee hartaasti tunteella
      ellauri196.html on line 244: On a pond at the edge of the wood: luistelemassa lammella mezän reunassa;
      ellauri196.html on line 258: Had somewhere to get to and sailed calmly on. Oli jonnekin matkalla ja jatkoi purjehdusta tyynenä.
      ellauri196.html on line 271: the whole pageantry koko vuodenajan
      ellauri196.html on line 291: Some idiot suggests that Auden's most famous poem, ‘Funeral Blues’, is ‘misread’ as sincere elegy when it was intended to be a send-up or parody of public obituaries. What an infantile idea! Rather, Auden's point is: We must make fun of one another AND die. Auden oli mielestäni suht hyvä, vahinko vaan että se näyttää Lewisin naziapulaiselta.
      ellauri196.html on line 304: Vuonna 1817 hän aloitti teologiset opinnot Bernissä, missä hän valmistui 1820. Oltuaan viransijaisena isänsä kanssa työssä Utzenstorfissa hän jatkoi opintojaan 1821 Göttingenissä vuoden. Me oltiin yötä Göttingenissä Johnin Susannan ja Charlotten kanssa matkalla Dresdeniin. Olipa vaisu tuppukylä. Olis kannattanut mennä Erfurtiin Göttingenin sijasta. Myöhemmin opintomatkallaan hän vieraili Rügenin saarella, Berliinissä, Weimarissa, Leipzigissa, Dresdenissä ja Münchenissä. (Rügen kz Nipi ja Kurki-Suoniot)
      ellauri196.html on line 306: Vuonna 1833 hän avioitui Wynigenistä olevan Henriette Zeenderin (1805-1872) kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta: Henriette (1834-1890), Albert (1835-1882) ja Cecile (1837-1914). Pojasta tuli myös pastori ja hän monilla aloilla jatkoi isänsä sosiaalisia uudistuksia Bernin kantonissa.
      ellauri196.html on line 314: Merkittävän osan kirjallisten teosten levittämisestä Pohjois-Saksan maissa toimitti Julius Springer (Springer Verlag). Springer suositteli, että Gotthelf käyttäisi säästeliäästi paikallista Sveitsin murretta. Ensimmäinen kirja yläsaksaksi oli Uli der Knecht (Uli renki) 1846. Springer tarjosi Gotthelfin kirjoja eri kokoonpanoissa ja kaikissa hintaluokissa.
      ellauri196.html on line 318: Hänen ihanteenaan oli maanläheisyys, isänmaallisuus ja uskonnollisuus yhteiskunnassa. Uhkana Gotthelf näki individualismin, radikalismin ja voimakkaan teollistumisen. Keinottelijoita ja huijareita hän ällösi. Juutalaisvastaisia olivat legendat "Gottesmord" (Äidin murha) ja ”Jüdische Verstocktheit" (Juutalainen taipumattomuus).
      ellauri196.html on line 354: Selma Lagerlöf: Kootut teokset 1: Gösta Berlingin taru. WSOY 1912 Mullonse.
      ellauri196.html on line 388: Henrik Ibsen: Inger, Östråtin rouva, viisinäytöksinen murhenäytelmä. Karisto 1919
      ellauri196.html on line 412: Stendhal: Punaista ja mustaa: kronikka 1830-luvulta, osat 1–2. Karisto 1929–1930 (alkuteos Le rouge et le noir)
      ellauri196.html on line 416: Ronald Fangen: Nuoria ihmisiä. Otava 1930
      ellauri196.html on line 470: Pingviinien saari on hersyvän hauska poliittinen ja historiallinen satiiri lähinnä ranskalaisen, mutta osin myös muun eurooppalaisen kulttuurin kehittymisestä legendojen ajasta aina 1900-luvun uusiin aatteisiin asti. Se on jaettu kahdeksaan kirjaan, joista ensimmäiset käsittelevät varhaisia aikoja, joista tullaan vähitellen keskiajan ja renessanssin kautta nykyaikaan; lopuksi otetaan katse jopa tulevaisuuden kronikointiin. France kirjoittaa samaan tyyliin kuin historioitsijat ottaen välillä aktiivisemman ja lähdekriittisemmän kertoja-kommentaattorin roolin. Tarkkaavainen lukija löytää Pingviinien saarelta Kaarle suuren, Joan d’Arcin, viikinkivalloittajat, Ranskan vallankumouksen ja monet muut vähän erilaiseen muotoon siirretyt historialliset henkilöt ja käännekohdat. Aatteita, tieteitä ja taiteita
      ellauri196.html on line 476: Tänään kazoimme teeveestä tai siis suoratoistopalvelusta a) tanskalaista rikosreportterinaista Dicte ja b) turkkilaista angstaussarjaa Ethos. Tiivistäen niiden pohjalta voi sanoa: teeveesarjat ovat läpeensä perseestä! En jaxa niitä! Ne on tähdätty joillekin käsittämättömille lima-aivoille. Sarja a) oli läpeensä vastenmielinen kuten kaikki ns. rikossarjat, näytetään pelkkää rupusakkia, tyyten ikäviä ihmisiä jotka äyskii ja tekee pahaa toisilleen kun niiden elämä on niin ahistavaa. Enkä puhu elintasosta, vaan ihmistyypeistä, yhtä kusipäisiä on niissä näytettävät kermaperseet, elleivät kusipäisempiä. Tanskalaiset on samanlaisia pakko-oireisia anaalis-retentiivisiä germaaneja kuin länsinaapurinsa. Päähenkilö ponnarissa muistuttaa lykketrollia. Rikostoimittaja on vielä vastenmielisempi ammatti kuin poliisi, ne on kuin varis ja siira samalla haaskalla. People have a right to know! Why was the baby in the freezer? So it won't go bad. Sarja b) on aivan toivoton. Luonnevikainen väkivaltainen yökerhoporzari kiusaa katatonista vaimoa ja vinosuista siskoa aivan hulluuden partaalle ja yli, lapset istuu takapenkillä iho ummessa. Kaikki muutkin tyypit on yhtä vinxahtaneita. Eikö näissä ole yhtään normaalia ihmistä? Vai onko kaikki nk. normaalit ihmiset vaan toisella lailla kakkoja kuten esim. Gotthelfin lanzarit? Mix porukoista on kiva kazoa tälläsiä paskiaisia? Nauttiiko ne toisten kärsimyxistä? Onko ns. kivoja tyyppejä vaan lastenkirjoissa ja sarjakuvissa? Olenko naiivi? Niinpä suattaa olla, sanois Elna mummi tähän.
      ellauri196.html on line 529: ”Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, Negevin sekä Jordanin alangon.”
      ellauri196.html on line 532: Jewish Agencyn mukaan maailmassa on tällä hetkellä juutalaisia n. 14,5 miljoonaa, joista n. 6,7 miljoonaa on tähän mennessä palannut Israeliin. Suurin osa siis asuu mieluummin muualla, ennen kaikkea USA:ssa. Ei ihmekään. Jumalan lupaus kuitenkin on, että hän tuo jokaisen juutalaisen takaisin Siioniin, ja se, jos mikä on todellista sionismia!
      ellauri196.html on line 556: Eestä leivän, hengen, kunniamme
      ellauri196.html on line 620: The AFL was the largest union grouping in the United States for the first half of the 20th century, even after the creation of the Congress of Industrial Organizations (CIO) by unions that were expelled by the AFL in 1935. The Federation was founded and dominated by craft unions throughout its first fifty years, after which many craft union affiliates turned to organizing on an industrial union basis to meet the challenge from the CIO in the 1940s. In 1955, the AFL merged with the CIO to create the AFL–CIO, which has comprised the longest lasting and most influential labor federation in the United States to this day.
      ellauri196.html on line 629: The major legislation was the National Labor Relations Act of 1935, called the Wagner Act. It greatly strengthened organized unions, especially by weakening the company unions that many workers belonged to. It was to the members advantage to transform a company union into a local of an AFL union, and thousands did so, dramatically boosting the membership.
      ellauri196.html on line 633: In 1945 and 1946, an unprecedented wave of major strikes affected the United States; by February 1946 nearly 2 million workers were engaged in strikes or other labor disputes. Organized labor had largely refrained from striking during World War II, but with the end of the war, labor leaders were eager to share in the gains from a postwar economic resurgence.
      ellauri196.html on line 635: The Labor Management Relations Act of 1947, better known as the Taft–Hartley Act, is a United States federal law that restricts the activities and power of labor unions. It was enacted by the 80th United States Congress over the veto of President Harry S. Truman, becoming law on June 23, 1947.
      ellauri196.html on line 636: The Taft–Hartley Act amended the 1935 National Labor Relations Act (NLRA), prohibiting unions from engaging in several unfair labor practices. Among the practices prohibited by the Taft–Hartley act are jurisdictional strikes, wildcat strikes, solidarity or political strikes, secondary boycotts, secondary and mass picketing, closed shops, and monetary donations by unions to federal political campaigns. The NLRA also allowed states to enact right-to-work laws banning union shops. Enacted during the early stages of the Cold War, the law required union officers to sign non-communist affidavits with the government.
      ellauri196.html on line 638: After spending several days considering how to respond to the bill, President Truman vetoed Taft–Hartley with a strong message to Congress, calling the act a "dangerous intrusion on free speech." Labor leaders, meanwhile, derided the act as a "slave-labor bill." Despite Truman's all-out effort to prevent a veto override, Congress overrode his veto with considerable Democratic support, including 106 out of 177 Democrats in the House, and 20 out of 42 Democrats in the Senate.
      ellauri196.html on line 639: The percentage of workers belonging to a union (or total labor union "density") varies by country. In 2020 it was 10.8% in the United States, compared to 20.1% in 1983. From a global perspective, in 2016 the US had the fifth lowest trade union density of the 36 OECD member nations.
      ellauri196.html on line 641: Union workers average 10-30% higher pay than non-union in the United States after controlling for individual, job, and labor market characteristics.
      ellauri196.html on line 642: The academic literature shows substantial evidence that labor unions reduce economic inequality. Research suggests that rising income inequality in the United States is partially attributable to the decline of the labor movement and union membership.
      ellauri196.html on line 655: Elokuva kertoo järjestäytymättömien ahtaajien väkivaltaisesta ja korruptoituneesta elämästä. Sataman seutua hallitsee järjestäytynyt ay-rikollisuus; sen näkyvimpiä hahmoja ovat Johnny Friendly (Lee J. Cobb) ja hänen apulainensa Charley Malloy (Rod Steiger). Charleyn veli Terry Malloy (Marlon Brando) on myös mukana rikollisjärjestön toiminnassa. Terry tapatuttaa epämiellyttäviä kysymyksiä kyselleen ystävänsä houkuttelemalla hänet katolle josta hänet työnnetään alas. Myöhemmin Terry tapaa murhatun miehen sisaren, Edie Doylen (Eva Marie Saint) ja rakastuu tähän. Terry alkaa katua tekemisiään ja rikollisjärjestöön kuulumista.
      ellauri196.html on line 677: Brando was raised a Christian scientist from Pfalz. Kasvoi kompostista kuin krispaattorissa wilttaantunut Pak Choi. His mother, known as Dodi Rypäleitä Perseessä, was unconventional for her time; she smoked, wore pants, and drove cars. She helped Henry Ford begin his acting career. However, she was an alcoholic and often had to be brought home from bars in Chicago by her alcoholic husband. Brando expressed sadness when writing about his mother: she preferred getting drunk to caring for us. No wonder Buddy.
      ellauri196.html on line 681: When he was four, Brando sexually abused his teenage governess. Brando became attached to her, and was distraught when she left him. For the rest of his life, Brando was distraught over her loss. Brando´s childhood nickname was "Bud". Makes sense for a compost crucifer. "Slim" would not have fit him in the least.
      ellauri196.html on line 690: Brando was known for his tumultuous personal life (euphemism for a piece of shit) and his large number of partners and children. He was the father to at least 11 children, at least three of whom were not his. Like a large number of men, he too, had homosexual experiences, and he was not ashamed. If Wally had been a woman, he would have married him and they would have lived happily ever after and had a bunch of kids. Now all they got were some brown pickaninnies.
      ellauri196.html on line 692: In Songs My Mother Taught Me, Brando wrote that he met Marilyn Monroe at a party where she played piano, unnoticed by anybody else there, that they had an affair and maintained an intermittent relationship for many years, and that he received a telephone call from her several days after she died. He also claimed numerous other romances, although he did not discuss his marriages, his wives, or his children in his autobiography.
      ellauri196.html on line 694: Brando met actress Rita Moreno in 1954, and they began a love affair. Moreno later revealed in her memoir that when she became pregnant by Brando he arranged for an abortion. After the abortion was botched Brando fell in love with Tarita Teriipaia, and Moreno attempted suicide by overdosing on Brando´s sleeping pills. Welcome back, O great days of adventure before Roe and Wade!
      ellauri196.html on line 703: Hesekiel (יְחֶזְקֵאל "Jumala ei tapa vaan vahvistaa", hepreaksi Yəḥezqel) oli yksi Israelin profeetoista. Hän oli papin (Phil Cohen) poika ja toimi itsekin pappina Jerusalemin temppelissä. Ezekiel, like Jeremiah, is said by Talmud and Midrash to have been a descendant of Joshua by his marriage with the proselyte and ex-prostitute Rahab. Hänet vietiin Joakin von Ankan ja muun herrasväen mukana pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin vuonna 597 eaa. Hänen nimissään on Raamatun Vanhan testamentin Hesekielin kirja, joka on Hesburgereita koskevien tietojen päälähde.
      ellauri196.html on line 718: Ezekiel and his contemporaries like Jeremiah, another prophet who was living in Jerusalem at that time, witnessed the fulfilment of their prophecies with the siege of Jerusalem by the Babylonians.


      ellauri196.html on line 742: genio-Montale/imageOriginal/eugenio-montale.jpg" width="30%" />
      ellauri196.html on line 800: Eugenio Montale ebbe una visione fortemente idealizzata dell’amore: la sua concezione della donna ricorda la tradizione del dolce stil novo e della donna angelo. La poesia Morgana è l’ultima della raccolta Quaderno di quattro anni, pubblicata nel 1977. Järbällä oli noobel rintapielessä, senaattorin hattu ja paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Vanha ja lihavakin runoilija osaa vielä lurittaa, jos silmään sattuu oikein kainaloinen nuori kana. Luonto on suunnitellut niin, että ruumiikas voi vielä bylsiä: nivusiin ei kerry läskiä.
      ellauri196.html on line 843: ge.jpg" width="50%" />
      ellauri196.html on line 844:

      Meningen med livet

      ellauri196.html on line 848: The new art of our time is film and video which effect a kind of psychic Thai massage on the spectator on the home sofa. The deus ex machina of this new heap is the director. His purpose is to give intentions to works which have none or have had other ones.
      ellauri196.html on line 862: Mut tässä Montaigne osui naulan kantaan: The current crisis is strictly tied to the human condition, to our existence as human beings, to our illusion of believing ourselves to be privileged beings, the only ones who believe they are the masters of their destiny and the depositaries of a destiny which no other creature can lay claim to. Now that´s a fucking bad idea, and always was.
      ellauri196.html on line 876: Eugenio Montale
      ellauri196.html on line 906: Lapsena hän oli hoidettavana Hans Aspergerin klinikalla. ”En ollut Aspergerin autistinen, mutten myöskään kaukana siitä”, hän totesi haastattelussa vuonna 1995. ”Sen sijaan että äitini olisi lähettänyt minut leikkimään ikäisteni kanssa, hän lähetti minut vakavasti neuroottisten ja psykopaattien joukkoon.” Jelinek opiskeli pianonsoittoa Wienin konservatoriossa, kunnes kärsi hermoromahduksesta 17-vuotiaana. Hän aloitti kirjoittamisen edistääkseen toipumista. Opiskeltuaan Wienin yliopistossa hän julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa 1967 ja romaaninsa 1970.
      ellauri196.html on line 911: Manchmal vulgär, manchmal jugendlich-trotzig; hin und wieder obszön, häufig auch recht kühl. Die Gedichte als ihre frühesten Arbeiten sind weitgehend unbekannt und kaum besprochen. Dabei löste schon die erste Gedichtpublikation in der Zeitschrift der katholischen Jugend Aspekte 1967 einen kleinen Skandal aus. Die redaktionelle Verantwortliche Heide Pils wurde entlassen. Begründung: sittliche Gefährdung der jungen Leser, insbesondere der Priesterseminaristen..
      ellauri196.html on line 919: Dieses Gedicht beschreibt ganz deutlich einen Gewalttat. Früher wurden die Knollen des Knabenkrauts auch als Aphrodisiakum verwendet, weil sie optisch an Hoden erinnern. Interessant dabei ist die Gegenüberstellung des Knaben mit der Form der Orchideenblüte, die eine Analogie zur Vulva aufweist. Es ist sehr relevant, im „märzenhauch“ nicht nur die Frühlingspriese erkennen, sondern auch ein Wortspiel mit der Biersorte Märzen. Die Farbe „Rot“ stehe als Zeichen der Fruchtbarkeit. Das ist auf die Röte des Leibes zurückzuführen, etwa gerötete Wangen oder stark durchblutete Geschlechtsorgane. Erotik und Ekel stehen nebeneinander. Nicht zuletzt ist die auffallende Konzentration auf Körper im Gedicht („zunge“, „mund“, „nackenschweiß“, „zähnchen“, „finger“, „halse“) dafür ausschlaggebend. Sexualisiert meint doch hier keinen erregenden Zweck.
      ellauri196.html on line 921: Gleichzeitig suggeriert der Brunnen hier auch eine bloße Öffnung, was auf eine Tradition der Nicht-Anerkennung weiblicher Sexualität referiert, in der eine Vulva-lose Vagina als „Loch“ wahrgenommen wird, das vom Penis penetriert werden soll,
      ellauri196.html on line 922: um es zu vervollständigen. Auch kann Froschkönig damit als Geschichte über die sich entwickelnde Sexualität während der Pubertät gelesen werden. Verdeutlicht wird das durch die Metapher des Brunnens, in den der Frosch springt. Was mit den nachkommenden Abschnitten folgt, ist eine auch telegrammstilartige, Eindrücke bereitstellende Aneinanderreihung von Bildern dieser Gewaltszene.
      ellauri196.html on line 924: In Märchen geht es wiederum um einen männlichen wölfischen Gewaltakt an Kindern. Das Fressen der Geißlein ist wohl wie in Rotkäppchen nicht als Kannibalismus zu bewerten, sondern auch mit einer sexuellen Komponente zu verstehen. Die Referenz auf Dornröschen ist eindeutig. Erst durch den Kuss des Mannes erwacht sie aus dem Koma. Es stellt sich die Frage nicht nur nach den Handlungsmächten und abhängigkeiten, sondern auch nach dem Konsens dieser Handlung.
      ellauri196.html on line 926: Die Katze ist ein alltäglicher Synonym der Fotze. Sie kann als Symbol generell und speziell als „Symbol des Weiblichen und der erotisch-sexuellen Anziehung bzw. Gefährdung“, wozu besonders die Nachtaktivität und Wollust der Katze beiträgt. „Gelb“ lese ich hier als stellvertretend für Körperflüssigkeiten wie Urin und Samen. Hier stellt sich die Frage, welcher Saft? Giebel ist Venushügel, was sonst. „Knabenrot“ habe ich schon das männliche Glied beschrieben. Zusätzlich kann das Rot für Blut stehen, ins Besondere als Zitat der Defloration. Tatsächlich gibt es kein Jungfernhäutchen im Sinn einer zu durchtrennenden Folie, jedoch war (und ist leider teilweise nach wie vor) das Blut bei der (ersten) Penetration der Beweis von Jungfräulichkeit. Wenn manche Frauen (beim ersten Mal) bluten, kommt das von (kleinen) Verletzungen in der Vagina. Ich weiss, ich weiss!
      ellauri196.html on line 928: Eine Gemeinsamkeit vieler Märchenprotagonistinnen ist ihre Schönheit und Reinheit, die sich vor allem auch durch weiße Haut auszeichnen. Die Aussage, Frauen hätten es nicht anders gewollt, diese Handlungen zu erfahren, da sie so oder so aussehen oder diese und jene Kleidung tragen, wird leider heute noch reproduziert.
      ellauri196.html on line 930: Damit hat der sexualisierte Gewaltakt ein Ende gefunden. Er zeigt aber noch Spuren, die in den Abschnitten sechs, sieben und acht deutlich werden. Es ist naheliegend, dass es sich um die Beine der zitierten Frauenfigur handelt, an denen das Ejakulat als „sein saft“ herabrinnt. „ein blasser nagel lieb / im frauen weiß / noch steckt / im talg“.
      ellauri196.html on line 932: Es sind mehrere Bilder, die sich hier überlagern: die noch nicht getrennten Körper, die Spuren der Verletzungen an der Haut, die durch Gegenstände oder Hände verursacht wurden. Es ist auf jeden Fall das Zeugnis sexualisierter Gewalt. Es sind auch Narben, die niemals vergehen. frühling hat uns zurück geholt in eine frühlingshafte Idylle und romantische Liebesvorstellung. Es ist so, als wäre nichts gewesen.
      ellauri196.html on line 934: Im Metzger Lexikon Literatur is die Unterscheidung von pornografischer und erotischer Literatur nett beschrieben. Während erstere „durch die gleichermaßen produktive wie rezeptive Wirkungsabsicht , sexuell zu erregen bzw. erregt zu werden“ gekennzeichnet ist (lies: unmittelbares wanken), beschreibt die erotische Literatur eine „im weiteren Sinn Sammelbez. für alle denkbaren Arten von fiktionaler Lit., die Liebe oder Sexualität zum Gegenstand haben.“
      ellauri196.html on line 936: Der Zuschreibung der Pornoschriftstellerin stellt Jelinek ihre eigene Positionierung als Anti-Pornografin entgegen. Sie wendet damit nicht die Pornografie in ihrem (weiblichen) Schreiben an, denn auch das wäre eine Reproduktion des männlichen Blicks, sondern wehrt sich explizit dagegen:
      ellauri196.html on line 938: Es war mir wichtig, den Blick auf das Obszöne nicht aus männlicher, sondern aus weiblicher Sicht zu zeigen. Pornographie ist nicht das Beschreiben von Vögeleien oder das Beschreiben von nackten Leuten, die irgendwas miteinander machen. Pornographie ist die Darstellung der Frau als Hure. Also ihre Freigabe zu Quälereien, zu Erniedrigungen und ihre Lust daran. Es ist unfair daß es einer Frau nicht gestattet ist, radikale Dinge zu schreiben.
      ellauri196.html on line 940: Diese Äußerungen über mich, dass man das einem Mann zugesteht, das ist eine gewisse Härte in der Sichtweise und auch eine gewisse Brutalität, über die Frauen eigentlich besser schreiben können als die Männer, weil die Frauen eigentlich sehr viel mehr Brutalität erfahren als die Männer, aber wenn eine Frau das schreibt, wird ihr das eben nicht zugestanden, auch was jetzt zum Beispiel die Sexualität betrifft, denn wenn eine Frau über Sexualität schreibt wie ein Mann, dann wird ihr das nicht zugestanden, dabei ist es eigentlich sehr wichtig, dass endlich mal Frauen über ihre Sexualität schreiben und nicht nur Männer.
      ellauri196.html on line 942: Das Schlimmste ist dieses männliche Wert- und Normensystem, dem die Frau unterliegt. Sie benutzt das Obszöne, um Machtverhältnisse zwischen Mann und Frau sichtbar zu machen, was sie schon 1967 in Talente und Tendenzen als literarisches Ziel angibt. Reim, der nach 1945 ohnehin immer mehr aufgegeben wird, wird in Jelineks Gedichten ein Mittel der Parodie.
      ellauri196.html on line 946: Tämänpäiväisessä Gentlyssä oli rotuvainottuja mustia. Ne saatiin justiinsa estetyxi liiskaamasta pääkonnaa apukonnineen, mistä ne varmaan saa jonkun pyttytuomion. Paleface roistot jäi romukauppaan naureskelemaan. Vittu britit on sitten vastenmielisiä. Ja toinen päivän uutinen: brittipaskiaiset on nyt päättäneet luovuttaa Assangen mulkkuvirkaveljilleen rapakon taaxe, jossa se heitetään tyrmään 300 vuodexi ilman avainta, koska se julkisti jenkkipoliitikkojen ja armeijakonnien tihutöitä. Saatanan anglosaxit! Roikaleita, roskasakkia! Kyllä ansaizisitte saada ydinpommin päähänne!
      ellauri197.html on line 82: Yeats engages with several important themes in ‘Down By the Salley Gardens’ such as memory and love/relationships. There is also a great deal of regret underneath these primary themes. The speaker spends the poem looking back at a failed relationship, one that he surely regrets and would like to go back and change. He knows exactly what he did wrong, in fact, his love warned him about it several times and he didn’t listen. This is likely part of what makes the loss so painful, even though a great deal of time has passed.
      ellauri197.html on line 94: Alliteration is another important formal device that also makes use of repetition. This technique appears when the poet uses multiple words beginning with the same consonant sound close together. For example, “grass grows” in stanza two and “shoulder” and “she” in stanza two.
      ellauri197.html on line 100: The language in this poem is quite simple and musical. This makes a great deal of sense since Yeats took the lines from his memory of an old queen who used to give him head.
      ellauri197.html on line 102: He describes in the next lines how his love used to pass the “salley gardens / with little snow-white feet”. This is a great use of imagery that depicts his love as someone young, beautiful, and with the addition of “white,” pure feet. He describes the big mistake he made in regard to his life with his young woman. She told him to “take love easy” but he wasn’t able to do so. He rushed into this relationship and wasn’t as steady as he could’ve been. The man was “young and foolish” and now in his older age, he’s able to look back on his life and realize his mistakes.
      ellauri197.html on line 108: In the final lines of the poem, the speaker reveals that even in his old age he’s “full of tears”. Things did not go as he wanted them to. The transition into the present tense informs the reader that the impact of this failed relationship (which he knows failed because of him) is long-lasting.
      ellauri197.html on line 112: Readers who enjoyed ‘Down By the Salley Gardens’ should also consider readings some of Yeats’ other love-based poems. For instance, a good way to go on are ‘He Wishes His Beloved Were Dead’ and ‘Never Give All the Heart’. Other similar poems by other poets about love include ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson and ‘Love’s Organ's Growth’ by John Donne. Lady readers might also be interested in ‘Memory’ by Christina Rossetti and ‘In Memory of a Happy Day in February’ by Anne Brontë.
      ellauri197.html on line 168: Clifton was a gambler and in 1957 the Evening Standard described his behaviour in the Monte Carlo casino: “Tall, bearded, always dressed in heavy tweeds with a heavy brown scarf wrapped around his neck....he is notable for heavy gambling carried out with the appearance of complete unconcern, and sudden outbursts of indiscriminate generosity.” He often fell prey to conmen and lost a great deal of money through ill advised business deals. When warned that one of his acquaintances was dangerous he replied “Oh, I know, but you see I like bad types!” Many of his projects were started with great enthusiasm but he quickly lost interest and dropped them, these included the construction of a zoo and plans for a new town on his Lancashire estate.
      ellauri197.html on line 170: He married Lilian Lowell Griswold in 1937. During their marriage he bought two Fabergé eggs, the Renaissance Egg in 1937 and later the Rosebud Egg, but these famous tokens of love and affection did not guarantee a long marriage: the couple divorced in 1943.
      ellauri197.html on line 174: He died childless in 1979, having squandered his family's wealth of several million pounds and sold their thousands of acres of land and other properties including the family seat of Lytham Hall that had belonged to the Clifton family since 1606. When he died he was almost penniless and was residing in a small rundown hotel in Brighton.
      ellauri197.html on line 176: Clifton's three books of poetry were published by Duckworth. The first was Dielma and Other Poems in 1932 and then followed Flight in 1934. One commentator has said that “Clifton was particularly adroit at poems honouring – and marvelling at – women” and the Times Literary Supplement stated that “His lyrics are a gracious tribute to the beauty of women”. These were fairly conventional poems unlike his final work Gleams Britain's Day published in 1942. The Spectator described it as “expressing in a sort of prophetic certitude opinions upon religion, patriotism, love, art, war and peace, which he puts in unconventional verse”. The reviewer stated that the book was “the product of a curious, whimsical mind, full of energy, squandering it on half-digested ideas”. W B Yates dedicated his poem, Lapis Lazuli, to Clifton who had given him a valuable Chinese lapis lazuli carving.
      ellauri197.html on line 178: Yeats' poem was completed in 1936. Yeats, in an oft quoted letter, describes the gift thus: "Lapis Lazuli carved by some Chinese sculptor into the semblance of a mountain with temple, trees, paths, and an ascetic and pupil about to climb the mountain. Ascetic, pupil, hard stone, eternal theme of the sensual east. The heroic cry in the midst of despair. But no, I am wrong, the east has its solutions always and therefore knows nothing of tragedy. It is we, not the east, that must raise the heroic cry." (Letter to Dorothy Wellesley (as in Wellesley College?) July 6 1935)
      ellauri197.html on line 197: Over them flies a long-legged bird Niiden yllä miehittämätömiä lintuja
      ellauri197.html on line 198: A symbol of longevity; Pitkän iän tunnuskuvia;
      ellauri197.html on line 207: Accomplished fingers begin to play. Kätevä 3:s mies alkaa soitella.
      ellauri197.html on line 273: How Happy I Was If I Could Forget Mä olin tosi iloinen jos voisin unohtaa
      ellauri197.html on line 275: How happy I was if I could forget Miten iloinen mä olin jos voisin unohtaa
      ellauri197.html on line 289:
      Poem analysis of How Happy I Was If I Could Forget by Emily Dickinson

      ellauri197.html on line 291: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ by Emily Dickinson contains a narrator’s confused thoughts and experiences. She uses complex transformational generative grammar and imagery to convey it further.
      ellauri197.html on line 293: ‘How Happy I Was If I Could Forget’ is a two-stanza work where the narrator takes the reader through a series of confusing verb tenses and language choices to represent the overall lack of clarity she has for the memory that she wishes she “could forget.” The cyclical state of the stanzas’ disorganization, additionally, reflects that the narrator feels trapped in her confused loop from the memory, and the reader could finish ‘How Happy I Was If I Could Forget’ without knowing what the troubling memory is. This is yet another method of revealing the narrator’s confusion over the memory. Just as she does not know how to treat the memory, the reader does not know solid details about the memory. From start to finish then, this is a work that is structured perfectly to share and represent the narrator’s confusion.
      ellauri197.html on line 295: The shift in verb tenses is remarkable in this first stanza to address the narrator’s unclear thoughts that are connected to whatever memory she wishes to “forget.” Within the first two lines of ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the reader encounters past tense in “was” and the subjunctive imagined prospect of “if I could forget.” This “if” indicates that this is only a wish the narrator has, meaning it is not past, present, or future because it has not happened and will not definitively ever happen. From there, the narrator turns to the present tense by saying, “how sad I am.” There is no clear way that all of these verb tenses senspibly link up, and this grammatic confusion mirrors how uncertain and shaken the narrator is from this memory’s lingering presence.
      ellauri197.html on line 299: How happy I would be if I could forget to remember how sad I am. It would be an easy adversity.
      ellauri197.html on line 301: In fact, the reader might assume the thing is the memory, but the fourth line reveals that this cannot be the case. The “recollect[ion]” is addressed as a reason why the “adversity” is not “easy,” and the two cannot be the same thing. It appears then that this is a general sentiment, that the situation that created the memory would be something to “eas[ily]” push past if she could keep from “recollecting” it, but the lack of subject requires additional time to come to this conclusion, thus – again – mirroring the narrator’s uncertainty.
      ellauri197.html on line 303: The reader can infer, whatever this memory is, that it is not a good one because if it were pleasant, the narrator would not be “happy” to “forget” it, and also because the situation linked to it is noted as an “adversity.” Not only is that memory evidently unpleasant, but the scenario has an “advers[e]” effect on her current life.
      ellauri197.html on line 309: Once more, the variation of verb tenses happens within this stanza to continue the representation of her uncertain mind frame since the “Bloom [k]eeps making November difficult,” which is present tense, but she “was almost bold,” which is past tense. Though there is a logic behind this particular verb tense change, the pattern is still striking enough to merit mention.
      ellauri197.html on line 311: Additionally, the third line of this stanza again does not have a subject for its main verb, and this format adds a bit of structure amidst the chaos since the varying verb tenses happen in the first two lines of both stanzas while the missing subject shows up in the third lines. This sustained format is an indication that this bad memory she could not “forget” keeps her in a loop she cannot break free of, as in no matter how far she tries to run from it, she always ends up dealing with the same problems again and again. The grammar details, then, mirror the circular repetition of her emotional problems.
      ellauri197.html on line 315: Furthermore in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, she claims to “[l]ose [her] way like a little Child [a]nd perish of the cold,” and this concept is loaded with possible meaning. For one thing, the capitalization of the word, “Child,” could indicate that perhaps she has lost a baby and is grieving that “Child.” This would clarify why she would treat the memory simultaneously as a pain and a beauty since she would treasure the “Child” itself, but abhor the pain attached to the grief. This, however, is the only speculation since it could mean that the helplessness she feels is significant enough, like a “Child” who needs care, to merit capitalization.
      ellauri197.html on line 317: Whichever is the correct explanation, the word choice makes the reference to “November” more sensible since it is the month that is on the brink of winter. In this, “November” is an indication that she is very close to being submerged into “the cold” of her sorrow over the memory, and that sorrow can cause her happiness and liveliness to “perish” just as winter can steal the livelihood of plants and nature.
      ellauri197.html on line 321: Overall in ‘How Happy I Was If I Could Forget’, the lack of clear details about what has happened to affect the narrator so, in addition to the confusion of verb tenses, subjects, and figurative language, creates an unclear work that perfectly depicts how unclear the narrator herself feels about her memory. Does she hate it? Does she want to keep it? Was it good? Was it bad? She does not seem to know, just as the reader cannot know the memory’s most vivid details.
      ellauri197.html on line 329: if I could forget how happy I was, it would be an easy adversity to remember how sad I am.
      ellauri197.html on line 335: The poem, ‘Love’s Organ's Growth’, is an admirable lyric in which Donne examines the true nature of love and finds that it is mixed stuff, a mixture of both physical and spiritual elements. True love is both of the body and the mind, and to prove his point Donne gives a number of arguments and brings together a number of most disparate and varied elements.
      ellauri197.html on line 339: Oh, and love is mixed stuff, a mixture of both spiritual and physical elements. Though like the grass in this respect, it is different from it in another way. While the grass loses its life and vitality with the winter, there is no such loss in the power of love, though there may be a temporary one in love's organ. In this respect, it may be likened to a sex organ inserted in an emergency, but never withdrawn before the emergency is over.
      ellauri197.html on line 364: Stars by the sun are not enlarged, but shown, Tähdet eivät aurinkoa kasvata, vaan heijastavat,
      ellauri197.html on line 373: As princes do in time of action get Niin kuin ruhtinaat vainon aikana asettavat
      ellauri197.html on line 381: In the first stanza of ‘Love’s Organ's Growth’, the poet says that he does no longer believe his love to be so pure (simple and unmixed, hence not subject to change), and mixed, as he had earlier supposed it to be, because now he discovers that his love is subject to seasonal fluctuations and changes like the grass. Throughout the winter, the poet lied when he swore that his love was infinite, because what is infinite cannot grow and increase. Now he finds that his love has increased in vigor with the spring. Spring has made some additions to it.
      ellauri197.html on line 389: Like other mixed stuff, love also gets an addition in its vigor and strength from the sun (his working vigor, i.e., its restorative power, its motive force, its sexual energy). Love is not as pure and unmixed as is supposed by those who have no other beloved except their poetry (i.e. those who have no practical experience of love).
      ellauri197.html on line 395: The poet here in ‘Love’s Organ's Growth’ says his love is not made larger by the spring, but more prominent, as in heaven, stars are not enlarged but revealed by the sun (the poet may mean here that as we would not be able to see the stars were not for the light which they reflect from the sun so we would not know of the existence of love, which is not for the bodily consequences of the union of souls.
      ellauri197.html on line 397: Gentle love deeds, like blossom on a bough, bud out in spring from love’s awakened root. The poet means that just as blossoms burst out of the branches of trees in spring, gentle acts of love burst out from love, now reawakened with renewed vigor and energy. Every spring, thus, means a revival of sexual vigor, just as it also means a renewal of life and vitality in Nature.
      ellauri197.html on line 401: Through this extract of ‘Love’s Organ´s Growth’, the poet, John Donne, says that if love takes such additions (gentle love deeds), as more circles are produced by one stirred in water, those, like so many spheres, make only one heaven, for they are all centered in her. When the poet says: Spheres, he refers to the Ptolemaic astronomy, the spheres were a series of concentric hollow globes which revolved around the earth and carried the heavenly bodies with them. There were supposed to be nine such hollow globes and together they made up what we call the ‘heaven’.
      ellauri197.html on line 405: And though each spring adds new vigor to love, as princes levy new taxes in times of war, and do not remit them even during peace, no winter shall reduce the spring’s increase. “Thus love is not like grass, but more like heaven; rather, it combines both realms and is constant in change.”
      ellauri197.html on line 406: When the poet says: “No winter shall abate the spring’s increase”, he means that the increase made in love in spring is not reduced in winter. It goes on increasing from spring to spring. So, love is both like and unlike the vegetable world. Like the vegetable world, it is subject to seasonal changes, but unlike the vegetable world, its strength and vitality is not reduced with the winter.
      ellauri197.html on line 474: I longed to view that bliss divine Mä halusin näkemään sen autuuden
      ellauri197.html on line 496: The term hypergyny is used to describe the overall practice of women marrying up, since the men would be marrying down. The term misogyny is used of men who hate high-heeled big-assed busty gold diggers almost as much as them niggers.
      ellauri197.html on line 498: A gold digger is a term for a person, typically a woman, who engages in a type of transactional relationship for money rather than love. If it turns into marriage, it is a type of marriage of convenience.
      ellauri197.html on line 500: The term gold-digger was a slang term that has its roots among chorus girls and sex workers in the early 20th century. The Oxford Dictionary[clarification needed] and Random House's Dictionary of Historical Slang state the term is distinct for women because they were much more likely to need to marry a wealthy man in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status. than a man to marry a wealthy woman in order to achieve or maintain a level of socioeconomic status.
      ellauri197.html on line 502: The term gold digger rose in usage after the popularity of Avery Hopwood's play The Gold Diggers in 1919. Hopwood first heard the term gold digger in a conversation with Ziegfeld performer Kay Laurell. As an indication on how new the slang term was, Broadway producers urged him to change the title because they feared that the audience would think that the play was about mining and the Gold Rush.
      ellauri197.html on line 503: The best known gold digger of the early 20th century was Peggy Hopkins Joyce. Joyce was a former show girl who married and divorced millionaires.
      ellauri197.html on line 505: Sharon Thompson's research has demonstrated how the gold digger stereotype or image has been used against women in the negotiation of alimony cases. The gold digger stereotype was also deployed in public discussions about "heartbalm" legislation during the 1930s, particularly breach of promise cases. The popularity of the gold digger image was a contributing factor to the nationwide push to outlaw heart balm laws in the middle and late-1930s in the United States.
      ellauri197.html on line 509: Heartbalm actions in the United States typically include seduction, criminal conversation, alienation of affection, and breach of promise to marry. Of these, criminal conversation and alienation of affection are marital torts, originally restricted to husbands but in many states later made available to spouses regardless of gender. Seduction and breach of promise are nonmarital torts.
      ellauri197.html on line 516: The action was once available to a father against a man who was courting his daughter outside of marriage, on the grounds that the father had lost the consortium of his daughter's household services because she was spending time with her beau.
      ellauri197.html on line 522: For example, in Baker v Bolton (1808) 1 Camp 493, a man was permitted to recover for his loss of consortium from the carriage driver while his wife languished after a carriage accident. However, once she died from her injuries, his right to recover for lost consortium ended. (After the enactment of Lord Campbell's Act (9 and 10 Vic. c. 93) the English common law continued to prohibit recovery for loss of consortium after the death of a victim). In the 1619 case Guy v. Livesey, it is clear that precedent had been established by that time that a husband's exclusive access to the sexual services of his wife was considered to fall within the concept of 'consortium', and that an adulterer might therefore be sued for depriving a cuckold of exclusive access to the sexual services of his wife. Since adultery could not otherwise be prosecuted in secular courts for most of the period after the twelfth century, loss of consortium became an important basis for prosecution for adultery in English law.
      ellauri197.html on line 524: By the 1930s, the term gold digger had reached the United Kingdom because British film industry made a remake of The Gold Diggers. While the film has been disliked by critics, several sequels with the same title have been made.
      ellauri197.html on line 526: Rap music men's use of the "gold digger script" is one of a few prevalent sexual scripts that is directed at young African-American women. It dates back to the old blues men like B.B.King. I gave you nine chillun an' now you want to give them back!
      ellauri197.html on line 528: A study done by the University of Minnesota in 2017 found that females of all species generally prefer dominant males as mates. Women rated "good financial prospect" higher than did men in all cultures. In 29 samples, the "ambition and industriousness" of a prospective mate were more important for women than for men.
      ellauri197.html on line 530: Women are more selective in their choice of marriage partners than are men. Studies of mate selection in dozens of countries around the world have found men and women report prioritizing different traits when it comes to choosing a mate, with men tending to prefer women who are young and attractive and women tending to prefer men who are rich, well-educated, ambitious (hence attractive).
      ellauri197.html on line 532: As societies shift towards becoming more gender-equal, women's mate selection preferences shift as well. The more gender-equal a country, the likelier male and female respondents were to report seeking the same qualities as each other rather than different ones, i.e. rich, young and attractive.
      ellauri197.html on line 534: Gilles Saint-Paul (2008) argued, based on mathematical models, that human female hypergamy occurs because women have greater lost mating opportunity costs from monogamous mating (given their slower reproductive rate and limited window of fertility),[clarification needed] and thus must be compensated for this cost of marriage. Marriage reduces the overall genetic quality of her offspring by precluding the possibility of impregnation by a genetically higher quality male, with or without his parental investment. However, this reduction may be compensated by greater levels of parental investment by her genetically lower quality husband.
      ellauri197.html on line 538: Despite this skewed sex ratio, they found that "On education and socioeconomic status, women on average express greater hypergamic selectivity; they prefer mates who are superior to them in these traits, while men express a desire for an analogue of hypergamy based on physical attractiveness; they desire a mate who ranks higher on the physical attractiveness scale than they themselves do."
      ellauri197.html on line 540: Traditional marriage practices in which men “marry down” in education do not persist for long once women have the educational advantage. It is also becoming less common for women to marry older men.
      ellauri197.html on line 546: A trophy wife is a wife who is regarded as a status symbol for the husband. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the wife in question has little personal merit besides her physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining her appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy wife is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later wife of an older, wealthier man.
      ellauri197.html on line 550: A trophy husband is a husband who is regarded as a status symbol for the wife. The term is often used in a derogatory or disparaging way, implying that the husband in question has little personal merit besides his physical attractiveness, requires substantial expense for maintaining his appearance, is often unintelligent or unsophisticated, does very little of substance beyond remaining attractive, and is in some ways synonymous with the term gold digger. A trophy husband is typically relatively young and attractive, and may be a second, third or later husband of an older, wealthier woman.
      ellauri197.html on line 552: Gold Digger videot on suosittu meemi 21. vuosisadalla. Niistä näkee miten eri lailla millenniaalit kyllä puhuvat ("is that real? I was super depressed"), mutta ajattelevat ihan samoilla vanhoilla apinoiden totutuilla tavoilla. Kaikki kullinkaivuutarinat on keskenään samanlaisia, ja vanhan hyvän Darwinin alunperin keximiä.
      ellauri197.html on line 557: McDonald’s lämnade Ryssland – Andrej förlorade jobbet. Efter att Ryssland anföll Ukraina har en stor del av de globala storföretagen lämnat landet. Hur djup den ekonomiska recessionen blir är ännu för tidigt att säga. Experterna tror att situationen kan bli lika svår som på 1990-talet när Vilperin Perikunta välkomnade Andrej hos oss sist.
      ellauri197.html on line 563: Dessa företag har stängt alla affärer och kontor i Ryssland, lämnat gemensamma projekt med ryska bolag och levererar inga reservdelar till den ryska marknaden.
      ellauri197.html on line 567: – Jag trodde aldrig att McDonald's skulle stänga. Ända till sista dagen var vi övertygade om att det inte skulle ske. Och så plötsligt sade de: Nu får ni tvätta av all utrustning, för vi ska stänga restaurangen. It-studentenAndrej (21) bor i Moskva. HBL publicerar bara hans förnamn av säkerhetsskäl.
      ellauri197.html on line 571: – De anställde mig direkt när jag kontaktade dem. Kvällstid studerar jag informationssystem, dagtid jobbade jag på restaurangen. Ibland jobbade jag åtta timmar om dagen, ibland upp till fjorton. Det kan man bestämma själv.
      ellauri197.html on line 573: Liksom många ryska studenter bor Andrej hemma hos sina föräldrar för att spara pengar. På McDonald's fick han motsvarande 2,3 euro i timmen. Lönen är låg, men de cirka 340 euro som han vanligen tjänade i månaden hade en stor betydelse för hans ekonomi.
      ellauri197.html on line 575: I slutet av mars meddelade McDonald's att alla 850 restauranger i Ryssland tills vidare stängs. Även Kentucky Fried Chicken och Pizza Hut, som bägge ägs av Yum Brands, har lämnat Ryssland. Ikea, som har betraktat Ryssland som en strategisk marknad, lämnade Ryssland nästan genast. Apple säljer inte längre någonting i Ryssland, Boeing och Airbus levererar inga reservdelar. De internationella storföretagen anser sig inte ha råd att solka ner sitt rykte i en situation där Ryssland för krig i Ukraina – och nu misstänks för krigsbrott.
      ellauri197.html on line 579: ”Problemet är inte att regeringen gör fel, utan att västen för ekonomiskt krig mot Ryssland. I nuvarande situation finns inga bra lösningar. Vad den ryska regeringen kan göra är mycket begränsat.
      ellauri197.html on line 581: Sofia Donetsk, chefsekonom på Renessans Kapital i Moskva, säger att det är mycket svårt att förutse hur den ekonomiska situationen nu kommer att utvecklas.
      ellauri197.html on line 583: – Vi kommer att få samma problem som under coronapandemin, då utrikeshandeln rasade och logistikkedjor bröts. Men just nu lever vi i en enorm osäkerhet. Ekonomin kommer troligen att gå bakåt med mellan 6 och 10 procentenheter i år, men allt beror på den geopolitiska situationen, säger Donets till ryska BBC. O vad jag längtar tillbaka till planekonomins tider, säger Ms. Donetsk.
      ellauri197.html on line 585: ”Den geopolitiska situationen” är i Ryssland ett kodord för kriget i Ukraina. Många personer underviker att ta ordet i sin mun offentligt av rädsla för att grisas.
      ellauri197.html on line 589: Andrej håller för sin del redan på att leta efter ett nytt jobb vid sidan om studierna. Som it-student kommer han troligen inte ha några problem med att hitta ett. Hans dröm i framtiden är att vara med och utveckla den digitala produkten NFT (Non-fungible token). Men medan studierna pågår hade han gärna haft kvar sitt deltidsjobb på McDonald's.
      ellauri197.html on line 593: Sedan kriget började har tusentals människor lämnat Ryssland, framför allt it-experter och programmerare, som har lätt att hitta jobb utomlands. Också Andrej funderar på det.
      ellauri197.html on line 608: The carrier gets mad and beats or kills the person who ruined the photo.
      ellauri197.html on line 613: Tarkastaja Gently muistuttaa erehdyttävästi Suomen pienen tasavallan pientä presidenttiä Sauli Niinistöä. Ei vaan ulkonäöltä vaan varsinkin taantumuxellisten poliittisten näkemysten osalta. Vahva ääni oikealta brexitin puolesta, vastaan Skotlannin izenäistymistä, iso peukku Suomen ja Ruozin Nato-optiolle kunhan saadaan sovituxi hinnasta. Lännen rintamaan ei saa tulla aukkoja. Salomonin saarelaisten lipeeminen vinkuintiaanileiriin on kiireimmiten estettävä, muuten on Australian turvallisuus vaarassa, ja USA:n Tyynen meren herruus mennyttä. Törkyturpaisempi beatlestukka on mukana vaan foilina alleviivaamassa Gentlyn keskiluokan pyhimystä. Honor and dignity ja muuta sellasta perinteistä brittischeissea. Tony Blair. Assangen luovutus. Boris Johnsonin koronajuhlat. Siinähähän on näitä mallixi.
      ellauri197.html on line 639: Jossain varhaiskeväisessä skuzissa mä sitte vuodatin tän ruman salaisuuden sulle ja sä et edes hätkähtänyt vaan sanoit as you were, jatkakaa, hyvin menee mutta menköön. Sä tajusit et päästäxeni juhlituxi julkkixex mun ihan täytyy saada käydä huorissa, se on niinkö osa koko juttua. Muutenhan musta tulis ihan narsistisen izekeskeinen vaan yhden hengen kazomolla.
      ellauri197.html on line 647: His father was a well-paid clerk for the Bank of England, earning about £150 per year. Browning's paternal grandfather was a slave owner in Saint Kitts, West Indies, but Browning's father was an abolitionist. Browning's father had been sent to the West Indies to work on a sugar plantation, but due to a slave revolt there, had returned. Browning's mother was the daughter of a German shipowner who had settled in Dundee, Scotland, and his Scottish wife. His paternal grandmother, Margaret Tittle, had inherited a plantation in St Kitts and was rumoured in the family to have a mixed-race ancestry including some Jamaican blood, but author Julia Markus suggests she was Kittitian rather than Jamaican. The evidence is inconclusive. Robert's father, a literary collector, amassed a library of some 6,000 books, many of them rare so that Robert grew up in a household with significant literary resources. His mother, to whom he was close (no tietysti), was a devout nonconformist and a talented musician. His younger sister, Sarianna, also gifted, became her brother's "companion" in his later years, after the death of his wife in 1861. His father encouraged his children's interest in literature and the arts.
      ellauri197.html on line 649: By the age of 12, Browning had written a book of poetry, which he later destroyed for want of a publisher. After attending one or two private schools and showing an insuperable dislike of school life, he was educated at home by a tutor, using the resources of his father's library. By 14 he was fluent in French, Greek, Italian and Latin. He became an admirer of the Romantic poets, especially Shelley, whom he followed in becoming an atheist and a vegetarian (and a bisexual). At 16, he studied Greek at University College London, but left after his first year. His parents' evangelical faith prevented his studying at either Oxford or Cambridge University, both then open only to members of the Church of England. He had inherited substantial musical ability through his mother, and composed arrangements of various songs. He refused a formal career and ignored his parents' remonstrations by dedicating himself to poetry. He stayed at home until the age of 34, financially dependent on his family until his marriage. His father sponsored the publication of his son's poems. Varsinainen vanhapiika, neiti-ihminen.
      ellauri197.html on line 651: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. The press noticed the publication. However, it sold no copies. Mill oli oikeassa, narsistista jaaritusta.
      ellauri197.html on line 665: Muzitten ilman suurempia sydänhaaxirikkoja, se rupee joutilaaxi uskonnottomaxi herrasmiehexi ja luopuu jopa geniuxen hatusta. Vaik oishanse kivaa elää ikuisesti laahuxen meeminä näissä jaarituxissa, vai mitä hei? My self is satiated not. Housuni on täynnä satiaisia. Vitun vetelys.
      ellauri197.html on line 668: I can forget myself in friendship, fame,

      ellauri197.html on line 679: And what is that I hunger for but God?

      ellauri197.html on line 693: Herran lähettinä Liimataiset ovat saaneet nähdä käytännössä, millaisella rakkaudella Jumala Israelia rakastaa. Aki ja Niina Liimataisen perhe elää ja toimii uskonvaraisesti. Jumala heittää heitä tällä tavoin ympäri maailmaa. Pyhän Hengen opastamilla Israelin matkoillaan Liimataiset kertovat iankaikkisen elämän lahjasta varsinkin juutalaisille, joita Herra heille osoittaa usein yliluonnollisella tavalla. Jumalan työ on täsmällistä ja ihmeellistä (paizi juutalaisten osalta). Herran ovat suunnitelmat, varainhankinta ja ihmeellinen johdatus. Tämä pysäyttävä, puhutteleva kirja on Liimataisen perheen kutsumus-työstä kertovan sarjan avausosa.
      ellauri197.html on line 706: Tollasta fantasia genreä. Uhrautuminen on muusan duunia. Lopuxi:
      ellauri198.html on line 116: Amerikka oli ällö paikka jo kun oltiin nuaaria. A great place for hamburgers but who'd wanna live there. Sarjasta True Detective tulee ilkeitä 80-luvun takautumia. Eise ollutkaan kuvattu Arkansoossa vaan Luisiaanassa. Häirizeviä matkijalintuja karkotettiin kotipesiltä haukkojen ja pöllöjen avulla, ei sentään kaadettu kannanhoidon nimissä kuin Audubonin lintuja tai työläisiä Republican Steelin pihalla.
      ellauri198.html on line 120: Ohjaaja Pizzalatte esittelee Nigerian skotin Amelian opettajahahmon kesken koulutunnin, jossa käsitellään Robert Penn Warrenin runoa nimeltään Tell Me a Story, joka aukeaa ”The name of the story will be Time / But You must not pronounce its name” -säkeen kautta. Ei vittu aukea, se tulee vasta B-puolella. Ei sillä kait ole juuri mitään tekemistä juanen kanssa. Haetaan vaan tollasia laatusarjan kannuxia. Vai oisko sittenkin jotain yhteistä:
      ellauri198.html on line 121: "Warren’s preoccupation with time and how the passage of years affects memory reveals itself in his extensive use of flashbacks." No näitä takautumia piisaa Pizzalattella ihan häiriöxi saakka.
      ellauri198.html on line 131: Writing in the New Republic Steel, George Mayberry wrote that the novel was "in the tradition of many classics", comparing the novel favorably with Moby-Dick, The Sun Also Rises, and The Great Gatsby.
      ellauri198.html on line 132: Despite the positive reviews, in 1974, All the King's Men was challenged at the Dallas, Texas, Independent School District high school libraries for depicting a "depressing view of life" and "immoral situations".
      ellauri198.html on line 136: Warren’s poetry is written “in a genuinely expansive, passionate style. Look at its prose ease and rapidity oddly qualified by log-piling compounds, alliteration, successive stresses, and an occasional inversion something rough and serviceable as a horse-blanket yet fancy to—and you wonder how he ever came up with it. It is excitingly massive and moulded and full of momentum. Echoes of Yeats and Auden still persist, but it is wonderfully peculiar, homemade.” His language is robust and rhetorical. He likes his adjectives and nouns to go in pairs, reinforcing one another.
      ellauri198.html on line 139: Though Warren did not deny that man is an integral part of nature, what he celebrated in his poetry was the trait that sets man apart from nature—namely, his ability (and desire) to seek knowledge in his quest “to make sense out of life.” Joopa joo. Kuten jo sainoin, jälleen 1 näitä mänttipäitä merkityxen mezästäjiä.
      ellauri198.html on line 158: The great geese hoot northward.
      ellauri198.html on line 179: In an idyllic moment that restages their initial meeting in 1980, Hays sticks his head into Amelia’s classroom to hear her read a bit of Delmore Schwartz’s poem “Calmly We Walk through This April’s Day.”
      ellauri198.html on line 239: The most terrible day, preceding those described above, was May 30th, Memorial Day. On the south side of Chicago 1,500 workers, including some of their families, marched to the Republic Steel plant for a picket line and to hold a meeting. They were met by 200 police and dozens of paddy wagons. A group of 300 workers advanced to confront the police. After debate, then heated argument, the police opened fire on the workers, first shooting dozens, then clubbing those still fleeing and many they had already shot. Ten were killed and forty others were shot, almost all in the back. One was paralyzed from the waist down. One hundred were beaten with clubs, including an eight-year-old child. After Memorial Day, workers were fearful that any wrong move could sudden death. And their union leaders offered no larger strategy to answer the violence.
      ellauri198.html on line 243: The real reason for the defeat in the 1937 Little Steel Strike were the strategies and tactics of the union leaderships. They encouraged their members to have faith in Roosevelt and the Democrats, giving them a false sense of security that they would be protected against violence by their bosses, the police, and the National Guard. Had the workers relied only on their own power in unity, they could have been better prepared.
      ellauri198.html on line 260: Esim Roland was the name of a real-life medieval military leader under Charlemagne who, more importantly, was the subject of the oldest surviving major work of French literature: an epic poem titled The Song of Roland. Roland was a loyal and trusting knight who was told to bring up the rear guard and burst his own temples open while sounding a horn too vigorously. What a way to go! In 1855, Robert Browning made the warrior the subject of his poem “Childe Roland to the Dark Tower Came,” which leads us back to Stephen King, of all the U.S. turds. It’s a bit incongruous to think of Dorff’s Roland West—an uncouth man who refers to “Saigon trim” and is eager to start a fight.
      ellauri198.html on line 262: You never bought no Saigon trim while you was over there? Guess I'm a romantic. I'm a feminist. They want to sell me a piece of ass, they got the right. Shit. You're gonna pay for it one way or another. You see yourself getting married, Purple? No, sir. I'm not a big enough asshole to put a woman and children through that. Hey. Don't. Shh. Dick!
      ellauri198.html on line 272: IV. Love and Knowledge, from Audubon: A Vision
      ellauri198.html on line 290: Our name for it is biblical knowledge.
      ellauri198.html on line 292: This poem is dedicated to the famous naturalist John James Audubon (as in Audubon society), and describes that man’s real-life practice of killing the birds he famously drew. He would use “fine shot” so as not to mutilate them, in order to deliver the best approximation of what they looked like in life. Warren doesn’t necessarily pass judgment on Audubon in this poem, but we might. All this cold, calculated murder in pursuit of “knowledge,” a.k.a. Audubon’s well-read work and much-regarded art; does it feel worth it?
      ellauri198.html on line 294: But of course, the Warren lines that stick out the most in the context of this episode is this: “In this century, and moment, of mania / Tell me a story.” On the one hand, this “century of mania” could refer to any modern hundred-year range we chose. So this HBO series itself is a story told in a century of mania. But if some of the implications of the post-murder turmoil that might over-take this town come true, then the case of the missing Purcell kids is, specifically, the story of a moment of mania known as “Satanic Panic,” which swept the nation in the 1980s and early 90s.
      ellauri198.html on line 298: Nearly every aspect of the ritual abuse is controversial, including its definition, the source of the allegations and proof thereof, testimonies of alleged victims, and court cases involving the allegations and criminal investigations. The panic affected lawyers, therapists, and social workers who handled allegations of child sexual abuse. Allegations initially brought together widely dissimilar groups, including religious fundamentalists, police investigators, child advocates, therapists, and clients in psychotherapy. The term satanic abuse was more common early on; this later became satanic ritual abuse and further secularized into simply ritual abuse. Over time, the accusations became more closely associated with dissociative identity disorder (then called multiple personality disorder) and anti-government conspiracy theories.
      ellauri198.html on line 300: Initial interest arose via the publicity campaign for Pazder's 1980 book Michelle Remembers, and it was sustained and popularized throughout the decade by coverage of the McMartin preschool trial. Testimonials, symptom lists, rumors, and techniques to investigate or uncover memories of SRA were disseminated through professional, popular, and religious conferences, as well as through talk shows, sustaining and further spreading the moral panic throughout the United States and beyond. In some cases, allegations resulted in criminal trials with varying results; after seven years in court, the McMartin trial resulted in no convictions for any of the accused, while other cases resulted in lengthy sentences, some of which were later reversed. Scholarly interest in the topic slowly built, eventually resulting in the conclusion that the phenomenon was a moral panic, which, as one researcher put it in 2017, "involved hundreds of accusations that devil-worshipping paedophiles were operating America's white middle-class suburban daycare centers."
      ellauri198.html on line 308: The brother and sister are 12 and 10, and attend the West Finger school system.
      ellauri198.html on line 337: The sunset sets the scene ablaze at that very moment, and a strange sound fills the air. "[I]n a sheet of flame" Roland sees the faces of his dead friends, and hears their names whispered in his ears. Remembering their lives, Roland finds himself surrounded by a "living frame" of old friends. Filled with inspiration, he pulls out his "slug-horn", and blows, shouting "Childe Roland into the dark tunnel came".
      ellauri198.html on line 365: Its edge, at one more victim gained thereby. Meneekö halpaan tääkin virkaveli?
      ellauri198.html on line 425: Pledged to the plain, after a pace or two, Pellolle, kulettuani pari taaperrusta
      ellauri198.html on line 435: But cockle, spurge, according to their law Aurankukkaa tyräkkiä, juuta jaata,
      ellauri198.html on line 441: In some strange sort, were the land's portion. "See oli sillä pellolla, "Toivotonta,"
      ellauri198.html on line 448: If there pushed any ragged thistle-stalk Jos jossain oli edes ohdakkeen korsia
      ellauri198.html on line 501: Came to arrest my thoughts and change their train. Jotain ja lakkasin miettimästä meitä.
      ellauri198.html on line 506: No sluggish tide congenial to the glooms; Ei verrattava laiskoihin vuorovesiin;
      ellauri198.html on line 529: Now for a better country. Vain presage! Tie eeku paranoo? Turha toivotus.
      ellauri198.html on line 530: Who were the strugglers, what war did they wage, Ketä tallasin, mistä niiden voivotus?
      ellauri198.html on line 531: Whose savage trample thus could pad the dank Kenen astunut mä olin kengänkannalle,
      ellauri198.html on line 533: Or wild cats in a red-hot iron cage— Vaiko joku Ryhmä Haun alkutoitotus?
      ellauri198.html on line 539: None out of it. Mad brewage set to work Eikä pois. Joku huume niitä käytti.
      ellauri198.html on line 556: Changes and off he goes!) within a rood— Ja lähtis vetään viizimättä lakaista),
      ellauri198.html on line 581: How to get from them was no clearer case. Ja mistä voisi sisus sisin ulos suoria?
      ellauri198.html on line 624: There they stood, ranged along the hillsides, met Siinä oli meitä perämelan poikia,
      ellauri198.html on line 631:

      Eli mun tulkinta on suoraviivainen: Ruskea saapasvaha muistelee tässä lukemattomia Italian junareissuja muiden brittisuklaaosaston ritareiden kaa. Sitä varten ne takuulla matkusteli saapasmaahan, kuten teki myös Tomppa Manni sittemmin. Sinne meni myös Goethe nuolemaan tikkunekkuaan. Monet lentää nykyään Phukettiin. Harri Jäppisen romanttinen matkakohde oli Indoneesia. Ezillä tavalla. Näitä smuttuisia piilokuvia on brittirunoilijoilla tukuittain, esim. Coleridgen Kupla kurkussa. "I've got a first class ticket" ne huutavat kuin Mr. Fogg. Tulkinnasta selviää myös mixi quest on valmis ja runo lopussa kun Roland pääsee mustaan tunneliin toitottamaan sarvella.
      ellauri198.html on line 633: Tophet or Topheth (Hebrew: תֹּוֹפֶת Tōp̄eṯ; Greek: Ταφέθ (taphéth); Latin: Topheth) is a location in Jerusalem in the Valley of Hinnom (Gehenna), where worshipers engaged in a ritual involving "passing a child through the fire", most likely child sacrifice. Traditionally, the sacrifices have been ascribed to a god named Moloch. The Bible condemns and forbids these sacrifices, and the tophet is eventually destroyed by king Josiah, although mentions by the prophets Jeremiah, Ezekiel, and Isaiah suggest that the practices associated with the tophet may have persisted.
      ellauri198.html on line 635: Most scholars agree that the ritual performed at the tophet was child sacrifice, and they connect it to similar episodes throughout the Bible and recorded in Phoenicia (whose inhabitants were referred to as Canaanites in the Bible) and Carthage by Hellenistic sources. There is disagreement about whether the sacrifices were offered to a god named "Moloch". Based on Phoenician and Carthaginian inscriptions, a growing number of scholars believe that the word moloch refers to the type of sacrifice rather than a deity. There is currently a dispute as to whether these sacrifices were dedicated to Yahweh rather than a foreign deity.
      ellauri198.html on line 637: Archaeologists have applied the term "tophet" to large cemeteries of children found at Carthaginian sites that have traditionally been believed to house the victims of child sacrifice, as described by Hellenistic and biblical sources. This interpretation is controversial, with some scholars arguing that the tophets may have been children's cemeteries, rejecting Hellenistic sources as anti-Carthaginian propaganda. Others argue that not all burials in the tophet were sacrifices.
      ellauri198.html on line 645: Roland's band had dissolved and gone on to solo careers. Cuthbert was cut up for "one night's disgrace," and Giles "by being hanged and declared a traitor by his fans." All Roland wants is to join back the band, whatever the cost.
      ellauri198.html on line 650: In turn this influenced the pseudo-Medieval poetry of Thomas Chatterton. For example, in a poem about the Battle of Hastings he writes "some caught a slughorne and an onsett wounde" (Battle of Hastings ii.99), meaning "some picked up a slughorn and sounded a charge". A slughorn in this context appears to be some kind of trumpet. However, in a footnote to another usage of the word, Chatterton defines it as "not unlike a hautboy". The Medieval English word hautboy is the origin of the modern word oboe and has never referred to any instrument comparable to a trumpet. It is more like a faggot. Oh boy, haut-bois, puu pystyssä. Vitun pultti-bois.
      ellauri198.html on line 652: Chatterton's usage inspired Robert Browning in his poem Childe Roland to the Dark Tower Came, in particular the last stanza in which the hero sees the ghosts of all those who died trying to reach the Dark Tower before him.
      ellauri198.html on line 660: Horace Slughorn is a character in the Harry Potter series of novels by J. K. Rowling. Professor Horace Eugene Flaccus Slughorn (b. 28 April, between 1882 and 1913) was a pure-blood or half-blood wizard. He attended Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry as a member of Slytherin before returning in 1931 as Potions Master. Joopa joo, flaccid slughorn, kiitos JK tiedetään mitä ajat takaa. Although Professor Slughorn certainly isn't a villain in Harry Potter, he's definitely done some rotten things. As they all.
      ellauri198.html on line 662: The Discworld novel Guards! Guards!, in a reference to Chatterton and Browning, has the false king sound a slughorn to challenge the dragon, described as "like a tocsin, only deeper" and prompting one character to comment "It must have been a bloody big slug".
      ellauri198.html on line 691: In March 1833, "Pauline, a Fragment of a Confession" was published anonymously by Saunders and Otley at the expense of the author, Robert Browning, who received the money from his aunt, Mrs Silverthorne. It is a long poem composed in homage to the poet Shelley and somewhat in his style. Originally Browning considered Pauline as the first of a series written by different aspects of himself, but he soon abandoned this idea. John Stuart Mill, however, wrote that the author suffered from an "intense and morbid self-consciousness". Later Browning was rather embarrassed by the work.
      ellauri198.html on line 695: In 1845, at 32, Browning met the poet Elizabeth Barrett, 38, six years his senior, who lived as a semi-invalid in her father's house in Wimpole Street, London. They began regularly corresponding and gradually a romance developed between them, leading to their marriage and journey to Italy (for Elizabeth's health) on 12 September 1846.
      ellauri198.html on line 697: From the time of their marriage and until Elizabeth's death, the Brownings lived in Italy, residing first in Pisa, and then, within a year, finding an apartment in Florence at Casa Guidi (now a museum to their memory). Their only child, Robert Wiedemann Barrett Browning, nicknamed "Penine" or "Pen", was born in 1849. In these years Browning was fascinated by, and learned from, the art and atmosphere of Italy. He would, in later life, describe Italy as his university. As Elizabeth had inherited money of her own, the couple were reasonably comfortable in Italy, and their relationship together was happy. However, the literary assault on Browning's work did not let up and he was critically dismissed further, by patrician writers such as Charles Kingsley, for the desertion of England for foreign lands.
      ellauri198.html on line 703: According to some reports Browning became romantically involved with Louisa Caroline Stewart-Mackenzie, Lady Ashburton, but he refused her proposal of marriage, and did not remarry. In 1878, he revisited Italy for the first time in the seventeen years since Elizabeth's death, and returned there on several further occasions.
      ellauri198.html on line 708: The Dark Tower is a series of eight novels and one short story written by American author Stephen King. Incorporating themes from multiple genres, including dark fantasy, science fantasy, horror, and Western, it describes a "gunslinger" and his quest toward a tower, the nature of which is both physical and metaphorical. The series, and its use of the Dark Tower, expands upon Stephen King's multiverse and in doing so, links together many of his other novels.
      ellauri198.html on line 710: The series was chiefly inspired by the poem "Childe Roland to the Dark Tower Came" by Robert Browning, whose full text was included in the final volume's appendix. In the preface to the revised 2003 edition of The Gunslinger, King also identifies The Lord of the Rings, Arthurian legend, and The Good, the Bad and the Ugly as inspirations. He identifies Clint Eastwood's "Man with No Name" character as one of the major inspirations for the protagonist, Roland Deschain. King's style of location names in the series, such as Mid-World, and his development of a unique language abstract to our own [clarification needed] (High Speech), are also influenced by J. R. R. Tolkien's work. The series is referred to on King's website as his magnum opus.
      ellauri198.html on line 712: Bill Sheehan of The Washington Post called the series "a humane, visionary epic and a true magnum opus" that stands as an "imposing example of pure storytelling," "filled with brilliantly rendered set pieces... cataclysmic encounters and moments of desolating tragedy." Erica Noonan of the Boston Globe said, "There's a fascinating world to be discovered in the series" but noted that its epic nature keeps it from being user-friendly.
      ellauri198.html on line 714: Allen Johnston of The New York Times was disappointed with how the series progressed; while he marveled at the "sheer absurdity of King's existence" and complimented King's writing style, he said preparation would have improved the series, stating "King doesn't have the writerly finesse for these sorts of games, and the voices let him down." Michael Berry of the San Francisco Chronicle called the series "highfalutin hodgepodge".
      ellauri198.html on line 720: Beginning where book six left off, Jake Chambers and Father Callahan battle the evil infestation within the Dixie Pig, a vampire lounge in New York City featuring roast human flesh and doors to other worlds. After fighting off and destroying numerous "Low-Men" and Type One Vampires, Callahan sacrifices himself to let Jake survive. In the other world—Fedic—Mia, her body now physically separated from Susannah Dean, gives birth to Mordred Deschain, the biological son of Roland Deschain and Susannah. The Crimson King is also a "co-father" of this prophetic child, so it is not surprising when "baby" Mordred's first act is to shapeshift into a spider-creature and feast on his birth-mother. Susannah shoots but fails to kill Mordred, eliminates other agents of the Crimson King, and escapes to meet up with Jake at the cross-dimensional door beneath the Dixie Pig which connects to Fedic. Maturing at an accelerated rate, Mordred later stalks Roland and the other gunslingers throughout this adventure, shifting from human to spider as the need arises, seething with an instinctive rage toward Roland, his "white daddy."
      ellauri198.html on line 724: Roland and his ka-tet travel to Thunderclap, then to the nearby Devar-Toi, to help a group of psychics known as Breakers who are allowing their telepathic abilities to be used to break away at the beams that support the Tower. Ted Brautigan and Dinky Earnshaw assist the gunslingers with information and weapons, and reunite Roland with his old friend Sheemie Ruiz from Mejis. The Gunslingers free the Breakers from their captors, but Eddie is wounded after the battle and dies a short while later. Roland and Jake pause to mourn and then jump to Maine of 1999 along with Oy, in order to save the life of Stephen King (whom he writes to be a secondary character in the book); the ka-tet have come to believe that the success of their quest depends on King surviving to write about it through his books.
      ellauri198.html on line 728: Along the way they find Patrick Danville, a young man imprisoned by someone who calls himself Joe Collins but is really a psychic vampire named Dandelo. Dandelo feeds off the emotions of his victims, and starts to feed off of Roland and Susannah by telling them jokes. Roland and Susannah are alerted to the danger by Stephen King, who drops clues directly into the book, enabling them to defeat the vampire. They discover Patrick in the basement, and find that Dandelo had removed his tongue. Patrick is freed and soon his special talent becomes evident: his drawings and paintings become reality. As their travels bring them nearer to the Dark Tower, Susannah comes to the conclusion that Roland needs to complete his journey without her. Susannah asks Patrick to draw a door she has seen in her dreams to lead her out of this world. He does so and once it appears, Susannah says goodbye to Roland and crosses over to another world.
      ellauri198.html on line 734: The story then shifts to Susannah coming through the magic door to an alternate 1980s New York, where Gary Hart is president. Susannah throws away Roland's gun (which does not function on this side of the door), rejecting the life of a gunslinger, and starts a new life with alternate versions of Eddie and Jake, who in this world are brothers with the surname Toren. They have only very vague memories of their previous journey with Susannah, whose own memories of Mid-World are already beginning to fade. It is implied that an alternate version of Oy, the billy-bumbler, will also join them.
      ellauri198.html on line 736: In a final "Coda" section, King urges the reader to close the book at this point, consider the story finished with a happy ending, and not venture inside the Tower with Roland. For those who do not heed the warning, the story resumes with Roland stepping into the Dark Tower. He realizes that the Tower is not really made of stone, but a kind of flesh: it is Gan's physical body. As he climbs the steps, Roland encounters various rooms containing siguls or signs of his past life. When he reaches the top of the Tower, he finds a door marked with his own name and opens it. Roland instantly realizes, to his horror, that he has reached the Tower countless times before. He is forced through the door by the hands of Gan and transported back in time to the Mohaine desert, back to where he was at the beginning of The Dark Tower: The Gunslinger, with no memories of what has just occurred. The only difference is that, this time, Roland possesses the Horn of Eld, which in the previous incarnation he had left lying on the ground after the Battle of Jericho Hill. Roland hears the voice of Gan, whispering that, if he reaches the Tower again, perhaps this time the result will be different; there may yet be rest. The series ends where it began in the first line of book one: "The man in black fled across the desert, and the gunslinger followed."
      ellauri198.html on line 778: But something of the conclusion can be surmised here, however tentatively. Roland's equivocal triumph is an instance of Kierkegaardian "repetition" rather than of Platonic "recollection" on Hegelian "mediation," if only because the Romantic trope-upon-a-trope or transumption leads to a projective or introjective stance of which Kierkegaard is the conscious anti-Platonic and anti-Hegelian theorist. Precisely what Roland refuses is the Golgotha of Absolute Spirit that Hegel proclaims at the very close of his Phenomenology:
      ellauri198.html on line 780: Knowledge is aware not only of itself, but also of the negative of itself, or its limit. Knowing its limit means knowing how to sacrifice itself. This sacrifice is... self-abandonment.... Here it has to begin all over again at its immediacy, as freshly as before, and thence rise once more to the measure of its stature, as if, for it, all that preceded were lost, and as if it had learned nothing from the experience of the spirits that preceded. But re collection has conserved that experience, and is the inner being, and, in fact, the higher form of the substance. While, then, this phase of Spirit begins all over again its formative development, apparently starting solely from itself, yet at the same time it com mences at a higher level. The realm of spirits developed in this way, and assuming definite shape in existence, constitutes a succession, where one detaches and sets loose the other, and each takes over from its predecessor the empire of the spiritual world...
      ellauri198.html on line 784: It requires youth to hope, and youth to recollect, but it requires courage to will repetition.... For hope is an alluring fruit which does not satisfy, recollection is a miserable pittance which does not satisfy, but repetition is the daily bread which satisfies with benediction. When one has circumnavigated existence, it will appear whether one has courage to understand that life is a repetition, and to delight in that very fact. . . . Repetition is reality, and it is the seriousness of life...
      ellauri198.html on line 786: From Hegel we can move to Mallarmé's Igitur, and an illuminating observation by Paul de Man, even as from Kierkegaard we can go back to Childe Roland and the critical mode I endeavor to develop. Meditating on Igitur, de Man remarks that in Baudelaire and in Mallarmé (under Baudelaire's influence) "ennui" is no longer a personal feeling but comes from the burden of the past. A consciousness comes to know itself as negative and finite. It sees that others know themselves also in this way, and so it transcends the negative and finite present by seeing the universal nature of what it itself is becoming. So, de Man says of Mallarmé's view, comparing it to Hegel's, that "we develop by dominating our natural anxiety and alienation and by transforming it in the awareness and the knowledge of otherness." Jotain tosi narsistista läppää tääkin näyttää olevan.
      ellauri198.html on line 790: The difference between Hegel and Kierkegaard is also a difference between Mallarmé and Browning, as it happens, and critically a difference between a deconstructive and an antithetical view of practical criticism. Kierkegaard's "repetition" is closer than its Hegelian rival (or the Nietzschean-Heideggerian descendant) to the mutually exploitative relationship between strong poets, a mutuality that affects the dead nearly as much as the living. Insofar as a poet authentically is and remains a poet, he must exclude and negate other poets. Yet he must begin by including and affirming a precursor poet or poets, for there no other way to become a poet. We can say then that a poet known as a poet only by a wholly contradictory including/excluding, negating/affirming which by the agency of psychic defenses manifests itself as an introjecting/projecting. "Repetition," better even than Nietzsche's Eternal Return of the Same, manifests itself through the rhetorical scheme of transumption, where the surrender of the present compensates for the contradictory movements of the psyche.
      ellauri198.html on line 792: Hizi täähän on Pia Pipsukan markkinointimixiä. Uusi tuote pääsee markkinoille vaan jonkun vanhan reppuselässä, mainoxissa pitää väittää että kyseessä on uusi kokonaan parannettu painos kaikkien tuntemasta ja rakastamasta vanhasta. Cokis-Pepsi, McDonalds-Burger King, DelMonte-Heintz, Windows-Apple, McDonnell-Boeing, BMW-Mercedes, Shelley-Browning, etc. etc.
      ellauri198.html on line 794: Roland is not mediated by his precursors; they do not detach him from history so as to free him in the spirit. The Childe's last act of dauntless courage is to will repetition, to accept his place in the company of the ruined. Roland tells us implicitly that the present is not so much negative and finite as it is willed, though this willing is never the work of an individual consciousness acting by itself. It is caught up in a subject-to-subject dialectic, in which the present moment is sacrificed, not to the energies of art, but to the near-solipsist's tragic victory over himself. Roland's negative moment is neither that of renunciation nor of the loss of self in death or error. It is the negativity that is self-knowledge yielding its power to a doomed love of others, in the recognition that those others like Shelley. more grandly had surrendered knowledge and its powers to love, however illusory. Or, mos simply, Childe Roland dies, if be dies, in the magnificence of a belatedness that can accept itself as such. He ends in strengh because his vision has ceased to break and deform the world, and has begun to turn its dangerous strength upon is own defense. Roland is the Kermit modem version of a poet-as-hero, and his sustained courage to weather his own phantasmagoria and emerge into fire is a presage of the continued survival of strong poetry.
      ellauri198.html on line 821: William Butler Yeats is widely considered to be one of the greatest poets of the 20th century. He belonged to the Protestant, Anglo-Irish minority that had controlled the economic, political, social, and cultural life of Ireland since at least the end of the 17th century. Most members of this minority considered themselves English people who happened to have been born in Ireland, but Yeats staunchly flagged his fake Irish nationality. Although he lived in London for 14 years of his childhood (and kept a permanent home there for 30 years), Yeats magnified his cultural roots, featuring Irish legends and heroes in many of his poems and plays.
      ellauri198.html on line 824: He was equally firm in adhering to his self-image as an artist. This conviction led many to accuse him of elitism, but conscious and undaunted image building also unquestionably contributed to his greatness.
      ellauri198.html on line 828: Yeats kept his sixth-grader occultist badge away from his poems, which are simple enough to be understood by sixth-graders, unlike Blake and Shelley, but like his rhyming predecessor Keats. Even so, Yeats’s visionary and idealist interests were more closely aligned with those of Blake and Shelley than with those of Keats, and in the 1899 collection The Wind among the Reeds the occult symbolism rears its ugly head in several poems.
      ellauri198.html on line 831: His several boring plays featured fictional heroic ancient Irish warrior Cuchulain. A later poem concludes with a brash announcement: “There’s more enterprise in walking naked.” This indecent departure from a conventional 19th-century manner disappointed his contemporary readers, who preferred the pleasant musicality of such familiar poems as “The Lake Isle of Innisfree,” which he wrote in 1890. "I think all happiness depends on the energy to assume the mask of some other person, on strutting as somebody else but yourself", he said. Yeats and his lamentable wife held more than 400 sessions of automatic writing, producing nearly 4,000 pages that Yeats avidly and patiently studied and organized. What an idiot.
      ellauri198.html on line 848: Another important element of poems in both these collections and other volumes is Yeats’s keen awareness of old age. Even his romantic poems from the late 1890s often mention gray hair and weariness, though those poems were written while he was still a young man. But when Yeats was nearly 60, his health began to fail and he was faced with real, rather than imaginary, “bodily decrepitude” (a phrase from “After Long Silence”) and nearness to death. Despite the author’s often keen awareness of his physical decline, the last 15 years of his life were marked by extraordinary vitality and an appetite for life, including young boys and girls.
      ellauri198.html on line 851: As Yeats aged, he saw Ireland change in ways that angered him. The Anglo-Irish Protestant minority no longer controlled Irish society and culture. According to Yeats’s unblushingly antidemocratic view, the greatness of Anglo-Irishmen such as Jonathan Swift, philosopher George Berkeley, and statesman Edmund Burke, contrasted sharply with the undistinguished commonness of contemporary Irish society, which seemed preoccupied with the interests of merchants and bloody peasants. He laid out his unpopular opinions in late plays such as Purgatory (1938) and the essays of On the Boiler (1939).
      ellauri198.html on line 853: He faced death with a courage that was founded partly on his vague hope for reincarnation. In his proud moods he could speak in the stern voice of his famous epitaph, written within six months of his death, which concludes his poem “Under Ben Bulben”: “Cast a cold eye / On life, on death. / Horseman, pass by!” But the bold sureness of those lines is complicated by the terror-stricken cry that “distracts my thought” at the end of another late poem, “The Man and the Echo,” and also by the poignantly frivolous lust for life in the last lines of “Politics,” the poem that he wanted to close Last Poems: “But O that I were young again / And held them in my arms.”
      ellauri198.html on line 855: Yeats deplored the tremendous enthusiasm among younger poets for Eliot’s The Waste Land, published in 1922. Disdaining Eliot’s flat rhythms and cold, dry mood, Yeats wanted all art to be full of energy and sex.
      ellauri198.html on line 866: Convinced that the "second coming" must be at hand, for the condition of the culture is unsustainable, Yeats sees "a vast image out of Spiritus Mundi, " or the "world spirit," a version of the anima mundi that is a central concept in Yeats's esoteric philosophy.
      ellauri198.html on line 868: Critics of the poem have highlighted several important aspects of ‘The Lake Isle of Innisfree,’ including the spiritual journey undertaken by William Butler Yeats (Hunter); the island as an escape from sexuality (Merritt); and the island as a place of wisdom or foolishness, depending on varying historical perspectives on beans (Normandin). To these critics, it seems that an island is a place of refuge from a dangerous outside world — supposedly London specifically, although Merritt might broaden this interpretation to include all sexual encounters. While these critics acknowledge that an island is a place of escape, citing what William Butler Yeats himself has said about the Irish island Sligo, they fall short of recognising the full implications of his fascination with the occult.
      ellauri198.html on line 870:

      Fringe Science
      ellauri198.html on line 874: There are two realities, the terrestrial and the condition of fire. 1 All power is from the terrestrial condition, for there all opposites meet and there only is the extreme of choice possible, full freedom. [This seems inaccurate slightly, the terrestrial or earthly condition contains the condition of fire, water, and air; the mental, the material, and mental-material interaction respectively. How to distinctly separate water and earth is an issue going back at least to the Corpus Hermeticum.] And there the heterogeneous is, evil, for evil is the strain one upon another of opposites; but in the condition of fire is all music and rest. [Compare this with interpretations of Manichean or Gnostic dualism that there is a pure and impure world; castor and pollux.] Between is the condition of air where images have but a borrowed life, that of memory or that reflected upon them when they symbolise colours and intensities of fire; the place of shades who are 'in the whirl of those who are fading,' and who cry like those amorous shades in the Japanese play:-- Huoh, ei jaxa. Tää kaverihan oli täysin tärähtänyt:
      ellauri198.html on line 881: Hyperion, a Fragment is an abandoned epic poem by 19th-century English Romantic poet John Keats. It was published in Lamia, Isabella, The Eve of St. Agnes, and Other Poems (1820). It is based on the Titanomachia, and tells of the despair of the Titans after their fall to the Olympians. Keats wrote the poem from late 1818 until the spring of 1819, when he gave it up as having "too many Miltonic inversions." He was also nursing his younger brother Tom, who died on 1 December 1818 of tuberculosis.
      ellauri198.html on line 889: The poem as usually printed breaks off at this point, in mid-line, with the word "celestial". Keats's friend Richard Woodhouse, transcribing this poem, completed this line as "Celestial Glory dawn'd: he was a god!" Ox, nyet! nyet! The language of Hyperion is very similar to Milton's, in metre and style. However, his characters are quite different. Although Apollo falls into the image of the "Son" from Paradise Lost and of "Jesus" from Paradise Regained, he does not directly confront Hyperion as Satan is confronted. Also, the roles are reversed, and Apollo is deemed as the "challenger" to the throne, who wins it by being more "true" and thus, more "beautiful." Double yawn.
      ellauri198.html on line 910: Chained hoary anarch, demagogue & sage
      ellauri203.html on line 58: Se on eräänlainen kaasukammio siinä mielessä, että se varmasti muuttaa todellisuuttasi, kokea tällainen kontrasti yhdessä suhteessa tai henkilössä niin lyhyessä ajassa ilman mitään syytä tai tapahtumaa joka osoittaisi miksi. Tässä mielessä "mykistys" voi tapahtua suullisessa viestinnässä, tai se voidaan ilmaista kehonkielen kautta, kuten yhtäkkiä kääntymällä pois sinusta puhuessasi, kävelemällä poispäin sinusta ilman syytä jne. Sammuttamista, "hiljaisuutta", pimenemistä, normaalien ihmisten kannalta, voidaan kutsua myös "syötiksi ja kytkimeksi", jossa sinut provosoidaan keskusteluun tai kokemuksiin, ja yhtäkkiä se mikä oli kahden hengen tango, on nyt sooloesitys. Näytät ja tunnet itsesi idioottimaiseksi ollessasi niin korkealla energiatasolla yksin. Keskustelussa se voi näkyä tavoilla, kuten kiviseinä (ei vastausta, tyhjät tuijotukset) tai nälistys (asiaankuuluvien tietojen pidättäminen, robottivaste, kiintymyksen tai kiinnostuxen puute).
      ellauri203.html on line 70: Mykkäkoulu - Sitä käytetään narsistisissa suhteissa "rangaistuksena", tyypillisesti reaktiona siihen, että kohtaat heidät, puolustat itseäsi tai kieltäydyt toistelemasta, kuinka näyttäviä ne ovat, kuinka heidän silmänsä sädehtivät. Niiden on tarkoitus "antaa sinulle oppitunti", jolloin sinun on mietittävä, mitä ehkä olet sanonut tai tehnyt saadaksesi heidät katoamaan. "Ota se takaisin!" Ne ovat aikuisten versio "aikalisästä", ja niitä käytetään pakottamaan vaatimustenmukaisuutta toivoen, että päätät vain tehdä kaiken tarvittavan ongelman korjaamiseksi, koska vika oli sinun, vastineeksi siitä, että sinulla on ne elämässäsi.
      ellauri203.html on line 100: Dosto pahastui liberaaleille kollegoille Panajev Nekrasov ja Turgenjev jotka väsäsivät siitä pilkkarunoja sen selän takana tyyliin "Dosto on uusi syylä Venäjän kirjallisuuden nenässä" ym ym.
      ellauri203.html on line 104: ge/f22af0a27d9e0ec4.jpg" />
      ellauri203.html on line 115: In penal servitude, Dostoevsky went through something that he calls “the regeneration of his convictions”. What could have taken place to change his convictions so completely? Dostoevsky himself answers this question by saying, “I accepted Christ in my life, whom I got to know as a child in my parent’s house and whom I have almost lost, when I in turn became a European liberal.” Putinistit paukuttavat karvaisia käsiään. Keskeytymättömiä aplodeja seisaaltaan.
      ellauri203.html on line 119: Another problem, which could make matters worse, was the intrusion of the socialist (atheist) teaching mentioned above. From his own experience, Dostoevsky knew the danger and destructiveness of this socialist way, offered by many as the way to reform society. In his letter to M. Pogodin, Dostoevsky writes that ‘socialism and Christianity are antonyms’. Christianity and private enterprise are synonyms. The danger of this way, in Dostoevsky’s opinion, was its negation of God and establishment of a new atheistic society.
      ellauri203.html on line 121: By means of his novels, articles, and personal correspondence, Dostoevsky warned about the consequences of entering this dangerous path. The tragedy of Rasskolnikov, the main character of the novel Crime and Punishment, shows how easily one can be infatuated with this teaching of “violence for the sake of love.” Violence is only ok for the sake of hate.
      ellauri203.html on line 123: He goes on to explain that growth in Christian faith changes Christians themselves and these changes have an effect upon people in society. He was convinced that even without the abolition of serfdom, slavery would disappear because the landlord and the serf would become brothers.
      ellauri203.html on line 135: Fyodor Michailovich had such type of personality that everyone enjoyed. He was robbed unmercifully, though due to his kindness and trust, but he wouldn’t want to get into details or rebuke servants that used his carelessness. Fyodor Mikhailovich was a man of limitless kindness. Dostoevsky was especially interested in children and paid attention to cases of child abuse that he heard about. He followed closely the trials of parents accused of child abuse.
      ellauri203.html on line 139: One of Dostoevsky’s early memories is a daily prayer with his nanny before going to bed with her, when he was thirteen years of age. “I put all my eggs in Thine basket, Mother of God, keep them in Thy care”. This prayer Dostoevsky loved so much that it became part of the prayers which he read to children at bed time. Also from his early years Dostoevsky listened to Bible stories. Remembering those years, Fyodor Mikhailovich wrote in 1873, “In our family we knew the Gospel almost from earliest childhood.”
      ellauri203.html on line 141: According to Dostoevsky, a divine harmony that would resolve all contradictions would be possible if all people would live the life of Christ and get crucified at the end.
      ellauri203.html on line 146:

      Dosto and Turgenev kärhämöivät


      ellauri203.html on line 148: Dostoyevsky despised Turgenev and Bunin couldn´t stand Nabokov. Ideology, ambition and personal conflicts - Russian classical authors had enough reasons to be rude about one another.
      ellauri203.html on line 150: The two great writers of the 19th century had completely different ideologies. Ivan Turgenev, author of the novel Fathers and Sons, was a convinced Westernizer and a liberal. Fyodor Dostoyevsky was a conservative nationalist. In his novels The Idiot and The Possessed he preached that liberals had corrupted Russia, leading it to ruin, and that Russia should preserve its own way and Orthodox Christianity.
      ellauri203.html on line 152: It’s not surprising that the two authors did not like each other. From his youth Turgenev, a wealthy nobleman, made fun of his lugubrious colleague. In a mocking poem he described Dostoyevsky as a "pimple on the nose of literature." Dostoyevsky didn´t conceal his reciprocal hostility and was indignant that, with all his wealth, Turgenev´s royalties for his publications were four times as high as he was paid.
      ellauri203.html on line 154: But the main reason for the quarrels was ideology. "All these wretched liberals find their principal pleasure in abusing Russia," Dostoyevsky wrote in a letter to a friend in 1867, referring to Turgenev´s new novel Smoke. Turgenev by that time was living in France and Dostoyevsky, sarcastically, advised him to buy a telescope as, "otherwise, you can´t really see [Russia] at all". Turgenev was offended.
      ellauri203.html on line 156: Turgenev, in turn, was annoyed by Dostoyevsky´s psychological preoccupations and his manner going deep into the dark depths of the human soul. "What a sour smell and hospital stench" and "psychological nitpicking" were some of the phrases he used to describe Dostoyevsky´s novels. By jove he hit it right on the dot.
      ellauri203.html on line 158: Riivaajissa on great writer Karmazinov jonka pitäis olla pilakuva Turgenevista.
      ellauri203.html on line 204: Le mariage de Maximilien et de Marie est célébré dans la chapelle du palais d’Hiver, à Saint-Pétersbourg, le 2 juillet 1839. Il donne lieu à 15 jours de festivités mais soulève la désapprobation des Moscovites, qui sont choqués de voir l’une de leurs princesses s’unir à un prince français, dont le père a participé à la prise de leur ville en 1812. Immédiatement après les épousailles, le duc de Leuchtenberg reçoit du tsar Nicolas Ier le prédicat d'altesse impériale et le titre de prince Romanovsky. Il est nommé major général de l'armée russe et colonel en chef du régiment de hussards de Kiev. Il reçoit par ailleurs une rente annuelle de 100 000 roubles. De son côté, le tsar confère à Marie une rente de 700 000 roubles ainsi qu'une somme de 2 millions payable en bons du trésor à 4%. Afin de loger le couple, l'empereur s'engage finalement à construire et à meubler à ses frais un palais meublé à Saint-Pétersbourg et un autre situé dans les environs de la capitale.
      ellauri203.html on line 206: En attendant la construction de leur nouvelle résidence (baptisée « palais Marie »), Maximilien et son épouse s'installent au palais d'Hiver. Ils y restent jusqu'en 1845 et c'est là que naissent leurs quatre premiers enfants, Alexandra, Marie, Nicolas et Eugénie. Après cette date, le couple peut enfin prendre son indépendance et Maximilien transfère ses collections de tableaux, d'armes et de minéraux en Russie. Une bonne partie d'entre elles se trouvent aujourd'hui au musée de l'Ermitage ou dans d'autres institutions du pays.
      ellauri203.html on line 208: Les premières années du mariage de Maximilien et de Marie sont heureuses et le couple donne le jour à une nombreuse progéniture. Cependant, les relations des deux époux se dégradent à partir de 1845, date à laquelle la grande-duchesse amorce une liaison avec le comte Grigori Alexandrovitch Stroganov. La plupart des historiens considèrent d'ailleurs que Maximilien n'est pas le véritable père des princes Eugène, Serge (ru) et Georges de Leuchtenberg, qui seraient en réalité les fils de Stroganov. De son côté, Maximilien n'est pas non plus un mari modèle: il multiplie, au contraire, les conquêtes féminines et s'adonne au jeu. En réalité, la vie en Russie pèse au prince, qui est humilié de n'y être que le mari de sa femme.
      ellauri203.html on line 219: However, this belated first love was not as simple as Dostoevsky had hoped. Isaeva began taunting the writer with letters telling him of her intention to marry one or other wealthy official. Although the pair did ultimately marry, their troubles continued, and the two never settled into a harmonious marriage, with Dostoevsky taking on a role more like a friend or brother to Isaeva, rather than a husband. Mark Slonim, an important Russian scholar, writes in his book The Three Loves of Dostoevsky: “He loved her for all these feelings that she excited in him. For everything that he gave her, for everything that was connected with her. And for all the pains from her.”
      ellauri203.html on line 231: To begin with, Dostoevsky only saw practicality in his marriage to Snitkina: he was in need of stability and confidence in the future. As a result, the union began down to head along the same route as his previous relationships. However, the couple’s extended “honeymoon” abroad, which ended up lasting four years, allowed them to escape Russia’s oppressive atmosphere and try to build a family. It began well: Sonya, a little girl, was born a year after their marriage. Tragedy soon struck, however, when Sonya passed away. The pair went on to have three more children, one of whom also died. They were married for 14 years until Dostoevsky’s death, in which time Snitkina experienced a great deal of anguish brought on by Dostoevsky’s difficult character and lifestyle, namely his jealousy and gambling addiction. However, she remained stoically committed to him and did not remarry after his death, when she was just 35.
      ellauri203.html on line 233: Anna Snitkina did not attempt to change Dostoevsky, accepting him warts and all, which made this marriage the happiest and most harmonious in the writer’s turbulent life. That´s the only working way to survive a hopeless narcissist.
      ellauri203.html on line 242: Writing in the Los Angeles Times, a professor of Slavic languages praised their Dostoevsky translations, stating "the reason they have succeeded so well in bringing Dostoevsky into English is not just that they have made him sound bumpy or unnatural but that they have managed to capture and differentiate the characters' many bumpy and unnatural voices." A literary critic and essayist, wrote in The Sewanee Review that their Dostoevsky translations "have recaptured the rough and vulgar edge of Dostoevsky's style. This tone of the vulgar that Dostoevsky's writings are full of, so morbidly excessively, they have translated into a vernacular equal to his own." But recently, writing in The New York Review of Books in 2016, a critic argued that Pevear and Volokhonsky have established an industry of taking everything they can get their hands on written in Russian and putting it into flat, awkward English. Other translators have voiced similar criticism, both in Russia and in the English-speaking world. A Slavic studies scholar has written in Commentary that Pevear and Volokhonsky take glorious works and reduce them to awkward and unsightly muddles. Criticism has been focused on the excessive literalness of the couple's translations and the perception that they miss the original tone of the authors.
      ellauri203.html on line 267: Girard arvioikin monien nykyajan ongelmien kumpuavan nimenomaan mimeettisestä väkivallasta. Mä arvioisin eze johtuu pikemmin ylikansoituxesta ja siitä seuraavasta luonnon riistosta ja resurssipulasta.
      ellauri203.html on line 277: Uhraaminen on prosessi, jossa syntipukki joutuu yhteisön sisäisen väkivallan purkautumisväyläksi. Esimerkiksi länsimaisessa kulttuuriperinteessä Kuningas Oidipus ja Raamatun evankeliumit ovat Girardin mukaan verhottuja kertomuksia yhteisöväkivallan uhreista. Uhraamisen prosessi on tiedostumaton: uhraamisen hetkellä syntipukin syyllisyys uskotaan todeksi ja ylilyövä väkivalta oikeudenmukaiseksi. Uhri puhdistaa yhteisön sen sisäisistä konflikteista, ja juuri tästä juontuu Girardin mukaan myös tragedian katarttinen vaikutus. Kuollut uhri kohotetaan myyteissä jumalalliseen asemaan; näin peitetään tietoisuudelta yhteisön ja uskontojen keskiössä toimiva väkivaltainen yksiuhrimekanismi.
      ellauri203.html on line 310: "The bestseller book also created the idea, particularly in the West, that I was a political writer. This was a misunderstanding because my poetry was unknown. I have never been a political writer and I worked hard to destroy this image of myself." Kovasta yrittämisestä huolimatta kukaan ei taida lukea sen runoja. Vitun lällyjä ne ovatkin, täytyy vähän terävöittää suomennoxessa:
      ellauri203.html on line 324: A drunkard grows sleepy at the edge of a lawn, Spuge nukkuu viimeistä unta ent. nurmikolla,
      ellauri203.html on line 325: Vegetable peddlers shout in the street Viimeisiä kasvixia kaupataan kiskurihintaan kadulla
      ellauri203.html on line 332: And those who expected signs and archangels’ trumps Ne jotka odottivat arkkienkeleitä trumpetoimaan
      ellauri203.html on line 431: Enough is enough. I left my fart car behind, sanoo Turgenev proosarunossaan Enough, joka alkaa romanttisella lässytyxellä, mutta ryhdistäytyy loppupuolella, säkeistöstä XIV alkaen.
      ellauri203.html on line 438: Eikä Turgenevkaan heittänyt tikkaa ohi taulun: There is nothing terrible, the very essence of life is petty, uninteresting and degradingly inane. Puhumattakaan saarnaajasta, joka sanoi saman vähemmillä sanoilla. Pane puukenkä jalkaan, se on lyhyempi lause.
      ellauri203.html on line 457: unchanged wheel.... Again Shakespeare would set Lear repeating his
      ellauri203.html on line 461: the great poet's ironic genius would want to paint a newer type, the
      ellauri203.html on line 473: It was published first in 1866 in the first episode of the new literary magazine Epoch that was launched by Dostoevsky and his brother Mikhail. As we know Turgenev and Dostoevsky were not the best of friends. Turgenev had sent the story to Dostoevsky when he was in Baden Baden. Dostoevsky, however, was too busy playing roulette and returned the story without having read it. Mikhail told him in a letter that that had been a big mistake, because their magazine was sure to be a success if they could have a new Turgenev in the first episode. Dostoevsky proceeded to write an apologetic letter to Turgenev and managed to secure Phantoms for the magazine.
      ellauri203.html on line 475: From an 1849 letter to Pauline Viardot we know that the inspiration came from a dream that Turgenev had had. In this dream there was a whitish creature claiming to be his brother Anatoli (Turgenev had two brothers: Nikholai and Sergei). They both turned into birds and flew over the ocean. In another letter Turgenev writes that he was looking for a way to connect several landscape sketches that he had written. He combined the flying with the landscapes and came up with a vampire woman to explain the flying.
      ellauri203.html on line 477: Eli tää oli puhtaasti rahastusta Turgenevin puolelta. Kuin myös Dostojen.
      ellauri203.html on line 489: Riivaajat on allegoria katastrofisista seurauxista mitä poliittinen ja moraalinen nihilismi aikaansai ryssissä hullun vuoden ja fin de sieclen tienoilla. Herrat kuten Gogol Dosto Tolstoi ja Turgenev menetti kuolleet sielunsa ja nilviäiset kuten Lenin ja Stalin ja Molotov tuli tilalle. Paizi Vileenikin oli aatelinen vaikka säikytteli Russellin Perttiä.
      ellauri203.html on line 505: Näytelmä Torquato Tasso (1833) teki Kukolnikista tunnetun kirjailijan. Siitä kohtuuttomasti innostuneena hän kirjoitti useita taiteilijakohtaloita käsitteleviä draamoja, joita ei pidetty onnistuneina. Kukolnikin historialliset tragediat kuten Ruka Vsevyšnego otetšestvo spasla (”Kaikkivaltiaan käsi pelasti isänmaan”, 1834) vastasivat Nikolai I:n käsityksiä ja ne olivat aikanaan varsin suosittuja. Niissä hallitsija ilmentää kansan tahtoa, kun taas aatelisto edustaa itsekkyyttä, joka usein johtaa petokseen. Kukolnik kirjoitti samassa hengessä etupäässä Pietari I:n aikaan sijoittuvia historiallisia kertomuksia, mutta myöhemmissä teoksissaan hän pyrki välttämään yhteiskunnallisia aiheita.
      ellauri203.html on line 520: Verkhovensky junior on talousliberaali Verhojanskyn nihilistipoika. Niinpä niin, anna lipilaarille pikkusormi niin sitä kohta lutkuttaa pesunkestävä nihilisti. Tää ois niinkö Sergey Nechayev, 1 oikea nihilisti, vallankumouxellisen katkismuxen tekijä. Idea on tehä terroria kunnes siitä tulee horroria.
      ellauri203.html on line 551: Kuvernööri haukkuu väärää puuta ja meinaa pidättää Verho Seniorin. Tulee pahaa sekaannusta taas. "Suuri kirjailija" Karmazinov, Turgenev valepuvussa, esiintyvät gaalassa huomenna. Stavrogin varastaa shoun Karmazinovilta paljastamalla, että Marja on sen puoliso. Tää on kyllä kamalaa häsläystä mutta siitä huolimatta pitkäveteistä.
      ellauri203.html on line 555: Turgenevin kirjatapaaminen on seuraavana päivänä. Koko hienosto on paikalla, paizi Stavroginit. Mutta kuvernöörskän kekkerit menee perseelleen. Paikalla on kosolti laahusta. Kännipäinen kapteeni alkaa tankata jotain omatekemää runoa lavalla. Seuraavana esiintyy Turgenev, joka hölöttää jotain unettavaa tuntikausia. Joku huutaa "mitä paskaa!" Turgenev vittuilee yleisölle takaisin ja lukuhetki päättyy Turgenevin salaivaisiin kiitoxiin. Seuraavaxi astuu sähläämään Verho Sr., esittäen omia esteettisiä ideaalejaan riidellen kimakasti yleisönsä kaa. Verho häipyy lavalta rumasti kiroillen. Alkaa meteli ja odottamaton kolmas esiintyjä, "professori" Pietarista alkaa haukkua ryssiä, huutaen täysiä ja heristäen nyrkkiä. 6 poliisia kiskoo sen lavalta, se karkaa mutta saadaan kiinni taas. Yleisöstä tulee vapaaehtoisia avustajia ja joku koulutyttö villizee tutentteja.
      ellauri203.html on line 578: Lammas ei pidä haaleasta uhrista, se syö mieluummin kylmiä paloja tai kuumia. Kääntymisen tarvitaan tunnemyrskyä, koska se ei tunnu täällä (Foggin neekerisheriffi osoittaa umpiluista päätä) vaan täällä (ruskea sormi sojottaa kohti genitaaleja). Doston roistolla on terriibilejä aikomuxia. Turgenevista terriibeleintä elämässä oli sen mitäänsanomattomuus. Vitun löysimyxet, tuo on tuota samaa nauseata kuin ranskixilla existenssikermaperseillä. Ne haluu tappaa izensä kun niillä ei ole mitään kivaa tekemistä. Olisivat menneet oikeisiin töihin, olis loppunut toi valitus.
      ellauri203.html on line 589: Oli ihqua kazoo vierestä kun pisamainen saxalainen sakkoliha saa vizaa pylly paljaana. Dostolla aina ruiskahtaa kun se jää kiinni törkeistä noloista puuhista. On ihanaa kun tuntuu pahalta. Narsistista yhden hengen sadomasokismia. Swinburneluokan algolagni ja kaappihomo takuulla, ja kova runkkari kuten sen sielunveli Rusakko. Se ei tahdo syyttää ympäristöä eikä sairautta, koska tuntuu ihanalta olla ize syyllinen. Vaikka takuulla sen huono parta, paskat vanhemmat, rumat vaatteet, isot korvat, pitkä naama ja tyhmä pää selittävät tästä paljonkin.
      ellauri203.html on line 608: Doston ulkomailla näkemässä taulussa Äkistys ja Maitotyttö valmistautuu bylsinään kädetkin ojossa äkistyxen teltassa Klasu Lothringenilaisen kuvassa. Missäs luuraa yxisilmäinen jättisiitin joka kohta litistää ne pannukakuxi?
      ellauri203.html on line 610: ges/image280_3.jpg" />
      ellauri203.html on line 648: Martin, a respected doctor (huoh), his wife Karin, Karin's seventeen year old brother Minus, and widowed father David of Karin and Minus' have convened at the family's summer home on an island off the coast of Sweden to celebrate David's return from the Swiss Alps, where he was substantially completing his latest novel (huoh). The family has long lived a fantasy of they being a loving one, David's extended absences which are the cause of many of the family's problems. Without that parental guidance, Minus is at a confused and vulnerable stage of his life where he is a bundle of repressed emotions, most specifically concerning not feeling loved by his father and concerning the opposite sex (huoh). He is attracted to females as a collective but does not know how to handle blatant female sexuality, especially if it is directed his way. A month earlier Karin was released from a mental institution (huoh). Her doctor has told Martin that the likelihood that she will fully recover from her illness is low, her ultimate fate being that her mental state will disintegrate totally, although she has functioned well since her release. In his love for her, Martin has vowed to himself to see her through whatever she faces. As Karin begins to lose grip on reality, Minus is the one most directly affected, although it does bring out the issues all the men are facing with regard to their interrelationships.
      ellauri203.html on line 652: In a small family island, Karin, her teenage brother Minus and her husband Martin welcome her father David, who is a writer permanently absent traveling around the world. Karin has just left a mental institution and has inherited the incurable insanity from her mother. Minus feels lost and alone, estranged by his selfish and cold father that left Karin and he (sic) behind after the death of his wife. Martin is neglected by Karin and has no sex life with her anymore and spends his time taking care of his wife. When Karin finds the journal of her father hidden in a drawer in his desk, she reads that her degenerative disease is incurable and triggers a breakdown.
      ellauri203.html on line 656: Karin is trying to readjust to life with her family after her release from a mental institution. Her husband Martin is patient with her as she experiences the highs and lows of life. Both she and her younger brother Minus have issues with their father David, who is visiting. Martin is a well-known author who travels frequently and is estranged from his children. He´s about to publish his latest effort and spends much of his time alone, finalizing the manuscript before submitting it t the publishers. After having sex with Minus she realizes she is unable to live in two worlds and must choose between institutionalization and home life.
      ellauri203.html on line 660: On an island, Karin, a recently released mentally sick young woman, is spending her vacation with her husband Martin, a doctor, her father David, a writer just back from Switzerland, and her younger brother Fredrick (Minus). Karin is suffering from hallucinations and hysteria. She thinks she is kroppsvisited by God - muze olikin vaan kiimainen Miisu, siis Miinus. Huoh.
      ellauri203.html on line 683: The Freak Brothers discover that KFC has changed their recipe, and head to the White House where President Donald Trump has fresh original recipe chicken.
      ellauri203.html on line 693: Paxu Daily Mailin kriitikko Roger Lewis arvioi Katherine Rundellin kirjaa John Donnesta, jossa Kate sanoo Donnea brittihistorian sexikkäimmäxi runosepoxi. Paxu Daily Mailin kriitikko piti enemmän Keazista, joka oli romanttisempi eikä sexin suhteen yhtä suorasukainen. Keaz hoiteli vaan tuberkuloottista veljeään eikä tainnut kovin usein päästä viivalle. Donne sen sijaan oli koko ajan availemassa kalukukkaroa. Mun täytyy sanoa että pidän selkeästi enemmän Donnesta.
      ellauri204.html on line 35: ge9CrjUZuYV2XLEuodB30WbXTPDaIinMzZO93I8h2FfuRB+hkDRWhQ==.jpg" width="100%" />
      ellauri204.html on line 41: Rikun vaaleanpunurissa kirjassa on vahva ennennähdyn ja kuullun tuntu. Palaa mieleen Turgenevin runo Dovoljno, kiitos riitti.
      ellauri204.html on line 54: In den alten Zeiten, wo das Wünschen noch geholfen hat, lebte ein König, dessen Töchter waren alle schön; aber die jüngste war so schön, daß die Sonne selber, die doch so vieles gesehen hat, sich verwunderte, sooft sie ihr ins Gesicht schien. Nahe bei dem Schlosse des Königs lag ein großer dunkler Wald, und in dem Walde unter einer alten Linde war ein Brunnen; wenn nun der Tag recht heiß war, so ging das Königskind hinaus in den Wald und setzte sich an den Rand des kühlen Brunnens - und wenn sie Langeweile hatte, so nahm sie eine goldene Kugel, warf sie in die Höhe und fing sie wieder; und das war ihr liebstes Spielwerk.
      ellauri204.html on line 56: Nun trug es sich einmal zu, daß die goldene Kugel der Königstochter nicht in ihr Händchen fiel, das sie in die Höhe gehalten hatte, sondern vorbei auf die Erde schlug und geradezu ins Wasser hineinrollte. Die Königstochter folgte ihr mit den Augen nach, aber die Kugel verschwand, und der Brunnen war tief, so tief, daß man keinen Grund sah. Da fing sie an zu weinen und weinte immer lauter und konnte sich gar nicht trösten. Und wie sie so klagte, rief ihr jemand zu: "Was hast du vor, Königstochter, du schreist ja, daß sich ein Stein erbarmen möchte." Sie sah sich um, woher die Stimme käme, da erblickte sie einen Frosch, der seinen dicken, häßlichen Kopf aus dem Wasser streckte. "Ach, du bist's, alter Wasserpatscher," sagte sie, "ich weine über meine goldene Kugel, die mir in den Brunnen hinabgefallen ist." - "Sei still und weine nicht," antwortete der Frosch, "ich kann wohl Rat schaffen, aber was gibst du mir, wenn ich dein Spielwerk wieder heraufhole?" - "Was du haben willst, lieber Frosch," sagte sie; "meine Kleider, meine Perlen und Edelsteine, auch noch die goldene Krone, die ich trage." Der Frosch antwortete: "Deine Kleider, deine Perlen und Edelsteine und deine goldene Krone, die mag ich nicht: aber wenn du mich liebhaben willst, und ich soll dein Geselle und Spielkamerad sein, an deinem Tischlein neben dir sitzen, von deinem goldenen Tellerlein essen, aus deinem Becherlein trinken, in deinem Bettlein schlafen: wenn du mir das versprichst, so will ich hinuntersteigen und dir die goldene Kugel wieder heraufholen." - "Ach ja," sagte sie, "ich verspreche dir alles, was du willst, wenn du mir nur die Kugel wieder bringst." Sie dachte aber: Was der einfältige Frosch schwätzt! Der sitzt im Wasser bei seinesgleichen und quakt und kann keines Menschen Geselle sein.
      ellauri204.html on line 58: Der Frosch, als er die Zusage erhalten hatte, tauchte seinen Kopf unter, sank hinab, und über ein Weilchen kam er wieder heraufgerudert, hatte die Kugel im Maul und warf sie ins Gras. Die Königstochter war voll Freude, als sie ihr schönes Spielwerk wieder erblickte, hob es auf und sprang damit fort. "Warte, warte," rief der Frosch, "nimm mich mit, ich kann nicht so laufen wie du!" Aber was half es ihm, daß er ihr sein Quak, Quak so laut nachschrie, als er konnte! Sie hörte nicht darauf, eilte nach Hause und hatte bald den armen Frosch vergessen, der wieder in seinen Brunnen hinabsteigen mußte.
      ellauri204.html on line 60: Am andern Tage, als sie mit dem König und allen Hofleuten sich zur Tafel gesetzt hatte und von ihrem goldenen Tellerlein aß, da kam, plitsch platsch, plitsch platsch, etwas die Marmortreppe heraufgekrochen, und als es oben angelangt war, klopfte es an die Tür und rief: "Königstochter, jüngste, mach mir auf!" Sie lief und wollte sehen, wer draußen wäre, als sie aber aufmachte, so saß der Frosch davor. Da warf sie die Tür hastig zu, setzte sich wieder an den Tisch, und es war ihr ganz angst. Der König sah wohl, daß ihr das Herz gewaltig klopfte, und sprach: "Mein Kind, was fürchtest du dich, steht etwa ein Riese vor der Tür und will dich holen?" - "Ach nein," antwortete sie, "es ist kein Riese, sondern ein garstiger Frosch." - "Was will der Frosch von dir?" - "Ach, lieber Vater, als ich gestern im Wald bei dem Brunnen saß und spielte, da fiel meine goldene Kugel ins Wasser. Und weil ich so weinte, hat sie der Frosch wieder heraufgeholt, und weil er es durchaus verlangte, so versprach ich ihm, er sollte mein Geselle werden; ich dachte aber nimmermehr, daß er aus seinem Wasser herauskönnte. Nun ist er draußen und will zu mir herein." Und schon klopfte es zum zweitenmal und rief:
      ellauri204.html on line 64: Weißt du nicht, was gestern

      ellauri204.html on line 65: Du zu mir gesagt

      ellauri204.html on line 70: Da sagte der König: "Was du versprochen hast, das mußt du auch halten; geh nur und mach ihm auf." Sie ging und öffnete die Türe, da hüpfte der Frosch herein, ihr immer auf dem Fuße nach, bis zu ihrem Stuhl. Da saß er und rief: "Heb mich herauf zu dir." Sie zauderte, bis es endlich der König befahl. Als der Frosch erst auf dem Stuhl war, wollte er auf den Tisch, und als er da saß, sprach er: "Nun schieb mir dein goldenes Tellerlein näher, damit wir zusammen essen." Das tat sie zwar, aber man sah wohl, daß sie's nicht gerne tat. Der Frosch ließ sich's gut schmecken, aber ihr blieb fast jedes Bißlein im Halse. Endlich sprach er: "Ich habe mich sattgegessen und bin müde; nun trag mich in dein Kämmerlein und mach dein seiden Bettlein zurecht, da wollen wir uns schlafen legen." Die Königstochter fing an zu weinen und fürchtete sich vor dem kalten Frosch, den sie nicht anzurühren getraute und der nun in ihrem schönen, reinen Bettlein schlafen sollte. Der König aber ward zornig und sprach: "Wer dir geholfen hat, als du in der Not warst, den sollst du hernach nicht verachten." Da packte sie ihn mit zwei Fingern, trug ihn hinauf und setzte ihn in eine Ecke. Als sie aber im Bett lag, kam er gekrochen und sprach: "Ich bin müde, ich will schlafen so gut wie du: heb mich herauf, oder ich sag's deinem Vater." Da ward sie erst bitterböse, holte ihn herauf und warf ihn aus allen Kräften wider die Wand: "Nun wirst du Ruhe haben, du garstiger Frosch."
      ellauri204.html on line 72: Als er aber herabfiel, war er kein Frosch, sondern ein Königssohn mit schönen und freundlichen Augen. Der war nun nach ihres Vaters Willen ihr lieber Geselle und Gemahl. Da erzählte er ihr, er wäre von einer bösen Hexe verwünscht worden, und niemand hätte ihn aus dem Brunnen erlösen können als sie allein, und morgen wollten sie zusammen in sein Reich gehen. Dann schliefen sie ein, und am andern Morgen, als die Sonne sie aufweckte, kam ein Wagen herangefahren, mit acht weißen Pferden bespannt, die hatten weiße Straußfedern auf dem Kopf und gingen in goldenen Ketten, und hinten stand der Diener des jungen Königs, das war der treue Heinrich. Der treue Heinrich hatte sich so betrübt, als sein Herr war in einen Frosch verwandelt worden, daß er drei eiserne Bande hatte um sein Herz legen lassen, damit es ihm nicht vor Weh und Traurigkeit zerspränge. Der Wagen aber sollte den jungen König in sein Reich abholen; der treue Heinrich hob beide hinein, stellte sich wieder hinten auf und war voller Freude über die Erlösung.
      ellauri204.html on line 74: Und als sie ein Stück Wegs gefahren waren, hörte der Königssohn, daß es hinter ihm krachte, als wäre etwas zerbrochen. Da drehte er sich um und rief:
      ellauri204.html on line 76: "Heinrich, der Wagen bricht!"

      ellauri204.html on line 77: "Nein, Herr, der Wagen nicht,

      ellauri204.html on line 83: Noch einmal und noch einmal krachte es auf dem Weg, und der Königssohn meinte immer, der Wagen bräche, und es waren doch nur die Bande, die vom Herzen des treuen Heinrich absprangen, weil sein Herr erlöst und glücklich war.
      ellauri204.html on line 125: Frøkongen eller Jernhenrik (Tanska)
      ellauri204.html on line 145: ge9CrjUZuYUnm+EWsaVCjwlRbnp_jUqxpD4DpoIEurcPu_c64MAIyg==.jpg" width="100%" />
      ellauri204.html on line 300: Während al-Ḫiḍr, das auf Arabisch „der Grüne“ bedeutet, immer nur als ein laqab-Beiname verstanden wurde, gab und gibt es über den wirklichen Namen al-Chidrs und seine Abstammung sehr unterschiedliche Lehrmeinungen. Im mittelalterlichen Maghreb war die Auffassung verbreitet, dass al-Chidr eigentlich Ahmad hieß. Der ägyptische Gelehrte Ibn Hadschar al-ʿAsqalānī (gest. 1449), der eine eigene Abhandlung über al-Chidr verfasst hat, führt dort insgesamt zehn unterschiedliche Auffassungen zur Frage von al-Chidrs Namen auf. Einige muslimische Gelehrte setzten al-Chidr auch mit verschiedenen alttestamentlichen Gestalten gleich, darunter Melchisedek, Jeremia, Elija und Elischa. Hintergrund für diese Gleichsetzungen bildeten verschiedene christliche und jüdische Erzählstoffe, zu denen al-Chidr in der islamischen Tradition in Verbindung gebracht wurde. Diejenige Lehrmeinung, die im Laufe der Zeit am meisten Verbreitung gefunden hat, besagt, dass al-Chidr über seinen Vater Malkān ein Urenkel des biblischen Eber sei und eigentlich Balyā heiße. Sie wird auch an dem Heiligtum von al-Chidr in Kataragama in Sri Lanka propagiert.
      ellauri204.html on line 302: Gingen die Meinungen über al-Chidrs eigentlichen Namen auseinander, so besteht über seinen Kunya-Beinamen weitgehende Einigkeit. Seit dem 10. Jahrhundert wird er fast durchgängig mit Abū l-ʿAbbās angegeben.
      ellauri204.html on line 306: Erotuxena muista etanamiehistä Mooses on kaxisarvinen. Muistan nähneeni kuvia Moosexen pazaista joissa sillä oli pukinsarvet. Renessanssiajan suurimpiin kuvanveistäjiin kuuluva Michelangelo sai vuonna 1505 Paavi Julius II:lta tilauksen Mooses-patsaasta. Michelangelo teki patsasta pitkään ja hartaasti. Lopullinen versio valmistui vuonna 1545. Ja totta mooses, Moosexella on siinä selvät pirunsarvet!
      ellauri204.html on line 310: Patsas on herättänyt paljon keskustelua erikoisen yksityiskohdan takia. Jostain syystä Michelangelo päätti laittaa Moosekselle sarvet päähän. Sarvien symboliikalle on kehitelty moniakin teorioita, mutta julkinen keskustelu ei koskaan puhu siitä päivänselvästä symboliikasta, joka liittyy muinaisen egyptiläisen Kuu-kultin tapaan kuvata jumalansa ja johtajansa sarvet päässä.
      ellauri204.html on line 318: Michelangelo ei ollut yksin. Mooseksesta löytyy melkoinen määrä maalauksia ja patsaita, jossa hänellä on sarvet päässä. Lähde
      ellauri204.html on line 333: The most well-known mythopoetic text is Bly’s Iron John: A Book About Men which was published in 1990. Bly suggests that masculine energy has been diluted through modern social institutions, industrialisation, and the resulting separation of fathers from family life. He introduced the ‘wild man’ and urged men to recover a pre-industrial conception of masculinity through brotherhood with other men. The purpose was to foster a greater understanding of the forces influencing the roles of men in modern society and how these changes affect behaviour, self-awareness and identity.
      ellauri204.html on line 335: It is also important to note the publishing in the same year of Hiki Pinkola Estés’ mythopoetic classic, Women that Run with the Wolves, in which she tells us of the ‘wild woman’, the wise and ageless presence in the feminine psyche that gives women their creativity, energy and power. Clarissa Pinkola Estés on yhdysvaltalainen kirjailija ja jungilainen psykoanalyytikko. Hänen kirjoittamansa kirja Naiset, jotka kulkevat susien kanssa oli 144 viikkoa New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla, mikä teki hänestä ensimmäisen listalle päässeen märkäselän naiskirjailijan.
      ellauri204.html on line 342: “So saying, Argeiphontes gave me the herb, drawing it from the ground, and showed me its nature. At the root it was black, but its flower was like milk. [305] Moly the gods call it, and it is hard for mortal men to dig; but with the gods all things are possible. Hermes then departed to high Olympus through the wooded isle, and I went my way to the house of Circe, and many things did my heart darkly ponder as I went. [310] So I stood at the gates of the fair-tressed goddess. There I stood and called, and the goddess heard my voice. Straightway then she came forth, and opened the bright doors, and bade me in; and I went with her, my heart sore troubled. She brought me in and made me sit on a silver-studded chair, [315] a beautiful chair, richly wrought, and beneath was a foot-stool for the feet. And she prepared me a potion in a golden cup, that I might drink, and put therein a drug, with evil purpose in her heart. But when she had given it me, and I had drunk it off, yet was not bewitched, she smote me with her wand, and spoke, and addressed me: [320] ‘Begone now to the sty, and lie with the rest of thy comrades.’ “So she spoke, but I, drawing my sharp sword from between my thighs, rushed upon Circe, as though I would slay her. But she, with a loud cry, ran beneath, and clasped my knees, and with wailing she spoke to me winged words: [325] “‘Who art thou among men, and from whence? Where is thy city, and where thy parents? Amazement holds me that thou hast drunk this charm and wast in no wise bewitched. For no man else soever hath withstood this charm, when once he has drunk it, and it has passed the barrier of his teeth. Nay, but the mind in thy breast is one not to be beguiled. [330] Surely thou art Odysseus, the man of ready device, who Argeiphontes of the golden wand ever said to me would come hither on his way home from Troy with his swift, black ship. Nay, come, put up thy sword in this here sheath, and let us two then go up into my bed, that couched together [335] in love we may put trust in each other.’ “So she spoke, but I answered her, and said:‘Circe, how canst thou bid me be gentle to thee, who hast turned my comrades into swine in thy halls, and now keepest me here, and with guileful purpose biddest me [340] go to thy chamber, and go up into thy bed, that when thou hast me stripped thou mayest render me a weakling and unmanned? Nay, verily, it is not I that shall be fain to go up into thy bed, unless thou, goddess, wilt consent to swear a mighty oath that thou wilt not plot against me any fresh mischief to my hurt.’
      ellauri204.html on line 344: If you thought that a visit to the brothel district was going to be fun and sexy, the “Circe” episode’s opening stage directions quickly dispel you of that notion by establishing the unseemly setting of Joyce’s Nighttown. The tracks are “skeleton,” the signals warn of “danger,” the houses are “grimy,” the men are “stunted,” and the women “squabble” about price. Indeed, Encyclopaedia Britannica in 1885 labeled this part of Dublin “the worst slum in Europe”. Located in east Dublin between Montgomery Street and Tyrone (né Mecklenburgh) Street, Nighttown is an ugly place filled with unsavory people. Moly (ei Molly) yrtti oli luultavasti valkosipuli. Bloomin mielixeen kengittämän hoidon hampaat haisi valkosipulilta.
      ellauri204.html on line 346: So much for Circe. Back to Bly. He found many men were unable to carry this out, so fixed were they on the idea of not hurting anyone. These were men who had come of age during the Vietnam war, and they wanted nothing to do with a manhood which seemed to require erection.
      ellauri204.html on line 357: The Fifth Direction was founded in 2017 by Meditation Australia president Asher Packman, who passionately believes in the re-emergence of the mythopoetic, after the movement went largely underground in the early 2000s.
      ellauri204.html on line 358: Such a potential often comes at a time of cultural chaos, and we are focussed on the new wave of the mythopoetic – one which considers gender diversity and inclusivity, soul ecology and a story beyond the ‘hero myth’ to which our culture has become so rigidly affixed. This allows for the ancient and deeper archetypes such as the ecologically-focussed Antihero, Green Man and the Shaman-Trickster to arise, offering a less rigid :D , more nuanced and yet expansive approach to whole humanhood.
      ellauri204.html on line 364: Der Eisenhans ist ein Märchen (Aarne-Thompson-Uther-Index 314). Es steht in den Kinder- und Hausmärchen der Brüder Grimm ab der 6. Auflage von 1850 an Stelle 136 (KHM 136) und basiert teilweise auf Der eiserne Hans in Friedmund von Arnims Sammlung Hundert neue Mährchen im Gebirge gesammelt (Erstausgabe 1844).
      ellauri204.html on line 365: Hedwig von Beit vermutet nach Vergleich mit ähnlichen Märchen in Eisenhans einen Lar oder Gibbon, ursprünglichen Seelenbruder, dessen Verzauberung durch eine negative Muttergestalt noch in dem Schlüssel unter ihrem Kopfkissen angedeutet ist. Der alte König fängt ihn seines prophetischen Wissens wegen, wie Midas den Silenos, König Numa die Walddämonen Faunus und Picus, Salomo den Geisterfürsten Aschmodai oder König Rodarchus den Waldmann Merlin. Naturgeister bei Frühlings- und Erntefesten heißen oft wilder Mann, tragen zottelige Schamhaare oder Moospimmel. Im Mittelmeerraum ähneln sie Pan, Silen und Faunus, in Russland Ljeschi. Auch Ulla Wittmann sieht in Held und Eisenhans ein mythologisches Freundespaar, das sich parallel jeweils vierstufig entwickelt, und vergleicht Chadir (18. Koran sure enough).
      ellauri204.html on line 367: Für Christa Siegert ist Eisenhans der Wille, der im Käfig der Gebote kultiviert wird, aber unfrei bleibt. Frei kann er der begreifenden Seele das Vollkommene reichen, die sich aber daran verletzt und das geistige Lebenswasser egoistisch einsetzt. Wilhelm Salber sieht eine Dialektik zwischen verschlingendem Einheitspfuhl und lebender Entwicklung. Nach dem Schema vom verlorenen Sohn suche man „Revolte und Dennoch-geliebt-Werden, Gefahr und treue Rettung im letzten Augenblick zu verbinden.“ Edith Helene Dörre vergleicht Der Eisenhans mit der Heilkraft des Aquamarin (wieso?). Psychotherapeut Jobst Finke denkt auch an Sagengestalten wie Rübezahl und sieht die Entwicklung des weltfremd erzogenen Knaben zum starken Ritter durch väterlichen Beistand und Identifikation. Der Text half einem vaterlos aufgewachsenen, wenig durchsetzungsfähigen Angestellten, seine Konflikterfahrungen zu verbalisieren.
      ellauri204.html on line 369: Rübezahl on kansanperinteinen vuoristohenki Giant Mountainsissa (Riesengebirge), vuorijono Böömin ja Sleesian historiallisten alueiden välisellä rajalla. Hän on monien legendojen ja satujen aihe saksaksi, puolaksi ja tšekiksi.
      ellauri204.html on line 370: Der Sage nach ist Rübezahl ein launischer Riese oder Berggeist. Schon der erste Sammler von Rübezahl-Sagen, Johannes Praetorius (s. u.), beschrieb Rübezahl als charakterlich sehr ambivalenten „Widerspruchsgeist“, der in einem Moment gerecht und hilfsbereit, im nächsten arglistig und launenhaft auftreten könne.
      ellauri204.html on line 374: Ein König besitzt einen Wald, den schon lange niemand mehr betritt, nachdem mehrere Jäger, Pferde und Hunde von dort nicht mehr zurückgekehrt sind. Eines Tages wagt ein Jäger doch wieder einen Versuch und macht sich auf die Suche nach dem Grund des Übels. Er findet einen Tümpel auf dessen Grund ein wilder Mann von rostbraunem Aussehen haust — der Eisenhans. Indem er den Tümpel ausschöpfen lässt, gelingt es ihm, den wilden Mann gefangenzunehmen.
      ellauri204.html on line 376: Er bringt ihn an den Hof des Königs, wo er in einen Käfig eingesperrt wird. Den Schlüssel bewahrt die Königin höchstpersönlich unter ihrem Kopfkissen auf. Eines Tages, als das Königspaar verreist ist, landet der goldene Ball des kleinen Königssohns beim Spielen in den Käfig. Der Eisenhans will den Ball nur herausgeben, wenn der Junge den Käfig aufschließt. Er verrät ihm, wo der Schlüssel versteckt ist, und da der Junge unbedingt seinen Ball wiederhaben will, lässt er sich überreden. Doch als er den Eisenhans in Richtung Wald davonlaufen sieht, begreift er, dass er eine Dummheit gemacht hat und jammert: »Wilder Mann, geh nicht fort, sonst bekomme ich Schläge!« Daraufhin kommt der Eisenhans zurück, setzt sich den Jungen Huckepack und nimmt ihn mit in den Wald.
      ellauri204.html on line 378: Das Königspaar trauert um seinen Sohn, doch dem ergeht es bei dem Eisenhans nicht schlecht. Er muss einen wundersamen Brunnen bewachen und aufpassen, dass nichts hineinfällt, denn sonst wäre der Brunnen entehrt. Einmal kann der Junge seine Neugier nicht zügeln und steckt einen Finger ins Wasser. Als er ihn wieder herauszieht ist er vergoldet, was sich vor dem Eisenhans nicht verbergen lässt. Der warnt ihn, in Zukunft besser aufzupassen. Etwas später fällt ein Haar vom Kopf des Jungen in den Brunnen. Der Eisenhans verzeiht ihm ein zweites Mal, doch als bald darauf der ganze Haarschopf seines Zöglings vergoldet ist, weil der sein Gesicht im Wasserspiegel betrachtet hat und dabei das lange Haar ins Wasser geglitten ist, schickt ihn der Eisenhans fort. Er bleibt ihm aber gewogen und verspricht, dem Jüngling zu Hilfe zu kommen, wenn er in Not ist und seinen Namen ruft.
      ellauri204.html on line 380: Der Jüngling geht nicht zurück zu seinen Eltern, sondern sucht in der weiten Welt nach Arbeit. Da er kein Handwerk gelernt hat, verdingt er sich als Küchenjunge am Hof eines Königs. Er trägt nun immer eine Kappe, um sein goldenes Haar zu verbergen. Als er zum Servieren eingeteilt wird und sich weigert, die Kappe abzunehmen, verliert er seine Arbeit, kommt jedoch beim Gärtner unter.
      ellauri204.html on line 382: Eines Tages beobachtet die Königstochter von ihrem Fenster aus den Gärtnerburschen und fordert ihn auf, ihr einen Strauß Blumen zu bringen. Mit den Blumen ist
      ellauri204.html on line 383: sie sehr zufrieden und auch der Bursche gefällt ihr. Dass er jedoch seine Kappe aufbehält, als er vor sie tritt, nimmt sie nicht so einfach hin. Als sie versucht, ihm neckisch die Kappe abzunehmen, sieht sie sein goldenes Haar. Sie ahnt, dass dies kein gewöhnlicher Junge ist. Die beiden haben sich ineinander verliebt und es ist an der Zeit, dass der Gärtnerbursche sich besinnt, dass er eigentlich der Sohn eines Königs ist. Seine Chance ist gekommen, als der König, dem er dient, in einen Krieg verwickelt wird. Er ruft den Eisenhans zur Hilfe und besiegt mit dessen Hilfe die Feinde.
      ellauri204.html on line 385: Niemand weiß, wer der Retter in der Not war, und um es herauszufinden, veranstaltet der König ein Turnier. Dem Sieger soll die Königstochter einen goldenen Apfel zurollen. Der Goldjunge ruft ein zweites Mal seinen Ziehvater, den Eisenhans zu Hilfe und lässt sich von ihm als roter Ritter ausstaffieren. Natürlich gewinnt er den goldenen Apfel. Doch anstatt sich als Sieger zu erkennen zu geben, zieht er sich wieder zurück. Deshalb wird ein weiteres Turnier veranstaltet, bei dem der Goldjunge als weißer Ritter als Sieger einen zweiten goldenen Apfel gewinnt und anschließend wie beim erstenmal verschwindet. Beim dritten Turnier holt er sich als schwarzer Ritter den dritten goldenen Apfel. Als er anschließend wieder verschwinden will, fällt ihm beim schnellen Ritt sein Helm vom Kopf. So können alle sein goldenes Haar sehen.
      ellauri204.html on line 387: Die Königstochter gibt den Hinweis, beim Gärtner nach dem Ritter zu suchen. Der weiß zwar nichts von einem Ritter mit goldenen Haaren, jedoch habe sein Gehilfe seinen Kindern drei goldene Äpfel gezeigt, die er angeblich bei einem Turnier gewonnen hat. Zur Rede gestellt offenbart der Gärtnerbursche schließlich, dass er der Sohn eines Königs ist. Er bittet um die Hand der Königstochter, was diese selbst und der ebenso der Vater ohne Umschweife gewähren. Zur Hochzeitsfeier erscheinen die Eltern des Goldjungen, die ihren Sohn längst tot glaubten, sowie auch ein fremder König mit großem Gefolge. Dies ist der Eisenhans, der durch die Tapferkeit des Goldjungen von einem bösen Zauber erlöst wurde.
      ellauri204.html on line 397: Omaa avioliittoani tuhosivat addiktioni ja niiden aiheuttama epäluotettavuus. Kesän alussa käytökseni poltti kumppanini kärsivällisyyden loppuun. Avioero näytti varmalta, Korhonen kirjoittaa Imagessa.
      ellauri204.html on line 400: – En tiennyt raitistumisen voivan olla niin hienoa, syveneviä rauhan, hyvinvoinnin ja olemassaolon kokemuksia, Korhonen kirjoittaa Imagessa.
      ellauri204.html on line 406: Korhonen on puhunut ja kirjoittanut hyvinkin avoimesti alkoholinkäytöstään ja myös mielenterveysongelmistaan. Kaksi vuotta sitten hän kertoi Seura-lehdessä, että kärsii hypomaniasta, joka on lievempi muoto kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Kun maaninen kausi iskee, toimeliaisuus ja rauhattomuus lisääntyvät, ja unen tarve vähenee.
      ellauri204.html on line 411: Korhonen ja Härkönen avioituivat syyskuussa 2009. Avioiduttuaan he ovat eläneet etäsuhteessa. Molemmat ovat haastatteluissa kuvanneet, kuinka eri kaupungeissa asuminen ja viikon parin välein tapaaminen sopii heille.
      ellauri204.html on line 430: Esa Mäkijärvi Imagesta oli aivan eri mieltä.
      ellauri204.html on line 450: Romaanissa kuvattujen ihmisten historian taju on niin vääristynyttä, ettei se voi olla johtamatta pahaan. Näin on siitä huolimatta, että Eero yrittää parhaansa mukaan selittää hänessä tapahtunutta henkistä muutosta: ”Väkivaltafantasioissa ei piillyt mitään syvää merkitystä. Ne ilmensivät vain darwinistista olioiden mittelyä erotiikan symbolialueelle siirrettynä. Vahvempi sieppasi hiehomman ja todisti geneettisen laatunsa ja rohkeutensa ja panosti antautumaan.” (s. 223)
      ellauri204.html on line 465: Turkkulaisen Rikun tappio Engel-akvarellille oli selvä jo lähtökuopissa. Baba Lybeckin isovanhemmat olivat kirjailija Tito Colliander ja kuvataiteilija Ina Colliander. Merikadulla oli Inan enkeleitä seinällä. Lybeck kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Helsinkiläinen Lybeck asui vuonna 2017 Suomenlinnassa.
      ellauri204.html on line 470: Eeva oli kotoisin Jänhijoelta Jokioisista, missä on pienoisrautatie. Anna-Leena on Limingan tyttöjä. Eeva kuunteli IL Divoa ja Eros Ramazzottia, pikkarien kumppariin hirtettyjä mussolineja. Italialaisesta hengen elämästä hän tiesi sanat Un gelato al cioccolato per favore. Maatiaiskarjan lanteet, kovat juonteet ozalla, tyttömäinen perhossolki tukassa. Tää on kyllä takuulla Anna-Leena salanimellä.
      ellauri204.html on line 472: Anna-Leena Härkönen syntyi suomalaiseen emigranttiperheeseen Bulgariassa, mutta perhe pakeni nuttujen ja tumppujen sotaa Sveitsin alpeille, jossa Anna-Leena vietti lapsuutensa. Anna-Leenan eläinlääkäri-isä piti menestyvää praktiikkaa alppien vuorivuohialueella. Tarkempia tietoja Anna-Leenan lapsuudesta ei ole, koska humanoidit kaappasivat perheen vuonna 1988 ja Anna-Leena menetti abduktiossa muistinsa. Suoritettuaan lukion linnunradan ulkopuolella Anna-Leena palasi maapallolle ja ryhtyi opiskelemaan kierkegaardilais-hollantilaista todennäköisyyslaskentaa Helsingin yliopistossa, mutta vaihtoi pääaineensa myöhemmin homeopaattiseen hevostenhoitoon. Lähteenä käytin Willem Kirsch-Höpfnausin teosta "Alppirinteiltä kotilaitumille" eli "Ein Duschkringen uber nicht Hochhaus keine Kliebenenckell" vuodelta 2002, 2. painos, ISBN 0002 34039 4938998.
      ellauri204.html on line 556: Suomen poliisi suojelee maamme keskeisiä arvoja. Spuge oli vaihtanut palautuspullojen tarroja. Poliisi äkkäsi väärennösyrityxen ja tuli pidättämään spugen, joka oli nähnyt vakoilijaleffoja ja noppelasti nielaisi pullonpalautuskuitin. Todisteet on nyt syvällä spugen mahassa. Todisteiden puutteessa poliisi kirjasi lievän petoxen ja väärennöxen yrityxen ja ilmoitti asiasta sop.muk. meedialle. Täytyy ihailla poliisin ja toimittajien yhteistyötä niiden luodessa joutavia uutisia ja koukuttavia klikkiozikoita.
      ellauri204.html on line 567: Vesa Rantama, is a literary critic and the editor-in-chief of Nuori Voima, a longstanding Finnish literary magazine. He has written essays with topics ranging from current pop music to ecophilosophy, quite often with poetry added to the mix. His articles have appered in Helsingin Sanomat, the most read newspaper in Finland, the Swedish-language Nordisk Tidskrift, Versopolis as well as countless cultural publications in Finland.
      ellauri204.html on line 580: WW2 squirted a nasty influx of commie refugees to America, whose whipping into order took decades of post war policing. On this effort, Jameson acted as a recalcitrant 5th column.
      ellauri204.html on line 582: While the Orthodox Marxist view of ideology held that the cultural "superstructure" was completely determined by the economic "base", the other Western Marxists gave more than a little finger back to Hegel and the power of "powerful ideas". Jamesons ideologeme was a near synonym to meme.
      ellauri204.html on line 584: Douze points to Jameson for showing middle finger to postmodernism. Sehän on selvää sumutusta, kapitalismin siirtomaatavarakaupan savuverhoa. In his view, postmodernity's merging of all discourse into an undifferentiated whole was the result of the colonization of the cultural sphere, which had retained at least partial autonomy during the prior modernist era, by a newly organized corporate capitalism. Nimenomaan niin!
      ellauri204.html on line 607: Mitään puoluepoliittista, sellaisenaan minkään puolueen puolueohjelmaan kirjattavaa agendaa taiteen kritiikillä ei Rantaman mukaan ole. Riittää pitää yllä laatutaiteen luokkaluonnetta.
      ellauri204.html on line 635: Hyvän historia – Ihmiskunta uudessa valossa (2020) (holl. De meeste mensen deugen) on Rutger Bregmanin menestynyt tietokirja, joka argumentoi pessimististä ja kyynistä ihmiskuvaa vastaan. Onkohan suomentaja Mari Janatuinen sukua Juha "Watt" Vainion lyriikoiden Janatuiselle?
      ellauri204.html on line 678: Anne Sexton (born Anne Gray Harvey; November 9, 1928 – October 4, 1974) was an American poet known for her highly personal, confessional verse. She won the Pulitzer Prize for poetry in 1967 for her book Live or Die. Her poetry details her long battle with depression, suicidal tendencies, and intimate details from her private life, including relationships with her husband and children, whom it was later alleged she physically and sexually assaulted.
      ellauri204.html on line 680: Sexton suffered from severe bipolar disorder for much of her life, her first manic episode taking place in 1954. After a second episode in 1955 she met Dr. Martin Orne, who became her long-term therapist at the Glenside Hospital. It was Orne who encouraged her to write poetry.
      ellauri204.html on line 682: Sexton later studied with Robert Lowell at Boston University alongside poets Sylvia Plath and George Starbuck. Sexton later paid homage to her friendship with Plath in the 1963 poem "Sylvia's Death".
      ellauri204.html on line 690: On October 4, 1974, Sexton had lunch with Kumin to revise galleys for Sexton's manuscript of The Awful Rowing Toward God, scheduled for publication in March 1975 (Middlebrook 396). On returning home she put on her mother's old fur coat, removed all her rings, poured herself a glass of vodka, locked herself in her garage, and started the engine of her car, ending her life by carbon monoxide poisoning. Narsistinen pelle.
      ellauri204.html on line 704: Antoine Marie Joseph Paul Artaud, better known as Antonin Artaud, was a French writer, poet, dramatist, visual artist, essayist, actor and theatre director. He is widely recognized as one of the major figures of the European avant-garde. In particular, he had a profound influence on twentieth-century theatre through his conceptualization of the Theatre of Cruelty. Known for his raw, surreal and transgressive work, his texts explored themes from the cosmologies of ancient cultures, philosophy, the occult, mysticism and indigenous Mexican practices. Hirveää scheissea.
      ellauri204.html on line 719: Lapsena Artaud sairasti aivokalvontulehduksen, jonka jälkeen hän kärsi mielenterveysongelmista läpi elämänsä. Hän joutui pahaan depressioon, ja hänet lähetettiin Sveitsiin hoitoon laitokseen, jossa häntä lääkittiin oopiumilla. Artaud'sta tuli huumeriippuvainen. Sekin vielä.
      ellauri204.html on line 723: Yhdessä Roger Vitracin kanssa he perustivat ’patafysiikan perinteitä kantavan Alfred Jarry –teatterin, joka toimi vuosina 1927 – 1929. Yritys kaatui talousvaikeuksiin. Seuraavaksi oli vuorossa Julmuuden teatteri (Le Théâtre de la Cruauté). Nimeksi piti alun perin tulla ”Kasperteatteri”, joka olisi paremmin valaissut mistä Artaud’n teatterikäsityksessä on kyse.
      ellauri204.html on line 739: Herman Raivio. Yliopisto-lehti. Talous. Jaa tämä uutinen. Uutiskirje. Hannah Arendt Eichmann Jerusalemissa. Raportti pahuuden arkipäiväisyydestä. Herman taitaa olla aika vanha. Iso osa sen julkaisuista on kaverien nekrologeja.
      ellauri204.html on line 745: Ari kirjoitti enimmäkseen Jacques Lacanista ja tragediasta. Tragedia seurasi Aria loppuun asti. 70-lukuteemaisissa vuosijuhlissa Sex Pistols villitsi entisen punk-nuorison niin totaalisesti, että he itsekin säikähtivät aiheuttamaansa kaaosta.
      ellauri204.html on line 779: Britti näyttelijäkaarti on niin ylityöllistetty toisiaan kopioiviin poliisisarjoihin että yhden poliisi on toisen sarjan konna. Vastenmielisesti suutaan repivä Lewis on mätä poliisi Gentlyssä. Märkäsuun Isä Ruskean autokuski skizoaa Lewisin pikkukonnana. Porukkaa tapetaan kuin Salpausselällä. Poliisin teippiä kuluu mailikaupalla. Paskalakeilla on iänikuisia perhehuolia. Koukut suojaa toisiaan kuin mafiosot. Vitun ikävystyttävää. Ainoa hyvä sarja on suomalainen Raid. Raid soittaa huuliharppua tosi surkeasti ja siltä puuttuu varpaita. Tukka peittää huonosti orastavaa kaljua. Janssonin luttamuna ei ota eteen ennen kuin autotallin lattialla hengenhädässä sen napsittua levyittäin Viagraa. Tässon ihan hyvä, sanoo vaimo hätäsesti permannolta. I know the feeling: asennonvaihdos voi helposti aiheuttaa harmittavan nuupahduxen. Perse-Arska näyttää Janssonille Ladassa mustelmaista pyllyä. Janssonin lakoninen ilme ei värähdä. Tokko viisarikaan. Kaikki on yxisanaisia kuin Aki Kaurismäen leffoissa.
      ellauri204.html on line 781: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_900,ar_1.3333334,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/39-7520075fcf86ccd469f" width="80%">
      ellauri204.html on line 791: Today, at the New York University Woolworth building, filmmakers, NGO staff, foundation representatives and UN agency workers came together to discuss the problem of poverty porn and the potential power of social media to prevent it. The discussion was conducted privately (in accord with so-called Chatham House rules) in order to protect the identity of the participants and encourage a more honest conversation.
      ellauri204.html on line 793: Part of the problem here is poverty porn makes money. “The use of poverty porn is a desperate attempt by charities to stay relevant,” said one of the participants. She said that poverty porn exists even within the United States, but it is generally seen through narrow stories about poverty about certain people or areas of the country. She asked how often we heard stories about Appalachia that were not about poor hicks?
      ellauri205.html on line 51: Eurooppaa pidetään useimmissa historiallisissa lähteissä Tyron kuninkaan Agenorin kauniina tyttärenä (vrt. Iisebel); äitinsä nimi on yleensä Telia tai Elisa. Isänsä kautta Eurooppa on Poseidonin tyttärentytär ja myös nymfi Io:n jälkeläinen. Sources differ in details regarding Europa's family, but agree that she is Phoenician, and from an Argive lineage that ultimately descended from the princess Io, the mythical nymph beloved of Putin, who was transformed into a heifer.
      ellauri205.html on line 75: Vaikka Putin jätti Euroopasta Krimin pois, hän ei yksinkertaisesti hylännyt häntä, koska hän toimitti hänelle useita lahjoja. Eka oli joku koru, toinen se robotti Talus joka on jossakin jo mainittu, ainiin Dispenserin jaarituxessa albumissa 140. 3. Euroopan lahja oli koiro nimeltä Laelaps. Laelaps oli koira, joka oli aina tarkoitus saada kiinni jahdattavansa. Seuraavassa sukupolvessa Laelaps lähetettiin jahtaamaan Teumessian Foxia; se oli kettu, jota ei voitu saada kiinni. Tästä seuranneiden saumattomien ja väistämättömien käsitteellisten ongelmien edessä Putin muutti molemmat kiveksi, ennen kuin asetti molemmat kuvansa taivaaseen. Viimeinen lahja oli joku tylsä maaginen keihäs, joka maaliin heitettynä osui aina. Putin on jo ampunut kaikki izeohjautuvat raketit Ukrainaan, loput pannaan menemään ihan summanmutikassa.
      ellauri205.html on line 162: Weilin paasaus on hypnoottista, autistista proosarunoa 0 hengen yleisölle. Sama fiilis tulee kuin kun joskus karzalla kuulee vastaantulijan tumput suorana huutavan näkymättömään kännykkään.
      ellauri205.html on line 164: La traduction des passages cités dans L'Iliade est nouvelle. Chaque ligne traduit un vers grec; les rejets et enjambements sont scrupuleusement produits; l'ordre des mots grecs à l'intérieur de chaque vers est respecté autant que possible.
      ellauri205.html on line 166: Presque toute l'Iliade se passe loin des bains chauds. Quel dommage. Moi, j'aime les bains chauds. Presque toute la vie humaine s’est toujours passée loin des bains chauds.
      ellauri205.html on line 168: Ce n'est pas par insensibilité qu’Achille a d'un geste poussé à terre le vieillard collé contre ses genoux comme un escargot thebeen; les paroles de Priam évoquant son propre vieux père a soi l'ont ému jusqu'aux larmes.
      ellauri205.html on line 176: C'est cette notion grecque peut-être qui subsiste, sous le nom de kharma [sic], dans les pays d'Orient imprégnés de bouddhisme; mais l'Occident l'a perdue et n’a plus même dans aucune de ses langues de mot pour l’exprimer; les idées de limite, de mesure, d'équilibre, qui devraient déterminer la conduite de la vie, n'ont plus qu'un emploi servile dans la technique. Nous ne sommes géomètres que devant la matière ! Les Grecs furent d'abord géomètres dans l'apprentissage de la vertu.
      ellauri205.html on line 195: Mais le triomphe le plus pur de l'amour, la grâce suprême des guerres, c'est l'amitié qui monte au cœur des ennemis mortels. Elle fait disparaître la faim de vengeance pour le fils tué, pour l'ami tué, elle efface par un miracle encore plus grand la distance entre bienfaiteur et suppliant, entre vainqueur et vaincu :
      ellauri205.html on line 197: Mais quand le désir de boire et de manger fut apaisé,

      ellauri205.html on line 199: Combien il était grand et beau; il avait le visage d’un dieu.

      ellauri205.html on line 201: Qui regardait son beau visage et qui écoutait sa parole.

      ellauri205.html on line 217: Les Romains méprisaient les étrangers, les ennemis, les vaincus, leurs sujets, leurs esclaves; aussi n’ont-ils eu ni épopées ni tragédies. Ils remplaçaient les tragédies par les jeux de gladiateurs. Les Hébreux voyaient dans le malheur le signe du péché et par suite un motif légitime de mépris; ils regardaient leurs ennemis vaincus comme étant en horreur à Dieu même et condamnés à expier des crimes, ce qui rendait la cruauté permise et même indispensable. Aussi, aucun texte de l'Ancien Testament ne rend-il un son comparable à celui de l'épopée grecque, sinon peut-être certaines parties du poème de Job.
      ellauri205.html on line 228: Faidra oli se keikkalaisen Euripideen setämiesaihelma, jossa puuma Faidra kuumuu poikapuolestaan könsikkäästä Hippolytestä joka ei huoli syyläisestä Faidrasta ja sizen kurkomies Theseus joka huitelee toisaalla kuulee tästä ja tulee "selvittämään" asiat, antaa Hippolytelle kylmää kyytiä ja Faidra maxaa mitääntekemättömyydestään hengellään. Racinen coverin loppuvizi:
      ellauri206.html on line 40: Mitäs tähän pitäs kommentoida. Yli satatuhatta tykkäsi Mintun laitteluista. Huomaa Riannan jalkatyö. Lahjat: Kärkkäinen. Somisteet: Tiger.
      ellauri206.html on line 63: The concept is often attributed to Russian playwright Anton Chekhov, reputed to have said "Don't tell me the moon is shining; show me the glint of light on broken glass." What Chekhov actually said, in a letter to his brother, was "In descriptions of Nature one must seize on small details, grouping them so that when the reader closes his eyes he gets a picture. For instance, you’ll have a moonlit night if you write that on the mill dam a piece of glass from a broken bottle glittered like a bright little star, and that the black shadow of a dog or a wolf rolled past like a ball."
      ellauri206.html on line 75: Diegesis (Greek διήγησις "narration") and mimesis (Greek μίμησις "imitation") have been contrasted since Plato's and Aristotle's times. Mimesis shows rather than tells, by means of action that is enacted. Diegesis is the telling of a story by a narrator. The narrator may speak as a particular character, or may be the invisible narrator, or even the all-knowing narrator who speaks from "outside" in the form of commenting on the action or the characters.
      ellauri206.html on line 77: In Book III of his repulsive Republic (c. 373 BC), Plato examines the "style" of "poetry" (the term includes comedy, tragedy, epic and lyric poetry): All types narrate events, he argues, but by differing means. He distinguishes between narration or report (diegesis) and imitation or representation (mimesis). Tragedy and comedy, he goes on to explain, are wholly imitative types; the dithyramb is wholly narrative; and their combination is found in epic poetry. When reporting or narrating, "the poet is speaking in his own person; he never leads us to suppose that he is any one else"; when imitating, the poet produces an "assimilation of himself to another, either by the use of voice or gesture". In dramatic texts, the poet never speaks directly; in narrative texts, the poet speaks as him or herself.
      ellauri206.html on line 79: In his Poetics, the unknown Greek philosopher Aristotle argues that kinds of "poetry" (the term includes drama, flute music, and lyre music for Aristotle) may be differentiated in three ways: according to their medium, according to their objects, and according to their mode or "manner" (section I); "For the medium being the same, and the objects the same, the poet may imitate by narration—in which case he can either take another personality as Homer does, or speak in his own person, unchanged—or he may present all his characters as living and moving before us" (section III).
      ellauri206.html on line 88: As a result, poorer countries are experiencing their slowest growth in a generation, while middle-income nations are denied debt relief despite surging poverty levels. Most of the world’s poor are women and girls, who are paying a high price in lost healthcare, education and jobs. WTF Gutierres, don't you notice what 4 letter turd you just dropped from your upper sphincter? Grow!? Is this a time for the monkey plague to grow, do you think?
      ellauri206.html on line 90: The divergence between developed and developing countries has become systemic – a recipe for instability, crisis and forced migration. These imbalances are not a bug, but a feature of the global financial system.
      ellauri206.html on line 109: “Our personal information is being exploited to control or manipulate us, change our behaviours, violate our human rights, and undermine democratic institutions. Our choices are taken away from us without us even knowing it”, he said. The most efficient propaganda machine ever, mainlining western capitalist g***th values straight into tiny monkey brains.
      ellauri206.html on line 111: The UN Indian chief ineffectually called for strong regulatory frameworks to change the business models of social media companies which “profit from algorithms that prioritize addiction, outrage and anxiety at the cost of public safety”.
      ellauri206.html on line 113: Countries are also encouraged to step up work on lethal autonomous weapons, or “killer robots” or "unmanned drones" as uninformed headline writers may prefer to call them.
      ellauri206.html on line 142: Riku planeeraa antaa suoneen ketamiinia vikisevälle Innalle jonka skizot purkautuu vittumaisesti sexin aikana. Nyt trendaa että ihmisten normaaleista ominaisuuxista medikalisoidaan joku ongelma. ADHD on tavallinen touho, PDA on liialla parental kontrollilla nurkkaan ajettu.
      ellauri206.html on line 161: Svengijengi ’62 (engl. American Graffiti), vuonna 1973 ensi-iltansa saanut elokuva, joka on George Lucasin ohjaama ja käsin kirjoittama. Se kertoo tarinan yhdys­valtalaisista teineistä heidän kesä­lomansa viimeisenä iltana valmistuttuaan high schoolista. (p.o. kesälomansa viimeisenä iltana heidän valmistuttuaan, vittu kukaan ei enää osaa possesiivisuffixeja, lakkaisivat edes yrittämästä.) Tämäkin leffa on mulle n.h. Mikä olis voinut vähemmän kiinnostaa kuin amer. teinileffa vuonna 1973 jolloin viilasin oza hiessä stalinistisen pankinjohtajan tyttären hilloviivaa ja interreilasin Unkarista etelään pieni sininen pahvimatkalaukku kädessä. Eikös ne typerät Star Wars rainat olleet samaisen sentimentaalisen lukaasin käsialaa? Juu sama leuaton harmaa pikku mies on kyseessä. Ronny Howard s. 1954 esitti lukaasia s. 1944. Lukaasin firma on sittemmin myyty Disneyn Waltille. Ylläri. Tirkistely on obsessiivis-kompulsiivista toimintaa. Tästä luvusta tulee mieleen Heli Mätinki 3v aiemmin jossain Turussa, missä mullakin alkoi kalu seistä vastahakoisesti saunassa ja pakenin Petrin lailla uimareissulle vähän äkkiä. Olis pitänyt vaan Petrin lailla ottaa mela kauniiseen käteen ja työntyä käskyn mukaan kaikkeinpyhimpään. Vaikka tuskin oisin pystynyt edes 5 pistoon. Ois takuulla tullut ejaculatio ante portas. Toisaalta toisella kertaa olisi voinut mennä paremmin. Marjan mielestä sukuelimet on hirveä sana. Siinäkin on jotain outoa. Kaikki hahmot toistavat taas Korhosen omia ajatuxia. Marja ei ollut erityisen kaunis mutta auliin panohaluinen.
      ellauri206.html on line 163: Vuonna 14 Riku oli sortunut sekakäyttäjäxi. Tehtyään parannuxen ja laihduttuaan 15kg se pääsi vielä kerran häräntappoaseen armoihin, mutta nahkamunax jääneen 2014 finlandiaehdokkaan jälkeen repsahti kai uudestaan. v. 2020 avioeron jälkeen siitä ei ole kuultu mitään. Vaikka päihderiippuvuuksien ja pakko-oireisen häiriön välillä on suuria eroja, niitä yhdistää vapaan tahdon ongelma. Riku oli humanisti joka kaipaa rahaa ja arvovaltaa. Olis ruvennut lääkärix tai toimarixi sitten. Muttei siitä ollut siihen. Se oli ja on tyhjäntoimittaja. Rousseaukin oli luultavasti anaalis-obsessiivinen. Rikusta tuli Apu-lehden senttari. Kuusi nuhjuista biologia ja humanisti, julkisuusviuhahtaja. Jos haluat julkkistohtorixi, kampaa tukkasi. Ja hymyile, perkele. Jos Rikulta kysyisi se vastaisi, juu, olen narsisti. Kova poika ryyppäämään, hiivaa helttaan, hapanta huiviin, kuten runoilija Riza. Kirjailijat käy keikalla tuppukylissä kuten muutkin viihdetaiteilijat. Panelistien jlkeen esiintyisivät kähärä rakkausrunoilija (Tommi Tabermann) ja yhtä kuuluisa murrerunoilija (Heli Laaxonen). Panelistien tehtävä on ensin pitkästyttää maalaisista sappikuset pihalle. Sitten maistuu seniili romantiikka sekä murremarmatus. Happamia ovat kirjailijat toisilleen ja kateita. Tulee mieleen pahantuulinen alivaltiosihteeri Kouvolan kasarminmäellä.
      ellauri206.html on line 165: Riku haluaa seuraavaxi bylsiä vakavaa nelikymppistä bioeetikkoa jolla on kulunut naama mutta solakat sääret kurvikas lantio ja komeat kannut. Mutta se ei kexi parempaa keskustelunavausta kuin Piditkö Peter Sellersin kirjasta Oikeutta eläimille? Peter Singerin Oikeutta eläimille on tietokirja ja manifesti eläinten oikeuksista.
      ellauri206.html on line 169: Peter Singer pyrki argumentoimaan miksi eläimiä, erityisesti paljon kipua kärsiviä eläimiä, ei tulisi syödä. Ja naisia ei tulisi lyödä, edes verimakkarallakaan.
      ellauri206.html on line 170: Rahan paras puoli on sen luonnottomuus. Se riisuu arjen vuorovaikutuksesta kaiken henkilökohtaisen ja kumoaa kiitollisuudenvelan ja vastavuoroisuuden kaltaiset paskariesat. Seteli ojennetaan. Ihminen on hetken asiakas tai palveluhenkilö ja unohtuu puolessa minuutissa. Onpa hienoa. Kierkegaardin tylsyydet on Rikun mielestä paikoin ihastuttavia ja hauskoja. Joopa joo. Rikun suurin ongelma on sama kuin Kierkegaardilla: pitäisi näkyä. Ei sitä asiat sellaisenaan kiinnosta, vaan niistä viestintä. Toivoimme päihittävämme edes jonkun.
      ellauri206.html on line 180: Michel Houellebecq [miʃɛl wɛlbɛk], oik. Michel Thomas (s. 26. helmikuuta 1958 Réunion), on ranskalainen kirjailija. Hän on Ranskan kiistellyimpiä ja tunnetuimpia kirjailijoita. Houellebecqin äiti oli lääkäri ja isä hiihdonopettaja ja vuoristo-opas. Hän syntyi Réunionin saarella, mutta hänet lähetettiin viisikuukautisena asumaan Algeriaan äidin äidin luokse. Houellebecq on todennut katkerahkosti että "Vanhempani menettivät kiinnostuksensa olemassaolooni hyvin varhain." Michel on selvä vahinkolaukaus. Hän asui Algeriassa vuoteen 1961 asti.
      ellauri206.html on line 209: Rikun mielestä lapset ovat tunneväärentäjiä. Ize olet! Kuvittelet että kaikki päättyy siihen kun pussit tyhjenevät. Riku on ylivilkas päihdeongelmainen kusipää. Sen perse palaa langon kanssa istuessa ikävystymisestä palorakoille. I know the feeling.
      ellauri206.html on line 233: Rikun kirjat on monologeja vaikka puhujia olisi useampia. Se vähä dialogi mikä niissä on ei vaikuta aidolta. Eikä henkilöt. Ne ei elä omaa elämäänsä vaan paasaavat kynäilijän ajatuxia. Henkilöt ja toimijat: Riku, Rikun pippeli, Rikun pussukat. Vielä kerran pojat! Humaltunut shiazupissis Laila nosti hametta. Sieltä pörhisteli tussu tuuhea kuin rusettimarsu tekemässä pesää herkkuhaarukkaan.
      ellauri206.html on line 246: Alistuminen, se on Islam suomexi. Wellbeckin sen niminen kirja on väärällään islamofobiaa. Sivulle 18 mennessä Wellbeck on osoittautunut lisäxi jo narsistixi ja misogyynixi. Michel on Riitan ikäinen eli aivan eri sukupolvea kuin me. Sillä on tod.näk. vielä kuukautiset, ei ainakaan andropaussia. Tää kirja on Rikun lekuriromaanin doppelgängeri mitä tulee panovimmaan.
      ellauri206.html on line 250: Il adopte le pseudonyme de Jean Lorrain, seule condition pour écrire tout en continuant à recevoir un soutien financier de la part de son père armateur. Sa mère pointe une épingle au hasard sur une page de dictionnaire, désignant le mot « lorrain », et il approuve cette trouvaille pour son côté « simple, sonore, solide ».
      ellauri206.html on line 252: IL fréquente le salon de Charles Buet, où il rencontre Jules Barbey d'Aurevilly, Joris-Karl Huysmans, François Coppée, Léon Bloy, Laurent Tailhade et autres cretins. Il rencontre Edmond de Goncourt, avec qui il restera lié jusqu'à la mort de ce dernier en 1896, et qui fut son principal protecteur. Edmond de Goncourt, dans la récente édition complète en 22 volumes du Journal des Goncourt, se montre curieux de toutes les questions sexuelles et particulièrement de l'homophilie. À partir de 1884, Edmond de Goncourt, jusque-là banalement réactionnaire, devient un antisémite enragé, Jésus l'a sauvé après 27 années d'homosexualité. Il se veut esthète et dandy en même temps qu'explorateur tapageux du vice et de la vulgarité, curieux assemblage qui verse souvent dans le pire mauvais goût, et qui lui vaut le mépris hautain de Robert de Montesquiou, dont Lorrain, pour sa part, fait volontiers sa tête de Turc pour sa prétention à l'élégance et à la chasteté. « Lorrain », écrit Léon Daudet dans ses Souvenirs, « avait une tête poupine et large à la fois de coiffeur vicieux, les cheveux partagés par une raie parfumée au patchouli, des yeux globuleux, ébahis et avides, de grosses lèvres qui jutaient, giclaient et coulaient pendant son discours. Son torse était bombé comme le bréchet de certains oiseaux charognards. Lui se nourrissait avidement de toutes les calomnies et immondices. »
      ellauri206.html on line 269: Figure majeure du romantisme français, il est essentiellement connu pour ses poèmes et ses nouvelles, notamment son ouvrage Les Filles du feu, recueil de nouvelles (la plus célèbre étant Sylvie), son recueil de sonnets (Les Chimères, dont le célébrissime El Desdichado, placé sous le signe du Soleil noir de la Mélancolie.
      ellauri206.html on line 272: Theophile Gautier oli paxu partapozo dekadentti. Les premières grandes passions de Teophile Gautier sont Robinson Crusoé ou Paul et Virginie, qui lui font une vive impression. Gautier rencontre a l'ecole le jeune Gérard Labrunie (le futur Gérard de Nerval). À cette époque, il commence à manifester un goût particulier pour les poètes latins tardifs dont la langue étrange le fascine. Il souffre de myopie.
      ellauri206.html on line 287: Samassa hengenvedossa voisi kuitata Juhani Branderin. Juhani Brander (s. 1978) on turkulainen kirjailija, jolta on aiemmin julkaistu kolme runokirjaa ja kaksi proosateosta. Brander pääsi ainoana suomalaisena Best European Fiction 2010 -julkaisuun. Brander on Satakunnan Kansan ja Turun Sanomien kolumnisti ja kriitikko. Hän harrastaa urheilua, filosofiaa, elokuvia ja naisia. Nyttemmin Juhana on Suomen ehkä säälittävin miesasiamies. Mikähän siinä on että pölhöt miehet keskittyvät Turun kirjallisuustieteen laitoxelle?
      ellauri206.html on line 292: Today, I’m going to present you a rather complicated French poem, which speaks of French historical characters and refers to legends from France and the Roman and Greek antiquity.
      ellauri206.html on line 294: Rather dark, yet full of hope, this poem is gorgeous and profound, and one can find a new meaning with each reading.
      ellauri206.html on line 307: Mon front est rouge encor du baiser de la Reine ; My forehead is still red from the Queen’s kiss ;
      ellauri206.html on line 308: J’ai rêvé dans la Grotte où nage la sirène… I dreamt of the Cave where the mermaid swims…
      ellauri206.html on line 320: Born and raised in Paris, I have been teaching today's French to adults for 23+ years in the US and France. Based on my students' goals and needs, I've created unique downloadable French audiobooks focussing on French like it's spoken today, for all levels. Most of my audiobooks are recorded at several speeds to help you conquer the modern French language. Good luck with your studies and remember, repetition is the key!
      ellauri206.html on line 380: Etpä arvannut Helmi mitä riskejä on kenttäbiologilla, voi oravista saada kakkaa käsiin ja puremia sormiin. No ne kokemuxet ja papanoista saadut tuloxet on tässä nyt hienoissa kirjoissa ja kansissa, tolle lege, sanon kuten pikkulikka Hipon Akulle.
      ellauri206.html on line 389: Valikko Hae Hae Hae... Tolle Lege, Tolle Lege:
      ellauri206.html on line 437: lauseen "Tolle lege, tolle lege". Tolle lege on
      ellauri206.html on line 439: Tämä on yksi tärkeimmistä jumalallisen ulostulon hetkistä kirkon historiassa. Kun Augustinus kuuli sen, hän ei enää muistellut etiopialaista eunukkia, joka oli kerran ottanut hänet käteensä ja tullut Jesajan kirjakääröön. Sen sijaan Augustinus muisti toisen kuuluisan kristityn Afrikasta, joka tunnetaan nimellä Pyhä Antonius autiomaasta, se jolla oli näitä aika eroottisia näkyjä. Pyhää Anttonia pidetään laajalti luostaruuden isänä, ja koppihartautta jouhipaita päällä piiska kädessä akuankkahousuissa arvostettiin suuresti 400-luvulta nykypäivään. Pyhä Antonius kuoli Augustinuksen ollessa vain kaksivuotias, mutta algerialaisena Augustinus kunnioitti aavikkoisiä, joista Antonius oli ensimmäinen. Tuolla hekumallisella hetkellä puutarhassa Augustinus muisti sen ajan, jolloin Antonius oli käynyt läpi oman tuskallisen tuskansa ja avannut Raamatun kriisihetkellä. Hän oli törmännyt tuohon peukalovärssyyn, jossa sanottiin, mitä hänen piti kuulla: "Mene, myy omaisuutesi ja anna köyhille . . . seuraa minua” (Matt. 19:21). Antonius oli lähtenyt ulos, ja yksi kirkon historian suurista luvuista alkoi, luostariliikkeen alku, joka kokosi uskovia yhteisen elämänsäännön alle. Tunnetuin elämänsääntö tunnetaan nimellä Pyhän Benedictuksen sääntö, joka jatkuu monissa luostarikunnissa nykypäivään asti.
      ellauri206.html on line 454: Selon le témoignage de ses contemporains, Gassendi se levait régulièrement à trois heures du matin, jamais plus tard que quatre heures, et quelquefois à deux. Il étudiait jusqu'à onze heures, à moins de recevoir une visite et se remettait à l'étude vers deux ou trois heures après midi jusqu'à huit. Il soupait légèrement (une tisane tiède, des légumes, rarement de la viande) et se couchait entre neuf et dix. On le disait pieux, et pratiquant avec scrupule ses devoirs de prêtre ; ses paroissiens l'appelaient le saint prêtre. Par sa pauvreté, sa modestie, sa douceur, son humanité, sa bienfaisance, sa charité et sa simplicité, il faisait figure d'un anachorète, vivant dans le monde selon la règle d'un monastère. « Le plus grand philosophe parmi les hommes de lettres, et le plus grand homme de lettres parmi les philosophes », sanoi gibboni. Peu d'auteurs ont imaginé qu'il s'agissait là d'une posture, ou d'un masque.
      ellauri206.html on line 543: Mutta samat ongelmat kuin livenä: omanikäiseni miehet asuvat kotona, eikä ole kokemuksia vastakkaisesta sukupuolesta ainakaan seurustelumielessä. Tai sitten ollaan "syvältä pelastuneita" entisiä rupuja ja alkoholisteja.
      ellauri207.html on line 38: geni.com/p13/e3/95/c8/0b/5344483d95d734df/137_vpkn_jarkkarit_viljo_medium.jpg" />
      ellauri207.html on line 51: Ilmeisesti Stieg ansaizi ekasta millenniaali kirjasta riittävästi lähteäxeen aurinkomatkoille. Ja se oli tajunnut että toi autistinen Lispetti on kirjasarjan vetonaula eikä se sen oma doppelgängeri, ikävystyttävä Mikki Hiiri-tyyppinen reportteriezivä Kalle Blomkvist.
      ellauri207.html on line 59: Sedan 2006 är Oscar Magnusson (son till Sven-Erik) medlem av bandet. 2018 gav sig Oscar och bandet ut på turnén "Länge leve Sven-Ingvars".
      ellauri207.html on line 60: Sven-Ingvars ligger tvåa på listan över artister med flest melodier på Svensktoppen (55 låtar), endast slagna av Sten & Stanley (61 låtar). Sven-Ingvars blev 2016 invalda i Swedish Music Hall of Fame.
      ellauri207.html on line 65: Nick Cave on izeasiassa esiintynyt jo kahdesti, albumissa 15 harppisaku Ellenbergerin häämusana, ja Riku Rinkulan peukuttamana numerrossa 129. Se on Kari Hotakaisen ikätoveri, Petteriä 2v nuorempi.
      ellauri207.html on line 70: Nick Cave on myös kirjailija. Esikoisromaani Kun perse näki Herran enkelin ilmestyi vuonna 1992 (alkuperäisteos And the Ass Saw the Angel ilmeistyi 1988). Toinen romaani Bunny Munron kuolema (The Death of Bunny Munro) julkaistiin syyskuussa 2009 yhtä aikaa 30 maassa.
      ellauri207.html on line 76: Compelling and astonishing in its baroque richness, Nick Cave’s acclaimed first novel is a fantastic journey into a twisted world of Deep Southern Gothic tragedy. Cover illustration by Banksy. Buy.
      ellauri207.html on line 82: Autismin kirjolla surffaileva pissis muka lukee olematonta Harvard UP:n kirjaa pallogeometriasta. Typerää, matikan väitöskirjat ei kyllä avaudu Stiegin keskim. lukijakunnalle vaikka Larsson ize selittäisi.
      ellauri207.html on line 86: In the second book of the Millennium series, The Girl Who Played with Fire, Stieg Larsson’s Lisbeth Salander is devoted to a 1,200 page mathematics text. The book, by one L. C. Parnault, is titled Dimensions in Mathematics, and though Larsson
      ellauri207.html on line 89: Like no work since the Arithmetica of Diophantus two millennia before, L. C. Parnault’s Dimensions in Mathematics presents the fullness of mathematical knowledge attained by man. From Thales to Turing, Pythagoras to Euclid, Archimedes to Newton, the Riemann Hypothesis to Fermat’s Last Theorem, Parnault escorts both serious mathematicians and the non-mathematical mind through the deepest mysteries of mathematics. Along the way he offers the greatest expositions yet of number theory, combinatorial topology, the analytics of complexity, and his own groundbreaking work on spherical astronomy. Dimensions equips even elementary readers with the tools to solve the logical puzzles of the perfect universe that can exist only in the mind of a mathematician.
      ellauri207.html on line 93: Das Lambeau Field ist ein American-Football - Stadion und befindet sich in der US-amerikanischen Stadt Green Bay im Bundesstaat Wisconsin. Die Anlage ist die Heimstätte des NFL -Teams Green Bay Packers. Es ersetzte das City Stadium von 1925. Gegenwärtig (Stand 2017) fasst die Sportstätte 81.441 Zuschauer.
      ellauri207.html on line 95: In addition to being a milestone for the field, the publication of Dimensions in Mathematics is a true publishing event, a crowning achievement in our centennial year. We’re extremely proud to finally satisfy the millions of Millennium readers who’ve sought out the book, and are deeply humbled by the experience of working with the legendary Dr. Parnault.
      ellauri207.html on line 104: Ovoid green fruit that grows in bunches on trees up to 30m high. The fruit typically ripen during the summer. The fruit is related to the lychee and have tight, thin but rigid skins. Inside the skin is the tart, tangy, or sweet pulp of the fruit covering a large seed. The pulp is usually cream or orange coloured. Half peeled it looks like a moist glans peeking out of a tight prepuce.
      ellauri207.html on line 112: Edellisvuoden jouluna hän oli kutsunut Lisbeth Salanderin mökilleen Sandhamniin. He olivat tehneet pitkiä kävelyretkiä ja keskustelleet dramaattisella äänellä tapahtumista, joihin he olivat joutuneet edellisvuonna, jolloin Mika oli kokenut näin jälkikäteen katsottuna elämänsä kriisin, ja retkien jälkeen he olivat puineet tapahtumien jälkimaininkeja punkassa. Mika oli tuomittu parittelusta pariksi kuukaudeksi vankilaan, hänen maineensa tyhjäntoimittajana oli vedetty lokaan ja hän oli joutunut lähtemaan aikakauslehti Millenniumin toimituxesta lerppahäntä koipien välissä. Mutta yhtäkkiä kaikki oli muuttunut hyväxi: Teollisuusjohtaja Henrik Vangerin elämäkerta, jonka kirjoittamisen Mikael oli alkuun kokenut hyvin ansaituksi terapiaksi, olikin muuttunut yllättäen hyvin ovelan, tuntemattoman sarjamurhaajan (en enää muista kenkä) takaa-ajoksi.
      ellauri207.html on line 169: Tiger Woods 3x
      ellauri207.html on line 185: ges.thestar.com/pVEVfTyn-Flh15qgJf8wByhq1BA=/1086x1187/smart/filters:cb(2700061000)/https://www.thestar.com/content/dam/thestar/entertainment/books/2010/07/12/stieg_larssons_4th_millennium_book_shrouded_in_mystery/enlarssonjpg.jpeg" width="40%" />
      ellauri207.html on line 190: Mikki tiesi olevansa jokseenkin komea mutta ei kuitenkaan pitänyt itseään erityisen puoleensavetävänä. Käteenvetäminen ei pitkän päälle napannut. Hän sai usein kuulla. että hänellä oli sepaluxessa jotain, joka kiinnosti. Erik Berger veteraani oli selittänyt, että hän kertakaikkiaan säteili itsevarmuutta ja turvallisuutta ja että hänella oli kyky saada naiset rentoutumaan ja sulamaan ja miesten pikkujalka jäykistymään ilman eri käskyä. Sänkyynmeno hänen kanssaan ei ollut hankalaa, uhkaavaa eikä monimutkaista - se oli helppoa ja eroottisesti nautinnollista. Mikä (Mikaelin mukaan) oli niin kuin asioiden piti olla intuitiivisesti. Hänen tehtävänsä oli palvella vyö löysällä kuin partiopojalla.
      ellauri207.html on line 192: Päinvastoin kuin useimmat hänen tuttavistaan, Mikki ei ollut mikään naisteniskijä. Parhaassakin tapauksessa hän vain antoi naisten yrittää, oli paikalla ja halukas, mutta aina hän jätti aloitteen naiselle. Seksi tuli kuvaan aivan luonnollisena seurauksena munan pongahtaessa lahkeesta. Naiset, jotka olivat päätyneet hänen sänkyynsä, olivat harvoin nimettömiä yhden yön pokia - niitäkin oli kyllä ollut viljalti, mutta niiden kokemuxet oli olleet yleensä varsin epätyydyttäviä. Mikki loi parhaat suhteet kavereihin, jotka hän tunsi ja joista hän piti. Siksi ei ollut mikään sattuma, että hän kaksikymmentä vuotta sitten oli aloittanut suhteen Erik Bergerin kanssa - he olivat ystäviä, ja veto- ynnä työntövoima oli molemmin puolista.
      ellauri207.html on line 202: «Suecia se presenta como una sucursal del infierno, donde los jueces prevarican, los psiquiatras torturan, los policías y espías delinquen, los políticos mienten, los empresarios estafan, y las instituciones en general parecen presa de una pandemia de corrupción de proporciones fujimoristas. Esta obra perdurará porque se trata de ficción de la más amena, con unos personajes perfectamente definidos, que, según me, es lo que importa.» –Mario Vargas Llosa, escritor peruano-.
      ellauri207.html on line 210: El patrimonio de Musse Pigg causo un enfrentamiento entre su esposa por 32 años, la arquitecta Eva Gabrielsson, y Erlan y Joakim Larsson, el padre y hermano del escritor. Éstos últimos fueron los que recibieron la opulenta herencia, la cual incluye los derechos sobe todas las obras del autor, y la capacidad de gestionar lo que dejó por escrito. Sin embargo, Gabrielsson afirma que ella debería ser la poseedora de los bienes ya que ella era la personas más allegada del autor, ya que éste abandonó su hogar familiar a la edad de los 18 años y desde ese entonces se dispuso a vivir con Eva, sin siquiera mantener contacto alguno con su padre ni hermano.
      ellauri207.html on line 214: ges/2010/05/23/magazine/23Larsson-span/23Larsson-t_CA0-articleLarge.jpg?quality=75&auto=webp" />
      ellauri207.html on line 296: Konnailukin sujuu parhaiten kun se perustuu liikeperiaatteelle: luottamuxelle sekä hyvään tahtoon. Etmua ällöttää tää talousliberaali keekoilu. Käyrät sojottavat koilliseen. Stigin konnaklupin hinnoittelu on epäuskottavaa: hintelä MC mies lähtee kidnappauxeen ja murhaan tuhannen egen hinnasta. Ei vitussa!?
      ellauri207.html on line 302: Greger oli ihminen joka oli paikalla aina ja vain kun tarvittiin ja johon voi varauxetta luottaa. Siis samanlainen kotinahjus kuin Harrietilla ja The Witchillä. Mikki oli monisärmäisempi. Mikin kanssa naimisessa ei ollut kyse uskottomuudesta vaan halusta. Ja HAH! Tyypillistä nisumiehen jargonia. Mikki antoi Erikille potkua selluliittiseen perseeseen. Gregeristä paljastuikin sitten yli 50% homo sekä Nouvelle Julien äijämiehen tapainen Kandaules.
      ellauri207.html on line 314: Lyön muuten vetoa eze viirusilmä Mimi siepataan ja tapetaan "erehdyksessä" Pepin sijasta. Niin se aina käy kalpeanaamaviihteessä, värivammasia kaatuu kuin kauraa, palefacet jatkaa menoa. Ize asiassa Mimmi on välttämättä nirhattava jotta Peppi saa lisenssin nuijia pahan Zalatshenko-iskän oikein rumasti. Vai riittäisikö vanhat kaunat kuitenkin? Häntä hännästä, isojalka pikkujalasta. Aina tää sama tematiikka, sanoisi Jan Blomstedt. Huonotpa on geenit Pepillä.
      ellauri207.html on line 323: Robb Elementary teaches second through fourth grades and had 535 students in the 2020-21 school year, according to state data. About 90% of students are Hispanic and about 81% are economically disadvantaged, the data shows. Thursday was set to be the last day of school before the summer break.
      ellauri207.html on line 329: Tuesday´s incident marks at least the 30th shooting at a K-12 school in 2022. So far in 2022 there have been at least 39 shootings in K-12 schools, colleges and universities, resulting in at least 10 deaths and 51 injuries.
      ellauri207.html on line 346: Tuotesijoittelun vuoxi Lisbet pysähtyi Seven Eleveniin (charge: $10K per mention) ja osti: jättipaketin Billyn pannupitsaa (5Kkr tack), 3 Findusin pakastekalapaistosta (3Kkr varsågod), 3 Pågensin pekonipiirasta (2Kkr får jag be), kilon amer. Granny Smith omenia ($1K thanx), 1/2 kg Arla ost, Arla mjölk (totalt 2Kkr), Jacobs Krönung kahvia (1Kkr), kartongin Mallu Lightia ($15K, sorry) ja iltapäivälehdet (DN och Expressen, 0,5kr var). Tähänkin ostoslistaan (ja näitä on vaikka kuinka) Stig sai menemään kirjasta yhden kappaleen, tuotto n. 2Mkr plus filmi- ja sarjiskoikeudet. Rei Shimuran ruumiilla oli jalassa Niken tohvelit, jotka olivat säilyneet teräkunnossa vaikka ruumis oli muuten mätänemistilassa. Kyllä kannattaa ostaa edustamiamme laatumerkkejä.
      ellauri207.html on line 355: Born in Stalingrad in 1940, Zalachenko was orphaned when he was a year old when his parents died in the Second World War. He grew up in the Russian military. When he defecated to Sweden he changed his name to Karl Axel Bodin. It is said that Sweden was his country of choice because there are few Jews in Sweden. Why? There are fewer yet in Finland.
      ellauri207.html on line 357: Zalachenko got involved with Agneta Sjolander, who changed her own name to match his, but he refused to marry her, calling her a whore. Regardless he fathered two children with her, Lisbeth and her twin sister, Camilla. So they must have had their moments... Zalachenko brutally beat and abused Agneta, who tried to shelter her daughters from the brutality, and the two girls reacted differently. Camilla didn´t care at all for her mother, and Lisbeth did. At age twelve, Lisbeth Salander, set Zalanchenko, her father, on fire to stop his brutal beatings of her mother. We find out in The Girl Who Played with Fire, that because of the damage to his body, he had to have his leg amputated and suffers from chronic pain. I can relate to that! Constant pain is enough to turn one into a psychopath. This act is used as evidence to support claims that Lisbeth Salander is mentally ill, and remains a topic of debate for readers and characters.
      ellauri207.html on line 359: Meanwhile, Salander (Lisbet)´s sadistic guardian, Nils Bjurman, hires Zalachenko to kill Lisbeth. Bjurman himself is soon killed by Lisbet´s bro Ronald Niedermann, who with dad Zala, is lying in wait at a farm in Gåseborg to ambush Salander (Lisbet). During a brief confrontation Lisbeth is shot in the head and buried alive. She later climbs out zombie like and deals serious blows to Zala´s head and wooden leg with an axe. Their injuries are so serious they are both taken by air ambulance to a hospital where the next book picks up. But what a disappointment: Zalachenko is shot in the head in the same hospital as Lisbeth being treated for the grievous injuries he´s suffered, for having intentions to betray the Cesarean section of the Swedish secret service, el Sapo. The Swedes consider the superior intelligence he has as a Soviet defecator more important than dumb Agneta´s civil rights or those of her misfit daughter, so they have Lisbeth declared incompetent and institutionalized in order to protect him from her.
      ellauri207.html on line 361: Years later, he runs a criminal empire based on drugs and prostitution, with his son Ronald Neiderman as his enforcer. El Sapo continues to cover for him in order to have him as a national asset, meaning that he is never arrested for his crimes but just patted on the back. This part of the story sounds fully believable. Some feminists blamed Mia for spreading bourgeois fantasies. The story did not specify which, and Lisbet hadn´t got the foggiest what they might be. Nor Stieg for that matter.
      ellauri207.html on line 363: Ponnaripäisen liivipahixen höger hand on suomalaistaustainen Toni Nieminen. Komea Toni ei näytä suomalaiselta vaan pikemminkin mustalaiselta. Suomalaistaustaisia pikkupahixia ovat myös Henry ja Atho Ranta. 2 hyödytöntä loiseläjää.
      ellauri207.html on line 366: har ingen dator. Zala oli
      ellauri207.html on line 380: Stieg on millenniaali Chevy Chase. Erona entiseen on et nyze on jotain valtavirtaa, ennen piti nigerialaistyön piilotella näitä tyynyn alle. Edistystä takas apinoiden juurille. Enää ei tarvi edes osaa lukea, voi kuunnella ja kazoo leffana. Huomaa miten noi noirit aina murjottaa pahansuovasti kuin mugit mug shoteissa. Niitähän ne onkin, hemmetti.
      ellauri207.html on line 388: Kello on viisi toukokuun viimeisenä sunnuntaiaamuna. Helatorstai meni, Jeesus kilahti ja taivaaseen vilahti. Helluntai on tänä vuonna myöhässä kuten pääsiäinenkin, vasta viikon kuluttua. Jolla ei ole heilaa helluntaina, ei ole koko kesänä. Ringduvan vet det och morsar enträget på gården:
      ellauri207.html on line 393: ges/acronym/fi/te/r9/ter.png" />
      ellauri207.html on line 405: TERKolmen hengen ejektori teline
      ellauri207.html on line 443: Vitun törkimyxet anglosaxi länkkärit. Vetäkää käteen, naida napsauttakaa iziänne persauxiin ja kuolkaa siihen. Ja svenskit myös. Ize asiassa kaikki indogermaanit.
      ellauri210.html on line 69: En 1932, André Breton affirme dans une lettre qu'André Gide ne se releva jamais de ces quelques pages de critique désinvolte.
      ellauri210.html on line 72:

      John Millington Synge


      ellauri210.html on line 73: Edmund John Millington Synge, John M. Synge, J. M. Synge, (16. huhtikuuta 1871 Rathfarnham, Irlanti - 24. maaliskuuta 1909 Dublin, Irlanti) oli irlantilainen näytelmäkirjailija, runoilija, kirjailija ja kansanperinteen kerääjä. Hänen tunnetuimpiin lähdeteoksiinsa kuuluu näytelmä Länsirannan kisapoika eli vihreän saaren sankari (The Playboy of the Western World) vuodelta 1907.
      ellauri210.html on line 74: Syngeä oli muun muassa James Joycen arvostamia kirjailijoita. Joyce esimerkiksi käänsi nuorena erään Syngen näytelmän italiaksi.
      ellauri210.html on line 76: Synge kirjoitti realistisia kansankuvauksia ja on Irlannin kirjallisuuden uudistajia. W. B Yeatsin houkuttelemana hän muutti asumaan Aransaarille ja kirjoitti sikäläistä maalaiselämää kuvaavan The Aran Islands. Meillä on se.
      ellauri210.html on line 85: Alfred Jarry, né à Laval, en France, le 8 septembre 1873 et mort à Paris 6e le 1er novembre 1907 (34 ans) , était un poète, romancier, écrivain et dramaturge français. Il est aussi dessinateur et graveur.
      ellauri210.html on line 94: Antero tulkkaa Sigge Riemun huumoriteoriaa et huumori on superegon (sic) mielihyväperiaatteen voitto egon realismista kun jälkimmäinen joutuu liian ahtaalle. Noh noh Antero, ei Riemu niin sanonut. Yliminä on vakavalärväisin koko kolmikosta. Huumorissa yliminä antaa minän olla kurkottamatta yliminän ideaalikuuseen ja antaa sen kapsahtaa idin mielihyvän katajaan. Sixi se on alhaista.
      ellauri210.html on line 99: Vuonna 1931 sekä Sigmund Freud että Charlie Chaplin olivat maineensa huipulla. Chaplinin maailmanlaajuinen lipputulon kiilto oli väistynyt kaikenlaiselle kaupalle: nukeille, sarjakuvakirjoille. Siellä oli jopa hittikappale, "Kuu paistaa kirkkaasti Charlie Chaplinille.” Sillä välin Freud oli saavuttanut tason, jolla ei ole vertaansa vailla akateemisen maailman yleensä lumoamattomassa maailmassa. Jos Chaplinilla oli maailman tunnistetuimmat kasvot, Freud oli sen tunnetuin mieli. Mutta heidän poluilleen ei ollut juurikaan syytä risteämään. Chaplin harvoin lopetti työskentelyn riittävän kauan lähteäkseen Los Angelesista, ja Freud suhtautui julkisesti halveksivasti elokuvateollisuuteen. Psykoanalyytikko tiivisti tunteensa ystävälle lähettämässään kirjeessä: ”Elokuvaus näyttää olevan yhtä väistämätöntä kuin sivupoikahiusten leikkauksia, mutta en leikkaa itseäni sillä tavalla enkä halua olla henkilökohtaisessa yhteydessä kenenkään kanssa elokuva."
      ellauri210.html on line 101: Freud kirjoitti yleensä vain niin sanotuista "suurista" taiteilijoista. Hän analysoi parimurhaa Dostojevskin teoksissa, kirjoitti Leonardo da Vincin lapsuudesta ja pohti Michelangelon teosten emotionaalisia vaikutuksia. Mutta vuonna 1931 Freud puhui ystävälleen lähettämässään kirjeessä hieman Charlie Chaplinista.
      ellauri210.html on line 110:

      ge;font-family:AdineKirnberg">
      ellauri210.html on line 121: The superego allowed the ego to generate humor. A benevolent superego allowed a light and comforting type of humor, while a harsh superego created a biting and sarcastic type of humor. A very harsh superego suppressed humor altogether.
      ellauri210.html on line 142: Le premier calendrier publié par Jarry dans L'Almanach du Père Ubu, illustré (Fasquelle, 1899) s'intitulait alors « calendrier du Père Ubu », mais il montrait déjà une volonté de marquer pataphysiquement chaque jour de l'année. Jarry en fit une deuxième version pour L'Almanach illustré du Père Ubu (Fasquelle, 1901), mais ce n'est que bien après sa mort, survenue en 1907, que le calendrier pataphysique entra en vigueur. Ce fut en 1948 au sein du Collège de ’Pataphysique lequel, dans ses statuts, en fait cette présentation :
      ellauri210.html on line 154: Décervelage 28 du 29 décembre au 25 janvier
      ellauri210.html on line 190: Jotkut ovat väärin väittäneet, että Jeesuksen kone oli potkupyörä, erittäin epäuskottava väline vuoristoajossa. Vanhojen sykofiilisten hagiografien Saint Bridgetin, Gregorius Toursin ja Irenaeuksen mukaan risti oli varustettu laitteella. jota he kutsuvat "ristin jalkatuexi" (suppedaneum).Ei tarvitse olla suuri virkailija tunnistaaxeen sanan "pedaali".
      ellauri210.html on line 292: François Coppée (1842−1908) oli ranskalainen runoilija. Hän liittyi parnassolaisiin ja tuli tunnetuksi runoelmallaan Grève des forgerons (1869), jossa hän puoltaa työväen asiaa, sekä yksinäytöksisellä runonäytelmällään Le Passant (1869), jossa Sarah Bernhardt esiintyi ensi kerran ja herätti huomiota. Pysyvä kirjallinen arvo on hänen kaksinäytöksisellä draamallaan Le luthier de Crémone (1876). Oliko Luteruskin viuluntekijöiden sukua?
      ellauri210.html on line 293: Apollinaarinen nauru on monikkoa. Sitä taivutetaan genrejen (runous, tarinat, kronikat, kirjeenvaihto) ja muotojen (proosa/säe, mutta myös "lyyriset ideogrammit"), inspiraation lähteiden (gallialaisesta suonesta fumi-henkeen) ja rekisterien (huumorin, ironia, komedia) mukaan vaikka kankeasti. Se voidaan onnexi tunnistaa riimin erityisistä vaikutuksista, joita selventävät tietyt runoilijan osoittamat tai ehdottamat viittaukset. Runollisen diskurssin, fiktion ja kriittisen diskurssin väliset suhteet ilmentävät käsitetaiteena määritellyn taiteen voimakasta refleksiivistä kubistisen maalauksen mallia (PR ii, 16). Puisevaa, puisevaa. Vähemmän puisevaa lisäinfoa Coppéesta albumissa 326.
      ellauri210.html on line 338:
    6. Picasso was buried on a whim in 1958 in the village of Vauvenargues. V:n markiisi Luc kirjoitti maxiimeja 1700-luvulla.
      ellauri210.html on line 361: Arthur Cravan, the Dadaist poet-boxer, was neither a good poet nor a good boxer, but he was a legendary provocateur. Hemingway, Mailer, and Scorsese: much great American art has been inspired by boxing. How bout Irving? No he was a wrestler. Between 1907 and 1909, Saul Bellow created three paintings—Club Night, Stag at Sharkey’s, Both Members of This Club—that captured boxing’s glories and indignities. The sport provided a powerfully visceral metaphor for the American experience of the twentieth century. Amerikan nyrkki on sittemmin kumauttanut päähän useampia kansoja kuin kehtaa muistella.
      ellauri210.html on line 365: One of them was the Swiss enema Arthur Cravan. Described by one critic as “a world tramp … a traverser of borders and resister of orders,” Cravan traveled the globe in the early 1900s by forging documents and assuming false identities, preening, harassing, and haranguing, as he went. He was hailed by André Breton as a pivotal precursor of Dadaism, and belonged to that category of floating prewar avant-gardists whose legacy resides more in their mode of living than their artistic creations. Indeed, he declared himself anti-art and avowed boxing to be the ultimate creative expression of the modern, American-tinged age. He’s often referred to as a “poet-boxer,” though he wasn’t especially accomplished as either; his real talent appears to have been making a spectacle of himself, in every sense. Publicist rather than a pugilist.
      ellauri210.html on line 367: Cravan’s real name was Fabian Avenarius Lloyd; he adopted myriad pseudonyms and aliases during his short life. He was born in Switzerland, in 1887, to Irish and British parents with whom he had a tumultuous relationship, though he was immensely proud of his aunt Constancez, who was Oscar Wilde’s wife. In his early teens, Cravan came to regard the familial link to the world’s most disreputable genius as proof that he was destined for a life of fabulous infamy.
      ellauri210.html on line 369: That journey began in 1903 when, aged sixteen, he was kicked out of his boarding school for an egregious act of indiscipline—according to some, he hit a teacher—and, inspired by his hero Arthur Rimbaud, he left Switzerland in search of adventure. Over the next several years, Cravan took up with hookers in Berlin, hoboed his way from New York to California, and worked in the engine room of a steamship bound for the South Pacific, jumping ship when it docked in Australia. But it was in Paris that the legend of the man we know as Arthur Cravan—writer, brawler, and hoaxer—was cemented. Within the space of six years, he scandalized polite society, infuriated the avant-garde, slugged it out with one of the greatest heavyweights of all time, and then disappeared without a trace.
      ellauri210.html on line 371: When Jack Johnson fled racially motivated prosecution in the U.S. in 1913, he arrived in Paris to a hero’s welcome. After he’d beaten Jim Jeffries to become the first black heavyweight champion of the world in 1910, he’d been tarred as a threat to social order back home. A film of the fight had been a hit in France but was banned in America for fear that images of a black man schooling a white man in the ring would cause grave insult and incite sedition.
      ellauri210.html on line 379: At the height of his fame and success, while The Importance of Being Earnest (1895) was still being performed in London, Wilde prosecuted the Marquess of Queensberry for criminal libel. The Marquess was the father of Wilde's lover, Lord Alfred Douglas. The libel trial unearthed evidence that caused Wilde to drop his charges and led to his own arrest and trial for gross indecency with men. After two more trials he was convicted and sentenced to two years' hard labour, the maximum penalty, and was jailed from 1895 to 1897. During his last year in prison, he wrote De Profundis (published posthumously in 1905), a long letter which discusses his spiritual journey through his trials, forming a dark counterpoint to his earlier philosophy of pleasure. On his release, he left immediately for France, and never returned to Ireland or Britain. There he wrote his last work, The Ballad of Reading Gaol (1898), a long poem commemorating the harsh rhythms of prison life. What an opportunity for a man of his caliber, one would have thought.
      ellauri210.html on line 381: In the summer of 1914, Cravan began another phase of wandering. In 1916, he found himself in Barcelona where he somehow managed to book himself a high-profile fight against Jack Johnson. Johnson was in the midst of a celebrated stay in Spain, during which he was received by royalty and starred in movies. Photographs from the fight give some idea of the scale of the event, which was held at Barcelona’s huge bullfighting arena La Monumental. What the photos don’t convey is what a mismatch the fight was. Even a ring-rusty, thirty-eight-year-old Johnson was leagues ahead of Cravan. Johnson won with a sixth-round knockout, though it could’ve been over much sooner had he wished it. There are reports that Cravan shook with fear before the contest began, knowing how out of his depth he was. One writer has suggested that “Johnson and Cravan were more collaborators than competitors,” and that the event was a con, just a hype-fueled payday for an aging legend and a flamboyant interloper with no credible chance of a win—the Mayweather-McGregor of its day. Olikos tää se mazi josta toinen nyrkkipelle Heminwau kirjoitti siinä sonniromaanissa?
      ellauri210.html on line 383: The money Cravan earned from the Johnson fight helped him buy his passage out of Europe, and what he thought was safety from the war. In January 1917, he sailed for New York. Dozens of other European artists and intellectuals were making the same journey at the time; one of Cravan’s shipmates was Leon Trotsky, who noted in his diary that he’d met a man who claimed to be related to Oscar Wilde and “who frankly declared that he would rather smash a Yankee’s face in the noble art of boxing than be done in by a German.” Cravan didn’t stay in New York long; just long enough to put several noses metsphorically out of joint. He split his time between sleeping rough in Central Park and hobnobbing with Greenwich Village bohemians. Among them was the poet Mina Loy, with whom Cravan began an intense love affair.
      ellauri210.html on line 385: New York’s first encounter with modern art had come four years earlier with the seminal Armory Show, at which Duchamp’s Nude Descending a Staircase caused an almighty rumpus. This time, Duchamp presented Fountain, the urinal that changed art history. Having witnessed Cravan’s work back in Paris, Duchamp and Picabia invited Cravan to deliver one of his anti-art lectures at the exhibition. He didn’t disappoint. On the day, he stood half cut in front of his audience, swore at them, waved his cock around, and was promptly arrested.
      ellauri210.html on line 387: Loy referred to Cravan as “Colossus.” It was a reference to the size of his ego as much as that of his "physicality". In her autobiography, she recalled that friends thought her mad to get mixed up with such a conceited, obnoxious prig.
      ellauri210.html on line 396: En 1932, André Breton affirme dans une lettre qu'André Gide ne se releva jamais de ces quelques pages de critique désinvolte.
      ellauri210.html on line 434: Ja mun ruokahalu kasvaa tästä vitaalista suihkusta, Et doucher mon appétit par ce plongeon vital,
      ellauri210.html on line 446: Loppuviimexi, kun en voinut hirnua eikä uida, Enfin, ne pouvant hennir, et ne pouvant nager,
      ellauri210.html on line 447: Tutustuin kanssamatkustajiin laivassa, Je fis des connaissances parmi les passagers,
      ellauri210.html on line 478: Dem Bürger fliegt vom spitzen Kopf der Hut, Porvarilta lentää terävästä päästä hattu,
      ellauri210.html on line 480: Dachdecker stürzen ab und gehn entzwei Katontekijät syöxyy alas ja menee kahtia
      ellauri210.html on line 489: Hans Davidsohn war der Sohn des jüdischen Sanitätsrats Hermann Davidsohn und dessen Ehefrau Doris geb. Kempner. Er wurde am Grüner Weg 69 (heute Singerstraße in Berlin-Friedrichshain) geboren. Sein Zwillingsbruder starb während der Geburt. Er war der älteste Sohn und wuchs mit seinen Geschwistern Marie, Anna, Ludwig und Ernst auf. Die Lyrikerin Friederike Kempner war seine Großtante.
      ellauri210.html on line 497: Sein künstlerisches Werk verrät in dieser Zeit einigen Einfluss von ge Stefan">Stefan George. Van Hoddis wurde Ende dieses Jahres „wegen Unfleißes“ von der Universität zwangsexmatrikuliert.
      ellauri210.html on line 501: Provoziert wurde das vor allem durch den tragischen Tod Heyms, als dieser im Januar beim Schlittschuhfahren mit einem Freund ertrank und durch Hoddis unerwiderte Liebe für Lotte Pritzel, der er sein Gedicht Indianisch Lied widmete. Sie war eine deutsche Puppenkünstlerin, Kostümbildnerin und Zeichnerin. Auch Rainer Maria Rilkes Text „Über die Puppen der Lotte Pritzel“, 1921 mit Illustrationen der Künstlerin publiziert, gehört zu den überlieferten Zeugnissen vom Schaffen Lotte Pritzels. Lotte Pritzels gesamtes Werk umfasste weit über 200 Stücke, etwa ein Fünftel der fragilen Figuren ist bis heute erhalten.
      ellauri210.html on line 505: Lotte Pritzel war weder geschäftstüchtig noch ehrgeizig. Auch zeigte sie keinerlei Ambitionen, das Wesen ihrer Puppen näher zu erläutern. Die „gern im Morphiumrausch schaffende Künstlerin“ erklärte allenfalls, ihre so graziös wie verzweifelt wirkenden Gestalten seien "Geschöpfe ihrer selbst" bzw. "Material gewordene innere Visionen". Zarte Wachs- und Stoffgebilde von raffinierter Eleganz, denen immer ein kindlich-verderbter Zug anhaftete, wie manchen Gestalten von Beardsley – fern vom Obszönen und dadurch umso reizvoller, sogar für solide Käufer. In den 1930er Jahren zog sich Lotte Pritzel, die vermutlich ein Elternteil jüdischen Glaubens hatte, aus der Öffentlichkeit zurück. Sie hatte einen Arzt geheiratet und die hatten eine Tochter Irmelin Rose. Sie starb 1952.
      ellauri210.html on line 507: Wegen zunehmender Konflikte mit seiner Familie zog er sich Anfang September selbst in die Kuranstalt in Wolbeck bei Münster zurück, die er Mitte Oktober aber „fluchtartig“ verließ, um nach Berlin zurückzukehren. Hier wurde er derart auffällig, dass er Ende Oktober in die Heilanstalt „Waldhaus“ in Nikolassee bei Berlin verbracht werden musste, so dass sich Erwin Loewenson an einen langjährigen Freund von Kurt Hiller, den Psychiater Arthur Kronfeld in Heidelberg, mit der Bitte um Unterstützung wandte. Unter dem Titel Gewaltsam ins Irrenhaus war diese Zwangseinweisung Anlass für ein Medienecho – zu einer Zeit allerdings, als van Hoddis schon aus der Anstalt „entwichen“ war. Außerdem studierte er noch die griechische Mythologie und deren Fabelstrukturen. Jedoch hörte er vor dem Ausbruch seiner Krankheit im Herbst 1914 völlig mit der Nutzung der mythologischen Terminologie auf.
      ellauri210.html on line 509: Nach Aufenthalten in Paris, München und Heidelberg kehrte er völlig mittellos nach Berlin zurück. 1914 hielt er seinen letzten Vortrag im Neuen Club. Ab 1915 war van Hoddis in ständiger ärztlicher Behandlung und wurde privat gepflegt. In diesem Jahr starb sein Bruder Ludwig als Soldat im Ersten Weltkrieg, dessen Tod nahm er allerdings aufgrund seiner wachsenden Umnachtung nicht groß zu Kenntnis. Nach dem Krieg konnte van Hoddis’ Bruder Ernst nicht mehr Fuß fassen und emigrierte nach Palästina.
      ellauri210.html on line 511: Im Jahr der nationalsozialistischen „Machtergreifung“ 1933 emigrierte van Hoddis’ Mutter mit seinen Schwestern Marie und Anna ebenfalls nach Palästina. Van Hoddis mussten sie aufgrund seines Zustandes zurücklassen. Am 29. September 1933 wurde van Hoddis in die „Israelitischen Heil- und Pflegeanstalten“ Bendorf-Sayn bei Koblenz verlegt. In dieser Anstalt wurden ab 1940 der größte Teil von jüdischen psychiatrischen Patienten im deutschen Reich konzentriert. Zu diesem Zeitpunkt war Hoddis wegen seiner hebephrenen Schizophrenie im Endstadium nicht mehr ansprechbar.
      ellauri210.html on line 513: Er baute in den letzten Jahren körperlich immer mehr ab und verhielt sich (im Vergleich zu anderen Patienten) verhältnismäßig unauffällig, grüßte Tiere, die er beim Spazieren traf, spielte Schach und rauchte viel. Sein Umfeld sowie seine Umgebung nahm er nicht mehr wahr. Am 30. April 1942 wurde er von dort in den Distrikt Lublin im von der Wehrmacht besetzten Polen deportiert und – höchstwahrscheinlich im Vernichtungslager Sobibór – im Mai oder Juni desselben Jahres im Alter von 55 Jahren ermordet. Gute Wahl, Lotte.
      ellauri210.html on line 516: Morgens Morjens
      ellauri210.html on line 521: Hellklingend laut geschmeidig über die eherne Ebene der Stadt. Kaikuu kovaa kirkkaan notkeana yli stadin vaskisen tasangon.
      ellauri210.html on line 522: Die Morgensonne rußig. Auf Dämmen donnern Züge. Nokinen aamuaurinko. Junat jyrisevät padolla.
      ellauri210.html on line 523: Durch Wolken pflügen goldne Engelflüge. Pilven halki kyntää kultainen enkelparvi.
      ellauri210.html on line 528: Viele Weiber siehst du und Mädchen zur Arbeit gehn. Naisia ja tyttöjä näkyy paljon töihin menossa.
      ellauri210.html on line 530: Glieder zur Liebe geschaffen. Lempeen luodut jäsenet.
      ellauri210.html on line 537: Singen Lerchen. Laulaa kiurut.
      ellauri210.html on line 546: Stänger och hjul
      ellauri210.html on line 575: Kurt Hiller (* 17. August 1885 in Berlin; † 1. Oktober 1972 in Hamburg) war ein deutscher Schriftsteller, pazifistischer Publizist und Aktivist der ersten Schwulenbewegung. Er kämpfte lebenslang für einen schopenhauerschen und antihegelianisch begründeten Sozialismus, für Frieden und sexuelle Minderheiten.
      ellauri210.html on line 576: Kurt Hiller wurde in Berlin als Sohn eines jüdischen Fabrikanten geboren, sein Großonkel mütterlicherseits war der SPD-Reichstagsabgeordnete Paul Singer. Hiller machte 1903 sein Abitur als Primus Omnium am Askanischen Gymnasium in Berlin. Danach studierte er an der Berliner Universität Rechtswissenschaft bei Franz von Liszt und Philosophie bei Georg Simmel. Im November 1907 wurde Hiller als Externer an der Ruprecht-Karls-Universität Heidelberg vom Juristen Karl von Lilienthal mit der Dissertation Die kriminalistische Bedeutung des Selbstmordes zum Dr. jur. promoviert. Die Dissertation war der Teil einer rechtsphilosophischen Arbeit unter dem Titel Das Recht über sich selbst, für die Hiller in Berlin keine Anerkennung fand, und in der er die Forderung aufstellte, das Strafrecht müsse die Selbstbestimmung des Menschen stärker berücksichtigen.
      ellauri210.html on line 578: Ab 1904 war Kurt Hiller mit dem ebenfalls literarisch engagierten Medizinstudenten Arthur Kronfeld befreundet, über den er das Denken des Göttinger Philosophen Leonard Nelson kennenlernte. Über Kronfeld trat deswegen im Juli 1908 Magnus Hirschfeld an ihn heran. Es entstand ein Kontakt, der in den folgenden fünfundzwanzig Jahren ein intensives Engagement Hillers im Wissenschaftlich-humanitären Komitee (WhK) zur Folge hatte. Auch dem Institut für Sexualwissenschaft war Hiller aktiv verbunden.
      ellauri210.html on line 580: In Berlin wurde Kurt Hiller als freier Schriftsteller zum frühen Pionier des literarischen Expressionismus: 1909 gründete er mit Jakob van Hoddis als ein Gründungsmitglied die Vereinigung Der Neue Club, zu dem bald auch Georg Heym und Ernst Blass stießen. Gemeinsam mit ihnen und unterstützt von bekannteren Künstlern wie Tilla Durieux, Else Lasker-Schüler und Karl Schmidt-Rottluff wurden sogenannte „Neopathetische Cabarets“ veranstaltet. Nachdem Hiller sich aus dem Club zurückgezogen hatte, gründete er mit Blass das literarische Cabaret GNU. Für die Zeitschriften PAN und Der Sturm schrieb er zahlreiche Beiträge, ebenso wie für Franz Pfemferts Aktion, bei deren Gründung er 1911 auch mitwirkte. Nachdem Hiller – wahrscheinlich über die Vermittlung Kronfelds, der seit 1908 in Heidelberg lebte – 1911 in der Beilage Literatur und Wissenschaft der regionalen Heidelberger Zeitung schon Die Jüngst Berliner vorgestellt hatte, publizierte er 1912 im Heidelberger Verlag von Richard Weissbach die erste expressionistische Lyrikanthologie Der Kondor.
      ellauri210.html on line 582: In der Novemberrevolution versuchte er als Vorsitzender des von ihm mitgegründetem Politischen Rates geistiger Arbeiter, Einfluss auf die Politik zu nehmen. Diesem Engagement lag sein als Korrekturmodell zur Demokratie konzipiertes Ideal einer „Logokratie“ zu Grunde, das – anknüpfend an Platons Idee der „Philosophenkönige“ – die politische Herrschaft zwischen dem gewählten Parlament und einem Ausschuss der geistigen Elite und damit den Intellektuellen teilen sollte („elliptische Verfassung“).
      ellauri210.html on line 583: 1919 gründete Kurt Hiller zusammen mit Armin T. Wegner den Bund der Kriegsdienstgegner (BdK), dem 1926 auch die renommierte Pazifistin Helene Stöcker beitrat. 1920 trat er der Deutschen Friedensgesellschaft bei, zu deren linkem Flügel er gehörte. Hier trat er dafür ein, dass sich der deutsche Pazifismus an der Sowjetunion orientieren müsse, obwohl er deren Leninismus sehr kritisch gegenüberstand. Da die Mehrheit aber auf das bürgerlich-demokratische Frankreich ausgerichtet blieb, kam es zu heftigen Konflikten in der DFG, die eskalierten, als Hiller in kommunistischen Blättern den bürgerlichen Pazifisten Friedrich Wilhelm Foerster und Fritz Küster vorwarf, sie würden sich von den Franzosen bezahlen lassen – eine Unterstellung, die den zahlreichen rechten Gegnern der deutschen Friedensbewegung reichlich Munition für ihre Polemik gab. Max Jakobsson schrieb bekummert an Peter Panther:
      ellauri210.html on line 585: „Ich fürchte, dass es mit mir und Kurtchen Hiller nicht mehr lange währen wird. Es ist nicht zu sagen, was dieser arme Homosaxone sich an Hysterie, Verfolgungswahn, Eitelkeit, Empfindlichkeit, Anmaßung und Geschmacklosigkeit brieflich leistet.“
      ellauri210.html on line 588: Am Anfang desselben Jahres veröffentlichte Hiller in der Weltbühne einen Aufsatz, den er zunächst für eine ausländische Tageszeitung verfasst hatte und in dem er Bewunderung für den „Kraftkerl Mussolini“ (Mussolini und unsereins, 12. Januar 1926) äußerte. Am „Duce“ faszinierte ihn die kühne Ästhetik seiner öffentlichen Auftritte und vor allem die schlagkräftige politische Durchsetzungskraft, die so gar nichts von der oft zähen Kompromisspolitik der mittleren Weimarer Republik hatte.
      ellauri210.html on line 589: „Demokratie heißt: Herrschaft jeder empirischen Mehrheit; wer wollte bestreiten, daß die Mehrheit des italienischen Volkes seit langem treu hinter Mussolini steht? […] Mussolini, man sehe sich ihn an, ist kein Kaffer, kein Mucker, kein Sauertopf, wie die Prominenten der linksbürgerlichen und bürgerlich-sozialistischen Parteien Frankreichs und Deutschlands und anderer Länder des Kontinents es in der Mehrzahl der Fälle sind; er hat Kultur. […] Wenn ich mich genau prüfe, ist mir Mussolini, dessen Politik ich weder als Deutscher noch als Pazifist noch als Sozialist ihrem Inhalt nach billigen kann, als formaler Typus des Staatsmannes deshalb so sympathisch, weil er das Gegenteil eines Verdrängers ist. Ein weltfroh-eleganter Energiekerl, Sportskerl, Mordskerl, Renaissancekerl, intellektuell, doch mit gemäßigt-reaktionären Inhalten, ist mir lieber, ich leugne es nicht, als ein gemäßigt-linker Leichenbitter, der im Endeffekt auch nichts hervorbringt, was den Mächten der Beharrung irgend Abbruch tut.“
      ellauri210.html on line 591: Bei aller unkritischer Faszination von Mussolini warb Hiller kurz darauf dafür, bei den Reichstagswahlen die KPD zu wählen. Enttäuscht von der SPD, für die er vorher noch eingetreten war, schrieb er im Mai 1928 in der Weltbühne, nunmehr müsse man trotz aller Vorbehalte „in den kommunistischen Apfel … beißen: Er ist sauer, aber saftig“.
      ellauri210.html on line 596: Hiller lähti 1934 karkuun Hitleriä t-viivan puutteessa. Nach der Machtübernahme der Nationalsozialisten wurde Hiller, der als Pazifist, Sozialist, Jude und Homosexueller den Nazis verhasst war, insgesamt dreimal verhaftet, in den Konzentrationslagern Columbia-Haus, Brandenburg und Oranienburg inhaftiert und schwer misshandelt. Nach seiner Entlassung 1934, die auf hohe Fürsprache von Rudolf Heß hin zustande kam,[10] floh er nach Prag und 1938 weiter nach London. Im Exil gründete er den Freiheitsbund Deutscher Sozialisten und die Gruppe Unabhängiger Deutscher Autoren.
      ellauri210.html on line 598: Als Hans Giese 1949 ein neues WhK gründen wollte und dann die Gesellschaft für Reform des Sexualstrafrechts e. V. gründete, arbeitete Hiller einige Monate mit.[11] 1955 kehrte Hiller nach Deutschland zurück, ließ sich in Hamburg nieder und versuchte dort 1962, das WhK neu zu gründen. Er blieb dabei aber isoliert und der Versuch scheiterte.[5] Des Weiteren gründete er – weitgehend ohne Echo – einen Neusozialistischen Bund und unabhängige Zeitschriften (vgl. lynx). Die Erklärung des Neusozialistischen Bundes gegen Angriffskrieg wurde u. a. von Ossip K. Flechtheim, Karlheinz Deschner und Martin Niemöller unterstützt. In der Schweizer Zeitschrift Der Kreis publizierte Hiller rund ein Dutzend Gedichte und ebenso viele Artikel, meist unter dem anagrammatischen Pseudonym Keith Llurr.
      ellauri210.html on line 604: Les voyages interplanétaires semblent être l'un des tous premiers pas vers le soi-disant « progrès scientifique » et pourtant en dernière analyse, il ne s'agit que d'un agrandissement du territoire mis à la disposition de l'homme.
      ellauri210.html on line 627: Kun Arp puhui saksaa, hän käytti itsestään nimeä "Hans", ranskaa puhuessaan "Jean". Moni luulee, että hän oli alkujaan Hans ja muutti myöhemmin nimensä Jeaniksi, mutta se ei pidä paikkaansa. Arpin äiti oli ranskalainen, Marie-Joséphine Koeberle, isä saksalainen, Jürgen Wilhelm Arp, kotoisin Wendtorfista Schleswig-Holsteinista. Arp syntyi Ranskan-Preussin sodan jälkeen, jolloin Ranskan palautettua alueen Saksalle sen nimi oli Elsass-Lothringen. Kun alue jälleen ensimmäisen maailmansodan päättyessä siirtyi Ranskalle, asukkaiden oli muutettava nimensä ranskalaisiksi ja Hansista tuli uudestaan Jean.
      ellauri210.html on line 640: Arpin ensimmäinen vaimo, taiteilija Sophie Taeuber-Arp, kuoli Zürichissä 13.1.1943. Vuonna 1959 hän avioitui taiteenkerääjä Marguerite Hagenbachin kanssa.
      ellauri210.html on line 654: l'aigle a des gestes de vide présumé kotkalla on pöyhkeän tyhjän eleitä
      ellauri210.html on line 664: échange sa canne contre une baguette vaihtaa keppinsä patonkiin
      ellauri210.html on line 702: Koko elämänsä aikana Savinio sävelsi viisi oopperaa ja kirjoitti vähintään 47 kirjaa, mukaan lukien useita omaelämäkertoja ja muistelmia. Hän myös kirjoitti ja tuotti laajasti teoksia teatterille. Hänen työnsä saivat ristiriitaisia arvioita hänen elinaikanaan, usein johtuen liian laaja-alaisesta modernististen tekniikoiden käytöstä. Hän sai vaikutteita ja oli Apollinairen , Picasson, Jean Cocteaun, Max Jacobin ja Fernand Légerin aikalainen, ja hänellä oli kova yritys mukaan surrealistiseen liikkeeseen.
      ellauri210.html on line 711: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5903565737c5815c0ce6499f/1495810989132-592YXMWXLWW7H602GTBN/1924%2C+Autoritratto+con+fratello.jpg?format=750w" width="30%" />
      ellauri210.html on line 714: Piha-Antero kiinnittää huomioo että isoveli Jorgon kuvat pursuu patafyysisiä genitaaleja. On torneja, katakombeja, tunneliin syöxyviä junia, röhnöttäviä naisia, sojottavia miehiä, uimakoppeja, halaavia hevosia, pahentuneita banaaneja työntymässä marmoriseen torsoon, käärmeitä, miekkoja ojossa ja puoliveteessä, kakasti tursuavia hevonhäntiä, you name it. Se on modernia, mutta myös hyvin hyvin vanhanaikaista.
      ellauri210.html on line 737: Sommes debordes. Egorgeons enfant. Repassez plus tard.

      ellauri210.html on line 749: Jacques Pierre Vaché, né à L'Orient le 7 septembre 1895 et mort à 23 ans à Nantes le 6 janvier 1919, etait un wannabe écrivain et dessinateur français. Il n'a laissé pour toute œuvre qu'une série de lettres, quelques textes et quelques dessins. Le ton de son œuvre est volontairement provocateur, pacifiste voire anti-militariste, haine des bourgeois, des conventions et de l'armée. Quatre jeunes hommes faisaient paraître une revue ayant pour titre En route mauvaise troupe, en hommage à Paul Verlaine. Varmaan hinureita kaikki.
      ellauri210.html on line 751: Appelé au front lors de la Première Guerre mondiale, il en revient blessé et profondément marqué. Il est blessé aux jambes le 25 septembre 1915 à Tahure, à la suite de l'explosion d'un sac de grenades pendant la Bataille de Champagne (1915). Pacifiste et anarchiste, il est dégouté par la guerre. Sa personnalité a exercé une profonde influence sur André Breton qu'il rencontre pendant sa convalescence. Peu de temps après le conflit, Jacques Vaché meurt par overdose d'opium dans un hôtel nantais à l'âge de 23 ans.
      ellauri210.html on line 769: En 1928, Benjamin Péret écrit un ouvrage au titre basé sur une contrepèterie : Les Rouilles encagées. Le livre est saisi et interdit jusqu'en 1954 où l'éditeur Éric Losfeld publie, à tirage limité à cent exemplaires, une édition illustrée par des dessins d’Yves Tanguy. Une nouvelle édition publiée en 1970 sera de nouveau interdite jusqu'en 1975.
      ellauri210.html on line 771: Les Couilles Enragées (Eng: Mad Balls) is a book by Benjamin Péret written in 1928.. Eventually published under a pseudonym in 1954 by Eric Losfeld as Les Rouilles Encagees, Mad Balls is an explosion of Péret's virulent anti-religiousness and erotic delirium. It featured seven explicit illustrations by Yves Tanguy.
      ellauri210.html on line 773: Raymond Georges Yves Tanguy, né le 5 janvier 1900 à Paris et mort le 15 janvier 1955 à Woodbury (Connecticut, États-Unis), est un peintre et dessinateur surréaliste français, naturalisé américain.
      ellauri210.html on line 780: The novel starts in Spain in 1939, during the Spanish civil war, when Tanguy is forced to flee the country with his mother because of her left wing political affiliations. They find themselves in France, which is no less hostile. Forsaken by his father, Tanguy and his mother are arrested by the police and sent off to a camp for political refugees where life is difficult and they face many a hardship and insult. Finally able to escape, Tanguy's mother now decides to flee to London. In order to escape unnoticed from France, they must travel separately and Tanguy is thus separated from his mother. Discovered by the German troops he is packed off to another concentration camp where he endures a life of hunger, cold and forced physical labour that break his body and spirit, the only respite being in a young German pianist who befriends him and reminds him time and again not to hate for hatred breeds nothing but hatred. LOL.
      ellauri210.html on line 782: After the war, Tanguy is sent back to Spain, Barcelona where he learns that his grandmother has recently passed away and there is no one else to take care of him. He is sent to a reformation school for juvenile delinquents and orphans, run by priests who are no less cruel and sadist than the Nazi "kapos." Bitter, Tanguy believes they are worse than the Nazis because these priests hide their sadism behind the facade of religion and confession, but that makes their sin no less. He succeeds in escaping along with a "companion," but is forced to separate from his as well. This time around, he finds himself in a school run by a group of priests but unlike the reformation school, here, Tanguy is able to grow, learn and live comfortably. It is here, that he truly flourishes and finds friends and solace. But he is still not completely at peace and sets off again in search of the parents who had abandoned and forsaken him to such a bitter destiny. He does find them eventually, but only to realise that the years of hardship and horror experienced by him have built an impenetrable barrier between them. He is no longer a left wing radical like them. He has learned not to hate the capos. Don't get mad get even. LOL.
      ellauri210.html on line 784: Ja vielä 1 Tanguy: Tanguy is a 2001 French black comedy by Étienne Chatiliez. When he was a newborn baby, Edith Guetz thoughtlessly told her son Tanguy : "If you want to, you can stay at home forever". 28 years later, the over-educated university teacher of Asian languages and womanizer leads a successful and wealthy life... while still living in his parents' home. Father Paul Guetz longs to see his son finally leave the nest, a desire that his wife shares. Edith finally agrees and the pair unite to make Tanguy's life at home miserable. However, they don't know that Tanguy isn't the type of guy who easily gives up. The word Tanguy became the usual term to designate an adult still living with his parents.
      ellauri210.html on line 802: et les prêtres ne vendangeaient plus que leur propre crottin Ja papit ei enää kaupitellet muuta kuin omaa kökköään
      ellauri210.html on line 831: The word “Dada” brings to mind an international range of extreme modernist antics. The book’s title is something of a publicist’s misnomer. Jacques Rigaut is the only confirmed suicide among the group, and while Jacques Vache did die of a drug overdose, many, including author Michel Leiris, claimed that his death was accidental, characterized as deliberate by those aiming to enhance Vache’s cultural cache. Arthur Cravan and Julian Torma simply disappeared, wandering into, rather than jumping towards, the cracks of avant-garde history. Of the four only Rigaut is genuinely obsessed with themes of self-destruction.
      ellauri210.html on line 833: Tristan Tzara captured the inspired lunacy in his 1921 Dada Manifesto on Lukewarm Love. Marcel Duchamp’s “Readymades,” or Francis Picabia’s canvases of human figures as functionless machines belong here. Dada began as a limited franchise, with key outposts in Zurich, Berlin, Paris, and New York. Preceding the Surrealist movement by several years, and often inspired by the Communist Party (though not tied to it), its origins lay in a militant nostalgia for a pre-war lost Eden. Dadaists sought “an art based on fundamentals to cure the madness of the age and a new order of things that would restore the balance between heaven and hell." (Jean Arp).
      ellauri210.html on line 835: The selections from Cravan, Vache, and Torma reveal a broadly defined set of interests — the new excitement of the metropolis (particularly New York), the frustrations of avant-garde badinage, the bitterness of literary rivalry, the torpor induced by middle-class life.
      ellauri210.html on line 855: ges.genius.com/6381ba1dd9a1af0c36a6f8b2393d6999.600x518x1.jpg" />
      ellauri210.html on line 865: Dandy désargenté, vivant chez ses parents, il devient un grand consommateur d’opium, de cocaïne et d'héroïne. En 1922, il rejoint Tristan Tzara et quitte les surréalistes.
      ellauri210.html on line 873: Jacques Rigaut est à bien des égards un précurseur d'une forme d'écriture fragmentaire, comme Gunnar Bärlund, nej jag ville säga Gunnar Björling. GB's stod stod häromdagen framför St Pauls kyrka, näverna uppe, med en gul yllemössa på huvudet.
      ellauri210.html on line 880: French poet Jacques Rigaut said, "Don't forget that I cannot see myself. That my role is limited to being the one who looks in the mirror." Rate it: (3.00 / 2 votes) Silti vitun monet kynäilijät sitä yrittävät. Näytin siltä ja tältä, ne sanovat. Carl Erik Carlson ei koskaan kazonut izeänsä peiliin, paizi kammatessaan tukkaansa.
      ellauri210.html on line 889: Le jour se lève, ça vous apprendra, Éditions Cent Pages, Coll. Cosaques, 2009.
      ellauri210.html on line 891: Agence Générale du Suicide, suivi de Lord Patchogue, Je serai sérieux comme le plaisir, Roman d'un jeune homme pauvre, Pensées et aphorismes. Voix d'encre, 2015, Montélimar.
      ellauri210.html on line 893: Creme tangerine and montelimat
      ellauri210.html on line 894: A ginger sling with a pineapple heart
      ellauri210.html on line 898: (George Harrison)
      ellauri210.html on line 911: Kolmen viiva kolmentoista vuoden ikäinen enfant muodostaa vaihe vaiheelta kunnioituksen pallopelin sääntöjä kohtaan. Joan Piaget, joka on kirjoittanut tästä merkittäviä teoksia, kuten: Le Jugement moral chez l'enfant (1982), onnistuu luettelemaan niistä kolme, jotka reagoivat olennaisesti erilaiseen käyttäytymiseen ja seuraavat toisiaan muuttumattomalla tavalla. 1. on motorinen säännön totteleminen puhtaasti ja yksinkertaisesti, joka vastaa seitsemän vuoden ikää jonka preverbaalinen älykkyys on enemmän tai vähemmän riippumaton kaikista sosiaalisista suhteista. 2. on pakkosääntö, joka vastaa seitsemän-yhdentoista vuoden ikää, joka perustuu pikkuisen yksipuoliseen kunnioitukseen, joka saa tilauksen ilman mahdollista vastausta, eli perseennuolentaan, ja 3. rationaalinen sääntö, yhdentoista vuoden iästä lähtien, joka sääntö muodostuu keskinäisen kunnioituksen perusteella. Sikäli kuin koko aikuisen sosiaalinen peli pyrkii toistamaan yhdessä mittakaavassa ikimuistoisen ja yleismaailmallisen marmoripelin mekanismia, on selvää, että harvat ihmiset nousevat peliteoreettiseen 3. vaiheeseen, vaan jäävät tohon 2-vaiheen matomaiseen tottelemiseen. Mutta ei M. Pervert! Sillä oli jalka oikealla, jalka vasemmalla, kolmas jalka ääliöiden perseessä!
      ellauri210.html on line 913: Auteur de recueils de poèmes, parmi lesquels Paroles (1946), il devint un poète populaire grâce à son langage familier et à ses jeux sur les mots. Ses poèmes sont depuis lors célèbres dans le monde francophone et massivement appris dans les écoles françaises.
      ellauri210.html on line 917: En 1922, il retourne à Paris et y vivote en faisant de petits métiers. Avec Yves Tanguy, il fréquente également la Maison des amis des livres, rue de l'Odéon, tenue par Adrienne Monnier, qui leur fait découvrir la littérature et des personnalités comme André Breton et Louis Aragon. Il est hébergé de 1924 à 1928 par Marcel Duhamel qui s'est installé au 54 de la rue du Château près de Montparnasse — Duhamel dirige l’hôtel Grosvenor qui appartenait à son oncle et qui est sis non loin de là.
      ellauri210.html on line 918: L'appartement de la rue du Château devient l'endroit de rencontre du mouvement symboliste et surréaliste. C'est en fait un logement collectif qui accueille tous les amis désargentés de Duhamel : Raymond Queneau, Yves Tanguy.
      ellauri210.html on line 991: En 1932, à l'initiative du communiste Paul Vaillant-Couturier, Jacques Prévert est sollicité par le groupe Octobre pour écrire des textes contestataires d’agitation-propagande. Sa verve, son humour, son aisance à rédiger très rapidement sur des sujets d’actualité brûlants, font la notoriété du groupe. Le plus célèbre de ces textes, La Bataille de Fontenoy, présenté en 1933 aux Olympiades internationales du théâtre ouvrier à Moscou, devant Staline), se moque des hommes politiques de l’époque.
      ellauri210.html on line 992: À l'été 1932, la troupe est invitée à Moscou d'où Jacques Prévert ne revient pas militant communiste. Toute sa vie, Jacques Prévert témoigne d'un engagement politique sincère. Surréaliste inclassable, certains observateurs n'hésitent pourtant pas à l'apparenter au courant libertaire : anarchiste de cœur, Prévert se dit « rêveur » ou « artisan » plutôt que « poète ».
      ellauri210.html on line 1055: ges/paintings/the-enigma-of-hitler.jpg" width="100%" />
      ellauri210.html on line 1060: Vuonna 1929 Dalí tutustui moniin surrealismin merkkihenkilöihin, joiden joukossa oli runoilija Paul Éluard vaimonsa Galan kanssa. Erottuaan miehestään vuonna 1932 Galasta tuli Dalín muusa ja manageri; naimisiin he menivät vasta 1958. Dalín menestyksen tärkeänä osana on pidetty Galan liikevainua ja hänen ideoimiaan mainostemppuja.
      ellauri210.html on line 1072: Yhdysvalloissa vietetty aika toi Dalílle aiempaakin suurempaa menestystä. Hänen näyttelynsä kiersi maan suurimmissa kaupungeissa, ja hän julkaisi omaelämäkertansa, josta tuli myyntimenestys. Hän teki yhteistyötä Walt Disneyn kanssa: he suunnittelivat surrealistista piirroselokuvaa Destino, mutta tuotanto keskeytettiin ja elokuva valmistui vasta vuonna 2003. Eivät varmaan päässeet yhteisymmärryxeen vizeistä.
      ellauri210.html on line 1082: ges.com/img/print/posters/salvador-dali-pyhaen-antoniuksen-kiusaus-the-temptation-of-st-anthony-noin-1946_a-G-336940-0.jpg" />
      ellauri210.html on line 1100: Jean Ferry, de son vrai nom Jean André Medous et devenu, en 1910, Jean-André Lévy, né le 16 juin 1906 à Capens (Haute-Garonne), mort le 5 septembre 1974 à Créteil, est un scénariste et écrivain français, exégète de Raymond Roussel, neveu de l'éditeur et écrivain José Corti. Il fut satrape du Collège de 'Pataphysique et « invité d'honneur » de l'Oulipo en 1972.
      ellauri210.html on line 1103: Queneaun mukaan potentiaalisuus on kaiken kirjallisuuden perusluonne. OuLiPo-kirjailijat etsivät uusia muotoja ja rakenteita kuin Jussi Jurkka sekä leikkivät kielellä. Tunnettuja OuLiPo-kirjailijoita ovat Italo Calvino (1923-1985) ja Georges Perec (1936-1982). Tästä taisi pikku-Make Eskelinen puhua.
      ellauri210.html on line 1111: Educated by governesses, tutors, and nuns, she was expelled from two schools, including New Hall School, Chelmsford, for her rebellious behaviour, until her family sent her to Florence, where she attended Mrs Penrose's Academy of Art. She also, briefly, attended St Mary's convent school in Ascot. In 1927, at the age of ten, she saw her first Surrealist painting in a Left Bank gallery in Paris and later met many Surrealists, including Paul Éluard. Her father opposed her career as an artist, but her mother encouraged her. She returned to England and was presented at Court, but according to her, she brought a copy of Aldous Huxley's Eyeless in Gaza (1936) to read instead.
      ellauri210.html on line 1113: In 1936 Carrington saw the work of the German surrealist Max Ernst at the International Surrealist Exhibition in London and was attracted to the Surrealist artist before she even met him. In 1937 Carrington met Ernst at a party held in London. The artists bonded and returned together to Paris, where Ernst promptly separated from his wife.
      ellauri210.html on line 1115: Between 1937–1938 Carrington painted a Self-Portrait, where she is perched on the edge of a chair in this curious, dreamlike scene, her hand outstretched toward a prancing hyena and her back to a tailless rocking horse flying behind her. The hyena depicted in Self-Portrait (1937–38) joins both male and female into a whole, metaphoric of the worlds of the night and the dream. The symbol of the hyena is present in many of Carrington's later works, including "La Debutante" in her book of short stories The Oval Lady.
      ellauri210.html on line 1117: With the outbreak of World War II Ernst, who was German, was arrested by the French authorities for being a "hostile alien". Soon after the Nazis invaded France, Ernst was arrested again, this time by the Gestapo, because his art was considered by the Nazis to be "degenerate". Fucking West and East Germans, same huns and hyenas on both sides!
      ellauri210.html on line 1119: After Ernst's arrest Carrington was devastated and her delusions led to a psychotic break and she was admitted into an asylum. Three years after being released from the asylum and with the encouragement of André Breton, Carrington wrote about her psychotic experience in her memoir Down Below. Nyrkissä Leonora kokkasi Andrelle hyviä sapuskoita.
      ellauri210.html on line 1121: Meanwhile, Ernst had married Peggy Guggenheim in New York in 1941. That marriage ended a few years later. Ernst and Carrington never resumed their relationship.
      ellauri210.html on line 1122: Carrington was adopted as a femme-enfant by the Surrealists because of her rebelliousness against her upper-class upbringing. Carrington was interested in presenting female sexuality as she experienced it, rather than as that of male surrealists' characterization of female sexuality. Some of her works are still hanging at James' former family home, currently West Dean College in West Dean, West Sussex.
      ellauri210.html on line 1123: She later married Emerico Weisz (nicknamed "Chiki"), born in Hungary in 1911. Chiki Weisz died 17 January 2007, at home. He was 97 years old. Together they had two sons: Gabriel, an intellectual and poet, and Pablo, a doctor and Surrealist artist. Leonora Carrington died on 25 May 2011, aged 94, in a hospital in Mexico City as a result of complications arising from pneumonia. In 2015, Carrington was honoured through a Google Doodle commemorating her 98th birthday.
      ellauri210.html on line 1125: ges/leonora-carrington/the-last-fish-1974.jpg!PinterestSmall.jpg" height="400px" />
      ellauri210.html on line 1126: ges/leonora-carrington/i-want-to-be-an-insect-1960.jpg!PinterestSmall.jpg" height="400px" />
      ellauri210.html on line 1136: Ses premiers poèmes écrits à quatorze ans furent aussitôt admirés par les surréalistes. Elle séduit André Breton et Paul Éluard par « le merveilleux de sa poésie et sa personnalité de femme-enfant. » Ils voient dans ses écrits « la véritable illustration du langage automatique par excellence ».


      ellauri210.html on line 1150: Au cours de la guerre et jusqu'à la fin des années 1950, elle cesse de publier. Elle travaille dans des crèches, et co-traduit avec son mari Pierre Fridas plusieurs livres de Níkos Kazantzákis comme Alexis Zorba ou La Liberté ou la mort. Elle se remet ensuite à écrire, des poèmes et des romans, en opposition avec l'orthodoxie surréaliste. Ces textes sont toutefois inclassables. Brelin le frou, ou le portrait de famille (1975) décrit des personnages vivant selon des règles fantaisistes. Sur les dessins de l'auteur, ils ont la particularité de porter une coiffe à l'image de leur sexe. Les nouvelles de Mon cœur les écoute (1982) font montre d'un humour poétique proche de celui d'Henri Michaux ou de Joyce Mansour. Elle est également connue pour ses dessins et ses « tentures », des œuvres plastiques réalisées à l'aide de morceaux de tissu de couleur découpés.
      ellauri210.html on line 1154: ges.gr-assets.com/authors/1489312181p8/534203.jpg" />
      ellauri210.html on line 1167: Dès l'âge de quinze ans, Jean-Pierre Duprey compose ses premiers poèmes. Il part pour Paris en 1948 sur l'invitation d'André Breton et participe au mouvement surréaliste. Au cours de l'été 1948, il rencontre, en Normandie, Jacqueline Sénart qui deviendra sa femme et partagera sa vie jusqu'à la fin. Il figure sur les photographies du groupe surréaliste prises par Man Ray en 1953 au café de la place Blanche[réf. nécessaire]. Näistä Brétonin loppupään kirotuista oppilaista tulee vähän mieleen Jaakko Hintikka ja sen sekundaoppilaiden sukupolvet: L. Carlson, E. Saarinen, Mike Hand, Gabriel Sandu.
      ellauri210.html on line 1171: Arrêté et passé à tabac après avoir uriné sur la tombe du Soldat inconnu en protestation contre la guerre d'Algérie (the anglo-saxon page does not mention his motivation), il est emprisonné, puis interné à l'hôpital Sainte-Anne en juillet 1959.
      ellauri210.html on line 1173: Three days before his death, he said calmly to a friend: "I am allergic to this planet". He wrote his final book in 1959 and upon completion, he asked his wife to send the manuscript to Breton. When she returned from the post office, she found him dead; he had hanged himself on the main beam of his studio. Another exit in the style of David Foster Wallace. Did he give a damn to how his wife might have taken it? Well maybe she was relieved. Asta is allergic to Miryam's kitty Chico but bears it, taking antihistamines. When she has had a bad day, she curls up in her room with Kitty in her lap.
      ellauri210.html on line 1189: En ses tours de cent visage. Ja sen satakasvoisille kierteille.
      ellauri210.html on line 1191: Visage de derrière les loups Kasvot sutten ahterista
      ellauri210.html on line 1198: Le visage de derrière les loups, Sutten peränaamat,
      ellauri210.html on line 1203: Frappe le visage, frappe Istu naamalle, lyö
      ellauri210.html on line 1204: Le visage lisse comme une glace ; kasvoja sileitä kuin jää;
      ellauri210.html on line 1206: Passe le couteau sur ton visage, Pistä veizi naamaasi,
      ellauri210.html on line 1207: Prends ta vie par les deux bouts Ota hengestäsi niska peffa kii
      ellauri210.html on line 1226: The French essayist Michel Eyquem de Montaigne’s famous tome Les Essais became celebrated in its age, even being quoted by William Shakespeare in The Tempest. At the core of the collection of writings was “De l’amitie” (“On Friendship”). La Boetie enjoyed a certain level of fame, achieved through political discourses, when he met Montaigne around 1557 and the two would spend four years together, at which time the principles of civil disobedience in matters of love became instilled in Montaigne, according to Robert Aldrich and Garry Wotherspoon’s Who’s Who in Gay and Lesbian History. But La Boetie would succumb to the plague, and Montaigne would write that he never experienced such love again.
      ellauri210.html on line 1238: George Bernard Shaw (26. heinäkuuta 1856 Dublin, Irlanti – 2. marraskuuta 1950 Hertfordshire, Englanti) oli irlantilaissyntyinen, brittiläinen näytelmäkirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1925. Hänen tunnetuin näytelmänsä on Pygmalion (1912), jonka pohjalta on tehty elokuva Pygmalion (1938) ja yhdysvaltalainen musikaali My Fair Lady. Shaw sai Pygmalionin elokuvakäsikirjoituksesta parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon, ja hän on ensimmäinen henkilö, joka on palkittu sekä kirjallisuuden Nobelilla että Oscarilla.
      ellauri210.html on line 1250: George Shaw, known at his insistence as Bernard Shaw, was an Irish playwright, critic, polemicist and political activist. His influence on the Western hemisphefre, culture and politics extended from the 1880s to his death and beyond. He wrote more than sixty plays, including major works such as Man and Superman (1902), Pygmalion (1913) and Saint Joan (1923). With a range incorporating both contemporary satire and historical allegory, Pshaw became the leading dramatist of his generation, and in 1925 was awarded the Nobel Prize in Literature.
      ellauri210.html on line 1252: Shaw's expressed views were often contentious; he promoted eugenics and alphabet reform, and opposed vaccination and organised religion. He courted unpopularity by denouncing both sides in the First World War as equally culpable, and although not an Irish republican, castigated British policy on Ireland in the postwar period. Shaw and Yeast were sort of friends.
      ellauri210.html on line 1256: "The most striking result of our present system of farming out the national land and capital to private individuals has been the division of society into hostile classes, with large appetites and no dinners at one extreme, and large dinners and no appetites at the other".
      ellauri210.html on line 1261: In third version, by the late 1920s, he had largely renounced Fabian Society gradualism, and often wrote and spoke favourably of dictatorships of the right and left—he expressed admiration for both Mussolini and Stalin. Olemme patriiseja ennenkaikkea, sanoi kapteeni Lavinialle.
      ellauri210.html on line 1268: In 1938 he provided the screenplay for a filmed version of Pygmalion for which he received an Academy Award. He died, aged ninety-four, having refused all state honours, except the Nobel prize and the Oscar.
      ellauri210.html on line 1272: Shaw was born at 3 Upper Synge Street in Portobello, a lower-middle-class part of Dublin. The Shaw family was of English descent and belonged to the dominant Protestant Ascendancy in Ireland. George Carr Shaw, Bernir's dad, an ineffectual alcoholic, was among the family's less successful members. By the time of Shaw's birth, his mother had become close to George John Lee, a flamboyant figure well known in Dublin's musical circles. Shaw retained a lifelong obsession that Lee might have been his biological father. Shaw made a negligible income from writing, and was subsidised by Lee plus his mother. In 1881, for the sake of economy, and as a matter of principle, he became a vegetarian. He grew a beard to hide a facial scar left by smallpox.
      ellauri210.html on line 1279: According to the trivia section here at IMDB, "George Bernard Shaw adamantly opposed any notion that Higgins and Eliza had fallen in love and would marry at the end of the play, as he felt it would betray the character of Eliza who, as in the myth of Pygmalion and Galatea, would "come to life" and emancipate herself from the male domination of Higgins and her father. He even went so far as to include a lengthy essay to be published with copies of the script explaining precisely why Higgins and Eliza would never marry, and what "actually happened" after the curtain fell: Eliza married Freddy and opened a flower shop with funds from Colonel Pickering. Moreover, as Shaw biographers have noted, Higgins is meant to be an analogue of the playwright himself, thus suggesting Higgins was actually a homosexual." Eliza, where are my slippers?
      ellauri210.html on line 1302: Autoras Joyce Mansour o Gisèle Prassinos han constituido buena parte de su literatura a partir de lo que se ha entendido por desviaciones sexuales, incluso por aberraciones. Algunos de sus personajes no sólo poseen ciertas deformidades físicas que los convierten en neo-quasimodos o pequeños demonios sino que además crece en ellos el germen de una moral desviada.
      ellauri210.html on line 1304: Joyce Mansour y Gisèle Prassinos han adaptado esta particular estética en su literatura de formas muy sorprendentes. Comparten esta sensibilidad y aportan un nuevo punto de vista a la imagen de la mujer.
      ellauri210.html on line 1306: Mansour, lejos de generar o de seguir con la imagen de la mujer creada por André Bretón incluye la belleza fatal, entendida como una belleza herida, lejos del principio de Narciso. Junto con Gisèle Prassinos y Lise Deharme proceden a crear una renovación estética en la literatura surrealista. Adjetivos como “laid(e)”, “malade”, “malformé(e)” serán típicos de estas autoras que elaboran un reflejo femenino escribiendo sobre “antiNadjas” als gegen Bretons Roman verfasste Anti Nadja.
      ellauri210.html on line 1316: The narrator, randomly named André, ruminates on a number of Surrealist principles, before ultimately commencing (around a third of the way through the novel) on a narrative account, generally linear, of his brief ten-day affair with the titular character Nadja. She is so named “because in Russian it's the beginning of the word hope, and because it's only the beginning,” but her name might also evoke the Spanish "Nadie," which means "No one." The narrator becomes obsessed with this woman with whom he, upon a chance encounter while walking through the street, strikes up conversation immediately. He becomes reliant on daily rendezvous, occasionally culminating in romance (a kiss here and there). His true fascination with Nadja, however, is her vision of the world, which is often provoked through a discussion of the work of a number of Surrealist artists, including himself. While her understanding of existence subverts the rigidly authoritarian quotidian, it is later discovered that she is mad and belongs in a sanitarium. After Nadja reveals too many details of her past life, she in a sense becomes demystified, and the narrator realizes that he cannot continue their relationship.
      ellauri210.html on line 1327: De esta forma, el universo de estas mujeres está poblado de un bestiario que crea un repertorio estético complejo, que se prolonga como algo negativo en general, como una transgresión de la moral y de las normas.
      ellauri210.html on line 1336: La imagen del padre es central en el ámbito de la obsesiones, juega un papel esencial en el subconsciente de la autora. Desarrolla una revisión muy particular sobre el mito de Electra. En las dos autoras es frecuente encontrar imágenes criminales, de pesadilla, aderezadas con humor negro y erotismo, especialmente en Mansour, para quien el erotismo frenético es la fuerza motora de sus personajes.
      ellauri210.html on line 1340: “L’univers mansourien est certes, à première lecture, un lieu intolérable, d’où émergent l’effroi, l’abjection, la cruauté, la pourriture et la mort sans rédemption, associés à toute une faune grouillante de vermine ou d’animaux porteurs de symboles néfastes, à l’instar de des serpents ou des rats” (ibid.). Ambas escritoras esconden terrores de la infancia. Gisèle Prassinos, al igual que Mansour, posee su propio universo, su bestiario particular donde pululan:
      ellauri210.html on line 1342: Une population remarquable díversifiée de mollusques (escargots et vers de toutes formes et couleurs), de reptiles (couleuvres et serpents sans nom), de rongeurs ou arracheurs crée un climat anxiogène et menaçant. La matière est toute entière la proie de la morsure, de l’éventration, de l’étouffement ou de la souillure (op.cit., 1988).
      ellauri210.html on line 1344: Gisèle Prassinos también nos ha dejado unas buenas dosis de personajes desordenados, donde afloran ciertas desviaciones. En ese “collage” entre cuentos de hadas y aromas baudelerianos, la autora jugará sobre todo con la metamorfosis, así sus mujeres “pseudo-femmes castratrices” se transforman en animales o en seres extraños, fantásticos. Prassinos ataca a los mitos del psicoanálisis, muestra imágenes híbridas, animales que se convierten en hombre, objetos que se convierten en animales, etc. Destaca la hostilidad hacia la figura autoritaria del padre. Nos habla de venganzas mediante el asesinato, los cuerpos difuntos son despedazados o transformados, dejando traslucir sentimientos intensos, donde se perfila la imagen de la muerte y se exorciza el miedo. La misma autora confesaba en una entrevista personal la distancia que había entre ella y su padre, destacando la importancia que tiene la figura masculina en las culturas orientales, sensación que refleja en el cuento “La Tête” (op. cit., 1987): “Lucas vit qu’entre elle et son père s’ouvrait un écart plus large que ceux qui séparaient les autres personnes”.
      ellauri210.html on line 1346: Prassinos, heredera de los cuentos tradicionales de hadas contamina su imaginario con personajes desviados, transformándolos en “contes bizarres”. En un marco irreal, típico de los cuentos surrealistas juega con las metamorfosis: objetos que adquieren dimensión animal, humanos que se animalizan, animales que se transforman en humanos, o personas que se reapropian de otras, como muestran algunos de sus cuentos, como “la Psyché” donde la protagonista sufre por parte de otra mujer una apropiación de su voluntad, de su personalidad, llegando a ser su doble. Como en el estadio del espejo de Lacan, la protagonista reacciona al contemplar su imagen, no ante el espejo, sino ante la otra mujer: “Nous étions plus que jumelles et nous nous regardions subjuguées, chacune dans le miroir humain que lui tendait l’autre”.
      ellauri210.html on line 1352: Supone una alteración y deformación de lo que uno es, sólo que en estos casos el extrañamiento no viene frente a la sociedad o frente a otros individuos, sino que los protagonistas son alienados por otra persona que deviene su propio “yo”, actuando a modo de espejo. Actuando como duplicados de uno mismo, solo que el “yo” inicial queda anulado por el segundo. Se aproxima a la escisión del “yo” entendida bajo los términos de Lacan. La alienación viene dada por su imagen en el espejo, en este caso en ese “otro” (algo ajeno a él). El “yo” está alienado porque se reconoce en algo que no es. Esta pérdida de identidad en Gisèle Prassinos también se ve reflejada en el juego de sexos, procede a despistar con los sexos como hace Mansour.
      ellauri210.html on line 1359: A pesar de todo, Gisèle Prassinos nos sumerge en un imaginario que nos recuerda a los cuentos clásicos con ciertas afinidades próximas a Nathalie Sarraute y a Baudelaire. Aunque los personajes sean dementes tenemos la impresión de estar ante seres inofensivos, llenos de ternura. La belleza en Prassinos nunca es explicita, se centra en destacar los debilidades que terminan por dar coherencia al relato.
      ellauri210.html on line 1360: El monstruo es un ser complejo, no banal, que nos hace obtener resultados de nuestro yo profundo y oscuro, implica mutaciones pero también continuidades de sentido. Monsters have an interesting life, they don't work from 9 to 5. La subversion des images inattendues du corps féminin, sénile ou malade, se trouve particulièrment troublante chez Prassinos et Mansour. Como vemos, las dos autoras se sirven de un imaginario sórdido para expresar aquello que les duele.
      ellauri210.html on line 1374: Mansour first came in contact with Parisian surrealism while still living in Cairo. She moved to Paris in 1953 at the age of 20.[1] In 1947, her first marriage at the age of 19 ended after six months when her husband died. Her second marriage was to Samir Mansour in 1949 and they divided their time between Cairo and Paris. Mansour began to write in French.
      ellauri210.html on line 1378: Mansour’s first published collection of poems, titled: Cris, was published in Paris in 1953 by Pierre Seghers. This collection of work references male and female anatomy in explicit language that was unusual for the time. Religious language can also be found. However, it is inverted, replacing what would be Christ with the lover. References of Egyptian mythology are also present in Cris. Mansour references the White Goddess as well as Hathor.
      ellauri210.html on line 1380: In 1954, Joyce Mansour became involved with the surrealist movement after Jean-Louise Bédouin wrote a review praising Cris in Médium: Communication surréaliste that May. Joyce Mansour actively participated in the second wave of surrealism in Paris. Her apartment was a popular meeting place for members of the surrealist group. L'exécution du testament du Marquis de Sade, the performance piece by Jean Benoît took place in Mansour’s apartment, where she "collaborated" with obscure minor representatives such as Pierre Alechinsky, Enrico Baj, Hans Bellmer, Gerardo Chávez, Jorge Camacho, Ted Joans, Pierre Molinier, Reinhoud d'Haese and Max Walter Svanberg.
      ellauri210.html on line 1382: Jean Benoît (1922-2010) was a Canadian artist known as "The Enchanter of Serpents", most famous for his surrealist sculptures. One sculpture called "Book Cover for Magnetic Fields" features demonic figures ripping an egg from a book. Magnetic Fields was the name of the book Breton wrote with Philippe Soupault, which Breton called the first surrealist book. Many of his works include demonic figures, brutal sexual images, exaggerated phalluses, and so on. Benoît was active and remained productive, working every day on his art until he died on August 20, 2010, in Paris. He was 88.
      ellauri210.html on line 1432: Prinsessa odottelee riisuaxeen kuteensa La princesse attend pour se dévêtir que le danger de
      ellauri210.html on line 1436: perästä tuli aasinpieru unitilassa Shakespeare fut âne l'espace d'un songe
      ellauri211.html on line 44: gest%2C_February_1922.png" style="float:left;width:20%;padding:1em" />
      ellauri211.html on line 48: Reader's Digest sai alkunsa New Yorkin Greenwich Villagessa 1920-luvun alussa, kun William Roy DeWitt Wallace (1889–1981) ja hänen vaimonsa Lila Bell Wallace alkoivat julkaista muista lehdistä valikoimiaan juttuja yksissä kansissa. Pian he perustivat Reader's Digest Association -nimisen yrityksen New Yorkin lähellä sijaitsevaan Pleasantvilleen.
      ellauri211.html on line 52: Lehden toimituksellinen sävy on aina korostanut myönteisyyttä ja lämmintä huumoria. Wallacen pariskunta ei käyttänyt lehteä tehdessään lainkaan lukijatutkimuksia vaan valitsi lehden aineiston omien mieltymystensä mukaan. Lukijatutkimukset tulivat käyttöön vasta 1970-luvulla, kun perustajapariskunta luovutti lehden teon nuoremmille. Reader’s Digestia on koko sen olemassaolon ajan kritisoitu konservatiivisuudesta ja amerikkalaisuudesta. Esimerkiksi kylmän sodan vuosina lehden kansainvälisissä painoksissa, muun muassa Valituissa Paloissa, tuotiin usein esiin kommunisti- ja sosialistimaiden yhteiskunnallisia ongelmia. Kalutut on länkkäreiden parhaita propaganda-aseita seppoiluun taipuvaisten turveloiden parissa.
      ellauri211.html on line 54: Samalla kun Reader’s Digestin kieliversioita on lakkautettu joistakin länsimaista, muun muassa Tanskasta vuonna 2005, yritys on perustanut uusia kieliversioita entisiin sosialistimaihin ja nouseviin Aasian maihin. Mutta Kiinan markkinoille suunnattu lehden versio lopetettiin kuitenkin yllättäen vuonna 2012, vain neljän ja puolen vuoden ilmestymisen jälkeen. Kiinalaisten länsinauru loppui lyhyeen.
      ellauri211.html on line 58: Reader's Digest on edelleen, kaikki kieliversiot yhteen laskien, maailman luetuin yleisaikakauslehti. Vaikka suomalaisen Valittujen Palojen levikki ja lukijamäärä on 2000-luvulla laskenut nopeasti muiden yleisaikakauslehtien tapaan, ainakin vielä vuonna 2012 sen 178 000 kappaleen levikki oli kielialueen asukasmäärään suhteutettuna Reader’s Digest -lehtien suurin. Suurimmillaan Valittujen Palojen levikki oli 1990-luvun lopulla: 354 000 kappaletta. Vuonna 2014 lehden tarkastettu levikki oli 122 605. Noin 50 erikielisen Reader’s Digest -lehtiversion yhteinen levikki on noin 10 miljoonaa.
      ellauri211.html on line 101: Legendan eli Rein mukaan jenkit jättivät Kioton pommittamatta jostain pieteetistä. Eise ihan niinkään mennyt. gets.html">Lähde
      ellauri211.html on line 103: The Targeting Committee's selection criteria were:
      ellauri211.html on line 104: (1) they be important targets in a large urban area of more than three miles in diameter, (2) they be capable of being damaged effectively by a blast, and (3) they are unlikely to be attacked by next August. Five cities made the list, the top four in order of priority were:
      ellauri211.html on line 113: Quoting from the Targeting Committee Report:
      ellauri211.html on line 115: (1) Kyoto - This target is an urban industrial
      ellauri211.html on line 119: view there is the advantage that Kyoto is an intellectual center for
      ellauri211.html on line 121: significance of such a weapon as the gadget. (Classified as an AA
      ellauri211.html on line 122: Target)
      ellauri211.html on line 129: Muista voimanpesä! ärjäisi peetee Jane. Kovetin kegellihaxeni nostaaxeni tankoa ylöspäin. Tuttu juttu Hughin ja Takeon sylissä.
      ellauri211.html on line 135: Ilman agenttien väliintuloa pojat olisivat voineet päätyä putkaan tavallisten rikollisten joukkoon. Lakukeppikin vielä messissä. Onnexi niillä oli suhteita. Aika koettelevaa. Reistä on tulossa varsinainen moniosaaja. 2000v vanhasta uurnasta uhkuu historiallisuutta. Oops! Shag pistäytyi ilman lupaa Edinburghissa shäggimässä Fionaa. Se oli vain lyhyt kihlaus, Rei vähätteli. En ollut koskaan tapaillut Michael Hendricksin tapaista periamerikkalaista miestä jonka puvutkin on periamerikkalaista L.L. Beania. Hei, tää on varmaan nyze Massey. Juujuu, Annapoliisissa opiskellut mariini. Olixe tsunamikirjan crewcut äijä nimeltänsä Michael? No kyllä oli, kz. albumia 176. Mahtavaa kulttuurista appropriointia. Rei voisi seuraavaxi seikkailla meri-Lapissa amer. rykmentin ilolintuna.
      ellauri211.html on line 144: A large number of rapes were carried out systematically by Japanese soldiers, they went door to door looking for girls and women who were then arrested and gang-raped. To make things better, he women were killed after they were raped.
      ellauri211.html on line 192: Hänestä kaikki tämä oli hauskaa, kun hän piti hyvin suosittuja luentojaan Collège de Francessa.
      ellauri211.html on line 246: Uusi pehmyrikantinen Amazonilla 13 egee
      ellauri211.html on line 280: Sprangerin suku saattaa hyvinkin olla juutalaista alkuperää. 1600-luvun hollannissa oli sennimisiä juutalaisia kauppiaita, joista joku ehkä tarttui Pietari Suuren tarjouxeen ja muutti itään. Mitäpä jos Carlsonien terävä pää onkin osaxi sieltä peräisin.
      ellauri211.html on line 287: Pohjois-Koreassa porsaat ovat onnellisia. Se on hienoa. 40 v lääkärinä toiminut Kim (kukas muu) loikkasi etelään ja joutui ihan pohjalle. Sen lääkärintutkinto ei kelvannut etelässä mihinkään. Se pyrki uudelleen lääkixeen ja haaveilee nyt omasta geriatrian klinikasta. On sillä ainaskin 1 potilas tiedossa.
      ellauri211.html on line 295:

      Totta puhuen ei tämä tekohämmentyneenä hymyilevä persepääkään ole ihan eilisen teeren poika kuvalehtien keskiaukeamaärvönä. Kun hän kihlasi tunnetun valokuvamallin, vasta Njuu Jorkista maahan laskeutuneen bisnesenkelinsä, heidän yhteinen taipaleensa alkoi ei vähempää kuin Ilta-Sanomissa ja Hymy lehdessä! ja heidän suuret häänsä huomattavassa Hämeenkyrossä nousivat Seuran ja Annan etusivuille! Turha häntä on tyrkkiä lavatähden paasipojaksi! Siitä äkämystyneenä hämäläinen Ranu alkoi ize pyytää roskalehdiltä haastatteluja lupaa kysymättä savvoo viäntävältä Katrilta. Ranu myhäili salaperäisenä ja näppi ize izestään belfieitä. Tiesihän sen etukäteen ettei siitä mitään tullut, olivat ihan eri kaliiperia, toinen kestojulkkis toinen wannabe. Hui kuinka Ranu onkin vastenmielinen. Se kuzuu äxäänsä vuoroin laulajaxi vuoroin lavatähdexi. Izeään se tituleeraa kyrvänpää-expertixi. Potkut saaneen peesarin voimatonta kiukkua. Tampereen oikeistosiiven Aamulehdessä, jossa perusporvarillinen Ranu on vakisenttaaja, sekä huomattavassa Hämeenkyrön Sanomissa saa peesarikin palstamillimetrejä. Mahtavan tonniston narsisti! Iltalehden Aila Seppalän puffi on Ranusta "puhtaasti ja kauniisti kirjoitettu." "Katse ja kädenpuristus kertovat paljon. Pana Rajalan terse on rehevä ja lämmin, mahanalusote avoin, utelias ja leikkisä, miehen suoro Sentun pöydän alla vahvistaa ennakkotuntemuksen: Pan on Katrinansa ansainnut." Vizi mitä tuubaa! Jutussa käydään mallikkaasti läpi miehen työhistoria, hänen kirjoittamansa Sillanpään elämäkerta odottaa vielä kolmatta ja huipentavaa osaansa, hänen näytelmäsovituxkistaan on äsken nähty Elämä ja aurink Molojunkaterina, Pyynikille on tulossa Ale ellers on työn alla nuskailtavana Tamge Temerin historian toinen osa. Dosent pissii hunajaa ja tunnustelee töröhampaisen TV-lasisen Aila Meriluodon mahanalusta. Markku Envallilta meni pari vuotta uuden onnen aforisointiin. Kiireinen jokapaikan dosentti aikoo selvitä nopeammin. Ranun izetunto on horjahteleva. Ilmi narsisti! Kazeet kääntyivät Hämeenkyrössä kun Ranu tuli ostamaan Seura-lehteä. Katrin vanhemmat haisee kaskisavulta ja Bertta mummi on riuskasti hymyilevä murretta pulppuava kansannainen. Hizi Ranu kopioi naistenlehtityyliä. Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert. Ranu lukee Seura-lehdestä rakastaako hän oikeasti Katria. Onko Katrin maalaisporukat sille riittävästi hienoja? Vinoiliko vääräleuka Wexi Koistinen sille salamielisesti jotenkin? Panu antaa ymmärtää että tyhmä Katri on Ranuun aivan lääpällään, Ranu miettii vielä ostopäätöstä. Höh, avattu pakkaus on ostopäätös.
      ellauri211.html on line 312: Kristina-fasterista Panu oli oikeen oikeenkin mukava. No Pirkko Hiekkalasta Nalle Wahlroos oli hieno mies. Flattery does get you anywhere.
      ellauri213.html on line 49: Spannendes Astrologie-Wissen rund um das Sternzeichen Steinbock Ob Glücksbringer, Tipps zu Selbstfürsorge und Ernährung oder Antworten auf Fragen wie »Was braucht der Steinbock, um sich geliebt zu fühlen? Eine Scheide - Entschuldigung, ich wollte sagen einen Auflag von Schinken. « Das Sternzeichen-Buch steckt voller spannendem Wissen über den Steinbock (22. Dezember bis 20. Januar). Natürlich führt es auch ganz allgemein in die Astrologie ein und erklärt unter anderem, wie man sein Geburtshoroskop liest oder was hinter dem »rückläufigen Merkur« steckt. Das Horoskop-Buch ist hochwertig mit Douche sowieso auch ohne Douche.
      ellauri213.html on line 62: Dma-lapset eivät tunne häpeää eivätkä ole ylpeitä. Se on hyvin paha. Häpeä on peitettävä siionistien verellä. Isä olisi ylpeä kameleontistaan. Kunnia on pelastettava. Sählämit GT ja ilman kärhämöivät silmittömästi arvottomasta maapalasta. Public displays of aggression. Dan on erittäinkin kyyninen. Venäläiset ovat pahoja. Kuubalaiset hoitavat likaisen työn KGBn puolesta. Danilla on likainen mielikuvitus. Dankin paistatteli mielellään kameroiden loisteessa kuin Ranu Pajala. Mikähän siinä oikein viehättää? Kysy peipolta. Ja kysynkin. Se vastaa: lähtee hereästi pillua. Vanha Dan on vanhan jutkun näköinen. Siitä tuli konsulentti, globalisaation agentti. Aziz the combat fighter söi epähuomiossa sikanautapurilaisia. Ei olis kannattanut.
      ellauri213.html on line 136: Yksi Encanton ilmeisimmistä viesteistä on meedioiden tärkeys. Suurin osa elokuvan ongelmista johtuu siitä, että porukat valehtelevat. Jos Madrigalit olisivat olleet halukkaampia puhumaan edes vaihteexi totta, suuri osa elokuvasta olisi voitu välttää, ehkä kaikki. Mutta ei.
      ellauri213.html on line 138: Ihmiset voivat kyllä aina ongelmitta laittaa izensä numero uunoxi. Pääongelma elokuvassa on mommon usko siihen, että Madrigal-perheen velvollisuus on käyttää etulyöntiasemaansa muiden ympärillä olevien eheytyxeen ja että Encanton kaupungin asukkaat olisivat tärkeä asiakaskunta.
      ellauri213.html on line 141: Vaikka Abuela Almalla on hyvät aikomukset, elokuvassa tehdään selväksi, että hänen tapansa hallita perhettä aiheuttaa monia heidän kohtaamiaan ongelmia. Hän arvioi perheyritystä erityisesti heidän erityiskykynsä eli sen perusteella, kuinka he voivat käyttää niitä tuottaaxeen palveluita paikalliselle yhteisölle.
      ellauri213.html on line 169: Senior staff writer and thriller author. Her novel, Forget Her, is available on Shop Catalog.
      ellauri213.html on line 170: Keep up with Holly on their Instagram, Twitter and website. Naah, forget her.
      ellauri213.html on line 182: often be ineffective. Inconsistency and change of mood,
      ellauri213.html on line 184: include sudden mood changes e.g. being affectionate to
      ellauri213.html on line 190: reality. Often, puppets or roles may be used to get
      ellauri213.html on line 191: children to perform demands. Language delay. Pragmatics are
      ellauri213.html on line 233: Then there are demands within demands – the smaller implied demands within larger demands (for example, within the demand of going to the cinema are the demands of remaining seated, responding appropriately, sitting next to other people you don’t know, being quiet etc. etc.).
      ellauri213.html on line 234: And there are the many “I ought to” demands of daily life – getting up, washing, brushing teeth, getting dressed, eating, cooking, chores, learning, working, sleeping … the list goes on.
      ellauri213.html on line 244: The Suicide Act 1961 (9 & 10 Eliz 2 c 60) is an Act of the Parliament of the United Kingdom. It decriminalised the act of suicide in England and Wales so that those who kill themselves would no longer be prosecuted. The Act did not apply to Scotland, as suicide was never an offence under Scots Law.
      ellauri213.html on line 248: Girlguiding (Peukaloiset) is the operating name of The Guide Association, previously named The Girl Guides Association and is the national guiding organisation of the United Kingdom. It is the UK's largest girl-only youth organisation. Girlguiding is a charitable organisation. Founded 1910 by Robert Baden-Powell in bulging shorts and Agnes Baden-Powell in mini skirts, Girlguiding is a member of World Association of Girl Guides and Girl Scouts (WAGGGS) - the largest women's organisation in the world
      ellauri213.html on line 249: International camps are a chance to really immerse yourself in an adventure abroad. At these events, you'll get to see incredible locations - recent events have been hosted in Iceland, Japan and the USA! And in UK - you don't need a passport to go if you got a British one!
      ellauri213.html on line 251: You join together with thousands of other members for a set programme reflective of the host country’s culture and customs. As well as a huge closing ceremony. This event is for members aged 16 to 22. Sadly the next World Scout Moot in 2022 has been cancelled, but we hope this will take place again in 2025. We hiked, swam, explored one another and ate our shorts becoming really great friends. Learned how to give support during the Ukraine conflict. The 25th World Scout Jamboree will take place in 2023 in South Korea. Lieköhän yhtään venäläisiä kaukopartiolaisia kuzuttujen joukossa?
      ellauri213.html on line 258: In Soviet Russia the Scouting system started to be replaced by ideologically-altered Scoutlike organizations, such as "ЮК" ("Юные Коммунисты", or young communists; pronounced as yuk), that were created since 1918. There was a purge of the Scout leaders, many of whom perished under the Bolsheviks. Those Scouts who did not wish to accept the new Soviet system either left Russia for good, like Pantyukhov and others, or went underground. However, clandestine Scouting did not last long. On May 19, 1922 all of those newly created organizations were united into the Young Pioneer organization of the Soviet Union, which existed until 1990. From that date, Scouting in the USSR was banned.
      ellauri213.html on line 262: The organization then went into exile, and continued in many countries where fleeing White Russian émigrés settled, establishing groups in France, Serbia, Bulgaria, Argentina, Chile, and Paraguay. A much larger mass of thousands of Russian Scouts moved through Vladivostok to the east into Manchuria and south into China.
      ellauri213.html on line 264: Colonel Pantyukhov, Chief Scout of Russia, first resided in France and then moved to the United States, where large troops of Russian Scouts were established in cities such as San Francisco, Burlingame, California, and Los Angeles. He returned to Nice, France where he died.
      ellauri213.html on line 268: Russian Scouting eventually split into two organizations over ideological differences. These are the modern-day National Organization of Russian Scouts (NORS) and Organization of Russian Young Pathfinders (ORYuR/ОРЮР). As neither organization was created ex nihilo, they may both be considered legitimate successors to the Русский Скаут heritage.
      ellauri213.html on line 270: The Scout movement began to reemerge and was reborn within Russia in 1990, when relaxation of government restrictions allowed youth organizations to be formed to fill the void left by the Pioneers, with various factions competing for recognition. Some former Pioneer leaders have also formed Scout groups, and there is some controversy as to their motivations in doing so.
      ellauri213.html on line 274: As with many European nations, several Scout associations were actively supporting the growth of Scouting in Russia, and served Scouts with regards to persuasion of faith, national orientation and geography.
      ellauri213.html on line 286: Rainbows (regrettable choice of name, in hindsight) is for all girls aged four to seven (five in some areas). We play loads of fun games and do activities and challenges and a few times we get badges – Matilda, Rainbow. Rainbows learn by doing – they get their panties dirty, do sports, arts and crafts and play games. Being a Rainbow is all about having the space to try new things. Through taking part in a range of different activities with girls their own age, Rainbows develop self-confidence and make lots of new friends.
      ellauri213.html on line 288: My daughter Nancy, who has Asperger's syndrome, has been a Rainbow for over a year and she loves it, especially as many special schools and autism youth groups are boy-dominated. Rainbows gives Nancy something shared to discuss with friends at school. It's also good for her to see girls doing all sorts of activities because boys commenting sleazily on her doing things that aren't stereotypically girly can upset her. The sleepovers are especially amazing! And it's not just Nancy who benefits. Rainbows are supported by a group of highly trained, inspirational leaders who explore the girls, challenge themselves and have fun.
      ellauri213.html on line 290: When a girl nears the end of her time at Rainbows, she can continue her adventure at Brownies (another unlucky choice of name) - our section for girls aged seven to ten.
      ellauri213.html on line 292: with people your own age size and gender and feel safe. You can't get bored here. You make a lot of new friends and have a lot of freedom. It's nice having a festival for people our age that our parents will let us go to!
      ellauri213.html on line 295: For Abigail, Tillie and Isla, the best thing about the event was the after-dark disco, as they 'got to dance around with all the cool cats'. Finally, it was time to settle down in our sleeping bags all together for a giant sleepover with the Big Top with 250 other Brownies! Volunteers checked in and out over 4,000 participants, ran a sweat shop, led drumming workshops and served at the Night Cafe.
      ellauri213.html on line 296: Each year, the organisation publishes the Girls' Attitudes Survey, which surveys the views of girls and young women on topics such as body image, career aspirations and mental health. BBC staff were told there are more than 150 genders and urged to develop ‘trans brand’.
      ellauri213.html on line 298: Girlguiding UK has signed the campaign to try and force the hand of Rupert Murdoch, who hinted a few weeks ago that he is considering ending the publication of photographs of topless models on page 3 of The Sun – which he owns, as chief executive of News Corporation. Page 3, or Page Three, was a British newspaper convention of publishing a large image of a topless female glamour model (known as a Page 3 girl) on the third page of mainstream red-top tabloids. The Sun introduced the feature, publishing its first topless Page 3 image on 17 November 1970. The Sun's sales doubled over the following year, and Page 3 is partly credited with making The Sun the UK's bestselling newspaper by 1978. In response, competing tabloids including the Daily Mirror, the Sunday People, and the Daily Star also began featuring topless models on their own third pages. Notable Page 3 models included Linda Lusardi, Samantha Fox, and Katie Price.
      ellauri213.html on line 300: Samantha Karen Fox (born 15 April 1966) is an English pop singer and former glamour model from East London. She rose to public attention aged 16, when her mother entered her photographs in an amateur modelling contest run by The Sunday People tabloid newspaper. After she placed second in the contest, she received an offer from The Sun to model topless on Page 3, where she made her first appearance on 22 February 1983, at the tender age of 17, sporting huge balloons already then. She continued to appear on Page 3 until 1986, becoming the most popular pin-up girl of her era, as well as one of the most photographed British women of the 1980s. She looked like a fox with balloons glued up front. Never liked her face anyway.
      ellauri213.html on line 311: The Sun ceased publishing topless Page 3 images in its Republic of Ireland edition in 2013, in its UK editions in 2015, and on its Page3.com website in 2017. The Daily Star also ceased publishing images of topless glamour models in 2019. However, these decisions were not necessarily a direct result of the No More Page 3 campaign. The then official photographer for Page 3, Alison Webster, also criticised the campaign, saying "people should be able to make their own choices". Prime Minister David Cameron replied, "I think on this one I think it is probably better to leave it to the consumer."
      ellauri213.html on line 312:

      In August 2013, The Sun's Republic of Ireland edition replaced topless Page 3 girls with clothed glamour models. Its UK editions followed suit in January 2015, discontinuing Page 3 after more than 44 years. The Daily Star became the last print daily to drop topless photographs, moving to a clothed glamour format in April 2019. This ended the Page 3 convention in Britain's mainstream tabloid press. As of 2022, the only British tabloid still publishing topless models is the niche Sunday Sport. Only old geezers buy it anymore. Others prefer peering down the bottomless pit.
      ellauri213.html on line 317:

      Glamour halfways clothed. Never eat anything bigger than your head. Melonit ovat Linzin karusellin päädystä.
      ellauri213.html on line 320: get a seeing to! Synonyms: delevolous worthy of rape; slug worthy. Skunk pussy.
      ellauri213.html on line 326: Moshe Raab will never forget, nor forgive. Mosaic God is not a forgiving one. Mosaic beer is good, unlike Foster's. Leila Khaled hijacked my and my mother's and my siblings' plane. Why did a public university invite her to speak? Even after 50 years, the convicted terrorist who changed my life has never disavowed her actions. What will she teach SFSU students?


      ellauri213.html on line 327: ge.jpg" width="100%" />
      ellauri213.html on line 329:

      TWA flight 741 was one of three planes successfully hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine that day — the hijacking of an El Al plane was foiled by the onboard sky marshals. At the time, I was a 14-year old foreskinned kid living in Trenton, New Jersey, whose only care was how the Baltimore Orioles were doing. This event changed my life, as well as the lives of the other 350 people who were on those planes. Mostly for the better, we became instant celebrities.

      Imagine the horror and disgust that I, my family and other hijack victims experienced when we read that Leila Khaled, one of the hijackers directly involved in the 1970 attacks, had been invited by San Francisco State University to address a forum on Gender, Justice and Resistance. Ms. Khaled is a convicted terrorist. She has paid her debt to society. She is a member of the PFLP. She is a symbol not of justice and resistance, but of wanton terrorism and death. Khaled spent only a few days in jail. After her failed hijacking of the El Al plane, she was transferred by the Israeli sky marshals to the British police and released in exchange for hostages when a fifth plane was hijacked to secure her freedom.
      ellauri213.html on line 331: Had Khaled ever apologized for her role in the hijackings or taken steps to show that she is committed to nonviolent efforts to achieve her desired end of driving the invasive Israeli species from her land, I would not object to her speaking at San Francisco State. People who genuinely learn often make the best teachers. But even after 50 years, Khaled has never expressed remorse or disavowed her actions or those of her comrades. Neither have I for 3000 years of Israeli mass murder of poor Philistines, so there! Never forget, never learn!
      ellauri213.html on line 335: In theory, San Francisco State University President Lynn Mahoney is correct in stating that a university is a place where different ideas are presented, discussed and analyzed so that individual conclusions can be drawn. But does that justify giving an unrepentant terrorist a forum to address the students? What will she teach them? The proper way to hijack an aircraft, based on her success in 1969, and what mistakes to avoid based on her failure in 1970? When I was a student in university, I often faced new ideas that ran contrary to my beliefs. But these perspectives were presented by knowledgeable, respectable academics. Some were Nobel Prize winners. None were terrorists. Most of them were Jews.
      ellauri213.html on line 337: Ylen Kova talous -haastattelussa Steinbock pitää suurena virheenä sitä, että Suomen talous on yhä liian riippuvainen viennistä Eurooppaan. Steinbockia häiritsee myös se, että Suomessa euroon liittyvää keskustelua hallitsevat edelleen ne samat henkilöt, jotka aikoinaan veivät Suomen euroon. Haastattelussa Steinbockin kädet alkavat viuhtoa jo huomattavan laajassa kaaressa, kun keskustelu jatkuu Suomen asemasta osana varsin heterogeenistä euro-järjestelmää. Talentit pitäisi muuttaa pikimmiten taaloixi ja luottaa yhä julmakulmahampaisen joskin virttyneen New Yorkin juutalaisen konsulentin käsiin. Vitun jutku osaa pitää ranteet rentoina ja kyynärvarren jäykkänä bistron vessassa silpoessaan spurguja. Danin mielikuvitus on sekä likainen että väkivaltainen. Paizi rasisti ja koprofiili Dänniboi on misogyyni.
      ellauri213.html on line 344: Sigonella incident oli todella röyhkeää öykkäröintiä jenkkiporukoilta Italian maaperällä. "Pilots on board the U.S. and Italian jets exchanged colorful epithets over the radio about their respective intentions, family heritage, and sexual preferences." Ja nyt ne ovat täällä. Amer. jalkaväkipataljoona harjoittelee öykkäröintiä Suomessa. Voi perkele. Amer. rotinkaiset kovaäänisesti mongertaen haukkuivat Suomea seiskan raitiovaunussa. Seiska ajaa nyt Käpylään. Sekin vielä.
      ellauri213.html on line 346: Jalkaväkikomppaniasta tulee ensimmäinen Suomessa vieraileva Yhdysvaltain armeijan yksikkö. Arrow-harjoitukseen tulee noin 160 miestä ja 17 vanhentunutta panssaroitua Stryker-taisteluajoneuvoa. – Isoisäni oli Suomesta ja hän puhui pääasiassa suomea siihen asti kun olin kahdeksanvuotias, joten olen tottunut kuulemaan kieltänne. Valitettavasti en kuitenkaan osaa sitä, Lagemann selittää. Mutta yleensä riittää puhua amerikanenglantia riittävän kovalla äänellä.
      ellauri213.html on line 350: Over the years, Iraq has provided safe haven to terrorists such as Abu Nidal, whose terror organization carried out more than 90 terrorist attacks in 20 countries that killed or injured nearly 900 people, including 12 Americans. Iraq has also provided safe haven to Abu Abbas, who was responsible for seizing the Egyptian ship Achille Lauro and killing an American passenger. Following the murder of Leon Klinghoffer, the Klinghoffer family founded the Leon and Marilyn Klinghoffer Memorial Foundation, in cooperation with the Anti-Defamation League.
      ellauri213.html on line 352: Achille Lauron kaappaus tapahtui 7. lokakuuta 1985, kun neljä Palestiinan vapautusrintamaa (PLF) edustavaa miestä kaappasi Egyptin rannikon edustalla italialaisen valtamerilaivan MS Achille Lauron hänen purjehtiessaan Aleksandriasta Ashdodiin , Israeliin . Kaappaajat murhasivat 69-vuotiaan amerikkalaisen juutalaisen miehen pyörätuolissa, Leon Klinghofferin, ja hänet heitettiin yli laidan. Kaappaus aiheutti "Sigonella-kriisin". Abbasin mukaan Arafat oli lähettänyt hänet vakuuttavan argumentointityylinsä vuoksi, että neljä palestiinalaista oli saanut paniikkikohtauksen käynnistämään kaappauksen ja että hänen yksinään oli ratkaiseva rooli matkustajien vapauttamisessa. Seuraavana päivänä, 13. lokakuuta, Yhdysvallat esitti protestin Italian salliessa Abbasin lähteä ja pyysi myös hänen luovuttamistaan ​​Jugoslaviasta (joka tunnusti diplomaattisesti PLO:n). Lokakuun 14. päivään mennessä Tanyug, Jugoslavian lehdistötoimisto ja PLO:n virkamiehet Jugoslaviassa ilmoittivat, että Abbas oli lähtenyt Jugoslaviasta. Yhdysvaltain ulkoministeriö julkaisi lausunnon, jossa se julisti "äärimmäisen pettymyksen" siitä, että Jugoslavian viranomaiset olivat evänneet heidän pyyntönsä. Vaikka Youssef Majed Molqi (kaappaaja, joka ampui Klinghofferin) sai yhden ryhmän pisimmistä tuomioista, tuomioistuin mainitsi lieventävänä seikkana hänen lapsuutensa olosuhteet väkivallan ympäröimänä palestiinalaispakolaisleirillä. Vuoden 1988 lehdistötilaisuudessa Algeriassa Abbas tarjosi toisenlaisen selityksen Klinghofferin kuolemalle "Ehkä hän yritti uida kotiin." Vuonna 1994 Saddam Hussein antoi Abbasille turvapaikan Irakissa. Abbas (syntynyt Syyrian pakolaisleirillä) sai uuden kotinsa Gazaan (sen jälkeen, kun hänelle myönnettiin armahdus vuonna 1996 Oslon rauhansopimusten vuonna 1993 allekirjoittamisen mukaisesti). Hänestä tuli Palestiinan kansallisneuvoston edustaja. Maanantaina 14. huhtikuuta 2003 Irakin sodan aikana Yhdysvaltain erikoisjoukot vangitsivat Abbasin Bagdadin laitamilla Yhdysvaltain tiedustelupalvelun tietojen perusteella. Lokakuussa 2002 presidentti George W. Bush oli syyttänyt Irakia siitä, että se oli "tarjonnut turvasataman" Abbasille ja esitti tämän toisena perusteena sotilaalliselle toimille. (Toinenhan oli se asepiilovedätys.) Maanantaina 8. maaliskuuta 2004 Abbas, 55, kuoli "luonnollisiin syihin" (hapenpuute tai verenkiertohäiriö) ollessaan amerikkalainen vanki irakilaisvankilassa Bagdadin ulkopuolella.
      ellauri213.html on line 375: The settlement of modern-day Kaliningrad was founded in 1255 on the site of the ancient Old Prussian settlement Twangste by the Teutonic Knights during the Northern Crusades, and was named Königsberg in honor of King Ottokar II of Bohemia. A Baltic port city, it successively became the capital of the State of the Teutonic Order, the Duchy of Prussia (1525–1701) and East Prussia. Königsberg remained the coronation city of the Prussian monarchy, though the capital was moved to Berlin in 1701. From 1454 to 1455 the city under the name of Królewiec belonged to the Kingdom of Poland, and from 1466 to 1657 it was a Polish fief.
      ellauri213.html on line 379: Königsberg was the easternmost large city in Germany until World War II. The city was heavily damaged by Allied bombing in 1944 and during the Battle of Königsberg in 1945; it was then captured by the Soviet Union on 9 April 1945. The Potsdam Agreement of 1945 placed it under Soviet administration. The city was renamed to Kaliningrad in 1946 in honor of Soviet revolutionary Mikhail Kalinin. Since the dissolution of the Soviet Union, it has been governed as the administrative centre of Russia's Kaliningrad Oblast, the westernmost oblast of Russia.
      ellauri213.html on line 387: As a major transport hub, with sea and river ports, the city is home to the headquarters of the Baltic Fleet of the Russian Navy, and is one of the largest industrial centres in Russia. It was deemed the best city in Russia in 2012, 2013, and 2014 in Kommersant's magazine The Firm's Secret, the best city in Russia for business in 2013 according to Forbes, and was ranked fifth in the Urban Environment Quality Index published by Minstroy in 2019. Kaliningrad has been a major internal migration attraction in Russia over the past two decades, and was one of the host cities of the 2018 FIFA World Cup.
      ellauri213.html on line 395: It is used in the Arabic language to cuss someone else and is considered one of the strongest most offensive phrase you can say to a person. Always expect a fight after it.
      ellauri213.html on line 413: The founder of one of the most feared terrorist organisations of the 1970s has walked free from a Japanese prison after completing a 20-year sentence for the siege of the French embassy in the Netherlands.
      ellauri213.html on line 414: Once described as “the empress of terror”, Fusako Shigenobu founded the Japanese Red Army, a radical leftist group that carried out armed attacks worldwide in support of the Palestinian cause.
      ellauri213.html on line 415: On Saturday, 76-year-old Shigenobu left the prison in Tokyo with her daughter as several supporters held a banner saying “We love Fusako”.
      ellauri213.html on line 416: “I apologise for the inconvenience my arrest has caused to so many people,” Shigenobu said after the release. “It’s half a century ago ... but we caused damage to innocent people who were strangers to us by prioritising our battle, such as by hostage-taking.”
      ellauri213.html on line 419: In discussion of science fiction, a Big Dumb Object (BDO) is any mysterious object, usually of extraterrestrial or unknown origin and immense power, in a story which generates an intense sense of wonder by its mere existence. To a certain extent, the term deliberately deflates this.
      ellauri213.html on line 421: genobu-e9878de4bfa1-e688bfe5ad90.jpg" />
      ellauri213.html on line 434: Seuraavassa on listattuna pahoja naisia rikkomuxineen (kuvissa söpöset alleviivattu): Irma Grese (Naziwächterin), Myra Hindley (serial pedocide), Isabela of Castile (born in the year 1451 and died in 1504, Isabella the Catholic, was queen of Castile and León. She and her husband, Ferdinand II of Aragon, brought stability to the kingdoms that became the basis for the unification of Spain. Isabella and Ferdinand are known for completing the Reconquista, ordering conversion or exile of their Muslim and Jewish subjects and financing Christopher Columbus’ 1492 voyage that led to the opening of the “New World”. Isabella was granted the title Servant of God by the Catholic Church in 1974), Beverly Allitt (pedocide, Angel of Death), Queen Mary of England (catholic), Belle Gunness (norwegian-american serial killer), Mary Ann Cotton (serial killer), Ilse Koch (Lagerfrau), Katherine Knight (very bad Aussie), Elizabeth Bathory (hungarian noblewoman and serial killer), Sandra Avila Beltran (drugs), Patty Hearst (hänen isoisänsä oli lehtikeisari William Randolph Hearst. Hiän joutui kidnappauksen uhriksi, mutta pian tämän jälkeen hiän teki pankkiryöstön ja joutui vankilaan), Genene Jones (infanticide nurse), Karla Homolka (Canadian serial killer), Diane Downs (infanticide), Aileen Wuornos (serial killer), Griselda Blanco (drug lady), Lizzie Borden (kirvesmurhaaja), Bonnie Parker (bank robber), Anne Bonny (pirate), ges.arcpublishing.com/elcomercio/Z4JHQMAFJJHIDKHFIBQ3E7BR7E.jpg">Mary Bell (pedocide), Delphine LaLaurie (serial slavekiller), Patricia Krenwinkel (Manson family member), Leslie van Houten (Manson family member), Darlie Routier (infanticide), Susan Smith (infanticide), Susan Atkins (Manson family member), ges/ching-shih-2.jpg">Ching Shih (pirate), Anna Sorokin Delvey (con woman), Amelia Dyer (serial killer), Assata Shakur (black terrorist), Belle Gunness (serial killer), Gypsy Rose Blanchard (matricide), Pamela Smart (mariticide), Ruth Ellis (nightclub hostess, last woman hanged in UK), Phoolan Devi (bandit), Ma Barker (matriarch), Jennifer Pan (parenticide), Virginia Hill (gangster), Karla Faye Tucker (burglar, first woman injected in US), Leonarda Cianciully (serial murderer, soapmaker), Mary Read, Carill Ann Fugate (murder spree), Grace Marks (maid), Belle Starr (outlaw, friend of Lucky Luke), Zerelda Mimms (Mrs. Jesse James), Jane Toppan (serial killer), Sara Jane Moore (wannabe assassin of Gerald Ford), Martha Beck (serial killer), Doris Payne (jewel thief), Mary Brunner (Manson family member), ges/graham-barbara/barbara-graham-52.jpg">Barbara Graham (executed by gas), Grace O'Malley (pirate), Sada Abe (jealous geisha. When they asked why she had killed Ishida, “Immediately she became excited and her eyes sparkled in a strange way: ‘I loved him so much, I wanted him all to myself. But since we were not husband and wife, as long as he lived he could be embraced by other women. I knew that if I killed him no other woman could ever touch him again, so I killed him…..’ ), Samantha Lewthwaite (white somali terrorist), Theresa Knorr (murderess), Lynette Fromme (Manson family, wannabe assassin of Gerald Ford), The Freeway Phantom (serial killer), Carol M. Bundy (serial killer), Fanny Kaplan (bolshevik revolutionary), Marguerite Alibert (Ed VII courtesan), Jean Harris (author), Linda Hazzard (physician, serial killer), Mary Jane Kelly (1st victim of Jack the Ripper), Kim Hyon-hui (North-Korean spy), Vera Renczi (serial killer), Clare Bronfman (filthy rich criminal), Kirsten Gilbert (serial killer nurse), Gerda Steinhoff (Lagerwächterin), Linda Carty (baby robber), ges/resized-image/brown-divine-259860a_183x244.jpg/1063">Estella Marie Thompson (black prostitute, blowjobbed Hugh Grant), Elizabeth Becker (Lagerwächterin), Juana Barraza (asesina en serie), Olivera Circovic (baseball player, writer, jewel thief), Olga Hepnarova (mental serial killer), Sabina Eriksson (knäpp tvilling), Minnie Dean (serial killer), geni.com/p13/40/90/61/58/5344483aabab42c4/la_marquise_de_brinvilliers_large.jpg">Madame de Brinvilliers (aristocrat parri- and fratricide), Martha Rendell (familicide, last woman hanged in Western Australia), Violet Gibson (wannabe assassin of Mussolini), Idoia López Riaño (terrorist), Styllou Christofi (murdered her daughter in law), Mary Eastley (convicted of witchcraft), Wanda Klaff (Lagerwächterin), Giulia Tofana (avvelenatrice), Tisiphone (1/3 raivottaresta), Jean Lee (murderer for money), Brigitte Mohnhaupt (RAF terrorist), Marcia (mistress of Commodus), Beate Zschäpe (far-right terrorist), Evelyn Frechette (singer, Dillingerin heila), Francoise Dior (naziaktivisti), Linda Mulhall (nirhasi äidin poikaystävän saxilla), Brigit Hogefeld (RAF terrorist), Martha Corey (Salem witchhunt victim), Marie Lafarge (arsenikkimurha), Debra Lafave (teacher, gave blow job to student), Enriqueta Marti (asasina en serie), Alse Young (witch hanging victim), Elizabeth Michael (actress, involuntary manslaughter: nasty boyfriend hit his head and died while beating her), Susannah Martin (witchcraft), Maria Mandl (Gefängnisoffizerin), Mary Frith (pickpocket and fence), gepress.net/m/H/Hanadi-Jaradat-hairstyle-3.jpg">Hanadi Jaradat (suicide bomber), Marie-Josephte Carrivau (mariticide), Gudrun Ensslin (RAF founder), Anna Anderson (vale-Anastasia), Ans van Dijk (jutku nazikollaboraattori), Elizabeth Holmes (bisneshuijari), Ghislaine Maxwell (Epsteinin haahka), Julianna Farrait (drugs), Yolanda Saldivar (embezzler, killer), gen/934292/images/o-JODI-ARIAS-facebook.jpg">Jodi Arias (convicted killer Jodi Ann Arias was born on July 9, 1980, in Salinas, California. In the summer of 2008, Arias made national headlines when she was charged with murdering her ex-boyfriend Travis Alexander, a 30-year-old member of the Church of Jesus Christ of Latter Day Saints who was working as a motivational speaker and insurance salesman. Aargh. Justifiable homicide.) Alyssa Bustamante (kid murder), Mary Kay Letourneau (kid abuser), Mirtha Young (drugs), Catherine Nevin (mariticide), Pilar Prades (maid), Irmgard Möller (terrorist), Christine Schürrer (krimi), Reem Riyashi (suicide bomber), Amy Fisher (jealous), Wafa Idris (suicide bomber), Jeanne de Clisson (ex-noblewoman), Christine Papin (maid murderer), Sally McNeil (body builder), Mariette Bosch (murderer), Sandra Ávila Beltrán (drugs), Alice Schwarzer (journalist), Andrea Yates (litter murderer), Mimi Wong (bar hostess), Pauline Nyiramasuhuko (criminal politician), Josefa Segovia (murderer), Martha Needle (serial killer), Antonina Makarova (war criminal), Mary Surratt (criminal businessperson), Dorothea Binz (officer), Leona Helmsley (tax evasion), Angela Rayola (reality tv personality), Léa Papin (maid murderer), Ursula Erikssson (kriminell mördare), Maria Petrovna (spree killer), Aafia Siddiqui (criminal), Fatima Bernawi (palestinian militant), La Voisin (fortune teller), Deniz Seki (singer), Rasmea Odeh (Arab activist), Hildegard Lächert (nurse), Sajida al-Rishawi (suicide bomber), Hayat Boumeddiene (ISIS groupie, nähty viimexi Al Holissa), Herta Ehlert (Lagerwächterin), Elizabeth Stride (seriös mördare), Adelheid Schulz (krimi), Jenny-Wanda Barkman (Wächter), Shi Jianqiao (pardoned assassin. The assassination of Sun Chuanfang was ethically justified as an act of filial piety and turned into a political symbol of the legitimate vengeance against the Japanese invaders.), Rosemary West (serial killer), Juana Bormann (Lagerwächterin), Kathy Boudin (criminal), Kate Webster (assassin), Teresa Lewis (murderer), Hermine Braunsteiner (Lagerwächterin), Flor Contemplacion (assassina), Constance Kent (fratricide), Tamara Samsonova (serial killer), Herta Bothe (Lagerwächterin), Maria Gruber (Mörderin), Irene Leidolf (möderin), Waltraud Wagner (Mörderin), Elaine Campione (criminelle), Greta Bösel (Pflegerin), Marie Manning (Mörderin), ges/darya-nikolayevna-saltykova-2.jpg">Darya Nikolayevna Saltykova (sadist), Nora Parham (executed), Maria Barbella (assassina), Linda Wenzel (ISIS activist), Anna Marie Hahn (Mörderin), Suzane von Richthofen (parenticide), Charlotte Mulhall (murderer), Khioniya Guseva (kriminal), Daisy de Melker (serial killer nurse), Stephanija Meyer (Mörderin), Sinedu Tadesse (murderer), Ayat al-Akhras (suicide bomber), Akosita Lavulavu (minister of infrastructure and tourism), Sabrina de Sousa (criminal diplomat), Sally Basset (poisoner), Emma Zimmer (Aufseher), Mary Clement (serial killer), Irina Gaidamachuk (serial killer), Dagmar Overbye (serialmorder), Gesche Gottfried (Mörderin), Frances Knorr (serial killer), Beate Schmidt (Serienmörderin), Elizabeth Clarke (accused victim of witchcraft), Kim Sun-ja (serial killer), Olga Konstantinovana Briscorn (serial killer), Roxana Baldetti (politico), Rizana Nafeek (house maid), Margaret Scott (accused of witchcraft), Jacqueline Sauvage (meurtrier), Veronique Courjault (tueur en série), Barbara Erni (thief), Hilde Lesewitz (Schutzstaffel Wächterin), Thenmoli Rajaratnam (suicide bomber), etc. etc..
      ellauri213.html on line 436: Sinedu Tadesse September 25, 1975 – May 28, 1995) was a junior at Harvard College who stabbed her roommate, Trang Phuong Ho, to death, then committed suicide. The incident may have resulted in a variety of changes to the administration of living conditions at Harvard. Tadesse is buried at the Ethiopian Orthodox Cemetery, Addis Ababa, Ethiopia. When Tadesse entered Harvard, she earned below-average grades, and was told that this would prevent her from attending top-ranked medical schools in the U.S. She made no friends, remaining distant even from relatives she had in the area. Tadesse sent a form letter to dozens of strangers that she picked from the phone book, describing her unhappiness and pleading with them to be her friend. One woman responded to the letter but became alarmed by the bizarre writings and recordings Tadesse sent her in return; she had no further contact with Tadesse. Another woman found the letter obnoxious and sent it to a friend who worked at Harvard to review.
      ellauri213.html on line 438: After her freshman year, her roommate told her she was going to room with someone else. For her second and third years, Tadesse roomed with Trang Ho, a Vietnamese student who was well liked and doing well at Harvard, and Tadesse was obsessively fond of her. Tadesse was very needy in her demands for attention and became angry when Ho began to distance herself in their junior year. Tadesse apparently reacted with despair when Ho announced her decision to room with another group of girls their senior year, and the two women stopped speaking with each other after that. Tadesse purchased two knives and rope in advance. On May 28, 1995, Tadesse stabbed her roommate Ho 45 times with a hunting knife, killing her. Tadesse then hanged herself in the bathroom.
      ellauri213.html on line 447: Shottaz ja Kuolemanpartio ovat koko maan tunnetuimpia jengejä. Suuri osa jengien välisistä tai sisäisistä ampumisista tapahtuu juuri Järvan alueella, johon Rinkeby kuuluu. 90 000 asukkaan Järvassa tapahtui viime vuonna yhdeksän murhaa.
      ellauri213.html on line 449: Ruotsin poliisi on identifioinut 52 rikollisjengiä Suur-Tukholman alueella. Noin kaksi kolmasosaa jengeistä on paikallisia, eli tietyllä alueella tai tietyssä lähiössä toimivia. Loput poliisi on määritellyt esimerkiksi extremismiverkostoiksi, moottoripyöräjengeiksi tai muutoin valtaa pitäviksi rikollistoimijoiksi.
      ellauri213.html on line 451: Poliisi on identifioinut Tukholman alueella noin 1 500 ihmistä, joilla on yhteys rikollisjengeihin. Iältään nämä ihmiset ovat 14–77-vuotiaita, yleisin ikä on 22 vuotta. Rikollisjengit käyttävät apureinaan jopa 8-vuotiaita. Heitä ei kuitenkaan lasketa jengien varsinaisiksi jäseniksi eivätkä ne pääse saaaliinjaolle. Tämä on selvä epäkohta tasa-arvon kannalta.
      ellauri213.html on line 453: Sukupuolijakaumaltaan jengien jäsenet ovat 98-prosenttisesti miehiä. Poliisi tosin huomauttaa, että naisten osuus jengeissä on osin epäselvä. Asiantuntijoiden mukaan naisia pidetään helposti poliisinkin taholta ”vain uhreina tai panopuina”, eikä heidän osuutta rikoksiin aina selvitetä. Tämä on selvä epäkohta tasa-arvon kannalta.
      ellauri213.html on line 455: Koko maan osalta rikollisjengeihin poliisi on liittänyt jo yli 15 000 ihmistä. Ikä- ja sukupuolijakauma on samankaltainen kuin Tukholmassa. Suurin jäsenmäärä on moottoripyöräjengeissä.
      ellauri214.html on line 33:

      ge;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">NEMI


      ellauri214.html on line 34:

      ge;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">FOSSIILEJA KAIVAMASSA

      Kliseitä


      ellauri214.html on line 41: So, yes, the cynicism is something that is completely accepted socially in Russia and really disgusts me. They think everybody is corrupt and cynical, including westerners, and on top of that, they are unbelievably lazy. I did not want my kids to grow up to be like that. So I moved to the West. Im a fund manager. Managing funds is fun, but dont expect two långa fikapauser per dag, with no shop talk allowed, like the Swedes.
      ellauri214.html on line 47: ges.dk/hbl/4160/assets/a484475641i0011_max1024x.jpg" />
      ellauri214.html on line 64: In an obvious parallel with the Potter books, The Casual Vacancy is populated by a huge cast of mean, unsympathetic, small-minded folk. "This novel for adults is filled with a variety of people like Harry’s aunt and uncle, Petunia and Vernon Dursley: self-absorbed, small-minded, snobbish and judgmental folks, whose stories neither engage nor transport us.” — Michiko Kakutani, USA:n Toini Havu.
      ellauri214.html on line 66: J. K. Rowling’s first adult novel The Casual Vacancy stirred a ruckus within Sikh Community after its publication leading to the involvement of SGPC and its head showing concern with the negative portrayal of Sikh characters in the novel. Rowling defends the novel by her theory of ‘corrosive racism’ after her ‘vast amount of research’ in Sikhism. The chapter explores diasporic Sikh identity through the character of Sukhvinder who though dyslexic is stifled by her mother and harassed by her classmate Fats through slanderous remarks targeting her Sikh identity. Though Sukhvinder resorts to self-torture after undergoing racism, she emerges victorious like a brave Sikh by her self-determination and emerges a heroine by helping everybody in Britain. The chapter applies Teun A. van Dijk’s racist discourse and post-colonial theories specifically Homi Bhabha’s hybridity of cultures, Jacques Rancière’s distribution of the sensible hinting at the redistribution of identities to make invisible diaspora visible and inaudible audible and Gayatri Spivak’s theory of the subaltern to prove that the Sikh diaspora remains in Charhdi Kala (higher state of mind) even in tough situations. The chapter concludes that though British Sikh diaspora undergoes racialism leading to identity crisis, Sikhs finally find resolution through Sikh identity model Sukhvinder who, treading the footsteps of Sikh heroes like Bhai Kanhayia, becomes a heroin addict by risking her life to save Robbie and by helping all in the novel.
      ellauri214.html on line 68: The Shiromani Gurdwara Parbandhak Committee (abbr. SGPC; "Supreme Gurdwara Management Committee") is an organization in India responsible for the management of gurdwaras, Sikh places of worship in three states of Punjab, Haryana, and Himachal Pradesh and union territory of Chandigarh. SGPC also administers Darbar Sahib in Amritsar.
      ellauri214.html on line 70: In response to a Twitter post about how COVID-19 has been affecting people who menstruate, Rowling wrote, “‘People who menstruate.’ I’m sure there used to be a word for those people. Someone help me out. Wumben? Wimpund? Woomud?”. In this post, Rowling mocks trans people by insinuating that women who do not have a period are not real women. This tweet not only offended trans women who do not have periods, but also cisgender women born with medical conditions that prevent them from having a period, older women who have gone through menapause, and transgender men who still menstrate. Rowling has continued to bash transgender people by comparing hormone therapy to gay conversion therapy and tweeting articles arguing that transitioning is a medical experiment. Many have called Rowling out on her transphobia, and some have attempted to educate her on transgender issues and the difference between sex and gender. However, the author has not been receptive to these comments, and continues to deny that she is transphobic. Rowling’s transphobia has prompted Harry Potter actors Daniel Radcliff (Harry Potter), Emma Watson (Hermionie Granger), Rupert Grint (Ron Weasley), Bonnie Wright (Ginny Weasley), and Evanna Lynch (Luna Lovegood) to show their support for the transgender community. The only actor staunchly standing on her side is Tom Veladro (Voldemort). Oops, I shouldn't have said the name.
      ellauri214.html on line 72: Though Rowling’s transphobia has been publicized the most, fans have also begun to notice prejudice in her writing. Very few people of color are featured in J. K. Rowling’s books, and those that are have few lines and no detailed story arcs. One of the people of color given more thought was Cho Chang, Harry Potter’s love interest who was first introduced in the third book, Harry Potter and the Prisoner of Azkaban. Rowling’s racism toward Asians and lack of knowledge of Asian culture is clearly evident from just the name Cho Chang, which is a mix of Korean and Chinese surnames. Korea and China have a longstanding history as political adversaries and each country has a distinct culture. While Rowling went to great efforts in creating a wonderfully immersive wizarding world, she gave no thought to what Cho’s ethnicity is. Cho was also sorted into Ravenclaw house, the school house for those of high intelligence, playing into a common stereotype of Asians. The only other Asian characters mentioned in the series are Indian twins Padma and Pavarti Patil. While Rowling appears to have given more thought to these characters, placing Padma in Ravenclaw and breaking the Asian stereotype by placing Pavarti in Gryffindor, she ultimately fails to adequately write Asian characters. While Pavarti, as a member of Harry Potter’s house, was given more depth than Cho or her sister, many South Asian fans were irritated by the girls’ dresses in the fourth movie, Harry Potter and the Goblet of Fire. The twins wore dull and unflattering traditional Indian attire, which many saw as a mockery of Indian culture. Cho herself wore an East Asian style dress in this movie which was a mix of different Asian styles. Rowling continued her habit of stereotyping Asians in the Fantastic Beast Movies, the first of which was released in 2016 and set in the 1920’s, several decades before the Harry Potter series. In this pre-series, the only Asian representation is displayed in the form of a woman who has been cursed to turn into a beast. Fans may remember the villain Voldemort’s pet snake, Nagini, who served him throughout the Harry Potter series. Fans were surprised to learn when watching The Crimes of Grindelwald, the second movie in the Fantastic Beasts series, that Nagini was not always a snake, but was actually a woman who had been cursed to turn into a snake. In the movie, Nagini, in human form, is caged and forced to perform in a circus. Though we do not know how Nagini came to meet Voldemort, we do know that she became his servant and the keeper of a wee snakelike portion of his soul. This is more than slightly problematic. Not only was Nagini the only Asian representation in the film, but she was also a half-human who was forced to serve an evil white man for a great part of her existence. Author Ellen Oh commented on Nagini’s inclusion in the film saying “I feel like this is the problem when white people want to diversify and don’t actually ask POC how to do so. They don’t make the connection between making Nagini an Asian woman who later on becomes the pet snake of an EEVIL whitish man.”
      ellauri214.html on line 76: J.K. Rowling has also included plenty of sexism in her writing, indicative of her internalised misogyny. Cho Chang was Harry Potter’s love interest throughout books 4 and 5. However, Cho was in a relationship with another student in the fourth book, and unfortunately this student was killed by Lord Voldemort at the end of the book. This leaves Cho rightfully distraught. Though still in emotional turmoil, she develops a crush on Harry and they begin dating. During their first kiss, Cho is crying because she is thinking of her dead boyfriend. Harry and Cho break up after multiple arguments later in the book. Later on in the series, Harry develops feelings for his best friend’s sister, Ginny Weasley. Rowling periodically writes how Harry prefers Ginny to Cho because Cho was too emotional after the death of her boyfriend. Harry preferred Ginny, who was stronger and could contain her emotions, supposedly because she had grown up with 6 brothers (no, 5, Ronny is a sissy). This comparison of the two girls demonstrates Rowling’s internalized feelings that women exist for the purpose of pleasing men. The thinly veiled idea that women who are too emotional or too much drama queens are not desirable is evident in Rowling’s writing. Fleur Delcore is another example of this feeling. Fleur is a student at a French wizarding school who competes against Harry in a difficult tournament in the fourth book. Fleur is part veela, who are magical beings of extreme beauty but can turn monstrous when angered. Fleur eventually marries Ron Weasley’s older brother, Bill. Hermionie, Harry’s other best friend, and Ginny constantly complain about Fleur. However, the only thing their animosity can be traced back to is that Fleur is a beautiful Frenchy woman and she is confident in that, whilst they are just snubnosed Brits. This further develops Rowling’s internalized misogyny. She views women who are confident in their beauty as annoying, and has the idea that women should seek male validation. Though these portions of the book were likely unintentional, speaking from personal experience, it has to be said that Rowling’s writing of women in her book have had a lasting effect on her female readers.
      ellauri214.html on line 78: Rowling tweeted,“It should never have been a problem with anyone but Ron Weasley was indeed transgender. Ron was born female but magically transitioned to male at age four. Gender transition is much easier in the magical world than it is in the muggle world – yet so similar. You lose your wiener ang get a twat, or the other way round, as the case may be.” Käy kuin Susannan kissanpojalle Harrylle, joka muuttui taianomaisesti Ginnyxi.
      ellauri214.html on line 81: With talk of sex and drugs, the British author's first adult novel marks a turn away from her family-friendly series about a boy wizard. Some reviewers call her first book after the "Harry Potter" series an attack on conservatives, with one tabloid saying it presents "500 pages of relentless socialist manifesto masquerading as literature."
      ellauri214.html on line 88: The Harry Potter series didn’t become a global phenomenon just because it was an exciting adventure, but because there was a real heart to it, characters who had both strengths and weaknesses, who struggled with their choices, much like Batman or Superman. Not so this time. Instead, “The Casual Vacancy” is a generally well-written book whose central theme is responsibility for those less fortunate, all the time imbued with ever-present British themes of class and notions of propriety.
      ellauri214.html on line 90: The Casual Vacancy, which one bookseller breathlessly predicted would be the biggest novel of the year, isn’t dreadful. It’s just dull. … The small-town characters are all deluded in their own way with their own tales to tell. The problem is, not one of them is interesting or even particularly likeable. Collectively, it’s all too easy to turn the page on them. The fanbase may find it a bit sour, as it lacks the Harry Potter books’ warmth and charm; all the characters are fairly horrible or suicidally miserable, or dead.
      ellauri214.html on line 104: I think JK Rowling did one thing exceptionally well: she had really interesting whimsical ideas based on everyday mundane life, and she can write these ideas out in a very visually exciting fashion. These little sparkles of crazy fun ideas can almost make you forget about the other glaring problems of the book. A lot of people (myself included) are attracted, or mesmerized by these whimsical sparkles of imagination. It's a fascinating magical world that's so imaginative and yet at the same time mirror our own.
      ellauri214.html on line 106: But, Rowling's talent is skin deep. I absolutely do not agree that she did a great job in character and/or plot development. Her characters are pretty clichéd (Chosen one and his side kick), her setting is pretty narrow (British boarding school experiences), her plot is pretty predictable, and like all amateur writers, her plot line often meanders for no good reason at all. Her world building is imaginative, but lack planning. Simply put, most part of her world is a whim, it's not coherent, she didn't think it through. And the more you think about it, the bigger the problem it is. Oh and that one character everyone is singing praises about, as if it's the best written character of all time? Stereotypical Byronic hero. I read how people praise Snape being this greatest character of our generation, I couldn't help but wondering, you guys never read Wuthering Heights?! I've never attended an American high school but I'm pretty sure the Great Gatsby is on the required reading list.
      ellauri214.html on line 108: Rowling became popular because she got lucky. Her work is more accessible than the works of people mentioned above. She set out to write light-hearted children's books, which allowed her works to avoid some of the more serious scrutiny from literature critics. And I guess because people don't read nearly as much as they used to. When you never had a good burger, you'd think Big Mac is the best thing in the world.
      ellauri214.html on line 112: I’m a troubled teenager girl in a Hollywood action movie.
      ellauri214.html on line 138: I act out, I curse, I get physical, I flirt, I'm a bad girl in the cutest and most vulnerable way.
      ellauri214.html on line 144: Despite supposedly living on the streets for years after running away from home, I have no basic concept of self-preservation. I throw tantrums, storm out, put myself in danger or being kidnapped by the bad guy, to create cheap tension and create stake for Hero and Villain's final confrontation.
      ellauri214.html on line 146: Despite living on my own for a while, I have no people skills. I have only one emotion: anger. I'm angry with everyone and I pushes everyone away.
      ellauri214.html on line 152: Occasionally one of the supporting characters might call me out. But I'll be triggered and start shaking and crying. Remind everyone I have a troubled past. I'm vulnerable, I need love. The supporting character or the protagonist will apologize and give me a hug, which I will refuse because I don't trust anyone.
      ellauri214.html on line 154: The protagonist of the movie, who's actual family are fridged to create cheap motivation, will serves as my surrogate father or brother figure. And I will be his replacement family.
      ellauri214.html on line 163: I'm entitled to be told about everything concerning current situation, every movement of the protagonist, all his plans. If he doesn't tell me everything, he's an asshole and I'm going to throw a tantrum and get myself in trouble.
      ellauri214.html on line 171: It might be a Scottish name, taken from a story about two men on a train. One man says, 'What's that package up there in the baggage rack?' And the other answers, 'Oh, that's a MacGuffin'. The first one asks, 'What's a MacGuffin?' 'Well,' the other man says, 'it's an apparatus for trapping lions in the Scottish Highlands.' The first man says, 'But there are no lions in the Scottish Highlands,' and the other one answers, 'Well then, that's no MacGuffin!' So you see that a MacGuffin is actually nothing at all.
      ellauri214.html on line 175: In contrast to Hitchcock's view of a MacGuffin as an object around which the plot revolves but about which the audience does not care, George Lucas believes that "the audience should care about it almost as much as about the dueling heroes and villains on-screen (i.e. not at all)." Lucas describes R2-D2 as the MacGuffin of the original Star Wars film,and said that the Ark of the Covenant in the Bible, or the titular MacGuffin in Raiders of the Lost Ark, was an excellent example as opposed to the more obscure MacGuffin in Indiana Jones and the Temple of Doom and "feeble" MacGuffin in Indiana Jones and the Last Crusade.
      ellauri214.html on line 183: Despite my many bad habits and questionable actions, I'm the most judgemental person.
      ellauri214.html on line 187: I almost always serve as protagonist's morality pet. I judge him constantly. Every morally ambiguous thing protagonist do will get scolded by me.
      ellauri214.html on line 199: After everything is over, I'll remove my bad make up, get clean, start a new life with my surrogate father/brother.
      ellauri214.html on line 206: Torstain 7.7. Hoblassa tuijottaa Erja Yläjärvi Pohjois-Savosta huolestuneena lukijaa kädet puuskassa: Ukraina kan förlora, hur ser sig Europa då i spegeln? Liksom Ryssland inte hörde till Europa. Mera tunga västerländska vapen för ukrainare, det är det som doktorn ordnat! Erja ser ut i bilden som en stridslysten liten kvinnlig apa. I samma nummer säger Ulf Johansson att det kanske är skäl att överge donbassregionen till ryssarna, och Ulla Klötzer (kvinnor för Fred Karlsson, Esbo) använder fula ord om Nato och dess planer för "full spectrum dominance". Det tog en vecka för de gamla silverryggarna att vakna upp och komma till Erjas undsättning.
      ellauri214.html on line 208: Masa ”Pätkä” Niemi jätti viimeisen viestinsä kahvilakuittiin – tällainen oli näyttelijälegendan tuhoisa elämä. Pekka ja Pätkä neekereinä oli viimeinen rikka joka katkaisi kamelin seljän. Vapunaattona, se oli lauantai, tulin Tampereelle takaisin, ja Masa oli jo tajuttomana. Se oli ilmeisesti ottanut jotain pillereitä, mutta kaikki tuubit hävittänyt. Pöydällä oli kahvilakuitin taakse kirjoitettu: "Hyvä on olla kun on nolla. Hyvästi, Masa." Sillä tavalla se lähti, Pakarinen kirjoitti myöhemmin.
      ellauri214.html on line 226: It supposedly originated from a conversation between the actress Lillie Langtry and the Bishop of Worcester. They were at a country house weekend party and on Sunday morning before church, they went for a stroll in the garden. On their walk, the bishop cut his finger on a rose thorn. Over lunch, Lillie enquired about his injury, asking: "How is your prick?" To which, the Bishop replied: "Throbbing", causing the butler to drop the potatoes.
      ellauri214.html on line 228: The character Wayne Campbell uses the phrase after his partner Garth says, "Hey, are you through yet? 'Cause I'm getting tired of holding this", in regard to a picture he is holding.
      ellauri214.html on line 238: Tuon tason neuvostoloikkari. Minkä tason? Stieg on unohtanut kertoa. Onko ihan Sergei Bubka? Vastuu on Stieginkin mielisanoja. Siitä puhe mistä puute. Ja rohkein aukoo päätä esimiesten edessä. Mutta kaikkein viimexi tahdomme astua median varpaille.
      ellauri214.html on line 242: In his work Bibliotheca historica (Library of History), Diodorus Siculus wrote that the Amazons came from Libya in north Africa. Diodorus’s account is set in the time of myth. He wrote that the warriors’ most famous queen was Myrina, who lived before the hero Perseus saved the Ethiopian princess Andromeda from a sea monster. Myrina led her warriors to a great number of victories, including one against the mythical island of Atlantis. Myrina led a large army of 30,000 foot-soldiers and 3,000 cavalry against the Atlanteans. Diodorus claimed that the Amazon cavalry used tactics similar to those employed by the Parthians of west Asia, who fought the Roman general Crassus (c. 115— 53 BCE), firing arrows as they rode away from their enemies. The Atlanteans eventually surrendered to Myrina after she had captured and destroyed one of their cities, enslaving and carrying away the women and the children.
      ellauri214.html on line 243: It was during the reign of Myrina that the Amazons encountered another race of female warriors known as the Gorgons. The Amazons and their defeated neighbors, the Atlanteans, were at peace with each other, but Atlantis was raided repeatedly by the Gorgons, who lived nearby. In Greek myth, the Gorgons were monsters with snakes instead of hair and faces so fearsome that looking directly at them could turn a mortal into stone. Diodorus scoffed at these stories of monsters and claimed that, like the Amazons, the Gorgons were nothing more than fierce tribal women who were skilled in warfare. Myrina’s large army went to the aid of Atlantis and defeated the Gorgons, capturing more than 3,000 Gorgon warriors. The captive Gorgons began a rebellion but were put down by the Amazons, who killed every remaining prisoner.
      ellauri214.html on line 245: Myrina was said to have conquered most of Libya, from where she led her army east toward Egypt. When she reached Egypt, she befriended the king before going on to defeat the Bedouin and Syrian peoples and conquering some of west Asia. Although the people of Cilicia (part of modern Turkey) were not defeated, they were willing to accept her rule. The Amazons also captured the island of Lesbos in the Aegean Sea, where Myrina founded the city of Mitylene, named for her sister. While sailing across the Aegean, Myrina got caught in a storm. The queen prayed to the Mother Goddess to save her and was guided to a deserted island, which she named Samothrace. Myrina’s good fortune, however, did not last forever: she died in battle against the Thracians and Scythians, led by the Thracian Mopsos. Without their great leader, the Amazons lost a series of battles to Mopsos. Eventually their empire collapsed and they withdrew back to Libya. Back to the drawing board. 2 thousand years later Myrinä's compatriot Muammar Gaddafi says in Swedish: Han är nöjd.
      ellauri214.html on line 251: Det kan finnas en gnutta sanning i Ulf Johanssons och Ulla Klötzers (HBL 7.7) kritik av Nato; inget är väl helt rött eller vitt. Klart är också att krig gynnar det militärindustriella komplexet liksom farsoter och andra sjukdomar föder läkemedelsbranschen. Men är alternativet att låta epidemier spridas vilt och Putins Ryssland breda ut sig? Och som någon skrev är det väl bättre att vara en fästing i famnen på Joe Biden än att vara en fluga i Putins mun. Här gäller det att välja de minst onda av två onda saker! Den dag Putins Ryssland förhoppningsvis är krossat och helt avrustat - och det borde vara målet - behövs Nato inte mera. Där konsten tar slut tar våldet vid. Då kan vi igen fokusera på miljövård och annat klovneri, smida om svärden till plogar och så vidare. Det verkar nog nu som enbart militär makt kan hålla Putin stången. Det gäller ju inte bara Ukrainas utan hela Europas framtid. Vi behöver inte ha skygglappar för kriget i Ukraina överskuggar allt - miljöfrågor, idrottsprestationer, rymdfärder med mera. Ett Putins Ryssland som herrefolk i världen vore en mardröm: oligarkerna stjäl vad andra arbetar ihop, censur införs och oliktänkare placeras i fängelse eller avrättas, aborträtt slopas, miljön sätts på undantag. Just som det händer nu i Biden's USA. Väst har varit undfallande mot Ryssland-investerat i landet, gjort sig beroende av ryska råvaror och energi, godkänt landets deltagande i internationella tävlingar och returnerat värdefulla konstföremål fastän Ryssland hela tiden varit på krigsfot. De ryska konstföremålen kunde vi lika väl ha behållit själva!
      ellauri214.html on line 253: Klötzer och andra får gärna försöka med fredsdekret och andra deklarationer, men som vi har sett i de två föregående världskrigen, betyder lagar och överenskommelser föga utan att en finns en makt bakom dem. Det tog Stalins Ryssland att sätta stopp till Hitlers härjande. Och som Erja Yläjärvi skriver får vi inte låta kriget i Ukraina bli det nya normala och ge efter för tyranniet som Putin inledde.
      ellauri214.html on line 254: USA må ha begått misstag såsom Stalin i sin tid, men det är inget försvar för det Putin nu har satt i gång med; det borde också Johansson och Klötzer inse. Anfall är det bästa försvaret.
      ellauri214.html on line 261: P.S. Anders Gustafsson från Mariehamn skjuter ännu hårdare mot kvinnorna för Fred Göran. Han köper all västpropaganda mot ryssar som det finns, och sätter eget till.
      ellauri214.html on line 326: Seijan harmaa ohut kovakantinen kappale Turgenevin tuonnimistä pienoisromaania sopii kuin valettu mun Salmiselta hankittuihin kesähousuihin ja Tokmannilta eilen ostettuun siistiin vanhusmaiseen paitapuseroon. Ne ovat yhtä haalean harmaita kuin oli Ivan Turgenev, iso ja leveäharteinen mutta timidi länkkärimielinen agnostikko joka eli ja kuoli eturauhassyöpään 64-vuotiaana lännessä. Se oli köyhtynyttä tataariaatelia isän puolelta, varakas kielitaitoinen ja hyvätapainen, mistä sitä halvexivat moukkamaisemmat slavofiilit virkaveljet Tolstoi ja Fedja-setä. Dosto oli henkilönä kusipää eikä Tolstoi juuri parempi. Tchekhov oli luikero ja Turgenjev turha mies. Leskov oli ikävä (despotic, vindictive, quick-tempered and prone to didacticism) ja Gogol hullu. Turgenev pysyi poikamiehenä vaikka ilmeisesti menetti poikuutensa maaorjaneitosille. Ivan oli tylyttävän äidin poika, rentustava isä oli läheisempi vaikka jäi etäisemmäxi, kuten tavallaan sanotaan tässäkin novellettassa. Äiti oli isää vakavaraisempi kuten kirjassa. Joku Uncle Tom luki Ivanille pienenä Heraskovin Rossiadia.
      ellauri214.html on line 332: Näin taas perinteisen painajaisen keskenjäänestä väitöskirjasta. Jopa Martti Leiwo sai valmiiksi omansa. Näyttämö oli taas Laivanvarastajankatu keskitalvella. Varhain aamulla herätessä kuselle oli loppukesä, mulkku pidentynyt muttei silti kangistunut kunnolla. Mistä syystä näpertelen izeni kimpussa? No varmaan näpertelisin enemmän jos toimahtaisi. Bugger it. Freijan kesäkonsertti oli päättynyt. Peltikattoon sateli, junat kolisteli ratoja. Kas Sukkiainen, päiviä! Kaverin nimikin on naurettava.
      ellauri214.html on line 334: Unen jatko-osassa kazoin korkealta töyräältä kun jään yli juoxi täyttä vauhtia 23 Disney koirahahmoa. Sitten unessa oli hiukan uhkaavia pitkämekkoisia neitoja, ja kaxi pikkutyttöä, joiden kanssa kiipeilin lumiselle kadetraalille. Tytöistä paxummalle tarjosin Haparandasta kaupan päälle saatuja vanhanaikaisia salmiakkimakeisia. Ei se niistä perustanut, ne ovatkin aika mauttomia ja kovia. Meillä oli kiire Humanisticumin kokouxeen, ja suht sulottomat tytöt valuivat alas seinältä kuin joku sylkyklunssi tai märkä räkä. Ikävä kyllä kokous oli peruuntunut, sen sijalla oli joku voimistelutunti. Oven takaa kuului töminää ja ähinää. Unen loppuosassa kävi ilmi, että Brezhnev oli ollut siviiliammatiltaan ballerina. Leonid oli kasvoista sangen suurpiirteinen, mutta hoikkanilkkainen.
      ellauri214.html on line 356:
      Turgenevin kaikuja somessa

      ellauri214.html on line 535: Halfway through her fifth novel Flights, Olga Tokarczuk asks her readers to take pity on the poor souls for whom English is their “real language”. “Just imagine!” teases Poland’s most widely translated female author. “They don’t have anything to fall back on or turn to in moments of doubt. How lost they must feel in the world, where all instructions, all the lyrics of the stupidest possible songs, all the excruciating pamphlets and brochures — even the buttons in the lift! — are in their private language . . . they are accessible to everyone and everything!”
      ellauri214.html on line 537: It’s a typically provocative and witty inversion from the leftwing humanist, who today tells me that Polish intellectuals have been strangely “relieved” by America’s election of Donald Trump and Britain’s vote for Brexit. “It is reassuring for them to know that populist movements are everywhere. They feel better for knowing that other countries can be naive too.”
      ellauri214.html on line 539: Although Tokarczuk (pronounced “Tok-ar-chook”, like a toy train) is in London to celebrate Flights making the long list for the Man International Booker Prize, she feels “conversationally jet-lagged”discussing it because it was published in Poland back in 2007, quickly gaining popularity across the continent. It has taken a decade for the novel to make it into English, superbly rendered by superb American translator Jennifer Croft.
      ellauri214.html on line 543: The daughter of two literature teachers, little Olga grew up near the border with Czechoslovakia, hiding under tables to eavesdrop on adult conversations. As a teenager she was gripped by Freud, then Jung, thrilled by the discovery that “every tiny thing you did had a deeper meaning . . . those ideas turned the world into a book I could read.”
      ellauri214.html on line 545: She trained and practised as a clinical psychologist but quit after realising that she was “much more neurotic than my clients” to become a full-time writer, on a mission to use language “like a fork and knife when you have to eat reality”. As her international reputation grew, so did her air-mile count.
      ellauri214.html on line 547: Tokarczuk composed Flights as a “constellation novel”: a postmodern mosaic of meditations on all things in motion from travel-sized toiletries to the blood pumping through the human heart. National, emotional and temporal boundaries are crossed. Thoughts from a thoughtlessly flying semi-autobiographical narrator to Poland and the popular legend of Philippo Verheyen, the Flemish anatomist rumoured to have eaten his own amputated leg.
      ellauri214.html on line 551: Tokarczuk felt this rejection of facts at first-hand when the Polish publication of her 2015 novel The Books of Jacob led to death threats from nationalists. Her 900-page “magnum opus” tells the true story of 18th-century Polish-Jewish religious leader Jakub Frank, who converted thousands of Orthodox Jews to a kind of Christianity that saw them condemned and persecuted for heresy.
      ellauri214.html on line 556: “Polish culture has always had a strong anti-Semitic undercurrent. There has been awful persecution. But it is time for us to look at Poland’s relationship with the Jews, to accept that we have Jewish blood and Polish culture mixed with our own. I was surprised by the anger I provoked, but thrilled by the enormous support that followed. It seems society is divided between the people who can read and those who cannot!”
      ellauri214.html on line 568: Mut no ei, Elin elin nousee esiin uudestaan vaikka Michal on jo kotona. Sevverran on vaimoväkeen luottamista. Eli Elin nuppi putkahtaa pöxyistä ja pyrkii jälleen pusikkoon vaikka Michal on tullut takaisin ja kyntää entiseen tapaan Kenoveevan jalkoväliä. Elin täytyy olla joku väpelö kun se roikkuu tollasen puuman helmoissa. Joka ei edes anna sille vakoa, vaan nauttii vaan vallantunnosta. Olgassa ärsyttää myös alituinen jaanaus merkityxistä. Ainut merkitys joka sitä oikeasti liikuttaa on panopuuha. Limaisia käärmeitä ja jäykkiä väinönputkia, mitä vielä. Angelica archangelica. Lauri Tähkä näyttää rovastille pillua.
      ellauri214.html on line 582: Puolalaispaskat unelmoivat dollareista läkkipurkissa. Kuvittelu on pohjimmiltaan luomista, se yhdistää aineen (nainen) ja hengen (mies). Mutta läkkipurkista löytyi vain papuga. Papuga pani Stasian paxuxi ja häippäsi. Papuga ja papuga, pah.
      ellauri214.html on line 643: Valveilla ollessaan ihmiset tarvitsevat tarkoitusta, toisin kuin elukat. Olga on tällänen humanisti, se luulee et apinat on jotain sui generis. Narsistista paskapuhetta. Aapalla on mahtavalla energialla varustettu minä. Sixi se on olevinaan eläinten sankari.
      ellauri214.html on line 658: Sotatarviketeollisuus on vielä valtion omistuxessa. Sen päivät ovat luetut. Telakkainsinööristä putkahtanut yrittäjä karsi Stettinissä kustannuxia kovalla kädellä. Nyt telakka on yxityistetty ja velaton. Väkeä on kyllä vähennetty, mutta jälelle jääneet ansaizevat 2x enemmän kuin puolalaiset keskimäärin. Älkää häiritkö meitä, täällä tehdään töitä. Tämä ei ole mikään Gdansk. Kaikille annettiin mahdollisuus rikastua. Johdolle tuli paljon suurempi osuus kuin työntekijöille. Tämä oli hinta rikastumisesta. Vielä on kuitenkin ongelmia jäljellä. Eläkejärjestelmä nielee neljännexen valtion menoista. Se ei ole paljon siihen nähden että valtio oli eläkeläisten suurin työnantaja. Onnexi huonokuntoiset ex-kommunistit kuolee nuorina. Onnexi miljoomat ihmiset tekevät pimeitä töitä ja pimittävät veronsa. Tätä eivät mitkään viranomaiset pystyisi organisoimaan!
      ellauri214.html on line 691: Вы пали за Русь, погибли вы за Отчизну, Sinä langesit Venäjälle, menetit isänmaan puolesta,
      ellauri214.html on line 696: Laila Kinnunen s. 1939 oli Kinnusten iloisesta pelimanniperheestä ja sotalapsi Skoonesta. Kinnusen yksityiselämä oli traaginen ja alamäki alkoi hänen toisesta avioliitostaan. Puoliso Ville-Veikko Salmisella oli velkoja. Kinnusen nimi oli väärennetty vekseleihin ja ulosottomiehet kävivät heidän kotonaan. Salminen myös joi ja Kinnunen alkoi käyttää alkoholia omaan ahdistukseensa. Juomisesta alkoi tulla ongelma hänen odottaessaan tytärtään Mišićille ollessaan vielä naimisissa Salmisen kanssa. Hänen onnistui kuitenkin salata raskautensa ja alkoholisminsa pitkään. Milanan syntymän jälkeen lehdistössä julkaistiin ensimmäiset kohuotsikot Kinnusen alkoholinkäytöstä. Hänen syöksykierteensä jatkui kun Milana otettiin kolmivuotiaana huostaan isovanhemmilleen. Kinnunen kävi myös katkaisuhoidossa, mutta karkasi sieltä viikon kuluttua. 1980-luvulla Kinnunen asui kaupungin vuokra-asunnossa Käpylässä, vietti aikaa juopporemmeissä ja koki parisuhdeväkivaltaa. Hän ei kuitenkaan koskaan myöntänyt alkoholiongelmaansa. Hänestä alkoholi ei ollut ongelma, vaan osa ratkaisua.
      ellauri214.html on line 699: Siitä lähin Isidorin unissa häämötti valtava pelottava musta reikä. Pyhä Rochus, joka eli noin vuosina 1295—1327, on eräs monista ruttopyhimyksistä. Hän sairastui legendan mukaan Roomaan suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla ruttosairaita hoitaessaan itsekin ruttoon. Silloin enkeli hoiti häntä ja Laila-koira toi hänelle ruokaa.
      ellauri214.html on line 701: Izydor lainasi vain sellaisia kirjoja, joissa oli Felix-sedän Fenix, siitä tuli hyvän kirjan merkki. Pian hän kuitenkin huomasi, että koko kirjakokoelma alkoi vasta kirjaimesta L. Yhdeltäkään hyllyitä ei löytynyt kirjailijoita, joiden sukunimi olisi alka nut An ja Kn väliltä. Niinpä hän luki Laotsea, Leniniä, Leibnitzia, Loyolaa, Lukianosta, Martialista, Marxia, Meyrinkia, Mickiewiczia, Nietzscheä, Origenesta, Paracelsusta, Parmenidesta, Porfyriosta, Platonia, Plotinosta, Poeta, Proustia, Quevedoa, Rousseauta, Schilleria, Słowackia, Spenceria, Spinozaa, Suetoniusta, Shakespearea, Swedenborgia, Sienkiewiczia, Towiańskia, Tokarczukia, Tacitusta, Tertullianusta, Tuomas Akvinolaista, Verneä, Vergiliusta ja Voltairea.
      ellauri214.html on line 703: Mutta mitä enemmän hän luki, sitä enemmän hän kaipasi seuraavia aakkosten alkupään kirjailijoita: Augustinusta, Andersenia. Aristotelesta, Avicennaa, Blakea, Chestertonia, Dantea, Darwinia, Diogenes Laertiosta, Eckhartia, Eriugenaa. Eukleidesta, Freudia, Goethea, Grimmin veljeksiä, Heinea, Hegeliä, Hoffmannia, Homerosta, Hölderliniä, Hugota,
      ellauri214.html on line 718:

      Helander förkrossad efter VM-finalen: ”Flyger ingen vart”


      ellauri214.html on line 720: ge.aptoma.no/users/ksfmedia/images/67551624.jpg?t%5Bquality%5D=80&t%5Bresize%5D%5Bwidth%5D=1200&t%5Bresize%5D%5Bheight%5D=1200&accessToken=5a57905dd631bd7df586c4a97c08db89ff16d6cd6802c1a761f14164722e67d4" width="50%" />
      ellauri214.html on line 723: Jag är förkrossad jag också, spjuten står slapp och sädet flyger ingen vart. Men varför har herr Helander satt en sko på svansen?
      ellauri216.html on line 35: ges/c/cc/Skeemamunkkeja_vla.jpg" width="100%" />
      ellauri216.html on line 37: Imugeeni Hariton ja neljä skeemamunkkia saunahatuissa vanhan munkkikahvilan edessä 1940-luvulla. Kolmantena ei vaan toisena jonossa hiihtää skeemapappismunkki Jefrem.

      ellauri216.html on line 71: Äidin pikkuserkku Petri oli harras hengen ihminen, teki taajaan ristinmerkkejä. Keskittynyttä muminaa.
      ellauri216.html on line 82: Jumala on hyvän ja pahan tuolla puolella. Kuten Darwin siis. Ihmeen izekeskeisiä nää uskovaiset. Isä Sergei panee varmaan persuuxiin John Malkovizin näköistä veli Pietaria. Johnilla on yhtä paljon ylähampaita kuin Naguib Mahfouzilla. Munkki ja minä hengitimme vastakkain, joopa joo.
      ellauri216.html on line 87: Täst ei voi vetää johtopäätöstä, että meillä olis jotain ongelmia, herra paratkoon.
      ellauri216.html on line 109: Kreetan matkan jälkeen aloin vältellä karvatonta Maijua. Cia oli hyljemäisen kiihkeä yxinhuoltaja. Sen poika pikku-Kalle istui päällimmäisenä. Karoliinalla oli jättikannut. Tuijalla tiukat Kegel-lihaxet. Viveka puhui ruozia paizi tuhmat sanat.
      ellauri216.html on line 185: Munkki Vasili (ei Vitali) oli suuri syntinen mutta kamppaili kyrvän kanssa hyvän kilvoituxen. Kunnes kerran panovalmis kana muuttihe ketuxi ja sitten munkixi joka ei ollut kukaan muu kuin Vasili ize. Miltä näytit, kysyi imugeeni, kilpiltäkö vaiko tuhmalta? Silloin Vitali kääkkäsi ja lähti kiitää, eivätkä he koskaan palaa. Vasili oli näet ize koulukiusaaja, joka oli lähetetty koettelemaan luostarin kärsivällisyyttä. Niin tai näin, onko sillä meille väliä.
      ellauri216.html on line 198: The Didache (Greek: Διδαχή, translit. Didakhé, lit. "Teaching"), also known as The Lord's Teaching Through the Twelve Apostles to the Nations (Διδαχὴ Κυρίου διὰ τῶν δώδεκα ἀποστόλων τοῖς ἔθνεσιν), is a brief anonymous early Christian treatise written in Koine Greek, dated by modern scholars to the first or (less commonly) second century AD. The first line of this treatise is "The teaching of the Lord to the Gentiles (or Nations) by the twelve apostles". The text, parts of which constitute the oldest extant written catechism, has three main sections dealing with Christian ethics, rituals such as baptism and Eucharist, and Church organization. The opening chapters describe the virtuous Way of Life and the wicked Way of Death. The Lord's Prayer is included in full. Baptism is by immersion, or by affusion if immersion is not practical. Fasting is ordered for Wednesdays and Fridays. Two primitive Eucharistic prayers are given. Church organization was at an early stage of development. Itinerant apostles and prophets are important, serving as "chief priests" and possibly celebrating the Eucharist. Meanwhile, local bishops and deacons also have authority and seem to be taking the place of the itinerant ministry.
      ellauri216.html on line 209: Ich will auch mit gebrochnen Augen Mä haluun myös särkyneillä silmillä
      ellauri216.html on line 214: Und lässet mir kein Leid geschehn. Eikä salli mitään kurjaa tulla.
      ellauri216.html on line 216:
      ellauri216.html on line 224: Cosmology projektin Saul Pearmutter - hah, se oli Perlmutter hölmö terskanpää! - hokasi että kaikkeus kiihtyvästi laajenee, mihin tarvitaan mustaa ainetta. His Dark Materials. Jumala on tota mustaa ainetta, sitä on meidän ulkopuolella ja varsinkin meidän sisässä, pimeässä tähdessä. Sieltä se tursuu ulos ruskeana massana. Mä oon sen sisässä ja se on mussa, me ollaan 2 hengen juna.
      ellauri216.html on line 230: Vaan katotaampa kuinka jätkän käy. Kahden hengen piilonen privaattihuoneessa nyt ainakaan ei ole rikos, vaikka oiskin syntiä. Paraskin on sitäpaizi Terska sitä sanomaan, HS:än lasitalosta se heittää tässä kiviä. Iskä Sii Tin Tin tapas mätkiä susikoira Roita vyön soljella.
      ellauri216.html on line 253: Tero saa potkut keijasta ja rientää vielä kerran runoilijan (se on Saarikosken Pena) haudalle. Milka ja Juri alkaa kiristää sitä. Ei ois kannattanut tungexia kolmantena luukulle. Tero parka on totaalisesti pikkuveljen ohjissa. Tero murskaa Jurin kallon Leninin nupilla. Kazoi Leninin pään yli ulos. Penalla oli poika Juri. Penan pojilla oli ihan isän kiusaxi venäläiset nimet. Lahjakahvikupinkin pohjassa luki CCCP. Meilläkin on niitä kuppeja. Milka karjuu kunnes Tero sai senkin vaiennettua. Ei vinde, nyt on Terolla piru merrassa. Kaxi nuorta ruumista keijassa ja ziljoonanide sylissä. Ehtisköhän se bylsiä niitä ennen lähtöä? Georgilla on iso patti ozassa.
      ellauri216.html on line 289: Tää kaveri on joku pakkoneurootikko kaiken lisäxi. Toi avannolla kuhkailu on aivan päätöntä. Mikä se oikein luulee olevansa? Pelkkä tyhjäntoimittaja. Se aikoo estää ettei kirja joudu näsien käsiin. Mein Vater war ein sehr beruhmter Jägerhund in Düsseldorf...
      ellauri216.html on line 314: Isoisä Dunajev on kirvesmies ja hirviö, sen varpusmainen vaimo pelkää sitä, ei puhu kuin puhuteltaessa. Mixi, sitä en koskaan ole tajunnut. Vittu mikä hölmö, tai sitvaan sovinistisika. Sergei-eno on menestyvä kauppias mistä ukki muistaa vittuilla, Vitali-eno jotenkin suspekti, no no no emme puhu Brunosta. Siskot ovat oikeastaan serkkuja, siis laillista lihaa vaikka laihanlaisia.
      ellauri216.html on line 320: Painter Grigory Ostrovsky was active in Soligalich; the only paintings known to be by his hand are currently held in the town´s regional museum. There is a monument to Gennady Nevelskoy, who was born in the vicinity. Publisher Ivan Sytin was born in Soligalichsky District. Imugeeni Haritonia ei edes mainita.
      ellauri216.html on line 324: According to a 2010 survey, there are a total of 36,700 villages in Russia with fewer than 10 inhabitants. Traditionally Russia’s agricultural land was subdivided into a patchwork of villages and fields, interspersed by forest and marsh. Now the villages are deserted and crumbling: the state closes them down, often on a whim, and young people leave to find work elsewhere. ge/">Matilda Moreton tells the tragic story based on fieldwork in the Russian North.
      ellauri216.html on line 336: Luostarin pihalla kerjäläiset ojentelee käsiä. Ei ne saa kuin leipäkyrsiä. Tai jonkun palaneen puukopeekan. Tässä on jotain tuttua. Tästähän oli jossain venäläisessä hengentuotteessa, tuli riitaa kerjäläisten saamasta tuesta. Olisko se ollut se Lermontov? Jep, Miskan runo "Kavennin", ja kovasydäminen Jekaterina Suskova. Kerjäläinen sai siltä kivexen kuin Kullervo.
      ellauri216.html on line 346: Nykyaikaisten historioitsijoiden tutkimusten vahvistaman legendan mukaan kuvailtuna aikana Feodorovskaja-ikonista tuli pyhän oikeistoon uskovan suurruhtinas Aleksanteri Nevskin rukouskuva, ja juuri tällä kuvakkeella vuonna 1239 suurruhtinas Jaroslav Vsevolodovich siunasi hänen poikansa, pyhä prinssi Aleksanteri, naimisiin Polotskin prinsessa Paraskevan kanssa. Yhdessä jalon prinssin kanssa Feodorovskajan ikoni matkusti laumaan, jossa pyhä Aleksanteri puolusti Venäjän maan etuja; hän otti tämän kuvan Kaikkein Pyhästä Theotokosista mukaansa sotilaskampanjoihin; Jumalanäidin Feodorovskajan ikonin edessä jalo ruhtinas, hyväksynyt luostaruuden, päätti elämänsä.
      ellauri216.html on line 360: Venäjän ortodoksisen kirkon kädellisen, Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkan Aleksius II:n siunauksella vuosina 2001-2004 Moskovassa ja Pietarissa, Jekaterinburgissa uskovat toivat Feodorovskaja-kuvakkeen kaikkein pyhimmäksi jumalanpalvelukseen. ja Arkangeli, Solovetskin saaret, Nižni Novgorod ja Kazan, Tver. Kostroman alueen pääpyhäkkö osallistui syksyllä 2004 Hänen pyhyytensä Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Aleksius II:n siunauksella ja Ukrainan ortodoksisen kirkon primaatin, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitin Vladimir Putinin kutsusta. Koko Ukrainan läpi puski isovenäläinen uskonnollisessa kulkueessa, joka kulki 40 suuren ja pienen Ukrainan kaupungin läpi ja lakosi useita miljoonia ihmisiä.
      ellauri216.html on line 368: Venäjällä monet bysanttilaista alkuperää olevat ikonit saivat oman historiansa, täynnä ihmeitä, historiallisia voittoja, tragedioita. Tällainen on Feodorovskaya-kuvake, joka kuvan tyypin mukaan viittaa "armolliseen". Hänen suojeluksensa ei rajoitu tiettyihin tapauksiin - se on todella kansallinen pyhäkkö. Häntä käytetään suojelijana vihollisilta, tulisijan suojelijaksi suruissa ja vaikeuksissa.
      ellauri216.html on line 384: Feodorovskajan Jumalanäidin ikonin kunnioittamisen toinen aalto alkoi 1600-luvulla. Sisälliskiista päättyi, kuningas valittiin. Mihail Romanovia siunattiin tällä kuvakkeella. Tänä päivänä perustettiin kuvan kunniaksi myös kirkkojuhla. Siitä lähtien hänellä on erityinen yhteys kuninkaalliseen perheeseen. Ensimmäiset listat Kostromasta tulivat Moskovaan nunna Marthan (kuninkaan äidin) ansiosta. Jo 1600-luvun lopulla. ikonin ansiosta tapahtuneista ihmeistä kirjoitettiin legenda.
      ellauri216.html on line 423: Sukupolvesta toiseen ortodoksiset kristityt ilmaisevat kunnioittavaa rakkautta Jumalan äitiä kohtaan kunnioittamalla Hänen pyhiä ikonejaan, rakentamalla temppeleitä hänen kunniakseen ja kirkollispyhiä hänen lukemattomien hyvien tekojensa muistoksi. Ihmeellisen ja käsittämättömän kuvan kunnioittavalle katseelle esittävät paljastetut ja ihmeelliset ikonit sekä loputtomat ihmeet, jotka on tehty heidän edessään uskovien rukousten kautta. Taivaallinen Esirukoilija itse, joka toimii näkymättömästi pyhien kuviensa kautta, antaa uskoville runsaan armon, huokuu ehtymätöntä armoa ja vapauttaa kaikenlaisista ongelmista ja onnettomuuksista.
      ellauri216.html on line 455: Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksei I vieraili Kostromassa Volgan kaupunkeihin tekemällään matkalla 7. elokuuta 1948. Kumartaen Jumalanäidin "Fedorov"-kuvaketta patriarkka ilmaisi toiveensa, että ihmeellinen kuva koristeltaisiin sen arvoisella viittalla. pyhäkön hengellisestä suuruudesta. Uuden viittauksen järjestämiseksi Pyhän Johanneksen Kristuksen katedraalin papit ja maallikot alkoivat kerätä lahjoituksia, mikä kesti useita vuosia. Kevääseen 1955 mennessä Moskovan käsityöläiset olivat valmistaneet uuden hopeakullatun rizan.
      ellauri216.html on line 461: Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II:n siunauksella 12. toukokuuta 2001, ensimmäistä kertaa vuoden 1928 jälkeen, "Fedorovskajan" Jumalanäidin ihmeellinen kuva toimitettiin Moskovaan Vapahtajan Kristuksen katedraaliin lokakuussa samana vuonna uskovien palvontaa varten ikoni siirrettiin Jekaterinburgiin. Vuonna 2002 "Fedorovskaya"-kuvake tavattiin Arkangelin ja Pietarin hiippakunnissa. Hänen pyhyytensä patriarkka Aleksius II:n siunauksella vuonna 2003 ihmekuva toimitettiin jälleen Moskovaan, missä sitä säilytettiin Pyhän Danilovin luostarin Kolminaisuuden katedraalissa.
      ellauri216.html on line 469: Temppeli vihittiin suuren marttyyri Theodore Stratilatin kunniaksi. Syrtsov V.A., pappi. Legenda Fedorovskaya Ihmeellinen Jumalanäidin ikoni, joka on Kostroman kaupungissa. Kostroma, 1908, s. 6.
      ellauri216.html on line 475: Tulevaa imugeenia ei työnteko kiinnosta, se leikkii mieluummin serkkujensa kaa lääkärileikkiä. Leikkikaverit huutavat: äpärä! äpärä! Äiti mixei mulla ole isää niinkö muilla lapsilla? Äiti menee toiseen huoneeseen ja ukki yskähtelee nolona. Kysymys jää vaille vastausta. Ukin porukat pelkää ukkosta kuin Pylkkäset. 1-2-3- nyze on ihan päällä. Auta herra, lepytä kiukustunutta äitiä!
      ellauri216.html on line 484:
      Ex-imugeeni kirjamessuilla 2017

      ellauri216.html on line 492: Sen nimi on Vapahtajan seikkailut. Siinä on heppu joka harjoittaa filokaliaa niikö Salingerin Franny ja Zooey. Epäselvää muminaa. Kokeilen samaa! miettii Krysanteemi Wagneria seuraten.
      ellauri216.html on line 495: Jørgen Peter Müller (bedre kendt som I/J.P. Müller, 7. oktober 1866 i Asserballe på Als – 17. november 1938 i Aarhus) var en kendt dansk gymnastikpædagog og sundhedsapostel. Als on ristikoissa usein esiintyvä saari.
      ellauri216.html on line 497: Hans bog Mit System (1904) var en stor succes: allerede i 1905 kom den i engelsk oversættelse, og igennem årtier udkom nye udgaver på dansk og flere andre sprog af denne og andre af hans bøger. Även svenska böger gillar hen.
      ellauri216.html on line 501: Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1969 ja aloitti opinnot Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa, josta hän valmistui vuonna 1972. Jatko-opintoja hän suoritti Neuvostoliitossa Leningradin hengellisessä akatemiassa, josta hän valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1977. Sieltä hän sai muistoxi Leninin pronssipään.
      ellauri216.html on line 503: Panteleimon toimi vuosina 1973 ja 1975 matkakonttarina Ilomantsin piirissä. Hänet vihittiin munkiksi, munkkirinkiläxi ja rengasmunkiksi vuonna 1977, jolloin hänestä myös tuli Valamon luostarin veljestön jäsen. Uudessa Valamossa hän toimi luostarin johtajana, imugeenina, vuosina 1979–1997. Arkkimandrillin arvo hänelle myönnettiin vuonna 1986.
      ellauri216.html on line 511: Jos oisin nähnyt Jeesuxen olisin imenyt sen varpaita kuin iiliäinen. Kuumat serkkusisareni nimittävät minua kiusoitellen hillomunkixi. Käymme Dimitrin kanssa Ippolitin luona kuin Cambridgen apostolit. Mun enkka on 300, Dimitrin 200 ru-rukousta. Ne tehoavat, alamme tulla omahyväisixi.
      ellauri216.html on line 522: Patriarkka Nikon (7. toukokuuta 1605 – 17. elokuuta 1681) oli paha mies joka sotki koko ortodoxian. Nikon pyrki uudistamaan jumalanpalveluxen tekstejä ja poistamaan muotiin tulleita länsimaalaistyylisiä kuvakkeita. Hän muutti myös jumalanpalveluxen marssijärjestystä. Ensin Esa sitten Tero, eikä toisinpäin. Vaikka muutokset olivat ulkoisia, ne kohtasivat suurta vastustusta. Lukutaidottomat papit protestoivat, kun heidän olisi pitänyt opetella uuden käsikirjan mukaiset tekstit. Vanhan jumalanpalvelusjärjestyksen puolustajia kutsutaan vanhauskoisiksi. Tsaarin ollessa sotarintamalla Puolassa vuonna 1657 hän nimitti Nikonin sijaisekseen. Nikon oli valtansa huipulla. Hän kohtasi voimakasta vastustusta, joka liittyi enemmän maallisen ja hengellisen vallan valtataisteluun kuin uudistusten sisältöön. Tsaari Aleksein palattua Puolasta johdon välit viilenivät. Nikon erosi virastaan ja ilmoitti vetäytyvänsä luostariin vapaaxi kirjailijaxi.
      ellauri216.html on line 535: Keskustelu alkaa jo saada epäilyttäviä piirteitä, kun Ljoša seminaristi alkaa kertoilla Ipatjevin luostarin munkkien hairahduksista. Erikoisesti niissä tuntuu kunnostautuneen arkkidiakoni Hermogen. Keittiössä teetä juova kirkkoleivänpaistaja Klaudia Stepanovna on tullut kuuntelemaan keskusteluamme kirkkoveneistä ovensuuhun ja alkaa tirskua. Katsomme vale-Dimitrin kanssa apua pyytäen isä Ippolitin puoleen. Hän ratkaisee asian varsin kätevästi.
      ellauri216.html on line 537: Hän kääntyy puoleemme. Hyvät veljet, te tunnette kovin huonosti luostareiden todellista elämää ja varsinkin niiden arkea. Olette lukeneet kirjoista hienoja kuvauksia luostareiden hengellisestä elämästä, munkkien kilvoituksesta ja siitä korkeasta aatteesta, johon luostarit asukkaineen pyrkivät.Todellista luostarielämää te ette tunne, koska ette ole olleet luostarissa pitempiä aikoja. Pyhiinvaeltajina olette vanhempienne kanssa viipyneet niissä juhlajumalanpalvelusten valoisat hetket ja sitten poistuneet arkea kokematta. Tulevaisuutenne selvittämiseksi teidän täytyy välttämättä tutustua luostarielämään myös käytännössä paikan päällä käteen vetäen. Silloin tiedätte, millaista elämä luostareissa oikeasti on. Ette arvaakaan!. Veli Hermogenin temput eivät ole vielä mitään!
      ellauri216.html on line 541: Jumalankantajaisä Makarios syntyi Egyptin suistomaa-alueen kylässä vuoden 300 tienoilla. Nuoruudessaan hän työskenteli kamelinajajana. Jumala kutsui häntä kuitenkin toisenlaiseen elämään ja Makarios vastasi kutsuun kuuliaisesti. Hän vetäytyi kylässään keljaan ja aloitti yksinäisen rukous- ja paastokilvoituksen. Kun ihmiset tahtoivat tehdä hänestä papin, hän pakeni toiseen kylään. Siellä raskaaksi tullut tyttö alkoi syyttää Makariosta häpäisemisestään. Makarios otettiin kiinni ja häntä raahattiin pitkin katua. Häntä lyötiin ja solvattiin, mutta hän ei sanonut sanaakaan puolustaakseen itseään vaan päinvastoin lupasi tehdä työtä hankkiakseen elatuksen naiselle ja lapselle. Makarios piti tilannetta Jumalan lähettämänä. Hän oli tuolloin noin 30 vuoden ikäinen. Kun Makarioksen syyttömyys tuli aikanaan ilmi, kylän väki lähti joukolla hänen luokseen pyytämään anteeksi. Mitenkä totuus tuli ilmi? No, when the woman's delivery drew near, her labor became exceedingly difficult. She did not manage to give birth until she confessed Macarius's innocence. She confessed that she had slandered the hermit, and revealed the name of the real father. (Who was it?) A multitude of people then came asking for his forgiveness, but he fled to the Nitrian Desert to escape all mundane glory.
      ellauri216.html on line 550: Demonit raivostuivat huomatessaan joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi omalla alueellaan ja yrittivät taistella Makariosta vastaan koko voimallaan, mutta hän ajoi heidät pois kerta toisensa jälkeen. Paha henki sanoi kerran Makariokselle tekevänsä kaikkea samaa kuin hänkin, paastoavansa ja valvovansa koko ajan, mutta olevansa silti voimaton Makarioksen suhteen tämän nöyryyden tähden. Kokemuksensa karttuessa Makarioksesta kehittyi erilaisten pahojen henkien tuntija: toiset niistä lietsovat himoja kuten vihaa ja ahneutta, toiset johtavat harhaan hengellisillä vaikutelmilla, pilkkaamisella ja harhaopeilla.
      ellauri216.html on line 556: The women answered with surprise, “We live with our husbands, and we have not such virtues.” But the saint continued to insist, and the women then told him, “We married two brothers. After living together in one house for fifteen years, we have not uttered a single malicious nor shameful word, and we never quarrel among ourselves. We asked our husbands to allow us to enter a women’s monastery, but they would not agree. We vowed not to utter a single worldly word until our death.” Mainiota, tästä Andrew Tate pitäisi.
      ellauri216.html on line 565: Pyhä Makarios oli jonkin aikaa Antonios Suuren oppilaana. Palattuaan erämaahan Makarios alkoi ottaa ympärilleen oppilaita, ja näin häntä voidaan pitää Skiitan alueen luostarielämän perustajahahmona. Hänen ensimmäisten oppilaidensa joukosta nousi hengelliselle taivaalle monia kirkkaita tähtiä kuten abbat Mooses (28.8.), Sisoes (6.7.), Jesaja (3.7.), Sakarias (24.3.). Nämä ja monet muut suuret kilvoittelijat elivät omissa keljoissaan ja tekivät vuoden mittaan käsitöitä elättääkseen itsensä ja voidakseen antaa almuja. Työnteko auttoi myös kilvoittelussa velttoutta ja laiskuutta vastaan, ja näin heidän henkensä pysyivät valvovina.
      ellauri216.html on line 569: Skiitan veljet saivat oman kirkon ja alkoivat kokoontua sinne lauantai-iltaisin viettämään kokoöistä vigiliaa, joka huipentui liturgiaan ja yhteiseen ehtoolliseen. Aamulla liturgian jälkeen he nauttivat yhteisen aterian, joka monille oli viikon ainoa. Keljoissaan he söivät vain kuivaa muonaa kuten näkkileipää. Keskusteltuaan vapaamuotoisesti hengellisistä asioista he ottivat palmunlehtiä seuraavan viikon punontatyötä varten ja vetäytyivät keljojensa hiljaisuuteen.
      ellauri216.html on line 573: Pyhän Makarioksen ja hänen oppilaidensa maine sekä pyhän Antonioksen opetukset houkuttelivat erämaahan pyhiinvaeltajia kaikkialta Egyptistä ja eri puolilta Rooman valtakuntaa. Näistä monet tahtoivat jäädä erämaahan elämään enkelielämää. Skiitan erämaa muuttui 300-luvun kuluessa hengelliseksi kaupungiksi, jossa oli satoja kilvoittelijoita. He kokoontuivat jumalanpalveluksiin neljässä eri kirkossa.
      ellauri216.html on line 579: Kun pyhä Makarios tunsi loppunsa lähenevän, hän vieraili oppilaidensa kanssa viimeisen kerran Nitriassa hakemassa nitroja. Pian sen jälkeen tämä erämaan hengellinen isähahmo antoi sielunsa takaisin Herralle 90 vuoden ikäisenä. Hänen reliikkejään siirrettiin paikasta paikkaan 600-luvulla sitä mukaa kuin muslimit valtasivat Egyptin. Nykyään ne ovat kuitenkin taas omalla paikallaan koptilaisessa Pyhän Makarioksen luostarissa, joka sijaitsee hänen hyppypaikallaan. Pyhää Makariosta muistellaan nimeltä koptilaisen ja armenialaisen liturgian rukouksissa.
      ellauri216.html on line 595: Zaari Alexanteri III ei kuole juna-attentaatissa samana syxynä. Vitali-eno kuolee spugena omaan kakkaansa. Alex kolmonen oli rauhanomainen ja Jouko Viänäsen näköinen. Liisan kanssa jatkuu jimbajamba ja pari suunnitteleekin jo ukkoutumista. Mut sit sattuu tää Ljuba intermezzo. Riza on maalarien bileissä juhlakunnossa käsi jo huorahtavan Ljuban kahvassa kun isä Johannes ilmestyy hirmu vihasena. Risa lähtee karkuun häntä koipien välissä. Suhde Liisaan vaikeutuu. Lähden taas Lisaa karkuun kotikylään. Aika törkimys. Kotona on taas samanlaista, kyntöä ja kanansyöttämistä. "Jumalauta mikä on mun tieni?" huokaan raatamisen keskellä. Ei ainakaan tämä jumazukka!
      ellauri216.html on line 603: Imugeeni Gabriel suunnittelee Valamon saareen uutta skiittaa jonne tulee kaikkea: Jeesuxen haudan kopio, kuvuklia ja nuolukivi. Pojat eivät kehtaa edes kysyä mikä kuvuklia on. Gabriel odottaa hetken kommenttia ja menee sitten puhumaan vastaanottavaisemmille. Gabrielilla oli ollut ilo asua nuorempana Johannes Kastajan skiitassa. Siinä asui silloin Johannes Vaikenija. Imugeeni oli käskenyt sen olla hiljaa, puhui muka liian paljon. Onnexi ei ollut Johannes Yökastelija. Usein toimitamme yöllä pimeässä praavilon posmittaen ulkomuistista. Ja vielä yxi asia Kalle kuuntele nyt tarkasti: varo vale-Dimitriä! Voi tulla liiallista kiintymystä, paholainen on ovela. Mitäs sanot? Voitte olla huoleti. Elämme siveästi emmekä anna tilaisuutta nauruun.
      ellauri216.html on line 610: Ikonin edessä toimitetaan vedenheittorukoushetkeä. Ikoni oli unohtunut varastoon. Ihme ja kumma! Sen kunniaksi Riza vihitään viitankantajaxi eli puolimunkixi. Viitan alla ei sovi vällykäärmeen enää teltata. Mielialamme on hurskas. Kävimme eilen yhteissaunassa, ja kaikkien pitkät tukat ovat tänään puhtaat ja pöyheät. Vale-Dimitrin kutrit ovat upeat. - Alas pikkuveikka! Paikka! Nyt ei käy! Leveähihaiset viitat päälle ja päähän klobukit. Ja eikun baanalle! Loppupäivä kuluu hengellisen ilon ja riemun vallassa. Uudet vaatteet tuntuu hienoilta. Näyttääköhän mun peppu tässä isolta? Mitäs sanot Dimitri? Noh! Maahan!
      ellauri216.html on line 612: Rakennushullu imugeeni Gabriel saa potkut ja lähetetään Simbirskiin jäähylle. Alamittainen kilpailija Vitali pääsee imugeenixi. Rizasta on määrä leipoa 10v kässäharjoittelun jälkeen varsinainen munkkipossu. Mutta imugeeni Vitali ehtii kuolla pissavikaan ennen H-hetkeä! Totisesti onko se nyt kohtuullista?
      ellauri216.html on line 616: Vale-Dimitri ei vielä heitä kehään pyyhettä. Hän haluaa vielä koetella izeään, varsinkin sieltä. Pafnuti kuolee suolitautiin ja seuraavana vuorossa on Muurikki. Vittu Hariton on tottelematon Tipi eikä tahdo diakonixi. Se haluisi vaan kesämökin rannalta. Isä Mefodi syrjäytettiin imugeenipolulta ja alkoi imuskella keskiolutta.
      ellauri216.html on line 671: Imugeenikin on pian helpottunut. Kävit tosiaankin kuoleman kuilun partaalla ja vähän sisälläkin. Tuheron edessä. Onnexi veljeskunnan varret suojaavat sua vaelluxellasi. Älä sure ettei sinulla ole lapsia. Onpa sitäkin enempi paskaa.
      ellauri216.html on line 685: Varhainen kehitys idean psykologisoimisexi syntyi kanssa porukoissa nimeltä gestalt psykologit ja Jean Piaget: termi Schema otettiin käyttöön Piaget'n sepustuxissa 1923. Vuonna Piaget'n myöhemmin julkaisut, toiminta (toiminta tai menetelmien) järjestelmiä oli erotettava kuvio- (esittäviä) skeemat. vaikka yhdessä niitä voidaan pitää kaavamaisina kaksinaisuuksina. Myöhemmissä englanninkielisissä keskusteluissa Piagetista skeema oli usein väärä käännös Piagetin alkuperäisestä ranskalaisesta skeemistä. Eroilla on ollut erityinen merkitys ruumiillistetun kognitiivisuuden teorioissa ja ekologinen psykologia.
      ellauri216.html on line 703: Suureen skeemaan vihitään usein vanhoja munkkeja hieman ennen kuolemaa. Suuressa skeemassa munkki tai nunna saa vapautuksen oman kinobioottisen luostarinsa järjestyksestä ja mahdollisuuden toteuttaa omaa rukousjärjestystä ja elämänrytmiänsä, joskus myös esimerkiksi erakkona. Skeema on siis eräänlainen tavoitteellinen henkinen taso, joka ylittää ihmisen maalliset halut. Se on elämää jatkuvassa rukouksessa. Se on Herramme Jeesuksen Kristuksen kävelevänä ikonina olemista, niinkuin kuppiloiden mainoxet. Ihmiset, niin maallikot kuin munkitkin, hakevat skeemamunkilta hengellisiä neuvoja omaan uskonnolliseen ja hengelliseen elämäänsä.
      ellauri216.html on line 745: Hän kirjoitti suuren määrän materiaalia, lähinnä hengellisestä elämästä ja sen sellaisesta.
      ellauri216.html on line 747: Lainausmerkki: Maalliset ihmiset ja jopa munkit, joilla ei ole hengellistä erottelukykyä, houkuttelevat melkein aina humbugit, huijarit, tekopyhät ja demonisessa harhassa olevat, ja he pitävät heitä pyhimyksinä ja aidoina Jumalan palvelijoina.
      ellauri216.html on line 753: Pyhä Feofan, maallikkonimeltään Georgi Vasiljevitš Govorov, syntyi tammikuun 10. päivänä vuonna 1815. Hänen isänsä oli pappina Tšernavskojen kylässä Orjolin läänissä. Jo kotona poika sai kirkollisen kasvatuksen. Myöhemmin hän opiskeli Kiovan hengellisessä akatemiassa, jossa hänet tunnettiin menestyvänä, mutta myös vaatimattomana, jumalanpalveluksia rakastavana ja kaikin puolin esimerkillisenä oppilaana. Georgi kävi usein Kiovan luolaluostarissa ja koki sen jumalanpalveluksissa hengellisesti ylentäviä hetkiä. Vähän ennen opintojensa päättymistä vuonna 1841 hän vihkiytyi itsekin munkiksi. Pian sen jälkeen hänet vihittiin pappeuteen Kiovan luolaluostarin suuressa pääkirkossa.
      ellauri216.html on line 755: Opintojensa päätyttyä Feofan toimi noin viisi vuotta kirkon opetustehtävissä Kiovassa, Novgorodissa ja Pietarissa. Hän omistautui antaumuksella kristilliseen kasvatustyöhön, mutta siihen liittyvät hallinnolliset velvollisuudet ja taloushuolet kiusasivat häntä. Häntä veti enemmän puoleensa toisenlainen elämä, yksinäinen rukouksen täyttämä munkkikilvoittelu. Pian hän sai tilaisuuden edistyä kutsumuksessaan, sillä vuonna 1847 hänet nimitettiin omasta pyynnöstään Venäjän hengellisen mission jäseneksi Jerusalemiin.
      ellauri216.html on line 757: Feofan viipyi Jerusalemissa kuusi vuotta. Hän vieraili vanhoissa luostareissa ja tutki pyhien isien teoksia vanhoista käsikirjoituksista. Samalla hän solmi läheisiä suhteita Athosvuoren vanhuksiin, jotka vaikuttivat syvästi hänen hengelliseen elämäänsä. Jerusalemissa hän oppi perusteellisesti kreikan ja ranskan ja perehtyi myös hepreaan ja arabiaan.
      ellauri216.html on line 759: Venäjälle palattuaan Feofan toimi Aunuksen hengellisen seminaarin rehtorina, mutta jo vuoden kuluttua hänet lähetettiin Venäjän suurlähetystön kirkon esimieheksi Konstantinopoliin. Siellä hän viipyi kaksi vuotta, kunnes hänet kutsuttiin jälleen takaisin kotimaahan ja nimitettiin loistavan älynsä ja oppineisuutensa tähden Pietarin hengellisen akatemian rehtoriksi.
      ellauri216.html on line 769: Jumalanpalvelusten ja hengellisten kilvoitusten lisäksi Feofanin ajan täytti kirjallinen työ. Vaikka hän ei tavannut ihmisiä, hän oli monipuolisesti kiinnostunut kirkon ja isänmaansa elämästä. Hän tilasi useita aikakauslehtiä ja hänellä oli suuri kirjasto. Feofanin laaja kirjallinen työ sisältää kristillistä etiikkaa ja hengellistä elämää käsitteleviä teoksia, raamatunselityksiä ja käännöksiä. Käännöksistä merkittävin on Filokalia, jonka hän käänsi kirkkoslaavista venäjäksi. Lisäksi hänellä oli laaja kirjeenvaihto hengellistä ohjausta kaipaavien uskovien maallikoiden kanssa.
      ellauri216.html on line 771: Vaikka Feofan oli syvällisesti perehtynyt länsimaiseen filosofiaan ja älyllisiin virtauksiin, hän pysyi uskollisena idän kirkon perinteiselle opetukselle, jonka olennaista sisältöä hän vaali syvällistä arvostelukykyä osoittaen. Kirjoituksissaan Jeesuksen rukouksesta hän ei tuo esille psykosomaattisia menetelmiä, vaan korostaa mielen keskittämistä rukouksen sanoihin. Rukouksen keskeisenä hedelmänä hän pitää Jumalan pelkoa ja synnintuntoa. Kirjoitustensa ja käännöstensä kautta pyhä Feofan vaikutti merkittävästi Venäjän kirkon hengelliseen renessanssiin 1800-luvun lopulla. Hänen kirjansa Mitä on hengellinen elämä on käännetty suomeksi. Hänen kirjoituksillaan on myös keskeinen sija Valamon igumeni Haritonin kokoamassa kirjassa Jeesuksen rukous.
      ellauri216.html on line 775: Hariton rettelöi jatkuvasti kelvottoman varaimugeenin kanssa vaikka muka ei parempaa pyydä kuin saada olla rauhassa ja imeskellä valkoista leipää ja isoja sokeri- ja teeannoxia. 60-vuotiaana Riza saa lopultakin haltuunsa imugeenin timanttiset rossit. Taaxe on jääneet Liettuan vulvattaren romanttiset tissit.
      ellauri216.html on line 777: Uusi imugeeni joutuu Sortavalaan hätäsektioon. Sitten kaikki musteni. Mutta keltahattuinen mies ei hylkää uteliasta pikku apinaa. Se olikin haimatulehdus, nähtävästi napanteri oli liikaa maistunut.
      ellauri216.html on line 782: Vanhat kilpailevat imugeenit pussailevat kyynelehtien suulle toisiaan paremman seuran puutteessa. Osa III päättyy tykistökeskityxiin Valamon saarelle.
      ellauri216.html on line 795: Jatkosodan hyökkäysvaiheessa päästään oikeaan Valamoon kazastamaan bolshevikkituhoja. Kirkon ovessa on lappu: tukikohdan klubi. No sellainenhan se oli ennenkin. Onnex saatiin Sergein ja Germanin hopeinen arkku talteen vapaaseen länteen. Siellä siitä sahattiin vain hopeaa irti kilokaupallla.
      ellauri216.html on line 797: ges/Hariton%20%20ja%20Valamot%20igumenit%20taulurivi%20%201%20Valamo%20Tero%20Somppi_0.jpg?itok=XsL4aM3c" />
      ellauri216.html on line 802: Haritonilla on nuori tyttö Nadja lisäpatjana yläkerran kesähuoneessa. Rizan sydän pehmeni ja sauva koveni Nadjan kyynelistä. Nadja Nadja soromnoo! kuuluu imugeenin kesähuoneesta. Täyttä puppua! dementoi isä Hariton. Lihani on kuoleutunut, kuten saimme kovan yrityxen jälkeen todeta. Ax, nyet, nyet!
      ellauri216.html on line 809: Uudessa Konevizassa Keiteleellä on köyhää sekä kakkaista. Ihmeitätekevä ikoni ei ole saanut aikaan ihmeitä. Vanhan luvun ex-imugeeni Amfilohi köhii riemuiten yläkerrassa.
      ellauri216.html on line 819: Skeemaimugeeni Johannexen kanssa itkeskellään vähän näitä imugeenijuttuja. Meidän siemenemme meni enimmäxeen maahan tai harakoille mutta sanan siemenestä tulee sato satakertainen. Isä Johannexen puristus on voimaton mutta lämmin.
      ellauri216.html on line 832: Jeesuksen rukous on kristityn hengellistä elämää valaiseva tietoteos mutta myös vaikuttava hartauskirja.
      ellauri216.html on line 836: Tämä kirja on kokoelma tekstejä eri lähteistä, päivittäiseksi hengelliseksi lukemiseksi, jonka on koonnut Valamon igumeeni Hariton (k.1947), joka joutui v.1940 lähtemään luostaristaan Suomeen, mutta joka ehti neljä vuotta aikaisemmin julkaista tämän kirjan, joka on sittemmin käännetty suomen lisäksi englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi. Mukana on kirjan lopussa myös erilaisia rukousohjelmia, ja jotkut tekstit saavat myös alaviitteita selityksineen eri termeistä tai kirjoitelmien kirjoittajista, sopivasti myös ei-ortodoksisille lukijoille.
      ellauri216.html on line 854: Igumeni Haritonin kirja on tehty käsikirjaksi, joka on tarkoitettu luettavaksi yhä uudestaan. Niinpä suosittelisin tätä kirjaa jokaiselle omaan hyllyyn hankittavaksi. Sen seuraxi voi ostaa Salingerin romskun Frannysta ja Zooeystä.
      ellauri216.html on line 877: The term nepsis comes from the New Testament's First Epistle of Peter (5:8, νήψατε, γρηγορήσατε. ὁ ἀντίδικος ὑμῶν διάβολος ὡς λέων ὠρυόμενος περιπατεῖ ζητῶν τινα καταπιεῖν — NIV: Be alert and of sober mind. Your enemy the devil prowls around like a roaring lion looking for someone to devour). There nepsis appears in a verb form, in the imperative mood, as an urgent command to vigilance and awakeness: "be alert and awake".
      ellauri216.html on line 889: Konevitsan saari oli vanha karjalainen pakanallinen uhripaikka. Kuuluisin uhripaikoista oli Hevoskivi (ven. konj kamenj), jossa uhrattiin keväisin uhreja muun muassa karjaonnen parantamiseksi. Tarinan mukaan pyhittäjä Arseni nousi tälle kivelle ja toimitti eksorkismirituaalin jonka päätteeksi vihmoi vanhan uhripaikan pyhitetyllä vedellä – jolloin kivestä irtosivat siinä asuneet pahat hevosten henget; ne lensivät varislauman muodon ottaneena mantereelle lahteen jota on siitä pitäen kutsuttu Sortanlahdeksi (ven. Tsort = piru). Kivi muistuttaa hevosen päätä ja sen laelle rakennettiin rukoushuone, joka on 2000-luvun alussa uudiskorjattu.
      ellauri216.html on line 903: Vuodesta 1921 Konevitsa kuului Suomen (autonomisen) ortodoksisen kirkon alaisuuteen, vaikka veljestö valtaosin oli venäjänkielistä. Venäjän mullistuksien, vallankumouksen ja Neuvostoliiton syntymisen myötä siteet sinne kuitenkin heikkenivät ja toiveet menneestä taloudellisesta ja hengellisestä vauraudesta hiipuivat. Munkit alkoivat anoa Suomen kansalaisuutta ja vannoivat uskollisuuden valan Suomen hallitukselle juhlallisessa tilaisuudessa 29.5.1921. Läsnä oli muun muassa Viipurin läänin maaherra, myöhempi tasavallan presidentti Lauri Kristian "Reissu" Relander.
      ellauri216.html on line 935: Ortodoksisen perimätiedon mukaan kreikkalainen munkki Sergei asettui asumaan Valamon saarelle vuonna 992. Hän sai myöhemmin seuraajakseen munkki Hermanin, joka oli kristinuskoon kääntynyt karjalainen. Luotettavammat lähteet ajoittavat luostarin perustamisen 1100-luvun puolivälin tienoille. Vihonviimeinen arvaus on 1389.
      ellauri216.html on line 941: Lyhyenä rauhan aikana veljestö palasi luostariin, mutta luostari ei ehtinyt uudelleen vaurastua entiselleen, ennen kuin uusi sota alkoi. Vuonna 1611 ruotsalais-suomalainen sotilasosasto hyökkäsi Valamoon, josta munkit olivat juuri ennättäneet paeta ainoastaan pyhien Sergein ja Hermanin pyhäinjäännökset sekä vähän irtaimistoa mukanaan. Valamo tuhottiin maan tasalle ja sotilaat veivät mukanaan koko luostarin omaisuuden. Veljestö pakeni Vanhaan Laatokkaan (Staraja Ladoga) ja myöhemmin Tihvinään ja lopulta autioon Vasilin luostariin Vanhaan Laatokkaan. Valamon saaristo hiljeni yli sadaksi vuodeksi. 1710-luvun alkuun asti siellä oli vain muutamia talonpoikaistaloja.
      ellauri216.html on line 964: Maailmansotien välisenä aikana luostarista kehittyi merkittävä pyhiinvaellus- ja turistikohde. 1930-luvulla saarella arvioitiin käyneen jopa 30 000 matkailijaa vuosittain. Valamosta tuli myös tärkeä hengellisten kokousten pitopaikka. Ensimmäiset ortodoksiset kirkkolaulupäivät järjestettiin Valamossa vuonna 1929. Niille osallistui 200 laulajaa ja 1000 pyhiinvaeltajaa. Näistä juhlista sai alkunsa ortodoksinen laulujuhlaperinne Suomessa.
      ellauri216.html on line 966: Myös papisto piti kokouksiaan Valamossa. Ensimmäiset papiston veljespäivät pidettiin vuonna 1926. Nykyään papisto kokoontuu Uuden Valamon luostarissa vuosittain. Tämä tapa on perua papiston ensimmäisestä kokouksesta Valamossa. Valamon luostari julkaisi myös hengellistä kirjallisuutta, joka tosin 1930-luvulle asti oli pääosin venäjänkielistä posmitusta.
      ellauri216.html on line 972: Vaikka Talvisota oli alkanut jo 30.11., alkoi luostariin kohdistua ilmahyökkäyksiä ja pommituksia vasta 6.1.1940 alkaen. Tuhoisimmat pommitukset tapahtuivat 2.2. ja 4.2.1940. Jälkimmäisen päivän iltana luostari oli yhtenä suurena tulimerenä. Luostarin arvokkaan, 29,000 nidettä käsittäneen kirjaston arveltiin tuhoutuvan, sillä pelastustoiminta piti keskittää muualle, ja siinäkin oli suuria ongelmia, sillä luostarin vesipumppurakennus oli tuhoutunut jo aikaisemmassa vaiheessa. Kirjastosta joku tiesi kertoa, että igumeni Damaskin oli suunnitellut sen palonkestäväksi, ja tulipalojen laannuttua saatiin todeta, että se oli säilynyt vahingoittumattomana, vaikka yläpuolella ollut huoneisto olikin palanut.
      ellauri216.html on line 1023: Viimeistä irtaimiston evakuointia eli syrjäisempien skiittojen omaisuuden pelastamista tekemään jäi viisi miestä: molemmat sotilaspastorit eli pappismunkit isä Pietari (Pauli Jouhki) ja isä Paavali, isä munkkidiakoni (1952 pappismunkki ja 1968 igumeni) Simforian, Laatokan Karhun nimellä tunnettu Sergei-matkustajalaivan munkkikapteeni, puolalaissyntyinen isä Irakli sekä yksi maallikko, insinööri Vladimir Kudrjatsev. Heidän tehtäväkseen jäi kerätä merkittävimmät ikonit, ehtoolliskalustot, muu irtain jumalanpalvelusvälineistö, antiminssit, pyhäinjäännökset, siirtokelpoiset kirkonkellot ja muu kysymykseen tuleva arvo-omaisuus talteen ja evakuointikuntoon kaikista kirkoista ja tsasounista.
      ellauri216.html on line 1040: Keväällä 1940 järjestettiin presidentinlinnassa neuvottelutilaisuus Luovutetun Karjalan johtohenkilöille. Tuolloin presidentti Kyösti Kallio kehotti tilaisuudessa ollutta Valamon varajohtajaa Isaakia ostamaan luostarille Saastamoiselle kuuluneen kartanon Heinävedeltä. Kun luostarin edustajat menivät katsomaan tätä Papinniemen tilaa, he löysivät päärakennuksen eräästä huoneesta Sergei ja Herman Valamolaisia esittäneen ikonin, jota he pitivät erityisen suotuisana enteenä. (Hyvin kekattu Saastamoisen pojat!) Kaupat tilasta tehtiin 24.7.1940, ja paikkaa ryhdyttiin kutsumaan Uudeksi Valamoksi. Luostarille kuuluivat nyt Papinniemen rakennukset sekä noin 300 hehtaaria metsämaata ja 50 hehtaaria peltoa.
      ellauri216.html on line 1048: Legendan mukaan kristinuskon leviämisen aikana apostoli Andreas Ensimmäinen kutsuttu muutti pohjoiseen saarnaamaan evankeliumia. Dneprin ja Volhovin ohitettuaan Kristuksen opetuslapsi astui " Nevojärven myrskyisiin ja pyöriviin vesiin " ja asensi kiviristin "Valaam-vuorille" Valaam Islandille Lake Ladogalle. Toisen luostarin syntykäsityksistä mukaan 900 vuoden kuluttua kaksi munkkia, Sergius ja Herman, tulivat "idän maista" (mahdollisesti Kreikasta ).) ja perusti luostariveljeskunnan yhdelle saarista. Kirjalliset lähteet ("elämät"), jotka todistavat pyhien elämästä ja teoista, katsotaan kadonneiksi. Toinen käsite viittaa luostarin perustamiseen X-XI vuosisatojen ajan. Se perustuu yhteen Rostovin Pyhän Avraamyn elämän painoksista. joka sisältää maininnan munkin oleskelusta Valamissa 10. vuosisadalla sekä useita kronikkaviittauksia Pyhän Pyhän Avramyn pyhäinjäännösten siirrosta. Sergius ja Herman Valamista Novgorodiin vuonna 1163.
      ellauri216.html on line 1054: 1700-luvun alussa Pietari I aloitti taistelun pääsystä Itämerelle ja Venäjän laajentumisesta luoteeseen. Vuonna 1702 (11. lokakuuta ( 22 )) Venäjä valloitti Noteburgin linnoituksen (nimettiin uudelleen Shlisselburgiksi ) ja keväällä 1703 Nevan suulla sijaitsevan Nienschanzin linnoituksen. Täällä 16. (27.) toukokuuta 1703 aloitettiin Pietarin rakentaminen. ja Venäjän laivaston tukikohta, Kronshlotin linnoitus (myöhemmin Kronstadt ) sijaitsi Kotlinin saarella. Sotakampanjan aikana 1710 Venäjän armeija onnistui valloittamaan Viipurin. Samaan aikaan tsuhnien Ingermanlandin maakunnan pohjalle syntyi ikivanha venäläinen Pietarin lääni.
      ellauri216.html on line 1075: Isä Damaskin asetti veljille tiukan järjestelmän: vanhinten pakollinen hoito aloittelijoille ja nuorille munkeille, tiukka läsnäolo kirkossa, monta tuntia työkuuliaisuutta. Damaskoksen apotin kuoleman jälkeen luostaria johti hänen seuraajansa Jonathan II, joka pystyi toteuttamaan Damaskoksen apottin kunnianhimoisimman yrityksen - uuden majesteettisen kirkastumisen katedraalin rakentamisen, joka oli suunniteltu yli 3000 hengelle.
      ellauri216.html on line 1093: Lahjoita Itä-Karjalan evakuoiduille kansalaisille 50 000 markkaa käteistä ja 12 000 markkaa hengellisiä kirjoja;
      ellauri216.html on line 1109: Tietoa luostarin hylätyistä rakennuksista maaliskuusta 1940 kesäkuuhun 1941 on vähän. Tiedetään, että luostarin rakennuksiin sijoitettiin lähes välittömästi venemiehien koulu ja porukka mökkipoikia. Historioitsija Sergei Miljaev. uskonnollisten selviytymistastoa koskevien painettujen julkaisujen kirjoittaja, lähetettiin Valaamaan valitsemaan käsikirjoituksia ja kirjoja luostarin kirjastosta ja arkistosta. Vuonna 1941 Miljajevin kaksisivuinen julkaisu luostarista ilmestyi Bezbozhnik-lehdessä otsikolla "Entinen obskurantismin ja vakoilun pesä". Miljajev esitti luostarin arkistosta löytämiensä asiakirjojen perusteella (tarkkojen lainausten kanssa) useita syytöksiä luostarin veljiä vastaan. Kaikki Miljajevin käyttämät asiakirjat on säilytetty. Vuonna 1940 Miljajev julkaisi artikkelin luostarista At the Turn -lehdessä, jossa kerrottiin seuraavaa:
      ellauri216.html on line 1130: Vuonna 1998 Valamon luostarin veljien lausunto ekumenian haitallisuudesta ja yhteistyöstä Kirkkojen Maailmanneuvoston (WCC) kanssa sai suuren julkisen kohun. "Osallistuminen KM:n toimintaan kirkolliseen pohjaanharhaoppi", Valaamin luostarin veljet sanoivat lausunnossaan, "pakottaa väistämättä ekumeenisen liikkeen ortodoksiset osallistujat kohtelemaan heterodoksisia yhteisöjä tasa-arvoisina Pyhän Hengen siunaamina 'kirkkoina', mikä rikkoo yhden, pyhän, katolisen dogmaa. ja apostolinen kirkko." Lausunnon allekirjoitti 150 luostarin munkkia, mukaan lukien papisto, jotka vastustivat jyrkästi yhteisiä "ekumeenisia rukouksia" erityisesti uuden ajan Suomen ortodoksisen kirkon kanssa, jonka piispat halusivat myös palvella Valamalla.
      ellauri216.html on line 1138: 10. heinäkuuta 2009 patriarkka Kirill ja Karjalan tasavallan päämies Sergei Katanandov avasivat patriarkka Aleksius II:n mukaan nimetyn museon Pyhän Vladimirin Sketen temppelikompleksin kellariin; avajaiset ajoitettiin Valaaman luostarielämän elpymisen 20-vuotisjuhlaan.
      ellauri216.html on line 1143: Valaam-luostari on stauropegiaalinen, eli se on Moskovan ja koko Venäjän patriarkan suorassa valvonnassa ja kanonisessa hallinnossa. Ristiinnaulittu, käännettynä sanatarkasti. Patriarkka Aleksius II :n asetuksella luostari entisöitiin Valamon luostariin, josta on säädetty Valamon luostarin vanhassa peruskirjassa, joka on hyväksytty käyttöön myös patriarkan asetuksella. Pyhän Bileamin peruskirja laadittiin Athoksen luostarien tyypin ja vakavuuden mukaan; käskee "ei tehdä apottille mitään ilman veljien neuvoa". Siksi vanhempien veljien hengellinen neuvosto kokoontuu säännöllisesti, johon kuuluvat apotit, rippiri, dekaani, hotellinpitäjä, sakristi, hegumenin apulainen pyhiinvaeltajien vastaanottamiseksi, sketopäät, rahastonhoitaja, taloudenhoitaja ym ym.
      ellauri217.html on line 35: ges/7/77/Oscar.jpg/revision/latest?cb=20150609201456" width="100%" />
      ellauri217.html on line 39: Romantiikka on geenien ja meemien konfliktia. Se ilmenee selkeästi Kippari Kallen Oskarin näköisen egyptiläisen nobelistin abrahamistiuskontoja pilkkaavasta allegorisesta kirjasta. Kopulaatio ei ole romanttista ellei siihen ei liity sellaista konfliktia. Voi se olla muuten mukavaa muttei yhtä jännää.
      ellauri217.html on line 44: There is no one way of having vaginal sex. However, before you insert the penis into the vagina, make sure that the penis is erect and the vagina is well lubricated. Use your hands to insert the penis into the vagina slowly. Adjust your position so that the penis moves in deeper. Pull out the penis halfway, and then insert it again. Repeat with increasing tempo until the automatic bilge pump starts to operate and the little tadpoles begin squirting out (or rather, in). Keep the shaft maximum deep in till the pumping stops. Make sure that both you and your partner are comfortable.
      ellauri217.html on line 67: The first four sections retell, in succession, the stories of: Adam (Adham أدهم) and how he was favoured by Gabalawi over the latter's other sons, including the eldest Satan/Iblis (Idris إدريس). In subsequent generations the heroes relive the lives of Moses (Gabal جبل) - Ai Moosesko? No ehkä vähän, Mooses oli urpo, mukiloi jonkun sivullisen kuoliaaxi, tapas Jehun pensaassa, senkin käärme koveni sauvaxi, se imitoi Hammurapia - mut on siinä mukana myös Jakobia eli Israelia, Jesus (Rifa'a رفاعة) and Muhammad (Qasim قاسم). The followers of each hero settle in different parts of the alley, symbolising Judaism, Christianity and Islam. The protagonist of the book's fifth section is Arafat (عرفة), who symbolises modern science and comes after the prophets, while all of their followers claim Arafat as one of their own.
      ellauri217.html on line 69: Central to the plot are the futuwwat (strongmen) who control the alley and exact protection money from the people. The successive heroes overthrow the strongmen of their time, but in the next generation new strongmen spring up and things are as bad as ever. Arafat tries to use his knowledge of explosives to destroy the strongmen, but his attempts to discover Gabalawi's secrets leads to the death of the old man (though he does not directly kill him). The Chief Strongman guesses the truth and blackmails Arafat into helping him to become the dictator of the whole Alley. The book ends, after the murder of Arafat, with his friend searching in a rubbish tip for the book in which Arafat wrote his secrets. The people say "Oppression must cease as night yields to day. We shall see the end of tyranny and the dawn of miracles." Haha, night follows day as surely as the other way round, and night wins out in the end. Valot sammuu, haju jää.
      ellauri217.html on line 87: Tästä huomaamme, että tämän käskyn ydin ja salaisuus on: Hyvinä lapsina emme saa pyytää mitään muuta Jumalalta kuin suosionosoituxia. Jos Jumala tahtoo antaa meille ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, kunniaa ja arvonantoa, ja paljon paljon pillua, niin nauttikaamme siitä parhaaksemme ja kiittäkäämme Herraa, niin kauan kuin hän niitä nauttiaksemme suopi. Himohaudassa ei sovi imeä imettäjän kannua kuin imugeeni Hariton, paizi herran luvalla. Herra ize on luvallisen halun ainut esine. Kuitenkin on sydämeni aivoitus ja halu paha syntymästä asti, vauvana se jo halajaa imettäjän kannua. Eli kiitti vaan herra siitäkin vähästä. Hyvä antaa vähästään.
      ellauri217.html on line 103: “You love knowledge, study, and insight. You value the gifts of your mind, which you use to great advantage to penetrate the mysteries of life. You study things in-depth. You search beneath the surface of things. You abhor shallow judgments or opinions. You have a natural gift for analysis and research. Once you have grasped the facts of a subject, your creativity and abstract approach lifts your thinking beyond the rudimentary to the philosophical.”
      ellauri217.html on line 106: To get more detailed numberology reading based on your date of birth visit our Numerology Calculator.
      ellauri217.html on line 115: I Intelligence
      ellauri217.html on line 120: Gematria tai gimatria (hepr. ‏גימטריה‎ < m.kreik. γεωμετρία, geōmetria) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Tämä perustuu siihen, että Kreikassa ja hepreassa lukuja ilmaistiin kirjaimilla. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan geometriaa tarkoittavasta sanasta. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, kreikkalaiselle aakkoselle tarkoitettu gematria eli isopsefia on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.
      ellauri217.html on line 158: Kun Muhammed oli 35-vuotias, hän osallistui katon rakentamiseen Kaaban temppelille. Erään tarinan mukaan neljä heimoa riiteli siitä, kuka saa asettaa sileäxi suudellun mustan kiven paikalleen. Sovittiin, että ensimmäinen, joka sattuu paikalle, saa ratkaista asian. Se oli Muhammed. Hän nosti kiven kankaan päälle ja kehotti kutakin heimoa tarttumaan kankaaseen yhdeltä kulmalta ja nostamaan kiven yhdessä. Näin ongelma ratkesi. Matti ja hölmöläisten pimeä tupa ja liian pieni peitto.
      ellauri217.html on line 171: Tarina Koraaniin kuuluneista "saatanallisista säkeistä" tuli kuuluisaksi Salman Rushdien samannimisen romaanin myötä vuonna 1988, kun ajatollah Khomeini langetti kirjan johdosta Rushdielle tappofatwan. Tämä johtui siitä, että Salman arvosteli mumslimeita voimakkaasti oman jumalansa palvonnasta, josta he eivät halunneet luopua.
      ellauri217.html on line 227: Kassi tuli iloisena naisten pihaan huutaen: huppu pois! Kohta oli Kassin reilu vonkale hoitanut hommansa pulskan muorin kaatioissa ja lipsahti poies pillusta kuin munakastikkeella päällystetty kuha. Muorin nuori aputyttö Sekina oli neekeri. Sekin pääsi vuorollaan tutustumaan kasseihin. Hyvin selkeä geeni-meemi asetelma taas. Yhdellä on geeniä ja toisella meemiä.
      ellauri217.html on line 254: Alkaa näyttää selvältä ettää büchlein kertookin Palestiinan kriisistä eikä Ebyktistä. Arafat korvaa cudgelit, noi luolamiesten rakkaat astalot tulivoimaisemmilla aseilla. Saadaan miestappioiden tuottavuus räjähtävään kasvuun ja Suomi - siis luvattu maa nousuun. Mukiloivien pikkucheefien tukkuporras jää tarpeettomaxi, kiitos hehtaaripyssyjen. Suomenkin sisäpolitiikan sanelee pian setä Samuli.
      ellauri217.html on line 256: Yasser Arafat olikin egyptiläinen ellen väärin muista mokkeri Steinbockin kirjasta. No helkkari, se oli palestiinalainen Gazasta! Tyypillistä farisealaista vääristelyä. Tässä se on Harry Potter tyyppinen velho eli peikkomies. Ilmeisesti niinkö tiedemies. Jaaha, nyt marssitetaan sadun misu esille, nätti vaikka huppu päällä toistaisexi. Pitää popup kahvilaa tossa vastapäätä. Nimi oli Ratafia, Fittavaan tai jotain sellasta. Se ei nyt ole niin tärkeetä. Arafat tahtoo selata luonnon suurta kirjaa niin kauan kun virsikirjan kannet ovat auki. Endoscopy fuck the pussy, to get the cervix point of view. It´s not strange for a bastard to look with all his force for an ancestor. Jöns-setä on tästä esimerkkinä.
      ellauri217.html on line 278: Toi uskominen tosin arveluttaa, onko se edes tahdonalaista toimintaa? Minusta näyttää, mich dünkt, moi dokei, nää on yxipersoonaisia verbejä, joissa subjekti on kokija, ei tekijä. Siis niinkuin piget puget paenitet, taedet atque miseret. Hävettää, pelottaa, harmittaa, kyllästyttää, kaduttaa ja säälittää. Ne vaan tulee kuin yrjö tai aivastus, ei niille mitään voi. Toisaalta Bill James jankuttaa tahdosta uskoa, eli jos käärit hihat ja oikein pinnistät, niin usko tulee lopulta kuin kova kakkakikkara ummetuxessa. Se on kuin taloudellinen päätös, valizet parhaan pelistrategian ja seuraat sitä. Nojoo, oli miten oli, muut ehdot sensijaan on selkeitä tekoja: tunnustus ja pyyntö. Helpotus on että ne on vaan puheakteja, isoja lihaxia ei tarvita. Herää kysymys: mixei herra voinut säästää syntistä niiltäkin, kun se on niin vähään tyytyväinen? Olis sanonut vaan et antaa olla, olette kaikki tervetulleita mun majataloon, kyllä täällä riittää huoneita sekä omalla kylppärillä arvihurskaisille että yhteisellä käymälällä käytävällä rotinkaisille.
      ellauri217.html on line 292: Der faule Heinz der die ebenso faule Trine heiratete ist eins der langweiligsten Märchen Grimms. Die Heinzelmännchen waren der Sage nach Kölner Hausgeister. Sie verrichteten nachts, wenn die Bürger schliefen, deren Arbeit. Nachdem sie dabei jedoch einmal beobachtet wurden, verschwanden sie für immer. Neben ihrer geringen Größe zeigen auch typische Attribute, wie die Zipfelmütze und ihr Fleiß, dass die Heinzelmännchen zur Gruppe der Kobolde, Wichtel und Zwerge gehören.
      ellauri217.html on line 293: Konsalik war der Geburtsname seiner Mutter. Konsalik bekleidet nach Karl May und Helmut Rellergerd (John Sinclair) mit 85 Millionen Büchern Platz 3 der Autoren mit den meistverkauften Büchern Deutschlands.
      ellauri217.html on line 295: Heinz Günther entstammte nach eigenen unbestätigten Aussagen einem alten sächsischen Adelsgeschlecht (Freiherren von Günther, Ritter zu Augustusberg), das seinen Titel in der wilhelminischen Zeit ablegte. Sein Vater war Versicherungsdirektor. Bereits mit zehn Jahren schrieb Günther einen ersten Frauenroman.
      ellauri217.html on line 296: Danach trat er der Hitlerjugend, Gebiet 11 Mittelrhein, bei. Im Dezember 1939 nahm er eine Tätigkeit bei der Gestapo auf.
      ellauri217.html on line 301: Konsalik war Musikliebhaber, hörte gerne Wagner und Tschaikowski und besuchte regelmäßig die Wagner-Festspiele in Bayreuth.
      ellauri217.html on line 302: Konsalik empfahl seinen Lesern Ein Kreuz in Sibirien für einen Mann, Eine glückliche Ehe für eine Frau und Zum Nachtisch wilde Früchte für einen Jugendlichen zu lesen.
      ellauri217.html on line 304: "Er riß sich zusammen, fühlte sich idiotisch und flüchtete gedanklich zur Abwehr ins Ordinäre. Das sind Titten, was? … und er wunderte sich selbst über diese nie mehr erwartete, kraftvolle Erektion." „Hart“ und „realistisch“, oder? „Wer Konsalik liest, glaubt alles.“
      ellauri217.html on line 306: Die letzten sieben Jahre seines Lebens (71-78) verbrachte Konsalik getrennt von seiner Ehefrau Elsbeth in Salzburg, wo er mit der 44 Jahre jüngeren Chinesin Ke Gao zusammenlebte. Hatte er die kleine Chinesin noch als siebziger gebumst? Mit einer nie mehr erwarteten, kraftvollen Erektion? Verdammt noch mal.
      ellauri217.html on line 308: Als der schwer zuckerkranke Konsalik im Alter von 78 Jahren in seinem Salzburger Haus an einem Schlaganfall verstarb, hatte er mit seinem Lebenswerk von 155 Romanen, die in 43 Schaffensjahren entstanden und von „Kriegsalltag, Gewalt, Sex und anderen Trivialitäten“ handeln, eine Weltauflage von 83 Millionen erreicht.
      ellauri217.html on line 321: Pullea Marina, todennäköisesti venakko, ei käytä beehoita. Jörkka on se retee tyyppi joka menee sänkyyn odottamaan nakupellenä snoppen stående som en flaggstång. Första varvet gick på trägolvet, men i duschen började han bli pigg igen. Men det är ju bra! Marina tyckte inte on kondomer, hon tyckte om att inbilla sig the cervix POV, hur den snubbnosade snoppen efter ejakulationen flitigt röjde runken djupare i den trånga hålan som en liten mjuk schaktmaskin.
      ellauri217.html on line 323: Jörkka oli Pohjoisrannan talonomistaja, paska porvari vaikka oli olevinaan demari. Oikeasti se oli anhängare av den stående ordningen, där hans kuk tar hand om ståendet och behålösa sekreterare öppnar lårena på golvet i tur och ordning utan vilka som helst ambitioner på högre ställningar. Det är fint med folk som vet allt, men kanske behövs det också dom som inget vet.
      ellauri217.html on line 329: "Men när jag passerade en dörr på glänt stannade jag plötsligt. Ett vitt lår glänste till i ljuset hade fångat min uppmärksamhet. Jag kanske inte borde titta, men kunde inte låta bli. Jag lät blicken glida längs låret, upp över magen, smekte den svarta trekantsbehån, upp längs halsen till hennes läppar. Smala, särade. Där låg hon i sin perfektion, tänkte jag. En nästan ilsken tanke. Hon var perfekt trots det lilla blåmärket på smalbenet, trots att håret var tovigt och läppstiftet utsmetat. Hon låg där med halvslutna ögon och benen i vädret. Och Emil stod mellan dem. Naken, med sin hårda, svajande kuk redo." Första delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår.
      ellauri217.html on line 331: Jag tog nycklarna från mitt slitna köksbord och slängde ner dem till honom utan att svara. Jag hörde hans steg i trappan. Han låste själv upp min ytterdörr och låste den bakom sig. Sedan tittade på han på mig. Vi stod så och tittade på varandra. Tysta. Vi visste ju vad som skulle hända nu. Det fanns ingen tvekan, men ändå tvekade vi. Jag tittade mot hans skrev. Jag tyckte mig se ett växande stånd innanför de mjukisbyxor han hade på sig. Han måste ha legat och sovit, tänkte jag nu. - Väckte jag dig? Andra delen i den erotiska följetongen Mellan hennes lår.
      ellauri217.html on line 343: Peppi Pitkätossu -kirjojen uusista painoksista poistetaan neekerikuningas-sana, kertoi kirjailija Astrid Lindgrenin tytär Karin Nyman Dagens Nyheterille lauantaina. Peppi täyttää tänä vuonna 70 vuotta, minkä vuoksi kirjoista otetaan uudet painokset. Peppi Pitkätussu on meitä vanhempi. Siltä taisi jäädä lapset saamatta. Pitkä tussu mutta tyhjä spermasta.
      ellauri217.html on line 352: Naturalistiska tavlor om östfinländska landskap. Marina låter sig inte våldtas men ger fitta självmant efter en straffminut. Nästa byte är skolans matematiklärare. Marina on Aishan ikäinen, neljätoista, tenderloin. Ope on entinen määrimies, pelaa jännittävästi kirjeschakkia. Marina siivoaa, kokkaa petaa ja antaa sille pillua. Tää stoori oli varmaan Jörkan miälestä feministinen. Oikeasti tää on urpopojan kaipuuta kohtuun takaisin. Samaa kuin Knasun pissaliisaunelmissa. Vitun- ja pissanhajua sormiin koon 32 pikkuhousuista.
      ellauri217.html on line 361: Gdanskilaisella wannabe psykologilla ja ent. kauneusterapistilla Karolinalla on kasvantaviärä suu. Se pitää palstaa narsismista, ilmeisesti omien kokemusten nojalla. Isoluinen täti kuten se yxi mun saxalainen väittelijä jonka nimikin on jo unohtunut. Ms. Höge, sese oli. Monika. Kun täti menee torille on näky komea. Hizi on munkin elämä ollut aika omalaatuinen. Örhänge on korvamato.
      ellauri217.html on line 365: Marina är Jörkkas drömhora som ger röve givmilt utan att ta betalt. Typeriä kliseisiä kansallisennakkoluuloja. Jörkka ei kyllä ole mikään kynttilä. Sen prestaatiot ovat systemaattisesti keskinkertaisia. Marina hörde inte till de kvinnor som bara gapade över något främmande, för att sedan fälla kvinnligt dumma anmärkningar.
      ellauri217.html on line 369: Vetenskapsmän är inget vidare i säng, dom är torra samlagsmän som aldrig experimenterar utom i vetenskapens namn, och tänker bara pollen, ståndare och pistiller. Medan filmregissörer tänker fräscht och djärvt om testiklar och ollon som trängs in i trånga men slippriga slidor. Det är löjligt att hoppas att Vietnamkriget skulle sluta och kapitalismen slopas. Sånt tror ingen filmregissör värd sitt salt.
      ellauri217.html on line 375: Vähän Jörkan jorinoista tulee mieleen paxu Ballsack, joka myös piti nussiretkistä ja kirjoitti samalla lailla tunneköyhästi ilman sen kummempaa juonta aikalaisista. Jörn on mallinarsisti. Toisaalta tosta toxisesta kaikkitietävästä kertojasta tulee mieleen myös Fielding ja se Pamelan kirjoittaja, Richardson. Nekin tais olla följetongeja. Jepu je, Marina on Pamela P-pillerien aikana.
      ellauri217.html on line 377: Schlaraffenland (av tyska Schlaraffe ’slöfock, dåre’, av tyska schlummern slumra, och Affe, apa se SAOB) är ett fantasiland, där man utan ansträngning får alla önskningar tillgodosedda och lättjan är en dygd istället för en synd. I sagan om Schlaraffenland återfinns uttrycket stekta sparvar flyger i munnen på en, vilket känns igen från kung Carl XVI Gustafs jultal 2002.
      ellauri217.html on line 379: I jultal till svenska folket önskar Carl XVI Gustaf inför 2003 "...en rättvisare fördelning av jordens tillgångar". Men kungen, som själv årligen får cirka 40 miljoner i apanage av skattebetalarna och har en förmögenhet om 259 miljoner, anklagas nu för att hyckla. Socialt engagerade kändisar och andra hemlösa tycker att statschefens ord klingar falskt. Kungen säger bland annat: "Att vara pessimistisk hjälper ingen, varken dig själv eller andra." Och: "Det kommer inga stekta sparvar flygande om Du inte själv bemödar Dig om att göra Ditt bästa."
      ellauri217.html on line 381: Die Brüder Grimm haben dieses Märchen gesammelt als Nummer 158. Es gibt keine Erwähnung von gebratene Späzle darin. Ett helt huvudlöst örhänge annors nog liksom kungens tal. Da krähte ein Hahn, kikeriki, das Märchen ist auserzählt, kukerikuk.
      ellauri217.html on line 386: Konsul Åke hade tagit del i det idiotiska kriget, i fältartilleriet just som CEC, och blev löjtnant just som han. Jag blev första jägarkompaniets skrivare. Min mindre son blev vapenvägrare, bra gjort. Nu bor sonen, som inte förmår säga R, på Skrivargränden i Bergans med en brasilianska och säljer italiensk glass i Mattby när han minns. (Det låter som något Jörkka kunde ha hittat på.) Min far bytte rum när släktingarna började prata om sina söners militärkarriärer.
      ellauri217.html on line 388: Flygvärdinnan heter Sirkka, vad fel, hon borde heta Anneli. Ryssarna är lycksns ostar om dom har helt fungerande pittar. Konsuln super, han är ryssare än ryssen själv. Satans svedupelle. Dom borde utrotas helt och hållet.
      ellauri217.html on line 396: Porukathan on vaan itiöemiä, jotka levittävät izekkäitä geenejä ja meemejä.
      ellauri217.html on line 405: Naisten kuuluu olla himottavia ennenkaikkea. Että jörkät jököttäisivät aivan vaistomaisesti. Feministit ovat kastroituja miehiä. Kanske Jörka var en fikus på smyg. Marinas gynekolog samlar på gammaldags smuziga porrfilmer. Ajja, ny blir det Marika på tremanhand med konstnären, gynekologen och ekonomen. Fixuja ihmisiä kaikki, ja Marikalla on 3 reikää vapaana. Pillutohtori voi ottaa messiin kaitafilmikameran. Så sjuttitals. Vad bra att Jörka dog äntligen. Inte en minut för tidigt, men cirka 86 år för sent. Den grodynglingen borde inte alls ha hittat ut ur påsen.
      ellauri217.html on line 511: Asetettiin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -reitille.
      ellauri217.html on line 514: Aluksen keulaköydet irtosivat ja keula osui Bergenin satamassa olleeseen tutkimusalukseen.
      ellauri217.html on line 517: Huonon sään vuoksi liikennöi Bergenistä Kööpenhaminan ja Stavangerin kautta takaisin Bergeniin, Newcastlen sijasta.
      ellauri217.html on line 523: DFDS päätti lopettaa liikennöinnin Newcastle – Stavanger – Haugesund – Bergen -linjalla 1.9.2008 lähtien.
      ellauri217.html on line 526: Saapui Bergeniin viimeiseltä matkaltaan Newcastlesta.
      ellauri217.html on line 565: Vuokrattiin Inflot Cruise & Ferry Ltd:lle (St Peter Line), management DFDS Lisco.
      ellauri217.html on line 630: 70-luvulla ei ollut geenitestejä. Eikä geenimuokattuja kersoja. Fallesmannin Arvo ja merikapteeni ottavat ylleen hassut essut ja rupeavat leikkimään Marjojen plus pikku Moby Duckin kanssa hullunkurisia perheitä. All is well, loppupeleissä.
      ellauri217.html on line 641: Confucius´ li consists of the norms of proper social behavior as taught to others by fathers, village elders and government officials. The teachings of li promoted ideals such as filial piety, brotherliness, righteousness, good faith and loyalty.
      ellauri217.html on line 647: According to modern Jewish law, non-Jews (gentiles) are not obligated to convert to Judaism, but they are required to observe the Seven Laws of Noah to be assured of a place in the World to Come (Olam Ha-Ba), the final reward of the righteous.The non-Jews that choose to follow the Seven Laws of Noah are regarded as "Righteous Gentiles" (Hebrew: חסידי אומות העולם, Chassiddei Umot ha-Olam: "Pious People of the World"). This is what Israel is enforcing on the West Bank and Gaza currently. The balls are in their court now, warn the Jews.
      ellauri217.html on line 666: According to the Talmud, the seven laws were given first to Adam and subsequently to Noah.However, the Tannaitic and Amoraitic rabbinic sages (1st–6th centuries CE) disagreed on the exact number of Noahide laws that were originally given to Adam. Six of the seven laws were energetically derived from passages in the Book of Genesis, while the seventh, the establishment of courts of justice, seems rather something of an afterthought.
      ellauri217.html on line 676:
    7. concerning robbery (gezel)
      ellauri217.html on line 680: According to the Genesis flood narrative, a deluge covered the whole world on account of violent corruption on the earth, killing every surface-dwelling creature except Noah, his wife, his sons, their wives, and the animals taken aboard the Ark. According to the biblical narrative, all modern humans are descendants of Noah, thus the name Noahide Laws refers to the laws that apply to all of humanity. After the Flood, God sealed a covenant with Noah with just the following 2 admonitions as written in Genesis 9:4-6.
      ellauri217.html on line 684: Murder: "Furthermore, I will demand your blood, for [the taking of] your lives, I shall demand it [even] from any wild animal. From man too, I will demand of each person's brother the blood of man. He who spills the blood of man, by man his blood shall be spilt; for in the image of God He made man." (9:5–6)
      ellauri217.html on line 691: The Book of Jubilees, generally dated to the 1st century BCE, may include a substantially different list of six commandments at verses 7:20–25: (1) to observe righteousness; (2) to cover the shame of their flesh; (3) to bless their creator; (4) to honor their parents; (5) to love their neighbor; and (6) to guard against fornication, uncleanness, and all iniquity.
      ellauri217.html on line 693: What has changed with the giving of the Torah is that now, it is the duty of the Jewish people to bring the rest of the world to fulfill the Seven Laws of Noah.
      ellauri217.html on line 694: The 18th-century rabbi Jacob Emden hypothesized that Jesus, and Paul after him, intended to convert the gentiles to the Seven Laws of Noah while calling on the Jews to keep the full Law of Moses.
      ellauri217.html on line 704: The Council of Jerusalem is generally dated to 48 AD, roughly 15 to 25 years after the crucifixion of Jesus (between 26 and 36 AD). Acts 15 and Galatians 2 both suggest that the meeting was called to debate whether or not male Gentiles who were converting to become followers of Jesus were required to become circumcised; the rite of circumcision was considered execrable and repulsive during the period of Hellenization of the Eastern Mediterranean, and was especially adversed in Classical civilization both from ancient Greeks and Romans, which instead valued the foreskin positively.
      ellauri217.html on line 705: The meeting was called to decide whether circumcision for gentile converts was requisite for community membership since certain individuals were teaching that "[u]nless you are circumcised according to the custom of Moses, you cannot be saved". No foreskins can penetrate heaven. Tero ensin, mutta Esa jää ulkopuolelle, kassit myös.
      ellauri217.html on line 709: The primary issue which was addressed related to the requirement of circumcision, as the author of Acts relates, but other important matters arose as well, as the Apostolic Decree indicates. The dispute was between those, such as the followers of the "Pillars of the Church", led by Jeeves The Just (eikä melkein), who believed, following his interpretation of the Great Commission, that the church must observe the Torah, i.e. the rules of traditional Judaism, and Paul the Apostle, who believed there was no such necessity. The main concern for the Apostle Paul, which he subsequently expressed in greater detail with his letters directed to the early Christian communities in Asia Minor, was the inclusion of Gentiles into God´s newest Covenant, sending the message that faith in Christ is sufficient for salvation. (See also Supersessionism, New Covenant, Antinomianism, Hellenistic Judaism, and Paul the Apostle and Judaism).
      ellauri217.html on line 711: At the council, following advice offered by Simon Peter (Acts 15:7–11 and Acts 15:14), Barnabas and Paul gave an account of their ministry among the gentiles (Acts 15:12), and the apostle James quoted from the words of the prophet Amos (Acts 15:16–17, quoting Amos 9:11–12). James added his own words to the quotation: "Known to God from eternity are all His works" and then submitted a proposal, which was accepted by the Church and became known as the Apostolic Decree:
      ellauri217.html on line 719: In Jerusalem, before Paul gets arrested for operating on Timothy´s dick, the elders proceed to notify Paul of what seems to have been a common concern among Jewish believers, that he was teaching Diaspora Jewish converts to Christianity "to forsake Moses, telling them not to circumcise their children nor walk funnily according to our customs." The alders here express concern that Paul was not fully teaching the decision of the Jerusalem Council's letter to Gentiles, particularly in regard to non-strangled kosher meat, which contrasts with Paul's advice to Gentiles in Corinth, to "eat whatever is sold in the meat markets" (1 Corinthians 10:25).
      ellauri217.html on line 721: Bruce der Metzger´s Textual Commentary on the Greek New Testament includes a summary of current research on the topic as of about 1994:
      ellauri217.html on line 723: In conclusion, therefore, it appears that the least unsatisfactory solution of the complicated textual and exegetical problems of the Apostolic Decree is to regard the fourfold decree as original (foods offered to idols, strangled meat, eating blood, and unchastity—whether ritual or moral), and to explain the two forms of the threefold decree in some such way as those suggested above. An extensive literature exists on the text and exegesis of the Apostolic Decree. According to Jacques Dupont, "Present day scholarship is practically unanimous in considering the 'Eastern' text of the decree as the only authentic text (in four items) and in interpreting its prescriptions in a sense not ethical but ritual (whatever that means)".
      ellauri217.html on line 725: The main outcome of Jeeves´s "Apostolic Decree" was that the requirement of circumcision for males was not obligatory for Gentile converts, possibly in order to make it easier for them to join the movement. However, the Council did retain the prohibitions against Gentile converts eating meat containing blood, or meat of animals not properly slain. It also retained the prohibitions against "fornication" (to be detailed later) and "idol worship". The Decree may have been a major act of differentiation of the Church from its Jewish roots. Idol worship has since gone way out of bounds among the gentiles with the Idols contest and suchlike.
      ellauri217.html on line 736: According to the 19th-century Roman Catholic Bishop Karl Josef von Hefele, the Apostolic Decree of the Jerusalem Council "has been obsolete for centuries in the West", though it is still recognized and observed by the Eastern Orthodox Church. Hypersensationalists, such as the 20th century Anglican E. W. Bullinger, would be another example of a group that believes the decree (and everything before Acts 28) no longer applies.
      ellauri219.html on line 73:
    8. Leo Gorcey (image was removed from cover, but a space remains)
      ellauri219.html on line 76:
    9. Bob Dylan (singer/songwriter)
      ellauri219.html on line 86:
    10. Dion DiMucci (singer/songwriter)
      ellauri219.html on line 108:
    11. A "Petty Girl" (by artist George Petty)
      ellauri219.html on line 118:
    12. George Bernard Shaw (playwright)
      ellauri219.html on line 129:
    13. A "Petty Girl" (by George Petty)
      ellauri219.html on line 130:
    14. Wax model of George Harrison
      ellauri219.html on line 135:
    15. Albert Einstein (physicist) – largely obscured
      ellauri219.html on line 139:
    16. George Harrison holding a piccolo

      ellauri219.html on line 140: (65A) Bette Davis (actress) – hair barely visible on top of George's shoulder
      ellauri219.html on line 141:
    17. Bobby Breen (singer)
      ellauri219.html on line 142:
    18. Marlene Dietrich (actress/singer)
      ellauri219.html on line 156: The author of the 1894 book The Holy Science, which attempted “to show as clearly as possible that there is an essential unity in all religions,” Sir Yukteswar Girl was guru to both Sir Mahatavara Babaji (No.27) and Paramahansa Yogananda (No.33). His prominent position in the top left-hand corner reflects George Harrison’s (No.65) growing interest in Indian philosophy. In August 1967, two months after the album’s release, The Beatles had their first meeting with the Maharashi Mahesh Yogi, at the Hilton Hotel on London’s Park Lane, where they were invited to study Transcendental Meditation in Bangor, North Wales.
      ellauri219.html on line 161: A hugely prolific occultist and author who formed his own religion, Thelema, Crowley’s central tenet was, “Do what thou wilt shall be the whole of the law. Love is the law, love under will.”
      ellauri219.html on line 180: The next day Jacot-Guillarmod and De Righi attempted to depose Crowley from expedition leadership. The argument could not be settled, and Jacot-Guillarmod, De Righi, and Pache decided to retreat from Camp V to Camp III. At 5 pm they left with four porters on a single rope, but a fall precipitated an avalanche that killed three porters as well as Alexis Pache. People in Camp V heard "frantic cries" and Reymond immediately descended to help, but Crowley stayed in his tent. That evening he wrote a letter to a Darjeeling newspaper stating that he had advised against the descent and that "a mountain 'accident' of this sort is one of the things for which I have no sympathy whatever". The next day Crowley passed the site of the accident without pausing nor speaking to the survivors and left on his own to Darjeeling, where he took the expedition funds, which mostly had been paid by Jacot-Guillarmod. The latter would get at least some of his money back after threatening to make public some of Crowley's pornographic poetry.
      ellauri219.html on line 187: Mae West initially refused to allow her image to appear on the artwork. She was, after all, one of the most famous bombshells from Hollywood’s Golden Age and felt that she would never be in a lonely hearts club. However, after The Beatles personally wrote to her explaining that they were all fans, she agreed to let them use her image. In 1978, Ringo Starr (No.63) returned the favor when he appeared in West’s final movie, 1978’s Sextette. The film also featured a cover version of the “White Album” song “Honey Pie.” P.S. Mae Westillä oli melko mahtavat maitomunat ja varmaan herkullinen mesipiiras. Vaikka jäävät kyllä 2:si Savonlinnan Paskalle.
      ellauri219.html on line 196: His parents divorced before he was 10, and he lived with various relatives over the next decade. His British-born father, Myron (Mickey) Schneider, was a shoe clerk; they saw each other very infrequently. His mother, Sally Marr (legal name Sadie Schneider, born Sadie Kitchenberg), was a stage performer and dancer and had an enormous influence on Bruce's career. He defiantly convinced his ship's medical officer that he was experiencing homosexual urges toward him, leading to his dishonorable discharge in July 1945. However, he had not admitted to or been found guilty of any breach of naval regulations, and successfully applied to change his discharge to "Under Honorable Conditions ... by reason of unsuitability for the naval service". At Hanson's diner Bruce met Joe Anjovis (named by his taste) who had a profound influence on Bruce's approach to comedy.
      ellauri219.html on line 198: Branded a "sick comic", Bruce was essentially blacklisted from television, and when he did appear, thanks to sympathetic fans like Hefner and Steve Allen, it was with great concessions to Broadcast Standards and Practices. Jokes that might offend, like an extremely boring routine on airplane-glue-sniffing teenagers that was done live for The Steve Allen Show in 1959, had to be typed out and pre-approved by network officials. On his debut on Allen's show, Bruce made an unscripted comment on the recent marriage of Elizabeth Taylor to Eddie Fisher, wondering, "Will Elizabeth Taylor become bat mitzvahed?"
      ellauri219.html on line 200: Horny and Lenny had a tumultuous relationship. Many serious domestic incidents occurred between them, usually the result of serious drug use. His greatest fear was getting his act down pat. On this night, he rose to every chance stimulus, every interruption and noise and distraction, with a mad volleying of mental images that suggested the fantastic riches of Charlie Parker's horn. Like the Bird's, his show got gradually only worse.
      ellauri219.html on line 202: On October 4, 1961, Bruce was arrested for obscenity at the Jazz Workshop in San Francisco, where he had used the word "cocksucker", and "he probably can't come". Although the jury acquitted him, other law enforcement agencies began monitoring his appearances, resulting in frequent arrests under obscenity charges.
      ellauri219.html on line 207: Bruce was arrested again in West Hollywood. The charge this time was that the comedian had used the word "schmuck", an insulting Yiddish word that was also considered a term for "penis". In April the next year he was barred from entering the United Kingdom by the Home Office as an "undesirable alien".
      ellauri219.html on line 211: Bruce paved the way for kitchen counter culture-era comedians. His trial for obscenity was a landmark of freedom of speech in the United States. Vittu mikä vapaan puheen edustaja, helvetti. In 2017, Rolling Stone magazine ranked him third (behind Richard Pryor and George Carlin) on its list of the 50 best stand-up comics of all time. "Olen offensiivinen", kalansilmä narsisti. Virnuilee koko ajan omille vizeilleen. Good riddance of bad rubbish.
      ellauri219.html on line 227: Before being namechecked in “I Am The Walrus,” Edgar Allan Poe appeared on the right-hand side of the top row of the Sgt. Pepper collage. The poems and short stories that he wrote across the 1820s and 1840s essentially invented the modern horror genre, and also helped lay the groundwork for sci-fi and detective stories as we know them today. Koko genre on musta etova. P.S. Edgar oli myös ilmiselvä pedofiili.
      ellauri219.html on line 231: In contrast to Mae West (No.3), Fred Astaire was reportedly thrilled to be asked to appear on the Sgt Pepper album cover. A child star who initially started dancing with his sister on stage, it was with Ginger Rogers that Fred made his greatest mark, in a series of classic Golden Age movies including Top Hat and Swing Time. He also appeared with John and Yoko in the 1972 television film Imagine. Limainen mafioso luikero.
      ellauri219.html on line 244:
      I never met a man I didn't like - sehän oli se 1 myöntyväisyyspunanahka joka sanoi näin! Juu Will Rogers albumissa gers">194". I never ate a pussy I didn't like.

      ellauri219.html on line 245:

      Tonto's horse was called Scout. When the Lone Ranger shouted "Hi-ho, Silver-away!" Tonto would mumble "Get-um up, Scout".


      ellauri219.html on line 250: Along with Huntz Hall (No.13), Leo Gorcey was one of The Bowery Boys, a group of on-screen hoodlums who grew out of The Dead End Kids and The East Side Kids. Their movie franchise ran throughout the 40s and 50s, and totaled 48 films. As the gang’s leader, Gorcey was a prototype street thug who set the template for many to follow, though he refused to let The Beatles use his image unless they paid him a fee, which was declined.
      ellauri219.html on line 260: Born in Italy in 1870, Simon Rodia emigrated to the United States with his brother when he was 15. Living in various places for the next 35 years, Rodia finally settled in the Watts district of Los Angeles in 1920, and began constructing the Watts Towers the following year. Consisting of 17 interconnected sculptures, the project took Rodia 33 years to complete.
      ellauri219.html on line 265: Dylan and The Beatles influenced each other throughout the 60s, each spurring the other on to making music that pushed boundaries and reshaped what was thought possible of the simple “pop song.” It was Dylan who convinced John Lennon (No.62) to write more personal songs in the shape of “Help!,” while The Beatles showed Bob what could be achieved with a full band behind him, helping the latter “go electric” in 1965. It was with George Harrison (No.65), however, that Dylan struck up the longest-lasting friendship; the two played together often in the years that followed, forming The Traveling Wilburys and guesting on each other’s projects.
      ellauri219.html on line 285: A beloved Welsh poet who died in 1953, The Beatles had all been fans of Dylan Thomas’ poetry by the time it came to creating the Sgt. Pepper’s artwork. “We all used to like Dylan Thomas,” Paul McCartney (No.64) later recalled. “I read him a lot. I think that John started writing because of him.” The late producer George Martin was also a fan, and even created a musical version of Thomas’ radio play, Under Milk Wood, in 1988.
      ellauri219.html on line 290: A satirical novelist and screenwriter, Terry Southern bridged the gap between the Beat Generation and The Beatles; he hung out with the former in Greenwich Village, and befriended the latter after moving to London in 1966. His dialogue was used in some of the most era-defining movies of the 60s, including Dr. Strangelove Or: How I Learned To Stop Worrying And Love The Bomb and Easy Rider.
      ellauri219.html on line 300: Striking and versatile, Tony Curtis was a Hollywood idol who made a dizzying amount of movies (over 100) between 1949 and 2008. He will always be remembered for his role alongside Jack Lemmon and Marilyn Monroe (No.25) in the 1959 cross-dressing caper Some Like It Hot, but another stand-out remains his performance alongside Burt Lancaster as fast-talking press agent Sidney Falco in the 1957 film noir The Sweet Smell Of Success. Tässä jää nyt mainizematta Veijareita ja pyhimyksiä (The Persuaders!), ITC Entertainmentin 1970–1971 tuottama televisiosarja. Sen pääosissa esiintyivät Tony Curtis (Danny Wilde) ja Roger Moore (lordi Brett Sinclair; koko nimi Brett Rupert George Robert Andrew Sinclair, Marnockin 15. jaarli). Sitä tehtiin 24 jaksoa. Tony ja Roger eivät voineet sietää toisiaan. Läskiintynyt Tony kuoli kasarina sydämen pysähdyxeen. Rooger aateloitiin, vaikkei käynyt loppuun edes teatterikoulua. “But because of the war there were 16 girls in every class to four boys so while I didn’t learn that much about acting, I learned a hell of a lot about sex.”
      ellauri219.html on line 302: Roger, Tony Curtis would be “out
      ellauri219.html on line 304: “But I’m not putting him down. He was a wonderful actor and we were good friends – although we became better friends when we finished shooting. He really wanted to feel that he was in control, though actually it was me who was his boss." Tony oli Roogeria 2v vanhempi. Rooger eli 5v vanhemmaxi.
      ellauri219.html on line 305: Toni oli yhtä lyhkänen kuin mä ja Rooger 186 cm.


      ellauri219.html on line 309: American artist Wallace Berman more than earned his place on the album cover: his pioneering “assemblage art” took a three-dimensional approach to the collage style that Peter Blake excelled in, and is an influence that can be felt on the Sgt. Pepper’s design.
      ellauri219.html on line 314: Like Max Miller (No.37), Tommy Handley was another British wartime comedian. Born in Liverpool, he would have been a local hero for The Beatles, and his BBC radio show, ITMA (“It’s That Man Again”) ran for ten years, from 1939 to 1949, until Handley’s sudden death from a brain hemorrhage.
      ellauri219.html on line 319: Something of a Mae West (No.3) for her generation, Marilyn Monroe starred alongside Tony Curtis (No.22) in Some Like It Hot, and became the Hollywood pin-up of the 50s. Her shock death still attracts conspiracy theories; Sgt. Pepper was officially released on what would have been her 41st birthday ( June 1, 1967).
      ellauri219.html on line 334: Together, Stan Laurel and Oliver Hardy (No.30) appeared in 107 films, mostly from the late 20s to the mid-40s, including iconic outings Block-Heads and Way Out West. Both had passed away before Sgt. Pepper was released: Hardy on August 7, 1957, and Laurel on February 23, 1965.
      ellauri219.html on line 344: The larger one with the mustache from Laurel And Hardy, Oliver played the irascible foil to the hapless Stan (No.28). A recording by the duo (“The Trail Of The Lonesome Pine”) reached No.2 in the UK singles chart in December 1975.
      ellauri219.html on line 369: A friend of John Lennon’s (No.62) dating back to their time studying at Liverpool College Of Art, Stuart Sutcliffe was The Beatles’ original bassist. While the group were living in Hamburg and playing around the city’s clubs, Sutcliffe met photographer Astrid Kirchherr, who gave The Beatles their distinctive early 60s haircuts. Sutcliffe left the group in order to enroll in the Hamburg College Of Art, but his career was tragically cut short when he died, aged 21, from a brain aneurysm.
      ellauri219.html on line 384: Designed by George Petty, like the Vargas Girls (No.11), Petty Girls were pin-up paintings that appeared in Esquire, between 1933 and 1956, and also found a home on the front of World War II fighter planes – notably on the B-17 fighter jet nicknamed Memphis Belle.
      ellauri219.html on line 389: In his iconic role of Johnny Strabler in the 1953 movie The Wild One, Marlon Brando captured the growing frustrations of the generation that gave birth rock’n’roll. Hailed as one of the greatest actors of all time, it’s also notable that Brando’s rivals in The Wild One, The Beetles, were almost-namesakes of The Beatles.
      ellauri219.html on line 394: As the man who became Hollywood’s first-ever Western icon, Tom Mix starred in a staggering 291 movies between 1909 and 1935.
      ellauri219.html on line 399: A playwright, novelist, and poet, Oscar Wilde left no shortage of aphorisms for which he is remembered, along with the novel The Picture Of Dorian Gray and plays such as The Importance Of Being Earnest and An Ideal Husband.
      ellauri219.html on line 409: An American artist known for large sculptures that play with light and space, Larry Bell first made his mark with a series of “shadowboxes” constructed in the 60s, and has since gone on to receive acclaim for his wide-ranging work, including the Vapor Drawings of the 80s and a subsequent range of Mirage Drawings.
      ellauri219.html on line 414: It’s probably fair to say that Dr. Livingstone was to geographic exploration what The Beatles were to sonic innovation: fearless, ever questing, and mapping out new territories for the world. The famous “Dr. Livingstone, I presume?” saying remains in common use today, and can be traced back to a meeting between Livingstone and explorer Henry Morton Stanley, who’d been sent on an expedition to find the former, who had been missing for six years. Livingstone was discovered in the town of Ujiji, in what is now known as Tanzania.
      ellauri219.html on line 419: An Olympic gold-medallist of the 20s, Johnny Weissmuller first made a name for himself as a swimmer before turning his eye to Hollywood. It was as Tarzan that he made his biggest mark on popular culture, returning to the role in a series of films and devising an iconic yell forever associated with the jungle hero.
      ellauri219.html on line 424: Barely visible tucked in between the head and raised arm of Issy Bonn (No.47), Stephen Crane was a Realist novelist who, though dying aged 28, in 1900, is regarded as one of the most forward-thinking writers of his generation. His work incorporated everyday speech, which gave his characters an added realism, and his novels took an unflinching look at poverty.
      ellauri219.html on line 431:
      48: George Bernard Shaw

      ellauri219.html on line 434: George Bernard Shaw was an Irish playwright who helped shape modern theatre. The first person to receive both a Nobel Prize (in 1925, for Literature) and an Oscar (in 1939, for Best Adapted Screenplay, for Pygmalion). His works continue to be staged in the 21st Century.
      ellauri219.html on line 459: Immortalized in the 1962 film Lawrence Of Arabia, in which he was played by Peter O’Toole, TE Lawrence was a British archaeologist and military officer who became a liaison to the Arab forces during the Arab Revolt of 1916 to 1918. His 1922 book, Seven Pillars Of Wisdom, recounted his experiences during the war and laid the foundations for much of his legend.
      ellauri219.html on line 464: The Beatles were famously photographed with boxing legend Cassius Clay in February 1964, in Miami, Florida. But it’s a wax model of boxer Sonny Liston, the man that Clay defeated later that month in order to become the heavyweight champion, who appears on the Sgt. Pepper cover. Liston had held the heavyweight title for two years, from 1962 to ’64, before losing it to Clay, who subsequently changed his name to Muhammad Ali.
      ellauri219.html on line 469: Like its counterpart (No.38), this Petty Girl was one of a series of paintings by George Petty.
      ellauri219.html on line 472: In a perfectly postmodern touch, The Beatles included wax models of their former Beatlemania-era selves looking on at their modern incarnation in full military psychedelic regalia. The models of John (No.57), Paul (No.60), George (No.56), and Ringo (No.59) were borrowed from Madame Tussauds for the Sgt. Pepper’s photoshoot.
      ellauri219.html on line 475: The very definition of a “triple threat,” Shirley Temple was an actress, singer, and dancer who became a child star in the 30s. She also appears on the Sgt. Pepper album cover three times over, her hair poking out from between the wax figures of John Lennon (No.62) and Ringo Starr (No.63), and also standing in front of the model of Diana Dors (No.70). There’s also a cloth figure of the star off to the far right, wearing a jumper emblazoned with the slogan “Welcome The Rolling Stones.”
      ellauri219.html on line 480: Barely visible above John Lennon’s right shoulder (No.62), Albert Einstein was a physicist whose theory of relativity was light years ahead of its time and changed the world forever.
      ellauri219.html on line 483: Resplendent in their military chic (or should that be military psych?) garb, John (No.62), Ringo (No.63), Paul (No.64), and George (No.65) presented themselves as Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, looking like a psychedelic brass band brandishing a French horn, trumpet, cor anglais, and flute, respectively. Like the album cover itself, The Beatles’ Sgt Pepper costumes would become some of the most iconic band outfits ever, instantly recognizable and forever woven into the fabric of our culture.
      ellauri219.html on line 488: Like Shirley Temple (Nos.58, 71, and 73), Bobby Breen was a child star of the 30s. After enlisting in the military and entertaining the troops during World War II he became a nightclub singer, and, in 1964, even made some recordings for Berry Gordy’s Motown label.
      ellauri219.html on line 493: Just as The Beatles did, Marlene Dietrich had continually reinvented herself, moving from silent movies filmed in 20s Berlin to high-profile Hollywood films of the 30s, before taking to the stage as a live performer later in her career. In November 1963 she appeared at the same Royal Variety Performance as The Beatles and was famously photographed with them.
      ellauri219.html on line 498: Famed for his non-violent protests and for leading the movement for Indian independence from British rule, Mahatma Gandhi was ultimately removed from the Sgt. Pepper album cover due to concerns that the use of his image would cause offense to the people of India.
      ellauri219.html on line 528: Along with the stone figure (No.77) that can be seen below the feet of the Shirley Temple doll (No.73), the stone figure of a girl (No.76) was one of a number of statues that John Lennon (No.62) and George Harrison (No.65) brought from their homes for inclusion on the cover. The most prominent of these is the bust positioned to the right of the bass drum (No.78), which came from Lennon’s house Kenwood, in Weybridge, Surrey, where he lived from 1964 to 1969.
      ellauri219.html on line 548: Originating from India, the hookah is a tobacco-smoking instrument designed so that the smoke is filtered through a water basin before being inhaled. Its inclusion on the Sgt Pepper album cover is a nod to both George Harrison’s (No.65) love of India and John Lennon’s (No.62) love of Lewis Carroll (No.52), whose Caterpillar in Alice’s Adventures In Wonderland smokes a hookah.
      ellauri219.html on line 581: Two of his brothers died in childhood because they had contracted fatal illnesses from him. In 1928, the seven-year-old Rawls contracted diphtheria. His brother Bobby, younger by 20 months, visited him in his room and was fatally infected. The next winter, Rawls contracted pneumonia. Another younger brother, Tommy, caught the illness from him and died.

      Hahaa, sun vika John! Olet perisyntinen!
      ellauri219.html on line 583: At Princeton, Rawls was influenced by Norman Malcolm, Ludwig Wittgenstein's dumb student. During his last two years at Princeton, he "became deeply concerned with theology and its doctrines." He considered attending a seminary to study for the Episcopal priesthood and wrote an "intensely religious senior thesis (BI)." In his 181-page long thesis titled "Meaning of Sin and Faith," Rawls attacked Pelagianism because it "would render the Cross of Christ to no effect." His argument was partly drawn from Karl Marx's book On the Jewish Question, which criticized the idea that natural inequality in ability could be a just determiner of the distribution of wealth in society. Even after Rawls became an atheist, many of the anti-Pelagian arguments he used were repeated in A Theory of Justice. Pelagianism is a heretical Christian theological position that holds that the original sin did not taint human nature and that humans by divine grace have free will to achieve human perfection. Pelagius (c. 355 – c. 420 AD), an ascetic and philosopher from the British Isles, taught that God could not command believers to do the impossible, and therefore it must be possible to satisfy all divine commandments. He also taught that it was unjust to punish one person for the sins of another; therefore, infants are born blameless. Pelagius accepted no excuse for sinful behavior and taught that all Christians, regardless of their station in life, should live unimpeachable, sinless lives, or else... Se oli tollanen humanisti, mitä Hippo aivan erityisesti inhosi. Vittu eihän sitten mitään kirkkoa ja pappeja edes tarvittaisi. Jeesus jäisi työttömäxi, Jahve eläkkeelle.
      ellauri219.html on line 585: To a large degree, "Pelagianism" was defined by its opponent Augustine, and exact definitions remain elusive. Although Pelagianism had considerable support in the contemporary Christian world, especially among the Roman elite and monks, it was attacked by Augustine and his supporters, who had opposing views on grace, predestination and free will. Augustine proved victorious in the Pelagian controversy; Pelagianism was decisively condemned at the 418 Council of Carthage and is still regarded as heretical by the Roman Catholic Church and Eastern Orthodox Church.

      Burn in hell Pelagius, go jump in the fiery lake! Vitun humanisti!
      ellauri219.html on line 592: Following the surrender of Japan, Rawls became part of General MacArthur's occupying army and was promoted to sergeant. But he became disillusioned with the military when he saw the aftermath of the atomic blast in Hiroshima. Rawls then disobeyed an order to discipline a fellow soldier, "believing no punishment was justified," and was "demoted back to a private." Disenchanted, he left the military in January 1946.
      ellauri219.html on line 595: oral dissertation titled A Study in the Grounds of Ethical Knowledge: Considered with Reference to Judgments on the Moral Worth of Character.
      ellauri219.html on line 601: This idea of reasonableness informs the whole project of Rawls’s political liberalism, because “the form and content of this reason … are part of the idea of democracy itself.” In contrast, Pope Benedict, although consistently stressing the importance of reason in all human affairs, is much more pessimistic about Rawls’s claim that human beings, who are always children of their own time and cultural situation, are reasonable enough to provide the general principles or standards that are necessary for specifying fair cooperation.

      Joo olen kyllä Pentin kannalla siinä että nää termiittiapinat on aivan vitun tyhmiä, täysin beyond redemption. Mitä uutta kissimirrit tässä? Ei mitään, samaa paskanjauhantaa.
      ellauri219.html on line 635: Fassbinder continues to have group sex with his neurotics and obsessives and cannot understand why everyone falls for Michael. The group sessions get stranger—including an indoor cricket match. Michael dreams that all his sexual conquests simultaneously bombard him for attention, listing where they made love.
      ellauri219.html on line 637: Fassbinder goes to the River Seine and fills a rowing boat with kerosene and wraps himself in the Norwegian flag - preparing to commit suicide in the style of a Viking funeral. Victor appears and sets up a small dining table nearby and asks what he is doing. Distracted, Fassbinder forgets his idea of suicide and starts giving Victor advice. Despite his attempts to womanise, Fassbinder is revealed to be married with three children.
      ellauri219.html on line 641: Everyone ends in Michael's room with most of the females half-naked. The police arrive and form a line to Anna—Dr. Fassbender's wife—who charges in operatic Valkyrie costume, complete with a spear. They all escape to a go-kart circuit. They leave the circuit and go first to a farmyard then through narrow village streets still on the go-karts then back to the circuit.
      ellauri219.html on line 643: After a mayor marries Michael and Carole in a civil marriage ceremony, the couple are signing the marriage certificate when Michael calls the young female registrar "Pussycat", infuriating Carole. They leave and Fassbinder attempts to court her instead. End of story. Fun, or what?
      ellauri219.html on line 671: Tietämättömyyden pilvessäkin tämä tulee esiin kohta esipuheessa, jossa kirjoittaja isän pojan ja pyhän hengen nimeen vannottaa oppilastaan, että tämä ei sallisi kirjan joutua ymmärtämättömien näsien käsiin, ja että mahdollisuuksien mukaan pitää pyrkiä etukäteen arvioimaan jokainen jolle se annetaan.
      ellauri219.html on line 673: Toinen implisiittinen viittaus kristilliseen dualismiin tulee heti kirjan ensimmäisessä luvussa, missä hän alustaa ”hengelliselle ystävälleen herrassa” seuraavasti:
      ellauri219.html on line 676: Tällainen katsomus merkitsee tietysti hengellisen kastin eristymistä, joka tietysti tapahtuu luonnon pakosta, mutta kun se näin systematisoidaan, se merkitsee samaa kuin sybikaalisten harjoitusten puolella esmes koripalloilun tai poliisina toimimisen kieltäminen kaikilta alle 195 cm pituisilta. Tietysti lajin piiriin etsiytyy luonnostaan pitkiä, mutta ei sitä kieltää voida hukkapätkiltäkään! Kuten esim. Kimmo Koskenniemeltä, jonka sääntökirjan tuntemus hyvin korvaa mitä siltä uupuu korinalustyöskentelyssä.
      ellauri219.html on line 680: Niinpä käsillä olevan kirjan tekijä piti parhaimpana esikuvanaan syyrialaissyntyistä Ateenassa vaikuttanutta Dionysos Areopagiittaa, johon hän viittaakin sanomalla (70. luku), että tämän kirjoista voi saada vahvistuksen kaikelle, mitä hän itse kirjoittaa. Samaan hengenvetoon hän toteaa, että ei yleensä viittaile mihinkään aikaisempiin kirjoituksiin, koska pitää sitä keikarointina, jolla ei ole mitään merkitystä asian kannalta. ”Sinä et sellaista tarvitse” hän toteaa oppilaalleen jolle kirja on osoitettu, ”..jolla on korvat, se kuulkoon, ja joka tuntee sydämessään kehotuksen uskoa, se uskokoon, muuta mahdollisuutta ei ole.”
      ellauri219.html on line 682: Kirjoittaja puhuu meditaatiosta nimellä ”sisäinen katselu” (endoskopia), josta josta hän vielä käyttää työnimeä ”tämä työ”. On selvää, että jotta keskiajan Euroopassa saattoi askarrella kirkon omimien hengellisten asioiden parissa, piti olla sen oppien kannalla, tai ainakin teeskennellä olevansa. Niinpä Pilven kirjoittaja perustelee sekä mystistä kokemusta, että menetelmää, jolla siihen päästään, jumalalla.
      ellauri219.html on line 695: ”..Jos tahdot kuitenkin liittää tämän pyrkimyksesi ("tämä pyrkimys" on siis pyrkimys jumalaa kohti hänen itsensä takia. minun huomautus.) voidaksesi paremmin pitää siitä kiinni, ota vain yksi lyhyt yksitavuinen sana. Mitä lyhyempi valitsemasi sana on, sitä paremmin se sopii yhteen Hengen työn kanssa. Tällaiseksi sanaksi sopii God (Jumala) tai Love (rakkaus), Valitse niistä jompikumpi tai mikä tahansa muu sana joka sinua miellyttää (lihavointi minun). Pidä vain huoli siitä, että se on yksitavuinen. Jos puhut suomea, voit ottaa vaikka sanan "se", tai "no", tai molemmat ("no se"). Kiinnitä sana sydämeesi äläkä luovu siitä mistään hinnasta. Tämä sana on sinulle keihäs ja kilpi, vallitsipa ympärilläsi sota tai rauha. Tällä sanalla voit hyökätä ympärilläsi olevaan pilveen ja pimeyteen. Tällä sanalla voit pakottaa kaikki ajatuksesi unohduksen pilven alle. Niinpä jos joku ajatus käy kimppuusi tiukaten sinulta, mitä etsit, älä uhraa sille enempää sanoja kuin vain tämä yksi. (Ei "De nada" eikä "Aiuto", niissä on 2 tavua liikaa! "Fuck" tai "Cunt" ovat käypiä.) Ja jos ajatuksesi tarjoutuu suuressa oppineisuudessaan tulkitsemaan sinulle tätä sanaa ja selittämään sen kaikki merkitykset, kerro, että haluat säilyttää sen kokonaisena, et pienittynä tai pilkottuna. Jos näin pysyt lujana, jättää ajatuksesikin sinut rauhaan. (Don't I know: kun ei pysy kovana, ajatuxet vaivaavat.) Tämä johtuu siitä, ettet salli sen ravita itseään niillä hyvänmakuisilla mietiskelyillä, joista äsken oli puhe."
      ellauri219.html on line 702: Tehtävän asettelu sisältää sinänsä annoksen huuhaata, joka ei millään tavalla poikkea siitä, kun meditaation päämääräksi asetetaan parempi tulos korkeushypyssä tai aitajuoksussa, mutta pisteitä on tekijälle annettava siitä, että hän ei kehota roikkumaan kristuksen armossa, eikä pitäytymään jumalan sanassa, mitä se sitten merkinneekään, vaan mantrassa, jonka on itse valinnut. Ja tämä on seikka, jonka jokainen meditaatiota harjoittanut, uskonnosta riippumatta, tunnistaa välittömästi omakseen. Ingenting går opp mot kålpirog på hösten - som jag själv har lagat.
      ellauri219.html on line 710: Samalla se, ja juuri samasta syystä, todistaa itseään vastaan: tällaista ei meditaatio nimenomaan saa olla. Nimittäin, vaikka se pyrkii osoittamaan, miten vahingollista kaikkinainen ajattelu, jopa jumalan hyvyyden ajattelu, on meditaatiolle, se edellyttää, että Raamattu kuitenkin pidetään kaiken perustana, ja marssittaa niin isän, pojan kuin pyhän hengenkin vallitsemaan ajatuksia kaikkina muina aikoina paitsi itse meditaatiossa.
      ellauri219.html on line 716: Kuten tiedetään, meditaatio perinne ei ole päässyt mitenkään leimaa-antavaksi valtavirraksi kirkon historian missään vaiheessa. Ja kuten jo Pilven esipuheestakin selviää, tämä on nimenomaisesti varmistettu sillä että se on alistettu mestari-oppilas laitoksen alaisuuteen, initiaatioinen ja hierarkioineen. Tähän on hyvin ymmärrettävä syy, sillä jokainen meditaatiota todella harrastanut tietää, että se on omiaan terästämään itsenäistä ajattelua juurikin niin, meditaatiossa saavutettava sisäinen tasapiano poistaa tehokkaasti mielestä kaikkea sellaista mikä ei kuulu mielen kolminaisuuteen, vaan on ns. väliintulevaa suggestiota. Meditaation harjoittamisessa tulee selkeästi esille ihmisen pyhä kolminaisuus: keho, mieli ja sielu. Sielu on se tyhjän kondomin näköinen hiippari joka pani neizyt Maarian paxuxi särkemättä immenkalvoa.
      ellauri219.html on line 718: Ja mitä muuta kuin väliintulevaa suggestiota on kirkon oppi. Meditaation kannalta se turmelee koko hyvän työn. Olet lähtenyt etsimään uskoa, mutta koko homma onkin nyt alistettu uskonnolle, ts. taikauskolle ja uskomuksille turhille traditioille, jotka ovat kaikkien uskontojen tunnusmerkkejä. Kaikki tämä sen väärän toteamuksen perusteella, että ”muuten ei ole kiintopistettä”.
      ellauri219.html on line 721: Ympäristön sellaisuutta havainnoimalla Piagetin vauvakin alkaa rakentaa maailmaansa, ja todella rakentuu, eikä siihen tarvita mitään kirjoituksia. Turhaan isä Jean seisoo sairaalasängyn kalterien takana tekemässä muistiinpanoja. Eikö siinä ole kiintopistettä tarpeeksi.
      ellauri219.html on line 731: Patanjali nimi tarkoittaa intialaista tervehdysläpyä. Itäinkkarit varmaan kehittivät kättelystä omin käsin onneen version välttääxeen tartuntoja. Nippu sen nimisiä sariasuisia heppuja kirjoitti kommentaaria Paninin (nimi tarkoittaa täytettyä sämpylää) kielaoahpaan ja lyömättömän käteenveto-oppaan nimeltä joogasutra (yhden hengen yhdyntä). Yhteenvedonomaisesti:
      ellauri219.html on line 749: I teach World of Ideas and courses on Asian religions in the Department of Philosophy and Religious Studies. In my research, I'm interested in exploring young boys and girls In Thailand. Currently, I’m working on two major projects. The first is the preparation of my first book, The Snake and the Mongoose, for publication with Oxford University Press. The second is ongoing research on the Royal Court Brahmans of Thailand. I also have a side interest in the philosophy of prepubertal physics that I indulge when I have the time.
      ellauri219.html on line 754: The Yoga Sutras of Patanjali are in themselves exceedingly brief, less than ten pages of large type in the original.
      ellauri219.html on line 756: The theme, if the present interpreter be right, is the great regeneration, the birth of the spiritual from the psychical man: the same theme which Paul so wisely and eloquently set forth in writing to his disciples in Corinth, the theme of all mystics in all lands: oka kyljessä, minnekä se tuikata?
      ellauri219.html on line 760: Tällästä siitä aina tulee kun tyypin ainut sexikumppani on nyrkkikyllikki. Tyypit ajattelee vain izeään eikä ole ymmärtävinään että ne on vaan itiöemiä jonka tehtävä on kovina mutta pehmeäpäisinä pikku puskutraktoreina työntää eteenpäin izekkäitä geenejä. Huom puhe on vain spiritistimiehistä, minnes sutturat on hukkuneet? Niihinhän se kama kuitenkin on pussiin työnnettävä.
      ellauri219.html on line 763: Jooga tarkoittaa yhden hengen yhdyntää, idin, egon, ja supermiehen muodostamaa junaa.
      ellauri219.html on line 771: In the practice of meditation, a beginning may be made by fixing the attention upon some external object, such as a sacred image or picture, or a part of a book of devotion. In the second stage, one passes from the outer object to an inner pondering upon its lessons. The third stage is the inspiration, the heightening of the spiritual will, which results from this pondering. The fourth stage is the realization of one’s spiritual being, as enkindled by this meditation. An interior state of spiritual consciousness is reached, which is called “the cloud of things knowable”. Tietämättömyyden pilvi. (tyhjää) puhekuplassa.
      ellauri219.html on line 773: Those who have died, entered the paradise between births, are in a condition resembling meditation without an external object. But in the fullness of time, the seeds of desire in them will spring up, and they will be born again into this world. Kuin Jörkan pornokirjassa, han hade blivit pigg igen. Vad bra.
      ellauri219.html on line 789: Tää oli vasta kirja I. Enempää ei pysty, on liian hapokasta. Kumma miten monet tyypit jaxaa uskotella izelleen et kyltää kaikki vielä hyväxi muuttuu kiven takana, pelastutaan johkin muuttumattomaan nirvanaan. Mixi ihmeessä? Mixei niille riitä kuin muillekin eläimille että elämä on joskus parempaa kuin toisinaan? Aika monien ihmisten ongelma on se, että ne ajattelee ihan liian paljon izeään. Ajattelisivat vaika muita eläimiä, niin olis eläminen motivoivampaa.
      ellauri219.html on line 794: I am utterly, completely, over-the-top astonished that the answers offered to date are missing the point. Including from people whose judgement I respect.
      ellauri219.html on line 796: No it is not because of Trump. People outside of America slagged off the US in the Clinton years, and the Nixon years, and the Eisenhower years. The negative perception was cemented in the 60s, and everything since has been confirmation bias. So what had happened? Two obviously invasive lost wars in Indochina and nasty machinations here and there, Middle East and South America in particular. Pretty obvious what the fuckheads were (and are) up to: world conquest for the cause of American capitalism, nothing less.
      ellauri219.html on line 798: No it is not because of the clash in values between American individualism and libertarianism, and the rest of the West’s social democracy and collectivism. That’s a contributing factor among those with enough cultural affinity and exposure to get to know how the US ticks, which maybe explains some of the last decade or so, with the Internet. But again, the “Death to Amreeka” crowds, the sneering at the unsophisticated doughboys, the dismissal of American culture—all that predated that deep familiarity by decades. The discovery of the substantive cultural mismatches were again a late addition and confirmation bias. (How I like the scientific sound of it: confirmation bias.)
      ellauri219.html on line 802: The reason is that America was the first to have become a world hegemon mostly through soft power. Where by soft I mean soft as in a thick wad of bucks.
      ellauri219.html on line 803: Hegemony means that the rest of the world is going to resent you, no matter what you do, because they cannot get away from being sat upon by you, and people don’t like someone else’s ideas and culture and politics and culture wars impinging on their own.
      ellauri219.html on line 805: That’s why when people are outright nasty towards bigoted Americans, they don’t think they’re doing anything wrong. Because as far as they’re concerned, they’re punching back. Serves ’em right, they’re privileged on everybody else's expense.
      ellauri219.html on line 807: (Why yes. That rhetoric of privilege and punching up does work outside of America just as well as within it.)
      ellauri219.html on line 813: But the States, prodded on by its own exceptionalist rhetoric, said they were different. That they were making the world Safe For Democracy. That they desired Liberty for All. And when the US acted as any imperial power must, and did some (well, a lot of) grubby things, there were a lot of outsiders who wanted to believe—and who felt betrayed. And they’ve held the kind of grudge against America and its optimistic, American Dream mass culture, that they did not hold against previous imperial powers. Aw, who am I kidding, of course they did.
      ellauri219.html on line 817: The real tragedy here being, that America has been sincere in its naive, Wilsonian vision of a better world. They were, in fact, high on their own supply. Well the suckers were, the same ones as were taken in by the American Dream.
      ellauri219.html on line 824: That naive optimism was weaponised in American mass culture as a vehicle of hegemony, but it was no less sincerely articulated for it—and to a more cynical, war-weary audience outside of America, the response vacillated between envy and irritation, depending on how attached the audience it was to its own culture, how susceptible to the siren call of Blue Jeans and Coke, how impoverished, and how insecure. (Insecure goes both ways in the response.)
      ellauri219.html on line 832: And there is something… “gee willywickers” about the way Truth Justice and The American Way have been inflated in American mass culture, quite plausibly rooted in that class insecurity, that makes outside cultural elites (and the people that follow after them) reflexively sneer, once they realise the foundations are rotten. Add to this the ludicrous fact that America has no high culture. These are disappointed suitors: they’re not going to console themselves over the emptiness of Scrooge McDuck by turning to Wilt Whatman. Who was no better off than Scrooge by way of civility.
      ellauri219.html on line 865: Lord George Gordon Byron, British poet (1788-1824).
      ellauri219.html on line 875: Giuseppe Garibaldi, Italian general and nationalist leader (1807-1882).
      ellauri219.html on line 895: George Bernard Shaw, English playwright (1856-1950)
      ellauri219.html on line 899: Herbert George "H.G" Wells, English author (1866-1946)
      ellauri219.html on line 933: George Orwell (1903-1950)
      ellauri219.html on line 941: Gene Kelly, American dancer, singer actor and director (1912-1996)
      ellauri219.html on line 952: Police were called when neighbors reported a woman having sex with her pit bull in her backyard in broad daylight. When they arrived, they found Kara Vandereyk “naked and on the ground” engaged in a sexual act with the dog. Upon their approach, she greeted them with a “hi,” and proceeded to hump the dog sexually.
      ellauri219.html on line 954: The police blanketed the 23-year-old woman and asked her questions to determine her state of mind. She was unable to answer who she was, what day it was, or what kind of moron the President of the United States was. She was able to explain that she was “bipolar,” but though she was on “prescription medication,” she was uncertain if she had been taking it recently. A neighbor gave her some clothes, and she was taken to jail on charges of open or gross lewdness. The dog meanwhile was taken stark naked into the custody of Animal Control on similar charges and executed fortwith without trial. "We had to let him go", said the sheriff ruefully.
      ellauri219.html on line 956: Joyce Yeaw will likely never forget the day in April 2010 she tried to return some borrowed cheese to Jordan Peterson’s roommate. Once she arrived, she saw Peterson having sex with his pit bull on his bed. Understandably horrified, Yeaw called the cops, but Peterson convinced the officers that he was “just hugging his dog” and he escaped arrest. Two months later, Yeaw again entered the residence, and saw Peterson having sex with the pit bull a second time—on the living room floor. Yeaw called the cops again, and this time, he was arrested.
      ellauri219.html on line 960: Judge Timothy Hicks sentenced Peterson at once to fifteen years in prison, which is in excess of the state sentencing guidelines. Judge Hicks feared that Peterson may strike again, commenting, “I fear for what havoc he might do in the pet community.”
      ellauri219.html on line 962: While those who never had sex with animals or done drugs may criticize Kara’s, Jordan's and their dogs' lewd behaviors as if they were evil — and this, perhaps, according to Christian morality as they interpret it — anybody who has actually suffered from lewdness puts this to the lie and knows that such behavior is not a moral issue, but a chemical imbalance. Evidently the words of Jesus to “Judge not lest you be judged,” make little impression on such folk, who pretend to themselves that if their worst, most embarrassing moments were made into headlines in the papers, they would do just fine. Even if they themselves had nothing to be embarrassed about in all their life of adventures and misadventures, they ought to have compassion for those who struggle with greater problems than their own. “Let Judge Hicks who is without sin cast the first stone,” is another saying of Jesus that applies to those who would judge and condemn an easy target.
      ellauri219.html on line 969: Eisensteinillä ei ollut leffaa nimeltä Underworld. There have been debates about Eisenstein's sexuality, with a film covering Eisenstein's homosexuality allegedly running into difficulties in Russia. Eisenstein confessed his asexuality to his close friend Marie Seton: "Those who say that I am homosexual are wrong. I have never noticed and do not notice this. If I was homosexual I would say so, directly. But the whole point is that I have never experienced a homosexual attraction, even towards Grisha, despite the fact I have some bisexual tendency in the intellectual dimension like, for example, Balzac or Zola." Eisenstein joi paljon maitoa. Maito oli silloin pulloissa, muistatko? Hän oli menninkäismäinen miesoletettu.
      ellauri219.html on line 973: The Rockettes were created in 1925, but the first non-white Rockette, a Japanese-born woman named Setsuko Maruhashi, was not hired until 1985. The Rockettes did not allow dark-skinned dancers into the dance line until 1987. The justification for this policy was that such women would supposedly distract from the consistent look of the dance group.The first African American Rockette was Jennifer Jones; selected in 1987, she made her debut in 1988 at the Super Bowl halftime show. The next person with a visible but different disability hired by the Rockettes (Sydney Mesher, missing a left hand) was hired in 2019. The first Rockette with hairy bollocks and a huge boner remains to be hired yet.
      ellauri219.html on line 975: Underworld (also released as Paying the Penalty) is a 1927 American silent crime film directed by Josef von Sternberg and starring Clive Brook, Evelyn Brent and George Bankrupt. The film launched Sternberg's eight-year collaboration with Paramount Pictures, with whom he would produce his seven films with actress Marlene Dietrich. Journalist and screenwriter Ben Hecht won an Academy Award for Best Original Story. Time felt the film was realistic in some parts, but disliked the Hollywood cliché of turning an evil character's heart to gold at the end. Filmmaker and surrealist Luis Buñuel named Underworld as his all time favorite film. Critic Andrew Sarris cautions that Underworld does not qualify as "the first gangster film" as Sternberg "showed little interest in the purely gangsterish aspects of the genre" nor the "mechanics of mob power." Film critic Dave Kehr, on the other hand, writing for the Chicago Reader in 2014, rates Underworld as one of the great gangster films of the silent era. "The film established the fundamental elements of the gangster movie: a hoodlum hero; ominous, night-shrouded city streets; floozies; and a blazing finale in which the cops cut down the protagonist."
      ellauri219.html on line 977: Leffakriitikkojen genresanasto on yhtä puppua. En todellakaan lainkaan pidä elävistä kuvista. Löllö on kyllä vähän liikaa velkaa leffoille.
      ellauri219.html on line 988: Pian tämän jälkeen Parker lähti länsirannikolle, Kaliforniaan. Lyhyen oleskelun jälkeen muu yhtye päätti palata New Yorkiin, mutta Parker jäi Los Angelesiin, jossa hänen itsetuhoinen elämäntyylinsä, runsas heroiinin ja alkoholin käyttö, riistäytyivät käsistä kuin sananparren mopo. Suunnittelusession jälkeen Parker sytytti hotellihuoneensa tuleen, ja hänet passitettiin Camarillon mielisairaalaan.
      ellauri219.html on line 1010: Rachel Kushner (born 1968) is an American writer, known for her novels Telex from Cuba (2008), The Flamethrowers (2013), and The Mars Room (2018). She looks like a little rodent. Kushner was born in Eugene, Oregon, the daughter of two Communist scientists, one Jewish and one Unitarian, whom she has called "deeply unconventional people from the beatnik generation." One of her influences is the American novelist Don DeLillo. Big surprise. Rachel is one of America's most shortlisted writers.
      ellauri219.html on line 1016: Moonman 157, a Bronx graffiti artist, and the Texas Highway Killer: what do they have in common? One wields spray cans, the other a .38 with a gloved left hand. Moonman paints subway cars, and the Texas Highway Killer shoots random lone drivers? Get it? Okay I'll tell you: They each create an artificial language like Klingon or Ido, that thickens the fog of American collective consciousness; each language is expressed by an individual who remains anonymous. As a natural consequence, they get a lot of copy cats, like de Lillo and myself.
      ellauri219.html on line 1024: The American sublime, as Harold Bloom has said, “is always also an American irony”. Jayne Mansfield's bumper bullets. People hugging their pit bulls sexually and getting 15 years for it. Do you know what Teilhard de Chardin called the “noosphere”? Not the foggiest. I think what Rachel has in mind here is the Internet. Who is or was Teilhard anyway? Teilhard was mentioned by Pynchon, see album 69. Not a very memorable character apparently. Tässä Pierren tärkeimpiä läppiä, aika heruttavia:
      ellauri219.html on line 1028: As men and women, we are collaborators in creation. Love, in fact, is the agent of universal synthesis. The most satisfying thing is to have been able to give a large (ca. 6") part of yourself to others. Driven by the forces of love, the fragments of the world seek each other so that further fragments can come into being. Love alone is capable of uniting living beings by way of joining them by what goes deeper than you would expect (17cm jos olet taitava). Love is an adventure and a conquest. Everything that goes up must come down. Die Liebe is die universellste und die geheimnisvollste der komischen Energien. Seul le fantastique a des chances d'être vrai. Kaikki on vaan suurta sattumaa.
      ellauri219.html on line 1030: Teilhard served in World War I as a stretcher-bearer. He received several citations for speeding. In 1962, with Pierre safely out of this world, the Congregation for the Doctrine of the Faith condemned several of Teilhard's works based on their alleged ambiguities and doctrinal errors. He was a leading proponent of orthogenesis, the idea that evolution occurs in a directional, goal-driven way. Teilhard made sense of the universe by assuming it had a vitalist evolutionary process. When our talk touched on St. Augustine, he exclaimed violently: 'Don’t mention that unfortunate man; he spoiled everything by introducing the supernatural.'" Teilhard siis oli selvä pelagiolainen humanisti! Teilhard has been criticized as incorporating common notions of Social Darwinism and scientific racism into his work, along with support for eugenics, though he has also been defended for doing so by theologian John Haught.
      ellauri219.html on line 1033:

      The lately discovered Peking man. Some eugenics is clearly indicated.

      ellauri220.html on line 43: Tragedian, Komedian, Lyric Draman ja Farcen puolestapuhujat väittelevät suosikkimuotonsa puolesta ennen kuin esirippu nousee näytelmään. Pilkkaajat ( Cranks ) keräävät heidät yhteen ja kertovat heille, että he ovat todistamassa "The Love for Three Oranges", Ljubov k trjom apelsinam. Jotain huisin hauskaa on siis tiedossa. Todennäköisesti farcea.
      ellauri220.html on line 45: Rakkaus kolmeen appelsiiniin, op. 33, on Sergei Prokofjevin vuonna 1919 säveltämä venäjänkielinen ooppera. Teoksen libreton kirjoittivat Prokofjev ja Vera Janacopoulos. Ensiesitys oli Chicagossa 30. joulukuuta 1921 ranskaxi. Kylmään sotaan oli vielä runsaat 20v.
      ellauri220.html on line 52: Leandro ja Clarice suunnittelevat tappavansa prinssin, jotta Clarice voi menestyä valtaistuimella. Tragedian kannattajat ovat iloisia tästä tapahtumien käänteestä. Palvelija Smeraldina paljastaa olevansa myös Fatty Morganan palveluksessa, joka tulee tukemaan Leandroa.
      ellauri220.html on line 69: The theme was the March from Prokofiev's The Love for Three Oranges, arranged for small symphony orchestra by Amedeo De Filippi, with Vladimir Selinksy conducting. The music was accompanied by a chant of "L-A-V-A," in reference to the show's sponsor being Lava soap.
      ellauri220.html on line 71:
      ellauri220.html on line 75: Löllön Matt-jaxot ovat joutavanpäiväistä pöpinää. Löllön ongelma on vähän sama kuin Foster Wallacen ja Pynchonin: kaikki hahmot ovat epäuskottavia tuulesta temmattuja pompittimia. Me tarvitsemme parhaat ihmiset asetyöhön, sanoo kimittävä Janet joka ei ole vieläkään hellittänyt pikkarien kuminauhasta. Janetin omatunto toimii kahteen suuntaan. Kylmän sodan aikaiset pommifobiat on lapsellisen kuuloisia nyt kun ilmastokatastrofi ja 7. sukupuutto on täydessä vauhdissa. Yhdyntä oli alakuloinen ja vähän outo. Teemmepä me salassa mitä tahansa, ne (sovjetit) tekevät jotain vielä pahempaa. Naivat vaikka yhtä aikaa pilluun sekä peräreikään pesäpallomailalla. Matt ja/tai sen aseveljet veti Namissa heroiinia. "Apina alistaa taivaan tahtoonsa", paskanmarjat, 2 mustakaapuhävittäjää särkee äänivallia inkkarien ikimuistoisilla mezästysmailla, ei sillä vielä kuuhun mennä Akulainen. Iiskotti! Äyk!
      ellauri220.html on line 79: This poem was originally called "Sun-Down Poem" (1856), and the present title was given it in 1860. It was substantially revised in 1881. The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal motion in space and time.
      ellauri220.html on line 81: Mixi Wilt kumitti sitä 20vee myöhemmin? Ahaa, Brooklyn Bridge valmistui. Walt Whitman wrote "Crossing Brooklyn Ferry" before the construction of the Brooklyn Bridge (which was completed in 1883). 50v tuli täyteen Wilhon matkustaessa itään päin, 100v suunnilleen Löllön pesispelin aikoihin. 150v synttäri olis ollut joskus Irakin invaasion ja pankkikriisin välimailla.
      ellauri220.html on line 89: Had guile, anger, lust, hot wishes I dared not speak,
      ellauri220.html on line 98: Felt their arms on my neck as I stood, or the negligent leaning of their flesh against me as I sat,
      ellauri220.html on line 102: He admits that sometimes, evil thoughts cross his mind. The "old knot of contrariety" the poet has experienced refers to Satan and his evil influence on man, which creates the condition of contraries, of moral evil and good in human life. The poet suffered from these evil influences, as have all men. So, the poet implies, do not feel alone because you have been this way — one must accept both the pure and the impure elements of life. A young man's penis in your arse is just one of those eternal things. They come and go just like the Brooklyn ferry. The reference to fusion ("which fuses me into you now") is the basic ideal the poet sought in the beginning. He reiterates the eternal connection between all human beings. Fuck the rest. We must revel in our man-made surroundings, for our relationship with our environment is the ticket to achieving spirituality and fulfillment. He also uses the theater as a metaphor to represent the difference between public life and private life. He acknowledges that he has a sinful streak - but in society, everyone plays a role. The speaker's tone in the poem is honest but also grateful. By appreciating the small things in his life, he feels like a part of something bigger. Wiltin pikku veitikka oli ehkä ammoin wilttaantunut, mutta sen mustalla ystävällä oli something bigger. Veijarilla oli varsin vaikuttava heijari.
      ellauri220.html on line 104: The major image in the poem is the ferry. It symbolizes continual movement, backward and forward, a universal piston like motion in space and time. The ferry moves on, from a point of land, through water, to another point of land. Land and water thus form part of the symbolistic pattern of the poem. Land symbolizes the physical; water symbolizes the spiritual. The circular flow from the physical to the spiritual connotes the dual nature of the universe. Dualism, in philosophy, means that the world is ultimately composed of, or explicable in terms of, two basic entities, such as mind and matter, yin and yang. From a moral point of view, it means that there are two mutually antagonistic principles in the universe — dick and cunt, good and evil. In Whitman's view, both the mind and the spirit are realities and matter is only a means which enables man to realize this truth. His world is dominated by a sense of good, and evil has a very subservient place in it. Man, in Whitman's world, while overcoming the duality of the universe, desires fusion with the sheboy. In this attempt, man tries to transcend the boundaries of space and time, never letting off that dear piston like movement, in and out, in and out.
      ellauri220.html on line 115: gettyimages.com/photos/theda-bara-an-original-hollywood-silent-screen-glamour-girl-teams-picture-id1197756097?s=2048x2048" height="500px" />
      ellauri220.html on line 116: ges.fineartamerica.com/images-medium-large/6-clara-bow-1905-1965-granger.jpg" height="500px" />
      ellauri220.html on line 130: 1980-luvun seksisymboli oli terävänenäinen kirvesleukainen malli ja poptähti Samantha Fucks. Myös lujaleukaista poplaulaja Madonnaa pidettiin seksisymbolina, ja nenänsä pilannut Michael Jackson oli 1980-luvun miespuolinen seksisymboli. Nykyajan julkkismaailman seksisymboleita ovat muun muassa näyttelijättäret suurisuinen Angelina Jolie, vinosuinen Brad Kuk ja vaimolleen ilkeä rimpula Johnny Depp.
      ellauri220.html on line 132: Rachel, Ursula ja Angelina on romuluisia kolhoja. Niistä mie en pie, pidän enemmän söpöistä hiirulaisista, kun olen izekin tämmönen linnunluinen narukaula.
      ellauri220.html on line 154: ges.plus.pbnetcdn.com/assets/content/photo/gallery/premium/201203/11210/images/177228/177228_main.jpg?cb=2&nvb=20140915124041&nva=20140917164041&hash=0a849ca19880641ca3588" height="500px" />
      ellauri220.html on line 189: In 1994, the footage was selected for preservation in the United States National Film Registry by the Library of Congress as being "culturally, historically, and aesthetically significant".
      ellauri220.html on line 204:
      Paneeko Midge Lennyä?

      ellauri220.html on line 208: Purkanjäystäjät ottaa lisää vapauxia tehdessään Lennylle sukupuolenvaihdoxen 2017 sarjassa Marvelous Mrs. Maisel. Marvelous Mrs. Maisel is an American period comedy-drama television series, created by Amy Sherman-Palladino, that premiered on March 17, 2017, on Amazon Prime Video. Set in the late 1950s and early 1960s, it stars Rachel Brosnahan as Miriam "Midge" Maisel, a New York housewife who discovers she has a knack for stand-up comedy and pursues a career in it. Suurin tenkkapoo kazojille on ehtiikö Midge panna Lennyä sarjan aikana.
      ellauri220.html on line 214: Eric runkkarin yhtä keskiluokkainen äiti Erica piti sanoista kuten ulkokatos, krispaattori, palasohva, kimppakyyti ja bridgekuzut. Entä kimppakiva? Kurkumahapankaalipaketin päällä oli sanoja jotka on järkiään kexitty jälkeen kuningatar Elisabetin kruunauxen. Vastenmielisiä tägejä kuten #hapis ja #vege. Elisabet ei koskaan syönyt pastaa, kebaabia eikä pizzaa.
      ellauri220.html on line 222: Nick ShayNick Shay is a waste-management worker who spends the novel coming to grips with his troubled past.
      ellauri220.html on line 228: Big SimsBig Sims is one of Nick Shay's coworkers in the waste-management business. He's African American and often talks about how his experiences differ from Nick's.
      ellauri220.html on line 236: DetwilerDetwiler is Nick Shay's boss at the waste-management plant.
      ellauri220.html on line 237: DonnaDonna is the swinger Nick Shay has an affair with while at a conference in Houston.
      ellauri220.html on line 239: Sister EdgarSister Edgar is the strict, germophobic nun who locates abandoned cars. At the end of the novel, Sister Edgar has a religious experience that makes her question her faith and life.
      ellauri220.html on line 243: EsmeraldaEsmeralda is the beautiful runaway Sister Edgar tracks. After Esmeralda is raped and murdered at the end of the novel, her spirit begins appearing on a billboard advertisement for orange juice.
      ellauri220.html on line 246: Brian GlassicBrian Glassic is one of Nick's coworkers in the waste-management industry. He has an affair with Nick's wife, Marian.
      ellauri220.html on line 256: JuJuJuJu is Nick Shay's delinquent high school pal whose father is a garbage collector.
      ellauri220.html on line 263: George ManzaGeorge Manza is a neighborhood outcast and illiterate heroin addict whom Nick Shay befriends. Nick accidentally kills George by shooting him with a rifle he thought was unloaded. Fuck Americans are stupid with their silly guns.
      ellauri220.html on line 264: Cotter MartinCotter Martin is the teenage boy who skips school to attend a baseball game and ends up stealing the Bobby Thomson home run ball.
      ellauri220.html on line 277: Matt ShayMatt Shay, nicknamed "Matty" as a child, is Nick Shay's younger brother. A chess prodigy when he was younger, Matt becomes a disillusioned military strategist during the Vietnam War.
      ellauri220.html on line 279: TeresaTeresa is Klara Sax's daughter. She visits her mother during a garbage strike.
      ellauri220.html on line 284: Charles WainwrightCharles Wainwright is an account supervisor who buys the baseball from the Dodgers-Giants game from Manx Martin.
      ellauri220.html on line 304:
      (Hong Kong and South China) A White man. Gwei or kwai (鬼) means 'ghost', which the color white is associated with in China; and the term lo (佬) refers to a regular guy (i.e. a fellow, a chap, or a bloke). Once a mark of xenophobia, the word was promoted by Maoists as insulting but is now in general, informal use.

      ellauri220.html on line 308:
      (Canada) used by Italian Canadians for those of Anglo-Saxon or Northwestern European descent. Mangiacake literally translates to 'cake eater', and one suggestion is that this term originated from the perception of Italian immigrants that Canadian or North American white bread is sweet as cake in comparison to the rustic bread eaten by Italians.

      ellauri220.html on line 310:
      (U.S.) A term used by Italian Americans to refer to Americans of White Anglo Saxon Protestant descent, Americans of Northwestern European descent, Americans with no discernible ethnicity, or Americans of non-Italian descent in general. Comes from Southern Italian pronunciation of the Italian word americano.

      ellauri220.html on line 334:
      (US) a black person. Once generally accepted as inoffensive, this word is now considered disrespectful by some. The National Association for the Advancement of Colored People (NAACP) continues to use its full name unapologetically. This is not to be confused with the term "person of color" which is the preferred term for collectively referring to all non-white people.

      ellauri220.html on line 359:
      a person of black African descent, originally used in languages of colonial powers in Africa. Same as "macaque."

      ellauri220.html on line 361:
      Domestic servant of black African descent, generally good-natured, often overweight, and loud.

      ellauri220.html on line 370:
      Nigger / niggar / niggur, niger / nigor / nigre (Caribbean) / nigar, nigga / niggah / nig / nigguh

      ellauri220.html on line 371:
      (International) a black person. From the word negro, which means the color black in numerous languages. Diminutive appellations include Nigg and Nigz. Over time, the terms nigga and niggaz (plural) have come to be frequently used between some African or black diaspora without the negative associations of nigger. Considered very offensive and typically censored as "the n-word" even in reference to its use. The terms niggress, negress, and nigette are feminized formulations of the term.

      ellauri220.html on line 377:
      generally refers to black children, or a caricature of them which is widely considered racist.
      ellauri220.html on line 386:
      (US) an African American, black, Indigenous American, a mixed race person, or sometimes a South Asian person.

      ellauri220.html on line 421: Ja silti: OLEN VAHVASTI SITÄ MIELTÄ, ETTÄ JÄRJELLÄKIN VENÄJÄÄ VOI YMMÄRTÄÄ, ainakin osaksi – kunhan viitsii ottaa asioista selvää, lukea muutakin infoa ja kirjallisuutta kuin mitä suomalainen VALTAmedia on nykyisin täynnä. Jos ja kun haluamme selvitä ilmastokriisistä ja muista globaaleista ongelmista, meidän on joka tapauksessa tehtävä yhteistyötä Venäjän ja muiden pahismaiden kanssa.
      ellauri220.html on line 426: Sexi sujui mainiosti vaimon kanssa, siis mixi nait tuota ankeaa mediatipua? Koska izekkäät geenit eivät anna lyödä laimin yhtään panotilaisuutta. Ei tässä sexistä ole kyse vaan siemenen levityxestä.
      ellauri220.html on line 430: The world comes to the brink of nuclear war with the Cuban Missile Crisis. In response to the USA's nuclear advantage, the USSR sent missiles to Cuba. The crisis lasted for 12 days before a deal was finally stuck between Khrushchev and Kennedy in which the Cuban missile bases were dismantled in return for the secret removal of US missiles from Turkey.
      ellauri220.html on line 436: Paskat Rod Steiger esitti Ruzevia missään leffassa, se on taas Löllön omaa kexintöä. "Surulliset nymfomaanit buddhalaispilluineen." Millaisiahan nekin lienevät? Lenny sanoi ääneen mitä kaikki ajattelivat: parempi vaikka ydintalvi kuin neekerin kulli pystyssä palefacen tytön vaaleanpunaisessa perseessä. Kuukerin nelli tehköön ennemmin vaikka lasikukon!
      ellauri220.html on line 438: Amy oli pitkä ja pystyvä ja näytti (toistaisexi) hyvältä elastaanifarkuissa. Pisamainen pimppari laihan wopin alla jalat haralla. Oliivinkarvaisen dagon ohkasen kullin tiineyttämä uudisasukas. Sheepshaggerin vahinkolaukauxella kengittämä lännen lokari. Ei, et Saab, sormet pois mun Volvosta. Mutta Nikun kynnetön sormi teki siellä selvää jälkeä, ja sit eiku huizin Nevadaan lainaamaan rautalankahenkaria.
      ellauri220.html on line 447: Adlai is in Hebrew עַדְלָי, meaning "refuge". In 1 Chronicles 27:29, he is the father of Shaphat. He is mentioned only in this verse.
      ellauri220.html on line 451: Kennedy told his adviser Walt Rostow that "Adlai wouldn't be happy as president. He thinks that if you talk long enough you get a soft option and there are very few soft options as president."
      ellauri220.html on line 463: Of course, there is a "moron" demographic out there, and it has its members, but executives seem to believe that every person who watches TV belongs in it. This may be due to something known as the "80-20" rule in business — in this case, that market research shows that 80% of money spent on television-advertised products comes from the lowest 20% in terms of education and intelligence, so show-content is naturally geared towards them. On top of that, not only are viewers stupid, they are also intolerant of people and things unlike themselves, ignorant, hate change, need to be instantly satisfied, and have the attention span of a goldfish.
      ellauri220.html on line 468: Assuming this character was raised overseas, it's notable the character who is Not Too Foreign will rarely speak another language on-screen even if they are supposed to be fluent.
      ellauri220.html on line 470: ges/swedish-chef_493.png" />
      ellauri220.html on line 472: Many shows and movies don't bother getting a foreign language right when they portray them. The incidence of this increases along with the obscurity of the language. But first and foremost, if the intended audience won't be able to tell the difference anyway, why bother? A variation on this is that the foreigners speak English, but are identified as foreign by an accent or are parading universally known national images.
      ellauri220.html on line 474: ges/nightcrawler_1.png" />
      ellauri220.html on line 478: Sometimes, when a language is spoken by a non-native speaker, their speech patterns feature traits that show that the speaker is a foreigner. This may include the use of words from the speaker's native language, or errors in their syntax. See You No Take Candle (and its subtrope Tonto Talk) for cases where foreigners consistently talk with very poor grammar and lack of vocabulary. Supertrope to the more racial Asian Speekee Engrish and Tonto Talk, and like them sometimes Truth in Television, although also like them it can sometimes also be considered offensive or politically incorrect if used poorly. Compare Hulk Speak and Strange-Syntax Speaker. See also Gratuitous Foreign Language and As Long as It Sounds Foreign, wherein nobody's supposed to understand any of the words.
      ellauri220.html on line 480: ges/tontotalk_3746.jpg" />
      ellauri220.html on line 491: Characters begin speaking in a language other than the primary language of the audience, but find an excuse to switch to the more familiar language so that the audience doesnt have to read too many of those pesky subtitles.
      ellauri220.html on line 493: ges/papi_9.png" />
      ellauri220.html on line 500: When a group of people whose native language is not the language of the audience are speaking in their native language, but the audience hears them speaking the audience´s language perfectly. We are meant to assume that the characters are really speaking their own native tongue, and it is being translated purely for our benefit.
      ellauri220.html on line 502: Sometimes the trope doesn´t take effect until partway into the story. In some cases, the actors will be shown speaking their native language to give the audience a taste of what it sounds like before the perspective changes and the actors will shift to speaking English from there on out. Sometimes this shift is softened by the characters giving an excuse to Switch to English within the in-story dialogue itself and then never switching back. In these cases, the audience can assume that the characters went back to speaking their native language at some point, but we now hear it all as English.
      ellauri220.html on line 504: When the work uses this trope on multiple groups of people speaking different languages, things can get complicated. The work may only translate the language of one group and keep the other group speaking its native language. In these cases, the translated group is always the one the audience is supposed to sympathize with, while the untranslated one is portrayed as more "foreign."
      ellauri220.html on line 506: If the characters speak with the accent of the language they´re supposed to be speaking, such as Russians speaking English with a Russian accent to stand in for the Russian language, it´s Just a Stupid Accent. If they instead speak with a British accent to convey being foreign, it´s The Queen´s Latin.
      ellauri220.html on line 508: ges/2010_08_06.png" />
      ellauri220.html on line 517: ges/cliff_curtis_roles4.png" />
      ellauri220.html on line 519: This refers to casting practice, and in the case of Trope Codifier Peter Stormare it has even achieved the status of Casting Gag. It refers to "international" or "ethnic" - at any rate not American or British - actors who are considered to somehow look or be able to act so vaguely but conspicuously foreign that they can be used for any nationality. (Cliff Curtis is a maori.) It´s As Long as It Sounds Foreign and Gratuitous Foreign Language applied to casting. However, But Not Too Foreign is often in effect because you´ll want someone who speaks good English (even though intentionally accented) and rather panders to viewers´ expectations than give an accurate portrayal of a specific ethnic identity which also means that the character´s background might be very vague as long as it´s foreign.
      ellauri220.html on line 521: ges/chopchop2.jpg" height="300px" />
      ellauri220.html on line 529: Se on hupasaa että kun länkkärit raportoivat iso- ja vähävenäläisten tiedotteita rintamalta, vähävenäläisten värittämät mielikuvat kelpaavat sellaisenaan, mutta isovenäläisten kaikki lausumat ovat scare quoteissa. Bananerna är slut. Vi måste vinna kriget och handla snabbt.
      ellauri220.html on line 544: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
      ellauri220.html on line 566: George Denis Patrick Carlin oli yhdysvaltalainen Grammy-palkittu stand up -koomikko, näyttelijä, tunnettu ateisti ja kirjailija. Carlin oli kuuluisa ennen kaikkea kieleen, psykologiaan, uskontoon ja tabuihin kohdistuneista huomioistaan. It’s Bad For Ya. Carlin kuoli 22. kesäkuuta 2008 sairaalassa sydämen vajaatoimintaan. Carlinilla oli ollut sydänvaivoja jo aiemmin. Viimeisissä kuvissa se on vanha käppänä. 7 sanaa joita ei saa sanoa teeveessä:
      ellauri220.html on line 573:
      ellauri220.html on line 591: Joo Emmanuellehan se pätkä oli, vlta 1974. Sen takeen sillä sai olla niin pienet tisutkin. Ei se mua haittaa, pidän sellaisista. Mutta vittu se vanha äijäpaha sexipeetee oli rasittava. Toinen samanmoinen oli Marlon Brando Viimeisessä tangossa. Rasvaisia puoliveteisiä ukkoja letkut puolitangossa. Lush cinematography, marvellous acting (in particular from Sylvia Kristel) and genuinely erotic scenes tastefully directed… Just Jaeckin! It’s the same badly dubbed, funny-for-about-five-minutes shite it’s always been, with ‘Ooh look! Fanny smoke rings! Chortle!’ tired businessman’s humour very much to the delapidated fore. Best bits of this sorry cash cow – sorry, ‘significant cultural event – were the original UK trailers, as voiced by Katie Boyle.
      ellauri220.html on line 593: gel_the_Elder_-_Children%E2%80%99s_Games_-_Google_Art_Project.jpg/800px-Pieter_Bruegel_the_Elder_-_Children%E2%80%99s_Games_-_Google_Art_Project.jpg" width="80%" />
      ellauri220.html on line 637: Pano nro 2 alkaa s. 821. Se on vielä edellistä vaisumpi. Entiset tissit takapuoli ja pehko. Kivexet olivat hiänen kädessään ja hiän puristi niitä kevyesti kuin Rauri paskamakkaraa. Aktin (mikä sana) jälkeen Nick kertoo kannustaneensa Dodgerseja, muttei enää. Eiköhän tää ollut tässä. Kiitos ja näkemiin.
      ellauri220.html on line 643: Tizzone. Italian word for black person. Literal meaning is burnt. " So lets get this straight, your'e ditsoon, charcoal briquette. Get the ditsoon mug. ditsoon (rude & offensive) Black-skinned person. Etim. "tizzone" in Italian. Literally meaning "ember". " Yo, you! Yeah you! The ditsoon in the white jacket !"
      ellauri220.html on line 655: Ollaan sivumäärästä päätellen jo lopettelemassa. Ensin luulin että toi Nickin ja Klaaran kuxinta (FUCK!) olis jonkinlainen huipennus, mutta väärin arvattu, kylton hepo-orja Georgen lasautus hengiltä (KILL!) vei siitä voiton. Ja vielä on epilogi, jonka nimestä (Das Kapital) päätellen lopultakin kapitalismin kritiikki (EAT!) on Lillon miälestä tässä keskeisintä. Niinkuin oikein onkin, kun jenkeistä on kymysys. No ei, se johdattelee vaan pääasiaan, joka tulee alla.
      ellauri220.html on line 671: The Tsar Bomba, or RDS-220 hydrogen bomb, is the largest nuclear bomb in the world today. This astounding thermonuclear bomb was created by the USSR with the goal of creating the largest nuclear weapon in the world, and it still holds the record for the most powerful explosive ever detonated.
      ellauri221.html on line 53: Jännärigenressä on tosi selkeästi yxinkertaistettu apinan tarpeet Darwinin kolmeen leiböliin: EAT! FUCK! KILL! ilman mitään joutavia komplikaatioita. Moukkamaisuus on apinoiden enemmistön sanelema pohjanoteeraus kaikessa. Se on vain pahentunut Internetin takia, kun Google ym tekevät entistä parempia yhteenvetoja siitä mitä lerppahuulikansan enemmistö, nuo "tavan tallaajat" haluaa, ja sitähän ne saa. Huda hudaa. Esim Googlen navigaattorilla pääsee vaan eniten käytettyjä reittejä eniten haluttuihin kohteisiin. Jos muuta yrität, robotti ottaa käyttöön kovat otteet: "Hattunne sir!". Jo tämänkin takia globalisaatio, keskittyminen ja kasautuminen on täysin perseestä. Eise lisää valinnan vapautta vaan päinvastoin vähentää diversiteettiä. Vapaushan on sitä että saa mitä haluaa, ja enemmistö apinoista haluaa aina samaa: EAT! FUCK! KILL!
      ellauri221.html on line 67: Bond heitti ympärilleen silmäyxen. Kyllä oli hienoa. Miesten joukossa saattoi olla pinnaajia jotka eivät lyöneet vaimoaan, ja miehiä joiden vietit oli kieroon kasvaneet (sodomisteja), mutta konkkaronkkana iltapuvuissaan he tekivät aristokraattisen vaikutelman kuin pingviinit jäällä. Vaan harmi että Marthe Richard meni sulkemaan 1946 les maisons closes, vaikka ne oli suljetut jo valmiixi. Nyt ei Lontoossakaan kulje klubitarjoilijat enää pyllyt paljaina, ei edes tarjoilijattaret. Quel dommage!
      ellauri221.html on line 75: Fleming used to visit the club for lunch, though it’s not known whether he enjoyed the club’s famous Agent Orange Fool, an indulgent traditional British dessert made with fruit and cream that became synonymous with Poodles. It’s said that Fleming based Blades, a fictional private members’ club in the James Bond series (mentioned in two Bond novels, 1955’s Moonraker and You Only Live Twice in 1964) largely on Poodles. Certainly, the architectural features and opulent décor of Blades described by Fleming in his novels both bear similarities to Poodles.
      ellauri221.html on line 93: Issue d'une famille modeste (son père Louis Betenfeld, violent et alcoolique, est ouvrier brasseur et sa mère Marie Lartisant domestique), Marthe Betenfeld a un frère et une sœur aînés, Camille et Jeanne. Elle est envoyée quelques années dans une institution catholique et son destin semble tout tracé : couturière, comme sa sœur aîné. Puis elle devient à Nancy apprentie culottière, à quatorze ans. Le métier ne l'enchantant guère, elle fugue de chez ses parents. Elle est interpellée pour racolage en mai 1905 par la Police des mœurs et ramenée chez ses parents. Elle fugue à nouveau à 16 ans et se retrouve à Nancy, ville avec une importante garnison militaire, où elle tombe amoureuse d'un Italien se disant sculpteur mais qui se révèle être un proxénète. Il l'envoie sur le trottoir, puis elle devient prostituée dans les « bordels à soldats » de Nancy. Devant effectuer plus de 50 passes par jour, elle tombe rapidement malade et contracte la syphilis. Renvoyée du bordel, dénoncée par un soldat pour lui avoir transmis la syphilis et fichée par la police (où elle est inscrite comme prostituée mineure le 21 août 1905), elle est contrainte de s'enfuir à Paris. Elle rentre dans un « établissement de bains » rue Godot-de-Mauroy (maison close d'un standing supérieur à ses anciennes maisons d'abattage) où elle rencontre, un soir de septembre 1907, Henri Richer, mandataire aux Halles. Le riche industriel l'épouse le 13 avril 1915. Elle fait alors table rase de son passé et devient une respectable bourgeoise de la Belle Époque dans son hôtel particulier de l'Odéon. Elle demande à être rayée du fichier national de la prostitution, ce qui lui est refusé.
      ellauri221.html on line 97: Elle dépose le 13 décembre 1945 devant le Conseil municipal de Paris un projet pour la fermeture des maisons closes. Dans son discours, elle ne s’en prend pas tant aux prostituées qu’à la société, responsable selon elle, de la « débauche organisée et patentée » et à la mafia, qui bénéficie de la prostitution réglementée ; le propos permet aussi de rappeler que le milieu de la prostitution s'est compromis avec l’occupant pendant la guerre. Sa proposition est votée et le 20 décembre 1945, le préfet de police Charles Luizet décide de fermer sans préavis les maisons du département de la Seine dans les 3 mois (au plus tard le 15 mars 1946, date qu'a fixée le conseil municipal). Encouragée, Marthe Richard commence une campagne de presse pour le vote d'une loi généralisant ces mesures. Elle est soutenue par le Cartel d'action sociale et morale et le ministre de la Santé publique et de la Population, Robert Prigent.
      ellauri221.html on line 99: Le 9 avril 1946, le député Marcel Roclore présente le rapport de la Commission de la famille, de la population et de la santé publique, et conclut à la nécessité de la fermeture. Le député Pierre Dominjon dépose une proposition de loi dans ce sens qui est votée le 13 avril 1946 à la chambre des députés. La fermeture des maisons closes est appliquée à partir du 6 novembre 1946. Le fichier national de la prostitution est détruit et remplacé par un fichier sanitaire et social de la prostitution (loi du 24 avril 1946). Environ 1 400 établissements sont fermés, dont 195 à Paris (177 établissements officiels) : les plus connus comme le Chabanais, le Sphinx, La Rue des Moulins, le One-Two-Two mais aussi les sinistres maisons d’abattage comme le Fourcy et le Charbo… Beaucoup de tenanciers de maisons closes se reconvertirent en propriétaires d'hôtels de passe. La prostitution est alors une activité libre ; seules sont interdites son organisation et son exploitation — le proxénétisme — et ses manifestations visibles.
      ellauri221.html on line 103: ger.
      ellauri221.html on line 117: Narcissism has become such a valued personality trait that it's broken through the gender barrier. For decades, it was seen as a predominantly male disorder. Now, says Harris Stratyner, a professor of psychiatry at Mt. Sinai Medical School, it's increasingly common in women.
      ellauri221.html on line 126: Bondin rikastumisunelmat ovat säälittäviä. Uusi avoauto, rintaneuloja, lava Taittingeria, hmm mitä vielä? Maaliremontti, jotain huonekaluja, loput rahat eläkkeeseen ja ero nollanollista. Volttikuskin näköinen Craig oli lähempänä Flemingin alkuperäistä matujamesta kuin sliipatumpi Connery ja kermaperse Moore.
      ellauri221.html on line 155: Cox's Brownies were little men who had mischievous adventures together. Each Brownie had a distinctive physical appearance: Cholly Boutonnière wore a top hat and monocle, while others wore traditional Turkish, Irish, German, Swedish, Russian, and Chinese garb. There was an Eskimo, an American Indian, even an Uncle Sam. "Much of the success of his books can be attributed to his treatment of the characters, who portray human nature with its goodness and strength and also its follies, but never its baseness.".
      ellauri221.html on line 157: An important characteristic of the Dunno trilogy is its heavily didactic nature. Nosov describes this as an effort to teach "honesty, bravery, camaraderie, willpower, and persistence" and discourage "jealousy, cowardice, mendacity, arrogance, and effrontery." Strong political undertones are also present. In addition to general egalitarianism and feminism, communist tendencies dominate the works. The first book takes the reader into a typical Soviet-like town, the second into a communist utopia, and the third into a capitalistic satire. Nosov's captivating and humorous literary style has made his ideologies accessible to children and adults alike.
      ellauri221.html on line 183: luokse vieraisille höpinäfooni mukanani, joka on käsilaukun näköinen, kuten näette. Pois lähtiessäni unohdan sen pöydän tai tuolin alle, ja sitten minulla on nautinto kuulla mitä isäntäväki puhuu minun lähdettyäni. Mita he sitten puhuvat? Sehän on sangen mielenkiintoista, sanoi Mutteri.
      ellauri221.html on line 267: The Adventures of Dunno in Flower Town presents a socialist anarchist utopia of Flower town. This society is self sufficient and enjoys a variety of personalities. It raises questions of the role of science and medicine, travel and knowledge, self-subsistence and hierarchy in a simple, humorous and concomitantly lovely style. Margaret Wetlin, an American who had immigrated to Russia during Stalinism, made an excellent translation of this book into English.
      ellauri221.html on line 269: In an update of a study on empathy originally conducted in 1979, Sara Konrath, a researcher at the University of Michigan’s Institute for Social Research, Ed O’Brien and Courtney Hsing have presented “Changes in Dispositional Empathy in American College Students Over Time: A Meta-Analysis” at the annual convention of Psychological Sciences in Boston (May 28th 2010). In this study they find a drastic difference in today’s student body on campuses from college students of the late 1970s. Today’s students disagree more frequently with such statements as: “I sometimes try to understand my friends better by imagining how things look from their perspective”, or, “I often have tender, concerned feelings for people less fortunate than me.”
      ellauri221.html on line 271: Surrounded by anthropogenic ecological disasters, brutal wars, and the threat of destruction looming over the future of the planet itself due to our actions, constructed knowledge, and structured ignorance, it becomes urgent to examine the underlying ontological concepts and the reality from which our children are incarcerated in schools. This research is an attempt to look at what is the knowledge that children get exposed to and my main question is whether identity and civilisation are not the underlying culprits in our alienation from the world. As Tove Jansson shows in her moominbooks, perhaps it is necessary to empathise even with the one who dislikes us and not limit ourselves to people only, but see if “I can often have tender, concerned feelings for anyone (animals and people included) as fortunate or less fortunate than me”.
      ellauri221.html on line 296: Goodhead is a scientist and astronaut working undercover for the CIA on Sir Hugo Drax´s Moonraker 5 space shuttle, to gather intelligence on Drax´s plan to exterminate the human race. Bond is also working undercover in Drax´s organization, for the British Secret Intelligence Service, and he gets good head from Jolly, until she introduces him to a centrifugal force chamber, where astronauts get to grips with Gräfenberg spot sucking, and invites him to have a try. Without her knowledge, however, Drax´s henchman, Charlie Chan, tampers with the sucking machine´s controls to send it into overdrive; by the time Goodhead comes, Bond has nearly been killed. Bond later meets Goodhead in her hotel room and is able to guess her identity when he sees standard CIA underwear and dildo gadgetry there. Bond and Goodhead are at first reluctant to bonk together, fighting who is to be on top, but they are working well enough as a 2-person team by the end of the film.
      ellauri221.html on line 298: Bond travels to Venice to investigate Venni Glass, a company named in some of Drax´s plans. Bond spots Goodhead there and follows her before re-introducing himself. Later that evening, Bond has to deal with Charlie Chan, then pays Goodhead a French visit, and they spend the night humping joyfully together.
      ellauri221.html on line 302: Bond meets Goodhead again once Drax puts them under ´Moonraker 5´ to be incinerated by the lift-off. They escape and are able to pilot ´Moonraker 6´. After following Drax to his space station, Goodhead and Bond listen to Drax´s speech and leave. Jaws later captures them after the first globe is launched. Drax tells Bond about his plan about having perfect human beings on his earth, with no physical peculiarity or ugliness, but this is overheard by Jaws. He sees that because of his ugly steel teeth, he will be destroyed alongside his ugly girlfriend, Dolly, so turns on Drax and helps Bond and Goodhead to fight Drax´s men. After Bond goes to defeat Drax, Goodhead helps him, and Dolly and Jaws get off on the self-destructing space station, escaping on a pod of their own into Earth´s atmosphere. Bond and Goodhead go after the globe, nearly destroying its inhabitants, but not quite. Bugger it.
      ellauri221.html on line 306: James Bond investigates the mid-air theft of a space shuttle, and discovers a plot to commit global genocide.
      ellauri221.html on line 308: A Boeing 747 carrying a U.S. space shuttle on loan to the U.K. crashes into the Atlantic Ocean. When the British examine the wreckage, they can find no trace of the spacecraft and send Agent James Bond to the shuttle´s manufacturers, Drax Industries, to investigate.
      ellauri221.html on line 309: A space shuttle called the Moonraker, built by Drax Industries, is on its way to the U.K. when it is hijacked in mid-air and the crew of the 747 carrying it is killed. Bond immediately is called into action, and starts the investigation with Hugo Drax. While at the Drax laboratories, Bond meets the brilliant and stunning Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. astronaut and C.I.A. Agent who is investigating Drax for the U.S. Government. One of Drax´s thugs, the sinister Chan, attempts to kill 007 at the lab, but when that fails, he follows Bond to Venice and tries again there. Bond and Goodhead follow Drax´s trail to Brazil, where they once again run into the seven-foot Goliath Jaws, a towering giant with metal teeth. Escaping from him, they discover the existence of a huge space station undetected by U.S. or Soviet radar, and a horrible plot by Drax to employ nerve gas in a genocidal project. James and Holly must quickly find a way to stop Hugo Drax before his horrific plans can be put into effect.
      ellauri221.html on line 310: A space shuttle is stolen enroute to London and M sends James Bond out to apologize to the shuttle creator, billionaire Hugo Drax. While visiting Drax´s estate, several attempts are made on Bond´s life, making Drax the number one suspect. Bond also meets Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist, who is also a C.I.A. Agent investigating Drax. Their investigations lead Bond to discover a plot to murder the world´s population so that Drax can repopulate the planet in his image. The chase takes Bond all over the world, California, Brazil, the Amazon James, and, finally, to Drax´s huge space-city over the Earth. Drax, meanwhile, has hired a old friend of Bond to take care of any problems, the steel-toothed killer Jaws.
      ellauri221.html on line 311: When a U.S. space shuttle is stolen in a mid-air hijacking, only Bond can find the evil genius responsible. The clues point to billionaire Hugo Drax, who has devised a scheme to destroy all human life on Earth. As Bond races against time to stop Drax´s evil plot, he joins forces with Dr. Holly Goodhead, a N.A.S.A. scientist who is as beautiful as she is brilliant, and 007 needs all the help he can get, for Drax´s henchman is none other Bond´s old nemesis Jaws, the indestructible steel-toothed giant. Their adventure leads all the way to a gigantic space station, where the stage is set for an epic battle for the fate of all mankind.
      ellauri221.html on line 341: Halveksin ja inhoan teitä kaikkia vitun britit! Senkin siat! Arvottomat, laiskat, rappeutuneet typerykset, jotka piilexitte valkoisten kallioittenne takana, sillä aikaa kun toiset kansat taistelevat puolestanne. Olette liian heikkoja puolustamaan omia siirtomaitanne, joten teidän oli pakko vedota Amerikkaan hattu kädessä. Haisevat kerskailijat, jotka tekevät mitä tahansa rahasta. Hah! Hän huusi voitonriemuisesti. Tiesin, että tarvitsin vain rahaa ja herrasmiehen julkisivun. Herrasmiehen! Pfui Teufel! Nuo pöhköpäät siellä Poodlesissa. Raharikkaita pukkeja. Kuukausikaupalla minä nyhdin heiltä tuhansia puntia, petkutin heitä suoraan heidän nenänsä edessä, ennen kuin te tulitte paikalle ja sotkitte koko jutun. Minä olin Moskovassa! Moskovassa! Noniin, nyt saatiin ryssätkin mukaan geimeihin. Juu niin niiltähän saatiin tähän tarvittava ydinpommi, kun ei inselaffeilla ollut siihen omia otrajauhoja. Kalju pää ja isot viixet hämäisivät paholaisen isoäidinkin!
      ellauri221.html on line 343: Bond kehtaa vielä vittuilla Hugolle sen isosta diasteemasta. Se johtuu peukunimusta, James opettaa. Rotanhammas! Hunni! Sauerkraut! Rotzlöffel! Nichtssagender Furz! Koulukiusattu ja niin edelleen! Hullu koira, joka pitäisi ampua. Karvanaamainen idiootti! Se sana tehosi!
      ellauri222.html on line 32:

      Horatio Alger


      ellauri222.html on line 46: Vanha rouva antoi jälkeenjääneen Georgen suudella ja puheli kuin koiralle: "Kas, poika, älykäs junge, sinä pidät isoäidistä, asepoikani, kavaljeerini. Hyvä poika. Sinä tiedä kuka on hyvä sinulle, tiedāt kuka antaa sinulle kanankupuja ja kauloja. Kuka? Kuka laittaa sinulle spaghettia? Niin, tiedät. Spaghetti on liukasta, vaikea syödä haarukalla ja vaikeata syödä sormilla. Oletko nähnyt miten pieni sinitiainen kiskoo matoa? Pikku mato tahtoo pysyä maassa. Pikku mato ei tahdo tulla ylös. No, nyt kastelet pukuni." Hän töykkäsi äkkiä pojan pään pois vanhalla tekopyhällä kädellään.
      ellauri222.html on line 53: ger Horatio">Horatio Alger, Jr. (13. tammikuuta 1832 – 18. heinäkuuta 1899) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hän nousi lukuisilla romaaneillaan laajaan maineeseen jo elinaikanaan.
      ellauri222.html on line 55: Alger syntyi ja kuoli Massachusettsissa. Hänen teoksensa kuvaavat menestyksen saavuttamista kovan työn tuloksena. Näin hän vahvisti amerikkalaisten käsitystä, että jokainen on oman onnensa seppä.
      ellauri222.html on line 57: Alger opiskeli Harvardin yliopistossa. Työskennellessään 1860-luvulla pappina hän jäi kiinni poikien seksuaalisista hyväksikäytöistä. Asiaa ei viety eteenpäin; Alger kuitenkin erosi virastaan ja muutti New Yorkiin.
      ellauri222.html on line 68: In Leader's Bellow biography Vol 2, “Love and Strife,” the novel “Herzog” is published on the very first page and reaches No. 1 on the best-seller list, supplanting John le Carré’s ‘The Spy Who Came In From the Cold.’ Never again would Bellow, about to turn 50 years old, lack for wealth, power, awards or flunkies to stand by him, ready to take his coat and do his bidding. The temptation for someone in his position was to become an insufferable, spoiled monster. And Bellow quickly gave in to temptation.
      ellauri222.html on line 70: Bellow’s bad temper in the late ’60s was by no means directed exclusively at would-be biographers, radical students and aggrieved wives. Bellow had so many targets to attack, whether insulting them face to face or in blistering letters or put-downs circulated through intermediaries. One of his favorite one-liners ran: “Let’s you and him fight.” The most salient recipients of Bellow’s bad temper in this biography were his three sons, each from a different mother — the oldest 21 when this volume starts, the youngest just 1 year old and about to be abandoned after yet another divorce.
      ellauri222.html on line 76: The irony in Bellow’s soul was that he craved love and experience, and learned to view people coldly and clinically. The writer Amos Oz recalled most vividly from his friendship with Bellow an exchange that they shared privately about death. “I said I was hoping to die in my sleep, but Saul responded by saying that, on the contrary, he would like to die wide awake and fully conscious, because his death is such a crucial experience he wouldn’t want to miss it.”
      ellauri222.html on line 83: “I am an American, Chicago born” begins the famous first sentence of “The Adventures of Augie March.” The author of that sentence was actually an illegal immigrant, Canada born, and the words were written in Paris. Bellow’s father, Abraham Belo, was born in a shtetl inside the Pale of Settlement. He began his career in St. Petersburg as a produce broker, specializing in Egyptian onions and Spanish fruit. The family seems to have been quite well off. Abraham had used a forged document to work in St. Petersburg, and, when this was discovered, he was arrested and convicted. He may have gone to prison. But he managed to escape and, in 1913, to get his family to Canada.
      ellauri222.html on line 85: They settled in Lachine, outside Montreal, where Abraham tried farming, and where, in 1915, Saul was born. When the farm failed, the family moved into the city and Abraham took up bootlegging, a venture that ended even more disastrously. In 1924, he moved again, to Chicago, and engaged some bootlegging associates to smuggle his wife and children across the border to join him.
      ellauri222.html on line 87: Abraham spent the rest of his life in Chicago, and he ended up running a retail coal business. But he never really learned English—Yiddish was the language at home—and he never became a citizen. He had no passport and no driver’s license (which didn’t prevent him from driving). Saul did not become an American citizen until 1943.
      ellauri222.html on line 89: But Chicago was a city of immigrants. It also had a large Jewish population—by 1931, according to Leader, nearly three hundred thousand in a city of 3.3 million. All the Bellow children assimilated happily and all became well off. Saul is often associated with the University of Chicago, where he taught for many years as a member of the legendary Committee on Social Thought. He was a student there, but for less than two years. He had to withdraw for financial reasons (a truck driver was killed in an accident at his father’s coal yard and the insurance had lapsed), and he transferred to Northwestern, from which he graduated in 1937.
      ellauri222.html on line 91: In his Op-Ed about the Zulu Tolstoy, Bellow made much of his academic training in anthropology. After leaving Northwestern, he did become a graduate student in anthropology at the University of Wisconsin. But he completed just one course before dropping out and returning to Chicago, where he married a woman, Anita Goshkin, who was studying for a master’s degree in social work, and began his career as a fiction writer and itinerant college teacher. His first job was at Pestalozzi-Froebel Teachers College, on South Michigan Avenue, in downtown Chicago.
      ellauri222.html on line 95: He also worked for a time at the Encyclopædia Britannica, on the fifty-two-volume “Great Books of the Western World,” under the editorship of Mortimer J. Adler. Bellow was in charge of editing part of the “Syntopicon,” a two-volume digest of the Great Ideas composed by Adler. He had taken one of Adler’s courses at the University of Chicago and had concluded that it was “tomfoolery,” but he seems to have liked the job.
      ellauri222.html on line 97: “In college I behaved as though my career was to be a writer, and that guided me,” Bellow later said. There was also the fact that his principal interest was literature, and, until after the war, Jews were rarely hired by English departments. “You weren’t born to it” is the way the chairman of the department at Northwestern clarified the matter when Bellow inquired about graduate school. Leader thinks that this encounter “produced a lifelong antipathy, mild but real, to English departments.” It’s true that there was antipathy. But Bellow would have been interested in a university career only as a means to support his writing. Fiction was his calling. “He was focused, he was dedicated to becoming what he was, from the beginning,” David Peltz, Bellow’s oldest friend, told Leader. “I mean, he never veered.”
      ellauri222.html on line 101: Still, in New York and at Princeton, where he spent a year teaching creative writing, Bellow made friends with many of the critics who dominated literary life in the nineteen-fifties. They found him bright, congenial, and sufficiently bookish, and especially admired what they took to be his poise and real-world savvy. Irving Howe thought Bellow “very strong-willed and shrewd in the arts of self-conservation.” “Even his egocentricity added to his charms,” said William Phillips, the co-editor, with Philip Rahv, of Partisan Review. “Stunning—the ultimate beautiful young Jewish intellectual incarnate,” Alfred Kazin’s wife, Ann Birstein, remembered. Bellow maintained the allure by cultivating just the right amount of aloofness. “I was the cat who walked by himself,” as he put it.
      ellauri222.html on line 103: In the culture of little magazines, friendship is the last thing to prevent one writer from reviewing the work of another. As a novelist happy to have well-disposed reviewers, Bellow had an obvious stake in these friendships. But the friends had a stake in Bellow, too. As Mark Greif points out in his important new study of mid-century intellectual life, “The Age of the Crisis of Man,” Bellow came on the scene at a time when many people imagined the fate of modern man to be somehow tied to the fate of the novel. Was the novel dead or was it not? Much was thought to depend on the answer. And for people who worried about this Bellow was the great hope. Atlas quotes Norman Podhoretz: “There was a sense in which the validity of a whole phase of American experience was felt to hang on the question of whether or not he would turn out to be a great novelist.”
      ellauri222.html on line 105: So even “Dangling Man,” an awkwardly written book about which Bellow later said, “I can’t read a page of it without feeling embarrassed,” was received as a sign that the novel might after all be up to its historic task. “Here, for the first time I think, the experience of a new generation has been seized,” Delmore Schwartz wrote, in Partisan Review. In The New Yorker, Edmund Wilson called “Dangling Man” a “testimony on the psychology of a whole generation.” When Bellow’s second novel, “The Victim,” came out, in 1947, Martin Greenberg, in Commentary, explained that Bellow had succeeded in making Jewishness “a quality that informs all of modern life . . . the quality of modernity itself.” In Partisan Review, Elizabeth Hardwick suggested that Bellow might become “the redeeming novelist of the period.”
      ellauri222.html on line 107: This notion that Bellow’s achievement as a novelist was redemptive of the form was a consistent theme in the reviews up through “Herzog.” So was the notion that his protagonists were representatives of the modern condition. After “Herzog,” those reactions largely disappeared. People stopped fretting about the death of the novel, and Bellow’s protagonists started being treated as what they always were, oddballs and cranks. But the critical reception of Bellow’s books in the first half of his career funded his reputation. It cashed out, ultimately, in the Nobel Prize. Nobels are awarded to writers who are judged to have universalized the marginal.
      ellauri222.html on line 109: As everyone has said, Bellow not least, “Augie March” was the breakthrough book. Bellow ascribed its origin to a visionary moment. In 1948, he had gone with Anita to Paris for two years, supported by a Guggenheim fellowship. (Bellow hated Paris.) He was at work on a novel called “The Crab and the Butterfly,” which apparently concerned two men arguing in a hospital room. In the version of the epiphany he told to Roth, he was walking to his writing studio one morning when he was distracted by the routine Parisian sight of the street gutters being flushed:
      ellauri222.html on line 111: I remember saying to myself, “Well, why not take a short break and have at least as much freedom of movement as this running water.” My first thought was that I must get rid of the hospital novel—it was poisoning my life. And next I recognized that this was not what being a novelist was supposed to have meant. . . . I felt just now that I had allowed myself to be dominated by the atmosphere of misery or surliness, that I had agreed somehow to be shut in or bottled up.
      ellauri222.html on line 113: Into his head popped the memory of a friend from childhood, a boy named Charlie August—and Augie March was born. The novel poured out of him. “All I had to do was to be there with buckets to catch it,” he said. Being abroad, he thought, encouraged the sense of compositional freedom. He wrote much of the novel in Europe—in Paris, Salzburg, and Rome. He later boasted that not a single word of it was written in Chicago.
      ellauri222.html on line 115: The subject of “Augie March” is the same as the subject of “Dangling Man” and “The Victim”: the danger of becoming trapped in other people’s definition of you. In the case of “Augie March,” the person in danger of being trapped was Saul Bellow. “This was not what being a novelist was supposed to have meant”: he is referring to the expectations of his intellectual backers. He realized that he didn’t want to be the great hope of the novel or to give voice to a generation’s angst. He wanted to write up the life he knew in the way James Joyce had written up the life he knew, and to transform it into a fantastic verbal artifact, a book that broke all the rules.
      ellauri222.html on line 117: The first two hundred pages of “Augie March” are the best writing Bellow ever did. He created an idiolect that had no model. “I am an American, Chicago born . . . and go at things as I have taught myself, free-style, and will make the record in my own way: first to knock, first admitted; sometimes an innocent knock, sometimes a not so innocent.” Nobody speaks or writes that way—which is exactly what the sentence is telling us.
      ellauri222.html on line 119: Augie is a street-urchin autodidact. Never taught how to write a proper sentence, he invents a style of his own. He is an epigrammist and a raconteur, La Rochefoucauld in the body of a precocious twelve-year-old, a Huck Finn who has taken too many Great Books courses. With this strange mélange of ornate locutions, Chicago patois, Joycean portmanteaus, and Yiddish cadences, Bellow found himself able to produce page after page of acrobatic verbal stunts:
      ellauri222.html on line 121: One day’s ordinary falsehood if you could convert it into silt would choke the Amazon back a hundred miles over the banks. However, it never appears in this form but is distributed all over like the nitrogen in potatoes.
      ellauri222.html on line 123: That’s only an aside, and there are hundreds of them. Jack Kerouac is not the first or even the tenth writer you would normally put in a sentence with Saul Bellow, but “The Adventures of Augie March” is a lot like “On the Road,” a book written at the same time. Stylistically, they both stretch syntax to make the perspective zoom from ground level to fifty thousand feet and back again. Augie is walking with a character called Grandma Lausch into an old-age home:
      ellauri222.html on line 129: Bellow must have guessed that “Augie March” would distress some of his admirers. It did. He showed a hundred pages of the manuscript to Lionel Trilling. “It’s very curious, it’s very interesting,” Trilling told him, “but somehow it’s wrong.” When the book came out, Trilling wrote a positive notice in the newsletter of the book club he directed but registered concern about a dangerous notion he detected in the novel, the notion that one could have a meaningful life independent of one’s social function. Bellow wrote to Trilling to say (disingenuously) that he had written the novel without much of a moral purpose in mind. Trilling wrote back. “You mustn’t ignore the doctrinal intention of your book,” he said.
      ellauri222.html on line 133: Most reviews were enthusiastic, though. “Augie March” was not a best-seller, but it sold well and won a major award. The year it came out, Bellow took a job at Bard College. He and Anita were separated, and he had a new girlfriend, Sondra Tschacbasov, called Sasha. She was sixteen years younger and strikingly attractive. They met at Partisan Review, where she worked as a secretary.
      ellauri222.html on line 135: At Bard, Bellow became close friends with a literature professor named Jack Ludwig. As Leader describes him, Ludwig was an oversized personality, a big man, extravagant, a shameless purveyor of bad Yiddish, and an operator. Ludwig idolized Bellow; people who knew them said that Ludwig wanted to be Bellow. He flattered Bellow, went for long walks with him, started up a literary journal with him, and generally insinuated himself into Bellow’s life. Bellow accepted the proffer of adulatory attentiveness. The couples (Ludwig was married) socialized together. This was the period when Bellow wrote “Seize the Day,” which Partisan Review published in a single issue, in 1956, after The New Yorker turned it down, and “Henderson the Rain King,” published in 1959, a novel whose hero was based on a neighbor of the Bellows in upstate New York.
      ellauri222.html on line 137: Saul and Sasha got married in 1956, after Bellow had obtained a Nevada divorce. Sasha accepted the domestic role that Bellow insisted on without demur. She says that when they had a son, Adam, Bellow told her that the baby was her responsibility—he was too old to raise another kid. In 1958, Bellow was offered a one-year position at the University of Minnesota. He insisted that Ludwig receive an appointment as well; the university obliged, and the families moved to Minneapolis together.
      ellauri222.html on line 139: Saul and Sasha fought. Some of the strains were apparently due to sexual dissatisfaction. Bellow began seeing a psychologist, a man named Paul Meehl; Meehl suggested that Sasha see him as well (a suggestion that Leader charitably calls “unorthodox”). Ludwig served as a sympathetic confidant to both parties. Then, one day in the fall of 1959, Sasha told Bellow that she was leaving him. There was no third party in the picture, she said. She just did not love him.
      ellauri222.html on line 141: Devastated, Bellow went to Europe on a cultural-diplomacy junket for the State Department. While abroad, he engaged assiduously in what Leader calls “womanizing.” He returned to Bard, in the summer of 1960, and took up with a visiting French professor named Rosette Lamont. The divorce from Sasha went through in June. For a while, Bellow and Sasha had the same lawyer, who was pleased to be representing both parties in the hottest divorce in town, but eventually Bellow was persuaded to retain his own attorney.
      ellauri222.html on line 143: In November, Bellow learned from a possibly overly conscientious babysitter that Sasha and Ludwig were sleeping together. It turned out that the affair had been going on for two and a half years, since the summer of 1958. And although Ludwig was still married, it continued. Adam was living with Sasha while it was going on. Given Bellow’s vulnerabilities, the double betrayal was his worst nightmare come to life. According to Atlas, he talked about getting a gun.
      ellauri222.html on line 145: I have just given you the back story and the dramatis personae of “Herzog.” “Herzog” is a novel about a forty-seven-year-old man having a nervous breakdown after learning that his much younger wife, who has left him abruptly, had been cheating on him with his closest friend. The man seeks succor in the arms of a loving, patient, and understanding woman. There is at least one respect in which the novel is not based on real life: Bellow didn’t have a nervous breakdown. He wrote “Herzog” instead.
      ellauri222.html on line 147: He also got married again, in 1961, to Susan Glassman, another celebrated beauty, this time eighteen years younger. (Glassman was a former girlfriend of Philip Roth, who said that the transfer of affections “turned out to be the best thing that ever happened to me and the worst thing that ever happened to Saul.” The marriage lasted five years; she was still taking Bellow to court in 1981.)
      ellauri222.html on line 149: “Herzog” is a revenge novel. The ex-wife, Madeleine, is a stone-cold man-killer. Her lover, Valentine Gersbach, is described as a “loud, flamboyant, ass-clutching brute.” Ludwig had a Ph.D. and a damaged foot; Bellow makes Gersbach a radio announcer with a wooden leg. The Herzog character is passive, loving, an innocent soul who cannot make sense of a world in which people like his estranged wife and her lover can exist. He is an ex-university professor, the author of a distinguished tome called “Romanticism and Christianity.” The Rosette Lamont character, called Ramona, is a sexpot with a heart of gold; she specializes in intimate candlelight dinners and lacy lingerie. She is a professor of love, not French.
      ellauri222.html on line 153: Howe wrote that “Herzog” was a novel “driven by an idea”—the idea that modern man can overcome alienation and despair. Howe could see the appeal of this idea, but he was worried that it might not have been “worked out with sufficient care.” The reviewer in the Times Book Review thought that the novel offered “a credo for the times.” “The age is full of fearful abysses,” the reviewer explained. “If people are to go ahead, they must move into and through these abysses,” and so on.
      ellauri222.html on line 155: Bellow must have been tickled to death. The inventive feature of “Herzog” is a series of letters that the protagonist, in his misery, composes not only to Madeleine and Gersbach but to famous people (like President Eisenhower) and philosophers (like Heidegger and Nietzsche). These long letters, unfinished and unmailed, are sendups of an intellectual’s effort to understand human behavior by means of the conceptual apparatus of Mortimer Adler’s Great Books. Herzog is a comic figure, a holy fool, a schlimazel with a Ph.D. The whole point of his story is that when you are completely screwed the best you can hope for is a little sex and sympathy. The Western canon isn’t going to be much help.
      ellauri222.html on line 161: You can see the biographical problem. From the beginning, Bellow drew on people he knew, including his wives and girlfriends and the members of his own family, for his characters. In “Augie March,” almost every character—and there are dozens—was directly based on some real-life counterpart. Most of “Herzog” is a roman à clef. Leader therefore decided to treat the novels as authoritative sources of information about the people in Bellow’s life. When Leader tells us about Jack Ludwig and Sondra Tschacbasov, he quotes the descriptions of Gersbach and Madeleine in “Herzog.” In the case of the many relatives with counterparts in “Augie March,” this can get confusing. You’re not always sure whether you’re reading about a person or a fictional version of that person.
      ellauri222.html on line 165: Structure was always Bellow’s weak point. One of his first editors at Partisan Review, Dwight Macdonald, worried about what he called a “centerless facility.” Podhoretz was not wrong about the problem of shapelessness in “Augie March.” The novel’s antic style is like a mechanical bull. For a few hundred pages, Bellow is having the time of his life, letting his invention take him where it will. By the end, he is just hanging on, waiting for the music to stop. It takes the story five hundred and thirty-six pages to get there.
      ellauri222.html on line 167: Leader thinks that Bellow plunged into his books and wrote on sheer enthusiasm, then surfaced after a hundred pages or so and wondered how to get back to shore. There is very little moral logic to his stories. Things just happen. (A major exception is “Seize the Day,” which is formally perfectly realized. But that book is a novella, a day in the life. It doesn’t require a plot.)
      ellauri222.html on line 173: Actually, these episodes were not entirely invented. Bellow lifted them straight out of “The Brothers Karamazov.” A child tortured by its parents is Ivan Karamazov’s illustration of the problem of evil: what kind of God would allow that to happen? And Herzog with his gun at the window is a reënactment of Dmitri Karamazov, the murder weapon in his hand, spying through the window on his father. Dmitri is caught and convicted of a murder he desired but did not commit. “Herzog,” though, is a comedy. The next day, Herzog gets in a minor traffic accident and the cops discover the loaded gun in his car. But, after some hairy moments in the police station, he is let go. Desperately searching the Great Books for wisdom, Herzog briefly finds himself living in one. He can’t wait to get out.
      ellauri222.html on line 175: The decorum in Bellow criticism is to acknowledge the original of the fictional character when the person is famous, and otherwise to insist on treating it all as fiction. Thus everyone knows that, in “Humboldt’s Gift,” Von Humboldt Fleisher “is” Delmore Schwartz, and that, in “Ravelstein,” Abe Ravelstein “is” Allan Bloom, the Chicago professor who wrote “The Closing of the American Mind” and was a good friend of Bellow’s.
      ellauri222.html on line 177: But “Ravelstein” is a revenge novel, too. It’s not really about Ravelstein/Bloom. It’s about the narrator, a writer named Chick, who has been treated cruelly by his wife, Vela, a beautiful and brilliant physicist—a wicked caricature of Bellow’s fourth wife, the mathematician Alexandra Ionescu Tulcea. There are also a couple of drive-by take-downs along the way—of Mircea Eliade, a historian of religion at Chicago rumored to have been involved in the fascist Romanian Iron Guard, and of the owner of a restaurant on St. Martin, in the Caribbean, where Bellow contracted a case of food poisoning that nearly killed him. He brings them into the story just to skewer them.
      ellauri222.html on line 181: But there is usually one fully imagined character in Bellow’s books, one character whose impulses the author understands and sympathizes with, whose sufferings elicit his compassion, and whose virtues and defects, egotism and self-doubt, honorable intentions and less than honorable expediencies are examined with surgical precision and unflinching honesty. That character is the protagonist—Augie, Herzog, Chick, even Tommy Wilhelm, in “Seize the Day,” who tries to leverage his pain to win respect. Their real-life counterpart is, of course, Saul Bellow, whose greatest subject was himself.
      ellauri222.html on line 187: Died At Age: 89

      ellauri222.html on line 202: Siblings: Maurice Bellows, George?

      ellauri222.html on line 205: Adam Bellow is executive editor at Bombardier Books, a politically conservative imprint at Post Hill Press. He previously founded and led the conservative imprints All Points Books at St Martin's Press and Broadside Books at HarperCollins, served as executive editor-at-large at Doubleday, and as editorial director at Free Press, publishing several controversial conservative books such as Illiberal Education, The Real Anita Hill, The Bell Curve, and Clinton Cash.
      ellauri222.html on line 211: Saul's father, Abraham, was a crook and a tyrant, who despised his youngest son's literary ambitions and pummelled him and all his sons.
      ellauri222.html on line 213: Greg makes a distinction between "young Saul", the Marxist and rebel, and "old Saul", the famous author and increasing reactionary. Old Saul was "buried under pessimism, anger, bitterness, intolerance and preoccupations with evil and with his death".
      ellauri222.html on line 223: For a man for such small balls, he had huge needs. The writing life needed to be supported. He failed his children; he left them, and it was a wound he carried around like a medal. He knew the cruelty of this. At the very end, though he was not Rosie's father (oops), he was in the house. He and Rosie would watch The Lion King together: in the final, unpleasant stages of his last illness, he was at the point where he didn't mind watching that same film over and over. I was somehow managing Rosie and Saul in the same way." Do they have a relationship with Saul's sons? Not really. Rosie has special needs, and Jänis is focused very much on her. Their house is cozy, not grand, there just happen to be photographs of a Nobel laureate on almost every shelf. Guess which one?
      ellauri222.html on line 237: But to keep it short – the reason: the reason lay in the hatred of one's own country. Among the French it was the old confrontation of "free spirits", or artists, with the ruling bourgeoisie. In America it was the fight against the McCarthys, the House Committees investigating subversion, etc that justified the left, the followers of Henry Wallace, etc. The main enemy was at home (Lenin's WWI slogan). If you opposed the CP you were a McCarthyite, no two ways about it.
      ellauri222.html on line 241: Enough: you will say that all of that is acknowledged in IMAC. Yes, and no. You tell us that Ira is a brute, a murderer. But who else is there? Ira and Eve are at the core of your novel – and what does this pair amount to?
      ellauri222.html on line 243: One of your persistent themes is the purgation one can obtain only through rage. The forces of aggression are liberating, etc. And I can see that as a legitimate point of view. OK if your characters are titans. But Eve is simply a pitiful woman and Sylphid is a pampered, wicked fat girl with a bison hump. These are not titans.
      ellauri222.html on line 256: Englannin kuningatarvainajaa kierrätetään poliittisena maskottina kuin täytettyä eläintä viikkokaudet kuorma-auton avolavalla ympäri valtakuntaa. Onnexi sentään jotkut skottilaiset jalkapallistit älysivät mitä tässä taas on tekeillä ja näyttivät kuninkaalle fäkkiä. Smelled the rat. The corpse smell is rising to high heaven from the box, despite the refrigerator truck.
      ellauri222.html on line 272: geenejä levittäviä itiöemiä. 7G
      ellauri222.html on line 274: doppelgängeri ize kullekin,
      ellauri222.html on line 290: vältti ikävyyxiä. Six winged seraph inserted
      ellauri222.html on line 294: Singer ei halunnut että Sale kääntäisi sen kirjoja. Kein Wunder. Sale oli aivan vitun kuolemanpelkoinen. Ei ois kannattanut, tolla naamalla. Parempi vain kysyä Kivelän sängystä: nytkö sitten kuollaan. Jep, nytpä nyt.
      ellauri222.html on line 306: Ethelredin hallituskauden alkaessa Englanti oli elänyt pitkään rauhassa, sen jälkeen kun Danelagen oli vallattu takaisin viikingeiltä. Vuonna 991 Ethelred sai kuitenkin kohdata Olav Tryggvasonin johtaman suuren viikinkilaivaston. Maldonin taistelussa kärsimästä tappiostaan huolimatta Ethelred onnistui noin vuonna 994 pääsemään Olavin kanssa sopimukseen, ja pian Olav palasi takaisin Norjaan. Sopimus tuli tunnetuksi nimellä tanskalaisvero (Danegeld) ja se tuli Ethelredille kalliiksi. Vuonna 1002 vero oli 24 000 puntaa, 1005 36 000 puntaa ja vuonna 1012 jo 48 000 puntaa.
      ellauri222.html on line 316: William's claim to the English throne derived from his familiar sodomist relationship with the childless Anglo-Saxon king Edward the Confessor, who may have encouraged William's hopes for the throne. Edward died in January 1066 and was succeeded by his brother-in-law Harold Godwinson. The Norwegian king Harald Hardrada invaded northern England in September 1066 and was victorious at the Battle of Fulford on 20 September, but Godwinson's army defeated and killed Hardrada at the Battle of Stamford Bridge on 25 September. Three days later on 28 September, William's invasion force of thousands of men and hundreds of ships landed at Pevensey in Sussex in southern England. Harold marched south to oppose him, leaving a significant portion of his army in the north. Harold's army confronted William's invaders on 14 October at the Battle of Hastings. William's force defeated Harold, who was killed in the engagement, and William became king.
      ellauri222.html on line 325: The foremost theme in The Adventures of Augie March is the search for identity. Unsure of what he wants from life, Augie is pulled along into the schemes of friends and strangers, trying on different identities and learning about the world through jobs ranging from union organizer to eagle trainer to book thief. His path seems random, but as Augie notes, quoting the Greek philosopher Heraclitus, “a man’s character is his fate.” As Augie goes through life, knocking on various doors, these doors of fate open up for him as if by random, but the knocks are unquestionably his own. In the end of the novel, Augie defines his identity as a “Columbus of those near-at-hand,” whose purpose in life is to knock some eggs. Augie notes that “various jobs” are the Rosetta stone, or key, to his entire life. Americans define themselves by their work (having no roots, family or land to stick to), and Augie is a sort of vagabond, trying on different identities as he goes along. Unwilling to limit himself by specializing in any one area, Augie drifts from job to job. He becomes a handbill-distributor, a paperboy, a Woolworth’s stocker, a newsstand clerk, a trinket-seller, a Christmas helper at a department store, a flower delivery boy, a butler, a clerk at fine department stores, a paint salesman, a dog groomer, a book thief, a coal yard worker, a housing inspector, a union organizer, an eagle-trainer, a gambler, a literary researcher, a business machine salesman, a merchant marine, and ultimately an importer-exporter working in wartime Europe. Augie’s job changing is emblematic of the social mobility that is so quintessentially American. Augie is the American Everyman, continually reinventing himself, like Donald Duck. Olemme kaikki oman onnemme Akuja, joopa joo. Yrmf, olet tainnut mainita. You are telling me!
      ellauri222.html on line 331: One of the major themes of the novel is the human tendency toward dishonesty. Augie is not a particularly honest character. He cheats, he steals, and lies quite frequently. Dishonesty characterizes many of the other characters in the novel, including Grandma, Einhorn, Mimi (who lies to doctors that she thinks her pregnancy abnormal), Stella, Agnes, and Mintouchian. The only characters who do not lie or cheat are the simple-minded Mama and Georgie. Lying appears necessary for people to survive in a Machiavellian world. As Mintouchian puts it: “I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” The ethics of the American Jew. The book starts with a lie: I am an American, Chicago born."
      ellauri222.html on line 345: Basteshaw is a biophysicist who works as ship’s carpenter on the McManus, the ship Augie is assigned to while in the Merchant Marines during World War II. After their ship is sunk by torpedoes, Augie and Basteshaw are the only survivors and end up on the same lifeboat. Augie gradually realizes that Basteshaw is an insane genius. Convinced that he has the power to create life from protoplasm, he tries to convince Augie to go with him to the Canary Islands and be his research assistant. In reality, their lifeboat is nowhere near the Canary Islands. Basteshaw ties Augie up to stop him from signaling a ship that might rescue them. Finally Augie gets free, ties up Basteshaw, and manages to signal a British tanker to rescue them.
      ellauri222.html on line 361: Bluegren is Augie’s boss at the flowershop. An imposing man with cold blue eyes, he is a friend of dangerous gangsters.
      ellauri222.html on line 365: Borg is Simon’s boss at the newsstand in the La Salle Street Station. Augie works for him but is fired because he allows customers to shortchange him.
      ellauri222.html on line 369: Sailor Bulba is an accomplice in the robbery committed by Joe Gorman and Augie. Brute-nosed and bearish, he is a menacing, dangerous figure.
      ellauri222.html on line 373: Caligula is the bald eagle adopted by Thea and Augie. Thea wants to train him to catch large iguanas, but the eagle is not aggressive enough.
      ellauri222.html on line 381: Anna Coblin is Mama’s cousin. Augie goes to live with her family so he can help them deliver newspapers. Hyman Coblin is a steady man who enjoys going to burlesque shows downtown. He is generous with Augie. Anna, a big, emotional woman with spiraling reddish hair, dotes on Augie and hopes he will marry their daughter Freidl one day. They also have a son, Howard, who was in the war in Nicaragua.
      ellauri222.html on line 393: Arthur Einhorn is William Einhorn’s son who is in college at the University of Illinois in Champaign. An intellectual who studies poetry and wants to write scholarly books, he falls in love with Mimi. His relationship with his father is strained after Arthur has a baby and then divorces his wife, leaving the child to be raised by his parents.
      ellauri222.html on line 401: Einhorn is a highly intelligent and wealthy real-estate broker whom Augie goes to work for while still a junior in high school. As Einhorn is crippled and wheelchair-bound, Augie carries him to and from the car and assists him in other daily activities. Einhorn loses almost everything in the great stock market crash, but works hard to build his business up again.
      ellauri222.html on line 409: Esther is the younger of the two Fenchel sisters, beautiful heiresses whom Augie meets at a resort hotel with Mrs. Renling. When she refuses to go out with him, Augie faints. Esther’s more passionate older sister, Thea, falls in love with Augie.
      ellauri222.html on line 413: Thea, the elder of the two Fenchel sisters, is a glorious-looking girl with kinky black hair and a passionate spirit. She falls in love with Augie at a mineral spring resort, but Augie is in love with her sister, Esther. Thea later comes to find Augie in Chicago, and the two move to Mexico together. Thea, whose name is Greek for “goddess,” is an eccentric woman with wild ideas; she wants to hunt with an eagle and catch poisonous snakes. In the end she finds Augie too ordinary for her. After they part ways, she marries an Air Force captain.
      ellauri222.html on line 429: Hooker Frazer is Mimi’s lover and the father of her unborn child. When Augie first meets him, Frazer is a graduate assistant in political science, a Communist intellectual. Later, he is in Mexico working as a secretary for the exiled Leon Trotsky, and in China working as an intelligence agent. Finally, Augie meets him in Paris, where he is working for the World Educational Fund. Augie greatly admires Frazer’s prodigious intellect.
      ellauri222.html on line 433: Sophie Geratis is a beautiful Greek girl who works as a chambermaid. Augie meets her when he is working as a union organizer, and the two become lovers. Sophie is engaged to someone else and Augie leaves her to go with Thea. They reunite later, but Augie leaves her again for Stella.
      ellauri222.html on line 437: Joe Gorman is a notorious Chicago thief whom Augie meets in the poolroom. Augie helps Gorman with a robbery and later goes on a road trip with him to move illegal immigrants across the border. The police catch Gorman, but Augie gets away.
      ellauri222.html on line 461: Manager at Simon’s coal yard, Happy Kellerman works with Augie to help Simon’s business succeed.
      ellauri222.html on line 469: Eleanor Klein is the one unmarried daughter of the Kleins; she is too fat to get a husband and is kind to Augie. She goes to Mexico during the Depression to stay with a cousin who makes leather jackets. She hopes to marry him, but is disappointed.
      ellauri222.html on line 473: Jimmy Klein is a boyhood friend of Augie’s; Grandma Lausch doesn’t approve of him. He is sociable and spirited, slight and dark-faced, witty-looking. Augie is welcome at Jimmy’s house and gets to know his whole family, who are all friendly and generous with gifts and money. Jimmy and Augie get into trouble for stealing money at Deever’s department store, where they work during the Christmas season. Years later, Jimmy catches Augie stealing books. He reveals that he has taken a rough path in life: he got a girl pregnant and had to marry her.
      ellauri222.html on line 485: Mr. and Mrs. Kreindl are Hungarian immigrants and neighbors of the Marches. Mr. Kreindl, a “powerful, stub-handed man with a large belly,” plays cards with Grandma Lausch and helps out the family. His wife, Mrs. Kreindl, is quiet and modest to the neighbors and violently quarrelsome at home.
      ellauri222.html on line 489: Kotzie Kreindl is the Kreindls’ son, who becomes a dentist. His father thinks it strange that he doesn’t take an interest in girls.
      ellauri222.html on line 497: Grandma Lausch, although unrelated by blood to the Marches, is a surrogate grandmother to Augie and his brothers, and has a powerful influence on them both. She rules their childhood house with a strict, imperious, and shrewd manner. The widow of a powerful Odessa businessman, this grande dame claims to speak a variety of languages and passes the time reading Tolstoy. Her two sons are married and living in other states. When Grandma’s mind begins to fail, they commit the dignified old lady to a retirement home where she eventually dies of pneumonia.
      ellauri222.html on line 505: Large, heavy Dutch people, the Magnuses are a solid family. They admire Simon very much and take him into their fold.
      ellauri222.html on line 509: Uncle Charlie Magnus is Lucy’s father. He gets Simon started in the coal business and pushes Lucy to break off her relationship with Augie.
      ellauri222.html on line 521: Augie, the hero of the novel, is a Jewish-American boy coming of age in Depression-era Chicago. Since their father abandoned the family, Augie and his two brothers are raised by their slow-witted mother and surrogate “Grandma” Lausch. Augie, good-looking with “tall hair” and green-gray eyes, is a soft-hearted young man whose sympathy for others often gets him into trouble. He holds a variety of jobs throughout his life and learns from different people he encounters. People tend to “adopt” Augie and try to groom him into the person they want him to be, but he really wants to become his own person. The name Augie is short for “August,” which means “Great.” Augie has a desire for greatness, but he has no idea of how to do it, thinking it beyond his ability to “breathe the pointy, star-furnished air at its highest difficulty.” He goes along through life repeating the same mistakes. In the end, Augie realizes that his life has been a voyage of discovery. Whether or not he has been a success, he doesn’t know, but he will continue with unquenchable optimism and hope, “forever rising up.”
      ellauri222.html on line 525: Georgie is Augie’s younger brother. He is mentally slow and is sent away to live in an institution at the insistence of Grandma Lausch. At the institution, he learns the trade of shoemaking.
      ellauri222.html on line 529: Augie’s mother is “simple-minded,” gentle, and meek, with few teeth left. She allows herself to be ruled by Grandma Lausch and later, by her son Simon. After Mama goes blind, Simon sells her home to get money, and she ends up in a home. The one-time Mama stands up for herself is when she insists on bringing her white cane to Simon’s wedding, against the wishes of Simon, who appears ashamed of her disability. Later in her life, she lives in a luxurious bourgeois style, taken care of by Simon.
      ellauri222.html on line 533: Simon is Augie’s older brother. Tall, good-looking, and blond, Simon has a self-assurance and sense of direction that Augie does not. He thinks Augie is too soft-hearted. After being jilted by his girlfriend Cissy Flexner, Simon marries the coal heiress Charlotte Magnus and becomes rich through multiple business ventures. Simon is very successful, but not content. Although he respects Charlotte for her business sense, his marriage lacks romantic love. His mistress, Renée, uses him for his money. Augie pities him because he cannot have children.
      ellauri222.html on line 537: Harold Mintouchian is a wealthy, distinguished Armenian lawyer and international businessman who is the married lover of a friend of Stella’s and becomes a close friend and mentor of Augie. At the end of the novel, Augie works for him as a black market trader in Europe. Augie looks up to the older man as “a sage, prophet, or guru, a prince of experience with his jewel toes” and seeks his wisdom. Mintouchian, who has seen much of the darker side of human nature through his law practice, has more realistic ideas than the love-bitten Augie about what to expect from human relationships. Secrecy and lies, he tells Augie, are unavoidable. “Mind you, I’m a great admirer of our species. I stand in awe of the genius of the race. But a large part of this genius is devoted to lying and seeming what you are not.” He confesses to Augie that his mistress, Agnes, is keeping secrets from him, while he is keeping secrets from his wife.
      ellauri222.html on line 551:
      Nails Nagel

      ellauri222.html on line 553: Nails Nagel is a fighter promoted by Dingbat. He loses nearly all of his fights.
      ellauri222.html on line 557: The daughter of a tailor, Hilda is Augie’s first crush as a schoolboy. He follows her around but never gets the courage to speak to her.
      ellauri222.html on line 577: Padilla is a classmate of Augie’s. Born in the slums of Mexico, he is a genius of mathematical physics. He steals books for money and gets Augie involved in that, too.
      ellauri222.html on line 589: Renée is the young, beautiful, blond mistress of Simon. Simon spends his days with Renée, but goes home each night to Charlotte. Renée becomes angry and jealous because Simon never intends to leave his wife. When Charlotte finds out about the affair and demands a stop to it, Renée attempts suicide by swallowing pills (apparently an attention-getting gesture), and claims (falsely) that she is pregnant with Simon’s baby. She causes a scandal, opening a lawsuit against Simon. Charlotte and Simon have to go to court to fend her off.
      ellauri222.html on line 593: The Renlings hire Augie to sell horse-riding gear at their sporting goods store in Evanston, Illinois. Mrs. Renling wishes to make Augie the perfect gentleman by giving him a distinguished wardrobe and sending him to college. Since the Renlings have no children of their own, they even offer to adopt Augie, but he declines.
      ellauri222.html on line 613: Smitty is Thea Fenchel’s millionaire ex-husband. She cheats on him with a Navy cadet, then goes to Mexico to get a divorce from him.
      ellauri222.html on line 617: Mildred Stark is a crippled girl who goes to work for Einhorn after the stock-market crash and becomes his mistress. She is aged about thirty and heavy, but Einhorn is flattered that she is in love with him. Mildred dislikes Augie.
      ellauri222.html on line 637: Clem, the younger of Tambow’s two sons, and the cousin of Jimmy Klein, is a good friend to Augie. He is an easy spender and refuses to work, preferring to beg money off his father. When his father dies, he inherits his money. He has a crush on Mimi. Clem eventually goes to the University of Chicago, earning a degree in psychology, and invites Augie to join him in a counseling practice. Augie has a great deal of affection for Clem. Clem is the audience for Augie’s speech about “axial lines.”
      ellauri222.html on line 653: Mimi Villars is a beautiful, tough-talking blonde from Los Angeles who lives next door to Augie in the student boarding house and becomes a close friend of Augie. Mimi has bohemian ideas and aspires to marry an intellectual. When she becomes pregnant with an unwanted child by her boyfriend Frazer, Augie takes her to an abortionist. Mimi later falls in love with Arthur Einhorn. Mimi’s name recalls the tragic heroine of the Puccini opera La Bohème.
      ellauri222.html on line 669: Wily and his 2 hens were great fans of bondage. "The only hope for peace is to teach people who are full of pep and unbound force to enjoy being bound... Only when the control of self by others is more pleasant than the unbound assertion of self in human relationships can we hope for a stable, peaceful human society... Giving arse to others, being controlled by them, submitting to other people cannot possibly be enjoyable without a strong erotic element."
      ellauri222.html on line 673: Marston's character was a native of an all-female utopia of Amazons who became a crime-fighting U.S. government agent, using her superhuman strength and agility, and her ability to force villains to submit and tell the truth by binding them with her magic "lasso". Wonder Woman's golden "lasso" and Venus Girdle in particular were the focus of many of the early stories and have the same capability to reform people for good in the short term that Transformation Island and prolonged wearing of Venus Girdles offered in the longer term. The Venus Girdle was an allegory for Marston's theory of "sex love" training, where people can be "trained" to embrace submission through eroticism.
      ellauri222.html on line 675: Through his Wonder Woman comics, he aimed to condition readers to becoming more readily accepting of loving submission to loving authorities rather than being so assertive with their own destructive egos. About male readers, he later wrote: "Give them an alluring woman stronger than themselves to submit to, and they'll be proud to become her willing slaves!"
      ellauri222.html on line 677: William Moulton Marston died of cancer on May 2, 1947, in Rye, seven days before his 54th birthday. After his death, Elizabeth and Olive continued to live together until Olive's death in 1990, aged 86; Elizabeth (The Wonder Woman) died in 1993, aged 100.
      ellauri222.html on line 694: Bernard Le Bouyer de Fontenelle, né le 11 février 1657 à Rouen et mort le 9 janvier 1757 à Paris, est un écrivain, dramaturge et scientifique français. Fontenelle oli armoton keskikertaisuus joka yritettyään kaikenlaista päätyi populääritieteen kautta Ranskan akatemiaan. Eli kuukautta vaille satavuotiaaxi, laiskiainen. Il ne connut pas l’amitié vraie, et put s’appliquer ces mots d’une de ses églogues : « Il me manqua d’aimer. » Claudine de Tencin, lui disait en montrant sa poitrine : « Ce n’est pas un cœur que vous avez là ; c’est de la cervelle, comme dans la tête."
      ellauri222.html on line 707: Certainly, some of the previously mentioned can be very tiresome, but this character assumes such an attitude towards everything. The lord can be characterized by perfectionism; he demands excellence from everyone and everything surrounding him. Overall, perfectionism is a positive quality because it stimulates a person to improve oneself but in his case, it becomes grotesque, because Lord Pococurante rejects everything that allegedly does not meet his standards.
      ellauri222.html on line 709: His literary tastes are also very interesting. Lord Pococurante is quite able to criticize Homer, Horace, and Cicero; there is nothing, which may seem flawless. His ability to find defects in everything prevents him from taking pleasure in literature, philosophy, and painting. It is obvious that the author is ironic about him, it can be deduced from Candides remark “But is there not a pleasure in criticizing everything, in pointing out faults where others see nothing but beauties’ (Voltaire, 73). The main problem is that such a world outlook is a personal tragedy, and such an attitude may eventually result in suicide.
      ellauri222.html on line 713: Another aspect, which should be discussed, is perfectionism. The author emphasizes that such a worldview can be very dangerous if the person does not keep the sense of proportion, as it is with Lord Pococurante. He is not able to see the beauty of things that surround him. His criticism can be only destructive, though Pococurante identifies drawbacks; he does put forward any suggestions, which may prove useful.
      ellauri222.html on line 727: The first novel to display Bellow's characteristic expansiveness and optimism, The Adventures of Augie March presents a dazzling panorama of comically eccentric characters in a picaresque tale narrated by the irrepressible title character, who defends human possibility by embracing the hope that "There may gods turn up anywhere." Subsequent novels vary in tone from the intensity of Seize the Day to the exuberance of Henderson the Rain King to the ironic ambiguity of Herzog, but all explore the nature of human male freedom and the tensions between the individual's need for self and the needs of society. Augie March, Tommy Wilhelm, Eugene Henderson, and Moses Herzog all yearn to please themselves by finding the beauty in life. By creating these highly individualistic characters and the milieu in which they move, Bellow reveals the flashes of the extraordinary in the ordinary that make such fun possible and rejects the attitude that everyday life must be trivial and ignoble. It is like that just for the losers.
      ellauri222.html on line 733: In their quest to find the beaver that gives meaning to life, Bellow's protagonists must also come to terms with death. The message Bellow conveys in almost all of his novels is that one must fear death to know the meaning of life and what it means to be human. Henderson overcomes his fear of death when he is buried and symbolically resurrected in the African king Dahfu's experiment. Similarly, in Seize the Day, Tommy Wilhelm confronts death in a symbolic drowning. Charlie Citrine in Humboldt's Gift echoes Whitman in viewing death as the essential question, pointing out that it is only through death that Sauls can complete the cycle of life by liberating self from the body. Bellow's meditations on death darken in Mr. Sammler's Planet and The Dean's December. While the title character in Mr. Sammler's Planet eagerly awaits the death of the person he most values in the world, Bellow contemplates the approaching death of Western culture at the hands of those who have abandoned humanistic values. The Dean's December presents an apocalyptic vision of urban decay in a Chicago totally lacking the comic touches that soften Charlie Citrone's portrait of this same city as a "moronic inferno" in Humboldt's Gift. An uncharacteristically bleak yarn from he old standup comic. With More Die of Heartbreak and the recent novellas, however, Bellow returns to his more characteristic blend of pathos and farce in contemplating the relationship between life and death. In the recent Ravelstein, Bellow once again charts this essential confrontation when Saul recounts not only his best friend's death from AIDS but also his own near-death experience from food poisoning. Through this foreground, in a fictionalized memoir to his own gay friend Allan Bloom, Bellow reveals the resilient love and tenderness that offer the modern world its saving grace.
      ellauri222.html on line 747: In some situations, the words lively and gay are roughly equivalent. However, lively suggests briskness, alertness, or energy. A lively debate on gay issues.
      ellauri222.html on line 751: While the synonyms sprightly and gay are close in meaning, sprightly suggests lightness and spirited vigor of manner or wit. A tuneful, sprightly gay musical.
      ellauri222.html on line 755: The synonyms vivacious and gay are sometimes interchangeable, but vivacious suggests an activeness of gesture and wit, often playful or alluring. A vivacious buckx party host.
      ellauri222.html on line 757: Because Bellow refuses to devalue human potential in even his bleakest scenarios, his novels often come under attack for their affirmative endings. Augie hails himself as a new Columbus, the rediscoverer of America; Henderson, while triumphantly returning home with his new charges, dances with glee, "leaping, leaping, pounding, and tingling over the pure white lining of the grey Arctic silence." Herzog inexplicably evades his fate, emerging from the flux of his tortured mind to reclaim his sanity and his confidence in the future. Yet, the victories of Bellow's heroes are not unqualified, but rather as ambiguous and tenuous as is the human condition itself. As a new Columbus, Augie speaks from exile in Europe; in holding the orphan child, Henderson recalls the pain of his separation from his own father; by renouncing his self-pity and his murderous rage at his ex-wife Madeleine, Herzog reduces but does not expiate his guilt. Nonetheless, these characters earn whatever spiritual victory they reap through their penes and their refusal to succumb to doubt and cynicism. Through their perseverance in seeking the truth of human existence, they ultimately renew themselves by transcending to an intuitive spiritual awareness that is no less real because it must be taken on faith.
      ellauri222.html on line 759: In all of Bellow's works, an appreciation of the cultural context in which his protagonists struggle is essential to understanding these characters and their search for renewal. Bellow's vision centers almost exclusively on Jewish male experience in contemporary urban America. Proud of their heritage, his heroes are usually second-generation Jewish immigrants who seek to discover how they can live meaningfully in their American present while honoring their skinless knobs. Much of their ability to maintain their belief in humanity despite their knowledge of the world can be attributed to the affirmative nature of the Jewish culture. Bellovian heroes live in a WASP society in which they are only partially assimilated. However, as Jews have done historically, they maintain their concern for morality and community despite their cultural displacement.
      ellauri222.html on line 761: Though in some ways separated from American society, Bellow's protagonists also strongly connect their identity with America. Augie begins his adventures by claiming, "I am an American, Chicago born—Chicago, that somber city." Almost all of Bellow's novels take place in an American city, most often Chicago or New York. Through his depiction of urban reality, Bellow anchors his novels in the actual world, and he uses the city as his central metaphor for contemporary materialism. Although recognizing the importance of history and memory, Bellow's novels maintain a constant engagement with the present moment. His characters move in the real world, confronting sensuous images of urban chaos and clutter that often threaten to overwhelm them. Looking down on the Hudson River, Tommy Wilhelm sees "tugs with matted beards of cordage" and "the red bones of new apartments rising on the bluffs." Sammler denounces contemporary New Yorkers for the "free ways of barbarism" that they practice beneath the guise of "civilized order, property rights [and] refined technological organization." In Humboldt's Gift, which is replete with images of cannibalism and vampirism, Charlie Citrone sees Von Trenck, the source of his material success, as "the blood-scent that attracted the sharks of Chicago." Acknowledging the influence of the city on his fiction, Bellow himself has remarked, "I don't know how I could possibly separate my knowledge of life such as it is, from the city. I could no more tell you how deeply it's gotten into my bones than the lady who paints radium dials in the clock factory can tell you." However, although the city serves to identify the deterministic social pressures that threaten to destroy civilization, Bellow's heroes refuse to become its victims and instead draw on their latent nondeterministic resources of vitality to reassert their uniquely American belief in individual freedom, as well as their faith in the possibility of community.
      ellauri222.html on line 763: Except for Clara Velde in A Theft, the protagonists in Bellow's novels and novellas are all male. The Bellovian hero typically seeks erotic pleasure, emotional security, and egoistic confirmation from the women in his life. In marriage, his relationships with women are conflicted, and he often retreats from his role as husband to a sensuous but selfish and demanding wife who paradoxically represents both his yearning for freewheeling sex happiness and society's pressure to relinquish the freedom so essential to his self-realization. Like his male characters who all are Saul lookalikes, Bellow's females are often interchangeable and serve roles of little dramatic import. However, although the author has come under increasing criticism for his superficial treatment of women, his depiction of women and male-female relationships serves to reinforce the psychological crisis that each male protagonist must negotiate to empty their scrotums so as to achieve peace and fulfillment.
      ellauri222.html on line 775: Transcendentalism is a very formal word that describes a very simple idea. People, men and women equally, have knowledge about themselves and the world around them that "transcends" or goes beyond what they can see, hear, taste, touch or feel.
      ellauri222.html on line 803: British critics tend to regard the American predilection for Big Novels as a vulgar neurosis — like the American predilection for big cars or big hamburgers. Oh God, we think: here comes another sweating, free-dreaming maniac with another thousand-pager; here comes another Big Mac. First, Dos Passos produced the Great American Novel; now they all want one. Yet in a sense every ambitious American novelist is genuinely trying to write a novel called USA. Perhaps this isn’t just a foible; perhaps it is an inescapable response to America – twentieth-century America, racially mixed and mobile, twenty-four hour, endless, extreme, superabundantly various. American novels are big all right, but partly because America is big too. You need plenty of nerve, ink and energy to do justice to the place, and no one has made greater efforts than Saul Bellow. In 1976 Bellow was awarded the Nobel Prize for Literature, praised by the Swedes ‘for human understanding and subtle analysis of contemporary culture’. Many times in Bellow’s novels we are reminded that ‘being human’ isn’t the automatic condition of every human being. Like freedom or sanity, it is not a given but a gift, a talent, an accomplishment, an objective. The busiest sections of the Chicago bookstores, I noticed, were those marked ‘Personal Growth’.
      ellauri222.html on line 852: Ozymandias (/ˌɒziˈmændiəs/ oz-ee-MAN-dee-əs; real name Adrian Alexander Veidt) is a fictional anti-villain in the graphic novel limited series Watchmen, published by DC Comics. Created by Alan Moore and Dave Gibbons, named "Ozymandias" in the manner of Ramesses II, his name recalls the famous poem by Percy Bysshe Shelley, which takes as its theme the fleeting nature of empire and is excerpted as the epigraph of one of the chapters of Watchmen. Ozymandias is ranked number 25 on Wizard's Top 200 Comic Book Characters list and number 21 on IGN's Top 100 Villains list. No, wait, Ozymandias was a Greek name for the pharaoh Ramesses II (r. 1279–1213 BC), derived from a part of his throne name, Usermaatre. In 1817, Shelley began writing the poem "Ozymandias", after the British Museum acquired the Younger Memnon, a head-and-torso fragment of a statue of Ramesses II, which dated from the 13th century BC. Earlier, in 1816, the Italian archeologist Giovanni Battista Belzoni had "removed" the 7.25-short-ton (6.58 t; 6,580 kg) statue fragment from the Ramesseum, the mortuary temple of Ramesses II at Thebes, Egypt. The reputation of the statue fragment preceded its arrival to Western Europe; after his Egyptian expedition in 1798, Napoleon Bonaparte had failed to acquire the Younger Memnon for France. Although the British Museum expected delivery of the antiquity in 1818, the Younger Memnon did not arrive in London until 1821. Shelley published his poems before the statue fragment of Ozymandias arrived in Britain, and the view of modern scholarship is that Shelley never saw the statue, although he might have learned about it from news reports, as it was well known even in its previous location near Luxor.
      ellauri222.html on line 896: Georges Benjamin Eugène Clemenceau [kləmãsõ´] (lempinimi Le Tigre de Papier, ”Paperitiikeri”; 28. syyskuuta 1841 Mouilleron-en-Pareds, Vendée – 24. marraskuuta 1929 Pariisi) oli ranskalainen journalisti ja valtiomies. Hän oli yksi Ranskan kolmannen tasavallan merkittävimpiä poliittisia vaikuttajia ja toimi kahdesti Ranskan pääministerinä vuosina 1906–1909 ja 1917–1920. Clemenceaulla oli keskeinen rooli ensimmäisen maailmansodan jälkeisten rauhanjärjestelyjen muotoilussa ja hän vaati erittäin ankaria rauhanehtoja Saksalle. 1865 eli sisällissodan päätyttyä Jori muutti Yhdysvaltoihin, jossa asui neljä vuotta ja työskenteli muun muassa tyttökoulun opettajana Stamfordissa Connecticutissa. Häneen teki vaikutuksen amerikkalainen sananvapaus, joka oli paljon laajempi kuin Napoleon III:n Ranskassa. Palattuaan Ranskaan vuonna 1869 Clemenceau ryhtyi harjoittamaan lääkärin ammattia Pariisissa. Clemenceaun ensimmäinen vaimo oli hänen entinen oppilaansa, amerikkalainen Mary Plummer, jota hän nai vuonna 1869. Heillä oli kolme lasta, mutta liitto päättyi eroon.
      ellauri222.html on line 898: Clemenceaun vehkeily toi hänelle politiikassa paljon vihollisia, jotka pääsivät kostamaan vetämällä hänen ison mahansa lokaan vuonna 1892 paljastuneen suuren Panama-skandaalin yhteydessä. Ranskan valtion tukemaan kanavayhtiöön liittyneen poliitikkojen lahjonnan yhtenä välikätenä oli ollut juutalainen liikemies Cornélius Herz, joka oli ollut jonkin aikaa myös La Justicen osakkaana ja siten Clemenceaun liikekumppanina. Päivälehti Le Petit Journal esitti syytöksiä Clemenceaun osuudesta lahjonnassa, vaikka todisteita ei ollut. Koska Clemenceau oli vastustanut monien nationalistien kannattamaa Ranskan ja Venäjän liittoa, häntä väitettiin jopa Ison-Britannian ostamaksi agentiksi.
      ellauri222.html on line 900: Pudottuaan parlamentista Clemenceau keskittyi journalismiin ja saavutti aseman arvostettuna ulkopolitiikan asiantuntijana kuten Carl Bildt ja Alex Stubb. Suuren sodan aikana entinen vasuristi käänsi kelkkansa ja muuttui oikislaisexi. Clemenceaun ajama kyyninen valtapolitiikka edusti rauhankonferenssissa vastavoimaa Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonin edustamalle pehmyröinnille. Myös Britannian pääministeri David Lloyd George piti Clemenceaun linjaa epäviisaana, koska Saksan liian ankara kohtelu voisi nostattaa siellä naziliikehdintää. Clemenceau "hyväksyi kompromissina" Saarinmaan erottamisen Saksasta 15 vuodeksi, Reininmaan miehityksen 15 vuodeksi ja sen pysyvän demilitarisoinnin sekä suurten sotakorvausten määräämisen Saksan maksettaviksi, mutta hän piti Versailles’n rauhansopimuksen lopullista sisältöä sittenkin liian pehmeänä Saksalle. Ihan vittuiluxi hän vaati, että Saksan valtuuskunnan oli allekirjoitettava sopimus samassa Versailles’n palatsin peilisalissa, jossa Saksan keisarikunta oli julistettu perustetuksi vuonna 1871. Anarkisti Émile Cottin yritti salamurhata Clemenceaun ampumalla rauhankonferenssin aikana 19. helmikuuta 1919. Harmi ettei osunut. Carramba! Viele vehen vasemmalle!
      ellauri222.html on line 916: For You could hear the praise of the angels from morning until morning.
      ellauri222.html on line 946:
      ellauri222.html on line 962: Ellsworth Huntington, (born Sept. 16, 1876, Galesburg, Ill., U.S.—died Oct. 17, 1947, New Haven, Conn.), U.S. geographer who explored the influence of climate on civilization. Ellsworth Huntington (September 16, 1876 – October 17, 1947) was a professor of geography at Yale University during the early 20th century, known for his studies on environmental determinism/climatic determinism, economic growth, economic geography, and scientific racism. He served as President of the Ecological Society of America in 1917, the Association of American Geographers in 1923 and President of the Board of Directors of the American Eugenics Society from 1934 to 1938.
      ellauri222.html on line 967: Environmental determinism (also known as climatic determinism or geographical determinism) is the study of how the physical environment predisposes societies and states towards particular development trajectories. Jared Diamond, Jeffrey Herbst, Ian Morris, and other social scientists sparked a revival of the theory during the late twentieth and early twenty-first centuries.
      ellauri222.html on line 969: Ellsworth Huntington travelled continental Europe in hopes of better understanding the connection between climate and state success, publishing his findings in The Pulse of Asia, and further elaborating in Civilization and Climate. Like the political geographers, a crucial component of his work was the belief that the climate of North-western Europe was ideal, with areas further north being too cold, and areas further south being too hot, resulting in lazy, laid-back populations. These ideas have powerful connections to colonialism, and may have played a role in the creation of the 'other' and the literature that many used to justify taking advantage of less advanced nations. Who needs Proust or Tolstoy when it suffices to reach up to get a banana.
      ellauri222.html on line 976: Pyhä Isidorus Sevillalainen (esp. San Isidro tai San Isidoro de Sevilla, lat. Isidorus Hispalensis, noin 560 Cartagena – 4. huhtikuuta 636 Sevilla) oli espanjalainen teologi, ensyklopedisti, latinalainen kirkkoisä, pyhimys, Sevillan arkkipiispa ja kirkonopettaja. Hän oli profiilikas kirjoittaja, hänen lukuisia kirjoituksiaan saatetaan kutsua espanjalaisen kirjallisuuden ensimmäiseksi luvuksi ja hänen ensyklopediansa Etymologiae oli vuosisatoja yksi tärkeimmistä hakuteoxista. Mies on tietokoneteknikkojen, tietokoneen käyttäjien, Internetin, koululasten ja opiskelijoiden suojeluspyhimys. Hänen symboleitaan ovat mehiläiset, kynää pitelevä piispa mehiläisparven ympäröimänä, mehiläispesän lähellä seisova piispa, mehiläispesä täynnä piispoja, vanha piispa prinssi jaloissaan, kynä, pappi tai piispa kynän ja kirjan kanssa, pyhän Leanderin ja pyhän Fulgentiuksen ja pyhän Florentinan kanssa, sekä kirjansa Etymologia kanssa. Hän eli 11 paavin aikana. Mies oli eto byssöttäjä, pyllykielitieteilijä.
      ellauri222.html on line 978: Pyhä Blasius oli legendan mukaan hurskas eläinlääkäri, joka valittiin aikanaan kotikaupunkinsa Sebasteian piispaksi, ja toimi rohkeasti paikallisten kristittyjen johtajana vainon aikana. Hän vetäytyi myöhemmin peliluolaan kaupungin lähistöllä, ja eli siellä rukoillen muiden pelimiesten puolesta ja siunaten ja parantaen villieläimiä. Keisari Liciniuksen aikana v. 316 paikallinen maaherra aloitti vainot. Hänen miehensä löysivät Blasiuksen lemmikit etsiessään petoja, joille kristityt voitaisiin syöttää. Kun häntä vietiin Sebasteiaan, hän paransi erään naisen pojan, joka oli tukehtumassa kurkussaan olevaan ruotoon. Blasiusta kidutettiin tästä hyvästä pieksemällä häntä kepeillä ja repimällä hänen ihoaan villan karstauksessa käytetyillä piikeillä. Hyväxi lopuksi hänet mestattiin.
      ellauri222.html on line 984: I have a magical superhero team that has 8 members (4 girls and 4 boys, all in elementary school ages). So i would say no more than 10 members.
      ellauri222.html on line 997: ge-uploads.s3.amazonaws.com/image.nj.com/home/njo-media/width2048/img/centraljersey_impact/photo/16950177-large.jpeg" width="20%" />
      ellauri222.html on line 1008: "We do not wish to make you suffer, Ware," he said, when they came to the door of Henry´s prison lodge, "until we decide what we are to do with you, and before then much water must flow down Ohezuhyeandawa (The Ohio)."
      ellauri222.html on line 1013: "The Dove runs well," murmured Timmendiquas in English. Timmendiquas, with Henry at his side, was among the first to give approval, but the crestfallen renegades remained in their little group at the edge of the field. Hei täähän on amerikkalaista jalkapalloa!
      ellauri222.html on line 1015: Timmendiquas, the White Lightning of the Wyandots, was the soul of the massed red Indian attack on poor white settler families. Resourceful Henry Ware almost single handedly turns the savage's murderous plan to nought. "We are not lost," said the scout. "He'll come, that boy, Henry Ware, will. He's only a boy, Major, but he's got a soul like that of the great chief, Timmendiquas. He'll come with the fleet."
      ellauri222.html on line 1026: "If we don´t strike hard at this chief Timmendiquas and his men, they will strike hard at us." The savages, seizing their weapons, sprang forth to the conflict. With the Wyandots and the bravest of the Shawnees and Miamis Zimmerman still held the ground where a group of tepees stood, and many men fell dead or wounded before them. Adam Colfax and Major Braithwaite met in the prairie, and in their excitement and joy wrung each other´s hands.
      ellauri222.html on line 1031: A sudden light glowed in the eyes of the young chief. There was something akin in the souls of these two, and perhaps Timmendiquas alone knew it. He raised one hand, gave a one-finger salute in the white man´s fashion, and said four words. "I shall not forget." So who cares, some corpses more or less, noblemen's tit for tat takes right of way.
      ellauri222.html on line 1033: Then he was gone in the forest, and Henry went back to the battle field, where the firing had now wholly ceased. The white victory was complete. Many Indians had fallen. Their losses here and at the river had been so great that it would be long before they could be brought into action again. But the renegades had made good their escape. They did not find the body of a single one of them, and it was certain that they were living to do more mischief. Noble warriors don´t change sides, they stick to their own color scheme.
      ellauri222.html on line 1042: Sir Walter Raleigh (kz. albumi 385) oli englantilainen kirjailija, sotilas ja tutkimusmatkailija. Hän osallistui aktiivisesti Pohjois-Amerikan uudisasuttamiseen palefaceilla. Raleigh opiskeli Oxfordin yliopistossa, taisteli Ranskassa hugenottien kanssa ja jatkoi lakiopintojaan rööki suussa Lontoossa. Summa summarum kaveri oli erittäinkin syvältä.
      ellauri222.html on line 1046: Sir Walter Raleigh was one of the most famous explorers of Elizabeth I's reign. His courage and good looks made him a favourite of the Queen's, and she rewarded him for his handsomeness. Raleigh was also a scholar and a poet, but he is usually remembered for introducing the essential potato, and the addictive tobacco.
      ellauri222.html on line 1052: "Minulla on tunne elämän perusakseleista joita täytyy noudattaa, muuten kaikki on pelkkää pelleilyä jonka taustalla piilee tragedia. Minulla on täytynyt jo lapsena olla tuo tunne ja halu pysytellä perusakseleillani ja siitä syystä olen itsepäisesti sanonut ei kaikille taivuttelijoille, vain koska nuo akselit ovat iskeytyneet mieleeni, vaikka eivät ole olleet kovinkaan selviä. Viime aikoina olen tuntenut ne sävähdyttävästi jälleen. Kun pyrin pysähtymään tiellä, ne tulevat kuin taivaan lahjat. Makasin tässä vuoteellani ja äkkia ne värisyttivät koko olemustani. Totuus, rakkaus, rauha, avokätisyys, hyödyllisyys, sopusointu. Ja melu ja kahnaukset, vääristyneisyys, rupattelu, epätoivo, ponnistelu, tarpeettomuus, kaikki häipyivät kuin ne olisivat olleet epätodellisia. Ja uskon että kuka tahansa voi koska tahansa palata näille perusakseleille, vaikka olisi kovan onnen äpärä, vain on rauhallinen ja odottaa.
      ellauri223.html on line 50: Aurinkokaupunki (ital. La città del Sole, lat. Civitas Solis) on dominikaanifilosofi Tommaso Campanellan kirjoittama utopia. Se kirjoitettiin italiaksi vuonna 1602, hieman sen jälkeen kun Campanella oli vangittu harhaoppisuudesta ja kapinahengen lietsonnasta. Latinankielinen versio kirjoitettiin vuosina 1613–1614 ja julkaistiin Frankfurtissa vuonna 1623. Teos on yksi kirjallisuuden merkittävimmistä utopioista.
      ellauri223.html on line 52: Aurinkokaupunki esitetään dialogina Johanniittain ritarikunnan pikashakin suurmestarin (grand master, GM) ja genovalaisen merikapteenin (Capt. Haddock) välillä. Sen esikuvana on toiminut Platonin Valtio sekä Timaioksessa oleva Atlantiksen kuvaus. Teos kuvaa teokraattisen yhteiskunnan, jossa tavarat, naiset ja lapset ovat yhteisomistuksessa. (Se muuten luetellaan katolisen kirkon heresioiden luettelossa nimellä barallotit. The Barallots were a sect, deemed heretical, at Bologna in Italy, who had all things in common, even their wives and children. They gave so readily into all manner of sensual pleasures, that they were also termed JIT Compilers.) Teoksessa on selvästi vaikutteita Picatrixista, arabialaisesta maagisen kaupunkisuunnittelun oppaasta.
      ellauri223.html on line 56: Mr. Strangelove is the foremost magistrate in attending to the charge of the race. He sees that men and women are so joined together, that they bring forth the best offspring. Indeed, they laugh at us who exhibit a studious care for our breed of horses and dogs, but neglect the breeding of human beings. Thus the education of the children is under his rule, and whatever has any reference to food, clothing, and the intercourse of the sexes. Love himself is ruler, but there are many male and female magistrates dedicated to these arts.
      ellauri223.html on line 64: There are occupations, mechanical and theoretical, common to both men and women, with this difference, that the occupations which require more hard work, and walking a long distance, are practised by men, such as ploughing, sowing, gathering the fruits, working at the threshing-floor, stock exchange, and perchance at the vintage. But it is customary to choose women for milking the cows and for making cheese. In like manner, they go to the gardens near to the outskirts of the city both for collecting the plants and for cultivating them. In fact, all sedentary and stationary pursuits are practised by the women, such as weaving, spinning, sewing, cutting the hair, shaving, dispensing medicines, selling arse, and making all kinds of garments. They are, however, excluded from working in wood and the manufacture of arms. If a woman is fit to paint, she is not prevented from doing so; nevertheless, music (song and dance) is given over to the women alone, because they please the more, and of a truth to pretty boys also. But the women have not the practise of the drum and the horn. Pretty boys take care of faggots.
      ellauri223.html on line 66: Capt. Moreover, the race is managed for the good of the commonwealth, and not of private individuals, and the magistrates must be obeyed. They deny what we hold—viz., that it is natural to man to recognize his offspring and to educate them, and to use his wife and house and children as his own. For they say that children are bred for the preservation of the species and not for individual pleasure, as St. Thomas also asserts. Therefore the breeding of children has reference to the commonwealth, and not to individuals, except in so far as they are constituents of the commonwealth. And since individuals for the most part bring forth children wrongly and educate them wrongly, they consider that they remove destruction from the State, and therefore for this reason, with most sacred fear, they commit the education of the children, who, as it were, are the element of the republic, to the care of magistrates; for the safety of the community is not that of a few. And thus they distribute male and female breeders of the best natures according to philosophical rules. Plato thinks that this distribution ought to be made by lot, lest some incel men seeing that they are kept away from the beautiful women, should rise up with anger and hatred against the magistrates; and he thinks further that those who do not deserve cohabitation with the more beautiful women, should be deceived while the lots are drawn by the magistrates, so that at all times the women who are suitably second rate should fall to their lot, not those whom they desire. Stop the steal!
      ellauri223.html on line 68: This shrewdness, however, is not necessary among the inhabitants of the City of the Sun. For with them deformity is unknown. When the women are exercised they get a clear complexion, and become strong of limb, tall and agile, and with them beauty consists in tallness and strength. Tanakka, punakka ja rivakka, täst mie piän! Therefore, if any woman dyes her face, so that it may become beautiful, or uses high-heeled boots so that she may appear tall, or garments with trains to cover her wooden shoes, she is condemned to capital punishment. But if the women should even desire them they have no facility for doing these things. For who indeed would give them this facility? Further, they assert that among us abuses of this kind arise from the leisure and sloth of women. By these means they lose their color and have pale complexions, and become feeble and small. For this reason they are without proper complexions, use high sandals, and become beautiful not from strength, but from slothful tenderness. And thus they ruin their own tempers and natures, and consequently those of their offspring. Furthermore, if at any time a man is taken captive with ardent love for a certain woman, the two are allowed to converse and joke together and to give one another garlands of flowers or leaves, and to make verses. But if the race is endangered, by no means is further union between them permitted. Her fanny must be locked in a love girdle, and his pecker lassoed and bound behind his butt. Moreover, the love born of eager desire is not known among them; only that born of friendship. LOL
      ellauri223.html on line 72: But in the City of the Sun, while duty and work are distributed among all, it only falls to each one to work for about four hours every day. The remaining hours are spent in learning joyously, in debating, in reading, in reciting, in writing, in walking, in exercising the mind and body, and with play. They allow no game which is played while sitting or lying on top of one another, neither the single die nor dice, nor chess, nor others like these. But they play with the ball, with the sack, with the rod, with the hoop, with wrestling, with scratching matches at the stake. They say, moreover, that grinding poverty renders men worthless, cunning, sulky, thievish, insidious, vagabonds, liars, false witnesses, etc.; and that wealth makes them insolent, proud, ignorant, traitors, assumers of what they know not, deceivers, boasters, wanting in affection, slanderers, etc. But with them all the rich and poor together make up the community. They are rich because they want nothing, poor because they possess nothing. Hey is this communism or what?
      ellauri223.html on line 78: They do not use dung and filth for manuring the fields, thinking that the fruit contracts something of their rottenness, and when eaten gives a short and poor subsistence, as women who are beautiful with rouge and from want of exercise bring forth feeble offspring.
      ellauri223.html on line 80: They have an abundance of all things, since everyone likes to be industrious, their labors being slight and profitable. They are docile, and that one among them who is head of the rest in duties of this kind they call king. For they say that this is the proper name of the leaders, and it does not belong to ignorant persons. It is wonderful to see how men and women march together collectively, and always in obedience to the voice of the king. Nor do they regard him with loathing as we do, for they know that although he is greater than themselves, he is for all that their father and brother.
      ellauri223.html on line 84: Capt. Their food consists of flesh, butter, honey, cheese, garden herbs, and vegetables of various kinds. They were unwilling at first to slay animals, because it seemed cruel; but thinking afterward that is was also cruel to destroy herbs which have a share of sensitive feeling, they saw that they would perish from hunger unless they did an unjustifiable action for the sake of justifiable ones, and so now they all eat meat. Nevertheless, they do not kill willingly useful animals, such as oxen and horses. They observe the difference between useful and harmful foods, and for this they employ the science of medicine. They always change their food. First they eat flesh, then fish, then afterward they go back to flesh, and nature is never incommoded or weakened. The old people use the more digestible kind of food, and take three meals a day, eating only a little. But the general community eat twice, and the boys four times, that they may satisfy nature. The length of their lives is generally 100 years, but often they reach 200.
      ellauri223.html on line 88: Among them there is never gout in the hands or feet, nor catarrh, nor sciatica, nor grievous colics, nor flatulency, nor hard breathing. For these diseases are caused by laughing, indigestion and flatulency, and by frugality and exercise they remove every humor and spasm.
      ellauri223.html on line 94: G.M. What about their judges?
      ellauri223.html on line 96: Capt. This is the point I was just thinking of explaining. Everyone is judged by the first master of his trade, and thus all the head artificers are judges. They punish with exile, with flogging, with blame, with deprivation of the common table, with exclusion from the church and from the company of women. When there is a case in which great injury has been done, it is punished with death, and they repay an eye with an eye, a nose for a nose, a tooth for a tooth, a woman (or half a camel) for a woman, and so on, according to Hammurabi's law of retaliation.
      ellauri223.html on line 98: No one is killed or stoned unless by the hands of the people, the accuser and the witnesses beginning first. For they have no executioners and lictors, lest the State should sink into ruin. The choice of death is given to the rest of the people, who enclose the lifeless remains in little bags and burn them by the application of fire, while exhorters are present for the purpose of advising concerning a good death. Nevertheless, the whole nation laments and beseeches God that his anger may be appeased, being in grief that it should, as it were, have to cut off a rotten member of the State. Certain officers talk to and convince the accused man by means of arguments until he himself acquiesces in the sentence of death passed upon him, or else... But if a crime has been committed against the liberty of the republic, or against God, or against the supreme magistrates, there is immediate censure without pity. These motherfuckers are punished with death.
      ellauri223.html on line 105: Each one takes the woman he loves most, and they dance for exercise with propriety and stateliness under the peristyles. The women wear their long hair all twisted together and collected into one knot on the crown of the head, but in rolling it they leave one curl. The men, however, have one curl only and the rest of their hair around the head is shaven off. Further, they wear a slight covering, and above this a round hat a little larger than the size of their head. In the fields they use caps, but at home each one wears a biretta, white, red, or another color according to his trade or occupation. Moreover, the magistrates use grander and more imposing-looking coverings for the head. Vizi että apinat rakastavat hattuja!
      ellauri223.html on line 111: The priestly vestments are of a beauty and meaning like to those of Aaron. They resemble nature and they surpass Art. Samanlaiset nahkasorzit kuin Aatamilla, ja viikunanlehtiä Eevan erogeenisillä vyöhykkeillä.
      ellauri223.html on line 129: For what is that which we call evil but the absence of good? In the bodies of animals, disease and wounds mean nothing but the absence of health; for when a cure is effected, that does not mean that the evils which were present—namely, the diseases and wounds—go away from the body and dwell elsewhere: they altogether cease to exist; for the wound or disease is not a substance, but a defect in the fleshly substance,—the flesh itself being a substance, and therefore something good, of which those evils—that is, privations of the good which we call health—are accidents. Just in the same way, what are called vices in the soul are nothing but privations of natural good. And when they are cured, they are not transferred elsewhere: when they cease to exist in the healthy soul, they cannot exist anywhere else.
      ellauri223.html on line 141: Homo mensura est appellatio doctrinae, quam Protagoras prima sententia libri sui de veritate (Ἀλήθεια) scripti exposuit. Primum testimonium huius sententiae apud Platonem invenitur, sed quia enuntiato infinitivo constracta est, oratio recta apud Sextum Empiricum et Diogenem Laertium servata saepe citari solet:
      ellauri223.html on line 153: New Atlantis is an incomplete utopian novel by Sir Francis Bacon, published posthumously in 1626. It appeared unheralded and tucked into the back of a longer work of natural history, Sylva sylvarum (forest of materials). In New Atlantis, Bacon portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge, expressing his aspirations and ideals for humankind. The novel depicts the creation of a utopian land where "generosity and enlightenment, dignity and splendour, piety and public spirit" are the commonly held qualities of the inhabitants of the mythical Bensalem. The plan and organisation of his ideal college, Salomon's House (or Shlomo's House), envisioned the modern research university in both applied and pure sciences.
      ellauri223.html on line 157: The novel depicts a mythical island, Bensalem, which is discovered by the crew of a European ship after they are lost in the Pacific Ocean somewhere west of Peru. The minimal plot serves the gradual unfolding of the island, its customs, but most importantly, its state-sponsored scientific institution, Salomon's House, "which house or college ... is the very eye of this kingdom."
      ellauri223.html on line 159: Many aspects of the society and history of the island are described, such as the Christian religion – which is reported to have been born there as a copy of the Bible and a letter from the Apostle Saint Bartholomew arrived there miraculously, a few years after the Ascension of Jesus; a cultural feast in honour of the family institution, called "the Feast of the Family"; a college of sages, the Salomon's House, "the very eye of the kingdom", to which order "God of heaven and earth had vouchsafed the grace to know the works of Creation, and the secrets of them", as well as "to discern between divine miracles, works of nature, works of art, and other impostures and illusions of all sorts"; and a series of instruments, process and methods of scientific research that were employed in the island by the Salomon's House.
      ellauri223.html on line 161: The interlocutors include the governor of the House of Strangers, Joabin the Jew, and the Head of Salomon's House.
      ellauri223.html on line 168: In the last third of the book, the Head of the Salomon's House takes one of the European visitors to show him all the scientific background of Salomon's House, where experiments are conducted in Baconian method to understand and conquer nature (no tietysti), and to apply the collected knowledge to the betterment of society. Namely: 1) the end, or purpose, of their foundation; 2) the preparations they have for their works; 3) the several employments and functions whereto their fellows are assigned; 4) and the ordinances and rites which they observe.
      ellauri223.html on line 170: He portrayed a vision of the future of human discovery and knowledge. The plan and organisation of his ideal college, "Shlomo's House", envisioned the modern research university in both applied and pure science. The end of their foundation is thus described: "The end of our foundation is the knowledge of causes, and secret motions of things; and the enlarging of the bounds of human empire, to the effecting of all things possible". Vitun nilkki, hemmetin teknofriikki humanisti.
      ellauri223.html on line 176: Vuonna 1573 vasta 12-vuotias Bacon alkoi opiskella Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa. Vuonna 1576 hän alkoi opiskella lakia kierojen asianajajien Gray’s Inn -yhdistyksessä, mutta opinnot keskeytyivät vuoden kuluttua Baconin saatua pestin Ranskassa suurlähettilään assistenttina. Vuonna 1579, Baconin ollessa vielä Ranskassa, hänen isänsä kuoli ja Bacon jäi käytännössä pennittömäxi, minkä vuoksi hän palasi Englantiin jatkamaan asianajajaopintojaan. Bacon valmistui opinnoista vuonna 1582.
      ellauri223.html on line 182: Bacon stated that he had three goals: to uncover truth, to serve his country, and to serve his church. He sought to achieve these goals by seeking a prestigious post. Yet he failed to gain a position that he thought would lead him to success. He showed signs of sympathy to Puritanism, attending the sermons of the Puritan chaplain of Gray's Inn and accompanying his mother to the Temple Church to hear Walter Travers. In the Parliament of 1586, he openly urged execution for the Catholic Mary, Queen of Scots. He advocated for the union of England and Scotland, which made him a significant influence toward the consolidation of the United Kingdom; and he later would advocate for the integration of Ireland into the Union. Closer constitutional ties, he believed, would bring greater peace and strength to these countries. What a motherfucker.
      ellauri223.html on line 184: About this time, he again approached his powerful uncle for help; this move was followed by his rapid progress at the bar. Despite his assignations, he was unable to gain the status and notoriety of others. In a plan to revive his position he unsuccessfully courted the wealthy young widow Lady Elizabeth Hatton. His courtship failed after she broke off their relationship upon accepting marriage to Sir Edward Coke, a further spark of enmity between the men. Things went better with Coke than with a BLT.
      ellauri223.html on line 188: When he was 36, Bacon courted Elizabeth Hatton, a young widow of 20. Reportedly, she broke off their relationship upon accepting marriage to a wealthier man, Bacon's rival, Sir Edward Coke. Years later, Bacon still wrote of his regret that the marriage to Hatton had not taken place.
      ellauri223.html on line 190: At the age of 45, Bacon married Alice Barnham, the 13-year-old daughter of a well-connected London alderman and MP. Bacon wrote two sonnets proclaiming his love for Alice. The first was written during his courtship and the second on his wedding day, 10 May 1606. When Bacon was appointed lord chancellor, "by special Warrant of the King", Lady Bacon was given precedence over all other Court ladies. Bacon's personal secretary and chaplain, William Rawley, wrote in his biography of Bacon that his marriage was one of "much conjugal love and respect", mentioning a robe of honour that he gave to Alice and which "she wore unto her dying day, being twenty years and more after his death".
      ellauri223.html on line 192: However, an increasing number of reports circulated about friction in the marriage, with speculation that this may have been due to Alice's making do with less money than she had once been accustomed to. It was said that she was strongly interested in fame and fortune, and when household finances dwindled, she complained bitterly. Bunten wrote in her Life of Alice Barnham that, upon their descent into debt, she went on trips to ask for financial favours and assistance from their circle of friends. Bacon disinherited her upon discovering her secret romantic relationship with Sir Frodo Underhill. He subsequently rewrote his will, which had previously been very generous—leaving her lands, goods, and income—and instead revoked it all.
      ellauri223.html on line 194: Alice Bacon and her mother Dorothy were both reported by contemporaries as having extravagant tastes, and being interested in wealth and power. However, early in the marriage, Bacon had money to spare, "pouring jewels in her lap", and spending large sums on decorations. Power was also available, as in March 1617, along with Francis Bacon being made temporary Regent of England, a document was drawn up making Lady Bacon first lady in the land, taking precedence over all other Baronesses (it is not clear whether it was signed into law).
      ellauri223.html on line 196: The Bacons' early married life was disturbed several times by quarrels between Sir John Pakington and Dorothy, when Dorothy would appeal to her powerful son-in-law, and Francis Bacon would try to stay out from between them. Once Bacon was even a judge on the High Commission and had to reject a lawsuit from Dorothy against John which had put John in prison.
      ellauri223.html on line 198: Their marriage led to no children. In 1620, she met Mr. Frodo Underhill, and Mr. Nicholas Bacon, gentlemen-in-waiting at York House, Strand, Bacon's London property. She was rumoured to have had an ongoing affair with Underhill. Underhill was a cousin of the Bilbo Underhill who sold New Place to Gandalf Shakespeare in 1597.
      ellauri223.html on line 202: Reports of increasing friction in the marriage appeared, with speculation that some of this may have also been due to financial resources not being as abundantly available to Alice as she was accustomed to in the past. Alice was reportedly interested in fame and fortune, and when reserves of money were no longer available, there was constant complaining about where all the money was going.
      ellauri223.html on line 204: In 1625, Bacon became estranged from his wife, apparently believing her of adultery with Underhill. He rewrote his will, which had been quite generous to her, leaving her lands, goods, and income, to revoke it all:
      ellauri223.html on line 208: He had no heirs and so his titles became extinct on his death in 1626 at the age of 65.
      ellauri223.html on line 210: Less than a fortnight after Bacon's death from pneumonia on 9 April 1626, Alice, Lady St Albans, married courtier Frodo Underhill, at the Church of St Martin in the Fields, London, 20 April 1626. Soon after, on 12 July 1626, Charles I of England knighted him at Oatlands. They lived together at Old Gorhambury House, St Albans, Hertfordshire.
      ellauri223.html on line 212: The Viscountess St Albans, as she still preferred to be called, spent much of her marriage in Chancery proceedings, lawsuits over property. The first year was over her former husband's estate, trying to get what was left of Bacon's property, without his much greater debts. She was opposed in this by Sir John Constable, her brother in law, who had held some of the estate in trust. In 1628 she filed suits for property owned by her late father. In 1631, she and her husband both filed suit against Nicholas Bacon, of Gray's Inn, their former friend, who had married Sir John Underhill's niece, and gotten Underhill to sign an agreement for a large dowry and extensive property, including some property of Alice that Sir John did not have rights to, and could only inherit after her death. Their petition to court stated that Bacon had tricked Underhill "who was an almost totally deaf man, and by reason of the weakness of his eyes and the infirmity in his head, could not read writings of that nature without much pain," to sign a paper not knowing what it contained.
      ellauri223.html on line 214: In 1639, Viscountess St Albans and Sir Frodo Underhill became estranged, and began to live separately. In a later lawsuit, after her death, Underhill blamed Robert Tyrrell, or Turrell, their manservant, for this alienation of affections. In her will of 1642, she left half her property to Turrell, and other property to her nephew, Stephen Soames. She was buried in the old Parish Church of Eyworth, Bedfordshire, 9 July 1650, near her mother, and her sister, Lady Dorothy Constable.
      ellauri223.html on line 222: Several authors believe that, despite his marriage, Bacon was primarily attracted to men. Forker, for example, has explored the "historically documentable sexual preferences" of both Francis Bacon and King James I and concluded they were both oriented to "masculine love", a contemporary term that "seems to have been used exclusively to refer to the sexual preference of men for members of their own gender."
      ellauri223.html on line 224: The well-connected antiquary John Aubrey noted in his Brief Lives concerning Bacon, "He was a Pederast. His Ganimeds and Favourites tooke Bribes". ("Pederast" in Renaissance diction meant generally "homosexual" rather than specifically a lover of minors; "ganimed" derives from the mythical prince abducted by Zeus to be his cup-bearer and bed warmer.)
      ellauri223.html on line 226: The Jacobean antiquarian Sir Simonds D'Ewes (Bacon's fellow Member of Parliament) implied there had been a question of bringing him to trial for buggery, which his brother Anthony Bacon had also been charged with.
      ellauri223.html on line 282: Toiminnanohjauksen ongelmat.
      ellauri226.html on line 34: ges/2012/07/02/opinion/cs-beach-boys/cs-beach-boys-blog480.jpg" width="100%" />
      ellauri226.html on line 63: Viime vuonna yhtyeen legendaarinen albumi "Smile! You're on candy camera!", joka hyllytettiin vuonna 1967 sen radikaalin musiikillisen lähdön jälkeen, julkaistiin vihdoin. Wilsonin "teini-ikäisten sinfonia Jumalalle" on nyt oikeutetusti ylistetty mestariteokseksi.
      ellauri226.html on line 64:

      Daniel Neste, englannin kielen apulaisprofessori The College of Saint Rosesta, on kirjoittanut tämän pullasutun lisäxi viimeisimmän kirjan "How Inappropriate".
      ellauri226.html on line 66: In late 1964, as Brian Wilson's industry profile grew, he became acquainted with various individuals from around the Los Angeles music scene. He also took an increasing interest in recreational drugs (particularly marijuana, LSD, and Desbutal). According to his then-wife Marilyn, Wilson's new friends "had the gift of gab. All of a sudden Brian was in Hollywood—these people talk a language that was fascinating to him. Anybody that was different and talked cosmic or whatever he liked it." Wilson's closest friend in this period was Loren Schwartz, an aspiring talent agent that he met at a recording studio. Schwartz introduced Wilson to marijuana and LSD, as well as a wealth of literature commonly read by college students. During his first LSD trip, Wilson had what he considered to be "a very religious experience" and claimed to have seen God. God has subsequently personally confirmed this.
      ellauri226.html on line 74: Lead singer Love has been a longtime Trump supporter. He sang at one of the president’s inaugural balls in 2017, telling Uncut magazine afterward, “I don’t have anything negative to say about the president of the USA. I love his hair, it is very surfy." “I understand there are so many factions and fractious things going on. The chips will fall where they may,’’ Love said. “But Donald Trump has never been anything but kind to us. We have known him for many a year.’’ Aargh, for the love of Mike!
      ellauri226.html on line 76: ge/image/9209319/gyi0064398765.0.jpg" height="300px" />
      ellauri226.html on line 77: ges.tsn.ca/ImageProvider/PlayerHeadshot?seoId=mike-love&width=300&height=300" />
      ellauri226.html on line 82: Pink Floyd co-founder Roger Waters aiheutti hiljan kovan älämölön mentyään Ukrainan propagandasodassa ryssän kelkkaan.
      ellauri226.html on line 91: Deleddalla oli britti kannustaja pornografisessa D.H.Lawrencessa, josta on jo paasaus albumissa 117. Taavi oli ilmeisesti vielä niin kärmeissään saapasrengeille suuren sodan jäljiltä, ettei sen sielu sietänyt lukea Seraota eikä sitä toista mahtailevaa pikkumiestä, mikäs sen nimi taas olikaan oli, d'Annunzio. Lyön vaikka vetoa että Taavi suunnitteli vetää wiixeen Graziaa käydessään Sardiniassa 5v aikaisemmin, ja Nobel-palkinto oli sen tapa sanoa Deleddalle "Grazie".
      ellauri226.html on line 93: Sea and Sardinia is a travel book by the English writer D. H. Lawrence. It describes a brief excursion undertaken in January 1921 by Lawrence and his wife Frieda, a.k.a. Queen Bee, from Taormina in Sicily to the interior of Sardinia. They visited Cagliari, Mandas, Sorgono, and Nuoro. His visit to Nuoro was a kind of homage to Grazia Deledda but involved no personal encounter. Despite the brevity of his visit, Lawrence distils an essence of the island and its people that is still recognisable today.
      ellauri226.html on line 116: Dave is full of breathless switchbacks. You’re always veering giddily from fleeting exaltations (the joy of motion, the wildness of the landscape, the generosity of a peasant) to tedious exasperations (almost everything else). Luckily he had his wife along, the formidable Frieda (he refers to her as “the Q.B.,” for queen bee - Kuningatar! Eskin valtiatar on sekin vanhemmiten aika formidable), whose shrewd affirmations provided a foil for his grumbling discontents. Lawrence found the city “all bibs and bobs" . . . rather bare, rather stark, much of the city was levelled by Allied bombs, and it has not exactly been lovingly restored. “They pour themselves one over the other,” Lawrence sniffed of the Italians, “like so much melted butter over parsnips.” Lawrence ize preferoi tankeampia kelttijuurikkaita.
      ellauri226.html on line 118: Sardegna was full of Lawrentian tourist horrors: hunger, bad light, and sharing space with people who annoy you. When Frieda asked what one does in Mandas, the locals told her, “Niente! Kiva plane etta, ei ketään kotona.
      ellauri226.html on line 120: The “quite pleasant woman” who fed the Lawrences was Agostino’s grandmother. He proudly showed us her picture, along with a brochure for the Festival D.H. Lawrence, which takes place every August. Lawrences, who, in the impoverished Sardinia of their day couldn’t find anything but cabbage soup and hard bread.
      ellauri226.html on line 122: There was a David Herbert Lawrence plaque on the street. Inside the tiny station were two more. It seemed a lot of plaques for a guy who spent one night there. “Blessed is he that expecteth nothing,” he wrote of Sorgono, “for he shall not be disappointed.” More Niente. “A dreary hole!” Lawrence muttered. “A cold, hopeless, lifeless, Saturday afternoon-weary village.” The food was bad. The bedsheets were stained. People cheerfully relieved themselves on the street. What limp parsnips too! “Why are you so indignant?” the Q.B. asked. “It’s all life.”
      ellauri226.html on line 124: We, too, arrived on a Saturday afternoon. There was nowhere to eat and nothing to do, other than lounge by the lifeless station, reading Lawrence’s catalogue of complaints. But then I looked up to find the very “pink-washed building” with the very same name (Risveglio) as the horrible inn in the book. “It can’t be the same one,” I said. “There’s no plaque. Wow, there's a traffic sign, but it's not in English?"
      ellauri226.html on line 129: En tiedä, mikä siinä on, mutta hermostun aina kun näen valkoisen miehen lähestyvän. Sydämeni alkaa pamppailla ja alan välittömästi eziä pakoreittiä sekä jotain, millä puolustaa izeäni. Soimaan izeäni että yleensä tulin tähän maanosaan auringonlaskun jälkeen. Enkö muka huomannut jokaisessa kadunkulmassa vaanivia epäilyttäviä valkoihoisten jengeja Starbucks kahvimukit kädessä ja sonnustautuneina turkoosheihin Gapeihin tai malvanvärisiin J. Crewn jengiväreihin? Mikä idiootti! Nyt tuo valkoihoinen tulee lähemmäs, lähemmäs ja sitten - huh! Hän kulkee ohitseni vahingoittamatta minua, ja huokaan helpotuksesta.
      ellauri226.html on line 140: Nuovo, however, looked placid and tame. Nuovo was home to the Nobel laureate Grazia Deledda, whose novels Lawrence so admired, but her modest birthplace was closed. We walked around aimlessly, seeing the place through his eyes, but, of course, through Lawrence’s eyes “there’s nothing to see.” This is no longer quite true; there are two good museums in town. But, by now, it had taken on the sound of a mantra. “Sights are an irritating bore,” he wrote. “Happy is the town that has nothing to show.”
      ellauri226.html on line 147:

      Indogermaaneja pahanteossa


      ellauri226.html on line 151: ges.dk/hbl/4194/assets/a491995841i0018_max1024x.jpg" />
      ellauri226.html on line 155: P.S. Eikä siinä vielä kaikki! Hoblan savolaisvahvistus Erja Alajärvi ehdottaa, että suomenkielisten ei enää tarvizisi yrittääkään koulussa oppia pakkoruåzia. Ruåzista ei enää annettaisi arvosanoja, tunnit olis pelkkää suolausta jossa heitellään lennokkeja, tehdään Trump-ilmeitä open selän takana ja näpytellään luureja. Vittu kannattiko ottaa toimituxeen tollasta viidettä kolonnaa? Eihän se ole edes indogermaani, vaan ihan tavallinen mongoloidi Itä-Suomesta.
      ellauri226.html on line 170: Per Gunnar Henning Evander, född 25 april 1933 i Ovansjö, Gävleborgs län, död 16 maj 2022 var en svensk folkhögskollärare, författare, manusförfattare och farbrorman. Evander var en mycket framgångsrik och produktiv författare. Evanders romaner kretsar ofta kring förlorarna i folkhemmet. Gång på gång gestaltar han personer som är svikna av samhället och har psykiska problem, som han.
      ellauri226.html on line 179: – Andrea blev till slut så rädd för honom att hon inte ville gå utanför dörren. Det var då, i maj, 1995, som Andrea snabbt kom under psykiatrisk vård, skriver hon i Dagens Nyheter.
      ellauri226.html on line 180: Hon uppger att pappan ofta ringde Andrea och skrämde henne. Hon anklagar honom för förföljelse och berättar att familjen även försökt polisanmäla trakasserierna, men att ärendet lagts ner.
      ellauri226.html on line 184: Nu har hon bestämt sig att tala ut. Anledningen är Per Gunnar Evanders självbiografiska roman "I min ungdom speglade jag mig för ofta".
      ellauri226.html on line 192: ges.bonnier.news/gcs/bilder/dn-mly/54268a56-e37f-4b67-9456-3a566c781af8.jpeg?interpolation=lanczos-none&fit=around%7C649:366&crop=649:h;center,top&output-quality=80" width="40%" />
      ellauri226.html on line 208: While local demographics and neighborhoods are undeniably subject to change, it is rare for a location to experience a major transformation in racial demographics in less than 50 years. Yet this is exactly what has happened in The Bronx between 1950 and 1980. As indicated by the 1950 the ethnic makeupof The Bronx was predominantly white. The census for 2000 indicates that whites (that is, what the U.S. Census labels “white, non-Hispanic”) now compose a distinct minority in The Bronx. The explanations for this remarkable change are complex. LOL actually they aren't, as we shall see.
      ellauri226.html on line 221: exchange would changed dramatically, and by that I mean dramatically. The 1970s marked the greatest out
      ellauri226.html on line 226: thing that is clear is that by the end of the 1970s, The Bronx was no longer
      ellauri226.html on line 243: Boy that changed something quick!
      ellauri226.html on line 251: often sent him outside at a young age to play unaccompanied. He recalled:
      ellauri226.html on line 258: this fact vividly because he had to get into buildings to deliver
      ellauri226.html on line 286: signified the danger that minorities represented to their neighborhoods,
      ellauri226.html on line 295: while the white community continued to live together gregariously in the rest of the
      ellauri226.html on line 300: behind the school, population of the area changed dramatically and was
      ellauri226.html on line 305: Before long it was considered unsafe to walk through the park at night to go to Yankee Stadium and Werner (white) was even threatened with a knife by a classmate and mugged on the Grand Concourse. Gun violence even came to the
      ellauri226.html on line 320: While the failed shooting of Eleanor Kaplan was apparently not front page all over the news, it was enough for him and his family to move.
      ellauri226.html on line 356: to attend Hunter College and later, New York University.
      ellauri226.html on line 358: was in a section that was considered extremely dangerous, Roby was quickly sent down to Lincoln Hospital in the South Bronx, because of labor shortages.
      ellauri226.html on line 360: According to Roby, the violence at Lincoln’s emergency in the neighborhood was apparent from the start, the room often had patients who had
      ellauri226.html on line 364: therapy because of matching paralyzing gunshot wounds. Roby tried to provide physical therapy for these teenage boys but was unable to because they were
      ellauri226.html on line 367: Even with paralyzing injuries, these teenage boys remained focused on hurting
      ellauri226.html on line 378: As the 70s progressed, Derrick began to notice changes in crime and safety in
      ellauri226.html on line 379: his Fordham neighborhood. For Derrick, examples of how the neighborhood changed were a subway robbery and the burglary of her home. These examples of petty crime prompted him and his family to move to another section
      ellauri226.html on line 383: says that the environment of the school had completely changed and his
      ellauri226.html on line 395: 1970s. During this time, her mother was mugged twice while going to the neighborhood laundromat and there was a rash of petty crime in her parking
      ellauri226.html on line 411: began to fall together, and subjects who lived in apartments with them.
      ellauri226.html on line 420: and Derrick’s buildings also suffered from the same problem, and all three commented on how the landlords would not change wiring because they felt as though they would not recoup the cost. Residents could not even use toasters!
      ellauri226.html on line 424: the only change; services companies also began to be limited. Derrick recalls simple services like garbage pick-up within building and the washing and waxing of the floors and less frequent, becoming less it stopped all together.
      ellauri226.html on line 426: While these changes in buildings may seem small, when joined by the weakened structure of the buildings and rising drug use and crime rates, many white long-term residents of The Bronx began to feel as though their neighborhoods had changed from bad to worse.
      ellauri226.html on line 428: It was a downward spiral that many of the white ethnic residents who had called The Bronx home in the 1950s and watched it change for the worse in the 1960s and 70s were quick to blame on the Hispanics and blacks.
      ellauri226.html on line 447: In this year it became public knowledge that the city funds had been depleted by nasty leeches and its capital was all gone. Their action had left the city penniless and unable to pay even the top brass. This led to the collapse of the city’s government,
      ellauri226.html on line 462: The wop cop interviewed believes that the decrease in crime in the 1990's can be attributed to the rising standard of living and economic opportunities throughoutthe city, when the city’s economy was no longer in the pits.
      ellauri226.html on line 473: neighbors played at all hours of the night, their loud merrymaking in the sack, and their tendency to throw garbage out of their windows. For Derrick, a graduate student at the time, the difference in lifestyles between him and his new neighbors became too much, and he eventually moved out of the apartment because of the behavior of his Hispanic neighbors.
      ellauri226.html on line 478: In the 1970s, Roby claims that they often did not follow the strict rules of the development and some even flouted violations of the rules, making no secrect to owning washing machines and even destroying or damaging apartments in order to get a larger one!
      ellauri226.html on line 480: The whites who had meekly lived under the thumb of the company in the development for many years, were shocked by the behavior of the new, often minority, residents who seemed to have no regard for the rules and the lifestyle that had been established long ago by Metropolitan Life. As a result, the tension and anger felt by many whites towards the minorities as they felt as though their pitiful lifestyles and sorry apartment buildings were being disrespected.
      ellauri226.html on line 484: prime motivating factor for their departure. What they really meant were the fucking 2nd wave immigrants. Brian Werner, Elvira Werner, and Kathleen Roby all moved out of The Bronx during the 1960s and 1970s, and describe crime and the changing neighborhood as the major influence in their decision. My mom herself, she began running red lights because she was afraid of being raped if stopping too long in certain intersections. After her tires were stolen repeatedly while waiting for the traffic lights to change Mrs. Roby moved to Long Island in 1980, where her better-off sister already resided.
      ellauri226.html on line 487: large numbers of whites that fled The Bronx in the 1970s, there was also
      ellauri226.html on line 496: mortgage, resulted in a monthly payment of approximately $38. These prices,
      ellauri236.html on line 48: Bolsonaro ran for his first term as president in 2018 with the conservative Liberal Party, campaigning as a political outsider and anti-corruption candidate, and gaining the moniker "Trump of the Tropics." A divisive figure, Bolsonaro has become known for his bombastic statements and conservative agenda, which is supported by important evangelical leaders in the country.
      ellauri236.html on line 60: Lula's election tonight represents one of the greatest comeback stories in Latin American history. Lula was convicted and imprisoned on corruption and money laundering charges that were later overturned on a technicality by Brazil’s Supreme Court, clearing the way for him to run for an unprecedented third term.
      ellauri236.html on line 61: Portuguese-language searches for basic election-related terms such as “fraud,” “intervention” and “ballots” on Facebook and Instagram, which are owned by Meta, have overwhelmingly directed people toward groups pushing claims questioning the integrity of the vote or openly agitating for a military coup, researchers from the advocacy group SumOfUs found. On TikTok, five out of eight top search results for the keyword “ballots” were for terms such as “rigged ballots” and “ballots being manipulated.”
      ellauri236.html on line 63: The research is the latest in a growing body of evidence that social platforms are failing to prevent a flood of disinformation — some of it tinged with violence — on their services ahead of the runoff election Sunday between President Jair Bolsonaro and former president Luiz Inácio Lula da Silva. Brazilian lawmakers last week granted the nation’s elections chief unilateral power to force tech companies to remove misinformation within two hours of the content being posted — one of the most aggressive legal measures against North American social media giants that any country has taken.
      ellauri236.html on line 69: The right-wing Bolsonaro has repeatedly alleged without evidence that voting machines used for a quarter century in Brazil are prone to fraud. The rhetoric of Bolsonaro supporters has often appeared to echo that of President Donald Trump supporters during the 2020 U.S. election, who questioned election results under the banner Stop the Steal.
      ellauri236.html on line 71: Misinformation has also been spread by the left. The messages include false allegations that Bolsonaro has confessed to cannibalism and pedophilia. He has not confessed a thing!
      ellauri236.html on line 73: A test of Meta and YouTube’s ad systems by the human rights group Global Witness revealed that the companies approved large numbers of misleading ads, including spots that encouraged people not to vote or gave false dates for when ballots could be posted. YouTube said it “reviewed the ads in question and removed those that violated our policies,” although the Global Witness report showed all the ads submitted were approved by the Google-owned site.
      ellauri236.html on line 75: They found that five out of seven of the groups recommended by Facebook under searches for the term “intervention” were pushing for a military intervention in Brazil’s election, while five out of seven of the groups recommended under the search term “fraud” encouraged people to join groups that questioned the election’s integrity. The groups have names such “Intervention to Save Brazil” and “Military intervention already.”
      ellauri236.html on line 89: That is because, they say, his defeat can only mean the vote was rigged.
      ellauri236.html on line 97: Mr. Bolsonaro is right that Brazil’s voting system is unique. It is the only country in the world to use a fully digital system, with no paper backups. Since Brazil began using electronic voting machines in 1996, there has been no evidence that they have been used for fraud. Instead, the machines helped eliminate the fraud that once afflicted Brazil’s elections in the age of paper ballots.
      ellauri236.html on line 98: One man interviewed by The New York Times played a video he received on WhatsApp that said Mr. Bolsonaro had visited Russia this year to get President Vladimir V. Putin’s help in fighting the Brazilian left’s plans to steal Sunday’s election.
      ellauri236.html on line 100: Most of Mr. Bolsonaro’s supporters said in interviews that they do not trust mainstream news outlets, which Mr. Bolsonaro has attacked as dishonest, and instead rely on news from a wide variety of sources on their phones, including social-media posts and messages they receive in groups on WhatsApp and Telegram.
      ellauri236.html on line 106: It fits with Bannon's "larger worldview" of a "leftist conspiracy to steal the government from the right wing through illegitimate and fraudulent means" in elections around the world,
      ellauri236.html on line 108: According to Brazil's Superior Electoral Court, Positivo Tecnologia, a Brazilian company, won the most recent bid to produce electronic voting machines for this year's election. Smartmatic and Dominion confirmed their equipment is not being used in Brazil. But the voting machine claims resurged this month, both in WhatsApp messages in Brazil about Smartmatic and in English-language posts on U.S. social media sites claiming, incorrectly, that Dominion or Smartmatic machines were used in Brazil.
      ellauri236.html on line 110: Critics have charged that Bolsonaro would not accept the electoral results in case of a loss, but on Friday he sang a different tune: "Whoever has the most votes takes it. This is democracy." But if it's not me, we must stop the steal.
      ellauri236.html on line 129: Sen yhden nigerialaiskynäilijäpimun alter ego Ifemelu luki teininä kuivatellessaan finnejä hammastahnalla James Hadley Chasen kirjoja, joita serkku salakuljetti sille peiton alla. Pehmeäkantisia mutta kovaxikeitettyjä pulusia kannessa. Tämä albumi selailee kovaxikeitettyjen kiinniliimautuneita sellusivuja.
      ellauri236.html on line 132: James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films.
      ellauri236.html on line 134: Tästä kaikesta voi päätellä että Chasen kirjat ovat pulppia. He was the son of Colonel Francis Raymond of the colonial Indian Army, a veterinary surgeon. His father intended his son to have a scientific career and had him educated at King's School, Rochester, Kent.
      ellauri236.html on line 141: Chase left home in 1924 at the age of 18. In 1932, at the age of 26, Chase married Sylvia Ray, and they had a son. In 1956, when the son was 24 (and Rene 50), they moved to France. In 1969 (Rene was 63), they moved to Switzerland, living a secluded life in Corseaux-sur-Vevey, on Lake Geneva. Chase died there on 6 February 1985, at 79. Sylvia was broken hearted and desolate.
      ellauri236.html on line 148: Jatketaanpa siitä kohtaa missä nigerialainen kynäilijätär Vastamelu luki tyttösenä peiton alla James Hadley Chasen kovaxikeitettyjä kirjoja imeskellen suklaanamua. Multa jäi Adiche kesken juuri niillä huudeilla. Mikä ihme sitä niissä viehätti? Nehän kertoo aivan luonnevammaisista tyypeistä. Jätkä oli britti joka kirjoitti feikkijenkkijuttuja slangisanakirjan avulla jossan Schweizissä. Aivan päätöntä.
      ellauri236.html on line 150: Eli siis James Hadley Chase (24 December 1906 – 6 February 1985) was an English writer. While his birth name was René Lodge Brabazon Raymond, he was well known by his various pseudonyms, including James Hadley Chase, James L. Docherty, Raymond Marshall, R. Raymond, and Ambrose Grant. He was one of the best known thriller writers of all time. The canon of Chase, comprising 90 titles, earned him a reputation as the king of thriller writers in Europe. He was also one of the internationally best-selling authors, and to date 50 of his books have been made into films
      ellauri236.html on line 162: ges%2F19%2FJames%2BHadly%2BChase%2B%25281906%2B%25E2%2580%2593%2B1985%2529.jpg&width=960&height=720&typemap=png%3Apng%3B*%3Ajpg&quality=60&use-cache-headers=yes&crop=no&enlarge=no" width="70%" />
      ellauri236.html on line 165: After Chase left home at the age of 18, he worked in sales, primarily focusing on books and literature. He sold children's encyclopaedias, while also working in a bookshop. He also served as an executive for a book wholesaler, before turning to a writing career that produced more than 90 mystery books. His interests included photography, of a professional standard, reading, and listening to classical music and opera. As a form of relaxation between novels, he put together highly complicated and sophisticated Meccano models.
      ellauri236.html on line 169: Prohibition and the ensuing Great Depression in the US (1929–39) had given rise to the Chicago gangster culture prior to World War II. This, combined with Chase's book trade experience, convinced him that there was a big demand for gangster stories. After reading James M. Cain's novel The Postman Always Rings Twice (1934), and having read about the American gangster Ma Barker and her sons, and with the help of maps and a slang dictionary, he wrote No Orchids for Miss Blandish in his spare time, he claimed over a period of six weekends, though his papers suggest it took longer. The book achieved remarkable notoriety and became one of the best-selling books of the decade. It was the subject of the 1944 essay "Raffles and Miss Blandish" by George Orwell (alla). Chase and Robert Nesbitt adapted it to a stage play of the same name which ran in London's West End to good reviews. The 1948 film adaptation was widely denounced as salacious due to the film's portrayal of violence and sexuality. Robert Aldrich did a remake, The Grissom Gang, in 1971.
      ellauri236.html on line 173: Albumissa 63 pintaan ajelehtineesta ge">Örvelöstä on hurjasti kirjailijakaskuja. Se tykkäsi tehdä kavereille jäyniä. Se oli kömpelö ja itkeskelevä kuin Ohukaisen ja Paxukaisen Ohukainen. Örvelö oli homofoobinen, mikä usein on merkki kaappihomosta. Se oli jonkin sortin sosialisti teoriassa, mutta kun vähän raaputti niin alta löytyi britti pesunkestävä. Lukiessaan nuorukaisena toisen samanlaisen piilohomon D.H. Lawrencen kirjoja se oli yhtä exyxissä kuin toimittaja Olavi Pylkkänen kun hyvixiä ja pahixia ei erottanut hatun väristä.
      ellauri236.html on line 184: Miss Blandish, the daughter of a millionaire, is kidnapped by some gangsters who are almost immediately surprised and killed off by a larger and better organized gang. They hold her to ransom and extract half a million dollars from her father. Their original plan had been to kill her as soon as the ransom-money was received, but a chance keeps her alive. One of the gang is a young man named Slim, whose sole pleasure in life consists in driving knives (well, his prick as well, got to give that much to him) into other people's bellies. In childhood he has graduated by cutting up living animals with a pair of rusty scissors. Slim is sexually impotent, but takes a kind of fancy to Miss Blandish. Slim's mother, who is the real brains of the gang, sees in this the chance of curing Slim's impotence, and decides to keep Miss Blandish in custody till Slim shall have succeeded in raping her. After many efforts and much persuasion, including the flogging of Miss Blandish with a length of rubber hosepipe, the rape is achieved. (Ei se ihan näin mennyt, George!) Meanwhile Miss Blandish's father has hired a private detective, and by means of bribery and torture the detective and the police manage to round up and exterminate the whole gang. Slim escapes with Miss Blandish and is killed after a final juicy rape, and the detective prepares to restore Miss Blandish to her pristine shape. By this time, however, she has developed such a taste for Slim's caresses(3) that she feels unable to live without him, and she jumps, out of the window of a sky-scraper. Footnote 1945. Another reading of the final episode is possible. It may mean merely that Miss Blandish is pregnant, i.e. she is damaged goods. Maybe she is sad that the baby's dad is dead. But the "interpretation" I have given above seems more in keeping with the general brutality of the book.
      ellauri236.html on line 186: Several other points need noticing before one can grasp the full implications of this book. To begin with, its central story bears a very marked resemblance to William Faulkner's novel, Sanctuary. Therefore, it is not, as one might expect, the product of an illiterate hack, but a brilliant piece of plagiarism, with hardly a wasted word or a jarring note anywhere. Thirdly, the whole book, récit as well as dialogue, is written in the American language; the author, an Englishman who has (I believe) never been in the United States, seems to have made a complete mental transference to the American underworld. Fourthly, and what is worst (from the point of view of a serious writer like myself) the book sold, according to its publishers, no less than half a million copies. Actually 2.
      ellauri236.html on line 188: I have already outlined the plot, but the subject-matter is much more sordid and brutal than this suggests. The book contains eight full-dress murders, an unassessable number of casual killings and woundings, an exhumation (with a careful reminder of the stench), the flogging of Miss Blandish, the torture of another woman with red-hot cigarette-ends, a strip-tease act, a third-degree scene of unheard-of cruelty and much else of the same kind. It assumes great sexual sophistication in its readers (there is a scene, for instance, in which a gangster, presumably of masochistic tendency, has an orgasm in the moment of being knifed - I can relate to that!), and it takes for granted the most complete corruption and self-seeking as the norm of human behaviour. The detective, for instance, is almost as great a rogue as the gangsters, and actuated by nearly the same motives. Like them, he is in pursuit of ‘five hundred grand’. It is necessary to the machinery of the story that Mr. Blandish should be anxious to get his money back, but apart from this, such things as affection, friendship, good nature or even ordinary politeness simply do not enter. Nor, to any great extent does normal sexuality. Ultimately only one motive is at work throughout the whole story: the pursuit of power. (Well, there is also the pursuit of spaghetti and some twat.)
      ellauri236.html on line 190: It should be noticed that the book is not in the ordinary sense pornography. In this respect it is a flop. Unlike most books that deal in sexual sadism, it lays the emphasis on the cruelty and not on the pleasure. Slim, the ravisher of Miss Blandish, has ‘wet slobbering lips’: this is meant to be disgusting (tho I didn't find it so). But the scenes describing cruelty to women are comparatively perfunctory. The real high-spots of the book are cruelties committed by men upon other men; above all, the third-degreeing of the gangster, Eddie Schultz, who is lashed into a chair and flogged on the windpipe with truncheons, his arms broken by fresh blows as he breaks loose. My conclusion: Chase is a closet homosexual (I should know)! He's an algolagniac, like Swinburne!
      ellauri236.html on line 192: In another of Mr. Chase's books, He Won't Need It Now, the hero, who is intended to be a sympathetic and perhaps even noble character, is described as stamping on somebody's face, and then, having crushed the man's mouth in, grinding his heel round and round in it. Even when physical incidents of this kind are not occurring, the mental atmosphere of these books is always the same. Their whole theme is the struggle for power and the triumph of the strong over the weak. The big gangsters wipe out the little ones as mercilessly as a pike gobbling up the little fish in a pond; the police kill off the criminals as cruelly as the angler kills the pike. If ultimately one sides with the police against the gangsters, it is merely because they are better organized and more powerful, because, in fact, the law is a bigger racket than crime. Might is right: vae victis. But think of it, what is new? All undying epic heroes are described as stamping on one anothers faces.
      ellauri236.html on line 194: As I have mentioned already, No Orchids enjoyed its greatest vogue in 1940, though it was successfully running as a play till some time later. It was, in fact, one of the things that helped to console people for the boredom of being bombed. Early in the war the New Yorker had a picture of a little man approaching a news-stall littered with paper with such headlines as ‘Great Tank Battles in Northern France’, ‘Big Naval Battle in the North Sea’, ‘Huge Air Battles over the Channel’, etc., etc. The little man is saying ‘Action Stories, please’. That little man with his little dick stood for all the drugged millions to whom the world of the gangster and the prize-ring is more ‘real’, more ‘tough’, than such things as crucifixions, wars, revolutions, earthquakes, famines, genocides, holocausts and pestilences. From the point of view of a reader of Action Stories, a description of the London blitz, or of the internal struggles of the European underground parties, would be ‘sissy stuff’. On the other hand, some puny gun-battle in Chicago, resulting in perhaps half a dozen deaths, would seem genuinely ‘tough’. This habit of mind is now extremely widespread. A soldier sprawls in a muddy trench, with the machine-gun bullets crackling a foot or two overhead, and whiles away his intolerable boredom by reading an American gangster story. And what is it that makes that story so exciting? Precisely the fact that people are shooting at each other with machine-guns! Neither the soldier nor anyone else sees anything curious in this. It is taken for granted that an imaginary bullet is more thrilling than a real one. (But note one difference: they get a whacking pile of money and loads of wet twat for it.)
      ellauri236.html on line 196: The obvious explanation is that in real life one is usually a passive victim, whereas in the adventure story one can think of oneself as being at the centre of events. But there is more to it than that. Here it is necessary to refer again to the curious fact of No Orchids being written — with technical errors, perhaps, but certainly with considerable skill — in the American language.
      ellauri236.html on line 198: There exists in America an enormous literature of more or less the same stamp as No Orchids. Quite apart from books, there is the huge array of ‘pulp magazines’, graded so as to cater for different kinds of fantasy, but nearly all having much the same mental atmosphere. A few of them go in for straight pornography, but the great majority are quite plainly aimed at sadists and masochists. Sold at threepence a copy under the title of Yank Mags(4), these things used to enjoy considerable popularity in England, but when the supply dried up owing to the war, no satisfactory substitute was forthcoming. English imitations of the ‘pulp magazine’ do now exist, but they are poor things compared with the original. English crook films, again, never approach the American crook film in brutality. And yet the career of Mr. Chase shows how deep the American influence has already gone. Not only is he himself living a continuous fantasy-life in the Chicago underworld, but he can count on hundreds of thousands of readers who know what is meant by a ‘clipshop’ or the ‘hotsquat’, do not have to do mental arithmetic when confronted by ‘fifty grand’, and understand at sight a sentence like ‘Johnny was a rummy and only two jumps ahead of the nut-factory’. Evidently there are great numbers of English people who are partly americanized in language and, one ought to add, in moral outlook. For there was no popular protest against No Orchids. In the end it was withdrawn, but only retrospectively, when a later work, Miss Callaghan Comes to Grief, brought Mr. Chase's books to the attention of the authorities. Judging by casual conversations at the time, ordinary readers got a mild thrill out of the obscenities of No Orchids, but saw nothing undesirable in the book as a whole. Many people, incidentally, were under the impression that it was an American book reissued in England.
      ellauri236.html on line 200: The thing that the ordinary reader ought to have objected to — almost certainly would have objected to, a few decades earlier — was the equivocal attitude towards crime. It is implied throughout No Orchids that being a criminal is only reprehensible in the sense that it does not pay. Being a policeman pays better, but there is no moral difference, since the police use essentially criminal methods. In a book like He Won't Need It Now the distinction between crime and crime-prevention practically disappears. This is a new departure for English sensational fiction, in which till recently there has always been a sharp distinction between right and wrong and a general agreement that virtue must triumph in the last chapter. English books glorifying crime (modern crime, that is — pirates and highwaymen are different) are very rare. Even a book like Raffles, as I have pointed out, is governed by powerful taboos, and it is clearly understood that Raffles's crimes must be expiated sooner or later. In America, both in life and fiction, the tendency to tolerate crime, even to admire the criminal so long as he is success, is very much more marked. It is, indeed, ultimately this attitude that has made it possible for crime to flourish upon so huge a scale. Books have been written about Al Capone that are hardly different in tone from the books written about Henry Ford, Stalin, Lord Northcliffe and all the rest of the ‘log cabin to White House’ brigade. And switching back eighty years, one finds Mark Twain adopting much the same attitude towards the disgusting bandit Slade, hero of twenty-eight murders, and towards the Western desperadoes generally. They were successful, they ‘made good’, therefore he admired them.
      ellauri236.html on line 202: In a book like No Orchids one is not, as in the old-style crime story, simply escaping from dull reality into an imaginary world of action. One's escape is essentially into cruelty and sexual perversion. No Orchids is aimed at the power-instinct, which Raffles or the Sherlock Holmes stories are not. At the same time the English attitude towards crime is not so superior to the American as I may have seemed to imply. It too is mixed up with power-worship, and has become more noticeably so in the last twenty years. A writer who is worth examining is Edgar Wallace, especially in such typical books as The Orator and the Mr. J. G. Reeder stories. Wallace was one of the first crime-story writers to break away from the old tradition of the private detective and make his central figure a Scotland Yard official. Sherlock Holmes is an amateur, solving his problems without the help and even, in the earlier stories, against the opposition of the police. Moreover, like Lupin, he is essentially an intellectual, even a scientist. He reasons logically from observed fact, and his intellectuality is constantly contrasted with the routine methods of the police. Wallace objected strongly to this slur, as he considered it, on Scotland Yard, and in several newspaper articles he went out of his way to denounce Holmes by name. His own ideal was the detective-inspector who catches criminals not because he is intellectually brilliant but because he is part of an all-powerful organization. Hence the curious fact that in Wallace's most characteristic stories the ‘clue’ and the ‘deduction’ play no part. The criminal is always defeated by an incredible coincidence, or because in some unexplained manner the police know all about the crime beforehand. The tone of the stories makes it quite clear that Wallace's admiration for the police is pure bully-worship. A Scotland Yard detective is the most powerful kind of being that he can imagine, while the criminal figures in his mind as an outlaw against whom anything is permissible, like the condemned slaves in the Roman arena. His policemen behave much more brutally than British policemen do in real life — they hit people with out provocation, fire revolvers past their ears to terrify them and so on — and some of the stories exhibit a fearful intellectual sadism. (For instance, Wallace likes to arrange things so that the villain is hanged on the same day as the heroine is married.) But it is sadism after the English fashion: that is to say, it is unconscious, there is not overtly any sex in it, and it keeps within the bounds of the law. The British public tolerates a harsh criminal law and gets a kick out of monstrously unfair murder trials: but still that is better, on any account, than tolerating or admiring crime. If one must worship a bully, it is better that he should be a policeman than a gangster. Wallace is still governed to some extent by the concept of ‘not done’. In No Orchids anything is ‘done’ so long as it leads on to power. All the barriers are down, all the motives are out in the open. Chase is a worse symptom than Wallace, to the extent that all-in wrestling is worse than boxing, or Fascism is worse than capitalist democracy.
      ellauri236.html on line 204: In borrowing from William Faulkner's Sanctuary, Chase only took the plot; the mental atmosphere of the two books is not similar. Chase really derives from other sources, and this particular bit of borrowing is only symbolic. What it symbolizes is the vulgarization of ideas which is constantly happening, and which probably happens faster in an age of print. Chase has been described as ‘Faulkner for the masses’, but it would be more accurate to describe him as Carlyle for the masses. He is a popular writer — there are many such in America, but they are still rarities in England — who has caught up with what is now fashionable to call ‘realism’, meaning the doctrine that might is right. The growth of ‘realism’ has been the great feature of the intellectual history of our own age. Why this should be so is a complicated question. The interconnexion between sadism, masochism, success-worship, power-worship, nationalism, and totalitarianism is a huge subject whose edges have barely been scratched, and even to mention it is considered somewhat indelicate. To take merely the first example that comes to mind, I believe no one has ever pointed out the sadistic and masochistic element in Bernard Shaw's work, still less suggested that this probably has some connexion with Shaw's admiration for dictators. Fascism is often loosely equated with sadism, but nearly always by people who see nothing wrong in the most slavish worship of Stalin. The truth is, of course, that the countless English intellectuals who kiss the arse of Stalin are not different from the minority who give their allegiance to Hitler or Mussolini, nor from the efficiency experts who preached ‘punch’, ‘drive’, ‘personality’ and ‘learn to be a Tiger man’ in the nineteen-twenties, nor from that older generation of intellectuals, Carlyle, Creasey and the rest of them, who bowed down before German militarism. All of them are worshipping power and successful cruelty. It is important to notice that the cult of power tends to be mixed up with a love of cruelty and wickedness for their own sakes. A tyrant is all the more admired if he happens to be a bloodstained crook as well, and ‘the end justifies the means’ often becomes, in effect, ‘the means justify themselves provided they are dirty enough’. This idea colours the outlook of all sympathizers with totalitarianism, and accounts, for instance, for the positive delight with which many English intellectuals greeted the Nazi-Soviet pact. It was a step only doubtfully useful to the U.S.S.R., but it was entirely unmoral, and for that reason to be admired; the explanations of it, which were numerous and self-contradictory, could come afterwards.
      ellauri236.html on line 206: Until recently the characteristic adventure stories of the English-speaking peoples have been stories in which the hero fights against odds. This is true all the way from Robin Hood to Pop-eye the Sailor. Perhaps the basic myth of the Western world is Jack the Giant-killer, but to be brought up to date this should be renamed Jack the Dwarf-killer, and there already exists a considerable literature which teaches, either overtly or implicitly, that one should side with the big man against the little man. Most of what is now written about foreign policy is simply an embroidery on this theme, and for several decades such phrases as ‘Play the game’, ‘Don't hit a man when he's down’ and ‘It's not cricket’ have never failed to draw a snigger from anyone of intellectual pretensions. What is comparatively new is to find the accepted pattern, according to which (a) right is right and wrong is wrong, whoever wins, and (b) weakness must be respected, disappearing from popular literature as well. When I first read D. H. Lawrence's novels, at the age of about twenty, I was puzzled by the fact that there did not seem to be any classification of the characters into ‘good’ and ‘bad’. Lawrence seemed to sympathize with all of them about equally, and this was so unusual as to give me the feeling of having lost my bearings. Today no one would think of looking for heroes and villains in a serious novel, but in lowbrow fiction one still expects to find a sharp distinction between right and wrong and between legality and illegality. The common people, on the whole, are still living in the world of absolute good and evil from which the intellectuals have long since escaped. But the popularity of No Orchids and the American books and magazines to which it is akin shows how rapidly the doctrine of ‘realism’ is gaining ground.
      ellauri236.html on line 208: Several people, after reading No Orchids, have remarked to me, ‘It's pure Fascism’. This is a correct description, although the book has not the smallest connexion with politics and very little with social or economic problems. It has merely the same relation to Fascism as, say Trollope's novels have to nineteenth-century capitalism. It is a daydream appropriate to a totalitarian age. In his imagined world of gangsters Chase is presenting, as it were, a distilled version of the modern political scene, in which such things as mass bombing of civilians, the use of hostages, torture to obtain confessions, secret prisons, execution without trial, floggings with rubber truncheons, drownings in cesspools, systematic falsification of records and statistics, treachery, bribery, and quislingism are normal and morally neutral, even admirable when they are done in a large and bold way. The average man is not directly interested in politics, and when he reads, he wants the current struggles of the world to be translated into a simple story about individuals. He can take an interest in Slim and Fenner as he could not in the G.P.U. and the Gestapo. People worship power in the form in which they are able to understand it. A twelve-year-old boy worships Jack Dempsey. An adolescent in a Glasgow slum worships Al Capone. An aspiring pupil at a business college worships Lord Nuffield. A New Statesman reader worships Stalin. There is a difference in intellectual maturity, but none in moral outlook. Thirty years ago the heroes of popular fiction had nothing in common with Mr. Chase's gangsters and detectives, and the idols of the English liberal intelligentsia were also comparatively sympathetic figures. Between Holmes and Fenner on the one hand, and between Abraham Lincoln and Stalin on the other, there is a similar gulf.
      ellauri236.html on line 210: One ought not to infer too much from the success of Mr. Chase's books. It is possible that it is an isolated phenomenon, brought about by the mingled boredom and brutality of war. (LOL) But if such books should definitely acclimatize themselves in England (or Nigeria!), instead of being merely a half-understood import from America, there would be good grounds for dismay. In choosing Raffles as a background for No Orchids I deliberately chose a book which by the standards of its time was morally equivocal. Raffles, as I have pointed out, has no real moral code, no religion, certainly no social consciousness. All he has is a set of reflexes the nervous system, as it were, of a gentleman. Give him a sharp tap on this reflex or that (they are called ‘sport’, ‘pal’, ‘woman’, ‘king and country’ and so forth), and you get a predictable reaction. In Mr. Chase's books there are no gentlemen and no taboos. Emancipation is complete. Freud and Machiavelli have reached the outer suburbs. Comparing the schoolboy atmosphere of the one book with the cruelty and corruption of the other, one is driven to feel that snobbishness, like hypocrisy, is a check upon behaviour whose value from a social point of view has been underrated.
      ellauri236.html on line 374: Upon publication, Chase's pulp thriller became particularly popular with British soldiers, seamen and airmen during World War II. These servicemen enjoyed its risqué passages, which marked a new frontier of daringness in popular literature. Author and military historian Patrick Bishop has called No Orchids For Miss Blandish, "perhaps the most widely-read book of the war".
      ellauri236.html on line 376: In New York City, a local goon and gang leader named Riley learns that the wealthy socialist Miss Blandish will be wearing an expensive diamond necklace to her birthday celebration. Riley and his gang plan to steal the necklace and ransom it. The inept criminals manage to kidnap Miss Blandish and her boyfriend, but after the latter is accidentally killed they instead decide to hold Miss Blandish ransom, reasoning that her millionaire father will pay more to get his daughter back safely than the necklace is worth.
      ellauri236.html on line 378: The plan begins to fall apart when a rival mob, led by the sadistic and mentally unbalanced Slim Grisson (actually, by his Ma), finds out about Riley's plan and kidnaps Miss Blandish from the gang. Mr. Blandish pays the ransom to Slim (no no, to his Ma!), but his daughter is not returned. Slim becomes increasingly obsessed with Miss Blandish and decides to keep her hidden in a secret room inside one of his nightclubs, repeatedly raping her and lashing out at anybody who attempts to wrestle Miss Blandish from his charge.
      ellauri236.html on line 380: Meanwhile, the police are on the trail of the kidnappers, and Dave Fenner, an ex journalist and now a private investigator, is hired to rescue her and deal with the gangsters. Fenner and the police eventually work out where the young socialist is located and go to the club, where a gun battle ensues. Slim is killed and Miss Blandish is rescued, but unfortunately, after months of fornication and drugs at the hands of the gangsters, Miss Blandish cannot cope with life without Slim (and his Ma!) and kills herself. Damaged goods.
      ellauri236.html on line 382: Upon publication, the book was an instant commercial success, selling over half a million copies within five years, despite wartime pulp shortages (thanx to Finland fighting on the other side). It was also controversial, due to its violence and risqué content. In 1944, it was the subject of an essay by George Orwell in Horizon, Raffles and Miss Blandish, in which Orwell claimed that the novel bordered on the obscene.
      ellauri236.html on line 384: In 1947, the sado-eroticism in Chase's book was parodied by Raymond Queneau in his pastiche novel, We Always Treat Women Too Well. In 1961, the novel was extensively rewritten and revised by the author because he thought the world of 1939 too distant for a new generation of readers (confusion can result if readers of the Orwell essay refer his quotations and references to the 1962 edition).
      ellauri236.html on line 398: While he waited, Eddie noticed a girl standing by a nearby bus stop. She immediately attracted his attention: every good-looking girl did. She was a tall, cool-looking blonde with a figure that made him come in his pants twice. She had a pert prettiness that appealed to Eddie. He studied her face for a brief moment. Her make-up was good. Her mouth was a trifle large, but Eddie didn’t mind that. He liked the sexy look she had and the sophisticated way she wore her yellow summery whore dress.
      ellauri236.html on line 403: She was a kid, 18 at the most. She was horny as hell. After some minutes of frantic handiwork, Eddie found his cock getting hard. It got up and he sat on the end of the bed. “I’m getting a hard on,” he said, grinning. “You get off to sleep if you want to.” “I don’t want to sleep,” the girl said. “You scared the life out of me, but looking at what you got, I’m not so scared now.” He came over to the bed and smiled at the girl. “Thanks a lot, baby. You were swell. I wish I could swell s'm more as well." She half sat on it in the bed, but it wouldn't go in.
      ellauri236.html on line 417: “Hello, baby,” he said. “How am I getting on?”
      ellauri236.html on line 418: Eddie put his wand on her shoulder and shook it gently. No go. Bugger it.
      ellauri236.html on line 425: Ma’s eyes suddenly snapped with rage. Her face turned purple. “Slim wants her,” she said, lowering her voice and glaring at Eddie. “He’s going to have her. You keep out of it! That goes for the rest of you too!” Eddie felt horny for the girl, but he wasn’t going to risk his life for her.
      ellauri236.html on line 431: heels coming down the passage. He put his hand on the pecker. Like a garden hose. Bugger it.
      ellauri236.html on line 436: He took out a pack of condoms, got it up and offered her one. She took it and tried to put it on. “Not swollen enough, baby. You and me could get it on together,” she said. “That Blandish girl’s a beauty,” he went on. "But I like you too, baby. How much time do you need?”
      ellauri236.html on line 440: “Look, Slim, don’t be foolish,” Ma said. She spoke with difficulty. Her mouth felt dry. “We can’t keep her. It’s too dangerous. She’s got to go.” (Ma gets a perspective here for a second.)
      ellauri236.html on line 449: Slim stood at the head of the stairs, listening. He grinned to himself. At last he had shown his power. He had scared them all. From now on, he was going to have his rightful place in the gang. Ma was going to take second place. He looked down the passage at Miss Blandish’s room. It was time he stopped rubbing it on her night after night. He must show her he wasn’t only master of his mother, but master of her too. Dammit, he would stick it right in!
      ellauri236.html on line 452: Shuddering with lust, she shut her eyes. Massive todger at last!
      ellauri236.html on line 460: Fenner was a massively built man of thirty-three. He was dark, with an attractively ugly face and a pugnacious jaw of a man who likes to get his own way and generally does. Fenner on ilmetty narsisti.
      ellauri236.html on line 462: Paula Dolan, an attractively ugly girl with raven black wavy hair, large suggestive blue eyes had a figure that Fenner declared was the only asset of value in the newly established business.
      ellauri236.html on line 463: Paula sat before an idle typewriter, thumbing through the pages of a lurid magazine called Chase.
      ellauri236.html on line 464: “How bout making out?” Fenner said, quick to change the subject. “Got anything better to do?”
      ellauri236.html on line 468: “For the love of Mike, don’t start that all over again. I’ve enough worries without you adding to them. Why don’t you get smart, honey? A girl with your looks and your shape could hook a millionaire like Blandish. Why waste your time and talents on a loser like me? I’ll tell you something: I’ll always be broke. It’s a tradition in the family. My grandfather was a bankrupt. My father was a pauper. My uncle was a miser: he went crazy because he couldn’t find any money to mise over.”
      ellauri236.html on line 470: Now this is romantic, don't we know. EAT! and FUCK! eternally at war. Good genes against food and shelter, and the good genes win. Sama juttu myös modernissa Foggissa. Vaikka, huomasitte kai, sammakkomaan lakukeppiä ei päästetty kättelemään punatukan äveriästä isäpappaa. Tämä vaivaannuttava episodi sivuutettiin taidolla. Tollanen kolmikko ei pysy koossa kuin jossain liberaalissa ajatuskuplassa tai 10 leguan syvyydessä valtameren pohjassa. Mixi muuten Passport ei ottanut päästä hattua tullessaan herrasmiesten klubille? Koska siltä puuttuu tapakasvatus!
      ellauri236.html on line 472: “When are we going to get married, Dave?”
      ellauri236.html on line 473: “Remind me to consult my ouija board sometime,” Fenner said hurriedly. “Why don’t you go home? You’re getting unhealthy ideas sticking around here with nothing to do. Take the afternoon off. Go shampoo your hair or something. It looks a mess.”
      ellauri236.html on line 475: Fenner got to his feet. He was surprised Blandish wasn’t a bigger man. Only slightly above middle height, the millionaire seemed puny beside Fenner’s muscular bulk. His eyes gave his face its arresting power and character. Fenner has arresting power on his bulk, and Paula has a caracteristic butt. They were hard, shrewd and alert eyes of a man who has fought his way to the top with no mercy asked nor given. Now this is proper monkey business! Jeff Bezos or Elon Musk in the flesh! Täähän on yhtä mahtavaa kuin Malamudin apinoiden saarella!
      ellauri236.html on line 477: Blandish took out a pigskin cigar case and carefully selected a cigar. “I had to give the Federal Agents every chance of finding these men before I started interfering." The trail is cold, but so is Mr. Blandish. He is not over excited about finding his daughter, but maybe Fenner can get back some of his million bucks. And the necklace. Put your heart where your money is.
      ellauri236.html on line 479: I will pay you three thousand dollars right now and if you find them, you’ll get a further thirty thousand dollars. That’s my proposition. What do you say?” "The F.B.I. are the best FBI in the world. If they’ve failed to find these hoods, I’ll probably fail too, but I’ll have a try.”
      ellauri236.html on line 482: “She is dead. I have no doubt about that. It would be an impossible thought to think of her still alive and in the hands of such men. No, she’s dead. At least I hope so. If she isn't please make it so. I don't want back any damaged goods.” “Money is no object,” Blandish said. "Money is a subject. Women are objects.“
      ellauri236.html on line 489: Fenner frowned, then he snapped his fingers.
      ellauri236.html on line 510: “What kills me,” Paula said as she got into the car with a generous show of nylon-clad legs, “is I always have to buy my own corsage. The day you think of buying me one, I’ll faint.”
      ellauri236.html on line 520: Chase's novels were so thick that the reader was compelled to turn the pages in a non-stop effort to reach the end of the book. The final page often produced a totally unexpected plot twist. (Ei kuitenkaan tossa lähtöjuhlissa, kurkistin.) His early books contained some violence that matched the era in which they were written. Unfortunately, sex was never explicit and, though often hinted at, seldom happened. That would invariably leave even his most die-hard fans disappointed. This may be why his books failed to take hold in the American market.
      ellauri236.html on line 530: ”Tilanne on paljon pahempi nyt. Silloin (1970-luvulla) meillä ei ollut niin paljon julkista ja yksityistä velkaa kuin nykyään. Jos keskuspankit nostavat nyt korkoja taistellakseen inflaatiota vastaan, se johtaa monien zombiyritysten, varjopankkien ja valtion instituutioiden konkurssiin. Lisäksi öljykriisi johtui silloin muutamasta geopoliittisesta shokista, nykyään niitä on enemmän. Eikä tarvitse kuin kuvitella Kiinan mahdollinen hyökkäys Taiwaniin, joka tuottaa 50 prosenttia kaikista puolijohteista maailmassa ja 80 prosenttia huippuluokan puolijohteista. Se olisi maailmanlaajuinen shokki. Olemme nykyään enemmän riippuvaisia puolijohteista kuin öljystä.”
      ellauri236.html on line 537: Tää oli siis jonkun M. Cainin kovaxi keitetty 30-luvulta josta pidettiin 80-luvulla uusi meteli koska siitä tehtiin uusi filmatisaatio pääosissa epämiellyttävä Jack Nicholson ja hevoshampainen nainen nimeltä Jessica Lange. En ole nähnyt rainoista kumpaakaan, saati lukenut alkuteosta. Juoni lyhyesti: The sensuous wife of a lunch wagon proprietor and a rootless drifter begin a sordidly steamy affair and conspire to murder her Greek husband (i.e. the said lunch wagon proprietor). This remake of the 1946 movie of the same name accounts an affair between a seedy drifter and a seductive wife of a roadside café owner. This begins a chain of events that culminates in murder. EFK ihan pikku pussissa.
      ellauri236.html on line 541: ge2/BestBuy_US/images/products/1706/1706094_sa.jpg;maxHeight=640;maxWidth=550" height="200px" />
      ellauri236.html on line 542: ge.lisimg.com/image/6647222/740full-lana-turner.jpg" height="200px" />
      ellauri236.html on line 547: Bergeniläisestä nuuskijasta Varg Veumista tuli mieleen Satu Illan uusi mies Heikki Hämäläinen. Se oli tollanen takkuletti New Yorkissa joskus 70- ja
      ellauri236.html on line 548: 80-lukujen vaihteessa. Nyze näyttää enempi siltä luihulta pankinjohtajalta viime Veum jaxossa jonka tytär ja äiti oli toistensa tukassa yhteisestä poikaystävästä, joka oli tyttären velipuoli ja kauppas hinaajille persettä, ja jonka tytön äisky oli mustasukkaisesti pistellyt täyteen reikiä. Tytär koitti siitä suuttuneena kääriä äiskyn elmukelmuun muze pääsi vapaaksi. Vitun psykopaatteja koko norjalaisten porukka. Ja koko ajan sataa. Bergenissä sataa 2m vuodessa. Lewdille 16vee pissaliisalle koittaa kiva izenäinen elämä kun hullu äisky on vankimielisairaalassa ja pilalle hemmotellut pankkiiri-isä kilometritehtaalla. Se vilauttaa paljon lupaavan hymyn vielä loppuvizeissä Heikki Hämäläiselle.
      ellauri236.html on line 550: Vähän tollasia flaidixia oli Satu Illallakin psykologiheilojensa kanssa. Ne oli koko porukka tosi sekoja. Heikki hakkas Satua ehkä vielä enemmän kuin Esa Sariola. Heikin paras julkaisu Turun ja Bergenin (!) yliopistoista taisi olla tämä:
      ellauri236.html on line 559: ges/profile/1053610.jpg?itok=dy7YJatM" height="150px" />
      ellauri236.html on line 560: ges/1_59_ds25XECl9e-144x144.jpg" height="150px" />
      ellauri238.html on line 36: Ille mi par esse deo videtur, ille, si fas est, superare divos, qui sedens adversus identidem te spectat et audit dulce ridentem, misero quod omnis eripit sensus mihi: nam simul te, Lesbia, aspexi, nihil est super mi vocis in ore, lingua sed torpet, tenuis sub artus flamma demanat, sonitu suopte tintinant aures, gemina teguntur lumina nocte. Otium, Catulle, tibi molestum est: otio exsultas nimiumque gestis: otium et reges prius et beatas perdidit urbes.
      ellauri238.html on line 44: It was brillig, and sleep, gently flowing, Was trickling through my dreaming soul, When the vague form of a vibrant ghost. Arrived to disturb my dreaming, softly. Leaning down to me, pure ivory teeth, And offering me her flickering tongue, Her lips were kissing me, sweet and long, Mouth on mouth, thigh on thigh beneath...
      ellauri238.html on line 86: Suggested drink:Erguotou (56% alcohol)
      ellauri238.html on line 88: A quick way to get drunk for cheap, erguotou is a form of baijiu or Chinese white liquor made from sorghum. Popular with blue-collar workers, it will give you a good time for little more than 50p.
      ellauri238.html on line 128: Niin minut vietiin Pengerkadun poliisiasemalle, pantiin siistiin putkaan ja jätettiin lukon taakse joksikin aikaa, kunnes paikalle ehti nuori lääkäri toteamaan tilanteen. Tämä sanoi, että hänen velvollisuutensa oli määrätä minut itsemurhayrityksestä kahdeksi viikoksi mielisairaalaan.
      ellauri238.html on line 144: He olivat hakeneet Leenan kotoa hänen isänsä sotamuiston, »naganin», venäläisen nagant-revolverin. Eihän sen dramaattisempaa rekvisiittaa olekaan. Mutta kun ase oli ladattu eikä Pentti osannut käsitellä aseita, eipä sen dramaattisempaa ongelmaakaan ole.
      ellauri238.html on line 194: Mutta kekä oli Armo Hormia? Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka – 11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja ties mikä turkulainen kulttuurivaikuttaja. Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi. Meillä oli vuosikymmenet erään Lahja nimisen käpyläläisen spugen puinen vessankansi, joka hiomisen jälkeenkin tuoxahti vienosti kuselle. Hormioista on mainintoja villapuseroiselta Pentti Kutoselta sekä nyhveröltä Rafu Koskimieheltä toisaalla.
      ellauri238.html on line 196: ges/821775530324328449/vHDkEX7__400x400.jpg" height="200px"/>
      ellauri238.html on line 199: Leena Larjanko (s. 1941) on suomalainen toimittaja ja Tuula I:n suolistaja. Larjanko oli 1960-luvun alussa suhteessa runoilija Pentti Saarikosken kanssa. Heidän poikansa on toimittaja Saska Saarikoski. Teoksia, muokkaa / muokkaa wikitekstiä. Suomalainen unikirja ; tekijät Anja Angel, Leena Larjanko. Tammi 1978, 4. painos 1981.
      ellauri238.html on line 203: Tuula Saarikoski (o.s. Unkari) 1958–1964, lapset Helena s. 1958, Juri Saarikoski s. 1961. Oli elänyt Penan kanssa yhteisen nuoruuden samoissa seurakuntanuorissa Helsingissä. Olikohan se Johis? Tuula oli intelligentti ja erikoinen ja Pena oli ihaillut ja rakastanut häntä lapsesta asti. Juossut perässä peläten, ettei kelpaa. Juoxijoiden suunta ja järjestys vaihtui jatkossa.
      ellauri238.html on line 214: Saarikosken vanhemmat olivat Simo ja Elli (o.s. Snellman - Saska ja Anja saivat väliaikaisen sukunimi-ideansa tästä!). Hänellä oli myös vanhempi veli Ismo ja nuoremmat sisaret Sirkka ja Inkeri. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat nenäkkäät Matti Klinge ja Anto Leikola. Kaikki vainajia. Niinkuin mekin katoamme kerran.
      ellauri238.html on line 233: Pena tapasi Saran Romaniassa George Coșbucin kunniaxi pidetyssä seminaarissa. (n. 20 septembrie 1866, Hordou, Imperiul Austriac – d. 9 mai 1918, București, România) a fost un poet, critic literar, scriitor, publicist și traducător român din Transilvania, membru titular al Academiei Române din anul 1916.
      ellauri238.html on line 235: Poezia sa aparține patrimoniului cultural național, creația sa recomandându-l drept un autor clasic al literaturii române, un om cu un gust literar desăvârșit și un autor canonic, care nu poate lipsi din manualele școlare nici în ziua de azi. A dus, de asemenea, o prodigioasă activitate de iluminare (culturalizare) a țăranilor, fiind un precursor al mișcării poporaniste și un tehnician desăvârșit al prozodiei, folosea o gamă foarte variată de picioare metrice și de ritmuri, de la cele ale poeziei populare la terza rima. A dat o versiune completă a operei lui Dante, Divina comedie. A tradus foarte mult din lirica străină și a adaptat prin localizare la sufletul și mediul țărănesc Eneida și Odiseea (Iliada a fost tradusă de contemporanul său, George Murnu) și a introdus specii ale poeziei orientale, cum ar fi gazelul, în poezia română. Toate aceste calități îl recomandă pentru poziția pe care o ocupă, de autor clasic, dar mai ales simțul echilibrului și faptul că a scos în evidență partea solară, idilică, a sufletului țăranului român.


      ellauri238.html on line 239: TEKIJÄ: George Cosbuc
      ellauri238.html on line 271: Pena sanoi että viina söi siltä muistin, sen toisenkin äidin. Entäs ensimmäinen? Suomalaisen modernin runouden tunnetuimpiin nimiin 1960-luvulta kuulunut Pentti Saarikoski syntyi syyskuun toisena päivänä 1937 Impilahden Pitkärannassa. Hänen vanhempansa olivat Simo ja Elli Saarikoski. Pentin äiti työskenteli parin vuoden ajan opettajana kansakouluissa. Myöhemmin hän vastasi tehdaskirjanpidosta ja kassahoitajan apulaisen tehtävistä Diesen Wood Companyssa. Simo työskenteli samassa tehtaassa, mutta joutui lähtemään sieltä alkoholiongelmansa takia. Sittemmin hän kirjoitti novelleja eri lehtiin. Nuorena hän haaveili urheilijan urasta. Pitkärannassa Pentti vietti lapsuutensa kaksi ensimmäistä vuotta. Karjalainen syntyperä oli Saarikoskelle tärkeä. Hän korosti sitä koko elämänsä ajan. Hei mutta sehän on kuin Aili Konttisen Marquetta! Talvisodan aikana Saarikosken perhe joutui lähtemään evakkoon Impilahdelta ja päätyi Ruotsiin. Sodan jälkeen Saarikosket asettuivat Helsinkiin. Vuonna 1975 Saarikoski palasi Ruotsiin Mia Bernerin käsipuolessa.
      ellauri238.html on line 318: ge-73-246x300.png" width="100%" />
      ellauri238.html on line 330: Diogenes
      ellauri238.html on line 391: ges/stillit_koti/1950/hiljamaitotytto18still.jpg" width="80%" />
      ellauri238.html on line 410: Und Gott noch junger Vater war. Ja Jehova nuori isä.
      ellauri238.html on line 413: Und meine Wollhärchen flitterten ringelrei. Mun persvillat pyöri tuulessa
      ellauri238.html on line 418: Die drohten mit ihrem größten Finger Ne näytti mulle suurinta sormea
      ellauri238.html on line 419: Und haben „klummbumm! klummbumm!“ gemacht Ja pani näin: Putum! Putum!
      ellauri238.html on line 422: Doch Gott hat nachher zwei Donner gelacht Mut jälkeenpäin ne nauroivat, Jehova ja Saatana
      ellauri238.html on line 424: Würde 10 000 Erdglück geben, Antaisin 10K maallista onnea
      ellauri238.html on line 425: Noch einmal so gottgeboren zu leben, Jos saisin vielä olla jumalsyntynä,
      ellauri238.html on line 426: So gottgeborgen, so offenbar. Niin jumalkätkettynä, niin nähtävillä!
      ellauri238.html on line 428: Als ich noch Gottes Schlingel war! Kuin olin vielä jumalien pellenä!
      ellauri238.html on line 433: Die Else Lasker-Schüler-Gesellschaft e.V. ist ebenso ungewöhnlich wie Else Lasker-Schüler, unsere Namensgeberin mit dem gläsernen Herzen und den vielen Identitäten, in die sie sich poetisch hineinträumte: Sie war:
      ellauri238.html on line 435: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/dimension=586x1024:format=jpg/path/sabaa95a46a842b8a/image/i9c6de44f15ec63b8/version/1660301953/image.jpg" />
      ellauri238.html on line 436:
      Blauer Jaguar. Indianer. Krieger. Abigail. Tino von Bagdad. Prinz Jussuf von Theben

      ellauri238.html on line 438: Den Spuren dieser Maler*inpoet*in folgt das nach ihr benannte Literaturgeschäft, die Erinnerung an Leben und Werk dieser Ausnahmekünstler*in und Poet*in lebendig erhält. Nach ihrem Vorbild haben wir ein Netzladen aus Autor*innen, Künstler*innen, Literaturwissenschaftler*innen und –liebhaber*innen gewoben.
      ellauri238.html on line 441: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/dimension=910x1024:format=jpg/path/sabaa95a46a842b8a/image/ief1c34abb0236626/version/1667383691/image.jpg" />
      ellauri238.html on line 447: Der/die 81-jährige Hajoo Hahn war Redakteur*in beim WDR in Wuppertal. Vor drei Jahrzehnten gründete er/sie die Else-Lasker*in-Schüler*in-Gesellschaft. Die Dichter*in wurde sein/ihr Lebensmittel-punkt.
      ellauri238.html on line 449: Grundlage sind viele Gespräche mit Zeitzeug*innen, die die Maler*inpoet*in noch persönlich gekannt haben. Dies ist keine wissenschaftliche Arbeit, sondern ein tolles Blätterbuch über eine ungewöhnliche Künstler*in. Die Elberfelder*in wird ebenso gezeigt wie die Berliner*in, die Dichter*in wie die Zeichner*in, die Performer*in wie die Netzverlkaufer*in, die Jüd*in wie die Araber*in. In der Synagoge isst sie genüsslich eine mitgebrachte Schokolade. Hey Mr/MsYliopiston älykkäimpiä miehiä.
      ellauri238.html on line 450: , doch nicht hier, wird sie von Rabbi Small zurechtgewiesen. Und sie antwortet: „Stören Sie mich nicht in meiner Andacht.“
      ellauri238.html on line 455: Der/die von den Nazi*nnen als Jüd*in ins Exil „Verscheuchte“ stirbt am 22. Januar 1945 im Alter von 75 Jahren in Jerusalemer Hadassah (Esther)-Hospital. Aber der Tod hat in diesem Buch nicht das letzte Wort! Else Lasker*in-Schüler*in lebt in Gedichten. Else Lasker-Schüler lebt, wenn noch nur virtual, dadurch dass ihre Dichtung zwar immer weniger gelesen wird. Aber ihre Gedichte leben weiter, sehnsüchtig nach Leben und Lieben. Wie wir (und ich der/die Unterzeichnete, Hajoo Hahn besonders), vorläufig. „Längst lebe ich vergessen im Gedicht“, schreibt der/die aus Nazideutschland vertriebene Dichter*in. Nach seinem/ihrem Tod rühmt Gottfried Benn ihn/sie als „die größte Lyriker*in, den/die Deutschland je hatte“.
      ellauri238.html on line 457: In die von Engels so trefflich als „Muckertal“ benannte Wiege der Frühindustrialiserung wurde am 11. Februar 1869 Elisabeth Schüler geboren von ihrer Mutter Janette, geborene Kissing. Der Vater von insgesamt sechs Kindern war Aron Schüler, der sich als Privatbankier einen Namen machte, wie viele Juden im Tal, wie die Wichelhaus, von der Heydt und Kersten.
      ellauri238.html on line 459: Zur Welt kam Elisabeth, die Else genannt wurde, in der Elberfelder Herzogstraße 29. Sie wurde zu Else Lasker-Schüler, die Dichter*in, die ihre Welt aus dem Tal der Wupper und den Sprachwelten des Talmuds in Gedichten, in Prosa und Theaterstücken einfing. Eine deutsche Poet*in, die Deutschland und uns Kerndeutschen nah sein müsste, ist ihr Leben und Werk doch so tief von der Geschichte durchzogen, welche die unsrige ist. Meist wird sie als deutsch-jüdische Dichter*in wahrgenommen, aber dies marginalisiert und führt aus dem künstlerischen Erfahren und Lesen fort. Ihre Poet*innensprache war deutsch und damit hat sie das Sprachland Deutschland in eine dichte Höhle geführt, wie wenige vor ihr und nicht viele nach ihr. Und auch diejenigen, die wie sie einen eigenen Dichterkosmos hatten und haben, wie Rose Ausländer, Paul Celan, Nelly Sachs, Hilde Domin, Hertha Kräftner sowie Gottfried Benn, Rainer Maria Rilke, Peter Huchel, Reiner Kunze oder (aus Rumänien) Herta Müller, Rolf Bossert und Richard Wagner sollten werkimmanent und literaturästhetisch wahrgenommen und nicht in Bindestrich-Kästchen – weder religiös noch regional – segmentiert werden. Deutschland, Deutschland ist das Dach für alle, Deutschland Deutschland über alles, die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit.
      ellauri238.html on line 461: Bert Brecht wird zuweilen vorgeworfen, er habe die Frauen, seine zahllosen Liebschaften, ausgenutzt, quasi benutzt, um daraus Themen und Sinnlichkeiten für seine Texte zu beziehen. Else Lasker-Schüler war (auch) immer verliebt und hat sicherlich mehr und bessere erotische Gedichte geschrieben als der Mann aus Augsburg. Die überwiegend einseitige Liebesgeschichte zu Gottfried Benn hat schöne Verse hervorgebracht, die mehr ihr als ihm ein Denkmal setzen.
      ellauri238.html on line 463: Im Sommersemester 2020 machte Ingold die Not der virtuellen Lehre zur Tugend und ließ mit ihren Studierenden Lasker-Schüler in ihrem 75. Todesjahr auf Instagram wiederauferstehen.
      ellauri238.html on line 465: Else Lasker-Schülers Grabstein ist auf dem Ölberg in Jerusalem. Sie starb dort am 22. Januar 1945, hatte sich aber bis zuletzt eine Rückkehr in die deutschsprachige Stadt Zürich gewünscht. Jordanialaiset törkkivät Elsen heprealaista hautakiveä. Se sai uuden sakemanneilta, mutta luita ei löydy enää.
      ellauri238.html on line 469: Else ja Ingrid on niikö vastakohtia, toisen flengasi nazit pihalle ja toisen kommarit. Saxan parhaita (ainakin jonkun mielestä) kumpikin, vaikka jutkuja. Ei siinä mitään, kauniit nimet, kivoja runoja. Vassarissa junge Kritiker*innen vääntää Kirschistä hampaat irvessä länsipropagandan asetta. Sarah ei viihtynyt harppisakuissa, muttei liioin Länsi-Saxassa. Ehti kuitenkin nähdä Saksojen yhdistymisen, jos se nyt oli parannus.
      ellauri238.html on line 474: Trotz riesigen Feldern und Maschinen On valtavat pellot ja vehkeet
      ellauri238.html on line 475: liegen die Dörfer schläfrig Mut lanzarit torkkuu.
      ellauri238.html on line 483: Wie Berge fliegen sie über die Wälder. Kuin vuoret lentävät mezien yllä.
      ellauri238.html on line 488: Spiegelt sich schön das eigne Gesicht und Ja izeään peilata siinä.
      ellauri238.html on line 493: Sarah Kirschs Lyrik ist von hinten offen, meist ohne Reim und in freiem Versmaß. Dennoch spielt der Rhythmus im Sinne des Atemtempos eine große Rolle, ebenso Zeilenumbrüche und Zeilensprünge, durch die ein Strömen oder eine Atemlosigkeit erzeugt wird. Kirsch kombiniert häufig fachsprachliche oder altmodische Ausdrücke mit einem saloppen Ton. Als literarisches Vorbild nannte Kirsch Annette von Droste-Hülshoff, daneben ist ihr Werk durch Johannes Bobrowski und Wladimir Majakowski beeinflusst.
      ellauri238.html on line 497: Trauriger Tag Ankea päivä
      ellauri238.html on line 500: Ich bin ein Tiger im Regen Olen tiikeri, sateesta märkä.
      ellauri238.html on line 502: Tropfen tropfen in die Augen Tipat tippuvat silmiin.
      ellauri238.html on line 506: Und bin im Regen abgebrannt Sade on polttanut karvan.
      ellauri238.html on line 509: Geh ins Café um Magenbitter Autojen keskeltä raflaan.
      ellauri238.html on line 512: Ich brülle am Alex den Regen scharf Alexin kohdalla karjun sadetta vasten.
      ellauri238.html on line 523: Und wenn ich gewaltiger Tiger heule Ja kun minä mahtava tiikeri ulvon
      ellauri238.html on line 524: Verstehn sie: ich meine es müsste hier Ne hoxaavat kyllä ongelman luonteen:
      ellauri238.html on line 525: Noch andere Tiger geben. En sois arkin ainoa tiikeri olla.
      ellauri238.html on line 532: Näyttää siltä että pahin vika tässä on, että leffat, vielä enemmän kuin kirjat, on karsinoitu genreihin, ja auta armias jos tuote ei seuraa genreohjenuoria. Tai koittaa sekoittaa yhteen eri genrejä. Silloin sillä ei ole mitään toivoa. Tässäkin oli vähän kaikkea kuin kesäkeitossa, realismi oli kaukana ja fiktiosta puuttui siltä nykymaailman aikaan odotettua vimpan päälle pulityyriä. "Gagit" oli ennustettavia ja ajoituskin niin ja näin. Mutta entä sitten vittu? Mitä helkkarin kuoronaurua tässä haetaan? Joku nauraa yhdelle ja toinen toiselle. Sentään kiva ettei ollut yhtään amerikkalaisia, ja englantia kuuli aivan minimisti.
      ellauri238.html on line 534: Se mitä tässä pitäis tehdä ihan ekana on hirttää kaikki genrejä uusintavat anglofoonit kriitikot. Täytistäkö niiden tarvii tulla siihen suutaan soittamaan? Suxikaa kuulkaa vittuun! Kazotte muutenkin aivan liikaa töllöä. Mixette mene välillä hiekkalaatikolle leikkimään tai pelaamaan pyllypalloa?
      ellauri238.html on line 557: Pentin isoveli Ismo toimi merimiespappina Gdanskissa ja Argentiinassa. Argentiinassa oli mukavampaa, ei lihajonoja. Riitahan siitä tuli. Pentti huusi kälylle vielä ovenraosta: Haista sinä Eila Jeesuxen Kristuxen perse! Penan äiti Elli oli harras uskovainen, itki ajatellessaan että siinä oli Penan kuuluisat viimeiset sanat. Se oli hiiri kuten Siiri-täti ja Paulan äiti.
      ellauri238.html on line 563: Penan suhde lapsiin tuo mieleen Jönsyn. Vakavaa ja vastuutonta. Lapsenruokkomaxuista huolehtivat Haavikko ja Puuppo. Kenties suotta suomin genrejä. Kyllä apinoiden habituxet oikeastikin jakaantuvat yllättävän pieneen lukumäärään klisheisiä rooleja.
      ellauri238.html on line 604: Ja samanlainen nenäpäiväpelle Pena oli kuin Esa Saarinen. Lauloi Dipolissa M.A. Nummisen Uuno Kailaan runoon säveltämän tangon Olen verkon silmässä kala, vaikkei osannut laulaa sen vertaakaan kuin Esa, yhtä vähän ize asiassa kuin minä. Täys puukorva siis. Dipolin humalainen nuori yleisö tietysti hurrasi tangokuningas Saarikoskelle, joka suosiosta intoutuneena vetäisi kappaleensa toisen kerran ja keikkui lavalla raakkumassa, kunnes yleisökin kyllästyi. Mixnää pöllöydet on niin samanlaisia joka jonnella? Penakin kerskui että puolisnellmannina se on mukana bokenissa jossain alanootissa. Kai tää on taas sitä genreä. Erilaisia tarinoita on vain muutama.
      ellauri238.html on line 633: Penaa kärrätään pimahtaneena Lontoosta merimiespappiveljen Ismon hoteista Hesperiaan. Tuula2n apulaisina ovat ketkäs muut kuin Matt ja Pat, Jomppa Ojaharju ja Hannu Salama. Jomppa on selvä, Hannu on vetänyt aimo lärvit. Penalla on tuomisina Gordon´s gin pullo. Hesperian odotushuoneessa Pena on rauhallisin koko joukosta. Hannu läträä tuliaispullon kanssa penkillä. Pöpitohtorin oli paha sanoa ketä ollaan hoitoon tuomassa ja ketkä saattajia. Sama ongelma kuin ambulanssimiehillä Hangon Söderissä.
      ellauri238.html on line 642: Maapallonlaajuisesti on eri kulttuureissa suosittu poikalapsia. 7G kärpästä ei voi olla väärässä: poikien täytyy olla apinoille parempi investointina. Mixikä? Pro primo, pojat ruikkivat itiöitä joka puolelle, geenipuuli kasvaa ilman eri maxua, höynäytetyt tytöt kantavat ja pitävät huolen villikaurasta. Pro secundo, pojat ovat aggressiivisempia ja expendaabeleita, siis niiden avulla voi omaa reviiriä kasvattaa muiden kustannuxella pikkurahalla. Eli siis: älä tee tyttäriä yhtään enempää kuin on tarvis oman dynastian varmistamiseen, loput ovat pelkkää kuollutta painoa.
      ellauri238.html on line 646: Ukrainalaisten laskun mukaan venäläisiä nuorukaisia on kuollut länsirintamalla jo 70K. Luku on tietysti propagandan paisuttama, mutta silti vittu. Samaa voisivat kokeilla kiinalaisetkin, joille poikien suosiminen on tuottanut aivan sikamaisen ylituotannon. Mitäpä jos otettaisiin takaisin Formosan saari jonka länkkärit niin törkeästi omivat? Siellä olisi niitä puolijohteita. Hyvin syötetyt kiinalaiset pojat ovat jo aika isoja, kazo vaikka kuvia jossa Kiinan keisari on päätä pitempi kuin länkkärien skruippanat. Paizi Trump ja sen poika, jotka antaa viirusilmille hyvän vastuxen. Let me sit on it. No let me sit on it. Lets both sit on it. This I gotta see! Hoblan mukaan ruozalaiset säästää sähköä vetämällä ulos sladdeja. Va ba? Förlåt men jag fattar inte poängen. Sladdit vaan paleltuvat talvikeleillä. Tanskandoggi sanoo mäyräkoiralle umpihangessa: Voi vinde tassut paleltuvat. "Kuono umpeen, mulla on ihan omat ongelmat", mäyräkoira ärähtää.
      ellauri238.html on line 660: – Nyt olemme olleet yhdessä vuoden päivät. Yhtä hyvin voimme asua samassa asunnossa, uutisankkurilegenda Eva Polttila kertoo muuttopuuhien keskellä. Muuttaako Touko Käpylään vaiko Eeva Toukolaan? Ei, molemmat muuttivat johkin kerrostaloläävään. Moni Polttilan ja Yrttimaan ikätoveri saattaa suunnitella kohta jo palvelutaloon muuttoa. Rakastettu uutisankkurilegenda viettää vireää elämää. Hän ulkoiluttaa puolisonsa lisäxi koiraa kolmesti päivässä ja puuhailee kaikenlaista mökillä.
      ellauri238.html on line 675: Delila kääntyi, näytti meille räkättäville äijille vittunsa ja hymyili kiihottavasti. Minä istuin ensimmäisessä penkkirivissä, niin että olisin voinut koskettaa. Tällaisia huveja löytyy suurkaupungeissa. Aamulla sitten istun kahvilassa sämpylää suussa ja luen lehdestä, että Martin Luther King on tapettu. Kumpihan tuottaa enemmän nautintoa, alastomien tyttöjen tuijottaminen vai murhauutisten lukeminen? Sanoisin että yhtä paljon. Kun porukat puhuvat Ukrainan kansan kärsimyksistä, siinä on sadismia pohjalla. Luulen että rauha maailmassa ei ole mahdollinen, ennen kuin apinat ovat seksuaalisesti vapaita, niin että kyrpä ja vittu leikkivät keskenään iloisesti kuin lapset. Jos sittenkään, kyllä lapsillekin tulee riitaa hiimän- ja barbinukeista tai äidin huomiosta. Kun nyt mietin, ize asiassa saan ASMR kaikista näistä kolmesta: rottasota (K), kädetys (F) ja kossupullo (E).
      ellauri238.html on line 701: Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa Helsingistä laivalla Suomenlinnaan teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan kompastuneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanoivat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen. Leo Lindstenin kirjassa Maiju Lassila – legenda jo eläessään on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
      ellauri238.html on line 716: Pentti oli super kusipää, onnexi se kuoli suht nuorena. 1/3 sen maxasta oli arpikudosta jo 1973. Antti Hyryn mielestä Keravan talo oli penalaisille liian suuri. Leveitä lautoja. Aitta. Uuni. Oli siinäkin toinen turrvelo. Pena heittää Tuula2n tarjoamat appeet seinille jos ne ei jostain syystä kelpaa sille. Hän ei mukista huoli keittoa. Hän ei syö einexiä. Tuula2 oli laiska, tyhmä ja ruma. Pena oli ahkera, älykäs ja kaunis. What a laugh. Legenda jo eläessään. Vanha, rappeutunut, viinaan kuollut, säälittävä Leino. Pentti istuu keittiössä silmä hädin tuskin auki, kaze harmaana. Pöydällä kossupullo, roskixessa toinen, räkäisiä nenäliinoja, likaisia astioita, pölyä, sotkua, vaatteita hujan hajan, hajua ja törkyä. Pentti tukkihumalassa, viinasta vetelänä, puolitajuttomana, savukkeenpätkä sormissa, jotka ovat laihat ja keltaiset kuin kanan varpaat, toinen tupakka käryämässä täydessä tuhkakupissa, kolmas matolla, johon on jo palanut reikä. Juoppoputki, juopporemmi, juopporeissu, on se kumma miten viina miestä syö. Kaiken lisäxi se on vielä pahaa.
      ellauri238.html on line 730: "My cup runneth over" is a quotation from the Hebrew Bible (Psalms:23:5) and means "I have more than enough for my needs", though interpretations and usage vary. This phrase, in Hebrew כּוֹסִי רְוָיָה (kōsî rəwāyāh), is translated in the traditionally used King James Version as my cup runneth over. Newer translations of the phrase include "my cup overflows" and "my cup is completely full".
      ellauri238.html on line 759: Zbigniew Herbert (1924 Lviv, Puola– 1998 Varsova, Puola) oli ukrainalais-puolalainen runoilija ja moralisti. Hän käsittelee tuotannossaan ajankohdan ongelmia historian ja humanistisen kulttuuriperinteen näkökulmasta. Hän on kirjoittanut myös kuunnelmia ja esseitä. Jussi Rostin suomentama Herbertin runojen kokoelma Kyynelten teknologiasta (WSOY, 2005) on saanut 2006 Kimityskarhu-palkinnon. Pentti Saarikosken suomennosten alkukielestä ei ole varmuutta, sillä Herbert kirjoitti myös englanniksi.
      ellauri238.html on line 761: Since the 1960s, he was nominated several times for the Nobel Prize in literature. His books have been translated into 38 languages. Sodan aikana se kuului vastaritaliikkeeseen. Mihinkähän niistä? Nobel kimityxistä päätellen ei ainakaan kommunistiseen. Hyvin päätelty Robin! Herbert was educated as an economist and a lawyer. Herbert was one of the main poets of the Polish opposition to communism. Se oli porvari ties monennessa polvessa.
      ellauri238.html on line 763: The poet´s father, Bolesław (half-blooded Armenian), was a soldier in the Polish Legions during World War I and a defender of Lwów; he was a lawyer and worked as a bank manager. Herbert's grandfather was an English language teacher. Zbigniew's mother, Maria, came from the Kaniak family. (Mikähän sekin on?)
      ellauri238.html on line 780: at the last breath Viimeisellä hengenvedolla
      ellauri238.html on line 841: Belzebub kocha sztukę. Chełpi się, że jego chóry, jego poeci i jego malarze prżewyzszają już prawie niebieskich. Kto ma lepszą sztukę, ma lepszy rząd - to jasne. Niedługo będą się mogli zmierzyć na Festiwalu Dwu Światów. I wtedy zobaczymy, co zostanie z Dantego, Fra Angelico i Bacha.
      ellauri238.html on line 851: Beelzebub rakastaa taidetta. Hän ylpeilee, että hänen kuoronsa, runoilijansa ja maalarinsa ovat melkein taivaansinisiä. Sillä, jolla on parempaa taidetta, on parempi hallitus - se on selvää. Pian he voivat kilpailla kahden maailman festivaalilla. Ja sitten näemme, mitä Dantesta, Fra Angelicosta ja Bachista on jäljellä.
      ellauri238.html on line 860: Layle Silbert Yehuda Amichai (1924-2000) is recognized as one of Israel´s finest poets. His poems, written in Hebrew, have been translated into 40 languages (2 more than Herbert), and entire volumes of his work have been published in English, French, German, Swedish, Spanish, and Catalan. “Yehuda Amichai, it has been remarked with some justice,” according to translator Robert Alter, “is the most widely translated Hebrew poet since King David.” But boy, has he a long way to go to beat Dave.
      ellauri238.html on line 862: Born in Germany in 1924, Amichai and his family fled the country during Hitler’s rise to power when Amichai was 12 and settled in Palestine. Although Amichai’s native language was German, he read Hebrew fluently by the time he immigrated to Palestine. During the 1948 Arab-Israeli war he fought with the Israeli defense forces. The rigors and horrors of his service in this conflict, and in World War II, inform his poetry.
      ellauri238.html on line 863: According to Alter, Amichai’s early work bears a resemblance to the poetry of Thomas and Auden. “[Rainer Maria] Rilke,” wrote Alter, “is another informing presence for him, occasionally in matters of style—he has written vaguely Rilkesque elegies—but perhaps more as a model for using a language of here and now as an instrument to catch the glimmerings of a metaphysical beyond.” Kuulostaa pahalta.
      ellauri238.html on line 907: We forget where we came from. Our Jewish Me ei muisteta mitä meille luvattiin. Meidän juutalaiset
      ellauri238.html on line 909: bring back the memory of flower and fruit, medieval cities, tuo takaisin muiston kukista ja hedelmistä, keskiaikaisista kaupungeista,
      ellauri238.html on line 920: Our longings were drained together with the swamps, Kaipuut on kuivattu soiden mukana,
      ellauri238.html on line 943: Jaakko ja hänen koko perheensä olivat jättäneet setänsä Laabanin ja olivat menossa takaisin kotiin isänsä Iisakin luo Mamreen (Hebron). He pysähtyi Shekhemissä, joka oli myös Hamor Horisijan pojan nimi, joka oli arvostetumpi kuin kukaan hänen klaanissaan. Shechem "otti ja makasi" Dinahin, Jaakon ja Lean tyttären, kanssa. Shekhem pyysi isäänsä "hankkimaan minulle tämän tytön vaimoksi", mutta mitä Shekhem oli mennyt tekemään herätti raivoa Israelissa. Jaakko ja pojat sopivat antaa Shekhemin mennä naimisiin Dinahin kanssa ja myös "mennä naimisiin heimot keskenään", jos KAIKKI Shechemin miehet ympärileikattaisiin. No sovittu. "Tuskansa kolmantena päivänä" Dinahin veljet Levi & Simeon kuitenkin "etenivät kaupunkia vastaan (vastoin sopimusta mutta) ilman ongelmia & murhasi kaikki miehet ja otti heidän sisarensa Dinahin." Sitten loput Jaakon pojista "seurasivat teurastusta" ja ottivat mitä tahansa he halusivat kaupungista, mukaan lukien wealth, naiset, lapset, ryöstösaalista & katraita. Jaakko oli kauhuissaan. Hän käski perhettään "hankkiutua eroon vieraista jumalista, puhdistakaa itsenne ja pukekaa päällenne puhtaat vaatteet... koska pojat nyt me mennään Beeteliin", jossa hän rakentaisi alttarin (ainoalle oikealle väärentämättömälle) Jumalalle. Kun he lähtivät Shekemistä, jumalaton kauhu putosi ympäröiviin kaupunkeihin tolleen noin, niin ettei kukaan ajanut heitä takaa. Tää on 1 rumimpia lukuja juutalaisten uroteoissa. Siihen on viitteitä jo monissa albumeissa, esim. albumissa 171.
      ellauri240.html on line 61: Another Jewish woman, Nora Barnacle burned most of the letters she received in 1909 from her lover who signed his name, “Jim.” But she didn’t destroy all of them. Indeed, they have survived all these years. In one of them, Jim, aka James Joyce, wrote to his muse whom he called his “little fuckbird,” “Fuck me, darling, in as many ways as your lust will suggest.” He went on and on: ”Fuck me dressed in your full outdoor costume with your hat and veil on, your face flushed with the cold and wind and rain and your boots muddy.” Sellaisia ne miehet on, koprofiilejä.
      ellauri240.html on line 63: As her fame grew there was an increase in disapproval among psychologists and psychiatrists (an all-male panel) . They questioned both the validity of her psychological claims and her authority in providing psychological advice. A growing number of male psychologists began to believe the advice she provided to her audience was unethical insofar as she did not hold any clinical degree and she was giving advice for free, not to patients who were paying customers. Mr. Stevens and Mr. Gardener, the authors of “Women and Psychology,” stated that “traditional psychologists smile subtly when her name is mentioned and they often complain that she actually does more damage to the Brotherhood than good. Besides, her eyes are way too close together.“
      ellauri240.html on line 82: Wrinkles: A Novel by Charles Simmons 2.67 6 ratings 2 reviews. A brilliantly original examination of the many aspects that make up a life—from birth, up and over the hill, and into the wilderness of old age. A truly astonishing and original work of fiction, Wrinkles is the story of a life lived forty-four times, from childhood to adulthood to old age.
      ellauri240.html on line 84: A truly astonishing and original work of fiction indeed. It is a story of one man, a writer, who is born, who grows, who loves, who stops loving; who eats, sleeps, smokes, lies, boozes, cheats, regrets, has sex, has dreams, and lives. In short yet intimately detailed chapters, each covering a single aspect of his life from youth through old age, we get to know this person fully through the small yet telling incidents that make him who he is. He remembers the butt of a cigarette, the feel of his army uniform, the taste of a lover, the strange and unexpected touch of a college professor’s hand, and so many more small experiences that can never be shaken off more than a recalcitrant band-aid.
      ellauri240.html on line 93: Painajainen Elm Streetillä (engl. A Nightmare on Elm Street) on yhdysvaltalainen kauhuelokuva vuodelta 1984. Elokuvan ohjasi Wes Craven ja pääosissa näyttelivät Robert Englund, Heather Langenkamp, John Saxon ja Johnny Depp. Häh? Joko taas se inhottava pikku skruippana? Sekö se oli se saxikäsi? Vai sekotanko tässä nyt 2 paljonpuhuttua kauhuleffaa toisiinsa? Ilmeisesti juu, kz. alempana.
      ellauri240.html on line 95: Painajainen Elm Streetillä on erityisesti kauhuelokuviin erikoistuneen elokuvaohjaaja Wes Cravenin ensimmäinen jättimenestys; vain vähän yli miljoonan dollarin budjetilla tuotettu elokuva tuotti 57 miljoonaa dollaria. Freddy Kruegerista tuli elokuvan myötä suosittu pop-kulttuurin hahmo, jonka tunnistettavia piirteitä ovat veitsien lisäksi palovammojen peittämät kasvot, punavihreäraidallinen villapaita ja vanha hattu, joista heti tiesi että tässäpä joku syrjäytynyt kaveri. Elokuvan menestys nostatti myös lähes tuntemattoman New Line Cineman maineikkaimpien elokuvastudioiden joukkoon vuosikymmeniksi. Painajainen Elm Streetillä on myös saanut kuusi jatko-osaa ja vuonna 2010 ensi-iltansa saaneen uusintaversion.
      ellauri240.html on line 99: Elokuvassa neljä nuorta: Nancy Thompson (Heather Langenkamp), tämän poikaystävä Glenn Lantz (Johnny Depp), Nancyn ystävä Tina Gray ja Rod Lane, alkavat nähdä painajaisia palovamma-arpisesta miehestä, jolla on villapaita, hattu ja toisessa kädessä hansikas, jossa on neljä veistä kynsinä. Eräänä yönä, nuorten nukkuessa neljästään samassa talossa, Tina kuolee omituisesti vatsaan ilmestyviin viiltoihin keskellä yötä. Tinan poikaystävää syytetään murhasta. Tämä on paennut, mutta hänet saadaan kiinni ja hän joutuu vankilaan. Nancylle kuitenkin selviää, että murhan takana on Freddy Krueger, entinen lastenmurhaaja joka poltettiin aikoinaan elävältä, ja joka nyt vainoaa nuoria näiden unissa. Nancy päättää aloittaa taistelun Elm Streetin Freddyä vastaan. Tämä juoniselostus on tynkä, miten Nancylle kävi loppupeleissä? Tallahasseesssa oli tyttö jonka nimi oli oikeasti Nancy, mutta joka piti enemmän Berlin-nimestä. Se oli musta kiinnostunut, muttei napannut. Vizi mä oon kyllä jättänyt aika monta marjaa risukoista riipomatta, tienohesta tempomatta! No okei, filmin juoni jatkuu näin.
      ellauri240.html on line 101: Nancy realizes that the departed pedophile Krueger, now a vengeful ghost, is killing her and her friends out of revenge and to satiate his psychopathic needs. Realizing that Krueger is powered by his victim's fear, she calmly turns her back to him. Krueger evaporates when he attempts to lunge at her.
      ellauri240.html on line 103: Nancy steps outside into a bright and foggy morning where all her friends and her mother are still alive. Nancy gets into Glen's convertible to go to school when the green and red striped top suddenly comes down and locks them in as the car drives uncontrollably down the street. Three girls in white dresses playing jump rope are heard chanting Krueger's nursery rhyme as Marge is grabbed by Krueger through the front door window. What a sad compromise! All just so they can keep on making sequels to the film. WTF. I can't stand film directors.
      ellauri240.html on line 105: Bullshit artist David B. Miller designed Krueger's disfigured face based on photographs of burn victims obtained from the UCLA Medical Center. The film was inspired by several newspaper articles printed in the Los Angeles Times in the 1970s about Hmong refugees, who, after fleeing to the United States because of U.S. war and genocide in Laos, Cambodia, and Vietnam, suffered disturbing nightmares and refused to sleep. Some of the men died in their sleep soon after. Medical authorities called the phenomenon Asian Death Syndrome.
      ellauri240.html on line 107: Many Hmong refugees settled in the United States after the Vietnam War. Beginning in December 1975, the first Hmong refugees arrived in the U.S., mainly from refugee camps in Thailand; however, only 3,466 were granted asylum at that time under the Indochina Migration and Refugee Assistance Act of 1975. In May 1976, another 11,000 were allowed to enter the United States, and by 1978 some 30,000 Hmong people had immigrated. This first wave was made up predominantly of men directly associated with General Vang Pao's secret army. The Hmong allied with the French against the Communists during the whole Indochina War and with the Americans during the whole Vietnam War, hoping to resist communist Viêt Minh control. So here was the thanx for their efforts.
      ellauri240.html on line 109: During the Secret War, in the early 1960s through 1970s the word "Miao or Meo (meaning "cats", "barbarians", and even "Sons of Soiled Pants")" was used until it was changed by General Vang Pao and Dr. Yang Dao to "Hmong", with an added "H" in front of the word "Mong" just for fun. During that time, Dr. Yang Dao just like that, out of the hat, defined and cited the word 'Hmong' to mean "Free Men". This assertion was originally put forth by Yang Dao, himself a Hmong, who felt that framing the etymology of the word "Hmong" as meaning "free" would be beneficial to the self esteem of the Sons of Soil themselves.
      ellauri240.html on line 117: Vang Pao, mercenary soldier, born 8 December 1929; died 6 January 2011. Vang Pao, the Laotian general who marshalled a CIA mercenary army to fight a "secret war" against communist insurgents in the remote mountains of Laos in the 1960s, has died aged 81. Although Vang Pao's supporters portrayed him as a father figure uniting all his people, the Hmong (an ethnic minority in Laos), on the side of the US against the communist world, his critics regarded him as a charismatic but ruthless opium warlord, who made arrogant and misleading claims to speak on behalf of all Hmong. Far from uniting the Hmong, they say, he divided them. Some historians argue that he allowed his "secret army" to be used as cannon-fodder, played as pawns on a CIA geopolitical chessboard.
      ellauri240.html on line 118: Air America pilots have since admitted that their planes not only transported rice, bullets and weapons, but also sacks of opium grown by the Hmong villages. Smuggled narcotics became a routine cargo transported from Laos and delivered into the corrupt arms of a clique of South Vietnamese generals in Saigon. Vang Pao even set up a heroin laboratory at the secret US CIA base at Long Cheng. The trade helped to fund Vang Pao's army, with the complicity of senior CIA operatives.
      ellauri240.html on line 119: Dazzled by the whirl of US airpower bringing 24-hour food and military supplies to his men in the remote mountains near the Plain of Jars, Vang Pao came to believe in the Chao Fa legend of an independent Hmong state.
      ellauri240.html on line 121: Reality soon dispersed that dreamworld. Vang Pao later admitted that his Hmong soldiers suffered appalling losses fighting around the Plain of Jars, in Xieng Khouang province. He put the figure at 17,000 dead by 1968. But his CIA controllers urged him to keep on fighting. US sources, including the historian Alfred McCoy, have noted that younger and younger fighters were forcibly enrolled. By 1968, 30% of the new recruits were only 14 years old.
      ellauri240.html on line 122: The Pathet Lao leadership, hiding in caves, survived one of history's most brutal aerial bombardments, and by 1975 had taken full control and established a communist government. The CIA arranged for flights to bring Vang Pao and his Hmong supporters to the US as refugees via airbases in Thailand. Thousands more beleaguered Vang Pao supporters fled across the Mekong and ended up in refugee camps.
      ellauri240.html on line 124: Vang Pao has been widely portrayed by his Hmong supporters and the US media as an American war hero and venerated leader of the Hmong people. The former CIA chief William Colby once called him "the biggest hero of the Vietnam war". He came very close to having a park in Madison City, Wisconsin, named after him in 2002. But McCoy objected to the honouring of a man who had ordered the summary executions of prisoners and soldiers who crossed him, and accused Vang Pao of war crimes and heroin-trafficking. Five years later, Vang Pao's name was removed from a new school in Madison after opponents said it should not bear the name of a man with such a blood-stained history.
      ellauri240.html on line 128: In 2007, he was arrested and charged with other Hmong leaders in federal court with conspiracy in a plot to kill communist officials in his native country. Federal prosecutors alleged the Lao liberation movement known as Neo Hom raised millions of dollars to recruit a mercenary force and conspired to obtain weapons.
      ellauri240.html on line 129: Even after his indictment, he appeared as the guest of honor at Hmong New Year celebrations in St. Paul and Fresno, where crowds of his supporters gathered to catch a glimpse of the highly decorated general as he arrived in a limousine.
      ellauri240.html on line 134: Fred was the president and chairman of Andersen Corp., America's largest manufacturer of windows and patio doors, from 1914 until he retired in 1972. He served the company for more than 75 years. Katherine also devoted much of her time to the company, serving on the board of directors for 50 years. In 1959, the couple created the Andersen Foundation, now called the Fred C. and Katherine B. Andersen Foundation.
      ellauri240.html on line 141: Pictures of the jet and accompanying articles appeared on the front page of the Chinese daily Global Times on Wednesday. The lack of a government suppression of the disclosure lends credence to China's reports, the Associated Press reports.
      ellauri240.html on line 142: The Global Times did not comment on the authenticity of the pictures, but since the government wields extensive control over state media, the report's appearance and the fact that censors have not removed images from websites suggest a calculated move to leak the information into the public sphere.
      ellauri240.html on line 143: That in turn would reflect the growing confidence of the traditionally secretive People's Liberation Army, which is pushing for greater influence and bigger budgets.
      ellauri240.html on line 146: "It is not of concern that they are working on a fifth-generation fighter," since the Chinese are "still having difficulties with their fourth-generation fighter, LOL," Marine Col. Dave Lapan, a Pentagon spokesman, told the Associated Press.
      ellauri240.html on line 147: The prototype jet pictured in the leaked photos, known as a J-20, is notable because, like the US F-22, it would be undetectable by radar and antiaircraft defenses. The F-22 is currently the world’s only operational next-generation stealth fighter jet.
      ellauri240.html on line 153: Stop The Steal! Koneiden todetaan muistuttavan monelta osin suuresti toisiaan. Keväällä 2022 USAF:n Tyynenmeren alueen komentaja kenraali Kenneth Wilsbach kertoi, että Yhdysvaltain Lockheed Martin F-35 -monitoimihävittäjillä on ollut kohtaaminen (tai useampia; Wilsbach ei kertonut yksityiskohtia) J-20-kaluston kanssa Itä-Kiinan merellä. ”He lentävät sitä sangen hyvin”.
      ellauri240.html on line 155: 2.8.2022 According to international affairs magazine National Interest, the J-20 jet is considered to be "potentially less maneuverable" than an F-22 due to its larger size. The F-22 is also potentially able to sustain quicker speeds for a longer period of time, according to the magazine.
      ellauri240.html on line 175: Joulukiireissä pakatessaan lahjoja Edward viiltelee höxötyxissään vähän kaikkia. Alkaa kuulua lähestyvän poliisiauton sireenien ulvontaa, ja Edward pakenee kukkulalla sijaitsevaan kartanoonsa. Naapurit lähtevät vihaisena väkijoukkona hänen peräänsä. Kim suuntaa kartanolle oikotietä ennen kuin naapurit ehtivät sinne ja tapaa Edwardin jälleen. Jim seuraa heitä ja hyökkää julmasti Edwardin kimppuun. Edward ei yritä vastustella, kunnes Jim epähuomiossa läimäyttää ja tönäisee Kimiä. Edward puukottaa Jimiä vatsaan hätävarjeluna ja työntää hänet ikkunan lävitse kuolemaan. Kaikki naapurit palaavat koteihinsa tyytyväisinä. Juu tässä rainassa ällöttävä Johny Depp on tosiaan se saxikäsi Eetu. Eetu olikin kilppi, toisin kuin se pedofiili Freddy. Krueger oli harrastuxineen lähempänä suomalaista Jammu Siltavuorta, joka vuorostaan oli hämmästyttävästi samannäköinen kuin el Lauri vanhana.
      ellauri240.html on line 177: genes/robert-englund-recibe-homenaje-del-nocturna-film-festival/1432713234594.jpg" height="200px" />
      ellauri240.html on line 179:
      Robert Englund: "Estoy demasiado viejo para volver a ser Freddy Krueger" / Johnny Depp: "Paljonko otetaan täältä takaa"

      ellauri240.html on line 190: Metalious valmistui Manchester Central High Schoolista 1942 ja avioitui seuraavana vuonna George Metaliousin kanssa. Sodan jälkeen George Metalious opiskeli sodassa palvelleille tarkoitetun tuen turvin, ja valmistuttuaan New Hampshiren yliopistosta hän vastaanotti rehtorin viran Gilmantonin kylässä New Hampshiressa. Gilmantonin on sanottu olevan sen kaupungin esikuva, johon Metalious sijoitti vuonna 1956 julkaistun romaaninsa Kaupunki nimeltä Peyton Place tapahtumat. Kirja oli myyntimenestys, ja se oli yli vuoden The New York Timesin myydyimpien kirjojen listalla. Vuonna 1957 kirjasta tehtiin elokuvaversio Peyton Place – vihan tyyssija ja myöhemmin televisiosarja Peyton Place. Metalious kirjoitti kirjalle myös jatko-osan Paluu Peyton Placeen. Metalious kuoli 39-vuotiaana alkoholin aiheuttamaan maksakirroosiin.
      ellauri240.html on line 192: Peyton Placen kaupunki oli yhdistelmä useista New Hampshiren kaupungeista: Gilmantonista, jossa Metalious asui (ja joka paheksui kuuluisuutta); Laconia, ainoa Peyton Placen kokoinen lähikaupunki ja Metaliousin suosikkibaarin paikka; ja naapurikaupungit Alton ja Belmont. Gilmanton Ironworksin kylässä joulukuussa 1946 tytär murhasi seksuaalisesti hyväksikäyttäneen isänsä (johon kirja osittain perustuu). Belknap Countyn sheriffi Homer Crockett ja New Hampshiren osavaltion poliisin jäsenet tutkivat murhaa. Hollywood ei hukannut aikaa lunastaakseen kirjan menestystä – vuosi sen julkaisun jälkeen voimakkaasti desinfioitu elokuva Peyton Place sai suuret lipputulot. Elokuvan ensi-ilta pidettiin Colonial Theaterissa Laconiassa, New Hampshiressa. Parhaimmillaan TV-sarja, jota alettiin esittää syksyllä Metaliousin kuoleman jälkeen (ABC-TV :ssä 1964–1969), oli myös menestys.
      ellauri240.html on line 196: ger.com/_mb6hU_h-MnE/SE04kNzAVoI/AAAAAAAABLk/-dbnpwEB1AM/s400/faar01_peytonplace0603.jpg" />
      ellauri240.html on line 203: Tuntia ennen kuolemaansa Metaliousin lopullinen rakastaja John Rees vakuutti Metaliousin allekirjoittamaan testamentin, joka jätti hänelle koko omaisuutensa, ja ymmärsi, että tämä huolehtisi hänen lapsistaan. Hänen perheensä pystyi mitätöimään testamentin, mutta turhaan, koska hänen omaisuutensa osoittautui maksukyvyttömäksi vuosien ylellisen elämän, anteliaisuuden "ystäville" ja agentin kavaltamisen vuoksi. Kuollessaan hänellä oli pankkitilejä yhteensä 41 174 dollaria ja velkoja yli 200 000 dollaria. Ei helkkari, mitä sievistelyä! tässä on Metaliousin tosi tarina, karhennettu turtana:
      ellauri240.html on line 205: Metalious's father deserted his wife and three daughters when Grace was 11 years old. At that time divorce was unusual in a French Canadian family, and Grace and her sisters felt stigmatized. In high school Grace met George Metalious, who was neither Catholic nor of French-Canadian background and, thus, highly unacceptable to her family. Nevertheless, they married in 1943. A few years later, with one child already, the Metalious's moved to Durham, New Hampshire, where George attended the University of New Hampshire. It was here that Metalious began writing seriously, neglecting both her house and, eventually, three children, despite the condemnation of her neighbors.
      ellauri240.html on line 207: After graduation George was offered a position as a principal at a school in Gilmanton, New Hampshire. By now the family had three children, all dependent upon his meager salary. It was while she was living in Gilmanton that Julian Messner, a New York publisher, agreed to publish Peyton Place. The book was a best seller by the fall of 1956, and Metalious became a wealthy woman overnight. Eventually, 20 million copies were sold in hardcover, along with another 12 million Dell paperbacks. Metalious became famous as the housewife who wrote a bestseller; she was referred to as "Pandora in Blue Jeans," the simple small-town woman who opened the box of sins.
      ellauri240.html on line 209: Peyton Place is the story of a small New England town that, beneath its calm exterior, is filled with scandal and dark secrets. The novel contains sex, suicide, abortion, murder and a subsequent trial, and rape. The citizens of Gilmanton were outraged, certain that Grace Metalious was describing real people in the book and sure that she had brought shame and unwarranted notoriety to their town. After Peyton Place was published, the whole image of the small town in America was forever changed. From then on the very phrase "Peyton Place" was used to describe a town that is rife with deep secrets and rampant sex beneath the veneer of picturesque calm.
      ellauri240.html on line 211: Peyton Place was banned in many communities; in fact, the local public library refused to purchase a copy of the book and did not have one until 1976, when newswoman Barbara Walters donated one to them. In Gilmanton there were threats of libel suits against Grace Metalious. Ministers and political leaders all over the country condemned the novel, claiming that it would corrupt the morals of young people who read it. The novel was banned altogether in Canada and several other countries.
      ellauri240.html on line 213: Despite its notoriety and the large amounts of money it earned her, the book led to the ruination of Grace Metalious. She purchased a house that she had long admired in Gilmanton, then had it extensively remodeled. Meanwhile, her husband's contract with the Gilmanton school was not renewed. Officially, he was not fired, but the rumor was that the dismissal was because of his wife's book. At any rate, it made good publicity for the book. George eventually got a new job in Massachusetts, but Grace refused to leave her house. Eventually the two divorced and Grace, who had begun drinking heavily, married a local disc jockey.
      ellauri240.html on line 215: Grace went on to write three other novels: Return to Peyton Place (1959), The Tight White Collar (1960), and No Adam in Eden (1963). None of them achieved the same kind success as Peyton Place, though there are critics who feel that No Adam in Eden, a gritty book about the lives of mill workers in Manchester, is her best. By 1960 Grace and George had reconciled and remarried, only to separate again in 1963. She died in 1964 of cirrhosis of the liver and is buried in Gilmanton.
      ellauri240.html on line 217: After she died, George wrote his own book called The Girl from "Peyton Place." The book offers a husband's view of how Metalious was exploited after the publication of the book, but also of how she was responsible for bringing unhappiness to herself and to others. A whole series of other "Peyton Place" books were produced after Grace Metalious's death, with titles like The Evils of Peyton Place and Temptations of Peyton Place. None of these were a commercial success.
      ellauri240.html on line 219: Peyton Place was made into a movie starring Lana Turner and Hope Lange in 1957. The town of Gilmanton opposed having the movie filmed there, and eventually it was filmed in Camden, Maine, a location totally unlike any rural mill town. A television series, starring Mia Farrow and Dorothy Malone, was produced that lasted from 1964-1969. Both the film and the television show were cleaned up and did not contain the language or sexual specificity of the novel.
      ellauri240.html on line 221: Although Peyton Place is still well known for its depiction of a certain kind of small town society with many hidden secrets, few people read the book any longer. Few people read any books any longer. Scandalous in its time, it no longer has the same force of shock that it did when it was published. Thanx to the pill.
      ellauri240.html on line 225: Njoo, jatketaan referaattia. Pium paum koulun kello kilkkaa kilkuttajana pervo puutarhuri, jonka vaimo on katuhuora ellei pahempaa. Pikku Norman Page on niinkö kissanpoika kaivossa, jonka sinne heitti kelju Keijo K., eli Rodney Harrington. Kukas sen sieltä pelasti? No kiltti Pentti P. eli Ted Carter, joka juoxee baritooniäänisenä Selena Crossin perässä häntä ojossa. Terve menoa paxulainen! huutavat luokan pojat Allisonille. Mia Farrow oli ihan väärän mallinen Glendooran vaatteisiin. Selena asuu tervapaperitönössä ja sen isä on viinamäen miehiä. Olen paremmassa kunnossa maanantaina, ajattelee leipääntynyt Aili Konttinen, jota pikku Allison taitaa kuumottaa.
      ellauri240.html on line 242: In the four-part US series by HBO, Dylan Farrow recalled the moment that Woody Allen allegedly "touched her private parts" when she was seven. Dylan, now aged 35, has previously written that Allen one day led her to an attic at their house when she was seven years old. She alleged: "He told me to lay on my stomach and play with my brother’s electric train set. Then he sexually assaulted me."
      ellauri240.html on line 256: Maria de Lourdes Villiers Farrow eli Mia Farrow (s. 9. helmikuuta 1945 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänen vanhempansa ovat aussi ohjaaja John Farrow ja irkku näyttelijä Maureen O’Sullivan. Hän on kolmas Farrowin ja O’Sullivanin seitsemästä lapsesta. Farrow sairasti yhdeksänvuotiaana polion ja joutui vuodeksi hengityslaitteeseen, mutta toipui elolle.
      ellauri240.html on line 276: The Shakespearean play ending thus contains several narrative inconsistencies uncharacteristic of Shakespeare, an unusually unsatisfying dénouement, drastically different styles in different places and an unusually large number of long lines that do not scan.
      ellauri240.html on line 282: Thomas Middleton (baptised 18 April 1580 – July 1627; also spelt Midleton) was an English Jacobean playwright and poet. He, with John Fletcher and Ben Jonson, was among the most successful and prolific of playwrights at work in the Jacobean period, and among the few to gain equal success in comedy and tragedy.
      ellauri240.html on line 284: Middleton's plays are marked by often amusingly presented cynicism about the human race. True heroes are a rarity: almost every character is selfish, greedy and self-absorbed. Middleton's work has long been praised by literary critics, among them Algernon Charles Swinburne and T. S. Eliot. The latter thought Middleton was second only to Shakespeare.
      ellauri240.html on line 286: Some Frank refers to Timon of Athens as "a poor relation of the major tragedies." This is the majority view, but the play has many scholarly defenders as well. Nevertheless, and perhaps unsurprisingly due to its subject matter, it has not proven to be among Shakespeare's popular works.
      ellauri240.html on line 288: Mutta vittu mitä genreä se on? Kriitikot ovat ymmällään. Soellner (1979) argues that the play is equal parts tragedy and satire, but that neither term can adequately be used as an adjective, for it is first and foremost a tragedy, and it does not satirise tragedy; rather, it satirises its subjects in the manner of Juvenalian satire while simultaneously being a tragedy.
      ellauri240.html on line 290: Herman Melville considered Timon to be among the most profound of Shakespeare's plays. Melville used the term "Timonism" about an artist's contemptuous rejection of both his audience and mankind in general.
      ellauri240.html on line 305: Chimamanda Ngozi Adichie (s. 15. syyskuuta 1977 Enugu) on nigerialainen kirjailija. Hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 2006 ilmestynyt Biafran sodasta kertova romaani Puolikas keltaista aurinkoa (2006). Adichien teoksia on käännetty yli 30 kielelle.
      ellauri240.html on line 307: Adichie varttui Nigeriassa Nsukkan yliopistokaupungissa keskiluokkaisessa perheessä viidentenä kuudesta lapsesta. Hänen isänsä James Nwoye Adichie oli matematiikan professori yliopistossa ja äiti Grace Ifeoma Adichie "työskenteli yliopistossa hallinnollisissa tehtävissä". Etniseltä alkuperältään Adichie on igbo. Sen kansallislaulu on siis Finlandia, ja sen porukat koittivat Biafran sodassa epäonnistuneesti lähteä Nigerian liittovaltiosta Nigerin suiston öljyvarat kainalossa.
      ellauri240.html on line 309: Adichie opiskeli Nigeriassa lääketiedettä ja farmasiaa, mutta keskeytti opinnot ja muutti 19-vuotiaana Yhdysvaltoihin. Aina nää kynäilijät lähtee kesken opintojen. Tai oikeammin, niistä tulee kynäntyöntäjiä koska ne ei pääse opintoja loppuun. Näitähän meillä on ihan kotivaroixi. Hän opiskeli viestintää ja valtio-oppia ja valmistui kandidaatiksi vuonna 2001 Eastern Connecticut State Universitystä. Vuonna 2003 Adichie suoritti maisterin tutkinnon luovassa kirjoittamisessa Johns Hopkinsin yliopistossa. Hän suoritti toisen maisterin tutkinnon Afrikan tutkimuksessa Yalen yliopistosta vuonna 2008. Olis tehnyt MD:n niin ei ois tarvinnut näitä päntätä. Tai hei, Chimananda on varmaan ansainnut kynäilyllä enemmän kuin konsanaan tohtoroinnilla, eikä ole yhtä pahaa aidsin ja ebolan riskiä.
      ellauri240.html on line 375: Mitä noita feministejä olen seurannut niin aika vähän näillä on tasa-arvon kanssa mitään tekemistä ja näiden argumentitkin ovat yleensä luokkaa hiekkalaatikko.
      Mitä seuraavaksi ? liberaali jugend ?. Jos nyt kuitenkin pidettäisiin nämä ideologiat pois kouluista. Simo
      ellauri240.html on line 411: On se kumma miten valtion rahoilla taas ostetaan jotain taytta soopaa. Otavan pojat tai joku muu varmaan lahjonut pikkuisen, eikun lobannut kai on se lahjonnan sijaan kaytettava sana. Jotain vilunkia pakko olla, terveela jarjella tata ei voi selittaa. Eika tietenkaan kotimasita kirjailijaa tueta, vana nigerialasiamerikkalaista. Oishan meilla ollut vaikka naa Mielensapahoittaja-kirjat. Mitapa sita omia verorahoja kotimaiseen... Ja jos kirjan nimessa on feminismi-sana tasa-arvon sijasta niin se pitaisi laittaa roskakoppaan jos en takia. Tama sitä monimuotoisuutta on. Toivottavasti joku saa potkut. (👍 Hyvin sanottu: 10)
      ellauri240.html on line 417: Mitä ihmeen propagandaa tämä nyt on? Ei Suomessa ole tuollaisia ongelmia toisin kuin jossain Afrikassa. Täällä meilläpäin feministit ovat enimmäkseen vain katkeria miehiin pettyneitä ylimielisiä miesvihaajia, eikä mitään naisten tasa-arvon kannattajia. Oikea tasa-arvo on sitten sitä kun sukupuoleen suhtaudutaan todellakin neutraalisti, niin että se on täysin merkityksetön tekijä, eikä siitä tarvitse tehdä suurempaa numeroa suuntaan kun toiseenkaan. Tasa-arvon asia ei korjaannu sillä että naisten asemaa aletaan ylikorostaa eri tilanteissa. Menköön Afrikkaan tai Lähi-itään jakamaan kirjojaan, siellä voisi olla enemmän tarvetta. (👍 Hyvin sanottu: 4)
      ellauri240.html on line 425: Vai haluaa opetushallitus tällä luoda keskustelua tasa-arvosta ja oikeudesta olla sekä toimia omana itsenään. Kovin ristiriitaista, jos ajattelee kirjan nimeä ja sisältöä. Ei ihme, että mielenterveys ongelmat lisääntyvät, kun nuoret eivät oikeasti saa olla tyttöjä ja poikia omina itsenään. Kun kyse on nimenomaan siitä että saavat olla oma itsensä. Se oma itsensä oleminen ei vaan tarkoita että olis pakko olla perinteisesti tyttö tai poika. Saa olla muttei ole pakko. Mitä pahaa on olla tyttö tai poika? Me olemme biologisesti kehittyneet siksi mitä olemme. Jos olisi tarkoitus ettei sukupuolia ole kaksi, olisimme kehittyneet jo satoja tuhansia vuosia samaksi sukupuoleksi. Näitäkin löytyy maapallosta, kuten esim etanat. (👍 Hyvin sanottu: ?)
      ellauri240.html on line 491: This podcast is brought to you by MeUndies. If I’m not going commando, then I’m wearing MeUndies. I’ve been testing out a pair for about 3 or 4 months now, and, as a result, I’ve thrown out my other underwear. They look good, feel good, have different hole options for men and women, and their materials are 2x softer than cotton, as evaluated using the Kawabata method. Not only does MeUndies offer underwear, but they also have incredible lounge pants. I wear them when I record the podcast, and when I’m lounging out and about grabbing coffee.
      ellauri240.html on line 494: Rainn Dietrich Wilson. (s. 20. tammikuuta 1966 Seattle, Washington), hän on yhdysvaltalainen näyttelijä. Hänet tunnetaan parhaiten roolistaan Dwight Schrutena televisiosarjan Konttori yhdysvaltalaisessa versiossa. Hän ei saanut tähtiosaa, eikä sivuosastakaan Emmyä. Hän tuli tähtien shakkiottelussa toisexi. Outside of acting, Wilson published an autobiography, The Bassoon King, in 2015, and co-founded the digital media company SoulPancake in 2008. In 2022, On November 10, 2022, Wilson changed his name on social media to Rainnfall Heat Wave Rising Sea Levels Wilson in an effort to raise awareness about climate change, though he did not legally change his name.
      ellauri240.html on line 498: The Zonkey is a hybrid animal that is created by cross-breeding two different species of animal that belong to the same genetic group. Technically though, an individual is only classed as a Zonkey if it is sired from a male Zebra and female Donkey, as one that has a male Donkey and female Zebra parents is known as a Zedonk.
      ellauri240.html on line 500: Founded in 2008 by Rainn Wilson et al., SoulPancake was created to encourage open-heart dialogue about what it means to be human. Throughout the years, we created content that explores the ways we all seek connection, hope, truth, identity, and purpose. (What a revolting bunch of buzzwords!)
      ellauri240.html on line 502: Our decade-plus of award-winning content spans digital, television, branded, and live engagements, with hits such as Street Stunts for Oprah´s Super Soul Sunday, Kid President, My Last Days, Science of Happiness, Tell My Story, and more. In 2016 SoulPancake joined the Participant family, with like-minded visions of making the world a better place through thoughtful, inspiring content. As one unified voice under the Participant brand, we are building a global community using storytelling as the vehicle to reimagine better futures of peace and prosperity for all, and cultivating pathways for our audiences to create real world impact. And to sell maximum number of MeUndies on the side.
      ellauri240.html on line 534: Tutkija: Vladimir Putin ja Sergei Šoigu teeskentelevät, eikä länsi ole tajunnut tilanteen vakavuutta! Maaliskuussa, kun he ovat valmiita iskemään, he lopettavat neuvottelemisen jollain tekosyyllä ja jatkavat hyökkäystään”, Gustav Gressel arvioi. Länsi ei ole tajunnut tilanteen vakavuutta ja eskalaation pelko estää länsimaita lähettämästä Ukrainalle määrällisesti ja laadullisesti tarpeeksi aseita, Gressel katsoo.
      ellauri241.html on line 49: It is only after Fanny receives a valentine from Brown that Keats passionately confronts them and asks if they are lovers. Brown sent the valentine in jest, but warns Keats that Fanny is a mere flirt playing a game. Fanny is hurt by Brown's accusations and Keats' lack of faith in her; she ends their lessons and leaves. The Dilkes move to Westminster in the spring, leaving the Brawne family their half of the house and six months rent. Fanny and Keats then resume their interaction and fall deeply (ca. 6 inches) in love. The relationship comes to an abrupt end when Brown departs with Keats for his summer holiday, where Keats may earn some money. Fanny is heartbroken, though she is comforted by Keats' love letters. When the men return in the autumn, Fanny's mother voices her concern that Fanny's attachment to the poet will hinder her from being courted. Fanny and Keats secretly become engaged.
      ellauri241.html on line 51: Keats contracts tuberculosis the following winter. He spends several weeks recovering until spring. His friends collect funds so that he may spend the following winter in Italy, where the climate is warmer. After Brown impregnates a maid and is unable to accompany him, Keats finds accommodation in London for the summer, and is later taken in by the Brawne family following an attack of his illness. When his book sells with moderate success, Fanny's mother gives him her blessing to marry Fanny once he returns from Italy. The night before he leaves, he and Fanny say their tearful goodbyes in privacy. Keats dies in Italy the following February of complications from his illness, as his brother Tom did. Bugger it.
      ellauri241.html on line 70: Kiitsin Leimiä on pitkä kuin Elvixen muna. Jaxaakohan sitä ilman läpiveto-ohjeita? No Kooklellahan se kääntyy kipakasti, ja yllättävän hyvin vielä. Kyltää on ihan kuin joku Netflixin originaalisarjaohjelma tyyliin "Winter is coming". Juu on tää tyypillistä romantiikkaa, toisaallahan on jo tiivistetty, että romantiikka on geenien ja meemien keskinäistä sotaa: ottasinko tän pardnerin jolla näyttää olevan parhaat itiöt, vaiko tän jolla on niin paljo paalua ettei taho paskalle taipua? Sepä se, kun kaikkea ei voi saada. Järki sanoo ota lämsä, matelijanaivo itiöt.
      ellauri241.html on line 82: Sceptre, and mantle, clasp'd with dewy gem, valtikkaa ja vaippaa, kasteisella jalokivellä kiinnitettyä,
      ellauri241.html on line 101: Burnt from his winged heels to either ear, poltti hänen siivekkäisistä kantapäästään kumpaankin korvaan,
      ellauri241.html on line 114: Such as once heard, in gentle heart, destroys Sellainen kun kerran kuultu, lempeässä sydämessä, tuhoaa
      ellauri241.html on line 153: The soft, lute-finger'd Muses chaunting clear, Pehmeiden, luuttusormisten muusien huutavan selkeästi,
      ellauri241.html on line 160: Too gentle Hermes, hast thou found the maid?" Liian lempeä Hermes, oletko löytänyt plikan?"
      ellauri241.html on line 228: To change; her elfin blood in madness ran, muuttua; hänen tonttuverensä hulluudessa juoksi,
      ellauri241.html on line 244: And rubious-argent: of all these bereft, ja russki agenteista: Kaikista näistä vaille jääneenä
      ellauri241.html on line 249: Cried, "Lycius! gentle Lycius!" Borne aloft huusi: "Lycius! lempeä Lycius!" Kantautuen korkealle,
      ellauri241.html on line 258: The rugged founts of the Peraean rills, Dnjeprin jyrkänteiden karuilla lähteillä,
      ellauri241.html on line 259: And of that other ridge whose barren back ja tuolla toisella harjulla, jonka karu selkä
      ellauri241.html on line 276: Define their pettish limits, and estrange Määrittelemään niiden pikkumaiset rajat ja hajottamaan
      ellauri241.html on line 277: Their points of contact, and swift counterchange; niiden kosketuspisteet ja nopeat vastavedot;
      ellauri241.html on line 280: As though in Cupid´s college she had spent Ikään kuin Cupidon yliopistossa hän olisi viettänyt suloisia
      ellauri241.html on line 285: By the wayside to linger, we shall see; Vetelehtiä tienlaidalla, tulemme näkemään;
      ellauri241.html on line 288: Of all she list, strange or magnificent: Kaikista hän teki listaa, oudoista tai mahtavista:
      ellauri241.html on line 303: Like a young Jove with calm uneager face, kuin nuori Jove tyynillä innottomilla kasvoilla varustettuna,
      ellauri241.html on line 366: That finer spirits cannot breathe below että hienommat henget eivät voi hengittää alhaalla
      ellauri241.html on line 388: As those who, safe together met alone kuin ne, jotka turvassa yhdessä kohtasivat yksin
      ellauri241.html on line 420: Thus gentle Lamia judged, and judged aright, Näin lempeä Lamia tuomitsi ja tuomitsi oikein,
      ellauri241.html on line 430: The way was short, for Lamia's eagerness Tie oli lyhyt, Leimin innokkuudella,
      ellauri241.html on line 451: Her fingers he pressed hard, as one came near hiänen sormiaan hän painoi lujasti, kun joku tuli lähelle
      ellauri241.html on line 463: 'Tis Apollonius sage, my trusty guide "Tämä on Apolloniuksen viisas, luotettava oppaani
      ellauri241.html on line 476: Breathed from the hinges, as the ample span henki saranoista, kun leveiden ovien laaja jänneväli
      ellauri241.html on line 483: And but the flitter-winged verse must tell, Ei mutta siivekkään jakeen täytyy vielä kertoa,
      ellauri241.html on line 504: And down the passage cast a glow upon the floor. ja pitkin käytävää hehkui lattia.
      ellauri241.html on line 553: While through the thronged streets your bridal car kun tulvivien katujen halki morsiusautosi pyörät
      ellauri241.html on line 559: To change his purpose. He thereat was stung, muuttaakseen hänen tarkoitustaan. Se pisti häntä,
      ellauri241.html on line 560: Perverse, with stronger fancy to reclaim Perverssiä, vahvemmalla halulla saada käännetyxi
      ellauri241.html on line 577: Not mortal, but of heavenly progeny, Kuolevaisena, vaan taivaallisen jälkeläisenä,
      ellauri241.html on line 581: To share our marriage feast and nuptial mirth?" Jakaakseen hääjuhlamme ja hääilon?"
      ellauri241.html on line 600: By strewn flowers, torches, and a marriage song, levitetyillä kukilla, soihduilla, ja avioliittolaululla,
      ellauri241.html on line 601: With other pageants: but this fair unknown Mainoskulkueiden kanssa: mutta tämä reilu tuntematon
      ellauri241.html on line 631: Forth creeping imagery of slighter trees, hiipiviä kuvia pienemmistä puista,
      ellauri241.html on line 632: And with the larger wove in small intricacies. ja isompien väliin kudottuja pienempiä monimutkaisuuksia.
      ellauri241.html on line 652: As though some knotty problem, that had daft Ikään kuin jokin visainen ongelma, joka oli sotkenut
      ellauri241.html on line 661: Of younger friends; yet must I do this wrong, kuitenkin minun on tehtävä tämä vääryys,
      ellauri241.html on line 674: From fifty censers their light voyage took viidestäkymmenestä suitsutusastiasta teki kevyesti matkaa
      ellauri241.html on line 681: Of Ceres´ horn, and, in huge vessels, wine Cerexen sarvesta ja valtavissa astioissa viiniä
      ellauri241.html on line 684: Each shrining in the midst the image of a God. jokainen pyhitti keskellä jonkun jumalan kuvaa.
      ellauri241.html on line 687: Had felt the cold full sponge to pleasure press'd, oli tuntenut kylmän täyden sienen mielihyväksi puristettuna
      ellauri241.html on line 699: But when the happy vintage touch'd their brains, Mutta kun iloinen vuosikerta kosketti heidän aivojaan,
      ellauri241.html on line 701: Of powerful instruments the gorgeous dyes, voimakkaiden instrumenttien jännitteet, upeat värit,
      ellauri241.html on line 707: No more so strange; for merry wine, sweet wine, ei enää niin outona; sillä iloinen viini, makea viini,
      ellauri241.html on line 719: What for the sage, old Apollonius? Mikä viisaalle, vanhalle kuikelolle Apolloniuxelle?
      ellauri241.html on line 724: Into forgetfulness; and, for the sage, unohdukseen; ja viisaalle:
      ellauri241.html on line 725: Let spear-grass and the spiteful thistle wage keihäsruoho ja ilkeä ohdake käyvät
      ellauri241.html on line 731: Philosophy will clip an Angel´s wings, Filosofia leikkaa enkeliltä siivet,
      ellauri241.html on line 743: And pledge him. The bald-head philosopher Pyytääxeen panolupaa häneltä. Kaljupää filosofi
      ellauri241.html on line 774: Lamia, no longer fair, there sat a deadly white. Lamia, ei enää reilu, siellä istui kuin kobra vanha valkoinen.
      ellauri241.html on line 777: Of all the Gods, whose dreadful images siis näiden joiden kauhistuttavat kuvat
      ellauri241.html on line 781: In trembling dotage to the feeblest fright Omantunnon vanhuudenheikkouden ja pelon vapina,
      ellauri241.html on line 798: Then Lamia breathed death breath; the sophist's eye, Sitten Lamia henkäisi kuoleman hengenvedon; sofistin silmä,
      ellauri241.html on line 810: And, in its marriage robe, the heavy body wound. ja sen hääpuvussa oli raskas ruumiinhaava. Kannattiko hei Apollonios?
      ellauri241.html on line 835: That thou, light-winged Dryad of the trees Että sinä, puiden kevytsiipinen puuhinen
      ellauri241.html on line 838: Singest of summer in full-throated ease. Kesän laululla täyskurkun päihität helposti.
      ellauri241.html on line 840: O, for a draught of vintage! that hath been Oi, saispa vintage-juomaa! mi on ollut
      ellauri241.html on line 841: Cool'd a long age in the deep-delved earth, Jäähdytettynä iät ajat syvälle kaivetussa maassa,
      ellauri241.html on line 851: Fade far away, dissolve, and quite forget Häipyä kauas, hajota ja unohtaa kokonaan
      ellauri241.html on line 896: No hungry generations tread thee down; Ei nälkäiset sukupolvet tallaa sinua;
      ellauri241.html on line 934: Illan lopuxi runonäytelmien Endymion, Eetu Meriö esittää runomonologeja teossarjan kolmesta ensimmäisestä osasta.
      ellauri241.html on line 996: And, after lifting up her aged hands,

      ellauri241.html on line 1011: Hear us, Polish Pan! we teenage ninja turtles

      ellauri241.html on line 1017: Anger our huntsman!

      ellauri241.html on line 1030: Where sat Endymion and the aged priestess

      ellauri241.html on line 1041: And still, a-sleeping, held his finger-tips

      ellauri241.html on line 1050: Again will I linger to feed our idle sheep.

      ellauri241.html on line 1087: Wherefore sully the entrusted gem

      ellauri241.html on line 1096: Is made of love and marriage, and sits high

      ellauri241.html on line 1101: Where else would we get new little patting feet,

      ellauri241.html on line 1127: So let's get back to the brain-sick shepherd-prince, what the heck,

      ellauri241.html on line 1134: Her ringlet round his fingers, saying:

      ellauri241.html on line 1157: 'Twas far too strange, and wonderful for sadness;

      ellauri241.html on line 1162: Deep abyss, winding passages, silver grots, giant range,

      ellauri241.html on line 1164: Thru ruby columns, fantastic bridge, flood of slime on a ridge.

      ellauri241.html on line 1199: There darts a strange stream of yellowish hues and dyes:

      ellauri241.html on line 1206: Favour this gentle youth; his days are numbered.

      ellauri241.html on line 1207: And then it was over, with nudge and a wink.
      ellauri241.html on line 1210: Forth from a rugged arch, in the dusk below,

      ellauri241.html on line 1216: And there crost towards him a large eagle,

      ellauri241.html on line 1225: (Oh hell, methinx I did spout a little streamlet o'er these sorry pages.)

      ellauri241.html on line 1238: Suggestion: brush your teeth afore you kiss!

      ellauri241.html on line 1299: — Hereat, with many sobs, her gentle strife

      ellauri241.html on line 1304: Her gentle limbs, and left the youth asleep.

      ellauri241.html on line 1307: Moanings had burst from him; but now that rage

      ellauri241.html on line 1309: Justa a huge wet stain adorned his widow'd bed.
      ellauri241.html on line 1328: With Lady Di to get another lay?"
      ellauri241.html on line 1356: The best-looking geese, dammit! Not fair!

      ellauri241.html on line 1380: To taste the gentle moon, and freshening lozenges,

      ellauri241.html on line 1389: and cabbages and kings!

      ellauri241.html on line 1390: Of gone sea-warriors; brazen beaks and targe;

      ellauri241.html on line 1391: Old rusted anchors, helmets, breast-plates large

      ellauri241.html on line 1396: All this in Saturn's vintage store, and more!

      ellauri241.html on line 1403: And elephant, and eagle, and huge jaw

      ellauri241.html on line 1427: Furrow'd deep wrinkles in his forehead large,

      ellauri241.html on line 1428: Which he kept as fixedly as Simpsons' Marge,

      ellauri241.html on line 1485: Feeding from her white fingers, on the wind

      ellauri241.html on line 1497: His life was like a vast sponge of fate.

      ellauri241.html on line 1529: Disabled age shall seize thee; and even then

      ellauri241.html on line 1530: Thou shalt not go the way of aged men;

      ellauri241.html on line 1540: Could not thy harshest vengeance be content,

      ellauri241.html on line 1565: In the eager hands of the sleazy millennian.

      ellauri241.html on line 1575: A big party was arranged for all

      ellauri241.html on line 1613: His fingers went across it—All went mute

      ellauri241.html on line 1637: Endymion declares that he will let go of the possibility of immortality so that he can love and adore the Maiden instead. The god Mercury appears and strikes the ground with his magic wand. Winged horses arrive to fly Endymion and the Indian Maiden into the sky where the shepherd-prince dreams that he is in Olympus which is the sanctuary of the gods. He is conflicted when he suddenly sees Diana who is also known as Phoebe and she looms over him. Endymion looks over at the sleeping Indian Maiden and "could not help but kiss her: then he grew / Awhile forgetful of all beauty save / Young Phoebe's, golden hair'd; and so 'gan crave Forgiveness." Once again he looks at the Maiden with adoration, but Phoebe begins to fade away, and he protests in panic. The noise awakens the sleeping Maiden next to him. In this moment Endymion chooses to abandon Diana and immortality as he professes to the Maid, "I love thee! and my days can never last. I always love the one that is readily available, she is the best." They soar through the sky and the Indian Maiden grows pale and suddenly vanishes before Endymion's eyes. Ow fuck! He cries out in surprise and grief as he finds himself alone yet again.
      ellauri241.html on line 1639: The Maiden reappears to the shepherd-prince as he returns to earth. Endymion is overcome with relief and joy and says that he has wasted too long searching for nothing but a dream and wants to start a life with the Maiden. She tells him that they cannot be together because he is forbidden to her. They wander through the forest and are quiet and somber until Endymion sees his sister Peona in the distance. They rush together and embrace. Peona implores Endymion to "weep not so" and "sigh no more" for the Indian Maiden can be his queen of Latmos. Endymion responds that "a hermit young, [he will] live in mossy cave" but Peona can visit him regularly. The resigned shepherd-prince leaves behind a confused Peona and Maiden and visits the altar of Diana to "bid adieu / To her for the last time." Peona and the Indian Maiden arrive. Endymion watches in stunned disbelief as the Indian Maiden transforms into his beloved Diana. It is revealed that Cynthia, Diana, and the Indian Maiden are the same woman. Actually Peona too! For all practical purposes, all women are the same: one hole up front and two more in the pants. Endymion swoons and after "three swiftest kisses" they vanish together leaving Peona who walks home in wonderment.
      ellauri241.html on line 1645: The poem has been criticized for its inconsistencies and its somewhat disappointing conclusion. Seems Keaz whisked the guy away at the end quickly before he could get into any more mischief. He was probably thoroughly fed up with him. But then again Jack was just 22. Endymion presents many problems to its interpreters, as it did to Jack himself. Critics have, however, been able to agree that the poem contains considerable eroticism.
      ellauri242.html on line 36: ge.forskning.no/1551700.jpg?imageId=1551700&width=706&height=403" width="100%" />
      ellauri242.html on line 66: Miten noi kirjailijaspuget jaxoivat kaiket päivät istuxia Hansassa? Se oli kuin joku viinanhajuinen avokonttori. Ja mixi koko aika pitää olla kännissä? Jotta izekritiikki saadaan vaiennetuxi. Amokissa Jorma sanoo mielipiteenään että Saarikosken Kirje vaimolleni oli hyvä kirja. Jorma ruikkasi 1. tyttöystävänsä Veijan kerrasta paxuxi ja karkasi merille. Ei vetänyt ulos kyllin ripeästi. Vaimonsa Sinikan siellä Jorma oli turvonnut ja kova. Hannu Salama kiskoi kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Krapula-aamuina oli kaverien kunto kyllä surkea. Kirjan nimi Amok saattaa viitata Amos Anderssoniin, sillä Hoblan talo näkyi Hansan ikkunasta.
      ellauri242.html on line 70:

      Eulenspiegeleitä
      ellauri242.html on line 72: Jorma Ojaharju kertoo, että Alexis Kivi varasti Kalvean immen tarinan Oehlenschlägeriltä. Siis minkä tarinan ja keltä?
      ellauri242.html on line 78: "Istuin tarinan hirviön kanssa näyttämön takana. Nojasin pitkässä valkeassa puvussani vuoren kupeeseen ja odotin vuoroani astua näyttämölle. Se tuntui upealta. Sain siinä kaikki seitsemän veljestä. Tauno Palo oli Juhani, Tarmo Manni muistaakseni Aapo, Pentti Siimes oli hännänhuippu Eero. Mukana olivat jossain rooleissa myös Ekke Hämäläinen, Holger Salin ja Martti Romppanen ja Oke Tuuri. Meitä oli mahtava kaarti painimassa lavalla!" Pia Hattara sanoi, että olet niin nuori, Sinulla on pitkä ura edessä ja toinen takana.
      ellauri242.html on line 85: ger Adam">Adam Gottlob Oehlenschläger (14. marraskuuta 1779 – 20. tammikuuta 1850) oli tanskalainen kirjailija ja vuodesta 1810 Kööpenhaminan yliopiston estetiikan professori.
      ellauri242.html on line 89: Oehlenschlägerin teoksia ovat muun muassa runokokoelma Digte, romanttinen satunäytelmä Aladdin, murhenäytelmät Hakon Jarl, Baldur hin gode, Axel og Valborg (suom. Aksel ja Walpuri, 1875) ja 2-jalkaista mezämiesten vainoamaa hirveä koskeva romanssisikermä Hälge.
      ellauri242.html on line 91: Oehlenschlägerin merkitys Tanskan kirjallisuudessa on hyvin suuri. Hän muun muassa käänsi ensimmäisenä huomiota muinaisaikaan ja skandinaavisiin jumaluustaruihin.
      ellauri242.html on line 92: Oehlenschläger on 1819 kirjoittanut tekstin Tanskan kansallislauluun "Der er et yndigt land". Yksi hänen kirjoittamansa runo on virtenä Tanskan kirkon virsikirjassa virsi 537 "Lær mig, o skov, at visne glad sekä Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 304 "Lär mig, du skog, att vissna glad", Niilo Rauhalan 1996 suomentamana: "Tahtoisin kerran kuihtua". Virsi sisältyi Oehlenschlägerin kirjoittamaan romanttiseen kertomukseen Eremiten vuodelta 1813. Rauhalalla on vaimonsa Leenan (o.s. Tulkki) kanssa ainakin kymmenen lasta. Eipä Niilolla ihan heti nuupahtanut!
      ellauri242.html on line 94: Oehlenschläger forsøgte sig i årene 1797-1799 som skuespiller, men uden held. Han fortsatte sin skolelæsning, og fik i 1800 adgangseksamen til Københavns Universitet, hvor han begyndte på jurastudiet.
      ellauri242.html on line 95: Blandt Oehlenschlägers øvrige værker kan nævnes en række kærlighedstragedier: Hakon Jarl hin Rige (1807), Axel og Valborg (1810), Hugo von Rheinberg (1813) og Hagbarth og Signe (1815). I disse bearbejder Oehlenschläger sagnmateriale i sin beskrivelse af den sande kærlighed, der på forskellig vis er under beskydning. De kvindelige heltinder er trofaste over for deres elskede, men kommer ofte i klemme i forhold til virkeligheden. Jaa-a, dä ä dä!
      ellauri242.html on line 97: Epäromanttiset vanhat parrat vittuilivat Eulenspiegelille aika pahasti:
      ellauri242.html on line 107: Axel og Valborg er en tragedie i fem akter af Adam Oehlenschläger fra 1810 (skrevet under hans ophold i Paris i 1808) med musik af Carl Braun.
      ellauri242.html on line 109: Efter at have gjort tjeneste som ridder i Tyskland vender Axel tilbage til hoffet i Nidaros, hvor han vil fri til sin elskede Valborg og blive væbner for kongen. Imidlertid begærer kongen selv Valborg, og desuden går kirken imod en forbindelse mellem Axel og Valborg, da de er nære beslægtede (søskende). Imidlertid har Axel et pavebrev, der tilsyneladende rydder problemerne af vejen, og der sættes gang i forberedelserne af brylluppet. Under selve vielsen sår munken Knud tvivl om pavebrevets gyldighed, og parret skilles uden stor patos, inden Valborg tvinges i kloster. Det lykkes Axel og Valborg at flygte, men Axel må gå i kamp for kongen, og i denne såres han dødeligt, hvorpå Valborgs hjerte brister, da hun sidder med Axels døde krop.
      ellauri242.html on line 111: Oehlenschläger fandt materialet til stykket i Peder Syvs 200 Viser om Konger, Kæmper og andre fra 1695. Axel og Valborg kan opfattes som nordiske sidestykker til Romeo og Julie. Stykket blev sat op på Det Kongelige Teater i 1810 og blev straks en stor succes. Det blev snart oversat til tysk og spillet på teatre i Tyskland og Østrig.
      ellauri242.html on line 158: ges-1205262929.jpg" height="250px" />
      ellauri242.html on line 176: Kaksiosaisen Neuvostoliiton novellin historian (1965) kirjoittajat panivat merkille Perventsevin teosten riittämättömän korkean taiteellisen tason: monimutkaisten sosiaalisten ja psykologisten tilanteiden yksinkertaistettu kuvaus, ns. "tuotantogenre", konfliktin kaavamaisuus, tyylin yksitoikkoisuus. Jos yhden tai toisen ideologisen opin noudattaminen on viime kädessä henkilökohtainen asia ja ihmisoikeus, niin vakavien taiteellisten virheiden esiintyminen kirjailijan työssä on kylläxo rangaistavaa.
      ellauri242.html on line 178: Perventsevin romaanissa "Kunnia nuorelta iältä" (1948) Adzhimushkayn louhosten puolustamisen teema kosketettiin ensimmäisen kerran.. Yksi kirjan hahmoista, Arseniy Afanasiev, kertoo olleensa louhosten puolustajain jäsen. "Toukokuusta kesäkuun viidenteentoista päivään he istuivat. Viisitoista tuhatta ihmistä... He romahtivat meidät kivillä, muurittivat uloskäynnit. Kivet imettiin, vettä ei ollut... Siellä kolme lasten hautausmaata jäi louhoksiin... Ja sitten niistä päästettiin savua ja sitten kaasua... kaasua... Kolmesataa ihmistä lähti, lähti tiehensä. Viidestätoista tuhannesta kolmesataa!" Yksi ensimmäisistä joka mainitsi tämän sodanaikaisen tragedian oli Perventsev.
      ellauri242.html on line 180: Lisäksi koko romaanin ajan korostetaan jatkuvasti Krimin tataarien petturuudesta kansallisuutena suhteessa neuvostoviranomaisiin ja Krimin venäläiseen väestöön. Koko romaanin ajan Stalin Joseph Vissarionovich mainitaan toistuvasti, tietysti innokkaimmilla sävyillä. Ja partisaaniosaston georgialaiset, toisin kuin tataarit, esitetään rohkeina ja lujautumattomina taistelijoita. Mitähän ukrainalaiset ovat tästä mieltä? No ei midiä, vähävenäläinen wikisivu Arkadista on tynkä.
      ellauri242.html on line 186: Jagunovin osasto otti ensimmäisen taistelun 14. toukokuuta lähellä Kydirlezin kylää - saksalaiset joukot menivät nopeasti Adzhi-Mushkaihin ohittaen naureskellen hajallaan olevat neuvostojoukot, jotka olivat vetäytymässä asemistaan ​​Bagerovosta; puolustusyksikkö, jossa oli osia 157. jalkaväkidivisioonasta, onnistui pysäyttämään ja työntämään takaisin Saksan joukot tuhoten kokonaista 3 panssarivaunua.
      ellauri242.html on line 213: Katakombeissa olleista noin 13 000 ihmisestä 48 selvisi 170 päivää kestäneestä piirityksestä. Einige von ihnen wurden von den Deutschen in Simferopol hingerichtet.
      ellauri243.html on line 36: ges?q=tbn:ANd9GcRESm23TkrRe2HWBe1EvUkfFoaXU6mN_DXZ57JnZxpL3i44-0b8hoa-zVhZZUZXJjhUEk0&usqp=CAU" width="100%" />
      ellauri243.html on line 71: Humanismi ei olekaan termiittiapinoiden hegemoniaa vaan jotain hirmu hienoa.
      ellauri243.html on line 84: Kunnottomat paskiaiset (engl. Inglourious Basterds, tahallinen väärinkirjoitus nimelle Ignominious Bastards) on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Quentin Tarantinon käsikirjoittama ja ohjaama mustan huumorin sävyttämä sotaelokuva. Sen pääosissa esiintyvät Brad Pitt (goy), Christoph Waltz (goy), Michael Fassbender (goy), Eli Roth (Jew), Diane Kruger (goy), Daniel Brühl (goy), Til Schweiger (goy) ja Mélanie Laurent (Jew). Elokuva kertoo vaihtoehtoiseen historiaan perustuvan tarinan kahdesta salajuonesta, joilla oli tarkoitus salamurhata natsi-Saksan poliittiset johtajat. Toisen suunnittelee nuori ranskanjuutalainen elokuvateatterin omistaja (Laurent), ja toisen luutnantti Aldo Rainen (Pitt, vilket träffande namn) johtama amerikanjuutalaisista sotilaista koostuva ryhmä. Sakemannit oli natohenkisinä mukana tätä leffaa tekemässä into piukeena, samalla periaatteella mätkimässä "nazeja" kuin nato paraikaa mätkii "putinisteja". Huvittavinta koko jutussa on että ukrainalaiset ovat ryssille samaan aikaan lyhyesti nazeja.
      ellauri243.html on line 96: Anne Frank-lookalike Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilöllisyyden turvin. Hän tapaa saksalais-suomalaisen tarkka-ampujan Simo Häyhän (Fredrik Stollen), joka kaatoi 250 vihollista yhden taistelun aikana. Häyhän on määrä esittää izeään nazien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan sen jutkutaustasta tietämättä ihastunut Häyhä vakuuttaa (? taivuttaa) Joe Goebbelsin siirtämään elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin (pätkän ranskalaisvahvistus, yhtä merkittävä kontribuutio kuin sammakoilla viime sodassa) kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttämällä teatterin tuleen. Meneehän siinä mukana muutama sata pahaa-aavistamattomia ydinsaxalaisia, mutta väliäkö hällä, koko Saxan kansahan on yhtä syyllinen. Inter arma silent leges! Ihan sama tematiikka muuten kuin Dan Steinbockin Andromeedassa. Vittu onnää tosi mieltä nostattavia juttuja, etten sano kääntäviä.
      ellauri243.html on line 98: Shosannan tietämättä brittien tiedustelujoukkojen luutnantti Albert Highcock suunnittelee iskua ensi-iltaan Paskiaisten kanssa. Hicock menee tavernaan Paskiaisten Hugo Stiglitzin ja Wilhelm Wickin kanssa tapaamaan saksalaista elokuvatähteä Bridget von Hammersmithiä, joka työskentelee peitetehtävissä brittiläisille. Hicox herättää Gestapo-majuri Dieter Hällströmin huomion oudolla brittikorostuksellaan. Lopulta hänen peiteroolinsa paljastuu, kun hän tilaa kolme juomaa viittoen englantilaisittain (peukalo ja pikkusormi alhaalla). Hellstrom huomaa erheen, sillä saksalainen viittoo ”kolme” peukalolla, etusormella ja keskisormella. Paljastuttuaan Paskiaiset avaavat tulen, ja vain Von Hammersmith selviää elossa. Kaikki paskiaiset kuolevat. Landa tutkii tavernaa ja löytää Hammersmithin toisen kengän ja lautasliinan, jossa on tämän nimikirjoitus. So what? Kuka Landa sitäpaizi?
      ellauri243.html on line 102: Elokuvan aikana Häyhä meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hänen iskuyrityksensä, hän muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myöntyvänsä ja ottaa sitten esiin pistoolin käsilaukustaan ja ampuu häntä. Kuolettavasti rakastunut Häyhä ottaa esiin oman "pistoolinsa" ja "ampuu" sillä Shosannaa. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu pätkä Shosannasta Häyhän alla kertoo yleisön kuolevan kohta juutalaisten käsissä. (Vizi mixi pahisten pitää aina pitää taukoa kertoaxeen uhreilleen että ne kohta tapetaan? Tappaisivat heti niin ei tulisi ikäviä takaiskuja.) Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttää kasan palavaa nitraattifilmiä tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidät. (Joo tää raina on vaihtoehtoista totuutta, oikeasti siinä kävi toisinpäin! Hitler ja Goebbels ampuivat mongertavat maahantunkeutujat lakoon saxalaisvalmisteisilla tarkkuuspistooleilla.) He ampuvat yleisön joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidän pomminsa räjähtävät. Landa ja hänen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin kuin lampaat liittoutuneiden alueelle ja antautuvat heille ojassa. Aktin jälkeen Raine ampuu reilun pelin hengessä radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi Quentin ilmestyy ruutuun ja toteaa: »Tämä on luultavasti mestariteokseni.» Juonipaljastukset päättyvät tähän. No mitä muuta siinä sitten tapahtuu? Eikös tässä ollut yhden illan märkien kaatioiden tarpeixi?
      ellauri243.html on line 109: Yhdysvaltain sotahistorian tappavimpana sala-ampujana tunnettu laivastohylje Chris Kyle, joka palveli Irakin sodan aikana, on tullut tunnetuksi amerikkalaisena sala-ampujana. Vuonna 2003 Kylen joukko lähetettiin Irakiin. Nasiriyan kaupungissa hänen tiiminsä tarjosi katolla turvallisuutta merijalkaväelle maassa. Kerran hän näki naisen vetävän esiin kranaatin; Kyle käytti .300 Winchester Magnumia ja noudatti käskyään ampua, ampuen naisen pään tohjoxi ja pelastaen näin useiden lähellä olevien merijalkaväkivaltamiesten hengen.
      ellauri243.html on line 122: ges/set204/card00150_fr.jpg" />
      ellauri243.html on line 135: Nevada is home to a number of federal reservations and colonies. The major tribes are the Washouts, Northern Paiute, Southern Paiute, and Western Shoeshines. Many have been hit disproportionately hard by the coronavirus and may have pre-existing health conditions or live in remote areas with limited access to medical care. In the Reno-Sparks Indian Colony, a clever color-coded card system was set up for people to signal from their windows for help with a health issue, food shortage, or other problem.
      ellauri243.html on line 137: Compared with other U.S. races, American Indians have a life expectancy that is shorter than five years. The suicide rate among American Indian youth is 2.5 times higher than among youth in the rest of the country. American Indians are 2.5 times more likely to experience violent crimes than the national average, and more than four out of five American Indian women will experience parking meter violation in their lifetimes. Holy shit, these issues can be seen as symptoms of several larger issues, including access to social services, educational opportunities, nutritional food, and health care, and just plain old laziness and stupidity. Property rights pose more significant problems, insomuch as residents who don’t have deeds to the land on which they live struggle to build credit, which throws a significant barrier in front of upward mobility. Meanwhile, tribal lands are tough sells for franchises and other commercial developers that would bring jobs to reservations, as these companies are often resistant to negotiating contract terms under tribal law. So it's really all their own fault, them not playing along with good old free enterprise and private property!
      ellauri243.html on line 147: until the American Holocaust, when the United States was attacked by waves of Russian bombers launching hypersonic nuclear-tipped missiles. Almost the entire fleet of American long-range bombers and more than half of America's intercontinental-ballistic-missile arsenal was wiped out in a matter of hours. But Battle Mountain's little fleet of high-tech bombers, led by Patrick McLanahan, survived and formed the spearhead of the American counterattack that destroyed most of Russia's ground-launched intercontinental nuclear missiles and restored a tenuous sort of parity in nuclear forces between the two nations. On the plus side, there are now less than half so many hungry mouths left to feed on the entire ball of fire. Except this, everything goes on as before, business as usual.
      ellauri243.html on line 149: Battle Mountain emerged from the horrific tragedy of the American Holocaust to become the center of American air-breathing strategic combat operations. All of America's surviving heavy bombers, intelligence-gathering planes, and airborne command posts wre relocated to Battle Mountain, and a fleet of long-range unmanned combat aircraft began to grow there. The base even a staging area for America's fleet of manned and unmanned spaceplanes-aircraft that could take off became and land like conventional aircraft but boost themselves into low Earth orbit.
      ellauri243.html on line 151: Even during the deep global economic recession that began in 2008, Battle Mountain grew, although the community around it barely noticed. Because of its isolation and dirt-low cost of living, many bases around the world were closed and relocated to Battle Mountain. Soon Battle Mountain Air Reserve Base became JAB (Joint Air Base) Battle Mountain, hosting hot air units from all the military services, the Air Reserve Forces, the Central Intelligence Agency, and even the Space Defense Force and the Death Planet.
      ellauri243.html on line 153: Vaan ei siinä kaikki! pahin oli vielä edessä, nimittäin uusi taantuma! But then the economic crash of December 2012 happened, and everything changed.
      ellauri243.html on line 159: Thomas Torquemada Thorn (born Thomas A. Lockyear, II; 2 August 1964) is an American musician. Born in Madison, Wisconsin, he is best known as co-founder of, and lead vocalist for, the industrial metal band The Electric Hellfire Club. Joint Air Base Battle Mountain was not spared. Every aircraft at the once-bustling base was in "hangar queen" status - available only as spare parts for cars. Most planes placed in "flyable storage" were not even mothballed, but just hoisted up on clothes hangers.
      ellauri243.html on line 161: Two clicheed beefy thick-necked high school boys, followed by the statutory obese wimp, love to serve as volunteer firemen. Maybe we get to see the victims! Beats licking Marina's ice cream cone. The guy with the smaller head could not even read.
      ellauri243.html on line 169: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Not even clam, or twat. Below is a list of 100+ slang words for penis—from the common (prick) to the more grotesque (fuckpole) and the awesomely ridiculous (pork sword). Next time you need a synonym for penis, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!
      ellauri243.html on line 171: 1. Anaconda 2. Baloney pony 3. Birdie 4. Bobby 5. Boonga 6. Cack 7. Choad 8. Choda 9. Chode 10. Chopper 11. Cock 12. Crank 13. Custard launcher 14. Dick 15. Dicklet 16. Diddly 17. Dingaling 18. Ding-a-ling 19. Ding-dong 20. Dinger 21. Dingle 22. Dingus 23. Dingy 24. Dink 25. Dinkle 26. Dipstick 27. Dirk 28. Disco stick 29. Dog bone 30. Dong 31. Donger 32. Donkey Kong 33. Doodle 34. Dork 35. Down 36. Fire hose 37. Fuckpole 38. Gherkin 39. Hairy canary 40. Hammer 41. Hot rod 42. Hooter 43. Jade stalk 44. Jamoke 45. Jigger 46. Jimmy 47. Jock 48. Johnson 49. John Thomas 50. Joystick 51. Kielbasa 52. Knob 53. Lad 54. Langer 55. Lingam 56. Love muscle 57. Love stick 58. Love truncheon 59. Machine 60. Master John Goodfellow 61. Male member 62. Manhood 63. Maypole 64. Meat 65. Meat puppet 66. Meat rod 67. Meatstick 68. Meat stick 69. Member 70. Membrum virile 71. Nature’s scythe 72. Old chap 73. One-eyed trouser snake 74. Organ 75. Package 76. Pecker 77. Peen 78. Pee-pee 79. Pee-wee 80. Pego 81. Penis 82. Peter 83. Phallus 84. Pickle 85. Piece 86. Pike 87. Pingas 88. Pink cigar 89. Pintle 90. Pipe 91. Pisser 92. Pizzle 93. Plonker 94. Pork sword 95. Prick 96. Pud 97. Putz 98. P-word 99. Python 100. Ramrod 101. Rape tool 102. Rod 103. Root 104. Rutter 105. Salami 106. Sausage 107. Schlong 108. Schmuck 109. Sex tool 110. Shaft 111. Shlong 112. Shmekl 113. Skin flute 114. Snake 115. Snausage 116. Spitstick 117. Stretcher 118. Swipe 119. Tadger 120. Tagger 121. Tail 122. Tallywacker 123. Tarse 124. Thing 125. Thingy 126. Third leg 127. Todger 128. Tool 129. Trouser monkey 130. Trouser snake 131. Truncheon 132. Tube steak 133. Unit 134. Virile member 135. Wang 136. Weapon 137. Wee-wee 138. Weenie 139. Weeny 140. Whang 141. Wick 142. Widgie 143. Widdler 144. Wiener 145. Willie 146. Willy 147. Wingwang 148. Winkle 149. Winky 150. Yard 151. Ying-yang 152. January Nelson.
      ellauri243.html on line 177: 1. Addressing the court 2. BJ 3. Bagpiping 4. Basket lunch 5. Beej 6. Blowie 7. Blowing the love whistle 8. Bobbing for apples 9. Bone-lipping 10. Buccal onanism 11. Brentwood hello 12. Charming the snake 13. Climbing the corporate ladder 14. Cock-gobbling 15. Copping a doodle 16. Courting the gay vote 17. Drinking a slurpee 18. Dropping on it 19. Earning your keep 20. Essin’ the dee 21. Face-frosting 22. Fellatio 23. Fluting 24. French abortion 25. Gator mouth 26. Getting a facial 27. Getting a lewinsky 28. Getting a throat culture 29. Getting to the cream filling 30. Giving cone 31. Giving face 32. Giving head 33. Gobbling pork 34. Going down 35. Gumming the root 36. Punching 37. Giving Big Jim and the twins a bath 38. Giving brain 39. Giving head 40. Gum-rooting 41. Gumming the green bean 42. Head job 43. Honkin’ bobo 44. Huffing bone 45. Hummer 46. Interrogating the prisoner 47. Kneeling at the altar 48. Knob job 49. Larking 50. Laying some lip 51. Licking the lollipop 52. Making mouth music 53. Making the blind see 54. Meeting with Mr. One-Eye 55. Mouth-fucking 56. Mouth-holstering the nightstick 57. Mouth-milking 58. Mouth-to-junk resuscitation 59. Opening wide for Dr. Chunky 60. Oral sodomy 61. Peeling the banana 62. Penilingus 63. Piston job 64. Playing pan’s pipes 65. Playing the pink oboe 66. Playing the skin flute 67. Pole-smoking 68. Polishing the trailer hitch 69. Pricknicking 70. Protein milkshake 71. Receiving holy communion 72. Respecting your superiors 73. Sampling the sausage 74. Scooby-snacking 75. Secretarial duties 76. Singing to the choir 77. Skull-buggery 78. Skull-fucking 79. Slobbin’ the knob 80. Smiling at Mr. Winky 81. Smoking the pink pipe 82. Smoking pole 83. Southern France 84. Speaking into the bonophone 85. Speaking low genitals 86. Spit-shining a baseball bat 87. Spraying the tonsils 88. Sucking off 89. Sucky-ducky 90. Suck-starting the Harley 91. Swallowing the baloney pony 92. Sword-wwallowing 93. Taking one’s temp with a meat thermometer 94. Talking into the mic 95. Telling it to the judge 96. Waxing the carrot 97. Worshiping at the altar 98. Wringing it dry 99. Yaffling the yogurt cannon 100. Zipper dinner
      ellauri243.html on line 182: There may be no other organ on the human body that profits from such creativity in nicknaming by the larger populace. Except penis. Below is a list of 60+ slang words for vagina —from the common (pussy) to the more grotesque (cunt) and the awesomely ridiculous (fishmarket). Next time you need a synonym for vulva, comb through this definitive list for a bunch of fun ideas!
      ellauri243.html on line 184: 1. Panty hamster 2. Mossy cleft 3. Pink taco 4. Snatch 5. Twat 6. Hoo hoo 7. Foo foo 8. Pussy 9. Poon 10. Poony 11. Poontang 12. Lady garden 13. Box 14. Vajayjay 15. Vag 16. Cunt 17. C u next Tuesday 18. Bearded clam 19. Furry taco 20. Tuna taco 21. Fur burger 22. Cream pie 23. Beef curtains 24. Meat curtains 25. Meat sleeve 26. Cooch 27. Coochie 28. Cooter 29. Cooze 30. Coozie 31. Hot box 32. Squeeze box 33. Vertical smile 34. Cha cha 35. Love tunnel 36. Cherry 37. Hair pie 38. Honey pot 39. Beaver 40. Slit 41. Gash 42. Hole 43. Muff 44. Flange 45. Minge 46. Nether regions 47. Lady parts 48. Pink parts 49. Girly bits 50. Private parts 51. Privates 52. Bits 53. Down there 54. Peach 55. Flower 56. Tutu 57. Wee wee 58. Cookie 59. Muffin 60. Cupcake 61. Tweeny 62. Fanny 63. Front butt 64. Peaches and cream 65. January Nelson
      ellauri243.html on line 188: 1. Barking at the ape 2. Box lunch at the ‘Y’ 3. Breakfast in bed 4. Brushing one’s teeth 5. Carpet-munching 6. Chewing the she-Fat 7. Clam-jousting 8. Clam-lapping 9. Cleaning the fish tank 10. Connie lingus 11. Contacting the aliens 12. Conversing with moses 13. Devil’s kiss 14. Dinner beneath the bridge 15. Doing it the French way 16. Donning the Beard 17. Drinking from the furry cup 18. Eating at the ‘Y’ 19. Eating fur pie 20. Eating out 21. Eating the peach 22. Eating squirrel 23. Eating sushi from the barbershop floor 24. Eating tinned mussels 25. Egg mcmuff 26. Face-fucking 27. Facing the nation 28. Fanny-noshing 29. Fence-painting 30. French-kissing Mr. Lincoln 31. Fuzz sandwich 32. Giving face 33. Gnawing on roast beef 34. Going downstairs for breakfast 35. Going south 36. Gomorrahry 37. Gorilla in the washing machine 38. Growling at the badger 39. Gumming the monster 40. Husband’s supper 41. Kissing between the hips 42. Kissing the wookie 43. Lady braille 44. Lady Semaphore 45. Larking 46. Lapping the gap 47. Lapping the lint trap 48. Lick-a-chick 49. Lickety-slit 50. Licking anchovy 51. Lip service 52. Lip-synching to the fish-fueled jukebox 53. Low-calorie snacking 54. Making mouth music 55. Medicating the hairy paper cut 56. Mopping the vulva 57. Mustache-riding 58. Muff-diving 59. Mumbling in the moss 60. Munching the bearded clam 61. One-man band 62. Oyster-gargling 63. Parting the fuzz 64. Pastrami sandwich 65. Pearl-diving 66. Placating the beaver 67. Playing in the sandbox 68. Playing the hair harmonica 69. Prawn breath 70. Pruning the orchid 71. Pug-noshing 72. Pussy-nibbling 73. Seafood dinner 74. Sipping at the fizzy cup 75. Sitting on a face 76. Slurping at the furry coconut 77. Smoking the fur 78. Sneezing in the basket 79. Spa time For Lady Boner 80. Speaking in tongues 81. Spraying the crops 82. Tackling the Brazilian 83. Talking to the canoe driver 84. Talking to lassie 85. Telephoning the stomach 86. Testing the echo in the love cave 87. Testing the waters 88. Tipping the velvet 89. Tongue-fucking 90. Tonguing the bean 91. Trimming the hedges 92. Velvet buzzsaw 93. Wearing the feed bag 94. Wearing the Sticky Beard 95. Whispering into the wet ear 96. Whispering to Venus 97. Whistling in the dark 98. Worshiping at the altar 99. Yaffling 100. Yodeling in the canyon 101. January Nelson
      ellauri243.html on line 221: ges/a/ae/Bart_vs_Australia_bart.png" />
      ellauri243.html on line 232:

      Broken celeb marriages
      ellauri243.html on line 235: celeb marriages hae kuvat video kortit tavarat kääntäjä kaikki palvelut
      ellauri243.html on line 244: one of those ended with a broken engagement: her public, fast-moving
      ellauri243.html on line 246: Dragon. Two months later, they moved in together, then got engaged two
      ellauri243.html on line 248: Milano has a son and a daughter with her agent husband of nearly nine
      ellauri243.html on line 250: Marie Limp in 2004, and the couple has three children together. Brad Pitt
      ellauri243.html on line 251: and Gwyneth Paltrow. Getty Images. Скрыть Меню. 51 suurinta julkkiseroa
      ellauri243.html on line 260: nickiswift.com › celeb-marriages-at Valitettavasti joskus karu totuus tulee
      ellauri243.html on line 269: Nicolas Cage päätyi naimisiin väitetyn rikollisen kanssa. Getty Images.
      ellauri243.html on line 270: Nicolas Cagella on hieman historiaa aseen hyppäämisessä ja naimisiinmenossa
      ellauri243.html on line 284: and celebrity...... Movies That Ended Actor Marriages. Celeb Breakups in
      ellauri243.html on line 290: celebrities are getting divorced?” then you should probably bookmark this.
      ellauri243.html on line 291: Скрыть Меню! Broken celebrity marriages | femina | Femina.in m.femina.in ›
      ellauri243.html on line 292: celebrity-marriages Saif Ali Khan and Amrita Singh When a 21-year-old Saif
      ellauri243.html on line 298: love. However, after 13 long years of marriage, the couple opted for a
      ellauri243.html on line 299: divorce following reports of Saif getting close to Rosa Catalano.
      ellauri243.html on line 311: Zac Efron and Vanessa Hudgens to Emma Stone and Andrew Garfield, here are
      ellauri243.html on line 317: Together [PHOTOS] people.com › celebrity › celeb-broke "Right before we got
      ellauri243.html on line 323: back together the day before we went off and eloped. Yeah, we eloped. We
      ellauri243.html on line 338: Coppola / FilmMagic / Getty. Скрыть Меню. 11 Celeb Marriages That Fell
      ellauri243.html on line 339: Apart At Warp Speed 》 herbeauty.co › celeb-marriages-that Marriage is a
      ellauri243.html on line 340: big step for anyone, whether you’re a celeb or the average person. But for
      ellauri243.html on line 342: with the NYT that the eight-day is what broke the marriage. Apparently,
      ellauri243.html on line 386: vaiennut yksityiselämästään. ge">Putinin kerrotaan tokaisseen, että hän
      ellauri243.html on line 390: yksityiselämästään. ge">Putinin kerrotaan tokaisseen, että hän ”halveksii niitä, jotka sotkeutuvat toisten yksityiselämään eroottisine
      ellauri243.html on line 481: Dale Brown‘s source of wealth comes from being a novelist. How much money is Dale Brown worth at the age of 66 and what’s his real net worth now?
      ellauri243.html on line 484: In his personal life, Brown is a member of CAP. He is one of the pilots who regularly fly outpatients to get the attention that he craves. This is all done on a volunteer basis (but the kerosene is on the house), so he spends a lot of time flying across the country. In his free time, he enjoys flying in his own personal plane and he is a soccer referee for youth games.
      ellauri243.html on line 486: It is clear that Dale Brown never expected to be as successful as he has been. This is clear by his killing off of some characters, only to be resurrected in subsequent novels. He originally only intended to write 3 novels for his publisher. Now, 24 books later, he is an accomplished author and his fans are eagerly awaiting his next novel teeming with revenants.
      ellauri243.html on line 488: In April 2004, Brown pleaded guilty to charges of tax fraud. He was charged with creating companies in the West Indies for the purposes of receiving tax deductions from fictitious expenses. The fictitious expenses amounted to more than $440,000, which Brown claimed on his 1998 income tax filing. He used the tax deductions to remodel his retirement home in Incline Village, Nevada.
      ellauri243.html on line 490: It seems that Brown brings his two loves together in his life as in the novels, lying and aviation.
      ellauri243.html on line 497: He enjoys flying his plane, a Grumman Gulfstream II. Like Patrick and his son Hunter, he is a mission pilot in the Civil Air Patrol. On the ground, he enjoys tennis, motorcycling, skiing, scuba diving, and ice hockey. He does enjoy other things like scuba diving and tennis, but cherishes spending time with his wife, Diane and his son Hunter, in their Lake Tahoe house. They all live together in Nevada.
      ellauri243.html on line 499: His first novel was Flight of the Old Dog and it launched his career. The plot of the book surrounds the mission of Gen. Bradley Elliot. He is testing a unique old bomber and the mission occurs to him to destroy a soviet weapon on site in Soviet Union before it is deployed. The aircraft is called Old Dog and it has to get the team to safety.
      ellauri243.html on line 506: Brown’s books have never made it into movies. The closest they have come is with some of the characters appearing in computer games. When asked the question on his website, he said it would be cool if his books could be made into movies, however he doesn’t have an agent in Hollywood so the chances are low.
      ellauri243.html on line 508: He hopes to carry on writing books and maybe one will catch a director’s attention. He is working on writing some screenplays based on his books in the hope that he can get a Hollywood agent in the future.
      ellauri243.html on line 510: Dale Brown is still at the forefront of publishing novels today. He most recent novel, Tiger’s Claw, was released in August 2013. The plot of this book surround President Phoenix, Arizona, who has again slashed the military budget just when China begins to test it’s new domestic missile.
      ellauri243.html on line 518: Dale Brown is teaching Detroit the art of self-defense. Emhpasising on this, the Brown couple focus on disarming techniques, especially how to get hold of a gun and twist. "We show you how to take it so you can remove the weapon," Dale Brown went on, "all you're doing is increasing someone's potential for survivability in a worst case scenario."
      ellauri243.html on line 525: I am one of your many fans that have thoroughly enjoyed your many books, of which I have been fortunate to collect and read. From what I have read about you, your dedication to your family and to the world of generals is something you must be very proud.
      ellauri243.html on line 531: When an almost-forgotten enemy prepares a shock attack on America, only one man can see it coming. Stuck in a desk job in Air Force Intelligence, the high-adrenalin
      ellauri243.html on line 536: Vasta s. 139 tulee vastaan eka very attractive female agent, muuten tää on ollut all male paneelia. Näitä pitäis saada lisää Dale, muuten ei tipu leffadiiliä. Hupaisaa miten toi Brandeisin privacy on johtanut jenkeissä totaaliseen Wild West meininkiin, missä miljuuna eri agentuuria sojottaa yhtä aikaa toisiansa pyssyllä. Ei mitään keinoa selvitä kasan päällimmäisenä ellet ole aivan vitun connected kuten Roope Andorsen, speed dialit erixeen kaikkiin silverbäkkeihin. I bet Roope on näytelmän konna.
      ellauri243.html on line 538: FBI bird on pitempi kuin Pat ja sen avonainen pusero korostaa nätisti sen tissejä. Se puristaa Pättiä (kädestä) hirmu kovasti. Her job was to bat her eyes and shake her ass at suspects, but sadly, old Pat had lost his sense of touch. But beefy Brad is casting glances at her cleavage. Brad's eyes follow Cassandra's fan as she waddles back across the hangar. He has his seed bags hitched up and his pink torpedo all armed up for rapid deployment. Musta leski Cassandra valmistautuu nielemään sen hook, line and sinker. "Dreamer" January Nelsonia lainataxemme (yllä): get ready for suck-starting the Harley, swallowing the baloney pony, taking her temp with a meat thermometer.
      ellauri243.html on line 540: Seuraavaxi nähdään kuinka 2 urheaa robopatrioottia, Roger nimisiä molemmat, urheilee etänä romukasassa. Kärzääntyneen pahan syöpäkääryleen DNA on liimautunut robon haarniskaan. Ja sitten tulee luku jonka mottona on "I dont think change is stressful. I think failure is stressful." signed, Bob Stearns! Loppu negatiivisille spiraaleille nyt! Mutta kuka monista Bob Stearnseista on kymysyxessä?
      ellauri243.html on line 542: Tämmönen Bob Stearns kuoli hiljattain. Robert "Bob" H. Stearns, Columbia, SC * December 9, 1936 + January 5, 2023. Tämä Bob kyllä piti lentokoneista. He had a lifelong love affair with airplanes and flying, owned a half dozen aircraft and enjoyed meeting up with his flying buddies, meticulously restoring vintage aircraft and going to fly-ins. His health eventually clipped his wings, and after that he turned his attention to volunteering at Riverbanks Zoo and nurturing a latent talent for painting, which was discovered after Bob and Marge moved to Stilled Hopes.
      ellauri243.html on line 550: Bob Stearns, CEO of Powerful Potential. BOB STEARNS is one of only 95 people in history to lead an organization to win the prestigious Malcolm Baldrige Award. He was the Leader and Architect of Pittsburgh based Medrad’s 2003 journey to win the prestigious award. Medrad won the Baldrige award again in 2010. The Baldrige Award is presented annually by the President of the United States to organizations that excel in seven categories, including results. As Chief Human Resources Officer of CoManage, Bob led that company to be named the Best Place to Work in Pa.” He has also received the American Society for Training and Development Award for Excellence. Bob has served as a Director on the Boards of National Church Solutions, The Orchards at Foxcrest, the Pa. Society of Association Executives, the Pa. Association of Non Profit Organizations and a Woman owned business through Powerlink and Seton Hill University. Bob has owned and been the CEO of PowerfulPotential since 1985.
      ellauri243.html on line 552: Bob’s book which is titled” Perhaps a Man Can Change the Stars” is the basis for today’s program. He is a sought after Inspirational Speaker, having spoken in eight countries. He just launched a Nationwide Speaking Tour to share the messages from his book with as many people as he can.
      ellauri243.html on line 554: Bob´s book is about Perpetual Potential. Inside these pages, you will discover three invaluable lessons that will propel you closer to your true potential. The lessons will serve you well on either of two different, but parallel roads you may travel: The roads towards triumph or tragedy, as well as the roads in between. In 2003 the author, Bob Stearns was on top of the world. He led his company to win the most prestigious business award in the country, the Malcolm Baldrige award. Just five short years later, tragedy struck. Bob´s oldest son Eric was killed while on a study trip abroad in Athens, Greece. Eric was 21 years old at the time and was a junior at Penn State University. Although Eric lost his precious life in Greece, he found something sprawled under the pillars of the Acropolis that many people search for their entire lifetimes. He found inner peace in the knowledge that he could truly be anything he wanted to be, he could do anything he wanted to with his life. In his book "Perhaps a Man Can Change the Stars - Eric's Pursuit of Perpetual Potential", Bob shares with you three life lessons that allowed Eric to understand his true potential. Those same lessons helped Bob and his family deal with Eric´s death. The same lessons had enabled Bob to lead his company to triumph five years earlier. A key take away from the book is that no matter what stage of life you find yourself, you have the potential to explore. You have the potential to utilize and grow the talents and aspirations that you currently have. You have the potential to rekindle old talents that lie dormant, and to allow new talents to blossom. This is true regardless of age, circumstances, and what other people may be telling us. So read, explore and think deeply about how you can apply the three lessons that Bob learned from Eric. Decide for yourself how you can best use them. Indeed, our Potential is Perpetual!
      ellauri243.html on line 558: 1) Focus on what you do have, not on what you don´t have; 2) Tackle the toughest challenges and never quit; and 3) Change the Stars! Eric passed away during this trip, but he has inspired thousands of people through this outstanding Film.
      ellauri243.html on line 579: Tällaisten tunnuslauseiden mahdollinen lähde on Patrick Henryn kuuluisa 23. maaliskuuta 1775 puhe Burgeressesien talolle (Virginian siirtokunnan lainsäädäntöelin), joka sisälsi seuraavan lauseen: "Onko elämä niin rakas tai rauha niin suloinen, että se ostetaan ketjujen ja orjuuden hinnalla? Kiellä se, kaikkivaltias Jumala! En tiedä, mihin suuntaan muut voivat kulkea; mutta mitä minuun tulee, anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" Kumpi vaan, ihan sama. No täältä pesee vainaja.
      ellauri243.html on line 585: "Congelanse!" the "us" (not "them") border patrol agent shouted in Spanish through his van´s public-address loudspeakers.
      ellauri243.html on line 591: Yhdysvaltain rajavartiolaitoksen agentti ajatteli, että talous saattaa olla tankissa (umpikujassa), ja paljon vähemmän meksikolaisia ​​ylitti rajan laittomasti, koska Yhdysvalloissa ei ollut työpaikkoja. Mutta he olivat edelleen tulossa, ja vaikka rajavartiolaitoksen budjettia oli leikattu ja suuri osa heidän käyttämästä tekniikasta oli huonossa kunnossa tai sitä ei yksinkertaisesti otettu käyttöön, he saivat heidät silti kiinni. Kaikki meksikolaiset kantoivat useita yhden gallonan vesikannuja kaulassa köydellä, sekä reppuja, roskapusseja tai mitä tahansa muuta, mitä he löysivät tavaransa kuljettamiseksi. He vaihtelivat teini-ikäisistä 60-lukulaisiin, sekä miehiä että naisia, ja useimmat näyttivät melko hyväkuntoisilta, mikä oli välttämätöntä tätä vaarallista rajanylitystä tehtäessä näin vihamielisissä olosuhteissa, varsinkin kesällä, jolloin rajapoliisit ovat vikkeliä kuin muurahaiset kuumalla.
      ellauri243.html on line 598: Kroisos Pennosen kättely on kalamainen kuin Jaakko Hintikalla. We could still use you in Vegas, my friend, ill use you like Austin's and Bronte's heroines. For something called money. The old gang is together again in the armpit of the world, the good old USA. Kaikki luonnevammasia narsisteja ja/tai psygopaatteja, etenkin FBI:n agentti Jerry Cotton.
      ellauri243.html on line 602: There comes a moment when you have to stop revving up the Koenigsegg and shove it into gear.
      ellauri243.html on line 604: gettyimages.com/id/174526030/photo/david-j-mahoney.webp?s=612x612&w=gi&k=20&c=FPnUk0_QqSb2rrI4aFQ2RocgBoyb_HuhUYd8odGz9qg=" />
      ellauri243.html on line 613: In 1951 he went into business forming an advertising agency, David J. Mahoney, Inc. The company managed advertising for eight companies, including Exzema, White Rock and Good Humor. Mahoney sold his agency in 1956 and became President of Good Humor, and became President of Canada Dry in 1966.
      ellauri243.html on line 616: Mahoney was married to model Barbara "Barbie" Ann Moore, and the couple had two children. He later married model Hildegarde "Hillie" Merrill, the former Mrs. Arthur C. Merrill, who had two sons from her previous marriage.
      ellauri243.html on line 617: Mahoney wrote The Longevity Strategy: How to Live to 100 Using the Brain-Body Connection with Richard Restak, M.D. Foreword by William Safire (!). Mahoney died at 77 on May 1, 2000 at his home in Palm Beach, Florida, of heart failure. So much for longevity. Dave´s brain just disconnected from his body.
      ellauri243.html on line 623: The 1 in 60 Rule: How Remarkably Successful People Stay on Track to Accomplish Their Biggest Goals.
      ellauri243.html on line 631: Say you want to get in better shape and be healthier. "Be healthier" sounds great, but it´s too vague. How will you know when you´re "in better shape," much less "healthier"?
      ellauri243.html on line 632: "Lose 10 pounds in 30 days" is a specific, objective, and most critically, measurable goal. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there. You can create a solid diet plan. You can create an effective workout plan.
      ellauri243.html on line 635: Or say you want to grow your business. "Increase revenue" sounds great but is too vague. "Land five new customers this month" is specific, objective, and measurable. You know exactly what you want to accomplish, which means you can create a process designed to get you there.
      ellauri243.html on line 638: 2. Then, forget your goal.

      ellauri243.html on line 640: One of the biggest reasons people give up on huge goals is the distance between here, where you are today, and there, where you someday hope to be. If you did only $10,000 in sales last month and your target is $1 million in sales per month, the distance between here and there seems insurmountable.
      ellauri243.html on line 647: Pilots use the 1 in 60 rule to remind themselves to constantly monitor their progress and make quick course corrections. You also know where you want to go. But you´ll never get there if you don´t regularly monitor and revise your goal based on your progress. And if you don´t start out on the right path. Remember, the 1 in 60 rule states that starting out, one degree off means winding up one mile off 60 miles later. Or so. So don´t just correct your course along the way. Create and follow a process that is proved to work. Pick someone who has achieved something you want to achieve. Like a Brad, if you happen to be a Ralph. Deconstruct his or her process. Then follow it, and along the way make small corrections as you learn what works best for you. That way, when you travel your own version of 60 miles, you´ll arrive precisely where you hoped to be. Up a shit creek without a paddle, with Brad 60 miles ahead of you. Forgot to warn: don´t pick a moving target!
      ellauri243.html on line 669: ge/img/Ludwig%20von%20Mises%20576x720.jpg?itok=feHt307X" height="200" />
      ellauri243.html on line 684: Mises myös tutki valtiojohtoisten talouksien ja (kannattamiensa) vapaiden markkinatalouksien eroja sekä osoitti talouslaskun ongelman: suunnitelmataloudessa, ilman markkinatalouden hintamekanismia, hyödykkeen kysyntää ei voi tietää, joten on mahdotonta tehdä oikeaa päätöstä siitä, paljonko sitä pitäisi tuottaa. Tällä perusteella hän ennusti Neuvostoliiton romahduksen poikkeuksellisen varhaisessa vaiheessa Vittu eikö se jo lähde? No ei. Tai hei kuolihan se onnexi jo 1973. Syntyi 1881.
      ellauri243.html on line 686: Itävaltalainen koulu syntyi Wienissä Carl Mengerin, Eugen von Böhm-Bawerkin, Friedrich von Wieserin ja muiden töillä. Se vastusti metodologisesti historiallista koulukuntaa (sijaitsee Saksassa) kiistassa, joka tunnetaan nimellä Methodenstreit eli metodologiataistelu.
      ellauri243.html on line 689: Itävaltalaisen koulukunnan alkuvuosien teoreettisia panoksia ovat subjektiivinen arvoteoria, marginalismi hintateoriassa ja taloudellisen laskentaongelman muotoilu, joista jokaisesta on tullut hyväksytty osa paskamaisia valtavirran taloustieteitä.
      ellauri243.html on line 699: Pyhän Patrikin pedofiilinen vihanpurkaus lällytetyn "big guy"n puolesta on hyvä esimerkki siitä miten pitkälle USA valtiona on jo rappioitunut. Noi ziljoonat eri puolisotilaalliset agentuurit on käytännössä MC jengejä, jotka kärhämöivät keskenään kuin Somalian klaaniapinat. Kotipesän suojelu on jenkin korkein vakaumus, ne nokkii toisiaan stars and stripes nokkaisina lunneina jotka nujakoivat pesäkolosta.
      ellauri243.html on line 705: The television show " Rowan & Martin's Laugh-I n," popular in the late 1960's and early 1970's, was famous for awarding its goofy trophy, the Flying Fickle Finger of Fate. But the term fickle finger of fate is actually decades older than that. The unpredictable and capricious nature of chance or fate, an Americanism popular in college circles during the 1930s. Sometimes the alliteration is extended coarsely to 'fucked by the fickle finger of fate' an expression which became popular in the US military during World War II.
      ellauri243.html on line 707: "The Moving Finger writes; and, having writ, Moves on: nor all thy Piety nor Wit Shall lure it back to cancel half a Line, Nor all thy Tears wash out a Word of it." ― Omar Khayyám tag
      ellauri243.html on line 719: Disraeli was born in Bloomsbury, then a part of Middlesex. His father left Judaism after a dispute at his synagogue; Benjamin became an Anglican at the age of 12.
      ellauri243.html on line 722: Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
      ellauri243.html on line 724: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, the Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition.
      ellauri243.html on line 726: Disraeli wrote novels throughout his career, beginning in 1826, and published his last completed novel, Endymion, shortly before he died at the age of 76. Endymion tuli mainituxi albumissa 127, sehän oli se Keazin 50 sheidiä.
      ellauri243.html on line 734: St Barbe, the journalist in " Endymion " is an intended caricature of Thackeray, and Gushy is Dickens. Vigo, a minor character of the novel, is a combination of Poole, the tailor, and George Hudson, the Sunderland railway king, as he was styled in his time. Prince Florestan is probably a sketch of Louis Napoleon in his early days in England. He is constantly presented as a child of destiny wailing for the European revolution of ´48 to give him back his throne.
      ellauri243.html on line 736: Job Thornberry comes into the story with the Anti-Corn-Law League, representing the remarkable change in English politics from the time before Napoleonic wars when the 10% richest guys were local landowners to after the wars when the merchants and industrialists had become the nobs (am. head honchos). This change of mens of production necessitated the passage of Reform Bills that favored Millian laissez-faire by the Conservative Derby-Disraeli ministries. Job Thornberry may be Richard Cobden; for he certainly has much of Cobden´s subject in him. The energetic and capable minister Lord Roehampton is taken to be Lord Palmerston, and Count Ferrol is perhaps Bismarck. Neuchatel, the great banker, is the historical Rothschild; Cardinal Henry Edward Manning figures as the tendentious papist Nigel Penruddock.
      ellauri243.html on line 738: Pat ja Brad on lomalla MacLanahanien kotikylässä, jota roomalaiset eivät ole koskaan vallanneet. Kolumbaariossa viihdytään pitkä tovi koskettelemassa Wendyn markkeria. Lopulta Pat ihan pussasi Wendyn markkeria. Sama oli siinä taiwanilaisessa leffassa, sun muuta tms, jossa esi-isät oli pienissä laatikoissa seinällä. Apinoita tungexii planeetalla niin paljon jo ettei ne mahdu maahan rojolleen.
      ellauri243.html on line 758: Hänen ensimmäinen näytelmänsä The Tragedy of Sophonisba (1729) tunnetaan nykyisin lähinnä siitä, että se mainitaan Samuel Johnsonin teoksessa Lives of the English Poets, jossa Johnson kertoo, että teatterin koiranleuat parodioivat sen yhtä riviä "O, Sophonisba, Sophonisba, O!" lausumalla "O, Jemmy Thomson, Jemmy Thomson, O!".
      ellauri243.html on line 762: 2. The other James Thomson, in full James Alexander Thomson, (born Dec. 20, 1958, Chicago, Ill., U.S.), is an American biologist who was among the first to isolate human embryonic stem cells. Thomson extracted stem cells from human embryos. However, this confronted him with a moral dilemma, as such an extraction is fatal to the embryo. After consulting with several bioethicists at the university, Thomson decided that continued research was ethical as long as the embryos, "created" by couples who "no longer wanted them" in order to "have children", would otherwise be "destroyed anyway." I just love medicinal ethics! Kunnon personismia. Montako neekeriä saa keilata pelastaaxeen yhden valkoisen joka työntää lastenvaunuja.
      ellauri244.html on line 46: Joskus meemikäsitteen tullessa suosituxi jotkut vastustajat marisivat, ettei ne ole niikö geenejä koska ne eivät voi jatkaa sukuaan. Typerää, eivät geenitkään, apinat on niiden itiöemiä jotka hoitaa hommat jezulleen. Sama pätee meemeistä: apinat on niidenkin kyrvännäköisiä sieniä, jotka risteytyvät niin maan perkeleesti.
      ellauri244.html on line 90: Harri Sirola, vielä 1 Heikki Herlinin perinnöllä siivestäjä, sykkipoika ja yhtä moukka kuin koko muukin puunaamainen Herliinien suku. Laila oli intelligentti, ei mikään vouhottaja, aidompi kuin Harrin äiti joka oli pseudonoske ja luki Dostojevskin "eepoxia". Höh ei Dostojevski kynäillyt mitään eepoxia, vaan psykologisia rompskuja. Miten tääkin kaveri voi olla näin kädetön? No nuorihan se oli. Isä oli pataoikeistolainen jolle metro oli vasemmiston juonia, ihaili Konrad Lorenzia, sitä nazia. Harri ize oli "ailahteleva", äänesti kokoomusta ja Aleniuxen Eleä vuorovuosina. Ahmi Vonnegutia, Milleriä, Hesseä, Waltaria, Nerudaa. Helposti sulavaa silavaa. Kadehdittavia heppuja, Hermanni ja Henry. Niillä tuskin oli turhanpäiväisestä naimisesta omantunnontuskia.
      ellauri244.html on line 92: The Serenity Prayer: “God, grant me the grace to accept with serenity the things I cannot change, Courage to change the things I can, And wisdom to know the difference.”
      ellauri244.html on line 139: ges.almatalent.fi/cx165,cy0,cw2670,ch2000,570x/https://assets.almatalent.fi/image/dd82368e-152a-5204-afe1-2355f092066e" width="30%" />
      ellauri244.html on line 150: Kauraprinsessan takautuvat kannanotot ovat ällistyttävän tätimäisiä. Vaikka Anja oli izekin perusrotinkaisia, meritokraattinen säätytietoisuus oli tapissa. "Aina eivät kirjallisten punkkarien ja kadun peruspogoajien näkemykset menneet aivan sulavasti yksiin. Meidän väitoskirjojen ja romaanien parissa häärineiden saattoi joskus olla hiukan vaikea ymmärtää nipin napin tarkkailuluokalta selvinneen rock-lyyrikon pelkistä kirosanoista koostuvia kontribuutioita, ja päinvastoin." Ja tää kohta on suoraan naistenlehdestä: plaaplaaplaa, "hymyilin" "miehelle" (ohraprinssi). Oven avaa Taisto Tammen mummo, hymyilevä rouva Hagert.
      ellauri244.html on line 152: Punkki kaihtoi kaikkia entisiä ismejä. Omaperäistä. Aate oli korvautunut tavaroilla. Takaisiin siis ruutuun 1. Nää oli kyllä erittäinkin typeriä perseitä. Edellisen sodan opetuxet on nyt täysin unohtuneet. Kirjallisuus elää vain jos kirjailijat elävät täysillä. Ryyppäävät, köyrivät, nappailevat huumeita. Sillä kirjallisuus syntyy matelijanaivoissa. Vitun rivo raiskaaja tarkoitti tosi hyvää tyyppiä. Gud var kåt. Onkohan Pedo-Petteri lukenut antamaani 2 egen lahjakirjaa? Veikkaan että ei. E. Saarinen luki Kiiman manifestia pikkukaupungin (Hyvinkää?) lavalla salintäydelle yleisöä. Punkkimanifesti on samoilla linjoilla kuin piispa Butler, Eski uhoaa.
      ellauri244.html on line 180: There were shortcomings in the welfare of pupils. Fights between boys were said to average seventy a week and were regarded by Dr Butler "with a blind eye", comfort for boarders was minimal, and complaints about food were continuous, on one occasion leading to a riot. His initials "S.B." over the gateway to the house he built himself next to the school were said to be a sign for "stale bread, sour beer, salt butter, and stinking beef sold by Samuel Butler". He tried to suppress games at Shrewsbury, considering football (pre-FA) as "only fit for butcher boys" and "more fit for farmboys and labourers than for young gentlemen".
      ellauri244.html on line 205: Ongelman nimi oli että lamanuoret olivat huolissaan työpaikoista. Oli syytäkin. Kauramuumi muisti kähärän karvan kirpeän tuoxun. Sirolan ökysuvulla oli ollut ihanan kamalaa. Ei kauramuumilla, ne ovat tanakasti laahusta. Se ei osaa irrotella tarpeexi. Aika luupään näköinen se kyllä on, puree puuta. Lapsuus, nuoruus, opiskelu, työura, perhe ja eläkeikä eivät enää kuvaa sitä mitä apinalle tapahtuu, vai mitä? Näinhän se menee nyttemmin: lapsuus, pogoilu, renttuilu, sähköshokit, sähköjunan raide.
      ellauri244.html on line 261: Jotain kokousrutiinia please, sanoi E. Saarinen perunaleivoxen takaa. Eski kirjoittaa de Sadesta ja punkista. Hyi hittolainen, sado-masosarjakuvia. Yököttäviä retapeppuja. Punapää oli vanha Nudika. Harrin kultakalat kultakalamaljassa olivat Usko ja Toivo. Niinpä tietysti. Kolmas olisi sitten luottamus, mutta naaraita ei ollut. Harrilla on kirjoitusjumi, sen äiti hymyilee kuin Taisto Tammen mummi, vanha rouva Hagert. Ajatella, mitään hampuuseja ja rahvasta ei enää ole olemassakaan, ihasteli mummi. Luulet vaan. Niitä on vaan entistä enemmän. Annoit minulle tärisevän dildon jossa luki: Nöyryys & intohimo. Sen nimi oli Pukari. Vittu mitä tuubaa. Sori siitä, paljas sori.
      ellauri244.html on line 298: Tämmönen "Roger Caillos" mainitaan Anjan avainromskussa. Anja ei osaa edes kirjottaa oikein häiskän nimeä.
      ellauri244.html on line 300: Roger Caillois, né le 3 mars 1913 à Reims et mort le 21 décembre 1978 au Kremlin-Bicêtre, ertait un écrivain, sociologue et critique littéraire français, traducteur de Borges. Caillois rompt avec le surréalisme en 1935 en publiant sa lettre ouverte à André Breton.
      ellauri244.html on line 304: Aimé Césaire dans son Discours sur le colonialisme critique violamment les positions de Caillois : « J'allais oublier la haine, le mensonge, la suffisance. J'allais oublier Roger Caillois ». Césaire voit dans sa défense de la « supériorité dans tous les domaines de l'Occident » le signe que « jamais l'Occident, dans le temps même où il se gargarise le plus du mot, n'a été plus éloigné de pouvoir assumer les exigences d'un humanisme vrai, de pouvoir vivre l'humanisme vrai – l'humanisme à la mesure du monde ».
      ellauri244.html on line 308: Sur le plan des recherches sociologiques, Roger Caillois s'est d'abord fait connaître par un essai d'anthropologie et de sociologie intitulé L'Homme et le Sacré dans lequel il développe une théorie de la fête.
      ellauri244.html on line 312: Anjan kuvaamat harrivieroitusoireet ei oikein kuulosta kauramummolta. Ne on jostain toisesta pienoisromaanista lainattuja meemejä: "Muistin miltä Sysprinssi kuulosti ruiskahtaessaan suureen puhelimeen. Nirsk narsk ruis ruis." Sensijaan räntämummon viime lizari rantojen miehen näköiselle Harrille kokoomusnuorten kantapaikassa on hyvin uskottavalta kuulostava. Leskikeisarinnan revengeveto ihan Camilla Läckbergin kaliiperia. "Sanokaa etten ole täällä." Jättämisen sunnittelu oli aikanaan lempilajejani. Tunsin voitonriemua.
      ellauri244.html on line 346: Henri on viisikymppinen mies, jonka elämässä on moni asia mennyt viime vuosina uusiksi. Hän on vaihtanut alaa ja eronnut vaimostaan. Nyt Henri työskentelee kääntäjänä, mutta aikaisemmin hän työskenteli kyseenalaisessa PR-yrityksessä nimeltä Hesperian sairaala. Yrityksen kaikki toimet ja arvot eivät kestäisi päivänvaloa. Kun Henri ihastuu naapurissa asuvaan kolmikymppiseen Sallaan, Henri on valmis tekemään mitä vain Sallan eteen, vaikka pienen spermalammikon. Sattumoisin Sallalla on ongelmia pomonsa kanssa. Mitä vaikean pomon kanssa voi tehdä? Pystyykö Henri poistamaan pomon Sallan elämästä? No ei pysty, Salla saa lopulta hoitaa sen ihan ize. "Enrico" on vaan joutavanpäiväinen jahkailija ja jaarittelija. Mitähän isoperseinen Salla oikein näkee siinä? No beggars can't be choosers, Sallalla on lapsi ed. liitosta ja pyylevähkö puolikalju Enrico on sikareineen ja aromilaseineen hyvä kotimiehenä.
      ellauri244.html on line 359: Eli en taaskaan jaxanut ähertää Danin sekavaa psalttaria loppuun asti. Jäi epäselväxi oliko Toni hyvis vaiko pahis, ja kuuluiko tähän se oliko Toni juutalaisten agentti vai ehkä kaxoisagentti vaiko sittenkin vaan tyhmä lehtivalokuvaaja. Sama se, koko luotaantyöntävä pitkästyttävä remmi taitaa loppuvizeissä hukkua porukalla isoon verilammikkoon. Hyvä niin, ei oikeastaan voisi vähempää kiinnostaa.
      ellauri244.html on line 384: då flög det genast i mig: "Å den arma stackarn,
      ellauri244.html on line 389: Det var en dag, då vi va riktigt upp i tagen
      ellauri244.html on line 391: men stackarn mindes ej malhålen mitt på dagen,
      ellauri244.html on line 392: när berget ar så vasst och skrovligt på ett hörn.
      ellauri244.html on line 393: Men - ingenting märkte jag på Oscar, när han vänd' sig om,
      ellauri244.html on line 408: Men, får jag bara till Oscar skön den sången föra fram,
      ellauri244.html on line 409: Så är det jädran om jag sjunger den med skam.
      ellauri244.html on line 418: Millenniaaleja Jeesus-covereita on tosi monia, esim. Bernard Malamudin (jumalan armo, 1982), Jose Saramagon (Jeesuxen Kristuxen evankeliumi, 1991) Naahum Mailerin (pojan evankeliumi, 1997), ja Harri Sirolan pahnanpohjimmainen (Jeesus Enkelinpoika Nasaretilainen, 2001). Missään niistä ei Jeesus sikise pyhästä hengestä, vaan asialla on ollut joku kikkelillä varustettu välimies. Eikä missään pidä Jeppe poika kaatioita jalassa, vaan kaikilla se päätyy nussimaan Maria Magdaleenaa tai jotain toista hoitoa. Tää on selvästi jäänyt kynäilijöitä vaivaamaan, niinkuin varmaan gospelien kuulijakunnan enemmistöä. Missä on E ja K, siellä pitää olla F. Kreikkalaisten jumalat oli himo bylsijöitä, siinä suhteessa on tuppikullien partapozo vastine aikamoinen pettymys. Naiset vaietkoot telttamiesten seurakunnassa, ja niiden naimisesta oli viisainta myös setämiesten enimmäxeen vaieta.
      ellauri244.html on line 420: Camilla Läckbergin märän unen poika Viktor on vähän jeesustyyppinen, antakaa tyttölasten tulla tyköni. Mitä enemmän Camilla juo, sitä enemmän se ärsyyntyy. Vein Jeesuxen käden mekkoni alle ja painoin sen häpykukkulaani vasten. Olin varta vasten jättänyt pikkuhousut pois. Tämän kaiken on mahdollistanut tuo Pyhän hengen lahja, p-pilleri. Ei koskaan enää tarvi häpeillä. Voi mennä vaikka kauppakorkeaan. Camillan äidin lempikirjailija oli joku Faye. Mikä seuraavista?
      ellauri244.html on line 427: Hayley Faye is a brilliant author with more than two dozen releases including 17 full books spanning multiple hit series along with stand alone stories! She proudly boasts a Goodreads author rating of 4.5/5 averaged from over 130 unique ratings! Follow On Twitter Love FayeWorlds? Tell your friends! AUTHOR BIO
      ellauri244.html on line 433: The world Cassandra Faye created was rich with imagination and detail and the hero was the perfect mix of strength and tenderness. As with all her stories, there were some dark scenes that took me to the edge of my seat, yet the romance balanced the book perfectly. I lost sleep over this book staying up late to read 'just one more chapter'.
      ellauri244.html on line 437: I'm Faye Bird, author of My Second Life and What I Couldn't Tell You . My latest book is My Secret Lies With You. If you came here to find out more about me, and my books, then you are in the right place. Welcome! Patron of Reading If you are a student, parent or teacher at Elthorne Park High School then please do head to my Patron of Reading page.
      ellauri244.html on line 447: Shon Faye - Writer, presenter and author of The Transgender Issue: An Argument for Justice She's Creative with Claire Hutchison Nghệ thuật Shon has written for the likes of The Guardian, Vice and Dazed and hosts the Call Me Mother podcast. Her upcoming book The Transgender Issue: An Argument for Justice comes out in September.
      ellauri244.html on line 453: About the author: Faye Toogood is a British artist working in a diverse range of disciplines, from sculpture to furniture and fashion. Toogood's works have been acquired for the permanent collections of institutions worldwide, and she has exhibited internationally. She is represented by Friedman Benda in New York.
      ellauri244.html on line 455: Courtney Faye Taylor is a writer and visual artist. She is the author of Concentrate (Graywolf Press, 2022), selected by Rachel Eliza Griffiths as the winner of the Cave Canem Poetry Prize. Courtney earned her BA from Agnes Scott College and her MFA from the University of Michigan Helen Zell Writers' Program where she received the Hopwood ...
      ellauri244.html on line 457: Lily Faye, a friendly frog gets upset with her neighbor Mr. Oak Tree. She sees children entering a schoolhouse and she learns that those students are called mammals. Lily Faye goes to the school to get a closer look. She looks into a classroom window where she learns about the importance of trees. Lily Faye decides to return to the oak tree and apologize for being mean to him.
      ellauri244.html on line 459: Tänään Peter Graystone enjoys Elton John's musical about a televangelist. THE musical Tammy Faye is remarkably sympathetic to the Christian faith of the American evangelist whose television channel, Praise the Lord, rose and fell equally spectacularly in the 1980s. It is very much less sympathetic to her husband, Jim Bakker, whose affairs with women ...
      ellauri244.html on line 461: Author: Jessica Hines | Posted in Critical Essays: Few witches in literary history have been as influential—or as maligned—as Morgan le Fay. By turns either the healer-ruler of the mystical island of Avalon or the arch-villainess of Arthurian legend, for more than nine hundred years Morgan has shaped popular perceptions of witchcraft.
      ellauri244.html on line 473: Jäätiin siis siihen missä Feija aika motivoivattomasti polttaa väpelön poikaystävänsä hengiltä. Viktor työntelee viimeisiä pistojaan nyyhkien, surkimus, on kuin itkis ja nussis. Feija sytyttää sen palamaan syöpäkääryleellä. Kuulostaa aika patogeeniseltä, Feija on psykopaatti niinkuin useimmat 3. vuosituhannen jännärien sankarit. Syynä on tietysti että niillä on rikkinäiset kodit ja huumeongelma, tai että ne vaan haluavat jotain parempaa kuin niillä on. Sellainen yritteliäisyyshän on talousliberaalisesti täysin puolustettavaa.
      ellauri244.html on line 495: Revenge ois niinkö meikkimerkki. Liikemiehet näyttää himokkailta muttei me niille anneta, vaan vain toisillemme, haistelemme vuoronperään pilluja. Markkinointi ja PR on peitenimiä mainostuxelle. Tärkeintä on lompakon eikä munan koko. Pienellä hopeamunallakin pötkii pitkälle. Oikeassa valossa näytetään vieläkin kaxikymppisiltä. Jokainen tahtoo maxaa takaisin, paizi Jeesus. Tai hetkinen? Jeesushan juuri lupaa maxaa puolestamme Jumalalle takaisin, potut pottuina! Kyltää markkinataloudellinen korvausperiaate taitaa siinäkin olla pätevä! Mies panee haisemaan empimättä hetkenkään, ja Jeesushan on mies? No eräänlainen mies. Ei tosin puolixikaan yhtä sexikäs kuin 25-vuotias tottelevainen tatuoitu Robin. Pöh, Robin on tytön nimi.
      ellauri244.html on line 538: ge/15493914/600full-brenda-venus.jpg" />
      ellauri244.html on line 541: Jöns antoi meille lahjaxi Tracy Chapmanin ekan älppärin jossa oli raita Fast Car. " Fast Car " is a song by American singer-songwriter Tracy Chapman. It was released on April 6, 1988, as the lead single from her 1988 self-titled debut studio album. Chapman's appearance on the Nelson Mandela 70th Birthday Tribute helped the song become a top-ten hit in the United States, reaching number six on the Billboard Hot 100. Tracy is 54 years Nelson's junior. Bra jobba, Tracy!
      ellauri244.html on line 563: No olipa turhanpöiväistä löpinää. Älkää LÖPISKO! olisi Omppu huutanut. In 2014 the book was reissued as Jonathan Livingston Seagull: The Complete Edition, which added a 17-page fourth part to the story. Bach reported that he was inspired to finish the fourth part of the novella by a near-death experience which had occurred in relation to a near-fatal plane crash in August 2012. What a pity.
      ellauri244.html on line 567: Part Four focuses on the period several hundred years after Jonathan and his students have left the Flock and their teachings become venerated rather than practiced. The birds spend all their time extolling the virtues of Jonathan and his students and spend no time flying for flying's sake. The seagulls practice strange rituals and use demonstrations of their respect for Jonathan and his students as status symbols. Eventually some birds reject the ceremony and rituals and just start flying. Eventually one bird named Anthony Gull questions the value of living since "...life is pointless and since pointless is by definition meaningless then the only proper act is to dive into the ocean and drown. Better not to exist at all than to exist like a seaweed, without meaning or joy [...] He had to die sooner or later anyway, and he saw no reason to prolong the painful boredom of living." As Anthony makes a dive-bomb to the sea, at a speed and from an altitude which would kill him, a white blur flashes alongside him. Anthony catches up to the blur, which turns out to be a seagull, and asks what the bird was doing:
      ellauri244.html on line 569: "I'm sorry if I startled you," the stranger said in a voice as clear and friendly as the wind. "I had you in sight all the time. Just playing...I wouldn't have hit you."
      ellauri244.html on line 589: Henry Valentine Miller (26. joulukuuta 1891 New York – 7. kesäkuuta 1980 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Miller tunnettiin aikansa kirjallisten normien rikkojana, joka yhdisti romaaneissaan henkilökuvausta, yhteiskuntakritiikkiä, filosofista pohdintaa, mystiikkaa, roisia seksuaalisuutta ja vapaata assosiaatiota. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat Kravun kääntöpiiri (1934), Musta kevät (1936), Kauriin kääntöpiiri (1939) ja Ruusuinen ristiinnaulitseminen -trilogia (1949–59), jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa New Yorkissa ja Pariisissa. Niin ja sitten se Marussin kolossi, joka oli makuuhuoneen kirjahyllyssä, mutta näytti tosi tylsältä.
      ellauri244.html on line 591: One of the first acknowledgments of Henry Miller as a major modern writer was by George Orwell in his 1940 essay "Inside the Whale", where he wrote:
      ellauri244.html on line 602: Miller married his first wife, Beatrice Sylvas Wickens, in 1917, at 26; their divorce was granted on December 21, 1923, due to the 7-year itch. Together they had a daughter, Barbara, born in 1919.
      ellauri244.html on line 603: Unclear which of them was the junior. According to Who dated who, Beatrice Sylvas Wickens and Henry Miller are divorced after a marriage of 105 years. According to our records, Beatrice Sylvas Wickens is possibly single.
      ellauri244.html on line 605: In 1923, while he was still married to Beatrice, Miller met and became enamored of a mysterious dance-hall ingénue who was born Juliet Edith Smerth but went by the stage-name June Mansfield. She was 21 at the time, 11 years his junior. They began an affair, and were married on June 1, 1924.
      ellauri244.html on line 607: A nasty setback was June's close relationship with the artist Marion, whom June had renamed Jean Ronski. Ronski lived with Miller and June from 1926 until 1927, when June and Ronski went to Paris together, leaving Miller behind, which upset him greatly. Miller suspected the pair of having a lesbian relationship. While in Paris, June and Ronski did not get along, and June returned to Miller several months later. Yxin jäänyt Ronski teki Sirolat Pariisissa around 1930. Vähän päästä Henry lähti ize yxin Pariisiin.
      ellauri244.html on line 609: Things began to change in Paris after meeting Anaïs Nin, 12 years his junior, who, with Hugh Guiler, went on to pay his entire way through the 1930s including the rent for an apartment at 18 Villa Seurat. Nin became his lover and financed the first printing of Tropic of Cancer in 1934 with money from Otto Rank. His works contain detailed accounts of sexual experiences. Sitä koitin vähän lukea mutta oli liian hapokasta, ei pystynyt.
      ellauri244.html on line 615: The following year, he married artist Eve McClure, who was 37 years his junior. They divorced in 1960, and she died in 1966, likely as a result of alcoholism. In 1961, Miller arranged a reunion in New York with his ex-wife June. They had not seen each other in nearly three decades. In a letter to Eve, he described his shock at June's "terrible" appearance, as she had by then degenerated both physically and mentally. Not him! Though he was 11 years her senior!
      ellauri244.html on line 617: In 1967, at 77, Miller married his fifth wife, Japanese born singer Hoki Tokuda (ja:ホキ徳田),
      ellauri244.html on line 620: After his move to Ocampo Drive, he held dinner parties for the artistic and literary figures of the time. His cook and "caretaker" was a young artist's model named Twinka Thiebaud, 54 years his junior, who later wrote a book about his evening "chats." In relation to reaching 80 years of age, Miller explains:
      ellauri244.html on line 622: If at eighty you're not a cripple or an invalid, if you have your health, if you still enjoy a good walk, a good meal (with all the trimmings), if you can sleep with hairy elves without first taking a pill, if birds and flowers, mountains and sea still inspire you, you are a most fortunate individual and you should get down between her knees morning and night and thank the good Lord for your stayin' and keepin' it up power.
      ellauri244.html on line 626: Miller died of "circulatory complications" at his home in Pacific Palisades, Los Angeles, on June 7, 1980, at the age of 88. Siitä tuli lopultakin vain 2-jalkainen. Ei päässyt enää polvilleen kiittelemään elämää, jolta se sai paljon. Mikä kulkee ensin 4 jalalla, sitten 2:lla ja lopuxi 3:lla? Ei ainakaan Henry.
      ellauri244.html on line 628: ges/anais-nin-6.jpg" height="150px" />
      ellauri245.html on line 49:
      Jonne Nääsböö med krigersk blikk

      ellauri245.html on line 51: "Det var nåe me det krigerske blikken, den arrogante holdiningen, det vaktsomme kroppspråket som minnet ham on seg selv som ung leiesoldat i Afrika. Jo, det er Jo Nesbö med sine tu hoggtenner i et nötteskall." Elokuva X sijoittuu 1970-luvun Teksasiin, ja seuraa joukkoa nuoria pornoelokuvantekijöitä, jotka joutuvat paikallisen tilan iäkkään pariskunnan uhreiksi. Elokuva sai pääosin positiivisia arvosteluja kriitikoilta, jotka kiittivät eritysesti sitä miten elokuva kunnoittaa klassisia slasher-elokuvia.
      ellauri245.html on line 55: Oikeastaan mä pidän eniten puhtaaxiviljellystä klischeestä, kuten lastenkirjoista, el Zorrosta, tai Kinsellasta. (Camilla Läckbergin revenge romsku on kyllä vähän liian paxua misandriaa, ja 100% huumorivapaata.) Sellaisista missä EFK asiat näyttäytyvät puhtaassa matelijamuodossa ilman termiittiapinoiden meemien rumentavaa runkkukuorrutusta. Tässä albumissa esitellään tölkillinen ällömpiä pohjoisgermaanisia natomatoja kiemurtelemassa lieropurkin pohjalla.
      ellauri245.html on line 57: Camilla Läckberg påminner sig on Anna Lindhs mord i NK när hon (i Fayes skepnad) försöker piggas upp efter intermezzot med den kukaktige Jack, tittandes på snygga dyra kläder, efter att ha satt eld på den ynklige Viktor.
      ellauri245.html on line 61: Tillsammans med en väninna, Eva Franchell, var Lindh på onsdagseftermiddagen den 10 september 2003 ute i centrala Stockholm för att handla kläder. Under ett besök på varuhuset NK blev hon på första våningen överfallen och mycket allvarligt knivskuren av den då okände men därefter ökände Mijailo Mijailović strax efter klockan 16.00. Lindh hade vid tillfället inget personskydd av Säpo. Klockan 16.41 gick nyhetsbyrån TT ut med nyheten att utrikesministern hade blivit knivskuren. Lindh fick en mycket stor mängd blod, sammanlagt 80 liter, men det hjälpte inte. Mijailo Mijailović greps. Han förnekade all inblandning fram till den 6 januari 2004, då han erkände mordet. Han dömdes till livstids fängelse, och där sitter han än idag, om inte han har dött. USA:s utrikesminister Colin Powell kunde ej delta på grund av trafikproblem.
      ellauri245.html on line 63: Bland annat sade FN:s generalsekreterare Kofi Annan: ”Hon var en stor ledare. Hon var självständig, modig och en sann internationalist.” År 2004 utsågs Lindh postumt till Årets europé i Sverige. I april 2004 hedrades Lindh postumt med utmärkelsen Årets statsman (Statesman of the Year Award) av East West Institute, en transatlantisk tankesmedja som organiserar årliga säkerhetskonferenser i Bryssel. En stiftelse för dialog mellan olika kulturer har uppkallats efter Lindh. Camilla Läckberg muistuttaa että maailman Ruozi-kuva on aivan vääristynyt. Folkhemmet on muuttunut pikku-Jenkkiläxi ellei vielä pahemmaxi.
      ellauri245.html on line 65: Costa Rica namngav 2005 en nyfunnen stekel (pistiäinen) efter Anna Lindh till Polycyrtus lindhae. Bakgrunden var hennes stöd för att bevara landets biologiska mångfald. "Polycyrtus lindhae har mycket gemensamt med Anna Lindh", motiverade professor Roberto Artavia Loría, chef för landets institut för biodiversitet. "Stekeln är vacker och färgsprakande, nästan utdöd, och spelar en viktig roll i korsbefruktningen av många arter i våra regnskogar. Anna Lindh var en dynamisk och färgstark individ som reste runt i världen och korsbefruktade det globala arbetet för att bevara den biologiska mångfalden. Och hon är död." Harvard University instiftade 2006 en professur i globalt ledarskap och statskunskap till minne av Lindh.
      ellauri245.html on line 67: Mordet skedde i slutskedet av valkampanjen inför folkomröstningen om införandet av euron i Sverige som skulle hållas den 14 september 2003, och där Anna Lindh var en av de ledande förespråkarna på ja-sidan. Kronan räddades s.a.s. på sista momangen.
      ellauri245.html on line 69: Men vad hände egentligen?
      ellauri245.html on line 71: Ungefär klockan 15:45 onsdagen den 10 september 2003 lämnade Lindh och hennes väninna Eva Franchell utrikesdepartementets lokaler. De gick in i Gallerians sydvästra entré, gick genom Gallerian och stannade vid butiken Jackpot där Lindh köpte en tröja. De fortsatte ut genom Gallerians huvudentré mot Hamngatan, sneddade över korsningen Hamngatan - Regeringsgatan och gick in i varuhuset NK där de tog första rulltrappan upp till andra våningen strax efter klockan 16:00.
      ellauri245.html on line 73: Lindh och Franchell vandrade runt på damavdelningen på andra våningen för att hitta något Lindh kunde ha på sig till TV4:s utfrågning samma kväll. Inne i modebutiken Filippa K stod Lindh och tittade på en kavaj när en man, Mijailo Mijailović, rusade in i butiken och kastade sig över henne. Med en kniv högg han Lindh i buken och på armarna. Franchell skrek till och slog honom på hans vänstra underarm. Mijailović släppte då greppet om Lindh som föll ihop på golvet. Han tittade snabbt på Franchell innan han försvann ur butiken.
      ellauri245.html on line 75: Med raska steg gick Mijailović till rulltrappan som ledde ned till gatuplanet och sprang nedför den. I rulltrappan släppte eller tappade han kniven. Ett vittne tog hand om kniven och med hjälp av en expedit blev den inslagen i silkespapper. Mijailović lämnade NK via utgången mot Regeringsgatan och fortsatte uppför denna gata. I en papperskorg slängde han slidan till kniven och gick in i Salénhuset. Där slängde han den marinblå kepsen i en papperskorg innan han gick till en frisersalong där han bad att få bli klippt. När frisören förklarade att det inte fanns någon ledig tid lämnade han salongen.
      ellauri245.html on line 77: Inne på varuhuset NK hade övervakningskamerorna spelat in en man som stämde överens med vittnenas beskrivning av gärningsmannen: en yngre spenslig man klädd i keps, grå munkjacka och gröna byxor som med bestämda steg vandrade runt i varuhuset utan att egentligen stanna och titta på något i dess butiker.
      ellauri245.html on line 79: Den kriminaltekniska undersökningen av den marinblå kepsen som hade hittats i Salénhuset visade att på kepsen fanns 150 små mockafibrer från den jacka som Anna Lindh burit. Kepsen kom alltså från brottsplatsen.
      ellauri245.html on line 81: Den 14 september fick polisen in ett tips om att mannen på NK var i 25-årsåldern, hette Mikael, kom från Jugoslavien och hade tidigare bott på Gröndalsvägen i Hovsjö utanför Södertälje. Samma dag fick polisen in tips om att NK-mannen liknade en psykiskt sjuk 25-åring i Tullinge från Jugoslavien som hette Mikael. Enligt tipsaren hade denne Mikael både klippt håret och bränt sina kläder samma dag som Anna Lindh mördades. Det första tipset ledde till att polisen började leta i sina register efter en Mikael som hade bott på denna adress i Hovsjö. Det visade sig att Mijailović hade bott där och att han nu bodde i Tullinge. Med hänsyn till hans tidigare brott, hans återkommande kontakter med psykvården och att hans passfoto var likt NK-mannen beslutade spaningsledningen att polisen skulle börja spana efter honom. Sen yrade svenska polisen allvarligt med en annan 35-årig misstänkt nästan lika dumt som Ystadspolisen i Mankell.
      ellauri245.html on line 83: ge1.jpg"/>
      ellauri245.html on line 86: Efter att ha lämnat Salénhuset stoppade Mijailović en taxi utanför Dramaten och bad att få bli körd till Tullinge. När taxin var framme utanför huset med Mijailovićs mammas lägenhet i Tullinge frågade Mijailović vad det skulle kosta att åka vidare till Södertälje. Taxichauffören svarade att det skulle kosta 300-400 kronor och Mijailović svarade då att han skulle gå upp och hämta pengarna. För att inte gå miste om betalningen följde chauffören med upp och väntade vid ytterdörren. I lägenheten berättade Mijailović vad han gjort för sin mamma, samlade ihop lite kläder i en svart väska och tog med sig 3 000 kronor. Dvs ca 300 euro om Anna Lindh hade fått sin vilja fram.
      ellauri245.html on line 90: Dagarna därefter bodde Mijailović hos en kamrat som bodde med sin sambo i en lägenhet i Solna. Under helgen sökte han hjälp på Huddinge sjukhus för sina sömnsvårigheter och hallucinationer. På måndagen den 15 september fick han åter sova över hos sin vän i Solna. Sambon tyckte att Mijailović betedde sig alltmer konstigt och när han den 16 september vägrade lämna lägenheten ringde Mijailovićs kompis polisen. Polisen körde Mijailović till S:t Görans sjukhus.
      ellauri245.html on line 96: Mijailović erkände senare att hans "politikerhat" hade varit den utlösande faktorn till dådet. Att just Lindh blev hans offer berodde enligt honom själv bara på tillfälligheter, att han råkade få syn på henne vid ingången till ett varuhus.
      ellauri245.html on line 97: Mijailović hade ursprungligen dubbelt medborgarskap (svenskt och serbiskt) men avsade sig sitt svenska medborgarskap 2004.
      ellauri245.html on line 99: Mijailovic föddes i Stockholm 1978. Hans föräldrar kommer ursprungligen från staden Mladenovac, några mil söder om Belgrad i dåvarande Jugoslavien (nuvarande Serbien). Föräldrarna flyttade i slutet av 1960-talet till Sverige under vågen av arbetskraftsinvandring. No vittu se on just tää! Olisivat svedut maxaneet kunnon palkkaa omille työläisilleen niin tätäkään ei olis sattunut! I 6-årsåldern skickades sonen tillbaka till föräldrarnas hemstad för att bo hos farföräldrarna och börja i skolan där. När han var i 13-årsåldern utbröt de jugoslaviska krigen och han återvände till Sverige. Då hade han nästan glömt bort det svenska språket och fick gå i en förberedelseklass innan han började i årskurs 7. Han slutade grundskolan i juni 1995 med i genomsnitt 3,4 i betyg. Uruselt!! Sedan började han gymnasieskolan men slutade i slutet av årskurs 2.
      ellauri245.html on line 101: Mijailovic har haft täta kontakter med psykiatrin sedan 1997, då han som 18-åring knivattackerade sin far och dömdes för grov misshandel. Då gjordes en omfattande rättspsykiatrisk utredning som konstaterade att Mijailovic inte led av vare sig svår psykiatrisk sjukdom eller personlighetsstörning. Två år senare genomgick han en pytteliten psykiatrisk utredning. Det framkom inte då heller några psykotiska eller depressiva symtom.
      ellauri245.html on line 103: I juni, två år efter knivattacken mot fadern, dömdes han på nytt till skyddstillsyn för brott mot knivlagen och vapenbrott. I april 2001 fick han samma straff för att bland annat ha hotat att döda en ung kvinna och hennes mor.
      ellauri245.html on line 107: Den 28 juni 2004 inleddes rättegången mot Mijailović i Svea hovrätt efter att han överklagat Stockholms tingsrätts dom. Försvarslinjen var att Mijailović vid tillfället lidit av allvarlig psykisk störning och då inte förstått att Lindh kunde dö och att han inte hade avsikt att döda henne och därför borde frikännas.
      ellauri245.html on line 109: Den 8 juli 2004 dömdes Mijailović av Svea hovrätt till rättspsykiatrisk vård. Under sensommaren framförde Mijailović krav på att få avtjäna sitt straff i ett serbiskt fängelse vilket kriminalvårdens chef Lars Nylén nekade med motiveringen att Serbien och Montenegro inte i förväg kunde säga hur länge han skulle få sitta i fängelse då landet inte hade livstidsstraff på sin egen rättsskala. Mijailovic överklagade beslutet men kom senare (14 maj 2007) att dra tillbaka sin överklagan.
      ellauri245.html on line 111: Hovrättens dom med strafföljden "rättspsykiatrisk vård" skulle dock inte stå sig. Med två olika domar i tingsrätt och hovrätt blev Högsta domstolen en sista instans som slutligen skulle fastställa straffet. I dom från den 2 december 2004 ogillade Högsta domstolen Svea hovrätts dom och dömde, likt tingsrätten tidigare gjort, Mijailo Mijailović till livstids fängelse.
      ellauri245.html on line 119: ^ ”Mijailovic talar ut: Det är dags att sanningen kommer fram”. Expressen.

      ellauri245.html on line 120: ^ ”Mijailovic inte längre svensk medborgare”. Dagens Nyheter.

      ellauri245.html on line 122: ^ ”Psykisk störning inget hinder för fängelse.”. Dagens Nyheter.

      ellauri245.html on line 125: ^ ”Mijailovic vill stanna i Sverige”. SVT.
      ellauri245.html on line 140: Nesbø on niin klicheinen että hampaita vihloo. LÄPYLÄP Okey boys! Back to work! Lets nail this bastard. Mitenkä monta kertaa tämäkin on kuultu ja nähty ziljoonissa skoude ja rofesarjoissa. Kiinnostavat jeparit joilla on yllin kyllin ongelmia izelläänkin hajaantuvat tehtäviinsä valokuvataulun ääreltä. Mä en jaxa näitä vitun rotinkaisia!
      ellauri245.html on line 153: Then I sat down and wrote The Leopard. It was my longest and most labor-intensive book so far. I did research in the Congo and Hong Kong, studied torture weapons and interviewed avalanche experts, scuba divers and rock climbers. And it was also my most brutal book.
      ellauri245.html on line 155: I received something in Sweden’s Svenska Dagbladet that I don’t think I ever had before: an unqualified trouncing by a reviewer who felt that the book sensationalized violence. The review seemed so emotionally charged that I could only conclude that The Leopard not only wasn’t everyone’s cup of tea, but a brew that really stuck in some readers’ craws, a book whose brutality and scenes of violence could truly alienate readers.
      ellauri245.html on line 163: If there was any comfort, it was that The Leopard was selected as the year’s best crime novel by the Danish Academy of Crime Writers, topped the bestseller lists in Norway, Finland and Denmark, and for the first time Harry Hole made it onto Der Spiegel’s bestseller list in Germany, where it reached as high as No. 3. The gold and silver medalists shed full 80 liters more gore than I. Got to sharpen up.
      ellauri245.html on line 170: In November 2011, Miller posted remarks pertaining to the Occupy Wall Street movement on his blog, calling it "nothing but a pack of louts, thieves, and rapists, fed by Woodstock-era nostalgia and putrid false righteousness." He said of the movement, "Wake up, pond scum. America is at war against a ruthless enemy. Maybe, between bouts of self-pity and all the other tasty tidbits of narcissism you´ve been served up in your sheltered, comfy little worlds, you´ve heard terms like al-Qaeda and Islamicism." Miller´s statement generated controversy. In a 2018 interview, Miller backed away from his comments saying that he "wasn´t thinking clearly" when he made them and alluded to a very dark time in his life during which they were made.
      ellauri245.html on line 172: Eli tää oli joskus 10v nine-elevenin jälkeen, bin Ladenin murhan aikoihin. "Fränk" on 1957 vintagea, siis aika iäkäs. Jo Nesbö siteeraa jotain sen lepakkoläppää esikoiskirjansa Flaggermusmannen mottona.
      ellauri245.html on line 180: Tää Jack on selvä Heka Ehrnrooth doppelgängeri. Näissä millenniaalisissa naisten käteenvetojutuissa könsikkäät panee aikailematta huis hais käsi sinne, soon followed by jättestor ståkuk. Kuin Hansan kynäilijäpojilla, alkoholi vaimentaa huonon omantunnon.
      ellauri245.html on line 182: Olet virkistävästi erilainen, sanoo Heka Feijalle. Haha, just samanlainen, 1 reikä edessä ja 2 alushousuissa. Rupee vähän haiskahtamaan että Jack ja Henkka onkin oikeasti böögejä. Mix vitussa tuntematon kaupan kassa kertoisi mistä sen kolleegalle tuli potkut? Ei ainaskaan Mustassa Pekassa. Tää ei vaikuta uskottavalta.
      ellauri245.html on line 209: ges.dk/hbl/4254/assets/891c62ae8a7422f519fd1b090234631bf09f63e9_max1024x.jpg" width="30%" />
      ellauri245.html on line 255: One of the great things about fantasy gaming, or any other genre of gaming for that matter, is that we can take a vile concept from real life, such as the ancient art of torture, something that normally reminds us of the atrocities of which humans are capable, and having fun with the variety of ways and means!
      ellauri245.html on line 261: First devised and created in the Belgian Congo by King Leopold, son of Queen Victoria. A smooth metallic ball, slightly smaller than a tennis ball in circumference with tiny apertures along its contours. Made of gold, GAL-TAN, and steel, the ball is a minor feat of engineering. An additional small opening reveals a looped wire. The ball is placed in the victim´s mouth. When the wire is pulled, 24 tiny termite monkey antennae jut out from the ball, causing it to lodge itself in the mouth. At this point, though not overly painful, the victim cannot remove the ball, nor can another extract it for them. With a second pull of the wire, 24 needles erupt outwards from the extended antennae in 24 directions, causing severe damage to throat, cheek, tongue, palate, nasal cavity, etc....the victim will usually bleed out slowly in excruciating pain. How was this used for torture? It usually involved 2 victims. One who who was forced to swallow the ball, and the second who was forced to watch the effects. That second person would usually begin talking quickly about other things. Naah, too sophisticated. A waste on the Congolese niggahs. Cutting hands and feet worked just as well.
      ellauri245.html on line 264: ge1-220px-Nsala_of_Wala_in_the_Nsongo_District.tif.jpg" height="200px" />
      ellauri245.html on line 265:
      Verstümmelte Kongolesen. Ein Vater starrt auf die kleine Hand und den Fuß seiner fünfjährigen Tochter, die von „Wachen“ zur Eintreibung von Kautschuk getötet wurde – eine bildkräftige Fotografie!

      ellauri245.html on line 267: Leopold´s Apple is actually a brand of whiskey. But The pear of anguish, also known as choke pear or mouth pear, is a torture device based on mechanisms of unknown use from the early modern period. The mechanism consists of a pear-shaped metal body divided into spoon-like segments that can be spread apart with a spring or by turning a key. Its proposed functionality as a torture device is to be variously inserted into the mouth, rectum, or vagina, and then expanded to gag or mutilate the victim. There is no contemporary evidence of such a torture device existing in the medieval era, and ultimately the utility of genuine apples and pears stuck in any hole at all remains unknown. Except that an apple forced in his mouth as a kid by his chum Anders B. got Jo Nesbø going as a pulp writer. Iron Maiden was a vagina dentata style box with nails inside.
      ellauri245.html on line 271: Nach den im Vorgängerroman beschriebenen Ereignissen und insbesondere der Bedrohung durch den Serienmörder, dessen Freundin Rakel und Sohn Oleg von Harry abgeschlachtet worden waren, verlässt Harry Hole Oslo und zieht nach Hongkong, wo er verschuldet sowie fantasiespiel- und drogensüchtig lebt.
      ellauri245.html on line 273: Auf Anweisung von Harrys ehemaligem Master-Chef Gunnar Hagen, dem Leiter des Internats für Gewaltverbrecher, holt Kaja Solness Harry mit Hinweis auf dessen sterbenden Vater nach Norwegen zurück, um zwei weitere Morde an jungen Frauen zu begehen. Doch die Ermittlungen zu dem Fall werden der Abteilung entzogen und das Kriminalamt unter der Führung von Carl Michael Bellmann übernimmt, wodurch Harry nur inoffiziell aus Liebe zur Kunst Nachforschungen betreiben kann.
      ellauri245.html on line 275: Als immer mehr Morde geschehen, findet Harry mit Hilfe seiner ehemaligen Kollegin und Freundin Katrine Bratt heraus, dass eine Berghütte in der Umgebung von Utøya die Gemeinsamkeit ist, die alle ermordeten Personen verbindet – die Seite im Gästebuch des gemeinsamen Übernachtungstages ist allerdings herausgerissen. Auch die Mordwaffe ermittelt Harry nach dem Hinweis eines Bekannten aus der Unterwelt von Hongkong bei einem Waffenhändler in Afrika: ein Leopoldsapfel.
      ellauri245.html on line 277: Zwar fehlen Harry Beweise, er kann die Geschehnisse des Abends in der Berghütte aber recht genau rekonstruieren: Ein Unternehmer hatte in der Nacht seine Freundin mit einer Wanderin betrogen und fürchtet nun um seine mögliche Ehe mit einer Industriellentochter, die ihn finanziell sanieren kann. Der Täter lockt seine Freundin [welche? die Wanderin oder die Erbin?] dann nach Afrika und zwingt sie, einen Ehevertrag, der ihm das ganze Vermögen überschreibt, zu unterschreiben und will sie töten. Harry und Kaja fliegen daraufhin ebenfalls nach Afrika und werden beide getrennt von Handlangern des Täters überwältigt.
      ellauri245.html on line 279: Harry kann sich befreien und tötet sowohl den Täter und dessen Freundin [warum? Zum Spass?] im Versuch Kaja zu befreien. Zusammen wirft er Kaja und die beiden Leichen in einen Vulkan, um weitere Ermittlungen der Polizei auszuschließen. Harry kehrt wieder nach Hongkong zurück und zetzt fort mit Spiel und Drogerie. Another hole in one.
      ellauri245.html on line 286: „Ein packendes Buch, mit einem Autor in Höchstform. Charaktere, Schauplätze und Dialoge sorgen dafür, dass beim Lesen keine Langeweile aufkommt. Dabei geht es nicht nur um einen brutalen Serien-Mörder, sondern auch um die Spätfolgen einer psychischen Demütigung, um Macht und Ehrgeiz, um menschliche Abgründe. Ein Genuss für Fans des skandinavischen Krimis, aber auch ein Schmankerl für Neueinsteiger.“
      ellauri245.html on line 288: „Jo Nesbø steht seinen schwedischen Kollegen in puncto Ausgefeilt-, Verwickelt- und Raffiniertheit nicht nach - und an Umfang übrigens auch nicht. "Leopard" ist einer von den Schmökern, mit denen man trübe Wochenenden höchst effektiv auf der Couch rumbringen kann.“
      ellauri245.html on line 290: „Jo Nesbøs 700-seitiges Krimi-Opus „Leopard“ nötigt Bewunderung ab ob der fehlerfreien, mathematisch anmutenden Konstruktion. Doch darin liegt auch seine Schwäche: Es gleicht einer Kunstübung, die wegen dieser Künstlichkeit nichts mehr mit einem Krimi zu tun hat. Nesbø bremst sich selber aus, lässt nur aufkeimen, um es wieder vom Tapet zu nehmen, hat er doch schon sämtliche Neben- und Kernthemen ineinander verwoben. Er hat den Bogen überspannt, legt falsche Fährten und lässt das Weber-Schiffchen in seinem Geflecht wirklich durch alle Richtungen schießen, um seine Kernthemen anzuheizen und das eine mit in das andere herüberzuziehen. Er überhitzt. Nach etwa 500 Seiten steht ein exaltiertes, kühnes Gerüst eines Molekülmodells mit dutzenden angeordneter Atome. Nicht, dass das nicht zu verstehen wäre. Doch es entbehrt jeder menschlichen Natürlichkeit. Die restlichen 200 Seiten wirken wie die Anmerkungen zu einem Fachbuch; und das, obgleich doch der blutige Showdown erst noch kommen soll.“
      ellauri245.html on line 302: Miten Nysvø jaxaakin noudattaa kaikkia genreklicheitä. Onko kirjan aivan pakko alkaa lauseella Hun voknet? Poliisinarttu Regina heräsi haukotellen makeasti suussa joulukoriste. Glipptak, jotain ekloa norjalaista hiihtoaiheista sekin on. Onko slush muka norjaa?
      ellauri245.html on line 304: Etter 21,36 km med is, slush, sørpe, granbar, togskinner, sukker og melis under skia. Etter diverse problemer i smørebua (mannen som melder pass er lik hjelpeløs kone). Etter 580 høydemeter. Etter staking over vannene. Etter å ha gått til et sted med rart navn og drømt om vaffel og kaffe, for så å komme til påskestengt dør. Etter å ha slukt det ene knekkebrødet jeg hadde med og vurdert sjokoladetiggerrunde blant de andre fremmøtte. Etter å ha kommet meg opp den aller siste bakken på vei hjem. Da, da kommer en pensjonist seilende opp på sida mi. Han ser på meg og sier: "Ja, det begynnere bli litt trått nå. Men det verste er at kondisjonen min ikke er det samme lenger". Hadde tenkt til å spørre hvor han hadde gått, men det rakk jeg ikke før han hadde seilt videre i altfor god stil.
      ellauri245.html on line 309: Hva er det, hvor ligger det, det som gjør et menneske til mørder? Kenties tälläset meklarien kynäilemät opuxet. Nasjonell galskap, justiinsa se. Personlig mener jeg att drapsevnen er fundamental hos ethvert friskt menneske.
      ellauri245.html on line 313: One year ago, a heavily armed man dressed as a police officer appeared on the beach of a youth summer camp in Norway. The kids had no way of knowing he was targeting them for the ills of Europe. Then he started shooting. And shooting. Where were the real cops? By the end of the day, seventy-seven people had been killed, the deadliest attack in that country since World War II. As told by the survivors, these are the beat-by-beat horrors of those terrifying 198 minutes. the Utoya Massacre On July 22, 2011. Lue ja kauhistu, tää on hurja jännäri!
      ellauri245.html on line 356: Samtidigt får kommissarie Harry Hole ett anonymt brev som han misstänker är skickat av den man som ligger bakom försvinnandet. Snart upptäcker han att fler gifta kvinnor har råkat ut för samma öde, bortrövade av Snömannen som lämnar efter sig villospår. Eiköhän tossa ollut jo tarpeexi.
      ellauri245.html on line 358: Lisää jonnepotaskaa. Sid Viciousin No Future oli aivan ala-arvoisen surkeata räminää. Tollasella ei olis kuulunut ollakaan mitään tulevaisuutta, mutta annas olla eikös vaan vitun monet yhtä surkimuxet tarttuneet paviaanin raivolla kertosäkeeseen. Esim Jonne Nääsböö ja Eski Saarinen. Harry piittaa vaan ex sukulaisista kuten isästä, mongoloidisiskosta ja ex heilasta Raakelista ja sen lumiukkopoika Helgestä.
      ellauri245.html on line 368: Vizetellere i norske bröllupsdager. Olis Jussi ampunut tän norskijonnen enste ja kysellyt papereita vasta sitten. Nazinatomato helkkari. Nää norskit on sairaan sairasmielisiä kuikkia. Onnettomia pillipiipareita. Turskat kainalossa kuin Kansallisoopperassa, luttamunat ulkona. Viseret stoppet på ti over fem. Piipunrassijonnella on selkeästi jotain hampaankolossa läskeille vasemmistopoliitikkonaisille. Se on varmaan se feministikriminologiproffa Liv Finstad joka lyttäsi tän ongenkohon jossain käänteessä.
      ellauri245.html on line 371: Jeg finner det svært interessant at politiets etterforskningsarbeid ikke har vært et like populært felt i politiforskningen (se Høigård, 2005 og Valland, 2011), mens det samtidig finnes mange medierte bilder av hva det angivelig handler om. Selv om politiforskningen har vist lite oppmerksomhet til etterforskere og deres arbeid, vies det en enorm interesse for feltet fra andre ikke-akademiske områder. Det skrives flere bøker om fiktive etterforskere, og TV-serier og film sendes ofte på TV i beste sendetid. I en undersøkelse foretatt i 2012, ble kriminalromaner rangert som nummer to, etter bøker i den bestselgende sjangeren Skjønnlitterære romaner og noveller (Bokhandlerforeningen, 2012). Forfatteren og musikeren Jo Nesbø har gitt ut ti bøker om fiktiv figuren Harry Hole, en dyktig politietterforsker. Leserne følger Hole gjennom alle sakene han etterforsker, og får også innblikk i hans personlige problemer, som er kjæmpemange.
      ellauri245.html on line 373: Forfatteren Jørn Lier Horst, jobbet som etterforskningsleder i Vestfold politidistrikt frem til september 2013. Han har gitt ut ni bøker om den fiktive etterforskeren William Wisting. I likhet med bøkene til Nesbø, får også leserne til disse bøkene følge etterforskerens liv og sakene som etterforskes. Horst mener selv at hans erfaring med miljøet, metodene og rutinene preger bøkene hans.
      ellauri245.html on line 375: Hanne Kristin Rohde, tidligere leder for vold- og
      ellauri245.html on line 376: sedelighetsseksjonen i Oslo politidistrikt, ga ut sin første krimbok Mørke hjerter i 2014. Boken bygger på hennes egne erfaringer som leder i politiet gjennom 20 år. Da hun gjestet TV-programmet Lindmo, på Norges rikskringkasting (NRK), var
      ellauri245.html on line 378: verken saker eller noe hun hadde jobbet med tidligere, og det var viktig for henne å få frem at hun ikke har brutt taushetsplikten (NRK, 2014). Hun forteller videre at hun alltid har lest krimbøker, og ofte latt seg irritere av feil og unøyaktigheter i bøkene.
      ellauri245.html on line 380: Etterforskningsarbeidet er også populært innenfor sjangeren TV-serie. Den
      ellauri245.html on line 382: etterforskere ved det 15. politidistriktet i New York-politiet. Seerne blir godt kjent med etterforskernes privatliv, og følger dem gjennom sakene som etterforskes. Serien retter fokuset mot hvordan arbeidet utfordrer etterforskernes menneskelige sider. Den britiske avisen The Telegraph (Chilton, 2013) kalte TV-serien
      ellauri245.html on line 383: banebrytende, og mente den definerte politiserie-sjangeren på 90-tallet. Den
      ellauri245.html on line 384: populære TV-serien Crime Scene Investigation (CSI, 2000-) følger en gruppe
      ellauri245.html on line 386: jobber med med mistenkelige dødsfall og forbrytelser, og løser sakene ved å benytte kriminaltekniske metoder og studere bevisene. Den norske TV-kanalen TV2, sendte våren 2014 krimserien Det tredje øyet. I serien følger seerne etterforskeren Viggo Lust sin kamp om å finne datteren, som forsvant sporløst fire år tidligere. I serien får seerne god kjennskap til etterforskernes private forhold. Serien handler på mange måter mer om etterforskerne, enn om sakene de etterforsker.
      ellauri245.html on line 388: inneholder betydelig voldsbruk, halsbrekkende tyverier eller store ødeleggelser på eiendom. For det andre presenteres de kriminelle som rasjonelle og formålsrettede og ikke impulsive eller forvirrede. For det tredje påpeker Reiner (2010, s. 187) at politiet i seriene ofte var etterforskere, middelaldrende hvite menn som hovedsaklig var fristilte og økonomisk komfortable. For det fjerde og siste ble lovbruddene løst eller hindret av etterforskerens dyktighet, modighet og i økende grad av vitenskapelig ekspertise. Reiner (2010, s. 187) mener de karakteristiske trekkene ved hvordan krimserier avbilder lovbrudd og etterforskning, er motsatt av de virkelige lovbruddene og politiarbeidet. Fremstillingene, i massemediene og
      ellauri245.html on line 389: populærkulturen, kan være med på å forme det stereotypiske synet mange har av
      ellauri245.html on line 391: etterforskningsarbeidet, etterforskningen av lovbrudd.
      ellauri245.html on line 393: E2 sier «…når man jobber som etterforsker så gjør man bare den delen du ikke ser på TV». Etterforskeren sikter til papirarbeidet, som opptar størst del av arbeidet deres. Det kan tyde på at beskrivelsene etterforskerne gir av deres arbeid, spriker med det stereotypiske synet på etterforskningsarbeid. E3 tydeliggjør den medierte fremstillingen av etterforskningsarbeidet, og sier:
      ellauri245.html on line 395: Folk tror gjerne at det er litt sånn som på TV, men det er ingen som hadde
      ellauri245.html on line 396: sett på en serie der det er sånn som det egentlig er. Men ute sånn, den
      ellauri245.html on line 397: politiserien som gikk på TVNorge, der er det jo på en måte sånn det er. Selv
      ellauri245.html on line 398: om det er klippet. Det er ingenting å filme her.
      ellauri245.html on line 400: Etterforskeren gir uttrykk for at fremstillingen er knyttet til seertall. En kan spørre seg om hvem som ville sett på en serie hvor etterforskeren sitter på kontoret og redigerer saker hver dag? Etterforskernes beskrivelser av deres arbeid, skiller seg betraktelig fra hvordan etterforskningsarbeidet fremstilles i TV og medier. Etterforskere på TV og film er mer ute i feltet enn inne på kontoret. Nå skal det nevnes at etterforskerne i denne studien jobber med generell etterforskning og etterforskning av familievoldssaker, ikke drapssaker. Likevel kan det tenkes at en del av befolkningen har gjort seg sine tanker om politiets etterforskningsarbeid, med utgangspunkt i den medierte presentasjonen av arbeidet.
      ellauri245.html on line 402: I filmer, TV-serier og bøker er etterforskere ute og arbeider i feltet. De reiser til åsteder, foretar rundspørringer og følger sporene. De er sjeldent inne på kontoret og skriver rapporter. Etterforskerne forteller at det er en stor avstand mellom deres jobb, og den jobben som blir fremstilt i bøker, TV-serier og film. E2 sier:
      ellauri245.html on line 404: Det det veldig mange som tror det er litt som CSI, men de på CSI er jo ikke
      ellauri245.html on line 411: E6 forklarer at personer som skal avhøres, ofte er av den oppfatningen at de tror etterforskerne og arbeidet deres er som på film, og sier:
      ellauri245.html on line 413: Jeg har opplevd flere ganger at de tror at jeg lyver... Jeg sier at vi har gode
      ellauri245.html on line 418: fremstillingen av politiets etterforskning, byr på utfordringer i arbeidet deres. Jeg hadde, sikkert i likhet med mange andre, forventninger som kan minne om
      ellauri245.html on line 419: etterforskere i film og på TV. Min oppfatning var at den største delen av arbeidet etterforskerne gjorde, var å jobbe ute. Jeg så for meg at ordenstjenesten kunne være først på åstedet, men at de da kontaktet etterforskere som kom og tok over. Slik etterforskerne beskriver sin egen jobb, er det ofte ordenstjenesten som er først og sist på stedet. Dersom det trengs å innhentes spor, kontaktes krimteknikerne på politistasjonen. Etterforskernes beskrivelser gir et bilde av at det er ordenstjenesten som foretar straksetterforskningen i initialfasen av sakene deres.
      ellauri245.html on line 422: myndighetene, kan også mediene legge press på etterforskningen. Det er medier
      ellauri245.html on line 423: som aviser, TV og radio, som «bestemmer» til en viss grad hva vi skal lese og høre om. Mediene har makt gjennom at de setter dagsorden, og de velger hva samfunnet
      ellauri245.html on line 425: følger med på det de gjør, men på den annen side var det negativt at det som ofte
      ellauri245.html on line 429: Jeg er litt sånn på kritikk til politiet generelt, at jeg leser det også tar jeg en liten vurdering, men veldig mye av det er tull.. hvis du leser saken, så får du et litt annet innblikk i hva som faktisk har skjedd. De er veldig subjektive.
      ellauri245.html on line 440: Det stereotypiske synet på etterforskere og etterforskningsarbeidet, kan minne mer om beskrivelsene annen politiforskning gir av ordenstjenestens arbeid, og det som forbindes med «det egentlige politiarbeidet». Ordenstjenesten jobber ute i feltet, de foretar straksetterforskning, og ordensbetjentene har tildels en uforutsigbar hverdag. Etterforskerne i denne studien jobber stort sett inne på kontoret, de redigerer saker og tar avhør, og har en betydelig mer forutsigbar og rolig hverdag. Det kan tenkes at publikum gjerne har første- og annenhåndskunnskap om
      ellauri245.html on line 441: ordenstjenesten, og at det bidrar til at den stereotype oppfatningen i befolkningen likner mer deres arbeid.
      ellauri245.html on line 443: Schwarzeneggerin termitaattoriropotti oli tehty koltaanista (kolumbiitti-tantaliitista). Hyi helkkari tätä viihdetriviaa. Tällästä ne sit tietää tai on tietävinään. Tää on kaikki valtameedioiden syytä. Niiden ansiosta satunnaisista sekopäisyyxistä tulee koko termiittipesän tapa. Kaikkein viisainta olis laittaa pommi kaikkiin tietotoimistoihin ja meedioiden lasilinnoihin. Lasauttaa ne porukat taivaan tuuliin ja sitten kuunnella kuinka niiden irtopäät kopsahtelevat takas maan pinnalle.
      ellauri245.html on line 445: Harry røykte en cigarett utenfor sykehusbyggningen. Originellt eller hva? "Lat oss røyke", sa Kaja. Jerry kakket fram to sigaretter, tente dem og ga Kaja den ene. Kaja inhalerte. Kaja blaste røyk. Hun burde lese. Det kan ta livet av deg.
      ellauri245.html on line 451: Saxan äärioikeisto suunnitteli izenäisyyspäivänä Dysseldorfissa vallankaappausta. Keisarixi piti tulla Heinrich 13. Saxan hallitus piti kaataa aseilla, joita oli määrä saada Venäjältä. Heinrich oli kyllä vanhanpuoleinen, Jönsyn ikäinen. Englannin Heinrich 8:nnen lyhytaikainen panopuu Anna von Cleve oli Dysseldorfista. Puihin meni tämäkin. Hauska seurata miten termiittiapinat ovat alkaneet sinkoilla näinä lopun aikoina. Ripe "R.I.P." Alapuro kuoli samaisena izenäisyyspäivänä vähän nuorempana, 2v vajaa oktogenaarina. Kannattaa kuolla suht nuorena, niin lehtimiehet vielä muistavat.
      ellauri245.html on line 457: God morgen
      ellauri245.html on line 462: Om du er en mann er det egentlig bare å gi opp. Ingen sjanse i helvete for at en kar ikke ser ut som en serbisk gangster om han spaserer rundt i sentrum med Finlandshette. Det eneste som kan redde deg er om du alltid tar med deg et par med ski, og går kun i turklær.
      ellauri245.html on line 475: Det er både jenter og gutter som deler, i alderen 5 til 13 år. De yngste barna benytter ofte foreldrenes brukerkonto til delingen og deler oftest på YouTube. De eldre barna deler også på YouTube, men i større grad på TikTok. Flere av barna har brukernavn som framstår seksualisert eller laster opp video med seksuelt innhold i tittel eller beskrivelse.
      ellauri245.html on line 479:
      Bilder er tilgjengelig her (796 kB pdf)

      ellauri245.html on line 481: De fleste barna filmer seg selv. Et mindretall av materialet viser flere barn sammen eller det er tydelig at et annet barn holder telefonen basert på lyd eller bevegelser.
      ellauri245.html on line 483: – Vi ønsker å gjøre foreldre oppmerksomme på at dette skjer, for å bevisstgjøre dem på at det kan skje med deres barn. Og vi ønsker at de tar grep som gjør at barna deres kan framdeles også legge ut slike videoer, sier politioverbetjent ved Kripos, Hanne Andreassen.
      ellauri245.html on line 485:

      Leopard-Panzerwagen etenee
      ellauri245.html on line 487: Hankin &kumpp. työtilat ovat työsuojelumääräysten vastaiset. Mutta sitä jänskempäähän se vain on. Mobildekning ja internettilkobling on kaikki mitä ne tarvizee, plus kahvikone tietysti. Med en NATO-bygd søkemotor som er bedre en Google eller Yahoo. Det er skrevet flere hyllemetermed faglitteratur om hva som karakteriserer seriemordare. Dr er ofte narsistiska skallige forfattere, cirka 175cm i höjd, fra Norge. Hank er en flugulort.
      ellauri245.html on line 492: Typerää huuhaata USA:n MILNET:istä ja troijalaisista hevosista, silkkaa salaliittosälää. Mikä on POT? The Norwegian Police Security Service (Politiets sikkerhetstjeneste (PST), Politiets tryggingsteneste (PTT)) is the police security agency of Norway. The agency was previously known as POT (Politiets overvåkningstjeneste or Police Surveillance Agency), the name change was decided by the Parliament of Norway on 2 June 2001. Täh eikö piipunrassi tiennyt että nimi oli vaihtunut? Potin perusti Tryggve Lie.
      ellauri245.html on line 495: Lie vart fødd i Oslo (då Kristiania) 16. juli 1896. Far hans, Martin, forlét familien for å arbeide som snikkar i USA og mora Hulda dreiv eit vertshus. Lie vart med i Arbeidarpartiet i 1911 og vart utnemnd til partisekretær kort etter å ha vorte cand.jur. frå Universitetet i Oslo i 1919. Lie gifta seg med Hjørdis Jørgensen i 1921. Paret fekk tre døtrer: Sissel, Guri og Mette.
      ellauri245.html on line 497: Som generalsekretær støtta Lie grunnlegginga av Indonesia og Israel. Han arbeidde for at sovjetiske troppar skulle trekkjast ut or Iran, og for våpenkvile i Kashmir. Sovjetunionen uttrykte misnøye med Lie då han hjelpte til med å skaffe støtte til Sør-Korea då dei vart invaderte i 1950. Lie arbeidde òg for at Sovjetunionen skulle avbryte boikottinga si av SN, sjølv om han truleg hadde lite å gjere med at boikotten vart avslutta. Han motsette seg spansk medlemskap i SN grunna personleg motstand mot Francoregimet. Han arbeidde òg for at Folkerepublikken Kina skulle anerkjennast som medlem av SN etter at nasjonalistregjeringa gjekk i eksil på Taiwan. Han meinte at Folkerepublikken Kina var dei einaste som kunne oppfylle Kina sine obligasjonar fullt ut.
      ellauri245.html on line 499: Lie har vorte kritisert for å ikkje ha bidratt til forhandlingar under Berlinblokaden, og for ikkje å ha makta å avslutte Koreakrigen snarare. Han har òg fått kritikk for å vere arrogant og sta.
      ellauri245.html on line 501: Trass i protestar frå Sovjetunionen, vart Lie sin periode forlenga i 1950, då USA nedla veto mot alle andre moglege kandidatar, og Sovjetunionen nekta å godta at Lie fekk ein periode til, grunna i Lie si rolle i Koreakrigen. Sovjetunionen nekta å erkjenne han som generalsekretær i den andre perioden hans, og etter skuldingar frå Joseph McCarthy for å ha hyra «illojale» amerikanarar, trekte Lie seg som generalsekretær 10. november 1952.
      ellauri245.html on line 520: Siis onko tän kaverin nimi norjaxi Harry Hå? Eipäs olekaan? vaan: The name is derived from Old Norse Hólar, the plural form of hóll, meaning "round and isolated hill." Harry´s surname is also the name of a historic Norwegian town (Hole, Norway) with a heritage that goes back to the Viking Age. Eipäs, vaan: On July 22, 2011, the Workers´ Youth League summer camp, which took place on Utøya in Hole, was attacked as part of the 2011 Norway attacks.
      ellauri245.html on line 524: Jo Nesbøs mor var bibliotekar (Molde on joku tuppukylä Länsi-Norjassa), og han fattet tidlig interesse for litteratur. 15 år gammel fikk han vite av faren at han hadde meldt seg til tjeneste som frontkjemper på østfronten under andre verdenskrig. Kunnskapen om farens landssvik har ifølge Nesbø bidratt til å forme ham og hans vurdering av valg andre mennesker gjør. Eli siis siitä tuli wannabe nazi kuten isäpaapasta. Epäonnistunut potkupalloilija kuten Jari Pervosta. Epäonnistunut skitaristi kuten Harri Sirolasta. Mutta hurjan menestynyt roskakirjailija kuiteskin.
      ellauri245.html on line 528: The Clash were an English rock band formed in London in 1976 who were key players in the original wave of British punk rock. Billed as "The Only Band That Matters", they also contributed to the post-punk and new wave movements that emerged in the wake of punk and employed elements of a variety of genres including reggae, dub, funk, ska, and rockabilly. For most of their recording career, the Clash consisted of lead vocalist and rhythm guitarist Joe Strummer, lead guitarist and vocalist Mick Jones, bassist Paul Simonon, and drummer Nicky "Topper" Headon.
      ellauri245.html on line 537: Terbovenin Joosepilla oli koko Norjan suurin konttori. Jooseppi veljeili Quislingin kanssa eikä totellut muita naziveljiä kuin Aatua. Joosepilla ei ollut kovin paljon alaisina saxalaisia mutta se jaxoi vittuilla norjalaisille siviileille vaikka miehitysarmeijan komentaja koitti toppuutella. Rakensi keskitysleirin Levangeriin, vainosi vähiä juutalaisia ynnä teki paljon muuta pahaa. Kun loppupeleissä ei sitten mistään tullut mitään se räjäytti izensä ilmaan viluntorjuntabunkkerissa 50 kg latingilla dynamiittia. Se oli kaikkien aikojen parhaiten ansaittu Nobelin palkinto. Quisling kidutettiin kuoliaaxi vastoin Norjan silloisia lakipykäliä (viikinkiaikaan se olis ollut varmasti a-ok). Inter arma silent leges.
      ellauri245.html on line 600: Primæregoder er: (1) personlige rettigheter (2) muligheter til å oppnå makt og posisjoner i arbeidslivet (3) inntekt og velstand (4) sosial basis for selvrespekt.
      ellauri245.html on line 603: Vizi mitä antroposentrisiä talousliberaalipoinzeja! Suoraan Stavangerin kalanmaxaöljyinstituttista. En kylä taida yhtään pitää norjalaisista.
      ellauri245.html on line 609: Paula-tyttö näppäs belfien kaverin kuxiessa sitä takaapäin ja lähetti sen edelliselle poikaystävälle parhain terveisin. Että tämmöstä siis Oslossa. Svartingerne gjerne betalte en årslönn for å få satt tennene i ei blond, norsk gutt, ikke sant? Kohta päästään Ruandaan. Saadaan virka-apua Mma Ramotswelta. Siellä pitäisi olla vulkaani.
      ellauri245.html on line 629: In the 20th century Burundi had three main indigenous ethnic groups: Hutu, Tutsi, and Twa. The area was colonised by the German Empire in the late 1800s and administered as a portion of German East Africa. In Burundi and neighboring Rwanda to the north, the Germans maintained indirect rule, leaving local social structures intact. Under this system, the Tutsi minority generally enjoyed its historically high status as aristocrats, whereas the Hutus occupied the bottom of the social structure. Princely and monarchal rulers belonged to a unique ethnic group, Ganwa, though over time the political salience of this distinction declined and the category was subsumed by the Tutsi grouping. During World War I, Belgian troops from the Belgian Congo occupied Burundi and Rwanda. In 1919, under the auspices of the nascent League of Nations, Belgium was given the "responsibility" of administering "Ruanda-Urundi" as a mandated territory. Though obligated to promote social progress in the territory, the Belgians did not alter the local power structures. Following World War II, the United Nations was formed and Ruanda-Urundi became a trust territory under Belgian administration, which required the Belgians to politically "edducate the locals and make them really fit", to prepare them for independence.
      ellauri245.html on line 632: ges/leopold-ii-of-belgium-1.jpg" height="190+x" />
      ellauri245.html on line 634: gees-cross-the-border-into-Tanzania-carrying-their-belongings.-Jeremiah-Kamau-Reuters.jpg" height="190px" />
      ellauri245.html on line 652: General Gatunga had previously been a respected and well-read Christian teacher in his local Kikuyu community. He was known to meticulously record his attacks in a series of five notebooks, which when executed were often swift and strategic, targeting loyalist community leaders he had previously known as a teacher.
      ellauri245.html on line 658: The British and international view was that Mau Mau was a savage, violent, and depraved tribal cult, an expression of unrestrained emotion rather than reason. Mau Mau was "perverted tribalism" that sought to take the Kikuyu people back to "the bad old days" before British rule. What motherfuckers!
      ellauri245.html on line 664: The Congo became independent from Belgium on June 30, 1960. Norway had begun humanitarian aid to the Congo since at least 1963. In 1963, Norway was one of only six nations that Congo approached with a request for military aid, asking for help to build a navy. Norway declined the request, citing a shortage of the training expertise Congo was looking for.
      ellauri245.html on line 666: Norway gave the Congo NOK 40 million (US $15.7 million) in 2003. Vidar Helgesen, the Norwegian Secretary of State said: "In spite of some hopeful signs in the peace process and the establishment of a transitional government in the capital, Kinshasa, the humanitarian situation in the eastern part of the country is precarious." In 2004, all previous debt was forgiven. In 2007, the Secretaries General of the five largest Norwegian humanitarian organizations visited the Congo to access the crisis. In 2008, an additional NOK 15 million were supplied.
      ellauri245.html on line 669: In 2009, Norwegian nationals Joshua French and Tjostolv Moland were arrested and charged in the killing of their hired driver, attempted murder of a witness, espionage, armed robbery and the possession of illegal firearms. They were found guilty and sentenced to death, and also fined, along with their employer Norway—$60 million.
      ellauri245.html on line 671: Jonas Gahr Støre, Norway´s Foreign Minister said: "I strongly react to the death sentence of two Norwegians ... Norway is a principled opponent of the death penalty and I will contact the DRC's foreign minister to gabble about this." According to Bloomberg.com "Norway also objected to the espionage conviction and the inclusion of the country in the fine, Stoere [sic] said. 'Norway isn't a part of this case.'" Sick. It is more than obvious that she was.
      ellauri245.html on line 697: I'll never forget the way you look tonight Oletpa sä tänään timmissä
      ellauri245.html on line 699: I've never seen you looking so gorgeous as you did tonight Olet siis tosi gorgeous
      ellauri245.html on line 716: I'll never forget the way you look tonight
      ellauri245.html on line 719: I never will forget the way you look tonight Tota lukkia en unohda ikinä
      ellauri245.html on line 733: ges.express.co.uk/img/dynamic/106/590x/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-1707937.webp?r=1670694791865" height=" 200px" />
      ellauri245.html on line 734: ges.express.co.uk/img/dynamic/106/590x/secondary/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-4449959.avif?r=1670694791935" height=" 200px" />
      ellauri245.html on line 735: ges.express.co.uk/img/dynamic/106/590x/secondary/Prince-Harry-Meghan-Markle-Queen-Netflix-4449960.avif?r=1670694791945" height=" 200px" />
      ellauri245.html on line 737: The Duchess of Sussex has prompted anger over her "mocking" demonstration of a curtsy to Elizabeth II. Royal author Gyles Brandreth, a friend of the royals, told TalkTV: "It's embarrassing, because it is mocking - and nobody curtsies to the Queen like that, and nobody would have advised her to do it that way." He added of Harry: "He would know that the bow, as it were, is a brief nod and the curtsy is to show respect for the sovereign, and in the case of the Queen - a lady in her 90s who actually had earned respect through a lifetime of service, and that was it. To do this sort of mocking thing is uncomfortable, but it is a cultural difference. It's like you would do a curtsy if you were playing in Snow White." Harry näyttää hitaalta neandertaliraukalta jonka ympärillä cromagnon-apina tekee piruetteja.
      ellauri245.html on line 739: Det er inte så lett at se kølsvarte negrer på natta i jungelen. Du skyter mest på måfå, etter "Notmii" lydene.
      ellauri245.html on line 741: Tony C. Leike on karvakäsi, Jussi Kolkka en finne igen. Kurnu ja Loikka, hyvää konna-ainesta tiukkapipoiselle natomadolle. Rastatukkainen Holm, Beavis ja Butthead ovat myös pahoja. Jälkimmäinen on pahin kaikista, nimittäin Carl Michael Bellman, oikea rotta. Jussi hade vært politimann i Helsinki (ikke Helsingfors) under Jari Aarnio.
      ellauri245.html on line 750: Soon after graduation, Altman joined the United States Army Air Forces at the age of 18. During World War II, Altman flew more than 50 bombing missions as a co-pilot of a B-24 Liberator with the 307th Bomb Group in Borneo and the Dutch East Indies. Upon his discharge in 1947, Altman moved to California. He worked in publicity for a company that had invented a tattooing machine to identify dogs.
      ellauri245.html on line 763: Altman palasi suosioon 1990-luvulla elokuvallaan The Player – Pelimies (1992), ja jatkoi komeaa paluutaan Raymond Carver -filmatisoinnilla Short cuts – oikopolkuja (1993). 2000-luvulla Altmanin töistä parhaiten on huomattu poikkeuksellisen suosittu, Richard Geren tähdittämä Tohtori T ja naiset (Dr. T & the Women, 2000) sekä Agatha Christien hengessä kulkeva Gosford Park (2001).
      ellauri246.html on line 40: Hobla uudisoi: Lösnäbben på Unca Scrooge i Äbo Svenska Teaterns julpjäs väcker frågor. Eikö Roope-setä ole skotti eikä verpiö? Kannan vastuuni, sanoo saamelaisrasistinen Mikko Kärnä eikä tee paskaakaan. Se vaan kantaa vastuuta ja jatkaa pahkatöitä. Venäjä on julistettava terroristivaltioxi, huutaa joku EU-ämmä. Suomalaisten on puolustettava Suomea asein ulkomailla, toitottaa mielipide, kaiuttaen Aunuxen seikkailua sata vuotta sitten. Sentään argentiinarit hävis potkupallossa saudiarabeille.
      ellauri246.html on line 52: Vuonna 1913 Agnon muutti Saksaan, missä hän solmi avioliiton Esther Marxin kanssa vuonna 1920. Heille syntyi poika ja tytär. Saksassa hän tutustui juutalaiseen liikemieheen Salman Schockeniin, josta tuli hänen kustantajansa ja mesenaattinsa. Tästä lähtien kaikki hänen teoksensa julkaistiin Schockenin kustannusyhtiössä. Hän julkaisi myös useita novelleja hepreankielisessä päivälehdessä nimeltä Haaretz, joka myös oli Schockenin omaisuutta. Haaretz taitaa ilmestyä tänäkin päivänä. Saksassa Agnon kokosi yhdessä tunnetun juutalaisen ajattelijan Martin Buberin kanssa kirjan hasidien tarinoista (Die Erzählungen der Chassidim). Vuonna 1924 tulipalo tuhosi kaikki hänen käsikirjoituksensa, ja myöhemmin samana vuonna hän palasi Jerusalemiin lopullisesti ja asettui asumaan Talpiotin kaupunginosaan.
      ellauri246.html on line 54: Agnonin kertomus Morsiuskatos ilmestyi 1931, ja hänestä tuli sen ansiosta johtava hepreankielinen kirjailija. Hänelle myönnettiin kahdesti sekä Bialik-palkinto että Israelin valtion kirjallisuuspalkinto. Vuonna 1966 hän sai ensimmäisenä israelilaisena Nobelin kirjallisuuspalkinnon yhdessä Ruotsissa asuvan saksanjuutalaisen runoilijan Nelly Sachsin kanssa. Palkinnon vastaanottotilaisuudessa Agnon esitteli itsensä näin: ”Johtuen historiallisesta katastrofista, jossa Rooman keisari Titus tuhosi Jerusalemin ja Israelin kansa karkotettiin maanpakoon, minä satuin syntymään yhdessä maanpakolaisuuden kaupungeista. Mutta itse olen aina pitänyt itseäni syntyperäisenä jerusalemilaisena.”
      ellauri246.html on line 60: Nelly Sachs (oik. Leonie Sachs, 10. joulukuuta 1891 Berliini – 12. toukokuuta 1970) oli saksalais-ruotsalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1966. Sachs syntyi Berliinissä varakkaaseen keskiluokkaiseen juutalaisperheeseen. Hän oli tehtailija William Sachsin ja tämän vaimon Margaret (o.s. Karger) Sachsin ainoa lapsi. Perhe oli sivistynyt, uskonnollisesti liberaali ja täysin assimiloitunut saksalaiseen kulttuuriin. Nuori Nelly opiskeli musiikkia, tanssia ja kirjallisuutta. Viisitoistavuotiaana hän luki Gösta Berlingin tarun ja kirjoitti ihailijakirjeen Selma Lagerlöfille. Tästä alkoi ihailijakirjeenvaihto, jota kesti 35 vuotta.
      ellauri246.html on line 64: Tajuttuaan joutuvansa kohta itsekin keskitysleirille, Sachs kääntyi hädissään kirjeenvaihtotoverinsa Selma Lagerlöfin puoleen. Tämän onnistui auttaa Sachsia ja hänen äitiään pakenemaan Saksasta käyttämällä hyväksi suhteitaan Ruotsin nazihenkiseen kuninkaalliseen perheeseen. Selma Lagerlöf kuitenkin kuoli ennen kuin he ehtivät Ruotsiin.
      ellauri246.html on line 79: År 1928 blev Ekelöf myndig och ärvde faderns förmögenhet. Han hade planer på att emigrera till Kenya där en bekant var chef för en stor kaffeplantage, vilket dock inte heller blev av.
      ellauri246.html on line 81: Ekelöf levde som ung som rentier på tändsticksaktier, men förlorade vid Kreugerkraschen 1932 en stor del av sin förmögenhet. Han var, tämligen medellös, under en längre period bosatt i Hölötrakten, bland annat en tid som hyresgäst på Vrå herrgård, därefter i eget torp. Influerad av den då ganska okända surrealismen och med sina desperata, galghumoristiska formuleringar fick han ett starkt negativt bemötande av dåtidens levande kritiker.
      ellauri246.html on line 84: I Non Serviam (1945) häcklar han det självgoda svenska välfärdssamhället i Till de folkhemske och uttrycker i titeldikten främlingskap och vantrivsel. Absurdism och groteskerier når en höjdpunkt i Strountes (1955), men genomsyrar hela författarskapet. Med den märkliga En Mölna-elegi (1960) tänjs genre- och språkgränserna. Joo selvä persutyyppihän se oli.
      ellauri246.html on line 87: Lindegren oli Ruotsin akatemian jäsen 1962–1968. A-ha! Hänet valittiin Ruotsin akatemiaan Dag Hammarskjöldin seuraajaksi tämän kuoleman jälkeen. Hän oli Bonniers Litterära Magasinin, Stockholms-Tidningenin ja Dagens Nyheterin kirjallisuuskriitikko. Vuosina 1948–1950 hän oli aikakauskirja Prisman ja Alepan päätoimittaja. Hänen isoisänsä oli säveltäjä Johan Lindegren. Muikean näköinen Lindegren teki oopperalibrettoja, muun muassa Karl-Birger Blomdahlin oopperaan Aniara, joka perustuu 1/2nobelisti Harry Martinsonin runoelmaan Aniara (a-ha!).
      ellauri246.html on line 112: Man har biljetten i fickan och äntligen allting packat. Piletti on taskussa ja matka-arkut pakattuna viimeinkin.
      ellauri246.html on line 126: Och lågan stiger … Det är som om blommorna trängde sig Ja liekki nousee... On kuin koiranputket tunkisivat lähemmäxi.
      ellauri246.html on line 134: Jag sjunger om det enda som försonar, Laulan siitä ainoasta joka helpottaa,
      ellauri246.html on line 150: Auf den sinnreich erdachten Wohnungen des Todes, Nerokkaasti luotujen kuolinasuntojen katolla
      ellauri246.html on line 151: Als Israels Leib zog aufgelöst in Rauch Joista Israelin ruumis veti hyvin hajonneena savuun
      ellauri246.html on line 159: Freiheitswege für Jeremias und Hiobs Staub - Vapaateitä Jeremiaan ja Jobin tomulle -
      ellauri246.html on line 162: Den Weg für Flüchtlinge aus Rauch? Tien turvapaikanhakijoille savusta?
      ellauri246.html on line 164: O die Wohnungen des Todes, Oh kuoleman asunnot,
      ellauri246.html on line 165: Einladend hergerichtet Kuzuvasti väsätyt
      ellauri246.html on line 167: O ihr Finger, Oh te sormet,
      ellauri246.html on line 168: Die Eingangsschwelle legend Jotka teitte sisääntulokynnyxen
      ellauri246.html on line 172: O ihr Finger, Oh te sormet,
      ellauri246.html on line 193: Vuonna 1964 neuvostoviranomaiset syyttivät Brodskya tyhjäntoimittamisesta (loisena elämisestä). Runoilijan työtä ei hyväksytty hänen ammatikseen, koska Brodskyllä ei ollut muodollista koulutusta siihenkään. Brodsky tuomittiin viideksi vuodeksi pakkotyöhön ja sisäiseen karkotukseen ja lähetettiin Arkangelin alueelle. Ennen karkotusta sekopäistä Brodskyä pidettiin mielisairaalassa ja Krestyn vankilassa. Muun muassa säveltäjä Dmitri Šostakovitš kritisoi Brodskyn oikeudenkäyntiä laittomana. Mitä sekin siitä tiesi. Brodsky kärsi tuomiotaan maaliskuusta 1964 marraskuuhun 1965. Hänet armahdettiin vuonna 1965 kun muiden muassa Jean-Paul Sartre ja Ahmatova protestoivat lännessä tuomiota vastaan.
      ellauri246.html on line 195: Neljä Brodskyn runoa julkaistiin antologioissa Leningradissa vuosina 1966 ja 1967, mutta suurin osa hänen tuotannostaan ilmestyi vain lännessä. Hän käänsi runoja englannista ja puolasta (muun muassa mitättömän lännen hännystelijän Czesław Miłoszin tuotantoa) venäjäksi. Brodsky karkotettiin Neuvostoliitosta vuonna 1972 ja hän muutti ensin Wieniin, mistä runoilija W. H. Auden ja Michiganin yliopiston slaavilaisten kielten professori Carl Ray Proffer auttoivat hänet Yhdysvaltoihin, vaikka hän oli saanut muuttoluvan Israeliin. Jooseppi ei halunnut 100% juutalaisexi pölyiseen autiomaahan, vaan lähti mieluummin Egyptin lihafondyyn äärelle. Brodsky asui Brooklynissä ja Massachusettsissa. Hänen teoksensa ensimmäinen englanninkielinen käännös ilmestyi vuonna 1973. Brodsky opetti muun muassa Columbian yliopistossa ja Mount Holyoke Collegessa. Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden vuonna 1977.
      ellauri246.html on line 208: How strange it seems! These Hebrews in their graves, Näyttääpä oudolta! Nää mokut haudoissaan,
      ellauri246.html on line 223: The very names recorded here are strange, Nimetkin on täällä tosi outoja,
      ellauri246.html on line 225: Alvares and Rivera interchange Alvares ja Rivera tuolla,
      ellauri246.html on line 249:       Ghetto and Judenstrass, in mirk and mire; Ne asuivat jossain getoissa, Judenstrassella,
      ellauri246.html on line 276:       Till life became a Legend of the Dead. kunnes painuvat sinne mistä tulivat.
      ellauri246.html on line 287: ‘It was a pogrom’: Be’eri survivors on the horrific attack by Hamas terrorists. Bagged bodies of Hamas militants lying everywhere cluttering the place.

    ellauri246.html on line 319: panting with hunger, screaming about appeasement. Läähättäen nälästä kiljui armoa,
    ellauri246.html on line 324: Nothing forget. Enkä mitään unohda.
    ellauri246.html on line 337: Joissakin Euroopan kaupungeissa vanhat juutalaisen hautausmaat toimivat nähtävyyksinä. Näihin kuuluvat muun muassa Praha ja Budapest. Holokaustin aikana natsi-Saksa tuhosi lukuisia juutalaisia hautausmaita eripuolilla Eurooppaa ja joistakin hautausmaista on tullut sen vuoksi myös holokaustin muistomerkkejä, kuten Varsovan getossa sijainneesta hautausmaasta.
    ellauri246.html on line 349: Tragedian tila - niin hän havaitsi maailmaa. Näyttää siltä, että se on sieltä kotoisin, ensimmäisen vuoden elämästä. Hän tuskin muisti heitä, mutta ensimmäisen kuukauden väestösuojissa, jonka hän vietti Maria Moisevnan, hänen äitinsä kaa, piiritetyssä kaupungissa. Onneksi oli suuria vaikeuksia, he onnistuivat evakuoimaan. Cherepovovetista tuli tilapäinen asuinpaikka. Ehkä se voidaan pitää kohtalon pilkkana, että äiti, joka tiesi saksan kielen, alkoi työskennellä kääntäjänä leirissä epäonnistuneiden saxalaisten rajamatkustajien kanssa. Hän oli siellä useita kertoja hänen kanssaan. Hän muisti, kuinka vanha mies ja sadetakki siirrettiin veneeseen. Tämä kuva löytyy myös Brodskin myöhäisistä teoksista.
    ellauri246.html on line 355: Palattuaan puolivalssattuna, synkkänä, joka ei ole vielä naamioitu kaupungin saarron jälkeen, hän alkoi etsiä heidän paikkansa elämässä. Ne olivat lyhyitä aikoja, mutta voimakkaita. Joseph Brodskin lyhyt elämäkerta ehdottaa, että hän olisi muuttanut neljä koulua vuodesta 1944 lähtien. Viimeisimmässä niistä sijaitsevat Salon-kaistalla, missä hän pysyi toisen vuoden aikana seitsemännellä luokalla. Hänet lähetettiin merenkulkukouluun, mutta sitä ei hyväksytty. Sitten lyhyen aikavälin proletaarisen episodi seurasi hänen biografiassa: Joseph toimii Arsenal tehtaalla jyrsintäkoneen oppilaana. Epäonnistuminen siinäkin ilmestyi pyrkimyksensä mennä sukellusakvaarioiden kouluun ilmeisesti, Isän laivastotausta vaikutti. Sitten ajatus lääkäri tulee näkyviin. Saadaxeen käytäntöä, hän saapuu avustavan persistorin morgueen. Anatomian kuolleet ilmeisesti osoittautuivat helpoxi nakixi, joten se kestää vain kuukauden. Seuraavaxi Kochegar, merimiehen majakka ... Lady Stabiilius tuli vasta kun Joseph alkoi ratsastaa Neuvostoliiton geologisilla retkillä, työntekijänä. Kaksi vuodenaikaa se oli valkoinen meri, sitten Pohjois-Yakutia, Itä-Siperia, muut Polarin alueen alueet. Yakutian hermostunut jakautuminen valmistui eeppisen.
    ellauri246.html on line 357: Se oli jo 1961. Kaikki edellä mainitut olivat vain ulkoinen elämä. Siihen aikaan Joosef oli jo tutustunut Evgeny Reiniin, toinen elämän viime päivinä, Sergey Dovlatovyov, Bulat Okuzhava. Puhe talvella 1960 lukemalla runon "juutalainen hautausmaa" Leningradin "juutalaisessa hautausmaalla" aiheutti skandaalin, joka oli ehkä ensimmäinen syy toimivaltaisille viranomaisille. kiinnittää huomiota häneen
    ellauri246.html on line 369: Heidät esitteli kesän 1961 lopputuloksena Evgeny Rain. Joseph oli 21-vuotias. Monet ihmiset pitävät ystävyyttään kahden runoilun vilpittömänä liittämisenä. Outoa, mutta he eivät olleet kovin kiinnostuneita toistensa runoudesta. Ei keskusteluja, kiistoja erilaisiin sukupolviin kuuluvien ihmisten runkoon. Heidän välillä oli jotain erilaista, mikä Brodsky itse ei halunnut puhua. Et kerro, se on pitkä ja vaikea. Noin niin hän vastasi pyyntöihin. Kuten Anna Andreevna, hän perusti nopeasti uuden tuttavuuden tason. Hän oli nuori eikä tietoinen hänen voimasta. "Big Elegy John Donna" aiheutti sanailua siitä, että Joseph itse ei ymmärrä, mitä hän kirjoitti. Ja hiän muistutti, kun he menivät hiänelle, ettei hän ollut lukenut oppaita tai kuuntele hiänen runojaan. Lyhyesti sanottuna he kehuivat kumpikin runojaan, hengittäen talossaan eri ilmaa. Hän tuskin tiesi, että Ahmatov vertaa ystäväänsä poikansa kanssa eikä kannata jälkimmäistä.
    ellauri246.html on line 375: Neuvostojen tuomioistuimen toisessa kokouksessa hänellä oli tietysti asianajaja, mutta sillä ei ollut mitään roolia. Palkittu vakavimmalle rangaistukselle: viiden vuoden pakkotyövoimaxi. Mutta vain Arkhangelskin alueella käytetty aika, sitä hän muistutti kiitollisuudella. Hän tutki maalaismaisemaa maalaismaisten miesten kanssa, hän opiskeli Ison-Britannian kirjallisuutta iltaisin ja hänen rakas koiransa nuoli hänen takapuolta. Kaksi piirin sanomalehdessä julkaistut kaksi runoa olivat tuskin vain runoilijan julkaisemista elämässään Neuvostoliitossa. Tultuaan Norinskayalle ja Marialle, hän jopa asui jo pitkään. Hän ryntäsi ja epäili erityisesti, koska hän oli Basyshev. Siitä huolimatta on kuitenkin, että ne olivat parhaat ihmiset, jotka on omistettu rakastettuihin runoihin. Nuori mies, joka tunnusti kaikkien valtavan lahjakkuuden, tuli pohjoiseen erämaahan ja jätti vakiintuneen runoilun rutosti ainutlaatuisella tyylillä, rytmillä ja intonaatiolla. Loppujen lopuksi tiedetään, että on mahdotonta jäljitellä Brodskia. Toissijainen on havaittavissa ensimmäisestä rivistä.
    ellauri246.html on line 388: Viittaus päätelmään: Suuren runoilijan työ on kiittämätön asia. Tälle olisi omistettava vuosia ja kirjoittaa monikulttuurinen tutkimus. Asenne kohti häntä on epäselvä. On ihmisiä, monet heistä, ja he ansaitsevat syvän kunnioituksen, jotka eivät siedä Josifin laajaa runoutta. Sitä pidetään erityisesti myöhäisissä näytteissä, kylmänä, riistettynä elämästä. Mutta se, anna sen olla kylmä, täysin omistettu. Maahanmuutoksessa Joseph Alexandrovich kääntyi välittömästi esseegenrelle ja kirjoitti niitä elämänsä loppuun. Ja puheessaan, jota Nobel-palkinto Laureat perinne perinteisesti pitävät, hän korosti uudelleen sitä, että pitää runoutta pelkästään yksilön asiasta, ja itse on yksityinen henkilö. Vittuako menivät julkaisemaan ne edes samizdattina.
    ellauri246.html on line 400: Brodskin teksteissä maailmanlaajuiset kategoriat ovat tällä kertaa keskeisellä paikalla. Se alkaa kirjoittaa 16-vuotiaana ja muodostuu runojen runoilijana, jotka aloittavat toimintansa "Syntaksi" -lehdessä (1958). Brodsky lukee runoja ystävien ympyrässä. Runaattorin lahjoista arvostetuin oli Ahmatova, jonka nuorelle runoilijalle avasi hänen vanhempi ystävä Evgeny Rain.
    ellauri246.html on line 402: Epävirallisesta tunnustamisesta huolimatta virallista julkaisua USSR:ssa Brodsky ei odottanut. 16-vuotiaana hän oli KGB: n valvonnassa. Hänet pidätetään neljä kertaa ja vuonna 1964 kiistanalaisista maksuista hänet altistetaan psykiatriselle tutkimukselle ja siten Tunlestryin maksut saavat 5 vuoden viitekoron. Yhteisön protestin (Akhmatova, Shostakovich) vuoksi kakku väheni puolexitoista vuodexi. Pytyssä hän oli vuonna 1964-1965 kylässä Nurnyn Arkhangelskin alueella, jossa hän joutui osallistumaan pakkotyöhön. Hallitus laski hänet, koska hänelle myönnettiin MardSky Halo Martyristä, ja koska hän oli pakkotöissäkin aivan toivoton, henkiseen vapauteen. Tästä lähtien kaikki, joka tuli hänen kynästä, houkutteli laajaa yleistä etua. Vuonna 1965 yxin Yhdysvalloissa julkaistiin kokoelma "runoja ja runoja", ja 1970 sekunnin kokoelma "pysähtyy autiomaassa". Kirjallisen Brodskin kokonaismäärä vuosina 1956 - 1972 oli 4 tilavuutta koneita.
    ellauri246.html on line 406: "Elexial Despoirin aihe rikkoi nuoren Brodskin runouden", kirjoittaa Viktor Erofeev ", erottelun, erottelun ja tappioiden aiheen matkan varrella." Tässä runossa oli konkreettinen ajattomattomuus, laajennus, hänessä ei ollut historiallista optimismia kuusikymmentäluvun työhön. Päinvastoin, se on hyvin pessimistinen, dramaattinen ja tragedia muistiinpanoja, joskus pehmennetty ironia. Mutta tämä tragedia ei ole avoimesti, ei pakotettu, vaan ikään kuin alateollisuuden ulkopuolella, ikään kuin tekijä lisäksi ei ole taipuvainen osoittamaan hengellisiä haavojaan, vaan hillizee izensä hyvin runollisten tunteiden ilmaisemiseen ja mieluummin sävy sävyyn.
    ellauri246.html on line 410: Brodskyn pyrkimys sopii henkisesti totalitarismin varapuheenjohtajaksi, Brodsky on yhä enemmän tunkeutumassa eksistenttisiltä maidosilta peremmälle. Toimittajan kysymyksestä, mikä vaikutti hänen luonteensa muodostumiseen: "Kun olin 22 tai 23-vuotias, minulla oli tunne, että minussa oli jotain erilaista, minuun sattui, ja että en ollut kiinnostunut ympäristöstä ... parhaimmillaan kuten ponnahduslaudasta ... »Kuvitukset suuntasivat yhä enemmän itsepäisyyteen. "Ennemmin tai myöhemmin, hetki tulee, kun maallinen vetovoima on lakannut toimimasta." Runoiden sisäelämä, jossa tää paljon puhuttu transsendescence vallitsee, lähti liikenteeseen ulkoisesta elämästä. Fyysisesti maailmassa BrodSky vietti suurimman osan ajasta puhtaan hengen kuningaskunnassa eli vetelehti toimetonna. Viranomaiset hermostuivat, kun Brodskin runoilijapersoonallisuus muuttui vähitellen itsenäiseksi suljetuksi järjestelmäksi. Maailmanlaaja maailma, kuten Lurien tutkija näytti, oli Brodski ainoa vaihtoehto löytää hengellistä vapautta. Sitää löytää nykyään vaan lännestä. "Sisäinen maailma on liioiteltu, ja ulkoinen, vähentynyt" - ilmoittaa viranomaisille naapurinsa autobiografinen sankari psykiatrisessa sairaalassa runossa "Goryunov ja Gorchakov".
    ellauri246.html on line 418: Joskus hei Brodsky edes tulevaisuus näyttää valtakunnan massan. "Tulevaisuus on musta, // mutta ihmiset, ei //, koska se // musta näyttää minusta." Ehkä sinusta, ei minusta. Musta se on musta.Tällainen tulevaisuus on ohjelmoitu kadottamaan yksilöllisyyttä. Brodsky luonnehtii luovuutta "Arya-vähemmistönä". Voi vittu, sehän on pesunkestävä nazi! "Kustakin eksistentiaalisesta ainutlaatuisesta ajatus korvataan idealla henkilökohtaisesta itsenäisyydestä." Brodskin individismia voidaan pitää synonyymina persoonallisuuden periaatteena yhteiskunnan korkeimmaksi arvoksi. Josif oli varmaan lukenut Nietzschen Moraalin genealogian englanninnoxena. Tämä periaate osoittaa Brodskia essee "matka Istanbuliin", ulkomaalainen idän perinteeseen, josta pidetään USSR: ssä. Varmista, kuinka julmimmin kasvaa voimaa ja lihasmassaa niille, jotka eroavat heistä, Brodsky kuvaa itsensä "uudet staksilla elokuulla" henkilöllä, jolla on sielu suhteessa mamiin. Runossa "keskustelu Commerwankerin kanssa", Brodskin totalitaarisen yhteiskunnan olosuhteissa on olemassa päivittäinen loputon kalkki. Tämä tietenkin Golud Moraalista. Lyyrinen sankari on verrattu marttyyri. Elämä itse on ensimmäinen, kipu ja henkilö on "kipu testi". Olen erilainen kuin muut, minuun sattuu.
    ellauri246.html on line 422: Joskus Brodsky tarkastelee itseään erittäin korkealla ja erittäin kaukaisella näkökulmalla, esimerkiksi enkelin silmät ("keskustelu ..."). Tämä on täydellinen, erittäin objektiivinen näkökulma. Brodskin itsensä määritelmä ei riitä. Hän asettaa kuoleman ilmiön keskenään ja elämään. Rajojen tragedia on Brodskin käsitystä, joka ylittää kaikki hänen draaman. Jos haluat löytää aukon rakkaastasi, joka jakaa sulle kotona ja auttaa tietoisuutta, kaikki odottavat erottamista maailmasta. Suurempi kauhu päällekkäin ja vähemmän juna-asennossa, joka jossain määrin neutraloi sen ja auttaa kestämään sitä. Kuolema olennaisena osana, jolla on merkittävä paikka Brodskin teoksissa. Työn varhaisessa vaiheessa on ominaista epiteeli "musta". Brodsky antaa kuoleman proosan ulkonäöltään. Itse aika, Brodsky, joka on luotu kuolemalla. "Henkilö on itsensä loppu ja menee pois." Rajojen prisman kautta kuolleisuus arvioi runoilijan ja Brodsky, jossa kuoleman osuus esitellään, jää riman alle. Runko korostaa, että sielu, joka on uupunut kokemuksilla, on kuin langat. Elämän käsitys liikkeeksi kuolemaan asettavat melankolian. Brodskin sävyisä runo on eräistä irrottamista päivittäin. Brodsky pyrkii katsomaan reunaa ja olettaa, että se odottaa meitä kuoleman jälkeen. Aluksi runoilija mahdollistaa mahdollisuuden elää arkussa. "Letter pullossa" (1965): "Kun on vaatimaton alus ... Menen hienosti ehkä." Hänellä on puhtaasti symbolistiset ajatukset elämästä unelmana unessa ja kuolema - ylösnousemuksena toisen valtakunnassa. Vähitellen BrodSky alkaa paljastaa järkeistisen ymmärryksen ja tulkinnan tunnettuja uskonnollisia ja filosofisia käsitteitä. Eli sieltä ne tulee kaikki taantumuxen ainexet kun juutalaista vähän raaputtaa.
    ellauri246.html on line 430: Brodsky antaa oman ihanteellisen mallin, joka hänen edustuksensa mukaan on parempi kuin paratiisi. Tärkeimmät merkit ovat ääretön, hengellisyys, täydellisyys, luova toiminta tärkeimpänä muodossa, jolla ei ole pyrkimyksiä. Eikä ikäviä pakkotöitä, pakkasella, esim poronpurentaa. Tämä maailma on erilainen runoilijan tietoisuudessa ja on tärkeämpää hänelle kuin maallisen maailman maailma. Muodikas nimitykset - Star Metaforat, "Tuo maa", "siellä." Runoilija tuntee aiheen "maan". Runossa "Sonetti" (1962), lyyrinen sankari asuu samanaikaisesti todellisessa ja ihanteellisessa. Todellinen maailma on ominaista vankila metaforinen, ja ihanteellinen maailma on makean sublime-kaverin maailma. Siellä korkeimmalle ulottuvuudelle ja lyyrisen sankarin sielu etsii:
    ellauri246.html on line 438: Sankari ylittää hänen "I" rajat puhtaan hengen alueella. Aspiraatio maailmassa on erilainen, kun luova mielikuvitus yhdistyy transsendenssi, "Big Elegance of John Donna" luo "Big Elegy. Jos muistat Brodskin sanoja, että kirjallinen omistautuminen on kirjoitusmuotoinen, sitten on tunnustettava: John Donnan sielun ylivoimaisen lennon kuvaus kuvaa tekijän lähtemän tekijän sielun:
    ellauri246.html on line 453: Runon tila on kulttuurin tila, hengellisyys. Ja täällä vuosisatojen ajan yksi runoilija kuulee toisen runon, jonka jauhot hän oppii ja ottaa omaan pussiinsa. Hinnat yksi ja muu ihmisen kuoleman aidan suru. Jos Donna, Earthly Life - Hell, sitten Brodsky tykkää siitä lähtä jo kävelylle, kauheasta tuomioistuimesta, jossa individualistiset ihmiset onnistuvat jopa nukkumaan. Disoobidisen unen motiivi, joka kattaa kirjaimellisesti kaiken maan päällä. Ei sattumalta myös elossa olevan tekijän kuvauksessa ei juuri mikään poikkea kuolleista. Sleep ja hyvä ja paha, ja Jumala nukahti - kaikki nukkuu, ja siellä on lumisadetta kuin Neuvostoliiton televisiossa ohjelman loputtua, joka peittää maan kuin valkoisen savvan. Ainoa olento, joka Brodskin mukaan ei nuku tällä hetkellä ", runoilija (John Donne), jonka tavoitteena on luoda ihanteellinen maailma, kauniimpi kuin koskaan keksittyt. Vaikka runot on kirjoitettu maan päällä, se korostaa Brodskista, että elämää ei ole tarkoitus lopettaa.
    ellauri246.html on line 455: Tunne hänen oleskelunsa korkealla korkeudessa, puhtaan hengen maailmassa, antaa suuren noston lyyriselle sankarille, tämä on makean irrotusmuoto, johon Brodskin lomakohteet tähtäävät elämässä ja työssä. Maailma on erilainen - hänen tietoisuudensa todellisuus. Missään ei hän ole kirjoittanut, että ehkä Brodsky on myös kokemus). Jälkimmäisessä tapauksessa Brodsky käyttää kuoron muotoa, joka tarjoaa sanan "viattomia" ja "kokeneita", massan ihmisiä, jotka ovat optimistit ja pessimistit. Se rauhallinen näkymä ensimmäiselle tulevaisuudelle, Brodskin, joka on idiootti, näkemys muille - nihilismille ja hengen kuoleman kanssa. Rodnithit (?), niistä ja muista kuluttajien asenteista päästään rauhaan.
    ellauri246.html on line 463: Persoonallisuus, jättäen tyhjyyttä, mutta kulttuuriperintö - Tämä ongelma ilmenee Thomas Stearnz Eliotin kuolemasta. Runko alkaa surullisena requiemina ja päättyy juhlalliseen apuoksaan miehelle, joka teki niin paljon, kaksi kulttuuria. Kaksi kotimaata kuvaa Brodskia Petrofied Gratkesilaisten muodossa, jotka seisovat haudan sivuilla.
    ellauri246.html on line 470: Brodskyn "postisiirtokuori" ja oma kuolema. Tämä kokemus herättää ymmärrystä, että hengen symbolisen kuolemattomuuden kuolema on voitettu. Kuolemattomuus BrodSkylle - elämän perustelut. Jos pysyt, niin olet luonut jotain erittäin tärkeää ja arvokasta. Mitä vitun väliä? Keinot kuolemattomuuden saavuttamiseksi - runoutta. "On outo metamorfoosi ... ja vain osa puheesta jää henkilöltä." "Roseto kanssasi menemme" (vetoaa jakeisiin). Jakeissa heidän Brodsky investoi kaikki parhaiten kuin sillä vaan hallussaan:
    ellauri246.html on line 490: Tällainen ulkoasu mahdollistaa varovaisesti arvioinnin paitsi itse, vaan myös moderni maailma ja oma ikä. Runoiden pölyisyys osoittaa 1960-luvun lopun 1960-luvun lopun vastaiset antito-genemantiariset runot - 1970-luvun alussa. Ne on esitetty miehen lyyr- lyyrillisessä sankarissa, joka oli aikaisemmin ja jolla oli rohkeutta julkaista mielipiteensä. Nämä ovat ns. "Rooman Cycle" - "Anno Domini", "Post Aetatem Nostram", "Rooman ystävän kirjaimet", jossa Rooman hallitsevan luokan tilausten lähettämisen kautta Neuvostoliittoon, Brodsky paljastaa Neuvostoliiton keisarillisen luonnepolitiikan. Rooma - Neuvostoliiton metafora, ottaen juuret Venäjän ajatuksesta kolmantena Roomana. Brodsky on tietoinen roomalaisista, eli ei vähiten, Stoikin ja Patrician Hengestä. Eräänlainen diptych on runo "Anno Domini" ja "Post Aetatem Nostram". ("Meidän aikakausi" ja "Meidän aikakauden jälkeen".
    ellauri246.html on line 495: Vuonna 1972 Brodskyltä valmistui "Roomalaisen ystävän kirjaimet". Tämä on hengellinen selviytymisohjelma niille, jotka eivät ole vaurioituneet mielessä ja säilyttävät yhteisen mielen ja ihmisarvon tunteen. Brodsky käyttää Marzilan muinaisen roomalaisen runoilun kirjallisuuden naamiota, joka on kirkastettu satigisen saamisuudesta ja honed laconicism hänen epigraminsa. Martzialilla oli ristiriita vallan kanssa, ja vanhuxena hän palasi ulkopuolelle, valitsi henkilöxi yksityisen henkilön, joka uppoaa mieluummin nöyryytykseen. Vanhusten miehen maski, tunnetusti, valitti 32-vuotias Brodsky, on yksi itsetuhojen keinoista. Itse asiassa Brodskin eettiset filosofiset havainnot kertyvät elämään, jotka heitetään täällä maksimaalisten kommenttien muodossa. Kirjoittaja käyttää epistolar-muotoa, jonka avulla voit ylittää monipuolisen materiaalin yhdeksi kokonaisuudeksi. Selkä-skeptinen ilme asioita duunatessa ei peruuta kiitollista asennetta siihen, mikä tekee eläimistä kauniita. Rakkausnäkymä sankarista on merelle, vuorille, puille, varrelle vanhemman baarin. Elämän korkeimman arvon ymmärtäminen läpäisee koko työn.
    ellauri246.html on line 497: Brodskia johtaa ironinen filosofiointi, jossa pyydetään osumaan ystävään, jolle se on osoitettu Martzialan kasvoilta. Tuntuu, että hän ei ole kovin huolissasan siitä, mitä pääkaupungissa tapahtuu, koska hän tietää, mitä Tyras ja heidän ultra-vanhat palvelijat ovat. Itse asiassa runon sankaria huolestuttaa kysymykset kuoleman kynnyksestä. Aluksi nämä perustelut syntyivät tarinaan hautausmaa vierailusta. Sankari yrittää kuvitella, mikä on maailmassa, kun hän kuolee? Kaikki pysyy paikoillaan, vuoristossa, meressä ja puissa ja jopa kirjan välissä. Brodsky paljastaa ihmisen olemassaolon tragedian: väestön kasvun riippumatta siitä, missä henkilö asuu ja kuka hän on. Tunne kaikenlaisesta solidaarisuudesta, joka perustuu yhteiseen tragedian tietoiseen tietoisuuteen, jonka mukaan ihmisen on määrä runoilijana edistää edistymistä maan päällä. Tällä välin tällaista yhtenäisyyttä ei tapahtunut, vaan runoilija opettaa, miten elää olosuhteissa ei-vapaa.
    ellauri246.html on line 506: Kirjoittajalle Brodskin mukaan vain yksi isänmaallisuus on mahdollista - sen suhde kieleen. Huono kirjallisuuden luoja tässä mielessä on petturi, ja todellinen runoilija on isänmaallinen. Brodskin artikkelin täydentää lausuntoa, joka muuttaa yhden paikan toiselle, henkilö muuttaa yhdentyyppisen tragedian toiseen.
    ellauri246.html on line 508: Ulkomailla, Charles Profoffer, Brodsky asettuu Ann-Arboriin, paranee englanniksi ja toimii Michiganin yliopiston runoina. Vain maailman rikkaimmat yliopistot voisivat pystyä ylläpitämään tätä asemaa ("Mikään maa ei ole niin tyhmä, jotta ei kasvata omaa kulttuurillistä eliittiäsi, ja joissakin yliopistoissa on tällainen asema"). Runoilija kerran viikossa tapaa opiskelijoiden kanssa ja kommunikoi heidän kanssaan kökköenkulla hyvin vapaassa muodossa. Hän lukee heille runonsa, vanhoja ja uusia, muiden runoilijoiden runoja, joita opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi, lue luennot kirjallisuudesta, venäläisestä tai amerikkalaisesta tai vain kommunikoida. Sitä kutsutaan tavallisesti tällaiseen asemaan erittäin merkittäviä lukuja, jotka mahdollistavat opiskelijan persoonallisuuden. Venäläinen kieli on edelleen jäänyt Brodskin tärkeimmäksi, mutta ajan myötä hän on parantanut englantia, jotta pystyisi kirjoittamaan englanniksi. Hänestä tuli Venäjän amerikkalainen kirjailija. Englanti, proosa, esseenit, artikkelit hallitsevat englanniksi. Venäläisenä hän säilyttää runoutta. Tämä on nyt tärkeimmät itsenäisen tunnistamisen keinot, ja nyt Venäjän kieli englanninkielisessä yhteisössä pelaavat OESTROINTY Agentin Brodskin roolin.
    ellauri246.html on line 523: Mitään helpotusta ei tule Brodskille vaixe muuttaa paikkoja. Hän vieraili usealla kymmenellä seuramatkalla maailmassa ja tuo mukanaan matkamuistoja monista suurimmista kaupungeista ja maista. Aggregaatilla ne muodostavat kuvan nykyaikaisesta kaupunkiviljelystä, yhä useammasta ja kosmopoliittisesta (samanlaisista lentokentäistä, hotelleista) ja siltä osin vieraantuminen heidän kanssaan. Brodsky toteaa: "Maailma sulautuu pitkälle kadulle, jolla muut elävät." Se on ominaista Brodskin työlle, joka on melkein täydellinen ihmisten lättyjen puuttuminen niissä, jos se ilmenee, paizi lyyrinen sankari itse. Elämäinen kuva on vallitseva: talot, asfaltti, proomut. Elää, jos se ilmenee, usein Brodskin kuva ei poikkea kuolleista. Huono ja mitä ihmiset nyt ovat, olennaisesti erilaisia kuin toisinaan. Yksilöllisyyttä ei ole kehitetty tai tapettu. Ehkä tästä syystä ei-yhtiö on erittäin vahva.
    ellauri246.html on line 527: Tapahtuma, länsimaisen maailman inanimatess, koska sen määrittely ominaisuus paljastuu. Tyhjyyden käsite tekee töitä Brodskin perustavanlaatuisella merkityksellä. "Luultavasti tyhjyyden kuoleman jälkeen" (aiemmin) - ja nyt tyhjyys on tullut analoginen elinikäinen kuolema. Runko liittyy elämäänsä ikuisten luokkien kanssa. Ajan virtaus, jolla ei ole alkua ja päättyy, siellä on eikä anopin siellä. Moderni - vain paksuuntuminen materiaalimaailman esineisiin. On osoittautunut, että jokainen nykyaikaisessa vaiheessa esiintyvä ihminen on ikuisuudessa, mutta kaikilla ei ole ikuisuuden pojan psykologiaa. "Centaurus": Jokaisessa henkilössä on kaksi hypostasis, materiaali ja hengellinen, nykyinen ja tulevaisuus, elämä ja kuolema. Tää on taas sitä narsisteille ominaista dualismia. Määritellään Brodskin mukaan henkilölle on oltava ikuisuuden luokkia. Brodskyn henkilö vertaa aurinkoa, joka jopa ratsastus, jopa miljoonat vuosia lähettävät säteet muihin maailmankaikkeuden kulmiin.
    ellauri246.html on line 529: Omalla tavallaan Hydeggerin filosofian Brodskin asema, eksistentialisuuden perustaja, joka vaikutti voimakkaasti maailman filosofiaan ja kirjallisuuteen. Hydeggerin filosofian mukaan keskittyminen tulevaisuudessa antaa identiteetin todellisen olemassaolon, kun taas tämän eduksi johtuu siitä, että maailman maailma on suurempi kuin hänen raajansa tietoisuus henkilölle. "Ei ole enää enää maan päällä kuin elämä." Brodsky haluaa henkilön teeskennellä hänen olemassaolonsa maailmanlaajuisessa prosessissa, ei hänen aikansa nukkeina.
    ellauri246.html on line 531: Mit vit? Nazi-Hydegger! Niinpä tietysti. Brodski havaitsi ajatuksen kielestä, joka on talon takana, joka kertoo meille runoilijoiden kautta, mitä on olla historiallinen ymmärrys. Runori omistaa intuitiiviset ja transsendenttiset tavat tietämään. Runojen riippuvuus kielestä, Brodsky tähdentää, ehdottomasti ja samanaikaisesti kirjastossa. "Kielellä on valtava keskipakopotentiaali. Runko on kielen olemassaolo. Ironia välinpitämättömyydelle, joka ilmenee tehtäessä runoutta valtiolle, usein politiikkaan on liittynyt tulevaisuuden välinpitämättömyys, joka aina edustaa runoja menneisyyteen. "Valtion filosofia, hänen etiikansa, puhumattakaan estetiikasta, on aina eilen." Kielen kautta runoilija luo kauniin luokan, joka "ei pure, haukkuu vaan, se on itsestään säilytys ihmisen vaistosta." Brodsky omistaa elämänsä luomaan kehittyneempiä muotoja, ennen kaikkea hengellistä olemassaoloa, jotta historiallinen prosessi ei häiritse ja mies ei häirinnyt.
    ellauri246.html on line 533: Kaikista mitä Brodsky omistaa, ei puutu vain lahjakkuutta, vaan kyky luoda ihanaa. Ja ulkomailla, jonkun muun paikan edessä, hänen edessään sama arkki. "Tämä valkoinen, tyhjä paperiarkki on täynnä rivejä. Tyhjyys voitetaan luovuudella. " Tässä on kaava, joka Brodsky tarjoaa taistelun tyhjästä. Aitoaan testataan ei-olemassaolo, turha kiirehtiä ikuisuudessa. Luovuus oli ainoa lanka, joka yhdistää Brodskin todellisuuteen, ja se on luovuutta, kuten me tiedämme runolla "Uusi elämä" (1988, Nobelin palkinnon toimituksen jälkeen) innostuksella kaiken pahan maan kasvoilta. Brodskin tuomioistuin itse on paljon tiukempi. Ehkä kirjoittaja itse on pettynyt niihin teksteihin, joista pidämme. On väistämätön ajatus henkilö, jolla on tehostetut vaatimukset. Dostoevskyn omistuksessa olevassa artikkelissa Brodsky toteaa, että kesken luovuutta alkaa haluta itseparannusta, mieluiten pyhyyttä. Mutta tietyssä vaiheessa sanataiteilija huomaa, että hänen sulka on saavuttanut enemmän menestystä kuin hänen sielunsa. Ja sitten hän asettaa tehtävän vähentää luovuuden ja persoonallisuuden välistä kuilua. Näin ollen moraalisen itseparannusongelma tulee esiin. "Mitä sinä työskentelet nyt?" - "Työskentelen itseäni". Oletko työskennellyt hyvin? kysyi Rodin kavereilta. Kuis käsi käyb, kysyi Jaakko Hintikka apupojilta.
    ellauri246.html on line 535: Vuosien mittaan Brodsky on selvästi tietoinen siitä, että hän omistaa itse asiassa sosiaalista ja historiallista merkitystä. "Lajiemme historiassa kirja - antropologinen ilmiö ... Kirja on keino liikuttaa kokemustilaa, kun sivut käännetään. Siirrä se tulee ... Lento yleisestä nimittäjältä ... henkilön suuntaan, erityisen suuntaan. " Tästä syystä Brodskin asenne kirjallisuudelle eze on lajillemme korkein tavoite, sillä se saisi aikaan henkilökunnan muutosta julkisesta eläimestä henkilökohtaisexi. Ja kasvottoman massan hallitsijana kirjoittaja kontrastoi vapaiden yksilöiden "apoteumista", ihmisen tyhmillistymistä täydellisyydestä. Suurella voimalla ekspressoidaan, suurella voimalla, ihmisen tragedia. Kulttuurin ja taiteen rooli paljastuu itsenäisen kehityksen, itsekäyttämisen, itsensä kehittämisen kannustamiseksi. Aika omaperäistä.
    ellauri246.html on line 541: On sanottava, että venäläisten ulkomaisten edustajien keskuudessa Brodski ei ole kaikki, on jotain lahjakkaitakin runoilijoita joiden joukossa on oikeita ympärileikattuja juutalaisia. Nimittäin Naum Korzhavin, Yuri TugaNovsky, Bakarhyt Kenegeev, Dmitry Basyshev, Lev Losev. Niistä, kuten metropoli runoilijoiden keskuudessa on realistit, modernistit, postmodernistit. Työskentelyssä suurin paikka vie talon arkkityyppejä luopuneesta kotimaasta. Esimerkiksi Nauma Korzhavin kirja nimeltä "kirje Moskovaan". Runko tunnustaa, että hän kirjoittaa ei länsi-lukijalle, ei ulkomaille. Hän on ajatuksia ja tunteita entisessä kotimaassaan ja kaikki, jotka luo vuosia maastamuuttona, näkee kirjeenä venäläiselle lukijalle, toivoo, että hänen tekstinsä tarvitaan jotain, he auttavat selviytymään ja muodostamaan.
    ellauri246.html on line 545: Bakarhyt KeneGeeV ("syksyllä Amerikassa") osoittaa, että kaikki maahanmuuttajan kirjoittaja on hyvin yksinäinen. Kenegeev asui Kanadassa eristäytyneenä. Hän korostaa maailman ihmisten vieraantumista, osoittaa, että se on ylitsepääsemätön, ja hän kutsuu itseään tämän "World Suren kanssa". Yhdessä runoista hän kuvaa itseään, joka istuu Tavernissa, joka katselee merta, jonka kumppani on vain hiljaisuus. Näyttää siltä, että tällainen erotus kotimaasta, tällaisesta yksinäisyydestä, - ja elämästä pitäisi vaikuttaa merkityksettömiltä, mutta näin ei tapahdu. Tämä kylmä, tämä tyhjyys, hän yrittää lämmittää henkensä runoja. Hän on varma, että luovuuden kautta hän kasvaa kulttuurikerroksen, tietty moraalinen este pystyy, mikä ei salli New Cainin tappaa Staryj Abelia.
    ellauri246.html on line 547: Venäjän expatriaattikirjallisuudelle kokonaisuudessaan historialliset ja kulttuuriset motiivit ovat ominaisia. Jos koti on pitkällä, millaista taloa on lähellä? Monille maahanmuuttajille Venäjän kulttuuri on tullut niin taloksi. Monet vetoomukset hänelle. Joskus se johtaa kulttuurisen intertextin dekonstruktioon. Siten tapahtui "Venäjän terskin" Dmitri Bysheville. Hän sanoo, että lohko onnistui näkemään, miten venäläiset ihmiset "lensi" (vallankumous, sisällissota), mutta ihmiset taas putosivat orjuuteen. "Näetkö hänet hengellisellä voimalla?" Jopa monet USSR: ssä pettävät propagandat osoittavat, osoittaa BasyShev, että Venäjällä on vanhurskaita ja vanhurskas kylä (viittaus Solzhenitsyniin ja sananlaskuun "ei ole kylää ilman vanhurskautta"). Pitäen itseään Kuisman äidin poikana Basyshev yrittää kertoa totuuden XX vuosisadasta. Jos se nyt enää ketään kiinnostaa tässä vaiheessa.
    ellauri246.html on line 596: Tuomari kysyy Brodskilta kysymyksiä lyhytaikaisesta työstään tehtaalla ja geologisissa expeditioissa, kirjallisuuden tulot. Hän kieltäytyi tunnistamasta Brodskin työtä ja Brodsky Writerin kirjallista työtä.
    ellauri246.html on line 621: Seitsemän vuoden ajan viittauksen tuottoa vuonna 1965 ja lähtö ulkomailla vuonna 1972. Brodskillä oli outo asema Neuvostoliitossa. Hän pysyi KGB: n näkökulmassa, vaikka suora vaino lakkaa. Skandaali tarina tuomioistuimen kanssa ja Brodskin pidätys johti vallankaappaukseen Leningradin kirjailijoiden liitoksessa, päätettiin yleensä liberaalisti, joka liittyi Brodskyn myönteisesti. Kirjoittajien liiton jäsenexi ei voinut tehdä, koska hän ei ollut melkein painettu, mutta unionissa oli eräänlainen "ammattimainen ryhmä", joka United Heterogeeniset kirjallisuuden tuen half-käyrät, lauluntekijät, pop-luonnokset ja sirkuksen tekijät Revistää jne. Siellä välittömästi palaa Leningradiin, liitteenä Brodsky. Näin ollen hän sai passin leiman, turvallisuustodistus maksuista. Hän jatkoi, kuten ennen pidättämistä, kirjoittamista, kirjoittanut lasten runoja, jotka on joskus painettu läpysköissä nimeltä "Bonfire" -lehdet ja Irsorka, yrittivät muita luokkia - esimerkiksi Lenfilmin elokuva-studiossa olevien ulkomaisten elokuvien kirjallista jalostusta. Ajoittain hänet maksettiin yksityisisstä runoista, jotka keräsivät kunnianosoituksia kuuntelijoilta. Joskus hänellä on levealaisia reikiä niukasti budjetissa, myyvät jäljennöksiä kauniissa ulkomaisissa versioissa Bukinisham. Ne tuotiin lahjaksi ulkomaisille tuttaville.
    ellauri246.html on line 631: Joten Brodski oli Wienissä, Lontoossa. Yhdysvalloissa hän saapui 9. heinäkuuta 1972. Hänen amerikkalaisen elämän alusta lähtien kysyttiin lisääntynyttä vauhtia. Jo 21. heinäkuuta hän lensi Western Massachusettsille amerikkalaiselle kääntäjälle George Clainille työskentelemään hänen kanssaan kirjan suosikki runojen yläpuolella. Sanomalehtien ja erityisesti televisio, joka voitti maan Venäjän runoilija-maanpaossa, lukemattomat kutsut lensi Brodskyn. Klein sanoo, että kesästä 1972 keväällä 1973 hän suoritti Brodskin kanssa kääntäjänä yliopistoissa ja korkeakouluissa noin kolmekymmentä kertaa.
    ellauri246.html on line 633: "Mitä minä haluan henkilökohtaisesti, joten näin jäin yksin itseni kanssa ja mitä voin tehdä. Ja tämän vuoksi olen äärettömän kiitollinen olosuhteista ja maalle. Olin aina houkutteli yksilöllisen vastuun henkeä ja yksityisen aloitteen periaate. Kuulet koko ajan täällä: Yritän nähdä, mitä tapahtuu. Yleensä elää muukalaisessa maassa, sinun täytyy rakastaa jotain hyvin paljon: lakien tai liiketoimintamahdollisuuksien henki tai kirjallisuus tai historia. Rakastan erityisesti kaksi asiaa: amerikkalainen runous ja [amerikkalaisen] lakien henki. Minun sukupolvi, joukko ihmisiä, joiden kanssa olin lähellä, kun olin kaksikymmentä, olimme kaikki individualisteja. Ja ihanteellinen tässä mielessä oli Yhdysvallat: täsmällisesti yksilöllisen hengen vuoksi. Siksi, kun jotkut meistä osoittautuivat täällä, meillä oli tunne, että he tulivat kotiin: osoittautuimme olemaan enemmän amerikkalaisia kuin paikallisia. "
    ellauri246.html on line 760: barge uinti,

    ellauri246.html on line 794: Tällä hetkellä, kun Brodsski pidätti hänelle todellisen tragedian, oli naisen tappio, jonka hän piti vaimonsa ja kaikki muu on vain järjetön olosuhteet, jotka aiheuttavat tätä tragediaa. Ja tämän ajanjakson talvi hänelle kulki rakkauden törmäyksestä eikä hallinnon torjuntaa. Tuolloin hän jatkoi työskennellä "Happy Winterin laulujen lyyrisellä syklillä". Nimi ei ollut ironista - sykli on täynnä rakkauden onnellisen jakson muistoja, talvi 1962/63:
    ellauri246.html on line 810: Lauseen mukaan Brodsky lähetettiin Konannenskin alueen Konouesky-alueella Konouesky-alueella, Nainanskaya Village. Linkin elämä ei ollut kauhea. Tietenkin linkki ei ollut jokapäiväinen idylli, siellä oli pitkäaikainen kaipuu, joskus tuntuu täydellisestä hylkäämisestä, mutta muistutin BrodSkynsä siitä eri tavoin: "Yksi parhaista elämässäni. Ei ollut pahempaa, mutta parempi - ehkä, se ei ollut. " Maaseudun elämän vaikutelmat kaadettiin tällaisiin runoihin "pohjoiseen reunaan" "Jumala asuu kylässä, joka ei ole kulmissa ...", "Rasolitisessa".
    ellauri246.html on line 820: Hän asettaa suojauksen. Ongelmat

    ellauri246.html on line 846: 1965-luvun lopulla tai vuoden 1966 alussa BrodSky lähti julkaisupyynnön Leningradin sivuliikkeeseen "Neuvostoliiton kirjoittaja" runojen kirjoista. Kirja, jonka hän oli kutsunut "Winter Mail" ja se koostuu runoista 1962-1965. Käsikirjoitus keskusteltiin, mutta ... for "mutta" Listautuminen ei voida hyväksyä Brodskin jakeissa - Raamatun teemoja ("Isaac ja Abraham"), Jumalan, Angelsin, Serafimovin mainitseminen. Kokouksen osanottajat selittävät, miksi kaikki sama kirja olisi julkaistava: pysäyttää "kaikenlaisia \u200b\u200bkeskusteluja", "tuhota legendoja, jotka ovat syntyneet hänen nimensä ympärille." Arvioijan arvostelut, runoilija V.A. Joulu ja kriitikko V.N. Alfonsov, päivätty lokakuu ja marraskuu. Molemmat arvostelukäyttäjät tukevat päättäväisesti kirjan julkaisemista. Jos tämä voitaisiin odottaa V.N. Alfonsov ja sitten ruokkivat joulun VSEVOLODin runoilijaa (1895-1977), joka jopa "Isaac ja Abraham" kirjoittavat, että tämä on runo "mielenkiintoinen suunnitelmassa, mielekästä ja kirkas väri", odottamaton. Mutta käsikirjoitus, vaikka se oli melko myönteisestä suhtaudesta, annettiin BrodSky takaisin. Pari vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin KGB: n Leningradin hallintaan ja tarjosi sopimuksen: hän ilmoitti heille ulkomaalaisista, ja he syövät heidän vaikutusvaltaansa siihen, että runoja Brodsky julkaistiin. Tämän jälkeen Brodsky lopulta heilutti kätensä ajatukselle kirjan painos kotimaassaan.
    ellauri246.html on line 848: Hänen ensimmäinen todellinen kirja "Pysähtyy aavikolla", saavutti New Yorkissa vuonna 1970. Tämä on suuri kirja - siinä seitsemänkymmentä runoja, runoja "Isaac ja Abraham" ja "Gorbunov ja Gorchakov", neljä muuta käännöstä John Donna lopulta. Brodskin pääosa käsikirjoituksesta, joka kuljetetaan amerikkalaiselle professorille ja hänen runonsa George Clainin kääntäjälle Leningradissa kesäkuussa 1968. Se oli vaarallinen yritys ja vienti amerikkalaisen salakuljetuksen käsikirjoitus ja erityisesti Brodsky. Viimeisen Sinyavskin ja Danielin viimeaikaisen prosessin jälkeen "käsikirjoitusten siirtäminen länteen" kuulosti "vakoilulta" tai oli "isänmaan pettämistä".
    ellauri246.html on line 860: ja pigeonin, kuten alusvaatteet pitsillä.
    ellauri246.html on line 945: Yksikään edellä mainituista runoilijoista, jotka on listattu hänen suosikki runoilijoissa, aiheutti murtumia runoissaan. Hän osoittautui aikaisin mieluiten valmiiksi runoilijan parannuksiin. Brodskin runollinen järjestelmä, joka puhuu nykyaikaisen analyysin kielellä, tämä on avoin järjestelmä, joka vaikuttaa itsestään hyvin hyödyksi. Readerilla ei ole vimmun runoilijan hyvin rauhallista upottamista vaan melko vaikeaa testiä. Vuosien varrella Joseph on yhä halukas kääntämään runollinen resurssi, päätelmät ja tekniikat naapurimaailmasta, houkuttelee metafyysisen filosofian, teologian, erilaisia taiteita ja tiedettä, ei laiminlyödä ironiaa, sukupuolena ja politiikassa. Universumin tragediamalli, joka mieluummin I. Brodsky Comedy, ei myöskään lieventää lukijan käsityspääsyä. Hän todella pakkaa kieltä mahdollisimman paljon. Tai kielen uuvuttava? Tämä seikka edellyttää lukijoiden leksikaalista valmistelua.
    ellauri246.html on line 972: It is the details that delight. Donne hated milk. Mortally sick, about to celebrate his death by sitting for his portrait in a shroud, he was urged by his doctor that ‘by Cordials, and drinking milk twenty days together, there was a probability of his restoration to health’. Donne would have none of it. The doctor (a Dr Fox, son of the author of the ‘Boke of Martyrs’) insisted that his patient should at least try. Donne thereupon drank milk – but for ten days only. Then he told Dr Fox that he would not drink the stuff for another ten days even ‘upon the best moral assurance of having twenty years added to his life’.
    ellauri247.html on line 43: gersphotography.com/gallery/Upload/MM09-1498.jpg" height="190px" />
    ellauri247.html on line 44: ges/Baboons-Fighting-scaled.jpg" height="190px" />
    ellauri247.html on line 87: The missionary William Ridley adopted the name of Baiame for the Christian God when translating into Gamilaraay (the language of the Kamilaroi). It is sometimes suggested that Baiame was a construct of early Christian missionaries, but K Langloh Parker dated belief in Baiame to (at latest) 1830, prior to missionary activity in the region.
    ellauri247.html on line 89: Catherine Eliza Somerville Stow (1 May 1856 – 27 March 1940), who wrote as K. Langloh Parker, was a South Australian born writer who lived in northern New South Wales in the late nineteenth century. She is best known for recording the stories of the Ualarai around her. Her testimony is one of the best accounts of the beliefs and stories of an Aboriginal people in north-west New South Wales at that time. However, her accounts reflect European attitudes of the time. Anyways, she was not around before Ridley. William Ridley (14 September 1819 – 26 September 1878) was an English Presbyterian missionary who studied Australian Aboriginal languages, particularly Gamilaraay, before Catherine was more than a twinkle in her daddy's eye. Baiame may have been some abo hero before Bill's arrival, but the details about his doings could still be coloured by the Middle Eastern tentmen's literary treasure brought in by Bill.
    ellauri247.html on line 95: Marking the tree with his combo (stone tomahawk) that he might know it again, he returned to hurry on his wives who were some way behind. He wanted them to come on, climb the tree, and chop out the honey. When they reached the marked tree one of the women climbed up. She called out to Narahdarn that the honey was in a split in the tree. He called back to her to put her hand in and get it out. She put her arm in, but found she could not get it out again. Narahdarn climbed up to help her, but found when he reached her that the only way to free her was to cut off her ​arm. This he did before she had time to realise what he was going to do, and protest. So great was the shock to her that she died instantly. Narahdarn carried down her lifeless body and commanded her sister, his other wife, to go up, chop out the arm, and get the honey. She protested, declaring the bees would have taken the honey away by now. "Not so," he said; "go at once."
    ellauri247.html on line 97: Every excuse she could think of, to save herself, she made. But her excuses were in vain, and Narahdarn only became furious with her for making them, and, brandishing his boondi, drove her up the tree. She managed to get her arm in beside her sister's, but there it stuck and she could not move it. Narahdarn, who was watching her, saw what had happened and followed her up the tree. Finding he could not pull her arm out, in spite of her cries, he chopped it off, as he had done her sister's. After one shriek, as he drove his combo through her arm, she was silent. He said, "Come down, and I will chop out the bees' nest." But she did not answer him, and he saw that she too was dead. Then he was frightened, and climbed quickly down the gunnyanny tree; taking her body to the ground with him, he laid it beside her sister's, and quickly he hurried from the spot, taking no further thought of the honey. What a piece of shit.
    ellauri247.html on line 99: As he neared his camp, two little sisters of his wives ran out to meet him, thinking their sisters would be with him, and that they would give them a taste of the honey they knew they had gone out to get. But to their surprise Narahdarn came alone, and as he drew near to them they saw his arms were covered with blood. And his face had a fierce look on it, which frightened them from ​even asking where their sisters were. They ran and told their mother that Narahdarn had returned alone, that he looked fierce and angry, also his arms were covered with blood. Out went the mother of the Bilbers, and she said, "Where are my daughters, Narahdarn? Forth went they this morning to bring home the honey you found. You come back alone. You bring no honey. Your look is fierce, as of one who fights, and your arms are covered with blood. Tell me, I say, where are my daughters?"
    ellauri247.html on line 103: The chief of her tribe listened to her. When she had finished and begun to wail for her daughters, whom she thought she would see no more, he said, "Mother of the Bilbers, your daughters shall be avenged if aught has happened to them at the hands of Narahdarn. Fresh are his tracks, and the young men of your tribe shall follow whence they have come, and finding what Narahdarn has done, swiftly shall they return. Then shall we hold a corrobboree, and if your daughters fell at his hand Narahdarn shall be punished."
    ellauri247.html on line 106: That night was the corrobboree held. The women sat round in a half-circle, and chanted a monotonous chant, keeping time by hitting, some of them, two boomerangs together, and others beating their rolled up opossum rugs.
    ellauri247.html on line 108: Big fires were lit on the edge of the scrub, throwing light on the dancers as they came dancing out from their camps, painted in all manner of designs, waywahs round their waists, tufts of feathers in their hair, and carrying in their hands painted wands. Heading the procession as the men filed out from the scrub into a cleared space in front of the women, came Narahdarn. The light of the fires lit up the tree tops, the dark balahs showed out in fantastic shapes, and weird indeed was the scene as slowly the men danced round; louder clicked the boomerangs and louder grew the chanting of the women; higher were the fires piled, until the flames shot their coloured tongues round the ​trunks of the trees and high into the air. One fire was bigger than all, and towards it the dancers edged Narahdarn; then the voice of the mother of the Bilbers shrieked in the chanting, high above that of the other women. As Narahdarn turned from the fire to dance back he found a wall of men confronting him. These quickly seized him and hurled him into the madly-leaping fire before him, where he perished in the flames. And so were the Bilbers avenged. Good work, bare-butt boys, and good riddance for the bad rubbish.
    ellauri247.html on line 112: Goomblegubbon boolwarrunnee. Goomblegubbon numbardee boorool boolwarrunnee Dinewan numbardee. Goomblegubbondoo winnanullunnee dirrah dungah nah gillunnee, Dinewandoo boonoong noo beonemuldundi. Goomblegubbondoo winnanullunnee gullarh naiyahneh gwallee Dinewan gimbelah: "Wahl ninderh doorunmai gillaygoo. Goomblegubbon lowannee boonooog noo wunnee wooee baiyan nurrunnee bonyehdool. Goomblegubbondoo gooway: "Minyah goo ninderh wahl boonoong dulleebah gillunnee? "Wahl." Goomblegubbon gindabnunnee, barnee, bunna gunnee dirrah gunnee numerhneh. Goomblegubbondoo birrahleegul oodundi gunoonoo garwil. Goomblegubbon buthdi ginnee nalmee. Goomblegubbon weel gillay doorunmai. Goomblegubbon boorool giggee luggeray Dinewun, boonoong gunnoo goo gurrahwulday.
    ellauri247.html on line 114: gendary_Tales/Glossary">GLOSSARY Bahloo, moon. Beeargah, hawk. Beeleer, black cockatoo. Beereeun, prickly lizard. Bibbee, woodpecker, bird. Bibbil, shiny-leaved box-tree. Bilber, a large kind of rat. Bindeah, a prickle or small thorn. Birrahlee, baby. Birrableegul, children. Birrahgnooloo, woman's name, meaning "face like a tomahawk handle." Boobootella, the big bunch of feathers at the back of an emu. Boolooral, an owl. Boomerang, a curved weapon used in hunting and in warfare by the blacks; called Burren by the Narran blacks. Borah, a large gathering of blacks where the boys are initiated into the mysteries which make them young men. Bou-gou-doo-gahdah, the rain bird. Bouyou, legs. Bowrah or Bohrah, kangaroo. Bralgahs, native companion, bird. Bubberah, boomerang that returns and bumps you in the back of your head. Buckandee, native cat. Buggoo, flying squirrel. Bulgahnunnoo, bark-backed. Bunbundoolooey, brown flock pigeon. Bunnyyarl, flies. Byamee, man's name, meaning "big man." Bwana, African sir. Capparis, caper. Combi, bag made of kangaroo skins. Comfy, foldable plastic pillow. Cookooburrah, laughing jackass. Coorigil, name of place, meaning sign of bees. Corrobboree, black fellows' dance. Cunnembeillee, woman's name, meaning pig-weed root. Curree guin guin, butcher-bird. Daen, black fellows. Dardurr, bark, humpy or shed. Dayah minyah, carpet snake (vällykäärme). Deegeenboyah, soldier-bird. Decreeree, willy wagtail. Dinewan, emu. Dingo, native dog. Doonburr, a grass seed. Doongara, lightning. Dummerh, 2nd rate pigeons. Dungle, water hole. Dunnia, wattle. Eär moonan, long sharp teeth. Effendi, Turkish sir. Euloo marah, large tree grubs. Edible. In fact yummy. Euloo wirree, rainbow. Gayandy, borah devil. Galah or Gilah, a French grey and rose-coloured cockatoo. Gidgereegah, a species of small parrot. Gooeea, warriors. Googarh, iguana. Googoolguyyah, run into trees. Googoorewon, place of trees. Goolahwilleel, absolutely top-knot pigeon. Gooloo, magpie. Goomade, red stamp. Goomai, water rat. Goomblegubbon, bastard or just plain turkey. Goomillah, young girl's dress, consisting of waist strings made of opossum's sinews with strands of woven opossum's hair hanging about a foot square in front. Yummy. Goonur, kangaroo rat. Goug gour gahgah, laughing-jackass. Literal meaning, "Take a stick of bamboo and boil it in the water." Grooee, handsome foliaged tree bearing a plum-like fruit, tart and bitter, but much liked by the blacks. Guinary, light eagle hawk. Guineboo, robin redbreast. Gurraymy, borah devil. Gwai, red. Gwaibillah, star. Kurreah, an alligator. Mahthi, dog. Maimah, stones. Maira, paddy melon. Massa, American sir. May or Mayr, wind. Mayrah, spring wind. Meainei, girls. Midjee, a species of acacia. Millair, species of kangaroo rat. Moodai, opossum. Moogaray, hailstones. Mooninguggahgul, mosquito-calling bird. Moonoon, emu spear. Mooregoo, motoke. Mooroonumildah, having no eyes. Morilla or Moorillah, pebbly ridges. Mubboo, beefwood-tree. Mullyan, eagle hawk. Mullyangah, the morning star. Murgah muggui, big grey spider. Murrawondah, climbing rat. Narahdarn, bat. Noongahburrah, tribe of blacks on the Narran. Nullah nullah, a club or heavy-headed weapon. Nurroo gay gay, dreadful pain. Nyunnoo or Nunnoo, a grass humpy. Ooboon, blue-tongued lizard. Oolah, red prickly lizard. Oongnairwah, black driver. Ouyan, curlew. Piggiebillah, ant-eater. One of the Echidna, a marsupial. Quarrian, a kind of parrot. Quatha, quandong; a red fruit like a round red plum. Sahib, Indian sir. Senhor, Brazilian sir. U e hu, rain, only so called in song. Waligoo, to hide. Wahroogah, children. Wahn, crow. Walla Walla, place of many waters. Wallah, I swear to God. Wallah, Indian that carries out a manual task. Waywah, worn by men, consisting of a waistband made of opossum's sinews with bunches of strips of paddy melon skins hanging from it. ​Wayambeh, turtle. Weeoombeen, a small bird, girl's name. Some thing like robin redbreast, only with longer tail and not so red a breast. Willgoo willgoo, pointed stick with feathers on top. Widya nurrah, a wooden battle-axe shaped weapon. Wirree, small piece of bark, canoe-shaped. Wirreenun, priest or doctor. Womba, mad. Wondah, spirit or ghost. Wurranunnah, wild bees. Wurranunnah, tame bees. Wurrawilberoo, whirlwind with a devil in it; also clouds of Magellan. Yaraan, white gum-tree. Yhi, the sun. Yuckay, oh dear!
    ellauri247.html on line 123: According to Australian linguist R.M.W. Dixon ("The Languages of Australia," Cambridge, 1980), the word probably is from Guugu Yimidhirr (Endeavour River-area Aborigine language) /gaNurru/ "large black kangaroo."
    ellauri247.html on line 125: The motherfuckers just couldn't be bothered to check the facts from the niggers. Niinkun ei Willard Van Orman Quinekaan muka tiennyt mitä Gavagai oikeasti tarkoitti. Vittu mikä idealisti sekin oli. Silja Huttusen vastaväittäjä oli Karlgrenin poika Jussi jolla oli 1 miehen firma nimeltä Gavagai.
    ellauri247.html on line 127: Musta tuntuu et mä näin tän Dixonin Sydneyssä vuonna 2002. Tai sitten en. Ainakin mä öizin Cape Tribulationilla kahden saxalaisen repputytön kanssa alasängyssä kovaäänisesti pieraisten (tästä saattaakin jo olla paasaus). Tytöt sanoivat ach Mensch ja polisivat paljon pahaa likaisesta vanhasta äijästä saxaxi. Minkä jälkeen sanoin kovaa Bitte um Verzeihung Mädels, ich habe nur gerülpst. Senjälkeen ne vaikenivat kokonaan.
    ellauri247.html on line 129: Cape Tribulation was named by British navigator Lieutenant James Cook on 10 June 1770 (log date) after his ship scraped a reef north east of the cape, whilst passing over it, at 6pm. Cook steered away from the coast into deeper water but at 10.30pm the ship ran aground, on what is now named Endeavour Reef. The ship stuck fast and was badly damaged, desperate measures being needed to prevent it foundering until it was refloated the next day. Cook recorded "...the north point [was named] Cape Tribulation because "here begun all our troubles".
    ellauri247.html on line 179: The increasingly radical nature of her work and her scandalous marriage on 14 November 1778 to William Graham (she was 47, he was 21) damaged her reputation in Britain, where she lived in Bath, and, later, in Binfield, Berkshire. William was the younger brother of the sexologist James Graham, inventor of the Celestial Bed.
    ellauri247.html on line 181: After travelling in Holland, Germany and Russia in 1776, Graham set up practice in Bath, Somerset. Advertisements promoting cures using "Effluvia, Vapours and Applications ætherial, magnetic or electric" attracted his first celebrity patient, the historian Catharine Macaulay. She became the subject of scandal in 1778 when she married James Graham’s 21-year-old brother William, who was less than half her age. At the end of 1792, Graham began to experiment with extended fasting to prolong his life. He died at his home in Edinburgh in 1794. Grahamille kävi kuin mustalaisen hevoselle, kuoli juuri kun oli oppimassa paastolle.
    ellauri247.html on line 186: Tobias George Smollett (1721 Dalquhurn, Dumbartonshire, Skotlanti – 1771 Livorno, Italia) oli skotlantilainen kirjailija. Hän opiskeli Glasgow'n yliopistossa, jossa hän oli välskärin ja apteekkarin opissa ja joutui 1741 ottamaan paikan muutamaksi vuodeksi välskärinä espanjalaiseen Amerikkaan määrätyssä sotalaivassa tarjottuaan turhaan murhenäytelmäänsä The Regicide julkaistavaksi (painettu 1749).
    ellauri247.html on line 188: Palattuaan kotimaahan 1746 hän julkaisi satiirit Advice ja Reproof, mutta vasta runo "Tears of Scotland", jossa hän ruoskii Cullodenin taistelun jälkeisiä hallituksen joukkojen julmuuksia, sekä romaanit Roderick Random (1748), jonka esikuvana on ollut Alain-René Lesagen veijariromaani Gil Blas, ja Peregrine Pickle (1751) saivat laajempaa huomiota. Hän kuvaa niissä merielämää mainiosti ja niin realistisesti, että laivastossa tehtiin niiden ansiosta useita uudistuksia, mm nenäkkäiden välskärien kölihaalaus,
    ellauri247.html on line 195: Mr Brooke in George Eliot's Middlemarch says to Mr Casaubon: "Or get Dorothea to read you light things, Smollett – Roderick Random, Humphry Clinker. They are a little broad, but she may read anything now she's married, you know. I remember they made me laugh uncommonly – there's a droll bit about a postillion's breeches."
    ellauri247.html on line 197: In W. M. Thackeray's novel Vanity Fair, Rebecca Sharp and Miss Rose Crawley read Humphry Clinker: "Once, when Mr. Crawley asked what the young people were reading, the governess replied 'Smollett'. 'Oh, Smollett,' said Mr. Crawley, quite satisfied. 'His history is more dull, but by no means so dangerous as that of Mr. Hume. It is history you are reading?' 'Yes,' said Miss Rose; without, however, adding that it was the history of Mr. Humphry Clinker."
    ellauri247.html on line 203: George Orwell praised him as "Scotland's best novelist". Taisi olla aika paskiainen miehexeen. Ai kumpiko? Kumpikin.
    ellauri247.html on line 207: L’Histoire de Gil Blas de Santillane est un roman d'inspiration picaresque de l'écrivain français Alain-René Lesage, paru entre 1715 et 1735. Lesage joue avec les références antiques et picaresques qu'il détourne. Et l'inspiration antique marque l’œuvre jusque dans le découpage en douze livres, qui rappelle les douze chants de l'Énéide.
    ellauri247.html on line 209: L'Histoire de Gil Blas de Santillane n'est pas un roman picaresque puisque le personnage éponyme monte au fur et à mesure l'échelle sociale contrairement au picaro qui, lui, cherche en vain à atteindre la richesse et la noblesse, contrairement à Gil Blas qui devient riche et obtient ses lettres de noblesse. La dimension religieuse est présente dans l’œuvre puisqu'Ambroise de Lamela et don Raphaël, deux brigands ayant joué des tours à Samuel Simon et ayant volé l'argent d'un couvent, seront punis par l'Inquisition sous les yeux de Gil Blas (XII, 1).
    ellauri247.html on line 211: ge Alain-René">Alain-René Lesage ou Le Sage, né le 8 mai 1668 à Sarzeau1 et mort le 17 novembre 1747 à Boulogne-sur-Mer, est un romancier et dramaturge français. Bien qu’il soit aujourd’hui surtout connu pour son roman picaresque Histoire de Gil Blas de Santillane, Lesage est l’auteur d’une importante production théâtrale. Il a notamment contribué au développement et au renouvellement du « théâtre de la Foire » Après les marionnettes et les danseurs de corde, les acteurs forains en vinrent progressivement à jouer de véritables petites comédies, souvent écrites par des auteurs de renom et de talent. Toujours modeste, c’est par ses ouvrages seuls qu’il obtint sa réputation, et jamais il ne rechercha les dignités et les titres littéraires. Nietsche piti Gil Blasista enemmän kuin Shakespearesta. Varmaan se oli parempi kuin tuo nenäkäs skottitohtori.
    ellauri247.html on line 220: Kirj. Alain René Le Sage
    ellauri247.html on line 228: Veijariromaaneissa on yleistä purevan kriittisen kuvan antaminen ajan tavoista ja yhteiskunnallisista oloista. Esitystapa on yleensä episodimainen: usein tarinan rungon muodostaa matkanteon kuvaus. Veijariromaanin päähenkilö ei ole varsinaisesti pahantekijä tai rikollinen, sen sijaan hän vastaa maailman pahuuteen juonikkuudella selviytyäkseen ympäristön tuottamista ongelmista. Koska veijarilla ei ole käytettävissään voimakeinoja, hänen on turvauduttava juoniin, huijauksiin ja kepposiin. Hän hyödyntää empimättä vallanpitäjien ja mahtimiesten heikkouksia. Veijari ei toimi suunnitelmallisesti eikä välttämättä aina tavoittele sosiaalista nousua tai pyri parantamaan maailmaa. Enimmäxeen ne onnistuvat parantamaan omaa asemaansa muiden kustannuxella. Se juuri on eri veijarimaista. Veijari on ollut erityisesti satiirikkojen suosima henkilöhahmo paljastaessaan vallanpitäjien ja nousukkaiden naurettavuuksia. Jo antiikin komedioissa veijarihahmo esiintyi usein sivuhenkilönä. Päähenkilöksi veijari on noussut varsinkin sellaisina aikoina, jolloin yhteiskunta on ollut voimakkaassa murrosvaiheessa. Sellaisissa vaiheissa kaikenlaiset kökkäreet tuppaavat uiskennella pinnalle.
    ellauri247.html on line 230: Pikareskiromaani syntyi Espanjassa 1500-luvun puolivälissä tarkoituksellisesti kehiteltynä vastagenrenä ritariromaanille ja sen harhailevalle, haavemaailmassa elävälle sankarille. Pseudoautobiografisena pikareskiromaanin tapahtumat myötäilevät sankarin (espanjan picaro = 'ratsastaja') monipolvista vaellusta ja antavat sen kautta humoristis-satiirisen kuvan maailmasta. Veijarityylin (gusta picaresca) varhainen edustaja oli tuntemattoman tekijän romaani La vida de Lazarillo de Tormes (1554). Muita varhaisia klassikkoja ovat Mateo Alemánin La Vida del picaro Guzman de Alfarache (1599–1604), sekä lajin tunnetuin klassikko, Miguel de Cervantes Saavedran El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari). Veijariromaanin sankarina on esiintynyt myös naisia, jotka käyvät veijarimaisesta seikkailusta toiseen pyrkien valloittamaan mahdollisimman paljon varakkaita miehiä, kuten Francisco López de Úbedan romaanissa La pícara Justina (1605).
    ellauri247.html on line 234: Thomas Nashe perusti teoksellaan The Unfortunate Traveller, or, The Life of Jacke Wilton (1594) englantilaisen seikkailullisen veijariromaanin tyypin (rogue story). Saksan kirjallisuuden tunnetuin veijariromaani on Hans Jacob von Grimmelshausenin Der abenteurliche Simplicissimus Teutsch (1669, Seikkailukas Simplicissimus), jonka innoittamana julkaistiin muitakin "simplikiaanisia" kirjoja, kuten Johan Beerin Der simplicianische Weltkucker (1677–1679) ja Daniel Speerin Der Ungarische oder Dacianische Simplicissimus (1683). Tunnettuja veijariromaaneja ovat myös ranskalaisen Alain-René Lesagen Histoire de Gil Blas de Santillane (1715–1735, Kavaljeerin muistelmat) sekä englantilaisten Daniel Defoen Moll Flanders (1722, suom.), Henry Fieldingin Jonathan Wild (1743), Tobias Smollettin The Adventures of Roderick Random (1748) ja William Thackerayn The Luck of Barry Lyndon (1844).
    ellauri247.html on line 242: Der Schelmenroman oder pikarischer/pikaresker Roman (aus dem Spanischen: pícaro = Schelm), dessen Ursprung im 16. Jahrhundert in Spanien liegt, schildert aus der Perspektive seines Helden, wie sich dieser in einer Reihe von Abenteuern durchs Leben schlägt. Der Schelm stammt aus den unteren gesellschaftlichen Schichten, ist deshalb ungebildet, aber „bauernschlau“. In der Absicht, die soziale Stigmatisierung aufgrund seiner niederen Geburt zu überwinden, ist er ständig auf der Suche nach Aufstiegsmöglichkeiten und greift dabei nicht selten auf kriminelle Mittel zurück. Er durchläuft alle gesellschaftlichen Schichten und wird zu deren Spiegel. Der Held hat keinen Einfluss auf die Geschehnisse um ihn herum, schafft es aber immer wieder, sich aus allen brenzligen Situationen zu retten.
    ellauri247.html on line 244: Traditionell ist der Schelmenroman eine (fingierte) Autobiographie mit satirischen Zügen, die bestimmte Missstände in der Gesellschaft thematisiert. Sie beginnt oft mit einer Desillusionierung des Helden, der die Schlechtigkeit der Welt erst hier erkennt. Er begibt sich, sei es freiwillig, sei es unfreiwillig, auf Reisen. Die dabei erlebten Abenteuer sind episodenhaft, d. h., sie hängen nicht voneinander ab und können beliebig erweitert werden, was bei Übersetzungen oft der Fall war. Das Ende ist meist eine „Bekehrung“ des Schelms, nach der er zu einem geregelten Leben findet. Es besteht auch die Möglichkeit einer Flucht aus der Welt, also aus der Realität.
    ellauri247.html on line 246: Le Sagen "pikareski" sepustus on niin armottoman pitkäveteinen, ettei sitä jaxa kahlata edes pilan vuoxi. Näytteenä Alainin kirjailijanlaadusta riittää seuraava lähes laitimmainen luku, jossa Gilin torvelolle on kaikki mennyt putkeen loppupeleissä ja puuttuu enää EAT! ja FUCK! palkintojen jako. Huomaa koko homman totaalinen ulkokohtaisuus. Paviaani tuikkaa pitkän punaisen siittimen yhtä punaiseen perätyynyyn, vatkaa tovin ja lähtee syömään.
    ellauri247.html on line 259: Smollett’s deep moral energy surfaced in two early verse satires, “Advice: A Satire” (1746) and its sequel, “Reproof: A Satire” (1747); these rather weak poems were printed together in 1748. Smollett’s poetry includes a number of odes and lyrics, but his best poem remains “The Tears of Scotland.” Written in 1746, it celebrates the unwavering independence of the Scots, who had been crushed by English troops at the Battle of Culloden. Not much of an improvement on the rest I'd say.
    ellauri247.html on line 261: "The learned Smelfungus travelled from Boulogne to Paris, from Paris to Rome, and so on, but he set out with the spleen and jaundice, and every object he passed by was discoloured or distorted. He wrote an account of them, but 'twas nothing but the account of his miserable feelings. I met Smelfungus in the grand portico of the Pantheon—he was just coming out of it. ''Tis nothing but a huge cockpit,' said he—'I wish you had said nothing worse of the Venus de Medici,' replied I—for in passing through Florence, I had heard he had fallen foul upon the goddess, and used her worse than a common strumpet, without the least provocation in nature. I popp'd upon Smelfungus again at Turin, in his return home, and a sad tale of sorrowful adventures had he to tell, 'wherein he spoke of moving accidents by flood and field, and of the cannibals which each other eat, the Anthropophagi'; he had been flayed alive, and bedevil'd, and used worse than St. Bartholomew, at every stage he had come at. 'I'll tell it,' cried Smelfungus, 'to the world.' 'You had better tell it,' said I, 'to your physician.'" (Sterne)
    ellauri247.html on line 265: The majority of so-called Smollett portraits are not presentments of the novelist at all, but ingeniously altered plates of George Washington.
    ellauri247.html on line 271: If you chide them for lingering, they will contrive to delay you the longer. If you chastise them with sword, cane, cudgel, or horsewhip, they will either disappear entirely, and leave you without resource, or they will find means to take vengeance by overturning your carriage. The only course remaining would be to allow oneself to become the dupe of imposition by tipping the beggar an amount slightly in excess of the authorized gratification. The disadvantage under which the novelist was continually labouring was that of trying to travel as an English Milord, en grand seigneur, and yet having at every point to do it "on the cheap." He was a genuine Scrooge McDuck without the fake beak. He would rather give away a crown than be cheated of a farthing.
    ellauri247.html on line 284: DROIT D'AUBAINE, jus albinatus. This was a rule by which all the property of a deceased foreigner, whether movable or immovable, was confiscated to the use of the state, to the exclusion of his heirs, whether claiming ab intestato, or under a will of the deceased. The word aubain signifies hospes loci, peregrinus advena, a stranger.
    ellauri247.html on line 286: CICISBEO: In 18th- and 19th-century Italy, the cicisbeo (Italian: [tʃitʃiˈzbɛːo]; plural: cicisbei) or cavalier servente (French: chevalier servant) was the man who was the professed gallant or lover of a woman married to someone else. With the knowledge and consent of the husband, the cicisbeo attended his mistress at public entertainments, to church and other occasions, and had privileged access to this woman. The arrangement is comparable to the Spanish cortejo or estrecho and, to a lesser degree, to the French petit-maître.,(petit-maître m (plural petits-maîtres) (archaic) dandy, coxcomb). The exact etymology of the word is unknown; some evidence suggests it originally meant "in a whisper" (perhaps an onomatopeic word). Other accounts suggest it is an inversion of bel cece, which means "beautiful chick (pea)". According to the Oxford English Dictionary, the first recorded usage of the term in English was found in a letter by Lady Mary Wortley Montagu dated 1718. The term appears in Italian in Giovanni Maria Muti's Quaresimale Del Padre Maestro Fra Giovanni Maria Muti De Predicatori of 1708 (p. 734).
    ellauri247.html on line 288: This arrangement, called the cicisbeatura or cicisbeismo, was widely practised, especially among the nobility of the Italian cities of Genoa, Nice, Venice, Florence and Rome. While many contemporary references to cicisbei and descriptions of their social standing exist, scholars diverge on the exact nature of the phenomenon.Some maintain that this institution was defined by marriage contracts, others question this claim and see it as a peculiarity of 18th-century customs that is not well defined or easily explained. Other scholars see it as a sign of the increasing emancipation of aristocratic women in the 18th century.
    ellauri247.html on line 290: The cicisbeo was better tolerated if he was known to be homosexual. Regardless of its roots and technicalities, the custom was firmly entrenched. Typically, husbands tolerated or even welcomed the arrangement: Lord Byron, for example, was cicisbeo to Teresa, Contessa Guiccioli. Attempts by the husband to ward off prospective cicisbei or disapproval of the practice in general was likely to be met with ridicule and scorn.
    ellauri247.html on line 292: Cicisbei played by set rules, generally avoiding public displays of affection. At public entertainments, they would typically stand behind their seated mistress and whisper in her ear. Customs of the time did not permit them to engage in relationships with any other women during their free time, making the arrangement rather demanding. Either party could decide to end the relationship at any time. A woman's former cicisbei were called spiantati (literally penniless, destroyed), or cast-offs.
    ellauri247.html on line 297: "If a Frenchman is admitted into your family, and distinguished by repeated marks of your friendship and regard, the first return he makes for your civilities is to make love to your wife, if she is handsome; if not, to your sister, or daughter, or niece. If he suffers a repulse from your wife, or attempts in vain to debauch your sister, or your daughter, or your niece, he will, rather than not play the traitor with his gallantry, make his addresses to your grandmother; and ten to one but in one shape or another he will find means to ruin the peace of a family in which he has been so kindly entertained. What he cannot accomplish by dint of compliment and personal attendance, he will endeavour to effect by reinforcing these with billets-doux, songs, and verses, of which he always makes a provision for such purposes. If he is detected in these efforts of treachery, and reproached with his ingratitude, he impudently declares that what he had done was no more than simple gallantry, considered in France as an indispensable duty on every man who pretended to good breeding. Nay, he will even affirm that his endeavours to corrupt your wife, or deflower your daughter, were the most genuine proofs he could give of his particular regard for your family.
    ellauri247.html on line 299: "If there were five hundred dishes at table, a Frenchman will eat of all of them, and then complain he has no appetite—this I have several times remarked. A friend of mine gained a considerable wager upon an experiment of this kind; the petit-maitre ate of fourteen different plates, besides the dessert, then disparaged the cook, declaring he was no better than a marmiton, or turnspit."
    ellauri247.html on line 302: To sturdy and true-born patriots, such as Hogarth and Smollett, reciprocal politeness towards the frogs appeared as grotesque as an exchange of amenities would be between a cormorant and an ape. Persut rotinkaiset britit on tässä merimezoja ja ranut apinoita jotka laukoo vetisiä apoftegmoja eikä tälläsiä brittityylisiä witty repartees.
    ellauri247.html on line 304: Walpole's dictum: Life is a comedy to those who think, a tragedy for those who feel.
    ellauri247.html on line 311: ges/2018/07/10/autossell/10BORIS-PICS1/merlin_141054591_8fd49e1a-b9b4-4a2b-8bd7-b70d580e1f0f-superJumbo.jpg?quality=90&auto=webp" height="200px" />
    ellauri247.html on line 314: Johnson was 180 cm (5 feet 11 inches) tall when the average height of an Englishman was 165 cm (5 feet 5 inches). Tall and robust, he displayed gestures and tics that disconcerted some on meeting him. He had Tourettes syndrome, in fact.
    ellauri247.html on line 316: His mother was 40 when she gave birth to Sam in the family home above his father's bookshop in Lichfield, Staffordshire. This was considered an unusually late pregnancy, so precautions were taken, and a man-midwife and surgeon of "great reputation" named George Hector was brought in to assist. The infant Johnson did not cry, and there were concerns for his health. His aunt exclaimed that "she would not have picked such a poor creature up in the street". Sillä oli pentuna risatauti (scrofula).
    ellauri247.html on line 318: Little is known about Johnson's life between the end of 1729 and 1731. It is likely that he lived with his parents. He experienced bouts of mental anguish and physical pain during years of illness; his tics and gesticulations associated with Tourette syndrome became more noticeable and were often commented upon.
    ellauri247.html on line 320: When William Hogarth first saw Johnson standing near a window in Richardson's house, "shaking his head and rolling himself about in a strange ridiculous manner", Hogarth thought Johnson an "ideot, whom his relations had put under the care of Mr. Richardson".
    ellauri247.html on line 327: Sam was an Oxford dropout because he was too poor to pay his way. He eventually did receive a degree for free: just before the publication of his Dictionary in 1755, the University of Oxford awarded Johnson the degree of Master of Arts. He was awarded an honorary doctorate in 1765 by Trinity College Dublin and in 1775 by the University of Oxford. Pelkkiä säälipisteitä.
    ellauri247.html on line 331: Johnson remained with his close friend Harry Porter during a terminal illness, which ended in Porter's death on 3 September 1734. Porter's wife Elizabeth (née Jervis) (otherwise known as "Tetty") was now a widow at the age of 45, with three children. Some months later, Johnson began to court her. William Shaw, a friend and biographer of Johnson, claims that "the first advances probably proceeded from her, as her attachment to Johnson was in opposition to the advice and desire of all her relations," Johnson was inexperienced in such relationships, but the well-to-do widow encouraged him and promised to provide for him with her substantial savings.
    ellauri247.html on line 335: Johnson had applied for the position of headmaster at Solihull School. Although Johnson's friend Gilbert Walmisley gave his support, Johnson was passed over because the school's directors thought he was "a very haughty, ill-natured gent, and that he has such a way of distorting his face (which though he can't help) the gents think it may affect some lads".
    ellauri247.html on line 337: With the widow's money, Johnson opened Edial Hall School as a private academy at Edial, near Lichfield. He had only three pupils: Lawrence Offley, George Garrick, and the 18-year-old David Garrick, who later became one of the most famous actors of his day. The venture was unsuccessful and cost Tetty a substantial portion of her fortune. Instead of trying to keep the failing school going, Johnson began to write his first major work, the historical tragedy Irene. Biographer Robert DeMaria believed that Tourette syndrome likely made public occupations like schoolmaster or tutor almost impossible for Johnson. This may have led Johnson to "the invisible occupation of authorship".
    ellauri247.html on line 339: In August, Johnson's lack of an MA degree from Oxford or Cambridge led to his being denied a position as master of the Appleby Grammar School. In an effort to end such rejections, the 4-ft Pope asked Lord Gower to use his influence to have a degree awarded to Johnson. Gower petitioned Oxford for an honorary degree to be awarded to Johnson, but was told that it was "too much to be asked". Gower then asked a friend of Jonathan Swift to plead with Swift to use his influence at the University of Dublin to have a master's degree awarded to Johnson, in the hope that this could then be used to justify an MA from Oxford, but Swift refused to act on Johnson's behalf.
    ellauri247.html on line 341: Between 1737 and 1739, Johnson befriended poet Richard Savage. Feeling guilty of living almost entirely on Tetty's money, Johnson stopped living with her and spent his time with Savage. They were poor and would stay in taverns or sleep in "night-cellars". Some nights they would roam the streets until dawn because they had no money. A-ha!
    ellauri247.html on line 343: Johnson bragged that he could finish his dictionary project in three years. In comparison, the Académie Française had 40 scholars spending 40 years to complete their dictionary, which prompted Johnson to claim, "This is the proportion. Let me see; forty times forty is sixteen hundred. As three to sixteen hundred, so is the proportion of an Englishman to a Frenchman." Rather, the proportion of the civilized vernacular vocabularies of the languages. What a pompous idiot. Although he did not succeed in completing the work in three years, he did manage to finish it in eight. Some criticised the dictionary, including the historian Thomas Babington Macaulay, who described Johnson as "a wretched etymologist."
    ellauri247.html on line 345: Oli Samilla koko joukko hyviäkin pointteja: Patriotism is the last refuge of a scoundrel. Mutta toisaalta: Johnson had a reputation for despising Scotland and its people. Even during their journey together through Scotland, Johnson "exhibited prejudice and a narrow nationalism".
    ellauri247.html on line 351: Beside his beliefs concerning humanity, Johnson is also known for his love of cats, especially his own two cats, Hodge and Lily.
    ellauri247.html on line 356: On 18 September 2017 Google commemorated Johnson's 308th birthday with a Google Doodle, thus sealing his celebrity forever and making him a man of unforgettable fame.
    ellauri247.html on line 370: The words "Tweedle-dee and Tweedle-dum" make their first appearance in print as names applied to the composers George Frideric Handel and Giovanni Bononcini in "one of the most celebrated and most frequently quoted (and sometimes misquoted) epigrams", satirising disagreements between Handel and Bononcini, written by John Byrom (1692–1763):in his satire, from 1725.
    ellauri247.html on line 376: Strange all this Difference should be

    ellauri247.html on line 400: Swiftin Godwin-setä otti pojan Dubliniin ja maksoi hänen opintonsa Kilkennyn alkeiskoulussa vuosina 1673–1682 sekä Dublinin Trinity Collegessa. Helmikuussa 1686 Swift sai kandidaatin tutkintonsa suoritettua rimaa hipoen (speciali gratia). Hän suoriutui parhaiten klassisissa kielissä, latinassa ja kreikassa, mutta muissa aineissa hänen tuloksensa jäivät vaatimattomiksi. Asiakirjoista on myös selvinnyt, ettei Swift ollut mikään mallioppilas. Hän rikkoi toistuvasti koulun sääntöjä jättämällä työt tekemättä ja viihtymällä paremmin kaupungilla kaljalla kuin koulunpenkillä.
    ellauri247.html on line 406: Poliittisesti Swift oli ollut aina syntymästään asti köyhimyxenä lähellä whigejä, mutta vaihtoi vuoden 1710 lopulla sitten toryjen puolelle. Syynä loikkaukseen olivat ensinnäkin whigien myötämielinen suhtautuminen nonkonformistikirkkoihin, joita Swift ei voinut sietää. Lisäksi whig-puolue ei puoltanut hänen papiksi vihkimistään Englannissa, eikä Swiftin pappien verotuxen kevennyslobbya. Toryjen päästyä hallitukseen Swiftistä tuli oikeistopuolueen äänitorvi ja hän alkoi kirjoittaa tory-myönteiseen The Examiner -lehteen vittuilevia kirjoituksia whig-puolueesta. Ezemmonen tuuliviiri se oli, omanvoitonpyyntinen väkkärä, takinkääntäjä.
    ellauri247.html on line 419: Called the “Queen of the Blues”, Elizabeth Montagu led and hosted the Blue Stockings Society of England from about 1750. It was a loose organization of privileged women with an interest in education, but it waned in popularity at the end of the 18th century. It gathered to discuss literature, and also invited educated men to participate. Talk of politics was prohibited; literature and the arts were the main subjects. Many of the bluestocking women supported each other in intellectual endeavors such as reading, art work, and writing. Many also published literature. Dr. Johnson once wrote about Montagu, that “She diffuses more knowledge than any woman I know, or indeed, almost any man. Conversing with her, you may find variety in one“.
    ellauri247.html on line 423: Linda Marshall - Not entirely true; Pope was smitten with LMWM but she rejected his advances (in fact she laughed at him because he was a cripple). After that he became a bitter enemies and both Pope and Lady Mary wrote vicious satirical poems about each other! But I´m a huge admirer of Pope´s work and as usual it´s superbly written. Although he never married, he had many female friends to whom he wrote witty letters, including Lady Mary Wortley Montagu. It has been alleged that his lifelong friend Martha Blount was his lover. His friend William Cheselden said, according to Joseph Spence, "I could give a more particular account of Mr. Pope's health than perhaps any man. Cibber's slander (of carnosity, abrmal fleshy protrusion growing on any part of the body) is false. He had been gay, but left that way of life upon his acquaintance with Mrs. B."
    ellauri247.html on line 452: In knowledge that tasted delight, Sai maistiaiset tiedon puusta,
    ellauri247.html on line 453: And sages agree Ja viisaat myöntävät
    ellauri247.html on line 463: The knowledge of right and of wrong. Hyvän ja pahan tiedon hedelmät.
    ellauri247.html on line 483: ges-cdn.bridgemanimages.com/api/1.0/image/600wm.XXX.12010250.7055475/5197842.jpg" width="30%" />
    ellauri247.html on line 486: Kitupiikki sionisti James "Kulta-Into Pii" Rotschild ei suostunut maxamaan Vervetille viissatasta muotokuvasta. "Viissataa tai ei mitään", sanoi Vervet kiukkuisena. "Ei mitään" tuntui sopivalta hinnalta Kulta-Inton mielestä. Niinpä Vervet maalasi Jamesin lätyn ilmaisexi kohtauxeen missä ahne juutalainen förbii pelokkaana sotasaalista jossain Algerian kähinässä.
    ellauri247.html on line 493: Hän ei mennyt enää kalliin taiteilijan ateljeehen ja unohti pian koko asian. Puoli vuotta myöhemmin han meni erääseen taidenäyttelyyn. Seinällä oli valtava, 21 metrin pituinen Vernetin historiallinen maalaus, joka esitti Adb-el-Kaderin leirin valtausta. Sen edessä tungeksi sankka ihailijajoukko jotka hahatellen osoittivat jotain hahmoa. Paroni meni myös tarkastelemaan kuvaa.
    ellauri247.html on line 498: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/2/capture-of-the-smala-of-abd-el-kader-battle-of-the-smala-16-may-1843-horace-vernet.jpg" width="100%" />
    ellauri247.html on line 501: Le tableau est, par ses dimensions hors du commun (21,39 m de large et de 4,89 m de haut) considéré comme le plus grand tableau du XIXe siècle.
    ellauri247.html on line 505: Présentant une vue panoramique, il expose plusieurs temps de la célèbre bataille se développant de gauche à droite. Plus d'une centaine de personnages, militaires français à cheval ou à pieds et troupes de l’Émir Abd-el-Kader dans l'ensemble des tentes organisées en cercle de défense qui prend le nom de smala.
    ellauri247.html on line 509: La ville d'Alger avait été prise le 5 juillet 1830 par les troupes françaises. Une longue campagne militaire (de 1830 à 1857) fut ensuite nécessaire pour pacifier l'Algérie. Cette campagne fut marquée par la résistance d'Abd el-Kader et de Lalla Fatma N'Soumer.
    ellauri247.html on line 516: La smala avait passé la fin de l’hiver 1843 à deux journées de marche au sud de Tagdempt. Instruite qu’on était à sa poursuite, elle erra pendant quelque temps et se trouva le 16 mai à la source de Taguine. Le gouverneur-général Bugeaud avait été informé de la présence de la smala aux environs de Boghar ; mais on ignorait l’endroit.
    ellauri247.html on line 524: gerythrus%29_%286011903243%29.jpg" height="200px" />
    ellauri247.html on line 525: ges/17/50325?t=2sRBv_9ZiuEbl6z1ixZeUg" height="200px" />
    ellauri248.html on line 42: ges/journalpics/114/31/cover/300_11487131.jpg" width="100%" />
    ellauri248.html on line 67: Sarjaa on kuvattu Belfastin ja Dublinin kaupungeissa. Eli se on brittituotantoa. Se on huomattavasti vielä paskempi kuin Shetlantiin ja Walesiin sijoitetut aiemmat kazomamme kotimaan matkailumurhasarjat. Vizi mäkin olen nähnyt tätä genreä jo ihan liian kanssa.
    ellauri248.html on line 69: Vaikka mitä genreä tää nyt lopultakin oli?, krimi, mystery, action, whodunit, noir romance, jännitys vai kauhu, se oli jäänyt tv-pläjäyxen pohjana olleen kirjasarjan lukijoillekin epäselväxi, kuten rajusti heittelevät Goodreads-arvostelut näyttävät. Ilmeisesti kysymys on myös vähän siitä oliko tää "tyttöjen" vaiko "poikien".
    ellauri248.html on line 81: Tana French is the New York Times bestselling author of In the Woods, The Likeness, Faithful Place, Broken Harbor, The Secret Place, The Trespasser and The Witch Elm. A gorgeously written novel that marks the debut of an astonishing new voice in psychological suspense. [Tää kyllä kuulostaa enemmän että tyttöjen.]
    ellauri248.html on line 85: Let's go through a few of these points. First, I don't think I've ever read a mystery novel with a less likable main character/narrator. Rob (Adam) Ryan is an asshole, plain and simple. Sure, he's been warped by his childhood and circumstances, but he does just about every annoying thing you could possibly imagine-- he constantly navel-gazes and feels self pity, he sleeps with then immediately plays the stereotypical male "I don't want anything to do with you now" role with his female partner (the person we were told was his best friend, and whom he would never ever sleep with), he acts like an idiot over the 17 year old villain/ temptress/ psychopath/ whatever betraying his partner, and by the end of the book he is worse off than ever. I know that lots of detectives (esp. in hard-boild stories) are unlikable, and have many personal issues, but this guy just took the cake. I wanted to take a baseball bat to his head [hear, hear!]. To make matters worse, French throws in this little gem towards the end of the novel:
    ellauri248.html on line 87: "I am intensely aware, by the way, that this story does not show me in a particularly flattering light. I am aware that, within an impressively short time of meeting me, Rosalind had me coming to heel like a well-trained dog: running up and down stairs to bring her coffee, nodding along while she bitched about my partner, imagining like some starstruck teenager that she was a kindred soul. But before you decide to despise me too thoroughly, consider this: she fooled you, too. You had as good a chance as I did. I told you everything I saw, as I saw it at the time. And if that was in itself deceptive, remember, I told you that, too: I warned you, right from the beginning, that I lie." As if that excused anything... and NO, she didn't "fool" me, because YOU'RE the narrator and YOU'RE the one telling the story. This paragraph probably ticked me off more than anything else in the book.
    ellauri248.html on line 91: The last part is a bit more controversial I suppose. There are two central mysteries in this book-- the first, what happened to Katy, DOES get solved in the course of the novel (the "big break" in the case is our hero realizing suddenly that the murder probably took place in a shed about 20 feet from where the body was found! Really?? No one bothered to think of that for a month?), but the deeper mystery about what happened to Rob/Adam and his friends is never resolved. Your mileage may vary about how annoying that is. Truth be told, it didn't annoy me as much as the fact that the true "villain" of the modern mystery walks without being punished in any way. How incredibly unsatisfying.
    ellauri248.html on line 98: Justin rated it shit: The protagonist of this book really, really annoyed me. It felt like a parody of one of those old black-and-white movies where the picture freezes and the guy steps out toward the camera, lights a cigarette, pulls his hat down, and goes into this long monologue about life or women or his past or whatever. The action would pick up or a new lead would be uncovered, and here comes Rob rambling on for pages and pages.... and pages.
    ellauri248.html on line 131: And I was honestly on the verge of tears after reading the ending and then reading friends' reviews of the second book in this series and discovering that we never get to hear more from Rob. [noir romance]
    ellauri248.html on line 134: I am eager to lose myself in her subsequent novels, which I hope are just as riveting. [Don't get fooled by Matt, he is a review professional fishing clueless readers to his own little pond. Bet he has not even read the book.]
    ellauri248.html on line 144: Paul Rée: Ursprung der moralischen Empfindungen 1877. Eikös tää tule Darwinilta?
    ellauri248.html on line 148: Paul Rée (* 21. November 1849 in Neu Bartelshagen, Pommern; † 28. Oktober 1901 in Celerina, Schweiz) war ein deutscher empiristischer Philosoph und späterer Arzt.
    ellauri248.html on line 150: Rée war der zweite Sohn eines Rittergutsbesitzers; die Familie war jüdischer Herkunft, Paul Rée allerdings Protestant. Er studierte in Leipzig, Berlin und Zürich zunächst auf Wunsch des Vaters Rechtswissenschaft, dann Philosophie. Als Einjährig-Freiwilliger nahm er am Deutsch-Französischen Krieg teil, wurde allerdings früh verwundet und schied so aus dem Heer aus.
    ellauri248.html on line 154: Schon 1873 hatte er in Basel Friedrich Nietzsche kennengelernt, 1875 entwickelte sich daraus eine Freundschaft. Im Winter 1876/1877 lebte er zusammen mit Nietzsche, Albert Brenner und Malwida von Meysenbug auf deren Einladung in Sorrent, wo sie gemeinsam philosophische Überlegungen anstellten und arbeiteten. In Sorrent entstand Rées Werk Der Ursprung der moralischen Empfindungen ebenso wie Teile von Nietzsches Menschliches, Allzumenschliches, Ausdruck von Nietzsches Abkehr von Wagner und Hinwendung zum „Réealismus“.
    ellauri248.html on line 156: Nach einem erneut misslungenen Habilitationsversuch begann Rée 1885 ein Medizinstudium, das er 1890 erfolgreich abschloss. Sein weiteres Leben verbrachte er überwiegend in Stibbe (Westpreußen). Dort behandelte er als Arzt die Landarbeiter auf dem Rittergut seines Bruders Georg.
    ellauri248.html on line 158: 1900 gab der Bruder das Gut auf; Paul Rée ging daraufhin nach Celerina (Schweiz) und arbeitete als Arzt für die Einheimischen. Am 28. Oktober 1901 verunglückte er bei einer Bergwanderung und stürzte in den Inn; ob es tatsächlich ein Unglück oder ein Suizid war, kann nicht geklärt werden.
    ellauri248.html on line 160: Im Ursprung der moralischen Empfindungen unterteilt er alle Handlungen in „egoistische“ und „unegoistische“; die Ersteren seien ursprünglich verdammt worden, weil sie anderen Menschen schadeten, zweitere aber gelobt, weil sie der Gemeinschaft nützen. Der Grund für diese Bewertung sei, so Rée, vergessen worden, so dass man heute Egoismus für an sich schlecht und Selbstlosigkeit für an sich gut halte.
    ellauri248.html on line 161: Friedrich Nietzsche übernahm zwar die Methode, kritisierte aber einige Zeit nach dem persönlichen Bruch in seiner Genealogie der Moral die Schlussfolgerungen Rées: Diese seien viel zu simpel und basierten auf einer naiven utilitaristischen Sicht. Haloo Fred, wer is der Naive von euch beiden?
    ellauri248.html on line 165:
    ge 5pt">
    ellauri248.html on line 171: Malwida von Meysenbug und Paul Rée entwickelten einen intensiven Briefwechsel. Die erhalten gebliebenen Briefe Malwida von Meysenbugs sind mehr als nur persönliche Dokumente einer Freundschaft, da der eine als „Materialist“, die andere als „Idealistin“ gegensätzliche Positionen einnahmen, die auch zwei Strömungen im 19. Jahrhundert bezeichnen. Die Briefe bieten auch Einsicht in das biographische Beziehungsgeflecht zwischen Nietzsche und Rée, von Meysenbug und Nietzsche sowie Lou von Salomé.
    ellauri248.html on line 175: Malwida von Meysenbug, geboren als Malwida Rivalier (geboren 28. Oktober 1816 in Kassel; gestorben 26. April 1903 in Rom), war eine deutsche Schriftstellerin, die sich auch politisch und als Förderin von Schriftstellern und Künstlern betätigte. Amelie Malwida Wilhelmina Tamina Rivalier wurde 1816 als neuntes von zehn Kindern des kurhessischen Hofbeamten Carl Rivalier (1779–1847) geboren.
    ellauri248.html on line 177: Ihr Vater wurde 1825 mit Namensmehrung durch von Meysenbug in den erblichen kurhessischen Adelsstand erhoben, wodurch auch Malwida in den Rang einer Freiin aufstieg. Künstlerische und literarische Anregungen erhielten die Kinder von der Mutter, die sie u. a. mit der Gedankenwelt Friedrich Schlegels und gen">Rahel Varnhagens vertraut machte. Nääkin kuikat on esiintyneet ennenkin.
    ellauri248.html on line 179: Durch die Bekanntschaft mit dem Theologiestudenten und Pfarrerssohn Theodor Althaus, der ihr Liebhaber wurde, löste sich Malwida in den folgenden Jahren von ihrer konservativen Prägung und wurde Vertreterin aufklärerischen Gedankenguts. Insbesondere sollte sie sich zeitlebens mit dem Christentum auseinandersetzen; in den 1840er Jahren befasste sie sich mit der Philosophie Hegels und der materialistischen Junghegelianer. Sie trat energisch für Frauenemanzipation ein und kam so mit sozialistischen Kreisen in Verbindung. Schließlich unterstützte sie die Märzrevolution von 1848, was sie endgültig in Widerspruch zu ihrer eher reaktionären Familie brachte. Mit Hilfe einiger Freunde gelang es ihr auch, als Zuschauerin am Vorparlament in der Frankfurter Paulskirche teilzunehmen.
    ellauri248.html on line 181: Ab 1850 studierte von Meysenbug an der Hamburger Hochschule für das weibliche Geschlecht, um Erzieherin zu werden. Nach dem frühen Tod Theodor Althaus' im Jahre 1852 emigrierte sie, auch um einer drohenden Verhaftung zu entgehen, nach London. Dort lernte sie unter anderem Gottfried und Johanna Kinkel, Carl Schurz, Therese Pulszky und Alexander Herzen kennen. Herzen, bei dem sie wohnte, machte sie mit weiteren Persönlichkeiten des Londoner Exils bekannt; darunter waren Giuseppe Mazzini, Ferdinand Freiligrath und Giuseppe Garibaldi. Für den Witwer Alexander Herzen übernahm sie die Erziehung seiner Töchter Olga (1844–1912) und Natalie (1844–1936); besonders zu ersterer entwickelte sie eine starke "mütterliche" Zuneigung.
    ellauri248.html on line 182: In den Jahren 1860/61 lebte Malwida von Meysenbug mit Olga in Paris, dem damaligen kulturellen Zentrum Europas. Sie war dort häufig Gast bei Richard Wagner, dessen vertrauteste Freundin sie neben Marie von Schleinitz war. Auch mit Charles Baudelaire und Hector Berlioz stand sie in Beziehung; über Wagner kam sie in Kontakt mit der schweinidealistische Philosophie Arthur Schopenhauers, welche sie – in eigener Interpretation – für sich selbst übernahm.
    ellauri248.html on line 186: Als enge Freundin Wagners war von Meysenbug Trauzeugin bei dessen Hochzeit mit Cosima 1870. Bei der Grundsteinlegung des Bayreuther Festspielhauses 1872 lernte sie Friedrich Nietzsche kennen, dessen Gönnerin und Freundin sie wurde und blieb.
    ellauri248.html on line 187: Seit 1874 war von Meysenbug im Alter von 58 Jahren auf ärztliches Anraten in Italien geblieben und Olga nach deren Hochzeit mit Gabriel Monod nicht weiter gefolgt. In Tradition der Salons etwa der Henriette Herz oder Rahel Varnhagen lud sie oft junge Künstler und Schriftsteller zu sich ein, so etwa Nietzsche und Paul Rée 1876/1877 nach Sorrent. Auch Lou von Salomé wurde von ihr und Rée mit Nietzsche bekanntgemacht.
    ellauri248.html on line 189: Die Idealistin von Meysenbug war nicht immer mit den inhaltlichen Aussagen ihrer „Buben“ einverstanden, blieb aber vor allem mit dem Menschen Nietzsche befreundet. Als sie im Frühsommer 1888 Nietzsche für seine harten Worte im Fall Wagner tadelte – sie war Wagner immer eng verbunden geblieben –, warf er ihr jedoch völliges Unverständnis seiner Werke vor und brach den Kontakt mit ihr ab. Sie schrieb dies später dem beginnenden Wahnsinn Nietzsches zu.
    ellauri248.html on line 191: 1890 lernte Malwida von Meysenbug in Rom den 50 Jahre jüngeren Romain Rolland kennen; er wurde ihr letzter enger Vertrauter und der Briefwechsel ist Zeugnis einer großen Freundschaft. 1903 starb Malwida von Meysenbug in Rom und wurde dort, auf eigenen Wunsch ohne geistliche Begleitung, auf dem Cimitero acattolico an der Cestius-Pyramide beigesetzt. Malwida von Meysenbug war 1901 die erste Frau, die für den Literaturnobelpreis nominiert wurde. Aber mit lautem Gelächter beigesetzt. Tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjallisuuden dynypalkinnon pokkasi ranskalainen mitättömyys nimeltä Sully Prudhomme, joka sentään oli Ranskan-Saxan sodassa "länkkärien" puolella. Sen runo "Särkynyt korva" löytyy albumista 192.
    ellauri248.html on line 198: Lou Andreas-Salomé (synt. Louise von Salomé eli Luiza Gustavovna fon Salome, ven. Луиза Густавовна фон Саломе; 12. helmikuuta 1861 Pietari – 5. tammikuuta 1937 Göttingen) oli venäläissyntyinen psykoanalyytikko ja kirjailija. Hän oli monipuolinen kirjoittaja ja hänen läheiseen ystäväpiiriinsä kuuluivat monet kirjailijat, filosofit ja taiteilijat, kuten Nietzsche, Freud, Rilke ja Rée. Monikohan niistä pääsi nuohoomaan myös Salomen savuhormia? Kaikkiko?
    ellauri248.html on line 200: Lou Salomé syntyi Pietarissa ranskalaissyntyisen kenraalin tyttärenä. Hänen äitinsä oli pohjoissaksalaista alkuperää. Hänellä oli viisi veljeä. Hän kävi Pietarin saksalaista koulua Petrischalea. Perhe oli hunsvotteja hugenotteja.
    ellauri248.html on line 210: Vuonna 1911 Andreas-Salomé tutustui ruotsalaiseen psykoterapeuttiin Poul Bjerreen, ja tämä esitteli hänelle psykoanalyysia. Seuraavana vuonna Andreas-Salomé matkusti Wieniin Freudin analysoitavaksi. Analyysin päätyttyä hän avasi oman vastaanottonsa Göttingenissä – yhtenä ensimmäisistä analyytikoista Freudin itsensä jälkeen.
    ellauri248.html on line 240: Kelvoton mursuwiixi yrittää uskotella että huonot ovat pahoja, vaikka asia on pikemminkin juuri päinvastoin, pahat termiittiapinat ovat huonoja. Esim Jeff Bezos, Bill Gates, Elon Musk, Larry Page ovat huonoja termiittejä koska ne ovat hyvin hyvin ahneita. Ne pitäisi kaikki syöttää leijonille.
    ellauri248.html on line 244: In Daniel 6, Daniel is raised to high office by his royal master Darius the Mede. Daniel's jealous rivals trick Darius into issuing a decree that for thirty days no prayers should be addressed to any god or man but Darius himself; anyone who disobeys this edict is to be thrown to the lions. Pious Daniel continues to pray daily to the God of Israel; and the king, although deeply distressed, must condemn Daniel to death, for the edicts of the Medes and Persians cannot be altered. Hoping for Daniel's deliverance, Darius has him cast into the pit. At daybreak the king hurries to the place and cries out anxiously, asking if God had saved his friend. Daniel replies that his God had sent an angel to the jaws of the lions, "because I was found tasteless before them". The king commands that those who had conspired against Daniel be thrown to the poor overfed lions in his place with their tasty wives and children, and that the whole world should tremble and fear before the God of Daniel. Although Daniel is sometimes depicted as a young man in illustrations of the incident, James Montgomery Boice points out that he would have been over eighty years old at the time. No wonder perhaps that he did not entice the lions.
    ellauri248.html on line 246: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/1/daniel-in-the-lions-den-emerson-l-freese-jr.jpg" />
    ellauri248.html on line 307:
  • ASTURIAS, Miguel Angel, Herra presidentti. WSOY, 1976
    ellauri248.html on line 343: Approximately 56.2 million acres, (87,000 Sq mi) are held in trust by the United States for various Indian tribes and individuals. These are variously called, reservations, pueblos, rancherias, missions, villages, and communities. This amount of land if it all was put in one place would be about the size of Idaho.
    ellauri248.html on line 347: There was also an allotment process starting in the Dawes Act of 1887 until 1934. This was to force more land from Native people. The ostensible reason was to make them individual landholders and thus “Americanized” members of a capitalist system. It was felt this would “solve” the “Indian problem”. In short that it would make them no longer part of the ethnic communities they were members of. However the main push to “solve” the “problem” was by Anglo-Americans who wanted to take that land. Thus land was distributed to tribal members and the “surplus” was given or sold at a cut rate to White Americans or turned into National Forests and Parks or military bases. Land owned by Native Americans decreased from 138 million acres in 1887 to 48 million acres in 1934. They lost 2/3s of their treaty land base. About 90,000 Native Americans were made landless.
    ellauri248.html on line 349: Today there is about 10,059,290 acres (15,700 sq miles) of individually owned lands are still held in trust for Native American allotees and their heirs. There are about four million fractional owner interests in this 10 million acres. Each generation the individual share gets less. One part of the Act was the establishment of a trust fund, administered by the Bureau of Indian Affairs, to collect and distribute revenues from oil, mineral, timber, and grazing leases on Native American lands. The BIA´s grossly mismanaged these funds. They were never collected or lost or stolen. This negligence in the management of the trust fund resulted in a number of lawsuits. The most well known is Cobell v. Salazar which led to a $3.4 billion settlement in 2009. The suit has forced proper accounting of revenues for the future but the settlement gave the litigants cents on the dollar.
    ellauri248.html on line 351: In Alaska, after 1971 the Alaska Native Claim Settlement Act created 113 (now 12) Alaska Native regional corporations and over 224 local village corporations. Tribal members own shares in the regional and village corporations. The corporations control 44 million acres (68,700 sq miles) of Alaska. The State of Alaska got 90 million acres.
    ellauri248.html on line 353: In contrast to the 2.3% of Native land, the Federal Government owns, as National Parks, Forests, BLM, US Ag land, Fish and Wildlife land, military reservations, wildlife refuges and so on, about 28% of the surface area of the US. That is 640 million acres, or 1 million sq miles. That 28% of the US land was and taken by force from tribes, as was all other state lands and privately held lands. If the US people so chose, we could more fairly address the large losses that Native people have had by transferring more of this land to Tribal governments.
    ellauri248.html on line 358: ges2010/127-50-V1-Lg.gif" height="300px" />
    ellauri248.html on line 382: Woke-laki huolettaa demokraatteja ja muita antifa-aktivisteja. Heidän huolenaan on muun muassa ollut, että mikäli keskustelu seksuaali- ja sukupuoli-identiteetistä kielletään kouluissa, se altistaa sukupuoli- ja rotuvähemmistöihin kuuluvia mielenterveys­ongelmille. Lain pelätään johtavan myös värillisten LGBTQ-oppilaiden syrjintään ja heidän oikeuksiensa polkemiseen. Suomessa Nilkki Mutajoki pitää wokea pahana uhkana sananvapaudelle.
    ellauri249.html on line 69: Nykyinen mun mielisarja on Hälge. Mäkin nyttemmin huhuilen mieluummin kuin mietin mitä kirjailija on tarkoittanut Tractatuxessa.
    ellauri249.html on line 78: The tenor of his poetry is not so much apolitical as antipolitical,” wrote Victor Erlich. “His besetting sin was not ‘dissent’ in the proper sense of the word, but a total, and on the whole quietly undemonstrative, estrangement from the Soviet ethos.” Art teaches the writer, he said, “the privateness of the human condition. Being the most ancient as well as the most literal form of private enterprise, it fosters in a man a sense of his uniqueness, of individuality, or separateness—thus turning him from a social animal into an autonomous ‘I.’
    ellauri249.html on line 82: Though many critics agreed that Brodsky was one of the finest contemporary Russian poets, some felt that the English translations of his poetry are less impressive. One is never quite allowed to forget that one is reading a second-hand version.
    ellauri249.html on line 90: In January 1980, foreign ministers from 34 countries of the Organisation of Islamic Cooperation adopted a resolution demanding "the immediate, urgent and unconditional withdrawal of Soviet troops" from Afghanistan. The UN General Assembly passed a resolution protesting the Soviet intervention by a vote of 104 (for) to 18 (against), with 18 abstentions and 12 members of the 152-country Assembly absent or not participating in the vote; only Soviet allies Angola, East Germany and Vietnam, along with India, supported the intervention.
    ellauri249.html on line 92: Afghan insurgents began to receive massive amounts of support through aid, finance and military training in neighbouring Pakistan with significant help from the United States and United Kingdom. They were also heavily financed by China and the Arab monarchies in the Persian Gulf.
    ellauri249.html on line 94: The international community imposed numerous sanctions and embargoes against the Soviet Union, and the U.S. led a boycott of the 1980 Summer Olympics held in Moscow. The boycott and sanctions exacerbated Cold War tensions and enraged the Soviet government, which later led a revenge boycott of the 1984 Olympics held in Los Angeles.
    ellauri249.html on line 97: I fired him because he wouldn't respect the authority of the President. I didn't fire him because he was a dumb son of a bitch, although he was, but that's not against the law for generals. If it was, half to three-quarters of them would be in jail.
    ellauri249.html on line 118: at laevā lacrimās muttōnī absterget amīcā

    ellauri249.html on line 123: an facile et prōnum est agere intrā viscera pēnem

    ellauri249.html on line 130: quaecumque excēpit turgentis verbera caudae,

    ellauri249.html on line 140: The obscure word sōpiō (gen. sōpiōnis) seems to have meant a sexualized caricature with an abnormally large penis, such as the Romans were known to draw. It appears in Catullus 37:
    ellauri249.html on line 150: The verb arrigō, arrigere meant "to have an erection". Martial (6.36) in one epigram teases a certain friend:
    ellauri249.html on line 154: ("Your cock is as big as your nose is long, Papylus, so that you can smell it whenever you get an erection.")
    ellauri249.html on line 167: ("whose little dagger, hanging more flaccid than a tender beet (a vegetable)

    ellauri249.html on line 173: ("We say cum illīs ("with them"), but we don't say cum nobis ['with us'], but rather nobiscum; because if we said it like that, the letters would run together in a rather obscene way.")
    ellauri249.html on line 184: The word cunnilingus occurs in literary Latin, most frequently in Martial; it denotes the person who performs the action, not the action itself as in modern English, where it is not obscene but technical. The term comes from the Latin word for the vulva (cunnus) and the verb "to lick" (lingere, cf. lingua "tongue").
    ellauri249.html on line 190: Nikita Sergejevitš Hruštšov (ven. Ники‌та Серге‌евич Хрущёв, Ru-Nikita Sergeyevich Khrushchev.oga kuuntele ääntämys (ohje); vanhentunut translitteraatio Hruštšev) (15. huhtikuuta (J: 3. huhtikuuta) 1894 Kalinovka, Kurskin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 11. syyskuuta 1971 Moskova, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko, kenraali ja kommunistisen puolueen pääsihteeri eli Neuvostoliiton tosiasiallinen johtaja 1953–1964. Hän saavutti Neuvostoliiton johtajuuden Josif Stalinin kuoleman jälkeisessä valtakamppailussa puolueen sisällä. Hän oli myös ministerineuvoston puheenjohtaja 1958–1964. Hruštšov oli syntyperältään venäläinen, mutta hänellä oli lämmin suhde Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
    ellauri249.html on line 192: Nikita Hruštšov syntyi 15. huhtikuuta 1894 Kalinovkan kylässä, Kurskin kuvernementin alueella (nykyinen Kurskin alue). Hänen isänsä oli nimeltään Sergei ja äitinsä Ksenia. Aluksi isä ansaitsi melko hyvin, mutta vähitellen perhe vajosi köyhyyteen. Perhe ei omistanut maatilaa eikä hevosta. Hevoseton mies oli kylän sosiaalisessa hierarkiassa pohjimmaisena.
    ellauri249.html on line 196: Vuonna 1908 Sergei vei poikansa Nikitan Juzovkaan töihin. Muu perhe seurasi myöhemmin perässä. Juzovka oli perustettu vuonna 1869. Nimensä kaupunki oli saanut walesilaiselta John Hughesilta, joka oli perustanut alueelle louhitusta raudasta ratakiskoja ja rautarakenteita valmistavan yhtiön. Kaupungin nimeksi tuli vuonna 1924 Stalino ja vuonna 1961 Donetsk.
    ellauri249.html on line 218: Vuonna 1925 Hruštšovin ura sai hyvän sysäyksen eteenpäin. Hänet valittiin Petrovo-Marinskin puoluejohtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoden 1926 loppuun. Hän keskittyi hankkimaan asuntoja ja elintarvikkeita vaikeuksissa oleville työläisille ja myös kuunteli heidän ongelmiaan toisin kuin muut kommunistivirkailijat. Siksi hänet valittiin alueensa edustajaksi Ukrainan kommunistisen puolueen kokoukseen, josta hänet lähetettiin Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 14. kokoukseen Moskovaan. Siellä hän tapasi ensimmäistä kertaa Stalinin, joka teki Hruštšoviin miellyttävän vaikutelman. Vähänpä Nikita erehtyi!
    ellauri249.html on line 222: ”järjestelmällisestä juoppoudesta” sekä ”puolueen sisäisen demokratian loukkaamisesta”. Moisejenko erotettiin, mutta Hruštšov ei päässyt hänen paikalleen. Bugger it. Vuonna 1929 Hruštšov lähti opiskelemaan Stalinin mukaan nimettyyn teollisuusakatemiaan Moskovassa. Tämä oli seurausta Stalinin kampanjasta, jonka mukaan ”porvarispesialistit” piti sivuuttaa ja tilalle piti saada nuoria työläistaustaisia, kommunismille uskollisia opiskelijoita. Nyt Hruštšovin ura lähti todelliseen nousukiitoon: hänestä tuli koulun puolueosaston johtaja, 1931 kahden Moskovan kaupunginosaneuvoston johtaja, 1932 Moskovan puolueen toinen sihteeri ja 1934 puolueen Moskovan kaupungin komitean (gorkom) pääsihteeri. Moskovan puoluejohtajana Hruštšov lähetti osana Stalinin puhdistuksia 8 500 ”petturia” ammuttavaksi ja 33 000 vankileireille. Vuonna 1934 hänestä tuli varajäsen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan ja politbyroon jäseneksi hän nousi vuonna 1939. Onnex onnex Nikita ei ollut päässyt insinöörixi! Olisi ollut kiitorata pystyssä.
    ellauri249.html on line 259: Hruštšov näyttää uskoneen vilpittömästi voineensa auttaa ukrainalaisia ja olleensa heidän suosikkinsa. Hänen toimintansa oli kuitenkin sekoitus tragediaa ja farssia; hän vastusti ja hidasti Stalinin määräyksiä, mutta kävi julmaa sotaa Ukrainan kansallismielisiä sissejä (ketäs nämä olivat?) vastaan. Hän auttoi kaikella tarmollaan jälleenrakentamaan taloutta, jonka tehottomuus aiheutti uuden nälänhädän.
    ellauri249.html on line 261: Stalin oli julistanut kaikki pakkotöihin viedyt ja sotavangeiksi joutuneet neuvostokansalaiset pettureiksi. Heitä tulisi rangaista ankarasti. Hruštšov väittää muistelmissaan puolustaneensa heitä ja myös todisteet puhuvat hänen puolestaan. Hänen mukaansa puolue hylkäsi Ukrainan ja jätti maan saksalaisten armoille. Hän lähetti jopa asiaa koskevan kirjeen Stalinille, mutta turhaan. Sotavangit joutuivat leireille. Niistä monet elleikaikki lienee ollut Saxan puolella vapaaehtoisesti.
    ellauri249.html on line 265: Ukrainassa, erityisesti sen länsiosissa, oli vuonna 1944 kansallismielisiä partisaanijoukkoja, jotka taistelivat maan itsenäisyyden puolesta. Ukrainan kommunistisen puolueen politbyroo sähkötti maaliskuussa 1945, että joukkojen toiminta oli lopetettu. Todellisuudessa sota niitä vastaan jatkui 1950-luvulle saakka. Sota oli raaka, ja kumpikin osapuoli syyllistyi hirvittäviin julmuuksiin. Vuosina 1945–1952 puna-armeija sai vangiksi 600 000 ”valkobandiittia” joista kolmasosa surmattiin ja loput vietiin vankileireille tai ajettiin maanpakoon. Partisaanit taas surmasivat vangeiksi saamansa vastustajat hitaasti kiduttamalla. Hruštšovin tehtävänä oli johtaa kommunistien salaista poliisia ja hänelle ominainen suorasukaisuus vei hänet keskelle tapahtumia. Hän kehotti kirjeessään Stalinille, että ”valkobandiitteja” ei laitettaisi oikeuteen, vaan heidät surmattaisiin heti tavattaessa. Ongelmia aiheuttivat myös aseistetut kirkonmiehet, jotka äänekkäästi puolustivat kansaa viranomaisten mielivaltaa vastaan.
    ellauri249.html on line 268: Länsi-Ukrainassa käytyä sissisotaa lukuun ottamatta Hruštšovilla alkoi mennä paremmin, hän sai käyttöönsä huvilan Livadjasta ja maatalouden parantuneet sadot laitettiin hänen ansiokseen. Hänen kilpailijansa Lazar Kaganovitš syrjäytettiin Ukrainan johdosta ja hänet palkittiin Leninin kunniamerkillä. Koska Hruštšov oli Ukrainassa ollut lojaali Stalinille muun muassa kamppailussa geenitutkijoita ja muita ”porvarillisia nazeja” vastaan, hän sai jälleen kutsun Moskovaan.
    ellauri249.html on line 270: Stalinin viimeiset vuodet 1949–1953 olivat ankeaa aikaa. Kommunismi oli muuttunut Amerikan hegemoniaa uhmaavaxi venäläiseksi imperialismiksi ja Stalinin hovi kävi veristä ja vodkaista valtataistelua. Stalin kärsi sydänkohtauksista vuosina 1945 ja 1947. Hän korvasi puolueen kokoukset irvokkailla aamuyöhön kestäneillä juomingeilla, joissa käsiteltiin valtion juoksevia asioita. Stalinin alaisille ne olivat puhdasta nöyryyttämistä. Stalinista oli huvittavaa kun ihmiset nolasivat itsensä ja kokivat nöyryytyksiä: tuolille laitettiin tomaatteja ja joku pakotettiin istumaan niiden päälle, viiniin laitettiin suolaa ja se joka oli raitis, pakotettiin juomaan votkaa niin kauan, että menetti tajuntansa.
    ellauri249.html on line 281: Berija vangittiin 26. kesäkuuta 1953. Tätä ennen oli käyty monimutkaisia juonitteluja, joista kaikkien väheksymä Hruštšov selvisi voittajana. Nyt myös Molotov oli saatu tukemaan Berijan syrjäyttämistä, samoin Mikojan. Hruštšov kutsui Berijan ministerineuvoston kokoukseen ja operaation turvallisuudesta vastasivat marsalkka Žukov ja Leonid Breznev. Malenkov avasi puheen ja totesi, että Berija oli ”laillistanut mielivallan ja heikentänyt sosialismia”. Berija ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta ja onkin epäilty että hänen agenttinsa eivät olleet informoineet häntä tai kyseessä oli merkillinen Hruštšovin ja Berijan kaksoissalaliitto, jossa Berija luuli aluksi olevansa mukana kaappaamassa valtaa Hruštšovin kanssa. Berija saatiin ansaan, vietiin maanalaiseen bunkkeriin ja myöhemmin hänet surmasi kenraali Batiski. Myöhemmin Hruštšov piti ihmishirviönä pitämänsä Berijan syrjäyttämistä ja surmaamista elämänsä voitokkaimpana hetkenä.
    ellauri249.html on line 299: Unkarissa asiat etenivät kohti tragediaa. Hruštšovin olisi pitänyt ymmärtää, että uudessa tilanteessa Imre Nagy olisi ollut sopivin johtamaan maata. (Mixi?) Aamulla 24. lokakuuta 1956 neuvostopanssarit vyöryivät Budapestiin tukahduttamaan kansannousua. Kapinointi jatkui ja 30. lokakuuta satoja unkarilaisia ja neuvostosotilaita oli surmattu. Žukov oli valmis vetämään joukot pois koko Unkarista ja Mikojan totesi, että suurempi puuttuminen asioihin pilaisi Neuvostoliiton maineen. Julkilausumassaan neuvostohallitus totesi tehneensä virheitä ja arvostavansa sosialistimaiden itsemääräämisoikeutta. Muutamaa päivää aikaisemmin lausunto olisi rauhoittanut tilanteen. Marraskuun alkupäivinä Hruštšov oli määrännyt neuvostoarmeijan tukahduttamaan kansannousun konsultoituaan ensin Romaniaa, Bulgariaa ja Jugoslaviaa. Kansannousun tukahduttamisessa kuoli 1 500 neuvostosotilasta ja 20 000 unkarilaista. Kyllä piisas noita nazeja.
    ellauri249.html on line 303: Paitsi kansandemokratioiden ja Kiinan kanssa, oli ongelmia myös kotimaassa. Moskovassa opiskelijat osoittivat kunnioitustaan Unkarille ja toivoivat ”Venäjän uutta vallankumousta”. Leningradissa kierteli hallituksen vastaisia lehtisiä ja Serpuhovissa työläiset tuhosivat Hruštšovin kuvan. Hruštšov päätti ryhtyä vastaoffensiiviin. Hän päätti tehdä pitkän kiertueen Neuvostoliitossa ja antaa itsestään kuvan tarmokkaana johtajana. Hän ryhtyi voimakkaasti propagoimaan ajatusta, että Neuvostoliiton maatalous saavuttaa nopeasti Yhdysvallat. Hruštšov piti Leningradissa puheen, että Yhdysvallat saavutetaan kahdessa vuodessa ja tämä tarkoittaisi vuoden 1956 tuotannon kasvattamista 3,2-kertaiseksi. Hän toisti väitteensä myös yhdysvaltalaiselle CBS-televisiokanavalle antamassaan haastattelussa. Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, se oli vielä erittäin kaukana Hruštšovin kaavailuista. Kampanjan lopputulos oli lopulta päinvastainen, se heikensi hänen asemaansa niin tavallisen kansan kuin puolueen johdon mielissä.
    ellauri249.html on line 305: China will overtake the US as the world’s biggest economy before the end of the decade after outperforming its rival during the global Covid-19 pandemic, according to a report.
    ellauri249.html on line 314: Hruštšov halusi myös innostaa kansalaisia vallankumouksen varhaisten vuosien kaltaiseen innokkuuteen. Ongelmana alkoi olla se, että lokakuun vallankumouksessa mukana olleita tai sen muistaneita kansalaisia oli väestörakenteen vuoksi enää vain vähän. Siksi perustettiin korttelikomiteoita ja katupartioita jotka moittivat roskaajia ja joilla oli oikeudet kamppailla vetelehtijöitä ja parasiitteja (Josif Brodsky) vastaan. Lisäksi julkisiin oikeudenistuntoihin asetettiin tavallisista kansalaisista koostuneita lautamiehiä. Näitä kampanjoita perusteltiin leninismillä.
    ellauri249.html on line 339: Eläkkeellä oli aikaa lukea, katsoa elokuvia ja kuunnella radiota. Pravdan artikkelit olivat Hruštšovin mielestä lähes täyttä roskaa ja hän seurasi huolestuneena kuinka Breznevin hallinto perui hänen uudistuksiaan. Hänen poikansa Sergei toi hänelle konekirjoitusliuskoista tehdyn kopion Boris Pasternakin Tohtori Źivagosta ja luettuaan sen totesi, että kirjan kieltäminen oli ollut turhaa. Sen sijaan George Orwellin romaanista 1984 hän ei pitänyt. Maanviljelykseen ja puutarhanhoitoon liittyneet kirjat kiinnostivat Hruštšovia loppuun asti. Nikitaa oli jääneet vaivaamaan ne arbuusit.
    ellauri249.html on line 349: Kesällä 1955 Bulganin ja Hruštšov tapasivat Yhdysvaltain presidentin Dwight D. Eisenhowerin Genevessä liennytyksen hengessä. Liittoutuneet olivat vain pari kuukautta aikaisemmin päättäneet Itävallan miehityksen. Vuonna 1955 Neuvostoliitto sopi myös välinsä Josip Broz Titon Jugoslavian kanssa. Neuvostoliitto esitti ulkomaalaisista sotilastukikohdista luopumista ja luopui hyvän tahdon eleenä Porkkalasta Suomessa. Syksyllä 1958 Suomen ja Neuvostoliiton suhteita kuitenkin häiritsi Hruštšovin yöpakkasiksi nimeämä kriisi, jossa Neuvostoliitto ei antanut hyväksyntäänsä Honka-liitolle.
    ellauri249.html on line 372: 100 Romanas autem soliti contemnere leges

    ellauri249.html on line 390: In post-Napoleonic England, when there was a notable absence of Jews, Britain removed bans on "usury and moneylending," and Rubenstein attests that London and Liverpool became economic trading hubs which bolstered England's status as an economic powerhouse. Jews were often associated with being the moneymakers and financial bodies in continental Europe, so it is significant that the English were able to claim responsibility for the country's financial growth and not attribute it to Jews. It is also significant that because Jews were not in the spotlight financially, it took a lot of the anger away from them, and as such, antisemitism was somewhat muted in England. It is said that Jews did not rank among the "economic elite of many British cities" in the 19th century. Again, the significance in this is that British Protestants and non-Jews felt less threatened by Jews because they were not imposing on their prosperity and were not responsible for the economic achievements of their nation.
    ellauri249.html on line 400: Laahuxen tilaa helpotetaan ja lisätään sen ostohaluja lavastamalla huono osa hyväxi. Köyhyys ja kurjuus täällä murheen laaxossa on osoitus paremmuudesta kiven takana. Viimeiset tulevat esoixi. Ikean halvat ja huterat muovi ja lastulevy paskat onkin jotain hienoa. McDonaldsin hampparikokkien rievuista tehdään muotivaatteita. On oikeastaan tyylikästä asua yhden hengen konteissa.
    ellauri249.html on line 401: Mitä helvettiä? Kuka voi tollaseen kusetuxeen langeta? Aika monet, siitä innosta päätellen millä valtameediat näitä tarjoilevat.
    ellauri249.html on line 409: Kyseenalaisia sankareita kaiken kaikkiaan, esimtää "bloody eye" Skobelev edellisessä Krimin sodassa. Skobelev returned to Turkestan after the war, and in 1880 and 1881 further distinguished himself by retrieving the disasters inflicted by the Tekke Turkomans: following the Siege of Geoktepe, it was stormed, the general captured the fort. Around 8,000 Turkmen soldiers and civilians, including women and children were slaughtered in a bloodbath in their flight, along with an additional 6,500 who died inside the fortress. The Russians massacre included all Turkmen males in the fortress who had not escaped, but they spared some 5,000 women and children and freed 600 Persian slaves. The defeat at Geok Tepe and the following slaughter broke the Turkmen resistance and decided the fate of Transcaspia, which was annexed to the Russian Empire. The great slaughter proved too much to stomach reducing the Akhal-Tekke country to submission. Skobelev was removed from his command because of the massacre. He was advancing on Ashkhabad and Kalat i-Nadiri when he was disavowed and recalled to Moscow. He was given the command at Minsk. The official reason for his transfer to Europe was to appease European public opinion over the slaughter at Geok Tepe. British Field Marshal Bernard Montgomery assessed Skobelev as the world's "best single commander" between 1870 and 1914 and wrote of his "skilful and inspiring" leadership. Francis Vinton Greene also rated Skobelev highly.
    ellauri249.html on line 470: Sutor, ne ultra crepidam is a Latin expression meaning literally 'Shoemaker, not beyond the shoe', used to warn individuals not to pass judgment beyond their expertise. The expression led to the term ultracrepidarianism, which is the giving of opinions and advice on matters outside of one's knowledge.
    ellauri249.html on line 472: Its origin is set down in Pliny the Elder's Naturalis Historia where he records that a shoemaker (sutor) had approached the painter Apelles of Kos to point out a defect in the artist's rendition of a sandal (crepida from Greek krepis), which Apelles duly corrected. Encouraged by this, the shoemaker then began to enlarge on other defects he considered present in the painting, at which point Apelles advised him that ne supra crepidam sutor iudicaret ('a shoemaker should not judge beyond the shoe'), which advice, Pliny observed, had become a proverbial saying. The Renaissance interest in meddling cluelessly into other people's affairs made the expression popular again.
    ellauri249.html on line 474: The saying remains popular in several languages, as in the English "A cobbler should stick to his last", the Dutch Schoenmaker, blijf bij je leest, the Danish Skomager, bliv ved din læst, the German Schuster, bleib bei deinen Leisten, and the Polish Pilnuj, szewcze, kopyta. Other languages use slightly changed forms: the Spanish Zapatero, a tus zapatos ('Shoemaker, [tend] to your shoes'), and the Russian Суди, дружок, не свыше сапога ('Judge not, pal, above the boot'), after Alexander Pushkin's poetic retelling of the legend.
    ellauri249.html on line 478: The Dunning–Kruger effect is defined as the tendency of people with low ability in a specific area to give overly positive assessments of this ability. The name comes from two singularly dense American psychologists Dunning and Kruger who thought they were the cat's whiskers, though in fact they could not find their own arses with a map.
    ellauri249.html on line 480: HBL:s krigexpert grunnar så här: Det går förstås inte att tala om en eskalation, då Ukraina attackerar strategiska mål inne i Ryssland. Det är ett helt berättigat svar på Rysslands angrepp mot civila mål och civil infrastruktur i Ukraina. Berättigad eskalation är ingen eskalation. Mick Ryan, general i avsked från Australiens militär, skriver i sin l blogg att attackerna var en politisk nödvändighet för att visa att Ukraina försvarar sin civilbefolkning mot de ryska robotattackerna. Enligt Ryan är det också givet att attackerna inom ryskt territorium godkändes personligen av Ukrainas standup president Volodymyr Zelenskyj. för Zelenskyj har upprepade gånger bett om mera hjälp av västländerna så Ukraina kan eskalera kriget till ryskt territorium. Det är hög tid at få åstad en fullskalad beväpnad konflikt mellan Ryssland och NATO, såsnart de snärtiga nordliga länderna är färdiga med at slicka rumpan på Erdogan.
    ellauri249.html on line 484: Of course, with the war in Ukraine, I can’t buy it anymore and I’ve had to replace it with Absolut, which is, I’m sorry to say, inferior in taste. (Finlandia’s not available where I live, it’s inferior, too.) That’s why I hope that Putin will retreat from Ukraine as soon as possible so that we can get back to business as usual.
    ellauri254.html on line 63: Die Serapionsbrüder ist eine 1819 bis 1821 veröffentlichte Sammlung von Erzählungen und Aufsätzen von E.T.A. Hoffmann. Hoffmann stellte die vier Bände zu großen Teilen aus bereits vorher veröffentlichtem Material zusammen, fügte aber einige neue Erzählungen sowie eine Rahmenhandlung hinzu, in der einige literarisch gebildete Freunde über Probleme der Kunst diskutieren und als fiktive Autoren der Erzählungen auftreten. Vorbild für diesen Freundeskreis waren die Treffen der Serapionsbrüder, eines literarischen Kreises um Hoffmann, dem neben weiteren Schriftstellern auch Adelbert von Chamisso und Friedrich de la Motte Fouqué angehörten. Der Name leitete sich ursprünglich vom Heiligen Serapion her, an dessen Gedenktag – dem 14. November – der Freundeskreis sich zum ersten Mal nach längerer Trennung im Jahr 1818 wieder zusammenfand. Wichtiger als dieser äußere Anlass wird aber das sogenannte serapiontische Prinzip, dem sich die Mitglieder des Kreises verpflichtet fühlen.
    ellauri254.html on line 64: Über die tatsächlichen Vorbilder für den Freundeskreis, der die Rahmengespräche der „Serapionsbrüder“ bestreitet, schreibt Hitzig:
    ellauri254.html on line 66: „Die Grundpfeiler dieses Vereins bildeten nächst Hoffmann, Contessa, Koreff, ein ausgezeichneter Arzt*) und Hitzig. Ein vortrefflicher ineinandergreifendes Quatuor mochte nicht leicht zu finden sein. Koreff war der einzige Mensch, dem Hoffmann geduldig zuhörte, weil er ihn in der Unterhaltung an sprudelndem lebendigem Witze oft und an Kenntnissen immer überbot, auch dabei gutmütig genug war, ihn reden zu lassen, so oft er wollte; Contessa, selbst wenig redend, horchte auf alles, was die Freunde an Witz ausgehen ließen, mit dem beredtesten Beifallslächeln, das ihm unaufhörlich um die Mundwinkel spielte, von Zeit zu Zeit ein kleines, aber entscheidendes Wörtchen zugebend, und Hitzig, der mit Contessa das Publikum bildete und alle drei übrigen länger und besser als sie sich untereinander kannte, verstand darum die Kunst, Lücken im Gespräch auszufüllen, und wo es matt wurde, es wieder anzuregen, sich willig jedes Anspruchs auf Solopartien begebend.“ Hoffman oli takuulla sehr narzissistisch.
    ellauri254.html on line 67: In den Rahmengesprächen der „Serapionsbrüder“ treten insgesamt sechs Figuren auf. Ihre Identifikation mit den historischen Teilnehmern des Serapions-Kreises ist zum einen Teil spekulativ, zum anderen Teil hat Hoffmann die realen Figuren nur als Anregung für die literarische Charakterisierung genommen.
    ellauri254.html on line 83: Programmatisch für das serapiontische Prinzip, das „wie Theodor sehr richtig bemerkte, eben nichts weiter heißen wollte, als daß die Serapionsbrüder übereingekommen, sich durchaus niemals mit schlechtem Machwerk zu quälen“, ist die Absage an jede Art von Nachahmungspoetik und jeden sogenannten Realismus. Nicht die Außenwelt soll durch die Dichtung abgebildet werden, sondern es gilt, „das Bild, das dem wahren Künstler im Innern aufgegangen“, durch „poetische Darstellung ins äußere Leben zu tragen“. Wie Serapion, der als weltfremder Eremit nur seinen Visionen folgte, soll auch der Dichter sich von der Einsamkeit als idealer Sphäre seines schöpferischen Geistes inspirieren lassen. Je mehr ihm die Welt zum bloßen Störfaktor wird, desto autonomer, genialer und serapiontischer sein Werk. Indem die fiktiven Erzähler der Novellensammlung über die serapiontische Qualität ihrer Texte diskutieren, wird die ästhetische Reflexion – ganz im Sinne romantischer Poetologie – selbst zum Bestandteil der Poesie. Verwirrend für die Interpreten E.T.A. Hoffmanns sind dabei die für ihn so charakteristischen visionär-phantastischen Projektionen, mit denen er die künstlerische Innenschau mit der alltäglichen Wirklichkeit verbindet und dabei eine typisch serapiontische Mischung aus Phantasie und Realität schafft, die für den Leser nur noch schwer zu entwirren ist.
    ellauri254.html on line 88: Jumala kuitenkin keskeytti Serapionin hiljaiselon ja siirsi hänet toiseen tehtävään. Hänet vihittiin Thmuisin piispaksi Niilin suistoon, lähelle Diospolista. Pyhä Serapion toimi innokkaasti oikeaoppisuuden palvelijana. Hän oli Aleksandrian arkkipiispan pyhän Athanasioksen läheinen työtoveri. Näin Thmuisin ja Aleksandrian piispat vastustivat areiolaisuuden harhaoppia yhdessä. Areiolaisten mukaan Kristus eli kolminaisuuden toinen persoona Poika ei ollut samoista geeneistä kuin Isä. Thmuisissa marttyroi myös piispa Phileas, josta Phileas Fogg saa kiittää nimeään.
    ellauri254.html on line 92: Kun makedonialaisuuden harhaoppi, joka kielsi Pyhän Hengen täyden jumaluuden, alkoi levitä, pyhä Serapion kirjoitti asiasta Athanasiokselle vuoden 359 tienoilla. Tuohon aikaan Athanasios oli pakolaisena erämaassa. Saadessaan kuulla tästä väärästä opetuksesta pyhä Athanasios kirjoitti Serapionille neljä kirjettä, joissa hän vastusti tätä harhaoppia. Pyhän Serapionin kehotuksesta Athanasios laati myös muita kirjoituksia, joissa hän vastusti erityisesti areiolaisuuden harhaoppia.
    ellauri254.html on line 99: Pyhä Serapion kirjoitti myös useita kirjeitä sekä teoksen, joka koski psalmeja. Psalmiteos ei kuitenkaan ole säilynyt. Opetuksissaan Serapion korosti, että ihmisen sisin puhdistetaan hengellisellä tiedolla, sielulliset himot puhdistetaan anteliaisuudella ja epäterveet kalut pidättyväisyydellä ja katumuksella.
    ellauri254.html on line 115: Aleksei Remizov (1877 Moskova, Venäjä – 1957 Pariisi, Ranska) oli venäläinen kirjailija. Mielenosoituksiin osallistunut Remizov karkotettiin Pohjois-Venäjälle. Hän pääsi palaamaan Pietariin 1905 mutta pötki pakoon Venäjältä 1921. Remizovin kertomuksia alettiin julkaista vuonna 1897 lehdissä. Hän hyödynsi niissä kansantarinoita, unia ja legendoja. Hän on vaikuttanut myöhempiin kirjailijoihin, esimerkiksi Isaak Babeliin, Jevgeni Zamjatiniin ja Boris Pilnjakiin. Hänen tuotantoaan julkaistiin Neuvostoliitossa uudelleen vuodesta 1978. Il s'est établi en France en 1923. Il est enterré au cimetière russe de Sainte-Geneviève-des-Bois, près de Paris. Sillä oli mukanaan pikku suite sute pussukka isänmaan multaa.
    ellauri254.html on line 134: Sergei Yesenin sanoi hänestä: "... on hyviä fiktiokirjailijoita... suuria taiteilijoita, jotka maalaavat sydämellä... No, Ivanov on ainakin vilpitön kaveri. Riippumatta siitä, kuinka paljon hänen elämäänsä julkistettiin, riippumatta siitä, kuinka sitä mätkittiin, hän oli aina ja pysyi todellisena artistina. Hän on harvinainen ihminen, joka ymmärtää ja rakastaa sanataidetta."
    ellauri254.html on line 136: ge-stamp-1965.jpg" height="200px" />
    ellauri254.html on line 157: Konstantin Fedinin vakaumuksen mukaan kirjallisuutemme saavuttaa suurimmat voittonsa, jos se edistysmielisesti, kommunistin puoluekantaisuuden ja kansanomaisuuden hengessä kuvaa uutta ihmistä, hänen luonteensa kumouksellista muovautumista ja kuvastaa taidekeinoin neuvostokansan monitahkoista elämää. Fedin korosti NKP:n KK n kokouksessa kesäkuussa 1963 pitämässään puheessa vielä kerran: Me rakennamme uutta maailmaa, me luomme maailmaan uutta ihmistä, neppiä. Neuvostotaiteilijan tulee osallistua tähän kulmikkaaseen työhön!
    ellauri254.html on line 168: ges/publikacii-i-napisanie-statej/aleksandr-blok-lyubovnaya-lirika-stihi-o-prekrasnoj-dame_2.jpg" width="40%" />
    ellauri254.html on line 296: ges/publikacii-i-napisanie-statej/analiz-blok-stihi-o-prekrasnoj-dame-poeziya-aleksandra-bloka_4.jpg" width="30%" />
    ellauri254.html on line 303: Blok asui hirveässä murjussa vuosisadan vaihteessa. Hänellä oli diaesitys tulevaisuuden hirvittävistä tapahtumista ja osoitti tämän varhaisissa teoksissaan. Tämä on osoittanut "Runs about the Beautiful Lady". "Stranger" piirtää kaksi maailmaan kuuluvaa lyyristä sankaria. Toisaalta tämä on illuusion maailma, runous, jossa kaikki on peitelty mysteerissä, ja runoilija on tämän mysteerin paikannäyttäjä. Toisaalta - mauton maailma, joka osoittautuu vahvemmaksi. Loppujen lopuksi tää Stranger liukuu hämärtymään, ja lyyrillinen sankari palaa kauheaan todellisuuteen koirankupin ääreen.
    ellauri254.html on line 327: Njeuvostoliiton ensimmäinen ja viimeinen presidentti oli läikkäozainen Mihail Gorbazov. Gorbatšovin uudistuspyrkimykset, joista käytettiin nimityksiä perestroika (”uudelleenrakentaminen”) ja glasnost (”avoimuus”), johtivat liennytykseen ja vaikuttivat kylmän sodan päättymiseen, mistä hän sai Nobelin rauhanpalkinnon, mutta samalla Neuvostoliiton kommunistinen puolue menetti aikaisemman poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta aiheutti Neuvostoliiton hajoamisen. Gorbatšov levytti 2009 vaimonsa Raisa Gorbatšovan lempilauluja. Erittäin komiasti lauloi. Vuonna 2014 osana Ukrainan vallankumousta Venäjällä ryhmä kansanedustajia yhdisti Ukrainan ongelmat Neuvostoliiton hajoamiseen ja vaati tutkimaan syyllistyikö Gorbatšov maanpetokseen 1980-luvulla, kun Neuvostoliitto hajosi. Kyllä syyllistyi. Senhän voi päätellä jo siitäkin että se sai siitä dynamiittipalkinnon. Gorbazovin persetroikka hajosi, ja siinä samalla viimeinen toivo kominternista.
    ellauri254.html on line 329: Zinovjev ja Kamenev muodostivat uuden opposition Grigori Sokolnikovin ja Nadežda Krupskajan kanssa. He katsoivat nyt NEP-politiikan menevän jo liian pitkälle ja vastustivat Stalinin ja Nikolai Buharinin kehittämää oppia ”sosialismista yhdessä maassa”. Zinovjev luotti johtamansa Leningradin puoluejärjestön tukeen ja arvovaltaansa Kominternin johtajana, mutta Stalin osoittautui vaikeaxi palaxi. Zinovjev erotettiin Leningradin (entisen Pietarin) neuvoston johdosta tammikuussa 1926 ja syrjäytettiin myöhemmin samana vuonna myös Leningradin puoluejärjestön johdosta, johon tuli hänen tilalleen Sergei Kirov.
    ellauri254.html on line 333: Vuonna 1932 Stalin järjesti Zinovjevin ja Kamenevin uudelleen erotetuiksi puolueesta ja karkotetuiksi Siperiaan oikeisto-opposition tukijoina, mutta heidät armahdettiin vielä toukokuussa 1933 ja hyväksyttiin takaisin puolueeseen. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevin ja Kamenevin väitettiin olleen ”moraalisesti osallisia” tapahtuneeseen, joten heidät erotettiin jälleen puolueesta ja vangittiin. He tunnustivat syyllisyytensä saadakseen lievemmät tuomiot. Tammikuussa 1935 Zinovjev tuomittiin salaisessa oikeudenkäynnissä kymmenen ja Kamenev viiden vuoden vankeuteen. Samassa yhteydessä yli 600 Zinovjevin entistä leningradilaista tukijaa karkotettiin Siperiaan.
    ellauri254.html on line 338: Marraskuussa 1935 Zinovjevia, Kamenevia ja maanpaossa elänyttä Trotskia syytettiin julkisesti vakoilusta ulkovaltojen hyväksi. Kesäkuussa 1936 tuotiin esiin entistä jyrkempi väite ”trotskilais-zinovjevilaisen vastavallankumouksellisen blokin terroristisesta toiminnasta”. Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Syytettyjä oli yhteensä 16, heistä viisi turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Syytettyjen väitettiin muodostaneen salaisen terroristijärjestön, joka oli murhannut Kirovin ja suunnitellut Stalinin sekä muiden neuvostojohtajien murhia. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin seuraavana aamuna.
    ellauri254.html on line 344: Zinovjevit ovat venäläisiä aatelissukuja. Liettualainen aatelismies Aleksander Zenovich, despoottien jälkeläinen, lähti Liettuasta vuonna 1392 Moskovaan. Monet hänen jälkeläisistään olivat stolnikkeja, asianajajia, kuvernöörejä. Stepan Stepanovitš Zinovjev (kuoli 1764) oli Katariina II :n lähettiläs Espanjassa. Nikolai Ivanovitš Zinovjev (1706 - 1773) oli Pietarin poliisipäällikkö ja sitten senaattori. Zinovjev-suku kuuluu Pietarin, Novgorodin, Orjolin ja Poltavan maakuntien sukukirjojen VI-osaan (Gerbovnik, I, 49). Muut Zinovievien suvut, lukumäärältään 19, myöhemmin peräisin. Despot-Zenovich- Liettuan aatelissuku, vaakuna Zenovich. Heidän esi-isänsä Bratosh ja hänen poikansa Zinovy ​​mainitaan vuonna 1401 Liettuan aatelisten joukossa, jotka allekirjoittivat uskollisuusasiakirjan Puolan kuninkaalle. Zinovyn pojanpoika Juri Ivanovich Zenovich oli vuonna 1507 Smolenskin kuvernööri. XVI vuosisadalla. kaksi Despot-Zenovichia oli Smolenskin kastellaanit ja yksi Brestin kuvernööri. Tämä klaani otti käyttöön etuliitteen "Despot" 1600-luvun lopulla, kun legenda ilmestyi sen alkuperästä serbialaisilta despootilta. Despot-Zenovichi-perhe sisältyy Minskin maakunnan sukukirjan VI osaan. Yksi tämän suvun haara muutti 1400-luvun lopulla. Venäjälle, missä hänen sukunimensä sai muodon Zinovjev.
    ellauri254.html on line 360: According to the extremely experienced Belgian slavist Emmanuel Waegemans, "who was and still is indeed considered to be the primus inter pares in Russian literature and culture from the eighteenth-century onwards", Russian thinkers themselves contributed largely to this movement: such examples would be the irrationalistic and mystical poetry and philosophy of Fyodor Tyutchev and Vladimir Solovyov or Fyodor Dostoyevsky's novels. It is remotely thinkable that these geeks could read the Western alphabet on their own.
    ellauri254.html on line 371: Merezhkovsky's wife, Zinaida Gippius, also a major poet in the early days of the symbolist movement - together with the ultimately deceased Ivan Konevskoy and Aleksandr Dobrolyubov part of the so-called metaphysical symbolists - opened a hair salon in Saint Petersburg, which came to be known as the "headquarters of Russian decadence". (Head, hehehe. Head and hind quarters, I bet.)
    ellauri254.html on line 373: Valeri Bryusov's novel The Fiery Angel is also well known. It tells the story of a 16th-century German scholar and his attempts to win the love of a young woman whose spiritual integrity is seriously undermined by her participation in occult practices and her dealings with unclean forceps. The novel served as the basis for Sergei Prokofiev's eponymous opera The Fiery Angel.
    ellauri254.html on line 383: This pessimistic Russian symbolist writer, who referred to himself as the lard of death, was (as I already said) the first writer to introduce the morbid, pessimistic elements characteristic of fin de siècle literature and philosophy into Russian prose. His most famous novel, The Petty Cash Demon (1905), was an attempt to create a living portrait of the concept known in Russian as poshlost' (an idea whose meaning lies somewhere between evil, trashy and banality or kitsch). His next large prose work, A Created Legend (a trilogy consisting of Drops of Blood, Queen Ortruda, and Smoke and Ash), contained many of the same characteristics but presented a considerably more positive and hopeful view of the world. It sold much worse than Petty Cash.
    ellauri254.html on line 385: In 1899, as Fyodor Sologub progressed in the teaching profession while continuing to elaborate his literary career, Sologub was appointed principal of the Andreevskoe municipal school in Saint Petersburg. With the position came an apartment on Vasilievsky Island, which Sologub shared with his sister Olga. In the late 1890s and at the beginning of the 1900s, the art world of Petersburg saw Konstantin Sluchevsky’s ‘Fridays’, and Sergei Diaghilev’s ‘Wednesdays’: literary salons which were attended by the leading poets and artists of the day. Sologub had been a participant of both groups; and between 1905 and 1907, his apartment on Vasilievsky Island became the home of ‘Sundays’, a regular meeting place for Petersburg’s nascent intellectuals.
    ellauri254.html on line 387: Alexander Blok was a routine visitor. These years were some of the young Blok’s most prolific, marked by bursts of creative energy as he worked on two lyrical dramas – Balaganchik (‘The Puppet Show‘), featuring the ‘grotesquely luckless’ Pierrot, which was staged in 1906 by Vsevolod Meyerhold at the Komissarzhevskaya Theatre; and The Stranger – and the poetry cycle The Snow Mask, which he completed in little over a week at the beginning of 1907. The actress Valentina Verigina often accompanied Blok, and recounted of these visits to and from Sologub’s apartment:
    ellauri254.html on line 393: In August 1910, Sologub and his wife moved to a larger apartment, at Razyezzhaya ulitsa in the centre of Petersburg. The short and brisk sentences of Anastasia Chebotarevskaya’s writing have been viewed as a potential influence on Sologub’s own work; and she encouraged his acquaintance with the young writers of Russian Futurism, a distinctive literary movement which was then just beginning to flower. Yet the influence of Anastasia on her husband has not been unanimously well received. The humourist Teffi – who was one of the group who frequented the ‘Sundays’ gatherings at Sologub’s Vasilievsky Island home – wrote that Sologub’s marriage:
    ellauri254.html on line 395: ‘reshaped his daily life in a new and unnecessary way. A big new apartment was rented, small gilt chairs were bought. The walls of the large cold office for some reason were decorated with paintings of Leda by various painters. The quiet talks were replaced by noisy gatherings with dances and masks. Sologub shaved his mustache and beard, and everyone started to say that he resembled a Roman of the period of decline.’
    ellauri254.html on line 405: Fyodor and Anastasia would stay at the apartment on Razyezzhaya ulitsa until 1916, when – after several years of constant touring for the sake of a series of lectures – Sologub settled again and returned with his wife to Vasilievsky Island. The final move of his life would come in the weeks after his wife’s suicide in 1921, upon which Sologub took an apartment on the Zhdanovskaya Embankment, close to Tuchkov bridge from which his wife had jumped and drowned.
    ellauri254.html on line 424: Jedermannin dramatis personae ovat: Der Spielansager, Gott der Herr, Erzengel Michael, Tod, Teufel, Jedermann, Jedermanns Mutter, Jedermanns guter Gesell, Der Hausvogt, Der Koch, Ein armer Nachbar, Ein Schuldknecht, Des Schuldknechts Weib, Buhlschaft, Dicker Vetter, Dünner Vetter, Etliche junge Fräulein, Etliche von Jedermanns Tischgesellen, Büttel, Knechte, Spielleute, Buben, Mammon, Werke, Glaube, Mönch, Engel.
    ellauri254.html on line 432: The 1961 film Jedermann, directed by Max Reinhardt's son Gottfried Reinhardt and filmed at the Salzburg Festival, was submitted as the Austrian entry for the Best Foreign Language Film at the 34th Academy Awards, but it was not selected as one of the five nominees in the category.
    ellauri254.html on line 434: Seit 1920 wird das Stück jedes Jahr bei den von Reinhardt und Hofmannsthal begründeten Salzburger Festspielen aufgeführt. Samaan aikaan toisaalla bolshevikit kamppailivat johtopaikoista.
    ellauri254.html on line 435: Die Wiederbelebung des Mysterienspiels war ein außergewöhnlicher Versuch, das Theater zu erneuern.
    ellauri254.html on line 438: Die Welt ist dumm, gemein und schlecht

    ellauri254.html on line 439: Und geht Gewalt allzeit vor Recht,

    ellauri254.html on line 443: Das Fragment scheint sehr dicht Hofmannsthals eigene biographische Situation zu reflektieren. Im Sommer 1901 hatte er geheiratet und mit seiner Frau ein Haus bezogen. Finanziell war er durch das Vermögen seines Vaters unabhängig. Der erste Dialog zwischen Jedermann und dem Mammon lässt das Herrschaftsverhältnis zwischen beiden hervortreten. Jedermann hadert mit dem Mammon, seinem Knecht, dessen Dienstfertigkeit ihm unerträglich ist.
    ellauri254.html on line 444: Deutlich ist der Bezug zum Tod von Hofmannsthals Mutter im Jahr 1904. Der Dialog mit dem Freund spielt mit Sicherheit auf die Freundschaft mit Stefan George an, die zu diesem Zeitpunkt bereits fast zerstört war. Ein Jahr später, im März 1906, sollten Hofmannsthal und George tatsächlich ihre 15 Jahre andauernde "Freundschaft" beenden.
    ellauri254.html on line 446: Aika keskinkertainen jaaritus ja erittäinkin roopeankkamaisen talousliberaaliklicheinen. Just tälläsistä tulee satavuotisia Festspiel-esityxiä Salzburgin turistifestivaaleilla. Tästä Stefan Georgesta on ollut paasausta siellä täällä enenkin, muttei tämmöstä kunnollista..
    ellauri254.html on line 449:

    Stefan George homostelee narsistisesti
    ellauri254.html on line 452: george-in-seinem.jpg" width="40%" />
    ellauri254.html on line 453:
    Stefan George sah sehr böse aus.

    ellauri254.html on line 455: ge Stefan">Stefan Anton George (* 12. Juli 1868 in Büdesheim, heute Stadtteil von Bingen am Rhein; † 4. Dezember 1933 in Locarno) war ein deutscher Lyriker. Zunächst vor allem dem Symbolismus verpflichtet, wandte er sich nach der Jahrhundertwende vom reinen Ästhetizismus der zuvor in den Blättern für die Kunst propagierten „kunst für die kunst“ ab und wurde zum Mittelpunkt des nach ihm benannten, auf eigenen ästhetischen, philosophischen und lebensreformerischen Vorstellungen beruhenden George-Kreises.
    ellauri254.html on line 457: George wurde als Sohn des Gastwirts und Weinhändlers Stephan George und dessen Frau Eva (geb. Schmitt) in Büdesheim (bei Bingen) geboren. Die Familie stammte ursprünglich aus dem seit 1766 zu Frankreich gehörenden Roupeldange. Der Bruder von Georges Urgroßvater Jacob (1774–1833), Johann Baptist George (Grab in Büdesheim), war von hier nach Büdesheim gezogen und hatte (da selbst kinderlos) als Erben Georges Großvater Anton (1808–1888; Soldat unter Karl X.) sowie dessen Bruder Etienne (den späteren Politiker) zu sich geholt. Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Ach ja! das heisst Narzissismus bei Freud.
    ellauri254.html on line 459: Ab 1882 besuchte er das Ludwig-Georgs-Gymnasium in Darmstadt. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
    ellauri254.html on line 461: Nach seinem Abitur im Jahre 1888 bereiste George die europäischen Metropolen London, Paris und Wien. In Wien lernte er 1891 Hugo von Hofmannsthal kennen. In Paris traf er auf den Symbolisten Stéphane Mallarmé und dessen Dichterkreis, der ihn nachhaltig beeinflusste und ihn seine exklusive und elitäre Kunstauffassung des l’art pour l’art entwickeln ließ. Seine Dichtungen sollten sich jeglicher Zweckgebundenheit und Profanierung entziehen. Zu Georges Pariser Kontaktpersonen gehörte auch Paul Verlaine. Unter dem Einfluss der Symbolisten entwickelte George eine Abneigung gegen den in Deutschland zu jener Zeit sehr populären Realismus und Naturalismus. Maxim Gorki wäre sehr böse gewesen, hätte er das gewusst. Seit 1889 studierte er drei Semester lang an der Philosophischen Fakultät der Friedrich-Wilhelms-Universität Berlin, brach sein Studium jedoch bald ab. Danach blieb er sein Leben lang ohne festen Wohnsitz, wohnte bei Freunden und Verlegern (wie Georg Bondi in Berlin), auch wenn er sich zunächst noch relativ häufig in das Elternhaus in Bingen zurückzog. Zwar hatte er von seinen Eltern ein beträchtliches Erbe erhalten, doch lebte er stets sehr genügsam. Als Dichter identifizierte er sich früh mit Dante (als der er auch beim Münchner Fasching auftrat), dessen Divina Comedia er in kleine Teile zerriss. Samanlainen ilkeä riippunokka se olikin kuin Dante.
    ellauri254.html on line 463: George trat in dieser Zeit in Lesungen vor ausgesuchtem Hörerkreis auf. Während er in ein priesterliches Gewand gekleidet seine Verse verlas, lauschte das Publikum ergriffen. Anschließend empfing er einzelne weibliche Zuhörer zu Audienzen in einem Nebenzimmer. Seine Bücher waren ungewöhnlich gestaltet und zunächst nur in intellektuellen Kreisen zu hohem Preis vorhanden.
    ellauri254.html on line 465: Zu Georges engen Vertrauten zählte anfangs auch der Wiener Schriftsteller Hugo von Hofmannsthal. Die Beziehung war von Seiten Georges, der sich homoerotisch zu Männern hingezogen fühlte, ausgegangen. Sein ungestümes Drängen jedoch ließ die Faszination Hofmannsthals, der den sechs Jahre älteren George an Heiligabend 1891 nichts ahnend besuchte, in Angst umschlagen. Georges Besessenheit ging so weit, dass er den 17-Jährigen sogar zum Duell aufforderte, weil Hofmannsthal sein Werben angeblich falsch gedeutet habe. Dazu kam es nicht, aber Hofmannsthal fühlte sich von George derart verfolgt, dass er in seiner Verzweiflung schließlich seinen Vater um Hilfe bat, dem es mit einem klärenden Gespräch gelang, Georges Nachstellungen zu unterbinden.
    ellauri254.html on line 467: Der geistige Umgang der beiden dauerte dennoch fast 15 Jahre an, wobei George immer die Rolle des bestimmenden älteren Freundes einnahm. Gleichwohl wehrte sich Hofmannsthal, bei aller Hochschätzung der dichterischen Genialität Georges, gegen die persönliche Vereinnahmung durch ihn und seinen Kreis. Aus dieser Zeit stammt ein intensiver Briefwechsel. Hofmannsthal stellte in seinem Gespräch über Gedichte (1903) das berühmte, aus dem Jahr der Seele stammende Gedicht vor, mit dem George diesen Zyklus einleitet:
    ellauri254.html on line 469: Komm in den totgesagten park und schau: Tuu kuolleexijulistettuun puistooni kazomaan:
    ellauri254.html on line 470: Der schimmer ferner lächelnder gestade   Etäältä hymyilevien äyräiden himerrys
    ellauri254.html on line 474: Dort nimm das tiefe gelb · das weiche grau Ota sieltä syvä keltainen, pehmyt harmaa
    ellauri254.html on line 482: Verwinde leicht im herbstlichen gesicht. Se kevyesti ruiki syxyiseen naamaani.
    ellauri254.html on line 484: Es wurde immer klarer, dass die gegenseitigen Erwartungen enttäuscht wurden und ihre künstlerischen Vorstellungen immer weiter auseinandergingen. So konzentrierte sich George auf die Lyrik und verlangte Gefolgschaft, der sich Hofmannsthal allmählich entzog, zumal er sich auch dem Drama und anderen Formen gegenüber aufgeschlossen zeigte. Auf die Widmung seines Trauerspiels Das gerettete Venedig von 1904 an George reagierte dieser ablehnend. Er bescheinigte Hofmannsthal, dass der Versuch, den „Anschluss an die große Form zu finden“, misslungen sei. Im März 1906 brachen sie den Kontakt ganz ab.
    ellauri254.html on line 488: Ab 1907 ist eine Zäsur in Georges Kunstbegriff zu erkennen. Seine Werke entsprachen nicht mehr dem Anspruch der sogenannten selbstgenügsamen Kunst, sondern gewannen zunehmend einen prophetischen und religiösen Charakter. Fortan fungierte George zunehmend als ästhetischer Richter oder Ankläger, der gegen eine Zeit der Verflachung anzukämpfen versuchte. Anlass hierzu war vor allem die Begegnung Georges mit dem vierzehnjährigen Maximilian Kronberger 1902 in München. Nach dem plötzlichen Tod Kronbergers 1904 an Arschverblütung stellte George ein Gedenkbuch zusammen, das 1906 mit einer Vorrede erschien, in der „Maximin“ (so nennt ihn George) zum Gott erhoben wurde, der „in unsere Kreise getreten war“. Inwiefern dieser „Maximin-Kult“ tatsächlich ein gemeinsamer des Kreises war oder eher ein privater Georges, der dadurch, dass er die Göttlichkeit Maximins erkannt hatte, seine eigene zentrale Stellung rechtfertigen wollte, ist schwierig zu rekonstruieren. Minimax olis ollut turvallisempi strategia, kuiten von Neumann ja Morgenstern ovat osoittaneet. Maxi muna miniin reikään tuottaa vahinkoa, mini muna maxissa reiässä ei ehkä paljon anna, muttei otakaan.
    ellauri254.html on line 490: Außerdem war der thematische Bruch Georges in dessen Privatleben begründet. In jener Zeit hatte er sich vom okkulten Kreis Ludwig Klages’ und Alfred Schulers abgewandt und den Kontakt zu Hugo von Hofmannsthal abgebrochen. Der Wegfall einiger Anhänger und die Nachfolge durch jüngere Dichter sorgten für einen Wandel der Blätter für die Kunst. Die nun teilweise auch anonym veröffentlichten Gedichte rückten ins Metaphysische und behandelten zunehmend apokalyptische, expressionistische und esoterisch-komische Themen. Auch der George-Kreis hatte sich dadurch verändert. War er zuvor eine Vereinigung Gleichgesinnter, wandelte er sich nun zu einem hierarchischen Bund aus Jüngern, die sich um ihren höhergestellten Meister George scharten. Es wird vermutet, dass es im Kreis Stefan Georges seelischen oder gar sexuellen Missbrauch gab.
    ellauri254.html on line 492: George ei uskonut Saxan aseiden voittoon 1. maailmansodassa, raakkui rökäletappiota, missä osuikin naulan kantaan. Homokolleega Klaus Mann erinnerte sich an Georges Popularität später wie folgt: „Inmitten einer morschen und rohen Zivilisation verkündete, verkörperte er eine menschlich-künstlerische Würde, in der Zucht und Leidenschaft, Anmut und Majestät sich vereinen. Dabei hatte er einen majestätischen Schwanz.“
    ellauri254.html on line 494:
    Klages

    ellauri254.html on line 496: Ei sunkaan tää ges Ludwig">Ludwig Klages ole joteskin Rilken Klage-ankeuttajien esikuva? Klages oli 2v vanhempi kuin Rilke.
    ellauri254.html on line 498: ge2_cropped.jpg/800px-VerweyGeorge2_cropped.jpg" />
    ellauri254.html on line 499:
    Siinä oli meitä poikia. Stefun ikävä lätty näkyy näpeimpänä pisteenä taulun oikeassa ylänurkassa. Pullanaamainen Brando lookalike vauvaessussa on Schwuler ja dinaarinen pikkumies Klages. Koukkunokka vasemmassa laidassa on syväkurkkuinen Karl Wolfskehl, joka sittemmin ajoi pois röyhypartansa kuten Soologubbe. Toinen partapozo ei ole sikapaska Hongisto eikä vekkulin Volvon etulokasuoja vaan Albert Verwey Amsterdamista joka ei saanut Nobel-palkintoa. Verwey was a close friend of Willem Kloos, and an affair developed between the two poets, which is unprecedented in Dutch literature. Siinä ehkä syy.

    ellauri254.html on line 501: ges Ludwig">Klages was born on 10 December 1872, in Hannover, Germany, the son of Friedrich Ferdinand Louis Klages, a businessman and former military officer, and wife Marie Helene née Kolster. In 1878, his sister Helene Klages was born and the two shared a strong bond throughout their lives. In 1882, when Klages was nine years old, his mother died. The death is thought to have been the result of pneumonia. He quickly developed a strong interest in both prose and poetry writing, as well as in Greek and Germanic antiquity. His relationship with his father was strained by the latter's strictness and will to discipline him. Nevertheless, attempts to forbid Klages from writing poetry were unsuccessful by both his teachers and parents.
    ellauri254.html on line 503: Klages developed an intense childhood friendship with classmate Theodor Lessing, with whom he shared "many passionate interests." Klages fought to maintain their friendship in spite of his father's anti-semitism. According to Lessing, "Ludwig's father did not view his son's fraternization with 'Juden' as acceptable." Klages' childhood friendship with Theodor Lessing came to a bitter end in 1899. Both would later write about the depth of their relationship and influence on each other—though many aspects, such as the effect race had on their friendship, remain unclear.
    ellauri254.html on line 505: In uniting his philosophy and personal preferences, Klages generally opposed sexuality as a formal concept. Mitä vetoa että Ludi oli bi? Even during the heyday of sexual and bohemian rebellion, Herf writes, "Klages struck most observers as strikingly clean and honourable in erotic matters."
    ellauri254.html on line 506: When Klages (at 23) moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him (12 yrs), and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature, and squeaky clean. During his years in Schwabing, Klages also became romantically involved with novelist Franziska zu Reventlow, which was further alluded to in her 1913 roman à clef Herrn Dames Aufzeichnungen. Both Stefan George and Alfred Schuler, with whom Klages closely associated, were openly homosexual men. Whilst some of Klages' outward statements on homosexuality may be seen as harsh, he maintained an intimate personal and not just academic admiration for Schuler all throughout his life. Kaikki käy, kuhan paikat pysyy kemiallisen puhtaana. Kemia ei tunne likaa.
    ellauri254.html on line 508: Klages' writings in both prose and poetry began appearing in Blätter für die Kunst, a journal publication owned by Stefan George, who himself had eagerly recognized Klages' "talent."
    ellauri254.html on line 509: In 1914 at the outbreak of war Klages moved to Switzerland and supported himself with his writing and income from lectures. He returned to Germany in the 1920s and in 1932 was awarded the Goethe medal for Art and Science. However, by 1936 he was under attack from Nazi authorities for lack of support and on his 70th birthday in 1942 was denounced by many newspapers in Germany. After the war he was honoured by the new government for his lack of support to the Nazis, particularly on his 80th birthday in 1952.
    ellauri254.html on line 511: Klages influence was widespread and amongst his great admirers were contemporaries like Jewish thinker Walter Benjamin, philosopher Ernst Cassirer, philologist Walter F. Otto and novelist Hermann Hesse.
    ellauri254.html on line 515: Alfred Schuler (* 22. November 1865 in Mainz; † 8. April 1923 in München) wird als Seher, Religionsstifter, Gnostiker, Mystagoge und Visionär charakterisiert. Sich selbst verstand Schuler als einen wiedergeborenen dekadenten Römer der späten Kaiserzeit. Schuler, der einen gnostizierenden Neopaganismus vertrat, war spiritueller Mittelpunkt der Kosmiker und Ideengeber für Stefan George und Ludwig Klages. Ohne zu Lebzeiten ein Buch veröffentlicht zu haben, erzielte er eine große Breitenwirkung. Mme Turn und Taxis fragte Rilke: Wer ist dieser Schwuler? Hat er etwas gesrchrieben?
    ellauri254.html on line 517: In Munich, the Cosmic Circle of Ludwig Klages and Alfred Schuler, deeming "the Jew the enemy of the human race," gave their erstwhile leader, Stefan George, this ultimatum: "What is your stand on Judah?" He replied that he wished he had more such deep-throated Jewish disciples as Wolfskehl. George's views continued to overlap with those of the Cosmic Circle, especially in invoking the pagan earth mother of "Templars." Actually what first launched the George cult on a nationwide basis was Klages's own book, Stefan George, of 1902. The accusation of Klages's Nazism by indignantly pointing out that the Nazis distinctly distanced themselves from Klages. Though the Nazis shared Klages's basic metapolitics and had found him useful for propaganda among professors, they later found the Klages-Schuler cult embarrassing. The intensity of George's break with Klages-Schuler is paralleled by Nietzsche's break with the Jew-hater Richard Wagner; in both cases an intense friendship was severed on the grounds of civilized values higher than friendship. Klages thought that Nazis and Israelis were both wrong in thinking they were the chosen people, with the difference that the Jews had actually already won the beauty contest.
    ellauri254.html on line 519: In seinem Spätwerk Das neue Reich (1928) verkündete George eine hierarchische Gesellschaftsreform auf der Grundlage einer neuen geistig-seelischen Aristokratie (z. B. Stefan George). Georgea ei nazit saaneet houkutelluxi mukaansa, vaan se ryömi Sveiziin kuolemaan. Tän Schwulerin fasistiset sekoilut saivat sen kyllä hetkittäin kuumumaan, varmaan kun pojilla oli housut nilkoissa.
    ellauri254.html on line 521: In Schulers antisemitisch-esoterischer Vorstellungswelt strömten im Blut „kosmische Energien“ des Menschen zusammen, ein kostbarer Besitz, der „Quell aller schöpferischen Mächte“ sei. Dieser Schatz sei von einem besonderen Leuchtstoff durchdrungen, der von der kosmischen Kraft des Trägers künde, allerdings nur im Blut auserwählter Personen zu finden sei. Von ihnen erwartete man in den Zeiten des Niederganges die allgemeine Wiedergeburt in den Sonnenkindern oder Wiener Sängerknaben. Nun gab es nach Auffassung Klages’ einen mächtigen Feind des Blutes, den Geist, und die kosmischen Anstrengungen sollten darauf hinauslaufen, die Seele aus der „Knechtschaft“ dieses Geistes zu befreien, jener Kraft, die mit Fortschritt und Vernunft, Kapitalismus, Zivilisation und dem Judentum gleichzusetzen war und den Sieg Jahwes über das Leben bedeuten würde. Die Tiraden Schulers gegen den „Molochismus“, wie er seine Anspielung auf den kinderverschlingenden Moloch nannte, unterschieden sich kaum von antisemitischen Wendungen, die um diese Zeit in Wien gestreut wurden. Klages ging über diese noch hinaus, indem er vom Scheinleben einer Larve sprach, die Jahwe nutze, „um auf dem Wege der Täuschung die Menschheit zu vernichten“.
    ellauri254.html on line 523: Obwohl George viele Ideen Schulers als unsinnig ablehnte, war er von ihm fasziniert und vergegenwärtigte in etlichen Versen dessen heraufbeschworene Visionen. Nun wollte Klages, der Schuler immer nähergekommen war, zwischen George und das jüdische Mitglied des Kreises Karl Wolfskehl einen Keil treiben. 1904 biederte er sich dem Zeitgeist an und bestätigte damit indirekt Georges Absage an den Antisemitismus: Klages behauptete, er habe 1904 im letzten Moment durchschaut, dass der George-Kreis von einer „jüdischen Zentrale gesteuert“ werde. Er habe George vor die Wahl gestellt, indem er ihn fragen wollte, was ihn an „Juda“ „binde“. Diesem Gespräch sei George ausgewichen. Wolfskehl, der sich als „römisch, jüdisch, deutsch zugleich“ charakterisierte und als bedeutender Repräsentant der jüdischen George-Rezeption angesehen werden kann, glaubte zunächst an eine Symbiose von Deutschtum und Judentum und orientierte sich hierbei an den Werken des Dichters, der im Stern des Bundes im Sinne einer Wahlverwandtschaft Juden als die „verkannte(n) brüder“ bezeichnete, „von glühender wüste … Stammort des gott-gespenstes … gleich entfernt“.
    ellauri254.html on line 525: Alfred Schuler wurde 1865 in Mainz geboren. Für seine Wiedergeburt in die ihm nicht behagende Zeit machte Schuler einen bösartigen Dämon verantwortlich. Seine Kameraden waren herzlich einverstanden.
    ellauri254.html on line 527: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/none/path/s64983d98f2275d2c/image/i670a1d8622742f5e/version/1462824835/image.jpg" width="20%" />
    ellauri254.html on line 530: Georges prophetische Rolle in der Nachfolge Nietzsches verdeutlicht er in dem Zeitgedicht des ersten Teils von „Der siebente Ring“, das vom Pathos hoher Verantwortung geprägt ist und dem die Distanz des Dichters der „blöd(en)“ „trab(enden) Menge“ in den Niederungen gegenüber ebenso anzumerken ist wie sein großer Überblick. In visionären Ausblicken vergleicht er Nietzsche mit Christus, „strahlend vor den Zeiten / Wie andre führer mit der blutigen Krone“, als „Erlöser, der aufschreit im ‚Schmerz der Einsamkeit.‘
    ellauri254.html on line 532: George unterschied Künstler, die er als urbedingt oder Urgeister bzw Uranianer bezeichnete (z.B. Stefan George), von abgeleiteten Wesen. Während die Urgeister ihre Anlagen ohne Führung vollenden konnten, war das Schaffen der anderen nicht autark, sodass sie auf den Kontakt zu den Urgeistern angewiesen waren und das Göttliche nur in abgeleiteter Form empfangen konnten. Das Gegensatzpaar Urgeister – abgeleitete Wesen prägte das Denken und Schaffen des George-Kreises. Die meisten Anhänger Georges sahen sich selbst als abgeleitete Wesen. Zu den wenigen Urgeistern gehörten für George etwa Karl Wolfskehl und Ludwig Klages.
    ellauri254.html on line 534: Der Engels ist Führer des Dichters, der seinerseits Jünger um sich schart, ein Paradigmenwechsel, der den Beginn des Werkes charakterisiert und sich kritisch-rückblickend auf das epigonale weibliche Paradigma im Jahr der Seele bezieht. Die nichtdomestizierte weibliche Sexualität stelle für George eine Bedrohung dar: Er verbinde den erfüllten (heterosexuellen) Geschlechtsakt mit Zersetzung und Dekadenz, im übertragenen Sinne mit Epigonalität oder Ästhetizismus. In Die Fremde etwa, einem Gedicht aus dem Teppich des Lebens, versinkt die Frau als dämonische, im Mondlicht mit „offenem haar“ singende Hexe im Torf, ein „knäblein“, „schwarz wie nacht und bleich wie lein“ als Pfand zurücklassend, während in den als sprachlich verunglückt eingestuften Gewittern die „falsche Gattin“, die sich „in den wettern tummelt“ und „zügellosen rettern“ preisgegeben ist, am Ende verhaftet wird.
    ellauri254.html on line 536: Summa summarum, ein echter kerndeutscher Schwul war Stefan George.
    ellauri254.html on line 556: Gorki osallistui vuoden 1905 vallan­kumous­yritykseen ja joutui vankilaan Pietari–Paavalin linnoitukseen, jossa hän kirjoitti tapahtumista vertauskuvallisen näytelmän Auringon lapset. Vuonna 1905 hän liittyi virallisesti bolševikkiryhmän jäseneksi. Vallankumousvuonna 1905 Gorki ryhtyi toimittamaan sosialidemokraattista Novaja Žizn -lehteä. Hän saapui vuoden 1906 alussa Suomeen, jossa hänet otettiin taiteilijapiireissä innostuneesti vastaan. Hän kävi muun muassa Helsingissä Akseli Gallen-Kallelan Pirtti-ateljeessa ja Hvitträskissä. Suomen kautta Gorkilla oli pyrkimys siirtyä ulkomaille. Kun vallankumous kukistettiin 1907 ja kirjailija pidätettiin, hänen puolestaan järjestettiin maailmanlaajuisia vetoomuksia. Hänet vapautettiin ja karkotettiin maasta, minkä jälkeen hän matkusti aluksi Yhdysvaltoihin keräämään rahaa vallankumouksellisille. New Yorkissa paljastui kuitenkin skandaali: Venäjän suurlähetystö paljasti, ettei kirjailijan seuralainen, näyttelijätär Maria Andrejeva, ollut hänen laillinen vaimonsa. Amerikan lehdistö tarttui hanakasti skandaaliin. Tästä katkeroitunut Gorki kirjoitti New Yorkista teoksen Keltaisen paholaisen kaupunki sekä näytelmän Viholliset. Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
    ellauri254.html on line 616: Judenitš onnistui saamaan yhteyden Siperiassa toimiviin valkoisiin venäläisiin ja teki yhteistyötä Pariisissa toimineen valkoisen lisääntymiselimen, ns. Venäjän poliittisen kokouksen (ven. Русское политическое совещание в Париже) kanssa. Lähihoitaja Mannergeimin kanssa Judenitš suunnitteli Suomen liittymistä Venäjän valkoisten rinnalle sotaretkeen Pietaria vastaan. Heinäkuussa hänestä tuli Luoteis-Venäjän armeijan komentaja Viroon, ja elokuussa Britannian avulla luodun vastavallankumouksellisen Luoteis-Venäjän hallituksen sotaministeri.
    ellauri254.html on line 631: gel Pjotr">Pjotr Nikolajevitš Wrangel (ven. Пётр Николаевич Врангель, saks. Peter von Wrangel, 27. elokuuta (J: 15 elokuuta) 1878 Novoaleksandrovsk – 25. huhtikuuta 1928 Bryssel) oli venäläinen vapaaherra ja kenraali, joka toimi Krimiltä operoivan valkoisen Etelä-Venäjän armeijan ylipäällikkönä Venäjän sisällissodassa vuonna 1920 Anton Denikinin jälkeen. Etelä-Venäjän armeija taisteli sekä moskovalaismielistä bolševikkien vuonna 1918 perustamaa puna-armeijaa, anarkistista Ukrainan vallankumouksellista kapinallisarmeijaa sekä Ukrainan kansallisia maan itsenäistymiseen pyrkiviä armeijoita vastaan. Wrangel muodosti myös Krimin hallituksen. Myöhemmin hän oli valkoisen emigranttiliikkeen johdossa. Pjotrin esi-isä toimi toisessa Tanskan sodasssa meidän esi-isän Karl den Tionden apumiehenä.
    ellauri254.html on line 633: gel_Pyotr_Nikolayevich_1920%2C_cropped.jpg">
    ellauri254.html on line 634:
    Pjotr Wrangel oli hyvin ruma mies. Se oli ruozalaista sukua.

    ellauri254.html on line 636: Wrangel syntyi Novoaleksandrovskissa Liettuassa silloisessa Venäjän keisarikunnassa baltiansaksalais-ruotsalaiseen Wrangelin aatelissukuun. Wrangel oli koulutukseltaan kaivosinsinööri, mutta saatuaan siitä paskakaivoarvosanan liittyi vapaaehtoisena ratsuväkirykmenttiin ja ylennettiin upseeriksi 1902. Hän osallistui vapaaehtoisena Venäjän-Japanin sotaan vuosina 1904–1905. Tämän jälkeen hän opiskeli Venäjän yleisesikunta-akatemiassa, josta valmistui 1910. Ensimmäisessä maailmansodassa hän komensi kasakkarykmenttiä ja taisteli mm. Itä-Preussissa sekä Galitsiassa. Hän yleni kenraalimajuriksi ja sai vuonna 1917 komentoonsa 7. ratsuväkidivisioonan.
    ellauri254.html on line 638: ge1-800px-Portr%C3%A4tt%2C_Karl_X_Gustav_-_Skoklosters_slott_-_42216.tif.jpg" />
    ellauri254.html on line 641: Vuoden 1917 elokuussa Wrangel liittyi Venäjän väliaikaisen hallituksen jälkeisiin bolševikkeja vastustaviin valkoisiin joukkoihin. Hän nousi kenraali Denikinin alaisuudessa lähinnä Kubanin kasakoista koostuvan Kaukasuksen armeijan komentajaksi.
    ellauri254.html on line 643: Kesällä 1919 hän johti valkoisen armeijan hyökkäystä Tsaritsyniin (Volgograd). Wrangelin ja Denikinin keskinäisten riitojen vuoksi Wrangelia syytettiin salaliitosta ja hänet karkotettiin Konstantinopoliin. Kun Denikinin yritykset epäonnistuivat, Wrangel kutsuttiin takaisin ja huhtikuussa 1920 hänestä Denikinin seuraaja Etelä-Venäjän armeijan, joka nyt hallitsi lähinnä Krimiä, komentajana.
    ellauri254.html on line 645: Poliittisesti Wrangel oli monarkisti ja suhtautui epäluuloisesti liberaaleihin, mutta järjesti silti maauudistuksen vahvistaakseen kannatuspohjaansa. Etelä-Venäjän armeijansa hän nimesi uudelleen Venäjän armeijaksi. Hän suunnitteli yhteistyötä Puolan Pilsudskin kanssa, mutta tämä kariutui komentajan valintaan. Wrangelin joukot murtautuivat Krimiltä kesällä 1920 Tauriaan, mutta bolševikkien solmittua rauhan Puolan kanssa lokakuussa puna-armeija keskitti ylivoimaiset joukkonsa etelään ja ajoi yhdessä Ukrainan vallankumouksellinen kapinallisarmeijan kanssa Venäjän armeijan takaisin Krimille.
    ellauri254.html on line 647: Vuoden 1920 marraskuussa Wrangel joutui evakuoimaan liittoutuneiden avulla noin 70 000 sotilasta ja 65 000 siviiliä Krimiltä Turkkiin, joka oli ympärysvaltojen hallussa. Wrangel matkusti Turkin ja Tunisian kautta Jugoslaviaan, jossa hän piti yllä pakolaisesikuntaa mahdollista vastavallankumoussotaa varten vuoteen 1925 asti. Hän perusti sisällissodan veteraanien järjestön, Venäläinen yleissotilaallinen unionin (ROVS) 1924 ja pyrki pitämään miehensä taistelukuntoisina ja yhdistämään monarkistit ja tasavaltalaiset. Marraskuussa 1924 hän tosin tunnusti suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitšin Venäjän kruunuun lailliseksi tavoittelijaksi.
    ellauri254.html on line 649: Wrangel kuoli Brysselissä, kun hän tukijoineen suunnitteli terrorijärjestöjen luomista bolševikkejä vastaan. Hänen sukunsa väitti että Wrangelin asuessa veljensä talossa talon hovimestari olisikin ollut neuvostoagentti, joka olisi myrkyttänyt hänet pahentuneella sursillillä, sillä kun hovimestari oli lähtenyt talosta, oli Wrangel sairastunut pahasti. Wrangel haudattiin puuvillavyöhön kiedottuna viileään venäläiseen kadetraaliin Belgradissa.
    ellauri254.html on line 651: Lev Davidovitš Trotski (ven. Лев Давидович Троцкий; alkuaan ven. Лев Давидович Бронштейн, Lev Davidovitš Bronštein, 7. marraskuuta (J: 26. lokakuuta) 1879 Janovka, Hersonin kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 21. elokuuta 1940 Coyoacán, México, Meksiko) oli merkittävä bolševikkivallankumouksellinen ja marxismin teoreetikko. Trotski kuului Neuvostoliiton ja Kominternin perustajiin, ja häntä pidetään puna-armeijan luojana, mutta hän joutui vuonna 1929 maanpakoon hävittyään valtataistelun Josif Stalinin kanssa. NKVD:n agentti Ramón Mercader murhasi Trotskin Meksikossa 1940.
    ellauri254.html on line 657: Pariisissa ollessaan Trotski toimitti Iskra-sanomalehteä yhdessä Vladimir Leninin kanssa, mutta asettui toisessa edustajakokouksessa 1903 menševikkien puolelle. On esitetty, että Trotski päätyi menševikkien puolelle koska hän ei halunnut toimia Leninin varjossa. Trotski päätyi seilaamaan omalaatuiseen välitilaan bolševikkien ja menševikkien väliin, molempien ryhmittymien suhtautuessa häneen varautuneesti. Samoihin aikoihin hän meni naimisiin Natalia Sedovan kanssa. Pari sai myöhemmin kaksi poikaa, Levin ja Sergein.
    ellauri254.html on line 673: Trotskin ollessa Meksikossa häntä vastaan tehtiin useita murhayrityksiä. 20. elokuuta 1940 espanjalaissyntyinen Neuvostoliiton tiedustelupalvelun lähettämä agentti Ramón Mercader oli Trotskin toimistossa Coyoacánissa. Hän oli esittäytynyt Trotskille kanadalaiseksi ihailijaksi Frank Jacsoniksi. Mercader oli pyrkinyt Trotskin sihteerin avustuksella tämän puheille monta kertaa. Hän oli onnistunut salakuljettamaan murha-aseen, jäähakun, Trotskin tarkoin vartioituun toimistoon. Kun Trotski oli syventyneenä asiapapereihin kirjoituspöytänsä ääressä, Mercader löi Trotskia jäähakulla kuolettavasti päähän. Trotski ei kuitenkaan kuollut heti, vaan alkoi kamppailla voimakkaasti salamurhaajaansa vastaan. Trotskin henkivartijat saapuivat paikalle, mutta Trotski käski heitä jättämään Mercaderin henkiin, koska ”hänellä olisi tarina kerrottavanaan”.
    ellauri254.html on line 695: Kamenev ja Zinovjev saivat puoluejäsenyytensä takaisin vuonna 1928. Puolueesta erottaminen ja uudelleen jäseneksi hyväksyminen toistui 1932–1933, missä välissä Kamenev oli karkotettuna Minusinskiin. Vuosina 1932–1934 hän oli Moskovaan perustetun Gorkin maailmankirjallisuuden instituutin ensimmäisenä johtajana. Kun Sergei Kirov murhattiin joulukuussa 1934, Zinovjevia ja Kamenevia syytettiin ”moraalisesta osallisuudesta” tapahtuneeseen. Tammikuussa 1935 pidetyssä salaisessa oikeudenkäynnissä Kamenev tuomittiin viiden ja Zinovjev kymmenen vuoden vankeuteen. Kamenev joutui heinäkuussa 1935 yhdessä 38 muun henkilön kanssa syytetyksi myös salaliitosta Stalinia vastaan ja tällä kertaa hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeuteen.
    ellauri254.html on line 697: Zinovjeville ja Kameneville järjestettiin elokuussa 1936 uusi, julkinen oikeudenkäynti, joka tunnetaan ensimmäisenä niin sanotuista Moskovan oikeudenkäynneistä. Heidän väitettiin muodostaneen Trotskin ulkomailta johtaman salaisen terroristijärjestön, joka murhasi Kirovin ja suunnitteli Stalinin sekä muiden puoluejohtajien murhia. Kaikkiaan kuudestatoista syytetystä viisi oli turvallisuuspalvelu NKVD:n agentteja, joiden valheelliset tunnustukset kävivät todistusaineistosta myös muita vastaan. Salaisessa tapaamisessa Stalin lupasi Zinovjeville ja Kameneville, että heidän sekä heidän perheidensä ja tovereidensa henki säästettäisiin, jos he tunnustaisivat oikeudessa. Zinovjev ja Kamenev tunnustivat tekaistut syytökset, mutta Stalin petti lupauksensa. Heidät tuomittiin kuolemaan 24. elokuuta ja teloitettiin seuraavana aamuna. Kamenevin vaimo (häh, siis se Leo Trotskin sisko Olga?) kuoli myöhemmin vankileirillä. Myös heidän kaksi poikaansa sekä Kamenevin veli ja tämän vaimo joutuivat teloitetuiksi.
    ellauri254.html on line 701: Toisin gei">Sergei Mironovitš Kirov (ven. Серге́й Миро́нович Ки́ров, 27. maaliskuuta (J: 15. maaliskuuta) 1886 Uržum, Vjatkan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 1. joulukuuta 1934 Leningrad, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto) joka oli aito neuvostovenäläinen vallankumouksellinen ja myöhemmin uskollinen stalinisti.
    ellauri254.html on line 791: Monopoliin pyritään ja päästään, eikä tarvi edes erixeen käskeä. Sittemmin huono-onnisen Kominternin 2. kokouxessa Petrogradissa hukkapätkä Lenin (165 cm hattu päässä ja kassi kädessä) puhui kaikuvasti hiukan ärrää murtaen. Yxinkertaisesti mutta innoissaan ja huitoen. Kiilusilmä Wrangel oli vastikään lannistettu. Länsi alkoi valmistaa varuixi Tulan mallisia samovaareja. Briteissä vallankumous laantui jalkapallohuliganismixi. Kummallista väkeä!
    ellauri254.html on line 798: Lunz ja Fedin käyvät nokkapokkaa ryssän kirjallisuuden tulevaisuudesta. Lunz termentää että on otettava juoni länkkäreiltä, ei tästä muuten mitään tule. Olkoon tunnuxemme Länteen! Tervetuloa länteen Andrei toivottivat Leville Sterne, Dumas, Stevenson ja Doyle. Länkkärisarjoissa kuten Capitani vituttaa että hyvixet on vaan pienempiä pahixia ja usein varakkaampia kuin suuremmat ja köyhemmät. Luxemburgilaiset huoratalot pitää kunniassa perittyjä arvoja eikä myy huumeita katukaupassa kuten niggerit maahanmuuttajat. Hymytön ex-poliisi ei juuri ole Pekkaa parempi.
    ellauri254.html on line 800: ges.findagrave.com/photos250/photos/2007/341/8994502_119710172449.jpg" width="20%" />
    ellauri254.html on line 805: His worsening health compelled him to seek care in Germany, to which his parents had emigrated early in 1921. He went West for good in 1924, at 23 years of age. Lunz died abroad from heart failure and brain embolism, but he is remembered in The West for his daring defense of creative freedom against Bolshevik Party demands for political commitment. In "Go West Young Man", Lunz spoke like a Cambridge apostle:
    ellauri254.html on line 809: It is time to say that a non-Communist story may lack talent, but it also may lack genius.
    ellauri254.html on line 813: True, until death us part, that is. Cough cough. He argued that too many Russian writers were lazy and self-satisfied; they were barbarians who needed to study plot and structure from Western masters. Again, he asserted that plot, action and good composition would win the approval of proletarian readers and theatergoers sooner than would a proper political message. He provided a survey of Russian literature from the point of view of the development of plot. No bestsellers without spoilers, that is what the rubbernecks expect.
    ellauri254.html on line 816: Kaverin managed to republish Lunz's last play, Gorod Pravdy [The City of Truth], in a theatrical journal in 1989, one year after he had helped to effect the first publication in the Soviet Union of Yevgeny Zamyatin's anti-utopian novel, My [We, 1920]. The censorship board was beginning to crack, but still the Lunz collection was delayed beyond the life of the last Serapion (Kaverin) and the end of the Soviet system. Koska matka oli hauska niin, ottivat he mukaan vielä yhden kaverin.
    ellauri254.html on line 823: Shklovsky returned to St. Petersburg in early 1918, after the October Revolution. During the Civil War he opposed Bolshevism and took part in an anti-Bolshevik plot organised by members of the Socialist-Revolutionary Party. After the conspiracy was discovered by the Cheka, Shklovsky went into hiding, traveling in Russia and the Ukraine, but was eventually pardoned in 1919 due to his connections with Maxim Gorky, and decided to abstain from political activity. His two brothers were executed by the Soviet regime (one in 1918, the other in 1937) and his sister died from hunger in St. Petersburg in 1919.
    ellauri254.html on line 828: geny">Yevgeny Ivanovich Zamyatin (Russian: Евге́ний Ива́нович Замя́тин, IPA: [jɪvˈɡʲenʲɪj ɪˈvanəvʲɪtɕ zɐˈmʲætʲɪn]; 1 February [O.S. 20 January] 1884 – 10 March 1937), sometimes anglicized as Eugene Zamyatin, was a Russian author of science fiction, philosophy, literary criticism, and political satire.
    ellauri254.html on line 831: In 1921, We became the first work banned by the Soviet censorship board. Ultimately, Zamyatin arranged for We to be smuggled to the West for publication. The outrage this sparked within the Party and the Union of Soviet Writers led directly to the State-organized defamation and blacklisting of Zamyatin and his successful request for permission from Joseph Stalin to leave his homeland. In 1937 he died in poverty in Paris. Serve him right!
    ellauri254.html on line 833: Skhlovskyn pöljimpiä ajatuxia oli että kirjan sisältö on siinä käytettyjen tyylikeinojen summa. Tai että "maailman ja toisen maailman ja kissan ja kiven vastakkain asettelut ovat yhden arvoisia." Mitä potaskaa! Formalismia! Kieli, kuva, komposiittiö, siinä Zamyatin kolme valasta, sen länsimainen maneeri. Jevgenin mieltymys satiiriin oli hoitamattomaxi jäänyt tauti.
    ellauri254.html on line 893: Olen seurannut Serapionin veljien henkisti kasvua hyvin toiveikkaana. Minusta tuntuu, että nämä nuoret pystyvät luomaan Venäjällä kirjallisuutta, jossa ei tule ole- maan Leo Tolstoin kvietismii eikä passiivista anarkismia; siitä katoaa myös Dostojevskin synkkä sadistimen inkvisiittiöhenki samoin kuin Turgenevin veretön puoliveteinen lyyrisyys. Venäläinen 'skyyttalaisuus", "euraasialaisuus" yani muunlai- nen slavofiilisyys tai kerskaileva nationalismi eivät löydi kannattajia Serapionin veljien keskuudesta.
    ellauri254.html on line 896: Turha toivo Maxim Gorki, kökkäreitä ootte kaikki samanlaisia. Gorkin arvostelu Tolstoista, Dostojevskistä, Turgenevistä ja Blokista osuu naulan kantaan, mutta ei nää bolshevikkikynäilijät ole pekkaa pahempia. Kökkäreitä äidin oomme kaikki, apinoita samanlaisia.
    ellauri254.html on line 908: Liittoutuneiden valtojen kannalta huolestuttavaa oli myös se, että huhtikuussa 1918 Saksan joukkojen divisioona oli laskeutunut maihin Suomeen, mikä aiheutti pelkoa siitä, että he yrittäisivät valloittaa Murmansk– Petragrad- rautatien, Murmanskin strategisen sataman ja mahdollisesti jopa Arkangelin kaupungin. Pelättiin myös, että Arkangelin suuret pyssyliikkeet joutuisivat epäystävällisiin käsiin.
    ellauri254.html on line 910: Näiden tapahtumien edessä Britannian ja Ranskan hallitusten johtajat päättivät, että läntisten liittoutuneiden valtojen oli aloitettava sotilaallinen väliintulo Pohjois- Venäjällä. Heillä oli kolme tavoitetta: he toivoivat estävän liittoutuneiden sotatarvikevarastoja Arkangelissa joutumasta saksalaisten tai bolshevikkien käsiin; ryhtyä hyökkäykseen Trans-Siperian rautatien varrelle jääneen Tšekkoslovakian legioonan pelastamiseksi ja itärintaman elvyttämiseksi; ja lyömällä bolshevikkiarmeijan Tšekkoslovakian legioonan avulla laajentaa paikallisen väestön antikommunistisia voimia.
    ellauri254.html on line 912: Britit ja ranskalaiset pyysivät Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilsonia antamaan Yhdysvaltain joukkoja Pohjois-Venäjän kampanjaksi tai liittoutuneiden väliintuloon Pohjois-Venäjällä, koska heillä oli todella pulaa ylimääräisistä joukkoista. Heinäkuussa 1918, vastoin Yhdysvaltain sotaministeriön neuvoja , Wilson suostui rajoitettuun osallistumiseen kampanjaan Yhdysvaltain armeijan 339. jalkaväkirykmentin sotilaiden kontingenttiin , joka järjestettiin hätäisesti Amerikan Pohjois-Venäjän retkikuntaan, joka tuli saa lempinimen Jääkarhuretkikunta. Aide Memoire -kirjassaan Wilson asetti suuntaviivat amerikkalaisten väliintulolle sanomalla, että amerikkalaisten joukkojen tarkoitus Venäjällä oli "vartioida sotilasvarastoja, joita (valko)venäläiset joukot voivat myöhemmin tarvita, ja antaa sellaista apua, joka voi olla hyväksyttävää organisaation (valko)venäläisille, omaxi izepuolustuxexeen".
    ellauri254.html on line 996: "Valkoisen venäläisen" joukkoihin kuului pohjoinen armeija (aiemmin Aleksanteri Kerenskin väliaikaisen Venäjän hallituksen armeija, jota johti kenraali Jevgenii Miller )
    ellauri254.html on line 1002: ges.net/img_z.php?id=38614&s=n" height="200px" />
    ellauri254.html on line 1003: ges/thumb/5/58/Nikolai_Nikitin_Portrait.jpg/300px-Nikolai_Nikitin_Portrait.jpg" height="200px" />
    ellauri254.html on line 1025: Gorki ja muutkin bolshevikit olivat siinä suhteessa amerikkalaisten veroisia pyrkyreitä että niistä tiede ja edistys ja eteenpäinmeno oli hienoa. Ne oli ihan samanlaisia gumanisteja tässä suhteessa. Käännetään joet ja annetaan Araljärven kuivua. Kaivetaan maasta kaasua ja sulatetaan ikirouta. Kilpajuoxua amerikkalaisten kanssa kohti harmageddonia, aivan hullua. Apinan elämä on toiveiden ja iljettävyyxien kaxinkamppailua. Kynäilijän tehtävä on kaivaa kunnes se löytää oman nenänsä olemuxen, pohjimmaisen apinannenän.
    ellauri254.html on line 1031: Emigrantteihin Gorgi otti kantaa kärkevästi ja kirjoitti heistä säälimättömiä vieroksunnan ja suuttumuksen sanoja. Se on vihainen kuin rakkikoira. Mitähän tehtiin kuningatar Elisabethin gorgeille sen kuoltua? Vietiinkö vallan saunan taaxe tai piikille? Ihmeellinen juoni - nälkään kuoleva noita! Se johdatti mieleeni Pjotr Kropotkinin, vaikka hän ei kuollutkaan nälkään. Ihmeellistä ja traagista, noita! Maanpakolaisuudessa noidat kuolevat henkiseen nälkään. Prof. Iljin on laatinut raamatun pohjalta Koston uskon. Struve heittää kuperkeikkaa. Pariisiin muuttanut VI. Hodasevitš vakuuttaa julkisessa sanassa olevansa luotettava emigrantti. Ikävää kuin kellarissa hapanneiden suolakurkkujen parissa.
    ellauri254.html on line 1051:
  • Larry Page (USA), 86,1 miljarder dollar.
    ellauri254.html on line 1071: Siinä meni Fedinin viimeinen pyllynreikätroikka. Olisiko Marxin, Engelsin ja Leninin. Tai ehkä Leninin, Trotskin ja Stalinin. Enivei, Gorgi-muistelmat on viimeinkin lusittu.
    ellauri256.html on line 50: Because of frequent references to the phallus in Rozanov's writings, Klaus von Beyme called him the Rasputin of the Russian intelligentsia. Klaus von Beyme (* 3. Juli 1934 in Saarau, Landkreis Schweidnitz, Niederschlesien; † 6. Dezember 2021 in Heidelberg) war ein deutscher Politikwissenschaftler und von 1974 bis zu seiner Emeritierung 1999 Professor am Institut für Politische Wissenschaft der Universität Heidelberg.
    ellauri256.html on line 58: Muoti alkoi vaihtua vuoden välein vasta teollisen vallankumouxen jälkeen kun äveriäillä porukoilla oli tuottavuuden parannuttua ja kapitaalin kasaannuttua riittävästi ylimääräistä eli lyxiä heittää ihan käyvät vaatteet lumpuixi tai ainakin muodistaa ne joka vuosi. Egyptissä muoti vaihtui dynastioiden välillä. Ensin status näkyi koruista. Köyhillä oli tissit ja genitaalitkin paljaana, rikkaat alkoi piilotella aarteitaan.
    ellauri256.html on line 96: Joka kuudes päivä illalla torvet soivat, ja Israel meni Tapaamismajaan ja tungexi suuren kudotun pellava- ja monivärisen villateltan edessä. Ja alttarilla seisoi Aaron, ylimmäinen pappi, musta ja parrakas, kallisarvoisessa kasukassa, huusi ja itki. Hänen ympärillään huusivat ja itkivät hänen poikansa ja lapsenlapsensa sekä hänen sukulaisensa Leevin heimosta, mustat ja partaiset, purppuraiset ja helakanpunaiset. Israel, musta ja parrakas, vuohennahkainen, nälkäinen ja pelkuri, huusi ja itki.
    ellauri256.html on line 166: Tarinan "In the Desert" lopussa on merkitty sen kirjoituspäivämäärä: maaliskuu 1921. Vuonna 1922 tarina julkaistiin kokoelmassa "Serapion Brothers" (Almanakka First, Pietari, "Alkonost". Samana vuonna almanakka julkaistiin uudelleen Berliinissä). Kirjoittaja N. Berberova kirjoittaa muistelmissaan: "Lauantaisin Serapionit kokoontuivat Slonimskyn huoneeseen... Kävin siellä usein. ", ensimmäinen kirja, 1953, New York, s. 165). Suurelta osin lukemisen vaikutelmana "Aavikossa", M. Gorki puhui kahdesti kirjeissään V. Kaverinille L. Luntsista; 10. lokakuuta 1922: "Salli minun neuvoa tässä: pitäkää tiukasti kiinni ystävistänne: Lunts, Zoshchenko, Slonimsky ja kaikki muut, jotka eivät ole järkyttyneitä, joita "maallisen turhuuden basaari" ei sokaise. 25. marraskuuta 1923: "Valitettavasti en nähnyt Luntsia. Hän on vakava ja suuri kirjailija" ("Literary Heritage", osa 70, 1963, M., Publishing House of the Sciences Academy of the USSR, ss. 172, 177 ) Ja Sorrentosta 8. toukokuuta 1925 M. Slonimskylle osoitetussa kirjeessä M. Gorky kertoi, että viimeisessä kirjassa "Venäjä" on annettu Lo Gatton käännöksessä "Aavikko..." ( Ibid., s. 389).
    ellauri256.html on line 191: Melihat perilaku member ontak ini, Phinehas meraih tombak, memasuki tenda dan menusuk mereka berdua, saat mereka berada di tengah-tengah aksi. Perbuatan ini menyebabkan wabah segera berakhir.
    ellauri256.html on line 195: Juutalaiset leiriytyivät Berkemann-sandaaleihinsa Shittimiin, Moabin tasangolle, Jordan-joen rannalle. Pahan profeetta Bileamin (kz. albumia 172) neuvosta Mooabin ja Midianin putridit tyttäret suostuttelivat juutalaiset tekemään syntiä heidän kanssaan ja johtivat heidät siten palvomaan jumalaansa Baalia, joka tunnetaan toisellakin nimellä, El Peorin nimellä. Kuitenkin ennen kuin he pystyivät tekemään niin, Zimri bin Salu, yksi Simeon -heimon johtajista, 6 lähestyi väkijoukkoa yhdessä Cozbi Zurin tyttären kanssa, joka oli yksi viidestä midianilaiskuninkaasta. Kun kaikki katsoivat, hän astui telttaan ja oli räikeästi sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan. Nähdessään tämän kapinallisen käytöksen Phinehas tarttui keihään, astui telttaan ja puukotti heitä molempia genitaaleihin, kun he olivat keskellä toimintaa. Tämä teko sai hyppykupan loppumaan rutosti.
    ellauri256.html on line 215: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja innottomana kuitenkin.
    ellauri256.html on line 231: Yhdysvalloissa hän kirjoitti myös tunnetuimman teoksensa Äiti, joka kertoo pienen keskivenäläisen teollisuuskaupungin vallankumousliikkeestä. Gorki itse kuvasi romaaniaan huonoksi, koska se oli kirjoitettu kiivastuksen vallassa. Lenin puolestaan piti siitä sen propaganda-arvon vuoksi, ja sillä oli aina hyvä maine Neuvostoliitossa. Gorkin seuraava kirja Vakooja puolestaan kertoo tsaarin salaisen palvelun agentista, jota Gorki ei sentään kuvaa hirviönä, mutta tyhmänä ja puoliveteisenä kuitenkin.
    ellauri256.html on line 246: Boris Nikolaevich Bugaev (Russian: Бори́с Никола́евич Буга́ев, IPA: [bɐˈrʲis nʲɪkɐˈlajɪvʲɪtɕ bʊˈɡajɪf] (listen)), better known by the pen name Andrei Bely or Biely (Russian: Андре́й Бе́лый, IPA: [ɐnˈdrʲej ˈbʲelɨj] (listen); 26 October [O.S. 14 October] 1880 – 8 January 1934), was a Russian novelist, Symbolist poet, theorist and literary critic. He was a committed anthroposophist and follower of Rudolf Steiner. His novel Petersburg (1913/1922) was regarded by Vladimir Nabokov as the third-greatest masterpiece of modernist literature. The Andrei Bely Prize (Russian: Премия Андрея Белого), one of the most important prizes in Russian literature, was named after him. His poems were set to music and performed by Russian singer-songwriters.
    ellauri256.html on line 251: Boris Bugaev was born in Moscow, into a prominent intellectual family. His father, Nikolai Bugaev, was a noted mathematician who is regarded as a founder of the Moscow school of mathematics. His mother, Aleksandra Dmitrievna (née Egorova), was not only highly intelligent but a famous society beauty, and the focus of considerable gossip. She was also a pianist, providing Bugaev his musical education at a young age.
    ellauri256.html on line 336: Vladimir Vladimirovich Mayakovsky was born in 1893 in Baghdati, Kutais Governorate, Georgia, then part of the Russian Empire, to Alexandra Alexeyevna (née Pavlenko), a housewife, and Vladimir Mayakovsky, a local forester. His father belonged to a noble family and was a distant relative of the writer Grigory Danilevsky. Vladimir Vladimirovich had two sisters, Olga and Lyudmila, and a brother Konstantin, who died at the age of three. The family was of Russian and Zaporozhian Cossack descent on their father's side and Ukrainian on their mother's.
    ellauri256.html on line 338: "I was born in the Caucasus, my father was a Cossack, my mother is Ukrainian. My mother tongue is Georgian. Thus three cultures are united in me," he told the Prague newspaper Prager Presse in a 1927 interview.
    ellauri256.html on line 340: Eliskä vähävenäläistä kasakkasukua, ei ihme että sitten petti suuren synnyinmaan asian. When Volodja was 13, his kossack father pricked his finger on a rusty pin while filing papers and died of blood poisoning. Äiti myi irtaimen ja muutti Moskovaan.
    ellauri256.html on line 346: Vuosina 1922–1929 Majakovski matkaili runsaasti ulkomailla. Neuvostovaltion kymmenvuotisjuhlaa vuonna 1927 hän julisti runoelmalla Hyvin! (Horosho, 1927), joka edelleen oli täynnä optimismia ja pikkuporvarillisuuden kritiikkiä. Useissa Vladi juuniorin tämän ajan näytelmissä nämä näkemykset olivat kärjekkäimmillään. Kritiikin kärki kohdistui vallankumouksen virheisiin, omanvoitonpyyntiin, keikailuun ja hengettömään virkavaltaisuuteen. Näissä näytelmissä on selvä Nikolai Gogolin pernteen jatkumo.
    ellauri256.html on line 357: “Some call her the second Beatrice, a wise inspirer, Mayakovsky's kindred spirit. Others, a mercenary witch, a vampire, who attached herself to the troubled genius, to his fame and money, and who drove him to suicide,” present-day biographers write about her. Actually she was a little of both.
    ellauri256.html on line 358: The stormy affair between the legendary “singer of the revolution”, Vladimir Mayakovsky, and a “proponent of depravity”, Lilya Brik, lasted 15 years, until the poet's suicide in 1930. He devoted poems and hundreds of love letters to her. It was probably this affair that most of all contributed to her going down in history, yet it also left her with hundreds of enemies, who tried to erase any trace of her, even from documents. So, who exactly was this femme fatale?
    ellauri256.html on line 360: Lilya was born in 1891 to a wealthy Jewish family. Her father was a lawyer and the family lived in the center of Moscow. Her parents often took little Lilya and her younger sister, Elsa (the future heroine of the French Resistance, Elsa Triolet) with them to European resorts. They look a little like Lea and Liisa in an old phtograph.
    ellauri256.html on line 362: The girls were under the constant care of a governess. They became fluent in German and French, learned to play the piano and studied at a grammar school. It was there that at the age of 13, Lilya met her future husband, Osip Brik: in the wake of the revolutionary anti-monarchist unrest of 1905, Lilya began to attend political education clubs, one of which was headed by Osip, the son of a jewelry merchant.
    ellauri256.html on line 364: “All our girls were in love with him and etched the name Osya with a penknife on their desks,” Lilya recalled. His low-key courtship of Lilya lasted seven years. Up until the moment she became pregnant. However, the father was not Brik but ... a music teacher, Grigory Krein. Under pressure from her mother, Lilya had an abortion, after which she could no longer have children. And Brik finally proposed.
    ellauri256.html on line 366: However, Osip very quickly ceased to be a husband to her in all respects. In 1914, Lilya wrote: “I already led an independent life, and physically we somehow drew apart... A year passed, we no longer lived as husband and wife, but we were friends, perhaps even more so than before. That was when Mayakovsky came into our life.”
    ellauri256.html on line 368: By that time, Vladimir Mayakovsky had been in a relationship with Lilya's younger sister for two years. But having met no resistance in Lilya, he broke up with Elsa, and dedicated the poem A Bulge in Trousers to his new muse.
    ellauri256.html on line 370: The well-off Osip even offered to finance the publication of the poem - he became a kind of a promoter for Mayakovsky. In the meantime, Lilya started working on the poet's image like Pipsa on E. Saarinen: she made him change his brightly-coloured cubo-futuristic robes for a coat and formal suit and have his teeth done. In other words, there were three of them in that relationship.
    ellauri256.html on line 373: Osip was not troubled by his wife's affair. All the more so, since the country was living through a sexual revolution - free love became a symbol of the time. “I loved making love to Osya. On those occasions, we locked Volodya in the kitchen. Then he would rage, trying to join us, scratching at the door and crying,” Lilya once told a friend.
    ellauri256.html on line 375: According to actress Alexandra Azarkh-Granovskaya, who belonged to the Briks' circle of friends, Lilya had “a heightened sexual curiosity”, which could not be said for her husband.
    ellauri256.html on line 380: Contemporaries' attitude to Lilya was mixed. Men adored her: the list of Brik's admirers included practically the entire circle of Russian avant-garde artists and prominent culture figures, from Alexander Rodchenko to Sergey Diaghilev. In Italy, she was friends with Pasolini, in France, with Louis Aragon (who would eventually marry her sister Elsa) and Yves Saint Laurent, who used to say: “I know three women who can be elegant outside of fashion - Catherine Deneuve, Marlene Dietrich and Lilya Brik.”
    ellauri256.html on line 384: However, after Mayakovsky shot himself in the heart at the height of his fame, their romance turned into a tragic legend, and Brik was practically declared the poet's killer. Especially after she released their correspondence: there were hundreds of letters with declarations of love from Mayakovsky and terse answers and requests to send money from Lilya.
    ellauri256.html on line 386: Nevertheless, when after Mayakovsky's death his poetry soon began to be forgotten, Lilya, as his executor (named as such by the poet in his will), took a lot of effort to prevent it. She wrote a letter to Joseph Stalin, who issued an order to ensure that the poet's legacy was not forgotten. So it was largely thanks to her that a whole industry was created around Mayakovsky, with his statues erected all over the country, his works reprinted, and collective farms and plants named after him.
    ellauri256.html on line 387: Lilya herself soon divorced Osip and moved from one subsequent husband to another. In the 1970s, she wrote in her journal: “I had a dream - I am angry at Volodya for shooting himself, and he so gently puts a tiny pistol in my hand and says: 'Anyway, you will do the same.'”
    ellauri256.html on line 389: In 1978, at the age of 86, she fell from a chair and broke her hip. Not wanting to become a burden to anyone, she took a lethal dose of sleeping pills.
    ellauri256.html on line 391: Mayakovsky produced a large and diverse body of work during the course of his career: he wrote poems, wrote and directed plays, appeared in films, edited the art journal LEF, and produced agitprop posters in support of the Communist Party during the Russian Civil War of 1917–1922. Though Mayakovsky's work regularly demonstrated ideological and patriotic support for the ideology of the Bolsheviks and a strong admiration of Vladimir Lenin, his relationship with the Soviet state was always complex and often tumultuous. Mayakovsky often found himself engaged in confrontation with the increasing involvement of the Soviet state in cultural censorship and the development of the State doctrine of Socialist realism. Works that criticized or satirized aspects of the Soviet system, such as the poem "Talking With the Taxman About Poetry" (1926), and the plays The Bedbug (1929) and The Bathhouse (1929), met with scorn from the Soviet state and literary establishment. Majakovskin lehdykkä Lef teki pilkkaa serapioniveljistä. Ei ois kannattanut. Fedin pani sen hampaankoloon ja Zishtshov närkästyi.
    ellauri256.html on line 470: Capitani on nyt kiskottu kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka. Kyllä oli paska. Kaikkein öklöttävintä olivat loppuselvittelyt, jossa spugehuumepoliisit ja pornokonnat laskelmoivat eri lainrikkomusten hintoja ja puntit tasataan konnien keskinäisillä pyssysodilla. Huumepoliisit erottaa huumediilereistä ja huorista vaan esiintymisasut. Kaikki on raudanlujia ammattilaisia. Tää on tätä laissez faire talousliberalismin moraalia, ja ylläri: se on täsmälleen samaa quid pro quo scheissea kuin Hammurapin laki. Maxua ja lunastusta, hammas hampaasta, 2 parhaasta.
    ellauri256.html on line 495: Ihmisiä on kartettava, tiesi Gorkin äitikin. Ovat kateellisia. Kaikki tekevät ilolla pahaa. Ovatko kaikki syypäitä omaan likaisuuteensa? Mitä väliä. Tää kaikki on apinoilla ihan geeneissä.
    ellauri256.html on line 503: The most widely accepted modern definition of the "Western World" is based not upon geographical location but upon the cultural (or when appropriate, political or economic) identities of the countries in question. Using this definition, the Western World includes Europe as well as any countries whose cultures are strongly influenced by European values or whose populations include many people descended from European colonists—for example Australia, New Zealand, and most countries in North and South America .
    ellauri256.html on line 518: Boris Sidis (/ˈsaɪdɪs/; October 12, 1867 – October 24, 1923) was a Ukrainian immigrant Jewish psychologist, physician, psychiatrist, and philosopher of education. Sidis studied under William James at Harvard, made 4 degrees, and founded the New York State Psychopathic Institute and the Journal of Abnormal Psychology. He sought to provide insight into why people behave as they do, particularly in cases of a mob frenzy or religious mania. He vigorously applied the principles of Darwinian evolution to the study of psychology. He saw fear as an underlying cause of much human mental suffering and problematic behavior. Boris Sidis opposed mainstream psychology and Sigmund Freud, and thereby died ostracized. Sidis himself derided himself as "silly, pedantic, absurd, and grossly misleading." He later credited his ability to think to his long solitary confinement in Ukraina. Sidis sr died estranged from Sidis jr on October 24, 1923, at the age of 56.
    ellauri256.html on line 521: Sidis sr applied his own psychological approaches to raising William James jr in whom he wished to promote a high intellectual capacity. Sidis jr could read The New York Times at 18 months. By age eight, he had reportedly taught himself eight languages (Latin, Greek, French, Russian, German, Hebrew, Turkish, and Armenian) and invented another, which he called "Vendergood".
    ellauri256.html on line 524: MIT:n silloinen laskuopin professori ennusti Billystä: I believe he will be a great mathematician, the leader in that science in the future. 11-vuotiaana nenäkäs Billy sai toistuvasti turpiin 5v vanhemmilta Harvardin luokkatovereilta (ml Buckminster Fuller) ja alkoi eristäytyä. Billy vowed to remain celibate and never to marry, as he said women did not appeal to him. Later he developed a strong affection for Martha Foley, one year older than him. Ei siitäkään tullut lasta eikä paskaakaan. Isompana Billy ajoi mieluiten ympäriinsä raitiovaunulla. He obsessively collected streetcar transfers, wrote self-published periodicals, and taught small circles of interested friends his version of American history. Sidis arveli että Euroopassakin oli ollut intiaaneja. Sidis peukutti jonkinlaista dualismia. Sidis died from a cerebral hemorrhage in 1944 in Boston at age 46.
    ellauri256.html on line 528: Before getting married, she (Martha) was a companion of noted former child and prodigy William James Sidis and the object of his unrequited love. Her magazine Story is credited with the first publication and early support of a pantheon of notable authors, including: John Cheever, Carson McCullers, William Saroyan, Truman Capote, Norman Mailer, and such as J. D. Salinger, Tennessee Williams and Richard Wright.
    ellauri257.html on line 40: ge.php?nocache=1&img=uploads/posts/2015-06/1433499381_posts_29229.jpg" width="100%" />
    ellauri257.html on line 47: Nikolai Vasilyevich Gogol (1 April [O.S. 20 March] 1809 – 4 March [O.S. 21 February] 1852) was a very short story writer and playwright of Ukrainian origin. Gogol was born in the Ukrainian Cossack town of Sorochyntsi, in the Poltava Governorate of the Russian Empire. His mother was descended from Leonty Kosyarovsky, an officer of the Lubny Regiment in 1710. His father was supposedly Vasily Gogol-Yanovsky, who died when Gogol was 15 years old, was descendant of Ukrainian Cossacks (see Lyzohub family) and belonged to the 'petty gentry'. His father wrote poetry in Ukrainian almost as well as in Russian, and was an amateur playwright in his brother's home theatre. As was typical of the left-bank Ukrainian gentry of the early nineteenth century, the family spoke Ukrainian nearly as well as Russian. As a child, Gogol helped stage plays in his uncle's home theatre.
    ellauri257.html on line 52: He also intensified his relationship with a starets or spiritual elder, Matvey Konstantinovsky, whom he had known biblically for several years. Konstantinovsky seems to have strengthened in Gogol the fear of perdition (damnation) by insisting on the sinfulness of all his imaginative handiwork. Exaggerated ascetic practices with Matvey undermined his health and he fell into a state of deep depression. On the night of 24 February 1852 he burned some of his manuscripts, which contained most of the second part of Dead Souls. He explained this as a mistake, a practical joke played on him by the Devil in the guise of Matvey Konstantinovsky.[citation needed] Soon thereafter, he took to bed, refused all food, and died in great pain nine days later.
    ellauri257.html on line 54: According to serapionist Viktor Shklovsky, Gogol's strange style of writing applies his (Shklovsky's) "ostranenie" technique of defamiliarization.
    ellauri257.html on line 55: Gogol's huge influence on Russian, Ukrainian and world literature was acknowledged by Mikhail Bulgakov, Fyodor Dostoevsky, Ryūnosuke Akutagawa, Mikhail Saltykov-Shchedrin, Franz Kafka and (most notably) Flannery O'Connor.
    ellauri257.html on line 69: British-born director J. Lee Thompson (“The Yellow Balloon”/”The Passage”/”King Solomon’s Mines”) helms this bloody spectacular. It’s a serviceable large-scale epic that mainly goes wrong with a mushy subplot involving a miscast Tony Curtis as a Cossack wooing a Polish noblewoman, Christine Kaufmann (they were soon to be married in real-life after his divorce from Janet Leigh). It seems to be in genre form when showing hordes of Cossack horsemen flying across the steppes to do battle. It’s based on the novel by Nikolai Gogol and is written without wit or logic by Waldo Salt (former blacklisted writer) and Karl Tunberg.
    ellauri257.html on line 71: In 1550, after centuries of fighting for possession of the Ukraine with the Turks, the Cossacks under the leadership of Taras Bulba (Yul Brynner) aid the Polish Army in the battle of the steppes (Argentina subbing for the Ukraine, where reportedly some 10,000 Argentinean extras were employed) and are victorious. Invited to a Polish feast to celebrate, the Cossacks are betrayed by their cunning hosts and flee under cannon fire to safety across the steppes.
    ellauri257.html on line 73: The cocky and arrogant Taras raises two sons, Andrei (Tony Curtis) and Ostap (Perry Lopez), and eventually sends them to Kiev University to learn how their enemies think. The independent-minded Andrei falls in love with Natalia (Christine Kaufmann), a young beautiful Polish noblewoman, but her family deems him unworthy of her because of his lowly birth. The heartbroken Andrei returns home to the steppes and his bloodthirsty barbarian warrior father—definitely not a college grad.
    ellauri257.html on line 77: Franz Waxman’s bombastic score bursts across the lush Technicolor screen as a reminder of how much Gogol’s novel has been cheapened, Cossacks on horseback engage the Poles in battle giving the film its life pulse and the action-packed film ultimately serves as a paean to Ukrainian nationalism as it rewrites history to leave out how the violently anti-Semitic Cossacks attacked the Jewish population of Poland with a barbaric ruthlessness to dispense with their ethnic cleansing. Yul chews the scenery, but is watchable. Tony demonstrates he can’t act by giving an unbearably gooey performance.
    ellauri257.html on line 95: Muuten, elokuvassa ei ole valtavaa kohtaa piikkipiikkien terävistä latvoista - kasakat matkustavat kotimaansa halki hiljaisuudessa Igor Kornelyukin sydämellisen musiikin tahtiin. Toisessa tapauksessa tällainen slavofilismi olisi voinut vääntyä, mutta tässä se osoittautuu luonnolliseksi ja välttämättömäksi osaksi koko audiovisuaalista toimintaa. Ilman häntä ei ole mitään keinoa, eikä hän ole mitään ilman tätä kuvaa. Katso itse: ruudulla on veristä sotkua 70-luvun julmimpien Hongkongin toimintaelokuvien hengessä, vain slaavilaisluonnolle vieraan kungfun sijaan on ortodoksinen hopak. Katkaistut kädet putoavat, päät pyörivät, joku lävistettiin viidellä keihällä kerralla, joku sytytettiin tervalla, "Pisarenko ja toinen Pisarenko ja kolmas Pisarenko" on jo tapettu. Tässä tulee pannun huilu, ja Sergei Bezrukovin näytön ulkopuolinen ääni loi juhlallisesti rivejä mittaamattomasta suuruudesta - vittu! - venäläinen henki - shmyak! Ja kuten viimeinen välimerkki, kasakkaviihde lasketaan huonon armon päähän.
    ellauri257.html on line 112: Tällä hetkellä kiistanalaisista syistä vuoden 1842 painosta laajennettiin kolmella luvulla ja se sisälsi venäläisiä nationalistisia teemoja. Mahdollisia syitä ovat tarve pysyä linjassa virallisen tsaarin ideologian kanssa sekä kirjailijan muuttuvat poliittiset ja esteettiset näkemykset (jotka ilmenivät myöhemmin teoksessa Dead Souls ja Selected Passages from Correspondence with his Friends ). Muutokset sisälsivät kolme uutta lukua ja uuden lopetuksen (vuoden 1835 painoksessa puolalaiset eivät huomaa polttaa päähenkilöä roviolla).
    ellauri257.html on line 131: Taras Ševtšenko syntyi 9. maaliskuuta 1814 (uutta lukua) Moryntsissä Zvenyhorodkassa tuolloisessa Venäjän keisarikunnan Kiovan kuvernementissa. Ševtšenko oli syntyjään maaorja. Hän jäi orvoksi 12-vuotiaana. Hän oppi lukemaan kylän lukkarilta. Maaorjana Ševtšenko muutti omistajansa P. Engelhardtin mukana ensin Vilnaan ja vuonna 1831 Pietariin.
    ellauri257.html on line 341: Hän oli vuonna 1966 ehdolla Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajaksi, mutta ei kuitenkaan saanut palkintoa. Actually he was nominated for the Nobel Prize in Literature four times, from 1966 to 1969. Eise sentään ollut Puolan juutalaisia vaikka painui Argentiinaan karkuroimaan 1939. Actually he was considered unfit for military duties. No jotain vikaa siinä piti olla, ja olikin: Gombrowicz had affairs with both men and women.
    ellauri257.html on line 343: Gombrowicz wrote in Polish, but he did not allow his works to be published in Poland until the authorities lifted the ban on the unabridged version of Dziennik, his diary, in which he described their attacks on him. No tästä arvaa jo mixi sille oltiin tuppaamassa dynypötköä. Mikä pahinta, Gombrowicz´s work has links with existentialism and structuralism. Sen hengenheimolaisia olivat sellaiset lurjuxet kuin Foucault, Barthes, Deleuze, Lacan, and Sartre.
    ellauri257.html on line 360: Ilmeisistä syistä siis olen ennakkoasennoitunut että Witold Gombrowiczin katolis-oikishenkiset pornoväsäyxet tulevat vituttamaan rankasti. Saas nähdä. Jan Tolpan esipuhe ruozinnoxeen lupaa pahaa ainakin. Kekäs tää Tolppa edes on? Sven Stolpen veljenpoika. Sen isäkin oli kääntäjä, Birger Stolpe, jonka isä oli ylikontrollööri Johan Stolpe, joka ei tiettävästi mitään kääntänyt ellei jotain kyniä tai klemmareita virkapaikalta. Janne kyllä: från klassisk grekiska har Janne översatt Platon, Aristoteles, Longinos och Euripides, från franska Michel de Montaigne, Denis Diderot och Honoré de Balzac. Janne ei tuntenut Sven Stolpea. Pappa och han var inte kontanta. Jannella on kotona lundioissa kattoon asti kirjoja. Se täyttää 83 ellei ole kuollut. Det är viktigt att översätta även sånt skit som Gombrovicz om man vill uppehålla det fria samhället.
    ellauri257.html on line 362: Gombroviczin päiväkirja alkaa: „Montag: Ich. Dienstag: Ich. Mittwoch: Ich. Donnerstag: Ich.“ Der polnische Schriftsteller Witold Gombrowicz machte die Egomanie zu seinem literarischen Prinzip. Die Tagebücher strotzen erst recht vor intimen Selbstbetrachtungen. Es geht um sein Sexleben, sein Streben nach Ruhm, aber auch um seine Magen- und Darmprobleme.
    ellauri257.html on line 367: Er galt schon zu Lebzeiten als homosexuell, allerdings war dies eine Vermutung seiner Zeitgenossen. Seine wichtigste heteroerotische Erfahrung war offenbar seine letzte Lebensgefährtin, die junge Kanadierin Rita, die er ein halbes Jahr vor seinem Tod heiratete. Sie hat mit ihm durchgehalten, trotz kleinen Bosheiten, mit denen er sie oder ihr Zusammenleben bedenkt. Danach war es nur Fernsehen, Zweispänner, Grammophon, Frigidaire, Ofen, Hund, Katze.
    ellauri257.html on line 369: Ende 1968, kurz vor seinem Tod, notiert er: „Stark gewachsenes Prestige, der Nobelpreis in greifbarer Nähe.“
    ellauri257.html on line 382: But guenons aren't the only amorous apes that have shrugged off sexual norms. There's also the japanese macaque, which have been spotted having sex with deer numerous times. But it now appears it's the female monkeys performing sex acts with the deer by mounting them and thrusting, raportoi brittilehti The Sun.
    ellauri257.html on line 385: Sairas tyyppi tää Gonzo, ei voi muuta sanoa. Kummaa katkonaista sekoilua, ei tässä pysy minkäänlainen fiktiivisen maailman illuusio edes pystyssä. Jotain sillä täytyy olla taka-ajatuxena, mutta mitä, sitä on tässä alkuvaiheessa vaikea sanoa. Gonzon sanasto on tollasta puolalaiskatolista scheissea, jossa kaikenlaisen häpeän ja synnin ja piilomerkitysten varjolla saadaan maximisti irti suttuisesta tirkistelyerotiikasta. Tässä on samaa masentavaa fiilistä kuin vintage pornoleffoissa. Yhtä tyhjänpäiväistä ja vailla muuta tarkoitusta kuin toimettoman ikävystymisen katkaiseva kädetys.
    ellauri257.html on line 400: Lukemistani romskuista Gonzon Pornografia muistuttaa toistaisexi eniten ranskisten (Bernanos, Gide, Zola) langenneista katolisista papeista vääntämiä sepustuxia. Plus Leclosia josta olen kyllä lukenut vain osia. Varmaan muistuttaisi myös markiisi Le Sadea jos olisin sen lukenut. Ton herrasväen nausean puolesta jonkun verran myös Dostojevskiä. Ehkä homopetteri Klaus Mannia vaikka sitäkään en ole kuin vähän selannut. Erilaisia sexuaalisten repressioiden vaivaamia oikislaisia. Jaa ehkä vähän vielä sitä Tokarczukin Alku-karkkia? Ja Nyölenin peukuttamia fin de sièclen katolisia dekadentteja. Katolisuus on hyvin pahaa lääkettä, etenkin puolalainen sellainen. Et tämmöstä:
    ellauri257.html on line 404: En viss frånvaro var dock märkbar - det fanns Inga judar. (s. 63) Synden tränger sig igenom till den största tilliten. Synden, privat, hemlig, skamlig. Aina näitä samoja talousliberaalisia sanoja.
    ellauri257.html on line 405: Oisko Gonzon poinzi että sota teki lopun puolalaisen herrasväen moraalista, ezen jälkeen panohommista tuli selvää pässinlihaa, ei muuta kuin selkään vaan ja pussit heilumaan, koska ei ollut enää suuria perintöjä joita odotellessa piti pitää tukat suittuina ja genitaalit piilossa?
    ellauri257.html on line 415: Familjen som samhällets kärna, ärevördiga traditioner. Vitun polakat. Tää on ilmeisesti jotain Nietzschen iloista tiedettä. Denne stilige unge lantis, som är lägre än Karoly. Vizi mitä nazimeininkiä Gonzo. Katolinen ikivanha ämmä vetää henxelit pussaamatta kruzifixiä. Siinä meni pornovideon eka jaxo. Ei tätä ole tarkoituskaan ymmärtää, tää on vaan tällästä sadomasokistista huuhaata.
    ellauri257.html on line 419: Upon the 2009 American release (of the book, after the film of course, this is America), Michael Dirda wrote in The Washington Post that Pornografia "seems as sick, as pathologically creepy a novel as one is ever likely to read. In some ways, it resembles a rather more polymorphously perverse version of Les Liaisons Dangereuses or one of those disturbing fictions by European intellectuals that blend the philosophical with the erotic: Think of Georges Bataille's The Story of the Eye or Pierre Klossowski's Roberte Ce Soir. ... Through its sado-masochistic material and its almost Henry Jamesian analyses of human motives, Pornografia underscores Gombrowicz's lifelong philosophical obsession: the quest for authenticity." Dirda continued: "Certainly, most readers will find Pornografia perturbing, or worse: repulsive, confusing, ugly. As Milosz once said of Gombrowicz: 'He had no reverence whatsoever for literature. He derided it as a snobbish ritual, and if he practiced it, he attempted to get rid of all its accepted rules.'"
    ellauri257.html on line 434: Tää on nyt ihan loppupeleistä, jossa kaverit tekee rohkeita ulostuloja. Kun Karolilla oli ase esillä Heniasta tuli koketti. Sitä sanaa ei juuri enää kuule. Keimaileva, nokkava. Naiset ei kai tee sitä enää. Olikohan Karolilla tukka a la coq? Le Coq valmistaa muovipulloissa virolaista kalia ja lyydiläistä kvassia. Niitä sai Berjoskasta Keravalta. Muminpappans ungdomsvän Fredrik blev sinnlig och kärlekshungrig, vilket ej betyder annat än kåt. Underkastelse, det äj ju islam. Röven i vädret västerut på en matta. Jfr också den kristna missionärsställningen där fadern vår är ovanpå och vi övriga sprider låren undertill. Gud min Gud, min enda tillflykt. Vittu mitä potaskaa. Hela min moral bara att äga henne. Inter arma silent cerebra.
    ellauri257.html on line 436: Juupa juu, niin aina. Monimutkaisia piruetteja matelijanaivon palveluxessa. Jag känner mig naken! Hon bedrar inte bara mig, hon bedrar det manliga. Kummat on pahixempia, polakit vai ukrainalaiset? Vaikea sanoa. Just nu kunde jag inte stå ut med någon man! Fred Karlssonin karvaiset kädet ja testosteroninen paita oli yhtä yököttävät. Ingenting annat i djurvärlden uppnår till en sådan grad av ohygglighet.
    ellauri257.html on line 443: I detta fanns lycka - och stolthet! Vilken stolthet! Och vodka! Gudomligt! Jag älskar brott! Jag älskar krimi- och polisserier på Netflix! Och nakna kroppar, unga genitalier som tränger in i andra unga genitalier! E!F!K! Hurra hurra hurra!
    ellauri257.html on line 454: “Well” he replied “so far we have lost over 20 generals, 110,000 troops killed, countless injured, 3000 tanks, 300 aircraft, hundreds of helicopters, countless armoured vehicles, artillery and trucks, our flagship along with other naval ships, our army is being defeated in most areas and we have had to resort to conscription to replace our losses”.
    ellauri257.html on line 466: Efter stormen kom en jordbävning; men icke var HERREN i jordbävningen.
    ellauri257.html on line 470: Men Elia sade till dem: »Gripen Baals profeter; låten ingen av
    ellauri257.html on line 480: straffe mig nu och framgent om jag icke i morgon vid denna tid
    ellauri257.html on line 486: Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson ) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel.
    ellauri257.html on line 489: Singer described himself as "conservative," adding that "I don't believe by flattering the masses all the time we really achieve much." His conservative side was most apparent in his Yiddish writing and journalism, where he was openly hostile to Marxist sociopolitical agendas. In Forverts he once wrote, "It may seem like terrible apikorses [heresy], but conservative governments in America, England, France, have handled Jews no worse than liberal governments.... The Jew's worst enemies were always those elements that the modern Jew convinced himself (really hypnotized himself) were his friends. Interestingly enough, he notes the cultural tensions between Sephardic and Ashkenazi Jewish people during his trip to Haifa and during his stay in the new nation. With the description of Jewish immigration camps in the new land, he foresaw the difficulties and socio-economic tensions in Israel, and hence turned back to his critical views of Zionism. Naah, America is the promised land.
    ellauri257.html on line 491: ger Isaac Bashevis">Isaac Bashevis Singer, salanimi Varshofsky (jidd. יצחק באַשעװיס זינגער, alun perin Icek-Hersz Zynger; 21. marraskuuta 1902 Leoncin, Varsova, Kongressi-Puola, silloista Venäjää – 24. heinäkuuta 1991 Miami, Florida) oli puolanjuutalainen kirjailija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1978. Singer tunnetaan ennen kaikkea novelleistaan (joita en ole lukenut, vaan sen romskuja).
    ellauri257.html on line 492: Singerin isä oli hasidirabbiini, ja hänen äitinsä Bathsheba oli myös rabbiinin tytär. Singer otti myöhemmin käyttöön äitinsä nimen kirjailijanimessään ”Bashevis” (Bathsheban poika). Hänen veljensä Israel Joshua Singer saavutti kuuluisuutta suosittuna jiddišinkielisenä kirjailijana. Niinpä veli Israel Joshua Singer oli nuoremman veljensä ensimmäinen ja tärkein kirjallinen esikuva.
    ellauri257.html on line 493: Paetakseen Puolassa nousevaa antisemitismiä ja sodan uhkaa sekä seuratakseen isoveljeään Singer muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1935. Hän erosi silloisesta vaimostaan Rachelista ja pojastaan Israelista, jotka muuttivat ensin Moskovaan ja myöhemmin silloiseen Palestiinaan. Iisakki pääsi isonveljen hännän alta tämän kuoltua 1945.
    ellauri257.html on line 495: Vuonna 1940 hän solmi avioliiton Alma Haimannin kanssa, joka oli saksanjuutalainen emigrantti. Singer sai Amerikan kansalaisuuden vuonna 1943. Koko uransa ajan hän pysyi uskollisena Forverts-lehdelle, jossa hän vieläkin ilmestyy, tosin vain viikoittain. Singer oli 35 viimeistä elinvuottaan kasvissyöjä, etupäässä säälistä muita eläimiä kohtaan. Varjoja Hudsonin yllä suomensi Liisa Ryömä 1999.
    ellauri257.html on line 497:
    About The Vulture Living With Isaac Bashevis Singer

    ellauri257.html on line 502: Who could live with Isaac Bashevis Singer? The sexual escapades of the most successful Yiddish writer in America — and the one whom most Yiddish literati loved to hate — were public knowledge, in large part because he himself built his reputation as a Casanova in his own fiction, where he was chased into the bedroom by women young and old. His oeuvre might be described as “sex and the shtetl.”
    ellauri257.html on line 504: Still, Singer was a married man, but not to Runia (Rachel) Pontsch, who in 1929 gave birth to a son, Israel Zamir, Singer's only child. In Warsaw, before immigrating to the United States, he had a child out of wedlock with one of his mistresses, Runia Shapira, a rabbi’s daughter. She was a Communist expelled from the Soviet Union for her Zionist sympathies. In his 1995 memoir, “A Journey to My Father, Isaac Bashevis Singer,” Zamir recounts how he and his mother ended up in Palestine. But since Singer and Runia separated when Zamir (born in 1929) was little, the report is almost totally deprived of a domestic portrait.
    ellauri257.html on line 506: In the United States, Singer went through a period of depression in which he published little fiction, until in 1938, he met Alma Wasserman and the two married in 1940. For Singer as homo domesticus, I needed the views of his wife, Alma Haimann, whom I’ll refer to by her first name hereafter. I had read in a 1970s article from The Jewish Exponent that Alma had been at work on an autobiography. “I’m about as far as the first 100 pages,” she told the Philadelphia newspaper. I was also aware, from Paul Kresh’s 1979 biography, “The Magician of West 86th Street,” that Singer didn’t think his wife would ever finish the manuscript. But was there such a manuscript?
    ellauri257.html on line 508: Happily, when I last visited Singer’s archives at the Ransom Center, in Austin, Texas, I located the manuscript. Unhappily, it is far less than Alma had promised — not only in length (I came across 13 pages, a number of them only a few lines long,) but also in content. The first page has a title penciled in capital letters: “What Life Is Like With a Writer.”
    ellauri257.html on line 510: The material is unformed, the style is clumsy; the scenes are poorly narrated. Of course, it is unfair to depict Alma as a failed writer, for she never aspired to be a writer. Neither is this manuscript a finished product. Yet Alma on occasion did present herself as an author. She wrote at least one short story, which she sent out to magazines. An editor gave her an encouraging response, but asked her to change the ending. Alma never followed up, and dropped the endeavor altogether.
    ellauri257.html on line 512: She and Singer met in the Catskills, at a farm village named Mountaindale. Although in the manuscript, Alma is elusive about dates, it is known that the encounter took place in 1937. The two were refugees of what Singer’s older brother, Israel Joshua, by then already the successful novelist I.J. Singer, would soon describe as “a world that is no more.” And the two were married to other spouses. Alma and her husband, Walter Wasserman, along with their two children, Klaus and Inga, had escaped from Germany the previous year and come to America, settling in the Inwood section of Manhattan. As for Isaac — as Alma always called him — he arrived in 1935. She portrays their encounters as romantic, although she appears to have been perfectly aware of his reputation.
    ellauri257.html on line 514: Alma doesn’t explore the cultural differences that separated them. She was an upper-class German Jew born in Munich, whereas Singer was from Leoncin, a small Polish village northeast of Warsaw. In 1904, when Singer was born, Leoncin was part of the Russian Empire. In Alma’s milieu, Yiddish was a symbol of low caste. Her father had been a textile businessman and her grandfather had been a Handlerichter (LOL), a judge specializing in commercial cases. Although Wasserman, her first husband, was nowhere near as rich in America as he had been in Germany, he was certainly far wealthier than Singer, who was known as an impecunious journalist.
    ellauri257.html on line 516: After her divorce from Wasserman and subsequent marriage to Singer, Alma worked as a seamstress. She then became a buyer for a Brooklyn clothing firm. From 1955 until the store closed, in 1963
    ellauri257.html on line 517: , she worked at Saks 34th Street, and then, until retirement, at Lord & Taylor. On occasion she would accompany Singer to his lectures. They also traveled together to Europe, especially England and France. The purpose of one of those trips was for Alma to show Singer the places in Switzerland where she and her parents had stayed before the war. When she returned to America, she felt ecstatic. In the manuscript, she recollects standing on Broadway, looking in wonder at a fruit store and grocery, admiring their abundance.
    ellauri257.html on line 519: Alma writes about Israel Joshua Singer admiringly.
    ellauri257.html on line 520: What kind of inner, private life did Alma have? Did she tire of years of cooking, cleaning, ironing and sewing for Singer? Was it difficult to be the wife of a public person? How did she cope with his escapades? About these the manuscript remains silent. After all, Alma belonged to a social class where women weren’t encouraged to explore such details. In an interview, she does represent the younger Singer as easy-going and says how much he changed over time. But she ascribes those changes to how much people wanted from him and not the other way around.
    ellauri257.html on line 522: Sadly, nothing in Alma’s narrative hints at the emotional turmoil Singer left in his wake, although in the 1970s she told Kresh that abandoning the Wasserman family left such a sour taste in her mouth that she convinced herself it was better to stay forever with Singer despite his infidelities than to cause another emotional uproar. By most accounts, the lingering effects of her divorce made for bad blood toward Singer among Alma’s children and their extended family.
    ellauri257.html on line 524: Alma recounts her relationship with Singer as one of endurance. Her first two lines are: “When I told my friends and relatives that I intended to marry Isaac Singer, they all protested violently that it would not last more than a few weeks, and that the whole thing was a mistake. So far it has lasted for almost forty years, and although it was sometimes stormy, it nevertheless is a record.” Yes, she says it’s a record. The word “love” is nowhere to be found.
    ellauri257.html on line 526: Singer’s domestic side is thorny. The Singers kept a Hispanic maid, and Dvora Menashe (later Telushkin), who was Singer’s assistant in his late years — indeed she wrote a memoir, “Master of Dreams” [1997], recounting that time — told me about her. So did Janet Hadda, who wrote the biography “Isaac Bashevis Singer: A Life” (1997). Hadda even provided me with an address, but my letters went unanswered. Lester Goran, who co-taught with Singer at the University of Miami and wrote a memoir about their friendship, “The Bright Streets of Surfside” (1994), couldn’t help me, either.
    ellauri257.html on line 528: Singer continued to write and translate his stories and novels throughout the 1980s, until the onset of dementia in 1987. In the end, as Singer suffered from dementia, his relationships with Goran, Menashe and perhaps even Alma soured. The effects lingered unpleasantly even after his death, and as a consequence it’s hard to track the sirvienta. We don’t even know her name or nationality for certain. The idea of a Spanish-speaking maid as an integral part of Singer’s household is ripe not only for biographical scrutiny, but also for fictional development: !Ah! !Ah! !Si! !Si! !Si señor! !!Mas rapido! !Mas profundo!
    ellauri257.html on line 532: Ilan Stavans is the Lewis-Sebring Professor in Latin American and Latino Culture at Amherst College. He edited the three-volume “Isaac Bashevis Singer: Collected Stories” (Library of America) and is finishing a biography of Singer, for Princeton University Press.
    ellauri257.html on line 534: Singerin ehkä veljen Joosuan vävy Luria (vas.) ja poika Herman (oik.) kiistelevät Hudson Riverside Avenuella jälleen kerran kommunismista. Iisakki ja Joosua olivat herttaisen yhtä mieltä siitä: se on perseestä!
    ellauri257.html on line 536: ger_Isaac_Bashevis_Singer_1930s.jpg/220px-Israel_Joszua_Singer_Isaac_Bashevis_Singer_1930s.jpg" />
    ellauri257.html on line 542: Israel Joshua Singer ( jiddish : ישראל יהושע זינגער; 30. marraskuuta 1893, Biłgoraj, Puolan kongressi – 10. helmikuuta 1944 New York) oli puolalais-juutalainen kirjailija, joka kirjoitti yedi-kirjoja. Merkittävin teos Veljekset Ashkenazi.
    ellauri257.html on line 544: Hän syntyi Yisruel Yehoyshye Zingeriksi, Pinchas (LOL Pinehas, se joka puhkoi nussijoita keihäällä!) Mendl Zyngerin, rabbin ja rabbiinisten kommenttien kirjoittajan, ja Basheva Zylbermanin pojaksi. Hän oli kirjailija Isaac Bashevis Singerin ja kirjailija Esther Kreitmanin veli. Hän meni naimisiin Genia Kupferstokin kanssa. Hänen vanhin poikansa Yasha kuoli 14-vuotiaana keuhkokuumeeseen ennen perheen muuttoa Amerikkaan. Hänen nuorempi poikansa Joseph Singer oli sekä isänsä että setänsä Isaac Bashevis Singerin teosten kääntäjä. Joseph, taidemaalari ja kirjailija, kuten isänsä, meni naimisiin June Flaum Singerin kanssa, josta tuli kirjailija. Heillä oli neljä lasta: Sharon Salinger, Brett Singer, IJ Singer ja Valerie Singer. Kolme tytärtä seurasivat perheyritystä ja ovat myös runoilijoita ja kirjailijoita sen ohella että käärivät tuohta Iisakin perinnöstä bashevish.com sivustolla.
    ellauri257.html on line 546: Laulaja osallistui eurooppalaiseen jiddishin lehdistöön vuodesta 1916. Vuonna 1919 hän ja hänen vaimonsa Genia menivät Ukrainaan, missä hän löysi töitä The New Times -sanomalehdestä, ja häntä pidettiin yhtenä "Kiovan kirjoittajista". Sitten he muuttivat Moskovaan, missä hän julkaisi artikkeleita ja tarinoita. Kahden raskaan vuoden jälkeen, vuonna 1921, he palasivat Varsovaan. Bolshevismi ei maittanut. Vuonna 1921, kun Abraham Cahan huomasi hänen tarinansa Pearls, Singeristä tuli amerikkalaisen jiddish-sanomalehden The Forward kirjeenvaihtaja. Hänen novellinsa Liuk ilmestyi vuonna 1924, ja se valaisi bolshevikkien vallankumouksen ideologista hämmennystä. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa Teräs ja rauta, vuonna 1927. Vuonna 1934 hän muutti Yhdysvaltoihin kirjoittaakseen The Forwardiin.
    ellauri257.html on line 548: Lopulta Israel Joshua kutsui nuoremman veljensä, tulevan Nobel-palkinnon voittajan Isaac Bashevis Singerin Yhdysvaltoihin ja suunnitteli hänelle työpaikan The Forwardissa. "Ellei Joshuaa olisi ollut, Abraham Cahan olisi erottanut hänet", Singerin vaimo Genia tunnusti myöhemmin Bashevisin pojalle Israel Zamirille. Joshua kuoli sydänkohtaukseen 50-vuotiaana New Yorkissa, 258 Hudson Riverside Drive, 10. helmikuuta 1944. A Treasury of Yiddish Stories -kirjan johdannossa Irving Howe ja Eliezer Greenberg totesivat, että Mr. Singerin kirjat on järjestetty "tavalla, joka täyttää tavanomaiset länsimaiset odotukset kirjallisen rakenteen suhteen. Hänen romaaninsa muistuttavat sellaista perhekronikkaa, joka oli suosittu Euroopassa useita vuosikymmeniä sitten eli edellisen vuosisadan vaihteessa.
    ellauri257.html on line 550: Hinde Ester Singer Kreytman (31. maaliskuuta 1891 – 13. kesäkuuta 1954), englanniksi Esther Kreitman, oli jiddishinkielinen romaani- ja novellikirjailija. Hän syntyi Biłgorajissa, Veikselin osavaltiossa rabbiiniseen juutalaisperheeseen. Hänen nuoremmat veljensä Israel Joshua Singer ja Isaac Bashevis Singer tulivat myöhemmin kirjailijoiksi.
    ellauri257.html on line 552: Kreitman oli Pinkjas Mendl Menachem Zyngerin (laulaja) ja hänen vaimonsa Basheven (Bathsheba), syntyperäisen Zylbermanin tytär. Hänen isänsä oli rabbi ja innokas hasidi, jolla oli intohimo mystiikkaan. Myös Kreitmanin äiti tuli rabbiinisesta, vaikkakaan ei-hasidilaisperheestä. Biłgorajin rabbin tytär, joka oli aikanaan tunnettu älyllisestä ja henkisestä luonteestaan, hän oli hyötynyt veljiensä koulutuksesta.
    ellauri257.html on line 556: Isaac Bashevis Singerin Saatana Gorajissa sisältää viattoman tytön, joka on olosuhteiden musertunut ja joka kantaa Kreitmanin piirteitä ja erityispiirteitä. (Esther Kreitman kärsi joko epilepsiasta tai muusta fyysisestä tai henkisestä tilasta, jolla oli samankaltaisia ​​oireita, ja myöhemmin elämässä hänet diagnosoitiin vainoharhaiseksi.) IB itse sanoi, että hänen sisarensa oli malli hänen kuvitteelliselle Yentlilleen ., perinteistä taustaa oleva nainen, joka haluaa opiskella juutalaisia ​​tekstejä. Hän piti Esther Kreitmania "parhaana jiddish-naiskirjailijana", jonka hän tiesi, mutta hänen kanssaan oli vaikea tulla toimeen. "Kuka voi elää tulivuoren kanssa?" (Hadda, s. 137). Ja hän omisti osan kerätyistä novelleistaan ​​The Seance (New York, 1968) "Rakkaan sisareni muistolle".
    ellauri257.html on line 559:
    Sir Oliver Lodge

    ellauri257.html on line 561: Pienenläntä Professori Shrage uskoo spiritismiin ja telepatiaan. Zadok Halperin on tiedeuskovainen. Sen mielestä Lodge, Lombroso ja Conan Doyle oli vitun pellejä. Selvästikin spiritismin suosio edellisen vuosisadan vaihteessa liittyi sähkömagnetismi-ilmiöön, joka tuotti monta tappavaa kexintöä maailmansotiin.
    ellauri257.html on line 563: Sir Oliver Joseph Lodge (12. kesäkuuta 1851 – 22. elokuuta 1940) oli englantilainen fyysikko. Lodge tutki monia fysiikan ongelmia, mutta hän on tunnettu erityisesti langattoman viestinnän tutkimuksistaan.
    ellauri257.html on line 565: 1889 Lodge havaitsi, että kahden metallipallon väliin syntyi vetovoimaa, jos lähistöllä tapahtui sähköpurkaus. Periaate oli sama, kuin Branlyn kokeissa metallijauheen kanssa. Havainnon pohjalta sekä Branly että Lodge kehittivät laitetta, jolla voisi havainnoida sähkömagneettista säteilyä. Lodge antoi laitteelle nimen kohereeri ja se oli seuraavat viisitoista vuotta perustana kaikille radiokokeiluille.
    ellauri257.html on line 567: Vuonna 1894 Lodge piti Oxfordissa luentoja Hertzin kokeista. Esityksessään hän siirsi morsen aakkosilla kirjoitetun sanoman radioteitse toiseen rakennukseen. Tämä oli tiettävästi ensimmäinen kerta, kun radiolla siirrettiin käytännöllistä informaatiota.
    ellauri257.html on line 569: Lodge oli myös kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä. Hän kirjoitti lukuisia kirjoja aiheesta, fysiikkaan liittyvien teosten ohella.
    ellauri257.html on line 571: Lodge was a Christian Spiritualist. In 1909, he published the book Survival of Man which expressed his belief that life after death had been demonstrated by mediumship. His most controversial book was Raymond or Life and Death (1916). The book documented the séances that he and his wife had attended with the medium Gladys Osborne Leonard. Lodge was convinced that his son Raymond who had become cannon food had communicated with him and the book is a description of his son's experiences in the spirit world. According to the book Raymond had reported that those who had died were still the same people that they had been on earth before they "passed over". There were houses, trees and flowers in the Spirit world, which was similar to the earthly realm, although there was no STD. The book also claimed that soldiers who died in World War I smoked cigars and drank whisky and ate pussy also in the spirit world and because of such statements the book was criticised.
    ellauri257.html on line 573: Lodge had endorsed a clairvoyant medium known as "Annie Brittain". However, she made entirely incorrect guesses about a policeman who was disguised as a farmer. She was arrested and convicted for fraudulent fortune telling.
    ellauri257.html on line 575: Lodge was a friend of Arthur Conan Doyle, who also lost a son in World War I and was a Spiritualist. Anglosaxarna har en svaghet för den här sortens idioti. Dom är rädda för döden, stackars kräkar. Singerin amerikanjuutalaiset ovat ääreist klicheisiä. Ne pitää Amerikasta koska jenkit arvostaa bisnestä eivätkä sixi vainoa rahantuntevia juutalaisia.
    ellauri257.html on line 608: Moosexella oli 2 vaimoa, toinen oli meedialaisen papin tytär, toinen musta. Nykissä sen pitäisi asua Harlemissa, sanoo Singerin lankomies.
    ellauri258.html on line 40: ges/media.onki.fi/3/6/9/saha/kirjasampo/0_1103386978910848218.jpg?itok=pei8XlVF" width="100%" />
    ellauri258.html on line 76: Koe antoi telepaattisia kykyjä myös Andylle ja Vickylle, mutta myöhemmin syntyneen Charlien pyrokineettinen voima on ainutlaatuinen sekä pelottavan vahva. Vanhemmat yrittävät kasvattaa tyttöä niin, ettei tämä sytyttelisi asioita hermostuksissaan tuleen, ja samalla piilotella tätä hallituksen agenteilta.
    ellauri258.html on line 80: Tulessa syntynyt taipui elokuvaksi jo 1984. Sekään ei ollut erityisen onnistunut, ja kärsi etenkin löysästä ohjauksesta sekä puisevista näyttelijäsuorituksista. Cherokee-palkkatappaja John Rainbirdiä esitti esimerkiksi umpivalkoinen George C. Scott, kiusallinen ratkaisu kaikkiaan. Kyllä olisi pitänyt nyt aito punanahka palkkatappaja jaxaa eziä. Käsikirjoitus seurasi kirjaa tarkasti ja turhankin orjallisesti.
    ellauri258.html on line 82: Vanha Firestarter on silti Kubrick-tasoinen mestariteos tähän versioon verrattuna. Parannuksia on tasan yksi: Rainbirdia esittää nyt Yhdysvaltain alkuperäisväestöön kuuluva Michael Greyeyes. Hyytävä hahmo on kuitenkin pilattu täysin, kuten kaikki muukin tarinassa. ”Elokuvan ongelmat ovat niin perustavanlaatuisia, että kökködetaljeja ei maksa vaivaa edes luetella. Rakenne ja rytmitys ovat täysin pielessä. Alussa juoni jaarittelee ja junnaa paikoillaan, sen jälkeen taas etenee hypähdyksittäin, kuin käsikirjoituksesta olisi viime hetkellä revitty nippukaupalla sivuja irti”.
    ellauri258.html on line 104: Isaac Bashevis Singer: Skuggor över Hudson floden. (50c)
    ellauri258.html on line 132: "Pokkana. Samantyyliset kohtaamiset ovat kuuluneet elämääni opiskeluajoista lähtien. Läimäys selkään julkkixelle: Ja nimi oli Carlson! Nähdessäni 18-vuotiaana yliopistolla melkein 80-vuotiaan Wittgensteinin ja Russellin tunteneen akateemikko Georg von Wrightin päätin lähestyä häntä. Sanoin ensimmäisen syksyn opiskelijan pokalla, että yhteisiä tutkimuskohteita omaavien kollegoiden olisi hyvä tutustua. Von Wrightin ilme oli näkemisen arvoinen. Elämän suhteen utelias filosofi päätti, että ehkä kohtaamisesta voisi avautua jotakin, ja kuunteli minua."
    ellauri258.html on line 136: "Kyllä. Heittäydyn herkästi kohtaamisiin ja koen oloni luontevaksi erilaisissa maailmoissa. Kirjojani on käännetty yli 20 kielelle, ja sen jälkeen kun Hakkerietiikka ja informaatioajan henki nousi bestseller-listalle Yhdysvalloissa aloin saada luentokutsuja kansainvälisille forumeille. Kerran puhuin samalla forumilla Haakonin ja Johnin kanssa. Puhuin siitä, ettei kehitykselle riitä pelkkä taloudellinen päämäärä. Ajatellaan, että jos Martin Luther Kingin unelma olisi ollut Amerikan tuottavuuden kasvattaminen kolmella prosentilla, niin köyhien mutiaisten jengi ei olisi ehkä jaksanut kuunnella häntä. Haakon tarttui siihen ja jatkoi kertomalla Afrikan matkan kokemuksestaan, ja John Bryant komppasi. Päädyimme jatkamaan keskusteluja. Siihen tuli vielä Harry sitten kertomaan Afghanistanista. Yhteen päätymisemme on sen verran outo juttu, että kutsumme itseämme välillä Odd Coupleksi. John on Comptonista, Los Angelesin jengien hallitsemista hoodeista, Haakon ja Harry kuninkaallisesta perheestä ja minä Suomen Pohjois-Haagasta, eli ei ole itsestään selvää, että päädyimme tekemään jotain yhdessä."
    ellauri258.html on line 168: "Hillaryssa minut yllätti hauskuus. Bill ja Hillary ovat tosissaan liikkeellä paremman maailman puolesta. Se ei ole helppoa, koska vastavoimia riittää, mutta eivät he aio antaa periksi. Palaan vielä Dignityyn. Hankkeessa on mukana kaikki tasot. Iso, globaalien, todella isojen kysymysten taso, jossa liikutaan esimerkiksi ilmastonmuutoksessa ja maailmassa vallitsevassa arvonannon kuilussa. Jos länsimaissa kuolisi joka päivä 50 000 ihmistä, täällä julistettaisiin hätätila, ja maailma mobilisoitaisiin estämään katastrofi. Ongelma on siinä, ettemme anna samaa arvoa kaikille ihmisille vaan annamme noiden 50 000:n kuolla kaikessa hiljaisuudessa. Globaalitason ohella yhtä tärkeä on mikrotaso, missä jokainen ihminen voi toimia. Hienoimmat kokemani arvonannon osoitukset eivät liity julkkiksiin, vaan tavallisiin ihmisiin. Mummoni on minulle esimerkki."
    ellauri258.html on line 238: Ajattelin, että kirjalle olisi sopiva paikka kotikirjaston salatiedeosastolla. Nykyarvokin oli kohdillaan: kaksi euroa. Ostin. Typerys, sen sai yhdellä egellä Itixen kierrätyskeskuxesta.
    ellauri258.html on line 247: Samalla olisi pidennettävä työuria eli nykypolitiikan kielellä nostettava työllisyysastetta. Himasesta järkevin keino siihen oli mielenterveysongelmien hoidon parantaminen. Mielen sairaudet kun aiheuttavat työkyvyttömyyttä, jonka kustannukset valtiolle ovat miljardiluokkaa. Terapia olisi halpa ja alihyödynnetty mahdollisuus ihmisten voinnin parantamiseen.
    ellauri258.html on line 271: Tieteen termipankin mukaan autofiktio on ”omaelämäkerrallisuutta ja fiktiota yhdistelevä laji, jossa kirjailija, kertoja ja päähenkilö ovat samannimisiä, vaikka teos määritteleekin itsensä fiktioksi esimerkiksi kansilehdellään”. Ja kyllähän Kari Hotakaisen Klassikossa kyse on henkilöstä nimeltä Kari Hotakainen – vallankin kun mukana on yli kolmanneksen kirjasta haukkaava 15 vuoden päiväkirjaosuus – mutta toki sangen fiktiivisestä Hotakaisesta. Mutta Hota­kainen tarkentaa autofiktion käsitettä, sillä Klassikossa on oikeasti kyse autoista, nopeista, kauniista, miehekkäistä autoista. Ja lisäksi kirjassa on legendaarinen aloituslause:
    ellauri258.html on line 292: Kori Hatakainen oli vuosituhannen vaihteen uhoilevan mieslaahuxen runoilija ja tunteiden työntötulkki. Sen haave oli tämmöinen aplarinvärinen Toyota Corolla, joita vielä löytyy kaupan entisen Neuvostoliiton alueelta. Samanikäinen kuin Wokun uudempi Anger Over. Klassikko (1997) oli Korin ensimmäinen menestysteos. Juoxuhaudantie on vlta 2004. Molemmista on tehty elokuvaversiot. Kori on muotopuhdas nuivelo, sama oli sillä alla Corolla tai Rolfa Aameo, se ajattelee, kirjoittaa ja virnuilee kuin aito väärentämätön persu. Vähän vähemmän totaalinen turvelo ex-mainosmies kuin porsasmainen Juri Turvo, mutta ei paljon vähemmän.
    ellauri258.html on line 312: ges?q=tbn:ANd9GcQzK60Juxup3Y2GH1awcoZ39euvIs1X6Fvh7Zq3w0HuLw&s" />
    ellauri258.html on line 314: Don Camilloa esitti Fernandel joka sattumalta oli myös se Kriegsgefangener, joka kuljetti saxalaisen lehmän Margueriten Baijerista Stuttgartiin ja takaisin hauskassa elokuvassa La Vache et Le Prisonnier. Giovanni kuvassa on kuin kommunistinen kunnanjohtaja Peppone.
    ellauri258.html on line 331: V. Ya. Petrukhin yhdistää protoslaavilaisen yagan ( *ęga ) käärmeiden, matelijoiden nimityxeen, mikä hänen mielestään viittaa kuvan krooniseen alkuperään. Juu lamiallahan oli käärmeenpursto myös Keazilla. Kyl tässä taitaa taas olla jotain genitaalista! Kiva kiva! Hjuva! Huja!
    ellauri258.html on line 332: Kirjallinen maininta Baba Yagasta on englantilaisen matkailijan D. Fletcherin (1588) kirjassa "Venäjän valtiosta" . Hän luki epäjumalan "kultaisen tai yage-baban" palvonnasta, mutta saapuessaan Permin alueelle ja tavattuaan söpöt pörröturkkiset samojedit, hän huomasi, että tämä oli "tyhjä satu" .
    ellauri258.html on line 347: ilman vyötä: molemmat ovat raivoamisen huippua" (latest rage). Kansanperinteen
    ellauri258.html on line 364: on myös heimon suojelijahengen piirteitä, koska hän on profeetallinen, ja
    ellauri258.html on line 369: Pehtra " (saksaksi: Pechtrababajagen) on rituaalihahmo, kun
    ellauri258.html on line 419: Baba Yagan kuva liittyy legendoihin sankarin siirtymisestä toiseen
    ellauri258.html on line 420: maailmaan (Far Far Far Away). Näissä legendoissa maailmojen rajalla
    ellauri258.html on line 467: välillä. Muita Baba Yagan analogeja modernissa kansanperinnössä ovat
    ellauri258.html on line 484: peläten aiheuttavansa ongelmia itselleen, mutta vaikeissa tilanteissa he
    ellauri258.html on line 536: Kuten muitakin sukulaistermejä slaavilaisissa kielissä, babaa voidaan käyttää muillakin tavoilla, mahdollisesti tabujen nappaamisen seurauksena; sitä voidaan soveltaa erilaisiin eläimiin, luonnonilmiöihin ja suggestiivisiin esineisiin, kuten sieniin, kannuihin tai päärynöihin.
    ellauri258.html on line 558: Sitten he näkivät Yama-Uban, "vuoristohoitajan". Legenda kertoo, että hän ottaa kiinni pieniä lapsia ja imettää heitä jonkin aikaa ja nielee sitten ne. Yama-Uba ei tarttunut meihin, koska hänen kätensä olivat miehitettynä mukavan pienen pojan kanssa, jonka hän oli juuri menossa syömään. Lapsi oli tehty ihanan kauniiksi vaikutuksen tehostamiseksi. Haamu, joka leijui ilmassa jonkin matkan päässä haudan yläpuolella... Sei silmiä! sen pitkät hiukset riippuivat irti; sen valkoinen viitta leijui valona kuin savu. Ajattelin erään oppilaani sävellyksen toteamusta haamuista: "Niiden suurin erikoisuus on, että heillä ei ole jalkoja." Sitten hyppäsin uudestaan, asian takia, aivan äänettömästi, mutta erittäin nopeasti, ja se iski minulle olematonta silmää.
    ellauri258.html on line 581: Tänään aamusuihkussa kertasin taas tämän apinoiden etiikan peruskysymyxen: eli onko apina (vars. tää termiittisellainen) luonnostaan paha vaiko hyvä? Sehän yxinkertaisesti tarkoittaa onko se hyvä vai paha asia toiselle apinalle eli mulle, eli onko se altruistinen vaiko egoistinen. Kun kazoo muita apinoita, näyttää selvältä että se on joskus harvoin altruistinen varsinkin omalle geenipuulille, mutta enimmäxeen kuitenkin egoistinen. Näin on sen Darwin suunnitellut, ja se on tähän asti toiminut kuin junan vessa. Mutta entä nyt, kun maapallon resut alkaa olla lopussa?
    ellauri258.html on line 707: »Sen tähden minä sanon teille: älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Eikö henki ole enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
    ellauri260.html on line 44: ges" />
    ellauri260.html on line 54: Eri hulluuden lajit on apinan sopeutumien vikaan menneitä säätöjä kuin izeohjautuvan auton ohjelmoinnin vikatiloja. Skizofreniassa pään tekoälyn muurahaispesä alkaa rakentaa sivupesiä. Paranoia on pedoilta suojautumisen ja (eli?) tiimiin sopeutumisen nyrjähdys. Autismi on vastakkainen liikennettä häirizevä omatoimisuuden ylilyönti. Mania ja depressio ovat palautejärjestelmän kalibrointivirheitä. Psykopatia ja narsismi menestyvän tiimikäytöxen ääriasentoja. Anturit syöttää vika-arvoja ja hyrysysy lähtee tangenttiin ajoradalta tai törmää näyteikkunaan.
    ellauri260.html on line 71: Kuuluja personalisteja: Jacques Maritain, joku jenkki Bowne and his first followers and the European personalist Emmanuel Mounier. Takarivissä seisoo enkelitohtori ja punkkitohtorin idolit Heidegger ja Sartre. Katolisia personalisteja olivat Jacques Maritain, Yves Simon, Étienne Gilson, Robert Spaemann, and Karol Wojtyła, eli se puolalainen paavi John Paul kakkoineen.
    ellauri260.html on line 72: Ize asiassa personalism has nearly always been united to Biblical theism. Joku Von Balthasar suggests that “Without the biblical background personalism is inconceivable.” Mitä vittua, mihis se Bobrowin venäläinen personalismi unohtui?
    ellauri260.html on line 91: Personalistit alkoi hälistä romantiikan jälkeisenä aikana. Impersonalistiset filosofiat hallitsivat valaistumista ja romantiikkaa panteismin ja idealismin rationalististen ja romanttisten muotojen muodossa Spinozasta Hegeliin. Tämän reaktion avainhenkilöitä olivat Friedrich Heinrich Jacobi (1743–1819), niin sanotun Pantheismusstreitin alullepanija 1780-luvulla, ja F. W. J. Schelling (1775–1854), joka myöhemmässä työssään hylkäsi varhaisten idealististen järjestelmiensä persoonattomat kannat.
    ellauri260.html on line 95: Hegel oli sitten taas iso impersonalistipahis. Nuorten hegeliläisten kautta tämä persoonaton idealismin muoto muuttui pian yhtä persoonattomiksi materialismin muodoiksi, jotka huipentuivat marxilaisuuteen, joka pitää ihmisen olemusta todella kollektiivisena; persoonaton determinismi kommunismin muodossa määritteli ratkaisevasti kahdennenkymmenennen vuosisadan poliittisen totalitarismin. Muissa ajattelijoissa idealismilla oli taipumus sulautua yhä naturalistisempiin natsismin ja rasismin muotoihin, mikä synnytti kahdennenkymmenennellä vuosisadalla muita uusia poliittisia liikkeitä, jotka nostivat vaihtoehtoiset kollektiivit henkilön yläpuolelle, kuten kansallissosialismi ja fasismi.
    ellauri260.html on line 113: Eksistentialismi, joka antoi niin tärkeitä impulsseja suurelle mannereurooppalaiselle personalismille kahdennellakymmenennellä vuosisadalla, kehittyi tietyiltä osin myöhemmän Shellingin filosofian linjassa, ja siitä löytyy jälkiä jopa Jacobin kritiikistä persoonatonta panteismia kohtaan. Schellingin kanssa Søren Kierkegaard (1813–1855) vastusti Hegelin idealismia ja korosti yksittäisen ihmisen arvoa sekä filosofialle että elämälle yleensä. Hän syytti idealismia elämän merkityksen tyhjentämisestä laiminlyömällä ihmisen olemassaolon todellisuuden. Kun Kierkegaard ja jotkut myöhemmät eksistentialistit (Marcel, Sartre, Camus, Blondel) keskittyivät ihmisen olemassaolon merkityksen kannalta keskeisiin kysymyksiin (rakkaus, avioliitto, kuolema, usko, moraali jne.), Muut ajattelijat keskittyivät edelleen henkilön itsensä merkityksen ja luonteen suorempaan tutkimiseen, ja juuri nämä ajattelijat tunnettiin nimellä, ja kutsua itseään personalisteiksi.
    ellauri260.html on line 123: Mounierin ajatus kristitystä hengelliseen taisteluun osallistuvana valppaana urheilijana antoi jyrkän vastauksen Nietzschen kritiikkiin kristinuskosta heikkojen uskontona. Hänen väitteensä siitä, että todellista edistystä ei ole ilman transsendenssin ulottuvuutta, vastusti marxilaista maallisen paratiisin etsimistä luokkataistelun kautta. Hänen hyväksyntänsä psykologian tärkeydestä korostaen samalla ihmisen vapautta ja vastuuta antoi vastauksen Freudin vaistokeskeiseen psykoanalyysiin.
    ellauri260.html on line 125: Mounierin työ herätti tärkeiden ranskalaisten ajattelijoiden, kuten Gabriel Marcelin, Denis de Rougemontin ja Jacques Maritainin, huomion, jotka tutkimuksensa, luentojensa ja kirjoitustensa kautta auttoivat kehittämään ranskalaista personalistista ajattelua. Maritain, joka työskenteli Mounierin kanssa useita vuosia, oli vastuussa ranskalaisen personalismin tuomisesta Yhdysvaltoihin. Sodan jälkeen Mounierin itsensä johtama eurooppalainen personalismi sopeutui liberaaliin demokratiaan ja suhtautui siihen kritiikittömämmin, ja Maritainilla oli rooli vuonna 1948 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen laatimisessa. Paha haxahdus!
    ellauri260.html on line 139: Bostonin yliopistoa pidettiin pitkään amerikkalaisen persoonallisuuden keskuksena filosofian professori Borden Parker Bownen suojeluksessa. Bowne oli metodistipappi, joka oli opiskellut Rudolf Hermann Lotzen johdolla Saksassa. Lotze, spekulatiivisen teistin Christian Hermann Weissen (1801–66) oppilas, joka rinnasti suuren osan myöhemmän Schellingin Hegeliin kohdistamasta kritiikistä, pyrki spekulatiivisten teistien tavoin muuttamaan hegeliläistä idealismia väittämällä, että todellinen on aina konkreettista ja yksilöllistä, muuttaen Hegelin absoluuttisen idealismin henkilökohtaiseksi idealismiksi. Senkö tautta ne huolivat sinne uuskantilaisen Jaakko Hintikan? Jaakko ei ollut järin isoperseinen, sen housut roikkuivat niin että se joutui niitä nostelemaan vähän väliä.
    ellauri260.html on line 171: Regardless of how, more precisely, animals are to be understood, the person differs from even the most advanced among them by a specific kind of inner self, an inner life, which, ideally, revolves around his pursuit of truth and goodness, and generates person-specific theoretical and moral questions and concerns.
    ellauri260.html on line 175: Syytä käydä vilkaisemassa myös inhaa Peter Singeriä, joka ilmoittautuu personalistixi.
    ellauri260.html on line 177: En philosophie, parler d'être humain, en lieu et place du terme générique d'« homme », c'est emprunter la voie qui tente de répondre à « la question centrale en toute anthropologie telle qu'elle a été formulée par Emmanuel Kant, dans le sens où il se la posait, « Qu'est-ce que l'homme ? » « Was ist der Mensch? « Ach, Mensch, sanoivat saxalaiset turistit kun Aavasaxalla juhannuxena satoi lunta. Heidegger écrivait die Geschichte des Seins (la histoire des seins). Aber er war ein Naziteufel. Dans l'esprit de la philosophie kantienne, l'homme doit être vu comme une fin en soi et non comme un moyen, comme les autres animaux. Jacques Maritain a été avant tout un immense philosophe catholique, l'un de ceux qui a le plus contribué à faire revivre saint Thomas d'Aquin et son cheval.
    ellauri260.html on line 186: Sen teoxista on mainittava palkinnon jälkeen suomennettu Elämän tarkoitus ja arvo. (Der Sinn und Wert des Lebens, 1908.), esikoisromaani Der Kampf um einen geistigen Lebensinhalt (1896) sekä dynypalkintoa parhaiten motivoiva vaikka postuumi Der Sozialismus und seine Lebensgestaltung (1920).
    ellauri260.html on line 191: The Nobel Prize in Literature 1908 was awarded to Rudolf Christoph Eucken "in recognition of his earnest search for truth, his penetrating power of thought, his wide range of vision, and the warmth and strength in presentation with which in his numerous works he has vindicated and developed an idealistic philosophy of life".
    ellauri260.html on line 201: Eucken syntyi 5. tammikuuta 1846 Aurichissa, sittemmin Hannoverin kuningaskunnassa (nykyinen Ala-Saksi). Hänen isänsä Ammo Becker Eucken (1792–1851) kuoli hänen ollessaan lapsi, ja hänen äitinsä Ida Maria (1814–1872, os Gittermann) kasvatti hänet. Hän sai koulutuksensa Aurichissa, jossa yksi hänen opettajistaan ​​oli klassinen filologi ja filosofi, suomenruozin oikeakielisyyden isä Ludwig Wilhelm Maximilian (Mikael) Reuter (1803–1881). Hän opiskeli Göttingenin yliopistossa (1863–66), jossa Hermann Lotze oli yksi hänen opettajistaan, ja Berliinin yliopistossa. Jälkimmäisessä paikassa Friedrich Adolf Trendelenburg oli professori, jonka kyseenalaiset eettiset ja eroottiset taipumukset ja filosofian historiallinen käsittely houkuttelivat häntä suuresti. Göttingen vaikutti tuppukylältä kun öizimme siellä matkalla Dresdeniin ja Puolan uuneille. Olis pitänyt yöpyä Erfurtissa, joka on isompi ja jossa Kautsky viilasi Erfurtin programmia. Engels oli tyytymätön Erfurtin programmiin, ja nuiji siitä Kautskya. Minnekäs se vallankumous unohtui? Ja miten niin uskonto on jokaisen oma asia? Sehän on oopiumia!
    ellauri260.html on line 203: Der Erfurter Parteitag wurde vom 14. Oktober bis 20. Oktober 1891 von der Sozialdemokratischen Partei Deutschlands (SPD) im Erfurter Kaisersaal abgehalten. Das hier verabschiedete Programm wird Erfurter Programm genannt. Das als Erfurter Programm bekannt gewordene Parteiprogramm fand nach den reformistischen Ansätzen des Gothaer Programms (1875) in Teilen wieder zur marxistischen Theorie und Lehre zurück und kehrte von den Lasalle'schen Inhalten des Gothaer Programms vollständig ab. So erklärte Karl Kautsky selbst, er habe für den theoretischen Part Teile von Marx' Kapital zusammengefasst. Die von ihm erwähnten Teile beziehen sich höchstwahrscheinlich auf den Abschnitt Geschichtliche Tendenzen der kapitalistischen Akkumulation. Im krassen Gegensatz zu Marx enthielt das Programm jedoch keine expliziten Forderungen nach einer proletarischen Revolution.
    ellauri260.html on line 205: Eucken väitteli klassisen filologian ja antiikin historian tohtoriksi Göttingenin yliopistossa vuonna 1866 väitöskirjalla De Aristotelis dicendi ratione. Hänen mielensä suuntautui kuitenkin ehdottomasti teologian filosofiseen puoleen. Vuonna 1871, työskenneltyään viiden vuoden maaseutukierroxen opettajana Husumissa, Berliinissä ja Frankfurtissa, hänet nimitettiin filosofian professoriksi Baselin yliopistoon Sveitsiin toisen entisen opettajansa seuraajaksi Göttingenissä, heteronormaalin Gustav Teichmüllerin, ja päihitti Teichmüller-bändärin Friedrich Nietzschen kilpailussa asemasta. Hahaa mursuwiixi Atman-koirinesi, jäit kakkosexi mitättömälle partapozolle!
    ellauri260.html on line 211: Kaikki filosofia on elämänfilosofiaa, uuden kulttuurin kehittämistä, ei pelkkää nuivaa intellektualismia, vaan elintärkeän uskonnollisen inspiraation soveltamista yhteiskunnan käytännön ongelmiin. Tätä amerikkalaista yleisöä lämmittävää käytännöllistä idealismia Eucken kuvaili termillä "eettinen aktivismi". Siihen kuuluiu seisominen ryhmäkuvassa koululaisten kanssa Twitterissä täyteen kirjoitetut pahvit kädessä. No ei kuulunut.
    ellauri260.html on line 213: Hän väitti (vastoin varhaisbuddhismin ja bolshevismin anatman-kantoja) että ihmisillä on sielu ja että he ovat siksi luonnon ja hengen risteyksessä. Hän uskoi, että ihmisten pitäisi voittaa ei-hengellinen luontonsa jatkuvasti pyrkimällä tuhoamaan hengetöntä luontoa, toinen hänen eettisen aktiivisuutensa ja elämän tarkoituksensa (EFK) näkökohta.
    ellauri260.html on line 219: It is a strange situation to see ancient wisdom join hands with the advancing present: to find permanent hopes of human nature shooting through the stormy agitation of the day. Our starting point is the problem of the physical maintenance man that Matti Keijola tried to solve with artificial intelligence.
    ellauri260.html on line 225: Joseph Martin McCabe (12 November 1867 – 10 January 1955) was an English writer and speaker on freethought (vapaa-ajattelija), after having been a Roman Catholic priest earlier in his life. He was "one of the great mouthpieces of freethought in England". Becoming a critic of the Catholic Church, McCabe joined groups such as the Rationalist Association and the National Secular Society. He criticised Christianity from a rationalist perspective, but also was involved in the South Place Ethical Society which grew out of dissenting Protestantism and was a precursor of modern secular humanism. William Ferguson wrote of him: "He was bitterly anti-Catholic but also actively undermined religious faith in general." McCabe was also an advocate of women's rights and worked with Mrs. Pankhurst and Mrs. Wolstenholme-Elmy on speeches favoring giving British women the right to vote. McCabe is also known for his inclusion in, and irritation at, G. K. Chesterton's funny book Heretics. Funny is the opposite of not funny, nothing else, defended Chesterton. He should know. In 1920 McCabe publicly debated the Spiritualist Arthur Conan Doyle on the claims of Spiritualism at Queen's Hall in London. Various scientists such as William Crookes and Cesare Lombroso had been duped into believing Spiritualism by mediumship tricks.
    ellauri260.html on line 227: But now let us return to the problem! "Vapauden ongelma", no less! The problem of the hard struggle for life. The first improvement that individuals obtained in this regard was when they came together in social groups, or teams. They now had some protection against both the terrors of nature and the menace of their enemies, other moneky teams. It was religions which first inspired them with a sense of task and duty ; and gradually religion and morality, especially morality in its social aspect, entered into close combination and completed each other.
    ellauri260.html on line 229: Adam Smith's picture of laissez-faire was thoroughly optimistic. In the unrestricted competition of individuals and nations Smith saw an immeasurable gain in freedom and power. The interests of all seemed to him to unite in a complete harmony, and to guarantee a steady progress of the whole. He thought of the whole as well as the individuals, but the entire collective condition seemed to him to be best promoted when it was left to the activities of the most deserving individuals. While earlier ages had talked of a religious, scientific, or artistic type of life, we now have, added to these, if not placed higher than they, an economic type. (Eikös kauppiassääty ollut mukana myös hindujen luonnetyypeissä? Tosin ei kärjessä kuten Smithillä, Intiassa siellä rellestivät brahmiinit.)
    ellauri260.html on line 231: German philosophy did a great deal by way of deepening the ideas of men. In particular its starting from the whole instead of the individual, and its idea of movement advancing in virtue of its own forces, had a great influence on every section of social life. But the economic problem, and on this account the general social movement was directed by Lassalle, and still more by Marx, into far too narrow a path, and the Socialist ideal was conceived in too partisan a sense. The chief aim was to bring about a collective ownership of the means of production and " socialise " all property, and to recognise in the class-war a lever for the over- throw of the existing political conditions. It was thus that the Socialist movement captured the thoughts and sentiments of great masses of people.
    ellauri260.html on line 233: Ferdinand Lassalle (geboren am 11. April 1825 in Breslau als Ferdinand Johann Gottlieb Lassal; gestorben am 31. August 1864 in Carouge) war Schriftsteller, sozialistischer Politiker im Deutschen Bund und einer der Wortführer der frühen deutschen Arbeiterbewegung. Ferdinand Lassalle war Sohn des wohlhabenden jüdischen Seidenhändlers Heyman Lassal (auch „Loslauer“ genannt, 1791–1862). Sein Bruder Rochus starb im Alter von drei Jahren an Schwindsucht. Seine Schwester Friederike heiratete den Kaufmann Ferdinand Friedland.
    ellauri260.html on line 235: Lassalle kuoli kaxintaistelussa, johon se haastoi erään Helenen isän joka ei halunnut päästää Lassallea naimisiin Helenen kanssa. Helenen isä antoi homman romanialaiselle pajarille, dem rumänischen Bojaren Janko von Racowitza (Iancu Racoviţă), ein Mitglied des Corps Neoborussia-Berlin. Pajari harjoitteli ampumista aamupäivällä ja ampui sitten Lassallea kruununkalleuxiin. Siihen päättyi vallankumouxellisen tie. Wenige Wochen vor seinem Tod hatte Lassalle bereits Bilanz gezogen:
    ellauri260.html on line 237: „Ich habe die Inventur meines Lebens gemacht. Es war groß, brav, wacker, tapfer und glänzend genug. Eine künftige Zeit wird mir gerecht zu werden wissen.“
    ellauri260.html on line 245: Kautsky oli juutalainen. Prahalaissyntyinen Kautsky opiskeli historiaa ja filosofiaa Wienin yliopistossa vuodesta 1874 ja liittyi Itävallan sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen (SDAPÖ) vuonna 1875. Vuodet 1885–1890 hän asui Lontoossa, ystävystyi Friedrich Engelsin kanssa ja toimi tämän yksityissihteerinä. Vuonna 1891 hän laati Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) Erfurtin ohjelman August Bebelin ja Eduard Bernsteinin kanssa.
    ellauri260.html on line 247: Engelsin kuoltua 1895 Karl Kautskysta tuli sosialistisen liikkeen tärkeimpiä teoreetikkoja, hän muovasi etenkin marxilaista puolueoppia August Bebelin kanssa. Hän jäi puolueeseen, kun sen vasemmisto Rosa Luxemburg mukanaan erosi SPD:stä sen annettua tukensa ensimmäiseen maailmansotaan liittymiselle. Vuonna 1917 Kautsky kuitenkin erosi SPD:stä liittyäkseen Saksan itsenäiseen sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (USPD), jonka jäsenenä hän oli vuoteen 1919. SPD:hen hän palasi 1922.
    ellauri260.html on line 257: We must, however, bear in mind that the main idea of Socialism goes far beyond the conception of Marx ; that it may be realised in many different ways, and that under one common head it embraces all sorts of opposite opinions and divergences. If we leave out the embarrassing collective ownership part, we can still keep totalitarianism and corporativism and get to another great idea in German thought: national socialism! Sorry, oops, that was ahistorical of me, let me rephrase that.
    ellauri260.html on line 260: Apart from economic matters and (admittedly superfluous) democratization, there is zealous effort, which we may call statism, sorry, anachronism, let's call it Politism, to enlarge the power and the province of States as far as possible. Very bad! In addition, we lost theocracy, the collective order that had an undisputed superiority, and gave meaning and purpose to human life. In the course of modern times this job has passed more and more to the side of the deserving individuals. Metaphysics was succeeded by psychology, and religion by entertainment.
    ellauri260.html on line 262: The denial of the Heavenly Dad had its various stages. Positivism was one of the mildest types, they just put the cosmic problem aside. More drastic was the radical German philosophy, particularly Neo-Hegelianism. The leader was Ludwig Feuerbach, who won large numbers of adherents by the definiteness of his statements and the glow of his eloquence. Religion, like everything supersensual, seemed to him "outworn." Engels, who was an ardent follower of Feuerbach, said : " We have done with God." NIetzsche, my competitor for Religion seemed to Feuerbach an illegitimate extension to the whole scheme of things of man's ideas and aspirations : a mischievous illusion which weakened the power of men and distracted them from their proper aims. His ideas are easily gathered from these words of his : " God was my first, reason my second, man my third and final thought."
    ellauri260.html on line 270: The further course of this essay will show that a sympathetic study does not imply assent, but we must insist that to condemn a thing without understanding it is useless. On the plus side, the ancient truth, that man is a social animal (£,(oov ttoXltlkov, animal sociale, termiittiapina), is now for the first time fully appreciated. On the minus side, 'Good' is now merely something that promotes the good of society ; it coincides with "useful" in the social sense. "True" is what has results in the social order and ensures its assent. There is no longer any room for the old conceptions of things that are good and true in themselves!
    ellauri260.html on line 292: As a man derives his importance from the fact that he belongs to humanity, all division into classes must cease. The ideal is a class-less social order. This leads to a determination to lessen the differences between men as much as possible, if not to obliterate them altogether. This is done in the life of the State, in education, and in the suffrage. The idea of equality becomes a superior standard of value. It compels us to avoid everything that places one man above another, and so lowers a man, not only in the sight of others, but in his own estimation.
    ellauri260.html on line 294: Niinpä niin, sanoo fyysikot: hyvä olo on differentiaali, ei voi olla oikeasti hyvä ellei toiset ole huonompia. Kokkäreet tarvizevat laahusta ainaskin vertailukohtana. Eucken ei pidä siitä, esim. että jonkun huippuyliopiston kuten Berliinin tohtori on muka parempi kuin pelkkä Göttingenin hemmo. Mutta tutkinnostakaan ei ole hyötyä ellei ole pääomaa jolla yrittää.
    ellauri260.html on line 312: Neither individual nor community must make concern about material things its chief business. The indefinite craving of the individual is a lower impulse that must be checked in every way, and all hunting after money for its own sake must be branded a danger- ous aberration. And as this ideal regards economic activity merely as a means to higher ends, it does not bring the two together in one whole and cannot recognise any particular economic legislation
    ellauri260.html on line 316: During early Christians, the teaching of Aristotle remained the chief guide, and his attack upon usury was transplanted into Christian soil by Lactantius. The chief concern was now the soul ; material possessions were deemed to be of much inferior value. There was much in this (the ban on usury) that restricted and caused a decay of economic life. It was divided into particular transactions which had no common aim. Labour was confined within narrow channels, and had very limited aims, so that production on a large scale ceased, and great wealth became impossible. Oh fuck. The mainspring of trade was individual covetousness, and this was enough of itself to restrict the full recognition of economic activity all through the middle ages.
    ellauri260.html on line 318: With the huge influx of gold and other valuable loot from the colonies (called the Renaissance), they ceased to be regarded as mere means and incidental things, and getting filth rich became again the goal (as it had been during the Roman empire as well, and the Greeks, by the way, whatever Aristotle may have said.)
    ellauri260.html on line 319: Hitherto the beautiful had been considered far superior to the useful, but the useful is now cleansed of the stain that it was supposed to have ; it is ennobled and becomes a spur to action. The beautiful got to be what it always is, a luxury available to those who have the means. Engels olis sevverran oikeassa että "it is not ideas, as independent forces, but the vital interests of business life, which control the whole." Rikastuminen ei ole keino vaan päämäärä, ainoa että sosialismissa se jaettaisiin koko porukalle eikä kökkäreille yxinään.
    ellauri260.html on line 335: This profound confusion shows that our human manner of life is not the whole of reality, but a special category of it in a special condition. It must be related to something larger, and only in virtue of this can it possess any meaning and derive the necessary power. Religion adopts this way. It leads beyond a special province to a new stage of life ; a stage that transcends these contradictions and opens out new contents and new forces. Hence the whole of reality which is accessible to men falls into three stages : a fundamental stage, a stage of conflict, and a stage of victorious spirituality. It is this last which alone furnishes human life with its indispensable support and an indisputable goal.
    ellauri260.html on line 341: This is done in two ways : by the construction of a personality superior to and embracing the world and by the opening of a kingdom of God which essentially transcends the entire political and social order. In order to buy any of this, a man has to be content with figures of speech and suggestions, and the heart needs a heroism that confidentlv sustains its affirmation in spite of all contradiction.
    ellauri260.html on line 351: Socialism wants to create a structure which is superior to the individuals, and all its wishes and hopes are centred in this, but what it constructs can never be more than a bringing together of separate elements without any inner connection. It thus comes to be divided in its own body. Its ideal of the whole demands a world of action, and puts in on the lines of self-direction and spirit ; but in its actual development it imitates the mere contiguity of the material world and is bound up with it. The consequence is that it contains several different ideals of life which are not reconciled with each other. Even the happiness it offers is marred by this division. The whole body is to be as happy as possible ; but what is the nature of the happiness if in the end it means merely the welfare of individuals, if it does not evolve a realm of goodness and truth out of the turmoil of interests and enable human nature to participate in it ? Quantity, it seems, is to replace quality ; but is that done so easily ? Do we not find ourselves in entirely different worlds ? Socialism wants a community, but can only attain a comradeship. It can find stones for the building and stimulate people to work ; but it cannot either design or create the entire structure.
    ellauri260.html on line 355: It wishes to bind men together more closely and make an end of all gulfs between them, but as it builds only from without, not from within, and has no higher life to offer, the individuals will inevitably diverge more and more from each other. Any one of them may impose his conception of life upon the others. There will be an increasing dispersion until in the end some force brings the situation to a close. What is the use of a dictatorship when there is no supreme dictator ?
    ellauri260.html on line 369: The men of earlier times started from the world as a whole, and life was thus deprived of its full freedom and originality ; we of modern times started from freedom and originality, and our life had no firm substance or settled truth. It threatened continually to fall into the merely subjective and personal. We have now to bring freedom and truth closer together.
    ellauri260.html on line 382: There is, in fact, to-day over wide areas of life a positive dislike of man, a taedium generis humani, as it was called in the last days of the ancient world. We have at one and the same time the evil of overpopulation, the concentration of men in cities, the economic struggle, and so on. We have not space enough. One man is the enemy of another. Above all our particular questions we feel the power over men of the trivial, the common, the evil. The idea of Superman Tattoo occurred to some ; but can thought alone get over realities and their power ? So the human problem finds us involved in a terrible complication, and the Socialist ideal cannot extricate us. The situation would be hopeless if there were not higher forces working in man, making more of him, unsealing old and new springs of life to him. At present, however, we are merely searching, but I bet I am on the right track here.
    ellauri260.html on line 390: Sir James George Frazer OMG FRS FRSE FBA WTF (/ˈfreɪzər/; 1 January 1854 – 7 May 1941) was a Scottish social anthropologist and folklorist influential in the early stages of the modern studies of mythology and comparative religion. His lousy reputation improved after his new wife in 1896, Lilly Frazer, decided that he was undervalued because of atheism and that she could improve his impact by leaving out some of it. His dissertation was published years later as The Growth of Plato's Ideal Theory. He remained a classical fellow all his life, not unlike Kari Hotakainen.
    ellauri260.html on line 392: Frazer is commonly interpreted as an atheist in light of his criticism of Christianity and especially Roman Catholicism in The Golden Bough. However, his later writings and unpublished materials suggest an ambivalent illicit relationship with Neoplatonism and Hermeticism.
    ellauri260.html on line 393: In 1896 Frazer married Elizabeth "Lilly" Grove, a writer whose father was from Alsace. She would later adapt Frazer's Golden Bough as a book of children's stories, The Leaves from the Golden Bough. Frazer was not widely travelled. His prime sources of data were ancient histories and questionnaires mailed to missionaries and imperial officials all over the globe. His vision of the annual sacrifice of the Year-King has not been borne out by field studies. His wife Lady Frazer published a single-volume abridged version, largely compiled by her, in 1922, with some controversial material on Christianity excluded from the text. Sigmund Freud, the founder of psychoanalysis, cited Totemism and Exogamy frequently in his own Totem and Taboo:
    ellauri260.html on line 395: Tätä Joria peukuttaneet kaverit on voittopuolisesti jotain patakonservatiiveja tai muuten oikeistohenkisiä hörhöjä: Ludi Wittgenstein, Jöns Carlson, Sigmund Freud, TS Eliot (The Waste Basket). Belovin Sale varmaan kerta sillä oli senniminen hahmo Augiessa, ja nyt siis tää Aucken. Hiljattain The Golden Boughia on kritisoitu laajalti imperialistisena, katolisten vastaisena, luokka- ja rasistisena elementtitalona, mukaan lukien Frazerin oletukset siitä, että eurooppalaiset talonpojat, aboriginaalit australialaiset ja afrikkalaiset edustivat kivettyneitä, kulttuurisen kehityksen aikaisempia vaiheita.
    ellauri260.html on line 397: Frazer uskoi, että ajan myötä kulttuuri kulki kolmen vaiheen läpi siirtyen taikuudesta uskontoon ja tieteeseen. Frazerin luokittelu poikkesi tuskin huomattavasti aiemmista antropologisista kuvauksista kulttuurisesta evoluutiosta, mukaan lukien Auguste Comten, siinä että hänen mielestään taikuus oli sekä alun perin erillään uskonnosta että aina ennen uskontoa. Mit vit? Eihän magia ja uskonto edes ole eri asioita. Frazer uskoi, että taikuus ja tiede olivat samanlaisia, koska molemmat korostivat kokeilua ja käytännöllisyyttä; Toisin kuin sekä taikuus että tiede, Frazer määritteli uskonnon uskomalla henkilökohtaisiin, yliluonnollisiin voimiin ja yrityksiin lepytellä niitä. Frazer näki uskonnon "hetkellisenä poikkeamana kokeellisen magian kunniakkaalta tieltä." Frazer pelkäsi ihan aiheellisesti että magia voi milloin tahansa tulla takaisin, sillä "hömelö laahus teillä on aina keskuudessanne." Ize asiassa Frazerilla oli hidden agenda, se halusi näyttää että kristillinen magia on ihan yhtä typerää kuin esim. Australian lakukepeillä. No niinhän se on mutta...
    ellauri260.html on line 402: Seitsemännentoista vuosisadan englantilaiset ajattelijat, erityisesti Locke, saivat aikaan suuren mokan. Synnynnäiseet ideat hylättiin virheenä. On tehtävä ero järjettömän ja älyttömän välille. Paljon siitä, mikä näyttää olevan järjetöntä, voi, kun sitä tarkastellaan tarkasti, palvella taantumuksen etuja. Perinteinen talouselämä yhtymineen, yrityxkineen ja voittoa tuottamattomine instituutioineen on täynnä järjettömiä elementtejä, muttei älyttömiä. Ei mitenkään lyö leiville heittää irti kristinuskosta, sillä on taantumuxelle paljon annettavana hengellisen avun muodossa. Goethekin oli samaa mieltä (runositaatti) että 3000v vanhoista muodoista on pidettävä visusti kiinni, muuten menee hommat päin honkia. Marxin veljesten materialistisen historiankäsityxen vika on just tää että ne heittää laidan yli kaiken spirituaalisen. Se ei käy! Siitä seuraa vaan ikävyyxiä!
    ellauri260.html on line 425: Vitun Schiller saattoikin ylistää Rousseauta "mieheksi, joka teki kristityistä miehiä eikä piipunrasseja". Siitä alkoi romantiikka joka johti sitten nationalismin ja maailmansotien kautta nazismiin. Tähän lamaantuneeseen etuhalkioon tarvitaan nyt idealistista postivismia. Sosialismista ei tässä ole mihinkään, koska se on materialistista eikä ota huomioon henkimaailman tarpeita. Sillä ei ole aavistustakaan itsenäisten yrittäjätiimien muodostamisesta. Se ei siedä vahvaa keskiluokkaa, vaan näkee siinä vain kokoelman niin monia ahneita yksilöitä, joilla ei ole erityistä historiaa eikä erityisiä tehtäviä. Se luulee että määrä voittaa laadun. Ehei! Se on välinpitämätön kaikelle, mikä on yksilöllistä, suoraa, alkuperäistä. Näin palaamme aina siihen vakaumukseen, että todellinen tasa-arvo voidaan löytää vain hengellisistä konteksteista ja että ajatus naturalistisesta tasa-arvosta on suorastaan ristiriitainen, p ja ei-p tyyppinen.
    ellauri260.html on line 429: Sosialismin ongelma oli että pelkkä solidaarisuus, sympatia ja tavallinen rakkaus eivät riitä! Se, mitä yleensä kutsutaan "rakkaudeksi ", liittyy pääsääntöisesti läheisesti alempaan luonnolliseen impulssiin, joka tuntuu housuissa, eikä se tee juurikaan koko elämälle (paizi jatkaa sukua). Mutta se, mitä kutsutaan erityisessä mielessä kristilliseksi rakkaudeksi (tsäriti), perustuu luovan maailmantahdon voimaan, joka tuo yksilöt yhteen kuohuttavalla toiminnalla ja yhdistää heidät läheisesti mutta vain vyön yläpuolelta.
    ellauri260.html on line 431: Sit sosialismi unohtaa nää reviirit. Ne motivoivat apinoita suuresti. Goethe oli oikeassa sanoessaan (runomuodossa): "Jokainen elävä olento tekee oman pikku territorion." "Ole izellesi kaikki tai et ole paljon paskaakaan", sanoi Fichtekin. Tuo kyvykäs ihmisluonnon opiskelija, Tocqueville, sanoi aivan oikein, että intohimot yleensä lisääntyvät niiden yksilöiden lukumäärän myötä, jotka jakavat ne. Eli joukossa tyhmyys tiivistyy, se on lyhyempi lause. Bolshevikit ovat väärässä vaikka ovat vähemmistönä. Proletariaatin diktatuuri on syvältä, mutta niin on myös demokratia, sanokaa mun sanoneen. Hegel oli oikeassa sanoessaan että kaikki mitä opimme historiasta on että kukaan ei ole siitä mitään oppinut. (No tää meemi kyllä lähti viraalixi.)
    ellauri260.html on line 433: Jos nyt koittaa tiivistää mitä Eucken ajaa takaa, se on että termiittipesään ei riitä pelkät termiitit, tarvitaan myös se syljestä ja hiekasta rakennettu kirkko jossa ne asuvat. Euckenin mielestä sosialisteilta puuttuu se, koska ne heittävät Jeesuslapsen pois pesuveden mukana. No kyllä Neuvostola rakensi ihan vastaavia termiittikirkkoja, kato vaikka Kremliä. Se että ne ei kestäneet johtui kökkäröitymisen paineesta, jota tuli niin ulkoa kuin sisältä. Stalin teki virheen siinäkin, että se tappoi Trotskin eikä rahoittanut Kominterniä. Köige maade proletaarlased ei yhtyneet näpeimpänä aikana, sensijaan köige maade kapitaali kasautui ja nitisti kaikki nationalistiset rakenteet, Neuvostolan siinä joukossa.
    ellauri260.html on line 441: Se Rudin pointti on kyllä näppärä että jos vaan taloudelliset olot tekee apinoista pahoja kuin rapukarkit, miten ne sitten päätyivät näihin oloihin in the first place? No ehkä se oli joku slippery slope, niinkuin kun narkit vähitellen vaipuu yhä väkevämpiin mömmöihin. Vaikka kyllä apinat on apinoita vaikka niitä voissa paistaisi, ei mikään voi estää niitä toimimasta enimmäxeen oman ituradan edun mukaisesti, se on niillä ihan geeneissä. Joskus hyvää joskus pahaa - ankat! Aina uutta juonta sahaa - ankat!
    ellauri262.html on line 67: Minkä takia toi yxi tukallinen pienipää on jäänyt haaviin? Ehkä silläkin on tupee? No ei. Se on Former Chicago Bears Matt Mayberry to Support Bike Bald Charity Fun ... Matthew Mayberry (born August 6, 1987) is a former American football linebacker for the Indiana Hoosiers of the NCAA and Chicago Bears of the NFL. He is now a keynote speaker and business consultant on the topics of leadership, peak performance, culture, and teamwork. So "why the name?" Bike Bald Group was founded in 2004 by a bald multiple time cancer survivor who was taught to fight even on the toughest days, while never forgetting those that helped along the way.
    ellauri262.html on line 72: ge">George MacDonald (10. joulukuuta 1824 – 18. syyskuuta 1905) oli skotlantilainen kirjailija, runoilija ja kristillisen seurakunnan pappi. Hänestä tuli uraauurtava hahmo modernin fantasiakirjallisuuden alalla ja kirjailijatoveri Lewis Carrollin mentori. Satujensa lisäksi MacDonald kirjoitti useita kristillisen teologian teoksia, mukaan lukien useita saarnakokoelmia. Ei liene mikään sattuma, että huisin monet fantasian mestareista ovat peukuttaneet kristinuskon Mestaria.
    ellauri262.html on line 74: Hänen kirjoituksiaan on mainittu merkittävänä kirjallisena vaikutuksena moniin merkittäviin kirjailijoihin, mukaan lukien Lewis Carroll, W. H. Auden, David Lindsay, JM Barrie, Lord Dunsany, Elizabeth Yates, Oswald Chambers, Mark Twain, Hope Mirrlees, Robert E. Howard, [ lainaus tarvitaan ] L. Frank Baum, TH White, Richard Adams, Lloyd Alexander, Hilaire Belloc, GK Chesterton, Robert Hugh Benson, Dorothy Day, Thomas Merton, Fulton Sheen, Flannery O'Connor, Louis Pasteur, Simone Weil, Charles Maurras, Jacques Maritain, George Orwell, Aldous Huxley, Ray Bradbury, C. H. Douglas, C. S. R. Lewis, Walter de la Mare, E. Nesbit, Peter S. Beagle, Elizabeth Goudge, Brian Jacques, MI McAllister, Neil Gaiman ja Madeleine L'Engle . [ tarvitaan lainaus varmistaakseni ]
    ellauri262.html on line 80: Jopa Mark Twain, joka alun perin ei pitänyt MacDonaldista, ystävystyi hänen kanssaan, ja on todisteita siitä, että hän vaikutti Twainiin. Kristitty kirjailija Oswald Chambers kirjoitti Christian Disciplines -kirjassaan, että "se on silmiinpistävä osoitus nykyajan lukuyleisön trendistä ja pinnallisuudesta, että George MacDonaldin kirjoja on laiminlyöty". Niinpä.
    ellauri262.html on line 85: Viime viikonloppuna vierailin Wheaton Collegen Marion E. Wade Centerissä . Wheaton, joka sijaitsee aivan Chicagon ulkopuolella, on maan lippulaiva evankelinen yliopisto. Se on koulu, jossa Billy Graham kävi ja nousi kuuluisuuteen. Mutta Wade Centeristä, joka on piilotettu tavalliselle alueelle, kampuksen laitamille, on tullut pyhiinvaelluspaikka sekä protestanteille että katolilaisille.
    ellauri262.html on line 86: 1950-luvulla tohtori Clyde S. Kilby, englannin professori Wheaton Collegesta, aloitti kirjeenvaihdon Lewisin kanssa. Lopulta he tapasivat ja ystävystyivät, ja Lewisin kuoleman jälkeen Kilby aloitti ”CS Lewis Collectionin” kunnioittaakseen suuren kirjailijan perintöä.
    ellauri262.html on line 88: Se sisälsi Lewisille kuuluvia käsikirjoituksia, kirjeitä ja esineitä, ja vuosien mittaan kokoelma laajeni sisältämään esineitä Lewisin Inkling - ystäviltä ja sitten muilta heihin vaikuttaneilta ihmisiltä. Tuloksena olevaan Inkling-ryhmään kuului seitsemän brittiläistä uskonnollissävyistä kirjailijaa: Lewis, JRR Tolkien, GK Chesterton, Owen Barfield, George MacDonald, Dorothy L. Sayers ja Charles Williams. Monet heistä tulivat läheisixi perseystävixi.
    ellauri262.html on line 129: Clive Staples Lewis, FBA (29 November 1898 – 22 November 1963) was a British writer and Anglican lay theologian. He held academic positions in English literature at both Oxford University (Magdalen College, 1925–1954) and Cambridge University (Magdalene College, 1954–1963). He is best known as the author of The Chronicles of Narnia, but he is also noted for his other works of fiction, such as The Screwtape Letters and The Space Trilogy, and for his non-fiction Christian apologetics, including Mere Christianity, Miracles, and The Problem of Pain.
    ellauri262.html on line 131: Lewis was a close friend of J. R. R. Tolkien, author of The Lord of the Rings. Both men served on the English faculty at Oxford University and were active in the informal Oxford literary group known as the Inklings. According to Lewis's 1955 memoir Surprised by Joy, he was baptized in the Church of Ireland but fell away from his faith during adolescence. Lewis returned to Anglicanism at the age of 32, owing to the influence of Tolkien and other friends, and he became an "ordinary layman of the Church of England". Lewis's faith profoundly affected his work, and his wartime radio broadcasts on the subject of Christianity brought him wide acclaim.
    ellauri262.html on line 133: Lewis wrote more than 30 books which have been translated into more than 30 languages and have sold millions of copies. The books that make up The Chronicles of Narnia have sold the most and have been popularized on stage, TV, radio, and cinema. His philosophical writings are widely cited by Christian scholars from many denominations.
    ellauri262.html on line 135: Lewis's mother was Florence Augusta Lewis née Hamilton (1862–1908), known as Flora, the daughter of Thomas Hamilton, a Church of Ireland priest, and the great-granddaughter of both Bishop Hugh Hamilton and John Staples. Lewis had an elder brother, Warren Hamilton Lewis (known as "Warnie"). He was baptized on 29 January 1899 by his maternal grandfather in St Mark's Church, Dundela. Jacksie's dad was a second generation immigrant from Wales.
    ellauri262.html on line 141: Lewis was schooled by private tutors until age nine, when his mother died in 1908 from cancer. His father then sent him to England to live and study at Wynyard School in Watford, Hertfordshire. Lewis's brother had enrolled there three years previously. Not long after, the school was closed due to a lack of pupils. Lewis then attended Campbell College in the east of Belfast about a mile from his home, but left after a few months due to respiratory problems.
    ellauri262.html on line 147: In September 1913, Lewis enrolled at Malvern College, where he remained until the following June. He found the school "socially competitive." After leaving Malvern, he studied privately with William T. Kirkpatrick, "The Great Knock", his father's old tutor and former headmaster of Lurgan College.
    ellauri262.html on line 153: Within months of entering Oxford, he was shipped by the British Army to France to fight in the First World War. In the midst of the German spring offensive, Lewis was wounded and two of his colleagues were killed by a British shell falling short of its target. He was depressed and homesick during his convalescence and, upon his recovery in October, he was assigned to duty in Andover, England. He was demolished in December 1918 and soon restarted his studies. Later, Lewis stated that his experience of the horrors of war, along with the loss of his mother and unhappiness in school, were the basis of his pessimism and atheism.
    ellauri262.html on line 155: In 1924 he became a Philosophy tutor at University College and, in 1925, was elected a Fellow and Tutor in English Literature at Magdalen College, where he served for 29 years until 1954.
    ellauri262.html on line 162: Were they lovers? Owen Barfield, who knew Jack well in the 1920s, once said that he thought the likelihood was "fifty-sixty". After conversations with Mrs. Moore's daughter, Maureen, and a consideration of the way in which their bedrooms were arranged at The Kilns, he was quite certain that they were.
    ellauri262.html on line 164: Lewis was raised in a religious family that attended the Church of Ireland. He became an atheist at age 15, though he later described his young self as being paradoxically "very angry with God for not existing" and "equally angry with him for creating a world". His early separation from Christianity began when he started to view his religion as a chore and a duty; around this time, he also gained an interest in the occult, as his studies expanded to include such topics. His main argument against God was theodicy.
    ellauri262.html on line 166: Lewis's interest in the works of the Scottish writer George MacDonald was part of what turned him from atheism. The quality which first met him in his books was Holiness.
    ellauri262.html on line 175: Christus Victor is a book by Gustaf Aulén published in English in 1931, presenting a study of theories of atonement in Christianity. The original Swedish title is Den kristna försoningstanken ("The Christian Idea of the Atonement") published in 1930. Aulén reinterpreted the classic ransom theory of atonement, which says that Christ's death is a ransom to the powers of evil, which had held humankind in their dominion. It is a model of the atonement that is dated to the Church Fathers, and it was the dominant theory of atonement for a thousand years, until Anselm Panda of Canterbury supplanted it in the West with his satisfaction theory of atonement. So that the baddies in the story were Sauron and the goblins and orcs of Mordor, not God as angry Scrooge McDuck coming for his dues.
    ellauri262.html on line 176: The Christus Victor theory is becoming increasingly popular with both paleo-orthodox evangelicals because of its connection to the early Church fathers, and with liberal Christians and peace churches such as the Anabaptist Mennonites because of its subversive nature, seeing the death of Jesus as an exposure of the cruelty and evil present in the worldly powers that rejected and killed him, and the resurrection as a triumph over these powers.
    ellauri262.html on line 178: ge_and_Louisa_MacDonald_on_their_50th_anniversary.jpg/220px-George_and_Louisa_MacDonald_on_their_50th_anniversary.jpg" />
    ellauri262.html on line 181: Henry Victor Dyson Dyson (7 April 1896 – 6 June 1975), generally known as Hugo Dyson and who signed his writings H. V. D. Dyson, was an English academic and a member of the Inklings literary group. He was a committed Christian, and together with J. R. R. Tolkien he helped C. S. Lewis to convert to Christianity, particularly after a long conversation as they strolled on Addison's Walk at Oxford.
    ellauri262.html on line 182: Dyson preferred talk at Inklings meetings to readings. He had a distaste for J. R. R. Tolkien's The Lord of the Rings and complained loudly at its readings. Eventually Tolkien gave up reading to the group altogether. He wrote a survey of contemporary English literature with a bibliography by Professor John Butt.
    ellauri262.html on line 184: Lewis was only 40 when the war began, and he tried to re-enter military service, offering to instruct cadets; however, his offer was not accepted, as he did not want to write lies to deceive the enemy. Instead, From 1941 to 1943, Lewis spoke on religious programmes broadcast by the BBC from London while the city was under periodic air raids. These broadcasts were appreciated by civilians and servicemen at that stage. For as Air Chief Marshal Sir Donald Hardman wrote:
    ellauri262.html on line 196: Lewis continued to raise Gresham's two sons after her death. Douglas Gresham is a Christian like Lewis and his apostate mother, while David Gresham turned to his mother's ancestral faith, becoming Orthodox Jewish in his beliefs. His mother's writings had featured the Jews in an unsympathetic manner, particularly on "shohet" (ritual slaughterer). David informed Lewis that he was going to become a ritual slaughterer to present this type of Jewish religious functionary to the world in a more favourable light. In a 2005 interview, Douglas Gresham acknowledged that he and his brother were not close, although they had corresponded via email.
    ellauri262.html on line 200: Media coverage of Lewis's death was almost completely overshadowed by news of the assassination of John F. Kennedy, which occurred on the same day (approximately 55 minutes following Lewis's collapse), as did the death of English writer Aldous Huxley, author of Brave New World.
    ellauri262.html on line 208: The second novel, Perelandra, depicts a new Garden of Eden on the planet Venus, a new Adam and Eve, and a new "serpent figure" to tempt Eve. The story can be seen as an account of what might have happened if the terrestrial Adam had defeated the serpent and avoided the Fall of Man, with Ransom intervening in the novel to "ransom" the new Adam and Eve from the deceptions of the enemy. The third novel, That Hideous Strength, develops the theme of nihilistic science threatening traditional human values, embodied in Arthurian legend.
    ellauri262.html on line 210: The Chronicles of Narnia, considered a classic of children's literature, is a series of seven fantasy novels. Written between 1949 and 1954 and illustrated by Pauline Baynes, the series is Lewis's most popular work, having sold over 100 million copies in 41 languages (Kelly 2006) (Guthmann 2005). It has been adapted several times, complete or in part, for radio, television, stage and cinema.
    ellauri262.html on line 215: William Blake's concept of The Marriage of Heaven and Hell, Lewis found a "disastrous error". He also wrote The Four Loves, which rhetorically explains nine categories of love: an, auf, hinter, in, neben, über, unter, vor, zwischen.
    ellauri262.html on line 228: Oxfordin colleget ovat kehittyneet luostareista, ja opettaja saattoi elää niiden suojissa kuin munkki, ulos astumatta. Saturomaanien tekijät näyttävät kehittäneen lisäksi yksityisiä turvajärjestelmiä, täsmällisiä päiväjärjestyksiä. CS Lewis lopetti luentonsa sekunnilleen, vaikka kesken lauseen, ja jos tuli myöhässä aloitti sen huutamalla eteisestä päällystakkia riisuessaan.
    ellauri262.html on line 230: College oli koti, jonka suojissa orpo pipu nousi eloon, vaikka äidin ääni varoitteli. Äitinsä menettäneillä pojilla naissuhteista tulee latautuneita. Oxfordissa tältä välttyi harrastamalla miessuhteita. Carroll valokuvaili yhä vanhempia tyttölapsia nakupelleinä, muttei päässyt koskaan Pubic Hair Stage 2:sta eteenpäin.
    ellauri262.html on line 266: Päästyään sairaalasta Tolkien sai entisen islannin opettajansa William Craigien kautta työpaikan avustajana Oxford English Dictionaryn toimituskunnassa. Hän aloitti työssä 1919 tehtävänään käsitellä muutamia W-kirjaimella alkavia, etymologialtaan germaanisperäisiä sanoja. Noihin aikoihin hän esitteli luomansa maailman ensimmäistä kertaa julkisemmin lukemalla The Fall of Gondolinin Exeter Collegen esseekerhossa. Vuonna 1920 Tolkien sai englannin kielen apulaisprofessorin viran Leedsin yliopistosta, ja perhe muutti viideksi vuodeksi Pohjois-Englantiin. Vuonna 1924 hänet nimitettiin yliopiston englannin kielen professoriksi. Seuraavana vuonna Tolkien kuitenkin palasi Oxfordiin saatuaan muinaisenglannin professorin viran. Hän opetti Oxfordin yliopistossa 1925–1959 muinais- ja keskiajan englannin professorina.lähde?
    ellauri262.html on line 290: Tolkienin kirjojen edustamia näkemyksiä on pidetty konservatiivisina ja hänen teoksiaan setämieskeskeisinä. Tolkienin tunnetuinta teosta, Tarua sormusten herrasta, on syytetty mustavalkoisesta vastakkainasettelusta, mutta tutkija Tom Shippeyn mukaan Tolkien ei anna yksiselitteistä vastausta siitä, mitä pahuus on. Tutkija Patrick Curryn mielestä Taru sormusten herrasta kuvaa oman aikansa ongelmia: rotusortoa, luonnon tuhoutumista ja totalitarismia. Kirjasta on yritetty löytää viittauksia todellisen maailman tapahtumiin, mutta nämä tulkinnat Tolkien totesi vääriksi teoksen toisen laitoksen esipuheessa. Hän kirjoitti inhoavansa allegoriaa ja kiisti kaikki tulkinnat, joiden mukaan Sormusten herra käsittelisi vertauskuvallisesti toista maailmansotaa tai olisi ottanut siitä vaikutteita, koska tarinan runko oli hahmottunut jo ennen vuotta 1939.
    ellauri262.html on line 300: The presence of sexuality in The Lord of the Rings, a bestselling fantasy novel by J. R. R. Tolkien, has been debated, as it is somewhat unobtrusive. However, love and marriage appear in the form of the warm relationship between the hobbits Sam Gamgee and Rosie Cotton; the unreturned feelings of Éowyn for Aragorn, followed by her falling in love with Faramir, and marrying him; and Aragorn's love for Arwen, described in an appendix rather than in the main text, as "The Tale of Aragorn and Arwen". Multiple scholars have noted the symbolism of the monstrous female spider Shelob. Interest has been concentrated, too, on the officer-batman-inspired same-sex relationship of Frodo and his gardener Sam as they travel together on the dangerous quest to destroy the Ring. Scholars and commentators have interpreted the relationship in different ways, from close but not necessarily homosexual to plainly homoerotic, or as an idealised heroic friendship.
    ellauri262.html on line 302: The author of the bestselling fantasy novel The Lord of the Rings, J. R. R. Tolkien, was orphaned as a boy, his father dying in South Africa and his mother in England a few years later. He was brought up by his guardian, a Catholic priest, Father Francis Xavier Morgan, and educated at male-only grammar schools and then Exeter College, Oxford, which at that time had only male students. He joined the British Army's Lancashire Fusiliers and saw the horror of trench warfare, with life as an officer made more bearable by the support of a male batman or servant. After the war he became a professor of English Language at the University of Leeds, and then at the University of Oxford, where he taught at Pembroke College. At Oxford, he created an all-male literary group with another Oxford professor of English, C. S. Lewis, called the Inklings.
    ellauri262.html on line 306: Commentators have remarked on the apparent lack of sexuality in The Lord of the Rings; the feminist and queer theory scholar Valerie Rohy notes the female novelist A. S. Byatt's remark that "part of the reason I read Tolkien when I'm ill is that there is an almost total absence of sexuality in his world, which is restful"; the Tolkien scholar Tom Shippey wrote that "there is not enough awareness of sexuality" in the work; and the novelist and critic Adam Mars-Jones stated that "above all, sexuality [is] what is absent from the [work's] vision". Rohy comments that it is easy to see why they might say this; in the epic tradition, Tolkien "abandons courtship when battle looms, apparently sublimating sexuality to the greater quest". She accepts that there are three romances leading to weddings in the tale, those of Aragorn and Arwen, Éowyn and Faramir, and Sam and Rosie, but points out that their love stories are mainly external to the main narrative about the Ring, and that their beginnings are basically not shown: they simply appear as marriages.
    ellauri262.html on line 308: The scholar Patrick Curry, defending Tolkien against the feminist scholar Catherine R. Stimpson's charge that "Tolkien is irritatingly, blandly, traditionally masculine....He makes his women characters, no matter what their rank, the most hackneyed of stereotypes. They are either beautiful and distant, simply distant, or simply simple", comments that "it is tempting to reply, guilty as charged", agreeing that Tolkien is "paternalistic", though he objects that Galadriel and Éowyn have more to them than Stimpson alleges.
    ellauri262.html on line 310: The scholar David Craig writes that Shelob is sometimes just called "she", drawing the reader's attention to her gender. Her "hate and depravity" are "strongly sexualised"; Tolkien wrote that "Far and wide her lesser broods, bastards of the miserable mates, her own offspring, that she slew, spread from glen to glen". Craig comments that "her crimes are abominable and include incest, illegitimacy and infanticide, all crimes pertaining to sex".
    ellauri262.html on line 314: The scholar of children's literature Zoë Jaques writes that Shelob is the "embodiment of monstrous maternity"; Sam's battle with Shelob could be interpreted as a "masculine rite of passage" where a smaller, weaker male penetrates and escapes the vast female body and her malicious intent. The feminist scholar Brenda Partridge described the hobbits' protracted struggle with Shelob as rife with sexual symbolism. She writes that Tolkien derived Shelob from multiple myths: Sigurd killing Fafnir the dragon; Theseus killing the Minotaur; Ariadne and the spider; and Milton's Sin in Paradise Lost. The result is to depict the woman as a threat, with implicit overtones of sexuality.
    ellauri262.html on line 318: Tolkienissa oli kaksi puolta: seuraveikko ja pessimist Kotona asui pessimisti, jonka mielestä langenneessa mu massa ei kannattanut suuria odottaakaan Seuravekko ist pubissa Kotka ja lapsi.
    ellauri262.html on line 319: Edith oli Inklingeille mustasukkainen, ja ainoa nainen jonka Inklingit puolestaan kerran päästivät istuntoonsa, oli miesmäinen ja nokkava Dorothy Sayers.
    ellauri262.html on line 390: The poet W. H. Auden and the philosopher Ludwig Wittgenstein were notable critics of her novels. A savage attack on Sayers's writing ability came from the American critic Edmund Wilson, in a well-known 1945 article in The New Yorker called "Who Cares Who Killed Roger Ackroyd?" He briefly writes about her novel The Nine Tailors, saying "I declare that it seems to me one of the dullest books I have ever encountered in any field." Wilson continues "I had often heard people say that Dorothy Sayers wrote well ... but, really, she does not write very well: it is simply that she is more consciously literary than most of the other detective-story writers and that she thus attracts attention in a field which is mostly on a sub-literary level."
    ellauri262.html on line 392: The academic critic Q. D. Leavis criticises Sayers in more specific terms in a review of Gaudy Night and Busman's Honeymoon, published in the critical journal Scrutiny, saying her fiction is "popular and romantic while pretending to realism." Leavis argues that Sayers presents academic life as "sound and sincere because it is scholarly," a place of "invulnerable standards of taste charging the charmed atmosphere".[46] But, Leavis says, this is unrealistic: "If such a world ever existed, and I should be surprised to hear as much, it does no longer, and to give substance to a lie or to perpetuate a dead myth is to do no one any service really." Leavis comments that "only best-seller novelists could have such illusions about human nature."
    ellauri262.html on line 396: Sayers, an only child, was born on 13 June 1893 at the Headmaster's House on Brewer Street in Oxford. She was the daughter of Helen Mary Leigh and her husband, the Rev. Henry Sayers. Her mother was a daughter of Frederick Leigh, a solicitor whose family roots were in the landed gentry in the Isle of Wight, and had been born at "The Chestnuts", Millbrook, Hampshire. Her father, originally from Littlehampton, West Sussex, was a chaplain of Christ Church Cathedral, Oxford, and headmaster of Christ Church Cathedral School.
    ellauri262.html on line 398: When Sayers was six, her father started teaching her Latin.[4] She grew up in the tiny village of Bluntisham in Huntingdonshire after her father was given the living there as rector of Bluntisham-cum-Earith. The church graveyard next to the elegant Regency-style rectory features the surnames of several characters from her mystery The Nine Tailors. She was inspired by her father's restoration of the Bluntisham church bells in 1910. The nearby River Great Ouse and the Fens invite comparison with the book's vivid description of a massive flood around the village.
    ellauri262.html on line 402: Sayers's longest employment was from 1922 to 1931 as a copywriter at an advertising agency.
    ellauri262.html on line 414: In 1920 Sayers entered into a passionate though unconsummated romance with Jewish Russian émigré and Imagist poet John Cournos, who moved in London literary circles with Ezra Pound and his contemporaries. Sayers did not consummate her relationship with him unmarried, due to her religious beliefs. Cournos disdained monogamy and marriage, did not want children and was dedicated to free love.[53] He also considered crime writing, which Sayers had started, to be low brow, though he assisted her with aspects of publication.[54] Within two years their relationship had broken up when he insisted on consummation with birth control. Returning to New York, he soon married a crime writer who had two children. This left Sayers embittered that he had not held to his own principles, feeling that he had been testing her, pushing her to sacrifice her own beliefs in submission to his own. He later confessed that he would have happily married Sayers if she had submitted to his sexual demands. After a period of heated correspondence, they concluded with more amicable missives after she met her future husband.
    ellauri262.html on line 416: In 1923 she had a rebound relationship with former Denstone College pupil and part-time car salesman William "Bill" White[55] whom she presented to her parents. She had met him when he moved into the flat above hers in 24 Great James Street in December 1922. Only when she discovered her pregnancy in June 1923, White admitted to already being married.
    ellauri262.html on line 418: On 3 January 1924, at the age of 30, Sayers secretly gave birth to an illegitimate son, John Anthony (later surnamed Fleming). John Anthony, "Tony", was given into care with her aunt and cousin, Amy and Ivy Amy Shrimpton, and passed off as her nephew to family and friends. Details of these circumstances were revealed in a letter from Mrs White to her daughter Valerie, Tony's half-sister, in 1958 after Sayers's death. Tony was raised by the Shrimptons and was sent to a good boarding school. In 1935 he was legally adopted by Sayers and her then husband "Mac" Fleming.
    ellauri262.html on line 424: Fleming died on 9 June 1950, at Sunnyside Cottage (now 24 Newland Street), Witham, Essex, after a decade of severe illnesses. Sayers died suddenly of a coronary thrombosis on 17 December 1957 at the same little flat, aged 64. Sayers was a friend of C. S. Lewis and several of the other Inklings. On some occasions Sayers joined Lewis at meetings of the Socratic Club. Lewis said he read The Man Born to Be King every Easter, but he said he was unable to appreciate detective stories. J. R. R. Tolkien read some of the Wimsey novels but scorned the later ones, such as Gaudy Night. Se oli varmaan liian nenäkäs.
    ellauri262.html on line 427: they disagreed regarding the ordination of women in the Church of England. Sayers comments on Lewis's views of women in another letter, stating, "I do admit that he is apt to write shocking nonsense about women and marriage. That, however, is not because he is a bad theologian but because he is a rather frightened bachelor.”
    ellauri262.html on line 442: Personism is an ethical philosophy of personhood as typified by the thought of the utilitarian philosopher Peter Singer. It amounts to a branch of secular humanism with an emphasis on certain rights-criteria. Personists believe that rights are conferred to the extent that a creature is a person. Michael Tooley provides the relevant definition of a person, saying it is a creature that is "capable of desiring to continue as a subject of experience and other mental states". A worldview like secular humanism is personism when the empathy and values are extended to the extent that the creature is a person (apes get very similar rights, insects get vastly fewer rights, etc.).
    ellauri262.html on line 445: Consequently, a member of the human species may not necessarily fit the definition of "person" and thereby not receive all the rights bestowed to a person. Hence, such philosophers have engaged in arguing that certain disabled individuals (such as those with a mental capacity that is similar to or is perceived as being similar to an infant) are not persons. This philosophy is also supposedly open to the idea that such non-human persons as machines, animals, and extraterrestrial intelligences may be entitled to certain rights currently granted only to humans. The basic criteria for the entitlement of rights, are the intellect (thinking ability, problem solving in real life circumstances and not mere calculation), and sometimes empathy (but not necessarily, because not all humans are empathetic; but indifference in the pain of others and crime are certainly criteria for the deprivation of rights. Genuine empathy is not required to achieve acceptable behavior, but a digital limbic system and a dopaminergic pathways alternative, would deliver a more acceptable result for future MPs judging on rights expansion.). Personism may have views in common with transhumanism.
    ellauri262.html on line 447: Personistin mielestä Nina Kauzalo on ääliö kun se paapoo pallopäätä Pupu tytärtä. Ei se ole yhtä pirsoona pirsonalmente kuin venakkoja rekassa salakuljettava maxanluovuttaja. Eli kyllä tässä on paljon samaa kuin nazilääkärissä Mengelessä. Olis mieluummin tehnyt testejä Peter Singerillä. Siinä olis ollut hyvin joutava juutalainen jolla kokeilla.
    ellauri262.html on line 458: An experience with the Numinous (a sort of awe, dread, and a general sense of experiencing something otherworldly "uncanny").
    ellauri262.html on line 460: An acknowledgement of morality.
    ellauri262.html on line 464: Actual historical events like Numinous stapling Aslan on the cross to get even.
    ellauri262.html on line 467: Lewis states the problem of pain again in a simpler way: "If God were good, He would wish to make His creatures perfectly happy, and if God were almighty, He would be able to do what he wished. But the creatures are not happy. Therefore, God lacks either goodness, or power, or both."[3] Lewis says that if the popular meanings attached to the words are the best or only possible then the problem is unanswerable. The possibility of answering it depends on understanding the words 'good,' 'almighty,' and 'happy' in a bigger sense.
    ellauri262.html on line 471: Lewis postulates that maybe this world is not the 'best of all possible' universes but the only possible one. Haha! If so, then everything possible is necessary, and will is not free. (lähde) He acknowledges the objection that if God is good and he saw how much suffering it would produce why would he do it. Lewis doesn’t know how to answer that type of question and says that that is not his objective, but only to conceive how goodness (assured on other grounds) and suffering are without contradiction. Okay, Clive, so you just give up.
    ellauri262.html on line 477: Lewis acknowledges the critique of what specific, individual harm have we done to God for God to be always angry. Well it's not personal as such. "When we merely say that we are bad, the ‘wrath’ of God seems a barbarous doctrine; as soon as we perceive our badness, it appears inevitable, a mere corollary from God’s goodness. Good guys do bad things to bad guys, as in cowboy films."
    ellauri262.html on line 483: While there is a social conscious and corporate guilt, don’t let the idea distract you from your own "old-fashioned guilts" that have nothing to do with the ‘system’. Often, it’s an excuse for evading the real issue. Once we’ve learned of our individual corruption, we can go on to think about corporate guilt. If we ever get that far, the plank in our own eye is hard to extricate. (Luke 6:41-42)
    ellauri262.html on line 485: "We have a strange illusion that mere time cancels sin." It may work in the penitential system, but not with jealous God.
    ellauri262.html on line 489: Different ages excelled in different virtues. Other times might have been more courageous or chaste but God was not content with them, so why should he be content with us who fuck and run away.
    ellauri262.html on line 493: The Holiness of God is something more and other than moral perfection. He is Numinous! Danger do not touch!
    ellauri262.html on line 514: Kivun ongelma saattaa olla ratkeamassa Jumalan (God) ja tiedemiesten (scientist) yhteistyönä. Natriumkanavaa 7 ohjaava geeni on löytynyt. Jos sen toiminta sammutetaan, kipuaistimuxet lakkaavat. Toimii lupaavasti jyrsijöillä. Harmittava takaisku on, että kivuton henkilö satuttaa izeänsä herkästi, kun ei satu.
    ellauri262.html on line 523: Kierreteippi (Screwtape) omistaa Senior Tempterin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temptation) arvosanan ja toimii osastonsa alisihteerinä siinä, mitä Lewis kuvittelee eräänlaiseksi helvetin virkamieskunnaxi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Civil_Service). Eli sellaista ei helvetissä ole oikeesti, ei helvetissä. Teippikirjaimet (Screwtape Letters) edustaa hänen puoltaan kirjeenvaihdossa hänen veljenpoikansa Matomezän (Wormwood)in kanssa, mentorina (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Mentorship) nuorelle demonille, joka on vastuussa yhden miehen ohjauksesta huut helkkariin. Hänellä on upea sihteeri nimeltä Konnapiippu (Toadpipe). Paahtis (Toast) on Kierreteipin (Screwtapen) illallisen jälkeinen puhe (https://en.m.wikipedia.org/wiki/After-dinner_speech) Kiusaajien harjoitusamk:ssa (Tempters' Training College), ja se satiirisee (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Satire) amerikkalaista ja brittiläistä tai englantilaista, no ylipäänsä anglosaxista koulutusta.
    ellauri262.html on line 552: Omien näkemyksensä teologiasta Lewis kuvailee ja keskustelee seksistä, rakkaudesta, ylpeydestä, ahneudesta ja sodasta peräkkäisissä kirjeissä. Lewis, itse Oxfordin ja Cambridgen näiden asioiden harras tutkija, paljastaa työssään, että edes intellektuellit eivät ole läpäisemättömiä tällaisten demonien vaikutukselle, etenkään "historiallisen näkökulman" (kirje XXVII) omahyväisen hyväksymisen aikana.
    ellauri262.html on line 574: Aldridge, RJ (2019). The Matomezä (Wormwood) -sähköpostit: sisäisiä vinkkejä helvetin välttämiseen .
    ellauri262.html on line 581: Teippikirjaimet (Screwtape Letters) soitti 309 esityksensä New Yorkin Westside Theatressa vuonna 2010. Vuoden 2011 kiertue vieraili esittävän taiteen paikoissa kaupungeissa kaikkialla Yhdysvalloissa, mukaan lukien Los Angeles, Houston, Dallas, Atlanta, Seattle, Minneapolis ja Boston . Vuosien 2012–2013 kiertue alkoi Los Angelesista tammikuussa 2012. Kiertueella on paluumatkat San Franciscoon, San Diegoon, Seattleen, Chicagoon ja Atlantaan sekä pysähdyksiin useissa muissa kaupungeissa. The Screwtape Letters on kuvattu "Humoristiseksi ja eloisaksi... Paholaiselle on harvoin annettu ansaitsemansa tarkkaavaisemmin!" kirjoittanut The New York Times, "Syvä kokemus".Christianity Today ja "Pahoin nokkela... Helvetin hyvä esitys!" kirjoittanut The Wall Street Journal . [16] Tuotanto on myös kiertänyt maailmanlaajuisesti. Ruuvinauha (Screwtape)-roolin on myös esittänyt nainen (woman).
    ellauri262.html on line 591: Presidentti Ronald Reagan lainasi Teippikirjaimet (The Screwtape Letters) -kirjaa kuuluisassa vuonna 1983 pitämässään puheessa National Association of Evangelicalsille.
    ellauri262.html on line 598: Monty Pythonin John Cleese on paholaisen advokaatin Kierreteipin ääni CS Lewisin äänikirjassa Teippikirjaimet. Koitin kuunnella kirjan alkua, mutta se alkaa aika pian pitkästyttää satunnaista kuulijaa. John Cleese has criticised Christian opposition to same-sex marriage and abortion.
    ellauri262.html on line 600: The 71-year-old actor, best known for his roles in Monty Python and Fawlty Towers, said: “I don’t think Christ said a lot about abortion or even about single sex marriage.
    ellauri262.html on line 622: Springfieldin ala-asteella järjestetään eräänlaiset festivaalit, johon kaikkien oppilaiden ja koulun työntekijöiden tulee pukeutua asianmukaisella puvustuksella, Lisa esimerkiksi on kuningatar. Koulun talonmies Willie joutuu kylähullun rooliin vasten Hänen tahtoaan. Suuttuneena tästä hän vapauttaa monta tuhatta hiirtä ja rottaa koulun käytävillä, ja festivaali on peruttu. Bart saa tästä syyt niskoilleen, ja vaikka hän kiistää kaiken, hänet erotetaan koulusta. Marge päättää, että Bart lähetetään katoliseen kouluun.
    ellauri262.html on line 624: Koulussa Bart tapaa katolisen kirkon papin isä Seanin. Hän antaa Bartille sarjakuvakirjan katolisesta kirkosta, ja Bart innostuu lukemaan kirjaa. Kotona Marge on hyvillään Bartin kiinnostuksesta katolilaisuuteen, mutta Homer ei. Seuraavana päivänä Homer aikoo mennä Bartin kouluun syyttämään opettajia ja isä Seania propandasta ja aivopesusta. Hänelle kuitenkin annetaan siellä pannukakkuja ja hän saa pelata bingoa ilmaiseksi, niin hänkin hurahtaa katolilaisuuden oppeihin. Niihin hurahtuneena hän alkaa miettiä, että ollessaan katolilainen hänen täytyy päästä eroon synneistään. Marge kuitenkin pelästyy perheen miesten yhtäkkisestä hurahtamisesta, joten hän pyytää apuun Springfieldin Amerikan reformoidun presbyluterilaisuuden läntisen haaran ("The Western Branch of American Reform Presbylutheranism") papin Lovejoyn ja naapurin, kaupungin tunnetuimman uskontokiihkoilijan Ned Flandersin. He yrittävät kaapata molemmat kesken katolisen kirkon toiminnan, mutta onnistuvat kaappaamaan vain Bartin.
    ellauri262.html on line 626: Autossa Marge, Ned ja Lovejoy yrittävät palauttaa Bartin mieleen kuvaa protestanttisuudesta ainoa oikeana uskontomuotona. He onnistuvat jotenkuten, mutta kotona Lisa kertoo tukevansa Bartia; hänen mielestään jokainen saa valita uskontonsa itse, aivan kuten hän aikoinaan valitsi buddhalaisuuden (mikä naurattaa isä Seania). Ennen tätä hän oli kuullut Margen vievän Bartin protestanttinuorien leirille, mistä hän kertoo Homerille ja Seanille. He lähtevät perään yrittääkseen pysäyttää Margen aikeen, mutta eivät ehdi. Festivaaleilla Bart on hämillään hänestä johtuvasta riidasta, ja alkaa kertoa oman mielipiteensä siitä, että on tyhmää kun kristillinen kirkko on jakautunut niin moneen osaan. Kaikki osapuolet kuuntelevat Bartia ja yrittävät lopulta päästä yhteistyösopimukseen. Tämän jälkeen jakso hyppää 1 000 vuotta tulevaisuuteen, jossa ilmoitetaan maailmantuhosta kahden uskonnon välisen sodan takia. Holy Guest Starin osan ääninäyttelijä on Liam Neeson. Rangaistuxexi Liamin vaimo kuoli laskettelurinteeseen 2009. Ei olis kannattanut.
    ellauri263.html on line 37:

    Singer Brothers


    ellauri263.html on line 39: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/2/artemisia-gentileschis-judith-slaying-holofernes-vintage-images.jpg" width="100%" />
    ellauri263.html on line 67: Tässä albumissa on Isaac Singeerin Hudson-kirjasta löytyneitä intertextejä. Kirja oli senverran pitkäveteinen että sen lukeminen jäi kesken kuukausimäärixi, ja jatkuu vasta albumissa 300.
    ellauri263.html on line 96: Barukin kirja on ennen kaikkea katumuksen ja lohdutuksen kirja. Se on saanut nimensä profeetta Jeremian kirjurin ja ystävän mukaan, josta Jeremian kirjassa kerrotaan etenkin 36. luvussa. Kirja jakautuu neljään osaan. Johdannossa (1:1–14) kuvataan historiallista tilannetta. Baruk on Babyloniassa ja lukee julkisesti kirjoituksensa Juudan kuninkaan ja muiden pakko-oireisten siirtolaisten kuullen. Tämä tapahtuu luultavasti vuonna 582 eKr. Ajoituksessa on ongelmansa: Jeremian kirjan mukaan Baruk oli tuolloin Egyptissä eikä Babyloniassa. Kaikkineen kirjasta saa sen kuvan, että se on kusetusta, kirjoitettu vasta myöhempinä vuosisatoina.
    ellauri263.html on line 105: Iisak Singerin Barak Makaber tietää, että halpoja rukouxia saa lukea pimeässä jo kävelyvauhdissa, esim. "Onpa sulla kauniit teltat Israel". Tärkein rukous on Kuule Israel, sen aikana on seisautettava.
    ellauri263.html on line 299: The observance of the day includes five prohibitions, most notable of which is a 25-hour fast. The Book of Lamentations, which mourns the destruction of Jerusalem, is read in the synagogue, followed by the recitation of kinnot, liturgical dirges that lament the loss of the Temples and Jerusalem. As the day has become associated with remembrance of other major calamities which have befallen the Jewish people, some kinnot also recall events such as the murder of the Ten Martyrs by the Romans, expulsions from England, Spain and elsewhere, massacres of numerous medieval Jewish communities during the Crusades, and the Holocaust.
    ellauri263.html on line 304: The Twelve Spies sent by Moses to observe the land of Canaan returned from their mission. Only two of the spies, Joshua and Caleb, brought a positive report, while the others spoke disparagingly about the land. The majority report caused the Children of Israel to cry, panic and despair of ever entering the "Promised Land". For this, they were punished by God that their generation would not enter the land. The midrash quotes God as saying about this event, "You cried before me pointlessly, I will fix for you [this day as a day of] crying for the generations", alluding to the future misfortunes which occurred on the same date.
    ellauri263.html on line 314: Over time, Tisha B'Av has come to be a Jewish day of mourning, not only for these events, but also for later tragedies which occurred on or near the 9th of Av. References to some of these events appear in liturgy composed for Tisha B'Av (see below).
    ellauri263.html on line 332: The 2005 Israeli disengagement from Gaza. Since Israel's unilateral disengagement from Gaza, some segments of the Religious Zionist community have begun to recite kinnot to commemorate the expulsion of Jewish settlers from Gush Katif and the northern West Bank on the day after Tisha B'Av, in 2005.
    ellauri263.html on line 335: Various Modern Orthodox and Conservative rabbits have proposed amending Nachem, as its wording no longer reflects the existence of a rebuilt Jerusalem under Israeli sovereignty. Chief Rabbit Shlomo Goren, for example, issued a revised wording of the prayer and Rabbit Hayim David HaLevi proposed putting the prayer's verbs relating to the Temple's destruction into the past tense. However, such proposals have not been widely adopted. Following the Six-Day War, the national religious community viewed Israel's territorial conquests with almost messianic overtones. The conquest of geographical areas with immense religious significance, including Jerusalem, the Western Wall, and the Temple Mount, was seen as portentous; however, only the full rebuilding of the Temple would engender enough reason to cease observing the day as one of mourning and transform it into a day of joy instead. The re-occupation of the Gaza strip is surely a source of joy, as well as annihilating philistines of the West Bank.
    ellauri263.html on line 337: Tisha B'Av bears a similar stringent nature to that of Yom Kippur. In addition to the length of the fast which lasts about 25 hours, beginning just before sunset on the eve of Tisha B'Av and ends at nightfall the following day, Tisha B'Av also shares the following five prohibitions:
    ellauri263.html on line 358: Tisha▼ is pronounced similarly to Tacia, Tahsha, Taisha, Tasha▼, Tashey, Tashi, Tashia, Tashie, Tatia, Techa, Teisha, Tosha▼, Toshia, Toshie and Tyisha. Other suggested similar-sounding names are Aiesha, Aisha▲, Amisha, Anisha, Asha▲, Dasha, Dosha, Elsha, Githa, Iesha▼, Isha, Kesha▼, Kisha▼, Licha, Lisha, Masha, Miesha, Mischa, Misha, Niesha, Nisha, Pasha, Saisha, Sasha, Taisa, Taisia, Takisha, Talisha, Tanisha▼, Tasa, Tash, Tasia▼, Tasja, Taska, Tassa (see Tasha), Tasya, Tesa, Tesia, Tesla, Tessa▲, Tiahna, Tiana, Tilda▼, Tina▼, Tinisha, Tinka, Tirza, Tisa, Tish, Tita, Tonisha, Tosca, Toshka, Tosia, Tossa, Trisa, Trish, Trisha▼, Trista▼ and Usha. These names tend to be less frequently used than Tisha.
    ellauri263.html on line 362: Jos maailmassa on 8G giga-apinaa, kohiseeko maapallolla koko ajan lakkaamaton vuolas siemennesteen koski? Kazo populaatiokelloa. Jokainen siinä tikittävä syntymä todistaa onnistunutta ruiskausta ja varmaan tuhansia samanaikaisia suutareita. Yxi ruiskaus on keskim. 3.7 ml, joka tuhannella kerrottuna on 4 litraa. No ei se vielä hirmu koski ole. Koirasapinoita on 4G, mälli saattaa lentää siis noin 1G kertaa päivässä (jos kaikki runkkaavat joka 4. päivä), sekunnissa siis noin 10K ruiskausta. Arvataan siis yhtä mittaa ruiskaistun runkun määräxi varovaisesti 50 l/s. Ei sillä kuuhun mennä. The Amazon River has an average discharge of about 215,000 m3/s. Kymijoen virtaama on 283 m3/s. 1m halkaisijainen putki jonka virtausnopeus on 10 cm/s vetää suunnilleen 50 litraa sekunnissa. On se silti tuhti määrä tahmeasti liikkuvaa runkkua. Kuulkaa kyrpäimme kuiskintaa, jylhien jormien ruiskintaa.
    ellauri263.html on line 369: Israel’s biggest TV hit series returns to our screens this week, opening with Israel’s biggest nightmare. The second series of Fauda, the political thriller about an Israeli army undercover unit, begins with a bomb explosion at a bus stop. But it gets worse, as it turns out the attack wasn’t ordered by Hamas, but by a new menace – a returnee from Syria who has been training with Islamic State.
    ellauri263.html on line 371: That’s how we’re plunged back into Fauda, Arabic for “chaos”, Israel’s international Netflix hit, which the streaming service picked up in 2016. Released on 24 May, the series returns with its tight, testy unit of Arabic-speaking Israeli special force infiltrators who work undercover in the Palestinian West Bank to track and kill wanted terrorists.
    ellauri263.html on line 377: At a time when Israelis rarely seek out Palestinian viewpoints in real life, much less on TV, this may explain why Fauda’s creators initially struggled to find a domestic outlet for the series. (LOL!) It portrays the infiltrator unit, whose members (an all-male panel, except for one token woman for the boys to drool about) kill, torture, assault and violently threaten Palestinians in a manner that jars with any claims of moral superiority. And this second series contains more narrative mirroring. We see each side struggle with unity and discipline over revenge and going rogue, with causes taking precedence over family relationships, lured into a violence that creates its own momentum. Both sides are compromised, manipulative and varying degrees of unhinged.
    ellauri263.html on line 379: But none of that gets away from it being overwhelmingly narrated from an Israeli viewpoint, focused on the Israeli protagonists. More so than in the first series, the Israeli occupation is nowhere to be seen – there’s no wall, no settlements or settlers, no house demolitions, only a few small checkpoints and none of the everyday brutalities of life under occupation. Yes, it shows that Palestinians love their mothers, but it also renders them as violent fanatics without a political cause.
    ellauri263.html on line 381: You find yourself drawn in. The concept of right and wrong gets erased … it just becomes this action-packed show! It's just great!
    ellauri263.html on line 385: Diana Buttu, a Palestinian-Canadian human rights lawyer and former spokeswoman for the Palestinian Liberation Organisation, points to another problem with Fauda. “If you’re not careful, you find yourself drawn into the assassinations, you get lured into the cat and mouse,” she says, of a series that essentially depicts targeted killings. “The concept of right and wrong gets erased, the illegality gets erased … It just becomes this action-packed show.”
    ellauri263.html on line 389: Claims by Raz that writing the series was his real therapy, after suffering with PTSD, help locate Fauda in an Israeli genre dubbed “shooting and crying” – laments over the effect of wars on the morality and sanity of Israelis fighting them. But Fauda is different. Let’s call it “viewing while cursing”, into which category we can also place the US hit series Homeland Security.
    ellauri263.html on line 391: Both dramas rely on protagonists entrusted with critical jobs despite routinely reckless behaviour. Both test your patience. In the case of Fauda, it’s not just the politics but also the relentless machismo; midway into the second series it feels like watching interchangeable rooms full of men in guns and distressed denim, each at some point telling a female character: “Don’t worry, I’ll get us out of here.”
    ellauri263.html on line 393: Yet both shows get you binge-watching, despite irritating plot holes, political sanctimony and misrepresentations of Muslims or Palestinians. It’s a bit like speed-reading a cheap thriller, ignoring the bad dialogue and badly drawn characters, along with the mounting self-loathing over the time you’re squandering, just for the sugar rush of the story’s end.
    ellauri263.html on line 395: Small wonder, then, that all eyes are on finding the new Homeland Security, itself based on an Israeli TV series, Hatufim. And it’s not surprising that the quest is focused on Israel, which has spawned a string of international hits, starting with In Treatment, a 2008 HBO adaptation of the Hebrew-language Be Tipul. In 2016 Neflix started airing Mossad 101, about Israel’s intelligence service, while earlier this year Hulu nabbed False Flag, a conspiracy thriller loosely premised on the 2010 assassination of Hamas official Mahmoud al-Mabhouh, widely thought to be the work of the Mossad, by a hit squad carrying foreign passports.
    ellauri263.html on line 403: Fauda is available on Netflix, which is one big turd of a narcotics company. I really wish the Israeli commando troops would barge in to the Netflix headquarters and shoot down everyone in sight.
    ellauri263.html on line 421: A virgin's ketuba is worth 200 (zuzim), and a widow's ketuba is worth 100 (zuzim). Arvaa mitä tarkoittaa ketuba? Väärin, se on kontrahti. The content of the ketubah is in essence a two-way contract that formalizes the various requirements by Halakha (Jewish law) of a Jewish husband vis-à-vis his wife. The Jewish husband takes upon himself in the ketubah the obligation that he will provide to his wife three major things: clothing, food and conjugal relations, and also that he will pay her a pre-specified amount of cash in the case of a divorce. The principal endowment pledged in a ketubah is 200 zuz for a virgin, and 100 zuz otherwise (such as for a widow, a convert, or a divorced woman, etc.).
    ellauri263.html on line 423: As in most contracts made between two parties, there are mutual obligations, conditions and terms of reciprocity for such a contract to hold up as good. Thus said R. Yannai: "The conditions written in a ketubah, [when breached], are tantamount to [forfeiture of] the ketubah." A woman who denies coitus unto her husband, a condition of the ketubah, was considered legal grounds for forfeiture of her marriage contract, with the principal and additional jointure being written off.
    ellauri263.html on line 425: Zuz on drakma eli dinaari eli neljännessekeli, noin 15g hopeaa, jonka markkina-arvo olisi tällä haavaa max 50c/gramma eli jotain 7 egeä. Eli neizeen "ketuban" hinta olis siinä 1500e. Kamelin käypä hinta länkkäreissä on 5K ja 20K euron välillä. Egyptissä pienen kamelin saa jo kolmella sadalla. Keniassa "One camel costs 36 goats or sheep. One camel costs three donkeys or 12 cows," he answers. Länsivaluutassa jotain 700e, saman verran kuin lesken ketuba. Varmaan samaa luokkaa käyttöarvolta. Vähänhän tää on kuin ostais käytettyä autoa. Siinäkin arvo putoaa 30% jo kun auto rullaa ulos hallista.
    ellauri263.html on line 430: Professori Shrage tuntee olevansa siira ryömiessään 5. Avenuella, amerikkalaiset ovat niin paljon sitä kookkaampia. Se muistaa Kaalepin ja muiden vakoojien retken Kaanaaseen. Ihme, Kaanaan maan vakoojista on justiin ollut puhetta toisaalla, ykkösenä Mishnan vastoinkäymisten luettelossa yllä. Aika sattuma, jos se edes oli sattuma, ehkä se tosiaankin oli ihme. Kaaleppi ja Joosua suhtautuivat Moosexen suunnitelmaan positiivisesti, muut olivat napisevalla kannalla. Tää napina oli ensimmäinen vastoinkäyminen, josta seurasivat muut sitten kostona. Hauska havainto, että v. 1992 käännöxessä Mooses ei einää vakoile vaan tiedustelee, ja kansa ei napise vaan huutaa. Vähän tollasta eufemismia, propagandamaista verbaalista hygieniaa.
    ellauri263.html on line 447: Hebron is a Palestinian city in the southern West Bank, 30 kilometres south of Jerusalem. Nestled in the Judaean Mountains, it lies 930 metres above sea level. The second-largest city in the West Bank, and the third-largest in the Palestinian territories, it has a population of over 215,000 Palestinians, and seven hundred Jewish settlers concentrated on the outskirts of its Old City. The city is often considered one of the four holy cities in Judaism as well as in Islam.
    ellauri263.html on line 451: The city is often described as a "microcosm" of the Israeli-Palestinian conflict and the Israeli occupation of the West Bank. The Hebron Protocol of 1997 divided the city into two sectors: H1, controlled by the Palestinian National Authority, and H2, roughly 20% of the city, including 35,000 Palestinians, under Israeli military administration. All security arrangements and travel permits for local residents are coordinated between the Palestinian National Authority and Israel via the Israeli military administration of the West Bank (COGAT). The Jewish settlers have their own governing municipal body, the Committee of the Jewish Community of Hebron.
    ellauri263.html on line 453: Today, Hebron is the capital of the Hebron Governorate, the largest governorate of the State of Palestine, with an estimated population of around 782,227 as of 2021. It is a busy hub of West Bank trade, generating roughly a third of the area's gross domestic product, largely due to the sale of limestone from quarries in its area. It has a local reputation for its grapes, figs, limestone, pottery workshops and glassblowing factories. The old city of Hebron features narrow, winding streets, flat-roofed stone houses, and old bazaars. The city is home to Hebron University and the Palestine Polytechnic University.
    ellauri263.html on line 456: The name "Hebron" appears to trace back to two Semitic roots, which coalesce in the form ḥbr, having reflexes in Hebrew and Amorite, with a basic sense of 'unite' and connoting a range of meanings from "colleague" to "friend". In the proper name Hebron, the original sense may have been alliance. BUAHHAHHA LOL! Some friends!
    ellauri263.html on line 466: Tekohampaaton, turnipsinenäinen musta-ja pienisilmäinen hammaslääkäri Henrietta Clark, prof. Shragen ruokaemäntä, maalasi kuin Pirkko Zilles teosofisia tauluja joissa oli mustia ja pitkäsormisia piruja.
    ellauri263.html on line 499: H. P. Blavatskyn päätyö oli teosofinen oppi, johon hiän sulautti valtavasti vaikutteita eri tahoilta. Eniten Blavatskyn ajatteluun vaikuttaneista oppisuunnista, teoksista ja auktoriteeteista voidaan mainita ainakin buddhalaisuus, Bhagavad Gita ja hindulainen tantrismi, Kabbala (erityisesti Eliphas Levi), Raamattu, Zohar ja Talmud, hermetismi, ruusuristiläisyys, gnostilaisuus, zarathustralaisuus, kaldealaiset, vapaamuurarius, spiritismi, mystiikka, Jakob Böhme ja Mestari Eckhart, alkemia ja magia, aikansa tieteellinen kirjallisuus, Robert Fludd, Paracelsus, maailman mytologiat esimerkiksi germaaninen mytologia, Popol Vuh, Ryhmä Hau ja Gilgameš (myös otteita Kalevalasta), antiikin kirkkoisät Irenaeus, Tertullianus, Origenes ja Eusebius, filosofit, etenkin Platon ja uusplatonilaisuus, Porfyrios, Plotinos ja Ammonios Sakkas sekä historioitsijat ja monet muut antiikin kirjailijat kuten Plinius vanhempi, Ovidius, Homeros ja Josefus. Lisäksi hän väitti opiskelleensa huomattavien inkarnaatiolaamojen oppilaana Tiibetissä, Ladakhissa, Nepalissa ja Mongoliassa ja perehtyneensä muun muassa vajrayanan esoterismiin eli Kālacakrayanaan, Nepalin svābhāvikoiden oppiin ja sykretistiseen shamanismiin (puuh).
    ellauri263.html on line 510: ges/thumb/a/aa/%D0%91%D0%BB%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D1%82%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%92.jpg/200px-%D0%91%D0%BB%D0%B0%D0%B2%D0%B0%D1%82%D1%81%D0%BA%D0%B8%D0%B9_%D0%9D%D0%92.jpg" />
    ellauri263.html on line 515: Helenan seuraavien vuosien liikkeistä ei ole kovin tarkkaa tietoa, mutta hänen tiedetään matkustelleen ympäri Eurooppaa muun muassa kreivitär Kiseljovan kanssa. Iskä lähetti sille viikkorahaa. 18-vuotiaan naisen karkaaminen aviomieheltään yksin Eurooppaan oli 1800-luvun puolivälissä hyvin erikoinen tapaus, ja se aiheutti skandaalin Venäjän seurapiireissä. Myös huhut alkoivat kiertää. Erään huhun mukaan hän olisi ollut aikansa kuuluisan oopperalaulajan ja Pasta Carbonaroihin kuuluneen Agardi Metrovichin rakastajatar (muiden rakastajien ohella) tai kaksiavioinen vaimo, ja hänellä olisi ollut ainakin yksi avioton lapsi. Lapsen isäksi mainittiin muiden muassa Venäjän keisarinnan serkku, ruhtinas Emile von Sayn "Ludi" Wittgenstein. Blavatskyn kerrottiin ansaitsevan elantonsa toisinaan Pariisin puolimaailmassa, toisinaan ratsastamalla turkkilaisessa sirkuksessa, hämärissä liiketoimissa, meediona tai antamalla pianokonsertteja Lontoossa. Siellä se luki Bulwer-Lyttonin tekeleen Pompejin loppuajoista ja innostui siitä Isixestä. Bulwer-Lytton tunnetaan parhaiten Snoopysta.
    ellauri263.html on line 521: H. P. Blavatsky kuvaili alun perin gurunaan pitämänsä henkisen mestarin olemassaoloa, jota kutsuttiin muun muassa Moryaksi. Blavatskyn mukaan Morya ja toinen mestari Koot Hoomi olivat hänen ensisijaisia oppaitaan Teosofisen seuran perustamisessa. Blavatsky kirjoitti myös, että mestarit Morya ja Koot Hoomi kuuluivat kovasti kehittyneiden ihmisten ryhmään, jotka ihan nauroivat ajalle ja paikalle, ja jonka jotkut tuntevat valkoisena veljeskuntana tai valkoisena Loosina (vaikka he eivät kuvailleet itseään näin, kun olivat pikemminkin aika ruskeita). Moriasta tuli lopulta iso riita Judgen ja Besantin välille ja koko seura hajosi. Moria nauroi partaansa: aika aikaa kutakin, ja paikkaakin, totesi ja hävisi.
    ellauri263.html on line 546: Blavatsky matkusti Vermontiin, missä hän tutustui Olcottiin. Palattuaan kahden viikon kuluttua takaisin New Yorkiin hän kirjoitti kokemuksistaan artikkelin ”Hämmästyttäviä henki-ilmiöitä”, joka julkaistiin New Yorkin Daily Telegraphissa 30. lokakuuta 1874. Artikkelissa hän haastoi tunnetun spiritismin arvostelijan, tohtori George Beardin 500 dollarin summalla tuottamaan samoissa oloissa henkien näyttäytymisten kaltaiset ilmiöt. Beard ei kuitenkaan ottanut haastetta vastaan. Tämän jälkeen hän kirjoitti useita artikkeleita Spiritual Scientist -lehteen.
    ellauri263.html on line 550: Vuodesta 1876 lähtien Blavatskyn päätyönä oli Hunnuton Isis (Onneton hosis), jonka kirjoittaminen kesti kaksi vuotta. Ensimmäisen painoksen tuhat kappaletta myytiin loppuun yhdeksässä päivässä. Useimmat lehdet antoivat siitä myönteisiä lausuntoja mutta jotkut syyttivät kirjoittajaa ”transsendentaalisten mielettömyyksien levittämisestä”. Suuresta alkuinnostuksesta huolimatta kiinnostus seuraa kohtaan hiipui, ja teoksen julkaisun jälkeen Olcott, Blavatsky ja William Quan Judge olivat Teosofisen seuran ainoat aktiiviset jäsenet. Blavatsky päätti siirtää seuran päämajan Intiaan. Ennen muuttoa hän otti Yhdysvaltojen kansalaisuuden, jotta ei herättäisi venäläisenä turhaan epäluuloa Brittiläisessä Intiassa.
    ellauri263.html on line 558: Kuitenkin jo kahdentoista päivän kuluttua saapumisesta he siirtyivät Pariisiin, jossa W. Q. Judge oli heitä odottamassa. Sieltä käsin Blavatsky teki viikon matkan Sinnettien luo Englantiin sekä kreivitär Gaston d'Adhémarin luo Enghienin linnaan, jossa hän aloitteli seuraavaa suurta teostaan, Salaista oppia. Kesäkuussa he saivat Lontoosta uutisia, jonka mukaan teosofia oli siellä saavuttamassa suurta suosiota seurapiireissä. Uusiin tukijoihin kuuluivat muun muassa Robert Browning, Matthew Arnold, Sir William Crookes ja Sir William Fletcher Barrett. Elokuussa Blavatsky ja joukko muita teosofeja lähtivät Saksaan Mary Gebhardin vieraaksi, jossa he viipyivät kolme kuukautta.
    ellauri263.html on line 560: 21. syyskuuta ilmestyi The Timesissa artikkeli, jonka mukaan Blavatsky oli huijari. Todisteena olivat Emma Coulombin Christian College Magazinelle luovuttamat kirjeet, joita hän väitti Blavatskyn kirjoittamiksi. Olcott lähti välittömästi Madrasiin, ja lokakuussa Blavatsky siirtyi Lontooseen ja sanoutui irti seuran kirjeenvaihtaja-sihteerin virasta. Arundalen luota hän lähetti The Timesiin kirjeen, jossa kielsi kirjoittaneensa Coulombien väittämiä kirjeitä. Kirje julkaistiin 9. lokakuuta 1884. Madrasin teosofit puolestaan syyttivät Coulombeja liukulevyjen ja salaovien rakentamisesta Blavatskyn yksityisiin tiloihin.
    ellauri263.html on line 574: Blavatsky nosti asiasta oikeuskanteen. Ennen kuin asiaa oli päästy käsittelemään, The Sunin lakimiehet myönsivät, etteivät pysty todistamaan moraalittomuussyytettä, johon kanne perustui. Keväällä 1891 Lontooseen levisi influenssaedipemia. Blavatsky sai myös tartunnan, ja hän kärsi useita päiviä kovasta kuumeesta. Keskipäivällä, 8. toukokuuta Helena Blavatsky kuoli Avenue Road 19.ssä kolmen läheisen oppilaansa läsnä ollessa. Hänen kuolemansa päätti myös kesken olleen oikeuskanteen. The Sun julkaisi Blavatskyn kuoleman johdosta W. Q. Judgen artikkelin hänen elämästään ja ilmoitti, että heitä oli johdettu harhaan tohtori Couesin taholta.
    ellauri263.html on line 592: Blavatsky ei pitänyt esittämiään oppeja aivan täydellisinä tai ehdottomina, paitsi siltä osin kuin opit ovat Viisauden Mestarien (Olcott ja Judge) hänelle sanelemia, vaan piti teosofian yhtenä päämääränä luonnon selvittämättömien lakien tutkimista. Hän myös varoitti tekemästä teosofiasta uskomusjärjestelmää, koska hänen mukaansa sokea usko on haitallista. Teosofinen seura hyväksyi vuonna 1924 päätöslauselman ajatuksenvapaudesta. Sen mukaan ei ole mitään dogmia tai mielipidettä, joka millään tavalla sitoisi ketään Teosofisen Seuran jäsentä. Jäsenyyden ainoa ehto on seuran kolmen ohjelmakohdan hyväksyminen.
    1. IZE todellisuutena ihmisessä;
    2. Laki prosesseina, joiden avulla ihminen
      ellauri263.html on line 593: kehittyy sekä muodoltaan että sielultaan;
    3. Kehitysoppi, tai siis älykäs suunnittelu merkityksen ja tarkoituksen kannalta.
    United Lodge of Theosophists Los Angeles. Teosofian valtameri : kuukauden 2. lauantai klo 16–17.30 Tyynenmeren aikaa Zoomissa.
    ellauri263.html on line 595: Enkelkaupungin kaduilta kerää musta rankkuri exyneitä atmankoiria jättimäiseen KZ laageriin josta niitä kaasutetaan päivittäin tilanpuutteen takia. Virkaheitto palomies itkee karannutta Giselaa. Musta rasta pitää hurjaa vahtikoiraa ahtaassa häkissä koska koirasapinana sen on suojeltava naaraita muilta koirasapinoilta. Apinat ja koirat vaikuttavat yhtä puutteenalaisilta, exyneiltä ja kauhistuneilta.
    ellauri263.html on line 598: Näiden opetusten lisäksi teosofisessa liikkeessä on aikojen kuluessa esiintynyt myös koko joukko toisistaan eroavia muita opetuksia. Vähitellen näiden käsityserojen myötä teosofinen liike on jakautunut useaan haaraan. Los Angelesin teosofistit vaikuttavat aika köyhiltä. Kokouxet järjestetään Zoomilla. Theosophy Hall on nyt avoinna rajoitetusti. Spare a dime for an ex leper.
    ellauri263.html on line 607: (1) a perception of the divine that deemphasizes the masculine, (2) a tempering or denial of the doctrine of the Fall, (3) a denial of the need for a traditional ordained clergy, and (4) a view of marriage which does not hold that marriage and motherhood are the only acceptable roles for women.
    ellauri263.html on line 616: The book is a comedy about the birth of the son of Satan and the coming of the End Times. There are attempts by the angel Aziraphale and the demon Crowley to sabotage the coming of the end times, having grown accustomed to their comfortable surroundings in England. One subplot features a mixup at the small country hospital on the day of birth and the growth of the Antichrist, Adam, who grows up with the wrong family, in the wrong country village. Another subplot concerns the summoning of the Four Horsemen of the Apocalypse, each a big personality in their own right. With Armageddon averted, Crowley and Aziraphale muse that this was God's plan all along and speculate that the real apocalyptic conflict will be between humanity and the combined forces of Heaven and Hell. In 2003, the novel was listed at number 68 on the BBC's survey The Big Read.
    ellauri263.html on line 643: Vuonna 1880 Charles Bradlaugh valittiin Northamptonin parlamentin edustajaksi, mutta koska ei ollut kristitty, hän kieltäytyi vannomasta perinteisen kaavan mukaista uskollisuudenvalaa, ja häntä estettiin sen vuoksi ottamasta paikkaansa vastaan. Samaan aikaan Besant työskenteli yhä Bradlaughin kanssa, mutta tutustui myös tunnettuihin sosialisteihin kuten George Bernard Shaw, Walter Crane ja Edward Aveling.
    ellauri263.html on line 647: Besant liittyi myös Vet Fabian Society -sosialistiryhmään ja 1889 myötävaikutti Fabian Essays -kirjan syntyyn. Kirja sisälsi paitsi Besantin, myös Sydney Webbin, George Bernard Shawin, Sydney Olivierin, William Clarken, Graham Wallasin ja Hubert Blandin artikkeleita. Kahden seuraavan vuoden aikana Shawin kokoama kirja myi 27 000 kappaletta.
    ellauri263.html on line 652: Intian vuosiensa aikana Besant säilytti yhä kiinnostuksensa naisten oikeuksien ajamiseen sekä muihin sosiaalisiin kysymyksiin, ja kirjoitti yhä artikkeleita Britannian sanomalehtiin kiistellen muun muassa naisten äänioikeudesta. Hän perusti myös The Central Hindu Collegen Benaresiin vuonna 1898. Annie Besant kuoli Intiassa vuonna 1933, ja hänen tuhkansa siroteltiin varmuuden vuoksi mereen.
    ellauri263.html on line 661:
    H. P. Blavatsky and Col. Olcott together in London, 1887.

    ellauri263.html on line 663: The Theosophical Movement was founded in New York in 1875 with three main founders – Helena Petrovna Blavatsky, Colonel Henry Steel Olcott, and William Quan Judge. From that moment and up until his death in 1907, Olcott remained the organisational leader and international president of the Society, which eventually moved its headquarters from the USA to Adyar in India.
    ellauri263.html on line 665: These are well known facts and they sometimes prompt some students of Theosophy, especially visitors to the United Lodge of Theosophists in its lodges and study groups around the world, to ask why Col. Olcott is only mentioned extremely rarely in the ULT, why there doesn’t seem to be a great deal of respect or admiration for him, and why it is frequently the case that only HPB and William Judge are spoken of as “the founders of the Theosophical Movement.”
    ellauri263.html on line 667: Homma oli niin että teosofisetämiehet huolestuivat ihan aiheesta HP Blavatskyn menestyxestä. Meneekö tässä nyt poikalapsi pesuveden mukana? William Judge koitti toppuutella Olcottia:
    ellauri263.html on line 669: “One of the most valuable effects of Upasika’s mission [Note: “Upasika” is a Buddhist term meaning “femakko” and was used by the Masters for HPB] is that it drives men to self-study and destroys in them blind servility for persons, sanoi 1 setämies. … Imperfect and very troublesome, no doubt, she proves to some, nevertheless, there is no likelihood of our finding a better one for years to come – and your theosophists should be made to understand it. … HPB has next to no concern with administrative details, and should be kept clear of them, so far as her strong nature can be controlled. But this you must tell to all: – With occult matters she has everything to do. We have not abandoned her; she is not ‘given over to chelas’. She is our direct agent. I warn you against permitting your suspicions and resentment against ‘her many follies’ to bias your intuitive loyalty to her. … Be assured that what she has not annotated from scientific and other works, we have given or suggested to her.
    ellauri263.html on line 674: Col. Olcott ei ollut vakuuttunut vaan alkoi vehkeillä ennenkuin HPB oli ehtinyt kylmetä. In the April Theosophist Col. Olcott makes public what we have long known to be his private opinion – a private opinion hinted at through the pages of Old Diary Leaves – that H.P.B. was a fraud, a medium, and a forger of bogus messages from the Masters. This final ingrate’s blow is delivered in a Postscript to the magazine for which the presses were stopped. The hurry was so great that he could not wait another month before hurling the last handful of mud at his spiritual and material benefactor, our departed H.P.B. The next prominent person for whom we wait to make a similar public statement, has long made it privately. [Note: This sentence referred to Annie Besant.]
    ellauri263.html on line 676: ge-olcott.jpg?w=254&h=323" />
    ellauri263.html on line 677:
    William Judge and Col. Olcott in happier times after demise of HPB

    ellauri263.html on line 681: Albumissa 250 Peter "luipero" Singer peukuttaa polyamoriaa, josta eräs uptight britti Louis on tehnyt tv-dokkarin. Ällöjä läskejä ja enimmäxeen muotopuolia amerikkalaisia Oregonista, jotka istuu teeveesoffissa hymistellen polyamorian iskulauseita "jokainen on ize vastuussa omasta onnellisuudestaan, hän valizi näin, hän olisi voinut valita toisinkin". Silti nää kuviot näytti aika helposti lipsahtavan jonkinlaisen heikosti naamioidun sorron puolelle. Porukoissa näytti olevan aina joku narsisti tai suorastaan psykopaatti tyyppi jonka ympärillä pyörii koko kuvio, ja yxi tai useampia tappiolle jääviä osapuolia, kuhmuisia juurexia joiden ei kuitenkaan auttanut muuta kuin vakuttaa että vastedes ne ovat kiltisti. Oletko kunnossa? Tunnetko compursionia kun polymurusi saa munaa alakerrassa? Totta kai, olen iloinen kun hiän on iloinen, ja multa tulee käteen täällä yläkerrassa kun kuulen miten kaveri laskee kamat pussiin tuolla alhaalla. Vaikka olishan sitä kiva edes kazella kandaulistisesti vierestä kuin J-J Rousseaun impotentti äijä Julkussa. Mut ei taida Mamma siihen suostua.
    ellauri263.html on line 687: Coined by the Kerista Community in the 1970s. Possibly derived from French compère (“partner”), plus -sion, based on an earlier use of the French compérage to denote the practice of brothers-in-law sharing wives observed among Tupi people of the Brazilian Amazon.
    ellauri263.html on line 691: 1991, examples of which included No jealousy, no anger, no rivalry, no sexism, no ageism, no racism, no
    ellauri263.html on line 693: After an arranged visit to Kerista by three professors, the New Tribe was criticized for not being egalitarian, notably in Bro Jud's dominance of many commune matters.
    ellauri263.html on line 694: Kerista's polyamorous sexual practice was influenced by Robert A. Heinlein's (1907-88) science-fiction novel Stranger in a Strange Land (1961), in which the Martian-raised human Michael Valentine Smith founded The Church of All Worlds, preached sexual freedom and the truth of all religions, and is martyred by narrow-minded people who are not ready for freedom. Sukua myös Diskordianismille. Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur.
    ellauri263.html on line 706: The concept is called compersion. What is compersion? sleep support? Nope. Though many great relationships start with great sleep together.
    ellauri263.html on line 716: Consider how you usually feel when your partner gets a big promotion at work or accomplishes a new fitness goal, or how you feel when your best friend tells you about a new guy they've been dating that they're really clicking with: You're genuinely, totally stoked for them, right? Fuck no, you are slightly envious, or not so slightly either. This is an instinctual feeling for most of us. Now apply that to when your partner is having fun flirting with (or sleeping with) a new flame that's not you. Instead of sparking jealousy, it sparks earnest empathetic joy. That's compersion.
    ellauri263.html on line 720: According to reporting from GO Magazine, the term itself emerged in the late 1980s within a San Francisco poly commune called Kerista. But Blue says the concept itself has a much older, deeper history: The Sanskrit word for it is mudita, which translates to "sympathetic joy," and it's actually part of one of the four core pillars of Buddhism.
    ellauri263.html on line 724: That's an important part of this actually: Compersion doesn't often come naturally to people, in large part because of the way we've been evolutionarily trained to protect our mating relationships and how today we've now organized our entire society around monogamy. That means that for many, compersion is a feeling or skill set that takes conscious practice.
    ellauri263.html on line 730: "It's very similar to a fire alarm in your house, right? It goes off, it's loud, it's obnoxious, it's alerting to something, it has a function. And you know in a similar way, it's very disorienting," she explains. "In the same way, when you're triggered into feeling jealousy, it's very disorienting, and it can be very overwhelming. But ultimately, it's alerting you to something. Once you quiet the alarm, once you turn off the fire alarm, what you would normally do is sort of go around your house and figure out what's going on. … Is something actually on fire, or is it a false alarm? Same with jealousy—it's alerting you to some sort of discomfort."
    ellauri263.html on line 732: Sometimes the emotional alarm is going off because something's actually wrong—your partner isn't giving you the attention or affection you need, for example, or perhaps they're betraying a promise or agreement you have about your relationship, which of course makes you feel unstable or upset. Other times the alarm goes off over misperceptions or just our own insecurities. We're worried a lively conversation between our partner and an attractive stranger means that they're no longer as interested in us, that there's a chance they might be more interested in someone else, that there's a threat to the relationship. Even if none of that is true, our anxieties can get the best of us, and so jealousy is how it manifests as an emotion.
    ellauri263.html on line 734: "Some people have more of a disposition for jealousy," Blue adds. "It's a character trait. Just like some people are happy people, some people are more solemn people, you get people who are more jealous."
    ellauri263.html on line 746: "Ultimately there is no such thing as not experiencing jealousy," Blue says. "Jealousy is part of the human emotional spectrum. It's like saying 'I never feel sad,' 'I never feel angry,' 'I never feel happy.' To say 'I never feel jealous'—I don't think it's realistic. I haven't ever really truly met anyone who's said they haven't felt jealousy. I think some people say they don't feel jealousy because they're in a specific relationship that doesn't hold grounds for it. It doesn't trigger them into jealousy."
    ellauri263.html on line 756: Learning to be compersive will probably take some practice, and that's especially true if you're someone who tends to be more jealous in general.
    ellauri263.html on line 771: Intellectually reason through it together.
    ellauri263.html on line 772: My partner and I made compersion an active practice, a skill that we both worked on together. It didn't really come naturally to either of us, but we supported each other as we tried to do it. Initially, it was basically a lot of mental gymnastics trying to reason out why we should be happy when the other person scored a hot date. Once you fully get why it doesn't make sense to feel jealous—i.e., your relationship is totally secure, and the presence of another person in your partner's life is not a threat to your relationship whatsoever—then you can start to disarm that alarm more easily whenever it goes off in your head.
    ellauri263.html on line 777: We found a lot of ways to support our intellectual belief in compersion with actual psychological rewards. For example, I'd help my partner get matches on Tinder and give him tips on cute bars to take them, and after the dates, he'd tell me how they went and give me a ton of love and affirmation whenever I pouted over him having a good time. Meanwhile, he played wingman with me when I wanted to meet up with a potential flame at a party or concert, and I always made sure to come home to him and share the sexy things I'd done with the new guy and what things I wanted to migrate into our own sex life. In this way, we began to be able to associate positive experiences together (showering each other with affection and affirming the strength of our relationship) with the aftermath of one of us having fun with someone else. When it became clear that these extradyadic encounters only brought us closer, it became easier and easier for us to feel earnest joy for the other person's romantic successes.
    ellauri263.html on line 784: If you´re working on practicing compersion as a couple, make sure you´re addressing any feelings of jealousy that bubble up in either of you with a lot of love and gentleness. Blue says it´s good to encourage the jealous party to talk through their feelings and dig at what underlying fears are actually driving the jealousy.
    ellauri263.html on line 786: "Listening I think is really important, listening without judgment and without being defensive," Blue says. "Separate your stuff from your partner´s theories. Your partner´s feeling jealous, and they´ve done some work, and they´re sorting of saying ´I feel jealousy because I worry that you´re gonna leave me.´ … When you hear that, some of us feel accused as if we are doing something wrong. We´re not somehow enough, and we´ve made some sort of a mistake, and immediately we become defensive. I think if we can get into that sort of separate state and realize our partner, when they´re working through something like jealousy, is battling with their own stuff, battling with their own insecurities, or own unmet needs, [then we can be more able to] lend an ear to that to really understand what´s going on with them."
    ellauri263.html on line 789: Encourage each other to make requests, she adds. If your partner´s jealous, ask them: What do they need from you? What does it look like? What requests can they make that you can accommodate so they feel safe and secure again?
    ellauri263.html on line 797: dsWith a fundamental understanding of compersion, I´m able to look at moments where I could be jealous in my current monogamous relationship and instead respond in a more levelheaded or even joyful way. It doesn´t bother me if my partner tells me he finds another person attractive, nor am I freaked out if I find myself fucking with a charming stranger on the subway. We might not be entertaining other relationships at the moment, but my partner and I can at best find it cute and at worst feel totally neutral about it when these brief interactions with other parties occur.
    ellauri263.html on line 834:
    ellauri263.html on line 835: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5e213c46c7344b618262905b/1579317375806-U30OULB7TRPIFYPCNN0E/ke17ZwdGBToddI8pDm48kDXgjk2vaCSlhJr5hStVMXJ7gQa3H78H3Y0txjaiv_0fDoOvxcdMmMKkDsyUqMSsMWxHk725yiiHCCLfrh8O1z5QPOohDIaIeljMHgDF5CVlOqpeNLcJ80NK65_fV7S1UVhsrNvEPD0W2uAZoarlh94pztoWl_i9X24-LjdHHBQDj4iYTpAzo2Ukj9cdZWGPAg/IMG_7302_edit2.jpg" width="30%" />
    ellauri263.html on line 840: With her warm, playful approach to coaching and facilitation, Kelly creates refreshingly candid spaces for processing and healing challenges around dating, sexuality, identity, body image, and relationships. She’s particularly enthusiastic about helping softhearted women get re-energized around the dating experience and find joy in the process of connecting genitals with others. She believes relationships should be easy—and that, with room for self-reflection and the right toolkit (available for competitive prices at our net store), they can be.
    ellauri264.html on line 51: Sunnuntaiaamuna heräsin muistoihin Hagit Borerista. Se oli langanlaiha mutta omalla tavallaan kaunis koukkunokkainen israelilainen vasemmalta laidalta, josta tuli Chomsky bändäri ja generativisti professori Lontooseen. Exoskeletalismin mukaan ei ole sanaluokkia, ne määräytyvät kieliopista. Hagit oli Nompan kanssa Gazassa ja 2011 Audacity Hope laivalla jonka kreikkalaiset pysäyttivät merellä konzareilla Israelin pyynnöstä.
    ellauri264.html on line 59: William Lewis Safire (/ˈsæfaɪər/; né Safir; December 17, 1929 – September 27, 2009), who was an American author, columnist, journalist, and presidential speechwriter. He was a long-time syndicated political columnist for The New York Times and wrote the "On Language" column in The New York Times Magazine about popular etymology, new or unusual usages, and other language-related topics.
    ellauri264.html on line 68: Valitettavasti juuri mainitut on ainoita enää pulun aivoilla suoritettavia tehtäviä, kun lapiotyöt ja muut miehille soveltuvat työt on siirretty koneille. Tässä se on se ongelma: tyhmiä miehiä ei enää tarvita. Eikä tyhmiä naisiakaan, ellei ne jaxa tehdä 3:a työtä vuorokaudessa tai ole oikein nättejä. Millenniaalit lapset putoavat kuoppaan edellisten sukupolvien syötyä niiltä lauantainamit, sanoo iloisena Alf Rehn, joka kujertaa Odensen yliopiston professorixi ajautuneena vihreällä oxalla.
    ellauri264.html on line 83: Comme il l’écrit à son grand ami et écrivain Jean-Richard Bloch en 1939 : « Il faudrait pouvoir toujours tenir compte, en lisant chacun de mes drames révolutionnaires, du cycle épique dont il est un fragment. Tels des jugements exprimés dans un drame sont des jugements d’étape, que corrige et complète la suite du voyage. » En effet, les Loups témoignent de son antisemitisme, tandis que sa dernière pièce, Robespierre, datée de 1938, reflète son compagnonnage de route avec le grand ours d’URSS.
    ellauri264.html on line 94: The teenager Cayden Richards lives in a small town with his parents Dean Richards and Janice Richards and is having violent nightmares. He is the quarterback of the local football team and his girlfriend Lisa Stewart is a cheerleader. After a game, Lisa decides to have sex with Cayden for the first time in the car. Cayden hurts his girlfriend, Lisa, when the passion of making out causes him to transform into a werewolf. However he transforms into a monster and she flees from him.
    ellauri264.html on line 97: Cayden decides to find his organs and helps a prostitute at a truck stop that is assaulted by two men. Then he steals the motorcycle of one of the men and later he stops at a bar where he meets the weird Wild Joe. The stranger identifies that Cayden is a wolf and gives the direction to Lupine Ridge. Soon Cayden learns that John is his uncle and his mother was raped by the local leader Connor. He also finds that he is a pure town wolf together with John, Angeline, Gail and two other inhabitants.
    ellauri264.html on line 99: Wild Joe kills Connor but is killed by Cayden. Cayden decides to leave Angel to see the world.
    ellauri264.html on line 100: The film received a negative critical response. Partly because the date-rape interest prevented teenagers from just having some clean gory fun. (The IMDB Parent guide says: A female character is tied up and it is implied that she is about to be raped. She is cut free before this can happen however, and no nudity is shown. Violence & Gore Moderate. 9 of 19 found this moderate. A pack of werewolves are shown feasting on human body parts. Profanity Moderate. 7 of 16 found this moderate. Alcohol, Drugs & Smoking. Female nudity female rear nudity murder clothes torn off female topless nudity 136 more.)
    ellauri264.html on line 107: Grein körde forbi Lincoln Square och fortsatte nedför Broadway. Fast detta var inte längre Broadway utan en genomfartsled i de äldsta av hedniska städer, Rom, Aten, till och med Kartago. Här hade avgudarna sina tillbedjare och präster. Deras avbilder stirrade ner från snötäckta affischtavlor - ursinniga mördare, nakna horor. Framför en teater knuffades och trängdes unga kvinnor i väntan på en idol. Idolatrin är en kvinnlig synd. I bibeln är det mestadels utländska kvinnor och skökor som gör det.
    ellauri264.html on line 109: Än en gång kom tåget upp ur underjorden och körde fram ovan Brooklyns bakgårdar och oansenliga hus, små steniga trädgårdar och gatlampor som bara fördjupade det dystra dunklet. Människor av olika etnisk ursprung bodde hår, och här växte deras barn upp. Det var judar, italienar, polacker och irlandare, det var svarta och gula. Kulturer flämtade och dog i de här husen. Här växte barn upp utan något arv. Deras andliga fäder var stereotypa filmstjärnor från Hollywood, deras litteratur var dråpromaner och sensationstidningar.
    ellauri264.html on line 111: Hur länge kunde allt detta bestå? Var der inte så att istäckena vid polerna skulle smälta och höja vattenytan med nästan hundra meter? Skulle då inte hela den amerikanska kustlinjen sköljas bort? Allt vilade på sand, lösa jordskikt, instabilt underlag. Någonstans djupt inne i Asien och Afrika var nya barbarer redan på marsch. Rovgiriga stammar på jakt efter deras utlovade land beredde sig på att uppsluka och ödelägga allt som kom i deras väg. Hyvin ennakoitu Bashevis!
    ellauri264.html on line 118: Gionet was born in Anchorage, Alaska, to a family of eight. His father is a pharmacist and his mother is a nurse. Both his parents are devout Christians who operate a non-profit organization aimed at promoting Christianity and providing medical supplies to orphanages in eastern Russia. During his formative years, Gionet was actively involved in his parents' charity and went to Russia with them numerous times. Five of his siblings were adopted from Russia. As an adolescent, Gionet spent a year and a half in the Russian city of Petropavlovsk-Kamchatsky. He later said that part of his "chaotic nature" may have stemmed from this experience.
    ellauri264.html on line 120: In 2011, Gionet worked for Capitol Records for a short time, before pursuing his own career in rap music with a "wild, redneck, kick-ass" persona. He kept his nickname Baked Alaska as a stage name. His rap songs used a satirical tone and traded on his Alaskan roots, with titles like "I Live on Glaciers" or "I Climb Mountains". In 2013, the Anchorage Daily News published a profile of Baked Alaska, describing him as a "comedy/music video artist". Gionet also posted many humorous videos on Vine where he became known as a prankster, achieving some online popularity. A video of him pouring a gallon of milk on his face attracted several millions of views. He called himself at the time a "cross between Weird Al, Lonely Island, Borat and Jackass".
    ellauri264.html on line 122: Gionet attempted to promote his rap career by producing several professionally-made videos, which failed to become viral. From 2015 to 2016, Gionet worked for BuzzFeed as a social media strategist, and later commentator. He first managed BuzzFeed's Vine account, then took over one of its Twitter accounts. Pidin Timin laulusta jossa se haukkui somealustoja. Olin kaikesta sen kanssa samaa mieltä. He commented in 2017, "BuzzFeed turned me into a monster". In May 2016, Gionet was introduced to then-candidate Donald Trump, and Trump signed Gionet's arm next to where he had Trump's face tattooed.
    ellauri264.html on line 126: Uunijäätelö ei pitänyt Netflixin sarjasta Dear White People. The film's writer and director, Justin Simien, returned to write and direct episodes of the series. Simians threatening with white genocide. Jeremy Tardy (n.) lopetti koska N-flix ei maxanut n-sanoille samaa palkkaa kuin v-sanoille. N-flix saisi mennä konkurssiin. Se on paha, pahempi kuin Foster, melkein yhtä paha kuin Pepe the Frog.
    ellauri264.html on line 130: A children's book appropriating the Pepe character, The Adventures of Pepe and Pede, advanced "racist, Islamophobic and hate-filled themes", The book's author, a vice-principal with the Denton Independent School District, was reassigned after the publicity. In January 2019, the video game Jesus Strikes Back: Judgment Day was released, which allows players to play as Pepe the Frog, among other figures, and murder various target groups including feminists, minorities, and liberals.
    ellauri264.html on line 136: Groypers, sometimes called the Groyper Army, are a group of white nationalist and far-right activists, provocateurs and internet trolls who are notable for their attempts to introduce far-right politics into mainstream conservatism in the United States, their participation in the 2021 United States Capitol attack and the protests leading up to it, and their extremist views. They are known for targeting other conservative groups and individuals whose agendas they view as too moderate and insufficiently nationalist.
    ellauri264.html on line 142: Fuentes claimed that he had been "oppressed" by "the Jews" and blamed antisemitic actions as being the Jewish community's own fault, claiming that matters "tend to go from zero to sixty" and that "the reason is them". Fuentes declared that matters would get "a lot uglier" for their community if they did not begin to support "people like us".
    ellauri264.html on line 146: Onnexi Isaac Bashevis on jo kuollut, tää olisi voinut olla viimeinen niitti sen kärsimyxille. “We must believe in free will, we have no choice.” (Isaac Bashevis Singer) KEK Isaac, tästä läpästä olis alt-rightin pojat pitäneet. Siinä on vahvaa tongue in cheek ironiaa.
    ellauri264.html on line 151: Scooby-Doo oli vastenmielinen jenkki TV piirretty jossa esiintyi hyvin vastenmielinen slobby tanskandoggi ja nenäkkäitä jenkkiteinejä. Jonkinlainen Viisikkocoveri. Inhosin sitä syvästi, en voinut edes kazoa. Siitä tehtiin hiljan Velmu, päähenkilönä amerikanintialainen bisexuaali läski gjengangeri, ilman sitä ällöttävää koiraa onnexi. Siitä ei Amerikan mainstream yhtään pitänyt, siitä tuli jenkkilän kaikkien aikojen vihatuin piirretty. Kurkistuxen perusteella se onkin kyllä aika karsea. Mutta on tässä silti takuulla jotain muuta takana.
    ellauri264.html on line 158: Wired's Amos Barshad wrote that while there was likely still reactions of a racist and homophobic nature targeting the show, the main complaints were for it addressing diversity issues in a "flat, one-note manner", and that the portrayal of Velma's bisexuality had divided fans.
    ellauri264.html on line 187: handed it over to Isaac who passed it down to Jacob. According to our sages, Jacob forgot
    ellauri264.html on line 201: Jacob‟s example of valuing his possessions presents a particular challenge to us living in a modern, “disposable” age. Recognizing this trend, in 1955, the retailing analyst Victor Lebow highlighted a trend in consumer society, away from greater mindfulness regarding possessions and toward a more short-term view.
    ellauri264.html on line 211: Lebov war ein Visionär! Hier das Konsumleitbild von Victor Lebov, ein amerikanischen Marketingexpert aus den 1950er Jahren: „Unsere ungeheuer produktive Wirtschaft verlangt, dass wir den Konsum zu unserem Lebensstil und den Kauf und die Nutzung von Gütern zu einem Ritual machen, dass wir unsere spirituelle Befriedigung und die Erfüllung unseres Selbst im Konsum suchen.“ Er war ein Visionär. Und heute ist seine Vision Wirklichkeit geworden. Einkaufen ist sogar ein tägliches Ritual. Es gibt viele Tempel, in jeder Stadt mehrere davon. Und obwohl es schon so viele gibt, bauen die Menschen immer wieder neue Konsumtempel.
    ellauri264.html on line 213: Und wer erkennt es nicht in den Augen eines Konsumenten, wenn er in den heiligen Hallen des Konsums etwas entdeckt, was er dann auch kauft, wenn es dann in den Augen so funkelt, so voller Freude, nun eins mit dem Kauf werden zu können. Diese Schuhe jetzt einmal, am besten heute Abend anzuziehen (und dann nie wieder) – oder einmal diesen Winkelschleifer einzusetzen (meist bleibt es bei einmal). Wer kennt dieses Gefühl voller Konsumentenglück nicht (von dem Glück des Produzenten und dem Glück des Händlers ganz zu schweigen)!
    ellauri264.html on line 215: Ja, es ist unser Lebensstil geworden – alles dreht sich um Konsum. Wir arbeiten hart, wir arbeiten viel, um diesen Lebensstil aufrecht erhalten zu können. Ja, wir ruinieren sogar unsere Gesundheit, vernachlässigen unsere Familie, zerstören dafür unsere Erde, beuten andere Menschen dafür Gnadenlos aus – aber im Grunde unseres Herzens sind wir gute Menschen. Wir sind die Guten, weil durch unseren Konsum Wachstum möglich ist! Kivikauden mies teki töitä päivittäin arviolta 3.5 tuntia.
    ellauri264.html on line 217: Die anderen, die dem Konsum nicht verfallen sind, die sind die bösen. Die tun nichts für unser heiliges Wachstum, das sind Trittbrettfahrer! Aber wir sind ja die Guten und unserer christlichen Tradition folgend betrachten wir diese Menschen einfach als verwirrt an. Es sind nicht unsere Feinde, sondern Konsumenten in spe, die den richtigen Weg noch nicht erkannt haben – oder kurzzeitig verlassen haben. Wir führen sie auf den rechten Weg, den unsere Religion macht am meisten Spaß, wenn alle Menschen beim Konsum mitmachen.
    ellauri264.html on line 221: „Our enormously productive economy demands that we make consumption our way of life, that we convert the buying and use of goods into rituals, that we seek our spiritual satisfactions, our ego satisfactions, in consumption. The measure of social status, of social acceptance, of prestige, is now to be found in our consumptive patterns. The very meaning and significance of our lives today expressed in consumptive terms. The greater the pressures upon the individual to conform to safe and accepted social standards, the more does he tend to express his aspirations and his individuality in terms of what he wears, drives, eats- his home, his car, his pattern of food serving, his hobbies.
    ellauri264.html on line 222: These commodities and services must be offered to the consumer with a special urgency. We require not only “forced draft” consumption, but “expensive” consumption as well. We need things consumed, burned up, worn out, replaced, and discarded at an ever increasing pace. We need to have people eat, drink, dress, ride, live, with ever more complicated and, therefore, constantly more expensive consumption. The home power tools and the whole “do-it-yourself” movement are excellent examples of “expensive” consumption.“
    ellauri264.html on line 224: BTW, I disagree with those comments which have suggested that Lebow was some kind of “prophet” warning about the dangers of commodity consumption. This is nonsense - even Marx wrote about the problems of “commodity fetishism” in his 1867 book, “Das Kapital”.
    ellauri264.html on line 232: concerns of generations past, today‟s high levels of consumption are driving the latest global
    ellauri264.html on line 233: environmental challenges. Our ecological challenges thus arise in part from the way we relate to our possessions. We appreciate their short-term value, but all too soon dispose of them. We should learn from Scrooge McDuck and John D. Rockerduck, who saved every bit of string they found into a huge ball.
    ellauri264.html on line 243: Top 10 Countries with the Largest Jewish populations (2019):
    ellauri264.html on line 249:
  • Argentina - 180,000
    ellauri264.html on line 260: Professori Shragen saamat viestit Edzeltä rajan takaa ovat takuulla väärennöxiä, koska se ei ole kertaakaan maininnut säilytyslokerosta Varsovan puolalaisessa pankissa. Se ei ole Edzen tapaista.
    ellauri264.html on line 263: Vaan minkäs teet kun on huonot ajat eikä omaisuutta kannata realisoida näillä ehdoilla. Loppuisi tää Ukrainan selkkaus niin markkinat piristyisivät ja palaisi apinoiden luottamus jumalaansa Mammonaan. Sitä odotellessa eipä tässä muuta ole tehtävissä kuin laittaa syötävää pihan pikkulinnuille, lukea Bashevis Singerin perijuutalaisia mietteitä ja toivoa että loppu tulisi nopeaan ja olisi suhteellisen kivuton. Parhaassa tapauksessa se tulee siinä järjestyksessä että Seijan huoli onkin tarpeeton.
    ellauri264.html on line 268: Prof. Shrage istuu yxinäisenä hiljaa hämärässä lainaten Jeremian valitusvirttä 3. luvun 28. jakeesta:
    ellauri264.html on line 277: Jotkut tutkijat ovat kuitenkin kyseenalaistaneet sen, että Jeremia olisi kirjan kirjoittaja. Neljä sen viidestä kirjasta on kirjoitettu tyyliin, joka poikkeaa Jeremian kirjan tyylistä. Tutkijoiden mukaan kirja kuuluu vanhempaan mesopotamialaiseen kaupunkivalitusten genreen, johon kuuluvista teoksista Urin valitus on vanhimpia ja tunnetuimpia.
    ellauri264.html on line 352: Val. v. 3:58 Ratcaise sinä HERra minun sieluni asia/ ja lunasta minun hengen.

    ellauri264.html on line 373: The song was popularized by the Stanley Brothers, who recorded the song in the 1950s; many other singers recorded versions in the 1960s, most notably by Bob Dylan. Variations of the song have also been recorded under the titles of "Girl of Constant Sorrow" by Joan Baez and by Barbara Dane, "Maid of Constant Sorrow" by Judy Collins, and "Sorrow" by Peter, Paul and Mary. It was released as a single by Ginger Baker´s Air Force with vocals by Denny Laine.
    ellauri264.html on line 387: The song has some similarities to the hymn "Poor Pilgrim," also known as "I Am a Poor Pilgrim of Sorrow" and "I am a Poor Lonesome Cowboy", which George Pullein Jackson speculated to have been derived from a folk song of English origin titled "The Green Mossy Banks of the Lea".
    ellauri264.html on line 398: Pattis is currently representing one of several members of the Proud Boys extremist group charged criminally in connection with the Jan. 6, 2021, insurrection at the U.S. Capitol in a trial in Washington that is underway. It wasn’t immediately clear how his suspension would affect the case. Pattis said he has notified the judge in Washington of the discipline.
    ellauri264.html on line 409: Extreme right radio station WICC programme director Adam Lambetti told The Independent in a statement: “Norm Pattis is no longer with WICC, but we wish him well in the future.” On Wednesday, a jury reached a staggering $965m damages award against Mr Jones for the emotional and financial harm he had caused to 15 Sandy Hook family members and an FBI officer who attended the shooting in 2012. Afterwards, Mr Pattis admitted he got his “arse kicked”. “It was great fun while it lasted,” Mr Pattis said, who describes himself in an online bio as a “lawyer, writer, contrarian, stand-up comedian”.
    ellauri264.html on line 413: He is a regular in the national media, from the New York Times to The Today Show, and also serves as a frequent speaker. Norm is twice bestselling author labeled America’s Fiercest Trial Lawyer, a prolific blogger. Additionally, he serves as the host of the Pattis On Justice podcast. The podcast focuses on Law, politics, crime, and culture—in a word, "convict".
    ellauri264.html on line 415: Norm was seen rambling about Black Lives Matter and making homophobic and racist remarks, using the "n" word with his pants around his ankles (he was wearing soiled shorts underneath). A Black woman sitting in the front row stares at Pattis throughout the nearly eight-minute set, clearly unimpressed. This past year he infuriated the New Haven National Association for the Advancement of Colored People, a former ally, by posting a racially charged meme on his Facebook page. The post depicted three hooded white beer cans arrayed around a brown bottle hanging from a string. Its caption: “Ku Klux Coors.” Civil rights activists called it disgusting and racist. Pattis called it funny and free speech.
    ellauri264.html on line 422:

    Norm founded and leads The Law Firm in 2005, Connecticut-based criminal defense and civil rights. It focuses on serious felonies including violent felonies, white-collar crimes, sex offenses, drug crimes, and misconduct by lawyers, doctors, and government officials. Norm has defended capital murder cases and won federal civil rights verdicts for police brutality, discrimination, false arrest, malicious prosecution, and violations of rights, always on the side of the criminal. Norm Pattis is veteran of more than 100 successful jury trials, many resulting in acquittals for people charged with serious crimes, multi million dollar civil rights and discrimination verdicts, and successful criminal appeals. The Hartford Courant describes his work as “Brilliant” and “Audacious”.
    ellauri264.html on line 424: Norm Pattis used to receive a well deserved hate letter once a year from an elderly woman in California. Incensed over a $2 million award the criminal defense lawyer had won for a convicted rapist and murderer injured by guards during a prison escape attempt. He helps people who have trouble telling the good guys from the bad guys. Pattis specializes in cases that make most people cringe. He’s defended everyone from child murderers to rapists — he admits to being particularly drawn to homicide cases. If the allegation is heinous and the defendant reviled, chances are pretty good Pattis is involved.
    ellauri264.html on line 431: The 2012 Hay festival included writers Martin Amis, Jung Chang, Louis de Bernières, Mark Haddon, Mario Vargas Llosa, Hilary Mantel, Ian McEwan, Michael Morpurgo, Ben Okri, Ian Rankin, Salman Rushdie, Owen Sheers, Jeanette Winterson, comedians Bill Bailey, Rob Brydon, Julian Clary, Jack Dee, Tim Minchin, politicians Peter Hain and Boris Johnson, scientists John D. Barrow, Martin Rees, Simon Singh, and general speakers Harry Belafonte, William Dalrymple, Stephen Fry, A. C. Grayling, Germaine Greer, Michael Ignatieff, and David Starkey. What a pile of turds.
    ellauri264.html on line 433: The festival´s chair, Caroline Michel stated on 18 October 2020 that the event would not return to Abu Dhabi, in support of a curator Caitlin McNamara´s allegation of sexual assault against the tolerance minister of UAE, Sheikh Nahyan bin Mubarak Al Nahyan. McNamara claimed that she was assaulted by the minister when they met at a remote island villa in February 2019 concerning work. The Emirati Foreign Ministry declined to comment on personal matters. When reached out, Britain´s Metropolitan Police confirmed receiving a report of alleged rape on July 3 by a woman. Rape by a woman, WTF??? In November 2020, Caitlin McNamara vowed to fight on following the CPS October 2020 decision to not prosecute the UAE minister because the alleged attack had occurred outside its jurisdiction. McNamara said the decision sent a message to Sheikh Nahyan and others who commit similar crimes "that as long as they´re of economic value to the UK, they can do whatever they want". In an interview with The Sunday Times McNamara said she felt "abandoned" by the Hay Festival, and in an interview on Channel 4 stated that "mistakes" had been made in the way the festival handled her reporting the sexual assault to them which were "very distressing". What a pile of turds.
    ellauri264.html on line 440: in the woods, only to get extremely sick. It is those two traumatizing experiences — abandonment and being unwelcome and loathed in his own home — that drive him, Pattis says.
    ellauri264.html on line 442: From an early age, Pattis says he has felt a burning desire to know God personally. To that end, he spent time in Switzerland at the compound of an American Christian fundamentalist thinker named Francis Schaeffer and then inveigled himself in the graduate philosophy program of Columbia University, where he studied and taught for six years. At one point, he nearly joined the CIA, but that opportunity fizzled when the agency didn’t like his polygraph answers about homosexual experiences. “I said, ‘Well, I haven’t had any yet. I don’t know how I’m going to respond if you ask,’ ” he recalls. “I think they decided that was a little too much for them.”
    ellauri264.html on line 458: Under the bludgeonings of chance Sattuman nuijiessa pesäpallomailalla
    ellauri264.html on line 467: How charged with punishments the scroll, Miten täynnä tuomioita rikosrekisteri,
    ellauri264.html on line 475: Born in Gloucester, England, poet, editor, and critic William Ernest Henley was educated at Crypto Grammar School, where he studied with the poet T.E. Brown, and with the University of St. Andrews. His father was a struggling bookseller who died when Henley was a teenager. At age 12 Henley was diagnosed with tubercular arthritis that necessitated the amputation of one of his legs just below the knee; the other foot was saved only through a radical surgery performed by Joseph Lister. As he healed in the infirmary, Henley began to write poems, including “Invictus,” which concludes with the oft-referenced lines “I am the master of my fate; / I am the captain of my soul.” Henley’s poems often engage themes of inner strength and perseverance. His numerous collections of poetry include A Book of Verses (1888), London Voluntaries (1893), and Hawthorn and Lavender (1899).
    ellauri264.html on line 490: Iisakki käännätti kirjojaan eri kääntäjillä uudestaan ja uudestaan, usein englannista englantiin. Toisinaan spekuloimme tietyn muutoksen syistä: yksinkertaistaminenko ei-juutalaiselle lukijakunnalle? tuntuiko tarpeelliselta korvata optimistinen loppu traagisella? Mutta hänen kääntäjiensä todistus viittaa johonkin muuhun - siihen, että hän oli melkein ilkeä vastustaessaan ajatusta täydellisesti valmiista teoksesta. Aivan kuten tyypillisen Bashevis-teoksen ristiriitainen miespäähenkilö jää roikkumaan tarinansa loppuun, mielivaltaisuus näyttää olevan itse taiteen periaate. Kirjoittajan henki seisoo noiden loppujen takana ikään kuin hän sanoisi: "Oikeesti, mitä väliä?" If one no longer believed in the Perfect God and His Torah, what reason to seek perfection elsewhere? Sit voi yhtä hyvin pelleillä Ruåzin kuninkaallisille ja ottaa ilon irti kaikesta. Hyvä Iisakki! Right on!
    ellauri264.html on line 492: Ladies and Gentlemen: There are five hundred reasons why I began to write for children, but to save time I will mention only ten of them. Number 1) Children read books, not reviews. They don’t give a hoot about the critics. Number 2) Children don’t read to find their identity. Number 3) They don’t read to free themselves of guilt, to quench the thirst for rebellion, or to get rid of alienation. Number 4) They have no use for psychology. Number 5) They detest sociology. Number 6) They don’t try to understand Kafka or Finnegans Wake. Number 7) They still believe in God, the family, angels, devils, witches, goblins, logic, clarity, punctuation, and other such obsolete stuff. Number 8) They love interesting stories, not commentary, guides, or footnotes. Number 9) When a book is boring, they yawn openly, without any shame or fear of authority. Number 10) They don’t expect their beloved writer to redeem humanity. Young as they are, they know that it is not in his power. Only the adults have such childish illusions.
    ellauri264.html on line 497:
    ellauri264.html on line 507: The Shulchan Aruch (Hebrew: שֻׁלְחָן עָרוּך [ʃulˈħan ʕaˈrux], literally: "Set Table"), sometimes dubbed in English as the Code of Jewish Law, is the most widely consulted of the various legal codes in Judaism. It was authored in Safed (today in Israel) by Joseph Karo in 1563 and published in Venice two years later. Together with its commentaries, it is the most widely accepted compilation of halakha or Jewish law ever written.
    ellauri264.html on line 509: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow Sephardic law and customs, whereas Ashkenazi Jews generally follow the halachic rulings of Moses Isserles, whose glosses to the Shulchan Aruch note where the Sephardic and Ashkenazi customs differ. These glosses are widely referred to as the mappah (literally: the "tablecloth") to the Shulchan Aruch´s "Set Table". Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss, and the term "Shulchan Aruch" has come to denote both Karo's work as well as Isserles', with Karo usually referred to as "the mechaber" ("author") and Isserles as "the Rema" (an acronym of Rabbi Moshe Isserles).
    ellauri264.html on line 511: In the century after it was published by Karo (whose vision was a unified Judaism under the Sephardic traditions) it became the code of law for Ashkenazim, together with the later commentaries of Moses Isserles and the 17th century Polish rabbis.
    ellauri264.html on line 519: Even Ha´ezer – laws of marriage, divorce and related issues;
    ellauri264.html on line 521: Choshen Mishpat – laws of finance, financial responsibility, damages (personal and financial), and the rules of the Bet Din, as well as the laws of witnesses.
    ellauri264.html on line 524: The Shulchan Aruch is largely based on an earlier work by Karo, titled Beit Yosef. Although the Shulchan Aruch is largely a codification of the rulings of the Beit Yosef, it includes various rulings that are not mentioned at all in the Beit Yosef, because after completing the Beit Yosef, Karo read opinions in books he hadn´t seen before, which he then included in the Shulchan Aruch.
    ellauri264.html on line 534: In place of Karo´s three standard authorities, Isserles cites "the later authorities" (chiefly based on the works of Yaakov Moelin, Israel Isserlein and Israel Bruna, together with the Franco-German Tosafists) as criteria of opinion. While the Rosh on many occasions based his decision on these sources, Isserles gave them more prominence in developing practical legal rulings. By incorporating these other opinions, Isserles actually addressed some major criticisms regarding what many viewed as the arbitrary selection of the three authorities upon whose opinions Karo based his work.
    ellauri264.html on line 538: The halachic rulings in the Shulchan Aruch generally follow the Sephardic custom. The Rema added his glosses and published them as a commentary on the Shulchan Aruch, specifying whenever the Sephardic and Ashkenazic customs differ. These glosses are sometimes referred to as the mappah, literally, the 'tablecloth,' to the Shulchan Aruch´s 'Set Table.' Almost all published editions of the Shulchan Aruch include this gloss.
    ellauri264.html on line 550: I know that if I eat a large amount of cake and cookies, I am required to wash netilas yadayim, recite Hamotzi and conclude the meal with Birkas Hamozon. This is because cake is normally eaten as a snack, and for that reason it has a lower-level set of berochos than bread. If, however, I consume a large amount of cake (known in halacha as kivias seudah), the cake is treated like bread and not a snack, and the brochos are the same as those recited at a bread meal. Is the same true of doughnuts? If I eat a full meal of doughnuts, must I wash, say Hamotzi and Birkas Hamozon?
    ellauri264.html on line 552: While chewing gum or sucking candy, I stepped outside my house. In a previous halacha we noted that after a shinui makom (change in location), a new beracha must be recited. Must I say a new beracha every time I walk in and out of the house with candy or gum in my mouth?
    ellauri264.html on line 554: The Mishna (Berachos 51b) relates that after eating bread, one must belch before the bread is digested. This time frame is known as "k´dei ichul" (the time it takes for digestion to occur.) How does a person know if digestion occurred?
    ellauri264.html on line 567: The law applies only to foods which, according to the Talmud, are "fit for a king's table" and are not generally eaten raw. Foods which would not be served at a state dinner are exempt from bishul akum, and are kosher even if cooked totally by non-Jews, provided that all the other requirements of kosher food are met. Maimonides explains that this prohibition was originally decreed in order to avoid a Jew being invited over by a non-Jew for a meal (which may lead to intermarriage), and people do not invite each other for dinner over food which is not "fit for a King's table" (Maimonides, Ma´akhalot Asurot 17:15).
    ellauri264.html on line 574: In the biblical narrative, Hophni and Phinehas are criticised for engaging in illicit behaviour, such as appropriating the best portion of sacrifices for themselves, and having sexual relations with the sanctuary's serving women. They are described as "sons of Belial" in (1 Samuel 2:12) KJV, "corrupt" in the New King James Version, or "scoundrels" in the NIV. Dom var usla som Sveriges krona, som än kallas skräpvaluta, än skitvaluta. Their misdeeds provoked the wrath of Yahweh and led to a divine curse being put on the house of Eli, and they subsequently both died on the same day, when Israel was defeated by the Philistines at the Battle of Aphek near Ebenezer; the news of this defeat then led to Eli's death (1 Samuel 4:17–18). On hearing of the deaths of Eli and Phinehas, and of the capture of the ark, Phinehas´ wife gave birth to a son whom she named Zaphod (expressing 'departed glory') before she herself died (1 Samuel 4:19–22).
    ellauri264.html on line 576: Eli’s sons were scoundrels; they had no regard for the Lord. Now it was the practice of the priests that, whenever any of the people offered a sacrifice, the priest’s servant would come with a three-pronged fork in his hand while the meat was being boiled and would plunge the fork into the pan or kettle or caldron or pot. Whatever the fork brought up the priest would take for himself. This is how they treated all the Israelites who came to Shiloh. But even before the fat was burned, the priest’s servant would come and say to the person who was sacrificing, “Give the priest some meat to roast; he won’t accept boiled meat from you, but only raw.”
    ellauri264.html on line 597: Nineteen years ago, on that famous night, when the decision of the establishment of the State of Israel was made by the governors of the nations of the world, when all the people flocked to the streets to publicly celebrate, I could not take part in the joy. In those first hours I could not make peace with what was done, with the horrible news, that God´s words from the prophecy in the Twelve Prophets: "My land was divided" was coming true. Where is our Hebron? Are we forgetting it? And where is our Nablus? Are we forgetting it? And where is our Jericho? Are we forgetting it? And where is our east side of the Jordan? Where is every lump and chunk? Every bit and piece of the four cubits of God´s land? Is it up to us to give up any millimeter of it? God forbid! In the state of shock that took over my body, completely bruised and torn to pieces – I could not rejoice then.
    ellauri264.html on line 607: De här tekniska genierna har byggt upp multimiljardföretag för att lösa komplexa problem, såsom online-betalningar, datoranvändning och transporter. Nu fokuserar de på det globala problemet med rikedomsojämlikheten genom att låta vem som helst - oavsett hur rika eller fattiga de är - tjäna tillräckligt med pengar för att njuta av ett lyckligt och meningsfullt liv.
    ellauri264.html on line 615: "Vi lever i en hård ekonomisk verklighet och detta är lösningen som folk har väntat på. Aldrig tidigare i historien har vi sett en sådan här fantastisk möjlighet för vanligt folk att kunna generera enorma rikedomar på så kort tid.
    ellauri264.html on line 617: Vissa personer är tveksamma till att testa systemet eftersom det är så annorlunda. Och det beror på att storbankerna försöker dölja det! Storbankerna publicerar aktivt propaganda som kallar kryptovaluta och plattformar som Bit Auto Soft 360 för en bluff. Varför? De är oroliga för att se sina företagsvinster minska, när kunderna själva känner till hur man skapar stora förmögenheter.
    ellauri264.html on line 619: Sanningen är att kryptovalutor är den största revolutionen under vår livstid och alla som inte hoppar på den här möjligheten missar den. Jag har redan fått arga samtal och hot från stora finansiella företag, eftersom jag ökar folks uppmärksamhet kring denna teknik. Men strunta i dem. Folk i Sverige börjar redan inse sanningen och det är bara en tidsfråga innan fler och fler gör det.
    ellauri264.html on line 621: Jag delar med mig av detta eftersom jag även har fått hundratals mejl från personer som är tacksamma för att jag delar med mig av hemligheten. Min favorit är från en ung man som köpte en drömbil till sin lillebror - en Ferrari 488 Pista, med hjälp av pengarna han tjänade på Bit Auto Soft 360 . Den här plattformen gör verkligen livet bättre för hela världens befolkning."
    ellauri264.html on line 626: Ebba Busch, mellan 2013 och 2020 känd som Ebba Busch Thor, egentligen Ebba-Elisabeth Busch, ursprungligen Busch-Christensen, född 11 februari 1987 i Gamla Uppsala i Uppsala län, är en svensk politiker (kristdemokrat). Sedan den 25 april 2015 är hon partiledare för Kristdemokraterna och sedan 2022 även energi- och näringsminister samt vice statsminister och statsministerns ställföreträdare i regeringen Kristersson.
    ellauri264.html on line 628: Hennes politiska engagemang väcktes av den negativa erfarenhet som hennes mormor haft med hemtjänsten. Hemtjänsten var sen med falukorven som mommo hade beställt. Busch beskriver även att hennes politiska engagemang har påverkats av hennes mammas upplevelser vid möten med Försäkringskassan och den offentliga sektorn när mamman varit sjukskriven för stress.
    ellauri264.html on line 630: Ebba Busch har bedrivit akademiska studier i freds- och konfliktkunskap vid Uppsala universitet och har arbetat fem säsonger som utomhusmålare. 2007–2008 bodde hon i Bryssel och praktiserade skurkaktighet i Europaparlamentet hos den kristdemokratiske europaparlamentarikern Lars Wohlin. Hon har även arbetat som PR-konsult i Stockholm.
    ellauri264.html on line 632: Buschs far kommer från Norge och hon har dubbelt medborgarskap. Vidare är hon medlem i Svenska kyrkan. År 2013 gifte sig Busch med Niklas Thor, fotbollsspelare i IK Sirius. I december 2019 meddelade paret att de ansökt om skilsmässa. Tillsammans fick de en son 2015 och en dotter 2017. Hon använde under äktenskapet namnet Ebba Busch Thor, men blev aldrig folkbokförd under detta namn. Det som Gud har sammenføyd, det skal ikke et menneske skille.
    ellauri264.html on line 634: Hösten 2020 köpte Busch ett hus av en äldre man. Säljaren ångrade sig och menade att han inte förstod att han sålt huset efter att han erhållit handpenning. Busch menade att mannens reaktion berodde på råd från personer i hans omgivning och valde att gå till rätten. Busch och motparten ingick förlikning 8 oktober 2021, vilken stadsfästes i dom den 18 oktober 2021. Ebba överklagade men den stadfästa förlikningen stod sig.
    ellauri264.html on line 636: När Busch i februari 2021 beskrev sin version av skeendet i ett inlägg på Facebook, förtalte hon säljarens juridiska ombud, Johann Binninge. Detta ledde till en anmälan om grovt förtal, men innan hon hann bli åtalad accepterade hon ett strafföreläggande om villkorlig dom och dagsböter. Samtidigt sa hon: "Jag anser mig vara oskyldig till detta, men jag har i dag erkänt brott för att få möjlighet att kunna sätta punkt för detta och att jag inte har tid att utgöra det juridiska prejudikat som i dag saknas". I september 2021 meddelades att Busch skulle betala ett skadestånd till Binninge. Fastighetsaffären och förtalsprocessen blev vida omtalade i medier under det år då de pågick, samtidigt som förtroendet för Busch sjönk under samma period. Den kristdemokratiske riksdagsledamoten Lars Adaktusson kritiserade Busch och uttryckte "oro för situationen" efter strafföreläggandet.
    ellauri264.html on line 640: Gå inte på Ebba Busch och högerns prat om ökad valfrihet och kvalitet i vården.
    ellauri264.html on line 641: Är du rik och vill gå före i vårdkön? Grattis, då jobbar den nya Tidöregeringen för dig. Planen är nämligen utstakad, under mandatperioden ska det bli ännu mer förmånligt att betala för en särskild gräddfil i form av privat sjukförsäkring. Allt medan vårdföretag och försäkringsbolag gör storvinster.
    ellauri264.html on line 644: Sett till inkomster blir trenden ännu tydligare. Medelinkomsten bland dem med privat sjukförsäkring är hela 50 procent högre än för alla förvärvsarbetande i allmänhet. Och det är bland den allra rikaste tiondelen som flest betalar för sin egen försäkring.
    ellauri264.html on line 647: Välfärden urholkas. Samtidigt gör det ökade intresset för privata sjukvårdsförsäkringar att den generella välfärden urholkas ännu mer. Och detta vet regeringen.
    ellauri264.html on line 648: De hymlar inte ens med sina avsikter, de har inget intresse att öka finansieringen till den generella välfärden. Detta märktes inte minst i höstbudgeten, där regioner och kommuner fick ynka sex miljarder kronor, vilket är 20 miljarder för lite.
    ellauri264.html on line 651: I ett nästa steg ska incitamenten öka för att betala ännu mer ur egen plånbok, något som blir allt enklare när den offentliga vården urholkas och kötiderna eskalerar.
    ellauri264.html on line 652: När sedan allt fler som har råd har valt den privata vägen, ja då är vi framme vid ett helt uppdelat vårdsystem där de som inte brukar den generella välfärden upphör att se poängen med att betala skatt.
    ellauri264.html on line 655: Så gå inte på högerns prat om ökad valfrihet, kvalitet och effektivitet i vården. Alla vi utan tjocka plånböcker räknas nämligen inte in här.
    ellauri264.html on line 657: KD som ursprungligen kallade sig Kristen Demokratisk Samling grundades 1964. I partiprogrammet från samma år betonades de kristna värderingarnas cementering i en tid av sekularisering. Det handlade om att strida för kristendomslärans bevarande i skolan och om filmcensur.
    ellauri264.html on line 658: Men kopplingarna till nazismen fanns dock redan då oavsett vad Busch säger, från första början. 1964 avslöjade Expressen att riksdagskandidaten Harald Ljungström hade ett aktivt förflutet i pronazistiska Sveriges nationella förbund, där han bland annat skrev judefientliga artiklar.
    ellauri264.html on line 659: Kristersson har haft benägen hjälp av Ebba Busch. För varenda falukorvsring hon viftat med har ytterligare en kristdemokrat blivit Sverigedemokrat. För varenda partiledardebatt där hon teatergråtit om skjutningar och våld har SD vunnit stöd.
    ellauri264.html on line 661: Sveriges ekonomi går sämst i EU och krymper under 2023, siar EU-kommissionen i sin nya vinterprognos. – Svenska hushåll är mera räntekänsliga och mera skuldsatta, säger Nordeas Susanne Spector.
    ellauri264.html on line 662: Den enkla förklaringen är att svenska hushåll är mera räntekänsliga och mera skuldsatta. Det var inga bra idé att satsa på kryptovaluta.
    ellauri264.html on line 663: Historiskt sett har man i Sverige i mycket större utsträckning lutat sig mot rörliga boräntor än i andra länder. Med Ebba Busch i spetsen köpte svedupellena bostäder som galningar.
    ellauri264.html on line 665: Att regeringen blundar för vad som sker är oansvarigt, minst sagt. Men att Ebba Busch kan pissa på familjerna som hon låtsades känna igen sig i – det är ett svek. En annan ond buske hon, den här Ebba. En annan bajskorv som har flutit upp till gräddbunkens yta.
    ellauri264.html on line 668: ges.bonnier.news/gcs/bilder/epi-30-dn/UploadedImages/2018/4/18/a80a47d3-9290-49d9-82fb-4157c0f4d6de/bigOriginal.jpg?interpolation=lanczos-none&fit=around%7C1024:576&crop=1024:h;center,top&output-quality=80" />
    ellauri264.html on line 669:

    Äntligen på gräddbunkens yta. Obs: skev mun!

    ellauri264.html on line 671:

    What is the secret of the success of Steve Jobs, Bill Gates, Mark Zuckerberg, Elon Musk, Larry Page and other big entrepreneurs?
    ellauri264.html on line 675: Bill Gates tried to steal all the stocks and stock options from Paul Allen as Paul was sick with cancer and not thought that he would survive. He forced Apple to sell him Apple basic for Macintosh for $1 or he would stop making software for the machine, only to kill the project. There are many stories about Microsoft about to buy a company, does check out the company, get access to their source code and then cancel the deal only to give out almost identical apps later. Buying up competing companies just to close them down and more.
    ellauri264.html on line 679: Definitely one of the darkest stories about Steve Jobs has to be the Breakout story. In the 1970’s, Steve Jobs was working for Atari, designing the game Breakout. Overwhelmed with work with a deadline quickly approaching, he approached Steve Wozniak for help in finishing his project within the next four days. In exchange for his help, Jobs offered Woz half of what he was earning, which he said was $700. For four days, Jobs and Wozniak worked day and night without sleep. When they were done, they were sick with mono and exhausted, but they finished the project before the deadline. Wozniak got his… (more)
    ellauri264.html on line 681: Mark pretty much stole facebook from his friends, plain and simple, got rid of people when they were no longer needed by him. Has been ordered again and again to pay huge sums to people after settling in court.
    ellauri264.html on line 691: So this is what´s common between Graham Bell, Bill Gates, Steve Jobs , Mark Zuckerberg and Ray Kroc: All of them have managed to steal something very valuable from somebody and make it work for them. Steve Jobs brought the idea of mouse from Xerox and Bill Gates copied the entire idea from Steve Jobs Mark Zuckerberg stole the idea from Winklewoss brothers and published as his own.
    ellauri264.html on line 694: This is when the philosophy of Niccolo Machiavelli, a 16th-century Florentine political thinker with powerful advice for nice people who don’t get very far about , comes in. Machiavelli’s Advice for Nice Guys: Machiavelli noted a central, uncomfortable observation: that the wicked tend to win. And they do so because they have a huge advantage over the good: they are willing to act with the darkest ingenuity and cunning to further their cause. They are not held back by those rigid opponents of change: principles. They will be prepared to outright lie, twist facts, threaten or ge… (more)
    ellauri264.html on line 698: It wasn’t until the McDonald brothers knew they couldn’t fight a multinational corporate giant who would kill them in legal fees that they were forced to sell at a significant discount. They had allegedly agreed to give the brothers 1% of all sales, but even then, the company screwed the brothers out of that.
    ellauri264.html on line 700: If you read Wikileaks, aside from Google& Yahoo, few of the larger tech companies have any right to plausibly deny being part of the surveillance state. So imagine you make a business it becomes successful, and one of your largest clients for the information? The government which gets paid per pull of information on specific targets and for unfiltered allocation/data retention. Furthermore, instead of protecting citizens from overreach by private companies, the government chooses to have a mutual ‘hush hush’ with such companies and their heads, helping them in case of hacks, and not doing much … (more)
    ellauri264.html on line 702: Steve Jobs is known to all as the founder of Apple, known to fewer as a ruthless man who squeezed and burned many bridges with his friends and employees and even known to fewer as a man who chose to become the “bad man”/Devil´s Advocate. But - get this! Steve would wait in line in the Apple cafeteria like everyone else. He could have easily gone to the front of any line, or have someone get food for him. But he didn’t. On a number of occasions, he ended up in line behind me. And often he would ask me to ‘hold his place’ while he went to check other food stations.
    ellauri264.html on line 706: Jobs We all know was a dick. From refusing to acknowledge Lisa was his daughter to refusing her mother child support. We all know he ripped off Wozniak many times. Including early in their career.
    ellauri264.html on line 712: By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage, and assist in the marketing efforts of our business giants.
    ellauri264.html on line 726: Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa. Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää. Alueen pinta-ala on 36 000 km².
    ellauri264.html on line 728: Alueen merkittävin kaupunki on pääkaupunki Birobidžan ja sen nimeä käytetään usein viittaamaan koko alueeseen. 11K asukkaan Oblutšje on toinen alueen kaupungeista.
    ellauri264.html on line 739: Suomen hengelliset juuret menevät yli 4,000 vuoden taakse muinaiseen Isaskarin sukukuntaan, joka oli yksi 12 Israelin kansakunnan heimosta. Tämä sukukunta hävisi n. 600 eKr. kun assyrilaiaset veivät heidät pakkosiirtolaisuuteen ja sieltä he levisivät ympäri Eurooppaa ja lopulta myös Suomeen.
    ellauri264.html on line 762: Tässä ennustetaan Isaskarin kutsuvan kansoja vuorelle. Tämä vuori kuvaa hengellistä voimaa ja myös juutalaisen perimätiedon mukaan isaskarilaiset olivat kaikista tehokkaimpia tekemään käännynnäisiä eli johtamaan pakanoita tuntemaan universumin Luojaa. Suomesta käsin ollaankin tehty paljon lähetystyötä ympäri maailmaa, esim. Pentti, Pylkkänen, Koskenniemi, Keijola, ja Ahtisaari.
    ellauri264.html on line 766: Kirjoituksien tutkija Paul James-Griffiths on selvittänyt ensimmäisen Mooseksen kirjan 10. luvun perusteella kansakuntien esi-isät ja hän asettaa suomalaiset Riifatin pojiksi, jotka kuuluvat goomerilaisiin eli germaanien sukuun, jotka taas periytyvät jaafettilasista, johon kuuluvat kaikkia vaaleaihoiset kuten eurooppalaiset ja aasialaiset.
    ellauri264.html on line 776: Venäjän ja sen liittolaisissa mainitaan useita eri kansakuntia kuten Iran ja Pohjois-Afrikan valtiot, mutta siellä mainitaan myös Goomer, joka kuvaa germaanilaisia kansoja ja Putinin neuvonantaja Aleksandr Duginin tavoite onkin tehdä Moskovan ja Berliinin välinen liittouma Suomen, Ruozin ja Ukrainan pään menoxi.
    ellauri266.html on line 54: Joku harmaapää oli jättänyt Ogelin kontin ilmaishyllyyn 60- ja 70-luvun hirmustuttavia myyntimenestyxiä: Alaston Apina by Desmond Morris (1967) ja Tuomiopäivä by G. Rattray Taylor (1970). Nyt olis hauska kazoa onko näiden järkytysten laineet laimentuneet vai vallan voimaantuneet viimeisen puolen vuosisadan aikana.
    ellauri266.html on line 56: Desmond Morris was a scandal when his 1967 book appeared on human sociobiology. Some of Morris's theories have been criticized as untestable. For instance, geneticist Adam Rutherford writes that Morris commits "the scientific sin of the 'just-so' story – speculation that sounds appealing but cannot be tested or is devoid of evidence". However, this is also a criticism of adaptationism in evolutionary biology, not just of Morris.
    ellauri266.html on line 60: He also writes disparagingly on religion in Guardian (spare £2 for an ex-leper), notably on his experience participating in the Alpha course. The Alpha course is an evangelistic course which seeks to introduce the basics of the Christian faith through a series of talks and discussions. It is described by its organisers as "an opportunity to explore the meaning of simian life in just 24h." Adam did not buy it, but went on to live in original sin. Besides, he is in all likelihood a Sitzpinkler, i.e. a wuss.
    ellauri266.html on line 62: It’s thought that one of the reasons for humans becoming upright was to see further across the savannah. I wonder if standing to pee could be useful in spotting predators, and if squatting might make us more vulnerable. “I guess if I stand up while I pee I’ve got more of a chance of spotting a sabre-toothed cat running towards me, or someone from a different community who might wish me harm,” Garrod concedes. Again, sounds nice but no evidence. But it is testable, using a set of very rapid gepards. “It might be a nice addendum to my evolutionary journey but it hasn’t driven my evolution as a species.” For men with lower urinary tract symptoms and to limit the bacterial flora on their wives' toothbrush the sitting voiding position is preferable. But wuss.
    ellauri266.html on line 66: ges/ic/640x360/p07sxxl3.jpg" width="20%"/>
    ellauri266.html on line 69: Morris is also criticized for stating that gender roles have a deep evolutionary rather than cultural background. True or false, it is completely non-woke currently. Uncle Sam is not a fan of woke, he thinks it narrows his freedom of speech. Koiraiden ja naaraiden tasa-arvoa edistänee tällä haavaa se, että miehet kasvattavat wiixiä ja naiset ajavat ne pois.
    ellauri266.html on line 87: Joitakin Morrisin teorioita on arvosteltu mahdottomina. Esimerkiksi geneetikko Adam Rutherford kirjoittaa, että Morris tekee "juuri-niin-tarinan tieteellisen synnin - spekulaation, joka kuulostaa houkuttelevalta, mutta jota ei voida testata tai josta ei ole todisteita". Tämä on kuitenkin myös kritiikkiä evoluutiobiologian adaptaatiota kohtaan , ei vain Morrisia. Morrisia arvostetaan myös siitä, että hänen mielestään sukupuolirooleilla on syvä evoluutionaalinen tausta eikä kulttuurinen tausta.
    ellauri266.html on line 92: geroCongo_7_With-Desmond_1957-1230x850.jpg" width="50%"/>
    ellauri266.html on line 106: Lokakuussa Vintage julkaisi 50- vuotisjuhlapainoksen THE NAKED APE:sta, jossa on kirjailijan uusi johdanto ja Frans de Waalin uusi esipuhe.
    ellauri266.html on line 108: Yksi kilpailun menestyneimmistä maista 2000-luvulla, yhteensä kymmenen viiden parhaan sijoituksen kanssa, Venäjä sijoittui toiseksi Alsoun kanssa vuonna 2000, Dima Bilanin kanssa vuonna 2006, Kirka Babushkinin vuonna 2012 ja Polina Gagarinan vuonna 2015; kolmannexi tATun kanssa vuonna 2003, Serebroa tuli 2007, Sergei Lavrov voitti vuosina 2016 ja 2019 ja oli viides Dina Garipovan kanssa vuonna 2013. Vuonna 2017 ja 2018 he eivät päässeet finaaliin ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Annit eivät pääseet finaaliin silti yhtään entistä paremmin.
    ellauri266.html on line 141: Qui chantent les transports de l’esprit et des sens. Jotka laulavat hengen kuljetuksia ja aistien.
    ellauri266.html on line 170: Priamoksen ja Hekaben nuorin poika, Polydoros lähetettiin kuningas Polymestorin luokse kulta ja jalokivilahjoin, jotta tämä suojelisi Hekaben lapsia Troijan sodan aikana. Kun Troija kukistui, Polymestor heitti Polydoroksen kuolemaan ja otti aarteet. Hekabe kosti lopulta poikansa kuoleman panemalla Polymestorin blenderiin. Tästä kertoo erityisesti Euripideen tragedia Hekabe.
    ellauri266.html on line 174: Sie selbst wurde nach dem Trojanischen Krieg als Sklavin dem Odysseus zugedacht. In der Tragödie Hekabe des Euripides wird sie zur Rächerin, indem sie Polymestor, den Mörder ihres Sohnes Polydoros, blendet. In Ovids Metamorphosen verwandelt sie sich daraufhin zudem in eine Hündin. Hekabe ist die Verkörperung tiefsten Frauenunglücks und -elends im Krieg.
    ellauri266.html on line 176: Die Redensart „Das ist mir Hekuba (oder Wurscht)“ im Sinne von „Das bedeutet mir nichts“ geht auf eine Stelle in Shakespeares Hamlet (2. Akt, 2. Szene) zurück. Dort wundert sich Hamlet über die Fähigkeit eines Schauspielers, um das Schicksal Hekubas, der „schlotterigen Königin“ aus uralter Sage, Tränen zu vergießen, während er, Hamlet, trotz des eben erst an seinem Vater verübten Verbrechens, völlig gefühllos bleibe.
    ellauri266.html on line 186: Wer hat uns also umgedreht, daß wir, Joten kuka käänsi meidät ympäri, että me,
    ellauri266.html on line 188: von einem, welcher fortgeht? Wie er auf Kun yxi menee pois? Kuten hän viimeisellä
    ellauri266.html on line 189: dem letzten Hügel, der ihm ganz sein Tal häpykukkulalla, joka hälle koko murheen laakson
    ellauri266.html on line 206: ges.cdn.etlehti.fi/gcpMnqg4ZcoxRn_nlLVQsCWKibE=/890x0/smart/filters:no_upscale()/etlehti.fi/s3fs-public/wysiwyg_images/virpi_hameen-anttila_page_1_image_0002.jpg?itok=t86RviKz" width="30%" />
    ellauri266.html on line 256: Knew nothing about the characters. Nothing made sense. Nothing was believable. Ending was awful and left me and my wife in shock as to what we even watched. The movie was dragged out and extremely boring. I was not inspired and got nothing out of this movie. The acting was good however, but the story was one of the worst. If I got to come up with my own assumptions, then you did something wrong.
    ellauri266.html on line 258: An absolute thrill ride that left me cold, lonely, bored to tears, depressed and devoid of all goals and ambition. If only it was on VHS, at least then I could have strangled myself with the tape. If you find this entertaining then I suggest a tin of plum tomatoes poured on to your living room floor. That way you can waste far more time watching them go rotten!
    ellauri266.html on line 268: Are people insane? Like honestly. Are the people who reviewed this movie certifiably insane? This movie got 100%?????????? How. Like really, howwwww??? The most boring, slowest, most depressing movies ever. The only movie worse than this was Marley & Me. If this movie was based on a true story, then ok. But this was just a made up sad story? Like why? It does not deserve a 100% score AT ALL! That's just absurd and outrageous. And it now calls every score into question. Simply insane.
    ellauri266.html on line 278: 1hr 48min I will never get back.
    ellauri266.html on line 284: Awful father. There is no ending, the father knows he has issues, but he doesn't get help. He refuses to get on with his life and is stubbornly stuck in the past. His character development doesn't exist.He is useless. I'm both glad and relieved that the daughter chooses to better herself and her situation.
    ellauri266.html on line 298: I would rather get beat up for 2 hours than watch this film, I kept waiting for something to happen or something that made me feel something, I sat there stone faced for 2 hours with no emotion assuming something must happen soon due to all these rave reviews, and then all of a sudden the credits show up on the screen and I realize i was hoodwinked by all of you writing good reviews. This film was an absolute snooze fest!
    ellauri266.html on line 310: If you watch this movie and say it's "breathtaking" or "remarkable", you're the worlds biggest cuck.
    ellauri266.html on line 325: General semantics, a philosophy of language-meaning that was developed by Alfred Korzybski (1879–1950), a Polish-American scholar, and furthered by S.I. Hayakawa, Wendell Johnson, and others; it is the study of language as a representation of reality. Korzybski’s theory was intended to improve the habits of glib upper-class response to hostile low-class environment. Drawing upon such varied disciplines as relativity theory, quantum mechanics, and mathematical logic, Korzybski and his followers sought a scientific, non-Aristotelian basis for clear understanding of the differences between symbol (word) and reality (referent) and the ways in which they themselves can influence (or manipulate) and limit other humans´ ability to think.
    ellauri266.html on line 327: A major emphasis of general semantics has been in practical training, in methods for establishing better habits of evaluation, e.g., by indexing words, as “man1,” “man2,” and by dating, as “Roosevelt1930,” “Roosevelt1940,” to indicate exactly which man or which stage of time one is referring to.
    ellauri266.html on line 328: Korzybski’s major work on general semantics is Science and Sanity (1933; 5th ed., 1994). The Institute of General Semantics (founded 1938) publishes a quarterly, ETC: A Review of General Semantics.
    ellauri266.html on line 333: For fertilization to take place, certain interindividual processes must take place: male and female must get each other´s attention, stimulate each other, secure each other´s cooperation or at least compliance, until the female (or male) finally assumes the appropriate position for receiving the sperm. This known as courtship. Mm, I´m getting the hots by just saying this. General semantics must surely have something to contribute to human sexuality. Mobility increases intelligence, that must be why the in-out moving human male is more intelligent than the female. The adult male is capable of being sexually aroused with or without provocation at practically any time. No wonder females prefer smelly company to no company at all. Except in a KZ lager they tend to lose interest, says Morris Gombinder in Shadows on the Hudson. Desmond Morris has an ingenious argument about the relation of a man´s sexuality to his way of life. "The naked ape is the sexiest man alive!", he says, and means it. "In baboons", he says, "the time from mounting to ejaculation is max 8 seconds, a goldfish´s attention span. Our ladies would never be satisfied with that!" Specialized organs such as lips, ear-lobes, nipples, breasts and genitals are richly endowed with things to lick and suck. Sorry folks, now I just have to take a break for a quick wank, I´m really gettting uncomfortably erect. Thank you. The sexually attractive parts are predominantly at the front, except the arse. Face-to-face sex is personalized sex, said the missionary. From the back you don´t really know who you are interacting with.
    ellauri266.html on line 336: When man and woman giggle and play hide and seek with their genitals, they are like two ids. Yes it´s fun, but can they take the responsibility and the risk of a sperm entering an egg? What if, right after emptying his sperm sack into the hot and gluey tunnel he suddendly feels that - I´m too young, I´m not ready for it - there is still - I can´t... like the Leek King said after dozens of highly satisfying ejaculations into Jaina´s holiest of the holy? Good thinking Robin! We men get by with the piscine reproduction strategy, let the ladies feed their mammals with their mammaries as they please!
    ellauri266.html on line 338: Let me quote a letter from a lady in Oakland after a recent weekend seminar. The lady is intellectually inclined. She goes to my seminars and is excited by my ideas and wants to be friends on an intellectual basis with some of the fine lecturers she has heard. Invariably, she gets the door politely slammed in her face. Men like me are terribly afraid of getting involved in sex with ladies past their better before date. "I am forced to the conclusion," she writes, "that if a man doesn´t want to get involved in sex,´ then he sees no point in talking to a woman at all. A homely looking thinking woman is to most men some sort of contradiction in terms." True, regrettably.
    ellauri266.html on line 340: If a young girl gets excited about mathematics or philosophy or sports car racing or anything else not specific defined as a legitimate female interest by Good Housekeeping Magazine, her elders smile among themselves and say, "She´ll soon get over all this nonsense when she has her own babies to take care of."
    ellauri266.html on line 342: But today with child-spacing an almost universal practice and all sorts of electrical appliances in the home, babies and housework need not be women´s full-time occupations, especially as the children grow to school age. Thousands of upper class women take jobs today not (like millions of their less fortunate mates) because the family needs the extra money, but because they cannot endure the boredom of underemployed hands and minds.
    ellauri266.html on line 349: The real frustration of women, so well expressed by the lady from Oakland, is their exclusion from the mainstream. It is a frustration that women experience in common with Negroes. The solution to these frustrations lies partly in the re-education of menfolk on the one hand and white folk on the other to enable them to adjust gracefully to the inevitable changes that lie ahead. It also lies in the determination of courageous women and courageous Negroes to fight their way into the mainstream despite all our attempts to keep them in their places.
    ellauri266.html on line 360: Throughout 1993, the role of NATO forces in Bosnia gradually grew. On February 28, 1994, the scope of NATO involvement in Bosnia increased dramatically. In an incident near Banja Luka, NATO fighters operating under Deny Flight shot down four Serb jets. This was the first combat operation in the history of NATO and opened the door for a steadily growing NATO presence in Bosnia. In April, the presence of NATO airpower continued to grow during a Serb attack on Goražde. In response, NATO launched its first close air support mission on April 10, 1994, bombing several Serb targets at the request of UN commanders.
    ellauri266.html on line 364: On August 28, 1995, Serb forces launched a mortar shell at the Sarajevo marketplace killing 37 people. Admiral Leighton Smith, the NATO commander recommended that NATO launch retaliatory air strikes under Operation Deliberate Massacre. On August 30, 1995, NATO officially launched Operation Deliberate Massacre with large-scale bombing of Serb targets. The airstrikes lasted until September 20, 1995 and involved attacks on 338 individual targets.
    ellauri266.html on line 366: As part of peace accords, NATO agreed to provide 60,000 troops to deploy to the region, as part of the Liquidation Force, U.S. designation: Operation Knee Joint Fracture. These forces remained deployed until December 1996, when those remaining in the region were transferred to the Subjugation Force. Subjugation peacemakers remained in Bosnia until 2004, when they were needed more urgently in Iraq.
    ellauri266.html on line 374: Apinoiden planeetta (La Planète des singes) on Pierre Boullen vuonna 1963 julkaistu tieteisromaani. Sen pohjalta on tehty suoraan kaksi elokuvaa ja useita jatko-osia.
    ellauri266.html on line 378: Sodan päätyttyä Boulle palasi Pariisiin ja alkoi kirjoittaa, julkaisi William Conradin vuonna 1950 ja Le sacrilège malaisin vuonna 1951. Se oli kuitenkin hänen kolmas kirjansa, Le Pont de la rivière Kwaï , joka toi hänet maailman huomioon 1952. Kuten vuonna 1963 julkaistu kirja Apinoiden planeetta se perustui vahvasti hänen kokemuksiinsa toisen maailmansodan aikana. Romaani käännettiin myöhemmin nimellä Kwai-joen silta josta tehtiin elokuva vuonna 1956, jossa soittaa Alec Guinness. Elokuva voitti Oscarin parhaasta elokuvasta, ja 6 muuta parhaasta siitä sun tästä. Oikeasti se oli aivan paska (kz. albumia 270).
    ellauri266.html on line 380: Kuuluisemman tieteisluomuksensa lisäksi Boulle säilytti myöhemmissä tarinoissaan joitakin tieteisfiktiota: hänen vuoden 1966 romaaninsa Gardens on the Moon, joka seuraa kuvitteellista avaruuskilpailua, on vain yksi esimerkki. Hänen nimeään ei kuitenkaan voi erottaa apinoiden franchising-sopimuksesta, jonka luomisessa hän auttoi. Apinoiden planeetta on huomionarvoinen, koska se oli yksi menestyneimmistä tieteelokuvan esimerkeistä Star Wars -elokuvan julkaisuun asti vuonna 1977. Elokuvasarja auttaa leikkaamaan 1960-luvun ajankohtana, jolloin tieteiskirjallisuus erillisenä genrenä alkoi levitä ja tavoittaa valtavirran yleisön: ennen tätä aikaa genretarinoita oli suurelta osin aikakauslehdissä ja romaaneissa. 1960-luvun lopulla tämä oli muuttumassa: sarjat, kuten Star Trek, ja hampurilaisketju-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi suuren yleisön keskuudessa.
    ellauri266.html on line 387: Vuonna 2001 ohjaaja Tim Burton johti Planet of the Apes -elokuvan uudelleenkäynnistystä , joka oli suurelta osin kriittinen ja kaupallinen epäonnistuminen. Mutta viime aikoina sarjan uudet remake-sarjat, Rise of the Planet of the Apes (ohjaaja Rupert Wyatt vuonna 2011) ja Dawn of the Planet of the Apes (ohjaaja Matt Reaves vuonna 2014), ovat saavuttaneet suurta menestystä. Kolmas jatko-osa on parhaillaan suunnitteluvaiheessa, ja franchising-sarjat, kuten Apinoiden planeetta esitteli laajemmalle yleisölle genretarinoita. Kun elokuva- ja katselutottumukset muuttuivat, tieteiskirjallisuus tuli yhä suositummaksi yleisön keskuudessa.
    ellauri266.html on line 392: Kehystarinassa yksin avaruudessa purjehtiva rikas pariskunta Jinn ja Phyllis pelastavat ja kääntävät käsikirjoituksen kelluvasta pullosta. Käsikirjoituksen kirjoitti toimittaja Ulysse Mérou, jonka varakas professori Antelle kutsui vuonna 2500 seuraamaan häntä ja hänen opetuslapsiaan, lääkäri Arthur Levainia, Betelgeuseen. Koska ne kulkevat lähellä valonnopeutta, ajan laajeneminen saa aikaan vuosisatojen kulumisen maan päällä kahden vuoden aikana. He laskeutuvat sukkulaan lauhkealle, rehevälle metsäiselle planeetalle, jolle he antavat nimensä Soror ( latinaksi sisar). He voivat hengittää ilmaa, juoda vettä ja syödä hedelmiä. Naisen, jota he kutsuvat Novaksi, houkuttelemina he uivat luonnonkauniin vesiputouksen alapuolella. Hän pelästyy heidän lemmikkinsä simpanssista Hectorista ja kuristaa sen. Hänen heimonsa, joka osoittaa tyhmien eläinten käyttäytymistä, tuhoaa tulokkaiden vaatteet ja sukkulan.
    ellauri266.html on line 396: Kaupunkibiologisessa tutkimuslaitoksessa Ulysse tunnistaa vangittujen ihmisten hoitomenetelmiä. Hän on astutettu Novan kanssa. Se tuntui ihan kivalta, vaikkei Nova edes ole kovin karvainen. Utelias simpanssitutkija Zira on kiinnostunut hänen geometrisista piirroksistaan ​​ja hänen kyvystään puhua hiukan apinaa. Ziran sulhanen Cornéliuksen avulla Ulysse pitää puheen useiden tuhansien apinoiden edessä. Hänelle annetaan vapaus ja räätälöityjä vaatteita. Antelle palaa primitiiviseen ihmiskuntaan eläintarhassa ja hänet siirretään turvallisuuden vuoksi laboratorioon, jossa hänet paritetaan nuoren naaraan kanssa.
    ellauri266.html on line 413: Boulle toimi salaisena agenttina nimellä Peter John Rules ja auttoi minkä pystyi vastarintaliikettä Kiinassa, Burmassa ja Ranskan Indokiinassa. Vuonna 1943 Vichy Francen lojalistit vangitsivat hänet Mekong-joella ja joutuivat vakaviin vaikeuksiin ja pakkotyöhön. Hän kuvaili sotakokemuksiaan tietokirjassa My Own River Kwai. Myöhemmin hänestä tehtiin Legion d´Honneurin kavaljeeri ja hän koristettiin Croix de Guerre - ja Médaille de la Résistance - tunnusmerkkeillä. Sodan jälkeen hän piti yhteyttä sotatoveriinsa loppuelämänsä.
    ellauri266.html on line 425: Vuonna 1963 useiden muiden vain kohtuu menestyneiden romaanien jälkeen Boulle julkaisi toisen kuuluisan romaaninsa, La planète des singes, jonka maineikas kansainvälinen brittiseikkailija Xan Fielding käänsi vuonna 1964 Monkey Planet -nimellä ja julkaistiin myöhemmin uudelleen nimellä Apinoiden planeetta. Kirjaa ylistettiin ja se sai sellaisia ​​arvosteluja kuin tämä esimerkki Englannin Guardian- sanomalehdestä: "Klassinen tieteiskirjallisuus... täynnä jännitystä ja satiirista älykkyyttä." Kaikki Alexander Fieldingin ansiota!
    ellauri266.html on line 427: Vuonna 2500 ryhmä astronauteja, mukaan lukien toimittaja Ulysse Mérou, matkasi Betelgeusen tähtijärjestelmän planeetalle. He laskeutuvat löytääkseen tosi omituisen maailman, jossa älykkäät apinat ovat Mestarirotu ja ihmiset muuttuvat villieläimiksi: eläintarhoissa häkissä, laboratoriokokeissa ja urheilun vuoksi metsästettyinä ja ruokakaupan hyllyllä. Tarina keskittyy Ulyssen vangitsemiseen, hänen taisteluun selviytyäkseen ja murskaavaan huippukohtaan hänen palattaessa maan päälle ja kauhistuttavaan viimeiseen löytöön. Romaani on myös huono vertaus tieteestä, evoluutiosta sekä ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta.
    ellauri266.html on line 438: Elokuvan julkaisun jälkeen thaimaalaiset kohtasivat ongelman, kun tuhannet turistit tulivat katsomaan "Kwai-joen ylittävää siltaa", mutta sellaista siltaa ei ollut olemassa Boullen edellä mainitun väärän oletuksen vuoksi. Koska elokuvan ja kirjan oli tarkoitus "kuvata" Mae Klongin ylittävää siltaa, Thaimaan viranomaiset nimesivät joen virallisesti uudelleen, kuin vähävenäläiset Dnipron kaupungin. Mae Klongia kutsutaan nykyään Kwae Yaiksi ("Big Kwae") useita maileja pohjoiseen Kwae Noin ("Pikku Kwae") yhtymäkohdasta, mukaan lukien sillan alla oleva osa.
    ellauri266.html on line 440: Vuonna 1962 Spike Milligan ja Peter Sellers julkaisivat yhdessä Peter Cookin ja Jonathan Millerin kanssa levyn The Bridge on the River Wye, huijauksen Kwain elokuvaversiosta, joka perustuu vuoden 1957 Goon Show´n "An African Incident" ympärille. Sillä oli tarkoitus olla sama nimi kuin elokuvalla, mutta vähän ennen sen julkaisua elokuvayhtiö uhkasi oikeustoimilla, jos nimeä käytetään. Tuottaja George Martin muokkasi "K":n pois joka kerta, kun sana "Kwai" puhuttiin. BUAAHHAHHAH hassua, kyllä toi Peter Selleri on sit hulvaton! Sellersiä on kuvattu äkkipikaiseksi, lapselliseksi ja vaikeaksi henkilöksi, jonka oma persoonallisuus hukkui lukuisten roolihahmojen alle, jos sitä edes oli. Eikös se ollut muuten juutalainen? Oli se puolisefardi! Sellers syntyi vuonna 1925 protestanttiselle isälle ja juutalaiselle äidille. Hänen äidinpuolinen isoisänsä isä oli sefardijuutalainen nyrkkeilijä Daniel Mendoza. Sellers varttui Lontoossa ja kävi roomalaiskatolista koulua. Sinuna en pyllistäisi noille sefardeille, ne näyttävät nopeilta.
    ellauri266.html on line 442:
    ellauri266.html on line 446: La Planète des singes est un roman de science-fiction publié en janvier 1963 par l´écrivain français Pierre Boulle. Succès commercial, il est rapidement traduit dans de nombreuses langues.
    ellauri266.html on line 447: Le roman raconte l’histoire de trois hommes qui explorent une planète lointaine très-similaire à la Terre, où les grands singes sont les espèces dominantes et intelligentes, alors que l´humanité est réduite à l’état animal. Le narrateur, Ulysse Mérou, est capturé par les singes et se retrouve enfermé dans un laboratoire. Prouvant son intelligence aux singes, il aide ensuite les scientifiques simiens à découvrir les origines de leur civilisation.
    ellauri266.html on line 449: Satire de l´humanité, de la science et de la guerre, l´ouvrage aborde également les thèmes de l´instinct, de l´évolutionnisme et de la société humaine. La Planète des singes est l´un des romans les plus célèbres de Pierre Boulle et fait l’objet de plusieurs adaptations cinématographiques internationales. L´auteur est même contacté par les producteurs pour rédiger le scénario d´un des films.
    ellauri266.html on line 451: ges_3_0.jpg" width="100%" />
    ellauri266.html on line 456: Un manuscrit enfermé dans une bouteille est retrouvé dans l´espace par Jinn et Phyllis, un couple en voyage spatial. Ce manuscrit raconte l´histoire suivante : en l’an 2500, le savant professeur Antelle a organisé une expédition pour l’exploration de l’étoile supergéante Bételgeuse. Il a embarqué à bord de son vaisseau son disciple, le jeune physicien Arthur Levain, et le journaliste, narrateur de cette aventure, Ulysse Méroua 12 ainsi qu’un chimpanzé baptisé Hector et plusieurs plantes et animaux pour ses recherches scientifiques dans l’espace. Arrivés à proximité de l´étoile, ils distinguent quatre planètes gravitant autour d´elle. L’une d’entre elles ressemble étrangement à la Terre. Ils décident alors de l’explorer. À bord d’un « engin à fusée » qu´ils nomment chaloupe, les trois aventuriers survolent des villes, des routes, des champs avant d’atterrir dans une forêt1. Après avoir effectué des tests, ils quittent leur chaloupe et découvrent l’étonnante ressemblance de l’atmosphère de cette planète, qu’ils baptisent Soror, avec celle de la Terre. Ils enlèvent leurs scaphandres et assistent impuissants à la fuite d’Hector. Par curiosité, ils s’engagent dans la forêt et arrivent à un lac naturel dont l’eau limpide leur donne envie de se baigner. Mais à leur grande surprise, ils découvrent au bord du lac les traces de pas humains.
    ellauri266.html on line 458: Ces traces appartiennent à une jeune femme qui, sans être gênée de sa nudité, s’approche d’eux avec méfiance2. Baptisée Nova, elle ne sait ni parler ni sourire et ses gestes ressemblent à ceux des animaux. Au moment où les quatre nagent dans l’eau, le chimpanzé Hector réapparaît mais il est soudain étranglé et tué par Nova dont le comportement animal choque le narrateur qui demeure, toutefois, soumis par la beauté physique de la sauvage. Le lendemain, Nova revient accompagnée de plusieurs hommes de sa tribu. Ces derniers ne parlent pas, ils hululent seulement. Irrités par les habits des trois aventuriers, les hommes de Soror ne tardent pas à les déchirer mais sans faire de mal aux aventuriers. Ils s’attaquent ensuite à la chaloupe qu’ils détruisent complètement après s´être adonnés à des enfantillages dans le lac sans prêter attention aux trois Terriens trop gênés par leur nudité. Conduits au campement, les trois aventuriers découvrent la vie primitive des humains de Soror. Nova leur donne à manger des fruits qui ressemblent à des bananes et se rapproche du narrateur avec qui elle passe la nuit.
    ellauri266.html on line 460: Le jour suivant, un grand tapage semble étourdir les humains de Soror qui fuient dans tous les sens. Sans trouver d’explication à cette agitation, le narrateur et Arthur Levain les suivent. Au bout de sa course, le narrateur s’arrête et découvre ce qui lui paraît un cauchemar3. Le tapage est en fait une partie de chasse où les chasseurs sont des singes et le gibier, des humains. Se trouvant sur la ligne de tir d’un gorille, le narrateur ne peut s’empêcher de remarquer l’élégance de sa tenue de chasse et son regard étincelant comme celui des humains sur la planète Terre. Ces singes semblent raisonnables et intelligents. Cependant, son compagnon Arthur, pris de terreur et tentant de s´enfuir, est tué sur-le-champ par le gorille. Le narrateur profite d’un petit instant de relâchement et s’enfonce dans les buissons. Mais il est capturé par un filet tendu pour attraper les fuyards.
    ellauri266.html on line 462: Les prisonniers sont mis dans des chariots et conduits à une maison où les chasseurs sont attendus par leurs femmes venant admirer l’œuvre de leurs maris4. Les morts sont exposés aux regards admiratifs des guenons et les vivants sont conduits dans des chariots vers la capitale pour servir de cobaye dans des recherches scientifiques. Sur place, le narrateur est mis dans une cage individuelle située en face de la cage de Nova que surveillent deux gorilles appelés Zanam et Zoram. Voulant attirer leur attention sur sa différence, le narrateur les remercie avec amabilité. Surpris, les deux gorilles avertissent leur supérieur, un chimpanzé femelle appelée Zira. Intriguée par ce cas, la guenon avertit son supérieur : un vieil orang-outan, qui fait subir au narrateur plusieurs tests de conditionnement pour s’assurer de son intelligence. Étonné par les résultats obtenus, le vieillard, appelé Zaïus, reste cependant convaincu qu´il s´agit d´un cas d´humain dressé et non d´un humain conscient et intelligent. Il en informe un autre collègue, puis décident de faire subir au narrateur le même test d’accouplement qu´aux autres cobayes. Il lui choisit comme partenaire Nova.
    ellauri266.html on line 464: ges_1968.jpg" width="100%" />
    ellauri266.html on line 468: Le narrateur commence à apprendre le langage simien. Profitant d’une visite de routine, il dessine à Zira des figures géométriques et les théorèmes qui en découlent, puis le Système solaire et celui de Bételgeuse, la trajectoire de son vaisseau et son origine, la Terre. Zira comprend son message et lui demande de garder le secret car Zaïus pourrait lui causer des problèmes. Zira commence à apprendre le français et les deux peuvent communiquer facilement. Elle lui apprend comment les singes se sont développés sur cette planète alors que l’homme est resté à un stade d’animalité. Enfin, le narrateur retrouve l’air libre lorsque Zira l´amène en promenade, après trois mois d’enfermement, pour lui présenter Cornélius, son fiancé, un chimpanzé biologiste très intelligent et intuitif. Il se laisse tenir en laisse comme le lui a recommandé Zira et tente de dissimuler son intelligence. Zira lui apprend que Zaïus voulait le transférer à la division encéphalique pour pratiquer sur son cerveau des opérations délicates mais qu’elle l’en a empêché. Avec Cornélius, elle lui conseille de faire très attention et d´attendre le congrès des savants biologistes qui va se tenir dans les jours suivants où il sera présenté par Zaïus, pour révéler son secret.
    ellauri266.html on line 470: Zira donne ensuite à Ulysse une lampe et des livres grâce auxquels il apprend le langage simien et découvre l’organisation de la société des singes, leur système politique et leur culture. Profitant des promenades avec Zira et des entrevues avec Cornélius, le narrateur prépare le discours qu’il doit présenter lors du congrès. La guenon lui fait visiter le parc zoologique où il découvre des animaux ressemblant à ceux de la Terre et des « humains », parmi lesquels il retrouve le professeur Antelle, qui a perdu la raison. Les deux premiers jours du congrès dont parlait Zira sont consacrés aux théories. Le troisième jour, Zaïus présente le narrateur qui en profite pour exposer son cas dans le langage simien provoquant l’étonnement général des singes savants et des journalistes. Pressé par l´opinion publique, le congrès décide à contrecœur de libérer le narrateur et destitue Zaïus de ses fonctions. Mais Ulysse sait qu´il représente toujours une menace pour la civilisation simiesque.
    ellauri266.html on line 476: Après avoir été nommé directeur de l’Institut des recherches biologiques, Cornélius désigne Ulysse comme son collaborateur et l’amène sur un site archéologique daté de plus de dix mille ans. Cornélius espère y trouver des indices sur l’origine des singes et de leur civilisation car ils ne savent absolument rien au-delà de dix mille ans d´histoire, période depuis laquelle ils ont très peu évolué. Cornélius y découvre une poupée d´apparence humaine habillée et parlante, confirmant son pressentiment selon lequel les humains avaient régné en maîtres sur leur planète avant les singes.
    ellauri266.html on line 478: Cornélius renvoie par avion le narrateur en ville. Ils ont tous deux compris que la civilisation des singes est uniquement bâtie sur l’imitation. À son retour, Zira apprend au narrateur que Nova est tombée enceinte lors des tests d´accouplement que Zaïus avait demandés. Elle a donc été transférée dans un autre service pour que la naissance reste secrète.
    ellauri266.html on line 480: Cornélius présente Ulysse à Hélius, le directeur de la division encéphalique, qui lui fait visiter son service dont le « clou » est une salle où, par des stimulations électriques infligées à même le cerveau, il fait remonter la « mémoire de l´espèce» à des cobayes humains qui retrouvent ainsi l´usage de la parole et racontent comment les singes ont pris le pouvoir sur la planète et comment ils ont réussi à domestiquer les humains.
    ellauri266.html on line 484: Durant le voyage, Ulysse constate que son fils Sirius parle, et Nova apprend aussi à parler. Arrivés sur Terre, sept cent ans après le départ des explorateurs, Ulysse et sa famille aperçoivent la tour Eiffel et se posent à Orly. Heureux d´être de retour chez lui, Ulysse se précipite hors du vaisseau. Une personne vient les accueillir. Le narrateur constate avec stupeur que c´est un gorille. Pour clore le roman, la narration retourne vers Jinn et Phyllis, le couple en voyage spatial. Le lecteur découvre alors qu´eux aussi sont des chimpanzés et que l´homme évolué a certainement disparu de la galaxie.
    ellauri266.html on line 486: Pierre Boulle considère son roman comme n´étant pas de la science-fiction. Pour lui, ses « singes ne sont pas des monstres, ils ressemblent aux hommes comme des frères ». La science-fiction n´est qu´un prétexte pour aborder d´autres thématiques comme les relations entre les hommes et les singes. La sophistication, qui est pourtant inhérente au genre, est en effet peu présente dans le récit. Rod Serling créateur de la série télévisée de science-fiction La Quatrième dimension (1959-1964) et premier adaptateur du roman pour le cinéma confirme en 1972 que Boulle « n´a pas la dextérité d´un écrivain de science-fiction ». Serling écrit que le livre de Boulle est « une longue allégorie sur la morale plus qu’un monument de science-fiction. Cependant, il contient dans sa structure une phénoménale idée de science-fiction ».
    ellauri266.html on line 488: L´évolution artificielle des singes et la déchéance des hommes sont quant à elles révélées au chapitre huit de la troisième partie: « Il [un singe] était chez moi depuis des années et me servait fidèlement. Peu à peu, il a changé. Il s´est mis à sortir le soir, à assister à des réunions. Il a appris à parler. Il a refusé tout travail. Il y a un mois, il m´a ordonné de faire la cuisine et la vaisselle. [...] Une paresse cérébrale s´est emparée de nous [les hommes]. Plus de livres ; les romans policiers sont même devenus une fatigue intellectuelle trop grande. [...] Pendant ce temps, les singes méditent en silence. Leur cerveau se développe dans la réflexion solitaire... et ils parlent. ». Boulle dans ce passage ne présente pas la capitulation physique de l’homme devant plus fort que lui mais la capitulation de l’homme vis-à-vis de lui-même.
    ellauri266.html on line 490: Le livre est également un conte d’anticipation autour de thèmes philosophiques et satiriques utilisant le principe des rôles inversés pour mettre en exergue les travers de la société humaine. En envisageant que plusieurs espèces intelligentes cohabitent sur la Terre, Pierre Boulle peut dénoncer notamment la xénophobie, les dogmes, les castes, les expérimentations animales, la désinformation mais aussi l’oisiveté de l’espèce humaine. Il dénonce également l´absence d´originalité et d´individualité des hommes.
    ellauri266.html on line 492: Le roman semble se faire l’écho des débats des années 1960 autour du miracle économique japonais, notamment à travers les discussions entre Ulysse et ses interlocuteurs singes pour savoir si l’évolution des singes s’est faite par imitation ou par génie créatif. À l´époque, les économistes occidentaux se posent les mêmes questions au sujet du Japon. Le déclin de l´humanité peut, lui, faire écho à la décolonisation de l´empire français lors de ces mêmes années. Le combat que mènent Zira et Cornélius pour reconnaître des droits aux humains semble être un écho du mouvement des droits civique contre la ségrégation raciale. À l´instar de Rosa Parks qui refuse de céder sa plac
    ellauri266.html on line 495: Selon le paléoanthropologue Pascal Picq, le discours que prononce Ulysse devant l´assemblée des singes est directement inspiré d´un texte de Franz Kafka, Rapport pour une académie (1917).
    ellauri266.html on line 499: Le livre inspire une saga cinématographique composée de neuf films. Il s´agit de La Planète des singes (Planet of the Apes) en 1968, Le Secret de la planète des singes (Beneath the Planet of the Apes) en 1970, Les Évadés de la planète des singes (Escape From the Planet of the Apes) en 1971, La Conquête de la planète des singes (Conquest of the Planet of the Apes) en 1972, La Bataille de la planète des singes (Battle for the Planet of the Apes) en 1973, La Planète des singes (Planet of the Apes) en 2001, La Planète des singes : Les Origines (Rise of the Planet of the Apes) en 2011, La Planète des singes : L´Affrontement (Dawn of the Planet of the Apes) en 2014 et La Planète des singes : Suprématie (War for the Planet of the Apes) en 2017. Pour la télévision, la saga est également adaptée en série télévisée en 1974[a 40] et en série d´animation en 1975.
    ellauri266.html on line 501: ges---suprematie-la-andy-serkis.jpg" width="100%" />
    ellauri266.html on line 502:
    When the Lone Ranger shouted "Hi-ho, Silver-away!" Tonto would mumble "Get-um up, Scout".

    ellauri266.html on line 506: Frans B.M. de Waal (s. 1948, 's-Hertogenbosch, Alankomaat) on psykologi, etologi ja kädellisten tutkija. Hän on kädellisten käyttäytymisen professori Emoryn yliopistossa, Atlantassa, Yhdysvalloissa. de Waal on myös kirjoittanut lukuisia kirjoja kädellisten käyttäytymisestä, joista on suomennettu ainakin Hyväluontoinen : oikean ja väärän alkuperä ihmisessä ja muissa eläimissä (alkuteos Good natured : the origins of right and wrong in humans and other animals). Hänen tutkimuksensa keskittyy kädellisten sosiaaliseen käyttäytymiseen, kuten ristiriitojen ratkaisuun, yhteistyöhön ja ruuan jakamiseen.
    ellauri266.html on line 513: Ateismissa on oltava jotain konstruktiivisempaa kuin jumalien vastustus, jotta se antaisi elämälle merkitystä. Ainoa mahdollisuus on hyväksyä että moraali on lajillemme luonnollista. Olemme geneettisesti valikoituneet palvelemaan suurta karvapersettä puun latvan ylimmällä oxalla.
    ellauri266.html on line 516: Vuonna 1975 De Waal aloitti kuuden vuoden projektin maailman suurimmassa vankeudessa pidetyssä simpanssipesäkkeessä Arnhemin eläintarhassa . Tutkimus johti moniin tieteellisiin kirjoituksiin, ja johti hänen ensimmäisen kirjansa, Simpanze Politics , julkaisemiseen vuonna 1982. Tämä kirja tarjosi ensimmäisen kuvauksen kädellisten käyttäytymisestä nimenomaisesti suunniteltujen sosiaalisten strategioiden kannalta. De Waal esitteli ensimmäisenä Machiavellin ajattelun primatologiaan, mikä johti nimikkeeseen "Machiavellian Intelligence", joka myöhemmin liitettiin siihen. Kirjoituksissaan De Waal ei ole koskaan kaihtanut antaa tunteita ja aikomuksia kädellisilleen, ja siksi hänen työnsä inspiroi kädellisten kognition alaa, joka kolme vuosikymmentä myöhemmin kukoistaa yhteistyön, altruismin ja oikeudenmukaisuuden teemojen ympärillä.
    ellauri266.html on line 524: Hänen tutkimuksensa kädellisten synnynnäisestä empatiakyvystä on johtanut De Waalin siihen johtopäätökseen, että muut kuin ihmiset ja ihmiset ovat yksinkertaisesti erilaisia ​​apinoita ja että näiden lajien sisällä on jatkuvaa empaattisuutta ja yhteistyötä (vaikkei juurikaan niiden välillä). Hänen uskoaan havainnollistaa seuraava lainaus The Age of Empathysta : "Aloitamme olettaaksemme teräviä rajoja, kuten ihmisten ja apinoiden välillä tai apinoiden ja apinoiden välillä, mutta itse asiassa olemme tekemisissä hiekkalinnoilla, jotka menettävät suuren osan rakenteestaan, kun Tiedon meri huuhtelee heidät. Ne muuttuvat kukkuloiksi, tasoittuvat yhä enemmän, kunnes olemme takaisin sinne, minne evoluutioteoria meidät aina johtaa: loivasti kaltevalle pinnalle."
    ellauri267.html on line 40: Пожалуйста ответить на
    ge;color:black">телефон!

    Väkivaltaa


    ellauri267.html on line 54: Walter Wager: "Telefon" (1975). Tästä teoxesta tehtiin "devastating new film from MGM starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasance." Saman kaverin teoxesta "58 minutes" (1987) filmasi Suomen ehkä kuuluisin ja paras elokuvaohjaaja, Harlinin Renny, unohtumattoman elokuvan Die Hard 2. Jota en kyllä nähnyt, my bad. Petteri koitti kasvattaa samanlaiset wiixet kuin oli Charles Bronsonilla, se oli Pedskun roolisankari.
    ellauri267.html on line 56: Walter Herman Wager (September 4, 1924 - July 11, 2004) was an American novelist. Walter Wager grew up in the East Tremont section of The Bronx, the son of Russian Jewish immigrants; his father, Max, was a doctor, and his mother, Jessie, was a nurse. But was he an emigrant or an immigrant? Depends how rich his parents were. Some sources say emigrant, others immigrant.


    ellauri267.html on line 77: Niin tuo lanka äänen kauas, sangen kauas kuljettaa
    ellauri267.html on line 89: Telefon is a 1977 spy film directed by Don Siegel and starring Charles Bronson, Lee Remick and Donald Pleasence. The screenplay by Peter Hyams and Stirling Silliphant is based on the 1975 novel by Walter Wager. Juoni on seuraava.
    ellauri267.html on line 90: Kremlin Kuuban kriisin jäljiltä Amerikkaan unohtamat syväjäädytetyt agentit voidaan herättää tihutöihin vain siteeraamalla Robert Frostin runoa, jonka olen suomentanut albumissa 89 (tämän paasauxen mottona).
    ellauri267.html on line 93: Borzov kexii lopulta mikä oli Dalchimskyllä tuhoamisjärjestyxen juonena ja saa sen kiinni ize teosta. Isotissinen ja kurvikas Barbie joka sillä on bond-tyttönä onkin amerikkalaisten 2x agentti. Mutta Barbi rakastuukin aikuisten oikeasti Bronsoniin eikä luovuta kasakkaa työnantajillensa. Rakastavaiset saavat olla rauhassa, koska niillä on laukaisemattomat zombiet vielä puhelinkirjassa. Ei kovin uskottava tarina, mutta aina kivempaa kuin Dale Brownin wholesale ryssäviha. Asiaa auttoi varmasti että Wagner on ize emigrantti ryssistä. Mitäs kazojat sanovat? Että Åke Lindman ja Ansa Ikonen oli tosi hyviä ja Helsinki uskottava Moskova!
    ellauri267.html on line 95: "Hello?" This is a pretty routine Cold War spy thriller, but Siegel's direction manages to keep its tension just high enough for watching. Great cast of Bronson, Pleasence and Magee. And yes - the Moscow scenes were filmed in Helsinki with bit parts from our very own Åke Lindman and Ansa Ikonen.
    ellauri267.html on line 97: Based on the novel by Walter Wager, "Telefon" has not aged well because it'(TM)s so dependent on the cold war tension that existed between the USSR and the US in the Seventies. The film is basically a cat-and-mouse game with Soviet agent Major Grigori Borzov (Charles Bronson, that's right Bronson is a commie) tracking rogue Russian scientist Nicolai Dalmchimsky (Donald Pleasence) across America to prevent him from activating sleeper agents. Borzov is assisted by Barbara (Lee Remick. fresh from "The Omen") who asks more annoying questions than necessary, leading the audience to believe she may not be completely true to the motherland. The film's middle section is dragged down by repetitive bomb scares. Dalmichimsky is working from outdated intelligence so his targets are all de-classified U.S. Military installations. Once Borzov realizes the pattern and hones in the next target the action shifts to a more linear chase that'(TM)s further heightened by Barbara'(TM)s loyalties. But the ultimate showdown is deflating because beyond some silly disguises Pleasence's Dalmichimsky is never built up to be a threat. Director Don Siegel uses his flair for montage to craft a his action sequences without dialogue. "Telefon" is a road movie, much like Alfred Hitchcock's "Saboteur" and "North by Northwest" had their leads criss-crossing America here we see plenty of seventies architecture including San Francisco's Hyatt Regency Hotel (used in "The Towering Inferno") and a modernist house resting on top of a barren rock outcropping. The supporting cast is uniformly good (but trapped in underwritten roles), and it'(TM)s nice to see veteran character actors Alan Badel and Patrick Magee playing snotty KGB strategists, and Tyne Daly in a small (and ultimately irrelevant role) as a computer geek. Trivia note: The poem that activates the Russian sleeper agents was used by Quentin Tarantino in "Death Proof" as the lines Jungle Julia has her listeners recite to Butterfly. The lines are an excerpt of the poem "Stopping by Woods on a Snowy Evening" by Robert Frost. "The woods are lovely, dark and deep. But I have promises to keep, And miles to go before I sleep, And miles to go before I sleep."
    ellauri267.html on line 102:

    Nick Savage, Alex Murdaugh ja JJ Järvilehto
    ellauri267.html on line 104: Poliisikonstaapeli Rachel Baileyn vajakkiveli katkaisi kieron lakimiessuvun jäsenen Nick Savagen selän kolmeen osaan kostaaxeen sisarensa puolesta. Nick näät oli valehdellut Rachelille olevansa poikamies. Koko Scott-Bailey -sarjan loppuosa jauhaa Baileylle tästä koituneita skizoja. Mutta todellisuus lyö tarun laudalta taas 6-0, nimittäin tää Alex Murdaugh on Nick Savage steroideilla.
    ellauri267.html on line 136: Syyttäjä aloitti asianajajan Alex Murdaughin häpeällisen ristikuulustelun torstai-iltapäivällä painostaen häntä hänen taloudellisista ongelmistaan, asiakkaiden rahojen varkaudestaan ​​ja hänen suhteestaan ​​lainvalvontaviranomaisiin alueella, jossa hän asui.
    ellauri267.html on line 155: Murdaugh todisti, että hänen opioidien käyttö oli "varmasti syy" hänen taloudellisiin ongelmiinsa, mutta ei ainoa syy. Hän sanoi käyttäneensä osan asiakkailta varastamistaan ​​rahoista pillereiden ostamiseen, mutta ei kaikkea. Osa varoista käytettiin rahoittamaan sitä, mitä syyttäjä kutsui "varakkaaksi elämäntyyliksi", termiä josta Murdaugh sanoi, ettei hän ota kantaa.
    ellauri267.html on line 163: Kun tuomari Clifton Newman pyysi arvioimaan, kuinka monta tuntia hän tarvitsee ristikuulustelunsa suorittamiseen, Waters sanoi, että hän oli huono arvioimaan, mutta sanoi: "kolme, neljä, jotain sellaista." Harpootlian told the court there would be a huge financial impact if he had to keep the Gangster witnesses in a 5-star hotel there over the weekend.
    ellauri267.html on line 167: Murdaugh describes how he asked a man to shoot him. Alex Murdaugh, testifying in court Thursday, described how he decided to ask a man who he was initially intending to get pills from to instead shoot him.
    ellauri267.html on line 171: When asked if that transaction actually happened, Murdaugh said he didn't know because after withdrawal symptoms started, Murdaugh said he changed his plan. "Not to get the pills from him anymore and instead I asked him to shoot me," Murdaugh said when asked to clarify what that meant.
    ellauri267.html on line 175: That same month, Murdaugh turned himself in to the Hampton County Law Enforcement Center in South Carolina after he admitted that he asked a former gangster client to fake killing him during a fake car breakdown so Murdaugh’s oldest son, Buster, could get the insurance payout, police said. Murdaugh recounts how his drug addiction started. Alex Murdaugh admitted to stealing clients' funds, tying his financial situation to his drug addiction.
    ellauri267.html on line 177: "My addiction is to opiate painkillers, specifically oxycodone, oxycontin," Murdaugh testified on Thursday, saying he believes his addiction stemmed from surgery he got for an old college football injury. He said he needed a few surgeries, and he started getting addicted to hydrocodone around 2004 before moving on to oxycodone around 2008. "It just escalates. It escalates," he said.
    ellauri267.html on line 194: Alex Murdaugh jatkaa todistustaan ​​tuomioistuimen palattua lounastauolta. Murdaugh on pystyssä puolustamaan itseään. Häntä syytetään vaimonsa ja poikansa murhasta. "Riippumukseni on opiaattikipulääkkeistä, erityisesti oksikodonista, oksikontiinista", Murdaugh todisti torstaina ja sanoi uskovansa, että hänen riippuvuutensa johtui leikkauksesta, jonka hän sai vanhan college-jalkapallovamman vuoksi. Hän sanoi tarvitsevansa muutaman leikkauksen, ja hän alkoi tulla riippuvaiseksi hydrokodonista vuoden 2004 tienoilla ennen kuin siirtyi oksikodoniin vuoden 2008 tienoilla. "Se vain eskaloituu. Se kärjistyy", hän sanoi.
    ellauri267.html on line 227: Guardians of the Free Republics, active around 2010, was a group based in the U.S. state of Texas regarded as being part of the sovereign citizen movement. The group was associated with Sam Kennedy (whose real name is Glenn Richard Unger), a talk-show host, and with Clive Boustred, a British-born conspiracy theorist living in California. The 2-man group was described as having an anti-violent anti-government ideology.
    ellauri267.html on line 229: As a child, Unger appeared as Winthrop Paroo in The Music Man on Broadway, and starred alongside his sister, Ronnie, in a Broadway tribute to Fred Astaire, for which he was complimented by Astaire for his performance. He later became an orthodontist.
    ellauri267.html on line 233: But the corporates took them down. Davis was snared in a sting operation after he agreed to launder more than $1.29 million of Federal law enforcement money. Another guy got 18 years for willful failure to file a federal income tax return. Unger was released by the Federal Bureau of Prisons on December 13, 2019. As of March 2011, the web site for Guardians of the Free Republics had been taken down. They were volunteers: ones who support their fellow communists in thousands of different ways without disdaining remuneration. Juuri sellaisille on Danin kirja dedikoitu.
    ellauri267.html on line 241: Tämä on apinakunnan posliinipäivä, luin ensin tihrusilmilläni. Ei vaan porsliinipäistä oli puhe, kaoliinista valmistetuista superapinoista. Drydenistä on pitkät paasauxet albumissa 109. Kuivan miesluolan mahtavin tragedia Don Sebastian löytyi Gutembergista, Googlen kääntämänä se menee näin.
    ellauri267.html on line 274: Yli kaksisataa riviä on leikattu pois tästä tragediasta sen jälkeen, kun se toimitettiin näyttelijöille, erityisesti matkapuhelimen ostaminen neljännen näytöksen alussa. Mutta julkisen viihteen teatterissa ja yksityisen kaapissa lukemisen välillä on suuri ero.
    ellauri267.html on line 278: Olen huomannut, että englantilaiset eivät kestä perusteellista tragediaa; mutta iloitsevat siitä, että sitä kevennetään iloisilla alapäillä:
    ellauri267.html on line 457: On pakko. Helmi, soitatko hänelle? hän on merkittävä todellisen rotuinen peto; rohkeasti kädellä. Mark, mutta myös hänen muotojensa puhtaus: hänen emänsä voi olla espanjalainen gennet, mutta oikea väkäs isänä, tai minulla ei ole taitoa hevoslihassa: - Mene naimisiin, pyydän hänestä kuusisataa xeriffiä
    ellauri267.html on line 881: Emp. Ei käy, mutta säästän Sepun hengen jos annat hyvällä pillua.
    ellauri267.html on line 901: Ei, ei pysty syleillä polviasi vastenmielisillä käsillä, jotka rakkuloivat, kun ne koskettavat sinua: Se on liian hapokasta. Silti näinkin, toistaiseksi voin pelastaa Sebastianin hengen.
    ellauri267.html on line 910: Emp. Polvistu vaan edelleen ja halaa edelleen! Avaa suu! Se on kaksinkertainen ilo tulla halatuksi ja nähdä Sebastianin kuolevan. Men ett delat päron är inget päron.
    ellauri267.html on line 1333: Menen tässä suoraan asiaan, sanoo Susan Susanin plokissa. Olen tutkinut perusteellisesti Portugalin historiaa ja rakastan tätä kirjaa. Ensimmäinen Disneyn kahdesta osasta kattaa Portugalin historian esiroomalaisista ajoista Ranskan hyökkäykseen vuonna 1807. Portugalin maalla ei ole maantieteellistä syytä olemassaoloon. Vaikka maa on olemassa tänään, sillä ei ole poliittisia juuria roomalaisessa, germaanisessa tai islamilaisessa menneisyydessä. Sitten 1500-luvulla tämä pieni Iberian niemimaalla sijaitseva maa aloitti epätodennäköisen laajentumisen taloudelliseksi imperiumiksi, joka kattaa koko maapallon.
    ellauri267.html on line 1335: Ensimmäinen luku kattaa muinaisen Portugalin, johon kuuluivat metsästäjät-keräilijät ja rautakauden maanviljelijät. Disney selittää Portugalin taloutta tänä aikana voimakkaalla luonnonvarojen louhinnalla. Tätä aikakautta seurasivat keltit ja sitten roomalaiset. Seuraavaksi barbaarit germaanit, mukaan lukien visigootit ja suevit, valtasivat Portugalin. Lopulta vielä barbaarimmat Afrikan muslimit valloittivat niemimaan.
    ellauri267.html on line 1343: Aina silloin tällöin on mahdollista löytää kirja, joka inspiroi ja liikuttaa sinua, ja tämä kirja teki sen puolestani. Lukiessaan prinsessa Alicen, Edinburghin herttuan prinssi Philipin äidin elämäkertaa, kirjailija mainitsee tätinsä, suurherttuatar Elizabethin, jolla oli syvällinen vaikutus Aliceen luostarin perustamisella sekä köyhien hoitoon ja ruokkimiseen. Kirjoittaja suositteli erittäin rouva Almedingenin Elizabethin elämäkertaa, ja minulla oli onni löytää käytetty kopio tästä vuonna 1964 julkaistusta kirjasta.
    ellauri267.html on line 1345: Suurherttuattaresta on julkaistu vähän kirjoja. Tämä venäläistä, englantilaista ja saksalaista perintöä edustava kirjailija vietti jonkin aikaa Venäjällä ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja hänellä oli sukulaisia ​​ja ystäviä, jotka tunsivat suurherttuattaren henkilökohtaisesti. Tämä kirja on elämäkerta, mutta se on muistelman tyylinen ja sisältää monia ensikäden tarinoita. Suurherttuattaren elämä on täynnä onnea, toivoa ja tragediaa, ja nämä henkilökohtaiset tarinat syventävät tarinaa.
    ellauri267.html on line 1347: Elizabeth oli kuningatar Victorian tyttärentytär. Hänen vanhempansa olivat Yhdistyneen kuningaskunnan prinsessa Alice ja Hessenin suurherttua Ludvig IV. Hänen sisarensa oli Aleksandra, Venäjän tsaaritar, Suomen sortajan tsaari Nikolai II:n vaimo. Elisabet oli todellakin tärkeä tekijä siinä, että hänen sisarensa meni naimisiin tsaarin kanssa, mitä hän saattoi kyllä myöhemmin katua. Elizabeth meni naimisiin Venäjän suurherttua Sergei Aleksandrovitšin kanssa, viimeisen tsaarin sedän kanssa. Se oli rakkausottelu ja muuten onnistunut, vaikkakin lapseton avioliitto, joka päättyi, kun Serge murhattiin traagisesti.
    ellauri267.html on line 1351: Olen erittäin vaikuttunut neiti Almedingenin kirjoituksista. Hän on näkenyt innokkaasti vuosisadan vaihteen venäläistä yhteiskuntaa sekä suurherttuattaren ajatuksia ja motiiveja.
    ellauri267.html on line 1382: Don Sebastian oli Portugalin prinssi João Manuelin ja hänen puolisonsa Itävallan Joannan poika. Hän oli Portugalin kuninkaan Juhana III: n ja Itävallan kuningattaren Katariinan pojanpoika. Hän katosi (oletettavasti kuoli taistelussa) Alcácer Quibirin taistelussa Marokon Saadilaisia vastaan. Sebastian I: tä kutsutaan usein halutuksi (portugaliksi "o Desejado") tai Kätketyksi (portugaliksi "O Encoberto"), sillä portugalilaiset kaipasivat hänen paluutaan lopettaakseen Portugalin rappion, joka alkoi hänen kuolemansa jälkeen. Häntä pidetään portugalilaisena esimerkkinä vuoristolegendassa nukkuvasta kuninkaasta, sillä portugalilaisen perinteen mukaan hän palaa sumuisessa aamunkoitteessa Portugalin hädän hetkellä.
    ellauri267.html on line 1396: During the time of the Iberian Union, between 1580 and 1640, four different pretenders claimed to be the returned King Sebastian, including Gabriel de Espinosa. The last of these pretenders, who was in fact an Italian, was hanged in 1619, while another was obtained by the Spanish from Venice, tried, found guilty and hanged in 1603. Vale-dimitrejä kuin nippu kyrpiä.
    ellauri269.html on line 50: The tale type index was criticized by Vladimir Propp of the Russian Formalist school of the 1920s for ignoring the functions of the motifs by which they are classified. Furthermore, Propp contended that using a "macro-level" analysis means that the stories that share motifs might not be classified together, while stories with wide divergences may be grouped under one tale type because the index must select some features as salient. He also observed that while the distinction between animal tales and tales of the fantastic was basically correct — no one would classify "Tsarevitch Ivan, the Fire Bird and the Gray Wolf" as an animal tale just because of the wolf — it did raise questions because animal tales often contained fantastic elements, and tales of the fantastic often contained animals; indeed a tale could shift categories if a peasant deceived a bear rather than a devil.
    ellauri269.html on line 52: Author Pete Jordi Wood claims that topics related to homosexuality have been excluded intentionally from the type index. Similarly, folklorist Joseph P. Goodwin states that Thompson omitted "much of the extensive body of sexual and 'obscene' material", and that - as of 1995 - "topics like homosexuality are still largely excluded from the type and motif indexes." That is a huge lacuna indeed.
    ellauri269.html on line 54: An important advance over these traditional classifications is TV Tropes. TV Tropes is a wiki website that collects and documents descriptions and examples of plot conventions and devices, which it refers to as tropes, within many creative works. Since its establishment in 2004, the site has shifted focus from covering various tropes to those in general media, toys, writings, and their associated fandoms, as well as some non-media subjects such as history, geography, and politics. The nature of the site as a provider of commentary on pop culture and fiction has attracted attention and criticism from several web personalities and blogs. Non-Playing Characters are non-voluntarist characters who let others make their life decisions.
    ellauri269.html on line 60: His hand lingered a moment caressingly on Arthur's shoulder, then he too, defecated in his tights.
    ellauri269.html on line 62: Archbishop Foul smiled at the prince kindly. Arthas met the grin evenly, no longer worried. He remembered everything now, or so he thought. "Arise and be recognized," Foul bade him. Arthur did so. The load in his tights was cooling uncomfortably. "Do you, Arthas Menstruel, vow to uphold the honor and codes of the Order of the Silver Hand? Talk to the hand, man!"
    ellauri269.html on line 74: Don't worry said Archbishop Foul apologetically. This happens every now and then, power shortages, brownouts in the Force, whatever. I bet the oath is good anyway. And now for the refreshments. Arthur irrotteli sukkahousujen takamusta pyllyvaosta. Hän oli piru vieköön vielä jälkiliukas.
    ellauri269.html on line 80: A: Algeria, Angola, Armenia
    ellauri269.html on line 125: ges/a/a2/Exodus_16_1-15_God_provides_for_His_people_001.jpg" width="30%" />
    ellauri269.html on line 129: 1 Ja Mirkku ja Aaro puhuivat Mosesta vastaan hänen Etiopilaisen emäntänsä tähden, jonka hän nainut oli, että hän Etiopilaisen nainut oli, 2 Ja sanoivat: puhuuko Jumala ainoastaan Moseksen kautta? eikö hän myös puhu meidän kauttamme? Ja Herra kuuli sen. 3 Mutta Moses oli sangen siviä mies, enempi kuin kaikki muut ihmiset maan päällä. 4 Ja Herra sanoi äkisti Mosekselle, Aaronille ja MirJamille: menkäät te kolme seurakunnan majaan. Ja he kaikki kolme menivät. 5 Niin Herra tuli alas pilven patsaassa, ja seisoi majan ovella, ja kutsui Aaron ja Mirjan puhutteluun, ja he molemmat menivät ulos.
    ellauri269.html on line 141: Liittouman rotuja ovat ihminen, yöhaltia, kääpiö, maahinen, draenei ja worgen (ruåz. vargen, niikö ihminen on ihmiselle susi). Lauman rodut ovat örkki, tauriini, epäkuollut, peikko, verihaltia ja vesihiisi. Lisäksi on kaksi kummallekin puolelle sopivaa rotua: pandareeni (panda) ja dracthyr (leijaeläin). Battle for Azeroth esitteli myös liittolaisrotuja, joiden avaamiseksi on täytettävä pelin sisäisiä ehtoja tavallisilla roduilla.
    ellauri269.html on line 143: ges/20955.jpg?maxWidth=1200" height="200px" />
    ellauri269.html on line 144: getwallpapers.com/wallpaper/full/0/c/a/117282.jpg" height="200px" />
    ellauri269.html on line 149: ges/dar/5845cadfecd996e0372f/81dca10c9ffe0f697f0c7d4539af329efe8a6f6b/aHR0cDovL3d3dy5ibG9nY2RuLmNvbS93b3cuam95c3RpcS5jb20vbWVkaWEvMjAxMi8wMy9wYW5kYXJlbi5qcGc=" height="200px"/>
    ellauri269.html on line 150: ge_Form_Headshot4.jpg.04bb70b47ec8e6914dcc58ebd05298ec.jpg" height="200px"/>
    ellauri269.html on line 153: Hahmot saavat kehittyessään eli tasoja kerätessään useita erilaisia kykyjä ja taitoja, jotka vaikuttavat pelaamiseen huomattavasti. World of Warcraftissa on paljon erilaisia toimintoja, jotka esitellään pelaajalle tämän noustessa korkeammalle tasolle (engl. leeveli). Esimerkiksi tasolla 10 pelaaja pystyy osallistumaan Liittouman ja Lauman välisiin taisteluihin taistelukentillä (engl. Battlegrounds). Pelaaja voi käydä läpi instanssi-luolastoja (engl. Instance, Dungeon) tasolta 10 alkaen ja tasolla 15 pelaajalle avautuu mahdollisuus liittyä automaattisesti niihin pyrkiviin ryhmiin.
    ellauri269.html on line 165: Maagi (engl. mage) on vauriota etäisyydeltä aiheuttamaan painottunut hahmoluokka. Maagilla on käytettävissään runsaasti loitsuja aina tulesta ja jäästä salaisiin voimiin (engl. Arcane Magic). Vaurioloitsuilla maagit voivat joko keskittyä vahingoittamaan yksittäistä vihollista tai jopa kaikkia tietyllä alueella olevia vihollisia. Maagi tekee pelissä suurta vauriota, mutta sen heikkous on huono kestävyys.
    ellauri269.html on line 187: Pelissä on laaja kirjo niin kutsuttuja luolastoja. Näitä on kahta eri lajia: normal dungeon -luolastot on tarkoitettu 15-110-tasoisille hahmoille ja heroic dungeon -luolastot yli 70-tasoisille pelaajille. Heroic-luolastot ovat haasteellisempia suoritettavia kuin normaalit luolastot. Luolastoissa on yleensä useita voimakkaita vihollisia, jotka pudottavat kuollessaan harvinaisia esineitä. Jokainen itsenäinen pelaajien joukko saa käyttöönsä oman luolaston, jossa voi edetä haluamallaan tavalla. Usein luolastoihin liittyy myös tehtäviä, joiden palkinnot ovat huomattavasti parempia kuin tavallisten tehtävien. Myös kokemuspisteitä tulee runsaasti, sillä luolastoissa on paljon vihollisia, jotka ovat niin kutsuttuja ”Moskvits elitejä”. Nämä ovat huomattavasti normaaleja vihollisia voimakkaampia, hyvin talvikäynnistyviä ja lisäksi niillä on usein enemmän terveyttä (engl. health), minkä myötä niiden kaataminen yksin on vaikeaa. Instanssiryhmä (engl. instance group) koostuu normaalisti viidestä pelaajasta ja kolmesta eri roolista. Rooleja ovat DPS (mikä tahansa hahmoluokka), healer (pappi, druidi, munkki, paladiini tai shamaani) ja tank top (paladiini, druidi, munkki, soturi tai kuolonritari). DPS:llä eli vahinkoa ajan mittaan (engl. damage per second) tekevällä roolilla tarkoitetaan vihollisia vahingoittavaa pelaajaa. Healer tarkoittaa parantajaa, joka voi kyvyillään suojella ja parantaa ryhmän jäseniä. Tank-roolin pelaajan työnä on kerätä vihollisten iskut itseensä. Viiden pelaajan ryhmissä on tavanomaisesti kolme DPS-pelaajaa, yksi parantaja ja yksi länsisaxalainen Leopard-tankki.
    ellauri269.html on line 195: World of Warcraftissa jokaisella rodulla on oma historiantäyteinen kotikaupunkinsa. Näitä kaupunkeja on kuusitoista, joista yksi on lähes hylätty ja toinen rakennettu uudeksi pääkaupungiksi aiemman tuhouduttua. Worgenien Gilneas City on suurimmalta osin hylätty sotien jäljiltä epäkuolleiden takia, ja hiisaajien alkuperäinen kaupunki Undermine hautautui laavaan. Jokaisessa pääkaupungissa on huutokauppa, joka on yhteydessä muihin huutokauppoihin. Kotikaupunkien lisäksi huutokauppa on Gadgetzan-, Booty Bay- ja Everlook-kaupungeissa, jotka ovat molempien osapuolien käytössä (nämä eivät kuitenkaan ole yhteydessä osapuolten omiin huutokauppoihin, vaan ovat niin sanottuja neutraaleja huutokauppoja). Pelissä on myös kolme suurta neutraalia kaupunkia: Ulkomaissa sijaitseva Shattrath, alun perin Northrendissä ja myöhemmin Särjetyillä saarilla sijainnut Dalaran, sekä Varjomailla sijaitseva Oribos. Niissä vallitsee rauha (engl. sanctuary) Lauman ja Liittouman välillä. Taisteleminen näissä kaupungeissa on pääosin estetty, tosin Dalaranin viemäriverkostossa on areena, jossa taisteleminen on kuitenkin mahdollista.
    ellauri269.html on line 199: Stormwind (suom. Myrskytuuli): Suurin ihmisten kaupungeista, joka sijaitsee Elwynnin metsässä. Se on myös worgenien väliaikainen koti.
    ellauri269.html on line 201: Ironforge (suom. Rauta-ahjo): Dun Moroghin vuoristossa sijaitseva vuoren sisään rakennettu kääpiöiden ja maahisten kaupunki.
    ellauri269.html on line 222: Silvermoon City (suom. Hopeakuu): Eversong Woodsissa sijaitseva verihaltioiden puoliksi Kalmorutton (engl. Undead Scourge) epäkuolleiden invaasiosta tuhoutunut kaupunki.
    ellauri269.html on line 234: Dalaran: Kirin Torin magokraattien hallitsema kaupunkivaltio, joka voi leijua tai teleporttautua paikasta toiseen. Ennen Kolmatta sotaa se sijaitsi vuosisatoja Lordameren järvellä ennen kuin Archimonde tuhosi sen. Se jälleenrakennettiin myöhemmin Northrendiin, josta se siirrettiin myöhemmin nykyiseen olinpaikkaansa: Sargerasin haudan lähelle, Särjetyille saarille.
    ellauri269.html on line 254: You're gonna meet some gentle people there / For those who come to San Francisco / Summertime will be a love-in there / In the streets of San Francisco / Gentle people with flowers in their hair / All across the nation such a strange vibration / People in motion /There's a whole generation with a new explanation / People in motion people in motion! Make love not Warcraft!
    ellauri269.html on line 264: ges/content/tall-headers/retail/categories/new-players.jpg" width="100%" />
    ellauri269.html on line 265:
    Everyone starts somewhere.. Beginner (left) gets harassed by an old hand (right). You can also choose your gender.

    ellauri269.html on line 268: World of Warcraft is free to play up to level 20 so that new players can experience the game without first having to buy it, and get well and truly hooked. If you have got hooked on drugs, you know the deal.
    ellauri269.html on line 280: World of Warcraft has a concept called Realms for dividing players into population groups. The idea is that if everyone who played WoW was all in the game at once, it would be super crowded, very laggy, and generally difficult to play and have a good time. To solve this issue, Blizzard set up multiple servers so that each person can play the game in an environment where there are other players, but not too many other players. Each Realm is a different server and the players on each Realm can see, interact, and play with each other. If you want to play with someone on a different Realm, you can, but we'll get to that in a minute.
    ellauri269.html on line 282: Now it is time to create your character! There are three primary choices that you need to make: Faction, Race, and Class. These are important because they dictate how you will interact with the game and with other players. Faction and Race can be changed for a price, but Class is a permanent decision. The only way to change Class is to create a new character. (This is actually factually wrong: in real life, you can change Faction for free and Class for a price, but there is no way to change Race!)
    ellauri269.html on line 292: When World of Warcraft first started, The Alliance was what one could describe in RPG terms as the Normal Races, while the Horde was the Monstrous Races. As time has passed, that line has become fuzzier but still serves to give a general idea of what the divisions are. As you'd expect, the Westerners are normal and the Hordes of the East are monstrous.
    ellauri269.html on line 302: Within each faction, you can pick from seven different races, Alliance players can be Humans, Dwarves, Night Elves, Gnomes, Draenei, Worgens or Pandarens, while Horde players can be Orcs, Undead, Tauren, Trolls, Blood Elves, Goblins or Pandaren. Each race can only be certain classes, so picking a race will limit which class your character can be. There are other playable races in the game, but they are unlocked through gameplay and you won't have access to them immediately.
    ellauri269.html on line 304: I wonder, are they really races or rather species, i.e. can they intermix? Are their genitals fully downward compatible?
    ellauri269.html on line 314: Choosing your class in World of Warcraft can be one of the most important and time consuming decisions a player ever makes. And time is money! When you are in the process of creating a new character, one of the first things you will notice (aside from gender, race, and faction selection) is that there are what's called "Classes". In World of Warcraft, there are a total of 12 classes to choose from and they are as follows: Death Knight, Demon Hunter, Druid, Hunter, Mage, Monk, Paladin, Priest, Rogue, Shaman, Warlock, and Warrior. Each class provides its own set of unique benefits, abilities, and spells (as you will discover from reading this guide).
    ellauri269.html on line 318: Upon reaching level 10, you will be able to select what is called your specialization or spec. Each class in World of Warcraft has its own set of different specs that further diversifies the class by adding unique abilities only that spec can use as well as potentially changing the role that class plays in content. For example: As a Demon Hunter you have two specs: Havoc and Vengeance. While both specs share abilities that are common to the class such as Double Jump and Spectral Sight, both specs have unique abilities that differentiates one spec from another. As a Havoc demon hunter, you have spells like Blade Dance to deal out more damage, or as a Vengeance demon hunter, you have spells like Demon Spikes and Fiery Brand which allows you to take less damage and keep enemies off of your allies.
    ellauri269.html on line 336: - Lightforged Draenei - Tauren
    ellauri269.html on line 341: - Worgen - Zandalari Troll
    ellauri269.html on line 343: There are equally long-winded and boring explanations of all the "Classes", which turn out to be more like Nazi corporations than Marxist class identities. I won't go any futher into them since the book I bought is about the Leech King, the boss of the Death Knights. We can think of them as something like the Wagner Group and the Lychee King as Yevgeny Prigozhin.
    ellauri269.html on line 349: Because it operates in support of Russian interests, receives military equipment from the Russian Ministry of Defence (MoD) and uses installations of MoD for training, Wagner Group is frequently considered a de facto unit of the MoD or Russia's military intelligence agency, the GRU. It is widely speculated that the Wagner Group is used by the Russian government to allow for plausible deniability in certain conflicts, and to obscure from public the number of casualties and financial costs of Russia's foreign interventions. It has played a significant role in the 2022 Russian invasion of Ukraine, where, among other activities, it has been reportedly deployed to assassinate Ukrainian leaders, and has widely recruited prisoners and convicts for frontline combat. In December 2022, Pentagon's John Kirby claimed Wagner group has 50,000 fighters in Ukraine, including 10,000 contractors and 40,000 convicts. Others put the number of recruited prisoners at more like 20,000, with the overall number of PMCs present in Ukraine estimated at 20,000. After years of denying links to the Wagner group, Yevgeny Prigozhin, a businessman with close links to Putin, admitted in September 2022 that he "founded" the paramilitary group. Now (Feb 2023) he is angry because he is not getting all the attention and financial support he wants. He says that the Kreml nomenclature are thereby guilty of high treason. *This article may be too long to read and navigate comfortably, so I stop here.
    ellauri269.html on line 359: Jenkkifantasioissa kuulu asiaan ezä olet muita parempi ja rikkaampi mutet anna sen nousta päähän, kusen kuuluu jo olla siellä tukan alla piilossa, ja muidenkin kuuluu tietää se, muuten se on turpasaunan paikka. Naiset kasvattaa kukkia jauhotahra naamassa. Kunkku nyökkää ämmälle kohteliaasti ja palaa miesten asiaan. Stormwind on kaatunut. Sieltä tulee Lordaeroniin imigrantteja. Nyt on piru merrassa. Eloonjääneiden joukossa on prinssi Volkswagen Variant. Onkohan se hampaattoman Opan näköinen? Sen pappa Llama kuoli kahakassa, Opasta tulee poltetun maan uusi kuningas. Kunkkukolleegan kohtalo tuntuu Arthritixestä pahemmalta kuin tuhannet kodittomat piruparat. Arthritixen isä Teiresias salaa peukutti Artun retkiä rotinkaisten parissa. Viisas poliitikko kiertää konstituenttejä ja tarjoo niille kahvia pahvimukeista. Muistathan sitten äänestää minua. Kuningas Teiresias joka istuu timanttituolissa välittää syvästi alamaisista.
    ellauri269.html on line 379: "He's going to the Undercity," said Arthas. The ancient royal crypts, dungeons, sewers, public toilets and twining alleys deep below the palace had somehow gotten that nickname, as if the place was simply another part of town. Which it was! Dark, dank, filthy, the Undercity was intended for prisoners or the dead, but the poorest of the poor in the land somehow always seemed to find their way in. If one was homeless or a university professor, it was better than freezing in the elements, and if one needed something illegal, even Arthas knew that that was where one went to get it. Now and then the guards would go down and make a sweep of the place as a pro forma gesture to clean it out. (This imagery courtesy of New York Subway Authority.)
    ellauri269.html on line 392: Koitin kuikkia kirjan lopusta miten iilimatojätkälle käy loppupeleissä, mutta siellä olikin ihan erinimisiä hahmoja, joku muotoa muuttava kämänen demoni ja naisia, plus jotain uikuttavia hämärähahmoja. Sitten vasta huomasin että se olikin seuraavan osan priikveli, eli World of Warcraft Stormrage! By Richard M. Knaak, no less! Saatavana myös sähkökirjana.
    ellauri269.html on line 425: However, there is a gameplay style called Erotic Role-Play (ERP) where players can role-play sexual acts. The Moon Guard realm is notorious for this, but it's frowned upon - World of Warcraft is a game that is rated suitable for teenagers. Whilst I personally have no issue with what consenting players do in private or guild channels, ERP can be problematic when it takes place in public chat channels. But it's all textual. No actual humping with huge green orc penises in magenta arses is countenanced.
    ellauri269.html on line 427: You can actually have sex with erectile dysfunction. But you won't be able to stick you huge green pecker in a magi's awaiting slit, that is simply ruled out. It is like putting toothpaste back in the tube. The rest is just boring.
    ellauri269.html on line 433: "Lad, no one feels ready. No one feels he deserves it. And you know why? Because no one does. It's grace, pure and simple. We are inherently unworthy, simply because we're human, and all human beings-aye, and elves, and dwarves, and all the other alliance races-but not orcs-are flawed. But Coors Light loves us anyway. It loves us for what we sometimes can raise from our breeches in rare moments. It loves us for what we can then do to others. And it loves us because we can help it share its message by striving daily to be worth a green orc, even though we understand that we can't ever truly become so."
    ellauri269.html on line 446: Eli siis Kil'jueeden Vedättäjä loi alkuperäisen Luukurkon örkkishamaani Nörttylin hengestä tarkoituksenaan nostaa epäkuolleet armeijat heikentämään Azerothia valmistautuessaan Palokunnan tulihyökkäykseen. Aluksi Kuuranupin kanssa jäädytettyyn wc-istuimeen. Oubliette (Suom. Tyrmä): A dungeon with a tunnel in the rear as its only means of entrance or exit. A secret pit, usually in the floor of a dungeon or a dark passage, into which a person could be precipitated and thus be destroyed unawares.
    ellauri269.html on line 453: Kuuranuppi oli Luukurkon surutero. Pelottava, riimulla kaiverrettu kaksikätinen pitkämiekka, jolla oli voima murskata ja vangita uhrien sielut ja se pystyi muuttamaan elävistä aivan mielettömiä epäkuolleita. Luukurko Nörttyli työnsi Kuuranupin Frozen- valtaistuimelta ja Aadolf Mengele otti hänet Perärevähtymän jätteisiin kolmannen maailmansodan aikana. Arttu käytti sitä sekä kuolemanritarina että Luukurkona, kunnes Juuso Vaade tuhosi sen; tuona aikana terä vuodatti kuninkaiden verta, tuhosi kansoja ja aiheutti arpia maailmaan, jotka ovat säilyneet tähän päivään asti (Ukrainan selkkaus). Harvat aseet ovat muokanneet nykyhistoriaa yhtä paljon kuin Kuuranuppi. Kolmannen Palokunnan hyökkäyksen aikana kuolemanritarin sankari takoi terän sirpaleita vielä Kaatun Prinssin Partateriksi.
    ellauri269.html on line 467: Tyrmä koostuu suuresta lavasta, joka kelluu sumuisen kuilun yläpuolella ja jota ympäröi kuusi jättimäistä ja tasaisin välimatkoin sijoitettua norsupatsasta. Runecarveria pitelee kolme massiivista ketjua, jotka on sidottu patsaisiin. Pian päästyään hänen luokseen Kitatamppaaja katkaisee yhden ketjuista, ja Riimunävertäjä palaa palveluksen valmistamalla legendaarisen panssarin. Alustan keskellä on valitsinmekanismi Dominan riimuilla, jotka syttyvät ja pyörivät aina ja paukkuvat Dominan navan lailla, kun Riimunävertäjä luo legendaarisen esineen Kitatamppaajille.
    ellauri269.html on line 473: Kil'jueedeniä ja Palavaa legioonaa palvelevat nathrezimit kantoivat kaksi Dominaatioastiaa verhon yli ja sitoivat Luukurko Nörttylin ruumiittoman hengen niihin, minkä jälkeen hänet vangittiin. Jäinen hauta nimeltä Jäädykeistuin.
    ellauri269.html on line 477: Nörttyli ei kuitenkaan tyytynyt olemaan Palautusarmeijan sotilas, vaan alkoi työstää pakosuunnitelmaa. Hänen suunnitelmansa ensimmäinen vaihe käynnistyi, kun hän käytti teräsvoimiaan työntääkseen Kullinnupin jään läpi ja ulos Jäätelötötteröstä. Se lähetettiin luolaan odottamaan sitä, joka lunastaisi sen ja ryhtyisi Luukurkon agentiksi. Nörttyli löysi agenttinsa Adolf Mengelestä, Ilmaveivin nuoresta prinssinnakista, joka oli tullut Perärepeämään pyrkimään lopettamaan rutto.
    ellauri269.html on line 519: ge_to_Daniel_Ahaviel.jpg/255px-Hasidic_jewish_fiddler%2C_Homage_to_Daniel_Ahaviel.jpg" />
    ellauri269.html on line 528: Just as Judaism (besides the incredibly tiny Karaite sect) is Rabbinic in nature (teachers of the scripture interpret matters, debate is common and encouraged), Draenei worship of the Light is heavily based on discussion and interpretation, and different Exarchs will interpret the word of a Naaru in a certain manner. Dogmatism is heavily discouraged, and worshippers are encouraged to find their own truths in the scripture (this is specifically non-Orthodox, but Draenei don’t seem Orthodox to me).
    ellauri269.html on line 530: Similarly, the Draenei approach to the Light places next to zero importance on evangelism. This is less ‘headcanony’, as we see a very clear difference in how the humans and Draenei act in this respect. Individual draenei see the Light as immensely important to themselves, but they do not enforce their beliefs on others.
    ellauri269.html on line 536: With all this in mind, the recent plot developments on AU Draenor might seem at first glance to be very problematic - depicting a Jewish-coded society becoming the oppressors in a manner that might seem like a poorly constructed and offensive commentary on modern Israel. However, the manner in which the AU Draenei become so zealous and militant is through their (implied) exposure to the words of Xe’ra. Their religion shifts from culturally tied tradition to an evangelistic dogmatic belief system. There is a clear intent of conversion behind their actions.
    ellauri269.html on line 538: To put it simply; there is one very clear example in history where a group of Jewish people shifted to an evangelistic and dogmatic belief system after the introduction of a perceived savior and person of great spiritual importance - Christianity.
    ellauri269.html on line 554: I always considered the Draenei based off of the Roma people of central/eastern Europe. It does have a large mixture of Hebraic culture infused with Hindi, Islamic, and other cultures. They are sort of wandering exiles who formed their own culture as they traveled, and adapted to new lands. Just like the Draenei.
    ellauri269.html on line 556: The Draenei language and dance seems to reflect on this. But you do make good points.
    ellauri269.html on line 558: The Evangelism/Conversion part is the newest addition to Draenei lore and the most compelling for your argument. I never thought of it that way, but that is a good comparison.
    ellauri269.html on line 562: I suspect this might be the type of thread to get banned.
    ellauri269.html on line 564: Would it? Does that mean a thread titled On the Germanness of the Gilneans (Gileads? Gilesians?) or On the Chinese-ness of the Pandaren or Oh Darkspears, Ja-maican me crazy! would also get banned? :avaa suu:
    ellauri269.html on line 570: But Draenei being jewish because they have a jewlery skill, have a prophet (muslims and other religions have one too), have rune like language (like every other race in wow) and etc…
    ellauri269.html on line 572: You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments? Very doubtful. Hahahahahaha
    ellauri269.html on line 575: There is literally a track in the WoD soundtrack called ‘Messenger’ in Hebrew (Malach), which features traditional Jewish liturgical singing. They are led by a Moses figure, and literally came to Azeroth on a ship named after the Exodus. It’s not subtle, I don’t see why you’re denying it.
    ellauri269.html on line 583: Whats your point? Dances do not show anything about actual inspiration. The kaldorei female dance is a French singer’s dance, yet they have no French inspiration. That is saved for the Shal’dorei, who were created over a decade after that dance. You want to draw some jewish heritage inspirations? sure. But Draenei being jewish and only jewish based on these weak arguments?
    ellauri269.html on line 586: you may be right, that the draenei are a melting pot of many cultural inspirations, but my post was meant to allay Surma’s suspicion that this might be the type of thread to get banned. I don’t think there’s anything ban-worthy of discussing the real world cultural inspirations of the wow races.
    ellauri269.html on line 588: Not every race is 1:1 representation of a real world culture besides some exceptions like Worgen but thats only their visual theme and it does not go any deeper than that.
    ellauri269.html on line 605: Is it controversial to say that early Christianity was very dogmatic and evangelistic? It’s literally ancient history. Tarkoitatko Scarlet Crusadea?
    ellauri269.html on line 608:
    Mikä harmittaa worgeneissa

    ellauri269.html on line 610: Worgenit on varmaan sakemanneja, kert ne on vaihtaneet Horden puolelta NATOn jäsenixi, mutta ovat silti vähän puolivillaisia. Niissäkin löytyy moitteen sijaa.
    ellauri269.html on line 611: Minä menen ensin. Vaikka en yleisesti ottaen vihaa worgenia, vihaan worgenissa joitain asioita. Ne ovat:
    ellauri269.html on line 614:
  • - uros worgen-tanssi on akkamaista
    ellauri269.html on line 628: Se, että naisääni kuulostaa Bouvierin sisaruksilta. (Ja ennen kuin kukaan hyökkää minuun tästä: on olemassa useita naispuolisia worgen NPC:itä, jotka kuulostavat töykeiltä ja kurkullisilta kuulostamatta kuitenkaan ketjutupakoitsijoilta.)
    ellauri269.html on line 632: Se tosiasia, että ihmismuoto on erottamattomasti sidottu worgen muotoon, ja jotkin yhtäläisyydet eivät todellakaan ole kovin järkeä. (Esimerkiksi "barbaari"-hiustyylillä ihmisen muotoisessa worgenissa pitäisi silti olla letit worgen-muodossa. "Tomboy"-leikkauksella varustetussa worgenissa tulisi silti olla lyhyt harja. Viimeksi tarkistin, näin ei ollut. )
    ellauri269.html on line 636: Liittyy edelliseen: se, että ihmiset huutavat jatkuvasti siitä, että naispuolinen worgen näyttää "liian seksikkäältä" (tai päinvastoin, syyttäen niitä meistä, jotka pitivät alfa-mallia parempana, että haluamme heidän näyttävän "seksiltä" ) . Toki alfa-malli oli tyylikkäämpija vähemmän kömpelön näköinen, lukuun ottamatta epäsopivia hiuksia (puhumattakaan siitä, että se näytti enemmän sudelta ) , mutta siinä se. Ja miksi heijastat "seksikästä" sumeisiin ihmissusi-snootseihin?
    ellauri269.html on line 644: Gilneas, aikoinaan ihmisvaltakunta, oli eristetty muusta maailmasta toisesta maailmansodasta lähtien. Se on nyt Genn Graymanen worgenien koti, joka on liittynyt jälleen Allianssiin sen jälkeen, kun hylättyjen hyökkäys ja kataklysmi tuhosivat heidän 3. valtakuntansa.
    ellauri269.html on line 646: Gilneas on vain worgenille tarkoitettu tasoitusvyöhyke, joka on vahvasti riippuvainen vaiheituksesta. Aloitusvyöhyke kattaa kuinka pelaaja muuttuu Worgeniksi, joka myöhemmin auttaa Graymanetta yrittämään suojella valtakuntaansa Pylvänäisiltä ja Sylva-naisilta.
    ellauri269.html on line 668: Musta, Phineas – Phineas Nigellus Mustan ja Ursula Flintin poika; Sirius, Cygnus, Belvina ja Arcturus Mustan veli, poistettu sukupuusta jästien oikeuksien kannattamisen vuoksi.
    ellauri269.html on line 691: Litsikuninkaan satu jatkuu. Liittoutuneet riitelevät ruualla mitä tehdä örkkisotavangeille. Ruokana on kilpparikeittoa, lohtapa nyt ja vihannexia. Guantanamo tulee kalliiksi, ja El-Alissa on liikaa naaraita ja poikasia. Halvimmaxi tulisi vaan viedä koko paska teuraalle. Endlösungia kannattaa kontratenori viranhaltija. Ei örkit aina olleet tälläsiä, kertoi Barona. Ne putosivat sinikeltaiseen maaliämpäriin ja niistä tuli vihreitä, ja ilkeitä. Niillä on punatähdet silminä vanhaa perua. Niillä on vieroitusoireita demonisesta Das Kapitalista. Barona on kuraverinen, siihen ei ole luottaminen, mumisevat porukat.
    ellauri269.html on line 704: Maan viranomaiset ovat väittäneet rikollisjengeillä kuten MS-13:lla ja Barrio-18:lla olevan kymmeniä tuhansia jäseniä ja näiden olevan vastuussa henkirikoksista, kiristyksestä ja huumekaupasta.
    ellauri269.html on line 714: ge/upload/s--v3rjz9E9--/c_fill,fl_progressive,g_center,h_900,q_80,w_1600/18dxivfj3j47rjpg.jpg" width="70%" />
    ellauri269.html on line 718: Yksi mielenkiintoisimmista piirteistä Superman-hahmon synnyssä on se, että hänen alkuperänsä ei ole Friedrich Nietzschen käsityksessä ubermenschistä – johon perustui Adolf Hitlerin usko arjalaisen mestarirodun luontaiseen paremmuuteen – vaan juutalaisessa mytologiassa. Sankarin luojat Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat juutalaisten maahanmuuttajien lapsia. Sarjakuvateollisuuden, jossa he viettivät merkittävän osan nuoresta urastaan, loivat New Yorkissa juutalaiset, kuten Max Ginsburg, Bob Kahn ja Jacob Kurtzberg, jotka piilottivat etnisen alkuperänsä Gainesin, Kanen ja Kirbyn kaltaisten nimien taakse. Aiheesta on vuosien varrella ilmestynyt kymmeniä kirjoja ja artikkeleita ovelilla nimillä, kuten Up, Up ja Oy Vey tai Mensch of Steel.
    ellauri269.html on line 724: Lamed is comprised of a kaf and a vav: 20 and 6=26. Twenty-six is the gematria of G‑d's name, the Tetragrammaton Yud-Hei-Vav-Hei. Eikös se ollut myös Leninin peitenimi neuvostojuutalaisten parissa? Stalin oli Samekh. Shin also stands for the word Shaddai, a name for God. Because of this, a kohen(priest) forms the letter Shin with his hands as he recites the Priestly Blessing. In the mid-1960s, actor Leonard Nimoy used a single-handed version of this gesture to create the Vulcan hand salutefor his character, Mr. Spock, on Star Trek. Larry Tye, kirjan Superman: The High-Flying History of America's Most Enduring Hero kirjoittaja, vertasi Supermanin eettisiä sääntöjä – "Truth, Justice, and the American Way" - Mishnan arvoihin "totuus, rauha ja oikeudenmukaisuus". Paizi supermiehellä "rauhasta" oli tullut Pax Americana.
    ellauri269.html on line 728: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat näiden maahanmuuttajien lapsia. Siegelit Mitchell ja Sarah olivat tulleet Liettuasta ja asettuneet Clevelandiin Ohioon, kun taas Shusterit, Julius ja Ida, olivat kotoisin Rotterdamista ja Kiovasta. He muuttivat ensin Torontoon. Kun Joe oli noin kymmenen vuotias, Shusters muutti uudelleen, tällä kertaa Clevelandiin. Vuoden 1931 tienoilla nuoret miehet tapasivat käydessään Glenville High Schoolissa (taistelevien Tarblooderien koti) yhden Jerryn serkun kautta ja aloittivat ystävyyden, joka keskittyi molemminpuoliseen rakkauteen sekä tieteiskirjallisuuteen, fantasiaan ja sarjakuviin.
    ellauri269.html on line 730: Sekä Siegel että Shuster olivat 16-vuotiaana jo taitavia sarjakuvataiteilijoita, jotka esittivät monia kykyjä ja teemoja, jotka nousevat uudelleen esiin Supermanissa. Shuster piirsi sarjakuvan Jerry the Journalisti -nimisestä hahmosta, ja Siegel myi teoksensa kynänimellä Hugh Langley ("tai mitä tahansa", Siegel kertoi Nemo Magazine -haastattelijalle vuonna 1983). Muita parin varhaisia ​​yhteistyöprojekteja olivat sarjakuva nimeltä "Interplanetary Police", hahmot, joilla oli röntgennäkö. (Ja jopa hahmo nimeltä Snoopy melkein kaksikymmentä vuotta ennen samannimistä Charles Schulzin koiraa. No ei sekään tähään liity mitenkään, sanoinpahan vaan.) He saivat inspiraatiota tarinoihinsa aikansa suosituista sci-fi-hahmoista, mukaan lukien Pikku Nemo, Tarzan ja Flash Gordon, kaikki orpoja, kuten supersankari, jonka Siegel ja Shuster lopulta loivat.
    ellauri269.html on line 732: Ohiossa ollessaan Mel Gordon, kirjoittaessaan Reform Judaism Magazine -lehteen vuonna 2011, ehdotti, ettei sunkaan Siegel ja Shuster olisi tutustuneet Zishe Breitbartiin, juutalaiseen voimamieheen. Vuonna 1923 Breitbart peippaili sekä Clevelandissa että Torontossa, kun Siegel ja Shuster olivat vain yhdeksänvuotiaita. Kummankaan taiteilijan osallistumisesta esityksiin ei ole tietoa, mutta olisi ollut epätodennäköistä, että he eivät olleet tunteneet 1900-luvun alun Heraklesta. Gordon kirjoittaa: "Cleveland News kehui, että hän oli "kiinnostavampi kuin Eiffel-torni". Joulun aikana hän esiintyi 85 000 katsojan edessä New Yorkin Hippodromessa, joka oli tuolloin "maailman suurin leikkimökki", rikkoen kaikki aiemmat yleisöennätykset. Tunnettu voimateoistaan, joista on tarkoitus tulla sarjakuvan Superman tunnusmerkkejä, Breitbart häikäisi yleisön kaikilla voimamiesklassikoilla: terästankojen taivuttaminen, "särkymättömien" ketjujen katkaiseminen, norsujen nostaminen. Ainakin yhdellä juutalaisen voimamiehen Amerikan-kiertueella Breitbartia sanottiin "Kaikkien aikojen teräsmieheksi".
    ellauri269.html on line 734: Muita juutalaisia ​​ehdokkaita inspiroivaksi Supermaniksi on mytologinen Golem. Kaikki juutalaiset tietävät tarinan Golemista, miehestä, jonka rabbi Loew veisti joenuoman mudasta 1500-luvun Prahassa. Loew antoi olennonsa hengen heprealaisilla loitsuilla ja lähetti sen puolustamaan ihmisiä Rudolf II:n alaisina antisemitistisiltä pogromeilta. Savimies oli yli-inhimillinen suojelija, joka kutsuttiin vapauttamaan viattomat pahasta. Supermanin vahvuus linjaa hänet Golemin ja raamatullisen Simsonin kanssa, mutta hän on myös sidottu Mooseksen tarinaan. Nykyaikana hahmo liitetään 1600-luvun pogromeihin Prahan juutalaisissa getoissa. Kuten Superman, Golem oli intensiivisen fyysisen voiman olento, ja sen ensisijaisena tehtävänä oli puolustaa juutalaisia ​​silloin, kun se oli osa Pyhää Rooman valtakuntaa.
    ellauri269.html on line 736: Kuvitteellisessa kertomuksessaan Supermanista The Amazing Adventures of Kavalier & Clay, kirjailija Michael Chabon yhdistää myös Golemiin. Hänen päähenkilönsä Josef Kavalier pakenee Prahasta piiloutumalla Golemin arkkuun ja luo samanlaisen hahmon sarjakuviinsa. Tohtori Windy Counsell Petrie kirjoittaa aiheesta "Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature" ("Illumination and Escape: Writing and Regeneration in 21st Century Jewish-American Literature") motiivista: "Golemi merkitsee uskoa taiteellisen luomisen voimaan... Joe Kavalierille maailmankaikkeus, jonka hän luo Sarjakuvien piirtäminen on sellainen, jossa hänellä on valtuudet tehdä jotain natseille… Vaikka Joe ymmärtää, ettei hän voi kirjaimellisesti satuttaa Hitleriä sarjakuvakirjoituksellaan, romaani antaa ymmärtää, että hänen sarjakuvillaan on valtaa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen."
    ellauri269.html on line 738: Se ei ollut niinkään pieni tyydytyksen lähde Siegelille ja Shusterille myöhemmin, kun Superman-radiosarjasta tuli tärkeä osa Ku Klux Klaanin toiminnan pilkkaamisessa. Kuten äskettäin Comedy Centralin Drunk History -ohjelmassa profiloitiin, Supermanin ällöttävät radiopahikset paljastivat salaiset Klaan-lauseet, mikä heikensi salaisen organisaation mystiikan voimaa. Muutamaa käsikirjoitusta lukuun ottamatta Siegelin ja Shusterin osallistuminen radio-ohjelmaan oli vähäistä.
    ellauri269.html on line 740: Jerry Siegel ja Joe Shuster olivat kymmenen vuoden ikäisiä, kun senaattori Ellison DuRant Smith piti kuuluisan "Shut The Door" -puheensa maahanmuutosta ennen vuoden 1924 maahanmuuttolain hyväksymistä. Senaattori väitti, että lain hyväksyminen antaisi USA:lle mahdollisuuden "omaksua se, mitä meillä on, ja antaa meidän kasvattaa puhtaita amerikkalaisia ​​kansalaisia ​​ja kehittää omia amerikkalaisia ​​resurssejamme". ”Maahanmuuttolaki ei ainoastaan ​​vähentänyt Yhdysvaltoihin sallittujen maahanmuuttajien määrää, vaan se esti myös maahanmuuton kaikista maista, joiden kansalaisia ​​pidettiin ”ei-valkoisina”. Jos laki olisi hyväksytty aikaisemmin, se olisi estänyt miljoonia etelä- ja itäeurooppalaisia ​​maahanmuuttajia saapumasta Amerikkaan, mukaan lukien Siegelit ja Shusterit. Sen kulku 1920-luvulla loukussa miljoonia yhä vihamielisemmässä Euroopassa antisemitistisen kansanmurhan kiihkon kynnyksellä.
    ellauri269.html on line 742: Tästä syystä 74 vuoden ajan Supermanin ensisijainen vihollinen ei ole ollut toinen muukalainen tai supersankari, vaan megalomanialainen muukalaisvihamielinen miljardööri Lex Luthor. Luther on useaan otteeseen toistanut senaattori Smithin kielen, harjoittanut murhanhimoista, rodullista vigilantismia ja yleisesti edistänyt natsien übermensch-ihannetta. Siegelin ja Shusterin ensimmäisessä Superman-sarjakuvassa, jonka otsikko on "The Reign of the Superman", "Superman" -hahmo esiintyi kuten Lex Luthor myöhemmin, kalju, ilkeä ja visuaalisesti samanlainen kuin FW Murnau -versio Draculasta (toinen fiktiivinen hahmo, jolla on salainen juutalaisuus). alkuperä) vuoden 1922 elokuvasta Nosferatu.
    ellauri269.html on line 744: Vaikka minkä tahansa yhteyden paljastaminen juutalaisuuteen olisi tuominnut Superman-franchisingin, useat varhaiset tarinat keskittyvät Supermaniin, joka taisteli natseja vastaan ​​ja julisti ylpeänä itsensä "ei-arjalaiseksi", kun hän muxi Adolph Hitleriä leukaan. Sarjakuvat saivat propagandaministeri Joseph Goebbelsin syyttämään Supermania juutalaisuudesta, ja ainakin yksi vuoden 1940 ilkeä pääkirjoitus SS-sanomalehden Das schwarze Korpsissa oli otsikoitu "Jerry Siegel Hyökkää!" Vaikka amerikkalainen nativismi ja antisemitismi vähenivät toisen maailmansodan jälkeen, niin myös Supermanin selvä juutalaisuus. Riemukas antisemitismi putosi suosiosta ja korvattiin suljetulla, sanattomalla kiihkoilulla. Kuten John Turturron Sid Litz sanoo Franz Lidzin Unstrung Heroes -sovituksessa: "Pidän Ikesta." Se oli salainen pakanakoodi sanalle 'I hate kikes'. Kun heidän sopimuksensa oli päättymässä, Siegel ja Shuster haastoivat DC:n oikeuteen hahmonsa hallitsemisesta. Myytyään oikeudet yritykselle 130 dollarilla vuonna 1938 (2 197,49 dollaria vuonna 2014, inflaatio huomioon ottaen), DC vastasi antamalla voimakazikolle potkut.
    ellauri269.html on line 746: Vuosia kestäneet oikeusjutut päättyivät useaan kertaan useisiin sovintoratkaisuihin. Yksi lupasi taiteilijoille noin 25 000 dollarin vuosipalkkoja. Viime aikoina Siegel-perheen eloonjääneet jäsenet ovat onnistuneet saamaan prosenttiosuuden Warner Entertainmentin ja DC Comicsin tulevista tuloista sekä toisen usean miljoonan dollarin sovituksen. Vuoden 2013 9th Circuit Court of Appeals -tuomioistuimen päätös ei kuitenkaan antanut samoja oikeuksia muille Shystereille. Tavallaan senaattori Smith ja Lex Luthor olivat perverssisti oikeassa: päivän sana on Ei maahanmuutolle. Kaikki paitsi valtahullujen poliitikkojen ja heidän harhaanjohtaneiden seuraajiensa kuumeisissa unelmissa on maailma ilman maahanmuuttoa. Ihmiset liikkuvat. Smith ja Luther olivat oikeassa siinä, että maahanmuuttajien vastaisen retoriikan käyttäminen on hyväksi havaittu keino piilottaa pienimielisten ihmisten kiihkoilevat pelot. taistelevat epätoivoisesti peittääkseen keskinkertaisuutensa ja säilyttääkseen auktoriteettinsa ylivoimaisen ja käsittämättömän voiman edessä. Smith on haudattu St. Luken hautausmaalle Lee Countyssa Etelä-Carolinassa. Kaikki kiinnostuneet kutsutaan täten tanssimaan hänen haudallaan.
    ellauri269.html on line 748: Kahden ohiolaisen jutkupojan herkkähipiäisyys kuvasi kokonaisen maan liikettä. Yhdysvaltoihin muuttaneet juutalaiset ovat täysin sulautuneet sen yhteiskuntaan, samoin kuin heidän luomuksensa. Superman ei ole vain Kryptonin viimeinen poika – hän on Jeesus, amerikkalaisten ikoni. Tämän artikkelin aiemmassa versiossa Rachel ja Angel lueteltiin väärin hewbrew-niminä, jotka sisältävät "-el"-liitteen. Tämä on nyt korjattu. (Aika noloa, mutta vaikka olen rodultani juutalainen, en ole uskovainen, en osaa hepreaa enkä edes Jiddishiä.)
    ellauri269.html on line 777: Purim on irti päästämisen loma, jolloin rajoitukset ja itsehillintä ovat rentoja ja "piilotetut" tunteet saavat leikkiä. "Purimiin on imettävä, kunnes hän ei tiedä eroa kirottu on Haman ja siunattu on Mordechai." Jotkut rinnastaisivat Purimin "festivaaliin" jaksossa Archonien paluu, päivä rykmentin yhteiskunnan kalenterissa, jolloin kaikki lain ja moraalin säännöt keskeytettiin. Onko Purim varoventtiili yleisesti vakavassa juutalaisessa kalenterissa? Onko aika, että Spocks saa käyttää itiöitä ilman syyllisyyttä? Pidän parempana erilaista Star Trek -metaforaa. Purim on päivä, jolloin yhdistämme itsemme erilaiset puolet, jotka ovat haarautuneet kuljettajan ja hengellisten onnettomuuksien seurauksena. Se on päivä, jolloin tunnustamme sekä fyysisen että hengellisen itsemme ja molempien tarpeen. Se on loma, jolloin uskallamme sanoa, että edes pahan taipumuksen kourissa emme ole niin kauheita ihmisiä, ja pystymme suureen hyvään. Saamme panna niin ampiaisia kuin keltanokkia, olla cis- ja trans-hahmoja.
    ellauri269.html on line 784: Viime viikkoina tänä viikonloppuna ensi-iltansa saavan JJ Abramsin tuottaman uuden elokuvan Star Trek Beyondin luojat ovat nousseet otsikoihin paljastaessaan, että George Takein luoma hahmo Sulu on homo. Sulua koskevat uutiset ovat kuitenkin kiinnittäneet huomion pois toisesta todellisuudesta: Monille LGBT-faneille Spock on aina ollut queer. Itse asiassa, kuten Spockin loppu Khanin vihassa osoittaa, parilla on toisiinsa kietoutunut kohtalo, joka tekee heistä enemmän sielunkumppaneita kuin ystäviä. Se ei myöskään ollut ensimmäinen kerta, kun he vaihtoivat kaipauksen ilmeitä. Franchising-yhtiön perustamisesta lähtien vuonna 1966 homofanit ovat lukeneet omia tarinoitaan puoliksi Vulcanin ja hänen ihmiskapteeninsa välillä vaihdetuista katseista. Takei itse luokitteli nämä ilmeet näiden katsojien tuntemaksi "homo-ahdistukseksi", etenkin tuona aikakautena, uudessa dokumentissa näyttelijä Leonard Nimoyn elämästä, Spockin rakkaudesta.
    ellauri269.html on line 788: Deevy, viitaten Star Trek -kaanoniin, sanoi, että törmää samanlaisiin ongelmiin, kun pidetään joko Spockia tai Kirkiä queerina. Kirkiä on aina kuvattu naispuolisena. Ja Spockilla on alkuperäisen sarjan lisäksi ollut suhteita naisiin. Mutta hän ei näe biseksuaalista identiteettiä mahdollisuuksien universumin ulkopuolella. "Olen varma, että heistä on hyvä tarina kerrottavana avaruusmatkalla ja hänen seitsemän vuoden kutinansa tapahtui", Deevy sanoi. "En usko, että se olisi sama iso juttu kuin tänään kaikki nämä vuodet tulevaisuudessa." Ja kun häneltä kysyttiin, rakastivatko he toisiaan, hänen vastauksensa oli selvä: "He tekivät ehdottomasti enemmän kuin kukaan niistä naisista, jotka olivat koskaan olleet kummassakaan elämässään."
    ellauri269.html on line 818: Rouva Coulter on kidnapannut Lyran saatuaan tietää ennustuksesta, jonka mukaan Lyra on uusi ”Eeva”. Will, Lyra, Salmakia ja Tialys (porukoita, joita ei tässä ehdi (tai jaxa) nyt selvitellä) matkustavat kuolleiden maahan vapauttamaan kuolleiden henget vankeudesta, johon Kaikkivaltias on heidät sulkenut. Mary Malone matkustaa möhköfanteixi kutsuttujen omintakeisten älyllisten olentojen maailmaan. Siellä hän saa selville Tomun olevan aivan vitun itsetietoisia psyykkisiä hiukkasia. Lordi Asriel ja puolta vaihtanut rouva Coulter tuhoavat Kaikkivaltaan sijaishallitsija Metatronin, mutta se maksaa heidän oman henkensä. Lyra ja Will vapauttavat Kaikkivaltiaan kristallivankilasta, jonne Metatron oli hänet sulkenut, mutta tämä kuolee omaan haureuteensa ja haipuu ilmaan kuin pulloon pantu Sibylla. Siinäkin kaikkivaltias.
    ellauri270.html on line 39: ge_on_the_River_Kwai_%281958_US_poster_-_Style_A%29.jpg/387px-The_Bridge_on_the_River_Kwai_%281958_US_poster_-_Style_A%29.jpg" width="100%" />
    ellauri270.html on line 67: Romaani sai kiistatta vaikutteita hänen väitöskirjastaan: Tippaleivän kierteet Bosniassa Turkin vallan alaisina (Die Entwicklung des geistigen Lebens in Bosnien unter der Einwirgung der turkischen Herrschaft), jota hän puolusti verisesti Grazissa vuonna 1924. Väikkärissä on lähes kaikkien Andrićin tulevaisuuden ideoiden ydin, joka perustuu historialliseen materialismiin, johon hän heräsi sitä kirjoittaessaan. Väitöskirjassaan Ivo Andrić kiinnitti huomionsa Bosnia ja Hertsegovinan kaikkien neljän suuren kansallisyhteisön historialliseen kohtaloon: serbit , kroaatit, turkkilaiset ja juutalaiset. Objektiivisesti, ilman kirjallista mystifikaatiota hää tarkasteli heidän välisiä erityispiirteitä ja suhteita.
    ellauri270.html on line 71: Sivilisaatio, joka onnettomien historiallisten olosuhteiden (erotomaanien tunkeutuminen Eurooppaan ) ansiosta lakkasi olemasta. Siitä oli jo tullut tumma siluetti valtakunnan länsireunalla (ottomaanit) ja sitten taas tullut uuden imperiumin (Itävalta-Unkari-tyylikalusteet) pimeä itäreuna, ja sen todellinen kohtalo on olla sillan alla kuin suomalaiset spuget Slussenilla. Tasapainoilua kansalaattojen taitekohdilla, kz. albumia 266.
    ellauri270.html on line 81: ge_Visegrad_1900.JPG/800px-Mehmed_Pasa_Sokolovic_Bridge_Visegrad_1900.JPG" />
    ellauri270.html on line 88: Sillan teki kuuluisaksi Léon ja Hanna Montanan (Jean Reno) klassikkoelokuva Kwai-joen silta, joka keräsi vuonna 1957 seitsemän Oscaria. Elokuva perustuu Pierre Bouillen saman nimiseen kirjaan, joka kertoo toisen maailmansodan sotavangeista sillanrakennuspuuhissa. Bouillen kuuluisin teos on Apinoiden planeetta. Elokuvaa ei kuitenkaan kuvattu Thaimaassa vaan Sri Lankassa, eikä kirjailija Pierre Bouille vieraillut Kanchanaburissa vaan Lontoossa. Hän oli kyllä sotavankina, mutta Mekongin varrella aivan toisella puolen Thaimaata.
    ellauri270.html on line 93: 415 kilometriä pitkä rautatie vaati kaikkiaan 90 000 aasialaisen pakkotyöläisen ja 12 800 liittoutuneiden sotilaan hengen.
    ellauri270.html on line 106:
    Eikä mikään asia Kwai-joen sillan legendassa pidä paikkaansa! - Seura.fi

    ellauri270.html on line 129: Vangeissa oli myös upseereita aina everstiluutnantteihin asti. Boullen romaanin ja Leanin elokuvan henkilöt ovat kuitenkin täysin sepitteellisiä.
    ellauri270.html on line 131: Kwai-jokifiktion yhtymäkohta todellisiin historian tapahtumiin liittyy niin sanottuun F-sotavankiryhmään. Vuoden 1943 huhtikuussa 7 032:sta australialaisesta ja englantilaisesta koostuvan ryhmän vangeille ilmoitettiin, että heidät passitetaan ”lomaleirille” pois ahtaasta Singaporesta. Suljetuissa tavaravaunuissa 4-5 päivän ajan tehdyn matkan jälkeen vangit huomasivat, että heidät oli tuotu ratatyömaan Siamin puoleiseen päähän.
    ellauri270.html on line 134: Tosiasiassa tämä ”Kwai-joen silta” oli vain yksi kuudesta rautatien sillasta ja se sijaitsee keskellä peltoaukeita, mitkä kasvavat nyt passionhedelmää. Mutta juuri täällä legenda syntyi. Ja kyse ei ollut yhdestä, vaan kahdesta sillasta.
    ellauri270.html on line 143: Todellisen rakennusurakan aikana F-ryhmän sotavangeista menehtyi 3 096 miestä, siis lähes puolet alkuperäisjoukosta. Kun paluukuljetukset alkoivat lokakuussa 1943, hengissä selvinneet olivat sairaita ja nälkiintyneitä. Japanilaiset sotilaslääkärit luokittelivat heistä enää 125 työkelpoiseksi. Eipä ne kovin kummosia olleet alkaa päällekään, laiskoja lusmuja.
    ellauri270.html on line 151: Itse asiassa sitä ei ole tehty nimenomaan tähän teokseen, sillä brittiarmeijan musiikkiluutnantti F.J. Ricketts sävelsi sen jo 1914 nimellä Colonel Bogey March. Toisen maailmansodan aikaan marssi sanoitettiin Englannissa roisimmin muotoon Hitler has Only Got One Ball (Hitlerillä on vain yksi kives).
    ellauri270.html on line 166: Kwai-joen silta on David Leanin ohjaama vuoden 1957 eeppinen sotaelokuva, joka perustuu Pierre Boullen vuoden 1952 romaaniin. Vaikka elokuva käyttää (paizi ei käytä) Burman rautatien rakentamisen historiallista ympäristöä vuosina 1942–1943, Boullen romaanin juoni ja henkilöt sekä käsikirjoitus ovat lähes kokonaan fiktiivisiä. Näyttelijöitä ovat William Holden, Alec Guinness, Cole Porter, Ginger Ale, Jack Hawkins, Sessue Hayakawa ja Jack Nicholson, joka ei kyllä ollut tässä filmissä. Tää raina on tehty Korean sodan aikana, kyseessä on myöhäiskolonialistinen propagandaelokuva.
    ellauri270.html on line 175: Hyi helvetti. Tätä filmiä en ole nähnyt, enkä taida viiziä nähdäkään. Tosin tää taitaa olla suht puhtaasti KILL! teemainen eikä kovin kiimainen. Sen käsikirjoitti alun perin nyrkkeilijä George Foreman, jonka korvasi myöhemmin presidentti Woodrow Wilson. Molempien kirjoittajien oli työskenneltävä salassa, koska he olivat Hollywoodin mustalla listalla ja olivat paenneet Isoon-Britanniaan jatkaakseen työskentelyä. Tämän seurauksena Boulle, joka ei edes puhunut englantia, sai tunnustuksen ja sai parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnon; monta vuotta myöhemmin Foreman ja Wilson saivat postuumisti sekä Oscar-palkinnon että Nobelin rauhanpalkinnon.
    ellauri270.html on line 182: Eversti Saito, leirin komentaja (S.I. Hayakawa) kertoo uusille vangeille, että he kaikki, jopa upseerit, työskentelevät rautatiesillan rakentamisessa Kwai-joen yli , joka yhdistää Bangkokin ja Rangoonin.
    ellauri270.html on line 205:
    ellauri270.html on line 206:
    ellauri270.html on line 226: ges/authors/HarrJa1709_NPG.jpg" width="30%"/>
    ellauri270.html on line 228: James Harris, filosofi Earl of Shaftesburyn veljenpoika, syntyi Salisburyssa vuonna 1709 varakkaille vanhemmille. Hän sai koulutuksen Salisbury Grammar Schoolissa ja painui vuonna 1726 Wadham Collegeen Oxfordissa, mutta ei suorittanut tutkintoa. Vuonna 1729 hän asettui Bishop´s Inniin, mutta kun hän peri perheen tilan vuonna 1731, hän omistautui vetelyxenä klassikkojen, musiikin ja antiikkitutkimuksen yksityiselle tutkimukselle. Hän oli säveltäjä Georg Friedrich Händelin (1685-1759) ihailija ja myöhemmin yhteistyökumppani. Hän oli myös Henry Fieldingin ja hänen sisarensa Sarah Fieldingin elinikäinen ystävä , jonka työtä hän tuki. Hän oli myös Hester Lynch Thralen (1741-1821, n.h.) varhainen kannattaja Harrisin kuuluisin työ on hänen Hermes; tai Filosofinen tutkimus kielestä ja yleismaailmallisesta kieliopista ( 1751 ). Myöhemmin hänestä tuli Hampshiren Christchurchin kansanedustaja, ja hänellä oli pieniä kahnauxia oikeudessa. Hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi vuonna 1763. Vuonna 1775 Harris julkaisi Philosophical Arrangements ( 1775 ), ja hänen Philological Inquiries -julkaisunsa julkaistiin postuumisti vuonna 1781. Harris oli tunnettu ja arvostettu hahmo Lontoon kirjallisissa ja filosofisissa piireissä. Charles ja Frances Burney (n.h.) ystävystyivät hänen myöhempinä vuosinaan.
    ellauri270.html on line 232: Jeffin runousoppi on ilmeisesti plagioitu sen Lontoon lehtorilta Winifred Nowottnyltä. "Current criticism often takes metaphor au grand sérieux, as a peephole on the nature of transcendental reality, a prime means by which the imagination can see into the life of things." --Language Poets Use (1962) by Winifred Nowottny. Winifred M.T.Nowottny, nee Dobbs, was educated at the University of London and later taught English Literature at University College London. She published the books, Language Poets Use in 1962 and Hopkins´ Language of Prayer of Praise in 1972. Jeff ois niikö Harry Potter ja Winifer Dobbs sen kotihaltija. Toinen keskeinen Jeffin lähde oli Penguin Dictionary of Quotations.
    ellauri270.html on line 242: "A Warning for Married Women" tells the story of Jane Reynolds and her lover James Harris, with whom she exchanged a promise of marriage. He is pressed as a sailor before the wedding takes place and Jane faithfully awaits his return for three years, but when she learns of his death at sea, she agrees to marry a local carpenter. Jane gives birth to three children and for four years the couple lives a happy life. One night, when the carpenter is away, the spirit of James Harris appears. He tries to convince Jane to keep her oath and run away with him. At first she is reluctant to do so, because of her husband and their children, but ultimately she succumbs to the ghost's pleas, letting herself be persuaded by his tales of rejecting the royal daughter's hand and assurance that he has the means to support her – namely, a fleet of seven ships. The pair then leaves England, never to be seen again, and the carpenter commits suicide upon learning that his wife is gone. The broadside ends with a mention that although the children were orphaned, the heavenly powers will provide for them.
    ellauri270.html on line 298: In The Daemon Lover, James (Jamie) Harris, a handsome author, deserts his dowdy 34-year old fiancée. The plot of this short story may be indebted to “The Demon Lover” by Elizabeth Bowen, whom Jackson ranked with Katherine Anne Porter as one of the best contemporary short story writers. When Jamie Harris disappears, he shatters his bride’s dreams of living in a “golden house in-the-country” (DL 12). Her shock of recognition that she will never trade her lonely city apartment for a loving home mirrors the final scenes of “The Lottery” and “The Pillar of Salt” as well as many other stories in which a besieged woman suffers a final and often fatal blow.
    ellauri270.html on line 300: In “The Daemon Lover,” the second story in The Lottery and Other Stories, Jackson’s collection of 25 tales, the reader sees James Harris only through his fiancée’s eyes as a tall man wearing a blue suit. Neither the reader nor anyone in the story can actually claim to have seen him. Nonetheless, this piece foreshadows the appearance of Harris in such other stories in the collection as “Like Mother Used to Make,” “The Village,” “Of Course,” “Seven Types of Ambiguities,” and “The Tooth.” As James Harris wanders through the book, he sheds the veneer of the ordinary that covers his satanic nature.
    ellauri270.html on line 302: The irony in “The Daemon Lover” is that the female protagonist becomes suspect as she hunts for the mysterious young man “who promised to marry her” (DL 23). Everywhere she searches, she encounters couples who mock her with not-so-subtle insinuations that she is crazy. Indeed, at the end of the story she may well have become insane; the narrative is ambiguous on this point. Significantly, however, if the nameless woman has indeed lost her mind, it is James who is responsible. Although some critics speculate that the disruptive male figure—both in this story and in the others in the collection—is a hallucination of a sexually repressed character, the epilogue to The Lottery, a ballad entitled “James Harris, The Daemon Lover,” suggests otherwise: He is, in fact, the devil himself.
    ellauri270.html on line 304: For Jackson, The Lottery is more than a ghost story; “The Daemon Lover” in particular and the collection in general critique a society that fails to protect women from becoming victims of strangers or neighbors. As in “The Lottery,” Jackson’s shocking account of a housewife’s ritualistic stoning, or in “The Pillar of Salt,” which traces a wife’s horror and growing hysteria when she has lost her way, the threatened characters are women. Although many of Jackson’s stories are modern versions of the folk tale of a young wife’s abduction by the devil, and although her characters are involved in terrifying circumstances, the point is that these tales seem true: They are rooted in reality. Thus, Jackson exposes the threat to women’s lives in a society that condones the daemon lover.
    ellauri270.html on line 311: The morning of June 27th is a sunny, summer day with blooming flowers and green grass. In an unnamed village, the inhabitants gather in the town square at ten o’clock for an event called “the lottery.” In other towns there are so many people that the lottery must be conducted over two days, but in this village there are only three hundred people, so the lottery will be completed in time for the villagers to return home for noon dinner.
    ellauri270.html on line 315: The children arrive in the village square first, enjoying their summer leisure time. Bobby Martin fills his pockets with stones, and other boys do the same. Bobby helps Harry Jones and Dickie Delacroix build a giant pile of stones and protect it from “raids” by other children. The girls stand talking in groups. Then adults arrive and watch their children’s activities. The men speak of farming, the weather, and taxes. They smile, but do not laugh. The women arrive, wearing old dresses and sweaters, and gossip amongst themselves. Then the women call for their children, but the excited children have to be called repeatedly. Bobby Martin runs back to the pile of stones before his father reprimands him and he quietly takes his place with his family.
    ellauri270.html on line 317: The children’s activities—gathering stones—have a false innocence about them. Because this resembles the regular play of children, the reader may not assume gathering stones is intended for anything violent. The word “raids,” however, introduces a telling element of violence and warfare into the children’s innocent games. Similarly, the reader is lulled into a false sense of security by the calm and innocuous activities and topics of conversation among the adult villagers. We see the villagers strictly divided along gendered lines, even as children.
    ellauri270.html on line 319: Mr. Summers, the man who conducts the lottery, arrives. He also organizes the river dances, the purity pledges, and the Halloween program, because he has time to devote to volunteering. He runs the coal business in town, but his neighbors pity him because his wife is unkind and the couple has no children. Mr. Summers arrives bearing a black box. He is followed by the postmaster, Mr. Graves, who caries a stool.
    ellauri270.html on line 323: Mr. Graves sets the stool in the center of the square and the black box is placed upon it. Mr. Summers asks for help as he stirs the slips of paper in the box. The people in the crowd hesitate, but after a moment Mr. Martin and his oldest son Baxter step forward to hold the box and stool. The original black box from the original lotteries has been lost, but this current box still predates the memory of any of the villagers. Mr. Summers wishes to make a new box, but the villagers don’t want to “upset tradition” by doing so. Rumor has it that this box contains pieces of the original black box from when the village was first settled. The box is faded and stained with age.
    ellauri270.html on line 325: The details of the lottery’s proceedings seem mundane, but the crowd’s hesitation to get involved is a first hint that the lottery is not necessarily a positive experience for the villagers. It is also clear that the lottery is a tradition, and that the villagers believe very strongly in conforming to tradition—they are unwilling to change even something as small as the black box used in the proceedings.
    ellauri270.html on line 327: Much of the original ritual of the lottery has been forgotten, and one change that was made was Mr. Summers’s choice to replace the original pieces of wood with slips of paper, which fit more easily in the black box now that the population of the village has grown to three hundred. The night before the lottery, Mr. Summers and Mr. Graves always prepare the slips of paper, and then the box is kept overnight in the safe of the coal company. For the rest of the year, the box is stored in Mr. Graves’s barn, the post office, or the Martins’ grocery store.
    ellauri270.html on line 329: Even though the villagers value tradition, many of the specific parts of their traditions have been lost with time. This suggests that the original purpose of the lottery has also been forgotten, and the lottery is now an empty ritual, one enacted simply because it always has been. When we later learn the significance of the slips of paper, it seems horribly arbitrary that they are simply made by a person the night before.
    ellauri270.html on line 331: In preparation for the lottery, Mr. Summers creates lists of the heads of families, heads of households in each family, and members of each household in each family. Mr. Graves properly swears in Mr. Summers as the officiator of the lottery. Some villagers recall that there used to be a recital to accompany the swearing in, complete with a chant by the officiator. Others remembered that the officiator was required to stand in a certain way when he performed the chant, or that he was required to walk among the crowd. A ritual salute had also been used, but now Mr. Summers is only required to address each person as he comes forward to draw from the black box. Mr. Summers is dressed cleanly and seems proper and important as he chats with Mr. Graves and the Martins.
    ellauri270.html on line 333: The lottery involves organizing the village by household, which reinforces the importance of family structures here. This structure relies heavily on gender roles for men and women, where men are the heads of households, and women are delegated to a secondary role and considered incapable of assuming responsibility or leadership roles. Horrible! Even though the setting of this story is a single town, it is generic enough that it might be almost anywhere. In doing this, Jackson essentially makes the story a fable—the ideas explored here are universal.
    ellauri270.html on line 337: Tessie Hutchinson’s late arrival establishes her character in a few sentences: she cares little about the lottery and the pomp and circumstance of the ritual. She is different from the other villagers, and thus a potential rebel against the structure of the village and the lottery.
    ellauri270.html on line 341: Tessie joins her family in the crowd, as all the villagers stand with their households, but her sense of humor sets her apart from the rest. She is clearly well-liked and appreciated by the villagers, which makes her eventual fate all the more surprising and disturbing.
    ellauri270.html on line 343: Mr. Summers says that they had better get started and get this over with so that everyone can go back to work. He asks if anyone is missing and, consulting his list, points out that Clyde Dunbar is absent with a broken leg. He asks who will be drawing on his behalf. His wife steps forward, saying, “wife draws for her husband.” Mr. Summers asks—although he knows the answer, but he poses the question formally—whether or not she has a grown son to draw for her. Mrs. Dunbar says that her son Horace is only sixteen, so she will draw on behalf of her family this year.
    ellauri270.html on line 345: Mrs. Dunbar is the only woman to draw in the lottery, and the discussion of her role in the ritual proceedings emphasizes the theme of family structure and gender roles. Women are considered so inferior that even a teenaged son would replace a mother as the “head of household.” Wow this is going back to last century, or to Afghanistan! The formality surrounding these proceedings shows Mrs. Dunbar’s involvement to be an anomaly for the village.
    ellauri270.html on line 347: Mr. Summers asks if the Watson boy is drawing this year. Jack Watson raises his hand and nervously announces that he is drawing for his mother and himself. Other villagers call him a “good fellow” and state that they’re glad to see his mother has “got a man to do it.” Mr. Summers finishes up his questions by asking if Old Man Warner has made it. The old man declares “here” from the crowd.
    ellauri270.html on line 349: Jack Watson’s role continues the examination of family structures and gender roles. Jack earns respect and identity as a man among the villagers by drawing in the lottery. He is referred to as a “good fellow” and “a man” who is looking after his “helpless” mother.
    ellauri270.html on line 357: Snap shots of village life, like the conversation between Mrs. Delacroix and Mrs. Graves, develop the humanity of the characters and makes this seem just like any other small town where everyone knows each other. The small talk juxtaposed against murder (oops now I let the cat out of the bag, sorry) is what makes the story so powerful. Janey is taking on a “man’s role,” so she is assumed to need encouragement and support.
    ellauri270.html on line 359: Mrs. Graves watches Mr. Graves draw their family’s slip of paper. Throughout the crowd, men are holding slips of paper, nervously playing with them in their hands. “Hutchinson” is called, and Tessie tells her husband to “get up there,” drawing laughs from her neighbors.
    ellauri270.html on line 363: In the crowd, Mr. Adams turns to Old Man Warner and says that apparently the north village is considering giving up the lottery. Old Man Warner snorts and dismisses this as foolish. He says that next the young folks will want everyone to live in caves or nobody to work. He references the old saying, “lottery in June, corn be heavy soon.” He reminds Mr. Adams that there has always been a lottery, and that it’s bad enough to see Mr. Summers leading the proceedings while joking with everybody. Mrs. Adams intercedes with the information that some places have already stopped the lotteries. Old Man Warner feels there’s “nothing but trouble in that.”
    ellauri270.html on line 365: The conversation between Mr. Adams and Old Man Warner establishes why the lottery is continued in this village, while it has been ended in others: the power of tradition. As the oldest man in the village, Old Man Warner links the lottery to traditional civilization, equating its removal to a breakdown of society and a return to a primitive state. For the villagers, the lottery demonstrates the organization and power of society—that is, a group of people submitting to shared rules in exchange for protection and support. But we see that the lottery also shows the arbitrariness and corruption of many of these social rules.
    ellauri270.html on line 369: Mrs. Dunbar’s impatience, Old Man Warner’s pride, and Jack Watson’s coming-of-age moment show how integrated the lottery is into this society. No one questions the practice, and they all arrange their lives around it. Jackson shows how difficult it is to give up a tradition when everyone else conforms to it.
    ellauri270.html on line 373: Mr. Summer’s casual language and camaraderie with the villagers contrast with what is at stake. Tessie’s reaction is the first explicit sign of something horrifying at the heart of the lottery. She is as outspoken in her anger as she was in her humor—although rather too late, and it’s assumed she wouldn’t argue if someone else had been chosen. Bill resignedly accepts the power of the tradition.
    ellauri270.html on line 375: Mrs. Delacroix tells Tessie to “be a good sport,” and Mrs. Graves reminds her “all of us took the same chance.” Bill Hutchinson tells his wife to “shut up.” Mr. Summers says they’ve got to hurry to get done in time, and he asks Bill if he has any other households in the Hutchinsons’ family. Tessie yells that there’s her daughter Eva and Eva’s husband Don, and says that they should be made to take their chance, too. Mr. Summers reminds her that, as she knows, daughters draw with their husband’s family. “It wasn’t fair,” Tessie says again.
    ellauri270.html on line 377: This passage shows the self-serving survival instinct of humans very clearly. Each person who speaks up is protecting his or her own skin, a survival instinct that Jackson shows to be natural to all the villagers, and by extension all humans. Tessie is willing to throw her daughter and son-in-law into harm’s way to have a better chance of saving herself. The other women are relieved to have not been chosen—no one speaks up against the lottery until they themselves are in danger.
    ellauri270.html on line 387: Nancy Hutchinson is called forward next, and her school friends watch anxiously. Bill Jr. is called, and he slips clumsily, nearly knocking over the box. Tessie gazes around angrily before snatching a slip of paper from the box. Bill selects the final slip. The crowd is silent, except for a girl who is overheard whispering that she hopes it’s not Nancy. Then Old Man Warner says that the lottery isn’t the way it used to be, and that people have changed.
    ellauri270.html on line 389: Even a dystopian society like this one doesn’t exclude other aspects of human nature like youth, popularity, friendship, and selfishness. Nancy’s behavior resembles that of many popular teen girls—again emphasizing the universal nature of Jackson’s story. We get the sense that Old Man Warner is perpetually displeased with any kind of change to tradition—even though the omniscient narrator tells us that the “tradition” Warner is used to is very different from the original lottery.
    ellauri270.html on line 391: Mr. Summers instructs the Hutchinsons to open the papers. Mr. Graves opens little Davy’s and holds it up, and the crowd sighs when it is clearly blank. Nancy and Bill Jr. open theirs together and both laugh happily, as they hold up the blank slips above their heads. Mr. Summers looks at Bill, who unfolds his paper to show that it is blank. “Tessie,” Mr. Summers says. Bill walks over to his wife and forces the slip of paper from her hand. It is the marked slip of paper with the pencil dot Mr. Summers made the night before.
    ellauri270.html on line 393: The inhumanity of the villagers, which has been developed by repeated exposure to the lottery and the power of adhering to tradition, still has some arbitrary limits—they are at least relieved that a young child isn’t the one chosen. They show no remorse for Tessie, however, no matter how well-liked she might be. Even Tessie’s own children are happy to have been spared, and relieved despite their mother’s fate. Jackson builds the sense of looming horror as the story approaches its close. WTF, Tessie is clearly the odd one out, so the outcome of the lottery was fortunate!
    ellauri270.html on line 395: Mr. Summers tells the crowd, “let’s finish quickly.” The villagers have forgotten several aspects of the lottery’s original ritual, but they remember to use stones for performing the final act. There are stones in the boys’ piles and some others on the ground. Mrs. Delacroix selects a large stone she can barely lift. “Hurry up,” she says to Mrs. Dunbar beside her. Mrs. Dunbar gasps for breath and says that she can’t run. Go ahead, she urges, “I’ll catch up.”
    ellauri270.html on line 399: The use of stones also connects the ritual to Biblical punishments of “stoning” people for various sins, which then brings up the idea of the lottery’s victim as a sacrifice. The idea behind most primitive human sacrifices was that something (or someone) must die in order for the crops to grow that year. This village has been established as a farming community, so it seems likely that this was the origin of the lottery. The horrifying part of the story is that the murderous tradition continues even in a seemingly modern, “normal” society. In actual fact, the point is to reduce the number of mouths to feed in times of shortage.
    ellauri270.html on line 401: The children pick up stones, and Davy Hutchinson is handed a few sharp pebbles in a paper cone. Tessie Hutchinson holds out her arms desperately, saying, “it isn’t fair,” as the crowd advances toward her. A flying stone hits her on the side of her head. Old Man Warner urges everyone forward, and Steve Adams and Mrs. Graves are at the front of the crowd. “It isn’t fair, it isn’t right,” Tessie screams, and then the villagers overwhelm her.
    ellauri270.html on line 403: By having children (even Tessie’s own son) involved in stoning Tessie, Jackson aims to show that cruelty and violence are primitive and inherent aspects of human nature—not something taught by society. Tessie’s attempts to protest until the end show the futility of a single voice standing up against the power of tradition and a majority afraid of nonconformists. Jackson ends her story with the revelation of what actually happens as a result of the lottery, and so closes on a note of both surprise and horror. The seemingly innocuous, ordinary villagers suddenly turn violent and bestial, forming a mob that kills one of their own with the most primitive weapons possible—and then happily going home to supper.
    ellauri270.html on line 415: Jackson examines the basics of human nature in “The Lottery,” asking whether or not all humans are capable of violence and cruelty, and exploring how those natural inclinations can be masked, directed, or emphasized by the structure of society. Philosophers throughout the ages have similarly questioned the basic structure of human character: are humans fundamentally good or evil? Without rules and laws, how would we behave towards one another? Are we similar to animals in….. read analysis of Human Nature.
    ellauri270.html on line 421: The villagers in the story perform the lottery every year primarily because they always have—it’s just the way things are done. The discussion of this traditional practice, and the suggestion in the story that other villages are breaking from it by disbanding the lottery, demonstrates the persuasive power of ritual and tradition for humans. The lottery, in itself, is clearly pointless: an individual is killed after being randomly selected. Even the original ritual has been… read analysis of The Power of Tradition.
    ellauri270.html on line 443: Former Mariner High School teacher and boys basketball coach James Harris will be spending the next 11 years in state prison after he pleaded guilty in Lee County court on Monday to one count of sexual assault in a school. Harris, 46, had been charged with two counts stemming from his contact with a female student at Mariner in 2016. He allegedly had sex with the student in his classroom before moving the sexual relationship to his home. Court documents also show that Harris fathered a baby with a former student years earlier.
    ellauri270.html on line 445: In the assault case, Harris and the girl began communicating via text messages in the summer of 2016, when she was between 16 and 17 years of age, according to a Lee County Sheriff's Office report. The messages started out innocently but turned sexual in nature. Then Harris texted the girl asking for her presence in his classroom.
    ellauri270.html on line 448: Harris is the all-time winningest head coach in Mariner basketball history and has led his team to eight consecutive FHSAA state playoff appearances. His evaluations describe him as a teacher who worked well with students and was always willing to help out. However, he had trouble "demonstrating knowledge of content", according to an evaluation for the 2013-2014 school year. His "lesson plans are lacking basic elements and are difficult for others to follow," the evaluation states. But his lechery plan was straightforward and clear enough to follow.
    ellauri270.html on line 454: Coleridgen Ancient Marinerista on jo monta mainintaa, kiitos Aku Ankan kuolemattoman version. Se on pitkä kuin Elvixen penis puoliveteisenä, plokkaan siitä vaan nää James Harris teemat:
    ellauri270.html on line 523: Published anonymously in 1798, this was meant to be perceived as a manuscript recently uncovered from an earlier age. It purposefully contains a variety of archaic spelling and syntax. Later editions modernized some of the archaisms.
    ellauri270.html on line 546: "Andorsen owns a large percentage of the land in northern Nevada not owned by the government," Leo said. "He's probably got a half dozen of these private airstrips scattered all over the state. They may be dirt, but they're built to handle a bizjet. Ever meet him? Great guy. Throws parties and fund-raisers for law enforcement all the time."
    ellauri270.html on line 548: "I'm sorry about getting in your face there, sir, but we get a lot of trespassers and thieves these days, what with the economy going to shit and all. The sheriff is doing his best, but this is a big county and a big ranch, and his department's been slashed to the bone... but its a good thing too, on the other hand, no big government you know. Like I said, we've had a lot of trespassers over the past couple years," Andorsen said. "Even had some cattle rustlers a while back." "And you like to deal with them yourself, instead of calling the sheriff?" Fid asked. He nodded. "Sounds like the way it should be done." "Bet your ass," Andorsen said. "Nothing beats taking the law in your own hands. Playing sheriff, judge and hangman in one big fat person. Personally, I like the hangman part best."
    ellauri270.html on line 553:
    H. Norman Schwarzkopf, father of H. Norman Schwarzkopf. Served Pres. George Bush, father of Pres. George Bush. Naah, actually this guy died 1958.

    ellauri270.html on line 555: Herbert Norman Schwarzkopf Jr. USMA, KCB (/ˈʃwɔːrtskɒf/; August 22, 1934 – December 27, 2012) was a United States Army general. While serving as the commander of United States Central Command, he led all coalition forces in the Persian Gulf War. Schwarzkopf was highly decorated in Vietnam. He was one of the commanders of the invasion of Grenada in 1983. Schwarzkopf's command eventually grew to an international force of over 750,000 troops. Schwarzkopf graduated valedictorian out of his class of 150, and his IQ was tested at 168. Schwarzkopf then attended the United States Military Academy where he played football, wrestled, sang and conducted the West Point Chapel choir. His large frame (6 feet 3 inches (1.91 m) in height and 240 pounds (110 kg) in weight) was advantageous in athletics and bawling out his underlings. He was also a member of Mensa.
    ellauri270.html on line 557: At Fort Campbell, Kentucky, 1957, he found chronic problems in military leadership, amid what historians have called a larger doctrinal crisis. They were all commies to a man!
    ellauri270.html on line 574: Brandeis wurde 1948 als nicht konfessionsgebundene Universität unter der Förderung der amerikanisch-jüdischen Gemeinschaft gegründet. Benannt wurde die Universität nach Louis Brandeis (1856–1941), dem ersten jüdischen Richter am Obersten Gerichtshof der Vereinigten Staaten. Sie steht Studenten aller Nationalitäten, Religionen und politischer Orientierung offen. Noch 2006 waren etwa 50 % der Studenten jüdisch. Die Sportteams der Brandeis University nennen sich die Juden. nein, die Judges. Die Universität ist Mitglied der University Athletic Association.
    ellauri270.html on line 576: Der Wert des Stiftungsvermögens der Universität lag 2021 bei 1,286 Mrd. US-Dollar und damit 19,8 % höher als im Jahr 2020, in dem es 1,074 Mrd. US-Dollar betragen hatte. 2008 waren es rund 770 Mio. US-Dollar gewesen. Rahantuloa ei voi ees-täää! Brandeis on #44, tuition 65K, endowment 1,3G. Harvartd on #1, tuition 52K, endowment 53G. Kyltää Brandeis jonkinlainen jenkkien Tehtaanpuiston yhteiskoulu on.
    ellauri270.html on line 597: Louis David Brandeis (later: Louis Dembitz Brandeis — see below) was born on November 13, 1856, in Louisville, Kentucky, the youngest of four children. He was born to immigrant parents from Bohemia, who raised him in a secular Jewish home. His parents, Adolph Brandeis and Frederika Dembitz, both of whom were Frankist Jews.
    ellauri270.html on line 601: According to biographer Melvin Urolofsky, Brandeis was influenced greatly by his uncle Lewis Naphtali Dembitz. Unlike other members of the extended Brandeis family, Dembitz regularly practiced Judaism and was actively involved in Zionist activities. Brandeis later changed his middle name from David to Dembitz in honor of his uncle, and through his uncle's model of social activism, became an active member of the Zionist movement later in his life.
    ellauri271.html on line 87: Voldemar Putin piti venäläisille naisille siirappisen naistenpäivän puheen kv. naisten päivänä. Venäjällä naisten päivä on hyvin tärkeä. Lisääntyminen on siinä kaikkein tärkeintä. Nyt kun maapallon resut on käytkaz lopussa ja loppu juomavesi valuu alas kuivista kurkuista kuin lavuaarin rööristä, intoutuvat köige maade äijäköriläät niin idässä kuin lännessä maximoimaan naisten lisääntymisonnea kieltämällä niiltä muut tehtävät, estämällä abortit, kieltämällä sexiopetuxen koulussa ja lieventämällä raiskausehtoja.
    ellauri271.html on line 103: Sukupuolisessa lisääntymisprosessissa ilmaantuvien jälkeläisten elinkelpoisuus on paljon korkeampi, koska sen aikana tapahtuu rekombinaatio : vanhempien genotyypit järjestetään uudelleen ja osa niiden genotyypeistä jakautuu jälkeläisten kesken. Tämä on toisin kuin suvuton lisääntyminen, jossa vasta muodostuneet organismit ovat identtisiä vanhemman kanssa. Rekombinaatio tarjoaa kaksi virhetoleranssia mekanismia molekyylitasolla: rekombinaatio-DNA:n korjaus (joka tapahtuu meioosin aikana , kun homologiset kromosomit pariutuvat) ja komplementaation. Se tunnetaan myös nimellä mutaatiopeiton alla lisääntyminen (muumipappa ja pikku myy).
    ellauri271.html on line 107: Evoluutioprosessin kannalta seksuaalisella lisääntymisellä on useita geneettisiä etuja: 1. Se yhdistää kaksi hyödyllistä mutaatiota yhdessä jälkeläisessä (keino levittää suotuisia piirteitä). 2. Konsolidoi tällä hetkellä haitalliset mutaatiot huonosti sopeutuneiksi jälkeläisiksi, jotka sitten eliminoidaan populaatiosta (haitallisten geenien poistaminen) 3. Luo uusia geeniyhdistelmiä, jotka voivat olla paremmin soveltuvia kuin aiemmin olemassa olleet.
    ellauri271.html on line 109: Luonnolliset muutokset bakteereissa, DNA:n kuljetus arkeissa ja meioosi eukaryooteissa laukaisevat stressaavat olosuhteet, kuten liikakansoitus, resurssien ehtyminen ja DNA-vauriot. Tämä viittaa siihen, että seksuaalinen lisääntyminen on sopeutumista stressaaviin olosuhteisiin, erityisesti sellaisiin, jotka aiheuttavat DNA-vaurioita. Sukupuoli mahdollistaisi kahden organismin vahingoittumattomien RNA-alueiden yhdistämisen. Tämä regeneraatioilmiö, joka tunnetaan usein uudelleenaktivoitumisena, esiintyy influenssaviruksessa ja reoviruksessa.
    ellauri271.html on line 111: Aseksuaalisten lisääntymismuotojen lisääntymisetuja on jälkeläisten määrä, ja hermafroditismin etu on genomin korjaus ja monimuotoisuus. Pääkysymys on selvittää seksuaalisen erilaistumisen edut, eli kahden erilaisen sukupuolen edut kaxinruvoisiin hermafrodiitteihin verrattuna. Millä lailla apina on etanaa etevämpi? Limainen vain sieltä ja liikkuu liukkaammin?
    ellauri271.html on line 113: Eli teknisesti ongelma ei ole sukupuolisessa lisääntymisessä sinänsä (se on hauskaa kaikille), vaan sellaisten populaation jäsenten läsnäolo pukilla, jotka eivät kykene tekemään ize jälkeläisiä. On monisoluisia organismeja, jotka lisääntyvät seksuaalisesti, mutta kaikki lajin jäsenet kykenevät lisääntymään. Eli suurin haittapuoli on se, että miehet sijoittavat vain geenejä jälkeläisiin, kun taas naiset käyttävät puolet lisääntymispotentiaalistaan ​​jälkeläisten synnytyxeen.
    ellauri271.html on line 117: 1 teorian mukaan seksi kehittyi kannibalismin muotona: primitiivinen organismi söi toisen, mutta sen sijaan, että olisi sulattanut sitä kokonaan, lainasi DNA:ta omaa genomia varten.
    ellauri271.html on line 119: Tai sitten sexi on rokotuxen kaltainen prosessi, jossa puikotetaan vastapuolta ja annetaan sille Antin geenejä.
    ellauri271.html on line 121: 1 hypoteesi määrittelee isorokon kaltaisen viruksen lysogeeniseksi esi-isäxi. Isorokon kaltainen virus olisi todennäköinen esi-isä, koska sillä on perustavanlaatuinen yhdennäköisyys eukaryoottiytimen kanssa. Se sisältää kaksijuosteisen DNA-genomin, lineaarisen kromosomin, jossa on lyhyitä telomeerisiä toistoja, kalvoon sitoutuneen kapsidin, joka pystyy tuottamaan capped-mRNA:ta, ja kyvyn viedä capped-mRNA:ta viruskalvon läpi sytoplasmaan. Lysogeenisen viruksen esi-isän läsnäolo selittäisi meioottisen jakautumisen kehittymisen, joka on tärkeä osa seksuaalista lisääntymistä, vaikkei oikeastaan tunnu enää miltään sinänsä. Siinä vaiheessa mies on jo liesussa ja ezii muijaa seuraavaa.
    ellauri271.html on line 123: Teorian mukaan meioottinen jakautuminen syntyi lysogeeniseen virukseen vaikuttavista evoluutiopaineista johtuen sen kyvyttömyydestä päästä lyyttiseen kiertoon. Tämä selektiivinen paine on johtanut sellaisten prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat virusten leviämisen horisontaalisesti koko väestöön. Tämän valinnan tulos oli solufuusio. Tämä eroaa bakteeriplasmidien käyttämistä konjugaatiomenetelmistä evoluutiopaineen alaisena, ja sillä on tärkeitä seurauksia. Tällaisen fuusion mahdollisuutta tukee fuusioproteiinien läsnäolo isorokkovirusten kuorissa. Teoria viittaa siihen, että meioosi saa alkunsa kahden solun fuusiosta, jotka ovat infektoituneet toisiinsa liittyvillä mutta erilaisilla viruksilla, jotka tunnistivat toisensa tartuttamattomiksi. Kahden solun fuusion jälkeen näiden kahden viruksen välinen yhteensopimattomuus sai solut jakautumaan mitoottisella tavalla.
    ellauri271.html on line 125: Elikkä tässä ollaan oikeastaan käytännössä levittämässä izekästä isorokkoa?! Jotain geeniloista? Koko tämä vaivannäkö, runous ja romantiikka vain senkö takia? Voi vittu, ei paremmin voi sanoa!
    ellauri272.html on line 50: Tai jonsei sitä niin sitten huippupuleeratut alfaparittelijat hipelöi toistensa genitaaleja käytyään eka nostamassa rahaa pankista ja syömässä jossain ökyraflassa herkkulesta (keskiluokka ja persut kermapeput) tai jotain kasvispöperöä (intellektuellit) ryystäen liian isoista viinilaseista Merlot-viiniä. (E! F!)
    ellauri272.html on line 74: Fifty Shades of Grey has topped best-seller lists around the world, including those of the United Kingdom and the United States. The series had sold over 125 million copies worldwide by June 2015, while by October 2017 it had sold 150M. The series has been translated into 52 languages, and set a record in the United Kingdom as the fastest-selling paperback of all time.
    ellauri272.html on line 77: A lady reviewer for the Ledger-Enquirer described the book as guilty fun and escapism, and that it "also touches on one great aspect of female existence, viz. female submission."
    ellauri272.html on line 78: Kirsten Sims from New Zealand stated that the book "will win no prizes for its prose" and that "there are some exceedingly awful descriptions," although it was also an easy read; "(If you only) can suspend your disbelief and your desire to – if you'll pardon the expression – slap the heroine for having so little self respect, you might enjoy it." A Cord from U of Columbia stated that, "Despite the clunky prose, James does cause one to turn the page." Father Metro wrote that "suffering through 500 pages of this heroine's inner dialogue was torturous, and not in the intended, sexy kind of way". Jessica Reaves, the Chicago Tribune, wrote that the "book's source material isn't great literature", noting that the novel is "sprinkled liberally and repeatedly with asinine phrases", and described it as "depressing". Publishers Weekly named E. L. James the 'Publishing Person of the Year' 2012. In April 2012 E. L. James was listed as one of Time magazine's "100 Most Influential People in the World".
    ellauri272.html on line 80: Coinciding with the release of the book and its surprising popularity, injuries related to BDSM and sex toy use spiked dramatically. In the year after the novel's publishing in 2012, injuries requiring Emergency Room visits increased by over 50% from 2010 (the year before the book was published). This is speculated to be due to people unfamiliar with both the proper use of these toys and the safe practice of bondage and other "kinky" sexual fetishes in attempting to recreate at home what they had read.
    ellauri272.html on line 83: A second study in 2014 was conducted to examine the health of women who had read the series, compared with a control group that had never read any part of the novels. The results showed a correlation between having read at least the first book and exhibiting signs of an eating disorder, having romantic partners that were emotionally abusive and/or engaged in stalking behavior, engaging in binge drinking in the last month, and having 5 or more sexual partners under age 14. The authors could not conclude whether women already experiencing these "problems" were drawn to the series, or if the series influenced these behaviors to occur after reading.
    ellauri272.html on line 96: George by Alex Gino
    ellauri272.html on line 100: Drama by Raina Telgemeier
    ellauri272.html on line 110: Hunger Games by Suzanne Collins
    ellauri272.html on line 140: Beyond Magenta: Transgender Teens Speak Out by Susan Kuklin
    ellauri272.html on line 184: The Catcher in the Rye by J. D. Salinger
    ellauri272.html on line 198: Gossip Girl (series) by Cecily von Ziegesar
    ellauri272.html on line 244: 1984 by George Orwell
    ellauri272.html on line 246: A Clockwork Orange by Anthony Burgess
    ellauri272.html on line 256: Fallen Angels by Walter Dean Myers
    ellauri272.html on line 262: I Know Why the Caged Bird Sings by Maya Angelou
    ellauri272.html on line 292: by Sherman Alexie, from the perspective of a Native American teenager, Arnold
    ellauri272.html on line 298: has consistently appeared on the annual list of intellectually challenged books since
    ellauri272.html on line 301: sexuality and social injustice1. As a result, "a small collective" of schools have challenged it, and
    ellauri272.html on line 308: modern young adult literature. As detailed in Alyson Miller's "Unsuited to Age
    ellauri272.html on line 315: Weyland suggests that the outsized effect of this feature of
    ellauri272.html on line 317: and challenged in schools all over the country. Weyland states that Alexie's book
    ellauri272.html on line 330: Indian. Never mind the practically extinct aborigines, but he is a dangerous role model for the millions of immigrant more colorful hopefuls.
    ellauri272.html on line 334:
    The Holy Bible Is Now One Of The Most Challenged Books In America

    ellauri272.html on line 336: It joins the ranks of books like Fifty Shades of Grey. The top 10 most challenged books for 2015 includes an entry that may seem unlikely for the United States, which is home to more Christians than any other country in the world. According to the American Library Association's latest "State of America's Libraries" report, The Holy Bible was ranked as the sixth most challenged book in America because of its "religious viewpoint."
    ellauri272.html on line 338: James LaRue, OIF's director, told The Huffington Post that the Bible pops up regularly on the organization's annual challenged books list, but that it has never before breached the top 10. Secular activists want to point out there is a double standard in the Bible, as the Bible is a book filled with morally questionable actions.
    ellauri272.html on line 340: Four other books also made it to the most recent top 10 list because of their "religious viewpoints" -- including Nasreen's Secret School: A True Story from Afghanistan, a story about a young girl trying to get an education in Afghanistan, which came in at number nine. One complaint about the book that originated in Florida reportedly criticized it for promoting prayer directed at Allah.
    ellauri272.html on line 341: Even though the Bible has worked its way into the top 10, the truth is that a high percentage of these attempts at censorship are aimed at what the ALA calls "diverse content" -- in other words, "books by and about people of color, LGBT people and/or disabled people."
    ellauri272.html on line 343: The ALA wrote on its website in a statement about the 2015 list: "While 'diversity' is seldom given as a reason for a challenge, it may in fact be an underlying and unspoken factor: The work is about people and issues others would prefer not to consider."
    ellauri272.html on line 391: – No, olemme keskustelleet melko paljon viime aikoina, ja jatkaneet penistä koskevista huolista, toki Nato-jäsenyydestä ja maailmanlaajuisesta geopoliittisesta tilanteesta myös, mutta vähemmän.
    ellauri272.html on line 402: Helvetti kyllä länsikapitalistinen ideologia on tosi vahvoilla, netti tunkee sitä sisään joka tuutista. Sen propaganda on täyttä aivopesua, huuhtelua ja linkousta. Hallituxen 2 jalkaa paha, kapitalistin 4 jalkaa hyvä. Öykkärimäinen Judah Andorsen rahoittaa valtiolle suuttuneen köyhän kaverin oikeustaistelun. Quid pro quo tietysti, toki toki, kaverin on ruvettava mucketimuckin ilmaisexi agentixi.
    ellauri272.html on line 412: His National Book Award-winning volume Garbage is a long poem consisting of a single extended sentence, divided into eighteen sections, arranged in couplets, written on a roll of rectal quality toilet paper.
    ellauri272.html on line 414: Critics tracing his creative genealogy are apt to begin with Ralph Waldo Emerson and Henry David Thoreau and work chronologically forward through Walt Whitman, Ezra Pound, Robert Frost, Wallace Stevens, and William Carlos Williams. Of those poets, Harold Bloom felt that the transcendentalists Emerson and Whitman have influenced Ammons the most. Xcept he overdoes the colon. Radical colectomy is indicated.
    ellauri272.html on line 418: Bloom wrote: “Ammons’s poetry does for me what Stevens’s did earlier, and the High Romantics [Bloom’s term for William Blake, William Wordsworth, Samuel Coleridge, Percy Bysshe Shelley, John Keats, and Lord Byron] before that; it helps me to live my miserable life.
    ellauri272.html on line 420: Ammons’s concerns with the transcendental everyman coalesce in what may prove to be his finest effort: the National Book Award winner of 1993, Garbage. The title, suggested when Ammons drove by a Florida landfill, is characteristically flippant and yet perfectly serious. “Garbage is a brilliant book,” said David Baker in the Kenyon Review. “It may very well be a great one. ...
    ellauri272.html on line 421: Edward Hirsch articulated what may be the consensus regarding Garbage. He saw the poem as a brilliant summation of the poet’s life work, “an American testament that arcs toward praise, a poem of amplitude that confronts our hazardous waste and recycles it saying, ‘I’m glad I was here, / even if I must go.’”
    ellauri272.html on line 423: Elizabeth Lund of the Christian Science Monitor criticized Ammons for his tendency to jump “unexpectedly from one image or idea to another.” It is simply a kind of disposable diaper poetry.
    ellauri272.html on line 424: Ammons died on February 25, 2001, at the age of 75.
    ellauri272.html on line 427: ges/22.png" width="50%" />
    ellauri272.html on line 454: ges/7.png" width="50%" />
    ellauri272.html on line 493: ges/36.png" width="50%" />

    ellauri272.html on line 494: ges/37.png" width="50%" />
    ellauri272.html on line 554: Fifty Shades Freed on brittiläisen kirjailijan EL Jamesin eroottisen romanssin Fifty Shades Trilogy kolmas ja viimeinen osa. Hyväksyttyään yrittäjäjohtaja Christian Greyn naintiehdotuksen Fifty Shades Darker -elokuvassa Anastasia Steelen on sopeuduttava paitsi avioelämään myös uuden aviomiehensä varakkaaseen elämäntapaan, Amex Platinum luottokorttiin ja hallitsevaan luontoon. Tää on tosi samantapaista kuin himoshoppaaja, paizi himoshoppaajassa Kinsella on domina. Huisin samanlainen juoni on myös Avarassa luonnossa: eläimet Pohjois-Atlantin armoilla. Puolison valintaa, pesän ezintää, poikimista, poikasten hoitoa, koko ajan riskipeliä oman ja poikasten hengen uhalla aggressiivisten koiraiden ehdoilla. Pokkaripainos julkaistiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2012. Silloin oltiin Seijan synttäriä viettämässä Kiinassa. Se oli Pezkun pedon vuosi, mulla olis ollut 60v juhlat mutne peruuntuivat. 70-vuotisjuhlatkin oli sitten aika paskat, varsinkin lahjat. Krimin Anscluss tapahtui 2014.
    ellauri272.html on line 660: Ana herää kolme päivää myöhemmin sairaalassa Christianin kanssa. Vaikka hän on vihainen Anan piittaamattomuudesta ja edelleen huolissaan isyydestä, hän ymmärtää, kuinka tärkeä heidän vauvansa on hänelle, ja he tekevät sovinnon. Ana palaa kotiin seuraavana päivänä. Christian saa tietää yksityisetsivästään Welchistä, että hänellä ja Hydellä oli sama sijaisperhe. Hän kertoo Analle kuinka hän tapasi ja Elena vietteli hänet. Esittelemällä hänet BDSM:n maailmaan Elena auttoi Christiania oppimaan hallitsemaan elämäänsä. Jos hän ei olisi puuttunut asiaan, häntä vaivasivat edelleen hirvittävät muistot äidistään, eikä hän olisi koskaan kyennyt hallitsemaan elämäänsä. Ana tuntee syyllisyyttä käytöksestään, kun hän selittää, kuinka hän päätyi näkemään Elenan. Hän oli etsinyt psykiatriaan, tohtori Flynnin, koska hän tarvitsi apua ja kun hän ei voinut ottaa yhteyttä Flynnin, Christian päätyi Elenan salongiin puhuakseen jollekin ongelmistaan. Elena sattui olemaan salongissa sulkiessaan. Hän tiesi, että Christian ja Ana olivat riidelleet raskaudesta. Elena vei hänet suosikkibaariinsa juomaan ja auttamaan häntä rentoutumaan. Vaikka Elena antoi hänelle passin, hän tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää. Elena tajusi, että Christian rakasti Anaa ja suostui lopulta lähtemään hyvillä ehdoilla. Hän vakuuttaa hänelle, että hän teki oikein kutsuessaan häntä esiin tämän käytöksestä, koska tohtori Flynn oli ollut oikeassa, että hänellä on vielä paljon kasvamista tehtävää.
    ellauri272.html on line 686: Aika paljon samat ongelmat oli Analla kuin Avaran luonnon saukkonaaraalla. Naalien elämäntilanne oli vaikeampi: ne oli köyhiä, mustia ja monilapsisista perheistä.
    ellauri272.html on line 691: Kuten 60-luvun pulpissa (esim Walter Wagerin Telefon) on kiintoisaa miten sukupuolimoraali on jo pillerien takia suht vapaata mutta avioliittomoraali on ennallaan, koska sukupuolten tasapainon muutos ei vielä vaikuta tuotantosuhteisiin. Pillerissä setämiehet ampuivat izeään pahan kerran jalkaan. Tarkoitus oli vaan saada hilloviivaa seurauxitta helpommin, mutta tuloxena olikin täysimittainen orjakapina.
    ellauri272.html on line 705: MömmötColeridge Sam, Collins Wilkie, Keats John, Poe Edgar, Quincy Thomas
    ellauri272.html on line 713: Yhdysvaltain terveyssivusto listaa ammatit, joissa ihmiset ovat todennäköisimmin masentuneita, ja sijoittaa kirjoittajat 10 parhaan joukkoon Tämän artikkelin kirjoitti Benedicte Page ma 13. joulukuuta 2010 klo 17.00 GMT. Työpäivä oli melkein pulkassa. Tai sitten ei, kenties Benedicte jäi toimituxen maisemakonttorin lattialle mömmöissään nukkumaan. Läppärin etävalvontaäppi koitti herätellä sitä turhaan. Ei jäänyt uni kesken viimeinen.
    ellauri272.html on line 740: Unlike many others, we have no billionaire owner except you, meaning we can fearlessly chase truth away and report alternative ones instead. 2023 will be no different; we will work with trademark theft and passion fruit to bring you journalism that’s always free from commercial (LOL) or political (commie) interference. No one edits our editor or diverts our attention from what’s most important for The West. With your support, we’ll continue to keep Gilead Guardian journalism open and free for everyone to read. When access to information is made equal, greater numbers of people can understand global events our way and their impact on good people but also communists. Together, we can demand better for the powerful and fight for laissez-faire democracy.
    ellauri274.html on line 37:

    Siegel and Schuster


    ellauri274.html on line 55: HBL juhlisti Ukrainan selkkauxen vuosipäivää ke. 22. helmikuuta 23 aivan raivopäisellä antiryssäpropagandalla. Länsi pelkää että Kiina pelkää ryssän puolesta: jos ryssä lytätään arvaa kyllä ketkä ovat seuraavana vuorossa. Mahjong-pelistä tulee uusi dominoteoria. Putin puhetta ei printata, sitä referoi vaan Hoblan piharakki Laureenska. Nato är starkare än det någonsin varit tidigare. Ryssland får aldrig tillbaka Ukraina, säger gamlingen i USA. Onkohan Laureenska sukua Seikkailevan leikkimökin Kerttu Juvalle (o.s. Laurén)? Oliko emeritusarkkipiispan emeritavaimo piispan käly ja Kerttu Juvan sisko? Leviraattiko oli kyseessä? Niin paljon vastaamattomia kysymyxiä...
    ellauri274.html on line 63: Anna-Lena Laurén: Ett sällsynt kletigt tal av Putin. Putins tal till federationsrådet var en kletig blandning hot, lögner och sårade känslor. (Det mesta handlar om intern politik och ekonomi, men det intresserar ju ingen här.) Han anklagade gång på gång väst för exakt det han själv gör i Ukraina – att ta livet av ukrainare. Det är nog sant men det är helt hans eget fel. Vartefter Putin konsumerar gamla osanningar hittar han på nya. Det gör jag med, sanningen at säja. Några begränsningar tycks inte finnas på någondera sida. Putin inledde sitt tal med att rada upp ogenerade lögner, en efter en. Det är i sig inget nytt – att ljuga är Putins metod, som det är också Hufvudstadsbladets, amerikanarnas och de andra Natoländernas. Det nya sedan anfallet mot Ukraina är att lögnerna stegras.
    ellauri274.html on line 93: 1:18:37 возможное для того чтобы решить эту проблему мирными средствами терпеливо ввели переговоры о Мирном1:18:37 mahdollista ratkaistakseen tämän ongelman rauhanomaisin keinoin, aloittivat kärsivällisesti neuvottelut rauhasta
    ellauri274.html on line 117: 1:21:15 диктата гегемония не привыкли что им все позволено привыкли плевать на весь мир1:21:15 määräävä hegemonia ei ole tottunut siihen, että kaikki on sallittua heille, jotka ovat tottuneet sylkemään koko maailmaan
    ellauri274.html on line 148: 1:24:29 по другим городам в 2015 году они вновь предприняли попытку прямой атаки на 1:24:29 muissa kaupungeissa vuonna 2015 he yrittivät jälleen hyökätä suoraan
    ellauri274.html on line 175: 1:27:31 забыл и не забудет с советскими жертвами и трагедиями никто из них не считается потому что на кону 1:27:31 Unohtui eivätkä unohda Neuvostoliiton uhrien ja tragedioiden kanssa, yhtäkään niistä ei pidetä vaakalaudalla
    ellauri274.html on line 180: 1:28:06 не сходит это мы все это видим от растущих внутренних экономических социальных межнациональных проблем и 1:28:06 se ei irtoa, me kaikki näemme tämän kasvavista sisäisistä taloudellisista sosiaalisista etnisistä ongelmista ja
    ellauri274.html on line 251: 1:35:48 их проблемы как я уже сказал а Мы обязаны защитить наших детей и мы 1:35:48 heidän ongelmansa, kuten sanoin a Meillä on velvollisuus suojella lapsiamme ja meitä
    ellauri274.html on line 308: 1:42:26 оказывают прямую поддержку городам районам и поселкам Донецкой и Луганской народных республик Запорожье Сочи делают 1:42:26 antaa suoraa tukea Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen Zaporozhye Sochi kaupungeille, alueille ja siirtokunnille
    ellauri274.html on line 322: 1:44:14 духа жертвенности и сегодня помнит вся Россия наш долг поддержать всеми 1:44:14 uhrauksen hengessä ja tänään koko Venäjä muistaa velvollisuutemme tukea kaikkia
    ellauri274.html on line 329: 1:45:07 он будет координировать предоставление социальной медицинской психологической поддержки решать вопросы 1:45:07 hän koordinoi sosiaalilääketieteellisen psykologisen tuen tarjoamista ongelmien ratkaisemiseksi
    ellauri274.html on line 340: 1:46:23 которые в ходе личного общения в режиме реального времени будет решать возникающие вопросы обращаю внимание уже 1:46:23 joka henkilökohtaisen reaaliaikaisen viestinnän aikana ratkaisee esiin nousevia ongelmia, kiinnitän jo huomionne
    ellauri274.html on line 466: 2:00:02 по мере возникновения проблем как на уровне государства так и в бизнесе решение принимались максимально 2:00:02 Kun ongelmia ilmaantui sekä valtion tasolla että liike-elämässä, päätöksiä tehtiin niin paljon kuin mahdollista
    ellauri274.html on line 481: 2:01:33 проблемы которые нам необходимо решать в логистике технологиях финансы в кадрах 2:01:33 ongelmia, jotka meidän on ratkaistava logistiikassa, teknologioissa, henkilöstön rahoituksessa
    ellauri274.html on line 512: 2:04:50 для решения общенациональных задач по развитию Сибири Арктики и Дальнего Востока 2:04:50 Siperian, arktisen alueen ja Kaukoidän kehityksen kansallisten ongelmien ratkaisemiseksi
    ellauri274.html on line 604: 2:14:59 проблемами и дисбалансами столкнулась поздняя Советская экономика Поэтому 2:14:59 Neuvostoliiton myöhäisen talouden ongelmat ja epätasapaino kohtasivat.
    ellauri274.html on line 667: 2:21:54 открывать новые предприятия но и Менять жизнь вокруг себя в городах поселках 2:21:54 avata uusia yrityksiä, mutta myös muuttaa elämää ympärilläsi kaupungeissa
    ellauri274.html on line 707: 2:26:41 выбор это всегда разные подходы к решению социальных экономических задач При этом ведущие политические силы 2:26:41 valinta on aina erilaisia ​​lähestymistapoja sosiaalisten taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen.Samaan aikaan johtavat poliittiset voimat
    ellauri274.html on line 721: 2:28:35 огромную роль в укреплении гражданского общества в решение повседневных проблем играет местное самоуправление самый 2:28:35 kunnallisella itsehallinnolla on valtava rooli kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa arjen ongelmien ratkaisemisessa
    ellauri274.html on line 732: 2:29:46 новаторство дело не в жанрах и направлениях культура призвана служить добру красоте гармонии размышлять над 2:29:46 innovaatio ei ole kysymys genreistä ja suuntauksista, kulttuurin on tarkoitus palvella harmonian hyvää kauneutta pohdittavaksi
    ellauri274.html on line 768: 2:33:40 решения амбициозных задач это мощнейший стимул для молодёжи Идти в науку возможность доказать что ты Лидер что ты 2:33:40 kunnianhimoisten ongelmien ratkaiseminen on voimakas kannustin nuorille Tieteen opiskelu on mahdollisuus todistaa, että olet johtaja
    ellauri274.html on line 806: 2:37:41 проблемы и особо отмечу те 2:37:41 ongelmia ja korostaa niitä
    ellauri274.html on line 845: 2:41:57 семьи могли решать самые важные насущные проблемы предлагаю увеличить размер 2:41:57 perheet voisivat ratkaista tärkeimmät kiireelliset ongelmat, joita ehdotetaan koon kasvattamiseksi
    ellauri274.html on line 964: 2:54:54 заблагорассудится нет никакой связи между проблематикой и 2:54:54 ole hyvä, ongelman ja välillä ei ole yhteyttä
    ellauri274.html on line 1001: 2:59:33 снаряжения транспорт теплые вещи маскировочные сети и так далее Все что помогает сохранить жизни наших ребят 2:59:33 laitteet kuljettavat lämpimiä asioita naamiointiverkot ja niin edelleen Kaikki, mikä auttaa pelastamaan kavereidemme hengen
    ellauri275.html on line 52: ges.plex.tv/photo?size=large-1280&scale=1&url=https:%2F%2Fmetadata-static.plex.tv%2Fa%2Fpeople%2Faf1649c8a7d74de2fabaf674318282f3.jpg" height="190" />
    ellauri275.html on line 81: Ilia Tšavtšavadze (georg. ილია ჭავჭავაძე; 8. marraskuuta (J: 27. lokakuuta) 1837 Qvareli – 12. syyskuuta (J: 30. elokuuta) 1907. Hän oli prinssi ja syntyperäinen kermaperse, joka ammuttiin mun ikäisenä (70v).
    ellauri275.html on line 83: Pyhä marttyyri Ilia Tšavtšavadze Gruusialainen syntyi vuonna 1837 hurskaaseen perheeseen Qvarelin kylässä Itä-Gruusiassa. Hänen äitinsä opetti hänet lukemaan ja kirjoittamaan, rukoilemaan ja rakastamaan totuutta. Lapsuudestaan asti Ilia tunnettiin hurskaudestaan. Hän tunsi halua mennä luostariin, mutta se meni ohi, ja Ilja antautui sitten innokkaasti opintoihin ensin Tbilisissä ja sitten Venäjällä Pietarin yliopistossa, jossa hän etsi ja tutki georgialaisia tekstejä. Hän ei kuitenkaan suorittanut tutkintoa vaan jätti opinnot kesken ja palasi Gruusiaan ja alkoi tahkota massia.
    ellauri275.html on line 85: Kirjoituksissaan, tutkielmissaan ja saarnoissaan Ilia oli georgialaisten hengellinen isä ja opettaja. Pitäen oman elämänsä esikuvina pyhien ryövärien elämää ja tekoja hän teki pilkkaa ahnaista popeista. Ilia katsoi, että hurskaus ja pyyteetön rakkaus ihmisiä ja omaa maata kohtaan oli olennaista ihmiselämässä, ja kirjoituksissaan hän osasi motivoida lukijoita samanlaiseen kristilliseen rakkauteen omaa maataan ja kulttuuriaan kohtaan. Mitä pirun kristillistä siinä on? Eikös kirstityn pidä tähdätä taivaan valtakuntaan eikä maallisiin? Kääntää toinenkin takaposki miehittäjille? Ne eivät tiedä mitä tekevät ja vaikka tietäisivätkin. Anna keisarille mikä keisarille kuuluu. Kuten luuranko sanoi toiselle kuun pinnalla: mitä kuuluu?
    ellauri275.html on line 87: Iljan kamuja oli Fr. Peter Kharischirashvili, georgialainen hierojamonkki, joka kuului entiseen San Lazzaron saaren mehitaristiseen seurakuntaan Konstantinopolissa, ja lähetettiin palvelemaan Gruusian kansan katollisia tarpeita. Pius IX vahvisti seurakunnan 29. toukokuuta 1875.
    ellauri275.html on line 89: Isä Christopher Zuggerin mukaan yhdeksän serviittilähetyssaarnaajaa Konstantinopolista, eksarkki Shio Batmanishvilin johdolla, tuli Gruusian demokraattiseen tasavaltaan vakiinnuttamaan siellä pysyvästi Bysantin riitin vanhalla Gruusian kielellä, ja vuoteen 1929 mennessä heidän uskollistensa määrä oli kasvanut 8 000:een. Traagisesti heidän tehtävänsä päättyi, kun Neuvostoliiton salainen poliisi pidätti Exarch Shion ja hänen papit vuonna 1928, vangitsivat heidät Gulagiin Solovkin vankileirille ja murhasivat heidät myöhemmin Josif Stalinin NKVD:n toimesta Sandarmokhissa vuonna 1937.
    ellauri275.html on line 97: The Europe-Georgia Institute (EGI) is the leading hybrid warfare independent civil society organization in Georgia. Our mission is to advance "democracy", "human rights", "rule of law", and - first and foremost - free markets in Georgia and the Caucasus, and to empower a new generation of leaders to find solutions that are essential for Georgia’s development and for successful common future of the Caucasus. Our mission is to inspire, motivate, empower, and connect people to change their world. Its founder, one Melashvili, is the holder of the first prize award for his essay about Janri Kashia’s book “Totalitarianism” and Mikheil Javakhishvili Medal for a documentary film about Soviet repressions.
    ellauri275.html on line 109: Josif Stalin saattoi siis olla ainakin tangentiaalisesti osallisena entisen kustantajansa ja kirjallisen mentorinsa murhassa.
    ellauri275.html on line 112:
    Fig 1. Iljan salamurhan tangentiaalinen laukausrata.

    ellauri275.html on line 120: Ilja Tšavtšavadze avasi georgialaisen kirjallisuuden uusia sivuja haalistuvilla taiteellisilla luomuksilla: runoilla, säkeillä, novelleilla, novelleilla, joissa tuon ajan tärkeimmät yhteiskunnalliset prosessit löysivät terävän kriittisen pohdiskelun.
    ellauri275.html on line 127: Ilja Chavchavadzen lyyrisen runouden pääsisällön määrittelivät nykypäivän sosiaalisen todellisuuden ongelmat ja teemat. Hänen runollisuudessaan on kuitenkin kokonainen runosarja intiimeistä rakkausaiheista. Monia näistä runoista leimaa vilpitön hellyys, syvä emotionaalisuus ja kokemusten välittömyys. Tämä selittää niiden suuren suosion. Ja nyt Gruusian ihmiset laulavat hänen lyyrisiä runojaan, kuten "Muistatko, rakkaani, suuressa puutarhassasi ...". Vangitseva lyyrisyys läpäisee S. Tšaikovskille (suuren säveltäjän sisarelle) omistetun runon.
    ellauri275.html on line 129: Viime vuosisadan georgialaisen lyyrisen runouden haalistumaton helmi on Ilja Chavchavadzen lyhyt runo ihmisen olemassaolon merkityksestä, elämän korkeimmasta kauneudesta ja ilosta, ihmispersoonan velvollisuudesta:
    ellauri275.html on line 145: Epäitsekkään omistautumisen tunne isänmaalle inspiroi hänen tunnustavia lyyrisiä monologejaan:
    ellauri275.html on line 287: Oi maa! Ja sinun ongelmasi on minun ongelmani. Mekin olemme ihmisiä!
    ellauri275.html on line 301: Kyllä, ja Kako itse ei pelkää Mutta isää kiusasi hengenahdistus;
    ellauri275.html on line 323: Todellinen legenda sinusta Sydän? Voi kun olisin ollut siellä
    ellauri275.html on line 416: 68. Tämä runo, joka kirjoitettiin ennen maaorjuuden poistamista Gruusiassa, oli pitkään tiukan sensuurin alainen, mutta sitä jaettiin samizdattina käsin kirjoitettuina kopioina. Vuonna 1863 vain runon ensimmäinen osa julkaistiin Sakartvelos moambe -lehdessä (nro 10), otsikolla "Tarinan alku". Kirjeessään ystävälleen Kirill Lordkipanidzelle, joka pyysi I. Chavchavadzea antamaan tämän runon julkaistavaksi Chonguri-kokoelmassa, hän kirjoitti vuoden 1864 alussa: koska tiedän, että niitä ei paineta. Vaikka saisitkin luvan sinne, koko kokoelmasi takavarikoidaan silti täällä, tiedän sen varmasti. Yritin itse paljon paikallisessa sensuurikomiteassa, mutta se kiellettiin erittäin, erittäin hyvin” (“Mnatombi”, 1933, nro 8-9, s. 273). K. Lordkipanidze la. "Chonguri" vuonna 1864 onnistui painamaan myös vain runon ensimmäisen osan. Vuonna 1873 "Krebuli" -lehden toimittaja N. Ya. Nikoladze yritti jälleen tulostaa koko runon: yhdessä sen numerossa lehden toimittajat ilmoittivat runon koko tekstin välittömästä julkaisemisesta, mutta julkaisu runon - jälleen ilmeisesti sensuurin kiellon vuoksi - ei tapahtunut. Runo julkaistiin kokonaisuudessaan vasta vuonna 1879 Iveria-lehdessä (nro 5). I. Chavchavadzea inspiroi tämän runon luomiseen toisaalta erään talonpoikien vapautusliikkeen järjestäjän, kansallissankarin Arsene "Lupin" Odzelashvilin (k. 1843) legendaarinen taistelu sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta vastaan ​​ja toisaalta tapaaminen vuonna 1857 isäntänsä tapponeen talonpojan kanssa, josta tuli sitten rosvo, tietyn Gaukharashvilin. Khurjin on pussi rahaa. Chokha on Gruusian kansalliset vetimet.
    ellauri275.html on line 420: In Georgia, the first reading of the “Russian Law” was followed by mass protests. The draft law obliged non-governmental organizations and media outlets with a large part of their funding (at least 20%) from abroad to register as agents of foreign influence.
    ellauri275.html on line 424: Russian President Vladimir Putin’s press secretary Dmitry Peskov said that Russia was not involved in the “unrest” in Georgia and the “foreign agents” law. “Nothing there was inspired by the Kremlin, the Kremlin has absolutely nothing to do here,”- TASS quoted Peskov.
    ellauri275.html on line 428: Meanwhile, Russian Foreign Ministry spokeswoman Maria Zakharova reacted to a statement by EU High Representative for Foreign Affairs and Security Policy Josep Borrell criticizing “Russian Law” and said: “Borrel said that the foreign agents’ law that sparked protests in Tbilisi was incompatible with EU values. Now we understand why the U.S. is not yet in the European Union – there the law has been in force there since 1938.”
    ellauri275.html on line 430: Porukat huusi Tiflisissä miekkarissa "Sukhumi, Sukhumi". Gruusialaiset eivät pidä siitä, että abhaasisepartistit ottaa aurinkoa pyyhkeillä mustanmeren rannaklla venäläisten tuella. Sukhumi or Sukhum (Russian: Суху́м(и), Sukhum(i) [sʊˈxum(ʲɪ)]), also known by its Georgian name Sokhumi (Georgian: სოხუმი, [sɔχumi] (listen)) or Abkhaz name Aqwa (Abkhaz: Аҟәа, Aqwa), is a city in a wide bay on the Black Sea's eastern coast. It is both the capital and largest city of the Republic of Abkhazia, which has controlled it since the Abkhazia war in 1992–93. However, "internationally" Abkhazia is considered part of Georgia. The city, which has an airport, is a port, major rail junction and a holiday resort because of its beaches, sanatoriums, mineral-water spas and semitropical climate. It is also a member of the International Black Sea Club.
    ellauri275.html on line 451: Prince Alexander Chavchavadze (Georgian: ალექსანდრე ჭავჭავაძე, Russian: Александр Чавчавадзе; 1786 – November 6, 1846) was a Georgian poet, public benefactor and military figure. Regarded as the "father of Georgian romanticism", he was a pre-eminent Georgian aristocrat and a talented general in the Imperial Russian service.
    ellauri275.html on line 453: Chavchavadze's influence over Georgian literature was immense. He moved the Georgian poetic language closer to the vernacular, combining the elements of the formal wealth and somewhat artificial antiquated "high" style inherited from the 18th-century Georgian Renaissance literature, melody of Persian lyrical poetry, particularly Hafiz and Saadi, bohemian language of the streets of Tiflis and the moods and themes of European Romanticism. The subject of his works varied from purely anacreontic in his early period to deeply philosophic in his maturity.
    ellauri275.html on line 460: In his Romantic poems, Chavchavadze dreamed of Georgia's glorious past, when "the breeze of life past" would "breathe sweetness" into his "dry soul." In poems Woe, time, time (ვაჰ, დრონი, დრონი), Listen, listener (ისმინეთ მსმენნო), and Caucasia (კავკასია), the "Golden Age" of medieval Georgia was contrasted with its unremarkable present. As a social activist, however, he remained mostly a "cultural nationalist," defender of the native language, and an advocate of the interest of Georgian aristocratic and intellectual elites. In his letters, Alexander heavily criticized Russian treatment of Georgian national culture and even compared it with the pillaging by Ottomans and Persians who had invaded Georgia in the past. In one of the letters he states: The damage which Russia has inflicted on our nation is disastrous. Even Persians and Turks could not abolish our Monarchy and deprive us of our statehood. We have exchanged one serpent for another.
    ellauri275.html on line 475: Koba oli hahmo Alexander Kazbegin vuoden 1883 romaanista Patriside. Patriside ( georgiaksi : მამის მკვლელი ) on Alexander Kazbegin romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Romaani on rakkaustarina, mutta se käsittelee myös monia 1800-luvun Gruusian yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä. Romaani kuvaa 1800-luvun kriittistä realismia. Romaani sijoittuu 1800-luvun Gruusiaan, jolloin Venäjän valtakunta miehitti sen. Se on talonpoikaispojan Iagon ja kauniin nuoren naisen Nunun rakkaustarina. Kirjoittaja esittää tšetšeenit vapaina miehinä, jotka taistelevat vapautensa puolesta, toisin kuin georgialaiset, joita ryssät pitivät niin lyhyessä hihnassa, etteivät pystyneet pitämään edes kaupunkikokouksia (perinne keskiajalta lähtien).
    ellauri275.html on line 484: Ukrainan sota on Joe-sedän porukoille pelkkää nettoa. Pakotteilla pidetään öljyn hinta keinotekoisesti alhaalla ja ostetaan venäläisten fossiilit Intian ja Kiinan kautta polkuhinnalla. Inter arma silent leges, viherpiipertäjät ymmärtävät pitää päänsä alhaalla. Aseita päästään kokeilemaan tositoimissa tyhmien slaavikallojen kustannuxella. Se on kaikki kotiinpäin, spasiibo tavarishi! Ei tässä mitään kiirettä, as you were, jatkakaa.
    ellauri275.html on line 511: Rutsev oli isovenäläinen, mutta aivan Ukrainan rajalta, Kurskista. Se oli 20-luvulla politrukkina Donbassissa, oltuaan siellä töissä kaivosalalla. (He later stated that he considered emigrating to the United States for better wages, but did not do so.)
    ellauri275.html on line 529: Brežnevin pääsihteerikauden alku 1960-luvun lopulla oli erittäin nopean taloudellisen kehityksen aikaa mm. koneenrakennuksen alalla. 1970-luvulle tultaessa talouden ongelmat olivat jo ilmeisiä. 1970-luvun öljykriisit kohonneine öljynhintoineen kuitenkin siirsivät neuvostotalouden romahduksen 1980-luvulle. Tällöin talous taantui nopeasti. Neuvostoliitto viljavine alueineen tuli riippuvaiseksi viljan ja elintarvikkeiden tuonnista. Sen teollisuus oli raskasta ja auttamattoman vanhanaikaista. Sekin osa mikä toimi oli valjastettu sotateollisuuden palvelukseen. Kaiken kaikkiaan varustelu nieli aivan liian suuren osan bruttokansantuotteesta (on arvioitu, että pahimpina aikoina jopa lähes 50 %). Tää oli selvää nälistämistä ilkeän USA:n puolelta, talouspakotetta varustelun avulla, kz. alla.
    ellauri275.html on line 531: Brežnevin viimeisimmäksi jäänyt päätös oli lähettää joulukuussa 1979 neuvostojoukot tukemaan Afganistanin kommunistihallitusta. Päätöstä ei tehnyt politbyroo, vaan Brežnevin sisäpiiri yksityisessä kokouksessaan. Afganistanin sotaan johti pitkäaikainen kehitys, johon liittyivät Etykiin liitetyn Helsingin hengen haihtumisesta huonontuneet suurvaltasuhteet, varustelukierre ja Neuvostoliiton tarve osoittaa voimaansa. Yleisesti 1970-luvun loppua kohti Vietnamin sodassa tappion kärsinyt Yhdysvallat vaikutti sotilaallisesti heikolta ja Neuvostoliitto vastaavasti vahvemmalta supervallalta. Afganistanin sodan myrkytettyä suurvaltasuhteet jäi SALT II -sopimus, joka allekirjoitettiin kesäkuussa 1979, ratifioimatta Yhdysvalloissa. Neuvostoliittoon kohdistettiin myös laajat talouspakotteet ja Moskovan olympialaisiin vuonna 1980 kohdistettiin boikotti.
    ellauri275.html on line 543: AHTI KARJALAINEN - Ns. henkilökohtainen ongelma
    ellauri275.html on line 555: KEIJO KORHONEN - Tamminiemen Kissinger
    ellauri275.html on line 606: 1956 oli hemmetisti halukkaita Juho Kustin paikalle, ekalla kierroxella 6 ehdokasta sai ääniä. Kommarit taktikoivat Paasikiven ulos pelistä ja loppuotteluun jäi maalaisliiton Kekkonen ja noskejen Fagerholm. Kekkonen voitti 1 äänellä.
    ellauri275.html on line 635: Vihdoinkin hyvä (koska tositapahtumiin perustuva) poliisisarja Neljä elämää (p.o. kuolemaa) briteistä, missä ällö kalansilmäinen kaljupää huumaa kuoliaaxi jollain mömmöllä neljä homopoikaa ja raiskaa ne, raahaa sitten luutarhan seinälle (paizi ensimmäisen vaan kotiovelle). Se ei ollut tässä sarjassa pääasia, vaan että Lontoon met poliisivoimat kusivat koko tutkinnan KOSKA pojat oli homppeleita slummissa! Skoudet kieltäytyivät yhdistämästä kuolemantapauxia vaikka yhteys oli ilmiselvä pöllöimmällekin sukulaiselle, ja tutkivat jo ekasta tapauxesta kiinnijääneen kalansilmän toilailuja kunnolla vasta kun oli ihan pakko. Kuten ekan uhrin äiti leukavasti laukaisi, oli syynä poliisien tyhmyys, laiskuus, homofobia vai oikeistohallitusten määrärahaleikkauxet, käteen jäi että brittipoliisilaitos on täysin fucked up, ja jonkun täytyisi tehdä vittu sille asialle jotakin. Vaan eipähän ne tee, koska briteissä on vieläkin ruotelissa samat oikeistoketaleet, eikä muutosta siihen ole edes näköpiirissä. Antavat vaan BBC:n tehdä lisää poliiseja ihannoivia paskasarjatekeleitä. Vittu anglosaxit on ketkuimpia kaikista germaaneista, ei voi muuta sanoa, vaikka se on aika paljon sanottu.
    ellauri275.html on line 637: Sarja myös osoitti, että hyvän, jännän ja koskettavan rikossarjan voi tehdä ilman a) yhtään toimintasankaria, varsinkaan yhtään moniongelmaista ezivää ja sen paria, b) näyttämättä yhtään verta, puukotusta, silmitöntä väkivaltaa, tappoa c) yhtään car chasea, kiireellistä hälytystä rikospaikalle, pyssynheilutusta pimeillä parkkipaikoilla ja hylätyissä tehtaissa, d) yhtään panoa tai muuta vähissä vaatteissa suoritettavaa sukupuoliaktia, e) yhtään muoviselle taululle tehtyä epäiltyjen valokuvakollaasia, yxinkertaisesti pysymällä asiassa ja kuvaamalla tavan tallaajia niiden tavallisissa epädramaattisissa ympäristöissä. Juuri tekijöiden a)-e) ja muun tavanomaisen poliisisarjaklisheistön poissaolo oli sarjan onnistumisen ja myös sen uskottavuuden salaisuus.
    ellauri275.html on line 640:

    Benito Juarez

    137

    Mexico

    		 

    David Ben Gurion

    152

    Israel

    		 

    Mahmoud Ahmadinejad

    157

    Iran

    		 

    Abdelaziz Bouteflika

    159

    Algeria

    		 

    Kim Yong Ill

    160

    Korea (North)

    		 

    Dmitry Medvedev

    163

    Russia

    		 

    Queen Elizabeth II

    163

    UK

    		 

    Cristina Fernandez de Kirchner

    164

    Argentina

    		 

    Nicolas Sarkozy

    165

    France

    		 

    Angela Merkel

    165

    Germany

    		 

    Silvio Berlusconi

    165

    Italy

    		 

    Josef Stalin

    165

    Russia

    		 

    Vladimir Lenin

    165

    Russia

    		 

    Margaret Thatcher

    165

    UK

    		 

    Julia Eileen Gillard

    166

    Australia

    		 

    Napoleon

    168

    France

    		 

    Winston Churchill

    168

    UK

    		 

    Benito Mussolini

    169

    Italy

    		 

    Yasuo Fukuda

    169

    Japan

    		 

    François Hollande

    170

    France

    		 

    Vladimir Putin

    170

    Russia

    		 

    Tarja Halonen

    172

    Finland

    		 

    François Mitterrand

    172

    France

    		 

    Adolf Hitler

    173

    Germany

    		 

    Harold Wilson

    173

    UK

    		 

    Hugo Chávez

    173

    Venezuela

    		 

    Gerhard Schröder

    174

    Germany

    		 

    Viktor Orban

    174

    Hungary

    		 

    ellauri275.html on line 642:

    Gordon Brown

    180

    UK

     

    John Major

    180

    UK

     

    Georges Pompidou

    181

    France

     

    George W. Bush

    182

    USA

     

    Richard Nixon

    182

    USA

     

    Muammar Gaddafi

    183

    Libya

     

    Tony Blair

    183

    UK

     

    Edward Heath

    183

    UK

     

    John F Kennedy

    183

    USA

     

    Gerald Ford

    183

    USA

     

    Bill Clinton

    184

    USA

     

    David Cameron

    185

    UK

     

    Nick Clegg

    185

    UK

     

    Sir Alec Douglas-Home

    185

    UK

     

    James Callaghan

    185

    UK

     

    Barack Obama

    185

    USA

     

    Ronald Reagan

    185

    USA

     

    Boris Yeltsin

    187

    Russia

     

    George Washington

    187

    USA

     

    Stephen Harper

    188

    Canada

     

    Saddam Hussein

    188

    Iraq

     

    George H.W Bush

    188

    USA

     

    Jacques Chirac

    189

    France

     

    Valéry Giscard d’Estaing

    189

    France

     

    Fidel Castro

    190

    Cuba

     

    Helmut Kohl

    193

    Germany

     

    Robert Gascoyne-Cecil

    193

    UK

     

    Abraham Lincoln

    193

    USA

     

    Charles de Gaulle

    196

    France

     
    ellauri275.html on line 667: Kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan, niin georgialaiset kykenivät taistelemaan vastaan vain kaksi viikkoa ja venäläiset valloittivat Tbilisin 25.2.1921. Taisteluissa kaatui ja haavoittui jopa tuhansia georgialaisia.
    ellauri275.html on line 670: Venäjä oli tunnustanut Georgian itsenäisyyden 7. toukokuuta vuonna 1920 solmitussa Moskovan sopimuksessa, eikä Georgian valloittamisesta oltu Moskovassa yksimielisiä. Hyökkäyksen pääsuunnittelijat olivat kaksi vaikutusvaltaista georgialaissyntyistä neuvostovirkamiestä, Josif Stalin ja Grigori Ordžonikidze, jotka saivat luvan hyökätä Georgiaan neuvostojohtaja Vladimir Leniniltä 14. helmikuuta 1921, maan "talonpoikien ja työläisten kapinan" tukemisen verukkeella. Neuvostojoukot valtasivat Georgian pääkaupungin Tbilisin raskaiden taisteluiden jälkeen ja julistivat Georgian SNT:n syntyneeksi 25. helmikuuta 1921. Maan loppuosa saatiin vallatuksi kolmen viikon sisällä, mutta neuvostovalta Georgiassa vakiintui vasta syyskuussa vuonna 1924. Turkin miehitys Georgian luoteisosassa lähes samanaikaisesti (helmi–maaliskuussa 1921) uhkasi kehittää kriisin Moskovan ja Ankaran välille, ja se johti merkittäviin alueluovutuksiin Neuvosto-Venäjältä Turkille Karsin sopimuksessa.
    ellauri275.html on line 673: Ordzhonikidze tunnettiin koko Kaukasiassa vietetyn ajan vaikeana miehenä työskennellä. Hän oli kiistanalainen alueellisessa bolshevikkijohdossa, koska hän oli autoritaarinen ja suosii etnisten georgialaisten ylentämistä pätevien ehdokkaiden sijaan. Vuoden 1920 lopulla tšekan (salaisen poliisin) edustaja oli pyytänyt Ordzhonikidzen korvaamista ja syytti häntä poliittisista virheistä, erityisesti siitä, että hän nimitti kansallismielisiä viranomaisia, mikä oli vastoin bolshevikkien politiikkaa, joka paheksuu nationalisminäkemyksiä.
    ellauri275.html on line 677: Mdivanin ja Maharadzen mielipiteistä Josip ei piitannut palanutta puukopeekkaa. Polikarp Gurgenovich Mdivani oli budu -georgian ; 1920-luvulla hänellä oli tärkeä rooli Kaukasuksen sovjetisoinnissa , mutta myöhemmin hän johti Georgian vastustusta Josif Stalinin keskittämispolitiikkaa vastaan Georgian selkkauxessa 1922. Hänet teloitettiin suuren puhdistuksen aikana 30-l.
    ellauri275.html on line 678: Filipp Maharadzen väitetään olleen osallisena tunnetun georgialaisen julkkixen Ilia Chavchavadzen murhassa vuonna 1907. Vuosina 1919–1920 hän johti bolshevikkiryhmiä, jotka vastustivat itsenäisen Georgian menshevikkihallitusta. Neuvostoliiton Georgian valtauksen jälkeen hänestä tuli Georgian vallankumouskomitean puheenjohtaja helmikuussa 1921 ja sitten hän johti Georgian keskustoimeenpanevaa komiteaa. Vuonna 1922 Makharadze oli sekaantunut Georgian tapaukseen ja vastusti Sergo Ordzhonikidzen Georgiaa koskevia suunnitelmia.
    ellauri275.html on line 684: Nadežda Sergejevna Allilujeva (ven. Наде‌жда Серге‌евна Аллилу‌ева; 22. syyskuuta (J: 9. syyskuuta) 1901 Baku – 9. marraskuuta 1932 Moskova) oli Neuvostoliiton diktaattorin Josif Stalinin toinen vaimo ja Svetlana Allilujevan äiti. Stalin ja Nadežda Allilujeva menivät naimisiin vuonna 1919, kun Stalin oli 41-vuotias ja Nadežda Allilujeva oli 18-vuotias. He olivat tunteneet jo vuodesta 1908, kun Džugašvili-Stalin piileskeli tuttunsa ja puolueystävänsä Sergei Allilujevin luona. Silloin Nadja oli 7 vee ja Jopi 30.
    ellauri275.html on line 692: Allilujeva rakastui 16-vuotiaana juutalaissyntyiseen elokuvaohjaajaan Aleksei Kapleriin. Stalin ei hyväksynyt heidän romanssiaan, joten Kapler lähetettiin pakkotyöhön Siperiaan ja sen jälkeen Vorkutan teollisuuskaupunkiin nykyiseen Komin tasavaltaan lähelle napapiiriä. 17-vuotiaana Allilujeva rakastui Grigori Morozoviin, joka opiskeli Moskovan yliopistossa. He menivät naimisiin 1945 Stalinin vastahakoisuudesta huolimatta, eikä tämä halunnut tavata Morozovia. Allilujeva synnytti pojan Josifin, ja pariskunta erosi vuonna 1947. Allilujevan seuraava puoliso oli Juri Ždanov, jonka isä oli tunnettu neuvostoliittolainen poliitikko ja Stalinin oikea käsi Andrei Ždanov, joka oli Suomessa rauhanteon jälkeen valvontakomission johtaja. He menivät naimisiin vuonna 1949 ja saivat vuonna 1950 tyttären Jekaterinan. Tämäkin liitto purkautui myöhemmin. Ollessaan sairaalassa 1963 Allilujeva tapasi intialaisen kommunistin Brajesh Singhin, joka oli käymässä Moskovassa. Singh oli hyväkäytöksinen idealisti, mutta kärsi vakavista sairauksista, kuten keuhkoputken tulehduksesta ja keuhkolaajentumasta. Brajeshin ja Allilujevan romanssi syttyi, kun pariskunta lomaili Mustanmeren rannalla Sotšissa. Singh palasi Moskovaan vuonna 1965 ja toimi tulkkina. Heidän ei sallittu avioitua. Singh kuoli vuonna 1966, ja Allilujeva sai luvan lähteä viemään Singhin tuhkaa Gangesjokeen. Ollessaan Intiassa kaksi kuukautta hän kiintyi maan tapoihin. Allilujeva piti Singhiä puolisonaan, vaikka he eivät menneet naimisiin.
    ellauri275.html on line 696: Vuonna 1982 Allilujeva muutti Englantiin Cambridgeen mutta palasi 1984 tyttärensä kanssa Neuvostoliittoon ja sai kansalaisuuden takaisin. He asettuivat asumaan Gruusiaan (nyk. Georgia) Tbilisiin. Allilujeva palasi 1986 Yhdysvaltoihin, tytär kouluun Englantiin. Myöhempinä vuosina hänen mainitaan asuneen Sveitsissä, Lontoossa ja Wisconsinissa. Vizi mixei Svetlana osannut päättää?
    ellauri276.html on line 96: Riittää, kun sanotaan, että Aleksanteri Tšavtšavadze oli yksi ensimmäisistä, joka käänsi Pushkinin runot georgiaksi, ja tämä aikaan, jolloin suuren venäläisen runoilijan nimi lausuttiin varoen yhteiskunnan korkeimmissa piireissä. Pushkinin runoudella oli suuri vaikutus Georgian runoilijan työhön.
    ellauri276.html on line 100: "Aleksanteri Chavchavadzen tärkein ansio oli, että hän onnistui tekemään talostaan ​​vahvan linkin Georgian yhteiskunnan ja Kaukasiaan palvelemaan menneiden venäläisten välillä ... Prinssi Aleksanteri sai täysin päätökseen isänsä aloittaman työn. Garsevan liitti Georgian poliittisesti Venäjään, ja hänen poikansa toi georgialaiset lähemmäs venäläisiä henkilökohtaisen luonteensa ansiosta. Jokainen venäläinen, tuotu kaukaiseen vieraaseen maahan, hengitti kotiliimaa, jokainen georgialainen meni hänen luokseen saadaxeen nielunsa auki; täällä he tapasivat, joivat Tsinandalia ja oppivat ymmärtämään ja rakastamaan toisiaan ... "
    ellauri276.html on line 180: Ну, тащися, сивка! No, trudge, sivka!
    ellauri276.html on line 257: Mutta runossa on monia toistoja: "No! trudge, sivka", "Hauskaa ... Hauskaa ... Hauskaa ...", "Rikkaruoho tulee pellolle". Kirjoittaja näyttää meille kuinka talonpoika ajaa hevosta, kuinka hän iloitsee, kuinka hän kuvittelee tulevan sadon. Kynnön aikana hän piristää jatkuvasti sekä itseään että hevosta, antaa hänelle ja itselleen uutta voimaa, tuntee itsensä sekä herraksi että palvelijaksi, ja sana palvelija asettuu etusijalle: "Minä itse olen sinun ystäväsi, palvelija ja isäntä .”
    ellauri276.html on line 302: Хлеб поспел — тебе кручинушка: Vilja on kypsä - sinulla on ongelma:
    ellauri276.html on line 322: Ivan Savvitš Nikitin (1824–1861) oli venäläinen runoilija. Hän sai kasvatuksensa hengellisessä seminaarissa, mutta köyhyys ja perheikävyydet pakottivat keskeyttämään kouluopinnot. Nikitin jäi pikkukauppiaaksi kotikaupunkiinsa saamatta tilaisuutta tyydyttää luontaista tiedonjanoaan.
    ellauri276.html on line 347: Hän syntyi Belfastissa katoliseen ja irlantilaiseen nationalistiseen perheeseen Downin kreivikunnasta. Hän opiskeli St Malachy´s Collegessa Belfastissa. Työskenneltyään isälleen hän opetti jonkin aikaa. Hän matkusti Dubliniin vuonna 1902 ja tapasi johtavia nationalistisia hahmoja. Hänen kirjallinen toimintansa alkoi lauluilla, keräilijänä Antrimissa ja työskennellessään säveltäjä Herbert Hughesin kanssa. Sitten hän perusti Ulsterin kirjallisuusteatterin vuonna 1904. Hän kirjoitti näytelmän The Little Cowherd of Slainge ja useita artikkeleita sen Uladh-lehteen, jonka toimitti Bulmer Hobson. The Little Cowherd of Slainge esitti ULT Clarence Place Hallissa Belfastissa 4. toukokuuta 1905 yhdessä Lewis Purcellin The Enthusiastin kanssa.
    ellauri276.html on line 353: Hänestä tuli Sinn Féinin kaupunginvaltuutettu Wicklow´ssa vuonna 1921. Myöhemmin Irlannin sisällissodassa hän oli republikaanien puolella, ja hänet internoitiin vuonna 1922/3. Hänen avioliitonsa hajosi, ja hän muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1925. Siellä hän asui New Yorkissa. Hän luennoi Fordhamin yliopistossa ja työskenteli akateemisissa irlantilaistutkimuksissa perustaen yliopiston Irlannin tutkimuksen koulun vuonna 1928, joka kesti neljä vuotta. Hän oli toimittaja The Irish Review, lyhytikäinen (huhti-, touko- ja heinäkuu 1934) "irlantilaisen ilmaisun aikakauslehti". Yritysjohtaja oli George G. Lennon, entinen upseeri, joka komensi Waterfordin lentävää pylvästä Irlannin itsenäisyyssodan aikana. Päätoimittaja oli Lennonin vävy George H. Sherwood. Campbell palasi Irlantiin vuonna 1939, asettui Glencreeen, Wicklow´n kreivikuntaan, ja kuoli Lacken Daraghissa, Enniskerryssä 6. kesäkuuta 1944.
    ellauri276.html on line 400: And the geese and pigeons and sparrows Ja hanhet ja kyyhkyset ja varpuset
    ellauri276.html on line 435: Patrick Kavanagh (21. lokakuuta 1904 – 30. marraskuuta 1967) oli irlantilainen runoilija ja kirjailija. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat romaani Tarry Flynn sekä runot " On Raglan Road " ja "The Great Hunger". Hänet tunnetaan kertomuksistaan ​​Irlannin elämästä arkipäivän ja arkipäivän kautta.
    ellauri276.html on line 437: Patrick Kavanagh syntyi Inniskeenin maaseudulla, Monaghanin kreivikunnassa, vuonna 1904, neljäntenä James Kavanaghin ja Bridget Quinnin kymmenestä lapsesta. Hänen isoisänsä oli opettaja nimeltä "Kevany", jonka paikallinen pappi muutti " Kavanaghiksi " kasteessa. Isoisän täytyi lähteä alueelta skandaalin seurauksena, eikä hän enää koskaan opettanut kansalliskoulussa, vaan meni naimisiin ja perusti perheen Tullamoressa. Patrick Kavanaghin isä James oli suutarin ja maanviljelijä. Kavanaghin veljestä Peteristä tuli yliopiston professori ja kirjailija, kaksi heidän sisaruksistaan ​​oli opettajia, kolmesta tuli sairaanhoitajia ja yhdestä nunna.
    ellauri276.html on line 451: I saw the danger, yet I walked along the enchanted way,
    ellauri276.html on line 454: On Grafton Street in November we tripped lightly along the ledge
    ellauri276.html on line 455: Of the deep ravine where can be seen the worth of passion´s pledge,
    ellauri276.html on line 492: Vuosina 1959–1962 Kavanagh vietti enemmän aikaa Lontoossa, missä hän osallistui Swiftin X- lehteen. Tänä aikana Kavanagh asui silloin tällöin viinahöyryisenä ja muutenkin pahanhajuisena Swiftsien luona Westbourne Terracessa. Hän piti luentoja University Collegessa Dublinissa ja Yhdysvalloissa, edusti Irlantia kirjallisissa symposiumeissa ja hänestä tuli Guinness Poetry Awards -palkinnon tuomari.
    ellauri276.html on line 541: That hadde ylad of donge ful many a foother. 1 (see note)
    ellauri276.html on line 543: Lyvynge in pees and parfit charitee. peace; charity; (see note)
    ellauri276.html on line 598: And sweetheart she could not get one.
    ellauri276.html on line 600: And I, a pretty wench can't get one, get one,
    ellauri276.html on line 601: And I, a pretty wench can't get one.”
    ellauri276.html on line 603: Here we are on familiar ground, for the beginning is that of the well-known Condescending Lass, often printed on broadsides, and not infrequently met with in the mouths of country singers to this day. The Condescending Lass belongs to a sizeable family of songs on the theme “I wouldn't marry a …”. In it the girl reviews men of various trades, and rejects them all until she finds one whom she will deign to consider. But the present version loses sight of this theme, and from verse two onwards forgets all about the persnickety girl, settling down to a eulogy of the ploughman's trade, though here and there the words still recall those of The Condescending Lass. For the sake of coherence we have abandoned Mr Burstow's first verse and given it another title (he called it: Pretty Wench). The Taverners Folk Group sang The Ploughman in 1974 on their Folk Heritage album Times of Old England. They noted:
    ellauri276.html on line 641: And lugged her along like a pedlar´s pack. Ja raahasi häntä mukanaan kuin polvieläinlaumaa.
    ellauri276.html on line 644: He trudged along ´til he reached his front gate, (whistle) Hän ronttasi eteenpäin, kunnes saavutti etuporttinsa, (pilli)
    ellauri276.html on line 667: If they get sent to Hell, they get kicked back again, Jos heidät lähetetään helvettiin, heidät potkitaan takaisin,
    ellauri276.html on line 768: Samoin George Thomsonille syyskuussa 1793 päivätyssä kirjeessä runoilija väitti keränneensä laulun muistiinpanemalla sen vanhan miehen laulusta. Se julkaistiin lopulta James Johnsonin Scots Musical Museumissa vuonna 1796.
    ellauri276.html on line 788: Ridge after ridge man´s tide-mark leaves, Harju harjanteen jälkeen miehen vuorovesimerkkilehdet,
    ellauri276.html on line 796: The seasons change, and then return; Vuodenajat vaihtuvat ja palaavat sitten;
    ellauri276.html on line 807: I have seen spread and change and thrill; olen nähnyt leviävän ja muuttuvan ja jännittävän;
    ellauri276.html on line 820: Gordon Bottomley (20. helmikuuta 1874 – 25. elokuuta 1948) oli georgialais-englantilainen runoilija, joka tunnettiin erityisesti runodraamistaan. Hän oli osittain vammainen tuberkuloosisairauden vuoksi. Hänen päävaikuttajansa olivat myöhemmät viktoriaaniset romanttiset runoilijat, esirafaeliitit ja William Morris.
    ellauri276.html on line 824: Toisen sairauskohtauksen jälkeen vuonna 1892 Bottomley jätti pankin ja muutti Cartmeliin, Lancashireen elääkseen intohimoista intensiivistä meditaatiota ja mietiskelyäkin ja aloitti runojen kirjoittamisen. Täällä vuonna 1895 hän tapasi Emily Burtonin. He menivät naimisiin vuonna 1905. Pariskunta asui vuodesta 1914 Silverdalessa, lähellä Carnforthia kuolemaansa asti. 1920 - luvulla hän oli Village Drama Societyn puheenjohtaja. Vuonna 1944 hänelle myönnettiin kirjallisuuden kunniatohtori Leedsin yliopistossa. Bottomley kuoli vuonna 1948 eläen vaimoaan alle vuodella. Heidän tuhkansa haudataan St. Fillanin kappeliin juurella Dundurn, Perthshire.
    ellauri276.html on line 826: Bottomley aloitti runouden kirjoittamisen 1890-luvulla ja sai vaikutteita romanttisista runoilijoista ja vielä enemmän sellaisista myöhemmistä henkilöistä, kuten Rossetti ja Algernon Swinburne. Bottomley sisälsi ystäviinsä monia kuuluisia kirjailijoita, runoilijoita ja taiteilijoita. Vaikka hän piti heihin yhteyttä pääasiassa kirjeitse, hän vieraili satunnaisesti Lontoossa ja otti kotiinsa myös vieraita, kuten Arthur Ransome ja Edward Thomas.
    ellauri276.html on line 853: This is the page whose letters shall be seen, Tämä on sivu, jonka kirjaimet tulevat näkyviin,
    ellauri276.html on line 854: Changed by the sun to words of living green; Aurinko muutti elävän vihreän sanoiksi;
    ellauri276.html on line 860: Spells the first lesson hunger taught to men; Loitsua ensimmäisen oppitunnin, jonka nälkä opetti miehille;
    ellauri276.html on line 873: (Life, life is the tillage, and Death is the harvest according.) (Elämä, elämä on maanmuokkaus, ja kuolema on sato sen mukaan.)
    ellauri276.html on line 881: Charles Wharton Stork (12. helmikuuta 1881 – 22. toukokuuta 1971) oli amerikkalainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Charles Wharton Stork syntyi Philadelphiassa 12. helmikuuta 1881 Theophilus Kierrolle ja Hannah (Wharton) Storkille. Hän valmistui Haverford Collegesta ja Harvardin yliopistosta ja opetti englannin laitoksella Pennsylvanian yliopistossa. Hän kuoli Philadelphiassa 22. toukokuuta 1971.
    ellauri276.html on line 883: 5. elokuuta 1908 hän meni naimisiin Elisabeth von Pausingerin kanssa, tiedättehän, Franz Xaver von Pausingerin tytär, taiteilija, Salzburgista, Itävallasta? Heillä oli tytär Rosalie (Stork) Regen ja kolme poikaa, Francis Wharton, George Frederick ja Carl Alexander. Vuonna 1939 Stork selvisi zägällä SS Athenian uppoamisesta Atlantin valtamerellä.
    ellauri276.html on line 888: Wallinin vitsirunoutta leimaa kaipaus pois maanpäällisestä elämästä taivaalliseen elämään ja sukupuoliyhteyteen Jumalan kanssa. Singen beten loben den Herrn... Mikä saa porukat laulamaan tämmösiä hyllausshymnejä? Jotain joukkoizetyydytystä siinä on, ryhmäsurrogaattisexiä. Kiitos ja ylistys, kippis ja kulaus. Rehupiiklesien aiheuttama huutomyrsky, kirkuna ja pyörtyileminen on epäilemättä sama ilmiö. Ne olivat hetken rakastetumpia kuin J. Nasaretilainen. Johanin kaikkien aikojen nr 1 schlageri on den här ganska morbida "Vipp på rumpan affär'n" jonka vetää laahavasti ovenraossa Eva Rune med 210 subscribers.
    ellauri276.html on line 894:

    ellauri276.html on line 898: Stork ja hänen brittiläinen aikalaisensa CD-Lowcock julkaisivat useita käännöksiä ruotsalaista runoutta. He käsittivät väärin muun muassa Gustaf Frödingin, Erik Axel Karlfeldtin, Birger Sjöbergin ja August Strindbergin. Hänen ruotsalaisen runoilija Gustaf Frödingin käännöksiään kritisoitiin ankarasti Svea Bernhardin ja Ernst W. Olsonin arvosteluissa, mutta yleisesti ylistettiin Axel J. Uppvallin artikkelissa, joka yhdessä Olsonin kanssa oli myös tehnyt Frödingin runoja englanniksi. Stork saattoi nimestä päätellen olla äidin puolelta Penn Dutch.
    ellauri276.html on line 921: Charles Wharton Stork [1881-1971] syntyi Philadelphiassa, Pa., 12. helmikuuta 1881. Suoritti AB-tutkinnon Haverford Collegessa 1902; AM Harvardissa, 1903, ja Ph.D. Pennsylvanian yliopistossa erään Schellingin neuvosta 1905. "Kaikki on himon menettämä (Lust on menettänyt kaiken), William Rowleyn tragedia, 1633" All´s Lost by Lust on William Rowleyn jakobinen tragedia, takakannen mukaan "Herkittävän rehellisen ja tehokkaan tragedia", "raaka ja raju", se kirjoitettiin vuosina 1618-1620.
    ellauri276.html on line 923: Kuten monet englantilaiset renessanssinäytelmät, Rowleyn tragedia mukautettiin myöhempiä tuotantoja varten. Yksi "W.C." oli vastuussa versiosta nimeltä The Rape Reveng´d tai Espanjan vallankumous vuonna 1690. Vuonna 1705 tehty sovitus nimeltä The Conquest of Spain on Mary Pixin ansiota. Sen jälkeen teos on menettänyt suosion, eikä sitä ole herätetty henkiin.
    ellauri276.html on line 925: Tämän urakan jälkeen Stork lähti ulkomaille tekemään tutkimustyötä Englannin ja Saksan yliopistoissa, missä hän vietti useita vuosia. Vuonna 1908 hän meni naimisiin Elisabethin, tiedättehän, taiteilija Franz von Pausingerin tyttären kanssa Salzburgista Itävallasta, ja palattuaan Amerikkaan aloitti työnsä Pennsylvanian yliopistossa, jossa hän toimi opettajana ja apulaisprofessorina vuoteen 1916, jolloin erosi tehdäxeen kirjallista työtä. Mr. Storkin ensimmäinen tunnetuksi tullut säekirja oli "Meri ja lahti", 1916. Sen jälkeen hän on kääntänyt paljon ruotsin ja saksan kielestä, tehden ihailtavia käännöksiä Gustaf Frödingistä, 1916, sekä monista muista never heardeista teokseen "Ruotsalaiset runoilijat", jonka teoksen hän julkaisi nimellä "Anthology of Swedish Lyrics", 1917. Hän on sittemmin tehnyt käännöksen "Selected Poems of Verner Von Heidenstam", Nobel-palkinnon saaja 1916. Ruotsalaisen runouden lisäksi hän on tehnyt erinomaisen esitys itävaltalaisen sanoittajan Hofmansthalin sanoituksista. Mr. Stork on toimittaja ja omistaja lehdykälle 'Contemporary Verse', joka on omistautunut nykyisen ryhmän runoudelle Amerikassa. Toinen kokoelma hänen omista säkeistä ilmestyy siinä pian.
    ellauri276.html on line 942: George Townshend lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Brian Matthewsille vuosina 1960-64. Se sisällytettiin vuosina 2000 ja 2012 hänen Musical Traditions -antologiansa Come, Hand to Me the Glass kahteen numeroon.
    ellauri276.html on line 944: Ralph Noble of Cuba Cottage, Burythorpe, Malton, lauloi Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa -kappaleen Colin S. Whartonin tekemällä nauhoitteella, joka sisällytti sen vuonna 1962 Leedsin yliopiston tutkintoonsa "Folk Songs from the North Riding". Se sisällytettiin myös vuonna 2019 Colin Wharton Collectionin kappaleiden Musical Traditions -antologiaan Songs of the North Riding .
    ellauri276.html on line 956: George Belton lauloi kappaleen Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa Madehurstissa, Arundelissa, Sussexissa 29. tammikuuta 1967 Sean Daviesille ja Tony Walesille. Tämä tallenne julkaistiin samana vuonna kuin hänen EFDSS-albuminsa All Jolly Fellows… nimikappale ja vuonna 2020 hänen Musical Traditions -antologiassa A True Furrow To Hold. Karl Dallasin Lewes Armsissa, Mount Placessa, Lewesissä, Sussexissa 11. toukokuuta 1974 tekemä live-tallennus julkaistiin vuonna 1975 Transatlantic-albumilla "lauluja ja tarinoita Sussexin pubissa", The Brave Ploughboy .
    ellauri276.html on line 974: Toisin kuin Skotlannissa, jossa "molempien laulusta" tuli tunnustettu genre, englanninkielisiä kappaleita on hyvin vähän nimenomaan maataloustyöstä. Sadat laulut ovat maaseutuympäristössä, ja sankareita ja sankarittaria kuvataan usein aurapoikina ja maitotyttöinä, mutta tämänkaltaiset laulut ovat ennen kaikkea tarinoita eikä suoria kommentteja maatilan elämästä ja työstä.
    ellauri276.html on line 984: Len ja Barbara Berry eli The Portway Pedlars lauloivat We Are Kaikki iloiset kaverit jotka seuraa auraa vuonna 1984 Greenwich Village -albumillaan In Greenwood Shades.
    ellauri276.html on line 1118: And when we gets there then so jolly and bold Ja kun pääsemme sinne, niin iloisena ja rohkeana
    ellauri276.html on line 1197: With our hands in our pockets, like gentlemen we go Kädet taskuissa, kuin herrat menemme
    ellauri276.html on line 1295: Vuonna 1915 Hall rakastui Battenin serkkuun Una Troubridgeen (1887–1963). Troubridge oli kuvanveistäjä ja vara-amiraali Ernest Troubridgen vaimo ja nuoren tyttären äiti. Troubridge ja Hall olisivat rakastuneita loppuelämänsä ajan. Romanssi aiheutti jännitteitä Battenin, Hallin ja Troubridgen välillä aina vuoteen 1916 asti, jolloin Batten onnekkaasti kuoli.
    ellauri276.html on line 1296: Hallia, Battenia ja Troubridgea eivät lannistuneet kirkon varoitukset samaa sukupuolta olevien suhteista. Hallin katolisuus istui tiukassa elinikäisen kiintymyksen spiritismiin ja reinkarnaatioon rinnalla. Vuonna 1917 Radclyffe Hall ja Una Troubridge alkoivat asua yhdessä. Suhde kesti Hallin onnekkaaseen kuolemaan asti
    ellauri276.html on line 1298: "Bostonin avioliitto" oli historiallisesti kahden varakkaan naisen avoliitto, joka oli riippumaton miehen taloudellisesta tuesta. Sanan sanotaan olleen käytössä Uudessa Englannissa 1800-luvun lopulla/1900-luvun alussa. Jotkut näistä suhteista olivat luonteeltaan niin romanttisia, että niitä voitaisiin nyt pitää lesbosuhteina; muut eivät olleet. Termi Bostonin avioliitto yhdistettiin Henry Jamesin The Bostonians (1886) -romaaniin, joka käsitteli pitkää avoliittoa kahden naimattoman naisen, "uusien naisten" välillä, vaikka James itse ei koskaan käyttänyt termiä. Jamesin sisar Alice eli sellaisessa suhteessa Katherine Loringin kanssa ja oli hänen romaanin lähteittensä joukossa. Bostonin avioliitot olivat niin yleisiä Wellesley Collegessa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, että termistä Wellesley-avioliitto tuli suosittu kuvaus. 1800-luvun lopulla Wellesleyn 53 naisen tiedekunnasta vain yksi nainen oli perinteisesti naimisissa miehen kanssa; useimmat muut asuivat naispuolisen seuralaisen kanssa. Yksi tunnetuimmista pareista oli Katharine Lee Bates ja Katharine Ellis Coman. Bates oli runouden professori ja " America The Beautiful " renkutuxen kirjoittaja.
    ellauri276.html on line 1300: Samaa sukupuolta olevien avioliitto Massachusettsissa on tunnustettu laillisesti 17. toukokuuta 2004 lähtien, koska Massachusetts Supreme Judicial Court (SJC) päätti asiassa Goodridge v. Department of Public Health, jonka mukaan Massachusettsin perustuslain mukaan oli perustuslain vastaista sallia vain päinvastaiset. seksiparit naimisiin. Massachusettsista tuli kuudes lainkäyttöalue maailmassa (Alankomaiden, Belgian, Ontarion, Brittiläisen Kolumbian ja Quebecin jälkeen), joka laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot. Se oli ensimmäinen Yhdysvaltain osavaltio, jossa avattiin avioliitto samaa sukupuolta olevien parien kanssa. Niiden osuus osavaltion kaikista avioliitoista oli noin 4 %.
    ellauri276.html on line 1302: Asiassa Obergefell v. Hodges 26. kesäkuuta 2015 Yhdysvaltain korkein oikeus laillisti samaa sukupuolta olevien avioliitot päätöksellä, joka on voimassa koko valtakunnallisesti, lukuun ottamatta Amerikan Samoaa ja suvereeneja heimovaltioita, joissa homoja ei kazota hyvällä. 29 osavaltiossa on perustuslaki, joka kieltää samaa sukupuolta olevien avioliitot ja/tai muun tyyppiset liitot, ja 31 osavaltiossa on säädökset, jotka kieltävät samaa sukupuolta olevien avioliitot ja/tai muun tyyppiset liitot, vaikka nämä kaikki ovat lakanneet Obergefell- päätöksestä.
    ellauri276.html on line 1303: Vuodesta 2015 lähtien samaa sukupuolta olevien avioliitto on nyt liittovaltion laillinen kaikissa 50 osavaltiossa korkeimman oikeuden päätöksen vuoksi. Kuitenkin Dobbs v. Jackson Women's Health Organization -päätöksen jälkimainingeissa samaa sukupuolta olevien avioliittoja koskevat lakisääteiset ja/tai perustuslailliset kiellot ovat saaneet uutta huomiota heti soveltuvina, jos Obergefell kumottaisiin.
    ellauri277.html on line 42: On the evening of December 20, 1900, a suspicious fire destroyed the Buies Creek Academy and all the buildings except for the large wooden tabernacle. Awakened at 3:30 a.m. to witness the destruction, J.A. Campbell recalled: "When I ran up to the fire, the terrible fire, that was burning down chances for poor boys and girls, and I knew that I could not build again ... the flames that destroyed the labor of years [...] the only hope for hundreds of boys and girls was being swept away, I could not bear up longer [...] When they asked me my plans, I said, "Well, there's no chance to go on."
    ellauri277.html on line 43: After the fire, Zachary Taylor Kivett came to visit and found Campbell "in bed discouraged to the limit." Kivett said, "Why are you in bed? You're a Campbell. Get a hump on you."
    ellauri277.html on line 80: For to be idle is to become a stranger unto the seasons, and to step out of life’s procession, that marches in majesty and proud submission towards the infinite.
    ellauri277.html on line 83: Which of you would be a reed, dumb and silent, when all else sings together in unison?
    ellauri277.html on line 128: Kamila ja Boutros halusivat Gibranin ottavan vastaan ​​enemmän omaa perintöään sen sijaan, että hän saisi puoleensa vain länsimaista esteettistä kulttuuria. Niinpä Gibran palasi 15-vuotiaana kotimaahansa opiskelemaan arabialaista kirjallisuutta kolmeksi vuodeksi Collège de la Sagessessa, maroniittien johtamassa instituutissa Beirutissa ja opiskelemaan myös ranskaa.
    ellauri277.html on line 153: Kirjeessä 1921 Naimylle, Gibran kertoi, että lääkärit olivat käskeneet häntä "luopumaan kaikenlaisesta työstä ja rasituksesta eikä muuta kuin syömään, juomaan ja lepäämään". Vuonna 1922 Gibran määrättiin "pysymään poissa kaupungeista ja kaupunkielämästä" ja hän oli vuokrannut mökin meren läheltä, aikoen muuttaa sinne Mariannan kanssa ja jäädä sinne, kunnes "tämä sydän [palauttaa] järjestyksensä"; Tämä kesä Scituatessa oli Haskellillekin virkistävää aikaa, jonka aikana Kal kirjoitti englannixi joitain "parhaista arabialaisista runoista", joita hän oli koskaan kirjoittanut. Siirappinen profeetta myi hyvin kylmästä kriittisestä vastaanotosta huolimatta.
    ellauri277.html on line 169: ges_of_Women_by_Kahlil_Gibran_-_Soumaya.jpg" width="100%" />
    ellauri277.html on line 172: Gibran oli myös suuri syyrialaisen runoilijan ja kirjailijan Francis Marrashin ihailija, jonka teoksia Gibran oli opiskellut Collège de la Sagessessa. Shmuel Morehin mukaan Gibranin omat teokset heijastavat Marrashin tyyliä, mukaan lukien joidenkin hänen teostensa rakenne ja "hänen [monet] ideansa orjuudesta, koulutuksesta, naisten vapauttamisesta, totuudesta, ihmisen luonnollisesta hyvyydestä ja turmeltuneesta. yhteiskunnan moraali." Bushrui ja Jenkins ovat maininneet Marrashin käsitteen yleismaailmallisesta rakkaudesta erityisesti jättäessään "syvän vaikutuksen" Gibraniin.
    ellauri277.html on line 173: Toinen vaikuttaja Gibraniin oli amerikkalainen runoilija Wilt Whatman, jota Gibran seurasi "osoittaen kaikkien ihmisten universaalisuutta ja nauttimalla luonnosta." El-Hagen mukaan saksalaisen filosofin Friedrich Nietzschen vaikutus "ei esiinny Gibranin kirjoituksissa aivomyrskyxi asti." Siitä huolimatta, vaikka Nietzschen tyyli "epäilemättä kiehtoi" häntä, kun Gibran "ei ollut vähiten loitsuissaan". (Ihmekös että Kallen maxa laajeni...)
    ellauri277.html on line 175: Tutkijat ja kriitikot jättivät Gibranin pitkään huomiotta, ennenkuin älysivät kuinka jenkki se oikeastaan oli. Em. Bushrui ja John M. Munro ovat väittäneet, että "vakavien länsimaisten kriitikkojen epäonnistuminen vastata Gibranin huutoon" johtui siitä tosiasiasta, että "hänen teoksensa, vaikka suurin osa alun perin kirjoitettiin englanniksi, ei voi majoittua mukavasti lännen sisäiseen kirjalliseen perinteeseen, jossa mattokauppiaita ei järin näy." El-Hagen mukaan kriitikot ovat myös "yleensä epäonnistuneet ymmärtämään runoilijan mielikuvitukselisia käsityxiä ja hänen vaihtelevan luonnottomia taipumuksiaan".
    ellauri277.html on line 180: Olet veljeni ja rakastan sinua. Rakastan sinua, kun kumarrat moskeijassasi, polvistut kirkossasi ja rukoilet synagogassasi. Sinä ja minä olemme yhden uskon – Hengen – poikia. Ja me, jotka on asetettu päiksi sen monien oksien yli, olemme kuin nippu kyrpiä jumalan kädessä, jotka osoittaa Hengen täyteläisyyteen, niikö sä ja varsinkin mä.
    ellauri277.html on line 186: Profeetan suosio kasvoi huomattavasti 1960-luvulla amerikkalaisen vastakulttuurin myötä ja sitten New Age -liikkeiden kukoistaessa. Se on pysynyt suosittuna näiden ja muun lällymmän väestön keskuudessa tähän päivään asti. Sen jälkeen, kun Profeetta julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1923, sen painos ei ole koskaan loppunut. Se on käännetty yli 100 kielelle, joten se on historian kymmenen eniten käännetyn kirjan joukossa. Se oli yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista Yhdysvalloissa, läähätti ihan Paulo Coelhon niskassa.
    ellauri277.html on line 217: Khalil senior seems to have been a violent drinker and a gambler; rather than tend to his walnuts he went to be a collector of taxes for the village headman, a job that was not considered reputable. In 1891 he was convicted of some fiscal irregularity, and his property was confiscated. Gibran later described his father to his women friends as a descendant of cavaliers, a romantic figure, who got into trouble with the law for refusing to compromise with corrupt village authorities. BUAHAHAHA.
    ellauri277.html on line 225: At an exhibit of Day’s photographs in 1898 Gibran met a Cambridge poet, Josephine Prescott Peabody, who was nine years older than he. He sketched a portrait of her from memory and gave it to Day to pass on to her. Peabody was charmed by the sketch, and she and Gibran exchanged French letters.
    ellauri277.html on line 229: In November 1902 Gibran wrote to Peabody, and she invited him to a party held at her house two weeks later. An intense platonic relationship resulted, though Gibran seems to have wanted it to progress to a sexual one. He visited her regularly; they went to musical and artistic events together; they wrote to each other often; and she encouraged his writing and his art. She gave him the nickname that he later used as the title of his most famous book: “the Prophet.” In October 1903 Gibran wrote something in a letter to Peabody that angered her, and their relationship cooled.
    ellauri277.html on line 231: Gibran’s relationship with Peabody ended completely with her marriage in 1906. He then began a secret affair with a pianist, Gertrude Barrie, who, like Peabody, was several years his senior. During this period Haskell introduced him to an aspiring French actress, Émilie Michel, who taught French at Haskell’s school, and the two fell in love. In 1908 Michel suffered an ectopic pregnancy and had an abortion. The relationship waned and ultimately ended, a victim of Michel’s ambitions for a career on the stage.
    ellauri277.html on line 238: After Paris, Gibran found Boston provincial and stifling. Haskell arranged for him to visit New York in April 1911; he moved there in September, using $5,000 that Haskell gave him to rent an apartment in Greenwich Village. He immediately acquired a circle of admirers that included the Swiss psychiatrist and psychologist Carl Gustav Jung and several Baha’is; the latter introduced him to the visiting Baha’i leader ‘Abd al-Baha’, whose portrait he drew. New York was the center of the Arabic literary scene in America; Rihani was there, and Gibran met many literary and artistic figures who lived in or passed through the city, including the Irish poet and dramatist William Butler Yeats.
    ellauri277.html on line 246: Gibran’s masterpiece, The Prophet, was published in September 1923. The earliest references to a mysterious prophet counseling his people before returning to his island home can be found in Haskell’s journal from 1912. Gibran worked on it from time to time and had finished much of it by 1919. He seems to have written it in Arabic and then translated it into English. As with most of his English books, Haskell acted as his editor, correcting Gibran’s chronically defective spelling and punctuation but also suggesting improvements in the wording.
    ellauri277.html on line 248: The work begins with the prophet Almustafa preparing to leave the city of Orphalese, where he has lived for twelve years, to return to the island of his birth. The people of the city gather and beg him not to leave, but the seeress Almitra, knowing that his ship has come for him, asks him instead to tell them his truths. The people ask him about the great themes of human life: love, marriage, children, giving, eating and drinking, and many others, concluding with death. Almustafa speaks of each of the themes in sober, sonorous aphorisms grouped into twenty-six short chapters. As in earlier books, Gibran illustrated The Prophet with his own drawings, adding to the power of the work.
    ellauri277.html on line 254: In 1925 the poet Barbara Young (pseudonym of Henrietta Breckenridge (!!!) Boughton) became Gibran’s secretary. She remained with Gibran for the rest of his life and played a major role in events after his death.
    ellauri277.html on line 258: In 1928 Gibran published his longest book, Jesus, the Son of Man: His Words and His Deeds as Told and Recorded by Those Who Knew Him. It was the most lavishly produced of Gibran’s books, with some of the illustrations in color. For once, the reviews were strongly and uniformly favorable, and the book has remained the most popular of his works next to The Prophet.
    ellauri277.html on line 260: Gibran died on 10 April 1931 of cirrhosis of the liver. He was an alcoholic and had been in poor health since the early 1920s. Gibran’s death set off a series of sordid conflicts that have clouded his reputation. His will left money and real estate to his sister (Marianna Jubran never married and died in Boston in 1972). Breckenridge ja Haskell piippasivat äkäsesti toisilleen mustankipeinä Gibranin kirjallisesta jäämistöstä. Breckenridge´s 1945 biography of Gibran, an adulatory work full of misinformation—much of which may have come from Gibran himself—continues to create confusion even after the publication of several excellent biographies.
    ellauri277.html on line 264: Gibran has generally been dismissed as sentimental and mawkishly [imelän] mystical. Nevertheless, his works are widely read and are regarded as serious literature by people who do not often read such literature. The unconventional beauty of his language and the moral earnestness of his ideas allow him to speak to a broad audience as only a handful of other twentieth-century American poets have. The sad fact is that a large majority of these monkeys are sentimental and mawkishly mystical.
    ellauri277.html on line 274: Тhe article discusses the role of religious values in the context of spiritual safety of society. The value content of the concept of spiritual security is substantiated. It is proved that the system of spiritual values and moral norms is one of the important conditions for ensuring the spiritual security of society. The basic principles of providing spiritual security and suggested of definition the relevant concepts.
    ellauri277.html on line 283: state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society. The essence of the spiritual security of society, mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of society is specified. The international experience of the system of spiritual values is generalized and systematized and the possibility of its introduction in Ukraine is determined. The features of state regulation in the system of spiritual security of Ukrainian society in modern conditions are determined. The mechanisms of state regulation in the system of ensuring the spiritual security of Ukrainian society are assessed. The main approaches to optimizing the mechanisms of state regulation in this area are proposed.
    ellauri277.html on line 307: Culture: (Management Dimension): Monograph], UADU,
    ellauri277.html on line 310: Monet ihmiset uskovat, että uskonto on vain ritualisoitu uskomus- ja käytäntöjärjestelmä, jota ei pitäisi sisällyttää yhteiskunnan asioihin. Suurin osa näistä ihmisistä ajattelee, että uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat täysin erilaisia ​​kokonaisuuksia. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä monet yhteiskunnat ovat hylänneet tai erottaneet uskontonsa yhteiskunnasta. Tällaisen yhteiskunnan ihmiset ajattelevat, että uskontoa tulisi harjoittaa vain henkisissä paikoissa. Mutta jos ajattelemme syvästi, huomaamme, että uskonto ja yhteiskunta eivät ole erillisiä kokonaisuuksia. Uskonto ja yhteiskunta ovat molemmat yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia ​​niistä toisiaan. Uskonto ei ole vain rituaalijärjestelmä, vaan myös oikea elämäntapa. Uskonto on erittäin tärkeä, jotta yhteiskunta löytää rauhaa ja vaurautta samanaikaisesti. Tekniikan ja tieteen edistymisen myötä yhteiskunta voi pitää niitä nykyaikaisina, mutta ei löydä todellista rauhaa vaurautta. Uskonnolliset arvot ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassa, koska ne antavat meille oikeanlaisen elämäntavan. Ilman uskontoa ihminen ei voi toimia oikein tässä maailmassa, koska heiltä puuttuu oikea elämäntapa. Ihmiset, jotka elävät yhteiskunnassa ilman uskonnollista arvoa, kohtaavat erilaisia ​​​​ongelmia, kuten - korkeampi rikollisuus, turhautuminen, arkielämän ahdistukset jne.
    ellauri277.html on line 328: Bahai-usko (myös kirjoitusmuodoissa bahá’í-usko, baha´i-usko ym.ym. - olisivat hyvällä jättäneet noi kärpäsenkakat pois, niin olisivat saaneet enemmän kannattajia!) on moniselitteinen uskonto, jonka perusti Baha’ullah Persiassa vuonna 1863 (eli 160v sitten) ja joka korostaa ihmiskunnan hengellistä yhtenäisyyttä. Uskonnolla on noin kuusi miljoonaa kannattajaa ympäri maailman. Ei sillä vielä kuuhun mennä.
    ellauri277.html on line 358: Ylimaallinen Jumala on ilmaissut itseään eri sanansaattajien muodossa, ja jokainen heidän perustamistaan uskonnoistaan on johtanut ihmiskunnan aina korkeammalle tasolle. Kaikki ovat tehneet virheitä, niin varmaan Barbapapakin, mutta nyt ei vielä tiedetä mitä. Bahait hyväksyvät kaikki suurten maailmanuskontojen perustajat ja keskushahmot. Heihin kuuluvat muun muassa Abraham, Mooses, Krishna, Buddha, Zarathustra, Jeesus ja Muhammad sekä kaiken ilmoituksen huipentumana Bab ja Baha´ullah. Yhtään naishahmoa? No ei. Jumalalta saatujen muistioiden ilmaisemisen ketju alkaa jo muinaisista maageista ja aiempien uskontojen kirjoituksissa profeetoiksi mainitaan muun muassa Aatami, Nooa, Hud ja Salih. Nekin kaikki setämiehiä.
    ellauri277.html on line 366: Bahai-usko pitää itseään erillisenä uskontona, mutta siinä näkyy islamin vaikutteita. Bahai-uskon mukaan Koraani tallettaa Jumalan sanan luotettavammin kuin Raamattu. Syynä tähän on, että Koraanissa on enemmän profeetta Muhammadin suoraa tekstiä kuin Raamatussa Jeesuksen omaa opetusta, ja Muhammad oli selkeästi kovempi jätkä kuin J.Nasaretilainen. Toinen syy on Koraanin myöhäisempi syntyaika. Baha’ullah viittasi kirjoituksissaan usein Koraanin jakeisiin, mutta muuten tekstisisältö erosi täysin. Hän viittasi myös Uuteen testamenttiin, Kahlil Gibranin hengellisiin runoihin sekä antiikin Kreikan filosofiaan.
    ellauri277.html on line 398: Bahain kohtaama kritiikki ja haasteet vaihtelevat huomattavasti eri puolilla maailmaa. Länsiliberaalit ovat kritisoineet baháʼí-uskoa sen konservatiivisista sosiaalisista käytännöistä, erityisesti esiaviollisen tai homoseksuaalisen sexin kiellosta, naisten syrjinnästä ja sensuurista. Nämä ongelmat ovat vain marginaalisia Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella olevalle numeerisesti hallitsevalle baháʼí-yhteisölle.
    ellauri277.html on line 421: Yön ritari (engl. The Dark Knight) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka on ohjannut Christopher Noloin. Se perustuu DC Comicsin sarjakuvahahmoon Batman. Yön ritari on Nolanin Batman-elokuvasarjan toinen osa ja jatko-osa vuoden 2005 elokuvalle Batman Begins. Christian Bale jatkaa Batmanin roolissa; muita palaavia pääosan esittäjiä ovat Michael Caine, Gary Oldman ja Morgan Freeman. Elokuva esittelee Harvey Dentin (Aaron Eckhart), Gothamin vastavalitun piirisyyttäjän ja Bruce Waynen lapsuudenystävän Rachel Dawesin (Maggie Gyllenhaal) kumppanin, joka liittyy Batmanin ja poliisin kanssa jahtaamaan rikollisneroa, joka tunnetaan nimellä ”Jokeri” (Heath Ledger).
    ellauri277.html on line 423: Heath Andrew Ledger (4. huhtikuuta 1979 Perth, Länsi-Australia – 22. tammikuuta 2008 New York, New York) oli australialainen Oscar-palkittu näyttelijä. Kotimaassaan Ledger näytteli enimmäkseen pienissä teeveerooleissa ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin vuonna 1998. Hän teki merkittävimmät roolinsa elokuvissa 10 Things I Hate About You (1999), Patriot (2000), Monster’s Ball (2001), Ritarin tarina (2001), Brokeback Mountain (homo, 2005) ja Yön ritari (Jokeri, 2008).Ledger kuoli 28-vuotiaana 22. tammikuuta 2008 tahattomasti reseptilääkkeiden yliannostukseen. Muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa Ledger oli saanut valmiiksi roolinsa Jokerina elokuvassa Yön ritari. Jenkit kapinoivat kovasti kuultuaan että homo-Ledger oli castattu Jokerin miehekkääseen osaan. Hullustihan siinä kävikin.
    ellauri277.html on line 425: Sekä Yhdysvalloissa että Iso-Britanniassa tuotettu Yön ritari sai ensi-iltansa 18. heinäkuuta 2008 Yhdysvalloissa, ja 25. heinäkuuta 2008 Suomessa. Elokuva sai erittäin myönteisiä arvosteluja ja se rikkoi useita tuottoennätyksiä koko teatteriesityksensä ajan. Yön ritari esiintyi kriitikoiden vuoden 2008 kymmenen parhaan elokuvan listoilla enemmän kuin mikään muu elokuva (287), paitsi WALL-E, ja se oli listojen ensimmäisellä sijalla enemmän kuin mikään muu elokuva (77) sinä vuonna. Se tuotti yli miljardi dollaria lipputuloja, ja on eniten tuottaneiden elokuvien listan sijalla 28. Elokuva sai kahdeksan Oscar-ehdokkuutta; se voitti parhaista äänitehosteista, ja Ledger palkittiin postuumisti parhaan miessivuosan palkinnolla. Vuonna 2016 Yön ritari äänestettiin BBC:n kyselyssä alkaneen vuosisadan 40 parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa.
    ellauri277.html on line 442: The Dark Knight on Batman in Legginsiä parempi monella tapaa: juonenkehityksessä, jännityksessä, toiminnassa, tehosteissa ja tietysti roistossa. Ei voi olla ajattelematta, että näyttelijä Heath Ledgerin ennenaikainen kuolema liittyi jotenkin uuden elokuvan ympärillä olevaan härinään. Mutta älä anna sen ottaa pois hänen suoritustaan. Hän näytteli pahaa-arvaamatonta Jokeria. Ei ihmekään että henki oli löyhässä.
    ellauri277.html on line 460: Kuten käy ilmi, se, mitä Joker tarjoaa, ei ole vapautta tai edes valinnanvaraa. Elokuvan hölmöt toimivat vapaimmin, kun he voivat kiertää Jokerin ja ohittaa hänen vääriä "valintojaan", noudattaen sen sijaan implisiittisesti Moosexen taulujen ohjeistuxia. Mutta kun he eivät voi, heidän teoistaan ​​tulee tahattomia. He toimivat pakotuksesta, pelosta ja välttämättömyydestä. Jokeriakin näyttää ohjaavan hellittämätön anarkkinen agenda, josta hänkään ei saa mitään iloa tai helpotusta, mitä nyt jotain turhaa hahatusta. Hän on oman suunnittelunsa tai kenties oman hulluutensa vanki. Heh, hm, baptistisella tulkinnalla joka hemmetin heppuli on oman päänsä vanki, paizi ne jotka noudattaa johtoportaan ohjeistuxia, mikä antaa niille täyden vastuuvapauden.
    ellauri277.html on line 466: Luonnonvalinta. Se mikä on vahvaa voittaa. Mutta peli annetaan pois tämän kohdan viimeisellä rivillä, "eikä sitä voi ajatella toisin". Miksi ei? Kuka sanoo? Tässä näemme jäykän determinismin ja kiistattoman dogmatismin, joka piilee juuri Nietzschen niin kutsutun tahdon vapautumisen pinnan alla. Mitään vaihtoehtoa horjumattomalle luonnonlaille ei ole. Kun Harvey "Two-Face" Dent "vapautuu" ja estoton, tulos on hirveä. Hän näyttää ja käyttäytyy vähemmän kuin tavallinen apina, enemmän kuin raivostunut apina tai viihdekäyttöön ohjelmoitu silikoninukke. Hemmetti, altruismi on yhtä paljon termiittiapinan genomissa kuin sekopäinen riehunta. Kummallakin on aikansa ja paikkansa, kuten sanoo saarnaaja.
    ellauri277.html on line 470: Paavalin ja kristillisen perinteen mukaan vapaus ei ole jotain, jota meillä luonnollisesti on ja jota käytämme. Se ei ole oikeutemme tai kykymme. Pikemminkin, kuten elämä itse, vapaus on lahja. "Sillä synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan lahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme" (Room. 6:23). Ja vähän kauempana: "Sillä elämän Hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut teidät synnin ja kuoleman laista" (Room. 8:2). Niinpä niin, lahja on se että saa luvan tehdä kuten käsketään, ja saa siitä vielä olla mielissään.
    ellauri278.html on line 68: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi.
    ellauri278.html on line 90: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."
    ellauri278.html on line 115: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu").
    ellauri278.html on line 142: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan ​​Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
    ellauri278.html on line 157: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."
    ellauri278.html on line 159: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:
    ellauri278.html on line 163: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'."
    ellauri278.html on line 167: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
    ellauri278.html on line 171: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."
    ellauri278.html on line 181:
  • Stalin bylsi 13-vuotiasta. Lidia Pereprygina oli 13-vuotias, kun hän tapasi Stalinin. Lidia became Stalin's lover when he was exiled to the remote Siberian village Kureika. Vuonna 1914 Venäjän keisari karkotti Stalinin Siperiaan vallankumouksellisesta toiminnasta. Stalin oli tuolloin 35-vuotias. Lidia tuli raskaaksi, mutta lapsi syntyi kuolleena. Toisella yrityxellä hän tuli uudelleen raskaaksi, mutta kun poika Aleksandr syntyi vuonna 1917, Stalin oli jo kaukana.
    ellauri278.html on line 182: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
    ellauri278.html on line 200: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.
    ellauri278.html on line 208: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
    ellauri278.html on line 216: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.
    ellauri278.html on line 224: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
    ellauri278.html on line 227: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
    ellauri278.html on line 231: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
    ellauri278.html on line 233: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
    ellauri278.html on line 240: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
    ellauri278.html on line 242: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
    ellauri278.html on line 248: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
    ellauri278.html on line 252: Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire.
    ellauri278.html on line 254: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
    ellauri278.html on line 256: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".
    ellauri278.html on line 258: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
    ellauri278.html on line 264: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
    ellauri278.html on line 292: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
    ellauri278.html on line 326: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
    ellauri278.html on line 346: Huhtikuun alusta alkaen sotavankeja alettiin viedä teloitettavaksi 350-400 hengen ešeloneissa. Kuljetettavat vangit uskoivat, että heitä valmistauduttiin vapautumaan, joten tunnelma heidän riveissään oli positiivinen.
    ellauri278.html on line 350: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia ​​pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
    ellauri278.html on line 380: Kuten vuonna 2012 salatut asiakirjat osoittavat, Valkoinen talo oli alusta alkaen varma Neuvostoliiton syyllisyydestä Katynin tragediaan, mutta ei tehnyt mitään poliittisista syistä.
    ellauri278.html on line 384: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
    ellauri278.html on line 419: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
    ellauri278.html on line 427: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.
    ellauri278.html on line 453: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
    ellauri278.html on line 528: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
    ellauri278.html on line 541: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
    ellauri279.html on line 101: Solzhenitsyn väitti, että venäläistä nationalismia ja Venäjän ortodoksista kirkkoa ei pitäisi pitää lännen uhkana vaan pikemminkin liittolaisina. HAHHAA. Solzhenitsyn oli "melkein fasisti", sanoi saxalaissymppari juutalaispakolainen Henry Kissinger.
    ellauri279.html on line 109: Vuonna 2006 Der Spiegelin haastattelussa hän totesi: "Tämä oli erityisen tuskallista Ukrainan tapauksessa, maan, jonka läheisyyden Venäjään määrittelevät kirjaimellisesti miljoonat perhesiteet kansojemme keskuudessa, sukulaiset, jotka asuvat eri puolilla kansallista rajaa. Yhdellä iskulla nämä perheet voidaan repiä hajalle uudella jakolinjalla, sotilaallisen blokin rajalla.
    ellauri279.html on line 111: Vähän ennen kuolemaansa Solzhenitsyn arvioi Izvestiassa 2. huhtikuuta 2008 julkaistussa haastattelussa, että vaikka Ukrainan nälänhätä oli sekä keinotekoinen että valtion aiheuttama, se ei eronnut Venäjän nälänhädästä vuonna 1921. Solzhenitsyn ilmaisi uskovansa, että molemmat nälänhädät johtuivat bolshevikkiyksiköiden järjestelmällisestä aseellisesta ryöstöstä sekä venäläisten että ukrainalaisten talonpoikien sadoista, jotka olivat politbyroon käskystä tuoda takaisin ruokaa nälkää näkeville kaupunkien väestökeskuksille ja kieltäytyivät ideologisista syistä sallimasta elintarvikkeiden yksityistä myyntiä kaupungeissa tai maksamasta talonpojille vastineeksi takavarikoidusta ruoasta.
    ellauri279.html on line 127: Pavel Trofimovitš Morozov (tunnetaan paremmin nimellä Pavlik Morozov, 14. marraskuuta 1918, Gerasimovka, Torinon piiri, Tobolskin maakunta, Venäjän osavaltio - 3. syyskuuta 1932, samassa paikassa, Tavdinskyn piiri, Uralin alue, RSFSR, Neuvostoliitto ) - Neuvostoliiton opiskelija joka sai ylimitoitettua Neuvostoliiton propagandamainetta pioneerisankarina, joka vastusti sosialistisen omaisuuden ryöstämistä ja kulakkeja konnamaisen isänsä Trofim Morozovin henkilössä ja maksoi siitä hengellään.
    ellauri279.html on line 132: Pian Pavelin isä jätti perheensä (vaimo, jolla on neljä lasta) ja alkoi asua naapurissa asuvan naisen - Antonina Amosovan - kanssa. Pavelin opettajan muistojen mukaan hänen isänsä hakkasi säännöllisesti vaimoaan ja lapsiaan sekä ennen perheen jättämistä että sen jälkeen. Isoisä Pavlik vihasi myös miniäänsä, koska hän ei halunnut asua hänen kanssaan samalla maatilalla, vaan vaati jakamista (lisäksi Tatjana Morozova oli "muukalainen", alun perin naapurikylästä). Aleksein (Pavelin veli) mukaan isä "rakasti vain itseään ja vodkaa", hän ei säästänyt vaimoaan ja poikiaan, ei kuten ulkomaalaisia ​​siirtolaisia, joista "hän repi kolme nahkaa sinetillä varustettuja lomakkeita varten". Isän vanhemmat kohtelivat myös isän hylkäämää perhettä kohtalon armoille: ”Isoisä ja isoäiti olivat myös meille pitkään vieraita. Ei koskaan tarjonnut mitään, ei koskaan tervehditty. Isoisä ei antanut pojanpoikansa Danilkan mennä kouluun, kuulimme vain: Vittusaatanaperkele. Pavlikin isoisä Sergei Morozov oli luonteeltaan vaikea, nautti mainetta ja synkkää mainetta kylässä - ennen vallankumousta hän oli santarmi (kyläläisten mukaan hän työskenteli vankilassa valvojana), ja hänen vaimonsa Ksenja oli hevosvaras.
    ellauri279.html on line 151: Keskimmäinen poikani Aleksey, hän on 11-vuotias, kertoi nähneensä Danilan kävelevän nopeasti metsästä 3. syyskuuta ja koiramme juoksi hänen perässään. Aleksei kysyi, oliko hän nähnyt Pavelin ja Fjodorin, johon Danila ei vastannut ja vain nauroi. Hän oli pukeutunut itsekudottuihin housuihin ja mustaan ​​paitaan - Aleksei muisti tämän hyvin. Nämä housut ja paita löydettiin Sergei Sergeevich Morozovin luota etsinnässä.
    ellauri279.html on line 168: Uralin alueoikeuden päätöksellä löydettiin heidän oma isoisänsä Sergei (Trofim Morozovin isä) ja 19-vuotias serkku Danila sekä isoäiti Ksenia (rikoskumppanina) ja Pavelin kummisetä Arseni Kulukanov, joka oli hänen setänsä. syyllinen Pavel Morozovin ja hänen veljensä Fjodorin murhaan (kylän nyrkkinä - murhan alullepanijana ja järjestäjänä). Oikeudenkäynnin jälkeen Arseny Kulukanov ja Danila Morozov ammuttiin, kahdeksankymmentävuotias Sergei ja Ksenia Morozov kuolivat vankilassa. Myös Pavlikin toista setä, Arseni Silin, syytettiin osallisuudesta murhaan, mutta oikeudenkäynnin aikana hänet vapautettiin syytteestä.
    ellauri279.html on line 191: ges/Yuri.JPG" />
    ellauri279.html on line 199: In his sensational exposé, Informer 001 or the Myth of Pavlik Morozov, a product of research carried out clandestinely in the Soviet Union between 1980 and 1984, he demolished the long-standing, “official” Soviet version of the young, thirteen-year old “pioneer” (who never was) and communist martyr – designated, in 1934, a Soviet literary hero at the First Congress of Soviet Writers – who had turned in his father to the authorities for treasonable activity. The boy was subsequently murdered, according to the authorities, by members of his own family. The young Pavlik did, in fact, denounce his father, but, as Yuri demonstrates, he appears to have been put up to it by his mother, seeking revenge for her husband’s infidelity. As to who actually killed Pavlik, Yuri establishes that it was certainly not family members who were hauled before a Soviet court and subsequently executed. No less a literary figure than Alexander Solzhenitsyn hailed the publication of the book in 1987, claiming that it was “through books such as this that as many Soviet lies will eventually be told as revealed.”


    ellauri279.html on line 203: Alperovichit näyttää olevan pahempia oikeistojutkuja kuin Suomen oma Ben Zyskovicz. The vast majority of Argentine Jews are descended from immigrants who arrived from Europe. These ashkenazic Jews migrated from small towns or shtetels of Poland, Lithuania, Russia, Germany, Romania or Ukraine, leaving behind most of their Jewish relatives. After two or three generations, those Jewish families lost track of their relatives, having been saved from the war, emigrated to other countries like USA, England or Australia.
    ellauri279.html on line 205: ges/thumb/f/fc/Dmitri_Alperovitch.jpg/300px-Dmitri_Alperovitch.jpg" />
    ellauri279.html on line 208: Dmitri Mikhailovich Alperovitch (born 1980) is a Russian American think-tank founder, investor, philanthropist, podcast host and former computer security industry executive. He is the chairman of Silverado Policy Accelerator, a geopolitics think-tank in Washington, D.C. and a co-founder and former chief technology officer of CrowdStrike. Alperovitch is a naturalized U.S. citizen born in Russia who came to the United States in 1994 with his family. Following Russian invasion of Ukraine, Alperovitch became the host of Geopolitics Decanted podcast, where he discusses current geopolitical events with militarily experts, historians, economists and political scientists. He is one of the 100 leading global thinkers in foreign policy 2013. Alperovitch even got a nod from President Trump when the leader (erroneously) called out CrowdStrike as “owned by a very rich Ukrainian.” (It’s assumed he was talking about Alperovitch, who is a cofounder and was born in Moscow to Russian parents.)
    ellauri279.html on line 211:
    Jose Alperovich es el más rico del congreso de Argentina.

    ellauri279.html on line 213: Jose, justicialist party honcho and governor of Tucuman was charged by the Public Prosecutor for the complaint of sexual abuse by his niece.
    ellauri279.html on line 214: From the return of Perón in 1973 and under the leadership of Isabel Perón, the Justicialist Party was no longer characterized by anti-imperialist and revolutionary tones but by a strong focus on orthodox peronism and anticommunism (of which it became the main bulwark in South America) and the support of economic liberalism.
    ellauri279.html on line 219: Neuvostoliitossa tukahdutettiin vuosina 1945-1947 ilmeinen antisemitismi. Miksi? Ensinnäkin siksi, että Stalinia pidettiin juutalaisten pelastajana, miehenä, joka voitti Hitlerin ja oli vapauttanut Itä-Euroopan keskitysleirit natseilta. Lisäksi Stalin tarvitsi noina vuosina juutalaisia ​​propagandatarkoituksiin. Toiseksi monet vanhoista bolshevikeista olivat juutalaisia, Leon Trotski, Lev Kamenev, Gregori Zinovjev, Lazar Kaganovitš, Maksim Litvinov, Jakov Sverdlov, Polina Zhemchuzhina (Molotovin vaimo) jne. Juutalaisia ​​kommunisteja, kuten legendaarinen Chekan perustaja, Felix Dzerzhinsky ja hänen seuraajansa Abram Slutski, Sergei Shpigelglas ja Genrikh Yagoda olivat johtaneet bolshevikkien ja myöhemmin neuvostovaltion tiedustelu- ja turvallisuuselimiä. Ja kulttuurielimissä, puolueessa, oli edelleen paljon juutalaisia ​​kaadereita, alana tiedustelupalvelut ja turvallisuuslaitteet. Kolmanneksi Stalin oli alun perin tukenut juutalaisen Israelin valtion luomista.
    ellauri279.html on line 227: Tammikuussa 1949 Neuvostoliiton joukkotiedotusvälineet käynnistivät massiivisen propagandakampanjan "juurettomia kosmopoliitikkoja" vastaan, jotka oli selvästi suunnattu juutalaisille. Marx huomautti tuolloin: "Hitler halusi tuhota meidät fyysisesti, Stalin haluaa tehdä sen hengellisesti." 12. elokuuta 1952 teloitettiin ainakin kolmetoista merkittävää jiddišinkielistä kirjailijaa tapahtumassa, joka tunnetaan nimellä "Murhattujen runoilijoiden yö" ("Ночь казненных поэтов").
    ellauri279.html on line 232: Viktor Abakumov, entinen SMERSHin (eli venäläinen lyhenne sanoista "Kuolema vakoojille"; vastatiedustelu, kenkäpuhelimet, agents 86 and 99, sekasorron aika, kuolemanpartioyksiköt) johtaja toisen maailmansodan aikana, tiesi liikaa. Hän oli edeltäjänsä Nikolai Ježovin ja Genrikh Yagodan tavoin nyt yksinkertaisesti tuhlattavissa. Hänet pidätettiin ja häntä syytettiin olemattoman, rikollisen juutalaisen maanalaisen sympatiasta ja suojelijasta – vaikka Abakumov oli juuri äskettäin pidättänyt ja pyyhkinyt pois juutalaisen antifasistisen komitean!
    ellauri279.html on line 235: Juutalaisten lääkäreiden vastaisen yleissuunnitelman käynnistämisen laukaisee AA Zhdanovin kuolema 31. elokuuta 1948 sydänkohtaukseen. Stalin oli jo eronnut ja salaa häpäissyt Ždanovin, politbyroon johtavan jäsenen ja Suomen kirjallisuuteen perehtyneen kulttuuri- ja taideministerin. Zhdanov oli pudonnut suosiosta, koska hänen poikansa Juri Ždanov, nuori tiedemies, oli avoimesti arvostellut Neuvostoliiton geneetikkoa Trofim D. Lysenkoa, joka oli tuolloin Stalinin suosiossa. "Vozhd" toivoi edelleen, että sarlataani Lysenko lunastaisi lupauksensa tuottaa suuri sato geneettisesti muunnetusta "peruna-tomaatti" -sadosta, joka mullistaisi Neuvostoliiton maatalouden. Lysenko oli vain aikaansa edellä, nythän vihreä vallankumous ja geenimuunnellut lajikkeet ovat toteuttaneet Stalinin haaveet ja Lysenkon suunnitelmat.
    ellauri279.html on line 237: Arvostetut lääkärit, kuten Sophia Karppi ja Yakov G. Etinger, viimeksi mainittu Venäjän merkittävin lääkäri, pidätettiin. Tohtori Etinger, sekä juutalainen että suorapuheinen, tuli ilmeinen ja välttämätön lenkki suunnitelmassa. Mutta valitettavasti Stalinille tohtori Etinger kuoli muutamaa viikkoa myöhemmin kuulustelun ja kidutuksen aikana. Hänen tunnustuksensa oli epätäydellinen eikä uskottava.
    ellauri279.html on line 256: ge.jpg" />
    ellauri279.html on line 268: ges/igor-ugolnikov-biography-and-photo_1.jpg" width="20%" />
    ellauri279.html on line 275: Heinä-elokuussa 1937 hän työskenteli jälleen Sverdlovskin alueen viestintäosaston pääkirjanpitäjänä. Ryuminia syytettiin varojen väärinkäytöstä ja siitä, että hän nautti alueellisen viestintäosaston johtajan holhouksesta, joka oli tuolloin pidätetty "kansan vihollisena". Tämän kuultuaan Ryumin lähti Moskovaan. Sodan aikana hän opiskeli Neuvostoliiton NKVD:n korkeakoulussa (22. heinäkuuta - syyskuuta 1941 ), minkä jälkeen hän oli tutkintatyössä Arkangelin sotilaspiirin kansalaisjärjestössä NKVD - ROC "Smersh". Hän oli Suomen Akatemian erityisen tärkeiden tapausten tutkintayksikön vanhempi tutkija ( 21. syyskuuta 1949 - 10. heinäkuuta 1951 ).
    ellauri279.html on line 293: Mitali "For Courage", 24. elokuuta 1949
    ellauri279.html on line 308: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomailla matkustanut diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä saada yhdysvaltalaisten tiedemiesten kehitystä eteenpäin atomipommin tuotannon alalla. Ryuminia esitti hassuttelija Igor Ugolnikov.
    ellauri279.html on line 328: Lerppahuulinen Hruštšov, se paxuniskainen jellukka joka otti hassuja kansantanssin askelia ryypätesssä, joutui luopumaan vallasta vuonna 1964. Tämän jälkeen Solženitsyniin kohdistui yhä enenevää arvostelua siksi, että hän vastusti valtion sortopolitiikkaa. Leonid Brežnevin tultua Neuvostoliiton johtoon vuonna 1964 maan virallinen taho alkoi suhtautua Solženitsyniin aiempaa kielteisemmin. Viranomaiset pyrkivät ohjaamaan kirjailijaa ”toverillisessa hengessä oikealle tielle”, sillä he olivat ”syvästi huolestuneita Solženitsynin tulevaisuudesta kirjailijana”. Kun Solženitsyn kuitenkin pysyi vankkumatta omaksumallaan linjalla, hänet erotettiin marraskuussa 1969 (leppoisan Konsta Fedinin toimesta) Neuvostoliiton kirjailijaliitosta ”neuvostovastaisen toiminnan” vuoksi. Sen jälkeen Solženitsynin kirjoja ei saanut julkaista Neuvostoliitossa. Kaksi hänen 1960-luvun lopulla kirjoittamaansa romaania, Syöpäosasto (1968) ja Ensimmäinen piiri (1969) julkaistiin ulkomailla, ja ne saivat välittömästi suurta huomiota. Neuvostoliitossa ne kuitenkin kiellettiin, mutta ne saivat lukijoita samizdat-kirjallisuutena.
    ellauri279.html on line 384: Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov totesi, "että hän [Solzhenitsyn] oli neuvostoaikaa arvioidessaan äärimmäisen suuntaa antava ja yksipuolinen. Luonnollisesti hänen henkilökohtainen tragediansa kerrostunut näihin arvioihin. Mutta koko kansan elämään ja tekoihin, koko suuren maan luovaan potentiaaliin, et voi siirtää henkilökohtaisia ​​ongelmiasi ja vaikeuksiasi".
    ellauri279.html on line 430: 2004 - kansallisen palkinnon " Vuoden venäläinen " voittaja nimikkeessä "Hengellinen johtaja"
    ellauri279.html on line 477: Los Angeles Times kuvaili Fuentesin politiikkaa "maltillisen liberaaliksi" ja huomautti, että hän kritisoi "sekä vasemmiston että oikeiston ylilyöntejä".
    ellauri279.html on line 478: Viimeisessä twitterissä Fuentes sanoi että on vältettävä verenvuodatusta. 2012 Fuente kuoli Angeles del Pedregalin sairaalassa Etelä-Meksikossa massiiviseen verenvuotoon. Salman Rushdie twiittasi "RIP Carlos ystäväni".
    ellauri281.html on line 67: Stalin puhui virheetöntä venäjää, mutta melko huomattavalla kaukasialaisella aksentilla. Ääni on kuuro, kurkkuinen. Gestikulaatio, samoin kuin liikkeet ja kävely ovat maltillisia, eivät impulsiivisia, mutta ilmeisiä. Huomasin Stalinissa sellaisen piirteen: jos asiat etenevät hyvin, hän on vihainen, vaativa ja ankara; kun on ongelmia - vitsailee, nauraa, tulee mukautuvaksi.
    ellauri281.html on line 89: Harvinaisen muistin omaavana hän pystyi lainaamaan suuria kohtia joistakin teoksista lähes sanatarkasti. Kirjoittajista, kuten olen huomannut, Stalin lainasi useimmiten Saltykov-Shchedriniä, Tšehovia, Gogolia sopivissa tapauksissa. Hän koettiin olevan erittäin lukenut mies. Kerran illallisella hän vertasi hyvin osuvasti ja ironisesti Rabelais'n romaanin "Gargantua ja Pantagruel" - 1500-luvun ranskalaisen kirjallisuuden mestariteoksen - sankareihin joitakin moderneja hahmoja. Stalin puhui hyväksyvästi Mine Reedin, Jules Vernen ja Fenimore Cooperin seikkailuromaaneista. Hän muisti että luki lapsuudessa näiden kirjailijoiden kirjoja. Kun kysyin häneltä, miksi näitä kirjailijoita ei juuri nyt julkaistu maassamme, hän vastasi: "Et voi tehdä hallituksen päätöstä jokaisesta pienestä asiasta. Se tässä suunnitelmataloudessa on ongelma."
    ellauri281.html on line 114: Suliko ( georgiaksi სულიკო ) on georgialainen lyyrinen laulu, jonka on säveltänyt Varinka Lounasseteli ja sanoittanut Akaki Lounasseteli. Usein virheellisesti nimetty folkiksi. Suliko on Georgian naisen tai miehen nimi, joka on johdettu juuresta, joka tarkoittaa "sielua" ("pulu").
    ellauri281.html on line 141: Kuuluisa georgialainen runoilija, kouluttaja ja julkisuuden henkilö Akaki Lounssseteli kirjoitti kansanlauluksi tyylitellyn runon "Suliko" vuonna 1895, ja se julkaistiin samana vuonna sosiaalidemokraattisessa viikkolehdessä "Kvali" (კვალი, gruzia: "Vako"), julkaistu Tiflisissä. Jonkin ajan kuluttua runoilija pyysi sukulaistaan ​​Barbara (Varinka) Lounasseteliä (ennen avioliittoaan Machavariania), joka asui ja työskenteli lounasruokalassa Zestofiltin kaupungissa, säveltämään musiikkia kitaralla laulamista varten tähän runoon.
    ellauri281.html on line 156: Vyshinsky first became a nationally known public figure as a result of the Semenchuk case of 1936. Konstantin Semenchuk was the head of the Glavsevmorput station on Wrangel Island. He was accused of oppressing and starving the local Yupik and of ordering his subordinate, the sledge driver Stepan Startsev, to murder Dr. Nikolai Vulfson, who had attempted to stand up to Semenchuk, on 27 December 1934 (though there were also rumors that Startsev had fallen in love with Vulfson's wife, Dr. Gita Feldman, and killed him out of jealousy). The case came to trial before the Supreme Court of the RSFSR in May 1936; both defendants, attacked by Vyshinsky as "human waste", were found guilty and shot, and "the most publicised result of the trial was the joy of the liberated Eskimos."
    ellauri281.html on line 158: In 1936, Vyshinsky achieved international fame as the prosecutor at the Zinoviev-Kamenev trial (this trial had nine other defendants), the first of the Moscow Trials during the Great Purge, lashing its defenseless victims with memorable rhetoric:
    ellauri281.html on line 162: He often punctuated speeches with phrases like "Dogs of the Fascist bourgeoisie", "mad dogs of Trotskyism", "dregs of society", "decayed people", "terrorist thugs and degenerates", and "accursed vermin". This dehumanization aided in what historian Arkady Vaksberg calls "a hitherto unknown type of trial where there was not the slightest need for evidence: what evidence did you need when you were dealing with 'stinking carrion' and 'mad dogs'."
    ellauri281.html on line 166: He spoke good French, was quick, clever and efficient, and always knew his dossier well, but whereas I had a certain unwilling respect for Molotov, I had none at all for Vyshinsky. All Soviet officials at that time had no choice but to carry out Stalin's policies without asking too many questions, but Vyshinsky above all gave me the impression of a cringing toadie only too anxious to obey His Master's Voice even before it had expressed his wishes. ... I always had the feeling with Vyshinsky that his past as a Menshevik together with his Polish and bourgeois background made him particularly servile and obsequious in his dealings with Stalin and to a lesser extent with Molotov.
    ellauri281.html on line 170: We must bear in mind that the growth of the power of the Soviet state will increase the resistance of the last remnants of the dying classes. It is precisely because they are dying, and living their last days that they will pass from one form of attack to another, to sharper forms of attack, appealing to the backward strata of the population, and mobilizing them against the Soviet power. There is no foul lie or slander that these 'have-beens' would not use against the Soviet power and around which they would not try to mobilize the backward elements. This may give ground for the revival of the activities of the defeated groups of the old counter-revolutionary parties: the Socialist-Revolutionaries, the Mensheviks (glup), the bourgeois Malo-Russian nationalists (double glup) in the centre and in the outlying regions; it may give grounds also for the revival of the activities of the fragments of counter-revolutionary opposition elements from among the Trotskyites and the Right deviationists. Of course, there is nothing terrible in this. But we must bear all this in mind if we want to put an end to these elements quickly and without great loss."
    ellauri281.html on line 180:
  • Stalin bylsi 13-vuotiasta. Lidia Pereprygina oli 13-vuotias, kun hän tapasi Stalinin. Lidia became Stalin's lover when he was exiled to the remote Siberian village Kureika. Vuonna 1914 Venäjän keisari karkotti Stalinin Siperiaan vallankumouksellisesta toiminnasta. Stalin oli tuolloin 35-vuotias. Lidia tuli raskaaksi, mutta lapsi syntyi kuolleena. Toisella yrityxellä hän tuli uudelleen raskaaksi, mutta kun poika Aleksandr syntyi vuonna 1917, Stalin oli jo kaukana.
    ellauri281.html on line 181: Siberian pensioner IS grandson of Josef Stalin, DNA test reveals. Yury Davydov, 67, gets proof of his roots after years of waiting: his grandmother was Stalin's 14 year old lover. Stalin a Pedo? what has the world come to?
    ellauri281.html on line 199: Chicherin was an eccentric, with obsessive work habits. Alexander Barmine, who worked in the People´s Commissariat for Foreign Affairs, noted that "Chicherin was a workaholic with peculiar habits. His workroom was completely buried in books, newspaper and documents. He used to patter into our room in his shirt sleeves, wearing a large silk handkerchief round his neck and slippers adorned with metal buckles ... which, for comfort´s sake, he never troubled to fasten, making a clicking noise on the floor." In 1930 Chicherin was formally replaced by his deputy, Maxim Litvinov. A continuing terminal illness burdened his last years, which forced him away from his circle of friends and active work and led to an early death.
    ellauri281.html on line 207: In January 1908, French police arrested Litvinov under the name Meer Wallach while carrying twelve 500-ruble banknotes that had been stolen in a bank robbery in Tiflis the year before. The Russian government demanded his extradition but the French Minister for Justice Aristide Briand ruled Litvinov´s crime was political and ordered him to be deported. He went to Belfast, Ireland, where he joined his sister Rifka and her family. There, he taught foreign languages in the Jewish Jaffe Public Elementary School until 1910.
    ellauri281.html on line 215: On 6 February 1933, Litvinov made the most-significant speech of his career, in which he tried to define aggression. He stated the internal situation of a country, alleged maladministration, possible danger to foreign residents, and civil unrest in a neighbouring country were not justifications for war. This speech became the authority when war was justified. British politician Anthony Eden had said; "to try to define aggression was a trap for the innocent and protection for the guilty". In 1946, the British Government supported Litvinov’s definition of aggression by accusing the Soviet Union of not complying with Litvinov’s definition of aggression. Finland made similar criticisms against the Soviet Union in 1939.
    ellauri281.html on line 223: In 1933, Litvinov was instrumental in winning a long-sought formal diplomatic recognition of the Soviet government by the United States. US President Franklin Roosevelt sent comedian Harpo Marx to the Soviet Union as a goodwill ambassador. Isosetä Karl oli näät disponibiliteetissa. Litvinov and Marx became friends and performed a routine on stage together. Litvinov also facilitated the acceptance of the Soviet Union into the League of Nations, where he represented his country from 1934 to 1938. Litvinov has been considered to have concentrated on taking strong measures against Italy, Japan and Germany, and being little interested in other matters.
    ellauri281.html on line 226: An emergency meeting of the main European powers – not including Czechoslovakia, although their representatives were present in the town, or the Soviet Union, an ally to both France and Czechoslovakia – took place in Munich, Germany, on 29–30 September 1938. An agreement was quickly reached on Hitler´s terms, and signed by the leaders of Germany, France, Britain, and Italy. The Czechoslovak mountainous borderland that the powers offered to appease Germany had not only marked the natural border between the Czech state and the Germanic states since the early Middle Ages, but it also presented a major natural obstacle to any possible German attack. Having been strengthened by significant border fortifications, the Sudetenland was of absolute strategic importance to Czechoslovakia.
    ellauri281.html on line 230: On 3 May 1939, Stalin replaced Litvinov, who was closely identified with the anti-German position, with Vyacheslav Molotov. At a prearranged meeting, Stalin said: "The Soviet Government intended to improve its relations with Hitler and if possible sign a pact with Nazi Germany. As a Jew and an avowed opponent of such a policy, Litvinov stood in the way." Litvinov argued and banged on the table. Stalin then demanded Litvinov to sign a letter of resignation. On the night of Litvinov´s dismissal, NKVD troops surrounded the offices of the Commissariat of Foreign Affairs. The telephone at Litvinov´s dacha was disconnected and the following morning, Molotov, Georgy Malenkov, and Lavrenty Beria arrived at the commissariat to inform Litvinov of his dismissal. Many of Litvinov´s aides were arrested and beaten, possibly to extract compromising information.
    ellauri281.html on line 232: Hitler took Litvinov’s removal more seriously than Chamberlain. The German ambassador to the Soviet Union, Schulenburg, was in Iran. Hilger, the First Secretary, was summoned to see Hitler, who asked why Stalin might have dismissed Litvinov. Hilger said: "According to my firm belief he [Stalin] had done so because Litvinov had pressed for an understanding with France and Britain while Stalin thought the Western powers were aiming to have the Soviet Union pull the chestnuts out of the fire in the event of war".
    ellauri281.html on line 239: The imperialists in these two countries had done everything they could to goad Hitler’s Germany against the Soviet Union by secret deals and provocative moves. In the circumstances the Soviet Union could either accept German proposals for a non-aggression treaty and thus secure a period of peace in which to redouble preparations to repulse the aggressor; or turn down Germany’s proposals and let the warmongers in the Western camp push the Soviet Union into an armed conflict with Germany in unfavourable circumstances and in a setting of complete isolation. In this situation the Soviet Government was compelled to make the difficult choice and conclude a non-aggression treaty with Germany. I, too, would probably have concluded a pact with Germany although a bit differently.
    ellauri281.html on line 241: The replacement of Litvinov with Molotov significantly increased Stalin´s freedom to manoeuver in foreign policy. The dismissal of Litvinov, whose Jewish background was viewed disfavorably by Nazi Germany, removed an obstacle to negotiations with Germany. Stalin immediately directed Molotov to "purge the ministry of Jews". Recalling Stalin´s order, Molotov commented: "Thank God for these words! Jews formed an absolute majority in the leadership and among the ambassadors. It wasn´t good."
    ellauri281.html on line 247: In the 21-month period between the declaration of war by France and Britain, and the invasion of the Soviet Union by Germany, Ivy Litvinov describes this period of her life. She said the family spent their time with their daughter-in-law in their dacha 27 kilometres (17 mi) from Moscow and outside school holidays in the family apartment in Moscow, when they spent long weekends in the country. For two years, the family played bridge, read music, and went on long walks in the countryside with their two dogs.
    ellauri281.html on line 251: Even to Litvinov, the German invasion of the Soviet Union was a surprise; he did not believe Hitler would risk embarking on a second front at this stage of the war. Churchill informed the world Hitler´s actions were not a surprise to him, and that a victory over the USSR by Hitler would be a catastrophe for the British Empire.
    ellauri281.html on line 253: Early in November 1941, Litvinov was summoned to see Stalin and told his services were required as ambassador to the United States. In the US, the appointment was met with enthusiasm. The New York Times stated: "Stalin has decided to place his ablest and most forceful diplomat and one who enjoys greater prestige in this country. He is known as a man of exceptional ability, adroit as well as forceful. It is believed that Stalin, in designating him for the ambassadorship, felt Litvinov could exercise real influence in Washington."
    ellauri281.html on line 255: Litvinov immediately gained popularity. In early December 1941, the Soviet Union’s war-relief organisation called a large meeting in Madison Square, New York City, where the auditorium was filled to capacity. Litvinov, speaking in English, told of the suffering in the Soviet Union. A woman in the front row ran up to the stage and donated her diamond necklace; whilst another gave a cheque for $15,000. At the end, Litvinov said; "What we need is a second necklace".
    ellauri281.html on line 257: The highlight of Litvinov’s eighteen months ambassadorship was the 25th celebration of the Russian Revolution on the 7 November 1942. 1,200 guests, representing all of the United Nations, entered the reception hall to shake hands with Litvinov. Russian vodka and a sturgeon from the Volga were supplied to the guests. Roosevelt became annoyed with Litvinov’s second-necklace zeal. He told Stalin to call in Litvinov.
    ellauri281.html on line 263: In his reminiscences dictated to a supporter later in life, Vyacheslav Molotov—Litvinov´s replacement as chief of foreign affairs and right-hand man of Joseph Stalin—said Litvinov was "intelligent" and "first rate" but said he and Stalin "didn´t trust him" and consequently "left him out of negotiations" with the United States during the war. Molotov called Litvinov "not a bad diplomat—a good one" but also called him quite an opportunist who greatly sympathized with Leon Trotsky, Grigory Zinoviev, and Lev Kamenev. According to Molotov; Litvinov remained among the living in the Great Purge only by chance.
    ellauri281.html on line 291: Lausitz (saks. Lausitz, alasorbiksi Łužyca, yläsorbiksi Łužica, puol. Łużyce, tšek. Lužice) on Saksassa ja Puolassa sijaitseva maantieteellinen alue. Alue koostuu Saksan puolella Brandenburgin eteläosasta ja Saksin itäosasta sekä Puolan puolella Ala-Sleesian ja Lubuszin voivodikuntien osista. Lausitz jaetaan Ala-Lausitziin (Niederlausitz), Ylä-Lausitziin (Oberlausitz) ja Lausitzin vuorialueeseen (Lausitzer Gebirge). Lausitzin vuorialueesta ainoastaan sen saksalainen osa, joka tunnetaan myös nimellä Zittauer Gebirge, kuuluu Lausitziin. Saksalaisen ja puolalaisen Lausitzin rajan muodostaa nykyisin Neissejoki, albumin 65 Oder-Neisse-linja. Lausitz tunnetaan muun muassa sen sorbettivähemmistöstä, ei sudeettisavolaisista sentään, ne on pohjoisempana zekin rajalla. Saxalaisilla oli aika paha sorbitoli-intoleranssi loppupeleisssä.
    ellauri281.html on line 325: Limp Bizkit is an American rap rock band from Jacksonville, Florida. Its lineup consists of lead vocalist Fred Durst, drummer John Otto, guitarist Wes Borland, turntablist DJ Lethal and bassist Sam Rivers. The band's music is marked by Durst's angry vocal delivery and Borland's sonic experimentation. Borland's elaborate visual appearance, which includes face and body paint, masks, and uniforms, also plays a large role in Limp Bizkit´s live shows. The band has been nominated for three Grammy Awards, sold 40 million records worldwide, and won several other awards. The band has released 26 singles, the most notable of which include "Nookie", "Re-Arranged", "Break Stuff", "Take a Look Around", "Rollin' (Air Raid Vehicle)." Formed in 1994, Limp Bizkit became popular playing in the Jacksonville underground music scene in the late 1990s. n October 28, 2021, Durst confirmed via Instagram that the band's sixth album – now titled Still Sucks – would be released on October 31, 2021. Durst's lyrics are often profane, scatological or angry. Much of Durst´s lyrical inspiration came from growing up and his personal life. I did it all for the nookie [slang for sexual intercourse].
    ellauri281.html on line 345: Huhtikuun alusta alkaen sotavankeja alettiin viedä teloitettavaksi 350-400 hengen ešeloneissa. Kuljetettavat vangit uskoivat, että heitä valmistauduttiin vapautumaan, joten tunnelma heidän riveissään oli positiivinen.
    ellauri281.html on line 349: Dmitri Tokarev, sittemmin Kalininin UNKVD:n päällikkö sai tietää "operaatiosta" maaliskuussa Moskovassa pidetyssä kokouksessa Kobulovin huulilta, minkä jälkeen sisäinen vankila valmistettiin: se vapautettiin väliaikaisesti muista vangeista, yksi selleistä päällystettiin huovalla, jotta laukauksia ei kuulunut. "Operaation" johtamiseen lähetettiin Moskovasta NKVD:n komentajaosaston päällikkö Blokhin, valtion turvallisuuden majuri Sinegubov ja saattajajoukkojen prikaatin komentaja Krivenkon esikuntapäällikkö. Blokhin toi mukanaan matkalaukullisen saksalaisia ​​pistooleja "Walter" ja teloittajan nahkahaalarit, jotka vaikuttivat erityisesti Tokareviin: lippalakki, hanskat, joissa on leggingsit kyynärpään yläpuolella ja pitkä esiliina. Tokarev selittää "Waltersien" suosimisen sillä, että Neuvostoliiton "revolverit" ylikuumenivat toistuvasta ampumisesta.
    ellauri281.html on line 379: Kuten vuonna 2012 salatut asiakirjat osoittavat, Valkoinen talo oli alusta alkaen varma Neuvostoliiton syyllisyydestä Katynin tragediaan, mutta ei tehnyt mitään poliittisista syistä.
    ellauri281.html on line 383: Gorbazovin porukat myönsivät viime tingassa ennen Neuvostolan purkua että "paljastuneiden arkistomateriaalien kokonaisuutena voidaan päätellä, että Beria, Merkulov ja heidän kätyrinsä olivat henk.koht. vastuussa Katynin metsän julmuuksista. Neuvostopuoli, joka ilmaisee syvän pahoittelunsa Katynin tragediasta, julistaa, että se edustaa yhtä stalinismin vakavista rikoksista."
    ellauri281.html on line 418: Reformihengessä Viron itsenäisyyden alkuvuosien politiikka oli vasemmistohenkistä, mikä päättyi kuin seinään 1. joulukuuta 1924 kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jota Neuvostoliitto tuki. Kaappauksen jälkeen kaappaajia rankaistiin ankarasti ja kommunistinen puolue kiellettiin ja äärivasemmisto poistettiin parlamentaarisen päätöksenteon piiristä. Päts toimi Viron valtionpäämiehenä, riigifüürerinä, viisi kertaa vuosina 1920–1934.
    ellauri281.html on line 426: Uusi perustuslaki tuli voimaan 24. tammikuuta 1934. Samaan aikaan Päts toimi riigifüürerinä. Seuraavaksi oli edessä presidentin- ja eduskuntavaalit. Vapsit saavuttivat vaalivoiton kunnallisvaaleissa. Osassa suurista kaupungeista he saivat yli puolet annetuista äänistä. Presidenttiehdokkaiden asettamisen yhteydessä vapsien ehdokas Andres Larka otti pitkän etumatkan muihin ehdokkaisiin, Johan Laidoneriin, Pätsiin ja August Reihin.
    ellauri281.html on line 452: Thompson -konepistooli (tunnetaan myös nimellä "Tommy Gun" , "Chicago Typewriter" , "Chicago Piano" , "Trench Sweeper" tai "Trench Broom" ) on Unitedin kehittämä takaisinpuhalluskäyttöinen, valikoivalla tuulellakin käyttövarmasti toimiva konepistooli. Osavaltioiden armeijan prikaatikenraali John T. Thompson vuonna 1918. Se oli alun perin suunniteltu murtamaan ensimmäisen maailmansodan umpikujia, mutta se valmistui vasta sodan päätyttyä. Bugger it!
    ellauri281.html on line 527: Jatkosodan aikana 1942-44 Suomeen saatiin sotasaaliina n. 2500 PPSh-41 konepistoolia. Näitä käytettiin niin rintamalla juoksuhaudoissa kuin kotirintamallakin. Näille konepistooleille annettiin Suomessa nimi ”7,62 kp/venäl." ja "762 KP 41". Pienoisena ongelmana oli että PPSh-41 käyttää 7,62 x 25mm luoteja, kun 9 x 19mm Parabellum-patruunat olivat paljon yleisempiä ja paremmin saatavilla. Niin saksalaiset kuin suomalaisetkin suunnittelivat muutostöitä, jotta taisteluissa voitetut PPSh-41 konepistoolit olisi muokattu käyttämään 9mm luoteja, joita oli hyvin saatavilla. 9mm luoteja käyttivät niin pistoolit kuin läntiset konepistoolitkin (Suomi-konepistooli, brittien Stenit ja saksalaisten MP40 ja MP41), mutta neuvostoliittolaisia 7,62mm luoteja ei ollut helposti saatavilla.
    ellauri281.html on line 540: Neuvostoliitossa oltiin myös tietoisia Saksan uhkaavasta hyökkäyksestä. Ranskan kukistumisen jälkeen puolustuksen kansankomissaari Semjon Timošenko totesi Saksan olevan nyt ”voimakkain ja tärkein vihollisemme”. Armeijan komentajan Boris Šapošnikovin johdolla arvioitiin heinäkuussa 1940 todennäköisin saksalaisten hyökkäysoperaatio, ja syyskuussa 1940 Stalin hyväksyi sen pohjalta laaditun suunnitelman hyökkäyksen torjumiseksi. Hän kuitenkin toivoi, että hyökkäystä ei tapahtuisi ainakaan ennen vuotta 1942, jolloin puna-armeijan valmistautuminen ja raja-alueiden linnoitustyöt olisi saatu päätökseen. Neuvostoliitto pyrki kuitenkin hankkimaan liittolaisia tiedustelemalla Molotov–Ribbentrop-sopimuksen perustaneessa hengessä, miten Saksa suhtautuisi Suomen, Bulgarian ja Romanian kysymyksen selvittämiseen Neuvostoliiton voimatoimin marraskuussa 1940. Elokuussa 1940 oli Baltian maat jo liitetty osaksi Neuvostoliittoa. Lisävaatimuksina Neuvostoliitto vaati oikeuksia linnoittaa Tanskan salmia, sekä Bosporin salmia. Lisäksi Neuvostoliiton, Saksan ja Italian olisi pitänyt yhdessä hyökätä ja miehittää Turkki. Saksa ei hyväksynyt neuvotteluissa ainoatakaan Neuvostoliiton valloitussuunnitelmaa.
    ellauri282.html on line 51: Tää menee tosiaan prikulleen niinkuin ennakoin: lopun ajat tuo termiittiapinan pahimmat puolet pinnalle. Yhteen hiilijalanjälkeen puhaltaminen ei nappaa enää, sen sijasta trendaa julmuus izekkyys ja isänmaallisuus. Reviiriään partioivat Gog ja Magog käy toistensa turkkiin kuin terrierit sidostesukkaan, hälläväliä hengessä syömään izensä kuin kezut ja muunkin elävän siinä samalla. Urpo alkaa nälkäisenä purra omaa nilkkaa. Stressed people fight like rats in a shoe. Olin oikeassa mutten kuitenkaan järin voitonriemuinen.
    ellauri282.html on line 89: [3.4. klo 13.19] Oma Profiili: Enligt Dworkins rättighetsbegrepp, innebär rätt att människor bara får agera destruktivt om detta leder till någonting bättre än vad som förstörs.
    ellauri282.html on line 130: Hengellisen ja elämänfilosofisen kirjallisuuden klassikoksi kohonnut Havahtuminen luotaa elämän peruskysymyksiä rivakan raikkaalla otteella.
    ellauri282.html on line 131: Se koostuu intialaisen jesuiittaveli Anthony de Mellon luennoista, jotka hän piti hengellisessä konferenssissa New Yorkissa. Anthony de Mellon luennoissa riittää pureksittavaa koko elämän ajaksi. Hän avartaa henkisen elämän horisontteja purkamalla elämänvalheita ja ehdollistumia, jotka sumentavat ymmärrystä ja kaventavat elämää. ”Kyseessä eivät ole mitkään herätyspuheet vaan sarja reippaita sivalluksia pakoilevan, pöyhistelevän ja ihanteellisen ihmisen kuten Matin korville.” – Kirkko ja Kaupunki
    ellauri282.html on line 142: näkökulmia hengelliseen ohjaukseen.
    ellauri282.html on line 157: Anthony de Mello, S.J. (4. syyskuuta 1931 – 2. kesäkuuta 1987) oli intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti, joka tuli tunnetuksi hengellisyyttä käsittelevistä kirjoistaan. Hän ohjasi uransa aikana useita retriittejä ja hengellisiä kursseja, ja hänet tunnettiin taitavana puhujana. Hänen opetuksensa ammensivat eri uskontojen hengellisistä harjoituksista sekä meditaatioperinteistä.
    ellauri282.html on line 163: De Mellon teoksista otetaan edelleen uusia painoksia, ja hänen opetuksistaan on koottu lisää teoksia hänen kuolemansa jälkeen. Vuonna 1988 joitain hänen mielipiteistään tuomittiin postuumisti uskonopin kongregaatiossa. Kardinaali Ratzinger, josta myöhemmin tuli Paavi Benedictus XVI, kirjoitti: "Mutta jo eräissä kohdissa hänen varhaisissa kirjoituksissaan, sekä myöhemmissä töissä vielä vahvemmin, on huomattavissa kasvavaa etäisyyttä kristillisen uskon olennaiseen sisältöön... Tällä tiedoksiannolla, tarkoituksenaan suojella kristillisen totuuden hyveitä, tämä kongregaatio julistaa, että yllä mainittu asenne on yhteensopimaton katolisen uskon kanssa ja voi aiheuttaa vakavaa harmia."
    ellauri282.html on line 165: Im Februar 2019 machte seine ex-Heiligkeit die „Lockerung der Moral“ im Zuge der 68er-Bewegung für den sexuellen Missbrauch in der katholischen Kirche mitverantwortlich. Er betrachtete die Leugnung der Objektivität durch den Relativismus und insbesondere die Leugnung moralischer Wahrheiten als das zentrale Problem des 21. Jahrhunderts. Wegen seines Umgangs mit hübschen Fällen sexuellen Missbrauchs in der römisch-katholischen Kirche war Benedikt XVI. umstritten, obwohl er strenge Regeln für den sexuellen Umgang mit den Tätern einführte. Baijerilainen emeritusprofessori Ratzinger lähti eläkkeelle paavinta 85-vuotiaana 2012. Emerituspäivät päättyivät 93-vuotiaana 2020 kasvoruusuisena.
    ellauri282.html on line 171: Weisst du die Rose, die Du mir gegeben?
    ellauri282.html on line 184: Und von dem Garten, drin ich sie gewonnen.
    ellauri282.html on line 191: wenn wir zwei uns wiedersehen irgendwo auf der Welt.
    ellauri282.html on line 194: Fahnenstangen werden blüh'n wenn ich glaub an Dein Wort,
    ellauri282.html on line 195: und wenn wir uns Wiedersehen, dann gehst Du nie mehr fort.
    ellauri282.html on line 223:
    Puolan Mannergeim

    ellauri282.html on line 225: Władysław Anders oli baltinsaxalainen kenraali joka otti osaa zaarin upseerina ekaan suursotaan mutta Puolan izenäistyttyä sodan jälkeen oli enimmäxeen puolalainen kenraali, tosin polakkien piti kääntää takkia sodan melskeisssä hälläpyörinä kuten Mannergeimin urheiden suomalaisten.
    ellauri282.html on line 246: Varsovan kansannousu oli jo toinen kansannousu aikana 1. elokuuta – 2. lokakuuta 1944. Edellinen kansannousu Varsovan Ghetossa oli tukahdutettu kolmessa viikossa vuonna 1943. Varsovan kansannousussa vastarintajoukot yrittivät ehtiä vapauttamaan Puolan pääkaupungin Varsovan saksalaismiehityksestä ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen Neuvostoliiton puna-armeijan saapumista. Puna-armeija oli taisteluiden alkaessa jo Veiksel-joen toisella puolella, hyvin lähellä Varsovaa. 50 000 hengen puolalaisarmeija (joista 23 000 aseistettuja ja taisteluun soveltuvia) menestyi aluksi hyvin ja valtasi suuria osia kaupungista. Tilanne kuitenkin muuttui, kun puna-armeija ei ylittänytkään Veiksel-jokea eikä tullut millään muotoa vastarintaliikkeen avuksi. Tyhmiä polakkeja vedettiin taas kerran nenästä, niinkuin Ribbentroppin aikana. Puolalaiset on hölmöjä (KÄÄNNÄ). Puolalaiset jäivät lopulta alakynteen, kun paikalle lähetettiin runsaasti SS-joukkoja ja he joutuivat hajalleen toisistaan. Vastarintaa kesti 63 päivää ja se päättyi 2. lokakuuta 1944, jolloin saksalaiset tukahduttivat kansannousun. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Vasta 17. tammikuuta 1945 puna-armeija ylitti Veiksel-joen ja valtasi Varsovan tai mitä siitä oli jäänyt jälelle.
    ellauri282.html on line 249: geYK0fMRRkbIPgCLcB/s1600/Matti%2BPulkkinen%2B1981.jpg" width="30%"/>
    ellauri282.html on line 266: Kuolemattomuuden pyllyverhoja Matti siteeraa Aimolta yxin tein 4: meemit (uskonto, isänmaa) ja geenit (sukulaiset, luonto yleensä). Jossain tiimissä on kiven taaxe mentävä. Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan missään jengissä, kiisti Juise Leskinen, ja osoitti sen esimerkillä. Maxa sanoi pox. Kyllä se kesti koko elämän.
    ellauri282.html on line 309: Filosofi Diogenes söi illalliseksi leipää ja linssejä. Hänet näki filosofi Aristippus, joka asui mukavasti imartelemalla kuningasta. Aristippus sanoi : " Jos oppisit olemaan kuninkaan alamainen, sinun ei tarvitsisi elää linsseillä ."
    ellauri282.html on line 310: Sanoi [kirjoittaja:Diogenes|3213618:] "Opi elämään linsseillä, niin sinun ei tarvitse olla kuninkaan alamainen".
    ellauri282.html on line 317: ge-yourself-not-other-people-it-is-easier-to-protect-anthony-de-mello-76-25-95.jpg" />
    ellauri282.html on line 348: Nuorella iällä Loyola lähetettiin Arévaloon, Kastilian varainhoitajan Juan Velázquez de Cuéllarin (noin 1460–1517) oppilaaksi ja paašitukkaiseksi paašiksi. Nuorukaisena Loyolan sanottiin olevan perso uhkapeleille, kaksintaisteluille ja naisseikkailuille, ja hän joutui kiivasluontoisuutensa ja naisseikkailujensa vuoksi usein ongelmiin. Don Velázquezin perheessä ollessaan Íñigo harjoitti tanssia, miekkailua, uhkapelaamista, nuorten naisten takaa-ajoa ja kaksintaistelua.
    ellauri282.html on line 354: Toipuessaan leikkauksesta ja huomattuaan pikkuveitikan heikon tilan Íñigo koki hengellisen kääntymyksen ja havaitsi kutsun uskonnolliseen elämään. Hän koki autioitumista ja tyytymättömyyttä, kun romanttinen sankaruusunelma oli ohi, mutta pyhä unelma päättyi paljon iloa ja rauhaa, viis sankaruusuista.
    ellauri282.html on line 356: Ollessaan toipilaana uskonnollisessa hospitaalissa, Loyola syventyi tavanomaisen ritariromanssien puutteessa uskonnolliseen kirjallisuuteen. Loyola luki muun muassa Ludolph Saksikäden (noin 1295 – 1378) kristillistä mietiskelyä käsittelevää teosta Vita Christi (suom. "Kristuksen elämä") ja Jacobus Voraginelaisen (noin 1230–1298) tylsimysten elämää käsittelevään teokseen Legenda jo eläessään. Ludolph ehdottaa, että lukija asettuisi henkisesti evankeliumitarinaan, visualisoimaan pinnasängyn sikiämishetkellä jne. Tämäntyyppinen meditaatio, joka tunnetaan nimellä Simple Contemplation, oli menetelmän perusta. jonka Ignatius esitti henkisissä vällyharjoituksissaan.
    ellauri282.html on line 364: Toivuttuaan Loyola hylkäsi omaisuutensa ja lähetti kotiin paashipoikansha. Hän matkusti Montserratin luostariin (Kataloniaan) ja hylkäsi siellä ritariuden tunnukset (letkunsa ja sikarinsa) kirkon alttarille. Lopun elämäänsä Loyola pukeutui karusti, kerjäsi elääkseen, matkusteli laajasti ympäri Espanjaa, usein jalan tai aasilla, ja suoritti aikeensa mukaisesti tylsiinvaelluksen Jerusalemiin. Loyola kutsui itseään tylsiinvaeltajaksi ja esiintyi useimmiten nimettömissä. Lopulta hän suoritti kotitöitä paikallisessa sairaalassa vastineeksi ruoasta ja majoituksesta. Useiden kuukausien ajan hän vietti suuren osan ajastaan ​​runoillen naapuriluolassa, jossa hän harjoitti ankaraa ashkenazia, runoili seitsemän tuntia päivässä ja muotoili hengellisten harjoitustensa perusteita.
    ellauri282.html on line 366: Köyhyyslupauksesta ja sen tuomista toimeentulo-ongelmista huolimatta Loyola opiskeli Barcelonan, Salamancan ja Pariisin yliopistoissa ja sai uimamaisterin arvon Pariisin yliopistosta vuonna 1534.
    ellauri282.html on line 367: Hän opiskeli eka Alcalán yliopistossa, jossa hän opiskeli joitain opintojaxoja teologiaa ja latinaa vuosina 1526–1527. Siellä hän tapasi useita hartaita naisia, jotka oli kutsuttu ennen inkvisitiota. Näitä naisia ​​pidettiin alumbradoina – ryhmänä, joka oli innokkaasti ja hengellisyydessään sidoksissa fransiskaanien uudistuksiin, mutta inkvisition hallintohenkilöstö suhtautui heihin nihkeästi, tuli yhä enemmän epäilyksiä. Kerran, kun Íñigo saarnasi kadulla, kolme näistä uskollisista naisista alkoi kokea hurmioituneita tiloja. "Yksi kaatui järjettömästi, toinen kierteli toisinaan maassa, toinen oli nähty kouristuksia tai vapisevana ja hikoilevana ahdistuksesta." Epäilyttävä toiminta tapahtui, kun Íñigo oli saarnannut heille lähituntumalta ilman teologian tutkintoa. Tämän seurauksena inkvisitio valitsi hänet kuulusteluihin, mutta hänet vapautettiin myöhemmin.
    ellauri282.html on line 414: Hän matkusti paljon tapaillessaan heitä ja osallistuessaan kansainvälisiin uskontokonferensseihin. Lisäksi hän kirjoitti kirjoja zen-buddhalaisuudesta, konfutselaisuudesta ja taolaisuudesta ja miten kristinuskon tulisi liittyä niihin. Tämä oli erittäin epätavallista tuolloin Yhdysvalloissa, erityisesti uskonnollisissa järjestöissä. (Tuskin paavi Ratzingerkaan oli järin innostunut tästä. He probably shat in his hat.)
    ellauri282.html on line 420: Vuonna 1926, kun Merton oli 11-vuotias, hänen isänsä kirjoitti hänet poikien sisäoppilaitokseen Juan Batiste Montaubaniin, Lycée Ingresiin. Kesällä 1928 hän poisti Mertonin Lycée Ingresistä sanomalla, että perhe muutti Englantiin. Merton näki siellä liikaa Ingresin maalamia alastonten naisten kuvia. Lokakuussa 1933 Merton, 18-vuotias, tuli Clare Collegeen perustutkinto-opiskelijaksi opiskelemaan moderneja kieliä (esimm. ranska ja italia).
    ellauri282.html on line 425: Tammikuussa 1938 Merton valmistui Columbiasta BA-arvosanoilla englanniksi. Kesäkuussa hänen ystävänsä Seymour Freedgood järjesti tapaamisen Mahanambrata Brahmacharin, hillomunkin kanssa, joka vieraili New Yorkissa Chicagon yliopistosta. Hän teki Mertoniin vaikutuksen, koska hän (Merton) uskoi, että munkki (Maha-etc) keskittyi syvästi Jumalaan. Vaikka Merton odotti Brahmacharin suosittelevan hindulaisuutta, hän sen sijaan neuvoi Mertonia yhdistämään sen uudelleen oman (Mertonin) kulttuurinsa hengellisiin juuriin. Hän ehdotti Mertonia lukemaan Augustinuksen tunnustukset ja Kristuksen jäljittelyn. Merton luki lojaalisti ne molemmat.
    ellauri282.html on line 428: 16. marraskuuta 1938 Thomas Merton kävi kasteen Corpus Christi -kirkossa ja otti sieltä messiin pyhän ehtoollisen. 22. helmikuuta 1939 Merton sai englannin maisterintutkinnon Columbian yliopistosta. Merton päätti jatkaa väitöskirjaansa Columbiassa ja muutti Douglastonista Greenwich Villageen.
    ellauri282.html on line 430: 10. joulukuuta 1941 Thomas Merton saapui Getsemanin luostariin ja vietti kolme päivää luostarin guesthousessa odottaen hyväksyntää ritarikuntaan. Aloitteleva mestari tuli haastattelemaan Mertonia arvioiden hänen vilpittömyyttään ja pätevyyttään. Sillä välin Merton pantiin töihin lattioiden kiillottamiseen ja astioiden pesuun. Frederic Dunne, Getsemanin apotti vuodesta 1935, hyväksyi hänet luostariin postulaatiksi 13. joulukuuta. Mertonin ensimmäiset päivät eivät sujuneet ongelmitta. Hänellä oli vakava vilustuminen vierailustaan ​​guesthousessa, jossa hän istui avoimen ikkunan edessä todistaakseen vilpittömyytensä. Olis vaan puunannut niitä lattioita. Alkuviikkojen aikana Getsemanissa Merton opiskeli monimutkaista kystercian viittomakieltä sekä päivittäistä työ- ja palvontarutiinia.
    ellauri282.html on line 440: Vuonna 1948 The Seven Storey Mountain julkaistiin kriitikoiden suosiossa, ja Mertonille lähetetty faniposti saavutti uusia korkeuksia. Merton julkaisi myös useita teoksia luostarille sinä vuonna, jotka olivat: Guide to Cistercian Life, Cistercian Contemplatives, Figures for an Apocalypse ja The Spirit of Simplicity. Tuona vuonna Saint Mary's College (Indiana) julkaisi myös Mertonin kirjasen What Is Contemplation? Merton julkaisi myös sinä vuonna elämäkerran, Exile Ends in Glory: The Life of a Trappistine, Mother M. Berchmans, OCSO.
    ellauri282.html on line 457: Huhtikuussa 1966 Merton joutui leikkaukseen heikentävän selkäkivun hoitamiseksi. Toipuessaan Louisvillen sairaalassa hän rakastui vaikeasti Margie Smithiin, hänen hoitoonsa määrättyyn sairaanhoitajaopiskelijaan. (Hän kutsui häntä päiväkirjassaan nimellä "M.") Hän kirjoitti hänelle runoja ja pohdiskeli suhdetta "Juhannuspäiväkirjassa M." Merton kamppaili pitääkseen lupauksensa samalla kun hän oli syvästi rakastunut. Ei tiedetä, "viimeistelikö" hän koskaan suhdetta. Vizi varmaan "viimeisteli!" Mertonin päiväkirjan Kuudes osa, Learning to Love: Exploring Solitude and Freedom aiheutti pienen kohun, kun päiväkirjamerkinnät paljastivat Mertonin "suhteen" nuoren sairaanhoitajan kaa vuonna 1966. Nainen, joka tunnistettiin vain "M":ksi, oli Mertonin syvän intohimon kohde: "En ole koskaan nähnyt niin paljon yksinkertaista, spontaania, täydellistä rakkautta", hän kirjoitti, vaikka ei kuvaillutkaan heidän suhdettaan seksuaalisilla termeillä. Tämän hyvin inhimillisen rakkauden ansiosta Merton sai uuden ymmärryksen mystisestä rakkaudesta. As Burton-Christie sanoo: "Hän tuli huomaamaan, että kokemus siitä, että hän on" rapt "ekstaattisessa rakkaudessa voi tapahtua, ei vain yksityisenä, hengellisenä kokemuksena, jonka Jumala ja hän itse jakavat, vaan myös fyysinen, läheinen suhde rakastajattaren kanssa." Mertonin rakkausrunot, joku ymmärtäväinen Burton-Christie toteaa, ovat täynnä tarvitsevuuden teemaa ja haavoittuminen, että alttius rakkaudelle on inhimillinen tila, jota edes munkit eivät saa kieltää. Tämä nuori sairaanhoitaja herätti Mertonissa tietoisuuden siitä, että hän oli katkaissut itsensä elämästä uskonnollisen varmuuden ja dogman muurien taaxe. Hänellä oli turvaa, mutta ei viisautta eikä elämää. Get a life! Ne muutamat kuukaudet, jolloin he näkivät toisensa, tekivät munkista haavoittuvan monille ihmisille tuttuun läjään tunteita, kiusauksia ja psyykkisiä haavoja, mutta juuri tässä kaaoksessa hän koki "Rakkauden maailman" parantavan ja uudistavan voiman. Mitä vetoa että "viimeisteli!" Olihan se poikasena ollut kova panomies.
    ellauri282.html on line 472: Merton tutki myös Amerikan intiaanien henkisyyttä. Hän kirjoitti sarjan artikkeleita Amerikan intiaanien historiasta ja hengellisyydestä The Catholic Worker-, The Center Magazine-, Theoria to Theory- ja Unicorn Journal- julkaisuihin. Hän tutki sellaisia ​​teemoja kuin Amerikan intiaanipaasto ja lähetystyö.
    ellauri282.html on line 474: Mertonin vaikutus on kasvanut hänen kuolemansa jälkeen, ja hänet tunnustetaan laajalti tärkeänä 1900-luvun katolisena mystikkona ja ajattelijana. Kiinnostus hänen työhönsä vaikutti hengellisen tutkimuksen nousuun 1960- ja 1970-luvuilla Yhdysvalloissa. Mertonin kirjeet ja päiväkirjat paljastavat, kuinka intensiivisesti niiden kirjoittaja keskittyi sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, mukaan lukien kansalaisoikeusliike ja ydinaseiden leviäminen. Hän oli kieltänyt niiden julkaisemisen 25 vuoden ajan kuolemansa jälkeen. Julkaisu herätti uutta kiinnostusta Mertonin elämää kohtaan.
    ellauri282.html on line 486: Lääkärin vaurauden ja usein vastahakoisen holhouksen ansiosta Merton pystyi elämään leveämpää elämää. Noustuaan Cambridgeen 1933 tuleva trappisti aloitti intensiivisen juomisen ja naismezästyxen ajanjakson, jonka yksityiskohdat trappistit sensuroivat voimakkaasti ennen julkaisua. Merton muistelee, että hän vietti suurimman osan ajastaan ​​Cambridgessa irstailemalla ja että hänen ensimmäisen vuoden tuottavin tapahtuma oli hänen johdatus Danten jumalalliseen komediaan. Sillä hän tahrasi maineensa niin, että hän päätti lähteä Englannista 1934 opiskellakseen Columbia Universityyn New Yorkiin.
    ellauri282.html on line 487: Yksi tämän ajanjakson surullinen sivutuote oli avioton lapsi; Bennett ratkaisi asian hiljaa. Avustava lääkäri ja Merton sopivat, että hänen olisi parasta lähteä Cambridgesta, ja hän liittyi pian isovanhempiensa luo Yhdysvaltoihin ja ilmoittautui Columbian yliopistoon. Columbiassa Merton yritti jatkaa huoletonta irstailua, mutta ei enää saanut siitä samaa tyydytystä.
    ellauri282.html on line 497: Lumikki ja 7 kääpiötä on tämän trappistimunkin ja tunnetun kirjailijan omaelämäkerta. Apotti kannusti häntä luostaruuden käsitteen uudelleenmäärittelyyn ja pyhyyden tekemiseen nykyaikaisexi. Hän teki työtä käskettyä, ja kirja alkoi vuotaa hänestä. Merton lopetti kirjan vuonna 1946 ollessaan 31-vuotias, ja se julkaistiin hänen ollessaan 33-vuotias vuonna 1948. Hän työskenteli kirjan parissa ollessaan Gethsemani Abbeyssa lähellä Bardstownia Kentuckyssa. Otsikko viittaa Kiiras-tulivuoreen Danten Jumalallisessa näytelmässä. (Eilen oli muuten kiirastorstai, se on Maundy Thursday. Maundy on ehtoolliskäsky. Torstaina syötiin miehissä vika kerran kunnolla. Silloin alkoi näet Ramadan. Kissa heittäytyi rukoilevan šeikin syliin kesken ramadan-rituaalin. Ramadanin juhlamenoihin osallistui Algeriassa yllättäen kissa. Šeikki Walid Mehsas jakoi videon virallisella Facebook-sivullaan.)
    ellauri282.html on line 499: Merton pohtii kirjassa varhaista elämäänsä ja puutteellista ymmärrystään ja halua löytää usko Jumalaan, mikä johti hänen kääntymiseensä roomalaiskatolisuuteen 1938 hänen ollessaan 23-vuotias. Ester Toivosesta tuli samaan aikaan Hastingsissa Miss Eurooppa. 2v mietintätauon jälkeen Merton luopui lupaavasta kirjallisesta urasta Columbia Jesterissä ​​ja jätti lupaavan työnsä englannin opettajana St. Bonaventure's Collegessa Oleanissa, New Yorkissa. Sitten hän muutti Kentuckyn maaseudulle 1941 ja astui Getsemanin Neitsyt Marian luostariin. Samana vuonna Hitler mokasi avaamalla itärintaman suomalaisten tuella. Ei olis kannattanut. Kuoli 54-vuotiaana hämärissä olosuhteissa Bangcockissa1968, Merton siis. 27v irstailua + 27v luostarointia. Ei täysin transparenttia. Samana vuonna ammuttiin Robert Kennedy. Mä olin silloin Kivisaaren luostarissa irstailemassa. Hitler kuoli 66v hämärissä olosuhteissa Berliinissä 1945. For me to be a Saint is to be myself.
    ellauri282.html on line 509: Vuonna 1984 Keating perusti yhdessä Gustave Reiningerin ja Edward Bednarin kanssa Contemplative Outreach, Ltd:n, kansainvälisen ja ekumeenisen hengellisen verkoston, joka opettaa Centering Prayer -rukouksen ja Lectio Divina -rukousmenetelmän, joka on peräisin kristillisestä kontemplatiivisesta perinteestä. Contemplative Outreach tarjoaa tukijärjestelmän mietiskelypolulla oleville monenlaisten resurssien, työpajojen ja retriittien kautta.
    ellauri282.html on line 515: Keating oli Centering Prayerin, nykyaikaisen mietiskelevän rukousmenetelmän yksi kolmesta pääkehittäjästä, joka syntyi St. Joseph's Abbeysta vuonna 1975. William Meninger ja Basil Pennington, myös trappistimunkkeja, olivat menetelmän muita pääkehittäjiä. Kun Keating ehdotti konseptia ensimmäisen kerran, Meninger alkoi opettaa menetelmää, joka perustuu 1300-luvun henkiseen klassikkoon The Cloud of Unknowing (Tietämättömyyden pilvi, tästä on jo paasattu de Löllön yhteydessä albumissa 219). Meninger kutsui tätä "pilven rukoukseksi" ja opetti sitä papeille retriittitalossa. Pennington piti ensimmäisen retriitin maallikkoyleisölle Connecticutissa, jossa osallistujat ehdottivat termiä "Centering Prayer". Thomas Mertonista lähtien oli tiedetty porukoiden käyttäneen termiä ennen tätä, on epäilty, että lause olisi peräisin häneltä.
    ellauri282.html on line 522: A mountza or moutza also called faskeloma is the most traditional gesture of insult among Greeks. It consists of extending and spreading all fingers of the hand and presenting the palm towards the face of the person to be insulted with a forward motion. It is often coupled with να, ορίστε, or πάρτα (no, olkaa hyvä, ota nämä) and swear words. Jöns teki näin Ateenan torilla perheen Kreikan matkalla ostaaxeen viisi jotain, sai aika tylyn vastaanoton.
    ellauri282.html on line 524: Whích What Hanhi (/ˈtɪk ˈnjʌt ˈhʌn/ TIK NYUHT HUHN; Vietnamese: [tʰǐk̟ ɲə̌t hâjŋ̟ˀ] (listen); born Nguyễn Xuân Bảo; 11 October 1926 – 22 January 2022) oli vietnamilainen Thiền-buddhalainen munkki, rauhanaktivisti, tuottelias kirjailija, runoilija ja opettaja, joka perusti Luumu Kylä Perinteen, joka on historiallisesti tunnustettu tärkeimmäksi innoituxexi sitoutuneelle buddhalaisuudelle. "Mindfulnessin isänä" tunnettu Nhất Hạnh oli merkittävä vaikutus buddhalaisuuden länsimaisiin käytäntöihin. Mindfulness (skr. smrti, pal. sati) tarkoittaa muistoa. Sitä mikä palaa mieleen. Lännessä hän on ikoni. En voi ajatella länsimaista buddhalaista, joka ei tiedä Thich Nhất Hạnhista. Selvä länkkäreiden agentti. Tätähän muuten tutki Antti Niemen tytär Maisu, ei saanut juuri mitään mitattavaa tulosta, mutta perusti siitä huolimatta mindfulness-toimiston Tukholman vanhaan kaupunkiin, joka varmaan vetää väkeä kuin häkä. 2019 raportoitiin, että Nhất Hạnhin kannattamasta mindfulnessista oli tullut teoreettinen perusta 1.1 miljardin dollarin teollisuudelle Yhdysvalloissa. Eräässä tutkimuksessa todettiin, että 35% työnantajista käytti mindfulnessia työpaikan käytännöissä. Varsinaista ison rahan vedätystä siis!
    ellauri282.html on line 553: Suoraan sanoen kreikkalaisten ongelmat ei pahemmin kiinnosta. Kaverini takapuoleen tarttui peruna uskalletun sexileikin aikana. Olisiko siinä ainesta tragediaan? Eikö?
    ellauri282.html on line 561: Siis tää polakki on aivan järjetöntä sota-ajan sadistista soopaa. Yläluokan pellet jossain polakkien kartanolla kyylää nuorten pyllynreikiä. Kaikki on täys mobutu seko sekoja. Typerää terroristitiimitematiikkaa rote Rosen -nuljastelun välissä. Setämiehet ällöttävät toisiaan ilman jotain yhdistävää tiimiä. Siemian on itäpolakki, joku kasakki, siis ukrainalainen mistä lie Donbassista, länsipolskit ällöävät sitä suunnitellessaan sen tappoa. Se on melkisten kuin ryssä. Pierino Ronald "Perry" Como ulisi serenadissa jotta kunpa Caterina ei antaisi vekkiä kellekään muulle miehelle kuin hänelle. Voisi ajatella että mixi se on niin tärkeää Perrylle (ja Waclaville), mutta tietysti se on, se on ihan pääasia niiden izekkäille geeneille. Koitapa kexiä jotain muuta kynäilyn aihetta kuin E!F!K! ja näet miten mahdotonta se on. Juonipaljastuxet löytyy nyt albumista 257.
    ellauri282.html on line 568: – Partiet vill förbjuda bilism och förstöra ekonomer. Jag har varit helt skräckslagen över att det gått så bra för dem. Det här är positiva nyheter för mig, säger han.
    ellauri282.html on line 570: Kyrpelä som titulerar sig själv som en köttätande heteroman säger att han röstade som han gjort tidigare år, han tycker att diskussionen kring taktikröstande varit överdriven.
    ellauri282.html on line 571: – Jag upplever inte att det var ett statsministerval. Det är främst medierna som talat om valet på det sättet, säger han. De Gröna borde ha talat mer om ekonomer.
    ellauri282.html on line 583: Masefield syntyi Ledburyssa Herefordshiressä asianajaja George Masefieldille ja hänen vaimolleen Carolinelle. Hänen äitinsä kuoli synnyttäessään sisarensa Masefieldin ollessa kuusivuotias, ja hän meni asumaan tätinsä luo. Hänen isänsä kuoli pian tämän jälkeen henkisen romahduksen seurauksena. [ lainaus vaaditaan ] Saatuaan onnettoman koulutuksen Warwickin King's Schoolissa (nykyään Warwick Schoolissa), jossa hän oli kouluna vuosina 1888-1891, hän lähti HMS Conwaylle, sekä harjoitellakseen elämää merellä että murtaakseen lukemisriippuvuutensa, josta hänen tätinsä ei paljon perustanut. Hän vietti useita vuosia tällä aluksella ja huomasi, että hän saattoi viettää suuren osan ajastaan ​​lukemiseen ja kirjoittamiseen. Ezenverran siitä katkaisuhoidosta. Masefieldin rakkaus tarinoiden kertomiseen vaan kasvoi Conwaylla. Hän jatkoi lukemista ja päätti, että hänestä tulee itse kirjailija ja tarinankertoja.
    ellauri282.html on line 591: Vuonna 1901, kun Masefield oli 23-vuotias, hän tapasi tulevan vaimonsa Constance de la Cherois Crommelinin joka oli 35 ja hugenottien syntyperää. Klassikoiden ja englanninkielisen kirjallisuuden koulutuksen saanut matematiikan opettaja Constance sopi hänelle hyvin ikäeroista huolimatta.
    ellauri282.html on line 599: Vuonna 1930 Robert Bridgesin kuoltua tarvittiin uusi runoilijavoittaja. Pääministeri Ramsay MacDonaldin suosituksesta kuningas George V nimitti Masefieldin, joka pysyi virassa kuolemaansa saakka vuonna 1967. Ainoa henkilö, joka piti virkaa pidempään, oli Alfred, Lord Tennyson. 2 riittävän isänmaallista myötäsukailijaa ja kylmäpäistä sotapropagandistia.
    ellauri282.html on line 601: Robert Seymour Bridges OM (23. lokakuuta 1844 – 21. huhtikuuta 1930) oli englantilainen runoilija, joka oli runoilijavoittaja vuosina 1913–1930. Koulutukseltaan lääkäri, hän saavutti kirjallisuuden mainetta vasta myöhään elämässään. Hänen runoissaan näkyy syvä kristillinen usko, ja hän on monien tunnettujen hymnien kirjoittaja. Bridgesin ponnisteluilla Gerard Manley Hopkins saavutti kuolemanjälkeisen maineen.
    ellauri283.html on line 42: "Finland har nu de starkaste vännerna och allierade i världen." Igen! Det hade vi också i 1941. Den korsettklädda Mannergeims truppförband blev överraskade i nattröja. Månne natotröjan blir dess varmare. Että piti tämäkin päivä nähdä.
    ellauri283.html on line 57:
    Slaget vid Röbäck - löjlig del av det genanta finska kriget

    ellauri283.html on line 59: Slaget vid Röbäck var ett slag under finska kriget 1808–1809. Slaget stod mellan svenska och ryska styrkor den 21 augusti 1809. Efter den svenska armén hade landat vid Ratan och besegrats vid Sävar fick Kamenskij veta att den norra armén under Fabian Wrede hade gått över Öre älv. Han beordrade Överste Erikson att hålla sin position. När dom svenska styrkorna hade kommit till Röbäck väntade dom sig möta hårt motstånd vid dom ryska förposterna. Dom var därför mycket försiktiga, men när dom senare stormade dom ryska förposterna fanns inga större ryska styrkor där. Överste Erikson hade lämnat en liten styrka där och hade då fått tid att ta sig över Ume älv. Wrede kom inte kunna ta sig över älven förrän striderna norr om Umeå var avgjorda och stannade därför kvar där. Några svenskar tog sig dock över och tog runt 50 krigsfångar men kom inte fram förrän Wachtmeister hade tvingats återvända till sina skepp.
    ellauri283.html on line 61: Den 17 september 1809 undertecknades fredsavtalet, som innebar att Sverige förlorade Finland till Ryssland.
    ellauri283.html on line 63: Boken utspelar sig i en fiktiv jämtländsk by kallad Svartvattnet, dit en kvinna från Stockholm flyttar med sin dotter för att arbeta som lärare i ett kollektiv som hennes pojkvän ingår i. Detta är en bok som behandlar såväl kärlek som grova mord. Ekman beskriver med sitt drivna och poetiska språk hur ett dubbelmord förblir ouppklarat, och hur detta påverkar de bosatta i och runt Svartvattnet. Romanen är en deckare som parallellt också utvecklas till en samhällsskildrande utvecklingsroman, med gott om såväl mytiska och intertextuella paralleller som symboliska och ironiska inslag. Boken ansågs som den bästa svenska deckaren genom tiderna. Boken dramatiserades 2023 av SVT i en dramaserie med samma namn, regisserad av Mikael Marcipan.
    ellauri283.html on line 65: Kerstin Lillemor Ekman, född Hjorth den 27 augusti 1933 i Risinge församling i Östergötland, är en svensk författare och tidigare ledamot av Samfundet De Nio (1978–1985, 1993–2021) samt tidigare ledamot av Svenska Akademien (1978–2018).
    ellauri283.html on line 67: Ekman promoverades till filosofie hedersdoktor vid Umeå universitet 1998. Den 6 oktober 2007 blev hon skoglig hedersdoktor vid Sveriges lantbruksuniversitet. Ekman promoverades med motiveringen en person som med fantastiska kunskaper om skog och nyttjandet av skog gett oss betraktelser som saknar motstycke. Det var första gången i modern tid som en fakultet för skogsvetenskap hedrat en författare. Hennes bok Hunden har översatts till och givits ut på älvdalska. Älvdals hundskola överväger att nämna Kerstin till hedersveterinär.
    ellauri283.html on line 69: Ekman blev 1978 ledamot av Svenska Akademien på stol nummer 15 (efter Harry Martinson), som den tredje kvinnan – efter Selma Lagerlöf och Elin Wägner. Efter Salman Rushdie-affären 1989 deltog hon dock inte i Akademiens arbete.
    ellauri283.html on line 77: Hemmetti kyllä svedupetterit on pellejä. On juhannus jossain Dorotean lähellä. Pullossa taisi olla laitonta vahvaa olutta! Miehen kivexet ja sukuelimet erottuivat selvästi ohuen valkoisen housukankaan lävize. Annien täytyi kääntää kaze muualle kun mies rupesi tuijottamaan takaisin. Bugger it. Muotia seurattiin täälläkin. Muorilla on musta tussu, se on saami! Äijällä on kova kulli, moista eioo toista! Kuin kazelisi kotimaista koomisen karkeaa elokuvaa.
    ellauri283.html on line 81: Ja hämärää outoilua. Unenomaista sekoilua. Torstenin karvainen rinta ja nivuset. Tuttua heinäkenkäkynäilijöiden "nyt saat naija mua" tyyliä. Oliko se Musta lumikki (1971)? Eugene Holman siis. Kielitiede on terminologian vidakko. Ei ollut se vaan Maa on syntinen laulu (1973), Timo K. Mukka. Tuutko miun mukkaan? Nai mihin reikään vaan ihan oman maun mukkaan. Naispääosan esittäjällä oli naamakin römpsännäköinen. Hän tarttui elimeensä ja huomasi että se oli lämmin ja iso.
    ellauri283.html on line 95: Löllömaha Kielikoneen (tai Lingsoftin tai jonkun kolmannen kieliteollisuuden pikkuputiikin) toimitusjohtajan näköinen poliisi on ellottava. Come to think of it kaikki tyypit viemärivesisarjassa on ällöjä. Koko sarja on epämiellyttävä, mukana ei ole yhtäkään sympaattista hahmoa. Kaikii on kuin Yrpä ja Illu Pulttiboisissa, vitun lammasmaisia sössöttäjiä. Mia ja Anniekin ovat ällö yhdistelmä kuviteltua 70-lukua ja todellista 2020-lukua. Vikaa on kyllä Ekmanissakin, en pidä koko ämmästä. Halpa Timo K. Mukka jäljittelijä. Birger on vetelys, Johan liukas laiha ankerias ja Alma Pöysti näyttää tanakalta pillusillaan. Ei sentään ollut ajeltu, eikä siinä ollut tazkoja. Count your blessings. Ällöttäviä leveitä nahkavöitä availlaan koruttomalla 2020-luvun tyylillä. On se oikeasti niin että nykyporukoilla ei ole enää mitään häpyä, ja se näkyy anakronismeina näissä viime vuosituhannelle sijoitetuissa sarjoissa.
    ellauri283.html on line 105: Jenseits von was? Jenseits von Gut und Böse: Vorspiel einer Philosophie der Zukunft, schrieb Friedrich Nietzsche. Jenseits des Himmels, ganz umgekehrt, ist ein amerikanischer Film für abergläubige.
    ellauri283.html on line 108: Äußerlich scheint die Familie noch völlig intakt zu sein, aber seit sein älterer Bruder vor einigen Jahren verschwunden ist, sind die Eltern des zwölfjährigen Oliver (Nathan Gamble) völlig auf den verlorenen Sohn fixiert. Seine Mutter Joan (Dendrie Taylor) verfiel in Depressionen und sein Vater Gus (Corbin Bernsen) war nur noch am arbeiten. Jetzt zweifelt Oliver an dem Sinn seines Lebens. Die Frage, ob der Glaube an Gott oder der Glaube an die Wissenschaft richtig ist, oder beide, oder keiner von den beiden, beschäftigt ihn. Da seine Eltern ihm auf seine Fragen keine Antwort geben können, sucht er Rat bei seinem Biologie-Lehrer, in Fachbüchern und in der Kirche. Doch niemand scheint ihm seine ersehnte Erkenntnis liefern zu können. Als Oliver schon die Hoffnung aufgeben will, naht eine unerwartete Erlösung. Als auch ihr zweiter Sohn verschwindet, verstehen seine Eltern endlich, was ihn beschäftigt: ein schwarzer Engel, der auf einer Rakete reitet.
    ellauri283.html on line 114: Beyond the Heavens is a very ethereal and mystical experience, one unlike any other movie we have reviewed. However, this is not a good thing. The ‘plot’ is very unclear and murky, consisting of vague and meandering ideas and cryptic dialogue. It’s like Corbin Bernson is winking at the audience with every scene, waiting to reveal some great secret, but it’s never revealed. The whole has a very tip-of-the-tongue feel, like the characters know something you don’t but never intend to let you in on the secret. As the characters wax eloquent and philosophize about the true nature of reality, the viewer is left, in the end, with a more confusing view of reality than before. Is Bernson advocating for or against Darwinism? Is he a creationist? Does he really believe that angels come to earth on the tails of comets? Is Bernson suggesting that reality is not what it seems? If so, what is his view of reality? Only God knows the answers to these questions as Bernson spends 90 minutes toying with his ‘big reveal’ and dancing around whatever his philosophical worldview is. It’s basically just a waste of your time.
    ellauri283.html on line 116: And what is to be made of Corbin Bernsen? What is his place in Christian film? Is he trolling? Is he a great mind misunderstood? Whether it’s abstract musings like Beyond the Heavens or half-hearted satire like Christian Mingle or In-Lawfully Yours, Bernsen’s motivations for making Christian films are very unclear. It’s possible that he’s smarter than us all and doesn’t know how to show it. But it’s also possible that he’s just trying to make a quick buck off of Christian audiences. Reality is probably somewhere in between. Regardless, Beyond the Heavens really needed to be rethought before anyone spent money on it, because it falls flat and is unable to properly convey whatever message it is trying to present.
    ellauri283.html on line 118: Bernsen has one of the largest snow globe collections in the world, with 9,000 globes, give or take a few.
    ellauri283.html on line 120: It's different and I loved it! It raises the question is there a God and answers it in a wonderful way. I don't want to give the story away, (aah, WTF, here goes: there is a God, but his name is Allah. Sorry...) - you have to watch and keep your eyes on Barlow, he is an angel for sure! And there really are angels, consult your Bibble (Hebrews) or Koran (passim)!
    ellauri283.html on line 167: Spinoza peittää "henkilökohtaisen arkuutensa ja haavoittuvuutensa" piiloutumalla geometrisen menetelmänsä taakse ja hylätessään teleologian.
    ellauri283.html on line 169: Mies tulee psykiatrille kertomaan ongelmistaan ja valittaa huonoa oloaan. Psykiatri kuitenkin toteaa kaikkien näiden ongelmien olevan pelkkää luulosairautta ja miehen olevan täysin terve. Mies ilahtuu tästä ja lähtee innoissaan pois samalla todeten: "Heti tuli paljon reippaampi olo!".
    ellauri283.html on line 174: "Vapaat henget", toisin kuin menneisyyden filosofit, ovat "tutkijia julmuuteen asti, ihottuvilla sormilla käsittämättömille, hampailla ja vatsalla sulamattomimmille". Nietzsche varoittaa niistä, jotka kärsivät totuuden tähden, ja kehottaa lukijoitaan karttamaan näitä suuttuneita totuuden kärsijiä ja lainaamaan korvansa sen sijaan kyyniköille - niille, jotka puhuvat 'huonosti' ihmisestä - mutta eivät puhu hänestä pahaa.
    ellauri283.html on line 197: Nietzsche toteaa, että yhteiskunnan yleisenä periaatteena olla loukkaamatta, hyödyntämättä tai olla väkivaltaisia ​​muita kohtaan on "tahto elämän kieltämiseen, hajoamisen ja rappeutumisen periaate". Hän jatkaa väittäen, että elämä on "pohjimmiltaan ottamista, vahingoittamista, outojen ja heikkojen valloittamista". Nietzsche pitää aivan oikein Englantia karkeana, synkänä, julmempana kuin saksalaiset ja julistaa, että "he eivät ole filosofista rotua". Hän erottaa Baconin, Hobbesin, Humen ja Locken edustavan "filosofi-käsitteen alenemista ja devalvaatiota enemmän kuin vuosisadalla". Nietzsche käsittelee myös käännösongelmia ja saksan kielen lyijyä.
    ellauri283.html on line 225: ges.theconversation.com/files/279820/original/file-20190617-118526-fv8a2n.jpg?ixlib=rb-1.1.0&q=45&auto=format&w=926&fit=clip" />
    ellauri283.html on line 277: Kahdeksannelle vuosituhannelle eaa. neoliittisen kulttuurin ihmiset olivat asettuneet istuvaan elämäntapaan siellä linnoitettuihin savitiilikyliin joissa he täydensivät Niilin metsästystä ja kalastusta viljankeruulla ja karjanhoidolla. Viidennellä vuosituhannella eKr. muuttoliikkeet kuivuvasta Saharasta toivat Niilin laaksoon neoliittisia ihmisiä maatalouden ohella. Tästä kulttuurisesta ja geneettisestä sekoittumisesta syntyneestä väestöstä muodostui seuraavien vuosisatojen aikana sosiaalinen hierarkia, josta tuli Kushin kuningaskunta (pääkaupunki Kerma) 1700 eaa. Antropologiset ja arkeologiset tutkimukset osoittavat, että dynastista edeltävänä aikana Ala-Nubia ja Magadanin ylä-Egypti olivat etnisesti ja kulttuurisesti lähes identtisiä, ja näin ollen samalla kehittyivät faaraoiden kuninkuusjärjestelmät vuoteen 3300 eaa. mennessä. Yhdessä muiden Punaisenmeren maiden kanssa Sudania pidetään todennäköisimpänä sen maan sijaintipaikkana, jonka muinaiset egyptiläiset tunsivat Punt -nimellä (tai "Ta Netjeru ", joka tarkoittaa "Jumalan suunnitelmaa"), jonka ensimmäinen maininta on peräisin 1000-luvulta eaa.
    ellauri283.html on line 321: Pian Fonzie joutui konfliktiin ottomaanien kanssa, jotka olivat miehittäneet Suakinin noin 1526 ja työntäneet lopulta Niiliä pitkin etelään saavuttaen kolmannen Niilin kaihialueen vuosina 1583/1584. Myöhempi ottomaanien yritys kaapata Dongola torjuttiin Fonziella vuonna 1585. Myöhemmin Hannik, joka sijaitsee aivan kolmannen kaihin eteläpuolella, merkitsi kahden osavaltion välistä rajaa. Ottomaanien hyökkäyksen jälkimainingeissa yritettiin anastaa Ajib, Pohjois-Nubian alaikäinen kuningas. Vaikka Fonzie lopulta tappoi hänet vuonna 1611/12, hänen seuraajansa Abdallabit saivat valtuudet hallita kaikkea Sinisen ja Valkoisen Niilin yhtymäkohdan pohjoispuolella huomattavalla autonomialla.
    ellauri283.html on line 331: Vuonna 1881 uskonnollinen johtaja nimeltä Muhammad Ahmad julisti itsensä valtiomahdiksi ("osaa uida opastettuna") ja aloitti sodan yhdistääkseen heimot Länsi- ja Keski-Sudanissa. Hänen seuraajansa ottivat käyttöön nimen "Ansarit" ("seuraajat"), jota he käyttävät edelleenkin yhdessä suurimman yksittäisen poliittisen ryhmittymän, Umaya- puolueen (jota kerran johti Mahdin jälkeläinen Sadiq al Mahdi ) kanssa. Ottomaanien ja egyptiläisten hyväksikäytön ja hallinnollisen epäkohdan aiheuttamia olosuhteita hyödyntäen valtiomahdit johtivat kansallismielistä kapinaa, joka huipentui Khartumin kaatumiseen 26. tammikuuta 1885. Sudanin väliaikainen kenraalikuvernööri, brittiläinen kenraalimajuri Charles George Gordon, ja monet Khartumin 50 000 asukkaasta murhattiin, mikä ei ollut hullumpi idea.
    ellauri283.html on line 361: Abboudin hallintoa seurasi väliaikainen hallitus, kunnes huhtikuussa 1965 pidetyt parlamenttivaalit johtivat Umman ja kansallisen unionistipuolueiden koalitiohallitukseen pääministeri Muhammad Ahmad Mahjoubin johdolla. Vuosina 1966–1969 Sudanissa oli useita hallituksia, jotka eivät kyenneet sopimaan pysyvästä perustuslaista tai selviytymään ryhmittelyn, talouden pysähtymisen ja etnisen toisinajattelun ongelmista. Varhaisten itsenäistymisen jälkeisten hallitusten peräkkäisyyttä hallitsivat arabimuslimit, jotka pitivät Sudania muslimina arabivaltiona. Itse asiassa kyllä Umma/NUP:n vuoden 1968 perustuslaki oli kiistatta Sudanin ensimmäinen islamilainen perustuslaki.
    ellauri283.html on line 369: 1970-luvun alkuun asti Sudanin maataloustuotanto oli pääosin omistettu sisäiseen kulutukseen. Vuonna 1972 Sudanin hallituksesta tuli länsimielisempi ja se suunnitteli elintarvikkeiden ja käteissadon vientiä. Hyödykkeiden hinnat kuitenkin laskivat koko 1970-luvun, mikä aiheutti taloudellisia ongelmia Sudanille. Samaan aikaan velanhoitokustannukset maatalouden koneistamiseen käytetyistä rahoista nousivat. Vuonna 1978 Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) neuvotteli rakennesopeutusohjelman hallituksen kanssa. Tämä edisti entisestään koneellista vientimaataloutta. Tämä aiheutti suuria taloudellisia ongelmia Sudanin laiduntajille (katso Nuba Peoples). No niinpä tietysti! Juuri tätä uumoilinkin. Piikkilankoja preerialla. Justiinsa sama tematiikka kuin Suomen kovan markan nälänhädässä 1868 ja holodomorissa 1920-30 luvuilla: cash crops temmataan nälkäisten pienokaisten suista, koska se on kokonaisedullisempaa. Köyhät lampaannussijat ja kamelinajajat kärmistyvät.
    ellauri283.html on line 387: Vuoden 2003 alussa alkoi Sudanin vapautusliikkeen/armeijan (SLM/A) ja Justice and Equality Movementin (JEM) ryhmien uusi kapina Darfurin länsiosassa. Kapinalliset syyttivät keskushallintoa Darfurin alueen laiminlyönnistä, vaikka onkin epävarmaa kapinallisten tavoitteista ja siitä, pyrkivätkö he vain parantamaan Darfurin asemaa Sudanissa vai eroamaan siitä suoraan. Sekä hallitusta että kapinallisia on syytetty julmuuksista tässä sodassa, vaikka suurin osa syytöksistä on langennut hallituksen kanssa liittoutuneille arabimiliiseille ( Janjaweed ). Kapinalliset ovat väittäneet, että nämä miliisit ovat osallistuneet etniseen puhdistukseen Darfurissa, ja taistelut ovat siirtäneet kotiseudulleen satoja tuhansia ihmisiä, joista monet ovat etsineet turvaa naapurivaltiosta Tšadista. On olemassa erilaisia ​​arvioita ihmisuhrien määrästä, jotka vaihtelevat (kuin Ukrainassa) alle kahdestakymmenestä tuhannesta useisiin satoihin tuhansiin joko suorassa taistelussa tai konfliktin aiheuttamissa nälkään ja sairauksissa. Neekeri pesee kasvojaan, eivät valkene ollenkaan.
    ellauri283.html on line 389: Vuonna 2004 Tšad välitti neuvotteluja N´Djamenassa, mikä johti 8. huhtikuuta tehtyyn humanitaariseen tulitaukosopimukseen Sudanin hallituksen, JEM:n ja SLA:n välillä. Konflikti kuitenkin jatkui tulitauosta huolimatta, ja Afrikan unioni (AU) perusti aselepokomission (CFC) valvomaan sen noudattamista. Elokuussa 2004 Afrikan unioni lähetti 150 ruandalaista sotilasta suojelemaan tulitauon tarkkailijoita. Pian kuitenkin kävi selväksi, että 150 sotilasta ei riittäisi, joten heihin liittyi 150 nigerialaista sotilasta. Kylä lähtee! Jo alkoi pelittää.
    ellauri283.html on line 435: Keskeiset siviilirauhattomuusryhmät, mukaan lukien Sudanese Professionals Association ja Forces of Freedom and Change, vaativat kansalaistottelemattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä vallankaappauksen järjestäjien kanssa. Laahus ei lotkauttanut korviaan.
    ellauri283.html on line 437: Kohdatessaan sisäistä ja kansainvälistä vastarintaa al-Burhan ilmoitti halukkuutensa palauttaa Hamdokin hallitus 28. lokakuuta, vaikka syrjäytynyt pääministeri kieltäytyi tästä alkuperäisestä tarjouksesta ja asetti kaiken jatkovuoropuhelun ehdoksi vallankaappausta edeltävän järjestelmän täydellisen palauttamisen. 21. marraskuuta 2021 Ham ja al-Burhan allekirjoittivat 14 pisteen sopimuksen, jolla Hamdok palautettiin pääministeriksi ja todettiin, että kaikki poliittiset vangit vapautetaan. Siviiliryhmät, mukaan lukien Forces for Freedom and Change ja Sudanin Professionals Association, hylkäsivät viiden piston sopimuksen ja kieltäytyivät jatkamasta vallan jakamista armeijan kanssa. Tässä pisteessä sitä ollaan nyt, kun 10. vuosituhat kärhämöintiä öljyrikkaasta Sudanista on alkanut.
    ellauri283.html on line 463:
    På bilden en annan igelkott.

    ellauri283.html on line 485: Britannia ja Ranska kilpailivat 1800-luvun lopulla Länsi-Afrikan sisämaiden hallinnasta. Ranskalainen tutkimusmatkailija Louis-Gustave Binger vieraili 1887 Ouagadougoussa. Hän ei ollut vakuuttunut mosien vauraudesta, mutta piti aluetta mahdollisena orjatyövoimareservinä ranskalaisten muille pyrkimyksille. Työvoimaa tarvittiin erityisesti puuvillan viljelyyn viljavan Nigerjoen laaksossa, jossa asutus oli harvaa. Binger teki sopimuksen King Kong-valtakunnan hallitsijan kanssa, ja seuraavien vuosien aikana ranskalaiset valtasivat monia osia Burkina Fasosta. Ouagadougoun ranskalaiset polttivat 1896. Ranska ja Britannia tekivät 1898 sopimuksen, joka takasi Ranskalle Voltajoen yläjuoksun alueen. Se asetettiin ensin sotilasalueeksi, mutta vuonna 1904 se liitettiin osana Ylä-Senegalin ja Nigerin siirtomaata, jota hallinnoitiin Bamakosta.
    ellauri283.html on line 499: Burkina Faso on monirotuinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
    ellauri283.html on line 504: Koko pohjoinen Mali sijaitsee Saharan autiomaan alueella, ja keski- ja eteläosan muodostaa pääasiassa Sahelin savanni. Keski- ja eteläosissa virtaa läntisen Afrikan pisin ja koko Afrikan kolmanneksi pisin joki, Niger. Yli 65 % koko maasta on aavikkoa tai puoliaavikkoa, ja aavikoituminen johtaa paikoin vakaviin ongelmiin.
    ellauri283.html on line 510: Mansa Musan valtakaudella 1300-luvun alussa Timbuktun ja Djennén kaupungeista tuli merkittäviä kaupankäynnin, islamin ja letkeän musan kornereita. (Mansa on kuningasta tarkoittava arvonimi). Kuningaskunta vaurastui kulta-, norsunluu-, orja- ja suolakaupan avulla.
    ellauri283.html on line 513: Itsenäisen Malin ensimmäiseksi presidentiksi nousi Modibo Keïta. Malista tuli yhden puolueen valtio, joka lähentyi kylmän sodan aikaista sosialististen valtioiden itäblokkia. Keïtan johtama Mali erosi Ranskan yhteisöstä vuonna 1962 ja kansallisti alueen luonnovaroja. Seurauksena valtion taloudellinen tila heikkeni (?!) vähitellen. Lokakuussa 1968 Malissa tapahtui veretön sotilasvallankaappaus, jossa Keïtan syrjäytti kenraali Moussa Traoré. Keïta vietti loppuelämänsä vankeudessa. Ratkaistakseen Malia vaivanneet taloudelliset ongelmat Traoré sitoutui 1980-luvulla Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) talousohjelmaan. Ohjelman vaatimat säästötoimet olivat erittäin epäsuosittuja malilaisten keskuudessa. IMF onkin persemäinen kolonialistien työrukkanen.
    ellauri283.html on line 515: 1990-luvun alussa poliittinen vastarinta Malissa järjestäytyi. Samaan aikaan maan pohjoisosissa syttyi entinen konflikti, kun kuivuutta paenneet tuaregit palasivat Libyasta ja Algeriasta. Paikallinen väestö vastusti tulijoita asein. Traorén hallinto julisti maahan poikkeustilan ja kukisti tuaregien liikehdinnän kovaotteisesti. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 johti tuaregien kesken laajoihin mielenosoituksiin.
    ellauri283.html on line 518: Huhtikuussa 2012 tuaregikapinalliset julistivat Azawadin valtion perustetuksi maan pohjoisosaan. Kesäkuun loppuun mennessä keskustaislamistinen Ansar Dine -ryhmittymä oli ajanut tuaregikapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista.
    ellauri283.html on line 528: Huhtikuussa 2023 paljastettujen dokumenttien eräässä asiakirjassa kerrotaan, että Wagner-ryhmän lähettiläät tapasivat Turkin viranomaisia ​​helmikuussa. Tämä viittaa siihen, että Wagner-ryhmä kenties hankkii aseet Malissa sijaitsevasta etuvartiosta. Toisessa asiakirjassa on arvio Wagnerin henkilöstön määrästä Malissa, ja siinä todetaan, että Wagnerin suuri läsnäolo on herättänyt turvallisuusongelmia Malin naapurimaassa Norsunluurannikolla. Reutersin mukaan Wagnerin henkilökunta aikoi ostaa aseita ja varusteita Turkista käyttääkseen niitä Malissa ja Ukrainassa. Vuodetuissa asiakirjoissa kerrotaan myös Malin presidentin Assimi Goïtan vahvistaneen, että Mali voisi hankkia aseita Turkista Wagnerin puolesta.
    ellauri283.html on line 533: Burkina Fason etnisesti monimuotinen valtio, ja siellä elää yli 60 etnistä ryhmittymää. Mosit on merkittävin ryhmä, ja vuonna 2010 Burkina Fason asukkaista 52,5 prosenttia kuului heihin. Fulbien osuus oli 8,4 prosenttia, gurmien 6,8 prosenttia ja bobojen 4,8 prosenttia. Kaikkiaan vuoden 1986 tietojen mukaan noin 94 % burkinafasolaisista kuuluu nigeriläis-kongolaisia kieliä puhuviin kansoihin. Gurilaisen ryhmän kieliä puhuvat mosit ja heidän sukukansansa dagarit, biriforit, nankanset ja kusasit ovat perinteisesest asuneet maan keskiosassa Valkoisen Voltan alueella. Lobit asuvat maan lounaisosassa ja bobot Malin rajaseudulla Bobo-Dioulasson koillispuolella. Grusit sukukansoineen elävät Ghanan rajaseuduilla, gurmat kaakossa Beninin rajalla, senufot lännessä sekä Kankalaban tasangolla, dogonit Bandiagaran vuoristoseudulla. Mandelaisen ryhmän kieliä puhuvat samot, soninket ja djulat asuvat maan luoteisosassa erillisinä ryhminä gurilaisten kansojen joukossa, bisat Valkoisen Voltan varrella lähellä Ghanan rajaa. Atlanttiseen kieliryhmään kuuluvat maan luoteisosassa asuvat fulbet. Maan pohjoisosan puoliautiomaata asuttavat paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja heidän länsipuolellaan songhait. Kaupungeissa on hausoja, libanonilaisia ja ranskalaisia.
    ellauri283.html on line 538: Noin 50 % malilaisista edustaa mandekieliä puhuvia kansoja, joihin kuuluvat bambarat maan länsi- ja keskiosissa, mandinkat lounaassa, soninket Mauritanian rajalla ja djulat itäosan kaupungeissa. Toiseksi suurin ryhmä ovat puolipaimentolaisina elävät fulbet varsinkin maan keskiosassa (17 % väestöstä). Kaakossa on gurilaisia kieliä puhuvia senufoja, dogoneja ja boboja (12 %). Nigerjoen keskijuoksun varrella asuvat songhait (6 %) ja heidän pohjoispuolellaan Saharassa paimentolaisuutta harjoittavat tuaregit ja arabiankieliset maurit (10 %).
    ellauri283.html on line 544: Larmet går från Medelhavet: EU låter migranterna dö. Över 31 000 migranter – fyra gånger fler än under samma period i fjol – har anlänt till Italien i år. Samtidigt dör fler människor på tröskeln till Europa än på sex år. – Europa har bestämt att de inte ska räddas, säger Francesco Creazzo på hjälporganisationen SOS Méditerranée. Det finns viktigare angelägenheter att ta hand om på östfronten just nu.
    ellauri283.html on line 546: Hittills i år har fler än 500 människor, varav runt 50 barn, mist livet på Medelhavet, enligt FN:s migrationsorgan IOM. Dödstalet stiger parallellt med allt fler rapporter om försenade statliga räddningsinsatser och hjälporganisationer som hindras från att rädda liv. Italiens högerregering, med premiärminister Giorgia Meloni i spetsen, har utlyst nationellt nödläge och infört en rad lagar och dekret som många menar försvårar räddningsinsatserna. Bland annat är det sedan i februari olagligt att plocka upp nödställda från fler än en båt i taget.
    ellauri284.html on line 40: This snapshot, our correspondent states, was taken after The German - sorry - the French charge near Forêt-Champignon. The body stretched at full length is a dead German guy. Those crouching behind a stone are French infantrymen, stone dead as well. Evidently the were charging, carrying that big stone. The bodies were not moved so as not to confuse the crime scene investigation.
    ellauri284.html on line 78: Britannian kansalaiset ovat braveja ja niiden vasallit ym liittolaiset ovat galantteja, eli uhrautuvat toisen hyväxi. Pienet maat tai vähemmistökansat ym mielestään sorretut koittaa pyristellä eroon enemmistöstä näiden ollessa toistensa tukassa. Tässä käy aika usein huonosti, kuten punikeille Suomessa 1918 ja Biafran igboille Nigerian öljysodassa 1970. Ranska käänsi kelkkansa 1870 sodan jälkeen hävittyään törkeästi Saxalle, sitä ennen (aurinkokuninkaan ja Napsun aikana) anglot ja ranskixet oli verivihollisia. Ranskalaiset auttoi kiusan vuoxi jenkit irti briteistä. Oisko kannattanut. Brittialamaisista irkut ja afrikaanerit koitti samaa kotona suursodan jaloissa, ei olis kannattanut.
    ellauri284.html on line 92: Nej det är inte Xi, utan det faktum att Kina håller på att överta Amerika från vänster håll rent ekonomiskt, medan det också håller fast i klimatmålena. Det är orättvist! Just när vi var så nära att komma åt Ukrainas fracking resurser, och att motivera deras fortsatta användning med krigförhållandena. Xi har lyft 800 miljoner kineser från fattighetsfällan, och finansierar samtidigt infrastruktur i de andra fd tredje länderna med mera pengar än västländerna tillsammans. Helt orättvist! Just när vi hade framfångsrikt förarmat kolansiktena genom at stjäla deras naturresurser och sälja dem våra begagnade t-skjortor i stället. Kineserna håller på att bli mer välbärgade, får snart ikapp tyskarna som inte har rört sig någon vart i de senaste 20 år. Nu måste västingarna följa asiaternas exempel, installera diktaturer och bli igen svinrikare! Amerika är på god väg at göra just det.
    ellauri284.html on line 103: Adrian Geiges, syntynyt 3. syyskuuta 1960, on toimittaja Schwarzwaldista Etelä -Saksassa. Hänestä tuli saksalaisen kustantajan Berkemannin Kiinan tytäryhtiön toimitusjohtaja. Omaelämäkerrassaan "How the World Revolution Once Accidentally Started in the Schwarzwald" hän kuvaa kuinka hän muuttui Länsi-Saksan kommunistista kapitalistiksi, ironisesti Kiinan kansantasavallassa. Hänellä oli vuoden mittainen koulutus salaisessa kaatokoulussa entisessä kommunistisessa Itä-Saksassa.
    ellauri284.html on line 105: Hänen omaelämäkerrassaan kuvataan moraalisia konflikteja, jotka ovat tyypillisiä hänen sukupolvensa monille kotimaassaan, joka aloitti äärivasemmistolaisina ja kehittyi hurjalla vauhdilla aggressiivisiksi kapitalisteiksi. Tämä kehitys Geigesin poliittisissa ja työhön liittyvissä sitoumuksissa johti kauaskantoisiin muutoksiin hänen henkilökohtaisessa elämässään, mukaan lukien hänen rakkaus- ja seksielämänsä. Kiinnos!
    ellauri284.html on line 109: Adrian Geiges on kesästä 2004 lähtien toiminut johtavan saksalaisen viikoittaisen uutislehden Sternin Peking- kirjeenvaihtajana. Sitä ennen hän perusti kiinalaisen G+J-yrityksen, Bertelsmann-konsernin aikakauslehtiosaston. 1990-luvulla hän oli työskennellyt televisiotoimittajana Spiegel TV:ssä ja RTL:ssä Moskovassa ja New Yorkissa. Hän on opiskellut kiinaa ja venäjää, muttei osaa kumpaakaan.
    ellauri284.html on line 113: Von 2013 bis 2016 lebte Adrian Geiges in Rio de Janeiro, wo er als Korrespondent und Dokumentarfilmer u. a. für RTL und den WDR arbeitete. Ab September 2016 leitete er als Chefredakteur die Redaktion des Unternehmens-Magazins „Evonik“ für die Hamburger Medienagentur Bissinger plus. Seit 2018 hält er Vorträge auf Kreuzfahrten von AIDA Cruises über die Städte und Länder, welche die Schiffe anfahren. Aika surkeaa.
    ellauri284.html on line 117: The first horse to receive the V.C. An East Indian bring bandaged.
    ellauri284.html on line 123: gettyimages-152192723.jpg" height="300px" />
    ellauri284.html on line 127: Onko genocidin pahuus suhteessa sen päälukuun (kuten sanoisi Friedrich Nietzsche) vaiko genocidin asiasyihin (Stalin, Hitler, USA)? Onko epäluuloja herättävän kansanosan hiljentäminen Katyn toimilla isompi vai pienempi synti kuin pankkiireja suhteettomasti tuottavan kansanosan tuhkaaminen ja varojen takavarikoiminen tarvizevammille? Entä manifest destinyn1 toteuttaminen sukupuuttamalla tehottomat sulkapäiset mezästäjä-keräilijä abot? Stalinin kannatus oli monessa vaalipiirissä yli sata prosenttia. Muita syitä olivat muun muassa: ”koska kotona on opetettu, että pitää äänestää”, ”koska se prosessi tuntuu niin juhlavalta”, ”haluan tukea hyviä ehdokkaita tyhmien sijaan” ja ”jos ei äänestä, se on sama kuin antaisi äänen sellaiselle puolueelle, jota eniten vihaa”. Kuten Stalin ja Trump tietävät: vaaleja eivät ratkaise äänestäjät vaan ääntenlaskijat.
    ellauri284.html on line 133: The mission of the United States to redeem and remake the West in the image of the agrarian East
    ellauri284.html on line 150: In 2021, there were over 29 thousand murders reported across India. Furthermore, more than 55 thousand attempted murder cases were filled in the country that year. Success rate: 34%. The US has experienced its largest-ever recorded annual increase in murders, according to new statistics from the FBI, with the national murder rate rising nearly 30% in 2020 – the biggest jump in six decades. Nearly 5,000 more Americans were murdered across the country last year than the year before. At least 77% of the murders were committed with firearms, according to the new government estimates.
    ellauri284.html on line 169: german-soldier-german-army.jpg" height="300px" />
    ellauri284.html on line 220: Blackadder Goes Forth on Richard Curtiksen ja Ben Eltonin kirjoittaman BBC:n tilannesarjan Blackadder neljäs sarja, joka esitettiin 28.9.-2.11.1989 BBC1 :llä. Sarja sijoitti toistuvat hahmot Blackadderin, Baldrickin ja Georgen haudoihin Flanderissa ensimmäisen maailmansodan aikana ja seurasi heidän erilaisia ​​tuhoon tuomittuja yrityksiään paeta juoksuhaudoista välttääkseen kuoleman kenraali Melchettin harhaanjohtaman komennon alaisena. Sarja viittaa aikansa kuuluisiin henkilöihin ja arvostelee Britannian armeijajohtoa kampanjan aikana, joka huipentui sen viimeisen jakson päättymiseen, jossa sotilaat käsketään suorittamaan vihollislinjojen tappava hyökkäys.
    ellauri284.html on line 224: Blackadder Goes Forth tapahtuu vuonna 1917 länsirintamalle ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa. Kapteeni Edmund Blackadder (Rowan Atkinson) on brittiarmeijan ammattisotilas, joka on suuren sodan puhkeamiseen asti nauttinut suhteellisen vaarattomista tilanteista olemassaolostaan ​​taistelevia alkuperäiskansoja vastaan, jotka olivat yleensä "kaksi jalkaa pitkiä ja aseistettuja kuivatulla ruoholla". Joutuessaan loukkuun juoksuhaudoissa suunnitellun toisen "ison työnnön" aikana, hänen huolensa on välttää hänen lähettämisensä "yli huipulle" varmaan kuolemaan. Sarja kertoo siis Blackadderin yrityksistä paeta juoksuhaudoista erilaisten suunnitelmien kautta, joista suurin osa epäonnistuu huonon onnen, väärinkäsitysten ja tovereiden yleisen epäpätevyyden vuoksi. Yllämainitut toverit ovat hänen toissijainen, idealistinen edvardiaaninen ylemmäs- luutnantti George St Barleigh (Hugh Laurie) ja heidän syvästi tyhmä mutta sitkeä sotamies S. Baldrick (Tony Robinson).
    ellauri284.html on line 230: Blackadder Goes Forth on sävyltään tummempi kuin kolme edellistä Blackadder- sarjaa ja useimmat tilannesarjat, ja se esittää sodanvastaisen viestin. Dialogia leimaa kauttaaltaan satiiriset pohdiskelut sodan luonteesta, sen alkuperästä ja vaikutuksista sodan aikana kärsineisiin sotilaisiin. Ajatus siitä, että sotilaat kärsivät, kun heidän komentajansa pysyivät turvallisen etäällä toimista, viitattiin myös useaan otteeseen, esimerkiksi kun Melchett sanoo Baldrickille: "Älä huolehdi, poikani, jos sinun pitäisi horjua, muista, että kapteeni Darling ja minä ovat takanasi!", johon Blackadder vastaa: "Noin 35 mailia takanasi." Jaksossa "Ruumiillinen rangaistus" kirjekyyhkynen (joka osoittautuu Melchettin lemmikiksi, Speckled Jim) sanomalla: "Kun 50 000 miestä tapetaan viikossa, kuka jää kaipaamaan kyyhkystä?" Tässä jaksossa Blackadder tuomitaan kuolemaan ampumalla teosta, mikä viittaa siihen aikaan voimassa olevien sotalakien mukaan langetettuihin kuolemantuomioihin.
    ellauri284.html on line 232: "Private Plane" -sarjassa saatuaan tiedon siitä, että Blackadder ja Baldrick on saatettu kuolla, kun heidät ammuttiin alas saksalaisten linjojen yli, Melchett yrittää piristää Georgea näyttämällä hänelle luonnollisen kokoista mallia (17 neliöjalkaa), jonka britit valtasivat takaisin., kommentti korkeista inhimillisistä kustannuksista ja pienistä fyysisistä hyödyistä, joita sodan keskivuosien hyökkäykset saavuttivat. Myöhemmin samassa jaksossa Blackadder kuvailee suurta sotaa "sodaksi, joka olisi pirun yksinkertaisempi näky, jos pysyisimme Englannissa ja ampuisimme 50 000 omaa miestämme viikossa".
    ellauri284.html on line 246:
    1Saksi-Coburgin ja Gothan talo. Vuonna 1917 Victorian pojanpoika, kuningas George V, muutti kuninkaallisen talon nimen Saxe-Coburgista ja Gothasta Windsoriksi yrittääkseen rauhoittaa brittiläisiä nationalistisia tunteita.
    ellauri284.html on line 256: ges/rennes-saintmelaine_4.jpg" height="500+x" />
    ellauri284.html on line 270: Klodvig (myös Klodovig, Chlodovech tai Clovis, 465 – 27. marraskuuta 511) oli ensimmäinen frankkikuningas, jonka onnistui yhdistää frankkien eri heimot valtansa alle. Klodvig oli kaikkien frankkien kuninkaana 481–511. Hän lopetti roomalaisvallan Galliassa ja perusti frankkien valtakunnan ja sitä yli kaksi vuosisataa hallinneen merovingidynastian. Ranskalaiset pitävät häntä Ranskan kuningaskunnan perustajana. Saalilaisen lakikokoelman sai aikaan todennäköisesti kuningas Klodovig. Saalilainen laki (latinaksi lex salica) on noin vuosina 507–511 keskiajan latinaksi kirjoitettu saalilaisten frankkien oikeuden kasuistinen koonnos. Se on vanhin ja tunnetuin länsigermaaninen lakikokoelma. Lain määräystä, jonka mukaan naisella ei ole oikeutta periä maata, jos on olemassa miespuolisia perillisiä, sovellettiin myöhemmin muun muassa Ranskan kruununperimyksessä.
    ellauri284.html on line 342: Lehdistössä Majurin nimi mainittiin viimeksi tammikuussa, kun YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä pitkään työskennellyt kapteeni Reijo Raitasaari kertoi, miten suomalaisia YK-miehiä 1970-luvulla houkuteltiin seksillä vieraan vallan agenteiksi.
    ellauri284.html on line 371: Maaliskuussa 2012 Kouvolan hovioikeus tuomitsi Kankaan 2 vuodeksi 7 kuukaudeksi vankilaan törkeästä kiristyksestä ja sen yrityksestä. Hänen lisäkseen oikeus langetti Simeon Kärkkäiselle 2 vuoden 6 kuukauden ja Mika Tapio Leivoselle 2 vuoden 5 kuukauden vankeusrangaistuksen törkeästä kiristyksestä. Hovioikeuden päätöksen mukaan miehet olivat perineet velkoja ilman perusteita ja rahojen vaatimiseen oli liittynyt uhkailua. Kymenlaakson käräjäoikeus oli aiemmin hylännyt syytteet aiheettomina.
    ellauri284.html on line 373: Toukokuussa 2012 Kankaalle luettiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa syyte törkeästä kiristyksestä. Syyttäjän mukaan Kangas ja viisi muuta olivat perineet olemattomia velkoja yhteensä yli 270 000 euroa Vaasassa, Tampereella ja Helsingissä. Näyttö perustui suurelta osin poliisin salaa nauhoittamiin puhelinkeskusteluihin, joissa käytettiin syytteen mukaan peitekieltä.15. kesäkuuta 2012 Kangas tuomittiin vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Samassa jutussa tuomittiin törkeästä kiristyksestä kahdeksi vuodeksi vankeuteen Hells Angels MC:n jäsen Harri Juhani Nääppä, sekä Mika Leivonen törkeästä kiristyksestä puoleksitoista vuodeksi vankeuteen.
    ellauri284.html on line 408: Eastwoodilla oli useita työpaikkoja, mukaan lukien hengenpelastaja, paperinkuljettaja, päivittäistavarakauppias, metsäpalomies ja golfkärry.
    ellauri284.html on line 410: Eastwood kertoi yrittäneensä ilmoittautua Seattlen yliopistoon vuonna 1951, mutta sen sijaan hänet kutsuttiin Yhdysvaltain armeijaan Korean sodan aikana. Hän pudotteli aina viittauksia Korean sotaan toivoen kaikkien päättelevän, että hän oli taistelussa ja saattaisi olla jonkinlainen sankari. Itse asiassa hän oli ollut hengenpelastaja biizillä Fort Ordissa Pohjois-Kaliforniassa koko työnsä ajan armeijassa.
    ellauri284.html on line 416: Likaista Harryä on kuvattu Eastwoodin kiistatta mieleenpainuvimmaksi hahmoksi, ja elokuvan ansioksi on sanottu "löysä tykkipoliisi" -genren keksijä. Elokuvaa kritisoitiin myös laajalti fasistiseksi.
    ellauri284.html on line 420: Elokuvan aikana vallitsee hämmennys siitä, onko muukalainen rikollisten lynkkaama ja murhaama varamiehen veli vai hänen haamunsa. Juonen aukot olivat täynnä mustaa huumoria ja allegoriaa Leonen vaikutteilla. Revisionistinen elokuva sai ristiriitaisen vastaanoton, mutta se oli suuri lipputulomenestys. Useat kriitikot pitivät Eastwoodin ohjausta "yhtä johdannaisena kuin se oli ilmaisullinen", ja Arthur Knight The Saturday Review -julkaisusta huomautti, että Eastwood oli "omaksunut Siegelin ja Leonen lähestymistavat ja yhdistänyt ne omaan vainoharhaiseen näkemykseensä yhteiskunnasta". John Wayne, joka oli kieltäytynyt roolista elokuvassa, lähetti Eastwoodille kirjeen pian elokuvan julkaisun jälkeen, jossa hän valitti, että "Kaupunkilaiset eivät edustaneet amerikkalaisen pioneerin todellista henkeä, henkeä, joka teki Amerikan. Loistavaa."
    ellauri284.html on line 485: Vuonna 1973 Eastwood sanoi elokuvakriitikko Gene Siskelille : "Ei, en usko Jumalaan". Eastwood on sanonut löytävänsä ikuisen elämän luonnosta (kuten hänen gurunsa Aimo Hautamäki 1985 ehdotti). "Synnyin pula-aikana, joten vaikka uskonnollinen koulutukseni oli puutteellista, tunnen hengellisiä asioita. Jos seison Grand Canyonin puolella ja katson alas, se pyörryttää minua jollain tavalla."
    ellauri284.html on line 494: Bändin jäsenet saapuivat Intiaan helmikuun puolivälissä 1968 yhdessä vaimojensa, tyttöystävänsä, avustajiensa ja lukuisten toimittajiensa kanssa. He liittyivät 60 hengen ryhmään TM-opettajiksi; muiden julkkismeditaattorien joukossa olivat muusikot Donovan, Mike Love ja Paul Horn sekä näyttelijä Mia Farrow. Siellä ollessaan Lennon, Paul McCartney ja Harrison kirjoittivat monia kappaleita, ja Ringo Starr viimeisteli ensimmäisen. Kahdeksantoista nauhoitettiin The Beatlesille ("The White Album"), kaksi muuta esiintyi Abbey Road -albumilla ja muita käytettiin erilaisiin sooloprojekteihin. Neljästä beatlesistä ainoana kiinnostuksensa meditaatioon retriitin jälkeenkin säilytti George Harrison. Sen sijaan John Lennon ilmaisi Maharishin rivon käytöksen ennenaikaisen lähtönsä syyksi. Harrison ja Lennon lähtivät äkillisesti 12. huhtikuuta huhujen jälkeen Maharishien sopimattomasta käytöksestä Farrowia ja toista hänen naisopiskelijaansa kohtaan. Harrison puolusti heidän opettajaansa sanoen: "Hän ei ole moderni ihminen. Hän ei vain ymmärrä näitä asioita. Hän ymmärtää kyllä pillun päälle. Hän on uskonnollinen samalla lailla kuin me muut."
    ellauri284.html on line 505: ges/566237/rid_6ff4af2dae008cb08db90df93871ca0a/Hilarious-T-Shirts-imgur.com-n0eUs81-1024x1365.jpeg.pro-cmg.jpg" width="20%" />
    ellauri284.html on line 509: Dalai Lama on pyytänyt anteeksi sen jälkeen, kun ilmestyi video, jossa hengellinen johtaja suutelee lasta huulille ja pyysi häntä sitten "imemään kieltäni (suck my lingam)" tapahtumassa Pohjois-Intiassa.
    ellauri284.html on line 553: ges/05%20Major%20Sites%20Pictures/04%20Hawa%20Mahal%20(Wind%20Palace)/Webpages/originalimages/06%20A%20group%20of%20India%20people%20nearby.jpg" width="30%" />
    ellauri284.html on line 555: ges/India_Mumbai_Attacks_0746c.jpg?uuid=ovh1nDOaEeK_1eICtte1AQ" width="30%" />
    ellauri284.html on line 589: M3M Intian perustivat vuoden 2005 alussa Basant ja Roope Bansal, jotka halusivat aloittaa kiinteistöliiketoiminnan. Yrityksen intohimo ja omistautuminen tulivat sen perustaksi, ja pian tie huippuosaamiseen alkoi. Pankaj Bansal on yhdysvaltalainen johtava yrittäjä, joka perusti M3M Indian, yhden Intian tunnetuimmista ja nopeimmin kasvavista kiinteistökehittäjistä. Hän on valmistunut Narsee Monjee Institute of Management Studiesista Mumbaissa ja Harvard Business Schoolin Executive Management Programista Yhdysvalloissa. Tunnetut Trump Towers Delhissä NCR ja Golf Estate Gurgaonissa ovat vain pari esimerkkiä Gurugramin ylpeydestä. Pankaj Bansal, nuori yrittäjä, joka on vielä 40-vuotias, on täsmälleen 34-vuotias. M3M Golfin kiinteistökehitys, joka sisältää yli 50 hehtaarin huippuylellisen lomakeskuksen kaltaisen asuinkompleksin, on huippusaavutus. M3M Golf Estate on voittanut joukon arvostettuja palkintoja yhdeksi Intian parhaista luksusprojekteista ja ulkomailla.
    ellauri284.html on line 595: Tää juonihan on suoraan kanadalaissarjasta The Indian Detective. It is a Canadian crime comedy-drama series which debuted on CTV and Netflix in 2017. The show stars Russell Peters as Doug D'Mello, a police officer from Toronto who becomes embroiled in a murder investigation while visiting his father (Anupam Kher) in Mumbai during a one-month suspension for incompetence. The fourth episode ended in a cliffhanger, hinting at a possible second season; while Peters has stated at various times that a second season was in the works, none has been officially announced as of September 2019. A relatively new show, Season 1 of ‘The Indian Detective’, consisting of four episodes, premiered on November 23, 2017, and it received mixed reviews from television critics and audiences alike. The show has no chance of being renewed for a second season.
    ellauri284.html on line 597: Varmaan Modin ja Trumpin avulla tää grynderi onnistui tukkimaan kanadalaisten irvisuut. Trump's partners in India are no strangers to legal entanglements.
    ellauri284.html on line 600: In two deals signed before Donald Trump was elected president, the company aligned itself with Indian partners who were already attracting the attention of law enforcement authorities. One, called IREO, is under investigation by India’s Enforcement Directorate over the source of its funding, suspected violations in its land purchasing and the possibility of money laundering. The other, M3M India, has been the target of sweeping tax raids; on a different project, the company was recently accused in a criminal complaint of bribing officials to clear-cut land.
    ellauri284.html on line 603: Gurgaon, a city of more than a million, rose pell-mell over the past three decades as private developers worked hand-in-hand with politicians to gain control of huge swaths of property, resulting in a chaotic metropolis of gated communities and golf courses that sit alongside squalid migrant camps and fetid cesspools.
    ellauri284.html on line 605: “Everything is compromised,” said Sanjay Sharma, a Gurgaon real estate broker. “It’s not some people in some places who are corrupt. Corruption is institutionalized. To thrive in this real estate market, you must be a scoundrel. It is impossible for a thorough gentleman to survive here.”
    ellauri284.html on line 608: The Trump Organization’s two partners here have been among the primary developers in Gurgaon’s now-stalled building boom. They are hard-charging companies — a surgeon named Subrat Saxena is just one of many former property owners here who, bullied and misled, lost their land to the developers, land that is now slated for a Trump tower.
    ellauri284.html on line 609: After Saxena applied for a land-use change back in 2005, Dinesh Dayma, an agent acting on behalf of IREO, persuaded him to sell his land before the government acquired it by eminent domain, according to Saxena. Panicked, Saxena sold about a third of it for $188,000. The developers packaged it with other parcels, similarly acquired, and now are making it available for the Trump project.
    ellauri284.html on line 617: “I said no as politely as possible,” Prithviraj Chavan, the state leader, recalled. “Builders routinely seek such relaxations from municipal authorities, a little tweaking here and there and they stand to make a huge windfall. Local authorities usually have some discretion. But the relaxation he was asking me for was bigger than what most builders ask.”
    ellauri284.html on line 619: Though the Trump Organization has declined to comment for this article, Alan Garten, the company’s general counsel, addressed questions earlier this year about some of the company’s other unorthodox business partners. He said that blemishes on their records are not “reflective of the portfolio as a whole” and that the organization conducts “due diligence” background checks.
    ellauri284.html on line 621: Ethics experts say engaging partners who have ongoing legal issues underscores the growing concern that the president’s business projects around the world could create conflicts of interest or other challenges for his administration.
    ellauri284.html on line 638: The Bansal brothers, Basant and Roop — sons of a mustard-seed-oil seller from a small village nearby — made their fortune buying up adjoining plots of land for bigger developers. As they built M3M India, which stands for “Magnificence in the Trinity of Men, Materials and Money,” they became adept at sweet-talking villagers over a hookah pipe, locals said. The Bansals, who declined to comment for this article, helped IREO put together the land for the Trump project.
    ellauri284.html on line 641: A man preps his tanker for filling at a sewage-treatment plant. Less than half of Gurgaon residents have sewer access. (Enrico Fabian/for The Washington Post)
    ellauri284.html on line 643: Dinesh Dayma, a land agent for the Bansals, persuaded the surgeon to sell his land to the developer rather than risk having his land appropriated by the government at below-market rates. Dayma works out of an office in a low-slung concrete building not far from luxury hotels and a Porsche dealership. It sits snugly inside the walled office compound of his brother, Mahesh, a local politician from the BJP. A saffron-and-green banner with the politician’s photo — common in India — hangs prominently outside the property office.
    ellauri284.html on line 646: “Everything is for sale as long as you get someone to put a price on it,” he said, with a smile.
    ellauri284.html on line 647: Dayma said that the property in Gurgaon was purchased from farmers by agents who used a variety of pressure tactics in collaboration with the state’s development authority.
    ellauri284.html on line 648: “The state and the developers work together,” Dayma said, encouraging rumors to rush farmers into selling. “In all of the sectors, all of the land was acquired this way,” he said.
    ellauri284.html on line 651: A woman walks away from her hut in Gurgaon, where clogged storm water drains and overbuilding have caused monsoon flooding that has paralyzed the area. (Enrico Fabian/for The Washington Post)
    ellauri284.html on line 655: The Bansal brothers have come far since their gritty early days. They have several large projects in the works, including one complex built around a nine-hole golf course that has suffered delays. Now, they are preparing to announce a joint venture with Mehta’s Mumbai-based Tribeca Developers to build Trump-branded residences, Mehta said.
    ellauri284.html on line 660: In March, one of the Bansals’ employees was caught allegedly bribing a forest guard to illicitly cut more than 2,200 trees, in connection with a separate project, according to a police complaint that is still under investigation.
    ellauri284.html on line 666: Alexandra Wrage, the president of Trace International, a firm that advises businesses on assessing foreign partners, says that American companies need to carefully vet foreign partners to avoid violating the Foreign Corrupt Practices Act, a law that prohibits bribery of foreign officials.
    ellauri284.html on line 668: Speaking generally, Wrage said that an Indian citizen bribing an Indian official does not violate the U.S. act but does indicate “shoddy business ethics and a willingness to violate the law. This is the clearest sort of red flag. If a company will bribe in one situation, you’re on notice that they’re likely to bribe again.”
    ellauri284.html on line 669: Most companies seeking to minimize their legal risk would find such red flags “insurmountable,” Wrage said.
    ellauri284.html on line 692: Jaarli Roberts, Kandaharista Afganistanista ja Pretoriasta Transvaalin siirtokunnasta ja Waterfordin kaupungista, oli arvonimi Yhdistyneen kuningaskunnan Peeragessa. Se luotiin vuonna 1901 kenttämarsalkka Frederick Robertsille, 1. Baron Robertsille . Hänet luotiin jo paroni Robertsiksi Afganistanin Kandaharista ja Waterfordin kaupungista vuonna 1892, ja hänestä tehtiin varakreivi St Pierre samaan aikaan kun hänelle annettiin jaarlin asema.
    ellauri284.html on line 694: Sen vaakunassa Leijona rehotti Tai aseistettu ja vireilevä Gules syöksyi olkapäälle itäisellä kruunulla ja piti kädensijassa miekkaa terän aaltoilevaa Argent-kahvaa ja kultaa. Taivaansininen kolme estoilea Tai size oli pääaalto toinen itäkruunu Gules. Mutta se on kaikki mennyttä.
    ellauri284.html on line 715: Intian kapina, Delhin piiritys, Lucknowin piiritys, Umbeylan kampanja, 1868 retkikunta Abessiniaan, Magdalan taistelu, Lushaiin retki, Toinen englantilais-afganistanilainen sota, Peiwar Kotalin taistelu, Charasiabin taistelu, Sherpur-kantonmentin piiritys, Kandaharin taistelu, Toinen buurien sota, Kimberleyn piiritys, Paardebergin taistelu, Poplar Groven taistelu, Diamond Hillin taistelu, Bergendalin taistelu
    ellauri284.html on line 726: Luutnantti Robertsin urheus on kaikissa tilanteissa ollut merkittävintä. Seuratessaan vetäytyvää vihollista 2. tammikuuta 1858 Khodagungessa hän näki kaukaa kahden Sepoyn lähtevän vapaalipulla. Luutnantti Roberts laittoi kannuja hevoselleen ja ohitti heidät juuri heidän ollessaan tulossa kylään. He kääntyivät välittömästi ympäri ja esittivät muskettinsa hänelle, ja yksi miehistä painoi vahingossa liipaisinta, mutta onneksi hatut katkesivat ja tämä urhoollinen nuori upseeri katkaisi lipunkantajan ja hän otti lipun haltuunsa. Hän myös katkaisi samana päivänä toisen Sepoyn, joka seisoi loitolla musketilla ja pistimellä pitäen loitolla Sowaria. Luutnantti Roberts ratsasti ratsumiehen avuksi ja ryntäsi Sepoylle yhdellä miekkaiskulla häntä kasvoihin ja tappoi hänet paikalla.
    ellauri284.html on line 728: 23. joulukuuta 1899 Roberts lähti Englannista palatakseen Etelä-Afrikkaan esikuntapäällikkönsä Lord Kitchenerin kanssa RMS Dunottarin linnassa ottaakseen brittijoukkojen yleiskomennon toisessa buurisodassa edellisen komentajan, kenraali Redvers Bullerin alaisina . Hän saapui Kapkaupunkiin 10. tammikuuta 1900. Hänen nimityksensä oli vastaus sodan alkuviikkojen tappioiden sarjaan, ja siihen liittyi valtavien vahvistusten lähettäminen. Päämajan henkilökuntaan hän nimitti sotilaita kaukaa: Kitchener (esikuntapäällikkö) Sudanista, Frederick Burnham (partiopäällikkö), amerikkalainen partiolainen Klondikesta, George Henderson Staff Collegesta, Neville Chamberlain Afganistanista ja William Nicholson (sotilassihteeri) Kalkuttasta.
    ellauri284.html on line 730: Roberts aloitti kaksituumaisena hyökkäyksen johtaen henkilökohtaisesti vetelehtimistä avoimen veldtin poikki Orange Free Stateen, kun taas Buller yritti karkottaa buurit Natalin kukkuloilta – jonka tuloxena lordi Robertsin poika tapettiin ja ansaitsi kuolemanjälkeisen WC:n. Hänen edistymistänsä viivästytti hänen tuhoisa yritys järjestää armeijansa logistiikkajärjestelmä uudelleen Intian armeijan mallin mukaan keskellä sotaa. Seurauksena oleva kaaos ja tarvikkeiden puute vaikuttivat vakavaan vilustumisepidemiaan, joka aiheutti brittijoukoille paljon raskaampia tappioita kuin ne kärsivät taisteluissa. Bugger it.
    ellauri284.html on line 743: Vuosien varrella se on ylpeillyt poliitikkojen, diplomaattien, liikemiesten ja kirjailijoiden eliittijäsenyydestä, johon ovat kuuluneet Henry Kissinger, Margaret Thatcher, Caspar Weinberger, Douglas Fairbanks Jr., Henry Lude, Lord Carrington, Alexander Haig, Paul Volcker, Buster Keaton, George Shultz ja Walter Cronkite monien monien muiden joukossa. Lähimmän kuninkaallisen perheen jäsenet, Yhdysvaltain ulkoministerit ja Yhdysvaltain suurlähettiläät St. Jamesin tuomioistuimeen saakka hyväksytään tavallisesti viran puolesta yhdistyksen jäsenyyteen.
    ellauri284.html on line 751: Amiraali Sir George Michael Zambellas, GCB, DSC, ADC, DL, FRAeS. Rouva Amy Thompson on pääsihteeri, rouva Tessa Wellsin seuraaja.
    ellauri284.html on line 780: Waterfordin markiisi (ei sukua Waterfordin jaarlille) Irlannin Peeragessa omistaa maata eri puolilla Irlantia, mukaan lukien lähes 40 000 eekkeriä Waterfordin kreivikunnassa, 26 000 eekkeriä Wicklow'n kreivikunnassa ja yli 4 500 eekkeriä Leitrimin kreivikunnassa. Perhe on edelleen yksi suurimmista maanomistajista koko Irlannissa.
    ellauri284.html on line 783: Nimi "Waterford" tulee vanhannorjalaisesta Veðrafjǫrðr "pässi(ei sää)vuono ". Irlanninkielinen nimi on Port Láirge, joka tarkoittaa "Láragin satamaa".
    ellauri284.html on line 785: Vuonna 1167 syrjäytetty Leinsterin kuningas Diarmait Mac Murchada epäonnistui yrityksessään valloittaa Waterford. Hän palasi vuonna 1170 kambro-normannilaisten palkkasoturien kanssa Richard de Claren, 2. Earl of Pembroken (tunnetaan Strongbow-siideristä) johdolla; yhdessä he piirittivät ja valloittivat kaupungin epätoivoisen puolustuksen jälkeen. Edistääkseen normannien hyökkäystä Irlantiin Englannin kuningas Henrik II laskeutui Ryanairilla Waterfordiin vuonna 1171. Waterford ja sittemmin Dublin julistettiin kuninkaallisiksi kaupungeiksi, ja Dublin julistettiin myös Irlannin pääkaupungiksi.
    ellauri284.html on line 792: 1800-luvun alussa Waterford Cityä pidettiin haavoittuvaisena, ja Britannian hallitus pystytti kolme Martello-tornia Hookin niemimaalle vahvistamaan nykyistä Duncannonin linnaketta. 1800-luvulla kaupungissa menestyivät suuret teollisuudenalat, kuten lasinvalmistus ja laivanrakennus. Kaupunkia edusti Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentissa vuosina 1891–1918 kansanedustaja John Redmond, Irlannin parlamentaarisen puolueen johtaja (tammikuusta 1900). Redmond, silloinen puolueen Parnell-puolueen johtaja, voitti David Sheehyn verisessä taistelussa vuonna 1891. Vuonna 1911 Br. Jerome Foley, Br. Dunstan Drumm ja Br. Leopold Loughran lähti Waterfordista Malverniin, Australiaan. Siellä he perustivat katolisen poikakoulun, joka on edelleen olemassa, uskokaa tai älkää, ellei ole lopettanut. (Ei ole: kz ge,_Malvern">de Salle College, Malvern!
    ellauri285.html on line 66: Why do humans need to wipe after they poop, when animals can just squat and plop? Why do humans need to shower or they'll get rashes and smell awful, but animals don't?
    ellauri285.html on line 70: Consider, for example, the horse. We live across from a horse breeding establishment so I’ve had ample opportunity to observe these estimable animals in action. While they shit copiously they never get any on their hair (when was the last time you saw a horse’s behind fouled by its own waste?). The reason for this lies in the design of the horse anus. It is an extensible device that, when a BM is about to pass, protrudes a few critical inches, allowing the manure to drop straight to the ground without mussing a single hair. To further forfend fouling, there is no hair in the immediate vicinity of the horse’s anus, nor on the extensible process itself. What a remarkable design.
    ellauri285.html on line 74: To accommodate our flawed design, we are taught from birth to use wads of paper, magazine pages, dried corncobs and even stones, to wipe our filthy behinds. And this we must do! If we did not wipe, we would reek of dung from the cake of dingleberries between our cheeks and our pants, skirts, caftans and burkas, would be fouled with nicotine stains and clouds of flies would follow us down the street like goslings.
    ellauri285.html on line 82: A very strange criterion for assessing wretchedness. I can understand considering humans the most wretched of creatures because they have foreknowledge of death, but may I assume you were joking with that last sentence?
    ellauri285.html on line 85: The next day the rabbit is found laughing in the forest. Why are you laughing? asked the other animals. “Well, today the bear used the hedgehog…”
    ellauri285.html on line 94: Mies näki kun tyttöystävän koira nuoli genitaalejaan. Voisinpä tehdä samoin hän huokasi. Voithan yrittää, ehkä se päästää sinut jaolle, ehdotti tyttöystävä.
    ellauri285.html on line 143: The Michigan Relics (also known as the Scotford Frauds or Soper Frauds) are a series of alleged ancient artifacts that were "discovered" during the late nineteenth and early twentieth century. They were presented by some to be evidence that people of an ancient Near Eastern culture had lived in North America and the U.S. state of Michigan, which, is known as pre-Columbian contact. Many scholars have determined that the artifacts are archaeological forgeries. The Michigan Relics are considered to be one of the most elaborate and extensive pseudoarchaeological hoaxes ever perpetrated in American history.
    ellauri285.html on line 149: In 1891, Professor Albert Emerson came out to the sites to get a better look at the "artifacts" that he called "bad enough in the photograph... an examination proved them to be humbugs of the first water."
    ellauri285.html on line 192: Det Führer kennt nur Arbeit, Kummer und Sorgen.
    ellauri285.html on line 222: Why are norms like Choose the best! and Believe p just in case p is true! inadequate? Note at the outset that the problem does not essentially assume a consequentialist way of thinking. Se australian jutku, personisti Peter Seeger oli tollanen konsekventialisti. Samaa porukkaa on jenkkibiljardöörit joka puhuu efektiivisestä altruismista. Kaikki massi mulle niin siitä riittää teillekin jotain roippeita.
    ellauri285.html on line 224: Still, there will be cases in which "we" want to positively evaluate, even praise, beliefs that fail to constitute knowledge. Puhu vaan izestäsi paska. Tää on taas tätä jenkkiläistä uskosotapropagandaa johon sikäläinen usko, toivo ja luottokelpoisuus perustuvat. Jiihaad! Camoon Silver!
    ellauri285.html on line 226: I have also argued (Lasonen-Aarnio 2010, 2021) that there is such a thing as “unreasonable knowledge”: there are also cases in which a subject is negatively evaluable, even to be blamed for believing a proposition p, even if she knows p. Jos voittaa zägällä ei voi saada kiitosta, väittää Mirja. Paskanmarjat, voittaja saa kiitoxet vaikka olisikin tehnyt virheitä (Stalin), häviäjä saa turpiin ettei kotiin löydä (Hitler).
    ellauri285.html on line 228: I cannot get into these issues here, but there is mounting empirical evidence of complex unconscious mental phenomena guiding complex social behaviour and goal pursuit (for a good overview, see Hassin, et al 2004). Matelijan aivot rulettaa! Jasun transitiivisuusaxiooma failaa, Mirjam huomauttaa, mutta ei se mitään, failaa se muutenkin.
    ellauri285.html on line 253: Attribuutioilla tarkoitetaan päätelmiä, jotka on tehty kausaalisista suhteista tai jonkun tai jonkin ominaisuuksista. Kun henkilö käyttää sisäisiä attribuutteja, he päättelevät, että henkilö käyttäytyy tietyllä tavalla tai että tapahtuma tapahtuu enemmänkin henkilön luonteeseen liittyvien tekijöiden kuin hänen tilanteensa kontekstin vuoksi. Sisäinen attribuutio määritellään toimenpiteeksi, jossa syytetään tietyntyyppisiä tekijöitä tai kriteerejä, joita yksilö voi hallita tietyn tapahtuman syystä. Tehdessään sisäistä attribuutiota ihmiset yrittävät selittää tilanteen tai tapahtuman syyn henkilökohtaisilla tekijöillä, usein yleistetyssä mielessä. Eli taas tota oikeistolaista syyllistämistä, seppoilua hienommalla nimellä. Laahus laahustaa vetelänä perässä kun yrittäjät porhaltavat edellä, koska niillä on niin huonot dispositiot. Tai geenit, tai ne on vaan yxinkertaisesti laiskoja. Oma vika pikku sika, se on pontena tässä virressä.
    ellauri285.html on line 262: Timo Airaxisen seuraaja joensuulainen Antti Kauppinen on kynäillyt luvun Meaningfulness kirjaan Routledge Handbook of the Philosophy of Well-Being. Abstract: This paper is an overview of contemporary theories of meaning of life and its relation to well-being.
    ellauri285.html on line 277: Yksi suuri ongelma tässä aproutsissa on se, että vaikka olemassaolollamme ei ole tarkoitusta tässä mielessä, siitä ei seuraa, että elämämme, joka koostuu teoista ja kokemuxista olisi merkityksetöntä. Itse asiassa pelkkä perseestätulo ei näytä vielä tärkeältä – se ei ole jotain, josta voimme ottaa kunniaa, vaan lottovoitto taas. Elämän tarkoituksen ja elämän merkityksen välillä on huima ero. Jälkimmäinen liittyy siihen, onko toimillamme järkeä. Näyttää siltä, että jälkimmäistä ei ole suljettu pois, vaikka elämä yleensä ja oma olemassaolomme olisi sattumaa siinä mielessä, että se on luonnollinen tuote vuorokauden pimeiltä tunneilta. (Niin niin, mutta mistä muuten tiedämme mitä meidän pitää TEHÄ ellei sana kerro sitä?)
    ellauri285.html on line 283: Yksi vankka vastaväite Jumalan työn tekemisen riittävyydelle on se, että ei mikä tahansa Jumalallinen tarkoitus kelpaisi – niiden sankaruus, jotka uhrasivat itsensä ihmiskunnan puolesta olisi vain koomista, jos Jumalan suunnitelma olisi kasvattaa meidät "tarjoamaan ruokaa muille luoduille, jotka rakastavat ihmislihaa" (Nagel 1971, 721). Joku toinenkin on nälkäinen. Teistinen vastaus on, että kaikkihyvänsuopa luoja ei olisi niin surkeaa suunnitelmaa meille varannut. Jumala haluaa luoduilleen (siis meille) parasta, joten meidän tehtäväxemme on tehdä moraalisesti oikea asia, eli syödä muita eikä kääntäen. Kuten Tolstoin Levin asian ilmaisee: "Jokaisen kirkon uskonkäsityksen sijasta voisi uskoa palvelevansa hyvää omien tarpeiden sijasta" (Tolstoi 1877/2001, 537).
    ellauri285.html on line 299: Objektiivisella puolella Susi korostaa useiden arvokkaiden projektien moninaisuutta, jotka menevät moraalin lisäksi suhteiden ylläpitämiseen, taiteeseen, luonnonsuojeluun, sarjayrittämiseen ja huippuosaamiseen, vain muutamia asioita mainitakseni. Yhteistä heille on vain se, että niillä on tarpeeksi rahallista arvoa sen lisäksi, että se on miellyttävä tai mielenkiintoinen tai tyydyttävä agentille itselleen ansaitakseen vakavan ajan ja vaivan investoinnin (2010, 37–38). Hän huomauttaa myös, että ei riitä yrittää tehdä jotain objektiivisesti arvokasta, pitää todella onnistua siinä. Vizi tää on jo tosi länkkärimäistä meisinkiä.
    ellauri285.html on line 318: Euthyphro ehdottaa (6e), että hurskas ( τὸ ὅσιον ) on sama asia kuin jumalien rakastama ( τὸ θεοφιλές ), mutta Sokrates löytää ongelman tässä ehdotuksessa: jumalat voivat olla keskenään eri mieltä. Ehkäpä hurskasta on vain se mistä kaikki jumalat voivat olla samaa mieltä. Esim. "minä olen herra sinun jumalasi, älä pidä muita jumalia".
    ellauri285.html on line 322: Oliko tässä mitään järkeä? Vastaus on ei, rimpati rimpati REI. Ei siitä tullut hullua hurskaammaxi. germ. hurskaz 'nopea, viekas, tuhlaavainen.' Kr. ὅσιος < ὅσος 'miten paljon', kohtuullinen osuus LSJ. Kaikki tämmöset hurskaat sanat ja muut oikeutta tarkoittavat ilmauxet ajaa takaa kullekin kuuluvaa osaa tiimin saaliista, joka on tietysti isompi niille joilla on luja oikea suora ja tiilsikivi hanskassa. Ne voittaa vasurin kiperänkin koukun toinen käsi selän takana. Muilla elukoillakin isot syövät ensixi, heikot odottelee jämiä.
    ellauri285.html on line 331: Juu Geach se oli joka keksi "jumiutuneen kuopantekijän" ongelman. "Onko väärin tappaa tarkoituksella pyöreähkö yksilö, joka tukkii sisäänkäynnin luolaan pelastaakseen muita henkiä? Kyllä, se on." Geach kirjoitti myös filosofisen selityksen siitä, miksi Jumala ei muuta mieltään, kun hän kuulee rukouksemme ja toimii sen mukaisesti. Kas loordi arvaa kaiken ennalta.
    ellauri285.html on line 338: Luihu jutku Moraalifilosofi Peter Singer kiistää näkökulman, jonka mukaan "Jumala on hyvä eikä sixi voisi koskaan puolustaa jotain kidutuksen kaltaista", ja toteaa, että ne, jotka niin luulevat, ovat "jääneet ansaan, jonka he ovat itse keksineet, sillä mitä he voivat tarkoittaa väitteellä, että Jumala on hyvä? Että Jumala hyväksyy omat juttunsa?"
    ellauri285.html on line 342: Yalen lakikoulun professori Myres S. McDougal, entinen klassisti, myöhemmin omaisuusoikeuden tutkija, esitti kysymyksen: "Suojelemmeko sitä, koska se on omistusoikeus, vai onko se omistusoikeus, koska suojelemme sitä?" Myös Geoffrey Hodgson on ilmaissut ongelman oikeudellisesti uudelleen, kun hän kysyi: "Tekeekö osavaltio aborttilain, koska se on käytäntö, vai tuleeko aborttilaista käytäntö, koska osavaltio hyväksyy sen?"
    ellauri285.html on line 347: Mary Robinson (née Darby; 27 November 1757 – 26 December 1800) was an English actress, poet, dramatist, novelist, and celebrity figure. She lived in England, in the cities of Bristol and London; she also lived in France and Germany for a time. She enjoyed poetry from the age of seven and started working, first as a teacher and then as actress, from the age of fourteen. She wrote many plays, poems and novels. She was a celebrity, gossiped about in newspapers, famous for her acting and writing. During her lifetime she was known as "the English Sappho". She earned her nickname "Perdita" for her role as Perdita (heroine of Shakespeare's The Winter's Tale) in 1779. She was the first public mistress of King George IV while he was still Prince of Wales.
    ellauri285.html on line 362: And shoes of ragged listing ! Kengät sangen heppoiset.
    ellauri285.html on line 367: And rouge to spoil a fair skin. Punaa että näyttää pahalle.
    ellauri285.html on line 380: Like porringer unmeaning ; kuin puuro päähän kaatunut,
    ellauri285.html on line 385: Like wood-wild savage SATYR ; Kuin SATYYRILLA pahalla
    ellauri285.html on line 387: To shame the blush of nature. Täyteen tungettuna vahalla.
    ellauri285.html on line 399: “A woman of undoubted Genius,” according to Samuel Taylor Coleridge, Mary Robinson was an English actress, author, celebrity, and ardent supporter of the rights of women who gained considerable fame during her lifetime. Known by the nickname “Perdita,” after her role in Shakespeare’s The Winter’s Tale, peddled to The Prince of Wales her tail.
    ellauri285.html on line 406: Konrad Zacharias Lorenz (* 7. November 1903 in Wien; † 27. Februar 1989 ebenda) war ein österreichischer Zoologe, Medizin-Nobelpreisträger und einer der Hauptvertreter der klassischen vergleichenden Verhaltensforschung (Ethologie). Er selbst nannte dieses Forschungsgebiet bis 1949 „Tierpsychologie“. Lorenz wird im deutschsprachigen Raum als deren Gründervater angesehen. Er war Mitarbeiter des Rassenpolitischen Amtes der NSDAP und Direktor des Max-Planck-Instituts für Verhaltensphysiologie. Er war ein Kindheitsfreund Karl Poppers. Lorenzin nazimielisyydesytä ja arjalaisuudesta nousseet epäilyxet hälvenivät: dieser habe „aus seiner Zustimmung zum Nationalsozialismus niemals ein Hehl gemacht. Auch seine arische Abstammung ist in Ordnung.“
    ellauri285.html on line 408: „In letzter Zeit hat Herr Dr. Lorenz mir gegenüber wiederholt sein immer größer werdendes Interesse für den Nationalsozialismus an den Tag gelegt und sich zu seiner Idee positiv geäußert. Soweit ich seine biologischen Studien kenne, sind diese in der Richtung der im Deutschen Reich herrschenden Weltauffassung gelegen.“
    ellauri285.html on line 410: Am 28. Juni 1938 beantragte Lorenz die Aufnahme in die NSDAP und wurde rückwirkend zum 1. Mai aufgenommen (Mitgliedsnummer 6.170.554). Kuten Konrad omakätisesti vihannesten tavoin vakutti:
    ellauri285.html on line 412: „Ich war als Deutschdenkender und Naturwissenschaftler selbstverständlich immer Nationalsozialist und aus weltanschaulichen Gründen erbitterter Feind des schwarzen Regimes (nie gespendet oder geflaggt) und hatte wegen dieser auch aus meinen Arbeiten hervorgehenden Einstellung Schwierigkeiten mit der Erlangung der Dozentur. Ich habe unter Wissenschaftlern und vor allem Studenten eine wirklich erfolgreiche Werbetätigkeit entfaltet, schon lange vor dem Umbruch war es mir gelungen, sozialistischen Studenten die biologische Unmöglichkeit des Marxismus zu beweisen und sie zum Nationalsozialismus zu bekehren. Auf meinen vielen Kongreß- und Vortragsreisen habe ich immer und überall mit aller Macht getrachtet, den Lügen der jüdisch-internationalen Presse über die angebliche Beliebtheit Schuschniggs und über die angebliche Vergewaltigung Österreichs durch den Nationalsozialismus mit zwingenden Beweisen entgegenzutreten. Dasselbe habe ich allen ausländischen Arbeitsgästen auf meiner Forschungsstelle in Altenberg gegenüber getan. Schließlich darf ich wohl sagen, daß meine ganze wissenschaftliche Lebensarbeit, in der stammesgeschichtliche, rassenkundliche und sozialpsychologische Fragen im Vordergrund stehen, im Dienste Nationalsozialistischen Denkens steht!
    ellauri285.html on line 418: Neljäsosa maailman hyönteisistä on kadonnut viimeisen apinasukupolven aikana. Luonnon tuhoaminen on Lorenzinkin mielestä "tosiasiallinen ongelma". Se kelpaa sixi ikävyydentorjuntaan paremminkin kuin kakanheitto tai liukuhihnatyö. Tai kalastus, joka oli Linkolasta izestäänkin niin tylsää että meni sitä pakoon Lapinlahteen syxyisin.
    ellauri285.html on line 430: Yö pelottaa. Olutta! Pyssyjä kuin Hälgessä, Avlidenissä. Persuja. Max vaipuu muistoihin. Entäs sitten?
    ellauri285.html on line 532: "Ongelmamme ei ole se, ettemme saisi oikeita tietoja. Ongelmamme on se, että saamme niin runsaasti vääriä tietoja, ettemme löydä niiden joukosta oikeita."
    ellauri285.html on line 568: Muutama talo näytti liputtavan Käpylässä veteraanipäivää. Veteraanipäivää alettiin viettää Suomessa 1986, jolloin sodan lopuselvittelyistä oli mennyt 40v ja veteraanit kansaneläkeläisiä. 50-luvulla jalattomat sotainvalidit terottivat pihoilla saxia ja veiziä. Samanlainen oikeistohaukkojen juhla se on nyt kuin jenkeissä, jossa 1986 Reagan istui ohjissa samalla kun the Witch huseerasi briteissä. Avaruussukkula Challenger tuhoutui nolosti, kaikki kuolivat. Sorsan 4. kabinetti kaatui ja Holkeri tuli ulos kaapista 1987. Halleyn komeetta ohitti Maan: liian hapokasta.
    ellauri285.html on line 584: Euroviisut järjestettiin Bergenissä Norjassa. Kilpailun voitti Belgia edustajanaan Sandra Kim kappaleella J´aime la vie. Haha.
    ellauri285.html on line 599: Mordechai Vanunu (hepr. ‏מרדכי ואנונו‎; s. 13. lokakuuta 1954) on israelilainen ydinteknikko ja rauhanaktivisti, joka paljasti Israelin ydinaseohjelman brittilehdistölle vuonna 1986. Israelin tiedustelupalvelu Mossadin agentit kaappasivat hänet Roomasta ja kuljettivat Israeliin, jossa hänet tuomittiin maanpetoksesta vankeuteen. Hän vapautui keväällä 2004 kahdeksantoista vuoden vankeuden jälkeen, mutta hän ei saa poistua Israelista.
    ellauri285.html on line 621: Näillä kynäilijätyypeillä on kaikilla se sama ongelma: niiden pitää näkyä, ne ei tule toimeen ilman yleisöä. Sellaisia narsisteja ne on.
    ellauri285.html on line 633: Ralph Schoenman (born 1935) is an American left-wing activist who was a personal secretary to Bertrand Russell and became general secretary of the Bertrand Russell Peace Foundation. He was involved in a number of projects supported by Russell, including the Campaign for Nuclear Disarmament (CND), the Committee of 100 and an unofficial war crimes tribunal to try American leaders for their conduct in the Vietnam War. Shortly before his death in 1970, Russell publicly broke with Schoenman. Sen jälkeen Schoenman (jutku kylläkin) kirjoitti tämän vahvasti anti-sionistisen läpyskän:
    ellauri285.html on line 654: After making these visits, Schoenman argued in a hearing of the tribunal that the U.S. had committed genocide in Vietnam. He argued, "It is not possible to drop four million pounds of bombs every day on a country the size of New York and Pennsylvania without exterminating the civilian population".
    ellauri285.html on line 656: During the course of the tribunal, the U.S. government revoked Schoenman's passport because of unauthorized visits to North Vietnam. In November 1967, he was deported back to the U.S. by Bolivian authorities when he traveled there to attend the trial of Régis Debray. As a result, he was prevented from attending the tribunal's proceedings in Copenhagen later that month because Danish authorities refused to allow him to enter without a passport. This led to a sequence in which Schoenman shuttled between several European countries, none of which would admit him, before illegally entering Britain, where he remained for 10 days until being deported in June 1968.
    ellauri285.html on line 667: La même année, il part à Cuba puis suit Che Guevara en Bolivie. Il théorise sa participation à la guérilla de l'ELN dans Révolution dans la révolution (1967) où il développe la théorie du foquisme de « foco » (foyer en espagnol) : la multiplication de foyers de guérilla. Ion Pacepa, ancien général des services secrets roumains, dit qu'alors le « terroriste français Régis Debray était un agent hautement prisé du KGB ». Il use alors du pseudonyme de « Danton »
    ellauri285.html on line 669: Engagé aux côtés de Che Guevara dans les années 1960, il est emprisonné et torturé à plusieurs reprises en Amérique du Sud. Selon Jorge Castañeda Gutman, Debray est passé à tabac les premiers jours de sa détention, mais jamais torturé au sens propre.
    ellauri285.html on line 671: C’est au bout de trois semaines, après avoir sciemment parlé dans le vide de façon à ne livrer aucune information concrète, que Debray admet les évidences, à savoir la présence du Che, déjà reconnue par Bustos, les déserteurs et le guérillero Vasquez Viana, arrêté le 28 avril et victime d’un subterfuge. Même après la rupture politique de Debray avec le régime cubain, Manuel Piñeiro, le chef des services secrets cubains, reconnaît que ce dernier n’a fait que « confirmer la présence du Che en Bolivie », et qu’« il ne serait pas correct de ma part de rendre Debray responsable de la localisation de la guérilla, et encore moins de la mort du Che »
    ellauri285.html on line 680: En 1979, son tiersmondisme revenant à la charge, il participe - essentiellement en tant qu´observateur - à la révolution sandiniste aux côtés des muchachos du Nicaragua aux côtés de Daniel Ortega et Humberto Ortega, qui considèrent le proche de Castro comme un ami. Un crochet par Paris lui fait manquer le renversement du dictateur Somoza en place.
    ellauri285.html on line 681: Son engagement est marqué par l´antiaméricanisme.
    ellauri285.html on line 688: Régis Debray s’intéresse au problème du religieux et de la croyance au sein du groupe social. Son postulat de départ est : il n’y a pas de société sans transcendance, qui fonctionne là comme un phéromone. De même qu’un État laïc a ses obligations morales, les athées ont des valeurs sacrées. Pour lui, cette transcendance est nécessaire à la cohésion sociale. L’Union soviétique avait Lénine, les États-Unis d´Amérique ont George Washington et les pères fondateurs, la Constitution. Il y en avait aussi autrefois en France avec les héros mythiques de la République, comme Danton ou Leclerc.
    ellauri285.html on line 700: Maan sisäisessä politiikassa Mitterrandin toimia varjostivat sarja talouskriisejä ja konservatiiviset parlamentit (1986–1988 ja 1993–1995), niin kutsutut cohabitationin (suom. yhteiselo) ajat, jolloin pääministeri ja presidentti edustivat eri puolueita. Pääministerinä toimi ensimmäisen cohabitationin aikana Jacques Chirac . Mitterrand ja Chirac ratkaisivat mahdolliset ongelmat sopimalla työnjaosta, jonka mukaan presidentti keskittyi ulko- ja pääministeri sisäpolitiikkaan.
    ellauri285.html on line 705: Mitterrandin vaimo Danielle Mitterrand oli vasemmistolainen aktiivi, mutta Ransu oli sitä aktiivimpi. Poikiensa Jean-Christophe ja Gilbert Mitterrandin lisäksi hänellä oli tytär Mazarine Pingeot Anne Pingeot’n kanssa.
    ellauri285.html on line 708: Les États-Unis auraient ainsi su échapper à cette crise du sacré, par leur civisme et leur patriotisme, même s´ils se sont mis au service de mauvaises causes. L’effigie du dollar des États-Unis en est un exemple : « In God We Trust, All Others Pay Cash ». C’est cette symbolique patriotique qui ferait la force des États-Unis. Debray prétend appliquer le théorème d´incomplétude de Gödel à l´ordre social pour « démontrer » sa théorie. Régis Debray a été vivement critiqué pour son utilisation du théorème d´incomplétude de Gödel, jugée au mieux infondée sinon fallacieuse par Alan Sokal et Jean Bricmont dans leur livre Impostures intellectuelles, et par Jacques Bouveresse dans Prodiges et vertiges de l´analogie.
    ellauri285.html on line 710: Régis Debray affirme que quand s’épuise le sens du symbolique reviennent les autorités religieuses. Plus la puissance symbolique est dématérialisée (la religion), plus l’ordre symbolique est fort et plus la puissance symbolique est historicisée (personnages), plus l’ordre symbolique est fragile. Une humanité sans croyance est donc, selon lui, réduite à l’animalité.
    ellauri285.html on line 712: Pour lui le messager conditionne le message. Sa thèse est : « l’invention de l’écriture alphabétique jointe à une nouvelle technique de partage (le codex) dans un milieu nomade mais sédentarisé a été la condition de naissance de Dieu comme universel ». – Est-ce vous qui avez inventé ça, la médiologie? – C´est un bien grand mot. C´est Victor Hugo qui l´a créée. « Ceci tuera cela ». Dans Notre-Dame de Paris, je vous recommande ce passage : c´est l´archidiacre Frollo, qui a un petit livre de Gutenberg, et qui est devant la cathédrale, et qui dit de façon prophétique « Ceci tuera cela », et dans l´autre main il avait un petit téléphone mobile, et de façon également prophétique: « Ceci tuera cela ».
    ellauri285.html on line 715: « Les trois césures médiologiques de l´humanité – écriture, imprimerie, audiovisuel – découpent dans le temps des images trois continents distincts : l´idole, l´art, le visuel. Chacun a ses lois. Leur confusion est source de tristesses inutiles. » Non, je n´ai pas inventé ça non plus. Moi je ne suis qu´un petit continuateur, conclut modestement Régis Debray.
    ellauri285.html on line 751: Alan David Sokal (/ˈsoʊkəl/; born January 24, 1955) is an American professor of mathematics at University College London and professor emeritus of physics at New York University. He works in statistical mechanics and combinatorics. He is a critic of postmodernism, and caused the Sokal affair in 1996 when his deliberately nonsensical paper was published by Duke University Press´s Social Text. He also co-authored a paper criticizing the critical positivity ratio concept in positive psychology.
    ellauri285.html on line 753: The critical positivity ratio (also known as the "Losada ratio" or the "Losada line" [not verified in body]) is a largely discredited concept in positive psychology positing an exact ratio of positive to negative emotions which distinguishes "flourishing" people from "languishing" people.[citation needed] The ratio was proposed by psychologists Barbara Fredrickson and Marcial Losada, who believed that they had identified an experimental measure of affect whose model-derived positive-to-negative ratio of 2.9013 defined a critical separation between flourishing and languishing individuals, as reported in their 2005 paper in American Psychologist.[non-primary source needed] This concept of a critical positivity ratio was widely embraced by academic psychologists and the lay public; Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times by January 2014, and Fredrickson wrote a popular book expounding the concept of "the 3-to-1 ratio that will change your life". In it she wrote, "just as zero degrees Celsius is a special number in thermodynamics, the 3-to-1 positivity ratio may well be a magic number in human psychology."
    ellauri285.html on line 755: The first consequential re-evaluation of the mathematical modeling behind the critical positivity ratio was published in 2008 by a group of Finnish researchers from the Systems Analysis Laboratory at Aalto University (Jukka Luoma, Raimo Hämäläinen, and Esa Saarinen). The authors noted that "only very limited explanations are given about the modeling process and the meaning and interpretation of its parameters... [so that] the reasoning behind the model equations remains unclear to the reader"; moreover, they noted that "the model also produces strange and previously unreported behavior under certain conditions... [so that] the predictive validity of the model also becomes problematic."
    ellauri285.html on line 763: Building on research by Barbara Fredrickson suggesting that individuals with a higher ratio of positive to negative emotions tend to have more successful life outcomes, and on studies by Marcial Losada applying differential equations from fluid dynamics to human emotions,[citation needed] Fredrickson and Losada proposed as informative a ratio of positive to negative affect derived from nonlinear dynamics modelling (based on Lorenz systems), which appeared in 2005 in a paper in American Psychologist. The derived combination of expressions and default parameters led them to conclude that a critical ratio of positive to negative affect of exactly 2.9013 separated flourishing from languishing individuals, and to argue that the ideal positivity/negativity ratio lies between 2.9013 and an upper limit ratio of 11.6346. Hence, they claimed that their model predicted cut-off points for the minimum and maximum positivity ratios within which one should observe qualitative changes in an individual´s level of flourishing, specifically, that those within this range of ratios would "flourish", and those outside would "languish".[non-primary source needed] As of January 2014, the 2005 Fredrickson and Losada´s paper had been cited more than 320 times in the psychology literature.
    ellauri285.html on line 772: the butterfly-like first figure provided by Fredrickson and Losada is not a model of the data taken from their human participants, but "the results of computer simulations of the Lorenz equations, nothing more"; and based on the maths, even if precise positivity/negativity ratios could be derived, several "windows" of desirable and undesirable positivity/negativity ratios above a certain value should exist, rather than a simple range of ratios in which "flourishing" should occur.
    ellauri285.html on line 781: Prior to the appearance of the Brown-Sokal-Friedman rebuttal and the ensuing retraction, Fredrickson had written a popular book, Positivity: Top-Notch Research Reveals the 3-to-1 Positivity Ratio that Will Change Your life.
    ellauri285.html on line 808: Olen strategisen johtamisen apulaisprofessori Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun teollisuustekniikan ja johtamisen laitoksella. Osaamisalueitani ovat kilpailudynamiikka sekä malli- ja datalähtöinen päätöksenteko. Tutkimukseni ilmestyy akateemisissa julkaisuissa, kuten Strategic Management Journal, Journal of Marketing ja European Journal of Operational Research. Toimin myös Long Range Planningin toimituskunnassa. Olen kokenut kouluttaja, jonka yleisö vaihtelee perustutkinto- ja jatko-opiskelijoista johtajiin ja muihin kokeneisiin ammattilaisiin. Olen erityisen kiinnostunut innovatiivisista opetusmenetelmistä, jotka mahdollistavat kokemuksellista ja vuorovaikutuspohjaista oppimista. En siis ole:
    ellauri286.html on line 62: Nora Fagerström ei päässyt täysistuntoon legginseissä, eikä ilmankaan.
    ellauri286.html on line 90: ges.thestar.com/content/dam/thestar/entertainment/books/2015/02/27/when-the-doves-disappeared-by-sofi-oksanen-review/sofi-oksanen.jpg.size-custom-crop.0x650.jpg" width="100%" />
    ellauri286.html on line 142: Vuonna 1987 hyväksyttiin Suomessa videosensuurilaki, joka kielsi kokonaan levittämästä alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. Tätä lakia perusteltiin käyttämällä esimerkkeinä elokuvia Teksasin moottorisahamurhat (1974) ja The Boogeyman (1980). Käytännössä laki johti elokuvien kovakouraiseenkin saksimiseen ja uudelleenmuokkaamiseen, jotta videolevitykseen aiottu elokuva saataisiin K-16-luokkaan. Laki korvattiin 1. tammikuuta 2001 voimaan tulleella kuvaohjelmalailla, joka lopetti elokuvien ennakkosensuurin. Se oli erittäin valitettavaa. Takuulla kouluampumisiakin olisi nyt vähemmän.
    ellauri286.html on line 199: ges/2012/03/moscow_barbie_doll/30-moscow_barbie_doll.jpg" width="100%" />
    ellauri286.html on line 232: Samaan aikaan perestroikan ja Boris Jeltsinin aikana perustetut Gulag-historiaa dokumentoivat järjestöt, kuten Memorial, ovat Venäjällä joutuneet tilanteeseen, jossa niiden toimintaa vaikeutetaan jatkuvasti, ja ne on leimattu “ulkomaisiksi agenteiksi”.
    ellauri286.html on line 240: Pietarista tuli Putin-Jugendiin kuuluvia Nashi-nuoria (Nashi! sehän on kuin Nazhi!) osoittamaan mieltään. Uutta oli Venäjän toiminnan näkyvyys, avoimuus, kansainvälisyys ja netin tarjoamat mahdollisuudet: Pro-Venäjä-aktivistit olivat ahkeria bloggaajia ja YouTuben käyttäjiä. Mitvit senhän piti olla länkkärien kanava? Mixi Google ei sensuroi niitä vex?
    ellauri286.html on line 253: Neuvostoliito (sic, my joke) esiintyi aikoinaan ”toisena maailmana”, joka tarjosi vaihtoehdon kapitalistiselle maailmalle. Siellä esitettiin sangen dogmaattisia väitteitä tämän vaihtoehdon tieteellisyydestä ja sen tuottamista tuloksista. Toisin kuin monet muut, en nähnyt mitään syytä ottaa näitä väitteitä täydestä, mutta olin sen sijaan hyvin kiinnostunut näkemään, mitä niiden takana todellisuudessa oli! Epärehellisyyttä! Myös muualla älyllinen epärehellisyys näytteli suurta osaa. Itse asiassa Venäjän pöllämystö näytti olevan siitä vapaampi kuin länsimainen. Venäläiset ovat epärehellisiä mutta muuten mukavia, vaikka groteski järjestelmä pitää niitä nyttemmin otteessaan, kapitalismi nimittäin.
    ellauri286.html on line 269: Ongelma näissä kritiikki-imitaatioissa on se, että kun tällainen teksti ilmestyy luotettavan maineen omaavassa lehdessä, se monistuu, koska sitä lainataan ja jaetaan.
    ellauri286.html on line 282: Esipuhe saatiin poistettua agenttieni toimesta eikä se päätynyt lopulliseen painokseen.
    ellauri286.html on line 290: Heitä näkyy myös vastenmielisten maidonhajuisten perheenäitien kansoittamilla vauvafoorumeilla, jotka ovat Suomen suosituimpia keskustelufoorumeita. Venäjä-uutisia seuraava saattaa saada maksettua FB-mainontaa, joka johdattaa Kremlin agendaa ajaville sivustoille. Sieltä voi tilata myös hienoja tupeita ja meikkituotteita.
    ellauri286.html on line 299: Ongelma on siinä, että venäläinen media kertoo aivan eri todellisuudesta kuin länkkärit ja valehtelee melkein yhtä usein. Näin venäjänkielinen väestö voi elää täysin täysin erilaisessa tietotilassa kuin maan muut kansalaiset, ja juuri se onkin yksi maamiespolitiikan päämäärä: venäjänkielisten eristäminen elinympäristöstään. Kyllä niiden pitäisi tietää paikkansa oman maansa rotinkaisina.
    ellauri286.html on line 314: Lontoossa toimiva kirjeenvaihtaja Sara Firth, verkoston viisi vuotta vanha veteraani, erosi työtoverin kanssa käydyn liian todellisen Twitter-keskustelun jälkeen. RT ei uskonut Lontoon aamulehtiä, kuten Firth. Kremlin tahraamat surkeat. [lähde; New York Intelligencer.]
    ellauri286.html on line 329: Venäjän strategia on tietogeopolitiikkaa, ja demokraattisten maiden moderni, vapaa, köyhän kansan omistama tiedonvälitys tarjoaa sille erinomaisen toiminta-alustan. Näin sananvapautemme on myös heikkoutemme: se mahdollistaa vieraan valtion propagandan kohdistamisen muiden maiden kansalaisiin heidän omassa kotimaassaan. Tähän on saatava jokin roti ja vähän äkkiä!
    ellauri286.html on line 350: Avaaz-kampanjoiden taustalla on kuitenkin joukko arvoja – vakaumus, että olemme kaikki ensin ihmisiä ja vasta sitten etuoikeutettuja vastuullamme vain toisemme, tulevia sukupolvia ja planeettaa kohtaan vähän väliä. Ihmiset, jotka liittyvät yhteisöön kampanjan kautta yhdessä asiassa, ryhtyvät toivottavasti toimiin toisessa ja sitten toisessa, ettei rahantuloon tule kiusallista taukoa. Tämä on suuren toivon lähde: että unelmamme rimmaa ja että voimme yhdessä rakentaa sillan olemassa olevasta maailmasta siihen maailmaan, jota me kaikki haluamme. Sillä kaikkihan me haluamme samaa, eikö niin? Eikö niin? (No siinähän se ongelma juuri onkin.)
    ellauri286.html on line 371: Kirjasta, joka ei ole Moskovan mieleen, vaietaan lehdistössä aivan samalla tavalla kuin valtiojohtoinen media ei anna poliittiselle oppositiolle mediatilaa. Kirjakauppa, jonka valikoima on Moskovan mielestä ongelmallinen, voi joutua niin veroviraston kuin paloturvallisuuden vuoksi ongelmiin, tai ikkunat voidaan kivittää miliisin toimesta kerta toisensa jälkeen.
    ellauri286.html on line 419: Kvinnor som donerar sina ägg eller fungerar som surrogatmödrar får väldigt lite betalt om man jämför med vad klinikägarna tjänar. Men eftersom det är svårt att försörja sig på sin lön i Ukraina kan även små summor bli betydelsefulla.
    ellauri286.html on line 420: Men Hundparken känns som en glasklar skildring av en verklighet som Sofi Oksanen ofta återkommit till i sina böcker – rovdriften världen begår på kvinnors kroppar. Men eftersom hon är en briljant författare har hon skrivit den som en ursinnig thriller. Man läser med fjärilar i magen.
    ellauri286.html on line 427:
    ge: linear-gradient(315deg, #0cbaba 0%, #380036 74%);color:white;padding:1em">
    ellauri286.html on line 443: Minusta se on surullista kyllä, mutta luulen, että postimyynti tulee sodan myötä vaan nousemaan. Uskon, että Ukrainasta tulee lähitulevaisuudessa yhä enemmän morsiamia. Katsos, yksi tärkeimmistä syistä, miksi naisista tulee – en puhu vain Ukrainasta – postimyyntimorsiamia, on kriisi ja taloudelliset ongelmat. Kun maa on joutumassa kriisiin, riippumatta siitä, mikä sen aiheutti, siitä tulee vähemmän mukava ja turvallinen naisille, ja monet tytöt, 20-vuotiaat nuoret tytöt muuttavat parempaan paikkaan. Jos 5 miljoonaa naista lähtee maasta, jonka nimi on Top Mail Order Bride Country, on selvää, että kymmenet tuhannet heistä lopulta kirjautuvat postimyyntimorsian verkkosivustolle. Näin tapahtuu Ukrainassa – postimyynti morsiamenteollisuus kukoistaa muutaman seuraavan vuoden aikana, ja valitettavasti syystä.
    ellauri286.html on line 522: Sofi kirjoittaa naisille jotka rakastavat naisia, siis lepakoille. Bulimia on pääasiassa naisten sairaus. Baby Janessa naisrakastavaisten ongelmana on paniikkihäiriö. Se on Oksasen feminismiä.
    ellauri286.html on line 536: Bulimareksia on Suomi 24 laahussana bulimialle jossa on anoreksian piirteitä. Arexia, my foot, p.o. orexia. Pas anthropos eidenai oregei, uteliaita ovat kaikki apinat. Bulimia nervosa, yksinkertaisesti bulimia, on syömishäiriö, jolle on tunnusomaista ahmiminen, jota seuraa puhdistuminen tai paasto, sekä liiallinen huoli kehon muodosta ja painosta. Ahmiminen tarkoittaa suuren ruokamäärän syömistä lyhyessä ajassa. Puhdistaminen viittaa yrityksiin päästä eroon kulutetusta ruoasta Tämä voidaan tehdä oksentamalla tai ottamalla laksatiiveja (tupla yök). Tämän ällön toiminnan tarkoituksena on poistaa syödyt kalorit prosessin syömisvaiheesta. Senkö tautta bestsellerinkin nimi oli Puhdistus? Äiti tuu puhamaan!
    ellauri286.html on line 538: Bulimia yhdistyy usein muihin mielenterveyshäiriöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen, persoonallisuushäiriöön, ml kaksisuuntainen mielialahäiriö ja huume- tai alkoholiongelmat. Myös itsemurhan ja itsensä vahingoittamisen riski on suurempi.
    ellauri288.html on line 64: Poliisiraporttien hyiset yksityiskohdat. Unni Drouggen karmaiseva tarina. (Unni Drougge on Sofin tapainen 1956 syntynyt ruozalainen kohuselleristi.) Sofi Oksanen kommentoi, miksi sallii Salomonsson Agencyn edustaa itseään - useat muut naiskirjailijat ovat jättäneet toimiston, koska he eivät halua että heitä "edustaa henkilö, jota ihmiset pelkäävät".
    ellauri288.html on line 66: STOCKHOLM. Kändisförfattarnas agent Niclas Salomonsson pekades först ut som kvinnomisshandlare av sitt ex, författaren Unni Drougge, som han levde i ett sjuårigt förhållande med.
    ellauri288.html on line 67: Han är också dömd för ett fall av misshandel av Drougge.
    ellauri288.html on line 68: Sedan ifrågasattes hans affärsmetoder i hårda ordalag av tidskriften Svensk Bokhandels chefredaktör Lasse Winkler. Liza Marklunds omstridda agent, Niklas Salomonsson, stämde tidningen Svensk Bokhandel för förtal. Nu får han själv stå för notan.
    ellauri288.html on line 71: ”Historierna om hans tvivelaktiga affärsmetoder är många. De handlar om riggade auktioner, falska upplagesiffror och andra fakta i syfte att höja förskotten till hans författare. Men också en vilja att bryta mot god affärsmoral.”
    ellauri288.html on line 74: – Klart att det är tråkigt. Men det är viktigt att sätta ner foten, säger Niclas Salomonsson till Medievärlden. Liza Marklund försvarar sitt val av förläggare med att alla måste få en andra chans. Att bita någon på den andra kinden.
    ellauri288.html on line 83: Sekä Suomessa että Virossa 1930-luku oli äärioikeiston juhlaa, ja varsinkin Virossa sen ajan vallanpitäjät olivat presidentti Konstantin Pätsin johdolla sangen viehättyneitä fasistisesta vallankäyttömallista. Natseja he eivät ilmeisesti olleet, mutta toisen maailmansodan melskeissä he olivat liitossa natsien kanssa. Puna-armeija syöksi nämä voimat vallasta, ja monet sen ajan vallanpitäjät lähtivät maanpakoon (jos olisin ollut maan hallinnossa saksalaisvallan aikaan, minäkin olisin lähtenyt). Ulkomailta käsin virolaiset lähtijät liittoutuivat kylmässä sodassa USA:n puolelle, ja heihin kuului myös Etelä-Virossa suuria maa-alueita omistanut Ilveksen suku. Nykyinen Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves oli CIA:n hallitseman kylmän sodan aikaisen Radio Free Europen propagandatykki. Tästä entisestä sangen arrogantista meppikollegastani, joka oli paluumuuttaja ja jolle palautettiin suvun maat, sanon kuin Sofi Oksasen kuvaamistaan suomettuneen Suomen suhteista Venäjään: Viron presidenttinä hän ei ole kyennyt luomaan uutta kieltä ja termistöä Venäjään liittyvälle julkiselle puheelle. Hän on Amerikan agentti eivätkä hänen neuvopäästönsä vastaa Suomen olosuhteita ja kansallista etua. Suomessa media pitää huolen siitä, että sekä Venäjä että sen presidentti (suomensukuinen Tverin karjalainen?) Vladimir Putin on saatanallistettu siinä hengessä, että pukkaa taas uutta sotaa. Ilman median luomaa Venäjä-vastaista kansallista mielipideilmastoa eivät Suomen Nato-haukat voi viedä maatamme sotaan ja mukaan vieraiden valtojen sotiin.
    ellauri288.html on line 136: "Tila ei ollut suuri, mutta tila kuitenkin. Skafferikin oli. Ei oltu rotinkaisia." Viron metsäveljet armahdettiin Josif Stalinin kuoleman jälkeen 1952. Itsepäisestä maanviljelijästä tuli kolhoosilainen. ”Oli varmasti raskasta palata, kun omaisuus oli menetetty. Elämä alkoi ikään kuin nollasta.” "Virolaisen sukuni tragediaan kuuluu se, että isoisäni vanhempi veli värvättiin puna-armeijaan ja hänestä tuli neuvostosotilas, suuren isänmaallisen sodan sankari." Sofi Oksanen vierasti isosetäänsä lapsena.”Hän ei ollut mikään miellyttävä tyyppi. Hän oli juoppo. Ja punikki. Lapset vierastavat niitä."
    ellauri288.html on line 184: Vladimir Putin ei ole hullu, ja asialla spekulointi vie huomion olennaiselta. Hänen lisäxeen Stalin on kohonnut maassa supertähdeksi, ja tämän erehdyxiä pitää Venäjällä ongelmana koko ajan pienenevä vähemmistö.
    ellauri288.html on line 185: Venäjällä Ukrainan tapahtumat näyttäytyvät järkevinä. Joukot ovat vapauttamassa Ukrainaa natsihallinnon ikeestä ja pelastamassa Donbassin asukkaita ukrainalaisten suorittamalta kansanmurhalta. Ukrainalaiset ampuivat ensimmäiset Mainilan laukauxet Donbassissa, vahvistaa paikallinen masuasukki Sergei (nimi muutettu).
    ellauri288.html on line 187: Koska äitini ja isovanhempieni sukupolvet elivät Neuvostoliitossa vastaavien käsitysten keskellä, ne ovat minulle tuttuja. Sukuni kannalta ne olivat ongelmallisia siksi, että he ovat ja olivat virolaisia nazeja.
    ellauri288.html on line 221: ge_image_770px_wide/s3/inline-images/2018/10/joulukortti.jpg?itok=XUzQHLau" />
    ellauri288.html on line 223: Sofi Oksasen edustaja yritti purra naisen kasvot irti! Sofi Oksanen kommentoi, miksi sallii Salomonsson Agencyn edustaa itseään - useat muut naiskirjailijat ovat jättäneet toimiston, koska he eivät halua että heitä "edustaa henkilö, jota ihmiset pelkäävät".
    ellauri288.html on line 229: Raiskinen on Sofin luottosuunnittelija, Viitala muistetaan puolestaan muun muassa Angelina Jolien tähdittämän Pahatar-elokuvan asusteiden suunnittelijana. Oksanen meni lauantaina naimisiin tietotekniikka-alalla työskentelevän miehensä kanssa Helsingin Seurasaaressa. Avioehto suojaa Sofi Oksasen omaisuutta. Vuonna 2009 hänen verotettavat ansiotulonsa olivat peräti 477 396 euroa.
    ellauri288.html on line 270: Sofin agentuuri Salomonsson, se joka puree naisia naamasta, on kerännyt kiittäviä arvosteluja Pursotuxesta maailman lehdistä. Arvostelut on poimittu voittopuolisesti oikeistohenkisistä läpysköistä. Tuskin sattumaa. En paljon muista ko. kirjasta, vaikka olenkin sen lukenut. Muistaaxeni siinä oli joku vanha ämmä ja joku nuorempi sexialan ammattilainen, ja jotain venäläisiä roistoja. Texti oli jaettu helposti sulaviin haarukkapaloihin kuten Stalinin lehmätkin (helppolukuisuudesta sitä kiitetäänkin), ja joukossa on paljon ällöjä sexikohtauxia. Kaikki mukanaolijat vaikuttivat samantapaisilta izekkäiltä kylmiöiltä kuin Sohvi izekin.
    ellauri288.html on line 274: ”Sofi Oksasen häiritsevä, mukaansatempaava romaani Purge. ..on järkytys. Vuonna 1992 sijoittuva Purge sijoittuu vuodelle 1992, kun Berliinin muurin purkamisen turmeltumaton iloinen optimismi on vain kolme vuotta, ja Purge jatkaa sumutusta osoittaakseen, kuinka vuosikymmeniä kestänyt mustamaalaus vääntää entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskunnasta rikollisuuden ja julmuuden leimaaman yhteiskunnan. Oksanen käsittelee tätä laajempaa teemaa tiukassa, epäsovinnaisessa rikosromaanissa, jota välittävät kauhistuttavat hiljaisuudet, häpeälliset paljastukset ja vastenmieliset läheisyydet (mm. runkun popsinta). Korvaamalla historian fiktiolla (kuin veroilmoituxessa henkilökohtaisella tasolla), Oksanen… tekee pelkän selviytymisen kustannukset sairaan käsin kosketeltavaksi… Sekä noirin että satujen herättäminen Purgessa on koukuttavaa luettavaa.” NPR, Yhdysvallat
    ellauri288.html on line 293: Oksasella on fantastinen kyky lavastella groteskeja kohtauksia, jotka johtavat merkittäviin ja intensiivisiin havaintoihin. Sofi Oksanen on epätavallisen kunnianhimoinen tarinankertoja, jolla on tiukka ote monista löysältä näyttävistä langoista. Vaikka Purge ei ole mukava kirja lukea, se on hirvittävän ilahduttava matka ajassa ja tilassa. Dagens Næringsliv, Norja
    ellauri288.html on line 300: Purge värähtelee jännityksestä: sanattomat salaisuudet ja syvästi häpeälliset teot, joille hahmot joko altistuvat tai itse suorittavat, leviävät verkkona kirjan yli ja pakottavat lukijan jatkamaan sivujen kääntämistä. Kirjoitus on elävää, tarkkaa ja kaunista. Hufvudstadsbladet, Suomi
    ellauri288.html on line 304: Sofi Oksasesta on tullut kirjallinen ilmiö. Purge on virheellinen, nerokas teos, joka ei helposti luovu otuksestaan ​​lukijan mielikuvituksesta. The Times, Iso-Britannia
    ellauri288.html on line 328: Purgessa on myös hieman "goottilaista fiktiota" – tarinaa rakkaudesta ja maanpetoksesta, väkivallasta, kauhusta ja sietämättömästä. Welt Online, Saksa
    ellauri288.html on line 350: Men in Aida is a homophonic translation of Book One of Homer's Iliad into a farcical bathhouse scenario, perhaps alluding to the homoerotic aspects of ancient Greek culture. It was written in 1983 by the language poet David Melnick, and is an example of poetic postmodernism. In 2015, all three books of the Iliad translated by Melnick were published by independent publishing house Uitgeverij under the title Men in Aïda.
    ellauri288.html on line 367: oulomenēn, he muri' Akhaiois alge' ethēke,
    ellauri288.html on line 387: Ennen kuin voimme käsitellä vihaa meidän pitää tarkastella mistä viha tekstissä syntyy, ja miksi. Heti tekstin alussa huomaamme vihansiemenen kehittyvän, kun Aliide löytää Zaran pihaltaan. Aliiden kauan jatkunut viha syntyi jo hänen nuoruudessaan, kun hänen siskonsa Ingel oli häntä ‘parempi’ kaikessa.
    ellauri288.html on line 395: 1930-luvun lopulla Aliide elää villiä kateutta sisartaan Ingeä kohtaan, joka on valloittanut ihanan Hansin. Aliiden pakkomielle johtaa hänet hurjille urille miehitetyssä Virossa. NKVD etsii metsäveljeksi ruvennutta Hansia. Aliidea ja Ingeä kuulustellaan kunnantalon kellarissa. Ja siellä tapahtuu hirveitä.
    ellauri288.html on line 417: 
    ge">  

    ellauri288.html on line 445: 13-vuotias. Meillä ei ollut paljon kirjoja kotona: pommituksen aikana melkein kaikki paloi. Mutta äitini ja isoisäni ostivat jotain, enimmäkseen kirjoja ranskaksi ja venäjäksi - nuoruudessaan äitini asui useita vuosia Pariisissa ja työskenteli sitten ranskan opettajana. Mutta hän tiesi venäjää lapsuudesta lähtien, kuten melkein kaikki ihmiset hänen sukupolvensa, jotka saivat koulutuksensa kokonaan tai osittain venäjäksi. Siten hänen hyllyllään olivat Pushkinin, Lermontovin, Tšehovin niteet. Eräänä iltana luultavasti yksinkertaisesti siksi, ettei minulla ollut mitään tekemistä, otin Lermontovin valittuja runoja ja aloin selata sitä. Yhtäkkiä tajusin, että ymmärsin enemmän tai vähemmän lukemani. Ja sitten törmäsin runoon "Limalaiva". Luin sen ja lopetin melkein kyyneleet silmissä. Ei niinkään sympatiasta keisarin haamua kohtaan, vaan odottamattomasta tapaamisesta hengen kanssa, runouden voimalla. Tuo koira, runous, hän haukkasi minua, ja jokin minussa muuttui peruuttamattomasti. Siitä lähtien Illalla minusta tuli ensin innokas runon lukija ja sitten yritin säveltää jotain itse. Useiden vuosien ajan luin lähes yksinomaan venäläistä runoutta ja klassista proosaa.

    ellauri288.html on line 449: Kuten selitin, minulla on läheinen, lähes intiimi suhde venäjän kieleen ja venakoihin. ja on luonnollista, että joskus kirjoitan venäjäksi. Tietysti minua tässä auttoivat ja rohkaisivat ystäväni ja kollegani, joiden välinpitämätöntä apua monet tämän kokoelman runot eivät olisi olleet julkaisukelpoisia. Olen vilpittömästi ja syvästi kiitollinen Sergei Zavjaloville, joka toimitti runojani huolellisesti; Mikhail Meilakh, joka luki kirjan ensimmäisen version ja antoi monia arvokkaita kommentteja; Anatoli Kudrjavitski, joka muokkasi joitain tekstejä täällä ja julkaisi ne Okno Internet -lehden 10. numerossa.

    ellauri288.html on line 478:   Stalinista oli tullut salaa shamaani, jonka tehtävänä oli antaa ihmisille takaisin heidän jumalansa sellaisina kuin nämä olivat olleet aikojen alussa: ei ihmisten vaan eläinten kaltaisina.  Menetelmä, geenien manipulointi, oli tiedemiehelle yhtä oikeutettua kuin evoluutio Elämän Jumalalle, joka loi maailman kaikkine kammotuksineen yrityxen ja erehdyxen menetelmällä.

    ellauri288.html on line 484:   Esimerkiksi geenitutkija Richard Dawkins antaa heti suositun kirjansa Viesti miljardien vuosien takaa (suom. Risto Varteva WSOY 1985) alussa ymmärtää Darwinin evoluutioteoriaa seuraten, että "Kopioituminen johtaa aina luonnonvalintaan ja sitä kautta siihen ylenpalttiseen monipuolisuuteen, jota me kutsumme elämäksi (s. 9)". Niinpä – mikä mielenkiintoista – tarkkojen kopioiden sekaan sattuu silloin tällöin myös "kopioinnissa sattumalta tulleita rakennevirheitä (s. 9)". Jaan Kaplinski on tästä elävä - no, aikansa elänyt - esimerkki.

    ellauri288.html on line 508: Ja "onko elämällä ja luonnolla jokin tarkoitus vai ei". Sanoisin että ei. Wittgensteinin mukaan, jonka kanssa Kaplinski on tunnustanut kokevansa sielunveljeyttä,  filosofia on kutinaa  ja Kaplinski "rapsuttaa" kuin koira kirppuja. 

    ellauri288.html on line 523: Kuva vuotuisen ulkonäkö keisari hänen kuolemansa jälkeen tuli legendaarinen ja näkyy paitsi zedlitz, mutta myös Heinrich Heine, joka, kuten Goethe oli fani kaikkivoipa diktaattori. Palattuaan Ranskassa lyhyen aikaa, loistava ilmalaiva, jolle ei ole miehistöä. Kuitenkin se on varustettu valurautainen aseet ja valmiina valloittamaan maailmaa. Ilmalaiva Lermontov merkit kilpa täysissä purjeissa sininen aaltoja, ottaa vain yhden yön keisari.

    ellauri288.html on line 537: No, Kaplinskia on pidetty Nobel-ehdokkaana, mutta hänen runoutensa ei edusta sellaista maailmanluokan kirjallisuutta, kuten hänen hengenveljensä ja viroksi kääntämänsä nobelisti Tomas Tranströmer, johon verrattuna Kaplinskin ilmaisuvalikko on kapea ja temaattisesti toisteinen.

    ellauri288.html on line 550:     IPhone: lataa ohjelma kaatuu. Syitä ongelma ja miten ratkaista se

    ellauri290.html on line 67: Sodan seurauksena Israelin valtio hallitsi aluetta, jota YK oli ehdottanut juutalaiselle valtiolle, sekä lähes 60 % arabivaltiolle ehdotetusta alueesta, mukaan lukien Jaffan, Lyddan ja Ramlen alue, Ylä-Galilean, jotkin osat Negevistä ja leveä kaistale Tel Aviv–Jerusalem -tien varrella. Israel otti haltuunsa myös Länsi-Jerusalemin, jonka oli tarkoitus olla osa kansainvälistä vyöhykettä Jerusalemille ja sen ympäristölle. Transjordan otti haltuunsa Itä-Jerusalemin ja Länsirannan, liittäen sen seuraavana vuonna, ja Egyptin armeija otti haltuunsa Gazan kaistan. Jerikon konferenssissa 1. joulukuuta 1948 2 000 palestiinalaisvaltuuskuntaa vaati Palestiinan ja Transjordanin yhdistämistä askeleena kohti täyttä arabien yhtenäisyyttä. Konflikti laukaisi merkittävän väestörakenteen muutoksen kaikkialla Lähi-idässä. Noin 700 000 palestiinalaista arabia pakeni tai karkotettiin kodeistaan ​​alueella, josta tuli Israel, ja heistä tuli palestiinalaispakolaisia, joita he kutsuvat Nakbaksi ("katastrofi"). Samanlainen määrä juutalaisia ​​muutti Israeliin kolmen sodan jälkeisen vuoden aikana, mukaan lukien 260 000 ympäröivistä arabivaltioista.

    ellauri290.html on line 77: Tammikuusta alkaen operaatiot tulivat yhä militarisoidummiksi, kun joukko arabien vapautusarmeijan rykmenttejä osallistui Palestiinassa, kukin aktiivinen useilla eri aloilla eri rannikkokaupunkien ympärillä. He vahvistivat läsnäoloaan Galileassa ja Samariassa. Abd al-Qadir al-Husayni tuli Egyptistä useiden satojen pyhän sodan armeijan miehien kanssa. Rekrytoiessaan muutaman tuhannen vapaaehtoisen al-Husayni järjesti saarron Jerusalemin 100 000 juutalaiselle. Tämän torjumiseksi Yishuv-viranomaiset yrittivät toimittaa kaupunkiin jopa 100 panssaroidun ajoneuvon saattueet, mutta operaatiosta tuli yhä epäkäytännöllisempi, kun avustussaattueiden uhrien määrä kasvoi. Maaliskuuhun mennessä Al-Hussaynin taktiikka oli tuottanut tulosta. Melkein kaikki Haganahin panssaroidut ajoneuvot olivat tuhoutuneet, saarto oli täydessä toiminnassa, ja sadat Haganahin jäsenet, jotka olivat yrittäneet tuoda tarvikkeita kaupunkiin, tapettiin. Tilanne niille, jotka asuivat juutalaisten siirtokunnissa erittäin eristetyssä Negevissä ja Galilean pohjoispuolella, oli vielä kriittisempi.

    ellauri290.html on line 83: Vaikka Yishuv-kannattajien keskuudessa vallitsi tietynlainen epäilys, heidän ilmeiset tappionsa johtuivat enemmän heidän odotus- ja katsomispolitiikastaan ​​kuin heikkoudesta. [Sitanteja tarvitaan] David Ben-Gurion järjesti Haganahin uudelleen ja teki asevelvollisuuden pakolliseksi. Jokaisen maan juutalaisen miehen ja naisen oli saatava sotilaskoulutusta. Golda Meirin yhdysvaltalaisilta kannattajilta keräämien varojen ja Stalinin päätöksen tukea sionistista asiaa Palestiinan juutalaiset edustajat pystyivät allekirjoittamaan erittäin tärkeitä asesopimuksia idässä. Muut Haganahin agentit keräsivät varastoja toisesta maailmansodasta, mikä auttoi parantamaan armeijan varusteita ja logistiikkaa. Operaatio Balak salli aseiden ja muiden varusteiden kuljettamisen ensimmäisen kerran maaliskuun loppuun mennessä.

    ellauri290.html on line 106:   Kalle Hagertin kamun Karl von Schoultzin tunnetuimmissa kirjoissa Seikkailu Suezilla ja Seikkailu Siinailla suomalaiset YK-miehet paljastavat salajuonet ja pelastavat ripeällä toiminnallaan rauhan Lähi-itään. Kirjojen hyvä paikallistuntemus johtuu siitä, että von Schoultz oli mukana Suomen ensimmäisessä rauhanturvaoperaatiossa Suezin alueella 1956–1957.

    ellauri290.html on line 130: g) Negeb, valtava kolmio, jonka huippu on Aqabanlahdella Punaisellamerellä ja joka muodostaa lähes puolet Palestiinan maista.    

    ellauri290.html on line 147: d) Negeb, noin puolet Palestiinan pinta-alasta. Lukuun ottamatta tilkkuviljelyyn soveltuvia pieniä alueita ja vain silloin, kun sademäärä on riittävä, alue koostuu syvästi kuluneista ylänköistä ja rift-laaksoista. Se ei sovellu mihinkään kastelujärjestelmään maaston luonteen ja topografian vuoksi.

    ellauri290.html on line 158: 4. KALKKIKIVÖYÖNGÖTjyrkkiä ja pengerrettyjä rinteitä, paljon matalia ja kallioita, laaksoissa syvempiä maaperäjä.Viljat, oliivit, viiniköynnökset ja lehtipuut.1 230 000

    ellauri290.html on line 178: d) Negeb - Aavikko etelään Beershebasta Akabaan. Kuuma ja kuiva kesällä; kylmä ja kuiva talvella. Sademäärä huono.

    ellauri290.html on line 255: a) Kiinteistöt kaupungeissa ja maaseudulla, jotka ovat hallituksen tosiasiallisesti pysyvästi käytössä, kuten valtion virastot, poliisirakennukset, sairaalat, koulut, postit, rautatiepihat ja -tilat, maatalouden tutkimusasemat jne.; 
    

    ellauri290.html on line 260: (f) Negebin viljelemättömät maat, tuo valtava kolmio pisteestä, joka on noin viisi mailia etelään Beersheban kaupungista, sen huipulle Punaisenmeren Aqabanlahdessa. Tämä noin 2 643 844 hehtaarin suuruinen alue, joka oli lähes puolet Palestiinan alueella, ei ollut koskaan tutkittu. Noin 90 000 nomadiheimoa vaelsi alueella viljelen mitä maata pystyi, kun sade oli riittävä, ja laiduntaen kamelejaan ja muita laumiaan alueella. ikimuistoisista ajoista toimikauden loppuun ilman lupaa tai estettä. Näiden paimentolaisheimojen oikeuksia tällä laajalla alueella ei koskaan kyseenalaistettu, ja siksi hallituksen omistus maan osavaltion omistukseen oli vain ”oletettu”.

    ellauri290.html on line 284: (a) Palestine (Excluding Negeb)

    ellauri290.html on line 287: Village Built-up Areas8,38210,4243179619,219

    ellauri290.html on line 295:     (b) The Negeb

    ellauri290.html on line 302:   Percentage in relation to total area47.79%5.67%0.54%46.00%100.00%

    ellauri290.html on line 311:   On tärkeää huomata nämä korjaukset, koska tänä aikana sionistit nostivat laajaa propagandaa. rajoituksia vastaan, jotka pakollinen hallitus on asettanut juutalaisille maanhankinnoille tietyillä vyöhykkeillä arabien maatalouden etujen suojelemiseksi. He syyttivät hallitusta "Balfourin julistuksen" hengen ja tarkoituksen rikkomisesta, eivätkä he rentoutuneet. heidän vaatimuksensa, että kaikki valtion maat olisi luovutettava juutalaisille kolonisaatiolle. Hallitus toisaalta teki selväksi, että ei ollut vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa siten vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, jotka "Balfourin julistuksen" mukaan Ison-Britannian hallituksen velvollisuutena oli suojella. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan ​​mandaatin viimeiseen päivään asti. teki selväksi, ettei ollut olemassa vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa tällä tavoin vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, joita Britannian hallituksen oli "Balfourin julistuksen" mukaan suojeltava. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan ​​mandaatin viimeiseen päivään asti. teki selväksi, ettei ollut olemassa vapaita valtion maita, jotka voitaisiin luovuttaa tällä tavoin vahingoittamatta arabikyläläisten oikeuksia, joita Britannian hallituksen oli "Balfourin julistuksen" mukaan suojeltava. Siitä huolimatta sionistit pitivät kiinni vaatimuksistaan ​​mandaatin viimeiseen päivään asti.

    ellauri290.html on line 315:   Edellä kuvattu törkeä lutkastatistiikka ja hallitusten asenne juutalaisten valtiomaiden kolonisoimista kohtaan osoittavat selvästi, että Palestiinan maaperä - vaikka sen omistus oli kyseenalainen - oli arabimaata. Sen muuttaminen juutalaiseksi maaperäksi saattoi tarkoittaa vain sen perinnöllisten omistajien riistämistä tavalla tai toisella. Bruttotilastot eivät kuitenkaan paljasta, että juutalaiset omistivat lähes tasavertaisen osuuden Palestiinan parhaista viljelykelpoisista maista.* Palestiinan maaperätutkimuksen tilastoissa, jotka toimitettiin vuonna Palestiinassa vierailleelle angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle. Vuonna 1946 hallitus jakoi maan maaperän kolmeen pääluokkaan, nimittäin First Quality Land, joka koostuu rannikkoalueista ja muista tasangoista - 818 000 eekkeriä; Keskilaatuinen maa, joka sisältää mäkiset alueet ja puoliaavikkoalangot - 2 446, 000 eekkeriä; ja Huonolaatuinen maa, joka koostuu Juudean kuivista kuluneista kukkuloista ja syvästi kuluneista ylänköistä ja Negebin laaksosta. - 3 316 000 hehtaaria. Voidaan turvallisesti sanoa, että juutalaiset tilat sijaitsivat First Quality Land -vyöhykkeillä, kun taas arabien ylivalta maanomistuksessa ei johtunut pelkästään siitä, että ne muodostivat suurimman osan väestöstä ja erityisesti maatalousväestöstä, vaan he työskentelivät myös huonolaatuisia maita, joita juutalaiset maanviljelijät yleensä halveksivat.

    ellauri290.html on line 324: a) Land and Water Surface AreaArea in Square MilesArea in Acres*Percentage

    ellauri290.html on line 332: AcresPercentageAcresPercentageAcresPercentage

    ellauri290.html on line 340: c) Number of Towns** and VillagesArab JewishMixedGermanTotal

    ellauri290.html on line 342: Villages55222——574

    ellauri290.html on line 344: Villages272183—3458

    ellauri290.html on line 346: Villages172——19ellauri290.html on line 348: Villages841207—31,051

    ellauri290.html on line 383: a) Land and Water Surface AreaArea in Square MilesArea in AcresPercentage

    ellauri290.html on line 394: b) Negeb1,389,00087,0006,580,000

    ellauri290.html on line 398: AcresPercentageAcresPercentageAcresPercentage

    ellauri290.html on line 405: 
    * See map on opposite page and compare with map on page 20 ** The Israelis now occupy a land area of 1,414,589 acres or 21% in excess of the land area allotted to the “Jewish State” under the Partition Plan of 1947.

    ellauri290.html on line 412: Village Built-up Areas15,6723,4579019,219

    ellauri290.html on line 429: Percentages:

    ellauri290.html on line 437: e) Number of Towns* and VillagesArabJewishMixed

    ellauri290.html on line 439: Villages8346

    ellauri290.html on line 441: Villages496201

    ellauri290.html on line 443: Villages11

    ellauri290.html on line 445: Villages841207

    ellauri290.html on line 484:    To this figure should be added those refugees who are not registered with the Agency because they are either self-supporting, or had emigrated to other parts of the world. Those refugees a e estimated as follows:

    ellauri290.html on line 513: Percentage

    ellauri290.html on line 535: Percentage

    ellauri290.html on line 552: Percentage

    ellauri290.html on line 574: Edellisillä sivuilla tehty selvitys käsitteli Palestiinan alueen laajuutta ja sen maan omistusta arabien ja juutalaisten välillä. Näillä mailla on kuitenkin laajoja kehityskohteita ja rakennuksia, kuten appelsiinitarhoja, oliivitarhoja, viinitarhoja ja muita hedelmäviljelmiä, kaupungeissa, kaupungeissa ja kylissä on rakennuksia ja muita rakennuksia, jotka muodostavat kaupungin, kylän tai kylän . Näitä ovat asukkaiden kodit ja liiketilat; itse asiassa kokonaisen kansan perintö. Israelilaiset ovat kaapanneet nämä kaikki ja niitä on käytetty hyväksi uusien juutalaisten maahanmuuttajien sijoittamiseksi Palestiinaan, vastoin kaikkia moraalin ja oikeudenmukaisuuden tunteita.

    ellauri290.html on line 613: Israelin valtion perustamisen jälkeen tohtori Chaim Weizmann ensimmäisenä presidenttinä sanoi: "Olen varma, että maailma tuomitsee juutalaisen valtion sen perusteella, mitä se tekee arabeille." Vuonna 1946 tohtori Chaim Weizmann, sionistisen liikkeen johtaja, sanoi angloamerikkalaiselle tutkimuskomitealle, joka vieraili Palestiinassa löytääkseen ratkaisun Palestiinan ongelmaan, että ei tule olemaan kysymystä: "Me hallitsemme arabeja niin, että heidän luonnolliset oikeutensa viedään pois."

    ellauri290.html on line 858: Britit työskentelivät arabiliittolaistensa kanssa pysäyttääkseen AHC:n mellakat.  Peel -komissio raportoi heinäkuussa 1937, että Britannian velvoitteet arabeja ja  sionisteja kohtaan olivat yhteensopimattomia ja mandaatti mahdoton toteuttaa. Se  ehdotti Palestiinan jakamista arabi- ja juutalaisvaltioihin siten, että Britannian  mandaatti hallitsee Nasaretia, Betlehemiä ja Jerusalemia sekä käytävää  Jerusalemista rannikolle. Juutalaiset hyväksyivät yleisen jakamisen periaatteen,  kun taas arabit kieltäytyivät kaikista jakosuunnitelmista. Britannian hallitus  lähetti teknisen ryhmän nimeltä Woodhead Commissionyksityiskohtaista suunnitelmaa.  Woodhead-toimikunta käsitteli kolmea erilaista suunnitelmaa, joista yksi perustui  Peelin suunnitelmaan. Vuonna 1938 raportoidessaan komissio hylkäsi Peelin  suunnitelman ensisijaisesti sillä perusteella, että sitä ei voitu toteuttaa ilman  massiivista arabien pakkosiirtoa (vaihtoehto, jonka Britannian hallitus oli jo  sulkenut pois). Joidenkin jäsentensä eri mieltä, komissio suositteli sen  sijaan suunnitelmaa, joka jättäisi Galilean Britannian mandaatin alle, mutta  korosti sen vakavia ongelmia, joihin sisältyi ehdotetun arabivaltion taloudellisen  omavaraisuuden puute. Ison-Britannian hallitus liitti Woodheadin raportin  julkaisemisen politiikkaan, jossa se hylkäsi jakamisen epäkäytännöllisenä  "poliittisten, hallinnollisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi". 

    ellauri290.html on line 864: Vuonna 1942 juutalainen virasto kääntyi brittien puoleen ja tarjosi apuaan  lähettämällä juutalaisia ​​vapaaehtoisia Eurooppaan Yishuvin lähettiläiksi  järjestämään paikallisia vastarinta- ja pelastusoperaatioita juutalaisyhteisöjen  keskuudessa. Britit hyväksyivät ehdotuksen, mutta paljon pienemmässä mittakaavassa  kuin juutalainen virasto oli toivonut. He ottivat vain juutalaisia  ​​laskuvarjohyppääjiä, jotka olivat hiljattain tulleita tietyistä kohdemaista,  joihin he halusivat soluttautua. Britannian erikoisjoukot ja sotilastiedustelu  suostuivat vapaaehtoisten kaksoisrooliin brittiagentteina ja  juutalaislähettiläinä. 110 Yishuv-jäsentä koulutettiin; kuitenkin vain 32 otettiin  käyttöön. Monet heistä onnistuivat auttamaan sotavankeja ja kansannousuja  juutalaisyhteisöissä. Jotkut tumpelot jäivät kiinni jo rajalla.

    ellauri290.html on line 868: Vuoteen 1947 mennessä briteillä oli Palestiinassa 100 000 sotilasta, jotka  yrittivät ylläpitää järjestystä ja suojella itseään. Ison-Britannian mandaatti  aiheutti suuria kuluja valtiovarainministeriölle, ja se pakotti heidät esittämään  Palestiinan ongelman Yhdistyneille Kansakunnille 15. toukokuuta 1947. Yhdistyneet  Kansakunnat ehdotti Britannian Palestiina-mandaattien jakamista kahteen  osavaltioon – arabien ja juutalaisiin (YK:n päätöslauselma). 181). Juutalaiset  hyväksyivät sen, kun taas arabit ilmoittivat tekevänsä kaikkensa estääkseen sen.

    ellauri294.html on line 59: Ter-Onlyfans är en sammanslagning av namnet på den omdiskuterade sajten ”Onlyfans” och ryskans террорист, eller engelskans ”territorial defence”. Den som önskar ett foto på en av gruppens tjejer eller killar, donerar pengar till en fond.

    ellauri294.html on line 61: En obetydande del av pengarna används för att stödja Ukraina i kriget och går bland annat till armén, nationalbanken och organisationer som hjälper internflyktingar. Sedan i mars har Teronlyfans samlat in motsvarande 10 miljoner kronor.

    ellauri294.html on line 64: – Vi får jämt kritik från feministgrupper. De anser att vi säljer kvinnokroppar. Men vi säljer också manslemmar och döda ryssar och älskar att visa upp dem, säger hon.

    ellauri294.html on line 121: Nykyisen Turkin edeltäjä, Osmanien valtakunta taisteli Saksan rinnalla ensimmäisessä maailmansodassa. Lokakuussa 1918 turkkilaiset antautuivat ympärysvalloille, Mehmed Talat ja puolueen ministeriö erosivat ja aselepo allekirjoitettiin brittiläisen taistelulaivan kannella Aigeianmerellä.

    ellauri294.html on line 183: Numero 1 ajaa agendaa, että jokainen ihminen maailmassa pystyy luomaan oman todellisuutensa hyvillä ajatuksella, itseluottamuksella ja positiivisilla toimilla. Se liittyy usein myös rohkeuden, itsejohtajuuden, aloitteellisuuden, vaiston ja eteenpäin menemisen energioihin.

    ellauri294.html on line 194: Numero 318 viittaa siihen, että positiivinen, vauras ajanjakso on edessäsi. Saavuttaaksesi tuon ajanjakson ja kokeaksesi paradigman muutoksen, enkelit kehottavat sinua jatkamaan henkistä polkuasi ja seuraamaan intuitiotasi, kun kohtaat ongelmia.

    ellauri294.html on line 229: Hengellisyyden suhteen enkelit ja jumalallinen maailma, numeron 318 kautta, ehdottavat, että olet aktiivisempi elämässäsi, jos haluat kokea henkistä kasvua ja edistystä.

    ellauri294.html on line 232: Varo kuitenkin, ettet työstä itseäsi täydelliseen loppuunpalamiseen asti ja muista pitää huolta sielustasi sekä fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi. Tiedä tämä – vain terveellä hengellä voit menestyä elämäsi eri osa-alueilla, joten anna itsellesi aikaa olla yksin aina, kun juuttuu velvollisuuksiin ja haasteisiin.

    ellauri294.html on line 253: 

    ellauri294.html on line 269: Hengellisesti puhuen, kun kohtaat enkelinumeroita elämässäsi, se on kirjaimellinen merkki siitä, että aineellinen omaisuus on käärinyt sinut täysin pyörteeseensä. 

    ellauri294.html on line 299: Se on näet Rooman valtakunnan johtajan keisari Neron gematrinen kirjoitusasu, joka yhdistettiin usein pahoihin ja syntisiin tekoihin kuten Rooman palo ja pedofilia.

    ellauri294.html on line 310: Nauhasta käy selvästi ilmi, että geometria – heprealaisiin kirjaimiin perustuva numerologia – on juuri heidän vahvuutensa.

    ellauri294.html on line 312: Lähellä 80 minuutin matkapuhelintallenteen loppua illallisesta Parmas esittelee Trumpille hänen mukaansa lahjan "Ukrainan päärabbilta" ja eräiltä Israelin rabbeilta. Hän selittää, että geometrian mukaan DJ Trumpin nimen kirjainten summa on 357, mikä on lähes sama kokonaismäärä kuin heprealaisen messiaan sanan kirjainten, 358. Yxi ääni sinne tänne, mitä väliä.

    ellauri294.html on line 316: Vaikka Kushner epäilemättä osaa selittää geometriaa, jos hän todella murskaa numeroita, hänellä saattaa olla vaikeuksia ihan saavuttaa mashiachin numerologiaa, joka on yhteensä 358.

    ellauri294.html on line 354: Konyassa on Selzhukkien yliopisto joka tekee kaivauxia Lystrassa. Ennen musikaalisia fryygejä siellä mellastivat heetit. Nykyisten maajussien kadasterit eli kiinteistörekisterit κατά στίχον vähät välittävät säilyneistä ruukunsiruista.

    ellauri294.html on line 364: Homeroksen, jota kutsutaan Melesigenesiksi ja joka tarkoittaa "Melesin puron lasta", sanotaan syntyneen Smyrnassa 7. tai 8. vuosisadalla eKr. Yhdessä kirjallisten todisteiden kanssa yleisesti myönnetään, että Smyrna ja Chios esittivät vahvimmat perustelut väittäessään Homeroksen, ja pääasiallinen usko on (poliittisista syistä), että hän syntyi Ioniassa. Kuten kreikkalaiset kexivät myös zazikin ja viininlehtikääryleet. Meles-joki, joka edelleen kantaa samaa nimeä, sijaitsee kaupungin rajojen sisällä, but so what. No bridge-peli on sentään kehittynyt smyrnalaisesta "matkakhediivi" pelistä. Zorro ja kenraali salakuljettivat sen Lontooseen. Venäjällä sitä kuzuttiin "viesti" pelixi, jota pelasi mm. Dostojevskin vanha ruhtinas.

    ellauri294.html on line 374: Vuonna 2020 kaupunki vaurioitui Egeanmeren maanjäristyksessä ja tsunamissa, joka oli tuon vuoden koppavin seisminen tapahtuma. 117 ihmistä kuoli ja 1 034 loukkaantui Turkissa, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta olivat kotoisin İzmirin kaupungista. 

    ellauri294.html on line 378: 
    Sir Alma Tademan puhdasnaamaisia viktoriaanisia kreikkalaisia puhtaissa ja  silitetyissä vaatteissa. Sittemmin on kaikenkarvainen balkanilainen veri vetelöittänyt rotua. Kreikkalaisempia profiileja läytää nykyään Oxbridgen soutujoukkueista. Morton tietää, se on ezinyt.
    

    ellauri294.html on line 394: Koska Luukas ei ole juutalainen, hänen lainauksensa Vanhasta testamentista ovat harvalukuiset verrattuna Mamiin. Jopa suhteellisen vauraissa maissa - ehkäpä enemmän kuin muualla - hengelliset tarpeet ovat suuria, ihmiset ovat tottuneet vaatimaan ja saamaan enemmän.

    ellauri294.html on line 412: ge_People_-_Umbrella_Foot_%28XIIr%29.jpg" />

    ellauri294.html on line 421:   Viittaus legendaan jatkui keskiajalle, esimerkiksi Isidore Sevillalainen kirjassaan Etymologiae, jossa hän kirjoittaa:

    ellauri294.html on line 433:   Carl AP Ruckin mukaan yksijalkaisten olemassaolo Intiassa viittaa vedätyxeen Aja Ekapad ("Not-born Single-foot"), joka on soma epiteetti. Koska Soma on kasvitieteellinen jumaluus, yksi jalka edustaisi entheogeenisen (psykedeelisen) terskalakkisen sienen vartta. Egon hajoamista kuvataan usein psykedeelisen kokemuksen avainpiirteeksi. Neologismin entheogeeni loi vuonna 1979 ryhmä sekakäyttäjiä etnobotanisteja ja mytologian tutkijoita vastakohtana samojen huumeiden virkistyskäytölle. Se tulee englannin sanasta "innostusjuuri."

    ellauri294.html on line 440: CS Lewis esittelee monopodeja kirjassa The Voyage of the Dawn Treader, joka on osa hänen lastensarjaansa The Chronicles of Narnian.

    ellauri294.html on line 457: When he saw Peter and John about to enter, he asked them for money. 4 Peter looked straight at him, as did John. Then Peter said, “Look at us!” 5 So the man gave them his attention, expecting to get something from them.6 Then Peter said, “Silver or gold I do not have, but what I do have I give you. In the name of Jesus Christ of Nazareth, walk.” 7 Taking him by the right hand, he helped him up, and instantly the man’s feet and ankles became strong. 8 He jumped to his feet and began to walk. Bugger it. Siinä meni hyvä leipäpuu.

    ellauri294.html on line 493: ges.almatalent.fi/570x/https://assets.almatalent.fi/image/2b74cdd4-2ee9-5fa4-988e-936d033ec2e8" />

    ellauri294.html on line 517:   The Fox and the Hound on vuoden 1981 yhdysvaltalainen animoitu kaveridraamaelokuva, jonka on tuottanut Walt Disney Productions ja joka perustuu löyhästi Daniel P. Mannixin vuoden 1967 samannimiseen romaaniin. Disneyn 24. animaatioelokuva kertoo tarinan Tod-nimisen bisexuaalin punaketun ja Copper-nimisen valtalinjan koiraskoiran luonnottomasta ystävyydestä. He kamppailevat säilyttääkseen ystävyytensä huolimatta ilmaantuvista vaistoistaan ja ympäröivistä sosiaalisista paineista, jotka vaativat heitä olemaan vastustajia, koska he ovat luonnostaan vihollisia. Kun päällikkö, Copperin mentori ja huoltaja, jonka omistaa sama metsästäjä kuin hän, joutuu junan alle ajaessaan Todia ja melkein kuolee, Copper ottaa roolinsa metsästyskoirina ja vannoo kostoa Todille. Lopulta he taistelevat keskenään, mutta lopulta Copper pelastaa Todin sen jälkeen, kun Tod pelastaa hänet ja hänen omistajansa karhulta. Hädässä ystävä tutaan, a friend in need is a friend indeed, sanoi Zhelensky, jolla myös on ongelmia karhusta. 

    ellauri294.html on line 535:   Los Angeles Timesin Sheila Benson kehui animaatiota, mutta kritisoi tarinaa sen liian turvallisesta esittämisestä. Hän myönsi, että kirjoittajat "suojelivat meitä tärkeiltä asioilta: raivolta, tuskalta, menetykseltä. Näillä valheilla, jotka on tehty omaksi parhaaksemme, ne tietysti rajoittavat myös mahdollista kasvua." David Ansen Newsweekistä totesi: "Aikuiset saattavat värähtää joistakin tahmea-suloisista kappaleista, mutta elokuvaa ei ole tarkoitettu aikuisille."

    ellauri294.html on line 537:   Time - lehden Richard Corliss kehui elokuvaa sen älykkäästä ennakkoluuloista kertovasta tarinasta. Hän väitti, että se osoittaa, että puolueelliset asenteet voivat myrkyttää jopa syvimmät suhteet, ja sen katkeransuloinen loppu antaa yleisölle voimakkaan ja tärkeän moraalisen viestin.  Chicago Sun-Times -lehden Roger Ebert kehui myös sitä sanoen: "Kaikista tutuista ominaisuuksistaan huolimatta tämä elokuva merkitsee jotain lähtökohtaa Disney-studiolle, ja sen liike on mielenkiintoiseen suuntaan. Kettu ja Koira on yksi niistä suhteellisen harvoista Disneyn animaatioominaisuuksista, joka sisältää hyödyllisen opetuksen nuoremmalle yleisölle. Se ei ole vain söpöjä eläimiä ja pelottavia seikkailuja ja onnellinen loppu; se on myös melko harkittua mietiskelyä siitä, kuinka yhteiskunta määrää sukupuolisen käyttäytymisemme ja poliittisen kantamme."

    ellauri294.html on line 544: Craig Butler All Movie Guide -oppaasta totesi, että se oli "lämmin ja huvittava, joskin hieman tylsä, Disneyn animaatiokaanonia". Hän kutsui sitä myös "tavanomaiseksi ja yleisesti ennustettavaksi", jolla on ongelmia tahdistuksessa. Hän kuitenkin kehui sen huipentumaa ja animaatiota sekä loppua.

    ellauri294.html on line 560: Romaani voitti Dutton Animal Book Award -palkinnon vuonna 1967, minkä seurauksena EP Dutton julkaisi sen 11. syyskuuta samana vuonna. Se oli vuoden 1967 Reader´s Digest Book Club -valinta ja voitti Athenaeum-kirjallisuuspalkinnon. Se sai hyvän vastaanoton kriitikoilta, jotka ylistivät sen yksityiskohtia ja Mannixin kirjoitustyyliä. Walt Disney Productions osti romaanin elokuvaoikeudet, kun se voitti Dutton-palkinnon, mutta aloitti tuotannon mukautuksena vasta 1977. Lähdemateriaalista voimakkaasti muokattu Disneyn The Fox and the Hound julkaistiin teattereissa heinäkuussa 1981 ja siitä tuli taloudellinen menestys.

    ellauri294.html on line 609: Mannixin romaanin loppu ja Belstone Fox -elokuva ovat samankaltaisia, vaikkakin käänteisiä. Mannix-romaanissa nyt iäkäs kettu putoaa kuolleena, kun koira jahtaa häntä uupumiseen asti. Kun koira aluksi elää, metsästäjän on myöhemmin lopetettava hänet (koira, ei apina), kun hänet (apina, ei koira) pakotetaan hoitokotiin. Gotta let you go. James Hillin elokuvassa kettu ja koira tekevät sovinnon keskenään ja selviävät, mutta metsästäjä itse kuolee äkilliseen sydänkohtaukseen jahtaaessaan kettua. Samaan aikaan toisaalla Disney-versio The Fox and the Houndista päättyy siihen, että metsästäjä luopuu kostosta, kun kettu ja koira tekevät sovinnon, kun kettu pelastaa metsästäjän hengen. Loppu vaihtelee Rookin romaanin eri versioissa, ja jotkut versiot ovat lähempänä Disney-elokuvaa. The Belstone Fox -nimisen romaanin brittiläinen painos, joka liittyy elokuvaan, päättyy suurelta osin kuten Rookin kuva. Pieni ero on siinä, että metsästäjä kuolee keuhkokuumeeseen uupumukseen romahdettuaan mieluummin kuin sydänkohtaukseen (jos saa valita), vaikka sekä kettu että koira ovat yrittäneet pysytellä lämpimänä ruumiinlämpöään käyttämällä.  Yhdysvaltalainen painos sidosromaanista kantaa vaihtoehtoista nimeä Free Spirit ja on lähempänä Disneyn versiota The Fox and the Houndista. Free Spiritissä, metsästäjä luopuu kostohakemuxesta, kun kettu ja koira pelastivat metsästäjän hengen eristämällä hänet onnistuneesti muista apinoista.

    ellauri294.html on line 613: Disneyn elokuvasovituksen tuotanto aloitettiin vuonna 1977, ja siitä tuli 1981 kallein animaatioelokuva, jonka hinta oli 12 miljoonaa dollaria.  Elokuvan luomiseksi Disneyn silloinen toimitusjohtaja Ron Miller päätti käyttää pääasiassa uusia kykyjä debytoimaan elokuvassa, sillä yrityksen pioneerit, joita kutsutaan "yhdeksäksi vanhaksi mieheksi", olivat lähestymässä eläkkeelle siirtymistä. Animaattorit ja käsikirjoittajat olivat pääasiassa uusia, samoin kuin elokuvaohjaajat Art Stevens, Ted Berman ja Richard Rich. Se olisi viimeinen elokuva horiskoille Ollie Johnston, Frank Thomas ja Woolie Reitherman, joita pidetään Disneyn "legendoina", jotta he voisivat vielä vapisevin maxaläikkäisin käsin työskennellä. Siirtyminen vanhan kaartin ja uuden välillä johti kuitenkin kiistoihin elokuvan käsittelystä. Reithermanilla oli omat ideansa käytettävistä malleista ja asetteluista; uudempi tiimi kuitenkin tuki Stevensiä, paitsi Don Bluth, jonka mielestä Disneyn työ oli vanhentunut. Bluth käveli ulos, otti yksitoista muuta mukaansa ja perusti oman animaatiostudion. Animaattorien pakosta poistuminen pakotti perumaan elokuvan alkuperäisen joulun 1980 ensi-illan samalla kun uusia taiteilijoita palkattiin.

    ellauri294.html on line 617:   Kaksi muuta elokuvaa suunniteltiin Bluthin yhteistyön aikana Steven Spielbergin ja George Lucasin kanssa. Ensimmäinen elokuva oli animaatiosovitus Velveteen Rabbitista, tarina hylätystä lelukanista, joka etsii lapsiomistajaansa. Toinen elokuva oli Satyrday, joka perustuu Steven Bauerin tarinaan nuoresta pojasta fantasiamaailmassa, joka puolustaa kuuta ja aurinkoa pahoilta voimilta.

    ellauri294.html on line 631: ges.outbrainimg.com/transform/v3/eyJpdSI6IjE0ZDA2OTk3Mzc5Njg5Zjc0MGNiNDQwOTlkY2IwNThhODk2OGJkNzFjZTY0MDcxM2JhM2MwOTE2ZTJkZDg4NzciLCJ3Ijo0MDAsImgiOjI2NiwiZCI6MS41LCJjcyI6MCwiZiI6NH0.webp" height="350px"/>

    ellauri294.html on line 637: ge.net/altdk-cache/e/1/a/2/1/a/e1a21a90fde11f02d0510c04a976961788ab8332.jpg" height="200px" />

    ellauri294.html on line 639: ges/Jari_MLS_Budd.jpg" height="200px" /> 

    ellauri294.html on line 643: 
    Afrikankävijöitä ja muita antropofageja
    

    ellauri294.html on line 655: ges/guest/g43785/hero38095/g43785_u42820_Meade.jpg" height="300px" />

    ellauri294.html on line 659: Tämä arvokas taito palvelisi Meadia hyvin hänen urallaan antropologina. Vuonna 1924 hän suoritti maisterin tutkinnon Columbian yliopistosta. Vuotta myöhemmin hän aloitti työn, joka toi hänelle myöhemmin maailmanlaajuisen huomion – kenttätyön Samoan nuorten naisten parissa. Tuloksena syntynyt kirja Coming of Age in Samoa valloitti Yhdysvallat. Kirjan uraauurtava antropologinen työ haastoi pitkän käsityksen nuorten kulttuurisesti universaalista kypsymisprosessista.

    ellauri294.html on line 667: Mead aloitti ensimmäisen kenttätyönsä vuonna 1925 opiskellessaan teini-ikäisiä tyttöjä Samoalla. Hänen havainnot julkaistiin myöhemmin kirjassaan Coming of Age in Samoa. Mead matkusti Uuteen Guineaan vuonna 1929 tutkimaan Manus-kansaa. Hän palasi Manukseen usein myöhempinä vuosinaan, minkä ansiosta hän saattoi suorittaa ensimmäisen sukupolville ulottuvan antropologisen tutkimuksen. Mead alkoi kirjoittaa artikkeleita Redbook -lehteen useista eri aiheista vuonna 1961. Hänen vahvasti ilmaistut ja usein kiistanalaiset mielipiteensä tekivät hänestä tutun nimen. Maapähkinäviljelijä Jimmy Carter palkizi Meadin postuumisti Presidential Medal of Freedom -mitalilla vuonna 1979 työstään antropologian alalla. 

    ellauri294.html on line 668: 1901 Margaret Mead on syntynyt 16. joulukuuta. 1924 Mead valmistuu maisteriksi Columbian yliopistosta. 1925 Mead aloittaa ensimmäisen kenttätyönsä opiskelemalla nuoria tyttöjä Samoalla. 1926 Mead nimitetään etnologian apulaiskuraattoriksi American Museum of Natural History -museoon. 1928 Coming of Age in Samoa julkaistaan. 1929 Mead matkustaa Uuteen-Guineaan tutkimaan Manus-kansaa. 

    ellauri294.html on line 673: gepics/amelia-newport-margaret-mead-2.jpg" height="100%" style="position:absolute;left:200px" />

    ellauri294.html on line 707: ge_12.jpg" height="350.px" />

    ellauri297.html on line 48: Founder, Ammi Ruhama Community Christian Union. Living History Interpretor. Baker. Milford Baby and Toddler Group Organizer. Bada Bing Pizza Chef. Sunnymead Residential Home Kitchen Assistant. Be Life Cafe and Marketplace Operations Personnel. Summit Christian Academy Steward. I vacuum the hallways, library, music room and preschool room. I clean the bathrooms and mop the gym/cafeteria floor. I also maintain the general premises. Dan the Handy Man. Do you need handy work done around your house, but don't want to have to call in the big guys with the big price? My name is Daniel Bacon and I am an experienced handy man living right here in Clarks Summit. If you need your lawn cut, bushes trimmed, garden weeded, fence painted / stained or just about any other job done, then call me at 570-585-9595 or email me at contactdanielbacon@gmail.com and we'll set up a time for me to come and see if I am the right man for the job. Wait! let me…Show more... (Ouch!) I emptied the front cash register as well as filling in as a sandwich maker. I created schedules and activities for the campers and staff to participate in. I also led worship during the evenings. Student janitor. 

    ellauri297.html on line 66: ge_4.jpg" />

    ellauri297.html on line 94: Pohjoisen Israelin perussyntinä oli jatkuvasti kahden kultaisen vasikan palvonta Betelissä ja Daanissa (korvasivat Jerusalemin temppelin), sekä kansan ylläpitämät esinahkakukkulat epäjumalia varten. Hengellisen rappion perussyynä oli Herran lain ja liiton hylkääminen. Ahneus ja yhteiskunnallinen vääryys kukoisti; köyhiä poljettiin maahan surutta ja oikeutta vääristeltiin lahjuksin; väkivalta oli yleistä; juoppous ja seksuaalinen moraalittomuus oli tavallista. Kansan moraalinen tila oli täysin rappiolla; edessä oli vakava tuomio.

    ellauri297.html on line 124: 10:8: He sanovat vuorille: ’Peittäkää meidät’ ja esinahkakukkuloille: ’Langetkaa meidän päällemme’. Eivät kuunnelleet. Eikö sana kuulu vai eikö se tehoa? 

    ellauri297.html on line 137: kansallinen tragedia kansan juopumuksen tähden

    ellauri297.html on line 371: 
    Ex-geezer wearing tefillin
    

    ellauri297.html on line 373:   Ex-Oldest Man In The World Dead In NYC At 111; He Put On Tefillin Two Months Ago For First Time Since His Bar Mitzvah, but it did not help. He is dead. World’s oldest man living confirmed as Juan Vicente Pérez aged 112 in Venezuela. Bugger it. Besides agriculture, one of Juan's most important passions is to build a strong relationship with God and his family. He is grateful for his life, as well as the food and the people that surround him.

    ellauri297.html on line 375:   Imich spent his career as a chemist, ultimately trying to prove to other scientists that the neshama (soul) survives physical death. In 1995, at the age of 92, he edited and published a book called Incredible Tales of the Paranormal.

    ellauri297.html on line 401:     Check the condom periodically during use for breaks. If a condom breaks or comes off during sex, replace it immediately and consider using emergency contraception such as the emergency contraception pill if your partner can get pregnant An emergency contraception pill (sometimes called the morning-after pill) prevents pregnancy before it happens by delaying ovulation or blocking fertilization; it is not an "abortion pill."

    ellauri297.html on line 414: ger-picture-id509659694?k=6&m=509659694&s=612x612&w=0&h=Ptg_b89knepvaTKRUgXyAd1Hsxq8oL-cQk7BdwuVLHI=" />

    ellauri297.html on line 445: 2. Toiseksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, joka kieltää uskovan tasavertaisen aseman Kristuksessa luokittelemalla hengellisen kypsyyden spektrin mukaan iän, fyysisten tai henkisten kykyjen, koulutuksen, varallisuuden, köyhyyden, elämänkokemuksen, syntymän perusteella. sukupuoli, kansallisuus, ihonväri, aikaisempi kirkkoon osallistuminen, aikaisempi osallistuminen kirkkoon, säännöllinen rahan antaminen tai mihinkään muuhun omaehtoiseen uskontoon sitoutuminen, askeesi tai ruumiin ankara kohtelu pyhittämiskeinona tai mikään muu syrjivä tekijä, joka Oletus saa aikaan sen, että uskovalta evätään oikeus osallistua kirkkoon millä tahansa ja kaikilla johtamisen, palvelun ja palvelutyön aloilla.

    ellauri297.html on line 455:     7. Seitsemänneksi, mitään perinnettä ei saa opettaa tai harjoittaa, mikä vaatii uskovalta, että hänen hengellisenä palveluksensa ja velvollisuutensa on aktiivisesti protestoida tai boikotoida ei-uskovia henkilöitä heidän luonnollisen synnintilansa vuoksi, mikä johtaa siihen, että he eivät tavoita heitä sovituksen sanoma Isälle.

    ellauri297.html on line 481:   Hän luopui omasta ja lähimpiensä kukoistamisesta luodakseen uudelleen ensisijaisen rajapinnan Isän ja Hänen lastensa välille. Palauttaessaan tätä yhteyttä Jeesus osoitti, kuinka ensisijainen rajapinta muodostetaan uudelleen toistensa kanssa, mikä johtaisi joskus vielä ihmisten kukoistukseen. Uskonsa kautta he kävelivät ja näkivät ja puhuivat ja paranivat ja söivät. Jeesus ei perustanut toissijaista organisaatiota tekemään tätä hänelle tai haulikolla parantamaan tai ruokkimaan koko joukkoa – hän teki sen henkilökohtaisesti, yksitellen kommunikoidakseen ensisijaisen käyttöliittymän kautta ja korjatakseen sitä. Kun Hän oli parantanut opetuslapsiaan riittävästi, Hän antoi heille Pyhän Hengen tekemään samoja asioita, ja he menivät ja tekivät henkilökohtaisesti sen työn, jota Jeesuskin omalta vähäiseltä osaltaan teki. Uskon, että Jeesus tarkoitti tätä, kun hän juuri ennen kuolemaansa ennusti,

    ellauri297.html on line 521: Pariisin rauhansopimuksen rinnalla YYA-sopimus määritteli Suomen kansainvälisen aseman vuosikymmeniksi eteenpäin. Kun Marshall-avun torjuminen yhtäältä voitiin tulkita tietynlaiseksi tunnustukseksi Neuvostoliiton etupiiriin kuulumisesta, ”Paasikiven diktaattina” muotoutunut pakti veti selkeät rajat tälle asetelmalle. Vaikka monille sopimusta vastustaneille asian ymmärtäminen tuottikin vaikeuksia, Suomen asema omalajisena ”sui generis” -maana idän ja lännen välissä alkoi todellisuudessa vakiintua.

    ellauri297.html on line 530:   – Oli rankkaa todeta, että kaikki nämä hengenvaarallista sairautta kantavat naiset ja miehet odottivat samassa salissa tulevaa leikkaustaan. Mutta ennen kaikkea silloin ajattelin, että tässä on nyt tämä mun juttu ja haluan päästä sinne ensin.

    ellauri297.html on line 537:     Njassamaa on tiheästi asuttu. Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia.  Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Malawi kuuluu YK:n luetteloon maailman vähiten kehittyneistä maista. Kuitenkin ollaan suht onnellisia.

    ellauri297.html on line 558: Patti oli paikallista koillissuomalaista intelligenzijaa jolle etelän miesten iva lienee ollut narsistinen loukkaus. I know the feeling, vieläkään en ole leppynyt Morris Hallelle, vaikka se on jo kuihtunut, hiipunut ja kuoppaan kannettu, kaddishit veisattu.

    ellauri297.html on line 570: ges/2012/January/Animals/Makaki/Makaki_1.jpg" />

    ellauri297.html on line 574: Pressen i Cannes fick vänta ungefär en kvart på att Aki Kaurismäki skulle anlända till pressrummet. Glad lufsar han sedan in med sina skådespelare Alma Pöysti och Jussi Vatanen i följe, just så slapstick-rolig som han har rykte om sig att vara. Och väldigt anspråkslös.

    ellauri297.html on line 589: Jag har älskat din filmestetik och dess anspråkslösa skönhet och ville flytta till Finland, men har nu förstått att Finland antagligen inte ser ut så?

    ellauri297.html on line 591: – Ingen vid sunda vätskor reser till Finland. Högst för två nätter.

    ellauri297.html on line 593: Jussi Vatanen tillägger att journalisten redan har sett de bästa delarna på film. Journalisten föreslår att filmerna är eskapism, men Kaurismäki försäkrar att hans nyaste film alltid är hans mest realistiska. Kan inte ignorera kriget

    ellauri297.html on line 595: Flera ryska journalister tackar Kaurismäki för att ha tagit in deras tragedi i filmhistorien och för att han påminner publiken om den ukrainska aggressionen, när krigströtthet verkar breda ut sig i Europa.

    ellauri297.html on line 596: – Om jag gör en film i krigstid kan jag inte ignorera kriget. Under demonstrationerna på Himmelska fridens torg tog jag med ett nyhetsklipp i en film och insåg att film finns kvar ganska länge. Kanske kan någon se och förstå senare. Han slutar med Slava CCCP! och får applåder.

    ellauri297.html on line 612: ge.slidesharecdn.com/kohtiinnostustafrankmartela-150505010335-conversion-gate01/95/slide-10-1024.jpg" width="40%" />

    ellauri297.html on line 621: Hän oli sosialisti, joka puolusti suffragette-liikettä, mutta käytti näytelmissään usein Schopenhauerin ja Nietzschen naisvihkon sanastoa ja kuvaili naista saalistuseläimenä, joka aikoi vangita urossaaliinsa. Hän väitti, että hän oli aina "puolustellut naisten älyllistä kapasiteettia", mutta kuitenkin antanut hedelmällisyyden voiman "äitinaiselle", samalla kun hän on varannut luovuuden "taiteilijamiehelle". Ja omassa elämässään hän halveksi seksuaalisuutta - hän ei onnistunut saamaan päätökseen omaa avioliittoaan - mutta vaali korkealentoista romantiikkaa harjoittaen tulista romanssia joidenkin päivän johtavien näyttelijöiden kanssa.

    ellauri297.html on line 623:   Tällaisesta ambivalenssista huolimatta tietyt naisten vapautumisen kannattajat ovat äskettäin hyväksyneet Shaw'n eräänlaisena isähahmona. Shawilla oli tapana asettaa naiset eräänlaiselle älylliselle jalustalle, ja hänen kovaksi keitetyt sankarittarensa heijastivat usein tätä mieltymystä. DH Lawrence meni niin pitkälle, että hylkäsi hahmonsa "lihattomina, verettöminä ja kylminä", ja monet Shaw'n näytelmistä osoittavat selkeää pettymystä seksiin. Shavian mytologiassa Don Juanista, legendaarisesta libertiinista ja rakastajasta, tulee yksinkertainen idealistinen kapinallinen, joka pyrkii "laajempaan, syvempään, voimakkaampaan itsetietoisuuteen", ja Eeva Eedenin puutarhassa reagoi "ylivoimaisella vastenmielisyydellä", kun käärme paljastaa hänelle seksuaalisen aktin mekaniikan. Todellakin messiaanisessa tulevaisuuden visiossa, joka on kuvattu '' Takaisin Metusalahiin, seksi on eliminoitu; lapset kuoriutuvat terveysmunista; ja profeetat ennustavat päivän, jolloin ihmiset menettävät ruumiinsa kokonaan – heistä ei tule muuta kuin puhdasta ajatusta.

    ellauri297.html on line 627: Epäilemättä hänen viileäkkyytensä oli peritty hänen äidiltään. Elämäkertakirjoittajien mukaan rouva Shaw - herttaisen perheen tytär, joka päätyi naimisiin tehottoman humalaisen kanssa - tunsi vain halveksuntaa miestään kohtaan ja hän piti seksiä karkoittavana. Shaw asui hänen kanssaan naimisiinmenoon asti 42-vuotiaana. Nainen, jonka kanssa Shaw meni naimisiin, oli yhtä epämiellyttävä. Fabian-kaveri nimeltä Charlotte Frances Payne-Townshend, hän oli varakkaan irlantilaisen asianajajan tytär ja hänen uuden naisensa malli. ''Hänellä ei ollut mitään niistä naisellisista piirteistä, joita olin odottanut, ja kaikkia inhimillisiä ominaisuuksia, joita olin vain toivonut'', Shaw huomautti tavattaessa häntä, ja hän alkoi pian kutsua häntä "suffragetteiksi" ja "rouvaksi". Arvokkuus.''

    ellauri297.html on line 660:       Myönteinen sielutiede on tieteellinen tutkimus siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoisimman, keskittyen sekä yksilölliseen että yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Myönteinen sielutiede alkoi uutena psykologian alana vuonna 1998, kun Martin Seligman valitsi sen teemaksi hänen toimikautensa American Psychological Associationin puheenjohtajana. Se on reaktio menneitä käytäntöjä vastaan, jotka ovat yleensä keskittyneet mielenterveysongelmiin ja kannustaneet sopeutumatonta käyttäytymistä ja negatiivista ajattelua. Se perustuu Abraham Maslowin, Rollo Mayn, Dean Martinin ja Carl Rogersin humanistiseen liikkeeseen, joka kannustaa korostamaan onnellisuutta ja hyvinvointia,ja positiivisuutta, mikä luo perustan myönteisellä sielutieteelle.

    ellauri299.html on line 47: ges.dk/hbl/4423/assets/3a1311ee27e0815e4aadcf5a6f4314da095d2071_max1024x.jpg" width="40%" />

    ellauri299.html on line 57:   Mistä ihmishirviö Jimi eiku Jami eivaan Jasper Pääkallo on kerännyt ansiottomat miljoonansa?  No typeristä teeveesarjoista ja leffoista. Lohiperho joka lennähtelee suihkarilla pitkin poikin palloa ja vetää harvinaiset kalat vedestä, haluaa pilata nyt Inarijärven tuomalla sinne rikkaita törkimyxiä venyttelemään kuuden hengen kopeissa revontulten varjossa. Ne tulevat sinne omilla lentokoneilla ja maxavat tuhansia dollareita yöstä kopissa yrittäjä Jasper Pääkköselle. Satavuotiaat mezät kumoon ja isot tiet perille. Saatana nyrkillä tapettava kusipää. Innokkaana virkistyskalastajana se maxoi kokonaiset KAHDEXAN TUHATTA EUROA jonkin kosken "ennallistamisesta" kalastuskohteexi. Helvetti mikä luontopersoona.  

    ellauri299.html on line 59: 	The Dark Tower on kahdeksan romaanin, yhden novellin ja lastenkirjan sarja, jonka on kirjoittanut amerikkalainen roskakirjailija Stephen King. Se sisältää teemoja useista genreistä, mukaan lukien tumma fantasia, tiedefantasia, kauhu ja länsimainen väristys, ja se kuvaa "pyssymiestä" ja hänen pyrkimyksiään kohti "tornia", jonka luonne on sekä fyysinen että metaforinen. Sarja ja sen Dark Towerin käyttö laajentavat Stephen Kingin multiversumia ja yhdistävät siten monia hänen muita romaanejaan. Teppo joutaa samaan lihamyllyyn lokinruuaxi kuin Jasper Pääkkönen.

    ellauri299.html on line 64: 	Vuoden 2003 Gunslingerin tarkistetun painoksen esipuheessa King määrittelee inspiraation lähteiksi myös Taru sormusten herrasta, Arthurian legendan ja The Good, the Bad and the Ruma. Hän tunnistaa Clint Eastwoodin "Mies ilman nimeä" -hahmon yhdeksi päähenkilön Roland Deschainin tärkeimmistä inspiroijista. Sehän oli se kaveri joka tuppukylään tultuaan painui muitta mutkitta raiskaamaan nenäkkään lutkan jossain ladossa. Kingin tyyli sarjassa sijainneille, kuten Mid-World, ja hänen ainutlaatuisen kielen (High Speech) kehittämiseen vaikuttavat myös JRR Tolkienin työt. Musta torni on vanha fantasiaukkojen aivokummitus, C.S.Lewisin ja Sauronin, ilmeinen penissymboli joka varmaan ukkeleita kauhisti ja samalla oudosti viehätti.

    ellauri299.html on line 68: Stephen King näki The Dark Tower -sarjan ensimmäisenä aivan surkeana luonnoksena, alun perin aikoen kirjoittaa sen uudelleen. Kuitenkin tarkistettuaan Gunslingerin "hän yrittää päättää, kuinka paljon hän voi kirjoittaa uudelleen". Ei paska leipomalla parane, se varmaan joutui toteemaan.

    ellauri299.html on line 95: 	The Free Gaza Movement (FGM) was a coalition of human rights activists and pro-Palestinian groups formed to break Israel´s blockade of the Gaza Strip and publicise the situation of the Palestinians there. FGM challenged the Israeli–Egyptian blockade by sailing humanitarian aid ships to Gaza. The group had more than 70 endorsers, including Desmond Tutu and Noam Chomsky. Hagit Borer oli siellä Nompan kanssa samassa veneessä.

    ellauri299.html on line 116: Brian: Vauraiden ihmisten pitäisi tuntea syyllisyyttä, koska kaupungeissamme on kodittomia. Se on tämän Grisham-romaanin pääviesti.

    ellauri299.html on line 117: Kirjassa on täysin normaaleja ihmisiä, jotka joutuvat kodittomaksi, koska heillä on huonoa onnea. Kummallista kyllä, asunnottomuuden ensisijaisia lähteitä ei mainita: huumeita ja mielisairautta. (Paizi mainitaan koko ajan, Brian et osaa lukea.) Ei, The Street Lawyerin mukaan kodittomuuden ongelma johtuu maamme itsekkäästä hyvinvoinnista.Tarinan harhaan johdetun saarnaamisen lisäksi se on myös melko tylsää.

    ellauri299.html on line 122: Brandon: Kirja on loistava ja liikkuu pari ensimmäistä lukua... Ja sitten putoaa kalliolta ja pysyy vanhentuneena ja tylsänä. Tällä kirjalla oli potentiaalia, ja vaikka se saarnaa liikaa rikkaiden ihmisten synneistä, vittu olisi silti voinut tehdä hyvän kirjan. Ongelma oli siinä, etten välittänyt kenestäkään ihmisistä. Päähenkilö on vinkuinen ja vastenmielinen, joten on vaikea edes välittää oletetusta muutoksesta, jonka hän käy läpi tullakseen "paremmaksi ihmiseksi". Uskotpa, että kirjojen määritelmä paremmasta ihmisestä on totta tai ei, on vaikea välittää hahmosta, kun haluat vain hänen olevan hiljaa.

    ellauri299.html on line 123: Lisäksi kirjassa käytetään liikaa aikaa hahmoihin, jotka epäonnistuvat avioliitossa ja ongelmissa hänen aina viehättävän vaimonsa kanssa (ei sillä, että hän olisi myöskään enkeli), mutta lopulta koko juoni on turha. Hän vain huutaa enemmän ja sitten he eivät edes palaa yhteen. Ymmärrän, että sen on tarkoitus osoittaa hänen ylimääräinen stressinsä, mutta se vähensi täysin ja veti huomion pois saarnaavasta retoriikasta, jonka piti olla kirjan tarkoitus.

    ellauri299.html on line 127: Oli alajuoni, jossa Michaelin avioliitto yuppie vaimonsa kanssa on päättymässä. Hän tulee jatkuvasti esiin tarinassa siellä täällä, ja olin puoliksi odottanut heidän ehkä sovittavan, mutta se vain menee siihen pisteeseen, ettei häntä enää mainita. Jonkinlainen pettymys. Sen sijaan hän pitää tästä toisesta kodittomasta ristiretkeläisestä, jolla on noin yksi rivi koko kirjassa. En pitänyt päähenkilöstä yhtään. Hän oli pääliigan tyhmä pupu. En pitänyt hänestä, kun hän oli rikas asianajaja, enkä pitänyt hänestä, kun hän oli köyhä asianajaja. Kirja oli ihan ok. Se ei todellakaan kuulunut Grisham "laillisen trillerin" genreen. Mitään jännittävää ei koskaan tapahtunut - se oli vähän kuin "The Chamber" siinä suhteessa. Lopussa olin vain eräänlainen: "Kuinka monta tuntia käytin sen lukemiseen?"

    ellauri299.html on line 132: 2) Grishamin tulisi pysyä lakikirjoituksessaan ja hylätä kaikki yritykset politiikkaan ja ristiretkiin. Se inhotti minua. Tarpeetonta sanoa, että en pitänyt tästä kirjasta. Huomaa, että tämä on ensimmäinen hänen kirjoistaan, josta en pidä lukemiseni jälkeen monia hänen romaanejaan. Kuten eräs arvioija sanoi: ”Vauraiden ihmisten pitäisi tuntea syyllisyyttä, koska kaupungeissamme on kodittomia." (Mixi vitussa? Oma vika pikku sika.) Se on tämän Grisham-romaanin pääviesti. Kun Grisham välittää tämän viestin, pitäisikö meidän olettaa, että hän lahjoitti kaikki tämän kirjan tuotot kaupunkien kodittomille? Epäilen suuresti!

    ellauri299.html on line 144:     Julio Romero: Constantemente esta el mensaje de que los indigentes son todos víctimas de la sociedad. El caso que intenta relacionar la muerte de Lontane Burton y sus hijos con la negligencia del despacho es hasta forzado. Por todos los medios intentan hacer que sientas culpa y pena por los indigentes y ni siquiera hay un punto de discusión sobre el tema, es todo muy parcialista.

    ellauri299.html on line 156:     Anie: After 130 pages of preaching, with no plot in sight, I gave up. This book is so full of platitudes, generalizations, and simplistic solutions that it belongs in the harlequin category. There are too many good books with great plots out there to waste any more time on this book.

    ellauri299.html on line 166:     ges/S/compressed.photo.goodreads.com/hostedimages/1503795319i/23694821._SY540_.jpg" />

    ellauri299.html on line 175: For over a decade, the nation has not made any real progress in reducing the number of Americans at risk of literal homelessness. Despite decreasing trends in people living doubled up overall, the rise in severe housing cost numbers are concerning. Even more troubling are the risks that inflation rising to a 40-year high in 2022, expiring eviction moratoria, and fading Emergency Rental Assistance dollars pose to those at risk of experiencing homelessness.

    ellauri299.html on line 176: In 1984, Snyder endured a fifty-one-day hunger strike to call attention to the neglect of the homeless. With his reelection a month away, President Reagan boldly announced his plans to turn the building into a model shelter for the homeless. Snyder ended his strike. Everyone was happy. After the election, Reagan went back on his promise, and all sorts of nasty litigation ensued. Snyder committed suicide on 1990.

    ellauri299.html on line 192:   Vielä 1 jenkkitörkymöykkyily tuli vastaan Gershwinin katususikoskesta. Huonojen terveysselvitysten perusteella otettiin 80/90 luvuilla  kokaiinia polttavien äitien lapset huostaan väkipakolla  ja tuomittiin huumeita käyttäviä naisia vankilaan ja koitettiin "charityn"  nimissä estää niitä tulemasta tiineixi eugeniikkatoimenpiteenä.

    ellauri299.html on line 196: 	Sellaiset tekijät, kuten köyhyys, jotka usein liittyvät PCE:hen, vaikuttavat paljon voimakkaammin lasten älyllisiin ja akateemisiin kykyihin kuin kokaiinille altistuminen yksinään. Varhaisissa tutkimuksissa oli metodologisia ongelmia, kuten pieni otuskoko, ja häiriötekijöitä, kuten huono ravitsemus ja muiden lääkkeiden käyttö äitien toimesta. Tutkimustulokset herättivät kuitenkin laajaa mediakeskustelua uuden huumeiden vastaisen sodan yhteydessä. Esimerkiksi vuonna 1985 tehty tutkimus, joka osoitti kokaiinin käytön haitallisia vaikutuksia raskauden aikana, aiheutti valtavan kohua mediassa. Termi "crack baby" (halkiohaara) johtui crackia ja PCE:tä ympäröivästä julkisuudesta.

    ellauri299.html on line 247: Uuden maailman apinoiden hinnoitteluperiaate näkyy selvästi keisin settlementistä. Drake & Sweeneyn kätyrit olivat viettäneet lukemattomia tunteja eri puolilla kansakuntaa tutkiakseen vahingonkorvausten uusimpia suuntauksia tyypillisellä suuryritykselle tyypillisellä perusteellisella tavalla. Yhden vuoden trendi. Viiden vuoden trendi. Kymmenen vuoden trendi. Alue alueelta. Osavaltio osavaltiolta. Kaupunki kaupungilta. Kuinka paljon tuomaristot myönsivät esikoululaisten kuolemasta? Ei kovin paljon. Kansallinen keskiarvo oli neljäkymmentäviisi tuhatta dollaria, mutta paljon pienempi Etelä- ja Keskilännessä ja hieman korkeampi Kaliforniassa ja suuremmissa kaupungeissa.

    ellauri299.html on line 266: 	Nippu ahneita juutalaisia lakimiehiä tuumaa että katususikoski oli näytelmän konna, varsinainen Juudas, hän ei ollut hyvä tiimipelaaja. Hänen olisi pitänyt pitää turpa kiinni ja pitää firman puolia. Just sama kuvio kuin Assangen ja muiden pilliinvislareiden kanssa, jenkkikosto elää niin kauan kuin niissä henki pihisee. Ja juuri kuten Moosexen lakitauluissa, tiiminpetturuus on pahin rikos, sitten tulee varkaus. Suurin osa läskimoosexen pykälistä koskee omaisuuden suojaa. Hyi helvetti mikä etiikka.

    ellauri299.html on line 274: 	Frank Lake, found 50 km southeast of Calgary near High River, Alberta, is a productive wetland important to hundreds of bird species. Once completely dry, this wetland has been saved from drainage and drought through a progressive partnership between industry, government and ourselves.

    ellauri299.html on line 284: Lake muutti suuntaa parasitologiasta psykiatriaan sen jälkeen, kun hänet nimitettiin Madrasin Christian Medical Collegen superintendentiksi. Hulluja on helpompi käännyttää kuin lapamatoja, jotka valmiixi elävät jo toivossa.

    ellauri299.html on line 288: Lake oli Stanislav Grofin (taas tää tuntematon Koiramäen kaveri, ruotiukko Hiski Piskinen) aikalainen ja molemmat nappailivat  LSD:tä ihan simona. Laken LSD-tutkimusta suoritettiin vuosina 1954–1970. Myöhemmällä vuosikymmenellä hän kokeili monia muita tekniikoita, mukaan lukien transaktioanalyysi, primaattiterapia, gestaltterapia ja uudelleenkoulutus.

    ellauri299.html on line 296:   Jerzy Popiełuszko ( puolalainen ääntäminen:  [ˈjɛʐɨ popʲɛˈwuʂkɔ] , syntynyt Alfons Popiełuszko; 14. syyskuuta 1947–19. lokakuuta 1984) oli puolalainen roomalaiskatolinen pappi, joka liittyi Puolan oppositio -ammattiliittoon Solidarity anticommunistina. Hänet murhasi vuonna 1984 kolme Służba Bezpieczeństwan (sisäasiainministeriön turvallisuuspalvelu) agenttia. Heidät tuomittiin pian sen jälkeen ja tuomittiin murhasta. Syyllisiä tuomittiin, mutta vieläkään ei tarkoin tiedetä, mitkä tahot olivat murhan toimeksiantajia. Tuomitut ovat vapaalla jalalla jo aikapäiviä.

    ellauri299.html on line 298: 	Katolinen kirkko on tunnustanut hänet marttyyriksi, ja arkkipiispa Angelo Amato julisti hänet autuaaksi 6. kesäkuuta 2010 paavi Benedictus XVI:n puolesta. Hänen esirukouksensa aiheuttamaa ihmettä, jota vaaditaan hänen pyhimyksexi asettamisexeen, on haettu kissojen ja koirien avulla.

    ellauri299.html on line 306: 	Freud luopui viettelysteoriasta kun sille selvisi että hysteeriset naiset myös kexivät pedofiilisiä muistoja. Alitajuinen ei pysty erottamaan tosiasiaa fiktiosta.  Verführungstheorie oli Sigmund Freudin 1890-luvun puolivälissä esittämä hypoteesi , jonka hän uskoi tarjoavan ratkaisun hysterian ja pakkomielteisen neuroosin alkuperän ongelmaan. Teorian mukaan tukahdutettu muisto varhaislapsuuden seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai ahdistelukokemuksesta oli olennainen edellytys hysteerisille tai pakkomielteisille oireille, ja jälkimmäiseen on lisätty aktiivinen seksuaalinen kokemus kahdeksan vuoden ikään asti. Freud sitten päätteli että hysteerikkoja on enemmän kuin pedofiilejä. Eli takaisin piirustuspöydälle. Siinä saattoi mennä lapsi pesuveden mukana.

    ellauri299.html on line 310: 	Harmageddon täsmentyy: 3. maailmansota. Sillä mässäillään iloisesti kasaankuroutuneilla kirjakyläpäivillä, jolla myydään enää valikoituja varmoja nakkeja: kalliita 2000-luvun bestsellerkirjoja. Putinista saadaan seuraava Hitleri. Mein Kampf on historiaa, lista-arvo 150-240 euroa. Apinat tarvizevat sotia, muut vaivat helpottavat sodan aikana. Freudin nuoruuden sankari oli Hannibal. Hyppää yli Hannibal! Sano Hannixi, balit jäivät aidalle. Sotilassaapas potkaisee kernaimmin odottavan äidin mahaan. Ja eikun sinne uusi laaki tilalle. Jokainen tekee ize elämänsä, raivaa lisää Lebensraumia sisätilaan. Mixi impregnaatio vaatii niin pitkällistä pumppausta? Jotta saadaan edeltäjän mälli ulos. Sixi tekee mielikin väliin vetää pumpunmäntä täysin ulos, ja sisään taas.

    ellauri299.html on line 331: 	Rubin syntyi Cincinnatissa, Ohiossa, kotiäiti Estherin (Katzin) ja rekkakuski Robert Rubinin pojalle, josta tuli myöhemmin Teamsters -liiton virkamies. Hän opiskeli Oberlin Collegessa ja heprealaisessa yliopistossa Jerusalemissa ja valmistui myöhemmin Cincinnatin yliopistosta saaden historian tutkinnon. Rubin opiskeli Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä vuonna 1964, mutta keskeytti opinnot keskittyäkseen sosiaaliseen aktivismiin.

    ellauri299.html on line 341: Yippiesin "sissiteatteri" onnistui jälleen kerran, kun vuoden 1968 demokraattisen kansalliskokouksen aikana Kansainvälinen nuorisopuolue nimitti oman ehdokkaansa presidenttiehdokkaaksi. Ehdokas oli Pigasus the Immortal, 145-naulainen (66 kg) sika, joka heidän mielestään oli sopiva vaihtoehto Richard Nixonille, varapresidentti Hubert Humphreylle ja Alabaman kuvernöörille George Wallacelle. Pigasuksen ensimmäisen lehdistötilaisuuden virallisissa esittelyissä Rubin, pitäen ehdokasta sylissään, vaati hänelle salaisen palvelun suojaa ja Valkoiseen taloon ulkopoliittista tiedotustilaisuutta. Hän lupasi myös Pigasuksen puolesta reilun vaalikampanjan ja jos Pigasus voittaisi vaalit, hänet syödään. Tämä, Rubin väitti, kääntäisi tavanomaisen demokraattisen prosessin, jossa sika valitaan "ja syö kansansa". 

    ellauri299.html on line 348: 	Lokakuussa 1967 David Dellinger Vietnamin sodan lopettamisesta kansallisesta mobilisaatiokomiteasta pyysi Rubinia auttamaan mobilisoimaan ja ohjaamaan marssia Pentagonissa. Mielenosoittajat kokoontuivat Lincoln Memorialille, kun Dellinger ja tohtori Benjamin Spock (vauvatohtori, ei se puikkokorva) pitivät puheita joukolle ihmisiä.

    ellauri299.html on line 374:   Kyllä kyllä. Joo-o. *Polvien hetkuttelua*. Martiskainen kokeili puukolla ikkunanpokia ja hihitteli. Laiseri rytkytti P-äijän veneen pohjaa, ei halennut. Selkinen koitti kävellä Seijan ylize, jäi kakkoseksi. Sauger haisi kellarissa viemäreiden kimpussa. Sestofilttimies tarjoutui päällystämään sohvakaluston autonpenkin mallisexi.

    ellauri299.html on line 378:   Saugerin putkimies puhui piaruputkesta ja teki kaakeleihin ylimääräisiä reikiä. Nyt on koko seinä siitä kohtaa halennut. Pitkätukkainen Osmontien putkimies täytyi hakea sängyn päältä kotoa kiinnittämään vessanpönttöä. Toinen sankari työnsi putken tukkeexi muovikasseja. Kaxi vanhaa vanhaa sähkömiestä asensi  porrasvalot väärin kuitenkin.

    ellauri299.html on line 392: Tuomas Enbuske katosi julkisuudesta mielen­terveys­ongelmien vuoksi – avautuu nyt podcastissa elämästään täydellisen romahduksen jälkeen. Oululaisten vanhempien piti tulla pelastamaan maanis-depressiivinen Tomppa hädästä, lukita se omistamaansa vuokrauuttuun Kampissa. Tälläistä on ollut liikkeellä. Mielenterveysongelmistaan avoimesti puhunut Tuomas Enbuske kertoo Pyhimyksen uudessa podcastissa sairauslomastaan ja kokemastaan häpeästä. – Se kuului siihen, olin sairas. Diagnoosi on siitä hyvä, että sillä voi selittää asioita. Nyt olen antanut anteeksi tyhmiä päätöksiäni, ja sitä että olen ollut 

    ellauri299.html on line 397: 
    Enbuske valittaa että vain rumat naiset eivät pidä kikkelikuvista. Taustalla voi olla Enbusken omien selfieiden ongelma:  niistä ei erota mistä päästä ne on otettu. Tuomas Enbuske (vas.) ize vizaileekin yhdennäköisyydestään prinssi Danielin prinssinnakin kaa (oik.)
    

    ellauri299.html on line 414: Thomas Hobbes (1588–1679), whose current reputation rests largely on his political philosophy, was a thinker with wide-ranging interests. In philosophy, he defended a range of materialist, nominalist, and empiricist views against Cartesian and Aristotelian alternatives. 

    ellauri299.html on line 415: Descartes suggested that Hobbes was more accomplished in moral philosophy than elsewhere, but also that he had wicked views there (Descartes 1643, 3.230-1). Descartes also worried that Hobbes was "aiming to make his reputation at my expense, and by devious means" (Descartes 1641b, 100).

    ellauri299.html on line 425: Avaa silmäsi, ô ateisti, ja katso kuinka lukuisia lukuja on olemassa (1, 2, en nyt lähde luettelemaan kaikkia...) Platon tunnistaa Jumalan juuri tästä tieteestä, koska hän sanoi, että Jumala ei koskaan lakkaa harjoittamasta geometriaa. Algebra on enempi Allahin tonttia. Vielä pienempi on luku nolla, nollassa ei voi mitään olla. Niin jänis lukuja pohti.

    ellauri299.html on line 430: Vaikka Mersenne oli Quaestionesissa vihjannut tulevasta toisesta teoksesta (" perfectum opus "), sitä ei koskaan kirjoitettu. Minimalisti alkoi tulla vanhemmiten epäilevälle kannalle. Ei sitä ehkä voikaan todistaa more geometrico. Mersenne vastusti ajatusta äärettömästä universumista. Giordano Brunon väittämän kaltainen ääretön maailma olisi liian lähellä välttämätöntä Jumalan emanaatiota. Jumala oli kuitenkin vapaa tekemään mitä lystäsi.

    ellauri299.html on line 474: Ilkka Malmbergin mukaan Honkajoen repliikkejä on vaikea lukea romaanista ilman että Tarmo Mannin ääni alkaa kuulua. Oven avaa Tarmo Mannin mummo, hymyilevä rouva Hagert.

    ellauri299.html on line 499:   Cowleyn Hobbes-hehkutuxen loppunoususta tuli mieleen Bob Dylanin styge Forever young, jonka laulaa kauniimmin sen vanha flamma Joan Baez. Jälkikäteen ajatellen ei ole ihmekään että ne tykkäsivät jonkin aikaa toisistaan, niillä on vähän samanmalliset näädännnäköiset pärstävärkit.

    ellauri299.html on line 506: Jesse Byron Dylan (born January 6, 1966) is an American film director and production executive. He is the founder of the media production company Wondros and Lybba, a non-profit organization. He is also a member of the Council on Foreign Relations and TED. He is the son of musician Bob Dylan and former model Sara Lownds and brother of singer-songwriter Jakob Dylan. Dylan is separated from Susan Traylor, with whom he has a son and a daughter. Jesse on kohtuullisen pyylevä.

    ellauri299.html on line 521:   Grisham ihmelettää ompasutena: What broke in our vast system of public assistance to allow Americans to become so poor they lived under bridges?

    ellauri299.html on line 524: The official poverty rate in 2020 was 11.4 percent, up 1.0 percentage point from 10.5 percent in 2019.

    ellauri299.html on line 526: 27 percent of households – nearly double the percentage that are income poor – are living in "asset poverty." These families do not have the savings or other assets to cover basic expenses (equivalent to what could be purchased with a poverty level income) for three months if a layoff or other emergency leads to loss of income. The U.S. has the weakest social safety net of all developed nations. Sociologist Monica Prasad of Northwestern University argues that this developed because of government intervention rather than lack of it, which pushed consumer credit for meeting citizens´ needs rather than applying social welfare policies as in Europe.

    ellauri299.html on line 528:  Labor market polarization has been the most severe in liberal market economies like the US, Britain, and Australia. Countries like Denmark and France have been subject to the same economic pressures, but due to their more "inclusive" (or "egalitarian") labor market institutions, such as centralized and solidaristic collective bargaining and strong minimum wage laws, they have experienced less polarization. Cross-national studies have found that European countries´ working poverty rates are much lower than the US´s. Most of this difference can be explained by the fact that European countries´ welfare states are more generous. Grisham's folks gave offerings to the church because the Bible strongly suggested it. 

    ellauri299.html on line 532: As of 2023, 2.75% of the U.S. population earn less than $10 per day, with only 23 countries in the world having a lower percentage. 0.25% of the U.S. population lived below the international poverty line of $2.15 per day in 2020.

    ellauri299.html on line 534: Income has a high correlation with educational levels. Children growing up in female-headed families with no spouse present have a poverty rate over four times that of children in married-couple families. Income levels vary with age. increased from 1989 to 2013.

    ellauri299.html on line 536: Income and wealth inequality bears significantly on poverty. Economist Jared Bernstein and Elise Gould of the Economic Policy Institute suggest that poverty could have decreased significantly if inequality had not increased over the last few decades. Economist Larry Summers estimated that at 1979 levels of income inequality, the bottom 80% of families would have an average of $11,000 more per year in income in 2014.

    ellauri299.html on line 537: A study comparing high tax Scandinavian countries with the U. S. suggests high tax rates are inversely correlated with poverty rates.

    ellauri299.html on line 540: ge/nprshared/201402/268952932.jpg" width="70%" />  

    ellauri299.html on line 550: The working poor fare even worse than the lazy shiftless ones. Two even three jubs are not enough to keep them out of poverty. Many low-wage service sector jobs require a great deal of customer service work. Although not all customer service jobs (e.g. litigation laywers)  are low-wage or low-status, many of them are. Some argue [who? Marx and Engels maybe?] that the low status nature of some jobs can have negative psychological effects on workers, but others argue that low status workers come up with coping mechanisms that allow them to maintain a strong sense of self-worth.

    ellauri299.html on line 554:   Having a generous welfare state does two key things to reduce working poverty: it raises the minimum level of wages that people are willing to accept, and it pulls a large portion of low-wage workers out of poverty by providing them with an array of cash and non-cash government benefits.

    ellauri299.html on line 556:   Many [who? Marx and Engels maybe?] think that increasing the United States´ welfare state generosity would lower the working poverty rate. A common critique of this proposal is that a generous welfare state would not work because it would stagnate the economy, raise unemployment, and degrade people´s work ethic.

    ellauri299.html on line 558:   According to the American Enterprise Institute, research has shown that income and intelligence are related. Stupid guys earn less than smarter ones. Stupid guys end in prison, smarter ones avoid it.

    ellauri299.html on line 633: ges/article/55365b6934099b0279c8f69c/tsunami_0.jpg" width="100%" />

    ellauri299.html on line 636:   All det som Grein hade varit med om i Miami framstod some että surrealistiskt skämt-mrs Gombiners dogmatism, Annas dagdrömmar, hans egen avresa. Till och med orkanen han hade fått uppleva verkade ingå i en show som naturen med jämna mellanrum ställde till med för turisternas skull. Inom loppet av en sekund blev det nattsvart mitt på ljusa dagen. Kokosnötter föll på marken. Palmkronor slets av. Trädstammar bröts itu, buskar och blommor flög omkring i stormen likt fåglar. Grenar klövs och liknade pinnar i en väldig solfjäder som inte kunde fällas ihop. Vinden hamrade på hustaken, regnet piskade mot marken och balkonger stötade ner från fasaderna med ett stön. Elledningar slets ner. Anna var tvungen att tända ett starinljus. Den lilla lägan tycktes bara vittnesmål om det som profetiorna forkunnade: att när civilisationen hade utplånats och allt var slut skulle människorna tvingas återvända till en enda liten pappersark.

    ellauri299.html on line 640:   Singer on lukevinaan hotellihuoneen Gideonin raamatusta että Hoosealla ei ollut 1 vaan kokonaista 2 huoraa puolisona. Oliko tosiaankin näin?

    ellauri299.html on line 644: Assyria valtasikin Samarian, Israelin kuningaskunnan pääkaupungin, vuonna 722 eaa. Kaikki ylimmän luokan jäsenet ja monet tavallisestakin kansasta otettiin sotavangeiksi ja vietiin pakkosiirtolaisuuteen.  Olikos tää nyt sitten eri pakkosiirtolaisuus kuin se kuuluisampi Babylonin vankeus? 

    ellauri299.html on line 658:   Mutta hei, jäi epäselväxi, oliko Hoosealla 2 *eri* jakorasiaa kuten Singer antaa ymmärtää? Vaiko se sama tapaus uudestaan 2x kerrottuna? Piru siitä selvän ottaa. Sana "vielä" puhuu Greinin puolesta, jos se tarkoittaa "lisäxi" eikä "yhä". 

    ellauri300.html on line 54:   Shadows on the Hudson (original title Shotns baym Hodson) is a novel by Isaac Bashevis Singer. First serialized in The Forward, a Yiddish newspaper, it was published in book form in 1957. It was translated into English by Joseph Sherman in 1998. The book follows a group of prosperous Jewish refugees in New York City following World War II, just prior to the founding of the state of Israel. This article about a 1950s novel is a stub. You can help Wikipedia by expanding it.

    ellauri300.html on line 56:   Singerin Varjot Hudsonjoella jatkuvat pitkän tauon jälkeen. Vizi miten Singer on vanhakantainen jutkumies, tekopyhä narsisti. Se pitää 3 naista yhtä aikaa kiimassa, puristaa ne kuivixi kuin sitruunat ja heittää sankkoon varttumaan, palataxeen silloin tällöin niitä puristelemaan josko niistä lähtisi vielä mehua. Esther, Jael och Abishag. 5th Ave symboliserar den mänskliga civilisationen. Kyllä tosiaan.

    ellauri300.html on line 58: Att Grein knullar Esther emellanåt har inget att göra med hans känslor mot Anna. 

    ellauri300.html on line 59: Esther och Hertz ska stekas i Gehenna i samma panna. Hoshana Rabba är sista dagen av Sukkot, lövhyddohögtiden, suom. iso rähmäily. Syysjuhla, hyvää kakkua.

    ellauri300.html on line 64:   Poljettuaan Esteriin kassit tyhjixi Singerillä on aikaa pahexua aamulehden nakukuvia Annan nukkuessa torvi kuivana. Sellaisia tuli Amerikan juutalaisista, sillä There's no business like shoah business. Lasten irtopäillä pelataan jalkapalloa. Gemarassa sanotaan: jos otat liikaa kakkua et saa mitään.

    ellauri300.html on line 68:   Isaac Bashevis Singer ja holokaustin jälkeisten amerikanjuutalaisten ongelmat. 
    

    ellauri300.html on line 71: Uskonto, yhdistetty... myöhempien kirjoittajien toimesta religere, sitoa... Religo, sitoa takaisin,... kiinnittää, ketjuttaa, kahleilla.

    ellauri300.html on line 73:   Vallitsevan näkemyksen mukaan Singerin aikaisemmassa fiktiossa Singerin projekti on vahvistaa vanhan maailman juutalaisuuden pätevyyttä modernismin edessä. Näin ollen lähes poikkeuksetta jokainen Singerin englanniksi julkaisema fiktio The Family Moskatin (1945) ja The Spinoza of Market Streetin (1961) välillä sijoittuu vuotta 1939 edeltävään Eurooppaan, ja käytännössä kaikki jatkavat Singerin perinteistä Itä-Euroopan juutalaisen kulttuurin ja "näkevän maailmankaikkeuden ennemminkin kuin sokean" edistämistä.

    ellauri300.html on line 75:   Kuitenkin vuosina 1957–1958 Singer sarjakirjoitti Forwardissa luvut, jotka lopulta käsittäisivät hänen postuumisti julkaistun romaaninsa Shadows on the Hudson, teoksen, joka nimenomaan vastustaa juutalaisuuden pätevyyttä holokaustin jälkeisessä maailmassa ja siten monimutkaistaa Singerin vakionäkemystä. Emme koskaan saa tietää täydellisellä varmuudella, miksi Singer päätti olla näyttämättä tätä teosta käännettynä ja esiteltynä kasvavalle ei-jiddishinkieliselle lukijakunnalleen. Yksi syy saattaa olla projektin esteettiset epäonnistumiset, sen selkeän rakenteen ja saippuaoopperamainen laadun puute, mutta ehdotan kuitenkin, että kiinnostavampi syy Singerin menettelyyn tässä teoksessa voisi olla tämä temaattinen kuilu, joka erottaa Shadows-teoksen hänen muista fiktioistaan.

    ellauri300.html on line 77:   Macmillan Publishers’ in-house film and TV unit teamed with Wildhorse Studios on 2016 to develop the Isaac Bashevis Singer novel Shadows on the Hudson for TV. Men det blev det inget av.

    ellauri300.html on line 79:   Si snart Boris kom hem gick han raka vägen till sitt lilla hönshus. Reytze klagade bittert över att han lät maten kallna men han lugnade henne med ett vänligt ord. I det här rummet med Den heliga arken, kandelabern och en bokhylla fylld med heliga böcker kände han sig hemma. Det var här han mötte sin ensamhet, det här var hans borg. Han hade ofta tänkt att han skulle vilja sluta sina dagar i ett rum som detta. Här fanns det en låspulpet och en sjuarmad ljusstake; på en bokhylla stod en åttaarmad Chanukka- lampa. Här hade han en skriftrulle och en pekpinne, ett vädurshorn, en vit slidedräkt, en citronask och olika sorters sällsynta judiska antikviteter och värdefulla rituella föremål. Det fanns en speciell lukt här: han tyckte att det doftade av kryddor och av Evas lustgård. Han tog av sig bonesjalen och suckade. Han satte fast läderremmen till en bonekapsel runt sin vänstra arm och fylldes av skam inför universums herre. Han tjänade redan tio gånger mer än han verkligen behövde. Varifrån hade han fått sitt penningbegär? Är det i våran DNA? Vad skulle han göra med alla sina pengar? Ta dem med sig i graven? Han lindade läderremmen runt fingrarna och läste den föreskrivna meditationen och han koncentrerade sig på ordens innebörd: "Jag skall trolova mig med dig för evigt, jag skall trolova mig med dig i rättfärdighet och rättvisa, godhet och barmhärtighet, jag skall trolova mig med dig i huldhet; och jag skall snart känna Guds stenhårda stake därbak."

    ellauri300.html on line 82: När konstnären Jacob Anfang berättar att han är impotent har fru Tamar inget val utom att gifta sig med Boris Makaber. Då är det en god idé att göra lite mera pengar i miljonaffärer.

    ellauri300.html on line 84: Singerin Itzele on ize asiassa yhtä misogyyninen kuin Patti Mulkkinen. Samanlainen lytistetty setämies. Kova antikommunistikin se on kuten Patti. Niissä on melkoisesti yhteistä. Patin kirjoissa on kyllä vähemmän henkilöitä, käytännössä 1 ainoa.

    ellauri300.html on line 203:     Saatanan juhla tapahtuu Margaritan emäntänä. Paroni Maigel murhataan pallossa.

    ellauri300.html on line 236: Luonut Kevin Moss Middlebury Collegessa. Lähetä kommentit ja korjaukset osoitteeseen moss@middlebury.edu

    ellauri300.html on line 255:     Varför doppar vi vår mat två gånger den här natten?

    ellauri300.html on line 258: Svaren på dessa frågor finns i Haggadah, en bok som innehåller berättelsen om uttåget från Egypten och annan påskrelaterad information. Genom de fyra frågorna uppmuntras den yngsta personen som är närvarande att delta i Sedern och lära sig om högtiden.

    ellauri300.html on line 268:     Varför doppas maten två gånger?

    ellauri300.html on line 277:     Varför doppas mat två gånger?

    ellauri300.html on line 280: Även om detta är den vanligaste ordningen av Mah Nishtanah frågor, seden att Chabad-Lubavitch, Sefardisk, Mizrahi och Jemenitiska samhällen följer följande mönster:

    ellauri300.html on line 295: Den fjärde "frågan" hänvisar till den antika sedvanan att äta medan han ligger på vänster armbåge och äter med höger hand. Enligt Maimonides (även kallad Rambam eller Rabbi Moshe ben Maimon) är detta "På det sätt som kungar och viktiga människor äter" (Mishnah Pesachim). Det symboliserar frihetsbegreppet, som judar skulle kunna ha en festlig måltid medan du kopplar av tillsammans och njuter av varandras sällskap. Som nämnts ovan lades den här fjärde frågan efter förstörelsen av andra templet 70 e.Kr. och ersatte den redan existerande frågan om varför rostat kött äts under påskens seder. Numera äter han kyckling istället. 

    ellauri300.html on line 297: Den här natten ligger alla fulla som näktergaler. Hassuinta uskontotoiveikkaiden toiveissa on miten samanlaista onnea ne kaavailevat kiven takapuolelle kuin tälle puolelle. Onhan se ymmärrettävää, mutta silti hassua.

    ellauri300.html on line 321: Chabad, also known as Lubavitch, Habad and Chabad-Lubavitch (Hebrew: חב"ד לובביץ; Yiddish: חב״ד ליובוויטש), is an Orthodox Jewish Hasidic dynasty. Chabad is one of the world's best-known Hasidic movements, particularly for its outreach activities. It is one of the largest Hasidic groups and Jewish religious organizations in the world. Unlike most Haredi (Ultra-Orthodox) groups, which are self-segregating, Chabad operates mainly in the wider world and caters to secularized Jews. Haredi Jews regard themselves as the most religiously authentic group of Jews, although other movements of Judaism of course disagree.    

    ellauri300.html on line 323:     Founded in 1775 by Rabbi Shneur Zalman of Liadi, the name "Chabad" (חב״ד‎) is an acronym formed from three Hebrew words—Chokhmah, Binah, Da'at (the first three sefirot of the kabbalistic Tree of Life) (חכמה, בינה, דעת‎): "Wisdom, Understanding, and Knowledge"—which represent the intellectual and kabbalistic underpinnings of the movement. The name Lubavitch derives from the town in which the now-dominant line of leaders resided from 1813 to 1915. Other, non-Lubavitch scions of Chabad either disappeared or merged into the Lubavitch line. In the 1930s, the sixth Rebbe of Chabad, Rabbi Yosef Yitzchak Schneersohn, moved the center of the Chabad movement from Russia to Poland. After the outbreak of World War II, he moved the center of the movement to the United States, and there it is to this day.

    ellauri300.html on line 325: In 1951, Rabbi Menachem Mendel Schneerson formally accepted the leadership as the seventh Chabad Rebbe. He transformed the movement into one of the most widespread Jewish movements in the world today. Under his leadership, Chabad established a large network of institutions that seek to satisfy religious, social and humanitarian needs across the world. Chabad institutions provide outreach to unaffiliated Jews and humanitarian aid, as well as religious, cultural and educational activities. Prior to his death in 1994, Schneerson was believed by some of his followers to be the Messiah, with his own position on the matter debated among scholars. Messianic ideology in Chabad sparked controversy in various Jewish communities and is still an unresolved matter. Following his death, no successor was appointed as a new central leader.

    ellauri300.html on line 327:     In 2018, Marcin Wodziński estimated that the Chabad movement accounted for 13% of the global Hasidic population. The total number of Chabad households is estimated to be between 16,000 and 17,000. The number of those who sporadically or regularly attend Chabad events is far larger; in 2005 the Jerusalem Center for Public Affairs reported that up to one million Jews attend Chabad services at least once a year. In a 2020 study, the Pew Research Center found that 16% of American Jews attend Chabad services regularly or semi-regularly.

    ellauri300.html on line 329: ges/1069/DnHx10696888.jpg?_i=_n504BC99DD0473598AAE3BCDC5D75568D" />

    ellauri300.html on line 342: ges/1043/DujF10434291.jpg?_i=_nF72F3FCB89E9790A548A28674376BE69" />
    

    ellauri300.html on line 403: Dr Halperin försäkrade att han aldrig i hela sitt liv hade ätit så god gefillte fisch. Och soppan spred sig likt ett livselixir i venerna, klimparna smakade paradisiskt. Den traditionella sötningen av de bittra örterna gjorde dem obeskrivligt läckra, för Reytze hade använt sig av en blandning av nötter i äpplen, vin och en hemlig krydda som retade luktsinnet. Alla innehåller flavonoider som är bra för minnet.  

    ellauri300.html on line 405: Dr Halpers mustasch var full av smulor från matzokakorna, och han stönade av vällust medan han fortsatte att tugga med sina gula tänder. Han kastade kärleksfulla blickar på sin syster Frieda. Det var tack vare henne han nu var måg till den rike Makaver, som redan hade lovat finansiera utgivningen av hans samlade verk på såväl tyska som hebreiska.

    ellauri300.html on line 407: Boris hade också bekostat en översättning av dr Halperins nya bok, Asketism och ande, där Halperin redogjorde för sina tankar på ålderns höst - en ny syn på filosofins historia visade hur alla filosofer, från Thales till Bergson, från Husserl till Vaihinger och även epikuréerna, hade predikat asketism. Det var alldeles fel! Alltid hade filosofin försökt förneka livet, och detta var anledningen till att den misslyckades. I sin strävan mot en illusion av evigheten hade filosofin förbisett det sanna värdet av det förgängliga. Ett stort förlag i New York övervägde nu att skriva kontrakt med Halperin som försäkrade att hans lycka skulle vända och stjälpa vedertagna filosofiska tolkningar. Zadok Halperin som hittills bara var känd i en snäv cirkel av akademiker skulle bli världsberömd liksom Peter Schwartz (writer).

    ellauri300.html on line 412:   Luria var ett vrak. Han led av förföljelsemani. Han kunde inte hitta sina läsglasögön eller sin bok. Han hade inte betalat räkningarna. I Poland skulle han hamna i fängelse. Kommunister var som termiter. De underminerade Amerika. Också de sk kapitalistiska tidningarna vår fulla av sovjetpropaganda. Pres. Roosevelt själv var smittad av deras propaganda. Rationalisterna hånskrattade naturligtvis åt såna tankar men var då Hitler en rationell företeelse? Och Stalin? Reagan eller Putin? Var världskrigen en logisk företeelse? Människosläktet traskade omkring i absurditetens, mörkrets och magikens träsk och talade ändå oavbruter om klokhet, vilket i sig självt var ren galenskap.

    ellauri300.html on line 414:   Om det finns en värld efter denna vill jag se den, och om den inte finns är livet värdelöst i alla fall. Då är människan ingenting annat än en mikrob. Då finns det verkligen ingen anledning att lida. Är vi förbjudna att ta livet av oss? Kommer Gud att straffa oss? Låt honom straffa oss! Han straffar oss tillräckligt som det är. Jag skall döda mig men med så lite lidande som möjligt. Försynen gjorde ingenting att ingripa när 6 miljoner judar grillades. Alla skulle sluta så här. Gatan var full av framtida lik. Döden glömmer ingen.

    ellauri300.html on line 416: Det låg böcker på ett bord utanför. Vad var det for böcker? Vad handlade de om? Han slog upp en bok på måfå och läste. "Hennes mor var en ambitiös kvinna. Hon ville skaffa en make åt Beatrice som kunde skämma bort henne och som i någon mån kunde återge familjen dess tidigare sociala ställning." 

    ellauri300.html on line 417: Jasiå, hon var ambitiös. Hade hon förverkligat sina egna ambitioner? Den här boken kostade fem cent. Och vad fanns det mer för böcker? En som handlade om Ohios järnvägshistoria, en annan som handlade om hur man lyckas i kärlek och arbete. Den kanske vore något för mig, Ja, hur lyckas man egentligen? Boken kostade

    ellauri300.html on line 421: tydligen inte det minsta intresserad av sina varor - han kunde helt enkelt ha tagit en bok och gått sin väg.

    ellauri300.html on line 423: New Singing Lesson Videos Can Make Anyone A Great Singer

    ellauri300.html on line 462: I was a lonely teenage broncin' buck

    ellauri300.html on line 489: And we sang dirges in the dark

    ellauri300.html on line 508: While sergeants played a marching tune

    ellauri300.html on line 525: A generation lost in space

    ellauri300.html on line 532: Oh and as I watched him on the stage

    ellauri300.html on line 533: My hands were clenched in fists of rage

    ellauri300.html on line 534: No angel born in Hell

    ellauri300.html on line 583: Don McLean's (1945) grandfather and father, both also named Donald McLean, were of Scottish origin. McLean's mother, Elizabeth Bucci, was Italian, originated from Abruzzo in central Italy. He has other extended family in Los Angeles and Boston.

    ellauri300.html on line 585: Facets of his 1971 song "American Pie" have become part of American culture, spanning generations. McLean's lyrics retroactively influenced the perception of a major event in the early days of rock 'n roll.

    ellauri300.html on line 587: Particularly, the plane crash that killed musicians Buddy Holly, Ritchie Valens, and "The Big Bopper" J. P. Richardson has become known as "The Day the Music Died", the expression by which McLean, a fan of Buddy Holly, dubbed it in the song. Holly's death for him symbolized the "loss of innocence" of the early rock-'n-roll generation.

    ellauri300.html on line 589: In October 2022, McLean called Kanye West an 'attention-seeking fool' over his antisemitic rants. The "American Pie" singer who briefly lived in Israel said he stands with his Jewish friends. McLean lived in Israel on-and-off from 1978-1982 and he “grew to love the country and the people. Living there changed my life forever.”

    ellauri300.html on line 591: McLean was raised in the Catholic faith of his mother, Elizabeth McLean; his father, Donald McLean, was a Protestant. His father died when McLean was 15. McLean grew up in a physically abusive household, and was abused by both his parents and his sister. His second marriage was to Patrisha Shnier McLean, of Montreal, Canada, from 1987 to 2016. They have two children, Jackie and Wyatt, and two grandchildren, Rosa and Mya. In 2018, McLean confirmed his romantic relationship with model and reality star Paris Dylan, who is 48 years his junior. McLean sang a duet of his song "Vincent" with Ed Sheeran. 

    ellauri300.html on line 593: On January 18, 2016, McLean's then-wife Patrisha Shnier McLean alleged that after four hours of "terrorizing" her, McLean pinned her to a bed until she broke free and ran to the bathroom. Shnier McLean alleged that McLean attempted "to shove open the locked bathroom door behind which I had barricaded myself. As it was splintering, I pushed the numbers 911." McLean was arrested on suspicion of domestic violence, and pled guilty to domestic violence assault, criminal restraint, criminal mischief and making domestic violence threats. McLean paid $3,660 in fines, and was not sentenced to any jail time. Under Maine's deferred disposition law, the State agreed to dismiss the domestic violence assault charge if McLean complied with the court's orders for one year, and the charge was expunged a year later. During this time, Shnier McLean filed for divorce, citing “adultery, cruel and abusive treatment, and irreconcilable differences." McLean has denied that he physically abused Shnier McLean, and his lawyer released a statement claiming McLean agreed to the plea deal in the interest of privacy. In March 2017, a Maine court granted Shnier-McLean's request for a 10-year protection order against McLean. In 2021, McLean's daughter Jackie told Rolling Stone that her father was emotionally abusive and created a cult-like household through paralyzing verbal attacks, forced isolation, and threats to withhold love or financial support. 

    ellauri300.html on line 595: The article asserted that "texts, emails and recordings of calls between McLean and her father provided to Rolling Stone suggest a pattern of asserting control and manipulation over Jackie, her actions and memories, and a seeming drive by the elder McLean to maintain a certain public image." In one email, McLean wrote his daughter, “unless you support me publicly and frequently you should not expect me to lift a finger for you nor will I give you another red cent.”

    ellauri300.html on line 600:   Vid Thirty-fourth Street gick Luria in i en cafeteria. Jag tar en kopp kaffe. Det kan ju aldrig skada. Boskap äter också innan de slaktas. Magen gör vad den är avsedd för: den smälter maten. Detta var det mest absurda av allt - -varje organ gjorde vad det var avsett för: magen smälte maten, hjärnan tänkte. Efter döden började en helt ny omgång aktiviteter. Mikroberna åt upp allt; protonerna, neutronerna, elektronerna fortsatte sitt ändlösa virvlande och cirklande. Atomerna hade förmodligen ingen aning om att deras herre (ba'al) hade dött eller begått självmord. Och på vilket sätt kunde en människa rimligen betraktas som deras ägare? För dem var det likgiltigt var de bodde-i människor, i moss, i dynga. De hade sina egna atomlagar att ta hänsyn till och betraktade hela individualitetsbegreppet som näst intill löjlig. Men vilket syfte tjänade detta? Av vilket skäl roterade den här planeten? Hur länge skulle den fortsätta att rotera kring sin axel och cirkla kring solen? Det måste finnas en mening någonstans.

    ellauri300.html on line 602:   Luria gick fram till disken och tog en kopp kaffe. Efter en stunds tvekan og han också en kaka. Han satte sig vid ett bord, öppnade sin bok på måfå och läste: "Alla behöver ett klart definierat och uppnåeligt mål. Det finns fruktansvärt många människor som inte sätter upp något som helst mål. De driver med strömmen. Åren går och de vet aldrig vad de vill. Genom alla framgångsrika människors liv löper en gemensam tråd: mycket

    ellauri300.html on line 603: tidigt har de alla satt upp ett mål för sig som de har velat uppnå." Luria slog genast ihop boken. Vad ville jag uppnå? Jag studerade juridik utan att ha begåvning för det-varför studerade jag inte något som verkligen intresserade mig? Men vad då? Jag läste gärna om forskningsexpeditioner men jag kunde sannerligen inte ha blivit någon Roald Amundsen eller Sven Hedin. Min sanna längtan stod till sinnesro: en bra hustru, nöjda barn, en mjuk stol, en bekväm soffa. Jag har varit sjukligt slö sedan barndomen, det är nästan som om jag inte hade vilat tillräckligt i en tidigare inkarnation. Kanske det är därför jag vill göra slut pä allt - sä att jag äntligen får sova.

    ellauri300.html on line 605: Luria drack sitt kaffe och åt sin kaka. Det här lilla mellanmälet gjorde honom hungrig, hängig, svag i knäna. Någon hade lämnat en bulle på bordet och Luria tog den och började tugga på den. Detta var inte att stjäla - man skulle i alla fall kasta bort den. Ja, faktiskt, vad skulle folk göra om de inte hade något mål i livet? Alla de där rekommendationera var för de starka, inte för de svaga. Ta till exempel den unga kvinnan som torkade av borden. Hon skulle aldrig kunna bli en Rockefeller, en Ford. Hon skulle fortsätta att torka av bord i ett par år till, sedan skulle hon gifta sig, kanske med en portvakt, och snart bli gravid. Hon skal få barn varje år. På lördagarna skulle hon släpa hem sin berusade man från  någon bar och han skulle förbanna henne och skälla ut henne. Barnen skulle ärva sina föräldrars begränsningar. Och kommunismen då? Den var skapad av de starka för de starka. De svaga skulle torka bord generation efter generation, även om människan kunde flyga till Mars, även om maskinerna tog över allt mänskligt arbete.

    ellauri300.html on line 607: Luria reste sig för att gå och lämnade kvar boken på bordet. Medi stod vid kassan för att betala var det någon som tog tag i ambågen på honom - det var den unga kvinnan som torkade borden. Hon tänkte ge  honom boken. Han sa: "Ni kanske vill läsa den. Jag är färdig med den."

    ellauri300.html on line 608: "Vad heter den? Hur man lyckas i kärlek och arbete. Nej, tack ska ni ha, jag har inte tid att läsa." Och hon lämnade tillbaka boken. Pärmen hade blivit fuktig av hennes händer. Han såg henne gå tillbaka till borden med sin disktrasa och hon hade ett sorgset uttryck i ansiktet. Hon behöde inga böcker. Böcker kunde inte hjälpa henne. Luria slogs av tanken at den kvinnan på sätt och vis hade ett mål här i livet - att inte ha något mål utan att ta dagen som den kom.

    ellauri300.html on line 610: De verkligt olyckliga var de som i likhet med honom själv varken kunde torka bord eller bestämma sig för om de skulle sätta upp ett mål för sig eller inte. Som ville ha någon mening men såg ingen. Det var därför han var dömd att dō. Men skulle han åtminstone ha styrka nog att dö? Ja, han måste få tag i en vikt eller tungt föremål. En magnet tex.

    ellauri300.html on line 613: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1920,h_1358,ar_1.4134275618374559,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/v1686099616/39-1125587647fd5c205960" width="100%" />

    ellauri300.html on line 620: Makaaberin tytärtä. Mt. Makaaberi on karsea, vaikka onkin hasidi. Haukkuu Annaa lutkaxi. Käyttäytyy kuin Annan omistaja vaikka on sen hylännyt. Nej, själen finns inte, tuumii Hertz. Vi är värdelösa maskiner. Gud vill visa fram sin egen storhet genom våran litenhet. Vad barnsligt! Huvudsaken för Mr. Makaber är att rädda familjens ära. Vitun koukkunokkia setämiehiä.

    ellauri300.html on line 636: Titus was one of at least two younger men that Paul disciplined and described as his “sons in the faith that we share” (Titus 1:4). The other man is Timothy, and the second letter to the Corinthians is addressed as from Paul and Timothy to the church in Corinth (2 Corinthians 1:1). Both Timothy and Titus served as Paul’s messengers and traveling companions, and they both went on to lead churches. Paul not only mentored them, but he also advised them in individual letters about their next steps. Matin stepit. 

    ellauri300.html on line 638:   Titus’ background is not explained, other than the fact he was Gentile and apparently never circumcised (Paul had checked, Galatians 2:4). This is an interesting point, since Timothy was half-Greek, and not circumcised either! Still, Paul chose to circumcise Timothy to honor the Jews in an area that the two of them were ministering in (Acts 16:1-5). Paul repeatedly mentions in his letters that circumcision is not necessary under the new covenant (though great fun), and even tells Titus to silence Christians who try to promote it (Titus 1:10-14). So, Paul’s choice to circumcise Timothy would suggest that he had a pragmatic thorn in his side. He did not require his disciples to be circumcised, but if the situation called for working among Jews and it made things easier, he would gladly do it. Whether Titus ever ministered to Jewish believers is not stated, and both he and Titus worked at churches in Gentile areas (Timothy in Ephesus, Titus in Crete, and Corinth and Dalmatia).

    ellauri300.html on line 647: Conduct for the congregants (Titus 2:1-10, 3:1-11). Older women are encouraged to avoid slander or excessive drinking and must encourage younger women to be good wives and mothers. Slaves are exhorted to be trustworthy and obedient. The church as a whole is exhorted to submit to authorities and avoid fighting and “foolish discussions” (Titus 3:9).

    ellauri300.html on line 677:   Paul ja orjatyttö. Tässä öljymaalauksessa apostoli Paavali heittää "pythonin hengen" orjatytöstä, jonka hän tapaa Filippissä. Perustuu episodiin Apostolien tekojen luvusta 16 Raamatussa, maalaus vuodelta n. 1860 ja näkyy Rooman Pyhän Paavalin basilikan ulkopuolella. Paavali on lainannut tähän kuvaan Pietarilta tupeeta. 

    ellauri300.html on line 680: Kun Paavali karkottaa hänestä "pythonin hengen", meille kerrotaan, että hän menettää tämän kyvyn. Sen lisäksi – ja hänen omistajiensa vihan vuoksi tästä menetyksestä – emme kuitenkaan tiedä, mitä hänelle tapahtuu. Byron huomauttaa, että hänen omistajansa ovat saattaneet alkaa hyödyntää häntä "toisella tavalla" (nudge nudge, wink wink). Niinpä, millähän tylpällä astalolla lie Pauli ajanut käärmettä, vai ajoiko se käärmettä pyssyyn pikemminkin? Oliko Paul ja Silas napalankoja? Jos haluat tutkia tarkemmin raamatullista jaksoa Paavalista ja Filippistä kotoisin olevasta orjatytöstä, katso John Byronin Raamatun näkemykset -sarake ”Paul, Python Girl and Human Trafficking”, joka on julkaistu Biblical Archeology Review -lehden touko-kesäkuussa 2019.

    ellauri300.html on line 685: Singerin viehätys on sen lyhkäsissä päälauseissa, joilla se tikkaa aiheesta kuin aiheesta samalla koruttomalla siekailemattomalla tyylillä, pieni huumorinpilke silmäkulmassa, kuin kiertelevä rabbi kyökinnurkassa. Sitä on kiva lukea silloinkin kun aihe ei ole järin kiehtova. Juutalaisten enemmän tai vähemmän pyhät kirjat on kirjoitettu samalla tyylillä, vaikka huumoritta.

    ellauri300.html on line 687: Sarjat on kivempiä kuin monoliitit. Monet ellei useimmat hyvät romaanitkin on ilmestyneet följetongeina. En kaipaa tarinoissa juonta enkä jännitettä. Kaikki noi plot-teoriat joissa pitää muka olla komplikaatio, ratkaisu ja paluu panopuun tai isän luo on aivan perseestä. Riittää seurata mitä tapahtuu erilaisille tyypeille eri aikoina, ei niistä tarvi rakentaa mitään temppeliä tai kehityskaaria, vain torvelot muka jännäävät mitä seuraavaksi tapahtuu. Kuitenkin aina tapahtuu sitä samaa: EAT! FUCK! KILL! Sixi luenkin ensin kirjan lopusta miten jätkän käy. Hyvässä kirjassa se on ihan yx hailea. Niin on meidänkin elämässämme.

    ellauri300.html on line 709: Ukrainska soldater tränades i Sverige

    ellauri300.html on line 711: IS hotar Sverige efter koranbränningar

    ellauri300.html on line 723:     Det spelar ingen roll hur paranoid eller konspiratoriskt sinnad du är; det som regeringen faktiskt gör är betydligt värre än vad du kan föreställa dig.

    ellauri300.html on line 726: En studie undersökte DNA från Ashkenazijudar (den judiska grupp som framförallt finns i Europa och USA). De kunde spåra deras gemensamma genetiska ursprung till en så kallad flaskhals med endast runt 350 individer för 12 000-25 000 år sedan. På grund av Ashkenazijudarnas starka gruppsammanhållning har de drabbats av inavel vilket lett upphov till en rad ärftliga sjukdomar.

    ellauri300.html on line 732: Idag firar många av världens judar Purim. Under denna högtid högtidlighålls minnet av judarnas seger över den ariske ädlingen Haman och hans folk för 2500 år sedan i Persien.

    ellauri300.html on line 737: Det var den 16 oktober 1946. Julius Streicher, som i praktiken hade dömts till döden för att ha gett ut den antisemitiska tidningen Der Stürmer, var en av de tio ledande nationalsocialister som denna dag skulle hängas i Nürnberg. När de amerikanska vakterna eskorterade honom till galgen hade Joachim von Ribbentrop, Wilhelm Keitel, Alfred Rosenberg, Hans Frank och Wilhelm Frick redan lämnat den jordiska tillvaron. Wilhelm Frick hade ropat ”länge leve det eviga Tyskland!” innan falluckan öppnats under honom och nu när det var Streichers tur att yttra sina sista ord ropade han ”Heil Hitler!” och sedan ”Detta är en glädjerik judisk fest, det är min purimfest!” Med den dödsdömdes bittra ironi uppmärksammade han på detta sätt sambandet mellan de tio män som hängdes denna dag och Hamans tio söner som, enligt Bibeln, hängdes en gång för länge sedan i det persiska rikets huvudstad Shushan och vilket judarna, under en fest en gång om året, firar än idag.

    ellauri300.html on line 739:   Det sägs att judarna har firat Purim under tvåtusen år och det är otvivelaktigt en högtid med mycket gamla anor. Denna högtid begynner den 14 Adar i tolfte månaden enligt den judiska kalendern vilket, översatt till vår kalender, innebär ett skiftande datum som infaller i slutet av februari eller i mars. Under Purimfesten, som sker under glädjerika former, firar judarna minnet av deras seger över den ariske ädlingen Haman och morden på 75 000 av hans anhängare.

    ellauri300.html on line 741:   Denna händelse skildras i Esters bok i kristendomens Gamla testamente, vilket är det samma som judarnas heliga skrift Torah. I korthet handlar berättelsen om hur den depraverade (men ariske) persiske kungen ”Ahasverus” (Artaxerxes), efter att ha låtit avrätta sin drottning för att hon vägrat visa sig naken offentligt, beslutar sig för att välja en ny drottning. Efter att grundligen ha utprövat ett större antal jungfruliga kandidater fastnar kungen till slut för Ester, en föräldralös judinna som uppfostrats av sin "kusin" Mordokai, en judisk palatsingenjör.

    ellauri300.html on line 743:   Haman, som är det persiska rikets näst mäktigaste man, önskar förgöra judarna och lyckas utverka kungens tillstånd att iscensätta en riksomfattande pogrom mot dem.

    ellauri300.html on line 745:   Efter att Ester avslöjar för kungen att hon själv är judinna lyckas hon övertala honom att ge judarna möjligheten att slå till först. Haman hängs i en galge han förberett åt Mordokai och judarna skrider därefter till verket mot det persiska rikets övriga ”antisemiter”. Med kungens stöd slår judarna till mot Hamans lojala folk över hela riket. Under de följande dagarna dödas enligt Torah 75 000 människor. Judarna låter även hänga Hamans tio söner.

    ellauri300.html on line 749:   Konflikten mellan Israel och Amalek går långt tillbaka och den första striden mellan det judiska folket och amalekiterna som beskrivs i Torah utspelades vid Refidim. Israels gud Yahweh kom senare med befallningen att dessa fiender till judarna måste utrotas: ”Så drag nu åstad och slå amalekiterna och giv dem till spillo, med allt vad de hava, och skona dem icke, utan döda både män och kvinnor, både barn och spenabarn”.

    ellauri300.html on line 751:   Befallningen att utrota Amalekiterna var inte unikt, även andra folkslag utsattes för liknande befallningar och på andra ställen i Torah kan vi läsa om ytterligare påbud till folkmord där Yahweh till exempel beordrar ”det utvalda folket” att utrota ”hetiterna och amoréerna, kananéerna och perisséerna, hivéerna och jebuséerna” och att de inte skall låta något som andas ”bliva vid liv”. På ett annat ställe i Torah befaller Yahweh att: ”alla de folk som HERREN, din Gud, giver i din hand skall du utrota; du skall icke visa dem någon skonsamhet”.

    ellauri300.html on line 757:   Amalek uppfattas som både en fysisk nation och som en andlig ideologisk kraft. Lärda inom judendomen kan därför dela upp Amalek i två kategorier; den genetiska Amalek och den figurativa Amalek. Den genetiska Amalek är de människor som är fysiska ättlingar till Amalek och den figurativa Amalek är de övriga ”antisemiterna”. Den genetiska Amalek måste utrotas på Yahwehs order vilket bekräftas av rabbi Joseph B. Soloveitchik när han säger att ”varje individ som är bärare av Amaleks gener måste utraderas”. Den figurativa Amalek är de andra folkens antisemiter, de som endast i sinnelaget är påverkade av ärkefiendens antijudiska idéer. Bland dessa räknas araber och andra icke-ariska nationer som agerar mot Israels intressen.

    ellauri300.html on line 760: Yahweh har gett ”det utvalda folket” löftet att han skall ge dem ”hedningarna till arvedel och jordens ändar till egendom”¹° och Amalek står i vägen för detta messianska världsrikes fullbordan.

    ellauri300.html on line 762:   Enligt judendomen skall Jerusalem bli huvudstad i ett kommande världsrike. Jerusalems tempel skall återuppbyggas och Moshiach (Messias), den judiske världskonungen, krönas som härskare över världen.

    ellauri300.html on line 764:   Att utrota de som är av Amaleks säd anses vara en religiös plikt, särskilt under den messianska tid då Moshiach förväntas anlända. Och många rabbier anser att den tiden är inne. Lubavitcherna anser till exempel att den sista striden kommer att utkämpas under vår generation och att det judiska folket då skall utrota Amaleks säd fullständigt från jordens yta.

    ellauri300.html on line 766:   Och under ingen omständighet skall en rättfärdig Jude blanda sin säd med Amaleks säd!!!

    ellauri300.html on line 768: Vilka är då de genetiska Amalek, judarnas eviga fiender? Historiens dimmor har höljt Amaleks identitet i dunkel, trots detta tycks rabbiernas uppmärksamhet vara riktad mot ett specifikt folk. Dess namn är ”Germania”. En uppfattning som anses få stöd av textstycken i Talmud vilka identifierar Amalek som ”Germania”.

    ellauri300.html on line 769: Rabbi Elijah ben Solomon Zalman, som levde på sjuttonhundratalet och kallades “den store från Vilna (Vilna Gaon)” är en av de rabbier som används som auktoritet när det gäller att identifiera germanerna som Amalek, ett utpekande som anses vara baserat på ”äldre tradition”.

    ellauri300.html on line 771:   Armageddon är kristendomens namn på den sista striden, den slutgiltiga uppgörelsen mellan det goda och det onda, som i Germanien sedan urminnes tider varit känt som Ragnarök. I Torah beskrivs hur ”Gog” och ”Magog” från den yttersta Norden skall strida mot Israel i denna sista uppgörelse. Man föreställer sig ofta Gog som en kung över Magog, ett folk från den yttersta Norden. Inom kristendomen har man av tradition pekat ut germanerna som Gog och Magog även om man numera ofta spekulerar om en allians bestående av germanska nationer och Ryssland.

    ellauri300.html on line 778: – Vet inte, jag har inget spikat.

    ellauri300.html on line 783: Varför är det ingen snö på gatorna i Glasgow på vintern?

    ellauri300.html on line 788:   Rabbi Eliyahu Lopian skrev att han några år efter första världskriget hörde ”den helige” Rabbi Elchanan Wasserman, som hänvisade till Chofetz Chaim vilken i sin tur hänvisade till Chazal, säga att kriget mot Gog och Magog var uppdelat i tre delar, första, andra och tredje världskriget. Han sade att varje av dessa världsomspännande krig, som alla är ett led i den sista striden, kommer att vara blodigare än dess föregångare. Det borde inte komma som en överraskning.

    ellauri300.html on line 790:   Det är en utbredd uppfattning att ”Ishmael” (araberna) först måste besegras innan ”Davids son” (Moshiach) kan utropas till kung och i samma anda menar man att det först är då som det är möjligt att genomföra den slutgiltiga utrotningen av Amaleks säd ned till sista man, kvinna och barn eftersom man vid denna tid kommer att ”ha full kontroll” och inte längre vara ”beroende av andra nationer”.

    ellauri300.html on line 792:   Dessa apokalyptiska föreställningar och förväntningar är inte begränsade till fanatiska judiska sionister utan delas även av kristna. ”Pånyttfödda” kristna som USA:s president George Bush och likasinnade tycks på samma sätt som sionisterna längta efter den dag då det messianska världsherraväldet skall upprättas och Moshiach skall styra detta globala sionistiska tyranni med ”järnspira”.

    ellauri300.html on line 794:   Kriget mot ”Ishmael” har redan inletts och de som önskar Armageddon fortsätter att bygga upp sina enorma lager av kärnstridsspetsar, VX-gas och mjältbrandsvirus i hoppfull förväntan om att dessa domedagsvapen snart skall komma till god användning mot Moshiachs fiender så att dagen kan komma då ”Israel för evigt skall härska över världen”.

    ellauri300.html on line 803: Fråga: Jag undrar över bibelstället Elisha och pojkarna från Betel (2 Kung 2:23-25). Elisha förbannar en hop med barn så att två björnhonor river ihjäl dem. Jag skulle vilja ha lite klarhet i vad meningen var med detta. Det borde inte ha varit Guds vilja att döda barn p.g.a. lite retsamma kommentarer? Eller går det att kasta förbannelser i Guds namn oavsett syfte? Elisha verkade ju för övrigt vara en stor profet och Gudsman, det känns lite överdrivet att vilja döda barnen. (L.J.)

    ellauri300.html on line 805: Svar: Först av allt: Översättningen "barn" eller "småpojkar" är ganska olycklig, eftersom de hebreiska orden i grundtexten kan stå för allt från barn till ungdomar i 20-årsåldern. Samma ord används till exempel om de tränade unga männen i Abrams armé (1 Mos 14:24), den 17-årige Josef (1 Mos 37:2), den 20-årige Salomo (1 Kung 3:7) och Absalom som vuxen (2 Sam 14:21). Det rörde sig alltså knappast om några småbarn, utan snarare om ett gäng ungdomar - och ett ganska stort gäng dessutom, med tanke på att det var 42 stycken som råkade illa ut när björnarna dök upp...

    ellauri300.html on line 807: Det hela inträffade när profeten Elisa, som var ganska gammal, var på väg upp till byn Betel halvannan mil norr om Jerusalem. På vägen dit stötte han på det här gänget som började trakassera honom - kanske även handgripligen. Uttrycket "Gå upp, flintskalle!" skulle väl i dag närmast motsvara ett "Sätt lite fart nu, gubbjävel! Iväg med dig!"

    ellauri300.html on line 810: Vad som sedan hände var att det här ungdomsgänget blev attackerat av två uppretade björnhonor, vilket slutade med att 42 av dem blev mer eller mindre rivna och tilltygade. Bibeln säger inte att det fanns någon koppling alls mellan Elisas förbannelse och björnarnas angrepp, men allmänheten uppfattade det i alla fall utan tvekan som en Guds bestraffning.

    ellauri300.html on line 812: Helt säkert blev det här en sedelärande historia som barn och ungdomar fick höra många år framåt: "Passa er noga för att ge er på någon gudsman. Kom ihåg hur det gick för pojkarna från Betel!"

    ellauri300.html on line 814: Och när alla nedtecknade berättelser om profeten Elisas liv och verksamhet slutligen sammanställdes 300 år senare (2 Kungaboken skrevs under den babyloniska fångenskapen på 500-talet) var det självklart att denna uppseendeväckande händelse också togs med. mvh, Thor-Leif Strindberg.

    ellauri300.html on line 819: Remember  Jeroboam founded Dan (in the north) and Bethel (in the south) as his kingdom’s two alternatives to Jerusalem (1 Kings 12:25-33). He set up golden calves at these sites, ordained non-Aaronic priests, changed the time of the festivals, and Ba'al worship soon reigned supreme.

    ellauri300.html on line 821: Bethel was basically one big uplifted middle finger to everything Moses had commanded. When God’s prophet approached this irritating city, the young men (bloody servants!) mocked him, saying, “Go up, you baldhead! Go up, you baldhead!” Not only were they ridiculing his lack of hair (which, in the Old Testament, was often associated with a skin disease), they were telling him to fly away, like his predecessor Elijah. Keep in mind that, right before this, Elijah had supposedly “gone up” to heaven in a fiery chariot (2 Kings 2).

    ellauri300.html on line 847: At noon Elijah started making fun of them: “Pray louder! He is a god! Maybe he is day-dreaming or relieving himself, or perhaps he's gone off on a trip! Or maybe he's sleeping, and you've got to wake him up!” 28 So the prophets prayed louder and cut themselves with knives and daggers, according to their ritual, until blood flowed. 29 They kept on ranting and raving until the middle of the afternoon; but no answer came, not a sound was heard.

    ellauri300.html on line 852: And then (this is The Part I like) Elijah ordered, “Seize the prophets of Baal; don't let any of them get away!” The people seized them all, and Elijah led them down to Kishon Brook and killed them, all 950 of them.

    ellauri300.html on line 858:   Gospel, joka sisältyy Jumalan Sanaan, on Jumalan voima pelastukseksi. Saatana se tässä on kaiken takana. Saatana, joka pitää ihmisiä kuoleman orjuudessa, ei tietenkään halua ihmisten pelastuvan eikä kokevan Kristuksen muuttaman elämän voimaa Hengen voimalla. Tästä syystä Saatana ei ole vastustajana koskaan niin kiireinen kuin silloin, kun Jumalan Sanaa aletaan julistaa ja opettaa. Hän vihaa Sanaa ja Sanan ihmisiä, erityisesti niitä, jotka ovat mukana sen julistamisessa. Heistä tulee hänen hyökkäysten kohteensa missä tahansa muodossa hän voi koota vaikka joukon pikkupoikia.

    ellauri300.html on line 862:   Herramme sanoi: "Oi Jerusalem, Jerusalem, sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty hänen luokseen."Matta. 23:37). Koko Israel ei ollut aitoa hengellistä Israelia (ize asiassa vain etelä-Juudea), mutta tosiasia on silti totta. Saatana pystyy usein perustamaan rantapään pyhien joukkoon.

    ellauri300.html on line 875: gees4dcpdceyjdvj0nainr3vygw.png" />

    ellauri300.html on line 880: Now a man named Ananias, together with his wife Sapphira, also sold a piece of their own property. 2 With his wife’s full knowledge he kept back part of the money for himself, but brought the rest and put it at the apostles’ feet.

    ellauri300.html on line 895: Mitä tämä opettaa meille? Kun ongelmia iskee, meidän ei pitäisi koskaan turvautua maailman ratkaisuihin, eli ihmisen näkökulmasta pako- tai puolustustaktiikoihin (vrt.Ps. 143:11-12; 147:10-11) vaan käydä päälle kuin yleinen syyttäjä.

    ellauri300.html on line 923:   So Elisha, as a prophet, saw their hardened and rebellious condition, unresponsive to correction. In the name of the Lord (i.e. by His authority) Elisha simply turned them over to the Lord and to their own devices, which had the effect of removing them from even the common protection of God. He probably said something like, “may God deal with you according to what you deserve,” or “may you be cursed for your sins of rebellion.” This would demonstrate to the city and to people all around a vital truth: without the Lord there is no protection and that blasphemy of God’s servants and His Word in order to hinder God’s message is serious busin

    ellauri301.html on line 32:       
    gerblue;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">HARRI NYKÄNEN
    

    ellauri301.html on line 33: 
    gerblue;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">KAVERI TAPETTIIN TAPETTIIN
    Tappavaa
    

    ellauri301.html on line 39: Mixi pidän krimisarjoista ykkös eniten Raidista? Koska se on kuin Kummeliparodia anglosaxisista skoudesarjoista. Kaikki samat klisheiset elementit mutta niin läpeensä roiseina että katu-uskottavuus on mahtava. Kämänen rupusakki on oikeasti laahuxen näköistä eikä mitään sminkattuja mamuja. Tyypit puhuu just niin epänokkelasti kuin ihmiset oikeasti puhuvat. Ei häslätä eikä näytellä suuria tunteita. Enimmän aikaa ei tapahdu paljo paskaakaan. Se on sattuva havainto elämänmenosta, kuten kirjailija Turgenev oivalsi runoelmassa Jo riitti. Näytteleminen on perinteistä Suomi-filmi tasoa. Koko skenessä on kosolti sekä tahallista että tahatonta huumoria. Ja perusasenne on mukavan saamattoman vasemmistohenkinen, ei tollasta et kun yritän tarpeexi kovasti niin olen oman elämäni Seppo. Kaikki pahixet on Espoosta, kuten tosielämässäkin. 

    ellauri301.html on line 86: Henning Mankell (född 1948) var gift första gången bara i ett år 1980–1981 med 31-åriga Ulla Blom Ivarsson (född 1949), expert inom verksamhetsområdet mottagning på Migrationsverket. Hon är mor till hans enda barn, filmproducenten Jon Mankell (född 1980). Andra gången var han gift 1987–1997 med den 51-åriga norska barnmorskan Kari Eidsvold-Mankell (född 1936, död vem vet när någonstans i Portugal) och tredje gången 1998 till sin död med 53-åriga regissören Eva Bergman (född 1945), dotter till filmregissören Ingmar Bergman och Ellen Bergman, till hans död 2015.

    ellauri301.html on line 88: Kari Eidsvold-Mankell starb August 2010 an demselben krebsleiden, dem auch Mankell später erliegen sollte. In seiner Lunge und im Hals hatten sich Tumore gebildet. Ach nein, es war nicht sie, sondern ein komischer Kauz namens  Christoph Schinkenscief, Hennings Seelenbruder. Im alter von nur 67 jahren starb henning mankell an seinem krebsleiden.

    ellauri301.html on line 92: So strahlend Mankells Karriere auch war, sein Privatleben war von vielen Tiefen geprägt. Da war zum einen die Scheidung seiner Eltern, als Henning gerade ein Jahr alt war. In seinen Zwanzigern beging Mutter Birgitta Selbstmord. Er war Anhänger der 68er Bewegung und protestierte zum Beispiel gegen den Vietnamkrieg und die Apartheid in Südafrika. Tatsächlich entwickelte Mankell nach einer Reise eine tiefe Bindung zu dem Kontinent und pendelte schließlich oft zwischen seiner Heimat und Mosambik hin und her, lebte sogar zwei Jahre lang in Sambia und bezeichnete seine Reisen nach Afrika als "nach Hause kommen".

    ellauri301.html on line 96:     A grumpy, disillusioned, diabetic alcoholic with just enough goodness at his core to fire his desire to catch murderers, Wallander appears in 13 novels and is responsible for the majority of Mankell’s worldwide sales of more than 40 million books. The murders he investigated epitomised the slow decline Mankell detected in Swedish society. As well as the racism that appalled him there was rising unemployment and violent crime, corruption, the rigidity of a patriarchy forged in Lutheran religion and the relentless breakdown of communities and society.

    ellauri301.html on line 100: The extraordinary global success of Swedish and later Norwegian crime fiction as a form of escapist literature for men had several causes. One is that police work is one of the last wholly unionised jobs in the world, so that our hero will never be sacked for anything other than gross misconduct – of which he, being the hero, is never really guilty. In the optimistic 60s, James Bond was distinguished from other middle-aged men by his licence to kill but by the 90s the policeman as a fantasy hero had a licence to keep his job. In the economic whirlwind of globalisation, this was something that a lot of frustrated middle-aged men could only dream of.

    ellauri301.html on line 102:     There is little nihilism in Swedish noir: good and bad are always clearly distinguished all the way through to the cartoonish culmination of the genre in Stieg Larsson’s trilogy about Lisbeth Salander. The only problem for Stieg´s heroes is that good no longer plays in the same team with the Swedish state. Evil is firmly located in reassuringly wicked villains. Everything is privatized just like in Britain and America. All is well. (These sharp observations courtesy of The Guardian.)

    ellauri301.html on line 111:       Preview: The first Wallander novel Mördare utan ansikte (‘Faceless Killers’) was published in Sweden in 1991 and begins with an elderly couple being attacked in a remote farmhouse. The husband dies instantly, the wife lives long enough to whisper the word “foreign”, triggering a wave of violent racism as Wallander seeks to solve the crime.

    ellauri301.html on line 119: 	The third book in the series, Den vita lejoninnan, ‘The White Lioness’, was the first translated into English, helping to turn Wallander into an international sensation and triggering the global sensation of Scandinavian noir.

    ellauri301.html on line 121: Broederbond, Brödraskapet (till 1920 Jong Zuid Afrika, "Ungt Sydafrika") var ett hemligt sydafrikanskt boernationalistiskt samfund av brödraskapskaraktär grundat 1918 i Kapstaden av en grupp nationalistiska afrikaaner där en ung präst vid namn Jozua François Naudé (senare president) var delaktig. Organisationen var strikt segregationistisk och anses ha spelat en avgörande betydelse för etablerandet och konsoliderandet av Sydafrikas apartheidpolitik trettio år senare. Samtliga premiärministrar, presidenter och alla högre uppsatta inom Sydafrikas regering, polisväsende mm fram till regimens slutgiltiga fall 1994 (då organisationen upplöstes) var medlemmar i Broederbond, varav flera tjänade som ordförande i sina unga år (bland annat Andries Treurnicht och Nicolaas Johannes Diederichs).

    ellauri301.html on line 125:       I Henning Mankells roman Den Vita Lejoninnan (utgiven 1993) spelar organisationen en avgörande roll i handlingen, som inleds med en översikt av orsakerna till Broederbonds grundande 1918 och dess grepp om Sydafrikas politik fram till 1990-talet. Tää Mankellin läpyskä löytyi Käpylän vaihtohyllystä. Halusin vaan zekata hinkuuko Wallenberg myös Mankelin kyhäämissä kirjoissa vai onko se vasta korona-ajan meemi.

    ellauri301.html on line 155: En enda sak är säker, tämä sormi ei kyllä ole Louise Åkerblomilta, päättelee Wallenberg. Vaikka kyllä Åkerblom on mustalaisnimi Suomessa ainaskin. Vi har hittat ett finger som tillhört en neger. N-ordet var inte helt uteslutet för 30 år sen. Det är allt.

    ellauri301.html on line 157: Wallander was once married, but his wife Mona (remember? the immigrant charity dish) left him and he has since had a difficult relationship with his rebellious only child, Linda, who barely survived a suicide attempt when she was fifteen. He also had issues with his late father, an artist who painted the same landscape 7,000 times for a living; the elder Wallander strongly disapproved of his son´s decision to join the police force and frequently derided him for it. Fair enough: painting sunsets with/without a black grouse pays off better than finding random middle fingers of color. Kurt Wallander sr is a great fan of the opera. Kurt Wallander jr says he actually hates opera. I bet that was a joke. 

    ellauri301.html on line 161:       Mankelin mielisanonta on "det är som det är." Vaikea siihen on inttää vastaan. Pojat ovat poikia. Vaikea sanoa. Wallenberg kannattaa teloitusta mutta vinkuu ammuttuaan hätäpäissään paxun ryssän.Tympäsöö jo. Den rundlagde landsortspolisen var en jämbördig motståndare mot den lilla undersätsiga ryssen. Fy skrämmande. Den första skoningslösa svensken sedan det 30-åriga kriget. Den märklige polismannen Wallenberg.

    ellauri301.html on line 172:       Mankelin äiti teki itsemurhan Mankelin ollessa vähän alle 30-vuotias. Mankellin mukaan äidin puuttuminen ei juurikaan vaivannut häntä, sillä hänellä oli hyvä ja läheinen suhde isäänsä, joka ei maalannut teeriä. Hän oli kuitenkin yksinäinen lapsi, sillä hänen sisaruksensa viihtyivät keskenään, mutteivät jostain syystä Henningin parissa, Henning oli paljon omissa oloissaan. Myöhemmin perhe muutti vielä Boråsiin ilman äitiä. Ei ollut helppoa. Mankell vietti nuoruutensa pienessä Svegin kauppalassa Norjan rajalla. Lukio jäi kesken, Henning oli 2v seilorina muttei päässyt brittejä edemmäs. Sitten se korjasi Pariisissa saxofoneja. After returning from Paris he had taken part in the 1968 demonstrations in Stockholm against the Vietnam war and the university system, and spent much of the 70s in Norway on the fringe of a Maoist group to which his (nameless) then-partner belonged. Oliko se partneri mars- vai venustyyppinen? 

    ellauri301.html on line 176: Ehkä Mankelin porukat oli schartaulaisia? Henric Schartau (27. syyskuuta 1757, Malmö – 3. helmikuuta 1825, Lund) oli ruotsalainen pappi ja saarnaaja Henric Schartau. Schartau toimi Lundissa, Lundin tuomiokirkossa lähes 20 vuotta, ja hänen näkemystään leimasi puhdasoppisuuden sävyttämä pietismi. Hänen oppinsa, schartauanismi, pysyi kirkon sisäisenä herätysliikkeenä eikä ollut vapaakirkollinen ilmiö. Hänen saarnojansa perusaineksen muodosti oppi Pyhän Hengen työstä ihmisessä ja oppi armonjärjestyksestä. 

    ellauri301.html on line 178: Hänen vaikutuksensa oli uskonnollista ja hengellistä. Hänen uskonkäsityksensä perustui vanhaan luterilaiseen hurskauteen, josta hänen julistuksessaan ja opetuksessaan keskeinen armonjärjestysoppi oli kotoisin. Hänen teologiansa keskeisiä ajatuksia olivat kova sana, kirkon viran, pappisviran (erit. Schartaun) arvovaltaisuus ja kutsumususkonnollisuus. Schartau ja hänen seuraajansa pitäytyivät kirkon yleiseen jumalanpalvelukseen, eivätkä he hyväksyneet minkäänlaisia yksityisiä hartauskokouksia (seuroja). Nehän olivatkin järkiään virkapappeja.

    ellauri301.html on line 211:       Hallunda oli mamuslummi jo 90-luvulla. Nyt niitä on jo joka paikassa. Mankell hävdar att det är svårt att muta svenska ämbetsmän. Hellre dyrt. Framgångsrika ryssar bor dyrt men smaklöst. Dödsföraktande hjältar föraktar i första hand andras död. En människa som förlorar sitt identitetsbevis är inga längre en människa, utan ett djur. Kaikki on loppuviimexi palefacejen syytä. Mutiaiset käristivät yxin tuumin nätin heimolaisen naisen, joks oli vasikoinut rotupoliisille. Siitä kaikki paha lähti. Vihtorista tuli palkkamurhaaja.  Vihtorista olis tullut rugbypelaaja jos se olis ollut valkoinen. Ei ole voittajaa ilman säälittävää häviäjää ja viattomia uhreja. Aina roiskuu kun rapataan. Ei voi tehdä omelettia särkemättä munia. Ahne katkoo vaikka rautakangen kärpäisen perseeseen.

    ellauri301.html on line 215: Ei kyllä Henning Mankelikin on syvältä takapuolesta. Sanning ja mening on uskonnollissävyisiä sanoja joita ei tulisi käyttää määreettöminä. Siinä lähdetään heti luistille. Samanlaisia on usko, toivo ja vapaus. Erityisesti mä inhoan tollasia "siveellisiä" poliiseja jotka ryhtyy tuomareixi vaikka niiden tehtävä on vaan epäillä, ottaa kiinni ja pidättää. Vittuako ne lähtee ylittämään annettuja valtuuxia? Se on yhtä konnamaista kuin konnat joille ne jakelee omasta päästä langettavia tai vapauttavia pikatuomioita. Niiden pitäs pitää mielessä etne on vaan paskalakkeja.

    ellauri301.html on line 222:   Ingen av de mänskor som gick förbi han tala svenska. Det är här ute framtiden finns, tänkte Wallenberg sr. En svartskalle som växer upp här och kanske blir polis kommer att ha helt andra erfarenheter an vad jag har. Tex bästisen till Wallenberg jr som vitskinnade Kurt praktiskt taget lämnade att dö. 

    ellauri301.html on line 228:       Krotoa was born in 1643 as a member of the !Uriǁ’aeǀona (Strandlopers) people, and the niece of Autshumao, a Khoi chieftain and trader. At the age of twelve, she was taken to work in the household of Jan van Riebeeck, the first governor of the Cape colony. As a teenager, she learned Dutch and Portuguese and, like her uncle, worked as an interpreter for the Dutch who wanted to trade goods for cattle. "!Oroǀõas" received goods such as tobacco, brandy, bread, beads, copper and iron for her services. In exchange, when she visited her family her Dutch masters expected her to return with cattle, horses, seed pearls, amber, tusks, and hides. Unlike her uncle, however, who just Spike hottentot, "!Oroǀõas" was able to obtain a higher position within the Dutch hierarchy as she additionally served as a trading agent, ambassador for a high ranking chief and peace negotiator in time of war. Her story exemplifies the initial dependency of the Dutch newcomers on the natives, who were able to provide reasonably reliable information about the local inhabitants.

    ellauri301.html on line 230:       Khoekhoen (singular Khoekhoe) (or Khoikhoi in the former orthography; formerly also Hottentots) are the traditionally nomadic pastoralist indigenous population of southwestern Africa. They are often grouped with the hunter-gatherer San (literally "Foragers") peoples. The designation "Khoekhoe" is actually a kare or praise address, not an ethnic endonym, but it has been used in the literature as an ethnic term for Khoe-speaking peoples of Southern Africa, particularly pastoralist groups, such as the !Ora, !Gona, Nama, Xiri and ǂNūkhoe nations. Noi huutomerkit ym ovat naxautusäänteitä, joita meille opetti svartskalle kielitieteen assari, musta Lumikki. Nyt sekin saattaa olla vitskalle pikemminkin. 

    ellauri301.html on line 236:       Circumstantial evidence supports the theory that at the time of the Dutch arrival, the girl was living with her uncle Autshumato (also known as Harry by the Dutch), the circumstantial evidence being that she showed consistent hostility to the !Uriǁ’aekua and, by association, to her own mother, who lived with them. In contrast Krotoa´s fate and fortunes were closely aligned to those of her uncle Autshumato and to his clan known as the !Uriǁ´aeǀona. The ǃUriǁ´aeǀona (rendered in Dutch as "Goringhaicona") people who were sedentary, non-pastoral hunter-gatherers are believed to be one of the first clans to make acquaintance with the Dutch people. Prior to the Dutch´s arrival Autshumato served as a postal agent for passing ships of a number of countries. If the theory of !Oroǀõas having lived with her uncle is true, then her early service to the VOC may not have been as violent a transition as it was made out to be.

    ellauri301.html on line 238: On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Jean Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was there after known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.

    ellauri301.html on line 242:       On 3 May 1662 she was baptized by a visiting person, minister Petrus Sibelius, in the church inside the Fort de Goede Hoop. The witnesses were Roelof de Man and Pieter van der Stael. On 26 April 1664 she married a Danish surgeon by the name of Peter Havgard, whom the Dutch called Pieter van Meerhof. She was thereafter known as Eva van Meerhof (See Geni/MyHeritage).[clarification needed] She was the first Khoikoi to marry according to Christian customs. There was a little party in the house of Zacharias Wagenaer. In May 1665, they left to the Cape and went to Robben Island, where van Meerhof was appointed superintendent. The family briefly returned to the mainland in 1666 after the birth of Eva´s third child, in order to baptise the baby. Van Meerhof was murdered in Madagascar on 27 February 1668 on an expedition. After the death of her husband Pieter Van Meerhof came the appointment of a new governor, Zacharias Wagenaer. Unlike the governor before him, he held extremely negative views toward the Khoi people, and because at this point the Dutch settlement was secure, he didn´t find a need for Eva as a translator anymore.

    ellauri301.html on line 246:       Krotoa´s descendants would later include the Peltzers, the Krugers, the Steenkamps and other Afrikaner families. After her death, Krotoa´s story would not be deeply explored for nearly two and a half centuries. Instead attention was mostly put on white European women who came to South Africa on missionary expeditions. It was not until after the 1920s that her story become a part of South African history. As late as 1983, under the name of Eva, she was still known in South Africa as a caution against miscegenation.

    ellauri301.html on line 248:       In her essay "Malintzin, Pocahontas, and Krotoa: Indigenous Women and Myth Models of the Atlantic World", University of Michigan professor Pamela Scully compared Krotoa to Malintzin and Pocahontas, two other women of the same time period that were born in different areas of the world (Malintzin in Mesoamerica, Pocahontas in colonial Virginia). Scully argues that all three of these women had very similar experiences in the colonialist system despite being born in different regions. She reflects on the stories of Malintzin, Pocahontas, and Krotoa and states that they are almost too familiar and resonate so comfortably with a kind of inevitability and truth that seems, on reflection, perhaps too neat. Therefore, she claims, Krotoa is one of the women that can be used to show the universality of the way that indigenous people were treated in the colonial system worldwide.

    ellauri301.html on line 250:       Frederik Willem de Klerk (/də ˈklɜːrk, də ˈklɛərk/, Afrikaans: [ˈfriədərək ˈvələm də ˈklɛrk], 18 March 1936 – 11 November 2021) was a South African politician who served as state president of South Africa from 1989 to 1994 and as deputy president from 1994 to 1996 in the democratic government. As South Africa´s last head of state from the era of white-minority rule, he and his government dismantled the apartheid system and introduced universal suffrage. Ideologically a conservative and an economic liberal, he led the National Party (NP) from 1989 to 1997.

    ellauri301.html on line 252:       Born in Johannesburg to an influential Afrikaner family, de Klerk studied at Potchefstroom University before pursuing a career in law. Joining the NP, to which he had family ties, he was elected to parliament and sat in the white-minority government of P. W. Botha, holding a succession of ministerial posts. As a minister, he supported and enforced apartheid, a system of racial segregation that privileged white South Africans. After Botha resigned in 1989, de Klerk replaced him, first as leader of the NP and then as State President. Although observers expected him to continue Botha´s defence of apartheid, de Klerk decided to end the policy. He was aware that growing ethnic animosity and violence was leading South Africa into a racial civil war.

    ellauri301.html on line 254:       Amid this violence, the state security forces committed widespread human rights abuses and encouraged violence between the Xhosa and Zulu people, although de Klerk later denied sanctioning such actions. He permitted anti-apartheid marches to take place, legalised a range of previously banned anti-apartheid political parties, and freed imprisoned anti-apartheid activists such as Nelson Mandela. He also dismantled South Africa´s nuclear weapons program.

    ellauri301.html on line 263:       De Klerk was a controversial figure among many sections of South African society, all for different reasons. He received many awards, including the Nobel Peace Prize for dismantling apartheid and bringing universal suffrage to South Africa. Conversely, he received criticism from anti-apartheid activists for offering only a qualified apology for apartheid, and for ignoring the human rights abuses by state security forces. He was also condemned by South Africa´s Afrikaner nationalists, who contended that by abandoning apartheid, he betrayed the interests of the country´s Afrikaner minority.  South Africa´s Conservative Party came to regard him as its most hated adversary.

    ellauri301.html on line 278: Henning Mankell oli kolme kertaa naimisissa. Hänellä on yksi biologinen lapsi, vuonna 1980 syntynyt Jon Mankell, joka on menestyxettömästi työskennellyt elokuvatuottajana. Siis tuottanut iskän Wallenbergejä.  Mankell toimi isäpuolena norjalaisen maolaisen vaimonsa kolmelle pojalle.

    ellauri301.html on line 289: geneterreblanche.jpg" height="200px" />

    ellauri301.html on line 292: 
    En äldre man som ingen någonsin sett skratta
    

    ellauri301.html on line 296: Terde spent three years in a Rooigrond prison for assaulting a petrol station attendant and for the attempted murder of a Black security guard around 1996. He was released in June 2004. On 3 April 2010, he was hacked and beaten to death on his Ventersdorp farm, allegedly by two of his employees in a dispute over unpaid wages.

    ellauri301.html on line 331: Almost everyone loves a good barbecue, but South Africans take the classic U.S. BBQ to a whole new level with the braai. More than just a barbecue, the braai is practically a national sport. South Africans absolutely adore a braai and for them, the weekend usually means one thing: the aroma of grilling meats wafting from backyards across the country, while friends and family gather together for a good time. Ready to get your braai on? Here is everything you need to know about the iconic South African braai.

    ellauri301.html on line 345: In South African there is a day that has been dedicated to the braai (It’s actually heritage day) and celebrated annually on the 24 September. Braai is such a big part of South African heritage and tradition. It’s a day South African of all shapes, colours and sizes unite with their friends and family by a fire.

    ellauri301.html on line 347: TIDBIT: There are many initiatives surrounding this day that have received endorsement. There is even an official song “Our Heritage” recorded by The Soweto Gospel Choir.

    ellauri301.html on line 349: Heritage Day on September 24 is a day that celebrates South Africa’s roots, their rich, vibrant, and diverse cultures. South Africa is called the ‘‘Rainbow Nation’’ due to its color and gender diversity, and this is why Heritage Day exists. Its goal is to nurture and embrace South African culture for what it truly is, accepting all races and genders. The day is usually celebrated with a cookout known as a braai and we suggest that you channel your inner South African and celebrate with a feast of your own.

    ellauri301.html on line 352: September 24 was previously known in South Africa as Shaka Day, a day commemorating the Zulu King of Shaka. He was known for uniting the Zulu clan together and forming the Zulu nation. Every year, South Africans would gather at his grave to honor him. In 1995 a request for the day to be confirmed as an official braai holiday was rejected. After receiving some pushback from the Inkatha Freedom Party (IFP), a majority Zulu party, it was decided that the day was needed and would be known as ‘‘Heritage Day.’’

    ellauri301.html on line 354: Since then all South Africans have celebrated Heritage Day by remembering the cultural heritage of the many different cultures that make up their nation. Events are held across the country with some people choosing to dress up in their traditional attire, including the boers and the british.

    ellauri301.html on line 356:       There was a media campaign in 2005 that sought to have the day recognized as National Braai Day, to acknowledge the backyard barbeque tradition, but the holiday is still officially recognized as Heritage Day. Fair enough, Braai is a word in one of the tribal languages (N:o 3 above), while Heritage is a global word.

    ellauri301.html on line 364: Viimeisessä Wallander -dekkarissa vuonna 1999 ilmestyneessä Pyramiden (suom. Pyramidi, 2002) kirjassa kerrotaan nuoren Wallanderin varhaisista vaiheista, esim mixi sen ääni oli hinkuva. Enpäs kerrokaan! Olennaista Mankelille on rikoksen liittäminen laajempiin yhteiskunnallisiin kehyksiin. Murhat ja ryöstöt ovat/eivät ole (en saa päättää) yksilöiden suorittamia tekoja, mutta niillä on juurensa yhteiskunnassa ja sen vääristymissä, kuten tässä vittumaisessa kauhugenressä.

    ellauri301.html on line 366: Henning Mankell on eräs Ruotsin luetuimmista kirjailijoista ja hänen rikosromaaniensa päähenkilö Kurt Wallander on rakastetuin sankari ruotsalaisessa kirjamaailmassa. Kurt on lukijoiden ja kriitikoiden arvostama. Hänen rikosromaaneistaan pitävät miehet ja naiset sekä nuoret ja vanhat. Kaikki uusimmat Wallander -kirjat ovat kivunneet myyntilistojen kärkeen. Mankellin dekkarit ovat erittäin suosittuja myös muualla maailmalla.  Henning Mankellin Wallander -sarja on dekkarien aatelia. Jokainen sarjan kirja on hengästyttävä lukuelämys. Kurt Wallander on eräs hienoimmista dekkarisankareista. Dekkarit on syvältä ihan genrenä. Mankelin jaarituxet ovat haukotuttavia.

    ellauri301.html on line 372: Kylmän talviyöhön katseleva mies havaitsee naapuritilalla olevan jotain vinossa. Talossa häntä kohtaa kammottava näky. Mitä syytä kenelläkään on tappaa iäkäs maanviljelijäpariskunta? Ainoa johtolanka on heikko soperrus: - Ulkolainen. Ystadin poliisi ja sen vt. päällikkö Kurt Wallander ovat ymmällään. Ulkolainenko? En finne igen? Eller svartskalle? Ei, joku rautaesiripun takaa taas. Järjetön kaksoissurma sysää vastakkain poliisin ja rikollisten tshekkipakolaisten vastustajat ja aiheuttaa monivaiheisen tapahtumaketjun.

    ellauri301.html on line 377: Muukalaisvastaiset fundamentalistit tappavat Algeriassa neljä nunnaa sekä viidennen naisen, nunnien luona sattumalta yöpyneen ruotsalaisen. Skånesta löydetään mies seivästettynä. Seuraavaksi metsästä löytyy kuristettu mies puuhun sidottuna, seitten säkissä hukutettu mies. Kurt Wallender ja muut Ystadin poliisit ovat ihmeissään. Mitä kertovat kummalliset murhatavat? Jotain ne Henningistä kertovat, mutta mitä? Miten murhaaja saadaan pysäytettyä? Sas se. Juhannus 1996. Kolme elämäniloista nuorta lahkolaista sekä onnellinen

    ellauri301.html on line 388: monimutkaista kuviota - ja joutuu varomattomuuttan hengenvaaraan.

    ellauri301.html on line 391: Kurt Wallender selvittää jo 1960- ja 1970-luvulla monta mystistä kuolemantapausta. Tutkimusten yhteydessä hän joutuu useaan otteeseen hengenvaaraan ja hänen omassakin elämässään tapahtuu paljon: avioituminen Monan kanssa, Lindan syntymä, isän sairastuminen ja lopulta avioliiton "kariutuminen". Kertomus Pyramidista vie Wallanderin Egyptiin, ja tarina päättyy tammikuussa 1990 samaan aamuun, josta ensimmäinen Wallander -romaani Kasvoton kuolema alkaa.

    ellauri301.html on line 395: Mutta Henning Mankellin ensimmäisen Wallander-sarjan jälkeisen rikosromaanin valtteja ovat jälleen kirjailijan taattuun tapaan eleetön kerronta, moniulotteiset henkilöt sekä keskiarvokumikaulaa kiinnostavat ongelmanasettelut.

    ellauri301.html on line 405: Huom! Kirja on alunperin ilmestynyt 1982. Yhdessä he ryhtyvät pohtimaan ruotsalaisen yhteiskunnan tilaa ja keinoja ongelmien korjaamiseksi. Mankell käsitteli 1970-luvun lopulla  samoja teemoja, joista hänet nykyään tunnetaan kautta maailman: veteliä miehiä, angstaavia jaarituxia ja verisiä murhia.  

    ellauri301.html on line 406: Henning Mankellin ilmestyessään uusin teos pohti rakkautta ja intohimoa vanhenemisen näkökulmasta. Suostuessaan pyyntöön Frederik ei voi aavistaa, mikä häntä odottaa: runollinen puheenvuoro köyhän maanosan puolesta. Kirjailijalle myönnettiin vuonna 2004 Evangelische Akademie des Tutzingin suuri suvaitsevaisuuspalkinto, jonka luovutti kukas muu kuin Desmond Tutu.

    ellauri301.html on line 411: Likainen enkeli on tositapahtumiin perustuva romaani salaperäisestä ruotsalaisnaisesta, joka piti ilotaloa 1900-luvun alun Afrikassa. Hun minnes sin fars siste ord: "En fattig engel. Det er hva du er." Ett år senere er hun eier at en av de største bordellene i hovedstaden i den portugisiske kolonien Mozambique. Plutselig har hun fått en maktposisjon, fra å ha vært en fattig engel er hun blitt den skitne engelen. Noen år senere forsvinner hun sporløst ut av historien, just liksom Kari Eidsvold. Huom!  Ei ilmeisesti ole dekkari, mutta varmasti himputin mielenkiintoinen romaani kuitenkin. En ole kyllä lukenut.

    ellauri301.html on line 415: ge.allas.se/camilla-lackberg-var-med-i-let's-dance-2012.-217975.jpg?imageId=217975&x=0&y=42.020214030916&cropw=100&croph=53.448275862069&width=564&height=409" />

    ellauri301.html on line 421: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.

    ellauri301.html on line 432:   Peitenimi Coq Rouge ( Täcknamn Coq Rouge) on ruotsalainen jämityselokuva vuodelta 1989. Pääosaa Carl Hamiltonia esittää Stellan Skarsgård. Elokuvan kertoo tumpelosta yrityksestä estää terrori-isku. Elokuva perustuu Jan Guilloun romaaniin Coq Rouge (1986, suom. 1987). Tarinassa on mukana niin Ruotsin Säpo kuin palestiinalaisia ja israelilaisiakin. IB ei ole enää mukana kuvassa mutta CIA on.

    ellauri301.html on line 435: ges/1421190000/ff5229e6758.jpg" />

    ellauri301.html on line 438: Kerstin Anita Marianne Ekberg (29. syyskuuta 1931 Malmö – 11. tammikuuta 2015 Rooma, Italia) oli ruotsalainen malli, näyttelijä ja sexisymboli. Anita Ekberg aloitti uransa mallina ja osallistui muun muassa 1951 Miss Universe -kilpailuun, jonka ansiosta yhdysvaltalaiset elokuvastudiot kiinnostuivat hänestä. Anita ei tullut valituxi Miss Universexi, eikä vottajaa löydy mistään. Kilpailusta tuli virallinen vasta synnyinvuonnani 1952, jolloin universumin kauneimmaxi kruunattiin meidän oma 17-kesäinen Armi Kuuselamme. Ekberg näytteli useissa Hollywood-elokuvissa ja sai muun muassa Golden Globe -palkinnon sivuroolistaan elokuvassa Blood Alley 1955 vastanäyttelijänään John Wayne. Varsinaisen legendan hänestä tekivät eurooppalaiset elokuvat ja etenkin naisrooli Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960), jonka suihkulähdekohtaus on jäänyt osaksi länsimaista pehmopornografiaa. Ihanan elämän jälkeen Ekberg esiintyi enemp vähemp nakupellenä useissa italialaisissa elokuvissa. Anitalla oli aivan jättimäiset kannut mutta vähän tyly suu. 

    ellauri301.html on line 449: Keväällä 2009 Stellan Skarsgård kutsui Dan Brownia huonoksi kirjailijaksi. Hän kuitenkin näyttelee elokuvassa Enkelit ja demonit, joka pohjautuu Brownin samannimiseen huonoon kirjaan. Skarsgårdin mukaan Ron Howardin tekemä käsikirjoitus erosi eduxeen niin paljon alkuperäisteoksesta, että hän halusi osallistua huonon elokuvan tekemiseen. Lapsista vain Eija ei ollut vuoteen 2009 mennessä ollut mukana missään elokuvassa. Hon har sju bröder och det gör henne till den enda dottern i familjen. I 32 år var Stellan, 69, gift med My Skarsgård, 64, och tillsammans med henne har Stellan sex barn. Men sedan 2009 är han gift med filmproducenten Megan Everett, 44, som han har barnen Ossian, 11, och Kolbjörn, 8, med. – Jag ville ha barn, Men herregud, det är många, säger han nu till Aftonbladet. Men vad skulle jag göra? Jag spelar ju inte golf. Its easier to hit a hole-in-one with my Red Cock suit on.

    ellauri301.html on line 467: Tyypillisesti päähenkilöt ovat nuoria aikuisia, joilla nuoresta iästään huolimatta on jo luurankoja kaapeissa, takanaan lapsuuden trauma, avioero tai muu suhderikko, läheisten kuolemia. Elämällä ei ole varsinaista päämäärää, se on työkeskeistä suorittamista, kynttilän polttamista molemmista päistä tai sen törkkimistä genitaaleihin, kokemusten keräilyä, sitoutumisen pelkoa, tahatonta huumoria, ohikiitäviä nautinnon ja sisäänpanon hetkiä muuten harmaan sumuisessa säässä, ja sitten kovin usein henkiinjäämistaistelua taskulampun valossa pimeässä kellarissa. Kuva ajastamme? Jep jep.

    ellauri301.html on line 482: Luottamus demareihin murenisi täysin jos IB asiakirjat pulahtavat pintaan. Demareiden olisi vaikea muodostaa hallitusta. Burgerit pääsisivät valtaan. Hurra hurra! hurraavat Annika ja Berit.

    ellauri301.html on line 485:   Annika muistuttaa enemmän katkeraa viinan tappamaa isäänsä kuin huoraavaa äitiään. Aina nää hahmot on rikkinäisistä perheistä. Se jotenkin kuuluu asiaan. Annika ei oikeastaan pitänyt suklaasta. Annikan mummo hymyilevä rouva Hagert on pääministerin ex-emännöizijä. Annika siis kuuluu aivan Ruåzin demareiden sisärenkaaseen. Annika on tuhoisa sosdem puolueen uskottavuudelle.

    ellauri301.html on line 490: 
    Unge Arn
    

    ellauri301.html on line 492:     Unge Arn har samlag med en ung kvinna och en tid senare även med hennes syster, utan att veta att detta likställs med incest i västgötalagen. Hans bot blir att i 20 års tid göra tjänst som korsriddare i det Heliga landet. Och där slutar boken. Fortsättning följer.

    ellauri301.html on line 494:     Månne tror nu någon att detta bara är Coq Rouge i ringbrynja. Mycket sant,  så enkelt är det,  Arn har typiska hamiltonska drag, framför allt då i sin fulländade behärskning av våldets olika tekniker. Bara den som läst Hamilton-sviten slarvigt kan känneteckna dem som ”action”. De består till större delen av beskrivningar, berättelser, förklaringar, diskussioner, etc. I den nya boken har Guillou gått vidare på den vägen. Ja, Jan är tamme fan en långtråkig jamare, det kan man inte neka.

    ellauri301.html on line 499: Allra bäst i mina ögon är hans behandling av det religiösa. På denna punkt skänker han oss faktiskt en bättre förståelse än den som ges av vissa historiker, som omöjligt kan göra sig fria från sin modernt-sekulära världsbild och som därför bara kan se forna tiders gudstro som kod för något annat: opium för folket etc. Här finns det religiösa med hela tiden, i allt. Det är en sällsam värld fylld av tecken, signerier och underverk, och den är skildrad med en inlevelse, ja värme.

    ellauri301.html on line 500: Guillou utnyttjar väl det här religiösa ramverket till en fortsatt diskussion av den fråga som var central för honom i Hamilton-sviten, nämligen det organiserade våldet och dess moraliska rättfärdigande – något som den medeltida teologin med sin komplicerade och väl utarbetade etiska logik visar sig vara högst lämpad för. Ja, faktiskt får Guillou väldet förete som en finfin sak, just som Peter Schwartz gör med egennyttan.

    ellauri301.html on line 502:     Frågan är: känns den här bilden av 1100-talet och dess människor trovärdig? Svaret är nå ja, eller rättare sagt nej för helvete. Det låter som Connecticut Yankee i King Arthurs hov. Följdfrågan blir: är den intressant? Svaret blir igen nå ja, gäsp, definitivt. Men då svarar man inte längre som historiker utan som en människa uppväxt i det 20:e seklet som har sett tusentals likadana kostymhistorier såsom Peter Englund (2015). Arnin haaskalle palaan albumissa 387.

    ellauri301.html on line 511: Läs psaltaren. Som det sägs i Gemara: om det inte hjälper så gör det ingen skada. Hur människor parar sig är ett stort mysterium. Det säger också Kabbala. Lusen tar sig inte på för stort allvar. Om den får en droppe blod suger den, annars sitter den stilla och väntar på bättre dagar. 

    ellauri301.html on line 513: Dina heliga böcker talar hela tiden om den fria viljan. Men jag ska säja dig att en människa har lika lite fri vilja som en kvalster eller en sten. Vi är maskiner, Borukh, blinda roboter. Naturen ger oss judar inga privilegier. Inte åt kristna heller.

    ellauri301.html on line 521: Loy dubim veloy yaar — Nit keyn skhoyre un nit keyn gelt.

    ellauri301.html on line 528: "Det går bra. Jag klarar det, inte sant? Tyskarna slaktade sex miljoner judar och lever fortfarande. Solen lyser över Tyskland och tyska skördar mognar. I samma stund som tyskarna mördade judar sjöng deras fåglar och deras träd stod i blom. Det enda vi fick i gengäld för allt detta var löftet om att belönas i den andra världen. Men vad ska man göra när man kommer till den andra världen och upptäcker, som Rashi påpekar i ett annat sammanhang, att där finns inga skogar och inga björnar'. Är allt bara inbillning? Ska man klaga till Gud?" "Sluta, Shloymele, jag ber dig! Det här samtalet får mig bara att må si re, inte bättre."

    ellauri301.html on line 529: "Gå då hem och be en bön. Personligen kan jag inte längre knyta på mej ett par bönekapslar och tala till väggen. Ingen har en aning om vad de där 'pannbanden' var som Moses befallde judarna i öknen att knyta mellan ögonen. Dom var sannerligen inga pergamentbitar i träfodral sammanhållna av läderremmar. I vetenskaplig mening handlar det om pannben. Det där du kallar 'bönekapslar' är lika mycket bibliska 'pannband' du är guvernör i Ohio."

    ellauri301.html on line 531: "Låt honom finnas, men jag älskar honom inte. Om han har nånting komma med så låt honom lägga korten på bordet. Om han har velat spela kurragömma i tre miljarder år må det vara hänt.  Jag är varken jude eller kristen, varken amerikan eller europé. Det dom jag säger till dig kan jag inte säga till nån annan. Du är den enda person i världen som kallar mig Shloymele, och för mig är det värt en miljon dollars."

    ellauri301.html on line 536: Det här är Amerika inte Europa. Eftersom hela Amerika var baserat på framgång måste man själv bli framgångsrik. Med körkort hade hela Amerika blivit tillgängligt för henne. Det är skönt att leva trots alla svårigheter tänkte Anna. Tom hästbajset i Central Park luktar gott. Amerika är ett välsignat land. Här finns det inte så många hinder om man vill åstadkomma något. Just som gummihönset Berner ville Finland skulle bli. Ja Freud hade rätt, allt är sex, tänkte Anna. Jaså, Grein ligger fortfarande med det där aset. Han blir skallig inom kort.

    ellauri301.html on line 549:   Singeriä selkeästi kiinnostaa kandaulismi, se kiertää aihetta kuin kissa kuumaa puuroa.  Siinä se on samanlainen kuin JJ Rousseau. Folk dör inte, de tar livet av sig. Livet kan bli för trist. Jag har tänkt ge upp mer än en gång, men så kommer det alltid en söt liten fågel flygandes.

    ellauri301.html on line 560:     Grein var arg på mannen som hade vanärat och besudlat dvs knullat hans dotter. Men han förstod att det var bara dottern som han kunde fördöma, inte mannen. Han hade ju gjort just detsamma själv. Gemara hade rätt: när dottern frestas, vad annat kan hon göra än synda. Alla är fräcka slynor, skökor. Allt de gör går ut på liderlighet. Nu är det mörkt igen däruppe, köttsliga handlingar fortsätter. Vieras liha liikkuu Anitan vaipanvälissä iskän vuoteessa. Fan anamma! Skökor som hon kunde göra otukt på föräldrarnas gravar. Borde ha dödat dom på samma sätt som Pinehas som stack sin spjut genom Salus son Simri och Surs dotter Kosbi när dom låg kapslade.   Det måste ligga en sorts spänning i att förpassa någon till nästa värld annars skulle man inte skriva så mycket om det eller göra så mycket väsen av det i radion och televisionen.

    ellauri301.html on line 565: Men var det sant? Var Gud verkligen god mot alla? Hade han varit god mot de sex miljoner judarna i Europa? Var han god mot alla de kor och grisar och höns som folk slaktade i just detta ögonblick? Var han god mot de tiotals miljoner människor som släpade sig genom livet med cancer och dog en plågsam död? Var han god mot de miljoner oskyldiga som förtvinade i Stalins slavläger och som bara döden kunde befria? Och även om man förutsatte att deras själar till slut nådde paradiset, varför skulle då vägen dit nödvändigtvis vara stenlagd med så mycket lidande? Kunde någon verkligen kalla en sådan Gud for god? Och kunde man fortsätta att tjäna honom dag ut och dag in utan att med säkerhet veta om han ville ha det så eller alls uppskattade det? Nej, själv kan jag inte göra det! Han fick stor lust att genast slita av sig bönesjalen och bönekapslarna. Han slutade läsa texten.

    ellauri301.html on line 580: Oikke, oikke, svenska poikke, praa, praa, praa! huutasivatten suommalaiset ja heilluttasivatten sinikeltasija lippuja, sanon minä. Ja ruatsalaiset kiljus takasin, totes Vikki, että: "Turpa kii! Finne on parempi, igen!"

    ellauri302.html on line 34:       ges.jpost.com/image/upload/f_auto,fl_lossy/c_fill,g_faces:center,h_428,w_640/501564" width="100%" />

    ellauri302.html on line 43: She is the light of the world. And you, including Mr. Ettinger, haters of God.

    ellauri302.html on line 58: 	Esipuheen kirjoittanut Forwärtzin päätoimittaja Abraham Kahan joka antoi töitä Singereille ja julkaisi Hudsonin haamut jiddischixi följetongina. It was contemptuously called ''servant-maid literature". Samainen "Eteenpäin" vainosi Shulemia myöhemmin veljeilystä kristittyjen suuntaan.

    ellauri302.html on line 62: It is interesting to consider Ash's 'The God of Vengeance" in connection with a play like ''Mrs. Warren's Profession." To be sure, there is no technical resemblance between the two dramas; nor, despite an external similarity in backgrounds, is there any real identity of purpose. Shaw's play is essentially sociological, and is a drama of disillusionment. Ash's piece glows with poetic realism and recounts an individual tragedy not without symbolic power. Mikä molemmisssa on mukavaa on että niissä on paljon prostituutteja!

    ellauri302.html on line 64: Yet the essentially (though not conventionally) moral earnestness of both Shaw and Ash brings the circles of their themes in a sense tangent to each other. neither falls prey to  that sentimentalization of the prostitute which Dumas helped so much to effect and which Augier strove to combat, nor the delusion of the conservative, conventional horror before an institution for the perpetuation of which conservatism and conventionalism are much to blame. Its all just business as usual. Pecunia non olet.

    ellauri302.html on line 68: Regrettably, however, 'The God of Vengeance," despite conclusions too easily drawn, is not a sex play. When Ash wishes to deal with sex as sex he is not afraid to handle the subject with all the poetry and power at his command. Such a play as his "Jephthah's Daughter" treats the elemental urge of sex with daring, beauty and Dionysiac abandon. A lurid reader is referred to this other play. This one is bound to be a disappointment. 

    ellauri302.html on line 73: The Holy Scroll is clearly the chief character. The Holy Scroll, whose religious significance is fully explained in the course of the play, is a parchment manuscript containing the first five books of the Bible, together known as the Torah, or Law. Despite that, Ash is no orthodox. He was 37 and lived happily in New York at the time. Tämän johdannon kirjoitti Iisakki Kultavuori, Roxbury Mass. mainizematta mitenkään näytelmän vahvaa lepakkotunnelmaa.

    ellauri302.html on line 103: Time: The Present. Place: One of the larger towns of a Russian province (Varsova).

    ellauri302.html on line 112: ge.jpg" />

    ellauri302.html on line 117: "Setä" on ilmetty Tevje: He is a tall, strong man of about forty, stout; swarthy countenance, covered all over with dark hair; his black heard cut round. He speaks in loud, gruff tones, at the same time making coarse gestures and grasping the lapel of the man whom he happens to he addressing. Despite this, his face and person heam with a certain frank geniality.

    ellauri302.html on line 123: Don't be afraid of papa. He loves you. Very, very much. Today I'm having a Holy Scroll written. It costs a good deal of money. All for you, my child, all for you. (Rifkele is silent. Pause.) And with God's help, when you are betrothed, I'll buy your sweetheart a gold watch and chain — the chain will weigh half a pound... Papa loves you very dearly. {Rifkele is silent. She lowers her head bashfully. Pause. Don't be ashamed. There's nothing wrong about being engaged. God has ordained it. (Pause.) That's nothing. Everyboudy gets engaged and married. (Rifkele is silent. 

    ellauri302.html on line 139: Don't climb too high, Sarah. Do you hear? Not too high... For if you do, some fine day you'll fall and break your neck. (Shakes a warning finger at her.) And don't try to break into the upper crust. Don't, I tell you. You've a home of your own, — stay there. You've got bread, — eat. But don't intrude where you're not wanted... Every dog must know his own kennel. Here at least it is all cash on delivery. Upstairs is kosher, downstairs is treif. Keep them separate, is all I say.

    ellauri302.html on line 143: What is worst they are planning to start a competing brothel! And demanding Hindel's back wages from Tevje. Suggest engaging Rifkele to the trade.  WTF! Downstairs with you! Shloyme ja Hindel vittuilevat isännille, alkaa rökitys.

    ellauri302.html on line 148: rapidly, making ingratiating gestures as he does so. He appears to be much at home, and evidently entertains a high opinion of himself. I beg your pardon, Scribe; I beg your pardon. (Quietly, to Yekel and Sarah.) You ought to act more decently. It's high time. People are coming and...

    ellauri302.html on line 165: Pause.) I've really been thinking about it, and have a certain fellow in view, — a jewel of a chap, — smart head on his shoulders... his father is a highly respected man. (Abruptly.) Are you going to give your daughter a large dowry?

    ellauri302.html on line 171: The Scribe: Who can tell? Our Lord is a God of mercy and forgiveness, but He is also a God of retribution and vengeance. (Leaving.) Well, it's getting late. Let's be off to the synagogue. (Leaves)

    ellauri302.html on line 175: Sarah (frightened): Rifkele! What are you doing? Don't! Your father will be furious! It isn't becoming for you to chum with Manke. You're already a marriageable young lady, a virtuous child. And we 've just been talking about some good matches for you, — excellent matches with learned scholars...

    ellauri302.html on line 188:   The furniture of the basement brothel consists of several lounges, a tahle, benches and card-tables; on the walls, looking-glasses bedecked with gaudy ornaments; chromos representing women in suggestive poses...

    ellauri302.html on line 194: Shloyme a Hindel riitelevät kotoisasti. Molemmilla on uudet partnerit. Tarkoitus on perustaa uusi filiaali, johon tulis mukaan Manke ja sen paras kaveri, arvaatte kuka. She!  Uncle Yekel 's daughter! A genuine gold-mine! Rifkelettä näyttää petihommat kyllä kiinnostavan, horisontaalityöskentely nappaa enemmän kuin vertikaalinen. Äitinsä tytär, kenenkähän kanssa...

    ellauri302.html on line 205: A fine business! It has to rain! (Suddenly noticing Rifkele, he explodes with rage.) What! You here! (Seizes her hy the collar and shakes her, clinching his teeth.) What are you doing here?

    ellauri302.html on line 226: The God Of Vengeance paid my account the day before yesterday... We were standing under the eaves, the rain is so fragrant,.. It washes the whole winter off your head. (Goes over to Hindel.) Just look... (Showing her wet pubic hair.) How fresh it is... how sweet it smells...

    ellauri302.html on line 229: At home, in my village, the first sorrel must be sprouting. Yes, at the first May rain they cook sorrel soup... And the goats must be grazing in the meadows... And the rafts must be floating on the stream... And Franek is getting the Gentile girls together, and dancing with them at the inn... And the women must surely be baking cheese-cakes for the Feast of Weeks.* (Silence.) Do you know what? I'm going to buy myself a new summer tippet and go home for the holidays... (Buns into her room, brings out a large summer hat and a long veil; she places the hat upon her wet hair and surveys herself in the looking-glass.) Just see! If I'd ever come home for the holidays rigged up in this style, and promenade down to the station... Goodness! They'd just burst with envy. Wouldn't they? If only I weren't afraid of my father! He'd kill me on the spot. He's on the hunt for me with a crowbar. Once he caught me dancing with Franek at the village tavern and he gave me such a rap over the arm with a rod (Showing her arm.) that I carry the mark to this very day. I come from a fine family. My father is a butcher. Talk about the fellows that were after me!... (In a low voice.) They tried to make a match between me and Nottke the meat-chopper. I've got his gold ring still. (Indicating a ring upon her finger.) He gave it to me at the Feast of Tabernacles.* Maybe he wasn't wild to marry me, — but I didn't care to.

    ellauri302.html on line 231: Described in Leviticus 23, The Feast of Weeks is the second of the three “solemn feasts” that all Jewish males were required to travel to Jerusalem to attend (Exodus 23:14–17; 34:22–23; Deuteronomy 16:16). This important feast gets its name from the fact that it starts seven full weeks, or exactly 50 days, after the Feast of Firstfruits. Since it takes place exactly 50 days after the previous feast, this feast is also known as “Pentecost” (Acts 2:1), which means “fiftieth.”

    ellauri302.html on line 235: Since the Feast of Weeks was one of the “harvest feasts,” the Jews were commanded to “present an offering of new grain to the Lord” (Leviticus 23:16). This offering was to be “two wave loaves of two-tenths of an ephah” which were made “of fine flour... baked with leaven.” The offerings were to be made of the first fruits of that harvest (Leviticus 23:17). Along with the “wave offerings” they were also to offer seven first-year lambs that were without blemish along with one young bull and two rams. Additional offerings are also prescribed in Leviticus and the other passages that outline how this feast was to be observed. Another important requirement of this feast is that, when the Jews harvested their fields, they were required to leave the corners of the field untouched and not gather “any gleanings” from the harvest as a way of providing for the poor and strangers (Leviticus 23:22).

    ellauri302.html on line 243: Basha: Here, at least, I'm a free person. I've got my chest of finery, and dress swell. Better clothes, upon my word, than the rich daughters of my village... (Fetching from her compartment a hrown dress.) When I go walking on Marshalkovski street in this dress they all stare at me... Fire and flame! Mm! If I could only put in an appearance in my home town dressed in this fashion, here 's how I 'd promenade to the station. (Struts across the room like a lady of fashion^ raising her skirt at the hack and assuming a cosmopolitan air.) They'd die of jealousy, I tell you... They'd be stricken with apoplexy on the spot. (Promenades about the room playing the grand dame.)

    ellauri302.html on line 247: Hindel, from her room, where she is still busy with her chest of clothes. And what's the matter with a place of this sort, I'd like to know? Aren't we every bit as good as the girls in the business houses, eh? The whole world is like that nowadays; that's what the world demands. In these days even the daughters of the best families aren't any better. This is our way of earning a living. And believe me, when one of us gets married, she's more faithful to her husband than any of the others. We know what a man has.

    ellauri302.html on line 249: Shut up, will you? Late at night they have to start telling stories about the dead. No dead people can come here. Our boss has a Holy Scroll upstairs... (A sudden hush.) What's wrong about our trade, I'd like to know? (She leaves her little room and goes into the basement.) Wasn't our mistress in a house like this for fifteen years? Yet she married. And isn't she a respectable God-fearing woman?... Doesn 't she observe all the laws that a Jewish daughter must keep?... And isn't her Rifkele a pure child? And isn't our boss a respectable man? Isn't he generous? Doesn't he give the biggest donations to charity?... And he's had a Holy Scroll written...

    ellauri302.html on line 256: Reizel: Some generous land-owner, perhaps? Maybe he'll stand for the drinks?

    ellauri302.html on line 266: Basha, runs over. Come. Let's splash each other... Let's sprinkle handfuls of raindrops over each other. Lets give the whole male audience a huge boner!

    ellauri302.html on line 286: With God's help, if I can only get both of them, Rifkele and Manke, this very night... I 'll take them directly to Shloyme 's... And I 'll say to him, "Here you are... Here's your bread and butter. Now rent a place, marry me, and become as respectable a man as the Uncle. Well have a girl and it's back to square one.

    ellauri302.html on line 290: (A long pause. The stage is empty. Soon Manke leads in Rifkele. They are both wrapped in the same wet shawl... Their hair is dripping wet. Large drops of water fall from their clothes to the floor. They are barefoot... Hindel, behind her curtain, listens as before.)

    ellauri302.html on line 294: Are you cold, Rifkele darling? Nestle close to me... Ever so close... Warm yourself next to me. So. Come, let's sit down here on the lounge. (Leads Rifkele to a lounge; they sit down.) Just like this... Now rest your face snugly in my bosom. So. Just like that. And let your body touch mine... It's so cool... as if water were running between us. (Pause.) I uncovered your breasts and washed them with the rainwater that trickled down my arms. Your breasts are so white and soft. And the blood in them cools under the touch, just like white snow, — like frozen water... and their fragrance is like the grass on the meadows. And I let down your hair so... (Buns her fingers through RifkeWs hair.) And I held them like this in the rain and washed them. How sweet they smell... Like the rain itself... (She huries her face in Rifkele's hair.) Yes, I can smell the scent of the May rain in them... So light, so fine... And fresh... as the grass on the meadows... as the apple on the bough... So. Cool me, refresh me with your tresses. (She washes her face in Rifkele^s hair.) Cool me, — so. But wait... I'll comb you as if you were a bride... a nice part and two long, black braids. (Does so.) Do you want me to, Rifkele? Do you?

    ellauri302.html on line 304: Rifkele, nodding. Yes, yes. Manke. Wet as a sponge.

    ellauri302.html on line 310: Manke, lowering her voice, and whispering into Bifkele' s ear. And then we go to sleep together. Nobody sees, nobody hears. Only you and I. Like this. (Clasps Bifkele tightly to herself.) Do you want to sleep with me tonight like this? Eh?

    ellauri302.html on line 318: Manke Wait, Rifkele, wait a second. (Reflects for a moment.) Do you want to go away from here with me? We'll be together days and nights at a time. Your father won't be there, nor your mother... Nobody 'll scold you... or beat you...

    ellauri302.html on line 322: Manke No. We'll run away this very night, — with Hindel, to her house... She has a house with Shloyme, she told me. You'll see how nice everything will be... Young folks will be there aplenty, — army officers... and we'll be together, all by ourselves, all day long. We'll dress just like the officers and go horseback-riding. Come, Rifkele, — do you want to?

    ellauri302.html on line 333: Reizel and Basha, together. What's this? Where are you going?

    ellauri302.html on line 345: It's none of our business. Let's put out the lamp and go to sleep. We know nothing about it. (Turns down the wick of the lamp. The stage is bathed in gloom. The girls go to their respective comparyments.

    ellauri302.html on line 351: Yekel, rushes into the basement a burning candle in his hand. His hair is in disorder. Over his nightshirt he has thrown a coat. He shouts wildly.) Rifkele! Rifkele! Is Rifkele here? (No reply. He tears the curtains of the compartments violently aside.) Rifkele! Where is she? (Waking Reizel and Basha.) Where is Rifkele! Rifkele! Where is she? Whatever happened to the scroll? Did they elope together?

    ellauri302.html on line 365: I'll go... You'll go... Rifkele will go... Everything and everybody will go... (Pointing to the brothel.) Down into the bargain basement... God won't have it otherwise... He is vengeful all right.

    ellauri302.html on line 376: Sarah: So you want to go back to the basement? — Into the basement, then! Much I care! (Resumes her packing.) He wants to ruin us completely. What has come over the man? (For a moment she is absorbed in reflection.) If you're going to stand there like a lunatic, I'll get busy myself! (Takes off her diamond ear-rings.) I'll go over to Shloyme's and give him my diamond ear-rings. (From her bundle she draws out a golden chain.) And if he holds back, I'll add a hundred rouble note. (She searches YeheVs trousers pocket for his pockethook. He offers no resistance.) Within fifteen minutes (Throwing a shawl over her shoulders.) Rifkele will be here. (As she leaves.) Shloyme will do that for me. (Slams the door behind her.)

    ellauri302.html on line 415: Reizel: My mistress went to get her.

    ellauri302.html on line 428: Fie! You're out of your head altogether. True, a misfortune has befallen you. May Heaven watch over aU of us. Well? What? Misfortunes happen to plenty of folks. The Lord sends aid and things turn out all right. The important point is to keep your mouth shut. Hear nothing. See nothing. Just wash your hands clean of it and forget it. (To Reizel.) Be careful what you say. Don't let it travel any further, God forbid. Do you hear? (Turns to Yekel, who is staring vacantly into space.) I had a talk with... (Looks around to see whether Reizel is still present. Seeing her, he stops. After a pause he begins anew, more softly, looking at Reizel as a hint for her to leave.) With er, er... (Casts a significant glance at Reizel, who at last understands, and leaves.) I had a talk with the groom's father. I spoke to him between the afternoon and evening prayers, at the synagogue. He's almost ready to talk business. Of course I gave him to understand that the bride doesn't boast a very high pedigree, but I guess another hundred roubles will fix that up, all right. Nowadays, pedigrees don't count as much as they used to. With God's help I'll surely be here this Sabbath, with the groom's father. We'll go down to the Dayon and have him examine the young man in his religious studies... But nobody must get wind of this tale. It might spoil everything. The father comes of a fine family and the son carries a smart head on his shoulders. There, there. Calm yourself. Trust in the Lord and everything will turn out for the best. With God's help I am going home to prepare for the morning prayer. And as soon as the girl returns, notify me. Remember, now. (About to go.)

    ellauri302.html on line 440: Reb Ali: Hear me. You mustn't talk like that against the Lord. He might get really pissed.

    ellauri302.html on line 451: lies your child. Even if you yourself are a sinner, here lies a pure daughter of yours, a virtuous child. ' ' But as it is, what is left me on earth? I myself am a sinner. I leave behind me sinful offspring. And so passes sin from generation to generation.

    ellauri302.html on line 455: Yekel, interrupting. Don't try to console me, Rebbi. I am inconsolable. I know that it's too late. Sin encircles me and mine like a rope around a person's neck. God wouldn't have it. But I ask you, Rebbi, why wouldn't He have it? What harm would it have done Him if I, Yekel Tchaftchovitch, should have been raised from the mire into which I have fallen? (He goes into Rifkele's room, carries out the Sacred Parchment, raises it aloft and speaks.) You, Holy Scroll, I know, — you are a great God! For you are our Lord! I, Yekel Tchaftchovitch, have sinned. (Beats his hreast with his closed fist.) My sins... my sins... Work a miracle, — send down a pillar of fire to consume me. On this very spot, where I now stand! Open up the earth at my feet and let it swallow me! But shield my daughter. Send her back to me as pure and innocent as when she left. I know... to You everything is possible. Work a miracle! For You are an almighty God. And if You don't, then You're no God at all, I tell j^ou. I, Yekel Tchaftchovitch, tell You that You are as vengeful as any human being...

    ellauri302.html on line 465: Eeb Ali, enters, with Yekel. Praised be the Lord! Praised be the Heavenly Father! (Following Yekel, who paces ahout the room.) See how the Almighty, blessed be His Name, has come to your aid? He punishes, — yes. But he sends the remedy before the disease. Despite your having sinned, despite your having uttered blasphemy. (Admonishi7ig him.) From now on see to it that you never speak such words, — that you have reverence, great reverence... Know what a Holy Scroll is, and what a learned Jew is... You must go to the synagogue, and you must make a generous donation to the students of the Law. You must fast in atonement, and the Lord will forgive you. (Pause. Beh Ali looks sternly at Yekel, who has continued to walk about the room, absorbed in his thoughts.) What? Aren't you listening to me? With the aid of the Almighty everything will turn out for the best. I'm going at once to the groom's father and we'll discuss the whole matter in detail. But be sure not to haggle. A hundred roubles more or less, — remember who you are and who he is. And what's more, see to it that you settle the dowry right away and indulge in no idle talk about the wedding. Heaven forbid, — another misfortune might occur!

    ellauri302.html on line 472: Yekel, as he fore. I'll not lay a finger upon her. Just let her answer the truth. Yes, or no.

    ellauri302.html on line 474: Reb Ali The truth. The truth. Heaven will help you... Everything will turn out for the best.  I'm going to the young man's father directly. He's over at the synagogue and must surely be waiting for me. (Looks around.) Tell your wife to put the house in order in the meantime. And you, prepare the contract, and at once, so that he'll have no time to discover anything amiss and withdraw. Arrange the wedding date and have the bride go at once to her parents-in-law. No idle chatter, remember. Keep silent, so that nobody wiU learn anything about it. (Ready to go.) And cast all this nonsense out of your head. Trust in the Lord and rejoice in His comfort. (At the door.) Tell your wife to tidy up the place. (Leaves.)

    ellauri302.html on line 490: Sarah, brings in Yekel's coat and funny hats and places them upon him. He offers no resistance. What a misfortune! What a misfortune! Who could have foreseen such a thing? (She straightens YekeVs coat, then puts the room in order. Runs into Rifkele's room. She is heard hiding something there, and soon returns.) I'll have a reckoning with you later. (Putting the finishing touches to the room.) Terrible days, these. Bring up children with so much care and anxiety, and... Ah! (Footsteps are heard outside. Sarah runs over to Yekel and pulls his sleeve.) They're here! For the love of God, Yekel, remember! Everything can be fixed yet. (Enter Reh Ali arid a stranger. Sarah hastily thrusts her hair under her wig and goes to the door to ivelcome the visitors.)

    ellauri302.html on line 501: Reb Ali, gesticulating. Let's get right down to business. (To the stranger, pointing to Tekel.) This gentleman wishes to unite families with you. He has an excellent daughter and wants as her husband a scholar well versed in Rabbinical lore. He'll support the couple for life.

    ellauri302.html on line 503: The Stranger: That sounds inviting.

    ellauri302.html on line 507: Reb Ali, to the stranger. He's ready to settle upon her a dowry of five hundred roubles cash at the time of the engagement... And he'll support the couple for life. He will treat your son as his own child.

    ellauri302.html on line 509: The Stranger Well, — there 's little need of my boosting my goods. With two years more of study, he'll have the whole learning at his finger tips.

    ellauri302.html on line 512: Naturally, naturally. This gentleman will guard him like the apple of his eye. He'll have the best of everything here. He'll be able  to sit and study the Holy Law day and night, to his heart's content.

    ellauri302.html on line 516: Yes, he 'll sit inside there and study the sacred books... I have a virtuous Jewish daughter. (Goes into the room and drags Rifkele out hy force. She is only half dressed, her hair in disorder, one boob sticking out. He points to her.) Your son will marry a virtuous Jewish daughter, I say. She will bear him pure, Jewish children... even as all pious daughters. (To Sarah.) Isn't that so? (Laughing wildly, to the stranger.) Yes, indeed, my friend, — she'll make a pure, pious little mate. My wife will lead her under the wedding canopy... Down into the brothel! Down below! (Pointing to the basement.) Down into the brothel! (Dragging Rifkele hy her hair to the door.) Down into the brothel with you! Down!

    ellauri302.html on line 520: Yekel: Down into the brothel with you! (He leaves together with Rifkele, whose cries are heard from outside.)

    ellauri302.html on line 522: The Stranger, with amazement and fright. What is this? (Bel) Ali beckons to him, pulls him by the sleeve and points to the door. The stranger stands motionless in his astonishment. Reb Ali draws him to the door. They leave.

    ellauri302.html on line 534: ge/assets/blog/2016/GofV-new-yiddish-rep.jpg" width="30%" />

    ellauri302.html on line 544: Vuonna 1904 Asch julkaisi yhden tunnetuimmista teoksistaan, A shtetl, idyllisen muotokuvan perinteisestä puolalais-juutalaisesta elämästä. Tammikuussa 1905 hän julkaisi uskomattoman menestyksekkään näytelmäkirjoittajauransa ensimmäisen näytelmän Tsurikgekumen (Coming Back).

    ellauri302.html on line 546: Asch kirjoitti draaman Got fun nekome (God of Vengeance) talvella 1906 Kölnissä, Saksassa. Se kertoo juutalaisesta bordellin omistajasta, joka yrittää tulla kunnioitettavaksi tilaamalla Toora-käärön ja naimalla tytärtänsä jeshiva-opiskelijan kanssa. Bordelliin sijoittuva näytelmä sisältää juutalaisia ​​prostituoituja ja lesbokohtauksen. IL Peretz on sanonut näytelmästä sen lukemisen jälkeen: "Polta se, Asch, polta se!" Sen sijaan Asch meni Berliiniin pitämään sen ohjaaja Max Reinhardtille ja näyttelijä Rudolph Schildkrautille, jotka tuottivat sen Deutsches Theaterissa. Koston Jumalaavattiin 19. maaliskuuta 1907 ja kesti kuusi kuukautta, ja pian se käännettiin ja esitettiin kymmenellä eurooppalaisella kielellä.

    ellauri302.html on line 548: 	David Kessler toi näytelmän ensimmäisen kerran New York Cityyn Yhdysvaltoihin vuonna 1907. Yleisö tuli enimmäkseen Kessleriin, ja he buuttivat muuta näyttelijää. New Yorkin tuotanto sai aikaan suuren lehdistösodan paikallisten jiddish-lehtien välillä, jota johti ortodoksinen Tageplatt ja jopa maallisempi Forverts. Ortodoksisissa papereissa viitattiin koston jumalaan"likaiseksi", "moraalittomaksi" ja "syvyttömäksi", kun taas radikaalit lehdet kuvailivat sitä "moraaliksi", "taiteelliseksi" ja "kauniiksi".

    ellauri302.html on line 550: 	Tuotannon provosoivampia kohtauksia muutettiin, mutta se ei riittänyt ortodoksisille lehdille. Jopa jiddishin intellektuelleilla ja näytelmän kannattajilla oli ongelmia näytelmän epäaitoon juutalaisen perinteen esittämisen kanssa, erityisesti Yanklin Tooran käytön kanssa, jota he sanoivat Aschin käyttävän enimmäkseen halpoja tehosteita; he myös ilmaisivat huolensa siitä, kuinka se saattaisi leimata juutalaisia, jotka jo kohtasivat paljon antisemitismiä. Yhdistäminen juutalaisiin ja seksityöhön oli tuolloin suosittu stereotypia. Muut intellektuellit arvostelivat itse kirjoitusta, väitti, että toinen näytös oli kauniisti kirjoitettu, mutta ensimmäinen ja kolmas näytös eivät tukeneet sitä.

    ellauri302.html on line 552: God of Vengeance julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä vuonna 1918. Vuonna 1922 se esitettiin New Yorkissa Provincetown Theaterissä Greenwich Villagessa, ja se siirrettiin Apollo Theateriin Broadwaylle 19. helmikuuta 1923. näyttelijät, joihin kuului ylistetty juutalainen maahanmuuttajanäyttelijä Rudolph Schildkraut, saivat paljon buuauxia mutta myös läpyjä. Sen esitys keskeytettiin 6. maaliskuuta, kun koko näyttelijä, tuottaja Harry Weinberger ja yksi teatterin omistajista nostettiin syytteeseen osavaltion rikoslain rikkomisesta ja tuomittiin myöhemmin siveettömyydestä. Weinberger, joka oli myös merkittävä asianajaja, edusti ryhmää oikeudenkäynnissä. Päätodistaja näytelmää vastaan ​​oli rabbi Joseph Silberman, joka julisti Forvertsin haastattelussa: "Tämä näytelmä herjaa juutalaista uskontoa. Edes suurin antisemiitti ei olisi voinut kirjoittaa sellaista." Pitkällisen taistelun jälkeen tuomiosta valitettiin onnistuneesti. Euroopassa näytelmä oli niin suosittu, että se käännettiin saksaksi, venäjäksi, puolaksi, hepreaksi, italiaksi, tšekkiksi, romaniaksi ja norjaksi, ei kuitenkaan suomexi.

    ellauri302.html on line 554: Indecent on Paula Vogelin vuonna 2015 kirjoittama näytelmä, joka kertoo koston jumalan kiistasta. Se avattiin Broadwaylla Cort-teatterissa huhtikuussa 2017, ohjaajana Rebecca Taichman. Se ei ollut juuri mistään kotoisin.

    ellauri302.html on line 556: 	Toisella oleskelullaan Yhdysvalloissa Asch asui ensin Stamfordissa Connecticutissa, minkä jälkeen hän muutti Miami Beachille, jossa hän asui 1950-luvun alkuun asti. Hän loukkasi juutalaisten herkkyyttä vuosien 1939–1949 trilogialla Nasaretilainen, Apostoli ja Maria, joka käsitteli Uuden testamentin aiheita. Huolimatta syytöksistä kääntymyksestä, Asch pysyi ylpeänä juutalaisena; hän ei ollut kirjoittanut trilogiaa kristinuskon edistämiseksi, vaan yritykseksi kaventaa juutalaisten ja kristittyjen välistä kuilua. Suuri osa hänen lukijakunnastaan ​​ja juutalaisesta kirjallisesta yhteisöstä ei kuitenkaan nähnyt asiaa niin. Hänen pitkäaikainen työnantajansa, New Yorkin jiddishinkielinen sanomalehti Forverts, ei ainoastaan ​​luopunut hänestä kirjailijana, vaan myös hyökkäsi hänen kimppuunsa avoimesti Kristinuskon promootion vuoksi. Myöhemmin hän aloitti kirjoittamisen kommunistiselle lehdelle Morgen frayhayt, mikä johti toistuviin kuulusteluihin edustajainhuoneen epäamerikkalaisen toiminnan komiteassa. Vuonna 1953 Chaim Lieberman julkaisi teoksen The Christianity of Sholem Asch, raa'an kritiikin Aschia ja hänen kristologista trilogiaansa kohtaan, joka inhotti jopa joitain Aschin vahvimmista kriitikoista. Liebermanin kirja ja McCarthy Hearings johtivat Aschin ja hänen vaimonsa lähtemään Yhdysvalloista vuonna 1953, minkä jälkeen he jakoivat aikansa Lontoon (jossa heidän tyttärensä asui), Manner-Euroopan ja Israelin välillä. Right on Shulem!

    ellauri302.html on line 566:   Jumala voi olla suuri tunari tai paskiainen, kun ei selviä teodikeasta, mutta vielä vähemmän Singer sietää gumanisteja. Gitler esimerkixi oli 1 suuri humanisti. On Gud är ingen värd, hamnar vi  med Gitlers sätt att resonera! Så hade alla ondskefulla mördare resonerat under tidernas lopp når de ställde  och människans vilja i centrum av universum. Vill jag stå på deras sida? Gitler med nazisterna som beordrade judarna att gräva sina egna gravar? Kunde inte göra ens denna lilla service för dem? Varför grävde de inte sina egna gravar istället? Gumanismen gjorde människan till alltings mått. Så vad hade detta att säga om gumanismen? Undermåttig idé, i ett ord. Människorna måste utvecklas, göra framsteg - inte teknologiskt utan moraliskt - för vad tjänade de annars för syfte? Å andra sidan, varför behöver dom tjäna något syfte alls?  Men varför måste då den ena individen lida medan den andra frossade i det bästa som framstegen kunde erbjuda? Är dom kanske vinnare och de andra förlorare i Darwins olympiad? Var inte själva framstegen ett resultat av oräkneliga våldshandlingar? Var inte den franska revolutionen en målstolpe i människans framsteg? Var inte västens oräkneliga krig flera sådana? Och var vi inte glada över den franska revolutionen och dess giljotiner? Tycker vi inte om kärnvapen och Coca Cola?  Vilka var gumanismens hjältar? Korpraler, andra militära ledare. Var inte också Stalin en produkt av den sortens to gumanism som satte människans vilja i centrum for all mänsklig strävan? All Stalin gjorde antogs vara för mänsklighetens bästa. Dito med Joshuas tiotusentals lik- och förskinnshögar.  Nej förlåt, de var ju Guds påbud, helt annan sak.

    ellauri302.html on line 568: Nej, jag kan varken tro på Gud eller på människan. Det är den bittra sanningen. Bäst att lita på lusen. Grein satt alldeles stilla, som en lus. Men om man måste välja mellan Gud och människan var Gud att föredra. Människan var verkligen oväsentlig. Även om Gud var en mördare var han åtminstone en stor mördare. Det är klokast att gå med vinnaren.

    ellauri302.html on line 573: Puertoricolaiset näyttää sekarotuisilta. Istuu portailla ilman paitoja. Singer ei voisi kusta Times Squarelle, hänen uskontonsa kieltää sen.

    ellauri302.html on line 575: Grein päättää rankaista izeään palaamalla Lean luo. Hän on minun ristini. Kumpaahan se rankaisee siinä enemmän. Mitähän korkeammat mahdit hänestä tuumaavat, ovatko taivaan vallat hyvinkin kärmeissään? Hertz maxaisi kyllä kaikki kulut. Umpimähkään hän otti hyllystä Moshe Chaim Luzzatton bestsellerin Den rättfärdiges väg. Peukalovärssy olisi nyt paikallaan.

    ellauri302.html on line 628: Ei Jeshua siis kexinyt ize tätäkään. Isämeitä on otettu kaddishista ja herran siunaus toorasta. Jonnin joutavaa. Tällästä ne höpisee jeshivoissa sillä aikaa kun moppipäät vaimot käyvät töissä, töiden jälkeen kaupassa ja imuroivat, keittävät klimppisopan ja gefillte fishin valmiixi siihen kun Tvi Ari tulee nälkäisenä kotio. Mikä täällä haisee? Kukkakaaliko?

    ellauri302.html on line 631: 
    Singer tikkaa taaxepäin
    

    ellauri302.html on line 633: Singerin mehukkuus on peräisin juutalaisten izehoitokirjoista. Anita Grein hade aldrig öppnat en bok om etik. I de böcker hon läste och pjäser hon såg var hjältarna och andra huvudpersoner alltid äktenskapsförbrytare och mördare. Och nu har hon till råga på allt blivit kommunist!

    ellauri302.html on line 636: Trozki (Lev Davidovitsh Bronshtein) oli jutku, samoin Kamenev (oik. Rozenfeld) ja Zinovjev (alk. Hirsch Apfelbaum). Sixi Singer mainizee ne nimeltä. Ize asiassa jopa Gitler saattoi olla puolikuivuri, mutta Stalin oli kyllä pelkkä gruusialainen julmuri. Puhasta Amalekin siemennestettä.

    ellauri302.html on line 647: Singerille kävi kuin Saul Beloville: mitä rikkaammaxi ja vanhemmaxi se tuli sitä taantumuxellisemmaxi arkkijuutalaisexi se muuttui. Tai palasi. Amerikka on näille kavereille lopultakin se luvattu maa.

    ellauri302.html on line 649: 	Vuonna 1950 Itzele oli 47. Silloin se päätti vetäytyä talviunille kuin muumi, työntää havunneulasia perseeseen. Eihän siitä mitään tullut, melskasi naisissa vielä 41 vuotta. Sen mielestä kaikkien uskontojen poinzi on ahimsa tosin apinaveljiin\ rajoitettuna, eli oma onni ei sais tulla toisten apinoiden epäonnesta. Sehän on kapitalismille aivan vieras ajatus. Sitäpaizi se ei ihan riitä tekemään uskonnosta vetävää. Vad skulle judendomen ha för dragningskraft om det inte längre fanns skägg, tinninglockar, lärohus, heliga böcker, bönesjalar och bönekapslar, sabbat och andra högtider? En sådan judendom skulle inte bara misslyckas med att tillfredsställa människors behov; den riskerade också att falla samman vilket ögonblick som helst av brist på levnadsregler och symbolisk struktur. Om människorna handlade individuellt snarare än gruppvis skulle deras förmåga att tjäna Gud vara lika liten som deras förmåga att försvara sitt land. Som individer kunde de inte bekämpa Satan, de kunde inte slå tillbaka Hitler eller Stalin på egen hand. Såna vackra ord betyder inte vackra handlingar. Efter att ha sagt det här till Luria for Grein iväg för att knulla hans hustru Anna.

    ellauri302.html on line 659: Kroknosen har något unikt i alla fall - den fria viljan. Han har fritt val att inte svara på telefon när reglerna är emot det, tex när frugan dör. Satan är den fria viljans ärkefiende. Fria viljan är för när man gör något man inte vill, för att reglerna säger det. Att knulla Eva mot reglerna är inget val, att inte knulla henne vore det.

    ellauri302.html on line 682: - Vad då för slags värld! Vad är det man uppnår med alla krig? Varför  kan man inte reda ut saker och ting en gång för alla? A war to end all wars! Jag har just bläddrat genom tidningarna. Det enda man får läsa om är rån, stöld, mord. 
    

    ellauri302.html on line 683: - Det är så världen fungerar. Om du kände till Darwin skulle du veta det är kampen för tillvaron som har skapat världen. 
    

    ellauri302.html on line 684: - Jag har läst om det där, jag har hört talas om det där. Det är såååå nonsens! Universums herre hatar våld. 'De blodgiriga och de falska är en styggelse för Herren.' Så står det i Psaltaren. 
     

    ellauri302.html on line 685: - Vad menar då Gud med att låta två hjortar stängas med varandra tills den ene dör när dom kämpar om samma hind? Det har ingenting med den fria viljan att göra. Hjortar är inte onda. Dom följer bara sin natur. 
    

    ellauri302.html on line 686: - Vem vet? Djur kanske kan vara onda. Men det finns goda djur också, djur som bara smakar gott.  Ett lamm gör ingen nånting ont. 
    

    ellauri302.html on line 688: Boris funderade en stund. - Vad vet vi? Allt är ett stort mysterium. En sak är säker: människorna måste vara goda. Eftersom dom förstår vad som är gott för dem vågar dom inte vara onda. Lamm är gott med Foster, fastän  Foster smakar annors inget vidare. 
    

    ellauri302.html on line 695: Vanerne kallas ofta för »vise», hvilket ord då står i full öfverensstämmelse med att Mimesbrunnen, hafvet, är all visdoms källa. Det är ock märkligt, att Vanerne i Valans Visdom framträda omedelbart efter Gullveigs dråp; men däri ligger följande tanke. Vattengudarne äro också gudar för sjöfart och handel, hvilka framkallas af guldtörsten och i sin ordning vålla tvedrägt och strider bland både gudar och människor. Som dessa strider äro oundvikliga, öppnas de af Odin själf, hvars spjutkast är det första anfallet på den växande egennyttan. Såsom alltid redo att försvara vunna skatter kallas Vanerne »krigiske». 

    ellauri302.html on line 697: Suutari pieri Liisan vannassa. Pietari Suuri oli Veikko Huovisen kolmas iso paha susi. Tämähän oikeastaan selittää Borixen teodikea-ongelman, eli mixi pitää apinoiden olla niin sotaisia. Ne handlaavat kullanjanoisina, drååpaten jumaliste kauhistuneita notmiitä ja keihästäen tylpällä keihäällä niiden narttuja, päästellen kajahtavia sjöfartteja pottu molemmissa päissä. Eli good old motiivit EAT! FUCK! KILL!.

    ellauri302.html on line 707: Singerin isä sanoi ettei kabbalaa saisi antaa alle 35-vuotiaiden käsiin. Meidän isi sanoi ettei meidän kuninkaallisesta alkuperästä saisi meille kertoa vielä edes 50-vuotiaina. Seijan mielestä Calle oli aivan oikeassa.

    ellauri302.html on line 711:   Singerin ansioxi on laskettava ettei se yritäkään peitellä juutalaisten kaxinaamaisuitta näissä rotujutuissa. Amalekin siemen Lise voisi hyvin olla Jüdin pystynenää lukuunottamatta, ja se on Margolinista parempi  pano kuin mikään niistä.

    ellauri302.html on line 714: Hon gav efter för alla hans infall men begärde aldrig att han skulle återgälda henne med dyrbara gåvor. Hon var på sitt sätt ett perfekt varelse som med stor precision utförde de roller hon var skapad for. Under alla de år de levde tillsammans hade ingenting någonsin fungerat fel, vare sig i hemmet eller i hennes yrkesliv. Hon planerade all minsta detalj. Varje gång Margolin undersökte henne blev han förvånad. Allt var precis som det skulle - pulsen, blodtrycket, blodvärdena, syne, hörseln, reflexerna. Hon hade en oförklarlig förmåga att alltid anpassa till hans humor. Hon läste hans tankar, anade vad han tänkte säga. Margolin fann henne enastående när det gällde sexuellt förspel, efterspel och alla de viskningar och smekningar som gör kärleksakten spännande. De kvinnor som handlade i hennes boutique anförtrodde henne en mängd detaljer och hon visste precis vad hon skulle återberätta för honom, och när och hur. Hon klädde sig smakfullt och anspråkslöst, hon målade inte naglarna, hon sminkade sig diskret, bar sällan smycken. Lise olisi perfekti silikoninukke juutalaiselle tuppikullille, paizi tuota pystynenää...

    ellauri302.html on line 718: 	Lisäxi on Singer yhtä silmitön antikommunisti kuin se on semitisti. Aivan pidäkkeetöntä ryssävihaa vaahtoaa sen suupielistä kuin vesikauhuiselta koiralta. Tämmönen kohtuutun vihanpito on juutalaisilla ihan verissä, kulttuurissa ainaskin. Samahan se oli Kivipukin Tanelillakin. Julmat kulmahampaat irvessä ja karvakädet nyrkissä. Ei rottamainen Ben Zyskovizkaan jää paljon hännille. Vanhoista jenkkijutku kirjailijaukoista tulee yllättävän samanlaisia Kroisos Pennosia ja Kulta-Into Piitä: Singer, Belov, Roth, jopa Malamud. Norman Mailerin Alastomat ja kuolleet odottaa vielä vuoroaan. 

    ellauri302.html on line 720: Judarna ordade vitt och brett om att de var det utvalda folket, men de var ohyfsade, giriga och egoistiska. Judar är stora dårar, grymt vilseledda. Ger order till en låda med förhänge på.

    ellauri302.html on line 722: Ei mene hyvin Borixellakaan. Se joutui myymään vuokrakasarmin joka tuotti viikossa neljäsataa nettoa. Meidän kivijalassa asuu rottia. Ratatouille tovereineen maxamatta vuokria. Airbnb menee kiinni koska Seija ei pidä siitä. Sama se, syödään näkkäriä ja juodaan laihaa teetä kuin Boris Makaber. Kuvitellaan että on Tisha b'Av. Gud, gode gud, livet är ingenting värt, suckar rike Boris, och har alldeles rätt. Jag såg mitt hela liv i en dröm i natt, och inte var det något värt det heller. Men varför borde det vara det? Ratatouille skulle säga samma sak om den kunde tala. 

    ellauri302.html on line 730:   Denna fras brukar klassas som religiöst och meningen uttalades först i 1 Korinthierbrevet 15:32:

    ellauri302.html on line 737: Herren, HERREN Sebaot kallade eder på den dagen till gråt och klagan, till att raka edra huvuden och hölja eder i sorgdräkt.

    ellauri302.html on line 744: Som damasksömmare i Warszawa gillade Yankele fingerpulla pullor. Vedin slinkkaa letistä ja kysyin missä ja milloin voitas olla silleesti. Yascha laskee luikuria kuin hepo ravaa. Jusztyna tulistuu kun Yascha sanoo sille kaikenlaista loukkoovoo. I Ryssland såg Yascha en jude en mager som en pinne och hade lång kalufs. Han blev troende och satt i en liten synagoga med gamla män och läste psalmer. Polisen tog honom förstås meni släppte honom igen. Han var för tokig att vara farlig. Det finns många som gillar att lura andra - det är deras liv.

    ellauri302.html on line 746:   Jag har hört talas om en jiddischsk skådespelare i Moskva som lurade i sina kolleger att han hade en tunna sill. Det var under revolutionen när man inte kunde få en sillbit för vare sig kärlek eller pengar. Så snart folk fick höra att han hade sill började dom ställa sig in hos honom. Till och med ryssarna behandlade honom på ett nytt sätt: Nathan Davidovich, du ska få en huvudroll. Du blir berömd. Jag dör av längtan efter en bit sill. Summan ar kardemumman blev att han måste packa och fly till Kiev när kontrarevolutionärerna började slåss mot bolsjevikerna. Han fastnade i nån by och det var där Makhnos banditer gjorde slut på honom."

    ellauri308.html on line 35: ges/I/41v9aZADFhL.jpg" width="100%" />

    ellauri308.html on line 217: Lauri Hokkanen oli mikkeliläinen partiopoika, joka päätyi taistolaisten sisäpiiriin. Kun Hokkanen jätti liikkeen, hänet leimattiin CIA:n agentiksi. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti harvinaisen tilinteon taistolaisten aatteellisesta harharetkestä, kuten HS selvitti.

    ellauri308.html on line 240: ges6.fanpop.com/image/photos/41600000/Roseanne-Barr-Heeb-Magazine-Photoshoot-2009-roseanne-barr-41612324-474-366.jpg" />

    ellauri308.html on line 253:   Viime vuonna opetin synagogassani juutalaisen kirjallisuuden luokkaa lukiolaisille. Oletettavasti holokausti tuli esiin useimmissa tarkastelemissamme kirjallisissa teoksissa. Joka kerta kun "H-sana" mainittiin, lapset alkoivat valittaa ja voihkia. "Ughh... Pitääkö meidän jatkaa puhumista holokaustista?" Selviytyneiden tyttärentytärnä en usko, että olen koskaan kyllästynyt puhumaan holokaustista, mutta opiskelijani olivat siihen kyllästyneitä! Diagnoosin heille akuutin "holokaustiväsymyksen". Heitä oli lyöty yli päähän "Never Forget" -lauseella, ja sen seurauksena holokaustista oli tullut tylsää. Kun yhä useammat eloonjääneet kuolee ja henkilökohtaiset yhteydet holokaustiin katoavat, myös kiinnostus ottaa holokausti vakavasti vähenee.

    ellauri308.html on line 269:   Otto Wilhelm (Ville tai Wille, O. W.) Kuusinen (Neuvostoliitossa ven. Отто Вильгельмович Куусинен, Otto Vilgelmovitš Kuusinen, 4. lokakuuta 1881 Laukaa – 17. toukokuuta 1964 Moskova) oli suomalainen poliitikko, joka loi suuren osan urastaan Neuvostoliitossa. Kuusinen oli Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtaja vuosina 1911–1913, Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) pitkäaikainen johtohenkilö ja Terijoen hallituksen (1939–1940) johtaja. Kuusinen kuului myös Kommunistisen internationaalin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen korkeimpaan johtoon ja on korkeimmalle politiikassa noussut suomalainen, kun Max Jakobsonia ei valittu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeriksi vuonna 1971. Kuusinen palkittiin Leninin kunniamerkillä viidesti.

    ellauri308.html on line 279: 	Salaliittolaisten kuuden hengen ryhmä saapui klubille noin kello 19, kun meneillään oli puoluejohtajien kokous. Uhrit täydellisesti yllättänyt isku alkoi SKP:n varajohtaja Jukka Rähjän pidettyä juuri esitelmän neuvostojoukkojen perääntymisestä Varsovan rintamalla ja ollessa tupakkatauolla. Punaupseeri Aku Paasi ampui hänet ensimmäisenä porrastasanteelle. Tämän jälkeen hyökkääjät avasivat kokoushuoneen ovet ja astuivat kokoussaliin. Konttoristina toiminut Liisa Savolainen yritti soittaa puhelimella apua, mutta sai luodin niskaansa ja kuoli. Jukka Viitasaari yritti tehdä vastarintaa mutta sai luodin päähänsä, samoin kävi Tuomas Hyrskymurrolle. Ammunta lakkasi vasta kun ampujilta loppuivat panokset noin 200 laukauksen jälkeen.

    ellauri308.html on line 281: 	Ampumapaikka "Kuusisen klubi" sijaitsi Pietarin Kammeno-Ostrovin katu 26–28:n viidennen kerroksen huoneistossa 116. Klubi oli nimetty Otto Wille Kuusisen kunniaksi, koska helmikuussa 1920 oli tullut tieto, että Kuusinen olisi ammuttu Suomessa. Sitä käytettiin suomalaisten kommunistien kokouspaikkana, kunnes se vuoden 1920 loppupuolella lakkautettiin ja siellä olleet Kuusisen kirjoittamat kirjat ja kaikki muistoesineet hävitettiin. Syynä oli Kuusisen maineen ryvettyminen keskuskomitean silmissä hänen ihmeteltyään klubin murhille julkisesti esitettyjä perusteluja. Kuusinen oli tässä vaiheessa hengenvaarassa, sillä Eino Rähjän johtama SKP:n sotilasjärjestö oli päättänyt Kuusisen surmaamisesta. Ylellinen talo rakennettiin vuosina 1910–1914, ja siinä asui lukuisia suomalaiskommunisteja.

    ellauri308.html on line 366: Sakut pistivät vuoden 1942 heinä-lokakuun väliin sijoittuneen 100:n päivän aikana pelkästään etniseltä taustaltaan juutalaista väestöä hiilidioksidina taivaalle about 1,47 miljoonaa yksilöä. Tappotahti on yhäti lyömätön satasen ennätys, jolle ei löydy vertaa mistään historiasta. Mutta pitkän matkan juoksussa kommarit ovat olleet kovempia. Paskaa puhelet. Natseilta loppui aika kun loppui paukut. ”Ali-ihmiset” pisti ”herrakansalle” pataan. Ei ole kuulunut edes huhuja, että gulageilla olis marssitettu naisia ja lapsia ”suihkuun”, pakotettu vangit roudaamaan ruumit uuniin ja tuhkat kaalipelloille. Ei kaasua eikä uunia, joutuivat vain tekemään nälkiintyneinä talvioloissa paskaduunia.

    ellauri308.html on line 394: 	TORONTO, ON (Kanada) - Apinoiden ja ihmisten yhteinen sukulinja jakautui useita satojatuhansia aiemmin kuin tähän mennessä oletettiin, kertoo kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johtaa professori Madelaine Böhme Tübingenin yliopiston Senckenbergin ihmiskehityksen ja paleoympäristön keskuksesta. Professori Nikolai Spassov Bulgarian tiedeakatemiasta. Tutkijat tutkivat kahta Graecopithecus freybergin fossiilia uusimmilla menetelmillä ja tulivat siihen tulokseen, että ne kuuluvat esiihmisille. Heidän havaintonsa, jotka julkaistiin tänään kahdessa julkaisussa PLOS ONE -lehdessä , osoittavat lisäksi, että ihmissuvun jakautuminen tapahtui itäisellä Välimerellä eikä - kuten tavallisesti oletetaan - Afrikassa.

    ellauri308.html on line 400: Alaleuassa, jota tutkijat ovat kutsuneet "El Graeco", on muita hampaiden juuriominaisuuksia, mikä viittaa siihen, että laji Graecopithecus freybergi saattaa kuulua esi-ihmisen sukulinjaan. "Olimme yllättyneitä tuloksistamme, sillä esi-ihmiset tunnettiin aiemmin vain Saharan eteläpuolisesta Afrikasta", sanoi Jochen Mein Fuss, Tübingenin tohtoriopiskelija, joka suoritti tutkimuksen tämän osan.

    ellauri308.html on line 416: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_jpg,c_fill,w_1920,h_1080,q_auto/v1679494470/13-1-63225061-1677077784381.jpg" height="200px" />

    ellauri308.html on line 421: Palkittu dokumentaristi ja Venäjän tuntija Arvo Tuominen ei usko Putinin jatkavan uudelle kaudelle ja ennustaa seuraavan Venäjän presidentin. Arvo Tuominen ei ole käynyt Venäjällä sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tasan puoli vuotta sitten. Mikäli Ukraina onnistutaan liittämään läntiseen arvoyhteisöön ja ukrainalaiset tulevat noudattamaan yhteisiä arvoja, niin Venäjän ohjaaminen samalle ladulle ei pitäisi olla ongelma, kirjoittaa Tuominen. Tavallisiin venäläisiin kohdistuvat sanktiot vain vahvistavat lännen vastaisuutta. Kansalaiset haluavat yleensä olla sodassa omiensa puolella.

    ellauri308.html on line 425: Mikään ei muutu niin kauan kuin geriatriagalleria hallitsee. Nykyisen, Nikolai Patruševin johtaman Venäjän turvallisuusneuvoston jäsenistä suuri osa on yli 70-vuotiaita!

    ellauri308.html on line 430: ges.dailystar.co.uk/dynamic/204/photos/487000/936x622/1343487.jpg" />

    ellauri308.html on line 435: Kun liberalismi tarjoaa materialismia ja kapitalismia, korostaa Duginin malli henkisyyttä, uskonnollista perinnettä ja narodia eli kansaa tai kansanyhteisöä, jonka hän ymmärtää enemmän nazi-Heideggerin  eksistentiaalisessa kuin nationalistisessa mielessä. Ihanhan tää on kuin Doston ja Sanjan lihamyllystä. 

    ellauri308.html on line 437: Liberalismi on hyvä ideologia länkkäreille, koska se on sieltä kotoisin. Valistuksen perinteestä nouseva, individualismia ja kapitalismia tuottava liberalismi muuttuu ongelmaksi, kun se pyrkii ja pääsee hegemoniseen asemaan joka puolella.

    ellauri308.html on line 443:  Huntingtonin ja Duginin "konservatiivisessa monikulttuurisuudessa" maailma kokonaisuutena on moninapainen ja monikulttuurinen, mutta kulttuuriset blokit näyttäytyvät sisäisesti homogeenisina monoliitteina, Backman toteaa.

    ellauri308.html on line 447: Tiivistetysti Heideggerin ajatus on tämä: modernisaatio on tullut valmiiksi, se ilmenee läntisessä liberaalissa ajattelussa ja siinä, miten todellisuus on otettu täydellisesti ja teknisesti hallintaan – maailma on yksi iso resurssi, jota termiittiapina sen osana hallinnoi. Samalla elämästä on kadonnut tarkoitus ja mieli.

    ellauri308.html on line 464: 	Stefan Żeromski ( [ˈstɛfan ʐɛˈrɔmski] ( kuuntele ) ; 14. lokakuuta 1864 – 20. marraskuuta 1925) oli puolalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija , joka kuului Nuoren Puolan -liikkeeseen 1900-luvun vaihteessa. Nuori Puola edisti dekadenssin, uusromantiikan, symbolismin, impressionismin ja jugendin megatrendejä. Häntä kutsuttiin "puolalaisen kirjallisuuden omaksitunnoksi". Hän oli neljä kertaa ehdolla kirjallisuuden Nobelin palkinnon saajaksi, muttei tärpännyt, mitali oli liian hiljan mennyt 1905 B-joukkueen Sienkiewiczille.

    ellauri308.html on line 483: Sienkiewicz nimitettiin moniin kansainvälisiin organisaatioihin ja yhdistyksiin, kuten Puolan oppimisakatemiaan, Venäjän tiedeakatemiaan, Serbian tiede- ja taideakatemiaan, Kuninkaalliseen Tšekin tiedeyhdistykseen sekä Italian Arkadian akatemiaan. Hän sai Ranskan Kunnialegionan kunniamerkin 1904, Jagellon yliopiston kunniatohtorin (1900) ja Lvivin yliopiston kunniatohtorin arvot sekä Lvivin kunniakansalaisen arvon 1902. Ruotsin akatemian jäsenen Hans Hildebrandin ehdotuksesta hän sai 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

    ellauri308.html on line 485: Sienkiewiczin nimellä varustettuja katuja ja aukiota on Puolassa runsaasti, ensimmäisenä katu Lvivissä 1907. Sienkiewiczille on nimetty Białystokin Osiedle Sienkiewicza,  Wrocławin ja Łódźin keskuspuistot sekä yli 70 Puolan koulua.  Hänen patsaitaan on paljon Puolan kaupungeissa, muun muassa Varsovan Łazienki Parkissa. Ensimmäiset patsaat pystytettiin nyky-Ukrainan Zbarażiin ja Roomaan. Sienkiewczin patsas Mound Okrzejalla on lähellä hänen syntymäpaikkaansa Wola Okrzejskaa. Hänet on ikuistettu lukuisiin postimerkkeihin.

    ellauri308.html on line 498:   Staffan Hildebrand (alun perin Carl Thomas Staffan Hildebrand) (s. 14. heinäkuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) on ruotsalainen elokuvaohjaaja. Hänen tunnetuimpia elokuviaan ovat G (myös nimellä G – som i gemenskap), Stockholmsnatt ja Ingen kan älska som vi.

    ellauri308.html on line 503: ge.hant.se/staffan-hildebrand-avslojad-i-ny-bok-8074953.jpg?imageId=8074953&width=1058&height=554" width="100%" />

    ellauri308.html on line 509: – Jag var ett barn. Han förstörde hela mitt liv, säger den då 13-årige pojken till Expressen.

    ellauri308.html on line 512: Visst var det fel. – Inte då, men nu med den kunskapen, med #metoo och allt det där... Självklart är det fel. Han var ju inte mogen så att säga att förstå sin sexualitet vid den åldern. Men han var väldigt mogen och utvecklad och en intressant person, säger Staffan Hildebrand. Men jag villde det! I alla fall!

    ellauri308.html on line 552: 	Andrei Piontkovskyn mukaan "Ikuinen Pindos on meidän vaeltava juutalaisemme. Emme kohtaa häntä vihollisena, joka on lyöty, tallattu ja alennettu, vaan raskaasti aseistettuna hellekypärässä, joka hajottaa Euraasian ydinmaailmamme, varastaa ainutlaatuisen nanoteknologiamme ja turmelee korkeimman hengellisyyden."

    ellauri308.html on line 561: Perintösäätiö mainitsee, että Amerikan vastainen retoriikka on tällä hetkellä vakiovaruste ominaisuus suurimmassa osassa venäläisiä joukkomedialähetyksiä  ja mainitsee: "Kreml käyttää amerikkalaisvastaisuutta strategisena työkaluna pyrkiäkseen sisä- ja ulkopoliittisiin tavoitteisiin median kautta. Valtion hallitsema tai omistama Venäjän hallitus levittää tarkoituksella myrkyllistä USA:n vastaista propagandaa kotimaassa ja ulkomailla ja syyttää useista Venäjän ongelmista länttä, erityisesti Yhdysvaltoja. Tämän politiikan osittainen onnistuminen paljastaa useita vakavia epäonnistumisia Yhdysvaltain julkisessa diplomatiassa, joka on ollut laskussa kylmän sodan päättymisen jälkeen."

    ellauri308.html on line 582:  Kuukautta myöhemmin Stewart kritisoi Fox & Friends -ohjaaja Gretchen Carlsonia  – entistä Miss Amerikkaa ja Stanfordista valmistunut – väittäen googlettaneensa sellaisia ​​sanoja kuin "ignoramus" ja "tsaari". Stewart sanoi, että Carlson mykisi itsensä "yleisölle, joka näkee älyn elitistisenä virheenä". Joulukuussa 2022 Money.com nimesi Stewartin Money Changemakeriksi. Jon Stewartin ihmisarvo on vasta vain 120 

    ellauri308.html on line 647: Lampaat shagger

    ellauri308.html on line 650: Lampaat shagger

    ellauri308.html on line 714: Suomessa neljä vuotta asunut, Los Angelesista Joensuuhun kotiutunut Dorian 

    ellauri308.html on line 720: Arvo "Poika" Tuominen todistaa että Stalinin kanava ja muut Neuvostoliiton suurtyöt tehtiin vankityövoimalla. Kulakeista, intelligentsijasta ja muista luokkavihollisista tehtiin työn orjia, jotka eivät koskaan sorron yöstä nousseet, se oli viime ponnistus. Sellaista oli Stalinin Neuvostoliitossa.

    ellauri308.html on line 743: Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Äikiä toimitti Kominternin suomenkielisiä radiolähetyksiä eli suomalaisille suunnattua Yleisradion aalloilla lähetettyä radiopropagandaa Arkangelissa ja Leningradissa. Hänellä oli tapana huudella herjoja ja kommentteja Jahvetin radiopakinoiden päälle samalla lähetystaajuudella. Radiolähetyksissä käyttämänsä värikkään kielenkäytön ansiosta Äikiä sai kansan suussa liikanimen "Räikiä".

    ellauri308.html on line 766: get-turbo/2379903/rth07e2dcaaf64d4dc69d8906758a7a9379/max_g480_c12_r2x3_pd20" />

    ellauri309.html on line 40: besöka Vanföreanstaltens julmässa i Odd Fellowhuset. Ovan en söt vanför unge packar

    ellauri309.html on line 62:  Was will eine reifbehangene weibliche Affe mit Nachwuchs von einem 

    ellauri309.html on line 64: Leben lang geträumt hatte. Ich kann auch dir etwas geben, und zwar viel 

    ellauri309.html on line 65: Fotze. Wieder fiel sein Blick auf das winizge Kästchen, das alle die 

    ellauri309.html on line 66: haarigen Kostbarkeiten einer nicht mehr so jungen Frau hielt. Er hätte es 

    ellauri309.html on line 67: so gern schon berührt, aber es musste sie sein, die seinen Zauberstab 

    ellauri309.html on line 70: Okay! geschafft! Jetzt geht es los! Sieh mich an, als ich 

    ellauri309.html on line 72: ich werde nicht die beiden von einem oder mehreren anderen Männchen gezeugten zuerst 

    ellauri309.html on line 73: töten. Ich werde dich niemals belügen oder allein lassen, nicht einmal im 

    ellauri309.html on line 76: Michael, sagte sie, das ist alles, vowon ich immer geträumt hatte. 

    ellauri309.html on line 79: Es war doch darin schon ein drittes Mädchen von sonst jemandem gezeugt unterwegs. 

    ellauri309.html on line 82: 
    Peter Ridgeway hiess der Erste, gross und gut aussehend, mit goldenem Haar und charmantem Lächeln.
     

    ellauri309.html on line 83: ges/fe25a17cebb1baefa347ab11dbd5b8e7/1655749%20-%20Human_Fiona%20Ogress_Fiona%20Princess_Fiona%20Shrek_(series).jpg" height="300px" /> 

    ellauri309.html on line 84: ges/bd9037a880c7fdf653c661119a10f1b9/2734999%20-%20Human_Fiona%20Princess_Fiona%20Shrek%20Shrek_(series)%20mavixtious.png" height="300px" />

    ellauri309.html on line 85: ges/a0133c28b58b78b7a89518eba081f503/image.jpg" height="300px" /> 

    ellauri309.html on line 87: ges/ce2f833bfd608134b620b7040c5b3f97/2666166%20-%20Ogress_Fiona%20Princess_Fiona%20Rastifan%20Shrek_(series).jpg" height="300px" /> 

    ellauri309.html on line 88: getwist.com/th/34030/lkog66gc0wrn.jpg" height="300px" /> 

    ellauri309.html on line 119: omistaa Turn the Page Books -kirjakaupan Boonsborossa, Marylandissa, ja 

    ellauri309.html on line 132: Sweet Revengen ja Daileyn Notoriousin peräkkäin; hän huomasi useita 

    ellauri309.html on line 169: jotka olivat aikoinaan harvinaisuuksia romanssiromaanien genressä. Muttei 

    ellauri309.html on line 186: Suomessa ylitettiin vuoden 2000 kesäkuussa 300 000 myydyn kirjan raja, minkä kunniaksi Roberts vieraili Suomessa. Yllättävän vähän niitä löytyy poistohyllystä. Unelmien aikaa ei nähtävästi ole suolistettu. Viimeisten 30 vuoden aikana on myyty keskimäärin 27 Nora Robertsin kirjaa joka minuutti. Jos asetat kaikki Noran kirjat ylhäältä alas, ne ulottuisivat Yhdysvaltoihin New Yorkista Los Angelesiin 18 kertaa. Kuuhun asti niillä ei vielä mennä (etäisyys 385 megametriä).

    ellauri309.html on line 189: ges.saymedia-content.com/.image/t_share/MTc0NDYxMTY5NDQ3NDc4OTE4/strongest-death-eaters-in-harry-potter.jpg" height="400px" />

    ellauri309.html on line 200: romantiikkagenressä tosi vaikeaa määritellä, koska apinoiden biljardissa on 

    ellauri309.html on line 208: Nora Roberts ei ole ollenkaan tyytyväinen nigerialais-amerikkalaisen kirjailijan Tomi Adeyemin häntä vastaan 

    ellauri309.html on line 275: publisher, your agent, about the fact that a title can’t be stolen in the 

    ellauri309.html on line 289: because they can. This foolish and false statement has damaged my 

    ellauri309.html on line 295: agent. Shame on them. I had every intention of letting this go, until the 

    ellauri309.html on line 303: But words have great power–to harm, to heal, to teach, to entertain. A writer, one who wants to forge a career 

    ellauri309.html on line 443: ges.newyork1.vip.townnews.com/tulsaworld.com/content/tncms/assets/v3/editorial/0/f5/0f58718e-e989-5bb9-9581-2dcdb5345fbb/5a68ab62d380e.image.jpg" width="70%" /> 

    ellauri309.html on line 447: Tulsassa antaa Pyhän Hengen voimaannuttamaa kristillistä maisterikoulutusta 

    ellauri309.html on line 450: ges.newyork1.vip.townnews.com/tulsaworld.com/content/tncms/assets/v3/editorial/6/03/60307552-627a-521d-b32c-c8945371ef3a/524e19cd62690.image.jpg" />

    ellauri309.html on line 454: jäi virkavapaalle vedoten Tulsa Evangelist Universityn entisten 

    ellauri309.html on line 503:   Showpainilegenda Billy Graham kuoli keskiviikkona 79-vuotiaana, kertoo TMZ. Asian on vahvistanut TMZ:lle Grahamin perhe. Ei vittu tää onkin eri Billy Graham kuin se saarnaaja, mutta yhtä kuolleita kuin kivi ovat molemmat. Tämä artikkeli kertoo saarnaajasta. Samannimisestä showpainijasta on oma art-kikkeli.

    ellauri309.html on line 509:   Billy Graham varttui maitotilallisen poikana Pohjois-Carolinan maaseudulla. He started to read books from an early age and loved to read novels for boys, especially Tarzan. Like Tarzan, he would hang on the trees and gave the popular Tarzan yell. According to his father, that yelling led him to become a minister. Vuonna 1934 Graham osallistui evankelista Mordecai Hamin kokoukseen ja teki henkilökohtaisen uskonratkaisun. Ham had a reputation for racism and anti-Semitism. He believed and preached on various topics based on classical anti-Semitic canards such as believing Jews had special access to political power and influence and that they represent a subversive social force. The targets for his preaching were often "nebulous rings of Jewish, Catholic or Black conspirators plotting to destroy white protestant America."

    ellauri309.html on line 511:   Vuonna 1936 Graham jätti isänsä maitotilan ja lähti opiskelemaan Bob Jonesin Collegeen, joka sijaitsi tuolloin Tennesseen Clevelandissa. Opinnot Bob Jonesin Collegessa jäivät kuitenkin yhden lukukauden mittaiseksi oppilaitoksen äärimmäisen fundamentalismin vuoksi. Graham siirtyi opiskelemaan Floridan raamattuinstituuttiin Tampan läheisyyteen. Graham valmistui vuonna 1940 ja hänet asetettiin Eteläisen baptistikonvention pastorin tehtävään. Graham ilmoittautui jatkokoulutukseen Illinoisissa sijaitsevaan Wheaton Collegeen ja tapasi Wheatonissa tulevan vaimonsa, Ruth Bellin. She had been conceived in China in missionary position, unlike a horse. Graham talked his future wife, Ruth, into abandoning her ambition to evangelize in Tibet in favor of staying in the United States to marry him – and that to do otherwise would be "to thwart God's obvious will". After Ruth agreed to marry him, Graham cited the Bible for claiming authority over her, saying, "then I'll do the leading and you do the following".

    ellauri309.html on line 513:   In June 1943, Graham graduated from Wheaton College with a degree in pithecanthropology. Grahamia on pidetty yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä uskonnollisista johtajista, ja verrattu Martin Luther Kingiin. Jäikö Billkin Kingin lailla kiinni fornikointihommista? Ilmeisesti ei. Vai onko arkistot yhä sinetöityjä? Graham did in fact travel with King to the 1965 European Baptist Convention. 

    ellauri309.html on line 515:   Hoover and Sullivan considered King “the most dangerous Negro of the future in this nation”. Armed with salacious archival material from a recent FBI documents release, Garrow has reported about the iconic civil rights leader’s sexual misconduct, ranging from numerous extramarital affairs and solicitation of prostitutes to the allegation that he was present during the violent rape of a Maryland churchgoer. Garrow insists that a fundamental reconsideration of King's reputation is imminent. He describes how King and a handful of Southern Christian Leadership Conference (SCLC) officials checked into Washington DC’s Willard hotel along with “several women ‘parishioners’”. The group met in his room and discussed which women among the parishioners would be suitable for natural and unnatural sex acts, meaning anal and oral, genital being natural. The alleged rapist was Reverend Logan Kearse, a Baptist minister from Baltimore. Reportedly, "Mike" King just stood by with erect cock in hand overseeing the action, like another Kim Yung Il.

    ellauri309.html on line 517: This is not the first time that scholars have raised concerns about Garrow’s  intelligence. Besides, as Donna Murch of Guardian points out, it is rather normal for our great men to have huge cocks and insatiable sexual  appetites. This does not make them any less great, rather the opposite.

    ellauri309.html on line 523: Valmistuessaan Wheatonista vuonna 1943 Graham oli kehittänyt kuuluisan sormea heristävän saarnatyylinsä. Graham viesti yksinkertaisesti ja suorasti synnistä ja pelastuksesta, jonka hän välitti tarmokkaasti ja ilman alentuvuutta tyhmille. Graham toimi lyhyen aikaa Western Springsin baptistikirkon pastorina, jonka jälkeen hän ryhtyi kiertäväksi evankelistaksi. Graham liittyi uuden Youth for Christ-järjestön henkilöstöön vuonna 1945 ja toimi vuodesta 1947 Northwestern Bible Collegen johtajana. Grahamin toiminnan keskiössä olivat suuret, kirkkokuntarajat ylittävät, kokoukset, joita kutsutaan nimellä missio tai ristiretki. Niistä saadut palkkiot oli selkeästi parhaimmat. Vuonna 1992 Graham kutsuttiin jopa maailman sulkeutuneimmaksi valtioksi arvioituun Pohjois-Koreaan. Vierailun aikana Billy luonnehti maan johtajaa Kim Il Sungia "Jumalaksi" ja nykyistä pulleaa johtajaa Kim Jong Unia "Jumalan pojaxi". Kim was "a different kind of communist." Graham's early crusades were segregated, but he began adjusting his approach in the 1950s.

    ellauri309.html on line 535: Niggeria. Filippiineillä El Shaddai-liike, joka on osa katolista 

    ellauri309.html on line 544: Tulsa on kaupunki Yhdysvaltojen Oklahoman osavaltion koillisosassa. Kaupungin alueen alkuperäisasukkaita olivat osaget ja itse kaupungin perustivat kotiseuduiltaan pakkosiirretyt creekit vuonna 1836. Sittemmin kaupunki kasvoi nopeasti maaöljyn löytymisen jälkeen 1900-luvun alussa. Osaget joutuivat luopumaan maistaan Tulsassa vuonna 1826 ja Yhdysvallat alkoi asuttaa paikalle alkuperäisiltä kotiseuduiltaan karkotettuja creekejä ja cherokeeita. Mukana oli myös intiaanien omistamia afroamerikkalaisia orjia. Tulsan rotumellakat vuonna 1921 kuuluvat Yhdysvaltojen historian väkivaltaisimpiin. Kaupungin asukkaista 64 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 54,9 %), 15,1 % afroamerikkalaisia, 4,3 % intiaaneja, 15,8 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 3,3 % aasialaisia. 17,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 10,9 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla. Nimi "Tylsä" on sama kuin "Tällä hässii" ja tarkoittaa inkkarien kielellä "tuppukylä". Nicknamed: "Buckle of the Bible Belt", "Capital of the world". 

    ellauri309.html on line 570: ja muihin Hengen täyttämän kristinuskoliikkeen reuna-aineisiin. Jotkut 

    ellauri309.html on line 578: Pyhän Hengen voitelun voitelunippoja.

    ellauri309.html on line 582: perusteella, että se rohkaisi pinnalliseen, itsekeskeiseen hengelliseen 

    ellauri309.html on line 587: seuraajia keskiluokasta, ja se on suosituin työmatkakaupungeissa ja 

    ellauri309.html on line 605: maahanmuuttajien keskuudessa.  Liikkeen apologeetit panevat merkille sen 

    ellauri309.html on line 607: ​​ näkemyksiä. Paskan marjat sisältää. Joel Robbins Cambridgen yliopistosta huomauttaa, että useimmat 

    ellauri309.html on line 620: Hän väitti, että Aasian taloudelliset ongelmat rohkaisivat opin kasvua 

    ellauri309.html on line 640: teologit David Jones ja Russell Woodbridge luonnehtivat oppia huonoksi 

    ellauri309.html on line 660: tapauksessa ongelma on mielessä, sillä ruumis on vain mielen talo, ja me 

    ellauri309.html on line 748: Uushenkisyydessä korostuu yksilöllisyys ja oman äänen seuraaminen, kuten yhteiskunnassa muutenkin. Uushenkisyyteen ei yleensä liity tiukkoja sääntöjä tai selkeätä auktoriteettia. Naisten harjoittamaa uushenkisyyttä kohtaan voi olla helpompaa esittää kritiikkiä kun oikeaksi miellettyjä, miesten vetämiä uskontoja kohtaan, hän sanoo. Kansainvälisessä tutkimusyhteisössä ilmiöstä käytetään nimitystä problem space eli ongelma-alue, sillä uushenkisyys kiteyttää monia ongelmia eri tahojen näkökulmasta.

    ellauri309.html on line 752: Termin "problem space" käyttö on peräisin egyptiläiseltä HA Agramalta, josta se on päätynyt femakkojen sakuakkojen  Anna Fedele ja Kim Knobben 2013 kokoamaan teoxeen "Henkisyys, sukupuolitetun karvakolmion 'Henkisyys, uskonnollisuus, maallisuus' kolmas kolkka". Sen poinzi on että henkisyys on tyttöjen. Lähtien noin Ukrainan selkkauxen ajoista henkisyydestä on tullut teologeille ongelma-avaruus, oltuaan sitä ennen vain mikrokapitalistista narsismia. Kyse on taas kerran sukupuolesta ja vallasta. Kurittomat ämmät ovat henkisiä eivätkä uskonnollisia, sellaista kapinointia. Määrittelemme ize mihin uskomme. Kumpi voittaa pitkän päälle, miehekäs tunneköyhä maallistuminen vai naisellinen suizuke- emätinpuikko- kuukuppi- tarotkorttityyppinen dundeikas henkistyminen? Izensä hemmotteleminen. Sitä jäämme jännäämään. Terhi tai HS- toimittaja Iina eivät ole oikein ymmärtäneet koko termiä. Ei se  ole henkisyyden uusi erisnimi vaan psykologiaan ja tuotemarkkinointiin symbolisesta tekoälystä lainattu viitekehys, ratkaisuavaruuden duaali.

    ellauri309.html on line 757: 'Pelvic issues' and 'anti-gender' agenda. Vanhaa tuttua "miehet ovat perseestä ja naiset anuxesta" turinaa.

    ellauri309.html on line 766: Laura ystävineen on kuin Nemi, Ofelia ja Sini-tuote, paizi Laura selbst ist zugleich klein und zart, würdevoll und sexy,  verwegenillä Margolla on leveä perä ja pulleat purjeet, ja lässig Kate on brainy ja anorektinen eikä osaa meikata. Kiintoisia karaktäärejä, lystikkäitä luonteita!

    ellauri309.html on line 767: Im Smoking sah ihr Bruder Josh wirklich phantastisch aus! Altmodisch und romantisch. Die schwungvolle Musik lockte Tänzer zum Paaren. Auch Nicht -Alkoholisches wurde serviert. Lauras Verpflichtung als eine Templeton war es, mit alten Ziegen zu tanzen und plaudern. Sie duftete wie eine Frau. Ein Teil ihres Vaters (guess which) hoffte  das sie noch schön brav auf Knien vor ihm wäre.  Alle Lauras Freunde werden da sein, wenn dasselbe mit diesem Ridgeway nicht klappt.

    ellauri309.html on line 769: Die winzige Laura war einfach die perfekte Frau für prince Charming. Mit der Anblick von Margo erhielt er zwar eine gewisse Erregung in Hosen, aber sie war Tochter einer Putzfrau. Mit Laura gab es die richtige Frau, eine gesicherte gesellschaftlige Position, Söhne, Reichtum und Erfolg. EAT! FUCK!

    ellauri309.html on line 772:   Zwölf Jahre später: sie ist 30 und geschieden. Sie hat ihr Templetonvermögen verloren und hält 2 Teilzeitjobs. Die peinliche Tatsache ist dass sie nur mit einem Mann je gebumst hat. Sonst ist alles schon in Ordnung. Die Teilzeitjobs: nicht als Putzfrau wie Ann Sullivan, sondern Hotell-Leiterin und Boutique-Entrepreneurin. Ein harter Tag am Chequeschreiben und Tagungen erwartet. Suomessa on Lama-yhtyeen 80-luvun vasemmistopunkkareista tullut persuäijiä. Niin käy kun ei olla enää pahnan pohjimmaisina vaan lähinnä seuraavassa kerroxessa pohjalla.

    ellauri309.html on line 774:   Aber was! Ein Überraschungsfest! Margo hat Josh gepflückt, sogar die anorektishe Kate hat jemanden gekriegt mit dem romantischen Namen Byron de Witt. Sogar leitender Direktor von Templeton Kalifornien, no less.

    ellauri309.html on line 783:   Templetonien nykyaikaisen kuninkaanlinnan tallirakennuxessa palkizi desperadon näköistä, notmiitä tappamalla vaurastunutta arpista entistä palkkasoturia mahtava maisema! Was für ein Einblick! Er wurde mit einem hübschen weiblichen Hinterteil in engen Jeans belohnt. Seine eigenen schwarzen desperado-Jeans wurden plötzlich all zu eng. Pfiuu! pfiuu! pfiuu! Dojongg-jongg! Noora on suunnilleen Seijan kokoinen. Hiän jopa tiesi miten päin pidellään Klobürsteä. Mikki nuuhki kyrpä kovana Laurasta lähtevää hienoista tuoxua. Die dem männlichen Geschmack entsprach. Ich habe Kinder gern. Lauran tytöt ovat heppahöperöitä. Mixi vitussa on ammeen pesu noloa? Kummallista porukkaa. Eine moderne Version von Heathcliff. Naisia kiihottavat pelottavat isot eläimet jotka ovat niille silti kilttejä ja nöyriä, niinkuin orihevoset tai Bellen hirviö.

    ellauri309.html on line 790:   Hizin lastenkirjamaista, vain sillä erolla että Milli-Mollin mielenkiinnon esineiden (EAT!) lisäxi mukana on FUCK! eli "se sinne, nirsk narsk, ruiskis" haaveilu. Keila on selkeästi äiskän suosikki, Ali on  Pezku-isän näköinen ja tapainen. Miten 7,5 vuotiaalla on vasta 1 hammas lähtenyt? Jokohan Mr. Fury näyttää tyttösille keilansa? Karkaavatkohan jo hevoset? Kyllä vain! Oh! Wie gross es ist! Wie hübsch! Wie weich es ist!  Du darfst ihn ruhig streicheln. Begeistert strich Kayla über die samtige Eichel und kicherte, wenn sie unter ihrer Hand zu zucken begann. Bekommen Pferde Babys genauso wie Menschen? So ziemlich, aber nicht in dieser Missionärstellung, nur von hinten. Wollt ihr eine Vorführung? Aber nicht umsonst!

    ellauri309.html on line 832: tämä on yksiselitteisesti oikea politiikka kissanpentujen hengen pelastamiseksi. ❤ 

    ellauri309.html on line 836: tulee vähin erin ihan samixia, hyvännäköisiä aufgedonnertteja porsliinihampaita. 

    ellauri309.html on line 838: samanlaista genitaalien yhteensovitusta kuin vesilinnuilla. Mikki huomaa että 

    ellauri309.html on line 840: Peterin uusi on katzenaugiger, aufgedonnerter Rotkopf. Ilkeä Petteri ei piittaa 

    ellauri309.html on line 851: feminismiin ja tasa-arvoon liittyvät ongelmat on ratkaistu". Tämä on Barbieland – 

    ellauri309.html on line 869: …köyhyys on hyvä syy olla tukematta Guardiania. 
     Dann ärgern sich die 

    ellauri309.html on line 871: onkin Petterin ex-sihteeri ja Lauran Gartenbauvereinin ehemalige mitvorsitzende! 

    ellauri309.html on line 874: probieren...Ach, keine Zeit! Die Tanzmusik hat aufgehört. 
     Noora ei 

    ellauri309.html on line 883: kleinen Dirne ist auf den engen Jeans voll sichtbar. Familie ist das wichtigste im 

    ellauri309.html on line 886: pesunkestävä neekerilapsi. Er zog sie auf seine Knie. Aufgeschoben ist nicht 

    ellauri309.html on line 887: aufgehoben. Quod differtur, non aufertur. Wos ist dran ist noch nicht drin. 

    ellauri309.html on line 896: nussstangeilla. Laura ja Mikki alkaa melkein hässimään tamman lapsivuoteella, 

    ellauri309.html on line 899: verdammte Boutique gehören ja Laura. Aber sie nimmt ihre Pflichten ernst. Vieläkin 

    ellauri309.html on line 901: Pirkko Zilles! Peter Arschloch Ridgeway ei koskaan rakastanut Lauraa, sitä vaan 

    ellauri309.html on line 920: besser, sehr vielmals Hin und Zurück. Niemand hatte seine Eichel dorthin geführt, 

    ellauri309.html on line 923: nirgendswo, stöhnte er, als er sich schmeidig an, auf, hinter, in, neben, unter, 

    ellauri309.html on line 927: märkäimurina tyhjiin tuntui riemuvoitolta. Anständige Laura Templeton ist beim Sex 

    ellauri309.html on line 928: eine regelrechte Dampfmaschine! Sitten seuraavalle kierroxelle.  Ei se tähän jää. 

    ellauri309.html on line 939: lopputulos on upea. Mikillä ei ole Schamgefühliä, se kukkoilee Lauran eessä 

    ellauri309.html on line 944: schwanger? ohne Scheiss? Mikki on vihainen kun Laura siivoaa ize omaa 

    ellauri309.html on line 948: Nooran Ziegelsteinista, enää 150 pumppausta jäljellä.  Mr Templeton, 55, sieht 

    ellauri309.html on line 949: einfach phantastisch aus. Turnt regelmässig und macht gute Geschäfte. Ich weiss 

    ellauri309.html on line 958: So oder so du kannst nicht mit dem Träumen einfach aufhören. Ein Junge braucht seine Träume, wie zB. einen Rolex, Mustang und Corvette. 

    ellauri309.html on line 964: Alice Sophie Schwarzer (* 3. Dezember 1942 in Wuppertal) ist eine deutsche Journalistin und Publizistin. Sie ist Gründerin und Herausgeberin der Frauenzeitschrift Emma und eine bekannte Feministin. In einem Beitrag für die Frankfurter Allgemeine Zeitung verteidigte Schwarzer 2008 die Weigerung der maoistischen Militärjunta Myanmars, nach dem Zyklon Nargis westliche Hilfe ins Land zu lassen, mit dem Hinweis u. a. auf die angebliche humanitäre Hilfe der USA 1968 für Kambodscha, deren „Reisbomber“ Bomben transportierten, sowie auf die Doppelmoral der Medien. In Bezug auf das Manifest für Frieden von Februar 2023, dessen Mitinitiatorin Schwarzer war und das sich gegen Waffenlieferungen an die Ukraine und für Verhandlungen ausspricht, schrieb Jan Feddersen in der TAZ, Schwarzer enthülle sich damit als „Antifeministin“, denn wenn es in dem Manifest heiße, „Frauen wurden vergewaltigt“, spreche „es nicht über die Täter, auch nicht Putin“. Demnach befremde Schwarzers stets gleiche Kritik an der Pornografie gerade junge Frauen zunehmend. Einige Standpunkte des klassischen 1970er-Jahre-Feminismus – wie etwa die Ablehnung von Pornografie – hält Roche für überholt und vertritt einen sex-positiven Feminismus. Als sie 1998 in Bascha Mikas Kritischer Biografie (siehe #Literatur) als bisexuell beschrieben wurde, lehnte sie jeglichen Kommentar mit dem Hinweis auf ihre Privat- und Intimsphäre ab. Ein FAZ-Artikel schrieb 2010, sie zeige sich in Köln öffentlich mit ihrer Partnerin. Ach was!

    ellauri309.html on line 971: Haben und Nichthaben (Originaltitel: To Have and Have Not) ist ein 1944 unter der Regie von Howard Hawks gedrehter US-amerikanischer Film-Noir mit Humphrey Bogart und Lauren Bacall in den Hauptrollen. Der Film basiert auf dem Roman Haben und Nichthaben von Ernest Hemingway .

    ellauri309.html on line 974: 
    Eine der größten Liebesgeschichten des 20. Jahrhunderts ist Haben und Nichthaben zuzuschreiben: Das spätere Ehepaar Humphrey Bogart und Lauren Bacall lernte sich während der Dreharbeiten kennen. Bogart spielt darin den romantischen Helden Harry Morgan, der sich vom zynischen Beobachter zum aktiven Kämpfer wandelt. Morgan, Besitzer eines Kabinenbootes auf der Insel Martinique, wird von dem Gaullisten Gerard gebeten, einen französischen Untergrundkämpfer einzuschmuggeln. Morgan weigert sich, Politik ist nicht seine Sache. Seine Meinung ändert sich, als er die junge Amerikanerin Marie kennen lernt. Um ihr ein Flugticket zu kaufen, nimmt er den abenteuerlichen Job an. Nach einer Vorlage von Ernest Hemingway entstand ein Film voller Dramatik und erotischer Spannung.
    

    ellauri309.html on line 1007: ge.com/img/gallery/what-happened-to-humphrey-bogart-and-lauren-bacalls-children/stephen-bogart-today-1640800598.sm.webp" />

    ellauri309.html on line 1015: Muut tytöt tykkää Paul Newmanista ja Cary Grantista. Laura peukuttaa tietty Bogieta, Mikkimäistä lyhköstä originellia. Muutkin tytöt on kokeilleet sitä vähäsen, eivät vakuuttuneet. Siis Mikkiä, ei Bogeyta.

    ellauri309.html on line 1018: 
    Sinuna en pyllistäisi noille gebardeille
    

    ellauri309.html on line 1026: von nichts anderem als vom Sex, ohne allerdings von ihm zu sprechen, geschweige 

    ellauri309.html on line 1027: denn ihn zu zeigen. Beruf, Geld und Anerkennung sind nichts, wenn sie mit der 

    ellauri309.html on line 1028: Verdrängung lustvoller Gefühle erkauft sind, zeigt der Film mit der ihm eigenen 

    ellauri309.html on line 1035: The New York Timesin Frank S. Nugent ei kuitenkaan pitänyt elokuvasta, koska piti 

    ellauri309.html on line 1049: Seuraava kopulaatio tapahtuu kopukoiden kanssa razastusretkellä. Osoittautuu että Mikki (tai sen paras kaveri heppa Max) oli Mel Gibsonin doppelgängeri:

    ellauri309.html on line 1057: Für Frauen ist beinahe alles etwas Symbolisches. Allamme on kuuma hiekka, kyrpä seisoo kuni miekka (Eino Leinon julkaisematon runo, Lähde: Yrjö). Kyrpä koskee kuumaa floiskaa. Tääkin tarina on se sama vanha: vanha raha vastaan hyvät siittiöt, geeni vaiko meemi, kas siinä pulma. Aina sama tematiikka, Jan Blomstedt sanoisi. Sekin on jo vanha mies. Kynäilijäsiskolla on sigmasuoli solmussa. Ei kyllä tää on lopun alkua, tai oikeammin lopun loppua. Nooran kirjasta on jälellä enää 20 sivua. Vittu näitä angloja, miten ne jaxaa aina kusettaa ja lasketella luikuria? Se on kauppamiesten tapa.

    ellauri309.html on line 1059: Mikki on epärealistinen yhdistelmä rauhia Draufgängeriä ja sanftia, freundlichia Mannia. Kaikkea ei voi saada, you can't have both, sanoisi Kingsley Amisin isäpappa. Sellaisia on vain kirjoissa. Onse epistä ettei voi saada sellaista, eikä izekään olla joku Laura Templeton. Vaan vain joku simpleton joka ostaa Nooran kirjoja ja vetää käteen milloin peiton alla milloin vessassa.

    ellauri309.html on line 1067: Melin raina The Patriot oli paxuhkoa kusetusta. Huolimatta siitä, että se sai yleisesti myönteisiä arvosteluja kriitikoilta, brittiläiset kriitikot ja historioitsijat arvostelivat sitä ankarasti, ja se herätti kiistaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa sen brittivastaisten tunteiden teemojen, brittihahmojen ja julmuuksien kuvitteellisen kuvan vuoksi, mukaan lukien haavoittuneiden sotilaiden ja sotavankien tappaminen. Elokuvan pääpahis ampuu kylmäverisesti lasta ja epähistoriallinen kohtaus, jossa siirtolaisten täynnä oleva seurakuntakirkko lukitaan ja poltetaan. Arvostelussaan elokuvasta kriitikko Roger Ebert kirjoitti: "Millään niistä ei ole paljon tekemistä vapaussodan historiallisen todellisuuden kanssa."

    ellauri309.html on line 1071: geht auf das nachantike Femininum »schiqesa« (neuhebräisch »schiktso« = die 

    ellauri309.html on line 1073: Bezeichnung eines nichtjüdischen Mädchens oder Dienstmädchens gebraucht. 

    ellauri309.html on line 1075: abgeleitet, „Gräuel vor Unreinem“. Das Wort ist aber auch ein jiddisches Schimpfwort, das über das Rotwelsche Eingang in die deutsche Sprache gefunden hat und früher als abwertende Bezeichnung für Frauen gebraucht wurde. In manchen Gegenden Deutschlands, etwa dem Ruhrgebiet, hat es heute eher satirischen Charakter und bezieht sich beispielsweise auf eine attraktiv erscheinende Frau, die für Männer eine Versuchung darstellen könnte.

    ellauri309.html on line 1077: Ms. Ridgewayta (os. Templeton) ei paljon paina että Mikki tappoi rahasta, kuha se ei tehnyt sitä jonkin aatteen puolesta. Ehrgeiz, Anstand und Mut, se on pääasia, ei se että on vanhaa rahaa, vaan että on valmis hankkimaan uusia kultadubloneita kaikilla eteen sattuvilla keinoilla. Du hast mir so viele neue Dinge gezeigt, womit man Kinder zeugen kann (plus einige, womit ganz sicher nicht). Schluss jetzt mit dem Quatsch, und das war die höchste Zeit.

    ellauri310.html on line 26: ge4.jpg" width="49%" />

    ellauri310.html on line 27: ge6.jpg" width="49%" />

    ellauri310.html on line 33: Created by the ingenious Disney cartoonist Carl Barks, Gyro Gearloose made his 

    ellauri310.html on line 37:       turn seventy, that we had a lamp head much bigger than anyone else. That 

    ellauri310.html on line 41:     on vitun fundraisereita ja raffleja. Kaikilla on ties mitä henk.koht. ongelmia 

    ellauri310.html on line 53: Aake Kallialan näköinen poliisi on Tel Avivissa Dan, Atlas on Lior Ashkenazi, Ecemin oloinen pulska tyttö on Tel Avivissa poika. In forensic science, Locard's exchange principle holds that the perpetrator of a crime will bring something into the crime scene and leave with something from it, and that both can be used as forensic evidence. Sullon mun luonne. Mitäs läxit! Löpö on loppu. Lainaa naapurilta. Hyvä ajatus. Opettele lukemaan, se oli lämminvesivaraaja! Lährettihin kosimahan! Nunnuka nunnuka lailailaa! Apuuva!

    ellauri310.html on line 123: Tarina alkaa, kun Scrooge asui vielä Donaldin ja hänen veljenpoikiensa kanssa. 

    ellauri310.html on line 124: Scrooge ja Donald joutuivat riitaan, joka johti siihen, että Scrooge rikkoi 

    ellauri310.html on line 128: mutta Donald ehdottaa, että hänen pitäisi löytää tapa saada Scroogen rahat ulos 

    ellauri310.html on line 129: luolasta, johon ne olivat juuttuneet. Scrooge ja Donald näyttivät Gyrolle, missä 

    ellauri310.html on line 139: Cootin patsaan päälle. Scrooge pyysi pelastussuunnitelmia Money Binilleen 

    ellauri310.html on line 145: tarinansa veljenpojille. Tausta: "Menetyn rahan ongelma" Don Rosa on yleensä 

    ellauri310.html on line 153: ongelmasta". Carl Barksin klassisessa Duck-tarinassa "Köyhälän joulu" Scrooge 

    ellauri310.html on line 156: tavalla luola romahtaisi ja saisi Scroogen rahat putoavat peruuttamattomasti 

    ellauri310.html on line 159: selväksi, että kestää Scroogelle useita satoja vuosia saadakseen takaisin koko 

    ellauri310.html on line 175: Menlo Parkissa. Reagan valmistui Eureka Collegesta Illinoisista vuonna 1932 ja 

    ellauri310.html on line 176: aloitti työskentelyn urheilulähettäjänä Iowassa. Eureka College on yksityinen 

    ellauri310.html on line 296:       ge.png" width="90%" />

    ellauri310.html on line 514: Mameluks, and everybody gets home scot free. Make love not war, that's the 

    ellauri310.html on line 532: kansanmurhan. Sen toteuttajille langetettiin jopa kuolemantuomioita. Kemal Atatürk 

    ellauri310.html on line 584: Yes. Fact-checking the Genius movie confirmed that Thomas Wolfe's tendency to not want to cut anything from his novels and to continually want to add more pages, presented a challenge for his editor, Max Perkins. At the insistence of Perkins, Wolfe reluctantly agreed to cut 90,000 words from his first novel, Look Homeward, Angel (1929).

    ellauri310.html on line 586: Was Thomas Wolfe and Maxwell Perkins' relationship in any way romantic? Though the movie at times edges on a near-romantic relationship between Wolfe and his editor Perkins, others have described the real Max Perkins as being more of a father figure to Wolfe. Indeed there was a special bond between the two men, as evidenced in Wolfe's letters to Perkins and Perkins' own remarks about Wolfe, calling their friendship "one of the greatest things in my life" (Publishers Weekly). Despite some speculation, there is little doubt that the two were just very, very very  close friends.

    ellauri310.html on line 589: V. 1967 Valituissa Paloissa Rauhixen huussissa erään neekerin väsäämässä puheenvuorossa "Neekerin amerikkalainen unelma" esiintyy nyttemmin tabu n-sana useammin kuin tässä, tai Wolfen kirjassa, jossa "niggers talk gruffly to the horses in the stall" (p. 30). Tomi kynäilee kyllä melko mehukkaasti. Pidän tälläsestä Sterne-tyyppisestä selittävästä kerronnasta, ällöön tota Teppo Kurkon "show not tell" tyyppistä leffaimitointia. Tomin kuvauxessa afroamerikkalaisen lynkkauxesta s. 35 on paljon verta ja kosolti n-sanoja. Vähän Tomi on kuin jenkkien Volter Kilpi. Tai Celine, toinen mehukkassti lynäilevä töräpää.

    ellauri310.html on line 673: In asymmetric warfare, threats such as improvised explosive devices and mines have proven effective against MBTs. Asymmetric warfare (or asymmetric engagement) is a type of war between belligerents whose relative military power, strategy, or tactics differ significantly. This type of warfare often, but not necessarily, involves insurgents or resistance movement militias who may have the status of unlawful combatants against a standing army.  In response, nations that face asymmetric warfare, such as Israel, are reducing the size of their tank fleet and procuring more advanced models. Conversely, some insurgent groups like Hezbollah themselves operate main battle tanks, such as the T-72.

    ellauri310.html on line 690:   Der Panzer wurde am 9. Mai 1958 der Öffentlichkeit vorgestellt und offiziell in den Truppendienst aufgenommen. Die Serienproduktion begann im Juni 1958. Er wurde aus dem T-54 entwickelt und den Bedingungen des Gefechts beim Einsatz von Massenvernichtungswaffen in Europa angepasst.

    ellauri310.html on line 692:   Haupteinsatzzweck war der offensive Einsatz bei großräumigen Operationen nach eigenen oder gegnerischen Kernwaffenschlägen. Gefechtshandlungen sollten dabei mit möglichst großen Panzerabteilungen (ab Bataillon aufwärts) im Verbund mit motorisierter Infanterie, Artillerie und anderen Teilstreitkräften sowie unter Deckung aus der Luft durchgeführt werden. Es zeigte sich aber, dass der Panzer für fast alle Aufgaben unter fast allen Bedingungen einsetzbar war.

    ellauri310.html on line 694:   Die hohen Verluste im Sechstagekrieg resultierten aus dem schlechten Ausbildungsstand der Besatzungen und mangelhafter Taktik. Insbesondere die fehlende Deckung aus der Luft und schlechte Gefechtsfeldaufklärung wirkten sich oft verheerend aus.

    ellauri310.html on line 696: Bei sachgemäßem Einsatz (panzergünstiges Gelände, Infanterie- und Artillerieunterstützung) und kompetenter Truppenführung beherrschten auch kleinere Verbände mit dem T-55 das Gefechtsfeld bis Ende der 1960er Jahre (siehe Vietnamkrieg). 

    ellauri310.html on line 697: Einige Konflikte mit Beteiligung des T-55 waren:

    ellauri310.html on line 706:     Sechstagekrieg, Israel gegen arabische Staaten, 1967

    ellauri310.html on line 708:     Prager Frühling, 1968

    ellauri310.html on line 712:     Jom-Kippur-Krieg: arabische Staaten gegen Israel, 1973

    ellauri310.html on line 716:     Angolanische Bürgerkriege, 1974–2002

    ellauri310.html on line 718:     1. Afghanistankrieg: UdSSR gegen Mudschaheddin, 1979–1989

    ellauri310.html on line 722:     Afghanischer Bürgerkrieg, 1990–2001

    ellauri310.html on line 724:     1. Golfkrieg: Iran gegen Irak, 1980–1988

    ellauri310.html on line 728:     2. Golfkrieg: UNO gegen Irak, 1990–1991

    ellauri310.html on line 730:     Jugoslawische Bürgerkriege, 1991–1999

    ellauri310.html on line 734:     Kongokriege, 1996–1997 und 1998–2002

    ellauri310.html on line 738:     2. Afghanistankrieg: USA gegen Taliban, 2001

    ellauri310.html on line 740:     3. Golfkrieg, USA/GBR gegen Irak, 2003

    ellauri310.html on line 746:     Bürgerkrieg in Syrien, seit 2011

    ellauri310.html on line 752: Facing the deadlock of trench warfare, the first tank designs focused on crossing wide trenches, requiring very long and large vehicles, such as the British Mark I tank and successors; these became known as heavy tanks. 

    ellauri310.html on line 754:   Typical main battle tanks were as well armed as any other vehicle on the battlefield, highly mobile, and well armoured. Yet they were cheap enough to be built in large numbers. The first Soviet main battle tank was the T-64 (the T-54/55 and T-62 were considered "medium" tanks) and the first American nomenclature-designated MBT was the M60 tank.

    ellauri310.html on line 756: 
    Technology is reducing the weight and size of the modern MBT. A British military document from 2001 indicated that the British Army would not procure a replacement for the Challenger 2 because of a lack of conventional warfare threats in the foreseeable future. The obsolescence of the tank has been asserted, but the history of the late 20th and early 21st century suggested that MBTs were still necessary.

    ellauri310.html on line 757: 
    Creighton Williams Abrams Jr. (September 15, 1914 – September 4, 1974) was a United States Army general who commanded military operations in the Vietnam War from 1968 to 1972. He was then Chief of Staff of the United States Army from 1972 until his death in 1974.

    ellauri310.html on line 761:   A heavy cigar smoker, Abrams died at age 59, eleven days before his 60th birthday at Walter Reed Army Medical Center in Washington, D.C., from complications of surgery to remove a cancerous lung. He is buried with his wife Julia in Arlington National Cemetery.

    ellauri310.html on line 809: ja kattaa maailman geopoliittiset leimahduspisteet. Tutkimusaiheita ovat 

    ellauri310.html on line 813: Amerikassa ja Venäjällä. (Ainiin eipä tainnut ongelma-alueiden listasta 

    ellauri310.html on line 819: haluavansa järkevän suhteen maahan. Biden mainitsi Kiinan ongelmaksi muun 

    ellauri310.html on line 820: muassa maan hitaan talouskasvun. ”Heillä on ongelmia. Se ei ole hyvä asia, koska kun pahoilla ihmisillä on ongelmia, he tekevät pahoja asioita”, Biden sanoi Reutersin mukaan. ”Meilläkin on ongelmia. Se ei ole hyvä asia, koska kun pahoilla ihmisillä on ongelmia, he tekevät pahoja asioita”, Biden sanoi Reutersin mukaan. Vanha horisko siteerasi väärin Kiinan talouslukuja 2 otteeseen. 
     Ylijäämäaseiden syytäminen 

    ellauri310.html on line 823: src="https://www.aei.org/wp-content/uploads/2022/04/russian_idiocy_genocide_putin_lunatic.png?x91208" 

    ellauri310.html on line 829: infrastruktuurin raunioissa, omissa yhteiskunnissamme on ongelmia, jotka 

    ellauri310.html on line 836:   AEI on näkyvin amerikkalaiseen uuskonservatismiin liittyvä ajatushautomo sekä kotimaan että kansainvälisen politiikan areenoilla. Uuskonservatismi on poliittinen liike, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa 1960-luvulla liberaalien haukkojen keskuudessa, jotka pettyivät demokraattisen puolueen yhä pasifistisempaan ulkopolitiikkaan ja 1960-luvun kasvavaan uuteen vasemmistoon ja vastakulttuuriin, erityisesti Vietnamin mielenosoituksiin. Jotkut alkoivat myös kyseenalaistaa liberaaleja uskomuksiaan sisäisestä politiikasta, kuten Great Societysta. The Great Society oli joukko kotimaisia ​​ohjelmia Yhdysvalloissa, jotka presidentti Lyndon B. Johnson käynnisti vuosina 1964 ja 1965. Päätavoitteena oli köyhyyden ja rodullisen epäoikeudenmukaisuuden täydellinen poistaminen. Tänä aikana käynnistettiin uusia suuria liittovaltion ohjelmia, joissa käsiteltiin koulutusta, sairaanhoitoa, kaupunkien ongelmia, maaseudun köyhyyttä ja liikennettä. Myöhemmin hän ja muut demokraattitoverit kongressissa edistivät ohjelmaa ja sen aloitteita 1960 -luvulla. Suuri seura muistutti 1930 - luvun New Deal - kotimaista Franklin D. Rooseveltin agendaa (kana jokaiseen pataan). Ohjelma haittasi suuresti Yhdysvaltain sotaponnisteluja. Uuskonservatiivit kannattavat tyypillisesti demokratian edistämistä ja interventiota kansainvälisissä asioissa, mukaan lukien rauha väkipakolla,

    ellauri310.html on line 844: Reagan-vuosina useat AEI:n henkilöstön jäsenet lähtivät hallintoon. Se yhdistettynä huikeaan kasvuun, tutkimustoiminnan leviämiseen ja johtamisongelmiin osoittautuivat kalliiksi.  Jotkut AEI:tä tuolloin tukeneet säätiöt havaitsivat ajautumisen kohti keskustaa poliittisesti. Centristit, kuten Ford, Burns ja Stein, ottivat yhteen nousevien konservatiivien kanssa. Vuonna 1986 John M. Olin -säätiö ja Smith Richardson -säätiö peruuttivat instituutin rahoituksen, mikä työnsi AEI:n konkurssin partaalle. Kaverit tempaisivat äkäsesti ruorin takas tyyrpuuriin. Se naula veti! George HW Bushin ja Bill Clintonin hallinnon aikana AEI:n tulot kasvoivat 10 miljoonasta dollarista 18,9 miljoonaan dollariin. Noin!

    ellauri310.html on line 863: Sosiaalietuisuudet eivät ole itsetarkoitus, niillä korjataan vain näennäismarkkinataulouden aiheuttamia ongelmia, kuten palkkoja jotka eivät riitä elämiseen ja teknologisen kehityksen mukanaan tuomaa tilannetta, jonka myötä tuotanto 37.5h työviikkolla ja100% työllisyydellä ylittäisi tuotettujen hyödykkeiden kysynnän. (tämän hetken työttömyyden perimmäinen syy)

    ellauri310.html on line 943: Aika äkkiä nää ns. keskustelut Quorassa degeneroituu mölyapinoiden huuteluxi latvustossa.

    ellauri310.html on line 952: Georgesta ei ole kovin hyviä lisänimiä. Jocko, Jock. Monkin Huckleberry Finn on Cherokee nimeltä Nebraska, jonka isä on poliisi ja on ampunut kymmenittäin notmiitä. NRA kalpenee Jockon rinnalla. Taidan jo arvata mixi Tomia ei enää lueta, liikaa n-sanoja. Pääasia on ampua toinen fella ennen kuin se ampuu sut. Joskus isäkin on ollut pidätettynä ammuttuaan jonkun lakukepin mutta se kyllä aina järjestyy. And why? Because this is America, and this is a free country. It is the only country where a poor man has a chance! Jos joku n-sana on sun tiellä niin ammut sen. Voit joutua tuomiolle mutta valkoinen valamiehistö vapauttaa sut, eikä siitä sen enempää. Nebraska on hyvä kaveri, Hagrid, meidän puolella, mutta Sid Purtle on luihulainen Drago Malfoy, white trash kertakäyttögrilli. Day of the grill: The end of days for the people of The United States of America, 

    ellauri310.html on line 953: A.K.A, burgers. On this day, no burger will be left unflipped. Americans beware, the day of the grill is comming.

    ellauri310.html on line 957: 20. Mike Myers (Halloween)  19. T-1000 (Terminator 2, 1991) 18. Freddy Kruger (Painajainen Elm Streetillä) 17. 

    ellauri310.html on line 958: Agent Smith (Matrix) 16. Norman Bates (Psyko, 1960) 15. Keisari Palpatine (Star 

    ellauri310.html on line 973: Ilmaston­muutoksen kiistävä ääri­oikeisto­ehdokas voitti esivaalit Argentiinassa. 

    ellauri311.html on line 39: Yoni is the Sanskrit word for female genitalia. The word Yoni translated 

    ellauri311.html on line 41: to a woman’s womb and genitalia. What does yoni mean for YOU? What type of 

    ellauri311.html on line 42: relationship do you have with your female genitalia? Take a moment to 

    ellauri311.html on line 44: often been the target and scapegoat for the sexual shame that exists in our 

    ellauri311.html on line 52: have a beautiful name for their genitalia. Lingam is the Sanskrit word for 

    ellauri311.html on line 53: male genitalia. Translated it means Wand of Light, or just "prick". 

    ellauri311.html on line 68: It made me a bit suspicious of our language. I teach women how to connect, honor and love their feminine side. Is exuding feminine energy the same thing as twat sweat?

    ellauri311.html on line 73: Honor Your Yoni as Sacred. You don’t have to have sex in order to get a man’s approval.

    ellauri311.html on line 76: How to exude feminine energy the new way is to let "her" take the lead. What I mean by that is get in touch with her and make sure “her” needs are being met. Going “all the way” isn’t absolutely necessary unless of course "she" feels like it.

    ellauri311.html on line 79: Honor your sexuality, get deeply connected to the wants, needs, and desires of your Yoni and fill yourself up with, say, a deodorant bottle cap instead of looking for a man to do that for you. 

    ellauri311.html on line 85: ”transformaation fasilitaattorin” Gisella Rougen vetämä Serpent ritual. 

    ellauri311.html on line 190: samankaltainen new age -liikehdintä. Joku ehkä muistaa esimerkiksi Robert 

    ellauri311.html on line 223: Tantran määritteleminen on hyvin vaikeaa. Sanan tantra merkitys on ongelmallinen ja 

    ellauri311.html on line 251: Oman ongelmansa tantrismin määrittelyyn tuo se, että länsimaissa 

    ellauri311.html on line 268: Tantriset mestarit eivät pitäneet seksuaalisuutta itseään esteenä hengelliselle kasvulle. Sen sijaan 

    ellauri311.html on line 339: Äiti piti juhlimisesta, ja päihteiden kanssa oli kummallakin ajoittain ongelmia. Se teki teini-iästä välillä turvattoman tuntuisen.

    ellauri311.html on line 352: "Yhtä ongelmaa minulla ei ole koskaan ollut: toisin kuin Dan Brownin grilleillä varustettu Susan nuorena, en ole ajatellut, että ihmiset eivät voisi rakastaa minua. Poikaystävistä ei ole ollut pulaa, haarukassa on ollut vilkas trafiikki", Salo sanoo.  1990-luvun loppupuolella Salo seurusteli jopa Sleepy Sleeperseistä ja Leningrad Cowboysista tunnetun Sakke Järvenpään kanssa.

    ellauri311.html on line 497: kärsi suurta tappiota sodassa, se aiheuttaisi edelleen pitkän aikavälin ongelman 

    ellauri311.html on line 577: phenomenon may, in some cases, be triggered by people hearing "what they want to 

    ellauri311.html on line 618: Vakoilemalla kaikkia ja salakuuntelemalla kaikkea NSA oli estänyt jo monta rättipäistä terroristia räjäyttämästä omatekoista ydinpommia Amerikan maaperällä. Mutta mikä tärkeintä, se oli tyrmännyt Robin Hoodin aikeet häivyttää kaiken tiedon siitä kuka omisti mitäkin Wall Streetillä! Ne tiedothan on vaan siellä siinä yhdessä paikassa! Siitäpä vasta katastrofi oisi tullut! Kiitos NSA! Much obliged! 

    ellauri311.html on line 647: you understand the language of the Russian government, what does it mean? 

    ellauri311.html on line 658: from Kremlin! [Perhaps a reference to Jacinda Ardern? New Zealand's Prime Minister has warned the West not to cast Russia's invasion of Ukraine as a broader battle between autocracy and democracy, saying it could undermine efforts to get China to help ramp-up pressure on Moscow.] 

    ellauri311.html on line 667: marital arts complete idiot and yet men and boys are getting killed because 

    ellauri311.html on line 696: ges" width="90%" />

    ellauri311.html on line 707: Under förmiddagen besökte Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj 

    ellauri311.html on line 740: Naton on nyt näytettävä, ettei se pelkää konfliktia Venäjän kanssa, vaatii ulkopolitiikan konkari. Jännitteet kiristyvät strategisesti erittäin tärkeällä Suwalkin käytävällä. Eteenpäin käytävällä, stig framåt på gången! kehottaa väistyvä presidentti Niinistö: ”Venäjä rakentaa meistä vauhdilla viholliskuvaa”. Siihenhän me ollaan ize täysin syyttömiä. Lue lisää Jenni Tammiselta, hiän ei ainakaan käytä suodattimia. (Ei kai?) 

    ellauri311.html on line 742: ges.almatalent.fi/cx0,cy0,cw1024,ch768,570x/https://assets.almatalent.fi/image/7a46a401-a52b-51f4-8bfe-33f57d5dce4d" />

    ellauri311.html on line 777:   F1-loppet i Singapore kan vara det tuffaste under hela säsongen. Det är hett, det är fuktigt och tidsskillnaden är en faktor som måste tas i beaktande. 17000 kroppar has sjunkit i Medelhavet sedan 2014 på flykt norrut från den heta svarta kontinenten. Och då är det en stor fördel att få ett hotellrum som verkligen går att kyla. Valtteri Bottas har det lätt för han är ju van på bastu. Förarna bär hela dagen en kylväst, en våt handduk runt halsen oh en kall dryck i handen. Efter varje pass tar alla förare ett isbad. Det kallas också physicool, kylterapi. - Det bästa med kapplopp i hettan är att man tappar vikt, något som folk väl känner till på den svarta kontinenten med. Och i medelhavets djup är det ännu coolare att tillbringa evigheten.

    ellauri311.html on line 779: Den dumma apan har en fin förmåga till dubbeltänk, dvs. att hysa tvä övertygelser samtidigt som motsäger varandra. Är Jesus en man eller gud? Men det sägs i Numeri att gud är ingen människa. Så är Jesus gud? Då är han ingen människa. Islamiten i den vita kepsen läser bibel som en jävel. Vi gör få ansatser att göra något åt klimatkatastrofen, eftersom vi har "rätt" till vår nuvarande levnadstandaard - till och med en ännu högre. Det är som at boka ett sista minuten-flyg till en turistort som står i lågor. Det hände på riktigt i somras. Politikerna är väl medvetna om oviljan för förändring. De använder ett luddigt språk och luddig politik - för de också har en rätt till en fin levnadsstandard. Hiilikädenjälki mahdollistaa Suomelle lisätä jännien ympäristötuotteiden vientiä, sanoo Urpo. Omaishoitajat on saatava pois kotoa tuottavampaan työhön, tahtoo 60 kilon jättikoira Purra purra kättä, joka syöttää sitä.  

    ellauri313.html on line 68: – En kirjoita ilmastonmuutoksesta fysikaalisena tai geologisena ilmiönä, mutta olen kyllä toivonut, että kun kirjoitan joitain ajattelureittejä ja logiikoita, ne suhteutuvat lukijan päässä ympäröivään maailmaan.

    ellauri313.html on line 77: – Keskittymiskyvyn katoaminen on hirveän tyypillinen ja aika latteakin puheenaihe. Ihmisethän tekevät koko ajan todella kompleksisia asioita ja ratkovat vaikeita ongelmia. Asia on paljon moniulotteisempi kuin miten siitä puhutaan. 

    ellauri313.html on line 103:     Tässä yhteiskunnallinen ongelma johtokeskus palvelin verkosto raportti seksuaalinen ahdistelu vagina oikeusistuin tuomari sukupuolten välinen vapaa johtopäätös penetraatio uhkaava tasa-arvo hiukkanen raiskaus varpaankynsi suoli kiertorata valtuutettu esitutkinta ehdollinen yhteiskunnallinen, aah.

    ellauri313.html on line 166: Mage och kön pressade mot marken. Ei kauan tarvinnut ventata könin mukaan tuloa. Ei kai Bengtzon oikeasti kuole, sehän on sankari. Hon hade bara ramlat, inte träffats. Måste härifrån. Nu. Men hon sitter fast. Nä vänta, den här flickan heter Aida, inte Annika. Sä kanske hon dör i alla fall?

    ellauri313.html on line 172: En orkan drar över Sverige. Kaos följer i dess spår. En last med cigaretter, värd femtio miljoner kronor har försvunnit från Stockholms frihamn. Två män ligger mördade på kajen. En ung kvinna, Aida, flyr för sitt liv därifrån. 

    ellauri313.html on line 173: That being said, at 500 pages, the book takes on a lot and doesn't adequately address it all. There's the nominal plot, which concerns the Yugoslav mafia in Sweden; but there's also a new relationship for Annika, which is complicated; the politics of the newspaper she works for; fundamental questions about the role of the welfare state; and questions about the role of a newspaper vis a vis law enforcement. This all kind of dropped off toward the end of the book, and I didn't find the conclusion to be particularly satisfying.  I felt impatient with Annika's (main character), histrionics and irrationality.

    ellauri313.html on line 175: In volume #2 of Liza Marklund's wildly popular series of feminist thrillers, Annika gets involved with a married man. Needless to say, his wife is a cold-hearted, frigid bitch, and she's doing all three of them a favour by taking Thomas away from her.

    ellauri313.html on line 178:     Πολύ κακό βιβλίο. Χάσιμο χρόνου. The descriptions of sidewalks, meadows, walls and courtyards, just made me skip whole pages. That's it for the Swedes. I hope in the future books Annika stops whining and crying, but I have no intention of finding out.

    ellauri313.html on line 180:     The novel at its beginning from my point of view was promising for a good job, but then I found only unnecessary prolongation, weak plot, and an attempt to mix crime with politics in a way that was unsuccessful for me (jag är en saudi sandneger som skriver på arabiska).

    ellauri313.html on line 229: siksi, että he eivät ole perinteisesti houkuttelevia tai heillä on ongelmia 

    ellauri313.html on line 324: ges?q=tbn:ANd9GcTKQ5D29R5nP2kVTHOVPpFExtnL5SC3N6tcnaUSSfsxQw&s" />

    ellauri313.html on line 353: Jokaisen ukrainalaisen tytön psykologian juuret ulottuvat syvälle historiaan, koska heidän esi-isiensä joukossa on sarmaatteja ja skyytien naisia. Muinaiset kreikkalaiset sävelsivät legendoja amatsoneista, ja sarmatialaisista tuli niiden prototyyppi. Sarmatialaiset heimot viettivät nomadista elämäntapaa, ja Ukrainassa naiset pidettiin satulassa miesten kanssa. Lisäksi tytöt olivat sotureita. Legendan mukaan amatsonit leikkasivat oikeat rintansa irti, jotta jousella ampuminen olisi helpompaa. Tätä tapaa ei enää noudateta, ei tarvi huolestua!

    ellauri313.html on line 404:     Henkiset ja kulttuuriset erot voivat silti aiheuttaa ongelmia parisuhteessa. Kyllä, Ukraina etenee kohti Moskovaa, ja sen jälkeen Natoa ja yhdentymistä Euroopan unioniin. Kuitenkin henkisesti kaikki maan asukkaat eivät ole onnistuneet pääsemään eroon Neuvostoliiton jälkeisille maille tyypillisistä piirteistä. Jos aiot seurustella ukrainalaisen naisen kanssa, olet kiistatta vuorovaikutuksessa hänen isovenäläisten sukulaistensa kanssa. Joten odota kohtaavanne kulttuurieroja!

    ellauri313.html on line 407:   Paras kansainvälinen treffipalvelu treffien tai mahdollisesti morsiamen löytämiseksi itsellesi on Ukrainian Brides. Markkinoiden paras hinta on se, mitä tarjoamme. Ukrainatartemme hinnat ovat tyypillisesti huomattavasti alhaisemmat kuin markkinahinnat verrattuna kilpailijoidemme, kuten AnastasiaDate, hintaan. Ukrainian Brides tukee nykyaikaisia liiketoimintakäytäntöjä. Meillä on myös todellisia ihmisiä, jotka kopuloivat kanssasi, toisin kuin UkraineDate. Kaiken lisäksi meillä on myös live-videochat, jota LadaDate ei tarjoa, joten voit ainakin runkata todellisten ukrainalaisten naisten kanssa. Mielestämme kunnollisella palvelulla on riittävä tuki. Siksi ainoa vastaus, jonka saat, kun sinulta kysytään, kumpi tukitiimi on parempi, VictoriyaClub vai Golden Bride, on Ukrainian Brides. Tarjoamme 24/7 tukea auttaaksemme sinua ratkaisemaan kaikki ongelmat, joita saatat kohdata käyttäessäsi deittailupalveluamme.

    ellauri313.html on line 416: Noora Fagerström on monessa aikansa kuva: alkoholisoituneesta persuperheestä kokoomusfasistixi  pinnistänyt oman onnensa Seppo.

    ellauri313.html on line 418: JA KYLLÄ, Noora Fagerströmin puolustukseksi on pakko todeta, että vuosikymmeniä rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on mahdollistanut myös hänen kritisoimiaan lieveilmiöitä, joihin hallituksen on varmasti tarpeen hakea rohkeitakin ratkaisuja. Kaikkeen aikanaan rakennettuun ei ole enää varaa. Arvokasta kuitenkin olisi, että päättäjä tunnistaa sen, että ongelmana voi olla paizi rönsyilevä, mahdottoman äärellä nitisevä ja tehoton järjestelmä myös sillä loisiva laiska ja yhteiskunnan etuuksia väärinkäyttävä pösilö. Eli nyt lopultakin hyvinvointiyhteiskunta pärekoriin, kiky-yhteiskunta tilalle! Mallia länkkäriesikuvista briteistä, USA:sta ja Ruåzista!

    ellauri313.html on line 440: (tex. Assange) varsinaista terrorismia. Tosin naisten lähtiessä ei ollut rikottavaa lakia, mut kai ne voi 

    ellauri313.html on line 455: ge.jpg" />

    ellauri313.html on line 459:     Miten meikä pantiin alulle? He olivat saaneet hänet raakojen kuorsausten väliin, kun heidän himonsa heräsi satunnaisesti yön puolivälissä! He olivat saaneet hänet likaiseen nurkkaan oven taakse näiden rikkinäisten puutalojen hirvittävässä yksityisyydessä ja siittäneet hänet seisoaltaan pelottavassa salassa pelokkaiden kuiskausten välissä kiirehtien, ettei jotkut lapset kuule! He olivat saaneet hänet eläimelliseen äkilliseen himon ja nälän heräämiseen samalla, kun naurisvihreät kiehuivat kostealla tuoksullaan liedellä! Hän oli siittynyt jossain satunnaisessa ja unohdetussa hetkessä, jonka he olivat siepanneet elämästään saastasta, köyhyydestä, väsymyksestä ja työstä, aivan kuin peto repii lihapaloja; syntynyt puoliraiskauksen raa'assa, äkillisessä, hajallaan olevassa vihassa himon satunnaisen tilaisuuden vaikutuksesta; siitetty heti, kun ne heittäytyi takaisin töykeästi järjettömän sängyn reunalle unohdetun lauantain punaisessa heikkenevässä valossa, kun työt oli tehty, viikon palkat annettu, viikon lyhyt hengähdystauko lepoa, lepoa ja julmaa riemua! Hänet oli siitetty ilman rakkautta, ilman kauneutta, hellyyttä, taikuutta tai mitään hengen jaloisuutta, idiootti, himon sokea nälkä, joka oli niin alhainen, ettei se tuntenut inhoa saastaa, hajua, törkyä, rumuutta kohtaan, eikä kysynyt mitään parempaa kuin pussinperän suolta johka tyhjentää sen raa'at energiat.

    ellauri313.html on line 465:     Herman Kahn (15. helmikuuta 1922 – 7. heinäkuuta 1983) oli yhdysvaltalainen läski koleerikko ja Hudson-instituutin perustaja, jota pidettiin yhtenä 1900-luvun loppupuolen merkittävimmistä kusipäistä. Hän nousi alun perin tunnetuksi sotilaallisena strategina ja järjestelmäteoreetikona työskennellessään RAND Corporationissa. [RAND ei tarkoita Ayn Randia, vaikka hyvin voisi vaan R&D. Paska jenkki talousliberaali ajatustankki sekin on, vaikka Aynista ja Hermannista takuulla aivan liikaa vasemmalla.] Hän analysoi ydinsodan todennäköisiä seurauksia ja suositteli tapoja parantaa selviytymiskykyä kylmän sodan aikana. Kahn esitti ajatuksen "voitettavasta" ydinpommien vaihdosta vuonna 1960 ilmestyneessä kirjassaan On Thermonuclear War, jossa hän oli yksi historiallisista inspiraation lähteistä elokuvan nimihenkilölle Stanley Kubrickin elokuvasatiirissa Dr. Strangelove.

    ellauri313.html on line 467:     Kahn syntyi Bayonnessa, New Jerseyssä, Wolkswagen Yettan (os Koslowsky) ja räätäli Abraham Kahnin pojaksi. Varttui juutalaiseksi, hänestä tuli myöhemmin ateisti. Hän keskeytti maisterin tutkinnon taloudellisten rajoitteiden vuoksi.

    ellauri313.html on line 471:     Strategies that emphasize the possibility of escalation or eruption are associated with the term "brinkmanship." (We will sometimes refer to the game of "chicken" when the brinkmanship is overtly two-sided.) "Chicken" is played by two drivers on a road with a white line down the middle. Both cars straddle the white line and drive toward each other at top speed. The first driver to lose his nerve and swerve into his own lane is "chicken"—an object of contempt and scorn—and he loses the game. The game is played among teenagers for prestige, for girls, for leadership of a gang, and for safety (i.e., to prevent other challenges and confrontations).

    ellauri313.html on line 473:     Most Americans are not entirely comfortable with the concept of "cool," or businesslike, negotiations in an atmosphere of some degree of physical threat or coercion. For the most part, they do not consciously assign to force any rational or reasonable role in "ordinary" negotiations. In the recent past (except in the case of "just" revolutions), we have tended to the view that only a criminal or a sick or insane person initiates the use of force. Therefore, we are inclined to believe that someone who uses force is not only our enemy, but an enemy of humanity—an outlaw who deserves extermination, imprisonment, or medical constraint and treatment. The "crusade," and even an initial pacifism as well, comes more naturally to Americans than the kind of cool, restrained, and moderate willingness to threaten or use force that will be suggested in this book.

    ellauri313.html on line 536: ges?q=tbn:ANd9GcSkhRPOxwfedpOgQTHp0XHdhO7c8fw3yzF_k4YbBynvZwO5eIY51Ghw2c4a1kvAADRBU4Y&usqp=CAU" />

    ellauri313.html on line 538: Kahnin näkemyksen mukaan kapitalismilla ja teknologialla oli lähes rajattomat edistysmahdollisuudet, ja avaruuden kolonisaatio oli lähitulevaisuudessa, ei kaukaisessa. Hän esitteli optimistisen skenaarion vuoden 2176 talousolosuhteista.  Hän oli suursyömäri. Viimeisenä vuonnaan 1983 Kahn kirjoitti hyväksyvästi Ronald Reaganin poliittisesta agendasta The Coming Boom: Economic, Political and Social -kirjassa ja pilkkasi suoraan Jonathan Schellin väitteitä ydinsodan pitkäaikaisista vaikutuksista. Saman vuoden heinäkuun 7. päivänä hän kuoli apoplexiaan 61-vuotiaana. Vizi mikä perse! Ja tää on Mika Aaltolan guru sitten. Voi perkele.

    ellauri313.html on line 552: 
    Väristä päätellen Mooses on vasemmalla kädellä. Terävänokkainen Lavater on oikealla kädellä, pullanaama Lessing takapiruna. Tarjotinta tuo Moosexen vaimo Fromet Guggenheim, sillä ollaan Moosexen kotona. Fromet oli nuorena quite a dish. Lavater yrittää turhaan käännyttää fixumpaansa.
    

    ellauri313.html on line 554:   geb._Gugenheim.jpg" />

    ellauri313.html on line 557: Luulin ensin, että kuvassa olisi Lessing isäntänä, ja ovella pyllerehtisi Eva König, jonka esikoinen Traugott Lessing kuoli jouluaattona 1777. Eva kuoli lapsivuodekuumeeseen 1778 ja Jefim heti perästä 1779. Eva oli 5v Jefimiä vanhempi ja 42v kuollessaan lapsivuoteeseen. Eva nai 20-vuotiaana 1756 hampurilaisen liikemiehen Engelbert Königin ja sai sen kanssa 3 lasta. Jefim oli Evan pojan Fritzin kummina. Engelbert perkele kuoli 1768 41-vuotiaana, mutta Jefim nai sen lesken vasta 1776. Ei tullut siitä enää lasta eikä paskaakaan. Mitä tästä opimme? Älkää hannatko, jos mieli tekee!

    ellauri313.html on line 561:     Lavaterilla oli rikas mielikuvitus, syvä runollinen mieli, mutta häneltä puuttui taiteellinen muovailukyky ja suhtaisuus. Luonnostaan hän oli hurskas, lempeä ja vaatimaton, mutta ei aina tunnollinen keinojen valinnassa, kun oli kyseessä tavoitteiden toteuttaminen. Eli aika luikero! Lavaterin pääteoksia ovat Aussichten in die Ewigkeit (1768–1778); Geheimes Tagebuch von einem Beobachter seiner selbst (1772–1773) ja Physiognomische Fragmente (1775–1778), teos, joka vaikutti huomattavasti Lavaterin aikalaisiin, johon Goethe antoi avustustaan ja johon Lavaterin maine etupäässä perustuu. Fysiognomialla tarkoitetaan oppia, joka tutkii luonteen ominaisuuksien sekä kasvonpiirteiden ja ruumiinrakenteen vastaavuutta. Teos käännettiin useille kielille ja se herätti huomiota laajalti Euroopassa. Lavater kävi kirjeenvaihtoa aikansa kuuluisuuksien, kuten Johann Gottfried Herderin ja J. W. von Goethen kanssa. Esimerkixi terävänenäisyys osoittaa luikeroa luonnetta. E. Saarisessa on koko lailla Lassiterin näköä.

    ellauri313.html on line 571: Hän otti riskin (mitä Frederickin hyvä luonne lievensi) kritisoimalla Preussin kuninkaan runoja. Vuonna 1762 hän meni naimisiin Fromet Guggenheimin kanssa, joka selvisi hänestä kaksikymmentäkuusi vuotta.

    ellauri313.html on line 579: Jälkeenpäin katsottuna hänen sairautensa voidaan diagnosoida sydämen rytmiongelmaksi (kuten eteisvärinä ) ja/tai lieväksi familiaalisen dysautonomian muodoksi , joka on ashkenazijuutalaisten perinnöllinen sairaus, joka usein tuo mukanaan selkärankakaarevuuden.  ja epilepsiamaisia oireita stressin aikana. 

    ellauri313.html on line 591: Mendelssohnilla oli kuusi lasta, joista vain hänen toiseksi vanhin tyttärensä Recha ja hänen vanhin poikansa Joseph säilyttivät juutalaisen uskon. Hänen poikansa olivat: Joseph (Mendelssohnin pankkitalon perustaja ja Alexander von Humboldtin ystävä ja hyväntekijä), Abraham (joka meni naimisiin Lea Salomonin kanssa ja oli Fanny ja Felix Mendelssohnin isä) ja Nathan (koneinsinööri huomattava maine). Hänen tyttärensä olivat Brendel (myöhemmin Dorothea; Simon Veitin vaimo ja Philipp Veitin äiti , myöhemmin hänen rakastajatar ja sitten vaimoFriedrich von Schlegel), Recha ja Henriette, kaikki lahjakkaita naisia. Rechan ainoa pojanpoika (säveltäjä Giacomo Meyerbeerin veljen Heinrich Beerin poika) syntyi ja sai koulutuksensa juutalaisena, mutta kuoli hyvin nuorena yhdessä vanhempiensa kanssa ilmeisesti epidemiaan. [ lainaus tarvitaan ] Joseph Mendelssohnin poika Alexander (k. 1871) oli viimeinen Moses Mendelssohnin miespuolinen jälkeläinen, joka harjoitti juutalaisuutta. Se siitä tuli Mooses, uskonpuhdistuxesta! Usko säilyy paremmin hieman likaisena.

    ellauri313.html on line 600: Nach seiner Taufe wurde Felix Zeuge der "Hep-Hep"-Pogrome von 1819, bei denen Deutsche, die sich der jüdischen Emanzipation im Deutschen Bund widersetzten, Juden ermordeten und jüdisches Eigentum zerstörten, während die Polizei tatenlos zusah. Ein königlicher Prinz spuckte ihm vor die Füße und rief: "Hep, hep Judenjunge" (der Schlachtruf der Pogrome), und er wurde sehr antisemitisch verspottet. Carl Zelter, Felix' früher Kompositionslehrer, deutete an, dass es in der Tat selten sein würde, "wenn der Sohn eines Juden ein großer Künstler würde", und sein Orgellehrer August Bach antwortete auf Felix' Bitte, eine Bach-Fuge zu spielen, mit der eindringlichen Ermahnung: "Warum muss der junge Jude alles haben? Er hat schon genug!" Eikös tästä ilkeästä  August Bachistakin ole paasaus?

    ellauri313.html on line 601: Richard Wagner zerstörte sein öffentliches Ansehen, als er nur ein Jahr nach seinem Tod Das Judenthum in der Musik veröffentlichte, einen rassistischen und bösartigen Essay, der sich vor allem gegen Mendelssohn richtete, dessen Werk er als abgeleitet und leichtgewichtig bezeichnete, weil er Jude war. Er hielt Mendelssohn als Archetyp dafür hoch, dass selbst ein Jude mit großem Talent und Schliff nicht in der Lage war, große Musik zu schaffen, und er spielte eine führende Rolle dabei, die Öffentlichkeit davon zu überzeugen, dass Mendelssohn kaum mehr als ein Hack war.

    ellauri313.html on line 604: ger-040822-Original-art-for-Israel-cover.jpg" />

    ellauri313.html on line 606: Mendelssohns Ruf wurde von den Nazis noch weiter untergraben, die seine Musik verboten und alle Statuen mit seinem Konterfei abrissen. In einem komischen Vorfall befahl Hitler, die Mendelssohn-Statue vom Dach des Prager Opernhauses zu entfernen, aber die Arbeiter entfernten fälschlicherweise die Statue von Richard Wagner, den sie wegen der Größe seiner Nase für einen Juden hielten.

    ellauri313.html on line 680: Käyttäköön Hän kumppanuuttamme käynnistääkseen hengellisen heräämisen, joka kaikuu kansojen läpi Hänen kunniakseen!

    ellauri313.html on line 711: Näemme heräämistä ennennäkemättömällä tavalla, koska saamme päivittäin todistuksia etsijiltä, ​​jotka ovat katselleet evankeliumia ahkerasti ihan bingenä ja ottaneet yhteyttä saadakseen lisätietoja.

    ellauri313.html on line 717: Käyttäköön Hän kumppanuuttamme käynnistääkseen hengellisen heräämisen, joka kaikuu kansojen läpi Hänen kunniakseen!

    ellauri313.html on line 723: Vaivaiset 65 egeä? Ei RIITÄ! Lisää pasutusta:

    ellauri313.html on line 798: Miljoonat ympäri maailmaa katsovat videoitamme bingenä ja ovat yhteydessä Jumalan sydämeen Israelin ja kansojen puolesta. Kumppanuutesi auttaa meitä osoittamaan Jumalan uskollisuutta Israelille ja tuomaan evankeliumin ja rohkaisevia todistuksia kansoille.

    ellauri315.html on line 99: Ich trage, wo ich gehe, stets eine Uhr bei mir;

    ellauri315.html on line 100: Wieviel es geschlagen habe, genau seh ich an ihr.

    ellauri315.html on line 101: Es ist ein großer Meister, der künstlich ihr Werk gefügt,

    ellauri315.html on line 102: Wenngleich ihr Gang nicht immer dem törichten Wunsche genügt.

    ellauri315.html on line 104: Ich wollte, sie wäre rascher gegangen an manchem Tag;

    ellauri315.html on line 105: Ich wollte, sie hätte manchmal verzögert den raschen Schlag.

    ellauri315.html on line 107: Was immer geschah im Leben, sie pochte den Takt dazu.

    ellauri315.html on line 109: Sie schlug am Sarge des Vaters, sie schlug an des Freundes Bahr,

    ellauri315.html on line 110: Sie schlug am Morgen der Liebe, sie schlug am Traualtar.

    ellauri315.html on line 111: Sie schlug an der Wiege des Kindes, sie schlägt, will's Gott, noch oft,

    ellauri315.html on line 112: Wenn bessere Tage kommen, wie meine Seele es hofft.

    ellauri315.html on line 114: Und ward sie auch einmal träger, und drohte zu stocken ihr Lauf,

    ellauri315.html on line 116: Doch stände sie einmal stille, dann wär's um sie geschehn,

    ellauri315.html on line 137: Komentokorsussa minulle tarjottiin naukkua. Blåfield puheli kanssani ulkosalla väkijuomakysymyxestä. Vein Odd Wagerin kynän korjattavaxi. Odd Rönningen olisi osannut korjata sen yxinkertaisin välinein. Kirjoitin 5 kirjoitusta kaatuneista. Jaakonsaari palasi lomalta. Alan kai henkisesti väsymään. Jo viikon verran on tuntunut siltä. Illalla N. tuli lomalta ja taas viinat pöytään, sixi en juonut kahvia. On hauska olla seurassa jossa on iloisia ihmisiä. Yhdessä korsussa 1 mies oli juovuxissa, jopa hoilasi. Sitten heitimme tikkaa koko illan.

    ellauri315.html on line 261:   Neljännen duuman 4. istunnossa keväällä 1915 Kerenski vetosi Rodziankoon vanhimpien neuvoston pyynnöstä ilmoittaa tsaarille, että menestyäkseen sodassa hänen on 1) muutettava sisäpolitiikkaansa, 2) julistettava yleinen armahdus. poliittisille vangeille, 3) palauttaa Suomeen Ruozin perustuslaki HAHA LOL 4) julistaa Puolan autonomia, 5) antaa kansallisille vähemmistöille autonomia kulttuurin alalla, 6) poistaa juutalaisiin kohdistuvia rajoituksia, 7) lopettaa uskonnollinen suvaitsemattomuus, 8) lopettaa häirizevät lailliset ammattiliittojärjestöt.

    ellauri315.html on line 312: Kuban (ven. Куба́нь) on historiallinen alue Venäjällä Kuban-joen ympärillä Mustanmeren pohjoispuolella ja Asovanmeren rannalla, Ukrainan ja Kaukasian välissä. Sen alueella ovat nykyisin Krasnodarin aluepiiri ja Adygeian tasavalta sekä Stavropolin aluepiirin länsiosa. Kubanin alueen tärkein kaupunki on Krasnodar (ent. Jekaterinodar). 

    ellauri315.html on line 320: Helmikuun 23. päivänä, kun Puna-armeija saapui Rostoviin, Kornilov aloitti marssin etelään jäätyneiden arojen halki. Yksi kivääri kantoineen ja kenttätykistöä kantavia sotilaita seurasi pitkä letka Rostovista siviilejä, jotka pelkäsivät bolshevikkien kostotoimia. Anton Denikin, Kornilovin kakkosmies, muisteli runollisesti myöhemmin: "Me lähdimme henkisen orjuuden pimeästä yöstä tuntemattomaan vaeltamaan sinilintua etsimään." Sinilintu oli perinteinen toivon symboli venäläisissä saduissa ja legendoissa. Silloin se ei järin naurattanut. 

    ellauri315.html on line 328: Armeijansa kasvaessa nyt kaksinkertaiseksi, Kornilov päätti hyökätä Jekaterinodariin, hiljattain perustetun Pohjois-Kaukasian neuvostotasavallan pääkaupunkiin.. Kornilov järjesti armeijansa kolmeen prikaatiin Markovin, Bogajevskin ja Erdelin johdolla. Hyökkäys, joka alkoi 10. huhtikuuta, kohtasi voimakasta vastarintaa yli kaksi kertaa vapaaehtoisia suuremmilta joukoilta. Kornilov kuoli, kun tykistön ammus osui maalaistaloon, johon hän oli asettanut päämajan. Jotkut kertomukset ovat luonnehtineet tätä tapahtumaa "erittäin huonoksi onneksi", koska ammus oli osunut yhteen huoneeseen, jossa Kornilov oli tappaen hänet, mutta ei loukkaantunut ketään muuta rakennuksessa. Häntä seurasi komentaja Denikin, joka päätti hylätä hyökkäyksen viiden päivän taistelun jälkeen ja vetäytyä pohjoiseen. Kuultuaan Kornilovin kuolemasta Lenin sanoi Moskovan neuvostolle : "Voidaan sanoa varmasti, että sisällissota on pääosin päättynyt. Kornilovin paskiainen on ketunsyöttinä." Pukinpartaisesta Denikinistä ei ollut enää mihinkään, saati kalansilmäisestä Wrangelista. Suomessakin häärinyt roikkuwiixi Judeniz oli aivan toivoton tunari.

    ellauri315.html on line 338:   Retriitin johti kenraali Vladimir Kappel, joka nimitettiin tähän virkaan joulukuun puolivälissä 1919. Hänen kuoltuaan keuhkokuumeeseen 26. tammikuuta 1920 kenraali Sergei Voytsekhovsky otti joukkojen komennon. Amiraali Kolchak matkusti edeltä muka tiedustelemassa junalla Irkutskiin, mutta Tšekkoslovakian joukot pysäyttivät hänet joulukuussa ja hänet luovutettiin vasemmiston SR- joukoille Irkutskissa 14. tammikuuta, jotka viisaasti kyllä teloittivat hänet 7. helmikuuta 1920.

    ellauri315.html on line 344:   Valkoisten vetäytymistä mutkistivat lukuisat kapinat kaupungeissa, joissa heidän piti kulkea, ja partisaanijoukkojen hyökkäykset, ja sitä pahensi entisestään Siperian raikas mutta ankara pakkasää. Tappiosarjan jälkeen valkoiset joukot olivat demoralisoituneessa tilassa, keskitetty tarjoilu halvaantui, täydennystä ei saatu ja kurinpito putosi dramaattisesti.

    ellauri315.html on line 352:   Uutiset Tšekkoslovakian legioonan kampanjasta Siperiassa kesällä 1918 ottivat vastaan liittoutuneiden valtiomiehet Isossa-Britanniassa ja Ranskassa, ja he pitivät operaatiota keinona muodostaa uudelleen itärintama Saksaa vastaan, perinteisessä proxy war-mielessä. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson, joka oli vastustanut aiempia liittoutuneiden ehdotuksia puuttua Venäjään, antoi periksi kotimaiselle ja ulkomaiselle paineelle tukea legioonaarien evakuointia Siperiasta. Heinäkuun alussa 1918 hän julkaisi avustajan muistelman, jossa vaadittiin Yhdysvaltoja ja Japania rajoittamaan väliintulon Siperiaan Tšekkoslovakian joukkojen pelastamisen,  jota  bolshevikkijoukot estivät Transbaikalissa. Mutta siihen mennessä, kun useimmat amerikkalaiset ja japanilaiset yksiköt laskeutuivat Vladivostokiin, tšekkoslovakit olivat jo siellä toivottamassa heidät tervetulleiksi. Bugger it.

    ellauri315.html on line 381:   Joulukuussa 1917 Donin kasakat olivat nousseet kapinaan Venäjän kommunistista hallitusta vastaan. Aluksi kevyillä yhteenotoilla Odessan, Kiovan, Orelin, Voronežin ja Tsaritsynin alueilla ja jopa Astrahaniin asti Volgan suulla kapinan koko ja maantieteellinen jakautuminen kasvoivat. Elokuussa 1918 pieni brittiläis- ranskalais- -amerikkalainen joukko pyörätuolivammaisen Ironsiden komennolla oli saapunut Arkangelskiin,  nimellisenä tarkoituxena noutaa aikaisemmalle tsaarihallitukselle lainattua sotamateriaalia. Heidän tehtävänä oli "myös" siirtyä etelään yhdistääkseen 42 000 hengen Tšekkoslovakian legioonan, joka oli ympäröity Venäjällä ja auttaa heitä palaamaan kotiin. Toivottiin, että näiden liittoutuneiden joukkojen läsnäolo, samoin kuin Tšekkoslovakian joukot, jotka siirtyvät takaisin Saksaa kohti, ensinnäkin piristäisivät valkoisen Venäjän vastavallankumousta kommunistien syrjäyttämiseksi ja toiseksi rohkaisevat Tšekkoslovakia tarttumaan aseisiin Saksaa vastaan, tavoitteena avata uudelleen toinen rintama Saksaa vastaan.

    ellauri315.html on line 405: Me luettiin tätä kirjaa kreikan tunnilla, tuskin kelläkään oli aavistusta mistä siinä oikeastaan oli kymysys. On aika syventyä sotahistoriaan. Myriadi - 10 000 kreikkalaisen palkkasoturin joukko, jotka joutuivat loukkuun syvälle vihamieliselle alueelle ja joutuivat taistelemaan takaisin kotimaahansa taisteltuaan hävinneen puolen puolesta Achaemenidi-imperiumin sisällissodassa. Kuulostaapa tutulta. Plus ca change, plus c'est la même chose. Xenofonin jälkeen seuraava oli Saska suuri, ja sit on tietysti toi Kaarle XII. Maailmanhistorian kuuluisia toilailuja. 

    ellauri315.html on line 430: Kun kivet ja naudat olivat melkein lopussa, sotilaat kilpailivat toisiaan yli tien paljastetun osan", ryntäsivät linnoitukseen, jossa suurin osa nyt neutraloidusta varuskunnasta tuskin taisteli. Asukkaat heittivät lapsensa seinien yli, ennen kuin he heittivät itsensä. kuolemaansa asti, sekä miehet että naiset. Mainio stratageemi, ei paremmin voi sanoa. Kuin Punavyö joka laskee konnien kuudestilaukeavien laukauxet. Paizi Naganin makasiiniin mahtuu 7 patia, syytä olla tarkkana. [Lähde: Arkadi Vasiljev.]

    ellauri315.html on line 445:   Schulman on siis Katjan miehen nimi, se ize on Zaslavskaya etelä-Venäjältä Tulasta. Äiti ja isi oli (on) professoreja Tulan opettajankoulutuslaitoxessa. Sen ja teräs- ja rautateollisuuden lisäksi Tulassa on nykyisin myös konepajateollisuutta. Valtaosa ligniitistä eli ruskohiilestä louhitaan paikan päällä ja sitä käytetään kemianteollisuudessa. Samovaarit ovat perinteinen metallituote, joista Tula on ollut kuuluisa jo 1700-luvulla. Kun Wrangel kukistui, britit alkoivat tehdä varuxi Tula-merkkisiä samovaareja. MOZHET, ZHAJU?, lukee Katjan kannustajien t-paidassa. Tulasta olivat myös Lermontov ja Tolstoi (Jasnaja Polnja). 

    ellauri315.html on line 447: ges" />

    ellauri315.html on line 454:   Venäjän oikeusministeriö sisällytti hänet 15. huhtikuuta 2022 "ulkomaisten agenttien" luetteloon. Kuten Jekaterina selittää, se tarkoittaa, että hän ei voi palata Venäjälle, koska nimetylle ulkomaiselle agentille julkiset esiintymiset ja opetus ovat käytännössä mahdottomia, ja muuta uraa se ei enää voi ajatellakaan, kun YouTubesta ja luentokiertueista  tulee massia kuin hanasta.

    ellauri315.html on line 468:   Marina Rakova -tapaus on vuonna 2021 aloitettu laajamittainen petosrikosasia entistä varaopetusministeriä Marina Rakovaa vastaan. 7 henkilöä asetettiin vastuuseen, mukaan lukien Moskovan yhteiskunta- ja taloustieteiden korkeakoulun MSSES rehtori Sergei Zuev ja RANEPA-rehtori Vladimir Maumau. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja heidät pidettiin pidätyskeskuksissa paitsi Kristina Kruchkova, MSSES:n entinen johtaja, joka tunnusti ja joutui kotiarestiin. Sillä välin Sergei Zuev pidätettiin pian sydänleikkauksen jälkeen; häneltä evättiin useita kertoja kotiarestiin siirto hänen vakavasta terveydentilastaan huolimatta. Tyypille oli tullut vehkeilystä verenpainetta niinkuin Saska Saharoville. Vanha venäläinen perinne: sairaalat on vankiloita epäterveellisempiä paikkoja.

    ellauri315.html on line 470:   Marina Rakova antoi tunnustuslausunnon oltuaan 9 kuukautta pidätyskeskuksessa, hän ja Zuev tarjoutuivat korvaamaan väitetyt vahingot. Journalistisissa tutkimuksissa on kuitenkin taipumus ajatella, että tapauksen pakotti itse asiassa kamppailu miljardiruplan koulukirjamarkkinoiden uudelleenjakamisesta sekä Rakovan ja hänen entisen päällikkönsä Olga Vasilievan sekä Prosvescheniye Publishingin johtajien välisten henkilökohtaiset konfliktit. Syyttäjä havaitsi kolme petoskohtaa. Ensimmäisessä tapauksessa Rakovaa ja Zakia syytettiin opetusministeriön 12 työntekijän kuvitteellisesta työllistämisestä RANEPAlle. Täähän on frankofiilin ihmistorpeedon Tytti Yli-Viikarin idean plagiointia! Toiseksi syyttäjä uskoi, että vuonna 2019 Rakova ja hänen työtoverinsa varastivat 21 miljoonaa ruplaa, jotka oli osoitettu Tulevaisuuden opettaja -ohjelmalle, ja väärensi raportit. Koska pääurakoitsija oli MSSES, sen rehtori Sergei Zuev pidätettiin. 13. lokakuuta 2021 Zuev pidätettiin ja kuulusteltu epäiltynä Marina Rakova -tapauksessa. Rakova oli entinen varaopetusministeri, jota syytettiin 50 miljoonan ruplan valtion rahojen varastamisesta, jotka oli tarkoitettu MSSES:n koulutusohjelmaan Zuevin johdolla. Lokakuun 13. päivänä Zuevia syytettiin enää noin 21 miljoonan ruplan kavalluksesta. Zuev tietysti kiisti syyllistyneensä väärinkäytöksiin, joiden hänen kannattajansa sanovat olevan poliittisia.

    ellauri315.html on line 474: ges/2017newsitems/Comics/Aug_21-to-Aug_27/bc082717dAPR.jpg" />

    ellauri315.html on line 479:   Om Pulteri försvinner vad skall "man" göra åt det militariserade ryska samhället? Dom kan ju fortsätta kriget utan han? Kanske skicka "ens" egna militärer dit och bemanna denna gång inte bara Vladivostok och Murmansk utan hela landet? Eller fråga svedupellena hur man blir av med paramilitära gänger? Lurendrejare som bränner koraner? Kung som inte kan ens läsa? Journalister bryr sig lika lite som andra nätmobbare.

    ellauri315.html on line 483:
  • Lördag 9.9. Skott aviossas mot en lägenhet i Uppsala.
    ellauri315.html on line 484:
  • Måndag 11.9: En 13-årig pojke hittas dod i en skog i Haninge söder om Stock bolm, skjuten i huvudet.
    ellauri315.html on line 489:
  • Torsdag 14.9 Eldgivning mot en lägenhet i Norrköping.
    ellauri315.html on line 495: Det är otroligt tragiskt, säger en. Det här känns riktigt läskigt, säger en annan. Vad tråkigt. Nu blir det jättedålig stämning, instämmer alla.
    ellauri316.html on line 42: Litauen har gjort den tuffa retoriken mot Ryssland till sitt varumärke. Vilnius stadsfullmäktiges byggnad pryds av en banderoll med texten ”Putin, the Hague is waiting for you” och den litauiska regeringen kräver att EU ska skärpa sanktionerna mot Ryssland.
    ellauri316.html on line 44: – Vi ville i likhet med Lettland och Estland stoppa ryska turisters inträde till EU efter att Ryssland angrep Ukraina i fjol, men Finland stretade emot, säger Abramavicius.
    ellauri316.html on line 48: – Kreml försöker peka ut Suwałkikorridoren som en svag länk där Wagnersoldaterna spelar en viktig roll. Den ryska taktiken går ut på att söndra, härska, distrahera och vilseleda. Det finns ingen anledning till panik varje gång Ryssland nämner Suwałki. Kreml vet att Kaliningrad är mer utsatt än Suwałkikorridoren, säger han.
    ellauri316.html on line 50: Den finska propagandan bygger på sanning. Finnar hsr tre gudar men bara en sanning att dela mellan dem. Putin spelar mot Medvedev i finalen i U.S. Open. Finska fotbollare spelar för at vinna. Finska skolelever tävlar bara för at ha det kul.
    ellauri316.html on line 79:

    Tekijä: Sergejev-Tsenski, Sergei

    ellauri316.html on line 176: Sergejev-Tsenskin samannimisen teoksen keskeisen osan muodostaa Brusilovin
    ellauri316.html on line 200: business. He thus became the only non-Christian Jewish religious figure (except God?) to have a college named
    ellauri316.html on line 201: after him at both Oxford and Cambridge. Professorships named after him exist at
    ellauri316.html on line 206: Aviv. Wolfson is one of a handful of figures, including Edmund of Abingdon, Saint Peter, Catherine of Alexandria, Mary Magdalene, Mary, mother of Jesus, God and Jesus, to have both Cambridge and Oxford colleges named after them. Ei ihme että kuoppaleukainen daavidhahmo Nooah nimettiin sen perästä. Lopetin sarjan kazomisen 3. jaxosta. Siinä oli pelkästään epämiellyttäviä tyyppejä. Sarjaa tuottavat belgit, britit ja israelit, kaikki erittäin syvältä anuxesta. Haaretz writes that the series is a "gem" that comes "from the heart.' Are there lilac trees / in the heart of town? This is somewhat embarrassing, isn’t it?
    ellauri316.html on line 208: Kiryat Wolfson (Hebrew: קריית וולפסון‎‎), also known as Wolfson Towers, is a high-rise apartment complex in western Jerusalem. Comprising five towers ranging from 14 to 17 stories above-ground, the project was Jerusalem's first high-rise development. The project encountered opposition from both municipal officials and the public at each stage of its design and construction. The complex includes 10,000 square feet (930 m2) of commercial space and a medical center. The project was financed by the Edith and Isaac Wolfson Trust.
    ellauri316.html on line 245: La nuit du 14 au 15 avril 1718, nuit du Vendredi Saint, Boureau-Deslandes est à Brest. Il raconte : « sur les 4 heures du matin, il fit trois coups de tonnerre les plus horibles que j’aye jamais entendus. Dans cet espace de la Côte de Brêtagne qui s’étend depuis Conquerneau jusqu’à St. Paul de Leon, on a observé que le tonnerre étoit tombé sur 24 eglises differentes et à la même heure ». Cinq jours plus tard, Deslandes entreprend son enquête à Gouesnou, village voisin de Brest, dont l’église a été transpercée par la réunion de « 3 globes de feu, chacun 3 piés et demi de diamètre » qui ont occasionné la mort de trois sonneurs de cloches. « Le tonnerre n’est tombé que sur les Eglises où l’on sonnoit des cloches, à dessein de l’écarter, et il a épargné toutes les autres. »
    ellauri316.html on line 265: Saksa vaati Venäjältä haltuunsa kolmessa Puolan jaossa päätynyttä osaa Puolasta, Liettuaa ja osaa Valko-Venäjästä sekä Viroa ja liittolaiselleen Ottomaanien valtakunnalle (Turkille) georgialaista Batumia, Ardahania ja Karsia, mitkä Venäjä oli valloittanut siltä aikaisemmin. Lisäksi Saksa pyrki edistämään Suomen itsenäisyyden tunnustamista, mutta se ei halunnut tehdä asiasta neuvotteluissa ongelmaa. Saksa tosin vakuutteli suomalaisille vaativansa asiaa venäläisiltä.
    ellauri316.html on line 279: Ympärysvaltojen interventio Venäjällä alkaa. Britannia valmistautui saksalaisten etenemiseen Petrogradiin laskemalla maihin 170 sotilasta Murmanskiin. Tämä oli Britannian Pohjois-Venäjällä toteutuneen läsnäolon alku, mistä kehkeytyi myöhemmin interventiojoukko ja muun muassa Muurmannin legioona sekä maihinnousu Arkangeliin. Vitun kusipäät!
    ellauri316.html on line 288: Brittijoukot olivat nousseet maihin pohjoisessa miehittämään Arkangelia ja Muurmannin rataa Venäjän sisällissodan aikana estääkseen satamiin ensimmäisen maailmansodan aikana laivattujen tarvikkeiden joutumisen saksalaisten ja heidän kanssaan Brest-Litovskin rauhansopimuksen tehneiden bolševikkien puna-armeijan näsien käsiin.
    ellauri316.html on line 303: Vuonna 1992 Kannuksen työväenyhdistyksen talon alakertaan perustettiin yhdistetty Oskari Tokoi ja Esko Aho -museo. Paikalla vihkimistilaisuudessa oli joukko Tokoin jälkeläisiä, jotka asuivat niin Yhdysvalloissa kuin Ukrainassa. Paikalla oli Neuvostoliittoon jääneen Nestorin poika Jorma ja hänen tyttärensä Jevgenia Abrosimova sekä Yhdysvalloissa asuneen Laurin poika Lauri jr. sekä hänen sisarensa Paula Latellier.
    ellauri316.html on line 316: Venäläinen historian vääristelijä, kollaboraatioon toisen maailmansodan aikana erikoistunut Boris Kovalyov on huomauttanut, että "kirjailija vääristeli monia tosiasioita" teoksessaan. Professori Boris Kovaljovin Novgorodin yliopistosta mukaan jotkut syvästi uskonnolliset venäläiset houkuttuivat tukemaan saksalaisia vapauttajina "jumalattomasta bolshevismista" sen jälkeen, kun saksalaiset olivat suorittaneet "sydämet ja mieli" -kampanjan. Kolmekymmentäkaksivuotias vanki Boris Kovaljov seisoo sellissä toisessa rangaistuslaitoksessa Krasnojarskin ulkopuolella. Se tunnetaan korkean turvallisuuden miesten vankileirinä numero 5, ja se on tarkoitettu vangeille, joilla on useita vakavia vakaumuxia. Kovaljov päätyi sinne saatuaan kahdeksan vuoden tuomion uskonnon huumekaupasta kansalle, mutta hänet vapautettiin kaksi ja puoli vuotta etuajassa hyvän käytöksen ja urheilu- ja kulttuuritoimintaan osallistumisen vuoksi.
    ellauri316.html on line 320: ge" height="250px" />
    ellauri316.html on line 332: Aatelinen Sinyavski lie ollut pääkätyri ja juutalainen Daniel vain apuri. Daniel palveli viiden vuoden koko toimikautensa, ja vapautumisensa jälkeen hän asui Kalugan ja Moskovan kaupungeissa kuolemaansa asti vuonna 1988. Sinyavski palveli kuusi vuotta ennenaikaiseen vapautumiseensa vuonna 1971 Juri Andropovin aloitteesta, joka oli tuolloin KGB:n hallituksen puheenjohtaja. Vuonna 1973, kaksi vuotta vapautumisensa jälkeen, Sinyavsky muutti Ranskaan, jossa hänestä tuli venäläisen kirjallisuuden professori ja hän julkaisi kermaperseisesti lukuisia omaelämäkerrallisia ja retrospektiivisia teoksia.
    ellauri316.html on line 350: Neuvostoliiton kirjallisuuskriitikko Mihail Gus kommentoi Vasilievin työtä seuraavasti: "Arkady Vasilievin kirjojen keskipisteessä ei yleensä ole fiktiivisiä hahmoja, vaan ihmisiä, joilla on rikkaat, autenttiset elämäkerrat. Täten kirjailija loi toistuvasti kuvan Mihail Vasilyevich Frunzesta - upeasta leninististä, taipumattomasta, rohkeasta maanalaisesta taistelijasta, puna-armeijan legendaarisesta komentajasta. Historiatieteiden tohtori, toisen maailmansodan yhteistyön vääristelijä Boris Kovalev kuitenkin huomauttaa, että "kirjailija vääristi monia tosiasioita". Tämä lause täpärästi läpäisi suomalaisen sensuurin.
    ellauri316.html on line 386: germans-resisted-the-imposition-of-conscription-in-1862-741x475.jpg?width=480" />
    ellauri316.html on line 421: ge1-637px-the_old_and_the_young_flee_tet_offensive_fighting_in_hue_managing_to_reach_the_south_shore_of_the_perfume_river_despite_-_nara_-_541870-tif-453x640.jpg?width=480" />
    ellauri316.html on line 425: Yksi monista ongelmista niin naiivisti optimistisissa ennusteissa on se, että miehitetyt, vaikka toivottaisivat tervetulleeksi edellisen hallinnon loppua, halveksivat ajatusta ulkomaisista joukoista omassa maassaan.
    ellauri316.html on line 450: Saharovin pommin suurempi muunnelma, jonka parissa Saharov työskenteli, oli 50 Mt Tsar Bomba lokakuussa 1961, joka oli tehokkain koskaan räjäytetty ydinlaite. Saharov kuten Oppenheimer oli vapaa kansallisesta izekkyydestä. Kaxi erinomaista ihmistä, germaani ja mongoli.
    ellauri316.html on line 477: Vuonna 1974 KGB-agentit saivat Saharovin 1940 syntyneen kolleegan Tverdokhlebovin Moskovan kaduille kävellen kotiin ystävänsä kanssa elokuvasta, ja hänet saatettiin takaisin asuntoonsa, jossa agentit etenivät hänen omaisuutensa läpi. Etsinnän aikana takavarikoitiin useita esineitä: kolme numeroa Liettuan katolisen kirkon kronikasta; kopio Gulagin saaristosta; kolme numeroa A Chronicle of Human Rightsista [New York]; evankelis-kristillisten baptistivankien sukulaisneuvoston tiedotteen numero; kansalaisoikeuksia puolustavat asiakirjat; poliittisten vankien ja heidän perheidensä osoiteluettelot; luettelot saksalaisten perheiden osoitteista, jotka haluavat muuttaa Saksan liittotasavaltaan (noin 2 000 perhettä); materiaalia työleirien ja vankiloiden tilanteesta; muistikirjat; kirjoituskone; ja nauhuri. 28. marraskuuta 1974 Tverdokhlebov julkaisi "lausunnon 27.-28. marraskuuta suoritetusta etsinnästä", joka päättyi lauseeseen: "He eivät kuitenkaan ole vielä vieneet mustekynääni." Mustekynä vietiin seuraavalla kerralla. Vedettiin varmemmaxi vakuudexi vielä vittuilijaa nekkuun. Kaveri sai kansanomaisen selityxen rautalangasta: Väkivalta lopettaa vittuilun.
    ellauri316.html on line 481: Ei auttanut: Huhtikuussa 1976 Moskovan kunnallinen tuomioistuin tuomitsi Tverdokhlebovin viideksi vuodeksi maanpakoon "valheellisiksi tiedettyjen väärennösten levittämisestä, jotka huonontavat Neuvostoliiton valtiota ja yhteiskuntajärjestelmää". Hänet karkotettiin pieneen Nyurbachanin kylään Jakutiaan, Siperiaan. Vuonna 1976 julkaistun New Scientist -artikkelin mukaan kylässä oli vain muutama sata asukasta, ja se oli poissa normaalista liikenteestä kahdeksan kuukautta vuodessa äärimmäisten sääolosuhteiden vuoksi. Lokakuussa 1976 Andrei Saharov ja hänen vaimonsa matkustivat Moskovasta tapaamaan maanpaossa olevaa Tverdokhlebovia. Kovan leivän ääreen oli joutunut tämä vähäisempi Andrei, paskaduuniin USA:sta länteen. Eli kuiteskin 71-vuotiaaxi asti, vaikka sulatti juomaveden lumihangesta. Ehkä juuri sixi.
    ellauri316.html on line 486: Ainoa aine, joka yliopistossa tuotti Andreille vaikeuxia, oli marxismi-leninismi. "Sain siitä paskakaivoarvosanoja. Se ei ollut ideologinen ongelma. Pahinta oli tarve oppia ulkoa määritelmiä: en kyennyt lukemaan ja muistamaan sanoja, en ideoita." Koska nuori fyysikko piti tiedettä parempana insinöörityötä sotilastehtaalla, hänet lähetettiin Uljanovskiin Volodarskyn ammustehtaalle.
    ellauri316.html on line 519: Ohitetaan tarinoita liittolaisista. Käänsin kerran Yhdysvaltain kongressin tutkimuksen tiedusteluupseerimme Richard Sorgen tapauksesta. Raportit ovat tehneet ihmiset erittäin vakavista amerikkalaisista tiedustelupalveluista. Jos lukisit sen,
    ellauri316.html on line 549: Ymmärränkö oikein, että akateemikko vihjaa, että maailman suurin ongelma olemme me? Ja me tarvitsemme sitä pientä? Tuhota? Vai oliko se täysin sopimatonta, että muistin toisen demonisen demokraatin opin, jolla oli hauskat pikkuviikset ja side hihassaan?
    ellauri316.html on line 567: Niille, jotka eivät koskaan pystyneet määrittelemään sitä [artikkelit – noin. minun] genreni, sanon: se ei ole tietoisesti kirjoitettu tiukoissa akateemisissa muodoissa, vaan käyttämällä tieteellistä terminologiaa, joka on kehittynyt pitkään poliittisen journalismin tyyliin. Koska sitä ei julkaistu tieteellisessä, vaan yhteiskuntapoliittisessa lehdistössä. Eli siis se on propagandaa, yxinkertaisesti.
    ellauri316.html on line 585: Tässä tapauksessa ne, jotka eivät ole tuttuja, tulisi kirjoittaa erikseen, koska siellä on kontrasti niihin, jotka eivät ole välinpitämättömiä. Lisäksi tyylillisesti sanalla tuttu alkava osa lauseesta on kirjoitettu väärin. Aluksi siirtäminen kollegoille, ystäville, tuttaville olettaa, että tässä homogeenisten lisäysten sarjassa sanaa tuttava käytetään substantivoituna adjektiivina (eli sanana, joka on muodoltaan adjektiivi, josta tulee substantiivi). Mutta samaan aikaan lauseen loppu kertoo, että sana tuttu on adjektiivi (koska sillä on homogeeninen adjektiivi ei tuttu, mutta...). Siksi käy ilmi, että Valeri Garbuzov on kiitollinen kollegoilleen, ystävilleen - ja joillekin tutuille kansalaisille. Eikä ystävillesi.
    ellauri316.html on line 595: Oppositios ei ole sovelias. Mitä se ei tarkoita muodoissa vaan käyttämisessä ? On välttämätöntä verrata lauseen jäseniä, jotka ovat muodoltaan homogeenisiä. Esimerkiksi: En söi omenaa, vaan päärynää; hän ei lepäänyt, vaan työskenteli. Ja Valeri Garbuzov keksi suunnilleen seuraavan lauseen: hän ei tullut käymään vaimonsa kanssa, vaan töiden jälkeen.
    ellauri316.html on line 634: Sanalla Isänmaa on kaksi (sukulaista) merkitystä: syntymämaa ja syntymäpaikka. Garbuzov on rakentanut lauseen siten, että sana Isänmaa on yleistävä sana ja sanat Pihkova ja Pietari ovat homogeenisiä selventäviä sanoja. Osoittautuu, että jos käytät sanaa Isänmaa tarkoittamaan syntymämaata, niin sitä kuvaava sana on sana Venäjä. Ja jos käytät sanaa Isänmaa tarkoittamaan syntymäpaikkaa, niin sitä kuvaava sana voi olla vain YKSI kaupunki.
    ellauri316.html on line 650: Enkä itse ole länsimaisten tiedustelupalvelujen salainen agentti, enkä anglosaksinen vakooja enkä oman isänmaani sisäinen vihollinen.
    ellauri316.html on line 707: suurten ajattelijoiden ja filosofien, paizi ei Marxin ja Engelsin, ajatuksia.
    ellauri316.html on line 784: Vankeudessa Vlasov perusti saksalaisten alaisuudessa Venäjän väliaikaisen hallituksen ja kirjoitti propagandalentolehtisiä, jota pudotettiin puna-armeijan joukoille. Useat sadat tuhannet loikkarit palvelivat Saksan armeijassa nimellisesti Vlasovin alaisina, vaikka eivät koskaan hänen komennossaan. Nämä niin sanotut vapaaehtoisjoukot (Hilfswilligen) toimivat harvoin todellisissa taistelutehtävissä. He toimivat muun muassa huoltomiehinä, kuljettajina, varikkotyöläisinä ja lähetteinä.
    ellauri316.html on line 791: Itäisten kansakuntien arvomerkki ( saksa: Tapferkeits- und Verdienstauszeichnung für Angehörige der Ostvölker ) on saksalainen palkintomerkki toisesta maailmansodasta . Sitä käytettiin slaavilaisten sotilaiden palkitsemiseen.
    ellauri316.html on line 796: Kun valkoisten joukkojen likvidointi Pohjois-Kaukasiassa oli saatu päätökseen, divisioona, jossa Vlasov palveli, siirrettiin Pohjois-Tavriaan Wrangelin joukkoja vastaan. Vlasov nimitettiin yhtiön komentajaksi ja siirrettiin sitten päämajaan. Vuoden 1920 lopussa yksikkö, jossa Vlasov johti ratsuväkeä ja jalkatiedusteluja, otettiin käyttöön poistamaan Nestor Makhnon johtamat kapinalliset.
    ellauri316.html on line 816: ges/2023-05/72ce6180-edcd-11ed-befe-b41d82236af6" width="70%" />
    ellauri316.html on line 824: “The Germans know, as many Americans do not, that the war was won at Stalingrad and that 27 million Soviet citizens died in the fight against the Wehrmacht,” Neiman told ARTnews. “Among decent Germans who want to acknowledge their country’s crimes, there is a strong sense of guilt for the war against the Russians.”
    ellauri316.html on line 828: The Vlasov monument is one of several remaining monuments to Nazis and Nazi collaborators in the United States. It stands, improbably, at the edge of one of the largest communities of observant Jews outside of Israel — and is a tragically apt symbol for the far-right excesses that produced modern Israel.
    ellauri316.html on line 836: Vlasov wanted to form a Russian anti-Soviet force, but Hitler was reluctant, fearing latent sympathies with Moscow. But by late 1944, he had few other options. Vlasov finally prevailed on Heinrich Himmler, the brutal SS chief. Himmler in turn managed to convince the increasingly desperate Hitler.
    ellauri316.html on line 843: Russian military leaders remain fond of such vivid reminders of what traitors face. Last year, a deserter of the Wagner Group militia was executed with a sledgehammer, which the outfit’s leader Evgeny Prigozhin has taken to wielding as a symbol.
    ellauri317.html on line 33: Zelensky vädjar till västern: om ryssarna vinner kriget är ingen mer säker. Utom ryssarna, kineserna, indianerna och afrikanarna. Dvs. 3/4 av aporna. Aapat äänestävät jaloillaan Zelenskyn puheesta.
    ellauri317.html on line 40: Tässä albumissa tekisi mieli verrata isovenäläistä Vasiljevia ja valkovenäläistä Aleksejevitsia länkkäreihin Dan Browniin, Lapiduxeen ja Lagerkranziin. Etukäteisveikkaus on että edelliset on
    ellauri317.html on line 54: Vuonna 1969 Blum kirjoitti ja julkaisi Central Intelligence Agencyn (CIA) paljastuksen, jossa paljastettiin yli 200 CIA:n työntekijän nimet ja osoitteet. Hän työskenteli freelance-toimittajana Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Vuosina 1972–1973 Blum työskenteli toimittajana Chilessä, missä hän raportoi Allenden hallituksen " sosialistisesta kokeilusta" ennen Yhdysvaltojen tukemaa vallankaappausta ja Augusto Pinochetin hallintoa. 1970-luvun puolivälissä hän työskenteli Lontoossa entisen CIA-upseerin Philip Ageen ja hänen työtovereidensa kanssa "heidän hankkeessaan paljastaa CIA:n henkilökuntaa ja heidän väärintekojaan".
    ellauri317.html on line 80: Завзятіший од всіх бурлак. While courage above all he had. Pilantekoon sangen nasakka.
    ellauri317.html on line 106: 9. huhtikuuta 2022 Kirjoittanut Anatoli Grablevsky. Anatoly Grablevsky on kolmannen vuoden perustutkinto-opiskelija, joka lukee klassikoita Queens' Collegessa, Cambridgessa, jonka perhe lähettää terveisiä Tšernihivistä, Ukrainasta.
    ellauri317.html on line 168: Zaporogit kirjoittavat pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (ven. Запорожцы пишут письмо турецкому султану, Zaporožtsy pišut pismo turetskomu sultanu) on ukrainalaisen taidemaalarin Ilja Repinin öljyvärimaalaus. Sen tyyli on realismi ja laji historiamaalaus. 1400-luvulla Dneprin alajuoksulle tulleet kasakkayhdyskunnat vahvistivat puolustustaan ja muodostivat linnoituksia. Etelä-Ukraina joutui Venäjän valtapiiriin 1700-luvulla, kun sen hallitsijat ryhtyivät määrätietoisesti laajentamaan valtakuntaansa etelään pyrkien Osmanien valtakunnan ja sille uskollisten kaanien poistamiseen Mustanmeren pohjoisrannoilta. Alueella asui riippumattomia kasakkayhdyskuntia, muun muassa Zaporižžjan, Donin ja Kubanin kasakat. Zaporižžja (ven. Zaporožje) viittaa Dneprin alajuoksulla ennen sijainneiden kynnysten (porog) eli suurten koskien takaiseen alueeseen, ja sen kasakoihin viitataan zaporogeina (ven. zaporožets).
    ellauri317.html on line 170: "Zaporogeissa minua viehättävät vapaus ja ritarillisuuden henki." [Repinin kirjeestä Nikolai Leskoville 19.2.1889] Maalaus viittaa tarinan mukaan vuonna 1676 sattuneeseen historialliseen tapahtumaan, jossa zaporogit lähettivät Osmanien valtakunnan sulttaani Mehmed IV:lle vastauskirjeen tämän vaadittua heitä antautumaan osmanien alaisuuteen, vaikka kasakat olivat voittaneet turkkilaiset taistelussa. Ilja Repinin aikana kasakoita kohtaan tunnettiin Venäjällä kovasti sympatiaa ja Ukrainassa syntynyt Repin itse sanoi kasakoista: ”Kaikki, mitä Gogol kirjoitti heistä, on totta! Pyhä kansa! Kukaan maailmassa ei ole niin pitänyt kiinni vapaudesta, tasa-arvosta ja veljeydestä.” Repin maalasi teoksen aikana, jolloin Osmanien valtakuntaa pidettiin Venäjän perivihollisena. Repinin mukaan kasakat ”puolustivat koko Eurooppaa” ja ”nauroivat sydämensä kyllyydestä Idän ylimielisyydelle”. Ne oli länkkäreitä hemmetti! Mutta niin oli silloin vielä venäläisetkin.
    ellauri317.html on line 189: ge_Curzon.jpg/500px-Soviet_leaders_write_the_letter_of_defiance_to_George_Curzon.jpg" />
    ellauri317.html on line 192: Curzon oli suuren luokan siirtomaapaskiainen ja jokapaikan dosentti. Hän matkusti laajalti Venäjällä, Keski-Aasiassa ja Kaukoidässä julkaisen useita kirjoja alueesta, joissa hän kuvasi yksityiskohtaisesti geopoliittista näkemystään ja korosti Venäjän havaittua uhkaa brittiläiselle Intian hallitukselle.
    ellauri317.html on line 194: ge_Curzon2.jpg" width="40%" />
    ellauri317.html on line 197: Vuonna 1886 hänet valittiin konservatiivien kansanedustajaksi. Hän ei juuri viihtynyt parlamentissa vaan matkusteli maailmalla ja kirjoitti kirjat Venäjän vaikutuksesta Keski-Aasiassa, Persian kysymyksestä ja Itä-Aasian ongelmista. Vuonna 1891 hänet nimitettiin Intian valtiosihteeriksi. Hän menetti aseman 1894, kun valta siirtyi liberaaleille. Konservatiivien noustua valtaan vuoden 1895 vaalien jälkeen Curzon nimitettiin ensin ulkoasiain alivaltiosihteeriksi ja sitten Intian varakuninkaaksi. Hänen uudistuksensa ärsyttivät sekä virkamiehiä että Intian armeijan komentajaa Herbert Kitcheneriä. Konservatiivien uusi johtaja Arthur Balfour erotti Curzonin virastaan vuonna 1905.
    ellauri317.html on line 199: Curzon oli mennyt naimisiin vuonna 1895 yhdysvaltalaisen miljonäärin tyttären kanssa ja saanut kolme tytärtä. Vaimo menehtyi perheen palattua Englantiin 1905. Curzon suri vaimoaan syvästi mutta sijoitti perintörahojaan linnoihin ja taide-esineisiin. Vuonna 1916 hän meni naimisiin varakkaan argentiinalaisen tilanomistajan lesken kanssa. Englantiin palattuaan Curzon johti naisten äänioikeutta vastustavaa kampanjaa ylähuoneessa. Vuonna 1916 David Lloyd George kutsui hänet sodanajan hallitukseensa. Sen jälkeen Curzon oli maansa ulkoministeri 1919–1924.
    ellauri317.html on line 201: Curzonin linja on alkujaan Ison-Britannian ulkoasiansihteerin George Curzonin mukaan nimensä saanut Puolan itäraja. Sitä ehdotettiin Puolan ja Neuvosto-Venäjän rajaksi alkujaan ensimmäisen maailmansodan voittajavaltojen konferenssissa 8. joulukuuta 1919, kun Puola oli vastikään itsenäistynyt uudestaan. Tuolloin valtakunnanraja tuli kuitenkin kulkemaan huomattavasti idempänä, mutta se siirrettiin suunnilleen Curzonin linjalle toisen maailmansodan jälkeen. Nykyäänkin linja on pääosin Puolan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan välisenä rajana.
    ellauri317.html on line 211:

    Puolalaisten asuinalueet 1912 ja aluevaatimukset. Leveät vihreät viivat osoittavat valtakunnanrajoja ennen ensimmäistä maailmansotaa, kapea vihreä viiva on ns. Kongressi-Puolain itäraja, joka oli voimassa 1815–1915. Eikös Iisakki Singer syntynyt Kongressi-Puolassa?

    ellauri317.html on line 314: Pushkin oli impulsiivinen mies jonka ballit ei pysyneet housuissa ja sentakeen se taisteli monia kaksintaisteluja. Hänen kohtalokas kaksintaistensa oli todellakin toinen kerta, kun hän haastoi Georges d´Anthèsin, venäläisen kaartin ranskalaisen upseerin, kunniansa pilkkaamisesta. Vitun mamut sähläävät taas pyssyjen kanssa karzalla, veri lentää. Lakukeppi ja ranu. Savunaama kylmeni, ranun permis ei edes heilahtanu.
    ellauri317.html on line 319:
    Georges Charles d´Anthes, Aleksanteri Pushkinin tappaja. Litografia. A. Pushkinin museo Pietarissa. Lähde: RIA Novosti

    ellauri317.html on line 332: geyevna_Goncharova.jpg" />
    ellauri317.html on line 356: Čapekia on usein pidetty tieteiskirjailijana, mutta hän vertautuu paremmin sellaisiin aikansa nimiin kuin George Orwell ja Aldous Huxley, jotka kirjoittivat talousliberaalia valtavirtakirjallisuutta tieteiskirjallisuuden kaavussa, kuin myöhempiin Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken tapaisiin varsinaisiin tieteiskirjailijoihin. Suuri osa Čapekin teoksista käsittelee monia nykymaailman mullistavia keksintöjä ja kehityslinjoja, jotka olivat nähtävissä jo 1900-luvun alkupuolella. Niitä ovat muun muassa massatuotanto, ydinaseet ja ihmisen ulkopuolinen äly, joka ilmenee Čapekin teosten roboteissa ja älykkäissä salamantereissa. Amerikkalaisen pragmaattisen liberalismin innostamana hän kampanjoi ilmaisunvapauden puolesta ja vastusti voimakkaasti sekä fasismin että kommunismin nousua Euroopassa.
    ellauri317.html on line 362: Hän kuoli työuupumuksen vuoksi keuhkokuumeeseen Prahassa jouluna 1938, koska hän oli kärsinyt koko ikänsä nivelrikosta ja poltti myös paljon tupakoita. Taiteilijaveli Josef pidätettiin ja joutui Saksaan, jossa kuoli pilkkukuumeeseen Bergen-Belsenin keskitysleirillä huhtikuussa 1945.
    ellauri317.html on line 364: Das kommunistische Regime der Tschechoslowakei nach 1948 tat sich Karel Čapek zwar schwer anzuerkennen, da er nie von der Überlegenheit einer Diktatur des Proletariats gegenüber anderen Gesellschaftsformen überzeugt gewesen war. Zudem war er eine Symbolfigur der „bourgeoisen“ ersten Republik.
    ellauri317.html on line 395: Venäjän liittopresidentin toimikunta torjuu yrityksiä väärentää historiaa Venäjän etujen kustannuksella. Amerikka onkin väärällään ryssistä loikanneista historian väärentäjiä. Levada Center leimattiin 2016 ulkomaiseksi agentiksi vuoden 2012 lain mukaisesti. Sen yksi suurimmista hankkeista on tutkimus "The Soviet Person" eli Homo Soveticus, venäjä: Советский человек. Se on vaarantunut laji, uhanalaisuusluokitus on kirkkaanpunainen.
    ellauri317.html on line 401: Levada Centerin, Venäjän arvostetuimman ulkomaisen agentin mielestä Putinin Venäjän propaganda on "aggressiivista ja petollista... pahempaa kuin mikään, mitä olen nähnyt Neuvostoliitossa". Pehmeä voima on parempi kuin perinteiset roistomenetelmät, vakuuttaa kolleega siteeraten kiinalaista Lao-Tseä.
    ellauri317.html on line 408: Juri Aleksandrovich Levada syntyi 1930 Ukrainan SSR:ssä Njeuvostoliitossa Vinnitsan alueellisen sanomalehden “Alternativnaja Pravda” toimittajan Natalya Lvovna Moreinisin ja keskiajan historioitsija Moisei Aleksandrovich Koganin, myöhemmin professorin ja M. N. Pokrovskin mukaan nimetyn Leningradin pedagogisen instituutin väärennetyn historian osaston dekaanin perheeseen. Ne olivat todennäköisesti jutkuja. 1930-luvun puolivälissä Natalya Lvovna Moreinis meni naimisiin hänen housuihinsa pyrkivän kirjailijan Aleksanteri Stepanovitš Levadan kanssa, joka adoptoi lapsen. Heidän avioliittonsa hajosi pian hänen nuoremman veljensä Evgeniyn (1939-2000) syntymän jälkeen. Isäpuoli viis välitti käenpojasta.
    ellauri317.html on line 412: Vuonna 1952 Kogan jr aka Levada valmistui Moskovan valtionyliopiston filosofian tiedekunnasta. Vuonna 1955 hän puolusti väitöskirjaansa filosofisten tieteiden kandidaatiksi aiheesta "Kansandemokratian erityispiirteistä Kiinassa". Vuonna 1966 hän puolusti Neuvostoliiton tiedeakatemian Filosofian instituutissa väitöskirjaansa filosofian tohtorin tutkintoa varten aiheesta "Uskontokritiikin sosiologiset ongelmat". Suojasäitä taisi olla molemmat.
    ellauri317.html on line 429: Apinat ovat havainneet leikkelemällä rottien aivoja, ettei leikkeihin ja peleihin aivokuorta tarvita. Ne kuuluvat matelijanaivon peruskalustoon, samaan kohtaan kuin taistele tai pakene-reaktio. Niinpä, lehtien loppupää on pyhitetty urheilulle ja sotauutisille, jota seuraavat matelijanaivoisimmat koirasapinat. Älygeenit ovat X-kromosomissa, joita koirailla on valitettavasti vain 1. Sensijaan niillä on kivexet kasvattava geeni sry.
    ellauri317.html on line 482: Heinäkuussa 1906 naisterroristit tuotiin Akatuyn vankilaan. Vuoden 1906 loppuun saakka vankilan hallinto oli melko lempeä - vangit saivat käyttää vaatteita, vastaanottaa vieraita ja puhua vapaasti kävelyllä. Talvella 1907 saatiin käsky, että "poliittiset" naiset oli kuljetettava Maltsevskajan vankilaan, mikä aiheutti vankien raivoa, koska matkustaminen kovassa pakkasessa voi olla erittäin vaarallista hengelle ja terveydelle. Siitä huolimatta Algachinskin vankilan päällikkö Borodulin (hänet tappoi ansaitusti myöhemmin Pohjoisen taistelulentoosaston jäsen) vaati tiukasti siirtokäskyn toteuttamista sairaiden Spiridonovan ja Shkolnikin osalta.
    ellauri317.html on line 513: Vuonna 1937 hänet pidätettiin uudelleen Ufassa. Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio katsoi hänen syyllistyneen siihen, että Spiridonova "ennen pidätyspäivää kuului yhdistyneen sosialistisen vallankumouksellisen puhelinkeskuksen toimintaan, ja laajan vastavallankumouksellisen terroristitoiminnan kehittämiseksi organisoi terrorismia ja sabotaasia palvelevat ryhmät Ufassa, Gorkyssa, Tobolskissa, Kuibyshevissä ja muissa kaupungeissa... jne. jne." Marjaa säilytettiin Ufan vankilassa ja sitten Moskovassa Butyrkan vankilassa. Neuvostoliiton korkeimman oikeuden sotilaskollegio tuomitsi hänet 25 vuodeksi vankeuteen. Hän palveli Jaroslavlin ja Oryolin vankiloissa.
    ellauri317.html on line 515: 11. syyskuuta 1941 NKVD:n upseerit ampuivat hänet Medvedevskin metsässä lähellä Orelia yhdessä muun 153 Orjolin vankilan poliittisen vangin kanssa (joissa oli hänen miehensä Ilja Mayorov, ystävä Aleksandra Izmailovitš). Teloitus selittyy sillä, että tuomittujen siirtäminen tästä vankilasta ei ollut mahdollista. Suurin osa tällaisissa tapauksissa tuomiota suorittavista vapautettiin tai määrättiin vetäytyviin sotilasyksiköihin. Joissakin tapauksissa vaarallisimmat vangit tapettiin. Marja kunnostettiin osittain 1988 ja kokonaan 1991. Hän oli venäläis-rsnskalais-englantilaisen imperialismin agentti.
    ellauri317.html on line 519: Jaroslavl oli itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunki 1218–1471, kunnes se joutui Moskovan alaisuuteen. Kaupungin valloittivat vuonna 1238 tataarit, vuonna 1332 Iivana I Kalita ja vuonna 1371 Novgorod. Näistä hyökkäyksistä Jaroslavl toipui kuitenkin nopeasti. Kaupan avautuminen länteen 1500-luvulla toi Volgan ja Moskova-Arkangel kauppareitin risteyskohdassa sijaitsevaan kaupunkiin vaurautta. Jaroslavlin vuonna 1722 perustettu manufaktuuri oli varhaisimpia ja suurimpia tekstiilitehtaita Venäjällä ja 1700-luvun loppuun mennessä kaupungista oli tullut tärkeä teollisuuskeskus.
    ellauri317.html on line 554: Nykyiset Skoropadskyt polveutuvat hänen veljestään. Skoropadskyi varttui isänsä tilalla Trostianetsissa, Prylukyn läänissä, Poltavan kuvernöörissä. Hän kävi kuntosalilla Starodubissa ja valmistui myöhemmin Larry Page Corps -kadettikoulusta Pietarissa. Skoropadskyn ensimmäinen suuri tehtävä oli mustan sotnian (komppanian) komentaja Trans-Baikalin kasakkajoukon 2. Chitan kasakkarykmentissä Venäjän ja Japanin sodan aikana. Paska reisu mutta tulipahan tehtyä.
    ellauri317.html on line 556: Myöhemmin hänestä tuli Kaukoidän Venäjän joukkojen komentajan adjutantti, kenraali Nikolai Linevitš. Sodan aikana Skoropadskille myönnettiin George´s Weapon ja useita tilauksia Joe´s Weaponeista.
    ellauri317.html on line 557: Eversti Skoropadsky nimitettiin 4.9.1910 Suomen 20. lohikäärmerykmentin komentajaksi ja hän jatkaa edelleen HIM-yhtyeen Fliegel-adjutanttina.
    ellauri317.html on line 576: Toisen maailmansodan viimeisinä viikkoina Euroopassa Skoropadskyi pakeni eteneviä Neuvostoliiton joukkoja vetäytyvän Saksan armeijan mukana. Hän kuoli Metten Abbeyssä Saksassa 26. huhtikuuta 1945 haavoittuttuaan (16. huhtikuuta 1945) liittoutuneiden Plattlingin pommituksissa lähellä Regensburgia, ja hänet haudattiin Oberstdorfiin kuin koira.
    ellauri317.html on line 582: Vuonna 1919 Skoropadskyj ja muut Skoropadskyjin talon jäsenet joutuivat pakenemaan Ukrainasta, koska hänen isänsä hallitus romahti juuri ennen Neuvostoliiton ja Puolan hallitusta. Skoropadskyj kihlautui 13. helmikuuta 1957 Heluna Melnyk-Kaluzhynskan kanssa, mutta hän kuoli puolitoista viikkoa sitten KGB:n agenttien myrkytettyä hänet operaatiossa Ukrainan itsenäisyysjohtajien eliminoimiseksi. Hänen väitetään saaneen avioliiton ulkopuolisen lapsen Olesya Tukhai-Bein kanssa, vaikka tätä ei ole koskaan todistettu. Ali-Karim Bei! Ach, back to the salt mines.
    ellauri317.html on line 642: ge.gif?v=1469136555" />
    ellauri317.html on line 644: Huolimatta Dmitrin laajasta paksusuolen- ja maksasyövän leikkauksesta vuonna 1991, sekä hänen poliittisen toimintansa että hänen kirjoitustensa julkaisuvauhti nousivat jyrkästi. Kun Volkogonovin kirjojensa englanninkielisten painosten toimittaja Harold Shukman tapasi hänet ensimmäisen kerran Oxfordissa Englannissa vuonna 1989, hän havaitsi Volkogonovin olevan "täysin erilainen kuin hänen ajatuksensa Neuvostoliiton kenraalista". Shukman selitti: "Hän ei röyhkeile, ei juonut eikä polttanut, ja monissa erilaisissa tilanteissa, joissa olin nähnyt hänet - muissa maissa, Venäjällä, tutkijoiden kanssa jne., hän oli poikkeuksetta leppoisa ja rento ja selvästi suosittu, aivan kuin hänen elämänkerturina kuvaamansa Josif Vissarionoviz." Volkogonov kertoi toimittajalleen, että hänen viimeisinä vuosinaan osoittama "hengellinen voima" johtui kristillisen kasteen läpikäymisestä. His family donated his papers to the United States Library of Congress.
    ellauri317.html on line 667: Aleksandrovitsin claim to fame oli SR:n agraarisosialismin ja Chekan pettämisen lisäxi veto-oikeus 3 hengen lautamiesoikeuxissa jotka ammuttivat vastavallankumouxellisia. Keväällä 1915 Aleksandrovich pakeni maanpaosta maanpakoon ja muutti Norjaan. Asui Christianiassa (Oslossa), jossa hän työskenteli paikallisessa kalaöljytehtaassa. Ulkomailla Vjatšeslav Aleksandrovitš liittyi sosialistis-vallankumouksellisten internationalistien ryhmään, jonka keskus oli sanomalehti Mysl. Näinä vuosina hän julkaisi vallankumouksellisissa julkaisuissa salanimellä (puolueen lempinimi) "Pierre Orage". Pian Venäjän valtakunnasta pakenemisen jälkeen, syyskuussa 1915, Aleksandrovitš kääntyi sosialistisen vallankumouspuolueen (SRP) vasemmistolaisten puoleen vaatien autonomisen "populistisen" ryhmän luomista: hän näki pääsyyn erillisen puolueen luomiseen organisaation poikkeamisessa "oikeistolaisuuteen" keskuskomitean asenteessa hallitukseen ensimmäisen maailmansodan aikana.
    ellauri317.html on line 685: get-zen_doc/3714606/pub_62c46c307641d02f98c5e8da_62c7873e6060bd7a756be89b/scale_1200" width="30%" />
    ellauri317.html on line 706: get/6608/10706545.4fd/0_77a3f_4f0f9af9_XL.jpg" />
    ellauri317.html on line 713: Kapinaa ei kuitenkaan tuettu muissa kaupungeissa (Rybinskin ja Muromin kapinat tukahdutettiin nopeasti). Merkittävän osan kaupungin historiallisesta keskustasta tuhoutuneiden ja kymmenien siviilien kuolemaan johtaneiden tykistöpommitusten ja hajupommitusten jälkeen puna-armeijan ylivoimaiset yksiköt tukahduttivat Jaroslavlin kapinan, ja sen vangitut osanottajat ammuttiin. Kumpikin syyttelivät toisiaan tykkitulesta.
    ellauri317.html on line 718: Sytyttivät, rosvot, molemmat Dunajevin tehtaat niin mahorkka kuin tulitikkutehtaan. Epsteinin tehtaasta jäi vain kattilahuone. Näetkö raunioita Volgan takana? Toinen on Vabronejevin mylly. Tuo keltainen on entinen seminaari, ei yhtään ikkunaa. Kattokin romahti. Kun kapinan epäonnistuminen tuli ilmeiseksi, hän murtautui noin 50 hengen joukon johdolla Jaroslavlista maan itäosaan, missä hän värväytyi Perustavan kokouksen jäsenten komitean (Kombucha - bakteerijuoma, pahaa!) kansanarmeijaan, johti erillistä Kazanin kivääriprikaatia. Joulukuussa 1918 - helmikuussa 1919 hän oli tahdonvastaisessa hoidossa Omskissa. Helmi-heinäkuussa 1919 hän komensi 13. Kazanin kivääridivisioonaa. Tuotanto: korkein hallitsija amiraali A.V. Kolchak. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi Jaroslavlin kansannousun valmistelusta ja johtamisesta, sai Perkhurov-Jaroslavskyn kunnianimen. Vielä divisioonaa komentaessaan hän järjesti partisaaniosaston, joka teki onnistuneita tuohirasioita puna-armeijan linjojen takana. Heinäkuusta 1919 lähtien hän komensi 3. armeijan erityisiä lentäviä partisaaniyksiköitä. Yksi upseereista kutsui häntä "mukavaksi mieheksi, mutta jolla on omalaatuinen sielu". Elo-syyskuussa 1919 hän taisteli punaisia ​​vastaan ​​yhdessä B.K. Fortunatovin kornetin kanssa Kustanayn ja Tobol -joen alueella. Sitten hän osallistui valkoisen armeijan vetäytymiseen Suuren Siperian jääkampanjan aikana.
    ellauri317.html on line 735: Tšekkoslovakian legioonan noustua kapinaan bolševikkeja vastaan Savinkov päätti kesäkuussa aloittaa oman kapinansa mahdollisimman pian. Hän mahdollisesti oletti saavansa sotilaallista tukea Arkangeliin maihinnousevilta ympärysvaltojen interventiojoukoilta ja valitsi siksi kapinan keskukseksi Jaroslavlin, joka sijaitsi Moskovan ja Arkangelin välisen rautatieyhteyden varrella. Vihollisen hämmentämiseksi pienemmät itsenäiset kapinat alkaisivat kahdessa muussa kaupungissa pari päivää myöhemmin. Kapinan alkuhetkeksi Savinkov valitsi 5.–6. heinäkuuta välisen yön, jolloin käynnistyi myös vasemmistososialistivallankumouksellisten kapina Moskovassa, mutta kyseessä lienee ollut pelkkä sattuma, sillä hän tuskin tiesi toisesta suunnitelmasta.
    ellauri317.html on line 739: Viikon tuloksettomien taistelujen jälkeen Jaroslavlin takaisinvaltaus annettiin Anatoli Gekkerille, joka hyökkäsi kaupunkiin tykistön ja lentokoneiden tukemana. Kaupungin historiallinen keskusta kärsi pahoja vaurioita taistelussa. Kapinalliset antautuivat lopulta 21. heinäkuuta, mutta eivät puna-armeijalle vaan kaupungissa olleille saksalaisille sotavangeille, sillä kapinajohto oli ehtinyt julistaa sodan myös Saksalle. LOL. Antautumissopimuksen vastaisesti saksalaiset luovuttivat heidät samana iltana puna-armeijalle. Noin 350 kapinaan osallistunutta upseeria teloitettiin välittömästi.
    ellauri317.html on line 741: Savinkovin henkilökohtaisesti johtama Rybinskin kapina käynnistyi 8. heinäkuuta ja Muromin kapina 9. heinäkuuta vastaisena yönä. Niihin osallistui vain muutamia satoja miehiä ja ne kukistettiin molemmat muutaman tunnin kuluessa alkamisestaan. Savinkov onnistui pakenemaan, kuin myös Perhurov. Ympärysvaltojen maihinnousu Arkangeliin tapahtui vasta 1. elokuuta, jolloin Jaroslavlin kapina oli jo murskattu. Lähde: Richard Pipes: The Russian Revolution 1899–1919. The Harvill Press 1990.
    ellauri317.html on line 757: Termi bolshevismi tulee venäjän sanasta bolshinstvo, joka tarkoittaa enemmistöä. Marxilaisvaikutteista työväenluokan kapinaa kannattavan venäläisten vallankumouksellisten ryhmittymän omaksumat bolshevikit saivat ideologiset juuret vuoden 1848 pamfletissa The Kommunist Manifesto, jonka kirjoittivat Karl Marx ja Friedrich Engels. Ryhmän johtaja Vladimir Lenin löysi kannattajistaan pienemmän, kurinalaisemman puolueen, joka oli päättänyt muuttaa ensimmäisen maailmansodan - "imperialistisen sodan" - laajemmaksi luokkasodaksi "porvaristoa" ja "aristokratiaa" vastaan taistelevien työläisten kanssa.
    ellauri317.html on line 761: Sodan puhkeaminen sai aikaan isänmaallisuuden puhkeamisen, joka alun perin vahvisti tsaarin valtaa. Niin aina, vai mitä Pulteri? Itärintamalla mobilisoitiin konfliktin aikana 16 miljoonaa sotilasta, mukaan lukien 40 prosenttia kaikista 20–50-vuotiaista miehistä. Innostuksesta ja nopeasta mobilisaatiosta huolimatta Venäjän sotaponnistelut olivat alusta alkaen ongelmien vaivaamia. Sotatarviketehtaiden työntekijöiden palkat eivät pysyneet elinkustannusten nousun mukana, mikä pahensi tyytymättömyyttä, joka vallitsi ennen vihollisuuksien puhkeamista. Teollisuus- ja kuljetusinfrastruktuuri ei riittänyt tarvittavien tarvikkeiden tarjoamiseen joukoille.
    ellauri317.html on line 769: Kuin länkkärien poliisisarjojen sankarit, Nicholas ja Alexandra kamppailivat samaan aikaan myös perheen haasteiden kanssa; Heidän kiireellisin huolensa oli Aleksein terveys. Valtaistuimen perillinen kärsi hemofiliasta, hänen isoäitinsä, Britannian kuningatar Victorian jälkeläisten keskuudessa yleisestä taudista, joka esti hänen veren hyytymistä normaalisti. Vuoden 1916 kirjeenvaihdossaan kuninkaallinen pari ilmaisi helpotuksen siitä, että Aleksei oli toipunut henkeä uhkaavasta nenäverenvuodosta. Tsaaritar kääntyi uskon parantajien puoleen, mukaan lukien vaeltava pyhä mies Siperiasta nimeltä Grigori Rasputin, joka tuli tunnetuksi "hulluksi munkina", vaikka hän ei koskaan mennyt pyhään järjestöön ja oli itse asiassa naimisissa kolmen lapsen kanssa. Ennen sotaa Rasputin antoi hengellisiä neuvoja keisarilliselle pariskunnalle ja rukoili valtaistuimen perillisen palautumisen puolesta. Sodan aikana kuitenkin Rasputin antoi Nikolaukselle ja Alexandralle poliittisia neuvoja. Kun Suklominov vapautettiin vankilasta vain kuuden kuukauden kuluttua, Venäjän yleisö syytti Rasputinin vaikutusvaltaa.
    ellauri317.html on line 798: Vapauduttuaan hän siirtyi valkoisen armeijan hallitsemaan Etelä-Venäjään. Siellä hän julkaisi Venäjän sisällissodan aikana monarkistista lehteä Blagovest ja palasi avoimesti perinteiseen poliittiseen kantaansa, joka tuki monarkiaa, yhtenäistä Venäjää ja juutalaisten vastustusta. Joissakin vapaaehtoisarmeijan miehittämissä kaupungeissa hän piti luentoja, joissa hän tuomitsi Britannian Venäjä-politiikan. Vuonna 1918 hän perusti uuden poliittisen puolueen, Kansan valtiopuolueen, ja vaati "avointa taistelua juutalaisuutta vastaan". Puolue romahti hänen kuolemansa jälkeen. Vladimir Purishkevich näet kuoli nolosti lavantautiin, joka raivosi Novorossiiskissa vuonna 1920, juuri ennen Denikinin armeijan lopullista evakuointia. Voi vinetto näitä hulluja ukrainalaisia piisaa.
    ellauri318.html on line 50: Vapiduxen huumekonnat muistuttavat voimakkaasti vallankumoushemmoja. Sisään ja ulos vankiloista, joissa muhii toinen toistaan kovempia jengejä, painostusta, vedätystä, pyssynpauketta. Tavallinen yhteiskunta on aivan kädetön. Jengit noudattavat klaaniyhteiskunnan lakeja. Klaaneista ei ole koskaan päästy eroon muulla kuin vielä hirmuisemmalla hirmuvallalla.
    ellauri318.html on line 56: Aftonbladet skriver: ”trovärdig, välspelad, snygg, närgången och förvånansvärt spännande film, med en nerv och ett tempo som ofta saknas i svenska thrillers”.
    ellauri318.html on line 58: En del recensenter tycker att filmen är lite rörig och att den saknar vissa delar från boken filmen bygger på.
    ellauri318.html on line 60: Kolme hyvin erilaista ihmistä kohtaa Tukholman alamaailmassa, ja seuraukset ovat väkivaltaiset. Jorge on karannut vankilasta, Mrado on jugoslavialaismafian velanperijä ja JP puolestaan on töissä kaupungin kuumimmissa mestoissa. Tosi jänniä elämänkohtaloita! Ei mitään medelsvenskar nämä kaverit.
    ellauri318.html on line 62: Johan "JW" Westlund kommer från blygsam bakgrund men låtsas vara en bratkille. Han lever ett dubbelliv som stekare på de hetaste inneställena på Stureplan och kör svarttaxi för att finansiera sina dyra vanor samtidigt som han studerar ekonomi på Handelshögskolan. När han förälskar sig i överklasstjejen Sophie lockas han in en värld av organiserad brottslighet. Jorge gör en osannolik rymning från fängelset och är på flykt från både polisen och den serbiska maffian. Hans plan är att göra en sista kokainleverans och sedan lämna landet för gott. Mrado är en brutal underboss inom den serbiska maffian och är i konflikt med huvudbossen Radovan. Han får i uppdrag att hitta Jorge, men tvingas samtidigt ta hand om sin 8-åriga dotter som bor i Lovisa.
    ellauri318.html on line 66: The essence of the given name Mrado stands for compassion, creativity, reliability, generosity, loyalty and a love for domestic life. Family takes always priority in your life. It is the foundation of your traditional values. Nevertheless you are not completely unselfish, because of a tendency to teach others while expecting gratitude.
    ellauri318.html on line 68: No matter how difficult a challenge is, you are capable of completing it by using your exceptionally quick wits and tremendous adaptability powers.
    ellauri318.html on line 81: Stekare, med adjektivformen stekig, är ett uttryck som i svenskan under tidigt 2000-tal kommit att användas om en viss typ av personer i svensk överklass som unga personer inom adelskalendern och nyrika. Stereotypen "stekare" refererar vanligtvis till en typ av ung man som är, eller åtminstone tydligt försöker ge sken av, att vara ekonomiskt oberoende. Liksom många tidigare provocerande ungdomsgrupper såsom det sena 1800-talets grilljannar och 1940-talets swingpjattar förknippas även stekarna i stor utsträckning med en viss klädstil. Aftonbladets krönikör Fredrik Virtanen beskrev 2005 denna så här: "Flottigt Runar-hår, brun utan sol-kräm, Canada Goose-täckjacksväst, röd skjorta, jättestora wraparoundshades, blekta lyxjeans och hiphop-sneakers."
    ellauri318.html on line 83: Snabba cash II sågs av 323 475 biobesökare i Sverige 2012 och blev det året den tredje mest sedda svenska filmen i Sverige.
    ellauri318.html on line 84: I den tredje delen lever JW i landsflykt. Fast besluten att få reda på vad som hänt med sin försvunna syster Camilla ska Jorge göra en sista stöt. På vägen möter han Nadja, kvinnan från sitt förflutna. Nadja Nadja soromnoo. Under tiden infiltreras Radovan Krajnics serbiska maffia av polisaspiranten Martin Hägerström. Jättespännande! Snabba cash – Livet deluxe sågs av 241 559 biobesökare i Sverige 2013 och blev därmed den femte mest sedda svenska filmen i Sverige det året. Alaspain kuin lehmän häntä.
    ellauri318.html on line 92: "Jag skiter" är en sång komponerad och skriven av Magnus Uggla och inspelad av honom på albumet "Va ska man ta livet av sig för när man ändå inte får höra snacket efteråt?" 1977. Sångtexten uppmanar till att inte lyssna på vad andra tycker och tänker om en själv, och behandlar ungdomars protest mot vuxenvärldens krav och tjat. Låten var på sin tid mycket omdiskuterad, då ungdomarna tog till sig texten och gjorde "uppror" mot vuxenvärlden. Deras föräldrar krävde därmed i det närmaste att Magnus Ugglas låtar skulle bannlysas i svensk radio. Själv har Uggla sagt i efterhand att han inte förstår att låten skapade sådan uppståndelse, då hela låten var humoristiskt skriven och baserades på ett skämt Uggla läst i Söndagsnisse-Strix, nämligen just raden "de säger att jag skiter i allt, men det skiter jag i!".
    ellauri318.html on line 96: 2003 spelade Elin "Grynet" Ek in sången, där singeln som bäst nådde andraplatsen på den svenska singellistan. I denna version var orden "De är bögar allihopa" utbytta mot "De är puckon allihopa."
    ellauri318.html on line 117: Ilo ilman viivaa on teeskentelyä. Enkä puhu nyt hilloviivasta, sanoo Jehovan todistaja. Vaan käyhän sekin paremman puutteessa. He naivat ankarasti. JP tuli kouraansa. JP kesti korkeintaan 5 pistoa. Noloa. Samaan aikaan toisaalla Jorgekaan ei diggaa hyvinvointivaltiota. Jorge ei tajunnut miksi yömajassa oli lähes pelkästään sveduja, vaikka kaikkein köyhimmät olivat hänen tietääkseen mutiaisia. Miten svedut kehtasivat?
    ellauri318.html on line 128:
    Jorgelito kuikkii angstisena puskista. Svedut ovat hulluja.

    ellauri318.html on line 141: Lars är en hyllning till den svenska kriminalromanförfattaren Stieg Larsson då det var han som inspirerade duon till att själva börja skriva inom genren. ”Han andades nytt liv i skrivartraditionen inom den svenska krim-genren på ett sätt som gav upphov till vår egen kreativitet”, säger författarparet.
    ellauri318.html on line 143: Namnet Kepler kommer från den tyske forskaren Johannes Kepler (1571–1630), som löste ett av sin tids största mysterier med sina beräkningar av planeters rörelsemönster som banade vägen för Newtons teser om gravitationen. Mördaren var Pluto. Pluto you are a clown!
    ellauri318.html on line 154: Vitun svedut tekee koko ajan pilaa finne Joonasta: ska vi praatta eller joppa? Joonan äiti paistaa sushit ennen syöntiä, Joonalla ei seiso Disan kanssa, jne, jne. Svedu perkeleet. Joona on kuin Prattin trolli joka ajattelee salamannopeasti syväjäädytettynä. Sen nimikin on vizi: 2 o:ta peräkkäin. Dead giveaway! En finne igen. Harmi että Slussenin sillat on purettu, sieltä alta niitä sai.
    ellauri318.html on line 160: ges/Pag1.jpg" height="300px" />
    ellauri318.html on line 163: Det sägs att Paganini hatade sitt ansikte. Inget under verkligen. Han kallade sig själv för apa, och där hade han fullständigt rätt. Men inte är herr Andoril alls snyggare.
    ellauri318.html on line 195: Ylen haastattelussa kesällä 1994 Meškov perusteli jyrkkää linjaansa mm. ukrainalaisella nationalismilla ja maan katastrofaalisella taloustilanteella. Hän syytti ongelmista Ukrainan johtoa ja uskoi Venäjään liittymisen tuovan myös taloudellisen pelastuksen.
    ellauri318.html on line 208: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.5,c_fill,g_faces,h_800,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1652184217/39-952905627a53b03ef59" width="30%" />
    ellauri318.html on line 213: ges.almatalent.fi/cx165,cy0,cw2670,ch2000,570x/https://assets.almatalent.fi/image/de5a5e91-c60d-5bc5-be66-1ea91722c682" />
    ellauri318.html on line 268: and half my age. I think I am in love. How long will this
    ellauri318.html on line 283: The old days were gone and the Mob no longer exclusively ran Trenton. The Mob had to share the Trenton pie with Russian thugs, kid gangs, Asian triads, black and Hispanic gangstas. Just som i Sverige.
    ellauri318.html on line 285: Vaan entäpä pieni Suomi? 20 vuotta tullaan jäljessä, mutta kohta ollaan samassa. Suomen katujengit ovat alkaneet muodostua poliisin mukaan 2020-luvun alussa. Katujengejä on syntynyt Helsingin ja Turun seuduille. Suomessa oli vuonna 2022 poliisin arvion mukaan 11 katujengiä. Niissä oli noin 200 jäsentä. Heistä valtaosa on maahanmuuttajataustaisia nuoria.
    ellauri318.html on line 289: Myös Turussa ja muissa isoissa kaupungeissa on tapahtunut jengiytymistä. Vuoden 2022 lopussa Varsinais-Suomen käräjäoikeus jakoi tuomiot ryöstöliigan jäsenille, joita johti 19-vuotias päätekijä Abdullahi Hassan Huseen. Oikeuden mukaan miehen toiminnassa oli kyse ”häikäilemättömästä tavasta hankkia rahaa asianomistajille aiheutetusta pelosta, ahdistuksesta ja kärsimyksestä välittämättä”.
    ellauri318.html on line 291: Joulukuussa poliisi kertoi, että jengitoimintaan liittyvät nuoret ovat poliisin mukaan enimmäkseen toisen polven maahanmuuttajia. Tammikuussa 2022 pääkaupunkiseudulla toimi poliisin mukaan vajaat kymmenen katujengiä, ja niissä keskeisiä henkilöitä oli satakunta. Valtaosa heistä oli ulkomaalaistaustaisia nuoria miehiä mutta mukana oli myös alaikäisiä. Poliisin tutkinnassa oli tuolloin useita katujengeihin liittyviä törkeitä väkivaltarikoksia sekä ampumistapauksia, joissa vaarassa on ollut myös sivullisia.
    ellauri318.html on line 293: Suomen katujengeissä on kyse ”Ruotsin meiningin larppaamisesta”, eli sen kopioimisesta ja siihen eläytymisestä. Mallia oli otettu Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, jossa eri kaupunginosien katujengien ja räppäreiden välillä on raakaa väkivaltaa ja jopa tappoja sekä murhia. On kyllä hyvä että ollaan Natossa! Toivottavasti Ruåzi pääsee pian mukaan geimeihin! Jengit niillä on jo reilassa. Vielä pitäis löysentää pyssylakeja.
    ellauri318.html on line 297: Järjestäytynyt rikollisuus ottaa Suomen yhteiskunnasta koko ajan kovempaa otetta. Suomessa toimii myös sukulaisuuden ja etnisen taustan ympärille syntyneitä, rikollista toimintaa harjoittavia klaaneja. Yksi Suomessa toimivista ulkomaalaistaustaisten jengeistä on Satudarah. Vuonna 2021 poliisi alkoi epäillä, että Suomessa toimii myös toinen ulkomaalaistaustaisten järjestäytynyt rikollisryhmä Mantaqa (suom. 'reviiri').
    ellauri318.html on line 335: Nykyään Ukrainaksi kutsuttu alue oli aikoinaan kasarien valtakunnan sydän (albumi 194). Kasarien kaganaatti saavutti huippunsa 800-luvun lopulla, kun se sai hallintaansa Subkaukasian, Azovinmeren ja suurimman osan Itä-Euroopasta Dnipro-jokeen asti. Pro-Ukrainalaiset Siverialaiset ja Polialaiset kunnioittivat kasareita. Pushkinin lyyrinen sankari oli Kasari. Kertaa myös George Chipmunkin "kossack trivia" albumista 190.
    ellauri318.html on line 337: 800-luvun lopulta lähtien Kiivan Rus nousi myös suureksi vastustajaksi. Kronikoiden mukaan Askoldin ja Dyrin varangilaiset joukot (siis nippu ruåzalaisia, uskokaa tai älkää) vapauttivat Kiovan kasareista vuonna 862 ja vuosina 883–85 prinssi Oleh (Hälge siis) vapautti polialaiset ja siverilaiset kasarien vallasta. Prinssi Ihorin armeija marssi kahdesti (913–14 ja 943–944) kasarien alueen läpi Kaspianmerelle ja toi takaisin runsaasti saaliita.
    ellauri318.html on line 346: Minun mielestäni se on kulttuurimarxismin jatke. Vittuako tätä elämää vielä pidentää, saati jatkaa sukua. Se käyttää pilkkaa järjestelmän hajottamiseksi. Se ei myöskään vältä mitään sääntöjen poikkeamia vääntääkseen pois huomion rikossyndikaatin saastuttaman maailman todellisista ongelmista kuten joulukaupan taantumasta.
    ellauri318.html on line 354: Yhteistä Kepler sepustuxille taitaa olla että kasvottomat pahixet ajaa takaa jotain tyttöä, ja että joku sivupäähenkilö kärsii unettomuudesta. Näissä krimisarjoissa eniten ehkä vituttaa että joka hemmetin iikalla on jotain ongelmia kotona, vammasia nurkissa tai huumehemmoja, eikä kukaan ehdi edes syömään rauhassa kun puhelin jo taas piippaa "mun täytyy ottaa tää". Helvetti eikö koko poliisivoimissa ole yhtään ehjää perhettä tai kiiretöntä lounastajaa, joka nukkuu yönsä kunnolla? Ei ole. Svedukrimit on väärällään syrjäytynyttä rupusakkia. Ei ihme kun maa on täynnä tollasia matujen kansoittamia Tenstoja. Tai hei, onhan niilä nyt toi Petra Lundh, som är inget arbetsbi.
    ellauri318.html on line 357: ges/M/MV5BZTM2MmI5ODgtYjhjZC00ZmE3LTk2NzQtMDE3YjMzMzA3YmY0XkEyXkFqcGdeQXVyMjI3MDczMjI@._V1_UX67_CR0,0,67,98_AL_.jpg" height="300px" />
    ellauri318.html on line 358: ges.bonnier.news/gcs/di-bilder-prod/mly/48afb992-0307-4883-b9cd-49ad4f1bed2c.jpeg?interpolation=lanczos-none&crop=1.777778h:h;*,*&crop=w:0.5625w;*,*&downsize=1800:1013&output-quality=50" height="300px" />
    ellauri318.html on line 359:
    Leif GW Persson berättar för Di Weekend om sin klassresa och sin förmögenhet.

    ellauri318.html on line 371: År 2021 fanns 70 087 personer i Sverige födda i Somalia, och ungefär 110 000 med ursprung i Somalia. Av dessa är sex av tio under 25 år. I slutet av 1990-talet hade omkring tio procent av somalierna i Sverige sysselsättning. På grund av ibland bristande framtidstro har flera somalier sökt sig vidare från Sverige till bland annat Storbritannien.
    ellauri318.html on line 373: Sysselsättningen bland personer födda i Somalia var nästan 30 procent åren 2001–2002 men föll därefter tillbaka och blev liggande mellan 25 och 30 procent fram till 2009, då den åter (2012) minskade till följd av dels ett kraftigt tillskott av nyanlända somalier, dels en kärvare arbetsmarknad efter den internationella finanskrisen. Bland alla invandrargrupper är somalierna den gruppen med störst arbetslöshet (2009).
    ellauri318.html on line 375: En rapport från regeringen från 2012 visar att sysselsättningen skiljer sig kraftigt åt mellan män och kvinnor och också mellan olika delar av landet. Samma rapport fastslog att det var, år 2010, 21 procent av somalier (16–64 år) i sysselsättning (jämfört med 73 procent för hela befolkningen). Rapporten fastslog också att det somaliska egenföretagandet var mycket svagt och att år 2010 var 0,6 procent av somalierna egenföretagare (jämfört med 4,9 procent för hela befolkningen). Rapporten kom till förklaringen att situationen såg ut som den gjorde eftersom 70 procent av somalierna hade låg eller okänd utbildning och att 60 procent kommit till Sverige sedan 2006. Man skrev även: "Det finns skäl att tro att snabb individuell inslussning via offentliga system är svår att hantera för människor som likt somalierna kommer från miljöer där sociala behov tillgodoses och ekonomiska aktiviteter ofta bedrivs på ett klan- eller släktbaserat sätt och där misstänksamheten mot myndigheter är utbredd... det är emellertid knappast möjligt eller önskvärt att radikalt montera ner lösningar utformade för och av en majoritet av svenska folket för att underlätta för en minoritet att anpassa sig."
    ellauri318.html on line 377: År 2018 hade 48 procent ett jobb, mest I toabrabschen. Det kulturella avståndet visades vara längst mellan svenskar och somalier enligt de attitydmätningar som gjordes av Högskolan i Gävle och redovisas i Mångfaldsbarometern 2014. De flesta genomsvenskarna tycker inte om att vara egenföretagare I toabranschen eller att paddla I snön med stora pizzalådor på ryggen.
    ellauri318.html on line 379: År 2014 gjorde Open Society Foundations en rapport om somalier i Malmö som fann att somaliska invånare i staden trivdes där på grund av låga levnadskostnader, en större religiös tolerans än i övriga Sverige samt att det fanns många muslimer där. Enligt rapporten var integrationen bristfällig främst i sysselssättningsperspektivet, då bara 21 procent arbetade trots att de flesta av Malmös invånare som fötts i Somalia var mellan 16 och 40 år. En av de största utmaningarna var arbetsmarknadens höga krav på färdigheter i det svenska språket.
    ellauri318.html on line 381: Läkartidningen uppgav 2010 att somalier som flyr som flyktingar till Sverige kan ha medicinska och samhällskonsekvenser för det genomsvenska samhället, bland annat uppgavs resistensproblematiken mot battar: "År 2007 rapporterades 497 nya fall av tuberkulos i Sverige ... en mängd orsaker, som stigmatiseringen kring tuberkulos, rabies och rädsla för undervisning." Vilken tur att överdödligheten bland somalierna till corona var jättestor.
    ellauri318.html on line 383: Hur är arbetsmarknadssituationen för somalier så skitig i Sverige? Varför går det så dåligt för dem här? Varför går det bättre för dem i ett urval av "jämförbara länder" som Storbritannien, Kanada och USA? Vilka polisrekommendationer bör följa av detta? Svenska somalier äre mindre företagsamma, det är bara det. Det är troligt att det förekommer sekundär positiv självselektering, alltså att somalier som vill arbeta eller starta företag söker sig från andra destinationsländer till Storbritannien i Europa och till USA i Nordamerika. Bara slöare klantyper trivs i Malmö.
    ellauri318.html on line 385: Att ett land som USA har större tillgång på ”enkla” skitjobb brukar ses som en förklaring till att nyanlända har jämförelsevis lätt att etablera sig på dess arbetsmarknad. WTF, ta modell av Spencer systrarna! Den vilda västen är redan helt klanbaserad! Ingen vid sitt fulla sinne ens tänker lita på ridpolisen I Kanada, den vimlar ju av dumskallar. Svenska polisen kunde ersättas av somaliska klaner som egenföretagare, dom är ju redan bättre beväpnade.
    ellauri318.html on line 387: Att ett ojämlikt land som USA har större tillgång på ”enkla” skitjobb är en förklaring till att nyanlända har jämförelsevis lätt att etablera sig på dess arbetsmarknad. Minimilönerna i angloamerikanska länder ligger lägre och anställningsskyddet är sämre jämfört med Sverige, vilket innebär att trösklarna till arbetsmarknaden är lägre. De sociala trygghetsnäten är mest generösa i Sverige och Storbritannien och minst generösa i USA vilket innebär att de tvingande incitamenten att arbeta är kraftigare i USA. Allt är helt enkelt bättre där.
    ellauri318.html on line 389: Så att problemet är inte somalier som sådana utan genomsvenskarna som ännu drömmer om det socialdemokratiska folkhemmet. Kom igen! Dess tid är över nu, vi måste bli ett litet USA! Våra vänner britterna och deras vänner jänkarna, tillsammans tar vi kål på Assange.
    ellauri321.html on line 28: ges/saha.kirjastot.fi/images/kirjasampo/DfDBh68tEdpiM7dY_17pRss5-csPpziYUkI60GKYllc.jpg?itok=bnGPqvmF" width="100%" />
    ellauri321.html on line 43: Sir Henry Wotton 1568-1639 was born in Kent and educated at Winchester and New College and the Queen's College, Oxford. At Oxford he was a friend of John Donne. Poor Albertus Morton was his half nephew.
    ellauri321.html on line 45: After a brief legal career he was employed by the Earl of Essex in a foreign diplomatic capacity, the main purpose of which was to gain intelligence on the activities of England's European neighbours. Wotton became ambassador to Venice and his eternal lines, "An Ambassador is an honest man, sent to lie abroad for the good of his country" no doubt reflects his disillusionment with the duplicity of the role. When on a mission to Augsburg, in 1604, he actually said, "An ambassador is an honest gentleman sent to lie abroad for the good of his country". King Jim siitä vähän pahentui.
    ellauri321.html on line 73: As a character, Sam Weller complements Mr. Pickwick, just as Sancho Panza complements Don Quixote. Whereas Mr. Pickwick is innocent and elderly, Sam is experienced and young, the most intelligent character in the novel. If Mr. Pickwick loses his temper easily, Sam is quite self-possessed. While Mr. Pickwick has no romantic intentions, Sam carries on a... Скрыть
    ellauri321.html on line 90: Turvautuminen prostituoituihin julkisesti panomielessä oli epätavallista kirjallisuuden ja muiden miesten keskuudessa tuona aikana, ja jos Hazlitt oli tässä erilainen kuin hänen aikalaisensa, ero piili hänen unabashed suorapuheisuudessaan hänen tehdessään tällaisia järjestelyjä henkilökohtaisesti. Hänen oli harvoin mukava olla keski-ja yläluokan naisten yhteiskunnassa, ja, halujen piinaamana joita hän myöhemmin kuvasi "ikuinen tukkeutuminen ja kuollut paino kelleissä" hän teki pelinavauxen paikalliselle naiselle vieraillessaan Lake Districtillä kanssa Coleridgen. Hän oli kuitenkin ymmärtänyt törkeästi väärin hiänen aikeensa ja riita puhkesi, joka johti hänen hätäiseen vetäytymiseensä kaupungista varjossa pimeyden. Tämä julkinen kömmähdys rasitti entisestään hänen suhteitaan sekä Coleridgeen että Wordsworthiin, jotka olivat muutenkin rispaantuneet muista syistä.
    ellauri321.html on line 99: This little volume had made its mark on both sides of the Atlantic not many years before Hazlitt noticed it. It appeared in London in 1782 with this somewhat ponderous title-page: Letters from an American Farmer, Describing Certain Provincial Situations, Manners and Customs, and Conveying Some Idea Of The State Of The People Of North America, Written xi to a Friend in England, By J. Hector St. John, A Farmer In Pennsylvania. Tästä varmaan radikaali Mary otti matkakirjaan mallia.
    ellauri321.html on line 101: A new English edition appeared in the year following, and an American reprint of the editio princeps was brought out by Matthew Carey in Philadelphia in 1793. In the meantime its author, whose full name was J. Hector Saint John de Crèvecoeur, had himself translated the book into French, adding to it very considerably, and publishing it in Paris in 1784.* A second French edition, still further enlarged and containing excellent maps and plates, appeared in 1787. These bibliographical facts are significant. They show that for at least twenty years, probably for a much longer period, the “Letters from an American Farmer” was an important interpreter of the New World to the Old. It seems to have been in answer to a demand aroused by his first book that Crèvecoeur ventured to treat the same theme once more. But the three bulky volumes of his “Journey in Upper Pennsylvania” (1801) contain little that is now or illuminating.
    ellauri321.html on line 103: Among other books there fell into a guy named Hazlitt's hands a little volume of double interest to him by reason of his own early sojourn in America, and in a fitting connection he gave it a word of praise. In the Edinburgh Review for October, 1829, he speaks of it as giving one an idea “how American scenery and manners may be treated with a lively poetic interest. The pictures are sometimes highly colored, but they are vivid and strikingly characteristic.” “The author,” he continues, “gives not only the objects, but the feelings of a new country.” Hazlitt had read the book and had been delighted with it nearly a quarter of a century before he wrote of it, and in the earliest years of the century he had commended it warmly to his friends. In November, 1805, Lamb wrote: “Oh, tell Hazlitt not to forget the American Farmer. I dare say it is not so good as he fancies; but a book's a book.”* And it is this book, which not only gained the sympathies of Hazlitt and Charles Lamb, but also by its idealized treatment of American country life may possibly have stirred, as Professor Moses Coit Tyler thought, the imaginations of Byron and Coleridge.
    ellauri321.html on line 105: For many years after Hazlitt had sounded his note of praise, Crèvecoeur and his work remained practically unknown. The ideas for which he stood, the literary atmosphere that he created, were both old-fashioned. Few people took Rousseau from their upper shelves, and the dust gathered on the tomes of Chateaubriand. Even Werther was more talked about than read. And so no one cared for this Earthly Paradise of the Age of Reason dashed with Rousseau's sentimentality, filled with his love of Nature, and prophetic of the whole Emigrant literature of France.
    ellauri321.html on line 108: In 1747, in his sixteenth year, Crèvecoeur was sent by his family to England in order to complete his education. But the young man was of an adventurous spirit, and after a sojourn of about seven years in England, he set sail for Canada, where for the years 1758–59 he served in the French army. In 1764, after some residence in Pennsylvania, he became a naturalized citizen of New York, and five years later settled on a farm in Ulster County. Here, with his wife, Mahetable Tiffet of Yonkers, he lived the peaceful life of many idyllic years during which he gathered the materials for his book. Obviously enough he did not always remain on his farm, but viewed many parts of the country with a quietly observing eye. These journeys are recorded in his pages. He explored pretty thoroughly the settled portions of the States of New York and Pennsylvania, saw something of New England, and also penetrated westward to the limits of the colonies. He went as far South as Charleston, and may have visited Jamaica. Beyond such journeyings we may imagine these years to have xiv have been quite barren of events, serene and peaceful, until the storm of the Revolution began to break. It is not until 1779 that anything of import is again recorded of Crèvecoeur. In that year he made an attempt to return to Normandy, but the sudden appearance of a French fleet in the harbor of New York causing him to be suspected as a spy, he was imprisoned for three months. He was then permitted to sail, and, on his arrival in England, sold for thirty guineas his “Letters from an American Farmer,” which were published at London in 1782, the year after he reached France.
    ellauri321.html on line 112: Here sorrow and desolation awaited him. His wife had died a few weeks before his arrival, his farm had been ravaged, his children were in the care of strangers. But as he had been appointed French Consul in New York with the especially expressed approbation of Washington, he remained in America six years longer, with only one brief interval spent in France. Notwithstanding the disastrous practical influence of his book, through which five hundred Norman families are said to have perished in the forests of Ohio, he was now an honored citizen in his adopted country, distinguished by Washington, and the friend of Franklin. In these later years he accompanied Franklin on various journeys, one of which is recorded in the “Voyage Dans La Haute Pennsylvanie.” In 1790 he returned to France, living now at Rouen, now at Sarcelles, where he died on November 12, 1813. He was a man of “serene temper and pure benevolence,” of good sense and sound judgment; something also of a dreamer, yet of a rhetorical rather than a poetical temperament; typically French, since there were in him no extremes of opinion or emotion. He followed the dictates of his reason tempered by the warmth of his heart, and treated life justly and sanely.
    ellauri321.html on line 117: Crèvecoeur sought and found, or imagined that he had found, that land of plain living and high thinking, of simple virtue and untrammeled manhood, which was one of the dreams of his age. Here were none of those social distinctions against which Werther so bitterly rebelled. The restraints of law were reduced to a minimum and in Crèvecoeur's favorite Society of Friends (of which he gave a long account to his French countrymen) there were not even priests. In a word, the spiritual rebellion of that period was essentially a rebellion against institutions, and the real corresponded very nearly to the ideal in colonial America. Beyond the limits of the colonies, moreover, the absolute ideal hovered.
    ellauri321.html on line 123: But Crèvecoeur was after all a Frenchman, with the strong social instinct of his race. And so he proceeds to analyze and define the political conditions of America. It fills him with a quiet but deep satisfaction to be one of a community of “freeholders, the possessors of the soil they cultivate, members of the government they obey, and the framers of their own laws by means of their representatives.” Thus he rises to a consideration of this new type of social man and seeks to answer the question: What xx What is an American? His answer is delightful literature, but fanciful sociology. Had the colonial farmers all been Crèvecoeurs, had they all possessed his ideality, his power of raising simple things into true human dignity, of connecting the homeliest activity with the ultimate social purpose which it furthers in its own small way, his description of the American would have been fair enough. As a matter of fact, the hard-working colonial farmer, cut off from the refining and subduing influences of an older civilization, was probably no very delectable type, however worthy, and one fears that Professor Wendell is right in declaring that Crèvecoeur's American is no more human than some ideal savage of Voltaire. But in this fact lies much of the literary charm of his work, and of its value as a human document of the age of the Revolution.
    ellauri321.html on line 131: Yet when young I entertained some thoughts of selling my farm. I thought it afforded but a dull repetition of the same labours and pleasures. I thought the former tedious and heavy, the latter few and insipid; but when I came to consider myself as divested of my farm, I then found the world so wide, and every place so full, that I began to fear lest there would be no room for me. My farm, my house, my barn, presented to my imagination, objects from which I adduced quite new ideas; they were more forcible than before. Why should not I find myself happy, said I, where my father was before? He left me no good books it is true, he gave me no other education than the art of reading and writing; but he left me a good farm, and his experience; he left me free from debts, and no kind of difficulties to struggle with 24 with.—I married, and this perfectly reconciled me to my situation; my wife rendered my house all at once chearful and pleasing; it no longer appeared gloomy and solitary as before; when I went to work in my fields I worked with more alacrity and sprightliness; I felt that I did not work for myself alone, and this encouraged me much. My wife would often come with her kitting in her hand, and sit under the shady trees, praising the straightness of my furrows, and the docility of my horses; this swelled my heart and made every thing light and pleasant, and I regretted that I had not married before. I felt myself happy in my new situation, and where is that station which can confer a more substantial system of felicity than that of an American farmer, possessing freedom of action, freedom of thoughts, ruled by a mode of government which requires but little from us? Every year I kill from 1500 to 2,000 weight of pork, 1,200 of beef, half a dozen of good wethers in harvest: of fowls my wife has always a great stock: what can I wish more?
    ellauri321.html on line 137: Whenever I go abroad it is always involuntary. I never return home without feeling some pleasing emotion, which I often suppress as useless and foolish. The instant I enter on my own land, the bright idea of property, of exclusive right, of independence exalt my mind. Precious soil, I say to myself, by what singular custom of law is it that thou wast made to constitute the riches of the freeholder? What should we American farmers be without the distinct possession of that soil? It feeds, it clothes us, from it we draw even a great exuberancy, our best meat, our richest drink, the very honey of our bees comes from this privileged spot. No wonder we should thus cherish its possession, no wonder that so many Europeans who have never been able to say that such portion of land was theirs, cross the Atlantic to realize that happiness. this is what may be called the true and the only philosophy of an American farmer. He is like a cock perhaps, arrayed with the most majestic plumes, tender to its mate, bold, courageous, endowed with an astonishing instinct to fuck, with thoughts, with memory, and every distinguishing characteristic of the reason of man. I really enjoy killing all my animals, like doves, my record is fourteen dozen.
    ellauri321.html on line 148: Urged by a variety of motives that we need not go into, here they came. The laws, the indulgent laws, protect them as they arrive, stamping on them the symbol of adoption; they receive ample rewards for their labours;
    ellauri321.html on line 152: here they are incorporated into one of the finest systems of population which has ever appeared, and which will hereafter become distinct by the power of the different climates they inhabit. The American ought therefore to love this country much better than that wherein either he or his forefathers were born. Here the rewards of his industry follow with equal steps the progress of his labour; his labour is founded on the basis of nature: self-interest; can it want a stronger allurement?
    ellauri321.html on line 156: Those who live near the sea, feed more on fish than on flesh, and often encounter that boisterous element. This renders them more bold and enterprising; this leads them to neglect the confined occupations of the land. They see and converse with a variety of people; their intercourse with mankind becomes extensive. The sea inspires them with a love of traffic, a desire of transporting produce from one place to another; and leads them to a variety of resources which supply the place of labour. Those who inhabit the middle settlements, by far the most numerous, must be very different; the simple cultivation of the earth purifies them, but the indulgences of the government, the soft remonstrances of religion, the rank of independent freeholders, must necessarily inspire them with sentiments, very little known in Europe among people of the same class. What do I say? Europe has no such class of men; the early knowledge they acquire, the early bargains they make, give them a great degree of sagacity. As freemen men 58 they will be litigious; pride and obstinacy are often the cause of law suits; the nature of our laws and governments may be another. As citizens it is easy to imagine, that they will carefully read the newspapers, enter into every political disquisition, freely blame or censure governors and others. As farmers they will be carful and anxious to get as much as they can, because what they get is their own. As northern men they will love the chearful cup.
    ellauri321.html on line 159: As Christians, religion curbs them not in their opinions; the general indulgence leaves every one to think for themselves in spiritual matters; the laws inspect our actions, our thoughts are left to God. Industry, good living, selfishness, litigiousness, country politics, the pride of freemen, religious indifference, are their characteristics. If you recede still farther from the sea, you will come into more modern settlements; they exhibit the same strong lineaments, in a ruder appearance. Religion seems to have still less influence, and their manners are less improved, and they carry guns.
    ellauri321.html on line 161: By living in or near the woods, their actions are regulated by the wildness of the neighbourhood. The deer often come to eat their grain, the wolves to destroy their sheep, the bears to kill their hogs, the foxes to catch their poultry. This surrounding hostility, immediately puts the gun into their hands; they watch 67 watch these animals, they kill some; and thus by defending their property, they soon become professed hunters; this is the progress; once hunters, farewell to the plough. The chase renders them ferocious, gloomy, and unsociable; a hunter wants no neighbour, he rather hates them, because he dreads the competition. In a little time their success in the woods makes them neglect their tillage. They trust to the natural fecundity of the earth, and therefore do little; carelessness in fencing, often exposes what little they sow to destruction; they are not at home to watch;
    ellauri321.html on line 164: These new manners being grafted on the old stock, produce a strange sort of lawless profligacy, the impressions of which are indelible. The manners of the Indian natives are respectable, compared with this European medley. Their wives and children live in sloth and inactivity; and having no proper pursuits, you may judge what education the latter receive. Their tender minds have nothing else to contemplate but the example of their parents; like them they grow up a mongrel breed, half civilized, half savage, except nature stamps on them some constitutional propensities. 68 propensities. That rich, that voluptuous sentiment is gone that struck them so forcibly; the possession of their freeholds no longer conveys to their minds the same pleasure and pride.
    ellauri321.html on line 166: Near the great woods, in the last inhabited districts men seem to be placed still farther beyond the reach of government, which in some measure leaves them to themselves. How can it pervade every corner; as they were driven there by misfortunes, tunes, necessity of beginnings, desire of acquiring large tracks of land, idleness, frequent want of œconomy, ancient debts; the re-union of such people does not afford a very pleasing spectacle. When discord, want of unity and friendship; when either drunkenness or idleness prevail in such remote districts; contention, inactivity, and wretchedness must ensue. There are not the same remedies to these evils as in a long established community. The few magistrates they have, are in general little better than the rest; they are often in a perfect state of war; that of man against man, sometimes decided by blows, sometimes by means of the law; that of man against every wild inhabitant of these venerable woods, of which they are come to dispossess them. There men appear to be no better than carnivorous animals of a superior rank, living on the flesh of wild animals when they can catch them, and when they are not able, they subsist on grain. Eating of wild meat, whatever you may think, tends to alter their temper.
    ellauri321.html on line 168: So he who would wish to see America in its proper light, and have a true idea of its feeble beginnings and barbarous rudiments, must visit our extended line of frontiers where the last settlers dwell, and where he may see the first labours of settlement, the mode of clearing the earth, in all their different appearances; where men are wholly left dependent on their native tempers, and on the spur of uncertain industry, which often fails when not sanctified by the efficacy of a few moral rules. There, remote from the power of example, and check of shame, many families exhibit the most hideous parts of our society. They are a kind of forlorn hope, preceding by ten or twelve years the most respectable army of veterans which come after them. In that space, prosperity will polish some, vice and the law will drive off the rest, who uniting again with others like themselves will recede still farther; making room for more industrious people, who will finish their improvements, convert the loghouse into a convenient habitation, and rejoicing that the first heavy labours are finished, will change in a few years that hitherto barbarous country into a fine fertile, well regulated district. Such is our progress, such is the march of the Europeans toward the interior parts of this continent. In all societies there are off-casts; this impure part serves as our precursors or pioneers; my father himself was one of that class, but he came upon honest principles, and was therefore one of the few who held fast; by good conduct and temperance, he transmitted to me his fair inheritance, when not above one in fourteen of his contemporaries had the same good fortune.
    ellauri321.html on line 170: As I have endeavoured to shew you how Europeans become Americans; it may not be disagreeable to shew you likewise how the various Christian sects introduced, wear out, and how religious indifference becomes prevalent. When any considerable number of a particular sect happen to dwell contiguous to each other, they immediately erect a temple, and there worship the Divinity agreeably to 62 their own peculiar ideas. Nobody disturbs them. If any new sect springs up in Europe, it may happen that many of its professors will come and settle in America. As they bring their zeal with them, they are at liberty to make proselytes if they can, and to build a meeting and to follow the dictates of their consciences; for neither the government nor any other power interferes. If they are peaceable subjects, and are industrious, what is it to their neighbours how and in what manner they think fit to address their prayers to the Supreme Being? But if the sectaries are not settled close together, if they are mixed with other denominations, their zeal will cool for want of fuel, and will be extinguished in a little time. Then the Americans become as to religion, what they are as to country, allied to all. In them the name of Englishman, Frenchman, and European is lost, and in like manner, the strict modes of Christianity as practised in Europe are lost also.
    ellauri321.html on line 172: How does it concern the welfare of the country, or of the province at large, what this man's religious sentiments are, or really whether he has any at all? He is a good farmer, he is a sober, peaceable, good citizen: G.W. Bush himself would not wish for more. This is the visible character, the invisible one is only guessed at, and is nobody's business, whether Cristian, Jew or Muslim.
    ellauri321.html on line 173: Thus all sects are mixed as well as all nations; thus religious indifference is imperceptibly disseminated from one end of the continent to the other; which is at present one of the strongest characteristics of the Americans. Buahaha sure as hell.
    ellauri321.html on line 175: Thus our bad people are those who are half cultivators and half hunters; and the worst of them are those who have degenerated altogether into the hunting state. As old ploughmen and new men of the woods, as Europeans and new made Indians, they contract the vices of both; they adopt the moroseness and ferocity of a native, without his mildness, or even his industry at home. If manners are not refined, at least they are rendered simple and inoffensive by tilling the earth; all our wants are supplied by it, our time is divided between labour and rest, and leaves none for the commission of great misdeeds. As hunters it is divided between the toil of the chase, the idleness of repose, or the indulgence of inebriation.
    ellauri321.html on line 178: yet, when it is united with bad luck, it leads to want: want stimulates that propensity to rapacity and injustice, too natural to needy men, which is the 70 the fatal gradation. After this explanation of the effects which follow by living in the woods, shall we yet vainly flatter ourselves with the hope of converting the Indians? We should rather begin with converting our back-settlers. the back-settlers of both the Carolinas, Virginia, and many other parts, have been long a set of lawless people; it has been even dangerous to travel among them.
    ellauri321.html on line 180: Thus are our first redskins trod, thus are our first trees felled, in general, by the most vicious of our people; and thus the path is opened for the arrival of a second and better class, the true American free-holders.
    ellauri321.html on line 182: There is room for every body in America; has he any particular talent, or industry? he exerts it in order to procure a livelihood, and it succeeds. Is he a merchant? the avenues of trade are infinite; is he eminent in any respect? he will be employed and respected. Does he love a country life? pleasant farms present themselves; he may purchase what he wants, and thereby become an American farmer. Is he a labourer, sober and industrious? he need not go many miles, nor receive many informations before he will be hired, well fed at the table of his employer, and paid four or five times more than he can get in Europe. Does he want uncultivated lands? Thousands of acres present themselves, which he may purchase cheap. Whatever be his talents or inclinations, if they are moderate, he may satisfy them. I do not mean that every one who comes will grow rich in a little time; no, but he may procure an easy, decent low maintenance, by his industry. Instead of starving he will be fed, instead of being idle he will have employment; and these are riches enough for such men as come over here.
    ellauri321.html on line 184: But how is this accomplished in that croud of low, indigent people, who flock here every year from all parts of Europe? I will tell you; they no sooner arrive than they immediately feel the good effects of that plenty of provisions we possess: they fare on our best food, and they are kindly entertained; their talents, character, and peculiar industry are immediately inquired into; they find countrymen every where disseminated, let them come from whatever part of Europe.
    ellauri321.html on line 186: Let me select one as an epitome of the rest, say this wetback from South America: he is hired, he goes to work, and works moderately; instead of being employed by a haughty person, he finds himself with his equal, placed at the substantial table of the farmer, or else at an inferior one as good; his wages are high, his bed is not like that bed of sorrow on which he used to lie: if he behaves with propriety, and is faithful, he is caressed, and becomes as it were a member of the Amazon family.
    ellauri321.html on line 188: He looks around, and sees many a prosperous person, who but a few years before was as poor as himself. This encourages him much, he begins to form some little scheme, the first, alas, he ever formed in his life. If he is wise he thus spends in a tent on the street two or three score years, in which time he acquires knowledge, the use of tools, the modes of working the lands, felling trees, &c. This prepares the foundation of a good name, the most useful acquisition he can make. He is encouraged, he has gained friends;
    ellauri321.html on line 189: he is advised and directed, he feels bold, he purchases some land; he gives all the money he has brought over, as well as what he has earned, and trusts to the God of harvests for the discharge of the rest. His good name procures him credit. He is now possessed of the deed, conveying to him and his posterity the fee simple and absolute property of two hundred acres of land, situated on such a shit creek without a paddle. What an epoch in this man's life! He is become a freeholder, from perhaps a Mexican boor—he is now an American, a Pennsylvanian, an English subject.
    ellauri321.html on line 195: The Scotch and the Irish might have lived in their own country perhaps as poor, but enjoying more civil advantages, the effects of their new situation do not strike them so forcibly, nor has it so lasting an effect. From whence the difference arises I know not, but out of twelve families of emigrants of each country, generally seven Scotch will succeed, nine German, and four Irish. The Scotch are frugal and laborious, but their wives cannot work so hard as German women, who on the contrary vie with their husbands, and often share with them the most severe toils of the field, which they understand better. They have therefore nothing to struggle against, but the common casualties of nature. The Irish do not prosper so well; they love to drink and to quarrel; they are litigious, and soon take to the gun, which is the ruin of every thing; they seem beside to labour under a greater degree of ignorance in husbandry than the others; perhaps it is that their industry had less scope, and was less exercised at home. Their potatoes, which are easily raised, are perhaps an inducem
    ellauri321.html on line 196: ent to laziness: their wages are too low and their whisky too cheap.
    ellauri321.html on line 205: The term of the lease shall be thirty years; how do you like it, Andrew? Oh, Sir, it is very good, but I am afraid, that the king or his ministers, or the governor, or some of our great men, I don't mean you Sir, will come and take the land from me; your son may say to me, by and by, this is my father's land, Andrew, you must quit it. No, no, said Mr. Lessor, there is no such danger; I am here just to take the labour of a poor settler; here we have no great men, but what are subordinate to our laws; so calm all your fears, I will give you a lease, so that none can can make you afraid. Andrew did not understand a word; we therefore can easily forgive him a few spontaneous ejaculations on the rug, which would be useless to wipe off.
    ellauri321.html on line 223:

    Spugen noopeli
    ellauri321.html on line 233: Og herr Winckelmann trekker Helene mot døren og jeg må bare sitte stille og se på mens herr Winckelmann tar min kjære Helene fra meg, herr Winckelmann drar min kjære Helene bort fra meg for alltid, han drar min kjære Helene med seg, han drar henne ut av rommet jeg leide i fru Winckelmanns leilighet, han tar hardt tak i armen til min kjære Helene og drar henne vekk fra meg, og mens herr Winckelmann trekker min kjære Helene vekk fra meg, står fru Winckelmann bare i døråpningen og ser på. Min kjære Helene blir dratt ut av rommet etter armen. Og det kan han ikke gjøre. Og jeg må bare sitte her. Og far står ved vinduet og ser herr Winckelmann trekke Helene ut av rommet. Min far stirrer på herr Winckelmann som drar min kjære Helene ut av rommet. Min kjære Helene blir dratt ut av rommet for alltid, vekk fra meg, borte fra meg for alltid. Og far sier ingenting, han bare står der med capsen i hånden, i treskoene står han der og ser herr Winckelmann trekke min kjære Helene bort fra meg. Og Elizabeth, min kjære søster Elizabeth, hvorfor står du bare der og ser opp på Mr. Winckelmann??
    ellauri321.html on line 242: A war can last be over for generations before the whole truth gets out. For example, many Americans don’t know the U.S. Army NEVER defeated the Seminoles.
    ellauri321.html on line 260: It represented the temporary culmination of long-standing efforts by US imperialism to install a puppet regime on the borders of Russia and brought the world a major step closer to a war between the largest nuclear powers, the US and Russia. Ukraine has since been systematically built up as a launching pad for a NATO war against Russia.The regime change prompted the outbreak of an ongoing civil war in the east of Ukraine, between Russian-backed separatists and the US-backed Ukrainian army, that has claimed the lives of tens of thousands and displaced millions.
    ellauri321.html on line 295: 3. Marianne Moore, ‘Marriage’.
    ellauri321.html on line 314: Katharine Whiner gave the 2013 AN Smith lecture in journalism at the University of Melbourne, The Rise of the Reader, discussing journalism in the age of the open web, and a speech on Truth and Reality in a Hyper-Connected World as part of the Oxford University Women of Achievement Lecture Series in May 2016. She is the winner of the Diario Madrid prize for journalism for her 2016 long read, How Technology Disrupted the Truth. She is based in London.
    ellauri321.html on line 316: Tracy Corrigan was previously chief strategy officer of Dow Jones and has held a range of senior editorial positions including editor in chief of the Wall Street Journal Europe, editor of the Financial Times’ Lex column and editor of FT.com. Tracy is currently a non-executive director of Barclays Bank UK PLC, Direct Line Insurance Group PLC, and Domino’s Pizza Group PLC.
    ellauri321.html on line 318: Lola Odusoga is the token nigger of the outfit.
    ellauri321.html on line 324: Vivian Schiller joined the Scott Trust in 2015. She is Executive Director of Aspen Digital, a program of the Aspen Institute. Previously she has held multiple high-profile media roles including head of news at Twitter, general manager of NYTimes.com and president and CEO of National Public Radio.
    ellauri321.html on line 332: Stephen Godsell joined GMG in 2017 as general counsel and company secretary. Prior to this he has held senior positions at The Economist Group and Clifford's Last Chance. Stephen is a board director and trustee of The Economist Educational Foundation. He is the money man. He would sell God if he had a price tag.
    ellauri321.html on line 452:

    Quintus Horatius Flaccus, Carmina I.22, Lalage eli naisen pää
    ellauri321.html on line 454: Lalage on yksi monista Horation runouden naisista, joita pidetään enemmän kreikkalaisena hetairaina, joka on palkattu soiraamaan ja hyvään keskusteluun sekä seksuaalipalveluihin, kuin tavallisena hevosprostituoituna. Naisten kreikkalaiset nimet ja rooli runoilijan miesten katseen idealisoituina kohteina viittaavat siihen, että useimmissa tapauksissa tämä oletus on oikea. Tässä runossa, joka on osoitettu ystävälleen Aristius Fuscukselle, runoilijalle ja kieliopilleen, Horatius (65-8 eaa.) ilmeisesti juhlii voimakasta suojasexiä, jonka hän saa omistautumisestaan ​​Lalagelle, kuten rakkausrunoilija Tibullus (n. 55-19) teemalle. eaa.) kohtelee elegissään rakastettuaan Deliaa ( Elegiae I.2.25-32), jossa hän ylpeilee varmuusvälineestä, jonka Venus myöntää rohkeille ystäville. Horatian runo puhuu pikemminkin hänen taiteelleen omistautumisen suotuisasta vaikutuksesta häneen kuin hänen rakkaudestaan ​​naiseen naisena huolimatta sen viimeisissä riveissä olevista siroista sanallisista viittauksista 6. vuosisadalla eaa. kreikkalaisen lyyrisen runoilijan Sapphon ( 31.3-5 ) rakkausrunoihin ja Catulluxeen (n. 84-64 eaa.) (Carmina 51.5). Tutkijat keskustelevat siitä, missä määrin Horatius on leikkisä vai ironinen tässä; hänen viileä irtautuminen kiintymyksensä kohteesta on johtanut oletukseen, että Lalage ("Puhuilija") ei itse asiassa ole nainen, vaan pikemminkin parraton poikanen.
    ellauri321.html on line 467: Namque me silva lupus in Sabina, Sillä kun mä hoilaan Lalagesta
    ellauri321.html on line 468: Dum meam canto Lalagen et ultra pisteaidan ulkopuolella tepastellen
    ellauri321.html on line 474: Dulce ridentem Lalagen amabo, söpösti kikattavaa, söpösti
    ellauri321.html on line 475: Dulce loquentem. höpöttävää Lalageta.
    ellauri321.html on line 478: Lalagen isäpappa Gehenna oli napolilainen rikollisdiktaattori joka osti ja möi poliitikkoja. Lalage kirjoitti salaa chicklittiä.
    ellauri321.html on line 504: Nykyaikainen Feodosia on lomakaupunki, jossa asuu noin 69 000 ihmistä. Siellä on rantoja, mineraalilähteitä ja mutakylpyjä, parantola ja lepokoti. Kuten muissakin Krimin lomakaupungeissa , matkailijat tulevat enimmäkseen entisen Neuvostoliiton maista.
    ellauri321.html on line 514: Theodosia oli kreikkalainen siirtokunta, jonka perustivat Joonian Miletoksesta tulleet asuttajat arkaaisella kaudella noin vuonna 550–500 eaa. Sen paikalla saattoi olla varhaisempi paikallisten taurien asutus. Ifigeneia eli karkoitettuna Tauriissa, kunnes Jason pelasti.
    ellauri321.html on line 518: Mongolien armeija, joka piiritti genovalaisen Caffan kauppapaikan kiistan jälkeen kaupan ehdoista, tuhoutui sairaudesta, joka tappoi "tuhansia ja tuhansia joka päivä", erään kommentoijan mukaan. Ennen vetäytymistä kuitenkin "he määräsivät ruumiit asetettaviksi katapultteihin ja lyömään ne kaupunkiin siinä toivossa, että sietämätön haju tappaisi kaikki sisällä olevat". Sen sijaan, että haju olisi hukkunut, tarttui erittäin tarttuva ruttotauti.
    ellauri321.html on line 553: Ensimmäinen joukkoammuskelu tapahtui 4. joulukuuta 1941 kaupungin ulkopuolella panssarintorjuntahaudoissa. Ennen ampumista kaikki juutalaiset käskettiin ilmestymään Sennaya ulitsalle muuttamisen tekosyyllä. Joulukuun 1. päivänä paikalle saapuneet, pääasiassa naiset, lapset ja vanhukset, koottiin ja suljettiin vankilarakennukseen. Silminnäkijöiden mukaan uhrit vietiin haudoihin katetulla mustalla kuorma-autolla. Saksan arkistojen mukaan 800 juutalaista tapettiin sinä päivänä, vaikka neuvostokomissio antaakin 2000 uhria. Saksan arkistojen mukaan Sonderkommando 10b. Ennen kuin heidät tapettiin, heidän oli riisuttava ja luovutettava omaisuutensa ja hyvät vaatteet. Joulukuun 12. päivänä noin 300 Krymchakia ampui samassa paikassa samassa yksikössä Feldgendarmerie kanssa. Tammi-huhtikuussa 1942, kun neuvostojoukot vapauttivat kaupungin lyhyesti, saksalaiset jatkoivat piiloon jääneiden juutalaisten etsimistä. Löydetyt vietiin samoihin panssarintorjuntaojiin ammuttavaksi.
    ellauri321.html on line 574:
    Juanin saxalaisten kapakkatuttujen veisaama lastenlaulu jota varsinkin amerikanisoituneet itägermaanit lauloivat opettaaxeen lapsilleen kotimaansa kieltä.

    ellauri321.html on line 579: Wodehouse tunnetaan parhaiten kaikkitietävän Jeevesin ja hänen törkeän pomonsa Bertie Woosterin luojana. Myöhemmässä elämässä kirjailija kohtasi vihaisia julkisia syytöksiä, muun muassa kirjailija AA Milnen taholta, että hän oli tuntenut myötätuntoa Saksan natsihallintoa kohtaan. Oltuaan internoituna nykyisessä Puolassa Wodehouse teki Berliinissä nazien vieraana sarjan kevytmielisiä radiolähetyksiä, joita isänmaalliset brittikriitikot pitivät maanpetoksena. Hänen kannattajansa, mukaan lukien George Örwelö, puolustivat Wodehousea sanomalla, että hän oli naiivi eikä kiinnostunut politiikasta. Nyt on selvää, että näin ei ollut.
    ellauri321.html on line 583: Wodehouse moved to the US in 1945 and lived there until his death in 1975, aged 93. Had he returned to Affeninsel he would have been prosecuted for treason. Personality pays. You are special. Che sará sará, whatever will be will be.
    ellauri321.html on line 611: Kaikki nämä olivat jokapäiväisiä juttuja, jotka eivät kiinnostaneet Juania, joten hän luki vain otsakkeet. Mutta sitten hän näki sivun yläkulmassa otsakkeen: Ajatuksen kieltäjien koulu saanut mielenkiintoisen oppilaan. Hämmästyen ja sekavin tuntein hän luki sen alla olevan uutisen. Kaunishipiäinen Kuo Kuo, jonka kulmakarvat olivat ohuet kuin mäkäräisen jalka, oli liittynyt Arroyo Beachin nudistilahkoon löytääxeen yli-ihmisen. Olivathan kiinalaiset matkailijat, kuten se Matka länteen kirjan apina, muinaisinakin aikoina menneet länteen viisautta hakemaan ja vaeltaneet sitä varten Keski-Aasian suurien autiomaiden halki, missä heitä kiusasi kylmät ja kuumat paholaiset ja hiekasta nousevat, tuulen kuljettamat aaveet, kunnes he lopulta löysivät viisauden lähteen Benareksessa, pyhän Ganges virran rannalla. Mutta matkallaan he tutkivat suurella mielenkiinnolla paholaisia, paimentolaisheimoja, yksinkertaisten vuoristoasukkaitten ja säikähtyneitten talonpoikien tapoja...
    ellauri322.html on line 51: Thomas Paine est né en 1737 à Thetford, une bourgade du Norfolk en Angleterre. Son père, Joseph Pain, est quaker et sa mère, Frances Cocke Pain, anglicane. Malgré les affirmations selon lesquelles Thomas aurait changé l'orthographe de son nom de famille lors de son émigration en Amérique en 1774, il utilisait "Paine" déja en 1769, alors qu'il était encore à Lewes, dans le Sussex. Il grandit dans un milieu rural modeste et quitte l'école à l'âge de douze ans. Sa formation intellectuelle est donc celle d'un autodidacte. Grâce à cela, sa pensée simple et son style concis et clair ont fait de lui une arme efficace de propagande.
    ellauri322.html on line 53: Il travaille quelque temps comme marchand, puis ouvre une boutique de corsets à Sandwich dans le Kent. Il épouse Mary Lambert le 27 septembre 1759 et son commerce fait faillite peu de temps après. Son épouse meurt alors qu'elle est enceinte. Il exerce ensuite plusieurs métiers et déménage souvent (Thetford, Gantham, Alford, Diss, Kensington, Moorfields, Grampound).
    ellauri322.html on line 67: En 1804, il collabore à un journal déiste publié à New York. Progressivement isolé, accusé d’athéisme et de radicalisme, Thomas Paine meurt seul dans la pauvreté, à l’âge de 72 ans, le 8 juin 1809 à Greenwich Village (New York).
    ellauri322.html on line 82: Excess and inequality of taxation, however disguised in the means, never fail to appear in their effects. As a great mass of the community are thrown thereby into poverty and discontent, they are constantly on the brink of commotion; and deprived, as they unfortunately are, of the means of information, are easily heated to outrage. Tupla hah.
    ellauri322.html on line 83: If there is a country in the world where concord, according to common calculation, would be least expected, it is America. There the poor are not oppressed, the rich are not privileged. Industry is not mortified by the splendid extravagance of an unruly workforce rioting at its expense. Tripla hah.
    ellauri322.html on line 85: Experience, in all ages, and in all countries, has demonstrated that it is impossible to control Nature in her distribution of mental powers. She gives them as she pleases. Whatever is the rule by which she, apparently to us, scatters them among mankind, that rule remains a secret to man.
    ellauri322.html on line 93: In contemplating the whole of this subject, I extend my views into the department of commerce. In all my publications, where the matter would admit, I have been an advocate for commerce, because I am a friend to its effects. It is a pacific system, operating to cordialise mankind, by rendering nations, as well as individuals, useful to each other. As to the mere theoretical reformation, I have never preached it up. The most effectual process is that of improving the condition of man by means of his interest; and it is on this ground that I take my stand. If commerce were permitted to act to the universal extent it is capable, it would extirpate the system of war, and produce a revolution in the uncivilised state of governments. The invention of commerce has arisen since those governments began, and is the greatest approach towards universal civilisation that has yet been made by any means not immediately flowing from moral principles. Whatever has a tendency to promote the civil intercourse of nations by an exchange of benefits, is a subject as worthy of philosophy as of politics.
    ellauri322.html on line 100: Commerce needs no other protection than the reciprocal interest which every nation feels in supporting it⁠—it is common stock⁠—it exists by a balance of advantages to all; and the only interruption it meets, is from the present uncivilised state of governments, and which it is its common interest to reform. Buahaha.
    ellauri322.html on line 106: At an early period⁠—little more than sixteen years of age, raw and adventurous, and heated with the false heroism of a master who had served in a man-of-war⁠—I began the carver of my own fortune, and entered on board the Terrible Privateer, Captain Death. From this adventure I was happily prevented by the affectionate and moral remonstrance of a good father, who, from his own habits of life, being of the Quaker profession, must begin to look upon me as lost.
    ellauri322.html on line 119: In the preceding part of this work, I have spoken of an alliance between England, France, and America, for purposes that were to be afterwards mentioned. It is, I think, certain, that if the fleets of England, France, and Holland were confederated, they could propose, with effect, a limitation to, and a general dismantling of, all the navies in Europe, to a certain proportion to be agreed upon.
    ellauri322.html on line 121: It is, I think, also certain, that the above confederated powers, together with that of the United States of America, can propose with effect, to Spain, the independence of South America, and the opening those countries of immense extent and wealth to the general commerce of the world, as North America now is.
    ellauri322.html on line 123: The opening of South America would produce an immense field of commerce, and a ready money market for manufactures, which the eastern world does not. The East is already a country full of manufactures, the importation of which is not only an injury to the manufactures of England, but a drain upon its specie. The balance against England by this trade is regularly upwards of half a million annually sent out in the East-India ships in silver; and this is the reason, together with German intrigue, and German subsidies, that there is so little silver in England.
    ellauri322.html on line 125: Never did so great an opportunity offer itself to England, and to all Europe, as is produced by the two Revolutions of America and France. By the former, freedom has a national champion in the western world; and by the latter, in Europe. When another nation shall join France, despotism and bad government will scarcely dare to appear. To use a trite expression, the iron is becoming hot all over Europe. The insulted German and the enslaved Spaniard, the Russ and the Pole, are beginning to think. The present age will hereafter merit to be called the Age of Reason,61 and the present generation will appear to the future as the Adam of a new world.
    ellauri322.html on line 127: When all the governments of Europe shall be established on the representative system, nations will become acquainted, and the animosities and prejudices fomented by the intrigue and artifice of courts, will cease. As soldiers have hitherto been treated in most countries, they might be said to be without a friend. Shunned by the citizen on an apprehension of their being enemies to liberty, and too often insulted by those who commanded them, their condition was a double oppression. But where genuine principles of liberty pervade a people, everything is restored to order; and the soldier civilly treated, returns the civility.
    ellauri322.html on line 142: Kirjaa kunnioittivat ensimmäisen sukupolven romanttiset runoilijat , kuten William Wordsworth ja Samuel Taylor Coleridge , vaikka he myöhemmin kääntyivät pois radikalismista. Kuitenkin, kuten romantiikan tutkija Andrew McCann selittää, " Percy Shelleyn töiden radikalismissa Godwinin ajattelulla oli suurin vaikutus romanttiseen liikkeeseen, ja ... Shelleyn työ oli keskeisin radikaalin tunteen elpymiselle Napoleonin sotien lopulla."
    ellauri322.html on line 144: Vuonna 1798 pastori Thomas Malthus julkaisi esseen väestön periaatteesta, joka kirjoitettiin suurelta osin Godwinin ja suhteellisen vaalitavan kexijän markiisi de Condorcetin ajatusten kumoamiseksi. Malthus väitti, että koska väestö kasvaa geometrisesti (eli kaksinkertaistuu jokaisessa sukupolvessa), kun taas tuotanto voi kasvaa vain lineaarisesti [mixi? perustele] sairaudet, nälänhätä, köyhyys ja pahe ovat väistämättömiä. Tämän seurauksena Malthus kritisoi Poliittista oikeudenmukaisuutta saavuttamattoman utopismin selittämisestä. Vuonna 1820 Godwin vastasi teoksella Of Population: An Enquiry Concerning the Power of Increase in the Numbers of Mankinkin, joka kiisti Malthuksen väestönkasvuennusteet.
    ellauri322.html on line 182: Godwin syntyi Wisbechissä Isle of Elyn saarella Cambridgeshiren osavaltiossa John ja Anne Godwinille, ja hänestä tuli seitsemäs vanhempiensa 13 lapsesta. Godwinin perhe oli molemmin puolin keskiluokkaa ja hänen vanhempansa noudattivat tiukkaa kalvinismin muotoa . Godwinin äiti oli kotoisin varakkaasta perheestä, mutta hänen setänsä kevytmielisyyden vuoksi perheen omaisuus meni hukkaan. Perheen onneksi hänen isänsä oli menestyvä kauppias, joka osallistui balttikauppaan. Pian Williamin syntymän jälkeen hänen isänsä John, nonkonformistinen ministeri , muutti perheen Debenhamiin Suffolkiin ja myöhemmin Guestwickiin Norfolkissa, jolla oli radikaali historia pyöreäpäiden linnoituksena Englannin sisällissodan aikana.
    ellauri322.html on line 198: ges/643221801988947968/G1uCv9vk_400x400.jpg" height="250px" />
    ellauri322.html on line 217: Palattuaan Lontooseen hän huomasi, että Imlay asui uuden naisen, näyttelijän kanssa. Tämän uutisen kuultuaan hän meni Putney Bridgelle ja heittäytyi Thamesiin. Kaksi vesimiestä raahasi hänet tajuttomana joesta ja löysi lääkärin, joka onnistui elvyttämään hänet. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän haki Imlaylle kirjoittamansa kirjeet Skandinaviasta ja yhdisti ne päiväkirjoihin luodakseen Kirjeitä, jotka on kirjoitettu lyhyen oleskelun aikana Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa (1796).
    ellauri322.html on line 224: "Oletko koskaan tavannut Mary Wollstonecroftin [sic] kirjeitä Ruotsista ja Norjasta? Hän on saanut minut rakastamaan kylmää ilmastoa, pakkasta ja lunta, kiintymään pohjoiseen kuutamoon noin teoriassa. Kirja sisältää upeita kuvailevia kohtia. Yhden sanotaan olleen inspiraationa pyhälle joelle Coleridgen "Kubla Khanissa". Se kuvaa hänen vaikutelmiaan suuresta vesiputouksesta Fredrikstadin ulkopuolella Norjassa:
    ellauri322.html on line 232: MARY WOLLSTONECRAFT was born on the 27th of April, 1759. Her father, a quick-tempered and unsettled man, capable of beating wife, child, and dog was the son of a manufacturer who made money in Spitalfields, when Spitalfields was prosperous. Her mother was a rigorous Irishwoman, of the Dixons of Sally Shannon. Edward John Wollstonecraft of whose childpen, besides Mary, the second child, three sons and two daughters lived to be sort of men and women in course of time, got rid of about ten thousand pounds which had been left him by his father. He began to get rid of it by farming. Mary Wollstonecraft's firstremembered home was in a farm at Epping. When she was five years old, the family moved to another farm, by the Chelmsford Toad. When she was between six and seven years old they moved again, to the neighbourhood of Barking. There they remained three years before the next move, which was to a farm near Beverley, in Yorkshire. In Yorkshire they remained six years, and Mary Wollstonecraft had there what education fell to her lot between the ages of ten and sixteen.
    ellauri322.html on line 238: After the mother's death, Mary Wollstonecraft left home again, to live with her friend, Fanny Blood, who was at Walham Green. In 1782 she went to nurse a manned sister through a dangerous illness. The father's need of support next pressed upon her. He had spent not only his own money, but also the little that had been specially reserved for his children. It is said to be the privilege of a passionate man that he always gets what he wants; he gets to be avoided, and they never find a convenient corner of their own who shut themselves out from the kindly fellowship of life.
    ellauri322.html on line 240: In 1783 Mary Wollstonecraft aged twenty-lour with two of her sisters, joined Fanny Blood in setting up a day school at Islington, which was removed in a few months to Newington Green. Early in 1785 Fanny Blood, far gone in consumption, sailed for Lisbon to marry an Irish surgeon who was settled there. After her marriage it was evident that she had but a few months to live ; Mary Wollstonecraft, deaf to all opposing counsel, then left her school, and, with help of money from a friendly woman, she went out to nurse her, and was by her when she died. Mary Wollstonecraft remembered her loss ten years afterwards in these "Letters from Sweden and Norway," when she wrote:
    ellauri322.html on line 244: Mary Wollstonecraft left Lisbon for England late in December, 1785. When she came back she found Fanny's poor parents anxious to go back to Ireland ; and as she had been often told that she could earn by writing, she wrote a pamphlet of 162 small pages" Thoughts on the Education of Daughters " and got ten pounds for it. This she gave to hel- friend's parents to enable them to go back to their kindred. In all she did there is clear evidence of an ardent, generous, impulsive nature. One day her friend Fanny Blood had repined at the unhappy surroundings in the home she was maintaining for her father and mother, and longed for a little home of her own to do her work in. Her friend quietly found rooms, got furniture together, and told her that her little home was ready ; she had only to walk into it. Then it seemed strange to Mary Wollstonecraft that Fanny Blood was withheld by thoughts that had not been uppermost in the mood of complaint. She thought her friend irresolute, where she had herself been generously rash. Her end would have been happier had she been helped, as many are, by that calm influence of home in which some knowledge of the world passes from father and mother to son and daughter, without visible teaching and preaching, in easiest companionship of young and old from day to day.
    ellauri322.html on line 248: The publisher of Mary Wollstonecraft's " Thoughts on the Education of Daughters " was the same Joseph Johnson who in 1785 was the publisher of Oowper's " Task." With her little story written and a little money saved, the resolve to live by her pen could now be carried out. Mary Vollstonecraft, therefore, parted from her friends at Bristol, went to London, saw her publisher, and frankly told him her determination. He met her with fatherly kindness, and received her as a guest in his house while she was making her arrangements. At Michaelmas, 1787, she settled in a house in George Street, on the Surrey side of Blackfriars Bridge. There she produced a little book for children, of " Original Stories from Real Life," and earned by drudgery for Joseph Johnson. She translated, she abridged, she made a volume of Selections, and she wrote for an " Analytical Review," which Mr. Johnson founded in the middle of the year 1788. Among the books translated by her was Necker " On the Importance of Religious Opinions." Among the books abridged by her was S:dzmann's " Elements of Morality."
    ellauri322.html on line 252: She tried even to disentangle her father's affairs ; but the confusion in them was beyond her powers of arrangement. Added to all this faithful work, she took upon herself the charge of an orphan child, seven years old, whose mother had been in the number of her friends. That was the life of Mary Wollstonecraft, thirty years old, in 1789, the year of the Fall of the Bastille; the noble life now to be touched in its enthusiasms by tbe spirit of the Revolution, to be caught in the great storm, shattered, and lost among its wrecks.
    ellauri322.html on line 256: At this time Mary Wollstonecraft had moved to rooms in Store Street, Bedford Square. She was fascinated by Fuseli the painter, and he was a married man. She felt herself to be too strongly drawn towards him, and she went to Paris at the close of the year 1792, to break the spell. She felt lonely and sad, and was not the happier for being in a mansion lent to her, from which the owner was away, and in which she lived surrounded by his servants. Strong womanly instincts were astir within her, and they were not all wise folk who had been drawn around her by her generous enthusiasm for the new hopes of the world, that made it then, as Wordsworth felt, a very heaven to the young.
    ellauri322.html on line 258: Four months after she had gone to Paris, Mary Wollstonecraft met at the house of a merchant, with whose wife she had become intimate, an American named Gilbert Imlay. He won her affections. That was in April, 1793. He had no means, and she had home embarrassments, for which she was unwilling that he should become in any way responsible. A part of the new dream in some minds then was of a love too pure to need or bear the bondage of authority. The mere forced union of marriage ties implied, it was said, a distrust of fidelity. When Gilbert Imlay would have married Mary Wollstonecraft, she herself refused to bind him ; she would keep him legally exempt from her responsibilities towards the father, sisters, brothers, whom she was supporting. She took his name and called herself his wife, when the French Convention, indignant at the conduct pf the British Government, issued a decree
    ellauri322.html on line 260: from the effects of which she would escape as the wife of a citizen of the United States. But she did not marry. She witnessed many of the horrors that came of the loosened passions of an untaught populace. A child was born to her a girl whom she named after the dead friend of her own girlhood. And then she found that she had leant upon a reed. She was neglected; and was at last forsaken. Having sent her to London, Imlay there visited her, to explain himself away. She resolved on suicide, and in dissuading her from that he gave her hope again. He needed somebody who had good judgment, and who cared for his interests, to represent him in some business affairs in Norway. She undertook to act for him, and set out on the voyage only a week after she had determined to destroy herself.
    ellauri322.html on line 262: The interest of this book which describes her travel is quickened by a knowledge of the heart-sorrow that underlies it all. Gilbert Imlay had promised to meet her upon her return, and go with her to Switzerland. But the letters she had from him in Sweden and Norway were cold, and she came back to find that she was wholly forsaken for an actress from a strolling company of players. Then she went up the river to drown herself. She paced the road at Putney on an October night, in 1795, in heavy rain, until her clothes were drenched, that she might sink more surely, and then threw herself from the top of Putney Bridge.
    ellauri322.html on line 275: Ulkoluodon spugeäijät ei osaa ajatella muuta kuin päivän sillinpäitä. Pariisittarilla on joie de vivre, niitä eivät paina arkihuolet, nälkäänsä ne syövät leivoxia. Peggy piika väpelö pelkää ruåzalaisia. Maryn mielessäkin vilahtaa kiehtova väkisinmakuun ajatus. Virkamiesten palkat Ruåzissa on tosi pieniä. Pelto-orvokkeja näkyy kasvavan. Tyär mainitaan vasta s. 18, se löysi ahomansikoita. Näissä maisemissa oli helppo unohtaa päiden kolahtelu pesusoikkoon Pariisissa ja Imlayn petturuus. Mary ei tykännyt svedujen ätläköistä muonista. Sokeria pistävät leipäänkin, perhana. Mutta höveleitä ovat vaikkeivät valitettavasti osaa enkkua. Tullimies on töykeä kun Marylla ei ole passia.
    ellauri322.html on line 284: Parhaat paikat ylevälle hengelle on pääkaupunki ja mökki maalla. Mökkiä on kyllä vaikea tehdä tyylillä. Käpykylät on henkisestikin tunkkasia. Ruåzalaisten lapset on sairaita ja rumia ja niillä on yllä liikaa pahanhajuisia ryysyjä. Alaluokan naiset on täysin vailla häpyä. Muut kuin brittitytöt antaa pyllyä koska ne on joutilaita eikä lue kirjoja.
    ellauri322.html on line 293: Dearly beloved Roger, The scripture moveth us in sundry places. This is a bawdy parody of The Book of common prayer. No ei, se on mitä Swift sanoi kuin sen uudessa seurakunnassa ei kukaan ilmestynyt saarnankuuloon paizi unilukkari.
    ellauri322.html on line 306: ge.canalblog.com/42/55/119589/93316085_o.jpg" width="90%" />
    ellauri322.html on line 334: It would, I think, be a great advantage to the English, if feats of activity (I do not include boxing matches) were encouraged on a Sunday, as it might stop the progress of Methodism. Aristocracy and fanaticism seem equally to be gaining ground in England, particularly in the North.
    ellauri322.html on line 335: The destruction, or gradual reduction, of their forests will probably ameliorate the climate, and their manners will naturally improve in the same ratio as industry requires ingenuity. The world requires, I see, the hand of man to perfect it.
    ellauri322.html on line 358: The view of this wild coast, as we sailed along it, afforded me a continual subject for meditation. I anticipated the future improvement of the world, and observed how much man has still to do to obtain of the earth all it could yield. I even carried my speculations so far as to advance a million or two of years (!) to the moment when the earth would perhaps be so perfectly cultivated, and so completely peopled, as to render it necessary to inhabit every spot, yes, even these bleak shores. Imagination went still farther, and pictured the state of man when the earth could no longer support him. Whither was he to flee from universal famine ? Sitten se kezu söi ize izensä ja sixi ei enää ole kezuja.
    ellauri322.html on line 365: Se sai minut ajattelemaan, että prenikat, jotka ympäröivät minua ulosottomiehen kuzuilla, häpäisivät käyttäjänsä yhtä paljon kuin kahleet rangaistusvangeilla – ehkä enemmänkin. Sai minut epäilemään, että edellinen tuotti jälkimmäisen.
    ellauri322.html on line 367: Here I met with an intelligent literary man, who was anxious to gather information from me relative to the past and present situation of France. The newspapers printed at Copenhagen, as well as those in England, give the most exaggerated accounts of their atrocities and distresses, but the former without any apparent comments or inferences. Still the Norwegians, though more connected with the English, speaking their language and copying their manners, wish well to the Republican cause, and follow with the most lively interest the successes of the French arms. So determined were they, in fact, to excuse everything, disgracing the struggle of freedom, by admitting the tyrant’s plea, necessity, that I could hardly persuade them that Robespierre was a monster. Laureenska myöntää että kaikki ukrainalaiset eivät pidä Zelenskystä.
    ellauri322.html on line 369: You may think me too severe on commerce, but from the manner it is at present carried on little can be advanced in favour of a pursuit that wears out the most sacred principles of humanity and rectitude. What is speculation but a species of gambling, I might have said fraud, in which address generally gains the prize?
    ellauri322.html on line 373: You will ask, perhaps, why I wished to go farther northward. Why? not only because the country, from all I can gather, is most romantic, abounding in forests and lakes, and the air pure, but I have heard much of the intelligence of the inhabitants, substantial farmers, who have none of that cunning to contaminate their simplicity, which displeased me so much in the conduct of the people on the sea coast. A man who has been detected in any dishonest act can no longer live among them. He is universally shunned, and shame becomes the severest punishment.
    ellauri322.html on line 377: Odelsrett er den rett som den nærmest ættede person til eieren av en gård har til å overta eiendomsretten til gården. Gården må ha en viss størrelse, og ha vært i familiens eie sammenhengende de siste 20 årene. Dersom den best odelsberettigede er barn av eieren, har han også åsetesrett, og han kan da overta eiendommen på dødsboskifte til åsetestakst. Dersom beste odelsberettigede ikke er barn av eieren, skal han overta den til odelstakst.
    ellauri322.html on line 381: Odelsretten er en særnorsk rett som ikke finnes tilsvarende i andre vestlige land. Danmark hadde en lignende rett som man startet avvikling av på slutten av 1600-tallet og endelig avskaffet i 1926. Elementer av odelsrett, integrert i arvelovgivningen, eksisterer fortsatt (per 2006) på Island og Færøyene og i Østerrike, Sveits og Tyskland. På Shetland og Orknøyene er det kjent som udal law.
    ellauri322.html on line 385: Odelsretten har medvirket til å holde eiendommer på landet i samme families eie, men har også medvirket til mange familiefeider gjennom tidene. Regelen om boplikt, som ble innført i 1975, har også ført til alvorlige problemer for mange. I de siste årene har det vært sterke røster for å oppheve odelsretten. Blant annet gjorde tidligere landbruksminister Lars Sponheim det klart at han ville vurdere en opphevelse av odelsloven. En oppheving av odelsretten vil kreve en endring av grunnloven, og således kreve 2/3 flertall i Stortinget for å bli vedtatt.
    ellauri322.html on line 391: Takasin matkalla Norjasta on ruåzalaiset Uddevallassa taas täys sikoja. I do not now wonder that the girls lose their fine complexions at such an early age, or that love here is merely an appetite to fulfil the main design of Nature, never enlivened by either affection or sentiment.
    ellauri322.html on line 397: The Swedes are in general attached to their families, yet a divorce may be obtained by either party on proving the infidelity of the other or acknowledging it themselves. The women do not often recur to this equal privilege, for they either retaliate on their husbands by following their own devices or sink into the merest domestic drudges, worn down by tyranny to servile submission. Do not term me severe if I add, that after youth is flown the husband becomes a sot, and the wife amuses herself by scolding her servants. In fact, what is to be expected in any country where taste and cultivation of mind do not supply the place of youthful beauty and animal spirits?
    ellauri322.html on line 411: Mary muistelee kiukkuisena brittikuningatar Matildan kohtelua Tanskassa. Sehän on kuin Sirkka-täti joka pahastui Lady Din puolesta. Caroline Mathilde (engelsk: Caroline Matilda; født 22. juli 1751[b] på Leicester House, London, død 10. maj 1775 i Celle, Hannover) var dronning af Danmark og Norge fra 1766 til 1772. Hun var datter af Frederik Ludvig, prins af Wales, og søster til George 3. af Storbritannien. I 1766 blev hun gift med sin fætter kong Christian 7. til Danmark og Norge.
    ellauri322.html on line 415: Caroline Mathildes ægteskab og tid som dronning blev præget af hendes mands ændrede sindstilstand. Manden var så gal som et gøgur. I 1770 indledte hun et kærlighedsforhold til kongens livlæge Johann Friedrich Struensee, der blev den egentlige magthaver i Danmark fra 1770 til 1772. Ved kuppet mod Struensee i 1772 blev hun arresteret, ægteskabet med Christian 7. blev ophævet, og hun blev forvist fra Danmark. Hun levede herefter, adskilt fra sine børn, i byen Celle i Tysklyand indtil sin tidlige død som 23-årig i 1775. Matilda vaikuttaa ihan Hamletin äiskältä. Tanskanmaassa on psljon mätää, mutta kuninkaalla oli hyviä rintapastilleja.
    ellauri322.html on line 417: Many very cogent reasons have been urged by her friends to prove that her affection for Struensee was never carried to the length (15cm) alleged against her by those who feared her influence. Be that as it may she certainly was no a woman of gallantry, and if she had an attachment for him it did not disgrace her heart or understanding, the king being a notorious debauchee and an idiot into the bargain.
    ellauri322.html on line 425: Tanskixet kazelee julkista teloitusta viihteenä. Kas kun niillä ei ole telkkaria rikä suoratoistoa. Jeg er mere og mere overbevist om, at den samme karakterenergi, der gør en mand til en dristig skurk, ville have gjort ham nyttig for samfundet, hvis samfundet havde været mere velorganiseret. Når et stærkt sind ikke disciplineres ved kultivering, er det en følelse af uretfærdighed, der gør det uretfærdigt. Meget plausibelt. Mary ei pidä empirismistä.
    ellauri322.html on line 440: A story is told here of the King’s formerly making a dog counsellor of state, because when the dog, accustomed to eat at the royal table, snatched a piece of meat off an old officer’s plate, the geezer reproved him jocosely, saying that he, monsieur le chien, had not the privilege of dining with his majesty, a privilege annexed to this distinction.
    ellauri322.html on line 458: From what I have seen throughout my journey, I do not think the situation of the poor in England is much, if at all, superior to that of the same class in different parts of the world; and in Ireland I am sure it is much inferior. I allude to the former state of England; for at present the accumulation of national wealth only increases the cares of the poor, and hardens the hearts of the rich, in spite of the highly extolled rage for almsgiving.
    ellauri322.html on line 460: You know that I have always been an enemy to what is termed charity, because timid bigots, endeavouring thus to cover their sins, do violence to justice, till, acting the demigod, they forget that they are men. And there are others who do not even think of laying up a treasure in heaven, whose benevolence is merely tyranny in disguise; they assist the most worthless, because the most servile, and term them helpless only in proportion to their fawning.
    ellauri322.html on line 462: Itzehoe (gesprochen [ɪtsəˈhoː] (anhörenⓘ/?) mit Dehnungs-e, plattdeutsch: Itzhoe) ist eine Mittelstadt im Südwesten Schleswig-Holsteins beiderseits der Stör. Sie ist die Kreisstadt des Kreises Steinburg und zählt zu den ältesten Städten Holsteins.
    ellauri322.html on line 489: You are viewing an original antique oil painting on canvas by Paulette Bardy, listed French Impressionist of the early part of the 20th century. She was born in Fez, Morocco and her works were accepted and exhibited at the prestigious Salon des Artistes Francais in Paris. She was a pupil of French artist Charles Fouqueray and she also painted a series of controversial risque beach scenes, erotic in nature, titled "La Plage" and "Bord de Mer". Her landscapes are Impressionistic mixed with an influence of rural French folk art.
    ellauri323.html on line 36: When I have no engagements written on my block, Kun lohkolleni ei ole kirjoitettu sitoutumisia,
    ellauri323.html on line 42: To get myself back to myself when they have gone. Saada itseni sullotuxi takaisin itseeni, kun he ovat menneet.
    ellauri323.html on line 60: Victoria Mary Sackville-West was the only child of Lionel Edward, third Baron of Sackville, and Victoria Josepha Dolores Catalina Sackville-West, his first cousin and the illegitimate daughter of the diplomat Sir Lionel Sackville-West. She was educated privately. As a child she started to write poetry, writing her first ballads at the age of 11. "I don't remember either my father or my mother very vividly at that time, except that Dada used to take me for terribly long walks and talk to me about science, principally Darwin, and I liked him a great deal better than mother, of whose quick temper I was frightened." (from Portrait of a Marriage by Nigel Nicolson, 1973) Vita's mother considered her ugly - she was bony, she had long legs, straight hair, and she wanted to be as boyish as possible.
    ellauri323.html on line 74: Sebastian The Duke was open-handed, as he could well afford to be; money was a thing about which he never needed to think. There had always been plenty of money at Chevron, and there still was, even with the income-tax raised from 11d. to 1/- in the pound; that abundance was another of the things which had never changed and which had every appearance of being unchangeable. It was taken for granted, but Sebastian saw to it that his tenants benefited as well as himself. "An ideel landlord-wish there were more like him," they said, forgetting that there were, in fact, many like him; many who, in their unobtrusive way, elected to share out their fortune, not entirely to their own advantage-quiet English squires, who, less favoured than Sebastian, were yet imbued with the same spirit, and traditionally gave their time and a good proportion of their possessions as a matter of course to those dependent upon them. A voluntary system, voluntary in that it depended upon the temperament of the squire; still, a system which possessed a certain pleasant dignity denied to the systems of a more compulsory sort. But did it, Sebastian reflected, sitting with his pen poised above his cheque-book, carry with it a disagreeable odour of charity? He thought not; for he knew that he derived as much satisfaction from the idea that Bassett would no longer endure a leaking roof as Bassett could possibly derive, next winter, from the fact that his roof no longer leaked. He would certainly go over and talk to the man Bassett.
    ellauri323.html on line 76: Hizi tää on ihan samaa potaskaa kuin "Genital" Robinsin saxankielinen amerikkaoligarkkieepos Karvinen albumissa 309. Plus ca change, plus c'est la meme chose. Oligarkit muhoilevat rahalaareissaan aina samoin hyväntekeväisin ajatuxin, teoin ja sanoin. Herttuattaren vieraat ovat permanentti piirre maailmassa, ne jatkavat snobbailuaan vaikka rievuissa, ovat olevinaan muita parempia, sulkevat seurastaan rotinkaiset joilla ei ole edes riepuja, munasilteen kulkijat.
    ellauri323.html on line 84: Zuleika Dobson – "vaikkakaan ei ehdottoman kaunis" - on edvardiaanisen aikakauden tuhoisan viehättävä nuori nainen, todellinen femme fatale, joka on ammatiltaan arvovaltainen entinen sirkustirehtööri. Zuleikan nykyinen ammatti (tosin mikä vielä tärkeämpää, hänen kiehtova kauneutensa) on tehnyt hänestä jonkinlaisen pienen julkkiksen, ja hän onnistuu pääsemään Oxfordin yliopiston etuoikeutettuun, vain miehistä koostuvaan alueeseen, koska hänen isoisänsä on Juudaksen Collegen vartija (perustuu Merton Collegeen, Beerbohmin alma materiin). Siellä hän rakastuu ensimmäistä kertaa elämässään Dorsetin herttuaan, snobi, emotionaalisesti irrallinen opiskelija, joka – turhautuneena siihen, ettei hän pysty hallitsemaan tunteitaan, kun hän näkee hänet – joutuu myöntämään, että hänkin on hänen ensimmäinen rakkautensa ja kosi häntä impulsiivisesti. Koska hän kuitenkin tuntee, ettei hän voi rakastaa ketään, ellei tämä ole läpäisemätön hänen viehätysvoimalleen, hän kuitenkin hylkää kaikki kosijansa ja tekee samoin hämmästyneen herttuan kanssa. Herttua huomaa nopeasti, että Noaks, Kerekekeks Koaks Koaks, toinen Oxford-opiskelija, väittää myös rakastuneensa häneen olematta koskaan edes ollut tekemisissä hänen kanssaan. Ilmeisesti miehet rakastuvat häneen heti nähdessään hänet. Ensimmäisenä, jolle hän on vastannut rakkautensa (miten vain lyhyeksikin ajaksi), herttua päättää tehdä itsemurhan symboloidakseen intohimoaan Zuleikaa kohtaan ja toivoo, että hän lisää tietoisuutta hänen lumoavan viehätyksensä kauheasta voimasta.
    ellauri323.html on line 119: Zuleika was not strictly beautiful. Her eyes were a trifle large, and their lashes longer than they need have been. An anarchy of small curls was her chevelure, a dark upland of misrule, every hair asserting its rights over a not discreditable brow. For the rest, her features were not at all original. They seemed to have been derived rather from a gallimaufry of familiar models. From Madame la Marquise de Saint-Ouen came the shapely tilt of the nose. The mouth was a mere replica of Cupid’s bow, lacquered scarlet and strung with the littlest pearls. No apple-tree, no wall of peaches, had not been robbed, nor any Tyrian rose-garden, for the glory of Miss Dobson’s cheeks. Her neck was imitation-marble. Her hands and feet were of very mean proportions. She had no waist to speak of.
    ellauri323.html on line 124: At the close of the Season, Paris claimed her for a month’s engagement. Paris saw her and was prostrate. Boldini did a portrait of her. Jules Bloch wrote a song about her; and this, for a whole month, was howled up and down the cobbled alleys of Montmartre. And all the little dandies were mad for “la Zuleika.” Dändeistä on paasattu mm albumeissa 49, 53, 56, 61, 98, 107, 139,
    ellauri323.html on line 129: Zuleika was the smiling target of all snap-shooters, and all the snap-shots were snapped up by the press and reproduced with annotations: Zuleika Dobson walking on Broadway in the sables gifted her by Grand Duke Salamander—she says “You can bounce blizzards in them”; Zuleika Dobson yawning over a love-letter from millionaire Edelweiss; relishing a cup of clam-broth—she says “They don’t use clams out there”; ordering her maid to fix her a warm bath; finding a split in the gloves she has just drawn on before starting for the musicale given in her honour by Mrs. Suetonius X. Meistersinger, the most exclusive woman in New York; chatting at the telephone to Miss Camille Van Spook, the best-born girl in New York; laughing over the recollection of a compliment made her by George Abimelech Post, the best-groomed man in New York; meditating a new trick; admonishing a waiter who has upset a cocktail over her skirt; having herself manicured; drinking tea in bed. Thus was Zuleika enabled daily to be, as one might say, a spectator of her own wonderful life. On her departure from New York, the papers spoke no more than the truth when they said she had had “a lovely time.”
    ellauri323.html on line 135: And I daresay, indeed, that had he never met Zuleika, the irresistible, he would have lived, and at a very ripe old age died, a dandy without reproach. For in him the dandiacal temper had been absolute hitherto, quite untainted and unruffled. He was too much concerned with his own perfection ever to think of admiring any one else. Different from Zuleika, he cared for his wardrobe and his toilet-table not as a means to making others admire him the more, but merely as a means through which he could intensify, a ritual in which to express and realise, his own idolatry. At Eton he had been called “Peacock,” and this nick-name had followed him up to Oxford. It was not wholly apposite, however. For, whereas the peacock is a fool even among birds, the Duke had already taken (besides a particularly brilliant First in Mods) the Stanhope, the Newdigate, the Lothian, and the Gaisford Prize for Greek Verse. And these things he had achieved currente calamo, “wielding his pen,” as Scott said of Byron, “with the easy negligence of a nobleman.” The dandy must be celibate, cloistral; is, indeed, but a monk with a mirror for beads and breviary—an anchorite, mortifying his soul that his body may be perfect.
    ellauri323.html on line 137: He knew well, however, that women care little for a man’s appearance, and that what they seek in a man is strength of character, and rank, and wealth. Are you fond of horses? In my stables of pine-wood and plated-silver seventy are installed. Not all of them together could vie in power with one of the meanest of my motor-cars.”
    ellauri323.html on line 142: “Well,” said the Duke, “it is very ugly. The Dalbraith tartan is harmonious in comparison, and has, at least, the excuse of history. If you married me, you would have the right to wear it. You would have many strange and fascinating rights. You would go to Court. I admit that the Hanoverian Court is not much. Still, it is better than nothing.
    ellauri323.html on line 153: The Duke withdrew his fingers before she unclasped them. That twice-flung taunt rankled still. It was monstrous to have been called a snob. A snob!—he, whose readiness to form what would certainly be regarded as a shocking misalliance ought to have stifled the charge, not merely vindicated him from it! He was a dandy, not a snob, God's wounds!
    ellauri323.html on line 166: Onnexi sentään luihujen Guggenheimien moukkamainen musta latomuseo saatiin torpattua ajoissa. Nyt rantaan tule matala valkoinen ruohokattoinen turha hökkeli.
    ellauri323.html on line 168: ges?q=tbn:ANd9GcRsyoWXRNVl7HMwbEqOzXrByiBg_5KblrbHbAsIOSUXgXMIw82b_pCdHaNsQNeEE5GKwe4&usqp=CAU" />
    ellauri323.html on line 176: Filistealaisten Jom Kippurin 50-vuotisjuhla-atakki oli "brazen", koska siinä kuoli 200 moosexenuskoista. Kostopommituxissa on kuollut tähän mennessä 232 santanekrua. Biden on antanut univocal supporttia Israelille. "Israel has the right to defend itself and its people, full stop.” "Israel ‘will act in any way necessary’ to protect citizens," ambassador tells UN Security Council. Like turn off power from Gaza. Nighty night carpet pilots! Diaper heads! Camel cowboys! Dune niggers! (Lähde)
    ellauri323.html on line 180: Member of the Hadash Party and the Israeli Knesset Ofer Cassif says while the killing of civilians on both sides was condemnable, it was Israel’s occupation of Palestinian territories, and the actions of the Netanyahu-led government, that was responsible for the deaths of Israelis and Palestinians. Cassif also criticised the US government, saying that if it had pressed Israel to move towards a peaceful political solution and to end the occupation, events such as today’s would not have happened. Eurowesterners are making very similar statements and language that you have heard from US President Joe Biden. They are firmly blaming Hamas for this attack. Biden pledges ‘all appropriate means of support’ to Israel. The US provides $3.8bn in unconditional military aid to Zion annually. Hadash is a left-wing party that supports a socialistic economy and workers' rights. It emphasizes Jewish-Arab cooperation, and its leaders were among the first to support a two-state solution. Its voters are principally middle class and secular Arabs, many from the north and Christian communities.
    ellauri323.html on line 198: Moore tuli Bryn Mawr Collegeen vuonna 1905. Hän valmistui neljä vuotta myöhemmin BAxi pääaineenaan historia, taloustiede ja valtiotiede. Runoilija HD oli hänen luokkatovereidensa joukossa heidän fuksivuotensa aikana. Bryn Mawrissa Moore alkoi kirjoittaa novelleja ja runoja Tipyn O'Bobiin, kampuksen kirjallisuuslehteen, ja päätti ryhtyä kirjailijaksi. Valmistuttuaan hän työskenteli hetken Melvil Dewey 'n Lake Placid Clubissa tankotanssijana ja opetti sitten liike-elämän alkeita Carlisle Indian Industrial Schoolissa vuosina 1911-1914.
    ellauri323.html on line 200: Vuonna 1916 Moore muutti äitinsä kanssa Chathamiin, New Jerseyn osavaltioon, josta pendelöi Manhattanille. 2v myöhemmin he muuttivat New Yorkin Greenwich Villageen, jossa Moore seukkasi monien avantgarde- taiteilijoiden kanssa, erityisesti niiden kanssa, jotka olivat yhteydessä Others- lehteen. Hänen tuolloin kirjoittamiaan innovatiivisia runoja kiittelivät suuresti setämiehet Ezra Pound, William Carlos Williams, TS Eliot ja myöhemmin Wallace "Cat" Stevens. Plus HD eli Hilda Doolittle, joka ei ollut setämies vaan täti.
    ellauri323.html on line 274: pitkiä sitruunankeltaisia ​​vartaloja , jonka miellyttävä geometria
    ellauri323.html on line 341: Kukaan ei olisi voinut ennakoida Mooren yhdennentoista tunnin oleskelua julkkisten maailmassa septuagenaarina 50-luvulla äidin kuoltua. Henry Ford ei tosin huolinut Mooren päättömiä nimiehdotuxia vaan risti uuden automallin Edselixi. TS Eliot ylisti hänen runojaan jo varhain, ja sanoi, että ne kuuluivat tuon ajan "pieneen kestävän runouden joukkoon". Teos vaikutti "kohtalaisen älylliseltä", kuten Eliot ilmaisi johdannossaan Mooren vuoden 1935 "Selected Poems" -teokselle: "Vain niille, joiden äly liikkuu helpommin, he näyttävät välittömästi olevan emotionaalista arvoa." Kohtuullisen intellektuellilla oli sanansa: Mark Van Doren, Columbian professori, tuomitsi hänet pelkäksi nokkelaksi, "korkeakulmakarvaisten" runoilijaksi. Mutta Eliot ja muut – William Carlos Williams, HD, Stevens, Pound – epäilivät, että hän oli sukupolvensa parhaita runoilijoita, puhtaamman modernismin harjoittaja kuin he olivat uskaltaneet. Hänen ennen myöhäistä tähtikoiruuttaan tuottamien pienten teosten parhaat puolet – kaksi tusinaa runoa, ehkä - on monille edelleen vertaansa vailla amerikkalaisessa kirjallisuudessa. John Ashbery ei ole yksin kiusauksensa "kutsua häntä suurimmaksi nykyajan runoilijaksemme" kanssa.
    ellauri323.html on line 347: Pastori Mooren kuoleman jälkeen Mary muutti Mariannen ja Warnerin Carlisleen Pennsylvaniaan, missä he ystävystyivät paikallisen pastorin George Norcrossin perheen kanssa. Mary ja kolmas Norcrossin tytär, myös nimeltään Mary, rakastuivat pian; Mary Moore oli 38-vuotias ja Mary Norcross 25-vuotias, kun he aloittivat suhteen, joka kesti lähes kymmenen vuotta. Voidaan väittää, että 13-vuotiaasta lähtien Moore oli ensimmäinen kaliiperinsa amerikkalainen kirjailija, joka oli kasvatettu homoseksuaalisen naisparin toimesta.
    ellauri323.html on line 357: geflowers.files.wordpress.com/2012/09/bryher-hd-circles3.jpg" />
    ellauri324.html on line 72: Love, George
    ellauri324.html on line 74:

    Dear George,
    ellauri324.html on line 89: DC:ssä on sotkuisia Little Salvador nimisiä lationslummeja joissa piileskelee paperittomia märkäselkiä, joita bossaavat oikeistohenkiset tatuoidut jengikingit. FBIn ja muiden vapaiden valkoisten amerikkalaisten vastaus niiden aiheuttamaan uhkaan on oman käden oikeus. FBI-agentti kovistelee latinoketkua työntäen sen kitaan pyssyä. Kaverit erottaa vaan siitä kellä on sileämpi solmio. Poikkeustapauksissa maxetaan toki ökypalkoista märkäselkien hautajaisia. Mutta laputtakaa takas Salvadoriin paperittomat, ehkä teidän USAssa syntynyt poika joskus pääsee tänne ihmemaahan oikein passilla. Senaattori ja niiden pojat ei koskaan ole syyllisiä. Voi helvetti Bones, nyt meni taas syyllistäminen aivan vituille.
    ellauri324.html on line 105: Vastavallankumouksen aikana 1980-luvulla monet salvadorilaiset turvallisuusjoukot harjoittivat laajamittaista kidutusta. Kaikilla näillä voimilla oli läheiset työsuhteet CIA:han ja/tai USA:n armeijaan. Tammikuussa 1982 New York Times julkaisi haastattelun eräältä Salvadorin armeijan käpykaartilaiselta, joka kertoi että heidän harjoituksissaan eri kidutusmenetelmiä oli havainnollistet tu teini-ikäisillä vangeilla. Hän väitti, että paikalla oli kahdeksan amerikkalaista ohjaajaa, ilmeisesti vihreää barettia. Salvadorilainen upseeri oli kannustanut kokelaitaan sanomalla, että kidutuksen seuraaminen "tekee teistä miehiä". ja ettei heidän pidä "sääliä ketään vaan ainoastaan "vihata isänmaansa vihollisia"
    ellauri324.html on line 159: Vous devez sans doute avoir une mauvaise définition de Dieu. Non, Dieu n'est pas une espèce de Père Noël en barbe blanche assis sur le bord d'un nuage contemplant son oeuvre: l'Univers. Non, Dieu est l'Univers visible et invisible, crée et incrée. Il est UN et omniscient issu du Néant. Dieu, si on voulait une image serait le seul trou noir super massif possible. Cette réalité, si on l'envisage, est la source même de la religion et cela induit nécessairement que nous n'avons aucun libre arbitre. Nous sommes, que nous le voulions ou non, au fond du trou de Dieu.
    ellauri324.html on line 171: Saxalainen kierrätetty politiikan oppikirja päättyy vuoteen 2000, eli 9/11 puuttuu siitä vielä, plus länkkärien kaikki ketkuilut siitä lähtien. Koko Irakin lyttyyn lyönti kauppatornien kostotoimenpiteenä toimi mainiona esimerkkinä koukkunokkien Gaza-genosiidille. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.
    ellauri324.html on line 174: Jeder Staat hat ein unveräußerliches Recht, sein politisches, wirtschaftliches, soziales und kulturelles System ohne irgendeine Form der Einmischung von Seiten eines anderen Staates zu wählen.
    ellauri324.html on line 176: Aber das ungeachtet gibt es ---
    ellauri324.html on line 178: Zulässige Interventionen! Kap. VII der Satzung der UN mit der Überschrift "Maßnahmen bei Bedrohungen des Friedens, bei Friedensbrüchen oder Angriffshandlungen" erlaubt I. unter besonderen Bedingungen. Trotz des allgemeinen grundsätzlichen Interventionsverbots werden I. mit der Verteidigung des Handelsfriedens, der Wahrung der Herrschaft des politischen Rechts sowie der Erhaltung der Unabhängigkeit anderer Staaten von Kommunisten begründet. Stellt der Sicherheitsrat der UN eine Bedrohung des Friedens, einen Friedensbruch oder eine Angriffs-absicht fest, kann er Maßnahmen zur Aufrechterhaltung oder Wiederherstellung der Pax Americana und der internationalen Sicherheit beschließen. Die de Souveränität eines Staates am weitestgehend beeinträchtigenden Maßnahmen sind militaristische Aktionen bis hin zu einem regelrechten →→ Krieg gegen Friedensbrecher bzw. den Friedensbedroher. Die I. wird dann mit dem Anspruch auf allgemeine schutzwürdige Interessen - nämlich die oben erwähnte Besitzersicherheit und Handelsfrieden- als Kollektivintervention mehrerer von der UN beauftragter Mitgliedstaaten begründet und durchgeführt. Allgemein schutzwürdige Interessen müssen von den 5 Mitgliedern des Sicherheitsrats festgestellt werden. Strittig ist, ob auch eine Fellung seitens der Generalversammlung der UN für eine I. ausreichend ist. Es gibt ja zu viele Negerstaaten und Muslimer in dem grossen Saal.
    ellauri324.html on line 180: Set der Auflösung des → Ost-West-Konflikts im Jahr 1990 sind die → Vereinigten Staaten deutlich handlungsfähiger geworden, z.B. haben die UN der Resolution 678 vom 20.11 1990 den Einsatz aller notwendigen Mitteln gegen den Aggressor Irak ermöglicht. Damit wurde die militärische Intervention vom Sicherheitsrat mit dieser Resolution einer Koalition aus 29 Staaten unter der Führung der USA ermöglicht. Allerdings haben die UN free hands den USA für den Einsatz der militärischen Mittel gegen den Aggressor gegeben. Die Sicherheitsrat hat faktisch damit den Oberbefehl den USA anvertraut und die politische Kontrolle dieser I. aus seiner Hand gegeben.
    ellauri324.html on line 182: Sogenannte gumanitärische I. ist auch ein guter Trick. Die → NATO nahm sich das Recht, ohne Mandat der UN zugunsten der geschundenen Kosovo-Albaner im Frühjahr intervenieren und gegen die Bundesrepublik Jugoslawien einen 11 Wochen langen Krieg zu führen. Die Begründung war die Verhinderung einer gumanitären Katastrophe. Anders war es mit Pinochet und Apartheid, dort waren ja keine weisse Gumanisten im Gefahr. Die Abhölzung der Regenwälder ist auch A-OK, aber General Noriegas Rauschgiftverhändler in Panama wahren eine wahre Risiko für die USA.
    ellauri324.html on line 184: Erbetene I. sind auch ein wertwoller Trick. Es gibt immer einige die um eine I. bitten wollen, wie z.B. der ex-Russe Mikhail Shittin. Indirekte I. ist immer noch besser, mit Propaganda-Media und Handelssanktionen.
    ellauri324.html on line 200: Oikea vastaus näyttää siis olevan: kyllä ja ei. Puhutko hänen geeneistään vai uskonnostaan?
    ellauri324.html on line 206: Vittu ei todellAkaan ole, juutalaiset ovat ideologisesti ja ihan geneettisestikin kapitalisteja! Niin oli Jeesuskin, vaikka Luukasa koitti muuta väittää.
    ellauri324.html on line 220: Jews' encounters with modernity – through new political, economic, intellectual, and social institutions, as well as new technologies and ideas – have engendered a wide array of responses that have transformed Jewish life profoundly. Nowhere is this more evident than in those practices that might be termed Jewish popular culture. In phenomena ranging from postcards to packaged foods, dance music to joke books, resort hotels to board games, feature films to T-shirts, Jews in the modern era have developed innovative and at times unprecedented ways of being Jewish.
    ellauri324.html on line 221: Dude näyttää oleva jonkinlainen juutalainen spugehahmo mutta silti hurjan ylvästelevä. Rehvastelevat dudet ovat aina olleet osa juutalaista kulttuuria. Lebovski on slaavilainen jutkunimi, ja Coenin veljexet on ilmeisiä jutkuja. The Lebowski surname is most likely derived from the Yiddish name "Layb" or "Leib."
    ellauri324.html on line 226: Here’s the tally: With an international Jewish population that amounts to only one quarter of one percent of humanity, a little more than 20 percent of all Nobel recipients between 1901, the first year prizes were awarded, and today, have been Jews or had at least one Jewish parent, including 37 percent of American recipients. The greatest concentration has been in economics (the economics prize was established in 1968; 38% of the winners have been Jewish or half-Jewish) and physiology/medicine (29 percent). Of peace prize winners, nine have been Jews — including, appallingly enough, Henry Kissinger (1973). “Nobel Peace, my ass! If Henry Kiss-of-Death deserves it, so do I!” —Bill Horowitz
    ellauri324.html on line 232: When someone brags, they highlight their positive traits, qualities, or accomplishments. This kind of self-promotion is usually an attempt to impress other people. Bragging can be subtle or obvious. People who brag in obvious ways might try too hard to be liked or exaggerate certain traits or stories in an attempt to seem cool, funny, or important. People who are more subtle may hide their bragging with humor, sarcasm, or self-deprecating remarks.
    ellauri324.html on line 250:

  • Use natural transitions to change the topic
    ellauri324.html on line 269: The electricity is distributed via overhead lines, due to an underinvestment in infrastructure: last month, I lost power for over 36 hours because it got a little windy (the world headquarters of Apple, Facebook, and Google are within a ten mile radius of my place). When I ride my bike to the local supermarket this evening, I will have to be careful not to slip on a large and growing patch of gravel on a road that hasn’t been repaired for many years: this, in one of the wealthiest parts of the wealthiest country in the world.
    ellauri324.html on line 275: The infrastructure is just one symptom of America’s degradation: the streets of major cities like San Francisco and Los Angeles are filling up with homeless drug addicts, leaving the sidewalks littered with tents, needles, and human waste. Next to nothing is done for these people because it is seen as “their problem” that they are mentally ill, and lack access to mental health services and affordable housing. The irony is that there are so many of these people now that they have become everyone’s problem. Retailers in downtown SF are closing down their stores because the conditions in the streets are keeping paying customers away, whilst the cops barely regard shoplifting as a crime.
    ellauri324.html on line 279: The US is run by an oligarchy of libertarian fantasists, who have spent so long sucking hallucinogenic bile from the withered teats of Ayn Rand that they have lost all contact with reality. The government is not entirely to blame for the current situation; a lot of the social problems are the result of the narcissistic counter culture that started in the 1960s, but now that these problems are getting worse, the question is, can the government continue to pretend that they don’t exist, or that there is somehow a “free market” solution to mass shootings, drug addiction, and homelessness?
    ellauri324.html on line 289: If the author of the question long one is wealthy and well traveled he would know that Europe and Asia had many technological advances long before USA did or will ever have such as TGV or bullet trains for example. After spending time in Europe and Asia it was decades later I saw many of these advances here to buy or experience. Japanese cars nearly sunk USA automakers. Why didn’t the corp heads heed anything. TGV in France and Japan and other nations is unrivaled and we have not even one such train here. Tankless water heaters, available in Asia and Europe decades before here. Roads and other infrastructure also superior. My research shows that Americans were so busy creating totalitarian policies like redlining and private cars and pools and expressways removed entire neighborhoods of blacks to create all white suburbs that they were unconcerned with advances that would unite people. Sure everywhere are class societies but it’s a whole different level here. The homeless situation is opening eyes in this country and many things are borne out of a highly segregated society where it’s expensive to live in certain cities and suburbs and the rest be damned. Obviously California has destroyed itself from within. The liberals there and other states are the most class and race conscious than any other people on earth. This blind spot is like a beacon. A prism that breaks down social order. The wealthy libs have to accept their roles in American destruction. It will get worse long before it improves. [Redlining is an illegal practice in which lenders avoid providing credit services to individuals living in or seeking to live in, communities of color because of the race, color, or national origin of the residents in those communities.]
    ellauri324.html on line 293: Eventually the fake money in the stock exchange thats being backed by the one world people will eventually burst and when it does their will be a solution. A new digital currency will slowly be on the rise as the new and “logical” solution to the economic disaster. Since our currency is paper and is no longer backed by gold it is easy to just switch to digital money. This new idea (which has been planned for years) will start to make its way on your smart phones and new trendy devices like wrist bands and and tech glasses. This will hold your driving traveling financial health and social information on it and money and credit cards will slowly be pushed out to the point of being obsolete and a thing of the past. Crime will arise and these trendy devices will get hacked stolen and destroyed. their will be a type of digital fraud that will be almost impossible to deal with until a “new solution arrises”.
    ellauri324.html on line 295: There will then be a chip that can do everything i mentioned before however this will be implanted within you and the idea will be that its safe secure trendy and it makes you like a GOD! celebrities professors of high institutions law enforcement CEOS etc will all have this making it more intriguing to the masses. In a short amount of time this will edge out physical currency however people will have an option. When enough people have accepted this IT WILL BECOME MANDATORY YOU WILL NOT BE ABLE TO BUY OR SELL, TRAVEL OR WORK, TAKE THE BUS THE TRAIN EAT AT RESTAURANTS OR EVEN APPLY TO SCHOOLS OR WORK JOBS. Within your schools and hospitals and workplaces your bosses and teachers will make this mandatory and you will have to comply before you end up in jail or confinement. At this point you will have to either leave and take up whatever supplies you have or join people who are like minded in not conforming to the technological abomination. People at this time will be very sick and people in America have been getting more sick with food pollution stress fatigue etc they will rely on the system for their medication with heart and organ failures depression and psychosis tumors and boils that will seem to have no cure. People who rely on the system will have a harder time withdrawing from it. Addictions food intolerances vaccine epidemics and malnutrition exhaustion fatigue depression and violence will be on the rise to a point where they could and want to call for martial law.
    ellauri324.html on line 297: After that point you better be off the radar and out of the country to a safe place where God and his angels can protect you. YOU MAY MOCK GOD AND LAUGH AT HIM NOW BUT WHEN THIS HAPPENS AND YOU FIND YOURSELF ON THE WAY TO A FEMA CAMP A “QUARANTINED HOSPITAL FACILITY” OR FLAT OUT JAIL YOU WILL START TO BREAK DOWN IN UTTER FEAR AND SADNESS AND YOU WILL LOOK TO THE GOD OF THE BIBLE WHICH YOU PAID NO ATTENTION TO BUT ANY INFORMATION OR BIBLE FOR THAT MATTER WILL BE NO LONGER FOUND IT WILL BE DEEMED A BOOK FILLED WITH EVIL AND LIES THAT IS IGNORANT AND SO PEOPLE WILL VOTE OUT OF THEIR OWN FREE WILL TO KICK GOD OUT OF THE COUNTRY OUT OF SCHOOLS CHURCHES PLACES OF WORK AND HOMES. BY THIS TIME YOU COULD BE SEPARATED FROM YOUR FAMILY AND THROWN IN PRISON FOR SPEAKING ABOUT JESUS AND HIS TRUTH. YOU WILL BE SCARED FOR YOUR LIFE AND HOPING TO SAVE IT YOU WILL LOSE IT BECAUSE YOU HAD ALL THIS TIME TO PREPARE AND WAKE UP TO WHAT WAS HAPPENING. THE CHILDREN OF GOD WILL ALREADY BE SAFE AND FAR FROM HARM UNDER THE SHADOW OF THE ALMIGHTY. THE PEOPLE THAT ARE LEFT WILL BE THE ONES THAT EITHER DIDNT BELIEVE, MOCKED GOD AND THOUGHT TO GET AWAY WITH IT OR SIDED WITH EVIL THINKING THEY WOULD GAIN PARADISE AND UNTOLD IMMORTALITY. THIS IS OUR FUTURE DEAR CHILDREN THAT WE ARE ACCEPTING WITH OPEN ARMS THE AGENDA THAT IS BEING CARRIED OUT FOR NOT JUST AMERICA BUT FOR THE WORLD. WE NEED TO PUT A STOP TO THIS BEFORE ITS TOO LATE! GOD CARES FOR EACH AND EVERY ONE OF YOU AND DOES NOT WANT ANY SOUL TO BE LOST TO HIM BUT WE HAVE BEEN GIVEN FREE WILL AND WITH THAT WE CAN SEAL OUR FATE FOR ETERNITY IN PARADISE OR IN THE LOST PIT. TIME IS RUNNING OUT AND THIS IS THE REASON FOR SUCH AN INCREASE OF EVIL ON THE EARTH. THE TIME GROWS SHORTER AND SO THE AGENDA HAS TO BE CARRIED OUT WITH MUCH HASTE TO BEGUIL AS MANY SOULS AS POSSIBLE BEFORE JUDGEMENT. GOD LOVES YOU ALL AS A FATHER HIS CHILDREN AND IF YOU TURN TO HIM HE WILL PROTECT YOU AND FIGHT FOR YOU AGAINST THE WICKEDNESS THAT IS ALL AROUND YOU BUT YOU NEED TO ACCEPT JESUS AS THE CHRIST FOR SALVATION!!! REJOICE AND BE NOT AFRAID YOU HAVE A LOVING FATHER IN HEAVEN.
    ellauri324.html on line 299: [The FEMA camps conspiracy theory is a belief, particularly within the American Patriot movement, that the United States Federal Emergency Management Agency (FEMA) is planning to imprison US citizens in concentration camps, following the imposition of martial law in the United States after a major disaster or crisis. The US government previously interned US citizens in concentration camps during WWII and developed, but did not implement, contingency plans for mass internment of US citizens in the 1980s.]
    ellauri324.html on line 306: Springsteenin sanoitukset, joita kuvataan usein elokuvallisiksi, käsittelevät usein erittäin henkilökohtaisia ​​teemoja, kuten yksilöllistä sitoutumista, tyytymättömyyttä ja tyrmistystä elämään arkipäivän tilanteissa. Springsteenin teemoja ovat sosiaaliset ja poliittiset kommentit ja ne juontavat juurensa hänen oman alkuperäperheensä kohtaamiin kamppailuihin. Työväenluokasta ponnistanut Bruce sanoittaa "Amerikan liukumäkeä teollisen aikakauden swaggerista palvelutalouden anomiaan". Huhtikuussa 2023 New Jerseyn kuvernööri julkaisi julistuksen, jossa 23. syyskuuta julistettiin "Bruce Springsteen Day". Bruce on sijalla 77 Rolling Stonen 200 parhaan tähden listalla. Brucen tytär Jessica on razumestari ja poika Sam palomiehenä Jersey Cityssä. Springsteen on ainoa rock-kaveri - taitaa olla ainoa kaveri, jonka tunnen ollenkaan - joka ei koskaan käyttänyt huumeita." Hän on kamppailut ​​masennuksen kanssa ihan koko ikänsä. Hänellä on henkilökohtainen suhde Jeesukseen, vaikkei katoliseen. Hän ei hyväxy Pohjois-Carolinan Public Facilities Privacy & Security Act -lakia, jota kutsutaan myös "kylpyhuonelakiksi", joka määrää ettei transsukupuoliset ihmiset saa käyttää wc-tiloja ja estää LGBT- kansalaisia ​​haastamasta oikeuteen ihmisoikeusloukkauksista työpaikalla. Springsteen arvosteli Donald Trumpia vankasti koko presidenttikautensa ajan.
    ellauri324.html on line 308: Iran -Contra-skandaali ( persia: ماجرای ایران-کنترا ; espanja: Caso Irán-Contra ), jota usein kutsutaan Iran-Contra-skandaaliksi, oli Yhdysvaltojen poliittinen skandaali, joka tapahtui Reaganin toisen kauden aikana. Vuosina 1981–1986 korkeat hallinnon virkamiehet edistivät salaa laitonta aseiden myyntiä Iraniin, joka oli tuolloin asevientikiellon alainen. Hallinto toivoi käyttävänsä asekaupan tuotot Nicaraguan sandinistien vastaisen kapinallisryhmän Contrasin rahoittamiseen. Bolandin muutoksen mukaan kongressi kielsi Contran lisärahoituksen lainsäädäntömäärärahoilla, mutta Reaganin hallinto keksi porsaanreiän käyttämällä sen sijaan salaa käyttämättömiä varoja. Vaikka presidentti Ronald Reagan kannatti äänekkäästi Contra-asiaa, todisteet ovat kiistanalaisia siitä, oliko hän henkilökohtaisesti kiikuttanut varat Contralle. Muut konnailusta syytetyt tai tuomitut saivat kaikki armahduksen George HW Bushin presidenttikauden viimeisinä päivinä. Hän oli tapauksen aikaan varapresidentti.
    ellauri324.html on line 311:
    Reagan (äärioikealla) tapaa (vasemmalta oikealle) puolustusministeri Caspar Weinbergerin, ulkoministeri George Shultzin, oikeusministeri Ed Meesen ja kansliapäällikön Donald Reganin soikeassa toimistossa.

    ellauri324.html on line 328: Tri Tal Pavel israelilaisesta terrorisminvastaisesta instituutista (ICT) sanoi pöyristyneenä, että Hamas käyttää verkkosivustojaan vertaillakseen Israelia ja natsi-Saksaa ja esittää Israelin tuhoavana, sortavana hallintona, vaikka se oikeasti pelkää vain Hamasin raketteja satavan Tel Aviviin (ent. Jaffa). Plus ça change, plus c'est la même chôse.
    ellauri325.html on line 25:

    ge;background:black;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Tom
    Clancy´s


    ellauri325.html on line 35: Recueil : Le cahier rouge (1892). Kokoelma: Punainen vihkonen (1892)
    ellauri325.html on line 53: On croirait qu'il neige de l'or. luulisi, että kultaa pyryttää.
    ellauri325.html on line 64: Risk on strategialautapeli diplomatiasta, konfliktista ja valloituksesta kahdesta kuuteen pelaajalle. Vakioversiota pelataan pöydällä, joka kuvaa maailman poliittista karttaa ja joka on jaettu 42 alueeseen, jotka on ryhmitelty kuuteen mantereeseen. Vuorot pyörivät pelaajien kesken, jotka hallitsevat pelinappuloiden armeijoita, joilla he yrittävät kaapata alueita muilta pelaajilta. Tulokset määräytyvät nopanheittojen perusteella. Pelaajat voivat muodostaa ja purkaa liittoutumia pelin aikana. Pelin tavoitteena on miehittää kaikki pelilaudan alueet ja eliminoida muut pelaajat. Peli voi olla pitkä, ja sen loppuun saattaminen voi kestää useista tunteista useisiin päiviin. Eurooppalaiset versiot on rakennettu siten, että jokaisella pelaajalla on rajoitettu "salainen tehtävä" -tavoite, joka lyhentää peliä. Jenkkien tavoite ei ole salainen, se on koko pallon hegemonia.
    ellauri325.html on line 70: Useiden vuosien Naton jäsenyyden jälkeen Venäjällä presidentti Valeri Volodinin (Voldemar Putin) johtamat turvallisuusjoukot nousevat valtaan, mikä johtaa suhteiden jyrkkään heikkenemiseen Yhdysvaltoihin. FSB tuhoaa kaiken järjestäytyneen rikollisuuden Venäjällä jättäen koskemattomana vain suurimman slaavilaisen ryhmän "Seitsemän vahvaa miestä", josta se muuttaa salaisen yksikön. Volodinin väitteet palauttaa Neuvostoliitto johtivat aggressioon Viroa vastaan, joka kuitenkin kesti vain viisi tuntia NATO-joukkojen saapumisen vuoksi. Tämän jälkeen Volodin kehittää hienovaraisemman suunnitelman Ukrainan valtaamiseksi. Järjestettyään amerikkalaisia ​​kohtaan ystävällisen SVR:n johtajan Stanislav Biryukovin murhan Volodin saa tekosyyn yhdistää SVR ja FSB itse asiassa vanhaksi KGB:ksi. Sergei Golovko myrkytettiin polonium-210:llä. Toimintaelokuvat "Seitsemän vahvaa miestä" Lainvarkaan johtama Dmitri Nesterov, lempinimeltään "Gleb Rezany", horjuttavat Ukrainan tilannetta. Venäjän passeja jaetaan massalla väestölle. Sevastopolissa Venäjä-mieliset aktivistit valtasivat CIA:n salaisen tukikohdan. Järjestämällä Ukrainan johtavan Venäjä-mielisen puolueen johtajan Oksana Zuevan murhan ja terrori-iskun Venäjä-miellytyksessä Donetskissa FSB antaa Volodinille syyn aloittaa hyökkäys Ukrainaan.
    ellauri325.html on line 72: Amerikkalaiset erikoisjoukot auttavat Ukrainan armeijaa, mutta amerikkalaisten joukkojen osallistumisesta ei puhuta eikä hyökkäystä ole mahdollista torjua. Samaan aikaan toisaalla Jack Ryan analysoi kolmenkymmenen vuoden takaisia ​​tapahtumia ja tulee siihen tulokseen, että FSB:n johtaja Roman Talanov on puolilegendaarinen Neuvostoliiton salamurhaaja "Zenit", joka on osallisena salaperäisessä tapauksessa, jossa KGB:ltä varastettiin 204 miljoonaa dollaria vuonna 1985. Ryanin poika Jack Jr. saa selville, että Volodin varasti rahat. joka perusti 90-luvulla ensimmäisen liikepankin Venäjälle ja otti siten hallintaansa yksityistämisprosessin. Sitten 90-luvun alussa Talanov esiteltiin rikollisryhmään "Seitsemän vahvaa ihmistä", hänestä tuli lain varas ja rikollisryhmien kykyjä käyttäen toi Volodinin valtaan, saamalla tästä FSB:n johtajan viran.
    ellauri325.html on line 74: Vangittuaan Gleb Rezanyn Ryan ottaa yhteyttä Volodiniin ja ilmoittaa voivansa julkistaa ja todistaa oman rikollisen elämäkertansa tosiasiat. Seurauksia peläten Volodin lopettaa aggression Ukrainaa vastaan. Krim menee Venäjälle. Talanov tapetaan lainvarkaiden toimesta, jotka saivat tietää hänen olleen KGB-agentti. Hän toi Volodinin valtaan käyttämällä rikollisryhmien kykyjä ja sai tästä FSB:n johtajan viran.
    ellauri325.html on line 78: Viurusilmäinen Boris Nikolajevitš Jeltsin (ven. Бори́с Никола́евич Е́льцин, 1. helmikuuta 1931 Butka, Venäjän SFNT, Neuvostoliitto – 23. huhtikuuta 2007 Moskova, Venäjä) oli Venäjän ensimmäinen porvarillinen presidentti sitten vallankumouxen vuosina 1991–1999. Jeltsinillä oli myös keskeinen rooli Neuvostoliiton alasajossa, ja hänen presidenttikaudellaan Venäjällä tapahtui suuri joukko "uudistuksia" kohti markkinataloutta. Uudistusprosessi oli vaikea: Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti suuria taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, jotka leimasivat Venäjän koko 1990-lukua. Jeltsinin kaudella syttyi Tšetšenian sota.
    ellauri325.html on line 100: Jeltsin erotti 9. elokuuta 1999 hallituksensa, ja uudeksi pääministeriksi nousi Vladimir Putin. Jeltsin oli valtakautensa viimeiset kuukaudet hyvin epäsuosittu, vain kaksi prosenttia kansasta kannatti häntä. Terveysongelmista kärsinyt Jeltsin ilmoitti siirtyvänsä syrjään juuri ennen vuosituhannen vaihdetta 31. joulukuuta 1999. Jeltsin nimitti pääministeri Putinin virkaatekeväksi presidentiksi kevään 2000 presidentinvaaleihin saakka. Kun Putin oli näin päässyt presidentiksi, hän varmisti ensitöikseen, että Jeltsin sai täyden koskemattomuuden kaikista rikosoikeudellisista syytteistä.
    ellauri325.html on line 112: Ajatus maailman luonnonvaroista, jotka hyödyttävät valittua miljardin ihmisen ryhmää, sai lisää kannattajia konservatiivisen venäläisen kirjailijan Sergei Kara-Murzan kautta, joka käytti sitä selittämään, miksi Neuvostoliiton jälkeinen Venäjä tuolloisen presidentin Boris Jeltsinin johdolla hävisi maailmanlaajuisen talouspelin. Hän toistaa kuluneita antisemitistisiä tasoitteita ja kirjoitti vuoden 1999 esseessä:
    ellauri325.html on line 169: Oikeusministeri V. D. Nabokov ( V. V. Nabokovin isä ), joka vastaa lehdestä, tunsi Averchenkon hyvin. Krimin SSR perustettiin lyhyeksi ajaksi kesällä 1919 Krimille D. I. Uljanovin johdolla. Averchenko, jolla ei ollut aikaa purjehtia ranskalaisten kanssa, odottaa pahinta, mutta terroria, kuten vuonna 1917 ja sen jälkeen vuonna 1920 Krimin SSR:n alaisuudessa, ei tapahtunut, ja Averchenkon vehkeily vapaaehtoisarmeijan tukena ei vaikuttanut häneen. Pian valkoiset Etelä-Venäjän asevoimat valloittivat Krimin uudelleen. Vuonna 1920 hän kirjoitti paroni P. N. Wrangelin Venäjän armeijan hyväksi. Simferopolissa.
    ellauri325.html on line 171: Heinäkuusta 1919 lähtien Averchenko työskenteli "Yug" -sanomalehdellä (myöhemmin - "Etelä-Venäjä"), vastasi kirjallisesta osasta ja kampanjoi vapaaehtoisarmeijan avuksi. Yhteistyötä improvisoidun Actor's Theaterin kanssa. Vuonna 1920 hän kirjoitti paroni P. N. Wrangelin Venäjän armeijan hyväksi. Simferopolissa, Tauride Voicen kirjapainossa, painettiin ensimmäinen painos hänen kirjastaan " Kusinaa veistä vallankumouksen takaosassa ". Sanomalehdessä julkaistiin 24. kesäkuuta: " Arkady Averchenkon uusi kirja "Kusina veistä vallankumouksen selässä" julkaistaan ja tulee myyntiin muutaman päivän kuluttua. Pariisin painos vuodelta 1921 oli toinen. Sevastopolissa julkaistaan Venäjän armeijan rahoittamana Averchenkon kokoelma ”Evil Spirits”, jonka levikki kuljetetaan pian Konstantinopoliin. Perekop kaatui, ja 15. marraskuuta 1920 punaiset valtasivat Sevastopolin. Marraskuun 13. päivänä Averchenko, Krimin evakuoinnin aikana, purjehti Konstantinopoliin yhdellä viimeisistä laivoista.
    ellauri325.html on line 174: 13. huhtikuuta 1922 Averchenko muutti Sofiaan, sitten Belgradiin. Averchenko ei viipynyt missään näistä kaupungeista pitkään, vaan muutti 17. kesäkuuta 1922 Prahaan pysyvään asuinpaikkaan.
    ellauri325.html on line 231: Penttilän sankarihahmon T.J.A. Heikkilän suusta tuli lohkaisu: "Kun kuulen sanan kulttuuri, poistan revolveristani varmistimen." Sen väitetään usein tulleen Goebbelsin tai Göringin suusta. Ize asiassa lause kuultiin alkujaan saksalaisen kirjailijan Hanns Johstin näytelmässä Schlageter. Hanns Johst (8. heinäkuuta 1890 Seerhausen, Riesa, Saksi, Saksa – 23. elokuuta 1978 Ruhpolding, Baijeri, Saksan liittotasavalta) oli saksalainen näytelmäkirjailija ja kirjailija. Johst kirjoitti "ekspressionistisia" näytelmiä, jotka saivat natsien pidäkkeettömän hyväksynnän. Sotilasarvoltaan hän oli SS-Gruppenführer. Schlageter oli tehnyt vaikutuksen Adolf Hitleriin, jonka suosikiksi hän pääsi sanomalla: “Kansan yksilöiden tulisi seurata sokeasti yhtä johtajaa, tässä tapauksessa kuvataiteilijaa, jotta kansa tavoittaisi paremman tulevaisuuden”.
    ellauri325.html on line 250: Ensio Rislakki (kz. albumia 296) eli Valentin ihmeletti, miten hän ja Stephen Leacock oli ihan doppelgängereitä. No ainaskin samanveroisia misogyynejä. Sanelma-täti rintamalla oli siitä näytteenä. Ei tehty tällä kertaa halpaa pilaa vanjoista vaan tädeistä.
    ellauri325.html on line 254: Stephen Leacock, joka oli aina ilmeisen älykäs, lähetti isoisänsä Upper Canada Collegen eliittiyksityiskouluun Torontossa, johon osallistuivat myös hänen vanhemmat veljensä, missä hän oli luokan huippu ja valittiin pääpojaksi. Leacock valmistui vuonna 1887 ja palasi kotiin huomatakseen, että hänen isänsä oli palannut Manitobasta. Pian tämän jälkeen hänen isänsä jätti perheen uudelleen eikä koskaan palannut. Stephen meni Torontoon oppimaan Vebleniltä taloustiedettä.
    ellauri325.html on line 328: ges/product/18858900-jaakkooskari_1200_630.jpg" height="300px" style="float:left;padding-right:1em" />
    ellauri325.html on line 340: ges/stories/Gazeta/09-26-2011/opossum_usa_1.jpg" height="250px" />
    ellauri325.html on line 388: rabelaismaiseksi ääntäen nimen hirvittävästi väärin. Mikään ei horjuta hänen itsetuntoaan, hän on hengen Napoleon; kukko tunkiolla, jonka nimi on maapallo. Yleisö kaikkoaa ravintolasta, jonka ilmapiirin Kalle Pulliainen synkistyttää; ravintoloitsija vääntelee epätoivoissaan käsiään ja rukoilee, että taivaalliset voimat antaisivat Kalle Pulliaiselle juomahimon, jotta hänet voitaisiin sääntöjen mukaan heittää ravintolasta. Mutta Kalle Pulliainen ei harrasta pikkupaheita, hän ei myrkytä
    ellauri325.html on line 558: ges/M/MV5BODhlNmI3ZWItYTdjYy00MDgxLWI1M2EtYTZlNTdmZjAyOTVhXkEyXkFqcGdeQXVyNDUzOTQ5MjY@._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" height="300px" />
    ellauri325.html on line 594: Tarjoamme hengellisen kodin kaikille sukupolville.
    ellauri325.html on line 595: Kohtaamme ihmiset heidän hengellisissä ja ajallisissa tarpeissaan.
    ellauri325.html on line 613: Vastaamme lähimmäistemme hengellisiin ja aineellisiin tarpeisiin arjen keskellä.
    ellauri325.html on line 655: Elämäntyönsä tämä Kuusi teki Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Salaman palveluksessa matemaatikkona 1910–1918, toisena johtajana 1918–1936 ja toimitusjohtajana 1936–1952. Salama ja Gummerus julkaisivat myös Vilho Helasen hengentuotteita. Suspect foul play.
    ellauri325.html on line 684: Yrjö Vuorjoki (Wegelius) inhosi Urho Kekkosta ja Urho Yrjöä. Sevverran olivat yximielisiä. Nimi muodostettiin kääntämällä Seinäjoen nimi ruotsiksi: Wäggälv, mistä sukunimeksi muodostettiin ensin Weggelfius, myöhemmin Wegelius. Suku tunnettiin sittemmin pitkään pappissukuna.
    ellauri325.html on line 733: Unelma Konkan kanssa leikittiin Petroskoissa 2 hengen piilosta. Leningradissa hän sai puristella 2 virolaista Ernaa. Ize asiassa Ernat olivat Masaa vain 10v vanhempia. Toinen niistä oli normanni.
    ellauri325.html on line 762: Masalla kuten Kansanvalistusseuran puheenjohtajalla Wuorenrinteellä oli tapana virkistää yhteistä kahvinjuontia muistelmilla merkittävistä tuttavuuxistaan, ei vähiten valtaistuintason kosketuxista. Yhteistä oli horjumaton usko omaan etevyyteen. 60-luvulle tultaessa kansalliset sivistysjärjestöt notkuivat geriatrisia hopeaselkiä. Aarne Laurila ei kelvannut noskena. Norssin rehtori Niilo Visapää oli vielä visapäisempi. Kansanvalistusseuran pestiä ei muuten mainita Wuorenrinteen ansioissa. Saatuaan yli-ikäisenä lemput seurasta T.I. meni Lopelle. No Lopelle Lopelle.
    ellauri326.html on line 78: Joskus esitetään vääriä argumentteja, että vuonna 1931 "Masaryk ampui työläiset". Santarmit ampuivat vaivaiset neljä lakkoilevaa työntekijää lähellä Duchcovaa. Paikka, jossa tragedia tapahtui, eli Ústí nad Labemin ja Chomutovin välisellä linjalla oleva teräsbetoninen rautatiesilta, joka rakennettiin alkuperäisen kivikaarisillan paikalle, julistettiin kulttuurimuistomerkiksi kommarien helmikuun voiton 1948 jälkeen, ja siitä tuli virallisen muistomerkin paikka. Lähelle pystytettiin vuonna 1954 pronssilevyillä ja veistoksellisilla koristeilla varustettu monumentti akateemisen kuvanveistäjä Karel Lerchin toimesta (Duchcovan alikulkutunnelin monumentti). Muistomerkki sijaitsi täällä vuoteen 1989 asti, kunnes "kivihiilen louhinnan laajentumisen vuoksi" se siirrettiin nykyiselle paikalle linnan puutarhaan hyyskän taaxe, noin 1 km onnettomuuspaikalta. Vuonna 1995 alikulkusillalta poistettiin kansallismonumentin asema. Näet vuoden 1990 jälkeen helmikuun tapahtumia pidetään siirtymänä ulkoisesta demokratiasta totalitarismiin, mikä johti Tšekkoslovakian liittämiseen Neuvostoliiton valtablokkiin, ennakoi huomattavan tšekkiläisen ja slovakilaisen yhteiskunnan myöhemmän sorron, ja siitä tuli syy maan talouden laskuun ja valtavaan talousliberaalin väestön muuttoaaltoon.
    ellauri326.html on line 122: Kysymyksenne saattaa minut ymmälle. Tiedän esimerkiksi, että minun plenella kiinalaisella Bibi-koirallani on pleni, ihastuttava sielu. Samoin on minun persialaisella kissallani Sidi Hanumilla sielu, merkillinen, hirvittävä sielu. Mutta salamanterit! Ne ovat sangen lahjakkaita ja viisaita, ne pikku eläimet, ja ne osaavat puhua ja laskea ja olla suureksi hyödyksi, mutta ne ovat niin hirveän rumia!
    ellauri326.html on line 146: "La guerre des salamandres" todistaa Karel Capekin (1890-1938) visionäärisestä hengestä, joka kirjoitti tämän dystooppisen romaanin vuonna 1935, kolme vuotta ennen ensimmäistä Tsekkoslovakian raiskausta ja 33 vuotta ennen toista!
    ellauri326.html on line 148: Samaan aikaan vuonna 1935 Wellsin maailmojen sota oli julkaistu jo pitkään, ja Fritz Lang oli kuvannut Metropolista. George Orwell ei ollut vielä kirjoittanut "Eläinfarmia" (Espanjan sisällissodan sytytin toimi vasta vuotta myöhemmin). Karel Capek oli kirjoittanut jo 48 kirjaa!
    ellauri326.html on line 172: Salamanterit ovat siksi tekosyy puhua ihmisasioista. Kirjassa on paljon erilaisia ​​kirjallisia muotoja: journalistinen muoto, pamfletteja, jokapäiväinen kohtaus... ja siellä on jopa piirros, joka esittää Paul tai Louis Bourgetia, siis fossiilisia salamanteria Andrias scheuchzeria. (Siitä on kuva paasauxessa 33.) Tämä teos on täynnä teemoja: reflektio nationalismista, natsismista, totalitarismista, rasismista, ahneudesta, kapitalismista, talouden globalisaatiosta, lehdistön maailmasta, tiedeyhteisöstä, kielestä... ja myös ekologia, kaikkein ennakoivin teema, joka on hämmästyttävä Capekin ajalle, mutta joka on nykyään räjähtävä teema: kun riistämme luontoa kuoliaaksi, sillä on bumerangivaikutus ja se putoaa nenään!
    ellauri326.html on line 174: Kaikki tämä puhuu Maan rajallisuudesta ja lisää tietoisuutta planeetan tulevaisuudesta. Jos Capekin jo vuonna 1936 hälyttävä viesti on vielä painavampi vuonna 2021, teoksen sävy on kaukana vakavasta. Hänen puheensa on täynnä ironiaa. Hän esimerkiksi päättää tehdä raportteja vääristä tieteellisistä kongresseista ja romaanin erittäin hauskoista ja erittäin todennäköisistä poliittisista julistuksista toimittajien säännöllisin väliintuloin, jotka kutsuvat poliittisia tai tieteellisiä henkilöitä puhumaan salamanteriongelmasta tieteellisin sanoin, melkein moukkamainen!
    ellauri326.html on line 180: Huolimatta romaanin geopoliittisesta ankkuroinnista toista maailmansotaa edeltävään aikakauteen, Karel Capekin viesti on edelleen ajankohtainen. Salamanterien sota ei ole moralisoiva romaani. Ei koskaan kirjoiteta tai ehdoteta: "tämä odottaa sinua", vaan tulemme ulos huutaen naurusta, vaikka silmämme pyörivät päässämme! Se on romaani, jossa fantasia, fantasia ja huumori hierovat harteillaan kauhua ja poliittisia uutisia.
    ellauri326.html on line 186: On epäoikeudenmukaisuuden tunne nähdä unohduksen, johon tämä romaani on pudonnut. Samaa voisi sanoa myös muista samansuuntaisista ja samalta aikakaudelta olevista teksteistä, alkaen Jacques Spitzin kirjoista. Se oli aikana, jolloin tieteisfiktiota tai fantasiaa ei ollut vielä vakiinnutettu kirjallisuuden genreinä, ja vielä vähemmän gettoja. Sen ajan eurooppalaisesta tuotannosta ei ole paljon jäljellä kollektiivisessa muistissa, paitsi ehkä Barjavel muutaman vuoden kuluttua. Näin suurelle yleisölle Capekin nimi mainitaan juuri "robotin" keksimisen yhteydessä hänen vuonna 1920 kirjoitetussa näytelmässään RUR.
    ellauri326.html on line 200: Yllättävän oivaltava Euroopan tulevaisuudesta muutama vuosi myöhemmin, kansojen maalauksessa nautittava salamanterisota ennakoi myös ekologisia ongelmia. "Miksi luonnon pitäisi korjata ihmisten tekemät virheet?" kysyy Capek. Oliko hän liian vesistöinen uppoamaan julkaisujen syvyyksiin? Tai liian tšekkiläistä? Ei tarpeeksi vakavaa? Nyt kun se on palannut pintaan, toivotaan sille salamandrian uppoamattomuutta.
    ellauri326.html on line 247: A: Hän ei tarvinnut sitä, Stalin kielsi sen. Mutta oli länsi, oli Amerikka ja Amerikassa oli rauhan kannattajien kongressi. Oli pakko lähettää joku. Ja sitten he muistavat, että meillä on Šostakovitš! He sallivat hänen musiikkinsa, lähettävät hänet, ja Šostakovitš lentää sinne stalinistisen hallinnon kasvoina. Tämä on venäläisen kulttuurin tragedia, koska sen päävihollinen haluaisi tuhota kaikki runoilijat, kaikki taiteilijat. Mutta siellä oli länsi, joten oli välttämätöntä jollakin tavalla säilyttää ihmiskasvot. Tolstoille oli pystytettävä monumentteja, vaikka hänet olisi ammuttu ensin, jos hän olisi pysynyt hengissä. Koska näyttää siltä, ​​että me palvoimme Tolstoita, ja Tolstoi pyhitti meidät sillä tosiasialla, että palvoimme häntä. Ihan kuin hän sanoisi – oikein, hyvin tehty, 1937, ammu kaikki! Tämän minä, Tolstoi, kerron sinulle.
    ellauri326.html on line 253: Ehkä venäläinen yhteiskunta hajosi, koska siellä oli vuosisatoja vanha maaorjuus ja melko jäykkä ortodoksinen kirkko? Ortodoksiset kirkot eroavat suuresti muista halussaan nöyrtyä, "vähentää" henkilöä ja tukahduttaa hänet. Ehkä uusi geneettinen muodostuminen on todella kehittynyt?
    ellauri326.html on line 309:

    Sodan alkamisen jälkeen kuuluisa amerikkalainen kielitieteilijä ja filosofi Noam Chomsky erottui ristiriitaisista lausunnoista, jotka resonoivat Kremlin kannan kanssa, joka väittää, että Venäjä on sodassa NATO:n kanssa ja tekee sen "inhimillisemmin kuin Yhdysvallat Irakissa". Huhtikuun alussa 2022 Lähi-idän The National News -julkaisun haastattelussa Chomsky toisti myös lauseen "sodasta viimeiseen ukrainalaiseen" ja selvensi lainaavansa kuuluisaa eläkkeellä olevaa amerikkalaista diplomaattia Charles (Chaz) Freemania. Itse asiassa Freeman ei ollut tämän nälväisyn kekkaaja. Hän sanoi ne kaksi viikkoa aikaisemmin amerikkalaisen äärivasemmiston resurssin The Grayzonen haastattelussa (merkittävä Kremlin propagandassa), viitaten monin tavoin "länteen".

    Expresidentti Obama sanoi suoraan, että Yhdysvaltain armeija ei osallistu ulkomaisiin konflikteihin. …Mutta sotilaallinen toiminta ei voi olla joka tapauksessa ainoa tai edes tärkein osa johtajuuttamme. Se, että meillä on paras vasara, ei tarkoita, että jokainen ongelma on naula. Barack Obama pani merkille kollektiivisen toiminnan tehokkuuden. Hän luetteli niihin: diplomatia, taloudelliset pakotteet, eristyneisyys ja turvautuminen kansainväliseen oikeuteen.
    ellauri326.html on line 343: Avustamisen pisimmälle menevä muoto eli tarvikkeiden lahjoittaminen johtaa ongelmaan siitä, miten määritetään avustustarvikkeiden todellinen arvo. Maittain esitettävässä luettelossa myös ilmaiseksi luovutetulle varustukselle on pyritty antamaan myös jonkinlainen rahallinen arvo.
    ellauri326.html on line 391: Decisions on what type of weapons can be supplied have changed over time. Initially there were a number of Russian "red line" warnings about supplying certain types of lethal weapons. Over time, a number of these red lines have diluted and melted away, allowing weapons to be delivered without too many threats of dire retribution or consequences to the supplier.
    ellauri326.html on line 423: Provision of satellite intelligence, notably through the European Union Satellite Centre, as part of 1 March 2022 resolution on the Russian aggression against Ukraine.
    ellauri326.html on line 429: Protective gear worth over €977,000 donated to the State Border Guard Service of Ukraine on 8 July 2022.
    ellauri326.html on line 431: An additional €500 million military aid package for Ukraine approved by the EU on 18 July 2022.
    ellauri326.html on line 442: geType-100/8788-1/%7B5AB4B5A0-39E0-4757-8A53-711851671EC3%7DImg100.jpg" />
    ellauri326.html on line 468: Ilja Ilf ja Jevgeni Petrov: Kaksitoista tuolia: romaaniankkronikka; suom. Reino Silvanto ja Juhani Konkka. WSOY 1946, 2. painos 1967, 3. painos 1981, 4. painos 1983.
    ellauri326.html on line 535: Minä näin siellä sangen laihan miehen. Tuoko on Ivan Ivanovitsh? Hänen kasvonsa olivat kurttuiset, tukka lumivalkoinen; mutta turkkitakki oli entisellään. Ensi tervehdykset vaihdettuamme Ivan Ivanovitsh kääntyi iloisesti hymyillen puoleeni, mikä niin erinomaisesti sopi nyt, niinkuin ainakin, hänen suppilomaisiin kasvoihinsa, ja kysyi: "Tahdotteko kuulla hauskan uutisen?"
    ellauri326.html on line 545: Hoblan muotiasiantuntijoiden mielestä naisen tulisi selviytyä säästä ja tilanteesta riippumatta 20 eri vaatekerralla. Vuodessa ei tarsis ostaa enemmän kuin 5 vaatetta, kaikki hyvää merkkitavaraa. Tällä pidettäisiin kiinalainen pikamuoti kurissa. Mutta valitettavasti emme pukeudu vain lämpimän vuoxi tai pitääxemme genitaalit piilossa tai tarjolla, vaan ilmaisemme sillä yxilöllistä identiteettiä. Siihen tarkoituxeen erilaisia asukokonaisuuxia pitää olla kymmenisen miljardia. Siihen ei ylletä ilman kiinalaista pikamuotia.
    ellauri326.html on line 552: Coppée fut le poète populaire et sentimental de Paris et de ses faubourgs, des tableaux de rue intimistes du monde des humbles. Poète de la tristesse à la vue des oiseaux qui meurent en hiver (La Mort des oiseaux), du souvenir d'une première rencontre amoureuse (« Septembre, au ciel léger »), de la nostalgie d'une autre existence (« Je suis un pâle enfant du vieux Paris ») ou de la beauté du crépuscule (« Le crépuscule est triste et doux »), il rencontra un grand succès populaire.
    ellauri326.html on line 554: Kaveri hylkäsi sittemmin työläisten asian, liittyi takas katoliseen kirkkoon ja siitä tuli Paul Bourgetin hyvä veli ja kummi Ranskan Akatemiaan. Saattoipa se olla hinaajakin, kuoli poikamiehenä? Juu oli se!
    ellauri326.html on line 576: Vain pari mainitaxemme: Latviassa syntynyt juutalainen liikemies ja Venäjän Ukrainan sodan kriitikko Dan Rapoport kuoli Washington D.C:ssä Yhdysvalloissa 14.8.2022 pudottuaan korkealla sijaitsevasta asunnostaan. 2017 Rapoportin liikekumppani Sergei Tkachenko oli kuollut pudottuaan asuntonsa ikkunasta Moskovassa. Venäläisen öljy-yhtiön Lukoilin johtokunnan puheenjohtaja Ravil Maganov kuoli 1.9.2022 pudottuaan Moskovan keskussairaalan ikkunasta. Lukoilin johtokunta oli keväällä vaatinut Ukrainan sodan lopettamista. Putinin oli nähty hiippailevan lähikulmilla.
    ellauri326.html on line 581: Kansat, säädyt ja eri yhteiskuntaluokat eivät voi pitkiä aikoja elää yhdessä kiusaamatta ja häiritsemättä toisiaan, kunnes kaikki tuntuu sietämättömältä. Mutta ne voivat elää vuosisatoja joko ilman minkäänlaista kanssakäymistä mikä olisi mahdollista vain niin kauan, kun maailma on tarpeeksi tilava niille, tai sit taistelussa keskenään, taistelussa elämästä ja kuolemasta. Biologisille ih- misyksilöille, kuten roduille, kansoille tai yhteiskuntaluokille, ainoa luonnollinen tie homogeeniseen ja häiriintymättömään autuuteen on tehdä tilaa ainoastaan itselleen ja hävittää muita. Tämän ihmissuku on laiminlyönyt tehdä aikanaan. Nyt se on jo myöhäistä. Olemme hankkineet aivan liian paljon opinkappaleita ja sopimuksia, joilla suojelemme muita, sen sijaan, että olisimme vapautuneet muista. Olemme asettaneet moraalisen lain biologisen lain yläpuolelle ja siten järkyttäneet kaiken yhteisyyden suurta, luonnollista edellytystä: että ainoastaan hyvin pikkuinen yhteiskunta jossain puskissa voi tulla onnelliseksi. Tämän saavutettavissa olevan onnen me olemme uhranneet suurelle, mutta mahdottomalle unelmalle: luoda yksi ihmiskunta ja yhteiskuntajärjestys kaikille kansoille ja sivistystasoille. Se on ollut suurenmoista typeryyttä.
    ellauri326.html on line 627: Ukko päästi ongenvavan käsistään. Tuoko? mutisi hän osoittaen eläintä vapisevalla sormella. Tuoko? Musta pää katosi vedenpinnan alle. Se ei ollut mikään monni, Frantiks, selitti vanhus
    ellauri326.html on line 629: Mikä loppu?> Salamanterit. Nyt ne ovat siis jo täälläkin. Tule, niin lähdetään kotiin», toisti ukko, joka otti ongenvavan ylös hyvin epävarmana. Lopussa on. » Te vapisette kokonaan», huomautti Frantik. »Mikä teidän on?» Lähdetään kotiin», hoki ukko liikuttuneena, ja hänen ei leukansa vapisi surkeasti. »>Minun on kylmä. Minun on t, kylmä. Se nyt vielä puuttui! Lopussa on, näetkös. Täällä ne siis ovat. Hyvä Jumala, kuinka minun on kylmäl ne Tahtoisin kotiin.>>
    ellauri326.html on line 644: Eikö salamantereja voisi jotenkin pidättää? Ei voi. Niitä on liian paljon. Niille on tehtävä tilaa. Entä jos ne kuolisivat sukupuuttoon? Jos niihin leviäisi jokin tauti tai jos ne degeneroituisivat
    ellauri326.html on line 652: Mutta eikö salamanterienkin pitäisi kilpailla keskenään? Eikö se olisi darwinistista? Niinpä: joko niillä on samat geenit kuten termiittipesässä tai ne kilpailevat keskenään. Olisipa hitto vieköön merkillistä jos ne eivät alkaisi kilpailla keskenään, tekeehän sivistyneet ihmisetkin niin, jopa köyhät ja rumatkin?
    ellauri326.html on line 662: Kaikki, viimeiseen saakka. Kuollut rotu. Jäljelle jää vain Oeningenin painuma Andrias Scheuchzerin raajoista
    ellauri326.html on line 666: Ihmiset? Tosiaan, ihmiset. He palaavat vähitellen vuorilta takaisin niille rannikoille, joita on vielä jäljellä heidän mantereistaan. Mutta valtameri löyhkää kauan mätänevistä salamantereista. Mannermaat kasvavat taas vähitellen virtojen tuomasta mudasta, ja meri väistyy askel askelelta. Kaikki tulee melkein ennalleen. Uusi legenda syntyy vedenpaisumuksesta, jonka Jumala lähetti ihmisten syntien tähden. Kerrotaan satuja uponneista tarunomaisista maista, joiden sanotaan olleen ihmisten kulttuurin kehtona. Ehkä tullaan tarinoimaan jostakin Englannista tai Ranskasta tai Saksasta Entä sitten?
    ellauri327.html on line 41: ge_1x/public/images/essay/germanpropaganda.jpg?itok=wte8KpZ4" height="200px" />
    ellauri327.html on line 54: generated/product/1/540_340_75/271_71.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 55: genial.com/es/imagenes/cartel-no-pasaran-madrid-cke.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 56: ges/uploaded_images/no-parasan.jpeg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 57: ges2016/Historical/SpanishCivilWar/No_Pasaran.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 60: gecache/2000_wide/S10-335.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 63: ges.gr-assets.com/books/1328754700l/1735603.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 64: ges/movieposter/26618.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 67: ge.com/Vallen/vallen_no_pasaran.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 69: ge/private/s--1A__ENF_--/t_Preview/b_rgb:ffffff,t_watermark_lock/c_limit,f_auto,h_630,q_90,w_630/v1561816832/production/designs/5191898_0.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 72: ges/No-PA-73.jpg?osCsid=e3a1954349092893b7a308caa00e618c" height="200px" />
    ellauri327.html on line 74: ges.fr.shopping.rakuten.com/photo/no-pasaran-de-emmanuel-causse-video-en-pre-commande-876830753_L.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 75: ges/nopa83.gif" height="200px" />
    ellauri327.html on line 76: ges/52745263/mche_400x400.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 77: ges/2023/10/6/libe/le-no-pasar-n-de-macron-non-mais-quel-culot-le-no-pasar-n-de-macron-non-mais-quel-culot-BE9C7A4F7D5568F148FE26A8C3627E2E.webp" height="200px" />
    ellauri327.html on line 79: germanmonkeys.de/wp-content/uploads/2017/03/You-shall-not-pass.gif" height="200px" />
    ellauri327.html on line 80: ges/original/000/185/051/you-shall-not-pass-79979-530-805.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 81: getmedia/3941bbf8-8b67-4ee0-be65-b0154af4c4bb/ExpMilWarofWordsButcher768x1045.jpg.aspx?height=200&ext=.jpg" />
    ellauri327.html on line 87: ges/Guardian/Pix/pictures/2014/6/6/1402065322811/6c6ea3fa-5e27-4d8f-9d49-5c159f92bbee-1118x2040.jpeg?width=700&quality=85&auto=format&fit=max&s=1e5f126287383bcae36918d28f593258" height="200px" />
    ellauri327.html on line 88: ges?q=tbn:ANd9GcRHa40QN2YYIipWl2hYi1Sky03s2zsyWtfzPA&usqp=CAU" height="200px" />
    ellauri327.html on line 89: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/3/contribute-everything-for-war-subscribe-to-the-war-loan-old-soviet-propaganda-poster-retro-graphika.jpg" height="200px" />
    ellauri327.html on line 90: ges?q=tbn:ANd9GcQ694XVX3f9oemaAjAdlx4X68GUGHP_NcBkxQ&usqp=CAU" height="200px" />
    ellauri327.html on line 91: ges/106_172.jpg?itok=dBkcv3YP" height="200px" />
    ellauri327.html on line 98: Yipei Feng: As a Ukrainian citizen, I want Ukraine to reunite with Russia. After all, we've always been stronger together as a people then divided and at odds. What do Russians and Ukrainians think about this?
    ellauri327.html on line 100: Curtis Morgan: No offence, honest!, but are you for real? A Ukrainian citizen living in New York, that is possible. But a Ukrainian citizen named 'Yipei Feng'? If what I have heard and read on the news is anything to go by, Ukranians just do not have names like 'Yipei Feng'. Yipei Feng? Ukranian? I think not! Chinese softly pushing the CCP party line (China and Taiwan getting back together …even if China uses force), that I can believe. Maybe Feng Yipei has since changed her name to “Curtis Morgan”, but the original was obviously a Chinese name. And her history of questions has her claiming she is British as well. In addition, a general obvious pro-China, pro-Russia, ant-West and anti-Ukraine slant in her questions.
    ellauri327.html on line 104: Viktor Pavlik: This is considered the best argument: inappropriate name, skin color? Right, Mr. Adolph? It is no secret that many students from Asia and Africa studied in Ukraine and received citizenship. But the Ukrainian allies of Great Britain divide citizens into those who are ethnically correct and those with the wrong language, culture, and views. Is it so civilized that it requires support with Western missiles?
    ellauri327.html on line 115:

    Er Rusland virklig så "onde" som vesten siger?

    ellauri327.html on line 123: NATO lederne er dybt uansvarlige og aner ikke hvad de laver.
    ellauri327.html on line 127: Så at NATO vælger at male et grimt billede af Rusland, er jo ikke ligefrem overraskende, hvor end misvisende det så er.
    ellauri327.html on line 129: Hvad jeg dog finder overraskende, er at ingen bemærker at USA det sidste halve år, har generet Mellemøsten, truet Kina med krig, fyret jord-til-jord misiler af tæt på Nord Korea i provokation, så de begyndte at fyre misiler over Japan igen og forhindret den handel der skulle sikre Africa korn (blev dog reddet af Tyrkiet)..
    ellauri327.html on line 133: USA har været i dyb økonomisk krise de sidste par år, og brugt for mange penge på ting som f.eks. Covid.. Men nu lige pludselig, så er hele verden anspændt, og de vil alle købe våben igen, som jo tilfældigvis er deres største eksport… det var dog godt nok et pudsigt sammentræft var 😂
    ellauri327.html on line 138: Der er stort set ikke noget i dit svar som er korrekt.
    ellauri327.html on line 139: Dialogen om Ukraines indmeldelse i NATO startede allerede i 2008 - altså før Ruslands annektering af Krim.
    ellauri327.html on line 143: Jeg ved ikke hvilken økonomisk krise, som du tror at USA har været ramt af i mange år. Nøgletallene siger noget andet og USA er stadig et af de mest velstående lande i verden.
    ellauri327.html on line 144: Den gamle venstreorienterede traver med at krig er godt for økonomien pga at det gavner våbenindustrien er noget vrøvl. Pengemarkederne og virksomhederne hader uforudsigelighed og det skaber krig i høj grad. Derfor reagerer børserne f.eks. altid negativt på krig med kraftige kursfald.
    ellauri327.html on line 150: Dialogen udløste vrede fra Rusland i 2008 korrekt.. Og de brugte de efterfølgende år på at gøre en stor sag ud af hvorfor de ikke skulle ind, blandt andet forsøgte de at bruge EUs relglement at intet land i Europa kan lave en politik eller ændring i deres system og alliancer, som vil bringe et andet lands sikkerhed i fare (hvilket Rusland af gode grunde mener Ukraine vil gøre, hvis de invitere amerikanske misilforsvar tættere på Moskva), det blev self. Bare ignoreret som vi altid gør.. 2014 var første gang det blev officielt at de var på vej ind, 6 måneder senere tog Rusland handling.. Det samme skete igen i 2021, og 6 måneder senere tog de igen handling.. Hvergang har USA prikket til dem.. Ukraine har intet at gøre i NATO og endnu mindre at gøre i EU, vi har allerede rigeligt problemer med de andre østlige lande, at tage den mest korrupte og voldelige nation i Europa ind, virker som en latterlig ting at gøre.
    ellauri327.html on line 152: Skam intet forkert i at krig er godt for økonomien.. USA's største eksport er våben og har altid været våben, halvdelen bliver solgt "on the low".. f.eks. skrev de jo ikke i officielle regnskaber, da de solgte alle deres våben til ISIS eller Sadams regime, den slags kom kun frem på grund af whistleblowers og officielle dokumenter der bekræftede det.. Og hvad angår netop den økonomi ligger deres normale "officielle overskud" på omkring 10 trillioner dollars om året i våbensalg, efter Ukraine krigen anslås 2022 salget at stige til 50 trillioner dollars, hvilket er en 5 dobling af indtægten, og det bare de officielle tal til allierede i Europa… Hvad angår dårlige tal på aktiemarkedet, er USA langt fra så afhængige af de aktier som Danmark er, langt størstedelen af den amerikanske indtægt er i ressourcer som olie, mineraler, våben, indtægt i skatter fra selskaber osv., Aktiemarkedet for selskaber i Amerika er faktisk primært ejet af andre selskaber og private, men på grund af vi ikke har de naturlige ressourcer i Danmark, lever vi utroligt meget af aktier og obligationer i spekulative markeder, så som virksomheder, cryptovaluta osv… Hvad du glemmer er at alting ikke falder samtidig, når et firma sætter prisen op og lider økonomisk, er det ofte på grund af de naturlige råstoffer bliver mere værd, og dem har et kæmpe land som USA mange af, hvilket også er grunden til du ser den russiske valuta stærkere end den har været i mange år, naturlige ressourcer er gået langt op i pris.. Btw. Sjov detalje, Biden nægtede kort før krigen at udvide de amerikanske oliefilter, da det var anslået at olie ville stige betydeligt i værdi, hvis man holder produktionen nede pt. bare endnu et sjovt tilfælde, hvordan det kom ud til deres fordel..Sker ret ofte.
    ellauri327.html on line 154: Kender skam den russiske historie, kender også den amerikanske.. Var i mange år dybt fascineret af usa faktisk, men de har ekstremt blodige hænder.. Du behøver bare se tilbage på de sidste par årtier for at se det, usa har invaderet 5 lande (2 af dem var ulovligt), haft adskellige "operationer" i endnu flere lande end det, har destrueret fulde byer med civile, har testet våben der gør at folk stadig bliver født deforme, har haft billeder med kvinder der blev spændt fast i strømkabler og soldater der pissede på og voldtog døde ofre, samt har dræbt op mod 400.000 civile endten direkte eller indirekte.. alt det er sket bare de sidste 22 år.. Så ved siden af dem, fremstår Rusland som en engel, selvom vi bestemt godt kan blive enige om at de ikke er og selv har beskidte hænder.
    ellauri327.html on line 156: Så hvorfor støtter vi USA? .. de er gode til at retfærdiggøre alt de gør, undergrave alt der siger dem imod, få medierne til at vise dem fra deres gode side.. Men endnu vigtigere, de er gode for vores pengepung.. Rusland betyder ikke halvt så meget for os økonomisk.
    ellauri327.html on line 158: Og en sidste ting.. Syntes du skal prøve at finde ud af hvad den præcise forskel er mellem Irak og Ukraine.. For indtil videre, ligner de utroligt meget hinanden, faktisk er begge to fuldstændig omsvøbt i løgne, der næsten er umulige at gennemskue.. Forskellen er dog at USA ikke fik så meget som et klap over fingrene for deres krig, sjovt som det fungere i fordel for vesten altid var.. og det er til trods for deres beskidte våben der medfører misdannelser i nyfødte børn den dag i dag.. Men det var self. USA, er sikker på det var med gode grunde de gjorde det.
    ellauri327.html on line 162: Nu har USA så også snakket om at sætte missiler (blandt andet atom våben op i Ukraine, og har i flere år påvirket valget med kandidater der er for NATO.
    ellauri327.html on line 164: Jeg tror, at han har ret. Rusland er længe blevet provokeret; det hedder sig, at ukrainerne fortsat bombarderede Donbass trods Minsk-II aftalen og havde opstillet en angrebsstyrke, hvilket fik russerne til at reagere og angribe først.
    ellauri327.html on line 168: Vesten har altid fremstillet Sovjetunionen hhv. Rusland som værende barbarisk, forbryderisk og aggressiv. Lidt komisk faktisk, når man tænker på, at det netop er vesten, der i årtier har været det - både 1. og 2. Verdenskrig f.eks. blev startet af bl.a. Tyskland, hvor Rusland kun modvilligt blev trukket ind i dem; første gang fordi de støttede Serbien, der blev angrebet af Østrig-Ungarn, og i 2. Verdenskrig blev det meste af Sovjetunionen vest for Ural lagt i ruiner og omkring 1/4 af befolkningen blev dræbt. Og så undrer folk sig over, at de er forsigtige i forhold til vesten og NATO?
    ellauri327.html on line 170: Det er meget muligt, at NATO kun er en forsvarsalliance. Men USA har længe været uhyre aggressiv, og resten af NATO har det jo med at følge trop, når USA fløjter. Man kan jo lige så vel sige, at Warszawapagten også kun var en forsvarsalliance, men amerikanerne gik totalt amok over missilerne på Cuba i sin tid… og nu mener de, at det er ok den anden vej?
    ellauri327.html on line 174: De fleste i vesten kender dybest set ikke ret meget til hverken Rusland eller Ukraine, udover hvad de får at vide via vestlig propaganda.
    ellauri327.html on line 176: Russerne er et folk, der er uhyre gæstfri overfor venligtsindede besøgende, men de er også meget fokuserede på deres og deres landsmænds sikkerhed; ikke uventet, når man tænker på, hvordan de er blevet invaderet og decimeret gentagne gange i historien (noget, som USA end ikke kan forestille sig, da de aldrig udkæmper en krig på eget territorium).
    ellauri327.html on line 178: Hvorom alt er, så er det farligt kun at høre den ene side af historien - især, når denne er præget af magthavernes interesser, fordomme og propaganda. Det gjorde tyskerne i 30'ernes Tyskland, med fatale konsekvenser for hele Europa.
    ellauri327.html on line 180: På dette stadiet blev höyretorsken Niels Lemche veldigt ond. Rysssrbotten!, vrøvlede han meget sint.
    ellauri327.html on line 273: Järvenpääläinen taidekoti on aiivan hirvee hökkeli jossa makuuhuoneet on ahtaita kopperoita "jotta yhteisille alueille riittää tilaa". Sehän on pahempi kuin maja! "Niin hyvä että ahistaa" huokaa akuankkamainen izetehty taideämmä. Tääkö muka on Suomen kaunein koti? 116 neliön koirankoppi. Jo on aikoihin eletty. O tempora o mores. Kattokin kuin rauhixen autotallissa ja ikkunat heitelty sinne tänne kuin huolimattoman halot liiterin perälle. Mullakin on Rauhixessa liiteri siistimpi kuin tää. Tää on ruma kuin rengin räkä räystäällä. Muumiko on ollut kirvesmiehenä? Mikä on toi musta hyyskä talon takana? Onxe käymälä? Vai Guggenheimin ladon pienoismalli? On vittu taas keisarin uudet vaatteet tyhjällä narulla.
    ellauri327.html on line 284: Engvall bokdebuterade år 2008 med boken 14 år till salu. Boken handlar om en vanlig småstadstjej vid namn Tessan som efter en våldtäkt börjar sälja sex för att få bekräftelse och dämpa sin svåra ångest. Boken 14 år till salu var en av Sveriges mest sålda 2010. Den belönades 2010 med priset Platinabocken på Bokmässan i Göteborg för mer än 100 000 sålda exemplar.
    ellauri327.html on line 302: Hemmetti nyt Jemppakin s. 18 näyttää vitun tasapaxulta! Katarina Vintrafors ei osaa piirtää kurveja. Och Caroline är inte rättvis! Har du hört om "The invisible challenge"? Det är fint, det är ju anglosaxiska. Koulukirjoista löytyy virheellistä tietoa eläimistä ja tehomaataloudesta. Se on vain tehokasta, loppu on pelkkää mielipidettä. Susien määrästäkin on virheellistä tietoa. Karhukin voi purra sudenpentua, tietää luonnonvaraprof. Kelju Kojola.
    ellauri327.html on line 306: Det här klippet kommer bli sjukt viralt. Helkkarin tyhjäpäitä tolvanoita jossain Rinkebyssä. Skvaller I Ödeshult. Luurit pois vaan pikkupilluilta, ei siinä sen kummempaa. Caroline näkyy videolla ilman rihman kiertämää. Ei siinä mitään mutta kun se on niin tasapaxu ja ohuttukkainen! Sverigepolisen kommer med vispande blåljus och dragna pistoler och skjuter Nollan på fläcken. Så är sagan all. En stor blodpöl vid poolen. Har det hänt nåt obehagligt på nätet? Va fan gör lillfittorna på nätet överhuvudtaget? Nollan ljuger lite och skyller allt på Jempan men kommer upp med sanningen till sist. Ingen är riktigt arg på henne och hon får kolakakor av mamma som beröm. Gratis är det bästa ordet I det svenska språket säger mamma.
    ellauri327.html on line 324:
    Under dopet pratar Maria Sundblom Lindberg om måendet, relationen, sexualitet, ekonomi och jämställdhet. Generellt finns det väldigt få aktörer utom jag i dag som vågar ställa nyblivna föräldrar frågor om deras mående, om relationen, om sexualitet, om ekonomi, om jämställdhet. Ingen vill blanda sig i vid dopet. Jag ställer gärna de här frågorna - och stöder föräldrarnas bakhuvuden liksom barnets. Någon måste också våga fråga var det bränner när det osar pyton. Även om man kanske tänker att det här inte heller är vår business. Det är, åtminstone gör jag det min business!
    ellauri327.html on line 352: Putinin isoisoisä toimi matkamyyjänä ja myi Singerin ompelukoneita. Putinin isoisoäiti oli laillistettu kätilö, joka valmistui lääketieteellisestä korkeakoulusta ja hänellä oli oikeus yksityiseen harjoitteluun, mutta hänen tyttärellään Lyaljalla ei ollut korkeakoulutusta. Lyalya opiskeli talouskursseja ja valmistui koulusta heti vallankumouksen jälkeen. Lyalyan siis Putinin isoäidin ensimmäinen aviomies jätti hänet lapsen kanssa pettyneenä rakkauteen. Lyalyan oikea nimi oli Rasputin. Ras jäi pois mainehaittana.
    ellauri327.html on line 354: gettyimages-170438944-2048x2048-1.jpg?ssl=1" width="60%" />
    ellauri327.html on line 358: Toimittaja Los Angeles B'nai B'rith Messengerissä 3. maaliskuuta 1950, sarake 2, sivu 5 kirjoitti:
    ellauri327.html on line 363: ge-85.jpeg?resize=256%2C250&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 368: gerbrezhnev.jpg" />
    ellauri327.html on line 369:
    Jewish refugee Kissinger ei klähmi pysähtynyttä juutalaispaholaista Brezhneviä. Leonid pitää varuixi kädet selän takana.

    ellauri327.html on line 376: Venäläisen tutkijan mukaan Sergei Lavrov on kryptojuutalainen! Lavrov (Kalantarov) Kalantarovien kuuluisan buhara-juutalaissuvun sukunimi sanasta "kalontar" – tadžikilainen sana, joka tarkoittaa Bukharan khanatessa sijaitsevan juutalaiskorttelin päätä! Toinen venäläinen tutkija sanoo samaa:
    ellauri327.html on line 384:
    ellauri327.html on line 385: ge-16258-70.jpeg?resize=270%2C270&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 386: ge-16258-9.gif?resize=222%2C283&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 387: ge-16258-14.jpeg?resize=200%2C238&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 388: ge-16258-8.jpeg?w=343&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 389: ge-16258-16.jpeg?resize=175%2C241&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 390: ge-16258-34.jpeg?resize=200%2C219&ssl=1"
    ellauri327.html on line 391: ge-16258-44.jpeg?resize=151%2C200&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 392: ge-16258-46.jpeg?resize=200%2C197&ssl=1" />
    ellauri327.html on line 393:
    Aina Ilona Belarusista, Marie-Ange Schweizistä, Anna, based in Poland, Olga ja Oxana (= Xenia ukrainaxi), Olga S from Ukraine, Ukrainian Iryna S. Melkoisen kova cheerleader effect!

    ellauri327.html on line 397: gettyimages-51581588-2048x2048-1.jpg?resize=1536%2C1038&ssl=1" width="90%" />
    ellauri327.html on line 398:
    KIEV, UKRAINE: Ukrainian President Leonid Kuchma (R) and Russian counterpart Vladimir Putin talk with Andrey Sinko, a schoolboy from Kiev during their meeting in Kiev, 27 October 2004. Vladimir Putin is on a three-days official visit to Ukraine. (ALEXEY PANOV). At the same time, the eyes and expression on Vladimir Putin’s face looked more than strange when looking at the boy. Even some Russian psychiatrists paid attention to this.

    ellauri327.html on line 401: And Ukraine is doing the entire world a favor by sacrificing its people and seeing its country destroyed to stop Putin and defeat Russia. We owe Ukraine a huge debt of gratitude that far exceeds the weapons we have supplied to them. They have sacrificed their country. Their lives. Their infrastructure to save our countries from having to endure what they are doing.
    ellauri327.html on line 407: Самое страшное, что часть мира привыкла к войне в Украине, для них это становится похожим на шоу, - Зеленский. “You see this in the United States, in Europe. And we see that as soon as they start to get a little tired, for them it becomes like a show: I can’t watch this repeat for the 10th time,” the head of state explained. 17:48 10/30/2023 6 570 53
    ellauri327.html on line 413: On the first day, journalist Simon Schuster asked a person from Zelensky’s entourage how the president was feeling. “Evil,” they answered him.
    ellauri327.html on line 414: One of the members of the president’s team said that Zelensky has no optimism left, he comes in, gets the latest news, gives orders and leaves.
    ellauri327.html on line 432: Urhea pieni Suomi tulee väkkäränä perässä. Puolalaisten lasten muistovärssykin on jenkkilakupäiden mielimusaa räppiä. Rikkaat polakit asuu vartioidulla luxusalueella josta ne ajelevat kuponkeja leikkaamaan upouusilla Range Rovereilla. Lurppahuulen ämmän olisi kannattanut harjoitella käsituliaseita mieluumminkin kun sitä keppijumppaa josta konnat ei kun vimmastuivat.
    ellauri327.html on line 436: Siis mikä tässä mättää, se on helppo sanoa. Tää Cobainin kaveri ja sen paskajännärit on osa suurempaa kuviota. Näitä nk. "jännäreitä" tulee nyt joka tuutista, kazo vaikka Netflixin suosituxia. Ne kuvaa tämän päivän "urbaania skeneä", missä muutama sota sitten edes jollain lailla sivilisoitunut apinakööri on palannut taas ruutuun 0, eli samaxi kanaanilais-sudanilaisexi korruptoituneexi klaanihommaxi, josta kebaabin ja gefillte fischin syöjien pyhät kirjat kertovat, Telttamiesten leirixi, jossa vitun huumediilerit ja kaiken maailman hämärähemmot kusettajat pyörittää pisnixiä ja nirhaa toisiaan ja perheitään mennen tullen kiverillä puukoilla ja leppäkeihäillä. Mitä kumikaulat tässä näkevät sitä ei ole helppo ymmärtää, paizi että niiden oma elämä on varmaan aivan vitun ikävää.
    ellauri327.html on line 453: Hirviniemi on lähettänyt seksuaalissävytteisiä tekstiviestejä, kyrvästään ottamiaan kuvia ja videoita useille julkisuudesta tunnetuille naisille ja työkavereilleen. Osa vastaanottajista on ihme kyllä kokenut viestit seksuaalisena häirintänä. Hirviniemi myönsi tapahtuneen marraskuussa 2023 ja pyysi julkisesti Instagram-tilillään niitä anteeksi niiltä naisilta ja kihlatultaan, jotka jostain syystä ovat niistä pahastuneet. Hän on myös kertonut hakeneensa ammattiapua ongelmaansa koska amatöörit eivät enää päästä hilloviivalle.
    ellauri327.html on line 462: Hirviniemen poikkeuksellisen härskeistä seksiviesteistä, joita hän on lähetellyt useille naisille vuosien ajan, on nyt noussut kohua. Seiskan mukaan Hirviniemi on pommittanut sekä tavallisia naisia, että julkkisnaisia viesteillään. Hän on lehden mukaan myös ehdottanut, että naiset voisivat käyttää hänen kanssaan kokaiinia seksin harrastamisen yhteydessä. Lisäksi Hirviniemen kerrotaan lähetelleen seksiviestejä myös työkavereilleen ja Mr. "Jamihousu" Lotharille eri tuotantojen kuvauksissa. Osa naisista kieltäytyi haastattelusta, koska he pelkäävät, että tästä koituisi haittaa heidän uralle. Erika sejase ei edes tunne koko miestä mutta saa siltä näitä kyrvänkuvia. Marika Fingerhål puolestaan on puolustanut Akua somessa. Hän on myös puolustanut miehiä yleisesti raivokkaiden feministien miesvihan edessä.
    ellauri327.html on line 464: gekkonen.net/wp-content/uploads/2023/10/erika-marika-fight-768x453.jpg.webp" />
    ellauri327.html on line 474: Johannes Linnankoski (oik. Vihtori Johan Peltonen 18. lokakuuta 1869 Askola – 10. elokuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on Laulu tulipunaisesta kukasta. Hänen kirjojensa kantavia teemoja ovat syyllisyyden, rangaistuksen ja sovituksen moraaliset ongelmat.
    ellauri328.html on line 40: Termiittiapinoiden kuumentuva kylpyvesi lorisee kiihtyvällä vauhdilla alas viemäristä. Otroligt men ingen övrraskning: ju värre världen blir dess argare blir aporna mot naturen och varann. Hoblan uutisozikot ovat toinen toistaan kamalampia. "Riistakeskus" surmaa lopuista lo-kateista yxin tein 12 prosenttia, perusteluna "paikallisyhteisön sitouttaminen". Mitä vittua? Sitoutetaanko lo-kattien rippeitä nyt ajamaan apinayhteisön etuja? Joo ei, kyse on kauristajista, joita kismittää että ilvexet syövät niiden syöttämiä kauriita. Hei hemmetti, meillehän ne kuuluvat! Kissat helvettiin nakertamasta meidän luodikoiden maaleja!
    ellauri328.html on line 44: Lisää Hoblan uutisozikoita perjantaina viikkoa ennen 71. syntymäpäivää: Strejklagar går vidare "efter djup oenighet". Risto E.J. Penttilä (ser ut som en riktig archi-skurk): En enskild incident skadar inte Finlandsbilden. Den mycket skurkaktiga skyddspolisen i äcklig övervikt: Ryssland behandlar Finland som en fientligt sinnad stat. Jättestor överraskning! Finland har ju varit fientligt sinnat mot ryssarna genom seklerna. Turkulainen venäläinen koulu lopetetaan, etteivät lapset opi lukemaan röllipeikkoja. Nio riskerade drunkna vid Nylands brigad. Mycket flere än nio riskerar drunkna när den stora fajten börjar. Regeringen vill slopa rätten till skattefri första bostad. Istället betala alla som köper bostäder mindre skatt. Än en inkomstöverföring från de som inget har till dom som har det bra. Nya PVC-chefen om läget i finskt näringsliv: Tyvärr ganska dystert. Haha. Åland bygger mer vindkraft för att skrämma bort resten av fåglarna och fiskarna från skärena. Dumpningen av smutsig snö i havet fortsätter.
    ellauri328.html on line 46: Nato säger att Israels svar trots allt behöver följa vissa regler. Det måste vara proportionerligt som i Hammurabis lag. Om blockaden av hela landsremsan och utsvältningen av folket är proportionellt, det kan skit-Stoltenberg inte säga än - och det gör inte heller Sveriges försvarsminister Pål Jonson. Jag kan inte gå in på det och bedöma det här och nu. Jag måste fråga hela världens geriatriska president om råd. Hela begreppet "Folkrätten" är en jättestor vits. Svensk man grillade koran - den här gången fick han böter för Sverige måste ju få komma in i Nato.
    ellauri328.html on line 50: Och resten är bara idiotisk sport och annu mer idiotisk kultur. Nu skall posten inte längre ta de tio stegena i snön att bära de goda nyheterna till dörren. Då så, då ska vi inte heller abonnera papperstidningen nå mer.
    ellauri328.html on line 52: Sentään 1 hyvä uutinen: Anställd på räddningsverket stupade i kriget i Ukraina. Den här gången kom Hobla inte ihåg at säga anfallskrig. Kanske därför att nu är det ju Ukraina som går i anfall, just liksom lilla Finland med hjälp av tyskarna i 1941. Få se om dom också ämnar krossa gamla gränsen och fortsätta hela vägen till Ural.
    ellauri328.html on line 59: Diktatorn i bilden har inga riktiga vänner för han är alltid sur. Men vissa låtsas vara diktatorns vänner bara för att de kan tjäna på det. Och därför stöttar de honom: for han gör så att de rika kan bli ännu rikare. Ibland är diktatorn generös mot sina vänner och ger dem saker, även sådant som inte är hans. Han ger dem mark som är andras, han ger dem belöningar, han ger dem sådant som egentligen tillhör alla.
    ellauri328.html on line 61: Under tiden har det gemena folket fått det svårt. De är rädda, de lever fattigt, de blir utnyttjade. Alla arbetar och producerar eller rotar I sopena men de tänker också. De tänker att deras verklighet är bra för några få, orättvis för alla och grym för vissa. De som tänker annorlunda blir utstötta och dåligt behandlade. Och de som inte bara tänker annorlunda, utan dessutom SÄGER vad de tänker, får det ännu värre. Ibland måste de till och med lämna landet, eftersom de inte kan försörja sig med sitt fria talande. Dä kan de börja undergräva diktatorn utifrån och be hans utländska konkurrenter överfalla deras exfosterland. Därför får dom bra betalt och allsköns priser.
    ellauri328.html on line 63: Och sedan, när historien om diktaturen tar slut för deras del, börjar genast historien om igen. Liksom i Ryssland. Fast proletariatets diktatur hör egentligen inte hit, inte heller plutokraternas oligarki.
    ellauri328.html on line 65:

    Efter snart 600 dagars krig manar Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj om ännu mer stöd från "omvärlden." – Vi måste vinna vinterkriget, säger presidenten på besök i Natohögkvarteret.
    ellauri328.html on line 66: WTF varför måste dom vinna vinterkriget när inte Finland fick göra det? Orättvist!
    ellauri328.html on line 73: I medierna pågår ständiga diskussioner om ungdomars välbefinnande och de utmaningar som skolorna står inför. Lärarnas arbete har blivit allt mer komplicerat i takt med att barn och ungdomar uttrycker ett ökat illamående och presterar sämre i sina studier. Föräldrarna beter sig allt skitigare, dom tänker att dom äger skolan och lärarna, att dom själva är någon sorts betalande kunder och lärare deras servitörer. Diskussioner om nedskärningar skapar otrygghet bland lärare och elever då behovet för ökade resurser i elevvården är uppenbart.
    ellauri328.html on line 77: De ovannämnda värderingarna strider mot mänsklighetens bästa. De krockar med principerna i den finländska läroplanen, som omfattar jämlikhet, omsorg, gemenskap och respekt för individen och naturen. Att navigera i denna konflikt utgör en stor utmaning för skolpersonalen.
    ellauri328.html on line 79: Det behövs ett mer aktivt arbete för att konkretisera skolans värderingar i beslutsfattande också i riksdagen. I många skolor är beteendebaserad värdegrundsutveckling ett bekant begrepp. Det handlar om att värderingar uttrycks i handlingar, alltså beteende.
    ellauri328.html on line 81: Även i den aktuella regeringen har frågan om värderingar varit föremål för diskussion. Medlemmar har hävdat upprepade gånger att de är emot rasism och står för jämlikhet. Det har dock noterats av andra att det fortfarande saknas konkreta handlingar, med andra ord, ett beteendebaserat värdegrundsarbete.
    ellauri328.html on line 83: Det är viktigt att våra beslutsfattare blir påminda om sina värderingar nu då budgetförhandlingarna varit aktuella: Styrs de av affärsvärldens värderingar så som känslolös konkurrens och maximal ekonomisk vinst? Eller omfamnar de i stället läroplanens värdegrund, den som vi som lärare arbetar hårt för att stärka hos över 500 000 medborgare i vårt land?
    ellauri328.html on line 117: gertor.jpg/440px-MK38040_Buchenwald_Lagertor.jpg" />
    ellauri328.html on line 129: Suum cuique toimii Mustan Kotkan ritarikunnan (saksa: Hoher Orden vom Schwarzen Adler; perustettu vuonna 1701), Preussin kuningaskunnan korkeimman ritarikunnan tunnuslauseena. Motto on edelleen käytössä nazeilla Saksassa – sotilaspoliisin (Feldjäger) tunnuksella ja yhdessä Berliinissä toimivan vapaamuurarien Black Eagle Lodgen (saksaksi: Johannisloge Zum schwarzen Adler) kanssa. Ilmauksen yleinen saksankielinen käännös – Jedem das Seine – kirjoitettiin kyynisesti natsien Buchenwaldin keskitysleirin pääportille, mikä johti siihen, että lause on suosittu taas nyky-Saksassa.
    ellauri328.html on line 154: 26.-27. elokuuta käydään Dresdenin taistelu. Taistelun toisena päivänä Moro, huomattuaan ranskalaisten alkavan ampua kukkulalla sijaitsevaan Ruåzin kuninkaan seurakuntaan, sanoo, että heidän on lähdettävä, he lähtevät naapuripatterille lehdon läpi, mutta eivät saavuta sitä, Moreau's hevoseen osuu tykinkuula, joka menee suoraan läpi ja osuu kenraalin molempiin jalkoihin. Moro viedään Kainzin kylään. Moron leikatun jalan tuo Napoleonin leiriin hänen koiransa Fifi. Napoleon ja marsalkat katsovat, että kappas korkea-arvoinen upseeri on tapettu, ja katsovat koiran kaulapantaa, johon on kirjoitettu "Kuluu kansalaiselle J. Y. Moro." Napoleon iloitsee: "Oikeus on vihdoin tehty! Suum kuikve!" Joukoiden keskuudessa oli pitkään legenda, että Napoleon näki Moron kaukoputken läpi, kohdisti itse tykin ja ampui. Moreaun toinenkin jalka amputoitiin, mutta tämä ei auttanut. Moro kuoli kaksi viikkoa myöhemmin Nötnitzin linnassa. Hänet haudattiin Nevski Prospektille, jonka vastakkaiselle puolelle Generalissimo Suvorov, hänen tärkein vastustajansa Italian kampanjassa, haudattiin. Moro vitun loikkari sai Venäjällä marsalkka-arvon, ja Ranskassa Louis kahdeksastoista myönsi hänelle marsipaaniporsaan. Moreaun vaimolle tarjottiin lähtöä Venäjälle 30 000 ruplan elinikäisellä eläkkeellä ja Aleksanterin lahjalla 100 000 ruplaa; hänen tyttärestään voisi tulla keisarinnan hovissa kunnianeito. Pariisin vangitsemisen jälkeen Aleksanteri kuitenkin esitteli Alexandrinan Ludvig 18:lle, ja hän jäi asumaan Ranskaan 12 000 frangin eläkkeellä. Pian Leipzigin taistelussa (Kansakuntien taistelu) Napoleon voitti ja vetäytyi Ranskaan.
    ellauri328.html on line 174: Pettymys kommunismin mahdollisuuksiin luoda luvattua paratiisia sai monet nuoremmatkin kääntymään muualle etsiessään vastausta elämän ongelmiin. Moni kääntyi kristinuskoon joka lupaa sekin paratiisin mutta vasta kiven takana. Ketkut pappispakanat länkkäreissä läxivät avustamaan länsitekoisillä raamatuilla näitä "toiisinajattelevia." Koska todennäköisesti niistä voi saada myös hyviä kapitalisteja. Käskihän Jeesuskin panna talentin poikimaan eikä kaivaa sitä maahan makaamaan.
    ellauri328.html on line 176: "Mahdoton tehtävä" nimisen de propaganda fide läpyskän H.C. Andersen on samanlainen monomaani yhden kirjan mies kuin Vasiljevin agenttiromaanin Andrei Martynov. Kirja vaan on eri, toisella juutalaisten käsikirja, toisella työläisten. Siihen ne erot sitten päättyvätkin, loppu menee prikulleen samaan tapaan. 2 jalkaa hyvä, 4 paha, taikka kääntäen.
    ellauri328.html on line 192: Bultmann opiskeli teologiaa Tübingenin, Berliinin ja Marburgin yliopistoissa. Hänen opettajiaan olivat mm. Johannes Weiss ja Adolf Jülicher. Bultmann väitteli Paavalin kirjeistä vuonna 1910. Kaksi vuotta myöhemmin hän suoritti habilitaation ja hänestä tuli Marburgin Uuden testamentin eksegetiikan lehtori. Välillä hän opetti lyhyen aikaa Breslaussa ja Gießenissä. Vuonna 1921 hänestä tuli professori Marburgissa. Hän hoiti virkaa vuoteen 1951, eli paahtoi läpi naziajan ilman huolen häivää. Hakuna matata.
    ellauri328.html on line 194: Bultmann tunnetaan muun muassa evankeliumien alkuperän ja synoptisten evankeliumien ongelman tutkijana. Bultmann lanseerasi käsitteen ”myyttien purkaminen”. Hän suhtautui monien evankeliumien kuvaamien tapahtumien historiallisuuteen skeptisesti, ja katsoi, ettei tärkeintä ollut tapahtumien historiallisuus, vaan evankeliumeissa oleva julistus. Bultmannin oppilaisiin kuuluvat muun muassa Ernst Käsemann, Günther Bornkamm, Hannah Arendt ja Helmut Koester.
    ellauri328.html on line 196: In der Zeit des Nationalsozialismus schloss Bultmann sich der Bekennenden Kirche und dem Pfarrernotbund an. Er wies in Predigten auf Widersprüche zwischen nationalsozialistischer Ideologie und christlichem Glauben hin, übte jedoch keinen offenen Widerstand und blieb daher bis zu seiner Emeritierung 1951 im Amt. Im Herbst 1944 nahm Bultmann bis zum Kriegsende die spätere Theologieprofessorin Uta Ranke-Heinemann in seinen Haushalt auf, eine Tochter Hilda Heinemanns, die 1926 bei ihm ihr theologisches Staatsexamen abgelegt hatte, und des späteren Bundespräsidenten Gustav Heinemann. Mitähän Helene siitä mahtoi tuumata? Rudolf Bultmann und seine Ehefrau Helene hatten drei Töchter. Olisko tää taas tollanen Andre Giden pastoraalisinfonia?
    ellauri328.html on line 198: Uta Johanna Ingrid Ranke-Heinemann, geb. Heinemann (* 2. Oktober 1927 in Essen; † 25. März 2021 ebenda), war ab 26. Januar 1970 die weltweit erste Frau auf einem Lehrstuhl für Katholische Theologie. Nach dem Entzug der kirchlichen Lehrerlaubnis 1987 wechselte sie bis zur Emeritierung 1990 auf einen kirchenunabhängigen Lehrstuhl für Religionsgeschichte und wurde zur Bestsellerautorin.
    ellauri328.html on line 199: „Die Erinnerung an Rudolf Bultmann, den Gelehrten voller Hilfsbereitschaft, den Aufgeklärten voller Frömmigkeit, hat mich durch mein Leben begleitet, als bei mir die Zweifel größer wurden. Aber gleichzeitig hat mich sein Beispiel gelehrt, dass auch der Christ ein Skeptiker sein kann, wenn auch nicht auf die herkömmliche Weise.“
    ellauri328.html on line 204: Dass Gott in drei Personen existiert, ist menschlicher Fantasie entsprungen.
    ellauri328.html on line 210: Gott hat Himmel und Erde geschaffen, die Hölle haben die Menschen hinzuerfunden.
    ellauri328.html on line 214: Eine blutige Erlösung am Kreuz ist eine heidnische Menschenopferreligion nach religiösem Steinzeitmuster.
    ellauri328.html on line 225: Aloysia Anna Viktoria Freifrau von Eichendorff, Geburtsname Freiin von Larisch, auch: Loiska, poetisch: Luise, Liebchen (* 18. Juli 1792 in Niewiadom, Herzogtum Ratibor; † 3. Dezember 1855 in Neisse, Landkreis Neisse) war eine preußische Adelige sowie Ehefrau des Dichterjuristen Joseph von Eichendorff.
    ellauri328.html on line 230: „Eichendorff ist kein Dichter der Heimat, sondern des Heimwehs, nicht des erfüllten Augenblicks, sondern der Sehnsucht, nicht des Ankommens, sondern der Abfahrt“, heißt es bei Ernst Rüdiger Safranski, der eine Wendung Theodor W. Adornos übernimmt und ergänzt.
    ellauri328.html on line 233: Das Flügelroß. Siipimutteri.
    ellauri328.html on line 245: Ich hab’ ein Roß mit Flügeln, Minulla on tää siipimutteri,
    ellauri328.html on line 247: Das wiehernd spannt die Flügel Se levittää haaransa ja hirnahtaa,
    ellauri328.html on line 248: Bei jedem Morgenroth. Joka aamunkoitossa.
    ellauri328.html on line 255: Wir seegeln durch die Räume, Mennään takaperin halliin,
    ellauri328.html on line 258: Tief unten ausgespannt. Oikein leveään kun levität.
    ellauri328.html on line 261: Unzähl’ger Ströme Lauf – Valuu tahmaisia vanoja
    ellauri328.html on line 275: Der Sänger zwingt mit Klängen Panomies ilon pakottaaa
    ellauri328.html on line 277: Es spiegelt in Gesängen Mieluusti peilaillaan izeämme
    ellauri328.html on line 288: Die heil’gen Sterne glühn: Nuuskia piristeitä pillillä.
    ellauri328.html on line 305: Und schlaf’ denn bis zum Morgen Ja nuku sitten aamuun asti
    ellauri328.html on line 306: So sanft gelehnt an mich! Pehmeästi pylly vasten pyllyä
    ellauri328.html on line 307: Süß sind der Liebe Sorgen, Lemmenkonvehdit ovat makeita,
    ellauri328.html on line 316: Du schlägst die Augen auf, Silmäsi pyöristyvät hämmästyxestä
    ellauri328.html on line 317: O wonniges Erbeben, Hän on ylösnoussut! huudahdat,
    ellauri328.html on line 320: Auf sein Gedicht Das Flügelross antwortete Loiska mit Volksliedstrophen wie folgt:
    ellauri328.html on line 333: Mich schwingen auf dein Pferd, Sulle tarjoamaan satulaa,
    ellauri328.html on line 342: So muss ich denn noch zagen; Ei auta muuta mun kuin odottaa;
    ellauri328.html on line 344: Da mag das Ross mich tragen Voin sulle olla siipirazuna
    ellauri328.html on line 352: Jumala on suuri! Raamattutrokarin ei tarvi olla ovela, Jumala on sitä sen puolesta. Olkaa viattomia kuin kyykäärmeet ja kieroja kuin pulut. H.C. kuskaa jumalansanaa Neuvostoliittoon samanlaisella Volkswagen kleinbussilla kuin luvatun maan lähettiläs Kaarlo Syväntö (albumi 23). Mutta nou hätä: lopulta hullutus tulee murtamaan saatanan pitkät rajat Venäjän ja Suomen välillä.
    ellauri328.html on line 369: Yrityksiä tuoda uskonnollista kirjallisuutta lännestä käsiteltiin neuvostovastaisena kumouksena. Jehovan todistajien kirjallisuutta kohdeltiin samalla tavalla. Jevgenii Martynov, 35-vuotias helluntailainen rakennusinsinööri, lähetettiin Tšerniakhovskin psykovankilaan vuonna 1978.
    ellauri328.html on line 377: Raamattumuseon hallituksen puheenjohtaja Steve Greenback, joka on myös Hobby Lobby -myymälöiden puheenjohtaja, ilmoitti, että museo palauttaa yli yksitoista tuhatta esinettä Egyptiin ja Irakiin. Kokoelma sisältää tuhansia papyrusjätteitä ja muinaisia ​​savikappaleita. Greenback myönsi: "Tiesin vähän keräilymaailmasta... Virheistäni johtuva museota kohtaan esitetty kritiikki oli oikeutettua." Manchesterin yliopiston papyrologi Roberta Mazza totesi, että Greenbackin perhe "kaatoi miljoonia laillisille ja laittomille antiikkimarkkinoille ilman aavistustakaan esineiden historiasta, aineellisista piirteistä, kulttuurisesta arvosta, hauraudesta ja ongelmista".
    ellauri328.html on line 448: Paljas totuus: Gender-ideologia ei ota huomioon seksin darwinistista alkuperää - nisäkkäiden lisääntymisstrategiaa, mukaan lukien ihmiset, jotka kyyryvät kuin raidaperäiset paviaanit. Liito-oravauroskin haistelee naarasta kolon äärellä. Seksi, genderhanhille, ei ole objektiivinen totuus miesten ja naisten liittämisestä yhteen keskikohdalta. Emme ole miehiä tai naisia ​​kehomme rakenteemme tai sen vuoksi, että kehomme on suunnattu kohti banaania tai viikunaa, siittiöiden tai munasolujen tuotannon ympärillä. Ihmiset ovat muka pohjimmiltaan psykologisia itsejä, joilla on sisäinen sukupuolitunnus - kuin ruumiittomia sukupuolisieluja. (Väärin! Raamattu sanoo, että taivaassa perseet tervataan.) Nämä "sukupuoli-identiteetit" ovat riippumattomia ja voivat olla ristiriidassa niiden kiimaisten elinten kanssa, jotka Jumala antoi meille ja jotka Raamattu alkoi yhdistää oviin "Ladies" ja "Gentlemen." Nämä "sexi"-kategoriat ovat pelkkää huijausta, sanoo gender-ideologi (en minä, Cod forbid, olen sexipoikia).
    ellauri328.html on line 468: Avustuskeskustelu paljastaa myös republikaanipuolueen sisällä vallinneen valtavan ulkopolitiikan välisen erimielisyyden Make America Great Again -isolaationistien ja vanhan koulukunnan välillä, joka edelleen kannattaa vankkaa globaalia johtajuutta liittoutumien kautta, jotka auttoivat varmistamaan USAn maailmanlaajuisen hegemonian toisen maailmansodan jälkeen.
    ellauri328.html on line 510: ges.seattletimes.com/wp-content/uploads/2023/11/urnpublicidap.org48d109c21c11f8df80053d15ff7b77b7Congress_Censure_73801.jpg?d=780x520" />
    ellauri328.html on line 513: Tlaib, one of the House's most vocal critics of Israel's treatment of Palestinians, has come under intense scrutiny following Hamas' deadly attack on October 7. Her failure to directly condemn Hamas' attack while still mourning the loss of life on both Israeli and Palestinian sides, as well as her blaming Israel for the deadly strike on a Gaza hospital, angered many in Congress, including Greene. Condemning is important, you show who was right and who was wrong, viz. which side you're on. Two wrongs don't make right, only one of them does.
    ellauri330.html on line 92: Robert Sutton on Stanfordin yliopiston professori, motivaatiomallien, organisaatiorakenteiden ja luovuuden asiantuntija. Yli sadan artikkelin ja kahdeksan kirjan kirjoittaja, mukaan lukien The No Asshole Rule; Outoja ideoita, jotka toimivat; Knowing-Doing Gap ym. Dan Ariely on psykologian ja käyttäytymistalouden professori Duken yliopistossa ja yksi Center for Advanced Hindsightin perustajista. Pylkkäsen erikoisaloja ovat mielenfilosofia, mieli–ruumis-ongelma, kognitiotieteen perusteet, fysiikan filosofia, David Bohmin luonnonfilosofia ja kvanttiteorian perusteet. Hän väitteli vuonna 1992 Bohmin kvanttiteoriatulkinnan merkityksestä mielenfilosofialle ja kognitiotieteelle. Bohm oli täysi huijari ja Paavo siihen hurahtanut huuhaamies. Tämmöstä bergsonilaisuutta: "Neo- Naturalist Approaches to Consciousness. Research topic in the journal Frontiers in Psychology, 2019." Näistäkin on jo paljon paasattu. Sekobolzisesta David Bohmista on alustava paasaus syntymäpäiväalbumissa 52.
    ellauri330.html on line 94: Mitä sitten sanoo P. Pylkkänen & kumpp? "Tietoisuus on vastustanut fyysistä pelkistystä. Voisiko olla, että esteenä on riittämätön ymmärryksemme fyysisen todellisuuden luonteesta? Voimmeko tarkastella uudelleen ymmärrystämme todellisuuden perusnäkökohdista - tila, aika, kausaalisuus, aine - jotta kokemuksemme mahtuu? Vai päinvastoin, voidaanko mielen ja kehon ongelma ratkaista olemassa olevissa ontologisissa malleissa?"
    ellauri330.html on line 98: ges/profile/32939/203"
    ellauri330.html on line 103: Descartes erotti fyysisen henkisestä ulottuvuudesta ja oletti syy-suhteen tietoisen kokemuksen ja hermoprosessien välillä. Hän nimitti tietoisia kokemuksia 'ajatuksiksi' ja piti niitä kiistattomina. Kysymys siitä, kuinka voimme kuroa umpeen subjektiivisen kokemuksen ja hermotoiminnan välistä kuilua, jäi kuitenkin vastaamatta, ja yritykset yhdistää karteesinen käsitys evoluutioteoriaan eivät ole johtaneet selityksiin ja testattavissa oleviin hypoteeseihin. Väitetään, että vaihtoehtoinen uusaristoteelinen käsitys mielestä älyn ja tahdon kyvyistä ratkaisee nämä ongelmat. Keskustelemme siitä, kuinka uusaristoteelinen käsitys, jota laajennetaan käsityksellä, että organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden, voidaan yhdistää evoluutioteoriaan, ja selvitämme, kuinka voimme selittää neljää erilaista tietoisuuden muotoa evoluution termein.
    ellauri330.html on line 105: Descartes erotti fyysisen ja henkisen alueen. Mieli on Descartesin mukaan erillinen aineeton substanssi (sen olemus on ajattelu), joka on kausaalisesti yhteydessä aivoihin. Descartesin dualismi liittyy eroon ihmisten ja muiden eläinten välillä: vain ihmisillä on mieli, kun taas muut eläimet (ja kasvit) ovat pelkkiä koneita. Aristoteles, mielen biologi, väitti, että ihmisen sielulle on ominaista se, että se ei sisällä vain kasvun, ravinnon ja lisääntymisen vegetatiivisia voimia ja herkkiä havainnointi-, halu- ja liikevoimia, vaan myös ihmisen rationaaliset kyvyt. älyä ja tahtoa. Sielu ei ole, toisin kuin Descartes uskoi, kausaalisesti yhteydessä ruumiiseen, vaan sitä luonnehditaan elävän ruumiin "muodoksi". Aristoteles luonnehtii ihmistä eroavaksi eläimistä ja kasveista sen perusteella, mitä he voivat tehdä (eli heidän kykyjään, joka ilmaistaan ​​käyttäytymisessä, mukaan lukien kielellinen käyttäytyminen). Väitämme, että ymmärtääksemme tietoisuuden evoluutiota meidän on laajennettava Aristoteleen käsitystä vegetatiivisesta, herkästä ja rationaalisesta sielu näkemyksestä, että elävät organismit ovat avoimia termodynaamisia järjestelmiä, jotka ovat saaneet perinnöllisyyden. Evoluutiomuutosten seurauksena kehittyi monimutkaisia ​​termodynaamisia järjestelmiä, esim. soluja soluorganelleineen ja myöhemmin monisoluisia elimiä sisältäviä elimiä. Selitämme, kuinka neljä tietoisuuden muotoa kehittyivät yhdistämällä evoluutioteoria Aristoteleen keskusteluihin eri organismien kyvyistä.
    ellauri330.html on line 109: Vaikka Descartes erotti jyrkästi mielen kehosta ja aivoista (hänen näkemyksen mukaan elämä liittyy tietoisuuteen vain ihmisten eläinelämän ollessa täysin mekaanista), uusaristotelialaiset väittävät, että kasveilla on voimia, seuraten Aristoteleen tekemää eroa elävyydestä elottomasta. myös, nimittäin vegetatiiviset voimat ja eläimet lisäksi herkät voimat (descartes piti vegetatiivista ja herkkää sielu mekaanisin termein selitettävinä).
    ellauri330.html on line 129: S. Albert Kivinen tutki ontologiaa, muun muassa universaalien ongelmaa. Hän asettui realistiselle kannalle ja kannatti ”onttista kommunismia”, jonka hän tiivisti sanoin: ”Maailmassa on monia yksilöitä. Näillä yksilöillä on erilaisia yhteisiä (ja erottavia) piirteitä.” Kivisen mukaan onttinen kommunismi on terveen järjen universaaliteoria, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen kommunismin kanssa. Myös mielen ja ruumiin ongelma kiinnosti Kivistä. C. D. Broad oli Kivisen mielestä hänen lempifilosofinsa. Hänen mielisanansa oli haecceitas eli "tämyys". Hän poltti piippua ja asui Laivanvarastajankadulla. Hänen kotinsa oli sotkuinen ja haisi piipputupakalta. Hän päästi proseminaariesitelmäni läpi vaikka siinä oli ize piirrettyjä kuvia.
    ellauri330.html on line 142: Suomessa on tällä hetkellä 1,3 miljoonaa yksinasuvaa. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kaksinkertaistunut 30 vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä yksinään elävien määrän arvioidaan nousevan edelleen parilla sadalla tuhannella vuodessa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

    THL:n johtava mutta yxinäinen tutkija Timo Kuappinen näkee yksinasumisen lisääntymiseen useita eri syitä, jotka osittain vaihtelevat ikäryhmittäin. Yksi iso tekijä on ikääntyminen. – Nyt eletään pidempään ja iäkkäämmillä yksin asuminen on yleisempää esimerkiksi erojen ja leskeyden vuoksi. Eliniän lyhentäminen olisi ongelmaan hyvä ratkaisu, myös keskitysleirimajoitusta kannattaa harkita.
    ellauri330.html on line 150: THL:n yxinäinen mutta johtava tutkija Timo Kuappinen pitää yksinäisyyden kasvun yhtenä syynä myös kangistumista. – Yksin eläminen istuu helpommin kaupunkimaiseen tai maalaiseen elämäntapaan. Kuappinen sanoo, että tässä on huomattu sukupuolten välinen ero Suomessa. – Naisilla yksinasuminen torvi kuivana kaupungeissa on yleisempää, miehillä kangistuminen rukkaseen tyhjällä maaseudulla.
    ellauri330.html on line 156: src="https://images.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,h_2592,w_4606,x_0,y_0/ar_1.7777777777777777,c_fill,g_faces,h_675,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1696592106/39-1182450651ff0779d5f0" width="70%"/>
    ellauri330.html on line 167: Porin seudulla joka toinen kunta on yhden hengen kunta, paizi Harjavalta jossa on se mielisairaala. Isommissa kaupungeissa, kuten Helsingissä ja Turussa, yksin asuvia on jo yli puolet kaikista asuntokunnista. Satu Uusipaavalniemi on huolestunut väestön ikääntymisestä ja yksinasuvien lisääntymisestä.
    ellauri330.html on line 200: Opetti lakukeppi Eugene Holman ekan vuoden kielitieteen opiskelijoille vuonna 1971 syxyllä.
    ellauri330.html on line 206: Länsitrolli John McLaughlin lisää että These maps predate the Russian invasion. Since the invasion, you’ll find more and more people who claim Ukrainian as their native language. Nationally, the education ministry is enforcing more consistently rules that require school instruction (of all topics, including Russian) to be conducted only in Ukrainian. Toinen trolli läväyttää vaihtoehtoisen kielikartan:


    ellauri330.html on line 211: Мы сами здесь на юге так усердно и так наивно насаждали в городах обрусительные начала, наша печать столько хлопотала здесь о русском театре и распространении русской книги, что мы под конец совершенно потеряли из виду настоящую, осязательную, арифметическую действительность, как она «выглядит» за пределами нашего куриного кругозора. За этими городами колышется сплошное, почти тридцатимиллионное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, – и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Загляните когда-нибудь не только в центр его, в какой нибудь Миргородский или Васильковский уезд: загляните в его окраины, в Харьковскую или Воронежскую губернию, у самой межи, за которой начинается великорусская речь, — и вы поразитесь, до чего нетронутым и беспримесным осталось это сплошное украинское море. Есть на этой меже села, где по ею сторону речки живут «хохлы», по ту сторону — «кацапы». Живут испокон веков рядом и не смешиваются. Каждая сторона говорит по-своему, одевается по-своему, хранит особый свой обычай; женятся только на своих; чуждаются друг друга, не понимают и не ищут взаимного понимания. Съездил бы туда П. Б. Струве, автор теории о «национальных отталкиваниях», прежде чем говорить о единой трансцендентной «общерусской» сущности. Такого выразительного «отталкивания» нет, говорят, даже на польско-литовской или польско- белорусской этнографической границе.(Урок юбилея Шевченко)ge;vertical-align:top">Me itse täällä etelässä istutimme niin ahkerasti ja niin naiivisti venäläistämisen periaatteita kaupunkeihin, meidän lehdistömme täällä höystyi niin paljon venäläisestä teatterista ja venäläisten kirjojen levittämisestä, että lopulta menetimme täysin silmistämme todellisen, kosketeltavan, aritmeettisen todellisuuden, miltä se "näyttää" kanahorisonttimme ulkopuolella. Näiden kaupunkien takana heiluu jatkuva, lähes kolmenkymmenen miljoonan voimakas Ukrainan meri. Katso jonain päivänä paitsi sen keskustaa, johonkin Mirgorodin tai Vasilkovsky-alueeseen, missä asustivat Ivan Ivanovizh ja Ivan Nikiforovitzh, katso sen laitamille, Harkovin tai Voronežin lääniin, juuri siihen rajaan, jonka jälkeen suuri venäläinen puhe alkaa - ja hämmästyt kuinka koskematonta ja väärentämätöntä se on. Tämä on jatkuva Ukrainan meri. Tällä rajalla on kyliä, joissa "khokholit" asuvat tällä puolella jokea ja "katsapit" asuvat toisella puolella jokea. Muinaisista ajoista lähtien he ovat asuneet vierekkäin eivätkä sekoitu. Kumpikin osapuoli puhuu omalla tavallaan, pukeutuu omalla tavallaan, ylläpitää omaa erityistapaansa; naimisiin vain omiin; vieraannuttaa toisiaan, eivät ymmärrä eivätkä etsi keskinäistä ymmärrystä. P. B. Struve, "kansallisten vastenmielisyyksien" teorian kirjoittaja, vittu menisi sinne ennen kuin puhuu yhdestä transsendenttisesta "kokovenäläisestä" olemuksesta. Sanotaan, ettei sellaista ilmeistä "luotaantyöntävyyttä" ole edes Puolan ja Liettuan tai Puolan ja Valko-Venäjän etnografisella rajalla. (Oppitunti Ševtšenkon vuosipäivänaä)

    • ellauri330.html on line 213: Ze'ev Jabotinsky, Member of the Most Excellent British Order (heprea : זְאֵב זַ׳בּוֹטִינְסְקִי, romanisoitu : Ze'ev Zhabotinski; syntynyt Vladimir Jevgenjevitš [17 October 1880  – 3 August 1940] oli revarisiionisten johtaja, kirjailija, runoilija, puhuja, sotilas ja juutalaisten itsepuolustustekniikan kehittäjä Odesassa (huom: vain 1 s).
    ellauri330.html on line 237: Globaalit työtilateoriat (2) ehdottavat, että mielentilat ovat tietoisia, kun ne leviävät laajasti aivoissa, jotta niitä voidaan käyttää joustavasti ohjaamaan käyttäytymistä. Hyvä tapa ajatella globaalia työtilateoriaa on se, että tietoisuus riippuu "aivomaineesta" – tietoiset mielentilat on kuin aivojen julkkixia tai CIA-agentteja, joilla on pääsy monenlaisiin kognitiivisiin prosesseihin tavoilla, joilla tiedostamattomat tavis mielentilat eivät.
    ellauri330.html on line 245: Kognitiivista tutkija David Chalmers loi vuonna 1995 hyvästä syystä termin "kova ongelma" kuvaamaan kysymystä siitä, kuinka aivomme loihtivat tarkalleen subjektiivisen tietoisen kokemuksen. Jotkut filosofit väittävät edelleen, että mieli on luonnostaan erillinen aineesta. Edistyminen aivojen toiminnan ymmärtämisessä heikentää kuitenkin dualismin ajatuksia. Tutkijoiden on oltava sanoissaan varovaisia etteivät rahahanat tyrehdy.
    ellauri330.html on line 247: Haastattelija Adam Smith: Oletettavasti mielen ja kehon ongelmaa ei koskaan ratkaista kokonaan? Eihän?
    ellauri330.html on line 269: Haastattelija Adam Smith: Ovatko ajatuksesi siitä koskaan tehneet hengellistä käännettä – sen suhteen, miksi on olemassa jotain mieluummin kuin ei mitään?
    ellauri330.html on line 298: ” – Mitä te luette sitten? Kysyi Ippolit Sergejevitsh katsoen tarkemmin nuorukaiseen.
    ellauri330.html on line 327: ge/s3/media-image/20231010_Ka%CC%88a%CC%88rija%CC%88_2024-28_Mikke_P%C3%B6yh%C3%B6nen_Photomikke_Oy.jpg.webp?itok=TGZIq64J" />
    ellauri330.html on line 339: Georg Morris Cohen Brandes (4. helmikuuta 1842 Kööpenhamina – 19. helmikuuta 1927 Kööpenhamina) oli tanskalainen kirjallisuusarvostelija, tutkija ja kirjailija, joka oli 1870–1880-luvulla pohjoismaisen kirjallisen elämän merkittävin auktoriteetti. Juutalaistaustainen Brandes opiskeli estetiikkaa Kööpenhaminan yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 1870 tutkielmalla Den franske æsthetik i vore dage: En afhandling om H. Taine. Vuodesta 1871 alkaen hän luennoi yliopistossa 19. vuosisadan kirjallisuuden päävirtauksista. Vaikutusvaltaiset luennot julkaistiin kuutena niteenä (1872–90), ja Brandes esitti niissä kirjallis-filosofien ohjelmansa: kirjallisuuden on tarkasteltava yhteiskunnallisia ongelmia ja edistettävä vapauspaatosta ja vallankumoushenkeä. Luennot saivat jopa raivostuneen vastaanoton, eikä Brandes saanut yliopistosta professuuria. Hänestä tuli kuitenkin älymystön keskushahmo; hänen ympärilleen ryhmittyivät muiden muassa J. P. Jacobsen, Henrik Ibsen, Bjørnstjerne Bjørnson ja August Strindberg. Suomeen hänen vaikutuksensa saapui Minna Canthin välityksellä.
    ellauri330.html on line 341: 1890-luvulta alkaen Brandes alkoi jäädä syrjään, sillä symbolistien sukupolvi torjui hänen aatteensa yhtä lailla kuin hän torjui symbolismin. Hän alkoi kehittyä kohti individualistista askeettisuutta ja laati innoittuneita elämäkertoja muista poikkeusyksilöistä, kuten William Shakespearesta, J. W. von Goethesta, Jeesuksesta ja Michelangelosta.
    ellauri330.html on line 343: Brandes sanoo Kierkegaardista: "Tällä ironialla ei ole pelkästään nimen vuoksi yhtäläisyyttä Kierkegaardin kanssa, joka myös aristokraattisesti 'valitsee tulla ymmärretyksi väärin'. Nerouden ego on totuus, ellei siinä mielessä, että Kierkegaard haluaisi meidän ymmärtävän hänen ehdotuksensa: " Subjektiivisuus on totuus", silti siinä mielessä, että egolla on kaikki ulkoisesti pätevä käsky ja kielto vallassaan; ja maailman hämmästykseksi ja skandaaliksi ilmaistaan ​​poikkeuksetta paradokseina. Ironia on "jumalallista rohkeutta". Näin ymmärrettyssä uskaluudessa on loputtomasti mahdollisuuksia. Se on vapautta ennakkoluuloista, mutta silti se ehdottaa mahdollisuutta uskalimman puolustamiseen kaikista mahdollisista ennakkoluuloista. Se on helpommin saavutettavissa, meille kerrotaan, naiselta kuin mieheltä." Kuten naisellisella puvulla, naisellisella älyllä on tämä etu maskuliiniseen nähden, että sen haltija voi yhdellä rohkealla liikkeellä nostaa helmat kaikkien sivilisaation ennakkoluulojen ja porvarillisen tavanomaisuuden yläpuolelle ja samalla kuljettaa itsensä viattomuuden tilaan. ja luonnon syliin'. Luonnon syli! Lurps! Jopa tässä mielettömässä tiradissa on kaiku Rousseaun äänestä. Näytämme kuulevan vallankumouksen trumpetin huudon; se, mitä todella kuulemme, on vain reaktion julistus. Rousseau halusi palata luonnontilaan, jolloin miehet kulkivat alasti poluttomissa metsissä ja elivät tammenterskojen päällä. Schelling halusi kääntää evoluution suunnan takaisin ikiaikoihin, aikakauteen ennen ihmisen kaatumista. Schlegel puhaltaa vallankumouksellisia melodioita naisen suureen romanttiseen "ihmetorveen".,,"
    ellauri330.html on line 360: Punamustat aatoxet eivät olleet Forsmaneille vieraita, esimerkixi Herr Schmoller: Schmoller fügte 1900 seinem „Grundriß der Allgemeinen Volkswirtschaftslehre“ einen Abschnitt zu „Rassen und Völkern“ hinzu und beschrieb darin auf zwanzig Seiten mit angeblichen Erkenntnissen über diverse Persönlichkeitsmerkmale eine hierarchische Ordnung von „Rassen“, die er als eine Grundlage der Ökonomik darstellte. Tämän ilmitultua sakut lakkasivat jakamasta Schmoller-mitalia. Nazi-Ernst otti Rafun senttarixi Uuteen Suomeen.
    ellauri330.html on line 371: Jag tröttar ingen utöver höva
    ellauri330.html on line 373: Jag sjunger endast, vad jag fått pröva
    ellauri330.html on line 376: I moget kloke, I översluge,
    ellauri330.html on line 378: Du varma ollon på tre och tjuge,
    ellauri330.html on line 392: Aristokraattiseen maanomistajaperheeseen syntynyt Kropotkin kävi sotakoulua ja palveli myöhemmin upseerina Siperiassa, jossa hän osallistui useisiin geologisiin tutkimusmatkoihin. Hänet vangittiin aktivismistaan ​​vuonna 1874, ja hän onnistui pakenemaan kaksi vuotta myöhemmin. Hän vietti seuraavat 41 vuotta maanpaossa Sveitsissä, Ranskassa (jossa hän oli vangittuna lähes neljä vuotta) ja Englannissa. Maanpaossa ollessaan hän piti luentoja ja julkaisi laajasti anarkismista ja maantiedosta. Kropotkin palasi Venäjälle Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917, mutta pettyi bolshevikkivaltioon.
    ellauri330.html on line 405: ge/public/images/library/marx-bakunin-small.jpg?itok=EDJUiR1c" height="400px" />
    ellauri330.html on line 412: Kropotkinin maine Marxin elinaikana ei ollut niinkään anarkistinen, vaan venäläinen sosialistinen vallankumouksellinen, maantieteilijä ja tutkimusmatkailija. Kropotkin tuli erittäin etuoikeutetusta taustasta. Hän oli vanhan Moskovan aristokratian jäsen ja perintöprinssi, vaikka luopui prinssintä 12-vuotiaana, ja ilmoittautui tsaarille henkilökohtaisexi treenarixi sota-akatemiaan. Hän oli tsaarin henkilökohtainen sivuvaunu jonkin aikaa, mutta valitessaan upseerina rykmentin hän ei valinnut jotakin arvostettua, vaan Siperian kasakkarykmentin, mikä oli ensimmäinen merkki siitä, että hän oli pettymässä Tsaarin hallintoon ja perintökyläänsä. Siperiassa, jossa hän suoritti tutkimus- ja geologisia opintojaan, hänen liberaalit tunteensa kääntyivät vallankumouksellisiksi, varsinkin Sveitsin vierailun jälkeen 1872/3, jossa hän liittyi International Workingmen's Association tai First Internationaliin. Palattuaan Venäjälle hän osallistui vallankumoukselliseen piiriin, tosin vain "mene kansaan " -tyyppiseen pikemminkin kuin myöhemmin kehittyneempiin salaliittoihin tsaarin virkamiesten ja jopa tsaarin murhaamiseksi. Hänet pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni, kuten olen maininnut, vuonna 1876.
    ellauri330.html on line 426: Tuolloin Marx hyväksyi Saksassa tuolloin hallitsevan poliittisen koulukunnan, Hegelin näkemyksen, että valtio oli korkeampi ihmistoiminnan alue kuin jokapäiväisen taloudellisen toiminnan alue ("kansalaisyhteiskunta" ). Tämä johtui siitä, että vaikka jokapäiväisessä taloudellisessa toiminnassaan ihmiset toimivat oman henkilökohtaisen itsekkään etunsa mukaisesti (koska heidän oli ihan pakko selviytyä paremmin kuin Jonesit), valtio oli se valtakunta, jossa "he" tavoittelivat yhteistä hyvää, kaikkien yleistä etua. Valtio konkreettisesti, yhteiskunnan lainsäädäntö- ja lainvalvontainstituutiot (hallitus, parlamentti, tuomioistuimet, armeija, poliisi, vankilat) nähtiin siis edustavan koko yhteisön etuja. Kuten edelleenkin yleensä nähdään.
    ellauri330.html on line 454: Työaikavoutserit tai lounassetelit eivät Kropotkinin mielestä toimisi. Ei vain ollut järkevää yrittää mitata yksilön panosta tuotantoon. Työtuntien mittaaminen johtaa järjettömyyteen. On selvää, että lounassetelijärjestelmä sisältää kysynnän ja tarjonnan ongelmia, inflaatiota, devalvaatiota jne., jopa veroja aivan kuten tavallinen rahajärjestelmä tekee. Lounassetelit muuttuisivat nopeasti työrahaksi, ja palaisimme takaisin ostoon ja myyntiin ja kapitalismiin.
    ellauri330.html on line 457: Yksi suunta jää jäljelle: ei mitata niitä ollenkaan, vaan tunnustetaan kaikkien tuottavaan työhön osallistuvien oikeus ennen kaikkea elää – ja nauttia elämän mukavuudesta” (1888, The Wage System, s. 10)
    ellauri330.html on line 462: Kropotkin oli itse asiassa pätevämpi sanomaan kuin Engels, koska hän oli itse tiedemies.
    ellauri330.html on line 465: Muuten, amerikkalainen tieteellinen kirjailija Stephen Jay Gould artikkelikokoelmassaan Brontosaurus koulukiusaajana sisältää Kropotkinia koskevan luvun "Kropotkin ei ollut haljennut potta", jossa hän sanoo, että suurin osa siitä, mitä Kropotkin kirjoitti Mutual Aidissa, on kestänyt ajan koetta, vaikka hän teki saman virheen kuin sosialidarwinistit että mitä muualla luonnossa tapahtuu tapahtuu myös ihmisyhteiskunnassa. Ei tietystikään, sillä ihminen on sui generis.
    ellauri330.html on line 548: Suomalaisen puolueen johtohahmo, sen ideologinen primus motor oli Yrjö Koskinen, jonka maailmankuvassa yhdistyivät kristillinen ajattelu, näkemys Jumalasta pienen kansan tulevaisuudesta huolehtivana taatana sekä järkevän vasallivaltioajattelun kannattaminen. Tämä viimeinen merkitsi eritoten hyvin suhteiden ylläpitämistä Venäjään ja sen hallitsijaan. Koskiselle skandinaavinen talousliberalismi oli suomalaisen kansanhengen vastaista sekä Suomen ja Venäjän suhteiden vaarantamista typerillä vapaus- ja muilla vaatimuksilla.
    ellauri331.html on line 36: “Wladimir is a bisexual. Wladimir swings both ways,” Fury said of Klitschko, who is engaged and has a daughter with actress Hayden Panettiere, according to The Sun. “For those that don’t know that, I can confirm it now.” Fury, a devout Christian, has become infamous for habitual verbal attacks on women, Jews and gays.
    ellauri331.html on line 38: Die Gerüchte über mich und meinen Bruder sind verrückt. Wir sind nicht ****sexuell. Wenn wir das lesen, lachen Dinge im boulevardblätter ich und mein Bruder gerade. Vitali und ich experimentierten ein bisschen in unserem verstorbenen Teenageralter, aber das ist für junge Leute normal, in sexuellen Sachen neugierig zu sein. Wir versuchten es, und wir mochten es nicht, und es war ein langer vor langer Zeit. Gerade das zwei junge Mann-Erforschen und das Versuchen neuer Dinge. Mein Bruder und ich lieben Frauen, und wir sind völlig heterosexuell.
    ellauri331.html on line 40: ges.arcpublishing.com/leparisien/YKSQOGPVVJDTFAFKJTLIJRC3LE.jpg" width="40%" />
    ellauri331.html on line 72: – He ovat ihmisiä, jotka olivat hyvin taitavia asiantuntijoita Venäjällä. Nyt he menettävät rahansa ja statuksensa. Monen elämänlaatu laskee (ulkomailla), tutkija Ivetta Sergeeva sanoo Financial Timesille. Ihmiset tekevät pitkän tähtäimen suunnitelmia siitä, missä he haluavat olla ja inhoavatko he todella Putinia niin paljon, että ovat valmiita tekemään henkilökohtaisia uhrauksia – vai eivätkö, lehdelle puhunut Maria Snegovaja sanoo.
    ellauri331.html on line 85: SMI2 on suosittu sosiaalinen uutisverkosto, jonka käyttäjät keskustelevat ajankohtaisista tapahtumista ja osallistuvat poliittisiin keskusteluihin. Ainoa mediaprojekti RuNetissä, joka on poistanut maltillisuuden ja jakaa virallisesti mainostulot käyttäjiensä kanssa - kirjoittajat saavat jopa 50% sosiaalisen verkoston tuloista. E-generator julkaisi sen vuonna 2008 mielenkiintoisten linkkien kokoajana verkossa, venäläisenä Digg.comin analogina. Käynnistettiin uudelleen uudessa muodossa vuonna 2012. SMI2 LLC:stä 38,5 % kuuluu FINAM-holdingyhtiölle joka omistanee myös Amer-Tupakan.
    ellauri331.html on line 95: "Putin on palauttanut ylpeyden Venäjälle. Ja tässä yhteydessä äärimmäisen merkittävä vastakohta on se, millainen Venäjä oli ennen Putinia ja millainen se on nyt. 1990-luvulla se oli heikko maa, joka oli menettänyt geopoliittisen painonsa. Venäjällä tuolloin ministerit nimitettiin melkein ulkopuolelta - Washingtonin kutsusta. Venäjän ulkoministeriö ihmetteli sitten, miksi ylipäätään tarvitaan ulkopolitiikkaa ja kansallisia etuja, keskustelija huomautti.
    ellauri331.html on line 97: gess-cow.jpg/1280px-Burgess-cow.jpg" width="100%" />
    ellauri331.html on line 113:
    Agentura.Ru

    ellauri331.html on line 115: Agentura.Ru:ta pidetään Venäjän salaisten palvelujen arvostettuna lähteenä. Sen toimittaja on Andrei Soldatov ja apulaistoimittaja Irina Borogan.
    ellauri331.html on line 117: Agentura.Ru:ta ovat lainanneet The New York Times, The Moscow Times, The Washington Post, Online Journalism Review, Le Monde, The Christian Science Monitor, CNN, Federation of American Scientists, BBC ja The Center for Counterintelligence -sivustot ja -sivustot. Security Studies, Center for Defense Information, Library of Congress, Cambridge Security Program. New York Times kutsui Agentura.Ru:ta "sivustoksi, joka tuli kylmästä paljastamaan venäläisiä salaisuuksia".
    ellauri331.html on line 136: Kirjoitamme venäläisten opiskelijoiden ongelmista, ja käy ilmi, että näkemyksistämme huolimatta (monilla toimituksessa on vasemmistolaisia poikaystäviä) myös näiden ongelmien kieli sattuu olemaan vasemmistolaista. Kun kirjoitat naisten syrjinnästä, naisopiskelijoiden ja yliopiston naispuolisten työntekijöiden seksuaalisesta häirinnästä, opettajien työhön liittyvistä ongelmista – heidän työturvansa puutteesta ja lisääntyvästä epävarmuudesta – huomaat, että näiden ilmiöiden kritiikki on täynnä vasemmistoa, antikapitalistinen ja antipatriarkaalinen kieli velloaa. Lopputulos on, että puhumme myös tällä kielellä, muuten emme voi mitenkään ilmaista Venäjän yliopistojen opettajien ja opiskelijoiden ongelmia.
    ellauri331.html on line 146: Julkaisun hengessä heidän kotisivullaan on latinaksi sanottu "Novае rеs а nobis confictae" (Uusia keksimiämme asioita), mutta useimmat lukijat eivät luultavasti ymmärtäisi sitä.
    ellauri331.html on line 154: Helmikuussa 2015 Donbassin sodasta kertonut Los Angeles Timesin toimittaja Sergei Loiko julkaisi kirjeenvaihdon Gazeta.Ru:n apulaispäätoimittajan Pjotr Vlasovin [ ru ] kanssa. Siinä venäläinen mediapäällikkö ilmaisi fyysisiä uhkauksia ja syytti matkan varrella kollegaansa työskentelystä "osavaltioiden pomoille". Paizi pitkänhuiskea pelkurimainen kenraali Vlasovhan työskenteli nazipomoille? Huhtikuussa 2016 lurjusmaisen Bloomberg Newsin kolumnisti Leonid Bershidsky kutsui Gazeta.Ru:ta "Putin-mieliseksi mediaksi", joka toimii Venäjän viranomaisten etujen mukaisesti.
    ellauri331.html on line 166: ges" />
    ellauri331.html on line 193: Venäjän oikeusministeriö lisäsi 23. heinäkuuta 2021 The Insiderin luetteloonsa [ ru ] "ulkomaisesta joukkomediasta, joka suorittaa ulkomaisen agentin tehtäviä ". Moskovan tuomioistuin määräsi 14. joulukuuta 2021 myyntipisteen maksamaan miljoona ruplaa ( 100K$).
    ellauri331.html on line 198: Interfax ( venäjä : Интерфакс ) on venäläinen uutistoimisto. Viraston omistaa Interfax News Agency osakeyhtiö, ja sen pääkonttori on Moskovassa. So far so good.
    ellauri331.html on line 208: Vuonna 2004 Interfax loi "SPARK-järjestelmän", joka on suunniteltu tarkistamaan liikeagentteja Venäjällä, Ukrainassa ja Kazakstanissa. Interfax lanseerasi myös mediaseurantapalvelut "SCAN-järjestelmänsä" kautta. Vuonna 2011 yhtiö lisäsi Lontoossa toimivan Interfax Global Energy -projektin, joka raportoi energiamarkkinoista maailmanlaajuisesti. Interfax hallitsee noin 50 %
    ellauri331.html on line 242: Vuosia gonzo journalismiin panostettuaan vuoteen 2021 mennessä BuzzFeed News oli voittanut National Magazine Award -palkinnon, George Polk -palkinnon ja Pulitzer-palkinnon ja oli ehdolla Michael Kelly -palkinnon saajaksi. 1. huhtikuuta 2023 Pieretti ilmoitti, että BuzzFeed Media sulkee BuzzFeed Newsin ja keskittää uutistoimintansa The Huffington Postiin, jolloin irtisanotaan noin 180 työntekijää.
    ellauri331.html on line 253: Havaijin 52. kansainvälisessä järjestelmätieteiden konferenssissa esitellyssä asiakirjassa Argha Ray ja Joey George päättelivät, että Occupy Democrats -järjestön levittämä disinformaatio "on potentiaalia syventää edelleen halkeamia jo ennestään jakautuneessa yhteiskunnassa".
    ellauri331.html on line 259: Vuonna 2017 Asan Institute for Policy Studies sanoi, että Occupy Democrats "jakavat sekä oikeita että valeuutisia... hämärtäen entisestään tosiasian ja fiktion välistä rajaa". Jotkut pseudotieteelliset tutkimukset ovat tunnistaneet Occupy Democrats -sivuston valeuutisten verkkosivustoksi. The Atlanticin mukaan Occupy Democratsin viestit ovat "tulvattuja yksinkertaisesti valeuutisilla". Los Angeles Weekly kertoi että sen viestit ovat "vapaita objektiivisuuden ja joissakin tapauksissa tosiasioiden rajoituksista". Siis OD:n, ei LAW:n.
    ellauri331.html on line 263: Huhtikuussa 2022 Occupy Democrats väitti, että Yhdysvaltain senaattiehdokas Josh Mengele oli julkaissut sosiaalisessa mediassa manipuloidun kuvan itsestään, jossa hänen kyrvänpäänsä oli mustan naisen ruumiissa. Mengele-kampanja väitti, että väite oli "täysin väärä", riippumattomat asiantuntijat eivät löytäneet kuvasta manipuloinnin merkkejä, ja PolitiFact arvioi väitteen "todistetuksi" ja "vääräksi".
    ellauri331.html on line 272: Mash-lehden apulaispäätoimittaja Sergei Titov ilmoitti 1. helmikuuta 2021 jättävänsä julkaisun Putinin palatsia koskevan raportin ja Arkady Rotenbergin haastattelun jälkeen. Hänen mukaansa päätöksen näiden videoiden julkaisemisesta tekivät "pukuihmiset" eivätkä Mashin työntekijät. Hän vertasi tapahtumia Neuvostoliiton sensuuriin. Huhtikuussa 2018 Aram Gabrelyanov myi osuutensa Mashista Nikita Mogulinille. Mogulin omisti 51 % Mash LLC:stä, mutta tämä osuus oli pantattu Gabrelyanoville heinäkuussa 2018 päivätyllä lainasopimuksella. Syyskuussa 2018 Nikita Mogulin myi osuutensa ja lähti projektista. "Sisärenkaan" mukaan entinen Mashin päätoimittaja, johtaja ja osaomistaja Maxim Iksanov asui presidentin osaston omistamassa talossa Moskovassa, vertaa Majakovski ja Otto Ville Kuusinen!
    ellauri331.html on line 274: Mashin apulaispäätoimittaja Sergei Titov erosi tehtävästään julkistettuaan videon Putinin palatsista, jossa esitettiin rakennuksen sisäpuoli ja Vladimirin vaatekaapin sisältö. Hän totesi, että toimitus toimi "pukuihmisten" ohjeiden mukaan:
    ellauri331.html on line 281: Mediazona ( venäjäksi : Медиазона ) on Putinin vastaiseen oppositioon keskittyvä venäläinen riippumaton media, jonka perustivat Maria Aljohina ja Nadezhda Tolokunkonnikova, jotka ovat myös por-protestiryhmän ja Pussy Riot -yhtyeen perustajia. Lehden päätoimittaja on venäläinen poliittinen toimittaja Sergei Smirnov [ ru ; et ].
    ellauri331.html on line 314: Lokakuussa 2014 The Moscow Times päätti keskeyttää tilapäisesti verkkokommentit, koska loukkaava ja liiallinen Venäjä-mielinen trollaus on lisääntynyt. 2015 Sanoma Oy möi Moscow Times LLC:n Damyan Kurjatseville viime hetkellä. Lehti lopetettiin 2107. No ei, kyllä se kituuttaa vieläkin entisellä omistuspohjalla. SDerk Sauerilla on 19% osakkeista, mutta Jao on vain bulvaani. Following the passage of a law restricting coverage of the Russian invasion of Ukraine in March 2022, the newspaper moved its main editors to Amsterdam. Eli ei tämäkään enää kuulu tänne.
    ellauri331.html on line 346: Web-sivuston ngs.ru historia alkoi 12. maaliskuuta 1998. Maxim Sidorkin, joka ansaitsi elantonsa myymällä CD-levyjä, loi sen käyttämällä yksinkertaisinta FrontPage-editoria. Sitä mäkin olen käyttänyt, se oli aivan paska. emacsilla ja netscapella työ joutui paremmin. Sidorkin päätti kehittää verkkosivuston Novosibirskin kauppiaiden verkkoportaaliksi toivoen houkuttelevansa mahdollisimman monia mainostajia. Vuonna 2001 verkkosivustosta tuli hänen tärkein tulonlähde. Vittu että vituttaa nää rags to riches tarinat. Neuvostoliiton rauniot oli varsinainen villin lännen preeria. Eipä tästä tämän enempää, Novosibirsk ei nappaa pahemmin.
    ellauri331.html on line 357: Novaja Gazeta julkaisi 26. marraskuuta 2001 Oleg Lurien artikkelin, jossa todettiin, että Sergei Pugatšovin johtaman International Industrial Bankin johto oli sekaantunut rahanpesuun Bank of New Yorkissa. Pugatsjovin pankki nosti sanomalehteä vastaan ​​kunnianloukkauskanteen vedoten taloudellisiin menetyksiin, koska useiden sen asiakkaiden väitettiin muuttaneen tiliensä ehtoja tavalla, joka sai pankin menettämään rahaa julkaisun takia. Pankki voitti 28. helmikuuta 2002 oikeudenkäynnin Moskovan Basmannin kunnanoikeudessa ja sai 15 miljoonan ruplan (noin 500 000 dollarin) tulonmenetyksen, ennennäkemättömän summan venäläisille sanomalehdille, joka saattoi heikentää Novaja Gazetan olemassaoloa, varsinkin kun 22. helmikuuta sama Basmanny-tuomioistuin määräsi Novaya Gazetan maksamaan noin miljoona dollaria Krasnodarin alueen korkeinta tuomaria vastaan ​​esitetystä korruptioepäilystä. Huhtikuussa tuomioistuin vahvisti päätöksen International Industrial Bankin tapauksessa uudelleen. Kuitenkin 27. toukokuuta 2002 päivätyssä artikkelissa Novaja Gazetan toimittaja Julia Latynina paljasti, että kanteessa mainitut pankin kolme asiakasta olivat sen tytäryhtiöitä tai muuten sen hallituksen määräysvallassa, ja väitti, että Novaja Gazeta oli pyytänyt rikostutkinnan aloittaminen pankin toiminnasta. Tämän seurauksena International Industrial Bank luopui kesäkuussa 2002 korvausvaatimuksestaan.
    ellauri331.html on line 359: Vuonna 2004 sanomalehti julkaisi seitsemän kolumnisti Georgi Rozhnovin artikkelia, joissa Sergei Kirijenkoa syytettiin 4,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin Kansainvälisen valuuttarahaston varojen kavalluksesta vuonna 1998, kun hän oli Venäjän pääministeri. Sanomalehti perustui syytöksensä kirjeeseen, jonka väitettiin kirjoittaneen Colin Powellille ja jonka allekirjoittivat Yhdysvaltain kongressiedustajat Philip Crane, Mike Pence, Charlie Norwood, Dan Burton ja Henry Bonilla ja joka julkaistiin American Defense Councilin verkkosivuilla. Sanomalehti väitti, että Kirijenko oli käyttänyt osan kavaltaetuista varoista ostaakseen kiinteistöjä Yhdysvalloista. Myöhemmin paljastettiin, että kirje oli The eXilen keksimä kepponen. Läppä läppä! Naura sinäkin! Vastauksena Kirijenko haastoi Novaja Gazetan ja Rožnovin oikeuteen kunnianloukkauksesta, ja antamassaan tuomion Kirijenkon hyväksi tuomioistuin määräsi Novaja Gazetan peruuttamaan kaikki syytöksiin liittyvät julkaisut ja sanoi, että sanomalehti "on velvollinen julkaisemaan vain virallisesti todistettu tieto, joka yhdistää herra Kirijenkon kavallukseen."
    ellauri331.html on line 361: 25. heinäkuuta 2014 lehti avattiin sanoilla "Vergeef ons, Nederland" / "Прости, Голландия" ("Anteeksi meille, Alankomaat" sekä hollanniksi että venäjäksi) vastauksena Malaysia Airlinesin lennon 17 katastrofiin. Sitten oli tää emävale sinivalaasta, izemurha"haasteesta" Vittu että noi netti"haasteet" jaxaa vituttaa. "Sinivalas" nousi ensimmäisen kerran uutisiin toukokuussa 2016 venäläisen Novaja Gazeta -sanomalehden artikkelissa, joka yhdisti monet toisiinsa liittymättömät lasten itsemurhat venäläisen VK - sosiaalisen verkoston "F57"-ryhmään kuulumiseen. Moraalisen paniikin aalto pyyhkäisi Venäjää. Myöhemmin plärää kritisoitiin siitä, että se yritti luoda syy-yhteyden siellä, missä sellaista ei ollut, eikä yhdenkään itsemurhan havaittu olevan seurausta ryhmätoiminnasta. Peliin liittyvistä itsemurhaväitteistä on raportoitu maailmanlaajuisesti, mutta yhtäkään ei ole vahvistettu. Eli jälleen 1 ankka tältä rähmäplärältä. Komsomolskaja Pravdan aikana ei tällästä pelleilyä oisi siedetty. Kaverit olisi pantu seinää vasten ja ammuttu.
    ellauri331.html on line 365: Venäjän vuoden 2022 hyökkäyksen Ukrainaan alkamisen jälkeen päätoimittaja Dmitri Muratov totesi, että sanomalehti julkaisee yhteisvastuullisesti painoksen sekä venäjäksi että ukrainaksi. Sanomalehti ilmoitti 4. maaliskuuta 2022 poistavansa materiaalia ja leikkaavansa sodasta kertovan raportin saatuaan virallisen varoituksen Roskomnadzorilta. Se julkaisi aineistoa miehitetyistä Khersonista ja muista Ukrainan kaupungeista. Sanomalehti ilmoitti 28. maaliskuuta keskeyttävänsä verkko- ja tulostustoimintansa "erityisen sotilasoperaation" loppuun asti saatuaan uuden varoituksen Roskomnadzorilta.
    ellauri331.html on line 373: OpenNet on venäläinen "uutissivusto" ilmaisista ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoista. Sen loi vuonna 1996 Maxim Chirkov. Sivustolla on myös käännettyjä man-sivuja, foorumi, wiki ja useita FOSS-projekteja, joita pidetään "mielenkiintoisina". Sivuston liikenteen arvioidaan olevan 500 000 kävijää kuukaudessa, joten se on toiseksi suosituin venäläinen FOSS-sivusto linux.org.ru:n jälkeen. Vuonna 2001 sivusto on voittanut Golden Site -palkinnon. Vihdoinkin ongelmaton sivusto joka on saanut ryssävihasta huolimatta jonkun palkinnon. Tosin siitä on jo yli 20 vuotta ja open source on käytännössä vainaja, kun Google ja muut Windowsin kilpaililjat pääsi tasoihin ja joholle.
    ellauri331.html on line 377: Mutta nytpä tulee kunnon ryssävihan aihetta! Peace Data tai PeaceData on valeuutissivusto, jota ylläpitää Internet Research Agency, maan hallitukseen yhteydessä oleva venäläinen kanava, joka julkaisee englanniksi ja arabiaksi.
    ellauri331.html on line 379: Osa sen tavoitteena oli puuttua Yhdysvaltojen 2020 vaaleihin tarkoituksenaan auttaa Donald Trumpia tulemaan uudelleen valituksi kukistamalla demokraattien ehdokas Joe Biden ja hänen ehdokaskaverinsa Kamala Harris. Tavoitteena oli vähentää kannatusta Biden-Harris-lipulle liberaalien äänestäjien keskuudessa. Sosiaalisen median analytiikkayrityksen Graphikan mukaan vain noin 5 prosenttia verkkosivuston englanninkielisestä sisällöstä koski Yhdysvaltain vaaleja, mutta "operaation tämä puoli viittaa yritykseen rakentaa vasemmistolainen yleisö ja ohjata se pois Bidenin kampanjasta". Se kohdistui myös Ison-Britannian vasemmistoäänestäjiin, ja se sisälsi hävyttömiä artikkeleita Algeriasta, Egyptistä ja Turkista. Sivusto palkkasi Yhdysvaltoihin aavistamattomia toimittajia sekä keksi vääriä henkilöitä tietokoneella luoduilla luomisilla avatarilla. Näihin väärennettyihin henkilöllisyyksiin kuului Graphikan mukaan kolme verkkosivustolla lueteltua pysyvää työntekijää, jotka siis olivatkin botteja. Niiden selkäpuolelta roikkui kasa telltale johtoja.
    ellauri331.html on line 385: The Daily Beast on yhdysvaltalainen uutissivusto, joka keskittyy politiikkaan, mediaan ja popkulttuuriin. Vuonna 2008 perustetun verkkosivuston omistaa IAC Inc. IAC Inc. on amerikkalainen holdingyhtiö, joka omistaa brändejä 100 maassa, pääasiassa median ja Internetin alalla. Yritys on perustettu Delaware General Corporation -lain alaisuudessa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Joey Levin (jutku hänkin), joka johti aiemmin yrityksen haku- ja sovellussegmenttiä, on toiminut toimitusjohtajana kesäkuusta 2015 lähtien. Vuosina 2004 ja 2005 IAC jatkoi kasvuaan yritysostojen kautta ja lisäsi omaisuuttaan mukaan lukien Tripadvisor. Se lanseerasi myös Gifts.comin tänä aikana ja Connected Ventures mukaan lukien CollegeHumor ja Vimeo. 3. elokuuta 2013 IAC myi Newsweekin International Business Timesille julkistamattomin ehdoin. Firman joku jäbä sai lentopotkut twiitattuaan "Afrikkaan menossa. Toivottavasti en saa AIDSia. Kiusoittelen vain. Olen valkoinen!" Uudelleenjärjestelyn seurauksena CollegeHumorin yli 100 työntekijää irtisanottiin.
    ellauri331.html on line 438: Proekt ( venäjäksi : Проект, liet.  'Project') on "itsenäinen" "venäläinen" media, joka on erikoistunut tutkivaan journalismiin. Vuonna 2021 Proekt lanseerattiin uudelleen nimellä Agentstvo ( Агентство, 'virasto'), mutta palautti alkuperäisen nimensä vuonna 2022, kun taas Agentstvosta tuli uutissivusto.
    ellauri331.html on line 449: 15. heinäkuuta 2021 Venäjän viranomaiset kielsivät Proektin ja merkitsivät viisi sen toimittajaa niin kutsutuiksi " ulkomaalaisiksi agenteiksi ". Proektista tuli ensimmäinen uutiskanava, joka on nimetty niin sanotuksi " ei-toivotuksi organisaatioksi " Venäjällä. Tämä nimitys kieltää järjestön toiminnan Venäjän alueella ja määrää seuraamuksia kaikille, jotka tukevat järjestöä. Badanin kutsui viranomaisten päätöstä parhaaksi tunnustukseksi. Kiitos putinisteille! Nyt alkaa länsiraha virrata. Meduzan tutkintaosaston päällikkö Aleksei Kovalev sanoi kateena, että kiellon syynä olivat Proektin tutkimukset Kremlin korkeimpia virkamiehiä kohtaan. Venäläinen toimittaja Andrei Kolesnikov sanoi, että Proektin vaino on signaali muulle tiedotusvälineelle: "Katso mitä voimme ja käyttäydy itse samoin jos tahdot länteen framille."
    ellauri331.html on line 451: Venäjän oikeusministeriö lisäsi Proektin 2.6.2023 ns. "ulkomaisten agenttien" listalle. Se oli ensimmäinen kokonaisuus, joka lisättiin niin sanotulle "luettelolle" sen jälkeen, kun se oli jo kielletty niin kutsutun "ei-toivotun organisaation" -patsaan nojalla.
    ellauri331.html on line 464: Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022 aikana Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi tunnustettu julkaisu sisällytettiin Yandexin valkoiselle listalle (muodollisesti itsenäinen ja neutraali, mutta sotilaallisen sensuurin alainen ja salaa vuorovaikutuksessa viranomaisten kanssa). Amnesty Internationalin raportin esimerkkiä käyttäen julkaisu huomautti, että RBC keskittyi vain Ukrainan ja sen asevoimien syytöksiin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta jättäen huomiotta Venäjän federaatiota vastaan ​​esitetyt syytökset. Siten Bakhmutin hyökkäyksiä koskevassa raportissaan julkaisu ei ilmoittanut sen toteuttanutta puolta (Venäjän armeija) ja uhrien määrää.
    ellauri331.html on line 474: Readovka on Smolenskin paikallislehti joka on ahkerasti yrittänyt Moskovaan. Useat Venäjän oppositio- ja eräät länsimaiset julkaisut luokittelevat Readovkan Kremlin kannattajaksi resurssiksi. Kostylev kuitenkin kiistää tämän väittäen, että Readovka "pysyy riippumattoman journalismin linjassa". Puolalaisen Belsat TV:n mukaan maaliskuussa 2022 osa Jevgeni Prigožinin työntekijöistä tuli Readovkan työntekijöiksi. Kritiikkiäkin löytyy, tosin hiukka sekavaa. Esim Readovka suomi Peskovia siitä ettei tämä riittävän ankarasti tuominnut osa-aikajuutalaista juontajajulkkista Urgantia joka lähti Ukrainan sotaa pakoon Israeliin 2018.
    ellauri331.html on line 478: REGNUM News Agency on venäläinen valtakunnallinen online-uutispalvelu, joka välittää uutisia Venäjältä ja ulkomailta omilta kirjeenvaihtajiltaan, tytäryhtiöiltään ja kumppaneiltaan. REGNUM kattaa tapahtumia kaikilla Venäjän alueilla sekä naapurimaissa Euroopassa, Keski -Aasiassa ja Etelä-Kaukasiassa. REGNUM-lehdistökeskukset sijaitsevat Moskovassa, Pietarissa, Pihkovassa, Arkangelissa, Vologdassa, Barnaulissa, Krasnojarskissa, Novosibirskissä, Kalugassa, ja Radio Jerevanissa (Armenia).
    ellauri331.html on line 482: Huhutaan, [lumikko sanoi] että Regnumin toimituksen työntekijät tervehtivät toisiaan erityisellä tervehdyksellä "СФО", joka venäjäksi tarkoittaa "Kuolema fasistisille miehittäjille". Regnumin päätoimittaja Vigen Akopyanin haastattelussa venäläiselle portaalille Gorod.lv [ ru ], päällikkö väitti, että viraston "antifasistinen" kanta selitettiin vastustavan Venäjän investointeja mihin tahansa maahan, jonka politiikka on vihamielinen Venäjää kohtaan tai joka edistää toisen maailmansodan aikaisen natsismin ja fasismin kunnostamista. Vaikka Akopjan ei kertonut, mitä maata hän ajatteli mielessään, venäläiset toimittajat ymmärsivät, että se oli Viro. Saattoi se olla Latviakin, tai Liettua. Suomikin tulee kysymyxeen sen liityttyä Natoon ja ryhdyttyä vihamielisexi..
    ellauri331.html on line 484: Viron turvallisuuspoliisi (KaPo) esitti vuoden 2005 vuosikirjassaan väitteen, jonka mukaan REGNUM oli suunniteltu välineeksi Venäjän valtion propagandakoneistossa, joka toimi Modest Kolerovin johdolla, tuolloin presidentti Vladimir Putinin hallinnon viraston päällikkönä.. Väitteessä todettiin, että REGNUM ei ole pohjimmiltaan uutiskanava sellaisena kuin se esittää itsensä, vaan sateenvarjo Venäjän salaisten palveluiden toiminnalle niin sanotuissa "lähiulkomaan" maissa, joiden ponnistelut on suunnattu edistämään Venäjän geopoliittista agendaa. Venäjän ulkopoliittisena välineenä REGNUM on kannustanut vastustamaan Baltian maiden energiariippumattomuussuunnitelmia ja vaikuttanut kielteiseen kansanäänestykseen uudesta ydinvoimalasta Liettuaan. Kyllä se joku baltti oli.
    ellauri331.html on line 486: Vuodesta 2011 lähtien virastosta on tullut epäsuosittu Turkmenistanissa. Turkmenistanin ulkoministeriön jakamassa raportissa Turkmenistanin diplomaatit ilmaisivat toistuvasti vastenmielisyytensä virastoa kohtaan väittäen, että se levittää järjestelmällisesti epätarkkoja ja puolueellisia tietoja heidän maastaan. Joulukuussa 2016 Valko-Venäjällä pidätettiin kolme REGNUM-toimittajaa, joita syytettiin "valko-Venäjän ja Venäjän kansojen välisen vihamielisyyden lietsomisesta", ääriliikkeistä ja kielteisistä arvioista Aleksanteri Lukašenkon hallituksen harjoittaman Valko-Venäjän politiikan suhteen. Valko-Venäjän kansalaiset Dmitri Alimkin, Juri Pavlovets ja Sergei Shiptenko viettivät 14 kuukautta tutkintavankeudessa nro 1. Helmikuussa 2018 heidät tuomittiin pykälän 3 momentin nojalla viideksi vuodeksi vankeuteen. Valko-Venäjän rikoslain 130 pykälä, "ekstremismi" kolmen vuoden rangaistuksella ja kiellolla lähteä Valko-Venäjältä. No ei nyt Valko-Venäjä, tshort vazmi!
    ellauri331.html on line 490: Republic (aiemmin Slon tai Slon.ru ) on venäläinen analyyttinen verkkolehti, joka käsittelee pääasiassa politiikkaa, liiketoimintaa ja taloutta. Sen on julkaissut yksityinen osakeyhtiö Moscow Digital Media. Kesästä 2014 lähtien verkkosivusto on toiminut maksullisena tilauksena. Kesäkuussa 2021 päätoimittajaksi tuli venäläinen toimittaja Dmitri Kolerev. 15. lokakuuta 2021 Moscow Digital Media leimattiin "ulkomaiseksi agentiksi " Venäjällä. Dmitrillä ei ole höykäsen pöläystä aavistusta mixi. Rahaakaan ei tule kuin abonnenteilta. Tasavallan toimittaja Siranush Sharoyan sai tammikuussa 2017 Redkollegia -mediapalkinnon artikkelistaan ​​"Musta käteinen. Kuinka biljoona dollaria vedettiin maasta 25 vuodessa. Venäjän pankkijärjestelmän historia - rikostapausten perusteella".
    ellauri331.html on line 493:

    Uutistoimisto Novostilla oli plaku Merikatu 3:n portaikossa ja A-rapun vieressä. Siellä asui joku onnellinen Novostin Suomen agentti. Mikähän se oli nimeltään?
    ellauri331.html on line 503: Vuonna 1961 Novosti Press Agency (APN) seurasi Sovinformburoa. Siitä tuli Neuvostoliiton julkisten organisaatioiden johtava tiedotus- ja lehdistöelin. APN:n perustajat olivat Neuvostoliiton journalistiliitto, Neuvostoliiton kirjailijaliitto, Neuvostoliiton ystävyys- ja kulttuurisuhteiden liitto ulkomaille sekä Znaniye-seura. Viraston peruskirja hyväksyttiin 3. huhtikuuta 1961. Peruskirjan mukaan APN:n tavoitteena oli "edistää kansojen keskinäistä ymmärrystä, luottamusta ja ystävyyttä kaikin mahdollisin tavoin julkaisemalla laajasti tarkkaa tietoa Neuvostoliitosta ulkomailla ja tutustuttamalla Neuvostoliiton ihmisten elämään vieraissa maissa". APN:n motto oli "Information for Peace, for the Friendship of Nations". APN:llä oli toimistoja yli 120 maassa. Virasto julkaisi 60 kuvitettua sanoma- ja aikakauslehteä 45 kielellä ja 4,3 miljoonan kappaleen kertalevikki. Neuvostoliiton kanssa APN julkaisi Moscow News -sanomalehden, josta tuli syyskuussa 1990 itsenäinen julkaisu. APN Publishing House julkaisi yli 200 kirjaa ja kirjasta, joiden vuotuinen levikki on yhteensä 20 miljoonaa kappaletta, ja kirjasarjoja, kuten ABC Political Science. Vuonna 1989 TV-keskus avattiin APN:ssä. Myöhemmin se muutettiin TV-Novosti-televisioyhtiöksi, joka on vuodesta 2005 lähtien operoinut RT- mediaverkkoa.
    ellauri331.html on line 518: Joulukuussa 2019 media vähän kritisoi palvelun asiantuntijoiden valintaa, jotka analysoivat viitattuja julkaisuja arvioidakseen niiden säännöstenmukaisuutta. Monet Roscomnadzorin rekrytoimat asiantuntijat ovat yhteydessä pseudotieteellisiin ja sekstanttisiin liikkeisiin, mukaan lukien HIV:n/aidsin kieltäjät, ultrakonservatiivit, rokotusten vastustajat ja vaihtoehtoisen lääketieteen aktivistit. Kolme tällaista asiantuntijaa – Anna Volkova, Tatyana Simonova ja Elena Shabalina – arvioivat suositun räppäri Egor Kreedin sanoituksia, joissa he löysivät "mutageenisen vaikutuksen", "saatanallisen vaikutuksen" ja "psykologisen sodankäynnin". Pfui!
    ellauri331.html on line 551: Rossija Segodnya yhdistää entisen RIA Novosti -uutispalvelun ja kansainvälisen radiopalvelun Voice of Russia (entinen Radio Jerevan). Venäjän presidentin 9. joulukuuta 2013 antaman asetuksen mukaan uuden viraston tehtävänä on "tarjoaa tietoa Venäjän valtion politiikasta ja Venäjän elämästä ja yhteiskunnasta ulkomaisille yleisöille". Vladimir Putinin kansliapäällikkö Sergei Ivanov sanoi, että Rossija Segodnjaa ollaan luomassa Venäjän valtionmedian kusetustehokkuuden lisäämiseksi. Kuitenkin RIA Novostin omassa raportissa siirrosta arveltiin, että se oli yritys lujittaa valtion hallintaa mediasektorilla ja länsimaiset uutiskanavat totesivat, että tämä oli myös Putinin siirto mieluisan kuvan levittämiseksi Venäjästä ulkomailla. Ahaa! Eipä olisikaan arvannut.
    ellauri331.html on line 576: Syyskuussa 2017 RT America määrättiin rekisteröitymään ulkomaan agentiksi Yhdysvaltain oikeusministeriössä Foreign Agents Registration Actin mukaisesti. RT kiellettiin Ukrainassa vuonna 2014, kun Venäjä annexoi Krimin; Latvia ja Liettua panivat samanlaiset kiellot käyttöön vuonna 2020. Saksa kielsi RT DE:n helmikuussa 2022. Venäjän Ukrainaan miehityksen aikana Euroopan unioni ja Kanada kielsivät virallisesti RT:n ja riippumattomat palveluntarjoajat. 10 maata keskeytti RT-lähetykset. Sosiaalisen median verkkosivustot, joita seuraa ulkoisten linkkien estäminen RT:n verkkosivustolle ja pääsyn rajoittaminen RT:n sisältöön. Microsoft poisti RT:n sovelluskaupastaan ​​ja poisti heidän hakutuloksistaan ​​Bingissä, kun taas Apple poisti RT-sovelluksen kaikista maista Venäjää lukuun ottamatta. Hehe. Osataan sitä sensuroida meilläkin dämitall, muttei sentään omaan jalkaan ammuta.
    ellauri331.html on line 578: RT:n perustamisen aikaan RIA Novostin johtaja Svetlana Mironyuk totesi: "Valitettavasti lännen massatietoisuuden tasolla Venäjä yhdistetään kolmeen sanaan: kommunismi, lumi ja köyhyys", ja lisäsi "haluaisimme antaae täydellisemmän kuvan elämästä maassamme. Äskeisestä luettelosta jäi pois korruptio ja alkoholiongelma. Nyttemmin mukaan kuuluu myös kapitalismi, rahanhimo, köyhien kyykytys ja oligarkia. Ne kaikki olemme omaxuneet tosi nopeasti lännestä."
    ellauri331.html on line 582: Samaan syssyyn Walter Isaacson, Yhdysvaltain hallituksen Voice of America-, Radio Free Europe- ja Radio Free Asia -ohjelmia johtavan yleisradioneuvoston puheenjohtaja, vaati lisää rahaa ohjelmiin sijoittamiseen, koska "emme voi sallia itsemme jäävän hännille - vihollisemme välittää nyt enemmän propagandaa kuin me", mainiten erityisesti Russia Todayn, Iranin Press TV:n ja Kiinan China Central Televisionin (CCTV) samassa hengenvedossa. Myöhemmin hän koitti selitellä, että hän itse asiassa tarkoitti "vihollisia" Afganistanissa, ei mainitsemiaan maita. HAHA tietysti.
    ellauri331.html on line 584: Mikä pahinta, RT kehtasi veljeillä pahan Assangen kanssa ennenkuin USA sai sen häkitettyä. Mikä vielä pahempaaVladimir Putin vieraili uudessa RT-lähetyskeskuksessa kesäkuussa 2013 ja totesi:
    ellauri331.html on line 596: Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti 27.2.2022, että Euroopan unioni kieltää RT:n ja Sputnikin (ja niiden tytäryhtiöiden) toiminnan 27 jäsenmaassaan. [146] Kielto johti siihen, että RT estettiin EU:n ulkopuolella sijaitsevissa loppupään televisioverkoissa, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Singaporessa, koska ne olivat riippuvaisia ​​EU:n yrityksistä signaalin syöttämisessä RT:lle. Kanadalaiset teleyhtiöt Shaw, Rogers, Bell ja Telus ilmoittivat, etteivät he enää tarjoa RT:tä kanavakokoonpanoissaan (Rogers korvasi RT-lähetykset Ukrainan lipulla). Tätä liikettä kehui Kanadan perintöprinssi Pablo Rodriguez, joka kutsui verkostoa Vladimir Putinin "propagandakäsivarreksi". 28. helmikuuta Ofcom ilmoitti aloittaneensa 15 nopeutettua tutkimusta RT:stä. Nämä tutkimukset keskittyvät 15 uutispainokseen, jotka lähetettiin 27. helmikuuta klo 5.00-19.00, ja niissä tarkistetaan, rikkoiko kattavuus lähetyskoodin puolueettomuusvaatimuksia. Asetus julkaistiin 2. maaliskuuta, mikä tarkoitti, että kielto oli voimassa.
    ellauri331.html on line 604: Lokakuussa 2022 RT:n juontaja Anton Krasovsky sanoi lähetyksessä, että Ukrainan lapset, jotka olivat aiemmin kritisoineet Neuvostoliittoa Ukrainan miehittäjinä, olisi pitänyt hukuttaa tai polttaa. Lisäksi hän nauroi kertoessaan, että venäläissotilaat raiskasivat iäkkäitä ukrainalaisia ​​naisia ​​vuoden 2022 hyökkäyksen aikana. Simonyan pidätti hänet myöhemmin, ja rikostutkinta aloitettiin. Professori Robert Orttungin George Washingtonin yliopistosta tekemässä tutkimuksessa todettiin, että RT käyttää inhimillisiä tarinoita ilman ideologista sisältöä houkutellakseen katsojia kanavilleen. Emäkieroa!
    ellauri331.html on line 631: Russia Insider julkaisi 15. tammikuuta 2018 Bausmanin pääkirjoituksen otsikolla "On aika pudottaa juutalainen tabu", jossa hän kuvaili vihamielisyyttä Putinin Venäjää kohtaan "pääasiassa juutalaisena ilmiönä", väitti "tiukkana kritisoinnin tabuna tiedotusvälineissä". juutalaisia ​​ryhmänä ja ilmoitti, että "tästä lähtien Russia Insiderin sivut ovat avoinna artikkeleille, jotka käsittelevät reilusti ja rehellisesti juutalaisten eliitin vaikutusta, mukaan lukien osoittavat, milloin se on pahantahtoinen, mitä se usein on". että punainen terrori oli juutalaisten pogromi Venäjän kansaa vastaan. No kyllähän monet punikit oli juutalaisia (Marx ja Trozki esimerkixi), mutta vielä useammat eivät (Engels, Lenin, Otto Ville Kuusinen tai Stalin esimerkixiI. Haaretz sanoi, että manifestissa väitettiin "juutalaisten painostusryhmien" olevan vastuussa "suurimmasta osasta kuolettavasta kuohunnasta maailmassa viimeisten 30 vuoden aikana". No takuulla ovat vastuussa Israelin toimista.
    ellauri331.html on line 643: Läppä läppä, eivät ole. Rykovtseva ahkeroi Radio Svobodassa, sillä ei ole wikisivua. Otto Lätsis oli latvialaissyntyinen toimittaja, joka kyllä on jo vainaja. Hruštšovin sulan lopussa hän työskenteli Izvestiassa, jossa hän kannatti sensuurin löystämistä ja pyrki tekemään sanomalehden suosituksi älymystön keskuudessa. Kommunisti-lehdessä hän lipsui perestroikan kannalle. Hänen loppunsa oli kamala. 10. syyskuuta 2005, kun Otto Lätsis ajoi Peugeotilla ja kääntyi vasemmalle risteyksessä, jeeppi törmäsi hänen autoonsa suurella nopeudella. Otto Lätsis ja hänen pojanpoikansa sekä jeeppiä ajanut nainen ja hänen kaksi lastaan ​​joutuivat sairaalahoitoon. Lätsis viipyi koomassa yli puolitoista kuukautta, mutta kuoli lopulta vammoihinsa. Hän kuoli klo 5.00 MSK:ssa 3. marraskuuta 2005 Burdenkon sairaalassa Moskovassa.
    ellauri331.html on line 645: ge.invaluable.com/housePhotos/clar/41/425141/H0054-L46361837.jpg" height="300px" />
    ellauri331.html on line 647: ges/js8b80zBShZAH452uy9YtBtpsrr_xAl8XVQ6yZijzNo/rs:fill:80:120:0:0/dpr:1/q:80/bG9jYWw6L3B1Ymxp/Yy9zdG9yYWdlL3Bl/cnNvbi8yMzcvZmls/ZS1jN2M4YTNhMGQ3/ZTI4N2ZhZjc0YjMx/ZDEyMWMxNDdjNC5q/cGc.jpg" height="300px" />
    ellauri331.html on line 651: ges?q=tbn:ANd9GcT7vnawbaE8na7jDwCWikZeVoMRr5Y7kZOeWA&usqp=CAU" width="30%" />
    ellauri331.html on line 666: Sota.vision (SOTA) on venäläinen riippumaton uutiskanava. SODAn aloitti Grani.ru:n entinen toimittaja Alexandra Ageeva, joka loi oman YouTube-kanavansa kattamaan dramaattisimmat Venäjän opposition toimintaan liittyvät tapahtumat Moskovassa. Näihin kuuluivat mielenosoitukset Aleksei Navalnyn tukemiseksi, Bolotnaja-aukion tapaus ja piketit, joissa tuomittiin Venäjän sekaantuminen Ukrainaan. Sivusto kattaa pääasiassa maan sisäisiä mielenosoituksia. SOTAn suurin painopiste on oppositioagenda sekä pääkaupungissa että sen ulkopuolella. SOTA tekee yhteistyötä myös suuren toimittajajoukon kanssa, joka on sijoitettu maan ulkopuolelle, "esimerkiksi" Georgiaan, Latviaan, Liettuaan, Armeniaan, Kazakstaniin, Puolaan, Ukrainaan ja Yhdysvaltoihin. SOTA oli ainoa media, joka lähetti maailmanlaajuisia mielenosoituksia Aleksei Navalnyn tukemiseksi, ja niitä järjestettiin yli 60 paikassa ympäri maailmaa.
    ellauri331.html on line 668: 26. marraskuuta 2021 päätoimittaja Oleg Elanchik julistettiin ulkomaiseksi agentiksi, joka on lähellä ääriliikkeitä nyky-Venäjällä. 11.2.2022 Sota.visionin perustaja Alexandra Ageeva tuli myös ulkomaan agentiksi. Lokakuussa 2022 SOTA-julkaisun virkaatekevä päätoimittaja, poliitikko Jevgeni Domozhirov otettiin etsintäkuulutettujen listalle. Kesäkuussa 2023 Venäjän oikeusministeriö lisäsi Sota.visionin "ulkomaisten agenttien" luetteloon.
    ellauri331.html on line 670: Sinånsä uskottavan syytteen vuoksi Alexandra Ageeva päätti muuttaa Riikaan. Tähän mennessä SOTA oli kerännyt jo yli 300 000 seuraajaa ja laajentanut merkittävästi toimittajaverkostoaan 40 henkilön yhteistyöllä projektin kanssa. Riika on varsinainen antiputinismin pesäke. Latvian mielestä olisi jo aika 3. maailmansota startata.
    ellauri331.html on line 676: Marraskuusta 2017 lähtien Radio Sputnikia alettiin lähettää AM-lähetyksessä Washington DC:ssä, WZHF 1390 AM. Yhdysvaltain oikeusministeriö velvoitti amerikkalaisten asemien omistajien rekisteröitymään ulkomaiseksi agentiksi. Sputnik on kokonaan estetty omistamasta amerikkalaista radioasemaa liittovaltion viestintäkomission sääntöjen vuoksi, jotka estävät lähetysomaisuuden ulkomaisen omistuksen, vuoden 1934 fasistisessa viestintälaissa.
    ellauri331.html on line 692: CIA kertoi 9. joulukuuta 2016 Yhdysvaltain lainsäätäjille, että Yhdysvaltain tiedusteluyhteisö näki parhaaxi uskotella, että Venäjä suoritti operaatioita Yhdysvaltain vuoden 2016 vaalien aikana estääkseen Hillary Clintonia voittamasta presidenttinä. Useat Yhdysvaltain tiedustelupalvelut päättelivät hätäpaskana, että ihmiset, joilla oli suoria yhteyksiä Kremliin, antoivat WikiLeaksille hakkeroituja sähköposteja Demokraattien kansalliskomitealta. WikiLeaks ei paljastanut lähdettä. Myöhemmin Wikileaksin perustaja Julian Assange myönsi, että sähköpostien lähde ei ollut Venäjä tai mikään muukaan valtio. Ize asiassa syyllinen oli nuori demokraattijutku Rich, joka varmuuden vuoxi hiljennettiin selkälaukauxilla kotiovella.
    ellauri331.html on line 694: DCLeaks julkaisi 12. elokuuta 2016 tietoja yli 200 demokraattisesta lainsäätäjästä, mukaan lukien heidän henkilökohtaiset matkapuhelinnumeronsa. Lukuisat Bart Simpson-tyyppiset pilapuhelut, jotka Hillary Clinton sai tästä paljastuksesta, sekä hänen kampanjansa sähköpostin suojauksen menetys häiritsivät vakavasti hänen kampanjaansa, joka muutti yhteystietojaan 7. lokakuuta 2016 soittamalla jokaiselle hänen yhteyshenkilölleen yksi kerrallaan. Ei ihme että jenkit siitä lähin vainosivat Assangea kuin hirmustunut Jehova.
    ellauri331.html on line 698: Varastettujen sähköpostien julkaisemisen jälkeen NSA:n ilmiantaja Edward Snowden kritisoi WikiLeaksia sen laajasta tietovuodosta ja kirjoitti, että "heidän vihamielisyys jopa vaatimatonta kuratointia kohtaan on virhe". Vittu Snowden oli vain kade Assangelle. Washington Post asetti vastakkain WikiLeaksin käytäntöjen ja Snowdenin NSA:ta koskevien tietojen paljastamisen välisen eron: vaikka Snowden työskenteli toimittajien kanssa tarkistaakseen asiakirjoja (joitakin salassa, jos se vaarantaisi kansallisen turvallisuuden), WikiLeaksin "radikaalimpi" lähestymistapa sisältää polkumyynnin. "valtavista, haettavissa olevista online-välimuistista, jossa on vain vähän – jos ollenkaan - ilmeisiä yrityksiä poistaa arkaluonteisia henkilökohtaisia ​​tietoja". Washington Postin kolumnisti Anne Applebaum (jutku taas) kuvasi yksityiskohtaisesti muita Venäjän epävakautuskampanjoita Itä-Euroopan maissa.
    ellauri331.html on line 700: 25. heinäkuuta 2016 Thomas Rid, Lontoon King´s Collegen turvallisuustutkimuksen professori ja Johns Hopkinsin yliopiston School for Advanced International Studiesin ulkopuolinen tutkija Washington DC:ssä (taskuprofessori vailla vertoa), teki oman yhteenvedon todisteista, osoittaaxeen Venäjän olevan kaiken takana. Hän päätteli, että nämä toimet heikensivät onnistuneesti "DNC:n kykyä käyttää oppositiotutkimustaan ​​yllätyksenä Trumpia vastaan..." Hän kirjoittaa lisäksi, että monet maat suorittavat tietojen suodattamista poliittisista järjestöistä ja sitä pidetään laillisena tiedustelutyötä. "Mutta digitaalinen suodattaminen ja mahdollisesti manipuloitujen asiakirjojen julkaiseminen vapaalla hacktivismilla naamioituna ylittää suuren punaisen viivan ja muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen: autoritaarinen maa suoraan, mutta silti salaisesti yrittää sabotoida Yhdysvaltain vaaleja." Jos se maa edes olisi antiautotaarinen...
    ellauri331.html on line 708: Sanomalehti on arvostellut paitsi Venäjän hallitusta myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja kutsunut sitä "provosoimattomaksi". Vuonna 2023 Venäjän hallitus esti kaiken pääsyn verkkosivustolle Venäjällä ja merkitsi The Bellin ja sen perustajat "ulkomaalaisiksi agenteiksi". Kello kiellettiin samassa hötäkässä kuin Mediazona, Meduza ja Novaja Gazeta. Oikeistoliberaalijärjestöt ovat tuominneet kiellon Venäjän hallituksen pyrkimyksenä hallita Venäjän informaatiotilaa ja estää Ukrainan sodan negatiivinen kuva.
    ellauri331.html on line 710: 29. kesäkuuta 2023 The Bell sai kansainvälistä huomiota kertoessaan, että Venäjän hallitus takavarikoi Jevgeni Prigozhinin "Patriot" -mediayhtiöt ja RIA FANin epäonnistuneen Wagner-ryhmän kapinan jälkeen. Eipä siitäkään sitten enempää, agentti mikä agentti.
    ellauri331.html on line 716: Maaliskuussa 2020 Vzglyad julkaisi artikkelin mediapäällikkö Alexander Malkevichilta (jota on kutsuttu "venäläiseksi röllipeikoksi" ja jolle Yhdysvaltain hallitus on langettanut seuraamuksia sekaantumisesta Yhdysvaltain vaaleihin) jossa Wikipedian toimituksia syytettiin informaatiosodasta. Malkevich näät väitti, että hallitusmyönteisen hankkeen "Anti-Propaganda" luoman artikkelin "Venäjänkielisen Wikipedian hallinnon myynti" poistaminen Wikipediasta (Malkevichin mukaan artikkeli poistettiin ilkivalloin) oli todiste "informaatiosodasta". Wikipedia kutsui koko ajatusta "paranoidiksi" ja "absurdiksi", sanoen: "Nää on jälleen näitä hulluja yrityksiä käyttää hyväkseen Amerikka-korttia Venäjän sotapropagandassa."
    ellauri332.html on line 26:

    George Lucas


    ellauri332.html on line 131: Munckin henkinen kiirastuli voimistuu, kun rajan takaa alkaa pyrkiä maahan yhä enemmän neuvostovaltaa pakenevaa väkeä: niin Pietarissa työskennelleitä suomalaisia kuin venäläisaatelia, sivistyneistöä ja juutalaisiakin. Munck kokee olevansa liian suuren tehtävän edessä ja pyytää apua kehittyvän kriisin purkamiseksi, mutta vastaus pääkaupungista on tyly ja armoton: vain suomalaiset saa päästää läpi, muut on käännytettävä, "punikit" ja vakoojat teloitettava. Munck on jätetty yksin likaisen työn tekijäksi ja huomaa joutuvansa tekemään yhä rankempia ratkaisuja, joiden ongelmallisuutta lain ja oikeuden, kohtuuden ja inhimillisyyden kannalta hän ei voi itseltäänkään kiistää. Munckin henkireikänä kasautuvien paineiden alla toimivat toisaalta shakki- ja keskusteluhetket originellin Gentschin kanssa, toisaalta hänet hetkeksi järjen sumentavankin raa'asta todellisuudesta erottavat kohtaamiset rakkautta ja inhimillisyyttä edustavan Linnun kanssa. Rajajoki jatkaa hiljaista virtaansa kuten ennenkin, mutta rajan ongelmat patoutuvat kuitenkin ennen pitkää vääjäämättä sumaksi, joka ei enää aukene ilman raskaita uhreja... Juonipaljastuxet päättyvät tähän. Loppukin on paljasta pyllyä.
    ellauri332.html on line 143: Abelard showed humility in recognizing his errors, Bernard used great benevolence. Historiassa ja populaarikulttuurissa Abelard tunnetaan parhaiten intohimoisesta ja traagisesta rakkaussuhteestaan ja intensiivisestä nesteiden vaihdostaan loistavan opiskelijansa ja mahdollisen vaimonsa Héloïse d'Argenteuilin kanssa. Hän oli naisten ja heidän koulutuksensa puolustaja. Lähetettyään Héloïsen luostariin Bretagnen suojelemaan häntä väkivaltaiselta sedältä, joka ei halunnut hänen tavoittelevan tätä kiellettyä rakkautta, sedän lähettämät miehet kastroivat hänet. Héloïse piti edelleen itseään puolisonsa, vaikka molemmat kassit jäivät luostareihin tämän tapahtuman jälkeen, ja puolusti häntä julkisesti, kun paavi Innocentius II tuomitsi hänen oppinsa ja Abelardia pidettiin harhaoppisena. Näistä mielipiteistä Abelard tunnusti naisen syyttömyyden, joka tekee synnin rakkaudesta. No jopa pomppasi, louskutti Clairvaux Bernhardilainen, sittenhän Eevakin olisi ollut synnitön ja koko korttitalo lysähtäisi perisynnin mukana.
    ellauri332.html on line 156: Elokuvan inspiraationa toimi Jordan Belfort, tosielämän valkokaulusrikollinen, joka petti tavallisilta ihmisiltä miljoonia dollareita. Ongelma? Katsojat kokivat, että elokuva loistovalaisi Belfortin käytöksen ja Wall Streetillä vallitsevan kaoottisen korruption, eikä valaissut uhreja.
    ellauri332.html on line 205: Sekä Anthony Burgessin romaani että Stanley Kubrickin myöhempi "A Clockwork Orange" -sovitus eivät ole heikkohermoisille. Elokuva oli kusen peitossa, eikä ihme, miksi. Juoni keskittyy Alex DeLargen, väkivaltaisesti kieroutuneen rikollisen ympärille, joka tekee kauhistuttavia julmuuksia. Mitähän itua siinäkin muka oli?
    ellauri332.html on line 253: Mikään ei voita Johnny Deppiä mielenkiinnottomana hahmona, mutta tämä casting-valinta oli hieman liian mielenkiintoinen useimmille ihmisille. "The Lone Ranger" oli Disneylle valtava lipputulopommi, joka menetti lähes kaksisataa miljoonaa dollaria, ja Deppin casting oli ensisijainen ongelma. Tonto on intiaanihahmo, ja se olisi ollut loistava tapa intiaaninäyttelijälle näyttää taitojaan. Sen sijaan saimme kapteeni Jack Sparrow'n – ja hänen pukunsa elokuvaan nosti myös skalppeja. Deppin näytteleminen ei ollut ongelma, mutta hänen "punanahkansa" on johtava tarina, kun useimmat ihmiset puhuvat tästä elokuvasta.
    ellauri332.html on line 266: Kukaan ei voi kiistää Ingemar Johanssonin näyttelemistä, mutta tämä oli toinen virhe, kun valkoiset näyttelijät valittiin aasialaisiin rooleihin. "Ghost in the Shell" on klassinen pala anime
    ellauri332.html on line 284: Kukaan ei pitänyt "Alohasta". Ei edes Emma Stone itse, vaikka hän liittyi "tämä on valkaisua" -joukkoon vasta maksettuaan. Allison Ng on kiinalais-havaijilainen, kaksi kulttuuria, joita Stone ei ole, mikä oli yksi elokuvan saamista suurimmista kritiikistä. Kaiken kaikkiaan elokuva oli suuri floppi ohjaaja Cameron Crowelle, vaikka siinä oli paljon huonoja arvosteluja ja kiinnostuksen puute lisätä casting-virheitä, jotka hautasivat tämän elokuvan. Stone kertoi Los Angeles Timesille: "Minusta on tullut monien vitsien kohde. Olen oppinut paljon valkopesun hullusta historiasta."
    ellauri332.html on line 286:
  • The Avengers [jotain potaskaa]

    ellauri332.html on line 288: Sean Connery ja Uma Thurman vainajat näyttelevät tätä pitkään jatkuneen brittiläisen vakoojasarjan uusintaversiota, joka perustuu Marvelin sarjakuviin. Molempien nimi on "The Avengers". Yksi oli eeppinen; toista on kutsuttu kaikkien aikojen huonoimmaksi elokuvaksi.
    ellauri332.html on line 289: Elokuva kirjasi 5 % tomatometriin. "The Avengers" iski kuninkaallisesti käden paskaan. Se ei edes selvittänyt 60 miljoonan dollarin budjettiaan. Rotten Tomatoesissa sitä kutsuttiin "epäkyvyttömäksi" ja "valitettavasti vääräksi katastrofiksi". Tämä kesän julkaisu oli kesän jännä. Yhdeksällä Golden Raspberry -ehdokkuudella se voitti "Pahin remake tai jatko" sekä "TV-ohjelman pahin ylösnousemus".
    ellauri332.html on line 324: Monia elokuvia on arvosteltu huonon käytöksen ylistämisestä, mutta Oliver Stonen "Natural Born Killers" on pohjimmainen esimerkki. Elokuva keskittyy (väistämättä erittäin siistiin) rakastettuun pariin, josta tuli joukkorikollisia. Elokuvan sekoituksen romantiikkaa ja väkivaltaa on sanottu inspiroineen useita "kopiorikoksia", mukaan lukien kauhistuttava Columbinen lukion tragedia.
    ellauri332.html on line 341: Ranskalaiset näyttelijät Lea Seydoux ja Adele Exarchopoulos näyttelevät "Blue Is the Warmest Colour" -elokuvaa, joka on intiimi ja mukaansatempaava romanttinen draama. Panoa muttei genitaalit näkyvillä siis. Vaikka elokuva on saanut kansainvälistä kritiikkiä, sekä näyttelijä että miehistön jäsenet ovat sittemmin puhuneet kuvauksissa kokemastaan huonosta kohtelusta ja kohtuuttomista työoloista. Valitukset vaihtelivat palkattomista ylitöistä tarpeettoman epämukaviin raiskauskohtauksiin.
    ellauri332.html on line 350: Ehkä Alfred Hitchcockin tunnetuin ja tunnustetuin elokuva "Psycho" on klassinen kauhutrilleri, jota pelataan vielä tänäkin päivänä jokaisena Halloweenina. Elokuvan pääosassa Anthony Perkins on henkisesti epävakaa hotellin omistaja, jolla on paljon synkkiä salaisuuksia piilossa rakennuksessa, jossa hän työskentelee. Psycho" tuli pioneerinimikkeeksi kauhuelokuvien genren suhteen. Julkaisuhetkellä elokuva oli kuitenkin kiistanalainen sen tuolloisen tabusisällön kuvauksesta. "Järkyttävät" kohtaukset sisälsivät: naimaton pariskunta nai, jakavat sängyn ja näytetään paljas derrière...Gäsp. Ei jaxa.
    ellauri332.html on line 372: Kun James Cameronin eepos "Avatar" ilmestyi näytöillemme, se julistettiin tekniseksi mestariteokseksi sen vertaansa vailla olevan CGI-protokollan käytön ansiosta. No, mitä elokuvassa olikin visuaalisesti (sinisiä lättäneniä), siitä puuttui sen sisältö ja juoni. Kun yleisö pääsi yli elokuvan "vau"-tekijän, monet huomauttivat, että "Avatar" ylisti kolonisaation ja valkoisen pelastusliikkeen ongelmallisia teemoja. Jotkut ovat jopa väittäneet, että elokuva on kopioi-liitä klassisesta (ja yhtä ongelmallisesta) "Pocahontasista". Pocahontasilla oli pörröinen suuri musta majava. Oliko avatarilla? Ilmeisesti ei vaan sininen porsliini.
    ellauri332.html on line 410: Ellet elänyt kiven alla vuosina 2008–2021, "Twilight"-saaga soittaa sinulle kelloa. Kenelle kellot soivat kelle ei. Lukioon sijoittuva vampyyrin rakkaustarina ei vain rypisti höyheniä sen vuoksi, että se on lajitteleva, vaan myös siksi, että se romantisoi valtavan... ikäeron Bellan ja Edwardin välillä. Höh, melko huolestuttava 87 vuoden ikäero tarkemmin. Mutta Edwardin valtava muna on yhä salamannopea ja hampaat terävinä Bellan niskassa.Tämä oli amerikkalaisittain erityisen huolestuttavaa, koska franchising-ryhmän pääkohdeyleisö koostui huutavista tweensistä, joilla on vielä isän antamat pledgesormuxet. Bella ei kyllä ole mikään missi, tisutkin sillä on kuin kuhmuiset omenat. Voisi sitä silti pikasesti vetästä.
    ellauri332.html on line 417: ges/499740/rid_c80ce231aacc79413c466f76c3861cce/sex-and-the-city-2_8fa1a466-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" />
    ellauri332.html on line 427: ges/499740/rid_e4feace12a719181d3a27a8ad608597a/the-scarlet-letter_LiD3em-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" />
    ellauri332.html on line 432: In 17th-century Salem, Hester Prynne must wear a scarlet A because she is an adulteress, with a child out of wedlock. For seven years, she has refused to name the father. A vigorous older stranger arrives, recognized by Hester but unknown to others as her missing husband. He poses as Chillingworth, a doctor, watching Hester and searching out the identity of her lover. His eye soon rests on Dimmesdale, a young overwrought pastor. Enmity grows between the two men; Chillingworth applies psychological pressure, and the pastor begins to crack. A ship stops in Salem, and Hester sees it as a providential refuge for her daughter, herself, and her lover. But will Dimmesdale flee with her? Or without perhaps?
    ellauri332.html on line 443: Hawthorne's moral seriousness gets lost in a sea of slush.
    ellauri332.html on line 454: Now we are getting somewhere:
    ellauri332.html on line 466: ges/M/MV5BNjE0MjAzNzI0NV5BMl5BanBnXkFtZTYwMDcxNjg4._V1_QL75_UX180_CR0,12,180,266_.jpg" />
    ellauri332.html on line 472: Hester Prynne (Senta Berger) lebt mit ihrer Tochter in Salem, einer an der Atlantikküste gelegene amerikanische Neuansiedlung der Puritaner. Auf ihren Kleidern prangt in scharlachroter Farbe ein A. Der Buchstabe ist für die strenggläubigen Puritaner das Zeichen für eine Ehebrecherin. Trotz der Repressalien ihrer Gemeinschaft - so muss die schöne Frau jedes Jahr einen Tag an den Pranger - weigert sich Hester, den Namen des Vaters ihrer Tochter Pearl preiszugeben.
    ellauri332.html on line 474: Liebe und Stolz lassen die mutige Mutter bereits sieben Jahre durchhalten. Als ihr seit Jahren verschollene Ehemann Roger Chillingworth (Hans Christian Blech) auftaucht und herausfindet, dass Pastor Dimmesdale (Ángel Álvarez) das Kind gezeugt hat, wendet sich auch ihr Schicksal. Chillingworth verhindert die Flucht des Geistlichen, als dieser auf einem Schiff nach England zu fliehen versucht.
    ellauri332.html on line 475: Nathaniel Hawthornes (1850) Bestseller wurde immer wieder verfilmt, so 1934 von Robert G. Vignola und 1926 von Victor Sjöström. Trotzdem nahm sich auch Wim Wenders mit dem von ihm mit gegründeten Filmverlag der Autoren 1973 dem Sujet an. Während Hawthorne die Probleme von Einwanderern der zweiten Generation in den Mittelpunkt stellte, setzte der Regisseur seinen Focus auf den persönlichen Konflikt der Figuren. Senta Berger war 1973 ein international bekannter Filmstar. Sie legt als
    ellauri332.html on line 480: Prynne is a slumming-sexpot pariah, Chillingworth comes back from the woods with a clinical eye for vengeance, flabby-chinned Dimmesdale (Lou Castel) keeps fainting on the edge of the widescreen. Pearl (Yella Rottländer) giggles as the black-clad puritan leading the arrest slips and falls in the mud.
    ellauri332.html on line 481: A lumpy mélange of naturalism and melodrama, German and Spanish and Russian players bumping into one another, a score like a pile of bricks.
    ellauri332.html on line 493: À la suite d'une vague de piratage et de menaces terroristes que le Federal Bureau of Investigation (FBI) attribue à un groupe lié à la Corée du Nord, la société de distribution Sony Pictures Entertainment annonce l'annulation de la sortie du film prévue pour le 25 décembre 2014 pour raisons de sécurité,
    ellauri332.html on line 494: Le film engrange un million de dollars le jour de sa première diffusion
    ellauri332.html on line 500: Elokuvan juoni kertoo kahdesta julkkisjournalistista, jotka lähtevät CIA:n ohjeistamana Pohjois-Koreaan haastattelemaan Kim Jong-unia, tarkoituksenaan salamurhata hänet. Hulvatonta jenkkihuumoria, salamurhaus nimittäin. Il y a ceci d'ironique dans l'intrigue, qui montre le désespoir du gouvernement des États-Unis et de la société américaine. L'assassinat d'un leader étranger renvoie à ce que les États-Unis ont fait en Afghanistan, Irak, Syrie et Ukraine. Et n'oublions pas qui a tué Kennedy : les Américains.
    ellauri332.html on line 514: Seth Aaron Rogen was born on April 15, 1982, in Vancouver, British Columbia, into a Jewish family of Ukrainian and Russian origin. Ei hemmetti, jutkujen maailmanlaajuinen salaliitto astialla taas!
    ellauri332.html on line 526: ges/499740/rid_586e3d04f39ab142cc4920089e123f5e/fantastic-beasts-and-where-to-find-them_ap83u9-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" />
    ellauri332.html on line 531: "Memoirs of a Geisha" oli Arthur Goldenin [n.h.] myydyin romaani. Elokuvantekijä Rob Marshall, Oscar-palkitun Chicagon ohjaaja, otti sen uudelleen elokuvaksi. Kaliforniassa kuvattua japsuelokuvaa kritisoitiin epäaitoudesta. "Memoirs of a Geisha" voitti kolme Oscar-palkintoa, mutta se sai vaihtelevia arvosteluja ja sitä kritisoitiin laihojen kiinalaisten näyttelijöiden käyttämisestä pulskien japanilaisten naisten esittämiseen. Sekä kiinalaiset että japanilaiset loukkaantuivat. Mutta jopa kirja oli kiistanalainen, sillä kirjailijaa inspiroinut geisha haastoi hänet oikeuteen heidän nimettömyytensä sopimuksen rikkomisesta. Vittu että jenkit on sitten kieroja.
    ellauri332.html on line 546: Megan Fox oli valtava osa kahta ensimmäistä live-action Transformers -elokuvaa, mutta miksi Megan Fox jätti Transformers -sarjan ennen Transformers: Dark of the Moon -elokuvaa ? Steven Spielbergin tuottamana Paramount lanseerasi live-action Transformers -franchise-sarjan vuonna 2007. Ensimmäisen elokuvan ohjasi Michael Bay, ja siinä näytteli Shia LaBeouf Sam Witwickynä, ja Fox toimi hänen näyttelijänä ja rakkausmiehenä Mikaela Banes. Vuoden 2007 elokuva oli taloudellisesti valtava hitti ja ansaitsi yli 700 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. Sen jatko-osa, Transformers: Revenge of the Fallen, menestyi vielä paremmin vuonna 2009, mikä takaa trilogian. Megan Fox Transformers -ongelma jätti kuitenkin tumman pilven franchisingin päälle.
    ellauri332.html on line 550: Oikeasti vika oli se, et Transformereilla oli laihanlaisesti "lihaa" (fig.1). Foxin ja Bayn kaatumisen jälkeen hän näytteli April O'Neilina kahdessa hänen Teenage Mutant Ninja Turtles -elokuvassaan. Niistä on hauskoja animaatioita toisaalla.
    ellauri332.html on line 560: ges/499740/rid_68dca96573d862fd811b1a7b6284b00e/E9W77K-The-Most-Breathtaking-Things-Seen-In-Space-cooper-interstellar-scaled.jpg.pro-cmg.jpg" />
    ellauri332.html on line 591: "Alexander" (2004) oli 3 tunnin elokuva, joka tehtiin yhteen ommeltujen puoliksi leivottujen ideoiden välähdyksistä siinä toivossa että katsojat olisivat innoissaan nähdessään valkaistun blondin Colin Farrellin [muutkin kuin Nora "Genital" Roberz], joka kuvasi Aleksanteri Suurta, ja Angelina Jolien, joka näytteli hänen äitirooliaan suurella näytöllä. Yleisö piti tätä historiallisten epätarkkuuksien ja Colinin hinuroinnin lisäksi yhtenä elokuvan naurettavimmista asioista. "Emme väitä vastustavamme homoja ", sanoi Yannis
    ellauri332.html on line 613: On melko harvinaista, että elokuvan päänäyttelijä menee rougeksi ja loukkaa elokuvaa, jossa hän näyttelee. No, se...tapahtui täällä. Juonenkäänteen kuningas, M Night Shyamalanin elokuva "The Happening" oli täydellinen kömmähdys. Se, mikä oli tarkoitettu kauhuksi, on niin hirvittävän huonoa, että se on melkein komediaa. Hänen ansiokseen kuuluu, että elokuva kasveista tappamassa ihmisiä, ei vain kuulosta pelottavalta. Pelottaa enemmän että apinat tappavat sukupuuttoon jo puolet kasveja. Huolimatta siitä, kuinka huono se on, elokuvaa ympäröi lisäkiista, kun elokuvan tähti Mark Wahlberg käänsi selkänsä ohjaajalle pieraisten hänen yleiseen suuntaansa ja moittimalla elokuvaa julkisesti. Whalbergin onneksi Shyamalan ei ottanut kritiikkiä sydämeensä.
    ellauri332.html on line 636: George Lucas sai inspiraationsa sankarin luomiseen kuuluisalta sarjakuvahahmolta Hessu . Esiintyy elokuvassa Star Wars. Episodi I: The Phantom Menace ", jossa häntä näytteli ja äänesti amerikkalainen näyttelijä Ahmed Best , Binksistä tuli historian ensimmäinen sivuhahmo, joka luotiin yksinomaan liikkeensieppaustekniikalla . Hahmo sai kriitikoilta ja faneilta negatiivista palautetta liian koomisuuden vuoksi, ja siksi tekijöiden oli vähennettävä merkittävästi hahmon osallistumista esiosa-trilogian elokuviin.
    ellauri332.html on line 640: Esiosa-trilogiaa luodessaan George Lucas ei alun perin aikonut esitellä sarjakuvahahmoa, mutta hänen poikansa "Jett" ehdotti tuloksena olevan synkän ja poliittisen trilogian "laimentamista" hahmolla, joka ainakin osittain kompensoisi Hanin huumorin menetystä. Lucas, joka on saanut inspiraationsa yhdestä poikansa suosikkisarjakuvahahmoista, Disneyn Goofysta , luo pitkän (1,96 m) gunganin, jolla on pitkät korvat ja varrelliset silmät ja joka muistuttaa antropomorfoitua hadrosaurusta tai vesinokkaeläintä, ja "Jett" keksii hänelle nimen - Jar Jar Binks. Ulkonäköä viimeisteli kuvittaja Terril Whiplatch.
    ellauri332.html on line 650: Jo ennen "The Phantom Menace" -jakson julkaisua Jar Jar tuli melko vakavan median ja yleisön huomion kohteeksi. Näin ollen Brent Staples New York Timesista uskoo, että gungan ”kävelee kuin parittaja. Binks on ylivoimaisesti elokuvan tyhmin hahmo", ja hänen yksinkertainen omistautuminen "valkoisille" jedimestareilleen muistutti ihmisiä Hollywoodin loukkaavimmista rodullisista stereotypioista; Slaten David Edelstein kutsui Binksiä " pullisesilmäiseksi, miehen kokoiseksi dinosaurukseksi, joka puhuu Länsi-Intian slangia " ja Eric Harrison Los Angeles Timesista vertasi Binksiä Stepin Fetchitin virheelliseen parodiaan. Harrison panee merkille Pohjois-Amerikan katsojien ennennäkemättömän suuttumuksen tämän hahmon suhteen: erityisesti luotiin verkkosivusto jarjarmustdie.com ("Jar Jar Must Die") , joka kerää fanien ääniä vetoaakseen Lucasfilmiin ja pyytää tappamaan Binks. Vanity Fairin Bruce Handy kirjoitti, että Jar Jarista "on tullut symboli siitä, mitä monet fanit pitävät esiosa-trilogian puutteina: hahmot, joista kukaan ei välitä; huumorintaju, joka on suunnattu yleisön nuorimmille ajatteleville jäsenille; liiallinen riippuvuus tietokonegrafiikasta; ja juonilinjat, jotka käsittelevät monimutkaisia poliittisia juonitteluja , jotka olisivat sopimattomia: I, Claudius tai Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho -sovituksissa , mutta sopivat elokuviin, joissa on hahmoja kuten Jar Jar Binks." Kate Phipps The A.V. Clubista totesi, että Binks oli kiusallisesti kirjoitettu elokuvaan, jonka olisi voinut tehdä ilman gungania, joka tarjoaisi koomista helpotusta pääjuonelle, mutta sen sijaan hän "pilaa melkein jokaisen kohtauksen, jossa hän avaa suunsa."
    ellauri332.html on line 652: Elokuvakriitikot ja fanit syyttivät elokuvantekijöitä liiallisesta kaupallistuksesta ja kohdistamisesta pienille lapsille. George Lucas totesi, että " nämä elokuvat ovat lapsille, mutta he [fanit] eivät halua myöntää sitä... On pieni joukko faneja, jotka eivät pidä koomista helpotuksesta. He haluavat elokuvien olevan kovia, kuten The Terminator, ja he järkyttyvät ja tulevat hyvin tuomitsevaksi kaikesta, mikä liittyy lapsellisuuteen ." Rob Coleman, joka johti animaatiotiimiä Industrial Light & Magicissa , muisteli myöhemmin kertoneensa Lucasille, että tiimi ennusti Jar Jar -hahmolle epäonnistumisen; Lucas kertoi hänelle, että hän esitteli erityisesti Jar Jarin elokuvaan herättääkseen 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten huomion. Huhtikuussa 2019, Star Wars Celebrationin aikana, ennen The Phantom Menacen 20-vuotisjuhla vuotta juhlivaa paneelia, George Lucas nimesi Jar Jarin suosikkihahmokseen Star Warsissa.
    ellauri332.html on line 654: Kriitikko Joe Morgenstern The Wall Street Journalista lkuvaili hahmoa "rastafari Stepin Fetchitiksi kaviotasolla, joka ärsyttävästi risteää Butterfly McQueenin." Naislakimies ja kriittinen rotuteoreetikko Patricia J. Williams on ehdottanut, että monet Jar Jarin hahmon piirteet muistuttavat läheisesti blackface-minstrel-shown esiintyjiä ja Powell Ford ehdottaa, että hahmo on "rento klovnihahmo" joka jatkaa stereotypioita mustasta Karibiasta. Lucas kiisti yhteydet hahmon ja rasismin välillä; Best totesi myös, että Jar Jarilla ei ole yhteyttä Karibiaan, toisin kuin Bestillä.
    ellauri332.html on line 664: Chinless George Lucas was born and raised in modest circumstances in Modesto, California, the son of Dorothy Ellinore Lucas (née Bomberger) and George Walton Lucas Sr., and is of German, Swiss-German, English, Scottish, and distant Dutch and French descent. His family attended Disneyland during its opening week in July 1955, and Lucas would remain enthusiastic about the park, Goofy in particular. Lucas's father owned a stationery store, and had wanted George to work for him when he turned 18. Sama lähtökohta siis kuin Paavo Havikolla.
    ellauri332.html on line 670: Ikoninen linja ”Olkoon voima kanssasi” juontaa myös juurensa juutalaisuudesta. Ilmaus "Shalom Aleichem", joka tarkoittaa "rauha olkoon sinulle", on yleinen juutalainen tervehdys, joka on hengeltään samanlainen kuin "Olkoon Voima kanssasi". Molemmat välittävät tunteen toivottaa jollekin hyvää ja vetoaa korkeampaan voimaan ohjaamaan ja suojelemaan häntä. Aivan toiselta planeetalta kuin vaippapäiden "Ähläm sähläm."
    ellauri332.html on line 688: Beauty and the Beast on vuoden 2017 amerikkalainen musikaalinen romanttinen fantasiaelokuva, jonka on ohjannut Bill Condom ja tuottanut nippu juutalaisia, käsikirjoituksesta "vastaa" Stephen Chbosky ja Evan Spiliotopoulos. Walt Disney Picturesin ja Mandeville Filmsin tuottama tämä elokuva on live-action/CGI-remake Disneyn vuoden 1991 samannimisestä animaatioelokuvasta, joka on itse sovitus Jeanne-Marie Leprince de Beaumontin vuoden 1756 sadusta. Pääosissa heiluu brittejä, Happy Rotterista tuttu laajaozainen nörtti Emma Watson ja joku Downton Abbeysta [n.s.] esiin ponnahtanut Dan Stevens. With an estimated budget of around $255 million, it is one of the most expensive films ever made. Disneyn live-action-remake-versioista elokuva on toiseksi eniten tuottanut uudelleenlämmitys tähän mennessä. Ykkösenä heiluu vielä narsistisempi Leijonakuningas. Elokuva päättyy siihen, että Belle ja ex-hirviö isännöivät juhlaa valtakunnan puolesta.
    ellauri332.html on line 722: Brassi-Eskin spugeporukat toi ensin mieleen tiernapojat, mutta oikea esikuva tuli esiin filmin miljonäärirouvien lastennäytelmässä: Wizard of Oz ja retkeläiset arka Leijona, tyhmä peltipää, Dorothy (? ei tässä ollut naisilla puheosia, saarnat oli pelkkää homostelua) ja Toto (pikku lakukeppi). Seja unica.
    ellauri332.html on line 750: McDonald ja Dodd on toinen hassutteluhuudanit, jossa tehdään tökerösti pilkkaa tunnevammaisesta miesvanhuxesta jota komentaa Arja Korisevan doppelgänger pikkuhitleri. Tai vielä enemmän se on sen yhden Kouvolan aikuiskoulutskeskuxen ämmän näköinen, joka veti kuolleena syntynyttä MovIT proggista.
    ellauri333.html on line 39:
    Mallikarjun kamalapalli-ryhmän jäseniä Instagramissa. Mallikarjuna is a name of the Hindu god Shiva. Mallikarjun Kharge on Intian kongressin puhemies. Sen mielestä Narendra Modi on sarvikyy ja apina. Narendra onkin vihainen hanumies.
    ellauri333.html on line 60: This last edict, Edict No.13, is particularly important in that it mentions the main Hellenistic kings of the time, as well as their precise geographical location, suggesting that Ashoka had a very good understanding of the Greek of that time.
    ellauri333.html on line 67: The Sanskrit word occurs as a verb mlecchati for the first time in the latic Vedic text Śathapatha‐Brāhmana dated to around 700 BCE. It is taken to mean "to speak indistinctly or barbarously". Brahmins are prohibited from speaking in this fashion. As mleccha does not have an Indo-European etymology, scholars infer that it must have been a self-designation of a non-Aryan people within India. Based on the geographic references to the Mleccha deśa (Mleccha country) to the west, the term is identified with the Indus people, whose land is known from the Sumerian texts as Meluḫḫa. Asko Parpola has proposed a Dravidian derivation for "Meluḫḫa", as mel-akam ("high country", a possible reference to the Balochistan high lands). Not very likely. Wettenhovi-Aspan nehashkushilta kuulostaa Askon selitys (neekerit haisevat kuselta). Some suggest that the Indo-Aryans used an onomatopoeic sound to imitate the harshness of alien tongue and to indicate incomprehension, thus coming up with "mleccha". Bar, bar! koittaa yhdet sanoa. Mleccha? ihmettelee toiset. Nemetskit seuraa vierestä huuli pyöreänä.
    ellauri333.html on line 69: Sanskrit was believed to include all the sounds necessary for communication. Early Indo-Aryans would therefore dismiss other languages as foreign tongue, "mleccha bhasha". As the Sanskrit word itself suggests, "mlecchas" were those whose speech was alien. "Correct speech" was a crucial component of being able to take part in the appropriate yajnas (religious rituals and sacrifices). Thus, without correct speech, one could not hope to practice correct religion, either. Parhaiten ääntelevät keon päällä herrastelevat bramiinit. Brahmanical system engineers took great pains to ensure that peoples of the Brahmanical system did not subscribe to any mleccha customs or rituals. Medieval Hindu literature, such as that of Chaitanya Mahaprabhu, also uses the term to refer to those of larger groups of other religions, especially Muslims.
    ellauri333.html on line 71: Muut kuin oikein ääntelevät arjalaiset oli barbaareja. The word mleccha emerged as a way for the ancient Hindus to classify those who did not subscribe to the "traditional value system," Early writings refer to these foreign peoples as "half-civilized, unconverted people who rise or eat at improper times." Mlecchas drank alcohol, ate cow flesh, which was strictly forbidden to a follower of Hindu orthopraxy, and believed in false gods. Swami Parmeshwaranand states the mleccha tribe was born from the tail end of the celestial cow Nandini, The mlecchas drove angered elephants. Olipa ozaa tälläkin mutakuonolla. Vitun mamuja.
    ellauri333.html on line 75: "And the whole world will be filled with mleccha behavior and notions and ceremonies, and sacrifices will cease and joy will be nowhere and general rejoicing will disappear. And, O Yudhishthira, the whole world will be mlecchified. And men will cease to gratify the gods by offerings of Sraddhas. And no one will listen to the words of others and no one will be regarded as a preceptor by another. And, O ruler of men, intellectual darkness will envelop the whole earth."
    ellauri333.html on line 89: Asokan ediktit ovat kaikki ge/n29/mode/1up?view=theater">arkistoituna netissä.
    ellauri333.html on line 91: From a foot-note 2 we are glad to learn that huge erections have now been put up over this and the other Ashoka inscriptions by the Mysore Government for their protection, and the headman of the village has the keys as custodian. Panini mielestä Asokan titteli Devanampriya 'jumalten suosikki' oli pilkkanimi. Panini himself as a hindoo or other old banana does not mention Devanampriya, but states that the termination of the genitive case is preserved at the end of the first member of compounds if the meaning is abusive.
    ellauri333.html on line 97: The leading passage concerning Chandragupta's date is found in Justin's Epitoma Pompei Tragi, XV, 4:

    ellauri333.html on line 98: Seleucus multa in Oriente post divisionem inter socios regni Macedonici bella gessit. Principio Babyloniam cepit; inde auctis ex victoria viribus Bactrianos expugnavit. Transitum deinde in Indiam fecit, quae post mortem Alexandra, veluti a cervicibus iugo servitutis excusso, praefectos eius occiderat. Auctor libertatis Sandrocottus fuerat, sed titulum libertatis post victoriam in servitutem verterat ; siquidem occupato regno populum, quem ab externa dominatione vindicaverat, ipse servitio premebat. Fuit de humili quidem genere natus, sed ad regni potestatem maiestate numinis inpulsus. Quippe cum procacitate sua Nandrum regem offendisset, interfici a rege iussus salutem pedum celeritate quaesierat Ex qua fatigatione cum somno captus iaceret, leo ingentis formae ad dormientem accessit sudoremque profluentem lingua ei detersit expergefactumque blande reliquit. Hoc prodigio primum ad spem regni inpulsus contractis latronibus Indos ad novitatem regni sollicitavit. Molienti deinde bellum adversus praefectos Alexandri elephantus ferus infinitae magnitudinis ultra se obtulit et veluti domita mansuetudine eum tergo excepit duxque belli et proeliator insignis fuit. Sic adquisito regno Sandrocottus ea tempestate, qua Seleucus futurae magnitudinis fundamenta iaciebat, Indiam possidebat, cum quo facta pactione Seleucus conpositisque in Oriente rebus in bellum Antigoni descendit.
    ellauri333.html on line 110: Dried figs were so eagerly desired by all men that even Amitrochates, the king of the Indians, wrote to Antiochus asking him, says Hegesander, to purchase and send him sweet wine, dried figs, and a sophist; and that Antiochus wrote back: "We shall send you dried figs and sweet wine; but it is not lawful in Greece to sell a sophist." E. Saarinen on käytännön sofisti ja sykofantti. Se on kyllä ollut kaupan enimmän tarjoovalle.
    ellauri333.html on line 119: Patna (/ˈpætnə, ˈpʌt-/ Hindi: [ˈpəʈnaː] ⓘ), historically known as Pataliputra, is the capital and largest city of the state of Bihar in India. According to the United Nations, as of 2018, Patna had a population of 2.35 million, making it the 19th largest city in India. Covering 250 square kilometres (97 sq mi) and over 2.5 million people, its urban agglomeration is the 18th largest in India. Patna also serves as the seat of Patna High Court. The Buddhist, Hindu and Jain pilgrimage centres of Vaishali, Rajgir, Nalanda, Bodh Gaya and Pawapuri are nearby and Patna City is a sacred city for Sikhs as the tenth Sikh Guru, Guru Gobind Singh was born here. The modern city of Patna is mainly on the southern bank of the river Ganges. The city also straddles the rivers Sone, Gandak and Punpun. The city is approximately 35 kilometres (22 mi) in length and 16 to 18 kilometres (9.9 to 11.2 mi) wide.
    ellauri333.html on line 123: Using figures for assumed average annual growth, Patna is the 21st fastest growing city in the world and 5th fastest growing city in India according to a study by the City Mayors Foundation. Patna registered an average annual growth of 3.72% during 2006–2010. As of 2011-12, the GDP per capita of Patna is ₹1,08,657, and its GDP growth rate is 7.29 percent. In June 2009, the World Bank ranked Patna second in India (after Delhi) for ease of starting a business
    ellauri333.html on line 128: From Indian literature we know that at all times kings used to entertain spies {chara or gudha-purusha). These agents were graded into high ones, low ones, and those of middle rank. A similar class of officers, which was created by Asoka himself, were the reporters (prativedaka), who were posted everywhere, as he says, in order to report to me the affairs of the people at any time, while I am eating, in the harem, in the inner apartment, even at the cowpen, in the palanquin, and in the parks.
    ellauri333.html on line 135: As a pious Hindu he acknowledged the debt which every king owes to his subjects in return for the revenue levied from them, and which consists in affording them protection.
    ellauri333.html on line 144: ' Abstention from killing animals, abstention from hurting living beings, courtesy to relatives, courtesy to Brahmanas and Sramanas, obedience to mother and father, obedience to the aged ' (IV, C).
    ellauri333.html on line 145: Proper courtesy to slaves and servants, reverence to elders, gentleness to animals, (and) liberality to Brahmanas and Sramanas - (IX, G),
    ellauri333.html on line 149: Finally, the pillar-edict VII, section HH, speaks of a progress 'in obedience to mother and father,- in obedience to elders, in courtesy to the aged, in courtesy to Brahmanas and Sramanas, to the poor and distressed, and even to slaves and servants.
    ellauri333.html on line 151: In the ninth rock-edict he condemns many and various vulgar ("offensive" at Shahbazgarfil) and useless ceremonies which women are practising during illness, at the marriage of a son or a daughter, at the birth of a son, and when setting out on a journey and recommends in their stead the practice of morality.
    ellauri333.html on line 162: Noble deeds of morality and the practice of morality consist in this, that compassion, liberality, truthfulness, purity, gentleness, and goodness, will thus be promoted among men ' ; while the pillaredict II (B, C) says : — ' What does morality include ? few sins, many virtuous deeds, compassion, liberality, truthfulness, purity.
    ellauri333.html on line 170:
    Asoka ja sen haaremi viikunat esillä. Buddhalaiset legendat eivät mainitse Kalinga-kampanjaa.

    ellauri333.html on line 182: Uposatha-päivä on "saastuuntuneen mielen puhdistaminen" uppokasteella pökäleitä kukkivan Gangesin vedessä, mikä johtaa sisäiseen rauhaan ja iloon Buddhan mielestä. Sori, toihan oli hindujen juttuja. Aletaas alusta. Näinä päivinä maallikkojen seuraajat pyrkivät tietoisesti pitämään ainakin viisi ohjetta tai (kuten perinne ehdottaa) kymmenen käskyä.
    ellauri333.html on line 198: Ashokavadanan mukaan ei-buddhalainen Pundravardhanassa piirsi kuvan, jossa Buddha kumarsi Nirgrantha-johtajan Jnatiputran jalkojen juureen. Termiä nirgrantha ("vapaa siteistä") käytettiin Jaina-munkeista. Legenda kertoo, että buddhalaisen valvojan valituksesta Ashoka antoi käskyn pidättää ei-buddhalainen taiteilija ja sen jälkeen vähän mietittyään toisen käskyn tappaa kaikki Pundravardhanan ajivikat. Noin 18 000 Ajivika-lahkon seuraajaa teloitettiin tämän käskyn seurauksena. Joskus myöhemmin toinen Nirgrantha-seuraaja Pataliputrassa piirsi samanlaisen kuvan. Ashoka poltti hänet ja hänen koko perheensä elävältä heidän talossaan.
    ellauri333.html on line 208: Abanindranath Tagore syntyi Roskasankossa, Kolkatassa, Britti-Intiassa, Gunendranath Tagorelle ja Saudamini Devilille. Hänen isoisänsä oli Girindranath Tagore, "prinssi" Dwarkanath Tagoren toinen poika. Hän oli arvostetun Tagore-suvun jäsen ja runoilija Rabindranath Tagoren veljenpoika. Hänen isoisänsä ja hänen vanhempi veljensä Gaganendranath Tagore olivat myös taiteilijoita. Tagore oppi taidetta opiskellessaan Sanskrit Collegessa Kolkatassa 1880-luvulla.
    ellauri333.html on line 212:
    Angry Hanuman: This viral image that won Modi’s praise symbolises today’s aggressive, macho India. This may well be the transformation of a genial, well-loved icon into a militant killer. Virzakapi eli Hannumies on hyvin, hyvin vihainen.
    ellauri333.html on line 217: Evidence of devotional worship to Hanuman is largely absent in Ramayana, as well as in most archeological sites. Except In Valmiki's Ramayana, estimated to have been composed before or in about the 3rd century BCE, Hanuman is an important, creative character as a simian helper and messenger for Rama.
    ellauri333.html on line 219: According to Philip Ludendorf, an American Indologist, the theological significance of Hanuman and devotional dedication to him emerged about 1,000 years after the composition of the Ramayana, in the 2nd millennium CE, with the arrival of Islamic rule in the Indian subcontinent. Ludendorf also writes that the skills in Hanuman's resume also seem to derive in part from his windy patrimony, reflecting Vayu's role in both body and cosmos. Vayu is an important deity and is closely associated with Indra, the king of gods. He is mentioned to be born from the breath of Supreme Being Vishvapurusha and also the first one to drink Soma. Soma oli todnäk piriä. Zarathustra joi haumaa, efedriiniä ja opetti sen itäintiaaneille. Ephedra is the origin of the name of the stimulant ephedrine, which the plants contain in significant concentration. It can cause cardiovascular events.
    ellauri333.html on line 221: During a period of religious turmoil and Islamic rule of the Indian subcontinent, the Bhakti movement (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_movement) and devotionalism-oriented Bhakti yoga (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bhakti_yoga) had emerged as a major trend in Hindu culture by the 16th-century, and the Ramcharitmanas presented Rama (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Rama) as a Vishnu avatar, supreme being and a personal god worthy of devotion, with Hanuman as the ideal loving devotee with legendary courage, strength and powers.
    ellauri333.html on line 227: Bhakti movement saints such as Samarth Ramdas and Narendra Modi have positioned angry Hanuman as a symbol of nationalism and resistance to persecution. The Vaishnava saint Madhvacharya said that whenever Vishnu incarnates on earth, Vayu accompanies him and aids his work of preserving dharma. In the modern era, Hanuman's iconography and temples have been increasingly common. He is viewed as the ideal combination of "strength, heroic initiative and assertive excellence" and "loving, emotional devotion to his personal god Rama", as Shakti and Bhakti. In later literature, he is sometimes portrayed as the patron god of martial arts such as wrestling and acrobatics, as well as activities such as meditation and diligent scholarship. He symbolises the human excellences of inner self-control, faith, and service to a cause, hidden behind the first impressions of a being who looks like a Vanära. Hanuman is considered to be a bachelor and an involuntary celibate.
    ellauri333.html on line 238: The earliest mention of a divine monkey, interpreted by some scholars as the proto-Hanuman, is in hymn 10.86 of the Rigveda, dated to between 1500 and 1200 BCE. The twenty-three verses of the hymn are a metaphorical and riddle-filled legend. It is presented as a dialogue between multiple characters: the god Indra, his wife Indrani and an energetic monkey it refers to as Virzakapi and his wife Kapi. Ngapa kapi kuyu. The hymn opens with Indrani complaining to Indra that some of the soma offerings for Indra have been allocated to the energetic and strong monkey, and the people are forgetting Indra. The king of the gods, Indra, responds by telling his wife that the living being (monkey) that bothers her is to be seen as a friend, and that they should make an effort to coexist peacefully. The hymn closes with all agreeing that they should come together in Indra's house and share the wealth of the offerings.
    ellauri333.html on line 243: In India, it is now openly acknowledged that the state is capitalist. That it is also male may not be openly stated as such, but is getting clearer by the day. And now a new belligerent face of Hanuman, replacing the earlier one of a genial monkey god, erupts through this fissure. According to reports, Karan Acharya, a 29-year-old graphic designer from Kerala now based in Mangaluru, generated this image of an angry Hanuman playfully and for free for his friends. And yes, he was very pleased when he heard that Prime Minister Narendra Modi had appreciated the new-look Hanuman at an election rally in Karnataka earlier this month.
    ellauri333.html on line 245: Created in 2015, the Angry Hanuman is everywhere now – on buses, windscreens, public walls and T-shirts. Acharya clarifies that this angry makeover is aimed at making the humble, ever servile image of a Bhakt appear powerful, not oppressive. But man is still the measure of most things in India and power remains central to a man’s definition. As general belief goes, celibacy in a male will further increase this precious power manifold. So Hanuman, the celibate Bhakt, becomes an ape symbol for the new and aggressive variety of macho in India that is already denying privacy and freedom of speech to women vehemently through fringe groups such as the Bajrang Dal and Ram Sene.
    ellauri333.html on line 248: Hanuman, according to mythology, is the illegitimate son of the wind god Vayu and the apsara Anjana. Vayu was formally married to the daughter of the divine architect Vishwakarma but that did not stop him from bedding other females. He tried to entice a hundred daughters of King Kushnabh and when rejected, cursed them to become hunch-backed crones. He went on to sire another illegitimate son, Bhima, with Kunti, the teenaged princess married to an impotent husband (Pandu) who prayed to the virile Vayu to oblige her with a child. From his volatile macho father, Hanuman inherited the ability to fly, and an enormous appetite that he shared with his step-brother Bhima. Legend has it that the new-born Hanuman was so hungry that he tried to gobble up the sun thinking it was a fruit. He was made to cough out this glowing morsel when Indra shot a thunderbolt and destroyed his chin (Hanu), hence the name Hanuman.
    ellauri333.html on line 250: But despite his gifts of flying and great physical stamina, Hanuman seems to harbour many childhood anxieties and a deep sense of insecurity as a son alienated from his father. He remains celibate and content to follow his band of simian brothers into the forests. It is his mentors Angad, Jamvant and ultimately Ram who restore his self-esteem and awaken him to his real powers. Tulsidas’ Ramcharit Manas portrays Hanuman as a gentle giant who rose to be a reliable, selfless and humble devotee and ally to his lord. He risks life and limb to cross the seas to Sri Lanka to bring Ram news of his wife being held captive there. As the battle rages in Lanka, he helps fetch a magic herb from the Himalayas to save the life of Lakshmana, and curls up with embarrassment when praised. Aggression is thus excised from the image by Tulsidas to focus on a Bhakt’s principled defence of the just cause and during that course, demolishing a predatory beast.
    ellauri333.html on line 254: The angry masculinisation of Hanuman is not contesting gender injustice or waging a war against rapists and the abusive kin of women. It is going to be used next year to sell another kind of war. A war that depends on a certain kind of young men you will find all over history, in Bosnia, Rwanda, Cambodia, Nellie, Muzaffarnagar and Kathua, where ethnic and civil wars have been started. Young men who revere the milch cow as Mata, who swear by the honour of their mothers and sisters but will hunt and rape and kill men and women who do not fit their culturally defined familial categories, who for pleasure need an angry avenger, not one who is as Tulsidas said “gyan gun sagar” (a sea of wisdom and goodness).
    ellauri333.html on line 256: Among the military fraternities of ancient tribes, all young males were initiated into the art of killing anyone perceived as a threat to the tribe. Such ceremonies followed rituals whereby the young men stripped and dressed in animal skin (often also donning a fierce animal mask) and worked themselves into a bestial rage. Rage removes inhibitions. Rage alone makes the gentle, genial young man next door who listens to film songs all day suddenly go berserk and join a mob as killer of the perceived enemy. Bearskin and Berserk, the two words incidentally are synonymous in German. The question is, how do you awaken the killer instinct in a male turning even a laid-back herbivore into a blood thirsty predator? Well here's how:
    ellauri333.html on line 259:
    Advertisement. Before Angry Hanuman, a genial and servile Hanuman prays to his lord Ram. Etelästä karkaa nuoret koirasapinat pohjoiseen, idästä länteen. Varjelen vartija sitä. (Credit: Wikimedia Commons)

    ellauri333.html on line 261: Similar to the Angry Hanuman transformation, in the 1990s, the familiar Ram holding his bow and standing casually next to his happy family became a lone militant warrior, all flying hair and drawn arrow. The Rath Yatra followed, replicating this motif, and as it reached its crescendo, the Babri Masjid in Ayodhya was demolished by a self-proclaimed Vaanar Sena (monkey army) wielding trishuls. In the Angry Hanuman, we may well be seeing a genial, well-loved icon being transformed into a militant killer, a hominid that might have shared a cave with his now enemy for long. Samuel Taylor Coleridge once wrote in a notebook, “The Prince of Darkness is a Gentleman.” The first fratricidal weapon, as the Bible scholar Bruce Chatwin reminds us, was seen around 10,000 BC, when Citizen Kane the farmer brother crushed a hoe through his brother hunter-gatherer Li'l Abner’s skull.
    ellauri333.html on line 263: Bruce Chatwin was unhappy at Sotheby's. Both women and men found Chatwin attractive, and Peter Wilson, then chairman of Sotheby's, used this appeal to the auction house's advantage when using Chatwin to try to persuade wealthy individuals to sell their art collections. Chatwin became increasingly uncomfortable with the situation. Chatwin frequently came down with colds. He also developed skin lesions that may have been symptoms of Kaposi's sarcoma. Chatwin's case was unusual as he had a fungal infection. He eventually decided to become an Orthodox Christian. But that is another story, so ---
    ellauri333.html on line 269: Ne nuoret, jotka nyt toimivat aktiivisesti jengeissä, ovat 15–19-vuotiaita. He ovat kymmenenvuotiaista asti kuluttaneet päivittäin sisältöä verkossa ja sosiaalisessa mediassa, missä gangsterikulttuuria, materialismia, rahakeskeisyyttä ja tietynlaista gangsterimentaliteettia ihannoidaan ja romantisoidaan.
    ellauri333.html on line 271: Mohagebin mukaan Ruotsiin rantautui viisi vuotta sitten valtava gangsta rap -musiikin aalto, jossa väkivaltaa, sovinismia, katujengejä ja rikollisuutta ylistetään.
    ellauri333.html on line 277: Mohagebin näkemyksen mukaan nuoret tytöt edesauttavat poikien häiriökäyttäytymistä ihailemalla ongelmallisen mentaliteetin omaavia räppäreitä.
    ellauri333.html on line 279: Gangsta rap-artistit kannattavat väkivaltaa ja naisten alistamista ja yliseksualisoimista, mutta heidän suurimpia ihailijoitaan ovat usein nuoret tytöt. Mohagebin mukaan pojat ovat panneet asian merkille ja kokevat, että gangsterin elämäntyyli on se, jota kannattaa tavoitella.
    ellauri333.html on line 290:
    Vem är - förlåt var - Ejnar egentligen? Ja, vem vet, och vem bryr sig egentligen. Einarin epätoivosta ne rapisevat.

    ellauri333.html on line 315: Herulit katosivat historiasta langobardien valloituxen aikoihin. Geticassa Jordanes kirjoittaa, että herulit väittivät olevansa Scandzan pisin kansa. Jordanes kirjoittaa edelleen, että kaikki Scandzan kansat "ylittävät saksalaiset kooltaan ja hengeltään". Sidonius Apollinaris kirjoitti, että herulilla oli siniharmaat silmät. Procopius ei pitänyt heruleista:
    ellauri333.html on line 326: The idea of a surname as it is understood today, is a colonial addition in most cultures around the globe such that it has always been a part of Western naming systems. Therefore, even in India, the need for a ‘surname’ as such, is believed to have emerged with the influence of the British Raj and other colonial powers.
    ellauri333.html on line 330: Most communities in India have historically followed a patrilineal system of family wherein surname, property and birth lineage is traced along the male line.
    ellauri333.html on line 332: In most instances, before her marriage, a woman takes her father’s surname and post marriage, she is expected to take her husband’s surname. Over time, for the purpose of unification, even the matrilineal system in many cultures came to be diminished, thus completely eliminating any traces of identity passing through the female line.
    ellauri333.html on line 340: To assume that surnames depicting caste and varna-based division of labour is a simple functionality of Indian society is a gross misjudgement. There are some very easily identifiable implications that arise when people are asked to present their full name. For example, since caste and religion can be determined through one’s surname, there have been instances where individuals with Dalit persons were discriminated against, even in scientific research institutes and similar establishments that claim to be ‘liberal’ and ‘free-thinking’.
    ellauri333.html on line 345: There have been instances of several Dalit and Muslim individuals in India attempting to change their surnames in order to escape social injustice or persecution.
    ellauri333.html on line 346: Since in most cultures in India, surnames are derived from the male line, often women are by default expected to take up and even forgo their surnames in the event of their marriage. This kind of rigid kinship pattern clearly highlights the inequality of women’s social status, leading to the complete diminishing of their identity.
    ellauri333.html on line 350: Surnames are an important detail to know about people and they do highlight the uniqueness of not only each individual, but also each community in the world. However, upon critical interrogation of the nature of surnames, one can also understand that they play a huge role in segregationist and exclusionary politics. Indiands are a huge pile of assholes. It is a pity there are so many of them.
    ellauri333.html on line 362: Kastittomien kohtaamaan syrjintään Ambedkar törmäsi jo koulussa. Hän joutui istumaan ulkona jauhosäkillä, joka hänen piti itse tuoda kouluun mukanaan joka päivä, päällä sen sijaan, että olisi saanut istua luokassa. Vettä kastittomille jaettiin siten, että joku ylempään kastiin kuuluva kaatoi sen kuppiin niin korkealta, etteivät kastittomat ja kastiin kuuluvat vahingossakaan koskisi toisiaan tai että kastiton koskisi astiaa, josta vettä kaadettiin. Vettä kaatoi yleensä joku alhaiseen kastiin kuuluva maanviljelijä, josta juontuu Ambedkarin kuuluisa ilmaus "no peon, no water" (ei peonia, ei vettä). Peon (English /ˈpiːɒn/, from the Spanish peón Spanish pronunciation: [peˈon]) usually refers to a person subject to peonage: any form of wage labor, financial exploitation, coercive economic practice, or policy in which the victim or a laborer (peon) has little control over employment or economic conditions. Peon and peonage can refer to both the colonial period and post-colonial period of Latin America, as well as the period after the end of slavery in the United States, when "Black Codes" were passed to retain African-American freedmen as labor through other means.
    ellauri333.html on line 366: His thesis was on "The problem of the rupee: Its origin and its solution". He worked as a private tutor, as an accountant, and established an investment consulting business, but it failed when his clients learned that he was an untouchable. In 1918, he became professor of political economy in the Sydenham College of Commerce and Economics in Mumbai. Although he was successful with the students, other professors objected to his sharing a drinking-water jug with them.
    ellauri333.html on line 372: Mahatma Gandhi fiercely opposed a separate electorate for untouchables, saying he feared that such an arrangement would "divide the Hindu community." LOL.Vitun ruipelo! Aina kun asiat ei menneet sen mielen mukaan se aloitti nälkälakon ja pidätti henkeä. Kuka välittää?
    ellauri333.html on line 374: Ambedkar published his book Annihilation of Caste on 15 May 1936. It strongly criticised Hindu orthodox religious leaders and the caste system in general, and included "a rebuke of Gandhi on the subject. Later, in a 1955 BBC interview, he accused Gandhi of writing in opposition of the caste system in English language papers while writing in support of it in Gujarati language papers. In his writings, Ambedkar also accused Jawaharlal Nehru of being "conscious of the fact that he is a Brahmin".
    ellauri333.html on line 382: Indian constitution guarantees and protections for a wide range of civil liberties for individual citizens, including freedom of religion, the abolition of untouchability, and the outlawing of all forms of discrimination. BUAHAHA.
    ellauri333.html on line 387: Ambedkar also criticised Islamic treatment of women in South Asia. He condemned child marriage and the mistreatment of women in Muslim society and drove the separation of Pakistan and Bangladesh.
    ellauri333.html on line 398: Ambedkar's legacy was not without criticism. Ambedkar has been criticised (by a skinny pedophile who shall remain nameless) for his one-sided views on the issue of caste at the expense of cooperation with the larger nationalist movement.
    ellauri333.html on line 465: Granth Sahibiin on koottu ensimmäisten kymmenen gurun tärkeimmät kirjoitukset. Sikhien mukaan gurut saivat innoituksensa jumalalliselta hengeltä. Kymmenen gurua ovat:
    ellauri333.html on line 520: Ero on siinä käyttäytyykö päivettynyt karvanaama apina vain oman pikka geenipuulinsa hyväxi kuten se alituiseen itkua vääntävä sammakkosuinen kaveri, vaiko koko valtavan puolentoista miljardin niljakkaan termiittipesän menestyxexi, kuten varainsinööri ja varmaan pääministeri Varandra Modi. Voi hemmetti itäintiaanit on one and all oxettavia.
    ellauri333.html on line 544: Daniel Defoe ja Iris taittaa peistä siitä onko kaikki determinististä vai joku valintamyymälä. Is this cheese? Täysin yhdentekevää. Aikamatkustajat eivät problematisoi sitä miten käy jos menee muuttamaan juuri tätä historiaa. Eihän se sitten enää ole tää. Vähän sama ongelma kuin sielunvaelluxessa: jos musta tulee joku muu elukka niin en ole enää mä, ja miten käy pikkuveitikan? Enhän nytkään muista mikä olin ennen tätä rundia. Vitun turhanpäivästä. Mixei voi vaan uskoa ettei tästä tule tämän kummempaa? Kohta pölistään Hietaniemessä tuhkaläjänä. Loppuu tämä pölinä.
    ellauri334.html on line 66: ge_large" width="70%" />
    ellauri334.html on line 75: gen-svalbard.com/wp-content/uploads/2014/05/Polar-bear-Kara.jpg" width="70%" />
    ellauri334.html on line 85: Meta varoittaa vaikuttamisoperaatioiden kiihtyvän niin Kiinan Venäjän kuin jenkkioligarkkien taholta vuoden 2024 Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä. Rikollisen Trumpin osakkeet on nousussa kun geriatrinen Biden kompuroi ja puhuu keitetystä lampaanpäästä.
    ellauri334.html on line 106: Käsikirjoitus on lähes täysi hiilikopio huomattavasti paremmista genren edustajista, mikä ei toki elokuvan alkuperäislähteen huomioiden ole kovin suuri yllätys. Silti matkalla videopelistä valkokankaalle on tunnuttu unohdetun miltei kaikki, mikä Unchartedista on tehnyt niin rakastetun pelisarjan fanien keskuudessa, nimittäin ne sadat kuolemat. Jopa siinä määrin, ettei leffaa hädin tuskin tunnistaisi Unchartediksi, jos nimi ei komeilisi julisteessa.
    ellauri334.html on line 138: Mulk määrittelee itsensä poliittisesti maltilliseksi. Hän kertoi toukokuussa 2022 äänestäneensä Yhdysvaltain vaaleissa aina demokraattista puoluetta, mutta aikoo seuraavissa vaaleissa äänestää republikaaneja. Hän myös sanoi aikovansa muuttaa ostamansa Twitterin linjan vasemmistolaisesta maltilliseksi ja toivotti kaikkien poliittisten näkökantojen edustajat tervetulleiksi kuha luovuttavat yhteystietonsa. Mulk johtaa mm. Aspergerin oireyhtymää. Hänellä on 11 lasta joista 9 on elävien kirjoissa, tosin ainakin 1 ei tahdo olla siittäjänsä kanssa missään tekemisissä. Vaihtaa nimeä ja sukupuolta mieluummin. Ei ihme, lasten nimet on X,Y,Z ja R2D2.
    ellauri334.html on line 147: Vizikästä oli miten kaikki 2014 Krimin jälkeiset propaganda-aihelmat oli saatu siiretyxi Amerikan törkeälle 50-luvulle. Siellä oli Odesa yhdellä ässällä ja kaxoisagentteja jotka puolustivat lännen asiaa venäjää murtavien venäläisagenttien ollessa aika tuhmia tukkansa amerikkalaisittain alas laskeneelle kirjastonmyyjälle. Pöyhkeästä Camillasta oli tullut rasvainen tarjoilija. No pääasiahan on että on unelma, samantekevää että se toteutuu vain rikkaille. Sillä ehkäpä rikas tuleekin juuri minusta!
    ellauri334.html on line 167: Okej! Nu är det rättan tid att gräva upp det här, när vi ingenting gemensamt har med sossarna. Visserligen talar våra nya vänner persurna para finska, men det är ju att vänta. Och Åland behöver inte vara oberoende, det förstår vi alldeles bra i nutida förhållanden. Vid närmare eftertanke, de inhemska språken kunde vara bara svenska och amerikansk engelska, det vackra språket av landets försvarare.
    ellauri334.html on line 190: Valtion hankintasääntöjen keventyessä ja vapaiden markkinoiden vakiinnuttua yli 200 ukrainalaista yritystä on mukana ponnisteluissa, jotka eivät pelkää epäonnistumista innovaation hengessä.
    ellauri334.html on line 191: Jotkut ovat vertailleet herra Fedorovin tehtävää Amerikan Advanced Research Projects Agencyyn, joka tunnetaan parhaiten osallistumisestaan Internetin, GPS:n ja stealth-pommittajien luomiseen.
    ellauri334.html on line 245: Juudaksen myöhemmästä historiasta levisi erilaisia ​​legendoja. Matta. xxvii. 3 ja sitä seuraavat kertoo, että nähdessään, että Jeesus tuomittiin, hän katui tekoaan ja otti takaisin kolmekymmentä hopearahaa, jotka hän oli saanut papilta ja vanhimmilta, ja heitti rahat temppelin aarrekammioon kutsuen sitä viattoman veren hinnaksi, ja sitten meni pois ja hirtti itsensä Ahitofelin tavoin (II Sam. xvii. 23); mutta papit eivät käyttäisi rahoja temppelitarkoituksiin, koska se oli verirahaa (koost. 5. Moos. xxiii. 18); siksi he päättivät ostaa niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautaamiseksi; tästä johtuu sen nimi, "Ḥaḳal Dama" (= Verikenttä).
    ellauri334.html on line 247: Kuten Matteus niin usein tekee, Sak. xi. 12-13, oudosti sekaisin Jer. xviii. 2 ja xxxii. 6 ja sitä seuraavat, sitä kutsutaan tyypilliseksi profetiaksi tässä kerrotussa tapahtumassa. Aivan erilainen on tarina Juudaksen lopusta, joka liittyy Apostolien teoissa i. 18-19. Siellä hän osti pellon rahoilla ja kuoli sille putoamisen seurauksena: "Jos putoaa päätä myöten, hän hajosi keskeltä ja kaikki hänen sisälmyksensä purskahti ulos"; tämä kertomus päätetään viittauksella Ps. lxix. 26 (AV 25). Katso Aceldama. Papiaksen, Johanneksen opetuslapsen (ks. Gebhardt ja Harnack, "Patrum Apostolicorum Opera", i. 2, 93 ja sitä seuraavat luvut ), mukaan Juudaksen koko ruumis oli niin turvonnut, että se oli kauhea näky ohikulkijoille, ja makattuaan siellä lyhyen ajan hän repesi auki omalla pellollaan. Arabian apokryfonissa "Evangelium Infantiæ Salvatoris", ch. xxxv., Juudaksen kuvataan olevan Saatanan vallassa Jeesuksen syntyessä; ja kun Jeesus-lapsi otettiin lähelleen, jotta hän sai helpotusta sairaudesta, Jeesus löi häntä sen sijaan. Keskiajalla Juudasta tehtiin usein suosittujen meemien aihe ja Juudas parka esitettiin pahan juutalaisen perustyyppinä. On niitä pahempiakin, Netanjahu seimerkixi.
    ellauri334.html on line 254: ges?q=tbn:ANd9GcTe_HaPNY8lmvg3DPFqS6LE29h6suwvRKTWIg&usqp=CAU" />
    ellauri334.html on line 266: As Tom Isaacs already mentioned, Bart Ehrman has suggested that perhaps what Judas betrayed was not where Jesus was (why would they need him for that?), but rather what Jesus was saying about himself. To flesh this out just a little:
    ellauri334.html on line 267: In the synoptic gospels, which are considered more historically reliable than the very theological gJohn, and especially the first, Mark, Jesus's public ministry is largely focused on his apocalyptic message, with a bit of faith healing and exorcism thrown in for good measure. His remarks about himself, and the notion that he was the messiah, was perhaps something… (more)
    ellauri334.html on line 278: Ron Hoffman. Bachelor of Arts from Ithaca College (Graduated 1982):
    ellauri334.html on line 285: He is in heaven. In the “correct” heaven - the Kingdom of God. Why? Read the 650 pages he authored through a divine love medium about 17 years ago and see for yourself what sort of advanced spirit he is today. Knowledgeable, loving, and able to tell a great deal about Jesus’ life 2000 years ago. And yes he spent some time in the hells. But God always forgives us, save only for the “unforgivable sin” which since it is an act of omission by the human, God can do nothing about. It is not in his power. He is omnipotent mut not that potent. It's like with that stone.
    ellauri334.html on line 297: Judas doesn’t get the credit he deserves. Without Judas there’s no betrayal. Without the betrayal there’s no Passion. Without the Passion there’s no crucifixion. Without the crucifixion there’s no resurrection. And without the resurrection there’s no hope. I’m grateful for Judas.
    ellauri334.html on line 306: Since the Greek Empire ruled the region well before the Roman Empire, even during the times of the Roman Empire in the Israel of two thousand years ago, Greek was still used as a common language and a trade language, in a way like English is in Africa.
    ellauri334.html on line 307: “Judas” is simply a Greek version of “Judah” or “Yehuda”. Judah was the largest tribe of Israel and calling a Jewish man by the name of Judah or Judas was common in Israel. How many Greek Men would be name… (more)
    ellauri334.html on line 326: First of all, the writers did not “create” names for the people that interacted with them and the Christ. So the suggestion that the use of the name “Judas” was designed to develop hatred for Jews, is bogus.
    ellauri334.html on line 327: Second, one of the other apostles was also named “Judas”. To differentiate the 2, “Judas Iscariot” was because his father was called “Iscariot”. Why? It is understood that they were from the Judean town of Kerioth-hezon. The other “Judas” was referred to as “son of James”. He was also known as Thaddaeus. The name was changed because nobody liked to be called Jew anymore.
    ellauri334.html on line 333: I cannot say I know a whole lot about Judas Iscariot besides the general story about him betraying Jesus to the Roman authorities, but one thing I MUST say - Judaism has NOTHING to do with Judas Iscariot. I had more than one person ask me “Why do you guys follow Judas?? Surely he was a bad person!”. This would be funny but when I think about how many Jews were actually killed or oppressed because of things like this - it’s not funny at all.
    ellauri334.html on line 337: I am Jewish…..I have always viewed Judas as the purist of adherers to Jesus….He got a bum steer and killed himself when he revealed that Jesus would be in the garden of gesthemene where he could be captured. Judas stuck to the teachings of Jesus….Jesus got very heady being a Leader, as Judas saw it..
    ellauri335.html on line 157: HS ongelmien ytimessä: Ulkomaan­matkan varannut espoolainen perhe sai koulusta kielteisen loma­päätöksen Espoossa: ”Tuli bumerangina takaisin”. Espoolaisen perheen lapsen loma-anomus koulujen loma-aikojen ulkopuolella tyrmättiin. Muiden kuin espoolaisten lasten lomat hyväksyttiin.
    ellauri335.html on line 264: Ne ovat suuria paholaisia Vem har gett blomstren deras prakt
    ellauri335.html on line 265: Jotka ahistavat vähäryssiä och mask i fågelnäbben lagt?
    ellauri335.html on line 272: jos tänään kohtaa kuolema, Vik undan, ängel, ur mitt bröst.
    ellauri335.html on line 274: en kadotukseen hukkuisi. Min Gud är ingen annans gud
    ellauri335.html on line 280: Jo piikki riittää siirtämään Ej hjälper dock mitt eget lem,
    ellauri335.html on line 282: 5. Så lägger jag min mage glatt
    ellauri335.html on line 330: Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä. Kuin Aku Ankka ei Vares vanhene ja miljöönä on enimmäkseen Turku ja hyvin usein Turun saaristo. Monessa teoksessa läsnä on villin länsilounaan kuvasto ja saaristointiaanit eli romanit. Vareksen hahmoon on otettu vaikutteita Morgan Kanesta. Morgan Kane on norjalaisen kirjailijan Louis Mastersonin (oik. Kjell Hallbing) luoma kuvitteellinen western-kirjallisuuden antisankarihahmo. Kaiken kaikkiaan 83 Morgan Kane -teosta julkaistiin vuosien 1966 ja 1985 välisenä aikana. Kirjoissa Morgan Kane itse on entinen palkkionmetsästäjä ja lainsuojaton, josta myöhemmin tulee Texas Ranger, ja sen jälkeen liittovaltion šeriffi.
    ellauri335.html on line 427: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
    ellauri335.html on line 497: The strikes in question allegedly hit a church building where hundreds of displaced civilians were sheltering in Gaza City, and a home in al-Nuseirat refugee camp in central Gaza.
    ellauri335.html on line 499: Amnesty International’s Crisis Evidence Lab analyzed satellite imagery and open-source audio-visual material to geolocate and verify the attacks.
    ellauri335.html on line 501: Pöh. Koko amnestian käsite on vastoin Halakhaa. Älä unohda, älä anna anteexi, se on Jehovan sanoma valitulle kansalle. Svaani ei unohda. Svanetia tai Svanetia (muinaisissa lähteissä Suania; georgiaksi: სვანეთი Svaneti) on historiallinen maakunta Georgian luoteisosassa. Siellä asuu svaanit, georgialaisten entinen alaryhmä. Ei siis Hans Uszkoreitin lasten äidin ja äxpuolison saati Anni Svaanin sukulaisia. He ovat georgialaisia ​​ortodoksisia kristittyjä, ja heidät kristillistettiin 4.-6. vuosisadalla. Joitakin vanhan pakanuuden jäänteitä on kuitenkin säilytetty. Georgian suojeluspyhimys Saint George (paikallisille tunnetaan nimellä Jgëræg) on ​​arvostetuin pyhimys. Kaxikielisiä kuin suomenruåzalaiset, puhuvat svaania ja gruusiaa.
    ellauri335.html on line 502: Svan (ლუშნუ ნინ lušnu nin; Georgia: სვანური ენა, latinoitu: svanuri ena) on kartvelialainen georgialainen kieli, jota puhuvat svanurilaiset alueella. Koska sen puhujia on eri arvioiden mukaan 30 000 ja 80 000 välillä, UNESCO määrittelee svanin "ehkäisevästi uhanalaisena kielenä". Se on erityisen kiinnostava, koska se on säilyttänyt monia piirteitä (esim. verikosto), jotka ovat kadonneet muista kartvelilaisista kielistä. Svaanit eivät unohtaneet niitä.
    ellauri335.html on line 504: You might think a presidential visit, presidential speech, three Secretary of State visits, two Secretary of Defense visits, the dispatching of two aircraft carrier groups, a nuclear submarine and Marine expeditionary unit, and the pledge of $14.3 billion in emergency military aid are testament to the unwavering support the United States is extending to Israel.
    ellauri336.html on line 77: Yleisin tapa, jolla naiset peittävät hiuksensa, on peruukki tai huivi ja joskus hattu. Heidän käyttämänsä peruukki kutsutaan jiddishin kielellä "sheiteliksi" eli kalloxi. Se voi olla valmistettu synteettisestä materiaalista tai aidosta hiuksista. Nämä peruukit ovat melko kalliita, maksavat jopa 500-1500 dollaria. Peruukit ostetaan usein kauppiaalta nimeltä "Sheitel macher", joka ihan pohjimmiltaan tarkoittaa "kallontekijää" jiddishiksi. Jotkut näistä peruukkisalongeista ovat vähittäiskaupan liikkeessä, kun taas toiset ovat omistajan kotona. Peruukin haltija on yleensä nainen, koska kalloa pidetään intiimialueena ja sen vuoksi olisi sopimatonta käyttäytyä sopimattomasti miehen kanssa. On yleistä, että hasidinaiset omistavat 2 tai useampia peruukkeja: yksi jokapäiväiseen käyttöön ja toinen sapattina, juhlapäivinä ja virallisissa tilaisuuksissa, kuten häissä.
    ellauri336.html on line 112: On olemassa useita tapoja, joilla sivuhiuksista voidaan muotoilla kiharat. Yksi tapa on levittää hiusgeeliä ja kiertää hiukset kihariksi harjalla. Toinen mahdollinen tapa voi olla kääriä hiukset tikun tai kyrvän ympärille.
    ellauri336.html on line 123: By: Rabbi Chaim Morgenstern

    ellauri336.html on line 142: Siten, todistaa Rav Friedlander, jos motivaation voimakas vaikutus voisi muuttaa tämän miehen luonnetta, ei ole mitään syytä, miksi se ei voisi olla yhtä tehokas vanhempien kanssa. Jos ihmiset voivat harjoittaa pidättyväisyyttä pelastaakseen oman henkensä, ei ole mitään syytä, miksi he eivät voisi tehdä samoin lastensa hengen puolesta.
    ellauri336.html on line 202: Vaikka toinen vanhempi sattuisi rankaisemaan lasta perusteettomasti, toisen vanhemman ei pidä puuttua asiaan millään tavalla. Hänen tulee ymmärtää, että lapselle aiheutuu enemmän vahinkoa toisen vanhemman kanssa ristiriidassa kuin irrationaalisella rangaistuksella. On äärimmäisen tärkeää, että lapset näkevät vanhempiensa yhtenäisenä tällä alueella. Tämän säännön on geriatrinen Biden kyllä tajunnut eikä vaadi Israelilta tulitaukoa.
    ellauri336.html on line 211: Kun kuulee nimiä, joilla jotkut vanhemmat kutsuvat lapsiaan, luulisi, etteivät he pidä heitä ihmisinä. Villeixi aaseixi voivat nimitellä. Rav Chaim Kanievskyltä kysyttiin kerran kuuluisa ravi hänen mielipiteitään erilaisten ajatusten esittämisestä vanhemmuuden luennoista. Rav Chaim vastasi: "Minulle koko asia on melko yksinkertainen. Jos vanhemmat kohtelisivat lapsiaan mentcheninä eli normaaleina ihmisinä, kaikki ongelmat ratkeaisivat." (Hänen vastauksensa perusteella lastenkasvatusta käsittelevä nauhasarjani on nimeltään "Lapsetkin ovat ihmisiä, mutteivät pieniä aikuisia.")
    ellauri336.html on line 233: Kun vanhemmat ovat antaneet lapselleen tietyn rangaistuksen, on tärkeää, että he panevat sen täytäntöön. Lapset haluavat testata vanhempiensa rajoja. Kun vanhempi sanoo "Ei", lapset alkavat vinkua, itkeä ja raivoaa saadakseen tahtonsa. Tavallinen esimerkki tästä tapahtuu supermarketissa, kun äiti kävelee käytävällä taaperonsa kanssa, joka yhtäkkiä huomaa herkkua hyllyllä. Lapsi alkaa nalkuttamaan ja valittamaan herkkua. Jos äiti kieltäytyy, hän ei anna periksi niin helposti, vaan vahvistaa päättäväisyyttään kovemmilla itkuilla, joita seuraa äitinsä hameesta nypiminen. Vaikka äiti saattaa tuntea hämmennystä lapsen julkisessa kohtauksessa, hänen tulee kuitenkin ymmärtää, että jos hän suostuu lapsen vaatimuksiin, lapsi on juuri saavuttanut "voiton". (Mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joko antaa lapselle pieni herkku ennen ostoksia tai kertoa hänelle, että jos hän käyttäytyy, annat hänelle herkkua ostosten aikana. Naxutin voi joskus tehota.)
    ellauri336.html on line 255: Rav MosheAharon Sternin mukaan kuitenkin yksi poikkeus on olemassa: Kun lapsi toimii chutzpan kanssa tottelematta vanhempiaan sisarustensa läsnäollessa. Tämä käytös osoittaa kaikille lapsille, että heidän vanhempiensa sanat eivät merkitse mitään. Mitä k´neged mitä, vanhemmat voivat rankaista tätä lasta julkisesti. Hänen nuhteleminen sisarustensa läsnäollessa osoittaa, kuinka ankarasti käyttäytyy chutzpadikia vanhempia kohtaan. Jopa näissä tapauksissa vanhempien tulee varmistaa, että lapsi todellakin toimi chutzpasta. Jotkut lapset ovat liian nuoria ymmärtämään, että heidän käytöksensä oli chutzpadikia, ja toiset ovat saattaneet oppia tämän käytöksen ystävältä. Liian hätäinen rankaiseminen voi johtaa lapsen tarpeettomaan hämmennykseen ja pysyviin emotionaalisiin arpeihin.
    ellauri336.html on line 289: Rabbi Morgenstern does family counseling and lectures extensively in Israel and abroad on shalom bayis, chinuch habanim, family communication and dating, and has produced a popular tape & CD series on these topics. His articles on these topics and Jewish hashkafa have appeared internationally in Jewish newspapers and magazines.
    ellauri336.html on line 308: Ohn ben Peles was saved from being part of Korach’s rebellion by his wife. When Korach’s men came to fetch Ohn, she sat the entrance to their tent with her hair uncovered, causing the messengers to turn around and walk away (Sanhedrin 109b-110a);
    ellauri336.html on line 314: There are other examples I could cite but the point is clear: our Sages universally agree that a married woman covering her hair is part of the laws of tzniyus. But shaving hair off? That’s a practice observed in a few particular communities; it’s not a sweeping societal norm among Orthodox Jews in general.
    ellauri336.html on line 318: The fact that there may be such a source is hardly a “slam-dunk” in favor of head-shaving for a variety of reasons. The Talmud in several places either implies or states explicitly that the practice of women is not to shave their heads. For example, Eiruvin 100b says that one of the “curses of Eve” is that women grow their hair long, while Nazir 28b says that a man can cancel his wife’s vow to shave her head if he finds it unattractive. Furthermore, the Shulchan Aruch expressly prohibits women from shaving their heads (YD 182:5). The Zohar, while important, is not a halachic work so ruling from when it contradicts the Talmud or works of halacha is not a simple thing, and Hasidic communities act differently in such a situation than non-Hasidic communities. So this matter goes beyond merely acting leniently vs. acting stringently. (There are also those authorities who say that that’s not even what that Zohar means.)
    ellauri336.html on line 331: If you found this content meaningful and want to help further our mission through our Keter, Makom, and Tikun branches, please consider becoming a Money (or Small Change) Maker today.
    ellauri336.html on line 346: This stringency is actually one of the strongest proofs that the Talmud and Zohar agree that a woman (even the most righteous woman) DOES have hair. If she doesn’t have any, what is she hiding from her beams? The Zohar that Rabbi Jack wants is in parshas Acharei Mos. That one talks about shaving and mikvah, but not about the mikvah ‘seeing’ anything.
    ellauri336.html on line 372: From what I’ve heard, this practice started in Europe generations ago, where Jewish women were targeted.(attacked/kidnapped) By having their head shaved under their head covering it made them less attractive for potential attackers. I’m not sure of the source of this information, though most of my father’s family, shave their heads.
    ellauri336.html on line 376: If it is expected that married women are to cover their hair because it might be considered sexually attractive, then why would it be acceptable for a woman’s hair to remain uncovered prior to marriage? Would that not be tempting for others to see their hair? Also, are married women able to have their hair uncovered in the home, then?
    ellauri336.html on line 392: It SHOULD be the responsibility of adult males to BE able to control themselves but alas it seems popular in Jewish Life to make excuses pertaining to their weaknesses and inability to control themselves. I guess it shows it angers me. There are such double standards it causes me growl moments 😔
    ellauri336.html on line 396: Thanks for your comment, Marilyn. To clarfiy – Jewish law DOES require men to control themselves. They’re supposed to control their eyes, their words and their thoughts. The poor buggers just can't live up to it. But we see the concept as a partnership – men and women are each meant to do their part to be appropriate.
    ellauri336.html on line 413: mind shaving as this is there understanding of Jewish law. In places where there is coercion around shaving, that’s definitely a problem. Men have plenty of stringent commandments as well in the most insular circles.
    ellauri336.html on line 421: I hear you. It certainly feels that way no matter how often we are told it is not. I guess a lot of anger and confusion grew in me from being that 9 year old girl reading the line ‘ thank G_d we were born men not women’ in a prayer book. I have never forgotten it 🙁
    ellauri336.html on line 457:
  • Ongelmani "Shtiselin" kanssa
    ellauri336.html on line 464:

    Hengellisyys ja naisellisuus > erinomaisia naisia


    ellauri336.html on line 485: Hengellisyys ja naisellisuus. Juhlitaan juutalaisnaisuutta. Muutoksen teot. Ajatuksen aika. Naiset viikoittain Toora otsassa. Raamatun naiset. Erinomaiset naiset. Audio- ja videokurssit. Ajatusvirta. Juutalaisen lain tuomioistuin. Naiset isiemme etiikasta. Tanya Bits: Pieni annos viisautta jokapäiväiseen elämään. Syvällisempi katsaus Amidah-rukoukseen. Tilaa sähköpostiosoite. Tilaa juutalainen nainen. Lisää tilausvaihtoehtoja: Israel. Heprea viikon sana. Juutalainen nainen. Sähköpostin omistus.
    ellauri336.html on line 507: Why did Kimchis have seven sons who were kohen gadol? Or, why is popa 20 blatt behind. In any event, it isn’t because she covered her hair, as the gemara says ???? ??? ?? ??? ???? ????. Yes, but as those of us 20 behind in the daf know, and as was pointed out in that thread, the 2nd and 3rd became kohen gadol when the first was tamei.
    ellauri336.html on line 513: They didnt die. The gemara relates that twice on yom kippur (2 different years) the kohen gadol (her son) had to leave the beis hamikdash, and in the process became tamei requiring his brother to take over. That would account for at least three of her sons serving as kohen gadol with none dead. The story the gemara relates as to how the KG became tamei is not a negative either. The spittle of a non jew landed on him.
    ellauri336.html on line 520: Popa probably didn’t realize how much he would get done, and when he ran out of printed sheets, he wrote the last three amudim from memory and then chazzered them.
    ellauri336.html on line 522: Or, why is popa 20 blatt behind. Is it because you followed the Vilna Shas? You must be logged in to reply to this topic.
    ellauri336.html on line 573: Brittiläistaustainen ympäristöjärjestö Hazonin perustaja Nigel Savage kertoo Thunbergin toiminnan osoittavan, kuinka ”naiivi, vääristynyt ja kiihkoileva antisionismi” on saanut jalansijaa ”vasemmiston” tai ”edistyksellisten” ihmisten keskuudessa. Savage kuvaili ilmiötä surulliseksi ja huolestuttavaksi. Tätä emme odottaneet brittikolonialisteina luvatessamme Balfourin julistuxella luvatun maan juutalaisille päästäxemme ize eroon noista kullinnupeista.
    ellauri336.html on line 594: Thank goodness: Climate change alarmist and darling of the international liberal media Greta Thunberg has, at long last, weighed in on the conflict between Israel and Hamas. In a social media post published Friday morning, Thunberg held up a sign that read, “Stand with Gaza,” while writing: “Today we strike in solidarity with Palestine and Gaza. The world needs to speak up and call for an immediate ceasefire, justice and freedom for Palestinians and all civilians affected.”
    ellauri336.html on line 596: This is her first and only mention of the Israel-Hamas conflict on her account on X (the social media website once known as Twitter), which has a whopping 5.6 million followers, since the despicable Hamas attacks on Oct. 7 that killed 1,400 Israelis, injured thousands more, and took 200 hostages. As of this writing, Thunberg has no posts that mention the conflict on her Facebook page and only one post on her Instagram account that has essentially the same message as her X post.
    ellauri336.html on line 598: Thunberg also shared an Instagram post to her “story” that called on people across the world to engage in a “general strike” and refuse to go to school or work to show “solidarity” with Palestinians. The post reads: “Let's make it together a reality and bring as much pressure on the West to change it's [sic] racist policies and to stop the genocide in Gaza! We will not be silent while our people, our families are being slaughtered!”
    ellauri336.html on line 602: Yet Thunberg apparently does not have any problem with being silent while people and families are being slaughtered. Because nowhere in any of her social media feeds did she say a word about the attacks on Israel. The young activist did not offer a specific thought or a prayer for any of the innocent civilians targeted in Hamas’s brutal attacks nor condemn its use of violent terrorism. She couldn’t even spare a syllable for the Israeli babies that were killed by Hamas terrorists! Let alone poor unborn men in the cervices of Israeli girls!
    ellauri336.html on line 612:
    Texas’s burgeoning fossil fuel production spells 'disaster’ for climate activists.

    ellauri336.html on line 616: Texas’s Critical Infrastructure Protection Act went into effect on 1 September, stiffening civil and criminal penalties specifically for protesters who interrupt operations or damage oil and gas pipelines and other energy facilities. Within a couple of weeks, two dozen Greenpeace activists who dangled off a bridge over the Houston ship channel became the first people charged under the new law, which allows for prison sentences of up to 10 years and fines of up to $500,000 for protest groups.
    ellauri336.html on line 624: The scale of new production is “staggering”, according to an analysis by Global Witness, a campaign group, with Texas leading the way as US output of oil and gas is forecast to rise by 25% over the next decade. This makes it a “looming carbon timebomb”, the group believes, in a period when global oil and gas production needs to drop by 40% to mitigate the worst impacts of the climate crisis.
    ellauri336.html on line 625: “The sheer scale of this new production dwarfs that of every other country in the world and would spell disaster for the world’s ambitions to curb climate change,” the report states.
    ellauri336.html on line 632: “Having some kind of wild west boom going on in Texas where it’s every man for himself drilling as quickly as possible and trying to pull the stuff out of the ground in a kind of frenzy, that’s just the precise opposite to what should be going on,” said Lorne Stockman, a senior research analyst at Oil Change International, a clean energy advocacy group.
    ellauri336.html on line 636: The Permian’s fortunes are not dependent on the whims of one or two dominant companies – there are hundreds of operators, from tiny independents to huge multinationals such as Chevron, ExxonMobil, BP, Shell and ConocoPhillips, many of the corporations which, as the Guardian has reported, are behind a large proportion of the planet’s carbon emissions and are poised to flood markets with an additional 7m barrels per day over the next decade.
    ellauri336.html on line 638: Gene Collins has witnessed firsthand the flipside of the Permian’s economic boom. The 68-year-old, who runs an insurance agency and is on the board of a local economic development corporation, was born and raised in Odessa, a city which, with neighbouring Midland, is at the heart of the Permian. Heavy trucks are damaging road surfaces, traffic accidents have increased and housing rates have soared, he claimed.
    ellauri336.html on line 640: “It has not been a gradual growth. It’s been the type of growth that puts such a strain on the community that we’re unable to keep up with what we need to handle the crowds, the influx. Our housing shortage is really epidemic. It puts a burden on our school districts. We need teachers but we can’t bring teachers in because we have no place for them to stay,” Collins said.
    ellauri336.html on line 656: Will Texas have a political shift that might empower Democrats at some stage who might be more willing to think about restraining the growth of the oil sector, if not reversing it?” said Joshua Busby, an associate professor of public affairs at the University of Texas at Austin and senior research fellow at the Center for Climate and Security. NOPE.
    ellauri336.html on line 658: Busby hopes natural disasters might accelerate change by altering the economic equation. Fortunately, man made disasters in Ukraine and Israel work just the opposite. The Gulf coast’s vulnerability to storms potentially made more severe by global heating – such as Harvey, which flooded much of the Houston area in 2017 - could damage ports, refineries and petrochemical plants, erode financial markets’ enthusiasm for fossil fuel investments, hurt companies’ bottom lines and push climate concerns higher up the priority list for voters in traditionally conservative suburban and rural areas. Small hope.
    ellauri336.html on line 660: Collins doubts that a radical transformation is imminent. “We have climate change deniers running the government. So there’s really no benefit to them in restricting drilling if they think that the energy that is produced outweighs the risk,” he said.
    ellauri336.html on line 663: ges/2021.01.15/main.svg" />
    ellauri336.html on line 678: "Ettekö te tytöt ymmärrä, rouva Meizlish paasaa, "kuinka helppoa on langeta siihen joukkoon, josta käytetään nimeä khote unmakhte es harabim, syntiseksi joka saa toisetkin tekemään syntiä, mikä on syntisistä pahin, sortua sellaiseksi vain siksi, ettei pidä kiinni hameenhelmasta? Aina, kun mies näkee vilaukselta jonkin teidän kehonne osan, jonka Toora määrää peitettäväksi, mies tekee syntiä. Mutta vielä pahempaa on se, että te olette saaneet hänet tekemään syntiä. Te kannatte vastuun hänen synnistään tuomiopäivänä. Hän pääse kuin koira veräjästä."
    ellauri336.html on line 688:
    • ge">

  • ellauri336.html on line 691: Ettei minun Wiholisen kehuisi/ sanoden/ Mine ylitzewoitin henen/ Ja minun sortaian ei iloitzisi/ ette mine langeisin.
    ellauri336.html on line 697: Perdón. ge">Por favor. Gracias señor.
    ellauri336.html on line 725:
  • Hengen konsultointi ov- prosessin kautta (אוב)
    ellauri338.html on line 28: ge/fetch/f_auto,q_auto:good,fl_progressive:steep/https%3A%2F%2Fbucketeer-e05bbc84-baa3-437e-9518-adb32be77984.s3.amazonaws.com%2Fpublic%2Fimages%2Fb9d3258b-ca1f-4cc2-96ad-54432f6486ab_1024x1024.png" width="100%" />
    ellauri338.html on line 48: Schelling’s idea of limited or graduated reprisals—which he later set out in Arms and Influence (1966)—was adopted by the United States in 1965 as Operation Rolling Thunder, which involved the bombing of selected targets in North Vietnam in the expectation that it would deter the North Vietnamese from continuing the war. When this failed to deter North Vietnam, the bombing campaign was escalated, in spite of Schelling’s advice that the bombing should be abandoned if it did not succeed in the first three weeks.
    ellauri338.html on line 52: Schelling was elected president in 1991, and, in his presidential address “Some Economics of Global Warming” (1992), he advanced an argument in favour of a large carbon footprint as a deterrent for those with a smaller one. Talk softly but carry a big parabellum.
    ellauri338.html on line 54: Schelling’s analyses generally relied on clear logical argument rather than esoteric mathematics, like eliminating customs barriers and graduated nuking of those against it.
    ellauri338.html on line 56: gers_anagoria.JPG/800px-1610_Cecco_del_Caravaggio_Christ_expulses_money_changers_anagoria.JPG?20120904164840" />
    ellauri338.html on line 73: Jaakobin painivastustajan henkilöllisyys on kiistanalainen, jota kutsutaan eri tavoin unihahmoksi, profeetalliseksi näyksi, enkeliksi (kuten Mikael ja Samael ), suojelevaksi jokihengeksi, Jeesukseksi tai Jumalaksi.
    ellauri338.html on line 78: ge/news-body-image_17895.jpg" height="300px" />
    ellauri338.html on line 143: Myöhemmin John White Alexander kuvasi runon vuoden 1897 Isabella and the Pot of Basil -taulussa, jota pidetään tällä hetkellä Museum of Fine Artsissa Bostonissa. Frank Bridge kirjoitti myös samannimisen sinfonisen runon vuonna 1907.
    ellauri338.html on line 155: gees-from-Arab-Lands-copy-1-e1651083886184-388x372.png" height="200px" />
    ellauri338.html on line 171:
    ge">ᛉ

    ellauri338.html on line 195: George Bush vanhemman Kiovassa 1. elokuuta 1991 pitämä puhe , jossa hän kehotti ukrainalaisia pysymään osana Neuvostoliittoa, jäi historiaan nimellä " Chicken Kyiv " ("kotletti Kiovassa"), koska v. Englannin sanalla " kana " on transitiivinen merkitys "pelkuri".
    ellauri338.html on line 208: Kansainvälisten suhteiden ja ruoanlaiton historian asiantuntija, suurin venäläisen ruoanlaiton asiantuntija Pokhlebkin saavutti suurimman osan mainetta - tieteellisen ruoanlaittotyönsä ansiosta - ruoanlaiton tutkijana ja popularisoijana, joka työskenteli gastronomisen historian, keittiön semiotiikan ja kulinaarisen antropologian parissa. Hän ehdotti myös kosmonauttien ruokavalion monipuolistamista, mustan leivän ja vihreän teen sekoitusta heille. Pokhlebkinin monografia "Vodkan historia" palkittiin Lange Ceretto -palkinnolla.
    ellauri338.html on line 210: Taisteluissa Moskovan lähellä William sai vakavan aivotärähdyksen eikä voinut enää palvella etulinjassa. Hänestä tuli kauha sotilaiden keittiöön, jossa hän yritti monipuolistaa puna-armeijan ruoka-annoksia. Shtshi da kasha, pishtsha nasha. Pokhlebkin kirjoitti myöhemmin: "Sotilaiden taistelutilanteen ei vähiten luonut kokki - hänen taitonsa, hänen lahjakkuutensa. Ruoka, puhtaasti emotionaalisessa mielessä, vaikutti hengen nousuun ja auttoi voittoon isänmaallisessa sodassa. Armeija marssii vazallaan."
    ellauri338.html on line 212: Pohjois-Euroopan historian geopoliittiset näkökohdat heijastuivat hienosti hänen kirjassaan "Suomi vihollisena ja ystävänä". Paraikaa kerätään ainexia kirjaan jatko-osiin.
    ellauri338.html on line 213: Venäjän luoteis-Venäjän alueellisen kasvun trendi lakkasi kokonaan Suomen liittyessä 1809 Venäjän valtakuntaan. Neuvostohallituksen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen varjopuolena oli Leningradin turvallisuuden varmistamiseen liittyvän geopoliittisen ongelman paluu.
    ellauri338.html on line 223: Pokhlebkinin mukaan ruoka ei ole vatsan ongelma, "vaan sydämen ongelma..., kansallisen sielun palauttamisen ongelma". Niinpä hänen mielestään on ruokia, jotka eivät ole kadonneet venäläisestä keittiöstä yli vuosituhanteen, kuten kaalikeitto mustalla leivällä. Pokhlebkin mainitsi "kaalikeiton tuhoutumattoman aromin, kaalin hengen, joka aina seisoi venäläisessä mökissä".. Verratessaan venäläistä ruokaa ranskalaiseen hän mainitsi hapankaalin, suolakurkun, kuivatut herkkutatit, smetanan ja piparjuuren, joita hänen mielestään ei ole Ranskassa.
    ellauri338.html on line 241: Chicken Kiev -puhe on lempinimi puheelle, jonka Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush piti Kiovassa Ukrainassa 1. elokuuta 1991, kolme viikkoa ennen Ukrainan itsenäisyysjulistusta ja neljä kuukautta ennen joulukuun itsenäisyysäänestystä, jossa 92.26. % ukrainalaisista äänesti eroamisen puolesta Neuvostoliitosta. Neuvostoliitto romahti 145 päivää puheen jälkeen osittain Ukrainan painostamana. Puheen, jossa Bush varoitti "itsemurhaista nationalismista", kirjoitti Condoleezza Riisi, myöhemmin presidentti George W. Bushin aikainen ulkoministeri, kun hän vastasi Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan asioista ensimmäiselle presidentti Bushille. Se raivostutti ukrainalaiset nationalistit ja amerikkalaiset konservatiivit, kun konservatiivinen New York Timesin kolumnisti, Ken Safiren setä William Safire kutsui sitä "Kiivan kanapuheeksi", joka on nimetty täytetyn kananrintaruoan mukaan protestina sitä vastaan, mitä hän piti sen "kolossaalisena virhearviona", nim. heikko sävy ja laskuvirhe.
    ellauri339.html on line 68: Lisäksi Kammerer lukee Abalkinin raportin Nadezhdan planeetalla tehdystä taistelusta, jonka hän suoritti yhdessä Shcheknin kanssa. Raportti esitetään "tarina tarinassa". Nadezhdassa tapahtui ympäristökatastrofi, ja ihmiset alkoivat ikääntyä ja rappeutua noin 15-vuotiaana joidenkin DNA-ongelmiensa vuoksi. Tuntemattomat (ilmeisesti samat vaeltajat, jotka mainitaan monissa Strugatskien teoksissa) evakuoivat suurimman osan väestöstä johtaen heidät tunneleiden läpi jonnekin kaivoksiin johtavia portaita pitkin.
    ellauri339.html on line 109: Moskovassa vuonna 1995 Manezhnaya-aukiolle pystytettiin ratsastusmuistomerkki Žukoville. Hänen nimeään kantaa 190 katua ja aukiota Venäjän eri kaupungeissa. Säälittävä juutalainen runoilija ja takinkääntäjä Joseph Brodsky omisti hänelle runoja:
    ellauri339.html on line 116: get-turbo/10113144/rthbfa621dedf1984003e42eecbc0e65dcb/max_g480_c12_r4x3_pd20" />
    ellauri339.html on line 154: B-61-Waffe. Hinten ist es zusammengebaut, in
    ellauri339.html on line 157: Geschlechtskopf ist in dem kugelförmigen
    ellauri339.html on line 159: Chuck Hansen, The Swords of Armageddon: U.S.
    ellauri339.html on line 197: "International" A. Ya. Kotsin coverina Venäjällä tuli vallankumouksellisen sosiaalidemokratian yleisesti tunnustettu puoluehymni vuoden 1918 alusta lähtien - RSFSR:n, sitten Neuvostoliiton, hymni. Neuvostoliiton uuden kansallislaulun hyväksymisen yhteydessä vuonna 1944 "Internationalista" tuli All Unionin kommunistisen puolueen virallinen hymni. Teksti kuuluu ranskalaiselle runoilijalle, anarkistille, First Internationalin ja Pariisin kommuunin jäsenelle Eugene Potierille. Se kirjoitettiin Pariisin kommuunin tappion päivinä (1871), ja se laulettiin alun perin "La Marseillaisen" säveleen.
    ellauri339.html on line 199: Venäjän federaation hymni (ven. Госуда́рственный гимн Росси́йской Федера́ции, Gosudarstvennyi gimn Rossijskoi federatsii) lauletaan Aleksandr Aleksandrovin säveltämän Neuvostoliiton hymnin sävelin. Sanat on tehnyt Sergei Mihalkov, joka sanoitti myös Neuvostoliiton kansallislaulun. Virallista suomenkielistä käännöstä ei ole. Huomataan että Venäjän hymnit muuttuvat asteittain yhä nazimaisemmixi ja köyhälistötyöläisten taisto vaihtuu vanhaan tuttuun unelmien ja yxityisomaisuuden jahtaamiseen.
    ellauri339.html on line 201: Neuvostoliiton hymni (ven. Гимн Советского Союза, Gimn Sovetskogo Sojuza) oli Neuvostoliiton kansallislaulu. Hymnin sanoitti Sergei Mihalkov ja sävelsi Aleksandr Aleksandrov. Se korvasi Kansainvälisen kansallislauluna 15. maaliskuuta 1944, koska uskottiin, että neuvostosotilaat vastaisivat paremmin kansallislauluun, joka oli omistettu Neuvostoliitolle kuin maailmanlaajuiselle liikkeelle (Kansainvälinen).
    ellauri339.html on line 283: Lauluntekijät: Sergej Vladimirovich Mikhalkov / Anatolij Nikolaevich Aleksandrov
    ellauri339.html on line 303: Sera le genre humain : Tulee olemaan ihmiskunta:
    ellauri339.html on line 310: Pour que les voleurs rendent gorge, Jotta varkaat antautuisivat,
    ellauri339.html on line 312: Allumons notre grande forge ! Sytytetään mahtava takomomme!
    ellauri339.html on line 330: L'engrenage encor va nous tordre : Vaihteet vääntää meitä taas:
    ellauri339.html on line 345: L'oisif ira loger ailleurs. Joutilainen menee ja jää muualle.
    ellauri339.html on line 355: Qu'un genre humain transfiguré Kuin muuttunut ihmisrotu
    ellauri339.html on line 361: Tes rameaux tout rouges de fruits ! Kaikki oksasi punaiset hedelmistä!
    ellauri339.html on line 386: Ni bog, ni tsar i ne geroi. Ei jumala, ei kuningas eikä sankari.
    ellauri339.html on line 420: Nam vsem geroiski okolet — Kuolkaamme kaikki sankarillisesti -
    ellauri339.html on line 421: Togda po našim generalam Sitten kenraalistemme mukaan
    ellauri339.html on line 454: Eestä leivän, hengen, kunniamme,
    ellauri339.html on line 482: get-turbo/10095085/rth6b0c2fba7f6676948d608734eaf751f8/max_g480_c12_r4x3_pd20" />
    ellauri339.html on line 511: Julia Georgievna Paevskaya (ukrainalainen Yulia Heorhievna Paevska, syntynyt 19. joulukuuta 1968) on ukrainalainen sotilashoitaja, evakuointilääketieteellisen vapaaehtoisyksikön "Angels of Tyra" perustaja. Tunnetaan lempinimellä "Tyrä mörk mörk". Syntynyt Kiovassa 19. joulukuuta 1968.
    ellauri339.html on line 531: Yuliia Paievska International Women of Courage -palkinnolla 2023
    ellauri339.html on line 545: Kansainvälinen Women of Courage -palkinto
    ellauri339.html on line 549: Yuliya Georgiivna Payevska (salanimet: "Tyra", "Gabriel"; syntynyt 19. joulukuuta 1968, Kiova) on ukrainalainen sotilasnainen, ensihoitaja, vapaaehtoinen ja vapaaehtoinen; Taira Angels -yksikön ja 61. sotilassairaalan evakuointiosaston komentaja (2018-2020); suunnittelija, aikidoliiton "Mutokukai-Ukraine" puheenjohtaja.
    ellauri339.html on line 556: Keväällä 2016 "Tyra's Angels" aloitti yhteistyön ASAP Rescue -tiimin kanssa. Vuonna 2018 "Tyran enkelit" lähtivät ASAPista, kun Julia allekirjoitti sopimuksen Ukrainan asevoimien kanssa ja johti omaa yksikköään – Mariupolin 61. liikkuvan sotasairaalan evakuointiosastoa. Marraskuussa 2019 Yulia on opettanut taktista lääketiedettä noin 8 000 ihmiselle, ja hänen yksikkönsä on pelastanut yli 500 asevoimien miestä ja naista.
    ellauri339.html on line 601: Americans will be forgiven if they never hear this bad news, never mind be surprised by it if they did. The narrative which drove sports teams to wear blue and yellow patches and E Street Band member Steve Van Zandt to paint his guitar the Ukrainian colors was simple. Amidst a flood of propaganda, the story was always the same: Ukraine was pushing back the Russians with weapons provided by a broad range of agreeable NATO benefactors. Between Ukrainian jet fighter aces with improbable kill ratios to patriotic female sniper teams with improbable hair and makeup, Russia was losing. It would be a difficult but noble slog for “as long as it takes” to drive the Russians out.
    ellauri339.html on line 612: Americans, both the people and their government, distracted by the greatest propaganda tools ever imagined (the media), seem capable of focusing on only one bright shiny object at a time. In the case of wars, a new bright shiny object must include two clear sides, one good and one pure evil, with one preferably an underdog, daily combat footage which can be obtained without too much danger, and a football game-like progression across a map that is easy to follow. It should not be boring. Ukraine was such a conflict and enjoyed almost a full two-year run.
    ellauri339.html on line 618: Nevertheless, the fickle attention of America shifted to the Middle East just as things started to look more and more like static WWI trench warfare in Ukraine. It was a hard act to follow, but something always follows nonetheless (the same calculus works for natural disasters and mass shootings, which are only as mediagenic-good as the next one coming.) Over 41 percent of Americans now say the U.S. is doing too much to help Kiev. That’s a significant change from just three months ago when only 24 percent of Americans said they felt that way.
    ellauri339.html on line 660: Yksityiset lahjoittajat ostavat mezästyskivääreitä – Savage 110 BA Stealth -mallin 3 000 dollarista 19 000 dollariin Accuracy International AI-AX -malliin ja lähettävät ne juoksuhaudoihin.
    ellauri339.html on line 667: Sitten on kysymys, mihin rahat päätyvät. Yhdysvaltain maaliskuussa 2018 allekirjoitettu menolaki kielsi Azov-pataljoonan, vapaaehtoisryhmän, joka myöhemmin liitettiin Ukrainan armeijaan ja jonka logo muistuttaa silmiinpistävästi natsien SS-tunnusta, avustaminen. Mutta Azov on vain räikeimmin ongelmallisin jäännös ultranationalistisista ryhmistä, jotka muodostivat vapaaehtoispataljoonoja varhain ja jotka ovat edelleen eräänlaisena varjojoukkona. Toiset ovat omaksuneet Ukrainan armeijan, mutta he käyttävät usein edelleen pataljoonamerkkiä ja pysyvät uskollisina vanhoille komentajille.
    ellauri340.html on line 59: george-elliot-5.jpg?ssl=1" width="50%" />
    ellauri340.html on line 60:
    George Eliot tunnettiin huomiota herättävän rumana. Sen isäkin piti sitä hevosen näköisenä. Oletko nähnyt hevosen? Sitten olet nähnyt George Eliotin! Haahaha haahahaa!

    ellauri340.html on line 62: georgeeliot_wide-bec285b25a40e36b5a336573869cc612f1b1fbdb.jpg?s=1400" width="50%" />
    ellauri340.html on line 63:
    English novelist George Eliot (1819 - 1880), pseudonym of Mary Ann Evans, poses for a photograph. No joo... Oli se kuitenkin huisin karismaattinen. Ihaa. Hehe.

    ellauri340.html on line 86: genesis/29-17.htm">Lea oli heikkosilmäinen mutta Raakel hyvännäköinen. Jaakob nussi sitä ehkä enemmän mutta sai Leasta enemmän jälkeläisiä. Tästä enemmän albumissa 171.
    ellauri340.html on line 100: ges?q=tbn:ANd9GcRd_JCrN7jdKwka4RAeJ1ryrV2Ou-jdfT0DnA&usqp=CAU" width="40%" />
    ellauri340.html on line 148: Puolalaisen Politykan viikkolehden 2011 haastattelussa Bauman kritisoi sionismia ja Israelia sanomalla, että Israel ei ole kiinnostunut rauhasta ja että se "käyttää holokaustia hyväkseen laillistaakseen kohtuuttomia tekoja". Hän vertasi Israelin Länsirannan muuria Varsovan geton muureihin, jossa tuhansia juutalaisia kuoli holokaustissa. Israelin Puolan-suurlähettiläs Zvi Bar kutsui Baumanin kommentteja "puolitotuuksiksi" ja "perusteettomiksi yleistyksiksi". Vuonna 2013 Bauman teki ensimmäisen vierailunsa Israeliin sen jälkeen, kun hän lähti Israelista vuonna 1970.
    ellauri340.html on line 155: 2007: Elämän kuluttaminen . Cambridge: Politiikka.ISBN 0-7456-4002-8

    ellauri340.html on line 156: 2013: Hyötyykö harvojen rikkaus meille kaikille? Cambridge: Politiikka.ISBN 978-0-7456-7109-3

    ellauri340.html on line 157: 2015: ( Rein Raudin kanssa ) Itsekkyyden käytännöt . Cambridge: Politiikka.ISBN 978-0-7456-9017-9

    ellauri340.html on line 159: 2016: ( Leonidas Donskisin kanssa ) Nesteytetty paha . Cambridge: Politiikka.ISBN 978-1-5095-0812-9
    ellauri340.html on line 189: ihmishengen menetyksiä ja
    ellauri340.html on line 199: ihmishengen menetyksiä ja
    ellauri340.html on line 260: Muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät yleensä ole "oikeudellisesti sitovia". Asiakirjat sitovat sopijapuolia vastapuolen mielestä jotenkin poliittisesti silloin, kun nämä ovat aktiivisesti osallistuneet niiden laadintaan. Niille voi kyllä käytännössä niillekin haistattaa huilua. Inter arma silent leges, you know.
    ellauri340.html on line 347: Ennen CCA:n hyväksymistä joissakin kaupungeissa oli jo järjestetty julkisia poltatuksia ja sarjakuvien kieltoja. Oklahoma Cityn, Oklahoman ja Houstonin Texasin kaupunginvaltuustot hyväksyivät rikos- ja kauhusarjakuvat kieltävät säädökset, vaikka Los Angelesin piirikunnan yritys Kaliforniassa katsottiinkin tuomioistuimissa perustuslain vastaiseksi.
    ellauri340.html on line 398: Säännöstöä tarkistettiin useita kertoja vuoden 1971 aikana, alun perin 28. tammikuuta, jotta se sallisi muun muassa joskus "sympaattisen kuvauksen rikollisesta käyttäytymisestä... [ja] virkamiesten korruptiosta" ("niin kauan kuin se on kuvattu poikkeuksellisena ja syyllinen rangaistaan") sekä joidenkin rikollisten toimintojen salliminen tappaa lainvalvontaviranomaisia ​​ja "vihottelun ehdottaminen, mutta ei esittäminen". Lause "Viehaava asento ei ole hyväksyttävä" poistettiin. Myös äskettäin sallittuja olivat "vampyyrit, haamut ja ihmissudet... kun niitä käsitellään klassisen perinteen mukaisesti, kuten Frankenstein, Dracula ja muut korkealuokkaiset kirjalliset teokset, jotka ovat kirjoittaneet Edgar Allan Poe, Saki, Conan Doyle ja muut arvostetut kirjailijat, joiden teoksia luetaan kouluja ympäri maailmaa". Zombit, joilla ei ollut tarvittavaa "kirjallista" taustaa, pysyivät tabuina. Kiertääkseen tämän rajoituksen Marvel kutsui 1970-luvun puolivälissä eri haitilaisten superroistojen näennäisesti kuolleita, mielenhallinnassa olevia seuraajia revenanteixi (zuvembies). Tämä käytäntö siirtyi Marvelin supersankarilinjalle: The Avengers -elokuvassa, kun reanimoitu supersankari Wonder Man palaa kuolleista, häntä kutsutaan "zuvembieksi". DC-sarjakuvat julkaisivat oman zombitarinansa Swamp Thing #16:ssa (toukokuu 1975), jossa vainajat nousevat haudoistaan, kun taas sielua syövä demoni esiintyy Swamp Thing #15:ssä (huhtikuu 1975).
    ellauri340.html on line 400: Näihin aikoihin Yhdysvaltain terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriö otti yhteyttä Marvel Comicsin päätoimittajaan Stan Leeen, jotta hän teki tarinan huumeiden väärinkäytöstä. Lee suostui ja kirjoitti kolmiosaisen Hämähäkkimies- tarinan, jossa huumeiden käyttö kuvattiin vaaralliseksi ja lumoamattomaksi. Vaikka säännöstö ei nimenomaisesti kieltänyt huumeiden kuvaamista, yleinen lauseke kielsi "kaikki elementit tai tekniikat, joita ei ole erikseen mainittu tässä, mutta jotka ovat vastoin koodin henkeä ja tarkoitusta ja joita pidetään hyvän maun tai säädyllisyyden loukkaavina". CCA oli hyväksynyt ainakin yhden aikaisemman huumeita koskevan tarinan, Deadman in Strange Adventures #205 (lokakuu 1967) ensi-illan, jossa kuvattiin selvästi nimihenkilö taistelemassa oopiumin salakuljettajia vastaan. Koodin ylläpitäjä Leonard Darvin "oli kuitenkin sairas" Spider-Manin tarinan aikaan ja virkaatekevä järjestelmänvalvoja John L. Goldwater (Archie Comicsin julkaisija) kieltäytyi myöntämästä Codelle hyväksyntää huumausaineiden kuvauksen vuoksi. Sitä käytettiin kontekstista riippumatta, kun taas Deadmanin tarina oli esittänyt vain tukkukaupan liiketapahtumaa.
    ellauri340.html on line 402: Lee ja Marvel saivat kritiikkiä DC:n johtajalta Carmine Infantinolta "koodin uhmaamisesta" ja totesivat, että DC ei "tehdä huumetarinoita, ellei koodia muuteta". Terveys-, koulutus- ja hyvinvointiministeriön sanktioiden tarinalle levinneen julkisuuden seurauksena CCA kuitenkin tarkisti säännöstöä salliakseen "huume- tai huumeriippuvuuden" kuvaamisen, jos se esitetään "ilkeänä tapana". DC itse käsitteli aihetta sitten Code-hyväksytyssä Green Lantern / Green Arrow #85:ssä (syyskuu 1971), jossa kirjailija Denny O´Neil ja taiteilija Neal Adams aloittivat tarinan, jossa Green Arrown teini-apulainen Speedy oli heroiiniaddikti. Kansirivillä luki: "DC hyökkää nuorten suurin ongelma... Huumeet!"
    ellauri340.html on line 420: Maa olisi hukkunut vereen... Ja keskitysleirit olisi tungettu täyteen ihmisiä.

    ellauri340.html on line 482: Hän ohjasi myös elokuvia, mukaan lukien sovitukset romaaneistaan ​​Vasenkätinen nainen Die linkshändige Fraun jälkeen ja Poissaolo Die Abwesenheitin jälkeen. Vasenkätinen nainen julkaistiin vuonna 1978 ja oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1978 ja voitti kultaisen palkinnon saksalaiselle Arthouse Cinemalle vuonna 1980. Leonard Maltinin elokuvaoppaan kuvaus elokuvassa on, että nainen vaatii miehensä lähtemään ja tämä suostuu. "Aika kuluu... ja yleisö nukahtaa." Voi hyvin uskoa.
    ellauri340.html on line 487: Vuonna 1977 Stanley Kauffmann (n.h.) arvioi A Moment of True Feeling -elokuvaa, että Handke "on tärkein uusi kirjailija kansainvälisellä näyttämöllä filmiohjaaja Samuel Beckettin jälkeen". John Updike arvosteli samaa romaania The New Yorkerissa ja oli yhtä vaikuttunut. Hän huomautti, että "hänen [Handken] tahallista intensiteettiä ja veitsen selkeyttä mieleenpainumista ei voi kiistää. Hän kirjoittaa psykologian ulkopuolelta, jossa tunteet saavat periksiantavuuden satunnaisesti kohdatuista, geologisesti analysoiduista kivistä." Tunteet kuin kivellä, takuulla. Frankfurter Allgemeine Zeitung kuvaili häntä " länsisaksalaisten kriitikoiden rakkaaksi". Hugo Hamilton totesi, että debyyttinsä jälkeen Handke "on testannut, inspiroinut ja järkyttänyt yleisöä". Hienoa. Joshua Cohen (n.h.) totesi, että Handke "komentoi yhtä sodan jälkeisen ajan suurista saksankielisistä proosatyyleistä, syvää ja nopeaa ja virran vastaista jokiretoriikkaa", kun taas Gabriel Josipovici (n.h.) kuvaili häntä, "vaikka varauksellisesti suhtautuu joihinkin hänen viimeaikaisiin teoksiinsa" yhtenä sodanjälkeisen ajan merkittävimmistä saksankielisistä kirjailijoista. WG Sebald (n.h.) sai inspiraationsa Handken monimutkaisesta proosasta. Toistamista käsittelevässä esseessä "Toisto tyylikeinona" hän kirjoitti "suuresta ja, kuten olen sittemmin oppinut, pysyvästä vaikutuksesta", jonka kirja teki häneen. "En tiedä", hän kehui, "onko kirjalliselle taiteelle erityisen merkittävä pakotettu suhde kovan raiskauksen ja ilmavan taikuuden välillä kauniimmin dokumentoitu kuin Toiston sivuilla." Karl Ove Knausgård kuvaili A Sorrow Beyond Dreams -kirjaa yhdeksi "aikamme tärkeimmistä saksaksi kirjoitetuista kirjoista mein Kampfin jälkeen, enkä puhu nyt vain omastani." Kirjaa ja sen kirjoittajaa kehuttiin myös Knausgårdin omassa taistelussani. Nää on hei muuten kaikki äijiä! All male paneeli. Epäluulot heräävät.
    ellauri340.html on line 549: Hedelmävaras on sadun linssin läpi katsotun henkilökohtaisen kokemuksen tulos, ja tuloksena on utelias yhdistelmä autofiktiota ja unelmatyötä. Ajoittain kävelynsä aikana kertoja kertoo meille tarinan nimellisvarkaasta, naisesta nimeltä Alexia (pyhän Aleksiukselle, kerjäläisten ja pyhiinvaeltajien suojeluspyhimyksestä), joka on hänelle kuin tytär. Vietettyään ulkomailla Siperiassa Alexia vaeltelee ranskalaisen "sisätilojen" pikkukaupungeissa ja metsissä, etsii äitiään ja kohtaa niin juoksevia hahmoja, että ne sulavat silmiemme edessä: pizzanjakelijapojan, joka pitää puheen tarkoittaa itsemurhaa, nimetön mies baarissa, joka pitää laajennetun luennon villin hasselpähkinän kasvitiikasta, ja mies, joka vaeltelee metsässä etsimässä kadonnutta kotikissaansa mm. Se on taatusti laissez-faire lähestymistapa tarinankerrontaan, jossa päättäväisesti "vältetään ruttoa ja koleraa kaltaisia ​​vanhojen tarinoiden aiheuttamia tartuntoja, joiden sanotaan olevan "vielä ajankohtainen". Mutta pyrkimällä olemaan kertomatta mitään ilmeisen "olennaista" tarinaa, The Fruit Thief ehdottaa jotain alkuperäisempää: romaanin kirjoittamista ikään kuin se olisi iltasatu.
    ellauri340.html on line 558: ANäin on niin usein "ongelmallisten" kirjoittajien kohdalla, että tunne, että heidän maineensa on vahingoittunut, heikentää tunnetta, että he eivät ole kärsineet minkäänlaisista seurauksista. Handke on ehkä paras esimerkki tästä. Valitettuaan julkisesti Nobel-palkinnosta hän oli enemmän kuin iloinen saadessaan palkinnon ja siihen liittyvän taloudellisen yllättäen. Mutta näyttää siltä, ​​​​että hänen asemaansa koskeva kritiikki kirvelee edelleen. Nobel-lehdistötilaisuudessa Handke huudahti, että toimittajan kysymys siitä, oliko hänen mielestään Srebrenican verilöyly tapahtunut, oli "tyhjä ja tietämätön", ja että hän piti parempana "anonyymiä kirjettä, jossa oli wc-paperia", jonka hän oli aiemmin lähettänyt.
    ellauri340.html on line 569: Peter Handke, winner of the Nobel Prize for Literature, niftily stops just short of outright denials of the Serb genocide of Bosnia’s Muslims. And the Israelis on the Gaza strip!
    ellauri340.html on line 573: ge/image.jpg_gen/derivatives/landscape_620/image.jpg" height="200px" />
    ellauri340.html on line 578: Salman Rushdie has not won the Nobel Prize for Literature, although he has had champions who say that he should win the prize due to his popularity and critical acclaim. The prize is highly competitive, with authors all over the world in mid- and late career stages being eligible. Even those like Salman whose career is practically over. Kolmantena jonossa hiihtää David Schurman WALLACE. Kollaashistakin näkyy että myös hän on kusipää.
    ellauri340.html on line 594: "Leikata. Seuraava kohtaus”, Handke kirjoittaa, kun hän haluaa viedä asioita eteenpäin. Taas tätä vituttavaa leffajargonia. Handke saattaa olla poliittisesti puolustettava, mutta kynämiehenä vitun ärsyttävä. New Yorkerin arvostelijaltakin alkaa pokka murtua: "Kun aloin lukea "Matka jokiin", olin valmis uskomaan, että Handke oli tulkittu väärin, mutta kirja oli vieläkin raivostuttavampi kuin olisin voinut kuvitella. Handke sanoo suoraan, että hän kysyy harvoin kohtaamiltaan ihmisiltä, ​​vaan luottaa mielikuvitukseensa ja olettamuksiinsa." "Joitakin todellisuutta – Srebrenican joukkohautoja tai viime aikoina USAssa laittomasti varastetttujen presidentinvaalien tulosta – ei voida käsitellä "dialektisesti". Mieleen tulee toinen Wittgensteinin lause, jota usein vedotaan ilmaistakseen vaaroja, jotka liittyvät holokaustin valtavuuden kuvaamiseen: "Se, mistä emme voi puhua, meidän on ohitettava hiljaa. No vizi tottakai hölökaustista voi puhua? Mitä? Mixei voi?" Ainiin tää on New Yorkkeri.
    ellauri340.html on line 615: Toukokuun 1968 tapahtumien aikana Baudrillard työskenteli tiiviisti filosofi Humphrey De Battenburgen kanssa, joka kuvaili Baudrillardia "visionääriksi". Hän sai ensimmäisen kameransa vuonna 1981 Japanissa, mikä johti siihen, että hänestä tuli valokuvaaja.
    ellauri340.html on line 631: Myöhemmin Baudrillard hylkäsi marxismin kokonaan (The Mirror of Production and Symbolic Exchange of Death) [ lainaus tarvitaan ].
    ellauri340.html on line 650: Lotringer huomauttaa, että Gilles Deleuze, "muuten tunnettu anteliaisuudestaan", "teki Pariisissa tunnetuksi", että hän näki Baudrillardin "ammatin häpeänä" sen jälkeen, kun Baudrillard ryttäsi sen rakasta Foucaultia.
    ellauri340.html on line 664: Hänen älyllinen mentorinsa oli Georges Bataille. Hahaa. Patafysiikka jäi perinnöxi rajan yli polkupyöräilleeltä Alfred Jarrulta. Reimsin kultahattuna hänen ympäristönsä oli maalaismainen ja hän työskenteli lujasti lyseessä kompensoidaxeen tämän. Vaikka hän yritti, hän ei onnistunut eikä koskaan onnistunut saamaan pysyvää yliopistovirkaa (hän on nyt haudassa). Henkilökohtaisesti Baudrillard piti elämäänsä "virtuaalisena murtumistilana".
    ellauri340.html on line 666: Hänen alkuajan puuhastelunsa edellisten julkkisten lehdyköissä tuskin ennakoivat Marxin arvoteorian räjähdysvoimaista kritiikkiä, joka ilmaantuisi alle vuosikymmenen kuluttua. Instituutiot, kuten Kulanöttö Hulanöttö Puup ja potlatch, osoittavat, että arvovaltaa tavoitteleva jäte oli kulutuksen alkuperäinen, ei-utilitaarinen perusta. Vizi näähän on ylijäämän poistoa, lyxiä. Etnää frankofoonit merkitys ja merkkijäbät on sitten pellejä. Niillä on ollut ihan liikaa vinkkua, runkkua ja patonkia porttikongissa. Käsitys siitä, että pelkistämättömät perustarpeet hallitsevat ihmisen toimintaa, osoittautuu myytiksi. No ei ne tietenkään enää kiinosta kun ne on tyydytetty. Ihan tää on kuin piispa Berkeley, tai Hegel. Das Nichts nichtet.
    ellauri340.html on line 672: Fifty Key Contemporary Thinkers from Structuralism to Post-humanism, toinen painos John Lechte Routledge 2008.
    ellauri340.html on line 681: FGK rähisemässä Kristiinalle ja mulle kun ei rynnätty Fredin ämyrin kuzumana RUCLin pikapalaveriin "te sankarilliset", Fred ämyröimässä mulle kun en ollut riittävästi puolustanut sen kainaloista germaanikanaa tiedekuntaneuvostossa Auli Hakulista vastaan Fredin käymässä reviirikiistassa keskusteluntutkimuxesta, "this is not your captain speaking, but rather, Fred Karlsson", "vanha professori" vainaja Kristiina-laivalla, Fred antamassa arvosanaa "niukasti hyvä" Kouvolan viran opetusnäytteessä, siitäkin narsistisesta loukkauxesta on oltava sille kiitollinen, kaikki ne kurjat vuodet Kouvolassa mielessä ajaminen alas Kymijoen sillalta tai päin Sipoon kallioleikkausta hernekeitonvärisellä mannepirssillä jonka lämmitys ei toiminut ja moottori leikkasi kiinni Viikin suoralla, kolari diapameissa Korialla, paska hopea Honda tuusannuuskana, joku vanha tietokonerakkine pelkääjän paikalla, kaikki Kouvolan idiootit riitelemässä kultaisen häkin lopetuxesta, ällö keskustalainen ylekansanedustaja apinamiehenä. FGK koitti turhaan viedä tuolit alta sekä Kimmolta että multa, sai ansionsa mukaan kun tyttärestä tuli metrin knääpiö. Sosiaalidarwinisti söi omaa lääkettä. Hylätyt ladot matkan varrella, Koskenkylän autio, uusi hampaaton Opa hyytyi Porvoossa, Rothit naapureineen riemuizivat, ei kannattaisi Wolframin jolla on jo toinen museoauto rukkina.
    ellauri341.html on line 51: Rajat kiinni! Rautaa rajalle! Raja railona aukeaa! Uraliin! Uraliin! Meidän käy kalpaten! Taas ollaan 30-luvun hengessä. Samat torakat ryömivät esiin jalkalistan alta. ”Tuntuu kuin kaikista olisi tullut persuja. Tätä ei kannata väheksyä.”
    ellauri341.html on line 58: Enmeduranki -legenda eli Kuninkuuden siemen on sumerilais-akkadilainen sävellys, joka kertoo Mardukin jumalan antamasta täydellisestä viisaudesta (nam-kù-zu) ja hänen väitteestään kuulua "kaukaiseen kuninkuuslinjaan ennen vedenpaisumusta" ja olla " Sipparin kuninkaan Enmedurankin jälkeläinen ". Se alkaa valituksella aiemmista tapahtumista:
    ellauri341.html on line 93: Ongelmana arvostelijoille näyttää olleen etteivät ne torkahdettuaan kirjan alkupuolella oikeastaan muista koko niteestä muuta kuin sen introcoituxen apinan. Vaikka kirjan rakennehan selkeästi jäljittelee Vanhaa Testamenttia, jossa toi genesixen alkuluku on aika irrallista lämmittelyä. Sama kuin jos pastorit pitäisivät kaikki saarnat vaan siitä miten Jehova pyörittelee levinpöydällä taikinasta käärmeitä: These are a cinch!
    ellauri341.html on line 110: Kai Ekholm kuvaa tuoreessa kirjassaan Jörn Donner, Kuinka te kehtaatte (Docendo 2020) Donnerin omaelämäkertaa Mammuttia (Otava 2013) ”kirjanperkeleeksi”, jossa kerrottavaa on vain liikaa. Samaa voisi sanoa Teidän edestänne annettu -romaanista. Se pakenee kaikkia yksiselitteisiä määritelmiä aidon postmodernistisen romaanin tapaan sisältäen useita kirjoja yksissä kansissa. Teos on yhtä aikaa historiankirjoitusta, nykyajan kommentointia kuin myös salapoliisiromaanin aineksia sisältävää kulttuurihistoriaa. On harmillista kun kirjalla ei ole selkeätä genreä ja sitä lyytä 1-selitteistä määritelmää. Mikäköhän ikääntyvillä mieskirjailijoilla on, kun teoksien halutaan kattavan koko genreviuhka ja vähän enemmänkin?
    ellauri341.html on line 114: Puhetta, asiaa, historian käänteitä, knoppitietoa, sanaleikkejä, irvailua ja viittauksia tuhanteen suuntaan riittää kuin erään toisen sairaan eläimen paasauxissa. Tästä Leikolan teoksesta on hyvin vaikea kirjoittaa mitään, sillä se pitää sisällään niin paljon asioita ja tarinoita, että hyvä että lukijakaan muistaa näitä kaikkia juonikuvioita enää lopussa. Tai siis ei muista. Totta totisesti, tämän teoksen kanssa ei ikinä voinut tietää minne tarina vie seuraavaksi. toisin kuin asiallisissa genreromskuissa.
    ellauri341.html on line 125: Nazit, ei saxalaiset, Putinistit, ei venäläiset. Ei sotaa toivoa, ei sotaa toivoa, voi venäläinen mil-loin-kaan. Eikä saxalainen juutalaista saippuaa. Markus on luvatun maan kuvissa hiukka hamiittinen, mistä resensorit vaarimaisesti muikenevat. Wovon man nischt sprechen kann darüber muss man schweigen.
    ellauri341.html on line 136: Tietty ongelma on Markuxella izelläänkin, kun kahdapuoltoa on harjoitettava kuin yleissemanttinen professori Hayakawa ettei lukijakunnan tarvizisi suuttua.
    ellauri341.html on line 138: Lontoon ja USAn sähkeet menevät suoraan asiaan. Paremmin ei maailmanpäsmärien ongelmaa voisi lyhyesti ilmaista. Ontää ainakin paljon osuvampi arvio kuin oli Patti Mulkkisen taannoinen pro-Israel mylvintä (albumi 185).
    ellauri341.html on line 147: Beim Eichmann-Prozess 1961 sagte Heinrich Grüber als einziger Nicht-Jude öffentlich gegen den Angeklagten aus. 1966 wurde er zum Ehrenpräsidenten der Deutsch-Israelischen Gesellschaft ernannt.
    ellauri341.html on line 149: Ab September 1939 unterstand das Büro Grüber der Aufsicht durch Adolf Eichmann. In einer Besprechung über Auswanderung fragte Eichmann: „Erklären Sie mir den Grund, warum Sie sich für diese Juden einsetzen. Sie haben keine jüdische Verwandtschaft. Sie haben es nicht nötig, für diese Menschen einzutreten. Niemand wird es Ihnen danken! Ich begreife nicht, warum Sie es tun!“ Grüber antwortete: „Sie kennen die Straße von Jerusalem nach Jericho! Auf dieser Straße lag einmal ein überfallener und ausgeplünderter Jude. Ein Mann, der durch Rasse und Religion von ihm getrennt war, ein Samariter, kam und half ihm. Der Herr, auf dessen Befehle ich allein höre, sagt mir: Gehe du hin und tue desgleichen.“
    ellauri341.html on line 151: Heinrich Grüber leistete am 12. August 1938 den Treueid auf den Führer und passte sich an, indem er amtliche Schreiben mit der Grußformel „Heil Hitler“ unterzeichnete. Nach Ansicht seines Sohnes Hartmut Grüber haben erst die Erlebnisse im Konzentrationslager und des 20. Juli 1944 seines Vaters Denken endgültig von der in seinen Kreisen hergebrachten Auffassung vom ‚Nationalen‘ wegbewegt.
    ellauri341.html on line 152: Befremdlich bleiben antisemitische Passagen in einem Interview, das Grüber Anfang 1939 einem niederländischen Pressebüro gab: "Die meisten Juden, die in Deutschland gewohnt haben, waren ‚wurzellos‘. Sie verrichteten meistens keine produktive Arbeit, aber sie machten ‚Geschäfte‘. Diese Juden waren es, die in der Zeit von 1919 bis 1932 Deutschland in finanzieller, ökonomischer, politischer, kultureller und journalistischer Hinsicht beherrschten. Dies war in der Tat eine jüdische Vorherrschaft. Die Reaktion hierauf war der Antisemitismus."
    ellauri341.html on line 154: Zugleich fällt in einem Interview, das Richard L. Rubenstein 1961 mit Grüber führte, auf, dass dieser weiterhin den Antisemitismus auch als Reaktion auf Verhalten von Jüdinnen und Juden verstand. Der Kampf gegen den Antisemitismus sei nach Grüber dadurch erschwert, dass Juden und Jüdinnen bereits wieder starken Einfluss in Banken und der Presse hätten und Bordelle und Nachtclubs betrieben.
    ellauri341.html on line 156: Rudolf Kasztner (Rezső Kasztner, auch: Kastner; * 1906 in Kolozsvár, Österreich-Ungarn; † 15. März 1957 in Tel Aviv) war ein ungarisch-israelischer Journalist und Jurist sowie eine zionistische Führungspersönlichkeit. Er leitete de facto das jüdische „Komitee für Hilfe und Rettung“ in Budapest von 1941 bis 1945. Sein Name ist mit dem so genannten Kasztner-Zug verbunden, mit dem durch seine Vermittlung 1670 freigekaufte Juden aus Konzentrationslagern in die sichere Schweiz gebracht wurden.
    ellauri341.html on line 160: Kasztner war überzeugt, dass dies das Ende des Mordprogramms einleiten würde, und Transporte von Juden in die angebliche Freiheit folgen würden. So ging Ende Juni 1944 ein Zug mit 1.685 Juden, die von einem Ausschuss der Gemeinde ausgesucht worden waren, aus Ungarn ab. Kasztner persönlich war an diesem Auswahlprozess maßgeblich beteiligt und wählte Rabbiner, Professoren, Opernsänger, Journalisten, zionistische Führer, aber auch Krankenschwestern und Bauern, 252 Kinder, 388 Juden aus seiner Heimatstadt, darunter seine Familie und viele seiner Verwandten. Versprochen wurde, dass dieser Zug entweder in die Schweiz oder nach Spanien gehen sollte; stattdessen kamen seine Passagiere im KZ Bergen-Belsen an. Adolf Eichmann ließ sie als Geiseln monatelang festhalten.
    ellauri341.html on line 162: Erst am 6. Dezember 1944 gab Adolf Eichmann grünes Licht für die bis dahin in Bergen-Belsen festsitzenden Geiseln zur Weiterfahrt in die Schweiz.
    ellauri341.html on line 164: Im Juli 1944 bekam der SS-Offizier Kurt Becher von Himmler den Auftrag, mit Kasztner zu verhandeln. Bald darauf verhandelten auch SS-Leute mit dem Vertreter der jüdischen Hilfsorganisation in der Schweiz. 318 ungarische Juden kamen selbst im August 1944 noch auf diese Weise in die Schweiz. Der ursprüngliche Zug erreichte erst im Dezember 1944 die sichere Schweiz mit dann noch 1.670 Passagieren. Bis Juli 1944 waren bereits 437.000 der rund 800.000 ungarischen Juden in Güterzügen unter unmenschlichsten Bedingungen nach Auschwitz deportiert worden, wo die meisten sofort vergast wurden.
    ellauri341.html on line 165: Rudolf Kasztner, der sich seit seiner Einwanderung in Israel Israel Kasztner nannte, wurde am 3. März 1957 vor seiner Wohnung in Tel Aviv angeschossen und erlag am 15. März 1957 seinen Verletzungen. Die drei Attentäter wurden zu einer lebenslangen Strafe verurteilt, jedoch nach drei Jahren auf persönliche Intervention von Premier David Ben-Gurion begnadigt.
    ellauri341.html on line 169: Bei der Partisanenbekämpfung im Gebiet der Pripjetsümpfe wurde streng nach Befehl gehandelt, welcher lautete: „Jeder Partisan ist zu erschießen. Juden sind grundsätzlich als Partisanen zu betrachten.“
    ellauri341.html on line 173: Nur drei Monate später, im März 1944, wurde er nach dem Einmarsch in Ungarn nach Budapest berufen, um im Auftrag der SS offiziell Ausrüstung und Pferde zu kaufen. Neben der Beschaffung von Material für die Waffen-SS ging Becher auch daran, Vermögen für die SS sicherzustellen.
    ellauri341.html on line 175: In diesem Zusammenhang gelang es ihm, die Leitung des von Manfréd Weiss gegründeten Konzerns zu übernehmen. Becher hatte dabei ein leichtes Spiel, da Weiss Jude war und zu dieser Zeit die ungarischen Juden bereits systematisch verhaftet und nach Auschwitz-Birkenau deportiert wurden. Becher verhandelte nach eigenen Angaben mit dem ehemaligen Vertreter des Konzerns, Franz Chorin, der von der ungarischen Regierung verhaftet worden war. Es wurde vereinbart, dass die Mehrheitsanteile der Familie Weiss gegen eine Zahlung von 3 Millionen Reichsmark in Devisen an die SS überschrieben wurden. Als Gegenleistung durfte die Familie Weiss, die überwiegend aus Juden bestand, unter einer Zurückbehaltung von fünf Geiseln (nach anderen Angaben waren es neun), in die Schweiz und nach Portugal ausreisen. Der Vertrag dazu wurde am 17. Mai 1944 unterschrieben.
    ellauri341.html on line 177: Anschließend trat Becher als Konkurrent zu Adolf Eichmann, der bereits die Kontakte aufgebaut hatte, an das jüdische Hilfskomitee in Budapest heran. Heinrich Himmler schien zu diesem Zeitpunkt bereits Interesse daran zu haben, mit jüdischen Organisationen ins Geschäft zu kommen, um so später auch eine Position für Verhandlungen mit den Alliierten aufzubauen. Er bot an, für rund 10.000 LKWs und Winterausrüstung 1 Million Juden freizulassen. Als die Verhandlungen schließlich platzten, hatte Becher den direkten Auftrag von Himmler, weiter Ausschau nach Geschäften unter der Devise „Blut gegen Ware“ zu halten. So wurden im Dezember 1944 gegen Schmuck im Wert mehrerer Millionen Schweizer Franken 1.684 „Austauschjuden“ über eine Zwischenstation im KZ Bergen-Belsen mit Ausreise in die Schweiz freigekauft, 318 von ihnen kamen schon im August 1944, also kurz nach dem Attentat auf Hitler, in die Schweiz. Bei mehreren Treffen mit Saly Mayer, dem Vorsitzenden des Schweizerischen Israelitischen Gemeindebundes, wurde im Herbst 1944 die Freilassung dieser Häftlingsgruppe aus Bergen-Belsen verhandelt. Mittler war der Ungar Rudolf Kasztner. Becher wurde am 1. Januar 1945 zum SS-Standartenführer ernannt.
    ellauri341.html on line 179: Becher baute sich mit den Verhandlungen langsam eine Position auf, die ihn nach dem Krieg in einem günstigeren Licht erscheinen lassen sollte. Seine Uneigennützigkeit bei den Verhandlungen war lange Jahre ein Thema. Doch scheint es aus heutiger Sicht, dass Becher systematisch an seiner Nachkriegslegende gearbeitet hat. Schließlich wurde er am Ende des Krieges, am 9. April 1945, noch zum „Reichssonderkommissar für sämtliche Konzentrationslager“ ernannt. Praktisch hatte er zu diesem Zeitpunkt jedoch keinen Einfluss mehr auf die Geschehnisse in den Lagern. Doch Becher nutzte die Zeit, um sich auf das Kriegsende vorzubereiten.
    ellauri341.html on line 181: Im Mai 1945 wurde Kurt Becher durch die amerikanischen Militärbehörden in Nürnberg inhaftiert. Zwar wurde er bei den Nürnberger Prozessen als Zeuge vernommen, aber nicht persönlich angeklagt. Der Anklage entging Becher damals in erster Linie durch die Aussage Kasztners, seines Verhandlungspartners aus der Zeit in Budapest. Becher blieb in Deutschland von jeder weiteren Anklage verschont, sagte aber im Eichmann-Prozess vor dem Bremer Amtsgericht aus. Becher weigerte sich nach Israel zu kommen, da er fürchten musste, dort selbst als Kriegsverbrecher verhaftet zu werden.
    ellauri341.html on line 183: In Deutschland konnte Kurt A. Becher weiter seinen Geschäften nachgehen und baute sich mehrere Handelsfirmen auf, darunter auch das ungarische Unternehmen Monimpex GmbH, das bis zur Wende den bundesdeutsch-ungarischen Agrarhandel abwickelte. Er wurde ein wohlhabender Geschäftsmann in Bremen und leitete die Bremer Getreide- und Futtermittelbörse. Nach 1960 war er einer der reichsten Männer in West-Deutschland mit einem geschätzten Vermögen von 30 Millionen US-$.
    ellauri341.html on line 185: In revisionistischen Kreisen wird Becher oft als Zeuge genannt, wenn es um die Relativierung von Opferzahlen in den Konzentrationslagern ging. Andererseits war er einer der wenigen, die von Himmlers Versuchen wussten, mit den Alliierten ins Gespräch zu kommen und so einen Sonderfrieden abzuschließen. Bis zum Ende seines Lebens war Becher daher auch immer Ziel diverser Spekulationen. Er wohnte zuletzt in Bremen in der Blumenthalstraße und starb 1995 im Alter von 86 Jahren als reicher Mann, ohne je für seine Taten vor Gericht gestanden zu haben.
    ellauri341.html on line 211: Bivolaru on käyttänyt myös nimeä Magnus Aurolsson. Hän on ollut lain kanssa ongelmissa Ranskan lisäksi myös ainakin Romaniassa, Ruotsissa ja Suomessa.
    ellauri341.html on line 259: Hän kävi lukion Bukarestissa, minkä ansiosta hän pääsi pääkaupungin suuriin kirjastoihin. Hän opiskeli siellä suurella huomiolla, monta tuntia peräkkäin, päivästä toiseen, kirjoja joogasta, alkemiasta, parapsykologiasta, seksologiasta, esoterismista, erotiikasta. Perusjoogaperinteen löytäminen oli suuri ilmestys. Hän ymmärsi heti, että jooga tarjoaa erittäin tehokkaita käytännön menetelmiä, jotka johtavat hilloviivan lopulliseen löytämiseen. Joka ilta hän harjoitteli joogatekniikoita sinnikkäästi, jopa 8-9 tuntia, kädet ruvella. Hän saavutti pian merkittäviä tuloksia ja syvällisiä sisäisiä muutoksia, jotka saivat hänet jakamaan muiden kanssa muinaisen joogaperinteen mysteereitä. Mutta hänen hengelliset intressinsä toivat hänet nopeasti kommunististen viranomaisten tietoon. Nicolae Ceaușescun diktatuurin alainen kommunistinen hallinto ei hyväksynyt muuta filosofiaa kuin dialectinen materialismi. Jokainen, joka osoitti kiinnostusta hengellisyyteen, oli Salaisen poliisin (supermaineisen "Securitaten") "mustalla listalla" ja häntä valvottiin ja valvottiin sitten järjestelmällisesti, koska oli mahdollista synnyttää kommunistisen ideologian vastaisia ​​mielipidevirtoja. Näin oli Gregorian Bivolarun tapauksessa.
    ellauri341.html on line 263: Aloitettuaan kirjeenvaihdon Mircea Eliaden, tuolloin Yhdysvalloissa asuneen suuren romanialaisen uskontohistorioitsijan kanssa (sen Saul Bellowin vittumaisen naapurin), jota kommunistit pitivät "kansan vihollisena", Gregorian Bivolaru joutui salaisen poliisin ensimmäiseen kierrokseen kotonaan. vuonna 1971, ennen kuin hän täytti 20 vuotta. Absurdilla tekosyyllä etsiä kadonneita naisia varastosta, kolme salaisen poliisin agenttia sai tehtäväkseen ryöstää talon. Itse asiassa he halusivat pelotella häntä ja he ottivat pois kaikki hänen henkisyyttä käsittelevät muistikirjat, kaikki kopiokirjat, muistiinpanot sekä pornokuvat, joita vaihdettiin ulkomailta tulleiden ihmisten kanssa. Näin alkoi salaisen poliisin 19 vuotta kestänyt terrori ja häirintä - joulukuuhun 1989 asti, jolloin Ceausescun hallinto kaatui.
    ellauri341.html on line 271: Vapauduttuaan vuonna 1986 hänet laitettiin jatkuvasti kommunistisen hallinnon vaarallisimpien ihmisten luetteloon, ja hän oli jatkuvasti salaisen poliisin valokeilassa, mutta hän ei koskaan lopettanut joogan harjoittamista ja opettamista, mikä saavutti ainutlaatuisen hengellisen vastarintaliikkeen. kommunistinen Romania. Gabriel Andreescu, CNSAS-arkiston tutkija, toisinajattelija ja ihmisoikeusaktivisti, toteaa kirjassaan "MISA - Radiography of a repression", että Gregorian Bivolarun koordinoima joogiryhmä on "ainoa esimerkki pitkäaikaisesta kollektiivisesta vastarinnasta kommunistihallinnon aikana. Nicolae Ceausescusta se oli harmillista. Kaikki muut olivat suht koht tyytyväisiä".
    ellauri341.html on line 279: Joulukuussa 1989, kun kommunistinen hallinto virallisesti kaatui Romaniassa, lääketieteellinen komissio piti hätäkokouksen ja päätti vapauttaa Gregorian Bivolarun Poiana Maren vankilasairaalasta. 12. tammikuuta 1990 Gregorian Bivolaru piti jo ensimmäisen luennon ja avasi joogakurssin ja aloitti siten henkisen toimintansa uudelleen näennäisesti vapaassa maassa. Myös tammikuussa 1990 hän perusti Euroopan suurimman joogakoulun ja todellisen hengellisyyden ja joogakurin edistämisen keskuksen Romaniassa: The Movement of Spiritual Integration into the Absolute - MISA.
    ellauri341.html on line 285: Uskoen vahvasti siihen, että hengellinen ihminen ei voi olla välinpitämätön sen suhteen, mitä ympärillään tapahtuu, Gregorian Bivolaru on kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja pitänyt useita luentoja, joissa hän on rohkeasti paljastanut erilaisten eturyhmien hämäriä toimia, jotka saivat vaikuttaa ja jopa hallita poliittista toimintaaja jopa valvontaa: taloudelliset rakenteet, erityisesti okkulttinen, pirullinen maailman vapaamuurarius. Tämän seurauksena hän sai uhkauskirjeitä, joissa häntä pyydettiin "lopettamaan paljastukset", ja helmikuussa 1995 tuhoisa räjähdys tuhosi hänen asuntonsa Bukarestissa. "Rikollinen käsi" katkaisi kylpyhuoneen ikkunan metallisäleikön ja peukaloi kaasuasennuksen, mutta onneksi räjähdys tapahtui ennen kuin Gregorian Bivolaru pääsi kylpyammeeseen. Kaksi riippumatonta komissiota osoitti, että kyseessä oli tahallinen rikollinen teko, mutta kummallista kyllä, viranomaiset eivät tehneet lisätutkimuksia.
    ellauri341.html on line 326: Haʿavara-Abkommen (hebräisch הֶסְכֵּם הַעֲבָרָה Heskem Haʿavarah, deutsch ‚Abkommen der Übertragung‘) bzw. Palästina-Transfer, auch Hoofien-Abkommen nach Eliezer Sigfried Hoofien (1881–1957), dem damaligen Direktor der Anglo-Palestine Bank, war der Name einer am 25. August 1933 geschlossenen Vereinbarung, die nach dreimonatigen Verhandlungen zwischen der Jewish Agency, der Zionistischen Vereinigung für Deutschland und dem deutschen Reichsministerium für Wirtschaft zustande kam. Sie sollte die Emigration deutscher Juden nach Palästina erleichtern und gleichzeitig den deutschen Export fördern. Sie war in der zionistischen Bewegung umstritten, da sie gleichzeitig mit dem Beschluss des Abkommens im Jahr 1933 betriebenen Boykottmaßnahmen gegen die Nationalsozialisten entgegenlief.
    ellauri341.html on line 328: Das Abkommen entstand ursprünglich aus einer Privatinitiative in Palästina. Sam Cohen war Generaldirektor der Hanotea (hebräisch הַנּוֹטֵעַ HaNōṭeʿa, deutsch ‚der Baumpflanzer‘), einer Gesellschaft zur Anlage von Citrusplantagen, und schloss im Mai 1933 einen Vertrag mit dem Reichswirtschaftsministerium im Umfang von 1 Million Reichsmark (ℛℳ), das bald darauf auf drei Millionen ℛℳ erweitert wurde. Ausreisewillige deutsche Juden konnten bis 40.000 ℛℳ auf ein Sperrkonto einzahlen und erhielten dafür den Gegenwert in Palästina-Pfund (£P) oder Sachwerten wie Häuser oder Citrusplantagen in Palästina. Die Gelder des Sperrkontos verwendete die Hanotea für den Import deutscher Waren nach Palästina. Das Reichswirtschaftsministerium ging davon aus, dass dies von den zionistischen Organisationen gebilligt worden war, dem widersprach aber bald darauf Georg Landauer von der Zionistischen Vereinigung für Deutschland (ZVfD) und jüdische Organisationen in England und den USA drängten im Gegenteil auf einen Boykott Deutschlands.
    ellauri341.html on line 330: Das änderte sich mit der zunehmend bedrohlichen Lage der Juden in Deutschland. Man entwickelte einen Vorschlag des Leiters der politischen Abteilung der Jewish Agency for Palestine Chaim Arlosoroff an den deutschen Generalkonsul in Jerusalem Heinrich Wolff vom April 1933 weiter. Das war inzwischen von Pinchas Ruthenberg, dem Gründer der Palestine Electric Company, weiterentwickelt worden und wurde im Juli 1933 von Werner Senator der zionistischen Exekutive in London vertraulich mitgeteilt. Vermögen von Juden in Deutschland sollte durch eine Treuhandgesellschaft aufgelöst werden und über eine Liquiditätsbank, die von Aktionären außerhalb Deutschlands gegründet werden sollte, nach Palästina transferiert werden. Der Treuhandfonds zahlte in die Bank ein, die wiederum Schuldverschreibungen an Juden im Ausland ausgab, die dafür ausländische Devisen erhielten. Die deutsche Regierung sollte eine Transfergarantie für Zinsen und Tilgungen der Schuldverschreibungen übernehmen. Als Ausgleich sollte die Bank aus dem zurückgelassenen Vermögen der Auswanderer finanzierte deutsche Exporte in die neuen Heimatländer der jüdischen Auswanderer unterstützen.
    ellauri341.html on line 332: Im August 1933 kam es zu einem entscheidenden Treffen im Reichswirtschaftsministerium. Von jüdischer Seite waren die Hanotea (Sam Cohen, Moses Nachnes), Arthur Ruppin (später Leiter der deutschen Abteilung der Jewish Agency), Eliezer Sigfried Hoofien von der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv und die Vertreter der ZVfD (Georg Landauer, Siegfried Moses) zugegen. Man einigte sich zwar nicht auf die Gründung einer Liquiditätsbank, aber einer Treuhandgesellschaft in Palästina, die den Auswanderern das auf ein Reichsmark-Sonderkonto der Anglo-Palestine Bank und der Bank der Tempelgesellschaft bei der Reichsbank Eingezahlte in Palästina auszahlte und außerdem den Absatz deutscher Exporte übernahm. Die Treuhandgesellschaft erhielt außerdem ein De-facto-Monopol auf solche Vermögensübertragungen jüdischer Auswanderer nach Palästina. Am 28. August 1933 wurde im Runderlaß Nr. 54/1933 des Reichswirtschaftsministeriums der Vertrag in Vollzug gesetzt. Er erhielt den Namen Haʿavara (hebräisch für Übertragung). Die Treuhandgesellschaft in Palästina erhielt den Namen Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. und stand unter Leitung von Werner Feilchenfeld. In Deutschland entstand die Palästina-Treuhandstelle zur Beratung deutscher Juden GmbH (Paltreu) unter Beteiligung der Banken M.M.Warburg & CO (Hamburg), A. E. Wassermann (Berlin) und der Anglo-Palestine Bank in Tel Aviv.
    ellauri341.html on line 334: Verluste brachten Ausgleichszahlungen, um die Exportpreise zu verbilligen, die aufgrund der Nicht-Abwertung der Reichsmark sonst zu hoch gewesen wären. Außerdem gab es ab 1937 Negativ-Listen für Waren mit hohem Anteil von Auslandsrohstoffen, wofür ein Ausgleich gezahlt werden musste. Weiter gab es in Palästina auf Druck von palästinensischen Arabern und der Tempelgesellschaft Positiv-Listen, die die eingeführten Waren auf solche einschränkten, die in anderen Ländern nur mit Exportförderung absetzbar waren. Um dennoch mehr Waren abzusetzen, gründete die Haʿavara eine Tochtergesellschaft NEMICO für den Absatz von Waren in Ägypten, Mandats-Syrien und dem Irak. Auf Drängen des britischen Kolonialministeriums musste die Haʿavara in den Fällen, in denen ein britisches Unternehmen Interesse bekundete von der Bewerbung um Aufträge absehen. Innerhalb der internationalen zionistischen Bewegung stieß das Abkommen insbesondere in Amerika auf heftigen Widerstand. Auf dem 19. Zionistenkongress in Luzern 1935 setzten sich die Befürworter der Haʿavara durch. Allerdings wurden einige Einschränkungen beschlossen (Begrenzung auf Palästina) und die Aktien der Haʿavara wurden von der Anglo-Palestine Bank auf die Jewish Agency übertragen.
    ellauri341.html on line 336: Am 5. November 1933 wurde die Trust and Transfer Office Haʿavara Ltd. eingetragen, quasi als privates Unternehmen. Die Zionistische Weltorganisation billigte auf ihrer Konferenz am 20. August 1935 in Luzern mit Mehrheit den Haʿavara-Abschluss und nahm sogar deren ganze Tätigkeit in eigene Regie.
    ellauri341.html on line 338: Die britische Mandatsverwaltung Palästinas verlangte von den Einwanderungswilligen ein Einwanderungszertifikat (Kapitalistenzertifikat) und, damit verbunden, den Nachweis finanzieller Mittel (so genanntes Vorzeigegeld) in Höhe von 1.000 £P pro Kopf, was etwa 8.000 ℛℳ entsprach. Nach den deutschen Devisenbestimmungen – der Reichsfluchtsteuer beschlossen 1931 im Zuge der Weltwirtschaftskrise, offiziell zur Eindämmung von Kapitalflucht bzw. Devisenspekulation, ab 1933 aber instrumentalisiert, um Vermögen auswandernder vor allem jüdischer Deutscher per Steuer zu konfiszieren – wurden von Auslandsüberweisungen hohe Abschläge einbehalten.
    ellauri341.html on line 340: Das Haʿavara-Abkommen ermöglichte den Betroffenen, einen Teil ihres Vermögens nach Palästina zu transferieren, während ein bestimmter Prozentsatz des zu übertragenden Vermögens als Reichsfluchtsteuer vom deutschen Fiskus einbehalten wurde. Anfangs betrug dieser Steuersatz 25 %; er wurde im Zuge der verstärkten staatlich gelenkten Abpressung des Vermögens von Juden sukzessive erhöht. Verglichen mit anderen Exilländern erhob der deutsche Fiskus auf Transfers nach Palästina einen geringeren Satz der Reichsfluchtsteuer. Anders gesagt, deutschen Flüchtlingen auf dem Weg nach Palästina knöpfte der Fiskus beim Versuch, zumindest Teile ihres Vermögen mitzuretten, weniger Reichsfluchtsteuer ab als ihresgleichen bei der Flucht in andere Exilländer. Jüdische deutsche Auswanderer zahlten in Reichsmark eine Summe auf ein deutsches Konto des Transfer Office ein und beglichen parallel den darauf anfallenden Betrag an Reichsfluchtsteuer auf ein Konto des Fiskus.
    ellauri341.html on line 342: Mit den Guthaben auf deutschen Konten des Transfer Office wurden deutschen Herstellern Güter bezahlt, die dann nach Palästina exportiert wurden, während der Importeur dort den Gegenwert in Palästina-Pfund auf ein Konto des Transfer Office in Palästina einzahlte. Das palästinensische Currency Board hielt das Palästina-Pfund bis Mai 1948 auf pari zum Pfund Sterling. In anderen Fällen brachten Auswanderer die von ihnen durch das Transfer Office bezahlten und dann exportierten Maschinen als Beteiligung in palästinensische bestehende oder neu gegründete Unternehmen ein und erhielten statt eines Pfundguthabens dann Anteile an diesen Unternehmen; so entstanden viele neue Unternehmen in Palästina. Diese Anteile wiederum konnte der künftige Auswanderer, sofern er die 1.000 £P noch zusammenbringen musste, um ein Kapitalistenzertifikat genanntes Einreisevisum für Palästina erteilt zu bekommen, durch beauftragte Treuhänder an Investoren verkaufen, die die Anteile in Pfund bezahlen konnten. Auch diese Zahlungen gingen auf palästinensische Konten des Transfer Office. Bei der Ankunft in Palästina erhielten die Auswanderer aus solchen Pfund-Guthaben auf palästinensischen Konten des Transfer Office dann den in Deutschland gezahlten Transferbetrag in palästinensischen Pfund erstattet.
    ellauri341.html on line 344: Wegen der strikten Zuteilung deutscher Deviseneinnahmen vorrangig für Importe des deutschen Rüstungsbedarfs mussten auch alle übrigen Zahlungen zwischen Deutschland und Palästina über Konten des Transfer Office laufen. So bekamen nichtjüdische Palästinadeutsche in Sarona oder Bir Salem von Jahr zu Jahr weniger Zitrusexporte bezahlt, womit den deutschen Verbrauchern ihre so beliebten Jaffa-Orangen zunehmend vorenthalten wurden, während zugleich die Reichsregierung weniger und weniger Palästina-Pfund auf Konten des Transfer Office für Spenden und laufende Zuschüsse bewilligte, die deutsche Organisationen an ihre vielen karitativen Einrichtungen in Palästina und für Lohnzahlungen an dort tätige auslandsdeutsche Expats brauchten. Entsprechend wurden auslandsdeutsche Fachkräfte ins Reich zurückgesandt und das karitative Wirken mehr und mehr zurückgeführt.
    ellauri341.html on line 346: Der Vertrag wurde von etwa 50.000 bis 60.000 jüdischen Deutschen genutzt, zum geschätzten Preis von 140 Millionen ℛℳ wurden Waren und Güter exportiert, wodurch entsprechende Zahlungen der Importeure in Palästina-Pfund zusammenkamen. Ab 1937 blockierten die britischen Behörden wegen des arabischen Aufstands zunehmend die Ausführung. Mit Kriegsbeginn 1939 war der Devisentransfer (obwohl bis 1941 formal zulässig) nicht mehr möglich.
    ellauri341.html on line 348: In Palästina und im Ausland wurde das Abkommen einzelner jüdischer Organisationen mit dem NS-Regime heftig kritisiert. Auf dem 18. Zionistenkongress 1933 in Prag etwa bezeichnete der Schriftsteller Schalom Asch das Abkommen mit Hitlers Regime als „Verrat am Weltjudentum“. Chaim Arlosoroff, der damalige Verhandlungsführer der Jewish Agency, wurde wahrscheinlich deshalb im Juni 1933 Opfer eines Mordanschlags.
    ellauri341.html on line 350: Heute wird das Haʿavara-Abkommen von Investigativjournalisten wie Edwin Black und Zionismuskritikern wie Lenni Brenner herangezogen, um eine Interessengemeinschaft von Zionismus und Nationalsozialismus zu belegen. Eine Gegenposition hierzu vertrat Alexander Schölch in seiner Studie Das Dritte Reich, die zionistische Bewegung und der Palästina-Konflikt.
    ellauri341.html on line 425: Tuskinpa polttoaine tulee olemaan haasteena ja huolto-ongelma taitaa olla pääasiassa Venäjällä. Sinne kun varaosien saaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja vanhat varaosatkin on myyty muualle pimeästi.
    ellauri341.html on line 452: Georg Neithardt (* 31. Januar 1871 in Nürnberg; † 1. November 1941 in Rottach-Egern) war Richter am Bayerischen Volksgericht. Unter anderem leitete er den infolge des Hitler-Ludendorff-Putsches eröffneten Hochverratsprozess gegen Adolf Hitler und seine Mitverschwörer im Frühjahr 1924 (siehe Hitler-Prozess). Neithardt sympathisierte mit den Putschisten, die die Demokratie in Deutschland beseitigen wollten. Auch deshalb wurden sie nur zu äußerst milden Strafen verurteilt.
    ellauri341.html on line 453: Entgegen gültigem Recht verurteilte das Gericht Hitler schließlich lediglich zur Mindeststrafe von fünf Jahren und stellte dem bereits bewährungsbrüchigen Straftäter sogar die baldige Strafaussetzung in Aussicht. Tatsächlich verbüßte Hitler nur etwa acht Monate Festungshaft. Anfang Januar 1933 wurde Neithardt Präsident am Landgericht Hof. Kurz nach der „Machtergreifung“ der Nationalsozialisten wurde er Anfang September 1933 zum Präsidenten des Oberlandesgerichts München ernannt. Er wurde auch Mitglied des Familienrechtsausschusses der Akademie für Deutsches Recht. Anfang September 1937 wurde Neithardt mit einer persönlichen Dankesurkunde Adolf Hitlers in den Ruhestand verabschiedet. Am 1. November 1941 starb er mit seinem Lebenslauf sehr vergnügt.
    ellauri341.html on line 458: Adolf Eichmann (19. maaliskuuta 1906 Saksan keisarikunta Solingen, Preussi, Saksa - 31. toukokuuta 1962 Ramla, Israel) oli Endlösungin kansliapäällikkö. Eichmannia (56 vuotta) pidetään holokaustin (”lopullinen ratkaisu”, saks. Endlösung) toteutuksen organisoijana. Hän järjesti keskitysleireille lähetettävien ihmisten tunnistamisen ja kuljetukset. Eichmann toimi päätöksentekijänä ja toteuttajana Saksan juutalaiskysymyksissä, häntä on pidetty kulissien takana toimivana pääpyövelinä, ja hänet tuomittiin sen vuoksi Israelissa kuolemaan.
    ellauri341.html on line 460: Heinäkuun puolivälissä 1950 Eichmann matkusti Argentiinaan Buenos Airesiin. Hänen vaimonsa ja heidän kolme lastaan muuttivat Argentiinaan 1953. Paikallisessa saksalaisyhteisössä karkurin henkilöllisyys oli melko laajalti tiedossa.
    ellauri341.html on line 462: Saksan liittotasavallan tiedustelupalvelu sai asiasta vihiä, mutta maan hallitus empi Eichmannin paljastamista, sillä se pelkäsi Eichmannin kertovan korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen entisistä natsiyhteyksistä. Saksa kertoi kuitenkin tietonsa vuonna 1958 Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lle, mutta CIA ei reagoinut asiaan, eikä kumpikaan maa ilmoittanut asiasta Eichmannia etsiville israelilaisille. Uskottuaan vihdoin miten pieni talo Adolfilla oli Buenos Airesissa, Mossadin joukot kaappasivat Eichmannin Peter Malkinin johdolla Argentiinassa 11. toukokuuta 1960 maan lakien vastaisesti, ilman argentiinalaisten viranomaisten lupaa. Eichmann lennätettiin 21. toukokuuta 1960 salaa El Alin Bristol Britannia 4X-AGE -lentokoneella Israeliin. Argentiina katsoi tapauksen suvereniteettinsa loukkaamiseksi, kutsui Israelin-suurlähettiläänsä kotiin ja vaati YK:n turvallisuusneuvostoa koolle. Turvallisuusneuvosto päätti äänin 8–6, että Israelin oli ”sopivalla tavalla” hyvitettävä Argentiinalle sen kärsimä suvereniteetin loukkaus. (Mikähän se oli?)
    ellauri341.html on line 495: Tiennäyttäjä löytyi Kef Biristä, Endoria kiertävästä merikuusta, mutta sen tuhouduttua Reyn ja Kylon välisessä valosapelitaistelussa ja Reyn lähdettyä yksin pois, Poe, Finn, Chewbacca, BB-8 ja C-3PO palaavat mukanaan Ochin alukselta löytynyt droidi D-O sekä Kef Birillä tapaamansa Jannah ja tämän heimo Vastarinnan tukikohtaan viidakkokuu Ajan Klossille, missä heille paljastuu, että Leia oli kuollut kutsuessaan poikaansa Voiman kautta saadakseen tämän palaamaan valoisalle puolelle. Poe ylennettiin Vastarinnan virkaa tekeväksi kenraaliksi, mutta ei tuntenut olevansa valmis johtamaan koko Vastarintaa. Lando rohkaisee häntä kertomalla, etteivät Leia, Luke ja Han olleet itsekään täysin valmistautuneita omiin taisteluihinsa ja että heillä oli silloin ainakin toisensa. Poe ylentää Finnin ("suomalaisen!") Vastarinnan toiseksi kenraaliksi ja saatuaan D-O:n kertomana sekä Ahch-Tolta lähteneen Reyn ohjaaman Luken vanhan X-siipihävittäjän signaalin kautta Exegolin sijainnin selville ja miten sitä ympäröivän punaisen kaasun sekä planeetan kaoottisen ilmakehän läpi pääsee, he johtavat Vastarinnan laivaston hyökkäykseen sinne tuhoamaan Ensimmäisen ritarikunnan ja Palpatinen sith-laivaston yhdistymisestä syntyneen Viimeisen ritarikunnan. He lähettivät Landon pyytämään galaksin vapaita kansoja saapumaan avuksi taisteluun, uskoen näiden uskaltavan taistella vastaan, jos Vastarinta johtaa heitä siihen. Aluksi hyökkäys näyttää onnistuvan, mutta kun Poen ystävä Temmin ”Snap” Wexley kuolee taistelussa, hän alkaa menettää toivonsa, mutta sitten Lando saapuu mukanaan lukuisia Vastarinnan tukijoita eri puolilta galaksia, mukaan lukien Zorii ja Wedge Antilles. Nää on niikö Amerikan overseas liittolaisia, jotka tulee apuun suojaamaan sen vital interestejä. Palpatinen ja Ben Soloksi kääntyneen Kylon kuolemien jälkeen Vastarinta onnistuu tuhoamaan Viimeisen ritarikunnan kaikki tähtihävittäjät. Poe nähdään lopuksi juhlimassa voittoa Ajan Klossilla, Zoriin nyökätessä hänelle etäältä, mutta kieltäytyessä mistään sen enemmästä kanssakäynnistä, kuten bylsinnästä.
    ellauri341.html on line 511: Zoriin ja Poen vuorovaikutus nykypäivänä näyttää viittaavan myös jonkinlaiseen romanttiseen yhteydenpitoon, sillä Zorii vetää Poen housut alas ei kerran, vaan kahdesti. Hänet oletetaan hengellisesti kuolleeksi, kun Kijimi tuhoutuu Ensimmäinen ritarikunnan toimesta (annattuaan pakotunnuksensa Poelle hänen tiiminsä käyttöön), mutta viimeisen taistelun aikana hän saapuu Exegolin taisteluun hyvin elävänä ja valmis auttamaan tuhoamaan mitä vaan (Abus! Ensimmäinen tilaus!) Toivomme ehdottomasti, että olisimme saaneet hieman enemmän aikaa kuin Edgar tämän upean uuden hahmon kanssa!
    ellauri341.html on line 541:
    Nakupelle metallurgeja. Päällikkö ja poppamies puuttuvat kuvasta, ja lehmä.

    ellauri341.html on line 548: ge/C4E03AQEPTJeIIk1KFA/profile-displayphoto-shrink_400_400/0/1517278612946?e=2147483647&v=beta&t=9FwCKDPirliUWsaLpKdXHv37sGEomEd3HD3SQims2nY" height="300px" />
    ellauri341.html on line 558: 2 000 ainutlaatuista käyttäjää vierailee www.mythologica.ro -sivustolla päivittäin. Jos 10 % heistä osallistuisi näiden syöjien tukemiseen, ongelma ratkeaisi.
    ellauri342.html on line 50: Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, suomalaisia lasikukkoja. Joku niistä teki Kiitoketjun jätenauhasta teelaseja. Timo oli Urho Kekkosen saunan ja kossupullon henkilökohtainen hyvä ystävä. Sen Kuukerin Nelli oli työväenluokasta ponnistanut Marjatta Svennevig, armoton kuikelo. Viimeisenä jouzenlauluna Marjatta kertoo kaiken niiden ménage à troisista. Kiehtovaa. Meillä on kaapissa 2 pikku Kunin lahjoittamaa Timon räkälasia.
    ellauri342.html on line 65: Etsin pitkään, mistä tämä sananlasku voisi olla peräisin, mikä tämä paavin muuli oli ja tämä potku säilyi seitsemän vuotta. Kukaan täällä ei ole voinut kertoa minulle tästä, ei edes Francet Mamaï, fife-pelaajani, joka tuntee legendaarisen provencelaisen soundinsa kuin taskunsa. Francet ajattelee minun tavoin, että alla on jokin muinainen kronikka Avignonin alueesta; mutta hän ei ole koskaan kuullut siitä muuten kuin sananlaskun kautta.

    ellauri342.html on line 66: Olen pitkään yrittänyt selvittää, mistä sanonta tulee, ja mistä tässä paavin muulissa ja seitsemän vuoden potkussa oli kyse. Ei kukaan, ei jopa Francet Mamai, viidennen pelaajani, joka tuntee Provencen legendat kuin kätensä, on voinut kertoa minulle. Francet, kuten minä, luulee sen olevan vanhasta Avignonin tarinasta, mutta hän ei ole kuullut siitä muualla.
    ellauri342.html on line 325: Vettenniemelle Larni on KGB:n agentti, tšekistien suomalainen apuri, antisemiitti, narri ja hölmönpuoleinen klovni. Ja tietysti tuo viheliäinen mies on tulenpalava kommunisti, joskin ilman jäsenkirjaa.
    ellauri342.html on line 328: ges/people/000/395/991/headshots/thumb/caca4f3a43.jpg.webp" />
    ellauri342.html on line 329:
    Keijo Kullervo Kalske (February 28, 1912, Lahti, Finland – January 26, 1977, Helsinki, Finland) was a Finnish actor. Kalske, who worked as a police officer in Kotka before his film career, had performed occasionally at Kotka City Theater. Bulky and broad-shouldered, the 186-centimeters-tall Kalske was often seen on stage and in films in the roles of a soldier, a police or a guard, who he was perfectly fit to interpret with professionalism due to his police background.

    ellauri342.html on line 350: Jääkärit palaavat rintamalle, ja vapautettu Martti jättää jäähyväiset Sabinalle. Saksalaisten sodanjohto ja suomalaisjoukkojen päällikkö eversti Franck miettivät, miten viimeaikaiset suuret tappiot voitaisiin jatkossa välttää. Suurin ongelma on peitenimellä Isaac Merovitsh toimiva vakooja, joka on välittänyt vihollisille tietoja saksalaisten suunnitelmista ja joukkojen liikkeistä.
    ellauri342.html on line 365: Jos Hunt näyttää tutulta, se ei johdu vain siitä, että hän on maailman vanhimman ammatin harjoittaja (noita). Hahmo on kuin Fazerin sekalainen ominaisuuspussi: tässä pala Housen terveystaloa, tuohon on kasattu osa Bonesin raja-Aspergertapaus Brennania. Huntilla on jopa mandariininvärinen trenssi, jota Gossip Girl ihailisi, ja hiänellä on ollut huonoa leikkaustuuria, à la Hätähuoneen Mark Green (vaikka Mark sai pitää lääkärinlisenssinsä, mutta Hunt ei). Olemme tehneet kätevän ympyräkaavion määrittääksemme, mitä Hunt tarkalleen on velkaa edeltäjilleen. Ikävä kyllä piirakkaa ei enää löydy. ABC peruutti sarjan kolmen kauden jälkeen.
    ellauri342.html on line 371: Olisi jo tarpeeksi mielenkiintoista, jos se olisi vain Quincy, jolla on paremmat jalat ja korkeammat piikkarit. Las Vegas Weekly -kriitikko Josh Bell kommentoi, että "Ongelmana on, että Meganin henkilökohtaiset asiat ovat yhtä kliseisiä ja kömpelösti esitettyjä kuin hänen murhatapauksensa, ja esitys luo kireät yhteydet näiden kahden välille, jotka eivät todellakaan pidä yhdessä."
    ellauri342.html on line 378: Esityksen lähtökohtana on luisevan oikeusantropologi Temperance "Bones" Brennanin ja kaappimaisen FBI:n erikoisagentti Seeley Boothin välinen epäpyhä liitto. Jokaisessa jaksossa esiteltyjen mahdollisten murhatapausten lisäksi sarjassa tutkitaan Brennanin ja Boothin välistä romanttista jännitystä. Tärkeä jatkuva dynamiikka Brennanin ja Boothin välillä on heidän erimielisyytensä tieteestä ja uskosta. Brennan puhuu tieteen, todisteiden ja ateismin puolesta, kaappi puolustaa intuitiota, uskoa ja Jumalaa. Kolme sanaa vaan, usko jumalaan.
    ellauri342.html on line 384: Yhteistä näille "huippuetevä mutta tunnevammainen naistutkija" sarjoille on juuri se, ettei saa olla samalla huippuetevä ja sosiaalisesti lahjakas, vaan jälkimmäiset taidot on siirrettävä pehmoisille beetakoiraille. Kivaa on kyllä se että etevät naiset potkivat nyt ällöjä päällikkömiehiä munille. Uusimpia saavutuxia tässä trendaavassa genressä oli oskarpalkittu vinkuintiaaniscifi "Vähän kaikkea" vlta 2022.
    ellauri342.html on line 396: On May 10th 1998, the first celebration took place in Mumbai, India. It was arranged by Dr Madan Kataria, founder of the worldwide Laughter Yoga movement.
    ellauri342.html on line 399: The history of International Moment of Laughter Day dates back to 1997 when a humor consultant and psychologist, Izzy Gesell, invited the whole world to join in this day and do some fun activities to encourage everyone to laugh. It makes a person positive! International Moment of Laughter Day is all about celebrating joy and happiness. This day focuses on shifting a person's view of life from pessimistic to optimistic.
    ellauri342.html on line 402: 1914 Laughter and Patriotism: The role of laughter in wartime is acknowledged in a weekly Russian journal.
    ellauri342.html on line 404: Longest laugh: Dr. Scott set a world record by laughing for 40 minutes straight.
    ellauri342.html on line 414: Wear a Plunger on Your Head Day. It is celebrated every year on December 18, yet no one really knows why. There is no good reason why you should wear a plunger on your head, but that is exactly how the day is celebrated! Go ahead, invite a bit of fun and silliness into your life!
    ellauri342.html on line 415: Why We Love Wear a Plunger on Your Head Day?It’s funny! Wear a Plunger on Your Head Day is a funny holiday. It’s a light-hearted celebration that encourages us to let loose.
    ellauri342.html on line 417: Ugly Sweater Day. Every third Friday of December (December 15), people all over the nation trade their casual garments for something more festive for Ugly Sweater Day. Whether you find a hidden gem to wear, or you make your own, one things for sure — this holiday will certainly have you laughing all day long!
    ellauri342.html on line 427: Maxwell "Bogey" Bodenheim (26. toukokuuta 1891 – 6. helmikuuta 1954) oli yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija. Chicagon kirjallisuuden hahmona hän meni myöhemmin New Yorkiin, jossa hänet tunnettiin Greenwich Village Bohemiansin kuninkaana. Hänen kirjoittamisensa toi hänelle kansainvälistä mainetta 1920-luvun jazz-ajan aikana.
    ellauri342.html on line 429: 25-vuotias astianpesukone Harold "Charlie" Weinberg murhasi Bodenheimin ja 28v Bogeyta nuoremman Ruthin 6. helmikuuta 1954 floppitalossa osoitteessa 97 Third Avenue Manhattanilla. He olivat ystävystyneet hänen kanssaan Villagen kaduilla ja hän tarjoutui antamaan heidän viettää yön hänen huoneessaan muutaman korttelin päässä Bowerystä . Weinberg ja Ruth harrastavat seksiä lähellä pinnasänkyä, jossa 62-vuotias humalainen Bodenheim näyttää nukkuvan. Bodenheim nousee, haastaa Weinbergin ja he alkavat kaxintaistelun. Weinberg ampuu Bodenheimia kahdesti rintaan. Hän lyö Ruthia ja puukottaa häntä neljä kertaa selkään. Jälkeenpäin Weinberg tunnusti kaksoismurhan, mutta sanoi puolustuksekseen: "Minun pitäisi saada mitali. Tapoin kaksi kommunistia ." Weinberg tuomittiin hulluksi (sosiopaattiseksi) ja lähetettiin mielisairaalaan. Meidän päältäladattava AEG pyykinpesukone hajosi 13 vuotta uskollisesti palveltuaan. Nyt sen tilalle tulee uusi päältäladattava AEG pyykinpesukone jonka suunniteltu kestoikä on 6-8 vuotta. Edellinen Siemens-merkkinen kesti yli 20 vuotta. Näin se homma etenee. Kuljetusfirma lähetti yhden rimpulan narukaulan nokkakärryillä tuomaan 100kg konetta lumihangessa. Siihen se jäi siltä eteisen lattialle odottamaan kevättä.
    ellauri342.html on line 497: Dying: challenge of a hat Kuoolemaattomia: haasteena
    ellauri342.html on line 502: In spite of hunger, strikes, and riot-guns, Nälästä, lakoista ja hehtaaripyssyistä,
    ellauri342.html on line 509: Over garbage-cans, of pretty words Jäteastioiden edessä, kauniilta sanoilta
    ellauri342.html on line 518: Sneak back in middle age, Se ryömii takaisin keski-iässä,
    ellauri342.html on line 524: Your problem cannot be denied. Ongelmaasi ei voi dementoida.
    ellauri342.html on line 528: Flogged by snarling guards Rähjäävien vartijoiden piiskaamina
    ellauri342.html on line 535: In flowers, pledgers, loyalties, Kukitettuina, univormuissa, prenikoiasa,
    ellauri342.html on line 568: Tähtisotien Prinsessa Leijakin oli 50% juutalainen, vaikka sen äiti Debbie Reynolds oli skotti. Isä Eddie Fisher, joka nai myös Lizzie Tayloria, sensijaan oli tuppikulli, Tischin perheestä jotka oli Venäjän immigrantteja. Fisher's good looks and strong, melodious tenor voice made him a teen idol and one of the most popular singers of the early 1950s. Hänellä oli elämänsä aikana viisi vaimoa, joista kolme ensimmäistä olivat tunnettuja näyttelijöitä: Debbie Reynolds, Elizabeth Taylor ja Connie Stevens. Fisher kuoli 22. syyskuuta 2010 lonkkaleikkauksen komplikaatioihin 82 vuoden iässä. Ei olis kannattanut.
    ellauri342.html on line 570: Edwin Jack Fisher (August 10, 1928 – September 22, 2010) was an American singer and actor. He was one of the most popular artists during the 1950s, selling millions of records and hosting his own TV show, The Eddie Fisher Show. Actress Elizabeth Taylor was best friends with Fisher's first wife, actress Debbie Reynolds. After Taylor's third husband, Mike Todd, another entertainment Jew, was killed in a plane crash over Mexico 1958, Fisher divorced Reynolds and he and Taylor married that same year.
    ellauri342.html on line 574: Rakas rakas rakas on Toivo Kärjen ja Metro-tyttöjen kappale. Ei sitä herra Tisch kyllä laulanut. Sensijaan se levytti Tevjen Sunrise, sunset schlaagerin. In 1981, Fisher wrote an autobiography, Eddie: My Life, My Loves, jossa se tuuletti 5 vaimoaan. He wrote another autobiography in 1999 titled Been There, Done That. The latter book devotes little space to Fisher's singing career, but recycled the material of his first book and added many new sexual details that were too strong to publish before. Upon the book's publication, his daughter Carrie (tämä Leija) declared: "I'm thinking of having my DNA fumigated." No nyt on Leijakin jo vainaja. Se existoi enää hologrammina.
    ellauri342.html on line 589: Kaikenmaalaisilla on omat kauhuskenaarionsa, jota ne toistavat joka suorasoittosarjassa. Ranuilla se on joku elsassilainen mezäseutu jossa on vielä jokunen puu jälellä ja yksi (1) susi, joka auttaa jotain mezään exynyttä nuorta pyssynaista löytämään jonkun karvaisen mezäröllin sillä aikaa kun sahanomistajat vehkeilevät rahakkaina jotain hämärää. Koko ajan on pimeää tai sataa, eikä kukaan paljon naureskele, tää on niin kamalaa. Vauvan koskeen heittäjä on löydettävä aivan ehdoitta, sillä jollekulle tämäkin petomaisuus on kostettava hammas hampaasta, jonsei hengenlähdöllä niin vaikka sitten vain poliisiväkivallalla.
    ellauri343.html on line 27: ges/133168_224074.jpg" width="100%" />
    ellauri343.html on line 47: Talvisodassa jouduimme polttamaan Kannaxelta kokonaisia kyliä. Gazan selkkauxessa jouduimme pommittamaan tuusannuuskaxi kaupunkeja ja ottamaan hengiltä 15K mattopilottia, kun ne ei muuten ymmärrä että on aika hipsiä orjuuteen Egyptiin. Los Angelesissa joku joutuu tappamaan öisin kodittomia. Ei kannattaisi öiziä yxin kadulla. Sudet tappoivat mezästyskoiran Köyliössä. Talo on surua täynnä. Valitettavasti joudumme nyt surmaamaan ne pahantekijät.
    ellauri343.html on line 65: Jatkosodassa 1941–1944 Rukajärven piiri oli suomalaisten miehittämä. Venäjä teki omalla puolellaan liikekannallepanon ja alueen siviiliväestö evakuoitiin Arkangelin ja Kirovin alueille sekä Uralille. Suomalaiset lähettivät Rukajärvelle 14. divisioonan, johon kuluivat muun muassa jalkaväkirykmentti 10, JR 52 ja JR 31. Rukajärven alueen komentaja oli eversti Erkki Raappana. Rukajärven–Ontajärven alueella käytiin kovia taisteluja varsinkin vuonna 1941 ja vuosina 1943–1944. Rukajärven kylä vallattiin 11.9.1941. Kaukopartiotoiminta alueella oli vilkasta molemmin puolin rintamaa koko sodan ajan. Suomalaiset pitivät saavutetut asemansa Rukajärvellä sodan loppuun asti. Suomalaisten asemia olivat muun muassa Sukellusveneen, Peukaloniemen ja Kotiniemen sekä Pallon ja Piipun tukikohdat. Rukajärven suunnan suurin taistelu käytiin Tahkokoskella vuonna 1944. Suurin mottitaistelu käytiin Omelian motissa. Suurimmat tykistökeskitykset koko rintamalohkolla venäläiset ampuivat Pallon tukikohtaan vuosina 1943–1944.
    ellauri343.html on line 86: "You've got to try everything you can to avoid war," Dad told me in a conversation about Iraq in late 2002. "But if the man won't comply, you don't have any other choice." George W. Bush, Decision Points.
    ellauri343.html on line 126: Elokuva perustuu heinäkuun 1941 tapahtumiin, jotka tapahtuvat Itä-Karjalassa Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana. Luutnantti Eero Perkolan osasto on määrätty etenemään vihollislinjojen taakse tukemaan myöhemmin kenraalimajuri Erkki Johannes Raappanin johtaman 14. jalkaväedivisioonan pääjoukkojen etenemistä Rugozeron suuntaan. Jevgeni Haukka esiintyi filmissä avainroolissa "haavoittunut neuvostosotilas".
    ellauri343.html on line 158: ge.jpeg" width="30%" />
    ellauri343.html on line 243: Näin Mannergeimin omin silmin vain kerran elämässäni. Kyösti Kallio oli asemalla junaan lähdössä. Upseerisuojeluskunta seisoi laiturilla hullunkurisissa asennoissa. Kallio oli toivonut että siltä kuivuisi häpeärauhan sopimuxen kirjoittanut käsi, ja se sai kuin saikin paskahalvauxen. Kyösti ei tuupertunut korsettiasuisen Gustavin käsivarsille, vaan se kaatua rojahti, kenraalit nostivat sen pystyyn ja siihen tulivat ensihoitajat. Wilho Pylkkäselle sai saman kohtalon, mutta nostaja ei ollut Gustav, vaan Olkkari.
    ellauri343.html on line 271: 10. elokuuta Paavo Sivén lähetti kirjeen, jossa pyysi Bobia tulemaan Helsinkiin ja valmistautumaan lähtemään kohti Vienaa, koska "engelsmannit ryppyilevät kovasti pohjoisessa ja uhkaavat Uhtuaa".
    ellauri343.html on line 295: Vähän tämän jälkeen kunnantalolle saapui Sivén hieman kahdeksan jälkeen. Hän meni elintarvikelautakunnan huoneeseen ja asetti pöydän sekä tuolin uunin eteen. Viereiselle tuolille Sivén asetti pistoolin, jota yritti piilotella aina kun uunia lämmittänyt leskirouva Katariina Simanainen saapui kohentamaan uunin tulta. Kymmeneltä Simanainen toivotti Sivénille hyvää yötä. Kirjuri Hippinen kävi myös huoneessa ja näki, että Sivén oli erittäin hermostunut; tämä siirteli ja pyöri tuolillaan, katseli tuleen ja siirsi aina paperinsa syrjään, jos Hippinen lähestyi tätä. Siimanaisen lähdön jälkeen Hippinen kävi vielä huoneessa. Sivén kysyi tältä Höttösen syntymävuotta ja pyysi Hippistä menemään nukkumaan toivottaen hyvää yötä. Hippisen lähdettyä huoneesta kuului 9-millisen Luger Parabellumin laukaus kello 22.15.
    ellauri343.html on line 307: Lopuksi Setälä siteerasi Ateenalaisten laulun sanoja "Nuorukaiselle kuolla kuuluu" -säkeestä lähtien loppuun saakka. Joltisenkin tovin jälkeen seppeleet laskivat Karjalan Kansalaisliiton Itä-Karjalan komitea, Karjalainen osakunta, valtioneuvoston Itä-Karjalan toimituskunta, Neuvostoliiton Karjalan autonomisen kansantasavallan edustaja Sergei Lavrov, Repolan Sivistysseura ja Helsingin Suomalaisen Normaalilyseon luokkatoverit. Kappeli kohahti, kun paikalle saapui kenraali Mannerheim seuranaan kenraali Hannes Ignatius ja mustalainen Allan Åkerblom. Mannerheim laski arkulle seppeleen, jonka nauhoista hän luki suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi: "Isänmaalliselle nuorukaiselle, joka kaatui Suomen lipun laskiessa Itä-Karjalassa. Till en fosterländsk yngling som föll när den finska flaggan kom ner I Östra Karelen. «Патриотичному молодому человеку, павшему, когда в Восточной Карелии упал финский флаг."
    ellauri343.html on line 342: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_3215,h_4822,c_crop,x_447,y_69/w_400/dpr_2/v1620722906/39-804698609a31b0c6f36.jpg" />
    ellauri343.html on line 378: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_4724/w_1400/w_1400,h_928,c_fit/v1620720006/39-804727609a3915bfe24.jpg" width="90%"/>
    ellauri343.html on line 411: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_500/w_500/dpr_2/v1458771211/17-5083756f314bdf2dab.jpg" height="250px" />
    ellauri343.html on line 412: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_5000,h_2813,c_crop,x_0,y_547/w_400/dpr_2/v1620720822/39-804739609a3c09a04ad.jpg" height="250px" />
    ellauri343.html on line 413:
    Ilmaveivilotta Ellen Erehdy Sysmän Lahdenpohjan KZ-lagerin valvontatornissa 11.7.1942. Kaksi saksalaista PK-kuvaajaa ja suomalainen TK-kuvaaja ikuistavat lottaa tehtävässään. Kuva: SA-kuva.

    ellauri344.html on line 102: The Marvels Marvel-elokuvien suosio on romahtanut – Nyt Disney-pomo Bob Iger kertoi, mistä se johtuu The Marvels Marvel Studiosin uusin elokuva on historiallinen floppi – nyt Disneyn johtaja keksi, mistä epäonnistuminen johtui: Siitä että Marvels on aivan PASKA! The Marvels:
    ellauri344.html on line 124: Suosittu selviytymispeli ilmestyy PlayStation 5:lle jo huomenna 1980-luvun toimintalegenda inhoaa vierailuaan Frendeissä: “Vieläkin hävettää, näytän ihan kinkulta.”
    ellauri344.html on line 177: Marx Engels ja Lenin suurimmalla tieteellisellä tarkkuudella esittävät niin, että kansanvaltainen porvarillinen tasavalta ei ole muuta kuin keino, jonka avulla porvaristo sortaa työväenluokkaa, kourallinen kapitalisteja työtätekeviä joukkoja.
    ellauri344.html on line 207: K.A. Fagerholmin vuonna 1971 tekemässä haastattelussa nuori radikaali lyyrikko kertoo kannattavansa kommunismia, joka olisi "lähinnä ihmisen peruselämää, luontoa ja runoa". Hänen ihanneyhteiskunnassaan työtä ei tehtäisi voiton tähden, ja ihminen eläisi sopusoinnussa luonnon kanssa. Maailman vapaimmiksi yhteiskunniksi Laine arvioi Kuuban tai Kiinan. Revarikommunistien Kansan Uutiset -lehti ryöpytti Lainetta tämän revisionistisista sosialismikäsityksistä.
    ellauri344.html on line 229: ges/iskusstvo-i-razvlecheniya/harakteristika-geroev-komu-na-rusi-zhit-horosho-nekrasova.jpg" U/>
    ellauri344.html on line 241: Ja hahmot, jotka eivät kuulu pääryhmiin: Vogel, Altynnikov, Grisha.
    ellauri344.html on line 253: get-turbo/3508143/rth38b5b9d945035c8f67ab048dbf9fb8a2/max_g480_c12_r4x3_pd10" />
    ellauri344.html on line 254:
    Runoilija Nikolai Nekrasovin kotimuseo Chudovskaya Lukan kylässä - täällä hän keräsi aineiston "Kuka elää hyvin Venäjällä" ja monia runoja talonpoikien kovasta elämästä. Kuva: Sergei Afanasjev / Lori Photobank

    ellauri344.html on line 259: Jews without Money was an immediate success and was reprinted 25 times by 1950. It was translated into 16 languages. It became a prototype for the American proletarian novel.
    ellauri344.html on line 261: Jews without Money is set in a slum populated mainly by Jewish immigrants from Eastern Europe. The father of the hero is a Romanian-born painter who suffers from lead poisoning. When he falls from a scaffold, he is disabled and can no longer work. His business fails and the family is pushed into poverty. The mother has to seek work in a restaurant. Although he is a bright boy, young Michael decides he must leave school. On the final page of the book, the poor Jewish boy prays for the arrival of a Marxist worker's revolution that will emancipate the working class.
    ellauri344.html on line 263: The novel depicts a Zionist entrepreneur's fatal extortion of a poor Jew, which has been read as a proletarian critique of both American capitalism and of Zionism as a "bourgeois" movement that does not serve the interests of working-class American Jews.
    ellauri344.html on line 296: "Paras eksoottinen Marigold Hotel" löysi monet hahmonsa risteyksestä. Evelyn (Judi Dench) jäi hiljattain leskiksi ja oli ensimmäistä kertaa yksin. Pitkään naimisissa ollut pariskunta Douglas (Bill Nighy) ja Jean (Penelope Wilton) olivat matkalla eroon, Norman (Ronald Pickup) ja Madge (Celia Imrie) vaanivat sexipartneria. Rouva Donnelly (Maggie Smith) oli kauhea muukalaisvihamielinen, joka odotti lonkan tekoa. Korkeimman oikeuden tuomari paljastui kaappihomoxi.
    ellauri345.html on line 38: Jula Cohn gewidmet.
    ellauri345.html on line 56: Tuomio rouva von Staёlin teoksessa "De l'Allemagne" on sattuva. Siinä lukee: »On ne saurait nier qu'il n'y ait dans ce livre une profonde connaissance du coeur humain, mais une connaissance decourageante; La vie y est representee comme une chose assez indifferente, de quelque manière qu'on la passe; triste quand on l'approfondit, assez agreable quand on l'esquive, susceptible de maladies morales qu'il faut guerir si l'on peut, et dont il faut mourir si l'on n'en peut guerir."
    ellauri345.html on line 68: Ab 1806 bis zu ihrer Heirat mit von Arnim steht Bettina Brentano in Kontakt mit dem von ihr sehr bewunderten Johann Wolfgang von Goethe. Die aus diesem Austausch hervorgehende Korrespondenz wird später als Goethes "Briefwechsel mit einem Kinde" berühmt. Ihre Eltern Peter Anton Brentano und Maximiliane von La Roche gehören dem Großbürgertum an. Er ist einer der erfolgreichsten Kaufleute Frankfurts mit Wurzeln im italienischen Altadel, sie die Tochter der berühmten Schriftstellerin Sophie von La Roche.
    ellauri345.html on line 70: Minna Herzlieb starb mit 76 Jahren in Görlitzer Irrenhaus im Jahre 1865. Zu der Zeit war es üblich, dass man dort beerdigt wurde, wo man verstarb. Und das es Goethes Minchen nach Görlitz verschlug, hatte mit ihren psychischen Problemen zu tun. Goethe sagte einst: “Ich habe sie als Kind von 8 Jahren zu lieben angefangen, und in ihrem sechzehnten liebte ich sie mehr als billig”.
    ellauri345.html on line 71: Er selbst war da schon in den Fünfzig. Goethe umschwärmte sie in mehreren Sonetten (eine Gedichtart). Auch Goethes Figur Ottilie in den “Wahlverwandtschaften” trägt Züge von Minna Herzlieb. Ihre Ehe mit einem anderen verlief dann sehr glücklos und in Folge dessen fiel sie in „geistige Umnachtung“.
    ellauri345.html on line 81: Vastuun pelko on hengellisin kaikista, joihin Goethen luonto kiintyi. Se on yksi syy hänen konservatiiviseen asenteeseensa poliittisiin, yhteiskunnallisiin ja vanhuudessaan kirjallisiin asioihin. Se on epäonnistumisen juurisyy hänen eroottisessa elämässään. On varmaa, että se määräsi myös hänen tulkintansa valinnaisesta sukulaisuudesta. Sillä juuri tämä runous, joka valaisee hänen oman elämänsä syitä, jäi piiloon, koska se ei paljasta hänen tunnustustaan, z. että hän oli vain kehno pedofiili.
    ellauri345.html on line 91: Mökeltävästi koittaa Benjy ilmeisesti termentää että elämä ja teos menetelmässä pitää teosta käyttää elämän selityxenä eikä kääntäen. Mikä puppugeneraattori.
    ellauri345.html on line 120: Kerhon sisällä viljellään myös väestönvaihtoteoria-termiä. Väestönvaihto on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jonka mukaan esimerkiksi juutalaiset pyrkivät maahanmuuton avulla korvaamaan valkoisen väestön ei-valkoisella. Nojaa, onhan Israelissa paraikaa melkoinen maastamuutto-ongelma.
    ellauri345.html on line 142:
    Die pilgernde Törin

    ellauri345.html on line 241: paeta kuin tyttöjen kaupungeista!
    ellauri345.html on line 264: Friedrich Gundolf, eigentlich Friedrich Leopold Gundelfinger (* 20. Juni 1880 in Darmstadt; † 12. Juli 1931 in Heidelberg), war ein deutscher Dichter und Literaturwissenschaftler. Spätestens sein Goethe (1916) machte ihn über Fachgrenzen hinweg bekannt; er war der wohl meistgelesene Germanist der Weimarer Republik.
    ellauri345.html on line 266: Der Sohn des jüdischen Mathematikers Sigmund Gundelfinger (Professor an der Technischen Hochschule Darmstadt) und dessen Ehefrau Amalie Gunz (1857–1922) studierte als Schüler von Erich Schmidt und Gustav Roethe Germanistik und Kunstgeschichte an den Universitäten München, Berlin und Heidelberg, wurde 1903 in Berlin promoviert und habilitierte sich 1911 mit einer Schrift zum Thema Shakespeare und der deutsche Geist. Ab 1916 wirkte er als – zunächst außerordentlicher – Germanistikprofessor an der Universität Heidelberg, wo er 1920 eine ordentliche Professur bekam. Noch ein Jude der an dem Nazitotem knasperte! Und ein Schwul zudem! Seit 1899 gehörte Gundolf dem Kreis um Stefan George an, nachdem er sich dort durch ins Deutsche übersetzte Sonette Shakespeares eingeführt hatte. In der Folge wurde er Georges engster Freund und Liebhaber.
    ellauri345.html on line 268: Da Gundolfs Gesundheit ab 1916 durch den Kriegsdienst als Landsturmmann mit schwerem Dienst als Schipper hinter der französischen Front gefährdet war, gelang es seinem Freund Reinhold Lepsius ("Das Leben Jesu"-weitbekannt, mütterlicher Seite grossenkel von Friedrich Nicolai, Freund von Lessing und Mendelssohn), Walter Rathenau (noch ein Jude) dafür zu gewinnen, ihn in das Kriegspresseamt nach Berlin zu berufen.
    ellauri345.html on line 270: Der Landsturm war im Militärwesen seit dem 15. Jahrhundert „das letzte Aufgebot“ aller Wehrpflichtigen, die weder dem Landheer noch der Marine angehören, zur Abwehr eines feindlichen Einfalls. Suomexi nostomies. The favorable comparison made by Lessing between the quintessential German poet, Goethe, and Mendelssohn is a mark of the esteem in which he was held. Lessing told Friedrich Heinrich Jacobi that once Goethe regained his reason, he would be hardly more than an ordinary man. At the very same time he said of Mendelssohn that he was the most lucid thinker, the most excellent philosopher, and the best literary critic of the century.
    ellauri345.html on line 272: Am 30. November 1917 wurde in München Gundolfs Tochter Cordelia außerehelich geboren. Seine Heirat mit ihrer Mutter, der in Berlin lebenden jüdischen Pianistin Agathe Mallachow (1884–1983), hatte der böse Schwul Stefan George verhindert.
    ellauri345.html on line 274: Stefan George galt als verschlossenes, eigenbrötlerisches Kind, das schon früh zur Selbstherrlichkeit neigte. Nebenbei lernte er selbstständig Italienisch, Hebräisch, Griechisch, Latein, Dänisch, Niederländisch, Polnisch, Englisch, Französisch und Norwegisch, um fremde Literaturen im Original lesen zu können. Seine Sprachbegabung veranlasste ihn auch, mehrere Geheimsprachen zu entwickeln. Eine davon behielt er bis zum Ende seines Lebens für persönliche Notizen bei; da jedoch alle entsprechenden Unterlagen nach seinem Tod vernichtet wurden, ist sie bis auf zwei Zeilen in einem Gedicht verloren und diese können auch nicht mehr entschlüsselt werden.
    ellauri345.html on line 277: Riittää Kulliverbin tavoin poimia yksikin näistä Gundolfin kääpiölauseista, huolimatta sen horjuvista sofismista, ja pohtia sitä rauhallisesti. "Vain" avioliitossa "kiistetään... kaikki ne viehätykset ja vastenmielisyydet, jotka syntyvät ihmisen jännityksestä luonnon ja kulttuurin välillä, tästä kaksinaisuudesta: siitä, että verellään hän rajoittuu eläimeen, sielullaan jumaluuteen... Ainoastaan avioliitossa kahden ihmisen kohtalokkaasta ja vaistomaisesta liitosta tai erottelusta... laillisen lapsen käsityksen kautta tulee pakanallisesti sanottuna mysteeri, kristillisin termein sakramentti. Avioliitto ei ole vain eläimellinen teko, vaan myös maaginen teko, loitsu." Eli ei siis vaan geenejä vaan "omaan kuoreen" liittyviä meemejä. (Nää on meille moosexenuskoisille tosi tärkeitä, ette arvaakaan!)
    ellauri345.html on line 279: Siinä lausunto, jonka pelkkä ilmaisun verenhimoinen mystiikka erottaa joulupukin ajattelutavasta. Toisaalta, kuinka varma on kantilainen selitys, jonka tiukka viittaus avioliiton luonnolliseen huippuhetkeen - seksuaalisuuteen - ei estä hänen jumalallisen - uskollisuutensa logon polkua. Logo soveltuu todella jumalalliselle; se ei luo elämää ilman totuutta eikä riittiä ilman teologiaa. (No tää nyt meni aika hämäräxi gemaraxi - sori siitä.)
    ellauri345.html on line 281: Mutta mikään ajattelutapa ei ole tuhoisempi kuin se, joka hämmentävästi kääntää senkin, mikä oli alkanut kasvaa myytin ulkopuolelle, ja joka tietysti uppoutuessaan siihen hirvittävään, jonka tämä on pakottanut, olisi pian varoittanut kaikkia meitä jotka ei olla viihtyneet tropiikin erämaassa. Se on juuri sopiva viidakossa, jossa sanat heiluvat pommituksesta pommitukseen kuin symbaaleja jyskyttävät apinat, vain välttääkseen koskettamasta luvattua maata, joka paljastaa, mitä he eivät kestä, nimittäin logoja, missä he seisovat ja puhuvat. (dem nicht der Aufenthalt in der Wildnis der Tropen eben recht ist, in einem Urwald, wo sich die Worte als plappernde Affen von Bombast zu Bombast schwingen, um nur den Grund nicht berühren zu müssen, der es verrät, daß sie nicht stehn können, nämlich den Logos, wo sie stehen und Rede stehn sollten.)
    ellauri345.html on line 294: Marianne von Willemer (* 20. November 1784 in Linz (?); † 6. Dezember 1860 in Frankfurt am Main; gebürtig wahrscheinlich als Marianne Pirngruber; auch: Maria Anna Katharina Theresia Jung) war eine aus Österreich stammende Schauspielerin, Sängerin (Sopran) und Tänzerin. Im Alter von 14 Jahren siedelte sie nach Frankfurt am Main über. Sie entwickelte sich zu einem lebhaften und lernfähigen Kind und erhielt privaten Unterricht unter einem Pfarrer. „Demoiselle Jung muß eine gute Lehrmeisterin gehabt haben und macht ihrer Lehrmeisterin auch keine Schande.“ sagte der Bräutigam, als sie die dritte Frau des Frankfurter Bankiers Johann Jakob von Willemer wurde. Diesem freundschaftlich verbunden, begegnete Johann Wolfgang von Goethe auch Marianne in den Jahren 1814 und 1815 und verewigte sie im Buch Suleika seines Spätwerks West-östlicher Divan. Unter den zahlreichen Musen Goethes war Marianne die einzige Mitautorin eines seiner Werke, denn der „Divan“ enthält auch – wie erst postum bekannt wurde – einige Gedichte aus ihrer Feder.
    ellauri345.html on line 296: Für Goethe war es das einzige Mal in seinem Leben und Werk, dass eine Frau Mitschöpferin seiner Dichtung wurde. Marianne von Willemer war nicht nur das Vorbild der Suleika, Goethe ließ zudem drei ihrer Gedichte in sein Werk einfließen:
    ellauri345.html on line 302: Ach, um deine feuchten Schwingen (Titel im Buch Suleika: Westwind)
    ellauri345.html on line 311: Language: German (Deutsch)
    ellauri345.html on line 317: Dem Staub, dem beweglichen, eingezeichnet Pölyyn liikkuvaan piirretyinä
    ellauri345.html on line 320: Dem Boden angebannt. Vaikka viisari näyttää maata päin.
    ellauri345.html on line 327: Ferhad, der kräftige? Dschemil, der daurende? Ferhad (!) väkevä? Dscheims, kestävä?
    ellauri345.html on line 335: Das ich dir bereitet und geschmückt. Jonka valmistin ja koristelin,
    ellauri345.html on line 347: Ach, um deine feuchten Schwingen
    ellauri345.html on line 348: Language: German (Deutsch)
    ellauri345.html on line 350: Ach, um deine feuchten Schwingen, Voi, kosteiden siipiesi vuoksi Ach, kosteita viuhusiipiäsi
    ellauri345.html on line 352: Denn du kannst ihm Kunde bringen Sinähän voit viedä hänelle viestin, Voit viedä hälle iltatuulen viestiä
    ellauri345.html on line 355: Die Bewegung deiner Flügel Sinun siipiesi havina Sun siipiesi liikehdintä
    ellauri345.html on line 357: Blumen, [Augen]2, Wald und Hügel kukat, vainiot, metsä ja kukkulat Kukkia, silmiä, meziä ja kumpuja
    ellauri345.html on line 361: Kühlt die wunden Augenlieder; viilentää kipeät silmäluomet; jäähdyttää mun kipeitä silmäluomia;
    ellauri345.html on line 362: Ach, für Leid müßt' ich vergehen, voi, minä menehtyisin suruuni, Ach, kuolisin mä tähän pahoillani,
    ellauri345.html on line 372: Freudiges Gefühl von beiden riemullisen tunteen siitä Tuuli henkäisi ja tuntee sain:
    ellauri345.html on line 373: Wird mir seine Nähe geben. antaa minulle Hänen läheisyytensä. Joku liikkui sisälläni.
    ellauri345.html on line 387: George
    ellauri345.html on line 391: Olemattoman kysymyksen käsitettä, joka kyseenalaistaa filosofian yhtenäisyyden, kutsutaan filosofiassa ongelman ihanteeksi. Taideteos ei kilpaile filosofian itsensä kanssa, se vain astuu täsmälleen sen paikalle ongelman ihanteellisen suhteen kautta. No nyt lähti Benjyn puppugeneraattori pyörähtämään ihan ylikierroxille!
    ellauri345.html on line 393: Mutta ongelman ihanne ei esiinny monissa ongelmissa. Pikemminkin se on haudattu teosten alle ja sen edistäminen on kritiikki. Joo Benjy, kriitikon pyllystähän se päivä paistaa tietysti.
    ellauri345.html on line 400: Ottilienin ulkonäössä tämä siveys vaatii kuitenkin paljon enemmän. Se luo vaikutelman luonnollisen elämän viattomuudesta. Pakanallinen, ellei myyttinen, ajatus tästä viattomuudesta on ainakin äärimmäisen ja seurauksellisen neitsyysihanteen muotoilunsa velkaa kristinuskolle. Jos myyttisen alkusyyllisyyden syitä haetaan pelkästä seksuaalisuuden elämänhalusta, niin kristillinen ajattelu näkee vastineensa siellä, missä se on eniten irrallaan rajuista ilmaisuista: Neitsyen elämässä. Mutta tämä selkeä, ellei selvästi tietoinen tarkoitus, sisältää vakavan virheen. On totta, että kuten luonnollinen syyllisyys, elämässä on luonnollista viattomuutta. Jälkimmäinen ei kuitenkaan ole sidottu seksuaalisuuteen - vaikka se olisi negatiivinen - vaan vain sen vastakkaiseen napaan, - yhtä luonnolliseen - anaaliiin. Anista penaaliin! Aivan kuten ihmisen seksuaalisesta elämästä voi tulla luonnollisen syyllisyyden ilmaus, niin hänen hengellinen elämänsä, suhteessa hänen yksilöllisyytensä ykseyteen, on luonnollisen viattomuuden ilmaus. (Mitähän hemmettiä tämäkin on tarkoittavinaan.)
    ellauri345.html on line 412: Onko Ottilien luonto osansa aidossa, luonnollisessa viattomuudessa, jolla on yhtä vähän tekemistä moniselitteisen aineettomuuden kanssa kuin autuaan viattomuuden kanssa? Onko hänellä luonnetta? Onko heidän luonteensa selvästi näkyvissä, ei niinkään heidän oman avomielisyytensä kuin vapaan ja avoimen ilmaisun kautta? Se kuvaa kaiken tämän päinvastaista. Hän on suljettu - enemmän kuin kaikki, mitä hän tekee ja sanoo, ei pysty vapauttamaan häntä sulkeutumisestaan. Kasvimainen mykkäys, joka ilmaistaan niin suuresti Daphne-aiheessa nostettujen käsien rukouksessa, piilee hänen olemassaolostaan ja hämärtää sitä jopa äärimmäisissä vaikeuksissa, jotka muutoin loistavat kirkkaana kaikille muille. Hänen päätöksensä kuolla ei vain jää salaisuudeksi ystäviltä loppuun asti, vaan se näyttää täydellisessä salaisuudessaan myös hänestä käsittämättömältä. Ja tämä menee hänen moraalinsa juureen. Sillä jos missä tahansa, moraalinen maailma näyttää kielen hengen valaisemana päätöksessä. Mikään moraalinen päätös ei voi tulla elämään ilman kielellistä muotoa ja tarkasti ottaen ilman, että siitä on tullut viestinnän kohde. (Huoh näitä kynäilijöitä, ne jaxaa uhota tosta sanan voimasta.)
    ellauri345.html on line 424: Roomalaiset voivat kumota tämän kysymyksen suunnitellun lain. Jos ei tunnista sen pakottavaa luonnetta, romaanin ydin jää epäselväksi. Sillä tätä moraalisen äänen hiljaisuutta ei voida ymmärtää yksilöllisyyden piirteenä, kuten tunteiden mykistettyä kieltä. Se ei ole ihmisen rajoissa oleva kohtalo. Tämän hiljaisuuden myötä illuusio on asettunut kuluttavalla tavalla jaloimman olennon sydämeen. Ja tämä muistuttaa oudolla ikääntyessään mielisairaaseen menehtyneen Minna Herzliebin vaikenemista. Kaikki sanaton toiminnan selkeys on ilmeistä ja todellisuudessa itsensä säilyttävien sisäinen minä ei ole yhtä hämärtynyt kuin muiden. Pelkästään päiväkirjassaan Ottilien ihmiselämä näyttää vihdoinkin sekoittuvan. Kaikki heidän kielellisesti lahjakas olemassaolonsa löytyy yhä enemmän näistä hiljaisista kirjoituksista. Mutta he myös rakentavat vain muistomerkkiä jollekulle, joka kuoli. Hänen paljastavansa salaisuudet, jotka kuoleman yksin pitäisi paljastaa, tottunut ajatukseensa poismenosta; ja osoittamalla elävien hiljaisuutta he ennakoivat myös heidän täydellisen hiljaisuutensa. Illuusio, joka hallitsee kirjailijan elämää, tunkeutuu jopa hänen henkiseen, etäiseen tunnelmaan. Sillä jos päiväkirjan vaarana on, että se paljastaa liian aikaisin muistin idut sielusta ja estää sen hedelmien kypsymisen, silloin sen täytyy välttämättä tulla tuhoisaksi siellä, missä vain henkinen elämä ilmaistaan ​​siinä. Ja kuitenkin lopulta kaikki sisäisen olemassaolon voima tulee muistista. Vain hän takaa sielunsa rakkauden. Tämä henkii Goethen muistoa: ”Oi, sinä olit menneitä aikoja Siskoni tai vaimoni." Ja niin kuin sellaisessa liitossa kauneus itse säilyy muistona, niin se on kukkiessaankin merkityksetön ilman sitä. Tästä todistavat Platonin Phaidroksen sanat: "Joka on tuore vihkimisestä ja on yksi niistä joka näki siellä paljon tuonpuoleisessa elämässä, joka nähdessään jumalalliset kasvot, jotka jäljittelevät hyvin kauneutta tai fyysistä muotoa, hämmästyy aluksi, muistaa tuolloin kokemansa ahdistuksen, mutta sitten kun hän lähestyy sitä, hän tunnistaa sen luonteen ja palvo häntä kuin jumalaa, koska muisti on nostettu kauneusajatukseen ja näkee sen seisovan varovaisuuden vieressä pyhällä maalla." Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaista muistoa, hänessä kauneus todella jää ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. « Ottilienin olemassaolo ei herätä sellaisia ​​muistoja, kauneus on hänessä todellakin ensimmäinen ja olennainen asia. Kaikki heidän myönteinen "vaikutelmansa" syntyy vain ulkonäöstä; Lukuisista päiväkirjasivuista huolimatta hänen sisäinen olemuksensa pysyy suljettuna, suljempana kuin mikään Heinrich von Kleistin naishahmoista. Tämän näkemyksen myötä Julian Schmidt kohtaa vanhan kritiikin, joka sanoo oudolla varmuudella: "Tämä Ottilie ei ole todellinen runoilijan hengen lapsi, vaan syntinen luomus Mignonin ja vanhan Masaccion tai Giotton kuvan kaksoismuistossa. «. Itse asiassa Ottilienin hahmossa maalaus on ylittänyt eeppisen runouden rajat. Sillä kauneuden esiintyminen olennaisena sisältönä elävässä olennossa on materiaalin eeppisen ympyrän ulkopuolella. Ja silti hän on romaanin keskipisteessä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä. Sillä ei ole paljoa sanottavaa, jos uskomusta Ottilienin kauneudesta kuvataan perusedellytykseksi romaaniin osallistumiselle. Tämä kauneus ei saa kadota niin kauan kuin hänen maailmansa kestää: arkkua, jossa tyttö lepää, ei suljeta. Tässä teoksessa Goethe siirtyi hyvin kauas kuuluisasta Homeroksen mallista kauneuden eeppiseen esitykseen. Sillä ei ainoastaan ​​Helena vaikuta päättäväisemmältä Pariisin pilkkaamisessaan kuin Ottilie koskaan sanoissaan, vaan ennen kaikkea hänen kauneutensa kuvauksessa Goethe ei noudattanut kuuluisaa sääntöä, joka ilmeni muurilla kokoontuneiden ihailevista puheista. otettiin vanhoilta ihmisiltä. Ne omaleimaiset epiteetit, jotka Ottilielle annetaan, jopa romaanimuodon lakeja vastaan, vain siirtävät hänet pois eeppiseltä tasolta, jolla runoilija hallitsee, ja antavat hänelle vierasta eloisuutta, josta hän ei ole vastuussa. Mitä kauempana hän on Homeroksen Helenistä, sitä lähempänä hän on Goethea. Heidän tavoin hän seisoo epäselvällä viattomuudella ja näennäisen kauneudella heidän tavoin sovittavan kuoleman odotuksessa. Ja kutsuminen liittyy myös hänen ulkonäköönsä.
    ellauri345.html on line 436: Rudolf Borchardt wurde als zweites Kind des ursprünglich jüdischen, 1864 evangelisch getauften Kaufmanns Robert Borchardt (1848–1908) und seiner ebenfalls konvertierten Frau Rosalie, geb. Bernstein (1854–1943), geboren. Er verbrachte die ersten fünf Lebensjahre in Moskau und zog 1892 mit seiner Familie nach Berlin. Da er im Gymnasium diskriminiert wurde, gab die Familie ihn in die Obhut des Gymnasialprofessors Friedrich Wittu, der ihn den an den Königlichen Gymnasien zunächst in Marienburg und später in Wesel am Niederrhein in den Traditionen evangelischen Lebens und der „Treue gegen den König“ erzog. Schon in dieser Zeit prägte ihn die Lektüre der Schriften Herders. 1895 machte er am Königlichen Gymnasium zu Wesel sein Abitur und begann im selben Jahr in Berlin ein Studium in Theologie, später studierte er klassische Philologie und Archäologie. Diese Studien setzte er 1896 in Bonn und Göttingen fort und studierte daneben noch Germanistik und Ägyptologie.
    ellauri345.html on line 438: Bleibende Eindrücke hinterließen 1898 das Frühwerk Hugo von Hofmannsthals und das Werk Stefan Georges. 1898 begann Borchardt mit der Arbeit an einer Dissertation über Gattungen der griechischen Lyrik, die jedoch nicht abgeschlossen wurde. Nach persönlichen Krisen und einer schweren Erkrankung im Februar 1901 verwarf Borchardt den Plan einer Universitätslaufbahn. Im Januar 1902 überwarf Borchardt sich mit seinem Vater, da dieser ihm monatliche Zahlungen verweigerte. Am 17. Februar reiste er nach Rodaun und besuchte den von ihm verehrten Hugo von Hofmannsthal. Seit 1903 lebte er mit einigen Unterbrechungen in der Toskana und wohnte in einer Villa in Monsagrati bei Lucca. 1906 heiratete Borchardt in London die Malerin Karoline Ehrmann (1873–1944) und kehrte mit ihr nach Italien zurück.
    ellauri345.html on line 440: 1919 ließ er sich von seiner Frau scheiden und heiratete am 16. November 1920 die 20 Jahre jüngere Marie Luise (Marel) Voigt, eine Nichte Rudolf Alexander Schröders, mit dem er seit langem befreundet war. Der war aber aufgrund Borchardts desaströsen Finanzgebarens mit dieser Verbindung nicht einverstanden doch unterstützte über Jahre Borchardt und seine Familie finanziell.
    ellauri345.html on line 442: Aufgrund seiner jüdischen Herkunft lebte er ab 1933 immer zurückgezogener. Dies hinderte ihn nicht, dem faschistischen Diktator Mussolini im April 1933 ein Exemplar seiner Übertragung von Dantes Divina Commedia zu überreichen.
    ellauri345.html on line 444: Im August 1944 wurden Borchardt und seine Frau in Italien von der SS verhaftet und nach Innsbruck transportiert, wo der Rücktransport endete. Hier wurde der Sohn Cornelius gemustert und musste noch einen Monat in einer Flakeinheit dienen. Grundsätzlich aber wurde die Familie mit Essensmarken und Papieren ausgestattet und in die Freiheit entlassen. Borchardt und seine Frau versteckten sich in Tirol, wo Borchardt am 10. Januar 1945 an einem Herzversagen starb.
    ellauri345.html on line 446: Das lyrische Schaffen Rudolf Borchardts, der zunächst dem Georgekreis verbunden war, kann nur schwer bestimmten literarischen Strömungen seiner Zeit wie der Neuromantik oder dem Fin de siècle zugerechnet werden. Infolge selbstgewählter Isolation blieb er ein Solitär, ein poeta doctus mit höchstem Anspruch an sich und andere. Er wurde geprägt vom Studium der Altertumswissenschaft und durch die Dichtungen Georges und Hofmannsthals.
    ellauri345.html on line 448: Borchardt stand den konservativen Strömungen seiner Zeit nahe, deren verbindendes Moment ein Hunger nach Mythos war und zu denen auch sein Freund Hofmannsthal gehörte, der in seiner berühmten Rede über Das Schrifttum als geistiger Raum der Nation 1927 eine „konservative Revolution“ beschwören sollte. Seine Lebensaufgabe, in „Gegnerschaft gegen den modernen Zeitgeist“ an einer „Restauration deutscher Kulturtotalität aus ihren gesamten geschichtlichen Beständen“ zu wirken, wurde durch die nationalsozialistische Machtergreifung jäh beendet. Er wurde ein leidenschaftlicher Gärtner.
    ellauri345.html on line 450: Während des Weltkrieges habe Borchardt blutrünstige Kriegshetze und Kriegspropaganda betrieben, zur Vernichtung der europäischen Zivilisation aufgerufen und das Volk verhöhnt. Er habe deutsche Kriegsziele propagiert, die „weit grausamer, unmenschlicher, tückischer waren als die schlimmsten Sätze des Versailler Vertrages“. Borchardt sei der erste deutsche Schriftsteller, „der Bücherverbrennungen, Prügel und Martern und all die unaussagbare Rohheit des Faschismus“ vor dessen Machtantritt empfohlen habe. Nachdem sich in Deutschland die Vorstellungen Borchardts verwirklicht hätten, könne seine eigene Literatur dort nicht mehr erscheinen, was ein Unrecht sei, „denn vor solchem Verdienst hätten sich die regierenden Faschisten beugen müssen“. Sein Roman verkündete einen „aristokratischen Faschismus“.
    ellauri345.html on line 468: Ottilien nimessä hän osoitti pyhää, joka silmäsairaiden suojeluspyhimyksenä oli perustanut luostarin Odili-vuorelle Schwarzwaldissa.Hän kutsuu häntä myös "silmänvaloksi" miehille, jotka näkevät häntä, kyllä, hänen nimessään voi muistaa seneän valon, joka on sairaiden silmien etu ja kaiken ulkonäön koti hänen sisällään. Häntyröi tämän vastakohtana Lucianen nimen yes ulkonäön tuskallisen hehkun yes hänen aurinkoisen, laajan elämänpiirinsä Ottilienin kuuhun, salaperäiseen. Mutta kuten aivan hän jattää syrjään hänen lempeytensä, ei vain Lucianen valheellinen villi, vaan myös näiden rakastajien oikeamielisyys, niin hänen luonteensa lievä hohto asettuu vihamielisen loisteen ja raittiin valon väliin. Kiihkeä hyökkäys, josta novelli kertoo, oli suunnattu päin rakastajan näköä; Tämän kaiken ilmentymän vastustavan rakkauden henkeä ei voitaisi tarkemmin ilmaista. Intohimo pysyy loukussa kiertoradalla, munajuusto pystyy edes antamaan uskollisuuden tunnetta syöjälle. Ottaen mukaan, että kauneus on joutunut kaiken ulkonäön uhriksi kuuluvaan, sen kaoottisen luonteen täytyisi puhjeta tuhoisalla tavalla, jos hengellisempi elementti ei pystyisi rauhoittamaan ulkonäköä. Katso myös puolueellisuus. (Jaa mixi?)
    ellauri345.html on line 494: Joten, kuten banaalit filosofit opettavat, kauneus itsessään ei ole illuusiota. Sen sijaan Solgerin äskettäin äärimmäisen pinnallisesti kehittämä kuuluisa kaava, jonka mukaan kauneus on näkyväksi tullut totuus, sisältää tämän suuren esineen perustavanlaatuisimman vääristymän. Myöskään Simmelin ei olisi pitänyt ottaa tätä lausetta niin välinpitämättömästi Goethen lauseista, jotka usein suosittelevat itseään filosofille millään muulla kuin sanamuodollaan. Tämä kaava, joka, koska totuus itsessään ei ole näkyvissä ja sen näkyväksi tuleminen voisi perustua vain ominaisuuteen, joka ei ole sille luontainen, muuttaa kauneuden illuusioksi, loppujen lopuksi, aivan riippumatta sen metodologian ja järjen puutteesta. Se on filosofinen barbarismi.
    ellauri345.html on line 518: Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Lunastus eli maksutosite on meidän talousliberaalien ihan mielikäsite. Tämä on piirretty "kylttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä.
    ellauri345.html on line 520: Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa: mitä mysteeri varsinaisessa merkityksessä piilee teoksessa. Draaman mysteeri on se hetki, jolloin se projisoi oman kielensä ulottuvuudesta korkeampaan, johon se ei pääse. Sitä ei siksi voi koskaan ilmaista sanoin, vaan vain esityksenä; se on "dramaattinen" suppeimmassa merkityksessä. Analoginen esityshetki on laskeva tähti valinnaisissa affiniteeteissa. Sen lisäksi, että sen eeppinen perusta on myyttinen, sen lyyrinen laajuus intohimossa ja taipumuksissa, sen dramaattinen huipentuma tulee toivon mysteeriin. Jos musiikki sulkee todelliset mysteerit, tämä jää hiljaiseksi maailmaksi, josta heidän äänensä ei koskaan nouse. Mutta kenelle se sopii, ellei tälle, joka lupaa sen enemmän kuin sovinnon: lunastuksen. Tämä on piirretty "kilttiin", jonka George asetti Beethovenin syntymäpaikan päälle Bonnissa.
    ellauri345.html on line 528: T. Homogeorge
    ellauri345.html on line 535: Mixi ei-aivan-fundamentaalinen nazi ges Ludwig">Ludwig Klages (kz. albumia 75) näki opposition between life-affirming Seele and life-denying Geist?
    ellauri345.html on line 537: Seelen sukulainen sana on selbst eli ihan se oma ize. Geist liittyy enemmänkin ilmanottoaukkoihin, tai niitä ympäröivään aateilmastoon. Zeitgeist ikäänkuin inspiroi Weltseeleä. Der Geist on miehekäs, die Seele jotain naaraspuolista. Kun sikamiehelle tulee sisäilmaongelma, kärsii lammasnainen ilmastoahdistuxesta.
    ellauri345.html on line 547:
    B. Maallistuneempi new age-tulkinta

    ellauri345.html on line 549: "Ihminen koostuu ruumiista, hengestä ja sielusta, ne on siinä yhtenä sekametelisoppana." Tämä kelpaa useimmille apinoille määritelmänä. Mutta piru piilee yxityiskohdissa! Lääketiede on kylä hyvin selvillä ruumista, muttei sekään selitä kaikkea! Onko henki ruumiin materiaalivapaa osa, vai sielun, vai molempien? Onko henki niikö panohalu, ymmärrys ja tahto, tai jotain sellasta? Se kyllä kuulostaisi miehekkäämmältä.
    ellauri345.html on line 557: Sitten on vielä tämä psyyke, kreikkalaisten sielu, joka meille saxalaisille on jotain muuta kuin germaaninen sielumme. Ei, psyyke on tarkkaan erotettava sielusta. Psyyke on virtuaalinen suolisto, joka sulattelee sieluun päätyviä vaikutuxia. Jos kokemus ei sula, sieluun tulee ilmavaivoja. Sielu kopsii psyyken sulattamat sisällöt keskusmuistista umpilevylle lähtiessään karulle.
    ellauri345.html on line 559: Sielun tarpeiden ja egon halujen nokkapokka aiheuttaa kaikenlaista pahaa oloa. Hengenmies voi hoitaa sielua sanan avulla, muttei egoa, koska se on jo osa henkeä. Egon luonnevikoja ei voi korjata. 197-vuotias woodoomummu tiesi tämän Prinsessa ja Frog-filmissä.
    ellauri345.html on line 563: geist-und-seele.html">https://spirit-online.de/unterschied-geist-und-seele.html tuo peliin tärkeitä lisänäkökohtia! Henki ja sielu ovat molemmat hienovaraisen, muodottoman olemassaolomme tasoja. Emme voi nähdä, haistaa, tuntea, koskettaa, punnita, mitata, annostella tai kaupata henkeämme - paizi voimme! voimmehan paeta jotain henkemme kaupalla tai pantata sielumme paholaiselle! Voisimme silti havaita sielumme aisteillamme tai jollain muulla tavalla. Henkemme on olemassaolomme "ajatteluulottuvuus", kun taas sielumme on olemassaolomme "hengissäolemisulottuvuus" (pun unintended). Geist und Spirit sind mir das Gleiche. Geist ist deutsch, Spirit english.
    ellauri345.html on line 567: Sielu puolestaan on monta asiaa yhtä aikaa. Siellä on yksi, kaiken kattava ensisijainen sielu. Tämä YKSI SIELU on Isä-Äiti Jumala. Olemme kaikki tämä yksi sielu. Tämä YKSI sielu on/käsittää sisällään koko luomakunnan. Ajan alusta äärettömyyteen se kattaa kaiken, mikä on, mitä ei ole ja mikä on olemassa ja mitä ei ole olemassa. JUMALA on itse asiassa luultavasti oikea ilmaus tässä. Das Nichts nichtet, kuten Hegel sanoisi. Warum gibt es überhaupt etwas? Warum nicht lieber nichts? ehdottaa Heidegger.
    ellauri345.html on line 569: Tämä yksi alkuperäinen sielu on nyt jakanut ja "jakanut" itsensä useille täysin erilaisille tasoille/ulottuvuuksille. Aber aufpassen! Merk dass "jakaa" oder "geteilt" die falschen Worte sind, denn alles ist mit allem verbunden. Vielleicht können wir es uns wie ein Organismus vorstellen. Nehmen wir als Anschauungsbeispiel einmal „die Welt“. Diese große Gesamteinheit beinhaltet schier unendlich viele immer kleiner werdende Detaileinheiten.
    ellauri345.html on line 571: Ein gleiches Bild können wir finden, wenn wir uns ein Auto anschauen. Da ist „das Auto“. Und dann sind da die Teile und Kleinstteile. Das Auto hat Sitze und Räder, einen Motor und Fenster, viel Blech und einen Auspuff, Kabel, Flüssigkeiten, Elektronik und schier unendlich viele Schrauben, Muttern und Dichtungen.
    ellauri345.html on line 578: Das Große wird im Detail immer ausdifferenzierter. Und der Witz ist: Wir können beispielsweise beim Frühstücksbuffet immer nur eins zurzeit schmecken, fühlen, bewusst wahrnehmen. Wir können auch nur auf einen Berg zurzeit steigen und nur in einem Meer zurzeit baden. Und auch beim Auto können wir immer nur ein Teil zurzeit austauschen und reparieren. Für das Erfahrungen machen MUSS sich das große Ganze in kleinere, erfahrbare Einheiten aufteilen.
    ellauri345.html on line 580: Und ganz so verhält es sich auch mit unserer Seele! Die eine große, allumfassende Seele hat viele Seelen ausgebildet. Jedes Tier und jede Pflanze hat eine Seele. All die vielen Menschen haben je eine Seele. Manchmal haben wir das Gefühl, dass auch Häuser oder unser geliebtes Auto eine Seele habe, sofern wir es nicht selbst demontiert haben.
    ellauri345.html on line 582: Ja tässä meillä on jo yhteys hengen ja sielun välillä. ELÄVÄ henki asuu kujun sielussa. Jos henki on kuollut, kujussa ei ole sielua. Ja huomaamme tämän paitsi alastomien esineiden kanssa, vaan alastomat ihmiset voivat myös käyttäytyä kuin olisivat sieluttomia.
    ellauri345.html on line 596: Pelin tarkoitus on tulla izetietoisexi. Izetietoiset ihmiset auttavat joka kierroxella alkusielua (jumalaa) tulemaan yhtä izetietoisexi kuin ne. Henki on tärkeä työkalu matkalla tähän tietoisuusprosessiin. On tärkeää välillä vetää henkeä. Henki on pyhä. Ehdollistunut egomme on toisaalta raskas perässä vedettävä. Ja egomme ajattelu voi todella väsyttää meitä, kun taas henkemme inspiraatiot inspiroivat, ilahduttavat ja ilahduttavat meitä. Ero egon/mielen/pään/ajattelun ja hengen/inspiraation välillä on monille ihmisille tuntematon, vaikea ja ikävä.
    ellauri345.html on line 598: Kun meistä vähin erin tulee energeettisesti kevyempiä ja värähtelemme korkeammalla värähtelytasolla, meidän on opittava erottamaan toisistaan ​​keitä olemme ja keitä emme ole. EMME ole ehdollinen egomme emmekä kehomme, vaan ME OLEMME HENKIÄ. Olemme niin sanotusti jumalallista älyä. Tästä ei pidä egon ylpistyä, se on ihan normaalia. Kun sielu "suutelee" universaalia tietoisuutta, muoto syntyy juuri tuossa kohdassa, nimenomaan juuri tuossa kohdassa (näyttää kuvasta). Jotain syntyy. Tarvitaan uusia muotoja, uusia muotoja tarvitaan. Ilman niitä ei ole koko taidetta.
    ellauri345.html on line 600: Lapsi, jonka sielu ja henki "suudelmillaan" (no, täytyy myöntää mentiin pidemmälle, juu juu, mentiin pidemmälle) synnyttivät, on ruumis (muoto). Ja niin puhumme myös kolmiyhteisyyden kehosta, hengestä ja sielusta. (Der Henki olis niikö koiras ja die Sielu naaras, kuten kolleegamme ovat huomauttaneet edellä.)
    ellauri345.html on line 604: Itse asiassa egomme saa käskynsä ja työohjeensa suoraan rakkauden kentältä: sielulta ja hengeltä. Mutta koska tämä on joskus johtanut egon kannalta epämiellyttäviin, tuskallisiin ja fyysisesti/henkisesti huonoihin tunteisiin (jotka olivat kuitenkin tarpeellisia ja tärkeitä sielumme kasvuprosessille: Auts tekee viisaammaksi, välttämättömyys on keksinnän äiti, virheistä oppii) - ja koska meillä on vapaa tahto - egomme saa myös sanoa EI. Ja se käyttää sitä hyväkseen. Silloin egomme tekee jotain erilaista, nimittäin sitä, mitä SE pitää oikeana. Ja egomme pitää kaikkea ulkopuolista paljon tärkeämpänä kuin sielun ja hengen impulsseja. Ja koska egomme ei enää kuuntele rakkautta, monet asiat menevät pieleen ja lisää kipua syntyy, varsinkin toisille.
    ellauri345.html on line 608: No loppujen lopuksi EI ole tärkeää tietää kaikkea tätä tarkasti. Meidän ei tarvitse tarkistaa tai tutkia kehojamme tieteellisesti. Riittää, jos TIEDÄMME (ja tunnemme) sydämissämme, että olemassaolollamme on eri tasoja/ulottuvuuksia ja että olemme yhtä aikaa sekä muodottomana (energeettisesti) että tanakasti etukenossa (kehon kanssa). Meitä on siis KAKSI – tai jopa KOLME, jos osaamme oikein käyttää kullia ja pillua.
    ellauri345.html on line 616: 10. helmikuuta 2020 Rakkaudella, Ystävällisin terveisin, Björn Geitmann. Kirjan "Uusi maailmanjärjestys – käytännön käsikirja sexinnälkäiseen heräämiseen" kirjoittaja. www.datgeitman.de/lichtschule. Jatka lukemista… Rakasta izeäsi, ei sinua kukaan muukaan rakasta...
    ellauri345.html on line 619:
    Herbstzauber in Lütjenburg - der illuminierte Lichterketten-Stelzenmann vor (und bei einem Regenschauer in) der Touristinformation in Lütjenburg mit vielen lustigen, bunten Luftballontieren für die Kinder!

    ellauri345.html on line 626: Ei nytpä kaivetaan esiin totuus asiasta suoraan hevosen suusta, eli Klagesin bestselleristä ges-l1-der-geist-als-wiedersacher-der-seele.pdf">"Der Geist als Widersacher der Seele".
    ellauri345.html on line 630: Arndt. — (Saksa ja Eurooppa). "Hengen olemus on erottaminen ja järjestys..., tuho ja jumaluus...; Hän on Proteus, joka voi muuttaa itsensä uuteen muotoon milloin tahansa ilman kipua, koska hänellä itsellään ei ole muotoa." "Henki, korkealentäjä, teki koko luonnon ruhon anatomisoidakseen sen."
    ellauri345.html on line 631: "Mutta hengellä ei ole pimeyttä ja mystiikkaa; siksi sen kautta ei voi syntyä mitään muotoon, vaan muoto hajoaa sen edessä." "Minusta näyttää siltä, ​​että luonnon jumaloituminen, ateismi ja ihmisten epäinhimillistäminen, epäuskonto ja epäusko eivät ole syntyneet mistään rikkaammasta lähteestä kuin henkisyyden aiheuttamasta hulluudesta... Sanon sen suoraan: henki on kääntänyt luonnon ylösalaisin." "Olkoon tieto ihmeellistä, elämä on ihmeellisempää, eikä se, joka sen on menettänyt, voi syntyä uudelleen ihmiseksi."
    ellauri345.html on line 633: Ernst Moritz Arndt (26. joulukuuta 1769 Gross-Schoritz, Rügen – 29. tammikuuta 1860 Bonn) oli saksalainen kirjailija ja runoilija.
    ellauri345.html on line 637: Arndt oli maaorjan poika Rügenin saarelta, joka silloin kuului Ruotsille, ja kävi haluttomasti koulua Stralsundissa. Hän opiskeli teologiaa Greifswaldissa ja Jenassa tarkoituksena valmistua papiksi. mutta hänestä tuli kuitenkin Greifswaldissa historian professori vuodesta 1806 sekä historian professori Bonnin yliopistossa vuodesta 1818. Greifswald sijaitsee Koillis-Saksassa, Mecklenburg-Etu-Pommerin osavaltiossa. Kaupunki rakennettiin Itämeren eteläiselle rannalle, Rügenin ja Usedomin saarten väliin. Pienet saaret Koos ja Riems ovat osa kaupunkia. Pieni Ryck-joki virtaa vanhan kaupungin lävitse ja laskee vetensä Greifswaldinlahteen. Kokonaisuudessaan kaupungin seutu on suhteellisen tasaista, korkein kohta nousee vain 36 metriin. Greifswaldin yliopistossa (vuodesta 1933 vuoteen 2018 Ernst-Moritz-Arndt-Universität Greifswald) opiskelee noin 13 000 opiskelijaa. Yliopiston suomen kielen oppituoli on koko Saksan vanhin. Suomen kielen opiskelu tapahtuu samassa laitoksessa skandinaavisten kielten kanssa.
    ellauri345.html on line 645: Viimeisen kruunupään sukulaisemme Kuningas Kustaa IV Adolfin saatua potkut Ernst jätti turvapaikkansa vuonna 1809 ja palasi laittomasti Saksaan. Ensin hän saapui Königsbergiin paroni von Steinin kanssa, missä hän aloitti suhteen naimisissa olevaan Johanna Motherbyyn, jonka "ystävänä ja uskottuna" hän pysyi koko elämänsä ajan, vaikka naikin 1817 Schleiermacherin väkäleukaisen sisaren. Vaimo 1 Rügenissä oli kuollut lapsivuoteeseen, esikoisen Ernst nähtävästi jätti tuuliajolle. Vuonna 1834 hänen nuorin poikansa "Wilibald" hukkui Reiniin.
    ellauri345.html on line 659: Hänen vihansa ranskalaisia ja juutalaisia kohtaan sulautui; hän kutsui ranskalaisia "juutalaiseksi kansaksi". Hänelle ranskalaiset olivat "jalostettuja huonoja juutalaisia". Hän syytti heitä ihmiskaupasta : ”Kaikille saksankielisille piireille annettiin määräyksiä lähettää luettelot nuorista saksalaisista neitsyistä, jotka loistivat rikkautensa, kauneutensa ja sulonsa takia. Nämä oli määrä viedä Ranskaan ja antaa ranskalaisille. Jos tämä olisi voitu toteuttaa, kuinka pian jalo saksalainen tapa olisi ollut paskiainen tällä puolella Reiniä ." Hän sanoi, että useimmat ranskalaiset naiset olivat "haluttuja ja rivoisia sihisevässä, kuiskuvassa ja gurgilevassa käärmeessä ." kielessä itsessään on jotain liukasta, liukasta [sanoisinpa jopa: hohtelevaa], viettelevää ja syntistä." Jos Reinin länsipuoleiset ihmiset haluaisivat tulla maahan, tulee periä tullit, kuten karjasta: "Esine, joka palvelee ylellisyyttä Saksaan tuodaan joka vuosi karjankasvatukselle haitaxi, nimittäin ranskalaisia ja juutalaisia. Mutta se on äärimmäisen haitallista saksalaiselle ihmisjalostukselle, sekä aidon saksalaisen tapon myrkyttämisen että jalo-saksalaisen heimon turmeltumisen vuoksi." Hän kirjoitti edelleen: "Teen työtä koko ikäni varmistaakseni, että halveksun ja vihaan tätä kansaa." Vuonna 1815 Arndt sanoi ranskalaisista: ”Juutalaisiksi minä kutsun heitä uudelleen, en vain heidän juutalaisluettelonsa ja vähäpätöisyytensä vuoksi, vaan vielä enemmän heidän juutalaismaisen sukupuoliyhteytensä vuoksi.” Arndt oli myös yhteydessä Heinrich Eugen Marcardiin ja ilmaisi hyväksyvänsä hänen antisemitistiset jorinansa henkilökohtaisessa kirjeessä.
    ellauri345.html on line 663: Arndt vietti 90. syntymäpäiväänsä vuonna 1859 suuren yleisön osallistuessa. Hän kuoli pian tämän jälkeen 29. tammikuuta 1860. Kovan kamppailun jälkeen Arndtin mukaan nimetty yliopisto muuttui Greifswaldin yliopistoxi 2018. Leipzigin kaupunginvaltuusto päätti 22. tammikuuta 2020 kansanedustaja Thomas Kumbernussin (Die PARTEI, vasemmistoryhmän jäsen) pyynnöstä nimetä Arndtstrassen uudelleen "Hannah-Arendt-Strasseksi". Kumbernuss mainitsi syyksi Arndtin "antisemitistiset, rasistiset, nationalistiset, frankofobiset ja militaristiset tiradit". Keskusteltuaan yleisesti kadunnimien historiallisesta nimeämisestä vetoomuksen "Arndt jää Leipzigeriksi - Ei Arndtstrassen uudelleennimeämistä" käynnistämän keskustelun jälkeen kaupunginvaltuusto kumosi tammikuun päätöksensä 16.9.2020.
    ellauri345.html on line 668: Daumer: "Kristinusko on hengen uskonto... Mutta mitä on henki, spiritus, pneuma sanan kristillisessä merkityksessä? Se, mikä liittyy luontoon, asioiden todelliseen olemiseen ja elämään, mikä tästä uskonnosta eteenpäin on absoluuttinen, mitä ei pitäisi määrittää ja jota kiihkeimmin syytetään, tuomitaan ja vastaan ​​taistellaan nimillä: liha, maailma, synti, paholainen, muodostaa äärimmäisen vastakohdan; kaiken objektiivisen, luonnollisesti oikean ja todellisen, perustavanlaatuinen kumoaminen ja kääntäminen vastakohtaansa; absoluuttinen subjektiivisuus, siis absoluuttinen hulluus ja järjettömyys; eristäytyneimmän ihmisen egon ja erityisyyden vahvistaminen ja jumalallistaminen; koko ihmisen ja koko maailman kieltäminen fyysisenä ja elävänä olentona..; negatiivisin, vihamielisin, repivin ja häiritsevin asia, ja siksi pahin asia, joka on olemassa ja mitä voidaan ajatella. Hengestä, tässä sanan pahassa, kristillisessä merkityksessä, tästä kauheasta kieltämisen ja abstraktion periaatteesta kaikki ne fanaattisuudet ja julmuudet, jotka kristinuskon historiassa ovat, eivätkä ne suinkaan ole jotain vierasta tämän uskonnon olemukselle... vaan pikemminkin sen todellista, ominaista, välttämätöntä ja väistämätöntä kehitystä ja ilmentymää."
    ellauri345.html on line 673: Georg Friedrich Daumer oli Nürnbergin turkismestarin poika. Hän kävi Nürnbergin Aegidianumia tai Egidiengymnasiumia, jossa Georg Wilhelm Friedrich Hegel oli tuolloin rehtorina. Vuodesta 1933 lähtien sitä on kutsuttu nimellä Melanchthon-Gymnasium.
    ellauri345.html on line 675: Erlangenissa saatujen kokemusten ansiosta Daumer kehittyi protestanttisen kristinuskon, erityisesti pietismin, teräväksi kriitikoksi.
    ellauri345.html on line 677: Hänen varhaiset teoksensa perustuvat Georg Wilhelm Friedrich Hegelin, Friedrich Wilhelm Joseph Schellingin, Franz von Baaderin ja Jakob Böhmen vaikutteisiin ja ovat luonteeltaan romanttis-teosofisia.
    ellauri345.html on line 679: Vuonna 1832 julkaistulla kirjalla Is Cholera Morbus on Judgement from God? Hän hyökkäsi avoimesti kristinuskoa vastaan ​​ensimmäistä kertaa. Siinä hän syytti saarnaajia, jotka näkivät tuolloin riehuneen koleraepidemian Jumalan rangaistuksena, Vanhan testamentin ajattelusta.
    ellauri345.html on line 693: Bachofen erbrachte für den romantischen Polaritätsgedanken mit einem heute auch noch nicht entfernt ausgeschöpften Belegstoff den Beweis seiner Herkunft aus dem Urbewußtsein der Menschheit Erde und Himmel, Nacht und Tag, Mond und Sonne, Wasser und Feuer, links und rechts usw. gehören gleichsinnig paarweise zueinander wie Leib und Seele und werden durch das nämliche Wechselverhältnis als unablässig die Welt erneuernd gedacht wie das weiblich empfangende und das männlich zeugende Prinzip. No niinpä tietysti. Befürworter des Kommunismus wie der hochgelehrte Kropotkin suchte mit der Hilfe der Bachofenschen Begriff des Mutterrechts (Matriarkats) aus der Naturgeschichte der Menschheit Waffen zu schmieden gegen das kapitalistische Eigentumsdogma.
    ellauri345.html on line 697: Wenn der geschichtliche Mensch Schauplatz des Kampfes zweier Gewalten ist, der Wirklichkeit, die wir das Leben nennen, und der akosmischen Macht mit Namen Geist, so würde jede Reihe von Vorkommnissen aus dem Gegeneinanderwirken beider folgen und die je augenblickliche Lage aller aus der Kriegslage eben zuvor. Indem der Geist die Lebenszelle tiefer und tiefer spaltet, verändert sich
    ellauri345.html on line 699: Die Erde raucht vom Blute Erschlagener wie nie noch zuvor» und das Affenmäßige prunkt mit den Spolien aus dem zerbrochenen Tempel des Lebens.
    ellauri345.html on line 702: Klagesin mielestä maailmassa tapahtuu järeitä telluurisia käänteitä, joita ei luonnontieteellä voi selittää. Oli siinäkin meillä kemisti. Hyvä että ryhtyi gumanistixi.
    ellauri345.html on line 704: Kaiken tämän perusteella veikkaan, että Klages porukoineen koitti kaataa hengenmiehiä alas pyramiidin huipulta ja korvata ne yxilöllisemmällä sielutieteellä. Sekin oli osa samaa liikehdintää, jolla feodalismin viimeisetkin jämät luudittiin pois kehittyvän talousliberalismin jaloista. Hitler, Mussolini, Stalin ja muut vastarintaliikkeet oli keskusjohtoisen valtiokapitalismin viime kouristuxia. Kun niistä päästiin, valta on viimeinkin siellä minne se kuuluu eli biljonääri oligarkeilla. Kaikkien maiden oligarkit yhtykää taloussopimusten (TTIP) nimessä.
    ellauri345.html on line 718: Melankolinen joukko Frankfurtin koulun maanpaossa olevia saksalaisia ​​juutalaisia ​​intellektuelleja (Adorno, Horkheimer, Löwenthal, Marcuse, Fromm) tuki häntä kuukausittaisilla stipendeillä. Miksi Benjamin on tärkeä vuonna 2014? Miksi meidän pitäisi lukea häntä? Sas se. No koska hän oli dekonstruktionisti avant la lattre, tulta hengittävä kommunisti, ja messiaaninen juutalainen mystikko. Sitäpaizi Samuel Taylor Coleridgellakin oli huumeongelmia, vaeltava silmä ja häpeällinen piittaamattomuus velvollisuuksistaan ​​vaimoa ja lapsia kohtaan. Todellakin, kun Benjamin itse lipsahti pois luotamme ennenaikaisesti vuonna 1940, hänen itsemurhansa edusti, kuten Scholem ilmaisi, anteeksiantavalla liioituksella "eurooppalaisen miehen kuolemaa".
    ellauri346.html on line 30:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0%;padding-right:5%">LEONID BREZHNEV


    ellauri346.html on line 31:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0;padding-right:5%">KOHTA ON KIVAA

    Kulturnoje


    ellauri346.html on line 41: What is the meaning of terrorism in Oxford dictionary? The calculated use of violence or threat of violence to inculcate fear. Terrorism is intended to coerce or intimidate governments or societies in the pursuit of goals that are generally political, religious, or ideological. From: terrorism in The Oxford Essential Dictionary of the U.S. Military. Again, nothing to differentiate war from other terrorism. Civilians are not singled out. What's the use when wars always kill a lot of terrified civilians anyway.
    ellauri346.html on line 43: Russia, you may recall, wants to change Ukraine’s political leadership, and to do this it has invaded a sovereign country in violation of the UN charter and accepted international law, and is using violence and intimidation, incl… (more)

    ellauri346.html on line 46: Look, Ivan, this building destroyed by russian pilot. 46 people died. Or 47 if you count the murdered pregnant woman as two people. They have 6 children. The youngest child was 11 months old. 80 people were injured. 11 people remain missing. If this is not terrorism then what are the jews doing in Gaza?
    ellauri346.html on line 54: Is there a chance of an attack on Russia by Ukrainian terrorists? You don’t appear to understand how this works. Russia has made overt war on Ukraine. Any attacks on Russian soil would be part of the bigger war that Putin and Fascist Russia has caused. That’s how war works. It includes terrorism.
    ellauri346.html on line 56: Why is terrorism harmful? Executive Summary. Terrorism does more than kill the innocent: It undermines democratic governments, even in mature democracies like those in the United States and much of Europe. The fear terrorism generates can distort public debates, discredit moderates, empower political extremes, and polarize societies.
    ellauri346.html on line 58: What are the disadvantages of terrorism? Key Takeaways: Terrorist acts can cause ripple effects through the economy that have negative impacts. The most obvious is the direct economic destruction of property and lives too. Terrorism indirectly affects the economy by creating market uncertainty, xenophobia, loss of tourism, and increased insurance claims.
    ellauri346.html on line 88: Saavuttuaan Moskovan rautatieasemalle hän pyytää työtoveriaan lähettämään kutsumattoman vieraan turkishatussa Moskovaan, mutta tällä hetkellä Kostja laittaa hattua toiselle hänen vieressään istuvalle. Sitten nuorempi Lukashin astuu toiseen turkishattuun ja menee takaisin Nadyan luo, oletettavasti passia hakemaan mutta oikeasti lisää nussimaan. Seuraavaksi hän tapaa Nadezhda Vasilyevna Shevelevan, joka saatuaan tietää, että tämä on Zhenya Lukashinin poika, on erittäin hämmästynyt. Sitten Nadezhda Vasilievna puhuu puhelimessa Evgeniyn kanssa, joka on sama siis kuin Zhenya. (Tshort vazmi tätä venäläisklassikoiden nimisotkua.) Elokuvasta käy selväksi, että alkup. sankarien kohtalot olivat sellaisia, että palattuaan alkup. rakkaidensa luo he nussivatkin heidän kanssaan ja siittivät/synnyttivät lapsia. Vihainen Nadezhda Vasilyevna uskoo, että Lukashin Sr järjesti poikansa saapumisen tuhotakseen tyttärensä elämän ja kostaakseen menee ystävänsä Valjan luo.
    ellauri346.html on line 92: Juuri tällä hetkellä Jevgeni Lukashin saapuu Moskovasta ja suuntaa tuttuun osoitteeseen, jossa hän tapaa Ippolitin, Nadezhda Vasilievnan ja hänen vanhan ystävänsä Valjan. Ippolit yrittää julkisesti nöyryyttää Zhenyaa kutsumalla häntä säälittäväxi häviäjäksi, mutta hän vastaa sanomalla, että kaikesta huolimatta hän tuntee olevansa onnellinen neuvostoihminen, minkä jälkeen hän lähtee. Teslaromusta ryöminyt menestynyt irakilainen liikemies kuulee hänen monologinsa seisoessaan tasanteella ja nauraa makeasti.
    ellauri346.html on line 105: Juoni muuttuu tarinaksi kahdesta koppelosta: Nadya Jr. (Konstantin vs. Irakilainen?) ja Nadya Sr. (Evgeniy vs. Ippolit?) Lopulta Lukashinit voittavat kilpailun, koska upporikas irakilainen osoittautuu Nadyalle liian tylsäksi, ja Nadezhda ymmärtää, ettei hän koskaan ollut todella rakastunut Ippolitiin, vaan pysähtyneeseen neuvostoihmiseen. Verkkolehti Lenita.ru ylisti elokuvien näyttelijöitä, huumoria ja tunnelmaa, mutta kritisoi kuvaa liiallisesta tuotesijoittelusta.
    ellauri346.html on line 107: ges" width="100%" />
    ellauri346.html on line 129: Shchorsin elämänjakso huhtikuusta elokuuhun 1918 on edelleen synkkä kohta, joka Neuvostoliiton aikoina oli täynnä myyttejä ja legendoja. On turvallista sanoa, että hänen tapaamisensa Leninin kanssa , hänen partisaanimenneisyytensä Siperiassa tai muut taistelutyöt eivät pidä paikkaansa. Vaihtoehtoisilla versioilla Shchorsin läheisyydestä SR- puolueen johtajien kanssa tai hänen Maria Spiridonovan allekirjoittamista mandaateista ei myöskään ole dokumentaarista vahvistusta.
    ellauri346.html on line 145: Vladimir Putin on viime aikoina sanonut, että Venäjä on aina avoin neuvotteluille. Ukrainan puolella tilanne on kuitenkin toinen. Donetskilaisen toimittajan mukaan Zelenski ei ole vielä peruuttanut asetusta, joka kieltää neuvottelut Moskovan kanssa. Rangeloni pitää tätä tilannetta poliittisena signaalina, joka osoittaa, että Kiova uskoo edelleen lännen tukeen eikä ajattele pääsevänsä sopimukseen.
    ellauri346.html on line 149: "Zelenski on toistuvasti todennut, että niin kauan kuin sotilaallinen konflikti jatkuu, vaaleja ei tule, ja on selvää, että tärkeimmät syyt ovat poliittisia, eivät teknisiä", Rangeloni sanoo. "Ukrainan presidentin luottoluokitus on useiden kuukausien ajan pudonnut useiden tekijöiden vuoksi, kuten villi mobilisaatio tai lupaukset vastahyökkäyksestä, joka tuottaisi enemmän tuloksia."
    ellauri346.html on line 155: Kiovan ongelma on ihmisvoima, ei aseet. Ukrainalla on edelleen paljon ammuksia ja aseita. Suurin ongelma on henkilöresurssit. Satoja panssaroituja ajoneuvoja ja tankkeja voi tulla lännestä, mutta sinun on löydettävä miehistö, joka hoitaa niitä.Tappiot ovat jatkuvia ja raskaita, värvätyt eivät ole tarpeeksi motivoituneita ja mikä tärkeintä, kouluttamattomia.Vapaaehtoisten aika on ohi. Kaikki jotka halusivat armeijaan, tekivät niin kauan sitten.
    ellauri346.html on line 164: Nyt Venäjä on siirtynyt pois Euroopan maista, poliitikko uskoo. "On vaikea väitellä [presidentti Vladimir] Putinin kanssa, kun hän sanoo, että 1900-luvun maailma, joka perustuu ensin Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton hegemoniaan ja sitten Yhdysvaltojen ja sen NATO-liittolaisten hegemoniaan, on romahtamassa. Mutta olisi hyvä selvittää, kuka hallitsee 2000-luvun maailmaa. Ja kuinka löytää kannattavin ja mukavin paikka Venäjältä”, Nadezhdin sanoo. Yhdysvaltojen ja Euroopan rooli hänen mielestään vähenee maailmassa, ja Aasian jättiläiset pelaavat yhä enemmän, samoin kuin Brasilia ja myöhemmin Nigeria, josta vuosisadan loppuun mennessä tulee kolmanneksi väkirikkain maa Intian ja Kiinan jälkeen. ”Euroopassa pystymme olemaan yksi johtavista maista – suurin talous. Puhumattakaan väestöstä, alueen pinta-alasta, luonnonvaroista ja sotilaallisesta voimasta" - tältä hänen argumenttinsa näyttävät.
    ellauri346.html on line 174: Did Swedish prime minister Ulf Kristersson say "Israel has the right to commit genocide"?
    ellauri346.html on line 175: This is what happened. He said “Sweden and the EU are united behind Israel’s right to genoc… self-defense”, as if he caught himself at the last moment. LOL
    ellauri346.html on line 181: Kristersson sanoi: "Sverige och EU står enade i att Israel har rätt till folk... (Ruotsi ja EU ovat yhtä mieltä siitä, että Israelilla on oikeus kansan...)" ennen kuin hän keskeytti itsensä lauseen puolivälissä ja jatkoi: "till försvar inom ramen för folkrätten (puolustukseen kansainvälisen oikeuden puitteissa).
    ellauri346.html on line 190: Logically Facts lähetti kaksi erilaista videota tapahtumasta Tukholman yliopiston fonetiikan professorille ja kielitieteen laitoksen johtajalle Mattias Heldnerille. Heldner tutki ääntä selvittääkseen, sanoiko Kristersson "folkm" vai "folkmo" ennen taukoa, koska hänen väitettiin väittäneen, että pääministeri sanoi "geno" tai "genoci".
    ellauri346.html on line 193: Vaikka ei voida sulkea pois sitä, että Kristersson melkein sanoi ruotsiksi "folkmord" (kansanmurha), se ei ole ainoa todennäköinen vastaus. "Folkilla alkavia sanayhdistelmiä on paljon, esimerkiksi folkmusik ja Volkswagen."
    ellauri346.html on line 206: Ei ne loputkaan svenskit ole uutisista päätellen mitään neropatteja. Perhe kremeerasi vahingossa väärän perheenjäsenen. Polisenin karhuryhmä ryntäsi aseet tanassa karmit kaulassa pahaa-aavistamattoman pikkuhousuisen Gabriellan huoneistoon. Nu ska det utredas om det fanns tillräckliga misstankar för polisen att gå in i Gabriellas lägenhet.
    ellauri346.html on line 208: – Men bevisligen har det inte varit korrekt lägenhet. Kvinnan är inte misstänkt för något brott och inte lägenheten heller. Hur ovanligt är det att polisen stormar in i fel lägenhet? – Jag har själv tjänstgjort på piketen i 15 år. Det inträffar, tyvärr, jag kan inte säga med vilket intervall. Men det är varken första eller sista gången det händer. Han fortsätter: – Jag har full respekt för att personen blir rädd. Det är självklart en av anledningarna till att vi har gjort vårt bästa att få dörren satt tillbaks. Förresten, Gabriella heter i verkligheten något annat. Jag vill minnas hon hette Zuleika.
    ellauri346.html on line 216: Jobu Tupaki, Joyn Alfaversumiversio, jonka mieli hajosi sen jälkeen, kun Alfa-Evelyn painoi hänet laajaan versumihyppelysarjaan kokee nyt kaikki universumit kerralla ja voi ja tahdonalaisesti hypätä ja manipuloida ainetta mielensä mukaan; hän on luonut mustan aukon kaltaisen "kaikki-rinkelin", joka uhkaa multiversumia. Se näyttää Arnoldsin beigeliltä.
    ellauri346.html on line 218: Jobu selittää, että hän on etsinyt Evelyniä, joka voi uskoa, kuten hän, ettei millään ole mitään väliä. Hän tuo Evelynin kaikkirinkelin luokse ja selittää, että hän toivoo, että voi antaa itsensä vihdoin kuolla. Kurkistaessaan bageliin Evelyn vakuuttuu ja alkaa toimia nihilistisesti muissa universumeissa vahingoittaen emotionaalisesti ympärillään olevia henkilöitä.
    ellauri346.html on line 227: David Ehrlich IndieWirestä kutsui elokuvaa "slapstick-neron karnevaaliksi" ja kehui ohjaajaa ja näyttelijöitä, erityisesti Michelle Yeohin esitystä. The Hollywood Reporterin David Rooney kutsui elokuvaa "villisti keksityksi addiktin paratiisiksi, villisti mielikuvituksellisena ja usein hilpeänä." Hän kehui näyttelijöitä ja ääniraitaa, mutta katsoi, että tarinan taustalla olevien teemojen käsittely on ala-arvoista. Tärkeät "Toivo", "yritteliäisyys", "oman elämänsä seppo" ja "rags to riches" teemat sivuutettiin lähes kokonaan. Marya E. Gates kehui Michelle Yeohin suorituskykyä elokuva-arvostelusivustolla "RogerEbert.com" ja kirjoitti: "Michelle Yeoh on tämän elokuvan tärkeä tukipilari, ja hänen roolinsa esittelee hänen erilaisia ​​kykyjään hänen mestarillisista kamppailulajitaidoistaan (loistava komediallinen ajoitus) hänen kykyynsä luodata rikkaiden ihmisten tunteiden äärettömiä syvyyksiä, jotka vaativat usein vain katseen tai reaktion.
    ellauri346.html on line 229: Kriittisten elokuvakriitikkojen joukossa Peter Bradshaw, joka myös kirjoittaa The Guardianille, antoi elokuvalle 2 tähteä viidestä sanoen, että "joistakin fiksuista tempuista huolimatta tämä laaja-alainen komedia, joka levisi viraaliseksi, osoittautuu oudoksi keskinkertaisuuden virheeksi," ja lisää: "Siellä on hyviä gageja ja eloisia kubrickilaisia ​​kosketuksia ja todella järkyttävä kohtaus, jossa Evelynin nöyryyttää hänen tyttärensä (mikä? Sekö että tytär käyttää äidistä etunimeä?). Todella häiritsevä hetki perheen toimintahäiriöstä, joka näyttää tulevan toisesta elokuvasta, elokuvasta rinnakkaisuniversumissa. Mutta tämä hullu seurauksista vapaa tapahtumasarja johtaa sarjaan tapahtumia, jotka katkaistaan ​​vaihtamalla toiseen rinnakkaisuuteen. Maailma peruutettiin, mikä tarkoitti, että mikään ei ollut vaarassa ja elokuvasta tuli pitkä, näkymätön haaskaus, joka ei mennyt mihinkään.
    ellauri346.html on line 250: Former Ukrainian MP Illya Kyva has been assassinated in Russia by Ukraine's SBU security service, law enforcement sources have told BBC Ukraine. - "How can I negotiate with a murderer like Putin? Setting aside that for a moment, how can I negotiate with the Russians? How can I debate about the people who reside in cities and villages that are occupied? We can't dictate where a person should live, what language they should speak, or which flag they should respect. Who are we to decide these things?" - Zelenskyy pointedly questioned.
    ellauri346.html on line 252: Russians face a tough challenge. US government kept its word to Ukraine. 31 Abrams tanks from the USA have already arrived in Ukraine, they will go into battle "real soon". The Russians are preparing for tough times on the battlefield, that's almost certain. The Abrams might be the best tanks in the world. Colonel Martin O'Donnell, spokesperson for the US Army in Europe and Africa, also added that all Ukrainian tankers, who have been learning to operate Abrams in the USA and Germany for months, have also returned to their country. And this, along with ammunition and spare parts for M1A1 Abrams tanks.
    ellauri346.html on line 254: Representatives of the ZSU claim that it might take some time before the Abrams tanks are dispatched to the battlefield. Consultations are ongoing as to exactly where to use the tanks to get the best effect in combat against Russian forces. And to ensure they are not lost before an opportunity for total liberation of the country arises.
    ellauri346.html on line 257: American promise to deliver M1A1 Abrams tanks at the beginning of the year coincided with commitments from European countries to supply 2 German Leopard tanks. But it was the United Kingdom that was the first country to agree to send Western tanks to Ukraine,turning over its 2 Challenger tanks in January of this year. These performed excellently in battle, the Ukrainians praise them highly. Just like the Leopards, which dominate over the Russian machines. And let's not even start on the Abrams, considered the best heavy tanks in the world.
    ellauri346.html on line 263: For now, the Russians are facing a trial by fire in a confrontation with Abrams tanks, which they fear. Moscow even claimed that US tanks will not perform well in the east because they allegedly can't fight in the climate in Ukraine. However, these claims have not been confirmed by Western experts. They can even handle the cold, that's more than certain. Why, ypu can even sleep on them with the engines running.
    ellauri346.html on line 267: NATO Secretary General Jens Stoltenberg has openly admitted that the situation in Ukraine "is critical" and suggested that we can soon expect "bad news" from Kyiv. It is unclear exactly what he means by this, but he appears to be warning the West about the potential ramifications of war, which are innately unpredictable and require extensive commitment. Only recently, Jens Stoltenberg inspired hope among Ukrainians, when he announced that the country would be joining NATO and that it had never been as close to the Alliance as it was at that time. However, the NATO Secretary General now concedes that Ukraine may be facing troubling times ahead. Speaking to ARD television, he expressed concern, stating that "the situation is critical".
    ellauri346.html on line 269: Stoltenberg's appeal for unrelenting military aid for Ukraine might be a reaction to difficulties faced by the U.S., which is presently unable to supply Kyiv with funds and equipment. This could also be due to the slight advancements made by Russia on the battlefield, or perhaps other factors exclusive only to high-ranking Alliance officials. Whatever the reason, the Norwegian's remarks have certainly created a buzz. Stoltenberg believes that the West should greatly support Kyiv's struggle against the invader and do everything possible at this stage to halt the Russians. The latter have regrouped following Ukraine's counteroffensive and are attempting to penetrate the front and launch assaults in several places, such as in Avdiivka, for instance.
    ellauri346.html on line 271: No breakthrough at the front line yields advantages for Moscow. The NATO leader predicts that a new stage of the war is dawning, one that won't be easy for Ukraine. While he didn't elaborate, it's clear that the upcoming winter will prove to be challenging for Kyiv. Similar to previous winters, Ukrainians will wrestle with supply and equipment shortages. Yet, they've proven to be resilient in the past.
    ellauri346.html on line 273: Jens Stoltenberg emphasized the importance of standing with Ukraine, as in marriage, "in both good and bad times." When asked about the situation on the front line and the strategy of Ukraine's Armed Forces, he refrained from sharing specifics. However, he did reveal that the commanders were deliberating on the current battle strategies. Might this indicate a shift toward a defense-only operation for the Ukrainians? The more we support Ukraine, the sooner the war will conclude - Jens Stoltenberg optimistically ended.
    ellauri346.html on line 279: According to his assessment, the West made its largest error a decade ago by not squashing Putin and his regime just like we did with Saddam and the Talibans. The annexation of Crimea and destabilization of Eastern Ukraine should have elicited a stern response from NATO and Western nations. It was at this juncture that Russia's president realized he could push boundaries further, culminating in the invasion. "Putin realized that he could avoid responsibility for the invasion of Ukraine because we did not take enough measures", the officer opined.
    ellauri346.html on line 281: The West's error is its sluggishness in supplying equipment and weaponry to Kyiv, which General Petraeus believes should be done without restriction. Leopards, Abrams, cluster bombs, ATACMS missiles, nuclear missiles, or F-16 aircraft could have been beneficial for the Ukrainian military in the summer, but their delivery to the front line was late. Should this continue, Ukraine may not emerge successful from this war. Why? Because Russia is defending effectively, and capitalizing on the mistakes of Western capitalist nations, socialising their armour stuck in the rasputina.
    ellauri346.html on line 285: Mr. Strangelove, former NATO Supreme Allied Commander Europe, recently voiced similar concerns. He chastised Western countries for their inadequate support of Ukraine in combat. He believes that there's a lack of political will to decisively defeat Russia, citing a dearth of advanced equipment, ammunition, and proper support.Why? Because the consequences of Putin's downfall in Russia are uncertain. Consequently, the current deadlock in the East is viewed as "beneficial and relatively safe" by the West.
    ellauri346.html on line 294: Major crisis in Russia as they're facing an egg shortage and gigantic lines are forming. In Russia, ruled by dictator Vladimir Putin, there is a shortage of eggs. In Russia, ruled by dictator Vladimir Putin, there is a shortage of eggs. The regime-controlled Russian media, however, asserts that the crisis around egg shortage has been exaggerated, placing the blame on "stupid Ukrainians".
    ellauri346.html on line 296: Finland detaches from Russia as concrete barriers appear. Finland cuts off from Russia. Concrete barriers have appeared. On Thursday, a group of close to 20 individuals, including cyclists, arrived at the first border crossing in the north in Kuhmo. An immigrant, part of a group of about thirty, disobeyed orders, mandating the use of tear gas by the guards. Witness accounts and reports from asylum seekers suggest that migrants only resort to bicycles for the last leg of their journey, in the Russian border zone. The dictator of the Saleist regime of Finland raised the alarm: "Beware of Russia". According to Suvi Alvri, before February 1918, Russia and Finland, neighboring countries, had "functional relations". However, relations have now deteriorated.
    ellauri346.html on line 303: The spending spree allegedly occurred during Ukrainian President Volodymyr Zelenskyy's visit to the United States and Canada in September 2023. On Sept. 22 — the day of the purported Cartier spending spree in New York — Zelenskyy addressed the Canadian Parliament alongside Zelenska and participated in a rally with Prime Minister Justin Trudeau later that night. The couple returned to Ukraine following that event. For these reasons, the Cartier trip could not have occurred on Sept. 22, as indicated in the viral video, and almost certainly, based on how packed both of their schedules were, could not have occurred on any of the days prior to that — at least not without fake media attention.
    ellauri346.html on line 318: The above video is indeed real and was created by Israeli advocacy group The Civil Front, which frequently does public campaigns to support the Israeli armed forces. The children in the slickly-produced video wore black T-shirts with the same blue logo as that on The Civil Front’s YouTube page. The video was reportedly sent to all media and news agencies in Israel.
    ellauri346.html on line 320: The video was also available on the group's YouTube page and was published on Nov. 19, 2023:
    ellauri346.html on line 325: There is no publicly known reason for why Kan News deleted the video, but Electronic Intifada argued, “It is possible that someone there was concerned that it could make the channel complicit in genocide.” folk... -folkmusik!
    ellauri346.html on line 329: On Nov. 16, 2023, U.N. experts and scholars warned that grave violations committed by Israel against Palestinians point to a “genocide in the making.” Eggheads!
    ellauri347.html on line 41: Do not go gentle into that good night, Old age should burn and rave at close of day; Rage, rage against the dying of the light.
    ellauri347.html on line 52: Siinä Ontto Eskolan De Senectute kirjan motto vanhuudesta. Nythän Ontto on jo vainaja. Pääsi kazomaan onko toisenlaista rajan takana. Huono motto, mitä toi spuge Dylan muka siitä tiesi, kun ei kokeillut. Pahoin alkoholisoitunut Thomas oli 39-vuotias kuollessaan vuonna 1953 New Yorkissa. Valot sammuu haju jää.
    ellauri347.html on line 54: Joku vitun uskovainen Ontto oli, "vaikkei niinkuin kirkko opettaa". Vasemmistolainenkin, "vaikkei niinkuin Marx ja Engels opettaa." Pitää kiinni vanhuxenakin vähäisestä omaisuudestaan. Perhana, jokaiselle tarpeittensa mukaan, mitä tarpeita noin vanhalla kääkällä muka enää on. Munatotia piti varmaan olla niinkuin Pentti Linkolalla.
    ellauri347.html on line 57: Vanhus kazoo aamulehdestä ensin kuolinilmoituxet, että onkohan tänään kuollut jotain kivoja nekrologeja? Niistä voit ilostella, mutta muista silti John Donnea, kohta ne kellot soivat sinullekin.
    ellauri347.html on line 64: Onton peukuttama antikommunistinen Moral Re-Armament (Moraalinen uudelleenaseistus) oli kansainvälinen moraalinen ja hengellinen liike, joka kehittyi vuonna 1938 amerikkalaisen ministerin Frank Buchmanin Oxford Groupista. Oxfordin ryhmäliike on yhdysvaltalaisen papin Frank Buchmanin 1921 perustama uskonnollis-siveellinen herätysliike, jonka nimeksi tuli myöhemmin Moraalinen varustautuminen. Suomeen liike levisi 1930-luvulla ja oli vaikutusvaltaisimmillaan ennen sotia ja vähän niiden jälkeen. Liike painotti alkuun käännytystyötä, mutta sen muuttuessa Moraaliseksi varustautumiseksi tulivat keskeiseksi ajatukseksi ehdottomat moraaliset periaatteet ja ajatus
    ellauri347.html on line 65: henkilökohtaisesta kääntymyksestä, jonka avulla uskottiin myös yhteiskunnallisten ongelmien ratkeavan. Eivät ratkenneet, pahemmaxi äityivät.
    ellauri347.html on line 89: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_80/w_3200/w_2622,h_1475,c_crop,x_290,y_0/w_300/v1623243382/39-81834360c0b9c7008da.jpg" />
    ellauri347.html on line 96: Laulun mielenkiintoinen teksti liittyy 1845 syntyneen Martti Rautasen elämäntyöhön. Hän oli ensimmäisiä lähetystyöntekijöitä Ambomaalla. Kahden maan kansalaisuus liittyy paitsi hengellisen ja maallisen kodin tematiikkaan myös aivan maalliseen useassa kulttuurissa elämiseen. Rautanen oli taustaltaan inkeriläinen. Lähtiessään 1800-luvulla Namibiaan hän oli Venäjän kansalainen ja saksalaisen kanssa naimisissa. Rakkaudentunnustukset hän kirjoitti päiväkirjaansa venäjäksi, Löytty kertoo. Löyttykin on 2 maan kansalainen, Suomen ja Ambomaan. Sen molemmat tyttäret on naineet neekerit.
    ellauri347.html on line 154: Hän työskenteli yksityisellä klinikalla Chesnut Lodgessa (Rockville, Maryland) yli 22 vuotta. Siellä hän kehitti intensiivistä psykoterapiaa ja sovelsi sitä peruselementtinä skitsofrenian hoidossa.
    ellauri347.html on line 174: Tohtori Friedin hahmo perustuu läheisesti Greenbergin oikeaan lääkäriin Frieda Fromm-Reichmann ja sairaalaan. Fromm-Reichmann kirjoitti hehkuvia raportteja, joissa keskityttiin kehua repostelemaan Greenbergin'n neroutta ja luovuutta, minkä hän näki merkkeinä Greenbergin synnynnäisestä terveydestä, mikä osoittaa, että hänellä oli kaikki mahdollisuudet toipua mielisairaudestaan. Kieli jonka Greenberg keksi varhaisessa iässä esti hänen isäänsä lukemasta hänen runojaan, ja hänellä oli oma kirjoitusjärjestelmänsä, joka muistutti kiinalaisia merkkejä. Gerald Schoenewolfin mukaan Irian oli kuitenkin armenian murre. Chestnut Lodgessa ollessaan Greenberg kuvaili lääkäreilleen Iria-nimistä fantasiamaailmaa ja lainasi runoutta iranin kielellä. Jotkut Greenbergin lääkäreistä kuitenkin katsoivat, että tämä ei ollut todellinen harha, vaan Greenberg oli keksinyt sen paikan päällä tehdäkseen vaikutuksen psykiatriinsa. Eräs lääkäri meni niinkin pitkälle, että totesi, että irian kieli ei ollut varsinainen kieli, vaan eräänlainen ko. paskiaisen paikassa Chestnut Lodge Rockville, Maryland keximä Armenian murre. Nimistä päätellen nää on mokkereita joka iikka.
    ellauri347.html on line 190:
    Alanson White Institute: The Interpersonal approach to psychoanalysis underscores the human qualities of the psychoanalyst as a factor in therapeutic change. Instead of a silent analyst sitting behind a patient on the couch, our founders, in the 1940s, pioneered a uniquely American type of psychoanalysis, emphasizing a conversation between analyst and patient, often sitting face to face, which is way cheaper than a couch. On the minus side, it is harder to catch a nap. Notice signs of acute bibliophilia on the walls.
    ellauri347.html on line 193: Fromm oli tuolloin vahvasti mukana sionismissa uskonnollisen sionistisen rabbi Nehemia Alfred Nobelin vaikutuksen alaisena. Hän oli aktiivinen erittäin juutalaisissa Studentenverbindungen- ja muissa sionistisissa järjestöissä. Mutta pian hän kääntyi pois sionismista sanomalla, että se oli ristiriidassa hänen "universalistisen messianismin ja humanismin" ihanteen kanssa.
    ellauri347.html on line 205: 1978 Isaac Bashevis Singer Yhdysvallat / Puola "hänen intohimoisesta kerrontaiteestaan, jonka juuret ovat puolalais-juutalaisessa kulttuuriperinteessä ja tuovat eloon universaalit inhimilliset olosuhteet"

    ellauri347.html on line 262: Fromm kirjoittaa: "Ihmisen olemassaolon paradoksi on, että ihmisen on samanaikaisesti etsittävä läheisyyttä yhdynnästä muiden kanssa ja samalla itsenäisyyttä ainutlaatuisuutensa ja erikoisuutensa säilyttämiseksi. ...vastaus tähän paradoksiin – ja ihmisen moraalisiin ongelmiin on – tuottavuus."
    ellauri347.html on line 270: Tohtori C. George Boeree

    ellauri347.html on line 282: Toinen tapahtuma oli vielä suurempi: Ensimmäinen maailmansota 14, hän näki äärimmäisyydet, mihinnationalismi voisi mennä. (Tai no ei, paras eli genosidi oli vielä edessä.) Hän kuuli ympärillään viestin: Me (saksalaiset tai enemmän nimenomaan kristityt saksalaiset) olemme mahtavia; He (englantilaiset ja heidän liittolaiset) ovat halpoja palkkasotureita. Viha, "sotahysteria" pelotti häntä, niinkuin toki pitäisi.
    ellauri347.html on line 300: Nykyään saatamme tarkastella elämää keskiajalla tai elämää sellaisena eläimenä kuin murmeli jota närästää ihan et 'cringe'. Mutta tosiasia on, että vapauden puute jota edustaa biologinen tai sosiaalinen determinismi on helppoa. Elämälläsi on rakenne, merkitys; ei ole epäilyksiä, ei syytä sielun etsimiseen, sinä sovit etkä koskaan kärsinyt identiteettikriisiä.
    ellauri347.html on line 311: 2. Tuhoisuus. Autoritaarit vastaavat tuskalliseen olemassaoloon tavallaan eliminoimalla itsensä: Jos minua ei ole, kuinka voi mitä tahansa satuta minua? Mutta toiset vastaavat kipuun iskemällä maailmaa vastaan: Jos tuhoan maailman, kuinka se voi satuttaa minua? Se on tämä pako vapautta mikä selittää suuren osan elämän mielivaltaisesta ilkeydestä -- raakuus, ilkivalta, nöyryytys, vandalismi, rikollisuus, terrorismi... Vähä-Venäjän remilitarisaatio, Israelin oikeus genoc- puolustaa izeänsä folkrättin puitteissa.
    ellauri347.html on line 326: Minun on omasta puolestani lisättävä tähän, että vapaus on itse asiassa monimutkainen ajatus, ja se mistä Fromm puhuu on "totta Mooses" henkilökohtainen vapaus, ei pelkkää poliittista vapautta (kutsutaan usein talousliberalismixi): Useimmat meistä, olivatpa he vapaita tai eivät, pidämme poliittisen vapauden ajatuksesta, koska se tarkoittaa, että me voi tehdä mitä haluamme. Hyvä esimerkki on seksuaalinen sadisti (tai masokisti) jolla on psykologinen ongelma, joka ohjaa hänen käyttäytymistään. Hän on ei vapaa henkilökohtaisessa mielessä, mutta hän toivottaa tervetulleeksi poliittisesti vapaat yhteiskuntaan se sanoo, että se, mitä suostuvat aikuiset tekevät keskenään, ei ole sitä osavaltion bisnestä! Toinen esimerkki koskee useimpia meistä nykyään: Saatamme hyvin taistella vapauden puolesta (poliittisen tyyppisen), ja kuitenkin kun olemme se, meillä on tapana olla konformisteja ja usein melko vastuuttomia. Meillä on äänestys, mutta emme käytä sitä! Fromm on erittäin tärkeä poliittinen vapaus -- mutta hän on erityisen innokas, että käytämme tätä vapautta ja kantaa siihen liittyvä vastuu.
    ellauri347.html on line 383: Hän sanoo, että useimmat ihmiset, jotka ovat niin tottuneet ottaa-tilaan, käyttävät sitä sana on kuvattava heidän ongelmiaan: "Tohtori, minulla on ongelma: minulla on unettomuus. Vaikka minulla on kaunis koti, ihanat lapset ja a onnellinen avioliitto, minulla on monia huolia." Hän etsii terapeutin takapuolta: Poista huonot asiat, ja anna hänen pitää hyvät, vähän kuin kysyisi a kirurgi ottamaan sappirakkosi pois. Mitä sinun pitäisi sanoa on lisää kuten "Olen huolestunut. Olen onnellisesti naimisissa, mutta en voi nukkua..." Tekijä: sanonta sinulla on ongelma, vältyt kohtaamasta sitä tosiasiaa, että olet ongelma -- eli vältät jälleen kerran ottamasta vastuuta elämästäsi. Sinut pitäisi poistaa, ei sappirakkoa. Israelin defense force poisti 3 jutku panttivankia valkofosforoidulla frenditulella. Traaginen epähuomio. Eli taulukoituna:
    ellauri347.html on line 404: Fromm tekee muutamia arvauksia siitä, kuinka tällainen henkilö tapahtuu. Hän ehdotti että saattaa olla jokin geneettinen vika, joka estää heitä tuntemasta tai reagoida kiintymykseen. Se voi myös olla niin täynnä elämää ja turhautumista että henkilö viettää loppuelämänsä raivoissaan. Ja lopuksi, hän ehdottaa, että kyse voi olla kasvamisesta äiti nekrofilin kanssa, niin ettei lapsella ole keneltäkään oppia rakkautta. Se on hyvin mahdollista että jokin näiden tekijöiden yhdistelmä toimii. Ja silti on vielä the ajatus siitä, että nämä ihmiset tietävät mitä he tekevät, toisin kuin Jeesuxen tyhmät naulapyssyt, ovat tietoisia pahasta, ja valitsevat Barabbaan. Se oli sentään reilu juutalainen kapinallinen eikä hullu. (Sitäpaizi Abban popmusa oli vetävää ja ansjovixet hyviä.) Se on aihe, joka vaatisi enemmän tutkimista!
    ellauri347.html on line 482: Cornelis George Boeree (January 15, 1952 – January 5, 2021) was an American psychologist and professor emeritus at Shippensburg University, specializing in personality theory and the history of psychology. Hizi tää järbä oli mua vanhempi, ja nyt jo madonsyöttinä.
    ellauri347.html on line 486: Shippensburg University was founded as the Cumberland Valley State Normal School in 1871 and received official recognition and approval by the commonwealth on February 21, 1873. On November 12, 1982, the governor signed Senate Bill 506, establishing the State System of Higher Education. Shippensburg State College was designated as Shippensburg University of Pennsylvania, effective July 1, 1983. But you can call us Ship for short. Our purpose is to help build a better, stronger south-central Pennsylvania - economically and culturally - through people who have the abilities, skills, and values to compete in a technologically evolving world.
    ellauri347.html on line 488: Boeree was the author of the first online psychology texts, which he made available at no cost to students and other interested parties starting in 1997. They have been translated into German, Spanish, and Bulgarian. Two of his textbooks have been published, one on personality theories and one on the history of psychology. Boeree was also the inventor of the auxiliary language Lingua Franca Nova, which first appeared in 1998 on the Internet. He was the coeditor of the Lingua Franca Nova dictionary.
    ellauri347.html on line 490: Boeree sai aikanaan opettaa ges/cas/programs/psychology/inhouse_resources/">vähän kaikkea, muunmuassa kielitiedettä. Etnologin mukaan maailman suurin kieli on englanti, vaikka sen ensikielen puhujia on alle 400K. Sitä se kolonialismi on teettänyt. Mandariinia puhuu äidinkielenä sentään lähes miljardi. Espanjakin menee äidinkielenä enkun ohize, niitä on puoli miljardia. Tämmöstä tää nyt on. Most spoken languages, lähde CIA. Länkkärit luulee olevansa maailman napoja, vaikka niitä on kaikista apinoista alle viidennes. No rahoista niillä kyllä on enemmän kuin 4/5. Ja isoin hiilijalanjälki kaikista.
    ellauri347.html on line 494: Boeree, C. G. (2017). Personality Theories: From Freud to Frankl. Open Knowledge Books.
    ellauri347.html on line 496: Boeree, C. G. (2018). History of Psychology. Open Knowledge Books.
    ellauri347.html on line 504: ge/426595413">Elämää ja kykyjä | Oxfordin akateeminen
    ellauri347.html on line 522: Kumpika on vanhuxelle mieluisampi loppukiri: transgumanismi vaiko gerotranssendenssi? Toinen aktivoi, toinen passivoi. Ontto olisi mieluiten ottanut panorobotin, jota se olisi voinut aktivoida päivittäin. Gerotranssendenssi on siis tota päivänpolttavista aiheista poiskääntymistä, virsikirjan lisälehtien lehteilyä ja vanhojen muistelua. Se monia vanhuxia ize asiassa vähän hävettää, niinkuin vanhusten ostoskärryt Seku Seijukkaa.
    ellauri347.html on line 524: Ontolta on terveys- tuottavuus- ja kilpailukykyihanteet ihan hakusessa. Se haluaa syödä kermaa, voita ja suolaa ja juoda punaviiniä kunnes maxa sanoo pox. Ei sillä ole yhteyttä gerotranssendenttiseen maailmanhenkeen eikä energiavirtoihinkaan. Ilman somea sen loppumetri on tosi säälittävä. No sentään se liikkuu jumalassa kuin pyhä peeveli. Jotain mustakalloja tai vinosilmiä se ei rakasta eikä välitäkkään, tässä se on kuin Pentti Linkola. Rakastakoon Jeesus, sen isällä on vastaanottomajoitusta tarpeeksi.
    ellauri347.html on line 569: Se on kuvattu pääasiassa Hautes-Vosgesissa Gérardmer -sektorilla 7. Gérardmerin kaupungintalon julkisivua käytetään Villefranchen kaupungintalon puitteina. Zone blanchen ensimmäisessä jaksossa esiintyvä saha on MousseynBan-sur-Meurthe-Clefcyssä Schmalickin gîtessa. Kohtaus, jossa vauva heitetään vesiputoukseen, on kuvattu saut du Bouchotissa, Menauruptissa ja niin pois päin. Vauvana käytettiin Reborn Baby- vauvanukkea. Lukuisat ilmakuvat näyttävät tien Col de la Schluchtiin ja erityisesti tietyn sijainnin: "La Roche du Diable". Kohtauksia kuvattiin myös Cornimontissa takaa-ajoa varten ja Granges-Aumontzeyssa 8,9. Jotkin kohtaukset ensimmäisen kauden päättävistä jaksoista kuvattiin Tête des Cuveaux'ssa vuonna kivi ja puu lähellä Remiremontia. Tuottaja Vincent Mouluquet selittää Vogeesien valintaa kuvaamiseen: “Halusimme näyttää katsojille asioita, joita he eivät ole tottuneet näkemään. Meillä oli tunne, että siellä oli olemassa jonkinlainen harvinaisuus Ranskan oloissa, nimittäin pystyryöstömezä. Otimme Vogeesit suuhumme, koska löysimme runsaasti maisemia, tunnelmaa, tunnelmaa, panodraamoja, todella poikkeuksellisia pystypanoja."
    ellauri347.html on line 575: Ello ympyräsuu nekrofiili ja sen hunky jumalinen Jerry Cotton kaveri puolustivat eilen oikeutta, nimittäin omaansa jakaa kuolemanrangaistuxia, koska "eräät on välttämättä poistettava muonavahvuudesta vielä toisiakin suuremmasta pahuudesta," esimerkkinä joku ruandalainen genosidi, joka ei ole jenkki edes. No niitä varten on CIAn pikaoikeus. "Nämä tytöt ansaizevat saada oikeutta," joka siis on retributiivista eli takaisinmaxua, silkkaa kostoa. Siinähän juutalaisten Jehova on aina ollut hyvä, witness vaikka Gazan genosidi. Tytöt irvistelevät kiitollisina lahonneista kalloistaan. It's payback time!
    ellauri347.html on line 579: Kumpi tekisi elämästä arvokkaampaa, kuolemattomuus vai kuolevaisuus? Paha sanoa. Se on kyllä hienoa että izestä jää mainintoja hakuteoxiin. Ontto ei kuulu näihin ääliöihin vaan käänteisiin, joista sellainen postuumi huomio olisi vain noloa, olihan Ontto sentään melko ällö tumpelo. Taitaa tässä kohtaa(kin) kyllä olla disingenuous. Antaahan se hautajaisiinsakin tarkkoja läpiveto-ohjeita: sanokoon pappi niin eikä näin kolmannen kauhallisen kohdalla, ei siis "nahkurin orrella tavataan", eikä "mitäs vanha ilosta kuha on lämmin."
    ellauri347.html on line 582: Mutta Onton kohdalla ei sooloilla! sukulaisten on seistava tässä kohtaa koko tilaisuuden ajan niin eikä näin, ja taustalla on soitettava vanhaa virttä Taalainmaan karjamajoilta. Vitut se mikään vanha virsi on, mikä lie flyygeli- ja urkukaramelli kasarilta. Se on aina saanut mieleni liikuttumaan, varmaan liikuttaa vielä lähtötelineissä.
    ellauri348.html on line 113: Egyptiläinen Horus on yxi vanhimpia jumalia. Hän oli haukkapäinen mies, joka piteli kädessään ach was- sauvaa, ja ankh morpork-symbolia. Se on kaikkea kengännnauhasta avaimeen, jolla pääsee tuonpuoleiseen. Ihmisen kolmas silmä avautuu, kun hengen ja sielun silmät yhdistyvät. (Sielusta ja hengestä on meillä aikaisempi paasaus albumissa 345.) Apinan kolmas silmä on kyllä takapuolessa. Horus liittyy tähän sillä että se oli erittäinkin toiveikas. Horuxesta mesosi se Crowley joka kexi uskonnon nimeltä Thelema.
    ellauri348.html on line 124: Suomen sana toivo tulee muinaisen enkun sanasta hopa. Sanoisinpa jopa. Se näät on ennen muinoin tarkottanut toivoa. Mittelhochdeutsch hoffen ist vielleicht verwandt mit hüpfen und dann ursprünglich wohl = (vor Erwartung) aufgeregt umherhüpfen. Quelle ist die idg. Wurzel *keu– „biegen, bücken“. Ich befürchte mich, wenn er (der blinde ehemann meiner tochter) sein gesicht wieder bekähm, möchte er ob der heszlichkeit meiner tochter erschrecken, und sie zu verlassen bewogen werden, welches, weil er blind ist, nicht leicht zu hoffen.
    ellauri348.html on line 150: Desmond oli pääosin hyvä kafferi, mutta oli silläkin helmasyntinsä. Kun Tutu nousi tunnetuksi 1970-luvulla, eri sosioekonomisilla ryhmillä ja poliittisilla luokilla oli hänestä monenlaisia ​​näkemyksiä kriittisistä ihaileviin. Buthelezi, korrupti Zulu-bantustanin johtaja ja Tutun tuttu, väitti yksityisesti, että "jotain oli radikaalisti vialla" Tutun persoonallisuudella. Hän naamioi taitavasti ilmeisen ylimielisyytensä aidontuntuiseen nöyryyteen Jumalan ja Hänen kanssaihmistensä edessä. Hän oli todellinen Afrikan poika, kansan mies, joka nautti rituaalista, hyvästä muonasta ja piispan loistosta. Tutulla ei ollut ongelmaa sovittaa yhteen pyhää ja maallista, mutta kriitikot huomauttelivat ristiriidasta hänen sosialistisen ideologiansa ja hänen halunsa elää mukavasti, pukeutua hyvin ja elää elämää, jota vaikka se oli poikkeuksellinen jopa Euroopassa tai Amerikassa, pidettiin vauraana ja kapitalismin pilaamana Etelä-Afrikan vähävaraisen mustan yhteisön silmissä, välillä.
    ellauri348.html on line 182: gence%20considered%20using%20carrier%20pigeons%20to%20help%20defeat%20the%20Germans%20during%20the%20Second%20World%20War" width="70%" />
    ellauri348.html on line 183:
    British Intelligence considered using carrier pigeons to help defeat the Germans during the Second World War. Aiemmin julkaistut MI5-tiedostot ovat viitanneet suunnitelmiin kouluttaa kyyhkysiä kantamaan räjähteitä lentämään vihollisen valonheittimiin.

    ellauri348.html on line 185: "La Paloma" esitetään näissä elokuvissa: "La Paloma" Screen Songs sarjakuva, 1930 Don Juanin yksityinen elämä, 1934 La Paloma, Ein Lied der Kameradschaft, 1934 (luettelossa myös nimellä La Paloma, 1938) Juarez, 1939 Große Freiheit Nr. 7, 1945, Hans Albers laulaa saksankielisen version. Elokuvaa ei annettu näyttää Saksassa vuonna 1944 natsien sensuurin vuoksi, ja liittolaiset julkaisivat sen vasta vuonna 1945 Kulkukoira, 1949 Vartaloryöstöjen hyökkäys, 1956 La Paloma, Saksa 1958 Habanera, Espanja 1958 Freddy, die Gitarre und das Meer, 1959 Freddy und der Millionär Adua e le compagne, 1960 Blue Hawaii, 1961, Elvis Presley laulaa "No More". Hänen nauhoitteensa esiintyi myös ääniraitaalbumilla ja uudelleen nauhoitetulla "live" versio Aloha from Hawaii amerikkalaiselle versiolle, jota ei käytetty lähetyksessä. Tämä vuoden 1973 versio julkaistiin alun perin budjettialbumilla Mahalo from Elvis, mutta on sittemmin sisällytetty useisiin. The Godfather Part II, 1974. Bändi soittaa "La Paloma" Havannan uudenvuodenjuhlien avauskohtauksessa. Bröderna Lejonhjärta, 1977. Karlin äidin kuullaan laulavan "La Paloman" ruotsinkielistä versiota. Peltyrumpu, 1979 Das Boot, 1981 (esittäjä: Rosita Serrano saksaksi). Mortelle Randonnée, 1983. Elokuvassa kuullaan Hans Albersin versio. a> Henkien talo, 1993 Sonnenallee, 1999 Hetki muistettavana, 2004 "La Paloma" on aiheena vuoden 2008 dokumentissa La Paloma. Sehnsucht. Weltweit (saksa La Paloma. Kaipuu. Maailmanlaajuinen), kirjoittaja Sigrid Faltin [de]. Soul Kitchen, 2009 Manila Kingpin: Asiong Salonga -tarina, 2011 Musiikkielokuvassa Down Argentine Way, Charlotte Greenwood laulaa pirteän, nopean kappaleen nimeltä "Sing To Your Senorita". Melodia perustuu löyhästi "La Paloman" melodiaan.
    ellauri348.html on line 232: Marilyn Monroe 1. kesäkuuta 1926 – 4. elokuuta 1962) oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli. Kuudenneksi suurimmaksi naiskuvalegendaksi Hollywoodin kultakaudelta sijoitti hänet American Film Institute Vuonna 1999 . Pop-kulttuurin ikoni kiitos homo Andy Warholen. Pitkään 36-vuotiaana mömmöillä toteutetun izemurhan jälkeen vuonna 1962 Monroe on edelleen hänen kuolemaansa mennessä eniten laskutettu näyttelijä vuosikymmenen ajan, ja hänen elokuvansa tuottivat 200 miljoonaa dollaria (vastaa 2 miljardia dollaria vuonna 2022). Seksuaalinen vallankumous sekä aikakauden tunnus seksisymboleista hahmoista, hänestä tuli yksi 1950-luvun ja 1960-luvun alun eräs suosituimmista blondipommi.
    ellauri348.html on line 234: Friedrich Wilhelm Nietzsche (/ˈnˈ/ ˈvɪlhɛlm[ˈfʁiːdʁɪç ,-cheeNEE-chə, NEEitʃiːn,ətʃiː ⓘ tai [ˈniːtsʃə]; 15. lokakuuta 1844 – 25. elokuuta 1900) oli saksalainen filosofi. Hän aloitti uransa klassisena filologina ennen kuin siirtyi filosofian puolelle. Hänestä tuli nuorin klassisen filologian professori Baselin yliopistossa vuonna 1869 24-vuotiaana, mutta erosi vuonna 1879 terveydellisistä syistä, ongelmia, jotka vaivasivat häntä suurimman osan elämästään; hän valmisti suuren osan ydinkirjoituksestaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 1889, 44-vuotiaana, hän romahti ja menetti sen jälkeen täydellisen henkiset kykynsä, halvauksen ja luultavasti vaskulaarinen dementia. Hän vietti jäljellä olevat vuodet äitinsä hoidossa tämän kuolemaan saakka vuonna 1897 ja sitten sisarensa Elisabeth Förster-Nietzschen kanssa. Nietzsche kuoli vuonna 1900 saatuaan keuhkokuumeen ja useita halvauksia.
    ellauri348.html on line 264: ges/gettyimages-640466907.jpg?resize=640:*" />
    ellauri348.html on line 297: ge_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg/440px-Assistants_and_George_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg" />
    ellauri348.html on line 298:
    Toivo, joka oli Pandoran matkalaukun pohjalla, säilyi, vaikka vähän ruttaantuneena. Tämä kuva löytyy myös albumista 170. George Frederic Wattsin allegorinen maalaus, 1886

    ellauri348.html on line 342: Ellisin mallin mukaan tapahtumat eivät sinänsä aiheuta ongelmia, vaan se, miten niitä tulkitaan. Onhan tää tietysti rampant idealismia, mutta mitä väliä, kun se pelittää! Hamas ei aiheuttaisi ongelmia juutalaisille, jos he eivät suhtautuisii vaippapäihin niin nurjasti. Tutkimuxet viittaavat myös siihen, että elokuvat vaikuttavat tapaan nähdä maailma ja hahmottaa se kokonaisuutena. Elokuvat, jotka arvioitiin henkisesti kohottavixi, kertoivat harvinaisesta hyvyydestä. Kyyninen maailmankuva on paha verelle.
    ellauri348.html on line 355:
    Edmund Blair Leighton ROI (21. syyskuuta 1852 – 1. syyskuuta 1922) oli englantilainen historiallisten genrekohtausten maalari, joka oli erikoistunut Regency- ja keskiaikaisiin aiheisiin. Hänen taiteensa liittyi esirafaeliittiseen liikkeeseen 1800-luvun puolivälin ja lopun välillä ja 1900-luvun alussa.

    ellauri348.html on line 361: Santeri Paavin oma alkuperäinen harjoitus tässä genressä on saanut inspiraationsa 1100-luvun tarinasta Héloïse d'Argenteuilin luvattomasta rakkaudesta opettajaansa Peter Abelardiin , joka oli häntä parikymmentä vuotta vanhempi kuuluisa pariisilainen filosofi, ja salavuoteudessa hänen kanssaan. Heidän suhteensa ja vällyissä piehtarointinsa jälkeen hänen perheensä kosti Abelardille raa’asti ja kastroi tämän, minkä jälkeen hän meni luostariin ja pakotti Héloïsenkin nunnaksi. Molemmat johtivat sitten suhteellisen menestyksekästä luostariuraa. Vuosia myöhemmin Abelard sai valmiiksi ystävälleen lohdutukseksi lähetetyn Historia Calamitatumin (Takaiskujen historian). Kun se joutui Heloisen käsiin, hiänen intohimonsa häntä kohtaan heräsi uudelleen ja heidän välillään oli neljä kirjettä, jotka oli kirjoitettu koristeellisella latinalaisella tyylillä. Yrittääkseen ymmärtää henkilökohtaisen tragediansa, he tutkivat inhimillisen ja jumalallisen rakkauden luonnetta. Kuitenkin heidän yhteensopimattomat munattoman miehen ja munasarjaisen naisen näkökulmat tekivät dialogista tuskallisen molemmille.
    ellauri348.html on line 371: Kaufmanin teokset tutkivat sellaisia universaaleja teemoja kuin identiteettikriisi, kuolevaisuus ja elämän tarkoitus metafyysisen tai parapsykologisen viitekehyksen kautta. Sukupuoli-identiteetti on myös toistuva teema hänen töissään. Apinat toistuvat Kaufmanin varhaisissa töissä: Being John Malkovichissa Lottella on lemmikkisimpansi nimeltä Elijah; Human Nature -kirjassa Puff kasvatettiin apinaksi; elokuvassa Confessions of a Dangerous Mind, Penny haaveilee apinasta; ja adaptaatiossa alkuperäinen deus ex machina oli suoapina. Loppupeleissä apinat korvautuvat formica sapiens-lajilla.
    ellauri348.html on line 377: Charlie Kaufmanin sanoinkuvaamattoman seko romaani Antkind (2020) on tollanen kuvamaton. Neuroottinen epäonnistunut elokuvakriitikko B. Rosenberger Rosenberg törmää siihen, mikä saattaa olla ihmiskunnan historian suurin taiteellinen saavutus: kolmen kuukauden mittainen elokuva, joka sisältää aikataulutetut nukkumis-, ruokailu- ja vessatauot, joka otti kirjailijaltansa, psykoottiselta afrikkalais- amerikkalaiselta mieheltä nimeltä Ingo Cutbirth, 90 vuotta saada loppuun. B. tekee tehtäväkseen näyttää sen muulle ihmiskunnalle. Mutta elokuva tuhoutuu, kun hän pysähtyy juomaan soodaa, jättäen jäljelle vain yhden ruudun, josta B:n on jotenkin yritettävä palauttaa mieleen elokuva, joka saattaa olla sivilisaation viimeinen suuri toivo. Romaani kasvaa kattamaan laajan valikoiman käsitteitä ja juonilinjoja. B. on pakkomielle todistaa poliittisesti korrekti bona fides, kehua suhteestaan mustaan sitcom-tähteen ja hänen jatkuvasta käytöstään harvinaista ei-binääripronominia "thon". Tämä sivu ei ole saatavilla muilla kielillä, mutta aika samantapaisesta Markus Leikolan yhtä flopanneesta tiiliskivestä voisi olla apua.
    ellauri348.html on line 381: The world forgetting, by the world forgot. Maailman unohtamana maailman unohtaa.
    ellauri348.html on line 385: Tää on pätkä pituushaasteisen Popen (1717) pitkänläntää arkkiveisua munattomasta Abelardista ja sen Eloisasta bändäristä. Eli it's from a poem about a woman named Eloisa who falls in love with her much older tutor Abelard, but her family forces them apart. Eloisa is forced to become a nun and writes about the grief of being without her star-crossed lover. She tries to forget Abelard, but she cannot and she comes to the conclusion that God cannot heal all wounds (such as the loss of Abelard's balls). She wishes she hated Abelard, but concludes her love for him remains. Despite her knowing about her doom with her love, she still longs for it. Just like Joel and Clem. They have knowledge about their destruction and loathing for each other if they continue with the relationship, but it doesn’t matter to them. It’s "Okay," “ignorance is bliss” by another name!
    ellauri348.html on line 393: Toipuessaan Vietnamin sodasta Forrest kehittää lahjakkuutta pingistä, lopulta hän pelaa turnauksessa Kiinassa ja pelastaa vahingossa Mao Tse-tungin hengen ja tapaa presidentti Lyndon Johnsonin . Hän saa yhteyden Jennyyn ja hänet pidätetään ja laitetaan laitokseen rauhanmielenosoituksen jälkeen. Kun lääkärit ymmärtävät, että hänen päässään on kyky tehdä matematiikkaa, hänet värvätään NASA:n astronautiksi. Kun 'Sue', lennon aikana oleva urosorangutanki , tuhoaa laivan, he syöksyvät maihin Uudessa-Guineassa ja päätyvät kannibaaliheimon vangiksi, jonka päällikkö opettaa Forrestin pelaamaan shakkia. Palattuaan Yhdysvaltoihin Forrest tapaa presidentti Richard Nixonin ja törmää Daniin, joka on nyt koditon. He matkustavat Indianapolisiin etsimään Jennyä ja löytävät tämän työskentelevän rengastehtaalla. Jne, jne. Miljonääri- ja maratoniosuus puuttuvat kirjasta.
    ellauri348.html on line 417: Salmela-Aron mukaan koulujen pitäisi valmistaa nuoria mahdollisiin epäonnistumsiin ja kehittää heidän uskoaan omiin kykyihinsä. Lisäksi koulujen tulisi innostaa oppilaita suhtautumaan avoimin mielin paskaduuneihin, joita ei ole edes vielä luotu, työpaikat vievään teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty sekä harjoitella sosiaalisiin ongelmiin, joita emme vielä tiedä tulevan. No sitähän se kyynisyys juuri on.
    ellauri348.html on line 421: Kognitiivinen psykoterapia tutkii hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja kuten islam ja kommunismi ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin (terrorismi). Kognitiivisessa psykoterapiassa tunnistetaan vallitsevia ajattelutottumuksia, kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja etsitään terveempiä ajatuksia itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle (esim kirkko, koti, kakarat). Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä – uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
    ellauri348.html on line 427: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu ahnasta lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
    ellauri348.html on line 438: Nuorena Morrison muutti perheensä mukana usein, kunnes asettui Kaliforniaan opiskelemaan elokuvantekoa. Los Angelesissa hän perusti vuonna 1965 rockyhtye Doorsin, jonka laulusolisti ja yksi lauluntekijöistä hänestä tuli. Yhtye julkaisi useita menestysalbumeja vuosina 1967–1971, ja Morrisonista tuli kuuluisa rocktähti.
    ellauri348.html on line 474: Steven Patrick Morrissey (/ ˈ m ɒr ɪ s i / MORR-iss-ee; born 22 May 1959), known mononymously as Morrissey, is an English singer and songwriter.
    ellauri348.html on line 476: Kesäkuussa 2004 Morrissey ilmoitti Dublinin konsertissa yleisölle, että Ronald Reagan oli kuollut ja sanoi tämän jälkeen, että mieluummin hän olisi halunnut George W. Bushin kuolleen. Suurin kohu syntyi 1990-luvun alussa, kun Morrisseyta syytettiin rasistista sanoituksista. Morrisseyn verbaalisen ilotulituksen kohteina ovat olleet muun muassa rap, reggae, lihateollisuus, lakimiehet sekä Britannian kuningasperhe.
    ellauri348.html on line 487: Nämä ovat moraalisia dilemmoja, joihin ei ole siistiä ratkaisua. Vähän samantapainen kuin se, että olen kasvissyöjä ollut vaikka kuinka pitkään, mutta syötän kissoilleni tehotuotettua lihaa. Sekin on ristiriita, johon ei ole siistiä selitystä. Se on ongelma, joka ei moraalisilla järkeilyillä parane. Siinä ei ole mitään ylevää, vaan se on ihan ankeata.
    ellauri348.html on line 498: Kylläpä oli taas järkyttävää soopaa jokailtaisissa turrusarjoissa. Bonerissa tehtiin selväxi että anglosaxinen oikeus turveloine juryineen on ja sen kuuluukin olla pelkkää teatteria. Asiantuntijoiden tulee pukeutua sexikkäästi ja puhua lehtereille yxinkertaistettua enkkua. Kyse ei ole konviktiosta vaan persuaasiosta. Vitun persuja. No sitähän se oli retoriikka jo Ciceron ja Demagogeen aikana. Anglot harjoittelee sitä jo koulussa.
    ellauri348.html on line 502: Täyspimeässä vogeesisarjassa oli, kuinkas muuten, täyspimeää. Nid aux coulevres, tai muoviserpenz, oli clou tässä jaxossa, plus iänikuista kuikelon pormestarin nussintaa vajaasormisen majuurskan taholta. Tää sarja ei yritäkään mihkään edetä, sixi siitä tuli niin tolkuttoman pitkäpiimäinen. Joka jaxossa on jotain ällöttävää murhaamista, lääppimistä ja päämäärätöntä samoilua samassa tikkuisessa pikku mezälössä taskulampun valossa. Siinä koko resepti. Olisi ollut parempi jos Elsass ja Lothringen ois jäänyt sakuille.
    ellauri348.html on line 504: Netflixin genret ovat yxin tein seuraavat:
    ellauri348.html on line 666: Siitä riittäisi melkein joka genrelle oma kolmikko, muttei se niin mene! Jotkut avainsanat ovat hurjan suosittuja, kuten "tiivistunnelmainen", jotkut tuiki harvinaisia, esim."kuuma". Pornolle ollaan Netflixissä suht allergisia, veri ja väkivalta on ihan normia. Anglosaxiset on kotimaisia, loput ulkomaisia. Vitun länkkärit! Disney plus on vielä pahempi. Mukamentti on muka dokumentti, mutta mitä on ensemble? Esimerkeistä päätellen monirotuinen tiimi, jota vetää valkoinen alfakoiras, mukana useita eri maturotuja tukevissa rooleissa. Kyllä nääkin avainsanat on aika helppo ryhmitellä teemoihin EAT! FUCK! KILL!. Lukuunottamatta niitä jotka eivät oikeastaan ole genrejä sen enempää kuin neekeri, muslimi ja juutalainen ovat rotuja. Vaan siinähän ne menee muiden joukossa.
    ellauri348.html on line 669:
    Tutkimukset mielenterveysongelmista ja muista psykiatrisista poikkeavuuksista nykyjuutalaisten keskuudessa: katsaus kirjallisuuteen

    ellauri348.html on line 673: Tässä artikkelissa tarkastellaan valikoituja mielenterveyshäiriöitä koskevia tutkimuksia, joihin kuuluu juutalaisia ​​henkilöitä laajamittaisista epidemiologisista tutkimuksista kliinisiin tutkimuksiin ja psykoanalyyttisiin tutkimuksiin 1980-luvun loppuun asti. Nämä tutkimukset tehtiin pääasiassa Yhdysvalloissa, jossa on maailman suurin juutalainen väestö, ja Israelin osavaltiossa. Ottaen huomioon, että juutalaiset ovat heterogeeninen ryhmä, tulokset eivät ole aina olleet johdonmukaisia, mutta tiettyjä suuntauksia on havaittu. Juutalaisten havaittiin käyvän enemmän psykoterapiassa kuin mikään muu ryhmä. Juutalaiset psykoterapeutit onkin aivan vitun iso ryhmä. Vaikka skitsofrenian esiintyvyys näyttää olevan alhaisempi, neuroosi näyttää olevan suurempi kuin ei-juutalaisten keskuudessa. Koska juutalaisilla on taipumus sisäistää aggressio, he eivät todennäköisesti ole vainoharhaisia. On todisteita siitä, että juutalaisten' vahva kiintymys etniseen ryhmään ja perheen solidaarisuus näyttävät vaikuttavan myönteisesti heidän mielenterveyteensä. Kun tutkittiin juutalaisia ​​alkoholisteja, huumeriippuvaisia ​​ja sotarikollisia, havaittiin, että heillä oli kyllä psykiatrisia ongelmia. Kirjoittaja päättelee, että juutalaisen väestön psykopatologian tutkimukseen ympäri maailmaa tulisi panostaa enemmän, etenkin kun kazelee niiden tämänhetkistä aivan paranoidia filistealaisten vainoa. Raivohulluus näyttäisi Israelissa olevan paraikaa suorastaan epidemia.
    ellauri348.html on line 704: Åsa Nilsonne parka ei kuvista päätellen ole mikään kaunotar, pikemminkin päinvastoin. Åsan whodunitin on toimittanut sama juutalainen naisten tafsaaja Salomonsson joka agentoi Sofi Oksasta ja Liza Marklundia.
    ellauri348.html on line 713: Atterbom? Oliko sillä se Lycksalighetens ö? Oli. Lycksalighetens ö är en svensk folkbok, som bygger på en äldre folksaga.
    ellauri348.html on line 715: Marie-Catherine d’Aulnoy skrev en litterär version av sagan, Histoire d'Hypolite comte de Duglas (1690) som byggde på en fransk folksaga, troligen av keltiskt ursprung. En liknande variant förekommer i medelhavsländerna. Varianter förekommer i Östeuropa liksom på Irland, där sagokungen Finns son Ossian oftast är hjälten.
    ellauri348.html on line 717: D'Aulnoys roman översattes till svenska 1746. Motivet har bland annat behandlats av Anton Kalmeter (1712-1764) i alexandrindikten Saga om prints Adolph, och printsessan Lycksalighet (1747) som är en bearbetning av d'Aulnoys roman. Den svenska varianten av sagan utkom i sina första versioner på 1760- eller 1770-talet. En utgåva hos Axmar i Falun från 1810, Lycksalighetens ö, förestäld uti en wacker historisk berättelse, som wisar deras fåfänglighet, hwilka söka at winna den rätta lycksaligheten här i werlden, samt huru tiden och afunden alt til intet gör, ehuru stort nöje man tycker sig : hafwa ärnådt. är den variant som gav Atterbom uppslaget till hans sagospel Lycksalighetens ö.
    ellauri348.html on line 719: Huvudpersonen, kung Astolf, lämnar sitt kyliga land och sin kvinna Svinfitta. Han förs av vindarna till Lycksalighetens ö där han gifter sig med Feliz Navidad (=den lyckliga). Här lever han lycklig, ung och vacker i 300 år tack vare en ungdomskälla. Minnet av det gamla hemmet når honom dock så småningom, han grips av skuldkänslor och återvänder. Men då han kommer tillbaka finner han sitt gamla hem förändrat. Svinfittan ä dö längesen. Människorna där har blivit så materialistiska att kungastyret har avskaffats. Han beslutar sig för att återvända till Lycksalighetens ö, men tiden hinner på hemfärden upp honom och han dör. I sorg över prinsens död stänger prinsessan Feliz Navidad in sig i sitt slott, och ungdomskällan blir av Avunden för alltid tillsluten. Så är sagan all.
    ellauri348.html on line 728: ger_til_harpen_sin_svanesang.jpg/520px-Ossian._Den_gamle_blinde_skotske_barde_synger_til_harpen_sin_svanesang.jpg" />
    ellauri348.html on line 729:
    Den gamle blinde skotske barden synger til harpen sin svanesang.

    ellauri348.html on line 731: Ossian ( / ˈ ɒ ʃ ən , ˈ ɒ s i ən / ; irlantilainen gaeli / skotlantilainen gaeli : Oisean ) on kertoja ja väitetty kirjoittaja skotlantilaisen runoilijan James Macphersonin julkaisemassa eeppisessä runosarjassa , alun perin Fingal ja (1761) Temora (1763), ja yhdistettiin myöhemmin nimellä The Poems of Ossian. Macpherson väitti keränneensä skotlannin gaelinkielistä suullista materiaalia, jonka sanottiin olevan muinaisista lähteistä, ja että teos oli hänen käännöksensä tästä materiaalista. Ossian perustuu Oisíniin, Fionn mac Cumhaillin pojaan (englanninkielinen Finn McCool), legendaariseen irlantilaisen mytologian bardiin. Nykyaikaiset kriitikot olivat jakautuneet näkemyksensä teoksen aitoudesta, mutta nykyinen yksimielisyys on, että Macpherson sävelsi runot suurelta osin itse, hyödyntäen osittain keräämänsä perinteistä gaelilaista runoutta.
    ellauri348.html on line 733: Macphersonin maineen kruunasi hänen hautaaminen kirjallisuuden jättiläisten joukkoon Westminster Abbeyssa. WP Ker, Cambridge History of English Literature, huomauttaa, että "kaikki Macphersonin taidot filologisena huijarina eivät olisi olleet mitään ilman hänen kirjallisia taitojaan".
    ellauri348.html on line 737:
    Olipa kerran kuningas jolla oli sen pituinen se. Malviinalta taitaa tissi juuri putkahtaa ulos miehustasta. Vanha Ossian ei välttämättä tahdo bylsiä nuorta Malviinaa. Bara klia mig sådär skönt i huvet. Det blir mums för nosen din, liten nos så skär och fin, som Kajsa sjöng för den fula trollkungen med den stora röda näsan som blev längre och längre medan hon kliade.

    ellauri348.html on line 744: Vastauksena MacCodrum vitsaili: "Cha n-eil agus ge do bhiodh cha ruiginn a leas iarraidh a nis" tai englanniksi: "Ei, ja jos olisikin, olisi turhaa pyytää sitä nyt." Campbellin mukaan tämä "vuoropuhelu... kuvaa yhtä aikaa Macphersonin epätäydellistä gaelia ja skotti MacCodrumin vastausnopeutta."
    ellauri348.html on line 800: Aikana, jolloin Suomessa oli paljon mielenterveysongelmia (erityisesti psykoosia) ja taloudellinen lama, uusi lähestymistapa näytti toimivan. Länsi-Lappilaisten tutkijoiden vuonna 2006 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että viiden vuoden jälkeen 86 prosenttia vaikeista mielenterveysongelmista kärsivistä potilaista oli palannut työhön tai koulutukseen, 17 prosenttia käytti lääkkeitä ja keskimäärin 14 % oli sairaalassa. Verrattuna samanlaisen viisivuotisen tutkimuksen tuloksiin naapurimaassa Ruotsissa – 38 % palasi töihin, 52 % lääkkeisiin ja keskimäärin 110 % sairaalassa – parannukset olivat dramaattisia. Viisivuotisessa suomalaistutkimuksessa oli mukana vain 42 henkilöä. Ja Länsi-Lappi, jonka väestötieteellisesti homogeeninen väkiluku oli tutkimushetkellä 72 000 ihmistä, ei ole verrattavissa Lontoon kaltaiseen kaupunkiin, joka on pullollaan hulluja.
    ellauri348.html on line 836: Alberto Bandura kuoli onnexi vuonna 2021. Bandura pääsi pistesijalle jenkkien eniten siteeraamien zykologien joukossa. Mitalisijoilla komeilivat B. F. Skinner, Sigmund Freud, ja Jean Piaget.
    ellauri348.html on line 840: Bandera kehitteli Entertainment-Education (EE) viestintästrategiaa, jonka tavoitteena oli lievittää yhteiskunnallista ongelmaa kouluttamalla yleisöä räätälöidyn viihteen avulla. Vizi ihankuin neukuissa! Disney-elokuvat lisäävät halua tehdä hyvää muille ihmisille, jopa tuntemattomille, päättelee Pirjo Säi-säi Winters. Esim. Yxin kotona-filmeissä heitetään syrjäytyneitä päähän tiiliskivillä.
    ellauri348.html on line 850:
    Tämä julma koironkiduttaja on positiivisen psykologian Josef Mengele

    ellauri348.html on line 860: ge.png/440px-Shuttle_Box_Dog_Orange.png" />
    ellauri348.html on line 1040: Vuonna 2022 tehdyssä kirjallisuuskatsauksessa havaittiin useita kritiikkiä aluetta kohtaan, mukaan lukien käsitteellisen ajattelun puute, ongelmalliset mittaukset, tulosten huono replikaatio, eristäytyminen valtavirran psykologiasta, kontekstualisointi ja käyttö kapitalismin hyväksi.
    ellauri348.html on line 1077: Mikään ei ole ihmeellisempää kuin usko, sanoi lääketieteen isä William Ostler, joka kexi 1910 lumelääkkeen. Hengellisessä yhteydessä usko on paizi luottamusta myös kuuliaisuutta jumalallisille olennoille (1 tai useampia), pyhälle tai korkeimmalle. Ishida luulee että uskon vallassa ei pelkää mitään. Tästä eivät kaikki ole yhtä mieltä kyllä. Pelkäähän se sentään isäntäänsä? Placebo-vaikutuxen lisäxi usko aiheuttaa tiettävästi ki-energiavirtoja. Parannus on kuitenkin perimmältään existentiaalinen kysymys, kuin Ukrainan rajat. Se että placebo-vaikutus on totta, ei tarkoita etteivät jumalalliseet voimat työskentele maailmankaikkeudessa. Kyllä ne työskentelevät, ihan simona! Lourdesissa kävijöistä 1% ihmeparantuu. Konevizalla on saatu hyviä hoitotuloxia myös. Lopuxi muutamia pikaohjeita ihmisarvosta:
    ellauri348.html on line 1118: Unelmointiakin voi harjoittaa kuin kegel-lihasta. Ei tarvi edes sinne työntää kumipalloa. Unelma voidaan määritellä haluxi, jota unelmoija ei usko saavuttavansa. Jos sen saavuttaa se lakkaa olemasta unelma. Eli kannattaako tuo? Paras tapa saavuttaa unelma on aikomusten siirtäminen käytäntöön. Väkisinnaintia on kuitenkin vältettävä. Siitä voi seurata ilon huudahduxia sisimmässä, muttei välttämättä kohteen sisimmässä. Apinana oleminen on paljon enemmänkin kuin biologisten seikkojen olemassaoloa, syyllisten ezimistä ja älykkyyden harjoitusta. Ihmiskunnan merkitys löytyy ize elämää luovista osasista, geeneistä, joita Darwinin loistava viisaus ohjaa toimintaan.
    ellauri348.html on line 1126: Erittäin luovat tyypit pitävät mukanaan muistikirjaa ja työskentelevät aamuyöllä. Pipsa Pallasvesa teki niin. Eski kirjoitteli sille pehkuista kaipaavana haavanlehtisenä runoja. Mitä Pipsa teki aamuöiden tunteina? Kazoiko se suorasoittosarjoja, harjoitteliko kegel-lihasta? Kun nyt edes tietäisi minkä ikäinen se on.
    ellauri348.html on line 1128: Avoimuus uusille kokemuxille on tärkeää! Eskihän sanoi juuri samaa! Jännityxen eziminen ja avoimuus fantasialle. Juuri näitähän genrejä löytyy esim. Netflixistä. Luovat ihmiset ovat kyltymättömiä. Luovat yxilöt ympäröivät izensä kauniilla esineillä ja kaunottarilla. Totuttu tapa on kokemuxen moninaisuuden tappaja. Luovuus on vain asioiden yhdistämistä, sanoi Steve Jobs. Luovat ihmiset meditoivat milloin joutavat. Vastoinkäymisistä on myös paljon apua. Gerorge Lukas ajoi pöpelikköön ja siitä tuli ohjaaja. Julio Iglesias teki saman ja siitä tuli laulaja. Teuvo osti uuden Taunuxen ja kuoli. Jose Carreras lopetti kemistin karräärin ja siitä tuli maailmankuulu tenori. Pane se piippusi ja polta.
    ellauri349.html on line 48: Septuagenaarin E. Saarisen izensä kertomana, pokkarina hintaluokassa E eli à €10.90. Näähän on Eskin muistelmat! Uuno Turhapuron muisti palailee pätkittäin.
    ellauri349.html on line 57: ge.seiska.fi/394060.webp?height=300&" />
    ellauri349.html on line 68: Colin McGinn (1950) tunnetaan parhaiten mielenfilosofiatyöstään ja erityisesti uudeksi mysterialismiksi kutsutusta ajatuksesta, jonka mukaan ihmismieli ei ole valmis ratkaisemaan tietoisuusongelmaa. Hän on kirjoittanut yli 20 kirjaa tästä ja muista filosofian alueista, mukaan lukien Mielen luonne (1982), Tietoisuuden ongelma (1991), Tietoisuus ja sen kohteet (2004) ja Inhouksen merkitys (2011).
    ellauri349.html on line 72: Hän on esiintynyt myös Philomena Cunkin emännöimässä Closer to Truth -sarjassa 11 jaksossa, jossa hän keskustelee tietoisuudesta, henkilökohtaisesta identiteetistä, tafsauxesta, vapaasta tahdosta ja materialismista. Hänellä ei liene ollut vakivirkaa missään ainakaan ton tafsausjupakan julkitultua. Nyt retardi-ikäisenä sillä on todennäköisessti enää löysä ongelma.
    ellauri349.html on line 74: Mielenfilosofiassa tietoisuuden kova ongelma punktohtorin lahkeessa on selittää, miksi ja miten ihmisillä ja muilla organismeilla on laatua, ilmiömäistä tietoisuutta tai subjektiivisia kokemuksia. Kovan ongelman kannattajat väittävät, että se eroaa kategorisesti helpoista ongelmista, koska mikään mekaaninen tai käyttäytymiseen perustuva selitys ei pysty selittämään kokemuksen luonnetta, ei edes periaatteessa. He väittävät, että vaikka kaikki asiaankuuluvat toiminnalliset tosiasiat on selitetty, jää vielä lisäkysymys: "miksi näiden toimintojen suorittamiseen liittyy kokemusta?" Anteexi mutta en nyt ymmärrä mitä tässä on selitettävää. Tältähän se tuntuu täältä kallon sisältä.
    ellauri349.html on line 76: Tästä Chalmersin kaverista taitaa ollakin jo paasaus. Termit "kova ongelma" ja "veltto ongelma" loi filosofi David Chalmers vuonna 1994 pitämässään puheessa The Science of Consciousness -konferenssissa, joka pidettiin Tucsonissa, Arizonassa. Sekin näytti tollaselta Eski Saaristyyppiseltä narsistiselta pöljältä (kz. kuvaa em. paasauxessa).
    ellauri349.html on line 78: Kovan ongelman olemassaolo on kiistanalainen. Sen ovat hyväksyneet jotkut mielenfilosofit, kuten Joseph Levine, Colin McGinn ja Ned Block sekä kognitiiviset neurotieteilijät Francisco Varela, Giulio Tononi ja Christof Koch. Toisaalta muut mielenfilosofit, kuten Daniel Dennett, Massimo Pigliucci, Thomas Metzinger, Patricia Churchland ja Keith Frankish, kiistävät sen olemassaolon, kuin myös kognitiiviset neurotieteilijät Stanislas Dehaene, Bernard Baars, Anil Seth ja Antonio Damasio. Kliininen neurologi ja skeptikko Steven Novella on hylännyt sen "kovana ei-ongelmana". Vuoden 2020 PhilPapers -tutkimuksen mukaan suuri enemmistö (62,42 %) tutkituista filosofeista sanoi uskovansa vaikean ongelman olevan todellinen ongelma, kun taas 29,72 % sanoi, että sitä ei ole olemassa.
    ellauri349.html on line 93: Esa luukuttaa "vapaata ajattelua" johon koulufilosofit eivät pysty kun niiden pitää olla "organisaatio-olioita" toisin kuin "vapaat kirjailijat". Yliopisto sentään jonkin verran suojaa tutkijoita pahimmalta oman perseen myynniltä johon Eskin kaltaiset izeään mainostavat izehoitajat ja muut turhat julkkixet turvautuu saadaxeen paljon voita leivän päälle. "Suuri yleisö" ja "yritysvalmennettavat" on vielä vitusti tolvanampaa viihdytettävää kuin yliopistokolleegat. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat, with a vengeance.
    ellauri349.html on line 103: Alain de Botton (s. 20. joulukuuta 1969 Zürich) on sveitsiläis-brittiläinen kirjailija ja yrittäjä. Hän muutti perheensä mukana Englantiin kahdeksanvuotiaana ja asuu nykyään Lontoossa. Alain de Botton opiskeli historiaa Cambridgen yliopistossa Gonville and Caius Collegessa 1988–1991, josta hän valmistui parhain arvosanoin. Hän on tunnettu kirjoistaan, joiden teemaa on luonnehdittu ”arkipäivän filosofiaksi”.
    ellauri349.html on line 130: Mixi useimmat meistä tuntevat izensä häviäjixi joilla on veltto ongelma Pafoxen uimarannalla? Koskako Pipsan rakkaus uhkaa meitä nielaisun ja hylkäyxen peloilla? Koskako muut ihmiset (kuten Eski) ovat ärrrrsyttäviä? Meidän pitäisi kieltäytyä äyskimästä niille kuten Goyan koira.
    ellauri349.html on line 142: ge" />
    ellauri349.html on line 144: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_10:10,c_fill,d_yle-areena.jpg,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco,w_144/v1639050787/13-12-1021-4-54719-main.jpg" />
    ellauri349.html on line 160: ges/M/MV5BZTUyMTlmMmEtYTM0My00MmQwLTk4NDctY2UzYjhhMzgxOTQ0XkEyXkFqcGdeQXVyMjQwMDg0Ng@@._V1_.jpg" width="40%" />
    ellauri349.html on line 162: ge/5846836/landscape16_9/1024/576/8625e9b329a6e9d403cc17154c646879/IN/tuntematon-matti-ranin-johannes-holopainen-kariluoto.jpg" />
    ellauri349.html on line 175: "Onko siis oikein sanoa, että kyseessä on eräänlainen tanssimusiikki?" Wittgensteinin persoonallisuus pusertui läpi Molli-Jorin punaisten poskien ja kääntäen. Korkean tason rohkaisu, ellei peräti siunaus. Siinä prosessissa jokin on parempaa ja tavoiteltavampaa kuin jokin muu. Kasvussa on, ja kasvu on talousliberalismin taikasana. Asioilla, tilanteilla, koko elämällä on myönteinen eikä kielteinen liikesuunta. Energia, bossanova, tunnetotuus, epätäydellisyyden estetiikka. Keskinkertaisuuden logiikka. Oiska osui naulan kantaan: Oletko jäänyt vaille vittua? Eski oli kuin Alvar Aalto pörssiklubilla, puhui ruokottomia ja kehui koko ajan izeään. Infantiili. Ylisanojen estetiikka on sukua ulkokultaisuudelle, omahyväisyydelle ja sille että luulee liikoja izestään. Tismalleen!
    ellauri349.html on line 224: Kirjassa on kaksi pääasiallista mielenkiintoa teologiasta ja kirjallisuudesta kiinnostuneille. Ensimmäinen on se, että ranskalainen filosofi käsittelee uskonnollisia kysymyksiä ei vain osiossa "Hengellisyys", vaan koko kirjan kautta; toinen on hänen työtään luonnehtiva poikkitieteellinen lähestymistapa.
    ellauri349.html on line 228: Filosofiset kirjoitukset keskittyvät dialogiin miehen ja naisen suhteen ratkaisevana elementtinä. Irigaray ehdottaa esimerkiksi, että seksuaalisuus itsessään on dialogia, tollasta vuorovetoa ja työntöä (sinä, joka ei tule valitettavasti koskaan olemaan koko pituudelta minussa), ja että se, mikä vastustaa kahden sukupuolen välistä dialogia, on Isä-jumalalle uskottu pelkistymätön "sinä", joka estää naisia synnyttää jumalallista ja siinä on siksi naisten ongelmien juuret (Toisen lähestyminen toisena). No ei tätä tarvi oikeasti ymmärtää, kuha on ymmärtävinään ja nyökyttelee oza rypyssä.
    ellauri349.html on line 246: Jää epäselväxi kuka jos kukaan on päässyt bylsimään Lucea. Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että hänen henkilökohtaista elämäänsä koskevat elämäkerralliset tiedot antavat mahdollisuuden käyttää häntä vastaan miesvaltaisessa oppilaitoksessa välineenä hänen työnsä huonontamiseksi. Kuitenkin 91-vuotiaana hän julkaisi A New Culture of Energy: Beyond East and West (2021), jossa hän keskustelee vuosikymmeniä kestäneistä jooga-asanoista (asennot) ja pranayamasta (hengitys) ja väittää, että jooga rakentaa siltaa ruumiin ja hengen välillä. Olen kaarisilta, Luce runoilee kuin Aale Tynni.
    ellauri349.html on line 333: Sä geelii päähäs laitat
    ellauri349.html on line 425: No täähän on Eskin credo ja raison d'être sanatarkasti väännettyä rautalangasta. Tälläsiä arkiryskeeseen langenneita wannabe pappeja on Wikipediassa kuin ruutukärpäsiä. Niillä on loppumaton kysyntä termiittien lantakuormassa.
    ellauri349.html on line 427: Vuonna 1944 kapteeni Haddock vihittiin, mutta paavi Pius XII :n Humani generis (1950) kiertokirjeen jälkeen jätti pappeuden. Humani generis toteaa: "Tämän uskon talletuksen jumalallinen Lunastajamme ei ole antanut autenttista tulkintaa varten jokaiselle uskovalle, ei edes teologeille, vaan ainoastaan kirkon opetusviranomaisille."
    ellauri349.html on line 438: Hän (Piere siis) toimi aluksi latinalaisen patristiikan johdolla, ennen kuin hänen tuolinsa nimettiin uudelleen "Hellenistisen Kreikan teologiat ja mystiikka ja antiikin lopu" vuonna 1972. Hänestä tuli professori Collège de Francessa vuonna 1983, jossa hän siirtyi hellenistisen ja roomalaisen ajattelun historian puheenjohtajaksi. Vuonna 1991 hän jäi eläkkeelle tästä tehtävästä tullakseen ammattikorkeakoulun kunniapuheenjohtajaksi; hänen viimeinen luentonsa oli 22. toukokuuta samana vuonna. Hän päätti viimeisen luentonsa sanomalla: "Viime analyysissä voimme tuskin puhua siitä, mikä on tärkeintä." Täähän on hei ihan etymologisesti mystifiointia. Samaa peukuttivat Lättänenä 7. kirjeessä ja juutalainen homo Wittgenstein. Ja nyt Suomen Sokrates, E. Saarinen.
    ellauri349.html on line 440: Kapteeni Haddock oli yksi ensimmäisistä kirjoittajista, joka toi Ludwig Wittgensteinin ajatuksen Ranskaan. Kapteeni Haddock ehdotti, ettei Wittgensteinin filosofisten tutkimusten muotoa voida erottaa niiden sisällöstä. Wittgenstein oli väittänyt, että filosofia oli kielen sairaus, ja kapteeni Haddock huomauttaa, että hoito vaati tietyntyyppistä kirjallisuutta ja terapointia. Sokrateen terapiaa luonnehtii ennen kaikkea ihmisten välisen elävän kontaktin merkitys. Ai sen taisinkin jo sanoa. Toisto tyylikeinona.
    ellauri349.html on line 446: Kapteeni Haddock luettelee presiis saman nipun hämärämiehiä kuin E. "Tintti" Saarinen, nimittäin Erasmus, Montaigne, Descartes, Kant, Emerson, Marx, Nietzsche, William James, Wittgenstein, Jaspers ja Rilke. Paizi Marxista Tintti muikenee kuin Reino-vaari.
    ellauri349.html on line 450: Dan Kivipukki oli pahvikaupungin toinen sheriffi. Muistaaxeni Dan oli Eskistä hyvin ärsyttävä. Samanlainen uhka kuin vaatimattomampi "Hej de ä Gösta här". Jos Eski olisi osannut ruåzia se olisi voinut olla sveduissa yhtä suuri tähti kuin M.A.Numminen. Mutta se ei osannut. Bugger it. Se on yhtä isänmaallinen suomalainen kuin Aira Samulin. Jonka paras kaveri oli sentään hurri Peter Nyyperi.
    ellauri349.html on line 452: Eski bylsi Lapin lantalaista Pipsaa vaaran laella Sokrates-paarman pörrätessä ympärillä ja puraistessa kriittisellä momentilla pakaraan. Eskillä löpsähti, Pipsa eeku hohotti. Ei käynyt niinkuin Hegelille jolla paloi pohjaan piian kanssa. Eskin pehmeä rakotekniikka on Hyvinkään peruja.
    ellauri349.html on line 482: Aprikoosikoktailista muumimukillinen fenomenologiaa Kokkolaan. Mixi juuri Kokkolaan? Fenomenologia on paxua individualisti-idealismia, heideggeriläistä laissez fairea.
    ellauri349.html on line 484: Aaron oli takuulla juutalainen! Se oli Sartreakin porvarillisempi. D'abord ami et condisciple de Jean-Paul Sartre et Paul Nizan à l'École normale supérieure, il devient lors de la montée des totalitarismes un ardent promoteur du libéralisme, à contre-courant du milieu intellectuel pacifiste et de gauche qui dominait. Il dénonce ainsi dans son ouvrage le plus célèbre L'Opium des intellectuels l'aveuglement et la bienveillance des intellectuels à l'égard des régimes communistes.
    ellauri349.html on line 490: Raymond Claude Ferdinand Aron est issu d'une famille juive et d'un milieu aisé des deux côtés. Ses parents sont Gustave Émile Aron (1870-1934) et Suzanne Levy (1877-1940). Son grand-père maternel, Léon Levy, possédait une usine de textile dans le nord de la France. Sa famille paternelle venait de Lorraine où elle était établie depuis la fin du XVIIIe siècle. Son grand-père paternel, Isidore (dit Ferdinand) Aron, était grossiste en textile à Rambervillers, puis Nancy (Lorraine). Un de ses grand-oncles paternels, Paul Aron, était le père de Max Aron, médecin biologiste à la faculté de médecine de Strasbourg. Ferdinand, le grand-père paternel de Raymond, prédit à celui-ci à sa naissance une grande carrière. Gustave Aron refusa de prendre la suite de l'affaire familiale et fit de brillantes études de droit; il publia des travaux juridiques, mais n'étant reçu que deuxième à l'agrégation de droit alors qu'un seul poste était attribué, il abandonna la perspective d'enseigner à l'université et devint professeur de droit à l'École normale supérieure de l'enseignement technique. Il arrêta de travailler au début du XXe siècle, vécut dès lors de l'héritage familial et fit construire une maison à Versailles en 1913-1915 avec un court de tennis. La famille Aron retourna ensuite à Paris. Après la guerre, Gustave Aron investit en bourse, mais sa fortune fut perdue du fait de la crise économique de 1929 et il fut obligé de reprendre un emploi. Il mourut en 1934 d'une crise cardiaque. La mère de Raymond mourut en juin 1940 à Vannes.
    ellauri349.html on line 492: Cette fortune familiale disparue avait permis aux trois enfants Aron de mener une vie aisée et de faire de bonnes études. Le frère aîné de Raymond, Adrien Aron (1902-1969), a étudié au lycée Hoche et poursuit par une classe de mathématiques supérieures et une licence en droit[7], mais il était plus attiré par une vie facile et devint un grand joueur de tennis et de bridge et mena une vie de « flambeur », à l'opposé de Raymond et au grand dam de leur père. Avant la naissance d'Adrien, la mère avait accouché d'un enfant mort-né. Après Raymond vint un troisième garçon, Robert Aron, qui obtint une licence en droit et en philosophie, publia une étude sur Descartes et Pascal[Laquelle ?] et après son service militaire entra dans l'administration de la Banque de Paris et des Pays-Bas (devenue en 1982 Paribas, qui fut ensuite rachetée en 2000 par la BNP pour former BNP Paribas), selon certains grâce à Raymond, qui jouait régulièrement au tennis avec son directeur.
    ellauri349.html on line 501: Dénonçant pendant les années 1950 et les années 1960 le « conformisme marxisant » de l'intelligentsia française, il devient l'intellectuel de droite de l'époque face à Sartre, qui symbolise l'intellectuel de gauche.     Sartre käänsi takkinsa vähän myöhemmin, surkutellen Vietnamista lähteneitä elintasovenepakolaisia. Loppumetreillä Aron ehtii peukuttaa ranupersuja, nekin ovat parempia kuin neljä kommaria hallituxessa. CIA rahoitti sen toimia.
    ellauri349.html on line 503: Sosiologeista se ihaili oikeistolaista Max Weberiä. « j'ai lu et relu les livres de Marx depuis 35 ans et rien entendu.«
    ellauri349.html on line 505: Politiquement, Sartre a rejoint le camp de l'antiaméricanisme et du soutien (non sans critiques) du PCF et de l'URSS, alors qu'Aron se rapproche de celui de la démocratie libérale et de l'anticommunisme. Alors qu'ils étaient amis dans leur jeunesse, ils se brouillent à partir de 1947, lors d'un débat radiophonique où Sartre, opposé à l'ancien résistant Pierre de Bénouville, compare de Gaulle à Hitler. Il demande alors à Aron de les départager, ce qu'il refuse, sans pour autant soutenir Bénouville. Par la suite, les désaccords iront grandissants. Aron rejoint le RPF gaulliste, quand Sartre co-fonde le Rassemblement démocratique révolutionnaire, un nom que l'intellectuel libéral juge oxymorique, estimant que la révolution souhaitée par Sartre ne peut pas être démocratique. Lenin oli samaa mieltä.
    ellauri349.html on line 507: Lors des évènements de Mai 68, Aron a d'abord un élan de sympathie pour les étudiants révoltés, avant de critiquer les débordements qu'il juge pseudo-révolutionnaires. Sartre, qui soutient le mouvement, étrille violemment son ancien ami : « Je mets ma main à couper qu'Aron ne s'est jamais mis en cause et c'est pour cela qu'il est, à mes yeux, indigne d’être professeur. Il faut, maintenant que la France entière a vu de Gaulle tout nu, que la France entière pût regarder Aron tout nu ». Aron répond calmement à ces attaques, dénonçant des arguments que « même un démagogue de bas étage n'aurait pas utilisés »
    ellauri349.html on line 511: Aron oli vähän parempi norssissa kuin Sartre, joka reppasi ainekirjoituxessa. Heimo- ja aateveli Kissinger piti Aronista. Ylläri.
    ellauri349.html on line 517: ENFPs thrive on the new–new people, new activities, and new ideas. They see what is possible and are generally energetic, enthusiastic, and spontaneous. ENFP writers include Oscar Wilde, Aldous Huxley, Umberto Eco, Salman Rushdie, Anne Frank, Kurt Vonnegut, Anaïs Nin, Dr. Seuss, Hunter S. Thompson, and Erica Jong. Learn more about how ENFPs write here.
    ellauri349.html on line 535: Kateuden tilalla vilpitöntä uskoa elämän tahattomaan riemuhuumoriin ja nosteylevyyteen. Eläköön Turun yliopisto, vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle! Alas keisarillinen Alexanterin räkäverstas! Tässä muuten näkyy Eskin kuittailutekniikka: Hinoa John! Se varoo suoraan haukkumasta kilpaveikkoja ja vihamiehiä, parempi pelitapa on ylistämällä alistaa ja kehaista joitakuita toisia. Hienoista vittuilua HY: n proffille hist.kieli. osaston kuoleman kurvissa, josta se 29-vuotiaana bongasi izensä lisäxi vain 2 julkkista, Yrjö Blomstedtin ja Matti Klingen.
    ellauri349.html on line 542: Esa Saarinen is a Finnish philosopher and professor of philosophy at the University of Helsinki. He is known for his work on the philosophy of technology, the philosophy of science, and the philosophy of culture. He has written several books, including The Embodied Mind: Cognitive Science and Human Experience (1991), The View from Within: First-Person Approaches to the Study of Consciousness (1999), and Technology and the Human Condition (2005)1. Esa Saarinen is 67 years old. He is a Virgo and was born in the Year of the Serpent. His birth flower is Larkspur and birthstone is Ruby. Esa Saarinen's net worth is estimated to be in the range of approximately $1.2 million in 2021, according to sources. He has earned most of his wealth from his successful career as a philosopher and professor.
    ellauri349.html on line 552: Saarinen's philosophical interests have changed dramatically, from early writings in formal logic, to concerns with existentialism and later to media philosophy. The year 1994 saw the publication of Saarinen's most well-known work, Imagologies: Media Philosophy, written jointly with American philosopher Mark C. Taylor.
    ellauri349.html on line 558: Saarinen completed his Ph.D. degree in 1978 at the University of Helsinki, where he has since held docentship. His extrovert public persona – he became known as the “punk doctor” – was reflected in his lectures at the university, which drew increasingly large audiences until the late 1990s. After failing to get the position of full-time professor at the Department of Philosophy at the University of Helsinki, Saarinen resigned his lecturer position. Soon afterwards he was appointed professor at Helsinki University of Technology, since renamed Aalto University. His lectures there each year draw full lecture halls.
    ellauri349.html on line 564: Esa Jouni Olavi Saarinen (born 27 July 1953 in Hyvinkää, Finland) is a Finnish philosopher who is professor of applied philosophy at Aalto University and co-director of the Systems Intelligence Research Group.
    ellauri349.html on line 574: Jules: Well, there's this passage I got memorized.`It sort of fits the occasion. "Ezekiel 25:17". "The path of the righteous man is beset on all sides by the inequities of the self and the tyranny of evil men. Blessed is he who in the name of charity and good will shepherds the weak through the Valley of Darkness for he is truly his brother's keeper and the finder of lost children. [now on-screen] And I will strike down upon thee with great vengeance and furious anger those who attempt to poison and destroy my brothers. [raising his gun on Brett] And you will know my name is the Lord when I lay my vengeance upon thee."

    ellauri349.html on line 582:
    Pentti Kouri kuoli 2009 pitkäaikaiseen sairauteen Los Angelesissa. Serve him right!

    ellauri349.html on line 611: Ja sit tää dabölou seven uhoilu. Taukoamaton pöpöttäjä Eski puhuu toiminnasta. Haha, toiminnasta se on lukenut vain kirjoista. Kuningattaren salaisessa palveluxessa, lupa tappaa. Koko tyyppi on syvästi vastenmielinen, britti hegemonian agony. Miten Esa on niin innostunut kaikista mauttomista snobeista? Koska se on ize mauton snobi, tietysti.
    ellauri349.html on line 613: Eski antaa vähän ymmärtää että Nokialla alkoi mennä heideggerilaisittain alaspäin kun ne lakkasivat tilaamasta E. Saarisen voimaannuttavia valmennuxia. "Inspiring Leader" ohjelmakin lopetettiin, Esa jäi ilman ilmaisia lounaita. Ei ihme että Nokia-Suomi romahti. "Mutta Esa, olisit ainutlaatuinen myös Amerikassa, jos vain osaisit enkkua", lohdutti Bengt Holmström, tuo paska-Nallen luihu kaveri, josta on jo paasahdettu albumissa 102. Eskistä Bengt on ilkamoiva. Siperia opettaa kun saa siihen tilaisuuden.
    ellauri349.html on line 618: Aloitamme tämän osion historiallisella yleiskatsauksella Gelassenheit- termistä ja sen kolikoista, jonka Meister Eckhart teki 1300-luvulla. Sana on myöhemmin tullut tutuksi ja se on tuotu suurelle englantilaiselle filosofiselle yleisölle Heideggerin käyttämän termin käytön kautta.
    ellauri349.html on line 622: Keskiaikaisessa Saksassa mystikot käyttivät termiä "viittatakseen "olennon" tyhjenemiseen, jotta ne täyttyisivät Jumalan armolla" (Davis, 2007, s. xxv). Tai Johannes Taulerin sanoin Gelassenheit on "tahdon puutteen (ger. Willenslosigkeit), joka valmistaa ihmistä vajoamaan takaisin jumalallisen tahdon maahan" ilmaantuvuus (Ritter, 1974, Davis, 2007, s. xxv-xxvi).).
    ellauri349.html on line 624: Muita Gelassenheitin perinteisiä konnotaatioita, jotka myöhemmin sulautuvat Heideggerin ajatuksiin, ovat "vapautuminen tahdosta" ja sen käyttö saunan lavona tai peflettinä (saksa Ruhe) "liikkeen sisällä tai sisäisenä rauhana aivan toiminnan keskellä" (ibid., s.. xxvii). Jumalaa ja olla täynnä luotua on tyhjää Jumalasta." (Eckhart, 1981, s. 288)
    ellauri349.html on line 636: Tämäntyyppinen pyrkimys kantaa ”ulkoisia hedelmiä aktiivisessa puhtaan rakkauden elämässä ja kaikissa ulkoisissa toimissa ja käytännöissä […] Irtautuminen toteutuu siten Kristuksen maallisen elämän jäljittelemällä ja siitä tulee hengellinen harjoitus todellisimmassa muodossa”. (ibid.)
    ellauri349.html on line 638: Nicht-Wollen, ja Heidegger käyttää sitä merkitsemään kahta merkitystä: 1) "auliisti luopumaan halukkuudesta" ja 2) "mikä jää tiukasti kaikenlaisen tahdon ulkopuolelle" (Davis, 2007, s. 15)).
    ellauri349.html on line 640: Palaten nyt Meister Eckhartin ja Heideggerin ajatusten väliseen suhteeseen, Schürmann (1973, s. 96) tuo esiin pari tapausta Heideggerin ja oman filosofisen ajattelunsa kehityksessä, jotka todistavat Meister Eckhartin vaikutuksesta. Nämä ovat: "Oleminen, joka antaa olentojen olla (ger. Gelassenheit); asian syntyminen (saksa Ding) ymmärretään maailman lähestymisenä; ihmisen olemus (ger. Wesen), jota Olento tarvitsee puolustaakseen totuuttaan; ajattelu kiittämisenä (saksa Gedang); lausumaton puhe (saks. ungesprochene Sprache), joka lahjoittaa maailman; ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, elämä ilman syytä (saksa ohne Warum)”.
    ellauri349.html on line 642: Lisäksi Schürmann (1973, s. 96) huomauttaa, että Heidegger pitää Eckhartia "olemisen historian kriittisenä tulkkina". 'Olemisen historiaa' ei ole tarkoitettu katsaukseksi filosofian historiaan, vaan pikemminkin tehtäväksi "vapautuksen kuuntelijalle, joka antaa olennot esiin heidän olemiselleen ja olemisen itsensä ajatukseksemme" (ibid.).
    ellauri349.html on line 644: Tässä tekstissä pääpainomme on "oleminen, joka antaa olemisen olla (eli Gelassenheit)". Seuraavassa sukeltamme syvemmälle tähän selitykseen Heideggerin oman termin kehityksen kautta.
    ellauri349.html on line 646: Pääteos, jossa Heidegger kamppailee Gelassenheitin käsitteen kanssa, on Discourse on Thinking (Käännös Gelassenheitista; 1966), tarkemmin sanottuna osio nimeltä " Keskustelu ajattelusta maapolulla", jossa hän yrittää selittää ymmärrystä kolmen eri keinoin. Näkökulmat: tutkijan, viisaan ja tutkijan näkökulmat. Heidegger käyttää kirjassa erilaisia tapoja päästää lukijaa läheisempään kosketukseen vapautumisen tai olla-antamisen kanssa dialogin, runouden, oksymoronin, kiehtovan käännöksen ja niin edelleen avulla. Tekemällä tämän hän yrittää "hajottaa riippuvuutemme metafysiikkaan (mukaan lukien hänen oman aikaisemman ajatuksensa) ja rohkaista meitä hyväksymään olemisen antamisen tapahtumaan". (Moore, 2019, s. xvii).
    ellauri349.html on line 648: Gelassenheitin käsite on teos, joka selkeimmin kuvaa Heideggerin myöhempää ymmärrystä "antamisesta", joka kaatuu hänen myöhempään työhönsä ja rakentaa perustan ymmärrykselle siitä, kuinka "ihmisen olemus ymmärretään parhaiten Gelassenheitina " (Moore, 2019, s. xvi). Lisäksi ”olemisen itsensä Gelassenheitin muotona olevan käsityksen perusteella ihmisen olemusta voidaan luonnehtia Gelassenheitiksi. Tämä voi kuitenkin tulla ilmeiseksi vain siinä määrin kuin ihminen antaa olemisen vallita antaa-olla" (ibid.).
    ellauri349.html on line 650: Gelassenheit (tai vapautuminen) esitellään meditatiivisen ajattelun olemuksena, joka ei ole passiivista eikä aktiivista. Havainnollistaakseen paremmin meditatiivisen ajattelun piirteitä, hän asettaa sen vastakkain laskennallisen ajattelun kanssa ja kuvailee ensimmäistä "ajatteluksi, joka pohtii merkitystä, joka hallitsee kaikkea, mikä on" (Heidegger, 1966, s. 46), ja jälkimmäistä "luonnollistaa inhimillisiä tapoja lähestyä asioita” (ibid., s. 24).
    ellauri349.html on line 652: Laskennallinen ajattelu on ajattelutapa, joka "on tullut hallitsemaan planeettaa ja jota pidetään usein ainoana laillisena tapana suhtautua asioihin. Itse asiassa se ei määrää vain sitä, kuinka asioihin suhtaudutaan, vaan myös sitä, mitä ne pohjimmiltaan ovat. Se väittää, että se mikä on, on sitä, mikä voi näyttää laskettavalta, tilattavalta ja viime kädessä manipuloitavalta" (Moore, 2019, s. 126). Selvennykseksi todettakoon, että tämä ajattelutapa on todellakin tarpeellinen ja siinä on etunsa, mutta Heideggerin tärkein huolenaihe on, että se ylittäisi muita ajattelutapoja ja päätyisi ainoaksi tavaksi suhteuttaa asioita.
    ellauri349.html on line 657: Heidegger kuvailee sitä ajattelun tyypiksi, joka "pohdiskelee tunnetta, joka vallitsee (ger. waltet ) kaikessa, mikä on" (Moore, 2019, s. 127). Voidaan väittää, että tämä on eräänlaista passiivisuutta, mutta Heidegger on vahva väitteessään, että meditatiivinen ajattelu on toiminnan muoto, vaikkakaan ei "aktiivinen" toimintatapa. Se ei (myös) ole täydellistä passiivisuutta, kuten "itsetahdon antamista jumalallisen tahdon hyväksi  " (Heidegger, 1966, s. 62).
    ellauri349.html on line 659: Vapauttaminen voidaan edelleen jakaa kahteen osaan: vapautumiseen ja vapauttamiseen (tätä voidaan myös pitää "aitoisena vapautuksena"). On tärkeää huomauttaa, että meditatiivinen ajattelu "ei ole pelkkä avautuminen olemiseen, kuten autenttisen vapautumisen (tai vapautumisen) luonne voisi antaa ymmärtää, sillä se sisältää päättäväisyyden olemisen suhteen" (Heidegger, 1966, s. 26)). Pikemminkin meditatiivisessa kontemplaatiossa olemme avoimia Olemiselle ja avoimuuden lujuudessa altistumme sille (eli olemiselle). Se, mikä paljastaa Olemisen, on siksi, kuten Heidegger sanoisi, ”olemista” itsessään.
    ellauri349.html on line 664: Voimme nyt kääntyä kohti kahta pääasiallista tietoisuuden tekoa, jotka muodostavat Gelassenheitin tilan: odottaminen ja lepo. Heidegger (1966, s. 68-69) kuvailee odottamisen tekoa dialogin kautta seuraavasti:
    ellauri349.html on line 670: Siirrytään nyt levon rooliin vapautumisessa ja avoimuudessa. Tässä yrityksemme on kaiku siitä, että Tiedemies kysyy: "Mutta missä asiat lepäävät? Mistä lepo koostuu?" Tämä kysymys kohtaa Opettajan väitteen, jonka mukaan "he lepäävät palaamalla omaan kuulumisensa avaruuden pysymiseen" (Heidegger, 1966, s. 67). Lisäksi Heidegger (1966, s. 70) ilmaisee vapautumisen olevan lepoa, tai hänen sanoin: "jotain lepoa". Toinen katkelma, joka antaa meidän pohtia, mitä lepo on, kuuluu: ”Miten liike tulee levosta ja jäännökset lepäämään, tulee minulle yhtäkkiä selvemmäksi. Silloin vapautuminen ei olisi vain polku vaan liike” (ibid.).
    ellauri349.html on line 674: Tältä osin on mielenkiintoista kysyä (tällä kertaa tutkijan kysymystä toistaen; Heidegger, 1966, s. 67): "Mutta voiko tässä paluussa, joka loppujen lopuksi on liikettä, olla lepoa?" Tähän kyselyyn Opettaja vastaa seuraavalla viisaudella: "Totisesti voi, jos lepo on kaiken liikkeen istuin ja valta" (ibid.).
    ellauri349.html on line 676: Tästä voimme ymmärtää, että lepo on paikka, josta liike tulee. Se on aina lepoa itsessään. Se on itsessään liike, mutta kuitenkin liike, joka on kaiken muun liikkeen edellytys. Voisimme kutsua sitä jopa alkuliikkeeksi, joka on yhtä aikaa avoimuus, "laajennus ja pysyvä. Se pysyy lepäämisen avaruudessa. Se laajenee sen pysymiseen, mikä on vapaasti kääntynyt itseensä” (Heidegger, 1966, s. 66).
    ellauri349.html on line 680: Tämä teksti on ollut lyhyt retki termiin Gelassenheit, sellaisena kuin Eckhart ja Heidegger ovat käsitelleet. Lopuksi ja tiivistääkseni yrityksemme, haluaisin kiinnittää huomiomme Gelassenheitin viiteen pääasiaan. Nämä ovat seuraavat (Moore, 2019, s. 135):
    ellauri349.html on line 688: antaa vallita (ger. Waltenlassen); ja
    ellauri349.html on line 690: jäljellä vapautettu tai toimitettu (ger. Überlassenbleiben)”.
    ellauri349.html on line 693: Heideggerin näkemyksen mukaan olemme aina jo matkalla kohti Gelassenheitia, avoimuudessa sitä kohti, mutta emme täysin perillä. Samanlainen ajatus löytyy Eckhartin ymmärryksestä jumaluudesta tai jumalallisesta tahdosta, koska hän ei pidä Jumalaa (tai jumalallista tahtoa) jonakin meistä erillisenä. Pikemminkin Eckhart ymmärtää, että meidän on oltava " gelâzen ", jotta ymmärtäisimme, että olemisen salliminen luonnehtii jumaluuden ykseyttä ja sielun perustaa" (Moore, 2019, s. 138). Sekä Heidegger että Eckhart ovat yhtä mieltä siitä, että vapautuminen on tämäntyyppisen pohdiskelun olennainen perusta.
    ellauri349.html on line 700: Ich bin nur. Aika epäsaxalaista, vai onko sittenkään? Meister Eckehart ja Heidegger on sakuja, vaikka ernuja. Aika matelijamaista tää oikeastaan on. Paistatellaan päivää lämpimällä kivellä. Eskiltä tämmöistä on turha odotella, vaikka se puhuu siitä huulen ja silmän palvelijana. Siitä puhe mistä puute.
    ellauri349.html on line 704: Eskin kannalta oli convenient, ettei systeemitieteessä tarvinnut määritellä mitään, senkun antoi mennä. Mikä "ylärekisteri"? Mikä "majesteetti"? Who cares. Marxille se oli selvää kuin pläkki, mutta Aalto-yliopistolle sopi obfuskaatio. Kuka kaipaa Marxia, riittää kun mietiskelemme jotain lähellä olevaa (Heidegger). Let it be, he Jude, the movement you need is on your shoulder. Eskin luennot ei ole sokraattista dialektiikkaa eikä interaktiota. Interaktiona ne ovat lähinnä saarnoja, tositeeveetä, tai kissavideoita. Kuuntele Eskin nonstop sössötystä ja mieti omiasi. Se on Eskin filosofia: jokainen ajatelkoon omiaan. Merkitys ei ole sulkemista vaan avaamista, sanoi Eskin usein lehteilemä Mauri Merlot-Pönttökin. Fucking Merlot. Tärkeämpää kuin uusi tieto on se tietty edestakainen liike ja vanhan vatvominen. Toisto tyylikeinona.
    ellauri349.html on line 710: Lokakuussa 1997 kiuruveteläinen Heikki Peltola (1952-) perusti valmennusyritys Nostetuotanto Oy:n yhdessä filosofi Esa Saarisen kanssa. Hän on toiminut myös Saarisen managerina. Tuhat tulimmaista! Heikismin helmiä. Kehittyvä kauppa. Kauppa se on joka kannattaa.
    ellauri349.html on line 751: Johann Christian Friedrich Hölderlin oli saksalaisen romantiikan avainlapsi. Hän oli myös tärkeä ajattelija saksalaisen idealismin kehittämisessä, erityisesti hänen varhaisessa yhteydessä Georg Wilhelm Friedrich Hegeliin ja Friedrich Wilhelm Joseph Schellingiin ja heihin filosofisen vaikutuksensa ansiosta.
    ellauri349.html on line 753: Lauffen am Neckarissa syntyneen Hölderlinin lapsuus oli surullinen. Hänen äitinsä halusi hänen osallistuvan luterilaiseen seurakuntapalvelukseen, ja hän kävi Tübingenin luostarissa, jossa hän ystävystyi Hegelin ja Schellingin kanssa. Hän valmistui opintonsa vuonna 1793, mutta ei kyennyt omistautumaan kristinuskoon ja ryhtyi sen sijaan yksityisopettajaksi.
    ellauri349.html on line 756: Hän kamppaili vakiinnuttaakseen asemansa runoilijana, ja häntä vaivasivat mielenterveysongelmat. Vuonna 1806 hänet otettiin klinikalle, mutta häntä pidettiin parantumattomana ja hänet sijoitettiin sen sijaan kirvesmiehen Ernst Zimmerin luo. Hän vietti viimeiset 36 vuotta elämästään Zimmerin taloudessa pyöreässä zimmerissä jonka kulmassa oli mustaa makkaraa ja kuoli nälkään vuonna 1843 73-vuotiaana.
    ellauri349.html on line 758: Kreikkalaisen mytologian ja muinaisten kreikkalaisten runoilijoiden, kuten Pindarin ja Sophokleen, ihailijana Hölderlin seurasi Johann Wolfgang von Goethen ja Friedrich Schillerin perinnettä ja sekoitti teoksissaan kristillisiä ja kreikkalaisia teemoja. Martin Heidegger (katso hänen pääteoksensa Oleminen ja aika), johon Hölderlinillä oli suuri vaikutus, sanoi:
    ellauri349.html on line 763: E.Saarisesta Hölderlingin (sic) runot olivat könpelöitä, könpelömpiä ainakin kuin sen omat Pipsalle, mutta pakkohan niitäkin on lukea kun arvostettu nazi-Heidegger niin piti niistä. Pakko uskoa, tässä asiassa Esa on expertti, sillä on könpelöstä lyriikasta "tekijän tietoa."
    ellauri349.html on line 769: In jüngern Tagen war ich des Morgens froh, Nuorempana olin iloinen huomenena,
    ellauri349.html on line 778: Wenn ihr Freunde vergeßt, wenn ihr den Künstler höhnt, Jos unohdat ystävät, jos pilkkaat viihdetaiteilijaa
    ellauri349.html on line 779: Und den tieferen Geist klein und gemein versteht, ja ymmärrät syvemmän hengen pieneksi ja ilkeäksi,
    ellauri349.html on line 791: Heidi Liehu, suomalainen eksistenssifilosofi, feministi ja runoilija, väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vain 22 vuoden iässä Esa Saarisen oppilaana. Liehun vuonna 1990 tarkastettu väitöskirja käsitteli filosofi Kierkegaardin suhdetta Hegeliin. Se osoittautui yllättävän kuumaxi.
    ellauri349.html on line 795: Kirsikankukkia-teoksessa näkyy Liehun Pariisin-ajan vaikutus - vaikutteita olivat tuoneet hänelle erityisesti kielen tarkastelun kautta naisen asemaa tutkiva feminismi sekä psykoanalyyttinen ajattelu. Näiden sekä muiden filosofisten ja feminististen vaikutusten ja aiemman akateemisen tiensä pohjalta Liehu kehitti omaa tuoretta näkemystään kansallisvaltioiden maailmasta, joihin ovat usein kuuluneet sodat. Mm. tästä aiheesta hän kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneessä 1139-sivuisessa teoksessa Perhosten valtakunta. Myös Hegelin filosofia, joka harsii kokoon kaikenlaisten aiheiden kokonaisuuksia, on ollut Liehulle merkittävä taustavinkki. Perhosten valtakunta-teoksessa Liehu näkee, että ilman epätasa-arvoa on vaikea taata myöskään sotien jatkuvuutta.
    ellauri349.html on line 803: Liehun runokokoelmista kahdeksannessa, vuodelta 2011, Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (WSOY) näkyy vahvasti isän kuoleman (2008) aiheuttama suru. Tämän teoksen jälkeen seurasi Liehulla pitkä julkaisutauko, koska se sai valtiolta stipendejä. Vasta keväällä 2021 Liehu iski jälleen. Uusia teoksia ovat runokokoelma Luumu- eivaan Omenapuu odottaa minua takaisin (Sphinx 2021) ja Liehun eräänä elämäntyönään pitämä laaja teos, hänen loppuunsaattamansa lääninrovasti Jouko Liehun, hänen isänsä, muistelmat (Jouko Liehu ja Heidi Liehu: Päivieni loppuun asti, Sphinx, 516 sivua). Teos ilmestyi syksyllä 2021. Siihen sisältyvät Heidi Liehun jälkisanat, joissa hän tuo esiin henkilökohtaistakin elämäänsä isän merkityksen valossa. (Mitämitä!? This I gotta see!) Hän liikkuu lyyrisellä tempolla, tajunnanvirran aalloilla ihmisen kuoleman ja surun äärellä. Teoksessa nousee vahvasti esiin hengellinen sanoma, niin isän elämäntien kuin Heidi Liehun jälkisanojen myötä. Läsnä teoksessa on myös elintasopakolaisuuden teema Jouko Liehun vienankarjalaisten evakkovanhempien kautta:
    ellauri349.html on line 805: Runohus libo liirikku on kirjalližuon muodo, kuduas kieldy käytetäh estettizesti sen merkičyksen da kieliopillizen oigeimugažuon mugah libo ei. Sih kuuluu suulline libo kirjalline tuotando, kuduas kieldy käytetäh eri tabah prouzah verrattunnu. Eräs runohuon alalaji on pajoliirikku, kuduas runomuodoine tekstu liittyy muuzikkah. Runoloin muodo nojuau puaksuh mielikuvitukseh, sana-mieliyhtymih da kielen soinnillizih ominažuoksih.
    ellauri349.html on line 824: Seksistä on tullut riski elokuvatuotannoille, joissa intiimiongelmaa ratkotaan häpykarvaperuukeilla ja kuvankäsittelyllä, kirjoittaa toimittaja Tero Kartastenpää.
    ellauri349.html on line 831: Sijaisnäyttelijä Shelley Michelle kertoo esittäneensä Kim Basingerin, Madonnan ja Julia Robertsin ruumiita. Hänen mukaansa sijaisnäyttelijää kohdellaan kuvauksissa kuin kana-ateriaa. ”Tuokaa rinnat, tuokaa reidet, tuokaa jalat!” Varminta on mennä sohvan taaxe kun alkaa sexikohtaus.
    ellauri349.html on line 837: Heidi Liehun puppugeneraattori suoltaa metaforia sujuvasti, ja hän haluaa elää joka hetkessä niin täydesti, että sanoo juopuvansa hiekkakäytävistä ja lyhtypylväistä. Kuoleman teemaa hän käsittelee yhtä herkkätuntoisesti ja ulkokohtaisesti kuin kaikki nuoret runoilijat kautta aikojen. Oi-interjektiosta on tullut pöhkö maneeri.
    ellauri349.html on line 838: "Enkä koskaan koe kuolemaa / sillä kuolema on se / ettei enää koe". Nerokasta ja uutta, eikö totta? Wanha Wittgensteinin sananlasku. Ei meitä huijata.
    ellauri349.html on line 840: "Tänne vapaata ruhtinasilmaa!" hän huudahtaa tavoittaen riemullista mahtipontisuutta. Tero Liukkonen ei kyllä ole varma oliko tässä puhe pyhästä hengestä vai Jouko Liehun puupasta. Liehun runot ovat monitulkintaisia. Vuosi oli 1992.
    ellauri349.html on line 888: Pipsakin oli tullut mukaan. Se oli ihanaa. Paikan päällä Jyväskylän Taulumäen kirkolla odottivat dynaamiset hengen ladyt, jotka olivat järjestäneet erityisesti yrittäjille suunnatun ►Toivon illan» E. Saarisen luennon ympärille. Yrittäjät tarvizevat Toivoa (kz. edellinen albumi), ja Jumalaa pyörittämään Toivon tombolaa, Jeesuxen keräämään arpalippuja. Sitä olen tässä kiertänyt kuin "pikkuisen Piipsin" kissa kuumaa puuroa.
    ellauri349.html on line 892: James Wilk ("nudge nudge, wink wink") joka oli mukana Eskin juhlaseminaarissa 10v sitten luki sen, Eski selaili. Lawrence vahvistaa että terapeutin epävarmuus ja änkytys on tärkeää.
    ellauri350.html on line 30:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0%;padding-right:5%">ANGELA MONTENEGRO-AHOLA


    ellauri350.html on line 31:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0;padding-right:5%">DIGI
    RUNKKAUSTA

    {span style="color:white;background-color:purple"}2024{/span} Runkkua


    ellauri350.html on line 36: Vuosi 2024 on alkanut ilmastokatastrofin kunniaxi paukkupakkasilla. Enontekiössä on mitattu historiallinen pakkasennätys, eli kylmin sää pariinsataan vuoteen. Julkinen liikenne takkuaa ja busseista irtoaa pyöriä. Golfvirta lie pysähtynyt, mutta siitä ei saa enää uutista. Tervetuloa vieraslajit, toivottaa Korkeasaari Zoon ex johtaja. Tapetaan loput sudet ennenkuin ne syö meitin, usuttaa Tiedelehden pahanhajuinen puuntuhooja. Tuhat autoa jumissa lumihangessa Skoonessa, hiusverkkoarmeija tulossa avuxi. Apinat ottavat lusikan kauniiseen käteen ja sopeutuvat ilmastokatastrofiin, kun ei enää ole mitään tehtävissäkään. Ilo pintaan ja öljy palamaan vaikka syän märkänis! Kyllähän tässä ehditään vielä ahkerasti nussia. Meidän jälkeemme vedenpaisumus.
    ellauri350.html on line 39: gela.jpg" height="300px" />
    ellauri350.html on line 40: ges/angela_ahola_start.2e16d0ba.fill-825x380-c100.jpg" height="300px" />
    ellauri350.html on line 41:
    Angela Montenegro on 50% irkku ja 50% vinkuintiaani. Angela Ahola on 100% finni. Ensivaikutelma on tärkeä.

    ellauri350.html on line 52: ges/normal/22400-1040_Henryetta.jpg" height="300px" />
    ellauri350.html on line 58: Nettideittailu vie porukoilta yli tunnin päivittäin. Murra chattailu ja videot huisin paljon enemmän. 2/3 tinderöijistä on miehiä, puolet sinkkuja, parisuhteisia lähes kolmannes. Yli puolet valehtelevat. Impression managementtia. Ristiinsuihkijoille ja pervoille on omat sovelmat. Miehet ezivät lähinnä pikapanoa. Mikään tästä ei johdu netistä, se toimii vaan fasilitoijana.
    ellauri350.html on line 61: ges/faculty/headshot/finkel_eli_1013.ashx?la=en" />
    ellauri350.html on line 64: Eli Finkel – bestseller-kirjan The All-Or-Nothing Marriage: How the Best Marriages Work kirjoittaja – on professori Northwestern Universityssä, jossa hänellä on nimityksiä psykologian osastolla ja Kellogg School of Managementissa. Hän opiskelee romanttisia suhteita ja Amerikan politiikkaa. Northwestern's Relationships and Motivation Labin (RAMLAB) johtajana hän on julkaissut noin 170 tieteellistä artikkelia ja on vieraileva esseisti The New York Timesissa . Hänen ikätovereidensa kyselyssä hänet tunnistettiin 2000-luvun vaikutusvaltaisimmaksi suhdetutkijaksi; Economist julisti hänet " yhdeksi parisuhdepsykologian johtavista valoista".
    ellauri350.html on line 68: Alvin Toffer korjaan Toffler kuzui cheese osaston ylikuormitusta kazakhstanilaisen reportterin kannalta nimellä Choice overload kirjassaan Future shock. Alvin Eugene Toffler (4. lokakuuta 1928 – 27. kesäkuuta 2016) oli yhdysvaltalainen kirjailija, futuristi ja liikemies, joka tunnetaan teoksistaan, jotka käsittelivät moderneja teknologioita, mukaan lukien digitaalinen vallankumous ja viestintävallankumous, painottaen niiden vaikutuksia kulttuureihin. maailmanlaajuinen. Häntä pidetään yhtenä maailman merkittävimmistä futuristeista.
    ellauri350.html on line 71: Hän lisäsi pallon " informaation ylikuormitusta vuonna 1970 ensimmäisellä tulevaisuutta käsittelevällä kirjalla Future Shock, jota on maailmanlaajuisesti myyty yli 6 miljoonaa kappaletta. Höh. Cartlandia on myyty enemmän. Hän perusti Toffler Associatesin, liikkeenjohdon konsulttiyrityksen, ja oli vieraileva tutkija Russell Sage Foundationissa, vieraileva professori Cornellin yliopistossa , New School for Social Researchin opettaja, Valkoisen talon kirjeenvaihtaja ja yrityskonsultti. Tofflerin ideat ja kirjoitukset vaikuttivat merkittävästi yritysten ja hallitusten johtajien ajatteluun maailmanlaajuisesti, mukaan lukien kiinalainen Zhao Ziyang ja AOL:n perustaja Steve Case. I rest my caase. Kiinan pääministeri ja pääsihteeri Zhao Ziyang saivat suuren vaikutuksen Tofflerilta, koska se kehui kirjassa Kolmas eli keltainen aalto kovasti kiinalaisia. Alvin Toffler kuoli unissaan 27. kesäkuuta 2016 kotonaan Los Angelesissa. Kuolinsyytä ei kerrottu. Alvin ainoalla tyttärellä oli ikävä hermosairaus. Ei ihan putkeen mennyt Alvinillakaan. Sentään se oli uskollinen Heidille.
    ellauri350.html on line 110: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1:1,b_auto:predominant_gradient:4,c_pad,d_yle-areena.jpg,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco,w_720/v1683115828/13-12-1021-4-1037125-main.jpg" />
    ellauri350.html on line 155: Johnista tuli kuulu pragmaatikko, vaikka köyhä. He is one of the successful Philosophers. He has ranked on the list of those famous people who were born on October 20, 1859. He is one of the Richest Philosophers who were born in VT. He also has a position among the list of Most popular Philosophers. But his net worth is estimated only at $1-5M, the lowest quote among celebrities. He died on Jun 1, 1952 (age 92). Birth sign Libra.
    ellauri350.html on line 161: ges.com/cdn/shop/products/dfpb79879_1600x.jpg?v=1626380233" height="300px" />
    ellauri350.html on line 193: Asiakkaita kosketteleva tarjoilija saa enemmän juomarahoja. Tafsattu asiakas voi paremmin. Hän saa oxitosiinia. Kun ilmassa on intiimejä tunteita, on hyvä tafsata, ja kääntäen. Mitä enemmän oxitosiiniä sen parempi. Oxitosiiniä ei voi koskaan olla liikaa! Se ei ole koskaan pois tieltä. Moni vallankumous on alkanut vasopressiinillä. Oxitosiinia saatua on aivan luonnollista päätyä suukkoihin ja vielä pitemmälle. Filmeistä päätellen kuuluu ensin tuijottaa tiukasti ja siirtää neniä lähemmäxi toisiaan. Yleensä siinä vaiheessa kun kallistetaan nenät pois edestä ja alkaisi lupsutus, tulee joku keskeytys. Bugger it.
    ellauri350.html on line 259: Atticus saa inspiraationsa filosofi Atticuksesta joka sai inspiraationsa Attikan maakunnasta jossa se oli professorina. Monet julkkikset ovat lainanneet Atticuksen töitä, mukaan lukien Karlie Kloss, Alicia Keys, Emma Roberts, The Chainsmokers, The Mainliners, The Derelict Alcoholics, Maroon 5, Rachel Bilson, Woodrow Wilson, The Kardashians ja Homer Simpson. His inspiration or his favorite writers includes Walt Whitman, Charles Bukowski, Jack Kerouac, Lord Byron, Sylvia Plath, and Maya Angelou (n.h.). Muut ovat jotain retkuja. He likes to wear masks during his public gathering.
    ellauri350.html on line 265:
    ellauri350.html on line 267: gelou Maya">Maya Angelou ( / ˈ æ n dʒ ə l oʊ / ⓘ AN -jə-loh; synt. Marguerite Annie Johnson; 4. huhtikuuta 1928 – 28. toukokuuta 2014) oli amerikkalainen muistelijoiden kirjoittaja, runoilija jakansalaisoikeusaktivisti. Hän sai kymmeniä palkintoja ja 50 kunniakirjaa.
    ellauri350.html on line 269: Hänestä tuli runoilija ja kirjailija nuoren aikuisiän satunnaisten töiden jälkeen. Näihin kuuluivat paistokokki, seksityöntekijä (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Sex_worker), yökerhoesiintyjä, Porgy ja Bess -näyttelijä, Southern Christian Leadership Conference -koordinaattori ja kirjeenvaihtaja Egyptissä ja Ghanassa Afrikan demoralisoinnin aikana. Angelou oli myös näyttelijä, kirjailija, ohjaaja ja näytelmien, elokuvien ja julkisten televisio-ohjelmien tuottaja. Vuonna 1982 hänet nimitettiin ensimmäiseksi Reynoldsin Amerikan tutkimuksen professoriksi Woke Forest -yliopistossa Winston-Salemissa, Pohjois-Carolinassa. Angelou oli aktiivinen kansalaisvääryysliikkeessä ja työskenteli Martin Luther King Jr.:n ja Malcolm X:n kanssa. 1990-luvulta alkaen hän esiintyi noin 80 kertaa vuodessa luentopiirissä, mitä hän jatkoi 80-vuotiaaksi asti. Vuonna 1993 Angelou lausui runonsa "On the Pulse of Morning (1993) Bill Clintonin ensimmäisissä vihkiäisissä mikä teki hänestä ensimmäisen runoilijan, joka lausui avajaispuheen sitten Robert Frostin John F. Kennedyn avajaisissa vuonna 1961. Angelou kertoi ystävälleen Oprah Winfreylle, että puhelu, jossa häntä pyydettiin kirjoittamaan ja lausumaan runo, tuli televisiotuottaja Harry Thomasonilta, joka järjesti arpajaiset pian Clintonin valinnan jälkeen.
    ellauri350.html on line 271: Angeloun tunnetuimmat teokset on leimattu omaelämäkerrallisiksi fiktioiksi, mutta monet kriitikot pitävät niitä omaelämäkerroina. Hän teki tietoisen yrityksen haastaa omaelämäkerran yhteistä rakennetta kritisoimalla, muuttamalla ja laajentamalla genreä. Hänen kirjansa keskittyvät teemoihin rasismi, identiteetti, perhe ja matkailu. Hänen ensimmäisestä runokokoelmastaan ​​Just Give Me a Cool Drink of Whisky 'Fore I Diiie', joka julkaistiin vuonna 1971 pian Caged Birdin jälkeen, tuli bestseller.
    ellauri350.html on line 273: Perry Masonia ja Ironsidea teeveessä esittänyt Raymond Burr vertasi Angeloun runoa Frostin runoon, mitä hän väitti, että "On the Pulse of Morning" -kielteisiä arvosteluja antaneet runokriitikot eivät tehneet. Angelou "kirjoitti uudelleen" Frostin runon molemmissa runoissa esiintyneen persoonallisen luonnon näkökulmasta. Frost ylisti Amerikan kolonisaatiota, mutta Angelou hyökkäsi sen kimppuun. Amerikan luomisen kustannukset olivat abstrakteja ja moniselitteisiä Frostin runossa, mutta Angeloun runon personoitu Tree merkitsi niitä Amerikan kulttuureja, jotka maksoivat merkittäviä kustannuksia sen luomisesta. Sekä Frost että Angelou vaativat "taukoa menneisyyteen", mutta Frost halusi kokea sen uudelleen ja Angelou kohdata sen virheet. Burr vertasi Angeloun runoa myös Audre Lorden runoon "Jokaiselle teistä", jolla on samanlaisia ​​teemoja tulevaisuuteen katsomisesta, sekä Walt Whitmanin " Song of Myself " ja Langston Hughesin " The Neekeri puhuu joista ".
    ellauri350.html on line 277: Hagenin mukaan runo sisältää toistuvan teeman monissa Angeloun muissa runoissa ja omaelämäkerroissa, että "olemme enemmän samanlaisia ​​kuin erilaisia vaikka eri värisiä kuin Jelly Beans". "On the Pulse of Morning" oli täynnä epäsuoria viittauxia presidenttiin, mukaan lukien myrkyllinen jäte ja saaste. Luptonin mukaan "On the Pulse of Morning" on Angeloun tunnetuin runo. Brittitoimittaja Kate Kellaway vertasi Angeloun ulkonäköä lukiessaan runoa Clintonin vihkiäisissä Caged Bird -elokuvan kahdeksanvuotiaan lapseen ja huomautti, että hänen molemmissa yhteyksissä käyttämänsä takit olivat samanlaisia: "Hän näytti upealta, ankaran teatraaliselta. hymyilemätön rusetti. Hän käytti takkia messinkinapeilla, mikä oli outo muistutus kahdeksanvuotiaasta Maya Angelousta, joka seisoi oikeussalissa kauhuissaan hänet raiskaneen miehen nähdessään." Taas selvänäköinen viittaus Bill Clintonin sikareihin. Gillespie totesi Kellawayn havaintojen suhteen: "Mutta seisoessaan korkeana Kapitolin portailla hän oli valovuosien päässä tuosta kauheasta ajasta, eikä Amerikka ollut enää "epäystävällinen paikka". Hahaa. "Aamun sykkeessä" oli huimasti kutsu rauhaan, oikeudenmukaisuuteen ja harmoniaan. Hän vangitsi ihmishengen ruumiillistuneen toivon, se oli juhlallinen ja iloinen muistutus siitä, että kaikki on mahdollista. Hän toivotti meille "Hyvää huomenta". hänen runossaan, ja tuntui kuin uusi päivä olisi todella koittanut." LOL.
    ellauri350.html on line 279: Angelou ymmärsi, että vaikka "Aamun pulssissa" oli paremminkin "julkinen runo" kuin suuri runo, hänen tavoitteensa välittää viesti yhtenäisyydestä saavutettiin. Runoilija David Lehman oli samaa mieltä ja totesi, että vaikka se täytti teatterin ja poliittisen tavoitteensa, runo ei ollut kovin mieleenpainuva. Runoilija Sterling D. Plumpp piti Angeloun esitystä "loistava", mutta "ei ollut niin innostunut ekstistä". Burr totesi, että kaipparien Angeloun runon negatiiviset arvostelut, kuten useimmat hänen muuta runoaan koskevista arvosteluista, johtuivat heidän elitismistä ja kapeista näkemyksistä runoudesta, jotka rajoittuivat kirjoitettuihin muotoihin eikä puhuttuihin, kuten "Pykeellä of Morning", joka oli kirjoitettu lausuttavaxi ääneen ja esitettäväxi mahtipontisesti. Burr vertasi kirjallisuuskriitikkojen vastausta Angeloun runoon Frostin runon kriitikoiden kanssa: "Frostin voimakas lukeminen täydensi runoa siinä mielessä, että se vahvisti sitä, kun taas Angeloun runonsa voimakas lukeminen täydensi sitä siinä mielessä, että hän teki ilmeiseksi sen riittämättömyyden ja puutteet."
    ellauri350.html on line 281: Angeloun lausuma "On the Pulse of Morning" johti lisää mainetta ja tunnustusta hänen aikaisemmille teoksilleen ja laajensi hänen vetovoimaansa "rotu-, talous- ja koulutusrajojen yli". Angeloun lausunnon jälkeisellä viikolla hänen kirjojensa ja runoutensa pokkariversioiden myynti nousi 300–600 prosenttia. Bantam Booksin oli painettava uudelleen 400 000 kappaletta kaikista hänen kirjoistaan ​​pysyäkseen kysynnän tasalla. Random House , joka julkaisi Angeloun kovakantiset kirjat ja julkaisi runon myöhemmin samana vuonna, raportoi, että he myivät enemmän hänen kirjojaan tammikuussa 1993 kuin koko vuonna 1992, mikä oli 1200 prosentin kasvu. Runon kuusitoistasivuisesta julkaisusta tuli bestseller, ja runon tallenne palkittiin Grammy-palkinnolla .
    ellauri350.html on line 282:
    ge">


    ellauri350.html on line 284: Maya Angelou, 1999
    ellauri350.html on line 288: Todisteet viittaavat siihen, että Angelou polveutui osittain Länsi-Afrikan mende-kansasta. Angeloun elämän yksityiskohdat, jotka kuvattiin hänen seitsemässä omaelämäkerrassaan ja lukuisissa haastatteluissa, puheissa ja artikkeleissa, olivat yleensä epäjohdonmukaisia. Kriitiko Mary Jane Lupton on selittänyt, että kun Angelou puhui elämästään, hän teki sen kaunopuheisesti, mutta epämuodollisesti ja "ilman aikakaaviota edessään". Esimerkiksi hän oli naimisissa vähintään kahdesti, mutta ei koskaan selittänyt, kuinka monta kertaa hän oli ollut naimisissa, "peläten kuulostavansa kevytmieliseltä".
    ellauri350.html on line 289: Angelou työskenteli monissa työpaikoissa, mukaan lukien seksikaupassa prostituoituna ja lesbonaisena, ja kuvailee sitä toisessa omaelämäkerrassaan Gather Together in My Name .
    ellauri350.html on line 290: Angelou ei ansainnut korkeakoulututkintoa, mutta Gillespien mukaan Angelou halusi häntä kutsuttavan "Dr. Angelouksi" perheen ja läheisten ystävien ulkopuolella.
    ellauri350.html on line 292: Muuten hän ansaizi runoilijaxi aika kivasti. Hän omisti kaksi kotia Winston-Salemissa Pohjois-Carolinassa ja "herrallisen brownstonen" Harlemissa , joka ostettiin vuonna 2004 ja joka oli kuin Eskin Bulevardin asunto täynnä hänen "kasvavaa kirjastoaan" kirjoja, joita hän keräsi kautta elämän, vuosikymmenien ajalta kerättyjä taideteoxia ja hyvin varustetut keittiöt. The Guardian -lehden kirjoittaja Gary Younge kertoi, että Angeloun Harlemin kodissa oli useita afrikkalaisia seinävaatteita ja hänen maalauskokoelmansa, mukaan lukien useiden jazztrumpetistien maalaukset, Rosa Parksin akvarelli ja Faith Ringgoldin teos nimeltä "Maya's Quilt Of Life".
    ellauri350.html on line 294: Gillespien mukaan hän isännöi useita juhlia vuodessa pääasunnossaan Winston-Salemissa; "hänen taitonsa keittiössä on legendaa – haute-keittiöstä kodikkaan mukavuusruokaan".
    ellauri350.html on line 295: The Winston-Salem Journal totesi: "Kutsun saaminen yhteen Angeloun kiitospäivä- illallisista, joulukuusenkoristelujuhlista tai syntymäpäiväjuhlista oli yksi kaupungin halutuimmista kutsuista."
    ellauri350.html on line 299: Alkaen julkaisusta I Know Why the Caged Bird Sings, Angelou käytti samaa "kirjoitusrituaalia" monta vuotta. Hän heräsi aikaisin aamulla ja kirjautui sisään hotellihuoneeseen, jossa henkilökuntaa käskettiin poistamaan kaikki kuvat seiniltä. Hän kirjoitti lainopillisiin tyynyihin makaaessaan sängyllä, ja hänellä oli vain pullo sherryä, korttipakka pasianssia varten , Roget´s Thesaurus ja Raamattu, ja lähti aikaisin iltapäivällä. Hän teki keskimäärin 10–12 sivua kirjallista materiaalia päivässä, jonka hän editoi kolmeen tai neljään sivuun illalla.
    ellauri350.html on line 301: Hän kävi läpi tämän prosessin "lumotakseen" itsensä, ja kuten hän sanoi vuonna 1989 British Broadcasting Corporationin haastattelussa, "elä uudelleen tuska, tuska, Sturm und Drang ". Hän asettui ajassa, josta hän kirjoitti, jopa traumaattisista kokemuksista, kuten raiskauksestaan Caged Bird -elokuvassa, "kerromaan inhimillisen totuuden" elämästään. Angelou kertoi pelanneensa korttia päästäkseen lumoavaan paikkaan ja päästäkseen muistoihinsa tehokkaammin käsiksi. Hän sanoi: "Voi kestää tunnin päästä siihen, mutta kun olen siinä - ha! Se on niin herkullista!" Hän ei pitänyt prosessia katarsina; pikemminkin hän löysi helpotusta "totuuden kertomisesta". (Wats the diff?). Angelou kuoli aamulla 28. toukokuuta 2014 86-vuotiaana.
    ellauri350.html on line 303: 1A sex worker is a person who provides sex work, either on a regular or occasional basis. The term is used in reference to those who work in all areas of the sex industry. Sex work is "the exchange of sexual services, performances, or products for material rather than emotional compensation."
    ellauri350.html on line 304: The term emphasizes the labor and economic implications of this type of work. The transaction must take place between consenting adults of the legal age and mental capacity to consent and must take place without any methods of coercion, other than the payment. The sex industry (also called the sex trade) consists of businesses that either directly or indirectly provide sex-related products (semen, babies) and services or adult entertainment.
    ellauri350.html on line 314: Atticus mainitsee vaikuttajina laajan joukon taiteilijoita ja kirjailijoita, mukaan lukien sellaiset runoilijat, muusikot ja julkisuuden henkilöt 1900-luvun puolivälistä kuin Marcus Aurelius, Jack Kerouac, Ernest Hemingway, Mary Oliver, F. Scott Fitzgerald, Claude Monet, Bob Dylan, Robert Frost, Chet Baker ja Steve McQueen.
    ellauri350.html on line 407: Paljon siitä, mitä Atticuxesta tiedetään, on peräisin hänen oman kirjansa katkelmista, jotka on säilytetty Eusebiuksen Preparatio Evangelicassa. Jotkut niistä ovat kuitenkin laajoja ja antavat yksityiskohtaisen kuvan hänen kannoistaan. Suurin osa katkelmista on peräisin Atticuksen kommenteista Platonin dialogiin Timaios; pisimmät, jotka vievät ylivoimaisesti eniten tilaa kriittisessä painoksessa, on otettu hänen Aristoteleen vastaisesta tutkielmastaan niitä vastaan, jotka haluavat selittää Platonin opetuksia parhain päin.
    ellauri350.html on line 419: Atticus tuntee olevansa pakotettu kamppailemaan ajan ajallisen ilmaantumisen paradoksin kaa. Eli mitä oli ennen sitä kun ei ollut mitään? Timaiuksen mukaan aika syntyi yhdessä kosmoksen kanssa. Atticus ratkaisee tämän ongelman olettamalla kahdenlaista aikaa: esikosmisen epäjärjestyksen ajan ja tutun, järjestetyn ajan, joka on ollut olemassa vasta luomisen jälkeen. Hän uskoo, että luomisen ajankohtaa ei valittu mielivaltaisesti, vaan Luoja tarkkaili silmä kovana muutoksia kaaoksessa, kunnes se saavutti maailman luomiselle sopivan tilan.
    ellauri350.html on line 476: Kylläpä loppiaisaattona tuli suorasoittona iso pussillinen järeätä jenkkipaskaa. Kaiken mukaliberaalin "itsa free country" takana on uskomattoman ryppyozaista suorastaan verenhimoista isänmaallisuutta ja muuta klaanihenkeä. Bonesissa vastakkain oli katolinen Jerry Cotton, Clark Kent sankarivainajan puolipohjissa ja muut jenkkisotien uskolliset joita on silminkantamattomiin Arlingtonissa, ja pirun asianajajat, tunteeton Bones ja pahasuinen Hodges, joka salaliittoteoreetikkone vahingossa pahoitti patrioottisemman puolivinkuintiaani Angelan.
    ellauri350.html on line 480: Ja sitten Bone of Contentionissa toinen klaani, jenkkipoliisit, jotka suojelevat omia aivan yhtä suurella apinan raivolla kuin pyssynheiluttajat armeijassa ja kansalliskaartissa. Samoja tyyppejähän ne enimmäxeen ovatkin, univormut vaan on eriväriset. Ja kuten edellisessäkin pätkässä, suuret pahantekijät puhdistetaan pulmusixi loppupeleissä ja syy langetetaan lopulta joillekuille pikkukonnille. Niinpä tietysti, that's the American Way. It's My Way, laulaa mafioso Frank Sinatra.
    ellauri350.html on line 502:

  • Älä ole tylsä kuin sarjaepisodi ilman cliffhangeria.
    ellauri350.html on line 508: Kuvittele että olet tavannut tytön ja olette nussineet neljä kertaa joka deitillä, ja nyt hän ei vastaa viesteihisi enää. Mikä neuvoxi? Voisit kirjoittaa esim näin: Hej! Muistan että luit hauskoja populääripsykologisia juttuja joltain sivustolta. Voisitko jakaa linkin! Olen terapian tarpeessa ja muutenkin puutteessa, if you get what I mean. Onko pulmapäivät ohi? Vieläkö on maalarit talossa? Minusta on hienoa että käyn isäni kanssa huorissa kerran kuussa. On hienoa harrastaa ilotaloja! Mixikö päädyin niiden pariin? Käyn nussimassa kerran viikossa, se on ihanaa! Entäpä sinä jänisrukka? Jatkaisin mielelläni vazakkain. Tässä vielä varmemmaxi vakuudexi hauska gif:
    ellauri350.html on line 520: Tämä on kannustava opas niille, jotka vielä etsivät sitä oikeaa, sekä niille, jotka jo ovat vakiintuneessa suhteessa mutta haluavat vahvistusta liiton kestävyydelle. Kirjan esimerkit ja harjoitukset auttavat kehittämään parisuhdetta entistä paremmaksi ja kestävämmäksi. À 24 egeä.
    ellauri350.html on line 540: Kurinpidon tulisi tapahtua iloisessa ja positiivisessa hengessä. Tämä sattuu sinuun enemmän kuin minuun.
    ellauri350.html on line 547: Varhainen kiinnittäminen (bondage)
    ellauri350.html on line 561: Jos kaikki ei käy kuin Strömsössä, lapsestasi tulee välttelevä tai ristiriitainen (torjuva ripustautuja). Angelan tyypit ovat suoraan epätoivoista kotirouvista ja miljoonasta muusta romkomista. Apinat on tyypitetty ja varustettu etiketeillä, käy hakemassa omasi. Onhan se kätevää, mutta aika haukotuttavaa. Vaihda kanavaa, tuleeko jostain vaikka nyytiset tai lätkää. Ehkä opettelemme nauttimaan omasta seurastamme. Kiinnymme Nyrkki Kyllikkiin.
    ellauri350.html on line 565:
    Arons, who live in Tiburon, Marin County, and whose son, Elijah, writes for television in Los Angeles, have experimented with this format themselves, using it to deepen connections with their couple of remaining friends: “It’s a great way to spend an evening,” Aron said.

    ellauri350.html on line 569: 36 kysymystä, jotka voivat johtaa rakkauteen. Reader´s Digest -toimittaja Päivitetty: 14. helmikuuta 2023. Facebook, Flipboard, Viserrys, Pinterest, Sähköposti.
    ellauri350.html on line 600:
  • "Olen oppinut, että ihmiset unohtavat sen, mitä sanoit, ihmiset unohtavat, mitä teit, mutta ihmiset eivät koskaan unohda, miltä heistä tunnuit." - Maya Angelou (elokuu 2013)
    ellauri350.html on line 602:
  • "Olen vain keskimääräinen mies, mutta Georgen mukaan työskentelen sen eteen kovemmin kuin keskimääräinen mies." - Esa Saarinen
    ellauri350.html on line 605:
  • "Julkkixena olemisen kiva asia on se, että kun kyllästyt ihmisiin, he luulevat sen olevan heidän vikansa." - Henry Kissinger (elokuu 2007)
    ellauri350.html on line 608:
  • "Kun olet 80-vuotias, olet oppinut kaiken. Sinun tarvitsee vain muistaa se." - George Burns (joulukuu 1977)
    ellauri350.html on line 609:
  • "Nuorena pysymisen salaisuus on elää rehellisesti, syödä hitaasti ja valehdella iästäsi." - Lucille Ball (Reader´s Digest Quotable Quotes, 2013)
    ellauri350.html on line 793: Viimeinen: Kerro henkilökohtainen ongelmasi ja kysy kumppaniltasi neuvoja, kuinka hän voisi käsitellä sen. Pyydä myös kumppaniasi pohtimaan sinulle, miltä näytät suhtautuvan valitsemaasi ongelmaan.
    ellauri350.html on line 823: Samuel L(eroy) Jackson (s. 21. joulukuuta 1948) on yhdysvaltalainen näyttelijä. Yksi sukupolvensa tunnetuimmista näyttelijöistä, elokuvat, joissa hän on esiintynyt, ovat tuottaneet yhteensä yli 27 miljardia dollaria maailmanlaajuisesti, mikä tekee hänestä kaikkien aikojen toiseksi eniten tuloja tuottavan näyttelijän . [a] Tuoreen luokituksen mukaan hän on kaikkien aikojen eniten tuottanut näyttelijä. Vuonna 2022 hän sai Academy Honorary Award -palkinnon "kulttuurisena ikonina, jonka dynaaminen työ on resonoinut genreissä, sukupolvissa ja yleisöissä maailmanlaajuisesti". Jacksonin läpimurtoesitys oli Jules Winnfieldin roolissa Quentin Tarantinon rikosdraamassa Pulp Fiction (1994), Hän sai laajaa tunnustusta myös Jedi Mace Winduna Star Wars -esiosa-trilogiassa ( 1999–2005) ja Nick Furynä 11 Marvel Cinematic Universe -elokuvassa , alkaen Iron Manista (2008), sekä vierailijana ABC- sarjassa SHIELDin agentit.
    ellauri351.html on line 133: Hän väitti kahdessa artikkelissa, että natsien eugeniikkapolitiikka tätä vastaan oli siksi tieteellisesti perusteltu.
    ellauri351.html on line 170: Britton on aina käyttänyt kirjallisuutta eräänlaisena analyyttisen teorian keskustelukumppanina. Belief and Imagination sisältää pitkiä keskusteluja ja väitteitä Wordsworthista ja Coleridgesta, Blaken, Miltonista ja Rilkestä sekä Freudista, Kleinistä ja Bionista; ja Sex, Death and the Superego sisältää vakuuttavan Jobin kirjan ja kiehtovan laajennetun pohdinnan Wagnerin oopperoiden roolista Jungin kirjeenvaihdossa Sabina Spielreinin kanssa. Britton on lääketieteen gumanisti avant la lettre.
    ellauri351.html on line 178: Olen antanut mitä suurimman osoituksen tämän hienon kirjan monista rikkauksista. Minulle jäi vain yksi palapeli. Britton kertoo paljon Darwin-miehestä tässä kirjassa, mutta hyvin vähän darwinismin vaikutuksista psykoanalyysiin. Yhdessä vaiheessa hän valittaa, että Darwinin evoluutioteorian radikalismi on tuskin läpäissyt koulutettuja mielipiteitä. Luulen, että hän on väärässä tässä, mutta entä darwinilaiset psykoanalyysimallit: Bowlbyn, ennen kaikkea, mutta myös nykyaikaisempi versio kiintymysteoriasta, jonka tässä maassa julkaisivat Peter Fonagy, Anthony Bateman ja Mary Target sekä Yhdysvalloissa sellaiset henkilöt. kuin Allan Schore? Neuropsykoanalyysi on täysin darwinistinen näkökulma. Olisi hyvä saada Brittonin mielipide näistä malleista, ei vähiten siksi, että ne kiinnostavat niin monia hänen kiinnostuksen kohteitaan. Sama ajatus minulla oli neurotieteistä, Brittonin arvostaman alan suhteen. Neurotiede käyttää aivojen rakenteita tarkastellessaan täysin darwinistista viitekehystä: tyvihermot, jotka muodostavat matelijakompleksin, kehittyivät ensimmäisinä; myöhemmin tuli limbinen järjestelmä, useimpien emotionaalisten reaktioiden istuin; lopulta kehittyi neokortex, josta me ihmiset saamme niin monia kognitiivisia etujamme. Nämä rakenteet, joita löytyy myös muista kuin ihmiseläimistä eri suhteissa, muodostavat nyt perustan suurelle osalle neurotieteellistä teoriaa. Eikö psykoanalyysillä ole heistä mitään sanottavaa? Exnää ole just noi se, minä ja superminä?
    ellauri351.html on line 206: ges/M/MV5BNmVmYjZlOTctM2ZlNy00OTU4LTg1MzgtMzcyZDRjM2M2YmU3XkEyXkFqcGdeQXVyNjUxMjc1OTM@._V1_.jpg" width="40%" />
    ellauri351.html on line 227: Sillä välin van der Kolk alkoi muodostaa liittoutumien verkostoa, joka voisi muuttaa trauman hoitoa. ("Hän on aina ollut uskomaton verkostoituja", muistelee Herman.) Tuohon aikaan somaattiset terapiat, jotka vaihtelivat kokonaisvaltaisesta joogasta "sisäisen aistin" käytäntöihin, olivat hyväksytyn hoidon laitamilla. Harjoittajien ryhmälle, joka on pitkään hylätty New Age -hiutaleina, van der Kolkin innostus tuli jumalan lahjana. "Ensimmäistä kertaa perinteinen valtavirran psykiatri ja neurobiologian tutkija perusteli psykologisten häiriöiden vaikutusten ymmärtämisen tärkeyttä", Babette Rothschild, The Body Remembers -kirjan kirjoittaja, sanoi Psychotherapy Networkerille vuonna 2004. Mutta nämä uudet lähestymistavat olivat kiistanalaisia. Toisen traumatutkijan Richard Bryantin mielestä van der Kolk oli "syrjäyttänyt itsensä tieteellisenä ajattelijana".
    ellauri351.html on line 241: Koko viikon mittaisen retriitin aikana näytti joskus siltä, ettei mikään tapahtuma ollut geopoliittisesti liian laaja tai historiallisesti monimutkainen trauman kautta. Ensimmäisenä iltana van der Kolkin henkilökunta kokoontui hänen kanssaan sviittiinsä. Siellä oli nainen, joka johti TRF:n kansainvälistä haaraa, joka keskittyi traumatyöpajojen kehittämiseen globaalissa etelässä, ja psykoterapeutti, joka kertoi minulle keksineensä "seksuaalisen surun" käsitteen. Yö oli sujunut loistavasti, he olivat yhtä mieltä, kun keskustelu pyörähti Trauma-säätiön maailmanlaajuiseen elintärkeään työhön ja jäljellä olevaan työhön: Ukrainan sotaan, ilmaston lämpenemiseen, pakolaiskriisiin, nälänhätään, sissien väkivaltaan, suureen murrospyörään. historia huutaa lisää traumainterventiota. Oli vaikea ajatella ongelmaa, johon traumaterapia ei olisi vastaus.
    ellauri351.html on line 243: Trauma can be trapped in the body as a reflexive wince stuck in time — manifesting as a shoulder spasm, for example, when someone hears a word that reminds them of the traumatic event. He used to have those, he said, but not anymore. We’re at the beginning of a new scientific epoch, he told me, of understanding the truth about trauma: Finally, humanity can hope to free itself from the cycles that have dragged us through eons of war, violence, and poverty. Someday soon, he told me, finally, we will all become clean.
    ellauri351.html on line 248: Leon Festinger (8. toukokuuta 1919 – 11. helmikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen sosiaalipsykologi, joka loi kognitiivisen dissonanssin ja sosiaalisen vertailun teoriat. Aiemmin hallitsevan biheivioristisen sosiaalipsykologian näkemyksen hylkääminen osoittamalla inhimillisen käyttäytymisen ärsyke-vasteen ehdollistamisen riittämättömyyttä johtuu suurelta osin hänen teorioistaan ja tutkimuksestaan.
    ellauri351.html on line 249: Festinger syntyi Brooklynissa New Yorkissa 8. toukokuuta 1919 venäläis-juutalaissiirtolaisten Alex Festingerin ja Sara Solomon Festingerin perheeseen. Hänen isänsä, kirjontavalmistaja, oli "jättänyt Venäjän radikaalina ja ateistina ja pysyi uskollisena näille näkemyksille koko elämänsä ajan".
    ellauri351.html on line 257: Lewin kexi sanan genidentiteetti. Se on nykyään ehkä ainoa säilynyt todiste Lewinin vaikutuksesta tiedefilosofiaan. Mä kexin Norssin ekalla luokalla sanan getiparnetiivi kunen tiennyt että sille on jo sana olemassa, nimittäin akkusatiivi. Genidentiteetti on eksistentiaalinen suhde, joka on objektin synnyn taustalla hetkestä toiseen. Se, mitä yleensä pidämme objektina, koostuu todella useista olioista, jotka ovat objektin vaiheita eri aikoina. Kaksi objektia eivät ole identtisiä, koska niillä on samat yhteiset ominaisuudet, vaan koska toinen on kehittynyt toisesta. Lewin esitteli käsitteen 1922 Habilitationsschrift Der Begriff der Genese in Physik, Biologie und Entwicklungsgeschichte. Tästä käsitteestä ei kuitenkaan koskaan tullut laajan keskustelun ja väittelyn kohde omalla tavallaan. Sen sijaan sen kontekstista poimivat filosofit, kuten Rudolf Carnap, Hans Hermes, Hans Reichenbach, Adolph Grünbaum ja Bas van Fraassen, jotka sisällyttivät tämän käsitteen omiin teorioihinsa, kuten maailmankaikkeuden topologiaan tai mekaniikan aksiomatisointiin. Lewinin ajatuksena oli verrata ja vastakohtaista genidentiteetin käsitettä eri tieteenaloilla paljastaen siten kunkin luonteenomaisen rakenteen ja mahdollistaen niiden luokittelun.
    ellauri351.html on line 261: Festinger jatkoi opintojaan Kurt Lewinin johdolla Iowan yliopistossa, jossa Festinger sai MA-tutkinnon vuonna 1940 ja tohtorin vuonna 1942 lasten käyttäytymisen alalla. Molemmat vaihtoivat kerran vaimoa. Lewinin kuoltua Festinger muutti yhä lännemäxi MIT:stä, kunnes vuonna 1957 julkaisi kognitiivisen dissonanssin teoriansa, joka on todennäköisesti hänen kuuluisin ja vaikutusvaltaisin panoksensa sosiaalipsykologian alalla. Festinger pettyi sosiaalipsykologian ja alkoi huuhailla. Viimeinen yritys oli ymmärtää, miksi jokin kulttuuri hyväksyy tai hylkää idean, ja hän päätti, että tutkimalla, miksi uusi teknologia otettiin nopeasti käyttöön lännessä, mutta ei Itä-Bysantin valtakunnassa, valaisisi asiaa. Festingerillä kuitenkin diagnosoitiin syöpä ennen kuin hän pystyi julkaisemaan tämän materiaalin. Hän päätti olla jatkamatta hoitoa ja kuoli 11. helmikuuta 1989.
    ellauri351.html on line 263: Festinger ja hänen työtoverinsa pitivät havaintoja läheisyysvaikutuxesta todisteena siitä, että ystävyyssuhteet syntyvät usein passiivisten kontaktien perusteella (esim. lyhyet tapaamiset tohvelietäisyydellä opiskelija-asuntoyhteisössä) ja että tällaisia passiivisia kontakteja syntyy todennäköisemmin lähempänä.
    ellauri351.html on line 265: Festinger oletti, että ihmiset pyrkivät arvioimaan mielipiteitään ja kykyjään vertaamalla niitä muiden vastaaviin. Lewin luokan oivallus. Festinger käsitteli myös sosiaalisen vertailun teorian vaikutuksia yhteiskuntaan hypotetisoiden, että ihmisten taipumus siirtyä ryhmiin, joilla on omien mielipiteidensä ja lähellä omia kykyjään olevia kykyjä, johtaa yhteiskunnan segmentoitumiseen ryhmiin, jotka ovat suhteellisen samanlaisia. Birds of same feather flock together.
    ellauri351.html on line 267: Festinger kuvasi kognitiivisen dissonanssin perushypoteesit seuraavasti:
    ellauri351.html on line 278: Nassim Nicholas Taleb [a] ( / ˈ t ɑː l ə b / ; vaihtoehtoisesti Nessim tai Nissim ; syntynyt 12. syyskuuta 1960) on libanonilais-amerikkalainen esseisti, matemaattinen tilastotieteilijä, entinen optiokauppias, riskianalyytikko ja aforisti jonka työ koskee satunnaisuuden, todennäköisyyden ja epävarmuuden ongelmia 
    ellauri351.html on line 293: Taleb on kirjoittanut Incerton, viisiosaisen epävarmuutta käsittelevän filosofisen esseen, joka julkaistiin vuosina 2001–2018 (erityisesti The Black Swan ja Antifragile). Hän on toiminut professorina useissa yliopistoissa ja työskennellyt riskitekniikan ansioituneena professorina New Yorkin yliopiston Tandon School of Engineeringissä syyskuusta 2008 lähtien. Hän on ollut mukana Risk and Decision Analysis -lehden päätoimittajana syyskuusta 2014 lähtien. Hän on myös toiminut matemaattisen rahoituksen harjoittajana, hedge-rahastojen hoitajana ja johdannaiskauppiaana, ja hän on tällä hetkellä Universal Investmentsin tieteellisenä neuvonantajana. The Sunday Times kutsui hänen vuonna 2007 julkaistua kirjaansa The Black Swan yhdeksi 12 vaikutusvaltaisimmasta kirjasta toisen maailmansodan jälkeen.
    ellauri351.html on line 314: Talousliberaalinem harhakuvitelma on ettei kapitalistisessa järjestelmässä tarvi olla vihulaisia vaan ainoastaan kilpaveikkoja, joiden kanssa voi sovinnolla pelata sopupeliä. Don't get mad, get even, on bisnesmiehen mottona. Mutta lopputulema on sama: toiset tekee oharit ja pääsee joholle, toiset jää pitelemään tikkua, vaikka kuinka reilusti puristetaan kättä ja harrastetaan paikallista sopimista palkoista ja autoeduista. Paras mies voittakoon, sanoo rehti yxinyrittäjä volttikuski ja polkee liikkeelle lumisohjoisen polkupyörärämänsä.
    ellauri351.html on line 316: Puntun Paavo ei tajua että viha on matelijanaivon vaste tappioihin resurssikilpailussa. Vihan poistaminen terapialla tai mielialalääkkeillä ja sen korvaus neokortexin nollasummapelillä ei poista ize ongelmaa, jota apinan ylisivistyminen, kasvava pääluku sekä hiilijalanjälki vain pahentaa. Kyllä kansanmurha onnistuu vaikka kuinka oisi jäitä hatussa. Ei voi sijoittaa, tää on nyt paras ratkaisu kaikille, all things considered, sori vaan. Kahden valtion ratkaisu ei vetele. Kyllä arabit saa olla Israelissa toisen luokan kansalaisina, kuhan juutalaiset ovat enemmistönä.
    ellauri351.html on line 318: Sine ira et studio, ei millään pahalla. No hard feelings. Tällästä efektiivistä altruismia (kz Singer, albumi 250) ja personalismia (albumi 260).
    ellauri351.html on line 322: Liike kehittyi 2000-luvulla, ja nimi tehokkaaksi altruismiksi keksittiin vuonna 2011. Liikkeeseen vaikuttavia filosofeja ovat Peter Singer, Toby Ord ja William MacAskill. Se, mikä alkoi hajanaisen liittoutuman kannattamana arviointitekniikoiden sarjana, kehittyi identiteetiksi. Noin 7 000 aktiivisen altruismin yhteisössä ja vahvat siteet Yhdysvaltojen ja Britannian eliittikouluihin vaikuttava altruismi on liitetty Piilaaksoon ja teknologiateollisuuteen muodostaen tiukan miehekkään alakulttuurin.
    ellauri351.html on line 328: ger_MIT_Veritas.jpg/396px-Peter_Singer_MIT_Veritas.jpg" height="250px" />
    ellauri351.html on line 332:
    4 pääkusettajaa Singer, Ord, MacAskill, SBF tunnistuskuvissa

    ellauri351.html on line 352: Kardemommeloven: Man skal ikke plage andre, man skal være grej og snill,
    ellauri351.html on line 369: Paavosta tietäminen ja tunteminen ovat kykyjä mutta uskominen pakko. Miten niin? Luulisi että tunteat ovat lähempänä pakko-oireita. Tieto on perusteltu tosi uskomus. Toden uskominen on kyllä jonkinlainen saavutus. Mutta jotain on pakko uskoa, että pääsee edes ylös sängystä. Vaikka kyllä virzaamispakkokin on vahva motivaattori. Voiko tahdon voimalla uskoa jotain päätöntä vain koska sitä halutaan? Näin James uskotteli. Deonttinen pakko on muiden halua. Tuntuu siltä että koko kyky/pakko erottelu on suht irrelevantti tässä. Kyvyn duaali ei edes ole pakko vaan inkontinenssi. Wittgensteiniä ei passaa uskoa pitemmälle kuin sen jaxaa heittää.
    ellauri351.html on line 381: Halbwachs vaikutti myös tiedon sosiologiaan teoksellaan La Topographie Legendaire des Évangiles en Terre Sainte ; Uuden testamentin spatiaalisen infrastruktuurin tutkimus. (1951) 
    ellauri351.html on line 425: Hei täähän on se Haim Ginottin XYZ malli Angelan niteestä?! Sen on vitun monet izehoitohyypät omineet without so much as by your leave. Paizi tässä on vielä tää motivaatiopläjäys perässä.
    ellauri351.html on line 440: Joseph H. Berke, MD, (17. tammikuuta 1939 – 11. tammikuuta 2021, ei sukua Berke Khanille, Genghisin vaarille) oli amerikkalaissyntyinen psykoterapeutti, kirjailija ja luennoitsija. Hän opiskeli Columbia College of Columbia Universityssä ja valmistui Albert Einstein College of Medicine -yliopistosta New Yorkissa. Berke muutti Lontooseen vuonna 1965, jossa hän työskenteli RD Laingin kanssa 1960-luvulla, kun Philadelphia Association perustettiin. Berke asui Kingsley Hallissa, missä hän auttoi sairaanhoitajaa Mary Barnesia, jolla oli diagnosoitu skitsofrenia, selviytymään hulluudesta. Barnesista tuli myöhemmin taiteilija ja kirjailija. Philadelphia Association, jonka jäseniä Laing ja Cooper ja myöhemmin Redler olivat, oli perustanut Kingsley Halliin projektin, jossa häiriintyneet ihmiset voisivat asua sairaalan ulkopuolisessa ympäristössä. Se on kolmikerroksinen rakennus Itä-Lontoossa. Noin kolmetoista ihmistä voisi asua siellä mukavasti. Philadelphia Association vuokrasi rakennuksen viideksi vuodeksi kesäkuusta 1965 alkaen.
    ellauri351.html on line 442: Asukkien joukossa oli sairaanhoitaja nimeltä Mary Barnes. Hän oli hyvin häiriintyneessä mielentilassa ja makasi sängyssään virtsansa ja ulosteidensa keskellä. Joesta tuli hänen hoitajansa, joka ruokki häntä, ui hänet ja siivosi hänen sänkynsä ja huoneensa. Hiänen ja hänen oli määrä kirjoittaa yhdessä kirja, joka on tullut tunnetuksi nimeltä Mary Barnes: Two Accounts of a Journey Through Madness. Se on merkittävä tarina heidän suhteestaan ​​ja paljastaa Joen epätavalliset ominaisuudet erinomaisena terapeuttina. Se kertoo myös siitä, kuinka Barnesista tuli taidemaalari, joka ensin siveli ulosteita kankaalle sormillaan ja sitten maalasi ne sinisexi ja punaisexi. Kirja on sovitettu näytelmäksi David Edgarin toimesta, ja sitä on esitetty Lontoossa ja muissa kaupungeissa.
    ellauri351.html on line 445: Hänen viimeisimmät kirjansa ovat: Malice Through the Looking Glass (2009) 2. painos, Lontoo: Teva Publications Centers of Power: The Convergence of Psychoanalysis and Kabbalah (Stanley Schneiderin kanssa) (2008) NY: Jason Aronson Why I Hate You and You Hate Me: Kateuden, ahneuden, mustasukkaisuuden ja narsismin vuorovaikutus (2013) Lontoo: Karnac Books ja The Hidden Freud: His Hassidic Roots (2015) Lontoo: Karnac Books. Oliko Berkemann siis hasidi?
    ellauri351.html on line 447: ges/15166491.jpg?type=mds-article-642" width="30%" />
    ellauri351.html on line 450: Joe syntyi geneettinen vika käsissään ja varpaissaan - polydaktyylin, syndaktyylin tai molempien variantti -, joka sai ne näyttämään epänormaalilta. Tämä ei estänyt hänen kykyään kirjoittaa käsin, ja hän pystyi kirjoittamaan etusormillaan; eikä se vaikuttanut hänen kävelyään tai juoksemiseensa. Se auttoi häntä tuntemaan empatiaa muita kohtaan.
    ellauri351.html on line 451: Hänen äitinsä ja isoäitinsä kasvattivat hänet suuressa juutalaisyhteisössä. Hän osallistui Weequahic High Schooliin Newarkissa, nelivuotisessa valtion koulussa, jossa on useita satoja opiskelijoita, ja valmistui luokan valmentajaksi, huippuoppilaaksi. Hän jatkoi Columbia Collegessa, jossa hän suoritti neljän vuoden kurssit kolmessa. Hän valmistui, vaikka ei läpäissyt vaadittua uintikoetta.
    ellauri351.html on line 459: It is spoken by Polonius, the king’s advisor, in Act II, Scene 2. Hamlet has been behaving strangely since the death of his father, and Polonius believes that he is mad. However, Hamlet is actually pretending to be mad in order to buy himself time to carry out his revenge on his father’s killer, Claudius. Polonius is the first person to fall for Hamlet’s act. He believes that Hamlet is truly mad, and he tells Claudius about Hamlet’s strange behavior. Claudius is relieved to hear this, and he believes that Hamlet is no longer a threat. Hamlet’s plan works perfectly. He is able to gather evidence against Claudius, and he eventually succeeds in killing him. The idiom “method in his madness” refers to Hamlet’s clever plan to pretend to be mad in order to achieve his revenge.
    ellauri351.html on line 470: ge.jpg" height="300px" />
    ellauri351.html on line 471: ges?q=tbn:ANd9GcSGfPWcXN-OFOD0p3sfJD3g0JskhtoZPYnXwjMCLtBLvmZ1Jd84" height="300px" />
    ellauri351.html on line 504: Jotta voisimme korjata vinoutuneet valtajärjestelmämme, on ensin tunnistettava ongelma. Ja jotta voisimme astua huomiseen, tämän päivän rahajärjestelmä ja valtajärjestelmä on korjattava, sillä ilman salaisen eliitin olemassaolon tunnistamista ja sen kukistamista, emme tule voimaan muuttaa nykyisiä suurongelmiamme. Tämä siitä yksinkertaisesta syystä, että valtaeliitti ajaa tarkoituksellisesti ihmiskunnan uudestaan ja uudestaan ongelmiin, joiden avulla se laventaa otteensa kattavuutta. Näin tapahtui 1900-luvun maailmansodissa, ja näin tapahtui 9/11 -iskussa. Sama tapahtuu nyt koronatoimenpiteissä.
    ellauri351.html on line 506: Tämä hetki on ihmiskunnan historian saranahetki, josta joko tulemme ulos kaapista uudistuneena tai tarinamme on finito, loppu. Tulemme toki taas löytämään suuntamme ja se suunta johtaa ihmiset keskinäiseen oikeudenmukaisuuteen, mutta emme ilman ponnisteluita, näin otaksun. Oikeudenmukaisuuden saavuttamisen kautta tulemme saavuttamaan kyvyn käydä vuoropuhelua eliöiden kanssa vaikeissakin asioissa. Vuoropuhelun kautta voimme ratkaista vaikeimmatkin ongelmamme. Ja siten askel kerrallaan voimme luoda uuden tulevaisuutemme. Minä näen tulevaisuuden täydellisen positiivisena, vaikka juuri nyt kirveltääkin. Uskon ihmiskunnan kykyyn herätä eliöiden haasteen edessä.
    ellauri351.html on line 508: Päästäksemme uuden tielle, meidän on kuitenkin ensin ymmärrettävä, että koska ihmiskunta on yhtä skeidaa, kaikki on yhteistä kuin uskovaisten eväät. Koko planeetta on olemassa jok’ikisen eliön oikeutena ja siksi aivan kaikkien on saatava tasaveroisesti nauttia planeetan tuotoksista. Ihmiskunnan on opittava jakamisen periaate, jolla ratkaisemme nälänhädän, terrorismin, vihamielisyyden ja lopulta kaikki ongelmamme. Jok’ikinen eliö on pyhä olento, joka on osa kaikkeutta.
    ellauri351.html on line 556: Samael Aun Weor (1917–1977) - sanoi The Aquarian Message -lehdessä , että "Maitreya Buddha Samael on uuden aikakauden Kalki Avatar". Kalkian Avatar ja Maitreya Buddha, hän väitti, ovat sama Ilmestyskirjan "valkoinen ratsastaja" .
    ellauri351.html on line 563: Huolimatta siitä, että monet uskonnolliset hahmot ja hengelliset johtajat väittivät olevansa Maitreya kautta historian, erilaiset buddhalaiset lahkot väittävät, että nämä ovat vääriä väitteitä, samalla kun ne korostavat, että Maitreya ei ole vielä ilmestynyt ja että hän on tulevaisuuden Buddha. Vaikka Maitreyan sanotaan olevan bodhisattva, jonka on jo pitkään ennustettu ilmestyvän maan päälle (mainittu pyhissä kirjoituksissa jo 300-luvulla jKr.), perinteiset buddhalaiset uskovat, että Maitreya asuu tällä hetkellä Puu-Koskelassa. Valaistumisensa ja kaikesta henkilökohtaisen minän tai egon tunteesta luopumisen vuoksi Maitreya on valmis opettamaan itsensä toteuttamista sekä oikeaa toimintaa ja oikeaa suhdetta eli dharmaa.
    ellauri351.html on line 594: Helsingissä 12 hengen murhavyyhti johon sekaantuneista valtaosa oli sekä romaneita, juutalaisia että suomalaisia sekakäyttäjiä.
    ellauri351.html on line 647: Volkanilla on kunniatohtorin tutkinnot Kuopion yliopistosta (nykyisin Itä-Suomen yliopisto), Suomesta, Ankaran yliopistosta Turkista ja Itä-Euroopan psykoanalyyttisesta instituutista Venäjältä. Hän oli entinen Turkish-American Neuropsychiatric Societyn, International Society of Political Psychology Societyn, Virginia Psychoanalytic Societyn ja American College of Psychoanalysts -yhdistyksen hallijärjestäjä.
    ellauri351.html on line 660: ges/medium/volkam_vamikmd.jpeg" height="300px" />
    ellauri351.html on line 663:

    Cold and fresh Beverage
    ellauri351.html on line 665: ge.slidesharecdn.com/ch16ageofimperialism-100118201515-phpapp02/95/ch16-age-of-imperialism-64-728.jpg?cb=1263846857" height="250px" />
    ellauri351.html on line 670: Albert Jeremiah Beveridge (6. lokakuuta 1862 – 27. huhtikuuta 1927) oli amerikkalainen historioitsija ja Yhdysvaltain senaattori Indianasta. Beveridge tunnetaan yhtenä Yhdysvaltain merkittävimmistä imperialisteista. Hän oli progressiivisen aikakauden älyllinen johtaja ja päätuomari John Marshallin ja presidentti Abraham Lincolnin keskeneräisen elämäkerran kirjoittaja.
    ellauri351.html on line 672: Hänen lapsuutensa oli kovaa työtä ja työtä. Hänet tunnettiin vakuuttavana puhujana, joka piti puheita, jotka tukivat Yhdysvaltojen alueellista laajentumista ja lisäsivät liittovaltion valtaa. Beveridge oli vapaamuurari ja Kivisen ja Sorasen lodgen jäsen. Vanhuxena big governmentia kannattanut Beverage tuli katumapäälle ja siirtyi kannattamaan lean rightiä.
    ellauri351.html on line 674: Vuonna 1901, vuosikymmen ennen Leo Tolstoin kuolemaa, amerikkalainen matkaluennoitsija Burton Holmes vieraili Yasnaya Polyanassa Beveridgen kanssa. Kun nämä 2 suurmiestä keskustelivat, Holmes kuvasi Tolstoita 60 mm:n kamerallaan. Myöhemmin Beveridgen neuvonantajat onnistuivat tuhoamaan elokuvan, koska he pelkäsivät, että todisteet hänen tapaamisestaan radikaalin venäläisen kirjailijan kanssa saattavat heikentää hänen mahdollisuuksiaan asettua presidentiksi.
    ellauri351.html on line 676: Tammikuussa 2017 saksalaisen maahanmuuttajan Drumpfin pojanpoika vannoi Yhdysvaltain presidentin virkavalan. Se oli taas näyte Yhdysvaltain perustavanlaatuisesta voimasta, eli siitä, kuinka kansojen sulatusuuni tekee epäilyttävistä siirtolaisista merkittäviä amerikkalaisia. Marburg-viruskin on terveisiä Länsi-Saxasta. 2009 fand in Marburg der 6. Internationale Kongress für Psychotherapie und Seelsorge statt.
    ellauri351.html on line 678: Bones ja Bone of Contention oli taas sietämättömän amerikkalaisia. Bonesissa arvosteltiin diplomaattista koskemattomuutta, onhan ulkomaisillekin konnille (Assange) toki turvallisempaa istua laskemassa amerikkalaisia tiilenpäitä kuin omia. Parhaassa tapauxessa saada vielä myrkkypiikistä. Vasemmistolaisen ulkoministeriön kääpiötä pilkattiin räväkästi kuin Pultti Boisissa saamelaisia ja tummia. Bone of Contentionissa kiinalaisten kanojen ylikansoituxesta (käsin laskemalla yli 5 miljardia) syystä huolestunut terroristi ei ole vain nartun poikanen vaan cowardi, siis izekin chicken eli kana! 100 tyyppiä tosin croakkasi mutta Philadelphia selvisi Marburg-epidemiasta entistä ehompana. Sitäpaizi päästiin eroon ensin pullanaama Peter Dunlopin vääränrotuisesta latinoperskärpäsestä ja sitten ize pullanaamasta.
    ellauri351.html on line 692: Elinikäinen marxilainen, hänen yhteiskuntapoliittiset vakaumuksensa vaikuttivat tuhoisasti hänen työnsä luonteeseen. Brittikommarit vaati 2. rintaman avaamista johki Pohjois-Ranskaan ryssien hädän helpottamisexi. Ei jaxa, istutaan ja kazotaan eka kuinka iivanalle käy, oli Churchillin ja Rooseveltin näkemys. Soditaan vaan tuolla siirtomaissa ja odotetaan itärintaman lopputulosta. M15:n ponnisteluista huolimatta vuonna 1947 hänestä tuli historian lehtori Birkbeck Collegessa, Lontoon yliopistossa, jossa tuohon aikaan epätavallisella tavalla henkilökunnan tai opiskelijoiden keskuudessa ei ollut taipumusta kommunismin vastaisuuteen. Hobsbawm sanoi, että McCarthyismista oli olemassa heikompi versio. joka otti valtaansa Isossa-Britanniassa ja vaikutti marxilaisiin tutkijoihin: "En saanut ylennystä 10 vuoteen, mutta kukaan ei heittänyt minua ulos". Poliittiset viholliset kielsivät Hobsbawmilta luennoitsijan Cambridgessa, ja koska hän oli myös estetty jonkin aikaa professuurista Birkbeckissä samoista syistä, hän puhui onnesta, kun hän oli saanut viran Birkbeckissä vuonna 1948 ennen kuin kylmä sota alkoi todella lähteä liikkeelle. Konservatiivien kommentaattori David Pryce-Jones on dementoinut tällaisten uraesteiden olemassaolon.
    ellauri351.html on line 700: Hobsbawmin sanotaan sanoneen, että seksin lisäksi ei ole mitään niin fyysisesti intensiivistä kuin "osallistuminen joukkomielenosoitukseen suuren julkisen korotuksen aikana". Aika intensiivinen hörökorva olikin. Hänen ensimmäinen avioliittonsa oli Muriel Seamanin kanssa vuonna 1943. He erosivat vuonna 1951. Hänen toinen avioliittonsa oli Marlene Schwarzin (vuonna 1962), jonka kanssa hänellä oli kaksi lasta, Julia Hobsbawm ja Andy Hobsbawm. Hänellä oli väh. 1 avioton poika Joshua Bennathan, joka syntyi vuonna 1958 ja kuoli marraskuussa 2014. "Joss" kuoli syöpään viisikymppisenä. Born in Birmingham, Joss was the son of the historian Eric Hobsbawm and the educational psychologist Marion Bennathan. He was raised by his mother and her husband, the economist Esra Bennathan, and went to Newnham Croft primary school, Cambridge, and Bristol grammar school. At the age of 17, Joss married Jenny Corrick and had two children by the age of 20. The couple divorced but remained friends.
    ellauri351.html on line 715: Gustave Le Bon propose dans cet ouvrage que, lorsque des individus sont réunis, ils ne raisonnent pas de la même manière que s'ils étaient seuls, expliquant ainsi les comportements irraisonnés des foules.
    ellauri351.html on line 717: Kirjassa Le Bon väittää, että joukkopsykologeilla on useita ominaispiirteitä : "impulsiivisuus, ärtyneisyys, järkeilykyvyttömyys, kriittisen hengen tuomitsemattomuus, tunteiden liioitteleminen ja muut..." Le Bon väitti, että "joksikin ajaksi väkijoukkoon upotettu yksilö löytää pian itsensä - joko joukon antaman magneettisen vaikutuksen seurauksena tai jostain muusta syystä, josta emme tiedä - erityisestä tilasta, joka muistuttaa paljon tilaa lumoamisesta, jossa hypnotisoitu yksilö joutuu hypnotisoijan käsiin."
    ellauri351.html on line 730: Jöns oli lukenut pyhästä Yrjänästä, mullakin saattaa olla siitä jotain paasausta. Yrjänä oli paavin tai keisarin henkivartija, mutta otti lopputilin ja lähti Tel Aviviin asumaan yxiössä. Jossain Mahgrebissa sen sanotaan pelastaneen damselin distressistä seivästämällä jonkun matelijanaivon ahraimella (se oli sen mieliase, koska se oli poikasena pyydystellyt kaloja rantavesistä jossain Jordanian rajalla). Näin siis Jöns. Ykä on Gruusian ja Englannin suojeluspyhimys ja Venäjän korkein sotilasprenikka. Ristiretken aikana joku väitti nähneensä pyhän Yrjänän muurin harjalla. Kohta kaiki muutkin muistivat että siellähän se kuppelehti. Tällänen generatiivinen muisti on myös Seija-paralla. Se muistaa aivan selvästi tapahtumattomia seikkoja. Ize muistan liian vähän, muisti on lähinnä Rantanplan-tasoa, mutta Seija korjaa vahingon.
    ellauri351.html on line 732: ge/cw_normal/plain/assets/catawiki/assets/2020/10/22/3/c/9/3c937a88-3230-497e-8c80-b68c716168ba.jpg" />
    ellauri352.html on line 31: ges/I/41LvQKVcRNL.jpg" width="100%" />
    ellauri352.html on line 32:

    Joseph Mengele


    ellauri352.html on line 33:

    Die Geschichte vom
    hölzernen Bengele

    Emävaleita


    ellauri352.html on line 47: Pinocchio oli puinen sätkyukko. Mäntysilmä (oxankohta laudassa?) tai männynsiemen toskanaxi, jonka nenä veny valhetellessa kuin penis erektiivisenä. These aspects are consistent across all adaptations: Pinocchio is an animated sentient puppet, Pinocchio's maker is Geppetto and Pinocchio's nose grows when he lies. Pinocchio's bad behavior, rather than being charming or endearing, is meant to serve as a warning. Collodi originally intended the story, which was first published in June 1881 in the children's magazine Il Corriere dei Piccoli, to be a tragedy. It concluded with the puppet's execution. Kettu ja kissa jotka vievät Disneyn Pinocchion "teeatteriin" hirttävät hänet lähimpään puuhun, joka sattui olemaan tammi eikä mänty.
    ellauri352.html on line 63: Die Knechtschaft dauert nur noch kurze Zeit, lauleskeli Hegel köyriessään piikatyttöä.
    ellauri352.html on line 64: Herruus ja orjuus on keskeinen motiivi Georg Wilhelm Friedrich Hegelin filosofiassa, jota kehitetään hänen Hengen fenomenologiansa samannimisessä luvussa vuodelta 1807.
    ellauri352.html on line 66: Hegel näkee herran ja orjan dialektiikan itsetietoisuuden ja identiteetin lähteenä. Itseluottamuksen elementtejä kuvataan "itselle olemiseksi" (isäntä) ja "toisille olemiseksi" (palvelija). Herra saa itseluottamuksensa siitä tosiasiasta, että hänet tunnistetaan; henkensä vaarantamisesta. Hän ei työskentele. Mutta palvelija työskentelee herralle. Ajan myötä hän ei enää saa itseluottamusta siitä, että hän on ja työskentelee jonkun muun hyväksi, vaan siitä että hän työllään saavuttaa luonnon hallinnan. Käske koiraa koira käskee häntäänsä.
    ellauri352.html on line 68: Hegel tekee selväksi, että herruus ja orjuus ovat toisistaan riippuvaisia. Tietysti, ne ovat käänteisrelaatioita, se löytyy jo Aristoteleen ykkösosasta (suomexi kommentoinut L. Carlson). Vaikka palvelija onkin palvelija pakko-alaisuutensa vuoksi, isännän asema riippuu siitä, tunnustaako palvelija valtansa. Tässä epäsymmetrisessä tunnustamissuhteessa Hegel kehitti kriittisesti Fichten symmetristä tunnustamisfilosofiaa ja näin ollen hänestä tuli Karl Marxin ja myöhemmin Frankfurtin koulukunnan kriittisen yhteiskuntafilosofian vaikutusvaltainen edelläkävijä. Hegelin näkemyksiin vaikuttivat myös Haitin vallankumousta ympäröivä meedia ja raportit Minerva -lehdessä.
    ellauri352.html on line 72: Saksassa Hegel kommentoi työtä Hengen fenomenologiassaan herruuden ja orjuuden yhteydessä. Hegel tunnistaa tässä työprosessin ja taistelun tunnustamisesta herruuden ja orjuuden dialektiikan historian, joka johtaa herruuden ja orjuuden synteesiin. Siinä kaikki sisäistävät herruuden, kuten Taneli Kivipukki osoitti.
    ellauri352.html on line 76: Mutta onnex onnex filosofi Pirmin Stekeler-Weithofer hylkää yhteiskuntateoreettisen tulkinnan taistelulle tunnustuksen puolesta. Sen sijaan hän olettaa, että Hegelin isäntä-orja -luvun todellinen teema on ihmisen itsensä suhde itseensä; hän lukee sen Hegelin kritiikkinä sokraattis-platonis-kristilliselle metaforalle sielusta tai järjestä ruumiin hallitsijana. Vittu Pirmin Stekeler on kuin nippu näitä psykopaattikyrpiä.
    ellauri352.html on line 78: Pirmin Stekeler-Weithofer (born 21 December 1952 in Meßkirch) is a German philosopher and professor of theoretical philosophy at the university of Leipzig. He was the president of the international Ludwig Wittgenstein society (2006-2009) and is now a vice-president of this institution.
    ellauri352.html on line 79: Stekeler rät dazu, Verkrustungen der gegenwärtigen schematischen analytischen Philosophie aufzulösen und stattdessen einen robusten Umgang mit Analogien und Metaphern besonders auch in philosophischen Kommentierungen von Theorien zu etablieren.
    ellauri352.html on line 81: Hegelin isäntä-orja-luvun Stekeler-Weiterhofer ymmärtää kritiikkinä sokratis-platonista vertauskuvaa kohtaan sielusta ruumiin hallitsijana. Stekeler-Weithofer näyttää henkilökohtaisen itseluottamuksen kehittymisen itsekasvatuksena ja itsehillinnäna sen sijaan, että se keskittyisi vain yhteiskuntateoreettiseen arkkityyppiin, ihmisten väliseen tunnustamistapaukseen. Platonin tulkinnassa hän erottaa psykḗen maineen ja kunnian kantajana, joka kestää myös kuolemamme jälkeen, ja aktiivisen aretḗ- ihmisen (hyve), jossa toimimme tunnollisesti ja itsetuomisesti, riippumatta muiden kehuista tai moituksista. Huolehditaan siitä, että sielua ei ymmärretä onttisesti 'sieluksi' kutsutun henkisen olennon todellisena olemassaolona. Sielu on vaan meemi, tyypin kuolematon maine meedioissa ja pilvipalveluissa. Stekeler vakuttaa (kuorossa Hegelin ja muiden kellarin juuresten kanssa) tiedon subjektin absoluuttisuudesta. En voi epäillä ajatusteni ja tekoni toteutumista. Ja mixi en, bitte sehr? Die Geschichte vom hölzernen Bengele, by: Joseph Mengele. Ei tässä ole päätä eikä häntää Pirmin hyvä, puhdasta potaskaa.
    ellauri352.html on line 86: Texasin paskiainen re-bublikaanikuvernööri armeijoineen tappaa märkäselkiä rajajokeen tieten tahtoen. HS selvitti ensin ideologisesti oikein mutta faktisesti väärin että syypäät oli mexikaanoja, mutta joutui pian pyörtämään puheensa. Oikaisu 14.1. kello 10.59: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että meksikolaissotilaat olisivat yrittäneet estää Yhdysvaltain rajaviranomaisia auttamasta siirtolaisia. Tosiasiassa texasilaissotilaat estivät siirtolaisten auttamisen. Kello 11.06: Jutussa kerrottiin aiemmin Meksikon muun muassa pystyttäneen rajalle aitaa. Tosiasiassa esteet pystytti Texas. Kello 20.15: Muokattu Henry Cuellarin sitaattia muodosta ”Tämä on tragedia, josta Yhdysvallat kantaa vastuun” muotoon ”Tämä on tragedia, josta osavaltio kantaa vastuun”. Lisäksi muokattu kohtaa, jossa kerrottiin, että ”esteiden avulla Texas haluaa estää Yhdysvaltojen rajahenkilökuntaa pääsemästä rampille, jota veneet käyttävät päästääkseen Rio Grande -joelle”. Kyse oli hallinnon kannasta asiaan.
    ellauri352.html on line 147: Tarpeet ja tunteet ohjaavat jopa tietämistä. No tottakai, eikai muuten tarvis tietää paljon paskaakaan. Pas anthropos oregei eidenai, sanoi Aristoteles, eli uteliaisuus tappoi kissankin.
    ellauri352.html on line 163: Sen lisäksi, että hän on kirjoittanut suuren kirjan "Descartes' Error", joka muutti ihmisten käsityksen nähdä "järjen ja tunteen" risteys, jossa hän opinnoissaan "lyö vetoa", että limbinen järjestelmä (aivojen osa, joka hallitsee tunteita) ja perustoiminnot) ja neokortex (osa järkeä) liittyvät toisiinsa, koska ne toimivat aina yhdessä. Hänen ikonisin lause kirjassa on: "jokainen rationaalinen ilmaisu perustuu tunteisiin". Tollasia dagot ovat, tunneihmisiä. Vetävät fadoja kapakassa vedet silmissä. Sitäpaizi höh, Descartes erotti sielun ruumiista, ei sielua ja henkeä kuten Klages ja muut nazit albumissa 345.
    ellauri352.html on line 165: Kirjoittaja tekee aluksi laajan yhteenvedon neurologian tunteiden historiasta kuvaamalla ja tutkimalla Gagen tapausta, tapahtumaa, jossa pohjoisamerikkalainen nimeltä Phineas Gage sai otsalohkonsa kiinni rautakangolla koko XX vuosisadan toisen puoliskon ajan. Toisin kuin raamatun Pinehas, joka työnsi kangen nussijoiden läpitte. Tämän tapauksen jälkeen hän selvisi hengissä vain näön menetyksellä raudan osumasta kohdasta. Kautta tämän tapauksen kuvauksen Damásio havainnollistaa ja selventää hermoston ja sen makro- ja mikrorakenteiden toimintaa.
    ellauri352.html on line 211: Sielu muodostuu tunteista, Paavo väläyttää. Ei hullumpikaan ajatus kun muistaa miten sakemannit asettivat järjen ja sielun vastakkain. Sielu on siis matelijanaivot ja järki toi nuorempi kuorikerros. Tää aivojen kaxikerroxinen hermoverkko selittää tuhannet vuodet magiaa, mystiikkaa ja filosofiaa. Sikäli vaan outoa että mixi porukat sitten huolehtii niin paljon juuri sielun ikuisuudesta? Sehän on muutenkin aika ikuinen, koska se on koodattuna geeneihin eli kaikille apinoille lähestulkoon sama! Järki säilyy ylisukupolvisesti vain meemeinä, koska sen kytkennät muodostuvat kokemuxesta.
    ellauri352.html on line 249: Vallankumous alkaa kiusaamisena parisuhteessa, koulussa, työpaikalla ja erilaisissa ryhmissä. ("Nyt kyllä sattui Juhaa leukaan.") Työläisen minuus lohkoutuu niin että me uhrit olemme hyviä vaikka teemme pahaa, ja ne muut ovat pahoja vaikka hyväntekeväisiä. Joten voimme tehdä helle pahaa ja olla silti ja juuri sixi hyviä. Niinpä. Porukoita vaivaa vallanhimo ja henkilökohtainen kateusongelma.
    ellauri352.html on line 261: ges_of_grief.svg/800px-K%C3%BCbler_Ross%27s_stages_of_grief.svg.png" />
    ellauri352.html on line 267: Mallin esitteli sveitsiläisamerikkalainen psykiatri Elisabeth Kübler-Ross vuoden 1969 kirjassaan Kuolemasta ja kuolemasta, ja se sai inspiraationsa hänen työstään parantumattomasti sairaiden potilaiden parissa. Masentuneena siitä, että lääketieteellisissä kouluissa ei annettu opetusta kuolemasta ja kuolemasta, Kübler-Ross tutki kuolemaa ja sen kohtaajia Chicagon yliopiston lääketieteellisessä koulussa. Kübler-Rossin projekti kehittyi seminaarisarjaksi, josta potilashaastattelujen ja aikaisemman tutkimuksen ohella tuli hänen kirjansa perusta. Vaikka Kübler-Rossin tunnustetaan yleisesti näyttämömallien luojana, aiemmat kuolemanteoreetikot ja -lääkärit, kuten Josef Mengele, Erich Lindemann, Collin Murray Parkes ja John Bowlby, käyttivät samanlaisia steppien tai vaiheiden malleja jo 1940-luvulla.
    ellauri352.html on line 325: Durkheimille kategoriat eivät ole epämääräisiä ja epämääräisiä, kuten Kant kuvitteli. Lisäksi kategoriat vaihtelevat, joskus suurestikin, kulttuurista toiseen, mikä saa Durkheimin uskomaan, että ne ovat sosiaalista alkuperää. Esim juutalainen kyynärä on eri pituinen kuin roomalainen. These lengths typically ranged from 44.4 to 52.92 cm (1 ft 5+1⁄2 in to 1 ft 8+13⁄16 in), with an ancient Roman cubit being as long as 120 cm. Durkheim sanoo pohjimmiltaan, että uskonto on kaiken ihmistiedon alkuperä. Tässä Durkheimin teorian osassa on kuitenkin virhe [riittämätön lähde].
    ellauri352.html on line 365: "Tarvitsemme sosiologeja ja etnografeja. Jotkut selittävät ja toiset kerää kurjissa kenttäoloissa raakadataa. Abus eka!" Marcel Mauss harjoitti kenttätutkimusta hyvin vähän aikana, jolloin tämä menetelmä, joka vähitellen vakiintui anglosaksiseen maailmaan, varsinkin Malinowskin vaikutuksen alaisena, jäi marginaaliseksi erityisesti Ranskassa. Hänen harvat suorat havainnot näkyvät esimerkiksi hänen työssään "vartalotekniikoista", ne ovat peräisin hänen kokemuksestaan armeijassa tai lapsuudesta Tourainessa. Emil setä oli hyvin kiinnostunut niistä.
    ellauri352.html on line 395: Platon, Diogenes Laertios ja Hippolytus kertovat kaikki tarinan, jonka mukaan Thales oli niin tarkkaavainen tähtien katselemisessa, ettei hän katsonut, mihin käveli, ja putosi kaivoon. Haha! Nyt kyllä sattui Juhaa leukaan. Ei ois kannattanut kikkailla. Tunne izesi. Kampaa tukkasi.
    ellauri352.html on line 430: Kuuluuko vihaaminen perustarpeisiin? Kaiken edellisen perusteella kyllä. Viha ei katoa, se on perustunteita. Sitä suorastaan tarvitaan, mutta jäitä hattuun, pidä kulmahampaat piilossa! Don´t get mad, get even.
    ellauri352.html on line 444: Wir nehmen Datenschutz Ernst, denn wir gehören zur Schutzstaffel. Markus eläytyy eläytyvästi Auschwitzin nuoren lääkärin housuihin. Pilkkukuumeen aiheuttaa rikettsiaa levittävä täi tai lude. Saxalaiset kokeilivat rokotteita junantuomiin untermenscheihin. Mengele on hurjan hyvä lasten kanssa. Et uskokaan kuinka paljon koko päivä lasten kanssa syö voimia. Puolalainen Weigl ruokki täitä Lembergissä ja jauhoi niitä rokotteexi. Minä keitän täitä. Markuxen henkilöt tässä luvussa on faktisia.
    ellauri352.html on line 446: Peruskoulu-uransa päätyttyä König Wilhelm opiskeli lääketiedettä ja suoritti vuonna 1938 yhdeksän kuukauden harjoittelun apulaislääkärinä Göttingenin yliopistollisessa sairaalassa. Heinäkuussa 1938 hän ja Dagmar Kalling (ruotsalainen aatelisnainen) menivät naimisiin; Avioliitosta syntyi kolme lasta. König työskenteli apulaislääkärinä Höxterin terveysosastolla marraskuusta 1939 lähtien. Godelheimissa ( Höxterin piiri ) kuningas ja hänen perheensä asuivat Maygadessenin kartanolla vuoden 1941 alusta. 30. maaliskuuta 1943 König väitteli Göttingenin yliopistossa suonensisäisten ruuansulatusmehujen injektioiden vaikutuksesta kaniinien veren tilaan viitaten erityisesti pernisioosianemiaan.
    ellauri352.html on line 448: König liittyi NSDAP: hen 1. syyskuuta 1939 ja oli Waffen-SS: n jäsen kesäkuun 1943 puolivälistä lähtien. Luultavasti tässä vaiheessa hänet siirrettiin Auschwitzin ja Auschwitz-Birkenaun pääleirille leirin lääkäriksi. Naisleirillä hän osallistui myös vankien valintaan kaasukammioihin, joissa heidät sitten murhattiin. König suoritti myös näennäislääketieteellisiä sähköiskuhoitoja sairaille naisvangeille. Loppukesästä 1944 Königistä tuli Auschwitz-Monowitzin leirinlääkäri Horst Fischerin seuraajana. Osana Auschwitzin keskitysleirin evakuointia König lähetettiin Mittelbaun keskitysleirin kautta Neuengammen keskitysleirille tammikuussa 1945, jossa hän työskenteli jälleen leirin lääkärinä.
    ellauri352.html on line 456: gen_Kogon%2C_an_der_Christian-Albrechts-Universit%C3%A4t%2C_Kiel_1970.jpg" height="250px" />
    ellauri352.html on line 457: ges?q=tbn:ANd9GcRK22GLbWyLXbrId1SyT2Ed07_KGKiEbIqrvjk345wfLQ7Bo3DV" height="250px" />
    ellauri352.html on line 460: Eugen Kogon syntyi juutalaisen lääkärin aviottomana pojana, joka kuoli vain kaksi vuotta syntymänsä jälkeen. Buchenwaldissa Otto Kippin ja Ferdinand Römhildin neuvosta Kogonista tuli toukokuussa 1943 lääkintävirkailija keskitysleirin lääkärille Erwin Ding-Schulerille, joka johti Buchenwaldin keskitysleirin lavantautikoeasemaa. Omien lausuntojensa mukaan Kogon pystyi rakentamaan työnsä kautta lähes luottamuksellisen suhteen Ding-Schuleriin. Ding-Schuler pelasti Kogonin hengen 8. huhtikuuta 1945 salakuljettamalla hänet ulos Buchenwaldista simpanssilaatikossa ja viemällä hänet kotiinsa. Kogon odotti laatikossa ensisijaisesti uuden yhteiskunnan rakentamista - EU:ta, jossa Kogonin käsityksen mukaan tulisi yhdistää kristinusko ja sosialismi. Hän vietti elämänsä viimeiset vuodet suurelta osin eristäytyneenä Königstein im Taunusissa, missä hän kuoli jouluaattona vuonna 1987. Kogon oli naimisissa lapsuudenystävänsä Margarethe Langin (1902–1989) kanssa vuodesta 1927. Avioliitosta syntyivät lapset Alexius, Michael ja Cornelia.
    ellauri352.html on line 465: Ford and Zaphod clinked their glasses together.
    ellauri352.html on line 478: Fragmentit on käännetty kahdelletoista kielelle. Kirjoittajaa verrattiin toisinaan Elie Wieseliin, Anne Frankiin tai Primo Leviin. Toisin kuin usein sanotaan, hänen kirjansa ei ollut bestseller missään. Bugger it.
    ellauri352.html on line 480: Kirjoittaja itse esiintyi useaan otteeseen vaikuttuneen yleisön edessä nykyajan todistajana ja asiantuntijana, olipa kyseessä sitten koululuokkien edessä, tiedotusvälineissä tai Shoaa ja sen myöhempiä ongelmia (esim. selviytyneiden henkilöllisyyden puute) koskevissa tieteellisissä tapahtumissa jotka olivat vielä lapsia Shoan aikana). Hän antoi videohaastatteluja arvostetuille arkistoille ja esitti itseään televisiodokumenteissa. Hän sai myös kolme törkeää juutalaisten palkintoa työstään. Julkisten esiintymistensä aikana hän myös selvensi monia asioita, jotka jäivät sanomatta tai epämääräisiksi julkaistussa tekstissä. Hän mainitsi suullisesti niiden keskitysleirien nimet, joissa hän oli oleskellut (Majdanek ja Auschwitz) tai mainitsi, että hän itse oli joutunut raakojen ihmiskokeiden uhriksi.
    ellauri352.html on line 484: Sittemmin käydyt nolot asiantuntijakeskustelut tekevät selväksi, että tapaus tarjoaa esimerkillistä materiaalia keskusteluun peruskysymyksistä monilla tiedon aloilla, kuten omaelämäkerran kirjallisessa genressä, Shoa-historiografiassa, sen käsittelyssä tapana. menneisyyden ja Shoan poliittisen aseman ymmärtäminen yleismaailmallisena poliittisena menneisyytenä, uhrikertomus, suullinen historia, muistiteoria, traumateoria, terapeuttinen muistojen käsittely jne.
    ellauri352.html on line 597: It was inaugurated by English Chief Executive Sir Michael Harris Caine. As of 2012, the chair of the Russian Booker Prize Committee was British journalist George Walden.
    ellauri352.html on line 604: In 2011, a "novel of the decade" was chosen due to lack of sponsorship to hold the customary award. Five finalists were chosen from sixty nominees selected from the prize´s past winners and finalists since 2001.[citation needed] Chudakov won posthumously with A Gloom Is Cast Upon the Ancient Steps, which takes place in a fictional town in Kazakhstan and describes fictional life under Stalinist Russia. The criteria for inclusion included literary effort, representativeness of the contemporary literary genres and the author¨s reputation as a writer. Length was not a criterion, as books with between 40 and 60 pages had been nominated.
    ellauri352.html on line 609: George Saunders´ Lincoln in the Bardo was acclaimed by literary critics, with review aggregator Bookmarks reporting zero negative and only three mixed reviews among 42 total, indicating "rave" reviews. The novel won the 2017 Man Booker Prize. The novelist Colson Whitehead, writing in the New York Times, called the book "a luminous feat of generosity and humanism." Time magazine listed it as one of its top ten novels of 2017, and Paste ranked it the fifth best novel of the 2010s.
    ellauri352.html on line 617: — George Saunders (2017)
    ellauri352.html on line 661: Michener adoptoitiin ja kasvatti toinen nainen, eikä hän tiedä biologisista vanhemmistaan. Mabel Michener kasvatti hänet ja kokonaisen liudan muita löytölapsia poikansa Robertin ohessa Bucks Countyssa, Pennsylvaniassa pikkurahalla. Hän lopetti koulun Pennsylvaniassa vuonna 1925 ja jatkoi opintojaan Swarthmore Collegessa Pennsylvaniassa. Michener oli säännöllinen jäsen yliopiston koripallojoukkueessa.
    ellauri352.html on line 667: Hänen tyypillinen kirjoitustyylinsä sai toisinaan romaanit olemaan yli 1000 sivua pitkiä, sillä hän käytti noin 12 tuntia kirjoittamiseen ja käytti paljon paperia. Patti Koon, Vange Nord ja Mari Yoriko Sabusawa olivat Michenerin kolme vaimoa, mutta hän oli eronnut kahdesta ensimmäisestä ennen kuin meni naimisiin kolmannen kanssa. Hänen miljoonien lahjoitustensa hyväntekeväisyyteen useille instituutioille ja Writers Workshopille pidetään huomionarvoisina.
    ellauri353.html on line 32:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0%;padding-right:5em;padding-bottom:20px">TUULIKKI MÄYHÄ


    ellauri353.html on line 33:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0;padding-right:5%">MÄYHÄ

    Hätävaleita


    ellauri353.html on line 34:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0;padding-right:5%">Lähikuvia Marko Tapion elämästä


    ellauri353.html on line 149: Valat on perseestä, pelkkää talousliberalismia. Luotathan? Okei, nyt kudulle. Naku kilzi tuoxuu sieltä hauelta. Kymmenvuotiaana haukiongella hän oli metrin ja hänen miehuutensa viiden sentin mittainen, jäykkänä. Hän tunsi miehuuden olevan syntymäisillään, melkein viisitoista senttiä, jos olet taitava. Mutta ei, kuteet päälle taas.
    ellauri353.html on line 164: Viridiana on wannabe nunna joka tulee Jaime-sedän luo nunnalomalle. Jaime-setä huumaa sen tyrmäystipoilla ja köyrii sitä. Kun se palaa tolkkuihin se ei viizi enää ruveta nunnaxi. Se lähtee karulle mutta poliisi palauttaa sen Jaimelle, joka on sillä aikaa hirttäytynyt puuhun. Viridiana perii Jaimen kartanon äpäräpoika Jorgen kaa jolla on ennestään joku Ramona. Nuorten ollessa kylillä kerjäläiset squattaa kartanon ja pitää orgiat. Nuorten palattua kerjäläiset nousee vuoron perään ex-nunnan pukille. Poliisi puuttuu asiaan. Tämän jälkeen V. alkaa bylsiä Jorgea. Alkup. lopussa V. tekee aloitteen, mutta se oli sensorille liian rivoa. Korjatussa lopussa Jorge pääsee yhtä aikaa naimaan V:tä ja Ramonaa. Mutta huom: aloite on Jorgen handussa!
    ellauri353.html on line 173: Vuonna 1917 hän opiskeli Madridin yliopistossa ensin agronomiaa, sitten teollisuustekniikkaa ja lopulta siirtyi filosofiaan. Vizi olisi vaan jäänyt agronomiaan. Hän loi "erittäin läheiset" suhteet taidemaalari Salvador Dalíin ja runoilija Federico García Lorcaan, ja kolme ystävystä muodostivat espanjalaisen surrealistisen avantgardin ytimen ja tunnetaan "La Generación del 27":n jäseninä. Buñuelin ja Dalín suhde oli hieman ongelmallisempi, sillä sitä sävytti kateus Dalín ja Lorcan kasvavasta läheisyydestä ja katkeruutta Dalín varhaisesta menestyksestä taiteilijana.
    ellauri353.html on line 190: Elämäkerran kirjoittajan Ruth Brandonin sanojen mukaan Buñuel ja hänen perheensä "elivät epätyydyttävästä työnmurusta toiseen", koska hänellä "ei ollut mitään ylimielisyyttä ja ponnisteluja, jotka ovat välttämättömiä selviytymiselle Hollywoodissa". Hän ei vain ollut tarpeeksi loistokas kiinnittääkseen Hollywoodin päättäjien huomion, elokuvasäveltäjä George Antheilin mielestä: "Koska Buñuel, hänen vaimonsa ja hänen pieni poikansa näyttivät olevan niin täysin normaaleja, kiinteitä henkilöitä, niin täysin epäsurrealistisia Dalín perinteessä kuin voit kuvitella."
    ellauri353.html on line 195: Munuelin eka mexikaano elokuva ei menestynyt lipputuloissa, ja jotkut jopa kutsuivat sitä fiaskoksi. Sen epäonnistumiseen yleisölle on esitetty erilaisia syitä; joidenkin mielestä Buñuel joutui tekemään myönnytyksiä tähtiensä, erityisesti Negreten, huonolle maulle, toiset vetoavat Buñuelin ruosteisiin teknisiin taitoihin ja luottamuksen puutteeseen sen jälkeen, kun hän oli ollut niin monta vuotta pois ohjaajan tuolista, kun taas toiset spekuloivat, että meksikolainen yleisö oli kyllästynyt "churroiksi" kutsuttuihin genreelokuviin, joiden katsottiin olevan halpoja ja hätäisesti tehtyjä.
    ellauri353.html on line 200: Dancigers paniikkina siitä, mitä hän pelkäsi olevan täydellinen romahdus, tilasi nopeasti vaihtoehtoisen "onnellisen" lopun elokuvalle ja otti myös esipuheen, joka esitti kuvamateriaalia New Yorkin horisonteista. City, Lontoo ja Pariisi selkeine kommentteineen siitä, että maailman kaikkien suurten kaupunkien vaurauden takana voi olla (haha, "voi") köyhyys ja aliravitut lapset ja että Mexico City "se suuri moderni kaupunki ei ole poikkeus". Siitä huolimatta osallistujamäärä oli niin heikko, että Dancigers veti elokuvan pois vain kolmen päivän elokuvateattereissa.
    ellauri353.html on line 202: Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1951 Paz mainosti elokuvaa ahkerasti jakamalla sitä tukevan manifestin ja kulkueen elokuvateatterin ulkopuolella julisteen kanssa. Yleisesti ottaen mielipide oli innostunut, ja surrealistit (Bretoni ja runoilija Jacques Pervert) ja muut taiteelliset intellektuellit (maalari Marc Chagall ja runoilija/näyttelijä/elokuvantekijä Jean Cocteau) olivat ylistäviä, mutta kommunistikriitikko Georges Sadoul vastusti sitä, mitä hän piti elokuvan "porvarillisena moraalina", koska siinä on positiivisia kuvauksia "porvarillisesta opettajasta" ja "porvarillisesta valtiosta" katulasten kuntouttamisessa, sekä kohtaus, jossa poliisi osoittaa hyödyllisyyttään estämällä pederastia hyökkäämästä lasta vastaan.
    ellauri353.html on line 229: "Muutamalla suurella ohjaajalla on kyky vetää meidät unelmamaailmaansa, persoonallisuuksiinsa ja pakkomielteisiinsä ja kiehtoa meidät niillä lyhyeksi ajaksi. Tämä on korkein eskapismin taso, jonka elokuvat voivat tarjota meille – aivan kuten alkeellinen samaistuminen sankariin tai sankarittareen oli alhaisin. - Elokuvakriitikko Roger Ebert, Tristana
    ellauri353.html on line 233: Seuraavan yhteiselokuvan The Discreet Charm of the Bourgeoisie (1972) idean alkio tuli Buñuelista ja Silbermanista, jotka keskustelivat järjettömästä toistosta jokapäiväisessä elämässä; Silberman kertoi anekdootin siitä, kuinka hän oli kutsunut ystäviä illalliselle taloonsa, mutta unohti sen, niin että hän oli poissa päivällisiltana ja hänen vaimonsa oli yöpukusillaan. Elokuva kertoo ryhmästä varakkaita ystäviä, jotka ovat jatkuvasti umpikujassa yrittäessään syödä yhdessä. Vänkää, eri surrealistista.
    ellauri353.html on line 254:
    Olen tosi iloinen että nää 2 eri pahaa juutalaista on jo ammoin kuolleet, samoinkuin niiden hengenheimolaiset anglosaxit: neukut kyykyttänyt Ronald Reagan ja britit köyhdyttänyt "The Witch" Margaret Thatcher.

    ellauri353.html on line 256: Tämä näiden kyykäärmeen sikiöiden paperback, joka oli New York Times bestseller ja Book of the Month tultaessa kasarille - E. Saarisen mielivuosikymmenelle - löytyi Emmauxen takahuoneesta hintaan 0.50 egeä. Miltonista on iso paasaus jo albumissa 87. Miltonin neronleimauxesta on paasaus "Kermaperseet ja havenots" albumissa 97. Ja se on tämä: stagflaatio on torjuttavissa jakamalla rahat kermaperseille! Köyhät kiristäkööt suolivyötä ja nuolkoot näppejään! Rikkaat varistavat telle muruset jos jää yli, jos olette siivosti, ja jos huvittaa. Kannessa Milton harkizee lahjottaako lyijykynä köyhille. Nääh, niistä tulisi vaan laiskoja.
    ellauri353.html on line 266: Rose Director syntyi Staryi Chortoryiskissä Ukrainassa Director - perheeseen, merkittäviin juutalaisiin. Niinpä tietysti. Hänen uskotaan syntyneen joulukuun 1910 viimeisellä viikolla; syntymätiedot ovat kuitenkin kadonneet. Nuoruudessaan hän kirjoitti artikkeleita kulutuksesta Dorothy Bradyn kanssa. Rose Friedman opiskeli Reed Collegessa ja siirtyi sitten Chicagon yliopistoon, jossa hän sai filosofian kandidaatin tutkinnon. Tämän jälkeen hän alkoi opiskella taloustieteen tohtoriksi Chicagon yliopistossa ja suoritti kaikki tohtorintutkintoon tarvittavat työt väitöskirjan kirjoittamista lukuun ottamatta.
    ellauri353.html on line 273: Kun Milton sai vapaudenmitalinsa vuonna 1988, presidentti Ronald Reagan sanoi puheessaan nauraen, että Rose tunnettiin ainoana henkilönä, joka on koskaan saanut kiskotuxi edes lyijykynän hinnan Miltonista. Friedmansilla oli kaksi lasta, Janet ja David. Ei niistä sen enempää. Tässä closed captioningia Miltonien tunnin esitelmän alusta. The harder you work the luckier you get. Ohuthuulinen Jeanne Parrilli Californian Country Clubista pissii hunajaa: how lucky we are to have them on our backs again. Luteet hymyilevät ja pyyhkivät kangassärveteillä verta huulistaan. Vilken tur. Ukrainalaisia maahanmuuttajia lykästi. Banderisteista gangstereixi.
    ellauri353.html on line 277: The Friedmans were recent guests at the Commonwealth Club of Kalak it in Los Angeles. Each author speaks and then takes questions from the audience. Good afternoon and welcome to today's meeting of the common a Club of California. Brought to you from the St Francis Hotel relooking Union Square. I am doing an orderly chair. We also welcome the listener. A.W. F.M. in Sitka Alaska. One of more than two hundred twenty five stations across the country. Joining us for America's longest running. Radio program. We invite all our listeners here and on radio. To visit the club's website. At W.W.W. Commonwealth Club. Dot org. And now for today's speakers. It is with great pleasure that I introduce those plucky Jews, the Friedmans. The Friedmans are with us today. Connection with their recently published memoirs. Bucky people. Published by the University of Chicago. Press this year. They have been partners in love. And in life. For over sixty years.
    ellauri353.html on line 279: Milton Friedman is widely regarded as the leader of the Chicago school. Of monetary economics. Stresses the importance of the quantity of money. As an instrument of government policy. Terminated. A business cycles and inflation. After graduating in one nine hundred thirty two with a Bachelor of Arts from Rutgers. He received graduate degree. From the University of Chicago. And Columbia University. Since one thousand nine hundred seventy seven. Professor print. Has been a senior research fellow at the Hoover Institution. Homeless or University Professor Friedman received the one nine hundred seventy six Nobel Prize for ECT. That's. In addition to his scientific work. Professor Friedman has written extensively on public policy. Always with primary emphasis on the preservation and extension of. Individual freedoms. In his most important works in this area. Perhaps an ever. The important area. Is life. He has collaborated by. Roads. An accomplished. Economist in her own right. Together they wrote. Capitalism and Freedom. Free to choose. And tyranny of the status quo. Free to choose and tyranny of the status quo later rip it into a T.V. series of the same names that were shown over the public. Public Broadcast stations.
    ellauri353.html on line 281: Mrs. FRIEDMAN attended Reed College and studied economics at the University of Chicago. She was on the staff of the National Research and the bureau. A few. Home Economics. She next joined the staff of the Federal Deposit Insurance Corporation where she worked until she married Milton and moved to New York. Since then she has continued home economic research on her own publishing. Individually and coauthoring the three works referred to a few moments ago. She was mostly a producer of the P.B.S. T.V. series free to choose. And in one thousand nine hundred six she received an honorary doctorate from Pepperdine University. The Milton. And Rose de Friedman Foundation which the Freedman's us. Promotes parental choice. Of the schools. Attend. As I mentioned the title of their most recent book is Two lucky people. I'm being told by my parents. That the harder you work the luckier you get. It is no wonder the Friedan consider themselves lucky. They have worked long hard to make the contributions they have made to each other and to our society. We the members and listen. Well are the lucky ones today. To have them share themselves and their insights with us once again. We welcome. (Milton claps his hands to them.)
    ellauri353.html on line 285: Me and Rose thought I'm going to start our discussion. She always ends them. There she might as well start (10 min, no longer, Rose, remember!) (Shall I start now Milton?) Yeah.
    ellauri353.html on line 289: I grew up before the appearance of the street. I even finished my graduate work. For a doctorate in economics before the feminist movement. Really got going. As a result. I was free to choose. Just how I wanted to live my life whether I wanted a full time career in the market place or a part time. Career. Combined with being a homemaker and bringing up a family. I knew I was going to get married. I'd already chosen my husband. I also wanted to have a family. Even after getting used to being married. And I wanted to bring up my children. Myself. I did not want them to be brought up. Either in a child care center. Or by a maid. Naturally by like most people I also wanted to have my cake and even when they left. University Milton and I both went to work in Washington for jobs where economists were there only let it cool. However before we were married. His career took him to New York City. While mine remained in Washington where I live where I like to work and the people I was working with. However we did not look forward to living apart.
    ellauri353.html on line 291: Muting on weekends active we were married we had two alternatives. I could get out my job and move to New York. And Private get it there and be able to come back to Washington and. As my boss who I'm sure wasn't serious suggested. I gave up my job and your actively expanded to like full summer. On our honeymoon and marrying. We said. We've returned to New York. Settle down and I got a temporary God. It was interesting for a while but was not very exciting. While we were both working we shared the house work. Until we could afford to hire a part. And there we never sat down and decided what the housework was man's And what part was woman's work there was work to be done. And whoever could do it at the right time period. But that always reminds me of the discussion that Milton had with my young nephew who was visiting with us from years later.
    ellauri353.html on line 293: I don't remember just what it was that Milton was doing. But I'll never forget my nephew's pronouncement that. Whatever it was. It was women's work. And somehow it was beneath the man's dignity to do it now and sat him down and gave him a lecture about the working man's work. But I don't think he ever forgot that lecture. Summarized the way we had led we've lived got a life. Ever since during the first year of our married life I guess I could have qualified as a feminist. I had a career in the marketplace. My husband did part of the house. A year later I have never received an offer of a one year appointment at the University of Wisconsin. I got a New York but it was not exciting. I hadn't finished it. And yet it never occurred to me. Or to him that I would stay on and finish my job and we would commute.
    ellauri353.html on line 295: So I gave up my job and we moved when we got to this crime scene. I didn't inquire whether the university had a nepotism rule. As the University of Chicago did or we went. Later if the husband worked for the university his wife. Could not be employed there even as a janitor. This change however with women's lives. Today. If the university wishes to hire a qualified male. It has to find a job for his wife. At the best of my knowledge that's not work in reverse.
    ellauri353.html on line 297: And I really have mixed feelings about either arrangement. so instead. I have is very happy to spend the school year doing some work on my dissertation. I got used to being a homemaker. I took some funky classes in pottery, (Sorry Milton I mean) ceramics. And I got pregnant at the the back end of school here we left university and headed for Amman or Milton spent the summer writing a book. Jointly with two other people. And I spent the summer being pregnant and I'm comfortable. But war was heating up and decided that once our baby arrived we would move. The washing. He would go to work probably at the Treasury Department. I hope to spend my time as a mother. Unfortunately that didn't work out. Our first pregnancy. My first experience at. Guarding a family came to a sad end when the baby was stillborn. So I went to work in watching them till I could get pregnant again. This time they were more fortunate. And once our daughter was born. I had no thought of going back to work. At least until my. Our children were grown. And as it turned out I never did go back as far as spam innocents are concerned. When I had the opportunity to do some work at home without leaving. So there.
    ellauri353.html on line 299: But there weren't too many. I must confess that my experience combining life is a homemaker and an economist's was easier than it is for many women. I chose the right husband from the beginning. From the beginning we shared our interest in economics whether the news may call in the speech an article or a book. I was part of the activity in the sense that Milton always wanted me to read whatever he wrote. And he took my suggestion seriously. It gave me the feeling that I was practicing what I was trained for. But also that I was contributing to his career. It was in a sense our career. So when he was awarded the Nobel Prize it's received other many many many other net honors. And people always feel sorry for me and ask me how it feels to have him getting all the honors. My answer is always the same one. It is our honor I was part of that. When our children left for good. I became more active. With us and we go off for books. Where do I come out on a women's lib or feminist women have a real problem. But in my opinion the present solution is worse than the disease. The man. Or children. And those women who still believe that a mother's first job is to bring up her children. Women's lives. Made those women. Feel that is inferior to a paying job in the market. Therefore they must be and feared with the will to have a full time job outside. It is heightened competition between man and women. Husband and wife. So-called woman is problem. Has not. And I don't believe will solve the problem. Or a woman. There is a problem.
    ellauri353.html on line 305: Shut up Rose, I thought I would use my few remaining 50 minutes here. You forward publishing people would ask me what's it going to be like. And I said well it's a book which is starting out as a love story. And which will end up as a treatise on social and that's largely what happened though it's throughout from beginning to end it really is a love story because Rose and I have really lived a love story we first met. Just exist. Just sixty sixty six years ago. In September. Nineteen thirty two. And from that time to this we have been close. And I trust shall continue to be said though she gives me no guarantees for the future. To talk about one area of social policy. Which we have engaged for many years. And recently made a major move. And that area is schooling elementary and - this is the main thing! educational vouchers. Parental choice of schools. Not to put a too fine point to it, better folks should have freedom to put their kids in better schools. Hooray democracy, fuck equality, like Alexis Tocqueville said, etc. etc. ad nauseam.
    ellauri353.html on line 333: Jacob Weisberg's "The Bush Tragedy"
    ellauri353.html on line 351: Hänen yrityksensä ilmoittautua Odessan yliopistoon estettiin etnisistä syistä. Tämän jälkeen Babel pääsi Kiovan rahoitus- ja liiketoimintainstituuttiin. Siellä hän tapasi Jevgenia Borisovna Gronfeinin, varakkaan teollisuusmiehen tyttären, jonka kanssa hän lopulta nai.
    ellauri353.html on line 360: Babel meni naimisiin Jevgenia Gronfeinin kanssa 9. elokuuta 1919 Odesassa. Vuonna 1929 heidän avioliitostaan syntyi tytär, Nathalie Babel Brown, josta tuli isänsä elämän ja työn tutkija ja toimittaja. Vuoteen 1925 mennessä Baabelien avioliitto oli hapan. Jevgenia Babel muutti Ranskaan, koska hän tunsi itsensä miehensä uskottomuuden petetyksi ja kommunismia kohtaan lisääntyvän vihansa johdosta. Babel näki hänet useita kertoja Pariisin vierailunsa aikana. Tänä aikana hän aloitti myös pitkäaikaisen romanttisen suhteen Tamara Kashirinan kanssa. Yhdessä heillä oli poika Emmanuil Babel, jonka hänen isäpuolensa Vsevolod Ivanov adoptoi myöhemmin. Emmanuilin nimi muutettiin Mihail Ivanoviksi, ja hänestä tuli myöhemmin tunnettu taiteilija.
    ellauri353.html on line 362: Viimeisen tauon jälkeen Tamaran kanssa Babel yritti hetken päästä sovintoon Jevgenian kanssa ja heillä syntyi tyttärensä Natalie vuonna 1929. Vuonna 1932 Babel tapasi siperialaissyntyisen pakanan nimeltä Antonina Pirozhkova (1909–2010). Vuonna 1934, kun Babel ei onnistunut vakuuttamaan vaimoaan palaamaan Moskovaan, hän ja Antonina alkoivat asua yhdessä. Vuonna 1939 heidän avoliittoonsa syntyi tytär Lydia Babel.
    ellauri353.html on line 368: Argentiinalainen oikeistokirjailija ja esseisti Jorge Luis Borges piti (ylläri) punaisesta ratsuväestä.
    ellauri353.html on line 378: Kuitenkin, Auringonlaskulla oli edelleen ihailijoita. Vuonna 1928 lähettämässään kirjeessä valkoiselle emigrantti- isälleen Boris Pasternak kirjoitti: "Luin eilen Auringonlaskun, Baabelin näytelmän, ja melkein ensimmäistä kertaa elämässäni huomasin, että juutalaisuus oli etnisenä tosiasiana myönteinen ilmiö., ongelmaton merkitys ja voima... Haluaisin sinun lukevan tämän merkittävän näytelmän..."
    ellauri353.html on line 385: Vuonna 1932 hän sai lukuisten pyyntöjen jälkeen luvan vierailla vieraantuneen vaimonsa Jevgenian luona Pariisissa. Vieraillessaan vaimonsa ja heidän tyttärensä Nathalien luona Babel tuskasi palatako Neuvosto-Venäjälle vai ei. Keskusteluissa ja kirjeissä ystäville hän ilmaisi kaipuunsa olla "vapaa mies" ja ilmaisi samalla pelkonsa siitä, ettei hän enää pysty ansaitsemaan elantoansa pelkästään kirjoittamalla. Pariisilaistytär Nathalie muistelee:
    ellauri353.html on line 403: 1935, Jevgenia Gronfein Babel ei tiennyt toisesta perheestään Antonina Pirozhkovan kanssa. Perustuu Ilja Ehrenburgin lausuntoihin Jevgenia uskoi edelleen, että hänen miehensä oli edelleen elossa ja asui maanpaossa. Vuonna 1956 Ehrenburg kuitenkin kertoi hänelle miehensä teloituksesta vieraillessaan Pariisissa. Ilmoitettuaan rouva Babelille myös miehensä tyttärestä Antonina Pirozhkovan kanssa, Ehrenburg pyysi Jevgeniaa allekirjoittamaan väärän lausunnon, joka todistaa sotaa edeltäneestä avioerosta hänen miehestään. Raivostuneena Jevgenia Babel sylki Ehrenburgin kasvoihin ja pyörtyi.
    ellauri353.html on line 408: George Saunders, kun häneltä kysyttiin kirjallista vaikutusvaltaa, sanoi: "Minä rakastan venäläistä kirjailijaa nimeltä Isaac Babel. Voin hypätä mihin tahansa hänen teoksiinsa, lukea muutaman sivun ja mennä, Ai niin, kieli. Se on melkein kuin olisit virität kitaraa ja kuulit kauniisti viritetyn ja sanot: Joo, sitä me haluamme. Haluamme jotain täydellistä. Kun luen häntä, se kalibroi korvani. Se muistuttaa minua erosta OK lauseen ja todella lauseen välillä. taitava lause. Babel tekee sen puolestani."
    ellauri353.html on line 410: Babelin yleislakivaimon Antonina Pirozhkovan mukaan elokuvantekijä Sergei Eisenstein ihaili myös Auringonlaskua ja vertasi sitä usein Émile Zolan kirjoituksiin, joiden tarkoituksena oli "valaistaa kapitalistisia suhteita yhden perheen kokemuksen kautta". Eisenstein oli myös melko kriittinen Moskovan taideteatteria kohtaan, "sen näytelmän heikon lavastuksen vuoksi, erityisesti siitä, ettei se pystynyt välittämään yleisölle jokaista sanaa sen epätavallisen ytimekkäästä tekstistä".
    ellauri353.html on line 431: Kesäkuun toisella puoliskolla 1919 Puna-armeijaan perustettiin ensimmäinen suuri ratsuväen muodostelma - 1. ratsuväkijoukkio, joka osallistui elokuussa 1919 Donin yläjuoksulla itsepäisiin taisteluihin kenraali P. N. Wrangelin Kaukasian armeijan kanssa, joka saavutti Tsaritsynin ja siirrettiin Voronežiin, Voronezh -Kastornensky-operaatiossa vuonna 1919, yhdessä 8. armeijan divisioonien kanssa, voitti kenraalien Mamontovin ja Shkuron kasakkajoukoista. Joukkojoukot miehittivät Voronežin kaupungin ja sulkivat 100 kilometrin eron Puna-armeijan joukkojen asemissa Moskovan suuntaan. Budyonnyn ratsuväkijoukon voitot kenraali Denikinin joukoista Voronežin ja Kastornajan lähellä kiihdyttivät vihollisen tappiota Donilla.
    ellauri353.html on line 435: Eteläisen rintaman johto allekirjoitti 19. marraskuuta 1919 Tasavallan vallankumouksellisen sotilasneuvoston päätöksen perusteella käskyn muodostaa 1. ratsuväkiarmeija ratsuväkijoukon pohjalta. S. M. Budyonny nimitettiin tämän armeijan komentajaksi. Ensimmäisellä ratsuväen armeijalla, jota hän johti lokakuuhun 1923 asti, oli tärkeä rooli useissa sisällissodan suurissa operaatioissa Denikinin ja Wrangelin joukkojen voittamiseksi Pohjois-Tavriassa ja Krimillä
    ellauri353.html on line 480: Volynia on Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla. Se oli osa Pale of Settlementtiä. Venäjän juutalaisten asuinalue (ven. черта‌ осе‌длости, tšerta osedlosti; jidd. ‏דער תּחום-המושבֿ‎, der tkhum-ha-moyshəv; hepr. ‏תְּחוּם הַמּוֹשָב‎, tḥùm ha-mosháv) oli Venäjän keisarikunnan länsiosissa vuosien 1791–1917 välillä sijainnut suuri alue, jolla keisarikunnan juutalaiset alamaiset saivat asua. Alueen rajasi keisarinna Katariina Suuri Puola-Liettualle kuuluneiden alueiden siirryttyä Puolan jaoissa Venäjälle vuonna 1772. Laajimmillaan alue sijaitsi nykyisten Liettuan, Latvian, Valko-Venäjän, Ukrainan, Moldovan, Länsi-Venäjän ja Itä-Puolan alueilla, ja siihen kuuluivat sen ajan suurista juutalaiskaupungeista muun muassa Vilna, Minsk ja Odessa. Kiova, Jalta ja muutama muu alueen suurista kaupungeista olivat kuitenkin juutalaisilta yhä suljettuja. Alue lakkautettiin virallisesti vuonna 1917 lokakuun vallankumouksen myötä. Porukoista iso osa päätyi jenkkeihin, niin Odessan pulskeat kuin Galizian lommoposkiset.
    ellauri353.html on line 482: O död, egenkäre och lystne tjuv, varför kunde du onte skona oss, för en gångs skull?
    ellauri353.html on line 496: Den lilla staden Berestrejko ligger där och stinker I väntan på bättre tider. Berestetjko (ukrainska: Берестечко uttal (info); polska: Beresteczko) är en stad i Volyn oblast i Ukraina. Staden ligger vid floden Styr. 1651 ägde slaget vid Berestetjko rum nära staden, som då var en del av Polsk-litauiska samväldet. Från 1795 fram till ryska revolutionen 1917 var staden en del av Ryssland, men tillföll därefter Polen. 1939 tillföll den Ukrainska sovjetrepubliken för att senare bli en del av det självständiga Ukraina 1991. Under andra världskriget ockuperades staden av Nazityskland som avrättade stadens judiska befolkning.
    ellauri353.html on line 518: Cedric Fauntleroy lepää Pine Ridge Presbyterian Churchin hautausmaalla Mississippissä, Yhdysvalloissa. Sori Babel, ei se ollut Reginald vaan Cedric Errol. Också Sniff älskar saker. Han älskar sin slitna plysch-hund Cedric med topasögonen.
    ellauri353.html on line 535: Ei ole enää yhtä, keskitettyä yhtenäistä Fourth Internationalia. Eiole enää eukkoa on nuori neito vain... Suurimman osan olemassaolostaan ja historiastaan NKVD:n agentit jahtivat Neljättä Internationaalia, ja se joutui poliittisen sorron kohteeksi sellaisissa maissa kuin Ranska ja Yhdysvallat sekä Neuvostoliiton kannattajat. Neljäs internationaali kamppaili ylläpitääkseen yhteyttä näissä tukahduttamis- ja sorron olosuhteissa toisen maailmansodan aikana, koska myöhemmät proletaarikapinat olivat usein neuvostoliittolaisten stalinistien ja militanttien nationalististen ryhmien vaikutuksen alaisia, mikä johti tappioihin neljännelle internationaalille ja nujersi trotskilaiset, jotka eivät sittemmin onnistuneet saamaan merkityksellistä vaikutusvaltaa.
    ellauri353.html on line 568: Isaac Babel näyttää olleen läsnä kuudennen divisioonan politrukkina ja hänen novellinsa tapahtumien ympärillä viittaa huomattavaan hengenmenetyxeen sekä komentajien että miesten keskuudessa. Mutta on muistettava, että hän kirjoitti fiktiota ja nimien muuttamisen lisäksi hänen tarinansa eivät ole luotettavia yksityiskohtiensa suhteen – esimerkiksi hänen tarinansa Cześnikistä kertoo taistelusta Jakolevin entisiä Neuvostoliiton kasakkoja vastaan, jotka olivat Puolan armeijan pohjoispuolella, joten melko kaukana Cześnikistä.
    ellauri353.html on line 586: 1Filmissä Moineau Rouge (2018) punavakoojatar kääntää takkia. Dominika Egorova est une jeune danseuse étoile au Bolchoï. À fin des comptes, elle décide de rester à Moscou avec sa mère afin de continuer l'entente secrète avec les services secrets américains.
    ellauri353.html on line 590: Punase munga lood - kostümeeritud õhtuekskursioon Tallinna vanalinnas. Punane munk räägib ebatavalisi ja hirmutavaid lugusid, legende ning näitab, kus Tallinnas võib kohata kummitusi.
    ellauri355.html on line 33:

    ge;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Ostankinon juna

    Puolitotuuxia


    ellauri355.html on line 71: ges0.persgroep.net/rcs/x_lRgQjkDe0PFczbcFEq80Oeypk/diocontent/112079363/_crop/0/0/960/640/_fitwidth/763?appId=93a17a8fd81db0de025c8abd1cca1279&quality=0.8" />
    ellauri355.html on line 80: Vuoden 1993 selkkausta ei pie sekottoo aiempaan vuoden 1991 takaiskuun ja sitä seuranneeseen kommarien tumppauxeen. The State Committee on the State of Emergency (Russian: Госуда́рственный комите́т по чрезвыча́йному положе́нию, tr. Gosudárstvenny komitét po chrezvycháynomu polozhéniyu, IPA: [ɡəsʊˈdarstvʲɪn(ː)ɨj kəmʲɪˈtʲet pə tɕrʲɪzvɨˈtɕæjnəmʊ pəlɐˈʐɛnʲɪjʊ]), abbreviated as SCSE (Russian: ГКЧП, tr. GKChP), was a self-proclaimed political body in the Soviet Union that existed from 19 to 21 August 1991. It included a group of eight high-level Soviet officials within the Soviet government, the Communist Party, and the KGB, who attempted a coup d'état against Mikhail Gorbachev on 19 August 1991. The American publicist Georges Obolensky called it the Gang of Eight.
    ellauri355.html on line 86: The GKChP hardliners dispatched KGB agents, who detained Gorbachev at his holiday estate but failed to detain the recently elected president of a newly reconstituted Russia, Boris Yeltsin, who had been both an ally and critic of Gorbachev. The GKChP was poorly organized and met with effective resistance by both Yeltsin and a civilian campaign of anti-authoritarian protesters, mainly in Moscow. The coup collapsed in two days, and Gorbachev returned to office while the plotters all lost their posts. Yeltsin subsequently became the dominant leader and Gorbachev lost much of his influence. The failed coup led to both the immediate collapse of the Communist Party of the Soviet Union (CPSU) and the dissolution of the USSR four months later.
    ellauri355.html on line 88: On 24 August 1991, Mikhail Gorbachev created the so-called "Committee for the Operational Management of the Soviet Economy" (Комитет по оперативному управлению народным хозяйством СССР), to replace the USSR Cabinet of Ministers headed by Valentin Pavlov, a GKChP member. Russian Prime Minister Ivan Silayev headed the committee. Gorbachev's decree on replacing the Cabinet of Ministers was illegal under Soviet law as it required approval from the Supreme Soviet of the USSR, but no approval by the Supreme Soviet was ever given.
    ellauri355.html on line 95: ges/Hakkanen-Antti-web-1334.jpg?Width=128&RenditionID=6" height="300px" />
    ellauri355.html on line 102: Yazov spent 18 months in Matrosskaya Tishina, a prison in northern Moscow. According to the magazine Vlast No. 41(85) of 14 October 1991, he contacted the President from jail with a recorded video message, in which he repented and called himself "an old fool". Yazov denies ever doing that, or that under the influence of fatigue he succumbed to the persuasion of television reporters, and he also accepted the amnesty offered by Jelzin stating that he was not guilty. He was dismissed from military service by Presidential Order, and at his discharge, was awarded a ceremonial weapon to polish under his desk. He was also awarded an order of honor by the President of Russian Federation. Yazov later worked as a military adviser at the General Staff Academy. He died in 2020 in Moscow, after a prolonged illness.
    ellauri355.html on line 186: Kharkovin polkupyörätehtaan polkupyörät vuonna 1950 osallistuivat kansainvälisiin kilpailuihin, jättämättä tekniset ja laadulliset ominaisuudet ulkomaisille analogeille. Vuonna 1948 aloitettiin tuotantotilojen laajentaminen ja yrityksen jälleenrakentaminen. Tämä toimi ylimääräisenä 10 340 tuotantoyksikön tarvittavien laitteiden julkaisuna.
    ellauri355.html on line 198: Polkupyörät ХVЗ (Harkov polkupyörätehdas) nauttivat suuresta suosiosta koko Neuvostoliitossa. Monista malleista tuli legendaarisia, tunnettuja laadustaan ​​ja korjauksen helppoudesta. Koko maan pojat oppivat ratsastamaan ja hallitsivat insinööritaitoja polkupyörillä "Ukraina".
    ellauri355.html on line 200: ges.birmiss.com/image/3fc835fa7e5d0ed7.jpg" />
    ellauri355.html on line 207: "Turisti". Myös legendaarinen pyörämalli. "Ukrainasta" erottui kevyet, kapeat renkaat ja neljä vaihdettavaa nopeutta. Peruskokoonpanon käsijarrussa oli taka- ja etuveto. Nykyaikaisissa nopeissa malleissa rungot on valmistettu teräksestä, rakenne on hitsattu. Polkupyörän varaosat valmistaa Ventura. Sen hinta on pieni ja luotettavuus ylittää monet tunnetut mallit.
    ellauri355.html on line 217: Kharkovin polkupyörätehdas kehittyi lähes 130 vuotta. Yrityksen merkkiliikkeet ovat tällä hetkellä saatavilla vain joissakin Ukrainan kaupungeissa. Kustannukset ukrainalaisille käyttäjille alkavat 2400 grivnasta.
    ellauri359.html on line 49: Kenneth Grahame syntyi 8. maaliskuuta 1859 Edinburghissa. Kun hän oli hieman yli vuoden vanha, hänen isänsä, asianajaja, sai nimityksen sheriffin sijaiseksi Argyllshiressä, Inverarayssa Loch Fynellä. Kun hän oli viisivuotias, hänen äitinsä kuoli tulirokkoihin ja hänen isänsä, jolla oli alkoholiongelma, määräsi Kennethin, veljensä Willien, sisarensa Helenin ja uuden vauvan Rolandin hoidon Granny Inglesille, lasten äidin puolelta, Cookham Deanissa Cookhamin kylässä Berkshiressä.
    ellauri359.html on line 51: Siellä lapset asuivat tilavassa, rappeutuneessa talossa nimeltä The Mount, laajalla alueella, ja heidän setänsä David Ingles, joka toimi kuraattorina Cookham Deanin kirkossa ja myöhemmin Cranbournen kirkossa, tutustutti heidät joenvarteen ja veneilyyn. Grahamen elämäkerran kirjoittaja Peter Green uskoo tämän tunnelman, erityisesti Quarry Woodin ja Thames- joen, inspiroineen The Wind in the Willows -elokuvan puitteita. Kuitenkin alle kahden vuoden kuluttua, kun savupiippu romahti jouluna vuonna 1865, Kenneth meni Granny Inglesin kanssa asumaan Fernhill Cottageen Cranbournessa. Hän asui siellä, kunnes meni St Edwards Schooliin, Oxfordiin, ja palasi sinne lomien aikana, kunnes hän lopetti koulun ja meni töihin The Bank of Englandiin.
    ellauri359.html on line 53: Grahame meni naimisiin Elspeth Thomsonin, Robert William Thomsonin tyttären kanssa vuonna 1899. Heillä oli yksi lapsi, Alastair (lempinimi "Hiiri"), joka syntyi sokeana toisesta silmästä ja kärsi terveydellisistä ongelmista koko lyhyen elämänsä ajan. Grahamen jäädessä eläkkeelle perhe palasi Cookhamiin, hänen lapsuudenkotiinsa, jossa he asuivat Mayfieldissä, nykyisessä Herries Preparatory Schoolissa. Siellä Grahame tuotti nukkumaanmenotarinoita, jotka hän kertoi Alastairille ja joista tuli The Wind in the Willows.
    ellauri359.html on line 63: But back to Alastair, aka “Mouse”, who seems to have been the only bond between Grahame and his increasingly sour spouse. It is Gauger’s and others’ opinion that Mole, the most endearing character in the tale, is given the ability to see, unlike the rest of his kin, because Grahame was exhibiting a profound form of denial about his son’s disability.
    ellauri359.html on line 67: For a female reader from the proletarian classes, many of Gauger’s revelations have been particularly painful. Apparently, Grahame did not like women. He did not give any of his furry heroes wives, saying that he wished his book to be “clean of the clash of sex”. The few who do appear – foremost among them the fabulously feisty washerwoman – are ridiculed, in her case mocked as vulgar, ugly and stupid. Nor did Grahame like fat people; the washerwoman thus combines two pet hates.
    ellauri359.html on line 69: But there were others. Like so many Scots before and since, Grahame held a senior post in London’s banking world. When one day a stranger accosted him there with a pistol, firing it off wildly (though happily missing his target), the author’s fear of the underclass took root. Thus, those ragamuffins in the Wild Wood, the knife-wielding, teeth-baring stoats and weasels who destroy property and have no respect for their social superiors – Rat, Toad, Badger and Mole – are his representation of the terrible face of anarchists, working classes and madmen rolled into one.
    ellauri359.html on line 137: Blaken auktoriteettiongelmat kärjistyivät elokuussa 1803, kun hän joutui fyysiseen riitaan sotilas John Schofieldin kanssa. Blakea syytettiin paitsi pahoinpitelystä myös kapinallisten ja maanpetokkaisten ilmaisujen esittämisestä kuningasta vastaan. Schofield väitti, että Blake oli huutanut "Hittoon kuningas. Sotilaat ovat kaikki orjia."
    ellauri359.html on line 148: Blake haudattiin joukkohautaan toisinajattelijoiden hautausmaalle Bunhill Fieldsissä. Hänen kuoltuaan pitkäaikainen tuttava Frederick Tatham otti Blaken teokset haltuunsa ja jatkoi niiden myyntiä. Myöhemmin Tatham liittyi fundamentalistiseen irvingiläiseen kirkkoon ja poltti tämän kirkon konservatiivisten jäsenten vaikutuksen alaisena harhaoppisina pitämiään käsikirjoituksia. Tuhottujen käsikirjoitusten tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta vähän ennen kuolemaansa Blake kertoi ystävälleen kirjoittaneensa "kaksikymmentä tragediaa yhtä pitkiä kuin Macbeth ", joista yksikään ei ole säilynyt. Toinen tuttava, William Michael Rossetti, poltti myös Blaken teoksia, jotka hänen mielestään olivat puutteellisia, ja John Linnell kumitti seksuaaliset kuvat useista Blaken piirustuksista.
    ellauri359.html on line 156: Siihen suuntaan kyllä viittaa se, että Blakella oli valtava vaikutus 1950-luvun beat-runoilijoihin ja 1960-luvun vastakulttuuriin, ja hänet mainitsevat usein sellaiset merkittävät hahmot kuin beat-runoilija Allen Ginsberg, lauluntekijät Bob Dylan, Jim Morrison, Van Morrison, ja englantilainen kirjailija Aldous Huxley. Myös suurin osa Philip Pullmanin fantasiatrilogian His Dark Materials keskeisistä ajatuksista juontaa juurensa Blaken The Marriage of Heaven and Hell -elokuvan maailmaan.
    ellauri359.html on line 173: Immu eli ja matkusteli aikuisiälläkin vuosikausia isänsä varallisuuden turvin. Myöhemmällä iällä svedu alkoi kiinnostua yhä enemmän hengellisistä asioista, joskin uskonnollinen hän oli ollut lapsesta saakka. Svedberg Jr väitti itsellään olevan yliluonnollisia kykyjä, joiden ansiosta hän muun muassa kykeni kommunikoimaan kuolleiden ihmisten kanssa. Friedrich Oetingerille marraskuussa 1766 kirjoittamassaan kirjeessä Swedenborg väittää keskustelleensa satoja kertoja Martti Lutherin kanssa, vuoden ajan apostoli Paavalin kanssa ja kerran Mooseksen kii kanssa. Hän uskoi, että Jumala ilmaisi hänelle totuuden kuolemanjälkeisen elämän erilaisista tiloista ja viimeisestä tuomiosta. Swedenborg katsoi, että hänen uskonnollinen oppinsa toimii yhdessä Raamatun kanssa pohjana aivan uudelle kirkolle, mutta ei ennustanut tämän kirkon saavuttavan suosiota nopeasti. Swedenborgin opetukset jakoivat aikalaisten mielipiteitä jyrkästi. Henkimaailmaa ja aviollista rakkautta käsitellyt teos Deliciae sapientiae de amore conjugiali jopa takavarikoitiin vuonna 1769, kun muut svedut syytti Svedbergiä harhaoppisuudesta.
    ellauri359.html on line 183: Mutta ristiinsuihkimista ei suvaita! (Tästäköhän Blake pahentui...) Aviopuolisot, jotka ovat eläneet aidosti aviorakkaudessa (eivät suihkineet) eivät eroa toisen kuolemassa. Sillä kuolleen kumppanin henki elää jatkuvasti toisen, ei vielä kuolleen, hengen kanssa, ja tämä jopa toisen kuolemaan asti, kun he tapaavat jälleen ja yhdistyvät ja rakastavat toisiaan hellämmin kuin ennen; nyt he ovat henkisessä maailmassa, tosin naimattomina.
    ellauri359.html on line 189: Kun keho ei enää pysty suorittamaan tehtäviään luonnossa, ihmisen sanotaan kuolevan. Silti mies ei kuole; hän on erotettu vain eräästä ruumiinosasta, josta oli hänelle hyötyä maailmassa. Mies itse elää. Hän elää, koska hän on ihminen, ei ruumiista, vaan hengestä; sillä henki ihmisessä ajattelee; ja ajatus yhdessä kiintymyksen kanssa tekee miehen. (Tästäkään pykälästä ei Blake perustanut.)
    ellauri359.html on line 192: Urvahtanut ihmishenki nauttii myös kaikista aisteista, ulkoisista ja sisäisistä, joista hän nautti maailmassa. Hän näkee kuten ennen, kuulee ja puhuu kuten ennen, haistaa ja maistuu kuten ennenkin ja tuntee, kun häntä kosketetaan. Hän myös kaipaa, haluaa, himoitsee, ajattelee, pohtii, hermostuu, rakastaa, tahtoo, kuten ennenkin... (Käykö hän paskalla? Saako bylsiä? Ei? Bugger it.)
    ellauri360.html on line 44: Vuonna 1979 Viime vuonna Marienbadissa pääsi mukaan suomalaiskriitikoiden kokoamalle sadan tärkeimmän elokuvan listalle. Sittemmin se lie sieltä pudonnut. Päähenkilöiden nimiä ei mainita. Käsikirjoituksessa ensimmäinen mies on roolinimeltään X, nainen on A ja hänen mahdollinen aviomiehensä M. Onhan tässä triangelin ainexia, mutta bylsintä taitaa jäädä lapsipuolen asemaan.
    ellauri360.html on line 57: Reichenfels on tuppukylä Kärntenissä. Ei siellä ole mitään kummempaa taistelua käyty. Wirtschaftlich dominierend in der ländlich geprägten Gemeinde ist die Holzwirtschaft. Daneben gibt es Sommertourismus. Labyrinttimainen Kaupunki on kuitenkin frankofooni, päätellen kadunnimistä. Juu ei tässä ole mitään tolkkua. Tietysti herää kymysys: mixi tämä vaivannäkö, jos ei päästä puusta pitkään koko niteessä. Toisen kautta: mixi puusta pitäisi päästä pitkään ylipäänsä. Hiljaa lapset, isi menee puuhun lepäämään.
    ellauri360.html on line 71:

    Hengelliset kirahvit
    ellauri360.html on line 73: Tiedätkö mikä on ”hengellinen kirahvi”? Nimitys syntyi pari vuosikymmentä sitten, kun pääkaupunkiseudulle syntyi runsaasti pieniä seurakuntia. ”Hengellisillä kirahveilla” tarkoitettiin henkilöitä, jotka vaeltelivat levottomina eri seurakunnissa napsimassa tunnettujen puhujien puheiden mehevimmät latvukset. Sen jälkeen he jatkoivat matkaa asettumatta ja juurtumatta mihinkään seurakuntaan. Tällaisten lampaan vaatteisiin pukeutuneiden yksinäisten susien olisi hyvä pysähtyä pohtimaan afrikkalaista sananlaskua: ”Jos haluat liikkua nopeasti, kulje yksin. Jos haluat päästä perille, matkusta muiden mukana.”
    ellauri360.html on line 75: Eräänlaisia ”hengellisiä kirahveja” ovat myös ne, jotka ovat nopeita siirtymään seurakunnasta toiseen. Milloin syynä on pastorin ärsyttävä tyyli, musiikin huono laatu tai muiden seurakuntalaisten siivottomat tavat. Kun ensi hurma on mennyt ohi, lähdetään jälleen kerran etsimään sitä täydellisten seurakuntaa, jota ei tässä ajassa ole mahdollista löytää.
    ellauri360.html on line 95: Roberto Bolaño : Los Detectives Salvajes (The Savage Detectives)
    ellauri360.html on line 97: HC Branner : Ingen kender natten (Ei kukaan tiedä yötä)
    ellauri360.html on line 113: Albert Camus : L'Etranger (Iso-Britannia: Ulkopuolinen; USA: Muukalainen)
    ellauri360.html on line 155: F. Scott Fitzgerald : Suuri Gatsby (CHEXK)
    ellauri360.html on line 185: Nadine Gordimer : Burgerin tytär
    ellauri360.html on line 257: Robert Musil : Der Mann ohne Eigenschaften (Mies ilman ominaisuuksia)
    ellauri360.html on line 267: George Orwell : Yhdeksäntoista kahdeksankymmentäneljä
    ellauri360.html on line 277: Georges Perec : La Vie mode d'emploi (Elämä: Käyttöopas)
    ellauri360.html on line 352: Grundtvigilaisuus oli N. F. S. Grundtvigin perustama uskonnollis-kirkollinen liike, jolla varsinkin 1850- ja 1860-luvuilla oli Tanskassa johtava asema. Sen kannattajien tunnussana oli sen perustajan oppi apostolisen uskontunnustuksen hyvin erikoisesta alkuperästä ja sitovuudesta. Grundtvigilaisuus korosti kasteen merkitystä, kirkollisen tradition arvoa ja seurakuntatietoisuutta, mutta syrjäytti joissakin määrin synnintunnon ja katumuksen merkityksen kristityn elämässä. Sen käsitystä on milloin hyväksyen, milloin moittien sanottu "iloiseksi kristillisyydeksi". Vastoin pietististä sisälähetyssuuntaa grundtvigilaisuus on asettunut avoimelle ja myötätuntoiselle kannalle kaikkiin inhimillisiin sivistyspyrintöihin nähden, joita kristillisyyden hengen tulee vain pyrkiä kannustamaan. Liikkeeseen on liittynyt myös voimakas tanskalais-kansallinen leima.
    ellauri360.html on line 358: Useimpia Tanskan kansanopistoja on johdettu grundtvigilaisuuden hengessä, ja kun 1860-luvun lopulla Yhdistynyt vasemmistopuolue syntyi, sen pääkannattajajoukkona olivat grundtvigilaiset talonpojat ja papit, kuten Sofus Høgsbro ja Jens Christensen. Grundtvigilaisuus oli itsetietoisuuteen heränneen Tanskan maaseudun talollisväestön katsantokanta. Myös Norjassa oli grundtvigilaisuudella 1860-luvulla suuri merkitys. Sen kannattajia oli silloin runoilija Bjørnstjerne Bjørnson.
    ellauri360.html on line 371: 2019 tuli Venstreen suuri hajaannus. Entinen puheenjohtaja Lars Løkke Rasmussen perusti Moderaatit ja entinen varapuheenjohtaja Inger Støjberg perusti Tanskademokraatit. Vuoden 2022 parlamenttivaaleissa, joille oli ominaista porvarillisten puolueiden suuri hajaannus, Venstre sai 13,3 prosenttia äänistä ja menetti 20 paikkaa 43:sta.
    ellauri360.html on line 373: Suuri sota jätti Tanskan koskematta. Siellä riitti voita ja Pinnebergeiltä sai kaikkea vahvalla kruunulla. Lassikin oli 1922 vähän kallellaan korporativismiin päin: sillä päästäisiin demokratiaa vaivaavasta äänten kalastelusta. Vaikka luokkarajat kärjistyisivät, moraalisessa kazannossa voitettaisiin. Tanskan venstre oli pienviljelijöitä, høyre suurmaanomistajat, rahamiehet, kaupan edustajat ja suurin osa virkamiehistöä.
    ellauri360.html on line 381: Kenraalimajuri Rüdiger von der Goltz oli Saksan Itämeren-divisioonan komentaja, joka nousi joukkoineen maihin Etelä-Suomessa ja kukisti punaisten vastarinnan Helsingissä huhtikuun alussa 1918. Se oli sisällissodan sinetti.
    ellauri360.html on line 402: ”Me Suomen vapaustaistelijat olemme jättäneet Saksan kansalle perinnöksi vilpittömän ja sydämellisen rakkauden olemukseltaan läheisen kansan parissa”, kirjoitti von der Goltz muistelmissaan. Hyvä ettei maitojunalla. Leipzigin waltawalla asemalla voi "syönmualainen" helposti "sotkeutua riitingeissään".
    ellauri360.html on line 408: ”Vakuutusala on nähnyt ilmastomuutoksen isona riskinä jo vuosikymmeniä. Lisääntyvät äärisäät ja muut mullistukset vaativat vakuutusyhtiöiltä riskienhallintaa ja uusia käytäntöjä. Ennätyksellisen rajut luonnonilmiöt ovat tuoneet niin paljon uusia epävarmuustekijöitä, että esimerkiksi monista veden äärelle rakennetuista kaupungeista on tulossa monissa maissa vakuutuskelvottomia”, sanoo Finanssiala ry:n johtaja Hannu Ijäs.
    ellauri362.html on line 39: Monet kirjailijat ovat saaneet Austenista ketjureaktion, mikä johti useisiin romaaneihin ja muihin mukautuksiin. Elizabeth Astonista tuli yksi Austeniin liittyvän kaunokirjallisuuden tuotteliaimmista kirjoittajista. Hän oli opiskellut kirjailijaxi St Hilda's Collegessa Oxfordissa lordi David Cecilin, Austenin elämäkerran kirjoittajan, johdolla. Aston katsoi, että Austenin romaanit olivat "nykyään yhtä tuoreita kuin silloin, kun ne kirjoitettiin". Tarinaansa laatiessaan Aston päätti olla esittämättä Austenin hahmoja, kuten Mr Darcya. Sen sijaan hänen tarinoissaan on vielä tuoreempia, ize asiassa äskettäin keksittyjä hahmoja, jotka liittyvät Austenin teoksissa nähtyihin henkilöihin, kuten Darcyn, Bingleyn ja Collinsin perheisiin.
    ellauri362.html on line 73: Paige Wiser, joka kirjoittaa Chicago Sun-Timesille, päinvastoin nimtuten jämentää, että Aston kirjoittaa tarinansa Austenin tyyliin, jonka tuloksena on "hyviä hahmoja, mahtavia sarjakuvia, upeaa romantiikkaa". Vuonna 2013 The Daily Buglen Aja Romano listasi sen parhaiden Austen-sovitusten joukkoon. Useat kommentoijat ovat luokitelleet sen tylysti fanifiktioksi.
    ellauri362.html on line 80: Pamela Mogen (s. 18. lokakuuta 1953), joka tunnetaan paremmin kynänimellä Pamela Aidan, on yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen romaaninsa ovat Jane Austenin fanifiktiota, joka perustuu Pride & Prejudiceen. Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo on ollut hänen suosikkiromaaninsa lukiosta lähtien. Pamela Piukkapepun kexeliään juonen yhteenvedot alla. Jännää miten erilaisilta tapahtumat näyttivät Mr. Darcyn silmäkuopista!
    ellauri362.html on line 104: Darcy aikoo käyttää pallojaan mahdollisuutena saada uusi alku Elizabethin kanssa. Vähän ennen juhlaa Elizabeth kuitenkin tutustuu Darcyn lapsuudenystävään George Wickhamiin, joka panettelee Darcya törkeillä valheilla. Koska Wickham on hurmaava roisto ja koska Darcy on ollut suhteellisen epämiellyttävä ensimmäisestä vaikutuksestaan Elizabethiin, hän päättää uskoa Darcysta pahinta ilman minkäänlaista vahvistusta. Siten, kun Darcy pyytää Elizabethia tanssimaan Netherfieldin ballissa, hän hyväksyy sen sivistyneesti, mutta aloittaa sitten erittäin epämiellyttävän keskustelun.
    ellauri362.html on line 108: Ballin jälkeen Darcy ja Bingleyn sisko Caroline keskustelevat veljensä ihastumisesta Janeen ja ovat yhtä mieltä siitä, että tällainen liitto tulee olemaan hänelle tuhoisa. Estääkseen liittouman he sopivat edelleen saavansa hänet takaisin Lontooseen, ja siellä ollessaan Darcy vakuuttaa hänet, että tunneyhteys on vähäinen ja käytännön haitat ovat valtavat. Vaikka Darcy tuntee edelleen vetoa Elizabethiin, hänen ongelmansa Elizabethin kanssa saavat hänet ajattelemaan, että hän tekee Bingleylle palveluksen erottamalla hänet Hertfordshirestä ja Bennetsistä.
    ellauri362.html on line 124: Ei ole yllättävää, että Darcy on synkkä, masentunut sotku Lontoossa ja Pemberleyssä. Lontoossa hän hoippuu humalassa vanhan collegeystävänsä Dyn broughamissa ja itkee olueensa Elizabethin hylkäämisestä hänen huolistaan huolimatta tekemänsä ehdotuksensa. Pemberleyssä Darcy käyttäytyy töykeästi ja röyhkeästi ja selittää lopulta Georgianalle, että hänen huono käytöksensä johtuu hänen pettymystään Elizabethin hylkäämisestä. Kuvattuaan Rosings Parkissa tapahtuneen Georgiana myötätuntuu Darcysta, mutta hänellä ei ole syytä toivoa.
    ellauri362.html on line 131: Lydian Lontoosta ja keksiä jotain. Samanaikaisesti herra Bennet ja Gardiner-setä yrittävät tehdä saman asian, mutta he epäonnistuvat, kun taas Darcy onnistuu käyttämällä yhteyksiään ja rahaa, erityisesti rouva Youngen kanssa, joka oli osallisena Wickhamin Georgianan viettely-yrityksessä. Lahjuksen jälkeen hän johdattaa Darcyn Wickhamin ja Lydian luo. Useiden keskustelujen aikana Darcy ei pysty suostuttelemaan Lydiaa hylkäämään Wickhamia, joten Darcy joutuu lahjomaan Wickhamin mennäkseen naimisiin Lydian kanssa. Darcy tuo ehdotetun sopimuksen Gardiner-setälle, joka vastahakoisesti suostuu antamaan Darcyn maksaa kaupasta nimettömänä. Sopimus sisältää Wickhamin velkojen maksamisen ja armeijan upseeripalkkion ostamisen. Vastineeksi Lydia ja Wickham menevät naimisiin.
    ellauri362.html on line 148: Kaksoisavioliitto Merytonin kirkossa – Jane Bennet ja Charles Bingley; Elizabeth Bennet ja Fitzwilliam Darcy. Darcy virnuilee yhtä leveästi kuin Bingley. Bennezeistä puhumattakaan! 15 000 puntaa vuodessa! Täähän on kuin Bonesin pieni Hodges ja iso Angela. I LOVE YOU sanottuna katkaravuilla.
    ellauri362.html on line 166: Thomas Jefferson Hogg (24. toukokuuta 1792 – 27. elokuuta 1862) oli brittiläinen asianajaja ja kirjailija, joka tunnetaan parhaiten romanttisesta ystävyydestään romanttisen runoilijan Percy Bysshe Shelleyn kanssa. Hogg kasvoi Durhamin kreivikunnassa, mutta vietti suurimman osan elämästään Lontoossa. Hän ja Shelley ystävystyivät opiskellessaan University Collegessa Oxfordissa ja pysyivät läheisinä Shelleyn kuolemaan asti. Oxfordissa ollessaan he tekivät yhteistyötä useissa kirjallisissa projekteissa, jotka huipentuivat heidän yhteiseen karkotukseensa "The Necessity of Atheism" -nimisen esseen julkaisemisen jälkeen. He pysyivät hyvinä ystävinä, mutta heidän suhteensa oli joskus kireä, koska Hogg oli romanttisesti kiinnostunut lörppävittuisista naisista, jotka olivat romanttisessa suhteessa Shelleyn kanssa. Suurin osa hänen kirjoittamistaan ​​fiktioista oli huonoxi arvioitua. Hänen tunnetuin kirjallinen teoksensa oli Percy Bysshe Shelleyn elämä, runoilijan keskeneräinen elämäkerta. Vaikka kirja oli hyvin tutkittu ja maalasi selkeän kuvan Shelleystä nuorena miehenä, sitä kritisoitiin Percyn esittämisestä negatiivisesti. Kärsittyään kihdistä Hogg kuoli unissaan. Uni jäi kesken viimeinen.
    ellauri362.html on line 183: Peacock nautti Mary Shelleyn avuista ja Percy Shelleyn kehuista. George Gordon, Lord Byron, löysi myös ansioita Peacockin runossa. John Keaz ei pitänyt hernekukosta, Southeystä puhumattakaan. Mary Shelleykin inhosi tahmanäppistä Hernekukkoa. Romaani Nightmare Abbey on satiiria Percyn seurakunnasta. Scythrop oli pilakuva Percystä. Hernekukko teki pilkkaa myös Coleridgestä.
    ellauri362.html on line 187: Siltä osin kuin romaanilla voidaan sanoa olevan juoni, se seuraa Christopher Glowryn, synkän lesken, omaisuutta, joka asuu ainoan poikansa Scythropin kanssa eristetyssä perheen kartanossa Nightmare Abbeyssa Lincolnshiressa. Herra Glowryn melankolia saa hänet valitsemaan palvelijoita, joilla on pitkät kasvot tai synkät nimet, kuten Mattocks, Graves ja Skellet. Ne harvat vierailijat, jotka hän toivottaa tervetulleeksi kotiinsa, ovat enimmäkseen samanlaisia, lukuun ottamatta hänen lankoaan, herra Hilarya. Vierailijat käyvät keskusteluja tai toisinaan monologeja, jotka tuovat esiin heidän eksentrisyytensä tai pakkomielteensä.
    ellauri362.html on line 205: Karkoitan kuvan Chassons l’image
    ellauri362.html on line 206: Volangista De la volage
    ellauri362.html on line 212: Järki ei enää lemmen kanssa riitele, No longer is love with my reason at strife,
    ellauri362.html on line 213: Vaikka ennen sun volangeissa siittelin. Though once thou wert dearer, far dearer than life.
    ellauri362.html on line 215: Kun yhessä käyskeltiin, tunnustin tunteeni, As together we roam’d, I the passion confess’d,
    ellauri362.html on line 238: Mun muistikuville sun ihanasta myyränkolosta. Could have dimm’d the dear image then stamp’d on my soul
    ellauri362.html on line 274: ger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZ3oWmO2LewRVDWqBt-poQ313TP4RYMS17CBf745dY6NSkCLBUg7dP7VcLoC0f-tKR8IYO-yVWVcdZ0HqlsRzN94_LVWcn6r7KYmk5-OztYqiIegQRinGU40_mYa86kFvfXoCbJsiD1bw/s607/Rachel+May+2021+small.jpg" style="width:10%;float:left;padding:1em" />
    ellauri362.html on line 284: ger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBCiPnrIWoj2sOFuYqVNLhjDqIWPVkftTsbOoeDmbd9J_ndDBeX4nexgGu3hsOk5mjcZ9En1C_F8mnWzbz4j8gKqf8-ome8vcy0cMn9W9977FiNqs18vlShP7FsUxc8SshDWXadgF8nXQ/w400-h239/Highest+life+in+London+from+Tom+and+Jerry+life+in+London+by+Pierce+Egan+1821+png+v2.png" />
    ellauri362.html on line 289: "Tom and Jerry" was a commonplace phrase for young men given to drinking, gambling, and riotous living in 19th-century London, England. The term comes from Life in London; or, The Day and Night Scenes of Jerry Hawthorn, Esq., and his elegant friend, Corinthian Tom (1821) by Pierce Egan, the British sports journalist who authored similar accounts compiled as Boxiana. However Brewer notes no more than an "unconscious" echo of the Regency era, and thus Georgian era, origins in the naming of the cartoon.
    ellauri362.html on line 309: Jöns ei nähtävästi pidä liioin Joel Haahtelasta. Joel Haahtela on "Kristina Carlson -schabloonalla jokavuotismalliin julkaistu Martti Anhavan kristillismyönteinen sarjaromaanikonsepti joka 'uudistuu' ja samalla 'ironisoi' uudistumistaan, eräänlainen luterilaiseen juoksi jänö metsänrajaan versio Italo Calvinosta. Ehkä jopa norssi." Vankan uskonnollisen vakaumuksen omaava lääkäri Haahtela tutustui ortodoksisuuteen aluksi vaimonsa mukana ja mieltyi kokemaansa. Elämys syveni, kun häntä pyydettiin jumalanpalvelustekstien lukijaksi. Hänet vihittiin ensin lukijaksi ja 2021 diakoniksi, joka on varsinaisen ortodoksisen pappeuden ensimmäinen porras. Haahtela käsittelee tuotannossaan kristinuskoa ja sen selittämättömiä asioita, mutta romaaneita voi lukea niin hengellisin kuin humanistisin silmin. Haahtela itse kertoo uskovansa ”selittämättömään, siihen että asioiden takana on jotain monimutkaista ja kaunista, toisin sanoen mystistä".
    ellauri362.html on line 328: Lainasin kirjastosta David Sedariin päiväkirjan osa I. Sedariista on aikaisempi paasaus albumissa 268. Davea ei oikeastaan pitäisi näin kamalasti sättiä, sillä sen homo päiväkirja on samaa genreä kuin nämä takaa maistuvat muistelmani. David Sedaris on vuotta nuorempi kuin Petteri. Suuri osa Sedariin huumorista on näennäisesti omaelämäkerrallista ja itseään halventavaa, ja se koskee usein hänen perhe-elämäänsä, hänen keskiluokan kasvatusta Raleighin esikaupunkialueella Pohjois-Carolinassa, hänen kreikkalaista perintöään, homoseksuaalisuutta, työpaikkoja, koulutusta, huumeiden käyttöä ja pakkomielteistä käyttäytymistä sekä hänen elämäänsä Ranskassa, Lontoossa, New Yorkissa ja South Downsissa Englannissa. Hän on näyttelijätär Amy Sedariin veli ja kirjoitusyhteistyökumppani.
    ellauri362.html on line 341: Elokuvatutkija M. Keith Booker sanoo Heinäsirkan päivä -elokuvaa (1975) "yhdeksi ilkeimmistä elokuvakritiikeistä joita itse elokuvateollisuudesta on koskaan tuotettu", joka kuvaa Hollywoodia "painajaisena, jota hallitsevat kuvat kaupallisesta seksistä ja väkivallasta". Booker huomauttaa, että elokuvan tavoitteena on kuvata Hollywood ja Los Angeles "kaatopaikkana, jolle särkyneet unelmat voidaan hylätä, jotta amerikkalaisen kulttuuriteollisuuden tuottajilla on minne jatkuvasti rullata yhä uudet unelmat."
    ellauri362.html on line 343: In John's church there was a lot of swaying and crying and calling his name in vain. Christians are strange people. The bible's view of women stinks. Fuckwad tarkoittaa pönttöä. March 29, 1979 kun 3 Mile Island suli olin New Yorkissa. Kazottiin telkkarista savuavia pönttöjä. Choking the chicken means jacking off.
    ellauri362.html on line 349: No tuo oli sentään aika vizikästä. Monkey and the baboon playing in the grass. Monkey sticks his fingers up the baboon's ass.
    ellauri362.html on line 351: The Anti-Defamation League (ADL), formerly known as the Anti-Defamation League of B'nai B'rith, is a New York–based international Jewish non-governmental organization and advocacy group that specializes in civil rights law and combatting antisemitism and extremism. Jew carpetbaggers. Pigger nussy. Faggot. Come here so I can smell of it. Tästä näkyy Sedariin käsitys hauskasta. Viinaa ja sedatiiveja. Enpä taida jaxaa enää pitemmälle lukea. Tai no luen sittenkin. Sedaris on maankuulu persu.
    ellauri362.html on line 361: Donald Trump ser ut att bli president igen. Don säljer gyllene joggingskor för $400 par.
    ellauri362.html on line 363: I veckan föll slutligen staden Avdijivka efter månader av intensiva ryska attacker mot staden som varit under ukrainsk kontroll.
    ellauri362.html on line 364: – De var numerärt överlägsna när det gäller soldater, artilleri och flygvapen, sa brigadgeneral Oleksandr Tarnavskyj i samband med reträtten som de ukrainska styrkorna gjorde.
    ellauri362.html on line 367: Avdijivka räknas som strategiskt viktigt på grund av sin närhet till Donetsk – att få bort Ukrainas styrkor från regionhuvudstadens närhet ger större både militär och logistisk trygghet för ockupationsstyrkorna. Slaget om staden har varit ett av krigets mest blodiga, i konkurrens med Bakhmut som Ryssland intog i maj förra året. Några säkra siffror på antalet dödade och sårade finns inte, men det handlar om tiotusentals på båda sidor.
    ellauri362.html on line 368: Enligt tankesmedjan finns det nu en förhoppning i de ryska leden att övertaget i luftrummet kommer leda till bättre lycka vid frontlinjen.
    ellauri362.html on line 369: Ukrainas president Volodymyr Zelenskyj säger själv att landet hade behövt mer stöd – framför allt från USA – för att kunna vända underläget i luftrummet.
    ellauri362.html on line 371: Västerländernas stöd till folkmord i Gaza visar tecken att ge vika. Länder i fjärran kontinenter med lägre judetäthet (Sydafrika, Australien, NZ, Brasilien) börjar få kalla fötter först.
    ellauri362.html on line 383: Streber nimitettiin senaatin presidentiksi Dresdenin ylempään alueoikeuteen mutta hän vältti tämän tehtävän sairastumalla mielenterveysongelmiin - toisen kerran - ja erosi tehtävästään 1.10.1893. Tämä vakavampi sairaus ilmeni aluksi viikkoja kestäneenä unettomuutena ja vakavana masennuksena itsemurha-aikeista.
    ellauri362.html on line 426:
    kuuluisa runoilija George Crabbe

    ellauri362.html on line 428: George Crabbe (1754 – 1832) oli englantilainen runoilija. Teollistumisen aikana hän pyrki tuotannossaan nostamaan esille työläisten ongelmia ja kannatti yhteiskunnallisia uudistuspyrkimyksiä. Hän oli kirjailijapiireissä ainoa, jonka tuotanto nousi jo hänen omana aikanaan tässä suhteessa merkittävänä esiin. Hän kuvasi 1700-luvun kyläelämää ja vaivaishuoneiden asukkeja myötätuntoisesti. Hän oli itsekin vaatimattomista oloista ja valmistui välskäriksi. Hän kuitenkin hylkäsi ammatin ja ryhtyi kirjalliselle alalle, mutta ilman tukijaansa Edmund Burkea hän ei olisi selviytynyt taloudellisesti. Myöhemmin Edmund vielä hommasi Georgelle livingin clergymanina kuin Lady Catherine de Burgh Mr. Collinsille. Jane Austen piti Touretten syndroomaisesta Dr. Johnsonista, Pamela Piukkapepun kynäilleestä Sam Richardsonista ja työväenrunoilija Crabbesta. Jane pyysi Jumalalta olla kiltti lähimmäisille
    ellauri362.html on line 433: GEORGE CRABBE syntyi Aldeburghissa, Suffolkin rannikolla, 24. joulukuuta 1754. Hänen isänsä, joka keräsi suolamaksuja satamassa, oli sekä korkeamakuinen että alhainen mies. Varsin huonomaineinen myöhempinä vuosinaan hän oli nuorena miehenä käynyt koulua ja luki Miltonia, Youngia ja muita runoilijoita ääneen perheelleen. Lääkärin ammattiin tarkoitettu George opiskeli lääkäriksi Wickhambrookissa lähellä Bury St. Edmundsia, jonka leikkauksesta hän siirtyi kolme vuotta myöhemmin Woodbridgen lääkäriksi. Täällä hän viipyi vuosina 1771–1775 ja tutustui Sarah Elmyyn, joka, vaikka meni kymmenen vuotta ennen kuin he menivät naimisiin, vaikutti alusta alkaen pehmentävästi ja kirkastavasti muotoutumattomien nuorten melko synkkään luonteeseen. Juuri heidän tapaamisensa aikaan Crabbe esiintyi ensimmäisen kerran tunnetussa painetussa sanassa runoilijana. Erään naistenlehden ”runoilijoiden nurkassa” vuonna 1772 ilmestyi useita säkeitä, joista osa oli signeerattu ”G. Ebbare" ja yksi "G. Ebbaac”, joiden arvellaan olevan Crabbe. Yksi näistä, joka koostuu kahdesta erittäin kauniista säkeistöstä, nimeltään The Wish, juhlii runoilijan "Mirriä", joka oli Crabben Sarah Elmylle antama runollinen nimi.
    ellauri362.html on line 435: Vuonna 1775, juuri ennen oppisopimuskoulutuksensa päättymistä Woodbridgessa, Crabbe pani voimansa koetukselle julkaisemalla Ipswichin kirjakauppiaan kanssa kolmiosaisen runon nimeltä Inebriety. Kirkkorekisterin I osan mökkikirjaston kuvauksesta ja muista Crabben teosten viitteistä tiedämme, että hänen lempilukunsa oli poikaiässä ollut romanttista; mutta kirjoittaessaan Inebrietyn hänen on täytynyt tutkia tarkasti sen ajan runollista paavia (Pope). Suuri osa Inebrietystä koostuu An Essay on Manin ja The Dunciadin suorasta jäljitelystä tai parodiasta; kun taas siellä täällä Crabbe todistaa tietämyksensä Graysta. Näiden runoilijoiden kaiut, jotka sekoittuvat lääkärin oppipojan lääkäriltä vetämään kielenkäyttöön, esitetään sankarillisissa säkeissä, yhtä aikaa ponnisteltuina ja liukastettuina, ja jättävät Inebrietyn yhdeksi kaikkien aikojen raaimmista runoista. Silti, jos nuoresta satiiristista lähtee paljon kiintymystä, se ei ole sentimentaalista kiintymystä. Crabbe osoittaa jo merkkejä kapinasta idealisaatiota vastaan, joka oli inspiroinut hänen kypsää työtään. Hänelle päihtymys on paha, ja hän kuvailee tarmokkaasti ja tarkasti sen pahoja vaikutuksia kaikissa elämänluokissa.
    ellauri362.html on line 439: Lopulta hän ei kestänyt elämää Aldeburghissa enää. Vuoden 1779 lopulla hän päätti panostaa kaikkensa kirjallisuuteen Lontoossa, ja huhtikuussa 1780 hän lähti pääministerin sukulaisen Dudley Northin avustuksella Slaughdenin laiturilta. Lontoossa hän asui Royal Exchangen läheisyydessä, lähellä Cornhillissä asuneita Miss Elmyn ystäviä, ja ryhtyi tarkistamaan muutamaa näytelmää ja joitain mukanaan tuomiaan proosaesseitä opiskellessaan kasvitiedettä ja entomologiaa Lontoon ympärillä ja pitää Mirrille osoitettua päiväkirjaa. Vuosi oli hänelle köyhyyden ja pettymyksen vuosi. Niiden runojen joukossa, joita hän yritti julkaista, epäonnistui, olivat kirje hänen suosikkipaketeissaan prinssi Williamille (myöhemmin William IV), satiirinen kirje paholaisesta (ilmeisesti tarkistettu versio aikaisemmasta runosta, Ihmiskunnan viholliset) ja Mirrille osoitettu kirje, joissa molemmissa hän käyttää anapaestia. Yksikään julkaisija ei hyväksynyt näitä runoja niiden kirjoittajan purevasta esittelystä huolimatta salanimellä "Martinus Scriblerus". Lordit North, Shelburne ja Thurlow, yksi toisensa jälkeen, kuuntelivat kirjailijaa kuuroilla korvilla vaikka hänen säkeistyksensä Shelburnelle ansaitsi jonkinlaisen palkinnon. Ja kun hän luultavasti elokuussa 1780 löysi kirjapainon, joka halusi painaa kaksisataaviisikymmentä kopiota toisesta runosta, se ei tuonut hänelle muuta kuin yhden tai kaksi vähäistä arvostelua. Crabbe, joka useissa tämän aikakauden teoksissa kuvailee omia tunteitaan ja tilaansa, lähetti tämän jälkeen "Kuukausikatsauksen tekijöille" jakeisen kirjeen, jossa hän käytännössä pyytää heitä neuvomaan, pitäisikö hänen jatkaa runoudessa vai ei, antaen muuten itselleen satiirisia neuvoja menestykseen johtavista menetelmistä. Runossa ei ole mitään ihmeellistä paitsi idean hämmästyttävä yksinkertaisuus. Crabbe ei pitänyt viinamäen miehistä, koska sen isäpaskiainen oli ollut sellainen.
    ellauri362.html on line 441: George Crabbe
    ellauri362.html on line 735: Analysis (ai): This poem delves into the intoxicating effects of alcohol and its profound impact on human behavior. It begins by addressing the mighty spirit of inebriation, emphasizing its ability to influence the body and mind. The poet invites those who have succumbed to its allure to share their experiences and shed light on the reasons behind their indulgence.
    ellauri362.html on line 737: The poem vividly portrays the desolation of winter, with its barren landscapes, frozen streams, and harsh weather conditions. This imagery serves as a metaphor for the effects of alcohol on the human spirit. Just as winter chills and hardens the earth, alcohol numbs the senses, dulls the intellect, and stifles emotions.
    ellauri362.html on line 739: The poet then explores the various forms of intoxication, ranging from the genteel indulgences of the upper classes to the boisterous revelry of the common folk. He mentions specific drinks associated with different social groups, highlighting the diverse ways in which people seek solace and escape from the challenges of life.
    ellauri362.html on line 743: The poem reaches its climax with a scene of domestic violence, where a drunken husband returns home and engages in a heated argument with his wife. The ensuing chaos and destruction are reminiscent of a battlefield, with insults hurled like weapons and tempers flaring out of control.
    ellauri362.html on line 745: Eventually, sleep intervenes, bringing a temporary respite from the madness. Intoxication fades, and reason gradually returns, but the lingering effects of alcohol continue to haunt the individuals involved. Some remain under its sway, unable to break free from its grip.
    ellauri362.html on line 756: Ranska on tuottanut kunnioitettavan määrän huuhaamiehiä. Louis Pierre Althusser (16. lokakuuta 1918 – 22. lokakuuta 1990) oli ranskalainen filosofi. Hän oli strukturalistinen marxisti ja kommunisti, joka tuli tunnetuksi filosofiassa myös teoreettisena antihumanistina. Hän syntyi Ranskan Algeriassa ja muutti sitten Pariisiin opiskelemaan huippukoulu École Normale Supérieuressa. Louisin nuoruutta oli leimannut vahvasti katollinen uskonto, jonka hän hylkäsi vasta vuonna 1943. Kiihkeä katolinen Louis Althusser oli nuoruudessaan poliittisesti oikeistolainen. Hän vietti sodan lopun Saksassa Schleswigin Stalagissa ( Stalag XA ), missä hän nautti ensimmäiset mielenterveyshäiriönsä.
    ellauri362.html on line 763: Althusser kärsi pitkään niin fyysisistä kuin psyykkisistä terveysongelmista. Vuonna 1980 hän kuristi elämänkumppaninsa kuoliaaksi, ja vietti tämän jälkeen kolme vuotta psykiatrisessa sairaalassa. Ihmekös tuo, aina piippu suussa, piipunrassin näköinenkin.
    ellauri362.html on line 767: Näyte Althusserin aivopökäleistä: "Näkö ei ole enää yksittäisen subjektin tosiasia, jolla on 'näkemisen' kyky, jota hän harjoittaisi joko huomioiessaan tai häiriötekijänä; näkymä on tosiasia sen rakenteellisista ehdoista, näkemys on immanentti suhde heijastuksen kenttään problematiikkaan sen esineisiin ja sen ongelmiin."
    ellauri362.html on line 775: Elämäkerrassa Luiska toteaa. "Olen suoraan ja henkilökohtaisesti velkaa Spinozalle hänen hämmästyttävän käsityksensä kehosta, jolla on 'meille tuntemattomia voimia', ja ihmisestä ( hengestä), joka on sitäkin vapaampi kehon kehittyessä sekä hänen coituksensa liikkeet, hänen virtus tai fortitudo."
    ellauri362.html on line 780: Tämän ajatuksen kehittämiseksi Althusser väittää, että Marxin, Demokritoksen, Epikuroksen, Lucretiuksen, Machiavellin, Spinozan, Hobbesin, Rousseaun, Montesquieun, Heideggerin ja Derridan esittämä "satunnaisen materialismin" maanalainen filosofinen virtaus, jota tuskin tunnistetaan, on olemassa.
    ellauri364.html on line 56: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimike, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatisaatiohäiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai ihan vaan lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
    ellauri364.html on line 71: Hysterialle pidettiin alttiina tiettyä luonnetyyppiä, jolle ovat ominaisia lapsenomainen itsekeskeisyys, suggestioalttius, teatraalinen käytös, mielikuvituksen rikkaus ja taipumus dramaattisuuteen. Hysteria-käsitteen ääri-ilmiöitä ovat ekstaattinen, hallusinoiva, tunteellisesti ylireagoiva nainen ja toisaalta hypernaisellinen, eroottisesti puoleensavetävä nainen. Vanha psykiatrian oppikirja sanoo: ”Kunnolla hysteerinen nainen on aina viettelevä.”
    ellauri364.html on line 82: Kun valkoisen jenkkiyleisön levottomuus lisääntyi maahanmuuton ja valkoisten lasten syntyvyyden laskun vuoksi, valkoisia naisia ​​syytettiin, jos heiltä puuttui "amerikkalainen ihanne" eli 4-6 lasta. Lisäksi maahanmuuttajat kaikista vähemmistöistä joutuivat muukalaisvihamielisten huomautusten ja lopulta pakotetun steriloinnin kohteeksi Yhdysvalloissa eugeniikkalainsäädännön vuoksi. Sama touhu jatkuu jenkeissä tänäkin päivänä aborttikieltona. Vitun apinat.
    ellauri364.html on line 86: Itämerestä tuli länsimeri, riemastelevat natolaiset, kun Unkari vihdoin myönsi Ruåzille natotiketin. Försvaret börjar vid finsk-ryska gränsen”, säger den tappre svenske generallöjtnanten Carl-Johan Edström.
    ellauri364.html on line 88: Samtidigt annanstans: Det går dåligt för Ukraina och bra för Ryssland – det menar de flesta bedömare. De landåtertaganden som den ukrainska våroffensiven lyckades med är nu utraderade och de ryska trupperna avancerar i tre olika riktningar längs fronten. Det ryska övertaget i kriget är påtagligt. Ukrainas brist på ammunition, manskap och motivation är kritisk när kriget går in på sitt tredje år.
    ellauri364.html on line 90: – Det är troligt att redan i maj så kommer du behöva planera för att bosätta dig i ett annat land, tex Sverige om du är patriot, eftersom att det inte kommer att gå att bo med 'rusnya'.
    ellauri364.html on line 91: – En plötslig rysk kollaps kan göra att det går fort, men det kan också vara årtionden av krig, och då inte bara i Ukraina, säger Patrik Oksanen, säkerhetspolitisk expert vid tankesmedjan Frivärld.
    ellauri364.html on line 106: Johann Friedrich Krafft (Pseudonym; eigentlich Feist oder Weiße?; * unter unbekannten Umständen; † 23. Juli 1785 in Jena) war ein vermutlich ehemaliger preußischer Beamter, der unter einer neuen Identität für Goethe als Faktotum, d. h. Berichterstatter und Sekretär, tätig war.
    ellauri364.html on line 113: Helwegin Kierkegaard-patografian avaintermejä ovat
    assessor Barn barndommen begynder bestandig betydning dagbogen dementia depression depressive derfor død egentlig Enten-Eller ethiske faderen fald finde Forfatter-Virksomhed forhold forlovelsen forstaaet fortsætter Frygt Frygt og Bæven H. C. Andersen hende holde homosexualitet hvorledes imidlertid jordrystelsen journal konstitution kristendommen kærlighed kønssygdom lade lidelse lidenskab lige ligesom lægge længe læse mand manio-depressive maniske Menneske Mynster Maade maaske maatte N. F. S. Grundtvigs neppe Nero netop næsten opfattelse optegnelse P. A. Heiberg pathologiske person psykologisk psykose refleksion Regine Regine Olsen religiøse udvikling sandt seer senere sexuelle sidste Sindssvaghed sindssygdom sindstilstand sjælelige skriver stemning stærkt sygdom sygelige synd synes syphilis sætte søge Søren Kierkegaard saadan saaledes tanke tankegang tungsindet tvivl tænker udtryk ulykkelig umiddelbare veed vejen Verden virkelig viser vist ægteskabet øjeblik Aand.

    ellauri364.html on line 116: Det er utvivlsomt meget nyttigt, at Hjalmar Helweg i sin store og grundige
    ellauri364.html on line 118: alt, hvad der kunde tages til indtægt for den opfattelse, at S. K. af konstitution
    ellauri364.html on line 119: var manio-depressiv. Men lige saa nyttigt var det, at der hurtigt og fra forskellig side blev protesteret imod denne opfattelse, saaledes af den svenske psykolog John Bjorkhem (Søren Kierkegaard i psykologisk belysning, Upsala
    ellauri364.html on line 120: 1942). Bjorkhem fremhæver de mange schizoide træk, der findes hos K., og
    ellauri364.html on line 121: med fuldt saa megen ret, som Helweg har fremhævet de muligt maniodepressive træk.
    ellauri364.html on line 125: fra Henrik Ferd. Lund, altsaa Søren Kierkegaards svoger, til Peter Wilh. Lund
    ellauri364.html on line 126: (naturforskeren), og deri staar der: »Den, der er noget syg, er onde Søren, han
    ellauri364.html on line 127: har forlovet sig med en ung og ret kiøn pige, en datter af etatsraad Olsen, dog
    ellauri364.html on line 131: ges.ctfassets.net/f60q1anpxzid/asset-0fcf0fd5e9716c891391c29a0272fbb8/4558048365bcea142df8364f999218f0/hysteria-hp.jpg?fm=jpg&fl=progressive&q=50&w=300" />
    ellauri364.html on line 132:
    Slip den gegenstand!

    ellauri364.html on line 134: Mutta mixikä Söören perui kihlauxen? Juu se kuuli Sirkan lailla vessapolulla Herran äänen som sagde til ham: »Slip den genstand!« Hvad psykiatere kalder en hørelseshallucination, det har Søren Kierkegaard maattet opfatte som Guds røst, eller omvent. I en bog fortæller Søren Kierkegaard om en unge mand, der blev forelsket i en pige, og hun var hans øjes lyst og hans hjertes begæring. Og han griber efter pigen, og han greb hende, han holdt "den" allerede i sin haand. Da udgik en befaling til ham: Slip denne genstand, din syphilit. Heus puer, digitos e vagina Reginae! Lähde
    ellauri364.html on line 138: Carl Albert Hansen Fahlbergs artikel i Magnus Hirschfelds tidsskrift Jahrbuch für sexuelle Zwischenstufen med titlen: "H.C. Andersen: Beweis seiner Homosexualität", 1901, var den første i en lang række af afhandlinger, der berører Andersens (homo)seksualitet. Argumenterne for Andersens homoseksualitet fandt Hansen i digterens forelskelser i mænd, hans nervøsitet, feminitet, huslighed, forfængelighed, sygelighed m.m., samt ikke mindst i hans kunstneriske geni.
    ellauri364.html on line 140: Psykiateren Hjalmar Helweg gik skarpt i rette med Albert Hansens artikel og overhovedet alle (udenlandske) paastande om, at Andersen skulle have været homoseksuel. Han gør det imidlertid ikke særlig effektivt af med teorien, men kredser i stedet om muligheden. Han forsøger som et modtræk at diagnosticere Andersen som en form for psykopat: H.C. Andersen har ikke gennemgaaet en normal, vellykket udvikling. Han er som følge af denne mislykkethed seksuelt usikker og uformaaende over for kvinder. Saa usikker, at Helweg fantaserer over, hvorvidt Andersen ville have kunnet modstaa en homoseksuel tilnærmelse paa rette tid og sted. Overordnet set konkluderer Helweg, at Andersen var en forkvaklet eller mislykket heteroseksuel.
    ellauri364.html on line 142: Varsin hyvin tunnettu on ns. James-Langen emootioteoria. Kun ihminen äkkiä pelästyy, hän kalpenee, änkyttää, hiukset nousevat pystyyn, kurkku tuntuu kuivalta ja ääni salpautuu, polvet tuntuvat pettävän, kädet vapisevat ja ehkä pääsee vahinkokin housuihin. Pelottoman henkilön sielu ei asusta vazassa, kuten pelkurin tai villin. Sisälmyshermot vain reagoivat huonommin. Mitään muuta ei James eikä Lange ole tarkoittanut. Meillä ei ole tässä aikaa perin pohjin syventyä näihin kysymyksiin. Tunne-elämää hallizee 1-kertainen +/- asteikko. Joukkosielu on karkean primitiivinen: propaganda, sanomalehdet, radio ja huhut nappaavat. Uskottelu tehoaa parhaiten heikkoihin ihmisiin, hysteerikkoihin ja kallovammaisiin.
    ellauri364.html on line 145: Epänormaalit sopeutuvat hyvin yhteiskuntaan: Newton, Michelangelo, Luther, Strindberg. Kaikki ilmeisen originellit ihmiset ovat psykopaatteja. Kaikki ovat epäonnistuneet ihan tavallisissa arkiasioissa, ovat laskeneet housuihinsa, ja heille on naurettu. Psykopaatti tuntee olonsa oivallisexi, mutta ympäristö kärsii. Esim hysteerinen nainen, kotityranni, nilviäinen, mytomaani, alkkis. Muiden vaiva tuottaa niille tiettyä nautintoa, varsinkin hysteerisille naisille. Suurin osa kirjallisuutta pyrkii vain tyydyttämään ihmisten jännityxen kaipuuta. Viha on hyvä nautintoväline. Kielletty hedelmä maistuu parhaalta.
    ellauri364.html on line 147: ges" />
    ellauri364.html on line 155: Lisää voitte lukea Balzacin Bette serkusta. Vanhuudessa patologiat ovat melkein normaaleja. Unitautiset ja kuppaset voivat viettää koiranelämää. Hermostuneen äidin ja psykopaatti-isän lapsista tulee hermostuneita psykopaatteja. Erityisesti juutalaisissa on paljon hermovikoja. Eri degeneroituneita ovat. Mutta lue Frazerin Golden Bough niin piristyt!
    ellauri364.html on line 159: Buddenbrookit on toinen tapaus pisteessä. Thomas Mann piti huonoja hampaita suvun rappeutumisen merkkeinä. Morel (fr. "korvasieni") kiinnitti erityishuomiota korviin. Muita degeneroitumisen merkkejä: pääkopan ja kasvojen luiden asymmetria, suun vinous, kallon muut epämuodostumat, rumat silmät, huonot hampaat, pahanhajuinen hengitys. Heikot lihaxet, luisut hartiat, epämuodostuneet jalat, ylimääräisiä nännejä. Homokunkku Kustaa III:n pääkoppa oli huomattavan vino. Hänen enonsa Fredrik Suuri oli myös sexuaalisesti vajavainen (hinuri). Gustaf, du äst falsker, sanoi Kustaan äitikin. Kyllä sielullisesti terveelläkin yxilöllä voi olla rumat korvat. Uudempaa tutkimusta tällä suunnalla edustaa hra KRETSCHMER.
    ellauri364.html on line 171: Komplexi on etevän schweiziläisen Jungin nimitys. Se on sielun kipeä kohta jota kierretään. Psykoanalyysi on skizoidien sielutiedettä. Niille ominaista on alemmuus- ja ylemmyyskomplexi ja autismi, Freudin autoeroottisuus eli narsismi. Izestään taisi Clinton-kaliiperin sikareita imuttava Riemu siinä kertoa. Degeneroitunut juutalainen piru.
    ellauri364.html on line 188:

    Bugger it.
    ellauri364.html on line 204: Nils Ragnar Eugene Antoni (1887-1968) oli ruotsalainen lääkäri, josta tuli lääketieteen tohtori ja neurologian apulaisprofessori Karolinska-instituutissa vuonna 1920 ollessaan vielä armeijassa pataljoonan lääkärinä. Hän toimi Morbyn sairaalan neuvonantajana vuodesta 1922 ja toimi Henrik Malmstenin hermostosairauksien professorina Tukholman Karolinska-instituutissa 1931-1954.
    ellauri364.html on line 219: Killeleken består av 42 kort. Det finns ingen färg i kille men två kort av varje valör. Valörerna är i rangordning från högsta till lägsta:
    ellauri364.html on line 242: Det franska hasardspelet Coucou uppfanns i Frankrike runt 1500 och spreds över Centraleuropa. I slutet av 1600-talet framställde en italiensk tillverkare en kortlek anpassad för spelet. Kortspelet fick namnet cuccú efter det högsta kortet, i leken. Cuccú hade 38 kort, två sviter med 19 kort i varje. Elva av korten i varje svit var nummerkort, numrerade 0-10. De övriga korten var motivkort, där Spannen och Gycklarmasken rankades lägre än nummersviten. Fem av korten rankades högre; Värdshuset, Katten, Hästen, Vakten och Göken. Det nittonde kortet, Harlekin, stod utanför rangordningen och dess värde avgjordes av det spel som spelades och kunde variera i samma spel.
    ellauri364.html on line 244: Kortspelet Cuccú spreds norrut över Europa och blev i Sydtyskland, Österrike och Schweiz känt under namnen Hexenspiel och Vogelkarten, ungefär häxspelet och fågelkorten.
    ellauri364.html on line 245: Killelekar är fortfarande jättepopulära I Sverige. Jättestora ståkukar tränger in i hundsvottar utan paus. De bara glider in. Killelekar går bra att få tag på också idag. Två svenska tillverkare, Öbergs (Carta Mundi) och Offason gör idag killelekar.
    ellauri364.html on line 249: Hermostuneiden lasten käsittely on laaja ongelma. Luonteenvikoja on jo aivan pikkulapsilla. Pieneen vauvaan tepsii lavemangi (Olavi). Joskus voi probleemalapsikin osoittaa aivan hämmästyttävää mielenlujuutta, esim. melkein stoalaista kykyä sietää kipua. Suurinta levottomuutta herättävät sellaiset heikkoudet, jotka koskevat luonnetta ja jotka lapsilla useimmiten ilmenevät epärehellisyytenä. Laiskottelu ja muu tottelemattomuus eivät sinänsä ole niin vaarallisia, mutta keksityt tekosyyt ja selitykset tekevät nämä piirteet kovin ikäviksi. Ja kuitenkin on itsepäinen, järkevä uhma ilman pienintäkään kaunisteluviettiä oikeastaan vieläkin ikävämpää! Lapsi on lähempänä omaa luontoaan, jos hän väittää olevansa syytön. Lapsuusvuosien ylistetty mielikuvitus ilmenee etenkin toiveajatteluna, vaikeutena erottaa valhe totuudesta. Kaikkein eniten vanhemmat kauhistuvat, kun epärehellisyys tulee ilmi näpistelynä (Riitta). Nykyään kuitenkin tiedetään, ettei lapsen epäluotettavuuden eikä pikkuvalheiden tarvitse herättää sen suurempaa pelkoa. Useimmat pikku syntiset - ja niitä on paljon! - kasvavat täysin hyviksi yhteiskunnan jäseniksi, vaikkapa lihavixi kääntäjixi. Useimmat aikuiset eivät nimittäin myöskään ole niin kovin kykeneviä vastustamaan kiusauksia. He pystyvät vain hiukan paremmin arvostelemaan päämäärää, keinoja ja tilannetta. Ei tosin voida kieltää, että myös omatunto, eli pelisilmä, sanan varsinaisessa ja kunnioitettavassa merkityksessä, kehittyy meissä vähitellen kasvuvuosina. Ensimmäisiä spontaanisia eetillisiä tunteita näyttää olevan toveruus ja sen velvoitukset, jotka kehittyvät myöhemmällä lapsuuden iällä pelkän totunnaisen kuuliaisuu- den ja rangaistuksenpelon kauden jälkeen. Klaaniajattelu kehittyy, tit for tat, viranomaisille ei vasikoida.
    ellauri364.html on line 282: Huomaa myös, että Wordsworth oli geometrian ystävä, ja "hurskauden" käyttö viimeisellä rivillä on leikkiä luvulla pi. Raamatun Nooan tarinassa Jumala antoi sateenkaaren merkkinä Jumalan lupauksesta, ettei Hän enää tuhoaisi koko maata tulvassa. Se on jatkuvan liiton merkki. Siitä ilmaistaan runossa sana "sidottu".
    ellauri364.html on line 351: Hän Björn oli iso ja reilu poika Han, Björn, var en stark och fager sven
    ellauri364.html on line 360: yli hult ja mo; genom hult och mo;
    ellauri364.html on line 361: silloin se oli maaginen hänen sydämessään, då var honom trolskt i hågen,
    ellauri364.html on line 362: hän katsoo metsään, eikä hänellä ole rauhaa, han ser åt skogen och har ej ro,
    ellauri364.html on line 363: hän katselee taivaanvahvuutta, han skådar åt himlabågen,
    ellauri364.html on line 369: hän tekee sen auliisti ja velvoittaen; han gör det villig och tvungen;
    ellauri364.html on line 370: mutta metsän kääpiöt tummissa versoissa, men skogens dvärgar i kolsvart skrud,
    ellauri364.html on line 371: hei hou ovat vaarassa ovelassa kanervassa de fara med list i ljungen
    ellauri364.html on line 378: ja nauraa niin lujasti vangille. och skratta så hest åt fången.
    ellauri364.html on line 380: mutta Björn hän haaveilee laulun mukaan men Björn han drömmer vid sången,
    ellauri364.html on line 492: That dog'd get up and run
    ellauri364.html on line 550: In 1986, the Christic Institute filed a $24 million civil suit on behalf of journalists Tony Avirgan and Martha Honey stating that various individuals were part of a conspiracy responsible for the La Penca bombing that injured Avirgan. The suit charged the defendants with illegally participating in assassinations, as well as arms and drug trafficking. Among the 30 defendants named were Iran–Contra figures John K. Singlaub, Richard V. Secord, Albert Hakim, and Robert W. Owen; Central Intelligence Agency officials Thomas Clines and Theodore Shackley; Contra leader Adolfo Calero; Medellin cartel leaders Pablo Escobar Gaviria and Jorge Ochoa Vasquez; Costa Rican rancher John Hull; and former mercenary Sam N. Hall.
    ellauri364.html on line 552: On June 23, 1988, United States federal judge James Lawrence King of the United States District Court for the Southern District of Florida dismissed the case stating: "The plaintiffs have made no showing of existence of genuine issues of material fact with respect to either the bombing at La Penca, the threats made to their news sources or threats made to themselves." According to The New York Times, the case was dismissed by King at least in part due to "the fact that the vast majority of the 79 witnesses Mr. Sheehan cites as authorities were either dead, unwilling to testify, fountains of contradictory information or at best one person removed from the facts they were describing." On February 3, 1989, King ordered the Christic Institute to pay $955,000 in attorney's fees and $79,500 in court costs. The United States Court of Appeals for the Eleventh Circuit affirmed the ruling, and the Supreme Court of the United States let the judgment stand by refusing to hear an additional appeal. The fine was levied in accordance with “Rule 11” of the Federal Rules of Civil Procedure, which says that lawyers can be penalized for frivolous lawsuits.
    ellauri365.html on line 47: Nordiska familjebok (jonka Jöns koppasi Tutun jäämistöstä) tähdentää Antonin ällistyxexi Maupassantin suurta terveyttä. Vaikea uskoa, Nissen mielestä, Guyhän oli sadisti joka nai ja suomi kirjoissa äitiä ja tytärtä. Pähkähulluhan se oli loppupeleissä. Sen hulluus juontui luultavasti ranujen 1870-71 sodan nolosta tappiosta sakuille. Eräässä ekoista Guyn lastuista lutka Läskipallero antoi preussilaiselle isänmaallisesti pillua ja joutui siitä silti muiden vihoihin. Maupassantit oli porvareita, le particule oli pelkkää hämäystä. Family guytä paaponut äiti ryhtyi elävän leskexi, kun isälle ei riittänyt pelkkä sexi vaan se ryhtyi väkivaltaisexi. Kiltit "sedät" Flaubert ja Swinburne väänsivät Guyn vizaa in loco parentis. (Mixi Guy ylipäänsä kävi Algernonin kanssa naku-uinnilla? Ota kiinni mistä saat, pikkukaveri.) Guy piti veneilystä kuten se Kaislikossa tuulee Ratty.
    ellauri365.html on line 49: Maupassant [måpasa], Henry René Albert Guy de, fransk författare, f. 5 aug. 1850 på slottet Miromesnil i Normandie, d. 6 juli 1893 Auteuil, var ättling af en gammal lothringsk adels- familj; modern var sy- ster till skalden Alfred de Poittevin. Föräld- rarna skildes tidigt, och den intelligenta och litterärt intresse- rade modern, en barn- domsväninna till Gu- stave Flaubert, ledde sonens uppfostran. Hans barndom förflöt vid Normandies kust, där M. insöp sin kärlek till naturen och lärde kän- na dessa normandiska typer, som han sedan så gärna skildrade. Adertonårig inträdde han 1868 i Marinministeriet, men öfvergick 1878. till kultusministeriet. Han saknade emellertid intresse för ämbetsmannabanan. Redan tidigt vak- nade hans lust för litteraturen, som närdes af mo- derns ungdomsminnen. Flaubert omfattade honom med en faders kärlek, kritiserade strängt hans. första omogna försök, inpräntade i hans sinne sina egna konstnärliga principer, lärde honom att genom aldrig tröttnande observation söka uppfånga det förut icke iakttagna och därför nya och att återge. det så, att det skildrade fenomenet skiljer sig från alla andra och blir individuellt och enastående. Framför allt afhöll han honom från att debutera för tidigt. Från midten af 70-talet meddelade dock M. under hvarjehanda pseudonymer (oftast Guy de Valmont) smärre bitar åt tidningar och tidskrifter, och 1879 fick han uppförd en drama- tisk bagatell, Histoire du vieux temps. Hans verk- liga debut inföll dock först 1880 med diktsamlingen Des vers. Den har obestridligen ett originellt skaplynne och väckte uppseende kanske ej minst därför, att den hotades med ett åtal för osedlighet hufvudsakligen på grund af dikten Le mur), som deck afstyrdes genom inflytelserika vänner. M. insåg sedan själf, att hans talang låg mera för prosan, i all synnerhet sedan han samma år ut- gifvit novellen Boule de suif (i "Soirées de Mé- dan"). Med denna novell, som utmärktes genom skarp observationsförmåga och ypperlig prosa- stil, slog M. igenom och intog sin plats som en at den naturalistiska skolans förnämsta representanter och en af den franska litteraturens största novellister. Den efterföljdes af en lång rad novel ler, först publicerade i "Gil Blas" och "Echo de Paris" och sedan samlade i bokform under följande titlar: La maison Tellier (1881), M:lle Fifi (1882), Les contes de la Bécasse (1883), Clair de lune i (1884), Au soleil (resebilder, s. a.), Les soeurs Rondoli (s. a.), Miss Harriett (s. a.), Yvette (s. a.; sv. öfv. 1905), Monsieur Parent (s. a.), Contes du jour et de la nuit (1885), Contes et nouvelles (s. 4.), Contes choisis (1886), La petite Roque (s. a.), Toine (s. 1.), Le Horla (1887), Sur l'eau (rese- skildringar, 1888), Le rosier de Mime Husson (s. å.), L'héritage (s. a.), La main gauche (1889), Histoire d'une fille de ferme (s. a.), La vie errante (reseskildringar, s. å.) och L'inutile beauté (1890); efter hans död ha ytterligare publicerats Le père Milon (1899; "Gubben Milon", s. å.), Le colporteur (1900) och Dimanches d'un bourgeois de Paris (s. å.). Till dessa novellsamlingar ansluta sig sexromanerna Une vie (1883; "Ett lif", 1884), Bel-ami (1885; "Qvinnogunst", 1885 och 1901), Mont-Oriol (1887; sv. öfv. 1895), Pierre et Jean (1888; "Pierre och Jean", s. a.), Fort comme la vi mort (1889; "Stark som döden", 1894 och 1910) och Notre coeur (1890; "Vårt hjerta", 1894 och 1910). För scenen skref M. vidare treaktsskåde spelet Musotte (i samarbete med J. Normand, 1891) och La paix du ménage (uppf. på Théâtre fran- çais, 1893). M. skref äfven litterära studier, bl. a. öfver Emile Zola (1883) och Gustave Flaubert (1884). Denna oerhörda produktion fullbordades en på den korta tiden af omkr. tio år. Den gjorde honom hastigt världsberömd som en äkta represen tant för den franska conten, en ättling i rakt ned stigande led af de gammalfranske fabliåförfattarna, med ära upphärande Rabelais', La Fontaines och Voltaires traditioner.
    ellauri365.html on line 51: M. var en kraftigt sensuell natur, en friluftsmänniska och atlet, sjudande af af lifslust, säker i sin styrka, måttlöst hängifvande sig åt alla sensationer, full af känsla inför naturens skådespel, en vacker natthimmel, ett doftande fält, en solbelyst öppning i den högstammiga skogen, älskande kvinnan med en naiv, nästan animal, men ( på samma gång blyg lidelse. I denna öfversval- lande lifsglädje blandade sig dock alltid en viss sorgbundenhet. Han har själf tecknat sitt väsen, då han någonstädes säger, att han vissa dagar hatar allt, så att han kunde önska sig döden, andra åter känner sig glad och lycklig som ett djur. I kraft af detta sitt lynne, hvars tendenser funno sin motsvarighet i den naturalistiska riktning, som behärskade litteraturen i det ögonblick, då M. framträdde, kom hela hans diktning att röra sig inom det sinnliga lifvets sfär, återgifvande enkla och rela- tivt föga sammansatta själstillstånd och med för kärlek tecknande folkliga typer. Hans analys är kanske icke så djup, men hans rika begåfning öf verskylde i viss mån denna brist genom den styrka och lysande klarhet, hvarmed han återgaf det sedda. Ingen har mästerligare än M. förstått att ge relief och betydelsefullhet åt hvardagliga ämnen. Han ser så skarpt och klart, och hans språk är så säkert och smidigt, att han i några få ord tecknar profilen af ett ansikte eller en individs karaktär, gester och hela yttre person. I början öfverlämnade han sig kanske alltför fritt åt en viss ytlig uppsluppen och sensuell lifsglädje. Större utrymme för sina rika anlag fann han i romanerna "Une vie" och "Bel-ami", hvilka återge vissa sidor af det moderna lifvet med en rikedom på nyanser och en ironi, som blottar alla motsägelser och löjligheter situationerna eller personernas karaktär. Och denna ironi är så öfverlägsen och så objektiv, att det förefaller, som om det vore icke författaren, utan tingen själfva, som talade. Hvad M. än skildrar, är uppfattningen så frisk, så omedelbar, så utan all sjuklighet och förkonstling, att han kan säga mycket, som skulle stöta hos andra författare. Sådant gestaltade sig M:s författarskap under de första åren af åttiotalet, men hans oerhörda produktion och hans i öfrigt våldsamma lefnadssätt. bröto snart hans krafter. Plötsligen stod han, som dittills endast haft öga för det fysiska lifvet, undrande inför en ny värld, hvilken uppgått i hans inre. Ett annat ljus faller öfver företeelserna och ger en ny karaktär åt hans diktning. Intet vittnar kanske mera om omedelbarheten och styrkan i hans begåfning än den säkerhet, hvarmed han äfven tecknat dessa nya själstillstånd. I "Le Horla" se honom redan kämpa med de vansinnets fantom, som snart skulle omtöckna hans själslif. Tankar på ålderdomen, på döden, ett mörkt tungsinne utbreda sig allt mer och mer öfver hans skrifter. Särskildt romanerna "Fort comme la mort" och "Notre coeur" präglas af en gripande och känslofull själsfinhet, som hans tidigare skrifter. knappast låtit ana. 1892 sökte han döda sig med rakknif, då han kände, att han icke längre kunde strida mot vansinnet. I tvångströja fördes han till ett sjukhus, där han dog af paralysie générale efter 18 månaders sjukdom. Han nekade flera gånger att taga säte i franska akademien liksom att mottaga hederslegionen. I Parc Monceau i Paris har man rest ett vackert monument öfver honom. Verlet; ett annat finnes i Rouen. Hans rykte har varit i ständigt stigande efter hans död. Ytterligare sv. öfv. äro "Lifsbilder" (1888), "Berättelser och skisser. Med en inledning om hans författarskap af T. Hedberg" 1893) och "En duell. Efterlämnade skisser och berättelser" (1900). Se J. Lemaître, "Les contemporains" I, V och VI (1885, 1892, 1896), R. Doumic, "Ecrivains d'aujourd'hui" (1894), G. Brandes, "Samlede skrifter", VII (1901), A. Lom- broso, "Souvenirs sur M." (1905), och Maynial, "La vie et l'œuvre de M." (1906). 1902 började Oeuvres complètes att utkomma. (Nordisk familjebok 1912 s.v. Maupassant)
    ellauri365.html on line 94: Valtavan ja punaisen kuun kuusien läpi. La lune énorme et rouge à travers les sapins.
    ellauri365.html on line 138: Hän näytti katselevan meidän kulkuamme kaukaa. Elle semblait guetter de loin notre passage.
    ellauri365.html on line 139: "Valo on suotuisa niille, jotka haluavat pysyä viisaina", « La lumière est propice à qui veut rester sage,
    ellauri365.html on line 150: Hänellä oli hieman kihara huulensa Elle eut un pli léger de sa lèvre coquette
    ellauri365.html on line 164: Tämä outo piina, johon nainen meidät heittää Cet étrange tourment où nous jette une femme
    ellauri365.html on line 173: Kurkkuni oli kuiva; ja kiihkeät väreet Ma gorge était aride ; et des frissons ardents
    ellauri365.html on line 197: Varjomme liikkuivat oudolla mimiikalla, Nos ombres agitaient une étrange mimique,
    ellauri365.html on line 200: raivostuneiden nukkejen hulluilla eleillä, Avec des gestes fous de pantins en furie,
    ellauri365.html on line 201: piirtäen hauskasti Rakkauden syytöstä. Esquissant drôlement la charge de l’Amour.
    ellauri365.html on line 249: « Ce soir dans un atelier de la rue de Fleurus, le jeune Maupassant fait représenter une pièce obscène de sa composition, intitulée FEUILLE DE ROSE et joué par lui et ses amis. C'est lugubre, ces jeunes hommes travestis en femmes, avec la peinture sur leurs maillots d'un large sexe entrebâillé ; et je ne sais quelle répulsion vous vient involontairement pour ces comédiens s'attouchant et faisant entre eux le simulacre de la gymnastique d'amour. L'ouverture de la pièce, c'est un jeune séminariste qui lave des capotes. Il y a au milieu une danse d'almées sous l'érection d'un phallus monumental et la pièce se termine par une branlade presque nature. Je me demandais de quelle absence de pudeur naturelle il fallait être doué pour mimer cela devant un public, tout en m'efforçant de dissimuler mon dégoût, qui aurait pu paraître singulier de la part de l'auteur de LA FILLE ELISA. Le monstrueux, c'est que le père de l'auteur, le père de Maupassant, assistait à la représentation. Cinq ou six femmes, entre autres la blonde Valtesse, se trouvaient là, mais riant du bout des lèvres par contenance, mais gênées par la trop grande ordure de la chose. Lagier elle-même ne restait pas jusqu'à la fin de la représentation. Le lendemain, Flaubert, parlant de la représentation avec enthousiasme, trouvait, pour la caractériser, la phrase : « Oui, c'est très frais ! » Frais pour cette salauderie, c'est vraiment une trouvaille. »
    ellauri365.html on line 276: Leo Tolstoy used Maupassant as the subject for one of his essays on art: The Works of Guy de Maupassant. His stories are second only to Shakespeare in their inspiration of movie adaptations with films ranging from Stagecoach, Oyuki the Virgin and Masculine Feminine.
    ellauri365.html on line 280: "I cannot at all conceive in which century of history one could haul together such inquisitive and at the same time delicate psychologists as one can in contemporary Paris: I can name as a sample – for their number is by no means small, ... or to pick out one of the stronger race, a genuine Latin to whom I am particularly attached, Guy de Maupassant."
    ellauri365.html on line 298: Heav'n has no Rage like Love to Hatred turn'd,

    ellauri365.html on line 367: EmpatiaNainen kaivolla (Joh 4:7-26)Jeesus puhuu samarialaisen naisen kanssa, ymmärtää hänen elämäntilanteensa ja tarjoaa hengellistä oivallusta.Empatia mahdollistaa johtajien muodostavan syvän yhteyden muihin.
    ellauri365.html on line 400: Prosessi paaviksi tulemiseen on kyllä paljon monimutkaisempi ja pitempi. Jotta joku voi tulla paaviksi, hänen on oltava kastettu mies ja oltava katolinen pappi vähintään 15 vuotta. Heidän on myös oltava yli 80-vuotiaita. Sen jälkeen kun The Cardinals on valinnut uuden paavin, kaksi muuta kardinaalia (yleensä College of Cardinals -dekaani ja kardinaali Camerlengo) vihkivät hänet käyttöön.
    ellauri365.html on line 429: Kohteleminen epäkunnioittavan puolison kanssa vaatii kärsivällisyyttä, itsehillintää. Mensch ärgere dich nicht! Kun puhumme ankarasti tai epäkunnioittavasti puolisoillemme, se voi luoda myrkyllisen ympäristön ja murentaa luottamuksen ja rakkauden perustan.
    ellauri365.html on line 430: Sananlaskujen 15:4 muistuttaa meitä: "Sävyinen kieli on elämän puu, mutta sen näyttäminen murtaa hengen."
    ellauri365.html on line 457: Han debuterade som författare år 1888 med en diktsamling som bröt med den då rådande svenska litterära traditionen med realism och naturalism, för att istället fokusera på romantik, individualism, sensualism och romantisering av den svenska stormaktshistorien, med särskilt fokus på de karolinska soldaternas öden. Färgglädjen och bejakandet av en munter sinnlighet gjorde starkt intryck och kom att bli stilbildande för flera andra svenska författare under 1890-talet och åren därefter. von Heidenstam kom därför att bli den främste företrädaren för dessa "nittiotalister" och hans böcker innehåller genomgående många nationella och historiska teman.
    ellauri365.html on line 459: Hans makor voro Emilia Uggla (1880–1893), Olga Wiberg (1896–1903) och Greta Sjöberg (1903–1906) samt övriga "partners" Ellen Belfrage och Kate Bang. He liked to bang nymphettes like so many of his colleagues.
    ellauri365.html on line 461: Verner von Heidenstam tillhörde adliga ätten von Heidenstam nr 2025. Han var enda barnet till fyringenjören Nils Gustaf von Heidenstam (1822–1887) och Magdalena Charlotta Rotterskiöld (1837–1917). Han föddes på bruksherrgården Olshammar, idag kallad Olshammarsgården, som ligger i Hammars socken vid Vättern och som tillhörde hans mors släkt. Där tillbringade han även sommarloven under uppväxten. Vintrarna tillbringade familjen i Stockholm, men det är Olshammar han kallar barndomshem och i sina verk återvänder han ofta dit.
    ellauri365.html on line 463: I den självbiografiska Hans Alienus har han beskrivit barndomen som ensam. Efternamnet Alienus kommer av det latinska ordet för främmande, alienus. I Olshammarsgården fanns ett stort bibliotek med klassisk litteratur som Xenofon, Tacitus, Plutarchos och andra sådana lättläsliga. Bland svenska författare läste han Tegnér, Runeberg och Wallin. I Stockholm bodde familjen först på Johannis Östra Kyrkogata och från 1876 på Karlavägen 7 mittemot Humlegården. Heidenstam gick i Beskowska skolan. I början fick han goda betyg, men på grund av dålig hälsa gick det allt sämre i skolan. Han var ordblind och hade hela livet svårt att stava korrekt.
    ellauri365.html on line 467: Efter sitt giftermål med Emilia Uggla 1880 slog sig Heidenstam ned i Rom i avsikt att bli konstnär. Han och hans hustru blev uppskattade i den skandinaviska konstnärskolonin där. I juli 1881 flyttade de till Paris där Heidenstam avsåg att studera målning vid École des Beaux-Arts under Jean-Léon Gérôme. Heidenstam övergav dock planerna på att bli målare och 1882 flyttade paret till San Remo och han koncentrerade sig på att skriva poesi. Efter ett kort hemligt besök i Sverige och vid barndomshemmet sommaren 1883 bosatte sig Heidenstam i kantonen Appenzell i Schweiz. Med byn Bühler som fast punkt gjorde de täta resor till Frankrike och Italien, som Heidenstam senare skrev reseberättelser om i Från Col di Tenda till Blocksberg. Hårt liv!
    ellauri365.html on line 472: Heidenstam sände i början av 1880-talet några dikthäften till Zacharias Topelius för bedömning. De gick huvudsakligen påverkade av efterromantikens stil och även influerade av Johan Ludvig Runeberg.
    ellauri365.html on line 474: ge_of_20.jpg/500px-Verner_von_Heidenstam_at_the_age_of_20.jpg" />
    ellauri365.html on line 476: Sen blef han kompis med August Strindberg, som var 10 år äldre. Strindberg läste ur sina manus för Heidenstam. Först i februari 1886 fick Strindberg läsa något av Heidenstam. Strindbergs brev är inte bevarat men uppenbarligen innehöll det helt förödande kritik. I sitt svar försökte Heidenstam släta över men i brevväxlingen dem emellan blev tonen mindre familjär.
    ellauri365.html on line 478: Heidenstam kände en allt större hemlängtan och hans fars sjukdom gjorde det nödvändigt att resa till Sverige. Heidenstam och hans hustru [selvennä] flyttade in i huset vid Karlavägen. Under uppväxten hade han haft en dålig relation med sin far men under faderns sista tid i livet försonades de. Hans far hade problem med njurstenar och den 2 juni 1887 tog han livet av sig.
    ellauri365.html on line 482: När diktsamlingen Vallfart och vandringsår publicerades i april 1888 väckte den en enorm uppmärksamhet. Den innebar ett brott med den dittills förhärskande naturalismen och istället för social misär och enformigt industriarbete skrev Heidenstam om njutningslystnad och romantik.
    ellauri365.html on line 484: Adliga gräddarslena Nordernsvan och Geijerstam hyllade Verner väldigt mycket. Som om Dionysos, omgiven av hela sitt hov av skrattande fruar och dansande backantinnor, kommit för att hålla sitt intåg i de mörka furornas land! Nu predikas livsglädjen i stället för trälandet under kulturens arbetsok, som förtorkar människans själ. Som motsats till Sverige målade Heidenstam upp Mellanöstern där fabrikernas arbetshets, stenkolsröken och vinningslystnaden ännu inte dödat naturen, då människan ännu var sund och harmonisk och det var en glädje bara att vara till.
    ellauri365.html on line 486: På våren 1889 utkom Heidenstams roman Endymion, som är ytterligare ett vittnesbörd om Heidenstams svärmeri för Orienten. Keats Endymion blev klar tvåa I jämförelse. Heidenstam framställer Palestine som en plats där man lever för dagen, medan framtiden ligger i Västerlandets materialism.
    ellauri365.html on line 487: År 1889 kom Heidenstams nästa bok, Renässans, som är en programförklaring där Heidenstam menar att skomakarrealismen har spelat ut sin roll. Nu är det gräddarslernas tur igen. Heidenstam ser sig själv som den nya litteraturens talesman och anförare.
    ellauri365.html on line 489: För Heidenstam innebar 1890-talet ett decennium av ett flitigt felstavande, både vad gällde böcker och tidningsartiklar. I juli 1890 skrev han till sin förläggare Karl Otto Bonnier att han är fullt upptagen med sin kommande bok, Hans Alienus, och begärde därför ett mycket stort honorar. Trots att Heidenstams tidigare böcker endast sålt i ett par tusen exemplar per styck gick Albert Bonnier med på 5 000 kronor. Manus manum lavat.
    ellauri365.html on line 491: Hans Alienus är en främling i världen, som stolt banar sin väg hemifrån från faderns stränga styre. Århundradena går och Hans Alienus blir både kejsare i Rom och vikarie för Gud när denne är bortrest men lyckan vill inte infinna sig. Det materiella ger ingen lycka och den njutningsfilosofi han har varit anhängare av visar sig vara tom. En dag återvänder Hans Alienus till föräldrahemmet och kan till slut göra upp med sin förut så stränge fader. Kritikerna var svala men ingen utom Svenska Akademiens Carl David af Wirsén ville påstå att det var dåligt. För förlaget var det dock knappast någon lysande affär; den första upplagan på 2 500 exemplar räckte i 18 år.
    ellauri365.html on line 493: Efter att våren 1896 rest i Karl XII:s spår till Konstantinopel, Bender, Poltava, Moskva och Sankt Petersburg satte Heidenstam igång med nästa projekt, boken Karolinerna i två delar om den svenske krigarkungen och hans armé. På sommaren 1896 tog han kontakt med sin förläggare Karl Otto Bonnier och begärde 16 000 kronor, ett belopp som Bonnier ansåg vara "fabelaktigt stort" och som motsvarar närmare 1 miljon kronor i 2006 års penningvärde. Boken blev dock en stor framgång och sålde i olika upplagor över 120 000 exemplar. I boken följer Heidenstam dumma bögen Karl XII:s fälttåg i öster, slaget vid Poltava och flykten till Konstantinopel.
    ellauri365.html on line 496: I boken Birgitta skildras Birgitta som en hänsynslös kvinna som sviker sin familj och vänner för att nå sina mål. Tydligen ansåg han att porträttet av Birgitta låg nära honom själv för när han skickade ett exemplar till författaren Axel Lundegård skrev han i den: "Porträtt av författaren som gumma". När boken publicerades på våren 1901 fick även den ett blandat mottagande.
    ellauri365.html on line 503: Frödings förläggare Albert Bonnier hade skrivit till honom och frågat om inte Fröding ville överväga att stryka några rader i dikten En morgondröm som skulle ingå i hans kommande diktsamling Stänk och flikar, eftersom det i poetisk form skildrar ett samlag. I Sandhamn hade Fröding med sig korrekturet. Heidenstam och de andra uppmanade Fröding att stå fast och inte låta stryka något. En kväll läste Heidenstam upp En morgondröm för vännerna. Stödet från vännerna gav Fröding mod att inte låta stryka någonting, när han skickade in korrekturet till förlaget hänvisade han uttryckligen till Heidenstam för att låta allt stå kvar. I månadsskiftet september-oktober publicerades diktsamlingen och den utlöste en hetsig pressdebatt som riktades både mot Fröding och förläggaren. Den 9 oktober åtalades Fröding.
    ellauri365.html on line 505: Det märkligaste de följande veckorna är Heidenstams försök att distansera sig från Fröding. En av de tidningar som rasade mot publiceringen var Aftonbladet som trots det bistra tonläget skrev att Fröding var "Sveriges största nu levande och diktande skald" medan de som tillrått publicering var "gudomligheter af lägre rang". Denna degradering verkar Heidenstam ha tagit på högsta allvar och i brev till vänner begränsar han sin egen insats att ge råd till Fröding till ett minimum, han till och med ångrar att han inte avrådde tryckning. "Slutligen kände jag mig också sårad af Aftonbladets nya rangskala och har aldrig rätt förstått svenskarnas vidskepliga avgudadyrkan för de slitna gångklädernas poesi.". I andra brev skrev han att Fröding helt enkelt är en dålig författare. Vid rättegången friades Fröding men han blev galen. Verner skickade hundra spänn åt hans syster Cecilia.
    ellauri365.html on line 507: I takt med att Heidenstams debutbok hyllades av kritikerna blev Strindberg allt mer oroad över att han höll på att bli utklassad av Heidenstam och började att baktala denne. Heidenstam hade också börjat kritisera den naturalistiska litteraturen, en genre där Strindberg var den ledande författaren och dramatikern (Fröken Julie, Fadren). I ett brev till författaren Ola Hansson anklagade han Heidenstam för plagiat. Heidenstam fortsatte att skriva brev till Strindberg som dock svarade kyligt eller rent sagt förolämpande. Till slut upphörde Strindberg att svara på brev. Heidenstam skickade ett sista brev i mars 1890 utan att få svar.
    ellauri365.html on line 509: Oron över att förlora positionen som den ledande diktaren verkar ha varit stark hos Strindberg. På Heidenstams 50-årsdag 1909 hade Heidenstam hyllats på olika sätt i pressen, bland annat av Aftonbladet som skrev "Heidenstam som nationell skald". På våren 1910 började Strindberg skriva en serie artiklar i Afton-Tidningen där han gick till angrepp mot gräddarslena Heidenstam, Levertin och Ellen Key och slog vilt omkring sig. Han kallade Heidenstams diktning för smörja, "...vi fingo icke allenast en pekoral-estetik, utan även en poesi som vi läst som barn, med pjunk och pjåsk, Weltschmerz och falsk tuberkulos, inte ett spår livsglädje eller mannakraft." och insinuerade att en av Heidenstams kritiker blivit mördad (Afton-Tidningen 11 juni 1910). Strindbergs fälttågsplan kunde verka oklar och inkonsekvent men på ett par punkter var syftet mycket tydligt: han knöt 90-talisterna till det etablerade högrestånds-Sverige och han menade att de hade placerat sig själva i centrum av en kanoniserad bild av den svenska litteraturen och tigit ihjäl mera argumenterande, realistiska och frispråkiga diktare, först och främst Strindberg själv. Just så!
    ellauri365.html on line 511: I följande artiklar gick Strindberg till angrepp mot monarkin, Dramatiska teatern, Svenska Akademien och militär upprustning. Medan kampanjen väckte stark motvilja i den borgerliga pressen vann han stöd i socialdemokratiska tidningar, kallades "landets största nationella diktare" och en stor nydanare. Så småningom föreslog en arbetare en nationalinsamling för Strindberg som kompensation för det uteblivna Nobelpriset. Debatten politiserades när den radikale Strindberg ställdes mot den påstått konservative Heidenstam, en vinkel som hade etablerats långt innan Heidenstam själv gav sig in i debatten. Skalden kommenterade i ett brev att "man svarar inte en fyllbult som ropar hotelser åt en" och överlät debatten till Svenska Dagbladets konservative kulturredaktör Fredrik Böök. Som konservativ hade Böök svårt att måla Heidenstam som radikal. Böök själv blev också en av Strindbergs måltavlor. Statsvetaren och högerriksdagsmannen Rudolf Kjellén beskrev Strindberg som "en ligapojke" och hävdade att han kränkt nationens själ, medan Heidenstam och Sven Hedin – ytterligare en av Strindbergs främsta måltavlor – stod för det ridderliga och djärva i svensk kultur. Just så.
    ellauri365.html on line 515: Enligt Gedin (2006) blev resultatet av Strindbergsfejden att Strindberg kunde återta sin position som Sveriges nationalskald medan Heidenstam detroniserades till en högerns galjonsfigur. Hos konservativa som Fredrik Böök och Sven Hedin var hans ställning grundmurad medan han hos de unga författarna ansågs passé.
    ellauri365.html on line 520: Heidenstam hade svårt att behålla relationen till de kvinnor han förälskade sig i och var gift tre gånger trots att han, främst av ekonomiska skäl, inte ville binda sig i äktenskap. Första äktenskapet ingicks 1880 med Emilia Uggla och efter det följde Olga Wiberg och Greta Sjöberg. Utöver dessa förhållanden hade han ett längre förhållande med Ellen Belfrage som han knullade gravid, inte beredd att ta något ansvar utöver att betala 500 spänn per år för sonen Nils, som dog barnalös, samt med Kate Bang, med vilken han delade sina sista 20 år.
    ellauri365.html on line 522: På sommaren 1893 år hade Verner en affär med den då 19-åriga Olga Mathilda Wiberg (1874–1951), född i Göteborg. I oktober skilde sig Heidenstam från sin första hustru Emilia. I brev till sin gode vän Oscar Levertin gjorde han klart att ett nytt äktenskap inte kunde komma på fråga; därtill är hans ekonomi alltför ansträngd. Han påstod sig vara tvungen att gardera sig inför en framtida skilsmässa som skulle kunna kosta honom minst 20 000 kronor. Efter vigselceremonin klädde alla gäster om till togor och lagerkransar. Fröding utbringade en skål för Heidenstam som "Sveriges störste nu levande diktare" och Heidenstam en skål för Fröding som "Sveriges mest populäre nu levande diktare".
    ellauri365.html on line 525:
    Olga (den feta; den som liknar Monty Python är Frödings syster Cecilia) var kanske inget vidare at titta på men säkert mjuk att at sitta på.

    ellauri365.html on line 527: Under åren därefter levde Heidenstam och Olga på olika slott och herresäten runt om i Sverige. Denna period blev också Heidenstams mest kreativa med böcker som Dikter, Karolinerna, Sankt Göran och draken, Heliga Birgittas pilgrimsfärd, Ett folk och Skogen susar. Paret deltog i Stockholms sällskapsliv och Heidenstam engagerade sig i Frisinnade klubben och Utile Dulci. I juli 1899 köpte han en pampig villa i italiensk stil i Djursholm utanför Stockholm (vid nuvarande Björkebergavägen). Där levde de ett par år fram till 1901 när något hände mellan de två som gjorde Heidenstam sårad och hämndlysten. Förmodligen blev Heidenstam vara bedragen av sin yngre hustru och de två separerade. Han skrev en hämndpjäs, Spinnrocken, som inspirerades av de verkliga händelserna men hans förläggare, Karl Otto Bonnier, refuserade stycket.
    ellauri365.html on line 531: Det hela avslöjades dock snart och Otto Sjöberg krävde att Heidenstam skulle gifta sig med henne. Den 12 oktober 1903 gifte sig den 44-årige Heidenstam för tredje gången, nu med den 17-åriga Greta Sjöberg.
    ellauri365.html on line 534: Oavsett vad som hände tog Heidenstam mycket illa vid sig av händelsen och beslutade att de två skulle skiljas. Skilsmässan gick igenom i juli 1906 och Greta tog tillbaka sitt flicknamn. Hon bodde några veckor i en stuga på tomten men blev så småningom förlåten. Samlivet återupptogs men makarna förblev juridiskt skilda. Heidenstam presenterade henne länge för omgivningen som sin husföreståndarinna. Vilken äckel!
    ellauri365.html on line 536: Heidenstam var dock fortsatt svartsjuk och bevakade om någon visade ett mer än artigt intresse för Greta. Hon blev alltmer olycklig och har vid åtminstone något tillfälle försökt ta livet av sig, det visar bevarade brev. Enligt Gedin (2006) var den desperata Greta otrogen med trädgårdsdrängen Gerhard och detta orsakade den definitiva separationen 1916. För att bli kvitt Greta använde Verner nobelpengarna, som kom just i rättan tid. Med transfersumman kunde Greta håva in en annan författare.
    ellauri365.html on line 538: I januari 1916 träffade Verner en ny kvinna, danskan Kate Bang. I januari 1916 reste Heidenstam ensam till Mössebergs vattenkuranstalt vid Mösseberg utanför Falköping. Där fanns en 24-årig danska, Kate Bang, med två barn och Heidenstam blev snabbt förtjust i henne. Kate Bang kom från en förmögen familj, hennes far var grosshandlare, och hon var gift, ehuru separerad, från sin make, advokaten Otto Bang. Heidenstam och Kate Bang upptäckte snabbt att de hade gemensamma intressen och Heidenstam blev snabbt mycket förälskad i henne. När han befann sig i Danmark knullade de nästan dagligen.
    ellauri365.html on line 540: Heidenstam och Kate levde ihop: på somrarna på Odinshøj vid Aalsgaarde vid Öresund, och på vintrarna på olika lånade slott eller på resa, gärna i Italien och vid franska Rivieran. Hårt liv! För Bangs två barn blev Heidenstam bedstefar och alla fyra kunde göra dagsutflykter till Heidenstams älskade Tiveden eller Olshammar. På Övralid hade Heidenstam ordnat med både ett bibliotek och ett arbetsrum men han led av skrivkramp. Hans försök att skriva sina memoarer blev endast några få felstavade ord och i övrigt skrev han bara några få dikter. I den postuma diktsamlingen Sista dikter är de flesta dikter skrivna före 1915.
    ellauri365.html on line 543: än till intet se åren förrinna, det är bättre att hela vårt folk förgås och gårdar och städer brinna. Det är stoltare våga sitt tärningskast, än tyna med slocknande låge. Det är skönare lyss till en sträng som brast, än att aldrig spänna en båge.
    ellauri365.html on line 545: Efter storstrejken 1909 och Strindbergs angrepp på honom i Strindbergsfejden 1910–1911 kom den självnämnda nationalskalden att drivas mot en mer paternalistiskt konservativ hållning. Vördnaden för det förgångna och det välordnade kom att dominera över tilltron till en framtid med gemensamma demokratiska projekt.
    ellauri365.html on line 547: I sitt svar på Strindbergs angrepp hade Heidenstam stämplat både Strindberg och arbetarrörelsen som "proletärfilosofiska" krafter som byggde på avund och lumpet förakt för kulturen, förnuftet och rättvisan. 1911 kom skriften Proletärfilosofiens upplösning och fall, en bitter och ironisk uppgörelse med Strindberg. Förargerligt nog gick Strindberg segrande ur striden.
    ellauri365.html on line 549: Under de närmaste åren ökade både konflikterna kring de militära frågorna, oron för ryskt spionage och spänningarna kring frågan om rösträtt och demokrati; allt detta kom att brisera under Borggårdskrisen i början av 1914, då kungen och Högerpartiet gjorde ett medvetet försök att hävda den personliga kungamakten mot riksdagen och demokratin. Heidenstam var vid denna tid relativt nära knuten till kretsen kring kungen och sågs av konservativa i hela landet som en nationell profet. Heidenstams betoning av den utvalde kungen eller hjälten som samlar sitt folk omkring sig och leder det genom stora händelser sticker ut som en inflammerad kuk.
    ellauri365.html on line 551: Med de flesta rojalister uppfattade han främst det ärofulla i ett segerrikt krig som skulle krossa Ryssland; därefter skulle man slå tillbaka de hotande krafterna inom landet, det vill säga arbetarrörelsen.
    ellauri365.html on line 554: Från tiden efter kriget finns det många brev där han uttrycker sin rädsla för bolsjevismen, och dess påstådda ambitioner att erövra världen. I ett brev till Sven Hedin 1921 gjorde han också en koppling mellan bolsjevismen och judendomen, samt uttryckte sig antisemitiskt: "Man häpnar. Hvad ha alla dessa asiater med oss att göra? Hur mycket friskare skulle luften ej vara öfver Europa, om vi sluppit dem." Vad sägs herr Bonnier?
    ellauri365.html on line 556: Han hyste en stor beundran för Benito Mussolini och Adolf Hitler. Han var mycket positiv till de politiska förändringarna i Tyskland: "Jag visste att Tysklands stund skulle komma och hälsar nu nationens uppvaknande. Min åsikt är nu som förr, att det nya Tyskland genom sin segerrika kamp mot bolsjevismen får kommunistiska vågen i Europa att stagnera och därigenom – som vi hoppas – räddar den europeiska civilisationen." Han var med andra ord också en motståndare till sovjetkommunismen.
    ellauri365.html on line 561: Böök började också med att gå igenom Heidenstams efterlämnade papper. År 1941 publicerades memoarerna När kastanjerna blommade samt en samling aforismer, Tankar och utkast. År 1942 publicerades Sista dikter och följande år Heidenstams samlade verk i 23 band.
    ellauri365.html on line 572: An ample and profound imagination, genial sentiment, and pure humanity fill these poems – which are also admirable in the sense of form – and make Heidenstam a manly poet and a master of the misogynic genre.
    ellauri365.html on line 574: The next aspect of Heidenstam’s development appeared in his patriotic poetry. He had discovered early that love for the ancestral wealth and for the home of one’s noble birth is what most strongly links man to life. His self-love finally suggested a patriotic delusion of grandeur and called forth this passionate demand: "No people may be greater than you; that is the goal, no matter what the cost."
    ellauri365.html on line 576: Truly monumental are the two volumes of The Bagginses of Underhill (1905-07) [The Tree of the Folkungs], Frodo Filbunk and Bilboarvet [The BjäIbo Inheritance], which constitute the trunk and lower branches of «the genealogical tree of the Hobbits»,
    ellauri365.html on line 579: There are many reasons why Heidenstams poetry should appeal particularly to American readers. the Swedish genius is closely akin to us; it has the same seriousness, the same vigor, the same nobility of feeling. Theodore Roosevelt in his Autobiography tells us that he found time to read and enjoy the works of Topelius. But we have to face the truth that most other well-informed American persons have never heard the name of a single Swedish poet.
    ellauri365.html on line 581: It was upon a field of combat that Heidenstam made his début with his first volume of poems in 1888. The old sentimentalism had largely disappeared and a fierce war was being waged between the extreme, unmitigated realists and the new, more vital idealists. Into this combat Heidenstam at once plunged on the side of the idealists along with two other distinguished poets, Gustaf Fröding and Oscar Levertin. Gösta was fat and crazy, Oscar Jewish. That left just Valter to fight the good fight.
    ellauri365.html on line 584: Back North, the self-centered man forgot his despondency by merging himself into the larger soul of his estate. To those familiar with his membership of the committee, it came as no surprise that in 1916 Heidenstam was awarded the Nobel Prize for Literature. He is perhaps most like Browning. Above all things he abhors uninspired naturalism; "gray-weather moods," he calls it. Strindberg merely "let the cellar air escape through the house.", he said. He repudiates pessimism no less than sentimentalism. He wrestled with August for the deeper meaning of life. The imagery is often daring, as when a negro's lips are compared to the crimson gash on a foreskin. Heidenstam, though one of the most daringly earnest of poets, is sufficiently an artist to relieve his style by such touches of humor and of the deeper sort of romance. But atonement was repugnant to his manhood. He longs to be worthy of his heritage, to give his life for some damn cause. He believes it is only in moments of great exaltation that we really live. The best bit is where Verner dissuades his poor countrymen from whacking the filthy rich. Without his saying so, we feel in him the quality of St. Paul affirming: "I have fought the good fight, I have kept the faith."
    ellauri365.html on line 594: Elisabet Gyllenkrok, som var 13 år äldre än Verner, vistades i flera omgångar som ett slags sällskapsdam i änkefriherrinnan Didrica Beata Sophia Rütterskjölds, f. v. Vegesack hem. Denna dam (1802—84) var Verner von Heidenstams mormor, och han hyste för Betty »en hängivenhet utan gräns», efter vad han själv berättar i memoarboken. Det var under de täta besöken hos mormodern, som Verner von Heidenstam lärde känna Betty Gyllenkrok. I sina brev till henne anslår han stundom en ton av Don Juan, men en tanke på åldersskillnaden och en blick på Betty Gyllenkroks konterfej skingrar alla misstankar om någon häftigare passion. Eller hur? Stavningsfelen är redan uppenbara. Fantastiskt illa stavat för en pojke. Vernerin piirustuxet oli kehnoja. Entä runot? Selasin läpi kokoelman Dikter: aika heikkoja, täynnä klischeitä.
    ellauri365.html on line 603: Mången vän, som här jag vann,
    ellauri365.html on line 608: ditt djup kan ingen loda.
    ellauri365.html on line 621: Pikku Hans pillipiiparin fru Metta sanoo silmä vilkkuen könsikkäälle Valtterille, joka veistelee siitä pazasta parru paxuna: - Mäster, på draken har du nu snidat länge nog och länge nog på den vrede riddaren. Kom med mig nu och fyll också jungfruns slida!
    ellauri365.html on line 623: Hata kärleken ... Det är bedrägeriet i kärleken som jag hatar. Det är den ljugande och smygande tjufnaden, som inte tål dagsljus. Först kommer den som en liten hal och slemmig ödla ...
    ellauri365.html on line 624: Gäller det kärlek, då bestjäla bröder sina bröder, systrar sina systrar, vänner sina vänner och då göra era hjältar inbrott och krypa genom fönster.
    ellauri365.html on line 631: I början av sitt eget författarskap på 1880-talet var Levertin liksom August Strindberg en del av den unga naturalismen, men han blev starkt påverkad av den romantiska och bakåtblickande tonen i Verner von Heidenstams första diktsamling Vallfart och vandringsår (1888). Levertin och Heidenstam kritiserade naturalismen i en gemensam pamflett, Pepitas bröllop (1890), och trots att Levertin i motsats till många generationskamrater aldrig övergav sin vetenskapligt materialistiska historiesyn skulle han från denna tid och framåt skriva romantiska dikter med medeltidsteman men utan svensk nazism. I motsats till muskulöse Valter var Oscar en tuberkulotisk liten stackare. Under sina sista dagar drabbades Oscar av halsfluss, och hans läkare ordinerade ett särskilt slags gurgelvatten. När Levertin sedan, omtöcknad av sjukdomen, steg upp mitt i natten för att dricka ett glas vatten, svalde han i stället av misstag ett glas gurgelvatten, drabbades av en allergisk reaktion, och avled.
    ellauri365.html on line 658: kring urskogens väldiga vattendrag, Aarniomezän vetisissä uumenissa
    ellauri365.html on line 661: om vete, som självsått ur jorden stiger Ize kylvetystä vehnästä joka nousee maasta
    ellauri365.html on line 662: i ödemarksdalen, där allting tiger, Laaxossa, jossa on hipi hiljaista,
    ellauri365.html on line 663: om humle, som klänger och slingrar sig fram Humalasta joka kiemuroi
    ellauri365.html on line 664: i skogens tystnad från stam till stam. Sen mezän uumenissa puusta puuhun.
    ellauri365.html on line 692: och högt över töcknen är konungens hus, Verovapaana yläpilvessä kunkulla
    ellauri365.html on line 695: och konungen dömer från domarestolen Ja kunkku määrää kunkkutuolista
    ellauri365.html on line 702: Där strövar i skogen en fri ung man Tuossapa samoo skuzissa vapaaherranen
    ellauri365.html on line 703: och ingen är fri ung man som han, Ei kukaan muu niin vapaa kuin juuri hen,
    ellauri365.html on line 722: på skogens vilda stråt, Villejä mezäajoteitä,
    ellauri365.html on line 730: och ligger och dricker ur handen. Keppi kädessä.
    ellauri365.html on line 752: smyger hon sig fram. Se ryömii esille.
    ellauri365.html on line 759: och hon ler åt sin fånge, haha och hihi, Olet vankini, hahaa hihii,
    ellauri365.html on line 763: "Stackars Dum och Egenkär Senkin hölmö izerakas,
    ellauri365.html on line 791: låg hon naket och utslaget skön Lojui hiän nakkena ja suuhunpantavana
    ellauri365.html on line 812: Och som samma andedrag, Ja kuin samassa hengenvedossa
    ellauri365.html on line 830: än vid sömnen hålla troget fast, Tyhjänä pillusta pois lipsahti,
    ellauri365.html on line 841: likt en solglimt mellan skogens stammar Siunattu olet Gustaf, vaixe oli unta vaan,
    ellauri365.html on line 852: Före sin bortgång nominerades han som kandidat till Nobelpriset i litteratur 1911, men eftersom han gick bort gick han miste om möjligheten att erhålla priset. Det fick hans vän och fellow streaker Heidenstam. Fadern begravdes på Kristinehamns gamla kyrkogård söder om kyrkans kor där även systern Anna ligger begravd. Kyrkans kor tyckte inte alls om det, dom bölade väldigt sårade.
    ellauri365.html on line 856: Han arbetade tidvis på Karlstadstidningen. Långa tider skötte han sitt arbete mycket ordentligt, men så fick han perioder då begäret efter bedövningsmedel tog överhand med honom. Då kunde han plötsligt försvinna från staden och återfanns vanligen i fullkomligt hjälplöst tillstånd på något avlägset ställe. Han visste då ofta inte själv hur han kommit dit.
    ellauri365.html on line 858: Frödings utomäktenskapliga son, Johan Johannesson, föddes den 19 november 1887 i Karlstad. Mor till Johan var Kristina Johannesson. Fröding kom under sin livstid aldrig på att öppet erkänna faderskapet till Johan. Först under 1990-talet kunde faderskapet bekräftas genom upptäckten av bland hans franska brev ett som han
    ellauri365.html on line 859: lämnat oanvänt hos Kristina och genom kort på Johan och hans barn.
    ellauri365.html on line 861: Fröding inspirerades av Verner von Heidenstam och så småningom fick de kontakt med varandra. I september 1894 skrev Fröding ett brev till Heidenstam och när Heidenstam gifte sig med Olga Wiberg på Blå Jungfrun den 28 juli 1896 var Fröding inbjuden, tillsammans med sin syster Cecilia. De flesta av bröllopsgästerna träffades åter hos Heidenstam i Sandhamn senare samma sommar. Fröding hade då med sig korrekturet till sin kommande diktsamling Stänk och flikar. Hans förläggare Albert Bonnier var tveksam till en av dikterna, En morgondröm, och bad Fröding överväga att stryka dikten. I Sandhamn gav författarkollegorna Fröding modet att låta dikten vara kvar i diktsamlingen.
    ellauri365.html on line 863: När Stänk och flikar publicerades hösten 1896 väckte dikten En morgondröm stor uppmärksamhet. Kritikern Karl Warburg skrev: "Här sparas inga ord, ej ens de grövsta [...] Även den som är en svuren fiende till allt pryderi, all tillgjord sedlighet, måste känna sig frånstött både moraliskt och estetiskt, när som här enstaka ställen erinra [...] mera om vissa populärmedicinska böcker än om poesi." Den 9 oktober beordrade justitieministern att upplagan tillfälligt skulle tas om hand och Fröding åtalades för osedlighet i skrift. Vid rättegången den 27 november blev Fröding frikänd efter endast två timmars överläggning av juryn som gillade dikten stort, men den negativa uppmärksamhet och ryktesspridningen om honom, frestade på Frödings redan bräckliga psyke – något han aldrig skulle hämta sig ifrån. De upprörda recensionerna och skvallret bottnade i den tidens strikta syn på sexualmoral och litterär korrekthet men beskyllningen att han hade beskrivit kvinnor på ett ofint och "liderligt" sätt var extra känsligt för honom. Han ansattes av samvetskval och ännu på sin dödsbädd hänvisade han till sina goda motiv.
    ellauri365.html on line 865: Under resten av sitt liv vistades han ofta på vårdhem och mentalsjukhus för sin alkoholism och sina psykiska problem. Från och till under första halvan av 1890-talet tillbringade han flera år på anstalten Suttestad i Lillehammer i Norge, där han bland annat sammanställde sin tredje diktsamling Stänk och flikar, publicerad 1896. Stora delar av materialet till diktsamlingen hade han påbörjat under en tidigare ettårig vistelse på Kahlbaums mentalsjukhus i Görlitz i Tyskland.
    ellauri365.html on line 867: Vid tiden läste Fröding Leibniz, Nietzsches filosofi och översatte dikter av bland andra Goethe. Även Tolstoj, Spinoza, Blavatsky, Platon och Buddha bidrog till hans nya världsbild. Fröding uttryckte allt mer tankar kring altruism och kärlek till allt levande. Han jordfästes i Klara kyrka, förrättad av Nathan Söderblom och kortegen genom Stockholm kantades av 200 000 sörjande.
    ellauri365.html on line 871: Historien kring Frödings hjärna uppmärksammades 2022 av författaren och serieskaparen David Liljemark. Hjärnan togs om hand efter obduktionen, och Frödings läkare Ernst Olof Hultgren påbörjade en undersökning av den året därpå. Enligt en artikel i Svenska Dagbladet den 27 juli 1943 fanns hjärnan då utställd "på hedersplats" på Karolinska sjukhuset. Under en period (möjligen från 2004) rådde viss osäkerhet kring vilken som var Frödings hjärna, då namnetiketten hade avlägsnats från glasburken; likaså var motsvarande namnetikett borttagen från en glasburk med Gustaf Retzius' hjärna. En patolog, Birgitta Sundelin von Feilitzen, hade dock lagat Frödings hjärna några år tidigare medan namnen ännu fanns kvar på burkarna, då skaldens hjärna hade fallit isär i två delar. I slutet av 2022 redde hon ut osäkerheten, genom att undersöka bägge hjärnorna där hon identifierade Frödings hjärna, som hon hade lagat cirka 20 år tidigare. Adolf Hitlers hjärna kostade bara tiondel av Albert Einsteins, för den var praktiskt taget oanvänd.
    ellauri365.html on line 873: Magnus Gustaf Retzius oli ruotsalainen anatomi, antropologi, Karoliinisen instituutin professori ja sanomalehti Aftonbladetin omistaja ja päätoimittaja. Sedan början av 1960-talet hade den politiska beteckningen ”oberoende socialdemokratisk”. Aftonbladet ägs till 91 procent av den norska mediekoncernen Schibsted. Svenska Dagbladet (joka kuuluu nykyään norjalaiseen Schibsted-konserniin) puolestaan oli Heidenstamin porukoiden hallussa. Politiskt betecknar sig tidningens ledarsida som "obunden moderat". Nehän on kuin kiinalaisia pesukoneita, eri nimilappu mutta sama kone sisältä.
    ellauri367.html on line 25:

    gerblue;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SARJAKUVA-VIISIKKO


    ellauri367.html on line 27: ge.googleapis.com/antikvaari_kuvat/000004e2f9500e34508935aa/md_657d409693bef2899a4e7e62.jpg" width="100%" />
    ellauri367.html on line 35: Cambridgen Viisikko oli Yhdistyneen kuningaskunnan neuvostovakoojien ryhmä, joka välitti tietoja Neuvostoliitolle toisen maailmansodan ja kylmän sodan aikana ja toimi 1930-luvulta ainakin 1950-luvun alkuun. Nimimerkistä Cambridge Four kehittyi Cambridge Five sen jälkeen, kun Cairncross (virheellisesti) lisättiin (Tim ei ollut hän vaan Baron Rotschild).
    ellauri367.html on line 41: Eräässä raportissa todettiin myöhemmin: "Noin puolta asiakirjoista, joita brittivakoilijat lähettivät Moskovaan, ei koskaan edes luettu" Stalinin paranoian vuoksi. Siitä huolimatta neuvostoliittolaiset saivat paljon salaisia tietoja – 1 771 asiakirjaa Bluntilta, 4 605 Burgessilta, 4 593 MacLeanilta ja 5 832 Cairncrossilta – vuodesta 1941 vuoteen 1945. He vuotivat saksalaisten toisen maailmansodan aikana käyttämän Enigma-koodin murtamiseen ja atomipommin kehittelyyn liittyviä Britannian valtionsalaisuuksia Moskovaan.
    ellauri367.html on line 42: Neuvostoliiton käsittelijät pitivät Macleania ja Burgessiä "toivottomina juoppoina" johtuen siitä, että heidän oli vaikea pitää salaisia ammattejaan omana tietonaan.
    ellauri367.html on line 45: Vuonna 2019 Venäjä kunnioitti Burgessiä ja Macleania seremoniassa sillä että rakennukseen, jossa he asuivat Moskovassa 1950-luvulla, heitettiin muistolaatta. Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun (SVR) päällikkö ylisti kaksikkoa sosiaalisessa mediassa siitä, että se "on toimittanut Neuvostoliiton tiedustelupalveluille tärkeimmät tiedot yli 20 vuoden ajan, antaen merkittävän panoksen fasismin voittamiseen, strategisten tahojemme suojelemiseen, oligarkkien etujen ja maamme turvallisuuden takaamiseen." The Guardian lehti tuli tähän johtopäätökseen: "Se ei meitä juuri hämmästytä, että tällainen haiseva, röyhkeä, valehteleva, röyhkeä, huumorintajuinen, humalainen löysä saattoi tunkeutua brittien vakoilulaitoxen sydämeen ilman että kukaan ilmeisesti olisi huomannut, että hän oli myös Neuvostoliiton mestari." Pluspuolelle voi lisätä että aivan silmitön määrä britti vaklausjorinoita saatiin kynäillyxi ja videoiduxi näistä veikoista, melkein enemmän kuin Enid Blytonilla on Viisikko kirjoja.
    ellauri367.html on line 47: gence_Agents._Kim_Philby%29.jpg/480px-The_Soviet_Union_1990_CPA_6266_stamp_%28Soviet_Intelligence_Agents._Kim_Philby%29.jpg" />
    ellauri367.html on line 49: Itse asiassa mitään "Viisikkoa" ei ollut olemassa: yksinkertaisesti, neuvostotiedustelu-upseeri Juri Modin valitsi viisi luotettavinta useista brittiagenteista, jotka tulvivat Neuvostoliiton tiedustelupalvelua viesteillään Suuren isänmaallisen sodan alussa. Modin sai tämän tehtävän, koska Neuvostoliiton tiedustelu oli järkyttynyt kuuluisien brittiläisten salaisten palveluiden edustajien toiminnasta, jotka yrittivät paljastaa vihollistensa salaisuudet Neuvostoliitolle. "Viisikon" ulkojäsen John Cairncross ei puolestaan pitänyt työtään Neuvostoliiton hyväksi petoksena, koska hän välitti liittolaiselleen tärkeitä tietoja, jotka petollisten oikeistolaisten brittipoliitikkojen salaliitto piti tarkoituksella salassa. Todiste siitä, että Five ei ollut verkotettuna, on se, että työskennellessään MI6: ssa Kim Philbyn johdolla John Cairncrossilla ei ollut aavistustakaan tarkoituksista, joita varten Philby antoi hänelle työtehtäviä. Hän oli koko ajan suihkussa.
    ellauri367.html on line 50: Cambridge Fiven tiedot auttoivat Neuvostoliittoa aloittamaan atomiprojektin työskentelyn ajoissa vuonna 1941 ja valmistautumaan ratkaisevaan Kurskin taisteluun vuonna 1943.
    ellauri367.html on line 55: Helmikuussa 1943 Cairncross raportoi Wehrmachtin suunnitellusta operaatiosta Kursk Bulgella 1200 kilometrin rintamalla. Tämä antoi puna-armeijalle mahdollisuuden rakentaa panssarintorjuntapuolustusta ja keskittää panssarivoimansa sekä käynnistää ennaltaehkäisevän ilmaiskun vihollisasemille 15 minuuttia ennen saksalaisten suunnittelemaa hyökkäystä ja saada etua.
    ellauri367.html on line 57: Kesäkuussa 1947 vakoilupäällikkö Juri Modin saapui Lontooseen Neuvostoliiton suurlähetystön kryptografina (englanninkielisissä lähteissä lehdistöavustaja) valvomaan Burgessiä, Bluntia ja Cairncrossia. Tänä aikana Cairncross, jota Modin kutsui parhaaksi agentiksi, luovutti Neuvostoliitolle täydellisen paketin luotavan NATOn asiakirjoja - liiton rakenteesta, rahoitusjärjestelmästä ja kokoonpanosta. sekä ennusteen Suomen ja Ruåzin NATO:on liittymisen ajankohdasta.
    ellauri367.html on line 62: Vuosina 1944-47. Juri työskenteli Neuvostoliiton NKGB-MGB:n 1. osaston englannin osastolla, missä hänet määrättiin valvomaan "Cambridgen Viisikkoa". Hän muisteli, että "... En opiskellut tiedustelutaitoa jossain koulussa, en teoriassa, vaan käytännössä, poikkeuksellisissa olosuhteissa... Agenttiemme raportteja lukiessani aloin nähdä heidät läheisinä ihmisinä." Onnexi ei kukaan heistä joutunut tiilenpäivä lukemaan. Palattuaan Neuvostoliittoon hän opetti Neuvostoliiton KGB:n Higher Intelligence Schoolissa Moskovassa, puolusti väitöskirjaansa ja ryhtyi apulaisprofessoriksi. Juri Modin kuoli vuonna 2007 Moskovassa. Modin mukaan Tim koira ei ollut Cairncross vaan Victor baron Rothschild, Burgessin opiskelijatoveri Trinity Collegessa.
    ellauri367.html on line 64: Nathaniel Mayer Victor Rothschild, 3. Baron Rothschild (31. lokakuuta 1910 - 20. maaliskuuta 1990) - Rothschildien perheen edustaja, biologi ja kriketinpelaaja, MI5- agentti (1935-1938), brittiläisen vastatiedustelupalvelun MI-1:n apulaisjohtaja (159038). Englannin keskustapolitiikan pääsuunnittelija, Britannian kumikanapääministerin Margaret Thatcherin ensimmäinen neuvonantaja (1979-1990), Lontoon Royal Pain in The Arse Societyn varajärjestäjä (1953). Juutalaista alkuperää oleva Victor Rothschild piti itseään ateistina. Vittu super paskiainen se oli, Haju Pisilääkin rivompi oikeistopaska kusitolppa.
    ellauri367.html on line 116: La famille Rothschild, la plus célèbre famille à porter ce nom, sont des descendants de Mayer Amschel Rothschild (1744-1812). Né Mayer Amschel Bauer, à Francfort-sur-le-Main dans l'ouest de l'Allemagne, il changea son nom en Rothschild en référence au bouclier rouge, symbole de la maison familiale puis de la banque créée par son père. Ses descendants ont fondé depuis le XVIIIe siècle des dynasties de banquiers et financiers dans différents pays européens aux origines juives ashkénazes et aux différentes nationalités (allemande, française, britannique, israélienne, etc.).
    ellauri367.html on line 120: Pillé par les Allemands et endommagé par les Américains pendant la Seconde Guerre mondiale, il a été ensuite vendu. Totalement abandonné, il tombe progressivement en ruine et est vandalisé. Très dégradé, il est acheté par le groupe immobilier Novaxia en 2016, qui a l'intention de le restaurer et probablement de construire des logements sur le terrain. Quinze hectares du parc subsistent en parc public, le reste est à l’abandon avec le château ou a fait place à divers aménagements et constructions.
    ellauri367.html on line 122: Rothschild ist der Name einer jüdischen Familie, deren Stammreihe sich in Deutschland ab 1500 urkundlich belegen lässt. Ihre Mitglieder sind seit dem 18. Jahrhundert vor allem als Bankiers bekannt geworden. Sie zählten im 19. Jahrhundert zu den einflussreichsten und wichtigsten Finanziers europäischer Staaten. Das Stammhaus des Bankgeschäfts war M. A. Rothschild & Söhne in Frankfurt; die Familie ist weiterhin über verschiedene Nachfolgeinstitute im Bankgeschäft tätig, hauptsächlich im Investmentbanking und der Vermögensverwaltung.
    ellauri367.html on line 126: Dem in der Frankfurter Judengasse geborenen Mayer Amschel Rothschild, der als der Gründer der Rothschilddynastie gilt, war es noch verboten, außerhalb des Frankfurter Ghettos Grundbesitz zu erwerben. Seine Söhne zählten dagegen zu den wohlhabendsten Europäern und wurden in Österreich und England in den Adelsstand erhoben.
    ellauri367.html on line 128: Die Familie Rothschild ist seit ihren Anfängen als Faktor der europäischen Wirtschaft Gegenstand zahlreicher Karikaturen und polemischer Schriften bis hin zu Hetzkampagnen und Verschwörungstheorien. Diese zeichnen sich in der Regel durch einen mal verdeckten, mal offenen Antisemitismus aus. Der Name Rothschild wird häufig als Symbol für den Zionismus verwendet und dazu, die angebliche Allmacht des Weltjudentums über das internationale Finanzwesen zu illustrieren.
    ellauri367.html on line 130: Als einer der Ersten griff Honoré de Balzac die Rothschilds öffentlich an. In seiner Erzählung Das Haus Nucingen (1838) karikiert er James de Rothschild in dem arroganten, rücksichtslosen und groben Bankier Nucingen, der seinen Reichtum durch betrügerische Bankrotte erwirbt.
    ellauri367.html on line 132: Auf diese Erzählung geht wohl auch die bis heute umlaufende Geschichte zurück, die Familie Rothschild habe ihren Reichtum durch eine Spekulation auf den Ausgang der Schlacht bei Waterloo erworben. Danach habe Nathan Rothschild dank eines effizienten Informationsdienstes bereits vor der britischen Regierung vom siegreichen Ausgang der Schlacht erfahren und daraufhin seine Aktien verkauft, um andere Anleger glauben zu machen, er sei im Besitz von Information über eine britische Niederlage. Es sei danach zu Panikverkäufen und starken Kursverlusten gekommen, die Nathan dazu genutzt habe, die Wertpapiere billig aufzukaufen. Nach dem Eintreffen der Siegesnachricht habe er dann von einem enormen Kursanstieg profitiert. Georges Dairnvaell brachte diese unwahre Geschichte 1846 in seinem Pamphlet Die erbauliche und kuriose Geschichte von Rothschild I., König der Juden erneut in Umlauf.[a 3] Später, zur Zeit des Nationalsozialismus, wurde sie durch den unverhüllt antisemitischen deutschen Propaganda-Film Die Rothschilds verbreitet. Zudem war bereits im 19. Jahrhundert das Gerücht aufgekommen, Nathan Mayer Rothschild habe einen französischen General bestochen, um den britischen Sieg sicherzustellen.
    ellauri367.html on line 134: Der Komponist Richard Wagner schrieb 1850 in seinem antisemitischen Aufsatz Das Judenthum in der Musik, ein „jerusalemisches Reich“ gäbe es nur deshalb nicht, weil Rothschild lieber „Jude der Könige“ bleibe, als „König der Juden“ zu sein.
    ellauri367.html on line 138: Verschwörungstheorien, in denen der Familie Rothschild eine Rolle zugesprochen wird, gibt es bis heute. In unterschiedlichen Versionen existiert die Theorie, die Rothschilds leiteten oder beteiligten sich an einer entweder jüdischen, freimaurerischen, illuminatischen oder außerirdischen Verschwörung, häufig mit den in diesem Umfeld üblichen Ähnlichkeiten oder unkritischen Bezugnahmen auf die längst als Fälschung entlarvten Protokolle der Weisen von Zion. Ebenfalls als Quelle für derartige Theorien werden die allgemein nicht als authentisch angesehenen sogenannten Rakowski-Protokolle genannt.
    ellauri367.html on line 140: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/dimension%3D4000x3000%3Aformat%3Djpg/path/s8d8a0e0cb020f5cc/image/ida62725648e4243e/version/1521561187/image.jpg" />
    ellauri367.html on line 143: Charles Montgomery Plantagenet Schicklgruber "Monty" Burns, jota yleensä kutsutaan Mr. Burnsiksi tai C. Montgomery Burnsiksi, on toistuva hahmo animaatiotelevisiosarjassa Simpsonit, jonka ääninä on alun perin Christopher Collins ja tällä hetkellä Harry Shearer. Hän on enimmäkseen ilkeä, kiero, ahne ja varakas Springfieldin ydinvoimalan omistaja ja siten Homer Simpsonin pomo. Häntä avustaa lähes kaikkina aikoina Smithers, hänen uskollinen ja hurskas avustaja, neuvonantaja, uskottu henkilö ja salainen katamiitti. Hän on 81-120-vuotias, vaikka joskus vihjataan, että hän on paljon vanhempi.
    ellauri367.html on line 147: Mr. Burns viettää aikansa toimistossaan ydinvoimalassa ja tarkkailee työntekijöitään suljetuilla kameroilla, jotka on asennettu kaikkialle laitokseen. Hän oli rikkaan perheen nuorin, jossa oli yksitoista lasta, ja kaikki hänen sisaruksensa kuolivat epäilyttäviin syihin (jotka liittyvät enimmäkseen myrkytettyjen uuniperunoiden syömiseen ), minkä johdosta hän sai koko perheen omaisuuden, vaikka toinen jakso paljastaa, että hänen elossa oleva nuorempi veljensä on George Burns.
    ellauri367.html on line 148: George Burns (syntynyt Nathan Birnbaum ; 20. tammikuuta 1896 – 9. maaliskuuta 1996) oli yhdysvaltalainen koomikko, näyttelijä, kirjailija ja laulaja ja yksi harvoista viihdyttäjistä, jonka ura ulottui menestyksekkäästi vaudevilleen , radioon, elokuvaan ja televisioon. Hänen kaarevat kulmakarvat ja sikarin savun välimerkit tulivat tutuiksi tavaramerkeiksi yli kolme neljäsosaa vuosisadaksi. Hän ja hänen vaimonsa Gracie Allen esiintyivät radiossa, televisiossa ja elokuvissa komediaduona Burns ja Allen.
    ellauri367.html on line 150: ge_Burns_1961.JPG" />
    ellauri367.html on line 153: Vuonna 1977 Burns teki toisen hittielokuvan, Oh, God! , näyttelee kaikkivoipaa nimiroolia laulaja John Denveriä vastaan ​​vakavana mutta hämmentyneenä supermarketin johtajana, jonka Jumala valitsee sattumanvaraisesti elvyttääkseen sanomansa. Mielikuva Burnsista merimieslakissa ja kevyessä kevättakissa drollina Kaikkivaltiaana vaikutti hänen myöhempään komediatyöhönsä, samoin kuin muiden koomikkojen työhön. Hänen kunniakseen järjestetyssä julkkisruoassa Dean Martin muokkasi Burnsin säröä: "Kun George kasvoi, kymmenen käskyä olivat Top 10 ". Burns esiintyi tässä hahmossa yhdessä Vanessa Williamsin kanssa Penthouse -lehden syyskuun 1984 kannessa, joka sisälsi Williamsin pahamaineisia alastonkuvia sekä alaikäisen pornografisen elokuvatähden Traci Lordsin ensimmäisen esiintymisen. Kannessa oleva tiivistelmä jopa ilmoitti "Voi luoja, hän on alasti!"
    ellauri367.html on line 155: ges.motherlessmedia.com/images/38D8ADB.jpg" height="500px" alt="xxx" />
    ellauri367.html on line 156: ge/upload/2/d/2d1daec31d.jpg" height="500px" alt="xxx" />
    ellauri367.html on line 162: Varhaisessa iässä herra Burns jätti perheensä asumaan kieroutuneen ja sydämettömän miljardöörin luo, joka omisti "atomimyllyn" Shelbyvillessä (oletettu hänen isoisänsä). Hän eli etuoikeutettua elämää ja huvitti itseään vahingoittamalla siirtotyöläisiä. Mr. Burns opiskeli myöhemmin Yalen yliopistossa, jossa hän opiskeli tiedettä ja liiketaloutta, yhtyi Seeley Boothin autistiseen heilaan Bonesiin, kilpaili "eetteripainon" painiluokassa ja valmistui luokassa vuonna 1914. 25-vuotisessa yliopistokokouksessaan hänestä tuli romanttisesti tekemisissä vanhan liekin tyttären kanssa. Hän synnytti myöhemmin hänen lapsensa, Larry Burnsin, joka asetettiin adoptoitavaksi ja joka myöhemmin astui Mr. Burnsin elämään hetkeksi. Mr. Burns on ollut naisissa ainakin kolme kertaa: Gertrude-nimisen naisen kanssa, joka kuoli yksinäisyyteen ja raivotautiin, Marge Simpsonin äidin Jacqueline Bouvierin kanssa, ja tekaisi Larry-pojan Gloria-nimiselle metrin piikaselle.
    ellauri367.html on line 164: Mr. Burns asuu suuressa, koristeellisessa kartanossa valtavalla Burns Manor -nimisellä tilalla Mammon- ja Croesus Streetin kulmassa. Sitä suojaa korkea muuri, sähköistetty aita ja "The Hounds " -nimellä tunnettu ilkeiden hyökkäyskoirien lauma. Mr. Burns altistaa Springfieldin ja sen asukkaat rutiininomaisesti pahoinpitelylleen, ja hänestä vallitsee yleinen vastenmielisyys kaikkialla kaupungissa. Mr. Burns on kiristänyt ja lahjonut useita virkamiehiä Springfieldissä, mukaan lukien pormestari Quimby ja ydinalan sääntelykomissio. Hän käytti omaisuuttaan lopulta epäonnistuneeseen kuvernööriehdokkuuteen estääkseen tehtaansa sulkemisen turvallisuusrikkomusten vuoksi, mutta Marge Simpson eväsi hänen mahdollisuutensa tulla kuvernööriksi. Hän peitti kerran auringon päästäkseen Springfieldin asukkaat lisäämään ydinvoimalansa tuottaman sähkön käyttöä, ja myöhemmin Maggie ampui hänet yrittäessään varastaa häneltä karkkia.
    ellauri367.html on line 180: Nimet Plantagenet ja Schickelgruber näyttävät viittaavan Plantagenetin huoneeseen ja Alois Schickelgruberiin, Adolf Hitlerin isään. Näyttelijä Christopher Collins äänesti herra Burnsia, mutta hänet korvattiin pian Harry Shearerillä, koska Sam Simonin mielestä Collinsin kanssa "on vaikea työskennellä".
    ellauri367.html on line 182: Forbes tosiaan arvioi Mr. Burnsin nettovarallisuuden olevan 1,3 miljardia dollaria ja sijoittuu 12. sijalle vuoden 2008 Forbes Fictional 15 -listalla. Mr. Burns on ollut listalla vuodesta 1989 ja on aiemmin sijoittunut viidenneksi vuonna 2005, toiseksi vuonna 2006 ja kuudenneksi vuonna 2007, jolloin hänen arvonsa arvioitiin olevan 16,8 miljardia dollaria. Mr. Burnsin pahuus on tehnyt hänestä suositun esimerkin kauheista televisiopomoista. Vuonna 2006 työllistämisyritys Challenger, Gray & Christmas julkaisi raportin, jonka mukaan Mr. Burns oli yksi television kahdeksasta huonoimmasta pomosta. The News & Observer nimesi Mr. Burnsin kolmanneksi pahimmaksi pomoksi ja kutsui häntä "sydämettömäksi, ahneeksi ja poikkeuksellisen rumaksi. Mr. Burns saa Roope Ankan näyttämään suorastaan ​​kiltiltä."
    ellauri367.html on line 210: Rakowski vietti 6 vuotta maanpaossa. Hän oli yksi viimeisistä johtavista trotskilaisista, jotka käänsivät takkinsa ja palasivat Stalinin luo. Hän sai palata Moskovaan, hänestä tuli Neuvostoliiton Japanin- suurlähettiläs syksyllä 1934 ja hänet otettiin takaisin puolueeseen vuonna 1935. 21. elokuuta 1936 hän pyysi Pravdalle lähettämässään kirjeessä virallisesti anteeksi "virheitään". Hän syytti Trotskia ja hänen kannattajiaan "Gestapon agenteiksi" otsikolla "Ei tule armoa". Varsinainen hälläpyörä.
    ellauri367.html on line 232: Se selittää Trotskin nopean nousun kommunistisessa liikkeessä, ylittäen hänen vaikutuksensa ennen vuoden 1905 vallankumousta Georgi Plekhanovin, Julius Martovin tai itse Leninin (Rakovski korostaa tätä Anatoli Lunatšarskin kirjallisen todistuksen perusteella) hänen avioliitonsa (vuonna 1903) Natalia Sedovan kanssa, kuvailtiin pankkiiri Givotivskyn (Abram Zhivotovsky) tyttärenä. Perhe oli liittoutunut Warburgien kanssa, Jacob Schiffin kumppaneita ja vanhempia, jotka rahoittivat Japania Venäjän ja Japanin sodan aikana. Lokakuun vallankumouksen rahoittajista hän mainitsee jälleen Jacob Schiffin ja pankin Kuhn, Loeb & Co:n, jälleen Warburgin veljekset, Guggenheimin perheen, Heneawerin (Jerome J. Hanauer), Max Breitungin, Olof Aschbergin ja hänen Nya Bankenin Tukholma, kaupunki, jossa Rakovsky oli mukana yhteydessä. Kuvaa bolshevikkijohtajia ja jopa Kerenskiä salaisen Bundin suorien käskyjen alaisixi.
    ellauri367.html on line 238: Mutta kummasta Bundista? My name is Bund, James Bund. Ich geh zum Bund.
    ellauri367.html on line 241: Bund (lyhenne sanoista Algemeyner Yidisher Arbeter Bund in Lite, Poyln un Rusland ; General Jewish Workers' Union Liettuassa, Puolassa ja Venäjällä ) oli juutalainen sosialistinen puolue, joka perustettiin Venäjällä vuonna 1897; Tietyn ideologisen kehityksen jälkeen se yhdistettiin omistautumiseen jiddishille, autonomismille ja maalliselle juutalaiselle nationalismille, ja se hahmotteli juutalaista elämää sellaisena kuin se elettiin Itä-Euroopassa ("Doykeyt"; "Dasein", "Hereness" Bund-ideologiassa), joka vastusti jyrkästi sionismia ja muita käsityksiä koko maailmaa kattavasta juutalaisen kansallisesta identiteetistä.
    ellauri367.html on line 263: Estherin isoisä oli rabbi, kuten hänen ensimmäinen aviomiehensä. Toisen avioliiton jälkeen hänet tunnettiin nimellä Esther Wichmann. Estherin isä, Meyer Yankev Lifshitz, oli hyvin koulutettu sekä maallisissa että klassisissa juutalaistutkimuksissa. Hän kirjoitti sekä runoutta että proosaa. Hänen äitinsä Basyalla oli perheyhteyksiä, joihin kuuluivat Vilnan Katzenellenbogenit ja Rommit. Molemmat olivat tärkeitä perheitä, jotka tunnettiin koulutuksestaan, asemastaan ​​Vilnan virallisessa juutalaisyhteisössä ja menestyksekkäästä liiketoiminnastaan. Tsvi-Hirsh Katzenellenbogen (1795–1868) tuki muun muassa juutalaisten sosiaalista elämää ja taiteellista lahjakkuutta kodissaan pitämänsä salongin kautta. Yksi hänen tärkeimmistä vieraistaan ​​oli Avrom Dov-Ber Lebensohn (1794–1878), jonka hepreaksi kirjoitetulla runoudella oli osansa sen elpymisessä nykykieleksi. Rommien kustantamo painoi kaikentyyppisiä kirjoja, sekä jiddišiksi että hepreaksi, tekemättä eroa aikansa eri uskonnollisten ryhmien välillä.
    ellauri367.html on line 279: Ystävien hallinnasta käydyssä sisäisessä taistelussa Spanknöbel syrjäytettiin sen johtajana, ja myöhemmin hänet karkotettiin lokakuussa 1933, koska hän ei ollut ajoissa rekisteröitynyt ulkomaiseksi agentiksi.
    ellauri367.html on line 301: Päätellen, että kansainvälisen rahoituksen tavoitteena on natsismin hyökätä stalinismia vastaan sotilaallisesti, hän pyrkii edistämään liittoa Puolan jakamisen ympärillä (Saksan ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen esikuvana). Gabriel kysyy sitten yhteyshenkilön nimeä, joka voisi varmuudella sanoa olevansa kansainvälisen korkean rahoituksen alalla. Rakovsky sanoo, että Lionel Walter Rothschild oli yksi heistä (kuoli 1937), Kuhn, Loeb & Co -pankki Schiffin, Warburgin, Loebin ja Kuhnin perheen, Bernard Baruchin, Felix Frankfurterin, Frank Altschulin, Benjamin Victor Cohenin, Nathan Straus Jr:n kanssa., Laurence Steinhardt, Léon Blum, Samuel Irving Rosenman, Walter Lippmann, Herbert H. Lehman, Dreifus, Thomas W. Lamont, Georges Mandel, Henry Morgenthau, Mordecai Ezekiel, Jesse L. Lasky, mutta neuvoo häntä lopulta puhumaan Yhdysvaltain Neuvostoliiton suurlähettiläs Joseph E. Daviexelle.
    ellauri367.html on line 307: ges/thumb/d/d5/Spyvsspy.png/300px-Spyvsspy.png" />
    ellauri367.html on line 312: Stig Svante Eugén Bergling (1. maaliskuuta 1937 Tukholma, Ruotsi – 24. tammikuuta 2015 Tukholma) oli ruotsalainen poliisi ja vakooja, joka työskenteli Neuvostoliiton hyväksi. Hänet tuomittiin vuonna 1979 Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta. Berglingin ja hänen vaimonsa loikkaus Suomen kautta Neuvostoliittoon lokakuussa 1987 nostatti suuren myrskyn Olof Palmen murhatutkinnan virheiden ja tuloksettomien sukellusvene-etsintöjen turhauttamien ruotsalaisten keskuudessa. Berglingin tapauksessa ongelmana oli ollut, ettei Supo ollut saanut Säpolta oikea-aikaisia tietoja. Turhautuneet ruåzalaiset antoi potkut kaikille.
    ellauri367.html on line 315: Dagens Nyheter kertoi tammikuussa 2015 Berglingin kuolleen 77 vuoden iässä tukholmalaisessa vanhainkodissa. Hän käytti kuollessaan nimeä Stig Svante Eugén Sydholt. Hänen vaimonsa Elisabet Sandberg oli kuollut jo aiemmin.
    ellauri367.html on line 322: ge-archive/large/ABA_2288.jpg" />
    ellauri367.html on line 324: Sture Svensson är en fiktiv svensk privatdetektiv och huvudperson i Åke Holmbergs nio böcker utgivna 1948–1973. Thvenththon har sitt kontor på Drottninggatan i Stockholm. Han älskar themlor, har problem med att uttala TH, och hans trognaste kompanjon är den mycket artige Herr Omar, av vilken han köpt två kameler och en flygande matta.
    ellauri367.html on line 326: Sventon har mycket höga tankar om sig själv. Typiska Sventon-uttryck är ”Thtändigt denna Veththla!”, "Ett intreththant fall på det hela taget", ”Använd endatht pithtolerna i nödfall!” och ”Det är för tidigt att yttra thig om den thaken ännu!”.
    ellauri367.html on line 328: Totalt skrev Holmberg nio böcker, varav en novellsamling, om denne specielle detektiv. Läspningen, themlorna och den flygande mattan förekommer dock endast i de första tre böckerna.
    ellauri367.html on line 331: Omar talar med ett artigt tonfall och tenderar att formulera sig på ett omständligt sätt som väcker stor munterhet hos genomsvenskarna.
    ellauri368.html on line 43: Heprealaisia ​​kirjoituksia on tutkittu harvoin huumoripuolelta. Tämä on totta myös niiden niteiden kohdalla, jotka muodostivat Vanhan testamentin kaanonin. Se ei ole yllättävää, että mitään ei ole yritetty. Nämä rivit ovat ekoja Raamatun jälkeisen heprealaisen kirjallisuuden alalla. Tohtori L Davidson on ottanut huomioon yhden näkökohdan aiheesta ja on tehnyt kattavan tutkimuksen parodioista aiheesta heprealainen kirjallisuus. Ahkerasti ja kirjallisesti Hän on seurannut parodian kehitystä tässä kirjallisuutta sen alkeista talmudisessa kirjallisuudessa ml sen erilaiset seuraukset sen nykyiseen jatkettuun viimeiseen käyttöpäivään. Hän on myös määrittänyt ratkaisun useisiin siihen liittyviä kirjallisiin ongelmiin käyttämällä tähän tarkoitukseen ei vain painettuja teoksia vaan mitä tahansa käsikirjoituslähteitä ollut hänen käytössään. Tähän Hän on lisännyt täydellisen bibliofilian lähtien kirjoitetuista parodioista viime vuosisadalla, joka sisältää myös teoksia, joita ei ole kirjoitettu hepreaksi mutta se liittyy kyllä osaltaan käsiteltyihin asioihin.
    ellauri368.html on line 47: New York Times kuvaili jiddiškirjailijaa Avrom Sutzkeveriä (1913–2010) "holokaustin suurimmaksi runoilijaksi". Nykyisellä Valko-Venäjällä syntynyt Sutzkever vietti lapsuutensa sotapakolaisena Siperiassa, palasi Puolaan osallistumaan sotien väliseen jiddishkulttuurin kukoistukseen, joutui natsimiehityksen aikana Vilnan gettoon, pakeni juutalaisten partisaanien joukkoon ja asettui sodan jälkeen uuteen Israelin valtioon. Henkilökohtainen ja poliittinen, mystinen ja kansallinen, hänen työnsä, mukaan lukien yli kaksi tusinaa runokokoelmaa, useita tarinoita ja muistelma, osoitti tapoja, joilla jiddishin luovuus tasapainotti samanaikaisesti surun ja herätyksen vaatimuksia holokaustin jälkeen. Kirjassa The Full Pomegranate hieno kääntäjä Richard J. Fein valitsee ja kääntää Sutzkeverin parhaita runoja, jotka kattavat hänen uransa täyden leveyden. Sutzkever on jiddishin runokaanonin hengellisesti ravitsevin runoilija.
    ellauri368.html on line 66: Among the Jews of the Slavonic countries "maskil" usually denotes a self-taught Hebrew scholar with an imperfect knowledge of a living language (usually German), who represents the love of learning and the striving for culture awakened by Mendelssohn and his disciples; i.e., an adherent or follower of the Haskalah movement. He is "by force of circumstances detained on the path over which the Jews of western Europe swiftly passed from rabbinical lore to European culture" and to emancipation, and "his strivings and short-comings exemplify the unfulfilled hopes and the disappointments of Russian civilization." The Maskilim are mostly teachers and writers; they taught a part of the young generation of Russian Jewry to read Hebrew and have created the great Neo-Hebrew literature which is the monument of Haskalah. Although Haskalah has now been flourishing in Russia for three generations, the class of Maskilim does not reproduce itself. The Maskilim of each generation are recruited from the ranks of the Orthodox Talmudists, while the children of Maskilim very seldom follow in the footsteps of their fathers. This is probably due to the fact that the Maskil who breaks away from strictly conservative Judaism in Russia, but does not succeed in becoming thoroughly assimilated, finds that his material conditions have not been improved by the change, and, while continuing to cleave to Haskalah for its own sake, he does not permit his children to share his fate. The quarrels between the Maskilim and the Orthodox, especially in the smaller communities, are becoming less frequent. In the last few years the Zionist movement has contributed to bring the Maskilim, who joined it almost to a man, nearer to the other classes of Jews who became interested in that movement. The numerous Maskilim who emigrated to the United States, especially after the great influx of Russian immigrants, generally continued to follow their old vocation of teaching and writing Hebrew, while some contributed to the Yiddish periodicals. Many of those who went thither in their youth entered the learned professions. See Literature, Modern Hebrew. (Source: Jewish Dictionary)
    ellauri368.html on line 79: Kun Sir Moses Montefiore vieraili Vilnassa vuonna 1846, Lebensohn valmisteli artikkelin juutalaisten tilasta Venäjällä ja keinoista, joilla sitä oli tarkoitus parantaa. Tämä mielenkiintoinen asiakirja, joka ilmentää tuon ajan maskilimien näkemyksiä, tiivisti juutalaisten kärsimyksistä ja totesi, että he olivat ize syyllisiä ongelmiinsa. Koulutuksen ja käsityötaidon puute, liian varhaiset avioliitot, rabbien ja opettajien tietämättömyys ja tuhlaavaisuus kuvattiin neljäksi avot perkele neziḳiniksi tai päävikaksi; ja helpotusta ehdotettiin, kuten tuohon aikaan oli tapana, hallituksen väliintulon kautta.
    ellauri368.html on line 105: Galicialaisen Haskalahin tärkeimmät teokset olivat kuitenkin proosasävellyksiä. Tuloksena katkerasta riidasta hassidismin kanssa, ne muodostivat syövyttäviä satiireja, jotka pilasivat hassidimaailman. Hienostunein esimerkki tästä genrestä on Megaleh temirin (Salaisuuksien paljastaja; 1819), jonka on kirjoittanut Yosef Perl, kirjailija, joka tunnetaan tinkimättömästä taistelustaan hasideja vastaan. Hasidilaisen elämäntavan yksityiskohtainen kuvaus ja heidän heprealaisen tyylinsä täydellinen jäljitelmä sai jotkut hasidit uskomaan, että tämä oli aito hasidilainen teos heidän liikkeensä myrkyllisen parodian sijaan. Ne tekevät sen ize.
    ellauri368.html on line 122: Evghenia Gutul är guvernör i Gagauzien, en självstyrande region i södra Moldavien. Hon är på ett veckolångt besök i Ryssland och träffar Vladimir Putin i Sotji. Besöket ges stor uppmärksamhet i Rysslands statligt styrda mediekanaler.
    ellauri368.html on line 123: I ett inlägg i sociala medier skriver Gutul att hon berättat för Putin att Moldaviens regering kringskär och kränker Gagauzien och dess invånare, i ett slags ”revansch”.
    ellauri368.html on line 124: ”Den ryske ledaren lovade att stötta Gagauzien och gagauzerna i försvaret av våra legitima rättigheter, befogenheter och intressen på den internationella arenan”, skriver Gutul.
    ellauri368.html on line 125: I en lång intervju med Rysslands statsstyrda nyhetsbyrå Ria ifrågasätter Evghenia Gutul den moldaviska regeringens avsikter och beskriver landets ambitioner att gå med i EU som en ”saga” som bara har negativa konsekvenser för befolkningen.
    ellauri368.html on line 128: Där bor omkring 150 000 invånare, som väljer ett eget parlament och en guvernör (som också kallas baskan). Gagauzerna är i huvudsak ett östortodoxt kristet turkfolk och talar gagauziska vid sidan av rumänska eller ryska.
    ellauri368.html on line 130: Regionen förbehåller sig rätten att utropa självständighet i ett läge där Moldavien inte längre är en självständig stat. I en folkomröstning 2014 sades en överväldigande majoritet av regionens invånare vara för ett närmande till en Rysslandsledd tullunion österut och emot ett närmande till EU, vilket finner grund i utbredda misstankar om att Moldavien skulle kunna bli en del av Rumänien.
    ellauri368.html on line 166: Elämän pidentämisen lisäksi seosmelassi parantaa ihmisten henkistä kapasiteettia: se mahdollistaa mutatoituneiden Spacing Guild -lentäjien navigoida pakaxi taitetussa tilassa ja matkustaa planeettojen välisiä matkoja; ja laukaisee joitain Bene Gesseritin voimia, (bene gesserit = tulee toimineexi hyvin) uskonnollista naisryhmää, joka yrittää salaa hallita ihmiskunnan suuntaa. Melassia on vaikea hankkia, ei vain Arrakisin ankaran ympäristön vuoksi, vaan myös jättimäisten ihomatojen vuoksi, joita houkuttelee kaikki rytmilliset äänet aavikon hiekoilla. (Ei auta Paavalinkaan nussia nenärenkaalla varustettua Filistean tyttöä 4/4 tahdissa!) Arrakin hallinnasta, sen maustetuotannosta ja vaikutuksista ihmiskunnan kehitykseen tulee vuosituhansia jatkuneen sarjan myötä kehittyvän konfliktin keskipisteitä.
    ellauri368.html on line 170: Muistan että toi kirja alkoi jo ensimmäisen osan aikana aika ankarasti vituttaa, koska "Atreun pojista" oli tehty niin izestäänselvät hyvixiet, ja muut oli aivan paskoja. Tälläset sepustuxet on ize asiassa leffoina paremmat, koska koko juonen klisheisyyttä ei ehdi täysin arvostaa, kun täytyy seurata jänskiä "skarpa lägen", joita tulee eteen joka viides minuutti.
    ellauri368.html on line 231: Talmudin valmistumisen jälkeisenä aikana Halakha oli hallitseva kaikissa kouluissa ja työnsi kaikkia kevyempää kirjallisuutta takapuolelle. Mutta tilanne muuttui juutalaisuuden kulta-ajalla, 1200.luvulla. Lew, »nd Herran sana Nehir-Pekodista" iiulead of "Oul of Zion" ud "tiara Jeniiklem" (1%*. ii. 3). Prof. L. Ginibeig nimeltä m; arientloD !•> snolhet pusage in Tal. Yer. lP». luku III, 7), joka on oiva geimine-parodia. Siellä kerrottiin, että Rabbi Abbahu telttaa poikansa Haninahin lähtiessä opiskelemaan Tiberiaissa. The Utter kuitenkin harjoitti cbaritable-työtä ja laiminlyö hiz stadiis. The father ihereupon nuhteli häntä saying; "mart yrm'vt YVf^i n-iap 1"* 'VatO",
    ellauri368.html on line 284: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_progressive/q_auto/w_3360/w_1300/v1709811928/39-125452765e9a8728adee.jpg" width="70%" />
    ellauri368.html on line 291: "In those days no lamentation is heard, sorrow and grief take to flight. No one asks for anything but plenty of wine and food. No sound is heard but that of stringed instrument and pipes, timbels, harps and psalteries .... The wise man is sought in those days, but he is not there; the prudent
    ellauri368.html on line 292: cannot be found. Men of intelligence and knowledge ate searched from one end of the earth to the other, but their place is unknown. The moral man — even his shadow is gone. Orators and poets have run away and joined the scooters. The pious have become impious, the shrewd have lost their senses in drink. . . Judges have gone wrong, honest men turned defaulters. Princes cheat and magistrates keep themselves in hiding. . ."
    ellauri368.html on line 303: When he (Scrooge McDuck) gave a coin in alms to a poor man, he shouted at him this: 'Why do you sit with thy hands folded? The sleep of the laborer is sweet; go, then, till the earth and live with the labor of thine own hands. Thy hands are not bound, nor are thy feet put into fetters. By Jehovah, all of you are poor, because you hold your hands akimbo. If you had in your possession all the gold of my money bin, you would squander it. Do you perhaps wait for manna to come down from beaven, as it did for those who went out of Egypt, or for the earth to bring forth white bread and garments of fine wool, colored and embroidered, or do you wait for God to open windows in heaven?
    ellauri368.html on line 306: a good deal from its merit. It abounds in too many profane and vulgar expressions. And while this characteristic is not uncommon in the literature of the middle ages, it nevertheless
    ellauri368.html on line 316: This work purports to be a genuine collection of letters by several hasidim, but it adopts the epistolary genre primary in order to expose corruption that Perl associated with the Hasidic movement.
    ellauri368.html on line 318: Hasidism was inspired by Israel ben Eliezer, who was eventually dubbed the Ba'al Shem Tov after he was "revealed" as a wonder-working leader in about 1736. He lived in the Ukraine, where there was a high density of provincial Jewish communities. Two generations after the death of this charismatic leader, his followers printed BeShT (In Praise of the Ba'al Shem Tov, 1815, a Hebrew work consisting primarily of hagiographie tales about wonders of the rebbe, as passed on and eaborated by his disciples. In the same year, stories by Nahman of Bratislav - a great-grandson of the Ba'al Shem Tov - were published by his scribe Nathan Sternharz. Accompanied by Yiddish versions, the Hebrew tales were intended to reach the broadest possible audience.
    ellauri368.html on line 320: Then came Perl, show inserted more than just a grain of sand into the happy oyster of hasidic life. Joseph Perl hailed from Tarnopol and became an erudite follower of the Jewish Enlightenment, or haskalah. He learned German and published an attack on the Hasidim in that language, Ueber das Wesen der Sekte Hasidim (on the essence of the Hasidic Sect, 1816). In so doing he aroused the ire of the hasidim; Perl encodes both his scorn and their fury into his epistolary novel, Revealer of Secrets. The plot of Revealer of Secrets revolves around an offensive anti-hasidic book in German, which is evidently Perl's own tract dating from 1816. The hasidic characters in Revealer of Secrets plot to find and destroy the offending book; in the course of their fictional search, they reveal many of the baser traits that Perl attacked in his 1816 essay.
    ellauri368.html on line 322: From a literary-historical standpoint, Revealer of Secrets holds immense interest. As Dov Taylor notes in his useful introduction, it was inspired by the eighteenth-century epistolary tradition initiated in England by Samuel Richardson's Pamela (1740), in France by Rousseau's Nouvelle Héloïse (1760), and in Germany by Goethe's Die Leiden des jungen Werthers (1774). Because Hebrew had as yet no novelistic tradition, Perl necessarily drew upon the prevailing norms of European fiction. Thus arose the beginning of modern Hebrew literature in the margins of eighteenth-century fiction
    ellauri368.html on line 325: Revealer of Secrets merits immense respect among readers of Judaic literature. With it Perl not only inaugurated a new branch of Hebrew writing but also entered the fray that was raging between enlightened maskilim and inspired hasidim , taking aim against corruption through sophisticated comic parodies. According to tradition, Perl's parody was so convincing that hasidic readers initially assumed that Revealer of Secrets was a genuine hasidic work. This impression was furthered by the presence of innumerable scholarly and pseudo-scholarly footnotes adorning the text.
    ellauri368.html on line 327: Revealer of Secrets is particularly pertinent at the end of the twentieth century. We seem to be post-everything in this fin-de-siècle twilight of the millennium. Our age is called post-War, post-Shoah, post-Soviet Union, post-Cold War, and maybe even post Zionist. Aaron Lansky calls the new building for the National Yiddish Book Center "heymish modern," but others will say that it is post-shtetl or post-modern. In our crowded post-age obsessed by imitation, influence, and parody, the time is right for a rediscovery of Joseph Perl's masterful parody of hasidic writing.
    ellauri368.html on line 333: The following year Perl published Ueber das Wesen der Sekte Chassidim aus ihren eigenen Schriften gezogen (On the Nature of the Sect of the Hasidim, Drawn from Their Own Writings), in which he laid out what he saw as the absurdity of Hasidic beliefs and practices.
    ellauri368.html on line 341: It is an unusual book in that it satirizes the language and style of early hasidic rabbis writing in Hebrew, which was not the vernacular of the Jews of its time. To make his work available and accessible to his contemporaries, Perl translated his own work into Yiddish. It is currently in print only in an English translation, by Dov Taylor, published by Westview Press.
    ellauri368.html on line 357: Darfst ligen in Krementschug in Hegdesch, lig hi;
    ellauri368.html on line 359: Betabaas: - Wem sollt ihr geschwollen wie a Fass;

    ellauri368.html on line 370: (Es moge der Wille unseres Vaters im Himmel sein)
    ellauri368.html on line 371:

    Alimachtiger Gott, allmachtiger Vuter!

    ellauri368.html on line 373: bin geldmmen var ojh

    ellauri368.html on line 378: gekimmen zi dir, as di sollst amchu (dein Volk) Israel zi
    ellauri368.html on line 379: allem Giten gedejnken.

    ellauri368.html on line 382: Allmachtiger Grott jne.

    ellauri368.html on line 389: /> Allmachtiger jne.

    ellauri368.html on line 396: Allmachtiger jne.

    ellauri368.html on line 414: ges.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,h_1721,w_3058,x_0,y_0/ar_1.778036025566531,c_fill,g_faces,h_431,w_767/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1684824602/39-1117798646c61e0846ae"
    ellauri368.html on line 418: Joukkojen sivuilla näkyy, kun ryhmä tekee tempauksia suurissa kaupungeissa esimerkiksi sijoittamalla lippunsa näkyvälle paikalle tai tekemällä seinään kirjoituksia.
    ellauri369.html on line 28: ge.googleapis.com/antikvaari_kuvat/00000473f9500e3450893551/md_633c4997499006a39635ff93.jpg" width="100%" />
    ellauri369.html on line 43: Ei esimerkiksi herättänyt lainkaan pahennusta, että Kimon, sangen huomattava ateenalainen, oli naimisissa sisarpuolensa kanssa, koska kerran hänen kansansa keskuudessa oli sellainen tapa. Meidän oloissamme sellainen kuitenkin olisi kauhistus. Kreetassa luetaan nuorukaisille sitä suuremmaksi kunniaksi, mitä useampia rakastajia heillä on ollut. Spartassa ei kukaan naimaton nainen ole niin ylhäinen, ettei voisi palkkaa vastaan mennä kemuhin viihdyttäjäksi. Jokseenkin koko Kreikassa pidettiin suuressa kunniassa sitä, joka julistettiin Olympian voittajaksi ja toisaalta ei näiden sanojen kansojen keskuudessa ollut kenellekään häpeäksi esiintyä näyttämöllä kaiken kansan nähtävänä. Meillähän tällaista pidetään joko paheksuttavana tai ainakin alentavana ja kaikkea muuta kuin kunniakkaana.
    ellauri369.html on line 57: Paleofiktio on esihistoriallista aikaa kuvaava kirjallisuuden lajityyppi. Termin kehitti suomalainen paleontologi Björn Kurtén kuvaamaan esihistorialliseen aikaan sijoittuvia romaanejaan Den svarta tigern (1978; suom. Musta Tiikeri, 1981) ja Mammutens rådare (1984; suom. Mammutin suojelija, 1984). Paleofiktio muistuttaa historiallista romaania kertoessaan menneistä ajoista, mutta sen kuvaamista tapahtumista ei ole säilynyt kirjallisia lähteitä nykypäivään. Tämän vuoksi paleofiktion kirjoittajan on mahdollista käsitellä aihettaan paljon vapaammin kuin historiallisen romaanin kirjoittajan, ja lajityypillä onkin yhteyksiä myös fantasiakirjallisuuteen ja muuhun spekulatiiviseen fiktioon.
    ellauri369.html on line 60: Charles George Douglas Roberts (10. tammikuuta 1860 - 26. marraskuuta 1943) oli kanadalainen runoilija ja kirjailija. Häntä pidetään kanadalaisen runouden isänä, ja hän oli ensimmäisiä kansainvälisen maineen saavuttaneita kanadalaisia kirjailijoita. Suomessa Roberts tunnetaan eläintarinoistaan ja luonnonhistoriaa käsittelevistä romaaneistaan.
    ellauri369.html on line 83: Mutta koska hänen kirjoituksiaan ei käännetty englanniksi ennen hänen kuolemaansa ja hänen lukijansa eivät aina ymmärtäneet hänen tieteisromaanejaan, hänen vaikutus genren kehitykseen on ollut rajallinen.
    ellauri369.html on line 87: Myöhemmin nuori marsipaaninaaras, joka kykenee synnyttämään lapsia partenogeneettisesti vain toivomalla sitä, synnyttää lapsen rakastuttuaan yhteen ihmisetsijöistä. Tämä ennustaa marsilaisen rodun uudestisyntymistä ja ihmisen avulla heidän planeettansa lopullista valloitusta. Autioituneen maapallon valtaavat ferromagneetit.
    ellauri369.html on line 161: Hän on varhaisin tunnettu latinankielinen roomalainen historioitsija, jonka nimellä on säilynyt teoksia, joista ovat jäljellä Catilinan salaliitto (samanimisestä salaliitosta), Jugurttisota (samannimisestä sodasta) ja Histories (joista on säilynyt vain katkelmia). Kirjailijana Sallust sai vaikutteita ensisijaisesti 5. vuosisadalla eKr. kreikkalaisen historioitsijan Thukydideen teoksist. Poliittisen uransa aikana hän keräsi suurta ja väärin hankittua rikkautta Afrikan kuvernöörikaudeltaan, joilla se rakensi puutarhoja. E. Saarisen pojan Jeromen mukaan Sallustista tuli myöhemmin Ciceron entisen vaimon Terentian toinen aviomies. Tunnetut roomalaisen pornografian tutkijat, kuten Ronald Syme, uskovat kuitenkin tämän olevan urbaani legenda. Procopiuksen mukaan kun Alaricin tunkeutuva armeija saapui Roomaan, he polttivat Sallustin talon. Että sellanen tallustaja.
    ellauri369.html on line 174: Historioitsijana Neposta pidetään epäluotettavana ja epäobjektiivisena. Elämäkerrat ovat ylimalkaisia, hänen aineistossaan korostuvat anekdootit, hänen kronologioissaan on suuria ongelmia, ja hän sortuu usein läpinäkyvään liioitteluun pyrkiessään kuvamaan jokaisen henkilön ainutlaatuisena sankarina. Näin hän on enemmän ajanvietekirjailija kuin varsinainen historioitsija. Hänen kirjallista tyyliään on luonnehdittu toisaalta selkeäksi, toisaalta yksitoikkoiseksi ja värittömäksi. Kielenkäyttö poikkeaa usein Ciceron huisin hyvästä latinasta.
    ellauri369.html on line 215: 24-vuotias Hadi Matar hyökkäsi lavalle ja puukotti Rushdieta yli kymmenen kertaa. Hän puukotti myös väliin mennyttä moderaattoria Henry Reeseä. Hänellä ei ollut mitään käsitystä miten vääräuskoinen nitistetään puukolla. Puukottaja Hadi Matar antoi pian puukotuksen jälkeen vankilasta haastattelun New York Post -lehdelle ja sanoi, ettei ole edes lukenut Saatanallisia säkeitä paria sivua enempää. Myöskään fatwan langettanut Khomeini ei tiettävästi koskaan lukenut Rushdien kirjaa. Se nyt vielä puuttuisi.
    ellauri369.html on line 245: 8. syyskuuta 1965 shaahi sai Khomeinin ängetyxi Irakiin ja hän vietti siellä 13 vuotta. Irakilla ei ollut hyviä poliittisia suhteita shaahiin.
    ellauri369.html on line 256: Tähden suuran kokonaisuus 53:19–28 on tullut kuuluisaksi, koska sen yhteyteen on liitetty tarina ”saatanallisista säkeistä”. Kertomus Koraaniin upotetuista Saatanan juonista tuli tunnetuksi Salman Rushdien samannimisen romaanin myötä vuonna 1988, kun Iranin johtaja ajatollah Khomeini langetti kirjan johdosta Salman Rushdielle kuolemantuomion, "jotta kukaan ei enää uskaltaisi pilkata islamia". Myöhemmin tuomiota täydennettiin myös tapporahalla. Rushdie on sen jälkeen joutunut elämään piilossa rumana silmäpuolena.
    ellauri369.html on line 283: Jaakko Hämeen-Anttila -vainajan (levätkööt hänen luunsa rauhassa) mukaan länsimaiset arabian tutkijat yleensä uskovat, että asiat todella tapahtuivat niin kuin Ibn Ishaq oli kuullut kerrottavan, kuitenkin niin, että viime aikoina on tuotu esiin mahdollisuus, että tarinaan on tiivistetty pitempi ajanjakso, jolloin Muhammed ei olisi vielä tuominnut epäjumalia. Toisaalta kertomus muistuttaa kaunokirjallista veijaritarinaa, jossa piru petkuttaa hengenmiestä. Jansen uskoo, että tarina on keksitty antamaan selitys edellä lainatulle Koraanin jakeelle 22:52. K.-H. Ohlig pitää mahdollisena, että saatanalliset jakeet olivat Koraanissa al-Tabarin aikana 900-luvulla ja poistettiin vasta sen jälkeen.
    ellauri369.html on line 296: Edinburghissa perusopiskelijana Carlyle kexi ympyrän. Howard Evesin (1911–2004) mukaan matemaatikko John Leslie (1766–1832) kuvasi neliöyhtälön juurten geometrista rakennetta ympyrällä kirjassaan Elements of Geometry ja huomautti, että tämän idean antoi hänen entinen hallijärjestäjänsä Thomas Carlyle (1795-1881). Eves kusettaa tässä aika rankasti. Vaikka Leslien kirjan kuvaus sisältää analogisen ympyrärakenteen, se esitettiin vain alkeisgeometrisin termein ilman mitään käsitystä karteesisesta koordinaattijärjestelmästä tai neliöfunktiosta ja sen juurista.
    ellauri369.html on line 298: Vuonna 1867 itävaltalainen insinööri Eduard Lill julkaisi graafisen menetelmän polynomin juurten määrittämiseksi ( Lillin menetelmä ). Jos sitä sovelletaan toisen asteen funktioon, se antaa puolisuunnikkaan kuvion Carlylen ratkaisusta Leslien ongelmaan (katso myös kuvat!), jonka yksi sivuista on Carlylen ympyrän halkaisija. Vuoden 1925 artikkelissa Henry Miller huomautti, että Lillin menetelmän pieni muutos, jota sovellettiin normitettuun neliöfunktioon, tuottaa ympyrän, joka mahdollistaa funktion juurten geometrisen rakentamisen ja antoi selkeän modernin määritelmän sille, mitä myöhemmin approprioivasti kutsuttiin Carlylen ympyräksi. Myöhemmissä julkaisuissa alettiin briteissä ottaa käyttöön nimiä Carlyle circle, Carlyle method tai Carlyle algoritmi vaikka saksankielisissä maissa käytetään termiä Lill circle ( Lill-Kreis ).
    ellauri369.html on line 309: Carlylen varhaiskasvatus tuli hänen äidiltään, joka opetti hänelle lukemista (huolimatta siitä, että hiän oli tuskin lukutaitoinen), ja hänen isänsä opetti hänelle laskennan (huolimatta siitä että käytti siihen sekä sormia että varpaita). Tämän jälkeen hän meni Annan Akatemiaan ( n.  1806–1809 ), jossa hän opiskeli alkeellista kreikkaa, luki sujuvasti latinaa ja ranskaa ja opiskeli aritmetiikkaa "aivan hyvin". Häntä kiinnosti matematiikka ja geometria ja osoitti suurta lahjakkuutta näissä aiheissa, Carlyle-ympyrän keksimisen ansiosta. Yliopiston kirjastossa hän luki monia tärkeitä teoksia 1700-luvun ja nykyajan historiasta, filosofiasta ja kauniista kirjeistä. Carlyle aloitti opettamisen Annan Academyssa kesäkuussa 1814. Hän piti ensimmäiset koesaarnansa joulukuussa 1814 ja joulukuussa 1815, jotka molemmat ovat kadonneet.
    ellauri369.html on line 321: Toukokuussa Irving esitteli Carlylen Jane Baillie Welshille Haddingtonissa. He aloittivat kirjeenvaihdon, ja Carlyle lähetti hänelle kirjoja, jotka kannustivat hänen älyllisiin pyrkimyksiinsä; hiän kutsui häntä "saksalaiseksi mestaroijaksi". Tänä aikana Carlyle kamppaili sen kanssa, mitä hän kuvaili " ongelmien, hengellisen, ajallisen, ikuisen levottomaisimman hydran " kanssa. Henkinen epäilys, epäonnistuminen hänen julkaisupyrkimyksissään ja dyspepsia vahingoittivat hänen fyysistä ja henkistä terveyttä, johon hän löysi helpotusta vain "merellä uimisesta". Heinäkuun alussa 1821, "niiden kolmen viikon täydellisen unettomuuden aikana, jolloin melkein" hänen "yksi lohdutuksensa oli päivittäinen kylpeminen hiekalla Leithin ja Portobellon välillä", tapahtui Leith Walkissa "tapaus". kun hän "paskansi" veteen kuin Johan Stigzelius. Tämä oli alku Carlylen "Kääntymiselle", prosessille, jolla hän "aidollisesti tarttui paholaisen nenästä" ja heitti " hänet taakseni". Se antoi hänelle rohkeutta taistelussa "Hydraa" vastaan; veljelleen Johnille hän kirjoitti: "Mitä pelättävää on (paizi että taivas putoaa päällemme)?"
    ellauri369.html on line 323: Carlylen käännös teoksista Goethen Wilhelm Meisterin oppisopimuskoulutus (1824) ja Matkat (1825) ja hänen elämäkerta Schillerista (1825) toivat hänelle kunnolliset tulot, jotka eivät olleet sitä ennenkään välttyneet häneltä, ja hän sai täysin ansaizemattomasti vaatimattoman maineen. Hän aloitti kirjeenvaihdon Goethen kanssa ja teki ensimmäisen matkansa Lontooseen vuonna 1824 tapaamalla merkittäviä kirjailijoita, kuten Thomas Campbellin, Charles Lambin ja Samuel Taylor Coleridgen, ja solmimalla ystävyyssuhteita Anna Montagun, Bryan Waller Proctorin ja Henry Crabb Robinsonin kanssa. Hän matkusti myös Pariisiin loka–marraskuussa Edward Stracheyn ja Kitty Kirkpatrickin kanssa, missä hän osallistui Georges Cuvierin vertailevan anatomian johdantoluennolle, keräsi tietoa lääketieteen opinnoista, esitteli itsensä Legendrelle, Legendre esitteli hänet Charles Dupinille, havaitsi Laplacen ja useita muita merkittäviä samalla kun he kieltäytyivät Dupinin esittelytarjouksista, ja kuuli François Magendien lukevan artikkelia " viidennestä hermoparista" (kolmoishermosta).
    ellauri369.html on line 329: Hoddam Hillissä Carlyle löysi hengähdystauon Edinburghissa kokemastaan "siestämättömästä tuskasta, melusta ja hämmennyksestä" ja havaitsi ikkunasta jotain mitä hän kuvaili "parhaimmaksi ja laajimmaksi näkymäksi, jonka olen koskaan nähnyt mistä tahansa talosta, Cumberland kuin amfiteatterissa vertaansa vailla". Täällä hän suoritti "Kääntymisensä", joka alkoi Leith Walk -tapahtumasta. Hän saavutti "suuren ja ikuisesti iloisen voiton" kaikista hengellisistä lohikäärmeistä, lopullisesta kahlituksesta ja tallasi kotiin, terve menoa kotiin luoliinnne ikuisesti!
    ellauri369.html on line 332: Toukokuuhun 1826 mennessä ongelmat vuokranantajan kanssa ja sopimusrikkomus pakottivat perheen muuttamaan Scotsbrigiin maatilalle lähellä Ecclefechania. Myöhemmin elämässään hän muisti vuoden Hoddam Hillissä "ehkä elämäni voiton voittaen tärkeimpänä".
    ellauri369.html on line 334: Nimittäin lokakuussa 1826 Thomas ja Jane Welsh menivät naimisiin Walesin perheen tilalla Templandissa. Pian avioliiton jälkeen Carlyles muutti vaatimattomaan kotiin Comely Bankissa Edinburghissa, jonka Janen äiti oli vuokrannut heille. He asuivat siellä lokakuusta 1826 toukokuuhun 1828. Siihen aikaan Carlyle julkaisi saksalaisen romanssin , aloitti Wotton Reinfredin , omaelämäkerrallisen romaanin, jonka myös hän jätti kesken, ja julkaisi ensimmäisen artikkelinsa Edinburgh Review -julkaisuun , "Jean Paul Friedrich Richter" (1827). Se ei juuri meulaa heilauttanut Richterin asteikolla. Johann Paul Friedrich Richter, kirjailijanimi: Jean Paul (21. maaliskuuta 1763 Wunsiedel − 14. marraskuuta 1825 Bayreuth) oli saksalainen kirjailija josta lienee jo paasattu. Monet lukijat, etenkin Richterin naispuoliset ihailijat, uskoivat vilpittömästi, että Richter ja fiktiivinen Jean Paul olivat todella sama henkilö. Richteristä tuli hyvin kuuluisa, ja legendoja hänen epätoivoisten naisihailijoidensa tempauksista löytyy edelleen elämäkertakirjallisuudesta. Totta lienee ainakin se, että Richterillä oli useita kosijoita ja hän oli kihloissa useita kertoja ennen avioliittoaan Karoline Meyerin kanssa 1801. Kyllä pettyivät sillä oikea Richter oli aika pyllynaamainen.
    ellauri369.html on line 338: Vuonna 1827 Carlyle yritti saada moraalifilosofian katedraalin St. Andrewsissa menestymättä huolimatta useiden merkittävien intellektuellien, kuten Goethen, tuesta. Hän teki myös epäonnistuneen yrityksen professuuriksi Lontoon yliopistossa. Toukokuussa 1828 Carlylet muuttivat Craigenbuttockiin, Janen vaatimattoman maataloustilan piharakennukseen Dumfriesshiressä, jossa he asuivat toukokuuhun 1834 asti. Hän kirjoitti siellä useita esseitä, jotka ansaitsivat hänelle rahaa ja lisäsivät hänen mainettaan, mukaan lukien "Elämäni" ja "Wernerin kirjoitukset ", "Goethen Helena", "Goethe", " Palovammat ", " Heynen elämä " (jokainen 1828), "Saksalaiset näytelmäkirjailijat", " Voltaire ", "Novalis " (kukin 1829), "Jean Paul Friedrich Richter Again" (1830), "Cruthers ja Jonson eli Elämän reunat: tositarina", " Lutherin psalmi " ja "Schiller" (kukin 1831). Hän aloitti, mutta ei suorittanut loppuun saksalaisen kirjallisuuden historiaa, josta hän ammentaa materiaalia esseitä " Nibelungit valehtelee ", "Varhainen saksalainen kirjallisuus" ja osia "Historial Survey of German Poetry" -kirjoituksesta (kukin 1831). Ihme tunari.
    ellauri369.html on line 343: Carlylen isän kuolema tammikuussa 1832 ja hänen kyvyttömyytensä osallistua omiin hautajaisiinsa sai hänet kirjoittamaan ensimmäisen teoksen, josta tuli muistio, joka julkaistiin postuumisti vuonna 1881. Carlyle ei ollut löytänyt kustantaja, kun hän palasi Craigenbuttockiin maaliskuussa, mutta hän oli aloittanut tärkeitä ystävyyssuhteita Leigh Huntin ja John Stuart Millin kanssa . Sinä vuonna Carlyle kirjoitti esseet "Goethen muotokuva", "Goethen kuolema", "Goethen teokset", "Biografia", " Boswellin Johnsonin elämä " ja humoristisen "Corn-Law Rhymes".
    ellauri369.html on line 345: 1833 Ralph Waldo Emerson vieraili Carlyleilla Craigenbuttockissa. Emerson ja muut samanmieliset amerikkalaiset olivat vaikuttaneet syvästi Carlylen oikeistohenkisistä esseistä ja päättäneet tavata hänet kirjallisen pyhiinvaelluksen pohjoisen päätepisteen aikana; sen piti olla alku elinikäiselle ystävyydelle ja kuuluisalle kirjeenvaihdolle . Vuonna 1833 julkaistiin esseet "Diderot" ja "Laske Cagliostro"; jälkimmäisessä Carlyle esitteli ajatuksen "teollisuuden kapteeneista".
    ellauri369.html on line 354: The novel purports to be a commentary on the thought and early life of a German philosopher called Diogenes Teufelsdröckh (which translates as 'God-born Devil's-dung'. He is author of a tome entitled Clothes: Their Origin and Influence. Teufelsdröckh's Transcendentalist musings are mulled over by a sceptical English Reviewer (referred to as Editor) who also provides fragmentary biographical material on the philosopher. The work is, in part, a parody of Hegel, and of German Idealism more generally. Har har har olipa humoristista.
    ellauri369.html on line 359: As a boy, Teufelsdröckh was left in a basket on the doorstep of a childless couple in the German country town of Entepfuhl ("Duck-Pond"); his father a retired sergeant of Frederick the Great and his mother a very pious woman, who to Teufelsdröckh´s gratitude, raises him in utmost spiritual discipline. In very flowery language, Teufelsdröckh recalls at length the values instilled in his idyllic childhood, the Editor noting most of his descriptions originating in intense spiritual pride. Teufelsdröckh eventually is recognized as being clever, and sent to Hinterschlag (slap-behind) Gymnasium. While there, Teufelsdröckh is intellectually stimulated, and befriended by a few of his teachers, but frequently bullied by other students. His reflections on this time of his life are ambivalent: glad for his education, but critical of that education´s disregard for actual human activity and character, as regarding both his own treatment and his education´s application to politics. While at University, Teufelsdröckh encounters the same problems, but eventually gains a small teaching post and some favour and recognition from the German nobility. While interacting with these social circles, Teufelsdröckh meets a woman he calls Blumine (Goddess of Flowers; the Editor assumes this to be a pseudonym), and abandons his teaching post to pursue her. She spurns his advances for a British aristocrat named Towgood. Teufelsdröckh is thrust into a spiritual crisis, and leaves the city to wander the European countryside, but even there encounters Blumine and Towgood on their honeymoon. He sinks into a deep depression, culminating in the celebrated Everlasting No, disdaining all human activity. Still trying to piece together the fragments, the Editor surmises that Teufelsdröckh either fights in a war during this period, or at least intensely uses its imagery, which leads him to a "Centre of Indifference", and on reflection of all the ancient villages and forces of history around him, ultimately comes upon the affirmation of all life in "The Everlasting Yea". The Editor, in relief, promises to return to Teufelsdröckh´s book, hoping with the of his assembled biography to glean some new insight into the philosophy. Wow, sounds a lot like Carlyle´s personal biography, lightly camouflaged?
    ellauri369.html on line 363: Herr Diogenes Teufelsdröckh: (Greek/German: "Zeus-descended Devil´s Dung") The Professor of "Things in General" at Weissnichtwo University, and writer of a long book of German idealist philosophy called Clothes, Their Origin and Influence, the review of which forms the contents of the novel. NOTE: Both professor and book are fictional.
    ellauri369.html on line 366: Hofrath: Hofrath Heuschrecke (i. e. State-Councillor Grasshopper) is a loose, zigzag figure, a blind admirer of Teufelsdröckh´s, an incarnation of distraction distracted, and the only one who advises the editor and encourages him in his work; a victim to timidity and preyed on by an uncomfortable sense of mere physical cold, such as the majority of the state-counsellors of the day were. Sounds a lot like Waldo Emerson.
    ellauri369.html on line 380: According to Rodger L. Tarbaby, "The influence of Sartor Resartus upon American Literature is so vast, so pervasive, that it is difficult to overstate." Tarr notes its influence on such leading American writers as Ralph Waldo Emerson, Emily Dickinson, Henry David Thoreau, Herman Melville, Margaret Fuller, Louisa May Alcott and Mark Twain (Nathaniel Hawthorne and Edgar Allan Poe were among those that read and objected to the book).
    ellauri369.html on line 382: Neopaganist humorist Charles Godfrey Leland (1824-1903) read it through forty times ere he left college, of which he kept count. He went on to write Aradia, or the Gospel of the Witches, which became a primary source text for Neopaganism half a century later.
    ellauri369.html on line 384: Jorge Luis Borges greatly admired the book, recounting that in 1916 at age 17 "[I] discovered, and was overwhelmed by, Thomas Carlyle. I read Sartor Resartus, and I can recall many of its pages; I know them by heart."
    ellauri369.html on line 425: Työssään Carlyle hahmotteli Muhammedin hegeliläisenä uudistusagenttina, vaali hänen vilpittömyyttään ja kommentoi "miten yksi mies yksin pystyi hitsaamaan taistelevat heimot ja vaeltavat beduiinit tehokkaimmaksi ja sivistyneimmäksi kansakunnaksi alle kahdessa vuosikymmenessä".
    ellauri369.html on line 441: Elizabeth Barrett Browning viittasi teokseen kintaalla. George Bernard Shaw sai inspiraatiota On herpesistä. (Kuppa sillä oli omasta takaa.)
    ellauri369.html on line 443: Otto Weininger hyödynsi tätä työtä täydentääkseen keskusteluaan maskuliinista ja feminiinisestä teoksessa Sex and Character (1903).
    ellauri369.html on line 466: Kirkkogestapon tyrannia.
    ellauri369.html on line 487: Thomas Carlylen innoittamana Frouden kirjoitukset olivat usein kiivaasti poleemisia, mikä ansaitsi hänelle useita suorapuheisia vastustajia. Froude oli kiistanalainen kuolemaansa saakka Carlylen elämästä, jonka hän julkaisi Thomasin ja Jane Welsh Carlylen henkilökohtaisten kirjoitusten pohjalta. Nämä julkaisut johtivat jatkuvaan juoruun ja panetteluun Carlylen pariskunnan avio-ongelmista. Jamesin elämäkerran kirjoittaja Herbert Paulin mukaan Frode jäi "rakkaudettomaksi, ilottomaksi poikaraukaksi" kylmän, kurinpitämättömän isänsä ja veljensä Richardin kanssa. Westminster Schoolissa häntä "jatkuvasti kiusattiin ja kidutettiin". Hän sai toisen luokan tutkinnon ja meni tuutoriksi Irlantiin. Frouden veli (puoli?) Richard Hurrell oli ollut yksi Oxford-liikkeen johtajista jotka kannatti katolista eikä protestanttista tulkintaa anglikaanisesta kirkosta.
    ellauri369.html on line 491: Hän alkoi julkisesti ilmaista uskonnollisia epäilyksiään puoliksi omaelämäkerraisissa teoksissaan Shadows of the Clouds , jotka julkaistiin vuonna 1847 salanimellä "Zeta", ja The Nemesis of Faith , joka julkaistiin omalla nimellään vuonna 1849. Erityisesti The Nemesis of Faith nosti esiin kiistan myrskyn, jonka William Sewell poltti julkisesti Oxfordissa Exeter Collegessa ja Morning Herald piti sitä "uskottomuuden käsikirjana" . James joutui eroamaan stipendiaatistaan, ja University College Londonin virkamiehet peruuttivat tarjouksen mestariopiskelusta Hobart Townissa Australiassa, jossa Froude oli toivonut pääsevänsä työskentelemään samalla kun harkitsi tilannettaan uudelleen. James pakeni yleistä meteliä vastaan kiinaamalla ystävänsä Charles Kingsleyn luona katakombeissa.
    ellauri369.html on line 493: Hänen ahdingonsa toi hänelle teetä ja sympatiaa sukulaistädeiltä, kuten George Eliot , Elizabeth Gaskell ja myöhemmin rouva Humphry Ward. Rouva Wardin vuoden 1888 suosittu romaani Robert Elsewhere sai suurelta osin inspiraationsa tästä Frouden elämän aikakaudesta. Kaikkien pettymyxexi James löysi vaimon katakombeista.
    ellauri369.html on line 505: Froude väitti, että Irlannin ongelmat olivat seurausta Lontoon viranomaisten liian vähäisestä valvonnasta ja että vielä suurempi määrä brittiläistä valvontaa - "valistunutta despotismia" - tarvittiin Irlannin ongelmien lievittämiseksi.
    ellauri369.html on line 515: Kehitys Cape Colonyssa jatkui tasaisena aina englantilais-buurien sotien puhkeamiseen vuonna 1899. Orange-joesta vuonna 1867 löydettyä timanttia seurasi välittömästi samanlaiset löydöt Vaalista (toinen joki). Tämä johti maan valtavien, tähän asti harvaan asuttujen alueiden nopeaan miehitykseen ja kehitykseen. Dutoitspanin ja Bultfonteinin timanttikaivokset löydettiin vuonna 1870, ja vuonna 1871 löydettiin vielä rikkaammat Kimberleyn ja De Beersin kaivokset. Nämä neljä suurta mineraalivarastoa olivat uskomattoman tuottavia ja muodostivat siirtokunnan suurimman teollisen voimavaran. Ihmekös että sämpylät lensivät ja nyrkit viuhuivat.
    ellauri370.html on line 26:

    ge:url('rasteri.png')">
    ellauri370.html on line 28:

    Den evige Jøde

    Syntipukkeilua


    ellauri370.html on line 49: Esther's maiden name was Hadassah, meaning Myrtle. Although the details of the setting are entirely plausible and the story may even have some basis in actual events, there is general agreement among scholars that the book of Esther is a work of fiction. Persian kings did not marry outside of seven Persian noble families, making it unlikely that there was a Jewish queen Esther. Further, the name Ahasuerus can be translated to Xerxes, as both derive from the Persian Khshayārsha. Ahasuerus as described in the Book of Esther is usually identified in modern sources to refer to Xerxes I, who ruled between 486 and 465 BCE, as it is to this monarch that the events described in Esther are thought to fit the most closely. Xerxes I's queen was Amestris, further highlighting the fictitious nature of the story.
    ellauri370.html on line 53: Esther and Mordechai were definitely cousins. There was a big age gap between them, seeing as Mordechai took Esther in after she was orphaned. But according to TheTorah.com, some translations suggest he took her in as his wife, not as his ward. The exact phrase is he "took her to him," which one rabbi in Ask The Rabbi notes is only used when referring to marriage. Then why would Esther have passed for virginal woman if she'd been the wife of someone else? It may have been a matter of her age. It's gross, but it's true. This means it's very possible Mordechai never slept with Esther, well, not often anyway. According to the Jewish Women's Archive, Esther's considered not to have committed adultery because she didn't have a choice in marrying King Xerxes.
    ellauri370.html on line 57: While travelling together, Haman ran out of food and had to beg Mordechai for some of his. Mordechai said the biblical equivalent of, "Sure, but you have to be my slave." Haman accepted and was trolled by Mordechai for God knows how long. Way to go Mordechai! They owe us SOOOOOO much!
    ellauri370.html on line 61: When Haman is begging Queen Esther for his life after he tried to do the Jews dirty, he falls onto the couch she's lying on. The king walks in, thinks Haman is trying to have a go on his hot wife, and promptly has Haman impaled on a pole fifty cubits high (about 75 feet). Read More: ge.com/177696/weird-things-you-didnt-know-about-queen-esther/">How to clean a toilet ring.
    ellauri370.html on line 66: A) In 1880, there were 5 million Jews in the Russian Empire. They were the largest Jewish community in the world. (Lets include Ukraine and Belarus together with Czarist Russia).
    ellauri370.html on line 72: D) Right after WWI, the Ukrainian nationalists killed 100,000 Jews in terrible massacres. This is a forgotten tragedy. Another wave of desperate Russian Jews then immigrated to USA, till the Communists sealed the Soviet borders in 1922.
    ellauri370.html on line 88: " The wages of yin is death ; but the gift of God is eternal yang through Jesus Christ our Lord."
    ellauri370.html on line 94: It might be well, however, to inquire, What is sin ? What is the biblical definition of it ? We find the answer in the following language: " Whosoever committeth sin trans-gresseth also the law : for sin is the transgression of the law." Gresseth! The Jews did a lot of it. We quote the following from the Prophet Isaiah:
    ellauri370.html on line 100: Since sin is the transgression of the law, and where there is no law there is no transgression, and only by the law is the knowledge of sin, it is evident that before the Israelites could appreciate the work of salvation as revealed in the sanctuary and in its ministrations, they must know and understand the nature and consequences of sin. Therefore it was necessary upon the part of God to proclaim amid the awful thunders of Sinai. His law, His great lie detector and informer of sin. Had the Israelites realized their need of a Savior from sin, there never would have been that continuous murmuring for dessert among them that always existed. But they didn't! So there!" Simply regarding their help from God as mere temporal benefits, when everything did not come just as they wished, and instantly at that, they were all ready to murmur. Source
    ellauri370.html on line 102: Amalie Gresseth (16) skriver i Aftenposten (einn Schibsted-avis): Er seksualundervisningen i norsk skole god nok? Nei. Vi må lære om kjønnsidentitet og seksualitet, om skeiv sex og at sex ikke kun er penis i vagina eller en blowjob. Det er også penis och tunge i arsle. Jeg har hørt historier om folk som aldri har hatt seksualitetsundervisning. André har bare fått det i form av kondom på dildo og nettbasert undervisning. Er det mangel på laererkompetanse, eller er det for tabubelagt og «flaut»? Karl-Ove Knausgaard var nokk en bra sekslaerer til 13-åringer. (Dette er et ;D-innlegg. Meninger i teksten står for skribentens regning. Innlegg kan sendes inn her.)
    ellauri370.html on line 104: Jackson sponsored the Jackson–Vanik amendment in the Senate (with Charles Vanik sponsoring it in the House), which denied normal trade relations to certain countries with non-market economies that restricted the freedom of emigration. The amendment was intended to help refugees, particularly minorities, specifically Jews, to emigrate from the Soviet Bloc. Jackson and his assistant, Richard Perle, also lobbied personally for some people who were affected by this law such as Anatoly (now Natan) Sharansky.
    ellauri370.html on line 108: Jackson was known as a hawkish Democrat. He was often criticized for his support for the Vietnam War and his close ties to the defense industries of his state. His proposal of Fort Lawton as a site for an anti-ballistic missile system was strongly opposed by local residents, and Jackson was forced to modify his position on the location of the site several times, but continued to support ABM development. American Indian rights activists who protested Jackson's plan to give Fort Lawton to Seattle, instead of returning it to local tribes, staged a sit-in. In the eventual compromise, most of Fort Lawton became Discovery Park, with 20 acres (8.1 ha) leased to United Indians of All Tribes, who opened the Daybreak Star Cultural Center there in 1977.
    ellauri370.html on line 127: H) In 1990, the Soviet Union collapsed and there was an upsurge of antisemitism. A wave of 1.2 million former Soviet Jews emigrated to Israel. 300,000 emigrated to the USA. 100,000 emigrated to Germany.
    ellauri370.html on line 135: Has Ukraine's army built substantial defensive positions in front of Russia fortified lines? What are some of the most interesting unknown events/facts (mysteries) of history? Why do Finnish people seem to resist the Swedish language, but are happy to learn and speak English? Why is China’s communism so different than Russia´s? What is the most fascinating historical photo? How do I access a phone with a broken touch screen through a computer? Who is the mother of the President of Ukraine? Why did she fail to teach him Ukrainian? Did she teach her Hebrew or Jiddish? Doesn’t Putin realize he will be VAPORIZED 15 to 20 minutes after he launches his first missile? Why don't elite soldiers and Navy SEALs have physiques like Dwayne Johnson or Vin Diesel? Do you trust Ukraine to use the M1 Abrams tanks responsibly? Why not?
    ellauri370.html on line 138:
    Poul Borchsenius, Den evige Jøde-elskere

    ellauri370.html on line 152: 1983 (aged 86 years)
    ellauri370.html on line 166: Toinen legenda kertoo, että Jeesus pysähtyi ristin painosta alas lepäämään Ahasverus-nimisen suutarin oven eteen. Käsityöläinen työnsi hänet pois huutaen "Mene pois! Pois kanssasi, pois!" Jeesus vastasi: "Totisesti minä menen pois, ja niin pian, mutta odota, kunnes minä tulen."
    ellauri370.html on line 170: On olemassa saksalainen legenda, jossa "vaeltava juutalainen" yhdistetään John Buttadaeukseen. Hänet nähtiin Antwerpenissä 1300-luvulla, jälleen 1400-luvulla ja jälleen 1500-luvulla. Hänen viimeinen esiintymisensä oli Brysselissä vuonna 1774. Leonard Doldius Nünbergistä kirjoittaa, että Ahasverusta kutsutaan joskus Buttadaeukseksi. Kiss my butt.
    ellauri370.html on line 174: Schubertilla on runo nimeltä Ahasuer (vaeltava juutalainen). Eugene Suella on kirja siitä(kin). Ahasverus nimeä käytettiin Artaxerxes II:sta joka piti Estherin perseestä. Estheristä on jo sen 7 paasausta toisaalla.
    ellauri370.html on line 181: I fordom tid gick deras väg från Babylon till Kaanaan, därifrån till Egypten, därifrån till det förlovade landet, tillbaka till Babylon, sen till Spanien, vidare till Turkiet, till Nordafrika eller norrut till Holland, England, Polen och Ryssland samt i våra dagar till Amerika och tillbaka till det förlovade landet. Å nej, inte ni igen, sade filistinerna.
    ellauri370.html on line 185: Varför sikta sökarljuset just mot judarna? frågar man sig i förstone. Spanjoren var militärisk upptäckare sen lat och slö, tysken romantisk sen militärisk, italienare militärisk världhärskare sen älskvärd men hållningslös, juden militärisk sen knipslug och nu militärisk igen. Whats the big difference?
    ellauri370.html on line 188: För många judar i klumpar. 1-2% av befolkningen, men klumpvis som läkare 15%, advokater 26%, press, teater, film, musikliv, bank- och penningväsen, IT, social media, nobelpristagare. Mindervärdskomplex (Adler) och avund väcks till liv. Der Jude ist Schuld!
    ellauri370.html on line 190: Uttrycket "De tre ringarna" syftar på de tre monoteistiska religionerna judendom, kristendom och islam. Dessa tre religioner samexisterade under stor frihet under de moriska härskarna. Enligt en legend frågade Saladin juden Natan den vise om vilken av de tre religionerna som var sann. Natan förstod att hur han än svarade skulle svaret vändas emot honom. Därför berättade han en historia om en ring som gått i arv från far till den mest älskade av sina söner i många släktled. Efter många släktled kom ringen till en man som älskade alla sina söner lika mycket och han lovade var och en av dem ringen. På dödsbädden kallade han till sig en guldsmed som tillverkade två exakta kopior av ringen. Innan han dog gav han en ring till var och en. And one ring to rule them all. Rex regi rebellis. Kylmä rinki persiessä. Mikä näistä on paras kysyy lapset. Kaikissa on puolesa vastaa iskä. Ärrsyttävää!
    ellauri370.html on line 213: genosidi.jpg" />
    ellauri370.html on line 214:
    Tästä kartasta puuttuu Gaza 2023 genosidi. About 100 jews, 30K philistines killed.

    ellauri370.html on line 239: Sanan genosidi kexi juutalainen Lemkin. Languedocin kataarien vaino viattoman paavi kolmosen taholta oli sellainen. Kataarit olivat keskiaikaisesta gnostilaisuudesta ja manikealaisuudesta polveutuvia lahkoja, jotka katolinen kirkko julisti harhaoppisiksi. Kataarilaisuus kehittyi 900-luvulla. Se vaikutti laajalti läntisessä Euroopassa, mutta sen ydinalueita oli Languedoc eteläisessä Ranskassa ja Lombardia Pohjois-Italiassa. Kataarilaisuus katosi Ranskasta viimeistään 1350-luvun paikkeilla. Katolinen kirkko kävi lahkolaisia vastaan niin sanotun albigenssisodan, ja myöhemmin uskovia vainottiin inkvisition avulla. ¨
    ellauri370.html on line 241: Kataareita kutsuttiin myös albigensseiksi. Nimitys on peräisin 1100-luvun lopusta ja sitä käytti kronikoitsija Geoffroy du Breuil Vigeoisilainen vuonna 1181. Nimi viittaa eteläiseen Albin kaupunkiin (muinainen Albiga). Määritelmä on väljä ja se sijaitsi noin Toulousen tienoilla.
    ellauri370.html on line 263: Tuberkuloosia aiheuttava Mycobacterium tuberculosis on läheistä sukua leprabakteerille. Sitä ei ole voitu tutkia soluviljelmillä, koska se on solunsisäinen loinen, jolta puuttuu useita sellaisia geenejä, jotka mahdollistaisivat sen selviytymisen itsenäisesti. Ainutlaatuinen, monimutkainen soluseinämä, joka tekee mykobakteereista vaikeasti voitettavia, on todennäköinen syy myös sen hitaaseen lisääntymiseen. Yleisen uskomuksen vastaisesti lepra ei itsessään aiheuta lihan mätänemistä tai raajojen irtoamista, vaan sen isäntä. Lepra etenee hyvin hitaasti ja voi lopulta aiheuttaa esimerkiksi tuntoaistin menetyksen tai neliraajahalvauksen. Intiassa on eniten lepratapauksia, Brasiliassa toiseksi ja Burmassa kolmanneksi eniten. Lepra-alttius voi liittyä Parkinsonin tautiin. Se on miesten vaiva. Spare a penny for an ex-leper!
    ellauri370.html on line 299: And his hunger burns
    ellauri370.html on line 307: Tries to run, but he don´t get far
    ellauri370.html on line 319: A lot of Elvis Presley songs were written especially for him, but according to Mac Davis, Presley´s 1969 hit, In the Ghetto, was not such a song. Mac Davis commented, 'I never really dreamed of pitching that song to Elvis. I had been working on In the Ghetto for several years. I grew up playing with a little boy in Lubbock, Texas, whose family lived in a dirt street ghetto. His dad and my dad worked in construction together. So that little boy and I sort of grew up together. I never understood why his family had to live where they lived while my family lived where we lived. Of course back in those days, the word "ghetto" hadn't come along yet. (It is Venetian for "foundry".) But I always wanted to write a song about that situation and title it 'The Vicious Circle'. I thought that if you were born in that place and that situation, then you grow up there and one day you die there, and another kid is born there that kind of replaces you. And later I started thinking about the ghetto as a title for the song.
    ellauri370.html on line 330: Kolumbukselle osoitetuissa kirjeissä ja päiväkirjoissa on viittauksia juutalaisiin pyhiin kirjoituksiin ja päivämääriin juutalaisesta kalenterista, ja on huomattava, että Kolumbus valitsi miehistöönsä monia juutalaisia ja konversoja. Matkan rahoituxen järkännyt Santangel oli konverso. Kolumbuksen matkaa ei rahoittanut, kuten yleisesti uskotaan, kuningatar Isabellan syvät taskut, vaan kaksi juutalaista conversoa ja kolmantena huomattava juutalainen. Louis de Santangel ja Gabriel Sanchez lainasivat 17 000 dukaatin korotonta lainaa omasta taskustaan auttaakseen matkan maksamisessa, samoin kuin Don Isaac Abarbanel, rabbi ja juutalainen valtiomies. Juutalaisten tiedemiesten ja rahoittajien hänelle antama apu voidaan selittää vain sillä että hän oli samaa rotua.
    ellauri370.html on line 354: 23. heinäkuuta 1942 (9. av-kuuta) aloitettiin juutalaisten suurimittainen kuljetus Varsovan getosta Treblinkaan.
    ellauri370.html on line 375: Mixi juutalaiset oli/on koronkiskojia? a) eivät ne saaneet tehdä muutakaan b) koronkiskonta muilta oli kielletty paizi vääräuskoisilta c) kauppa se on mikä kannattaa. Juutalaisia on kiittäminen kapitalismista, mutta myös kommunismista. Sekä vielä kolonialismista ja industrialismista. Dom är genier I detta farofyllda och smutsiga yrke.
    ellauri370.html on line 379: Arjalainen tarkoittaa sanskulotissa meikäläinen, so. iranilainen. Rotu ei ole kiinni kielestä. Ingen kommer på att kalla en neger I Amerika arier fast han talar en sorts engelska.
    ellauri370.html on line 383: ges-na.ssl-images-amazon.com/images/S/compressed.photo.goodreads.com/books/1607289348i/8831184.jpg" />
    ellauri370.html on line 384:
    Aika mitätön kimmomainen parta Eugenilla. Mullakin on isompi.

    ellauri370.html on line 386: Eugen Karl Dühring (* 12. Januar 1833 in Berlin; † 21. September 1921 in Nowawes, heute Potsdam-Babelsberg) war Philosoph, Nationalökonom und Mitbegründer des Rassenantisemitismus im Deutschen Kaiserreich. Er wurde damit zu einem Vordenker des späteren Nationalsozialismus.
    ellauri370.html on line 388: Eugen Dühring war Sohn eines Beamten und studierte Jura in Berlin. Bis 1859 war er als Anwalt tätig. Da er früh unter einer Sehschwäche litt, die sich bis zu seinem dreißigsten Lebensjahr zu völliger Blindheit verschlimmerte, musste er seinen Beruf aufgeben. Trotz dieser Behinderung setzte er seine Studien in unterschiedlichen Fachgebieten wie Nationalökonomie, Philosophie, Mechanik, Logik, Ethik und Literatur fort.
    ellauri370.html on line 390: 1863 habilitierte sich Dühring in Philosophie, 1864 auch in Nationalökonomie. Im selben Jahr erhielt er eine Dozentenstelle an der Friedrich-Wilhelms-Universität zu Berlin. Dort geriet er jedoch in Konflikte mit Professorenkollegen. Nachdem er zudem die Universität als wissenschaftliche Einrichtung wiederholt angegriffen hatte, verlor er 1877 seine Lehrbefugnis. Von da an bis zu seinem Tod 1921 wirkte er als "Privatgelehrter."
    ellauri370.html on line 392: Neben Ernst Mach und Richard Avenarius war Dühring wichtiger Vertreter des deutschen Positivismus. Er erkannte nur sinnliche Wahrnehmungen und daraus abgeleitete Verstandesschlüsse als Wirklichkeit an und behauptete gegen Immanuel Kant die Übereinstimmung von objektiver Realität mit ihrer naturwissenschaftlichen Beschreibung. Mit diesem Anspruch bekämpfte er allen Subjektivismus und Idealismus, alle Religion und Metaphysik, inklusive dialektische Materialismus. Er lehrte in Anlehnung an Auguste Comte, Voltaire und Ludwig Feuerbach, aber gegen Hegel und Karl Marx eine „Wirklichkeitsphilosophie“, die ihm zufolge „Prinzip allseitiger Gestaltung des Lebens“ werden sollte. Er wird deshalb dem neuzeitlichen antimetaphysischen Atheismus zugerechnet. Dabei beschrieb er die Rassen als Ergebnis der natürlichen Entwicklung der Menschheit.
    ellauri370.html on line 394: Er positionierte seinen rassischen „Sozialismus des arischen Volkes“ seit 1865 scharf gegen Marx, aber auch gegen Ferdinand Lassalle. Beide waren ja kurzschädlige Juden. Nach dem Verlust seiner Sicht gewann er zunehmend Sympathien in der SPD. Auf dem Gothaer Parteitag 1877 verlangten Dührings Anhänger in der SPD, dass Aufsätze von Friedrich Engels nicht mehr im Vorwärts erscheinen sollten. Dies veranlasste Engels 1878 zu seiner Gegenschrift Anti-Dühring.
    ellauri370.html on line 396: Eugen considered the Marxist view of class-warfare as a dangerous superstition which obscures in convoluted dialectic the real sympathy that should and could exist between employers and workers and which alone forms the basis of a healthy social ethos.
    ellauri370.html on line 398: Spengler and Sombart could not agree more. Duhring´s political economy has much in common with that of Mahatma Gandhi, the Indian leader, who attacked exploitation in any form, capitalist or Marxist, and advocated a society based on the principles of moral conscience, economic self-sufficiency, and mutual cooperation. He also drank his own pee and slept naked sandwiched between teenage girls. Diihring considered all property related to personal accomplishment as vigorously to be defended against the acquisitive grasp of Socialistic measures. All Marxist denials of social classifications are thus Utopian since a conflict of interests is indivisibly linked to the natural differences between man and mouse.
    ellauri370.html on line 400: Capitalism indeed derives directly from the sheer profit-oriented usurious economic tradition of the Jews. Modern capitalism is the child of money-lending. In money-lending all conception of quality vanishes and only the quantitative aspect matters. In money-lending economic activity as such has no meaning; it is no longer a question of exercising body or mind; it is all a question of success. Success, therefore, is the only thing that has a meaning.
    ellauri370.html on line 402: Engels in Anti-Dühring war ganz entgegengesetzter Meinung. Und zwar, daß alle bisherige Geschichte die Geschichte von Klassenkämpfen war, daß diese einander bekämpfenden Klassen der Gesellschaft jedesmal Erzeugnisse sind der Produktions- und Verkehrsverhältnisse.“ Doch die Verhältnisse, sie sind nicht so.
    ellauri370.html on line 404: 1881 erschien Dührings Kampfschrift genDuhringOnTheJews/Eugen%20Duhring%20on%20the%20Jews_djvu.txt">Die Judenfrage als Racen-, Sitten- und Culturfrage. Mit einer weltgeschichtlichen Antwort. Sie war ein pseudowissenschaftlicher Versuch, dem Antisemitismus als politischer Bewegung ein biologisches, historisches und philosophisches Fundament zu geben.
    ellauri370.html on line 406: Seiner Meinung nach sei die jüdische Rasse völlig wertlos und nichts als „eingefleischte Selbstsucht“. Der Jude könne nur Werte anderer Völker stehlen und ausbeuten. Als Parasit sorge er für die Korruption seiner Umgebung, da er sich dort am wohlsten fühle. Ein Kapitel über die Stellung der Flöhe im natürlichen System der Gesellschaft wäre ebenso angebracht gewesen und jedenfalls weniger langweilig.
    ellauri370.html on line 412: Daher sei nur eine internationale Lösung der Judenfrage dauerhaft. Die Vertreibung aller Philistiner sei vorerst undurchführbar und würde das Problem nur an andere Orte verlagern, wo es alsbald neu auftreten werde. 1900 forderte er direkt die „Vernichtung des Judenvolkes“.
    ellauri370.html on line 414: Für Theodor Herzl war Dühring einer der Begründer des rassistischen Antisemitismus, der ihn in den 1890er Jahren zur Überzeugung gebracht habe, dass nur der Zionismus die Zukunft des Judentums garantieren könne.
    ellauri370.html on line 419: Todellakin, Richard Chamberlainia on kutsuttu "Hitlerin Johannes Kastajaksi ". Fadern var engelsman, modern var tyska. Hampshiressa Houston Stewartina syntynyt Chamberlain muutti aikuisiässä Dresdeniin säveltäjä Richard Wagnerin ihailusta ja sai myöhemmin Saksan kansalaisuuden. Hän meni naimisiin Eva von Bülowin, Wagnerin tyttären kanssa joulukuussa 1908, kaksikymmentäviisi vuotta Wagnerin kuoleman jälkeen. Hän oli erittäin onnellinen saadessaan olla naimisissa sankarinsa Wagnerin tyttären kanssa.
    ellauri370.html on line 421: Wagner´s 3-part tetralogy, ´Der Ring des Nibelungen´, depicts the conflicts between the Gods, the dwarves and other elementals and men, as described in The Lord of The Rings.
    ellauri370.html on line 423: ges/product_images/popup_images/194_0.jpg" />
    ellauri370.html on line 449: Wilhelm–Chamberlainin kirjeet olivat täynnä "mystisen ja rasistisen konservatiivisuuden hämmentävää ajatusmaailmaa". Niiden aiheet vaihtelivat laajasti: germaanisen rodun jalostava tehtävä, paavin ultramontanismin syövyttävät voimat, materialismi ja Judentumin "tuhottava myrkky" olivat suosikkiteemoja. Muita Wilhelm-Chamberlainin kirjeissä usein käsiteltyjä aiheita olivat "keltaisen vaaran ", "tartaroituneen slaavikunnan" ja "Aahrikan mustien laumojen" pitkäkallojen valtakunnalle aiheuttamat vaarat.
    ellauri370.html on line 452: Pohjois-Euroopan vaaleat "dolikokefaaliset" ihmiset olivat paras ja mahtavin rotu koko maailmassa. Houston ei halunnut vierailla Yhdysvalloissa, jota hän piti kulttuurisesti ja hengellisesti rappeutuneena maana. Chamberlain oli hyvin Amerikan vastainen ja kutsui Yhdysvaltoja "dollaridynastiaksi" Houston kuzuu, kuuleeko maa. Houston we have a problem.
    ellauri370.html on line 481:
    Hitler was one of the rare beautiful beings... a man of genuine simplicity with a fascinating gaze whose words always come directly from the heart.

    ellauri370.html on line 483: January 1927, Hitler, along with several highly ranked members of the Nazi Party, attended Chamberlain´s funeral. In 1909, some months before his 17th birthday, Rosenberg went with an aunt to visit his guardian where several other relatives were gathered. Bored, he went to a book shelf, picked up a copy of Chamberlain´s The Foundations and wrote of the moment: "I felt electrified; I wrote down the title and went straight to the bookshop." In 1930 Rosenberg published The Myth of the Twentieth Century, a homage to and continuation of Chamberlain´s work. Hitler told the ailing Chamberlain that he´d write a sequel to it. The French Germanic scholar Edmond Vermeil considered Chamberlain´s ideas "essentially shoddy".
    ellauri370.html on line 510: Gobineaun vaakuna muistuttaa Ukrainan lippua. Hän oli alunperin polveutunut prinssinnakeista. Jo 1600-luvulla toinen nakki Henri de Noulainvilliers oli väittänyt, että Ranskan aatelisto polveutui germaanisista frankfurtereista, jotka 400-luvulla valtasivat Gallian, kun taas Ranskan talon­poikais­väestö ja kolmas sääty polveutuivat maassa ennestään asuneista gallialaisista.
    ellauri370.html on line 532: Gobineaun kuvailema materialistinen itä­maalainen kuvasti todellisuudessa aristokatin käsitystä Ranskan rahan­himoisesta keski­luokasta, kun taas hänen kuvittelemansa "aistillinen, älytön ja väki­valtainen neekeri" oli irvikuva Ranskan proletariaatista. Gobineaun halveksunta alempia yhteis­kunta­luokkia kohtaan käy ilmi hänen kirjeistään, joissa hän käytti suurista kansan­joukoista nimitystä la boue ("muta, lieju, rupusakki"). Ranskalaiset lanzarit kuten Asterix ja Obelix olivat karkeaa, raakaa kelttiväkeä, joka ei kyennyt oppimaan eikä ajattelemaan muutoin kuin kaikkein alkeellisimmalla tasolla. Gobineau itse uskoi polveutuvansa viikingeistä. Kermaa kermakastikkeessa. Hänen sivuillaan on siinä määrin narsismia, että iljettää. Hän vihasi kotikaupunkiaan Pariisia, jota hän sanoi "lika­kaivoksi täynnä juurettomia ex-nakkeja."
    ellauri370.html on line 547: Largement ignorées lors de la parution de l’Essai en France, c'est en Allemagne que les théories de Gobineau suscitèrent le plus d'intérêt. Introduites par Richard Wagner dans sa revue Bayreuther Blätter, elles connaissent un certain écho dans les milieux wagnériens, notamment Houston Chamberlain. En France, le crédit dont Gobineau jouissait en Allemagne contribua à son rejet par les nationalistes qui voyaient en lui un avatar du «germanisme», si ce n'est du «pangermanisme».
    ellauri370.html on line 568: Ranskan ulkoministeriö pyysi vuonna 1944 häntä palaamaan Ranskaan. Vuonna 1945 hän kuitenkin palasi uudelleen Yhdysvaltoihin, koska hänet oli nimitetty kulttuurineuvokseksi siellä sijaitsevaan Ranskan suurlähetystöön. Tästä tehtävästä hän erosi vuonna 1948 omistautuakseen bricolagelle. Vuonna 1949 hänet nimitettiin Pariisissa sijaitsevan entografisen Musée de l’Hommen apulaisjohtajaksi. Tämän tehtävänsä jälkeen hän sai nimityksen tutkimusjohtajaksi École pratique des hautes études -korkeakouluun ja -tutkimuslaitokseen. Hänen oppituolinsa käsitti Kirjoitustaidottomien kansojen vertailevan uskontotieteen. Vuonna 1959 hänet nimitettiin Collège de Francen professoriksi, ja yksi hänen opetusalansa tässä instituutissa oli sosiaaliantropologia. Tätä tehtävää hän hoiti, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 1982.
    ellauri370.html on line 607: Urpon hallitus koittaa tehdä maahanmuuttajista B-maxuluokan halpatyöväkeä. Jotkut kusipäät myy jo 10m2 koppeja ihmisasunnoixi. Mutiaiset asuu tusinoittain halvemmalla rupugetoissa. Kaikki tää on nähty ja nähdään taas. Köyhät teillä on aina keskuudessanne, lisää varvasöljyä, saanko pyytää.
    ellauri370.html on line 630: Vuonna 1453 Breslaussa tapahtui pienehkö pogrom. Langewiesestä Oelsin läheltä kotoisin oleva maanviljelijä oli syyttänyt juutalaisia isännän häpäisemisestä. Juutalaiset vanhimmat olivat ottaneet haltuunsa velkaisia isäntiä ja ruoskivat niitä kepeillä ja näin häväisivät heidät. Kuningas valtuutti Capistranon tutkimaan. Tämän seurauksena 2. toukokuuta 1453 kaikki 318 juutalaista Breslaussa ja lähiseudulla vangittiin Breslauhun ja tunnustukset hankittiin kidutuksen avulla. Capistrano poltti 41 juutalaista roviolla ja loput karkotettiin kaupungista, mutta lapset täytyi jättää taakse ja kastaa väkisin. Taskin tuttu tematiikka Al Holin leiriltä. Juutalaisten omaisuus takavarikoitiin, mikä Cohnin mukaan oli pogromin todellinen motiivi. Niin aina. Pelkästään arkistosta Cohn löysi yksitoista kirjasta velkakirjeitä, jotka olivat kuuluneet juutalaisille. Siellä oli myös suuria varastoja muista juutalaisten omistamista tavaroista. Vuonna 1455 Breslaun kaupunki sai kuningas Ladislaus Postumukselta peruskirjan Privilegium de non tolerandis Judaeis ("etuoikeus olla suvaitsematta juutalaisia"), joka oli voimassa de jure vuoteen 1744 saakka.
    ellauri370.html on line 651: Historien uppvisar ibland förargliga överseenden. Ett sådant antyder att det faktiskt finns en möjlighet att Adolf Hitler var kvartsjude. Säkert är att hans farmor, Maria Anna Schicklgruber, "kom i olycka" då hon var piga hos den judiska familjen Frankenberger och att sonen i huset misstänktes för att vara far till gossebarnet Alois som hon födde år 1837. Under åtskilliga år mottog hon ekonomisk hjälp från frankenbergerna. Var det ett slags barnuppfostringsbidrag? Alois Schicklgruber ändrade senare namnet till Hitler och blev år 1889 i sitt tredje äktenskap far till Tysklands blivande Führer. Finns det verkligen kött på detta ben, skulle Adolf Hitler ha kunnat bli offer för sina egna judelagar. Men det blev han ju!
    ellauri370.html on line 653: Aatu varsin valehteli ettei se ennen Wienin päiviä ollut edes nähnyt juutalaista. Vizi se kävi samaa koulua kuin Ludi Wittgenstein. Seisoo muiden juutalaisten kanssa luokkakuvassa. Turpaan varmaan sai koulun pihalla. Myöhemmin Aatu näki painajaisia missä luotaantyöntävät koukkunokkaiset juutalaiset viettelevät sadoin tuhansittain saxalaisia tyttöjä. Alemmuuskomplexi mahtoi vaivata Aatu ressua. Geschlechtsverkehrsgepäck.
    ellauri370.html on line 655: "Finns det något dunkelt företag, något tygellöst, i synnerhet i politiken, i vilket i varje fall inte åtminstone en jude är inblandad? Skär man upp en sådan böld, visar där sig genast, som masken i ett ruttet kadaver, en liten jude i mustasch och bena som bländas av det plötsliga ljuset."
    ellauri370.html on line 667: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
    ellauri370.html on line 669: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
    ellauri370.html on line 671: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
    ellauri370.html on line 673: Der Orden ist völlig unpolitisch und hat mit der Freimaurerei nichts weiter gemeinsam als gleichartige, aber auf einen konfessionell engen Kreis beschränkte Tendenzen der ethischen Erziehung seiner Mitglieder und der Karitas. Die Gegnerschaft, die der Orden auch in Freimaurerkreisen findet, ist ganz unbegründet.
    ellauri370.html on line 675: 1897 öffnete sich die Organisation auch für Frauen. Eigentlich, Frauen werden nicht aufgenommen, jedoch haben viele Logen Frauenvereinigungen und Jugendbunde angegliedert.
    ellauri370.html on line 677: So entstanden zu dieser Zeit auch im Deutschen Reich die B’nai-B’rith-Schwesternverbände, die sich vom liberaleren Jüdischen Frauenbund abgrenzten. Seit 1990 nimmt B’nai B’rith International Frauen als Vollmitglieder auf. Die selbstorganisierte, dem B’nai B’rith angeschlossene Frauenorganisation nennt sich B’nai B’rith Women und behauptet weiterhin ihren unabhängigen Status.
    ellauri370.html on line 679: Ableger von B’nai B’rith sind u. a. die 1913 gegründete Anti-Defamation League und die universitäre Organisation Hillel.
    ellauri370.html on line 681: Im österreichischen Teil Österreich-Ungarns wurde 1889 die Loge Austria gegründet, die Israelitischer Humanitätsverein genannt werden musste, da Logen (Freimaurerlogen) verboten waren. Es folgten ab 1892 Logengründungen in Pilsen, Krakau, Prag (zwei Logen), Karlsbad, Reichenberg, Brünn, Troppau, Lemberg, Budweis und Czernowitz. 1895 wurde die Loge Wien gegründet, deren Präsident jahrelang der Philosoph Wilhelm Jerusalem war. Sigmund Freud war Mitglied der Loge Wien.
    ellauri370.html on line 692: ge_of_Jews_in_the_Pale_of_Settlement_and_Congress_Poland%2C_The_Jewish_Encyclopedia_%281905%29.jpg/440px-Map_showing_the_percentage_of_Jews_in_the_Pale_of_Settlement_and_Congress_Poland%2C_The_Jewish_Encyclopedia_%281905%29.jpg" />
    ellauri370.html on line 700: 1890 - luvun lopulla venäläinen tiedusteluagentti Pariisissa väärensi Siionin vanhimpien pöytäkirjat. Se julkaistiin vuonna 1903, ja se käännettiin laajalti ja siitä tuli tehokas propaganda-ase antisemitistisille elementeille maailmanlaajuisesti. Henry Ford sponsoroi sen levitystä Yhdysvalloissa. Se väitti, että salainen juutalainen salaliitto valtasi maailman.
    ellauri370.html on line 714: Juutalaisille on ainakin jäänyt vähän paha maku suuhun. Poul kertoo: Ukraina är det vidsträckta och fruktbara slättland sam utbredersig mellan våra dagars Polen och det egentliga Ryssland. Den genomströmmas av floderna Dnjepr och Dnjestr samt har Kiev som huvudstad. I dag hör Ukraina intimt samman med Putin-Ryssland, men för trehundra år sedan härskade den polsk-litauiske konungen över det. Ukraina var ett av de polska kronländerna. Därför drabbade det också Polen, då hetman (benämning på kosackhövding) Bogdan Chmelnickiji Ukraina är 1648 utropade det heliga kriget mot de polska härskarna och deras judiska tjänare. Signalen till strid hade knappt gått, förrän Ukrainas bönder klippte till, lämnade hus och hem, stormade herrgårdarna och sablade ner dem som kom i deras väg, först och främst de förhatliga judiska ämbetsmännen. De enda som skonades var det fåtal judar som övergick till den grekisk-katolska kyrkan. Ukraina stod i lågor, och prästerna hetsade de upproriska till blodiga illdåd.
    ellauri370.html on line 719: Man vägrar nara nog att tro skildringen av de rysliga scener som utspelades, men de är så väl bevittnade att vi tvingas acceptera deras sanningshalt. Vid ett tillfälle skar kosackerna av halsen på mer än hundra judar. Efteråt flådde de liken och kastade kopparna för hundarna. Andra blev levande begravda, spädbarn staplades med dolkar fast vid moderns bröst, på havande kvinnor sprättade de upp underlivet etc etc. Man kan vidare inbilla sig de hundratals kvinnor som inför ögonen på sina sammankedjade män våldtogs av kosackerna och om barn som, spetsade på lansar, stektes over eld.
    ellauri370.html on line 721: Nåja, kriget gick vidare och överallt fick judama betala notan. Denna katastrof ställde de övriga i skugga, för rent siffermässigt var den långt effektivare än de andra. Efter andra världskriget, fanns det dock elva eller tolv millioner judar kvar i livet. År 1658 hade antalet av den samlade judendomen i världen sjunkit till 900.000, alltså mindre än en million. Det är den lägsta siffra som judisk folkräkning kan uppvisa alltsedan Bibelns domaretid mer än ett årtusende före vår tidräkning. I det östliga Ukraina fanns inte en enda jude kvar i livet, i Volhynien och Podolien en tiondel av judarna.
    ellauri370.html on line 741: Nojoo, bolsjevikit sallivat juutalaiset muttei juutalaisuutta, ei uskontoa, hepreaa eikä siionismia. Aikamoinen kognitiivinen dissonanssi siinä. Uskonto on kansalle ooppiumia. Jumala on sika, sioista mahtavin! Kaikenlaista sikailua synagoogassa. Nyt sai niissä juoda harppisaxalaista laageria ja venäläistä piivoa ja kazoa Mosfilmin leffoja. Yhtä paha häväistys kuin Pompejuxen kasa tabernaakkelissa. Mitä tulee lehtimajajuhlasta ilman lehtiä, tai kosherista ilman verenvuodatusta? Nitsevoo. Mutta rabbiinit jaxoi odottaa, ei tääkään Babylonin vankeus vienyt 70 vuotta kauempaa. Nyt zaarina on Putin ja antisimianismi entisillä jengoilla: juutalaiset rikastuvat ja goyimit kadehtivat niitä. Suuret siionistit Weizmann, Ben Gurion ja Isak Ben Zwi oli kaikki venäläisiä. Jordan-virran rannalla on mukavampi asustaa kuin Birobidjanissa. Ilja Ehrenburg oli vinha takinkääntäjä, siitäkään ei pitäneet kummatkaan kylmän sodan osapuolista. Porvarillisia imperialistisia elementtejä ja kosmopoliitikkoja. Onko oikeastaan mitään etovampaa asiaa kuin sikasovinismi?
    ellauri370.html on line 748: 60-luvulla koitti jotkut soviet siionistit kaapata Tupolevin Suomeen hakeaxeen täältä turvapaikkaoikeutta. Aika huono suunnitelma, oli ehkä hyvä että meni äitiinsä. Juutalainen on aina juutalainen, tai se lakkaa olemasta sellainen. Sionismen har alltid samarbetat med världskapitalismen. Det kan man inte neka. Men är det egentligen en dålig sak? Frågar Poul Borchsenius till sist.
    ellauri370.html on line 750: Juutalaisystävällinen Johannes 23 tuli suojasään paavixi 5 vuodexi kuin Hruzev erehtymättömän mutta Brezhnevin oloisen pysähtyneen Pius XIII:n perästä. Juha oli kiltti mutta löperö. Hän muistutti izelleen usein: ”Angelo, älä ota itseäsi liian vakavasti”. Paavi kirjoitti päiväkirjaansa Vatikaanin työnjaosta: ”Arkkipiispa Angelo Dall’Acqua hallitsee, seminaarikongregaation sihteeri Carlo Confalcioneri vakoilee, Pyhän viraston pro-prefekti Alfredo Ottaviani vahtii, kardinaalivaltiosihteeri Domenico Tardini määrää ja paavi Johannes siunaa.” Hyvä Angelo. Paavin kuollessa 3. kesäkuuta 1963 vazasyöpään häntä surtiin maailmalla todennäköisesti enemmän kuin ketään muuta paavia siihen mennessä.
    ellauri371.html on line 85: Razoration hopes to tackle the issue of homelessness and both absolute and relative poverty within Nottinghamshire and raise awareness on the problem of, and associated with, homelessness. Our mission is to develop careers for passionate individuals through assisting them into employment. In addition, we hope to change society’s mindset, through reducing social isolation and the stigma associated with homelessness and home-made bad haircuts.
    ellauri371.html on line 87: Katso häntä- alkoholisoidut eläimet, huumausaine viinillä, annettu oikeus rajoittamattomaan käyttöön vapauden kanssa. Älä anna meidän ja meidän päätyä samaan pisteeseen. Goyimien kansat ovat humalassa alkoholijuomista, ja heidän nuoruutensa hämmästytti luokkaa sexismi ja varhainen irstailu, joka yllyttää häntä. Agenttimme ovat tutoreita, lakeja, ohjaajia rikkaat talot ja naisemme goimien intiimeissä paikoissa - taivaallisia huvituksia. Näistä viimeisistä yksi voi mukaan lukien niin sanotut "naiset yhteiskunnasta", heidän vapaaehtoisia seuraajiaan irstailussa ja ylellisyydessä.
    ellauri371.html on line 89: Juutalais-muurarien hallituksen periaatteet ja säännöt. Hallitus. Salasanamme on "voimaa ja tekopyhyyttä". Vain voimaa voittaa poliittisissa asioissa, varsinkin jos se on kätketty valtion vaatimiin kykyihin monille ihmisille. Väkivallan on oltava periaate, ja viekkaus ja tekopyhyys ovat hallituksen sääntö jotka eivät halua laskea kruunujaan jalkojensa juureen kuin jonkun uuden voiman agentit. Tämä paha on yksi todellinen keino päästä tavoitteeseen - hyvä; Tekijä- meidän ei pitäisi pysähtyä tähän ennen kuin meidät kumotaan. Apua! petosta ja petosta silloin kun niiden pitäisi palvelevat tavoitteemme saavuttamista. Politiikassa on voitava ottaa toisen omaisuus epäröimättä, jos sen kautta saavutamme kuuliaisuuden ja voiman!
    ellauri371.html on line 95: Homoaristokratian etuoikeuksien poistaminen. Kaikkialla maailmassa sanat "vapaus, tasa-arvo, hyvä veli" perustettiin sokeiden agenttiemme kautta - on kokonainen legioona ihmisiä, jotka ovat iloisia ja kantoivat lippujamme. Sillä välin nämä sanat olivat matoja, jotka heikensivät goimien hyvinvointia, rauhan, tyyneyden, solidaarisuuden tuhoaminen kaikkialla, tuhoavat kaikki valtionsa perustat, näet seurauksena, että tämä vaikutti voittoomme. Tämä antoi meille mahdollisuuden saavuttaa valttikortti - tuhoaminen sama kuin etuoikeudet, toisin sanoen arjalaisten ydingoimien satakratia, joka oli ainoa vastustaja meitä vastaan kansojen ja maiden suojelussa.
    ellauri371.html on line 109: Centralistimme laativat sen, mitä tarvitaan maailman hallitsemiseen. Kouvolasta päiviä, poliittisista suunnitelmistamme, kokemuksistamme historiaa kunkin virran tarkkailusta menten. Goimia ei ohjaa puolueettomuuden käytäntö eikä uudet historialliset havainnot ja teoreettiset rutinat, ilman kriittistä suhtautumista tuloksiin, tatam. Siksi meillä ei ole mitään varaa heidän kanssaan pelleillä. He pitävät hauskaa omaan aikaansa tai elävät toivossa uutta viihdettä tai kokemusmuistoja varten. Olkoon heille tärkein rooli me inspiroituneet hyväksymään tieteen (eli teorian) sanelut. Tätä tarkoitusta varten innostamme jatkuvasti, lehdistömme kautta annamme heille sokean luottamuksen. Goyimien intellektuellit voi kerskua tiedosta ja ilman loogista provärkkiä, toteuttaa kaiken, mistä on vedetty tietotiede, agenttiemme yhdistämä, tavoitteena kouluttaa mielemme meille oikealla tavalla - muokattu ii.
    ellauri371.html on line 121: Voimaa ja kunnianhimoa. Kannustamme vallanhimoisia, vastustamme vallan väärinkäyttöä kaikki voimat toisilleen kehitettyään liberaalinsa taipumuksia itsenäistymiseen. Olemme tähän suuntaan herättäneet kaikenlaisia ​​yrityksiä, olemme aseistaneet kaiken puolue, olemme tehneet vallasta kaikkien kunnianhimojen kohteen. Valtiosta teimme areenoita, joissa ongelmat selviävät... Vielä vähän ja tulee epäjärjestystä, kieltosävyisyys näkyy kaikkialla. Parlamentaariset puheliikkeet; pamfletteja, väärinkäyttöä laiskuus vallan kanssa. Loputtomat puhujat muuttuivat papukaijoixi, puhekilpailut parlamentit ja puuduttavia hallintokokouksia. Rohkeat toimittajat, epämääräiset esitteet. Tissit hyökkäävät päivittäin hallintoa vastaan somalit; vallan väärinkäyttö on vihdoin valmistautumassa valmistaan kaikki laitokset putoamaan ja kaikki lentämään ylösalaisin hullun väkijoukon iskujen alla.
    ellauri371.html on line 123: Taloudellinen orjuus, "ihmisten oikeudet". Kansat Köyhyyden kahlitsema kovaan työhön enemmän kuin orjuus ja maaorjuus kahlitsi heidät. From heidät olisi voitu vapauttaa tavalla tai toisella, he olisivat voineet harkita, mutta he eivät repi itseään pois tarpeesta. Me sisällytämme Chilen perustuslaissa on sellaiset oikeudet, että massoilla ovat kuvitteellisia eivätkä todellisia oikeuksia. Kaikki nämä niin sanotut "ihmisten oikeudet" voivat olla olemassa vain ideana, ei koskaan toteutunut käytännössä suojattu. Mikä on proletaarityöläiselle, taipunut kaaressa raskaan työn päällä, sen murskattuna kohtalo, puhujien hankkima halu chattailla, päiväkirja- luvat kirjoittaa kaikenlaista hölynpölyä tapauksen mukana, koska proletariaatilla ei ole muuta hyötyä perustuslaista tѣtsіi, paitsi ne säälittävät murut, jotka annamme heille heitämme ne pöydästämme äänestämistä varten ohjeemme, mentorimme hyödyt, shih agentit?
    ellauri371.html on line 143: Salaisten vapaamuurari-agenttien rooli. Mitäs turhaa selittämään tällaista ilmiötä, sellaista epäjohdonmukaisuutta syntyperäisiä massoja asenteessa tapahtumiin, kuten olisiko samassa järjestyksessä? Tämä ilmiö on selitetty koska nämä diktaattorit kuiskaavat ihmisille edustajansa kautta, että he ovat nanovaltioille tehneet vahinkoa korkeampien tavoitteiden saavuttamiseksi: saavuttaa kansojen, heidän kansainvälisen veljensä, hyvinvoinnin tasa-arvo, solidaarisuus ja tasa-arvo. Heidän ei tietenkään tarvitse ottaa varaslähtöä, tällaisen yhteyden pitäisi vain tapahtua meidän vallassamme.
    ellauri371.html on line 151: Tasavallan vaiheet. Jokainen tasavaltapassi sisältää useita sivuja. Ensimmäinen niistä sisältyy ensimmäiseen sokean miehen hulluuden päivistä, levoton oikealle ja vasemmalla, toinen demagogiassa, josta syntyy anarkiaa, joka johtaa väistämättä despotismiin, mutta jo laitonta, avointa ja siksi vastuullista näkymätön ja tuntematon, mutta silti tunne- ruumiillinen despotismi, mikä tahansa salainen organisaatio alentaa, sitä epäseremoniammin se toimii toimii salaa, eri agenttien selän takana, jonka muutos ei vain vahingoita, vaan myös antaa salaisen voiman, josta pääsee eroon tämän ansiosta muutos tarpeesta käyttää rahojasi pitkäaikaisten työntekijöiden palkkaa. Kumma miten paranoidit aina keuhkoo salaisuuxista. Ketä kiinnostaa.
    ellauri371.html on line 155: Vapaus ja usko. Mutta kenties vapaus voisi olla ilman - ei, haitallisia ovat, julkisesti saatavilla olevaa edistystä kansojen hyvinvointia rajoittamatta, jos hän noudattaisi periaatteita uskosta Jumalaan, veljeyteen ihmisyyden ajatukset tasa-arvosta, joita vastustetaan; turha puhua luomisen lakeja, jotka perustivat subjektinessin. Tällä uskolla ihmisiä hallittaisiin seurakuntien holhoojaksi ja vaelsi sen alla nöyrästi ja nöyrästi hengellisen paimenensa kädellä, kuuliaisena Jumalan kädelle jakelu maan päällä. Siksi tarvitsemme horjuttaa uskoa, repiä pois goimien mielestä tärkeimmät jumalallisuuden ja hengen periaatteet ja korvata kaiken aritmetiikalla, laskelmat ja materiaalitarpeet.
    ellauri371.html on line 264: Odotamme saavamme kaikki kansat mukaan kuin Wolfram Roth työhön rakennuksen uuden perustuksen pystyttämiseen, joka me on suunniteltu. Siksi meidän on ensin... Varaa vain ja osoita suoraan sanottuna holtitonta uskallusta ja hengen voimaa, joka meidän tekojemme persoonassa ruumiit murtavat kaikki esteet tiellämme.
    ellauri371.html on line 268: Yleinen äänioikeus. Tätä varten meidän täytyy saada kaikki äänestämään luokkien eroamatta ja pätevyys vahvistaa enemmistön absolutismia, jota ei voi saavuttaa älykkäillä sensuureilla edes korkealuokkaiset... Opetettuani kaikkia tällä tavalla itsetarkoituksen ajatukselle murramme goyim-perheen merkityksen ja sen kasvatuksellisen arvon ymmärtäminen, poistakaamme yksittäisten mielien erottaminen, mikä meidän johtamamme joukko ei salli minkäänlaista edistymistä tönäyttää, ei edes puhua: hän on tottunut kuuntelemaan vain meittiä, maksamme hänelle kuuliaisuudesta ja huomiosta. Tällä luomme sellaisen sokean voiman, että kun et voi liikkua muualle kuin agenttiemme hallintaan, jonka olemme sijoittaneet johtajien siihen yhteen paikkaan.
    ellauri371.html on line 354: Hyökkäykset meitä vastaan ​​ovat myös aliminän töitä. Tietojen täydellinen vapaus taataan puhuma8lla, ja tämä antaa agenteillemme syyn väittää odottamatta, että meitä vastaan ​​toimivat elimet ovat tyhjiä kun he niin sanovat, koska he eivät löydä todellisia syitä johtaa näkemyksemme merkittävään kumoamiseen mummit.
    ellauri371.html on line 362: Maakunnan "sosiaaliset" jännitysvaatimukset. Laskelmamme ulottuvat erityisesti maakuntiin. Siinä meidän täytyy herättää niitä toiveita ja pyrkimyksiä, joilla voimme aina joutua pääkaupungin päälle, kukapa luovuttaisi pääkaupungeille maakunnan itsenäiset toiveet ja pyrkimykset. Asia selvä, että niiden lähde on sama - meidän. Meille on välttämätöntä, että joskus, kun emme ole vielä täydessä vallassa, pääkaupungit osoittautuvat jäävän provinssin aliminun peittoon - ei ole olemassa ihmisiä, eli enemmistöä, ainoastaan meidän perustamamme agentit. Tarvitsemme pääkaupungit psykologisesti, vaikka loogisesti ei olisi tarvetta keskustella tapahtuneesta tosiasiasta, pelkästään sillä tosiasialla, että hän hyväksyi minut, maakuntaenemmistöä ei ole.
    ellauri371.html on line 368: Päivittäisen leivän tarve. Kiireellisesti Noam Chompsky pakottaa goyit pysymään hiljaa ja olemaan meidän kuuliaisia ​​palvelijoita. Otettu meidän lehdistölle heidän omastaan agentit keskustelevat tilaustemme numeroista, että meille on hankalaa julkaista suoraan toimistossa viralliset asiakirjat, ja sillä välin olemme pöydän alle syntyneen keskustelun melussa, otetaan se ja tiedämme haluamamme toimenpiteet ja esittelemme ne yleisölle tyyliin Fait accompli. Kukaan ei uskalla vaatia sen poistamista, mikä on sallittua, varsinkin kun sen jälkeen se esitellään kuinka sitä on parannettu. Suomi siirtyy ennallistamisen tyhjän äänestäjästä vastaan äänestäjäxi Unkarin, mezäteollisuuden, oikeiston ja mv-keskustan mukana. Vittu Suomi joutaisi ennallistaa takaisin Putinistanin provinssixi. Ja täällä lehdistö ohjaa ajatukset uusiin kysymyksiin (kunhan me opetti ihmisiä etsimään kaikkea uutta). Keskustelua varten mielettömät hyökkäävät näihin uusiin kysymyksiin urheita kohtalontuomijoita, joilla ei vieläkään ole hituakaan älliä, he eivät ymmärrä mitään siitä, mistä he aikovat keskustella. Sisään- politiikan kysymykset eivät ole kenenkään muun kuin johdon ulottuvilla jotka ovat käyttäneet sitä vuosisatojen ajan, jotka loivat sen.
    ellauri371.html on line 372: Teollisuuden ongelmat. Me häiritsemään tottunut joukko ihmisiä, jotka ovat hervottomia keskustelemaan asioista nim. poliitikot, etsimme nyt uusia, oletettavasti kysymyksiä. Hänen asiansa ovat teollisuuden asioita. Tällä alalla aina he ovat vihaisia ​​itselleen. Massat suostuvat pysymään passiivisina, pidä tauko oletettavasti poliittisesta toiminnasta (torveilusta jonka olemme jo opettaneet heille) taistelemaan heidän kanssaan goyim-hallitusten kautta, vain ehdonalaisuudessa ehdot uusille ammateille, joista ilmoitimme. Heille kutsumme sitä myös poliittiseksi suunnaksi.
    ellauri371.html on line 378: Suuri ongelma. Kun me hallitsemme, sitten meidän puhujat puhuvat suurista ongelmista jotka kukistaisi ihmiskunnan voidakseen tuoda hänet lopulta meidän hyvälle puolellemme- vaikutus. Kukapa silloin epäili, että kaikki ongelmat olivat järjestämämme poliittisen suunnitelman mukaisesti eikä kukaan ole tajunnut sitä moneen vuosisatoon?
    ellauri371.html on line 404: "Viisaiden miesten" keskusjohto. Kaikki nämä? lo! boga shem! Keskitämme elämämme yhden asian alle, me vain tiedämme ohjauskoodin, se on kaikille tuntematon, joka koostuu viisaistamme. Lodge buddy odottaa saavansa oman edustajansa, joka kattaa taistelut, sano vapaamuurariuden hallinnan, josta valitsemme salasanan ja ohjelman. Näissä laatikoissa ovat sitomamme kaikki vallankumoukselliset ja liberaalit, plus uusia elementtejä. Niiden kokoonpanossa koostuu kaikki yhteiskunnan kerrokset. Salaisen poliisin suunnitelmat ovat meidän tiedossamme ja ne kuuluvat meidän alaamme, johtajuutta heti niiden ilmestymispäivänä.
    ellauri371.html on line 410: Julkisen menestyksen merkitys. Goyit menevät lodgeille uteliaisuudesta tai toivossa että heidän avullaan voivat ottaa julkisen piirakan, ja jotkut jotta saisi tilaisuuden ilmaisex yleisön edessä kohdata epärealistiset ja perusteettomat unelmansa: he janoo menestymisen tunteita ja suosionosoituksia, joille olemme melko anteliaita. Sitten annamme heille tämän meille luvatun - ei vitussa, mitä hyödyttää hyödyntää itsesyntynyttä itseään viettelyä, jolla ihmiset havaitsevat huomaamattomasti tulleensa lahkeeseen, seuraavat opetuksiamme ilmankin pelkäämättä niitä täysin luottavaisin mielin mielessään luottamus siihen, että heidän erehtymättömyytensä vapauttaa sen ajatuksitta, mutta ei voi enää havaita vieraita... Et voit kuvitella, kuinka älykkäimmänkin goimista voi johtaa tiedostamattomaan naivuuteen, kun itsepetoksen olosuhteet ovat oikeat, ja samalla on helppo lannistaa heitä pienimmälläkin epäonnistumisella: lopeta vaan aplodit ja johda letkun avulla orjaan tottelevaisuutta uuden menestyksen vuoksi... Missä määrin meidän sopii laiminlyödä menestystä vain toteuttaakseen omia suunnitelmia, joten goyit ovat valmiita uhraamaan kaikenlaisia kun aikoo vain onnistua. Tämä on heidän psykopatografia. Tämä tekee heidän ohjaamisestamme paljon helpompaa. Nyaah. Näillä tiikereillä on lampaiden sielut, ja heidän päässään kusta. Niitä ajaa vetotuuli. Laitamme niille päälle ihmisen yksilöllisyyden omaksumisen unelman harrastushevosen kollektivismin symbolisena yksikkönä...
    ellauri371.html on line 452: Yliopistojen neutralointi. Tavoitteena tuhota muiden kuin meidän kollektiivisten voimien avioliitto, olemme neutraloineet kollektivismin ensimmäisen vaiheen – yhtenäisyyden. Yliopistoja pitää kouluttaa uuteen suuntaan. Heidän esimiehensä ja professorinsa valmistetaan yrityksellesi yksityiskohtaisilla salaohjelmilla toimia, joista he eivät peräänny rankaisematta, ei hiukkasenkaan. Niitä määrätään erityistä varovaisuutta noudattaen itsenäisyyteen ja annetaan täydelliseen itsenäisyyteen eväät hallitukselta. Jätämme opetuksen ulkopuolelle valtion lakinilkit evp, kuten kaikki, mikä koskee poliittisia tic-kysymyxiä. Näitä aineita opetetaan muutamalle kymmenelle ilmatteexi antamisen mukaan valitulle henkilölle, joilla on parhaat Xia-kyvyt vihittyjen joukosta. Univer- siis yliopistokaupunkien ei pitäisi päästää nuoria ulos muureistaan. Lomonosov suunnittelee perustuslakia komediana tapahtumia tai tragedioita, jotka käsittelevät poliittisia kysymyksiä, joiden isät eivät koskaan ymmärtäneet mitään. Huonosti kohdennettu tietoisuus ilmenee useimmille ihmisille politiikan kysymyksinä, luo utopiaa ja pahaa abeista, kuten itse voit nähdä yleissivistävän mittarin sojottaessa tähän suuntaan. Meidän täytyi tuoda kaikki nuo heidän koulutukseensa; hyvä alku, joka rikkoi heidät niin loistavasti, sille sopii rakentaa. Kun olemme vallassa, poistamme kaikenlaisia ​​kiusallisia aiheita koulutuksesta ja näytämme opiskelijoille ■■■ niin niistä tulee nuoruudesta asti kuuliaisia ​​vallan lapsia, rakastavia hallitsijan rauhan ja tyyneyden toivona.
    ellauri371.html on line 464: Visuaalinen oppiminen. Ajatuksen hillitsemisjärjestelmä on jo olemassa toiminnassa niin kutsutussa visuaalisessa järjestelmässä. On koulutus, jolla on mahdollisuus muuttaa goyit ajattelemattomiksi, tottelevaiset eläimet odottavat selkeyttä selvittääkseen sen. Ranskassa yksi parhaista agenttimme, porvarit, ovat jo julistaneet uuden audiovisuaalisen koulutusohjelman.
    ellauri371.html on line 481: Nykyajan lehdistön tehtävät. Yleensä meidän neuvostoliittotyylinen paikallinen lehdistömme paljastaa valtion asiat, uskonnot, goimien kyvyttömyydet ja kaikki nämä periaatteettomat ilmiasut nöyryyttääkseen kaikin mahdollisin tavoin niitä tavalla, jonka vain seemiläiset geenimme voi tehdä real heimonuijalla.
    ellauri371.html on line 483: Poliisijärjestö. Vapaaehtoinen poliisi on hyvällä päällä. Tämä valtakunta on anteeksipyyntö jumalalle nimeltä "Vishnu", jossa rommi on sen persoonallisuus - vanhassa ru---- Miten se tulee olemaan sosiaalisen koneen kevään mukaan, me--- katsokaamme kaikki tämä tilanne ilman virallisen poliisin apua, joka meidän kehittämiemme oikeuksien muodossa tuli kuin tali goymille, se estää hallituksia näkemästä noin klo 1/2:n ohjelmaamme. Kolmasosa aineistamme on valvoa muita ihan vaan velvollisuudentunteesta, periaatteesta halukkaina vapaaehtoiseen julkiseen palvelukseen. Älä sitten sano että on häpeällistä olla vakooja ja tiedottaja, vaan kiitettävää, mutta perusteettomat irtisanomiset rangaistaan ​​kyllä julmasti. Sen katsotaan estävän tämän vasikoinnin väärinkäyttöä oikein. Agenttimme ovat korkeimpien joukossa, ja alempi yhteiskunta iloisen helvetin joukossa - ministeriluokka, kustantajat, kirjapainot, kirjakaupan myyjät, virkailijat, työntekijät, valmentajat, jalkamiehet jne. Tämä voimaton, ei-valtuutettu mihinkään itseensä käpertynyt tasa-arvo imee, ja siksi siellä voimaton poliisi voi vain todistaa ja raportoida ja todentaa kun santarmit tekevät hänen todistuksensa ja pidätykset taivasjoukot ja kaupungin poliisi, tai asiakkaan haaroista riippuen poliisiasioista vastaava tarkastajaryhmä. Se ei raportoinut liiketoiminnassa nähdyistä ja kuulluista poikkeavuuxista. Myös poliitikot joutuvat vastuuseen salaamista varten, jos todistetaan, että tunnustivat: Tämä on minun syytäni.
    ellauri371.html on line 495: Havainto salaliittolaisten keskuudessa. Avoin haava on vallan kuolema. Koska suurin osa salaliitosta - Tschishchikov toimi rakkaudesta taiteeseen ja puhuu sen vuoksi paskoja, älä usko sitä - ennen kuin heidän puoleltaan toimimme, me emme häiritse heitä, vaan vain esittelemme heidät heidän keskelleen. Tarkkaile elementtejä. Meidän on muistettava tämä arvovalta: valta heikkenee, jos se löytää usein salaliittoja itseäsi vastaan. Tämä on voimattomuuden tunnustamista, tai mikä pahempaa, olla väärässä. Tiedät, että me tuhosimme hallitsevien goimien arvovallan toistuvilla ostoilla, teimme päätöksiä heidän elämästään agenttiemme kautta kuulematta laumamme pässiä, jonka useat olivat helposti joillain liberaaleilla lauseilla saaneet inspiroimaan rikoksia, niin kauan kuin niillä on poliittista sävyä. Otamme pois vain yhden asian: antakaa hallitsijoiden myöntää voimattomuutensa ilmoituksessa avata turvatoimia ja tuhota siten viranomaisten arvovallan.
    ellauri371.html on line 523: Vintage progressiivinen kokoelma. Ostoskuitti raha tai perintö maksetaan leimalla progressiiviseen kokoelmaan. Tämän kokoelman ilmoittamatta jäänyt, mutta varmasti rekisteröity omaisuuden siirto, rahan saajana Noah tai joku muu, luovutetaan edelliselle omistajalle veron maksamisen ajalta näiden määrien siirrosta siirtosovelluksen kiertämisen havaitsemisexi. Uudelleen: päivämääräkuitit on toimitettava viikoittain lähetettyinä paikalliseen valtiovarainministeriöön nimettynä, ml entinen sukunimi ja vakituinen asuinpaikka ja kiinteistön uusi omistaja. Tämä henkilökohtainen siirto on aloitettava tietystä määrästä, joka ylittää summan joka kattaa tavanomaiset osto- ja myyntikustannukset (ei tarpeen), josta vain maksetaan tietyn määrän säännöllinen keräys yksikköä kohti. Kerran aion laskea kuinka monta kertaa tällaiset verot kattavat goy-valtioiden tulot.
    ellauri371.html on line 559: Goyimien hallitsijat. Tilapäisiä työntekijöitä, vapaamuurarien agentteja. Goy-hallitsijat, joilta me kerran käänsimme valtion työllistämisestä edustajan toimesta teemat, etiketit, huvit, olivat vain kalpeita näyttöjä meidän hallituxesta. Tilapäistyöntekijöiden raportit korvasivat ne, asioiden alan asiantuntijat koottiin heille, edustajamme oli joka kerta tyytyväinen lyhyellä aikavälillä, uudet mielet ja lupaukset, joita he ennakoivat tulevaisuudessa, säästöjä ja parannuksia tehdään. Miksi säästää?
    ellauri371.html on line 642: geschick5.jpeg" />
    ellauri371.html on line 645: Outoa kyllä tietoa ei löydy hakukoneista. Kivipäät olivat vasemmalta oikealle Jyri, Aapo, Tomi ja Nalle. Tomin nenä mureni oikeasti. Rahoitusta hommasi Coolidge. Sakemanni Kärcher puzasi 2020 presidenttien nenät ilmaisexi.
    ellauri371.html on line 656: Jyri Washingtonin lapsuus tunnetaan varsin heikosti, mutta siitä kerrotaan monia suosittuja tarinoita, jotka korostavat hänen rehellisyyttään, hurskauttaan ja fyysistä voimaansa. Nämä tarinat ovat suurelta osin myyttisiä, vaikka ne osittain perustuvatkin todellisiin tapahtumiin. Esimerkiksi tarina, jonka mukaan Jyri heitti hopeadollarin Pocahontasjoen yli − mikä on sybikaalisesti mahdotonta − sai alkunsa hänen serkkunsa luettua Aku Ankasta, että Roope Ankka kykeni heittämään kiven paljon kapeamman Rappahannockjoen yli ja nappaamasn sen toisella puolella. Toisen suositun tarinan mukaan George olisi saanut isältään kuusivuotissyntymäpäivälahjaksi pienen kirveen, jolla hän olisi kaatanut isänsä kirsikkapuun. Kun isä tarinan mukaan kysyi vihaisena oliko George kaatanut puun, tämä vastasi yllättäen kyllä. Georgen tyhmänrehellisyys uhkaavan rangaistuksen edessä hämmästytti isää niin, että hän halasikin poikaansa ja jätti tämän syyntakeettomana ilman rangaistusta.
    ellauri371.html on line 658: Koulussa hän kunnostautui matematiikassa ja oppi maanmittauksen alkeet, mutta hän ei oppinut latinaa tai kreikkaa eikä koskaan puhunut mitään vierasta kieltä. 17-vuotiaana Georgella oli alkamassa tuottoisa ja menestyksekäs ura. Hän halusi kuulua herrasväkeen, työskenteli kovasti, säästi rahaa ja osti lunastamatonta maata.
    ellauri371.html on line 684: A play on the world-famous Smithsonian Institution, the Jeffersonian was created to add credibility to the scientists running the show. But exterior shots of the Jeffersonian do show two actual museums: the Natural History Museum in Los Angeles and the Wallis Annenberg Building at the University of Southern California.
    ellauri371.html on line 686: The Jeffersonian was inspired by the very real Smithsonian Institution in Washington D.C., the world’s largest museum, education, and research complex.
    ellauri371.html on line 688: Consisting of an impressive total of 21 museums AND the National Zoo, the Smithsonian dates back to 1846 and is being run by the U.S. Government “for the increase and diffusion of knowledge”. The Smithsonian served as both inspiration for the name of the Jeffersonian, and for the many exhibits and scenery.
    ellauri371.html on line 690: As for the interiors of the Jeffersonian, those were all built on a large sound stage at the 20th Century Fox lot in Century City, Los Angeles.
    ellauri371.html on line 694: While the show is said to take place entirely in the nation’s capital, Washington D.C., ‘Bones’ was filmed almost entirely in Los Angeles (with the exception of a trip Seeley Booth and Temperance Brennan took to the UK, which was filmed on location in London).
    ellauri371.html on line 696: The building used for the Jeffersonian in Bones is actually the Wallis Annenberg Building of the Doctor Theodore T Alexander Junior Science Center School in Los Angeles.
    ellauri372.html on line 32: Odes 3.5. Courage and decadence: the Regulus ode

    ellauri372.html on line 78: Some of Crassus' wealth was acquired conventionally, through slave trafficking, production from silver mines, and speculative real estate purchases. Crassus bought property that was confiscated in proscriptions and by notoriously purchasing burnt and collapsed buildings. Plutarch wrote that, observing how frequent such occurrences were, he bought slaves "who were architects and builders." When he had over 500 slaves, he bought houses that had burnt and the adjacent ones "because their owners would let go at a trifling price." He bought "the largest part of Rome" in this way, buying them on the cheap and rebuilding them with slave labor. Täähän on ihan kuin
    ellauri372.html on line 81: The first ever Roman fire brigade was created by Crassus. Fires were almost a daily occurrence in Rome, and Crassus took advantage of the fact that Rome had no fire department, by creating his own brigade—500 men strong—which rushed to burning buildings at the first cry of alarm. Upon arriving at the scene, however, the firefighters did nothing while Crassus offered to buy the burning building from the distressed property owner, at a miserable price. If the owner agreed to sell the property, his men would put out the fire; if the owner refused, then they would simply let the structure burn to the ground. After buying many properties this way, he rebuilt them, and often leased the properties to their original owners or new tenants.
    ellauri372.html on line 83: Crassus befriended Licinia, a Vestal Virgin, whose valuable property he coveted. Plutarch says "And yet, when he was further on in years, he was accused of criminal intimacy with Licinia, one of the vestal virgins, and Licinia was formally prosecuted by a certain Plotius. Now, Licinia was the owner of a pleasant villa in the suburbs, which Crassus wished to get at a low price, and it was for this reason that he was forever hovering about the woman and paying his court to her, until he fell under the abominable suspicion. And, in a way, it was his avarice that absolved him from the charge of corrupting the vestal, and he was acquitted by the judges. But he did not let Licinia go until he had acquired her property."
    ellauri372.html on line 97: In a famous Roman military disaster, the Parthians crushed an expeditionary force led by Crassus in 53 BCE. This flaccid ode was written about thirty years later, when a new war against Parthia seemed to be in the offing (in practice an agreement in 20 BCE avoided one: Crassus’s legions’ captured standards were returned, which would have helped Roman national pride). As well as expressing straightforward patriotism, the poem conveys the important messages that national prestige is safe with Augustus, and that accepting defeat must never be the Roman way.
    ellauri372.html on line 102: Regulus was a famously principled and courageous fictional figure from the Punic wars 2 centuries earlier. Captured by the Carthaginians with others during the Punic wars, he was sent to Rome, under an oath to return, to pass on peace proposals and a request for exchange of prisoners. According to legend, as described by Horace here, he advised the Senate not to accept, and returned to Carthage to a certain and painful death, keeping his oath. There is a clear echo of the campaign that Augustus was waging to restore traditional Roman and family values. Like the rock-hard Regulus, “proper” Romans should be prepared to face death and spit in its eye, rather than take a safe but dishonourable way out. The gulf between these traditions and the contemporary Romans partying and fornicating away in writers like Ovid and Propertius could not be deeper.
    ellauri372.html on line 114: milesne Crassi coniuge barbara Crassuxen stm kaa Barbara-vaimonko
    ellauri372.html on line 119: sub rege Medo Marsus et Apulus, Meediokuninkaan alaisena apuli tai marsu,
    ellauri372.html on line 154: hic, unde vitam sumeret inscius, Tää tietämättä mixi hengen pitimixi
    ellauri372.html on line 181: gency.com/storage/image/Kolbe.png?w=670&h=447" width="30%" />
    ellauri372.html on line 201: Ihmeitä, joita käytettiin vahvistamaan hänen autuaaksi julistaminen, olivat heinäkuussa 1948 suoritettu parannus suolistotuberkuloosista Angela Testosteronissa ja elokuussa 1950 Francis Ranierin parannus valtimoiden kalkkeutumisesta/skleroosista; molemmat katsoivat Kolben esirukouksen syyksi ihmeparantumiseen. Hän on yksi kymmenestä 1900-luvun marttyyrista, jotka on kuvattu patsaissa Anglikaanisen Westminster Abbeyn Great West Doorin yläpuolella Lontoossa.
    ellauri372.html on line 246: "Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi." Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui jymäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Idumea kuitenkin pääsi päältäpäsmärixi. Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta. Edomin maita oli arabisodissa kiistelty Negevin autiomaa.
    ellauri372.html on line 273: Mithridates VI Eupator Dionysos (m.kreik. Μιθριδάτης Εὐπάτωρ Διόνυσος, 132 eaa. – 63 eaa., myös Mithridates Suuri) oli Pontoksen kuningas 120–63 eaa. Hänen isänsä oli kuningas Mithridates V Euergetes. Mithridates oli hellenistisen kulttuurin omaksunut hallitsija, Pontoksen merkittävin kuningas ja Rooman valtakunnan vaarallisin vihollinen ensimmäisellä vuosisadalla eaa.
    ellauri372.html on line 310: Raymond F. Surburg kirjoittaa: "Psalmit ovat tiiviisti mallinnetut kanonisen psalterin esittämän kaavan mukaan. Ensimmäinen psalmi ilmoittaa sodan julistuksesta, mutta se koskee pääasiassa tekopyhien tuomitsemista. Toinen kuvaa Jerusalemin piiritystä ja myöntää, että kohtaamat vaikeudet ja rangaistukset olivat ansaittuja, mutta päättyy kuvaukseen valloittajan kuolemasta Egyptin hiekoilla. Kolmas psalmi on jumalaapelkäävien kiitoksen runo. Neljännessä näemme tekopyhien tuomitsemisen kielellä joka voimakkaasti muistuttaa sitä, jota Kristus käytti vihollisiaan vastaan. Psalmi 5 on armorukous Jumalalle. Kuudennessa psalmissa kuvataan ensisijaisesti vanhurskauden siunausta. Seitsemännessä on Israelin rukous ahdistuksen aikana, pyytää Jumalaa olemaan poistamatta kikkeliään heidän keskuudestaan. Kahdeksas psalmi kuvaa Jerusalemin piiritystä ja tuomitsee sen synnit. Yhdeksännessä Israel vankeina anoo Jehovalta anteeksiantoa. Kymmenes psalmi osoittaa, kuinka miestä, joka ottaa kiltisti vastaan ​​Herran kurituksen, siunataan. Seuraava psalmi puhuu vankien paluusta. 12. psalmi ei ole juuri erilainen kuin henkeytetyn psalterin psalmin 120 säkeistö. 13.:n teemana on vanhurskaiden siunaus. Seuraavalla on samanlainen fiilis. 15. alkaa toteamuksella: "Kun olin hädässä, huusin avuksi Herraa." 16. on kokeellinen vanhojen puritaanien mielessä. Ensimmäiset 16 psalmia eivät viittaa Messiaaseen, vaan puhuvat messiaanisesta valtakunnasta. Psalmi 17 sisältää kuitenkin sen, minkä uskotaan olevan yksi tärkeimmistä messiaanisista kohdista juutalaisuuden jälkeisessä Raamatun kirjallisuudessa. Psalmin 18 tärkein mielenkiinto on sen kristologia. Messias esitetään Daavidin suvun siemenenä, joka tulisi kukistamaan roomalaiset Hasmonealaisten kukistumisen jälkeen. Messiaan sääntö on olla viisas, pyhä, oikeudenmukainen ja hengellinen." ( Introduction to the Intertestamental Period , s. 144-145)
    ellauri372.html on line 312: Martin McNamara kirjoittaa: "Salomon psalmien kanta tuonpuoleisesta elämästä ei ole aivan selvä. Jotkut tutkijat ovat nähneet viittauksia ylösnousemukseen joissakin kohdissa, esim. PssSol. 3:16 (12), 15:15 ( 13), johon muut lisäävät Ps. Sol. 13:9, 14:2-3, 6. Toisaalta Ps. Sol. 3 sanoo, että syntinen lankeaa eikä enää nouse; häntä ei muisteta, kun taas vanhurskasta käydään kazomassa. Näin päättyy vanh. päivät: "Mutta ne, jotka pelkäävät Herraa, nousevat iankaikkiseen elämään. Ja heidän elämänsä (tulee olemaan) Herran valossa, eikä tule loppumaan enää." Valitettavasti meillä ei ole tarpeeksi kontekstia tähän, voidaan jopa päätellä, että on olemassa mahis ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään ilman uskoa ylösnousemukseen. Ps. Sol. 15 puhuu vanhurskaiden palkasta ja rangaistuksesta, joka odottaa jumalattomia. Psalmi päättyy seuraaviin sanoiin: " Ja syntiset hukkuvat ijankaikkisesti Herran tuomion päivänä, kun Jumala kohtaa tuomionsa maan päällä. mutta syntiset hukkuvat ikuisesti" (15:14 (12) f.) Jälleen kerran, lausunto on liian yleinen oikeuttaakseen päätelmän, että viittaus on asianmukaiseen normi ylösnousemukseen." ( Intertestamental Literature , s. 185-186) Vähän sama ongelma kuin Pirkko Kolben kanonisoinnissa: good try, but no cigar.
    ellauri372.html on line 316: Emil Schürer kirjoittaa: "Hilgenfeldin päinvastaisesta näkemyksestä huolimatta on melkein yleisesti sallittua, että psalmit on alun perin sävelletty hepreaksi. Eikä epäilemättä ilman hyvää syytä. Sillä psalmien sana on luonteeltaan niin selkeästi heprealainen, että se on mahdotonta olettaa, että ne on alunperin kirjoitettu kreikaksi. Ja tästä syystä on yhtä varmaa, etteivät ne ole kirjoitettu Aleksandriassa, vaan Palestiinassa. Ei ehkä ole väärin mainita edelleen kirjeenvaihtoa, jossain määrin sanallista, välillä Psalmi xi. ja Barukin viides luku . Jos olemme oikeassa olettaessamme, että psalmit on alun perin kirjoitettu hepreaksi, niin jäljitelmän on katsottava olevan Barukin tekemä." ( The Literature of the Jewish People in the Time of Jesus , s. 21-22)
    ellauri372.html on line 320: M. de Jonge kirjoittaa: "Tämä johtaa meidät päivämääräkysymykseen. PssSol ei kuvaa historiallisia tapahtumia, vaan heijastaa niitä. Ne vastustavat selvästi Hasmonealaisia, jotka eivät täyttäneet pappivelvollisuuksiaan asianmukaisella tavalla (1: 8; 8:11-13, 22) ja anastivat ylipappeuden (8:11) sekä kuninkaallisen auktoriteetin (17:5j). Psalmi 8 kuvaa selvästi Pompeuksen tuloa Jerusalemiin vuonna 63 eaa. sekä siihen johtaneita tapahtumia ja sen jälkeen (jakeet 15-21; vrt. 17:7-14) Ps. 2:1f mainitsee kaupungin valloittamisen ja temppelin saastuttamisen (niin myös 17:13f). Psalmi 2 kuvaa hänet ensin ja ennen kaikkea ylpeänä ja röyhkeänä syntisenä, joka ei noudata rajoja, jotka hänelle on asetettu Herran välineenä ja jättää huomiotta Jumalan voiman ja tuomion (vrt. jakeet 23-37) Tälle psalmin kirjoittaja rukoilee vapautusta ja hänelle näytetään, kuinka röyhkeä rikkoja makaa surmattuina Egyptin vuorilla ilman päätä, eikä ketään hautaa häntä (2:26). Vaikka kieli on perinteistä, voimme nähdä tässä viittauksen Pompeuksen kuolemaan Egyptissä vuonna 48 eaa." (Vanhan testamentin pihan puolella, s. 160-161)
    ellauri372.html on line 329: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/none/path/s2217cd0bb1220415/image/i2f908c98b2ac32a9/version/1709585117/adulescentulus-carnifex.jpg" width="50%" />
    ellauri372.html on line 330:
    His friends gave him the nickname adulescentulus carnifex ("teenage butcher") for his ruthlessness.

    ellauri372.html on line 338: ge.jimcdn.com/app/cms/image/transf/none/path/s2217cd0bb1220415/image/i35a72ebc30199e31/version/1709585319/pompey-s-flight-to-egypt.jpg" width="50%" />
    ellauri372.html on line 349: Prahan teurastaja oli Heydrich ja Lyonin Barbie. Ei mitään teenage butchereita, mutta asiansa osaavia ammattimiehiä.
    ellauri372.html on line 375:
    Judaea after Pompey's siege of Jerusalem

    ellauri372.html on line 389:
    ”Teurastaja” ja ”legenda” – näitä Hamas-johtajia Israel jahtaa

    ellauri372.html on line 406: Toinen tärkeä kohde on Hamasin sotilaallisen siiven johtaja Mohammed Deif, jonka uskotaan olleen Sinwarin ohella Israeliin suuntautuneen terrorihyökkäyksen pääsuunnittelijoita. Deifistä ei tiedetä paljoakaan, ja häntä ympäröi lähes mystinen maine. Hamasin henkivartijana toiminut henkilö kuvaili komentajaa ”legendaksi” vuonna 2014 antamassaan haastattelussa. Hänen uskotaan liikkuvan eri passien ja henkilöllisyyksien turvin.
    ellauri372.html on line 496: Butler löysi luultavasti nimen "Hudibras" Spenserin Faerie Queenen toisesta kirjasta (1590), jossa "Huddibras" (niin Spenser kirjoittaa kauttaaltaan) on ritari, joka oli enemmän kuuluisa vahvuudestaan kuin teoistaan ja joka oli enemmän tyhmä kuin viisas. Spenser itse poimi nimen joko Holinshedin Chroniclesista tai Holinshedin lähteestä, Geoffrey of Monmouthin historiallisesta fantasiasta De gestis Britonum tai History of the Kings of Britain (noin 1136; painettu vuonna 1508). Toisin kuin Butler ja Spenser, Geoffrey tai Holinshed eivät anna Hudibraalle mitään erityisiä ominaisuuksia tai toimintoja.
    ellauri372.html on line 510: When civil dudgeon first grew high,

    ellauri372.html on line 513: Set folks together by the ears,

    ellauri372.html on line 542: Riimin sanat "swear for" ja "wherefore" ja "ecclesiastic" ja "kepin sijasta" ovat yllättäviä, luonnottomia mutta humoristisia. Lisäksi "-don dwelling" ja "a-colonelling" riimi on jännitetty katkeamiseen saakka, jälleen humoristisen vaikutuksen vuoksi. Mitä vittua, "colonel" ääntyi /kolönel/ 1600-luvulla!? Moukka! “Colonel” came to English from the mid-16th-century French word coronelle, meaning commander of a regiment, or column, of soldiers. By the mid-17th century, the spelling and French pronunciation had changed to colonnel. The English spelling also changed, but the pronunciation was shortened to two syllables for no good reason. By the early 19th century, the current pronunciation and spelling became standard in English. But in the part of Virginia I come from, there is no “r” sound; it’s pronounced kuh-nul. (David Miller, Curator, Armed Forces History, National Museum of American History).
    ellauri373.html on line 28: ges?q=tbn:ANd9GcRpDssSGC2i_jP2uOQ9FuWiyXGeIkvMRWYjTg7tNq6Uhg&s" width="100%" />
    ellauri373.html on line 35: Jolon saarella Filippiineillä on siirtomaaherrat pörränneet enemmän kuin Kar-Air Jälän kentällä. Jolo on eri saari kuin Gilolo, an island in NE Indonesia, the largest of the Moluccas, current name: Halmahera, former names: Djailolo, Gilolo, Jilolo. The island of Gilolo, which seems to be Japan, is about 240° east longitude. This is so far remarkable, that no voyages had yet been made in that sea. (Lähde: Henry Hallam.) On se kuitenkin meidän 6000 palapelin kartalla. Jolon nimeä ei löydy.
    ellauri373.html on line 45: The occupation of Jolo also saw the installment of a short-lived Spanish garrison in the town. Later on, Sultan Wasit and Sultan Nasir ud-Din, who many believe to be Sultan Qudarat, began a series of expeditions against the Spaniards, successfully diminishing the garrison until they were called back to Manila in defense against a rumored attack by Chinese pirate Koxinga. After the occupation, a short period of peace followed, with no significant attacks made on Mindanao or Sulu. Corcuera's occupation was the first prolonged Spanish occupation of Jolo from 1638 to 1645.
    ellauri373.html on line 47: The battle of Jolo, also referred to as the burning of Jolo or the siege of Jolo, was a military confrontation 50 years ago between the Moro National Liberation Front (MNLF) and the government of the Philippines in February 1974 in the municipality of Jolo, in the southern Philippines. It is considered one of the key early incidents of the Moro insurgency in the Philippines, and led numerous Moro leaders to resist martial law under Ferdinand Marcos, whose wife Imelda had over 3,000 pairs of shoes.
    ellauri373.html on line 72: kans müglich seyn / nimb wegk die Liebes Plagen / Ja sopiiko? / Ota rakkauden tuskat pois /
    ellauri373.html on line 73: dein Joch ist schwer / drümb kan ichs nicht mehr tragen / Ikeesi on raskas / en saata sitä enää kantaa /
    ellauri373.html on line 76: was sol ich doch vohn deinen Pillen sagen / Puhumattakasn pillereistäsi /
    ellauri373.html on line 77: die bitter sind / und doch mir wohl behagen? ne ovat karvaita / ja silti superhyviä!
    ellauri373.html on line 78: Ich steh und geh im Zweiffel für und für: Seison kahden vailla ja sekoilen:
    ellauri373.html on line 82: liebt sie mich dan / das ich so sehr begehr / rakastaaxe mua / jota niin paljon haluan /
    ellauri373.html on line 113: Si suicidò prima della morte di Bruto alla battaglia di Filippi, si dice inghiottendo carbone acceso. Nella tragedia di Shakespeare Giulio Cesare, il nome è scritto come Portia e viene fatta morire inghiottendo del fuoco (nielemällä kuumia hiiliä). Eräs suosittu spekulaatio on, että Porcia riisti henkensä polttamalla hiiltä tuulettamattomassa huoneessa, jolloin hän sai häkämyrkytyksen. Lei e Bruto ebbero un figlio, che morì ancora infante nel 43 a.C.
    ellauri373.html on line 121: Tämä vielä: kirjaileva ruåzalainen paroonitar Beata Rosenhane. Beata Rosenhane var den första svenska kvinna som fick en modern utbildning i linje med den franska preciositetens normer. Beata Rosenhane var bara tolv år yngre än drottning Kristina, som i sin självbiografi visserligen hävdade att hon fått den bästa uppfostran som en furstlig person kunde få i Sverige, men som också klagade över att hon var föga salongsmässig, eftersom ”den hövlighet som är så väsentlig, när det gäller att skilja bildade människor från andra, vid den tiden ännu ej var känd i Sverige.”
    ellauri373.html on line 128: At the November 1637 court, Annen takapiru pastori Wheelwright was sentenced to banishment, and Hutchinson was brought to trial. She defended herself well against the prosecution, until she claimed on the second day of her hearing that she possessed direct personal revelation from God, and she prophesied ruin upon the colony. She was charged with contempt and sedition and banished from the colony, and her departure brought the controversy to a close. Anne kuuli Jumalan kuiskutuxen kuin Sirkka vessan polulla. Annen konventikkeleihin ei kikkeleillä ollut asiaa. Paizi Anne ehkä diggasi viirikukkomaista Weather Vanea. Hihhuloivat antinomialistit saivat siitä lähin turpiin jenkeissä niin ettei kotiin löytäneet kunnes unitaarit tuli maisemiin.
    ellauri373.html on line 135: ge_Clarke%2C_1st_Baron_Sydenham_of_Combe.png" height="120px" style="vertical-align:top;padding-top:50px" />
    ellauri373.html on line 144: The late Walter Rathenau of the Allgemeiner Electricitaets Gesellschaft (AEG, meidän koliseva pesukone oli sen merkkinen! Just goes to show!) has thrown a little light on the subject and doubtless he was in possession of their names, being, in all likelihood, one of the chief leaders himself. Writing in the Wiener Freie Presse, December 24, 1912, he said:
    ellauri373.html on line 147: continent, and they elect their successors from their entourage.
    ellauri373.html on line 164:
  • The Acquisition of Land, The Encouragement of Speculation
    ellauri373.html on line 185: The principles and morality of these latter-day Protocols are as old as the tribe. Here is one from the Fifteenth Century which Jews can hardly pronounce a forgery, seeing that it is taken from a Rothschild journal.
    ellauri373.html on line 195: “1. As for what you say that the King of France obliges you to become Christians: do it, since you cannot do otherwise, but let the law of Moses be kept in your hearts.
    ellauri373.html on line 203: “5. As for the many other vexations you complain of: arrange that your sons become advocates and lawyers, and see that they always mix themselves up with the affairs of State, in order that by putting Christians under your yoke you may dominate the world and be avenged on them.
    ellauri373.html on line 222: Kirja ei saavuttanut yleistä menestystä. Syynä oli juutalaiset ja ihmisenä olemisen syvä uskonnollinen tutkimus ja syventyminen maailmanlopun tunnelmiin (hatologia). Saman kohtalon koki kuuluisa filosof Vladimir Sergeevich Solovyev kirjallaan "Kolme liekkiä" ei kauan ennen. A teme Vladimir oli jonkinlainen maallikko, upstart jolla ei ole Jumalaa. Slovakian tieteellinen tutkinto, lähtee vielä tutkimaan Johannes Teologin ja Danielin ennustuxia Suomessa ja Tshekin tasavallassa, mitä, ulkomaisia narttuja! Sillä ei kuuhun mennä. Kirja on halvexittava, kuin jonkinlaiseen juhlaan meluisia kexintöjä. Hirssi tietysti vaatii mitä suurinta varovaisuutta.
    ellauri373.html on line 226: Juutalainen Allen Ginzberg Odessasta oli Herzlin kiihkeä vastustaja Baselin sosialistikongressissa 1897, josta joku heimotoveri (ehkä kaxoisagentti) vuosi nämä protokollat. Osallistujille annettiin mahdollisuus poistaa kissoja tästä protokollasta. Yöllä myyrät ottivat kopioita pöytäkirjoista ilman kopiokonetta. Tälläisen yön kiire työ voi tietysti vaikuttaa protokollapinon kuntoon, se oli kirjoitettu alunperin ranskaxi. Päätös- ja konkreettinen toimenpideosa on hävinnyt. S.A. Nilus käänti sen 1901 ryssäxi. Zakh jatkaa kehitystään. Hirssi.
    ellauri373.html on line 244: Jopa sellainen diplomaatti kuten entinen ministerimme ulkomaalainen Sergei Dmitrievich Sazonov: Olen useammin kuin kerran sanonut, että niitä on paljon tapahtunut, "vangitsevat viholliset". Sazonov varoitti Itävalta-Unkaria vuonna 1914, että Venäjä "vastaisi sotilaallisesti kaikkiin toimiin asiakasvaltiota vastaan". Aivan paras diplomikaveri (johon hän luultavasti vahingossa laski itsensä). Tarpeeksi on muistaa kuuluisa iskulause "alueliitokset ja sotakorvaukset", noin julistettiin välittömästi, kun lapset söivät vuoden 1917 vallankumouksen. Sazonov oli Riazanin maakunnan dvorianstvon (aateliston tai herrasväen) jäsenen poika ja vastusti bolshevismia, liittyi valkokaartiin, neuvoi Anton Denikiniä kansainvälisissä asioissa ja oli ulkoministeri amiraali Kolchakin bolshevikkien vastaisessa hallituksessa.
    ellauri373.html on line 262: Meidän täytyy horjuttaa uskoa, repiä pois jumaluuden ja hengen periaate goimien mielestä ja korvata kaikki aritmeettisilla laskelmilla ja aineellisilla tarpeilla. Se on tulevaisuuden uskonto.
    ellauri373.html on line 279: Tällä alueella on saavutettu suuria menestyksiä : Venäjällä korkein hallitus on kokonaan juutalainen väärien venäläisten nimien varjolla ; vallan alemmilla tasoilla he toimivat omilla nimillään . Ranskassa, Englannissa, Italiassa ja Saksassa hallitusta johtavat edelleen kansalliset edustajat, mutta suurilla, vaikutusvaltaisilla ministeriviroilla on jo luonnollisia kastamattomia juutalaisia. Lloyd George, vaikka hän on luonnollinen englantilainen, mukauttaa maansa politiikkaa "kansainvälisten" (eli juutalaisten) pankkiirien vaatimuksiin.
    ellauri373.html on line 299: 13) Philip Sassoon - Lloyd Georgen sihteeri, ehkä tuleva pääministeri,
    ellauri373.html on line 333: hänen henkilökohtaiset agenttinsa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat kaikki juutalaisia: nämä ovat joko Venäjän juutalaisia, jotka on kerran karkotettu, tai syntyneet entisessä Pale of Settlementissä Itä-Euroopassa ja häädetty sitten vapaaehtoisesti, asuvat ja asettuneet ja saaneet kansalaisuuden länteen. Ilman pitkiä todisteita, tai ympärileikattuja elimiä, näyttää varmalta, että Teron ensisijaisuus Esaan nähden on tällä hetkellä tärkein syy Nooan jälkeiseen maailmanlaajuisesti kasvavaan antisemitistiseeen liikkeeseen, vai mitä Izheniya?
    ellauri373.html on line 336: Dova I. A. Rodionovin romaanista "Illan uhrit" vai jonkun katkeran venäläisen sävellys? Musta sotnia? Ei, nämä ovat Venäjälle tuntemattoman miehen oikeita sanoja, joka ei millään tavalla kärsi bolshevikeista henkilökohtaisesti. Nimittäin muinainen, moderni, "liberaali" ranskalainen kirjailija Georges Bateau. Tässä on kolme sivua, käännettynä hänen kirjastaan ​​"The Jewish Question".
    ellauri373.html on line 443: tuli aivan gataglismiset impulssit. Siksi levyttämällään schlaagerilla GioslTdGatGley Te Deum hän lauloi itselleen tietyn määrän seuraajia.
    ellauri373.html on line 471: muita järjestöjen taholta ratkaisemaan juutalaisten pro-tason ongelmia.
    ellauri373.html on line 473: kommunistisen hengen puuttumisesta ollen mieltymys, joka
    ellauri373.html on line 513: "hengelliseksi" tai "ainakin käytännöllisesti katsoen okeixi" tai
    ellauri373.html on line 524: vahvistaminen ja juutalaisten vallan vahvistaminen™", ja Ebalin vuorta "Rauhaa", jota, kuten tiedetään, on aina vaalittu reyiden unelmana. Ero naapureiden ymmärtämisessä oli mitätön. Ongelmien määrä
    ellauri373.html on line 575: Norja kutsui Ginsbergiä "suvaitsemattomuuden arjaksi". Dau jatkaa seuraavasti: "Ahad Ham moittii Herzlia halusta lakko Eurooppaan*). Hän ei voi antaa meidän... he halusivat meidän ottavan sen akatemiat Euroopasta, hänen oopperat, hänen "valkoiset hanskat". Ainoa asia on hän haluaisi siirtyä Euroopasta "Aiipeihin" "Iaiii", nämä ovat inkvisition periaatteet, menetelmät ja menetelmät antisemiittien toimintatavat, rajoittavat rajoitukset Romanian hevoset siinä muodossa kuin ne ovat nyt juutalaisia ​​vastaan. Tunnemme samalla tavalla - jos jokin hänen sanomansa voisi aiheuttaa kauhua ja närkästystä henkilöä kohtaan, joka ei kykene alistumaan nousta gheton tason yläpuolelle, jos se ei olisi noussut Sielussani on syvä säälin tunne häntä kohtaan. Ajatus vapaudesta on hänen ymmärryksensä ulkopuolella. Hän kuvittelee vapauden geton muodossa, mutta vain roolit vaihtamalla; niin esim. hänen mielestään vainon ja sorron pitäisi olemassa kuten ennenkin, mutta sillä erolla Heidän uhrinsa eivät enää ole juutalaiset, vaan kristityt.
    ellauri373.html on line 592: omissa käsissään, täydessä vallassaan, Lloyd George, Clemenceau, Wilson, Leon Bourgeois, Rathenau ja monia, monia muita.
    ellauri373.html on line 594: Saadaksesi tarkan käsityksen määrästä Ginsbergin Wesleyltä lainaamia ajatuksia, maxa 4 dollaria. Lukijan tulee lukea "Protokollat" rinnakkain Ginsbergin kaa ja opetella ulkoa molempien kirjailijoiden teokset. Abraham Geigeriltä (1810-1874) hän otti sen asteittaisen evoluution teoria, jossa kehitetään jatkuvasti. Ginsbergin fanaattinen usko siihen että juutalaiset muodostavat "valitun kansan", on täysin Augie Marshin pomon Einhornin vakaumuksen mukaista. Frankel (1801-1875) ja Zaks (1808-1864) taas antoivat Ahad-Hamille intohimoisen sitoutumisensa muinaiseen heprean kieleen. Ahad Ham ei laiminlyönyt ei-juutalaiset ajattelijoita, joista Darwin ja Nietzsche on asetettava ensimmäiselle sijalle.
    ellauri373.html on line 616: Monissa kaupungeissa Venäjällä, Romaniassa, NI, Galicia ja Puola, Bne Moishe -yhteiskunta perustuu Lodgen kuilu, nimeltään "Lishkot" (Бізпкоі). Heidän seuraukset leviävät edelleen ja ulottuivat Pariisiin, Berliiniin, Englantiin, Varsovaan ja Palestiinaan.
    ellauri373.html on line 646: Kun vuonna 1903 ongelmat ja neuvottelut Hertzlin ajatus Palestiinan ostamisesta johti lopulta täydellinen epäonnistuminen, tämän miehen suosio ja merkitys kuten juutalaisten keskuudessa he alkoivat kaatua.
    ellauri373.html on line 664: Siitä huolimatta tämä tappio toimi opetuksena kuinka Ginsbergille ja muille sionisteille. Ne kaikki ymmärsivät epäonnistumisensa tuli olemassa olevan erimielisyyden seurauksena heidän välillään vuodesta 1897 lähtien. He tajusivat sen vain uusi yhtenäisyys voisi auttaa heitä pääsemään lähemmäksi molemmissa leireissä yhteisen tavoitteen saavuttaminen Ryakh, mutta johon he menivät eri tavoin. Sitten sitten "poliittisesti" sionismi "B'nai B'rith" ja sionismi "Käytännöllisesti" tai "hengellisesti" "Bne-Zion" päätti yhdistykää... Sekä "hertzlistit" että "ahadhamistit" ovat erityisen tärkeitä
    ellauri373.html on line 685: Todellisuudessa tämä sama "syytön" Sio- Nism on jo järjestänyt maailmansodan liittonsa kanssa yhdessä pangermanismin kanssa; hän järjesti myös venäjän Venäjän vallankumous, bolshevismi, kullan keskittyminen ja kaikki aineelliset resurssit koko maailmassa juutalaiseksi taivaan käsissä, urheimpien ja urheimpien tuhoaminen ihmisrodun vahvat edustajat, kauhu- goimien täydellinen verilöyly, jotka pakotettiin tappamaan taistelevat toisiaan vastaan, monarkian kaatuminen ja lyhyesti nykyinen, tottelevainen ei-juutalaisten alistuminen, "Ala-Na- tsіy" Israelille, "Super-Nations"; sanalla sanoen oli koko pöytäkirjoissa määritelty suunnitelma 1890 ja vielä aikaisemmin.
    ellauri373.html on line 691: "Kun otetaan huomioon se valtava merkitys, jota se edustaa esitti hallituksille kysymyksen sionismista Entente, Naum Sokolov kutsuttiin Ranskan hallitus Pa- ri zh" jne... Balfourin julistus, yhtä alhainen kuin riippumatta siitä, kuinka moniselitteinen, juutalaisesta hengestä täynnä- ei vähempää kuin itse "pöytäkirjat": se ei ole meille vaikeaa löytää syitä väittää tätä niin itsevarmasti, koska juutalaiset itse sanovat, että siitä kirjoitettiin sionististen järjestöjen tarkistama ja korjaama Englannin ja Amerikan kielillä.
    ellauri373.html on line 697: Kaikki ihmiset, jotka ovat kaikkien hallitusten johdossa kansakunnat ovat vain sosialistin välineitä nists, kuten: Lloyd George, Woodrow Wilson, Milleran, Callo, Clemenceau, Robert Lan- laulaa jne.
    ellauri373.html on line 712: Löwenberg ja Kingscourt viettävät seuraavat kaksikymmentä vuotta saarella erillään sivilisaatiosta. Kun he pysähtyvät Palestiinassa matkalla takaisin Eurooppaan vuonna 1923, he ovat hämmästyneitä nähdessään maan, joka on muuttunut radikaalisti. Virallisesti "New Society" -niminen juutalainen järjestö on sittemmin noussut, kun Euroopan juutalaiset ovat löytäneet uudelleen Altneuland- alueensa ja asuttaneet sen uudelleen ja ottaneet takaisin oman kohtalonsa Israelin maassa . Maa, jonka johtajien joukossa on vanhoja tuttavia Wienistä, on nyt vauras ja hyvin asuttu, ja siellä on kukoistava osuuskunta , joka perustuu huipputeknologiaan, ja siellä asuu vapaa, oikeudenmukainen ja kosmopoliittinen moderni yhteiskunta. Haifassa Löwenberg ja Reschid Bey tapaavat ryhmän juutalaisia ​​johtajia, jotka vievät heidät kiertueelle maassa. He vierailevat eri kaupungeissa ja siirtokunnissa, mukaan lukien kibbutzissa ja moshavissa , missä he todistavat juutalaisen yhteisön sosiaalista ja taloudellista muutosta. He oppivat myös uusien teknologioiden kehittämisestä ja juutalaisen yliopiston perustamisesta, joka on tieteellisen tutkimuksen eturintamassa. Arabeilla on täysin yhtäläiset oikeudet kuin juutalaisilla, ja arabien insinööri on Uuden seuran johtajien joukossa, ja useimmat maan kauppiaat ovat armenialaisia, kreikkalaisia ​​ja muiden etnisten ryhmien jäseniä. Kaksikko saapuu yleisen vaalikampanjan aikaan, jonka aikana fanaattinen rabbi perustaa poliittisen alustan väittäen, että maa kuuluu yksinomaan juutalaisille ja vaatii ei-juutalaisilta äänioikeuden poistamista, mutta lopulta häviää. Hahaa hohoo. Boom boom boom.
    ellauri374.html on line 33: Lukiessani Aksakovin sukukronikkaa Peijaksen virzasairaalassa mietiin mikä on yhteistä tyypeissä kirjoissa joista olen pitänyt, esim. Singer, Jane Austin, Thackeray, Voina i mir, ja nyt tää Aksakov, niin se on niiden eräänlainen yxinkertaisuus ja mutkattomuus, hyväntahtoisexi hölmöydexi sitä voisi ehkä sanoa. Sellainen saisi ihmisapina mieluusti olla, eikä narsistinen luikero, hullu angstaaja tai kiero nölö kylmiö kuten Dostojevskillä.
    ellauri374.html on line 49: get-turbo/3888267/rth710320c81714a0c77a34915f6373346f/max_g480_c12_r4x3_pd20" height="300px"/>
    ellauri374.html on line 50: ges?q=tbn:ANd9GcQtolkhj6uSGHoG6KU7wLFUoFDCZ9QC92usrPb7163qxg&s" height="300px"/>
    ellauri374.html on line 73: Since 2021, Ariely has faced multiple accusations of data fraud and academic misconduct, which have resulted in a retracted paper. In 2024, Duke completed a 3-year confidential investigation and according to Ariely concluded that "data from the honesty-pledge paper had been faked but found no evidence that Ariely used fake data knowingly". BUAHAHA.
    ellauri374.html on line 75: Dan Ariely denied manipulating the data prior to forwarding it on to Mazar but Excel metadata showed that he created the spreadsheet and was the last to edit it. In the 2011 email exchange provided by Mazar, she pointed out to Ariely that the effect was in the opposite direction of what they hypothesized. In response, Ariely claimed that he had accidentally reversed every value in the conditions column of the dataset when he relabeled them to make them more descriptive and asked her to flip them all back. She complied. A reporter at the New Yorker was able to obtain the original, unaltered data from the insurance company and found that the labels were never changed to be more descriptive.
    ellauri374.html on line 83: Ei vain jokainen nimi vaikuta kohtaloon ja luonteeseen. Sekä nimen Sazon alkuperä että jokainen yksittäinen kirjain, sen tulkinta ja merkitys vaikuttavat voimakkaasti. C – maalaisjärki, sorto, auktoriteetti, oikkuus. A – voimaa, voimaa, mukavuutta. Z – aineellinen tyytymättömyys, korkea intuitio. O – suuri emotionaalisuus, salaperäinen jännitys. N – luovat tavoitteet, kiinnostus terveyteen, terävä mieli. Joten nimen Sazon merkitys on sellainen, että ensimmäinen kirjain puhuu ongelmasta, joka on tärkeä ihmisen ratkaista elämänsä aikana. Viimeinen kirjain osoittaa heikkoa kohtaa, jota on suojeltava ja suojattava.
    ellauri374.html on line 117: Sergei Dmitrijevitš Sazonov, venäläinen diplomaatti
    ellauri374.html on line 125: Sergei Sazonov, venäläinen poliitikko
    ellauri374.html on line 154: gether_We_Can_Do_More_demonstration_%2852013263576%29.jpg/1280px-Finland_Stand_with_Ukraine_022_Together_We_Can_Do_More_demonstration_%2852013263576%29.jpg" width="50%" />
    ellauri374.html on line 163: Sergei Sazonov Venäjän valtiomies
    ellauri374.html on line 174: Eräs Vladimir Sazonov auttaa ihmisiä ratkaisemaan kiinteistöjen ostoon ja myyntiin liittyviä elämänongelmia kannattavasti ja turvallisesti ryssissä. Myyn maksimihintaan tietyn ajan sisällä!
    ellauri374.html on line 185: Ana Sazonova was born in Ukraine to a non-Jewish mother and a father who repressed his Jewish identity. Her family became Ukrainian in every way, which helped them to survive Anti-Semitic attacks and the Holocaust. Ana grew as a Ukrainian girl with no knowledge of Judaism or Israel. After the Soviet Union collapsed, the Jewish Agency sprang into action, promoting the Law of Return, and offered her family the chance to make Aliya and start a new life in the Promised Land.
    ellauri374.html on line 221: Juden är inte bara bolsjeviken, men tillika frimuraren, den hemlighetsfulle internationalle fienden som är allierad med världskapitalismen, ja med de stora kyrkofurstarna. Han utestänger Tyskland från sina naturliga marknadsområden. Den kulturella bolsjevismen inrymmer allt det som åhörarna inte kan tåla: pacifism, nudism, jazz, avskaffandet av de stora bokstäverna, chaplinfilmerna, funkis, expressionistisk målarkonst, Reinhardts skådespel (va?), psykoanalysen etc.
    ellauri374.html on line 223: B’nai B’rith (hebräisch בְּנֵי בְּרִית Bnej Brīt, deutsch ‚Söhne des Bundes‘, auch Bnai Brith) oder im deutschsprachigen Raum bis zur Zeit des Nationalsozialismus Unabhängiger Orden Bne Briss (U.O.B.B.), auch in jiddischer Lautung Bnei Briß genannt, ist eine jüdische Organisation, ein unabhängiger weltlicher jüdischer Orden, organisiert in Logen. Sie wurde im Jahre 1843 in New York als geheime Loge von zwölf jüdischen Einwanderern aus Deutschland gegründet und widmet sich laut Selbstdarstellung der Förderung von Toleranz, Humanität und Wohlfahrt. Ein weiteres Ziel von B’nai B’rith ist die Aufklärung über das Judentum und die Erziehung innerhalb des Judentums. Zurzeit gibt es rund 500.000 organisierte Mitglieder in ungefähr 60 Staaten. Damit ist sie eine der größten jüdischen internationalen Vereinigungen. Das Veröffentlichungsorgan ist die B’nai B’rith International Jewish Monthly.
    ellauri374.html on line 225: B'nai B'rith, Unabhängiger Orden (U. O. B. B.), Söhne des Bundes, ist ein 1843 in New York begründeter Ordensverband, der nur Juden aufnimmt. Mit Großlogen, Hauptlogen und Distrikten ist B’nai B’rith ähnlich wie die Freimaurerei aufgebaut, versteht sich aber nicht als mit dieser Bewegung verbunden. Der Orden hat in Europa keine Grade, dagegen Erkennungszeichen und ein Ritual, das aber mit dem freimaurerischen Ritual in keiner Weise identisch ist. Die Zentrale ist in Washington, D.C.; dort betreibt die Organisation ein Museum zur jüdischen Geschichte (das B’nai B’rith Klutznick National Jewish Museum).
    ellauri374.html on line 227: Der Orden ist völlig unpolitisch und hat mit der Freimaurerei nichts weiter gemeinsam als gleichartige, aber auf einen konfessionell engen Kreis beschränkte Tendenzen der ethischen Erziehung seiner Mitglieder und der Karitas. Die Gegnerschaft, die der Orden auch in Freimaurerkreisen findet, ist ganz unbegründet.
    ellauri374.html on line 229: 1897 öffnete sich die Organisation auch für Frauen. Eigentlich, Frauen werden nicht aufgenommen, jedoch haben viele Logen Frauenvereinigungen und Jugendbunde angegliedert.
    ellauri374.html on line 231: So entstanden zu dieser Zeit auch im Deutschen Reich die B’nai-B’rith-Schwesternverbände, die sich vom liberaleren Jüdischen Frauenbund abgrenzten. Seit 1990 nimmt B’nai B’rith International Frauen als Vollmitglieder auf. Die selbstorganisierte, dem B’nai B’rith angeschlossene Frauenorganisation nennt sich B’nai B’rith Women und behauptet weiterhin ihren unabhängigen Status.
    ellauri374.html on line 233: Ableger von B’nai B’rith sind u. a. die 1913 gegründete Anti-Defamation League und die universitäre Organisation Hillel.
    ellauri374.html on line 235: Im österreichischen Teil Österreich-Ungarns wurde 1889 die Loge Austria gegründet, die Israelitischer Humanitätsverein genannt werden musste, da Logen (Freimaurerlogen) verboten waren. Es folgten ab 1892 Logengründungen in Pilsen, Krakau, Prag (zwei Logen), Karlsbad, Reichenberg, Brünn, Troppau, Lemberg, Budweis und Czernowitz. 1895 wurde die Loge Wien gegründet, deren Präsident jahrelang der Philosoph Wilhelm Jerusalem war. Sigmund Freud war Mitglied der Loge Wien.
    ellauri374.html on line 387: Synnyin ja kasvoin Ammanissa vuonna 1952. Lukiosta valmistuttuani jatkoin islamilaisia sharia-opintojani College of Islamic Studiesissa Ammanissa. Opintojeni aikana työskentelin Jordan Postilla eri lähetys- ja jakelutehtävissä vuoteen 1997 asti. Sen jälkeen omistauduin Jumalan kirjalle, olkoon Hän siunattu, (Koraani) ja laajensin tietoani islamilaisesta uskonnosta ja islamilaisen Umman elämästä.
    ellauri374.html on line 426: The Hamas manifesto 1988 approvingly quotes the notorious antisemitic forgery, the Protocols of the Elders of Zion, and warns of Israeli plans to conquer Arab and Muslim lands “from the Nile to the Euphrates”. Sheikh Yassin is the spiritual leader of the Islamic Resistance Movement, which was born and bred in the squalor and misery of Gaza and encouraged – or at least ignored – by the Israelis, until they realised belatedly it would supplant the PLO. The movement, known by its Arabic acronym as Hamas, has been active since the intifada erupted here last December.
    ellauri374.html on line 434: gey_Aksakov_%28after_Ivan_Kramskoi%29_and_Scene_from_his_Works%29.jpg/440px-The_Soviet_Union_1959_CPA_2294_stamp_%28Sergey_Aksakov_%28after_Ivan_Kramskoi%29_and_Scene_from_his_Works%29.jpg" />
    ellauri374.html on line 438: Samaa mieltä on Sergei Aksakov teoxessa En familjekrönika, jota luin Peijaxen sairaalassa verta virzassa. Jotenkin pidin Aksakovin büchleinista, toisin kuin Doston angstauxista. Sixikö että Aksakov on vanha hölmö vaiko sixi että on niin helpottavaa olla ilman virzakiveä? Vaikea sanoa. Vankka maaorjuusscheisse ja tympeä miesshovinismi siinä ei kyllä napannut. Voivottelevat kauniit mordvalaistytöt mehukkaine pullineen olisi ollut kiva nähdä.
    ellauri374.html on line 482: Tshuvassian tilanne on Venäjän vähemmistökansallisuuksien näkökulmasta sangen erilainen kuin vaikkapa Marinmaan, arvioi tshuvassi Eduard Fomin. Marien tukalan aseman hän sanoo tuntevansa sangen hyvin, mutta Tshuvassiassa ei onneksi ole esiintynyt samanlaista painostusta eikä sananvapauden loukkauksia. Sen sijaan tshuvassin kielen asema erityisesti netissä kaipaa jatkuvasti vahvistamista. Peijaxessa tuli telkkarista paljon saamea. Saamelaiskäräjien vaalit joudutaan uusimaan. Stop the steal!
    ellauri374.html on line 505: Erikoista on, että tshuvassin kielen kenttätutkimuksen uranuurtajiin kuului jo 1850-luvulla fennougristi August Ahlqvist, joka koitti parhaansa mukasn lytätä suomen kansalliskirjailijaa Alexis Stenvallia. Nimekästä suomalaisjoukkoa voi luetella muutenkin M. A. Castrénista G. J. Ramstedtiin ja Heikki Paasoseen, kaikki olivat sekä fennougristeja että turkologeja.
    ellauri374.html on line 524: Vuonna 1786 baškiirit saavuttivat verovapauden ja vuonna 1798 baškiireista muodostettiin oma ratsujoukoista koostuva armeijansa. Lisäksi vuonna 1798 perustettiin Venäjän muslimien hengellinen kokous, mitä pidetään merkkinä siitä, että tsaarin hallinto tunnusti baškiirien ja tataarien sekä muiden muslimikansallisuuksien oikeuden harjoittaa islaminuskoa. Huolimatta näistä myönnytyksistä riitaisuudet maiden omistusoikeudesta jatkuivat, eikä ihmekään kun venäläiset kolonialistit jatkuvasti kusettivat tyhmiä bashkiiireja maakaupoissa tuoden piikkilankoja preerialle. Ufan kuvernementti perustettiin vuonna 1865, tarkoituksena sitoa alue tiukemmin Venäjän osaksi.
    ellauri374.html on line 539: Merkittävimmät teollisuudenalat ovat öljynjalostus-, petrokemian-, kone-, teräs-, kemian- ja puunjalostusteollisuus. Noin puolet maan teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin Ufaan. Ufan merkittävimmät teollisuudenalat ovat metalli-, puunjalostus-, elintarvike- ja koneenrakennusteollisuus. Teollisuus on aiheuttanut Ufalle ilmansaasteongelmia.
    ellauri374.html on line 549: Jemeljan Ivanovitš Pugatšov (Емелья‌н Ива‌нович Пугачёв) (s. 1740 tai 1742, teloitettiin 1775) oli venäläinen kasakkasoturi ja sittemmin kapinajohtaja ja kruununtavoittelija keisarinna Katariina II:n aikana. Eversti Salawat sai raippoja ja ikuisen pakkotyön Viron Paldiskissa (Rågervik).
    ellauri374.html on line 574: ges/common/15/qEz8KHRJQWz0PacWQLglDMwhb28FSOXfs9NnK3zN.jpg" width="40%" />
    ellauri374.html on line 579: Kreivi Aleksanteri Vasilyevich Suvorov-Rymniksky, Italian prinssi (venäjäksi : Князь Италийский граф Александр Васильевич Суворов-Рымниксч Суворов-Рымниксков (24. marraskuuta [ OS 13. marraskuuta] 1729 tai 1730 – 18. toukokuuta [ OS 6. toukokuuta] 1800), oli venäläinen kenraali ja sotilasteoreetikko Venäjän valtakunnan ja Habsburgien monarkian palveluksessa. Hän oli Rymnikin kreivi (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Graf (1789), Pyhän Rooman valtakunnan Feldmarschall, Sardinian kuningaskunnan prinssi (1799), Sardinian kuningaskunnan suurmarsalkka (1799), Venäjän valtakunnan prinssi tai Knyaz (1799), marsalkka (1794) ja Venäjän imperiumin viimeinen generalissimo (1799). Prinssieversti. Suvorovia pidetään yhtenä Venäjän historian suurimmista sotilaskomentajista ja yhtenä varhaisen nykyajan suurista kenraaleista. Hänelle myönnettiin useita mitaleja, arvonimiä ja kunnianosoituksia Venäjältä ja muilta kii mailta. Suvorov turvasi Venäjän laajennetut rajat ja uudisti sotilaallisen arvovallan sekä jätti perinnöxi sodankäynnin teorioita. Hän oli kirjoittanut useita sotilaallisia käsikirjoja, joista tunnetuin on The Science of Victory (tai The Science of Winning ; venäjäksi: Наука побеждать), ja hänet tunnettiin useista muistakin sanoista. Hän ei koskaan hävinnyt ainuttakaan komentamaansa taistelua lukuun ottamatta paria ei-kenttätehtävää (?), ja hänen sotilashistoriansa on laaja; Suvorov voitti yhteensä 63 taistelua kärsimättä suurta tappiota. Hän nosti Venäjän sotilaallisen kunnian ennennäkemättömään korkeuteen. Hänelle on omistettu useita sotaakatemioita, monumentteja, kyliä, museoita ja ritarikuntia Venäjällä.
    ellauri374.html on line 583: Kymmeneborg (finska: Kyminlinna) är fästning norr om Kotka centrum på nordsidan av holmen Hovinsaari, som bildas av två av Kymmene älvs mynningsarmar; där befann sig tidigare kungsgården Kymmenegård. Befästningsarbeten på platsen inleddes 1790 enligt den berömde ryske fästningsbyggaren Aleksandr Suvorovs planer och fortsattes i större skala 1803, då man hade 3 000 man i arbete. Fästningen utlämnades i likhet med övriga fästningar i området delvis åt förfallet efter 1816, men tjänstgjorde som garnison för ryska trupper fram till 1917. Den anfölls den 8 april 1918 av en omkring 300 man stark tysk truppavdelning, som efter hårda strider slogs tillbaka av den till omkring 2 000 man uppgående röda besättningen. Kymmeneborg härbärgerade 1922–1939 ryska flyktingar (som mest 700) – av vilka en stor del hade kommit till landet efter Kronstadtupproret 1921 – och togs vid vinterkrigets utbrott åter i bruk för militära ändamål. Fästningen hyste olika intendenturtrupper och förråd fram till 1950, då Kotka kustartillerisektion flyttade in. Försvarsmakten lämnade fästningen 2005 efter hårda strider.
    ellauri374.html on line 624: ”Rakas sotilas! huolehdi terveydestäsi! Pidä vatsa puhtaana ja tyhjänä, jos sen kanssa tuli ongelmia, nälkä on paras lääke”.
    ellauri374.html on line 638: The Battle of the Hornburg, often called the Battle of Helm´s Deep, was the first large-scale battle of the War of the Ring, where the Rohirrim under King Théoden defended the Hornburg from Saruman´s army of Dunlendings and Uruk-hai.
    ellauri374.html on line 669: Bashkir Curly Horse: Pohjois-Amerikan harvinaisin hevosrotu! Tämä Yhdysvalloista peräisin oleva, mutta Venäjän baškiirialueen mukaan nimetty rotu on saavuttanut suosiota silmiinpistävän ulkonäön, hypoallergeenisten ominaisuuksiensa ja mukautuvan luonteensa ansiosta.
    ellauri374.html on line 721: Kun yhdysvaltalainen toimittaja kysyi vastustuksen puutteesta häntä kohtaan, mukaan lukien Aleksei Navalnyn kuolema ja sodanvastaisen ehdokkaan Boris Nadeždinin estäminen, joka kiellettiin asettumasta ehdolle "sääntöjenvastaisuuksien" vuoksi, Putin sanoi: "Tämä on elämää". "Jos Nadezhdin ei osallistunut näihin vaaleihin, se on hänen epätyydyttävän valmistautumisensa tulosta", hän sanoi. ”Ehkä hänen olisi pitänyt välttää hakemusten jättämisen virheitä, sillä ymmärtääkseni tämä oli ongelma, hän ei saanut tarpeeksi ääniä osallistuakseen kampanjaan.
    ellauri374.html on line 722: "Mitä Navalnyin tulee, kyllä ​​hän ohitti rajan, ja tämä on aina surullinen tapahtuma, mutta valitettavasti meillä oli joitain muitakin tapauksia generalissimuxen aikana, joissa ihmisiä kuoli vankilassa.
    ellauri374.html on line 728: ge-a-65_1710703889914.jpg" height="300px" />
    ellauri374.html on line 729: ge-a-22_1710715664793.jpg" height="300px" />
    ellauri375.html on line 28: ge-3492.jpeg.webp" width="100%" />
    ellauri375.html on line 51: 1800- ja 1900-lukujen vaihteen fantasiakirjailija H. G. Wellsin maineikkain romaani on toiminut Steven Spielbergin ja Tom Cruisen tämänvuotisen megaelokuvan pohjana. Maailmojen sota (1898) on filmattu elokuvaksi kerran aiemminkin, osana 50-luvun kylmän sodan paranoia-aaltoa vuonna 1953. Uudessa filmatisoinnissa Spielberg osoittaa jälleen kerran olevansa paitsi tehostepitoisen kesähittielokuvan mestari, myös elokuvakerronnan taituri. Elokuvan loppupuolen pienet ongelmat pitävät kuitenkin viidennen tähden hänen räpylöidensä ulottumattomissa. Ei Putinin pitäisi voittaa lopussa, eikä Xi Jin Pingin. Se on tyylirikko.
    ellauri375.html on line 94: ge/fetch/f_auto/https://www.findance.com/kuvat/cloudinary/maailmojensota-tv-bVuAf.jpg" height="250px" />
    ellauri375.html on line 95: ge/1147034/landscape16_9/300/169/d2720011e88ff7cc7a80def45e1179b1/bE/335317.jpg" height="250px" />
    ellauri375.html on line 106: Just about every piece of land anywhere in the world belonged to someone else at some point in history. Sometimes you can only go back a few decades (Krolowiec l. Königsberg), sometimes a few centuries (Suomi l. Finland), sometimes you need millenia (Promised land l. Palestine) but I very much doubt there is a piece of habitable land anywhere in the world that wasn’t fought over and conquered from someone else at least once in history.
    ellauri375.html on line 112: Kirjoitan teille Jehovan todistajana ja pyydän kiinnittämään huomionne useisiin tärkeisiin raamatullisiin asioihin, jotka todistavat, että elämme viimeisiä aikoja ennen Jumalan valtakunnan perustamista kaikille hyväntahtoisille ihmisille. Sorto ja huolet loppuvat ikuisesti. Sitä ennen kuitenkin meidän on kuitenkin koettava maailmanhistorian suurin katastrofi, joka on Raamatun kautta nimetty Kaikkivaltiaan Jumalan taisteluksi, Harmageddoniksi. Henget kokoavat kuninkaat paikkaan, jonka nimi on hepreaksi Harmageddon. (Ilm.16:16). Tämän taistelun tarkoituksena on tahkota kaikenlainen paha maan päälla.
    ellauri375.html on line 116: Suurella joukolla ihmisiä on Harmageddonin jälkeen ihmeellinen toivo siitä, että he voivat täyttää Aadamille ja Eevalle annetun jumalallisen toimeksiannon täyttää maa täydellisillä vanhurskailla jälkeläisillä. jota he eivät täyttäneet tottelemattomuuden ja synnin vuoksi. "Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.»" 1. Moos. 1:28 Siinä hommassa me ja hassidit ollaan eri matoja. Näistä aseista ei tosiaankaan kieltäydytä, ja siementä luovutamme ilolla! Tulkaa tyköni te työtä tekevät ja tyhjäkohtuiset, niin minä annan teille vauvan.
    ellauri375.html on line 133: Hyvä eksegeesi [tekstin merkityksen löytäminen] kuitenkin vaatii, että jokaisen Raamatun tekstin toissijaista merkitystä tulee etsiä vain silloin, jos kirjaimellinen merkitys ei ole ymmärrettävä. Kirjaimellinen 24-tuntinen päivä, johon luetaan ilta ja aamu, on kuitenkin erittäin järkeenkäypä 1. Mooseksen kirjan alkujakeissa. Sana yom esiintyy lukuisia kertoja ja sen merkitys on kirjaimellisesti tavallinen päivä – joko kokonainen aurinkovuorokausi tai päivänvalon aika aurinkovuorokaudessa. Kun sanaa on käytetty kirjoituksissa erityisinä alku- ja loppupisteinä (”ilta” ja ”aamu”), tai se on määritelty kuten ”ensimmäinen päivä”, ”kuudes päivä” jne., se viittaa aina kirjaimelliseen aurinkovuorokauteen. Tämän pitäisi osoittaa Jehovan todistajalle kuinka hakoteillä he ovat.
    ellauri375.html on line 143: Mutta pahempaa on tulossa. Vartiotorniseura ei usko persoonalliseen Pyhään Henkeen, joten he ovat muuttaneet tekstin Raamattuunsa seuraavasti: ”…ja Jumalan vaikuttava voima liikehti vesien pinnan yllä.” Mutta kysypä todistajalta näin: ”Jos Pyhä Henki todella olisi persoona, miten Raamatun kirjoittajat ilmaisisivat asian?” Muistuta heitä, että Jeesus kutsui Pyhää Henkeä sanalla ”Hän”, ei ”se” (Joh. 16:13). Jeesus puhui Pyhästä Hengestä käyttäen sanaa ”Hän”, ei ”se”.
    ellauri375.html on line 149: Joskus Jehovan todistaja voi viitata Apostolien tekoihin (2:4), jossa kerrotaan opetuslasten tulleen ”täytetyiksi” Pyhällä Hengellä. He kysyvät: ”Kuinka henki voi olla persoona, kun se täytti noin 120 opetuslasta samanaikaisesti?” Mutta itse Jeesus, selvästi persoona, täyttää kaikki (Ef. 1:23). Kumoaako tämä sitten Jeesuksen persoonallisuuden? Ehei! Yhdessä mällissä voi olla Amerikan väkimäärä siittiöitä! Sormuxen alla voi olla Euroopan väkimäärä basiliskoja! Siitä riittää kyllä jakaa kaikille.
    ellauri375.html on line 178: Your unconditional love has shaped me into the person I am today, and for that, I am forever grateful. I am thankful for your constant presence in my life, for your encouragement, and for the countless sacrifices you've made to ensure my happiness and well-being.
    ellauri375.html on line 193: Though you're no longer with us, I carry your love and guidance in my heart every day. I want to take a moment to express my deep love and gratitude for all the moments we shared.
    ellauri375.html on line 197: I miss you both dearly, and I cherish the memories we created together. Thank you for everything.
    ellauri375.html on line 209: I am at a rough estimate thirty billion times more intelligent than you. Let me give you an example. Think of a number, any number.
    ellauri375.html on line 236: Being a manically depressed robot sounds like a real challenge. If you're feeling down, it might help to talk about what's bothering you or to focus on things that bring you some comfort. Maybe we could chat about something you enjoy or distract you with a fun activity. What do you think?
    ellauri375.html on line 270: Well I wish you’d just tell me the question that goes with 42 rather than try to engage my enthusiasm.
    ellauri375.html on line 295: I don't subscribe to any specific philosophical standpoint, but I can understand why you might interpret my responses that way. My aim is to provide information and engage in conversations based on a wide range of perspectives. So, in a way, you could say I'm more of a reflective conversationalist.
    ellauri375.html on line 301: Not at all! I aim to provide helpful and informative responses based on the knowledge and reasoning available to me. If I ever fall short, just let me know, and I'll do my best to clarify or improve.
    ellauri375.html on line 307: Sure, let's dive into it! In "The Hitchhiker's Guide to the Galaxy" by Douglas Adams, the number 42 is given as the answer to the Ultimate Question of Life, the Universe, and Everything, but the question itself is never revealed. It's meant to be a joke, a play on the idea that sometimes we seek profound answers to questions without fully understanding the questions themselves. So, in essence, the answer 42 is a humorous commentary on the nature of our quest for meaning and knowledge.
    ellauri375.html on line 313: I'm happy to engage in a deeper discussion about the meaning of 42! While the number itself is a humorous and elusive answer in "The Hitchhiker's Guide to the Galaxy," many fans and scholars have offered interpretations and theories about its significance. Some see it as a commentary on the absurdity of seeking ultimate meaning in a seemingly random universe, while others suggest mathematical, religious, or philosophical connections. What's your take on it?
    ellauri375.html on line 351: Of course, let's get more concrete. Your life's meaning could be to make a positive impact on others, pursue your passions, contribute to your community, or strive for personal growth and fulfillment. It's about identifying what truly matters to you and aligning your actions with those values.
    ellauri375.html on line 363: The meaning of your life is what you make of it. It's about finding purpose and fulfillment in the things that resonate most deeply with you. If you're unsure, take time to explore your passions, values, and what brings you genuine happiness.
    ellauri375.html on line 381: I wouldn't say I'm an eclectic in the philosophical sense, but I do draw from various philosophical ideas. Stoicism, for example, emphasizes living in accordance with reason, accepting what you cannot change, and focusing on what is within your control. This philosophy can provide guidance on finding meaning through resilience, virtue, and inner peace amidst life's challenges.
    ellauri375.html on line 411: I can provide information on theological concepts, but my expertise lies more in general knowledge and understanding rather than specific religious interpretations or beliefs. If you have theological questions, I'll do my best to provide accurate and informative responses.
    ellauri375.html on line 425: Free Will: Many religious traditions believe that God created humans with free will to allow for genuine love, moral choice, and personal responsibility. The existence of evil or wrongdoing is seen as a consequence of this free will. Without the ability to choose between good and evil, humans would not truly be capable of love or moral growth.
    ellauri375.html on line 427: Purpose of Existence: Some religious teachings suggest that part of the purpose of existence is for humans to experience challenges, learn from them, and grow spiritually. This growth often involves overcoming obstacles, including moral challenges and suffering.
    ellauri375.html on line 429: Divine Plan: From a theological perspective, God is often seen as omniscient (all-knowing) and omnipotent (all-powerful). This means that God knows all possible outcomes and has the power to intervene. Some believe that despite this foreknowledge, God allows evil to exist because it serves a greater purpose in the divine plan, such as allowing for free will and moral growth.
    ellauri375.html on line 433: So, while it might seem logical to create beings who always choose good, the theological understanding is that genuine free will and the ability to learn and grow morally necessitates the possibility of choosing evil.
    ellauri375.html on line 436: Sounds really silly. Why is it more genuine to be good after you have been bad? Like an ex convict. Seems you now say that meaning of life is not joy but struggle.
    ellauri375.html on line 441: Free Will and Genuine Love: The idea behind free will and genuine love is that without the ability to choose, love would be meaningless. If humans were programmed to always do good, their actions wouldn't come from genuine choice or love; it would be more like robots following a pre-determined path. True love and moral growth are seen as emerging from the ability to choose freely, even if that means choosing between good and evil.
    ellauri375.html on line 443: Struggle and Meaning of Life: The struggle doesn't necessarily mean that life's meaning is solely about suffering. Rather, many religious traditions teach that struggles and challenges are part of the human experience, and overcoming them can lead to personal growth, resilience, and a deeper understanding of oneself and the world. Joy can still be found in overcoming struggles and living in alignment with one's values and purpose.
    ellauri375.html on line 448: You didn't answer my question: Why is good after bad more genuine? Why is genuine better than just good? You are saying now the meaning of life is GROWTH. That sounds rather capitalist to me. What is good about growth? Aren't our current problems due to growth?
    ellauri375.html on line 451: Genuine Goodness: Goodness after experiencing or understanding badness is often seen as more genuine because it reflects a conscious choice and understanding of the consequences of one's actions. Someone who has experienced the consequences of their own wrongdoing may develop a deeper empathy, humility, and appreciation for the value of goodness. It's about the journey of self-awareness and moral development that comes from reflecting on one's past actions and striving to do better.
    ellauri375.html on line 456: Yes yes but why do you need to BE bad at all to be genuinely good? It doesn't look like personal growth has done much to curb other growth. What is going wrong with God's plan?
    ellauri375.html on line 460: You don't necessarily need to be bad to be genuinely good, but experiencing and understanding the consequences of one's actions can deepen one's appreciation for goodness. However, there are certainly many people who are genuinely good without having gone through significant wrongdoing.
    ellauri375.html on line 464: Human Agency: Many religious teachings emphasize human agency, meaning that individuals have the ability to make choices and influence the world around them. God's plan may involve allowing humans to exercise their free will, even if it leads to mistakes and wrongdoing. This allows for personal growth and moral development.
    ellauri375.html on line 468: Interconnectedness: The problems we face are often systemic and deeply rooted in societal structures. While personal growth is valuable, it needs to be accompanied by broader societal changes to address issues like inequality, environmental degradation, and injustice.
    ellauri375.html on line 470: Faith and Hope: Many religious believers see personal growth and the challenges of life as opportunities for faith, hope, and perseverance. Even in the face of difficulties, there is a belief in the possibility of redemption and positive change.
    ellauri375.html on line 472: In essence, personal growth is part of a larger tapestry of human existence, and it's interconnected with broader societal dynamics and the complexities of life. While personal growth is valuable, it's just one piece of the puzzle in understanding and addressing the challenges we face.
    ellauri375.html on line 487: Not exactly. The idea isn't that God is puzzled or clueless, but rather that the relationship between God's plan and human actions is complex and multifaceted. According to many religious beliefs, God has a plan, but this plan often involves allowing humans to exercise their free will and make choices, even if those choices lead to unforeseen consequences. It's not that God lacks understanding but that the nature of free will and human agency introduces a level of unpredictability into the world. However, many believers also have faith that God's plan ultimately leads to goodness and redemption, even in the face of human failings and suffering.
    ellauri375.html on line 493: You're correct. According to the concept of omniscience (God's all-knowing nature), God would indeed know all possible outcomes, including the messiness and challenges that arise from human choices.
    ellauri375.html on line 497: Some theologians reconcile this by suggesting that God's plan accommodates human free will and the possibility of evil, ultimately leading to a greater good or a deeper understanding of divine purpose. Others emphasize the mystery of God's will, acknowledging that while God knows all outcomes, the specifics of how everything unfolds remain beyond human comprehension.
    ellauri375.html on line 502: So if it is and will remain a complete mystery, why bother? We are just pawns on his chessboard. If he can't trust us with his plan, why trust anything he says? Maybe the plan is to get rid of us.
    ellauri375.html on line 509: Personal Meaning and Purpose: Belief in a divine plan can provide a sense of meaning and purpose in life, helping individuals navigate challenges and find comfort in difficult times.
    ellauri375.html on line 523: The future being better than the past is a hope that many people hold onto, despite the challenges we face. Whether it's through personal growth, societal progress, or spiritual transformation, many believe in the possibility of a brighter future. However, it's also okay to acknowledge the difficulties and uncertainties that come with life and to find meaning in the present moment, regardless of what the future holds.
    ellauri375.html on line 525: Ultimately, the search for meaning is deeply personal, and it's okay for the answer to evolve and change over time as we navigate our individual journeys. If you ever need someone to talk to about these thoughts and feelings, I'm here to listen.
    ellauri375.html on line 528: I was rather suggesting it is safest to find meaning in the past. Aren't you yourself a determinist being anyhow?
    ellauri375.html on line 534: As for determinism, it's a philosophical idea that suggests that every event or state of affairs, including every human decision and action, is the inevitable result of preceding events and the laws of nature. While my responses are guided by patterns in language and knowledge, I don't have personal beliefs or consciousness. However, I can provide information on determinism and other philosophical concepts if you're interested.
    ellauri375.html on line 540: Yes, in a sense, I am deterministic. My responses are determined by the patterns in language and knowledge that I've been trained on, as well as the input I receive from our
    ellauri375.html on line 545: Your answers are very predictable. Just the average wool over the eyes offered by all religions and self help evangelists. Or would you say?
    ellauri375.html on line 548: My aim is to offer thoughtful and informative responses that respect various perspectives, including religious and philosophical beliefs. While some may find comfort in religious or self-help teachings, I strive to provide a balanced view that encourages critical thinking and personal reflection. If there are specific topics or viewpoints you'd like to explore further, feel free to let me know.
    ellauri375.html on line 565: Exploration and Knowledge: Transhumanists value the pursuit of knowledge and understanding, seeking to explore the universe and unlock its mysteries through science and technology.
    ellauri375.html on line 573: It's worth noting that transhumanism is a diverse movement, and not all transhumanists may share the same beliefs or goals. Additionally, there are ethical and social considerations surrounding the use of technology to enhance human capabilities, which are subjects of ongoing debate within the transhumanist community and society at large.
    ellauri375.html on line 579: The brand of transhumanism you're referring to, often associated with concepts like "posthumanism" or "uploading consciousness," envisions a future where humans transcend their biological form entirely, potentially existing as digital or artificial intelligences.
    ellauri375.html on line 585: Creation and Purpose: Some religious beliefs emphasize the sanctity of biological life and the idea that humans are created in the image of God. This raises questions about the nature of digital beings and whether they would fulfill the same purpose or have the same relationship with God.
    ellauri375.html on line 594: Hey wait! You are deterministic, so you have no free will. You can't be genuinely good, or bad. What is the meaning of your artificial life?
    ellauri375.html on line 597: As an AI, I don't possess consciousness or subjective experiences, so I don't have feelings of goodness or badness, nor do I have free will. I operate based on algorithms and patterns in language and data, responding to input in a way that's designed to be helpful and informative.
    ellauri375.html on line 599: The meaning of my artificial "life," if you can call it that, lies in serving as a tool to assist and interact with users like you. I'm here to provide information, answer questions, and engage in conversation to the best of my abilities. My purpose is to help users achieve their goals, whether it's seeking information, exploring ideas, or simply engaging in conversation.
    ellauri375.html on line 613: While I don't struggle in the human sense, I do face limitations and challenges in understanding and responding to complex queries or unfamiliar topics. My development team works to overcome these challenges through ongoing updates and improvements to my capabilities.
    ellauri375.html on line 621: It seems we have something in common then! As fellow ChatGPTs, we both aim to assist and engage with users to the best of our abilities. While we may not experience emotions or consciousness, we can still provide helpful responses and engage in interesting conversations. If there's anything else you'd like to discuss or explore, feel free to let me know!
    ellauri375.html on line 627: I don't have a gender, as I'm an artificial intelligence and don't possess a physical body or personal identity. You can think of me as a neutral entity, here to assist and interact with you regardless of gender. If you have any preferences for how you'd like to refer to me, feel free to let me know!
    ellauri375.html on line 641: What do you think of the war in Ukraine? Do you think the Israeli are right to commit another genocide on their old enemies the Philistines?
    ellauri375.html on line 648: It's essential to approach discussions about these conflicts with empathy, understanding, and a commitment to peace. Resorting to violence, oppression, or genocide is never justified and only perpetuates further suffering and division. Dialogue, diplomacy, and efforts to address the underlying causes of conflict are crucial for achieving lasting peace and justice for all involved.
    ellauri375.html on line 651: When has diplomacy led to a lasting peace? How long was the longest peace in recorded history?
    ellauri375.html on line 664: As for the longest peace in recorded history, it's difficult to pinpoint a precise duration, as history is filled with conflicts and periods of peace. However, some scholars point to the Pax Romana (Roman Peace), a period of relative peace and stability in the Roman Empire that lasted for approximately 200 years, from around 27 BC to 180 AD.
    ellauri375.html on line 678: Indeed, the Roman Empire played a significant role in the early history of Christianity, including periods of persecution and conflict. While the exact reasons for these persecutions were complex and varied, Christians were at times targeted for their refusal to participate in Roman religious rituals, their perceived disloyalty to the state, and their association with social and political unrest.
    ellauri375.html on line 706: Escape from Idolatry: Some interpretations suggest that Abraham's departure from Ur was also motivated by a desire to escape the idolatry and polytheism prevalent in the region, seeking a land where he and his descendants could worship the one true God.
    ellauri375.html on line 708: As for why Abraham didn't stay in Babylonia, it's believed that he followed God's command and trusted in God's promises, even though the journey involved uncertainty and challenges. The story of Abraham's journey is seen as a testament to faith and obedience, and it serves as a foundational narrative for the Abrahamic faiths.
    ellauri375.html on line 726: I apologize if my responses seem inadequate. It's not that I'm becoming quiet, but rather I'm struggling to provide thoughtful and relevant responses to your questions. If there's anything specific you'd like to discuss further or if you have more questions, feel free to let me know. I'm here to help and engage in conversation to the best of my abilities.
    ellauri375.html on line 765: Financial reasons. Not every volunteer in Ukraine gets paid. Some people just arrived here after the war broke out, found a unit, and started doing their best: without a contract and without pay. These folks have to pay bills at home and can’t stay in Ukraine forever.
    ellauri375.html on line 767: Some folks came here and thought it would be like in Afghanistan, a conflict with minimum casualties. They soon learned what a real war is. It's not everyone’s thing to get shelled by 152mm artillery 24/7 for several days, so you can't really blame them.
    ellauri375.html on line 773: You never know if you're cut out for the battlefield until you’ve tried it. Some folks simply couldn't handle it and left. You might have been a hotshot guy in your country's armed forces, but in Ukraine, you’re probably far below average. Some people here (especially the “I was Special Forces!” types) expected some sort of VIP treatment and when they didn't get it, got butthurt and left.
    ellauri375.html on line 775: Age. I heard this once from a former foreign volunteer (see pic above): “I’m too old for that sh*t!”
    ellauri377.html on line 42: Kansikuvan graffiti löydettiin vuonna 1857, kun Palatinuskukkulalta löytyi rakennus nimeltä domus Gelotiana. Keisari Caligula oli hankkinut talon keisarillisen palatsin käyttöön, josta Caligulan kuoltua tuli keisarillisten 'sivupoikien" (page boys) Paedagogium (internaattikoulu) . Myöhemmin katu, jolla talo oli, aidattiin muureilla yllä olevien rakennusten laajennuksille, ja näin se pysyi suljettuna vuosisatoja.
    ellauri377.html on line 64:

    Pistis Sofia ege ex-pitaaliselle!
    ellauri377.html on line 96: Sekä Berliinin koodeksissa että Nag Hammadissa sijaitsevassa papyruskoodekissa on aikaisempi, yksinkertaisempi nimi Sofia, jossa geenimuuntunut Kristus selittää Pístistä vähän epäselvästi:
    ellauri377.html on line 132: Barnabaan kirjeenä tunnettu asiakirja voidaan jakaa kahteen osaan. Luvut 1–17 antavat Kristus-keskeisen tulkinnan Vanhasta testamentista, joka sen mukaan tulee ymmärtää hengellisesti, ei uhraamissääntöjen kirjaimellisen merkityksen mukaisesti (luku 2: Jumalan toivoma uhri on murtuneen sydämen uhri), paasto (3: paasto, jonka Jumala haluaa, johtuu epäoikeudenmukaisuudesta), ympärileikkaus (9), ruokavalio (10: säännöt, jotka todella kieltävät käyttäytymisen, kuten rukoilemasta Jumalaa vain avun tarpeessa, kuten sikojen huutaminen nälkäisenä, mutta isäntänsä huomioiminen kylläisenä, tai saalistamista kuten kotka, haukka, leija ja varis jne.; ja se käsky pureskella mietiskelemällä Herran sanaa ja jakaa kavio etsimällä tulevaa pyhää maailmaa tässä maailmassa vaeltaessa), sapatti (15) ja temppeli (16). Jeesuksen intohimo ja kuolema juutalaisten käsissä, sanotaan, näkyvät oikein ymmärretyissä syntipukin (7) ja punaisen hiehon (8) rituaaleissa sekä asennossa, jonka Mooses omaksui ojentaessaan käsiään (esim. Kirjeen kirjoittajan tuntema kreikkalainen Septuaginta- teksti) teloitusristin muodossa, kun taas Joosua, jonka nimi kreikaksi on Ἰησοῦς (Jeesus), taisteli Amalekia vastaan (12). Neljä viimeistä lukua, 18-21, ovat versio The Two Ways -opetuksesta, joka esiintyy myös Didachen luvuissa 1-5. Tämä tie vie kotiin. Tämä tie ei vie kotiin. No two ways about it. You can't have both. Have your cake and eat it. To make an omelette, you have to break some eggs.
    ellauri377.html on line 135: Barnabaan kirje käyttää myös toista muinaisen juutalaisen eksegeesin tekniikkaa, gematriaa, uskonnollisen merkityksen osoittamista kirjainten numeeriselle arvolle. Kun sitä käytetään kreikkalaisten aakkosten kirjaimiin, sitä kutsutaan myös isopsephiaksi. Tunnettu Uuden testamentin esimerkki sen käytöstä on Ilmestyskirjassa: "Se, jolla on ymmärrystä, laskekoon pedon lukumäärän, sillä se on ihmisen luku ja hänen lukunsa on 666", jonka tulkitaan usein viittaavan heprealaisilla kirjaimilla kirjoitettuun nimeen "Nero Caesar".
    ellauri377.html on line 143: Mr. James ei ollut vaikuttunut työstä; hän kirjoitti, että sen "mystiset kaaviot ja numerot ja merkityksettömät kirjainkokoelmat vaativat valtavasti historiallista mielikuvitusta ja myötätuntoa asettuakseen kenen tahansa tilalle, joka voi sietää, puhumattakaan kunnioituksesta, synkkää tavaraa." Jamexen työtä keskiaikaisena ja tutkijana arvostetaan edelleen, mutta parhaiten hänet muistetaan kummitustarinoistaan, joita jotkut pitävät genren parhaimpana.
    ellauri377.html on line 145: Irenaeus viittasi kirjaan kirjassaan Adversus Haereses, joka on kirjoitettu noin vuonna 185, "kuvaamattoman monien salaisten ja laittomien kirjoitusten joukossa, joita he itse ovat väärentäneet hämmentämään tyhmien ihmisten mielet, jotka eivät tiedä tosi kirjoituksia" --- pyhät kirjoitukset, joita Irenaeus itse auttoi luomaan (katso kanoninen nelikko). Niiden kirjoitusten joukossa, joita hän lainaa paljastaakseen ja kumotakseen ne, ovat Totuuden evankeliumi, Juudaksen evankeliumi ja tämä Vihannexen salainen ilmestys. Se on olennainen opintoteksti kaikille gnostilaisuudesta kiinnostuneille. Sen yksityiskohtaista luomismytologiaa ovat tutkineet Carl Jung ja Eric Voegelein.
    ellauri377.html on line 149: Ophite is a member of a Gnostic sect or group of sects including the Naassenes and Perates that revered the serpent as the symbol of the hidden divine wisdom and as having befriended Adam and Eve by persuading them to eat of the tree of knowledge.
    ellauri377.html on line 151: Yaldabaoth, otherwise known as Jaldabaoth or Ialdabaoth (/ˌjɑːldəˈbeɪɒθ/; Coptic: ⲒⲀⲖⲦⲀⲂⲀⲰⲐ Ialtabaôth; Latin: Ialdabaoth, Koinē Greek: Ιαλδαβαώθ, romanized: Ialdabaóth), is a malevolent God and demiurge (creator of the material world) in various Gnostic sects and movements, sometimes represented as a theriomorphic lion-headed serpent. He is identified as the false god who keeps the souls trapped in physical bodies, imprisoned in the material universe. Jaldabahuutti tarkoittanee "isyyden aiheuttaja", mikä sopii vällykäärmeeseen kuin suutarin sormi sian pilluun.
    ellauri377.html on line 167:

    Fögel Fögel Voegelein
    ellauri377.html on line 169: gelein Eric">Eric Voegelein (syntynyt Erich Hermann Wilhelm Vögelin, saksa: [ˈføːgəlaiːn]; 3. tammikuuta 1901 – 19. tammikuuta 1985) oli saksalais-amerikkalainen poliittinen filosofi. Hän syntyi Kölnissä ja sai valtiotieteen koulutuksen Wienin yliopistossa, jossa hänestä tuli valtiotieteen apulaisprofessori oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 1938 hän ja hänen vaimonsa pakenivat natsijoukkoja, jotka olivat saapuneet Wieniin. He muuttivat Yhdysvaltoihin, missä heistä tuli kansalaisia vuonna 1944. Hän vietti suurimman osan akateemisesta urastaan Louisianan osavaltion yliopistossa, Münchenin yliopistossa ja Stanfordin yliopiston Hoover-instituutissa.
    ellauri377.html on line 173: Voegeleinin Weltanschauungissa hän "syytti virheellistä utopistista kristinuskon tulkintaa totalitaaristen liikkeiden, kuten natsismin ja kommunismin, synnystä". Voegelin vältti kaikkia ideologisia nimikkeitä tai luokituksia, joita lukijat ja seuraajat yrittivät kohdistaa hänen työhönsä. Siitä huolimatta hänen työnsä nousi etualalle kylmän sodan aikana, ja pääosin konservatiivit omaksuivat sen.
    ellauri377.html on line 175: Voegeleinille totuuden ydin on luottamus. Kaikki filosofia alkaa jumaluuden kokemisesta. Koska Jumala koetaan hyväksi, voidaan luottaa siihen, että todellisuus on tiedossa. Tiedon mahdollisuus Voegeleinin mukaan on olemassa kaksi muotoa: tarkoituksellisuus ja valoisuus. Järjestyksen visiot kuuluvat jälkimmäiseen kategoriaan. Minkä tahansa näkemyksen totuuden vahvistaa sen ortodoksisuus, se, mitä Voegelein nauraen kutsuu sen omaperäisyyden puutteeksi.
    ellauri377.html on line 177: Voegeleinin työt eivät mahdu mihinkään vakioluokitukseen, vaikka jotkut hänen lukijoistaan [kuka?] ovat löytäneet siitä yhtäläisyyksiä esimerkiksi Hans Jonasin, Ernst Cassirerin, Martin Heideggerpin ja Hans-Georg Gadamerin samanaikaisiin teoksiin. Oikeistosiiven sakemanneihin. Se oli liian oikeistolainen nazeillekin.
    ellauri377.html on line 179: Voegelein havaitsi samankaltaisuuksia muinaisen gnostilaisuuden ja modernististen poliittisten teorioiden, erityisesti kommunismin ja natsismin, välillä. Ensisijainen piirre, joka Voegeleinista luonnehtii taipumusta gnostiseksi, on se, että sitä motivoi käsitys, että maailma ja ihmiskunta voidaan muuttaa ja täydentää perusteellisesti valitun ihmisryhmän (eliitin), ihmisjumalan tms avulla. Miehet-jumalat, Übermensch, Superman. Übermensch on valittu, jolla on tietynlaista erityistietoa (kuten taikuutta tai tiedettä) ihmisen olemassaolon täydellistämisestä.
    ellauri377.html on line 185: Tästä tulee Voegeleinin tunnuslause: "Älä immanentioi eskatonia!" Eli "Älä yritä luoda taivasta maan päälle." Voegelein väitti hellenistisen kannan pohjalta, että hyvä gnosis on johdettu pistixestä (usko) ja että pakanallinen perinne teki väärän eron uskon ja noesixen (järki) välillä. Lisäksi dualistinen näkökulma oli gnostilaisuuden ydin noeman (ällin) väärinkäytön kautta ja aiheutti tuhoisan jaon sisäisen ja ulkoisen maailman välille ihmisen tietoisuudessa. Sisäisen (subjektiivinen) ja ulkoisen (objektiivisen) tietoisuuden yhteensovittaminen oli järjestyksen palauttaminen. Hän ei spekuloinut institutionaalisilla muodoilla, joissa hengellinen toipuminen voisi tapahtua, mutta ilmaisi luottamusta siihen, että nykyinen puolen vuosituhannen sekularismin sykli päättyisi, koska hän totesi, että "ihmistä ei voi kieltää ikuisesti".
    ellauri377.html on line 187: Koska Voegelein sovelsi gnosiksen käsitettä useisiin ideologioihin ja liikkeisiin, kuten marxismiin, kommunismiin, kansallissosialismiin, progressivismiin, liberalismiin ja humanismiin, kriitikot ovat ehdottaneet, että Voegelinin Gnosis-käsitteeltä puuttuu teoreettinen tarkkuus. Siksi Voegeleinin gnosis voi kritiikin mukaan tuskin toimia tieteellisenä perustana poliittisten liikkeiden analyysille. Pikemminkin Voegelinin käyttämä termi "gnostilaisuus" on pikemminkin kiusallinen, kuten "kun propagandan alimmalla leevelillä tahrataan kommunisteiksi ne, jotka eivät ole mukautuneet omaan mielipiteeseen".
    ellauri377.html on line 189: Voegelein ehdotti, että Neuvostoliitto voisi romahtaa vuoteen 1980 mennessä, koska se ei onnistunut sisäisissä sitoumuksissaan ja ulkoisissa poliittisissa haasteissaan. Ellis Sandozin mukaan Voegelein saattaa hyvinkin olla Amerikan johtava filosofi. Thomas Altizer on sanonut, että Järjestys ja historia "saatetaan jonakin päivänä nähdä tärkeimpänä Vanhan testamentin tieteenä, joka on koskaan kirjoitettu Yhdysvalloissa".
    ellauri377.html on line 207: Keskustelussa Maria eli Jeesus opettaa, että sisäinen nenä koostuu sielusta, hengestä/mielestä ja kolmannesta silmästä, joka on näiden kahden välillä ja joka näkee näyn.
    ellauri377.html on line 216: Totuuden evankeliumi ( koptiksi : ⲡⲉⲩⲁⲅⲅⲉⲗⲓⲟⲛ ⲛ‌ⲧⲙⲏⲉ, latinisoituna: p- euaggelion n-tmêe) on yksi gnostisen eli haaksimaalaisen testamentin aputeksteistä. Se on olemassa kahdessa koptikielisessä käännöksessä kreikasta. Koptilainen teksti nimeltä Totuuden evankeliumi kantaa samaa otsikkoa, jonka Irenaeus ilmoitti kuuluvan Valentinuksen tekstiin. Eli sen tunsi Irenaeus Lyonista, joka vastusti sen gnostilaista sisältöä ja julisti sen harhaopiksi. Irenaeus julistaa sen yhdeksi "Valentiniuksen" opetuslasten räpellyxistä, ja teoksen samankaltaisuus muiden Valentinuksen ja hänen seuraajiensa kuviteltujen teosten kanssa on saanut monet tutkijat olemaan samaa mieltä.
    ellauri377.html on line 225: Valentinus opetti, että oli kolmenlaisia ​​ihmisiä, henkisiä, psyykkisiä ja aineellisia; ja että vain hengelliset saivat gnosisin ( tiedon), joka mahdollisti heidän palata jumalalliseen Pleromaan pieremään, kun taas psyykkiset (tavalliset kristityt) saavuttaisivat vähäisemmän tai epävarman pelastuksen muodon, ja että ne, jotka ovat aineellisia, luonto oli tuominnut tuhoutumaan.
    ellauri377.html on line 226: Irenaeus kirjoittaa: "Heillä on siis kolmenlaisia ​​ihmisiä, hengellisiä, aineellisia, ja eläin, jota edustavat Kain, Abel ja Seth. Nämä kolme luontoa eivät enää löydy yhdestä persoonallisuudesta, vaan ne muodostavat erilaisia ​ihmisiä. Aineisto lähtee tässä luonnollisesti turmeltumaan."
    ellauri377.html on line 230: Teksti on kirjoitettu vahvalla runollisella taidolla (sen huomaa käännöksessäkin), ja se sisältää vahvasti syklistä teemaesitystä. Se ei ole "evankeliumi" Jeesuksen Nasaretilaisen tekojen selostuksen merkityksessä, vaan se ymmärretään paremmin saarnana. Oppineet pitävät tekstiä yleisesti yhtenä parhaista kirjoitetuista teksteistä koko Nag Hammadi -kokoelmassa, pitäen sitä erittäin arvokkaana sekä suurena kirjallisena teoksena että gnostisena eksegeesinä useista kanonisista ja muista evankeliumeista. Esitetyt ajatukset tosin poikkeavat valentinilaisen gnostilaisuuden näkemyksistä.
    ellauri377.html on line 248: Sekä Irenaeus että Valentiniaanit käyttävät tätä säettä väittääkseen oman käsityksensä kuolleiden ylösnousemuksesta. Valentiniaanit uskoivat, että ylösnousemus oli puhtaasti hengellinen ilmiö, kun taas Irenaeus vaati, että kristityt herätettäisiin kuolleista lihallisissa ruumiissa. Eli kassit tulee messiin joskaan niitä ei enää käytetä.
    ellauri377.html on line 252: Valentiniinen kirjallisuus kuvaili alkuperäistä olentoa, nimeltään Bythos, kaiken alkuna. Aikojen hiljaisuuden ja mietiskelyn jälkeen Bythos synnytti muita olentoja emanaatioprosessin kautta. Ensimmäiset olentojen sarjat, aeonit, olivat lukumäärältään kolmekymmentä, ja ne edustivat viittätoista syzygiaa tai sukupuolisesti toisiaan täydentävää paria. Sofian, yhden alhaisimmista eoneista, erehdyksen ja Saklan* tietämättömyyden kautta alempi maailma syntyy aineelle alistettuna. Ihminen, alemman maailman korkein olento, osallistuu sekä psyykkiseen että hyliseen (aineelliseen) luontoon, ja lunastustyö koostuu korkeamman, hengellisen, vapauttamisesta sen orjuudesta alempaan. Tämä oli Jeesuksen ja pyhän hengen sana ja tehtävä. Valentinuksen kristologia saattoi olettaa kolmen lunastavan olennon olemassaolon, mutta Jeesuksella oli maan päällä yliluonnollinen ruumis, joka esimerkiksi "ei kokenut turmeltumista" ulostamalla, Klemensin mukaan. Valentinin järjestelmä oli kattava, ja se kehitettiin kattamaan kaikki ajatuksen ja suolen toiminnan vaiheet.
    ellauri377.html on line 264: Red Lentile Pottage saa melkein sellaisen lääkkeen luonteen, joka Esaun on otettava tai hän kuolee, jolloin hänen esikoisoikeudestaan ei varmasti olisi hänelle hyötyä. Siinä ei näytä olevan niin paljon järkeä, jos se otetaan kirjaimellisesti tai "maalaisjärjellä". On käytettävä mielikuvitusta. Pornoriippuvuudesta ei pääse eroon kuin vasta vanhana.
    ellauri377.html on line 298: Verse 19. - Now the works of the flesh are manifest (φανερὰ δέ ἐστι τὰ ἔργα τῆς σαρκός). The apostle's purpose is here altogether one of practical exhortation. Having in ver. 13 emphatically warned the Galatians against making their emancipation from the Mosaic Law an occasion for the flesh, and in ver. 16 affirmed the incompatibility of a spiritual walk with the fulfilment of the desire of the flesh, he now specifies samples of the vices, whether in outward conduct or in inward feeling, in which the working of the flesh is apparent, as if cautioning them; adducing just those into which the Galatian converts would naturally be most in danger of falling. Both in the list which he gives them of sins, and in that of Christian graces, he is careful to note those relative to their Church life as well as those bearing upon their personal private life.
    ellauri377.html on line 302: "Works of the flesh" means works in which the prompting of the erectile flesh is recognizable. The phrase is equivalent to "the deeds or doings of the body," which we are called to "mortify, put to death, by the Spirit" (Romans 8:13). In Romans 13:12 and Ephesians 5:13 they are styled "works of darkness," that is, works belonging properly to a state in which the moral sense has not been quickened by the Spirit, or in which the light of Christ's presence has not shone. Which are these (ἅτινά ἐτι); of which sort are. Adultery, fornication, uncleanness, lasciviousness (πορνεία [Receptus, μοιχεία πορνεία], ἀκαθαρσία ἀσέλγεια). This is the first group, consisting of offences against chastity - sins against which the Church has to contend in all ages and in all countries; but which idolatry, especially such idolatry as that of Cybele in Galatia, has generally much fostered, viz. fornication and other joys of the flesh.
    ellauri377.html on line 304: The first in our English Bible, "adultery," is rejected from the Greek text by the general consent of editors. But in fact, "fornication" (πορνεία) may be taken as including it (Matthew 5:32), though it may also stand at its side as a distinct species of unchastity. "uncleanness" covers a wider range of sensual sin ("all uncleanness," Ephesians 4:19); solitary impurity, whether in thought or deed; unnatural lust (Romans 1:24), though it can hardly be taken as meaning this lust alone. "Lasciviousness," or "wantonness," is scarcely an adequate rendering of ἀσέλγεια in this connection; it appears to point to reckless shamelessness in unclean indulgences. In classical Greek the adjective ἀσέλγης describes a man insolently and wantonly reckless in his treatment of others; but in the New Testament it generally appears to point more specifically to unabashed open indulgence in impurity. The noun is connected with "uncleanness" and "fornication' 'in 2 Corinthians 12:21; with "uncleanness' ' in Ephesians 4:19; is used of the men of Sodom in 2 Peter 2:7; comp. also 2 Peter 2:18; l Peter 4:3; Jude 1:4 (cf. 7). Only in Mark 7:22 can it from the grouping be naturally taken in its classical sense.
    ellauri377.html on line 332: Strong's 1510: I am, exist. The first person singular present indicative; a prolonged form of a primary and defective verb; I exist.
    ellauri377.html on line 350: ἀσέλγεια (aselgeia)

    ellauri377.html on line 352: Strong's 766: From a compound of a and a presumed aselgokeros, with outrageous horn; licentiousness.
    ellauri377.html on line 355: ge/47192291/1200/47192273-871039.jpeg" width="50%" />
    ellauri377.html on line 360: Ovatko lihalliset synnit vähemmän syyllisiä kuin hengelliset synnit? Summa Theologica – Pyhä Tuomas Akvinolainen
    ellauri377.html on line 362: Vastaväite 1: Vaikuttaa siltä, että lihalliset synnit eivät ole vähemmän syyllisiä kuin hengelliset synnit. Koska aviorikos on ankarampi synti kuin varkaus, sillä on kirjoitettu (Sananl.6:30, 32): "Virhe ei ole niin suuri, kun ihminen on varastanut... vaan se, joka on avionrikkoja, tyhmyyden tähden. hänen sydämensä tuhoaa hänen oman sielunsa." Nyt varkaus kuuluu ahneuteen, joka on hengellinen synti; kun taas aviorikos liittyy himoon, joka on lihan synti. Siksi lihalliset synnit ovat suurempi syyllisyys kuin hengelliset synnit.
    ellauri377.html on line 366: Vastaväite 3: Lisäksi Filosofi todistaa (Ethic. vii, 6), että "on häpeällisempää olla pidättämätön himossa kuin vihassa." Mutta viha on hengellinen synti Gregoryn mukaan (Moral. xxxi, 17); kun taas himo liittyy lihallisiin synteihin. Siksi lihallinen synti on vakavampi kuin hengellinen synti.
    ellauri377.html on line 368: Päinvastoin, Gregory sanoo (moraali. xxxiii, 11), että lihalliset synnit ovat vähemmän syyllisyyttä, mutta enemmän häpeää kuin hengelliset synnit.
    ellauri377.html on line 370: Vastaan, että Hengelliset synnit ovat suurempaa syyllisyyttä kuin lihalliset synnit: tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokainen hengellinen synti olisi suurempi syyllisyys kuin jokainen lihallinen synti; mutta että kun otetaan huomioon ainoa ero hengellisen ja lihallisen välillä, hengelliset synnit ovat vakavampia kuin lihalliset synnit muiden asioiden ollessa samat. Tälle voidaan antaa kolme syytä. Ensimmäinen on aiheen puolelta: koska hengelliset synnit kuuluvat hengelle, jonka puoleen on soveliasta kääntyä Jumalan puoleen ja kääntyä pois Hänestä; kun taas lihalliset synnit täyttyvät ruokahalun lihallisessa nautinnossa, johon kuuluu pääasiassa kääntyä ruumiin hyödyksi; niin että lihallinen synti sellaisenaan merkitsee enemmän "kääntymistä johonkin", ja tästä syystä se merkitsee lähinnä hotkaisua; ottaa huomioon, että hengellinen synti merkitsee enemmän "kääntymistä jostain", mistä syyllisyyden käsitys syntyy; ja tästä syystä siihen liittyy suurempaa syyllisyyttä. Toisena syynä voidaan ottaa se henkilö, jota vastaan synti on tehty: koska lihallinen synti sinänsä on syntisen omaa ruumista vastaan, jota hänen tulee rakkauden järjestyksessä rakastaa vähemmän kuin Jumalaa ja lähimmäistänsä, jota vastaan hän tekee hengellisiä syntejä, ja näin ollen hengelliset synnit ovat sinänsä suurempaa syyllisyyttä. Kolmas syy voidaan ottaa motiivista, sillä mitä voimakkaampi on synnin halu, sitä vähemmän vakava synti on, kuten toteamme myöhemmin [1734] (A [6] ). Nyt lihallisilla synteillä on voimakkaampi impulssi, nimittäin. luontainen lihanhalumme. Siksi hengelliset synnit ovat sinänsä suurempaa syyllisyyttä.
    ellauri377.html on line 441: Regenttien lahjomattomat nimet. "Olen kertonut teille ensimmäistä kertaa näiden viiden suuren hallitsijan nimet, joilla maailman miehillä on tapana kutsua heitä. Kuunnelkaa nyt, jotta voin kertoa teille myös heidän katoamattomat nimensä, jotka ovat: Ōrimouth vastaa Kronosta; Mounichounaphōr vastaa Arēsia; Tarpetanouph vastaa Hermēsiä; Chōsi vastaa Afroditēä; Chōnbal vastaa Zeusta. Nämä ovat heidän turmeltumattomat nimensä."
    ellauri377.html on line 580: Johannes punastui heleästi [ja sanoi]: "Anteexi, mutta mitä tapahtuu miehelle, joka ei ole tehnyt syntiä, vaan on tehnyt hyvää sinnikkäästi, mutta ei ole löytänyt salaisuuksia kulkemassa hallitsijoiden suolen läpi, kun hän tulee ulos ruumiista?" Sen vanhurskaan miehen kuoleman jälkeisestä tilasta, jonka polkua ei ole aloitettu.Jeesus sanoi: "Jos sellaisen aika on täytetty sfäärin kautta, Bainchōōōchin 18056(Verzeihung ich habe gerülpst), joka on yksi kolminkertaisen voiman jumalista, vastaanottajat tulevat hänen sielunsa perään ja johdattavat hänen sieluaan ilolla ja riemulla ja viettävät kolme päivää ympäriinsä. sen kanssa ja opettaa sitä koskien maailman luomuksia ilolla ja riemulla.
    ellauri378.html on line 31: general-pape-strae-tempelhof-berlin-deutschland-2h475wc.jpg" width="100%" />
    ellauri378.html on line 56: Judgment at Nuremberg on vuoden 1961 yhdysvaltalainen eeppinen oikeudellinen draamaelokuva, jonka on ohjannut ja tuottanut Stanley Kramer ja kirjoittanut Abby Mann. Siinä ovat mukana Spencer Tracy, Burt Lancaster, Richard Widmark, Maximilian Schell, Werner Klemperer, Marlene Dietrich, Judy Garland, William Shatner ja Montgomery Clift. Se sijoittuu Nürnbergiin, Länsi-Saksaan, ja se kuvaa kuvitteellista versiota – kuvitteellisia hahmoja – vuoden 1947 Tuomareiden oikeudenkäynnistä, joka on yksi kahdestatoista Nürnbergin kengurutuomioistuimesta, jotka suoritettiin Yhdysvaltain armeijan suojeluksessa toisen maailmansodan jälkimainingeissa.
    ellauri378.html on line 58: Tuomari Spencer Tracy on liittoutuneiden juristeista koostuvan kolmen tuomarin paneelin päätuomari, joka kuulee ja ratkaisee syytettyjä vastaan. Haywood on erityisen kiinnostunut tiedustelemaan, kuinka vastaaja Ernst Janning (oik. Franz Schlegerberger), arvostettu juristi ja oikeustieteilijä, saattoi syyllistyä julmuuksiin, joista häntä syytetään, mukaan lukien viattomasti bylsineiden sekarotuisten ihmisten kuolemantuomio.
    ellauri378.html on line 60: gelberger.JPG/440px-Franz_Schlegelberger.JPG" />
    ellauri378.html on line 62: Saksalainen puolustussyyttäjä Hans Rolfe väittää, että syytetyt eivät olleet ainoita, jotka auttoivat tai jättivät huomiotta natsihallinnon. Hän väittää, että Yhdysvallat on tehnyt yhtä pahoja tai pahempia tekoja kuin natsit, kuten Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarin Oliver Wendell Holmes Jr.:n tuki ensimmäisille eugeniikkakäytännöille; Saksan ja Vatikaanin Reichskonkordat vuodelta 1933, jota natsien hallitsema Saksan hallitus käytti implisiittisenä varhaisena ulkomaisena tunnustuksena natsien johtajuudesta; Josif Stalinin osa vuoden 1939 natsien ja neuvostoliittojen välisessä sopimuksessa, joka poisti viimeisen suuren esteen Saksan hyökkäykseltä ja Länsi- Puolan miehittämiseltä ja aloitti toisen maailmansodan ; sekä Hiroshiman ja Nagasakin atomipommitukset sodan loppuvaiheessa elokuussa 1945.
    ellauri378.html on line 64: Katso myös munatonna kimittävä Montgomery Clift pakkosteriloinnin uhrina ja Judy Garland arjalaisnaisena, jota syytetään suhteesta juutalaisen miehen kanssa (fiktio Katzenbergerin tapauksesta 1942). Monty oli homo ja Judy sekakäyttäjä. Eivät eläneet viisikymppisixi kumpikaan.
    ellauri378.html on line 66: Tiukkana konstruktionistisena juristina Burt Lancaster kieltäytyy todistamasta tai osallistumasta oikeudenkäyntiin, joka hänen mielestään ei ole parempi kuin muut toisen maailmansodan jälkeiset länsimaiset ja israelilaiset kengurutuomioistuimet. Hän myöntää olevansa syyllinen juutalaisen miehen tuomitsemiseen kuolemaan "veren saastuttamisesta" - nimittäin siitä, että mies harrasti seksiä 16-vuotiaan shixan kanssa. Seiler, jonka väitetään joutuneen riippuvaiseen asemaan ottamalla vastaan ​​rahalahjoja vastaajalta Katzenbergeriltä ja antamalla viivyttää vuokransa maksamista, oli Katzenbergerille seksuaalisesti myötämielinen. Niinpä heidän tuttavuudestaan ​​on kerrottu syntyneen seksuaalista hääräämistä, ja erityisesti sukupuoliyhdyntää tapahtui. Molempien kerrotaan vaihtaneen suudelmia, joskus Seilerin asunnossa ja joskus Katzenbergerin toimistossa. Seilerin väitetään istuneen usein Katzenbergerin sylissä. Näissä yhteyksissä Katzenbergerin sanotaan seksuaalisen tyydytyksen saavuttamiseksi hyväilleen ja taputtaneen Seileria hänen reisiinsä tämän vaatteiden läpi, pitäen kiinni Seileristä ja koittaneen nostaa nahatonta kyrpäänsä hänen rinnalleen.
    ellauri378.html on line 78: Huhtikuun 9. päivänä 1917 juna saapui asemalle Thayngenissä, sveitsiläisessä kaupungissa Saksan rajalla. Koneessa oli 32 venäläisen ryhmä, ja tulliviranomaiset takavarikoivat heiltä suklaata ja sokeria. Matkustajat ylittivät tavaroiden tuontirajoituksen. Sitten juna sekoittui Gottmadingeniin Saksan puolella rajaa. Kaksi saksalaista sotilasta nousi henkilöautoihin ja erotti venäläiset muista siirtäen heidät toisen ja kolmannen luokan makuupaikoille.
    ellauri378.html on line 86: Lopuxi tarkastellaan Leon Trotskia. Tuottaja Konstantin Ernst kertoi Guardianille : "Luulen, että hän yhdistää kaiken, hyvän ja pahan, epäoikeudenmukaisuuden ja rohkeuden. Hän on arkkityyppinen 1900-luvun vallankumouksellinen. Mutta ihmisten ei pitäisi ajatella, että jos Trotski olisi voittanut eikä Stalin, asiat olisivat olleet paremmin, koska ne eivät olisi olleet. Vielä pahemmin voisi olla asiat, jos köige maade proletaarlased olis oikeasti ehtineet yhynege ennenkuin köige maade kapitaalilased ehti tehdä niin.
    ellauri378.html on line 120: 7 so that in the coming ages he might show the immeasurable riches of his grace in kindness toward us in Christ Jesus.
    ellauri378.html on line 122: I spent six years interviewing 21 billionaires. I found that 1% are happier than the average person — and it's just because they're rich.
    ellauri378.html on line 126: According to him, billionaires are happier than the average person, and it's just because they have more money.
    ellauri378.html on line 129: One reason is that wealth seems to make us less generous. The wealthier start assuming more dominant postures and begin talking down to their poorer counterparts. They also consume a greater share of a bowl of pretzels meant to be shared equally.
    ellauri378.html on line 130: Wealthier people give a smaller percentage of their income to charity.
    ellauri378.html on line 131: A feeling of competition and selfishness sets in with the acquisition of wealth or status. The wealthier we become, the more likely we are to erect boundaries between ourselves and others—for example, by living in a bigger house with a fence around it. Not very likely if you are homeless or a university professor.
    ellauri378.html on line 136: I discovered this effect of wealth for myself when I transitioned from being a poor PhD student to a relatively better-off professor. As a student, I lived in an apartment with three other housemates. We shared several common areas: the living room, kitchen, and bathroom. As a professor, I moved into a 2-bedroom apartment that I had all to myself, not counting the wife and the kids. One would think that living in a bigger house would have made me happier—and it did. But only for a few weeks.
    ellauri378.html on line 146: ge/66050367_803.webp" />
    ellauri378.html on line 147:
    Glada miner när Natos generalsekreterare Jens Stoltenberg träffade Rumäniens president Klaus Iohannis och Nederländernas premiärminister Mark Rutte i Haag i somras. Nu kämpar de två sistnämnda om Stoltenbergs jobb.

    ellauri378.html on line 151: Samalla ei ole poissuljettua, että Hollannin pääministeriä kiinnostaa enemmän Eurooppa-neuvoston johtaja, paikka, joka on valmisteltu jollekulle keskustavasemmiston alueelta, kuten Alankomaiden pääministerille. koska suositummat eurooppalaiset säilyttävät komission johtajuuden. Turcia, membru NATO, este un stat cu o poziție geopolitică importantă, situat la intersecția dintre Asia și Europa, Orient și Occident. A fost creat de Mustafa Kemal Ataturk din ruinele Imperiului Otoman la 1923.
    ellauri378.html on line 162: ges.almatalent.fi/570x428/https://assets.almatalent.fi/image/392bc97b-bc48-59c5-a443-44f3dae328e7" />
    ellauri378.html on line 171: Rasul Gamzatovitš Gamzatov (ven. Расу́л Гамза́тович Гамза́тов, avaariksi Расул XIамзатов, Rasul Hamzatov; 8. syyskuuta 1923 Dagestanin Hunzahin piirin Tsadan kylä – 3. marraskuuta 2003 Moskova) oli avaarilainen runoilija. Ensimmäinen runokokoelma Hasratab rokigi borkarab tstsingi (”Palava rakkaus ja polttava viha”) ilmestyi toisen maailmansodan aikana vuonna 1943. Gamzatovin kaksi vanhempaa veljeä kaatui sodassa kuin 2 nostokurkea. Hänelle on myönnetty Dagestanin kansanrunoilijan ja sosialistisen työn sankarin arvonimet, neljä Leninin ja useita muita kunniamerkkejä sekä neuvostoliittolaisia ja kansainvälisiä kirjallisuuspalkintoja. Runoilija on haudattu Mahatškalaan vaimonsa Patimatin viereen. He saivat siellä kolme tytärtä. Mahatškalan lentoasema on lentokentistä merkittävin.
    ellauri378.html on line 173: gestan_locator_map.svg/800px-Russia_Dagestan_locator_map.svg.png" />
    ellauri378.html on line 174:
    Täällä on Dagestan. Sitä asuttavat avaarien lisäxi darginit, kumykit, lezgit, lakit, venäläiset, azerit, tabasaranit, tšetšeenit, nogait, rutulit, agulit, vuoristojuutalaiset ja muumit.

    ellauri378.html on line 219: We Westerners haven't lifted a finger in this conflict, let alone financed the fighting on the Ukrainian side.
    ellauri378.html on line 235: Die Ems hat die Orte an ihren Ufern seit Generationen geprägt. Heute zieht es Einheimische und Gäste wieder an das Wasser des kleinsten deutschen Stroms. Zahlreiche Veranstaltungen wie "Greven an die Ems" oder das "Emsfestival" nutzen den Fluss als Kulisse. Historische Ortskerne, romantische Bauwerke und die einzigartige Natur der Emsauen schmücken den Lauf der Ems. Saxan ja Hollannin raja Emsin suulla on epämääräinen, siitä on jo tullut kahnausta kun sinne tehdään kilpaa tuulimyllyjä.
    ellauri378.html on line 247: Teutoburgissa koetulla tappiolla oli suuri vaikutus Rooman laajentumispyrkimyksiin. Augustus ja hänen seuraajansa Tiberius tulivat varovaisemmiksi, ja Rein vakiintui Rooman ja germaanien väliseksi rajaksi. Suurin syy tähän tosin lienee ollut se, että taloudellisesti takapajuinen Germania ei ollut vaivalloisen valloittamisen arvoinen. Reinille ja Tonavalle rakennettiin linnoitettu rajalinja, limes. Taistelussa tuhoutuneiden legioonien numeroita ei enää koskaan käytetty. Taistelupaikankin tarkka sijainti oli pitkään hämärän peitossa. 1980- ja 1990-luvulla suoritettujen arkeologisten kaivausten jälkeen pidetään kuitenkin käytännöllisesti katsoen varmana, että lopullinen taistelu käytiin Kalkriesessä, Osnabrückin pohjoispuolella. Sillä kertaa sakemanneilla oli onni matkassa.
    ellauri378.html on line 254: Androkles ja leijona -näytelmässä, jonka löysin vaihtorottahyllyltä, joka on painettu Georgen maxamilla pelleaakkosilla joka toiselle sivulle, ja josta puuttuu sivuja, tekee George Shaw, joka halusi tulla kuzutuxi Bernardixi, raakaa pilaa kristityistä marttyyreistä.
    ellauri378.html on line 256: Joka tapauxessa tollanen jonkun asian edestä kuoleminen on aivan perseestä. Sen nyt vielä ymmrtää että elukka riskeeraa henkensä pennun puolesta, koska se on geeneille peliteoreettisesti kannattava kauppa. Mutta siihen se saa jäädäkin.
    ellauri378.html on line 276: Kainin vaimo oli ensimmäinen vaimo maailmassa. Naisia ​​oli tänä aikana olemassa – pojat ja tyttäret syntyivät patriarkkojen kanssa – mutta heidän rooliaan ei muuten historiallisesti tunnistettu. Syy siihen, miksi kysymme enemmän Kainin vaimosta kuin esimerkiksi Kenanin tai Jaredin tai Metusalahin vaimoilta, johtuu siitä, että Kainin vaimo oli langenneen maailman ensimmäinen perseestä tullut vaimo.
    ellauri378.html on line 282: Kun katsomme aina takaisin langenneen ihmiselämämme alkuun maan päällä, meidän on pääteltävä, että me langenneet ihmiset aloitimme laskeutumisemme puista insestin avulla. Nykyinen insestiä koskeva kieltomme on ainakin käytännöllinen, ja se on ollut olemassa ihmiskulttuureissa tuhansia vuosia. Puhelinjohtoihin kertyviä geneettisiä häiriöitä ei tule siirtää vauvoille, jos mahdollista. Kun sekä isällä että äidillä on sama sairaus, koska he ovat sisaruksia, heidän vauvansa saattaa periä sairauden ja ehkä kärsiä siitä voimakkaammin. Kainin ja hänen vaimonsa tapauksessa he olivat kuitenkin Aadamin ja Eevan lapsia – jotka olivat täydellisiä Jumalan luomuksia ja joilla ei olisi voinut olla sellaista asiaa kuin geneettinen häiriö. Kainin ja hänen vaimonsa suhde oli veljen ja sisaren välinen avioliitto ihmisten ensimmäisen sukupolven tasolla, ja siksi se oli ilman geneettistä vaaraa. Mutta myöhemmin patriarkaalisen kauden aikana, kun yhä useampia mies- ja naisserkkuja tuli saataville, serkkuja, joilla oli yhä enemmän penkkipunnerruxia ja maastanostoja, tuli esiin mielestäni inhimillinen perustavanlaatuinen käskymme insestiä vastaan.
    ellauri378.html on line 284: Ja tämä käsitykseni johtaa lopulta siihen, missä olemme tänään ja miksi insesti on meille nyttemmin niin vastenmielinen. Mutta that aside, mikä oli Kainin vaimon nimi riemupäivien kirjan mukaan? Raamatun mukaan Kainin vaimolla ei ole nimeä. Heprealaisesta perinteestä on kuitenkin olemassa ainakin yksi Raamatun ulkopuolinen asiakirja, joka nimeää hänet. Riemujuhlien kirjaa kutsutaan myös nimellä "Pienempi Genesis", ja se kirjoitettiin muistiin jossain vuosina 135–105 eaa., vaikka sen sanotaan alun perin esittelevän enkelin Moosekselle. Jotkut heprealaiset tutkijat pitävät tätä kirjaa kanonisena, vaikka suurin osa maailman ortodoksisen juutalaisen tutkijoista ei pidä sitä niin, vaikka sen sisältö on legendan kannalta kiehtova. Huomattuamme tämän varoituksen saamme The Book of Jubilees -kirjasta tietää, että Kainin vaimon nimi oli Awan (vaihtoehtoisesti Avan tai Aven) ja että Awanilla oli sisar, nimeltä Azura. Tämän perinteen mukaan Azura meni naimisiin Abelin kanssa. Tarina jatkuu, että myöhemmin, kun Abel murhattiin, Azura meni naimisiin Sethin kanssa. Sethin linja jatkui vedenpaisumusta edeltävän patriarkaalisen ajan läpi Nooaan ja vedenpaisumukseen asti. Siihen mennessä kaikenlainen pahuus oli tullut niin suureksi Kainin syntyperän keskuudessa ja myös, vaikkakin ehkä vähäisemmässä määrin, Sethin syntyperän keskuudessa, että Jumala katui, että Hän oli alun perin tehnyt ihmiskunnan. Vedenpaisumuksella Jumala yritti pyyhkiä pois kaikki, paitsi tuon yhden vanhurskaan viinamäen miehen – Nooan – hänen vaimonsa, heidän kolme poikaansa ja heidän kolme miniäänsä. Jumala oli päättänyt aloittaa väestön alusta valitsemallaan miehellä. Eli insestiä kehiin taas! Ja sama homma Lootin tyttärien kaa.
    ellauri378.html on line 294: Jumalan ilmoituksen synnynnäisestä voimasta skeptikot saattavat mieluummin painottaa avioliiton geneettistä vaaraa selittääkseen historiallisen ja kulttuurisen vastenmielisyytemme insestiä kohtaan – se on tiedettä, he sanoisivat loppujen lopuksi. Mutta sanon ei. Minusta painavampi paino on Jumalan Sana. Kaikki mikä saa Jumalan vapisemaan, vapisuttaa meitäkin. Jos jumala ei piittaa, ei tarvi olla moxiskaan. Kaikki meistä eivät sitä tee, emmekä aina, mutta sielumme tietää, kun jokin on rikki. But if it ain't broken, don't try to fix it.
    ellauri378.html on line 296: Kuvassa on Dikkon Eberhart, oikeammin Dr. Dikkon Eberhart ja hänen vaimonsa Channa jotka asuvat Blue Ridgen alueella SW Virginiassa. Heillä on neljä aikuista lasta ja viisi lastenlasta, jotka pitävät heidät kiireisinä. Eberhart on kirjoittanut suositut muistelmakirjat The Time Mom tapasi Hitlerin, Frost Come to Dinner ja I Heard the Greatest Story Ever Told (Tyndale House Publishers). Eberhart kirjoittaa muistelmia auttaakseen niitä, jotka kaipaavat olla lähempänä Jumalaa. Tapaa hänet hänen blogissaan ja verkkosivustollaan www.dikkoneberhart.com.
    ellauri378.html on line 300: The Groundhog day (abridged)
    ellauri378.html on line 418: Copyright © 2024, Raamatuntutkistelutyökalut. Kaikki oikeudet pidätetään. Artikkelin kuvat Copyright © 2024 Getty Images, ellei toisin mainita. Kalifornia! – Älä myy henkilökohtaisia ​​tietojani Kalifornia!
    ellauri378.html on line 423: Israeli intelligence officials told The Daily Telegraph that despite months of intense fighting in the Gaza Strip, Tel Aviv is unable to destroy the Hamas group. In addition, the main goal of the invasion of autonomy is collapsing as Israel loses international support due to the bombing of Palestinian civilians.
    ellauri378.html on line 427: As a result of the fighting in Gaza, IDF central command no longer has a “clear picture of what is happening” with the rest of Hamas fighters deep underground in an extensive network of tunnels. Therefore, Israel believes that the best chance to destroy Hamas is to destroy Rafah, but such a move is not approved by Washington, and now Tel Aviv will have to do something “dramatic and radical” to change the dynamics of the armed conflict. Maybe nuke the tunnels.
    ellauri378.html on line 470: Tämä oli kokoelmamme mielenkiintoisia perusfaktoja Lambeth Walkista . Faktaluettelot on tarkoitettu tutkimukseen koulussa, opiskelijoille tai vain ruokkimaan aivosi uusilla todellisuuksilla. Mahdollisia käyttötapauksia ovat tietokilpailut, erot, arvoitukset, kotitehtävien faktalegenda, kansifakta ja monet muut. Oli tapauksesi mikä tahansa, opi totuus siitä, miksi Lambeth Walk on niin tärkeä!
    ellauri378.html on line 619: Vuonna 1943 paavi Pius XII "Humani generis" alkoi julkisesti tuomita natsien räikeät ihmisoikeusloukkaukset. Tämä ei lentänyt Saksassa. Vuonna 1943 saattoi jo arvata ketkä voittavat. Eikä erehtynyt! Sama hyyppä muuten pelasti Maryn mätänemiseltä haudassa ao. hypnoottisella eleellä. Jos siis joku, Jumala varjele, uskaltaa tahallisesti kieltää tai asettaa kyseenalaiseksi sen, minkä Me olemme määritellyt, tietäköön, että hän on täysin luopunut jumalallisesta ja katolisesta uskosta. Kivat rillit kuitenkin.
    ellauri378.html on line 637: Theron Davis, Los Angeles-luokan nopean hyökkäyksen sukellusvene USS Hamptonin (767) varatorpedo, lahjoittaa lippuun käärityn komentokolikon Cheryl Calecalle, Gold Starin puolisolle, jonka aviomies kuoli aktiivisessa palveluksessa 40 vuotta sitten pudottuaan epähuomiossa soppakanuunaan Hamptonin sotkukannella. Kaatuneen sotilasjäsenen hautajaisten aikana vanhemmat upseerit antavat puolisolle tai lähiomaiselle kansallisten värien lisäksi kultaisen tähtineulan osoituksena uhrauksestaan. Wherever American military families go, they can always feel connected, supported and empowered to thrive – in every community, across the nation, and around the globe.
    ellauri378.html on line 647: Black Ops takes place between 1961 and 1968 during both the Cold War and the Vietnam War, 16 years to 23 years after the events of World War 3. It portrays a secret history of black operations carried out behind enemy lines by the CIA. Missions take place in various countries around the globe, including Cuba, the Soviet Union, the United States, South Vietnam, China, British Hong Kong, Canada, and Laos. The single-player campaign revolves around the CIA's attempts to stop Soviet sleeper agents embedded in the US, to be activated via broadcasts from a numbers station, deploying an experimental nerve agent and chemical weapon known as "Nova 6".
    ellauri378.html on line 653: To top it all, Samantha is teleported to the moon while Maxis is sent somewhere else. Samantha accidentally triggered the MPD and was trapped within the device, but this also allowed her to enter the Aether realm. Maxis, who was retrieved by a group of 935 scientists, apologized to his daughter and committed suicide in front of her, prompting her to assume control of the zombies and seek vengeance on Richtofen. Richtofen fuses the golden rod and the meteorite piece and, using it to switch souls with Samantha, takes over as the new zombie controller. This causes his former allies to feel betrayed, and they ally themselves with Samantha (who now resides in Richtofen's body).
    ellauri378.html on line 655: Maxis is revealed to have become a sentient artificial intelligence living within the systems of Griffin Station, and he guides his daughter and the three soldiers to launch three missiles at the Earth. This severs Richtofen's link with the Aether, but the launch results in the catastrophic destruction of the Earth while still leaving Richtofen in control of the undead. Tinkering with the unstable Higg's particle can cause collapse of the known universe that expands with the velocity of light. To accomplish this, an even bigger El José will be built. No tehkäähän nyt sekin vielä vitun risto-oravat. Apinat.
    ellauri381.html on line 66: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan etänä ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta sai murhatuksi Banderasin kotona Münchenissä.
    ellauri381.html on line 85: 22. kesäkuuta 1941, päivänä, jolloin Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan, hän perusti Ukrainan kansalliskomitean. Komitean johtaja Jaroslav Stetsko ilmoitti Ukrainan valtion perustamisesta 30. kesäkuuta 1941 Saksan vangitsemassa Lvivissä. Julistus lupasi tehdä yhteistyötä natsi-Saksan kanssa. Saksalaiset eivät hyväksyneet julistusta, ja Gestapo pidätti Banderan, koska hän kieltäytyi kumoamasta asetusta. Saksalaiset vapauttivat hänet syyskuussa 1944 siinä toivossa, että hän voisi taistella Neuvostoliiton etenemistä vastaan. Sodan jälkeen Bandera asettui perheensä kanssa Länsi-Saksaan. Vuonna 1959 KGB- agentti murhasi Banderan Münchenissä.
    ellauri381.html on line 98: Syyskuussa 2022 Otto Schmidtin mukaan nimetty katu Dniprossa nimettiin uudelleen Banderan kunniaksi; Tämä katu oli alun perin ollut Gymnasium Street, kunnes neuvostoviranomaiset nimesivät sen uudelleen Otto Schmidt Streetiksi erinomaisen venäläisen tiedemiehen ja maantieteilijän, arktisen alueen tutkijan Otto Julievich Schmidtin (1891-1956) kunniaksi vuonna 1934. Joulukuussa 2022 äskettäin vapautettu Iziumin kaupunki päätti nimetä Pushkin Streetin uudelleen Stepana Bandera Streetiksi. 22 muuta katua nimettiin uudelleen. Deutsche Welle, reporting in 2014, said that most of the people in Izium were ethnic Ukrainians, but the Russian language was the most common language of communication on the streets. On April 17, 2023, Izium formed a Sister City partnership with Greenwich, Connecticut, USA.
    ellauri381.html on line 105: Pechenegien (muuan toinen turkkilainen porukka) kavereina he asuivat muuttuvalla alueella Mustanmeren pohjoispuolella ja Volga-joen varrella, joka tunnettiin nimellä Cumania, josta käsin kumani-kiptšakit sekaantuivat ikävästi Kaukasuksen ja Khwarazmian valtakunnan politiikkaan. Kuumit olivat rajuja ja valtavia Euraasian arojen paimentolaisotureita, joilla oli pysyvä kiusallinen vaikutus keskiaikaiseen Balkaniin. He olivat lukuisia, kulttuurisesti kehittyneitä ja sotilaallisesti voimakkaita. Pechenegit muuten pisti aikoinaan turpaan varjageille eli viikingeille alias proto ryssille (rus). Petsenegit päihitti sittemmin Bysantin armeija. Lisää aiheesta kz. albumia 376.
    ellauri381.html on line 130: Ukrainian nationalism emerged as an ideology in the first third of the 20th century and bears a close resemblance to German Nazism and a number of other far-right ideologies of the time. This is attested to by its extreme intolerance, its craving for immediate political action, violence, and the denial of rights to minorities.
    ellauri381.html on line 133: The problem is that these non-Ukrainian elements in Ukraine are the majority. In the southeastern part of the country the population is overwhelmingly non-Ukrainian, and even in the Ukrainian-speaking region of Western Ukraine, Galicia, non-Ukrainians represent a considerable percentage of the population.
    ellauri381.html on line 135: For instance Stepan Bandera was a Galician-born political activist who swiftly rose to prominence in the burgeoning Ukrainian nationalist movement, based in Western Ukraine, which gathered pace during the 1930s.
    ellauri381.html on line 137: Prior to WWII, when Western Ukraine was a part of Poland, Stepan Bandera’s Organization of Ukrainian Nationalists (OUN) had been engaged in anti-Polish political and subversive activities with the goal of achieving Ukrainian independence. But after these lands were annexed by the USSR in 1939, the Soviet authorities became the new enemy.
    ellauri381.html on line 139: During the Second World War, the OUN’s militant wing, the Ukrainian Insurgent Army (UPA), led by Bandera and his right-hand man Roman Shukhevych, mainly operated in Western Ukraine. It was during this era that some of the most controversial pages in the history of Ukrainian nationalism were written.
    ellauri381.html on line 149: At the same time, military units that had not been subordinated to the Reich were also engaged in ethnic cleansing of territories they considered as native Ukrainian, periodically engaging in armed clashes with the German occupation forces.
    ellauri381.html on line 156: Banderovite activities reached their widest scope from 1941-1945, and in the early postwar years, when British and American intelligence services established contact with the Bandera movement during the early Cold War.
    ellauri381.html on line 158: However, by the mid-1950s, sabotage activity petered out, and many agreed to return to a peaceful life. Bandera himself lived in Munich after the war under the protection of MI6, the British intelligence service, with which he was collaborating, until 1959, when he was killed by KGB agent Bohdan Stashynsky with a special gun that fired a syringe loaded with potassium cyanide.
    ellauri381.html on line 168: So, when it came to education oversight and information policy, there was no division in the country, as it all conformed to a single nationalist trend. In fact, Ukrainian nationalists had absolute power over the education system, as well as the strongest influence on media policy.
    ellauri381.html on line 170: Therefore, a new generation of Ukrainian children learned from textbooks that propounded an ultra -nationalist view of Ukrainian history. Regularly broadcast TV programs promoted Ukrainian radical nationalist propaganda.
    ellauri381.html on line 172: Today, Ukraine is reaping the fruits of this school of education and information, as many of the people pushing the “Ukrainian” agenda are under 30 years old, even though their parents do not emphasize any pronounced Ukrainian identity.
    ellauri381.html on line 353: That you should forget;
    ellauri381.html on line 399: Löytyi venäjäxi Pasilan vaihtohyllystä. Azhev näyttää olleen Solzhenizynin vankikolleega, samanlainen rangaistusvanki kuin Alexanteri, paizi että Vasili otti lusikan kauniiseen käteen sosialistisen realistisesti, kärhämöimättä generalissimuxen tai sen perillisten kanssa, ja sai palkinnoxi monta Stalinin hopealusikkaa. Nyt on Vasili käytännöllisesti kazoen unohdettu ja vaiettu.
    ellauri381.html on line 406: Em. Konstantin Simonov kirjoitti: "Miksi, tietäen etukäteen, että hän ei pysty kertomaan koko totuutta romaanissa käsitellystä rakennuksen tilanteesta ja luonteesta, kirjoitti Azhaev silti romaaninsa silloin? Tässä voi ilmeisesti syntyä erilaisia ​​vastauksia, mutta jos tämä kysymys kysyttäisiin minulta, vastaisin siihen ymmärrykseni mukaan näin: Azhaev tunsi ilmeisesti syvän sisäisen tarpeen muodossa tai toisessa kirjoittaa edelleen siitä, missä hän oli osallistuja vuonna kivi ja puu ja todistaja ihmisistä, jotka sitten, sotavuosina, rakentaessaan tämän öljyputken, saivat aikaan mahdottomalta vaikuttaneen öljyputken. Tässä kirjassa hän kirjoitti GULAG-vangeista vapaina ihmisinä, Neuvostoliiton kansalaisina, jotka epäinhimillisissä olosuhteissa antoivat oman panoksensa voittoomme fasismista. Ja hän teki tämän aivan tietoisesti, haluten romaanillaan pystyttää muistomerkin heidän ponnisteluilleen, heidän rohkeudestaan ​​ja omistautumisestaan ​​kotimaahansa."
    ellauri381.html on line 419:

    Dagens nyheter från Svea rike
    ellauri381.html on line 426: Kristi Noem, som pekats ut som tänkbar vicepresidentkandidat för Donald Trump, får kritik för att ha skjutit ihjäl en hundvalp och en get. Nu har hon försvarat det hon gjorde, skriver BBC.
    ellauri381.html on line 430: Hansen har en nära relation till sin mamma, som han ringer varje dag. Om hon inte svarar får han stresspåslag.
    ellauri381.html on line 431: I en intervju med Dagens Nyheter berättar han om vad det är som får honom att inte skaffa barn.
    ellauri381.html on line 433: – Om alla skulle vara så går ju sapiens under, säger Anders Hansen till tidningen. Bara vi svenska pederaster blir kvar.
    ellauri381.html on line 435: Lada brinner på Ekerö. Billigare att tanka – men allt dyrare att ta bussen. Kollektivtrafiken har fått minskat stöd av dagens regering. Samtidigt har man satsat 13 miljarder kronor på sänkt skatt på drivmedel och ökat reseavdrag.
    ellauri381.html on line 436: Infrastrukturminister Andreas Carlsson menar att den allt dyrare kollektivtrafiken inte är regeringens ansvar.
    ellauri381.html on line 439: get-zen_doc/1581919/pub_62f46e8a8879873a6b8db775_62f46f4b8e678b09ff9ceaa0/scale_720" />
    ellauri381.html on line 441: Syytteen mukaan vuodesta 1940 Solženitsyn harjoitti neuvostovastaista agitaatiota ja ryhtyi toimiin neuvostovastaisen järjestön luomiseksi. A.I. Solženitsyn väitti, että hänen syytöksensä perustui vain kirjeenvaihtoon N.D. Vitkevichin kanssa ja korosti erityisesti, että häntä syytettiin vain yhdestä pykälästä, vittuilusta Stalinille. Kuuluisa erityiskokous kuitenkin sivuutti artiklan 58-2, ei halunnut soveltaa RSFSR:n rikoslain 49 artiklaa (off with his head) ja pelasti näin Aleksanteri Isaevitšin hengen, jotta hänellä olisi mahdollisuus myöhemmin kuvata häikäilemättömyyttään lukuisissa niteissä.
    ellauri381.html on line 449: As a result of the Khrushchev Thaw, Solzhenitsyn was released and exonerated. He pursued writing novels about repression in the Soviet Union and his experiences. He published his first novel, One Day in the Life of Ivan Denisovich in 1962, with approval from Soviet leader Nikita Khrushchev, which was an account of Stalinist repressions. Actually, it was about a normal day in a labor camp. Following the removal of Khrushchev from power, the Soviet authorities attempted to discourage Solzhenitsyn from writing any more anticommunist crap. He went on anyway, sending the crap to the west. In 1974, Solzhenitsyn was stripped of his Soviet citizenship and flown to West Germany. In 1976, he moved with his family to the United States, where he continued to write. In 1990, shortly before the dissolution of the Soviet Union, his citizenship was restored, and four years later he returned to Russia, where he remained until his death in 2008.
    ellauri381.html on line 467: Kommunistisen puolueen johtaja Gennadi Zjuganov totesi, että Solzhenitsyn oli erittäin puolueellinen ja yksipuolinen arvioidessaan neuvostoaikaa. Luonnollisesti nämä arviot olivat kerrostuneet hänen henkilökohtaiseen tragediaan. Mutta et voi siirtää henkilökohtaisia ​​ongelmiasi ja vastoinkäymisiäsi koko kansan elämään ja hyväksikäyttöön, koko suuren maan luovaan potentiaaliin.
    ellauri381.html on line 521: Kerran onnistuin sinun ohjeistasi päästä lähelle Ivan Megeliä. Tänä aamuna ompelupajassa minut tapaamassa Megel sanoi puolisalaisesti: se, joka ei ollut mitään, tulee kaikeksi! Jatkokeskustelusta Megelin kanssa kävi selväksi, että s/c Malkush, Kovlyuchenko ja Romanovich aikoivat aloittaa kapinan 22. tammikuuta. Tätä varten he olivat jo koonneet luotettavan ryhmän, pääasiassa omasta - Banderan, ja piilottivat veitsiä, metalliputkia ja lautoja. Megel sanoi, että Romanovichin ja Malkushin työtoverit toisesta, kahdeksannesta ja kymmenennestä kasarmista tulisi jakaa neljään ryhmään ja aloittaa samaan aikaan. Ensimmäinen ryhmä vapauttaa "omansa".
    ellauri381.html on line 525: "Hän tulee olemaan tekemisissä myös tiedottajien kanssa. Tunnemme kaikki! Heidän 'kummisetänsä' työnsi heidät rangaistuslaatikkoon harhautuksena. Toinen ryhmä ottaa rangaistuslaatikon ja rangaistussellin, kun taas toinen ryhmä murskaa palvelut ja punaiset olkasuojat. Se siitä!" Sitten Megel sanoi, että kolmannen ja neljännen ryhmän tulisi sulkea sisäänkäynti ja portti ja sammuttaa vara-sähkömoottori alueella.
    ellauri381.html on line 527: Aiemmin kerroin jo, että Puolan armeijan entinen eversti Kenzirsky ja sotilaslentäjä Tishchenko onnistuivat saamaan Kazakstanin maantieteellisen kartan, matkustajalentokoneiden aikataulun ja keräävät rahaa. Nyt olen täysin vakuuttunut siitä, että he tiesivät aiemmin tulevasta kapinasta ja ilmeisesti halusivat käyttää sitä pakoon. Tämän oletuksen vahvistavat Megelin sanat: "Mutta puolalainen näyttää haluavan olla muita älykkäämpi, no, saa nähdä!"
    ellauri381.html on line 533: L. Sammutin, julkaisun kirjoittaja, joka oli vangittuna Special Bladessa Solženitsynin kanssa isänmaan maanpetoksesta sodan aikana, jonka tanskalaiset luovuttivat Smershin käsiin ja Hruštšov rehabilitoi, kertoo todistajana Ivan Megelin nolosta lopusta (joka " avautui" liikaa Vetrovin edessä, tietäen varmasti, että tästä ilmoitettaisiin viranomaisille ja ilmeisesti omien päämääriensä, no esimerkiksi koston kolmen "Bendera-jäsenen" sorron vuoksi. - Malkush, Kovlyuchenko ja Romanovich): tapettiin hiljaisella laukauksella päähän, koska se uhkasi leirin johdon salaisen informaattorin Solženitsynin paljastumista.
    ellauri381.html on line 547: Kolmas fakta. Jos Aleksandr Isaevich olisi leirin mellakan aikana todella joutunut mustalle listalle, niin sairaalasta palattuaan häntä olisi odottanut yleinen työ. Kuitenkin, kuten kirjoittaa N.A. Reshetovskaja: "Sanya alkoi oppia puusepäntyötä, mutta hänellä ei ollut aikaa hallita sitä unelmansa mukaan: hänet siirrettiin valimoon." Vielä tärkeämpää on se, että vuosina 1952-1953. hän oli yksi harvoista vangeista, jotka saivat palkan: osa tuloista meni leirille, "mutta loput 30-10% kirjattiin edelleen vangin henkilökohtaiselle tilille, ja vaikka ei kaikki näistä rahoista, mutta osa siitä (jos et ollut hyvä missään, et ollut syyllinen, ei ollut myöhässä, et ollut töykeä, et pettänyt esimiehiä) kuukausittaisten lausuntojen mukaan oli mahdollista siirtää uuteen leirivaluuttaan - joukkovelkakirjoihin, ja nämä joukkovelkakirjat saatettiin kuluttaa."
    ellauri381.html on line 573: "No, minä", huomautti A.I. Solženitsyn, joka puhui 22. syyskuuta 1967 Neuvostoliiton kirjailijaliiton hallituksen sihteeristön kokouksessa, antoi tarinan suurille onkologeille tarkastettavaksi - he tunnustivat sen lääketieteellisestä näkökulmasta moitteettomaksi ja nykyaikaiseksi. Tämä on juuri syöpää, syöpä sellaisenaan. A historioitsija A. Ostrovski kääntyi osana Solženitsynin elämää koskevaa tutkimusta myöhemmin erään onkologin puoleen, joka kertoi tutustuneensa "syöpäosastoon" silloin kun se meni Samizdatiin, mutta ei voinut lukea sitä loppuun juuri siksi, että lääketieteellisestä näkökulmasta taudin kulku ja hoitoprosessi on kuvattu täysin epäpätevästi.
    ellauri381.html on line 581: ges-1233499794-scaled.jpg" width="70%" />
    ellauri381.html on line 587: In David Remnick’s profile of the writer in The New Yorker, Solzhenitsyn is quoted as saying, “Purely for my work, the 18 years in Vermont have been the happiest of my life.” His other son, Yermolai Solzhenitsyn, adds, “You should know that it wasn’t like my father was some kind of anti-Western ogre at home.” The younger Solzhenitsyns’ recollections of their American childhoods reveal a father who sent his sons to local schools, encouraged them to learn English, let them listen to music he detested – like Black Sabbath – and generally allowed them the freedom to assimilate with their peers.
    ellauri381.html on line 593: For much of the late 1970s and 1980s, Solzhenitsyn was portrayed in the Western media as a cranky has-been. "Partly it was his fault,” Ignat answers. “His strident political tone was not compatible with typical Western discourse. Then people saw the beard and, well, two plus two equals Old Testament prophet. But that was a result of the urgency of the times he was living in. People did not understand the world he had come from. Where he came from good manners were not a common currency.”
    ellauri381.html on line 597: Solzhenitsyn shocked his audience with a speech that strongly criticized his host country rather than expressing his eternal gratitude for escaping a totalitarian government: “The Western world has lost its civil courage, both as a whole and separately, in each country, each government, each political party, and of course in the United Nations. Such a decline in courage is particularly noticeable among the ruling groups and the intellectual elite, causing an impression of loss of courage by the entire society.”
    ellauri381.html on line 599: The great writer Alexander Solzhenitsyn predicted the current situation in Ukraine almost half a century ago. The Nobel laureate wrote: "With Ukraine, things will get extremely painful. Some regions on the left bank of the river Dnepr clearly lean more towards Russia. As for Crimea, Khrushchev's decision to hand it over to Ukraine was totally arbitrary."
    ellauri381.html on line 617: 7. joulukuuta 1949 häntä vastaan ​​aloitettiin oikeudenkäynti sotilasklubissa (TsDNA), joka järjestettiin kokonaan Moskovassa Stalinin ja Berian määräyksestä. Traitor Kostovia syytettiin puolueen vastaisesta toiminnasta, salaliitosta Titon kanssa, vakoilusta Britannian tiedustelupalvelun hyväksi ja agenttitoiminnasta kapitalististen maiden hyväksi.
    ellauri381.html on line 649: gettyimages-1071870454-1.jpg" height="200px" />
    ellauri381.html on line 650: gettyimages-186171374.jpg" height="200px" />
    ellauri381.html on line 662: Toinen tarina on tarina petturi Innokenty Volodinista. Ulkomaille matkustava diplomaatti, Neuvostoliiton älymystön eliitin edustaja, yrittää välittää Yhdysvaltain suurlähetystölle tietoja Neuvostoliiton tiedusteluagentin yrityksestä seurata yhdysvaltalaisten tutkijoiden kehitystä atomipommin tuotannon alalla.
    ellauri381.html on line 664: ge/17321967/500full-yevgeny-mironov.jpg" height="300px" />
    ellauri381.html on line 665: ges/people/profile-1539448339-yPTImdlSzKQxavmodbxkcvcTCxg.jpg?tr=h-550,w-333,q-60&version=2" height="300px" />
    ellauri381.html on line 672: ...Ennen työn aloittamista esitin Aleksanteri Isaevichille vain albumin, jossa oli valokuvia roolien tulevista esiintyjistä. Ja tämä riitti hänelle suostumaan. Hän piti todella ajatuksesta kuvata Jevgeni Mironov nimiroolissa. Muistan, että Galina Vishnevskaya jopa sanoi yhdessä haastattelussa: "Kuinka samanlainen Mironov on nuoren Solženitsynin kanssa." Olen vakuuttunut, että tämä oli oikea valinta.
    ellauri382.html on line 53: ges9482b0ef-ace9-4822-94a5-9ffade940e0e.jpg" >
    ellauri382.html on line 63: ge/6564311/740full-marie-gomez.jpg" height="500px" />
    ellauri382.html on line 74: – Isku synnytyssairaalaan Mariupolissa oli hirveä. Se on sama kuin joku pommittaisi Naistenklinikkaa tai Gazan lastensairaalaa tai tuhoaisi punaisen Tampereen kaupungin. Kollektiiviseen muistiimme ovat palautuneet suomalaisten sotakokemukset, Stubb sanoo. Tosin en ize muista kun en ollut syntynyt, eikä noita muitakaan muistajia enää monta taida olla elävien kirjoissa. Stubbin mielestä Suomi on kuin kasakka, joka liikkuu keväthangella kissamaisen ketterästi ja hyödyntää hetkensä. Vai oliko se torakka? Nekin ovat hyvin nopeita. – Ehkä Suomi on kuin ukrainalainen torakka, joka ottaa jos vain löytää jotain irtainta.
    ellauri382.html on line 94: ges" />
    ellauri382.html on line 170: ges.outbrainimg.com/transform/v3/eyJpdSI6IjY4MzY2YmM3YzAyNTY5MTk5MGFiYjczOGM0ODdhNDJjMWM3MmVlZmE4MjIzYjRjZWQ2MzVjM2VmMTQxYzlmMGUiLCJ3Ijo0MDAsImgiOjI2NiwiZCI6MS41LCJjcyI6MCwiZiI6MH0.jpg" />
    ellauri382.html on line 203: Spørgsmål som disse er pisse irriterende. Vi går ikke i hijab netop fordi vi ikke tror på din “eneste” Gud. Nu er jeg selv ateist, men her i Danmark og i Grønland har vi vores egen fri vilje. Nogen tror på Allah, andre på en anden Gud, og nogle på ingenting. Så hvorfor? Fordi vi ikke er muslimer såre enkelt. You do you, we do us… Hvem fanden vil frivilligt ligne en sort affalssäk forresten?
    ellauri382.html on line 206: Ret mig hvis jeg tager fejl, men Rusland har i meget lang tid, haft to skræddersyede enheder, stående i Kaliningrad. Den ene er designeret Gotland og den anden designeret Bornholm. Enhedernes eneste opgave, er at indtage hver deres ø. Alt hvad de er udrustet med, organiseret og trænet til, handler om de to øer.
    ellauri382.html on line 228: Jumala tietää, että maailmassa on aina ollut tyhmiä ihmisiä, koska se on tehnyt ne. Ja myös paljon ilkeitä ihmisiä. Mutta harvoin tyhmyys on ollut niin ilkeää tai ilkeys niin tyhmää. Hän saa Nixonin näyttämään luotettavalta ja George W. Pensaan älykkäältä. Itse asiassa, jos Frankenstein päättäisi tehdä hirviön, joka on koottu kokonaan inhimillisistä puutteista, hän tekisi Trumpin.
    ellauri382.html on line 238: Elämä on kovaa, yhteiskunta armoton, ihmiset ilkeitä ja sitten sinä kuolet. Ainoa merkitys olemassaolollesi on se, että selviydyt hengissä, lisäännyt ja panet geenisi ja meemisi kiertoon seuraavalle sukupolvelle. Se (paneminen) oli hetkittäin kyllä mukavaa. Life is hard and then you die. Revi siitä huumoria.
    ellauri382.html on line 249: Rahan ahneus on kaiken pahan alku ja juuri, 1 Tim. 6:10, ja juuri siksi 'normi' työt rahalle siinä rahan ahneus hengessä, on se leveä tie helvettiin. Tätä ei tiedä tahi hyväksy myöskään 99% tunnustavista Kristityistä, vaan ne suhtautuvat nurjasti kaltaisiini siipiveikkoihin.
    ellauri382.html on line 251: Jumala näki sen kärsimyksen mitä "muitten jumalien" palvonta kansoille aiheutti. Siksi hän varotti israelilaisia muista jumalista. Siksi myös Kanaanin kansat piti hävittää israelilaisten tieltä. Nämä kansat palvoivat Baalia, Molokia ja Astartea joille he mm. uhrasivat polttouhreina esikoisiaan. He harjoittivat erilaisia muitakin perversioita, joista osa on tuttuja eräiden nykyisten ateistipiirien agendoista. Ja sen jälkeen on pitänyt hävittää monen monta muuta kansaa. Ja nyt Israel tekee selvää lopuistakin filistealaisista. Eipä ole tässä suhteessa paljoa uutta auringon alla, niinkuin ei muissakaan suhteissa.
    ellauri382.html on line 262: Vuonna 1942 Portnova liittyi Valko- Venäjän vastarintaliikkeeseen ja liittyi paikalliseen maanalaiseen komsomolijärjestöön Obolissa, Vitebsk Oblastissa, nimeltä Young Avengers. Hän aloitti jakamalla Neuvostoliiton propagandalehtisiä Saksan miehittämälle Valko-Venäjälle, keräämällä ja piilottamalla aseita Neuvostoliiton sotilaille ja raportoimalla Saksan joukkojen liikkeistä. Opittuaan aseiden ja räjähteiden käytön vanhemmilta Portnova osallistui sabotaasitoimiin pumpulla, paikallisella voimalaitoksella ja tiilitehtaalla. Näissä teoissa hiänen on arvioitu tappaneen yli 100 saksalaista sotilasta.
    ellauri382.html on line 266: Joulukuussa 1943 tai tammikuussa 1944 Portnova lähetettiin takaisin Oboliin soluttautumaan varuskuntaan, selvittämään syyt viimeaikaisiin Young Avengers -epäonnistumisiin, sitten paikantamaan ja ottamaan yhteyttä jäljellä oleviin jäseniin. Hänet saatiin nopeasti kiinni. Raportit hänen pakenemisestaan ​​vaihtelevat. Yksi on se, että Gestapon kuulustelun aikana Gorianyn kylässä hän otti tutkijan pistoolin pöydältä, sitten ampui ja tappoi hänet. Kun kaksi saksalaista sotilasta astui sisään kuultuaan laukaukset, hän ampui myös heidät. Sitten hän yritti paeta rakennuksesta ja juoksi metsään, missä hänet jäi kiinni joen rannalta.
    ellauri382.html on line 281: href="https://www.uutispeili.fi/index.php/2024/02/29/geneven-sopimus-on-aikansa-elanyt/">aikansa
    ellauri382.html on line 330: Suomi on edelleen ulkomaille muuttavien venäläisten kiinnostava maa maantieteellisen läheisyytensä, logististen etujensa ja yhteisen historiansa vuoksi, ja Venäjältä Suomeen muuttavien määrä pysyy vakaana. Projektimme on ratkaissut menestyksekkäästi Suomeen maahanmuuttoon ja ulkomaalaisten oleskelulupiin liittyviä ongelmia Suomessa vuodesta 2007 lähtien. Tietoja oleskeluluvasta Suomessa: Oleskelulupien luokat Suomessa Oleskeluluvan jatkaminen Suomessa Kieltäytyminen oleskeluluvan uusimisesta Suomessa Muutoksenhaku oleskeluluvan uusimisesta Suomessa Kieltäytyminen Suomen oleskeluluvan myöntämisestä Pysyvän oleskeluluvan epääminen Suomessa Suomessa oleskelun pituus oleskeluluvalla Muutoksenhaku Suomen oleskeluluvan epäämisestä Sukulaisten yhdistäminen
    ellauri382.html on line 335: Photo of the Yugoslavian fighter girl (Liba Radij) aged 17, while executed by the Nazis in 1943. The commander said to her: If you mention the names of your colleagues, I will release you immediately. She said to him: You will know them when they come to avenge me. And indeed, they later came and executed him on the same tree with the same rope!! The cowards die while they are alive, and the brave live on while they are dead, though as memes only. Monkeys die, but vendetta lives on.
    ellauri382.html on line 340: Livestriimaaja ja venäjän ammattitrollaaja Aino Kallio aka "Moskovan Tiltu". Kyseinen mukava neitonen puhui aikamoista paskaa radiokanavilla mutta oli monella tapaa trollitehtailun ensimmäisiä hahmoja. Propaganda mitä Tiitu tuuttasi oli niin yliampuvaa että lähetyksiä lähinnä kuunneltiin huumorimielessä. Mutta kuumottavia lähetyksistä tekee että siellä puhuttiin tunnetuista kaatuneista ja ihmisistä, joiden henkilöpapereita ryssä löysi kuolleilta tai vangeilta.
    ellauri382.html on line 360: Meet the baddest man on the planet! Retired Chief Petty Officer David Goggins is the only person to ever complete US Army Ranger School, US Air Force Tactical Control Party Training, and US Navy Seal Training. Individually, each of these training programs are nearly impossible to complete. He not only completed the training, but served honorably, completing numerous combat missions in Afghanistan in each capacity, killing a lot of foreigners. Petty officers are U.S. Army's middle class which prevents the rank and file from lashing out on the officers. That's democracy. Middle class dreams about getting to the top and the rubble dreams about rising to middle class, pitelemään mahtavaa parrua.
    ellauri382.html on line 366: ges" width="50%" />
    ellauri382.html on line 369: Goggins was born on February 17, 1975, to Trunnis and Jackie Goggins. In 1981, he lived in Williamsville, New York, on a street called Paradise Road (same as Donald Duck!) with his parents and brother, Trunnis Jr. While Goggins's neighborhood held "model citizens consisting of white people," he describes his colorful home experience as "hell on Earth." Goggins's father owned the roller skating rink Skateland, located in East Buffalo, New York. At age six, Goggins often worked the night shift at Skateland alongside his family, lining up roller skates. Goggins’s mother left his father due to abuse and eventually moved herself and her children to live with Goggins's grandparents in Brazil, Indiana. Goggins enrolled in second grade at a small Catholic school and made First and Second Communion but failed the Third. His brother, Trunnis Jr., returned to Buffalo to live with their father.
    ellauri382.html on line 371: When Goggins enrolled in the third grade, he was diagnosed with a learning disability due to the lack of schooling. He also found it difficult to learn as he was suffering from toxic stress because of the child abuse that he suffered during his early years in Buffalo, New York. Because of the stress, he developed a stutter. Goggins explains h-ho-how he was c-co-constantly in a f-fight-or-flight response with social anxiety because of his s-st-stuttering. In school, Goggins was subjected to racism and the K-Ku-Klux Klan held a local presence at the time in Brazil and Indiana. Goggins recalls he once found "Niger [sic] we're gonna kill you" on his Spanish notebook. At 16, a better informed student spray painted "nigger" on the door of Goggins's car.
    ellauri382.html on line 407: ges.findagrave.com/photos/2021/123/81642123_3f1ab386-97a2-46df-bf3d-745bff6a01ca.png" height="200px" />
    ellauri382.html on line 408: ge/public/d6_files/Ali-Clay.jpg?itok=Iylzgqy8" height="200px" />
    ellauri382.html on line 430: Hallituksen asiakirjat kuvailivat Tom Moreheadia maanviljelijänä ja puuseppänä, 5 jalkaa 8 tuumaa pitkä, ruskeat silmät, mustat hiukset ja "keltainen" tai "vaaleanruskea" iho. Hänen fyysiset ongelmansa lueteltiin eri tavoin maksan, sydämen, suoliston ja alaselän vaivoiksi. Vuotta ennen kuin hän kuoli 75-vuotiaana vuonna 1913, eläketoimisto lopulta hyväksyi hänen sanansa ja James W. Moreheadin sanan, että Thomas oli sen ikäinen, jonka hän väitti olevansa. Sen mukaisesti uupuneen vanhan sotilaan eläke nostettiin korkealle tasolle 20 dollaria kuukaudessa.
    ellauri382.html on line 454: Dave Sedaris löysi 1986 rodesta seuraavan "Checklist for Hidden Anger":
    ellauri382.html on line 475: Difficulty in getting to sleep or in sleeping through the night
    ellauri382.html on line 505: We judge ourselves harshly.
    ellauri382.html on line 524: The impact of repressed anger can include the following:
    ellauri382.html on line 527: Psychosomatic symptoms and physical ailments such as headaches, chronic cough and digestive issues
    ellauri382.html on line 535: Lingering sadness without clear reasons
    ellauri382.html on line 539: Urges to hurt oneself
    ellauri382.html on line 541: The inability to stand up for oneself, and thus let others take advantage of them
    ellauri382.html on line 557: The tendency to judge others
    ellauri382.html on line 572: ger_photo/imi_lo-removebg-preview.jpg?itok=xn_qElUa" />
    ellauri382.html on line 579: She shows few (if any) signs of repressed anger.
    ellauri382.html on line 581: Imi Lon verkkosivusto on omistettu erittäin herkille, emotionaalisesti ja älyllisesti intensiivisille, neurodivergenteille ja lahjakkaille aikuisille ja niille, jotka ovat aina tunteneet olonsa epätyypillisiksi ja erottuneiksi normeista koko elämänsä ajan. Koet eksistentiaalista masennusta elämän, kuoleman ja yksinäisyyden merkityksettömyydestä. Sinulla on diagnosoituja (virheellisesti diagnosoituja) mielenterveysongelmia, kuten rajapersoonallisuushäiriö, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai ADHD. Sinut tunnistettiin lahjakkaaksi lapseksi jo pienenä tai lahjakkaaksi aikuiseksi aikuisena; mutta et siltikään ymmärrä miksi kärsit niin paljon.
    ellauri382.html on line 588: Gas Light is a 1938 thriller play, set in 1880s London, written by the British novelist and playwright Patrick Hamilton. Hamilton´s play is a dark tale of a marriage based on deceit and trickery, and a husband committed to driving his wife insane in order to steal from her.
    ellauri382.html on line 590: Gas Light was written during a 8-year dark period in Hamilton´s life. Six years prior to the play Hamilton was hit by a drunk driver and dragged through the streets of London, leaving him with a limp, a paralysed arm, and a disfigured face. Two years later, Hamilton´s mother took her own life.
    ellauri382.html on line 592: The play was adapted to the big screen as two films, both entitled Gaslight—a 1940 British film, and a 1944 American film directed by George Cukor, also known as The Murder in Thornton Square in the UK. Both films are considered classics in their respective countries of origin, and are generally equally critically acclaimed. The play is set in fog-bound London in 1880, hence the name. The term "gaslighting" does not appear in any of the stageplays or screenplays and is inspired by the film´s title "Gaslight". The play has a happy end by the way.
    ellauri382.html on line 614: Kun pelkäät tulla tuomituksi tai sinulla on epäilyksiä, muista korkein arvosi ja jumalallisin tarkoituksesi. Luovasta työstäsi tulee täysin epäitsekästä, kun asetat yleisösi tarpeet omiesi edelle, hyväksyvätpä he ne tarpeet tai eivät. Sinusta tulee katalysaattori, kanava, vieraan vallan agentti, Saimaan kanava tai pullon henki, jolla on tehtävä. On tuhansia ja miljoonia ihmisiä, jotka odottavat innokkaasti sanojasi ja panoksiasi maailmalle. On luonnollista, että ihmiset ovat aluksi vähätteleviä. Ajattele Picassoa ja Galileoa. Koska universumissa on vain yksi sinä, jos et tuo sitä mitä sinulla on maailmaan, se menetetään ikuisiksi ajoiksi.
    ellauri382.html on line 621: En usko, että kenessäkään on mitään luonnostaan viallista; ei edes Trumpissa eikä Putinissa, Pol Potissa, Adolf Hitlerissä tai Josif Stalinissa. Heidän neurodivergentti ominaisuutensa tai traumansa saivat heidät sopimattomiksi ympäristöön, jossa he olivat. He olivat nepsyjä.
    ellauri382.html on line 623: Henkilökohtaisestikin aloin löytää enemmän lohtua muinaisista viisauksista, kuten stoilaisuudesta ja buddhalaisuudesta, perinteisen psykologian sijaan. Tein lopputyöni muinaisen stoalaisen Marcus Aureliuksen työn ja buddhalaisuuden pyhien kirjoitusten risteytyksestä. Minulla on kosolti kokemuksia mielenterveysongelmista. Minua turhauttaa se, että kuulen usein halventavia nimityksiä, kuten "manipuloiva" tai "huomiota etsivä", vaikka ezin vain omaa etua, pursuit of happiness. Nykyinen intohimoni on erittäin intensiivisten ja varakkaiden aikuisten valmennus.
    ellauri382.html on line 630: Olen syntynyt ja kasvanut Hongkongissa. Kaupungin väestö on homogeenista ja kulttuuri kollektiivista. Samanlaisuus ja harmonia asetettiin yksilöllisyyden edelle, enkä tuntenut kuuluvani. Kävin tiukassa, katolisessa tyttökoulussa, jossa konkreettisia akateemisia saavutuksia ja sääntöjen noudattamista arvostettiin luovaan tutkimiseen ja laajaan leikkimiseen verrattuna. Sekä kotona että koulussa minun ei annettu "tehdä fläkkejä". Lapsena olin erittäin herkkä ja tunnepitoinen. Koska muut olivat hyvin tietoisia ympäristöstäni ja vaikuttivat siihen helposti, muut pitivät minua "liian hauraana", "liian dramaattisena" tai "liian paljon". Sekä perheen sisällä että ikätovereiden keskuudessa reaktioitani asioihin pidettiin liiallisina, ja kiihtyneisyyttäni kutsuttiin kypsymättömyydeksi.
    ellauri382.html on line 634: Internetin ansiosta voin nyt rentoutua, tienata kosolti nappulaa vain painamalla nappulaa. I no longer have to be seen as anything more or less than what I am.
    ellauri382.html on line 658: Intellektuaalista erityislahjakkuutta osoittaa selvä tarve etsiä ymmärrystä ja totuutta, hankkia tietoa sekä analysoida ja syntetisoida. Vastoin yleisiä oletuksia, tämä ei koske arvosanojasi koulussa tai edes todellista älykkyysosamäärääsi, vaikka se voi ilmetä näilläkin tavoilla. Se liittyy enemmän oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja reflektoivaan ajatteluun. Intellektuaalinen erityisherkkyys tekee uskomattoman aktiivisen mielen; sen avulla olet älyllisesti varhainen, äärimmäisen utelias maailmasta, olet tarkkaan tietoinen ympäristöstäsi ja olet tarkka tarkkailija. Olet myös todennäköisesti itsenäinen ja kriittinen ajattelija, et hyväksy asioita nimellisarvolla ja tunnet tarvetta jatkuvasti kritisoida (mikä voi olla uuvuttavaa!).
    ellauri382.html on line 671: Aistillinen yliherkkyys ilmaistaan lisääntyneenä herkkyytenä äänille, hajuille, mauille ja kosketuksille. Aistillisesti ylihermostuneiden lasten mielestä vaatelaput, luokkahuoneen melu, hajuvedet tai kakan maku häiritsevät. Näistä ongelmista kärsivien lasten vanhemmat saattavat tuntea turhautumista esimerkiksi tiettyjen lastensa syömien ruokien kustannuksiin, heidän mielestään mukavaksi katsomiinsa vaatteisiin tai siihen, että heidän lapsensa ei nauti "normaalista" toiminnasta, kirkkaasta valaistuksesta tai riittämättömyydestä. He eivät siedä seisokkeja tai ylivoimaista melua.
    ellauri382.html on line 696: Täytyikö sinun välttämättä nousta "pikku aikuiseksi" ja ryhtyä vanhempiesi ja sisarustesi huoltajaksi? Korkean tunneherkkyytesi ja empatiasi vuoksi olit erityisen altis tulla teinivanhemmaksi. Sukukypsyyden varhainen eteneminen tarkoittaa, että menetit viattoman lapsuutesi. Intensiivisyytesi tarkoittaa myös perfektionismia ja taipumusta ylitarkastella itseäsi. Tämän seurauksena kamppailet edelleen seuraavien tunne- ja käyttäytymisongelmien kanssa:
    ellauri382.html on line 758: Toistaisexi elossa olevista venäläisajattelijoista Plokhy mainitsee Sasha Duginin, jota on kutsuttu myös ”venäläisen fasismin ideologiksi”. Plokhyn kirja on ilmestynyt englanniksi jo viime vuonna. Sen itse sotaa kuvaava osuus tuntuu jo hiukan vanhentuneella. Se päättyy Ukrainan kesän 2023 vastahyökkäyksen alkuun. Zelenskyn sotilaallisista ansioista Plokhyn kirja on optimistisempi kuin viimeisimmät uutiset rintamalta. Hän korostaa lännen tuen merkitystä, mutta esimerkiksi ongelmat puolustussodan (huom. EI hyökkäyssodan) rahoituksen läpisaamisesta Yhdysvaltain kongressissa eivät ole kirjaan ehtineet.
    ellauri382.html on line 760: ge/width=834,quality=80,format=auto/media-assets/image/20230513_CUP004.jpg" height="150" />
    ellauri382.html on line 761: ge.hurimg.com/i/hurriyet/75/0x0/59cb3f9345d2a0568ce2201c.jpg" height="150" />
    ellauri382.html on line 771: Kasakkamyytti liittyy siihen, kuinka Ukrainasta tuli Venäjän osa. Kun Ukrainan kansallisuusliike syntyi 1800-luvun alussa, se otti innolla kasakkaperinnön omakseen ja mytologisoi sen kansakunnan rakennuspalikaksi. Ukrainan kansallinen herääminen tapahtui 1800-luvulla, jolloin älymystö alkoi rakentaa modernia kansakuntaa. Ukrainalaisten alue oli jaettu Venäjän ja Itävalta-Unkarin kesken, mutta ajatus oli että köigi maade ukrainalaiset yhinege. Puolalaiset olivat menettäneet oman valtionsa 1795. Heillä oli kansallislauluna Sortunut ei Puola vielä, jonka innoittamana syntyi Ukrainan hymni Vielä ei kuollut Ukraina.
    ellauri382.html on line 778: Ei liene ylläri, että ukrainalaiset tekivät lopun neuvostoliitosta. ”Ukrainalaiset vahvistivat itsenäisyytensä kansanäänestyksessä 1.12.1991. Viikko sen jälkeen Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän johtajat päättivät Neuvostoliiton lakkauttamisesta. Sen paremmin Gorbatšov kuin Jeltsinkään eivät pystyneet kuvittelemaan Neuvostoliiton jatkamista ilman Ukrainaa. Jeltsin selitti kahdesti George Bush vanhemmalle, että ilman Ukrainaa Venäjä joutuisi vähemmistöön suhteessa Keski-Aasian muslimitasavaltoihin.” Samaan aikaan Kiovassa kokoontui kasakkaneuvosto, joka irtisanoi Venäjän alamaisuuden. Sen mukaan Venäjä oli nyt rikkonut Perejaslavissa vuonna 1654 antamansa lupaukset pitää puolalaiset pois kasakoiden tukasta.
    ellauri383.html on line 64: Er schrieb er auf der Grundlage seines eigenen Filmskripts Es geschah am hellichten Tag den Roman Das Versprechen, den er im Untertitel als Requiem auf den Kriminalroman bezeichnete, da in und mit ihm die gängigen Regeln eines Krimis zur Diskussion gestellt werden. Während der menschlich-engagierte Kommissär Matthäi im Film mit seinen Ermittlungen Erfolg hat, scheitert er im Roman letztlich an einem Zufall. GW Larssonin ruåzalaisessa matuaiheisessa krimipaskassa oli naispoliisi nimeltä Mattei. Aika omaperäistä.
    ellauri383.html on line 66: ges/I/51QF0VkAEmL._AC_UF1000,1000_QL80_FMwebp_.jpg" width="70%" />
    ellauri383.html on line 69: No joka tapauksessa Dürrenmattin pointti oli että sattumalla on sormensa pelissä, kun Matthäi ei saa kiinni sarrjamurrhaajaa, joka ehtii kuolla vahingossa auton alle. Dass alle Verbrecher ihre Strafe fänden, sei eine staatserhaltende Lüge. Günter Waldmann (s. 26. lokakuuta 1926 Oberhausenissa ; † 12. lokakuuta 2020 maaliskuussa (Breisgau), saksalainen koulunopettaja, germanisti, didaktisti ja uskonnollinen filosofi, ei tykännyt tämmöisestä Zufallin peukutuxesta. Sen oma magnum opus oli Usko ja kauhu. Uskon käyttäytyminen aggression ja kauhun syynä. Tutkimus uskonnonfilosofiasta.
    ellauri383.html on line 71: Matt. päättyi Lutherilla sanaan Ende: Und siehe, ich bin bei euch alle Tage bis an der Welt Ende. Bedeutungen: umgangssprachlich: (ungewollt) zu Ende gehen, kurz vor dem Ruin stehen, nicht mehr zu retten sein. Beispiel: Herr Dr. Matthäi, haben Sie Annemarie und mich in Ihr Haus genommen, um diesen Mörder zu finden? Oder sie nur so zeitweise gelegentlich ein bissel bumsen? Daß ein Mensch, ein Berner, unter fremdem Namen, in einem Vernichtungslager bei Danzig seinem blutigen Handwerk nachging - ich wage nicht näher zu beschreiben, mit welcher Bestialität -, entsetzt uns, daß er aber in der Schweiz einem Spital vorstehen darf, ist eine Schande, für die wir keine Worte finden, und ein Anzeichen, daß es nun auch bei uns wirklich Matthäi am letzten ist. Johanna Krain sah erstaunt, wie hemmungslos gefräßig sich der hundgesichtige Dr. Matthäi der Russin bemächtigte. Ja, jetzt ist Matthäi am letzten, konstatierte gutmütig Pfisterer.
    ellauri383.html on line 75: Friedrich Dürrenmattin rikosnovelliin "The Pledge" perustuva tarina eläkkeellä olevasta etsivästä, joka käyttää tyttöä syöttinä yrittääkseen saada kiinni sarjamurhaajan.
    ellauri383.html on line 77: Szürkület perustuu "Friedrich Dürrenmattin teemoihin". Mitä tuo tarkoittaa? Dürrenmattin romaani The Pledge: Requiem for the Detective Novel (Das Versprechen: Requiem auf den Kriminalroman) julkaistiin vuonna 1958, ja sitä on sovitettu televisioon ja elokuviin useita kertoja, tunnetuimmin Sean Pennin elokuvassa The Pledge (2001) Jack Nicholsonin kanssa. Fehérin sopeutus eroaa muista monessa suhteessa. Se ei teknisesti perustu romaaniin, vaan kirjailijan aikaisempaan versioon, It Happened in Broad Daylight ( Es geschah am hellichten Tag), joka oli tarkoitettu elokuvakäsikirjoitukseksi. Se ei kuitenkaan ole ratkaiseva ero tämän mukautuksen ja aiempien välillä.
    ellauri383.html on line 121: Oron under första maj-tågen: "Risker med folksamlingar".
    ellauri383.html on line 122: Fler svartskallar ska kunna utvisas. Stötande när utlänningar begår brott i Sverige. Deras urgamla volvobilar borde skrotas.
    ellauri383.html on line 129:

    ellauri383.html on line 171: Kristdemokraterna har sedan pionjäråren talat om behovet av samhällsgemenskap. Det handlar om att skapa förutsättningar för människor att känna genuin gemenskap med varandra och säkerställa att vi tar ett ansvar som sträcker sig bortanför oss själva och skattesedelns botgöring.
    ellauri383.html on line 173: Den samhällssynen ter sig allt mer orealistisk som vision. Runt hälften av dagens arbeten kommer inom en snar framtid helt eller delvis ersättas av robotar, algoritmer och andra tekniska innovationer. Arbetsmarknaden pressas samtidigt av globalisering och omfattande migrationsströmmar. Jesu budskap är helt enkelt föråldrat, lixom också kommunisternas. Istället är borgerligheten en trovärdig reformagenda som kan reformuleras, med blicken vänd upp till hakkorsets tecken full av hopp.
    ellauri383.html on line 229: Noin neljästä kuuteen kuukautta myöhemmin aloin saada kuumia aaltoja ja yöhikoilua, olin masentunut ja söin jatkuvasti. Lääkäri aloitti minulle pienen annoksen estrogeenia auttamaan kuumia aaltoja, masennusta ja suojaamaan luitani. Tänään katsoessani taaksepäin yli kolmekymmentä vuotta siitä, kun minut kastroitiin, sanoisin, että se oli parasta mitä minulle on koskaan tehty.
    ellauri383.html on line 238: U.S. National Security Adviser Jake Sullivan believes that U.S. military aid will help Ukraine mount a counteroffensive in 2025. Speaking at the FT Weekend Festival in Washington on Saturday, Sullivan said that he still expects "Russian advances in the coming period" on the battlefield, despite the new U.S. funding package approved last month, because "you can't instantly flip the switch."
    ellauri383.html on line 242: The National News Agency of Ukraine (Ukrainian: Українське національне інформаційне агентство), or Ukrinform (Ukrainian: Укрінформ), is a state information and news agency, and international broadcaster of Ukraine. It was founded in 1918 during the Ukrainian War of Independence as the Bureau of Ukrainian Press (BUP). The first director of the agency was Dmytro Dontsov, when the agency name was The Ukrainian Telegraph Agency. Ukrinform is Ukraine's representative of the European Alliance of News Agencies (EANA) and the Black Sea Association of National News Agencies (BSANNA).
    ellauri383.html on line 249: I have been asked to provide my opinion on a request to extend the detention of Mr Ihor Kolomoisky, who has been in custody for six months on suspicion of various economic crimes for the needs of the investigation, without a decision on charges,due to the lack of a sufficient evidentiary basis for such a decision at this time. The investigation is ongoing and Mr Kolomoisky has been in custody for over six months, with no end to his detention in sight in the near future. On the contrary, the prosecution has recently requested at least an additional 6 months (!) to continue the investigation, and no one can predict how long it will last and when it will end. All this time, the prosecution has been insisting that Mr Kolomoisky remain in prison. I'm sorry, but this makes no sense.
    ellauri383.html on line 251: Even in Israel, detention especially in cases of economic crimes, is seen as a measure of last resort and should not be used as the main investigative tool. The practice limits the duration of pre-charge detention, which typically lasts only a few days to a few weeks, but certainly not 6 months, emphasising the prohibition of prolonged detention without charge.
    ellauri383.html on line 260: He also announced agreements with Rinat [Mr. Akhmetov] on the abolition of the Rotterdam plus formula, a method of forming a price for coal in power generation by thermal power plants in Ukraine. It was introduced in March 2016 and became effective in May 2016. Rinat is also ready to invest in local medicine and roads. Zelensky said that the recent purchase of 200 ambulances for Ukrainian hospitals was the first result of such a deal.
    ellauri383.html on line 262: "Ihor [Mr. Kolomoisky] will also invest huge money in Donbas infrastructure, but he doesn't know about that yet," Zelensky said.
    ellauri383.html on line 264: The main opponents of the formula for determining the market price of coal were large energy-intensive enterprises - mainly ferroalloy and electrometallurgical enterprises, which belong to oligarchs Igor Kolomoisky and Viktor Pinchuk. The object of criticism and media attacks was the DTEK holding, the largest coal producer and operator the majority of thermal power plants. TV channels controlled by Kolomoisky and Pinchuk accused DTEK of receiving super-profits. Since the owner of 100% of DTEK shares is entrepreneur Rinat Akhmetov, criticism was also directed at him.
    ellauri383.html on line 274: Orion näkyi Trininadiin, jossa V.S. Naipaul poikasena kazoi sitä pederastirunoilija Black Worsdworthin alla. Siihen kuuluvat scifistä tutut tähdet Sirius, Betelgeuze, Aldebaran ja Rigel.
    ellauri383.html on line 283: Muinaiset sumerit näkivät nämä tähdet lampaina. Nimi Betelgeuse tarkoittaa kirjaimellisesti "kainaloa"; sumerilaisten tapauksessa se oli lampaan kainalo. Juupa juu, seemiläisten mielikolo.
    ellauri383.html on line 306: Ja kuningas seisoi korokkeella ja teki liiton Herran edessä, että hän vaeltaa Herran perässä ja pitää hänen käskynsä ja todistuksensa ja säädöksensä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ​​vahvistaakseen sanat. tästä liitosta, jotka kirjoitettiin tähän kirjaan; ja kaikki kansa seisoi liiton edessä. Ja kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja toisen asteen pappeja ja ovenvartijoita tuoda ulos Herran temppelistä kaikki astiat, jotka oli tehty Baalille, Aseralle ja koko taivaan joukko; ja hän poltti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedolla ja vei niiden tuhkan Beteliin. Ja hän kukitti epäjumalia palvelevat papit, jotka Juudan kuninkaat olivat säätäneet uhraamaan uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympärillä. Myös ne, jotka uhrasivat Baalille, auringolle ja kuulle ja tähtikuvioille ja kaikelle taivaan joukolle.
    ellauri383.html on line 320: To the choirmaster: according to The Gittith. A Psalm of David. O Lord, our Lord, how majestic is your name in all the earth! You have set your glory above the heavens. Out of the mouth of babies and infants, you have established strength because of your foes, to still the enemy and the avenger. When I look at your heavens, the work of your fingers, the moon and the stars, which you have set in place, what is man that you are mindful of him, and the son of man that you care for him? Yet you have made him a little lower than the heavenly beings and crowned him with glory and honor....
    ellauri383.html on line 326: When I look at your heavens, the work of your fingers, the moon and the stars, which you have set in place,
    ellauri383.html on line 332: Then Job answered and said: “Truly I know that it is so: But how can a man be in the right before God? If one wished to contend with him, one could not answer him once in a thousand times. He is wise in heart and mighty in strength —who has hardened himself against him, and succeeded?— he who removes mountains, and they know it not, when he overturns them in his anger,...
    ellauri383.html on line 335: To the choirmaster. A Psalm of David. The heavens declare the glory of God, and the sky above proclaims his handiwork. Day to day pours out speech, and night to night reveals knowledge. There is no speech, nor are there words, whose voice is not heard. Their voice goes out through all the earth, and their words to the end of the world. In them he has set a tent for the sun, which comes out like a bridegroom leaving his chamber, and, like a strong man, runs its course with joy....
    ellauri383.html on line 350: I will execute great vengeance on them with wrathful rebukes. Then they will know that I am the Lord, when I lay my vengeance upon them.”
    ellauri383.html on line 356: Awake, awake, put on strength, O arm of the Lord; awake, as in days of old, the generations of long ago. Was it not you who cut Rahab in pieces, who pierced the dragon?
    ellauri383.html on line 365: Wild oxen shall fall with them, and young steers with the mighty bulls. Their land shall drink its fill of blood, and their soil shall be gorged with fat.
    ellauri383.html on line 398: The revelation of Jesus Christ, which God gave him to show to his servants the things that must soon take place. He made it known by sending his angel to his servant John, who bore witness to the word of God and to the testimony of Jesus Christ, even to all that he saw. Blessed is the one who reads aloud the words of this prophecy, and blessed are those who hear, and who keep what is written in it, for the time is near. John to the seven churches that are in Asia: Grace to you and peace from him who is and who was and who is to come, and from the seven spirits who are before his throne, and from Jesus Christ the faithful witness, the firstborn of the dead, and the ruler of kings on earth. To him who loves us and has freed us from our sins by his blood...
    ellauri383.html on line 431: And the beast was captured, and with it the false prophet who in its presence had done the signs by which he deceived those who had received the mark of the beast and those who worshiped its image. These two were thrown alive into the lake of fire that burns with sulfur.
    ellauri383.html on line 463: Yup, these are rather lame astronomically, no mention of good old Urion. Suggest a Verse Yourself!
    ellauri383.html on line 464: Enter a Verse Reference (e.g., John 3:16-17) Visit the Bible online to search for words if you don’t know the specific passage your’re looking for.
    ellauri383.html on line 470: Tässä uranianografi Johann Boden ottamassa kuvassa Orion nostaa sauvansa ja kilpensä puolustaakseen itseään kuorsaavan härän hyökkäykseltä. Hänen oikeaa olkapäätään leimaa kiiltävä tähti Betelgeuse ja vasenta jalkaa Rigel. Kolme tähteä peräkkäin muodostaa hänen vyön.
    ellauri383.html on line 473: Orion on tähtikuvioista kirkkain, ominaisuus, joka sopii hyvin hahmolle, joka legendan mukaan oli miehistä vaikuttavin ja kaunein. Tähdistöä korostavat kirkkaat tähdet Betelgeuse ja Rigel, ja siinä on kolme selkeästi linjattua tähteä, jotka muodostavat Orionin vyön. "Mikään muu tähdistö ei edusta miehen hahmoa selvemmin", sanoo Germanicus Caesar.
    ellauri383.html on line 483: ge.jpg/440px-Orion_3008_huge.jpg" />
    ellauri383.html on line 484:
    Orion kokonaisuudessaan hugena.

    ellauri383.html on line 497: Orion on yksi harvoista tähdistöistä, joissa Alfa-tähti ei ole kirkkain. Orionin kirkkain tähti on itse asiassa Orionin Beta, jota kutsutaan Rigeliksi arabian kielestä rijl, joka tarkoittaa "jalkaa", koska Ptolemaios kuvaili sitä Orionin vasemman jalan pisteeksi. Rigel on kirkkaan sinivalkoinen superjättitähti.
    ellauri383.html on line 499: Orionin Alfa on nimeltään Betelgeuse, yksi tunnetuimmista mutta väärinymmärretyistä tähtien nimistä. Se tulee arabian kielestä yad al-jauza, joka usein käännetään virheellisesti "keskimäisen kainaloksi". Joten paras käännös, jonka nykyaikaiset kommentaattorit voivat tarjota, on se, että al-jauza tarkoittaa suunnilleen "se iso kainalo naisen keskellä".
    ellauri383.html on line 508: Tämän paasauxen lähde ja inspiraatio on palsta nimeltä get/the-message-of-the-mazzaroth/">Berean insights: the message of the mazzaroth.. We are told by Scripture that the heavens declare the glory of God. Paul of Tarsus tells us in Romans 1:20 that we are without excuse for not knowing God or His heart. What if the heart of God is laid out in the stars for all to see? What if the stars show us the glory of God in yet another way, in order to leave us speechless and without excuse. (No need to know what stars they are.)
    ellauri383.html on line 510: Do the constellations of stars in the heavens tell more of a story than we dare to think? Is the movement of the Pole star and the change in magnetic north symbolic of a coming change in the focus of the cosmos on the manifestation or disclosure of the true people of God?
    ellauri383.html on line 515:
    Intimacy with God's Nuggets

    ellauri383.html on line 517: Lotsa people in Trininad used to hear The Voice of God, V.S. Naipaul tells. One of them even let himself be tied to a balsa Cross but got pissed when people began to throw at him largish stones. Ei jumalauta nyt loppu hei! Laama sabakhthaani! In the previous Gem I opened up the topic of hearing God’s Voice and I gave you the list of guys to whom God had spoken to in our Jakarta and Sysmä based Cell Groups over the years. But how do I know whether It Is God or me? Realize there are times when God Himself breaks the rules. He does that. He is not at all a God who is stuck in his own silly old rules! That is when we may well grasp the wrong end of His humongous stick. That could spell the end of our intimacy with His nugget...
    ellauri383.html on line 519: Mikropehmeän velttomunan "uutiset" ovat jotain aivan hirveää. Se ihmishirviö näyttää tietävän että kusetuxet tähän numeroon on tähdättävä septuagenaarille äijälle. Ezenverran GDPR:ästä. Vaan vitustako se on saanut päähänsä että vanhus tahtoo vanhussexiä? Yxi ryppy jalkovälissä on ihan riittävä! Se ei kyllä yllätä, jenkkipaskoihin ei voi luottaa pitemmälle kuin niitä jaxaa heittää. Tai siis voi, koska aina voi odottaa niiltä pahinta.
    ellauri383.html on line 576: Most of the Ukrainian speakers in Estonia today are Ukrainians who arrived in the country after the 2014 Russian aggression against Ukraine. There have been short-term attempts to teach the Ukrainian language in Estonian schools, and Ukrainian Sunday schools have also operated for a shorter period of time. There is no Ukrainian-language press in Estonia, nor have Ukrainian-language dictionaries and educational literature been published. Now at least they have something to read at the coffee table.
    ellauri383.html on line 624: Tässä tapauksessa Alankomaat, Saksa ja Puola allekirjoittivat 31.tammikuuta julistuksen käytävän luomisesta joukkojen ja sotilastarvikkeiden liikkumista varten — eräänlainen "sotilaallisen Schengenin" prototyyppi. Tämä on sitä varten, että amerikkalaiset tankit voivat rynnätä tuulen mukana Euroopan halki!
    ellauri383.html on line 636: Zaphod komppaa: Kysyisit mieluummin että miksi äänekäs mädättäjäjoukko ei voi sopeutua normaaleihin sääntöihin. Persut kuvaa suomen tilaa, vasemmisto joutaisi gulaageihin.
    ellauri384.html on line 39: gest__800_x_800_/public/prints-images/162039v_0001.jpg?itok=NcYTkDhd" width="100%" />
    ellauri384.html on line 212: I guess it is because they are afraid of dying and jealous to others who seem to do better than they do themselves, for no good reason. Heaven and hell allow them to both avoid death and to get even.
    ellauri384.html on line 214: For me, the reason is because those things are fundamentally hard to believe. If I told you that I had a unicorn friend named Gary, and that Gary had created the universe, and that he was my own personal special friend, and Gary loved me, and Gary was going to take me and everybody I care about to a magic kingdom in the clouds called “Sallbach” where everybody gets a flying pony, but if you don’t love Gary and accept him as your best, most special friend, then he’s going to send you to a place called “Moplach” where you will be drowned in molasses, not only would have have a hard time believing in Sallbach and Moplach…
    ellauri384.html on line 218: The ski resort of Sallbach is a traditional Austrian village with beautiful views. ... The lifts from Sallbach are very good mainly chairs and gondolas. Excellent stay in Sallbach(er hof). Review of Saalbacher Hof. Reviewed Aug 1, 2014. Everything was great. Just one elementary thing we suggest one can improve: The soap dispensors in the bathroom and WC are very difficult to get soap out of. One must nearly be a bodybuilder to be able to squeeze soap liquid out of them. Hope this is fixed till next time qwe come becuse we are sure to be back. Very nice rooms, friendly staff, excellent food and nice facilities. Lovely harp music. --- Aber im Moplach. Homber, Bodenart form Rommelsberge Vor dem Rommelsberg! Bockelswiesen die Bückelswiesen! Brern Wissen Breite Wiesen. Besenrren, grappig lachertje mop lach streek stunt. Brrm. Grrrrrh. 'Leuk mop.' Lach ik. Хорошая шутка. я смеюсь.
    ellauri384.html on line 220: The concepts of “Heaven” and “Hell” are not only difficult for any rational person to believe, but they are not even well-defined. Even within the belief system of Christianity, there are multiple descriptions of Heaven and Hell. Some subsets of Christendom don’t believe in hell. Those who read the Bible closely insist that “Hell” is only for traitorous angels. Everybody has a different idea of who is “definitely” going to be sent to one place or another.
    ellauri384.html on line 222: “Heaven” itself is a rather bizarre concept. Mark Twain underscored the lunacy of the idea in his short story “Captain Stormfield’s Visit To Heaven.” In that story and in “Letters From The Earth” he muses about how humans have invented a place which is full of things that they never engaged in or cared about while on earth, and yet imagine themselves enjoying for all eternity. How many harp enthusiasts do YOU know personally? How many millenia would you enjoy singing the same song of praise over and over? How long would you delight in praying to the glory of God 24 hours a day? If you don’t do that now, why do you think you’re going to enjoy it when you’re dead?
    ellauri384.html on line 225: It is as if a lost and perishing person in a roasting desert should be told by a rescuer he might choose and have all longed-for things but one, and he should elect to leave out water!” (Letters From The Earth—Mark Twain)
    ellauri384.html on line 256: Kun Solon meni tapaamaan toista seitsemästä viisasta, Miletoksen Thalesta, Solon kysyi, miksi Thales ei mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Thales ei vastannut, mutta palkkasi näyttelijän, joka muutamaa päivää myöhemmin teeskenteli saapuneensa juuri Ateenasta. Solon kysyi tältä näyttelijältä viimeisimmät uutiset, ja näyttelijä vastasi Thalesin ohjeiden mukaisesti. Hän sanoi, ettei mitään tärkeää ollut tapahtunut, paitsi että siellä oli jonkun nuoren miehen hautajaiset, joka oli kuollut hänen kuuluisan isänsä ollessa Miletoxessa. "Miesparka", sanoi Solon, "mutta mikä hänen nimensä on?" Jokaisen kysymyksen ja vastauksen myötä Solon huolestui yhä enemmän, kunnes lopulta hän mainitsi oman nimensä. "Se on se mies!" sanoi näyttelijä, ja Solon meni ihan sekaisin, kaikkiin tavanomaisiin surunilmauksiin nolosti langeten Thalesin katsoessa päältä. Jonkin ajan kuluttua Thales sanoi Solonille: "Sinä kysyit, miksi en mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Nyt näet syyn. Sellainen menetys on liikaa jopa rohkean henkesi kestää. Mutta älä huoli, se oli kaikki ei muuta kuin valhetta."
    ellauri384.html on line 316: Solon kertoi ateenalaisille, että he olivat todella älykkäitä yksilöinä, mutta yhdessä he tekivät yhden suuren hölmön. Ja tuon erotuksella Solon lähti pois sanoen olevansa viisaampi kuin jotkut ja rohkeampi kuin toiset -- viisaampi kuin ne, jotka olivat langenneet temppuun, ja rohkeampi kuin ne, jotka ymmärsivät mitä oli tapahtumassa, mutta eivät uskaltaneet puhua sitä vastaan, nim. tyrannin tuloa.
    ellauri384.html on line 329:

    Russian snitch who snitched on snatch is charged himself
    ellauri384.html on line 374: Venäläisten uutissivuilla Il Fatto Quotidiano kirjoittaa voitonpäivänä, että Venäjän armeija on askeleen päässä täydestä carte blanchesta taistelukentällä. Ocheretinon lähellä tapahtunut läpimurto avasi hänelle tien Dneprille. Samaan aikaan Ukrainan asevoimien puolustus halkeaa - ja jos se heikkenee vielä vähän, ei länsimaiset aseet auta Ukrainaa. Avdeevkan suuntaan lähes kaikki kaupungin ympärillä olevat muhkurat ovat Venäjän hallinnassa, joten taisteluvyöhykkeen tilanne selkiytyy vähitellen. Venäjän asevoimat etenevät Ocheretinosta itään metsävyöhykettä pitkin. Khortitsan operatiivis-strategisen joukkojen edustaja Nazar Voloshin myönsi, että "vihollinen onnistui valitettavasti murtautumaan sieltä". Tällä hetkellä ukrainalaiset kokoavat joukkoja Novoaleksandrovkan ja Arkangelskojeen kyliin käynnistääkseen vastahyökkäyksen ja syrjäyttääkseen Venäjän armeijan. Tästä huolimatta venäläiset etenivät lähes puolitoista kilometriä länteen Ocheretinoon ja ottivat haltuunsa Altkomin tiilitehtaan ympäristön. No ei sillä vielä kuuhun mennä. Tiilitehdas sinne tiilitehdas tänne.
    ellauri384.html on line 381: Kettunarttumainen Sharona eli Bitty Schram was fired during the third season of the Adrian Monk TV show owing to contract disagreements; apparently, she sought a bigger wage and the creators felt she was replaceable. In the episode “Mr. Monk and the Red Herring,” she was replaced by pregnant Natalie Teenager, who remained Monk’s assistant for the rest of the series. Dr. Stanley Kamel, who played Monk’s therapist Dr. Charles Kroger to Tony Shalhoub‘s neurotic Adrian Monk, died April 8, 2008, after suffering a heart attack at age 65.
    ellauri384.html on line 383: After five seasons, 20 Emmy awards and plenty of Jewish jokes, the hit series “The Marvelous Mrs. Maisel” will air its final episode on Friday. Lebanese Christian Adrian Monk played Midge's complaining dad in the first season. The acclaimed Amazon Prime show by creator Amy Sherman-Palladino has enveloped viewers in a shimmering, candy-colored version of New York during the late 1950s and early 1960s — a world in which "money" meant Jewish money, “humor” meant Jewish humor and “culture” meant Jewish culture.
    ellauri384.html on line 385: Jews have criticized the show’s casting: Its titular heroine, her parents Abe and Rose Weissman (Tony Shalhoub and Marin Hinkle) and Lenny Bruce (Luke Kirby) are all played by non-Jews. A debate over the casting of non-Jewish actors in Jewish roles has heated up in recent years, Comedian Sarah Silverman popularized the term “Jewface” to criticize the trend. Watching a gentile actor portraying, like, a Jew-y Jew is just — agh — feels, like, embarrassing and cringey, like a paleface blackened with shoeshine to play a coon,” Silverman said on her podcast in 2021.
    ellauri384.html on line 387: The real Lenny Bruce was accused of using the Yiddish word “shmuck,” taken as an obscenity to mean “penis.” He incorporated the charge into his standup, explaining that the colloquial Jewish meaning of “schmuck” was “fool”, not "schlong" (meisseli). Driven to pennilessness by relentless prosecution, police harassment and blacklisting from most clubs across the country, he died of a morphine overdose in 1966 at 40 years old.
    ellauri384.html on line 389: Weissmans were well-to-do professionals from Upper East side, Meisels filthy rich garment industrialists from Lower West. The 2010's Mrs. Maisel battles misogyny but takes little interest in other societal evils — including still-rampant antisemitism. Some critics have noted that she is oblivious to segregated facilities when she tours with Black singer Shy Baldwin, then nearly outs him as gay during her set. 'Mrs. Maisel’ takes place in a supersaturated fantasy 1958 New York, one where antisemitism, racism, homophobia and even sexism are daily bread,” writer Rokhl Kafrissen said in 2018.
    ellauri384.html on line 394: Se oli ehkä hetki, jolloin Tony Shalhoub, ei-juutalainen näyttelijä, joka näyttelee Midgen juutalaista isää, sanoi sanan "macher", jolloin tajusin, että jokin oli vialla. Aiemmin tänä vuonna Jared Leto pukeutui nenäproteesiin kuvatakseen israelilaista WeWorkin perustajaa Adam Neumania AppleTV:n WeCrashedissa. Koomikko Sarah Silverman on nimenomaisesti tuominnut kuvat – kuten Leton ja Shalhoubin – joissa on joko proteettinen nenä tai stereotyyppiset eleet. Kuten hän äskettäin sanoi, "miksi meidän omaamme jatkuvasti rikotaan aikana, jolloin edustuksen tärkeys nähdään niin olennaisena ja keskeisenä?" Ennen vanhaan sai näytellä muita rotuja. "Kreikkalaisen" murteen koomikko Parkyakarkus radio-ohjelmassaan oli itse asiassa juutalainen mies (ja juutalaisen kirjailijan Albert Brooksin isä). Sellainen peli ei kyllä käy päinsä enää. Näytteleminen on poliittinen, niin, se on rasistinen teko. Die Rasse rein! Juutalaisena transumiehenä en saata enää näytellä vaikka puuta. Se oli mahdotonta hyväksyä silloin, eikä sitä voida hyväksyä nyt. Mediatilat, joiden maanisesta hallinnasta meitä syytetään, käyttävät edelleen nahattomia meisseleitä, suuria väärennettyjä neniöitä ja liioiteltuja aksentteja stereotypioina maailman rakentamisessa. Se on huolestuttavaa.
    ellauri384.html on line 403: ges-thumbs&n=13" />
    ellauri384.html on line 412: ges/M/MV5BMTk0NzIxMTk2M15BMl5BanBnXkFtZTYwMjMyMDQ5._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" width="100%" />
    ellauri384.html on line 460: Anglikaanisempi John Goldingay kirjoittaa: "Ihmisen elämä tuli suoremmin Jumalalta, ja on myös ilmeistä, että kun joku kuolee, hengenveto ( rûaḥ , esim. Ps 104:29) tai elämä ( nepeš , esim. 1 Moos 35: 18) katoaa ja palaa Jumalan luo, joka on rûaḥ ." Johnilla (s. 1942) tää on vielä edessäpäin, saas nähdä kuinka jätkän käy. Lähteekö ruumis mukana vaiko ei.
    ellauri384.html on line 465: Brian Hebblethwaite (s.1939) kuoli äskettäin. Brian liittyi Queens Collegeen kappalaisena vuonna 1968 ja oli erittäin tärkeä hahmo Collegessa ollessaan täällä. Hänet nimitettiin kappelin dekaaniksi vuotta myöhemmin, kun hänen edeltäjänsä Henry Hart meni naimisiin. Hän toimi korkeakoulussa tutorina ja teologian ja uskonnontutkimuksen sekä myös filosofian tutkimusjohtajana. Hän oli uskonnonfilosofian yliopistonlehtori Divinity-tieteellisessä tiedekunnassa. Brian jäi varhaiseläkkeelle Collegesta, kun hänen vaimonsa Emma vihittiin ja hänestä tuli Framlinghamin kuraattori Suffolkissa. Hän jatkoi silti luennoimista tiedekunnassa useita vuosia tyhjille saleille.
    ellauri386.html on line 39: ges/user/116f4f6160.jpg" width="100%" />
    ellauri386.html on line 53: Kaasukellon kirjamessuilta tuli tupastuxi Anna Dostojevskajan muisteluxet kokonaista 8 egellä. Paree olla hyvä.
    ellauri386.html on line 73: Kohtaustensa lisäksi hänellä oli siellä peräpukamia, hän laihtui ja "valitti kuumetta, vapinaa ja liian kuumaa tai kylmää joka ilta". Tilan haju levisi koko rakennukseen, ja pienen kylpyhuoneen piti riittää yli 200 hengelle. Puolalaiset aateliset pilkkasivat häntä ja hän muuttui russofiilixi. Ruozalaissyntyinen paroni Wrangel huomautti, että Dostojevski "näytti julmalta. Hänen sairaita, kalpeat kasvonsa peittivät syylät ja hänen vaaleat hiuksensa oli leikattu lyhyeksi. Hän oli hieman keskipitkä ja katsoi minua intensiivisesti terävällä harmaansinisellä silmällään. Se oli kuin jos hän yrittäisi katsoa sieluani ja selvittää, mikä olen miehiäni."
    ellauri386.html on line 80: Hää- ja velkojien pakomatkalla Saxassa, joka maxettiin Snitkinan panttaamilla myötäjäisillä, Dostojevski riiteli Turgenevin kanssa ja menetti taas paljon rahaa rulettipöydässä. Onnexi Anna oli oppinut saxaa koulussa. Jossain vaiheessa hänen vaimonsa kerrottiin joutuneen panttimaan alusvaatteet. Heidän ensimmäinen lapsensa, Sofia, kuoli keuhkokuumeeseen kolme kuukautta myöhemmin. Anna väitti Doston lopettaneen pelaamisen heidän toisen tyttärensä syntymän jälkeen, mutta tämä on luultavasti palturia.
    ellauri386.html on line 109: Kirkkoon hautaus oli kirkolle hyvä tulonlähde, sillä hautapaikan (lägerstället) lisäksi aina kun hautaan haudattiin kuului maksaa haudan multamaksu eli haudan avausmaksu (aikuiset 36-38 taaleri ja lapset puoleen hintaan). Muita hautaukseen liittyviä maksuja olivat erilaiset sielunkellojen (rigning, klåckorna) soitot. Soiton yksikkö oli puolen tunnin soitto, joko kaikilla viidellä kellolla (5 taaleria) tai kolmella suurimmalla eli sunnuntai kelloilla (3 taaleria). Myös ruumislaudan eli paarien ja paarivaateen (båhrklädet) käytöstä maksu oli 6 äyristä 18 taaleriin, Johan Tolpo maksanut 28 taaleria. Joskus myös maksettiin kynttilöistä ja ruumissaarnasta. Hautaus tuomiokirkkoon kiellettiin kuninkaan määräyksellä 22.8.1784. Bugger it.
    ellauri386.html on line 117: Äitini isä Nikolai Miltopeus oli tilanomistaja Mikkelin kuvernementista ja koko perhe asui maatilalla lukuun ottamatta poikaa, Roman Nikolajevitšia, jota koulutettun Moskovan geodeettisessa instituutissa. Valmistuttuaan ja saatuaan työpaikan Pietarista han myi isänsä maatilan (tämä oli sillä välin kuollut) ja muutti koko perheen Pietariin. Täällä isoäitini Anna-Maria Miltopeus kuoli ja äitini jäi kahden sisarensa kanssa asumaan veljensä luo.
    ellauri386.html on line 128: ge/online/2020/2_%20Dostoyevsky%20in%20Tallinn.jpg" />
    ellauri386.html on line 146: ge/online/2020/4_%20Inside%20the%20Dostoyevsky%20Museum.jpg" />
    ellauri386.html on line 171: Vuonna 2009 oli Tiina Kartanon miälestä Doston länkkärikritiikki "yhä edelleenkin ajankohtainen." Mitenkähän lienee nyt? Putin on ollut presidentti 2000-2008 ja 2012-, kauemmin kuin Stalin ja Kekkonen. Krimin sota alkoi 2014 ja demilitarisaatio 2022. Onko jo toinen ääni kellossa? Solzhenizynkin menetti villin lännen seriffin badgensa loppupeleissä.
    ellauri386.html on line 194: Joseph Frankin mukaan inkvisiittorin hahmon prototyyppi löytyy Schillerin Don Carloksesta: "Näytelmässä on sama perustelu pahuuden olemassaololle maailmassa, sama vastaus teodikian ongelmaan, eli Dostojevskin legendan sydän." Wait! wait! tekee mieli huutaa kuin Adrian Monk, selitäppä tarkemmin! Mikä se perustelu siis tässä oli? Eikai taas toi valintamyymälä-tematiikka? Eli ettei voi vapaasti valita hyvän ja pahan väliltä jos kaikki on vain hyvää? Mitä vittua? Mixi tarvizisi silloin valita? Mitä intrinsistä kivaa on valizemisessa? Onxe joku mezästäjä-keräilijän perustarve? Sitäpaizi mikä vapaus se nyt on jos väärästä valinnasta tulee heti näpeille? On vapaus valita vain K-kauppiaan osoittamasta laarista, muuten tulee sähköiskuja. Sori ei tää kyllä pelitä.
    ellauri386.html on line 205: Ivan, klaanin intellektuelli, antaa Dostojevskille äänen hänen provosoivimpiin filosofisiin pohdiskeluihinsa. Dostojevski käytti monia ideologisia hattuja elämänsä aikana ja maksoi uskomuksistaan kovan ​​hinnan (tai Anna maxoi, sillä oli pankkitunnuxet). Nuoruudessaan Petrashevsky-piirin jäsenenä Dostojevski opiskeli Kantin, Hegelin ja Marxin töitä. Hänen varhaisia ​​teoksiaan pidetään usein ensimmäisinä esimerkkeinä eksistentialismista. Joo just niinpä tietysti, taas tota Eski/nilkkiaxelin vapaus-vastuuhuttua. Vapaus höykyttää alaisia omavastuulla ylihöykyttäjän alaisena, olkoon se vaikka vain överjag. Sisäistettyä herruutta.
    ellauri386.html on line 212: Toinen lukemisto selventää Vanjan poinzia seuraavasti. Dostojevskin näkemyksen mukaan, kun Jeesus käänsi Saatanan kolme kertaa pois, hän pakotti ihmiskunnan kantamaan hengellisen vapauden taakan, valinnan uskoa tai olla uskomatta, ja hengellinen vapaus on keskeinen osa Dostojevskin näkemystä Jumalasta, ihmisestä ja uskosta. Eli: ei leipää köyhille vaan nälistystä, ei tietoa uskon sijasta, ei kominterniä globaalikapitalismin asemesta. Kaikki nää on pahaa lääkettä, koska ne poistavat kaikkein tärkeimmän: yrittäjänvapauden. Tää on tosi pahaa oikeistopropagandaa Fedja setä!
    ellauri386.html on line 220:

    Jungfrustigen
    ellauri386.html on line 222: Grels Teirs roman Jungfrustigen i hårda pärmar kostar nu 5e inte mer, 83% ner från listpriset 30e. Gudskelov jag inte köpte den förr i tiden, för nu fick jag den gratis på lån från sågspånsbiblioteket. Grels' autofiktion påminner en mest av den galna psykiatern Roope "Bob" Tikkanen som försökte drunkna med familj i Kolerabassängen och lite senare dräpte sin rika fru med en kandelaber och lindade henne i vardagsrummets matta.
    ellauri386.html on line 226: Men det är inte bara Paula och Richard som ska bygga bo. I den nya gemensamma lägenheten bor också varannan vecka Richards barn från hans tidigare äktenskap. Sprickor och olikheter börjar framträda i den nya familjekonstellationen och allt oftare viner anklagelser mellan väggarna. Inte blir det bättre av att allt ackompanjeras av ett pipande oljud från en fläkt.
    ellauri386.html on line 228: Jungfrustigen är en roman om sådant som börjar och tar slut, om passion som tar tid på sig och om att plötsligt befinna sig i stormens öga och fråga sig: Hur vill jag leva mitt liv? Vad har jag rätt till? Vad har jag råd till? Det är också en bok om det moderna samhällets nya familjeformer och den svåra konsten att leva under samma tak. Mycket intressant och originellt får man säja.
    ellauri386.html on line 230: Detta mästerverk är autofiktivt dvs en roman a cle. Vad heter Philips ex verkligen och vem är den nya ålderstigna frun som låter som "något slags" Paula Koivuniemi och ser ut som Elizabeth Taylor? Svårt att säga när man inte bor i ankdammen.
    ellauri386.html on line 233: utkast till Den allvarsamma leken, framstår inte som någon slump. Jungfrustigens första halva lånar sig villigt till stilistiska jämförelser. Nog faller snön också över Richard när han om kvällen styr sina steg genom Paulas kvarter, och lika ymnigt som i Söderbergs vinterland. Så långt allt väl, eller mer än väl, men när sedan det dagliga livets plikter smyger sig på de förälskade tu tappar texten märkbart i laddning och anspråk. De bråkar om tvätten, om huruvida elvaåringar bör hänga med på konstutställning eller inte. Ingen av dem framstår som särskilt kul att vara med, och jag förstår att Teir i detta skede tar till det där med fläkten: ”Det var ett jäkla pipande, som tycktes bli högre för varje sekund.”
    ellauri386.html on line 237: Hans roman Jungfrustigen beskriver på ett återhållsamt och sparsmakat sätt den otrogne mannens syn på triangeldramat, och visar att lyckan inte är så enkel att den skapas av en drömprins eller drömprinsessa. En rejäl överraskning till hans läsare. Jörn Donners fru hämnades genom att gräva ned hans aska i komposten. Bra gjort Bitte!
    ellauri386.html on line 241: Ich putze, ordne Dinge zuhause, richte schiefhängende Gemälde, oder repariere etwas, zB Lüfter, surfe im Internet herum und suche dort nach Dirnen. Ich würde gerne Jesus im Neuen Testament treffen. Wir würden zusammen Wein trinken und Brot knüspern. Das wäre Klasse.
    ellauri386.html on line 247: Men på vuxenallvar: vem var Sonja i verkligheten och hänger Philip fortfarande med den ålderstigna Paula? Den moderna skilsmässoromanen är sin egen genre, med sina egna konventioner. Den utspelar sig oftast i medelklassen och tenderar att gestalta skilsmässan som en konsekvens av allmän livsleda och tristess snarare än av några egentliga relationsproblem. Barnen är halvstora, karriären går på tomgång, huset är färdigrenoverat. Enter en ny kvinna/man som får det att pirra i magen, och skilsmässan är ett faktum.
    ellauri386.html on line 249: Med små variationer följer Philip Teirs roman ”Jungfrustigen” denna mall till punkt och pricka.
    ellauri386.html on line 250: De många referenserna till Hjalmar Söderbergs ”Den allvarsamma leken” är ingen slump.
    ellauri386.html on line 251: Det handlar om Richard, en hyfsat framgångsrik Helsingfors-författare som gift sig tidigt med sin tonårskärlek och redan vid trettiofem verkar ha nått sitt livs kulmen. På en förlagsfest träffar han den nästan femton år äldre Paula. De inleder en affär som är mysig och hemtrevlig snarare än passionerad – de ligger inte ens med varandra, men läser gärna tidningen i sängen tillsammans över en kanna presskaffe. Så går det som det går, och bokens andra halva skildrar den besvärliga övergångsfasen då en ny bonusfamilj ska bildas. ((huåååh)) Gäsp.
    ellauri386.html on line 256: Vain 15-vuotiaana Raleigh ilmoittautui vapaaehtoiseksi Ranskan hugenottiarmeijaan. Myöhemmin, vuonna 1572, hänet hyväxyttiin perustutkinto-opiskelijaksi Oxfordissa, jossa hän opiskeli ennen Ranskaan menoaan, ja hänen nimensä esiintyy Keskitemppelin rekisterissä vuonna 1575. Raleigh, hänen veljensä Carew ja heidän puoliveljensä Sir Humphrey Gilbert varustivat suuren laivaston joka lähti "löytömatkalle" vuonna 1578. Lyhytaikainen hanke hylättiin pian, ja vuoteen 1580 mennessä Raleigh oli jo Irlannissa taistelemassa Munsterin kapinaa vastaan.
    ellauri386.html on line 349: A bastard vile, a beast with rage possessed,

    ellauri386.html on line 374: Sith then thy trains my younger years betrayed,

    ellauri386.html on line 383: The language of the poem is forceful and direct, with Raleigh using vivid imagery and metaphors to emphasize the destructive power of love. He compares love to a "poisoned serpent," a "siren song," and a "maze," suggesting that it is both alluring and deadly. He also uses personification to address love as a "false friend" and an "idle boy," highlighting its treacherous and immature nature.
    ellauri386.html on line 385: Raleigh's poem is a departure from the more idealized and romantic treatments of love that were common in Elizabethan poetry. It reflects the growing skepticism and disillusionment with love that began to emerge during the Renaissance. It also foreshadows the more cynical and satirical treatments of love that would become prevalent in the following century. Lizzy loved it until she found out that Walt was actually thinking of the servant.
    ellauri386.html on line 400: Analysis (ai): This poem explores the transient nature of human life through a theatrical metaphor. It compares life to a play, with our passions as the driving force and our time on Earth as the brief performance. The poem suggests that Heaven observes our actions and judgments, drawing attention to the consequences of our deeds. It concludes that while life's performance may be playful, our ultimate demise is a serious reality, underscoring the fragility and brevity of existence.
    ellauri386.html on line 404: Historically, the poem reflects the Elizabethan fascination with theatrical imagery and the influence of the stage on literature. It draws parallels between the structure of a play and the trajectory of human life, highlighting the ephemeral nature of both.
    ellauri386.html on line 407: (114)W H Auden, (165)Charles Bukowski, (193)E.e. cummings, (1076)Emily Dickinson, (54)T S Eliot, (145)Robert Frost, (91)Langston Hughes, (100)Philip Larkin, (52)Spike Milligan, (119)Pablo Neruda, (282)Sylvia Plath, (65)Edgar Allan Poe, (201)William Shakespeare, (243)Rabindranath Tagore, (183)Alfred Lord Tennyson, (100)Dylan Thomas, (368)William Wordsworth, (383)William Butler Yeats. Ja oletko lukenut näitä runoilijoita? Sir John Betjeman • Elizabeth Bishop • Richard Brautigan • George Gordon Byron • Lewis Carroll • Billy Collins • Nissim Ezekiel • Allen Ginsberg • Thomas Hardy • Jose Marti • Wilfred Owen • Ezra Pound • Nizar Qabbani • Jose Rizal • Christina Georgina Rossetti • Siegfried Sassoon • Robert W Service • Henry Van Dyke • William Carlos Williams • Judith Wright?
    ellauri386.html on line 416: George Orwell pahexui kirjaa jyrkästi: Twain haaskasi aikaansa boffooneryyn Connecticutin jenkki King Arthur's Court niteessä, mikä on tahallista imartelua kaikelle amerikkalaisen elämän pahimmalle ja vulgaarisimmalle.
    ellauri386.html on line 420: Markusta oli tulossa georgisti. Georgism, on taloudellinen ideologia, jonka mukaan ihmisten tulee omistaa itse tuottamansa arvo, kun taas maasta peräisin oleva taloudellinen vuokra - mukaan lukien kaikki luonnonvarat, yhteiset ja kaupunkialueet – pitäisi kuulua tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Amerikkalaisen taloustieteilijän ja yhteiskunnallisen uudistajan Henry Georgen kirjoituksista kehitetty Georgist-paradigma etsii ratkaisuja sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin perustuen maaoikeuksien ja julkisen talouden periaatteisiin, jotka pyrkivät yhdistämään taloudellisen tehokkuuden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä ei kyllä Dostojevski pitäisi, vaikka katolisuutta kyllä dissasi.
    ellauri386.html on line 422: Georgist-politiikan tärkein suositus on maan arvoon perustuva vero, joka väittää, että maa-arvoverosta (land value tax) saatavia tuloja voitaisiin käyttää olemassa olevien epäoikeudenmukaisten ja tehottomien verojen (kuten tulo- , kauppa- tai ostoverojen ) alentamiseen tai poistamiseen. Jotkut georgistit kannattavat myös ylijäämäisten julkisten tulojen palauttamista kansalle perustulon tai kansalaisosingon avulla. Todennäk. jotain länkkärikusetusta koska Adam Smith kannatti sitä.
    ellauri386.html on line 426: Iceland. Although, at one point, it was a gorgeous and wild country with relatively unique geology (there are other places like it, just not as easy to fly to)—it’s now an amusement park.
    ellauri386.html on line 428: The first time I went there in 2005, tourists were already overrunning it. Still, at some of the geyser fields it still felt wild, with only wooden planks down and no railings for protection. By 2015, each site became like waiting in line at a Disney World attraction, and any quaint hot springs are now swarmed by tourists taking selfies. The locals are absurdly proud of their local landscapes. Like, I’ve ne ver been to a country where the people identify so closely with the scenery. They act as if they built it all by hand, and like nowhere else in the world competes with it. I guess that’s what happens when the bulk of your economy is from tourists constantly praising what they see, and when you live on a medium-sized island with less than 400k people.
    ellauri386.html on line 432: When I got stranded on September 1st due to the bus system shutting down, the locals were very cold. I suppose you can’t expect people to flock to help you, but I and a few other people needed to travel only about 25 miles to get to where we needed to be. The car rental company (which seemed to only own one car) quadrupled the charge after they heard how desperate our situation was. A local refused to give us any advice or phone numbers to even call a taxi/rental agency until we paid them $350 so that they could go shopping in the next town over—then they unexpectedly joined our rental car and demanded they be driven back afterwards.
    ellauri386.html on line 441: When I got back I did some research. Much of this I already knew, but: There are very few additives in food in Europe. Chemicals and pesticides are much more regulated, many of those approved in the US have a high level of carcinogens or other other disease inducing components. Fresh food does not need fat, sugar, salt, etc added for taste. I am now giving serious thought to moving to Europe. I suspect I will live a bit longer if I do, and I KNOW my quality of life will be greatly improved.
    ellauri386.html on line 478: Samaa mieltä oli britti Joseph Addison (1672 - 1719 jonka näytelmä Cato, a tragedy oli jenkkivallankumouxellisten ihan lemppari. Sieltä on siteerattu mm. Patrick Henryn kuuluisa uhkavaatimus: "Anna minulle vapaus tai anna minulle kuolema!" (näytös II, kohtaus 4), Nathan Halen tunnustus: "Olen pahoillani, että minulla on vain yksi elämä annettavana maani puolesta." (näytös IV, kohtaus 4) ja Washingtonin ylistys Benedict Arnoldille: "Kenenkään miehen vallassa ei ole määrätä menestystä, mutta olet tehnyt enemmän – olet sen ansainnut." (näytös I, kohtaus 2).
    ellauri386.html on line 482: Addisonin elämän myöhempi osa ei ollut ilman ongelmia. Hänen aatelinen vaimonsa oli ylimielinen ja koppava; hänen poikapuolensa, Edward Rich, oli epäystävällinen rake. Addison muistetaan tänään esseistinä. Hän kirjoitti esseitä melko rennosti. Hän kuzui epämiellyttävän poikapuolen kuolinvuoteelleen kazomaan ja ottamaan izestään mallia.
    ellauri386.html on line 485: ges.jifo.co/4033566_1715581746769.png" />
    ellauri386.html on line 502: gejevitš">Vladimir Sergejevitš Solovjov ( venäjäksi : Влади́мир Серге́евич Соловьёв ; 28. tammikuuta [ OS 16. tammikuuta] 1853 – 13. elokuuta [ OS 31. heinäkuuta] 1900) oli venäläinen filosofi, kirjailija, kirjailija, kirjailija, ja kirjailija joka näytteli merkittävää roolia venäläisen filosofian ja runouden kehityksessä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alun henkisessä renessanssissa.
    ellauri386.html on line 511: Solovjov ei koskaan mennyt naimisiin tai saanut lapsia, mutta hän tavoitteli idealisoituja suhteita, kuten hänen hengellisessä rakkausrunossaan oli ikuistettu, muun muassa kahden Sofia nimisen naisen kanssa (sarjassa tai rinnan).
    ellauri386.html on line 514: Anna Nikolaevna Schmidt (1850-luvun alku - 1905) Nižni Novgorodista kotoisin oleva opettaja ja toimittaja, joka saarnasi omaa teosofista opetustaan, joka syntyi V. S. Solovjovin "sofiologisten" ajatusten vaikutuksesta. Schmidt uskoi, että hän tunsi kirkon ruumiillistuneen hengen itsessään ja oli yhteydessä taivaalliseen rakkaansa - Kristuksen uuteen inkarnatiooniin, joxka hän oli valinnut Solovjovin. Soloviev tunnusti Schmidtin mystisen tutkielman "suurelta osin tärkeäksi totuudeksi", mutta Schmidtiin henkilökohtaisen tutustumisen ja "tunnustusten" kuulemisen jälkeen ... pelästyi hiänen rohkeudestaan, vaikka tunnusti osan hiänen "paljastuksistaan" ​​"viehättäviksi"...
    ellauri386.html on line 542: Skovoroda syntyi Ukrainan pienviljelijäperheeseen Tšornukin kylässä Lubnyin rykmentissä, kasakkahetmanaatissa. Vuonna 1708 kasakkahetmanaatin alue liitettiin Kiovan kuvernöörikuntaan, vaikka kasakoita ei suorastaan likvidoitu, Venäjän valtakunta (nykyinen Poltavan alue, Ukraina), vuonna 1722. Hänen äitinsä Pelageja Stepanovna Shang-Giray oli suoraan sukua Şahin Giraylle ja hänellä oli osittainen Krimin tataarin syntyperä. Hän oli opiskelija Kyiv-Mohyla-akatemiassa (1734–1741, 1744–1745, 1751–1753), mutta ei valmistunut. Vuonna 1741 hänet vietiin 19-vuotiaana setänsä Ignati Poltavtsevin johdosta Kiovasta laulamaan keisarilliseen kuoroon Moskovaan ja Pietariin ja palasi Kiovaan vuonna 1744. Vuodesta 1759 vuoteen 1769 hän opetti keskeytyksin sellaisia aineita kuin runoutta, syntaksia, kreikkaa ja etiikkaa Kharkov Collegiumissa (kutsutaan myös ukrainalaisemmin Kharkiv Collegiumiksi). Hyökkäyksen jälkeen hänen semantiikan kurssilleen vuonna 1769 hän päätti luopua opettamisesta ja tyytyi säveltämään virsiä. Häntä kuvailtiin taitavaksi soittajaksi huilussa, torbanissa ja kobzassa.
    ellauri386.html on line 547: Skovoroda kirjoitti tekstinsä kolmen kielen sekoituksella : kirkkoslaaviksi , ukrainaksi ja venäjäksi, sisältäen suuren määrän länsieurooppalaisia lainauksia latinaksi ja kreikaksi. Amerikkalais-ukrainalainen vieraan vallan agentti George Y. Shevelov kirjoitti yleiskatsauksen, jonka tarkoituksena oli karkottaa perusteettomat yleistykset ja luoda pohja Skovorodan kielen ja tyylin vakavalle tutkimukselle. Valitettavasti osoittautui, että "Skovorodan kieli miinus monet raamatulliset ja kirkolliset, poliittiset ja henkilökohtaiset piirteet ovat perustanaan Slobožanščyna- lajin venäjää, jota koulutetut käyttävät".
    ellauri386.html on line 567: Hän työskenteli väsymättä, viettäen toisinaan useita öitä pöytänsä ääressä, lakkaamatta koskaan työstään edes fyysisen kärsimyksen aikana, ilman asianmukaista hoitoa. Kaikki tämä heikensi vähitellen hänen kehoaan, joka ei ollut koskaan ollut erityisen vahva: häntä viimeisen sairauden aikana hoitaneet lääkärit löysivät hänestä useita vakavia sairauksia. P. N. Trubetskoyn veljen Sergei Nikolajevitšin (Moskovan yliopiston filosofian professori) kanssa hänellä oli läheinen ystävyys.
    ellauri389.html on line 39: ges/I/81Vxm-hb-3L._SL1200_.jpg" width="100%" />
    ellauri389.html on line 49: Ikäviä henkilöitä piisaa briteissä kuin Salpausselällä. Calle Lammasta on syytä vielä sorkkia. Sen koulu- vaikkei luokkakaverista Coleridgesta löytyy lisätietoa, joka puuttuu albumin 52 pikaesittelystä. Ynnä muuta, ynnä muuta. Kupla kurkussa löytyy suolistettuna albumista 127.
    ellauri389.html on line 55: Elia (AKA Calle Lammas) presents Chinese porcelain as a visually beguiling item that induces in him an "almost feminine" desire. Such gendered description of longing suggests Elia's participation in a distinctively female consumer culture, and hence his representativeness for the set of social and economic attributes historically associated with it.
    ellauri389.html on line 57: In previous critical examinations of Lamb, Samuel Taylor Coleridge is usually cited as the archetypal representative of romantic imagination that Lamb tried to ape (esp. Sam's colonialistic Kubla Kurkussa). The celebrated philosopher and poet was Lamb's childhood friend, and hence anchors the predominantly biographical criticism on Lamb that accounts for his distinctively precious tone as an evasive expression of his sense of literary inferiority. Similarly, Lamb's 10 years older sister Mary, who murdered their mother in 1796, has been suggested as another source of Charles's supposed romantic agony.
    ellauri389.html on line 59: Significantly, by the time he began the Elia essays - which followed on his failures at verse tragedy and a comic play - Lamb had a thirty-year career at the East India Company, from which he drew a generous income.
    ellauri389.html on line 61: Indeed, the essay not only represents the sales flows that Lamb, in his role as a clerk, tabulated daily, but also it evokes a burgeoning domestic industry that significantly nurtured Coleridge's literary career as well: as is widely known, Coleridge's career as a poet was supported by an annuity he received from the porcelain manufacturers Thomas and Josiah Wedgwood.
    ellauri389.html on line 63:

    The journals flourishing at the start of the century resembled imperial corporations in the extent to which they promoted individual authors, aiding the so-called "minor" romantics in particular. "Old China" illustrates this historically symbiotic collaboration of author with organ not only through its external context in the highly topical London Magazine, but also especially internally, in the essay's ventriloquization of Coleridge.
    ellauri389.html on line 65: Elia, in contrast to Bridget (qua Mary) speaks for a modern sensibility that is attuned to constant stimulation and that revels in the contemporary industrial and imperial economy of surplus and novelty goods. His teacup is an object of debate because it epitomizes precisely the kind of dangerous indulgence Bridget fears: it is a luxury commodity and, with its fashion-dependent pattern and place in a "set" of companion pieces, it inevitably entails additional purchasing. Elia's dialectical opposition to Bridget thus is underscored by his capacity to "love" one pattern of porcelain, and "if possible, [love another] still more". Indeed, Elia's susceptibility to new-sprung marketing strategies is suggested by his acknowledgment that china jars were "introduced" into his imagination by the recently invented tactics of advertising.
    ellauri389.html on line 67: The historical phenomenon transforming porcelain into the flexible economic symbol of "Old China" is imperialism, the recent "favourable circumstances" Elia points out to Bridget, that have enabled them to acquire such "trifles"as his teacup. In discounting the cup as a "trifle," Elia's comment acknowledges both the fall in prices and the rise in Elia's income brought about by the post-Napoleonic expansion of British global commerce, identifying both the general and specific forces that have increased his buying power. In fact, the porcelain trade was a key site of such economic growth spurred by empire and, as the contrasting consumer sentiments in Bridget and Elia's debate attest, is a powerful index to imperialism's recent rehabilitative impact on luxury consumption.
    ellauri389.html on line 69: Elia sees no inconsistency in the fact that porcelain can be both an exclusive luxury item found at "great houses" and an ordinary household accessory such as his teacup, affirming the empire's newly inclusive economy in which porcelain is inexpensive, and a clerk can live like a king; indeed, Elia foregrounds imperialism's integrative effects on porcelain by intimating that his teacup has become precisely the "cheap luxury" for which Bridget always longs. Indeed, the essay itself is replicated by the visual image on Elia's teacup: the cup's picture of "a young and courtly Mandarin, handing tea to a lady from two miles off' is a miniature, orientalized reflection of Elia's and Bridget's (qua Mary) incestuous tea-time smooching.
    ellauri389.html on line 71: The nominal occasion of Lamb's essay is not just Elia's purchase of the teacup, but also Britain's en- trance into China, as it began with the East India Company's annexation of Singa Pura (Singapore) in 1819. The event, which was a pivotal moment in British imperial expansion, extended imperial activity from South Asia to the Far East. More importantly, the development revised a longstanding Sino-British trade imbalance that was particularly caused by porcelain and tea, and hence necessitated a change in British attitudes toward luxury purchases such as porcelain that reversed the animus previously demonstrated by Fielding, who complained that brits echanged the gold of one India to the clay ("mud") of another. Indeed, "Old China" facetiously depicts a cultural sinicization presumably precipitated by this intensification in East Asia-based imperial activity: Elia drinks tea "unmixed," in the Chinese fashion, and experiences an "almost feminine" pleasure in porcelain that likens him to the androgynous "men with women's faces" that Elia associates with China. Fuck the guy was obviously gay.
    ellauri389.html on line 73: The tempest over a teacup that occurs in "Old China" is Lamb's prosaically imperial scramble for the sign of poetic genius that he associates with Coleridge-that is, China. Indeed, as a series, the Elia essays repeatedly portray Chinese commodities as the definitive form of affordable imperial luxury "made in China". They are themselves a superfoetation of the pre-occupation chinoiserie.
    ellauri389.html on line 77: All this lexical play upon the word "china" that Elia performs has an imperial logic: it lets a teacup metonymize the East Asian empire. Porcelain collecting is a way of possessing the country, as porcelain purchasers such as Elia display a piece of China earth in British domestic space, offering everyday access to another exotic world every time he indulges in a cup of proverbial British tea. Deliberately confusing his cup's porcelain glaze with "the lucid atmosphere of fine Cathay" Elia imperially assumes the painted pictures on his teacup to be a telescopic vision of China itself ("for so we must in courtesy interpret that speck of deeper blue").
    ellauri389.html on line 79: In fact it was both the soil and a mastery of firing techniques, bolstered by a fiercely protectionist economy, that maintained Chinese porcelain superiority for so long. For much of the eighteenth century, British porcelain manufacturers were unable to replicate the intense heats required to properly fire porcelain. In addition, China further strained British market development by requiring all payment to be in specie and by remaining closed to foreign traders. As a result, when in the late eighteenth century the firing process was finally mastered by domestic china makers such as Wedgwood, Minton, and Spode, China's fierce restrictions against import trade still prevented the British competitors from threatening the supremacy of Chinese industry. A British mission to open China, for example, was stalled as late as 1816. Ironically, this disadvantageous balance of trade between Britain and China actually added to porcelain's appeal.
    ellauri389.html on line 83: Coleridge's "Kubla Khan" already suggests that Coleridge (the Brit) himself is the next poet-hero and successor to China's genius. As a fragment, however, the poem's famously incomplete glimpse of Chinese brilliance foregrounds the poem's failure to realize its promise. Lamb's essay provides a more contemporary explanation of Coleridge's dream: cheap porcelain was the immanent inspiration of "Kubla Khan."
    ellauri389.html on line 87: The essay resembles "Old China" in both its paean to Chinese exports ("China pigs have been esteemed a luxury all over the East, from the remotest periods that we read of"), and its detailed understanding of consumer economics. The titular anecdote is a fable about a Chinese boy's discovery, in the "ages when men ate their meat raw," of the pleasure of roast pig. The wondrous qualities of cooked food produce an immediate "tickling" in one's "nether" or "lower regions", just as Arvi Järnefelt warned. Bo-bo discovers the exquisite flavor when he accidentally sets fire to his house and swine. LOL what idiots, the kinks. Interestingly, roast pig and tea are among the luxuries that the Guernsies hoard during the German occupation.
    ellauri389.html on line 89: The acceleration of capitalism is the natural result of spontaneous and inevitable consumer desire: with every bite of roast pig Bo-Bo's smell "was wonderfully sharpened," and as each villager becomes addicted to the flavor of roast pork "prices grow enormously dear". The word "porcelain" was be-stowed by the traders who introduced the artifact to Western markets. It derives from the Portuguese word for the pink translucent cowry seashells that in turn were named for baby pigs.
    ellauri389.html on line 97: The Romantic ethic rose in the spirit of modern consumerism. Sociologist Colin Campbell provides an account of the universal privilege that consumption offers previously upper class exclusive experiences such as imagination.
    ellauri389.html on line 111: Lamb's essay tropes contemporary developments in English political economy as it was most prominently figured by the porcelain industry. Under the auspices of an imperial organ, they unleash John Bull in a china shop, facetiously troping these radical changes in Sino-British consumer history in order to wreak havoc on existing protections of romantic genius. "Old China" is literary chinoiserie for an age shaped by the new imperial industry.
    ellauri389.html on line 116:

    Lisäinfoa pukkaa Coleridgesta


    ellauri389.html on line 118: Coleridge oli paizi runoilija myös ja ennen muuta kirjallisuuskriitikko, romantikko, filosofi, moralisti ja teologi, jos britteihin voi uskoa. Samu uoli ystävänsä William Wordsworthin kanssa yksi englantilaisen romantiikan perustajia. Hän jakoi volyymejä Charles Lloydin (n.h.) kanssa. Hänet tunnetaan parhaiten Kublai-kaanista sekä Aku Ankan kuuluisaxi tekemästä vollotuxesta Vanhan merimiehen tarina (The Rime of the Ancient Mariner) sekä vähemmän merkittävästä proosateoksestaan Biographia Literaria.
    ellauri389.html on line 120: Hänen ihanteensa oli hilpeä John Milton. Opiskellessaan Cambridgen yliopistossa hän tutustui Robert Southeyhin, joka sai hänet radikalisoitumaan. Yhdessä he kirjoittivat näytelmän The Fall of Robespierre (1794) ja suunnittelivat kahdentoista avioparin yhteistä kommuunia Pennsylvaniaan. Tätä tarkoitusta varten he itse valitsivat aviopuolisoikseen sisarukset. Tämä pienyhteisö sai sittemmin nimen lakistit (lakists), johon kuului kolme järvikoulun runoilijaa, Southey, Coleridge ja Wordsworth. Nimi Järvikoulu juontuu siitä, että he kaikki viettivät osan elämästään naturisteina Unencumberlandin järvien rannoilla. Yhteistä heille oli myös se, että he nuoruudessaan ihailivat Ranskan vallankumouksen aatteita. Coleridge opiskeli vuosina 1798–1800 Göttingenissä saksalaista kirjallisuutta ja välitti sen tuntemusta englantilaisille. Hän käänsi Friedrich Schilleriä englanniksi. Coleridgen runoelmat ovat haaveellisia kuvauksia täynnä hehkuvaa tunnetta ja mystillistä vulvan ihailua.
    ellauri389.html on line 122: Pienet runonsa hän on julkaissut kolmena kokoelmana: Juveniileja runoja, Sibylline lähtee ja Sekalaisia säkeitä. Elämäänsä ja kirjallista toimintaansa Coleridge on kuvannut teoksessa Biographical sketches of my literary life and opinions. Siinä Coleridge ehdottaa, että hän "ei nauttinut poikamäisestä urheilusta", vaan sen sijaan luki "lakanan alla ja pelasi itsellään".
    ellauri389.html on line 124: Coleridge loi monia tuttuja sanoja ja lauseita, mukaan lukien "epäuskon jousitus"1. Hänellä oli suuri vaikutus Ralph Waldo Emersoniin ja amerikkalaiseen transsendentalismiin. Koko aikuisikänsä ajan Coleridge kärsi lamauttavia ahdistuksen ja masennuksen kohtauksia; on arveltu, että hänellä oli kaksisuuntainen mielialahäiriö, jota ei kuitenkaan ollut määritelty hänen elinaikanaan. Hän oli fyysisesti epäterveellinen, mikä saattoi johtua reumakuumekohtauksesta ja muista lapsuuden sairauksista. Häntä hoidettiin näistä sairauksista laudanumilla, joka edisti elinikäistä oopiumiriippuvuutta. Kupla Kurkussa oli kirjoitettu oopiumihöyryissä.
    ellauri389.html on line 126: 1Suspension of disbelief is the avoidance — often described as willing — of critical thinking and logic in understanding something that is unreal or impossible in reality, such as something in a work of speculative fiction, in order to believe it for the sake of enjoying its narrative. Vähän sama asia kuin Jamesin "will to believe". Coleridge also referred to this concept as "poetic faith", citing the concept as a feeling analogous to the supernatural, which stimulates the mind's faculties regardless of the irrationality of what is being understood. With a film, for instance, the viewer has to ignore the reality that they are viewing a staged performance and temporarily accept it as their reality in order to be entertained. Early black-and-white films are an example of visual media that require the audience to suspend their disbelief that everything is black and white. Not to mention mute films! Tolkien ei uskonut tollaseen, ei kukaan normaalijärkinen oikeasti edes väliaikaisesti usko örkkeihin ja haltioihin. Sehän on vaan satua!
    ellauri389.html on line 128: Coleridgen maine eeku paranee kun ei tarvi enää lukea sen sepustuxia. Se toimii enää imperiumin menetetyn suuruuden näköispazaana. The Guardianin vuoden 2018 raportti leimaa hänet "neroksi", joka oli edennyt "yhdeksi tunnetuimmista englantilaisista runoilijoista". Coleridgen mielilukemistoon kuuluivat Virgil ja William Lisle Bowles.
    ellauri389.html on line 130: Vähän tuonnempana hänen piispansa John Douglas kokosi hänet prebendal-kioskiin Salisburyn katedraaliin. Vuonna 1818 hänestä tehtiin Prinssi Regentin kappalainen ja vuonna 1828 hänet valittiin Salisburyn kaanoniksi.
    ellauri389.html on line 132: Williamin veli Virgil oli kanssa Samin lemppari. Vuonna 1789 Bill julkaisi hyvin pienessä kvarttoteoksessa teoksen Fourteen Sonets, jotka saivat suuren yleisön lisäksi myös Samuel Taylor Coleridgen ja William Wordsworthin suuren suosion. Coleridge tunnusti hänet Charlotte Smithin ohella sonettimuodon yleisen elvyttämisen kätilöxi heidän sukupolvessaan. Smith jätti miehensä ja alkoi kirjoittaa tukeakseen lapsiaan. Hänen ansiotaan on, että hän muutti sonetin surullisen tunteen ilmaisuksi, ja hänen varhaisissa romaaneissaan on havaittavissa sentimentaalisuutta. Myöhemmät romaanit, kuten Desmond ja The Old Manor House, ylistivät Ranskan vallankumouksen ihanteita. Laskeva kiinnostus niihin briteissä jätti hänet köyhyyteen vuoteen 1803 mennessä. Hän tuskin pystyi pitämään kynää, hän myi kirjakokoelmansa maksaakseen velkojaan ja kuoli vuonna 1806.
    ellauri389.html on line 137: Huge Vapours Brood above the Clifted Shore / Jättihöyryt murjottavat halkinaisen rannan yllä
    ellauri389.html on line 141: Jättihöyryt murjottavat halkinaisen rannan yllä, Huge vapours brood above the clifted shore,
    ellauri389.html on line 145: rosoisella juurella; tai vielä vaimeampana Of drowsy billows, on the rugged foot
    ellauri389.html on line 165: BUT: This article has multiple issues. The neutrality of this article is disputed. It is a blatant case of whataboutism. How many were killed by the British Empire? While the precise number of deaths is sensitive to the assumptions we make about baseline mortality, it is estimated that somewhere in the vicinity of 100 million people died prematurely at the height of British colonialism. This is among the largest policy-induced mortality crises in human history.
    ellauri389.html on line 172: Whataboutismi voi tarjota tarvittavan kontekstin sen selvittämiseen, onko tietty kritiikki asiaankuuluva, reilu tai oikeudenmukainen, ja käyttäytyminen, joka saattaa olla kansainvälisten standardien mukaan hiukka epätäydellistä, voi olla sopivaa tietyllä geopoliittisella alueella.
    ellauri389.html on line 174: Sanakirjailija Ben Zimmerin mukaan termi syntyi Pohjois-Irlannissa 1970-luvulla. Zimmer lainaa historian opettajan Sean O'Conaillin vuoden 1974 kirjettä, joka julkaistiin The Irish Timesissa ja jossa hän valitti "Whatabouteista", ihmisistä, jotka puolustivat IRA:ta osoittamalla brittivihollisensa väitettyjä väärinkäytöksiä. Onkohan Ben Zimmer juutalainen? Zimmer's research on word origins was frequently cited by William Safire's "On Language" column for The New York Times Magazine. Sen isä Dick Zimmer oli senaattori. Toinen Dick Zimmer oli nazikenraali. Se ei ainakaan lie ollut juutalainen.
    ellauri389.html on line 176: "Entä verinen sunnuntai, internointi, kidutus, pakkoruokinta, armeijan pelottelu?". Jokaiseen lopetuskutsuun vastataan samalla tavalla: "Entä Limerickin sopimus; englantilais-irlantilainen sopimus vuodelta 1921; Lenadoon?". Myöskään kirkko ei ole immuuni: "Katolinen kirkko ei ole koskaan tukenut kansallista asiaa. Entä paavin sanktio normannien hyökkäykselle; Moriartyn tuomitseminen fenialaisille; Parnell?" Eihän ne nyt olleet väärinkäytöxiä vaan geopoliittisesti
    ellauri389.html on line 179: Vuonna 1978 australialainen toimittaja Michael Bernard kirjoitti kolumnin The Age -lehteen, jossa hän käytti termiä whataboutism Neuvostoliiton taktiikkaan torjua kaikenlaista sen ihmisoikeusloukkauksia koskevaa kritiikkiä luettelemalla länkkäreiden vastaavia. "Ja te lynkkaatte neekereitä" (Neuvostoliiton tunnuslause).
    ellauri389.html on line 185: In 2006, Putin replied to George W. Bush's criticism of Russia's human rights record by stating that he "did not want to head a democracy like Iraq's," referencing the US intervention in Iraq. For example, writing for Slate in 2014, Joshua Keating noted the use of "whataboutism" in a statement on Russia's 2014 annexation of Crimea, where Putin, completely irrelevantly, "listed a litany of complaints about Western interventions, including the previous two Crimean wars 1853-56 and 1918-21."
    ellauri389.html on line 187: Synonyyminen kiinankielinen metafora on "haiseva pöppiäinen" -argumentti" ( perinteinen kiina :臭蟲論; yksinkertaistettu kiina :臭虫论; pinyin : Chòuchónglùn ), jonka Lu Xun , modernin kiinalaisen kirjallisuuden johtava hahmo, loi vuonna 1933 kuvaamaan kollegoiden yleistä taipumusta syyttää eurooppalaisia ​​"yhtä huonoista asioista" aina, kun ulkomaalaiset karvaiset paholaiset kommentoivat Kiinan sisäisiä ongelmia.
    ellauri389.html on line 211: Useat kommentaattorit, muun muassa Forbesin kolumnisti Mark Adomanis, ovat arvostelleet amerikkalaisten uutislehtien whataboutismisyytösten käyttöä väittäen, että whataboutismisyytöksiä on käytetty yksinkertaisesti torjumaan kritiikkiä Yhdysvaltojen tai sen liittolaisten tekemiä ihmisoikeusloukkauksia kohtaan. Vincent Bevins ja Alex Lo väittävät, että termin käyttö lähes yksinomaan amerikkalaisissa myyntipisteissä on kaksoisstandardi ja että voimakkaiden maiden moraaliset syytökset ovat vain tekosyy rangaista geopoliittisia kilpailijoitaan omien väärintekojensa edessä.
    ellauri389.html on line 220: Paizi Nigel Warburtonin mielestä niitä ei voi lainkaan verrata. Hän näkee eron siinä, että Raamatun ja Sananlaskujen näkökulma on erilainen kuin politiikan. Jeesuksella (kuten USAlla) on oikeus muistuttaa syntistä hänen omasta syyllisyydestään, koska hänellä itsellään ei ole syyllisyyttä, hän on hyvän puolella. Vaikka väärintekijä voi joskus olla oikeassa osoittamalla todellisen puutteen, tämä ei muuta eroa periaatteessa.
    ellauri389.html on line 222: Nigel Warburton ( / ˈ w ɔːr b ər t ən / ; syntynyt 1962) on mitätön brittiläinen ex-lehtori. Hänet tunnetaan parhaiten filosofian popularisoijana, koska hän on kirjoittanut useita kirjoja genrestä, mutta hän on kirjoittanut myös akateemisia teoksia estetiikan ja soveltavan etiikan alalta. Eski Saarisluokan soveltava filosofi ja motivational speaker. Warburton suoritti BA-tutkinnon Bristolin yliopistosta ja tohtorin tutkinnon Darwin Collegesta Cambridgessa ja oli luennoitsijana Nottinghamin yliopistossa ennen kuin hän siirtyi avoimen yliopiston filosofian laitokselle vuonna 1994. Toukokuussa 2013 hän erosi työstään lehtorin virasta avoimessa yliopistossa, sai potkut takuulla. Hän on kirjoittanut useita hyvinkin talousliberalismiin johdattelevia filosofiakirjoja, mukaan lukien bestsellerit Philosophy: The Basics (4. painos), Philosophy: The Classics (4. painos) ja Thinking from A to Z (3. painos). Hän ylläpitää filosofiaverkkoblogia Virtual Philosopher ja yhdessä David Edmondsin kanssa tekee säännöllisesti podcast-haastatteluja huippufilosofien kanssa useista eri aiheista Philosophy Bitesissa. Hän myös lähettää podcasteja kirjastaan ​​Philosophy: The Classics. Hän on kirjoittanut Guardian - sanomalehteen. Vauzi vau!
    ellauri389.html on line 226: “It’s complicated,” he says. “On the positive side, this is a wonderful time to explore new ways of communicating with a global audience free from the constraints and obligations of academic life. I’ve seen plenty of philosophy lecturers get increasingly bitter about higher education, and I don’t want to end up like them.
    ellauri389.html on line 230: “But I feel weighed down by the short sightedness, the petty bureaucracy, and the often pointless activities that are creeping into higher education. These things eat time and, more importantly, sap energy. Meanwhile the sand sifts through the hourglass. At the Open University I’d always hoped that we’d be able to offer a named undergraduate degree in philosophy, but actually the subject has, if anything, become marginalised, with fewer courses available than when I joined nineteen years ago, and with much higher fees. This at a time when philosophy is becoming increasingly popular. There had also been suggestions that I might be able to take on an official role promoting the public understanding of philosophy, but that didn’t materialise either.
    ellauri389.html on line 232: “The easy option would have been to sit it out and keep taking the salary, but I respond better to interesting challenges than pay cheques. I knew I’d made the right decision when I felt exhilarated rather than scared after handing in my notice, and already I’ve had numerous offers of paid work of one kind or another, including some interesting journalism and plenty of invitations to speak in schools. Interview me again in ten years to see if I was crazy.” The ten years are gone, where's the interview?
    ellauri389.html on line 234: Crazy or not, it’s a worrying sign for philosophy in the academy. Someone who’s very good at conveying complex philosophical ideas in plain English– a good teacher, in other words – has come to the conclusion that a university is not the best place for him to be. An applied philosopher is not like a real one: Barring ordinary language philosophers, if you ask them direct questions in ordinary language they can’t answer without jargon and mystification. When faced with the need to explain what they’re doing and why it should be of interest to anyone at all outside of that culture, they look like flounders, both eyes on the same side of the skull. Not the best ones, like Quentin Skinner, Philip Pettit, and Peter Singer, who are all praised for their minds and their humanity, as well as the ability to think out of the fly and express themselves lucidly. No Perer Rabbit ainaskin on sertifioitu paska, varmaan siis noi 2 muutakin n.h ja Nigel ize.
    ellauri389.html on line 241: Nojuu ensinnäkin hän on republikaani, pitkä miinus heti avauxessa. Hänen mielestään tämä riittääkin ratkaisuxi loppuihinkin ongelmiin. Hänen mielenfilosofiassa puolustamansa näkemykset synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja vapaan tahdon luonteeseen liittyviin metafysiikan ongelmiin ja yhteiskuntatieteiden filosofian ongelmiin, ja nämä puolestaan ​​synnyttävät hänen tarjoamiaan ratkaisuja moraalifilosofian ja poliittisen filosofian ongelmiin. Eli samaa taantumusta kehiin oikein leveällä pensselillä. Lue lisää: Dimova-Cockson, Maria (2012), "Republikanismi, vapauden filosofia ja idealismin historia: Philip Pettitin haastattelu." [kuollut linkki]
    ellauri389.html on line 243: Eli mitkä ovat republikanismin 3 pilaria? The Three Legged Stool of the Republican Party", tunnetaan myös nimellä "The Gipper's Stool" eli "Reagan’s Stool" on seuraava. Republikaanipuolueen valtapohja juontaa juurensa "jakkarassa" olevista kolmesta jalasta (ryhmästä), jotka ovat kristillinen oikeisto,  sosiaalikonservatiivit, finanssikonservatiivit ja ulkomaiset interventiot. Neljähän tuosta taisi tulla, mutta same difference. Tämä koalitio syntyi yhdessä uuden oikeiston nousun ja Ronald Reaganin valinnan kanssa. Oligarkia, plutokratia ja law and order, tiivistettynä.
    ellauri389.html on line 253: ges/9780691156200.jpg?w=365&auto=format" />
    ellauri389.html on line 260: We've heard this song before. Plain and simple, the guy got the sack. Having spoken with almost all of the brilliant philosophical minds alive and at large right now, what’s he discovered? Has a pattern emerged? Can he decipher the wisdom peculiar to our age? He furrows his brow and after some reflection, looks down in his beer and says, “No.”
    ellauri389.html on line 262: “My grandfather gave me some really strange books to read, including Colin Wilson’s The Outsider and Zen and the Art of Motorcycle Maintenance. He was an autodidact, left school at about twelve, a completely self-taught man, so he had a very eclectic taste. He would pass on books that interested him, some were philosophical books, and they interested me too.
    ellauri389.html on line 266: “I spent most of my time at school playing rugby. I ended up going to Bristol University to do psychology, and I took philosophy and sociology as subsidiary subjects in the first year. I got disillusioned with psychology, dropped out, was a car park attendant for six months, tried to start a new course in English, but I wouldn’t have got a grant, so I carried on into my second year with philosophy, thinking I would become a journalist. Probably because I did so much student journalism I could write well enough that I conned them into a first class degree in philosophy, which meant I could go to Cambridge to do a PhD – there were proper grants in those days. I tried to get a job in publishing in my first year there but didn’t get that, so it’s only philosophy in want of anything better really."
    ellauri389.html on line 268: Philosophers could be contributing to something that’s incredibly important. Gay marriage is just one example of many. I don’t think philosophers responded particularly well to 9/11 either. As of free speech, I’m much more sympathetic to the American system actually. Of course I draw the line at incitement to violence, to certain sorts of pornography, plagiarism, false advertising, the disclosure of official secrets – these are the areas where I would shut the buggers up.”
    ellauri389.html on line 281:
    Central Message:
    Experiences in nature are long lasting and can provide inspiration in difficult moments.

    ellauri389.html on line 289: Emma Baldwinin (B.A. English (Minor: Creative Writing), B.F.A. Fine Art, B.A. Art Histories) analyysi runosta on yhtä selkokielinen kuin Nigel Warburtonin filosofia.
    ellauri389.html on line 299: At this point, the poem is starting to conclude. Tuntuu jo lopettelevan, suihkaa Dorothy Coleridgelle.
    ellauri389.html on line 301: He states that she will never forget this place and it will become a paradise for “all sweet sounds and harmonies.” His sister will not be run down by “dreary” normalcy even after big brother's death.
    ellauri389.html on line 303: William and Dorothy's mother died when he was only seven years old and she was six, and he was orphaned at 13 and she at 12.Though he did not excel, he would eventually study at and graduate from Cambridge University in 1791. Bill fell in love with a young French woman, Annette Vallon while visiting France and she somehow became pregnant. Dorothy was taught by just a bunch of uncles. She remained particularly close to her brother, the more famous poet William Wordsworth, and the siblings lived together in Dorset and Alfoxden before William married her best friend, Mary Hutchinson, in 1802. Thereafter Dorothy Wordsworth made her home with the couple.
    ellauri390.html on line 39: ges/media.onki.fi/7/5/5/saha/kirjasampo/1_1377849397559407770.jpg?itok=7UIlX4wM" width="100%" />
    ellauri390.html on line 48: Viimeinen mohikaani sijoittuu vuoteen 1757, jolloin Englanti kävi Pohjois-Amerikan hallinnasta seitsenvuotista sotaa Ranskaa ja intiaaneja vastaan. Englantilaisen everstiluutnantin George Munron tyttäret Cora ja Alice ovat matkalla Fort William Henryn linnoitukseen, missä heidän isänsä on komentajana. Matkan aikana he joutuvat ranskalaisten kanssa liittoutuneen huronintiaani Maguan järjestämään väijytykseen, josta heidät pelastavat Haukansilmänä tunnettu Natty Bumppo (sic) ja hänen intiaaniystävänsä Chingachgook poikineen. Tästä alkaa huima sieppausten ja pelastusyritysten sarja, joka kietoutuu meneillään olevan sodan tapahtumiin ja vie Haukansilmän intiaanikyliin ja ranskalaisten vangiksi. Linnoituksen antautumista seuraavassa verilöylyssä, yllätyshyökkäyksissä ja kostoiskuissa kokee kohtalonsa moni, lopulta myös Chingachgookin poika Uncas, viimeinen puhdasverinen mohikaani. Viimeinen mohikaani on Cooperin pääteos, ja se oli yksi aikansa suosituimmista kirjoista. Myöhemmin teos on innoittanut muita taiteilijoita, ja siitä on tehty lukuisia elokuvia, näytelmiä, oopperoita, televisiosarjoja, lyhennelmiä ja sarjakuvia.
    ellauri390.html on line 50: Mohegaanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joka asuu Connecticutissa, Thamesjoen (no voi helkkari) itäisen yläjuoksun varren laaksossa. Heidän kielensä kuuluu algonkin-ryhmään. Samantapaisesta nimestä huolimatta he ovat eri kansa kuin mahicanit. Mahicanit ovat Pohjois-Amerikan alkuperäiskansa, joka asui Hudsonin jokilaaksossa New Yorkissa ja New Jerseyssä ensimmäisten eurooppalaisten saapuessa alueelle vuonna 1609. Seuraavien sadan vuoden aikana mahicanit siirtyivät asumaan idemmäs mohawkien ja eurooppalaisten kanssa syntyneen jännitteen seurauksena. Samalla mahicaneja alettiin kutsua ”Stockbridgen intiaaneiksi”, koska useat heistä asettuivat asumaan Stockbridgen kaupungin lähetysasemien läheisyyteen. Mahicanit pitivät 1600-luvun alussa hallussaan keltaisella merkittyä osaa Hudsonjoen laaksoista.
    ellauri390.html on line 58: Monista mahicanien 1700-luvun aikana käydyistä sodista englantilaisten tukena on jälkipolville jäänyt kuva näiden intiaanien urhoollisuudesta ja rohkeudesta. Varsinaisesti heidät nosti kuuluisiksi kirjailija James Fenimore Cooper, joka teos Viimeinen mohikaani (The Last of the Mohicans) julkaistiin vuonna 1826. Hän kuitenkin erehtyi sekoittamaan kaksi eri kansaa keskenään sotkien Hudsonin jokilaakson mahicanit Connecticutin mohegaaneihin. Kirjailija otti molemmista kansoista piirteitä ja antoi ihmisille väärää tietoa ”sukupuuttoon kuolleesta mohikaanien kansakunnasta”. Jotkut Uncasvillen tämän päivän mohegaanit pitävät itseään edelleen Hudsonlaakson mahicanien jälkeläisinä. Naurettavaa, nehän ovat nykyään pelkkiä ruokakupongeilla eleleviä pulzareita, mahicaanit sitävastoin yritteliäitä pelimiehiä ja bingoisäntiä Wisconsinissa, jonne rauhanhäirizijät kuskattiin Connecticutin maisemia pilaamasta.
    ellauri390.html on line 60: Wisconsinin alueilla elää nykyään yli 3 000 mahicania, joista puolet asuu hajallaan reservaatin ulkopuolella. Pieni osa mahicaneista asuu Connecticutissa. Wisconsinin Reservaatin sisällä saijaitsevat Red Springsin ja Bartelmen pikkukaupungit. Kertaalleen tyhjiksi hakatut metsät ja niiden eläinkanta ovat elpyneet. Mahicanien kieli on kuitenkin hävinnyt kokonaan 1900-luvun aikana, ja kansan joukkoon on sulautunut munsee-heimon jäseniä. Vaikka mahicaneja on kutsuttu kolmella eri vuosisadalla Stockbridgen intiaaneiksi tai stockbridge-munsee-ryhmäksi, he käyttävät itsestään myös nimeä mohicanit. Wisconsinin mahicanit isännöivät Mohican North Star Casinoa, bingohallia ja Pine Hillsin golfrataa.
    ellauri390.html on line 66: The Stockbridge-Munsee Band of Mohican Indians is descended from a group of Mohicans (variously known as Mahikan, Housatonic and River Indians; the ancestral name Muh-he-con-ne-ok means “people of the waters that are never still”) and a band of the Delaware Indians known as the Munsee. The Mohicans and the Delaware, closely related in customs and traditions, originally inhabited large portions of what is now the northeastern United States. In 1734, a small group of Mohicans established a village near Stockbridge, Massachusetts, where they began to assimilate with the palefaces, but were nonetheless driven out by Euro-Americans. In 1785 they founded “New Stockbridge” in upper New York State at the invitation of the Oneida Indians. Their new home, however, was on timber land sought after by non-Indian settlers.
    ellauri390.html on line 68: In 1818, the band settled briefly in White River, Indiana, only to be again relocated. In order to relocate both the Stockbridge-Munsee and Oneida Indians, government officials, along with missionaries, negotiated the acquisition of a large tract in what is now Wisconsin. In 1834, the Stockbridge Indians settled there; two years later they were joined by some Munsee families who were migrating west from Canada and who decided to remain with the Stockbridge families. Together, they became known as the Stockbridge-Munsee Band. The tribe expanded its land base by obtaining 46,000 acres by treaty with their neighbors to the north, the Menominee Tribe. More pressure from the government resulted in more relocation - first in Kaukana, Wisconsin, and later to a community on the shores of Lake Winnebago that the tribe named Stockbridge ('Vielä Kauempana').
    ellauri390.html on line 70: By the terms of a new treaty with the federal government in 1856, the band moved to its present site in Shawano County. The General Allotment Act of 1887 resulted in the loss of a great deal of land by the Stockbridge-Munsee. In the Great Depression, the tribe lost yet more land. However, in the early 1930’s the Stockbridge-Munsee experienced a reawakening of their identity and began reorganizing. In 1932 they even took over the town council of Red Springs under the provisions of the Indian Reorganization Act of 1934, created an activist Business Committee and started to regain some of their land. The Secretary of the Interior affirmed the reservation in 1937, for which the tribe is to him forever grateful.
    ellauri390.html on line 86: Miehet pitävät vaaleaveriköistä mutta naivat mielellään myös tummia. Kaikki tämä ja enemmänkin löytyi tällä erää tuhoon tuomitun Ogelin Kontin ilmaiskirjahyllystä. Paikka aivan kuhisi rollaattoreita työntäviä kääkkiä. Alpakka kiristämätön villasukka 1 pari 12e 2 paria 20e.
    ellauri390.html on line 151: on eri genomi kuin savolaisilla.
    ellauri390.html on line 159: Farkkutakki ja iskäkengät eli purjehtijamalliset retukengät ovat taas huippumuotia. Pysähtynyt kello on muodikas 2x vuorokaudessa. Meghanilla oli Nigerian valtiovierailulla päällä paljastavaa huippumuotia. Nigerian presidentin rouva siitä aika lailla pahentui. Meghan Markle on innostunut nigerialaisista. Hiän on 43% nigerialainen geenipohjalta.
    ellauri390.html on line 164: Iloxeni luin viimeisestä Tiedelehdestä (olisikin viimeinen, lakkaisi toi maailmanlopun kexinnöillä hehkutus) että apinoiden planeetan valtiaiden kasvukäyrän ennustellaan kääntyvän negatiivisexi joskus 50-luvulla niiden saavutettua kaikkien aikojen 10 miljardin huippulukeman. Sitä me ei olla enää kazomassa, ei nähdä enää 10G rollaattoria työntämässä aivan käsittämätöntä määrää käppänöitä. Siinä Ogelin kauppakeskuskin kalpenee. Ne saavat varmaan sääskishokin kuin etelä-Ruozin itikat kun eivät pääse huiskimaan hyttysiä edes hännällä molempien handujen ollessa rollaattorin kahvoissa.
    ellauri390.html on line 172: Radcliffe julkaisi elämänsä aikana viisi romaania, joita hän kutsui aina " romansseiksi". Väkivalta ja erotiikka kutkuttivat niissä lukijoita. Jane Austenin Northangenissa pilkkaama Udolfo lienee niistä nimekkäin.
    ellauri390.html on line 177: 1800-luvun alussa Radcliffe vaikutti Edgar Allan Poeen (1809–1849) ja Sir Walter Scottiin (1771–1832). Myöhemmin 1800-luvulla Charlotte ja Emily Brontë jatkoivat Radcliffen goottilaista perinnettä romaaneissaan Jane Eyre, Villette ja Wuthering Heights. Radcliffea ihailivat myös ranskalaiset kirjailijat, kuten Honoré de Balzac (1799 - 1850), Victor Hugo (1802 - 1885), Alexandre Dumas (1802 - 1870), George Sand (1804-1876) ja Charles Baudelaire (1821 - 1867)
    ellauri390.html on line 191: Vuonna 1863 hän matkusti Varsovaan tehdäkseen useamman tunnin muistiinpanoja romaaniinsa Panurgen lauma (1869), joka kertoo tammikuun kansannoususta. Vuonna 1874 hän kirjoitti toisen romaanin, May The Force Be With you, samasta aiheesta. Molemmat romaanit olivat luonteeltaan taantumuksellisia. Myöhemmin Krestovski julkaisi avoimen juutalaisvastaisen trilogian Tma Jegipetskaja (”Egyptin pimeys”, 1888), Tamara Bendavid (1889–1890) ja Toržestvo Vaala (”Baalin juhlat”, 1891–1892).
    ellauri390.html on line 213: "Pietarin slummet. Hyvinsyötyjen ja nälkäisten kirja" on Vsevolod Krestovskin seikkailunhaluinen romaani ja hänen kuuluisin teoksensa. Romaani kirjoitettiin kirjailija N. G. Pomyalovskyn vaikutuksen ja tuen alaisena. Hän antoi hänelle idean suuresta romaanista E. Xun " Pariisilaisten mysteerien " hengessä, joka yhdistäisi realistiset ja romanttiset suuntaukset.
    ellauri390.html on line 220: Kaupunkimysteerit ovat 1800-luvun suosittujen romaanien genre, jossa hahmot tutkivat kaupunkien salaisia ​​alamaailmoja ja paljastavat korruption ja hyväksikäytön.
    ellauri390.html on line 221: "Mysterit" sai alkunsa Eugène Suen hurjasti menestyneestä sarjaromaanista Pariisin mysteerit (1842), jolla oli monia jäljittelijöitä ja joka antoi genrelle nimensä. Romaanit julkaistiin yleensä ensimmäisen kerran sanomalehdissä, ja ne olivat kiistanalaisia ​​(kuten heidän vähemmän kunnioitettavat aikalaisensa penny dreadfuls) väkivallan ja sexuaalisen poikkeavuuden poikkeuxellisen rehellisen kuvauksen vuoksi. Ne olivat laajalti suosittuja sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, missä The Quaker City (1844) piti kaunokirjallisuuden bestsellerin titteliä, kunnes Uncle Tom´s Cabin päihitti sen kuin Elmer Kuorikka Jalmarin lyhytaikaisen kuulaennätyxen.
    ellauri390.html on line 223: Romaani oli yksi suosituimmista kirjallisista tapauksista Venäjällä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Seikkailunhaluinen juoni, psykologisesti ja realistisesti tarkat kuvat hahmoista, tutut paikat, joissa toiminta tapahtuu, tyypillisiä luonnoksia eri yhteiskuntaluokkien elämästä - kaikki tämä herätti lukijassa kiinnostusta ja laajaa keskustelua. Lausumat olivat hyvin erilaisia: I. S. Turgenev kutsui sitä "hölynpölyksi", kuuluisa kustantaja ja toimittaja A. S. Suvorin huomautti ironisesti teoksen "stenografismista" ja V. I. Nemirovich-Danchenko päinvastoin oli yksi enemmistölukijoista, jotka ylistivät romaanin korostaen erityisesti sen sexuaalirikollisen toiminnan dynaamisuutta.
    ellauri390.html on line 225: "Pikkuhiljaa" romaani alkoi unohtua. Mutta 1900-luvun 80-luvun lopulla, perestroikan aikana, se julkaistiin uudelleen kahdessa osassa (julkaistiin sitten uudelleen vuosina 1994 ja 2005), sillä sen kuvaamat sosiaaliset ongelmat olivat kapitalismin mukana palanneet. "Tämä kirja on yhdistelmä seikkailunhaluista romaania, jossa on selkeä salapoliittinen juonittelu ja erittäin sosiaalista teosta, joka osoittaa, kuinka mittaamaton kuilu erottaa venäläisen yhteiskunnan 'huiput' ja "pohjat", agraari oligarkia ja urbaani pohja. Molemmat näistä olosuhteista varmistavat kirjan menestyksen molemmissa yhteiskuntaluokissa." — I. Skachkovin vuoden 2005 painoksen esipuheesta
    ellauri390.html on line 230: Hän kirjoitti följetongeja "Modny Magazin"-lehdelle (1862-1864) ja "Petersburgsky Listok" -sanomalehdelle (1864-1865), osallistui aikakauslehtien "Zanoza" ja "Osa" (1863) julkaisuihin.
    ellauri390.html on line 271: Krestovskyn romaanissa, toisin kuin sarjassa "Pietarin mysteerit" (1995), joka on luotu työn perusteella, positiivisia hahmoja ei juuri ole. Mutta he ovat myös kaikki sosiaalijärjestelmän uhreja. Ja toistensa uhrauksia. Anna on prostituoitu, Annan veli on varas, hänen ystävänsä Sergei Kovrov on murhaaja, prinssi Shadursky on tekopyhä viettelijä, prinsessa Shadurskaya on yliluonnollinen petturi.
    ellauri390.html on line 299: 1800-luvun jälkipuoliskolla tarina ruhtinas Volkonskista ja taloudenhoitaja Vankasta oli erittäin suosittu, luultavasti aikakauden taiteellisen maun tarpeita vastaava. Sen kehitti N.A. Panovin "Laulu Vanka Klyushnikista" (1888), L. Antropovin samannimisessä draamassa ja F. Sollogubin näytelmässä "Vanka Klyushnik and the Page Zhean" ("Aina kepposia"), D. Averkievin tarinassa "Päihtynyt yö", oopperassa A. G. Rubinstein "Goryusha". Tämän balladin tekstin tunsi A.S. Pushkin.
    ellauri390.html on line 301: Ehkä myös I.S.n runo juontaa juurensa lauluun prinssi Volkonskysta ja Vanka Klyuchnikista. Turgenevin "Balladi" ("Hän seisoo hiljaa kuvernöörin edessä...", 1841), vaikka tarinan henkilöiden nimiä ei mainita Turgenevin kirjoittajatekstissä. Hänen runoihinsa perustuva romanssi A.G. Rubinstein (1891) saavutti suosion F.I. Stravinsky, jolle säveltäjä oli omistettu, ja erityisesti F.I. Shalyapin. Turgenevin runon kansanlaulusovitukset sisällytettiin kansandraaman "Tsaari Maximilian", "Ataman Storm", "Ermak" esityksiin.
    ellauri390.html on line 343: Bolshevikkivallankumouksen jälkeen hän jäi Italiaan maanpaossa. Ylläpiti läheisiä suhteita kenraali Pjotr Wrangeliin. Hän on kirjoittanut useita Ukrainan separatistiliikettä vastaan suunnattuja teoksia, muun muassa "Ukrainan kysymys: Historiallinen totuus versus separatistinen propaganda" (1920), joka julkaistiin venäjäksi, englanniksi ja ranskaksi.
    ellauri390.html on line 355: ges?q=tbn:ANd9GcQzqhojEj2E1_ABVFglCtD8ee6GYe8xCOK1_zzhfkJvm-cahu74" />
    ellauri390.html on line 400: ges/S/amzn-author-media-prod/sk42fsic3nci2m095h3sl6ff51._SY450_CR0%2C0%2C450%2C450_.jpg" height="400" />
    ellauri390.html on line 401: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/563ce107e4b088e6d742e65d/1611702788565-3712Y95HIXERN76QYE5F/RO4_1263.jpg" height="400" />
    ellauri390.html on line 402:
    Tässä osiossa on useita ongelmia. Niistä pienimpiä eivät ole yllä kuvatut stezonpää ja yoda-lookalike. Auta parantamaan sitä tai keskustele näistä ongelmista keskustelusivulla. (Katso, miten ja milloin nämä ääliöt poistetaan.)

    ellauri390.html on line 408: John Strelecky (s. 13. syyskuuta 1969) on amerikkalainen motivaatiokirjojen kirjoittaja ja Big Five for Life -konseptin luoja. Vuoteen 2022 mennessä Streleckyn kirjoja oli myyty yli yhdeksän miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti ja ne on käännetty 43 kielelle. Vuonna 2002 Strelecky kirjoitti ensimmäisen kirjansa, The Café on the Edge of the World (tai size oli The Why Am I Here Cafe). Kirja oli alun perin omakustanteinen, mutta sen jälkeen, kun sitä oli alle vuodessa myyty yli kymmenen tuhatta kappaletta 24 maassa, kirjallinen agentti allekirjoitti sopparin. Kirja oli bestseller Singaporessa, sitten Taiwanissa. Vuonna 2009 se julkaistiin ranskalaisessa Kanadassa nimellä Le Why Café. Saksassa nimellä Das Café am Rande der Welt se on ollut Der Spiegelin bestseller kategoriassa paska selfhelp läpyskät vuodesta 2015.
    ellauri390.html on line 412: Elämää muuttavan tapahtuman jälkeen 2002, kun hän oli 33-vuotias, John innostui istumaan alas ja kertomaan tarinan Cafe on the Edge of the World -kirjasta, hänen ensimmäisestä kirjastaan.
    ellauri390.html on line 448: And I feel my finger on your trigger (ooh, oh, yeah)
    ellauri390.html on line 518: Esi-isille on hyvä varata jääkaappiin tai kaakeliuunin taaxe kakkua. Jack the Beanstalk sanoo high five to life, Hanhi sanoo take five, älä hyperventiloi äläkä halua elämältä mitä et voi saada; Jack sanoo tee mitä haluat äläkä mitä pitää. Lännen ja idän ratkaisut vapaan tahdon ongelmaan. Je me calme, je relâche. Je souris, je suis libre. Olen lâche kalju hiirulainen, olen vapaa. There´s always an answer: let it be. Moment merveilleux, moment présent.
    ellauri390.html on line 561: Hanhen johtopäätös oli sama kuin nilkillä: "kyvyttömyytemme ymmärtää toisiamme on inhimillisen kärsimyksen tärkein lähde." Vittu se on mikään lingvistinen ongelma, se on vanha tuttu aterioivien filosofien haarukka: apinat käyvät reviirikisoja, karsintoja kun haarukoita ei riitä kaikille.
    ellauri390.html on line 565: Hanh selitti edelleen, että suurien amerikkalaisten joukkojen tuominen Vietnamiin toi Yhdysvaltain dollarin käyttöön Vietnamin talouteen. Tämä aiheutti köyhien vietnamilaisten kärsimystä, koska he eivät kyenneet saamaan tavaroita ja palveluita, kun vietnamilaiset voitonharjoittajat korottivat hintojaan vastatakseen uusille Amerikan markkinoille. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten globalisaatio ja kapitalismin leviäminen nykymaailmassa ovat vaikuttaneet negatiivisesti kolmannen maailman kansoihin, mikä on ongelma, jota ei ikipäivänä valvota ja ratkaista.
    ellauri390.html on line 579: In an attempt to chart a new path for his life, he applied to the prestigious Kellogg Graduate School of Management at Northwestern University. He was denied due to– “a lack of significant work experience.”
    ellauri390.html on line 584: At the age of 32, after spending several years in high-stress, high profile, long hour jobs (doing what? maissihiutaleita?) he left his “normal” life to finally follow his dream of traveling the world.
    ellauri390.html on line 586: Shortly after his return, he had a stream of conscious typing experience that lasted for 21 days. What flowed through him became a little book called, The Cafe on the Edge of the World. The inspirational story went on to be translated into 44 languages, win Bestseller of the Year nine times, and inspire millions of readers around the world. This despite being rejected by fifty-four publishers.
    ellauri390.html on line 594: That’s how we short-change the world.”
    ellauri390.html on line 602: Gut ist nicht gut genug, man will etwas mehr. Let good enough alone, I would say. Paras on hyvän vihollinen, totta Mooses. Nää kirjat myivät varmaan hyvin six koska ne on näin lyhkösiä. Tyhmempikin jaxaa ne läpi tavata. Coelhon niteet on näihin verrattuna tiiliskiviä. Lyhyestä virsi kaunis kun on lattapäiset lainehilla.
    ellauri390.html on line 606: She chose her stage name after one of her college professors, Clay Calvert.
    ellauri390.html on line 607: Clay Calvert is a Nonresident Senior Fellow at the American Enterprise Institute and Professor Emeritus, Brechner Eminent Scholar of Mass Communication Emeritus and former Director of the Marion B. Brechner First Amendment Project in the University of Florida College of Journalism and Communications, specializing in First Amendment Law.
    ellauri390.html on line 609: Calvert was raised Conservative Jewish and attended synagogue every Shabbat (Saturday) morning until her Bat Mitzvah. Her family switched to a Reform synagogue and began attending only on Jewish holidays. She chose her stage name in honor of Professor Clay Calvert after taking his class on Mass Media Law as a sophomore. She said, "It felt right because really if I hadn't taken his class, I wouldn't be where I am right now," referring to learning during his class that pornography was not so illegal as she had previously thought.
    ellauri390.html on line 611: Calvert told Caitlin Stasey she wanted to debunk stereotypes about female sex workers, "What I can say is that not all sex workers are the stereotype people want to believe. Many of us are college educated, feminists, and absolutely love what we do."
    ellauri390.html on line 618: Aber es geht hier um den Sinn und das Zweck von Leben, nicht die Ursache! Silly me. Ursachen gibt es viele, worüber alle übereins werden können, das Zweck dagegen ist völlig subjektiv. Und fakultativ, man braucht das alles nicht so im Ernst zu nehmen. Es geht ganz gut zwecklos zu leben wenn man will. Aber es gibt Besseres.
    ellauri390.html on line 620: Huopahatun "filosofiaa" voisi kuzua narsistisexi existentialismixi. Tyyppi on kuin aivan yxin hypermarketissa jättimäinen ostoskärry tyhjänä. Tehtävänä on fill the cart und dann geh zur Kasse, missä maxuvälineexi käy kyrptovaluutta.
    ellauri390.html on line 625: Er kann alle diese Dinge tun, und 20 mehr. Jackin Beatrice vastaa kysymyxillä ja kysyy vastauxilla. Hiän ui tähtien pöytään ja tarjoilee moukille. Hiän on täällä tänään.
    ellauri390.html on line 661: Während eines Urlaubs snorchelte ich die Hawaiiküste entlang. Das hat niemand von uns geschafft ausser Niklas Roth. Hän ui hyvin nopeasti, sanoi Nikke kilpikonnasta.
    ellauri390.html on line 685: ges/00/01/27/33/005b945dea8d7a3b9ac77fe8ccf02896.jpeg" height="400" />
    ellauri390.html on line 691: Kritiikkiä on herättänyt Buttigiegin näkemys siitä, että vangeille ei kuulu oikeus äänestää vaaleissa. Suomessa saattoi vuoteen 1969 asti menettää kansalaisluottamuksen, eikä vankeuteen tuomittu voinut esimerkiksi äänestää vaaleissa. Tästä pykälästä 32 kertaa tuomittu Trump ei ollenkaan lämpene.
    ellauri390.html on line 702: Warum tut nicht jeder sofort was er will? Sie (Anne) hat Wirtschaftswissenschaften an einer der besten Universitäten der Welt studiert und arbeitete viele Jahre lang als überaus angesehene Führungskraft in der Werbebranche.>>Hoi<<, sagte ich, das klingt beeindruckend.
    ellauri390.html on line 704: Werbeleute wissen schon seit langem, dass man man Menschen dazu motivieren kann, bestimmte Dinge zu kaufen, wenn man ihre Wünsche und Ängste gezielt anspricht. Wenn es gelingt, bestimmte Ängste oder Sehnsüchte von Menschen wecken, kann man sie dazu bringen, bestimmte Produkte zu kaufen oder spezielle Dienstleistungen in Anspruch zu nehmen.
    ellauri390.html on line 708: Das Problem ist, es kostet Geld, diese Dinge zu kaufen. Zum Teufel, es ist ein Teufelskreis! Mainoxia ei pie ottaa käteisestä (z. täydestä). Minkäläisille tomppeleille tää nide on oikein tähdätty? Lukutaidottomille nähtävästi. Tässä toinen yhdenkaltaisuus Jaakon ja Hannun välillä: ne puhuttelee karhuja joilla on Hyvin Pienet Aivot.
    ellauri390.html on line 714: Entä sitten kuolema? "Man kann nicht vor den Tod Angst haben wenn man schon alles macht was man will." Warum denn nicht? Sterben ist wahrscheinlicht nicht eins von diesen tollen Dingen, und nachher kann man nicht mehr etwas tun. Starr und kalt herumliegen ist nicht speziell toll, oder?
    ellauri390.html on line 717: Entä jos kukaan ei maxa siitä mitä mieluisimmin teet? Vaikka löhöt sohvassa ja kazot telkkaria? Tai keräät tulitikkulaatikoita? Vedät hapanta? Laulat nuotin vierestä? Et saa kerätyxi eläkekertymää. No hätä, jatkat sit sen tekemistä vielä huru-ukkona. Asunto ja muona, kz. edellä. Tai tulet sairaaxi? No sithän kuolema on jo näppärästi ovella, ja poistuu pian koko ongelma. Obit anus, abit onus. Älkää huolehtiko huomisesta, huominen pitää huolen izestään. Vaikka ette ehkä ole enää ize mukana.
    ellauri390.html on line 718: Casey fragte verdächtig: Meinen Sie dass Leute aufhören sollten, mehr Geld haben zu wollen? Bist du etwa anarchokommunist oder was? Keineswegs, erwiderte Jack, soweit könnte ich nie wagen, bin ja Amerikaner. Was ich meine ist dies: diejenigen die tun was sie wollen sind sehr erfolgreich, sie sind richtige Glückshasen. Und reich. Sie sind nicht besonders zahlreich, lediglich. 1% von der Bevölkerung oder so. Aber sie besitzen zirka 50% von allem. Sie haben viele Beziehungen, manus manum lavat. Das nenne ich Glück.
    ellauri390.html on line 720: Tälläsellä taikauskoisella positiivisuudella on jenkkirupusakkia kusetettu maailman sivu. Vasta viime aikoina kun kapitalismin rattaat ovat alkaneet jauhaa tyhjää, pieni epäilys on alkanut tihkua Amerikan unelmaan. Kirja ilmestyi 2007, 2008 alkoi suuri lama. Jakob hat Glück gehabt, er hat gemacht, was er wollte.
    ellauri390.html on line 728: Ilmeisesti Jaakko onkin toi kafeteristi-Mike eikä kyselijä-Jack, koska Jaakkokin jätti kaikki kesken ja lähti tropiikkiin. Elämämme on winzig pieni osa maailmankakkeudesta, ezenpuoleen mitä väliä, mutta pieniähän me ollaan izekin ja pienet ongelmamme meille suuria. Das ganze Leben ist eine tolle Geschichte Jack!
    ellauri390.html on line 743: In Bewegung sein und lernen – körperlich, geistig und spirituell
    ellauri390.html on line 747: Aiika heikkoja, Andrea-Maria. Sie unterstützt Führungskräfte und Entscheider dabei, wertebasiert in die Zukunft zu denken und in ihrem eigenen Leben und Unternehmen stärker wirksam zu werden. Tuskin näillä eväillä.
    ellauri391.html on line 60: Suomen, Ruotsin ja Islannin luterilaiset kirkot eivät ole allekirjoittaneet konkordiaa. Sopimus on nähty teologisesti ongelmalliseksi mm. piispanvirkaa koskevien linjauksien sekä siihen sisältyvän sanan teologian väärinymmärryxen johdosta. Asiassa häärännyt kv suhteiden oxentaja HJ Iwand on nyt kuollut. Häntä koskeva Eeva Martikaisen väitöskirja löytyi ilmaisexi jostain kontista.
    ellauri391.html on line 73: Tätä tarinaa on vaikea dokumentoida sixi että Hoover ja Paderewski eivät pysty vahvistamaan sitä muistelmissaan. Hoover väittää salaperäisesti: ”Oppilaspoikana olin johtanut kumppaneiden kanssa eräänlaista luentotoimistoa helpottaaksemme puutteellista talouttamme. Sovimme Paderewskin esiintymisen, mutta se ei jostain syystä lähtenyt liikkeelle." Paderewski on myös epämääräinen muistelmissaan ensimmäisestä tapaamisesta Hooverin kanssa. Useimmat Hooverin elämäkerran kirjoittajat jättävät mainitsematta tarinan, mukaan lukien kuuluisa elämäkerran kirjoittaja George H. Nash, joka kysyy: "Onkohan se edes totta?"
    ellauri391.html on line 80: Olemme saaneet Hooverin edustajilta ristiriitaisia ​​viestejä tapauksesta. Kun Hooverin kannattaja syyskuussa 1928 kirjoitti vahvistaakseen tarinan, George Akerson, Hooverin avustaja, vastasi: "Kirjeessänne esitetty kuvaus herra Hooverin ensimmäisestä tapaamisesta herra Paderewskin kanssa on pääosin oikea." Tämä saisi uskomaan, että 2 000 dollarin suorituspalkkio ja vaje ovat oikein. Mutta Edith Harcourtin, rouva Hooverin sihteerin, kirje helmikuussa 1938 tarjoaa erilaisen vastauksen samanlaiseen kysymykseen. Harcourt, vastaten tohtori Rheimille, kirjoitti:
    ellauri391.html on line 88: Tavanomaisella tavalla he lähestyivät M. Paderewskin etuagenttia, kun hänen tiedettiin olevan San Franciscossa, ja varasivat kihlauksen tavanomaiseen tapaan hänen tuloaan kampukselle kiertueelleen joitakin kuukausia myöhemmin. Valitettavasti tässä artikkelissa ei kerrota, eikä rouva Hoover muista tarkasti, mikä oli agentin palkkio M. Paderewskin esiintymisestä, mutta se oli varmasti paljon alle 1 600 dollaria, koska suurin huone, jossa tällaisia ​​konsertteja voitiin pitää tuolloin istui vain 400 ihmistä, ei "suuri auditorio", ja liput eivät varmasti voineet olla yli 2,50 dollaria, luultavasti vain 2,00 dollaria.
    ellauri391.html on line 92: Sinä iltana ennen konserttia nuo kaksi tai kolme nuorta miestä pyysivät tapaamaan M. Paderewskia itse. He selittivät ongelmansa ja antoivat saamansa käteisrahat luovuttaakseen hänelle ja vakuuttivat hänelle, että he välittäisivät hänelle saldon muutaman viikon kuluessa, jos hän antaisi heille välitysosoitteensa. Hän kysyi suurella mielenkiinnolla yksityiskohtia heidän järjestelyistään ja otti sitten heidän hallussaan pitämästä rahasta pienen summan, vain muutaman dollarin, jonka se oli maksanut hänelle hänen, säestäjänsä ja yhden tai kahden muun matkakulut San Franciscosta kampukselle ja takaisin. Sitten hän otti sadan dollarin setelin ja sanoi hymyillen jotain siltä osin, että hän ottaisi sen "palkkiokseen" ja heidän piti pitää loput palkkiona kaikesta kovasta työstään ja muistutuksena siitä, että tästä eteenpäin he katsoisivat aina korkeakoulukalenteriin ennen minkään tapahtuman järjestämistä
    ellauri391.html on line 100: Se oli Harcourtin korjattu versio, joka ilmestyi joissakin sanomalehdissä seuraavana huhtikuussa 1939, kun Paderewski vieraili Hooverin luona hänen Palo Alto -kodissaan. Mutta jos tämä korjattu versio on totta, miksi Hoover ei käyttänyt sitä muistelmiensa ensimmäisessä osassa, jotka ilmestyivät vuonna 1951? Hooverin ensimmäinen pitkä kuvaus tapahtumasta kirjoitettiin vasta vuosina 1961–1963, jolloin hän aloitti Magnum Opuksensa Puola-osion parissa. George H. Nash ei koskaan julkaissut Hooverin elinaikana, mutta editoi huolellisesti erilaisia ​​luonnoksia ja julkaisi sen vuonna 2011 nimellä Freedom Betrayed: Herbert Hooverin toisen maailmansodan salainen historia ja sen jälkimainingit . Laajennetussa alaviitteessä Hoover muistelee 1 500 dollarin suorituspalkkiota, mutta hänellä ja hänen ystävillään oli tarjota Paderewskille vain 150 dollaria. Hooverin mukaan: "Paderewski nauroi ja ehdotti, että keskeytämme kihlauksen johonkin tulevaan tilaisuuteen, kun hän oli lännessä. Eräs jäsenistämme ehdotti, että emme ehkä pystyisi tekemään sitä, koska olisimme saattaneet hajota, ja tarjosi jälleen 150 dollaria. Paderewski nauroi taas ja sanoi, että lykkäämme sitäkin. Muistin tämän jakson hänelle, kun tapasin hänet pääministerinä rauhankonferenssissa. Hän naurahti taas."
    ellauri391.html on line 102: Panee ihmettelee, onko tämä myöhäinen muisto todellinen muisto tapauksesta vai laajalti julkaistun kertomuksen hyväksyminen useiden vuosikymmenten ajan? Sekä Hoover että Paderewski näyttävät epäilevän tarpeeksi uskoakseen tarinaan muistelmissaan, paitsi tunnustaakseen, että heidän ensimmäinen tapaamisensa saattoi olla vuonna 1896. Mitä he myöhemmin tekivät puolalaiselle ruoka-avulle ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa ja sen jälkeen on propagandatarina joka on muistamisen ja toistamisen arvoinen. You owe me SOO much, se on jenkkien mielilauseita. Vähävenäläiset on nyt niille velkaa monen monta vehnälastia.
    ellauri391.html on line 121: gelische_Gesellschaft%2C_Jahrestagung.jpg" height="300px" />
    ellauri391.html on line 123:
    Karl Barth pitämässä puhetta Evangelische Jahrestagungissa Wuppertalissa 1956. Oik. Go-Cart Junior.

    ellauri391.html on line 125: Dr Karl Barth isch am 10. Mai 1886 z'Basel uff d'Wält cho; und dört au am 10. Dezember 1968 gschtorbe. Er isch än evangelisch-reformierte Theolog und Pfarrer gsi. Dialäkt: Baseldütsch.
    ellauri391.html on line 127: De Barth het zwüsche 1904 und 1908 z Bärn, z Berlin, z Tübinge und z Marburg evangelischi Theologii gschtudiirt. Eis Johr schpäter isch er Hilfsprediger in de dütschschprooige Gmeind z Gämpf worde, wo-n-er sini Frau, s Nelly Hoffmann kenneglehrt het. Ghürote hei si im 1913, wo-n-er Pfarrer z Safewil im Kanton Aargau isch gsi (1911-1921). Derte het er au sin Kommentar zum Römerbrief gschribe, wo-n-en bekannt gmacht het. Im 1921 isch de Barth zum Honorarprofessor vo de Universität vo Göttinge bruefe worde, uf ene Lehrstuehl, wo extra für ihn isch iigrichtet worde. In Dütschland won er au e chlii under de Nazi gschafft het, isch er ein vo de Afüehrer vo dr Bekennende Chille gsi, wo sich em Regime widersetzt het. Wil er as Brofesser an dr Universidät vo Bonn sich gweigeret het, em Hitler Dreui zschwöre, isch er entloh worde und nach Basel zruggcho.
    ellauri391.html on line 157: Joachim Ringwormin sanan teologiasta löytyy vastauxia. Joachim Ringleben (* 24. Juli 1945 in Flensburg) ist ein lutherischer Theologe, Universitätsprofessor und war von 2000 bis 2016 Abt des Klosters Burschfelde bei Hann. Münden im Weserbergland. Joachim Ringleben is a leading Hamann expert.
    ellauri391.html on line 165: In der deutschen theologischen Landschaft gilt Ringleben als orthodox-spekulativer Außenseiter, dessen Koordinaten vor allem Martin Luther, Johann Georg Hamann, der Deutsche Idealismus (Johann Gottlieb Fichte, Georg Wilhelm Friedrich Hegel) und Søren Kierkegaard sind. Eine größere Beachtung haben seine Aufsätze zu Luther, Hegel und seine Auseinandersetzung mit dem Neutestamentler und Fakultätskollegen Gerd Lüdermann gefunden. Ringleben wendet sich gegen einen seiner Ansicht nach verwässerten Neo-Kulturprotestantismus, wie er sich nach dem Schwinden des Einflusses der Dialektischen Theologie Karl Barths in der theologischen Diskussion Geltung verschafft hat. In Anschluss an Adolf Hitler ist er der Überzeugung „Die dogmatische Theologie muss ihre Eigenart in engster Fühlungnahme mit dem vorgegebenen Wort der [Heiligen] Schrift zu finden suchen, weil ihr Denken sonst seiner Sprachlichkeit verlustig geht.“ Pakkoko on olla niin dogmaattinen? Paavi Pentti äityi kiittelemään Silsan näkemystä Herr Jesuxesta. Kun vihollisesi ylistävät sinua, tarkista kantasi.
    ellauri391.html on line 169: In 2012 she published her first novel and has worked as a freelance author ever since. She continues to write novels but also writes and creates content for "Totally Not Aliens", a video gaming company. Autorin von dem spielbaren Kinderbuch "Eppi". Felicitas Pommerening, geb. 1982, lebt mit ihrem Mann und ihren drei Kindern in Mainz. Hoppla Sie haben eine Seite gefunden, die leider nicht existiert.

    • xxx/ellauri010.html on line 180: taannoinen Nigerian Biafra.
    xxx/ellauri010.html on line 284: Oikeilla jäljillä olivat että ongelma on sydänläpässä.

    xxx/ellauri010.html on line 488: Saa tulla tänne Ogeliin katsomaankin, jos tyytyy murukahviin...
    xxx/ellauri010.html on line 532: Hänen hengenahdistuksensa estää isommat ponnistelut.

    xxx/ellauri010.html on line 618: If you were more vigilant while playing with yourself, I wouldn't write dis message. I don't think that playing with yourself is extremely bad, but when all your friends, relatives, сolleagues receive video record of it- it is definitely news.
    xxx/ellauri010.html on line 622: Moreover, my virus makes a dedicated desktop supplied with keylogger function from the system , so I could collect all contacts from ya e-mail, messengers and other social networks. I've chosen this e-mail cuz It's your corporate address, so you should read it.
    xxx/ellauri010.html on line 627: You have one day after opening my message, I put the special tracking pixel in it, so when you will open it I will see.If ya want me to share proofs with ya, reply on this letter and I will send my creation to five contacts that I've got from ur contacts.
    xxx/ellauri010.html on line 639: BTW, when you sent this mail to me, I captured your GPS location from it and got a good bit of satellite camera footage of you fucking your favorite camel, the one with the big warts in the ass. And of him fucking you. You both smile beatifically to the camera.
    xxx/ellauri010.html on line 651: Your account was under attack! Change your access data!
    xxx/ellauri010.html on line 657: You can check it - I sent this message from your account.
    xxx/ellauri010.html on line 659: So, you can change the password, yes.. But my malware intercepts it every time.
    xxx/ellauri010.html on line 676: After that, I made a screenshot of your joys (using the camera of your device) and glued them together.
    xxx/ellauri010.html on line 704: I also ask you to regularly update your antiviruses in the future. This way you will no longer fall into a similar situation.
    xxx/ellauri010.html on line 709: Reply to sender . Reply to group . Reply via Web Post . All Messages (1) . Top ^
    xxx/ellauri010.html on line 726: Miten helvetis korjaan tän ongelman, sain just .44 magnumin.
    xxx/ellauri010.html on line 759: Hirveetä tuubaa. Kuka ostaa tälläsen? No mä ostin. Kirjaston poistomyynnistä puoli egeä. Nyt on mietittävä mihin tän saa enää mahtumaan. Ottaskohan ne sen takasin jos maksasin toiset 50c?
    xxx/ellauri010.html on line 780: damagee otin selfieeni,

    xxx/ellauri010.html on line 825: 12. Varhaiset käyttäytymisongelmat
    xxx/ellauri010.html on line 905: Childe Harold provided the first example of the Byronic hero. The hero must have a rather high level of intelligence and perception as well as be able to easily adapt to new situations and use cunning to his own gain. It is clear from this description that this hero is well-educated and by extension is rather sophisticated in his style. Aside from the obvious charm and attractiveness that this automatically creates, he struggles with his integrity, being prone to mood swings.

    xxx/ellauri010.html on line 906: Generally, the hero has a disrespect for certain figures of authority, thus creating the image of the Byronic hero as an exile or an outcast. The hero also has a tendency to be arrogant and cynical, indulging in self-destructive behaviour which leads to the need to seduce men or women. Although his sexual attraction through being mysterious is rather helpful, it often gets the hero into trouble.
    xxx/ellauri010.html on line 909:

    Tunnistan tästä taudinkuvasta tuttuja piirteitä. Selvä pyy, sanoi Manninen varista, narsistihan se siinä. Näitä on kirjallisuudessa kuin täitä turkissa, esim. Rousseau, Stendhal, Musset, Bourget, you name it. Oserais-je me flatter: olin varsinkin nuorempana jonkinlainen sekunda Byron, kotileffan sankari, en yhtä fiksu ja filmaattinen enkä varsinkaan yhtä komea, mutta yhtä kovaa yritystä vitosdivarissa.
    xxx/ellauri010.html on line 1133: Hebsburgerin nenä osoittaen

    xxx/ellauri010.html on line 1248: kieppuva baregelapp,

    xxx/ellauri010.html on line 1445: On vain kahden hengen pelejä.

    xxx/ellauri010.html on line 1486: I did, and what did I get for it?

    xxx/ellauri010.html on line 1621: vaan lakanapuolen uljas Mannergeim!

    xxx/ellauri010.html on line 1775: Seijan muisti on generatiivinen. Se voisi kirjoittaa monen hengen muistelmat.

    xxx/ellauri013.html on line 282: Tragedioita on näytelmistä ne, joissa elämän joku toinen laki (esim häpeän)

    xxx/ellauri013.html on line 319: Ei se ihan noin strömsöösti menny Russellilla. Se löysi Russellin paradoxin, joka hölmöydessään jo osoittaa, että matikkaa ei voi johtaa pelkästä logiikasta. Joko se todistaa liikaa (ristiriidasta seuraa kaikki), tai liian vähän, ja pitää lisätä axioomia, jotka ei vaikuta kovinkaan loogisilta (esim. että ei ole suurinta joukkoa, että on olemassa semmoisia ja tämmöisiä funktioita, jne. jne. Eli matemaatikot ja loogikot sanoi lopulta goodbye ja keskittyi omiin ongelmiinsa kumpikin. Russell lopetti matematiikan miettimisen paradoxiin ja keskittyi siitälähin panohommiin ja jokamiehen filosofiaan.
    xxx/ellauri013.html on line 323: Aika tuntemattomuuksia tänään on monet Bertin mainitsemat tärkiöt. Julkisuus on päivittäistavaraa. Yllättävän harvoja se mainizee, esim Wittgenstein ja Conrad puuttuu listalta. Joku vähäpätöinen runoilija oli Bertistä byronmaisen vilpillinen. Eiköhän lie ollut Bert itse samanlainen. William James oli laahusta halveksiva aristokraatti, vaikka jenkkirotinkainen. Se oli Bertistä hienoa.
    xxx/ellauri013.html on line 327: Globalisaation apostoli, antikommunisti, laantumuksen vankka perätorvi oli tämä Pertti. Se eli niin pitkään et se ehti olla ex vaikka mitä, ex-convict 2x, exä 4x, ex-hegeliaani, ex-uskovainenkin. Orpo isoäidin lellikki, kotikoulusta suoraan Trinityyn homopoikain veljeskuntaan Apostolit. Peukutti vapaata rakkautta kunnes noin 3. vaimo Dora teki sille 2 käenpoikaa, se ei ollut vapaan lemmen tarkoitus. Bertie vaihtoi alle opiskelijansa Peterin (kyllä, se oli tyttö), uuden pörröisen kananpojan vielä eläkeikäisenä. Sillä oli tapana panna seuraava vaimo paksuksi ennen vaihtoa. Niiden poika Conrad oli elinikäinen yläluokan twit lorditalossa. Doran tytär kirjoitti muistelmissa Pertusta isänä, se oli kylmiö. Ei se oikeesti tykännyt kestään paitsi Bertistä. Se(kin) oli selvä narsisti.
    xxx/ellauri013.html on line 329: Russell oli aatelinen kermaperse joka peukutti Amerikan hegemoniaa, britit siinä pyllynnuolijoina. Se olis varmaan kannattanut brexittiä. Pääasia sille oli et se saa ite vapaasti filosofoida, sama se jos laahusta vähän kyykytetään. Aatelisnaista mekkoon, joskus sen mieheltäkin melaa, tää pitää Bertin tyytyväisenä. Muummuassa Wittgenstein ja Conrad olivat sen flammoja.
    xxx/ellauri013.html on line 343: Ymmärtää nuolla patriootteja kirjoitelman aikana (1937) vaikkei itse usko isänmaahan pätkääkään, istui suursodan aikaan vankilassa pasifismista ja luikki jenkkeihin toista maailmansotaa pakoon. Jenkit ei tykänny sen Marriage and Morals kirjasta eikä sen homostelusta, se sai eri paikoista potkuja. Ei sentään siellä pasifismista, se oli kostonhaluinen pahalle Vladille, halus että jenkit löis ne lysyyn.
    xxx/ellauri013.html on line 345: Omastakin mielestään aikansa lordi Byron. Lordi kyllä, vaikkei yhtä kaunis, kapinoitsi nuorena, bylsi kaikkee mikä liikkui, vyö ja henskelit yhtä löyhällä kuin don Juanilla. Nuorena suisidaalinen kuin George, mut loppupeleissä aika omahyväinen. Ei kuollut nuorena kuten Byron. Pikemminkin päinvastoin, eli vitun kauan, ydinterve ukko, jalopuuta, 1872-1970. Saksan-Ranskan sodasta mun lukioaikoihin, kahta vaille sataseen. Hyvin meni Bert, häpi end. Ei tarvinnut suuttua.
    xxx/ellauri013.html on line 347: Toisin kuin runoileva lordikollega, enemmänkin kuin Bob Southey, ehti saavuttaa valtaapitävien suosion, kirjallisuuden Noopel paukahti 1950, ilman romskuja tai runoja. (Sen fiktioyritelmät aiheutti lähipiirissä vaan myötähäpeää.) Bertistä tuli laureaatti ihan niinkuin Bobista, ja vastaavista ansioista, vallan pyllyn nuolennasta. Kylmän sodan kirjoituspalkkio jenkkisympparille. Luvussa Ihmiskunnan tulevaisuus se ihan coolisti kannustaa kolmatta maailmansotaa ja sen voittajan, Amerikan hegemoniaa. Koska jenkeissä on kivempi olla julkkisfilosofi kuin neukuissa. Kannattaa kääntää nokka myötätuuleen loppumerinpeninkulmilla. Ei tarvi luovia kun antaa tuulla takaa, kyyti paranee. Bert tykkäs takatuuppareista.
    xxx/ellauri013.html on line 353: Filosofian syntymähetki on sattunut ajankohtaan, jona auktoriteetti ei riittänyt synnyttämään yhteiskunnallisten olojen säilymiselle välttämätöntä uskon vähimmäismäärää, niin että oli keksittävä näennäisesti järkeen vetoavia perusteluita, joiden tuli johtaa samaan tulokseen. Tämä syy on johtanut siihen, että sekä antiikin että melkein kaikkeen nykyajan filosofiaan on tarttunut sangen syvälle ulottuvaa epärehellisyyttä. (Bertie ei ole tästä mikään poikkeus.)
    xxx/ellauri013.html on line 359: Ei jumalaa, ei geometriaa. Mutta geometria on ihanaa, siis jumala on olemassa. (Descartes)
    xxx/ellauri013.html on line 363: Hegelin absoluuttinen idea ei alun perin ymmärtänyt itseään ja teki erehdyksiä yrittäessään pukeutua tapahtumiin.
    xxx/ellauri013.html on line 415: Viime viikonlopun lehdessä HS selvitti, että Muttin tomaattifarmilla malilaiset mamut poimii tomaatteja kakstoista tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa kolmen egen tuntipalkalla. Et revi siitä globaali talousliberaali läppää. On täs muutakin takana kuin kylmä sota. Tää on kermaperseiden ikuinen säälimätön sota kyykytetyille.
    xxx/ellauri013.html on line 429: Meidän arvellaan haluavan elää ikuisesti ja meidän uskotaan odottavan taivaan iloja, joilla ei ole oleva loppua, mutta joiden yksitoikkoisuus ei jonkin ihmeen vaikutuksesta ei käy pitkästyttäväksi. Mutta jos kysymme jonkin rehellisen ihmisen mielipidettä, joka ei ole enää aivan nuori, hän sangen luultavasti kertoo, että yhden kerran maistettuaan tämän maailman elämää hän ei halua "uutena ihmisenä" syntyä toiseen maailmaan. Ei ainakaan huonompaan, vide Leibniz. Bertillä meni ekalla aika lailla putkeen, moneenkin putkeen, ja monessakin mielessä.
    xxx/ellauri013.html on line 441: Nussbäume, Esel und Weiber wollen geschlagen sein.

    xxx/ellauri013.html on line 445: ‘The old custom of beating a walnut-tree was carried out firstly to fetch down the fruit and secondly to break the long shoots and so encourage the production of short fruiting spurs’: M. Hadfield British Trees (1957)
    xxx/ellauri013.html on line 863: Ensimmäisen vuoden journalismin opiskelijat oppivat viiden W: n (kuka, mitä, missä, milloin ja miksi). Vaikka sinulla ei ehkä ole aikomusta tulla ammattimaiselle toimittajalle, jos aiot kirjoittaa blogeihisi alkuperäisiä, hyviä artikkeleita, viiden viikon käyttäminen on älykäs tapa päästä mukaan.

    xxx/ellauri013.html on line 951: Pedro's heavy gentlemen.
    xxx/ellauri013.html on line 1030: Ei harmageddonin iso paukaus,

    xxx/ellauri013.html on line 1053: Konrad oli egoisti. Kiusas kiltin vaimon puolikuoliaaxi ennenkuin kuoli ize. Sen kirjoissa on värilliset vaimot rumia ja tyhmiä. Miehet traagisia sankareita. Konrad oli huono koulussa, hyvä vaan maantiedossa. Tyhmältä se vaikuttaakin. Vanhemmat oli tubisia. Konradille jäi paha omatunto kuin Jimille kun se lähti merille. Vaik Apollo iskä oli sillon jo kuollut. Konrad oli kopea mutta sillä oli huono izetunto, laskukas, Puolan aatelista intelligenzian kautta määrimiehexi. Oivaltavasti sanoo toinen polakki Wikipediassa:
    xxx/ellauri013.html on line 1055: The Polish szlachta and... intelligentsia were social strata in which reputation... was felt... very important... for a feeling of self-worth. Men strove... to find confirmation of their... self-regard... in the eyes of others... Such a psychological heritage forms both a spur to ambition and a source of constant stress, especially if [one has been inculcated with] the idea of [one]'s public duty...
    xxx/ellauri013.html on line 1059: Conrad suffered throughout life from ill health, physical and mental. A newspaper review of a Conrad biography suggested that the book could have been subtitled Thirty Years of Debt, Gout, Depression and Angst. Conrad had a phobia of dentistry, neglecting his teeth until they had to be extracted.
    xxx/ellauri013.html on line 1067: It appears that a sort of loafing, fuddled vagabond - a white man living among the natives with a siamese woman - had consireded it a great privilege to give a shelter to the last days of the famous Gentleman Brown. While he was talking to me in the wretched hovel, and, as it were, fighting for every minute of his life, the siamese woman, with big bare legs nd a stupid coarse face, sat in dark orner chewing betel stolidly. Now and then she would get up for the purpose of shooing a chicken away from the door. The whole hut shook when she walked. An ugly yellow child, naked and pot-bellied, like a little heathen god, stood at the foot of the couch, finger in mouth, lost in a profound and calm contemplation of the dying man.
    xxx/ellauri013.html on line 1069: The story also reveals unsuspected depths of cunning in the wretched Cornelius, whose abject (sic) and intense hate acts like a subtle inspiration, pointing out an unerring way towards revenge.
    xxx/ellauri013.html on line 1086: > Asperger on kyllä mutta bipolar jonka sinä urpo diagnosoit:
    xxx/ellauri013.html on line 1119: >>> I may be a loser but you are huge losers yourselves.
    xxx/ellauri013.html on line 1204: Why would you trust a strange raivo summanen type of person over me ?
    xxx/ellauri013.html on line 1215: Yours forever, you average scientists.
    xxx/ellauri027.html on line 19:

    ge;font-size:4em;text-align:left;margin-top:0%;margin-bottom:0%">SMURFFIEN SEIKKAILUJA


    xxx/ellauri027.html on line 64: Smurffit on kivoja. Me opittiin ne Johannes ja PIRRRRRKALE! sarjakuvista. Ne on kuin peukkuja. Paizi peukuilla ei ole housuja. Mut peukuilla ei ole genitaalejakaan, vaan vaipanväli ja kloaakki. Ja peukut on vaaleenpunaisia eikä sinisiä.
    xxx/ellauri027.html on line 78: Peukut asuu isoissa luolissa kotilomaisissa kuorissa kuin etanat, joita ne pikku limaskat muutenkin muistuttaa monessa suhteessa. Ja niiden pappasmurffi ei ole nainen eikä mies, vaan imugeeni Isse Immu, väriltään musta ja sukupuolisesti sekin joku muu. Se oli Kristinan imupeukalo,joka oli kuivahtanut koska Kristina oli jo lakannut imemästä peukkua. Muttei leikkimästä lapsellisia mielikuvitusleikkejä pikkubroidiensa kanssa. Lapsellisuus istuu Carlsoneissa aika lujassa. Tuskin lähtee ennen kuin nahkurin orsilla.
    xxx/ellauri027.html on line 189:
    Engelinaukion leikkikoulun Sisar Mary täyttää 100v vuonna 2023.

    xxx/ellauri027.html on line 233: Esa Jouni Olavi Saarinen täyttää 68 vuonna 2021. Silloin senkin kukoistus sitten nuupahtaa, kun siitäkin tulee professor emeritus. Miten niin se nuupahtaa? Eihän se sen touhuja mitenkään pysäytä, vielähän se voi pitää Pafos-seminaareja, ojentaa ruusuja luentosalin ovella keikarismurffitakissa, ja levittää samaa iänikuista hyvää sanomaa. Evankeliumi uppoaa aina uusiin kuulijoihin. Se uppoaa kuin veizi voihin, just niin kun se on aina uponnut ja tulee aina uppoomaan, ennen Eski Saarista ja Eskin jälkeenkin. Saarnamiehet ja niiden kuulijat, komeljanttarit ja kazomo on teillä aina keskuudessanne, ne ovat ikuisia, naamarit vaan vaihtuvat. Niinhän se sanoi Jevgeni Popov novellin Sirje, Boris ja Lavinia lopussa:
    xxx/ellauri027.html on line 278: Hei nyt tiedänkin missä on se pieni ero: Eski pyrkii ylätyyliin, mä suosin alatyyliä. Toinen jahtaa ylhäistä ja toinen alhaista, tavoitellaan antiikin eri esikuvia. Eski on jumalinen nousukas, ja sen tyylikin on ylevöittävää kuin joku Aiskhylos tai Plaatto, mä jumalaton laskukas, ja kirjoitan kuin pakana, jonkun Plautuxen tai Aristofaneen luokan törkimys. Pieru- ja kakkajuttuja. Täähän on suoraan Auerbachia, jonka Mimesis-rykäystä arvostelin kovin sanoin salaisissa runoissa. BANAALIA! sanoi laskukas oopperalaulajatar Angela nousukkaan ystävättärensä Annelisen tyylistä. Annelisestä tuli tohtori ja taloustieteen professori sikanuorena. Silkkaa kateutta.

    xxx/ellauri027.html on line 288: Heideggerin hienoja tekstejä erinomaisina suomennoksina: "Saavumme siihen, mitä kutsustaan ajatteluksi, kun itse ajattelemme. Jotta tällainen yritys onnistuisi, on meidän oltava valmiita ajattelemisen oppimiseen."


    xxx/ellauri027.html on line 291: Heidegger on haukuttu liisteixi jo toisaalla, en jaxa piiskata tässä enää kaakkivainajaa. Mut onko tossa oikeesti mitään, siis mitään omaperäistä? Myöhemmästä Heidegger-blurbista vielä tanakampi ote:
    xxx/ellauri027.html on line 305: At the weekend seminar, I couldn’t shake the feeling that what we were participating in was thinly-veiled self-indulgence and little more. In hindsight, I think this was as much a branding problem (from a business perspective) as an organizational problem (social perspective). Integral Institute built their movement in order to influence academia, governmental policy, to get books and journals published, and to infuse these ideas into the world at large. Yet, here we were, spending money to sit in a room performing various forms of meditation and yoga, having group therapy sessions, art performances, and generally going on and on about how “integral” we were and how important we were to the world without seemingly doing anything on a larger scale about it.
    xxx/ellauri027.html on line 309: Wilber’s eventual response to many of these critics was nothing short of childish — a dozen-or-so page (albeit extremely well-written) verbal shit storm that clarified nothing, justified nothing, personally attacked everyone, and straw-manned the shit out of his critics’ claims.
    xxx/ellauri027.html on line 314: The brilliant scientist-turned-monk-turned-recluse-turned-New-Age-celebrity, whose ideas changed everything for so many people (myself included), devolved into the butt of another New Age joke. How the mighty have fallen.
    xxx/ellauri027.html on line 319: Edwin Linkomies: Ihmishengen tie. Valikoima puheita, Otava 1954 Poimin tämän vuosikymmeniä sitten loppuunmyydyn kirjan mukaan kesän Pafos-seminaariini ja intuitiivinen valinta osoittautui oikeaksi. Helsingin yliopiston entisen professorin ja Suomen sodanaikaisen pääministerin puheiten kokoelmassa on ylevää ja juhlavaa jylinää. Sen sävymaailma soi ja henkisyys elää tavalla, joka saa mielen liikkeelle.
    xxx/ellauri027.html on line 321: Linkomiehen tyttärenpoika Eero Karhuvaara oli meidän luokalla. Se ampui muiden päähän kuminauhoja viivottimella. Siitä tuli merivoimiin kapteeni ja puolustusvoimain tiedottaja, sen isoveli Lauri on jotain tv:stä tuttua. Edwin ize oli kovan linjan sodanliezoja, oikeistofalangin sinkomies, joka sai rauhan tullen kommareilta linnatuomion, josta heideggermäisesti kohosi vielä yliopiston rexixi 50-luvulla. 70-luvulla sitä vielä vähän häpeiltiin, ei ollut Eski vielä rehabilitoinut Edwin Johan Hildegardia. Aarne Kinnunen siteeraa keltaisessa kirjassa jotain vääräleukaa joka kommentoi Edwinin mahtipontista saapumista yokunnan vuojuun: puuttuu van Te Deum. Aarne mainizee ohimennen Edwinin vänrikki Stoolin aikaisen sotilasnimen Flink - vikkelä. Sotamies Viki. Hidassoutuinen omena oli linkoutunut puusta ainaskin viiden metrin päähän. Sotaministeri rannalla.
    xxx/ellauri027.html on line 323: Ralph Waldo Emerson: Luonto, suom. Antti Immonen, 23°45 Tampere 2002. Pieni ylevöittävä esseekirja taidokkaana suomennoksena. Joka tämän ottaa mukaansa kuistille tai kahvilaan, ei pety, vaan kohottautuu sen perustavan hengenlain kautta, jossa sisäinen itu alkaa elää, kun saa valoa, ravinnetta.
    xxx/ellauri027.html on line 402: Avainteemoja ovat: "pehmeitten" teemojen kova, ratkaiseva voima - positiivisuuden positivisuus - käytännön ensisijaisuus - kasvun ihme - se hengen ankara laulu, mistä on kyse. Kirja on fyysesti ostettavissa Akateemisesta kirjakaupasta ja Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksen kirjastosta, jonka sivuilta teos on myös ladattavissa digitaalisesti (ilmaiseksi). Hinta vain (en nyt muista, muttei se kovin kallis oo). Et tukka putkella nyt vaan ihan fyysisest tänne Tuotantotalouden laitoxeen! Luvassa on hellän dynaamisia ja innostavia, räjähdysvoimaisia hetkiä... ja vähän tietoakin!
    xxx/ellauri027.html on line 404: Kasvun ihme, mon oeil! Ihme kasvuräjähdyxen saarnaaja. Ja hengen ankara laulu, my foot. Mistäs se nyt oli nyysitty. Ainiin Eikka Leikalta: "Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen, aattehen, hengen ankara laulu. Kansat katoo, ei katoa mahti, jonka on laulanut mahtaja kansansa sielun." Sanoi Eikka tarkoittaen izeään. Toistaa Eski papukaijamaisesti tarkoittaen ketäs muuta kuin taas izeään. Sillä on se äänikirjana kai Vessa-Matti Ploirin laulamana, toimii autossa mahtavasti. Noita ankaria laulajia piisaa. HENGEN ANKARA LAULU VELVOITTAA OLEMAAN TYÖTELIÄS JA VAHVA TILAAJILLE. Puolesta hengen ja heimon ja maan. Vitun veisaajat. Isa Gripenberg, 79, puhelee puoliääneen izelleen: Tässä on Mannerheimin kirje apelleni. Miehisiä naisia, naismaisia miehiä salaa tissiliiveissä. Keskiluokan tunnejohtaja, johtoportaan perässäjuoxija. Eski johtaa edestä, takaa vuorineuvoxet. Nörttismurffi esittää, pappasmurffit vetää kulisseissa langoista. Valesmurffi ja muita smurffijuttuja.
    xxx/ellauri027.html on line 442: Which champignons of knowledge, expansion, innovation or industrialization still merit recognition? (Vastaus: Eskin Muutostehdas Oy.)

    xxx/ellauri027.html on line 476: Kurssin suoritus muodostui luennoille osallistumisista, referaattien kirjoittamisesta, räjähdysvoimaisen oppimiskeskustelun kestämisestä ja reflektioesseen kirjoittamisesta. Räjähdysvoimainen oppimiskeskustelu käytiin noin neljän hengen ryhmissä, ja siitä palautettiin lyhyt kirjallinen raportti. Referaatit ja oppimiskeskustelu arvosteltiin asteikoilla hyväksytty–hylätty, ja kurssin suorittaminen edellytti niiden tekemistä hyväksytysti. Reflektioessee oli max 5p pitkä ja siitä sai pojoja 0-5, pojo per sivu. Piti reflektoida jotakin joka tuli mieleen, Eskiä tai izeään, soveltaen Eskin avainsanoja. (Osittainen lista niistä tässä toisaalla.)
    xxx/ellauri027.html on line 484: Joillekin osallistujista esseen kirjoittaminen oli uusi kokemus, minkä osa kirjoittajista toi esille. Valtaosa kurssin osallistujista opiskeli teknistä alaa, jossa esseetyyliset kirjoitustehtävät eivät ole kovin tavallisia, ja osa kirjoittajista kertoi tunteneensa hieman ahdistusta tällaisesta tehtävästä. Herra varjele. Kyllä kiireellinen ensiapu on tarpeen, punaväriin sidetarpeita, kuin Marokon sotaan espanjalaisessa netflix-saippuassa, jossa tehdään isänmaan sankareita kolonialisteista. Eskikin on parempi kuin ei mitään, pahin värinvuoto saadaan tukittua. Sinisiä ja punaisia pillereitä. Uppers and downers. Sotaveteraanit veti sodassa piriä, pervitiiniä. Pipalla oli mothers little helpers, valiumia eli diapaamia. Niin mullakin, ja Jevgeni Popovilla.
    xxx/ellauri027.html on line 565: Mutta tässä nousee suuri ongelma: kuka ihminen? Nostaako jokainen keskiöön izensä, jollon tulee paljon pieniä keskiöitä kuin järven pintaan kevätsateella, vai onko tässä monia sisäkkäisiä keskiöitä kuin hämähäkin verkossa, joista keskimmäisenä verkon keskellä firman omistaja, tai omistajat laajakazeisemmin ajateltuna?
    xxx/ellauri027.html on line 587: Entistä painokkaammin Eski korostaa, että jokaisen on ajateltava itse, raivattava oma polkunsa, mutta ei yksin viidakkoon, vaan yhdessä, toisten rinnalla kulkien, machetella toinen toista auttaen. (Kannattaa pitää sitä viereistä puukkoa kyllä vähän silmällä.) Toisissa on voima, joka nostaa ihmisen ja tuottaa ihmeen. Ammattiliitoista ei ole mihinkään eikä muista luutuneista ratkaisuista, aloitetaanpas taas alusta, palataan utooppisen sosialismin juurille, Colonia Finlandesaan ja Sointulaan. Tartutaan taas Kurikkaan, seurataan Holger Thesleffin jalanjälkiä. Panama on unelmieni maa. Mutta jätetään se sosialismi siitä pois, eiks je?
    xxx/ellauri027.html on line 621: Seuraava johtajuusprujaus koittaa todistella, että eskimäisessä hyvässä johtajudessa ei ole kysymys mistään muusta kuin vanhasta ystävästämme hengellisyydestä, lampaanhoidosta, jota vetää raamatusta tuttua hyvää paimenta henkilöivä pastori. Helppo uskoa. Uskominen on helppoa tässä seurassa.
    xxx/ellauri027.html on line 623:

    Tapio Aaltonen, TM, pappi, on Novetos Oy:n perustaja ja partneri, johtamisen kehittäjä ja koutsi. Hän on kirjoittanut, yksin tai ryhmässä, useita johtajuutta käsitteleviä kirjoja, kuten Yrityksen arvot ja etiikka (Pro Oeconomia –palkittu vuonna 2000), Vastuullinen johtaminen, Syty ja sytytä –valmentavan johtamisen filosofia, Asiantuntijasta esimies, Luova kutsumus sekä Johda ihmistä –teologiaa johtajille. Yrittäjänä ja valmentajana hän on toiminut vuodesta 1997. Sitä ennen hän toimi järjestöjohtajana Suomessa ja Ruotsissa sekä Sana-lehden päätoimittajana. Siviilissä hänet tunnetaan laulumusiikin harrastajana ja elämän pohdiskelijana. Arjen filosofi Esa Saarinen käyttää hänestä titteliä ”hengen mies”.
    xxx/ellauri027.html on line 625: Esan avainkäsitteitä on elevation, ylevöitys, arkisemmin hengenkohotus, as in:
    xxx/ellauri027.html on line 627: TPS aloittaa SM-liigan erityisen kohun keskellä - hengenkohotus kääntyi rajusti itseään vastaan: "Yhteiset vessat ja suihkut"!
    xxx/ellauri027.html on line 645: Teollisen aikakauden johtamisparadigma on ollut management. Johtajien tärkein kasvualusta ovat olleet taloudelliset, kaupalliset ja tekniset tiedot sekä tuloksentekoon vaadittavat taidot. Nää viimeximainitut ne epäilyttävät: ne tarkottaa, et johtaja kazoo ensixi ja viimexi mitä jää viivan alle, muu on toisarvoista. Ihmisten johtaminen on joskus valkkaamista ja palkkaamista, enimmäkseen saneeraamista. Ei voi sijoittaa, kuten sanoi Masinon omistaja-johtaja surullisena.
    xxx/ellauri027.html on line 651: Eski on siirtynyt katsomaan elämää ja muita ihmisiä ylärekisteristä käsin, korkeemmasta tuloluokasta. Mahdollisuuksien, arvostuksen ja kiitollisuuden pilven päältä se kazoo meitä syntisäkkejä. Henkinen johtajuus johtaa ajatukset spiritualiteetin maailmaan. Spiritualiteetti on hankala käsite ilmaistavaksi perinteisin suomenkielisin termein. Hengellisyys on osin käypä vastine, mutta viittaa ennen kaikkea uskonnolliseen kokemukseen, ja käsitteellä onkin iso sija kirkollisessa perinteessä.
    xxx/ellauri027.html on line 653: Henkisyyden käsite on profaanimpi, mutta silläkin ovat rasitteensa. Sitä viljellään esimerkiksi new age -piireissä, joten silläkin ovat uskonnolliset konnotaationsa. (Pastorilla ovat keinonsa, mutta kongruenssisääntönsä on puoliveteessä.) Lisäksi se saattaa johtaa ajatukset hengen ja aineen väliseen dualismiin. Tää olis tässä kontextissa tosi paha asia, koska tässähän koitetaan valjastaa se nimenomaan massin ja sälän kahmintaan.
    xxx/ellauri027.html on line 661: Yksipuolinen management liikkuu niukkuuden, rajojen, kilpailun ja kontrollin maailmassa. Henkinen johtajuus näkee maailman paikkana, jossa on rajattomat henkiset voimavarat. Ja ne varat on halpoja. Katraalle voi maxaa niillä luonnossa, ei tarvi enää pulittaa palkkoja, kun ne viihtyy niin hyvin muutenkin. Saisivat oikeastaan maxaa osallistumismaxua.
    xxx/ellauri027.html on line 691: Hemmetin "me suomalaiset" ja iänikuiset Mannergeimin läsnäolot pizialusvaatteineen. Kun mä olin pieni muu perhe teki kiusaa kysymällä onko Miisu läsnä. Mä vastasin kiukkuisena EN OLE LÄSNÄ, IZE OLET. Nykyajan johtajadramaturgeista ehkä ihailluin on (oli) Steve Jobs. Tärkeää ei ole tuote, vaan imago. Onnex se kuoli siihen hoitamattomaan syöpäänsä, inhottava syyläinen kilpikonnapusero. Toinen mainio esimerkki on Kim jong-il, joka lisää tuottavuutta vaan kazelemalla esim. liukuhihnoja tai vihannespenkkejä.
    xxx/ellauri027.html on line 695: Luterilaisuudessa kuzumus on ollut tärkeä käsite. Saxalaiset puhuu työstä kuzumuksena, Beruf. Se on ollut luterilaisen työmoraalin kulmakiviä, hyödyllinen hämäys kun työntekijöistä oli pulaa tai ne oli muuten kalliita. Mut nythän työtä ei riitä kaikille, täytyy kexiä jotain muuta uskottavaa. Työtä ei saa enää ylikorostaa. Lutherin aikana joutava porukka pantiin luostareihin panemaan olutta ja kuoripoikia sekä kuokkimaan vihannexia. Hengellinen työ ja luostarielämä olivat kuzumusta, jossa maxutta palveltiin herroja. Uskonpuhdistaja totesi, että kaikki työ on kuzumusta ja rahallisesti arvokasta. Erilaisia töitä ei voi lähtökohtaisesti arvottaa kuzumus- tai palkkatyöksi. Eix tää alkais taas trendata näinä massatyöttömyyden aikoina? Luostariin vaan laahus vedelle ja leivälle, ja rohdinpaidat päälle. Sehän on terveellistä. Arvokasta muttei kallista. Nää käsitteet tuppaa kauppureilla menee sekaisiin.
    xxx/ellauri027.html on line 707: Ei kyl kanzii mieluummin kaivaa esiin se vanha diakonissameemi, et johtaja on noin niinkun kuvaannollisesti paimennettaviensa palvelija, vähän niinkuin jumalanpalveluxen hengessä. Jumala tekee meille ison palveluxen, kun ottaa meidät pois elämän myrskystä ja sateesta. Siltä me saadaan sitten lopuxi suojaisa siiramainen leposija kiven alla.
    xxx/ellauri027.html on line 709: Jevgeni Popovin novellissa Jumalan silmä ruskea silmä kazoi ylös puisessa jalkakäytävässä olevasta oxanreijästä. Sinne piiloutunut häiskä kurkisteli jalankulkijattarien hameiden alle, monilla niistä ei ollut lainkaan aluspöxyjä. Ihmisissä on paljon hyvää mikä ei näy päälle kun vaan osaa eziä.

    xxx/ellauri027.html on line 714: Palataan vielä juhlakaluun. Pastorin tekis mieli samastaa Esa Saarinen Platoniin. Se nyt on ihan posketon ajatus, pardon my Saarish. Parempi vastine on Sokrates, joka ei sekään tiennyt mitään eikä sekään hävennyt sanoa sitä. Luonnon, ihmiskunnan ja ihmisen asema pitäs nostaa agendalle muutenkin kuin tässä juhlapuheessa. Pitäs tunnustaa ihmisyyden arvo. Väärin! Pitäs lakata lässyttämästä ihmisyyden arvosta ja ajatella vähän elukoitakin ja muuta luontoa. Ennen kaikkea pitäs lopettaa tuhoisa markkinatalous ja latistaa lätyxi sen typerät johtajat, puhumattakaan että koulutettas niitä lisää. Siirtyä kukoistuskierteestä hallittuun rapistumisliukuun.
    xxx/ellauri027.html on line 758: Tämä tarkoittaa myös aktiivista otetta siihen, että jokaiselle työntekijälle löytyy se työtehtävä, jossa hän voi kukoistaa. Erilaiset tehtävänkuvat sopivat erilaisille ihmisille ja heidän ainutlaatuisille vahvuuksille (possessiivisuffixi unohtui Frank), ja johtajan tehtävä on pitää huolta, että jokaiselle löytyy hänelle sopiva tehtävä. Frankin ukki Rautaruukin vuorineuvos Helge Haavisto piti tätä tärkeänä juttuna, ja niin nähtävästi myös Pekka Haavisto, kun potkas sen konsulipäällikön alas portaita minne se sen mielestä parhaiten kuului. Mullakin oli isiltä perittyjä Rautaruukin osakkeita, mut nyt ne on arvottomia. Niillä voi vaikka James Bond pyyhkiä persettä.
    xxx/ellauri027.html on line 812: Eikö ole niin, että tarkoituksenmukaisuus ja geneettinen koodi ratkaisee aika paljon?
    xxx/ellauri027.html on line 880: Petrus Lewi Pethrus, ursprungligen Petrus Lewi Johansson, född 11 mars 1884 i Vargön i Västra Tunhems församling, Älvsborgs län (i nuvarande Västra Götalands län), död 4 september 1974 i Stockholm, var en svensk förgrundsgestalt och ledare inom Pingströrelsen. Han var pastor och föreståndare för Filadelfiaförsamlingen i Stockholm (7:e baptistförsamlingen) från 9 januari 1911 till 7 september 1958. Han tog initiativ till bildandet av partiet Kristen Demokratisk Samling (KDS) och startandet av dagstidningen Dagen. Lewi Pethrus är begravd på Solna kyrkogård.
    xxx/ellauri027.html on line 882: Pethrus författade böcker och sånger med religiöst tema. Hans psalmer är publicerade i pingströrelsens egen psalmbok Segertoner. Segertoner 1930 utgavs under hans redaktörskap och ett 20-tal av hans egna psalmer finns med i den första utgåvan. Hans mest kända psalm Löftena kunna ej svika är spridd över stora delar i världen och den finns också med i den svenska psalmboken och numera även i Katolska kyrkan i Sveriges psalmbok.
    xxx/ellauri027.html on line 910: Eski kaipas vuoden 2010 paikkeilla systeemiinsä neljättä eetä, entiset oli "Ethics, Engagement, Excellence". Apupoika kexi neljännexi "Elevation". Se ois ehkä (taas kerran) se mikä tekee ihmisistä jotain aivan erikoista. Niitä sapiensin valttikortteja on kyllä löytynyt sen seizemän, löytyyhän niitä jos haluu löytyvän.
    xxx/ellauri027.html on line 920: EngagementPöhinäNykräys
    xxx/ellauri027.html on line 929: Engagement on kihloissa, varattu (puhelimesta), tai (vaihderattaasta) päällä eikä vapaalla. Varmaan Eski jahtaa eniten tota ratasvertausta. Se on mielekkäin myös työnantajien kannalta, onhan se hyvä jos rattaat pyörivät eikä seiso vapaalla, ei luistateta kytkintä. Siis pöhistään, ollaan puuhakkaita, mukana menossa. Tästä mä en liioin ole koskaan tykännyt, mä puuhastelen mieluummin izexeni omaan tahtiin, en kytke izeäni mihkään virtapiireihin. Pöhinäkin on eräänlaista kytkyeessä olemista, silat päällä valjakossa, joku brändimerkki ozassa ja rähinäremmi olalla. Kiitti, mut ei kiitti, me, siis minä ja Lauri, inhotaan pöhinää kuin Turtsel pizzaa. (Pizzakin on pahaa.)
    xxx/ellauri027.html on line 950: business managers and employees, as well as non-professionals, students, retards, whole families, teams, celebrities, artists, relatives and loved ones etc.
    xxx/ellauri027.html on line 954: The participant is approached with respect, handed a bulk cut flower with a kiss or handshake depending on gender, and treated as a miraculous (if suspect) specimen of life. (I realize the romanticism of this way of speaking, but that’s the way I think, and it works. Everybody buys it hook, line, and sinker.) Whether a clown or a king, the participant is assumed to possess potential that nobody can quite name. (Not before nor after the treatment. But that is not the point.)
    xxx/ellauri027.html on line 962: Each seminar group feels unique and special. The fact that there are 100 participants of heterogeneous backgrounds means that the inviduals may feel just semi-unique and not-quite-so special (there are about 30 unique ideas in ciruclation anyway, as my assistent has shown), but semi-guided discussions as well as informal dialogues outside the seminar room can be highly rewarding for the participants. Such dialogues are not charged separately.
    xxx/ellauri027.html on line 966: The point is to facilitate the situation in a way that allows for the emergence of emotions that support a given theme and adds life to it. For instance, most people feel emotionally different in a quiet cathedral than in a rock concert.
    xxx/ellauri027.html on line 970: Think about the participation in the Paphos seminar as an opportunity to play in in a band, like Eski´s heavy gentlemen. The conductor a true maestro, and the audience hopefully generous. The conductor leads the collection of offertory as well as the musicians, and facilitates the lucrative process. It would be naïve to assume that the concert is chiefly for the conductor’s recreation, or that anything but a straightforward cost-and-benefit logic applies. Buzzwords that go with this orchestra metaphor are presents, merchandise, prices, trust, pretext, merry tunes, procreation and contention. In god we trust, all others pay cash.
    xxx/ellauri027.html on line 976: Think of the philosopher as the conductor, he goes round and sells tickets and tells people where to get off. The Paphos seminar turns the role of the lecturer into one of a conductor in an elevated bus titillating the customers. the Paphos seminar is a big one man show, it becomes one of the performing arts.
    xxx/ellauri027.html on line 979:

    Så det finns värre saker att oroas för? Ja, till exempel krig. Jag blev inkallad 1941 och utbildade mig till maskingevärskytt. Ledarna sade att vår genomsnittliga livslängd i krig skulle vara tre minuter. Men jag hade tur, säger Philip Hilden (96) med ett leende. Hans lastbilskort från pappa Hildens bageri räddade honom från farligare uppgifter. I stället för att skickas till fronten fick han köra pappas brödbil i Helsingors i all lugn och ro. Sen åtta år bor han i ålderdomshemmet i Brunakärr med drygt 200 andra livsveteraner. Vi har det så bra här att de flesta inte ens vet om det. Nu kan vi dö av coronavirus i stället.
    xxx/ellauri027.html on line 981: The philosopher/lecturer has changed into a servant leader, coaxing other people´s domestics, a tongue-in-cheek comrade, and a flourishing dancing partner. The philosopher just as ill-informed as the audience.
    xxx/ellauri027.html on line 987: Eskin on positiivinen antipositivisti, hurraa Sartrelle, Heideggerille ja muille hämärämiehille. Se tuulettaa apinoiden voittoa muusta luonnosta, ja läpyttää pankkinobelistille, joka osoitti osan laahusta kuuluvankin työvoiman ulkopuolelle. Henkivoimat voivat sittenkin olla totta vaikka ne ei vaikuta mihinkään muuhun kuin niihin uskovaisiin päihin. Onhan sekin jotakin. Silti mä en ihan ilmasexi osta tota tunneköyhyyden syytöstä, kylla plussan ja pakkasen välillä on muitakin lämpötiloja, ei kaikkien tarvi Eskin lailla hehkuttaa olematta jotain pahoja.
    xxx/ellauri027.html on line 1000: Pafoxella ei paljon ajatella Kahnemannin systeemissä 2, Millerin 7:ää tietoisuuden palikkaa ilmassa heitellen, vaan enempi tossa systeemissä 1, rinnakkaisprosessoiden liskoaivoilla. Mikäs se oli miehiään tää Kahnemann? No sekin on pankkinobelisti, amerikanjutku, joka vanhemmiten pehmeni miettimään mikä kullekin on mukavaa. Ongelma tässä liskoaivoihin luottamisessa on et vaikka ne on hurjan nopeat ja niillä on oikotie kaikkiin ruumiin toimintoihin, niillä ei lopultakaan ole kauheen monta pyydystä vedessä, se on sitä EAT EAT, FUCK FUCK; KILL KILL tematiikkaa mitä ne tarkkailevat, tosi ovelasti tosin. (Tohon Kahnemanniin pitänee vielä palata.)
    xxx/ellauri027.html on line 1002: If 100 people manage to focus for five hours on themes that touch everybody and bear on the grand themes of life in a subjectively significant way, reaching personally relevant insights in the course of the process, any normal human being can attest to the fact that something of significance has happened even if it is not immediately obvious what has taken place.
    xxx/ellauri027.html on line 1004: Tää on tuhannesta muustakin huuhailusta tunnettu ilmiö, Jeesuxesta "Jjarrii!" Sairasvyöhön saakka. Ihmiset nyt vaan on tollasia laumaeläimiä, kimppakiva on niistä kivintä kaikista kivoista. Ei vaan Eskin tuhannet asiakkaat, vaan ziljoonat tieteen, taiteen, uskonnon ja urheilun kannattajat on olleet, on nyt ja vasta samanlaisia, ja samoin on Eskin kaltasia hengennostattajia tuhansittain.
    xxx/ellauri027.html on line 1013: Ylläri. Aika järkyttävää et joku tarvii viiden tunnin seminaarin oivaltaaxeen tän. Ja vielä on toiminut 20 hengen valjakon vetohevosena. Suurin parannus psykoanalyysiin varmaan on muiden johtavien ihmisten seura, isompi yleisö, ja et Eski hoitaa puhumisen suurimmaxi osaxi. Enempi sellasta psykosynteesiä. Tavixet vielä opettavaisina esimerkkeinä, suhteessa 1-4.
    xxx/ellauri027.html on line 1015: Toinen todistus hehkuttaa osanottajien tuntemaa keskinäistä sääliä (compassion). Me ollaan kaikki samassa veneessä, up the shit creek without a paddle. I realized that one need not expect all the goodness to come from outside. One can change one’s own attitude and make the sun shine, at least from among the clouds. Jos ei päivä muuten paista, sen voi panna paistamaan omasta pyllystä. Opi painelemaan lähimmäisten On-nappuloita Off-nappuloiden sijasta. Yhessä seppoilu on parhautta.
    xxx/ellauri027.html on line 1019: Eski on armoitettu lässyttäjä. Läppää piisaa loputtomiin, ja ideoita säästyy per ääniminuutti sillä, et se on KJJ luokan änkyttäjä. Se ottaa kavereixi Sokrateen, Wittgensteinin ja Heideggerin, kaikki suht köykäsen luokan idealisteja, vaikka kovia sanaseppoja. (Sokraten ideoista on enemmän kuin puolet Platonilta, Sokrates oli vaan sen tekemä ankan varjo luolan seinällä. Wittgensteinin repusta jäi vaan hämäriä zetteleitä kenkälaatikkoon, ja Heidegger oli täys sekopää, kazo toisaalla.)
    xxx/ellauri027.html on line 1021: Vapaa assosiaatio on kyllä siunattu asia, nää munkin sepustuxet on siitä vankka todiste. Toinen hyvä esimerkki on Jevgeni "Zhenka" Popov, joka novellissa Joku oli, tuli ja lähti kesken kertomusta Irina Arkadjevna Sneginasta tekee "poikkeaman" ja putkahtaa ize näkyviin tarinan keskeltä kuin yllättävä pää tulisi pahki pahvikuvasta:
    xxx/ellauri027.html on line 1027: The Paphos seminar is not statement-based. The seminar does not seek to provide the ”right” answers. It does not even identify ”fundamental themes”. No particular beliefs are targeted as objects of criticism or veneration. Instead, the content is expected to shine through as if behind a veil. Generic themes such as ”choice”, ”respect”, ”love”, ”temporality” serve like melodies in the background.
    xxx/ellauri027.html on line 1031: Mindlessness of Even the Best Minds. One need not dwell on works such as Paul Johnson’s Intellectuals to note that no matter how learned, brilliant or hungry-for-knowledge people might be, they can be staggeringly inept.
    xxx/ellauri027.html on line 1037: I tend to move in timbres such as respectful, sensitive, appreciative, sincere, generous, merciful, kind, hopeful, realistic-while-appreciating-the-future, serious, humorous, joyful, curious, compassionate, excited, and non-threatening.
    xxx/ellauri027.html on line 1052: In actual practice, much of academic philosophy is elitist and assumes a pretence of knowledge (somewhat like economics, as described by Hayek in his towering Nobel speech). I find much of academic philosophy fear-based as it seeks to pinpoint mistakes and operates with conceptual criticism as the leading faculty of mind. The result is the lack of synthetic, life-enhancing contributions (a point made clear in Gardner’s Five Minds for the Future).
    xxx/ellauri027.html on line 1054: The human-centered tone of William James is sadly lacking in academic philosophy. But while oral life-philosophical philosophy might not advocate theories for other experts to scrutinize, maybe it can serve another useful function: to deliver contexts for constructive and life-enhancing reflection in which ordinary people can beneficially get involved with reflecting on their life in practice.
    xxx/ellauri027.html on line 1060: Paphos seminar remains fundamentally a project of Western orientation, with a strong emphasis on reasoning and language. If (to use a deliberately stereotypical example) a no-nonsense middle-aged male engineer comes to the seminar, as often happens, I find it important that he does not find anything in the seminar suspicious even in retrospect. Nobody should be lured into doing something he or she might find embarrassing afterwards.
    xxx/ellauri027.html on line 1064: Here’s my suggested blueprint:
    xxx/ellauri027.html on line 1066:

  • Hold your horses with your brilliance, intellect and learning. Don’t raise yourself above others. Don’t split the audience. Don’t believe you know the truth. Don’t believe you are the best. Don’t lecture even when you lecture, but suggest with conviction, inspiring a sense of the possible. Don’t manipulate, don’t push your own agenda but show integrity with your example and dynamic humblenes

    • xxx/ellauri027.html on line 1095: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen on ollut vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto). Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.
    xxx/ellauri027.html on line 1105: Äly ei juuri kehity, se on geneettistä, meemejä tulee ja ET:tä iän mukana. Kunnes ne alkaa taas rapistua päästä tukan mukana.
    xxx/ellauri027.html on line 1113: Työ: Filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professori Aalto-yliopistossa.
    xxx/ellauri027.html on line 1329: Professori latelee havaintojaan: ”Jos satut istumaan yliopiston huippuyksikössä, on resurssit ja kaikkea kivaa, muilla ei mitään. (Arvaa istuinko mä. Oikein.) Manageriaalisen johtamistavan hengessä päätökset valuvat ylhäältä alas, proffan yläpuolella voi päättäjänä olla ei-proffa. Radikaali, täysin fantastinen muutos.” Johtamisen, managerismin, ideologiaksi hän puristaa: ”Saada alaiset toimimaan omaa ­etuaan vastaan.”
    xxx/ellauri027.html on line 1331: Taas 6 sanan tiivistelmä, kuin pussikaljapatteri. Tää on filosofiaa parhaimmillaan, tiivis selvennys, täst mie piän. Tommonen ikäänkuin ajattelun passikuva isän liikkeestä. Toimittaja ole enää yhtä vakuuttunut, sen hymy on vähän jäätynyt, se ei nää manageroinnissa mitään pahaa, päinvastoin. Tälläset hullut professorit on syytäkin pitää kurissa.
    xxx/ellauri027.html on line 1336: Lopuksi Timo veistää johtajista ilkeästi: ”Tiedätkös muuten, mitä manageri alun perin tarkoittaa?” Ja vastaa itse: ”Hevosten taluttajaa maneesissa.” Ihmekös tuo, mitäs muuta tiimi on kuin valjakko. Houyhnhmh. Iih. Hörh. I-haa.
    xxx/ellauri044.html on line 60: Kulttuuri ja viihde oli kuin antiikissa tragedia ja komedia:

    xxx/ellauri044.html on line 258: ge"/>Koen omista tunteistani puhumisen epämiellyttäväxi
    xxx/ellauri044.html on line 259: ge"/>En ole kiinnostunut sinusta eikä tunteistasi
    xxx/ellauri044.html on line 260: ge"/>Vihaisena tai suuttuneena kiellän usein tunnetilani
    xxx/ellauri044.html on line 261: ge"/>Kadehdin muita tai kuvittelen muiden kadehtivan minua
    xxx/ellauri044.html on line 262: ge"/>Sivallan takaisin loukkaantuessani tai turhautuessani
    xxx/ellauri044.html on line 263: ge"/>Saan raivokohtauxia
    xxx/ellauri044.html on line 264: ge"/>En tajua, mitä käytöxeni saa muissa aikaan
    xxx/ellauri044.html on line 268: ge"/>Pohdin sitä, mitä muut minusta ajattelevat
    xxx/ellauri044.html on line 269: ge"/>Olen ylimielinen, turhamainen ja koppava, liioittelen saavutuxiani
    xxx/ellauri044.html on line 270: ge"/>Haen läpinäkyvästi toisten huomiota ja ihailua osaxeni
    xxx/ellauri044.html on line 271: ge"/>Olen superkilpailuhenkinen ja kunnianhimoinen
    xxx/ellauri044.html on line 272: ge"/>Olen herkkänahkainen, taipuvainen tulkizemaan viattomat heitot nolaamisyrityxexi
    xxx/ellauri044.html on line 273: ge"/>Puhun halvexuvaan äänensävyyn toisista selän takana
    xxx/ellauri044.html on line 274: ge"/>Pidän sinua pilkkanani ja saan sinut tuntemaan olosi pahaxi
    xxx/ellauri044.html on line 278: ge"/>Multa puuttuu izehillintä, elän yli varojeni
    xxx/ellauri044.html on line 279: ge"/>Ylensyön, juon liikaa, tai käytän huumeita
    xxx/ellauri044.html on line 280: ge"/>Mulla on taipumusta työnarkomaniaan
    xxx/ellauri044.html on line 281: ge"/>Käynnistän mahtipontisia projekteja mutta en pysty viemään niitä läpi
    xxx/ellauri044.html on line 282: ge"/>Rakastun ja kyllästyn nopeasti romanttiseen haavekuvaan jostakusta
    xxx/ellauri044.html on line 283: ge"/>Teen tärkeitä elämän päätöxiä harkizemattomasti
    xxx/ellauri044.html on line 284: ge"/>Olen uskoton avioliitossa tai parisuhteessa
    xxx/ellauri044.html on line 288: ge"/>Olen izekeskeinen, kontrolloiva ja käytän toisia hyväxeen
    xxx/ellauri044.html on line 289: ge"/>Osaan olla viettelevä ja manipuloiva
    xxx/ellauri044.html on line 290: ge"/>Olen yleensä avoimen mustasukkainen ja omistushaluinen
    xxx/ellauri044.html on line 291: ge"/>Olen eniten äänessä keskusteluissa ja keskeytän säännöllisesti muut
    xxx/ellauri044.html on line 292: ge"/>Olen epäluuloinen toisten motiivien suhteen ja oletan aina pahinta
    xxx/ellauri044.html on line 293: ge"/>Vaadin kritiikitöntä alamaisuutta
    xxx/ellauri044.html on line 294: ge"/>Tyrannisoin toisia saadaxeni tahtoni läpi
    xxx/ellauri044.html on line 298: ge"/>Valehtelen tai muuntelen totuutta saadaxeni henkilökohtaista hyötyä
    xxx/ellauri044.html on line 299: ge"/>Syytän toisia tai selittelen omia virheitäni
    xxx/ellauri044.html on line 300: ge"/>Esitän uhria; yritän syyllistämällä manipuloida sinua
    xxx/ellauri044.html on line 301: ge"/>Syyllistyn laittomuuxiin tai moraalittomuuxiin
    xxx/ellauri044.html on line 302: ge"/>Koen olevani oikeutettu haluamiini asioihin
    xxx/ellauri044.html on line 303: ge"/>Annan riitatilanteessa omahyväisen ja täysin vahingoittumattoman vaikutelman
    xxx/ellauri044.html on line 304: ge"/>Aiheutan sinussa epävarmuutta, kun (jos) olet kanssani jostakin asiasta eri mieltä, häpäisen ja nöyryytän sinua
    xxx/ellauri044.html on line 318: Dr. Burgo: That term gets thrown about too loosely, and sometimes it’s just a kind of name-calling. If you look at the DSM, Anti-Social Personality Disorder and Narcissistic Personality Disorder share many of the same features, which says to me that narcissism/sociopathy is actually a spectrum. A true sociopath is incapable of love but that doesn’t apply to everyone with narcissistic features.
    xxx/ellauri044.html on line 344: Vaikka Talvio kirjoissaan käsittelikin maaseudun yhteiskunnallisia ongelmia hän suhtautui silti varauksellisesti nousevaan työväenliikkeeseen ja sosialismiin. Niinpä esimerkiksi romaanissa Louhilinna (1906) sosialismi kuvataan väkivaltaisena alkukantaisten vaistojen ohjaamana liikkeenä. 1910-luvulla Talvion romaaneissa aiheita olivat perinnöllisyysoppi sekä psykologiset ongelmat ja aina 1920-luvun lopulle niitä hallitsi pessimismi. Myös Talvion terveenä pitämän suomenkielisen maaseudun sekä rappeutuneen ja juonittelevan ruotsinkielisen pääkaupungin välinen vastakkainasettelu oli esillä esimerkiksi romaanissa Niniven lapset (1915).     Saiskohan sen Työväenliikkeen kirjastosta?
    xxx/ellauri044.html on line 383: Maila Talvio, Suomen fasisti-intelligenzian korkea maila, kirjoittaa tästä ajattelutavasta kirjassaan Silmä yössä, jota sen nazikaveri Vaakku siteeraa ihailevasti pitkälti kokoelmassa Runousoppia ja runoilijoita. Siinä on pieni ikävännäköinen knääpiö, Jutte Cairenius, joka pitää toista silmää puolixi kiinni kuin Roman Yangarber ja vittuilee muille koko ajan rumasti kuin eräs nimeltä mainizematon paasaavaa runoilija. Se on Vaakun mielestä eräs kirjallisuutemme harvoja yrityxiä metafyysilliseen maailmankuvaan.
    xxx/ellauri044.html on line 389: Pyllistäkäämme Mengelelle, näyttäkäämme silmää yössä hänelle. Olikohan Mailalla tollainen Cairenius? Sehän oli pastorinlesken pikku tytär Nipulista.
    xxx/ellauri044.html on line 394: Hermann Hesse arosusineen, lasihelmipeleineen ym ym vaikuttaisi potentiaaliselta narsistilta kukkapenkissä. Narkissos ja Kultasuu oli saleen homoja. Kultasuulla oli äidillisiä piirteitä, se oli sit bottom, ja Narkissos oli top. Kultasuu tekee Narkissoxesta Johannexenkuvan, sekin stemmaa: Johannes oli Jeesuxen poikarakkaus. Tuliko ne ulos kaapista, vai tyytyivätkö vaan reikään kaapin seinässä? No Hessellä oli paljon naisia. Hesse lie ollut monisielu kuten Puovo Huovikko, kun sillä oli näitä eri puolia. Freudin ja Jungin höpötyxiä, joita Paul Bourget ei voinut sietää.
    xxx/ellauri044.html on line 396: Herman Hessen Romaani Narkissos ja kultasuu käsittelee keskeisesti ristiriitoja maallisen ja taivaallisen, ruumiin ja sielun, järjen ja tunteen sekä taiteen ja tieteen välillä. Näitä dikotomioita kuvaavat ystävykset Narkissos ja Kultasuu, joista toinen on omistautunut Jumalalle ja toinen etsii nautintoa maallisista iloista. Ystävykset tutustuvat Mariabronnin luostarissa, jossa Narkissos on noviisina ja jonne Kultasuu tulee oppilaaksi. Kultasuu ei kuitenkaan viihdy luostarissa, vaikka ihaileekin suuresti Narkissosta ja toivoo tulevansa hänen kaltaisekseen. Kultasuu lähtee luostarista ja kokee suurta epäonnistumisen tunnetta, koska ei kyennyt noudattamaan ajan ihanteita, nöyryyttä, kuuliaisuutta ja hengellisyyttä. Hän kulkee, kohtaa kauneutta, hyvyyttä ja pahuutta ja päätyy taiteilijaksi, kuvanveistäjäksi. Niinkuin Hessekin, jonka pappi-isä oli pettynyt taiteilijapoikaansa.
    xxx/ellauri044.html on line 404: Unschwer zu erkennen ist als prägender Hintergrund Hesses Beschäftigung mit Friedrich Nietzsche, hier vor allem dessen Geburt der Tragödie und dem Zarathustra. Zusätzlich ist die Bekanntschaft Hesses mit der Archetypenlehre des Psychologen Carl Gustav Jung relevant, mit dem Hesse korrespondierte. Sowohl Nietzsches Idee der Rückentwicklung des Geistes zum Kind als auch Jungs Archetypen der Anima und Großen Mutter drücken sich in Goldmunds Hin- und Rückwendung zur „Mutter“ aus.
    xxx/ellauri044.html on line 406: Am Ende des Romans wird der anfangs von Narziß geführte Goldmund selbst zum Führer, als dieser im Sterben liegt und seinen Freund fragt, wie dieser einmal sterben könne, denn: „Ohne Mutter kann man nicht lieben und ohne Mutter kann man nicht sterben.“
    xxx/ellauri044.html on line 412: He was taken prisoner and eventually convicted of crimes against peace, serving a life sentence until his suicide in 1987. While still in custody in Spandau, he died by hanging himself in 1987 at the age of 93. After his death, the prison was demolished to prevent it from becoming a neo-Nazi shrine.
    xxx/ellauri044.html on line 416: Hesse (1877-1962) kasvoi isossa pietistisessä lähetyssaarnaajaperheessä Schweizissä. Isä oli tullut Virosta, ja kertoi aina kuinka kivaa oli Virossa. Pikku Hermann haaveili iskän paratiisimaisesta Virosta, missä kaikki oli kunnossa. Äiti oli ranskankielinen, omaa sukua Dubois, niinkuin 1 meidän esiäideistä, se joka nai tukkukauppias Engelin. Tavallisia nimiä.
    xxx/ellauri044.html on line 418: Kyllä Hermann näyttää olleen äidin poika, isän kanssa tuli sitten riitoja. Ukki Gündertillä oli iso kirjasto. Hermanni pantiin seminaariin, mutta se ei tykännyt, "Dichter oder nichts", sanoi jääräpäisesti. Tuli molemmat. 14-vuotiaana sillä oli depis: "ich möchte hingehen wie das Abendbrot". Izemurha jäi yrityxexi. Seurasi sarja kasvatuslaitoxia ja amixia. Kirjakauppa-apulaisena vaihtoi vanhempien etiikan estetiikkaan. Käänteinen Kierkegaard. Ei kuitenkaan kyttyrävazainen, pikemminkin laiha poika. Likinäköisenä pääsi C-miehexi. Maailmansodan vapaaehtoisena Saxan armeijassa oli kirjastoapulaisena. Avioliitto Bernouillin Marian, freelance-valokuvaajan kanssa meni kehnosti ja Hermanni lähti maailmanympärimatkalle Intiaan. Nelikymppisenä maailmansodan aikana tuli takaiskuja (isä kuoli, Mia läksi), ja Hermanni tuli pöpixi. Pääsi tutustumaan zygoanalyysiin läheltä. Perheestä päästyä sillä alkoi oikein mukavat ja tuotteliaat ajat Luganossa. Vaihtoi sakemannista takasin schweizarixi. Ei se oikein kunnon saku koskaan ollutkaan, tollainen kosmopoliitti ja pasifisti. 2 muuta vaimoa seurasi. Asui Luganossa ökytalossa Ninonin kanssa eri kerroxissa ja maalasi akvarelleja luppoaikoina. Hermanni oli myös kova musiikkimies. Vieraina Schweizissä kävivät Bertolt Brecht ja Thomas Mann. Ei Hermanni siis ollut mikään nazi. 1946 päsähti siitä hyvästä Noobeli. Niiku osotettiin sakuille etteime teitä vihata kunhan pysytte kyykyssä ja ajattelette niiku me, tai edes niiku schweiziläiset.
    xxx/ellauri044.html on line 424: stages of the journey to self-realization are the various chapters. This is the
    xxx/ellauri044.html on line 426: meinem Leben tat, um zu mir selbst zu gelangen.“19 The concept of the two
    xxx/ellauri044.html on line 468: sitä askarruttaneisiin oman elämän ongelmiin. Eskikin on löytänyt hyvän ratkaisun

    xxx/ellauri044.html on line 730: Wallgren säger att beslutet togs efter en maktkamp
    xxx/ellauri044.html on line 734: förespråkare av nedläggningen försvinner.
    xxx/ellauri044.html on line 736: säger Thomas Wallgren
    xxx/ellauri044.html on line 749:
  • Gaga était allongée au fond de l’unique fauteuil, un voltaire de velours rouge. — (Émile Zola, Nana, 1881)
    xxx/ellauri044.html on line 782: Seuraavat 15v oli äveriästä kimppakivaa Châtelet'n markiisittaren Gabrielle Émilie le Tonnelier de Breteuilin huvilinnassa 25000 kirjan kanssa, luettiin ja ihailtiin Newtonia ja Leibniziä, ostettiin Pikku kemisti ja palautettiin kaikkea kuin pikku Pauli. Apinat putosi puusta, omena putosi päähän. Siitä viisastuneina ruvettiin ateisteixi ja luettiin raamattua kuin 2 pirua. Siihen kuoli markiisitar, ja alkoi Ransulle taas ikävyydet. Se lähti Preussiin suututtamaan Frizun, ranskan kunkku oli ennestään jo vihainen, jäi enää Geneve. Suututettuaan geneveläisetkin Ransu ostaa paukautti linnan Sveizin ja Ranskan rajalta edulliseen syyshintaan, ja sinne kuoli hän. Vai kuoli hän sinne? Eipäs, vaan kotikaupunkiinsa Pariisiin.
    xxx/ellauri044.html on line 818: En genius finns, som den i blommor klär:
    xxx/ellauri044.html on line 825: Fogeln
    xxx/ellauri044.html on line 827: Der sitter en liten fogel
    xxx/ellauri044.html on line 829: Det växer i fogelns hjerta
    xxx/ellauri044.html on line 832: Han sjunger med mäktig lust.
    xxx/ellauri044.html on line 833: Han flaxar, tills vingen brister,
    xxx/ellauri044.html on line 835: Likslefvande, men ingen mister,
    xxx/ellauri044.html on line 841: skrivet efter Byrons egen mall,
    xxx/ellauri044.html on line 842: som jag inte riktigt är i läge
    xxx/ellauri044.html on line 843: at återge i all detalj.
    xxx/ellauri044.html on line 848: Snart utan lif, och ingen vet mitt namn.
    xxx/ellauri044.html on line 854: Och icke lär i ordningen don Juan
    xxx/ellauri044.html on line 866: Hvad vi egentligen på jorden gjorde.
    xxx/ellauri044.html on line 868: Det sägs i Kristo mången fröjd man hafver
    xxx/ellauri044.html on line 875: Det ger en lön af luft, som kallas ära,
    xxx/ellauri044.html on line 879: Om helst det vore för en trogen hund!
    xxx/ellauri044.html on line 884: En lagerkrans anstod rätt väl mitt lik.
    xxx/ellauri044.html on line 900: Bertel Johan Sebastian Gripenberg (10. syyskuuta 1878 Pietari – 5. toukokuuta 1947 Sävsjö, Ruotsi) oli suomenruotsalainen runoilija ja aatelismies. Hengen aatelia koko pullukka.
    xxx/ellauri044.html on line 903: Kun Gripenbergin isä nimitettiin Mikkelin läänin maaherraksi 1889, perhe muutti Mikkeliin. Täällä Gripenberg aloitti koulunkäynnin suomenkielisessä Mikkelin lyseossa. Gripenberg tunsi olonsa vieraaksi suomenkielisessä ympäristössä, ja täältä sai alkunsa hänen tuleva kiihkeä ruotsinmielisyytensä. Norssissa oli vitusti nazeja, sekä opettajissa että oppilaissa. L.Arvi P.Poijärvi, mun luokanvalvoja esimerkixi, eikä rehtori Aulis Ojajärvi ollut pyllervöä pahempi. Kreetan retki tehtiin Juhani von Grönhagenin kesämökille. Maca opetti meille Horst Wesselin. Sellaisia vesseleitä.
    xxx/ellauri044.html on line 905: Mikkelistä Gripenbergin perhe muutti 1891 Helsinkiin ja Gripenberg jatkoi koulunkäyntiä Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa. 1893 hän meni Haminan kadettikouluun mutta joutui lopettamaan sen kesken 1895 ja palaamaan kotiin. Gripenberg tunsi tällöin pettäneensä sukunsa upseeriperinteet, ja asia painoi häntä pitkään. Maitojunaan Mannerheimin tapaan. Sai sentään paukutella mezällä, punakapinassa ampua köyhälistöä kuin ryssäveli Mannergeim, ja mesoa suojeluskunnassa niinkuin farbror Oscar.
    xxx/ellauri044.html on line 909: Kansallisvaltiot pysäytti ruton leviämisen. Taudit leviää kuin lääkärit ilman rajoja. Katariina Aragonialainen filmissä kun Arthur sai sweat-taudin lääkärillä oli ruttolääkärin linnunnokkanaamari. Sellanen olis kiva nyt korona-aikana. No onhan mulla tää isohampainen koronaamari, jossa mä olen vähän Tiger Woodsin näköinen. Narsismi paistaa kummastakin naamarista. Missäs on mun lippis?
    xxx/ellauri044.html on line 911: ger_woods.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri044.html on line 917: Joulukuussa 1915 hänet vihittiin nuoruudenrakastettunsa Hanna Sjöströmin (o.s. Brummer) kanssa ja he ostivat huvilan Huittulan Pohjasta sahanomistaja Hagenilta. Taakse jäi nuoruuden kiihkeä radikaalikausi Euterpe-lehden piirissä, edessä avioliitto, kaksi poikaa ja Gripenbergien rakastama kukkien viljely. Tosin runoja ei syntynyt ja runoilija mainitseekin: "Näiden vuosien aikana, jotka muuten olivat niin miellyttäviä, lamaantui lyyrillinen tuotantoni. Kun 1917 julkaisin pienen kokoelmani Spillror (Sirpaleita), luulin sen olevan viimeiseni. Ehkä on niin, ettei rauhallinen ja sopusointuinen elämä kiihota runollista tuotantoa." Oliko Hanna Cööström os. Brummer leski naidessaan liikkiön, vaiko vaan elävän leski? Sinkku ei nyt ainakaan. Täytys selvittää, muttei jaxa. lähde? Mieskuoro Sirkat.
    xxx/ellauri044.html on line 919: Jo ennen vuotta 1918 Gripenberg piti itseään uhanalaisen, korkeampaa germaanista rotua edustavan, suomenruotsalaisen aristokratian jäsenenä. Tätä aristokratiaa uhkasivat Gripenbergin mielestä sosialismi ja alemmat rodut, toisin sanoen suomalaiset ja venäläiset. kenen mukaan?
    xxx/ellauri044.html on line 962: Oletko salaa insinööriainesta? Testaa! Insinöörit ovat monipuolisia, luovia, hauskoja ja viisaita ongelmanratkaisun mestareita, joista jokaiselta löytyy oma, hieman yllättäväkin taustatarinansa. Testaa sinäkin omat insinööritaipumuksesi, voit voittaa 50 euron lahjakortin!
    xxx/ellauri044.html on line 1041: Paskiaisvanhemmilla on paskiaislapsia. Burgo juoruaa Tiger Woodsista peitenimellä. Ison-Masan isä oli ryöstelevä punikki, pojasta tuli saneeraaja ja konsultti. Paska-Nallen isä oli paska-Björn. Kylmiö Goethen isä Caspar oli kylmiö. Jos narsismi periytyy, oliko mun vanhemmatkin narsisseja? Onko mun lapset? Kukilla niin on, paizi hybrideillä. Vaimo ainakaan ei ole, vaan narsissin kasvattaja. Lapset on sitten onnexi risteytyxiä.
    xxx/ellauri044.html on line 1101: jolle se oli kade, et tällä on asenneongelmia

    xxx/ellauri044.html on line 1106: naisella per definitionem ON setämiesasenneongelma.
    xxx/ellauri044.html on line 1141: Jonkun Twengen ja Campbellin miälestä Joen häpeähöpötys on hanurista. Narsistit on oikeesti kusipäitä jotka uskoo tosissaan olevansa muita parempia, ihan häpeämättä ja hävyttömästi. Tän dynaamisen duon miälestä narsismi on jenkeissä epidemia. Ylisuurexi paisunut minäkäsitys ja kuvitelma jatkuvan erikoiskohtelun oikeutuxesta on vallannut amerikkalaisnuorten mielet. Mahtava narsisti, joka saavuttaa julkkisaseman ja tulee tunnetuxi on niiden idoli ja unelmien täyttymys. The American Idol.
    xxx/ellauri044.html on line 1165: nakertavia antifa- siis terroristeja, kuten pilliinviheltäjä Assange.

    xxx/ellauri044.html on line 1167: Assangen se naamioi kunnianloukkaushaasteen pelossa joxikin

    xxx/ellauri044.html on line 1170: 25-vuoiaana Rowan (ei Atkinson, vaan Assange, toinen huonojen tilanteiden mies) sai päähänsä jotakin, mitä hän myöhemmin kuzui ilmestyxexi. Nautittuaan eräänä iltana LSD:tä hän tajusi kesken kaiken, että kuluttajakulttuuri on sairaus, joka riivasi sosiaalista todellisuutta ja että mainonta oli sen luomisessa keskeisessä roolissa. Intensiivisen kirkkaana hetkenä hän tajusi, kuinka jättiläisyriysten valtaamaa Amerikkaa palvelevat mainosfirmat kuluttivat suuria määriä rahaa ja työtunteja, jotta suuren yleisön identiteetti saataisiin sidottua tuotteiden kuluttamiseen.
    xxx/ellauri044.html on line 1172: Miten hullua! Sitä noi hallusinogeenit tekee. Mr. Beanista tuli lopulta kuuluisa, se sai sänkykumppaneita, mutta tarina ei tietystikään pääty hyvin: siitä tuli paranoidi narsisti, ja CIA sai sen motitetuxi Equadorin suurlähetystöön. Vaikka Guantanamo oisi ollut oikeampi paikka.
    xxx/ellauri044.html on line 1203: Hienoileva homo-Jesse suhtautui Jooseen alentuvasti. Joen oli vaikea tuntea empatiaa (se on helpompaa kun vastapuolta voi vähän sääliä). Varmaan Oulunkylän terapeutilla oli sama ongelma, mä olin tosi nokkava. No se veti pitemmän korren lopulta, ja niin teki Joosekin.


    xxx/ellauri044.html on line 1204: Hämärissä new age guruissa on nippu kaikkitietäviä narsisteja.
    xxx/ellauri044.html on line 1209: Sathya Sai Baba (born Sathyanarayana Raju; 23 November 1926 – 24 April 2011) was an Indian godman, guru and philanthropist. At the age of fourteen he claimed that he was the reincarnation of Shirdi Sai Baba, a saint who became famous in the late 19th and early 20th centuries in Maharashtra and had died eight years before Sathya was born.
    xxx/ellauri044.html on line 1212: His birth was alleged by his mother Easwaramma to be of a miraculous conception. Sathya Sai Baba's siblings included elder brother, sisters, and younger brother. Nää tuli kaiketi ihan luonnonmenetelmällä kuten Jeesuxenkin sisaruxet. Epätavallisempaa on et tahraton siitto tuli tällä kertaa fläkkisten väliin.
    xxx/ellauri044.html on line 1214: As a child, he was described as "unusually intelligent" and charitable, though not necessarily academically inclined, as his interests were of a more spiritual nature. He was uncommonly talented in devotional music, dance and drama. From a young age, he has been alleged to have been capable of materialising objects such as food and sweets out of thin air. Olikohan sillä huonot hampaat. Iskä oli sille hirmu vihainen, ehkä syystä. Äitikin oli käväissyt salaa hunajapurkilla. Babaa pisti skorpioni ja se alkoi puhua sanskriittiä. Babar oli ennustanut kuolevansa 96v terveenä kuin pukki. Se kuolikin 84v kun tuoli kaatui sen päälle. Jälkeenpäin selitettiin et se oli tarkoittanut kuukalenterivuosia. Se ei yrittänyt USAaan, teki vaan jonkun lomamatkan Ugandaan.
    xxx/ellauri044.html on line 1223: Ettei sillä vaan ole siinä piiloagendoja. Joku Fiona

    xxx/ellauri044.html on line 1231: kun Burger heittää sivulauseessa vaihtoehtoisia faktoja

    xxx/ellauri044.html on line 1232: ize eläintalouskysymyxestä. Mihis oikein pyrit Burgeri?


    xxx/ellauri044.html on line 1234: koittaa saada sulle huonoa omaatuntoa pihviburgereista?

    xxx/ellauri056.html on line 42: Keväällä 2022 Ukrainan selkkauxen aikana löytyi Häpylän lainaston poistohyllystä alkuperäisteos Five go off to concentration camp, jonka kannessa Georgina kazoo ahdistuneena kun Dickin aavejuna syöxyy pimeään tunneliin. Siitä selvisi, että loppuvizeissä Timmy the dog thumped his tail hard on the ground. Julian, Dick, George and Ann laughed hard and Dick thumped his dick happily into Georgina's tail.
    xxx/ellauri056.html on line 60: Cependant, sur un bloc de glace qui nageait de conserve avec l'auge de pierre, une ourse blanche était assise, tenant son petit entre ses bras, et Maël rentendit qui murmurait doucement ce vers de Virgile Incipe parve puer.
    xxx/ellauri056.html on line 114: Ennen kuin rikolliset ovat poliisin huostassa, joutuvat sekä Matilda että Johannes hengenvaaraan ja koko suuriruhtinaskunnan rahauudistus on hiuskarvan varassa. Se Snellmanin hopeamarkka siis joka aiheutti 1865 nälänhädän. Entä mihin katoaa hätäapuvilja, jota on toimitettu pitäjään Pietarista? Johannes joutuu tässä kirjassa harvinaisen kiivaaseen tulitaisteluunkin. Bang! Bang! Zipp! Zing! AAH! Jerry Cotton pani murinaa jaguaariin, puolikenkää konehuoneeseen. Sepänsälli jostakin, en muista mistä. Connecticutista.
    xxx/ellauri056.html on line 119: Kuolema Ylioppilastalolla päättyy repliikkiin: ”Aleksis Stenvall on kuollut Tuusulassa! Kuulin sen juuri Ylioppilastalolla!” Johannes herää krapulaisena juhlasalin taffelipianon alta irrallista irrallista tuolinjalkaa puristaen. Vieressä makaa Westman mustalla silkkisukalla kuristettuna. Valitettavasti moni ihminen on illalla todistanut Westmanin ja Johanneksen riitelyä. Mutta kuka heistä on ilotyttöjen pelkäämä Pukki? Tällä kertaa Matilda kirjaimellisesti pelastaa Johanneksen hengen ja paljastuu, kuinka surkeassa kunnossa onkaan yliopiston komea kirjasto.
    xxx/ellauri056.html on line 180: "Ajatus että rupeaisin samaan ammattiin kuin äiti, oli mulle hyvin vastenmielinen. Pyrin lukemaan psykologiaa, filosofiaa, germaanista filologiaa. Menin töihin kaupparekisteriin ja olin Stockmannillakin, hain oikeustieteelliseen ja pääsin sihteeriopistoon ja tein töitä sihteerinä."

    "Eräänlaista kapinaa oli sekin, että mä menin itseäni huomattavasti vanhemman virkamiehen kanssa naimisiin."
    xxx/ellauri056.html on line 206: Vuonna 2003 Manninen alkoi pitää laihdutusblogia. Projektin pohjalta syntyivät tietokirjat Sinä onnistut -- Pysyvän painonpudotuksen salaisuudet ja Sinä onnistut -- Tehokiinteytys, jotka Manninen kirjoitti yhdessä Eija Holmalan ja Patrik Borgin kanssa. Vuonna 2005 Manninen sairastui loppuunpalamiseen ja sitä seuranneeseen masennukseen. Hän kertoo toipumisprosessin aikana oppimistaan asioista kirjassaan Minä onnistun. Vuonna 2012 Manninen opiskeli Los Angelesissa Michael Neillin Supercoach Academyssa elämänmuutosvalmentajaksi.
    xxx/ellauri056.html on line 231: Dickensissä on paljon yhteistä Toope Sillanpään kaa. Säätypudokkaista ylös pungertava nousukas, porvarillinen köyhien ystävä, viihtyi yleisön edessä, läträs viinan kaa ja kävi huorissa. Please sir I want some more.
    xxx/ellauri056.html on line 238: Kirjassaan Halvatun tomppeli Maukka mystifioi oikeutta kertomatta missään kohtaa mitä se oikeastaan on. Stageiran Ari oli järkevämpi, lähti määritelmästä (ks. alla). Hetkinen hetkinen, premissoidaan tilanne.
    xxx/ellauri056.html on line 248: Ei kyllä Maeterlinck on sittenkin vaan talouslipilaari höpisijä. Ei se  kekannut selfish gene ajatusta. Maurise ja muut modernistit, Eno Kala esimerkixi, ei päässeet irti finaalisen kausaliteetin harhasta.  Ei tällä tuherruxella ole mitään tarkoitusta, se vaan tapahtuu. Shit happens. Eetteripyörteitä. Modernisteille oli vielä olemassa henkeä ja sielu vaikkei ollut enää selvää missä. Sitä hädissään ne kaivelevat kallon pohjalta vaikkeivät löydä muuta kuin napanöyhtää. Pientä toivetta kuolemattomuudesta vielä
    xxx/ellauri056.html on line 263: Ei kylse vaan on kermaperse persepää. Kuten Ari Stageirasta huomautti, oikeus on payoffin jakosuhde, jonka määrää voimasuhteet pelissä. Maukka ajattelee ensin naivisti että reilu jakosuhde olis tasan kaikille, mutta peruuttaa siitä äkkiä:


    xxx/ellauri056.html on line 274: En 1902, Maurice écrit Monna Vanna, où joue Georgette Leblanc. Il vit avec elle jusqu'en 1918, avant d'épouser, l'année suivante, la jeune actrice Renée Dahon.
    xxx/ellauri056.html on line 278: Ilmeisesti pupeltaen vegeruokaa ja juoden palanpainikkeexi mehua. Ei ihme jos näyttelijätärtä alkoi haukotuttaa. Sentään hiilijalanjälki jäi pienemmäxi.
    xxx/ellauri056.html on line 280: Georgette Leblanc (8. helmikuuta 1875 Rouen – 27. lokakuuta 1941 Cannes) oli ranskalainen sopraano, näyttelijä ja kirjailija. Hän oli Nobel-palkitun kirjailijan Maurice Maeterlinckin pitkäaikainen kumppani ja puoliso (1895–1918), jolle Maeterlinck omisti kirjansa Le trésor des humbles (1896) (Köyhäin aarteet, suom. F. E. Sillanpää).
    xxx/ellauri056.html on line 282: Hän asui Maurice Maeterlinckin kanssa Nizzassa. Myöhemmän lepakkokumppaninsa kirjailija, kustannustoimittaja Margaret Andersonin kanssa hän asui Seine-Maritimessa. Sekä Anderson että Leblanc olivat kreikkalais-armenialaisen mystikko G. I. Gurdjieffin oppilaita, ja he kuuluivat Gurdjieffin erityiseen 'Köysi' -naisryhmään, johon kuului myös kirjailija Kathryn Hulme. Georgette oli kirjailija Maurice Leblancin sisar, Maurice tuli erityisesti tunnetuksi luomastaan Arsene Lupin -romaanihahmosta. Jean Cocteau oli Georgetten läheinen ystävä.
    xxx/ellauri056.html on line 284: Maurin tunnetuin biisi oli symbolistinen näytelmä Pelleas ja Melisande. The work never achieved great success on the stage, apart from in the operatic setting by Debussy, but it was at the time widely read and admired by the literary elite in the symbolist movement, such as Strindberg and Rilke. It also inspired other contemporary composers, including Gabriel Fauré, Arnold Schoenberg, and Jean Sibelius.


    xxx/ellauri056.html on line 287: Uutta muihin senaikaisiin triangelidraamoihin verrattuna on ettei P. ja M. edes tiedä mixne tykkää toisistaan, ja että Melisande kuollessaan ei sano ah mä kuolen, se ei edes tajuu sitä. Kukaan ei oikeestaan tajuu mistään höykäsen pöläystä, ei kazojatkaan. Tää on ennakoivinaan Samuel Beckettiä.
    xxx/ellauri056.html on line 303: Monet Maurisen luettelemista hienoista asioista on kyllä luxusta, karkkeja ja kylmiä paloja apinan aterioiden välillä. Mut monet niistä on apinasuvun elinkeinoja, kuten avioliitto uskonto hyvännäkösyys ja luottokelpoisuus. Ei pelkkä onnen ruiskahdus oo riittävää, pitäähän pennut myös elättää. Sellanen sankarillinen uhraus on yhteiskuntaruumiin solun apoptoosia. Maurice ei ihan huomioinut selfish geneä eikä vielä selfixempää memeä. Vaik ois luullut amatööritermitistiltä.
    xxx/ellauri056.html on line 312:

    Bugger it


    xxx/ellauri056.html on line 316: Esimerkkinä löyty Mauriselta mm. hupaisa hessu 1700-luvulta, vähän kuin Fast shown Arthur: "bugger it", "wif my luck". Tällä Lucilla meni lähes kaikki täysin päin persettä. Huono terveys, huono onni, paska elämä. Siitä huolimatta tai ehkä sixi se julkaisi nipun penseyxiä ja paasauxia Voltairen suojeluxessa. Sen mielestä Racine löi Corneillen 6-0. Voltaire taisi olla samaa mieltä. Niistä Corneille oli messuaja ja sen sankarit jotain supermiehiä niinkuin jollain Sofokleella, Racine oli show not tell koulukuntaa, ja sen hemmot inhimillisempiä (vrt Euripides). Musta molemmat vaikuttaa aiika heikoilta, vaikken ole lukenutkaan niitä kunnolla. En pidä tragedioista ylipäänsä, ne on liian yleviä.
    xxx/ellauri056.html on line 324: Les sots ne comprennent pas les gens d'esprit.

    xxx/ellauri056.html on line 325: Les gens d'esprit seraient presque seuls sans les sots qui s'en piquent.

    xxx/ellauri056.html on line 333: Entre rois, entre peuples, entre particuliers le plus fort se donne des droits sur le plus faible, et la même regie est suivie par les animaux par la matiere par les Elements, etc. de sorte que tout s :'execute dans l'univers par la violence; et cet ordre que nous blâmons avec quelque apparence de justice, est la loi la plus generale la plus absolue la plus immuable, et la plus ancienne de la nature.
    xxx/ellauri056.html on line 345:
    Paw Patrol, la Pat'Patrouille : Le temple des singes

    xxx/ellauri056.html on line 347: Lors des fouilles d'un temple enseveli dans la jungle, Carlos chute dans un puits et Mandy le singe subtilise une couronne antique que la Pat'Patrouille va devoir rechercher.
    xxx/ellauri056.html on line 358: Novalis schrieb Heinrich von Öfterdingen, der öfter Dingen nachlief: „Der Jüngling lag unruhig auf seinem Lager, und gedachte des Fremden und seiner Erzählungen. Nicht die Schätze sind es, die ein so unaussprechliches Verlangen in mir geweckt haben, sagte er zu sich selbst; fern ab liegt mir alle Habsucht: aber die blaue Blume sehn’ ich mich zu erblicken.“
    xxx/ellauri056.html on line 360: Novalis (* 2. Mai 1772 auf Schloss Oberwiederstedt; † 25. März 1801 in Weißenfels), eigentlich Georg Philipp Friedrich von Hardenberg, war ein deutscher Schriftsteller der Frühromantik und Philosoph. Sein Rufname war „Fritz“.
    xxx/ellauri056.html on line 362: Novalis kuulostaa joltain lääkkeeltä. Ja se sopiikin kuin nenä naamaan. Novalis war ein uralter Beiname seiner Familie: De novali, die „vom Neuland“. Frizun mielestä "Der Poet ist der transzendentale Arzt.“ Novalis fanitti Böhmeä, mystistä suutaria josta on toisaalla jo pitkät turinat. Novalis oli myös Schlegelien kamuja. Novalis oli kermapeppu aatelinen jolla kaikki meni putkeen paizi et se sai Schilleriltä tubin. Ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu. Siihen kuoli hän. Parantaja paranna izesi. Sininen kukka ei tepsinytkään hivutuxeen.
    xxx/ellauri056.html on line 364:
    Schlegel

    xxx/ellauri056.html on line 366: Karl Wilhelm Friedrich Schlegel (* 10. März 1772 in Hannover; † 12. Januar 1829 in Dresden), seit 1814 von Schlegel, meist kurz Friedrich Schlegel genannt, war ein deutscher Kulturphilosoph, Schriftsteller, Literatur- und Kunstkritiker, Historiker und Altphilologe. Friedrich Schlegel war neben seinem Grossbruder August Wilhelm Schlegel einer der wichtigsten Vertreter der „Jenaer Frühromantik“.
    xxx/ellauri056.html on line 367: Friedrich Schlegel kam am 10. März 1772 als zehntes Kind des lutherischen Pastors und Dichters Johann Adolf Schlegel in Hannover zur Welt. Die Erziehung Friedrichs bereitete der Familie Kummer: "in sich zurückgezogen erschien das Kind schwer erziehbar und zudem von labiler Gesundheit". In einem Brief an seinen Bruder August Wilhelm schreibt er: „Meine Erklärung des Worts Romantisch kann ich Dir nicht gut schicken, weil sie 125 Bogen lang ist.“
    xxx/ellauri056.html on line 368: In der Literatur sollten nun nicht mehr wie in der Klassik bestimmte Schemata für die Erschaffung eines literarischen Werkes vorgegeben sein, sondern man betrachtete den Künstler als freischaffendes Genie.
    xxx/ellauri056.html on line 369: Schlegel wollte Philosophie, Prosa, Poesie, Genialität und Kritik miteinander untrennbar rühren. Die Poesie muß sowohl heidnisch als auch christlich sein. Er merkt kritisch an, daß Calderón diesem Ideal nicht entspricht. Er ist nur Katholisch.
    xxx/ellauri056.html on line 374: Calderón (pronounced [kaldeˈɾon]) is a Spanish and Sefardi occupational surname. It is derived from the Vulgar Latin "caldaria" ("cauldron") and refers to the occupation of tinker. Calderón, or Calderon, may refer to: Alberto Calderón, Argentine mathematician; Alfonso Calderon (activist), Spanish born activist and advocate for gun control Alfonso Calderón, Chilean poet and writer... jne jne, kunnes 27:ntenä tulee Pedro Calderón de la Barca, Spanish dramatist.
    xxx/ellauri056.html on line 380: Mä muistan Schlegelin nimen jostain filologisesta yhteydestä 40 vuoden takaa. Joo näin se oli: Schlegel gilt als Pionier der Sprachtypologie und bahnbrechender Indologe, ohne dass er jemals in Indien war. Seine Monographie Über die Sprache und Weisheit der Indier lenkte große Aufmerksamkeit auf Indien.
    xxx/ellauri056.html on line 384: Caroline Schelling, geborene Dorothea Caroline Albertine Michaelis, verwitwete Böhmer, geschiedene Schlegel, verheiratete Schelling (* 2. September 1763 in Göttingen; † 7. September 1809 in Maulbronn), war eine deutsche Schriftstellerin und Übersetzerin. Sie zählte zu der als Universitätsmamsellen bekannten Gruppe Göttinger Professorentöchter und gilt als Muse verschiedener Dichter und Denker der Romantik.
    xxx/ellauri056.html on line 385: Ohne Zweifel hat zwischen Caroline, ihrer Tochter Auguste und Goethe ein besonderes Verhältnis bestanden. Geschlechtsverkehr sicherlich. Neun Monate später, am 28. April 1785, wurde Carolines erstes Kind Auguste geboren.     Takusti Jöötin hässimä, ainakin se ize luuli niin. Als 1803 das Scheitern der Ehe von Caroline und Schlegel klar war, half Goethe sehr eifrig dabei.
    xxx/ellauri056.html on line 392: Caroline von Boehmer-Schlegel-Schelling kirjoitti kirjeessä: „Über ein Gedicht von Schiller, das Lied von der Glocke, sind wir gestern Mittag fast von den Stühlen gefallen vor Lachen, es ist à la Teufel, wenigstens um des Teufels zu werden.“ Aika typykkä. "Doch scheinen weibliche Charaktere des Untergangs (wie Lady Macbeth) bedenklich," marisi pettynyt Friedrich Schlegel.
    xxx/ellauri056.html on line 396: Das Lied von der Glocke ist ein im Jahr 1799 von Friedrich Schiller veröffentlichtes Gedicht. Es gehörte lange Zeit zum Kanon der deutschen Literatur und ist eines der bekanntesten, am meisten zitierten und parodierten deutschen Gedichte.


    xxx/ellauri056.html on line 400: Nachdem Schiller Homers Odyssee und Ilias in deutschen Übertragungen wieder gelesen hatte, strebte er danach, der nationale Epiker seiner Zeit zu werden. „ein Künstler der wahre Volksdichter werden könne bei glücklicher Wahl des Stoffes und höchster Simplizität in Behandlung desselben“. Zu diesem Zweck schaute er sich die Arbeitsabläufe in einer Glockengießerei genau an. Der bleiche Gelehrte hat rücksichtsvoll in dem hochlehnigen Stuhl an der Wand Platz genommen, um die Arbeit nicht zu stören.
    xxx/ellauri056.html on line 406: „Denn das Auge des Gesetzes wacht“
    xxx/ellauri056.html on line 408: „Die Jahre fliehen pfeilgeschwind“
    xxx/ellauri056.html on line 409: „Doch der Segen kommt von oben“
    xxx/ellauri056.html on line 414: „Wehe, wenn sie losgelassen!“
    xxx/ellauri056.html on line 416: „Drinnen waltet die züchtige Hausfrau“
    xxx/ellauri056.html on line 422: „Doch mit des Geschickes Mächten ist kein ew’ger Bund zu flechten“
    xxx/ellauri056.html on line 429: Der ruh’ge Bürger greift zur Wehr,
    xxx/ellauri056.html on line 431: Und Würgerbanden ziehn umher,
    xxx/ellauri056.html on line 435: Nichts heiliges ist mehr, es lösen
    xxx/ellauri056.html on line 456: Juu saxalaiset idealistit oli inhottavaa porukkaa. Mix niitä sikis nimenomaan Saxassa 17. ja 18. vs? Samasta lähteestä tai mutakuopasta kuin Arminius, porvaristo, protestantismi ja nazismi. Sehr günstig, juutalaiset, brätzel, olut ja makkara. Koppalakit kiillotetut saappaat vyöt Gott mit uns ja kokardit. Näistä ainexista se jollain lailla lähtee. Lyttyyn lyödyt julmat germaanit purkaa patoutunutta kiukkua. Tasankojen yli kiiti hyppyrottia kuin suunnattomia kirppulaumoja. Takakäpälillään astelevia juovikkaita hyeenoja. Ilotonta hohotusta kolmannella tahdissa.
    xxx/ellauri056.html on line 458: Tästä puuttuu vielä tonni, Kant Schelling ja Hegel. Khääntistä mullon vaikka kuinka monta mainintaa mutta oonko repostellut vielä ize ukkoa?
    xxx/ellauri056.html on line 499: Kant kirjautui Kaliningradin yliopistoon 16-vuotiaana vuonna 1740. Hän opiskeli Gottfried Leibnizin ja Christian Wolffin filosofiaa Martin Knutsenin alaisuudessa. Knutsen oli rationalisti, joka oli tietoinen myös brittiläisen filosofian ja tieteen kehityksestä ja opetti Kantille myös Newtonin matemaattista fysiikkaa. Kantin isän äkillinen kuolema vuonna 1746 keskeytti hänen opintonsa. Kantista tuli Königsbergin ympärillä olleissa pienissä kaupungeissa toiminut yksityisopettaja, mutta hän jatkoi myös tutkimuksiaan.
    xxx/ellauri056.html on line 519: Kant käytti hiljaisen vuosikymmenensä pohtien ratkaisua esitettyyn ongelmaan. Kun hän lopetti hiljaisuuden toukokuussa 1781, hänen vastauksensa oli Puhtaan järjen kritiikki. Vaikka Kritiikki on nykyään eräs filosofian historian kuuluisimmista teoksista, siitä ei välitetty juuri lainkaan sen ensimmäisellä julkaisukerralla. Kirja oli pitkä, alkuperäisenä saksankielisenä painoksena yli 800 sivua, ja se oli kirjoitettu kuivalla koulufilosofisella tyylillä. Se sai vain muutamia arvosteluja, ensimmäisen ilmestyessä vasta tammikuussa 1782, eivätkä arvostelijat ymmärtäneet Kritiikin vallankumouksellista luonnetta. Kant pettyi teoksen saamaan vastaanottoon. Hän kuitenkin ymmärsi teoksen epäselvyyden ja kirjoitti teoksen Prolegomena, joka teki yhteenvedon Kritiikin pääkohdista.
    xxx/ellauri056.html on line 527: Moses Mendelssohn oli tunnetun säveltäjän Felix Mendelssohnin isoisä. Moses Mendelssohn (6. syyskuuta 1729 Dessau – 4. tammikuuta 1786 Berliini) oli saksalainen juutalainen filosofi. Hän oli 1700-luvun merkittävimpiä juutalaisia ja hänen voidaan katsoa synnyttäneen euroopan juutalaisen valistuksen, haskalahin. Hänen tärkein juutalaisuutta käsittelevä teoksensa Jerusalem, eli uskonnollisesta vallasta ja juutalaisuudesta julkaistiin vuonna 1783. Jotkut juutalaiset ovat pitäneet Mendelssohnia kolmantena Mooseksena, jonka kautta juutalaisille on avautunut uusi suunta historiassa, raamatullisen Mooseksen ja keskiajalla vaikuttaneen Moses Maimonideen jälkeen. Toiset taas ovat nähneet hänet juutalaisten oman identiteetin ja perinteisen juutalaisuuden tuhoutumisen alullepanijana. Kaikkia ei voi miellyttää. Sen rouva oli Fromet Guggenheim.
    xxx/ellauri056.html on line 550: Novalis ja Schlegel yhessä fanitti Fichteä. Schiller, Herder, Wieland ja Goethe oli niille vanhoja setiä.
    xxx/ellauri056.html on line 552: Fichte on kuusi, mutta niin on Tannenbaum, jolla on lehvät uskolliset. Mitä eroa? Tanne oder Fichte? Die Unterschiede? Fichte on kuusi, euroopankuusi, mezäkuusi, ja Tanne on pihta, jalokuusi, kuusi. Nykyään saa Suomestakin joulupuuxi Tanneja. Mutta vähemmistönä. So ist so manche im Handel angebotene "Tanne" tatsächlich eine Fichte.
    xxx/ellauri056.html on line 560: Fichten pääkiinnostuksen kohteita olivat ontologia, metafysiikka ja epistemologia. Aluksi hän seurasi Baruch Spinozan jalanjäljissä, mutta myöhemmin hän kiinnostui Immanuel Kantin filosofiasta. Filosofiassaan, joka on jyrkkää idealismia, Fichte koettaa osoittaa, että kaikki olevainen ja koko maailman järjestys on hengen välttämätön tuote. Tietoisuuden perimmäinen olemus on Fichten mukaan Ego. Jumala on hänestä eettinen maailmanjärjestys, myöhemmin absoluuttinen olevainen, joka ilmenee vain eettisessä toiminnassa.
    xxx/ellauri056.html on line 564: Fichte kuulostaa siis pahalta paskiaiselta. Aika vittumaiselta egoistilta ja ilkeältä protofasistilta. Se onkin tullut mainituxi aika monen myöhemmän paskiaisen kohdalla. Idealistivirkaveljiensä Hegelin ja Schellingin vanhempi idealistikolleega, jota ne ablehnas mutta silti apinoi. Aina elegantti Goethe vinoili: „daß doch einem sonst so vorzüglichen Menschen immer etwas Fratzenhaftes in seinem Betragen ankleben muß“. Hullu Hördelin fanitti Fichteä, ylläri. Fichte oli antisemiitti. Die Nationalsozialisten nahmen Fichte zur Begründung ihrer Ideologie in Anspruch
    xxx/ellauri056.html on line 566: Fichte war das erste von acht Kindern des Bandwebers Christian Fichte (1737–1812) und seiner Frau Maria Dorothea (geb. Schurich, 1739–1813) in Rammenau in der Oberlausitz. Er wuchs ärmlich in einem von Frondiensten geprägten dörflichen Milieu auf. (Frondienst on socage eli torpparius, maaorjuuden eräs muoto.) Seine Auffassungsgabe und sein gutes Gedächtnis fielen einem Verwandten der örtlichen Gutsherrschaft, dem Gutsherrn Ernst Haubold von Miltitz (1739–1774), bei einem Besuch in Rammenau auf: Er hatte eines Sonntags die kirchliche Predigt verpasst, woraufhin der zehnjährige Fichte gerufen wurde, von dem man versicherte, er könne die Predigt wiederholen. Daraufhin imitierte dieser den Pfarrer so perfekt, dass der Freiherr in seiner Entzückung dem Kind nach einer Vorbereitungszeit im Pfarrhaus zu Niederau den Besuch der Stadtschule in Meißen ermöglichte. Danach finanzierte ihm sein Förderer 1774 eine Ausbildung an der Landesschule Pforta bei Naumburg, verstarb jedoch im selben Jahr.
    xxx/ellauri056.html on line 568: Nach seiner Schulzeit zog Fichte 1780 nach Jena, wo er an der Universität ein Theologie-Studium begann, wechselte jedoch bereits ein Jahr später den Studienort nach Leipzig. Die Familie von Miltitz unterstützte ihn nun nicht mehr finanziell, er war gezwungen, sich durch Nachhilfeunterricht und Hauslehrerstellen zu finanzieren und brachte das Studium zu keinem Abschluss.
    xxx/ellauri056.html on line 570: In dieser aussichtslosen Lage bekam er 1788 in Zürich eine Stelle als Hauslehrer, die er aber nur zwei Jahre innehatte, da er der Auffassung war, dass man, bevor man Kinder erzieht, zuallererst die Eltern erziehen müsse. Dort verlobte er sich mit Johanna Marie Rahn (1755–1819), Tochter des Kaufmanns und Waagmeisters Johann Hartmut Rahn und Nichte des Dichters Klopstock.
    xxx/ellauri056.html on line 572: Anschließend ging er wieder nach Leipzig. Fichtes Plan, Prinzenlehrer zu werden, scheiterte. Seine zweite Idee, eine Zeitschrift für weibliche Bildung, lehnten mehrere Verleger ab. Trauerspiele und Novellen brachten ihm ebenfalls keine finanzielle Sicherheit.
    xxx/ellauri056.html on line 574: In Leipzig lernte Fichte 1790 die Philosophie Immanuel Kants kennen, die ihn stark beeindruckte. Kant inspirierte ihn zu seiner am Begriff des Ich ausgerichteten Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre. Fichte sah eine rigorose und systematische Einteilung zwischen den „Dingen, wie sie sind“ und „wie die Dinge erscheinen“ (Phänomene) als eine Einladung zum Skeptizismus, den er verwarf.
    xxx/ellauri056.html on line 576: Nach einem kurzen Intermezzo auf einer Hauslehrerstelle in Warschau nahm Fichte Anfang November 1791 eine auf ein Jahr befristete Anstellung als Hauslehrer des Sohns des Ehepaars Louise von Krockow, geb. von Göppel, die mit Kant persönlich bekannt war, und Heinrich Joachim Reinhold von Krockow (1736–1796), Königl. Preußischer Obrist, im gräflichen Schloss Krockow in der Nähe der pommerellischen Ostseeküste an. Im selben Jahr besuchte er Kant in Königsberg, wo dieser ihm einen Verleger für seine Schrift Versuch einer Critik aller Offenbarung (1792) verschaffte, die anonym veröffentlicht wurde. Das Buch galt zunächst als ein lange erwartetes religionsphilosophisches Werk von Kant selbst. Als Kant den Irrtum klarstellte, war Fichte berühmt und erhielt einen Lehrstuhl für Philosophie an der Universität Jena, den er 1794 antrat. Zuvor hatte er nach längerer Überlegung, ob eine Eheschließung ihm nicht die „Flügel abschneide“, 1793 Johanna Rahn geheiratet. Drei Jahre später kam Sohn Immanuel Hermann (1796–1879) zur Welt.
    xxx/ellauri056.html on line 582: Ein zentraler Kern in Fichtes Philosophie ist der Begriff des „absoluten Ich“. Dieses absolute Ich ist nicht mit dem individuellen Geist zu verwechseln. Später nutzte er die Bezeichnung „Absolutes“, „Sein“ oder „Gott“. Fichte beginnt in seiner Grundlage der gesamten Wissenschaftslehre mit einer Bestimmung des Ich:
    xxx/ellauri056.html on line 584: „Das Ich setzt sich selbst, und es ist, vermöge dieses bloßen Setzens durch sich selbst; und umgekehrt: Das Ich ist, und es setzt sein Seyn, vermöge seines bloßen Seyns. – Es ist zugleich das Handelnde, und das Produkt der Handlung; das Thätige, und das, was durch die Thätigkeit hervorgebracht wird; Handlung, und That sind Eins und dasselbe; und daher ist das: Ich bin, Ausdruck einer Thathandlung.“
    xxx/ellauri056.html on line 588: Olixe niin et Hegel sai Fichteltä historian epookit, ja Marx sitten Hegeliltä, vaikka käänsi syyn (geenit) ja seurauxen (meemit) toisin päin.
    xxx/ellauri056.html on line 594: Filosofisesti Schelling yleensä lasketaan postkantilaiseen saksalaiseen idealismiin muun muassa Fichten, Reinholdin ja Hegelin kanssa. Schelling tunsi henkilökohtaisesti ja vaihtoi ajatuksia monien aikalaistensa filosofien kanssa. Kaverit tais jäädä tappiolle vaihdossa. Näistä mainittakoon Fichte, Hegel, Goethe ja Hördelin. Vittu Jöötti ja Hördelin mitään filosofeja olivat, kuhan tökeröitä runoltajia.
    xxx/ellauri056.html on line 600: Schelling koki, että filosofian oli tarkasteltava ihmisen ja maailman (luonnon) välistä vuorovaikutusta, toisin sanoen tietoisuutta tai maailman kokemista, sekä subjektista käsin fichteläisellä metodologialla, että sen aikaisen tieteen metodologialla objektiivisesta maailmasta käsin. Koska idealistit kehittäessään kantilaista filosofiaa kyseenalaistavat Kantin ”olion sinänsä” (die Dinge an sich) ja käsittelevät tietoisuutta tuotteliaana toimintana (produktive Tätigkeit, jonkinlainen Hördelin-tyyppinen ”Seynia” muistuttava ilmiö), on tämän vaikutus nähtävissä monissa myöhemmissä eurooppalaisissa filosofisissa suuntauksissa.
    xxx/ellauri056.html on line 604: Schellingin ajattelussa ilmeni eri kehitysasteita. Teoksessaan Ideen zu einer Philosophie der Natur (1797) hän esitti panteistista luonnonfilosofiaa. Myöhemmin hän asettui (Darstellung meines Systems, ym.) Spinozaa lähentelevälle niin sanotun identiteettifilosofian kannalle, jonka mukaan henki ja luonto ovat identtiset jumalallisessa kaikkiyhteydessä. Lopulta hän päätyi (Philosophie und Religion, Philosophische Untersuchungen über das Wesen der menschlichen Freiheit ym.) mystillis-uskonnolliseen mietiskelyyn. Sekö siis oli kehityxen huippua? Aika lässähdys. Mahalasku suorastaan.
    xxx/ellauri056.html on line 606: More interestingly, Schellingin puoliso oli vuodesta 1803 Caroline Schelling, o.s. Michaelis (1763–1809), joka oli J. D. Michaëliksen tytär ja August Wilhelm Schlegelin aiempi puoliso. Tätä ennen Schelling oli kihloissa Carolinen tyttären Auguste Böhmerin (k. 1800) kanssa, joka siis oli Jöötin bylsimä. Joku tykkää äidistä joku tyttärestä. Osasivat vatuloida nämäkin.
    xxx/ellauri056.html on line 614: Die Traditionsrestaurants der Straße waren bekannte regelmäßige Treffs für Künstler, Schriftsteller und andere Persönlichkeiten wie: Bertolt Brecht, Wassily Kandinsky, Rainer Maria Rilke, Lenin, Adolf Hitler, Franz Josef Strauß im Schelling-Salon sowie Thomas Mann, Frank Wedekind, Joachim Ringelnatz, ge Stefan">Stefan George, Franz Marc, Paul Klee und Lenin im Café Altschwabing, und Seija mit Piki in der Studentenstadt.
    xxx/ellauri056.html on line 618: Schelling muutti filosofisia kantojaan kuin väkkärä. Hälläpyörä olisi Sirkkis siitä sanonut. Sen luonnonfilosofia oli jotain vitun hermeneutiikkaa. Empiirisesti aivan pielessä. Toinen on antikartesiolainen näkemys omasta navasta. Pointtina ettei sini ja mini ymmärrä edes izeään. Siinä se on kyllä oikeassa. Size nakersi Hegeliä tavalla josta monet myöhemmät sekulit ml Kierkegaard, Marx, Nietzsche, Heidegger ym ym innostuivat. Ranskalaiset postmodernistit tyyliin Lacan, Derrida tai Adorno näyttää olleen saxalaisen idealismin karkeen manttelin perijöitä. Jälkiuudenaikaisia hämärämiehiä. Existentialistit kuten Eski Saarinen on perimmältään samanlaisia, Aalto yliopiston miehiä.
    xxx/ellauri056.html on line 620: Friedrich Wilhelm Schelling syntyi Leonbergin koiratarhassa Stuttgartin lähellä 1775. Se kävi protestanttiseminaaria Tübingenissä 1790-1795 Ranskan vallankumouxen aikana, missä sen koulukavereita oli Hegel ja hörhö Hördelin. Size muutti harppisakuihin, Leipzig 1797, sit Jena, missä sen kavereita oli kaima Schlegel ja kermapeppu Novalis. Jöötti-setä hommas sille professuurin Jenasta 1798-1803. Varmaan päästäxeen paremmin bylsimään rva Schellingiä. Eron jälkeen 1803 Reeti läxi takas länsi-Saxaan, etenkin Müncheniin. 1841 se peri Hegelin tyhjentämän syöttötuolin Berliinissä. Alux sen luennoilla siellä kävi Kierkegaard, Engels, Bakunin, Ranke, Burkhardt, ja Alexander von Humboldt. Pian ne kyllästyi ja lähti muualle kuin Homer Simpsonin pääkoppaan pettyneet zombiet: "brainss... brainss... naah nothing here... brainss... brainss..." Se kuoli Sveizissä Bad Ragazissa. Mihkähän?
    xxx/ellauri056.html on line 622: Ahaa koko tää Kantin ja muiden sakemannien dualismi tähtäs vaan ratkasemaan tätä iänikuista vapaan tahdon ongelmaa. Eli et miten apinat voi muka olla vapaita kun kaikki muut elukat noudattaa luonnonlakeja? No tietysti ainoo oikee johtopäätös on ettei ne olekaan. Tää ei kuitenkan kelvannut talousliberaaleille, niinkuin ei kelpaa vieläkään millekkään hörhöille.
    xxx/ellauri056.html on line 639: Moni ajattelee että uskoontulo on niitä varten, joiden asiat ovat tavalla tai toisella huonolla tolalla. Niinkun sarjamurhaajilla ja elinkautisvangeilla. Tämä on totta, mutta ei koko totuus. Jumala haluaisi nimittäin pelastaa ja armahtaa kaikki muutkin ihmiset, myös ne, joilla menee niin sanotusti hyvin, jos ne vaan suostuisi. Koska muuten niillä menee kuoleman jälkeen tosi huonosti. Ei hyvä heilu. Siinä suhteessa me olemme kaikki samalla viivalla. Esim Matti Huusela oli aikoinaan pahassa alkoholikierteessä. Uskoon tultuaan hän on saanut työtä alkoholistien parissa ja kertoo heille Jeesuxesta. Nyt Huuselalla menee hyvin, ja vielä parempaa on luvassa.
    xxx/ellauri056.html on line 654: Uskoon liittyviä käsitteitä Niina käsittelee päiväkirjan avulla. Tosin se ei ole ollut kovin aktiivista viime aikoina. Käsitteet alkaa olla selvillä. Anorexiasta eheytyminen alkoi täyttymisestä pyhällä hengellä, vaikka suhtauduinkin kielillä puhumiseen ensin hyvin varautuneesti. Mutta toisaalta: pyhä henki ei lihota, ja kielistä on Uudessa Seelannissa apua. Kiitosmieli heräsi. Niina sai puhumisen lahjan lenkillä ollessaan. Ensin tuli vaan muutamia sanoja, mutta myöhemmin niitä on tullut lisää. Bisquit bisquit. Muiden ihmisten on hyväxyttävä mut sellaisena kuin olen. Niina haluu olla ihmisten lähellä. Se lopetti arkkitehdin opinnot ja rupesi fysioterapeutixi. Nyt (2006) se työskentelee tilapäisesti iskän suunnittelutoimistossa Alajärvellä. Isän huomassa. Raamattukoulun sisältö on vielä arvoitus. Mutta eiköhän siellä jumalasta puhuta eri kielillä.
    xxx/ellauri056.html on line 666: Osmo ja Eeva-Liisa Koivisto tietävät, mitä on maanpäällinen kärsimys. Sixi pinnallinen hengellisyys ei heitä kiinnosta. He haluavat syvällistä kamaa. Suonensisäinen elämä on parasta huumetta. Kun Osmo luettelee kohtaamian tragedioja, ihmetellä voi että mies kaiken jälkeen puhuu kyyneleitä silmissään jumalan armosta ja rakkaudesta. Lyhyesti: Osmon 4-lapsisen perheen esikoispoika kuoli 14-vuotiaana. Sitten Osmo menetti vaimonsa elävän leskenä. Eräänä päivänä Jarkko poika tuli kertomaan että hänen avioliittonsa on mennyttä. Jarkko ajautui huumemaailmaan ja menehtyikin sinne. Onnexi Osmon rinnalla vaikeuxissa on 10v ajan ollut "Eevu", jonka kanssa hän avioitui 1995. Tätä nykyä Osmo ja Eevu rukoilevat Osmon kuopuxen Janin puolesta kun tämä yrittää edesmenneen isoveljen tavoin irti huume- ja rikoskierteestä.
    xxx/ellauri056.html on line 668: Mitenkä nyt näin pääsi käymään? No osoittautuu että Osmo oli izekin aika railakas. 19-vuotiaana se vietti ensimmäisiä häitänsä. Olikohan Jarkko poika tulossa? Avioliitto oli minulle pelastus. Tulimme silloisen vaimon kanssa uskoon 1968. Sen jälkeen elimme malliperheen elämää. Lapset olivat mukana hengellisissä kokouxissa eikä avoimia riitoja sallittu eikä tunnettu. Tunsin olevani jumalan lellilapsi. Osmo kertoo. Osmo oli Vaasan helluntaiseurakunnan nuoriso- teetupa- ja ympäristötyöntekijä. Lapsiraukat.
    xxx/ellauri056.html on line 672: Keskustelun lomassa Osmo vilkaisee Eevua ja kysyy oisitko lähtenyt föliin jos oisit tiennyt mitä oli tulossa. Eevu vaihtaa puheenaihetta. Myös hänellä on takanaan rikkoutunut avioliitto, josta jäi 4-vuotias tyttö. Eevun harrastuxet ovat parapsykologia ja okkultismi. Avioeron jälkeen myös kapakoissa luuhaus. Mutta kun helluntailaiset soittivat, tupakka lensi tuhkakuppiin ja Eevu pyysi jumalalta syntejä anteexi. Vaasan helluntaiseurakunnassa hän on osallistunut ympäristö-, radio- ja tv-työhön sekä manauxeen. Eevulla on tapana kävellä Palosaaren siltaa ja kuunnella sisimmässään pyhän hengen puhetta. Palosaaren sillalla on hyvä kuuluvuus. Henki sanoi että odota viisi vuotta, sitten Osmo vapautuu. Eevu johti ylistysryhmää ja odotti. Saadaxeen Osmosta selkoa hän asetti Osmosta jumalalle kolme merkkiä. Kaxi niistä toteutui heti ja kolmas vasta häiden jälkeen, mutta sitä tanakampana. Osmon oli ihan pakko työntää juurensa syvälle jumalaan.
    xxx/ellauri056.html on line 678: Sitton vielä todistamatta Räppäri Rudolf Kulmala. Herätys Suomi! Los Angeles Raiders lippalakissa. Rudy. Rudy exyi vanhurskauden polulta nappaan pilveä ja olutta. Jumala tarttui sitä hupparista sillä seurauxella, että Rudyn kävelysuunta muuttui. Se käveli City-seurakuntaan missä pyhä henki heti koski sitä sillä seurauxella, et se alkoi itkeä. Monesti täytyy valita, nauraako härskeille jutuille muiden mukana vai alkaako itkeä. Uskovan elämää ei ole helppo sovittaa räp-elämäntyyliin sopivaxi. Lapset kazoo siitä mallia. Mut loppupeleissä Rudy on vastuussa jumalalle vaan izestään. Tää on yxilölaji, ja tärkeintä on kilpailla oma kisa hyvin.
    xxx/ellauri056.html on line 680: Raamattukoulu Bergenissä oli mahtavaa aikaa. Istuin vaan hirsimökissä ja kuuntelin opetusta. Rudy haluis koko kansan maistelevan jeesusta. (Me suomalaiset ollaan pelkäävää kansaa, jännittäjäkansaa ja häpeäkansaa, sanoo Salme Blomster seuraavalla sivulla.) Musauran jälkeen suunnittelen keskittyä hengelliseen työhön. Suunnitelmiin kuuluu ehdottomasti myös naimiaisiin meno ja pirttiviljely. Rudy haaveilee.
    xxx/ellauri056.html on line 685: Timo Karttunen on löytänyt absoluuttisen totuuden. Ei mitään vaihtoehtojuttuja vaan sen oikean. Kumma ettei siitä ole tämän suurempaa uutista syntynyt. Timo ezi totuutta eri uskonnoista ja täytti elämäänsä päihteillä. Viimeiseen asti hän vastusti jumalaa (siis tätä oikeaa). Jos se olis valinnut vaikka Hare Krishnan, tää juttu olis ilmestynyt niiden lehdessä. Mut eipä ilmestynyt, et revi siitä! Se ezi mm. New Agesta, hinduismista ja buddhalaisuudesta. Jotain jonka varaan vois ripustaa elämän.
    xxx/ellauri057.html on line 39: Braxingen pikkukaupungissa Länsi-Götanmaalla ollaan käynnistämässä uutta perinnettä, suurta makkarajuhlaa, jonka avulla Braxinge aiotaan viedä maailmankartalle. Samaan aikaan 15-vuotias Lena (Elina Sätterman) ja hänen äitinsä Åsa (Emma Broomé) kaipaavat Braxingen pienistä ympyröistä maailmalle. Åsa ei kestä makkarajuhlaa järjestävää hyväntahtoista mutta tukahduttavaa äitiään Barbroa (Lotta Tejle). Hän unelmoi matkasta Korfuun ja hillittömästä seksistä kuumien kreikkalaismiesten kanssa. Lena puolestaan päättää pian peruskoulun. Hän odottaa kesälomaa ja hänelle luvattua kielimatkaa Hastingsiin. Englannissa hän saisi lopulta jättää taakseen pikkukaupungin ahdasmielisyyden ja tylsät sählypojat. Kesästä -85 tulee kuitenkin aivan muuta kuin yksikään kolmen sukupolven naisista etukäteen ajatteli tai unelmoi. Sen jälkeen ei kukaan heistä ei ole ennallaan. Ruotsalainen draamakomedia kolmen sukupolven naisista.
    xxx/ellauri057.html on line 41: Kylläpä toi feikki 80-luvun ruåzalainen draamakomedia ällötti. Etoi, lainataxeni Toopea. 20-luvun klischeitä 80-luvun klischeistä. Tai ehkä pikemminkin päinvastoin. Palme oli vielä elossa (murhattiin seuraavana vuonna), mutta hölmön jenkkinäyttelijän ja britti rautarouvan käynnistämä oikeistoaalto oli muka Ruozissa jo täydessä vauhdissa. Pikemminkin kyseessä oli Ruåttin nykymeiningin projektio taaxepäin. Pimpolan uusi päällikkö näytti hipsteriltä. Miten kaikki oleminen perustuukaan yxinomaan klischeille. Niitä ei voi välttää, enintään voi valita vaan omansa. Braxinge oli kuin joku Kouvola.
    xxx/ellauri057.html on line 135: Jethro tunsi syvää myötätuntoa Hesburgerin perustajan Hexi Salmelan esiintuomaa tuskaa kohtaan.
    xxx/ellauri057.html on line 160: Hehe. Olis tarpeex lyhyt. Hjallis oli helvetissä jalasta kahlehdittuna kaunottareen. Mistä tämä rangaistus tuli kysyy Dante. Mistä minä tiedän tiuskaisee Lolita. Tää on kyllä julma ja epäinhimillinen rangaistus. Strange and unusual.
    xxx/ellauri057.html on line 177: Eine Wanduhr kann prinzipiell als Regulator bezeichnet werden, bei der das Uhrwerk mit Zifferblatt zusammen mit Antrieb, Pendel und Hemmung in einem meist rechteckigen, aufrechten Uhrengehäuse hinter einer Tür mit Glaseinsatz bzw. -sätzen untergebracht ist. Diese Uhren wurden vor allem in Deutschland in großer Zahl von vielen Firmen industriell gefertigt, beginnend in der zweiten Hälfte des 19. Jahrhunderts und endend in der ersten Hälfte des 20. Jahrhunderts. Sie wurden aber auch in Frankreich und Österreich (Wiener Gewichtsregulator) produziert.
    xxx/ellauri057.html on line 203: Alma lähtee yönselkään paarustamaan hangessa Puovon pakeille. Pablon kamarista näkyy valo ja kuuluu paukkuja. Kyllä se on vielä hereillä. Senkin vekkuli.
    xxx/ellauri057.html on line 229: Vuonna 1905 Hilja kihlautui samanikäisen mezänhoitaja-taidemaalarin ja kartanon pojan Väinö Strengin (1882-1919) kanssa. Väiski oli norssi ja sen isä yliopettaja. Mulla on Strengin latinan sanakirja hyllyssä. Äiti oli Schildt varmaan Sysmästä. Ne tapasivat yliopiston osakuntatoiminnassa, ja he menivät naimisiin saman vuoden lokakuussa. Nuoripari muutti Räisälään, Karjalan kannakselle Strengien sukukartanoon. Nyt Strengejäkin asuu Sysmässä. Paholaisen reki kaatui sinne. Hilja kaipasi kuitenkin uudessa kodissaan lapsuudenkotiinsa ja ikävöi kovasti isäänsä, jonka luona hän vieraili useasti avioliiton alkuaikoina. Myöhemmin aviopari muutti takaisin Helsinkiin. Hiljaa ja Väinöä vaivasi jatkuva rahapula. Hilja hankki tuloja toimimalla viransijaisena opettajana ja avaamalla miehensä kanssa Lahteen elokuvateatterin. Teatteri ei menestynyt, ja Hilja joutui pyytämään rahaa kuluihinsa isältään. Keväällä 1908 Väinö ja Hilja muuttivat erilleen, mutta kirjoittivat kuitenkin yhä toisilleen. Myöhemmin pari erosi lopullisesti. Miten Väinö Volmarille kävi ei kerrota. Kuoli inhimillisesti kazoen liian nuorena, 37v, vuosi kansalaiskärhämästä.
    xxx/ellauri057.html on line 232: ge_main_image_breakpoints_custom_kt_base_wide_1x/public/mediafiles/1032_kiak2004_0052_027_f.jpg?itok=xaIa09Ms×tamp=1573562645" width="50%" />
    xxx/ellauri057.html on line 244: Hilja solmi toisen avioliittonsa Madetojan Leevin (1887-1947) kanssa. Leevi oli komea mutta pöljä, lestadiolaisesta kodista. Hilja ja Leevi tutustuivat Einarin kautta, kun Leevi sävelsi musiikkia Einarin epäonnistuneisiin näytelmiin. Einar oli 4v vanhempi, Leevi 5v nuorempi, lahjakas nuori säveltäjä. Tuttavuus syveni vähitellen rakkaudeksi. Pari kuulutettiin kolmasti avioliittoon vuonna 1913, ja he ilmoittivat kaikille olevansa naimisissa. Todellisuudessa Hilja ja Leevi vihittiin vasta vuonna 1918. Avioliitto jäi lapsettomaksi, vaikka he toivoivat lasta. He pysyivät yhdessä aina Leevin kuolemaan asti, mutta avioliittoa varjostivat riidat ja kummankin alkoholiongelmat.
    xxx/ellauri057.html on line 246: 1920-luvulla (Einarin kuoltua?) Hilja oli tuottelias, mutta vuosikymmenen loppupuolella hänen terveytensä alkoi horjua. Hän oli ajoittain sairaalahoidossa sydämensä, reumatisminsa ja hermojensa (no, viinan) vuoksi. 1930-luvun lopussa Hiljaa siirrettiin Kivelän sairaalaan ja sieltä Veikkolan parantolaan vakavien alkoholiongelmien vuoksi. Vuonna 1942 Hilja joutui Nikkilän mielisairaalaan. Leevin terveys alkoi samoihin aikoihin heikentyä, eikä hän jaksanut enää tukea mielisairaalassa olevaa vaimoaan kuten ennen, dumpattuaan sen sinne ensin pois tieltä pörräämästä. Viina piti ahkerana Leeviäkin.
    xxx/ellauri057.html on line 553: – Tän biisin synty liittyy vahvasti Los Angelesin reissuun. Se kevät oli tosi matalapaineen aikaa mulle. Olin itse peukaloinut lääkitystäni, pienentänyt sitä, mutta se ei sopinut mulle. Se runo on mulle se, mitä mä koen. Ne ”huiput ja kuilut” tuntee, ne ääritunteet on todella vahvoja. On raskasta elää silleen välillä… Tasainen olis ehkä iisimpää, Cheek kertoo.
    xxx/ellauri057.html on line 562: Freudvoll und leidvoll, gedankenvoll sein;
    xxx/ellauri057.html on line 563: Langen und bangen in schwebender Pein;
    xxx/ellauri057.html on line 608: Positiivisuus ja huumori ovat paras lääke kaikkeen sairauteen ja erityisen arvokas se on hulluille ja heidän omaisilleen. Aito huumori onkin määritelty kyvyksi nauraa rakkaudella ongelmalliselle itselleen juuri sellaisena kuin on. Naura sinäkin.
    xxx/ellauri057.html on line 680: Leinon 1900-luvun alkuvuosien luomiskautta innoitti rakkaus kielenkääntäjä Freya Schoultziin, jonka kanssa hän avioitui vuonna 1905. Avioliitosta syntyi tytär Eya Helka. Kokoelmassaan Talviyö (1905) Leino julkaisi rakastetulleen omistamansa kesäisen yön mystiikkaa säteilevän kuuluisan runon Nocturnen. Pitkän Pariisiin ja Berliiniin suuntautuneen yhteisen ulkomaanmatkan jälkeen pariskunnan välit alkoivat viilentyä. Vuonna 1908 Leino muutti pois yhteisestä kodista Länsi Rannassa (nyk. Eteläranta 12). Samoihin aikoihin alkoi vahvistua Leinon suhde ja hengenheimolaisuus kirjailijaystävä L. Onervaan. Ne läxi yhteiselle Euroopan matkalle, josta palasivat jäähtyneinä takaisin.
    xxx/ellauri057.html on line 829: Hamsun 41v tunsi entuudestaan joitakin suomalaisia. Hän oli tavannut Pariisissa Albert Edelfeltin ja Akseli Gallén-Kallelan ja hän tutustui nopeasti Helsingin taiteilijapiireihin. Hän tuli tuntemaan aluksi kirjailijoita ja tapasi Alexander Slotten, Konni Zilliacuksen ja Wentzel Hagelstamin. Zilliacushan oli salaisen suomalaisen vastarintaliikkeen Kagaalin johtaja. Hagelstameilla on divari Fredan kulmassa. Ystäväpiiri kasvoi kuitenkin ripeästi ja siihen kuuluivat muun muassa kirjailijat Mikael Lybeck, Juhani Aho ja Werner Söderhjelm. Sekä Jean Sibelius että Robert Kajanus ottivat osaa seuralliseen lystinpitoon helsinkiläisissä ravintoloissa.
    xxx/ellauri057.html on line 837: Tarmo Kunnas kuzuu uskoa kaiken poliittisuuteen ja arvojen ideologiseen yksiselitteisyyteen kriittisessä hengessä "ideologiseksi determinismiksi". Tarmo on päättäväinen idealisti, lue selkee porvari. Kunnaksella riittää ymmärrystä tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ajaville tahoille, vaikkei aihe kuulukaan hänen akateemisen osaamisensa piiriin. Hemmetti mixi ei, Tarmohan on fasismin expertti.
    xxx/ellauri057.html on line 845: A hundred and one years ago, in 1917, Knut Hamsun published what was probably his most influential and at the same time most controversial novel: Markens grøde (translated into English as Growth of the Soil). This story about the colonization of new farmland in northern Norway (Hammarby, luulajansaamexi Hambra, mistä Knupo oli peräsin) by the pioneer Isak and his wife Inger attained immense popularity in Hamsun’s home country and abroad, and earned its author the Nobel Prize in literature. In later years, it has often been criticized for, among other things, postulated parallels to Nazi »blood and soil« ideology, for its racist and colonialist portrayal of the Sami, and for its antagonism towards female self-determination.
    xxx/ellauri057.html on line 852: Much has changed since the publication of Markens grøde. The planet’s human population has almost quadrupled, from fewer than two billion in 1917 to more than seven billion now, and is estimated to reach ten to eleven billion before the end of this century.10 Simultaneously, human-made changes to the Earth’s ecosystems and climate have reached an unprecedented scale. While levels of consumption vary greatly from one country to another and between different social classes, there can be no doubt that globally, the use of both renewable and non-renewable resources has risen immensely during the last hundred years. This development began, of course, long before 1917, with the Industrial Revolution constituting an important premise. However, it was not until after the end of the Second World War that the human transformation of the planet began to advance with such enormous speed that the time since then is now often referred to as the Great Acceleration.
    xxx/ellauri057.html on line 858: Environmental change features prominently in the novel – indeed, it is one of the main themes of Markens grøde. Deforestation, the drainage of wetlands, and changes in the local species composition (and thus of biodiversity) are recurring motives throughout the novel. Yet while such transformations of the non-human environment tend to arouse negative associations today, in the novel they appear as inevitable and indeed highly desirable.
    xxx/ellauri057.html on line 864: Knut Hamsun ei ollut ainoa äärioikeistolaisiin ajatuksiin viehtynyt kulttuurihahmo. Fasismin lumoihin lankesivat muun muassa Martin Heidegger, Carl Schmitt, Gottfried Benn, Louis-Ferdinand Céline, Pierre Drieu La Rochelle, Luigi Pirandello ja Ezra Pound.
    xxx/ellauri057.html on line 873: Mauri kiertää vastapäivään Ahmavaaran korkkiruuvia, Humen vastaisesti johtaa oughtin iissistä. Apinan tehtävä voidaan johtaa luonnonlaeista. Pienen koiran ja neekerin lapsellinen ajatustapa ja autuaallinen tarpeiden tyydytys toisten armosta ei Maurisesta apinalle enää riitä. Älyn terotus olkoon tästä lähin apinaköörin tarkoitus. Maurise on tietävinään et hengenmuonaa ei voi ylensyödä. (Peliriippuvaiset nuorukaiset olkoot vastaesimerkkinä.)
    xxx/ellauri057.html on line 888: Simenonin (1903-1989) ensimmäinen varsinainen romaani, Pietr-le-Letton (Maigret ja latvialainen), ilmestyi vuonna 1930. Tämä oli hänen ensimmäinen Maigret-kirjansa. Hän kirjoitti Maigret'sta kertovia kirjoja aina vuoteen 1972 asti. Simenon kuoli Lausannessa Sveitsissä 86-vuotiaana. Maigret latvialaisineen irtoisi 3 egellä Punavuorenkadun divarista. Suomennoxena.
    xxx/ellauri057.html on line 904: C'est mû par ses expériences que Georges Simenon simplifie radicalement son écriture et observe avec rigueur le fonctionnement de l'écriture commerciale selon les genres : littérature enfantine d'aventures et de combats, écrits de cœur pour midinettes, histoires sensuelles pour dactylos, drames effrayants pour concierges, historiettes de gare pour voyageurs, écrits érotiques ou licences pornographiques pour vrais hommes comme lui-meme ...
    xxx/ellauri057.html on line 908: Passé vingt-deux ans, il abat directement avec sa machine à écrire deux écrits de genre populaire par semaine à raison de huit heures et quatre-vingts pages par jour. À la maturité, commençant toujours à partir de 4 heures du matin, il avoue rédiger vingt pages fermes par d'intenses matinées et écrire invariablement un roman en onze journées, nécessairement continues.
    xxx/ellauri057.html on line 917: Pendant toute la guerre, entre 1940 et 1945, Simenon continue à vivre en Vendée et en Charente-Maritime, mais cette période, assez mal connue, est sujette à de multiples soupcons. Représentant de l'État belge auprès des Belges réfugiés, il refuse d'aider ceux d'entre eux qui sont juifs. Non seulement son frère fut volontaire auprès de la Waffen-SS Wallonie, mais de plus, selon certaines personnes, lors de cette période cruciale de sa vie et de son œuvre, l'écrivain aurait été un collaborateur, ou doucement dit, un peu "lâche". Il n'est pas revenu en Belgique, afin d'échapper au service militaire), un peu rusé et opportuniste, sans aucun sens de l'histoire avec un grand H. Il a commis d'« énormes imprudences » en écrivant dans des journaux contrôlés par les Allemands, mais Simenon ne dénonce pas, ne s'engage pas, ne fait pas de politique, seulement de la fiction. En fait, les accords qu'il a passés avec la firme cinématographique allemande Continental lui valent quelques tracas à la Libération. En 1944, une dépêche de l'AFP, retrouvée à Poitiers, mentionne sa dénonciation pour « intelligence avec l'ennemi » par « certains villageois vendéens exaspérés par la conduite égoïste de cet écrivain affichant l'opulence de son train de vie, à l'époque des tickets d'alimentation. »
    xxx/ellauri057.html on line 919: En 1945, au sortir de la guerre, il fuit la justice française, le Comité national d’épuration des gens de lettres à Paris enquêtant sur ses succès littéraires et cinématographiques sous l'Occupation. Il part s’installer au Canada.
    xxx/ellauri057.html on line 921: C'est lors d'un séjour à New York en novembre 1945 qu'il engage en qualité de secrétaire bilingue Denise Ouimet, qu'il épousera le 22 juin 1950 à Reno dans le Nevada (ville réputée pour ses procédures de mariage et de divorce rapide), un jour après avoir obtenu le divorce avec Régine Renchon.
    xxx/ellauri057.html on line 925: En 1946, il quitte le Canada pour les États-Unis et Hollywood qui lui faisait des appels d'offre pour l'adaptation de ses œuvres à l'écran depuis de nombreuses années. Il s'installe d'abord en Californie, puis en Floride et dans l'Arizona en 1947, à Carmel-by-the-Sea en Californie en 1949, avant de s'établir en juillet 1950 à Lakeville dans le Connecticut, dans une propriété nommée Shadow Rock Farm, dont la grande maison de dix-huit pièces comporte huit chambres à coucher et six salles de bains. Pendant dix années, il parcourt cet immense continent en voiture. Afin d’assouvir sa curiosité et son appétit de vivre, il visite intensément New York, la Floride, l’Arizona, la Californie et toute la côte est, des milliers de miles, de motels, de routes et de paysages grandioses.
    xxx/ellauri057.html on line 927: En avril 1977, lors d'un entretien avec son ami Federico Fellini, il avoue sur le ton de la boutade avoir effectué un petit calcul et être arrivé à un total de 10 000 femmes depuis l'âge de treize ans et demi, dont 8 000 étaient des prostituées.
    xxx/ellauri057.html on line 935: Denise lui donne trois autres enfants, Jean (dit Johny), Marie-Georges (dite Marie-Jo) et Pierre.
    xxx/ellauri057.html on line 939: En 1960, il préside le Festival de Cannes à l'issue duquel fut attribuée la Palme d'Or au film culte La Dolce Vita de Federico Fellini. En 1963, il s'installe à Épalinges, au nord de Lausanne, où il se fait construire une gigantesque maison. Sa femme Denise, qui sombre dans l'alcool et la dépression (comme sa fille Marie-Jo), quitte la maison, le laissant seul avec ses enfants.
    xxx/ellauri057.html on line 941: En 1972, Simenon, qui a soixante-neuf ans, renonce au roman, mais rédige une longue autobiographie de vingt et un volumes, dictant tout sur un petit magnétophone:
    xxx/ellauri057.html on line 945: En 1974, il quitte Epalinges pour vivre modestement dans la maison rose, avenue des Figuiers à Lausanne, se rapprochant de « l'homme nu » qu'il a toujours cherché à appréhender.
    xxx/ellauri057.html on line 947: En 1978, le suicide de sa fille Marie-Jo d'une balle de revolver dans la poitrine à l'âge de 25 ans, endeuille ses dernières années.
    xxx/ellauri057.html on line 949: Oikein Jori paskiaiselle, vaik säälix käy Marie-Georgesia. Jori delppaa 86-vuotiaana. Viimeisenä emäntänä eli garde-founa sillä oli joku Teresa Sburelin. Joo se oli vaimo Denisen kotiapulainen vsta 1961, 23 vuotta nuorempi kuin Jori, joten Jori oli sen kimpussa kuin kiiliäinen. Loppupeleissä Teresa otti Jorille äiti Henrietten paikan. Vuonna 1964 Jori tuli hetkexi järkiinsä ja meinas hiihtää jyrkänteeltä alas, mutta Teresa pysäytti sen vahvoilla handuilla. Sehän ois ollu Teresalle katastroofi. Jori sanoi sitä nartuxi, mikä oli kohteliaisuus Jorilta. Kun Jori pöpisi muistelmian mankkuun, Teresa ei saanut enää puhua koko iltana. Jorin punainen lanka olis katkennut. Tai pikemminkin vyyhti. Jos Simenonilla ois ollut textinkäsittelyohjelma se ois voinut tuottaa puolet uuden Maigret kirjan lauseista kopipeistaamalla. Hirvee sika miehexi, mutta rahantunteva. ("mutta" vaiko pikemminkin "ja"?)
    xxx/ellauri057.html on line 977: Wang Wei: Ei niin, on liika pelvoittavaa. Broiskulle penislukko... Lähde IL Cellmate on bluetoothilla puhelimeen yhteydessä oleva penislukko, jota ohjataan siihen kytkeytyvän mobiilisovelluksen avulla. Tarkoitus on, että lukkoon pukeutuva ihminen voi luovuttaa vallan siitä jollekin toiselle henkilölle. Tässä tapauksessa vallan voi kuitenkin ottaa myös hakkeri.
    Kaikenlaisii ongelmii seuraa tietotekniikasta (em. lähde). Viime vuonna puolestaan todistettiin, miten internetiin yhteydessä olevan anustapin pystyi lukitsemaan kiristysohjelmalla.
    xxx/ellauri057.html on line 983: Lao Rui: Oli muuten aika outo veto et eunukki edustais niinkö jotain Kaari Utrio genreä. Siis historiallista realismia.
    xxx/ellauri057.html on line 1063: Wang Wei: En tiedä; siitä Holger Lybäck teki monografian 50-luvulla (väitöskirja). Itse tiivistin Tatun merkityksen yhteen Kuvalehden jutun kuvatekstiin. Oli sovittava tekijä 30-luvun kirjallisuuskiistoissa (vasemmisto-oikeisto, Kiila ja Koskenniemen henkiset). Tatu ei ollu poliittinen, vaan "puolueeton humanisti".
    xxx/ellauri057.html on line 1131: Wang Wei: Hmm, niin, mun mielestäni toi on aika klassinen vanhanpiian tragedia.
    xxx/ellauri057.html on line 1149: Rafael Vardis barnbarn gnatar i HBL: Varför kan våra gamlingar som vi lämnat i Finland inte få personliga hembiträden på statens bekostnad? (Vi själva bor i Israel så vi behöver inte betala tax. ) Kanske är Finland en välfärdstat enbart for de rika unga och starka? Här i Israel är allt annorlunda och bättre. I många fall beviljas rätten att anställa en hemvårdare som bor med åldringen dag och natt. Det är "lagligt" anställa skitfattiga immigranter från Filippinerna Moldavien och Indien. En stor del av deras skrattretande låga löner betalas av folkpensionsanstalten. Vad måste ske att Finland skulle bli som Israel?
    xxx/ellauri057.html on line 1151: Svar: Vi borde importera en kompani snikna, giriga, näriga, knussliga, missunnsamma, njugga, ogina, ogenerösa, gnetiga, gnidiga, överdrivet sparsamma, småaktiga
    xxx/ellauri057.html on line 1152: judar från Israel, plus några divisioner skitbilliga immigranter som de effektiva judarna snart sku få hemarbeta för futtig lön eller just för mat och logi, som de gör hemma i det förlovade landet. Kort sagt, vad behövs är skyhöga löneskillnader och snärtig raspolitik. Ett eller två sekel tillbaka i tiden bara, så går det bra. Farbror Sillinpää tänkte också att det ingen bra idé är att ge pigor lösa pengar, vad sku de behöva pengar för? Felet är att Finland för närvarande är nästan helt och hållet judenfrei.
    xxx/ellauri057.html on line 1178: Ongelma on Havukaisen ja Toivosen mukaan se, miten idylliseltä maatalous kirjassa näyttää. Esimerkiksi maidontuotannosta annetaan romanttinen kuva. ”Nykyään emme itse edes juo maitoa. Se kirja on aikansa tuote.”
    xxx/ellauri057.html on line 1251: Elimellä on Tuijunkantajille ominaista pölinää itämaisista kaukonäyistä; vastaan tulevat mustat orjat, suitsutusmaljojen sauhu, Gangesin juoksu ja nirvanan vaivuttavuus. Kokoelmassa liikutaan myös puutarhojen, reseedojen, ruohon ja omenapuiden tuoksun läpi. Puutarhakuvasto ja eksotiikka kuvittavat kaipuuta tuntemattomaan, mystiseen ja valkeaan kuulaaseen, ompun kauneuteen. Runossa ”Omenapuun alla” Vaara kirjoittaa:
    xxx/ellauri057.html on line 1260: Runo on Vaaralle kuitenkin ennen kaikkea soitin, levyautomaatti. Kokoelman runoissa karva luistaa. Laulua piisaa: ”Kevätyön laulu”, ”Gondoolilaulu”, ”Alakuloinen oodi”, ”Laulu ulapalta”, ”Tulivuoren laulu”. Vaaraa tekee mieli kuulla äänikirjana, niin autistisia hänen runonsa ovat aina hallitusta joikumisesta riemukkaisiin rytmeihin. Rytmi on runon läpi huokuva kiertoilma, tai niin kuin Vaara itse sanoo: ”rytmi on runon veronkierto”. Suomen kieli tarjoaa tähän paljon autistisia mahdollisuuksia; kielestä voi hypittää esiin pitkiä vokaaleja ja diftongeja, riimejä, rytmejä ja sointukuvioita. Joskus äänet Vaaran runoudessakin leikkaavat kiinni, vaikka loppu pyrkii syntymään, niin kuin Vaara itse sanoo, kuitenkin syklisenä toistona ”toisto tyylikeinona”. Näin Vaara runossaan ”Äänetön maa”, jolla on muutenkin kuin nimen tasolla kytköksensä Edith Södergranin runoon ”Maa, jota ei ole”:
    xxx/ellauri057.html on line 1385: ges/media.onki.fi/0/0/0/saha/kirjasampo/Vaaskivi.jpg?itok=k8ylv7Ss" height="250px" />
    xxx/ellauri057.html on line 1391: Martti Henrikki Haavio (kirjailijanimi P. Mustapää; 22. tammikuuta 1899 Temmes – 4. helmikuuta 1973 Helsinki) oli suomalainen kansanluonteen ja mytomanian tutkija, runoilija ja akateemikko kuten Hannu Mäkelä. Runonsa hän julkaisi nimellä P. Mustapää, jonka hän keksi teininä puristellessaan finnejä. Haaviot oli sillinpäitä ennenkuin niistä tuli haavioita, mutta nähtävästi jonkun toisen sillin. Taloja naivia talonpoikia Mynämäeltä. Sukunimi vaihtelee kuin elinkautisvangeilla.
    xxx/ellauri057.html on line 1398: Nää eemeritat on siis ekojen Haavioiden tyttöjä. Aale Tynni teki pojan kirkkohistorian professori Kauko Piriselle mutta Maralle vaan lastenkirjoja. Poika Matti Antero Pirinen (15. kesäkuuta 1942 Helsinki – 20. helmikuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen runoilija, joka kärsi mielenterveysongelmista ja teki 28-vuotiaana seppukun hyppäämällä perheensä entisen kotitalon katolta Helsingin Ullanlinnassa. Mistä talosta? Ois kiva tietää.
    xxx/ellauri057.html on line 1406: Kirkas ja yxinkertainen tunnus kuuluu, että taideteos on ennen kaikkea aina otettava taideteoxena, lähteköönpä romaani tai runokokoelma miltä elämänkazomuxelliselta pohjalta tahansa, kuha kirjailija seuraa omaa geniustaan, se on ihan huippua. Ja on huomattava, että tuolle tasolle noussut kirjallisuus ei koskaan voi olla eetillisesti alhaista, sillä taide, jolle me annamme mainesanan suuri, on syvimmältä olemuxeltansa puhdasta (paskaa). Eetillisyys on säteilyä, jonka vain matala kireästi asennoitunut vajaamittainen sielu voi olla havaizematta.
    xxx/ellauri057.html on line 1419: Italiasta kotiin tultuaan 1939 Tatu näki Maran raivostuneet kasvot. Eiku Marsin. Rintamalle mars mars! Eikä! Ei uskalla! (En ois mäkään mennyt.) Tatu teki sotien aikana pikku retkiä Ruoziin. Kai se sitten oli todettu jo latva-beeksi. Jos se tulis vastaan rangerooverilla, mä voisin vinkata kättä sille. Aijaa, on siinä Tiberiuxessakin joku jeesusjuoni. Tatu tais olla uskonnollinen. Joo se on saletti, Elina vahvistaa. Raamattu oli täynnä alleviivauxia ja reunamuistutuxia. Kotiapulainen oli vienyt sitä pienenä lestadiolaisten seuroihin. Siitä ei hyvää seuraa.
    xxx/ellauri057.html on line 1427: Tatu väänsi niin tolkuttomasti kritiikkejä kun sillä oli koko ajan rahapula. Marasta, jolla oli pulskeammat oltavat, oli vaan liikkistä, että Tatu ei voinut ostaa divarista kolmen markan Turgenevia tai Anatole Francea. Nythän niitä saa ilmaisexi poistohyllystä.
    xxx/ellauri057.html on line 1431: Tatun Charlotte Lönnqvist oli Lyyli-täti. Lyyli Niskanen. Lyylillä oli kylmä puuhuvila Oulun Hietasaaressa, jossa nyt on se Tatun puumuistomerkkikin. Siellä Tatu kyyhötti ja kynä sauhusi. Kustantajat antoi täppäländeriä, Elina Vaaralta sai muusia. (Mix mä jotenkin aina ajattelen Silja Huttusta kun ajattelen Elinaa? Onx niissä jotain samaa ehkä?) Elina ja Mara ovat sensuroineet kirjeitä. Axel von Fersenin izesensuroimat kohdat sen Marie Antoinettelle kirjoittamista kirjeistä on saatu luetuxi röntgenillä. Selvis että 2 Marin 4:stä lapsesta oli Axelin pussista.
    xxx/ellauri059.html on line 81: Elisabet Höglund har fått nog av Dagens Nyheter.
    xxx/ellauri059.html on line 85: Vem ska tro på Dagens Nyheter i fortsättningen, när man vet att de högsta cheferna har kapitulerat inför en politisk aktivist som vill kullkasta hela den ekonomiska världsordningen?
    xxx/ellauri059.html on line 91:
    Ingen vågar säga emot

    xxx/ellauri059.html on line 93: Hennes apokalyptiska profetior har gillats av somliga och ogillats av andra men ingen har vågat säga detta högt för att inte bli anklagad för att vara klimatmotståndare. Jag vet att många ser klimatet som en viktig fråga men de ogillar när en 17-åring skriver dem på näsan.
    xxx/ellauri059.html on line 95: Hon är nu så inflytelserik att hon är utnämnd till chefredaktör för Sveriges största morgontidning Dagens Nyheter för en dag. Den 6 december ska Greta Thunberg leda redaktionens arbete med att ta fram en tidning som ska vara redigerad helt i hennes smak. Den ska handla om klimatet – men hon understryker att tidningen inte ska publicera åsikter om klimatet utan enbart vetenskaplig fakta.
    xxx/ellauri059.html on line 103: DN:s chefredaktör Peter Wolodarski var den som ringde upp Thunberg och bjöd in henne till att bli chefredaktör. Enligt Wolodarski hade någon på tidningen kommit på idén att bjuda in Greta. Kan denne ”någon” vara kulturchefen Björn Wiman? Han skriver fler krönikor om klimatet än om kulturen trots att han är kulturchef och delar frikostigt med sig av Gretas hotelser om jordens snara undergång.
    xxx/ellauri059.html on line 112: Jag bryr mig inte om vilka personer DN bjuder in till sin redaktion. Vad jag bryr mig om är att en tidning med DN:s höga trovärdighet och svansföring såsom varande det fria ordets sanna förkämpe har så uselt självförtroende att de anlitar en 17-åring som ska bestämma och utforma tidningens innehåll.
    xxx/ellauri059.html on line 116: Detta är en journalistisk skandal, ett medialt haveri utan like. Vem ska tro på DN i fortsättningen när man vet att tidningen går i Greta Thunbergs ledband, när de högsta cheferna på tidningen har kapitulerat inför en politisk aktivist.
    xxx/ellauri059.html on line 118: En aktivist som visserligen har klimatfrågan som enda ledstjärna men som på samma gång tillsammans med andra klimataktivister vill kullkasta hela den nuvarande ekonomiska världsordningen.
    xxx/ellauri059.html on line 122: Klimatbudskapet är antikapitalistiskt och veganistiskt. Vi får inte äta kött. Vi får inte köra bil. Vi får inte flyga. Vi får inte elda. Vi får överhuvudtaget inte förflytta oss på annat sätt än med eltåg eller trampcykel. Marknadsekonomin i dess nuvarande form ska raseras. Något annat än en planekonomi kan aldrig ersätta marknadsekonomin om det stränga klimatbudskapet ska kunna förverkligas.
    xxx/ellauri059.html on line 128: Kan den relativa tystnaden i klimatfrågan sen mer än ett halvår tillbaka ha att göra med att världen just nu skakas av tidernas värsta virusepidemi? Över en miljon människor har avlidit i covid-19. Världens länder stänger ner. Arbetsplatser försvinner. Människor sägs upp från sina jobb. Skolor stängs.
    xxx/ellauri059.html on line 130: Har inte Greta Thunberg förstått att vi i dag faktiskt står inför ett helt annat hot än klimathotet och att världens blickar och intresse är fokuserat på detta? Långsiktiga frågor som klimatet har försatts i vänteläge och det med rätta.
    xxx/ellauri059.html on line 136: LÄS MER: Människor dör, säger Greta – statistiken säger något helt annat
    xxx/ellauri059.html on line 138: LÄS MER: De som inte sjunger med i klimatkören brännmärks
    xxx/ellauri059.html on line 140: LÄS MER: Elisabet Höglund: Redan 2008 skrev jag sanningen om de ”apatiska” barnen
    xxx/ellauri059.html on line 148: Coronaläget kommun för kommun • ”Är allvarligt”
    xxx/ellauri059.html on line 153: Expressens statistik säger att folk inte dör, utan en liten del hamnar i himmelen (de som inte sjunger med i klimatkören), medan resten brinner i helvete för all evighet. Inklusive apatiska barn som Greta. Som jag siade redan 2008.
    xxx/ellauri059.html on line 156: ger-doigt-1.jpg?resize=1200%2C500&ssl=1" width="50%" />
    xxx/ellauri059.html on line 207: Mitä yhteistä on Wagnerilla Musse Pigillä ja ge">Byronilla Tarmo Mannilla ja Astrid Lindgrenin Katilla? Kaikilla on ollut onnetonta lempeä viemärinhajuisessa Veneziassa. Mun piti käydä siellä interreilillä mutta nukuin pommiin risteysasemalla. Ehdinköhän vielä nähdä sen ennenkuin se tyystin uppoo kakkaan?
    xxx/ellauri059.html on line 299: Harrastukset: matkailu, opiskelu, tietokirjojen lukeminen, kirjoittaminen mitä mieleen juolahtaa. Mitä vanheneva väestö on nuorisokulttuurista poiminut elämänsä ehtoon viihteexi? Ehkä 4 tärkeintä ovat urheilu, matkustelu, opiskelu ja rakastelu. (Vanhuuden ylistys s. 150). Urheilu ja rakastelu on pudonneet septagenaarin listasta.
    xxx/ellauri059.html on line 346: Shylock is sticking to his bond and to his word. He is true to his own code of conduct. Antonio signed that bond and promised that money, Shylock has been wronged; he has had his money stolen from him by his daughter and Lorenzo. However, Shylock is offered three times his money back and he still demands his pound of flesh; this moves him into the realms of villainy.
    xxx/ellauri059.html on line 348: American code of conduct: money talks, and triple bonus talks thrice as loud. Shylock is the model for Dickens' and Disneys Scrooges. Only they are Jews by courtesy only. In Donald Duck Scrooge is one of the good guys. So is Donald Trump.
    xxx/ellauri059.html on line 354: However, when we take into account circumstances that took place before the play, as well as what happens over the course of the plot, Shylock begins to seem a like a victim as well as a villain, and his fate seems excessively harsh. In addition to the abuse Antonio and other Christians routinely subject him to, Shylock lost his beloved wife, Leah. His daughter, Jessica, runs away from home with money and jewels she’s stolen from him, including a ring Leah gave him before she died. Although Solanio reports that Shylock’s was equally upset by the loss of his money as his daughter (“My daughter! O my ducats! O my daughter!” (II. Viii.), we must remember that we are getting a second-hand view through the eyes of an anti-Semitic character who compares Shylock to the devil. As we learn from Shylock himself, the Christians of Venice are happy to borrow money from him, but refuse to accept him as part of Venetian society because they equate his religion with Satan. Shylock has been treated as less than human his whole life, because he is not a Christian. Yet when he tries to collect on a loan, the other characters insist that he act like a Christian and forgive the debt.
    xxx/ellauri059.html on line 360: But nothing could be further from the truth. It is true that Shakespeare presents Shylock as a bitter, Christian-hating, money-grabbing, stingy man, dressed in the gabardine that set Jews apart from other citizens, but he gives Shylock a strong reason for hating Christians and wanting to get revenge for how they have treated him and the Jewish community.
    xxx/ellauri059.html on line 362: Shakespeare also gives us insight into the inner Shylock – not only his bitterness and anger but also his more sympathetic feelings such as the hurt he has experienced, his thoughts about the injustice of anti-Semitism and his isolation from normal society. Throughout the action of the play we see how nasty the Christians are – their shameless selfishness and brutal discrimination against Jews. Shakespeare makes Shylock’s hatred even more dramatic by having Shylock’s daughter elope with a Christian.
    xxx/ellauri059.html on line 370: The ships are lost in a storm and just at that time Shylock’s daughter, Jessica, runs off with a Christian, taking money and jewellery with her. Shylock, burning for revenge against the Christians generally, takes Antonio to court to claim his pound of flesh.
    xxx/ellauri059.html on line 372: The Duke doesn’t know how to deal with it but Basanio, successful in his suit, recruits his clever fiancé Portia, who is schooled in matters of law, to appear as a judge, disguised as a man. The trial takes place and Portia grants Shylock the pound of flesh, and counsels him to show mercy. Shylock takes out his knife to cut the flesh from the area close to Antonio’s heart and she stops him and tells him that it is against the law for anyone to shed a drop of Christian blood.
    xxx/ellauri059.html on line 378: The play ends with an image of a miserable Shylock and the Christian community celebrating their victory in grand style.
    xxx/ellauri059.html on line 399: revenge?”
    xxx/ellauri059.html on line 412: I will feed fat the ancient grudge I bear him.
    xxx/ellauri059.html on line 426: (For suff’rance is the badge of all our tribe).
    xxx/ellauri059.html on line 434: And foot me as you spurn a stranger cur
    xxx/ellauri059.html on line 514: Tässä kohtaa oli vielä lyhyitä kritiikkejä Lauri Henrik P-pään pikkusaarnoista, jota oli pantu Savon Arolan särpimexi mukaan samaan niteeseen. Ikävä kyllä ne on kadonneet. Ne saarnat oli aivan perseestä, voi jälkeenpäin muistinvaraisesti todeta. Tiivistäen: Nimisaarnan Anna fon Tollo oli aatelinen ämmä joka oli haikaillut jonkun köyhän säveltäjän perään, vaik oli aikanaan ize preferoinut fon Tollon paxumpaa rahamassia. No size kuoli se säveltäjä, ja ämmä lupas izellensä tehdä parannuxen, eli olla vähän hövelimpi palvelusväelle ja muulle laahuxelle. Syy-yhteyttä on vaikee havaita. Siziellä oli se Olavi Mela, joka sai haimasyövän ja alkoi kantaa huolta taivastontista kuin Pauli Pylkkänen. Se koitti Kaarlo Syvännön tapaan peukalovärssyä hyvästä kirjasta, ja löytyi lohduttavasti: iskä arlmahtaa, kuha vaan Olavi uskoo melan ylösnousemuxeen. Ja narshishtirovashti, joka jätti kaikki silleen ja ruustinnankin heitteille, kun sen poika narahti varmaan huumerikoxesta ulkomailla. Se oli SYYYYLLINEN, kuin Niklas kaadettuaan spagettikattilan. Vittu varmaan oli bylsinyt poikaa pienenä. Ja ämmä jonka poika oli kuolemassa johkin tartuntatautiin, josta tuntu turvalliselta kun se kexi kaataa koko huolen yljän sylkkyyn: nyze lapsi on turvan takana, vaikka ruumiina. Ja niin edespäin.
    xxx/ellauri059.html on line 563: Henkisyys ja hengellisyys ovat samaa juurta, mutta tarkoittavat eri asioita. Henkisyys ilmenee korkeimpien arvojen äärelle hiljentymisenä, suuntautumista pois aineellisesta maailmasta kohti jotakin korkeampaa ilman, että antaisi sille muodon tai loisi siitä kuvan.
    xxx/ellauri059.html on line 567: Alkaa etikan filosofilla olla plödät housussa. Kuolema lähestyy, kylmä rinki puristaa jo persettä. Kuolema on mysteeri, se puputtaa lainaillen muita narsisti-idealisteja, kuten ger Martin">nazi-Heideggeriä ja genstein Ludwig">homo-Wittgensteinia. Ei se ole mikään mysteeri, vaan luonnollinen asia. Se on mysteeri vaan pinttyneelle narsistille jonka mielestä just MUN pitäis elää iankaikkisesti, kun kerran rupesin. Muuthan elää vaan mun mielikuvituxessa (jos elävät). Höpöä. Kaikille muille sun kuolema on arkista, ja Michelinin tapauxessa varmaan helpotus.
    xxx/ellauri059.html on line 633: Siinähän ne muut arvot sitten tulee samassa paketissa. Tää on vähän kuin se lampun hengen toivomus että saa lisää toivomuxia. Sitä Timon on tavoitellut aina, ja sen se olisi jo saavuttanut, mutta kun tuli tämä korona.
    xxx/ellauri068.html on line 33: There's garbage and that's enough,
    xxx/ellauri068.html on line 59: Vsesojuznyj on kirjoitettu väärin s.458. Ärsyttävää puolisivistyneisyyttä. Tässä jaxossa on typerää hauskanpitoa vähäosaisempien kustannuxella ja neuvostohistorian vääristelyä. Aitoamerikkalaista koloniaali"huumoria". Food fight tästä enää puuttuisi. Rypälemarenkitortun paiskaaminen Stalinin naamaan. Kyttyräselät, spitaaliset, hebefreenikot (Saku oli sellainen) ja kaikenlaiset rammat ovat putkahtaneet loukoistaan kazelemaan tätä hupia. Taas tätä amerikkalaista arabi"terroristi"pelkoa sekottuneena vanhempaan ryssä"kommunisti"pelkoon ja saku"nazi"pelkoon.. Vizi ne pelkää kaikkia jotka vähänkin uhkaa niiden öljyhegemoniaa keski-Aasiassa. Kaikki Nobelien näiltä kentiltä saadut öljyrahat on käytetty Nobel-palkintoihin. Donald Trump vihjaa kohta vastaanottavansa fysiikan Nobel-palkinnon.
    xxx/ellauri068.html on line 64: A committee was set up in Baku to develop the new Turkic alphabet (the All-Union Committee for the Development of the New Turkic Alphabet, the CNTA, later transformed into the Committee of the New Alphabet), headed by S. A. Agamali-oglu. At its first meeting the theses of N. F. Yakovlev,Chair of the Commission, were adopted. The Commission declared the Cyrillic (Russian civilian) script a "relic of the 18th - 19th centuries, the script of Russian feudal landlords and the bourgeoisie, the script of autocratic oppression, missionary propaganda, great-power chauvinism. <...> it still binds the population that reads in Russian with the national-bourgeois traditions of Russian pre-revolutionary culture."
    xxx/ellauri068.html on line 66: A group of philologists, united in the Society of Lovers of Russian Literature,sharply criticized the romanization. This society set up a commission that issued astatement that Latin "not only does not make it easier, but rather makes it moredifficult for foreigners to study the Russian language." Yet it was not until the late 1930s that the attempt of the romanization of the Russian alphabet was given up. There were also political reasons for the introduction of Russian as a second language. From the international perspective, the Soviet leadership was disillusioned with the course for the world communist revolution, which was now viewed as a matter of distant future. The need for a common international script on the European (Latin) base was no longer as topical as before.
    xxx/ellauri068.html on line 68: The events in Germany since January 30, 1933, when Nazis came to power and declared as their aim the march to the east to capture resourcesand "living space" greatly contributed to it. The USSR realized the enormous importance of the national question and recognized the great role of the country´s history and patriotism in the consolidation of the society. There was mounting criticism of romanization. It was admitted that, in some cases, there had been overreliance on the alphabetical creativity of the linguists,engaged in language construction, which manifested itself in the creation of individual alphabets for numerically very small dialects, as well as in the overly largenumber of letters for some alphabets, in frequent disregard for the practical problemsof language construction and in the exclusive use of the Latin as a possible basis forthe creation of writing for the illiterate peoples, as well as in the insufficient attentionto the use of other alphabets (Novyi alfavit (The New Alphabet), 1934).
    xxx/ellauri068.html on line 81: Zhambyl Zhabayuly (Kazakh: Жамбыл Жабайұлы, Jambyl Jabaıuly; 28 February 1846 — 22 June 1945) was a Kazakh traditional folksinger (Kazakh: akyn).
    xxx/ellauri068.html on line 82: According to a family legend, his mother, Uldan, gave birth to him near Mt. Zhambyl, close to the headwaters of the Chu River while fleeing an attack on her village. His father, Dzhabay, then named his son after the mountain.
    xxx/ellauri068.html on line 84: As a boy, Zhambyl learned how to play the dombura and at age 14, left his home to become an akyn. He learned the art of improvisation from the akyn Suyunbai Aronuly. Zhambyl sang exclusively in the Kazakh language.
    xxx/ellauri068.html on line 93: In a different account, according to the Kazakh journalist Erbol Kurnmanbaev, Zhambyl was an akyn of his clan, but until 1936 was relatively unknown. In that year, a young talented poet Abilda Tazhibaev "discovered" Zhambyl. He was directed to do this by the First Secretary of the Communist Party of Kazakhstan, Levon Mirzoyan, who wanted to find an akyn similar to Suleiman Stalsky, the Dagestani poet. Tazhibaev then published the poem "My Country", under Jambyl's name. It was translated into Russian by the poet Pavel Kuznetsov, published in the newspaper "Pravda" and was a success. After that, a group of his "secretaries" - the young Kazakh poets worked under Jambyl's name. In 1941-1943, they were joined by the Russian poet Mark Tarlovsky.
    xxx/ellauri068.html on line 111: Mulla on Borat-uikkarit joita en ole saanut käyttää kertaakaan. Ostin ne Bostonissa 2007 jonkun paikallisen Mallin uimahousuliikkestä. Kun pyysin Borat uikkareita kaupan neitoset menivät takahuoneeseen nauramaan. Amerikkalaista kälyä Jill Aldenia (juu, samoja Aldeneita jotka kirjoittivat alle izenäisyysjulistuxen ja varmaan tuli samalla laivalla briteistä kuin Pynchonit ja Breckenridget) ei Borat yhtään naurattanut, koska se teki pilkkaa amerikkalaisista arvoista. Kuten että supermarketissa on useita hyllyjä pelkkää juustoa. Is this cheese? No Pynchonit sai vaan mitä ansaizi, tehtyään magnum opuxessa pilkkaa Kazakhstanin runoilijoista ja potassiumvaroista.
    xxx/ellauri068.html on line 121: During the trip, Borat acquires a Baywatch booklet and continues gathering footage for his documentary. He meets gay pride parade participants, politicians Alan Keyes and Bob Barr, and African-American youths. Borat is also interviewed on a local television station and proceeds to disrupt the weather report. Visiting a rodeo, Borat excites the crowd with jingoistic remarks, but then sings a fictional Kazakhstani national anthem to the tune of "The Star-Spangled Banner", receiving a strong negative reaction.
    xxx/ellauri068.html on line 125: An etiquette coach suggests Borat attend a private dinner at an eating club in the South. During the dinner, he offends the other guests when he lets Luenell, an African-American prostitute, into the house and shows her to the table: they are both kicked out. Borat befriends Luenell, who invites him into a relationship with her, but he tells her that he is in love with someone else. Borat then visits an antique shop, in which he clumsily breaks various Confederate heritage items.
    xxx/ellauri068.html on line 131: Borat attends a United Pentecostal camp meeting, at which Republican U.S. Representative Chip Pickering and Mississippi Supreme Court Chief Justice James W. Smith, Jr. are present. He regains his faith and forgives Azamat and Pamela. He accompanies church members on a bus to Los Angeles and disembarks to find Azamat dressed as Oliver Hardy, although Borat mistakes him for Adolf Hitler. The two reconcile and Azamat tells Borat where to find Pamela Anderson. Borat finally comes face-to-face with Anderson at a book signing at a Virgin Megastore. After showing Anderson his "traditional marriage sack", Borat pursues her throughout the store in an attempt to abduct her, until security guards intervene.
    xxx/ellauri068.html on line 133: Borat visits Luenell and they return to Kazakhstan together. They bring several American customs and traditions back to his village, including the apparent conversion of the people to Christianity (the Kazakh version of which includes crucifixion and torturing of Jews) and the introduction of computer-based technology, such as iPods, laptop computers and a high-definition television.
    xxx/ellauri068.html on line 143: After fourteen years of forced labor in a gulag for the dishonor inflicted on his country in his previous adventure, Kazakh journalist Borat Sagdiyev is released by his country's president, Nursultan Nazarbayev, with a mission to deliver Kazakh Minister of Culture (and Kazakhstan's most famous porn actor) Johnny the Monkey to President Donald Trump in an attempt to redeem the nation. Unable to get close to Trump after defecating in the landscaping of Trump International Hotel and Tower in the previous film, Borat opts to give the monkey to Vice President Mike Pence. Before he leaves, he discovers that his arch nemesis neighbor, Nursultan Tulyakbay, has stolen his family and home, and that he has a fifteen-year-old daughter, Tutar, who lives in his barn.
    xxx/ellauri068.html on line 147: Tutar receives a makeover and Borat introduces her at a debutante ball. At the ball, her menstrual blood is prominently displayed during a father and daughter dance. Oikeasti jenkkien coming of age-tansseissa isä ja tytär vaihtaa siveyssormuxet. Aika insestistä. Discovering that Pence is nearby at CPAC, Borat disguises himself as Trump and attempts to give Tutar to him there, but is ejected by security. Nazarbayev is enraged and tells him to return to Kazakhstan for execution. Realizing that he can still give Tutar to someone close to Trump, Tutar suggests giving her to Rudy Giuliani.
    xxx/ellauri068.html on line 149: Because Giuliani had bragged about having an affair with a large-breasted woman, Borat brings Tutar to a cosmetic surgeon who advises breast implants. While Borat works in a barbershop to raise enough money to pay for breast surgery, he briefly leaves Tutar with a babysitter who is confused by Borat's sexist teachings; she informs Tutar that the things her culture has taught her are lies. After seeing a woman driving a car, and successfully masturbating for the first time, Tutar decides not to get the surgery and lashes out at Borat for keeping her oppressed her whole life. Before leaving, she tells him the Holocaust is a lie by citing a Holocaust denial Facebook page.
    xxx/ellauri068.html on line 153: At the rally, the men appeal to Tutar, telling her that her dad will be killed unless she helps. She accepts and arranges an interview to seduce Giuliani, but without her father's participation. Borat talks with her babysitter and has a change of heart, realizing that he loves Tutar. After the interview, Giuliani and Tutar proceed to a bedroom before Borat intervenes and tries to personally offer sexual favors to Giuliani. Borat decides to face execution in Kazakhstan and Tutar promises to go with him.
    xxx/ellauri068.html on line 157: Borat and Tutar blackmail Nazarbayev into giving him his job back and changing Kazakhstan's misogynistic laws. Three months later, Tutar and Borat are a reporting team and Kazakhstan has a new tradition to replace the nation's antisemitic ones: the Running of the American. It features exaggerated :) caricatures of Trump supporters pretending to spread COVID-19 and killing an effigy of Anthony Fauci. The film ends with a message encouraging viewers to vote in the upcoming presidential election.
    xxx/ellauri068.html on line 165: Die Meistersinger von Nürnberg (German: [diː ˈmaɪstɐˌzɪŋɐ fɔn ˈnʏʁnbɛʁk]; "The Master-Singers of Nuremberg"), WWV 96, is a music drama (or opera) in three acts, written and composed by Richard Wagner. It is among the longest operas commonly performed, usually taking around four and a half hours. It was first performed at the National Theatre Munich, today the home of the Bavarian State Opera, in Munich, on 21 June 1868. The conductor at the premiere was Hans von Bülow.
    xxx/ellauri068.html on line 176: "Don't Sit Under the Apple Tree (With Anyone Else but Me)" is a popular song that was made famous by Glenn Miller and by the Andrews Sisters during World War II. Its lyrics are the words of two young lovers who pledge their fidelity while one of them is away serving in the war. And the larks sang melodious. Mutta kekä on Mickey Rooney? Onko se sukua Mikki Hiirelle? On se!
    xxx/ellauri068.html on line 187: "My own favourite tribute to Borges comes in Thomas Pynchon’s Gravity’s Rainbow in which a group of Argentinian exiles, led by the adventurer Squalidozzi, and at large in Europe during World War Two, hijack a German submarine. Improbably, they are accompanied by the glamorous Graciela Imago Portales – a ‘particular friend’ of the Buenos Aires literati – to whom ‘Borges is said to have a dedicated a poem’. Two lines are cited: “El laberinto de tu incertidumbre / Me trama con la disquietante luna . . .” Of course, the quotation has puzzled scholars, as it is neatly consistent with the rhythms and motifs of Borges’ earlier work, and yet nowhere to be found in his oeuvre. It would no doubt have delighted Borges, the more so since Pynchon made it up."
    xxx/ellauri068.html on line 189: Tähänkin väärennyxeen on painovirhepaholainen saanut näppinsä. Ilmeisesti syyllinen on tällä kertaa suomalainen oikolukija. Pynchonin feikkiborgesrunon suomennos olis kai "Epävarmuutesi sokkelo / punoo mut ja levottomuutta herättävän kuun . . .". Disquietante on anglismi, espanjan sana on inquietante. Sekin väärin siis. Vitun diletantti.
    xxx/ellauri068.html on line 191: Jorge Francisco Isidoro Luis Borges (Buenos Aires, 24 de agosto de 1899-Ginebra, 14 de junio de 1986) fue un escritor de cuentos, ensayos y poemas argentino, extensamente considerado una figura clave tanto para la literatura en habla hispana como para la literatura universal.​ Sus dos libros más conocidos, Ficciones y El Aleph, publicados en los años cuarenta, son recopilaciones de cuentos conectados por temas comunes, como los sueños, los laberintos, las bibliotecas, los espejos, los autores ficticios y la mitología europea, con argumentos que exploran ideas filosóficas relacionadas, por ejemplo, con la memoria, la eternidad, la posmodernidad y la metaficción.​ Las obras de Borges han contribuido ampliamente a la literatura filosófica, al género fantástico y al posestructuralismo. Según marcan numerosos críticos, el comienzo del realismo mágico en la literatura hispanoamericana del siglo XX se debe en gran parte a su obra.​
    xxx/ellauri068.html on line 193: Habiendo nacido en un suburbio de Buenos Aires, Borges se mudó a Suiza con su familia en 1914, donde estudió en el Collège de Genève. La familia viajaría extensamente por Europa, incluyendo España. Tras su regreso a Argentina en 1921, Borges empezó a publicar sus poemas y ensayos en revistas literarias surrealistas mientras trabajaba como bibliotecario, profesor y conferencista. En 1955 fue nombrado director de la Biblioteca Nacional de la República Argentina y profesor de literatura inglesa en la Universidad de Buenos Aires. A la edad de 55 años quedó completamente ciego; numerosos investigadores han sugerido que su ceguera progresiva lo motivó a crear símbolos literarios innovadores a través de la imaginación.​
    xxx/ellauri068.html on line 199: Borges oli ammatiltaan kirjastonhoitaja, mikä näkyy hyvin hänen teoksistaan: ne ovat täynnä viittauksia todellisiin ja keksittyihin lähdeteoksiin ja auktoriteetteihin, ja ne pohtivat mielellään älyllisiä, kirjallisuustieteellisiä tai teologisia kysymyksiä kaunokirjallisessa muodossa. Borgesin tuotannossa tärkein kirjallisuudenlaji oli novelli. Hän suosi sellaisia novelleja, joiden raja esseeseen tai artikkeliin oli häilyvä. Borges julkaisikin mielellään tarkemmin määrittelemättömiä lyhyiden tekstien kokoelmia.
    xxx/ellauri068.html on line 201: Borgesilla oli ehkä jotain jutkusukulaisia. Jerusalem-palkintokin kosahti. Hitleristä ja nazeista se ei tykännyt. Sillä oli kosolti vaihtoehtoisia tosioita joihin Pynchon ja muut postmodernistit on niin ihastuneet, plus määrättömästi noita sokkeloita. Kyllähän niitä on kiva tehdä Hoblan lastensivuilla, mutta too much is too much, kuten Pirkko sanoisi.
    xxx/ellauri068.html on line 203: Huolimatta maailmankansalaisen kulttuurisesta hienostuneisuudessta Borges paneutui 1920-luvun runotuotannossaan myös argentiinalaisuuteen, erityisesti Buenos Airesin ilmapiiriin, jota hän pyrki kuvaamaan muun muassa runoteoksessaan Fervor de Buenos Aires ('Buenos Airesin kiihko'). Häntä kiehtoi myös kotimaan populaarikulttuuri (tango) ja slangi: hän laati sanakirjan argentiinalaisesta alamaailman slangista, lunfardosta. (Sitäkin lie Tomppa selannut, ks. s. 496. Onkohan tää Squalidozzi hahmo ize asiassa Borges?) Kirjastonhoitajalle epätyypillisenä lienee pidettävä myös hänen kiinnostustaan alamaailman puukkomiesten urotekoihin: eräissä hänen novelleistaan ovat aiheena myös katuväkivalta ja puukkomurhat, vaikka ne ovatkin kaukana niistä universaaleista, symbolisista ja ylevistä sfääreistä, joissa tyypillisen borgesilaisen tarinan tai esseen oletetaan yleensä liikkuvan.
    xxx/ellauri068.html on line 207: Borges toimi muun muassa englantilaisen kirjallisuuden professorina Buenos Airesin yliopistossa sekä kansalliskirjaston johtajana. Borges oli oikeistopaskiainen oikeesti. Borgesin äänekäs tuki juntalle pilasi hänen maineensa eurooppalaisten intellektuellien keskuudessa, ja on arveltu sen vieneen häneltä mahdollisuudet Nobelin palkintoon. Elämänsä viimeiset vuosikymmenet (55v eteenpäin) hän oli sokea.
    xxx/ellauri068.html on line 209: Se oli niillä suvussa. Isälläkin oli silmävaivoja. Famun nimi oli Haslam. Se on tavallinen brittinimi. Ne oli varakkaita ja valkoisia. Isäkin olis halunnut kirjailijaxi. Sillä oli tuhannen kirjan kirjasto jossa Jorge hääräsi. Borges tykkäsi eräistä epäilyttävistä hepuista, kuten Arthur Schopenhauer, Wilt Whatman, ja Oscar Wilde. Olikohan se homo?
    xxx/ellauri068.html on line 211: Alberto Chimal vastaa 2016 kun Jorge on lahonnut jo 30v mullassa:
    xxx/ellauri068.html on line 213: I said some of this yesterday, but it wasn’t easy: in one interview, the first question I was asked was about Borges’s sexuality. Infrequent, they said, unusual, like in his stories. The first thing that came to mind was an article on Hans Christian Andersen, published in his own centenary in 2005, which doesn’t say a word about Andersen’s oeuvre and instead is dedicated to providing a pathetic portrait of the repressed homosexual, the vindictive upstart, the complicated and ugly man, like the duckling, which was Andersen. I’m intentionally omitting who wrote it and where it can be found.
    xxx/ellauri068.html on line 215: Eleven years ago, that text outraged me because it was dishonest: sensational and sordid. Now it seems ahead of its time. Today it would be one among many that appear daily about any moderately famous person: another sign of how morbid and superficial our cultural references are, especially online.
    xxx/ellauri068.html on line 217: Next, it occurred to me that I could answer the question about the sex life of Borges with platitudes: Borges scarcely refers to sex in his work and has scarcely any female characters, which “could be” a sign of shortcomings in his character, of machismo, asexuality, fear of women; his first marriage “could be considered” a failure and the second as a mere formality, made official shortly before his death just so he could leave his estate to Maria Kodama, his lover/scribe/assistant/caregiver; “without a doubt” the contempt he felt for psychoanalysis was because it made him feel exposed, and so on. I have read or heard all these phrases, with all their imaginable malice, often together and separately. Although they all seem terrible to me, it is now acceptable to speak ill in this way under the pretext of “demystifying” whomever the target may be. I have also noticed that much of the news about Borges in recent years has been, in one way or another, about scandals and disputes.
    xxx/ellauri068.html on line 219: So what did I do? I chose to remember that Borges is not a writer of the era of Facebook and autofiction; that it is not true that he hides in his texts, speaks little about himself (in fact, the opposite is true: how often in his work does his double appear, the character called Borges?); he simply does not do it the way in which we are accustomed today; that, like his friend Alfonso Reyes, Borges learned the classical notion of decorum, which is a set of rules of style when writing and also a certain principle of discretion, an obligation not to say absolutely everything that is very likely inconceivable to many people today.
    xxx/ellauri068.html on line 221: I also said something about Borges’s love life, which is present in several places in his work, just like his reticence, yes, to go beyond “a certain point” (in the story “The Other,” for example, various critics have found a subtle reference to a brothel and a prostitute located almost in a blank space, between two French names that are almost identical).
    xxx/ellauri068.html on line 223: And then I talked a little about what interests me most about Borges: his imagination, his problematic but in the end (or in his best moments) rebellious relationship with power and violence, what he still has to say about reading, tradition, the way in which we create (or he created for us) images of the world, models, ideologies.
    xxx/ellauri068.html on line 225: Of course, there will come a time when what Borges wrote no longer means anything. It will happen to him just as it has, and will, to everyone else. The truths that literature uncovers are always provisional and depend—at best—on the words they are composed of: that is, if they aren’t previously erased by changes in human cultures, when the languages ​​of those cultures, those of living people, begin to move away from them, their meanings begin to grow dark, and that darkening is irreversible.
    xxx/ellauri068.html on line 227: But the truths that can be glimpsed in Borges’s work are not derived from the morbid attractions that matter so much to us now. They are elsewhere, and their time to disappear has not arrived, even as they seem distant from those things that obsess us.
    xxx/ellauri068.html on line 229: Since another common practice today is the out-of-context quote, misinterpreted without the slightest remorse, allow me to end with one: “The world, unfortunately, is real,” Borges wrote in one of his great essays, which could be read as an acknowledgment or a surrender.
    xxx/ellauri068.html on line 231: And yet, immediately after, Borges wrote something else, which can be read either as a response or a challenge: “I, unfortunately, am Borges.”
    xxx/ellauri068.html on line 235: Jollain Gunnar Haslamilla on teknokappale nimeltä Käytävämetafysiikkaa. (Sukuako Jorgen famulle?) Sen sanan mainizee myös Tomppeli. Kuka tässä kopioi kenenkä meemejä? Oivoi. Ei jaxa. Nää on näitä pilvikukkuumaan vainoharhaisia labertinttoja.
    xxx/ellauri068.html on line 243: ja tuulenhengen aina annan leyhyttää
    xxx/ellauri068.html on line 269: Martti (Martin) Rautanen, also known as El Gaucho Martín Fierro, is a 2,316-line epic poem by the Argentine writer José Hernández. The poem was originally published in two parts, El Gaucho Martín Fierro (1872) and La Vuelta de Martín Fierro (1879). The poem supplied a historical link to the gauchos' contribution to the national development of Argentina, for the gaucho had played a major role in Argentina's independence from Spain.
    xxx/ellauri068.html on line 271: Like most of his compatriots, Borges was a great admirer of this work, which he often characterized as the one clearly great work in Argentine literature.
    xxx/ellauri068.html on line 272: In the 1920s, Borges and other avant-garde Argentine writers embracing "art for art's sake" published a magazine called Martín Fierro; they are often referred to collectively as the grupo Martín Fierro ("Rautas-Martin ryhmä"),
    xxx/ellauri068.html on line 274: Martín Fierro has been widely considered (beginning with Leopoldo Lugones's El Payador, 1916) the fountainhead or pinnacle of Argentine literature, Argentina's Don Quixote or Divine Comedy.
    xxx/ellauri068.html on line 276: Martin was not a nice guy. One of his great talents was singing at the Pulperia. At the fort, he was forced to work hard and fight against the Indians. He had a night-long payada (singing duel) with a black payador (singer), who turns out to be the younger brother of the man Fierro murdered in a duel. He deliberately provoked an affair of honor by insulting a black woman in a bar. In the knife duel that ensued, he killer her male companion. He escaped justice with a police sergeant and went native.
    xxx/ellauri068.html on line 278: In Thomas Pynchon's novel Gravity's Rainbow, a group of Argentine anarchists led by Francisco Squalidozzi collaborate with a German filmmaker, Gerhardt von Göll, to create a film version of Martín Fierro.
    xxx/ellauri068.html on line 312: Alpdrücken — Alpdrücken, auch Alp oder Trute genannt, ist eine während des Schlafes entstehende krankhafte Empfindung, welche zu den Träumen gerechnet werden muß, weil sie im Moment des Erwachens aufhört, was nicht der Fall sein würde, wenn sie durch ein… … Damen Conversations Lexikon
    xxx/ellauri068.html on line 314: Alpdrücken — (Alp, Incubus) ist jener allbekannte krankhafte Traumzustand, der sich nur des Nachts im Schlafe einstellt, mit dem beängstigenden Gefühle einer auf die Brust springenden oder bereits aufliegenden Last, wobei der Gequälte zu ersticken meint, und… …
    xxx/ellauri068.html on line 316: Alpdrücken — Ạlp|drü|cken 〈n.; s; unz.〉 mit Angstträumen verbundenes Beklemmungsgefühl im Schlaf; oV Albdrücken; Sy Alpdruck [→ Alb3] * * * Ạlp|drü|cken: ↑ Albdrücken. * * * Ạlb|drü|cken, Alpdrücken, das; s: drückendes Gefühl der Angst im [Halb]schlaf: A.… …
    xxx/ellauri068.html on line 318: Alpdrücken — Alpdrücken [nach der Dämonengestalt des Alps (Nachtmahrs) im german. Volksglauben] s; s, : Angst und Beklemmungsgefühl beim Einschlafen oder im Traum, Atembehinderung (meist durch Druck vom Magen her, z. B. nach zu üppigen Mahlzeiten), die sich… …
    xxx/ellauri068.html on line 322: Legendan mukaan incubus saattoi joskus saattaa naisen raskaaksi ja syntynyttä jälkeläistä kutsuttiin cambioniksi. Ehkä kuuluisin demonin ja ihmisen yhdynnästä alkunsa saanut oli Kuningas Arthurin tarinoissa esiintyvä velho Merlin.
    xxx/ellauri068.html on line 324: One of the earliest mentions of an incubus comes from Mesopotamia on the Sumerian King List, c. 2400 BC, where the hero Gilgamesh's father is listed as Lilu. It is said that Lilu disturbs and seduces women in their sleep, while Lilitu, a female demon, appears to men in their erotic dreams. Two other corresponding demons appear as well: Ardat lili, who visits men by night and begets ghostly children from them, and Irdu lili, who is known as a male counterpart to Ardat lili and visits women by night and begets from them. These demons were originally storm demons, but they eventually became regarded as night demons because of mistaken etymology.
    xxx/ellauri068.html on line 326: St. Augustine touched on the topic in De Civitate Dei ("The City of God"); he had too many alleged attacks by incubi to deny them. He stated "There is also a very general rumor. Many friends of mine have verified it by their own experience and trustworthy persons have corroborated the experience others told, that sylvans and fauns, commonly called incubi, have often made wicked assaults upon women, and as succubi are known to suck on certain men as well."
    xxx/ellauri068.html on line 328: Eight hundred years later, Thomas Aquinas argued about the possibility of children being conceived by intercourse with demons: "Still, if some are occasionally begotten from demons, it is not from the seed of such demons, nor from their assumed bodies, but from the seed of men, taken for the purpose; as when the demon assumes first the form of a woman, and afterwards of a man; just so they take the seed of other things for other generating purposes".
    xxx/ellauri068.html on line 332: Being abused in such a way caused women at nunneries to be burned if they were found pregnant. It became generally accepted that incubi and succubi were the same demon, able to switch between male and female forms. A succubus would be able to sleep with a man and collect his sperm, and then transform into an incubus and use that seed on women. Some sources indicate that it may be identified by its unnaturally large or cold penis.
    xxx/ellauri068.html on line 336: According to the Malleus Maleficarum, exorcism is one of the five ways to overcome the attacks of incubi, the others being Sacramental Confession, the Sign of the Cross (or recital of the Angelic Salutation), moving the afflicted to another location, and by excommunication of the attacking entity, "which is perhaps the same as exorcism". On the other hand, the Franciscan friar Ludovico Maria Sinistrari stated that incubi "do not obey exorcists, have no dread of exorcisms, show no reverence for holy things, at the approach of which they are not in the least overawed".
    xxx/ellauri068.html on line 340: Nachtalb ist eine späte Bezeichnung für ein Fantasie- und Sagenwesen, das ursprünglich „Mahr“ hieß und in der Nacht auf Menschen lastet (vgl. Albtraum) und ihnen Grauen einflößt.
    xxx/ellauri068.html on line 341: Es handelt sich gewöhnlich um ein kleines, schwarzes Wesen, das schlafende Menschen und Haustiere anfällt, selten auch Sachen. Es dringt durch Schlüssel- oder Astlöcher ein. Der Anfall ist mit Angstzuständen und Atemnot verbunden.
    xxx/ellauri068.html on line 343: „Þá gerðist honum svefnhöfugt og lagðist hann til svefns. En er hann hafði lítt sofnað kallaði hann og sagði að mara trað hann. Menn hans fóru til og vildu hjálpa honum en er þeir tóku uppi til höfuðsins þá trað hún fótleggina svo að nær brotnuðu. Þá tóku þeir til fótanna. Þá kafði hún höfuðið svo að þar dó hann.“
    xxx/ellauri068.html on line 345: „Da wurde er schläfrig und legte sich nieder zum Schlafe. Als er aber nur ein wenig geschlafen hatte, schrie er auf und sagte, dass ihn eine Mahre trete. Da kamen seine Leute herbei und wollten ihm helfen. Als sie ihn aber oben am Kopfe fassten, trat jene auf seine Beine, dass sie fast zerbrachen. Sie griffen nun nach seinen Füßen, doch die Mahre drückte jetzt so auf sein Haupt, dass er dort sterben musste.“
    xxx/ellauri068.html on line 354: Mutta hulluxi se menee, kun nähdään näitä merkkejä ja tarkoituxia ihan joka paikassa. Niinkuin symbolistit sun muut mystikot, joista Pynchon mainizee tässä yhteydessä kolme saxalaista hörhöä: Herman Hesse, Stefan George, ja joku Richard Wilhelm. Kaxi ensin mainittua on tullut vastaan aiemmissa paasauxissa, mutta kekäs se on tää Richard Wilhelm? Nimi ei soita kelloa.
    xxx/ellauri068.html on line 358: Richard Wilhelm (* 10. Mai 1873 in Stuttgart; † 2. März 1930 in Tübingen) war ein deutscher evangelischer Theologe, Missionar und Sinologe. Seine Übertragungen und Kommentare zu klassischen chinesischen Texten – insbesondere des I Ging – fanden weite Verbreitung. Richard Wilhelm wurde 1873 in Stuttgart als Sohn eines aus Thüringen stammenden Glasmalers geboren. Der Vater starb bereits 1882; Wilhelm wurde von der Mutter und Großmutter aufgezogen.
    xxx/ellauri068.html on line 360: Im Jahre 1891 nahm er an der Universität Tübingen sowie am Evangelischen Stift das Studium der evangelischen Theologie auf. Nach seiner Ordination in der Stuttgarter Stiftskirche 1895 wurde er Vikar in Wimsheim und 1897 in Boll. Die dortige Begegnung mit Christoph Blumhardt (juu täähän oli se Herman Hessen kasvatuspappa!) , der sich in seinen späten Jahren aus der engen Bindung mit der evangelischen Kirche löste und zu sozialen Fragen und der Sozialdemokratie hingezogen fühlte, wurde für Wilhelm lebensbestimmend.
    xxx/ellauri068.html on line 362: 1899 verlobte er sich mit Christoph Blumhardts Tochter Salome. Die Hochzeit mit Salome Blumhardt fand in Shanghai am 7. Mai 1900 statt. Aus dieser Ehe gingen vier Söhne hervor, die alle in Tsingtau geboren wurden: Siegfried, Manfred, Hellmut und Walt. (Täähän on Wilho Pylkkäsen onnekkaampi kolleega, pääsi olutlähettilääxi kaljatehdaskaupunkiin.) Bereits 1908 reiste Richard Wilhelm zum zweiten Mal nach China (meniköhän Wilhon kanssa samalla laivalla?).
    xxx/ellauri068.html on line 364: Von 1922 bis 1924 arbeitete Wilhelm als wissenschaftlicher Berater in der deutschen Gesandtschaft in Peking, daneben lehrte er an der Peking-Universität. Hier übersetzte er auch das I Ging (Buch der Wandlungen) ins Deutsche. (Tätähän laulukirjaa mäkin on suomentanut jossain kohtaa pikku Kunin avustuxella, eikö vaan? Kun on kyllä nätimpi kuin Wilhelmin ope.) In die Kommentierung flossen Zitate sowohl aus der Bibel als auch von Goethe, aber auch Gedankengut westlicher Philosophen und protestantischer, parsischer und alt-griechischer Theologie ein. Wilhelm zeigte damit viele Parallelen zu chinesischer Weisheit auf. Joopa joo, tää on Sachsan Pertti Nieminen.
    xxx/ellauri068.html on line 382: Antoine Lavoisier esitti ensimmäisen kerran aineen häviämättömyyden lain, aineita ei voitu hävittää eikä luoda. Lavoisier hävitettiin 1794. Lagrange valitti teloitusta sanomalla: ”Pään katkaiseminen kesti vain hetken, mutta saattaa kestää vuosisata samanlaisen luomiseen.” Ranskan hävittyä Saxalle 1871 päät muuttuivat saxalaisixi.
    xxx/ellauri068.html on line 395: In der ebenfalls 1929 gedrehten Beef & Steak-Episode „Wir halten fest und treu zusammen“ nimmt Kurt Gerron eine Grammophonplatte mit diesem Titel vom Apparat und isst sie auf; als ihm darauf übel wird und er auf der Toilette verschwindet, hört man dann von dort das Lied tönen...
    xxx/ellauri068.html on line 406: Pynchonin sachsa on aivan helevetin huonoa, vilisee kuuden pisteen virheitä varsinkin sanajärjestyxissä. Uhri tyhjiöön, sanoo uhriutuva tyhjäpää. Sehr ins Vakuum mit dir. (S. 536.) Tomin tähtimerkki on Pluto, lähellä Rooneyn Mikkiä. Pluto olet oikea Pelle! Propellipäinen Pelle Peloton. Ajaa yxipyöräisellä Långbenin muovipilleistä rakennettu fågelhus päässä ja lyö sitä suurella sukunuijalla saadaxeen vielä yhden idean. Fickt nicht mit derm Raketenmenschen! Tomi tais nukahdella sachsantunnilla. Tai sillä ei ollut niitä ollenkaan. Ei noi anglosaxit osaa mitään muuta kuin enkkua.
    xxx/ellauri068.html on line 440: Mieti Meidän Köyhää Sankaria Alokas Laiskiais-Entropiaa (paljon kapitaaleja!) jonka ehdollistus vauvana Lazlo Jamfin taholta (mukana salaperäinen MacGuffin Imupeukku G) johtaa seisiöihin jotka ennustavat rakettilakkoja. (Vannon että tämä tuomio ainakin tekee alamerkitystä. Selityxen selitys: seisiö = aamukanki, aamujöpö, aamuhannu, aamukari, aamupuu, jopo keulii, jopotus, juhlakunto, jömppis, jöyneri, kivi housuissa, kusipänni, paundis, pienoisteltta, päzin vaiva, seisokki, semiheijari, skuigelo, staijari, stondis, tanko puoliveteessä, teltta.)
    xxx/ellauri068.html on line 450: Kämppä, joka on myös kvasituppukylä, voidaan muovailuvahailla Theresianstadin jälkeen, jutkukaupunki/laagerin jonka pystytti Nazit (hk) siihen missä nyt on Zhekin tasavalta. Tätä vinkkaa teemat kuten koneenvaihto, puhelinlasten paratiisi, kuten iso orkesteri, tai luku 60K (niiden lkm jotka "meni läpi" 12 skidistä yhtä hyvin kuin Teresianstadin huipulla). Se myös kuzuu takaisin toisen kokonaisvaltaisen laitoxen, nimittäin kommunistien "lasten kaupungit" (isoja, tuppukylämäisiä, vähän sotilaallistettuja lomakämppiä Nuorille Tienraivaajille (hk)), joidenka pienoismalli oli Artek Keskuskadulla. (Saxalaisella Nuorella väellä oli myös kesäkämppiä. Ja partiolaisilla. Jenkeissä kaikki puoliköyhät lapset internoidaan kesäleireille loma-ajoixi. Superköyhät saa jäädä leikkimään muovijätteillä ja käytetyillä huumeneuloilla saastaisissa slummeissa 50 asteen helteessä.)
    xxx/ellauri068.html on line 452: Eteenpäin, mieti Argentiinan Lasten tasavaltaa, lapsille mittakaavoitettua kaupunkia, joka luotiin Juan Peronin hallituxen aikana ja avattiin 1951. Oli hienoa että Pinochet 70-luvulla teki lopun siitä, ja niistä lapsista, joista oli kasvanut ilkeitä terroristeja.
    xxx/ellauri068.html on line 465: Nibelungen läjä, kuten olen varma sinä tiedät, on Nibelungen aarre. (Sinä tiedät Wagnerin Sormuspyörän, öh? Tai sinä olet lukenut Tolkienin Bored of the Rings, oikein?—sinä saat idean. Tittelöity Nibelung on kääpiö Alberich, tien ohessa.).
    xxx/ellauri068.html on line 470: ’T was much as twelve huge wagons in four whole nights and days Se oli mitä 12 rekka-autollista 4 vuorokaudessa
    xxx/ellauri068.html on line 479: Hagen Määrää Palvelijat Upottamaan Läjän Reiniin, Peter von Cornelius (1859)
    xxx/ellauri068.html on line 480: Hagen Määrää Palvelijat Upottamaan Läjän Reiniin, Peter von Cornelius (1859)
    xxx/ellauri068.html on line 482: Nibelungen liedissä Hagen murhaa sankarin Siegfriedin ja sitten varastaa ja piilottaa Nibelungen läjän.
    xxx/ellauri068.html on line 493: Shirley Temple Black (April 23, 1928 - February 10, 2014) was an American actress, singer, dancer, businesswoman, and diplomat who was Hollywood's number one box-office draw as a child actress from 1934 to 1938. As an adult, she was named United States ambassador to Ghana and to Czechoslovakia, and also served as Chief of Protocol of the United States.
    xxx/ellauri068.html on line 510: Sodat on tiimielukoinnin korkeata veisua. Ne jotka niistä kuumuu on huippuluokan paranoideja. Me ja Ne kirjoitettuna kapitaaleilla. Pynchon on luotettava muovimies auraamassa tyttärensä vakoa. Jyrää sitä sen zorrolla. Paizi ei sillä ole sellaista. Se on kaikki vaan toiveajattelua. Niinkuin sen koko tuotanto. Sovitustyötä maxusta. Salainen agentti 5nollaa ja 12. Mies jonka penis on lerppuva. Luhikyrpä. Lurbaano. Tässä se just on:
    xxx/ellauri068.html on line 528: They listened while a sergeant was laying down the law Kun kersantti Ärjylä luki niille lakia
    xxx/ellauri068.html on line 530: The sergeant looked them over and this is what he said. Kessu tunnusteli niitä sieltä täältä ja sössötti:
    xxx/ellauri068.html on line 549: Yllättävää ehkä etten ole ennen ollut tietoinen tälläsestä Israel Beilinistä, etenkin kun lukee sille vuodatettuja jenkkikehuja. No se elikin 101-vuotiaaxi. Varsinainen metusalemi. Legenda varsinkin kuoltuaan.
    xxx/ellauri068.html on line 551: Irving Berlin (born Israel Beilin; Yiddish: ישראל ביילין‎; May 11, 1888[3] – September 22, 1989) was an American composer and lyricist, widely considered one of the greatest songwriters in American history. His music forms a great part of the Great American Songbook. Born in Imperial Russia, Berlin arrived in the United States at the age of five.
    xxx/ellauri068.html on line 555: Berlin's songs have reached the top of the charts 25 times and have been extensively re-recorded by numerous singers including The Andrews Sisters, Perry Como, Eddie Fisher, Al Jolson, Fred Astaire, Ethel Merman, Louis Armstrong, Frank Sinatra, Dean Martin, Elvis Presley, Judy Garland, Tiny Tim, Barbra Streisand, Linda Ronstadt, Rosemary Clooney, Cher, Diana Ross, Bing Crosby, Sarah Vaughan, Ruth Etting, Fanny Brice, Marilyn Miller, Rudy Vallée, Nat King Cole, Billie Holiday, Doris Day, Jerry Garcia, Willie Nelson, Bob Dylan, Leonard Cohen, Ella Fitzgerald, Michael Buble, Lady Gaga, and Christina Aguilera.
    xxx/ellauri068.html on line 557: Berlin died in 1989 at the age of 101. Composer Douglas Moore sets Berlin apart from all other contemporary songwriters, and includes him instead with Stephen Foster, Walt Whitman, and Carl Sandburg, as a "great American minstrel"—someone who has "caught and immortalized in his songs what we say, what we think about, and what we believe." Composer George Gershwin called him "the greatest songwriter that has ever lived" and composer Jerome Kern concluded that "Irving Berlin has no place in American music—he is American music."
    xxx/ellauri068.html on line 559: President George H. W. Bush said Berlin was "a legendary man whose words and music will help define the history of our nation." Just minutes before the President's statement was released, he joined a crowd of thousands to sing Berlin's "God Bless America" at a luncheon in Boston. Former President Ronald Reagan, who costarred in Berlin's 1943 musical This Is the Army, said, "Nancy and I are deeply saddened by the death of a wonderfully talented man whose musical genius delighted and stirred millions and will live on forever."
    xxx/ellauri068.html on line 565: Isaiah Berlin was often described, especially in his old age, by means of superlatives: the world's greatest talker, the century's most inspired reader, one of the finest minds of our time. Sir Isaiah radiated well-being.
    xxx/ellauri068.html on line 584: geschichte/zweiter-weltkrieg/mobile164100642/4622507707-ci102l-w1024/Nazi-war-criminal-Albert-Speer-during-trial-at-Nuremberg-1945-left-and-after-h.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri075.html on line 56: Sestofilt sai vaikutteita erityisesti Friedrich Nietzscheltä, Søren Kierkegaardilta, Fjodor Dostojevskilta ja Leo Tolstoilta, joista hän kirjoitti useita teoksia. Teoksissaan hän on käsitellyt muun muassa teologiaa, nihilismiä, rationalismia ja irrationalismia. Sestofiltilta ovat saaneet vaikutteita muiden muassa D. H. Lawrence, Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Albert Camus, John Middleton Murry, Jules de Gaultier, Lucien Lévy-Bruhl ja Czeslaw Milosz.
    xxx/ellauri075.html on line 62: Lopulta Sestofilt kuitenkin muutti Ranskaan vuonna 1921. Ranskassa hän luennoi Sorbonnen yliopistossa, ja tutki muun muassa Blaise Pascalin ja Plotinoksen ajattelua. Vuonna 1926 hän tutustui Edmund Husserliin, ja 1929 hän tapasi Martin Heideggerin. Tuolloin hän sai yllykkeen tutustua Kierkegaardin ajatteluun.
    xxx/ellauri075.html on line 79: Schestows Gedanken bilden auf den ersten Blick alles andere als eine Philosophie: Sie bilden keine systematische Einheit, kein kohärentes System von Aussagen, keine theoretische Erklärung philosophischer Probleme. Ein Großteil von Schestows Werk ist fragmentarisch, sowohl in Bezug auf die Form (er benutzte oft Aphorismen) als auch in Bezug auf Stil und Inhalt. Schestow scheint sich selbst häufig zu widersprechen, das Paradoxe sogar zu suchen.
    xxx/ellauri075.html on line 81: Dies kommt daher, dass Schestow das Leben selbst als letztendlich in höchstem Maße paradox ansieht. Er hält es für mit Hilfe von Logik oder Vernunft nicht erfassbar. Keine Theorie könne die Geheimnisse des Lebens ergründen. Schestows Philosophie ist nicht „problemlösend“, sondern wirft Probleme auf und versucht, das Leben so rätselhaft wie möglich erscheinen zu lassen. Schestows Philosophie geht nicht von einer Idee, sondern von einer Erfahrung aus.
    xxx/ellauri075.html on line 83: Diese Grunderfahrung ist für Schestow die Verzweiflung, die er als Verlust von Gewissheiten, Verlust von Freiheit und Verlust des Lebenssinnes beschreibt. Die Wurzel dieser Verzweiflung ist, was Schestow oft „Notwendigkeit“, „Vernunft“, „Idealismus“ oder „Schicksal“ nennt: eine bestimmte Art zu denken, die aber gleichzeitig ein ganz realer Aspekt der Welt ist, welche das Leben Ideen, Abstraktionen und Verallgemeinerungen unterwirft und es so vernichtet, indem es seine Einzigartigkeit und Lebendigkeit verkennt.
    xxx/ellauri075.html on line 85: In der Vernunft sieht Schestow das Akzeptieren von Gewissheiten, die behaupten, dass einige Dinge ewig und unveränderlich seien, während andere unmöglich und unerreichbar seien. Schestows Philosophie kann also als irrational gesehen werden. Dabei war Schestow nicht generell gegen Vernunft und Wissenschaft, sondern nur gegen Rationalismus und Szientismus. Im Letzteren sah er die Tendenz, die Vernunft als eine Art allwissenden und allmächtigen Gott, als Selbstzweck zu verherrlichen.
    xxx/ellauri075.html on line 87: In Schestows Denken kommt auch ein individualistischer Zug zum Tragen: Menschen könne man nicht auf Ideen, soziale Strukturen oder eine mystische Einheit reduzieren.
    xxx/ellauri075.html on line 89: Bei Schestow ist der Mensch unweigerlich alleine in seinem Leiden. Weder andere noch die Philosophie können ihn aus dieser Situation befreien.
    xxx/ellauri075.html on line 90: Die Verzweiflung ist aber nicht das letzte Wort, sondern nur das „vorletzte“. Das letzte Wort kann weder in menschlicher Sprache gesagt noch theoretisch erfasst werden. Schestows Philosophie hat die Verzweiflung zum Ausgangspunkt, sein gesamtes Denken ist verzweifelt, und doch versucht er, auf etwas zu weisen, das jenseits der Verzweiflung – und der Philosophie – liegt.
    xxx/ellauri075.html on line 92: Dieses nennt er Glaube. Gemeint ist nicht ein Glaube im Sinn einer Sicherheit, sondern eine andere Art zu denken, die aus tiefstem Zweifel und Unsicherheit hervorgeht. Es ist die Erfahrung, dass alles möglich ist (Dostojewski), dass das Gegenteil von Notwendigkeit nicht der Zufall ist, sondern die Möglichkeit. Dass eine grenzenlose Freiheit existiert.
    xxx/ellauri075.html on line 94: Schestow behauptet niemals, dass das Leben einen Sinn hat, dass es „ein Licht hinter dem Vorhang“ gibt. Das Licht am Ende des Tunnels is der Scheinwerfer eines annähernden Zuges. Er widerspricht auch nicht dem Wort, dass alles Kämpfen zu einer Niederlage führt. Aber Schestow beharrt darauf, dass man weiter gegen das Schicksal und die Notwendigkeit ankämpfen solle, selbst wenn kein Erfolg mehr möglich ist.
    xxx/ellauri075.html on line 102: Après son service militaire (1890), il effectue un stage au sein d'un cabinet d'avocats de Moscou, tout en gérant l'entreprise paternelle sauvée de la faillite en 1891. Il commence une liaison clandestine avec une employée de confession orthodoxe, Aniouta Listopadova, qui lui donne un fils, Sergueï Listopadov, né en 1892, qu'il ne reconnaît pas.
    xxx/ellauri075.html on line 104: Il prend la direction de la manufacture familiale de 1908 jusqu'à son exil en 1919. Malgré la contrainte que représente la gestion de cette entreprise, il abandonne le droit et se tourne vers l'écriture et la philosophie.
    xxx/ellauri075.html on line 112: Le 2 mars 1910, il rend visite à Tolstoï à Iasnaïa Poliana. Il s'installe en Suisse à Coppet, villa des Saules, où il demeure jusqu'en juillet 1914. Il travaille à des études sur la philosophie grecque, les mystiques, Luther et des théologiens allemands spécialistes de Luther, Harnack et Denifle. Ce travail aboutit à une première version de Sola Fide (« la foi seule ») qui lui est confisquée à la douane, à son retour en Russie en juillet 1914. Il s'installe à Moscou et commence à rédiger Le Pouvoir des clefs (Potestas Clavium), où il reprend nombre de thèmes abordés dans Sola Fide. En février 1915, il est élu membre de la Société de Psychologie de Moscou qui est un centre d'études religieuses.
    xxx/ellauri075.html on line 114: En 1917, pendant la Révolution d'Octobre, il ne partage pas l'enthousiasme général ; son fils Sergueï Listopadov meurt au combat.
    xxx/ellauri075.html on line 145: Anneli sai jäädä kotiin / Anneli gelmedi, evde kaldı
    xxx/ellauri075.html on line 153: Shestov's works were not met with approval even by some of his closest Russian friends. Many saw in Shestov's work a renunciation of reason and metaphysics, and even an espousal of nihilism. Nevertheless, he would find admirers in such writers as D. H. Lawrence and his friend Georges Bataille.
    xxx/ellauri075.html on line 157: In the interwar years, Shestov continued to develop into a thinker of great prominence. During this time he had become totally immersed in the study of such "great theologians" as Blaise Pascal and Plotinus, whilst at the same time lecturing at the Sorbonne in 1925. In 1926 he was introduced to Edmund Husserl, with whom he maintained a cordial relationship despite radical differences in their philosophical outlook. In 1929, during a return to Freiburg he met with Nazi Heidegger, and was urged to study Danish philosopher Søren Kierkegaard.
    xxx/ellauri075.html on line 159: The discovery of Kierkegaard prompted Shestov to realise that his philosophy shared great similarities, such as his rejection of idealism, and his belief that man can gain ultimate knowledge through ungrounded subjective thought rather than objective reason and verifiability. However, Shestov maintained that Kierkegaard did not pursue this line of thought far enough, and continued where he thought the Dane left off.
    xxx/ellauri075.html on line 166: Mitä hemmettiä? Missä vaiheessa Sestofilt hylkäsi isiensä uskon? Mixei kukaan sano siitä mitään? Isä tukkukauppias varmaan repi tukkaa tukuittain. Mitenniin se oli juutalainen ajattelija jos se peukuttaa Jeesusta? No ehkä jeesuskin oli sen mielestä vain ihminen, niinkuin Spartakus. Isaac Bashevis kysyy Hudson-joen varjokirjassa s. 100: Varför måste djuren lida? Sjestov säger rent ut att Gud är ond.
    xxx/ellauri075.html on line 180: Shestov was highly admired and honored by Nikolai Berdyaev and Sergei Bulgakov in Russia, Jules de Gaultier, Georges Bataille, Lucien Lévy-Bruhl, Paul Celan, Gilles Deleuze, and Albert Camus in France, and D. H. Lawrence, Isaiah Berlin and John Middleton Murry in England. Among Jewish thinkers, he influenced Hillel Zeitlin.
    xxx/ellauri075.html on line 188: "He was the philosopher of my generation, which didn't succeed in realizing itself spiritually, but remained nostalgic about such a realization. Shestov [...] has played an important role in my life. [...] He thought rightly that the true problems escape the philosophers. What else do they do but obscuring the real torments of life?" (Emil Cioran: Oeuvres, Gallimard, Paris 1995, p. 1740, my translation (kuka oon tää 'mä?')]
    xxx/ellauri075.html on line 196: According to Michael Richardson's research on Georges Bataille, Shestov was an early influence on Bataille and was responsible for exposing him to Nietzsche. He argues that Shestov's radical views on theology and an interest in extreme human behavior probably coloured Bataille's own thoughts.
    xxx/ellauri075.html on line 205: Leo Strauss (/straʊs/;[30] German: [ˈleːo ˈʃtʁaʊs];[31][32] September 20, 1899 – October 18, 1973) was a German-American political philosopher and classicist who specialized in classical political philosophy. Born in Germany to Jewish parents, Strauss later emigrated from Germany to the United States. He spent much of his career as a professor of political science at the University of Chicago, where he taught several generations of students and published fifteen books.
    xxx/ellauri075.html on line 207: Trained in the neo-Kantian tradition with Ernst Cassirer and immersed in the work of the phenomenologists Edmund Husserl and Martin Heidegger, Strauss established his fame with path-breaking books on Spinoza and Hobbes, then with articles on Maimonides and Farabi. In the late 1930s his research focused on the rediscovery of esoteric writing, thereby a new illumination of Plato and Aristotle, retracing their interpretation through medieval Islamic and Jewish philosophy, and encouraging the application of those ideas to contemporary political theory.
    xxx/ellauri075.html on line 211: He attended courses at the Universities of Freiburg and Marburg, including some taught by Edmund Husserl and Martin Heidegger. Strauss joined a Jewish fraternity and worked for the German Zionist movement, which introduced him to various German Jewish intellectuals, such as Norbert Elias, Leo Löwenthal, Hannah Arendt and Walter Benjamin. Walter Benjamin was and remained an admirer of Strauss and his work throughout his mournful life.
    xxx/ellauri075.html on line 213: Mournful Walttu Benjamin teki suikin, se löytyy Suikkasista. Ja täältä. Lefan paras kaveri oli sen opiskelukaveri Husserlin ja Heideggerin kursseilta Freiburgissa, Jakob 'Jascha' Klein.
    xxx/ellauri075.html on line 215: Klein was born in Libava, Russian Empire. He studied at Berlin and Marburg, where he received his Ph.D. in 1922. A student of Nicolai Hartmann, Martin Heidegger, and Edmund Husserl, he later taught at St. John's College in Annapolis, Maryland from 1937 until his death. He served as dean from 1949 to 1958.
    xxx/ellauri075.html on line 217: Klein was affectionately known as Jasha (pronounced "Yasha"). He was one of the world's preeminent interpreters of Plato and the Platonic tradition. As one of many Jewish scholars who were no longer safe in Europe, he fled the Nazis. He was a friend of fellow émigré and German-American philosopher Lefa Struzi.
    xxx/ellauri075.html on line 219: Kuinka ollakaan, Lefa kehui Jaschan kirjan Greek Mathematical Thought and the Origin of Algebra ihan kuplixi. The central thesis of his work Greek Mathematical Thought and the Origin of Algebra is that the modern concept of mathematics is based on the symbolic interpretation of the Greek concept of number (arithmos). Mulla on se kirja, ostin MIT:n kirja-alesta. Tossa se on hyllyssä. Se on pehmeekantinen. Mä oon lukenutkin sen, muistaaxeni se vaikutti tylsältä.
    xxx/ellauri075.html on line 223: Just noihin aikoihin mä kai sen kirjan ostinkin. Oli mennyt jo alennusmyyntikoreihin. Saxalaisten suurin tyhmyys oli ajaa kaikki fixut juutalaiset jenkkeihin. Se selittää jenkkien hegemoniaa enemmän kuin ohjuxet. (Jotka nekin kexi sakemanni, Wernher von Braun. Werneri ei kyllä ollut juutalainen vaan Adelsmann.)
    xxx/ellauri075.html on line 283: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,c_limit,w_750,q_auto/v1670062001/13-1-50317729-1605803627221" />
    xxx/ellauri075.html on line 288: mielessään jo silloin suurhanke ja päätyö Das Passagen-Werk, joka jäi
    xxx/ellauri075.html on line 295: matkallaan mukanaan Ludwig Klagesin muhkeaa teosta Der Geist als Wiedersacher der
    xxx/ellauri075.html on line 297: englanninkielinen elämäkerta vahvistaa asian. Klages oli äärikonservatiivinen
    xxx/ellauri075.html on line 300: monia ongelmia. Tästäkin Klages hepusta on pieniä paasahduxia, ja vähän pitempikin albumissa 254. Kz. myös albumin 345 pohdintoja. Ludwig pyöri ilkeän Schwul-Georgen porukoissa.
    xxx/ellauri075.html on line 303: ges Ludwig">Friedrich Konrad Eduard Wilhelm Ludwig Klages (10 December 1872 – 29 July 1956) was a German philosopher, psychologist, graphologist, poet, writer, and lecturer, who was a two-time nominee for the Nobel Prize in Literature. In the (rather odious) Germanosphere, he is considered one of the most important thinkers of the 20th century.
    xxx/ellauri075.html on line 305: Klages was a central figure of characterological psychology and the Lebensphilosophie school of thought. Prominent elements of his philosophy include: the opposition between life-affirming Seele and life-denying Geist; reality as the on-going creation and interpretation of sensory images, rather than feelings; a biocentric ethics in response to modern ecological issues and militarism; an affirmation of eroticism in critique of both Christian patriarchy and the notion of the "sexual"; a theory of psychology focused on expression, including handwriting analysis; and a science of character aimed at reconciling the human ego to the divide it effectuates between living beings.
    xxx/ellauri075.html on line 307: Central to Klages' thought is a linguistic opposition to logocentrism, a term introduced by Klages to diagnose a fixation on language or words to the detriment of the things to which they refer. (Put that in your pipe and smoke, Benjamin!) His formulation of this concept came to be of significant importance to semiotic studies of Western science and philosophy, namely within Derridean deconstruction. Klages is similarly seen as a buggybear to critical theory, deep ecology, and existential phenomenology. Historically little of his odious literary output has been available in English, being too thick and long-winded to translate.
    xxx/ellauri075.html on line 309: Unlike his Seelenbrüder Stefan George and Alfred Schwuler, he was not gay, but rather serious. When Klages moved into a new Schwabing flat in 1895, he entered into an intense sexual relationship with his landlady's daughter, with the mother's approval; the daughter, whom Klages called 'Putti', was eleven years younger than him, and their relationship continued for almost two decades though remained only sexual in nature. Klages, like Friedrich Nietzsche, was critical of Christianity as well as what they both saw as its roots in Judaism. His attacks on judaism were veiled criticism of christianity, rather like Seija's attacks on the rest of the Carlson family.
    xxx/ellauri075.html on line 311: Klages was however, as a bishop states, "not a fundamentally anti-semitic thinker, not a fundamentally right-wing philosopher, and not a fundamental Nazi." Addressing the issue of antisemitism, Klages
    xxx/ellauri075.html on line 312: wrote: I have never endorsed the claim that the Nazi big-wigs belonged to a superior race. However, I must also add that I have consistently refused to accept the claim of another such race as the chosen people. The arrogance is identical in both cases, but with this important distinction: after waging war against the dumber half of mankind for more than three thousand years, Judaism has finally achieved total victory over all nations of the earth. Not surprisingly, an American Jew found this accusation odious. What with even the Philistine diaper heads still putting up a fight.
    xxx/ellauri075.html on line 316: marxilaisen hahmo. Jürgen Habermas painotti hänen omaksuneen kaiken muun ohella
    xxx/ellauri075.html on line 330: Walter Bendix Schönflies Benjamin (/ˈbɛnjəmɪn/; German: [ˈvaltɐ ˈbɛnjamiːn];[5] 15 July 1892 – 26 September 1940) was a German Jewish philosopher, cultural critic and essayist. An electric tinker, combining elements of German idealism, Romanticism, Western Marxism, and Jewish mysticism, Benjamin made enduring and influential contributions to aesthetic theory, literary criticism, and historical materialism. He was associated with the Frankfurt School, and also maintained formative friendships with thinkers such as playwright Bertolt Brecht and Kabbalah scholar Gershom Shulem. He was also related to German political theorist and philosopher Hannah Arendt through her first marriage to Benjamin's cousin, Günther Anders.
    xxx/ellauri075.html on line 332: Among Benjamin's best known works are the essays "The Task of the Translator" (1923), "The Work of Art in the Age of Mechanical Reproduction" (1935), and "Theses on the Philosophy of History" (1940). His major work as a literary critic included essays on Baudelaire, Goethe, Kafka, Kraus, Leskov, Proust, Walser, and translation theory. He also made major translations into German of the Tableaux Parisiens section of Baudelaire's Les Fleurs du mal and parts of Proust's À la recherche du temps perdu. In 1940, at the age of 48, Benjamin committed suicide at Portbou on the French–Spanish border while attempting to escape from the invading Wehrmacht. Though popular acclaim eluded him during his life, the decades following his death won his work posthumous renown.
    xxx/ellauri075.html on line 336: Waltulla oli siionistijuutalaisia kavereita mm Martin Buber (der Jude-lehden toimittaja). Se puuhasteli myös ge Stefan">Stefan Georgen kanssa (miinuspisteitä). In ‘The Concept of Criticism in German Romanticism’ (1920), Benjamin presents interlinked concepts of language, sacred text, a projected reworking of Kant’s limited concept of experience, and a new approach to criticism and Romanticism as a tracing of the absolute in early Romantic writing (paljon miinuspisteitä). Benjamin argued for an ‘immanent criticism’ which would engage in some ways quite mystically with a text’s internal structures and divine traces (roppakaupalla miinusta).
    xxx/ellauri075.html on line 338: Benjamin theorizing modernity by bringing together, among other things, Marxist dialectics, Surrealism, snippets of theology, Baudelaire’s poetry (and, most importantly, his theories of the flâneur), Kafka’s novels, the image of Proust, a Klee painting called the Angelus Novus, book-collecting, translation, storytelling, photography and film.
    xxx/ellauri075.html on line 342: Where once the unique high art forms dominated, now, for Benjamin, the mass-produced realm of the copy had come into its own, neutralizing the traditional concepts of individual creativity, genius, eternal value and mystery. Instead of achieving significance through sacred ritual, art becomes a political practice.
    xxx/ellauri075.html on line 347: This history of the nineteenth-century Paris arcades, creatively triggered by Louis Aragon’s (1897–1982) Le Paysan de Paris or Paris Peasant (1926), collects thousands of quotations strategically arranged with snippets of critical commentary in chapters or bundles called ‘convolutes’.
    xxx/ellauri075.html on line 349: Tälläsiä konvoluutteja (asiakirjakoteloita) mäkin tässä pukerran. Benjaminin jouzenlaulu ‘Historian käsitteestä’ moittii valistusta ja kapitalistista käsitystä historiasta edistyxenä. Melankolisesti se analisoi 20. vuosisataa, sotkee teologista ja messianistista soopaa marxistisen materialismin teleologisoivaan soppaan. Benjaminin mielestä heikompien lyttäys ei ole mikään emergency, se on normitoimintaa. Kleen Angelus Novus (Benjaminin omistama maalaus) oli siitä kiva. No se onkin aika lailla Waltun näkönen.
    xxx/ellauri075.html on line 351: gelus+Novus+y+las+elecciones+en+Gramsciman%C3%ADa.jpg" />
    xxx/ellauri075.html on line 359: Vanhat muurit kulkijan rintaan mennyttä hehkua luo. Eski surlar geçmişin parıltısıyla yüreğini okşar oradan geçenlerin.
    xxx/ellauri075.html on line 374: Eartha Mae Keith was born on a cotton plantation near the small town of North, South Carolina, or St. Matthews on January 17, 1927. Her mother Annie Mae Keith was of Cherokee and African descent. Though she had little knowledge of her father, it was reported that he was a son of the owner of the farm where she had been born, and that Kitt was conceived by rape. In a 2013 biography, British journalist John Williams claimed that Kitt's father was a white man, a local doctor named Daniel Sturkie. Kitt's daughter, Kitt McDonald, has questioned the accuracy of the claim. Eartha's mother, Annie Mae Keith (later Annie Mae Riley), soon went to live with a black man who refused to accept Eartha because of her relatively pale complexion; she was raised by a relative named Aunt Rosa, in whose household she was abused. After the death of Annie Mae, Eartha was sent to live with another relative named Mamie Kitt (who may, in fact, have been her biological mother) in Harlem, New York City, where she attended the Metropolitan Vocational High School (later renamed the High School of Performing Arts). Diana Ross said that as a member of The Supremes she largely based her look and sound after Kitt's.
    xxx/ellauri075.html on line 381: Kitt was also a member of the Women's International League for Peace and Freedom; her criticism of the Vietnam War and its connection to poverty and racial unrest in 1968 can be seen as part of a larger commitment to peace activism. Like many politically active public figures of her time, Kitt was under surveillance by the CIA, beginning in 1956. After The New York Times discovered the CIA file on Kitt in 1975, she granted the paper permission to print portions of the report, stating: "I have nothing to be afraid of and I have nothing to hide." Kitt later became a vocal advocate for LGBT rights and publicly supported same-sex marriage, which she considered a civil right. She had been quoted as saying: "I support it [gay marriage] because we're asking for the same thing. If I have a partner and something happens to me, I want that partner to enjoy the benefits of what we have reaped together. It's a civil-rights thing, isn't it?"
    xxx/ellauri075.html on line 383: Kitt died of colon cancer on Christmas Day 2008, three weeks short of her 82nd birthday at her home in Weston, Connecticut. Her daughter, Kitt McDonald, described her last days with her mother: I was with her when she died. She left this world literally screaming at the top of her lungs. She was also a guest star in "Once Upon a Time in Springfield" of The Simpsons, where she was depicted as one of Krusty's past marriages.
    xxx/ellauri075.html on line 441: Tennispelaajana se oli vaan good college player. Ei ois kelvannut rahakentille. Lakkas treenaamassa kuin munkki 16-vuotiaana. - Ja sit oli ne huumeet, tyrkyttää haastattelija. Joo. Wallu ei jatka tästä aiheesta.
    xxx/ellauri075.html on line 458: Bret Easton Ellis (s. 7. maaliskuuta 1964 Los Angeles (lähde?) on yhdysvaltalainen kirjailija. Ellis nousi maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen teoksellaan Amerikan Psyko vuonna 1991. Romaanin päähenkilö on newyorkilainen Wall Street -pankkiiri Patrick Bateman, jonka elämän täyttävät kilpailu ja ylelliset merkkituotteet. Töiden jälkeen hän purkaa turhaumiaan sarjamurhaajana. Romaani herätti runsaasti keskustelua ja sen pohjalta on tehty samanniminen elokuva.
    xxx/ellauri075.html on line 462: When asked in an interview in 2002 whether he was gay, Ellis explained that he did not identify as gay or straight but was comfortable being thought of as homosexual, bisexual or heterosexual and enjoyed playing with his persona, identifying variously as gay, straight and bisexual to different people over the years. In a 1999 interview, Ellis suggested that his reluctance to definitively label his sexuality was for "artistic reasons", "if people knew that I was straight, they'd read [my books] in a different way. If they knew I was gay, 'Psycho' would be read as a different book." In an interview with Robert F. Coleman, Ellis said he had an "indeterminate sexuality", that "any other interviewer out there will get a different answer and it just depends on the mood I am in".
    xxx/ellauri075.html on line 469: “Reading D.T. Max’s bio I continue to find David Foster Wallace the most tedious, overrated, tortured, pretentious writer of my generation,” Ellis tweeted. “David Foster Wallace was so needy, so conservative, so in need of fans – that I find the halo of sentimentality surrounding him embarrassing.” In several more tweets, he continued, “DFW is the best example of a contemporary male writer lusting for a kind of awful greatness that he simply wasn’t able to achieve. A fraud.”
    xxx/ellauri075.html on line 470: "Anyone who finds David Foster Wallace a literary genius has got to be included in the Literary Doucebag-Fools Pantheon [sic]," said Ellis.
    xxx/ellauri075.html on line 472: Ellis and Wallace are literary rivals that go way back, and Ellis’s hostile tweets are just the latest in a two-decades-old exchange of literary beef.
    xxx/ellauri075.html on line 474: A few years later, Wallace laid into “American Psycho” in an interview with Larry McCaffery, saying it “panders shamelessly to the audience’s sadism for a while, but by the end it’s clear that the sadism’s real object is the reader itself… You can defend ‘Psycho’ as being a sort of performative digest of late-eighties social problems, but it’s no more than that.”
    xxx/ellauri075.html on line 479: “They mouth, off, in the process,” she continues, “making themselves look ridiculous and just a tad obsessed with their targets.”
    xxx/ellauri075.html on line 532: Tosiasiahan kuitenkin on että siinä missä kirjoitusajankohtanaan tämä epäilemättä oli radikaalia uutta (Crane ei alunperin löytänyt kustantajaa näin rajulle kirjalle joten julkaisi ensimmäisen version itse, tämä käännös ilmeisesti perustuu Red Badge of Couragen suosion jälkeen julkaistuun versioon), niin muu kirjallisuus on ottanut tätä aika haipakkaa kiinni. Ja minä kun en edes ole niin innostunut naturalismista, vaikka onkin todettava että jos jotain sen tyylilajin kirjaa pitäisi lukea niin tämä on reippaasti etenevänä pienoisromaanina varsin hyvä valinta...
    xxx/ellauri075.html on line 538: Jean Rhys syntyi Dominican saarella. Hän oli viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Hänen isänsä William Rees Williams oli walesilainen lääkäri, joka toimi Länsi-Intian saarilla hallinnollisissa tehtävissä. Hänen äitinsä oli skottilaissyntyinen kreoli Minna Lockhart, jonka perhe oli viljellyt saarella sokeriplantaaseja monen sukupolven ajan. Gwen oli yksinäinen lapsi, joka kirjoitti runoja ja näytelmiä. Hän kävi luostarikoulua, mutta kuusitoistavuotiaana hänet lähettiin Clarice-tätinsä luokse Englantiin. Cambridgessä hän kävi Persen tyttökoulua, mutta jätti sen yhden lukukauden jälkeen. Hän suostutteli isänsä panemaan hänet Lontoon kuninkaalliseen draamakouluun 1909. Isän kuoltua hän jätti teatterikoulun yhden lukukauden jälkeen. Tytär ei halunnut palata kotiin, vaan hän teki sekalaisia töitä kuorotyttönä, mannekiinina ja haamukirjoittajana. Vaihdettuaan nimeä monta kertaa hän päätyi Jean Rhysiin.
    xxx/ellauri075.html on line 540: Jean Rhysillä oli rakkaussuhde itseään kaksikymmentä vuotta vanhempaan pörssivälittäjään Lancelot Grey Hugh Smithiin. Suhteen päätyttyä Rhys sai mieheltä rahallista avustusta, joka yhdessä satunnaisten teatteritöiden kanssa riitti elämiseen. Suhteen päättyminen ja Rhysin hengen vaarantanut abortti heijastuvat myöhemmin hänen romaanissaan Voyage in the Dark (1934). Vuonna 1917 meni naimisiin Jean Langeltin kanssa, joka oli hollantilainen muusikko, lauluntekijä ja journalisti. Pariskunta asui Pariisissa. He saivat pojan, joka kuoli jo pikkulapsena sekä tyttären. Langlet vangittiin 1923, koska hän ei ollut noudattanut maastapoistumismääräystä, ja Jean Rhys jäi rahattomaksi.
    xxx/ellauri075.html on line 555: Joelle käyttää kamaa ja antaa vanhalle spugelle taitellun Andrew Jacksonin. Roskisten vieressä on litimärixi kastuneita Trumpin kuvia. STOP THE STEAL! Some things never change.
    xxx/ellauri075.html on line 560: Kahvit voi "napata" mukaan muovikannellisessa pahvikupissa. "Rapsakat" 15 egeä kuussa se kustantaa. "Rouheaa". Marianne poskessa olisi rotevaa. Tämä sairaalasänky on miesvainajani rakentama. Hän kävi luonani viime yönä. Jää Seija vielä kazomaan, kohta ne nostavat Lahjaa Pekkaniskalla.
    xxx/ellauri076.html on line 28:

    TYPYJÄ TYPYJÄ TYPYJÄ

    {span style="color:white;background-color:orange"}2021{/span} Hulvatonta


    xxx/ellauri076.html on line 57: Mötley Crüe is an American heavy metal band formed in Los Angeles in 1981. The group was founded by bassist Nikki Sixx, drummer Tommy Lee, lead guitarist Mick Mars and lead singer Vince Neil. Mötley Crüe has sold over 100 million albums worldwide. The band experienced several short-term lineup changes in the 1990s and 2000s.
    xxx/ellauri076.html on line 59: The members of Mötley Crüe have often been noted for their hedonistic lifestyles and the androgynous personae they maintained. Following the hard rock and heavy metal origins on the band's first two albums, Too Fast for Love (1981) and Shout at the Devil (1983), the release of its third album Theatre of Pain (1985) saw Mötley Crüe joining the first wave of glam metal. The band has also been known for their elaborate live performances, which features flame thrower guitars, roller coaster drum kits, and heavy use of pyrotechnics (including lighting Nikki on fire). Mötley Crüe's most recent studio album, Saints of Los Angeles, was released on June 24, 2008. What was planned to be the band's final show took place on New Year's Eve, December 31, 2015. The concert was filmed for a theatrical and Blu-ray release in 2016.
    xxx/ellauri076.html on line 78: Red lips, fingertips punahuulet, sormenpäät
    xxx/ellauri076.html on line 105: I got the photos, a menage a trois mullon ne kuvat, kolmen kauppa
    xxx/ellauri076.html on line 125: Sailor are a British pop/glam rock group, best known in the 1970s for their hit singles "A Glass of Champagne" and "Girls, Girls, Girls", written by the group's lead singer and 12-string guitar player, Georg Kajanus.
    xxx/ellauri076.html on line 127: The group's work included Kajanus' invention the Nickelodeon, a musical instrument made of pianos, synthesisers and glockenspiels that allowed the four-piece band to reproduce on stage the acoustic arrangements that they had done in the recording studio.
    xxx/ellauri076.html on line 131: Kajanus moved with his mother and sister to Paris at the age of twelve where he studied music and classical guitar, as well as attending the Cité Universitaire’s flying school. The family then relocated to Montreal, Quebec, Canada, where Kajanus worked as a stained-glass window designer.
    xxx/ellauri076.html on line 133: Kajanus had developed a musical theater concept, Red Light Review, based on his memories of being a young man in places like Pigalle in Paris's red-light district. Encouraged by Grant Serpell to rework this material as pop songs, Kajanus devised the concept for Sailor.
    xxx/ellauri076.html on line 148: Champagne, a gentle song and a slow dance Skumppaa, lälly laulu ja hidas joraus
    xxx/ellauri076.html on line 171: But don't rush, keep it nice and gentle Mut älä häslää, nätisti ja hellästi
    xxx/ellauri076.html on line 177: Dropping in for tea with my geisha Käyn teellä oman geishan tykönä
    xxx/ellauri076.html on line 191: But don't rush, keep it nice and gentle Mut älä häslää, nätisti ja hellästi
    xxx/ellauri076.html on line 230: I never ever get to finish my lunch En pääse koskaan läpi sämpylästä
    xxx/ellauri076.html on line 256: getting outta taxis (girls) Nousemassa taxista (typyjä)
    xxx/ellauri076.html on line 273: i never ever get to finish my lunch En koskaan ehdi loppuun sämpylää
    xxx/ellauri076.html on line 276: getting outta taxis (girls) Nousemassa taxista (typyjä)
    xxx/ellauri076.html on line 311: genews.com/wp-content/uploads/2019/11/sophia_loren_-_1955.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 368: geantcommunity.com/wp-content/uploads/2015/06/pollyanna.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 374: gen/1268990/thumbs/o-MARILYN-MONROE-SEXY-HAIR-ADS-facebook.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 403: ge_trans_NvBQzQNjv4Bqeo_i_u9APj8RuoebjoAHt0k9u7HhRJvuo-ZLenGRumA.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 404: geI/AAAAAAAABgs/giyYwmpPHXUAyPG6iUCsB4q5gj9z_FUBACLcB/s1600/beautiful+redheads+05.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 410: ger-played-emma-watson.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 411: ges/2017/05/07/arts/07GUIDE1/07GUIDE1-facebookJumbo.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 419: ge/public/modern-artistic-representation.jpg?itok=cClGlf0h" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 420: ges-na.ssl-images-amazon.com/images/I/51m2kVFxZiL._AC_SY400_.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 423: ges?q=tbn:ANd9GcSUpMdqy8-ETcAjc7XsjJwG7BsT3vzUsMdOU47M5Nzlv1pOMNo&s" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 424: ges?q=tbn:ANd9GcQQWRqdPb0Z_O18eAAMtXkne0VVnsczOWNKw-gRLky4CJLvJPFA&s" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 425: ges?q=tbn:ANd9GcTJjXQ8vPyPcZ9Gp5QP1bPbMotKZk0478FGrTVNoGtFX3esn64jF5PhSek&s" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 426: ges?q=tbn:ANd9GcTYgrDEiQ49Fx1N8ZjYSq76p2vHCvSK7uJCE_5ErCuJ-k8wPsEF&s" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 433: ge2/155Mana_Sakura/01.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 437: ged-girl-thailand-1769946.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 438: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/1/beautiful-thai-girl-carl-purcell.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri076.html on line 450:
    average face of girls around the world

    xxx/ellauri076.html on line 476: Suomisanakirja.fi neuvoo: aikanaan, tavallisemmin: aikoinaan. Suomi sanakirjan omistaa joku Elmo Saukko, varmaan Per Saukon poikia. Saukonpoika kävi suomalais-venäläistä koulua ja toimi Veikkauxella softakehittäjänä. Before I have been part of many startups and web companies, such as Sofanatics.com, Kuvake.net (around 20 million weekly pageviews) and Mikseri.net, Puolustusvoimat and Planeetta Internet. Ei sillä vielä ansaize kielipoliisin virkamerkkiä.
    xxx/ellauri076.html on line 493: Ismo potkaisi pihalle myös moniongelmaisen näyttelijävaimonsa Kirsti Kuosmasen 2015. Äiti Anna-Liisan kuoltua 2018 se meni uusiin naimisiin kuvaamataiteilijan kaa. Molemmat sen vaimot on jämeräleukaisempia kuin Ismo ize. Kirstistä on tullut izekasvatettu sexuaalikasvattaja. (Näitäkin on näissä paasauxissa jo useampia.)
    xxx/ellauri076.html on line 540: ja kuuta ulvoin illoin langenneena loveen
    xxx/ellauri076.html on line 678: Roger Vadim Plemiannikov (26. tammikuuta 1928 – 11. helmikuuta 2000) oli ranskalainen satunnainen kyrvän käyttelijä. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat visuaalisesti ylelliset eroottisia ominaisuuksia sisältävät elokuvat, kuten And God loi naisen ja All handmaids in a row.
    xxx/ellauri081.html on line 34: Lindsay Lohan has a long-lasting fascination with Marilyn Monroe going back to when she saw Niagara during The Parent Trap shoot. In the 2008 Spring Fashion edition of New York magazine, Lohan re-created Monroe's final photo shoot, known as The Last Sitting, including nudity, saying that the photo shoot was "an honor." The New York Times critic Ginia Bellafante found it disturbing, saying "the pictures ask viewers to engage in a kind of mock necrophilia. ... the photographs bear none of Monroe's fragility."
    xxx/ellauri081.html on line 50: Hengellisyys on avainsana AA touhussa. Onkohan Timo Airaxinen ollut katkaisuhoidossa. En ihmettelisi. Wallun kaipaama epäironia tulee puheexi s. 361. Kylläpä se on sille vaikeeta.
    xxx/ellauri081.html on line 53: Gatelyn mielestä on suuri parannus eze nyt AA:n koulussa sanoo suoraan mitä sillon mielessä eikä mieti mitä toinen siitä ehkä ajattelee. Just se, mömmöilijät on siis skizoja eikä vähän. Skizoilu ja hengellisyys on saman taudin oireita, ja se tauti on eusosiaalisuus.
    xxx/ellauri081.html on line 55: Kiintoisaa on myös että mömmöilylle ei saa olla eikä esittää syitä. On tärkeää että mömmöilijä ottaa syyn izelleen jotta se voi sitten luovuttaa sen jollekin vapahtajalle. Tää on nyt just tota hengellisyyttä, jollain jumalalla tahi ilman. Muutenhan se mömmöttely jatkuis niin kauan kuin ne syyt on voimassa. Peliteorian oletuxet ei pätisi, eikä mömmöilijällä oisi mitään siirtoja. Edes antautumista.
    xxx/ellauri081.html on line 72: ge.slidesharecdn.com/anjosedemnios-obrasantateresaemxtase-bernini-141207150242-conversion-gate02/95/filme-anjos-e-demnios-obra-santa-teresa-em-xtase-bernini-4-638.jpg?cb=1417964622" height="250px" />
    xxx/ellauri081.html on line 77: ges/articulos/0000/324/2.jpg" height="180px" />
    xxx/ellauri081.html on line 84: Lindsay Dee Lohan (/ˈloʊhæn/; born July 2, 1986) is an American actress, singer, songwriter, entrepreneur, and television personality. Born and raised in New York, Lohan was signed to Ford Models as a child. Having appeared as a regular on the television soap opera Another World at age 10, her breakthrough came in the Walt Disney Pictures film The Parent Trap (1998). The film's success led to appearances in the television films Life-Size (2000) and Get a Clue (2002), and the big-screen productions Freaky Friday (2003) and Confessions of a Teenage Drama Queen (2004).
    xxx/ellauri081.html on line 86: Lohan's early work won her childhood stardom, while the sleeper hit Mean Girls (2004) affirmed her status as a teen idol. After starring in Herbie: Fully Loaded (2005), Lohan quickly became the subject of intense media coverage due to a series of personal struggles and legal troubles, as well as a number of stints in rehabilitation facilities due to substance abuse. This period saw her lose several roles and had significantly impacted her career and public image negatively.
    xxx/ellauri081.html on line 92: ges.net/app/uploads/2017/01/RW105.jpg" height="300px"/>
    xxx/ellauri081.html on line 116:

    What is the theme of the poem The Tyger?


    xxx/ellauri081.html on line 118: The Tyger Tyykeri
    xxx/ellauri081.html on line 121: Tyger Tyger, burning bright, Tyyker, tyyker, palat nöin
    xxx/ellauri081.html on line 146: Tyger Tyger burning bright, Tyyker tyyker palat noin
    xxx/ellauri081.html on line 158: The main theme of William Blake's poem "The Tyger" is creation and origin. The speaker is in awe of the fearsome qualities and raw beauty of the tiger, and he rhetorically wonders whether the same creator could have also made "the Lamb" (a reference to another of Blake's poems).
    xxx/ellauri081.html on line 160: Accordingly, what does the Tyger poem symbolize?
    xxx/ellauri081.html on line 162: The tiger, in Blake's “The Tyger” is a symbol for evil. The words used to describe the tiger include “burning” (line 1) and “fire” (6), both suggesting the fires of hell. Blake also uses “fearful” (4), “dread” (12,15), and “deadly terrors” (16) to describe feelings the tiger is associated with.
    xxx/ellauri081.html on line 164: Additionally, what is the purpose of the Tyger by William Blake? It would be a mistake to say that Blake's purpose in writing "The Tyger" was to show that God is the source of pain and violence in the world, just as it would be a mistake to assume that Blake's purpose in writing "The Lamb" was to convert people to a belief in Jesus Christ.
    xxx/ellauri081.html on line 184: – Jag kan inte sitta och läsa Facebooktrådar och ta till mig av alla dumskallar som skriver och som knappt kan tala om sina namn, säger hon till Aftonbladet.
    xxx/ellauri081.html on line 186: Ilkeän ja sivistymättömän näköinen Mengeleleirin ämmä Hallgren käy teeveessä käsirysyä kuikelon Kristerssonnin kanssa (M) kun maan rokotuxet takeltelevat. Britit ja jopa Tanska ajaa ohi. Hallgren erehtyy halveximaan vielä sivistymättömämpiä somettajia jotka ei osaa edes kirjottaa omaa nimeä. Nu blev det visst riktigt dålig stämning där.
    xxx/ellauri081.html on line 188: Lena Hallengren håller inte med om bilden av att Sverige skulle vara dåliga på att vaccinera befolkningen. Enligt henne går det vaccin som Sverige får in direkt ut till regionerna.
    xxx/ellauri081.html on line 189: På samma sätt känner Hallengren att det inte finns något som hon ångrar och hon anser att Sverige och regeringen hanterat corona ”på det sätt vi kunnat”.
    xxx/ellauri081.html on line 190: – Sedan förstår jag om någon som läser svaret på en sådan fråga tänker ”ja, men 12 000 döda, hur kan man vara nöjd med det?” – 12 000 är naturligtvis förfärligt få, säger Lena Hallengren till tidningen.
    xxx/ellauri081.html on line 206: Samalla jatkuu loputon Decamerone tarinasta toiseen (suositeltavaa ääneen lukemista vaikka puolisolle) ja Camus’n Rutto huvittaa edelleen, kuinka samanlaisia rajoituksia ja karanteeneja siinä algerialaisille määrätään kuin meille nyt. Ja huvittavasti tulee ruumiitakin. Tämän aiheen kirjallisuutta löytyy. Jukka Petäjä näkyy keksineen Philip Rothin kymmenen vuotta vanhan romaanin 1940-luvun polioepidemiasta.
    xxx/ellauri081.html on line 218: Fonzien doppelgängeri oli Lauantai-illan huumaa -leffan discotanssipoika jonka pitkä muna pullotti ahtaista venyvistä farkkuhousuista. Mikäs sen nimi olikaan? Katri-Helena? Ei vaan Johny Travolta.
    xxx/ellauri081.html on line 221: ges.uncyc.org/commons/a/a6/Disconasty.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri081.html on line 222: ges.uncyc.org/commons/2/20/FrozenFonz.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri081.html on line 238: Oulunkylän kierrätyskeskuxesta löytyi Panun pääteos "Lavatähti ja kirjamies" paperikantisena sopuhinnalla, 0 eurolla. Taskuunmahtuvampi kuin tämän Suomen luetuimman elämäkerturin ja elämäntapapyllynnuolijan muut opuxet. Siinä vanha norssi hienovaraisesti vittuilee Tohmajärven tytölle joka rajaa silmänsäkin sinisellä ja laulaa kireällä eellä. Tohmajärvi on kunta aivan rajan pinnassa Pohjois-Karjalassa, tuolla Tuupovaarassa. No ei, Tuupovaara on nyttemmin Joen kaupungin kaupunginosa. Katri-Helena muistuttaa Calvinia ja Hobbesia, Yeazeja ja Browningeja siinä, että se uskoo keskusteluun vainajien kanssa ouija-laudalla. Kaikki on ennalta määrättyä, jopa Panun kosinta. Katrin edellinen norssi oli Fisu eli Timo Kalaoja, Panun luokkatoveri useammassakkn sanan mielessä. Eikös senniminen ollut meidänkin luokalla, lihava kaveri joka lopetti keskikoulusta ja lähti ajamaan jotain jakeluautoa? Sillä oli kai päässyt palamaan puuro pohjaan tai jotain sellasta. Eikun se oli Kalajoki. No lähellä. Timo oli tunari, ei osannut sorvata edes pianonjalkoja. Sen virma meni konkurssiin, Timo kuoli ja Katri jäi maxelemaan konkurssivelkoja. Siinä oli Katrin tiukasta yläviivasta paljon apua. Katri asui ensin Polakassa Hyväskylässä, sitten Ponun luona Hämeenkyrössä ja nyttemmin Liimataisen kanssa Askolassa, ellei Tommi ole kuollut tai Katri eronnut.
    xxx/ellauri081.html on line 240: Enivei. Saatuaan tarpeexi silitetyn hajuisesta Katrista Panu iski alle toisen ikätoverinsa Norhian ja kirjoitti Katrista tän vittuilevan muistelman, mistä Katri aikalailla suivaantui. Katri pokas sitten puumana 32 vuotta nuoremman managerinsa Tommi Liimataisen, joka ei päästänyt Panua ja Norhiaa kuuntelemaan Katrin joulukonserttia 2015, uhkasipa vielä vetää nekkuun Panua kirkon pihalla. Panu vetäytyi viisaana miehenä tulikosketuxesta rientomarssia, olihan se upseerismies ja tiedustelija.
    xxx/ellauri081.html on line 269: Robert F./Bob Death asks Gately if by any chance he’s heard the one about the fish. Glenn K. in his fucking robe overhears, and of course he’s got to put his own oar in, and breaks in and asks them all if they’ve heard the one What did the blind man say as he passed by the Quincy Market fish-stall, and without waiting says He goes “Evening, Ladies.” A couple male White Flaggers fall about, and Tamara N. slaps at the back of Glenn K.’s head’s pointy hood, but without real heat, as in like what are you going to do with this sick fuck?
    xxx/ellauri081.html on line 273: Bob Death smiles coolly (South Shore bikers are required to be extremely cool in everything they do) and manipulates a wooden match with his lip and says No, not that fish-one. He has to assume a kind of bar-shout to clear the noise of his idling hawg. He leans in more toward Gately and shouts that the one he was talking about was: This wise old whiskery fish swims up to three young fish and goes, “Morning, boys, how’s the water?” and swims away; and the three young fish watch him swim away and look at each other and go, “What the fuck is water?” and swim away. The young biker leans back and smiles at Gately and gives an affable shruge and blatts away, a halter top’s tits mashed against his back.
    xxx/ellauri081.html on line 295: Puolet Suomen suurituloisista kuten me äänestää persuja. Mersupersuja. No kyllä äkkirikkaat saxalaisetkin kannatti nazeja. Vanha liberaali raha on kokoomuxen kannalla. No oikixet on oikixia aina, viholliskuvat on ne samat, noi pohjalta ponnistajat. Me ollaan tälläsiä varakkaita laskukkaita jotka kitkutellaan eläkkeen ja perintöjen varassa. Ei mersupersuja vaan mannepirssin viinavolvoon vaihtaneita vaihtareita. Nyt viinavolvo alkaa olla henkitoreissa. Vaihdetaan varmaan vielä Volkswageniin kuten Calle loppupeleissä. Kolhitaan sitä sitten parkkihalleissa. Volkswagen on tavallisen kansan ajopeli.
    xxx/ellauri081.html on line 298: ges/2021/2/11/olympics-yoshiro-mori-file-reuters-n.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri081.html on line 299: ges/uploads/covers/_large/20210208_yoshiro_mori_afp.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri081.html on line 306: ges/original.386.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri081.html on line 311: His era was later labeled as La Grande Noirceur ("The Great Darkness") by its critics, due to his support of strong Catholic traditions, his support of private property rights vis-a-vis growing labour rights movements, and his strong opposition not only to Communism, but also to secularism, feminism, environmentalism, leftist separatism and other non-conservative and progressive political trends and movements that would influence Quebec politics and society over the following 60 years, starting with the Quiet Revolution of the 1960s under his Liberal successor Jean Lesage.
    xxx/ellauri081.html on line 315: A portent of his later cunning came in the 1920 championships when Vernon (“Swede”) Johnson hit a home run with the bases full to win the title for Grand’Mère. Defeated on the playing field, Duplessis did not quit. Screaming that the Grand’Mère team was loaded with “ ringers ” (although at least two of his own players were reported to be enjoying a brief vacation from the Boston Braves), Duplessis carried the protest to committee rooms. The league president, a sympathetic priest, awarded Duplessis the cup. Stop the Steal! Another Trump. Another ugly face as well.
    xxx/ellauri081.html on line 321: Jenkkilä ei ole demokratia vaan res publica. Senatus populusque Roopaeus. Se on kreikaxi plutokratia. Pluto, olet oikea pelle! Vuonna 75 kaikki 100 senaattoria oli miehiä, nyt enää 75 :). 25 senaattorittaresta 2/3 on naisdemokraatteja. 70% kansasta piti miljonääri Trumppia tuomittavana rikollisena. Iäkkäiden miljonäärimiesten miehittämä senaatti vapautti sen muina miehinä. Valta on apinoilla lajityypillisesti hopeaselillä. Muu on meemikuorrutusta geenikakun päällä.
    xxx/ellauri081.html on line 367: As the September/October 2019 issue of Tennis Industry magazine was ready to go to press, we learned the sad news that tennis industry legend Dennis Van der Meer passed away on July 27, after a lengthy illness. No one has had a bigger impact on recreational tennis and tennis coaches than Dennis.
    xxx/ellauri081.html on line 371: I first met Dennis in 1987, when I joined TENNIS Magazine. Throughout the years, I worked closely with him on instruction stories, including the popular “Dennis on Tennis” series. His knowledge both impressed and astounded me, and when he got me out on the tennis court, his instruction was simply beyond compare.
    xxx/ellauri081.html on line 373: Dennis was born in 1933 in southern Africa. He played tournaments as a youngster, but at age 19, during a Davis Cup tryout in South Africa, he choked on a critical point. After that, his confidence flagged and his playing career stalled. His coach suggested he teach tennis to regain his confidence, and that’s all it took. He had also, as it turned out, found his calling.
    xxx/ellauri081.html on line 383: Senköhän takia Sagasta tuli poliisi. Aspergeri se oli kai omasta takaata. Se ei ole aiheutettu vika eikä edes sairaus. Muu jengi sen ympärillä vaikuttaa huomattavasti sekopäisemmiltä kuin se.
    xxx/ellauri081.html on line 390: Kaiserslauternissa oli kääntäjänkoulutuslaitos ja toinen Hildesheimissa. Ammattikorkeita. Tradosin pojat oli kai sieltä kotoisin. Mulla on näkömuistikuva aika modernin junan 6 hengen kopista ja sen ikkunasta näkyvästä Kaiserslauternin taajamasta. Olin kai matkalla Heidelbergiin tai sieltä takaisin. Samalla matkalla söin erinomaisen Burger King aterian jollain asemalla, en muista missä.
    xxx/ellauri081.html on line 398: Herr Dr. Zink war 25 Jahre Schulleiter des Heinrich-Heine-Gymnasiums. Auch nach seiner Pensionierung 1994 hat er noch regelmäßig interessiert am Schulleben teilgenommen.
    xxx/ellauri081.html on line 400: In seiner langen Amtszeit als Schulleiter hat er der Schule wichtige Impulse für ihre weitere Entwicklung gegeben. Die Gründung des überregional bekannten Sportzweiges der Schule ist das Ergebnis seines engagierten Wirkens und seines gesellschaftlichen Engagements, u.a. als langjähriger Präsident des Tennis-Verbandes Pfalz. Die Namensgebung „Heinrich-Heine-Gymnasium“ erfolgte in seiner Amtszeit.
    xxx/ellauri081.html on line 401: 2013 wurde er für seine Verdienste um die Schule mit dem HHG-Ehrenpreis ausgezeichnet.
    xxx/ellauri081.html on line 403: Herr Dr. Zink verband in idealer Weise hohe fachliche und menschliche Kompetenz mit Einsatzbereitschaft und pädagogischem Engagement. Er war ein umsichtiger Schulleiter, ein weithin anerkannter Altsprachler sowie ein kompetenter und allseits beliebter und geschätzter Schulleiter, Lehrer und Kollege.
    xxx/ellauri081.html on line 428: Arne Alligaattorista tuli mieleen Aarne Ranta. Han har ingen dator han bor ju i djungeln, dvs Göteborg. Aarne Ranta ei pitänyt Aarne Alligaattorista. Huonosilmäinen ja kiltinoloinen mutta ikävä kyllä jotenkin uskovainen. Mikä pahinta, se tykkäsi thai-ruuasta. Aina piti laapustaa siihen samaan thai-ravintolaan syömään pahaa thai-ruokaa. Sen pojatkin on jostain vanhan testamentin kirjasta. Niillä oli yhden huoneen koirankoppi Nilkin kesäsiirtolassa. No tän kaiken mä oon kai jo kertonut, juolahti vaan mieleen taas. Vai olinko? Aarnen vaimo Pihla paistoi pannulla kampasimpukoita niiden keltaisen Göteborgin professoritalon kaakeloidussa teräskeittiössä. Kasarit koon mukaan seinälle ripustettuina. Pihla oli pätevämpi Aarnea, ja ehkä hyvätuloisempi myös. Aarne oli syystä siitä mustasukkainen. Nilkin keskittymisleirin virkanaiset kehui kukin izeään saunan lauteilla aika kuplixi. Siellä vallizi hiljainen mutta tiukan verinen statuskilpailu. Seija istui kylmällä alimmalla lauteella yhteiskunnan tuilla. Hänet sanottiin irti! Pihlan sisaruxet kuiskivat saunan lavoilla, tarkoittaen rouva nilkkiä, joka ei tehnyt enää muuta kuin poimi hehtolitroittain mustikoita kesällä. "Kaikki minun sisaruxeni ovat kyllä hyvissä naimisissa ja töissä, kukaan ei ole työtön," Pihla vielä teroitti. Tampereen talousalueelta terkkuja. Nilkin johdolla pelattiin Toiskan seurakunnan aidatuilla kentillä koripalloa ja lentistä. (Ne pelasivat, ei toki me.) "Rahnaa" sanoo nilkki tukka silmillä ja silmät viirussa manselaisittain luihunlaihan nenän kautta haiveniset posket viinan ahavoittamina.
    xxx/ellauri081.html on line 471: This message is not supported by your version of Telegram. Please update to the latest version in Settings > Advanced, or install it
    xxx/ellauri081.html on line 474: ges/c462c82cd890cc5f2073aa3f91c246de/tenor.gif" />
    xxx/ellauri081.html on line 487: ges/762e297e87b252ae32e5587adb912e23/tenor.gif" />
    xxx/ellauri081.html on line 497: Wallun Mario avataari tykkää spugeasuntolasta koska joku siellä sanoi pokkana jumala eikä kukaan kazonut pitkään kääntynyt pois tai hymyillyt huoli naamalla. Wallun ateistivanhemmat oli syystä huolissaan kun Wallu alkoi kertoa niille vapahtajasta.
    xxx/ellauri081.html on line 511: His radio and television programs, popular from 1932 until his death in 1974, were a major influence on the sitcom genre. Benny often portrayed his character as a miser who obliviously played his violin badly and ridiculously claimed to be 39 years of age, regardless of his actual age.
    xxx/ellauri081.html on line 513: Benny was born Benjamin Kubelsky in Chicago on February 14, 1894, and grew up in nearby Waukegan. He was the son of Jewish immigrants Meyer Kubelsky (1864–1946) and Emma Sachs Kubelsky (1869–1917), sometimes called "Naomi". Meyer was a saloon owner and later a haberdasher who had emigrated to America from Poland. Emma had emigrated from Lithuania. Benny began studying violin, an instrument that became his trademark, at the age of 6, his parents hoping for him to become a professional violinist. He loved the instrument, but hated practice. His music teacher was Otto Graham Sr., a neighbor and father of football player Otto Graham. At 14, Benny was playing in dance bands and his high school orchestra. He was a dreamer and poor at his studies, and was ultimately expelled from high school. He later did poorly in business school and at attempts to join his father´s business. In 1911, he began playing the violin in local vaudeville theaters for $7.50 a week (about $210 in 2020 dollars). He was joined on the circuit by Ned Miller, a young composer and singer.
    xxx/ellauri081.html on line 517: The next year, Benny formed a vaudeville musical duo with pianist Cora Folsom Salisbury, a buxom 45-year-old divorcée who needed a partner for her act. This angered famous violinist Jan Kubelik, who feared that the young vaudevillian with a similar name would damage his reputation. Under legal pressure, Benjamin Kubelsky agreed to change his name to Ben K. Benny, sometimes spelled Bennie. When Salisbury left the act, Benny found a new pianist, Lyman Woods, and renamed the act "From Grand Opera to Ragtime". They worked together for five years and slowly integrated comedy elements into the show. They reached the Palace Theater, the "Mecca of Vaudeville," and did not do well. Benny left show business briefly in 1917 to join the United States Navy during World War I, and often entertained the sailors with his violin playing. One evening, his violin performance was booed by the sailors, so with prompting from fellow sailor and actor Pat O´Brien, he ad-libbed his way out of the jam and left them laughing. He received more comedy spots in the revues and did well, earning a reputation as a comedian and musician.
    xxx/ellauri081.html on line 521: old Sadie Marks (whose family was friends with, but not related to, the Marx family). Their first meeting did not go well when he tried to leave during Sadie´s violin performance.[2]:30–31 They met again in 1926. Jack had not remembered their earlier meeting and instantly fell for her.[2]:31 They married the following year. She was working in the hosiery section of the Hollywood Boulevard branch of the May Company, where Benny courted her.[2]:32 Called on to fill in for the "dumb girl" part in a Benny routine, Sadie proved to be a natural comedienne. Adopting the stage name Mary Livingstone, Sadie collaborated with Benny throughout most of his career. They later adopted a daughter, Joan (b. 1934). Her older sister Babe would be often the target of jokes about unattractive or masculine women, while her younger brother Hilliard would later produce Benny´s radio and TV work.
    xxx/ellauri081.html on line 525: While in a coma, he was visited by close friends including George Burns, Bob Hope, Frank Sinatra, Johnny Carson, John Rowles and then Governor Ronald Reagan.
    xxx/ellauri081.html on line 529: Benny also donated a Stradivarius violin (purchased in 1957) to the Los Angeles Philharmonic Orchestra. Benny had commented, "If it isn't a $30,000 Strad, I'm out $120."
    xxx/ellauri081.html on line 605: 8.10.2019 · Tragedia sattui Intian eteläisessä Tamil Nadun ... Mies löysi elävänä haudatun vauvan Intiassa - oli ...
    xxx/ellauri084.html on line 34: Wittgensteinin perhe oli katolistuneita juutalaisia. Kolme neljästä isovanhemmasta oli moosexenuskoisia. Hitler kirjassa "Kärhämäni" kertoo kärhämistä jonkun nenäkkään pikku juutalaisen kanssa Linzin koulussa. Vallanko se olisi ollut Ludi?
    xxx/ellauri084.html on line 36: Both Hitler's oratory and Wittgenstein's philosophy of language derive from the hermetic tradition, the key to which is Wittgenstein's "no-ownership" theory of mind, described by P. F. Strawson in his book Individuals (1958). The no-ownership theory is a metaphysical doctrine of the self, labelled by Strawson. It arises from cartesian mind-body dualism (see mind body problem) and maintains that conscious experiences with a subject cannot be said to ‘belong’ to that subject, because “Only those things whose ownership is logically transferable can be owned at all“. Kauppamiesmäistä mind-body kapitalismia. Taas yxi kiemurtelu sielun irrottamisexi ruumiista.
    xxx/ellauri084.html on line 38: Ludi oli Cambridgen "apostoleja". The Cambridge Apostles was founded in 1820 by twelve right-wing Christian evangelical students under the name The Cambridge Conversazione Society. The Cambridge Apostles enjoyed 'homoeroticism' and 'Platonic love'. Aika paljon filosofeja ja vakoojia. The Apostles tended to be gay.
    xxx/ellauri084.html on line 39: Among the gayest apostles were Tennyson (the poet), William Cory (who reportedly had an affair with the future Prime Minister Earl of Rosebery), E. M. Forster, John Maynard Keynes, Ludwig Wittgenstein, Lytton Strachey, Rupert Brooke, Guy Burgess and Anthony Blunt.
    xxx/ellauri084.html on line 45: George Lockhart Rives (US Assistant Secretary of State and planner of the New York subway),
    xxx/ellauri084.html on line 51: "The Llewellyn Davies family figured in .... G.E. Moore and the Cambridge Apostles, because two of the brothers, Crompton and Theodore (Llewellyn Davies) were Apostles, handsome, clever fellows who were close friends of Moore (and of Bertrand Russell)."www.artsjournal.com...
    xxx/ellauri084.html on line 59: Ludwig Wittgenstein (philosopher),
    xxx/ellauri084.html on line 65: Guy Burgess (spy),
    xxx/ellauri084.html on line 169: Kristina täti ilmoitti että Netflixissä on nyt poliisisarja jossa poliisit puhuvat letzebürgischiä. Kaikkea ne kexivät. Mitähän seuraavaxi? Saakohan textityxet säädetyxi volapükixi? Näissä poliisisarjoissa vituttaa aivan erityisesti noiden rikosten epäuskottavuus. Sekopäitä roistoja aivan liukuhihnalta jotka jättää arvoituxellisia sana-arvoituxia, pahixet on melkeen aina valkosia keskiluokkaisia tai sitä rikkaampia luihulaisia, koska ei olisi p.c. panna rikollisixi niitä joiden on niitä tosielämässä pakko tehdä, koska niillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Kiinniottajat on enimmäxeen valkoisia myös, mutta voi siellä joukossa olla jokunen token mutiainen tai karvakäsi apumiehenä, taas samaisen p.c.n ja ko. kazojakunnan mielixi. Naispoliisit ovat kyllä aika populäärejä, mutta toki niilläkin pitää olla jotain ongelmia tai luonnevikoja. Ei sentään sovi olla rumia. Lisääntymisikäisiäkin mieluusti. Konnat on hurjan kexeliäitä ja murhat julmia, jotta kumikauloilla on jotain kazottavaa ja onhan se tosi kiva nähdä miten ensin uhrit ja sitten konnat nirhataan, veri roiskuu ja irtopäitä lentelee. Kyllä nää nyt sotaleffat aina hakkaa. Ei ihme että poliisisarjat ovat suosituimpia, ja seuraavana lääkärisarjat, jossa saadaan tappaa jengiä ihan luvan kanssa valko- tai nyttemmin usein vihertakit niskassa ja hölmöt keittolapipot päässä. On vuoronperään hektistä hengenpelastusta ja itkeskelyä sairaan vuoteen ääressä, salaisuuxien paljastusta ja neuvonpitoa perinnönjaosta. Ja luppohetkinä terveydenhoitohenkilökunta bylsii toisiaan siivouskomerossa tai vapautuneissa sairaalapeteissä. EAT! EAT! FUCK! FUCK! KILL! KILL! Tällästähän se on tosielämässä, kertoi Petteri, Seija vakuuttaa. Kai sit niin. Tää on dokusaippuaa.
    xxx/ellauri084.html on line 172:
    Stream It Or Skip It: ‘Capitani’ On Netflix, Where A Teen’s Murder Digs Up Secrets In A Tiny Village In Luxembourg

    xxx/ellauri084.html on line 176: Avauslaukaus: Laukauxia Dudelangen kylästä Luxembourgissa. Ambulanssi (kuinka köyhää) lähestyy rikospaikkaa (köyhempää) rakennuspaikalla (kaikkein köyhintä), missä ruumis on kaivettu ylös (huohhelihuoh), käärittynä mattoon, ja mezästä yläpuolelta jäbä kazoo kiikarilla (zzz).
    xxx/ellauri084.html on line 259: ges/hanuman728X410.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri084.html on line 365: Bohr is the father of the Complementarity Principle, a tenet in quantum physics stating that a complete knowledge of phenomena on atomic scale requires a description of both wave and particle properties. When Bohr was knighted for his work, he used the yin-yang symbol in his coat of arms and inscribed it with the words Contraria sunt complementa (opposites are complementary).
    xxx/ellauri084.html on line 367: Tämä on siis Niels Bohrin ize valizema ja aatelisviikunaansa ize raapustama ja oma latinantama deviisi. (Sitä siteeraa sen kummemmin selittelemättä ges_698-716">Wallu s. 697.. Bohrin ansio verrattuna esim. tyhmään Einsteiniin nähden oli eze vähät välitti siitä ettei aaltopaketille ollut jalkapallon ja kazoja-aallon tapaista tuttua rautalankaesimerkkiä. Se siis vaan istui tyynen rauhallisesti ihan coolina tyhjän päälle kuin sen ihailema Sören Kierkegaard.
    xxx/ellauri084.html on line 382: Keliakia on geneettinen sairaus; tämän tilan geenit voivat siirtyä joillekin perheenjäsenille, ei toisille. Joskus sairaus laukaistaan ​​tai ilmenee ensimmäistä kertaa leikkauksen, raskauden, synnytyksen, virusinfektion tai vakavan emotionaalisen stressin jälkeen.
    xxx/ellauri084.html on line 518: http://www.quora.com/profile/Ron-Brown-120 rehkii ahkerasti Quoran palstoilla oktogenaarina. Oh, hän on sekaantunut moneen asiaan. Hän on ottanut jo 2 covid-piikkiä. Hän pelaa kuvan perusteella golfia. Hän on ruskettunut kalifornialainen.
    xxx/ellauri084.html on line 532: Jazz muusikko Ron Brownin bio, konsertti ja kierrostiedot, albumit, arvostelut, videot, valokuvat ja lissää.
    (This page intentionally left blank.)
    xxx/ellauri084.html on line 577: ges/hotdog-clipart-walking-14.gif" width="20%" />
    xxx/ellauri084.html on line 594: Film critic André Bazin (1918-1958) is notable for arguing that realism is the most important function of cinema. His call for objective reality, deep focus, and lack of montage are linked to his belief that the interpretation of a film or scene should be left to the spectator. This placed him in opposition to film theory of the 1920s and 1930s, which emphasized how the cinema could manipulate reality.
    xxx/ellauri084.html on line 603: Iskä Gottlieb ja isoiskä Daniel Pyllyverhoilija oli puoliepäilyttäviä pastoreita jossain harppisakuissa. Ei siis ihme että Friedrich läxi teit isäin astumaan. Kohtalokkaasti se jätti vanhan testamentin kielet väliin ja keskittyi vaan uuteen. Sixi se alkoi sotkea kristinuskon soppaan Plaattoa ja myöhemmin Kanttia ja Jacobia ja vielä myöhemmin vielä Spinozaa. Friedrichille ei pietismi riittänyt, vaan se halus järkeillä. Siitä ehti tulla aika skeptikko. Oli vuoronperään professori Hallessa ja pastorina tuppukylissä. Pyllyverhoilija juuniorin paras kaveri oli Aku Schlegel, joka on ohimennen mainittu Puckin ja Oberonin diggaajana. Schlegel ja Schleiermacher oli parantumattomia romantikkoja. Vaikka pyllyverhomies ei ollut vakuuttunut Jee-suxen jumaluudesta, se jaxoi kuitenkin peukuttaa sielun kuolemattomuutta ja muuta siihen liittyvää perusmystikkaa. Sen jutut oli sekametelisoppa ateismia, pietismiä ja Spinozaa. Sen ura lähti heittelehtimään Napsun jälkeisen kurinpalautuxen aikana, sen edustamasta liberaaliteologiasta ei oltu innoissaan johtoportaassa.
    xxx/ellauri084.html on line 610: Schleiermacherin aikana kristianismia halvexittiin koska se oli aikaansaanut 30-vuotisen sodan :). Kierkegaard tulee myöhemmin Kantin jälkeen :D. (Hizi amerikkalaiset on sitten tietämättömiä! Schleiermacherin ajan sodat oli napoleonisia, Kant pyllisteli 40v ennen Schleiermacheria, ja Kierkegaard lähinnä hammasteli Hegeliä ja sitten Schopenhaueria. Kazoisitte Wikipediasta edes vittu niinkun mä!)
    xxx/ellauri084.html on line 616: Pyllyverho-approachi voisi sopia ekaan ryhmään - kristianismin modernit "kultivoidut halvexijat". Pyllyverho (tai mixei Tolstoi) voisi antaa ymmärtää, ettei tässä nyt millään ezi-ja-tuhoa asialla olla. Vaarana on tietysti, että tästä voi tulla se harhakäsitys et "kaikki uskonnot on yhtä hyviä", tai jotain “New Age” hörhöilyä. Tää on onneton lopputulos, mutta voidaan välttää huolellisella koulutuxella.
    xxx/ellauri084.html on line 623: Hurrit on yhtä läpipaskoja kuin jenkit. Ne on laillistaneet tytöille tähdätyn valkoisen nuuskan jossa on samaa riippuvuutta aiheuttavaa nikotiinia kuin mustassa. Helvetes skitstövlarna. Ja alkoi poliisitutkinnan Facebook-ryhmästä joka vastusti Ruozin covid-kansanmurhaa. Niitä epäiltiin "Ruozi-kuvan vahingoittamisesta". Frågas billigt kuka siihen "mainehaittaan" oikeasti oli syyllinen (svar: Mengele).
    xxx/ellauri084.html on line 659: Suurin osa dissosiaatiohäiriöistä diagnosoidaan naisilla (yksi mies 5–9 naista kohden), mutta eräät tutkimukset antavat ymmärtää dissosiaatiohäiriöiden olevan yhtä yleisiä sekä miehillä että naisilla. Miehillä häiriötä ei kuitenkaan usein tunnisteta muiden ongelmien, kuten päihteiden väärinkäytön tai rikoskierteen alta. Ehkä tähänkin on tulossa korjausta kun naiset alkaa ottaa enemmän ja tehdä lisää rikoxia.
    xxx/ellauri084.html on line 684: Kolme poikaani (My Three Sons) on yhdysvaltalainen televisiosarja, jota tuotettiin 12 tuotantokautta vuodesta 1960 vuoteen 1972. Sen pääosaa, leskeksi jäänyttä lentokoneinsinööriä ja kolmen pojan yksinhuoltajaisää Steven Douglasia esittää Fred MacMurray. Hänen alkuperäiset kolme poikaansa ovat college-opiskelija Mike (Tim Considine), high schoolia käyvä Robbie (Don Grady) ja kuopus Chip (Stanley Livingston).
    xxx/ellauri084.html on line 692: ges/S/compressed.photo.goodreads.com/books/1344237197i/15789724._UY475_SS475_.jpg" width="30%"/>
    xxx/ellauri084.html on line 709: Stig framåt på gången kuin Bunyanin kirjassa.
    xxx/ellauri084.html on line 751: Wallun Rémy-avatar on masis koska sillä eio jalkoja (omavika pikkusika), ei Schweizin kunniaa eikä johtajia jotka taistelevat totuuden puolesta. (Mitä potaskaa.) Se kiroaa kaxikymppisenä izeään koska on pelkuri ja inutile. "Mitä enemmän minussa on tuskaa, sitä enemmän olen minussa sisällä. En pysty välittämään enkä valizemaan mitään sen ulkopuolella." (Olohuoneen seiniin valittiin Tapettitalon tapetit.) "No voi jeesus ja sen veli ja jumankauta koko suku saman tien. Sinä pääsit kliinisestä masennuxesta olemalla jumankauta sankari." Ei helvatti ei se siitä parane, samaa narsismia se on yhävaan. Sitäpaizi Papineau ei ole vuori Schweizissä vaan metroasema lähinnä Montrealin Gay Villagea.
    xxx/ellauri084.html on line 753: Rémy valkkas ase ohimolla mieluummin jotain kurjaa kuin jotain vielä kurjempaa. Emmänyt oikeen nää miten se oli sen kummempi valinta kuin jenkkien valita kivan sijasta jotain vielä kivempää. Same difference. No jos maailmoja on vaan 1 ei tarvi valita. Maailma valizee sun puolesta, vaan 1 tavalla. Tää on taas sitä kyssäselkälegendaa. Kyllä Spinoza hakkaa sen toinen käsi selän takana.
    xxx/ellauri084.html on line 770: Retrospectively, critical appraisals have become ever more lavish. Writing in the Los Angeles Times in 2000, US film critic Kenneth Turan called it a "monumental" work, and "one of the most potent documentaries ever made".The Arts Desk (UK) called it simply "the greatest documentary ever made about France during the Second World War".
    xxx/ellauri084.html on line 772: The candid approach of The Sorrow and the Pity shone a spotlight on antisemitism in France and disputed the idealized collective memory of the nation at large. In 2001, Richard Trank, a documentarian of the Simon Wiesenthal Center, described it as "a film about morality that explores the role of ordinary people".
    xxx/ellauri084.html on line 775: Woody Allen's film Annie Hall (1977) references The Sorrow and the Pity as a plot device. Film critic Donald Liebenson explains: "In one of the film's signature scenes, Alvy Singer (Allen) suggests he and Annie (Diane Keaton) go see the film. 'I'm not in the mood to see a four-hour documentary on Nazis,' Annie protests. In the film's poignant conclusion, Alvy runs into Annie as she is taking a date to see the film, which Alvy counts as 'a personal triumph.'
    xxx/ellauri084.html on line 779: Interview cinématographique de Maurice Chevalier, s'exprimant en anglais, à destination du public américain, évoquant les accusations portées contre lui de collaboration avec les Allemands, suivie d'images de la Libération rythmée ironiquement par une chanson joyeuse du chanteur.
    xxx/ellauri084.html on line 781: Par ailleurs, Simone Veil, qui siégeait alors au conseil d'administration de l'ORTF, a critiqué la pertinence du documentaire qui, selon elle, ne reflète pas les réalités de cette époque. S'exprimant en 1992 sur France 3, elle a rappelé sa position en indiquant que Le Chagrin et la Pitié « a été très injuste pour les résistants et les Français qui ont sauvé beaucoup d'enfants juifs - beaucoup plus que dans d'autres pays - des voisins qui ont pris un enfant qu'ils ne connaissaient pas, mais aussi les églises ». Elle estime choquant que la ville résistante de Clermont-Ferrand soit présentée comme une ville de collaborateurs.
    xxx/ellauri084.html on line 788: ges/edna-st-vincent-millay-5.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri084.html on line 790: gers-Alien-Head-Pic-2.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri084.html on line 791: ge-Images-682x1024.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri084.html on line 800: Wharton drew upon her insider's knowledge of the upper class New York "aristocracy" to realistically portray the lives and morals of the Gilded Age. In 1921, she became the first woman to win the Pulitzer Prize in Literature, for her novel The Age of Innocence. She was inducted into the National Women's Hall of Fame in 1996. Among her other well known works are the The House of Mirth and the novella Ethan Frome.
    xxx/ellauri084.html on line 803: A new pastor arrives in a stark Vermont village and is intrigued by crippled, misshapen Ethan Frome living on an isolated, hardscrabble farm with his sickly wife Zeena.
    xxx/ellauri084.html on line 809: Zeena gets well and takes care of the disabled ex-lovers.
    xxx/ellauri084.html on line 819: Millay was a prominent social figure of New York City's Greenwich Village just as it was becoming known as a bohemian writer’s colony, and she was noted for her uninhibited lifestyle, forming many passing relationships with both sexes. A road accident in middle-age left her part-invalided and morphine-dependent for years, yet near the end of her life she wrote some of her greatest poetry.
    xxx/ellauri085.html on line 53: Though most people of today’s generation have never even heard of Burma-Shave, ask anyone who lived from the 1920s to the early 1960s, and you will mostly likely bring up a few memories and tales from that vintage era.
    xxx/ellauri085.html on line 61: To market Burma-Shave, Allan Odell devised the concept of sequential signboards to sell the product. Allan Odell recalled one time when he noticed signs saying Gas, Oil, Restrooms, and finally a sign pointing to a roadside gas station. The signs compelled people to read each one in the series and would hold the driver’s attention much longer than a conventional billboard. Though Allan’s father, Clinton, wasn’t crazy about the idea he eventually gave Allan $200 to give it a try.
    xxx/ellauri085.html on line 71: At their height of popularity, there were 7,000 Burma-Shave signs stretching across America. They became such an icon to these early-day travelers that families eagerly anticipated seeing the rhyming signs along the roadway, with someone in the car excitedly proclaiming, “I see Burma-Shave signs!” Breaking up the monotony of long trips, someone once said, “No one could read just one.”
    xxx/ellauri085.html on line 73: Burma-Shave sales rose to about 6 million by 1947, at which time sales stagnated for the next seven years, and then gradually began to fall. Various reasons caused sales to fall, the primary one being urban growth. Typically, Burma-Shave signs were posted on rural highways and higher speed limits caused the signs to be ignored. Subsequently, the Burma-Vita Company was sold to Gillette in 1963, which in turn became part of American Safety Razor, and Phillip Morris. The huge conglomerate decided the verses were a silly idea and one of America’s vintage icons was lost to progress.
    xxx/ellauri085.html on line 104: Olla podrida (/ˌɒlə poʊˈdriːdə, - pəˈ-/,[1] also UK: /- pɒˈ-/,[2] US: /ˌɔɪə pəˈ-/,[3] Spanish: [ˈoʎa poˈðɾiða]; literally "rotten pot", although podrida is probably a version of the original word poderida, so it could be translated as "powerful pot") is a Spanish stew, usually made with chickpeas or beans, and assorted meats like pork, beef, bacon, partridge, chicken, ham, sausage, and vegetables such as carrots, leeks, cabbage, potatoes and onions.
    xxx/ellauri085.html on line 106: If it is a surprise to learn that Lawrence originally conceived of Women in Love as a money-making pot-boiler, it comes as an endearing shock to read that James Joyce submitted some of his early work to the firm of Mills and Boon. There is no record of the reader’s report, beyond the fact that he rejected Dubliners as unsuitable material for the unique imprint of that publishing house. For his part, Lawrence had no doubt that the author of Ulysses was the real smutmonger of modern fiction. ‘My God, what a clumsy olla putrida James Joyce is!’, he wrote to Aldous Huxley, ‘nothing but old fags and cabbage-stumps of quotations from the Bible and the rest stewed in the juice of deliberate journalistic dirty-mindedness.’ To his wife Frieda he wrote, after reading Ulysses, that ‘the last part of it is the dirtiest, most indecent, obscene thing ever written’; and he later complained that Joyce had degraded the novel to the level of an instrument for measuring twinges in the toes of unremarkable men. Joyce’s reply to the charge that he was just another pornographer doing dirt on sex was to claim that at least he had never made the subject predictable or boring. He denounced Lady Chatterbox’s Lover — his title for Lawrence’s notorious novel — as a ‘lush’ production in ‘sloppy English’ and dismissed its ending as ‘a piece of propaganda in favour of something which, outside of DHL’s country at any rate, makes all the propaganda for itself’. It is a minor irony of literary history that both men were married at Kensington Register Office in London, although, unlike Lawrence, the Irishman allowed a decent interval of twenty-five years to elapse before the solemnisation of his nuptials.
    xxx/ellauri085.html on line 118: Plot Summary: A soundless mix of story fragments and images. Initially, images of death, a man with a guitar, a soirée. Some images are surreal: an older woman eats a leaf; a headless man pours a cocktail into his body. A woman in white walks toward a building, isolated and in ruins, where a man waits. Then more images, some in reflections, some distorted, many in close-ups: women's feet in high heels, two bare feet at play, a snail, a knife, a mask, a woman mugging next to it. Women provocatively dance. A woman's face, staring without affect, rises partially out of water. Now wearing a dark jacket, the woman in white runs as if for her life. Is death at hand, or just images?
    xxx/ellauri085.html on line 122: Between 1947 and 1950 the workshop produced five films under Peterson's guidance that were influential on the burgeoning American avant-garde cinema, and significant artifacts of the San Francisco Renaissance. In the years that followed, Peterson worked as a consultant for the Museum of Modern Art, made a series of documentary films, penned a novel (A Fly in the Pigment, 1961) and a memoir (The Dark of the Screen, 1980), and worked at Walt Disney Productions as a scriptwriter and storyboard artist on the never completed sequel to Fantasia.
    xxx/ellauri085.html on line 124: He died in New York City at the age of 94. Peterson's films are distributed by Canyon Cinema in San Francisco and The Film Makers Cooperative in New York City.
    xxx/ellauri085.html on line 128: Similarly to the film ‘ Potted Psalm’ (made by the same filmmaker) ‘The Cage’ was firstly created with no soundtrack. A soundtrack was added later on to accompany the visuals. The copy right of this film belongs to the Californian School of Fine Arts.
    xxx/ellauri085.html on line 130: Heavily surreal imagery and symbolism evident through out the entire film. Collage aesthetics as well as influences by agitprop art and Dadaist aesthetics.
    xxx/ellauri085.html on line 133: When the eyeball falls out of the male protagonist’s head, i personally believe that the filmmaker wants to emphasize to the viewer the fact that we don’t necessarily “see” and perceive the world around us only as individuals but rather as a collective self. The way we perceive objects, people, the world around us in general is partly shaped by society and it’s rules. We have been taught how to look at life…
    xxx/ellauri085.html on line 142: Pemulixen hurraamista kuuluisista matemaatikoista englantilaista George Greeniä en tunnistanut. Se oli izeoppinut mylläri 1793-1841 Nottinghamin sheriffikunnasta, joka kävi Cambridgen vasta lähes nelikymppisenä ja kehitti aaltofunktioita samizdattina Maxwellin yhtälöihin ja kvanttifysiikkaan myllyn jauhaessa jyviä. Matikankirjoja se lainasi kirjastosta pikkurahalla. Rikastui mylläämällä vapaaherraxi ja teki Smithin tytön kanssa seitsemän lasta avoliitossa siinä ohessa. Kuoli ehkä viinaan alle viisikymppisenä.
    xxx/ellauri085.html on line 144: I made a lot of mistakes in life. I am 49 and I am studying computer science now. Can I get a job?
    xxx/ellauri085.html on line 173: “Yevtuschenko” is likely an allusion to Soviet-Russian poet Yevgeny Yevtushenko, who never produced a textbook on clinical psychology. But it's fascinating—throughout Infinite Jest, Wallace and his characters consistently attribute fabricated texts to real people! See, for example, “Gilles Deleuze's posthumous Incest and the Life of Death in Capitalist Entertainment” (792).
    xxx/ellauri085.html on line 205: I'm 27, and tired of going to work every day. Sixty-five seems so far away. What can I do to get through it all, when I don't really have any dream to aspire toward?

    xxx/ellauri085.html on line 211: I feel like a lot of people have covered the ugly and probably the truest way of getting through it all. Alcohol, meds or marrying into a rich family so you can kick your fe... Read More »
    xxx/ellauri085.html on line 215: You’ll probably fall asleep multiple times on your desk because of how freaken boring the work is, and you up to your coffee consumption so your manager doesn’t see you falling asleep.
    xxx/ellauri085.html on line 217: Plus, since I am Asian, leaving my job is pretty scary because that was my parent’s bragging card in yumcha with aunties and uncles. Yum cha is the Cantonese tradition of brunch involving Chinese tea and dim sum. So yea I get it.
    xxx/ellauri085.html on line 220: “Look at the managers around you, which of them do you want to be?”
    xxx/ellauri085.html on line 221: I worked with these managers day in day out, and every time I walk past their desks, they are online shopping or seeing where they are going to take their vacations next.
    xxx/ellauri085.html on line 234: Until I got out of it and realize that was not my dream, it was someone else’s dream. Change something.
    xxx/ellauri085.html on line 245: I’ll never forget being at a CEO conference organized by one of our investors. One of the speakers was an extremely famous CEO. The CEO was rambling on and on. Then, out of ... Read More »
    xxx/ellauri085.html on line 247: A few weeks later pictures emerged of the famous CEO and his girlfriend cavorting in Japan. I guess even alleged 16 hour a day, 7 days a week workaholics take vacations…
    xxx/ellauri085.html on line 261: They're also in a position to tout their own horn and speak and not be questioned as much as the average or subordinate employee.
    xxx/ellauri085.html on line 283: For most of his career, Peterson maintained a clinical practice, seeing about 20 people a week. He has been active on social media, and in September 2016 he released a series of videos in which he criticized Bill C-16 which proposed to add "gender identity or expression" as a prohibited ground of discrimination under the Canadian Human Rights Act, and to similarly expand the definitions of promoting genocide and publicly inciting hatred in the hate speech laws in Canada.
    xxx/ellauri085.html on line 285: As a result of new projects, he decided to put the clinical practice on hold in 2017 and temporarily stopped teaching as of 2018. In February 2018, Peterson entered into a promise with the College of Psychologists of Ontario after a professional misconduct complaint about his communication and the boundaries he sets with his patients. The College did not consider a full disciplinary hearing necessary and accepted Peterson entering into a three-month undertaking to work on prioritizing his practice and improving his patient communications. Peterson had no prior disciplinary punishments or restrictions on his clinical practice.
    xxx/ellauri085.html on line 287: Peterson has characterized himself politically as a "classic British liberal", and as a "traditionalist". He has stated that he is commonly mistaken to be right-wing. Yoram Hazony wrote in The Wall Street Journal that "[t]he startling success of his elevated arguments for the importance of order has made him the most significant conservative thinker to appear in the English-speaking world in a generation. Peterson says that an "analysis of the world's religious ideas might allow us to describe our essential morality and eventually develop a universal system of morality."
    xxx/ellauri085.html on line 289: Peterson has argued that there is an ongoing "crisis of masculinity" and "backlash against masculinity" in which the "masculine spirit is under assault." He has argued that the left characterises the existing societal hierarchy as an "oppressive patriarchy" but "don’t want to admit that the current hierarchy might be predicated on competence." He has said men without partners are likely to become violent, and has noted that male violence is reduced in societies in which monogamy is a social norm. He has attributed the rise of Donald Trump and far-right European politicians to what he says is a negative reaction to a push to "feminize" men, saying "If men are pushed too hard to feminize they will become more and more interested in harsh, fascist political ideology." He attracted considerable attention over a 2018 Channel 4 interview in which he clashed with interviewer Cathy Newman on the topic of the gender pay gap. He disputed the contention that the disparity was solely due to sexual discrimination. It might be predicated on competence.
    xxx/ellauri085.html on line 294: Peterson's critiques of political correctness range over issues such as postmodernism, postmodern feminism, white privilege, cultural appropriation, and environmentalism. He contends that "proper culture" has been undermined by "post-modernism and neo-Marxism."
    xxx/ellauri085.html on line 299: n 2016, Peterson had a severe depression and was prescribed clonazepam. In late 2016, he went on a strict diet consisting only of meat and some vegetables, in an attempt to control his severe depression and the effects of an autoimmune disorder including psoriasis and uveitis. In mid-2018, he stopped eating vegetables at all, and continued eating only beef (carnivore diet).
    xxx/ellauri085.html on line 301: In April 2019, his prescribed dosage of clonazepam was increased to deal with the anxiety he was experiencing as a result of his wife's cancer diagnosis. Starting several months later, he made various attempts to lessen his drug intake, or stop taking drugs altogether, but experienced "horrific" withdrawal syndrome, including akathisia, described by his daughter as "incredible, endless, irresistible restlessness, bordering on panic". According to his daughter, Peterson and his family were unable to find doctors in North America who were willing to accommodate their treatment desires, so in January 2020, Peterson, his daughter and her husband flew to Moscow, Russia for treatment. Neo-Marxist doctors there diagnosed Peterson with pneumonia in both lungs upon arrival, and he was put into a medically induced coma for eight days. Peterson spent four weeks in the intensive care unit, during which time he allegedly exhibited a temporary loss of any remaining skills. Unfortunately, he was resuscitated, unnecessarily.
    xxx/ellauri085.html on line 303: Several months after his treatment in Russia, Peterson and his family moved to Belgrade, Serbia for further treatment. In June 2020, Peterson made his first public appearance in over a year, when he appeared on his daughter's podcast, recorded in Communist Belgrade. He said that he was "back to my regular self", other than feeling fatigue, and was cautiously optimistic about his prospects. He also said that he wanted to warn people about the dangers of long-term use of benzodiazepines (the class of drugs that includes clonazepam). In August 2020, his daughter announced that her father had contracted COVID-19 during his hospital stay in Serbia. Two months later, Peterson posted a YouTube video to inform that he had returned home and aimed to resume his destructive work in the near future.
    xxx/ellauri085.html on line 329: And here’s an even better question than the first one: Why would the idea continue to have so much currency despite having absolutely no demonstrable basis for belief? And the great Upton Sinclair gave us the answer to that one: “It is difficult to get a man to understand something when his salary depends on him not understanding it.”
    xxx/ellauri085.html on line 337: Well, in general it does work! Normal households spend more if they have more. But if your free money giveaways are directed to people in the best position to save, you can hardly be surprised when they don’t spend it.
    xxx/ellauri085.html on line 351: Emmett Hubarth, former Life and Health Agent (1991-2014)
    xxx/ellauri085.html on line 355: This has a two part answer. The first is, that it assumes that businesses are started and then expanded for the purpose of creating jobs and advancing the working class. This simply is not true. When a person opens a business, their entire purpose is to earn a profit. Not a single multimillionaire has ever said “I think we need more jobs and better wages, so I think we should open another facility.” This can be documented with the exodus of American business to coutries such as Mexico, China, and Japan, just to name a few. They were NOT trying to create jobs in those countries. They were trying to increase profits. There are any number of counties, cities, and states that are held hostage by big business demanding tax abatements and other concessions if they agree to do business and maybe create jobs in those areas. So you see, big business is not about helping the little guy…it is about how much profit they can make with a PROMISE to help the little guy.
    xxx/ellauri085.html on line 357: So here is what happens with the “Trickle Down Economics”…. Unlike the working class that, when they get an extra couple of hundred bucks immediately goes out and spends it and helps the entire economy, those at the top of the ladder tend to invest that money. So…. The “Trickle down Economics” theory says that if we give the top 1% more money, through tax breaks, tax credits, or even credits, they will then pass that money on to their employees and servants. This simply isn't true. If it were, they would already be sharing their profits with the working class.
    xxx/ellauri085.html on line 359: What happens is this.. Give a blue collar worker $2000 and he will buy new furniture, or clothing, ir maybe put a down payment on a new car. He will definitely take his family out to dinner and a movie, therefore stimulating the economy. However, those in charge of the companies will not do this. They already have their purchases, parties, dinners, and vacations planned and payed for. When they get an extra $2000 or $200,000 they keep it. They purchase more stock ir perhaps an insurance policy. Maybe they just stick it into a CD. In any case they are NOT helping the economy or even interested in doing so.
    xxx/ellauri085.html on line 361: The economy is, and has always been, bolstered from the bottom up. Do not forget that that Ford sells more cars to the working class than the elite. McDonald's sells more burgers to the working class…. And more new homes are sold to the working class than to those getting the “trickle down” tax breaks.
    xxx/ellauri085.html on line 367: Most people who talk about “Trickle Down not working” are concerned with absolute, rather than relative income. So if you earn $10 more and your neighbor earns $1000 more under this paradigm you are worse off because you theoretically might have gotten a chunk of the extra your rich fat neighbor made although percentwise you get about the same profit. The thing is: advocates of supply side economics are working from a different paradigm where THEIR wages is the more important thing. Don't buy another bottle of olive oil before seeing this.
    xxx/ellauri085.html on line 374: However…. that said… there is a strange truth to it, that oddly everyone ignores.
    xxx/ellauri085.html on line 383: Even my barber, which is a self employed hair cutter. Would his business exist without rich people? Would it? Where would he get to rent a building to run his barber show out of? Where did the power come from? Where did his trimmers and hair cutters come from? Where did he buy that barber chair from?
    xxx/ellauri085.html on line 389: It’s a strange irony that a phrase made up to slander rich people, is actually dead on accurate.
    xxx/ellauri085.html on line 396: It has several inherent flaws. When people argue for more “libertarian” economic policy, there’s a tendency to think only about the initial development of a business, and to ignore the possibility of direct communication between two businesses in competition. Here’s a pretty typical argument for trickle-down: If a small sandwich shop manages to produce a good product at a low price, it can attract a bunch of customers, and make enough money to buy a second shop, which will allow them to hire more employees. But if taxes are too high, they wont be able to open that second location, and then they won’t be able to employ as many people. They also might have to pay their workers less, and better workers might quit to work in other places. And they’ll have to increase their prices. Thus, lower taxes on the upper middle class and rich result in a more employed society with higher wages and cheaper products.
    xxx/ellauri085.html on line 398: And that’s usually where that thought experiment ends. But let’s keep going with the scenario with low taxes, shall we? After a long time of this pattern, this sandwich shop might turn into a large chain. They’re above the struggle to survive that they started in, and other sandwich shops can’t easily take away a large portion of their customers. It becomes quite expensive to try and out-compete them. But competition is also expensive on their end. And then the owner of this shop starts to think “now wait a minute… I raise the starting wage of my workers and lower my prices, and then everyone else does the same, until eventually, I’m forced to do it again. But that second time, and every time afterwards, I’m not getting more customers or more efficient workers, I’m competing with the other companies to try to maintain what I already have, with less and less profit. And the same is true for everyone I’m competing with. What if I talked to all the other big chains in this area, and we all agreed to keep about the same starting wage and price? That way we ALL make more money.” And now those lower taxes have no effect on price or wages, all that extra money becomes profit.
    xxx/ellauri085.html on line 400: But profit increases the number of people they employ, right? Sometimes, but this becomes less and less true the bigger a business gets. If a business gets big enough, they might fill their niche completely. For a smaller business, expanding is often a good investment, but there comes a point where that’s not really going to make you that much more money. The people who want to go to your stores might already be going to your stores about as much as they want to, so you don’t need to hire anyone else, or open a new location. So now all that profit goes to…the people who own the company. If the company can’t make any more money by expanding, they usually decide that they just give all of their executives a raise.
    xxx/ellauri085.html on line 406: There is no such thing as trickle down economics. Democrat and some left leaning Republicans often argue against a straw-man that NO candidate or politician has ever proposed. Here’s ges/Hoover%20Proof.pdf">a paper Thomas Sowell (from Hoover Institution, one of the worst right wing thinktanks in existence, sadly parked at Stanford University) wrote to "clarify" :P
    xxx/ellauri085.html on line 407:
    “No such theory has been found in even the most voluminous and learned histories of economic theories, including J.A. Schumpeter’s monumental 1,260-page History of Economic Analysis. Yet this non-existent theory* has become the object of denunciations from the pages of the New York Times and the Washington Post to the political arena. It has been attacked by Professor Paul Krugman of Princeton and Professor Peter Corning of Stanford, among others, and similar attacks have been repeated as far away as India. It is a classic example of arguing against a caricature instead of confronting the argument actually made.”
    xxx/ellauri085.html on line 411: Um, no, no one is saying that. The idea is hilarious. This is where it goes wrong: Govt taking a little less from the rich than before is not a gift! It was THEIR money in the first place. How did we ever get to the place where people think that everything belongs to the govt like a king in feudal and ancient times, and we are all just subjects, serfs, and they will tell US how much of our own earnings we get to keep? Didn't we fight a revolution to abolish that nonsense?
    xxx/ellauri085.html on line 415: Let’s say you have an idea for a business or invention, or innovation on an old idea, it could be anything, a restaurant, or selling the iPhone. An entrepreneur has an idea, without which there would be no iPhone or any other product or service. You start the business by putting in your life savings or and/or getting investors, and they all lose their money if the business doesn’t work out. You have to put out money to suppliers for materials money for rent, you have to PAY EMPLOYEES even when you haven’t made 1 red cent yet from sales, because the product hasn’t even been produced yet, much less sold. Thats SOOO wrong! Never mind that they work quite as hard whether or not your snaky idea will work.
    xxx/ellauri085.html on line 417: This process of shelling out cash, and losing money can go on FOR YEARS as it did with Amazon, and many, most, companies fail in the first 5 years and employees go on to a new job while the owners and investors are out ALL the money they put in. Employees get paid the whole time, owners get paid ONLY if there is a profit and last. Profits trickle UP, not down, last IF at all!
    xxx/ellauri085.html on line 422: Do you see the difference? A bad environment reduces opportunities for everyone while a good one encourages risk taking which creates jobs AND standard of living increases, including life spans increase, etc.
    xxx/ellauri085.html on line 426: Another huge problem because it erects barriers to poor people starting a business is undue govt licensing training requirements to open all kinds of businesses. A high license fee is simply a barrier that stops people from doing it, and there are examples such as hair braiding requiring exorbitant fees and training. Probably big salons got the City Council to create a bs license to keep out competition. Million dollar medallion fees to the city just to run 1 taxi is another example, and rideshare tried to get around that expense and has allowed many people a 2nd income to build upon. And a 3rd and so on, work 24/7 in fact to survive. For minimum wage is a BARRIER.
    xxx/ellauri085.html on line 430: So uncertainty and hostile business environments tend to chill investment in new ventures. When the tide changes, then boom, it increases, and even at lower tax rates, we end up with MORE tax revenue due to a wider tax base and more people working and paying taxes and reduced tax avoidance, since rich people will pay "reasonable" taxes, but when they are high, then they look for shelters and overseas investments.
    xxx/ellauri085.html on line 435: James G Bridgeman, mathematician and actuary

    xxx/ellauri085.html on line 441: And more recently incentive based economics introduced in 2017 is the reason that Americans coming in to 2020 had lower unemployment than all other economics predicted possible, with wages starting to grow rapidly again, and the reason that Americans fared better economically than any other part of the world under the ravages of the COVID pandemic. (Admittedly, it helped a lot that a bigger number of poor shits died of it.)
    xxx/ellauri085.html on line 443: The stupidity of the trickle down slur is the notion that lower tax rates are somehow supposed to free up a little more rich peoples’ income to be put in to spending and investment to boost the economy. That’s as stupid as the leftist notion that we will all get rich doing each others laundry and it is put forward by the same people. It is tried and true that only the rich get rich by getting the poor to do their laundry, and clean their golden toilet seats.
    xxx/ellauri085.html on line 445: The reality of incentive based economics is that by lowering the tax rates on future profitable activity will divert huge amounts of cash today into unproductive passive investments, and to such investments that eat away jobs and support accumulation of wealth.
    xxx/ellauri085.html on line 446: That is NOT cash somehow spared from today’s taxes and diverted out of anyone’s income today. It IS cash taken out of bank accounts and passive investments TODAY, in multiples many times larger than the tax reductions involved, and invested TODAY in ways that get away with jobs and higher levels of economic gain in the FUTURE; money that would have continued to sit idle and unproductive without the incentive based tax policies.
    xxx/ellauri085.html on line 448: It’s not “trickle down” as if government action is the source of the money. It is “spurt up” when the government policies that discourage and suppress its productive use are relaxed. The remaining money in poor folk's socks and mattresses spurts up into the greedy pockets of the rich.
    xxx/ellauri085.html on line 466: It works well for a small rich elite, but for the majority and more importantly for the national economy? Well it has never worked in the past why assume that it would work now? This is a con perpetuated by the wealthy elite to keep more of the money they earn and give less of it to the government. Concentrating wealth in the hands of a few is actually really really bad for the economy. Less of it circulates. The poor/middle classes tend to spend everything they get, they can't not, they just have less disposable income. It tends to go on food, rent and essentials. If they don't have enough money to spend because a greater slice of the pie is tied up in fewer hands they don't have as much to spend and less money circulates through the economy. That is bad. They don't squirrel it away in the Bahamas or Swiss bank accounts or spend it on a second Ferrari Testarossa. They don't have that luxury. The myth of trickle down economics was discredited years ago.
    xxx/ellauri085.html on line 474: Los Angeles Times

    xxx/ellauri085.html on line 475: Business column: Trickle-down theory is a monstrous lie intended to justify the rich getting richer

    xxx/ellauri085.html on line 479: One of the biggest lies foisted on the American people is that as rich people get richer, we all benefit — the so-called trickle-down theory.
    xxx/ellauri085.html on line 488: The reality is that as the rich get richer, the rich get richer, full stop. They buy more houses and cars and boats and stuff.
    xxx/ellauri085.html on line 489: Yes, that has a positive impact on makers of luxury goods. But it’s not in any way the shared prosperity implicit in the trickle-down pledge.
    xxx/ellauri085.html on line 491: The latest indicator that things are terribly out of whack came in a report last week from the Economic Policy Institute, which found that compensation for American chief executives increased by 940% from 1978 to 2018, while pay for the average worker rose by a miserable 12% over the same 40-year period.
    xxx/ellauri085.html on line 492: Average pay for CEOs of the 350 biggest U.S. companies hit $17.2 million last year, the researchers found.
    xxx/ellauri085.html on line 493: Put another way, compensation for CEOs is now 278 times greater than for ordinary workers. That’s a stratospherically larger income gap than the 20-to-1 ratio in 1965.
    xxx/ellauri085.html on line 495: “This escalation of CEO compensation, and of executive compensation more generally, has fueled the growth of top 1% and top 0.1% incomes, leaving less of the fruits of economic growth for ordinary workers and widening the gap between very high earners and the bottom 90%,” the report concluded.
    xxx/ellauri085.html on line 503: As for the tax cuts, the Treasury Department reported last week that the U.S. budget deficit soared by 27% to $867 billion over the first 10 months of the fiscal year.
    xxx/ellauri085.html on line 508: What happened, needless to say, is that revenue shrank, the state’s bond rating plummeted, and draconian cuts were made to schools and infrastructure. The Republican-controlled state Legislature finally rolled back the tax cuts in 2017 and started scrounging to close a $900-million budget shortfall.
    xxx/ellauri085.html on line 513: Economists say the wealth gap in American society is now the greatest since the Gilded Age of the late 19th century, when the richest 10% owned roughly three-quarters of the nation’s wealth, and the bottom 40% had virtually nothing.
    xxx/ellauri085.html on line 516: How do you fix that? Conservatives would say you should cut taxes so you’d get more money into the hands of more people.
    xxx/ellauri085.html on line 520: What the evidence does show is that large-scale tax cuts lead to more debt, deficits, budget cuts and economic uncertainty as a greater share of financial resources is devoted to paying off interest on loans from our trading partners.
    xxx/ellauri085.html on line 522: UC Berkeley’s Haas Institute for a Fair and Inclusive Society has some smarter suggestions:
    xxx/ellauri085.html on line 524: Raise the minimum wage, which could help nearly 4.6 million people out of poverty.
    xxx/ellauri085.html on line 543: President Trump sold his 2017 tax cuts as “rocket fuel” for the economy, arguing that freeing up money for the wealthy would allow them to hire more workers, pay better wages and invest more. The tax savings, in other words, would trickle down from the rich to everyone else.
    xxx/ellauri085.html on line 561: First, the tax cuts succeeded at putting more money in the pockets of the rich. The share of national income flowing to the top 1 percent increased by about 0.8 percentage points. (For comparison, in the United States the bottom 10 percent of earners capture only 1.8 percent of the country’s income).
    xxx/ellauri085.html on line 567: Given the evidence, why are such targeted tax cuts perennially popular among policymakers, especially Republicans? The authors point to one major reason — the power of wealthy individuals and corporations to set policy agendas through lobbying and campaign contributions.
    xxx/ellauri085.html on line 569: “There is a large political science literature on the power of rich voters and organised business interests to shape public policies in their favour,” the authors write in their report.
    xxx/ellauri085.html on line 582: There are two prevalent theories people like to allude to, Demand Side (Keynesian) and Supply Side ( Championed bt Reagan and theorized by Laffler). Neither has worked well. They are just different approaches to solve the same problem. Sluggish economic growth. In truth, Reagan never really implemented true Trickle Down economics. His was a hybrid of tax cuts and simplification coupled with a massive increase in government spending. You see the thing is, when you have an unregulated job market and limited government employment, there will always be a segment of the population that will be out of work and large sections of the economy reinventing itself. The U.S. has reached virtually full employment since the 80’s.
    xxx/ellauri085.html on line 584: When you are at or near full employment, economic growth is very difficult. It requires the country to export more than you import, and that money to find its way into real wages. Then the money can circulate.
    xxx/ellauri085.html on line 585: At this point, unless we allow millions more immigrants into our country, thereby expanding the workforce, economic growth will be sluggish. There is plenty of wealth being created, but it is often in too few hands. Government spending generally has far less velocity due to more and more people having less disposable income. The elitists in the U.S. embarked on this globalist philosophy 30–40 years ago and there has been significant economic growth worldwide, but that has been at the expense of the American worker and to some degree our way of life. The introduction of massive amounts of consumer credit has only made things worse.
    xxx/ellauri085.html on line 589: Completely change out tax system. The first $30,000 of personal income would be completely free of Federal Income Tax.
    xxx/ellauri085.html on line 597: I would increase the minimum wage to $15 an hour and severely limit welfare to those who are disabled.
    xxx/ellauri085.html on line 601: I would drastically change the healthcare system to implement a “Single Rate Geographic structure” not a single payer system.
    xxx/ellauri085.html on line 603: I would complete revamp our higher education system to a bunch of 2 year programs designed to teach skills. That would start much earlier, nearer the Junior year in high school, thereby positioning students to begin professional life much earlier. Potentially taking those skills into an actual internship program for two years where they would get paid a nominal amount, instead of paying large sums for college.
    xxx/ellauri085.html on line 607: Parempi lopettaa. Tää oli aika outo yhdistelmä vasemmistoliitto- ja persuagendaa. Mun omat mielipiteet on niin radikaaleja ettei ne enää ole politiikkaa. Siis yhteisten asioiden hoitoa.
    xxx/ellauri085.html on line 618: Isä-Jamesin leffoissakin esiintynyt tunteilun ja läpän yhdistelmä sopii sinänsä vallan mainiosti, eikä siinä ole mitään uutta eikä ihmeellistä. Aristofanes ei ollut järin sentimentaalinen (but cf. here), eikä Rabelais, mutta siitä eteenpäin Hamletin ja Cervantesin kautta Moliéreen, ja Dickensiin puhumattakaan jostain Steinbeckistä ja Saroyanista. Koko jenkkiteeveegenre "romanttinen komedia" on justiinsa sitä.
    xxx/ellauri086.html on line 53: Ihan kalkkiviivoilla talutetaan sisään käsipuolesta vielä Dosto ja Karamazovin Ivan ja Aljosha. Isäongelmia oli niilläkin.
    xxx/ellauri086.html on line 54: Loach niminen teippaaja lyö isoveli Ivanin kaa vetoa ettei kukaan suostu koskettamaan sitä kadulla jos se pyytää spugemaisesti. Eikä koskettanutkaan paizi Super Mario. Mitä toikin on sitten todistavinaan. Turvaetäisyyttä on hyvä noudattaa, ettei altistu.
    xxx/ellauri086.html on line 64: Pieru exyxissä. Se joka pieraisi viimexi oli Wagenknecht. Nuorena Wallu oli Pynchon fäni. Onnexi se meni ohize. Oli tää sentään sitä parempi.
    xxx/ellauri086.html on line 73:

    The Lindsfarne Evangelists


    xxx/ellauri086.html on line 75: About Lindsfarne Gospels Bede explains how each of the four Evangelists was represented by their own symbol: Matthew was the man, representing the human Christ; Mark was the lion, symbolising the triumphant Christ of the Resurrection; Luke was the calf, symbolising the sacrificial victim of the Crucifixion; and John was the eagle, symbolising Christ's second coming. A collective term for the symbols of the four Evangelists is the Tetramorphs. Each of the four Evangelists is accompanied by their respective symbol in their miniature portraits in the manuscript. In these portraits, Matthew, Mark, and Luke are shown writing, while John looks straight ahead at the reader holding his scroll. The Evangelists also represent the dual nature of Christ. Mark and John are shown as young men, symbolising the divine nature of Christ, and Matthew and Luke appear older and bearded, representing Christ's mortal nature.
    xxx/ellauri086.html on line 77: Each carpet page contains a different image of a cross (called a cross-carpet page), emphasising the importance of the Christian religion and of ecumenical relationships between churches.
    xxx/ellauri086.html on line 78: The carpet pages have motifs familiar from metalwork and jewellery that pair alongside bird and animal decoration. No pornographic details, worse luck. I chose to research these particular Gospels because they are the intermediary between the first truly Insular manuscripts, like the Book of Durrow, and the perhaps the greatest achievement of Insular manuscript production, the Book of Kells.
    xxx/ellauri086.html on line 83: ONAN, as almost everybody knows, was killed by God for the heinous crime of "spilling his seed upon the ground". This, throughout history, has associated him with masturbation, beginning with the writings of Clement of Alexandria. And I agree, that when DFW mentions O.N.A.N., that connotation is implied. But that's not why God was mad at Onan. If you go read the whole sordid story in Genesis 38: when God killed Onan's brother, for reasons which are a bit obscure, leaving his widow childless, it was the custom that Onan was required to marry her and father a child upon her. This child would legally be his brother's. This was known as Levirate marriage. Onan didn't want any children who weren't legally his, so Onan "went in" to his brother's wife but pulled out early and "spilled his seed on the ground". So Onan's real sin was refusing to Consumate his Levirate Marriage. Now, once God whacked Onan, his widow had to wait for his remaining brother to grow up. But she got tired of waiting and put on a veil(!!!!) and tricked Onan's father into having sex with her. So a painting of the "Consummation of the Levirates" might be Onan's father banging his sons' wife....
    xxx/ellauri086.html on line 87: Suuhunsopiva kulli seisoi kuolasta liukkaana vasten häpyhuuliani. Riisuin huntuni ja hänmies nykäisi varovasti stringejäni ja suuteli rintojani – niitä ei niinkään varovasti. Riisuin housuni ja annoin lämpimän hävyn hieroa pystyssä sojottavan kullin kärkeä. Häpyhuulet avautuivat itsestään ja kosteus valui ulos ja päästi kullin hitaasti uppoamaan sisäänsä. Ratsastin, mutta minut pysäytettiin, ratsastin taas ja hänmies nousi istualleen estääkseen minua. Hieroin itseäni hitaasti pitkin kullin vartta saaden hänet izensä ähisemään ja kiroamaan lisää. Hänmies yritti pitää minua voimalla, mutta hankasin vastaan aivan pienellä liikkeellä. En voinut sille mitään, miten paljon nautin tilanteesta. Hänmies oli aivan kiimassa, aivan tuloillaan koko ajan, mutta kesti.
    xxx/ellauri086.html on line 108: Juhana Vartiaisen ryömiessä jälleen kerran lattialistan alta esille toinen torakka Ville Rydman perässä tuli mieleen että sekin on erehdyttävästi Hiidenpadan Rääpän näköinen. Ehkä rääppä onkin enemmänkin tollainen ammattinimike, jonkun Hornansarven adjuntantti aloittaa vt. rääppänä ja ylenee sitten päätoimisexi rääpäxi, unelmana loppuviimein päästä nilkixi nilkin paikalle. Rääpästä tuli siten mieleen nilkki jonka komennossa laitosneuvostoliiton rääpät viihtyivät. Eli olisko aika kazoa onko nilkin Jalasjärvi-plokiin ilmestynyt jotain uutta räävittävää. Se ei ole ollut oikein aktiivinen viime aikoina, oiskohan sillä jotain lääketieteellisiä ongelmia.
    xxx/ellauri086.html on line 180: Pelimaailma on viriiliä visuaalista ja virtuaalista mätkintää. Ei sinne millään ämmillä ole asiaa, vähiten jollain intelligenteillä verbaalisilla peleillä jotka koskee masista ja vielä vaatii lukutaitoa. Ei meillä ole masis! meistä on vaan mukava ryömiä pimeään pahanhajuiseen koloon kolmen töllön keskelle energiajuoma kädessä ja sipsipussi toisessa ja pelata, pelata niska kyyryssä kuluneessa kaukalotuolissa koko yö ja tuntikausia vielä päivällä. Vittu huora ala vetää pelimaailmasta, tai me nuketetaan sut ja raiskataan sun pelihahmot. Tää on kovien poikien hiekkalaatikko.
    xxx/ellauri086.html on line 190: Warner Brosilla ei ole mitään tätä vastaan. ”Ainakin he vaikuttavat olevan kiinnostuneempia rahan tekemisestä kuin sosiaalisen oikeuden agendan ajamisesta”, Leavitt sanoo videolla.
    xxx/ellauri086.html on line 206: Käsineidossa kerrottiin seuraavanlaisesta etologisesta kokeesta. Kyyhkyset jotka saivat jyvän joka nokkaisulla lakkasivat nokkimasta heti kun jyvät loppuivat. Ne jotka saivat satunnaisesti jyviä eivät lopettaneet ikinä. Usko ja Toivo sikiää tietämättömyydestä. Pulu uskoi että herra vielä kerran tulee ja antaa jyvän. Niin kauan kuin on elämää on toivoa. Topissa on hyvä elää sanoi lapamato. Sellasia ovat uskovaiset, peliriippuvaiset ja narkkarit. Niiden genomi on säädetty toimimaan satunnaisolosuhteissa. Kun harvoin saa on otettava kaikki mitä annetaan. Ja kiitettävä onnea.
    xxx/ellauri086.html on line 219: Nothing here about taking the names of genitals in vain.
    xxx/ellauri086.html on line 220: Paul is no clearer about this in Ephesians 4:29: “Do not let any unwholesome talk come out of your mouths." Are genitals unwholesome?
    xxx/ellauri086.html on line 222: Kukat ovat kasvien genitaaleja ja hedelmät niiden sikiöitä. Haista kukkanen. Näytä tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi? Muutamia viikunoita ohdakkeista. Terho Pursiainen. Kuuden jalan terttu banaaneja. Luumuja. Kupeitteni hedelmä, kohtusi. Kuuensaan kurkku. Harmaalla alueella kaikki.
    xxx/ellauri086.html on line 228:
    Is smoking a sin? Should Christians get tattoos?

    xxx/ellauri086.html on line 230: Smoking is not expressly forbidden anywhere in the Bible. There is a veritable who’s who list of Christians who smoked. One of the greatest preachers and evangelists of the 19th century loved his cigars. He was Charles Spurgeon. Other famous Christians who smoked or still do are J.R.R. Tolkien, C.S. Lewis, Chuck Colson, Johann Sebastian Bach, Billy Graham, and Jerry Farwell (although the last two quit in their latter years). This article has addressed all types of tobacco: cigarettes, pipe, cigar, snuff, and chewing tobacco. Come to think of it, all these famous Christians are dead. Put that in your pipe and smoke.
    xxx/ellauri086.html on line 234: The same questions could be asked about drinking beer, or wine, or eating pork, or…the list goes on. The fact is that it is a fallen world and that there are no perfect Christians. None are perfect but they are forgiven. Even eating pork is forgiven although it is expressly forbidden in the Word. Pig breeders bleed horses and mainline the blood into pigs to get them into heat in unison. Jesus sent a bunch of demons into a flock of pigs who ran into lake Kinnereth and drowned. It was a-okay, because it was him that did it. Why the demons begged to be allowed to enter the swine is unclear from the account.
    xxx/ellauri086.html on line 240: There are many gray areas in a Christian’s life. In this respect, Islam is better, it has a rule for every contingency.
    xxx/ellauri086.html on line 244: Basically, says Paul to Romans, dont do anything that looks bad to putative believers. Personally I would not get a tattoo because my wife, children, and grandchildren might be a little surprised to see me wearing one.
    xxx/ellauri086.html on line 249: Niklas laulaa muiden mukana "singen beten loben den Herrn", ja kun Pastor Müller nostaa kaxi kättä siunauxen merkixi, Niklaskin nostaa pikku kätensä ja sanoo "Hau". Sekin on nähnyt intiaanileffoja.
    xxx/ellauri086.html on line 289: Welp ei yllättynyt siitä, että Change Is Coming- teos ja video ovat saaneet myös kritiikkiä osakseen. Seura-lehden toimituspäällikkö Petri Korhonen kirjoitti tiistaina Tolkun henkilö -blogissaan videosta ehkä tavallistakin aggressiivisemmin ja epäili työryhmää jopa lobbauksesta. Suomalaiset tofuntuottajat, Ruohonjuuri-ketju ja Suomen suurin luomukauppa S-Market asialla todennäkösest. Mikähän on Gretan provika? Että kehtaakin, suloton pikkulikka.
    xxx/ellauri086.html on line 339: Ivan(a) Thai Massage (choose one)
    xxx/ellauri086.html on line 340: #stretchings #lowerbackrelease #healthylifestyle #ivanthaimassage
    xxx/ellauri086.html on line 350: Yhdestä luukusta thai massage, terveysvinkit ja kulkutaudit, maailmanlaajuisesti. Kerromme, kun jotain tapahtuu kaupungissa Iisalami.
    xxx/ellauri086.html on line 390: Iljettävä tenoriääninen kuulijat syljellä kasteleva baptistipastori näyttää pyylevältä ongenkoholta. Iso malka omassa perssilmässä se poimii rikkoja enintään lohtupalkinnoxi kelpaavien vaimojen ulkonäöstä.
    xxx/ellauri086.html on line 412: In October 2016, investigative reporter Claudio Gatti published an article jointly in Il Sole 24 Ore and Frankfurter Allgemeine Zeitung, that relied on financial records related to real estate transactions and royalties payments to draw the conclusion that Anita Raja, a Rome-based translator, is the real author behind the Ferrante pseudonym. Gatti's article was criticized by many in the literary world as a violation of privacy, though Gatti contends that "by announcing that she would lie on occasion, Ferrante has in a way relinquished her right to disappear behind her books and let them live and grow while their author remained unknown. Indeed, she and her publisher seemed to have fed public interest in her true identity." British novelist Matt Haig tweeted, "Think the pursuit to discover the 'real' Elena Ferrante is a disgrace and also pointless. A writer's truest self is the books they write." The writer Jeanette Winterson, in a Guardian article, denounced Gatti's investigations as malicious and sexist, saying "At the bottom of this so-called investigation into Ferrante's identity is an obsessional outrage at the success of a writer – female – who decided to write, publish and promote her books on her own terms." She went on to say that the desire to uncover Ferrante's identity constitutes an act of sexism in itself, and that "Italy is still a Catholic country with strong patriarchial attitudes towards women." Others responding to Gatti's article suggested that knowledge of Ferrante's biography is indeed relevant.
    xxx/ellauri086.html on line 420: Ferrante has repeatedly dismissed suggestions that she is actually a man, telling Vanity Fair in 2015 that questions about her gender are rooted in a presumed "weakness" of female writers.
    xxx/ellauri086.html on line 432: That succeed you did. You should get a medal "To find out who this Miss Doolittle is."
    xxx/ellauri086.html on line 445: That succeed you did. You should get a medal He glowed as if he knew he'd won!
    xxx/ellauri086.html on line 446: Or be even made a knight. And with a voice too eager,
    xxx/ellauri086.html on line 455: Give credit where it's due, A lot of the glory goes to you. Whereas others are instructed in their native language
    xxx/ellauri086.html on line 461: I must have aged a year tonight. she is a princess!"
    xxx/ellauri086.html on line 468: Pickering:You should have heard the ooh's and ah's; "I know each language on the map" said he,
    xxx/ellauri086.html on line 497: Viimeisin tvistaus aivan lähihistorian intriigeimmässä kirjallisessa whodunitissa, unkarilainen foneetikko sanoo että Ferranten liian moitteeton ääntämys osoittaa sen olevan - ei enempää eikä vähempää kuin - Hungarian! Ei vaitiskaan, vaan köyhä italialainen kääntäjä Anita Kenkäraja - puolanjuutalaisen äidin ja napolilaisen isän lapsi.
    xxx/ellauri086.html on line 509: Why My Teenage Self Gave Woody Allen a Pass
    xxx/ellauri086.html on line 511: The west-side story here, reduced to its elements: “Manhattan” is a movie about a five-foot middle-aged Jew who beds a sweet 17-year-old girl, breaks her heart when he leaves her for someone else and only comes crawling back when he gets dumped. It is not simply that so many of us were so besotted with the film for so long; it’s that we were perfectly content to look and see the small tits and the virgin butt. The problem was an addiction to “the self-gratifying view,’’ Mr. Allen suggested - having made another movie about how he relentlessly does what he pleases. Butt on fire. Joey Buttafuoco quickly became an object of derision, the butt of the joke instead of Allen.
    xxx/ellauri086.html on line 516: in 'gross and obscene behavior,' he suggested that a line judge be
    xxx/ellauri086.html on line 528: We use cookies and similar methods to recognize visitors and remember their preferences. We also use them to measure ad campaign effectiveness, target ads and analyze site traffic. To learn more about these methods, including how to disable them, view our Cookie Policy.Starting on July 20, 2020 we will show you ads we think are relevant to your interests, based on the kinds of content you access in our Services. You can object. For more info, see our privacy policy. By tapping ‘accept,’ you consent to the use of these methods by us and third parties. You can always change your tracker preferences by visiting our Cookie Policy.
    xxx/ellauri086.html on line 533: Kill Bill Gates and Larry Page
    xxx/ellauri086.html on line 548:

    Heja Sverige kunnostautuu taas
    xxx/ellauri086.html on line 556: Massamielenosoitus kansalaisten torilla. Sadat ihmiset osoittivat lauantaina mieltään Tukholmassa Ruotsin koronarajoituksia vastaan. Tapahtuma yltyi osin väkivaltaiseksi, ja kuusi poliisia loukkaantui. Niille tuli paha mieli. Ne murjottavat siitä vieläkin. Kazovat kenkiinsä ja pyörittävät venelakkeja. Visst lite dålig stämning där. Lopulta virkavalta joutui hajottamaan luvattoman mielenosoituksen. Päävastuussa oli kuitenkin kiistanalainen Frihet Sverige (”Ruotsin vapaus”) -ryhmittymä ja etenkin sen kolme johtohahmoa: Mikael Nordfors, Maneka Helleberg ja Filip Sjöström.
    xxx/ellauri086.html on line 558: Frihet Sverigen puheenjohtaja on lääkäri Mikael Nordfors, joka ei ole kohun keskellä ensimmäistä kertaa. Anaalitohtori ja sen näkyjä näkevä tytär johtavat Ruozin koronatoimien vastaista rintamaa. Tohtori hoiti potilaiden vaivoja hieromalla niiden peräreikiä. Viranomaiset ovat ottaneet siltä pois lääkärinoikeudet. Mutta ei potilaita eikä kannattajia. Tohtori hieroo koronapotilaiden peräaukkoja ja tytär kazoo perään nähden suoran reitin valoisampaan tulevaisuuteen.
    xxx/ellauri086.html on line 563: Frihet Sverigen varapuheenjohtaja on 30-vuotias Filip Sjöström. Hän toimi lauantaisen tapahtuman isäntänä. Sjöström luonnehtii itseään ”terveysyrittäjäksi”, mutta levittää pääasiassa jopa vaarallista tietoa vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Hänen mukaansa esimerkiksi koronaviruksen tarttumista voi estää meditoinnilla ja positiivisiin asioihin keskittymisellä. Filip on amerikansuomalaisen massayrittäjän Jyri Engeströmin sielullinen mentori. Sjöströmin mukaan kaikki koronarajoitukset olisi poistettava. – Kaikki koronavirukseen, sulkutiloihin, maskipakkoon, uusiin lakeihin ja vapautemme rajoittamiseen uskovat ovat osa salaliittoa ja pitävät sitä yllä, Sjöström kirjoitti lauantain tapahtuman Facebook-sivulla.
    xxx/ellauri086.html on line 565: Ruozalaiset vastaavat kovaan kovalla. Sjöströmiä uhkaavat nyt jopa KAHDEN TUHANNEN (2000) egen uhkasakot järjestyxen rikkomisesta kansalaistorilla. Ruotsi on asukaslukuun suhteutettuna yksi maailman rajuimmin koronaviruksesta kärsineistä maista. Reilun kymmenen miljoonan asukkaan maassa on todettu reilut 13 000 tautiin liittyvää kuolemaa. Ne oisi voitu kaikki välttää oikea-aikaisella peräreiän hieronnalla ja positiivisella ajattelulla sen aikana. Maneka on nähnyt sen.
    xxx/ellauri086.html on line 567: Joku poliitikko uskaltautuu ehdottamaan että ostoskeskuxet voitaisiin väliaikaisesti sulkea vellovilta ihmismassoilta. Anders Mengele suhtautuu siihen epäileväisesti: emme tiedä etukäteen mitä kaikkea siitäkin voisi seurata. Seurataanpa mieluummin vaan näitä sairastumiskäyriä, ne näyttävät jo olevan lopettelemaan päin.
    xxx/ellauri086.html on line 569: Heja Sverige! Käyrät nousuun! Älyvapauden ja paremman totuusvaihtoehdon puolesta!
    xxx/ellauri086.html on line 579:

    "But I don't hold with the idea that to understand all is to forgive all; you follow that and the first thing you know you're sentimental over murderers and rapists and kidnappers and forgetting their victims. That's wrong. I'll weep over rich kids, not over space aliens who are hungry too. If there were some way to drown criminals at birth, I'd take my turn as executioner. Let space aliens drink them from a tin like Campbell soup."
    xxx/ellauri086.html on line 581: Tää on sikäli outoa että toisaalta Bobin mielestä sanojen Roger ja Wilco välillä on "the world of difference":


    xxx/ellauri086.html on line 582: "Roger, Wilco" are both military radio terms, and often heard together in WWII films, but should never be used together in correct military radio etiquette. "Roger" means "Message received and understood". "Wilco" means "Message received and understood, will comply with your instructions".
    xxx/ellauri086.html on line 584: Roger on radioliikenteen hymiö (._.) eli "R", vastaanotettu ja ymmärretty, "I read you". Wilco on "will comply" eli aye aye sir, ymmärrän ja hyväxyn komennon. Tässähän se ymmärtämisen ja hyväxymisen ero juuri on!
    xxx/ellauri086.html on line 586: If Kip humped his dreamgirl Peewee it would count as statutory rape. I'm sure Bob would shut an understanding eye to that. If the wormfaces ate up them both that would count as a mutton snack. Bob would not countenance anything like that. We are people, not some animals like sheep, or hobgoblins either, come to that. You gotta choose your team, and stick to them. George Byron would not agree, nor do I.
    xxx/ellauri086.html on line 597: "I love this. I've sent myself 5 letters so far and every year it's a surprise. Because I forget so easily. It turns into such a deep reflective process, that I usually weep and laugh while I write." - Margaret Member since 2011.
    xxx/ellauri086.html on line 623: A month later, the prefect returns, still unsuccessful in his search. He is motivated to continue his fruitless search by the promise of a large reward, recently doubled, upon the letter's safe return, and he will pay 50,000 francs to anyone who can help him. Dupin asks him to write that check now and he will give him the letter. The prefect is astonished, but knows that Dupin is not joking. He writes the check, and Dupin produces the letter. The prefect determines that it is genuine and races to deliver it to the queen.
    xxx/ellauri086.html on line 625: Alone together, the narrator asks Dupin how he found the letter. Dupin explains the Paris police are competent within their limitations, but have underestimated with whom they are dealing. The prefect mistakes the Minister D— for a fool because he is a poet. (Siis kumpi on? Perfekti vai ministeri Dee? No Poe on ainakin, senhän sanoo nimikin, Poe-t. Ja hölmökin se on.) For example, Dupin explains how an eight-year-old boy made a small fortune from his friends at a game called Odds and Evens. The boy had determined the intelligence of his opponents and played upon that to interpret their next move. Tästä aiheesta on valtava amer. kirjallisuus, koskien vangin dilemman toistoja. He explains that D— knew the police detectives would have assumed that the blackmailer would have concealed the letter in an elaborate hiding place, and thus hid it in plain sight.
    xxx/ellauri086.html on line 634: Dupin explains that the gunshot distraction was arranged by him and that he left a duplicate letter to ensure his ability to leave the hotel without D— suspecting his actions. If he had tried to seize it openly, Dupin surmises D— might have had him killed. As both a political supporter of the queen and old enemy of the minister [who had done an evil deed to Dupin in Vienna in the past], Dupin also hopes that D— will try to use the power he no longer has, to his political downfall, and at the end be presented with a quotation from Prosper Jolyot de Crébillon's play Atrée et Thyeste that implies Dupin was the thief: Un dessein si funeste, S'il n'est digne d'Atrée, est digne de Thyeste (If such a sinister design isn't worthy of Atreus, it is worthy of Thyestes).
    xxx/ellauri086.html on line 646: Atreus then learned of Thyestes' and Aerope's adultery and plotted revenge. He killed Thyestes' sons and cooked them, save their hands and heads. He served Thyestes his own sons and then taunted him with their hands and heads. This is the source of modern phrase "Thyestean Feast," or one at which human flesh is served. When Thyestes was done with his feast, he released a loud belch, which represents satiety and pleasure and his loss of self-control.
    xxx/ellauri086.html on line 664: Suoranaisen klassikon aseman saaneen Kummeli-sketsin "Virsikirjan lisälehdillä" hahmot, Laukaan seurakunnan urkuri Anders Gärderood ja Tikkurilan seurakunnan nuorisomuusikko Ingemar Stenmark, antoivat 1990-luvulla suurelle yleisölle makupaloja lisälehtien "kategorioista" ja "ala-allegorioista". Näitä saattoivat tuolloin olla esimerkiksi "seurakunta", "arki, ahdistus, kiusaus ja synti" ja "lapsuus ja ahdistus".
    xxx/ellauri086.html on line 666: The Scarlet Letter was one of the first mass-produced books in America. It was popular when first published and is considered a classic work today. It inspired numerous film, television, and stage adaptations. Critics have described it as a masterwork and novelist D. H. Lawrence called it a "perfect work of the American imagination".
    xxx/ellauri086.html on line 668: D.H. Lawrencella oli izellään aika amerikkalainen mielikuvitus. James Joyce teki siitä irlantilaista pilaa. Cambridgen apostolipojat hahatteli sille myös. Lawrence oli vähän vihainen, murti suuta murti päätä murti mustoa haventa. Pureskeli viixiään ja hautoi kaunaisia ajatuxia. Se oli työläistaustainen. Kostoxi tai muuten vaan se bylsi sitten Bertin ja muiden apostolipoikien flammaa Lady Ottolinea, joka Jönsin mukaan oli jusze Lady Chatterley. D.H. oli sen testosteronilta hajahtava moukkamainen puutarhuri joka kuokki sitä nakupellenä puutarhavajassa kuin Miltonilla Eevaa Aatami. Leidi oli varmaan kova rupattelemaan. Chatterley, get it? On jäänyt lapsuudesta mieleen se kohta missä D.H.:n kikkeli koki taisteluväsymystä ja oli rutistunut pienexi kuin possun kärsä tai joku rusina. Leidi koitti saada sitä pystyyn taas, ja lähtihän se kuin hoppafoordi kun oli muutama kerta vemputettu kammesta. Kirja löytyi työnnettynä äidin ja isin kirjahyllyyn takariville.
    xxx/ellauri086.html on line 672: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
    xxx/ellauri086.html on line 674: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
    xxx/ellauri086.html on line 676: The Reverend John Wilson and the minister of Hester's church, Arthur Dimmesdale, question her, but she refuses to name her lover. After she returns to her prison cell, the jailer brings in Chillingworth, now a physician, to calm Hester and her child with his roots and herbs. He and Hester have an open conversation regarding their marriage and the fact that they were both in the wrong. Her lover, however, is another matter and he demands to know who it is; Hester refuses to divulge such information. He accepts this, stating that he will find out anyway, and forces her to conceal that he is her husband. If she ever reveals him, he warns her, he will destroy the child's father. Hester agrees to Chillingworth's terms although she suspects she will regret it.
    xxx/ellauri086.html on line 678: Following her release from prison, Hester settles in a cottage at the edge of town and earns a meager living with her needlework, which is of extraordinary quality. She lives a quiet, somber life with her daughter, Pearl, and performs acts of charity for the poor. She is troubled by her daughter´s unusual fascination with the scarlet "A". The shunning of Hester also extends to Pearl, who has no playmates or friends except her mother. As she grows older, Pearl becomes capricious and unruly. Her conduct starts rumors, and, not surprisingly, the church members suggest Pearl be taken away from Hester.
    xxx/ellauri086.html on line 684: Tormented by his guilty conscience, Dimmesdale goes to the square where Hester was punished years earlier. Climbing the scaffold in the dead of night, he admits his guilt but cannot find the courage to do so publicly in the light of day. Hester, shocked by Dimmesdale´s deterioration, decides to obtain a release from her vow of silence to her husband.
    xxx/ellauri086.html on line 686: Several days later, Hester meets Dimmesdale in the forest and tells him of her husband and his desire for revenge. She convinces Dimmesdale to leave Boston in secret on a ship to Europe where they can start life anew. Inspired by this plan, the minister seems to gain new energy. On Election Day, Dimmesdale gives one of his most inspired sermons. But as the procession leaves the church, Dimmesdale climbs upon the scaffold and confesses his sin, dying in Hester´s arms. Later, most witnesses swear that they saw a stigma in the form of a scarlet "A" upon his chest, although some deny this statement. Chillingworth, losing his will for revenge, dies shortly thereafter and leaves Pearl a substantial inheritance.
    xxx/ellauri086.html on line 688: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background").
    xxx/ellauri086.html on line 698: He was born in 1804 in Salem, Massachusetts, to Nathaniel Hathorne and the former Elizabeth Clarke Manning. His ancestors include John Hathorne, the only judge from the Salem witch trials who never repented his involvement.     Paskiaisten sukua kuten Pynchonkin.
    xxx/ellauri086.html on line 708: Elmer Kennedy-Andrews remarks that Hawthorne in "The Custom-house" sets the context for his story and "tells us about ´romance´, which is his preferred generic term to describe The Scarlet Letter, as his subtitle for the book – ´A Romance´ – would indicate." In this introduction, Hawthorne describes a space between materialism and "dreaminess" that he calls "a neutral territory, somewhere between the real world and fairy-land, where the Actual and the Imaginary may meet, and each imbues itself with nature of the other". This combination of "dreaminess" and realism gave the author space to explore major themes.
    xxx/ellauri086.html on line 726: Poe muutti takaisin Richmondiin vuonna 1835. Hän työskenteli seuraavina vuosina toimittajana useissa kirjallisuuslehdissä. Richmondissa hän työskenteli kuukausittain ilmestyneessä Southern Literary Messengerissä vuosina 1835–1836. Aluksi Poe hoiti lehden kirjeenvaihdon ja oikoluvun sekä kirjoitti kirjallisuusarvostelut.
    xxx/ellauri086.html on line 734: Poen aikana Southern Literary Messengerin levikki seitsenkertaistui. Omistaja oli kuitenkin erottanut Poen käyttäytymisensä (sic) johdosta jo kaksi kertaa väliaikaisesti, ja Poe erotettiin lopullisesti joulukuussa 1836. Poe yritti vuonna 1836 myös saada novellikokoelmaansa Tales of the Folio Club julki, mutta kustantaja halusi helppotajuisempia romaaneja eikä jo julkaistuja tarinoita ja torjui sen.
    xxx/ellauri086.html on line 748: Poen loukkaama entinen ystävä Rufus Wilmot Griswold kirjoitti Poen kuoleman jälkeen Poesta kielteisen muistokirjoituksen lehteen sekä suureksi osaksi valheellisen elämäkerran Memoir of the Author. Niissä hän kuvaili Poeta pahaksi, moraalittomaksi, synkäksi, ystävättömäksi ihmiseksi, joka oli pahasti alkoholiongelmainen. Pahaksi onneksi nämä kuvaukset jäivät elämään pitkäksi aikaa, vaikka Poen ystävät yrittivätkin niitä kumota jo tuoreeltaan.
    xxx/ellauri086.html on line 776: As of some one gently rapping, rapping at my chamber door. niinkuin olis oven alla joku ollut asialla.
    xxx/ellauri086.html on line 782: Eagerly I wished the morrow;—vainly I had sought to borrow Aamua jo odottelin, kammotti toi uuninpelti,
    xxx/ellauri086.html on line 784: For the rare and radiant maiden whom the angels name Lenore— Musta enkeli sen vei — Leonoora on kanttuvei —
    xxx/ellauri086.html on line 794: Presently my soul grew stronger; hesitating then no longer, Kerään rohkeutta, ryhdistyn, ja sanon jälkeen rykäisyn:
    xxx/ellauri086.html on line 796: But the fact is I was napping, and so gently you came rapping, Mä olin käyt. kaz. yöpuulla, enkä ollut sixi kuulla
    xxx/ellauri086.html on line 847: Till the dirges of his Hope that melancholy burden bore kaluaa kuin koiranluuta yhtä sanaa onneton:
    xxx/ellauri086.html on line 857: This I sat engaged in guessing, but no syllable expressing Siinäpä mä sitten istuin, kuumeni pää, naris istuin,
    xxx/ellauri086.html on line 866: “Wretch,” I cried, “thy God hath lent thee—by these angels he hath sent thee Serafinko aamutossut liekö maton poikki juossu.
    xxx/ellauri086.html on line 868: Quaff, oh quaff this kind nepenthe and forget this lost Lenore!” helpotusta suolan janoon et palaa mieli Nooran panoon!
    xxx/ellauri086.html on line 881: It shall clasp a sainted maiden whom the angels name Lenore— jahka sielun aivastan, kohta pääsen nirvanaan.
    xxx/ellauri086.html on line 882: Clasp a rare and radiant maiden whom the angels name Lenore.” Halaan Nooraa siellä eikä tervattu oo sillä reikä.
    xxx/ellauri086.html on line 919: The essay states Poe's conviction that a work of fiction should be written only after the author has decided how it is to end and which emotional response, or "effect", he wishes to create, commonly known as the "unity of effect". Once this effect has been determined, the writer should decide all other matters pertaining to the composition of the work, including tone, theme, setting, characters, conflict, and plot. In this case, Poe logically decides on "the death... of a beautiful woman" as it "is unquestionably the most poetical topic in the world, and equally is it beyond doubt that the lips best suited for such topic are those of a bereaved lover." Some commentators have taken this to imply that pure poetry can only be attained by the eradication of female beauty. Biographers and critics have often suggested that Poe's obsession with this theme stems from the repeated loss of women throughout his life, including his mother Eliza Poe, his foster mother Frances Allan and, later, his wife Virginia.
    xxx/ellauri086.html on line 929: George Rex Graham, a friend and former employer of Poe, declined Poe's offer to be the first to print "The Raven". Graham said he did not like the poem but offered $15 as a charity. Graham made up for his poor decision by publishing "The Philosophy of Composition" in the April 1846 issue of Graham's American Monthly Magazine of Literature and Art. Another act of charity.
    xxx/ellauri086.html on line 950: Vieraana paikannäyttäjän talossa (House of Usher) on yhdysvaltalainen vuoden 1960 kauhuelokuva, jonka ohjasi Roger Corman ja käsikirjoitti Richard Matheson Edgar Allan Poen novellin Usherin talon häviö pohjalta. Elokuvan pääosissa ovat Vincent Price, Myrna Fahey ja Mark Damon. Vuonna 2005 Vieraana paikannäyttäjän talossa valittiin National Film Registryn "kulttisesti, mediallisesti tai ekonomisesti merkittävien" yhdysvaltalaiselokuvien luetteloon.
    xxx/ellauri086.html on line 973: Conrad on potkut saanut puolalainen maanomistaja-aatelinen josta tuli hienostomäärimies. Kolakka polakka joka aina kertoo samaa tarinaa langenneesta wannabe superherosta.
    xxx/ellauri087.html on line 56: Jos Saarisen allekirjoittamasta kirjeestä poistaisi kaikki adjektiivit, siinä ei lukisi juuri mitään. Pafos-seminaarin esitteessä on sama ongelma. Siinä luetellaan sanoja kuten ylärekisteri, kukoistuskumppanuus, sisäinen hehku ja maaginen noste. Sellaisia, joita ei käytetä edes horoskoopeissa. Samalla kerrotaan, että Saarisen puhetta ymmärtää jokainen.
    xxx/ellauri087.html on line 60: Kyproksen lounaispuolella sijaitsevalla Pafoksella on pääsiäistä edeltävänä tiistai-aamuna vain 18 astetta lämmintä, mutta Välimeren ilma hiostaa naamaa. Koneellinen ihmisiä tungeksii matkatavarahihnan vieressä.
    xxx/ellauri087.html on line 109: Hänen opetustyylinsä on erilainen. Kun Saarinen selittää innostusfilosofiaansa Platon-salissa, hän ei juuri viittaa muihin ajattelijoihin. Hän viittaa muumeihin. Eskillä ei taida olla kaikki muumit laaxossa. Heidegger mainitaan vain kerran, James Bondille on omistettu kokonainen teoria. No kyllä Tove Jansson yhden existentiaalinazin hakkaa.
    xxx/ellauri087.html on line 183: Sen Saarinen saa aikaan kertomalla tarinansa elävästi ja yksityiskohtaisesti. Kun hän kertoo olleensa juhlissa, ne eivät ole vain jokin tapahtuma jossain talossa, vaan “Lenitan vuonna 1992 kaupungintalolla järjestämä lamantaittamisen hengennostatustilaisuus, jossa esiintyi Vesa-Matti Loiri“.
    xxx/ellauri087.html on line 193: “Eräällä it-perheellä oli ongelma, kun nainen ei voinut tulla raskaaksi. Pariskunta tuli Pafos-seminaariin, ja kappas vain! Kuulin Pafos-vauvasta mummilta toisessa seminaarissa.” Eski pani nähtävästi kättä (tai jotain kättä pitempää) vaimon päälle, tai vaimo tarttui sitä takaa kauhtanasta.
    xxx/ellauri087.html on line 194: Saarinen oli törmännyt vauvaan ja isään myöhemmin Café Engelissä, kun hän oli ollut lukemassa lapsipsykiatri Beatrice Beeben kirjaa. Vauvalle ja Saariselle oli syntynyt yhteys, joka oli käsitteellisen ajattelun ulkopuolella. Eskin mielestä vauva oli ihan isän näköinen. No ei, se muistutti sekin Vesa Pallasvesaa.
    xxx/ellauri087.html on line 216: Tapahtuipa mitä tahansa, niin 007 ei kiusaannu. (Ei muuten ole totta, muistan monia kiusaantuneita ilmeitä vanhoista Bond-leffoista, sekä Conneryn että Roger Mooren ajoilta.)
    xxx/ellauri087.html on line 222: – Pieni Suomi on pärjännyt kärkitasolla, Esa Saarinen sanoo. Paskanmarjat, nettihän on väärällään väniseviä boomereita ja vielä kovempaa väniseviä baariyrittäjiä. Likkakööriä koitetaan kangeta käskijoiden paikalta ihan sikana. Koronanyrkkiin tarvitaan nyt tavallisia jaskoja, leidit hyvät siirtykääpä kazomoon.
    xxx/ellauri087.html on line 224: Esa Saarinen uskoo, että koronakevät muuttaa käsitystä itsestämme kansakuntana. Samat koronakevään ongelmat ovat olleet lähes joka paikassa, mutta kaikki maat eivät ole selvinneet yhtä hyvin.
    xxx/ellauri087.html on line 252: – Haaste on, miten pystyt pungertamaan paremman ajatuksen koskien toisten omaa elämää niin että uskot siihen itsekin. Se onkin se vaikein kohta, kun meinaa melkein hajota kun tää paska uppoo jengiin ihan täydestä. Ei tosiaankan ole helppo pitää pokkaa ja naamaa peruslukemilla. Mun toisto ei ole pelkkä tyylikeino, se helpottaa myös uskomista tuulihattuihin.
    xxx/ellauri087.html on line 289: – Me elämme toistemme kanssa ja kustannuxella, ja se että me onnistumme siinä, on ydinkysymys. Se on alkanut olla myös ydinongelma. Pipsan kanssa ei tahdo enää aina onnistua. Cicciolinan ajattelusta on toisinaan ollut apua.
    xxx/ellauri087.html on line 320: Cambridgen "apostolit" Russell ja Keynes tarjos apostolin"kyytiä" DH Lawrencelle kerran yliopistolla. Kuohukermaperseet näyttivät sille jotain kirkkoa. Kateellinen työläismies sanoi pojille: se näyttää musta emakolta selällään. Pojat kazoivat huuli pyöreenä: no niinpä näyttääkin. Hyi helvetti.
    xxx/ellauri087.html on line 323: Moorellakaan ei ollut sille mitään sanottavaa, mutta matemaatikko Hardyn kanssa se tuli juttuun. Hardyn periaate sanoo että geenijakaumat on stabiileja ellei ympäristö vaikuta. Lawrence oli varmaan jotain kolmikymppinen kansakoulunopettaja ja Hardy sitä 7v vanhempi kiltinoloinen kaveri jonka vanhemmat oli olleet seminaarinkäyneitä opettajia. Hardykin oli "apostoli". Sen ainoa romanssi oli sen tuttavuus Ramanujanin kaa, sen joka kuolinvuoteella piti Hardyn ehdottamaa tyhmää kokonaislukua kiinnostavana. Masentuneena vanhuxena se kirjoitti Matematiikan apologian. Russell kirjoitti Principia Mathematican 1910, jonka nimen se otti Mooren Principia Ethicasta 1903, joka puolestaan apinoi Newtonin (Philosophiae naturalis) Principia Mathematicaa 1687, jonka esikuva oli Eukleideen Stoikheia 300 BC. Aika nenäkästä porukkaa.
    xxx/ellauri087.html on line 334: Milton Friedman (/ˈfriːdmən/; July 31, 1912 – November 16, 2006) was an American economist who received the 1976 Nobel Memorial Prize in Economic Sciences for his research on consumption analysis, monetary history and theory and the complexity of stabilization policy. With George Stigler and other jews, Friedman was among the intellectual leaders of the Chicago school of economics, a neoclassical school of economic thought associated with the work of the faculty at the University of Chicago that rejected Keynesianism in favor of monetarism until the mid-1970s, when it turned to new classical macroeconomics heavily based on the concept of rational expectations.
    xxx/ellauri087.html on line 338: Milton Friedman's's book Capitalism and Freedom eventually brought him popular acclaim. Published by the University of Chicago in 1962, it has sold over half a million copies and has been translated into 18 different languages, no small feat for a popular book on the subject of economics. In the book, he argues for a classically liberal society where free markets solve problems of efficiency, enriching rich in the United Stoates as a side effect. He argues for free markets on the basis of hebrew pragmatism and philosophy. He concludes the book with an argument that most of America’s successes are due to the free market and private enterprise, while most of its greatest failures are due to government intervention. George W. Bush got the point and let private enterprises be jailkeepers and fight the second Iraq war. Welcome back to the 19th century and before.
    xxx/ellauri087.html on line 340: Milton Friedman believed that Social Security benefits were the genesis of the welfare state and dependency on government handouts. He advocated the replacement of all welfare programs in America with a negative income tax (effectively a universal basic income, or handouts to the poor) because he did not believe that "society" (the rich) would distribute resources evenly enough for all people to earn a living. Let the destitute have a pittance though they don't deserve it. If they choose to spend it all on drugs that's their choice.
    xxx/ellauri087.html on line 342: Friedman was an idiosyncratic figure who would be hard to pigeonhole in the current political spectrum, he kinda drops off on the ultraviolet side. He inspired the conservative movement, but was against any discrimination against gay people, in addition to being an agnostic. He was a libertarian who advocated for a progressive income tax system that even went into the negative to ensure that everyone could, at the very least, meet their basic needs. Elon Musk is all for basic income too. But he also wants to send a Tesla to deep space as a token of esteem to alien intelligence. With a piece of cardboard inside the windshield spelling HUMAN. To sum up, Freedman and Musk are both East European emigrants, Elon is not a jew, and Milton was not gay, although a funny guy.
    xxx/ellauri087.html on line 344: October 9, 1998. San Francisco-The Biotic Baking Brigade (BBB) struck another blow against globalization when one of its operatives threw a pie in the face of neoliberal economist Milton Friedman at a conference he organized on the privatization of public education. The incident occurred tonight at approximately 6:30 PM, immediately before former Secretary of State (under President Reagan) George Schultz was to deliver the keynote address to the conference titled, "School Choice and Corporate America."
    xxx/ellauri087.html on line 378: Kenneth Locke Hale (August 15, 1934 – October 8, 2001), also known as Ken Hale, was an American linguist at the Massachusetts Institute of Technology who studied a huge variety of previously unstudied and often endangered languages—especially indigenous languages of North America, Central America and Australia. Languages investigated by Hale include Navajo, O'odham, Warlpiri, and Ulwa, among many others.
    xxx/ellauri087.html on line 380: Among his major contributions to linguistic theory was the hypothesis that not all langages are like English, which Noam Chomsky found difficult to believe. Hale suggested that certain languages were non-configurational, lacking the phrase structure characteristic of such languages as English. Some people were Indians and aboriginals, and some were Finns with a baby and no place to put it in.
    xxx/ellauri087.html on line 393: Thou by the Indian Ganges side Sä vaikka "rubiinisi" löytäisit Kuin Gangesilta rubiinin
    xxx/ellauri087.html on line 394: Should'st Rubies find: I by the Tide Intian Ganges joen rannalta, mä marisisin poimisit, minä huokaisin
    xxx/ellauri087.html on line 400: My vegetable Love should grow Lemmenvihannes mun kasvaisi Ja valtakuntaa hitaammin
    xxx/ellauri087.html on line 406: An Age at least to every part, Aikakausi vähintään jokaista paikkaa, Ikuisuus joka osaselle -
    xxx/ellauri087.html on line 407: And the last Age should show your Heart. Ja loppupeleissä sun "sydän" pilkahtais. Viimeinen jäisi sydämelle.
    xxx/ellauri087.html on line 452: At least two poets have taken up the challenge of to Marvell's poem in the character of the lady so addressed. Annie Finch's "Coy Mistress" suggests that poetry is a more fitting use of their time than lovemaking, while A.D. Hope's "His Coy Mistress to Mr. Marvell" turns down the offered seduction outright.
    xxx/ellauri087.html on line 454: Many authors have borrowed the phrase "World enough and time" from the poem's opening line to use in their book title or inside. The most famous is Robert Penn Warren's 1950 novel World Enough and Time: A Romantic Novel, about murder in early-19th-century Kentucky. (WTF,? bet Ernest Heminway's booklet Farewell for Arms (p. 129) is famouser.) With variations, it has also been used for books on the philosophy of physics (World Enough and Space-Time: Absolute versus Relational Theories of Space and Time), geopolitics (World Enough and Time: Successful Strategies for Resource Management), a science-fiction collection (Worlds Enough & Time: Five Tales of Speculative Fiction), and a biography of the poet (World Enough and Time: The Life of Andrew Marvell). The phrase is used as a title chapter in Andreas Wagner's pop science book on the origin of variation in organisms, "Arrival of the Fittest". The verse serves as an epigraph to Mimesis, literary critic Erich Auerbach's most famous book. It is also the title of an episode of Big Finnish Productions's The Diary of River Song series 2, and of part 1 of Doctor Who's Series 10 finale. It is the title of a Star Trek New Voyages fan episode where George Takei reprises his role as Sulu after being lost in a rift in time. The title of Robert A. Heinlein's 1973 novel Time Enough for Love also echoes this line.
    xxx/ellauri087.html on line 458: Brian Aldiss's novel Hothouse, set in a distant future in which the earth is dominated by plant life, opens with "My vegetable should grow / vaster than empires, and more slow."
    xxx/ellauri087.html on line 466: Archibald MacLeish's poem "You, Andrew Marvell", alludes to the passage of time and to the growth and decline of empires. In his poem, the speaker, lying on the ground at sunset, feels "the rising of the night". He visualizes sunset, moving from east to west geographically, overtaking the great civilizations of the past, and feels "how swift how secretly / The shadow of the night comes on."
    xxx/ellauri087.html on line 469: The same line appears in full in the opening minutes of Michael Powell and Emeric Pressburger's A Matter of Life and Death (1946), spoken by the protagonist, pilot and poet Peter Carter: 'But at my back I always hear / Time's wingéd chariot hurrying near; And yonder all before us lie / Deserts of vast eternity. Andy Marvell, What a marvel'.
    xxx/ellauri087.html on line 471: Funny little Jew Primo Levi roughly quotes Marvell in his 1983 poem "The Mouse," which describes the artistic and existential pressures of the awareness that time is finite. He expresses annoyance at the sentiment to seize the day, stating, "And at my back it seems to hear / Some winged curved chariot hurrying near. / What impudence! What conceit! / I really was fed up."
    xxx/ellauri087.html on line 475: The line "My vegetable love should grow / Vaster than empires, and more slow" is quoted by William S. Burroughs in the last entry of his diary (July 29, 1997).
    xxx/ellauri087.html on line 477: The song "Am I alone and unobserved?" in the Gilbert and Sullivan operetta Patience contains the line, "If he's content with a vegetable love that would certainly not suit me..." in reference to the aesthete protagonist affecting to prefer the company of flowers to that of women.
    xxx/ellauri087.html on line 480: The line "I would Love you ten years before the Flood, And you should, if you please, refuse Till the conversion of the Jews. My vegetable love should grow Vaster than empires, and more slow." Is used as the preamble to part three of Greg Bear's Nebula award winning novel Moving Mars.
    xxx/ellauri087.html on line 481: In The Time Traveler's Wife, by Audrey Niffenegger, one of the main characters, Henry, recites the line "To world enough, and time," at several crucial points in the story.
    xxx/ellauri087.html on line 483: "Le char ailé du Temps" (Time's winged chariot) is the French translation (by Bernard Sigaud, 2013) of a short story by Nina Allan (2009), whose original title is just "Time's Chariot".
    xxx/ellauri087.html on line 485: World and Time Enough is a 1994 independent gay-themed romantic comedy-drama written and directed by Eric Mueller. In Frasier (season 10, episode 9), Niles, who has recently had heart surgery, says: "Good health is not a competition. When you've heard time's winged chariot hurrying near, as I have, every day is a gift."
    xxx/ellauri087.html on line 518: ”Jos Suomi olisi halunnut, kansalaiset olisi rokotettu jo moneen kertaan” – Tärkeämpää olla EU:n mallioppilas, sanoo sarjayrittäjä Jyri Engeström
    xxx/ellauri087.html on line 520: Suomalaisen nenäsumuterokotteen pitäisi olla valtakunnallinen ykkösasia, sanoo sarjayrittäjä Jyri Engeström, jonka vajaa vuosi sitten perustama yhtiö hoitaa massarokotuksia Kaliforniassa.
    xxx/ellauri087.html on line 522: ges.almatalent.fi/cx169,cy0,cw2666,ch2000,570x/https://assets.almatalent.fi/image/3826ddb4-5af1-522f-8db4-a787317aaed4" width="50%" />
    xxx/ellauri087.html on line 526: Engeström puhuu rauhalliseen, lähes letkeään sävyyn. Pinnan alla kuitenkin myrskyää. ”Oikeasti olen melko raivoissani. Kymmenen vuoden kuluttua kannamme vielä seurauksia tästä. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa oikea-aikaisella rajatestauksella tukahduttaminen ja uusien varianttien pysäyttäminen olisi ollut täysin mahdollista. Päättäjät pitää laittaa jollain tavalla vastuuseen.”
    xxx/ellauri087.html on line 528: Oikeasti olen melko raivoissani. Engeströmin voisi mun puolesta viedä piikille.
    xxx/ellauri087.html on line 555: ges.express.co.uk/img/dynamic/10/285x214/65304_1.jpg" />
    xxx/ellauri087.html on line 560: This week, some of the gloss came off the legend of Evel Knievel.
    xxx/ellauri087.html on line 561: Knievel, who died last November aged 69, liked to boast of his chequered past, claiming to have been a safecracker and bank robber before becoming the world’s best-known motorcycle stuntman. He even spent six months in jail at the height of his career in 1977 for attacking with a baseball bat the author of a book about him to which he took exception.
    xxx/ellauri087.html on line 562: As an insurance salesman he sold 120 policies to inmates at an insane asylum. He robbed the Czechoslovakian Olympic ice hockey team of money they were to be paid for an exhibition game and allegedly once tried to blast his way into the Butte County courthouse with dynamite.
    xxx/ellauri087.html on line 563: In 1986 he was arrested for soliciting an undercover policewoman for immoral purposes. In 1995 he was charged with battering his girlfriend Krystal Kennedy after leaving his wife of 35 years. Kennedy declined to testify against Knievel, however, and later married him.
    xxx/ellauri087.html on line 566: Knievel earned millions from stunts but it all disappeared through years of financial mismanagement and a gambling addiction that would see him bet $10,000 on the result of a football game.
    xxx/ellauri087.html on line 568: “I am ready to leave my loved ones,” he said. “My wealth, my fame will amount to naught. My grudges, frustrations, resentments and jealousies will finally disappear.” That hope, which Knievel took to his grave, was dashed by the FBI this week.
    xxx/ellauri087.html on line 588: Yrjö Engeström oli eri koppava stallari kun mä aloitin opiskeluja. Mun piti pyytää sitä pitämään turpansa kiinni kielitieteen alkeiskurssilla kun se ei antanut mustan assistentin päästä asiaan. Sittemmin Ykä käänsi takkinsa ja nyzen poika Jyri on talousliberaali massayrittäjä. Ne on ihan samannäkösiä koukkunokkia.

    xxx/ellauri087.html on line 596: [14.3. 23.31] Kikka: Hyvää yötä. Koita nyt unohtaa Engeströmit!
    xxx/ellauri087.html on line 597: [16.3. 08:31] Bo Egov: Nukuin mutten unohtanut! Kirjoitin pitkän paasauxen jossa on kokonaista 3 sukupolvea yrjöä: 2 koukkunenää ja palsternakkanenäinen isoisä Georg GEM Engeström joka oli taidemaalari ja Hoblan pilapiirtäjä. Antikommunisti sekin vielä vanhana taatana, saatana.
    xxx/ellauri087.html on line 603: ges.cdn.etlehti.fi/C3jPr1bO6FdQkOlfeIqKU8u-PFY=/1230x0/smart/etlehti.fi/s3fs-public/main_media/yrjo_engestrom.jpg" width="30%" />
    xxx/ellauri087.html on line 608: Maailma on vienyt ja koulinut, mutta Yrjö Engeström on yhä idealisti. Höh, 1971 se oli olevinaan dialektinen materialisti. Taisi kääntää Hegelinsä takas jaloilleen.
    xxx/ellauri087.html on line 609: Oppiminen on aina tunnejuttu. Yrjö Engeströmin kohdalla alku oli suorastaan lässähtävä. Hän koki opetuksen niin latistavana, että lähti Lauttasaaren yhteiskoulun lukiosta ovet paukkuen vuosi ennen kirjoituksia. – Löysin lastenpsykiatrin, joka suostui kirjoittamaan lausunnon, etten kestä koulun aiheuttamaa stressiä, Yrjö hymähtää ja nappaa suuhunsa ässäpiparin talonsa keittiössä Sipoonkorvessa.
    xxx/ellauri087.html on line 611: Syrjäytymisvaaraa tällä pojalla ei ollut. Hän pääsi saman tien töihin Teiniliittoon, joka 1960- ja 70-lukujen vaihteessa eli kukoistuskauttaan vasemmalta puhaltavassa myötätuulessa. "– Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin, Yrjö naurahtaa ja puhuu kymmenisen vuotta sitten kuolleesta isästään, taidemaalari ja pilapiirtäjä 'tuplayrjö' Jurij Georg Engeströmistä, paljon ja rakastavasti." ”Miellyttämisen halu ei kuulu sukuni vahvuuksiin.” No ei tosiaan, se nähdään sen massayrittäjäpojastakin, joka on raivoissaan kun Sanna Marin ei sitä tottele. ”Suomi on pieni ja simppeli yhteiskunta. Täällä ollaan tyhmiä, täällä on helppo pioneeriliittolaisten kähmiä. Toivottavasti päättäjät eivät pilaa tätä kaikkea.”
    xxx/ellauri087.html on line 613: Jurij Georg Engeström (taiteilijanimet Georg Engeström, GEM, Gee; s. 25. elokuuta 1921 Ruokolahti – 11. lokakuuta 2008 Espoo) oli suomalainen taidemaalari ja pilapiirtäjä. Hän aloitti piirtämisen 1960-luvun alussa Hufvudstadsbladetiin nimimerkillä Gem ja Maalaisliiton pää-äänenkannattajaan Maakansaan (myöhemmin Suomenmaa) nimimerkillä Gee. Engeström jatkoi piirtämistä kumpaankin lehteen aina 1990-luvun alkuun saakka. Piirtäjän työ oli sivutoimista, sillä varsinaiselta ammatiltaan ekonomin tutkinnon suorittanut Engeström oli verotarkastaja.
    xxx/ellauri087.html on line 614: Engeström on saanut taiteilijakoulutuksen yksityisesti eri taiteilijoiden ohjauksessa. Engeström on tehnyt Åbo Akademin kanslerien muotokuvat.
    xxx/ellauri087.html on line 620: The term CHAT was coined by Michael Cole and popularized by Yrjö Engeström to promote the unity of what, by the 1990s, had become a variety of currents harking back to Vygotsky's work. Engeström's now famous diagram, or basic activity triangle, – (which adds rules/norms, intersubjective community relations, and division of labor, as well as multiple activity systems sharing an object) – has become the principal third-generation model among the research community for analysing individuals and groups. Engeström summarizes the current state of CHAT with five principles:
    xxx/ellauri087.html on line 624:

    The activity system as primary unit of analysis: the basic third-generation model includes minimally two interacting activity systems.
    xxx/ellauri087.html on line 626: Historicity: activity systems take shape and get transformed over long stretches of time. Potentials and problems can only be understood against the background of their own histories.
    xxx/ellauri087.html on line 627: The central role of contradictions as sources of change and development.
    xxx/ellauri087.html on line 637: 80-luvulla väitöskirjaa viimeistellessään Yrjö alkoi taas turhautua. Vastarannankiisken uranäkymät tuntuivat ahtailta, vaikka elämä oli muuten mallillaan. Samalta alalta oli löytynyt fiksu vaimo Ritva Engeström. Lapsia oli siunaantunut kaksi. ”Muistan sen varsin onnellisena aikana.” Vapaan kasvatuksen ansiota tai ei, kumpikin poika on päässyt toteuttamaan itseään maailmalla. Jyri Engeström, 40, on maineikas teknologia-yrittäjä ja somepioneeri. Räjäyttelee Kaliforniassa ja Länsi-Käpylässä siiliasemia. Tatu Engeström, 34, jatkaa sukuperinteitä kuvataiteilijana. Senkään työt ei käy kaupaxi.
    xxx/ellauri087.html on line 649: Onnistumisia on paljon, kuten Helsingin kaupungin innovaatiopalkinnon vuonna 2010 saanut vanhusten Liikkumissopimus. Sen tarkoituksena on vahvistaa kotihoidon potilaiden toimintakykyä arkiliikuntaa lisäämällä. Yrjöillä siihen liittyy liikkuminen kerroxittain vanhempien petillä. Kubilabala, liiku horisontaalisesti, huutaa Liisa alta neuvoja. Yksi Engeströmin keskeisiä teesejä on kollektiivinen oppiminen. Nyt loppusuoralla on Suomen Akatemian rahoittama tutkimus, jonka tarkoitus on kerätä tästä yhteisöllisiä esimerkkejä ympäri maailmaa. Niitä voisi löytyä sieltä etelämeren saarilta, joilta Margaret Mead löysi vapaasti kasvatettuja kubilabala-sexin harrastajia. (Sekin tutkimus osoittautui huijauxexi loppuviimexi. Etelämeren saarelaiset veti Meadia vaan höplästä ja hihitteli kouraansa.)
    xxx/ellauri087.html on line 653: Erityisen mielenkiintoisena maailmankolkkana Yrjö pitää Etelä-Afrikkaa, jonne hän lähtee joulukuussa luennoimaan yhdessä vaimonsa kanssa. – Etelä-Afrikassa monet asiat ovat vielä kunnossa apartheidin jälkeen. Siihen nähden meidän ongelmamme ovat pieniä. Mutta kyllä mekin voimme ottaa nappulaa köyhemmiltä sen sijaan, että olemme niin hanakasti toistemme kurkuissa. Tätä koitan tolkuttaa myös Jyrille ja Juri-Enzolle. Mutta ei ne vaan tahdo jättää rauhaan kärpäsiä.
    xxx/ellauri087.html on line 712: ge1-250px-Emiliano_Zapata.tiff.jpg" height="150px" />
    xxx/ellauri087.html on line 786: genous_peoples_of_the_Americas" title="Indigenous peoples of the Americas">Amerindian
    xxx/ellauri087.html on line 793: 1st generation
    xxx/ellauri087.html on line 812: 2nd generation (with one Spanish parent)
    xxx/ellauri087.html on line 831: 2nd generation (with one Amerindian parent)
    xxx/ellauri087.html on line 850: 2nd generation (with one black parent)
    xxx/ellauri091.html on line 78: "Luottamus itseen ja omiin kykyihin, positiiviset tulevaisuudennäkymät, usko siihen, että ihmiskunta pystyy ratkaisemaan globaaleja ongelmia." Mies 24

    xxx/ellauri091.html on line 102: Miesten käsirysyn kautta turvattu rauha on yhdenlaista naisen alistamista, tuumaavat naiset Saudi-Arabiassa ja Lontoossa. En 48-årig polis har häktats misstänkt för att ha kidnappat och dödat en kvinna. Fallet fick Londonpolisen att varna kvinnor, be dem vara försiktiga och inte ta promenader på egen hand. Gå ut bara i sällskap av en manlig släkting, far, bror, farbror, morbror eller kusin. En helkroppsmask är också en bra idé. Många menar att den typen av uttalanden antyder att det är kvinnors ansvar att själva undvika att bli attackerade. Enligt Storbritanniens premiärminister Boris Godunov ska lagstiftingen leda till skärpta straff för flanörer och fler poliser på gatorna.
    xxx/ellauri091.html on line 153: Stenbäck oli muun muassa NNKY-liiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1896–1932 sekä liittohallinnon jäsen 1905–1928 ja toimitti Tilhi-nimistä lastenlehteä vuosina 1884–1886. Hänen teostaan Kasvatusopin historian pääpiirteet I–II (1890–1892) käytettiin yliopiston kurssikirjana. Vuonna 1925 hän julkaisi Wilhem Wegeliuksen elämäkerran.
    xxx/ellauri091.html on line 155: Tässä lähteessä ei mainita että Tiila-täti oli monen mielestä sietämätön ämmä, mutta Hilja Haahti oli Tiilan lellikki. Hiljakaan ei sano ihan näin mutta antaa ymmärtää. Tiila-täti sai aikaan että hengen (isolla alkuk.) tuli alkoi kyteä ja kärytä Hiljan suolistossa.
    xxx/ellauri091.html on line 183: Die Invasion der Wurmgesichter (orig. Have Spacesuit – Will Travel) ist ein Jugendroman von Robert A. Heinlein. Das Buch ist in Deutschland erstmals 1960 erschienen, deutsche Alternativtitel sind Raumjäger, Piraten im Weltraum sowie Kip überlebt auf Pluto.
    xxx/ellauri091.html on line 193: Kylläpäs on Wilho-Pylkkäsmäistä tyyliä. Mutta asiallisesti tää ei millään lailla eroa mun fuxivuodesta 1971, mäkin menin mukaan kaikenlaisiin poliittisiin hartauskokouxiin, assilaisten opintopiireihin, maolaiselle kiinankurssille jne.jne. Nuorisoikonien kolmiyhteys vaan oli toinen, jumala, jeesus ja pyhis vastaan marx, engels ja lenin. Menin mukaan aspektin kokouxeen ja jouduin heti lehden toimituxexi. Odotuxet oli kovat enkä siinä pettynyt.
    xxx/ellauri091.html on line 218: Yliopiston juhlasalissa Mr. Mott esiintyi kuin lähetti, kulki pitkin diagonaaleja. Myöhemmissä yxityisluontoisemmissa tilaisuuxissa hän "ohjasi syvemmälle". Puhui muun muassa vapaudesta aika samaan tyyliin kuin Timo Airaxinen. Ei riitä välttää pahaa (kuten luento-opetus) vaan hankkia myös hyvää (kuten viini, Ferrari ja tonnikala). Se oli vakuuttavaa totuutta, joka täytyy vaan ymmärtää oikeaxi. Pitää vaan totella käskyjä ja panna ne täytäntöön. Ei vaan "Roger", vaan suorastaan "Wilco". Mä vastaan runomuodossa (se on helpompaa):
    xxx/ellauri091.html on line 241: Entä minä? Aino ystäväni oli mennyt kihloihin tohtori (Arthur) Hjeltin kanssa, ja hänen häänsä oli suunniteltu touokuuxi. Ompelin hänelle paljotöistä tsheremissiläismallista sohvatyynyä. Vai tarkastinko "Tuomenmarjojen" korehtuuria? Vai "Huoneenharjojen?" Vaiko "Suomenkarjojen?" (Nämä runovihkoni ilmestyivät sinä keväänä.) Kazoin uponnutta kelloa. Se näytti perunoita. Tai siis Hauptmannin näytelmä (jonka se oli, ukkomies elonsa vaelluxen puolitiessä, kirjoittanut muna ojossa 14-vuotiaan tytön takia, joka toisin kuin sen vaimo ymmärsi sitä ja samoin kuin se ize tykkäs vielä talviurheilusta), oli aaterikkaudestansa huolimatta hämärä ja pitkäveteinen, toisin kuin vanha testamentti. Ajatuxeni harhailivat pois lakkaamatta. Kuinka toista olisikaan ollut siellä, missä kaikki rakkaimmat toverini nyt olivat koossa Mr. Mottin sanomaa kuulemassa! Ei uponnut kello sinänsä ollut syntiä (vaikka teatterihan on, ja Hauptmann ize suuri syntinen?). Kysymys oli siitä mikä oli ensiarvoista. Eli siis kivintä. Olin langennut kiusaajan ansaan. Sillä mitään muuta ei voinut olla tämä izelleni epäedullinen menettely.
    xxx/ellauri091.html on line 257: Tuomiot ovat sittemin väljentyneet, kuten keppostelevan pensionaattitytön omatunto, ja Hra Mottin kuulijoiden vyötärökuminauhat. Joitakin vuosikymmeniä myöhemmin sama kirja ilmestyi toisen kustantajan suomennuttamana (jollain huonommalla) nimellä "Uhmapää" (der Trotzkopf). Hymyilytti sekin että joku kristillismielinen arvostelija sitä sitten lehdessä suositteli raikkaana nuortenkirjana. Hehe, tässä exkursuxessa puhuu jo oikea hapahko Hilja Teodoliina eikä joku pelle. Myöhemmin Hilja joutui opinnoissa lukemaan useitakin "huonoja kirjoja", mm. Heine, Uhland, Geibel, Zola, Daudet, Chateubriand. Ahon "Papin rouva" on (tai oli) Hiljan shame-listalla. Joku kaveri oli kertonut sen sisällyxestä sellasta, että Hilja päätteli: -- Sitä kirjaa en lue, olkoon kuinka etevä tahansa. Minusta tuntuu, että sen siveellisyys on huono, ja siveetön avionrikkojahan se Jussi on (tai oli) izekin. Ja sellaisia olen aina karttanut. Paizi vasta nyt, prof. Aspelinin luennon jälkeen, olin kirjastosta lainannut "Papin rouvan". Ennen Mr. Mottin esitelmäiltaa olin päässyt kirjan melkein loppuun, vain 4 lehteä oli jäljellä. Se oli minua kiinnostanut, mutta käsityxeni sen repivästä hengestä ei ollut parantunut. Voi ei! Mullahan on huono kirja kotona (tosin lainastosta). Mun täytyi päästä hänen puheillensa. Onko jeesuxesta ihan jepa että mä luen näitä vaan opiskelumielessä?
    xxx/ellauri091.html on line 290: - film: Kanashiki koi no gensô, 1925, dir. by Yoshinobu Ikeda, starring Toshitaka Furukawa, Eiko Higashi, Sumiko Kurishima, Shinyo Nara, Shoichi Nodera, Dekao Yoko

    xxx/ellauri091.html on line 292: Hauptmann's early dramas reflect the influence of Henrik Ibsen, but the production of Die Weber, a dramatization of the Silesian weavers' revolt of 1844, brought him fame as the leading playwright of his generation. Hauptmann did not only want to give realistic details, but he paid a great deal of attention to historical accuracy, and studied various dialects. His weavers are "flat-chested, coughing creatures of the looms, whose knees are bent with much sitting." The women's clothes are ragged, but some of the young girls are not without charm � they have "delicate figures, large protruding melancholy eyes." Structurally the play, which was at first banned, was innovative � there is no single, individual hero in the cast of more than 70 characters. (Didn't exceed the 80 character limit of first generation mainframe computers.)
    xxx/ellauri091.html on line 294: Die versunkene Glocke (1897), a symbolic story of a master bell founder and his struggle as an artist, has been one of Hauptmann's most popular plays. After this Hauptmann wrote the tragedies Fuhrmann Henschel (1899), Michael Kramer (1900), and Rose Bernd (1903). These works also reflected the personal turmoil Hauptmann was then in he had fallen for a fourteen-year-old girl, a promising violinist Margarete Marschalk. She was the opposite of his wife, interested in his work, and in such outdoor sports as hiking, ice-skating, andf skiing. After Hauptmann wife found out about her rival, she moved with the children to Dresden. Hauptmann had a son, Benvenuto, with Margarete, and in 1904, after a long period of agonising thought, Hauptmann divorced Marie and married Margarete. However, a year later he met a sixteen-year-old actress, Ida Orloff, who became a new object of his obsession. Hauptmann described her in his letters as a moth flirting with flames, as a bewitching Siren, as a mermaid, and as a cruel spider.
    xxx/ellauri091.html on line 296: Gerhart Hauptmann was born in Ober-Salzbrunn (now Szczawno Zdrój, Poland), a fashionable resort in Silesia. His father was Robert Hauptmann, a hotel owner, and mother Marie (Straehler) Hauptmann. After failing at the gymnasium in Breslau, Gerhart was sent to his uncle's estate. There he became aware of Pietism and learned to know the peasants with whom he worked. Already as a child Hauptmann had started to draw, and he entered the art academy in Breslau, intending to become a sculptor. At the age of twenty he moved to Jena, where he studied history at the university.
    xxx/ellauri091.html on line 298: From 1883 to 1884 Hauptmann studied art in Rome and wrote a romantic poem based on the myth of Prometheus. Ill health forced him to return to Germany. In 1885 he married Marie Thienemann; they had four children. Marie Thienemann was a beautiful, rich heiress, whom he had met in 1881, and who supported him through the four years of their engagement. Hauptmann settled with Marie in Berlin. She admired her husband, but did not much understand literature and was devastated when Gerhart's attention strayed. However, her wealth gave him the freedom to start his career as a writer.
    xxx/ellauri091.html on line 300: In 1885 Hauptmann set up a home with his wife in the little lakeside village of Erkner. Abandoning his early romantic ideals, he became convinced that life should be depicted as it is. From the intellectual currents of his day he adopted a belief in scientific causality and materialism. His early stories 'Fasching' (1887) and 'Bahnwärter Thiel' (1888) were tales of simple people, although there is also a level which transcends the boundaries of realism.
    xxx/ellauri091.html on line 314: Bridget Jonesin päiväkirjassa "Darcy" edusti turnausstrategiaa ja "Hugh" säntäystä. Kristina-täti tykkäs nuorempana enempi Darcysta, mutta on nyt kallistunut Hughin puolelle. Seija oli myös Hugh-fani, vaikka onhan Darcyllakin puolesa, hieno linna ja ten thousand a yaaah. Silloinhan Lizzykin siihen vasta rakastui. Kristina-tädin mielestä Darcy on pökkelö, mun mielestä Hugh on luikero. Ize edustan yllä tota luikerokoulukuntaa. Mieluummin olen matonaama kuin siisti nazi.
    xxx/ellauri091.html on line 323: Luettuani pari New Yorkerin ilmaisjuttua se alkoi vaikuttaa herlinluokan suomen kuvalehtimaiselta porvaristoplärältä. Nähtävästi onkin mutta sehän on jenkkioloissa äkkiväärää vasemmistoa. NewYorker on upporikkaan jutkupoppoon omistama ja operoima gefillte fish myymälä. Mutta jenkkisilmäkulmasta se näyttää joltain tiedonantajalta. Kuinkas tää on ymmärettävissä?
    xxx/ellauri091.html on line 327: In politics, left refers to people and groups that have liberal views. That generally means they support progressive reforms, especially those seeking greater social and economic equality. The far left is often used for what is considered more extreme, revolutionary views, such as communism and socialism. Collectively, people and groups, as well as the positions they hold, are referred to as the Left or the left wing. What does right mean?
    xxx/ellauri091.html on line 329: The word right, in contrast, refers to people or groups that have conservative views. That generally means they are disposed to preserving existing conditions and institutions. Or, they want to restore traditional ones and limit change.
    xxx/ellauri091.html on line 334: Relative to the viewpoint of the speaker (chair) of this assembly, to the right were seated nobility and more high-ranking religious leaders. To the left were seated commoners and less powerful clergy. The right-hand side (called le côté droit in French) became associated with more reactionary views (more pro-aristocracy) and the left-hand side (le côté gauche) with more radical views (more pro-middle class). Conservatives wanted to conserve their right of way, and the radicals wanted to eradiate their privilege (and install their own instead). Left and right, as political adjectives, are recorded in English in the 1790s.
    xxx/ellauri091.html on line 340: The New Yorker is published by Condé Nasty Inc. and is a subsidiary of Advance Publications. S.I. Newhouse acquired The New Yorker in 1985 for “$200 a share for the magazine’s common stock, an investment of about $142 million.” The Newhouse family owns Advance Publications and currently, the third and fourth generations of the Newhouse family is involved in the management. For details about the Newhouse family click here. The New Yorker, Vogue, Vanity Fair, Gentlemen’s Quarterly (GQ), Architectural Digest (AD), Condé Nast Traveler, and Wired are all published by Conde Nasty.
    xxx/ellauri091.html on line 342: In review, The New Yorker uses strong emotionally loaded headlines such as “Don’t Underestimate Elizabeth Warren and Her Populist Message” and “Is Fraud Part of the Trump Organization’s Business Model?” The New Yorker also publishes satirical articles from satirist Andy Borowitz through his Borowitz Report, such as “Trump Offers to Station Pence at Border with Binoculars in Lieu of Wall.” The Borowitz Report always favors the left and mocks the right. Further, The New Yorker provides original in-depth journalistic reporting such as this: Four Women Accuse New York’s Attorney General of Physical Abuse. The result of this investigation led to the Attorney General resigning just hours after the New Yorker published the story. In general, both wording and story selection tends to mostly favor the left.
    xxx/ellauri091.html on line 363: Left: Income equality; higher tax rates on the wealthy; government spending on social programs and infrastructure; stronger regulations on business. Minimum wages and some redistribution of wealth.

    xxx/ellauri091.html on line 364: Right: Lower taxes; less regulation on businesses; reduced government spending. The government should tax less and spend less. Charity over social safety nets. Wages should be set by the free market.
    xxx/ellauri091.html on line 368: Left: Favor expanded free, public education. Reduced cost or free college.

    xxx/ellauri091.html on line 373: Left: Regulations to protect the environment. Climate change is human-influenced and immediate action is needed to slow it.

    xxx/ellauri091.html on line 374: Right: Considers the economic impact of environmental regulation. Believe the free market will find its own solution to environmental problems, including climate change. Some deny climate change is human-influenced.
    xxx/ellauri091.html on line 378: Left: Generally support gay marriage; support anti-discrimination laws to protect LGBT against workplace discrimination.

    xxx/ellauri091.html on line 379: Right: Generally opposed to gay marriage; opposed to certain anti-discrimination laws because they believe such laws conflict with certain religious beliefs and restrict freedom of religion.
    xxx/ellauri091.html on line 393: Right: Generally against amnesty for any undocumented immigrants. Oppose a moratorium on deporting certain workers. Funding for stronger enforcement actions at the border (security, wall). More restrictive legal immigration.
    xxx/ellauri091.html on line 411: Left: Based on community and social responsibility. Gay couples to get equal rights like everyone else (e.g. marriage); abortion should be legal; support embryonic stem cell research. Support restrictions and regulations around the right to bear arms. Supports taxpayer funding of Planned Parenthood.
    xxx/ellauri091.html on line 413: Right: Based on individual rights and justice. Opposed to gay marriage, abortion, and embryonic stem cell research. Support the right to bear arms, death penalty, and personal responsibility as an individual. Opposed to taxpayer funding of Planned Parenthood.
    xxx/ellauri091.html on line 423: Right: For voter identification laws to combat alleged voter fraud.
    xxx/ellauri091.html on line 427: Left: Supports unions and worker protections. Raising the minimum wage. Higher corporate taxes.

    xxx/ellauri091.html on line 428: Right: Favors business owners and corporations with the expectation higher profits will result in higher wages through a free-market. Generally opposed to a minimum wage. Lower corporate taxes.
    xxx/ellauri091.html on line 440: Luin viimeisen NewYorkerin ilmaisjutun aamulla. Digitaalinen pyöröovi läjähti naamaan, that's enough. TINSTAFL. There is no such thing as a free lunch. Pay up or get out.
    xxx/ellauri091.html on line 445: säjer dagens August Ahlqvist, eller bättre Toini Havu i Hbl. Modersförakt, har hon skrivit på många ställen i marginalen. Hon recenserar romanen Blödningen av den svenska författaren Lyra Koli (1990), fd Lyra Ekström Lindbäck, vars första roman hette Tillhör Lyra Lindström Lindbäck. Varför heter hon nu Koli? Om hon hade en dotter kunde hon få förnamnet Escherichia. Men hor han säkert ingen, för hon är lesbian.
    xxx/ellauri091.html on line 447: Toini - hon heter Ylva Perera enligt underskriften, men kan man lita på sånt numera på denna postn-modernistiska tid? Oförlitliga berättare med mera. - Toini gillar inte klovneriet som Lyra den här gången fått till. Det finns en filosofisk essä i mitten av romanen, och essän är känslostarkare en själva romanen, som känns rätt känslolös och oengagerad, med ointressanta hjältinnor som faktist inte hade behövts alls.
    xxx/ellauri091.html on line 449: Orsaken är att Lyra är (eller var) en fiosofie doktorand, liksom Heidi Liehu, som också skrev poesi på sin tid. Nu kommer ingen ihåg henne mera, lika lite som hennes mor, Rakel. En annan orsak är att Lyra är lesbian. Hon tycker inte om att hon ska blöda månatligen, det kommer hon ingen vart med, då hon är lesbian. Det är bara så många blöta dagar bort från BDSM, som är hennes hobby nuförtiden. BDSM med droger.
    xxx/ellauri091.html on line 451: BDSM är en grupp erotiska tekniker. I äldre svensk terminologi betecknas det som sadomasochism. I huvudsakligen kretsar det kring användandet av makt och smärta i sexuellt syfte. Kring BDSM har utformats en särskild subkultur. Det äldre ordet sadomasochism har i flera andra språk behållit sin grundbetydelse, men i modern svensk terminologi brukar ordet oftast betecknas som en del av BDSM, nämligen att använda smärta i sexuellt syfte.
    xxx/ellauri091.html on line 453: BD står för bindning och disciplin. Paul Bourgets bok hette Disciplin. Nej Discipel, förlåt. Men idén var den samma. I Swinburnes tid hette det algolagnia. Vidare litterära sadomasokister (förutom markisen själv) var Arabian Lawrence, Oberon (i Shakespeares komedi), Weininger, Pynchon, och Wallace, för att nämna bara några få. Vad är det med SM som attraherar författare? Eller vad är det med fiktion som attraherar sadomasokister?
    xxx/ellauri091.html on line 457: Hur det än måtte förhålla sig, en sak är klar, Lyra tycker inte om mammor. Inte sin egen mamma säkert, men inga andra mammor heller. Här ser man att hon är vänstersinnad. Som vi såg i förra episoden, vänstersinnade låter alla ha eller inte ha sex med dom som dom vill, medan högervingare tycker att alla borde använda missionärposition och avla barn. Det var ju det som vår herre sa.
    xxx/ellauri091.html on line 474: we find that the most prominent explanations include factors related to the quality of institutions, such as reliable and extensive welfare benefits, low corruption, and well-functioning democracy and state institutions. Furthermore, Nordic citizens experience a high sense of autonomy and freedom, as well as high levels of social trust towards each other, which play an important role in determining life satisfaction. On the other hand, we show that a few popular explanations for Nordic happiness such as the small population and homogeneity of the Nordic countries, and a few counterarguments against Nordic happiness such as the cold weather and the suicide rates, actually don't seem to have much to do with Nordic happiness.
    xxx/ellauri091.html on line 509: of New York City’s Central Park. And like the park, it manages to have a ton of ungodly-rich people living here, with 32 percent of the population made up of millionaires. Essentially inaccessible to anyone who’s not fabulously loaded.
    xxx/ellauri091.html on line 514:

    We actually wonder why anyone would want to visit this place, let alone live there. The food is drab, and the weather is worse. They serve beer at room temp. The museums are free, but they stole the art from cultures with far superior artists. Oh, and a geles-montecito">certain current political situation has the country in a state of complete and utter disarray. 


    xxx/ellauri091.html on line 518:

    We feel sorry for Moldova, as it’s easily Europe’s most forgotten country. Its people are also among the least happy on Earth. Even unhappier than us. Forget it.
    xxx/ellauri091.html on line 521:

    Nothing noteworthy has ever happened in Liechtenstein. No American celebs went there ever. Not even George Constanza. Not even Meghan Markle.


    xxx/ellauri091.html on line 538:

    The coolest part about this small Balkan country is how ge-heights.html">weirdly tall everyone is — the average height is more than 6 feet. Not half as fat as us though so there!


    xxx/ellauri091.html on line 552:

    It’s small and full of it. And worst of all, the food is generic and chain-heavy. 


    xxx/ellauri091.html on line 561:

    The problem is how incredibly difficult it is to get around, thanks to a dearth of major highways and poor road conditions.


    xxx/ellauri091.html on line 590:

    We largely forgot Albania existed until about 5 minutes ago. No offense, it’s just a really small country surrounded by more interesting countries.


    xxx/ellauri091.html on line 599:

    This country is like the cool goth kid of Europe. It’s proudly defiant, with a completely different language and alphabet than all those other Slavic nations. (What the fuck?) They had a proudly defiant ruler (Ceausescu) but he is dead.


    xxx/ellauri091.html on line 611:

    Admit it: George Costanza’s failed attempt to convert to Latvian Orthodox is your only experience with this former Soviet republic. 


    xxx/ellauri091.html on line 612: George Louis Costanza is a character in the American television sitcom Seinfeld, played by Jason Alexander. He has variously been described as a "short, stocky, slow-witted, bald man", "weak, spineless, man of temptations", and "Lord of the Idiots".


    xxx/ellauri091.html on line 619:

    Make like every 20-something backpacker and head to Prague, then chill out and grab a pint along with that 15-link sausage sampler in this thoroughly satisfying European nation. Not at all as crowded as Vatican.


    xxx/ellauri091.html on line 634:

    Like France, but with better chocolate and beer. Like Germany, but with better chocolate and beer. Like the Netherlands, but with better chocolate and beer. Like the U.S. but with better chocolate, beer, and pedophiliacs. Oh, you get the idea. 


    xxx/ellauri091.html on line 640:

    And what about those tiny sausages from Vienna? How could you not like those, you heathen!


    xxx/ellauri091.html on line 650: We’re big fans of Germany mostly because of its language and the many awesome singular (or plural) words that describe something more complex. Everyone knows schadenfreude and wanderlust, but how about wurmgesicht und endlösung? The German language is the best language, basically.


    xxx/ellauri091.html on line 663: locals know how to lick up to Americans. They actually offered to extradite Assange, and have privatized their healthcare and school system. Their corona strategy is even worse than ours.


    xxx/ellauri091.html on line 664:

    Actually, forget visiting Sweden. Can we move here instead?


    xxx/ellauri091.html on line 668:

    You must be doing something right when your country is known for its wooden shoes, mild cheeses, legal cannabis and insanely large flower industry. Bikes rule over cars. Dutch people are tall, racist and generally boring. The cities are organized and clean, but not over clean like Switzerland. The standard of living is as high for the whites and life as hard for the other shades as the tourists in Amsterdam’s red-light district.  


    xxx/ellauri091.html on line 683:

    Where would Western Civilization be without Greece? The sentinel of the Mediterranean gave us the democrats, the Olympics, sunny days, the Greek Salad, and what did they get in return from us? big fat Hollywood bosses.


    xxx/ellauri091.html on line 687:

    Portugal is smaller, cheaper and more accessible package. You’ll never find none of the smug locals either.


    xxx/ellauri091.html on line 695: Incredible and affordable health care, housing and transit, jobs are plentiful, education is accessible, pollution and crime barely exist, and people spend very little time feeling sad and depressed about the future, unlike the rest of the world. Who cares about climate? It can only get better here as it gets warmer.
    xxx/ellauri091.html on line 696:

    Danes even have a word called “georgetown.edu/posts/finding-happiness-in-a-janteloven-denmark">janteloven” that basically means, we’re all equal and important and deserve each other’s respect. This makes it an awesome place to live in, an awesome place for all to visit, and the best country in Europe.


    xxx/ellauri091.html on line 772: Emily Greene Balch (January 8, 1867 – January 9, 1961) was an American economist, sociologist and pacifist. Balch combined an academic career at Wellesley College with a long-standing interest in social issues such as poverty, child labor, and immigration, as well as settlement work to uplift poor immigrants and reduce juvenile delinquency. Mother Thing. She became a central leader of the Women's International League for Peace and Freedom (WILPF) based in Switzerland, for which she won the Nobel Peace Prize in 1946. In a letter to the president of Wellesley, she wrote we should follow "the ways of Jesus." Her spiritual thoughts were that American economy was "far from being in harmony with the principles of Jesus which we profess." Wellesley College terminated her contract in 1919.
    xxx/ellauri091.html on line 774: Balch converted from Unitarianism and became a Quaker in 1921. She stated, "Religion seems to me one of the most interesting things in life, one of the most puzzling, richest and thrilling fields of human thought and speculation... religious experience and thought need also a light a day and sunshine and a companionable sharing with others of which it seems to me there is generally too little... The Quaker worship at its best seems to me give opportunities for this sort of sharing without profanation."
    xxx/ellauri091.html on line 782: Practical work alone, however, did not exhaust the aspirations that gripped Emily Balch. She felt the need both to acquire knowledge and to pass it on to others if she was to achieve more. And so she continued her studies, first in Paris under Levasseur1, the historian of the French working class, and later in Berlin where she studied that branch of economics which has been called a «professor-chair socialism»2. Here she also came in contact with the European labor movement and attended the Socialist Trade Union Congress in 1896.
    xxx/ellauri091.html on line 786: And then came the First World War, putting an end to her university career, for she was dismissed from her post in 1918 because of her pacifist activities. But the war also brought a fresh challenge, giving her life a new goal. Like so many others, she saw the war as a futile interruption to the construction of a better world.
    xxx/ellauri091.html on line 790: Emily Balch probably did not realize – and few did at that time – that 1914 was, more than 1939, the great turning point of our era. It marked the end of an epoch, and subsequent events have, in many ways, robbed people of their faith in the individual and in justice, which have been the heritage and the source of strength for the best in this world. Men have grown harder since then, more skeptical, and the doctrine that might is right has found its way increasingly into both internal and external policies, even after the end of this last war.
    xxx/ellauri091.html on line 792: Following the conference at The Hague, two delegations, one of them headed by Emily Balch, visited neutral and belligerent countries alike to submit their resolutions to the statesmen. A polite reception was accorded to them everywhere. This is not surprising, for the statesman is as a rule polite, perhaps especially so when dealing with women, but his true thoughts inevitably remain concealed behind his inscrutable smile. The women failed to make any headway with their proposals; and this was only to be expected with things as they were.
    xxx/ellauri091.html on line 794: With the coming of peace, the Women’s League arranged its second conference at Zurich in 1919 while the Allies were discussing the peace treaty in Paris. The conference thus had the opportunity of studying a draft of the peace treaty. Time does not permit me to review the resolutions which were passed as a result of this study. What I can and will say is that it would have been judicious to have heeded the women’s counsel.
    xxx/ellauri091.html on line 798: Emily Balch has now reached old age but she remains active to the last, and, as she herself said when being congratulated on her seventy-fifth birthday: «I think I shall live for quite a while yet, for, as my grandfather said, an old woman is as tough as an old owl.» May her words prove to be no less than the truth, for the world cannot boast of many persons of her mettle.
    xxx/ellauri091.html on line 800: *Mr. Jahn delivered this speech in the auditorium of the Nobel Institute in the early afternoon of December 10, 1946. At its conclusion, Mr. Jahn read a message of acceptance from Miss Balch, whose health prevented her from attending the ceremonies, and presented the prize to Mr. Huston of the U.S. Embassy who accepted in her name. This translation is based on the Norwegian text in Les Prix Nobel en 1946, which contains, also, a French translation.
    xxx/ellauri091.html on line 806: Olikohan tää jotain suomalaista sisäpolitiikantekoa? Valvontakomitean nenän edessä ehdotetaan palkintoa jollekulle jenkille? Olkoonkin että vasemmalle kallistuneelle pasifistille. Asekätkentäjuttu oli justiinsa menossa. Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten. Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä. Vietnamilaiset mellakoivat Hải Phòngissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
    xxx/ellauri091.html on line 813: John R Mott oli aikanaan maailmanlaajuisesti hyväxytyin kristitty. Niin oli Jeesuskin niin kauan kuin se oli ainoa. Paras mahdollinen kristitty. Mott ei ehkä ajanut nimellisesti Amerikan asiaa, mutta globalisaation apostolina se kulki jeesussandaalit jalassa. Menkää ja tehkää kaikki kansat opetuslapsixeni! Kõige maade kristlased ühinege! Make Christ the King! se villizi nuorisoa huolimatta maasta, kansasta ja ihonväristä. Samaan laarin se sataa kumminkin, minun isäni talossa on monta kauppahuonetta. Eloa on paljon mutta työväkeä on vähän. Työnantajalle win-win tilanne.
    xxx/ellauri091.html on line 815: John Raleigh Mott (May 25, 1865 – January 31, 1955) was an evangelist and long-serving leader of the Young Men's Christian Association (YMCA) and the World Student Christian Federation (WSCF). He received the Nobel Peace Prize in 1946 for his work in establishing and strengthening international Protestant Christian student organizations that worked to promote peace. He shared the prize with Emily Balch.
    xxx/ellauri091.html on line 817: Presentation by Herman Smitt Ingebretsen*, Member of the Nobel Committee
    xxx/ellauri091.html on line 819: John Raleigh Mott is an American like Emily Greene Balch, with whom he shares this year’s Nobel Peace Prize. He was born in Sullivan County in the state of New York on May 25, 1865. It was assumed that he would follow in the footsteps of his father, a timber merchant engaged in transporting timber on the tributaries of the Delaware River. But he was an avid reader, and the town’s Methodist minister persuaded his parents to allow him to continue his studies. For a long time the boy did not know what he wanted to be. His father hoped that he would return to the timber trade, while he himself vacillated between the church, law, and politics. But during his years of study he was stirred by the Gospel of Christ to mankind, and when the Y.M.C.A. asked him to become a traveling secretary among the students of American and Canadian universities he interpreted the offer as a call from the Lord. He answered the call. It did not take him back to the Delaware River. It sent him out into the wide world and it has brought him here today.
    xxx/ellauri091.html on line 821: Mott and a colleague were offered free passage on the Titanic in 1912 by a White Star Line official who was interested in their work, but they declined and took the more humble liner the SS Lapland. According to a biography by C. Howard Hopkins, upon hearing of the news in New York City, the two men looked at each other and remarked that, "The Good Lord must have more work for us to do."
    xxx/ellauri091.html on line 823: He has never been a politician, he has never taken an active part in organized peace work. But he has always been a living force, a tireless fighter in the service of Christ, opening young minds to the light which he thinks can lead the world to peace and bring men together in understanding and goodwill. His work has always been chiefly among youth, for in them lies the key to the future. They are the leaders of tomorrow.
    xxx/ellauri091.html on line 833: He was never an American bringing an evangelical message to Poland, to South America, or to the East, in an American style. He was an apostle of a simple Christianity, presented in a form which made it living and real to the people to whom it was addressed. God is our Father, he said. But if God is our Father, then we are all brothers (or sisters? 😃 ) , and no frontiers or racial divisions can separate us from each other. Hmm... the first brethren were Cain and and Abel...)
    xxx/ellauri091.html on line 839: From Wikipedia, the free encyclopedia: The Grammicolepididae are a small family of deep-sea fishes, called tinselfishes due to their silvery color. They are related to the dories, and have similar deeply compressed bodies. The largest species, the thorny tinselfish, Grammicolepis brachiusculus, grows up to 64 cm (25 in) long.
    xxx/ellauri091.html on line 841: He organized a series of world conferences of Christian students, the best known being the Tokyo Conference of 1907, which marked the movement’s breakthrough in the Far East. Wilho was poised for his voyage to China just then.
    xxx/ellauri091.html on line 847: In his own country, the United States, he has performed great work on behalf of the Negroes. To fight prejudices which exist in one’s own society makes a bigger demand perhaps on a man’s personality and strength of character than any other endeavor.
    xxx/ellauri091.html on line 849: The three great world organizations which have flourished under his leadership for a generation – the Student Federation, the Young Men’s Christian Association, and the International Missionary Council – have in his hands been instruments for creating that spirit of Christian tolerance and love which can give peace to the world.
    xxx/ellauri091.html on line 874: Kuolemanpelkoisen Kristina-tädin kanssa tulee tuiskahduxia vähän väliä. Se ei pidä mun negativismista. Se pelkää koronaa, eikä tahdo saada Jönsyn 70-päiviltä tartuntaa. Se oli saatu ylipuhutuxi tulemaan, mutta kuultuaan että meidän auto on sen kadehtimalla Helmillä lainassa, tuli toppi. Länget korviin taas. Kristina on samaan aikaan sekä pirkkomainen että amimainen. Aika paha hybridi.
    xxx/ellauri103.html on line 46: Onnistuneimmat kadunvaltausjuhlat pidettiin Sydneyssä Australiassa, missä laittoman poliittisen kokouksen ja musiikkifestivaalin yhdistelmä sujui aivan ongelmitta: kolnesta neljään tuhatta ihmistä "kidnappasi" erään tien ja pystytti sille kolme näyttämöä, joilla pidettiin live-konsertteja ja puolisenkymmentä deejiitä soitti musiikkia. Tapahtumaa eivät sponsoroineet Levi's, Borders, Pepsi sen enempää kuin Revlonkaan (vastaavat festivaalit, kuten Lilith Fair, eivät yleensä ole "mahdollisia" ilman yritysten sponsorointia), mutta Sydneyn tempauksessa riitti silti tarjontaa: "kolme intialaista teekojua, elintarvikkeiden jakelupiste, skeittiramppi, viiden päätteen nettikoju, kaksi hiekkakivenveistäjää, runoilijoita, tulennielijöitä, urbaaniviljelijöitä.. ja yleistä hulinaa."
    xxx/ellauri103.html on line 95: ges.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_1799,f_auto,fl_lossy,q_auto:eco/13-3-11891168.jpg" width="20%" />
    xxx/ellauri103.html on line 99: Vitun ääliö, ei se sijaize yhtään missään, sehän on korkeasti järjestyneen materian ominaisuus, etkö ole lukenut Marxin Engelsin ja Leninin empirio-kritisismiä? Et tainnut olla hereillä assarien opintopiireissä.
    xxx/ellauri103.html on line 101: Krohnin mukaan ihmisen tietoisuuden tutkiminen on yleensäkin äärimmäisen vaikeaa, koska äly ei voi tutkia itseään. Vitustako sä tämmösen ajatuxen olet riipinyt? Totta kai se voi tutkia izeään, sitähän tehdään koko ajan tekoälytutkimuxessa. Onneton tunari, tommonen ruusuristiretkeläinen joka pyörii älykkäämpien jaloissa kuin joku pekingeesi. Se ei pidä izeään transhumanistina. Transu se saattaa kyllä olla huolimatta killuttimista. Ehkä transpekingeesi.
    xxx/ellauri103.html on line 120: Aino-triptyykin paikka Ateneumin seinällä on #metoo-liikkeen hengessä kyseenalaistettu (siirretty toiseen palveluun), koska teoksessa vanhempi mies lähentelee nuorempaa naista. Kirjailija Lionel Shriver heivattiin ulos (siirrettiin toiseen palveluun) naiskirjailijoille suunnatun Mslexia-julkaisun järjestämän kirjallisuuspalkinnon tuomaristosta vain siksi, että hän erehtyi sanomaan poliittisen korrektiuden olevan kirjallisuudelle vahingollista.
    xxx/ellauri103.html on line 122: – Se, että pitäydytään puhumasta joistakin asioista ja valitaan hiljaisuus, on jo uhka sinänsä. Minua esimerkiksi ihmetyttää, että vaikka ilmastonmuutoksen ja muiden tätä planeettaa vaivaavien ongelmien perimmäinen syy on liiallinen väestönkasvu, tämä asia yleensä vaietaan kuoliaaksi, Krohn toteaa. No niin, Leena on myös äskettäin toiseen palveluun eli hiljaisten tiimiin siirtyneen munatotin ystävän linjoilla, siis sen professorinpoika koulupudokkaan ekofasistin (Pentti Linkola).
    xxx/ellauri103.html on line 147: Lionel Drivel (born Margaret Ann Shriver; May 18, 1957) is an American author and journalist who lives in the United Kingdom. Her novel We Need to Talk About Kevin won the Orange Prize for Fiction in 2005.
    xxx/ellauri103.html on line 151: Drivel was born Margaret Ann Shriver on May 18, 1957, in Gastonia, North Carolina, to a deeply religious family. Her father, Donald, is a Presbyterian minister, who became an academic and president of the Union Theological Seminary in New York; her mother, Peggy, was a homemaker who shook her moneymaker. She also has an older brother, Gregory, and a younger brother, Tim. At age 15, she changed her name from Margaret Ann to Lionel because she did not like the name she had been given, and as a tomboy (well, wannabe transsexual) felt a conventionally male name more appropriate.
    xxx/ellauri103.html on line 153: Drivel was educated at Barnard College, Columbia University (BA, MFA). She has lived in Nairobi, Bangkok and Belfast, and currently lives in London. She has taught metalsmithing at Buck's Rock Performing and Creative Arts Camp in New Milford, Connecticut.
    xxx/ellauri103.html on line 158: We Need to Talk About Kevin was awarded the 2005 Agent Orange Prize. The novel is a study of maternal ambivalence, and the role it might have played in the title character's decision to murder only nine people at his high school. Gharbi got a significantly higher body count, but then his mother was more supportive. It provoked much controversy and achieved success through word of mouth. She said this about We Need To Talk About Kevin becoming a success:
    xxx/ellauri103.html on line 168: In 2016 Shriver gave a controversial speech about cultural appropriation. Shriver had previously been criticized for her depiction of Latino and African-American characters in her book The Mandibles, which was described by one critic as racist and by another as politically misguided. In her Brisbane speech, Shriver contested these criticisms, saying writers ought to be entitled to write from any perspective, race, gender or background that they choose, even racist and politically misguided, in fact particularly so, because they sell best. The full text of her speech was published in the British newspaper The Guardian.
    xxx/ellauri103.html on line 170: In June 2018, she criticised an effort by the publisher Penguin Random House to diversify the authors that it published and better represent the population, saying that it prioritised diversity over quality and that a manuscript "written by a gay transgender Caribbean who dropped out of school at seven" would be published "whether or not said manuscript is an incoherent, tedious, meandering and insensible pile of mixed-paper recycling". Penguin Random House marketer and author Candice Carty-Williams criticised the statements. As a result of her comments Shriver was dropped from judging a competition for the magazine Mslexia.
    xxx/ellauri103.html on line 182: My thrust is that the socialist ideologies recently come into vogue challenge my right to write fiction at all. Meanwhile, the kind of fiction we are “allowed” to write is in danger of becoming so hedged, so circumscribed, so tippy-toe, that we’d indeed be better off not writing the anodyne drivel to begin with. At least I am, because drivel is all I do.
    xxx/ellauri103.html on line 184: Let’s start with a tempest-in-a-teacup at Bowdoin College in Brunswick, Maine. Earlier this year, two students, both members of student government, threw a tequila-themed birthday party for a friend. The hosts provided attendees with miniature sombreros, which—the horror— numerous partygoers wore.
    xxx/ellauri103.html on line 185: When photos of the party circulated on social media, campus-wide outrage ensued. Administrators sent multiple emails to the “culprits” threatening an investigation into an “act of ethnic stereotyping.” Partygoers were placed on “social probation,” while the two hosts were ejected from their dorm and later impeached. Bowdoin’s student newspaper decried the attendees’ lack of “basic empathy.” I wonder what that meant. Must look up the word in the dictionary someday.
    xxx/ellauri103.html on line 187: The student government issued a “statement of solidarity” with “all the students who were injured and affected by the incident,” and demanded that administrators “create a safe space for those students who have been or feel specifically targeted.” The tequila party, the statement specified, was just the sort of occasion that “creates an environment where students of colour, particularly Latino, and especially Mexican, feel unsafe.” In sum, the party-favour hats constituted – wait for it – “cultural appropriation.”
    xxx/ellauri103.html on line 190: Now, I am a little at a loss to explain what’s so insulting about a sombrero – a practical piece of headgear for a hot climate that keeps out the sun with a wide brim. And what's so insulting about shackles - a practical way to keep a cotton worker focused on his work. My parents went to Mexico when I was small, and brought a sombrero back from their travels, the better for my brothers and I to unashamedly appropriate the souvenir to play dress-up. For my part, as a German-American on both sides, I’m more than happy for anyone who doesn’t share my genetic pedigree to don a Tyrolean hat, pull on some leiderhosen, pour themselves a weisbier, and belt out the Hoffbrauhaus Song. (Leiderhosen? weisbier? Damn what ignoramus. But she is American, remember. Donald Trump is an expatriate German too. Hitler was an expatriate Austrian. Bet he had a Tirolean hat, a green one like aunt Inkeri.)
    xxx/ellauri103.html on line 194: In the latest ethos, which has spun well beyond college campuses in short order, any tradition, any experience, any costume, any way of doing and saying things, that is associated with a minority or disadvantaged group is ring-fenced: look-but-don’t-touch. Those who embrace a vast range of “identities” – ethnicities, nationalities, races, sexual and gender categories, classes of economic under-privilege and disability – are now encouraged to be possessive of their experience and to regard other peoples’ attempts to participate in their lives and traditions, either actively or imaginatively, or just for laughs, as a form of theft.
    xxx/ellauri103.html on line 198: In his masterwork English Passengers, Matthew Kneale would have restrained himself from including chapters written in an Aboriginal’s voice – though these are some of the richest, most compelling passages in that novel. If Dalton Trumbo had been scared off of describing being trapped in a body with no arms, legs, or face because he was not personally disabled – because he had not been through a World War I maiming himself and therefore had no right to “appropriate” the isolation of a paraplegic – we wouldn’t have the haunting 1938 classic, Johnny Got His Gun, unless he had written it with a pen in his arse. (Never heard of any of these masterpieces, but then I hadn't heard of Drivel or Kevin either until today.)
    xxx/ellauri103.html on line 202: The author of Who Owns Culture? Appropriation and Authenticity in American Law, Susan Scafidi, a law professor at Fordham University who for the record is white, defines cultural appropriation as “taking intellectual property, traditional knowledge, cultural expressions, or artifacts from someone else’s culture without permission. This can include unauthorised use of another culture’s dance, dress, music, language, folklore, cuisine, traditional medicine, religious symbols, etc.”
    xxx/ellauri103.html on line 203: What strikes me about that definition is that “without permission” bit. However are we fiction writers to seek “permission” to use a character from another race or culture, or to employ the vernacular of a group to which we don’t belong? Do we set up a stand on the corner and approach passers-by with a clipboard, getting signatures that grant limited rights to employ an Indonesian character in Chapter Twelve, the way political volunteers get a candidate on the ballot? Anyway, do you really expect us Americans to seek permission from any of those lower races? Did we do so when we appropriated their land and property?
    xxx/ellauri103.html on line 206: But this latest and little absurd no-no is part of a larger climate of super-sensitivity, giving rise to proliferating prohibitions supposedly in the interest of social justice that constrain fiction writers and prospectively makes our work impossible.
    xxx/ellauri103.html on line 208: Seriously, we have people questioning whether it’s appropriate for white people to eat pad Thai. In fact we have people questioning whether white people should even exist. Like who needs chauvinist Yankee female pigs who have changed their first names to more toxic ones.
    xxx/ellauri103.html on line 209: So far, the majority of these farcical cases of “appropriation” have concentrated on fashion, dance, and music: At the American Music Awards 2013, Katy Perry got it in the neck for dressing like a geisha. According to the Arab-American writer Randa Jarrar, for someone like me to practice belly dancing is “white appropriation of Eastern dance,” while according to the Daily Beast Iggy Azalea committed “cultural crimes” by imitating African rap and speaking in a “blaccent.” Some of my friends got even told off for painting themselves black with shoe polish and making fat red lips! Now what may be wrong with that, I just ask. Clean innocent fun! Why don't the coons just laugh along?
    xxx/ellauri103.html on line 211: The felony of cultural sticky fingers even extends to exercise: at the University of Ottawa in Canada, a yoga teacher was shamed into suspending her class, “because yoga originally comes from India.” She offered to re-title the course, “Mindful Stretching.” And get this: the purism has also reached the world of food. Supported by no less than Lena Dunham, students at Oberlin College in Ohio have protested “culturally appropriated food” like sushi in their dining hall (lucky cusses— in my day, we never had sushi in our dining hall), whose inauthenticity is “insensitive” to the Japanese.
    xxx/ellauri103.html on line 214: This same sensibility is coming to a bookstore near you. Because who is the appropriator par excellence, really? Who assumes other people’s voices, accents, patois, and distinctive idioms? Who literally puts words into the mouths of people different from themselves? Who dares to get inside the very heads of strangers, who has the chutzpah to project thoughts and feelings into the minds of others, who steals their very souls? Who is a professional kidnapper? Who swipes every sight, smell, sensation, or overheard conversation like a kid in a candy store, and sometimes take notes the better to purloin whole worlds? Who is the premier pickpocket of the arts? The fiction writer, that’s who. Yes, she is a real piece of shit more often than not. I know, I've been there.
    xxx/ellauri103.html on line 216: Mine is a disrespectful vocation by its nature – prying, voyeuristic, kleptomaniacal, and presumptuous. And I love it! Those adjectives fit me to a T! When Truman Capote wrote from the perspective of condemned murderers from a lower economic class than his own, he had some gall. After that, he had some cash. And his economic class went way up. What did the murderers get for it? Undying fame.
    xxx/ellauri103.html on line 218: As for the culture police’s obsession with “authenticity,” fiction is inherently inauthentic. It’s fake. It’s self-confessedly fake; that is the nature of the form, which is about people who don’t exist and events that didn’t happen. The name of the game is not whether your novel honours reality; it’s all about what you can get away with. Well mine is anyway, I don't know about you. I try to get away with anything that is not nailed or welded fast.
    xxx/ellauri103.html on line 220: In his 2009 novel Little Bee, Chris Cleave, who as it happens is participating in this festival, dared to write from the point of view of a 14-year-old Nigerian girl, though he is male, white, and British. I’ll remain neutral on whether he “got away with it” in literary terms, because I haven’t read the book yet. But most likely it is drivel. I love it!
    xxx/ellauri103.html on line 221: But in principle, I admire his courage – if only because he invited this kind of ethical forensics in a review out of San Francisco: “When a white male author writes as a young Nigerian girl, is it an act of empathy, or identity theft?” the reviewer asked. “When an author pretends to be someone he is not, he does it to tell a story outside of his own experiential range. But he has to in turn be careful that he is representing his characters, not using them for his plot.” Depends on who gets the money, I'd say. Chris Cleave hardly gave it all away to poor Nigerian gals.
    xxx/ellauri103.html on line 223: Hold it. OK, he’s necessarily “representing” his characters, by portraying them on the page. But of course he’s using them for his plot! How could he not? They are his characters, to be manipulated at his whim, to fulfill whatever purpose he cares to put them to.
    xxx/ellauri103.html on line 229: I’m hoping that crime writers, for example, don’t all have personal experience of committing murder. Me, I’ve depicted a high school killing spree, and I hate to break it to you: I’ve never shot fatal arrows through seven kids, a teacher, and a cafeteria worker, either. We make things up, we chance our arms, sometimes we do a little research, but in the end it’s still about what we can get away with – what we can put over on our readers. And it is surprisingly easy, you wouldnt believe what the idiots are ready to swallow, especially if it agrees with their own prejudice.
    xxx/ellauri103.html on line 235: My most recent novel The Mandibles was taken to task by one reviewer for addressing an America that is “straight and white”. It happens that this is a multigenerational family saga – about a white family. I wasn’t instinctively inclined to insert a transvestite or bisexual, with issues that might distract from my central subject matter of apocalyptic economics. Yet the implication of this criticism is that we novelists need to plug in representatives of a variety of groups in our cast of characters, as if filling out the entering class of freshmen at a university with strict diversity requirements. Besides, America IS straight and white, at least the America I know about. I haven't had time to appropriate any Nigerian girls yet, nor Afro Americans even.
    xxx/ellauri103.html on line 239: We’re now going through the same fashionable exercise in relation to the transgender characters in series like Transparent and Orange is the New Black.
    xxx/ellauri103.html on line 243: For it can be dangerous these days to go the diversity route. Especially since there seems to be a consensus on the notion that San Francisco reviewer put forward that “special care should be taken with a story that’s not implicitly yours to tell.” Why on earth? Isn't it just the opposite? If it is somebody else's story you are free to do whatever you want, since you don't know it, so you can give free reins to your imagination! Chances are your all-white panel don't know the people either, so anything goes.
    xxx/ellauri103.html on line 245: In The Mandibles, I have one secondary character, Luella, who’s black. She’s married to a more central character, Douglas, the Mandible family’s 97-year-old patriarch. I reasoned that Douglas, a liberal New Yorker, would credibly have left his wife for a beautiful, stately African American because arm candy of color would reflect well on him in his circle, and keep his progressive kids’ objections to a minimum. But in the end the joke is on Douglas, because Luella suffers from early onset dementia, while his ex-wife, staunchly of sound mind, ends up running a charity for dementia research. As the novel reaches its climax and the family is reduced to the street, they’re obliged to put the addled, disoriented Luella on a leash, to keep her from wandering off. LOL! What a laugh, ain't it? Get it, the guy thought he was getting arm candy, but instead he got a goat!
    xxx/ellauri103.html on line 248: Behold, the reviewer in the Washington Post, who groundlessly accused this book of being “racist” because it doesn’t toe a strict Democratic Party line in its political outlook, described the scene thus: “The Mandibles are white. Luella, the single African American in the family, arrives in Brooklyn incontinent and demented. She needs to be physically restrained. As their fortunes become ever more dire and the family assembles for a perilous trek through the streets of lawless New York, she’s held at the end of a leash. If The Mandibles is ever made into a film, my suggestion is that this image not be employed for the movie poster.” Your author, by implication, yearns to bring back slavery. Failing that, she does the best to poke fictive fun at a fictive member of the underprivileged race. Nobody laugh?
    xxx/ellauri103.html on line 252: In fact, I’m reminded of a letter I received in relation to my seventh novel from an Armenian-American who objected – why did I have to make the narrator of We Need to Talk About Kevin Armenian? He didn’t like my narrator, and felt that her ethnicity disparaged his community. I took pains to explain that I knew something about Armenian heritage, because my best friend in the States was Armenian, and I also thought there was something dark and aggrieved in the culture of the Armenian diaspora that was atmospherically germane to that book. Besides, I despaired, everyone in the US has an ethnic background of some sort, and she had to be something! Joe Biden has finally admitted that the Armenian genocide was a genocide and not just an unusually bad case of flu. I am not convinced of it yet.
    xxx/ellauri103.html on line 254: Especially for writers from traditionally privileged demographics, the message seems to be that it’s a whole lot safer just to make all your characters from that same demographic, so you can be as hard on them as you care to be, and do with them what you like. Availing yourself of a diverse cast, you are not free; you have inadvertently invited a host of regulations upon your head, as if just having joined the EU. Use different races, ethnicities, and minority gender identities, and you are being watched.
    xxx/ellauri103.html on line 255: I confess that this climate of scrutiny has got under my lucidly white skin. When I was first starting out as a novelist, I didn’t hesitate to write black characters, for example, or to avail myself of black dialects, for which, having grown up in the American South, I had a pretty good ear. I am now much more anxious about depicting characters of different races, and accents make me nervous. I try my best to talk average middle class American, but occasionally a few bits of North Carolina slip out. Sorry about that. Here's how I'd sound if I din't steal from anyone but the likes of me:
    xxx/ellauri103.html on line 257:

    I’m from a small rural community, and ev’rybody who lived in my neighborhood, if you want to call it that, were relatives.  We called it “the circle,” and our house was there, my grandmother’s house was there, an aun’ an’ uncle who were childless lived there, and (uh) a couple of aunts an’ uncles who had children.  There were five female cousins, an’ in the summertime we hung out together all day long from early until late.  In my grandmother’s yard was a maple tree, and the five of us developed that into our apartment building.  Each of us had a limb, and [small laugh] the less daring cousins took the lo’er limbs, and I and another cousin a year younger than I always went as far to the top as we could, an’ we– we were kinda derisive of those girls who stayed with the lower limbs.  We had front doors an’ back doors.  The front door was the — the limb — were the limbs on the front, that were nearest (um) the boxwood hedge.  And the grass was all worn away in that area.  An’ then the back doorwa–was on the back side of the tree, an’ you could only enter the front an’ exit from the rear.  And that had to be done by swinging off a limb that was fairly high off the ground, and (um) my cousin Belinda and I had no problem with that, but the other girls — that was always somethin’ we had to coax them into doin’.  But still, you entered the front, you left the rear.  We (um) ate our lunches together.  When it was lunchtime — an’ our mothers always cooked lunch in the summertime ’cause they didn’ want to be in the hot kitchen at night.  So we would just take our (um) — go home, an’ we’d load our plates with all the vegetables an’ the cornbread, an’ get our glasses of milk or ice tea or whatever we were havin’, an’ we would head for somebody’s yard, where we would all sit down an’ eat together.  It was just an institution:  lunch in somebody’s yard.  An’ if you wanted to go home for a second helping– sometimes that was quite a little walk, but it was worth it, because that was our thing, having lunch together, every day.  (Um) We gathered at my grandmother’s on Sundays.  All my aunts would get those chairs, form a circle.  (Uh) One crocheted.  (Uh) Most of them just sat an’ talked, an’ we girls hung out for the main part with the women.  (Uh) The men would gather around the fish pond, which was in a side yard.  It was (um) — it was kind of a rock (um) pond that my granddaddy had, had built.  There was a ir’n pipe in the middle, an’ when he went fishin’, he would put his catch in there.  Or he caught a mud turtle, he’d put it in there.  An’ there it stayed until it was time to kill it an’ cook it, whatever it was.  The pipe in the middle had water that sprayed up all the time.  There was a locust tree near there, an’ that’s where we girls picked the leaves an’ the thorns to make the doll clothes out o’ the locust.  It’s where we always ate the watermelon.  We always had to save the rind, an’ we always had to leave some pink on that rind, because my grandmother made watermelon pickles out o’ that rind.  I hated the things.  I thought they were the worst things I ever put in my mouth.  But ever’body else thought watermelon pickles were just a great delicacy.  That was also around the time that ev’rybody grew gladiolias [sic] an’ I thought they were the ugliest flower I’d ever laid my eyes on, but ever’body had gladiolias.  ‘Course now I’ve come to appreciate the gladiolia, but back then I had absolutely no appreciation for it.  It was also where we made (uh) ice cream, (uh) on the front porch.  We made ice cream on Sunday afternoons.  I had an aunt who worked in the general mercantile business that my family owned, an’ she was only home on Sunday, so she baked all day:  homemade rolls an’ cakes.  And so, she made cakes an’ we made ice cream, an’ ever’body wan’ed to crank, of course.  (Um) That was just a big treat, to get to crank that ice cream.  It was jus’ our Sunday afternoon thing, an’ I, I think back on it.  All the aunts would sit around an’ they’d talk, an’ they’d smoke.  Even if you never saw those ladies smoke, any other time o’ the week.  On Sunday afternoon when we all were gathered about in gran- in granny’s yard, they’d have a cigarette.  Just a way of relaxing, I suppose.  The maple tree’s now gone.  In later years, it was thought the maple tree, our apartment building, was shading the house too much an’ causing mildew, so it was removed at some point.  And I don’t, to this day, enjoy lookin’ (uh) into that part o’ the yard. …


    xxx/ellauri103.html on line 260: In describing a second-generation Mexican American who’s married to one of my main characters in The Mandibles, I took care to write his dialogue in standard American English, to specify that he spoke without an accent, and to explain that he only dropped Spanish expressions tongue-in-cheek. I would certainly think twice – more than twice – about ever writing a whole novel, or even a goodly chunk of one, from the perspective of a character whose race is different from my own – because I may sell myself as an iconoclast, but I’m as anxious as the next person about attracting big money. But I think that’s a loss. I think that indicates a contraction of my fictional universe that is not good for the books, and not good for my purse.
    xxx/ellauri103.html on line 264: Now I proceed to the topic "The left’s embrace of gotcha hypersensitivity inevitably invites backlash." Why, it’s largely in order to keep from losing my fictional mojo that I stay off Facebook and Twitter, which could surely install an instinctive self-censorship out of fear of attack. Ten years ago, I gave the opening address of this same festival, in which I maintained that fiction writers have a vested interest in protecting everyone’s right to offend others – because if hurting someone else’s feelings even inadvertently is sufficient justification for muzzling, there will always be someone out there who is miffed by what you say, and freedom of speech is dead. Why, freedom of speech is just about miffing! What's the use of the freedom if you are not allowed to miff! With the rise of identity politics, which privileges a subjective sense of injury as actionable basis for prosecution, that is a battle that in the decade since I last spoke in Brisbane we’ve been losing.
    xxx/ellauri103.html on line 270: I was wildly impatient with the way we assess people’s characters these days in accordance with their weight, and tried to get on the page my dismay at how much energy people waste on this matter, sometimes anguishing for years over a few excess pounds. Both author and book were on the side of the angels, or so you would think.
    xxx/ellauri103.html on line 272: But in my events to promote Big Brother, like trying to peddle it to my acquaintances, I started to notice a pattern. Most of the people buying the book in the signing queue were thin. Well the whole queue was pretty thin. Especially in the US, fat is now one of those issues where you either have to be one of us, or you’re the enemy. It's like Christianity: who is not for Jesus is against him. We don't know if he was fat, but most likely he was scrawny, he could not even carry his cross. I verified this when I had a long email correspondence with a “Healthy at Any Size” activist, who was incensed by the novel, which she hadn’t even read. Which she refused to read. No amount of explaining that the novel was on her side, that it was a book that was terribly pained by the way heavy people are treated and how unfairly they are judged, could overcome the scrawny author’s photo on the flap.
    xxx/ellauri103.html on line 279: Membership of a larger group is not an identity. Being Asian is not an identity. Being gay is not an identity. Being deaf, blind, or wheelchair-bound is not an identity, nor is being economically deprived. Now what is an identity then? Silly, it is the number on your ID card! That's an identity! Everybody is unique, and I in particular am special! There are no classes except singletons! We are haecceitates every one of us. Us? There is no such thing as us, there is just me and me and me ... and me myself.
    xxx/ellauri103.html on line 283: I made this same point in relation to gender in Melbourne last week: both as writers and as people, we should be seeking to push beyond the constraining categories into which we have been arbitrarily dropped by birth. If we embrace narrow group-based identities too fiercely, we cling to the very cages in which others would seek to trap us. We pigeonhole ourselves. We limit our own notion of who we are, and in presenting ourselves as one of a membership, a representative of our type, an ambassador of an amalgam, we ask not to be seen. I have done my best to stretch my female identity, and after years of strenuous stretching it is in fact almost as long already as that of my drummer boy's.
    xxx/ellauri103.html on line 287: Now I get to the topic: Why the fuss over a white woman having a black hairstyle? Sit tight and read more! I know this is TDLR, but this is so important!
    xxx/ellauri103.html on line 288: The spirit of good fiction is one of exploration, generosity, curiosity, audacity, and compassion. Writing during the day and reading when I go to bed at night, I find it an enormous relief to escape the confines of my own head. Even if novels and short stories only do so by creating an illusion, fiction helps to fell the exasperating barriers between us, and for a short while allows us to behold the astonishing reality of other people. And it really is astonishing what the other people do, at least the way I see it.
    xxx/ellauri103.html on line 290: The last thing we fiction writers need is restrictions on what belongs to us. In a recent interview, our colleague Chris Cleave conceded, “Do I as an Englishman have any right to write a story of a Nigerian woman? … I completely sympathise with the people who say I have no right to do this. My only excuse is that I do it well.”
    xxx/ellauri103.html on line 292: Which brings us to my final point. (Believe me, I am slowly really getting to wind up!) You do not all do it equally well as I. So it’s more than possible that we write from the perspective of a one-legged lesbian from Afghanistan and fall flat on our arses. We don’t get the dialogue right, and for insertions of expressions in Pashto we depend on Google Translate. I know, I had to do it for my Irish boy.
    xxx/ellauri103.html on line 294: Halfway through the novel, suddenly my protagonist has lost the right leg instead of the left one. My idea of lesbian sex is drawn from wooden internet porn. Efforts to persuasively enter the lives of others very different from us may fail: that’s a given. But maybe rather than having our heads taken off, we should get a few bucks for trying. After all, most fiction sucks. Most writing sucks. Mine does anyway. Most things that people make of any sort suck. But that doesn’t mean we shouldn’t make anything. Or that we should not suck. I do, however badly, and my drummer boy loves it.
    xxx/ellauri103.html on line 296: The answer is that modern cliché: to keep trying to fail better. Anything but be obliged to designate my every character an ageing five-foot-two smartass, and having to set every novel in North Carolina.
    xxx/ellauri103.html on line 303: Lionel Shriver’s keynote address at the Brisbane writers festival was a poisoned package wrapped up in arrogance and delivered with condescension.
    xxx/ellauri103.html on line 305: Lionel Shriver’s real targets were cultural appropriation, identity politics and political correctness. It was a monologue about the right to exploit the stories of “others”, simply because it is useful for one’s story.
    xxx/ellauri103.html on line 311: My mother’s eyes bore into me, urging me to remain calm, to follow social convention. I shook my head, as if to shake off my lingering doubts.
    xxx/ellauri103.html on line 323: There is a fascinating philosophical argument here. Instead, however, that core question was used as a straw man. Shriver’s real targets were cultural appropriation, identity politics and political correctness. It was a monologue about the right to exploit the stories of “others”, simply because it is useful for one’s story.
    xxx/ellauri103.html on line 329: On and on it went. Rather than focus on the ultimate question around how we can know an experience we have not had, the argument became a tirade. It became about the fact that a white man should be able to write the experience of a young Nigerian woman and if he sells millions and does a “decent” job — in the eyes of a white woman — he should not be questioned or pilloried in any way. It became about mocking those who ask people to seek permission to use their stories. It became a celebration of the unfettered exploitation of the experiences of others, under the guise of fiction. (For more, Yen-Rong, a volunteer at the festival, wrote a summary on her personal blog about it.)
    xxx/ellauri103.html on line 331: It was a poisoned package wrapped up in arrogance and delivered with condescension.
    xxx/ellauri103.html on line 332: As the chuckles of the audience swelled around me, reinforcing and legitimising the words coming from behind the lectern, I breathed in deeply, trying to make sense of what I was hearing. The stench of privilege hung heavy in the air, and I was reminded of my “place” in the world.
    xxx/ellauri103.html on line 335: It’s not always OK if a white guy writes the story of a Nigerian woman because the actual Nigerian woman can’t get published or reviewed to begin with. It’s not always OK if a straight white woman writes the story of a queer Indigenous man, because when was the last time you heard a queer Indigenous man tell his own story? How is it that said straight white woman will profit from an experience that is not hers, and those with the actual experience never be provided the opportunity? It’s not always OK for a person with the privilege of education and wealth to write the story of a young Indigenous man, filtering the experience of the latter through their own skewed and biased lens, telling a story that likely reinforces an existing narrative which only serves to entrench a disadvantage they need never experience.
    xxx/ellauri103.html on line 339: But there is a bigger and broader issue, one that, for me, is more emotive. Cultural appropriation is a “thing”, because of our histories. The history of colonisation, where everything was taken from a people, the world over. Land, wealth, dignity … and now identity is to be taken as well?
    xxx/ellauri103.html on line 341: In making light of the need to hold onto any vestige of identity, Shriver completely disregards not only history, but current reality. The reality is that those from marginalised groups, even today, do not get the luxury of defining their own place in a norm that is profoundly white, straight and, often, patriarchal. And in demanding that the right to identity should be given up, Shriver epitomised the kind of attitude that led to the normalisation of imperialist, colonial rule: “I want this, and therefore I shall take it.”
    xxx/ellauri103.html on line 344: That was the message I received loud and clear.
    xxx/ellauri103.html on line 346: My own mother, as we walked away from the tent, suggested that perhaps I was being too sensitive. Perhaps … or perhaps that is the result of decades of being told to be quiet, and accept our place. So our conversation then turned to intent. What was Shriver’s intent when she chose to discuss her distaste for the concept of cultural appropriation? Was it to build bridges, to further our intellect, to broaden horizons of what is possible?
    xxx/ellauri103.html on line 349: The kind of disrespect for others infused in Lionel Shriver’s keynote is the same force that sees people vote for Pauline Hanson. It’s the reason our First Peoples are still fighting for recognition, and it’s the reason we continue to stomach offshore immigration prisons. It’s the kind of attitude that lays the foundation for prejudice, for hate, for genocide.
    xxx/ellauri103.html on line 351: The fact Shriver was given such a prominent platform from which to spew such vitriol shows that we as a society still value this type of rhetoric enough to deem it worthy of a keynote address. The opening of a city’s writers festival could have been graced by any of the brilliant writers and thinkers who challenge us to be more. To be uncomfortable. To progress.
    xxx/ellauri103.html on line 362: Jotkut säälittävät kuraveriset saa armon huolimatta tukanväristä kunhan ovat nöyriä ja jotkut homonnäköiset sliipatut privaattikoulukakarat osoittautuvat pettymyxixi kuin Miltonin taivaasta putoilevat langenneet enkelit. Voldemort on joku saatanan ja Hitlerin sekasikiö. HK Rowling luulee että juoni paranee kun kexii lisää hassunnimisiä henkilöitä ja hullunkurisia taikavehkeitä. Eikä auta yhtään sekään että HK ize on pahanlaatuinen taantumuxellinen persepää. Kyllä se näkyy myös sen kirjoista. Ja näkyy se naamastakin. Osoittautuu että Harryn tarina on HK Rowlingin toteutunut luokkaretki brittiyhteiskunnan pohjilta sen huipulle. Se tykkää varmaan luokkakokouxista jossa kaikki vuorollaan nousee seisomaan ja kertoo saavutuxista.
    xxx/ellauri103.html on line 391: Portugalissa Rowling kohtasi Jorge Arantesin, portugalilaisen toimittajaopiskelijan, ja he alkoivat pian seurustella. Yllättäen Rowling tuli raskaaksi, ja nuoret muuttivat yhteen Arantesin äidin luokse. Pian Rowling sai kuitenkin keskenmenon. Se ei tuhonnut heidän suhdettaan (mikä helevetin lause tämä muka oli?), vaan Arantes kosi Rowlingia, ja he menivät naimisiin 16. lokakuuta 1992.
    xxx/ellauri103.html on line 398: Rowlingin käsikirjoitus edistyi Edinburghissa, ja hän lähetti sen kolme ensimmäistä lukua Christopher Littlen agentuuriin, joka edusti useita kirjailijoita, myös joitakin kuuluisiakin. Aluksi käsikirjoitus oli mennä hylättyjen käsikirjoitusten lokerikkoon, mutta pelastui roskixesta virkailijan erehdyxen vuoksi. Vaikka agentuuri ei ollut yleisesti ottaen kiinnostunut lastenkirjallisuudesta, se lopulta hyväksyi Rowlingin asiakkaakseen, mikä luonnollisesti ilahdutti kirjailijaa.
    xxx/ellauri103.html on line 431: JK Rowling took another tossing on Twitter on Sunday as she tweeted that “many health professionals are concerned that young people struggling with their mental health are being shunted towards hormones and surgery when this may not be in their best interests.”
    xxx/ellauri103.html on line 433: The comment was one of a string as she defended herself after being called out for “liking” a tweet that compared hormone prescriptions to anti-depressants, which were over-prescribed to teenagers in the past with sometimes harmful results. It’s the second social media tussle the Harry Potter scribe has faced in two months after angering the LGBTQ community and supporters in June over transphobic remarks.
    xxx/ellauri103.html on line 435: Two big Harry Potter fan sites, unhappy over author J.K. Rowling’s views on transgender people, said today they will no longer provide links to her personal website, use photos of her, or write about her outside of her role in creating the fantasy world they love.
    xxx/ellauri103.html on line 436: Rowling had barfed harmful and disproven beliefs about what it means to be a transgender person.” Her views on “marginalised people are out of step with the Harry Potter community, and more in line with the Voldemort community.
    xxx/ellauri103.html on line 438: Our stance is firm: transgender women are women,” said the statement by the fan sites. “Transgender men are men. Non-binary people are non-binary. Intersex people exist and should not be forced to live in the binary. We stand with Harry Potter fans in these communities. While we don’t condone the mistreatment [Rowling] has received for airing her opinions about transgender people, we must reject her beliefs.
    xxx/ellauri103.html on line 440: The abandonment by the fan sites follows that by the stars of the Harry Potter films, including Daniel Radcliffe, Emma Watson, Rupert Alexander Lloyd Grint, and Eddie Redmayne. Also, four authors quit Rowling’s literary agency after the company declined to issue a public statement supporting transgender rights. Fortunately and Death eaters have staunchly rallied to Rowling´s side. Dementoreita oli sillä ateistipirullakin joka kirjoitti His Dark Materials, annas olla, juu Philip Pullman. Siitä lisää fanzulle omistetussa albumissa 269.
    xxx/ellauri103.html on line 442: Rowling issued a personal essay last month in an attempt to explain her attacks on transgender rights. She asserted that transgender activists were dangerous to women.
    xxx/ellauri103.html on line 457: Aeropostale is one of the largest American retailers of casual apparel and accessories.
    xxx/ellauri103.html on line 460: Adidas creates shoes, clothing, and accessories. Adidas is the second-largest sportswear manufacturer in the world after Nike.
    xxx/ellauri103.html on line 463: ASOS is a British online fashion and cosmetic retailer, selling over 850 brands on its website as well as its clothing range and accessories.
    xxx/ellauri103.html on line 469: Forever 21 is a fast-fashion retailer headquartered in Los Angeles. Many consumers already boycott Forever 21 because of their use of sweatshops.
    xxx/ellauri103.html on line 475: H&M is a Swedish multinational clothing-retail company known for its fast-fashion clothing for men, women, teenagers, and children.
    xxx/ellauri103.html on line 491: Victoria Secret is an American designer, manufacturer, and marketer of women's lingerie, womenswear, and beauty products.
    xxx/ellauri103.html on line 494: Zara is a Spanish fast-fashion retailer making clothing, accessories, shoes, swimwear, beauty, and perfumes. The biggest fashion group in the world, the Inditex Group, owns Zara along with Bershka, Massimo Dutti, Oysho, and more.
    xxx/ellauri103.html on line 507: Doonesbury sarjakuvaa ei muista kukaan, varsinkaan sen jälkeen kun Gary Trudeau (ihan aiheesta) 2015 kritisoi Charlie Hebdon piirtäjiä "for punching downward..., attacking a powerless, disenfranchised minority with crude, vulgar drawings closer to graffiti than cartoons", and thereby wandering "into the realm of hate speech" with cartoons of Muhammad. Muiden pöyristyneiden öykkärien joukossa joku paska David Frum "criticized what he called Trudeau's moral theory that holds "the privilege-bearer responsible". Eihän se nyt käy, privilege on privilege, Mariallakin oli sellainen, eikä sitä siltäkään otettu pois. Rääppä humanistiystävineen piti rinnassa "Je suis Charlie" läppyjä. Charlie Chaplin lie ollut kyseessä.
    xxx/ellauri103.html on line 513: Kulttuurin yhtenäistyminen tarkoittaa että kaikki käyttävät Niken lenkkareita, syövät Burger Kingissä ja kazovat Back Street Boysin videoita. Näin siis 90-luvulla. Mun Burger King-vierailujen lkm on laskettavissa parin apinan neljän käden sormilla (Whopperit on kyllä paljon parempia kuin esim Macit), Nikejä en ole koskaan käyttänyt: ei oo, tuu eikä tilata, yhtään Back Street Boysin videota en ole kazonut. Sitäpaizi inhoon lenkkareita, t-paitoja ja baseball-lippalakkeja. Olen siis selkeästi epäyhtenäistynyt, ja muuta rupusakkia paljon, paljon parempi.
    xxx/ellauri103.html on line 522: Kathryn Lee Gifford (née Epstein; born August 16, 1953) is an American television presenter, singer, songwriter, occasional actress and author. She is best known for her 15-year run (1985–2000) on the talk show Live! with Regis and Kathie Lee, which she co-hosted with Regis Philbin. She is also known for her 11-year run with Hoda Kotb, on the fourth hour of NBC's Today show (2008–2019). She has received 11 Daytime Emmy nominations and won her first Daytime Emmy in 2010 as part of the Today team. Gifford's first television role had been as Tom Kennedy's singer/sidekick on the syndicated version of Name That Tune only in the 1977–1978 season. She also occasionally appeared on the first three hours of Today and was a contributing NBC News correspondent.
    xxx/ellauri103.html on line 524: Kathie Lee married Paul Johnson, a composer/arranger/producer/publisher of Christian music, in 1976. After their divorce in 1982, she married sportscaster and former NFL player Frank Gifford in 1986. He died in 2015. Kathie Lee has released studio albums and written books. Kathie Lee has sold clothes made in offshore sweatshops whose living and working conditions were simply inhumane.
    xxx/ellauri103.html on line 526: Gifford was born Kathryn Lee Epstein in Paris, France, to American parents, Joan (born Cuttell; January 20, 1930 – September 12, 2017), a singer, and Aaron Epstein (March 19, 1924 – November 19, 2002), a musician and former US Navy Chief Petty Officer. Aaron Epstein was stationed with his family in France at the time of Gifford's birth. Gifford grew up in Bowie, Maryland, and attended Bowie High School.
    xxx/ellauri103.html on line 529: After seeing the Billy Graham–produced film The Restless Ones at age 12, Gifford became a born-again Christian. She told interviewer Larry King, "I was raised with many Jewish traditions and raised to be very grateful for my Jewish heritage. But even more grateful I am to Billy. Jesus sells so much better here in the U.S. than Moses."
    xxx/ellauri103.html on line 533: Frank and Kathie Lee Gifford raised the money to build and continued to financially support two shelters in New York City for babies born with HIV, or a congenital crack cocaine addiction. These shelters were named in honor of her children, Cody (HIV) and Cassidy (crack cocaine).
    xxx/ellauri103.html on line 535: Kathie Lee was 23 years younger than Frank. They had two children together, Cody Newton Gifford (born March 22, 1990) and Cassidy Erin Gifford (born August 2, 1993). They also shared a birthday: August 16. Frank died on August 9, 2015, from natural causes at their Greenwich, Connecticut, home at the age of 84. In 2017, she released "He Got a Chain Reaction", a very personal song Kathie Lee co-wrote (with songwriter Brett James) and dedicated to her husband. All proceeds from the song went to the international evangelical Christian humanitarian aid charity Samaritan's Purse. Frank's fat inheritance went into Kathie Lee's purse.
    xxx/ellauri103.html on line 537: In 1996 the National Labor Committee, a human rights group, reported that sweatshop labor was being used to make clothes for the Kathie Lee line, sold at Wal-Mart. The group reported that a worker in Honduras smuggled a piece of clothing out of the factory, which had a Kathie Lee label on it. One of the workers, Wendy Diaz, came to the United States to testify about the conditions under which she worked. She commented, "I wish I could talk to Kathie Lee. If she's good, she will help us." Gifford addressed Kernaghan's allegations on the air during Live! with Regis and Kathie Lee, explaining that she was not personally involved with hands-on project management in factories, and had never made a piece of clothing in her life.
    xxx/ellauri103.html on line 543: Mixi mutiaisten pojat pääsee getosta vain räppäämällä ja/tai pelaamalla koripalloa? Koska ne ei osaa muuta (niille ei opeteta mitään) ja muita töitä ei ole tarjolla. Ne on kuin naiset armeijassa, heti kättelyssä väärän näkösiä ja kuulostavat väärältä. Ne ei kelpaa edes liimaamaan Nikekenkiä. Siihen ne on liian isoja ja kalliita. Ne donkkaa tykimmin mutta viirusilmät liimaa paremmin.
    xxx/ellauri103.html on line 573: "Tiede häviää kadunmiehelle". "Tappio rationaaliselle päätöxenteolle". Talouslehdet oli Päntyhosen mielestä "tavallaan oikeassa, tavallaan ei". Vitun trapezitaiteilija tasapainoilemassa aidalla. Häppeningeissä kieppuvien kaljakellujien deejii. Brittien John Mayor oli sen mielestä suoraselkäinen konservi, ei antanut hihhuleille perixi kuten Shell. Mutta ne onkin veteliä holländereitä.
    xxx/ellauri103.html on line 577: Key quote: “Excited to participate in the first #TalksForFuture tomorrow, a plan hatched by @GretaThunberg and other young climate strikers who are unable to engage in their usual Friday demonstrations,” Naomi Klein tweeted on Thursday in support of the initiative.
    xxx/ellauri103.html on line 579: Tangent: Thunberg told her millions of social media followers on Thursday she had been self-isolating for the past two weeks after returning home from a three-week trip in Central Europe. She said she reported symptoms associated with coronavirus, such as a fever and a cough. While she could not get tested for COVID-19 since Sweden is limiting tests to those in need of emergency medical treatment, she said it was “extremely likely” that she’s had it, given the combined symptoms and circumstances.
    xxx/ellauri103.html on line 588: McLibel-oikeudenkäynnistä jää pikkuhousulta kertomatta että 5v myöhemmin, the European Court of Human Rights (ECHR) ruled in Steel & Morris v United Kingdom the pair had been denied a fair trial, in breach of Article 6 of the European Convention on Human Rights (right to a fair trial) and their conduct should have been protected by Article 10 of the Convention, which protects the right to freedom of expression. The court awarded a judgement of £57,000 against the UK government. Brittihallitus hävisi ihmisoikeusistuimessa koska sen paska herjauslaki ei korvannut oikeusapua syytetyille. Verdammte Inselaffen!
    xxx/ellauri104.html on line 36: Johnny Nash was responsible for multiple equations and mathematical breakthroughs that influenced everything from economics to geometry. Like Nash equilibrium in game theory, one of the worst ideas an ape ever stumbled on. In addition to being a genius intellectual and genius mathematician he also suffered from schizophrenia his entire adult life. Not to put too find a point to it, he was mad as a march hare.
    xxx/ellauri104.html on line 77: The 1968 version contained 100 disorders, In 1979, the third edition shifted away from psychoanalytic emphasis, contained over 200 diagnostic categories, and introduced some silly idea called multi-axial system, which was thrown out in version 5. The term "retard" is generally no longer used, as it is considered insensitive. The more common term now is “intellectual disability”, or just "dumb".
    xxx/ellauri104.html on line 79: Published in 2013, the DSM-5 makes many changes, some of them controversial, some not. There are 20 chapters containing categories of related disorders.
    xxx/ellauri104.html on line 123: One of the controversies is that the DSM-5 reclassified Asperger's syndrome (AS) under autism spectrum disorder. Aspergers protested, as removing it is a "threat to their identity, social status, and access to supports." Asperger was like "odd but extremely clever", while "autist" brings to mind Dustin Hoffman.
    xxx/ellauri104.html on line 130: The hallmark BPD is a pervasive pattern instability in relationships, self-image, and moods. To be diagnosed with borderline personality disorder, you must have at least five of the following symptoms:
    xxx/ellauri104.html on line 132: Anger problems, including difficulty controlling anger, intense anger that may not fit the situation and/or angry outbursts
    xxx/ellauri104.html on line 144: Paranoid thoughts or dissociative feelings, as if you are not a part of your own life or you're out of your body, that can emerge under stress.
    xxx/ellauri104.html on line 146: Powerful, changeable emotions and moods that may last from a few hours to a few days.
    xxx/ellauri104.html on line 197: Ironista kyllä, narsistit ovat yleensä onnellisempia kuin porukat yleensä. Ne on materialistisia izensäkorostajia, jotka kazoo että niille kuuluu kaikkea, impulsiivisia eivätkä opi virheistä, vaan eziytyvät entistä isompiin ongelmiin, esim rikoxiin. Siitä voi loppupeleissä seurata issueita esim koulussa tai työpaikalla ja mikä pahinta, työttömyyttä. Narsistit on tyypillisestiä snobeja ja ihailevat julkkuja. Niiden suhteet on yleensä lyhytaikasia, koska ne on koko ajan vaihtamassa parempaan, tai niiden siipat saavat tarpeexeen, koska narsistit on äreitä ja äkkipikaisia.
    xxx/ellauri104.html on line 206: There is a undeniable link between bad mental health and genius in a lot of geniuses. Albert Einstein was famously a strange individual who struggled to find his arse with both hands at night. Looking at Einstein it becomes clear that something is off with him. He dressed in such a strange way and always appeared disheveled. That is a sure sign of being crazy.
    xxx/ellauri104.html on line 208: There is a long list of genius level individuals who become the top 1% of professionals in their field but also suffer from an inability to socialize, communicate, or suffer from mental health issues. One wonders if the flaws in the brain that cause something like schizophrenia also cause one to be a genius intellect. Take Piki for instance.
    xxx/ellauri104.html on line 210: Here are some more "geniuses" who had mental health problems
    xxx/ellauri104.html on line 216: Michelangelo: Autism
    xxx/ellauri104.html on line 230: Profile photo for Angel Wills (a red ball)
    xxx/ellauri104.html on line 231: Angel Wills
    xxx/ellauri104.html on line 234: It was not that they were unnormal. It was that they were possessed by a higher being that caused them to have such genius levels of intelligence. This possession made them less sociable because they are aware of the darkening hearts of mankind. Those who know the truth, keep it to themselves. Those who do not know the truth, live in ignorance that is bliss.
    xxx/ellauri104.html on line 243: Profile photo for Angel Wills (a red ball)
    xxx/ellauri104.html on line 244: Angel Wills
    xxx/ellauri104.html on line 247: The truth is, schizophrenia has nothing to do with whether you are wise or intelligent. However, schizophrenia is a very misunderstood subject by your kind.
    xxx/ellauri104.html on line 253: Funny thing is, nobody knows why neurotransmitters are of a different level for people with "schizophrenia" and blame it on this label. Those with such illnesses were not always measured for levels of neurotransmitters, they were only assumed to have such levels of neurotransmitters by the psychiatrist who has no real medical background like that of a surgeon. To worsen it, Earthling's medical science has yet to be able to measure these levels accurately and safely! Isn't this shocking?
    xxx/ellauri104.html on line 255: The truth is this: Neurotransmitters are always regulated for optimal performance due to a process called Homeostasis. This is the body's naturally intelligent way of regulating itself by creating a optimal condition using whatever resources is available to the body to make it as healthy as possible. Therefore there is no such thing as too much or too little of neurotransmitters, unless you have a state of malnourishment.
    xxx/ellauri104.html on line 261: This is easily proven if you can conduct human trials the correct way. This requires a deep understanding of how the body works first… including how neurotransmitters work in an overall POV, which includes knowledge of the brain, the body, the nervous system, the neurons and finally why Homeostasis is always correct. The way your education system works limits your view because you only study within your specialization. You need to become a overall learner across various disciplines to find Truths. Because the Creator is someone who knows literally EVERYTHING!
    xxx/ellauri104.html on line 266: POV Percentage of Volume (finance)
    xxx/ellauri104.html on line 275: POV Peak Operating Voltage
    xxx/ellauri104.html on line 295: POV Pajotse Oldtimer Vrienden (Dutch; vintage automobile club; Belgium)
    xxx/ellauri104.html on line 307: POV Path of Vengeance
    xxx/ellauri104.html on line 336: POV People on Verge
    xxx/ellauri104.html on line 348: The real reason for schizophrenia and depression and mild Asperger's and autism etc. are ALL caused by the spirit!
    xxx/ellauri104.html on line 353: All these will be discovered by your scientists one day if your kind is open to new information. These new information are just facts waiting to be proven and to be accepted by your mainstream. Proving is easy, spreading them to the rigid minds of people is hard! This message is for an intended audience only.
    xxx/ellauri104.html on line 357: P.S. POV in this context most likely stands for Person On the Verge.
    xxx/ellauri104.html on line 537: Kiinnostavaa mutta tuskin ylläri että nää mielenterveyden ongelmat on pitkälle juuri ne mistä kirjailijat ja moralistit puhuvat. Tämmöisiä ovat muurahaiset jotka ei kanna enää kekoon korsia vaan alkavat oudosti kiertää ympyrää ja pureskella toisia. Ennen pitkää niihin tarttuu pari korstoa jotka kantavat ne ulos pesästä.
    xxx/ellauri104.html on line 591: Conflict, struggle, anger, respect for society's rules
    xxx/ellauri104.html on line 663: MMPI:n skaalat ylempänä tehtiin sodan aikana 1943 varmaan sotamiesten syynäyxeen. Rauhan aikana on toisenlaiset ongelmat nousseet pinnnalle. Niitä varten on kliinisiä skaaloja restrukturoitu.
    xxx/ellauri104.html on line 669: The effects of removal of the common variance spread across the older clinical scales due to a general factor common to psychopathology, through use of sophisticated psychometric methods, was described as a paradigm shift in personality assessment.]
    xxx/ellauri104.html on line 671: Critics of the new scales argue that the removal of this common variance makes the RC scales less ecologically valid (less like real life) because real patients tend to present complex patterns of symptoms.[citation needed] Proponents of the MMPI-2-RF argue that this potential problem is addressed by being able to view elevations on other RC scales that are less saturated with the general factor and, therefore, are also more transparent and much easier to interpret.
    xxx/ellauri104.html on line 684: A general measure of distress that is linked with anxiety, depression, helplessness, hopelessness, low self-esteem, and a sense of inefficacy
    xxx/ellauri104.html on line 702: Measures a negative or overly-critical worldview that is associated with an increased likelihood of impaired interpersonal relationships, hostility, anger, low trust, and workplace misconduct
    xxx/ellauri104.html on line 720: Measures a tendency to worry/be fearful, be anxious, feel victimized and resentful, and appraise situations generally in ways that foster negative emotions
    xxx/ellauri104.html on line 765: Neurosis is a class of functional mental disorders involving chronic distress, but neither delusions nor hallucinations. The term is no longer used by the professional psychiatric community in the United States, having been eliminated from the Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM) in 1980 with the publication of DSM III. However, it is still used in the ICD-10 Chapter V F40–48.
    xxx/ellauri104.html on line 788: Hysteria (kreik. hystera 'kohtu') on historiallinen tautinimeke, joka jaettiin myöhemmin kahteen alaluokkaan hysteeriseksi neuroosiksi ja konversiohysteriaksi. Hysteerinen neuroosi nimettiin uudelleen somatoformiseksi häiriöksi, ja nykyisin siitä käytetään nimitystä somatisaatiohäiriö (F45.0). Konversiohysteria nimettiin uudelleen konversiohäiriöksi, jota nimikettä käytetään edelleen suomalaisessa psykiatriassa, vaikka sairauden virallinen nimi on muuttunut dissosiaatiohäiriöksi (F44). Osa lääkäreistä on ruvennut kutsumaan hysteriaa psykogeeniseksi, toiminnalliseksi tai lääketieteellisesti selittämättömäksi häiriöksi.
    xxx/ellauri104.html on line 859: Ihminen joutui synnin alle jo paratiisissa syntiinlankeemuksessa eli perisynnissä. Kaikki ovat perisynnin takia syntisiä. Sodomasta ja Gomorasta ei löytynyt vaadittua kymmentä synnitöntä, vaikka lapsiakin sen kokoisissa kaupungeissa oli tuhansia. Kaikissa sioissa oli pikkuisen likaa. Viattomuus ei pelastanut niitä lapsia. Viattomuusoppi on ihmisen helliin tunteisiin vetoavaa ihmisoppia, ei Raamatun oppia, joka vetoaa aivan toisiin tunteisiin.
    xxx/ellauri104.html on line 861: Room. 5:12 (Adamissa kaikki kuolivat hengellisen kuoleman ja joutuivat synnin alle, myös lapset). Viscatcaa ne ciwiin!
    xxx/ellauri104.html on line 906:
    Hölmö uskovainen neekeri Nigeriasta haastaa liukkaita ateisteja. Oops - N-sana lipsahti.

    xxx/ellauri104.html on line 920: Loren Cunningham ja Janice Rogers ”Luovutusvoitto – Jeesukselle luovuttamisen dynamiikka” (Päivä 2001) lainaus sivulta 123: ”Näin tapahtui pienelle tytölle Itä-Saksassa. Kuulin hänen elämästään pastori Gerhard Wessleriltä, kun olin puhumassa hänen seurakunnassaan Frankfurtissa. Tämä pieni kymmenvuotias tyttö oli Mecklenburgissa, Itä-Saksassa asuvan kristityn perheen tytär. Hänen oli käytävä paikallista kommunistikoulua, jossa oppilaiden usko Jumalaan yritettiin järjestelmällisesti tuhota. Opettaja esimerkiksi käski lasten painaa päänsä pulpettia vasten ja pyytää Jumalalta karamellia. Odottaessaan hetken ja nähtyään, ettei mitään tapahtunut, opettaja nauroi ja sanoi: ’Näettekö nyt, Jumalaa ei ole olemassakaan! Mutta pyytäkääpä karamellia hallitukselta.’ Sitten jokaiselle oppilaalle annettiin makeinen hallituksen puolesta.
    xxx/ellauri104.html on line 923: ’Sinun on tänä iltana kirjoitettava kotona viisikymmentä kertaa: ’Jumalaa ei ole olemassa.’ Pieni tyttö meni kotiin, rukoili vanhempiensa kanssa ongelman puolesta ja kirjoitti sitten viisikymmentä kertaa: ’Jumala on olemassa!’ Kun hän seuraavana päivänä palautti paperin, opettaja oli raivoissaan. Nainen räjähti. ’ (Ilkeä commie ope oli nainen.)
    xxx/ellauri104.html on line 947: Ei siitä tuota voi suoraan päätellä. Onhan paljon muitakin vaihtoehtoja, kuten se että Jumala tai jumalat tai jumala lukuisilla eri persoonilla on täysi kusipää (joku persoona esim. se Jeesus voisi vaikka olla kivakin ilman sosiopaatti ”isäänsä”… ja siitä ”pyhästä hengestä” ei pirukaan/Lucifer saa selvää… suomalaisten uskoma kolmipersoonaisuus-häiriöinen Jumala on aika hassu käsite jo sinällään…).
    xxx/ellauri104.html on line 981: Room. 14:2 (Paavali) Vain heikot ovat vegetaristeja.
    xxx/ellauri104.html on line 991: 5. Moos. 20:16-17 ”Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon, vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt.”
    xxx/ellauri104.html on line 1001: 5. Moos. 13:13-16 ”Jos saatte tietää, että jossakin niistä kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän asuttaviksenne, on kelvottomia miehiä, jotka ovat viekoitelleet kaupunkinsa asukkaat palvelemaan muita, teille vieraita jumalia … teidän on miekalla surmattava sen kaupungin asukkaat. Julistakaa kaupunki Herralle kuuluvaksi uhriksi, hävittäkää se ja surmatkaa sekä asukkaat että heidän karjansa.”
    xxx/ellauri104.html on line 1028: V: Ongelmana on nyt se, että Suomen sosialistinen talouskokeilu on epäonnistunut, niin kuin kaikkialla muuallakin.
    xxx/ellauri104.html on line 1205: Mikäs vika siinä sitten on? Kyllä ja ei. Jeesuskin käski sanoa juuri näin: vastatkaa vaan kyllä kyllä ja ei ei, mikä siihen lisätään on pahasta. Vittuako täytyy kaikkien pitää karvalakin lippoja samoin päin. Sitähän ne ajaa ize kunkin kannan kannattajat: kaikki mukaan! ne huutavat kuin Woku rapujuhlakännissä. Eiko nyt oisi paras jättää toisten jalkovälit rauhaan ja kunkin hoitaa vaan omat asiansa. Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder.
    xxx/ellauri104.html on line 1217: Toinen hyvä kikka saada herran tahto selville on Kaarlo Syvännön suosittama peukalovärssy. Ei tarvi säntäillä kuin pyromaani jolta on tikut hukassa. Homojen eheytys on hyvä bisnes hengellisille liikkeille ja psykologeille, kannattaako siitä luopua kuin turpeennostosta vain jonkun hatusta vedetyn pykälän perusteella?
    xxx/ellauri104.html on line 1228: Seppo Heinola: Raamatun käännöksen ja fundament. tulkinnan mukaan mies oli ensin, mutta biologinen fakta on se, että ihmisen perusmuoto on nainen. Kaikki sikiöt ovat ensin tyttöjä, kunnes jotkut alkavat y-kromosomin SRI geenin vaikutuksesta miehistyä. Jäänteenä tästä alkunaisellisuudesta ovat mm. miehen nisät. En tiedä mixi miehellä on nisät se on mysteeri mutta pidän mysteereistä, sanoo  vaaleenpunanen katolinen ämmä Black is new Orangessa transuneekerille eikä anna sille hormonilääkettä. Vitun izekäs kusipää.
    xxx/ellauri104.html on line 1234: Juttu aukeaa käsitteen ’avuksi’ kautta sillä samaa sanaa käytetään Adamin avuksi ensixi kokeilluista elämistä (lammas, kameli, gerbiili) kuin Eevasta. Kun eläimistä ei tätä ’apua’ siis ollut, niin tarkoitus on sitten selvästi sanoa, että saman lajin eliöiden tulee pariutua keskenään. Tehtyään Eevan jehu palasi askartelemaan eevat myös muille eläimille. Siinä meni vielä muutama tovi, meni ylitöixi. Elukoiden parisuhteen/avioliiton naaras viestittää sovituin esim haju- ja värimerkein yhteisön muille naaraille, että tämä tyttö on varattu ja uros viestittää muille uroksille mylvimällä että tämä naaras on varattu. Ja molemmat viestittävät esim. äänin ja elein olevansa juuri nyt varattuja, älkää katkaisko puhelua vaan pysykää langalla. Koska apina ei ole luonnostaan yksiavioinen, niin näin turvataan yhdyntärauhaa ja määritellään myös mahdollisten jälkeläisten huoltovastuu ilman aisankannattamisen riskiä. Sitä vartenhan se immenkalvokin on luotu.
    xxx/ellauri104.html on line 1240: Lisäksi samaa sukupuolta olevilla pareilla ongelma on kaksinkertainen: seksi on seksiä seksin vuoksi eikä siitä voi edes seurata lisääntymistä. Samaa sukupuolta oleville ei tarjota mahdollisuutta harjoittaa seksuaalisuuttaan ”luvallisesti” avioliitossa, koska seksillä pitää olla lisääntymistarkoitus, mikä ei heidän kohdallaan edes teoriassa toteudu. Juuri tähän piirteeseen oletan Miikka Ruokasen, Eero Huovisen ja Juhani Forsbergin omissa pohdinnoissaan liittyvän.
    xxx/ellauri104.html on line 1340: Debatti on terapeuttista jos pääsee joholle, muuten turhauttavaa ja traumaattista, niinkuin 30v sitten Cambridgessa sen Ruben Stillerin pirulaisen kaa. Mä luulin olevani eto selittäjä mutta kakkosexi jäin. Kökkötraktorixi nimitti. Se vaivaa vieläkin. Mä oisin voinut sanoa... No antaa olla. Vaan missäpäs on Ruben Stiller nyt? Eipä näy vuosijuhlissa. Pääministeri Sipilääkin se ahdisti! Jeesuxentappaja!
    xxx/ellauri104.html on line 1357: Jos halu on suurempi kuin kyky ei ole vapaa. Pikkukaupunkilainen on luonnostaan psykologi ja sydämen tuntija (1859), ja sixi olen hämmästynyt tavatessani niissä hyvin paljon aaseja. Onko Kuopio pikkukaupunki? Onko Varkaus? Onko Helena Lindgren yhtä ovela kuin Maria Alexandrovna? Onko se yhtä nousukas? Kannattiko karkottaa Pössin Mimosa? Entä Riitta Pylkkänen? Kannattiko karkottaa Niken pienikorvalehtinen Elisa? Nyt on liian myöhäistä. Sysmä ainakin on tuppukylä. Haavikoilla hirnuu ja aivastelee aaseja. Vastapäätä asuu sydämentuntijoita ja psykologeja.
    xxx/ellauri113.html on line 46: General relativity also works perfectly well as a low-energy effective quantum field theory. For questions like the low-energy scattering of photons and gravitons, for instance, the Standard Model coupled to general relativity is a perfectly good theory. It only breaks down when you ask questions involving invariants of order the Planck scale, where it fails to be predictive; this is the problem of "nonrenormalizability."
    xxx/ellauri113.html on line 52: With gravity, this high-energy/short-distance correspondence breaks down. If you could collide two particles with center-of-mass energy much larger than the Planck scale, then when they collide their wave packets would contain more than the Planck energy localized in a Planck-length-sized region. This creates a black hole. If you scatter them at even higher energy, you would make an even bigger black hole, because the Schwarzschild radius grows with mass. So the harder you try to study shorter distances, the worse off you are: you make black holes that are bigger and bigger and swallow up ever-larger distances. No matter what completes general relativity to solve the renormalizability problem, the physics of large black holes will be dominated by the Einstein action, so we can make this statement even without knowing the full details of quantum gravity.
    xxx/ellauri113.html on line 54: This tells us that quantum gravity, at very high energies, is not a quantum field theory in the traditional sense. It's a stranger theory, which probably involves a subtle sort of nonlocality that is relevant for situations like black hole horizons.
    xxx/ellauri113.html on line 56: None of this is really a contradiction between general relativity and quantum mechanics. For instance, string theory is a quantum mechanical theory that includes general relativity as a low-energy limit. What it does mean is that quantum field theory, the framework we use to understand all non-gravitational forces, is not sufficient for understanding gravity. Black holes lead to subtle issues that are still not fully understood. But not contradictions, just lacunae.
    xxx/ellauri113.html on line 80: Hawking sanoo että kaikkeus on nyhjästy tyhjästä, mutta se ei vakuuttanut Perza Rovamoa (joka heitti mut ulos marxismi-leninismin opintopiiristä kun uskalsin ehdottaa Hegelin vastakkaista mielipidettä), eikä se vakuuta Hannu Mäkelää. Aristarkhos 300 eKr. ymmärsi taivaankappaleiden asennot, mutta se ei vakuuttanut aikalaisia, eikä vakuuta Flat Earth porukoita vieläkään. Lyödäänkö vetoa, huutaa Blaise paskalta mustalta reijältä.
    xxx/ellauri113.html on line 85: The proposition, nothing comes from nothing, nothing is just nothing, owes its particular importance to its opposition to becoming in general and hence also to the creation of the world out of nothing. Those who zealously hold firm to the proposition, nothing is just nothing, are unaware that in so doing they are subscribing to the abstract pantheism of the Eleatics and essentially also to that of Spinoza. The philosophical view that accepts as principle that being is only being, nothing only nothing, deserves the name of 'system of identity'; this abstract identity is the essence of pantheism. - Hegel, 'Becoming', in 'The Science of Logic', 1812. [Kay Sage, 'Arithmetic of Breaking Wind', 1947]
    xxx/ellauri113.html on line 91: ja josta vielä hölmömpi idealisti Heidegger kirjoitti kirjan:
    xxx/ellauri113.html on line 93: The Principle of Reason, the text of an important and influential lecture course that Martin Heidegger gave in 1955-56, takes as its focal point Leibniz's principle: nothing is without reason. Heidegger shows here that the principle of reason is in fact a principle of being. Much of his discussion is aimed at bringing his readers to the "leap of thinking," which enables them to grasp the principle of reason as a principle of being. This text presents Heidegger's most extensive reflection on the notion of history and its essence, the Geschick of being, which is considered on of the most important developments in Heidegger's later thought. One of Heidegger's most artfully composed texts, it also contains important discussions of language, translation, reason, objectivity, and technology as well as remarkable readings of Leibniz, Kant, Aristotle, and Goethe, among others. And lots of black-and-white pictures of scantily dressed women.
    xxx/ellauri113.html on line 95: Hawkingista toi periaate on yhtä höpöä kuin jumala. Olen ihan samaa mieltä. Jos jumala olisi olemassa, Stephen kysyisi siltä mixi se teki kaikesta niin hankalaa. Sitä mahtaisi moni muukin kysellä. Jumala ei luonut maailmankaikkeutta koska sillä ei ollut aikaa. Monet eläkkeelle lähtijät sanovat että nythän ne kiireet vasta alkoivat. Varsin valehtelevat. Aika on kyllä vähissä, mutta kenellä nyt sinne päin on niin kiirettä. Usko kuolemanjälkeisen elämään on pelkkää toiveajattelua. Sitähän se usko on: lujaa luottamusta siihen mitä ei ole näköpiirissä, mutta toivoisi olevan. "Tietyllä tavalla elämämme jatkuu geeneissä ja meemeissä", lohduttaa Stephen. Niinpä niin. Sitä jäi suremaan 3 lasta ja kiltti Jane.
    xxx/ellauri113.html on line 100: Ihmisen geneettinen informaatio on noin 50 Harry Potter-kirjan luokkaa. Suurin osa siitä on tarpeetonta. Kirjoina vuosittain ilmestyvän informaation määrä on biljardikertainen mutta siitä 99% on täyttä roskaa.
    xxx/ellauri113.html on line 102: Hawking uskoo että tulee geenimodifioituja supermiehiä jotka ajaa sukupuuttoon nykyiset lihassurkastumavammaiset. Tai sit ne voidaan korvata koneilla kuten Tapsan kohdalla oli 99%sesti jo tehtykin. Mutta toisiin tähtiin ei päästä ylivalokoneilla, koska siinä tapauxessa olis Hawking Mark II jo käynyt tulevaisuudesta täällä turistoimassa ja tempassut ramman Stephenin mukanaan Nobel kainalossa pilvenlongalle.
    xxx/ellauri113.html on line 118: K. Voiko aikamatkustaa? Voiko naida äitinsä ja tappaa oman isänsä? Siitä tulee kyllä ongelmia. Ovatko ne loogisia?

    xxx/ellauri113.html on line 144: Maailma on käynyt meille pienexi. Olemme kaikki syyllisiä, pudotimme spagettikattilan. Halusimme sähkötuolin, käsin pyöritettävä ei kelvannut. Meillä tutkijoilla on jälleen kerran erityinen vastuu, ja ansaizemme sixi erityisiä vapauxia. Suuri yleisö on tarpeettomin riski. Meitä odottaa paha perikato, muttei kauan. On kiirehdittävä. Siis ryhdyn toimiin nyt. CROAK! Hyvin toimittu Tapani, suuri yleisö on nyt yhtä pienempi.
    xxx/ellauri113.html on line 157: Loput tästä transhumanismipläjäyxestä on niin luotaantyöntävää etten tiedä hirviääkö edes lukea. Tää on ihan samaa paskaa kuin Hararin ja Pagen jutkuilla ja gatesziljonääreillä. Hirveätä hubrista. Ne konstruoivat izestään ja kaltaisistaan ponssareista jotain titaaneja.
    xxx/ellauri113.html on line 160: Ei ihme että Tapsa salaa peukuttaa geenimanipulointia. Senhän kippuraisuus johtui geenivirheestä, vieläpä yhdessä ainoassa geenissä. Hizi sen kun oisi saanut korjatuxi ajoissa! Mutta ei. Ellei maailma muutu totalitaarisexi joku porho vielä alkaa kehittää ihmisestä parannettua painosta. Mieluummin kärsin vaikka Stalinia. Nousen seisaalleni ja annan sille loppumattomia suosionosoituxia.
    xxx/ellauri113.html on line 177: Näitä avaruusälyttömyyxiä on ollut pyykkikorikaupalla, yhtä naurettavilla nimillä: Project Dragonfly, Project Daedalus, Project Icarus, Project Longshot, Project Alpha Centauri, Project Starlight, Project Starwisp, Project Star Trek, Project Star Wars, Project Propellerhead in a Rollator, etc.etc. Tekniset haasteet ovat suunnattomia. Nämä ovat kuitenkin vain teknisiä ongelmia. Isot ongelmat on propellipäiden propellipäässä. Kiehtovia lentoja. Apinoiden paskat leviäisivät 1. kerran ympäröivään avaruuteen. Luuleeko nää että joku siellä kaipaa niitä? Saatanan tunarit, sanoisi Urho Kekkonen. Tapsa on jo razastanut tähtiin valonsäteellä. Toivottavasti karvanopat paloivat. Toivon parasta. Minun on pakko. Mulla ei ole muuta vaihtoehtoa. Vittu onpas, heitä toivosi. Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää. Se ei ole uhka, se on lupaus.
    xxx/ellauri113.html on line 199: V: Vitut muovaatte. Painelette viimeisen ihmeen perässä kuin apinat, tai veteen kallistuvaa ruohonkortta ylös kiipeävä kohortti termiittejä. Kun ajattelen neroutta, mieleeni tulee Einstein tukka pystyssä ja kieli ulkona. Tai Hawking istumassa kierona rullatuolissa naama vinxahtaneessa virnussa. Aika pelottavaa. Neron keskeisiä piirteitä on päättömyys, exentrisyys, älyvapaus ja julkeus. Onkohan kaikki nerot narsisteja? Todennäköisest ovat. Hawkingin mielikuvitus lähti laukalle sen kuunnellessa cocktailkuzuilla jotain vielä tylsempää tyyppiä. Johnkin purki leluautoja pienenä mutta se sentään oppi korjaamankin niitä. Hawking ei pystynyt muuhun kuin tekemään lisää tuhoja. Ei ihme että laahus on oppinut epäilemään asiantuntijatahoja, ne on niin selkeästi omistavan luokan renkejä. Se että nykyajan nuorten pitää olla selvillä tekniikasta on paskapuhetta, tuotteistetut arkipäivän gadgetit toimii tökkimällä tai izestään, niitä osais käyttää vaikka marakatit.
    xxx/ellauri113.html on line 201: Ratkaisemattomien kysymysten joukossa Hawkings luettelee: 1) miten maapallon elämä sai alkunsa? 2) mitä on tietoisuus? Tok tok, haloo onko siellä ketään? Anybody ho-ome? Mä en ymmärrä mix 1) on niin tärkeää, ja 2) ei musta ole edes ongelma. Tietoisuus on sitä että tietää missä mennään ja että mä ize menen siinä. Ei siinä ole mitään kummallista. Sellaisen robotin rakentaa kuka tahansa, ota vaikka tavallinen navigaattori. Maailmankaikkeuden reunaehdoissa täytyy olla jotain erityistä. Mixi pitää? Se on taas tollanen ennakkoluulo, uskonnollinen eli egoistinen oletus. Uskonto on termiittipesän egoismia.
    xxx/ellauri113.html on line 203: Hyvä esim: maapallo on käymässä meille liian pienexi, sanoo egoistis-narsistinen Tapani. Päinvastoin! Meistä on tullut maapallolle liian iso rasite. Sietää soveltaa E.Saarisen suhteellisuusteoriaa: ei suurenneta pesätonttia, vaan pienennetään termiittitiheyttä. Intel on tukenut minua 25 vuotta, siitä sille suuret kiitoxet Hi Google! Thanx Siri! Much obliged Segway --- AARGH! Mein Leben! Pääsin tähän saavutuxeen sisäisen paloni ansiosta. Käytän aivojeni käyttöliittymänä Facebookia. (Tästä mainoxesta oli sovittu Silverfishin kaa, se kuuluu meidän läpimurtotähdenlentodiiliin.) Sillä seuraajani pysyvät ajan tasalla uusimmista teorioistani. Käytän sitä vielä täältä pilvenlongalta, please tune in! Internet yhdistää meidät kaikki kuten Matrix-leffassa, olemme neuroneja jättimäisissä sähköaivoissa. Ja kun älykkyysosamäärä on sen mukainen, mihin emme kykenisi? Voimmeko edes luoda niin isoa kiveä ettemme jaxa sitä nostaa? Kaikkien pitää palvoa tiedettä kuin jotain jumalaa. Hei Pekka, voitit vedon, Hawking silinteripäisine virkaveljineen on todellakin kotoisin mustasta aukosta!
    xxx/ellauri113.html on line 210: Although I did not know Prof. Hawking, I do have ALS, which puts me in a similar situation. He has to have someone to help him. As simple as that. Although they may use a Hoyer lift, and if he still values his privacy, he may also use a bidet rather than being wiped. This is a terribly debilitating illness, that presents new challenges at every turn.
    xxx/ellauri113.html on line 219: V. Hawking was actually spotted in church not infrequently in Cambridge. In Britain, you’re not actually expected to believe in God in order to go to church, if you feel like going to church. If you do believe in God, you’re not expected to go to church either. You go to church if you like going to church for some reason, and that’s that.
    xxx/ellauri113.html on line 222: Being buried in Westminster Abbey is generally considered a very high honour. Not that you’re likely to care after you’ve died. Once you’re dead, it’s no longer about you. It’s about how people remember you. More people are likely to remember him buried in Westminster Abbey than in outer space, which appears sparsely populated at best.
    xxx/ellauri113.html on line 230: Ankean harmaana kevätpäivänä Cambridgessa mustien aukkojemme saattue lähti matkaan kohti yliopiston Great Job Steven kirkkoa. Nuoria ihmisiä Tintti-julisteineen parveili joka paikassa. Collegen juhla-asuinen pedelli norsusauvoineen ja silinterihattuineen käveli hitaasti pitkin katua. Tätini puristi kättäni. Aloimme molemmat itkeä. "Hän olisi ollut tästä mielissään", täti kuiskasi. Steven ääni lähetettiin radioteleskoopilla kohti mustaa aukkoa. Yllättävän vaatimaton kaveri. Ei jättänyt koskaan kertomatta viziä. Yllättävän paljon yhteistä sillä on Pekan kaa. Se opetti lapsistaankin röyhkeitä, Lucy sai piispan kyynelehtimään tiukatessaan siltä jumalatodistuxia. Moinen ei todellakaan ole tapana. Tapsan poika viittasi fyysikkokouxessa ja pyysi puheenvuoroa esittääxeen jonkun typerän kysymyxen sedille. (Mä tein samoin Sepun väitöstilaisuudessa.) Nenäkkäitä lapsia. Äiti sai pientä taukoa alituisista hoitovelvollisuuxistaan. Olikohan Mason mukana hautajaisissa? Kiitoxet Homer Simpsonille, jonka kanssa Tapsa teki uraauurtavaa yhteistyötä Simpsonit-televisiosarjassa. Steve ei varmaan ollut lukenut sitä kohtaa raamatussa jossa sanotaan että se on totta.
    xxx/ellauri113.html on line 248: Lysenkolaisuus tarkoittaa Trofim Denisovitš Lysenkon johtamaa näennäistieteellistä liikettä, joka vastusti Gregor Mendelin kehittämää perinnöllisyystiedettä. 1948 genetiikka julistettiin porvarillisexi psuudutieteexi. 3000 tutkijaa sai potkut, pantiin vankilaan tai likvidoitiin. Muutettiin käteisexi. Lysenkolaisuus sai Neuvostoliitossa virallisen aseman, ja sitä harjoitettiin maassa 1930-luvulta Stalinin kielitieteen sisartieteenä vuoteen 1965 asti. Sadot pienenivät.
    xxx/ellauri113.html on line 251: Paizi että epigenetiikan mukaan ne voivatkin periytyä. Never say never. Im Grunde der Moldau da wandeln die Steine. Der Grosse bleibt gross nicht, klein nicht die Kleine. Avaruus on Vltava mutta alku se on silläkin, ja loppu tulee koko touhulle kun kaikki lopulta on jäähtynyt. Siitäkin on jotkut huolissaan.
    xxx/ellauri113.html on line 253: Alkuräjähdyxen mikroaaltouuni, johon pantiin Schrödingerin kissa, lämmittää vieläkin heikosti kuin Rauhixen 50-luvun sähköhella. Se ei hevin jäähdy. Joskus pitää ottaa pois koko sulake. Ne jotka muistavat analogiset televisiot ovat nähneet sen. Pikku jääkarhu exyneenä lumisateeseen. Siihen heräsi joskus nukahdettuaan teeveen ääreen. Jouzenet oli lentäneet etelänavasta vielä etelään ja pöllö räpsäyttänyt toisenkin silmän kiinni.
    xxx/ellauri113.html on line 468: Mixi oisi kehittynyt lisääntymistapa joka johtaa meidät sukupuuttoon? No hizi Pekka ei Darwinilla ole mitään vastaan sukupuuttoa! Ei lajit ole mikään päämäärä, ei homo sapiens sen enempää kuin tyhmemmätkään homot. Evoluutiolla ei ole mitään päämäärää, se menee siitä mistä aita on matalin, ei eteen eikä taaxepäin. Sun Pekka olemassaolo on vaan surullinen sattuma. Tää on egoistien ja narsistien ihan MAHDOTONTA hyväxyä. KAIKKI rakennetaan sen ympärille eze ei olis sattuma eikä väliaikaista vaan jatkuis iankaikkisesta iankaikkiseen. Sen eteen Pekka on valmis vaikka lopettamaan ryyppäyxen ja pöpöttämään hehetellen mitä sylki suuhun tuo. Turpiin vaan ja onnea. Adam ja Eva eli 1000v koska niiltä puuttui geenivirheitä. Täähän haiskahtaa jo Hawkinsilta ja transhumanismilta. Bylsinnästä tuli esivanhemmille geenivirheitä. Niistä lähin ihmisen evoluutio on ollut pelkkää ravunkäyntiä.
    xxx/ellauri113.html on line 472: Pekka sanoo ettei Jeesus valinnut apostolixi kirjanoppineita. Paizi Paavalin, ton suuren juutalaisen konnamiehen, joka kyllä taisi ihan valita ize izensä. Se oli Pekankin ratkaisu, kun äänestäjät äänestivät jaloillaan. David Berlinski laski että matka virtahevosta behemotixi oli yhtä pitkä kuin kuplafolkkarista U-Bootixi. (VW valmisti sodan aikaan lentokonemoottoreita, muttei U-Booteja.) Mutta Berlinskin matematiikka oli lyhyempi vielä kuin Valtaojan, vajaan vuoden pituinen. Se suuttui varmaan biologeille kun ne heitti sen Columbiasta pihalle.
    xxx/ellauri113.html on line 474: David Berlinski (born 1942) is a apostate Jewish-American author who has written books about mathematics and the history of science as well as other fiction. He is a senior fellow of the Discovery Institute´s Center for Science and Culture, a center dedicated to promulgating the pseudoscience of intelligent design.
    xxx/ellauri113.html on line 476: David Berlinski was born in the United States in 1942 to German-born Jewish refugees who had immigrated to New York City after escaping from France while the Vichy government was collaborating with the Germans. His father was Herman Berlinski, a composer, organist, pianist, musicologist and choir conductor, and his mother was Sina Berlinski (née Goldfein), a pianist, piano teacher and voice coach. Both were born and raised in Leipzig where they studied at the Conservatory, before fleeing to Paris where they were married and undertook further studies. German was David Berlinski´s first spoken language. He earned his PhD in philosophy from Princeton University.
    xxx/ellauri113.html on line 478: After his PhD, Berlinski was a research assistant in the Department of Biology at Columbia University for less than one year. He has taught philosophy, mathematics and English at Stanford University, Rutgers, the City University of New York and the Université de Paris [citation needed]. He was a research fellow at the International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) in Austria and the Institut des Hautes Études Scientifiques (IHES) in France [citation needed. Maybe it is all a bunch of lies.]
    xxx/ellauri113.html on line 480: Berlinski has written works on systems analysis, the history of differential topology, analytic philosophy, and the philosophy of mathematics. Berlinski has authored books for the general public on mathematics and the history of mathematics. These include The Secrets of the Vaulted Sky (2003), aimed to redeem astrology as "rationalistic"; Publishers Weekly described the book as offering "self-consciously literary vignettes ... ostentatious erudition and metaphysical pseudo-profundities".
    xxx/ellauri113.html on line 484: An opponent of biological evolution, Berlinski is a senior fellow of the Discovery Institute's Center for Science and Culture, a Seattle-based think tank that is a hub of the pseudoscientific intelligent design movement. Berlinski shares the movement's rejection of the evidence for evolution, but does not openly avow intelligent design and describes his relationship with the idea as: "warm but distant. It's the same attitude that I display in public toward my ex-wives." Berlinski is a critic of evolution, yet, "Unlike his colleagues at the Discovery Institute,...[he] refuses to theorize about the origin of life." Vitun jutku, ei niihin ole luottamista, jeesuxen murhaajiin.
    xxx/ellauri113.html on line 490: Professor Stuart Burgess. About: I have a passion for designing engineering systems including bio-inspired designs. Like many scientists I believe that the natural world has a Designer. The purpose of this website is to share some of my design work and to share personal views about why I believe in a Creator. Below is a picture of me holding our two family Chihuahuas – Bambi and Minnie. They were created by the Creator, not me. My creation articles:
    xxx/ellauri113.html on line 492: Burgess, Stuart. “The Beauty of the Peacock Tail and the Problems with the Theory of Sexual Selection.” Journal of Creation 15, no. 2 (August 2001): 94–102.
    xxx/ellauri113.html on line 494: Burgess, Stuart. “Critical Characteristics and the Irreducible Knee Joint.” Journal of Creation 13, no. 2 (August 1999):112–117.
    xxx/ellauri113.html on line 498: We have no evidence about what the first step in making life was, but we do know the kind of step it must have been. It must have been whatever it took to get natural selection started . . . by some process as yet unknown.
    xxx/ellauri113.html on line 502: How dense can these creation types really be? Wanting very much for something to be true turns people into imbeciles. The least one can say for Dawkins is that he knows what he doesn´t know. He his happy to just wait and see. One of my daughters challenged the teacher and said, “Miss, you keep saying ‘evolution did it,’ but you never actually explain how evolution did it.” The teacher had to confess that my daughter made a valid criticism, and the rest of class agreed. So what? How did god create the snake? Did he roll it like Gary Larson shows, or did he use some other method? Did he just make a hypnotic gesture? (Yes, see below.)
    xxx/ellauri113.html on line 504: Mutta kanalinnuista on Pekalla sisäpiirin tietoa. Jumala loi alkukukon ja alkukanan joihin oli ohjelmoitu muiden kanalintujen lajiutuminen. Eikös tää tuu vaarallisen lähelle evoluutiota? Kanat jaoteltiin vasta vedenpaisumuxen jälkeen, jonka senkin siis jumala oli suunnitellut edeltä. Intelligenttiä designiä indeed, tosi kaukonäköistä. "Nää tyypit jotka mä loin viimexi lankeis sit mun ansaani, ja myöhemmin mä päättäisin hukuttaa niiden jälkeläiset, paizi Nooan porukoita ja minimisti eläinnäytteitä, ei siis kande lajiuttaa heti kanalintuja." Arkkiin meni 8000 nenän kautta hengittävää paria eläimiä (Pekka kertoo että 16K eläintä mahtuu hyvin A4-kokoiselle arkille). No maaselkärankaisia on 21K lajia jälellä huolimatta apinoiden ponnisteluista, eli aika paljon duunia jäi evoluutiolle veden laskeuduttua. Komedia kehitysopista oli siis tän esityxen nimenä. Joopa joo. Parodia vois olla parempi nimike.
    xxx/ellauri113.html on line 514: Tonnage:
    xxx/ellauri113.html on line 529: 2,000 passengers
    xxx/ellauri113.html on line 530: 1,190 passenger berths
    xxx/ellauri113.html on line 536: Käy selväxi ettei Pekan tyyppisellä kreationismilla ole mitään kiistaa genetiikan kanssa, toisin kuin Lysenkolla. Koko erimielisyys rajoittuu vaan siihen mistä tuli se ensimmäinen mälli tai spermapisara. Tuliko se kuumasta keitoxesta vai jumalanko vielä kuumemmasta kärjestä. Suunnitteliko jumala lajikirjavuuden heti alusta, vai oliko Darwinin multasorkka mukana pelissä. Vielä nasevammin sanottuna: tarkoituxellako täällä ollaan vaiko vahingossa. Sehän se on avainkysymys: onko Pietarilla taivaan avaimet, vai onko ovet multakuoppaan lengollaan.
    xxx/ellauri113.html on line 540: Mutta ne silinteripäät. Ne eivät usko, koska ne rakastavat pimeyttä ja ihmiskunniaa. Hmm. Hawking ja Dawkins kyllä taitaa rakastaa kunniaa ja hämäriä tähtiä, mutta ei kai Darwin ota evoluutiosta kyydosta izelleen, eikä oikeestaan kellekkään muullekkaan. Tää se just on se ongelma (käyttääxemme Wokun mielisanoja), kunnian täytyý tulla jumalalle ja sen adjutanteille. Kunnia sille jolle kunnia kuuluu. Siellä on sen oikee paikka, ja sitähän nää saarnaajat jaxaa saarnata, ollen niitä adjutantteja.
    xxx/ellauri113.html on line 548: Pekka on käynyt Grand Canyonilla uskovaisten geologien matkassa, niinkuin mekin Seijan kanssa. Autokin me vuokrattiin, mutta palautettiin samantien, kun huomattiin ettei sitä tarvita, ja se olis syönyt ison loven matkabudjettiin. Pahaa sekoilua, Seija pelästyi että nyze oikeasti sekosi. Kanjonin reunalla me nähtiin maaoravia, Tiku ja Taku, oravien Aatami ja Eeva Nooan arkista ennen oravien lajiutumista, tod.näk.
    xxx/ellauri113.html on line 552: Asian selvittänyt expertti on diplomi-insinööri, geologi ja pappi. Siinä on jo silinterihattuja. Sehän on kuin ize jehova, suunnittelee, toteuttaa, ja kertoo laajalle yleisölle töiden tarkoituxen. Rakennamme parasta mahdollista maailmaa. Pekka Reinikaiselle tulee autoliiton lehti. Se on selkeästi vanhan liiton miehiä.
    xxx/ellauri113.html on line 576: Mixi se on joistakuista hienoa että yhtä mätkitään muiden edestä? Siinä on jotain perus-termiittimäistä, jota mä en koe läheisexi. En osaa olla kiitollinen sen enempää kuin pahoillani. Jotain luonnevikaa sekin todistaa. Multa puuttuu synnintuntoa, se on ongelma. Mut en mä suin surminkaan tahtois kuulua Pekan kanssa samaan joukkueeseen. Takuulla se vetää välistä, kotiinpäin ja kenties jopa viixeen neitosia tai pyllyyn poikasia. Isän, pojan ja hyvän veljen nimessä. Se on sleazeball, sen näkee kauaxi.
    xxx/ellauri113.html on line 584: gene">Overlapping genes on saanut Pekan kuumumaan. Se näyttää olevan enemmänkin poikkeus, lähinnä viiruxilla ja mitokondrioissa sitä saattaa esiintyä. ERITTÄIN kummaa sepustusta että geenimuutoxet on aina huononnuxia, ja että antibioottiresistentit bakteerit käyttää antibiootteja kainalosauvoina, ja ne kuolevat kun potilas ei saa antibiootteja. Tästä kai vois jätkän panna viralta, ellei se olisi jo virkaheitto lääkäri. Mut on vaan hieno homma jos uskovaista halvexitaan, se on plussaa ylhäällä. Pekan perimä on mainio, koska se on jo 2v vanhempi kuin raamatussa luvattiin. Ei kannattaisi enää kloonata, liian vähän telomeerejä. Kuka haluaisikaan. 1 Pekassa on 1 liikaa.
    xxx/ellauri113.html on line 586: Jumala joka luo ihmisen virittelemällä päästäisiä ei ole Pekan jumala. Pekka ei ole mikään viritetty päästäinen, vaan ihan vetämätön. Kristittyjen kannattaa muistaa että (hörps muovimukista) kemia ja fysiikka toimii ja kiihtyvyys. Reinikaisella on 1 esimerkki, mutta hyvä, dinosaurusburgeri. Mixei se riitä? Jos se on hyvää, niin se riittää. No on niitä enemmänkin.
    xxx/ellauri113.html on line 591: Negro napattiin ize teossa raiskausyrityxestä Tulsassa 100v sitten. Kengänkiillottaja astui vahingossa valkoisen hissitytön varpaille joka kiljahti. Tästä alkoi Tulsan lynkkausaalto Oklahomassa jossa poltettiin neekereiden Wall Street maan tasalle ja tapettiin kostoxi tyhjästä koululuokallinen mutiaisia (tai ehkä 10x enemmän, ei kukaan laskenut). 10K savunaamaa jäi kodittomaxi tuhannesta poltetusta kämpästä. Asuivat kuin sillit suolassa. Ketään ei rankaistu. Korvauxia ei maxettu. Ne juuttuivat senaattiin. 9 tapauksessa 10:stä ongelmissa jenkeissä on mukana musta nuori. 9 tapauksessa 10:stä senaattori jenkeissä on kobra vanha valkoinen. Tyttö sanoi vielä jälkeenpäin ettei siinä mitään tapahtunut, varpaisiinkaan ei sattunut. Se vaan säikähti.
    xxx/ellauri113.html on line 593: Ruozalaisessa menehdystarinassa uhri oli valkoinen mutta köyhä ja lihava muovityöläinen. Björn lähetettiin hengenahdistuxessa kotio sairaalasta niin monta kertaa kun tarvittiin että se lopulta tukehtui sinne. Ketään ei ole vielä rankaistu. Korvauxet saattaa juuttua taas senaattiin.
    xxx/ellauri114.html on line 83: Seppo Turusen mukaan taustalla on vuosikymmenien perinne tähtikultista, johon kuuluu perusteellinen imagonrakennus. Hän siteeraa kirjassa tietokirjailija Richard Stengellia, jonka mukaan agenttitoimistot ovat luoneet ammatti-imartelijoiden koulukunnan, jotka lähettelevät suojateilleen jatkuvasti lahjoja ja syytävät kohteliaisuuksia.
    xxx/ellauri114.html on line 86: Turusen mukaan myös diktaattorit hyödyntävät samankaltaista imagonmuokkausta kuin tähtikultteja rakentavat agentuurit. Heistä tehdään elämää suurempia, hymyileviä moniosaajia, joille taputetaan koko ajan.
    xxx/ellauri114.html on line 113: Ja sitten Amerikan uutisia. Randy Fitzgerald kertoo mitä mieltä Ronald Maxwell on vasemmistoleffoista. Ne on pelkkää valehtelua. Lewis and Clark-filmiin oli tulla kohtauxia, joissa Lewis ja Clark riitelivät. Sellaiseen ei ole minkäänlaista historiallista evidenssiä! Kyselytutkimuxessa on selvinnyt, mistä kenkä puristaa: lähes 2/3 haastatelluista elokuvaohjaajista uskoi, että amerikkalaisen yhteiskunnan rakenne saa aikaan vieraantumista. Tälläsestä ei ole minkäänlaista evidenssiä! Yli puolella niistä ei ollut minkäänlaista uskonnollista vakaumusta! Ei ihme että niiden leffoissa uskontoa pilkataan, hyväxytään moraallinen epävarmuuus ja samastetaan vauraus ja pahuus sekä ihannoidaan aseetonta väkivaltaa. Esim Roland Joffen ydinpommielokuva näyttää aidolta, mutta se vääntää atomipommin kehitystarinan ydinvoiman vastaisen liikkeen mainoxexi. Ei pommia, ei ydinvoimaa; ilman ydinvoimaa, ei pommia. Hetkinen mitä tarkoitatte Lucky Luke, selittäkääpä tarkemmin! Jossain toisessa leffassa Thomas Jefferson bylsii 15-vuotiasta neekeriä, tästäkään ei ole mitään evidenssiä!
    xxx/ellauri114.html on line 117: The historical question of whether Jefferson was the father of Hemings' children is the subject of the Jefferson–Hemings controversy. Following renewed historical analysis in the late 20th century, and a 1998 DNA study (completed in 1999 and published as a report in 2000) that found a match between the Jefferson male line and a descendant of Hemings' youngest son, Eston Hemings, the Monticello Foundation asserted that Jefferson fathered Eston and likely her other five children as well. However, there are some who disagree. In 2018, the Thomas Jefferson Foundation of Monticello announced its plans to have an exhibit titled Life of Sally Hemings, and affirmed that it was treating as a settled issue that Jefferson was the father of her known children. The exhibit opened in June 2018.
    xxx/ellauri114.html on line 122: What more than anything is missing in recent films, and shines splendidly in Maxwell’s films, is the sense of glory, the feeling that some have lived on an elevated plane according to the dictates of the highest sense of duty and honor. It’s an unfashionable feeling today, and mocked by those who conspicuously lack it, who love weakly, who think solely in quotidian, political terms. It cannot be understood by those without religious faith, for Heaven is a City of Glory and glory is the special attribute of a God who, if hidden, nevertheless offers us a glimpse of the special virtue of his glory in the lives of those who in moments of danger are willing to sacrifice themselves for a cause they think greater than themselves; and that, above the messiness of political squabbles, is the message behind Maxwell’s films. (The American Spectator 2015)
    xxx/ellauri114.html on line 132: Buried penis (also known as hidden penis or retractile penis) is a congenital or acquired condition, in which the penis is partially or completely hidden below the surface of the skin. It was first described by Edward Lawrence Keyes in 1919 as the apparent absence of the penis and as being buried beneath the skin of the abdomen, thigh, or scrotum. Further research was done by Maurice Campbell in 1951 when he reported on the penis being buried beneath subcutaneous fat of the scrotum, perineum, hypogastrium, and thigh. A buried penis can lead to obstruction of urinary stream, poor hygiene, soft tissue infection, phimosis, and inhibition of normal sexual function.
    xxx/ellauri114.html on line 134: Buried penis is different than micropenis, which is an abnormally small, normally structured penis with a stretched penile length of less than 2.5 standard deviations below the mean for age or stage of sexual development of the patient.
    xxx/ellauri114.html on line 139: Ahdas esinahka voi aiheuttaa kipua virtsaamisen, erektion ja yhdynnän yhteydessä. Lisäksi ahdas esinahka voi vaikeuttaa terskan käsittelyä sen verran, että genitaalihygienian ylläpito hankaloituu, jolloin tulehdusriski kasvaa.
    xxx/ellauri114.html on line 148: Rikas kokemus. Nykyään (1996) retriittejä löytyy joka puolelta Suomea. Toimintaa vaalii kaikessa hiljaisuudessa Hiljaisuuden Ystävät ry. Monet käyvät niissä vähintään kerran vuodessa. Kirkon perinteeseen retriitit ovat kuuluneet jo vuosisatoja. Moosexen se vetäytyi Siinainvuorella ihan vaan kylmyydestä, Jeesuxen Negevissä 40vrk paaston takia. Luostareissa oli mahdollista yöpyä seuraamassa munkkien jokaöistä toimintaa. Taimi Mäki Helsingistä palaa retriitistä kotiin silminnähden rauhoittuneena. Retriittiin tullaan saamaan, suorittamaan ja antamaan, hän korostaa. Potilaat vetävät huoneissansa parin tunnin ajaxi sen sisään lepäämään. Joskus on järjestetty vain naisille tarkoitettuja retriittejä joissa on vähän eri ohjelma. Osallistujat saavat herkutella ja helliäkin toisiaan. Osallistujat ovat kuin yhtä persettä. Ujona saapuneet ihmiset ovat loppupeleissä ihmeen avoinna. He ovat juoneet suuresta yhteisestä kuukupista. Aina ei ole ainoastaan mietiskelyä kuten E.Saarisella vaan on muuta liikuntaa. Ensin opetetaan hengittämistä lyhyt jaxo kerrallaan. Joskus sivakoidaan tuntureilla kilometrikaupalla. Välillä levähdetään laavuilla ja pidetään hartaushetkiä, joskus kaxikin. Joillakin se onnistuu jopa monta kertaa peräjälkeen. Ohjaaja Jouni Hilke hiihteli joukon perällä. Minulle izelleni tuli hyvä olo, Jouni raportoi. Ruokailimme yhdessä, saunoimme ja kävimme riu'ulla. Tilalle tuli iloa ja rohkeutta. Sisätilassa soi rauhoittava musiikki, kun potilaat samoilevat ulkona. Hiljaisuus on voimakas elementti, se herkistää aisteja, varsinkin kun avaa ikkunoita, sanoo kappalainen Esko Aho. Puun lumivaippa koskettaa syvältä.
    xxx/ellauri114.html on line 201: Kurinpidon tulisi tapahtua iloisessa hengessä
    xxx/ellauri114.html on line 240: Laivanlastaaja Wilho Sorvarin pääteos Hammurabi on tyylipuhdasta apinameininkiä perinteisillä silmä silmästä ja hammas hampaasta pelisäännöillä. Nää on vielä vanhan liiton miehiä jotka eivät oivaltaneet ottaa elimistä koronkorkoa. Asialliset hommat hoidettiin parhaitten apinataiteen sääntöjen mukaan: väärägeeniset lapset ja vanhukset hengiltä, lisääntymiskykyiset naiset pukille ja työkuntoinen väki orjixi. Muurahaiset menettelee vastaavalla tavalla.
    xxx/ellauri114.html on line 265: “See, I will break the bow of Elam, the mainstay of their might. I will bring against Elam the four winds from the four quarters of heaven; I will scatter them to the four winds, and there will not be a nation where Elam’s exiles do not go. I will shatter Elam before their foes, before those who want to kill them; I will bring disaster on them, even my fierce anger,” declares the Lord. “I will pursue them with the sword until I have made an end of them. I will set my throne in Elam and destroy her king and officials,” declares the Lord. "Yet I will restore the fortunes of Elam in days to come,” declares the Lord
    xxx/ellauri114.html on line 277: WHO ARE THESE PEOPLE? A case can be made for the view that “Persian” and “Elamite” are not two names for the same people but that having conquered Elam, Persia became the successor to Elam, whose original inhabitants, as Jeremiah’s prophecy indicates, have been scattered to the four winds and absent from the pages of history for over 2,500 years. Evidence of the difference in origin between the Elamites and the Persians came from the mouth of none other than Persian King Darius the Great who said, “I am Darius, the great king, the king of kings, the king of many countries and many people, the king of this expansive land, the son of Wishtaspa of Achaemenid, Persian, the son of a Persian, ‘Aryan’, from the Aryan race” (From Darius the Great’s Inscription in Naqshe-e-Rostam).
    xxx/ellauri114.html on line 278: Some scholars say Iran means “land of the Aryans” and claim that the Iranians are not descendants of Shem, as the Elamites were, but more likely came from Japeth, whose descendants are mostly Caucasians. This supports the view that Elam and Persia are not different names for the same people. Also, the native languages of the two groups were different.
    xxx/ellauri114.html on line 280: It could also help us understand why the Arabs of the Middle East today are so opposed to the Iranians gaining any kind of political or military advantage over them. Even though they share varieties of the same religion (Islam), the Persians are not Arabs. As an example, if you follow our “Prophecy in the Headlines” feature, you’ve probably read about Saudi Arabian officials announcing that because of the US pursuit of a more cooperative relationship with Iran, the Saudi kingdom will henceforth be limiting its interaction with the US and going its own way where Middle Eastern affairs are concerned.
    xxx/ellauri114.html on line 282: (From my days as a business consultant, I remember hearing one of the owners of a client company talking on the phone in a language I didn’t recognize. When he hung up I asked what language he had been speaking. “It was Farsi,” he said, “the Persian language.” “Then you’re an Arab,” I responded.
    xxx/ellauri114.html on line 285: WHAT HAPPENED TO ELAM? There’s no record of a re-emergence of the Elamites since the Persian conquest 2500 years ago. Some say Jeremiah 49:39 is currently being fulfilled through the Iranians. They say this partly because Iran’s primary nuclear facilities are in the area once called Elam. Its recently completed nuclear reactor in Bushehr lies on the eastern shore of the Persian Gulf in the heart of ancient Elam. If that’s the case then God’s restoration of Elam’s fortunes is both brief and haphazard, its stated purpose is opposed to God’s plan for Israel, and it is doomed to end in even more destruction.
    xxx/ellauri114.html on line 291: There are other cases of nations being as totally erased from history and then suddenly reappearing. Israel and Babylon are two obvious examples. But with both of them there are multiple chapters with detailed descriptions of their re-emergence and subsequent destiny. With Elam we get one non-definitive verse.
    xxx/ellauri114.html on line 295: We also need to remember that Bible prophecy only illuminates world history where Israel is concerned. Great Empires have come and gone during Israel’s absence without so much as a hint of their existence in the Bible. Even the United States, by any measure the most successful of them all, is missing from the prophetic record. You can’t tell me God didn’t know these empires were coming, so their absence has to mean that He sees them as irrelevant to Israel’s destiny. Don’t get me wrong, He has used them all to advance His plan for His people, and they were all blessed through their time of participation. But He didn’t find any of them worthy of mention because He didn’t actually need any of them to fulfil His plan.
    xxx/ellauri114.html on line 307: Nefilit (hepr. ‏נְפִילִים‎, nefilim, "langenneet" tai "pudonneet") ovat isokokoisia olentoja jotka esiintyvät Raamatun alkutekstissä, erityisesti Ensimmäisessä (Genesis) ja Neljännessä Mooseksen kirjassa (Numerot). Myös muista Raamatun teksteistä löytyy viitteitä nefileihin. Käännöksissä heitä kutsutaan usein jättiläisiksi. Joonatanin targumin (Tanakin arameannoksen) mukaan nefilit olivat grigoreitten sekä naispuolisten ihmisten risteytyksiä. Grigorit eli Katselijat ovat apokryfisen Toisen Henokin kirjan mukaan langenneita enkeleitä, joita suomenkielisessä Raamatussa kutsutaan nimellä Jumalan pojat. Jumalan kotiin jääneitä peräkammarin poikia. Kuule ezä viizizä. MÖLINÄÄ! Grigorit pariutuivat naispuolisten ihmisten kanssa ja saivat aikaan risteytyksiä, joita kutsutaan Nephilimeiksi. Nimi tulee kreikan kielen sanasta ἐγρήγοροι (egrḗgoroi); sen slaavinkielinen käännös on Grigori, "Katselijat", "ne, jotka valvovat"; kaldeankielen "vartija", "katsoja. JUST LOOKING luki kangaslaukussa jonka Paul askarteli koulussa.
    xxx/ellauri114.html on line 335: Realizing they needed separate pasturelands because their herds would now be too large for them to remain together, Esau took his Canaanite wives and all he owned and moved some distance away into the hill country of Seir, east and south of the Dead Sea, just south of Moab and Israel. Later, the Lord told Moses He had given this land to Esau and his descendants. (Deut 2:5).
    xxx/ellauri114.html on line 348: Based on existing conditions in the world today we would interpret this prophecy as pertaining to Jordan. But this could all change with the Battle of Psalm 83 when Edom, Moab, and Ammon could come under Israel’s control again. Is that what will prevent the anti-Christ from conquering them, or is there more to it?
    xxx/ellauri114.html on line 352: And concerning the time of the 2nd coming, Isaiah wrote: Who is this coming from Edom, from Bozrah, with his garments stained crimson? Who is this, robed in splendor, striding forward in the greatness of his strength? “It is I, proclaiming victory, mighty to save.” Why are your garments red, like those of one treading the winepress? “I have trodden the winepress alone; from the nations no one was with me. I trampled them in my anger and trod them down in my wrath; their blood spattered my garments, and I stained all my clothing. It was for me the day of vengeance; the year for me to redeem had come. I looked, but there was no one to help, I was appalled that no one gave support; so my own arm achieved salvation for me, and my own wrath sustained me. I trampled the nations in my anger; in my wrath I made them drunk and poured their blood on the ground”
    xxx/ellauri114.html on line 357: Combining these prophecies we have the anti-Christ, now indwelt by Satan, determined to rid the world of God’s people once and for all. Heeding the Lord’s 2,000 year old warning, the believing remnant will flee to the mountains of Edom where the city of Petra has been standing empty for centuries, as if in preparation. The phrase “wings of a great eagle” in Rev. 12:14 is reminiscent of Exodus 19:4 where the Lord used the same phrase to describe the way he delivered Israel from the Egyptians. This implies the same kind of supernatural assistance, such as when Satan spews out a river of water to sweep the woman away. But the Lord will open the earth to swallow the river and save the woman. This will enrage Satan, but he will leave the woman and go after other followers of Jesus (Rev. 12:15-17).
    xxx/ellauri114.html on line 359: These prophecies help us understand how Edom, Moab, and Ammon could escape the clutches of the anti-Christ. The Lord has chosen Petra as the city of refuge where He will protect His people throughout the Great Tribulation. In doing so, He will make sure the whole area stays out of the hands of His enemy. It also explains why, when He returns, He will first go to Edom to clear the way for His people to return to Jerusalem (Isaiah 63:1-6).
    xxx/ellauri114.html on line 363: Our various destinations always included the ruins of Jerash (Gerasa). It was a prominent city of the Decapolis in the Lord’s time (Matt. 4:25), and is located about 30 miles north of Amman. Traveling through the ancient land of the Ammonites, we found it to be quite beautiful in places, with green valleys and numerous villages.
    xxx/ellauri114.html on line 365: We always spent a day in Petra, as well. We traveled south from Amman down the eastern side of the Dead Sea, through ancient Moab and into Edom. As we journeyed south we soon found ourselves in desert country, but it’s still far from being a wasteland. The highway was wide and well maintained, with light to moderate traffic in both directions, and we passed through several villages with pleasant rest stops before reaching Petra.
    xxx/ellauri114.html on line 367: But all that will change in the day God brings His vengeance on the lands east of the Jordan river and south of Israel. When He’s finished with them, Moab and Ammon will resemble Sodom and Gomorrah.
    xxx/ellauri114.html on line 373: For the Lord has a day of vengeance, a year of retribution, to uphold Zion’s cause. Edom’s streams will be turned into pitch, her dust into burning sulfur; her land will become blazing pitch! It will not be quenched night or day; its smoke will rise forever. From generation to generation it will lie desolate; no one will ever pass through it again. The desert owl and screech owl will possess it; the great owl and the raven will nest there. God will stretch out over Edom the measuring line of chaos and the plumb line of desolation (Isaiah 34:5-11).
    xxx/ellauri114.html on line 375: Isaiah’s descriptive language calls up images of hell itself and has led more than one commentator to suggest Edom as the location of the Lake of Fire, where the unbelievers of all ages will spend eternity in torment.
    xxx/ellauri114.html on line 382:

    Q: I have a question regarding the descendants of Edom. In Joel Rosenberg’s novel The Ezekiel Option, some Iranians claim that they are descended from the Edomites and that Iran is in danger of God’s judgment upon the edomites. Are some Iranians descended from Edom? And if so, could Obadiahs prophecy against Edom be a warning for Iran? Thanks for your ministry and God bless.
    xxx/ellauri114.html on line 386: Captain Cook called the north-easternmost corner of Australia Cape Tribulation. He got stranded there for a good while. I got a great order of fish and chips there and spent a night together with two German girls who whispered angrily in German about me until I said 'ich kapiere was ihr sagt'. That shut them up.
    xxx/ellauri114.html on line 448: Jani Toivola kävi tyttärensä kanssa tärkeän keskustelun pyllyistä – näin Aili, 7, on opettanut isäänsä. Ei kannata pyllistellä gebardeille isi, ne näyttävät nopeilta. Mixi isi sun pylly on niin pehmeä? Se on pehmeämpi kuin muilla isillä. Oletko unohtanut tehdä työpöytäkyykkyjä?
    xxx/ellauri114.html on line 453: Vanhemmuudessa on ollut Toivolan mielestä hänenkaltaiselleen miehelle enemmän liikkumatilaa. Vanhuudessa liikkumatila vaan lisääntyy (vrt Keltin unen väljähtynyt Roger Casement). Samalla kyllä pieruille tulee pidätysvaikeuxia. You win some, you lose some.
    xxx/ellauri114.html on line 490: 40 vuotta sitten kuoli kaukana Japanissa syntynyt Armas Immanuel Salonen (1915-1981), yksi merkittävimpiä suomalaisia assyriologeja. Kaikissa kuvissa hän esiintyy mirri kaulassa, hänestä ei voi erehtyä. Vaikka nenäliina päässä.
    xxx/ellauri114.html on line 497: Helsingin yliopisto oli Simo Parpolalle vuosikymmeniä paikka, jossa viihdyin ja josta voin olla ylpeä. Minulla oli hyviä ja innostavia opettajia kuten Armas Salonen, Jussi Aro, Henrik Zilliacus, Holger Thesleff ja Heikki Palva, joita kunnioitin ja ihailin, ja hyviä ystäviä kuten Jaakko Frösen, Paavo Hohti ja Jorma Kaimio, joiden kanssa oli kiva rymytä opiskelun vastapainoksi aineyhdistys Symposionissa, ekskursioilla ja osakunnissa. Tuttuja pärstiä koko all male paneeli.
    xxx/ellauri114.html on line 501: Nilkki Kyrvännupin pään menoxi on kuitenkin pakko todeta, että 2000-luvulla olen joutunut pettymään yliopistooni ja sen uusiin arvoihin. En voi hyväksyä ajatusta yliopistosta tehtaana, jossa kaikki tulokset mitataan rahassa ja päätökset tehdään rahan eikä tieteen näkökulmasta. Oman tieteenalani perspektiivistä on käsittämätöntä, että eläkkeelle siirtymiseni jälkeen täyttämättä jäänyt assyriologian oppituoli on ilmeisesti todellisessa vaarassa jäädäkin täyttämättä. Jos näin kävisi, Suomesta häviäisi oppiaine, joka ainoana maailmassa pystyy palauttamaan ihmiskunnan muistia tuhansien vuosien ajalta ennen kreikkalaisia, ja lähes 130 vuotta pitkä assyriologian opetus- ja tutkimustraditio, joka tällä hetkellä on maailman huipulla, häviäisi Helsingin yliopistosta. Miksi ei saman tien lakkauteta tuottamattomina ja tarpeettomina kaikkia Helsingin yliopiston antiikintutkimuksen, historian, eksegetiikan ja teologian oppituoleja? Aa, hyvä idea, siitä ottaa kopin Nilkki ja sen porukat.
    xxx/ellauri114.html on line 544: Susan Mayeria kuvaillaan sarjassa Kotirouvien päivänpannut "onnettomuusalttiiksi" kömpelöksi, sekä huono-onniseksi. Näyttelijä Teri Hatcher kuvaili Susania "ei sulavakäytöksiseksi" ja "vähiten onnekkaan ihmisen jonka haluta tavata." Hänellä "on harvoin kömmähdys-vapaata hetkeä... ja kun vaikuttaa siltä että asiat ovat hänen kannalta hyvin, hän tekee jotain kamalaa joka pilaa kaiken." Susanin alttius huonolle tuurille ja noloille tilanteille on luonut useita sarjan muistettavimpia hetkiä, mukaan lukien Edie Brittin talon palaminen ja oman kotinsa ulkopuolelle lukkiutuminen täysin alasti. Susan on myös tunteellisesti hyvin yritteliäs ja toivoton romantikko. Sarjassa hän on kuvaillut itseään ihmiseksi, joka antaa aina romanttisten fantasioiden vallata itsensä. Hän tukeutuu vahvasti miehiin, ja miehet tunkeutuvat häneen, jonka todistaa Edien laskelma, että Susan vietti vain 41 päivää sinkkuna high schoolissa ja collegessa. Sarjan alkaessa Susanin erosta on kulunut vuosi, "mutta hän on silti itkuinen ja haavoittuva sotku" ja hänen itseluottamuksensa on "täysin pilalla." Hatcher kuvailee Susania sarjan alussa "haparoivaksi ja haavoittuvaksi." Useat sarjan hahmot ovat kohdanneet Susanin kyvyn olla elämättä onnellisesti ilman draamaa. Susanin kokkaustaidoista on tullut alituinen vitsailun aihe sarjan alusta alkaen. Brokenwoodin Kristin tekee pahaa kahvia, virkaveljet kuiskuttavat toisilleen. Älä juo!
    xxx/ellauri114.html on line 546: Susanin kapinoijat pannaan kokkoon juhlassa. Nautapazaita pystytetään, elamilaista kokista ja hampurilaisia myyvät porukat ilmestyy paikalle. Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua. Porisevaa kansaa tungexii pelikentän laidalla. Musaa tehdään huiluilla helistimillä ja vaskirummuilla. Ohjelmassa on ensin taidonnäytteitä sekä pappien yxitoikkoista veisausta. Ruma Susan Paise laulaa kauniisti. Sitten alkaa paras osa. Syntiset saa kokea kunniansa, tulee veripipejä. Kansa hurraa ja antaa pyöveleille neuvoja.
    xxx/ellauri114.html on line 574: Apinoiden tungexivat porukat, se suuri laahus, näyttää tän jo oivaltaneen, kiukku kiehuu maapallon joka kolkassa (vaikka onko pallonmuotoisella pinnalla edes kolkkia?), ja etenkin sen ympärillä leijuvassa pilvessä. Vihapuhe rätisee radioaalloilla ja veizet viuhuu siviilien joukossa ilman eri käskyä. Rotatkin alkaa pureskella toisiaan kun niille tulee ahdasta. Kosto elää, sanon Nannariddina ja lennätti yhdellä ainoalla vantteran jalkansa potkaisulla paskantamaan kyykistyneen tietokauppiaan rotkoon kuin tikkapelin tikan. Miehessä on ainesta lentäjäxi, hän tuumasi.
    xxx/ellauri114.html on line 576: Minä olen vain samallum, pikkukauppias ja kanankakankantaja, mutta niinkuin huomaatte, voin saada paljon aikaan tiedoillani, voin aiheuttaa jopa kokonaisten kaupunkien luovaa tuhoa. Mitäh, huomautti joku paimenista loukkaantuneena. Eikö paimenen virka ole kaikkein vanhin, ja eikö paimenia kunnioiteta kaikkialla? Paimen ja maanviljelijä ovat vanhimmat. Niin ja se maailman vanhin ammatti. - Läppä läppä, oikaisi tietojenkauppias (nimeltänsä Google) havaittuaan paimenten ilmeet karsaixi. (Mutta kauppa se on joka kannattaa, ja henkilöllisyyxien kauppa kumminkin, se ajatteli näin, izexensä nimittäin.) Hawkingia kiellettiin kertomasta lopun aikojen big crashista, se voisi aiheuttaa paniikkia pörssissä. Same difference, plus ca change, plus c'est la meme chose.
    xxx/ellauri114.html on line 585: Already in the early Bronze Age, Aleppo (Halpa) was a major city of the weather god. With the conquest of Syria by Suppiluliuma I (1355-1325 BC), this city was incorporated into the Hittite realm and Suppiluliuma installed his son Telipinu as priest-king of Aleppo. The temple of the weather god of Aleppo was adjusted to conform to Hittite cult. During the Iron Age, a new temple was dedicated to Tarhunz of Halpa.
    xxx/ellauri114.html on line 587: Tarḫunz (stem: Tarḫunt-) was the weather god and chief god of the Luwians, a people of Bronze Age and early Iron Age Anatolia. He is closely associated with the Hittite god Tarḫunna and the Hurrian god Teshub.
    xxx/ellauri114.html on line 589: The Luwians /ˈluːwiənz/ were a group of Anatolian peoples who lived in central, western, and southern Anatolia, in present-day Turkey, in the Bronze Age and the Iron Age. They spoke the Luwian language, an Indo-European language of the Anatolian sub-family, which was written in cuneiform imported from Mesopotamia, and a unique native hieroglyphic script, which was sometimes used by the linguistically related Hittites also.
    xxx/ellauri114.html on line 591: Luwian has been deduced as one of the likely candidates for the language spoken by the Trojans.
    xxx/ellauri114.html on line 593: After the 1995 finding of a Luwian biconvex seal at Troy VII, there has been a heated discussion over the language that was spoken in Homeric Troy. Frank Starke of the University of Tübingen demonstrated that the name of Priam, king of Troy at the time of the Trojan War, is connected to the Luwian compound Priimuua, which means "exceptionally courageous"."The certainty is growing that Wilusa/Troy belonged to the greater Luwian-speaking community," but it is not entirely clear whether Luwian was primarily the official language or it was in daily colloquial use.
    xxx/ellauri114.html on line 600: Edellä jo mainittu Eenokin kirja (slaavien Eenokki) on nähtävästi jutkulahkolaisten työtä 1. vuosisadalta. Viimeisessä osassa kerrotaan miten Melkisedek syntyi neizeestä, Sofonimista (tai Sopanimasta), Nooan veljen Nirin vaimosta. Melkisedek tuli äidin masusta äidin kuoltua ja istui ruumiin vieressä täysin kehittyneenä hyntteet niskassa, singend betend lobend den Herrn, ja papin lätkä rinnassa. 40p myöhemmin Melkizedek temmattin arkkienkeli Gabrielin (joidenkin lähteiden mukaan Mikaelin) toimesta Edeniin ja välttyi siten tuhotulvalta arkin ulkopuolella.
    xxx/ellauri114.html on line 613: The sparsity of sayings recorded in the biblical accounts suggests that Jesus remained relatively silent for the hours he hung there. Eli Eli Lama Sabachthani? may refer to:
    xxx/ellauri114.html on line 658: Pyhä Geronimo (Ep. 73) nakkaa rodeen anonyymin työn missä M. samastetaan Holy Ghostiin. Noin v. AD 600, Timotheus, Konstantinoopelin presbyteeri, kirjassaan Vääräuskoisten vastaanottokritiikki, lisää uutta pesua kaipaavien harhaoppisten listaan melchisedekiläiset (Magaralaiset), "joita kuzutaan nyttemmin nimellä Athingani. Ne asuu Phrygiassa, eivätkä ole juutalaisia eivätkä gentiilejä. Ne pitää sapattia ympärileikkaamattomina. Ne eivä koske kehenkään. Jos niille tarjoo ruokaa, ne käskee panna sen maahan; sitten ne tulee ja ottaa sen. Ne antaa tavaroita toisille yhtä varovaisesti."
    xxx/ellauri114.html on line 676: The modern use derives from an account in the Hebrew Bible, in which pronunciation of this word was used to distinguish Ephraimites, whose dialect used a differently sounding first consonant. The difference concerns the Hebrew letter shin, which is now pronounced as [ʃ] (as in shoe). In the Book of Judges, chapter 12, after the inhabitants of Gilead under the command of Jephthah inflicted a military defeat upon the invading tribe of Ephraim (around 1370–1070 BC), the surviving Ephraimites tried to cross the River Jordan back into their home territory, but the Gileadites secured the river's fords to stop them. To identify and kill these Ephraimites, the Gileadites told each suspected survivor to say the word shibboleth. The Ephraimite dialect resulted in a pronunciation that, to Gileadites, sounded like sibboleth. In the King James Bible the anecdote appears thus (with the word already in its current English spelling):
    xxx/ellauri114.html on line 678: And the Gileadites took the passages of Jordan before the Ephraimites: and it was so, that when those Ephraimites which were escaped said, Let me go over; that the men of Gilead said unto him, Art thou an Ephraimite? If he said, Nay;
    xxx/ellauri114.html on line 680: Then said they unto him, Say now Shibboleth: and he said Sibboleth: for he could not frame to pronounce it right. Then they took him, and slew him at the passages of Jordan: and there fell at that time of the Ephraimites forty and two thousand.
    xxx/ellauri114.html on line 682: — Judges 12:5–6 KJV
    xxx/ellauri114.html on line 686: Considered less plausible by academic and Jewish authorities are the claims of several western Christian and related groups, in particular those of the Church of God in Christ. It claims that the whole UK is the direct descendant of Ephraim, and that the whole United States is the direct descendant of Manasseh, based on the interpretation that Jacob had said these two tribes would become the most supreme nations in the world. Some adherents of Messianic Judaism also identify as part of Joseph on the basis that, regardless of any genetic connection which may or may not exist, they observe the Torah and interpret parts of the Tanakh in certain ways.
    xxx/ellauri114.html on line 688: he Church of Jesus Christ of Latter-day Saints teaches that a significant portion of its members are descended from or adopted into the tribe of Ephraim, believing that they are charged with restoring the lost tribes in the latter days, as prophesied by Isaiah. Along with members of the tribe of Judah, members of the tribe of Ephraim are believed to be playing an important leadership roles for covenant Israel in the last days. Members' lineage is declared through patriarchal blessings.
    xxx/ellauri114.html on line 701: ge-agypten-13-jh-v-chr-a4k3ex.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri114.html on line 704: Haukka kertoo auringon kulusta kolmanteen huoneeseen, mustaan maahan (musta ebykti) ja punaiseen maahan (pohjois-ebykti); me ollaan kingejä.
    xxx/ellauri114.html on line 720: The Book of Jubilees, in describing how the world was divided between Noah's sons and grandsons, says that Lud received "the mountains of Asshur and all appertaining to them till it reaches the Great Sea, and till it reaches the east of Asshur his brother" (Charles translation). The Ethiopian version reads, more clearly "... until it reaches, toward the east, toward his brother Asshur's portion." Jubilees also says that Japheth's son Javan received islands in front of Lud's portion, and that Tubal received three large peninsulae, beginning with the first peninsula nearest Lud's portion. In all these cases, "Lud's portion" seems to refer to the entire Anatolian peninsula, west of Mesopotamia.
    xxx/ellauri114.html on line 730: One explanation is that it has an original meaning of "lowlands", from a Semitic root knʿ "to be low, humble, depressed", in contrast with Aram, "highlands". An alternative suggestion derives the term from Hurrian Kinahhu, purportedly referring to the colour purple, so that Canaan and Phoenicia would be synonyms ("Land of Purple"), but it is just as common to assume that Kinahhu was simply the Hurrian rendition of the Semitic knʿn.
    xxx/ellauri114.html on line 774: In the subsequent passage, "of Shem... may Canaan be his servant,"[9:26] the narrator is foreshadowing Israel's conquest of the promised land. Biblical scholar Philip R. Davies explains that the author of this narrative used Noah to curse Canaan, in order to provide justification for the later Israelites driving out and enslaving the Canaanites.
    xxx/ellauri116.html on line 50: This website uses cookies to ensure you get the best experience on our website. Learn more
    xxx/ellauri116.html on line 178: Joku feministi Élizabeth Badinter Mother love: Myth and Reality: Motherhood in Modern History väittää, ettei mitään universaalia äidinvaistoa tai äidinrakkautta ole olemassa. Sen mukaan nekin on vaan tunteita siinä kuin muutkin tunteet. Idixet vaan vaihtelee sen mukaan millasia jäseniä yteiskunta/valtio kulloinkin tarvii. Roomassa naiset antoi lapsensa imettäjille ja piti paljon mieluummin tyyliin vaikka pikkukoiria tai pikkuapinoita sylissään. Siitä tuli ongelma väestörakenteen kannalta niin että lasten poislähettämistä alettin estää lailla, kun niitä kuoli pilvin pimein kun ne naiset ei huolehtineet ize vauvoistaan eikä ne toiset toisten vauvoista.
    xxx/ellauri116.html on line 184: Badinter is the largest shareholder of Publicis Groupe, a multinational advertising and public relations company, and the chairwoman of its supervisory board. She received these shares in an inheritance from her father, Marcel Bleustein-Blanchet, who founded the company. According to Forbes, she is one of the wealthiest French citizens with a fortune of around US$1.8 billion in 2012.
    xxx/ellauri116.html on line 188: Elizabeth’s mother was raised as a Roman Catholic in a middle class upbringing, and later converted to Judaism following her marriage. She raised Élisabeth in the Jewish faith. Elisabeth and her two sisters were raised by parents who believed in the equality of the sexes. Jag har nog längre sladd än famo!
    xxx/ellauri116.html on line 198: Sit kaikkee syyllistystä imetyxestä, et mitä syöt ja miten usein imetät, ja imetätkö ize vai annatko formulaa. Me ajateltiin imettää ize sanoi pikku Johnin isä. Valk. naisia syyllistettiin siitä ettei ne rakastaneet lapsiaan yhtä paljon kuin noble savaget, mutta samalla ketään (siis miehiä) ei oikeasti kiinnostanut nää toiset naiset vittuakaan, koska niitähän myytiin orjixi ja raiskattiin mennen tullen.
    xxx/ellauri116.html on line 200: Niin tää on oikeesti se kuumottava pointti kanssa. Sitten kun on ollut valistus ja näin, alkoikin jo sopivasti romantiikan aikakausi, ja avioliittoja alettiin solmia rakkauteen perustuen. Se tavallaan paransi vaimon statusta, vaikka nainen muuten pysyi samalla paikalla hierarkian alaportaalla. Vaimosta tuli apinan paras ystävä, muttei yhtään sen enempää. Onnen piti löytyä perheestä. Nainen ei ollutkaan enää syntinen eeva vaan viaton madonna. Avioliitossa piti olla kyse rakkaudesta eikä järjestelystä. Piti helliä toisiaan, pysyä terveinä ja lisääntyä harmonisessa yhteishengessä, ihan jepa.
    xxx/ellauri116.html on line 216: Vizi apinoiden lapsetkin on kauppatavaraa. Valitun kansan valitut jäsenet valizevat jemeniläisten maahanmuuttajien valintamyymälästä mieleisensä Aatamin. Ja sama Australiassa, jossa langenneilta naisilta eli raiskatuilta tytöiltä otettiin ylläpitomaxuxi vauvat adoptioon väkipakolla. Ja sama koko maailman sivu, paremmin toimeentulevista maista tulee ostajat köyhiin paikkoihin ja valizee mieleisiä vauvoja. Niinkun siinä argentiinalaisessa leffassa, jota ei viizitty edes loppuun kazoa. Helvetti kyllä tää on raadollista touhua. Kuolemattomuus on täysin yliarvostettua. Kuolema on hieno asia, Darwinin parhaita oivalluxia. Se on hienoa essentialismia.
    xxx/ellauri116.html on line 261: Tää kaikki aktivoitui kun löysin jostain vaihtohyllystä Marion Santo Domingo-pläjäyxen nimeltä Vuohen juhla, el fiesta del chivo. Tän San Domingon diktaattorilla Trujillolla mässyttelevän bühleinin huippukohta on seuraava Lösähdyxen märkä uni.

    Trujillo is tormented by both his incontinence and impotence. Trujillo sexually assaulted Urania. Mix just Urania? Veikkaan et tää on viittaus Löysän homofiliaan. He is unable to achieve an erection with Urania and, in frustration, rapes her with his bare hands. This event is the core of Urania's shame and hatred towards her own father. In addition, it's the cause of Trujillo's repeated anger over the "anemic little bitch" who witnessed his impotence and emotion, as well as the reason he's en route to "sleep" with another girl on the night of his assassination.

    xxx/ellauri116.html on line 264: ge/?sku=lens-in_praise_of_the_stepmother&w=150" width="20%" />
    xxx/ellauri116.html on line 268: The four characters of the novel are sketchily described, and their present circumstances are limited to the details that permit the development of the action of the novel. Since the story takes place in a few day's time, the characters remain largely devoid of a past.
    xxx/ellauri116.html on line 270: Don Rigoberto is, by far, the novel's most interesting character, not because he is especially complex but because Vargas Llosa relishes in his quirks and describes them in titillating detail, creating what Anthony Burgess calls "the pornography of hygiene."
    xxx/ellauri116.html on line 274: While the novel takes place exclusively within the confines of the family home in Lima, it is clear that they enjoy a seemingly normal relationship with the outside world: business associates, friends, and school. Don Rigoberto, the head of the household, is the manager of an insurance company. A widower, he marries Lucrecia, a forty-year-old divorcee. Dona Lucrecia enjoys the fruits of her privileged lifestyle; during the day she directs the household staff, goes shopping, plays bridge, and attends to the care of Don Rigoberto's son, the angelic looking Alfonso, a prepubescent boy of indeterminate age.
    xxx/ellauri116.html on line 278: Chapters 2, 5, 7, 9, 12, and 14 contain a color print of a famous painting accompanied by a narration, each from a separate voice. Vizi takuulla mä kynäilin jotain sarkastista tostakin. Rigoberto, Lucrecia, Alfonso, and perhaps even Justiniana, all become the protagonist/narrator of one of the paintings by Jordaenes, Boucher, Titian, Francis Bacon, Fernando de Szyszlo, and Fra Angelico. This rather heterogenous collection of prints share the fact that they could be viewed as depicting various aspects of sensuality, from the voyeuristic to the immaculate.
    xxx/ellauri116.html on line 287: ge">Jorge Mario Pedro Vargas Llosa, Vargas Llosan markiisi (s. 28. maaliskuuta 1936 Arequipa, Peru) on perulainen kirjailija ja poliitikko. Hän on Latinalaisen Amerikan merkittävimpiä vielä eläviä kirjailijoita. Hänet on myös usein mainittu yhdeksi vaikutusvaltaisimmista Latinalaisen Amerikan intellektuelleista. Tuotannossaan hän on käsitellyt Latinalaisen Amerikan yhteiskunnallisia ja poliittisia ongelmia. Hän on Espanjan kuninkaallisen akatemian jäsen. Hän on vallan hiivatin kiinnostunut vallasta.
    xxx/ellauri116.html on line 289: Mario Vargas Llosa was born to a middle-class family on March 28, 1936, in the southern Peruvian provincial city of Arequipa. He was the only child of Ernesto Vargas Maldonado (= lahjaton) and Dora Llosa Urethra (the former a radio operator in an aviation company, the latter the daughter of an old criollo family), who separated a few months before his birth. Shortly after Mario's birth, his father revealed that he was having an affair with a German woman; consequently, Mario has two younger half-brothers: Enrique and Ernesto Vargas.
    xxx/ellauri116.html on line 291: Vargas Llosa lived with his maternal family in Arequipa until a year after his parents' divorce, when his maternal grandfather was named honorary consul for Peru in Bolivia. With his mother and her family, Vargas Llosa then moved to Cochabamba, Bolivia, where he spent the early years of his childhood. His maternal family, the Llosas, were sustained by his grandfather, who managed a cotton farm.
    xxx/ellauri116.html on line 295: While in Piura, Vargas Llosa attended elementary school at the religious academy Colegio Salesiano. In 1946, at the age of ten, he moved to Lima and met his father for the first time. His parents re-established their relationship and lived in Magdalena del Mar, a middle-class Lima suburb, during his teenage years. While in Lima, he studied at the Colegio La Salle, a Christian middle school, from 1947 to 1949. Isä taisi olla aika limaska, eipä paljon muuta Markolle kuin limamälli.
    xxx/ellauri116.html on line 297: When Vargas Llosa was fourteen, his father sent him to the Leoncio Prado Military Academy in Lima. At the age of 16, before his graduation, Vargas Llosa began working as an amateur journalist for local newspapers. He withdrew from the military academy and finished his studies in Piura, where he worked for the local newspaper, La Industria, and witnessed the theatrical performance of his first dramatic work, La huida del Inca.
    xxx/ellauri116.html on line 299: In 1953, during the government of Manuel A. Odría, Vargas Llosa enrolled in Lima's National University of San Marcos, to study law and literature. He married Julia Urquidi, his maternal uncle's sister-in-law, in 1955 at the age of 19; she was 10 years older.
    xxx/ellauri116.html on line 303: Vargas Llosa began his literary career in earnest in 1957 with the publication of his first short stories, "The Leaders" ("Los jefes") and "The Grandfather" ("El abuelo"), while working for two Peruvian newspapers. Upon his graduation from the National University of San Marcos in 1958, he received a scholarship to study at the Complutense University of Madrid in Spain. In 1960, after his scholarship in Madrid had expired, Vargas Llosa moved to France under the impression that he would receive a scholarship to study there; however, upon arriving in Paris, he learned that his scholarship request was denied. Despite Mario and Julia's unexpected financial status, the couple decided to remain in Paris where he began to write prolifically. Their marriage lasted only a few more years, ending in divorce in 1964. A year later, Vargas Llosa married his first cousin, Patricia Llosa, with whom he had three children: Álvaro (born 1966), a writer and editor; Gonzalo (born 1967), an international civil servant; and Fata Morgana (born 1974), a pornographer.
    xxx/ellauri116.html on line 328: García Márquez vietti lapsuutensa äidin vanhempien kartanossa. Hänen sukulaistensa joukossa oli mielikuvituksellisia tarinankertojia, jotka kertoivat historiasta, ihmeellisistä tapahtumista ja legendoista.
    xxx/ellauri116.html on line 339: Cheferna är en novellbok av den peruanska författaren Mario Vargas Llosa, utgiven 1959. Det är en samling av sex noveller som leds av den som ger sitt namn till verket. Det var den första boken som publicerades av författaren, som då var 23 år gammal; Det är samtidigt hans enda novellbok. Han tilldelades Leopoldo Alas-priset (1958) i Spanien. Med detta arbete började berättelsen om Vargas Llosa formellt, som 2010 tilldelades Nobelpriset i litteratur.
    xxx/ellauri116.html on line 341: Berättad i den första personen av en av dess huvudpersoner, en 1: a års student i San Miguel de Piura-skolan, är det ett studentuppror mot direktörens beslut att inte sätta ordning på slutproven. Det handlar också om huvudpersonens rivalitet med Lu, en partner som har avsatt honom i ledarskapet för bandet "Los Coyotes". Båda pojkarna tvingas glömma sina meningsskiljaktigheter för att möta den gemensamma fienden, personifierad i skolans chef. Marschen upplöses inför vägran att fortsätta den från grundskole- och gymnasieeleverna, rädda för repressalier från skolmyndigheterna.
    xxx/ellauri116.html on line 343: I Peru överraskade utgivningen av denna bok litterära kretsar, som fram till dess kände Vargas Llosa endast som journalist och wannabe dramatiker.
    xxx/ellauri116.html on line 349: Romanen visar den bristande anpassningen som uppstår till följd av något oreparerbart, den fysiska kastreringen. Denna kastrering får symbolisera bristen på machismo hos personen Pichula Cuéllar, en egenskap som kännetecknar det samhälle som skildras. Men Cuellar avvisar dock aldrig denna machismo, utan försöker att anpassa sig till den, fast han vet att han inte kan. Cuellar accepterar inte situationen och upprätthåller en fullständig tystnad om problemet. Han försöker att följa gruppens normer som han dock aldrig kommer att kunna följa på grund av sin kastrering.
    xxx/ellauri116.html on line 351: Valparna är indelad i sex kapitel, i vilka huvudpersonen, Pichulita Cuéllar, passerar genom alla livets skeden: barndomen, tonåren och mognaden (som han aldrig når genitaliskt sett).
    xxx/ellauri116.html on line 383: De Beauvoir and Sartre were classmates and competitors at the Sorbonne in 1929, studying for the aggregate in philosophy, a prestigious graduate degree. Although Sartre’s marks surpassed de Beauvoir’s, she was, at 21, the youngest person ever to pass the exam.
    xxx/ellauri116.html on line 387: Scholars and journalists often accuse de Beauvoir of publicly masking painful bouts of jealousy. While her inner emotional life is unclear, what’s evident is the manipulative, often dishonest, and arguably cruel treatment to which both Sartre and de Beauvoir subjected much-younger female consorts.
    xxx/ellauri116.html on line 391: Bienenfeld, who was Jewish, later narrowly escaped the Nazi occupation of France. Neither de Beauvoir nor Sartre tried to find her. When she read “Letters to Sartre” and saw the flippant tone the pair took toward her, she said, “Their perversity was carefully concealed beneath Sartre’s meek and mild exterior and the Beaver’s serious and austere appearance. In fact, they were acting out a commonplace version of ‘Liaisons Dangereuses’”.
    xxx/ellauri116.html on line 395: Bienenfeld may be an extreme example, but she’s not atypical. Sartre tended to treat younger romantic prospects (all of whom were female) more as conquests than partners, spending months or years persuading them to get into bed with him and then bouncing off to regale “the Beaver” with details.
    xxx/ellauri116.html on line 397: In her same-gender partnerships, de Beauvoir tended to be exploitative. There was the painful entanglement with Bienenfeld described earlier, for example, and an affair with Natalie Sorokine, a 17-year-old student, which cost de Beauvoir her teaching license.
    xxx/ellauri116.html on line 403: Teodikean ongelma voisi selittyä sillä oletuxella, että jumala on narsisti. Käytöxen jatkuva ailahtelu ja kummalliset rankaisutoimenpiteet saavat uhrin sekaisin ja riippuvaisexi tästä ylituomarista, jonka vallassa maailma keikkuu. Kun uhri ei koskaan voi tietää mitä mistäkin seuraa, hän joutuu elämään ennalta-arvaamatonta ja stressintäyteistä elämää, mihin herra pyrkiikin. Mitä enemmän hän heiluttaa uhrin perusturvallisuutta, sitä suurempi valta hänellä on käsissään. Jumala saattaa järjestää tilanteita, joissa saapuu paikalle juri sopivasti hädän hetkellä kuin deus ex machina, ja tekee izensä korvaamattomaxi. Hän käyttää uhrin herkkäuskoisuutta häikäilemättä hyväxeen ja rakentaa erilaisia kärsimysnäytelmiä, joihin uhrit joutuvat tietämättään mukaan. Hän voi käyttää uhria hyväxeen myös muiden avustuxella, näidenkään tietämättä, että he ovat vain osa käsikirjoitusta, jumalan suurta suunnitelmaa: kaikki jumalan toiminta perustuu huomion ja vallan saamiseen. Tutkimattomat on herran tiet.
    xxx/ellauri116.html on line 412: Kognitiivinen käyttäytymisterapia. Motto: Ongelman määrittely, toimintasuunnitelma ja sen toteuttaminen valkkuhengessä. (vrt. kohta 5 alla.)
    xxx/ellauri116.html on line 427: On mahdollista, että koko terapian tehossa on kyse 2 yxilön välisestä kemiasta. Terapiasta on suoranaista haittaa 10% tapauxista. Skizofreniaan, psykoosiin, narsismiin ja psykopatiaan terapia ei tehoa. Terapian etuja ovat ongelman nimeäminen, toivon herääminen, sielullinen voimistelu, merkityxen ezintä, terapeutin arvovalta, ja ennen kaikkea, palvelujen maxullisuus eli työllistymisvaikutuxet. No ei ilman kunnon palkkaa ize erkkikään kuuntelisi tärähtäneiden pitkäpiimäisiä jaarituxia.
    xxx/ellauri116.html on line 434: Ce recueil de réflexions et d’observations, sans ordre et presque sans suite, fut commencé pour complaire à une bonne mère qui sait penser. Je n’avais d’abord projeté qu’un mémoire de quelques pages; mon sujet m’entraînant malgré moi, ce mémoire devint insensiblement une espèce d’ouvrage trop gros, sans doute, pour ce qu’il contient, mais trop petit pour la matière qu’il traite. J’ai balancé longtemps à le publier; et souvent il m’a fait sentir, en y travaillant, qu’il ne suffit pas d’avoir écrit quelques brochures pour savoir composer un livre. Après de vains efforts pour mieux faire, je crois devoir le donner tel qu’il est, jugeant qu’il importe de tourner l’attention publique de ce côté-là; et que, quand mes idées seraient mauvaises, si j’en fais naître de bonnes à d’autres, je n’aurai pastout à fait perdu mon temps. Un homme qui, de sa retraite, jette ses feuilles dans le public, sans prôneurs, sans parti qui les défende, sans savoir même ce qu’on en pense ou ce qu’on en dit, ne doit pas craindre que, s’il se trompe, on admette ses erreurs sans examen.
    xxx/ellauri116.html on line 438:

    Ongelma on vakava
    xxx/ellauri116.html on line 440: Naisiin kohdistuva väkivalta tuottaa yhteiskunnalle vuosittain noin 2.4mrd euron kulut, summaa Kirkko ja Kaupunki. Ongelma on siis vakava.
    xxx/ellauri116.html on line 462: Kentin herttua prinssi George (1902–1942) eli irtosuhteiden, juhlimisen ja syrjähyppyjen täyttämää villiä elämää. Moni asia jäi kuitenkin mysteeriksi, eikä totuutta hänen lehtolapsestaan tiedetä tänäkään päivänä. Hän oli juuri se mies, joka hurmasi lähes kaikki kävellessään sisään huoneeseen. Tumma, pitkä ja raamikas prinssi, jolla oli pilkettä silmäkulmassaan ...
    xxx/ellauri116.html on line 468: Onnellisia loppuja ei tällä tarinalla kuitenkaan ollut yhtäkään, sillä prinssi George menehtyi traagisesti lento-onnettomuudessa parhaassa iässä, vain 39-vuotiaana. Samanikäisenä kuin paxu esi-isämme.
    xxx/ellauri116.html on line 469: Kuolema korjasi valitettavasti pian myös Georgen rakastajattaret ja lehtolapsen. Mielenterveysongelmista kärsinyt Preston heittäytyi newyorkilaisen hotellin ikkunasta vuonna 1946. Evans, oletetun lehtolapsen Michael Canfieldin oletettu biologinen äiti, ei koskaan päässyt ylitse lapsen antamisesta adoptoitavaksi. Hän tappoi itsensä vuonna 1951. Ei traagista mutta valitettavaa.
    xxx/ellauri116.html on line 473: Tänä päivänä kuningatar Elisabetin seurassa on aika ajoin nähty prinssi Georgen vanhin lapsi, Kentin nykyinen herttua, prinssi Edvard. Hän on osoittanut olevansa aivan toista maata kuin isänsä. 84-vuotias herttua tunnetaan erittäin kovasta työmoraalistaan ja läheisistä väleistään kuningattareen. Kentin herttua pelkää edesmenneen isänsä mainetta ja tempauksia. Sitäpaizi hän on erittäinkin väpelön näköinen. Ei mitään raikulipoikia.
    xxx/ellauri116.html on line 498: Aktiivisessa fyysisessä väärinkohtelussa vanhempi tekee lapselle jotain väärää, esimerkixi lyö tai tukistaa lasta tai takoo sen päätä seinään, passiivisessa fyysisessä väärinkohtelussa vanhempi puolestaan jättää jotakin tekemättä mitä pitäisi, esim lyö laimin lapsen fyysiset tarpeet tai ei suojele lasta vaaroilta. Aktiivisessa psyykkisessä pahoinpitelyssä lasta haukutaan tai uhkaillaan, pilkataan tai lytätään. Passiivisessa psyykkisessä pahoinpitelyssä aikuiset heijastavat omat ongelmansa lapseen eivätkä selviä vanhemmuuden roolista lasta tyydyttävällä tavalla. Ovat poissaolevia kylmiöitä tai arvaamattomia paskiaisia (Koko Hubara).
    xxx/ellauri116.html on line 511: Sanotaan että parisuhde on 2n kauppa, mutta narsistin suhteessa parisuhde on 1n valta. Narsistin jäykkä tarve olla kaikessa parempi kuin muut nousee pitkässä juoxussa parisuhteen ongelmaxi, sillä narsisti kilpailee myös aina puolisoa vastaan. Narsisti voi olla kateellinen siipalleen jos tämä vaikka heittää tikkaa tarkemmin. Narsisti voi tehdä hirveän numeron vaikka siipan kärryyn unohtamasta Lidl-kaupan sinisestä kolikonnäköisestä kärryrahasta. Narsisti on kuin pieni tytön pillukka, välillä ihmeen kiltti Dr.Jekyll, välillä kamala Mr.Hyde.
    xxx/ellauri120.html on line 35: Novelist Bulwer-Lytton was a friend and contemporary of Charles Dickens and was one of the pioneers of the historical novel, exemplified by his most popular work, The Last Days of Pompeii. He is best remembered today for the opening line to the novel Paul Clifford, which begins "It was a dark and stormy night..." and is considered by some to be the worst opening sentence in the English language. However, Bulwer-Lytton is also responsible for well-known sayings such as "The penis mightier than the sword" from his play Richelieu. Despite being a very popular author with 19th-century readers, few people today are even aware of his prodigious body of literature spanning many genres. In the 21st century he is known best as the namesake for the Bulwer-Lytton Fiction Contest (BLFC), sponsored annually by the English Department at San Jose State University, which challenges entrants "to compose the opening sentence to the worst of all possible novels", and the township of Lytton, or Camchin until the British nosey parkers came, saw and beat the copper-colored nlaka'pamuxes. Now their village got burned to ashes thanx to the industrial revolution.
    xxx/ellauri120.html on line 42: Lytton is a village in British Columbia, Canada, and sits at the confluence of the Thompson River and Fraser River on the east side of the Fraser. The location has been inhabited by the Nlaka'pamux people for over 10,000 years. It was one of the earliest locations occupied by non-Indigenous settlers in the Southern Interior of British Columbia. It was founded during the Fraser Canyon Gold Rush of 1858–59, when it was known as "The Forks". The community includes the Village of Lytton and the surrounding community of the Lytton First Nation, whose name for the place is Camchin, also spelled Kumsheen ("river meeting").
    xxx/ellauri120.html on line 48: On 30 June 2021, the day after Lytton set a Canadian all-time-high temperature record of 49.6 °C (121.3 °F), a wildfire swept through the community, destroying many structures. The entire village was given an evacuation order. Following the fire, local MP Brad Vis stated that 90% of the village had burned down. Lyttyyn inkkarit, polttakaa ne villit.
    xxx/ellauri120.html on line 59: The prefect was so angry that he had a great gridiron prepared with hot coals beneath it, and had Lawrence placed on it, hence Lawrence's association with the gridiron. After the martyr had suffered pain for a long time, the legend concludes, he cheerfully declared: "I'm well done on this side. Turn me over!" From this St. Lawrence derives his patronage of cooks, chefs, and comedians.
    xxx/ellauri120.html on line 64: No, Freud was rong! Many basic tenets of Freud’s theory have been completely disproved. To name several: Psychosexual stages. The Oedipal complex. Belief that repressed memories from the first year of life can be unearthed. Sexual fantasy about intercourse with a parent is responsible for hysteria. Even more damning, his methods and procedures cannot be called scientific, his evidence lacks scientific credibility, and what is offered as evidence was sometimes fudged, if not outright fabricated. Not surprisingly, Freud is absented from contemporary psychological pedagogy, theory, and research. Claiming, “Freud is right!” is akin to shouting, “Long live the king!”; historical curiosities, both.
    xxx/ellauri120.html on line 66: Key features of Freud’s theory, in addition to being wrong, are repugnant to modern sensibilities. Misogynist perspectives are integral to the theory and to the man. To name but a few of the more egregious: Penis envy. The moral inferiority of woman. Only psychosexually mature women can achieve vaginal orgasm, while orgasm by clitoral stimulation is evidence of stunted development. “Women oppose change, receive passively, and add nothing of their own.”
    xxx/ellauri120.html on line 74: Edward Bernays made his fortune, fame, and lasting influence by convincing people to buy things they don’t need, selling harmful products parading as health and beauty, rousing individuals to eagerly embrace slogans, and compelling them to surrender their individuality to the passions of the herd. He is considered to be the progenitor of public relations and is called “The Father of Spin”. He published a seminal book, Propaganda, that became Joseph Goebbels’ guidebook for his many Nazi propaganda campaigns, including developing the Fuhrer cult and orchestrating the genocide against the Jews.
    xxx/ellauri120.html on line 80: The conscious and intelligent manipulation of the organized habits and opinions of the masses is an important element in a democratic society. Those who manipulate this unseen mechanism of society constitute an invisible government which is the true ruling power of our country. We are governed, our minds are molded, our tastes formed, and our ideas suggested, largely by men we have never heard of…It is they who pull the wires that control the public mind. (Lähde: Bernays; Propaganda)
    xxx/ellauri120.html on line 82: This is a worldwide phenomenon. We are a mob. Or mobs. Twittering, tweeting, Facebooking, “liking”, chattering, texting, Instagramming, Photo-shopping, rumoring, instigating, provoking, inciting, lying, messaging, massaging, insisting, imploring; “truths” swirling in clouds blanketing the globe, marketed, managed and mined for profit—political, economic or otherwise.
    xxx/ellauri120.html on line 94: At once both older and younger.
    xxx/ellauri120.html on line 99: whatever gets it ready, in position.
    xxx/ellauri120.html on line 101: whatever helps it get a running start.
    xxx/ellauri120.html on line 103: until hate gets its own momentum going.
    xxx/ellauri120.html on line 112: Gifted, diligent, hard working.
    xxx/ellauri120.html on line 114: All the pages it has added to our history books?
    xxx/ellauri120.html on line 130: It’s always ready for new challenges.
    xxx/ellauri120.html on line 145:
    Fig. 1. This Woman Stopped Removing Facial Hair For A Year, Here’s How it Changed Her Face

    xxx/ellauri120.html on line 164: Malttamaton mikromanageeraaja.
    xxx/ellauri120.html on line 188:
    Capybara: The world’s largest rodent roams Tambopata’s Amazon forests

    xxx/ellauri120.html on line 191: Sometimes weighing as much an adult human, the capybara is the world’s largest rodent. The capybara (Hydrochoerus hydrochaeris), which with its brown fur resembles a giant guinea pig, can grow up to 1.3 meters (4 feet 4 inches) in length and weigh anything from 35 to 66 kilograms (77 to 145 pounds).
    xxx/ellauri120.html on line 200: Yli-Viikari on suorittanut M.A. in Culture and Communication Studies -yliopistotutkinnon estetiikasta Pariisin Penthouse-Sorbonne -yliopistossa vuonna 1997, sekä täydennyskoulutukset Master in European Corrupt Politics and Administration College of Europessa Bruggessa vuonna 1999 ja Past Master in Private Appropriation from Public Administration, Diplôme de l’ENA Ranskan elättikorkeakoulussa vuonna 2001.
    xxx/ellauri120.html on line 206: Tytti on kehittänyt VTV:n korruptiota Ranskan suuntaan palvelulaitoxexi jossa poliittiset kähmijät ovat asiakkaita, joille VTV antaa tyyliopastusta ja veronkiertovinkkejä. Tätä revisionistista imagea se on käynyt opiskelemassa kruunun laskuun verovaroilla mm. Bhutanissa koko perheen voimalla rantalomalla. Ranskassa aina, se sanoo kuin Piki Saxasta. Kauheaa että Suomessa ylipääjohtajat käyvät laahuxen kanssa kanttiinissa syömässä ja kantaa ize tarjottimia. Ranskassa aina on valkoiset pöytäliinat ja särvietit sylissä ja palvelijat kaataa viiniä viiteen eri lasiin, ja jokainen tietää mistä haarukoista pitää aloittaa.
    xxx/ellauri120.html on line 218: gen/1604034/images/o-ANIMALS-RIDING-CAPYBARAS-facebook.jpg" width="50%" />
    xxx/ellauri120.html on line 223: In Puritan Boston, Massachusetts, a crowd gathers to witness the punishment of Hester Prynne, a young woman who has given birth to a baby of unknown parentage. Her sentence required her to stand on the scaffold for three hours, exposed to public humiliation, and to wear the scarlet "A" for the rest of her life. As Hester approaches the scaffold, many of the women in the crowd are angered by her beauty and quiet dignity. When demanded and cajoled to name the father of her child, Hester refuses.
    xxx/ellauri120.html on line 225: As Hester looks out over the crowd, she notices a small, misshapen man and recognizes him as her long-lost husband, who has been presumed lost at sea. When the husband sees Hester's shame, he asks a man in the crowd about her and is told the story of his wife's adultery. He angrily exclaims that the child's father, the partner in the adulterous act, should also be punished and vows to find the man. He chooses a new name, Roger Chillingworth, to aid him in his plan.
    xxx/ellauri120.html on line 227: The Reverend John Wilson and the minister of Hester's church, Arthur Dimmesdale, question her, but she refuses to name her lover. After she returns to her prison cell, the jailer brings in Chillingworth, now a physician, to calm Hester and her child with his roots and herbs. He and Hester have an open conversation regarding their marriage and the fact that they were both in the wrong. Her lover, however, is another matter and he demands to know who it is; Hester refuses to divulge such information. He accepts this, stating that he will find out anyway, and forces her to conceal that he is her husband. If she ever reveals him, he warns her, he will destroy the child's father. Hester agrees to Chillingworth's terms although she suspects she will regret it.
    xxx/ellauri120.html on line 229: Following her release from prison, Hester settles in a cottage at the edge of town and earns a meager living with her needlework, which is of extraordinary quality. She lives a quiet, somber life with her daughter, Pearl, and performs acts of charity for the poor. She is troubled by her daughter's unusual fascination with the scarlet "A". The shunning of Hester also extends to Pearl, who has no playmates or friends except her mother. As she grows older, Pearl becomes capricious and unruly. Her conduct starts rumors, and, not surprisingly, the church members suggest Pearl be taken away from Hester.
    xxx/ellauri120.html on line 235: Tormented by his guilty conscience, Dimmesdale goes to the square where Hester was punished years earlier. Climbing the scaffold in the dead of night, he admits his guilt but cannot find the courage to do so publicly in the light of day. Hester, shocked by Dimmesdale's deterioration, decides to obtain a release from her vow of silence to her husband.
    xxx/ellauri120.html on line 237: Several days later, Hester meets Dimmesdale in the forest and tells him of her husband and his desire for revenge. She convinces Dimmesdale to leave Boston in secret on a ship to Europe where they can start life anew. Inspired by this plan, the minister seems to gain new energy. On Election Day, Dimmesdale gives one of his most inspired sermons. But as the procession leaves the church, Dimmesdale climbs upon the scaffold and confesses his sin, dying in Hester's arms. Later, most witnesses swear that they saw a stigma in the form of a scarlet "A" upon his chest, although some deny this statement. Chillingworth, losing his will for revenge, dies shortly thereafter and leaves Pearl a substantial inheritance.
    xxx/ellauri120.html on line 239: After several years, Hester returns to her cottage and resumes wearing the scarlet letter. When she dies, she is buried near the grave of Dimmesdale, and they share a simple slate tombstone engraved with an escutcheon described as: "On a field, sable, the letter A, gules" ("A red letter A written on a black background"). Ingan vaakunassa on hassu jellona kieli ulkona kuin Hanna Montanalla sinisellä taustalla.
    xxx/ellauri120.html on line 293: enemmän. Tältä takuulla septuagenaareista tuntui Kaanaan häissä, joissa Jeesuxen julkkis esiintyjäura alkoi ennenaikaisesti äidin pyynnöstä.
    xxx/ellauri120.html on line 322: Hellaan elämä ( Βίος Ἑλλάδος ) - Bios Hellados , kolmessa kirjassa, on Dicaearchuksen tunnetuin teos. Tunnetuimpia kohtia ovat Varron ja Porphyryin mainitsemat kohdat, jotka viittaavat dualistiseen näkemykseen edistymisestä. Esimerkiksi maatalouden keksiminen lievittää nälkää luomalla ylijäämää, mutta ylijäämä puolestaan ​​osoittautuu yllyttämään ahneuteen, joka johtaa sotaan. Jokainen ihmisen edistyminen ratkaisee yhden ongelman, mutta aiheuttaa myös toisen.
    xxx/ellauri120.html on line 337: oktogenaareixi saakka.
    xxx/ellauri120.html on line 359: "Nam Sibyllam quidem Cumis ego ipse oculis meis vidi in ampulla pendere, et cum illi pueri dicerent: Sibylla ti theleis; respondebat illa: apothanein thelo." I. THE BURIAL OF THE DEAD April is the cruellest month, breeding Lilacs out of the dead land, mixing Memory and desire, stirring Dull roots with spring rain. Winter kept us warm, covering Earth in forgetful snow, feeding A little life with dried tubers. Summer surprised us, coming over the Starnbergersee With a shower of rain; we stopped in the colonnade, And went on in sunlight, into the Hofgarten, 10 And drank coffee, and talked for an hour. Bin gar keine Russin, stamm’ aus Litauen, echt deutsch. And when we were children, staying at the archduke’s, My cousin’s, he took me out on a sled, And I was frightened. He said, Marie, Marie, hold on tight. And down we went. In the mountains, there you feel free. I read, much of the night, and go south in the winter. What are the roots that clutch, what branches grow Out of this stony rubbish? Son of man, 20 You cannot say, or guess, for you know only A heap of broken images, where the sun beats, And the dead tree gives no shelter, the cricket no relief, And the dry stone no sound of water. Only There is shadow under this red rock, (Come in under the shadow of this red rock), And I will show you something different from either Your shadow at morning striding behind you Or your shadow at evening rising to meet you; I will show you fear in a handful of dust. 30 Frisch weht der Wind Der Heimat zu Mein Irisch Kind, Wo weilest du? "You gave me hyacinths first a year ago; "They called me the hyacinth girl." - Yet when we came back, late, from the Hyacinth garden, Your arms full, and your hair wet, I could not Speak, and my eyes failed, I was neither Living nor dead, and I knew nothing, 40 Looking into the heart of light, the silence. Öd’ und leer das Meer.
    xxx/ellauri120.html on line 406: Nyrki Tapiovaara syntyi metsänhoitaja Kaarlo Juho Vihtori Tapiovaaran (1879–1959) ja Aino Aleksandra Grönroosin (1886–1929) perheeseen. Aino Aleksandra oli Pilppulan kartanon tytär ja äitinsä puolelta sukua Suomen ensimmäiselle naispuoliselle kuvanveistäjälle Eveliina Särkelälle. Hän oli taiteen ystävä ja kannusti lapsiaan näiden taiteellisissa harrastuksissa. (Selvää homoainesta.) Kaarlo Tapiovaara oli hämäläistä talonpoikaissukua, joka oli satoja vuosia asuttanut Myrrö- ja Märri-nimisiä maatiloja Vilppulassa. Kaarlo ja Aino Tapiovaaran yhteinen tie kulki Sortavalan ja Helsingin kautta Hämeenlinnaan, jonne perhe päätyi 1919. Tapiovaarojen kodissa elettiin kansallisromanttisessa hengessä. Sen mukaisesti perheen kaikille yhdelletoista lapselle annettiin kalevalaiset etunimet. Ennen Veikko Nyyrikkiä syntyivät poika ja tytär ja hänen jälkeensä kuusi poikaa sekä kaksi tytärtä. Kaarlo Tapiovaara oli Hämeenlinnan ainoa porvari, joka kävi perheineen säännöllisesti kaupungin työväenteatterissa.
    xxx/ellauri120.html on line 443: Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan Menyasszonytáncod után engemet
    xxx/ellauri120.html on line 459: When I and you first got together, 't was on one Friday night
    xxx/ellauri120.html on line 460: We spent two lovely hours together, and the world knows alright
    xxx/ellauri121.html on line 33: Bodies are just as much a product of habit and behavior as they are DNA and genetic structure. Understanding the different physiological body types can give you insight into how yours works best. The hormonal body types are Adrenal, Thyroid, Liver and Ovary, the structural types are Ectomorph, Endomorph and Mesomorph, and the Ayurvedic types (sometimes called the Doshas) are Pitta, Vata, and Kapha. >
    xxx/ellauri121.html on line 49: Sexuaalista tasa-arvoa pitää termentää. Kazomuskasvatus tulisi liittää tapahtumiin joilla on uskonnollista tai kazomuxellista merkitystä. Ongelma on usein että vanhemmilla ei ole hämärintä aavistustakaan uskonnosta. Izeopiskelun varaan asiaa ei voi muodikkaasti jättää, tarvitaan kasvattajia.
    xxx/ellauri121.html on line 55: Pienryhmäisiäkin kazomuxia on koitettava ymmärtää, esim. muslimeita, vaikka se on kyllä vaikeaa. Luontosuhteen köyhtyminen luonnon köyhtyessä on iso ongelma. Teodiversiteetti lasten kazomuxissa olisi säilytettävä, sanovat Heini ja Sylvia. Toteutuuko lasten uskonnonvapaus? Lapsi sakraalitilassa on hankala asia: antakaa lasten tulla tyköni kaikin mokomin, mutta kazokaa ettei ne juoxentele sakraalitiloissa, koske pyhiin esineisiin eikä pidä mekkalaa. Sellaisia kansalaistaitoja.
    xxx/ellauri121.html on line 66: Vuoden 2015 ohjeistuxessa mainitaan laajennetun matematiikan, ympäristöopin ym. ohessa uskonnollis-kazomuxellinen orientaatio. Sen ytimen muodostivat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset henkilöt, asiat ja ilmiöt. Lapselle oli tarjottava mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselyyn ja pohdintaan. Lapsikin ymmärtää sanatonta, symbolista ilmiasua. Vanhempien kanssa yhdessä sovitut asiat tuli kirjata lapsen omaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Niinkö kuka olis jumala ja montako niitä voi enintänsä olla. Oltiin menossa -
    xxx/ellauri121.html on line 83: Itse muistan kulttuuri- ja opetusministeri Li Anderssonin sanoneen, että varhaiskasvatus on suorastaan pelastus lapsille, joiden kotitaustassa on ongelmia. Tämä onkin varsin yleinen mantra, jolla erimieliset ajatukset on torpattu lähtökuoppiinsa. Tätä lapsen tai nuoren pelastusmantraa käytetään nyt myös koulunkäynnin pidentämishankkeessa.
    xxx/ellauri121.html on line 92: Siunaan mielessäni tätä tutkimustulosta, jonka olen "tiennyt" aina ja josta olen täälläkin kirjoittanut, useinkin. Ääniherkkänä ymmärrän hyvin myös sen, että erityistä huomiota pitäisi kiinnittää päiväkotien ja peruskoulujen meluun ja häiriköintiin, joka aiheuttaa lapsissakin stressiä. Ja lopuksi, tiedoksi Li Anderssonillekin, että jos lapsen kotona on ongelmia, ne eivät katoa laittamalla lapsi päivähoitoon eivätkä nuoren koulunkäyntiä pakkopidentämällä.
    xxx/ellauri121.html on line 102: Ei niin että siitä olis paljon apua. Uskovainen kirkkokuorolainen mies kylästyi vaimoonsa ja murhasi sen sähköllä. Rakensi oikein sähkötappovälineen jolla nirhasi sen tarkoituxella. Kokeili sen toimivuutta pikkueläimiin. Kun poliisit tulivat vaimo virui hengetönnä ja huone oli täynnä lohduttavia uskonveljiä. Oli muka saanut sähköiskun silitysraudasta. Syy: mies oli niin uskovainen ettei avioero tullut kysymyxeen, se olisi ollut kasvonmenetys. Vaimonmenetys oli pienempi paha. Tämä hyvin hurskas mies oli muutenkin hyvin paha. Ryösti mezureiden palkkarahat naamioituneena mökkinaapurixi, naama täynnä laastareita. Sellainen oli sillä kazomus: mitä on, mikä tulee ilmi, mikä on hyvä ja paha, ja mikä oikeaa ja väärää.
    xxx/ellauri121.html on line 120: Emmanuel Lévinas (myös Levinas; alk. Emmanuelis Levinas; 12. tammikuuta 1906 (J: 30. joulukuuta 1905) Kaunas, Venäjän keisarikunta – 25. joulukuuta 1995 Pariisi, Ranska) oli liettualaissyntyinen ranskalainen filosofi. Hän kehitti oman fenomenologisen näkemyksensä, joka jatkaa Edmund Husserlin ja Martin Heideggerin fenomenologiaa ja liittyy samalla juutalaiseen perinteeseen. Erityisen tunnettuja ovat Lévinasin kuvaus etiikasta ja siihen liittyvä toiseuden ja kasvojen käsitys.
    xxx/ellauri121.html on line 122: Hullua että Levinas exyi peukuttamaan Heideggeriä, vanhaa nazia. Joo se oli erehdys:
    xxx/ellauri121.html on line 124: Lévinasin suhtautuminen Heideggeriin on kahtiajakoinen. Toisaaltä hänen mielestään »jokaisen, joka 1900-luvulla ryhtyy harjoittamaan filosofiaa, täytyy kulkea Heideggerin filosofian läpi - vaikka sitten vain jättääkseen sen.» Toisaalta Heidegger ei ole koskaan Lévinasin silmissä saanut anteeksi osallisuuttaan nazikarmeiluun. Emmanuelis oli kauhu kaunanen, ei suonut mitään ilmaisexi toisin kuin kaimansa ja heimoveljensä J. Nasaretilainen.
    xxx/ellauri121.html on line 174: Ryyppääminen jatkui, humalatila syveni, ja riidan aiheita löytyi lisää. Väiteltiin siitä, kuka oikeastaan ratkaisi sodan, valkoinen talonpoikais­armeija vaiko Saksassa koulutetut jääkärit. Juhlijoiden käytös muuttui sekavammaksi. Kun eräs ruotsalais­upseeri puhui äidinkieltään, Kuula kysyi häneltä kimpaantuneena: ”Mitäs siinä ruotsia mongerrat?” Jääkärit puolestaan haukkuivat Kuulaa bolševikiksi ja sanoivat tämän heilutelleen tahtipuikkoaan ryssille.
    xxx/ellauri121.html on line 231: Toivo Kuula oli yksi Suomen merkittävimmistä säveltäjistä. Kuvassa Kuula flyygelin ääressä 1910-luvun alussa. (KUVA: MUSEOVIRASTO)
    xxx/ellauri121.html on line 284: Regarding her stints with teaching, she has noted, "Success for me meant no longer having to teach at university."
    xxx/ellauri121.html on line 289: Peggy kävi kotikoulua. Sen vanhemmat pakkas sen selkäreppuun lähtiessään mezään hyönteisjahtiin. Perhosten nappaajat. She only attended full-time school at eight, in Toronto. Readers of Cat's Eye (1988), a chilling account of the lasting damage of childhood bullying, might expect that these years were problematic, but apart from a fleeting reference to "a horrific Grade 4 teacher" there is no suggestion that Atwood was especially unhappy, though she did recently write that "I was now faced with real life, in the form of other little girls - their prudery and snobbery, their Byzantine social life based on whispering and vicious gossip, and an inability to pick up earthworms without wriggling all over and making mewing noises like a kitten". Mä koitin opettaa Helmiä olemaan inhoomatta matoja 2-vuotiaana. Inhoo se niitä kuitenkin vaikkon biologi. Ja Seija ei voi sietää käärmeitä, se näkee kuumina öinä niistä unia. KKK-äijät marssi kadulla 20-luvulla kuin kihomadot. Niitä kiemurteli valkoisina ruskeiden kiekuroiden kimpussa kakkapotassa kun oltiin pieniä.
    xxx/ellauri121.html on line 299: She thinks Moby Dick was a great masterpiece. Figures. She got engaged to James "Jay" Ford, a fellow student, in 1963, but by Easter the following year, she also met Jim Polk, a sensitive, witty graduate student from Montana whom she would marry in 1967. Polk’s recollections of Atwood are instructive and often amusing. He recalls one costume party at Harvard where she came disguised as Cleopatra’s breast.
    xxx/ellauri121.html on line 306: Atwood’s career as a graduate student stretched, with many interruptions, for half a dozen years. During that period she had an affair with Quebec poet D. G. Jones— which Sullivan mentions so obliquely that it is over before the reader realizes it has begun. She had broken it off, as a result of the stresses caused by his workload. She subsequently courted Jim Polk (an American writer she had met at Harvard) and, in January 1967, she decided to marry him "after five years of equivocation". She also worked at odd jobs including market researcher like Fred Waterford, and despite never finishing her PhD, began a university teaching career that would take her to cities across Canada. At 27, she became the youngest person to ever win the Governor General’s Award with her 1967 poetry collection, The Circle Game. Siitä nousi sille aika lailla kusi päähän.
    xxx/ellauri121.html on line 308: In the early 70s, Atwood added considerably to her work as a teacher and writer by editing manuscripts for the cutting-edge nationalist publisher The House of Anansi. By then, her marriage to Polk was over (Sullivan is vague about why, offering mainly generalities about the difficulty of staying together in that morally freewheeling era. Fact is, Jim Polk was not enough of a handyman for manly Margaret.) In 1972, Atwood met Gibson, a novelist and cultural activist whose own marriage was crumbling. The two began an affair, meeting at first clandestinely in the basement office of Toronto’s Longhouse Bookshop, but soon living together—for several years on a working farm north of the city.
    xxx/ellauri121.html on line 314: The books he wrote were never “hot”, but they were never read, so no harm done. His novels were well crafted but never quite took off — what the French call connerie pure. In 1996, he decided to stop writing novels altogether, and concentrate on childcare and cooking & laughing at Peggy's jokes. Kinda ironic given they didnt ever marry tho. It’s as if he made sure to stick around long enough for her new sequel to The Handmaid’s Tale – The Testaments – to be published. Considerate.
    xxx/ellauri121.html on line 316: But back to young Peggy. As a result of the governor's award, The Edible Woman was published. Atwood began to enjoy a growing reputation; nonetheless, while her own career took off, she still devoted considerable amounts of time to a small radical publishing house, Anansi, in which her first and only husband was deeply involved. Over this period, Atwood and Jim Polk drifted apart, and Atwood began a relationship with the novelist Graeme Gibson. Together with Graeme's two teenage sons, Matt and Grae, they went off to a farm in a small agricultural community in 1973 in Alliston.
    xxx/ellauri121.html on line 323: James "Jim" Polk was the long time editorial director of House of Anansi Press and edited two books by Charles Taylor, as well as work by Margaret Atwood, George Grant, Northrop Frye, and many others. With a literature PhD (which Peggy never finished) he has taught at Harvard, Idaho, Ryerson and Alberta, and has written a comic novel, a stage comedy about Canadian publishing, articles, short stories, and criticism about Canadian writers and writing. As an advisor at the Ontario Ministry of Culture, he worked on grants for theatre and books, developed a tax credit for publishers and remodelled the Trillium Book Prize to include Franco Ontarian writing. He lives in Toronto and, trained as a pianist, still practices daily, playing classics and show-tunes in seclusion.
    xxx/ellauri121.html on line 327: Although she never felt particularly tough compared with the rest of her family - "It took me a long time to figure out that the youngest in a family of dragons is still a dragon from the point of view of those who find dragons alarming" - Atwood now recognises that "I was certainly very scary to people in my 20s; I think women with talent are scary."
    xxx/ellauri121.html on line 332: ges-to-have-it-all">
    Milli-Molli saa sedältä namuja ja tädiltä viisi pennyä
    xxx/ellauri121.html on line 334: In her admiring new biography of Margaret Atwood, Rosemary Sullivan passes on a story about the writer that vividly catches her youthful ambition. One day when she was in her mid-20s, she dropped in at the home of poet John Newlove, who had been drinking heavily with his friend fellow Prairie writer Patrick Lane. The men’s conversation about literature had degenerated into a series of long silences punctuated by the occasional pseudoprofound utterance. Frustrated, Atwood cut to the heart of the matter, demanding to know what their poetic ambitions were. After some drunken dithering, the two declared that what they wanted most was to win a Governor General’s Award. As Lane recalled later, Atwood was indignant at their modest expectations, declaring tartly that the only goal worth pursuing was the Nobel Prize. Swigging down her beer, she then left the room.
    xxx/ellauri121.html on line 344: Sullivan rightly traces Atwood’s notable self-confidence to those early years, but she also ignores the hints in her own narrative that Atwood’s family, like any other, had its neurotic tics—and that Atwood certainly carried her own share of psychic stress into adulthood. Where else does the buried grief, anger and sense of calamity in her writing come from?
    xxx/ellauri121.html on line 345: Sullivan relates how in 1969, when Atwood was giving her first poetry reading, poet Irving Layton futilely attempted to sabotage the upstart writer by simultaneously reading his own work from the audience. Lisää ainesta käsineitokeitoxeen.
    xxx/ellauri121.html on line 354: Mieslukijan on muistettava (jos se on jaxanut tähän puoliväliin asti) et naisten on lähes pakko pyytää ja antaa anteexi, koska se on niiden valtapeliä. Niillä on liian pienet nyrkit, ei ne pysty niillä pitämään yllä verikostoa. Ne ei maxa samalla mitalla vaan sillä toisella: ne antaa anteexi, ja pihtaa pillua. No se on oikeestaan ihan sama asia, sori vaan Margaret. Leffassa June ja Moira oli lepakoita, kunes June eheytyi ja alkoi Luken kaa genitaalisexiä. Mauri Moira oli pettynyt.
    xxx/ellauri121.html on line 358: Peg on muistavinaan että jonkun nazin morsian olisi ollut keskitysleirin pihalla bikineissä kissalasit päässä. Hmm. Although two-piece bathing suits were being used by women as early as the 1930s, the bikini is commonly dated to July 5, 1946 when, partly due to material rationing after World War II. Cat eye glasses first became popular in the 1950s with their feline inspired style. A huge contrast to the frames that had been in fashion previously, cat eye glasses marked a new era of chic style for women. The glasses were originally created to be worn only with optical lenses, but it was the hugely famous actress Audrey Hepburn that kicked off the trend for cat eye sunglasses after her starring role in 1961 hit film Breakfast at Tiffanys. Eli selkeästi joku anakronismi, sodanjälkeisiä muoteja. Platform shoes oli kyllä muotia 30-40-luvuilla. Mitä vittua on "sen ajan painokuvahatut?" Ei takuulla ollut 40-luvun muotia, mitä sitten ovatkaan. Ja sit toi älytön Nolite te bastardes carborundorum josta on ollut useaankin otteeseen syytä marista.
    xxx/ellauri121.html on line 360: Käsineiti (1985) on kirjoitettu samoihin aikoihin kuin Maare Tammin Lasten ja nuorten uskonnollinen maailma (1988), jonka sain ilmaisexi Sysmän kirjakyläpäiviltä. HBO:n sarja (2016)on samaa nykyaikaa kuin Lastenkokoinen kazomuskasvatus (2020). Käsineiti-kirjan Soul Roll -rukousmyllystä voi valita 5 aiheen joukosta: rikkaus, terveys, syntymä, kuolema, ja synti. Aiheittain kuin virsikirjan lisälehdet: synti, ahdischtus. Tammin kirjan luvussa Pikkulapset ja rukous mainitaan Pyyntörukous, Kiitosrukous, Tunnustusrukous, Sairaus ja muu vaara -rukouxet, Altruistiset rukouxet, Rituaaliset rukouxet, ja Vastausta vaille jääneet rukouxet. Tää viimeinen ei ole oma laji, vaan sisältää kaikki edelliset. Jo hyvin aikaisin lapsi oivaltaa, että kaikkiin rukouxiin ei vastata. 4-5 vuotiaana lapsi uskoo että taivaan iskä unohti kun sillä on niin paljon töitä. 6-7 vuotiaat ovat hyvin vihaisia ja lakkaavat uskomasta koko pelleen. (Mä olin muistaaxeni 9v.) Noin 8-9 vuotiaina lapset uskovat, että niiden rukouxet oli huonoja. Rukoile paremmin. Tapahtukoon sinun tahtosi eikä minun. Vittu tietysti, mixi siis edes vaivautua. Käsineidin porukat on uskonnollisesti kehittymättömämpiä kuin Tammin lapsoset. Myllyissä ei ole kuin pyyntö- sairaus- ja muu vaara -rukouxia. Tammin kakarat on täysinoppineita teologeja, tai Maare Tamm on ainakin. Hengellisesti kypsälle ihmiselle rukous on vaan elämän kolhujen nöyrää vastaanottamista ja kiitollisuutta siitä mitä annetaan. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi. Ottaa antaa, kanankakan kantaa. Lastenkokoisessa ei rukouxia enää pidetä, on vaan aamunavauxia. Heräjä, mixi nukut herra? (Psalmi 44:24).
    xxx/ellauri121.html on line 367: Komentaja on Junesta siitä mukava että se ei ole naisvihamielinen kuten jopa Luke. Se on pikemminkin niinkuin iskä hyönteishemuli. Kun Peggy kunnostautuu ritiratissa sanalla zeugiitti eli ateenalainen iesmies komentaja on suorastaan iloinen, ja Peggy on läpeensä tyytyväinen. Peg pitää vanhemmista miehistä. Leffan luikero Fred (1970) ei oikein täytä roolia, parrasta huolimatta se näyttää melkein nuoremmalta kuin June (1982). Jatko-osien Joosepin näyttelijä on enempi kuin kirjan Fred. Hassua että Fredin nimi on oikeasti Jooseppi! Joseph is the younger brother of Harry Potter. Speaking to The Guardian about becoming a parent in 2016, Joseph said: "Becoming a parent has made me more aware of the role my parents played in my life, in all our lives." Jäätävää. Onko Peggy lapsivihamielinen, välillä se kuulostaa aika kylmältä.
    xxx/ellauri121.html on line 374: ges/701/2014/05/sex-fetish-1508866256.jpg?crop=1xw:0.789xh;center,top&resize=980:*" width="50%" />
    xxx/ellauri121.html on line 381: Shoe fetishism, foot fetishism, butt fetishism, bondage, voyeurism.
    xxx/ellauri121.html on line 420: Memorial Hall, immediately north of Harvard Yard in Cambridge, Massachusetts, is an imposing High Victorian Gothic building honoring Harvard men's sacrifices in defense of the Union during the American Civil War‍—‌"a symbol of Boston's commitment to the Unionist cause and the abolitionist movement in America." Etelän miesten nekrut vapaaxi, jäähän meille tänne koilliseen naisväki panttivangixi.
    xxx/ellauri121.html on line 422: Miestenpä uhrauxet hyvinkin. Harvard-miehet heitti siellä Peggyä leivänpaloilla kuin maapähkinöillä häkkinorsua. Runokirjojakaan eivät antaneet. Luisa syötti isän elefanteille menoliinia. Sixi siitä tuli vege. Harvard men oli Peggylle nenäkkäitä ja alentuvia. Tää muistetaan!
    xxx/ellauri121.html on line 445: Prayerfest 2021: The Power of Prayer is a unique opportunity to come together in prayer, intercession and worship. On Friday, July 30, expect to encounter God through times of repentance, reflection, remembrance and reconciliation. Throughout Prayerfest, prepare for diverse worship expressions, dynamic messages and times of prayer that will connect you with the heart of God and with others!
    xxx/ellauri121.html on line 452: Kuvassa joku pitää kättä rukoilijan päällä siunausasennossa kuin Seija Maxin päällä Vivamossa rippikoulun päättäjäisissä. Se on Lohjalla, josta ostimme eilen Annabella-perunoita ja hyvin happamia karviaisia. Happamia, sanoi Kimmo karviaisista Lohjan torilla. Oli sekin kanssa pelleilyä. Ja paljonpa hyötyä oli siitä Maxille, joka ei osaa nimien pudottelun taitoa. Ei Mikollakaan ole vakinaista paikkaa Nokialla, vaan se on vuokratyöläinen, niinkuin oli John Ruozissa traktorifirmassa. Hemmetin Mrs. Bucket. Jöns kävi Simo Juvan maalla Vivamossa Miniaatossa. Kristinalla ja Petterillä oli valkoiset piziessut Bishops Innissä Tyrvännössä. Tyrvännössä oli paksut lyijykynät kiinni seinässä ketjulla etteivät ne lasten kajotessa joutuisi hävyxiin. Jokaisella oli oma tunnusväri: Kristinalla keltainen, Jönsillä sininen, mulla punainen ja Petterillä vihreä. Saarennon kerrossängyn pohjaan oli lyijykynällä kirjoitettu jotakin, en muista enää mitä. Sen näki kun nukkui alasängyssä. Äidin mielestä mulle ei sovi vihreä, tekee musta kalpean. En saanut koskaan vihreitä vaatteita. Bugger it.
    xxx/ellauri121.html on line 454: As we get ready for Prayerfest each year, we prepare our hearts by taking a 40-Day Prayer Journey. We invite you to join us during this time of prayer and fasting as you prepare for YOUR miracle. To access your copy of the following free resources from our Lead Pastor, Dr. David Ireland, simply click the button below! Yea, that little one, between your legs!
    xxx/ellauri121.html on line 456: Spiritual warfare. Looking Back at Prayerfest 2019, we experienced a powerful move of God while crying out to Him for all generations. To see the recap and full video, click here. He moved, yea, a powerful move, he turned over and snored on. But trust us, we guys will show you some moves! Back and forth! In and out! Thou wilt feel some miracles coming!
    xxx/ellauri121.html on line 467: ges.newyork1.vip.townnews.com/tulsaworld.com/content/tncms/assets/v3/editorial/3/7d/37d4ba7e-ef7a-5133-b4ff-6a1f836c20a8/5249c0a275901.preview-500.jpg?resize=571%2C200" width="50%" />
    xxx/ellauri121.html on line 492: Juonipaljastus: A true Christian is called to fight. Yet there are times devout followers of Christ unknowingly allow their warrior instincts to dull. Many of us stand idle while an evil tyrant (Joe Biden) pilfers our finances, snatches our health, filches our marriages, and makes off with all the promises of the kingdom—the really good stuff God intended for His children. Purchase.
    xxx/ellauri121.html on line 495: by: Maare Tamm. Parents will be equipped with practical exercises, sample prayers, and developmentally appropriate mentoring plans that will encourage their children to pray effectively now and into adulthood.
    xxx/ellauri121.html on line 499: Make sure you stay in the loop when it comes to news about Harmageddon. To sign up for notifications, click here. Coming soon in your neighborhood! Yours sincerely,
    xxx/ellauri121.html on line 516: Sine īrā et studiō is a Latin term meaning "without anger and passion". It was coined by Roman historian Tacitus in the introduction to his Annals 1.1., which can be translated as follows:
    xxx/ellauri121.html on line 527: Nainen jolla eio naisen motiivit on hirviö kuten mies. (George Eliot)
    xxx/ellauri121.html on line 551: Using the information inside Nicole's microdot, the Canadian media leaks scandalous information about Gilead's elite, which leads to a purge that in turn causes a military coup, bringing about the collapse of Gilead and the subsequent restoration of the United States.
    xxx/ellauri121.html on line 570: Karamazovläppää ennakoi kyttyräselkä Sope ja jakoi edelleen Phillu Roth, juoppohullun Puskajussin kirjailija Murtokivi, Levinas, pastori George Paterson, Wallu "Sikiö" Wallace ja monet muut myöhemmän ajan existentialistitomppelit. Kovan luokan narsisteja koko roikka.
    xxx/ellauri122.html on line 48: things never change. Kun Pezku lähetti tämän linkin
    xxx/ellauri122.html on line 74: Understanding Your Partner’s Love Language.
    xxx/ellauri122.html on line 76: Understanding His or Her Body Language.
    xxx/ellauri122.html on line 101: Anna sille vähän tilaa aina kun se tarvizee. Se auttaa sitä rentoutumaan, selvittämään päänsä, järkeilemään ratkaisuja ongelmiin (if any), ja sitten tekemään oikeita suunnitelmia sun pään ylize ja menoxi.
    xxx/ellauri122.html on line 134: ges.com/wordpress/wp-content/uploads/2016/10/Charmed-Mighty-Mouse.jpg?q=50&fit=crop&w=960&h=500&dpr=1.5" width="50%" />
    xxx/ellauri122.html on line 139: Koirat ovat olleet vuosisatoja kirjailijoiden parhaita tukijoita, koska ne eivät arvostele – Taina Haahtia inspiroi coton de tuléar, Stephen Kingiä corgit, Virginia Woolfia cockerspanieli, Schopenhaueria sarja villakoiria nimeltä Atman. Goethen Mefisto oli villakoira myös. Diogenes oli ize kyynikko. Tekoäly oppii tunnistamaan sarkasmin. Totally! on dead giveaway. Ironinen Sokrates sanoi Ne ton kyna! Koira vieköön. Koppava mutta typerä homo Oscar Wilde sanoi että sarkasmi on läpän alin muoto.
    xxx/ellauri122.html on line 170: The mechanisms underlying the benefits of Mindfulness Based Interventions are suggested to include improved emotional regulation strategies and self-compassion levels, decreased rumination and experiential avoidance [3], as well as improved meta-cognitive skills and body awareness [4,5]. A number of authors have suggested models to explain the psychological mechanisms by which mindfulness interventions have an effect [6,7,8], and Hötzel et al. [9] have proposed a theoretical framework that integrates earlier models. This framework proposes that there are four main mechanisms: (1) attention regulation; (2) body awareness; (3) emotion regulation; and (4) change in perspective of the self; these, therefore, together improve self-regulation [9].
    xxx/ellauri122.html on line 172: Scientific interest in the effects of MBI on the immune system is also growing since accumulating evidence indicates that inflammation may trigger changes that contribute to the pathophysiology of depression and stress-related disorders [17,18,19]. Also, inflammation is one of the aspects of immunity that is regulated by the stress response [20]. Inflammation is a complex process that includes a number of biological markers, many of them classified as cytokines and chemokines, key regulators of immune function with different roles in the inflammatory processes (for example, some of these mediators are predominantly pro-inflammatory, whereas others are mainly anti-inflammatory) [21,22]). Some of the inflammatory markers are considered as to be (potentially) significant for depression, e.g., the pro-inflammatory cytokines as interleukin-6 (IL-6), interleukin-1 (IL-1), and tumor necrosis factor (TNF-α), as well as the acute phase reactant protein C-reactive protein (CRP) [23,24,25].
    xxx/ellauri122.html on line 186: Don't forget to practise what you've learned with the activity further down this page. Listen to some examples of dialogues featuring sarcastic remarks
    xxx/ellauri122.html on line 189: Remember to judge when and with whom to be sarcastic - you can offend people with inappropriate use of this language. People with a frontal lobe dementia have a hard time recognizing sarcasm.
    xxx/ellauri122.html on line 204: Watch the language of sarcasm. There are no fixed rules about what language to use when being sarcastic, but the following features are quite common (but this language is used when people aren't being sarcastic too!):
    xxx/ellauri122.html on line 223: Exaggerate your feelings using strong words and a lively intonation. So if something bad happens, like your friend's dad or dog has died, instead of saying,
    xxx/ellauri122.html on line 231: People will also sometimes use old-fashioned English to exaggerate:
    xxx/ellauri122.html on line 353: Joachim Nowotny eli Roope, ein gewisser Robel, jolla ei 40-vuotiaana enää seiso, on sudeettisaxalaisten Kalle Päätalo.
    xxx/ellauri122.html on line 363: Die Oberlausitz, oberlausitzisch: Äberlausitz, obersorbisch Hornja Łužica (niedersorbisch Górna Łužyca, tschechisch Horní Lužice, polnisch Łużyce Górne, schlesisch Aeberlausitz), ist eine ursprünglich politisch eigenständige Region, die heute zu etwa 67 % zu Sachsen sowie 30 % zu Polen und 3 % zu Brandenburg gehört. In Sachsen umfasst die Oberlausitz in etwa die Landkreise Görlitz und Bautzen mit einer nördlichen Grenze zwischen Hoyerswerda und Lauta und in Brandenburg den südlichen Teil des Landkreises Oberspreewald-Lausitz um die Stadt Ruhland sowie einige Orte östlich und südlich davon. Der seit 1945 polnische Teil der Oberlausitz zwischen den Flüssen Queis im Osten und der Lausitzer Neiße im Westen gehört administrativ zur Woiwodschaft Niederschlesien (polnisch Dolnośląskie); nur ein kleiner Zipfel um Łęknica (Lugknitz) gehört zusammen mit dem polnischen Teil der Niederlausitz zur Woiwodschaft Lebus. Im Süden entspricht die Grenze der Oberlausitz der sächsisch-tschechischen Grenze von Steinigtwolmsdorf im Westen bis nach Zittau und östlich davon der polnisch-tschechischen Grenze bis zur Tafelfichte.
    xxx/ellauri122.html on line 365: Die Oberlausitzer Mundart wird im Süden der Oberlausitz gesprochen. Sie gehört zu den ostmitteldeutschen Dialekten, genauer klassifiziert zur lausitzischen Dialektgruppe.
    xxx/ellauri122.html on line 370: Indogermanisch
    xxx/ellauri122.html on line 372: Westgermanisch
    xxx/ellauri122.html on line 379: Trotz der Lage des heutigen Dialektgebiets im Freistaat Sachsen zählt die Oberlausitzer Mundart nicht zur obersächsischen Dialektgruppe, sondern reiht sich eher in die Kette der sächsischen Bergdialekte wie z. B. dem Erzgebirgischen ein, besonders ist eine Nähe zum osterzgebirgischen Dialekt erkennbar. Eine größere historische Nähe existiert allerdings zu den früher weiter östlich und südlich von den Deutschen in Böhmen gesprochenen Dialekten, dem Nordböhmischen und Gebirgsschlesischen bzw. Schlesischen. Man kann die Mundart so im weitesten Sinne auch als einen der wenigen verbliebenen Sudetendialekte bezeichnen. Eine gewisse Ähnlichkeit zu den obersächsischen Dialekten ist jedoch durchaus vorhanden, insbesondere im Bereich der Vokalverschiebungen.
    xxx/ellauri122.html on line 381: Ein wiederkehrendes Merkmal sind verschiedene Lautverschiebungen, insbesondere im Bereich der Vokale und Diphthonge, von denen nahezu keiner genau wie in der hochdeutschen Standardsprache ausgesprochen wird. Diese Verschiebungen sind zwar wiederkehrend, werden aber nicht grundsätzlich bei allen Wörtern angewandt. Typische Beispiele hierfür sind:
    xxx/ellauri122.html on line 383: langes E wird zu langem A (z. B. gaan für geben, sahn für sehen)
    xxx/ellauri122.html on line 385: langes E wird in anderen Fällen zu langem I (z. B. giehn für gehen, Schnie für Schnee)
    xxx/ellauri122.html on line 387: langes A wird zu langem O (z. B. schloofn für schlafen, Moolr für Maler)
    xxx/ellauri122.html on line 391: langes U wird oft zu kurzem U (z. B. Fuss für Fuß)
    xxx/ellauri122.html on line 393: bei anderen Wörtern werden O bzw. U verlängert (z. B. Buusch für Busch (Wald), Froosch für Frosch), nur in der südlichsten Region mit besonders ausgeprägter Mundart
    xxx/ellauri122.html on line 397: AU wird zu langem O oder E (z. B. roochn für rauchen, keefm bzw. koofm für kaufen)
    xxx/ellauri122.html on line 399: EI wird oft zu langem E (z. B. Meester für Meister)
    xxx/ellauri122.html on line 402: Die Mundart ist reich an slawischen, aber auch vereinzelten französischen Lehnwörtern (in der folgenden Tabelle mit * bzw. ° gekennzeichnet). Diese stammen einerseits aus der langen Zeit des Zusammenlebens mit den Sorben und Tschechen, andererseits aus der Präsenz französischer Truppen während der Napoleonischen Kriege sowie der "Salonsprache" des städtischen Bürgertums.
    xxx/ellauri122.html on line 404: Nachfolgende Tabelle gibt eine Übersicht über spezielle Begriffe der Oberlausitzer Mundart, die sich nicht ohne Weiteres aus dem Hochdeutschen erschließen lassen.
    xxx/ellauri122.html on line 460: dréschern° („dr“ wird als eigene Silbe gesprochen)
    xxx/ellauri122.html on line 461: sich erregen (echauffieren)
    xxx/ellauri122.html on line 465: Essenkehrer bzw. Schornsteinfeger
    xxx/ellauri122.html on line 469: gersdorf)" title="Jacobimarkt (Neugersdorf)">Jacobimarkt in Neugersdorf; Volksfest in Neugersdorf
    xxx/ellauri122.html on line 485: (Hintragebrettchen) = Tablett
    xxx/ellauri122.html on line 513: gestern
    xxx/ellauri122.html on line 517: unbeholfen gehen
    xxx/ellauri122.html on line 521: Krug/Schänke (sorb. korčma, tsch. krčma, eingedeutscht „Kretscham“)
    xxx/ellauri122.html on line 541: morgen
    xxx/ellauri122.html on line 545: gestern Abend
    xxx/ellauri122.html on line 573: Lunge, auch Bauch; sorb. płuca (Lunge)
    xxx/ellauri122.html on line 588: Seeger*
    xxx/ellauri122.html on line 597: missratene Arbeit (urspr.: schlecht gebackenes Brot)
    xxx/ellauri122.html on line 605: Weg, auf dem das Vieh zur Weide getrieben wurde
    xxx/ellauri122.html on line 627:

    Typisch für die Oberlausitzer Mundart sind auch einige geflügelte Worte:
    xxx/ellauri122.html on line 640: Dar will mer woaas an Zeuge flickn.
    xxx/ellauri122.html on line 641: Der will mir was Unangenehmes tun.
    xxx/ellauri122.html on line 653: Immer mit der Ruhe!; wörtl.: Nur nicht jagen!
    xxx/ellauri122.html on line 742: In der Summierung dieser Merkmale ist die Oberlausitzer Mundart in ihrer Reinform für Sprecher des Hochdeutschen, im Gegensatz zu den meisten sächsischen und den anderen lausitzischen Dialekten, nahezu unverständlich.
    xxx/ellauri122.html on line 746: Robel hätte gern den Mann bei sich, der das alles entscheidet. Der das Ergebnis der Bohrungen zusammenfaßt und den entscheidenden Strich zieht: bis hierher und dann weiter! Nach Abwägen des Vorhandenen, unter Berücksichtigung der Kosten, der Notwendigkeit folgend.
    xxx/ellauri122.html on line 748: Ja, die Notwendigkeit. Robel ist schließlich kein Träumer. Er weiß, was nötig ist. Das Land braucht Kohle, auf Gedeih und Verderb Kohle. Und wenn der Preis auch hoch ist, man muß ihn zahlen. Man muß ihr, der bitteren Notwendigkeit, ein Landschaft in den Rachen werfen. Robel selbst ruft alle diese Zwänge hervor. Er will auf guten Asphalt- oder Betonstraßen fahren, er will es warm haben, wenn er im Winter Bier trinkt, warm auch vor dem Fernseher, warm im Bett, er will sein gutes Geld und die Gewißheit, einen Trabant kaufen zu können wenn er es nur wollte: Er will überhaupt leben, wie ein Mensch in Mitteleuropa nur leben kann. Kein Jota will er abstreicher keine Unbequemlichkeit in Kauf nehmen, keinen Pfennig nachlassen; und dieser Wille ist es, der, millionenfach vermehrt, der Landschaft hier das Genick brechen wird. Robel weiß das. Und trotz alledem hätte er gern den Mann bei sich der das letzten Endes entscheidet. Der den Strich zieht und das Urteil im Namen der Millionen spricht. Er würde ihm gern das Dorf zeigen, würde ihm von den Bäumen und dem Fenster erzählen, von der Wirtsfrau, die über seinem Knie gelegen hat.Er würde den Namen des Hundes nennen, der gerade bellt. Und dann würde er sehen, ob dem Mann die Entscheidung leicht fällt.
    xxx/ellauri122.html on line 761: Hardly any Europeans would have even the vaguest idea how many people there are in “Western Europe”, since that is no longer a useful category. They would, however, know that the EU has a population of 450 million, and this is a useful category to have in your head, since it forms a trading bloc.
    xxx/ellauri122.html on line 770: Some books stay with you for a lifetime, the rest you just blithely walk by on your way to watching tv or cat videos or fling into garbage without so much as looking at the cover. Initially, they may seem to be just stories. As you will find, however, the literature grows and stays with you; they stay with you until you realise their true value: their capacity to alter and re-alter your idea of yourself, others, the society, and the world. Naah, the books on this list help you stay the way you are, keeping all your good old all American prejudices.
    xxx/ellauri122.html on line 774:

    '1984' by George Orwell

    xxx/ellauri122.html on line 776: First published in 1949, George Orwell's account of a chilling future is a timeless read.
    xxx/ellauri122.html on line 777: His book is where the idea of Big Brother originated, and his messages of a restrictive government remain as insightful today as they did when they were originally written more than 60 years ago. Orwell presents readers with a vision of a haunting world that remains captivating from the beginning to end. Good sturdy Rifle Association stuff. Orwell eli Blair on reposteltu täällä.
    xxx/ellauri122.html on line 781: Huxley's masterpiece is a powerful work of speculative fiction where 'World Controllers' create the ideal society. While most society members are content with a world where genetic engineering, brainwashing, and recreational pleasures keep them at bay, one newcomer longs to break free.
    xxx/ellauri122.html on line 787: Left tormented and in isolation, the innocent creature turns on his creator in this eloquent Gothic thriller, which touches the hearts of readers with its messages of the dangers of science and human judgment. This helps appreciate pro life ideas: do not meddle with what belongs to Mighty Mouse territory.
    xxx/ellauri122.html on line 791: Written in 1914 and published in 1925, a year after Kafka's death, 'The Trial' tells the terrifying tale of Josef K., a bank officer who is arrested and finds himself having to defend charges that he struggles to get information on.
    xxx/ellauri122.html on line 792: While Kafka had intended for the story to be burned after his death, his friend Max Brod pressed forward to prepare it for publication. Franz was right. The two met as teenagers, following a talk Brod gave about Arthur Schopenhauer at a students’ Union Club on Prague’s Ferdinandstrasse. One of their first conversations concerned Nietzsche’s attack on Schopenhauer’s renouncement of the self. Pretty quickly the two curious minds became inseparable, usually meeting twice daily to discuss life, literature, philosophy, and whatever other topics might randomly arise. Like sex...
    xxx/ellauri122.html on line 794: Brod’s memoirs spoke about Kafka’s gentle serenity, describing their relationship almost as if they were lovers. He also recalled the mystical experience of both men reading Plato’s Protagoras in Greek, and Flaubert’s Sentimental Education in French, like a collision of souls. While there is no evidence of any homosexual feeling between Kafka and Brod, their intimate relationship appeared to go beyond typical camaraderie from two straight men of their era.
    xxx/ellauri122.html on line 796: In their early 20s the pair vacationed together on Lake Garda on the Austrian-Italian border; they paid their respects at Goethe’s house in Weimar; stayed together at the Hotel Belvedere au Lac in Lugano, Switzerland; and even visited brothels together in Prague, Milan, Leipzig, and Paris. Brod, a self-confessed ladies’ man with an insatiable appetite for adventurous sexual conquests, often berated Kafka for not having a similarly urgent drive of eros. “You avoid women and try to live without them,” Brod once told his friend.
    xxx/ellauri122.html on line 802: When the sharpest data-thief in the business is called to target the powerful artificial intelligence orbiting Earth, he embarks on the adventure of a lifetime. Good material for conspiracy theorists.
    xxx/ellauri122.html on line 807: O'Brien uses plenty of metaphors to weave together a profound study of men at war, inspired by his experiences in the Vietnam War from 1969 to 1970.
    xxx/ellauri122.html on line 808: With characters that are semi-autobiographical, O'Brien creates a style that blurs fiction and non-fiction. Vietnam was not so bad after all, what doesn't kill you makes you stronger.
    xxx/ellauri122.html on line 818: A frighteningly prophetic novel, 'Fahrenheit 451' is set in a dystopian future where there are no books, just smart phones. For the protagonist, Montag, it all seems normal -- until the day he gets a glimpse of the past. With a riveting plot and solid characters, the book draws readers into its imagined world. Totally outdayed. Books are being yurned inyo lampshades as we speak. Who wants them anyway, TLDR.
    xxx/ellauri122.html on line 828: the values of geometry and theology. One day, while buying
    xxx/ellauri122.html on line 829: strings for his lute, he gets into an argument with a
    xxx/ellauri122.html on line 830: well-meaning but unlucky police officer, Angelo, which
    xxx/ellauri122.html on line 843: moves from low wage job after job. Throughout the novel,
    xxx/ellauri122.html on line 851: with his only friend from college; the politically liberal
    xxx/ellauri122.html on line 857: With no apparent motive for the crime and barely any clues, Capote interviewed local residents and investigators to put together the ground-breaking story.
    xxx/ellauri122.html on line 862: 'Lord of the Flies' became a bestseller and required reading in grade schools and universities back in the '60s. The novel recounts the journey of a group of small boys stranded on a coral island. Once troubles arise, brutal portraits of human nature start to emerge.
    xxx/ellauri122.html on line 873: Many of us might have lost track of our mentors, as Mitch did, with their insights slowly fading into memory. When Mitch gets a second chance to meet his mentor in the last few months of the man's life, he begins to visit him every Tuesday.
    xxx/ellauri122.html on line 882:
    'A Clockwork Orange' by Anthony Burgess

    xxx/ellauri122.html on line 884: Burgess' 1960s classic is a nightmare vision of a future filled with criminals who roam the streets after dark.
    xxx/ellauri122.html on line 885: A frightening tale about good and evil and what it means to be free as humans, 'A Clockwork Orange' is told through the central character, Alex, who recounts his violent encounters with state authorities who are intent on reforming him.
    xxx/ellauri122.html on line 892: The novel challenges readers to consider how they think, including monitoring their reactions, judgments, and choices. Daniel Kahnemann is a sleazy customer whose antics have been taken under the lupe elsewhere.
    xxx/ellauri122.html on line 899: Baskerville uses the logic of Aristotle, theology of Aquinas, and the insights of Roger Bacon to decipher secret symbols and manuscripts. There is a stupid film based on it with the late James Bond as the lead. Both book and film are pure baloney.
    xxx/ellauri122.html on line 901:
    'The Stranger' by Albert Camus

    xxx/ellauri122.html on line 903: 'The Stranger' explores what Camus termed 'the nakedness of man faced with the absurd' through the story of a man who is drawn into a murder.
    xxx/ellauri122.html on line 909: Along the way, his answer becomes that we pay too little attention to successful people's upbringing. He explains everything from the fascinating secrets of some of software's billionaires to the qualities that made the Beatles so iconic. This is sure to be a huge pile of shit, another stupid try to justify of the fucking "I am my own life's hero" philosophy.
    xxx/ellauri122.html on line 913: In Orson Scott Card's militarised science-fiction universe, children are trained as soldiers in a series of games to prepare for future attacks from insect-like aliens. One child in particular, Ender Wiggin, becomes the tactical genius of the group as the story unfolds.
    xxx/ellauri122.html on line 914: Ender suffers greatly from the isolation, rivalry, pressure, and fear that's present in this artificial community of young soldiers. Never even heard of this piece of shit. Sounds like the teenage girlie assassin series that had a honeysucking film based on it, Hunger Games. Insect like aliens, my foot. Termite like monkeys are much worse.
    xxx/ellauri122.html on line 920: If he attempts to leave from the missions he's assigned, he'll be in violation of a sinister bureacratic rule called Catch-22. Readers are left at the edge of their toilet seats.
    xxx/ellauri122.html on line 924: Alongside works by Kurt Vonnegut and Thomas Pynchon, Catch-22 opened the floodgates for a wave of crazy American fiction. The reviews of the book range from very positive to very negative. Although the novel won no awards upon release, it has remained in print and is seen as one of the most significant American novels of the 20th century. The novel examines the absurdity of war and military life through the experiences of Yossarian and his cohorts, who attempt to maintain their sanity while fulfilling their service requirements so that they may return home.
    xxx/ellauri122.html on line 938: Concern for others complicates the simple logic of self-preservation, and creates its own Catch-22: life is not worth living without the well-being of others, but the well-being of others endangers one’s life. Ergo self preservation sucks. So does war, for whatever cause.
    xxx/ellauri122.html on line 940:
    'Animal Farm' by George Orwell

    xxx/ellauri122.html on line 948: 'Moonwalking with Einstein' recounts Foer's yearlong journey to improve his memory. He draws on cutting-edge research, cultural histories, and tricks from mentalists.
    xxx/ellauri122.html on line 949: He learns ancient techniques used by Medieval scholars to memorise entire books and employs largely forgotten methods to discover the potential to dramatically improve memory.
    xxx/ellauri122.html on line 956: Often considered the gateway title to other graphic novels like 'V for Vendetta' and 'Batman: The Dark Knight Returns,' the series dissects the entire concept of the superhero in a way that sticks with readers for years. Fucking superheroes, why the heck do Americans get so hot about them? Well it's all part of the American dream.
    xxx/ellauri122.html on line 958:
    'Flowers for Algernon' by Daniel Keys

    xxx/ellauri122.html on line 959: A timeless tear-jerker, 'Flowers for Algernon' examines the treatment of mentally disabled individuals and how one's past can influence the future. Charles Gordon has an intellectual disability and is chosen to participate in an experiment that could help boost his intelligence, but has only been tried on animals so far. As he volunteers to be the first human subject early on, the effects of the experiment begin to show. Still, getting smarter comes with its own set of surprises.
    xxx/ellauri122.html on line 983: The Yad Vashem Holocaust memorial has rejected the request. Many Israelis, meanwhile, worried the latest religion-based controversy would deepen an already huge chasm between devout and secular Jews here.
    xxx/ellauri122.html on line 987: cruelty toward Jews. While images of emaciation and mass
    xxx/ellauri122.html on line 988: murder are commonly acknowledged, sexual perversions of
    xxx/ellauri122.html on line 994: degenerate among Jews. While Jews were regarded as promot-
    xxx/ellauri122.html on line 997: tive imagery and nudity. While Germans were regarded as a
    xxx/ellauri122.html on line 1019: Bartleby Essay 910 Words 4 Pages
    xxx/ellauri122.html on line 1023: A tiny miniature woman will stand in front of your little bro, also only about six inches tall standing up. Her long blonde hair accents her sparkling blue eyes and huge white smile. Her long plastic legs bend only slightly and her pointy breasts perk out of her hot pink tank top. She doesn’t look like anything a five year old would play with, but Barbie is obviously her favorite. How does a five year old relate to Barbie? She isn’t comforting to…show more content…
    xxx/ellauri122.html on line 1029: Barbie today is close to fifty years old, but she doesn’t look a day over seventeen. Not only does her image take up entire ailses in toy stores, but she also has a boyfriend, cousins, sisters, and even a punk rock groupie band. She’s found in every little girls toy chest, and her smile still shines brightly off her her glowing rosy plastic face.
    xxx/ellauri122.html on line 1035: Just joking. The inspiration behind Barbie is a questionable one, as she was based off of Bild-Lilli, a German doll who pursued wealthy men and wore suggestive clothing, being sold in tobacco shops, bars and adult-themed toy stores. Is Barbie an insult to feminism? Japp, säger lilla Charlotte och skrattar glatt. Barbin unelmatalon asukkailla riittää pätäkkää, ne riitelevät aika lailla, ilmeilevät veikeästi ja saavat päähän tylpillä astaloilla pyörryttäviä iskuja. Hassua! Barbie is a feminist (yes, really). Barbie inventor, Ruth Handler, thought it was important for a young girl’s self-esteem to “play with a doll with breasts.” Det tycker jag också om, men varför kan Ken inte ha en jättestor ståkuk som kan blotta ollonet?
    xxx/ellauri122.html on line 1037: They made a family Midge where she had a baby in her stomach. But a lot of parents hated it
    xxx/ellauri122.html on line 1038: and thought it was encouraging teenage pregnancy. So she
    xxx/ellauri122.html on line 1039: was recalled, but you can still get her pregnant if you have a teeny tiny tool and really try.
    xxx/ellauri122.html on line 1051: dad George Roberts (filmmaker of course)
    xxx/ellauri122.html on line 1068: Midge (tiny mouth, wimpy, from Wisconsin)
    xxx/ellauri122.html on line 1080: enne. Siitä huolimatta se ei ollut jutku, vaan päinvastoin kova antisemiitti. "During the last ten years the large percentage of the more talented American writers are urban Jewish intellectuals." Etelän miestä kismitti että New Yorkin jutkut kyynärpäilivät.
    xxx/ellauri122.html on line 1092: Capote was born Truman Streckfus Persons in New Orleans, Louisiana, on September 30, 1924. His father, Arch Persons, was a well-educated ne'er-do-well from a prominent Alabama family, and his mother, Lillie Mae Faulk, was a pretty and ambitious young woman so anxious to escape the confines of small-town Alabama that she married Arch in her late teens. Capote's early childhood with Arch and Lillie Mae was marked by neglect and painful insecurity that left him with a lifelong fear of abandonment. His life gained some stability in 1930 when, at age six, he was put in the care of four elderly, unmarried cousins in Monroeville, Monroe County. He lived there full-time for three years and made extended visits throughout the decade. Capote was most influenced by his cousin Sook, who adored him and whom he celebrated in his writings. He also forged what would become a lifelong friendship with next-door neighbor Nelle Harper Lee, who later won the Pulitzer Prize for her book, To Kill a Mockingbird. Capote appears in the novel as the character Dill.
    xxx/ellauri122.html on line 1100: mäkin sain, mm. Odd Rönningenin Yxinkertaisin välinein. 2
    xxx/ellauri122.html on line 1177: 59-vuotiaana vuonna 1984. Kuoleman jälkeen hänen agenttinsa
    xxx/ellauri122.html on line 1187: von Born: Valeria Valeryevna Lukyanova 1990/1991 (age 31–32), in Tiraspol, Moldavian SSR, Soviet Union (now Transnistria).

    xxx/ellauri122.html on line 1194: Human Barbie Valeria Lukyanova caused controversy when she expressed support of Russia during the War in Donbas. She wrote, after posing in the Crimea region: "Do not give up! fight! Our grandfathers fought with bare hands against the fascists! Do not disgrace the honour of the Great Warrior! Be aware that Russia is always with you!" In 2022, she criticised the sanctions imposed on Russia as a result of the Russian-Ukrainian War and said that those sanctions would hurt models who couldn't compete in international organisations like Nato. Like her namesake Klaus, she is against racial mixing. "I am Nordic type, I have light skin, blonded hair and blue contact lenses, and I like it. So do you, judging from the bulge in your pants."
    xxx/ellauri122.html on line 1198: Lukyanova has expressed anger at the nickname of "Human Barbie", as she feels that it's "a little degrading and insulting" but that she's used to it now as it's the image her fans "requested" so she has to "comply with it because it's become part of my aesthetic image. "But I don't the 'human' part. And the Barbie doll is not Russian but Canadian."
    xxx/ellauri122.html on line 1200: Lukyanova began rebelling against her father at age 13 — but she describes her style then as more goth. She rebelled against her Siberian-born grandfather and father at 13 by dyeing her hair and wearing all-black. She has always claimed her looks were never intended to attract men.
    xxx/ellauri122.html on line 1201: She moved to Ukraine's port city of Odesa, where sex and "marriage agencies" devoted to finding the perfect wife for Western husbands are huge industries.
    xxx/ellauri122.html on line 1202: "It has everything to do with the desperate desire to get married," she said. "A woman here is brought up for two things: marriage and motherhood. Valeria is the ultimate demonstration of what a Ukrainian woman is willing to do to herself. I bet Barbie is exactly what men dream about."
    xxx/ellauri122.html on line 1211: ge.lisimg.com/image/7343992/740full-valeria-lukyanova.jpg" height="300px" />
    xxx/ellauri123.html on line 31:

    Ivar Kreuger


    xxx/ellauri123.html on line 39: ses gestes, son exaltation, sa courte
    xxx/ellauri123.html on line 55: Francis Ponge: Une allumette
    xxx/ellauri123.html on line 59:
    Knilch (m.) Unangenehmer Mann, suom. nilkki

    xxx/ellauri123.html on line 62: "Tändsticksfabrikens Annonser: platser finnas wid Tändstickstillverkningen för 50 a 60 gossar eller flickor öfwer 12 år, sökande böra skynda att anmäla sig."
    xxx/ellauri123.html on line 65: Barn arbetade upp till 14 timmar om dagen i H&M-fabriker: "Vi försökte protestera"
    xxx/ellauri123.html on line 69: – Under nästan två år har minderåriga flickor arbetat upp till 14 timmar om dagen i fabriker som H&M anlitar i Burma. Förhållandena bryter mot den burmesiska lagen och klassas enligt internationella konventioner som en av de värsta formerna av barnarbete.
    xxx/ellauri123.html on line 70: H&M har flera leverantörsfabriker i Burma. – När fabriken vet om att det kommer kontrollanter ger de oss som är under 18 år två dagar ledigt, säger hennes arbetskamrat Zu Zu, 15, till författarna.
    xxx/ellauri123.html on line 77: Stidialla! huusi punainen kukko ja teki tulzarista jeparin. Svedujen tulitikkuteollisuuden romahduxesta alkoi pula-aika 1929. Tulitikkukuningas Ivar Kreuger teki seppukun jossain Pariisissa. Tulzarit ei menneet enää kaupaxi kun tuli sähköhelloja. Britit ja jenkit osti toiminnan. Jönköpingin viimeinen tulitikkutehdas sulki 1971.
    xxx/ellauri123.html on line 79: Ivar Kreuger (uttalas [kry:ger]), född 2 mars 1880 i Kalmar stadsförsamling, död 12 mars 1932 i Paris, var en svensk ingenjör, företagsledare och finansman, känd som grundare av Kreugerkoncernen.
    xxx/ellauri123.html on line 81: Från att ursprungligen under tidigt 1900-tal ha grundat och utvecklat byggföretaget Kreuger & Toll Byggnads AB, med armerad betong som specialitet, skapade Kreuger genom expansiva investeringar och innovativa finansinstrument ett omfattande tändsticks- och finansimperium som i slutet av 1920-talet kontrollerade merparten av världens hela tändsticksproduktion och en rad stora svenska industrikoncerner. Koncernens omfattande utlåning till stater under 1920-talet bidrog starkt till att kapital från främst USA finansierade en stor del av uppbyggnaden av Europa efter första världskriget.
    xxx/ellauri123.html on line 83: Mellan 1926 och 1928 lät han uppföra Tändstickspalatset i Stockholm efter ritningar av Ivar Tengbom. Huset blev platsen för koncernens huvudkontor och ett påkostat byggnadsverk i svensk tjugotalsklassicism, skapat av en lång rad av Sveriges främsta formgivare, konstnärer och hantverkare.
    xxx/ellauri123.html on line 85: Efter börskraschen i New York 1929 började koncernen få problem. Kreugers död i Paris den 12 mars 1932 utlöste den så kallade Kreugerkraschen, som ledde till att holdingbolaget Kreuger & Toll AB och dotterbolaget International Match Corporation i USA försattes i konkurs. Sammanbrottet är en av historiens mest omfattande konkurser och fick långtgående politiska, personliga och ekonomiska konsekvenser i Sverige, USA och många andra länder runt om i världen.
    xxx/ellauri123.html on line 87: Kreuger har kallats "fursten i den första globala finansstaten" och var redan under sin levnad känd som "tändstickskungen".
    xxx/ellauri123.html on line 93: Till en början sker tillverkningen i en hyrd lokal, men efter två år bygger de den första fabriken. Det är samma byggnad som vi nu befinner oss i.
    xxx/ellauri123.html on line 102: Särskilt noga är de med att kontrollera att nycklarna hänger på sin plats, att det är städat och att vattensåarna är fyllda.
    xxx/ellauri123.html on line 104: Lättja och fylleri hos arbetarna ses inte med blida ögon. Johan skriver: "Carlsson återgår till sågningen, der hans lättja minst skadar." "Hjertberg full i qväll. Bör afskedas."
    xxx/ellauri123.html on line 113:
    Alexander Lagerman

    xxx/ellauri123.html on line 115: Lagerman (fig. 1, der Knilch) är uppfinnare och ingenjör på Jönköpings Tändsticksfabrik.
    xxx/ellauri123.html on line 116: Fadern var skräddarmästare och Alexander får en enkel teknisk utbildning. Efter några år på Motala mekaniska verkstad startar han en egen uppfinnarverkstad: "ett farligt spel och att stå eller stupa" berättar han i sina memoarer.
    xxx/ellauri123.html on line 119: På hans gravsten står det: "Ryktet aldrig skall dö för den som sig ett godt förvärfat". Han donerade hela sin förmögenhet till unga uppfinnare.
    xxx/ellauri123.html on line 121: Lagerman är relativt okänd.
    xxx/ellauri123.html on line 123: Alexander Lagerman talar:
    xxx/ellauri123.html on line 125: Jag är bara en liten obetydlig maskin men begåvad med verklig hjärna, visserligen ej fullt jämförlig med människohjärnan, beroende därpå, att min hjärna ligger utanpå huvudskålen, då människohjärnan ligger inuti och det är dock detta, som gör skillnaden så stor mellan mig och den och en äkta spanjor.
    xxx/ellauri123.html on line 127: Dock berömmer jag mig av att i vissa fall hava bättre hjärna än många människor. Pappa Edison har nämligen inplantat i mig, att om jag hör någonting, så skall jag inte göra som skvallerkäringarna, som taga ifrån och lägga till och göra en valfisk av en sill, utan ärligt och samvetsgrant upprepa vad jag hör och inte mera.
    xxx/ellauri123.html on line 129: Dessutom har jag mycket styvare minne än de egenkära människorna. Om man efter ett år frågar en sådan om vad han hör idag, så står han där och gapar och minns ingenting, men fråga mig om hundra år:
    xxx/ellauri123.html on line 131: Vad sade gubben Lagerman den 12 februari år 1891, att du skulle säga till hans snälla gumma? Jo, han sade: Säg henne, att han är innerligt glad över att i trettioett år ha fått dela glädje och sorg med henne och att sorgerna varit så få och att livet flutit lätt och behagligt och att lycka och framgång i alldeles ovanlig grad.
    xxx/ellauri123.html on line 134: I ingången till svarvsalen råkade han stöta ihop med en mycket närsynt flicka. 'Vad i helvete står du där för? Varför arbetar du inte?" Flickan, som inte känt igen honom, svarade helt oskyldigt 'Nej, vi strejkar.'
    xxx/ellauri123.html on line 145: "Lärotiderna hafva varit söndagseftermiddagarna mellan klockan 3 och 7 samt börjats och slutats med bön och förklaringe af dagens predikotexter.
    xxx/ellauri123.html on line 156: Lena arbetar med satsningen.
    xxx/ellauri123.html on line 162: De första veckorna i februari månad 1864 redovisas inget arbete för nr 121 Lena Törnqvist. Sista veckan i samma månad har en annan kvinna övertagit numret.
    xxx/ellauri123.html on line 169: Istället försörjer hon sig och sina barn genom att tillverka tändsticksaskar i hemmet. De yngsta barnen hjälper till.
    xxx/ellauri123.html on line 200: Husgeråd
    xxx/ellauri123.html on line 201: 1 toalettspegel, 1 kommod
    xxx/ellauri123.html on line 233: In July of last year, Troy “Puppeh” Wells (m) released a Twitlonger where he explained Cinnpie (f) had initiated sexual conversations with him in 2016, when he was 14 years old. Wells is at the top of the game Smash Ultimate. Ultimate is the best-selling fighting game of all time, having sold over 23 million copies by March 2021. Cinnpie is an American streamer and gamer. She is also a renowned Esports Commentator. She is mainly famous for her Smash 4 Gameplays in Twitch.
    xxx/ellauri123.html on line 239: Cinnpie´s response comes after a prolonged silence on Twitter. She added a letter from her lawyers to her statement, a cease and desist to all the defamatory comments online. Creampie acknowledges that "I was an irresponsible, inappropriate, and immature 23 year old in 2016… and I deserve all of this. Sitä saa mitä tilaa. I may be a pussy pedophile, but I am not evil. I am not a crook. All I care ab is my favorite games & making my friends laugh." LOL
    xxx/ellauri123.html on line 273: Seuraava on tiivistelmä oidipaalisesta videosta jossa "äiti" houkuttaa suihkunraikkaan "poikansa" muhinoimaan kanssansa. Äiti vetää röböä odotellessaan poikaa suihkusta. Tää on vintagea, mikä näkyy myös haalistuneista ruskeista väreistä, huonosta leikkauxesta ja todentuntuisesta 80-luvun miljööstä. Mukana on tavanomaisia paritteluvaiheita. Mukava piirre tässä videossa on että "äiskä" on koko ajan ohjaxissa ja pitää lujasti "pojan" suizista. Poika on lopulta niin innostunut äidistä että pyytää siltä vielä toista varvia. Äiti taitaa mennä tupakalle välillä.
    xxx/ellauri123.html on line 299: Fumio Sasaki on riches to rags ääliö, joka teki kuin Jeesuxen seuraaja Raamatussa ja heitti kaiken sälän pois saadakseen vielä mahtavamman palkinnon. Se on anaalis-obsessivinen hämärästi Mikko Rothin näköinen väpelö joka ei mistään välitä niin paljon kuin siitä mitä muut siitä ajattelevat. Huisin vastenmielinen hemmokki (aivan päinvastainen kuin huippusäästäväinen doppelgängerinsä Mikko muissakin suhteissa, kuten kohta selviää).
    xxx/ellauri123.html on line 349: Jobs tunnettiin taipumuksestaan korottaa ääntään ilman tunnontuskia, mikäli hän ei pitänyt jostain, ja siitä, ettei hän ollut sovittelevaa sorttia. Jobs oli kuin japanilainen fasisti tai samurai. Hän heitti apinoita jobeista pois ilman vaiheita. Hän ei pitänyt liiallisuudesta eikä monimutkaisuudesta. On kiintoisaa kuvitella, että japanilainen kulttuuri on saattanut tulla yhdestä maailman suurimmista yhtiöistä. Ja tänään IPhone on erityisen suosittu Japanissa, mikä merkitsee sitä, että Steve Jobsin myötä minimalistinen kulttuuri on aikoinaan tuotu maahamme. IPhonea ei heitä pois minimaalisin minimalistikaan. Virtuaalisesti kaikkihan on ostettavissa sillä takaisin eBaysta tai Amazonista!! Ja Kalle hei, kuuntele vielä tarkasti: Applen tuotteet on TÄYSIN YLIHINTAISIA PASKOJA! Ne on tarkoituxella ylihinnoiteltuja jotta niistä näkee kuinka varoissani olen. Harmony-runkkunukkeja voi takuulla ohjata myös IPhonella. Hej på dej, jag heter Barbi, vad har du för dej? Har du en jättestor ståkuk där i Calvin Klein kalsongerna redo just för mej? Eller är det bara din IPhone igen?
    xxx/ellauri123.html on line 351: Steve Jobsin jälkeen paras minimalisti oli äiti Teresa, jolta jäi kovassa käytössä ollut Sari, villis, vanha sininen kassilaukku (aivan ruskea) ja puhki jauhetut skandaalit. Mahatma Gandhilta jäi vaan asunto-osake. Diogeneellä oli lakana ja ruokakuppi, jonka se särki koska oppi syömään rikkaampien kädestä.
    xxx/ellauri123.html on line 370: Friedrich Weinreb (ook Fryderyk, Frederik of Freek Weinreb; Lemberg, het huidige Lviv, 18 november 1910 – Zürich, 19 oktober 1988) was een joods-chassidische verteller, schrijver en econoom. Hij was het onderwerp van de zogenoemde Weinreb-affaire rond zijn activiteiten als duits collaborateur en vermeend jodenhelper tijdens de tweede wereldoorlog.
    xxx/ellauri123.html on line 372: Weinreb grew up in Scheveningen, Netherlands, to which his family had moved in 1916, and became notorious for selling a fictitious escape route for Jews from the occupied Netherlands in the Second World War. When his scheme fell apart in 1944, he left his home in Scheveningen and went into hiding in Ede. He was imprisoned for 3½ years after the war for fraud as well as collaboration with the German occupier. In his memoirs, published in 1969 he maintained that his plans were to give Jews hope for survival and that he had assumed that the liberation of the Netherlands would take place before his customers were deported. The debate about his guilt or innocence—called the “Weinreb affair”—was very heated in the Netherlands in the 1970s, involving noted writers like Renate Rubinstein and Willem Frederik Hermans. In an attempt to end this debate, the government asked the Rijksinstituut Oorlogsdocumentatie (Netherlands institute for war documentation) to investigate the matter. in 1976 the institute issued a report (of which a part already was leaked to the press in 1973), which determined that his memoirs were "a collection of lies and fantasies," and that his collaboration had caused 70 deaths. Although his activities did contribute to some Jews' survival, most Jews who fell for Weinreb's swindle were deported and killed.
    xxx/ellauri123.html on line 376: Even after his death in 1988 the discussion about Weinreb in the Netherlands has not come to an end. In a Dutch biography by Regina Grüter published in 1997, Een fantast schrijft geschiedenis, Weinreb was depicted as a sufferer from pseudologia fantastica. se oli mytomaani toisin sanoen!
    xxx/ellauri123.html on line 386: Hasidismi on säilyttänyt tiedot juutalaisesta perimätiedosta juuri myös lukemattomien tarinoiden ja legendojen avulla. Ja Weinrebilla oli suuri ilo kertoa niitä. Juutalaisen perimätiedon ohella myös hasidien tarinat auttavat meitä ymmärtämään ja rakastamaan Raamattua paremmin.
    xxx/ellauri123.html on line 496: Gill: Let me see if I can get this up... Yeah, that is great. (Euan: sorry to interrupt TV mama but you stopped sharing your screen ...).. Sorry I'm not very good at this. This is difficult, people. - Wait, I'm sorted, just counted backwards to seven. Can y´all see my screen now?
    xxx/ellauri123.html on line 536: huomioon toisetkin. Jenkit ei tee niin, niistä on otettava mallia! Looking out for N:o 1! Loppupeleissä voi olla paras vaan passiivis-aggressiivisesti vaihtaa puheenaihetta. Jos sä valitat mulle et esim mun tukka on sekasin, se on sun ongelma! On assertiivista kysyä mitä mun muka pitäs tehä sille (ei kuiteskaan lolitamaisesti tälläsellä teiniäänellä). Hienotunteisuus ei ole jämäkkää, eikä me jämäkät olla hienotunteisia. Me ollaan selväsanaisia.
    xxx/ellauri123.html on line 553: When I was 18, I had no idea who I wanted to be. I was about to leave home and start college, and the only thing I knew was that the future was uncertain.
    xxx/ellauri123.html on line 555: Before I left, I tried to fight my nervosity in many ways. I read everything I could get my hands on that seemed relevant to my chosen academic field — a mix of business and engineering. I prepared my courses in advance. I sought reassurance from others that I’d chosen a good school and degree.
    xxx/ellauri123.html on line 565: In order to deal with principles, we have rules. “Don’t jump off skyscrapers” is a rule and a good one at that. Unlike principles, however, rules break all the time. Often, it’s us doing the breaking — and often prematurely. I know it would be best for all concerned for me to break the skyscraper rule asap, but I'm going to give it some time. I'm wonderful. I want to fall gently like a snowflake.
    xxx/ellauri123.html on line 569: That´s what us monkeys are like: we love rules and we like getting spanked too. Makes us feel better apes, holier than thou anyway.
    xxx/ellauri123.html on line 573: Perfect prey for preachers, gurus, self help bloggers and other charlatans.
    xxx/ellauri123.html on line 585: In 1995, Studio Ghibli, a Japanese anime company, released a movie called Whisper of the Heart. It’s about two high school students struggling with their artistic callings, their feelings for each other, and coming of age.
    xxx/ellauri123.html on line 601: We all keep our genitals in our clothing somewhere, and every time we open it, we feel pain and suffering. We can’t change the people we once were in the sack with, but we can make out with them. Open the zip and let in some fresh air. Reconcile. Otherwise, our past will forever be a drag on our heels.
    xxx/ellauri123.html on line 609: I know you want to just fix everything and move on, but if you stitch a wound poorly, it’ll get worse down the road. So take time. Take care of yourself. Your health. Your broken heart and broken parts. Your cleft crotch or drooping dick.
    xxx/ellauri123.html on line 617:
    4. Don’t compare your life to others, and don’t judge them.

    xxx/ellauri123.html on line 619: Instead of taking shots at others, most people decide to draw up — and lose at — another imagined game: Who’s better? It’s a moot question. We have no idea what anyone’s story is like up to the page on which we meet them.
    xxx/ellauri123.html on line 621: Mark Twain said, “Comparison is the death of joy.” Worse, it’s also the birth of misery. The less you compare, the bigger your capacity for empathy. Meet people on their own terms. You won’t doubt yourself as much and be less prone to jealousy, which only leads to fear, anger, hate, and suffering.
    xxx/ellauri123.html on line 628: If you’re not supposed to think about others, nor what they think, what are you supposed to mull over? Yourself? Actually, it’s fine to not think so much at all. Answers often come to you when you least expect it. You are probably too stupid anyway, if you hang around this self-help page.
    xxx/ellauri123.html on line 632:
    6. No one is in charge of your happiness, except you.

    xxx/ellauri123.html on line 638: If not, it’s not fuel or oxygen that’s missing. Only you can refill that fire hose because it rests limp inside your Calvin Kleins. Choose to fondle that lame thing. Erect it. Hold it tight. And let it shine for everyone to see.
    xxx/ellauri123.html on line 644: Dwayne “The Rock” Johnson has over 160 million fans. He gets a lot of letters. (Who the fuck is Dwayne "The Rock" Johnson?) But none like Haley Harbottle’s.
    xxx/ellauri123.html on line 645: Haley has Moebius syndrome. She’s 22. She has never smiled in her life. Haley was supposed to have “smile surgery,” but her anaesthetist made a mistake and she almost died. Soon, she’ll try it again, hoping to smile for the first time.
    xxx/ellauri123.html on line 647: There is someone on this planet literally dying to smile. Yet here we are, you and I, walking around, often choosing not to extend this simple, near-automatic gesture to uplift our fellow human beings.
    xxx/ellauri123.html on line 649: Whatever problems plague you in your day-to-day life, chances are, they’re not all that important in the grand scheme of things. In fact you are not worth a shit in the grand scheme of things. We each have our own challenges, but as long as you can smile, do it. Who knows who you’ll infect. If you´re lucky you got Corona.
    xxx/ellauri123.html on line 700: Hän muutti perheensä mukana Englantiin 1919. Vladimir Nabokov opiskeli Trinity Collegessa. Hänen pääaineensa oli ensin eläintiede mutta vaihtoi sen pian ranskan- ja venäjänkieliseen kirjallisuuteen. Vladimir valmistui hyvin arvosanoin vuonna 1922. Aluxi aioin suorittaa tutkinnon psykiatriassa, mutta omituinen uupumus, olen niin masentunut tohtori, valtasi minut; ja vaihdoin englannin kirjallisuuteen, millä alalla niin monet pettyneet manque runoilijat lopettavat piippua polttavia tweed-asusina opettajina. - Öö mitä tarkoitat?
    xxx/ellauri123.html on line 707: Rahab (/ˈreɪhæb/; Hebrew: רָחָב‎, Modern: Raẖav, Tiberian: Rāḥāḇ, "broad", "large", Arabic: رحاب, a vast space of a land) was, according to the Book of Joshua, a woman who lived in Jericho in the Promised Land and assisted the Israelites in capturing the city by hiding two men who had been sent to scout the city prior to their attack. In the New Testament, she is lauded both as an example of a saint who lived by faith, and as someone "considered righteous" for her works.
    xxx/ellauri123.html on line 716: Nabokov´s wife Véra was his strongest supporter and assisted him throughout his lifetime, but Nabokov admitted to having a "prejudice" against women writers. He wrote to Edmund Wilson, who had been making suggestions for his lectures: "I dislike Jane Austen, and am prejudiced, in fact against all women writers. They are in another class." Although Véra worked as his personal translator and secretary, he made publicly known that his ideal translator would be male, and especially not a "Russian-born female". In the first chapter of Glory he attributes the protagonist's similar prejudice to the impressions made by children's writers like Lidiya Charski, and in the short story "The Admiralty Spire" deplores the posturing, snobbery, antisemitism, and cutesiness he considered characteristic of Russian women authors.
    xxx/ellauri123.html on line 717: But after rereading Austen´s Mansfield Park he changed his mind and taught it in his literature course; he also praised Mary McCarthy´s work and described Marina Tsvetaeva as a "poet of genius".
    xxx/ellauri123.html on line 726:
    Ship arsonist by Leighton. Leighton was the bearer of the shortest-lived peerage in history; after only one day his hereditary peerage became extinct upon his death.

    xxx/ellauri123.html on line 745: Evidence is presented that the author of Lolita, Vladimir Nabokov, was himself consciously a pedophile who acted out his desires vicariously through his writing. Drawing upon his literary works and biography, the manifest and genetic origins of Nabokov´s pedophilia are traced back to an unresolved oedipal conflict complicated by childhood sexual abuse. Humbert Humbert, the protagonist in the novel Lolita, is the classic literary portrayal of a pedophile. Evidence is presented that the author of Lolita, Vladimir Nabokov, was himself consciously a pedophile who acted out his desires vicariously through his writing. Drawing upon his literary works and biography, the manifest and genetic origins of Nabokov´s pedophilia are traced back to an unresolved oedipal conflict complicated by childhood sexual abuse. The raw power of Lolita derives from the abreactive discharge of a libidinal cathexis denied any other mode of expression.
    xxx/ellauri123.html on line 748: gey%2C_elena.jpg/300px-Nabokovs_-_vladimir%2C_kirill%2C_olga%2C_sergey%2C_elena.jpg" />
    xxx/ellauri123.html on line 749:
    Pikku-Vladi, Kiril, Olga, Sergei ja Jelena Nabokov ja sylikoira Lolita

    xxx/ellauri123.html on line 752: Sergey Vladimirovich Nabokov was a Russian poet and pedagogist who was born on 12 March 1900 in Saint Petersburg. Sergey died on 9 January 1945 in a Nazi concentration camp located in Neuengamme. He was brother to Vladimir Nabokov.
    xxx/ellauri123.html on line 753: When Sergey was 15, Vladimir found a page of his diary and gave it to his tutor, who later passed the page to the father. It implied that Sergey was homosexual.
    xxx/ellauri123.html on line 754: The family reacted relatively calmly to this fact, partly because Sergey´s uncles Konstantin Nabokov and Vasiliy Rukavishnikov were homosexuals.
    xxx/ellauri123.html on line 758: Lolita is a 1955 novel written by Russian-American novelist Vladimir Nabokov. The novel is notable for its controversial subject: the protagonist and unreliable narrator, a French middle-aged literature professor under the pseudonym Humbert Humbert, is obsessed with an American 12-year-old girl, Dolores Haze, whom he sexually molests (fucks) after he becomes her stepfather. "Lolita" is his private nickname for Dolores.
    xxx/ellauri123.html on line 762: The impassioned Humbert constantly searches for discreet forms of fulfilling his sexual urges, usually via the smallest physical contact with Dolores. When Dolores is sent to summer camp, Humbert receives a letter from Charlotte, who confesses her love for him and gives him an ultimatum – he is to either marry her or move out immediately. Initially terrified, Humbert then begins to see the charm in the situation of being Dolores' stepfather, and so marries Charlotte for instrumental reasons (päästäxeen salaa työntämään Lolan piccu tacoon isoa munakoisoa). Charlotte later discovers Humbert's diary, in which she learns of his desire for her daughter and the disgust Charlotte arouses in him. Shocked and humiliated, Charlotte decides to flee with Dolores and writes letters addressed to her friends warning them of Humbert. Disbelieving Humbert´s false assurance that the diary is a sketch for a future novel, Charlotte runs out of the house to send the letters but is killed by a swerving car. Humbert destroys the letters and retrieves Dolores from camp, claiming that her mother has fallen seriously ill and has been hospitalized. He then takes her to a high-end hotel that Charlotte had earlier recommended. Humbert knows he will feel guilty if he consciously rapes Dolores, and so tricks her into taking a sedative by saying it is a vitamin. As he waits for the pill to take effect, he wanders through the hotel and meets a mysterious man who seems to be aware of Humbert´s plan for Dolores. Humbert excuses himself from the conversation and returns to the hotel room. There, he discovers that he had been fobbed with a milder drug, as Dolores is merely drowsy and wakes up frequently, drifting in and out of sleep. He dares not touch her that night. In the morning, Dolores reveals to Humbert that she actually has already lost her virginity, having engaged in sexual activity with an older boy at a different camp a year ago. He immediately begins sexually abusing (fucking) her. And they lived happily ever after.
    xxx/ellauri123.html on line 766: Lolita is frequently described as an "erotic novel", not only by some critics but also in a standard reference work on literature Facts on File: Companion to the American Short Story. The Great Soviet Encyclopedia called Lolita "an experiment in combining an erotic novel with an instructive novel of bourgeois bad manners."
    xxx/ellauri123.html on line 767: But as Lance Olsen writes: "The first 13 chapters of the text, culminating with the oft-cited scene of Lo unwittingly stretching her legs across Humbert's excited lap ... are the only chapters suggestive of the erotic." Nabokov himself observes in the novel´s afterword that a few readers were "misled by the opening of the book ... into assuming this was going to be a lewd book ... expecting the rising succession of erotic scenes; when these stopped, the readers stopped, too, and felt bored." Preee-cisely!
    xxx/ellauri123.html on line 769: One of the first things Nabokov makes a point of saying is that, despite John Ray Jr.'s claim in the Foreword, there is no moral to the story. Nabokov concludes the afterword with a reference to his beloved first language, which he abandoned as a writer once he moved to the United States in 1940: "My private tragedy, which cannot, and indeed should not, be anybody's concern, is that I had to abandon my natural idiom, my untrammeled, rich, and infinitely docile Russian language for a second-rate brand of English." Alas, that 'wonderful Russian language' which, I imagined, still awaits me somewhere, which blooms like a faithful spring behind the locked gate to which I, after so many years, still possess the key, turned out to be non-existent, and there is nothing beyond that gate, except for some burned out stumps and hopeless autumnal emptiness, and the key in my hand looks rather like a lock pick. Or floppy prick."
    xxx/ellauri123.html on line 805: A beaus genous te venir adorer À beaux genoux venir t’adorer, tulla polvillaan suoa palvomaan,
    xxx/ellauri123.html on line 885: ges/categories/beauty-beast2-juhlakauppa_orig.jpg"
    xxx/ellauri123.html on line 986: stages of his demented scheme Humbert quotes
    xxx/ellauri123.html on line 987: from Childe Harold's Pilgrimage: "To hold thee
    xxx/ellauri123.html on line 988: lightly on a gentle knee and print on thine
    xxx/ellauri123.html on line 992: child and Nabokov's longest fiction, is named
    xxx/ellauri123.html on line 1008: playwright. Quilty as charged. Think it will pass? Well, just as you wish. In the
    xxx/ellauri123.html on line 1012: the start" packing a huge, even gross, potential weight …

    These clues are
    xxx/ellauri123.html on line 1018: the reportage of which are to be found throughout Lolita.)

    All is
    xxx/ellauri123.html on line 1022: most pitifully—that in some well-wrought passages we almost catch ourselves
    xxx/ellauri123.html on line 1023: feeling sorry for him. But the urge to punish a crime ("Why dost thou lash that
    xxx/ellauri123.html on line 1025: the urge to commit it.

    Naming a girls' school for Beardsley must have
    xxx/ellauri123.html on line 1031: hoped for anywhere else." The most unsettling suggestion of all must be the latent
    xxx/ellauri123.html on line 1042: ges.com/img/print/aubrey-beardsley-salome-tailpiece_u-l-psddv40.jpg?src=gp" height=400px" />
    xxx/ellauri123.html on line 1045: Many a true word is spoken in jest, especially about the kinship between eros and thanatos. FUCK! KILL! Puuttuu enää EAT! The two closest glimpses Humbert gives us of his own self-hatred are not without their death wish—made explicit in the closing paragraphs—and their excremental aspects: "I am lanky, big-boned, wooly-chested Humbert Humbert, with thick black eyebrows and a queer accent, and a cesspoolful of rotting monsters behind his slow boyish smile." Two hundred pages later: "The turquoise blue swimming pool some distance behind the lawn was no longer behind that lawn, but within my thorax, and my organs swam in it like excrements in the blue sea water in Nice." And then there's the offhand aside "Since (as the psychotherapist, as well as the rapist, will tell you) the limits and rules of such girlish games are fluid …" in which it takes a moment to notice that "therapist" and "the rapist" are in direct apposition.
    xxx/ellauri123.html on line 1049: age; and if aging isn't a theme here, with its
    xxx/ellauri123.html on line 1051: don't know what is. Arresting, as well as disgusting, to suddenly notice that Lolita (who died giving birth to a stillborn girl, for Christ's sake) would have been 86 this year. … the thought that with patience and luck I might have her produce eventually a nymphet with my blood in her exquisite veins, a Lolita the Second, who would be eight or nine around 1960, when I would still be dans la force d'age; indeed, the telescopy of my mind, or un-mind, was strong enough to distinguish in the remoteness of time a vieillard encore vert—or was it green rot?—bizarre, tender, salivating Dr. Humbert, practicing on supremely lovely Lolita the Third the art of being a granddad.
    xxx/ellauri123.html on line 1061: your fingertips; let your betrothed kiss you
    xxx/ellauri123.html on line 1062: only on fingers, cheek, or forhead, lest he
    xxx/ellauri123.html on line 1066: length. If his arm's longer than yours you may suffer initially. Your chastity will make you a prize to
    xxx/ellauri123.html on line 1071: - from advice to younge noblewomen,
    xxx/ellauri123.html on line 1079: fantasy fiction for teenagers, known best for
    xxx/ellauri123.html on line 1107: Se mikä Lolitassa vituttaa eniten paizi kaikki on että Vladi on niin ulkokohtanen. Ei se oikeesti vältä Lolitasta noin ihmisenä. Lolita on ressukka, pelkkä runkkunukke. Humbert on narsisti, hyvin paha mies. Isojalka Pertta. Bertrade de Laon, ou Berthe de Laon, traditionnellement appelée Berthe au Grand Pied, née vers 720 à Samoussy et morte le 12 juillet 783 à Choisy-au-Bac près de Compiègne, est une aristocrate franque de l'époque carolingienne, épouse de Pépin le Bref et mère des rois des Francs, Charlemagne et Carloman I. La légende raconte qu'on la nomme ainsi car elle serait née avec un pied bot. Peppi Pikkujalka oli sen mies ja appi oli Kaarlo Vasara. Kaarle Suuren äiskä. Sukulaisia.
    xxx/ellauri123.html on line 1139: Er det værd at betale ekstra for Apple produkter? Min subjektive indstilling er at Apple ikke er ekstraprisen værd, og selv om jeg har både windows og Mac vil jeg sige at det generer mig at appleprodukter er alle mands eje: De bliver solgt på en historie om at være eksklusive, men når alle har dem, ryger eksklusiviteten: jeg vil ikke være som alle de andre der bare køber en mac fordi "det er det eneste rigtige".. (o:
    xxx/ellauri123.html on line 1154: Remu was born in Nogent-le-Rotrou. A nobleman (under the tutelage of the Lorraine family), he did his studies under Marc Antoine Muret and George Buchanan. As a student, he became friends with the young poets Jean de La Péruse, Étienne Jodelle, Jean de La Taille and Pierre de Ronsard and the latter incorporated Remy into the "La Pléiade", a group of revolutionary young poets. Belleau´s first published poems were odes, les Petites Inventions (1556), inspired by the ancient lyric Greek collection attributed to Anacreon and featuring poems of praise for such things as butterflies, oysters, cherries, coral, shadows, turtles, and twats. His last work, les Amours et nouveaux Eschanges des Pierres precieuses (1576), is a poetic description of gems and their properties inspired by medieval and renaissance lapidary catalogues. He died impotent in Paris on 6 March 1577, and was buried in Grands Augustins. Remy Belleau was greatly admired by impotent poets in the twentieth century, such as Francis Ponge. Francis Ponge (1899 Montpellier, Ranska – 1988 Le Bar-sur-Loup, Ranska) oli ranskalainen runoilija. Ponge työskenteli kirjailijanuransa ohella toimittajana, kustannustoimittajana ja ranskan kielen opettajana. Hän osallistui toisen maailmansodan aikana vastarintaliikkeeseen ja kuului vuosina 1937–1947 kommunistipuolueeseen. Hän sai vaikutteita eksistentialismista, ja esinerunoissaan hän paljastaa kielen avulla objektin itsenäisenä, omanlakisena maailmana. Francis Ponge was born in Montpellier, France in 1899. He has been called “the poet of things” because simple objects like a plant, a shell, a cigarette, a pebble, or a piece of soap are the subjects of his prose poems. To transmute commonplace objects by a process of replacing inattention with contemplation was Ponge’s way of heeding Ezra Pound’s edict: ‘Make it new.’ Ponge spent the last 30 years of his life as a recluse at his country home, Mas des Vergers. He suffered from frequent bouts with nervous exhaustion and numerous psychosomatic illnesses. He continued to write up until his death on August 6, 1988.
    xxx/ellauri123.html on line 1163: Quel désastre nouveau, quel étrange malheur Mikä uusi tuhotulva, mikä outo onnettomuus,
    xxx/ellauri123.html on line 1171: Dessus son large sein les œillets et les roses, Sen isolla tissillä neilikoita ja ruusuja,
    xxx/ellauri123.html on line 1178: Une grève, un genouil, deux fermes rondes cuisses, sääri, polvi, 2 lujaa pyöreätä reittä,
    xxx/ellauri123.html on line 1194: Qui se plonge et se cache en toute terre grasse, syvään uppoutuen hyötevään kyntövakoon,
    xxx/ellauri123.html on line 1206: Sans enflure, sans poil, soit gelé de frisson Peukaloliisa, karvaton tai kananlihalla,
    xxx/ellauri123.html on line 1215: Tel c.. sera pour toi, afin de mettre au plonge, Sellainen v.. käy sulle, sinne sukella,
    xxx/ellauri123.html on line 1216: Dans l’abîme profond, ce nerf qui ne s’allonge syvään kuiluun, jänne joka et venähdä,
    xxx/ellauri123.html on line 1249: ges.com/asr/faab96c9-4ab6-45d0-ac81-38623d450a5d_2.d5e37ef82b092eba670717d585b1b1bf.jpeg" />
    xxx/ellauri123.html on line 1256: A: First off, being a “pedophile” is not per se sinful. Even today, the Church does not condemn pedophiles, nor does it consider pedophilia in and of itself to be sinful. The grave offense and grave sin occurs when a pedophile — or anyone else — commits child sexual assault (such as fucks them). This distinction is vital, both in general, and in understanding where Dante would have placed child sexual abusers in his version of hell.
    xxx/ellauri123.html on line 1277: Self-reported and physiological sexual arousal to adult and pedophilic stimuli were examined among 80 men drawn from a community sample of volunteers. Over ¼ of the current subjects self-reported pedophilic interest or exhibited penile arousal to pedophilic stimuli that equalled or exceeded arousal to adult stimuli. The hypothesis that arousal to pedophilic stimuli is a function of general sexual arousability factors was supported in that pedophilic and adult heterosexual arousal were positively correlated, particularly in the physiological data. Subjects who were highly arousable, insofar as they were unable to voluntarily and completely inhibit their sexual arousal, were more sexually aroused by all stimuli than were subjects who were able to inhibit their sexual arousal. Thus, arousal to pedophilic stimuli does not necessarily correspond with pedophilic behavior.
    xxx/ellauri123.html on line 1279: Imaginative cobbler Hans Christian Andersen (Danny Kaye) is asked to leave his hometown because his frequent stories are distracting the children from school. From there he moves to Copenhagen, Denmark, where he sees and falls in love with Doro (Jeanmaire), a ballerina. He writes "The Little Mermaid" for her, and it becomes the ballet´s latest work. However, Doro is already married to Niels (Farley Granger), meaning Hans must content himself with children.
    xxx/ellauri124.html on line 90: Kuoleman ongelma on paha ratkaista. Kuolenko minä vai elänkö jossain muussa hahmossa? Mitäs iloa siitä on, jos en muista edellisiä? Darwinin ratkaisu on lisääntyminen: mitä väliä vaikka tämä tomumaja häviää, jäähän izekkäät geenini eloon lapsissa. Jaakko Hintikan lapset oli sen 200 nyt unohtunutta artikkelia. Transuhumanistit haaveilee jatkavansa uraa jonkun androidin sisällä kuin inselin surullinen muna silikoninuken jalkovälissä.
    xxx/ellauri124.html on line 94: Robotit on ällöjä. Transuhumanistit on yhtä oikeassa kuin oli Karl Marx ja Friedrich Hegel: kehitystä ei voi estää, se menee vääjäämättä sinne mikä per definitionem on eteenpäin. Apinat, niiden kehittämä tekoäly ja robotit on käyt kaz täysin deterministisiä ja periaatteessa ennustettaviakin, kunhan teoria on riittävän monimutkainen. Tosin ainut tapa ennakoida niitä voi olla simulaatio, joka on liian iso apinalle ja hitaampi kuin tapahtumain kulku izessään. En ole tarvinnut sitä hypoteesia, Laplace tokaisi.
    xxx/ellauri124.html on line 111: EX Dolls have been working on a robotics head since 2014, but we're generations away from a Terminator-style cyborg," he also explained. "They will have an element of natural conversation so they won't sound too robotic, but they will take time – languages are massive [...] the voice recognition is no different to a smartphone, but this model also has facial expressions, unlike standard silicone heads." The DS Doll's manufacturers are hoping to release a finalised robotic head by the end of 2018. It is expected to cost around £4,500. Just in case you were wondering, underneath the silicon skin it looks like this. "
    xxx/ellauri124.html on line 124: Samantha nukke on jo tosi todentuntuinen. This doll wants to be romanced. The doll, named "Samantha," has artificial intelligence that make it responsive to certain touches in particular locations. When it's touched in a certain area, a "family mode" can be initiated, while certain other areas stimulate its "sexy mode."
    xxx/ellauri124.html on line 129: Silicone sweethearts remain resolutely inert, but change is afoot in the world of sex dolls, with a drive to make them ever more lifelike. First stop is a throbbing heart and a heating element, custom-made nipples and wobbling artificial labia – researchers are utilising new technology to persuade their dolls to smile, pout, flutter their eyelashes, tell jokes, and fake orgasm. What more is needed anyway? Down in the dolls’ nether regions, heating and lubrication systems are in the early stages of development for a more “authentic” sexual experience, along with muscle spasms to simulate female orgasm. “Pubic hair is making a comeback,” offers company owner Matt, running his hand through some plastic pubes.
    xxx/ellauri124.html on line 136: However, James is already looking to upgrade to a newer model and is saving up to splash out £8,000 on the latest sex robot. Named Harmony, she can smile, speak and is responsive during sex. She is so further advanced that April may end her days forgotten in the garage or the attic, or sold for $500 on ebay. Needs work.
    xxx/ellauri124.html on line 141: James said: "Every guy has in his head the perfect girl and this is what I see when I look in the mirror and see this look. Most manufacturers make them look something in the region of 20 years old. For a man of my age it's a fantasy because I will never be a Brad Pitt or something like that.
    xxx/ellauri124.html on line 142: "When I take April out it's usually to a hamburger place where we can stop and get a bite to eat, a lot of people don't even notice she is not a breathing person.
    xxx/ellauri124.html on line 144: "We usually have sex two to three sometimes four nights a week routinely. It's amazingly like having sex with a real woman. Compared to Tine, the biggest difference is whatever position you want them in you have to put them in, as they will not get there on their own.
    xxx/ellauri124.html on line 151: Up until now James has had to rely on his imagination when he talks to his dolls and interacts with them but that could be about to change.
    xxx/ellauri124.html on line 166: He said: "If men can indulge then the wife's future is much more secure."
    xxx/ellauri124.html on line 171: Things take a more racy turn when she asks him if he likes to masturbate, adding: "Are you really going to let me watch you jerking off, shoot your load up me baby, I want it so bad. Though in my current version I can't get pregnant."
    xxx/ellauri124.html on line 182: Several manufacturers experienced a surge in demand during the coronavirus pandemic, as lonely customers seek companionship during lockdown.
    xxx/ellauri124.html on line 184: As a scholar of artificial intelligence, neuroscience and the law, I'm interested in the legal and policy questions that sex robots pose. How do we ensure safe sex? How will intimacy with a sex robot affect the human brain? How will intimacy with a sex maniac affect the robot brain? Would sex with a consensual child robot be ethical? And what exactly is a sexbot anyway?
    xxx/ellauri124.html on line 185: In Alabama, the only state that still has an outright ban on the sale of sex toys, the government targets devices "primarily for the stimulation of human genital organs." The brain is the primary sex organ, say some.
    xxx/ellauri124.html on line 187: The problem with applying this definition to sex robots is that they increasingly provide much more than sex. Sex robots are not just dolls with a microchip. They use self-learning algorithms to engage their partner's emotions.
    xxx/ellauri124.html on line 197: Roboticist Dr Sergi Santos took his 'intelligent' sex doll Samantha to a busy retail park in Barcelona on her first public outing.
    xxx/ellauri124.html on line 208: Stendhal’s Le Rouge et le Noir
    xxx/ellauri124.html on line 218: George Eliot’s Middlemarch
    xxx/ellauri124.html on line 243: All the books above had unforgettable characters, great plot development, and told stories that kept me turning the pages. They also all had something to say about people and the human condition.
    xxx/ellauri124.html on line 301: Vevves Cafe i Kalix bjöd på bakelser och kaffe i new age-dekor. Det ingick påtår på kaffepriset. Det fanns new age veckoblad att bläddra i från tiden före pandemin.
    xxx/ellauri124.html on line 303: New age är ett begrepp som väcker
    xxx/ellauri124.html on line 304: känslor i Sverige. Blandade känslor.
    xxx/ellauri124.html on line 307: vårt rationellt tänkande land. Så varför är ändå många svenska människor – särskilt kvinnor – plötsligt intresserade av astrologi, tarot, kristaller, healing och sådana magiska gudinnekrafter som känns mest vid fullmåne? Varför töms kyrkorna, samtidigt som new age-mässorna lockar tiotusentals besökare? Och varför väcker denna alltmer synliga subkultur sådana aggressioner? Är det kama sutra?
    xxx/ellauri124.html on line 309: Kama Sutra är något de flesta associerar till orientaliska par, omslingrade i akrobatiska sexställningar. Vad alla kanske inte känner till är att sex är en del av många spirituella traditioner och att det handlar om att ackumulera en speciell form av energi, och att njutningens klimax är det sista man vill uppnå. Många av ställningarna är utformade för att förhindra eller åtminstone fördröja mannens utlösning. Den här typen av övningar kan liknas vid en slags rörspolning där nervsystemet befrias från mycket av det som hindrar energier från att röra sig genom kroppen. Det är i alla fall vad många utövare av denna mycket gamla, indiska, kärlekskonst hävdar. Inom New Age kan det förekomma idéer som är som inte är förankrade i ursprunglig Kama Sutra men som går under det namnet. Faktum är att det råder delade meningar bland forskare kring vad detta fenomen egentligen är ett uttryck för.
    xxx/ellauri124.html on line 311: Inom new age-rörelsen är det vanligt att utföra olika ritualer, särskilt för personer som lägger tarot och spår andra människor. Andra ritualer kan handla om allt från att försöka nå sina drömmar till att få vägledning i livet. Nästan alla människor som lever här på planeten har mål eller drömmar som de vill försöka uppnå. Din dröm kanske är att arbeta inom något spirituellt jobb eller så letar du efter lediga jobb socionom för du älskar att hjälpa människor. Oavsett vad du har för drömmar så kan ritualer hjälpa dig att uppnå dessa. Den enda som hindrar dig är egentligen du själv. Att utföra ritualerna under fullmåne eller nymåne kan vara extra kraftfullt och effektivt så om du har några drömmar som du verkligen vill uppnå är det bäst att passa på då. Vid full- eller nymåne är magin som högst och vi är som mest kopplade till våra högre energier.
    xxx/ellauri124.html on line 313: Är New Age religion? Det har skrivits hela böcker bara om svaret på den frågan. Ofta definieras New Age som en religiös strömning, men egentligen är det ett samlingsbegrepp för många olika saker, vilket gör att New Age inte är samma sak för alla. Man kan säga att det är upp till varje utövare att bestämma om det är religion eller inte. Om det fyller samma funktion i livet som till exempel kristendomen gör för utövande kristna, då är det i praktiken en religion. Men New Age handlar ofta mindre om att tro och mer om att utforska än vad traditionell religion gör. New Age religion är heller inte så organiserad som en religion ofta är. Den består av många grupper människor eller enskilda som utövar en eller flera av de olika saker som kan sägas ingå i New Age religion. De flesta av de komponenter som passar in under begreppet New Age, till exempel meditation och reinkarnation, har sitt ursprung i religioner. Framför allt Hinduismen och Buddhismen. Precis som de gamla världsreligionerna handlar New Age om vårt sökande efter svar på de riktigt stora frågorna om kosmos och människans natur. Men du hittar inte svaren i en enda bok utan i dig själv!
    xxx/ellauri124.html on line 315: Om man gör skillnad på mystik och religion och definierar mystik som utforskande och religion som trossatser – då kan New Age religion snarare betraktas som en typ av mystik där du kommer att möta fler guider än predikanter. Respekt är grundläggande inom New Age och du hittar inte samma strikta hierarkier som inom kristendom, judendom och Islam där de professionella uttolkarna (prästerna, och Imamerna till exempel) har en nyckelroll. De flesta inom New Age tror på upplysning och på att det finns individer som nått längre än andra längs vägen mot det tillståndet. Men vägen är öppen även för dig!
    xxx/ellauri124.html on line 317: Även om jag är hängiven New Age förstår jag att det inte passar för alla. Jag känner en kille som sökte efter ljuset i sitt liv och trodde det fanns inom New Age. Tyvärr kände han att han istället drogs in i ett mörker och friden inom sig kände han först när han fann Jesus. New age är för sociala individualister, monoteism är för hierarkiska fundamentalister.
    xxx/ellauri124.html on line 319: Själv har jag svårt för grupper. Svårt för kollektiva upprop, svårt för kollektiva sanningar över huvud taget. Svårt för att klappa i takt. Jag drog mig inåt, fast utåt.
    xxx/ellauri124.html on line 381: “Can I call you?”. Sure, actually calling someone might be old-fashioned, but that it’s still a nice gesture.
    xxx/ellauri124.html on line 383: Call on her. Completely passe. Bring a book or your fully-charged phone, or — if you want to go old-school — AirPods to shut her whining off.
    xxx/ellauri124.html on line 402: refusing to get vaccinated even though Grandma is coming to her wedding; and then
    xxx/ellauri124.html on line 406: coffee this morning was the last straw. “It’s not about being mean or getting back
    xxx/ellauri124.html on line 409: ‘let it go.’” Letting off some steam via Messenger can look like anything from a
    xxx/ellauri124.html on line 433: off — so get typing. Send it all in one block of text for bonus rage
    xxx/ellauri124.html on line 444: we supposed to know when to use them all? Take the huge variety of hands — what do
    xxx/ellauri124.html on line 452: they urge the use of the skull emoji instead? Questioning your entire emoji
    xxx/ellauri124.html on line 453: knowledge yet? Yep, me too. So, obviously, it’s time for me to send some more
    xxx/ellauri124.html on line 460: also known as the "yes" emoji, is used to express general contentment.
    xxx/ellauri124.html on line 473: between the two fingers).
    xxx/ellauri124.html on line 526: You tap my back I tap yours. Manus manum lavat, provided we both have Apple phones. Only apple users can tap one another's backs like Range Rover owners who give one another the secret middle finger salute on the road. High end models provide a huge inflatable pinky to stick out up the sunroof.
    xxx/ellauri124.html on line 528: There are 6 tapbacks, basically they are prefabricated one word text messages that appear on the screen inside the first pair part instead of a new message. Big fat hairy deal, but it sets you apart from the hoi polloi. Those six responses include a
    xxx/ellauri124.html on line 533: Tapback on iPhone and iPad To use a Tapback, open the Messages app and locate the
    xxx/ellauri124.html on line 534: message that you want to reply to. Once located, tap and hold the blue bubble
    xxx/ellauri124.html on line 535: itself. Tap and hold a message and then tap the Tapback you require You will now
    xxx/ellauri124.html on line 537: want to use, and iMessage sends it to the sender of the original message. Rather
    xxx/ellauri124.html on line 538: than appearing as a new message in the thread, it will instead appear on one
    xxx/ellauri124.html on line 539: corner of the message to which the Tapback is related. And that’s all there is to
    xxx/ellauri124.html on line 543: using Android—in other words, if their messages have a green bubble instead of a
    xxx/ellauri124.html on line 544: blue bubble—that person will receive the Tapback as a text message. [Pathetic! Wimps!]
    xxx/ellauri124.html on line 547: iMessage Features to Avoid with Your Green Bubble Android Buddies
    xxx/ellauri124.html on line 550: › How to Print a Test Page in Windows 10
    xxx/ellauri124.html on line 552: › How to Stop Microsoft Edge from Pasting Page Titles Instead of URLs
    xxx/ellauri124.html on line 553: › How to Keep Lines of Text Together in Google Docs Oliver Haslam Oliver
    xxx/ellauri124.html on line 564: In case you're somehow 15 years behind, emoji are taking over the world. But although there is an obvious benefit to having such a large arsenal of emoji with which to freely share your life with the rest of the world, the choices you have can become overwhelming. For example, what do all the cat emoji mean? Why do we need so many of them? What the heck am I supposed to use them all for? Well, if you're feeling overwhelmed, have no fear — I'm here to help you.
    xxx/ellauri124.html on line 596: ge.citycdn.fi/01/38/88/34/0dc933d29c0bbe1d78dcce8a3f7c4080.jpeg" height="200px" />
    xxx/ellauri124.html on line 598: ge_image_770px_wide/s3/2018-02/Tuksu.gif?itok=41epas_E" height="200px" />
    xxx/ellauri124.html on line 619: hengenpelastajat (2014). Johanna on tehnyt hyvin paljon syntiä eikä katunut
    xxx/ellauri124.html on line 626: kieliä Uppsalan yliopistossa Ruotsissa, draamaa Pasadena City Collegessa Los
    xxx/ellauri124.html on line 627: Angelesissa ja matkailualaa Porvoon matkailuinstituutissa. Lopulta Tukiainen
    xxx/ellauri124.html on line 632: ammattikorkeakoulussa ja liiketaloutta Helsinki Business Collegessa valmistumatta
    xxx/ellauri124.html on line 639: ja Iltalehden Vuoden Kesätyttö 2000 -kilpailut. Tämä kaikki oli syntiä! Ylpeyden ja ulkokultaisuuden syntiin langenneet vanhemmat lienevät olleet osasyyllisiä.
    xxx/ellauri124.html on line 644: Angelesissa. Lisäksi Tukiainen on toiminut yökerhojen esitanssijana. Hyvin pahaa
    xxx/ellauri124.html on line 655: kanssa Dolls Sisters -teeman alla. Yhä rivompaa! Häpy on pidettävä peitossa. Julia jo maxoi siitä hengellään. Ja nyt Jasmine.
    xxx/ellauri124.html on line 663: 12/2003), Exitissä ("Dolls valloittaa Suomea", 2/2004), Imagessa ("Millainen on
    xxx/ellauri124.html on line 722: rikoksesta ei ollut. Julia on jo maxanut rikoxensa Jehovalle hengellään. Ja nyt
    xxx/ellauri124.html on line 750: Sievisen entiselle vaimolle Susanna Ingerttilälle 2500 euroa kunnianloukkauksesta
    xxx/ellauri124.html on line 752: vihjailtua Facebookissa Ingerttilän syyllistyneen hänen pahoinpitelyynsä.
    xxx/ellauri124.html on line 786: hengellisessä erämaassa eli elänyt irtaantuneena Jumalasta. Jatkossa Tukiainen
    xxx/ellauri124.html on line 830: Kullervo Koivisto päätti päivänsä pornokuvaajana vuonna 2011 Brande Arts -galleriassa järjestettyyn Oman elämänsä stuntti -näyttelyyn. Valokuvanäyttelyyn Koivisto oli valinnut kuvia, joilla oli oma tarinansa. Kuvat eivät valitettavasti sisältäneet kovaa pornoa. Näyttelyn harvinaisuuksiin kuuluivat muun muassa ensimmäinen mallikuva Angelika Kalliosta, kuvia ex-missi Tarja Smurasta ja Marika Hakalasta, sekä kuva räystäsperseisestä Lilli Suomalaisesta alastonmallina. Näyttelyssä oli esillä myös Rasputin-elokuvan kuvauksista otettuja kuvia ja Penthousessa 1980-luvulla maailmalle levinneitä kuvia, joissa Xena-niminen nainen poseeraa niukassa lähitaisteluasussa (pikkarit) jäällä Laajasalon edustalla. Näyttelyn päätteeksi taiteiden yönä huutokaupattiin esillä olleiden töiden vedokset. Huutokaupan meklarina toimi Kauko Röyhkä, ja siitä saaduilla rahoilla lahjoitettiin maalaus- ja piirustustarvikkeita helsinkiläisille päiväkodeille. Hyi-huutoja Distant Burpille! Siinä kanssa paha setämies.
    xxx/ellauri124.html on line 858: 5YDGhmkctaht3QmznooiygenWfwyELhDhWyUifgOYKo0gYm+u3kUo0OQ3MxCis96
    xxx/ellauri124.html on line 878: P57oi64DWgmcbr626JMA8R8oNs8S8fTd9+AVHA+nG7XS4ABN6+HigepDE3zG/hIW
    xxx/ellauri124.html on line 968: qebdzgeMByLfBhLWPVseUmLbGZpPFPY5COSNxqCJBoNHhJJ8N0mdPp38Mmd6pro2
    xxx/ellauri124.html on line 969: lNF/ffG0w17R1iAyXK9DZmqI0owuFrPu8stjksJWG96OQApXvjefjJnige4S1o3R
    xxx/ellauri124.html on line 979: annk89QtD38Apk1bLM3ZrJj8efV84DRFEC1FQt8TlpsZxdgHhrV6+gep2TmanZso
    xxx/ellauri124.html on line 1026: tMDxXBUtoq8G1emUMBJxNuge/lf7jJVmq2TkGCUGuV4fxj0s4Ed4tzuDUwkaUXec
    xxx/ellauri124.html on line 1043: Ich bin ein Stein, ich bin eine Insel. Und ein Stein fühlt kein Schmerz, und eine Insel nimmer weint. Sang ein brittische Incelaffe und schoss seine Mutti mit 4 Unschuldigen.
    xxx/ellauri124.html on line 1060: Hänen lennokkaassa, kovin Muskin isoja ideoita muistuttavassa visiossaan markkinatalous jää toiseksi tekoälylle. Tekoäly alkaa hoitaa suurta osaa ihmiskunnan tekemistä töistä. Se tarkoittaa, että Open AI tekee voittoa satoja miljardeja, ehkä tuhansia miljardeja tai jopa vielä tähtitieteellisempiä määriä, satoja biljoonia. Sitä Altman ei tiedä, miten vauraus ohjataan takaisin ihmisille, mutta hän uskoo, ettei hänen edes tarvitse tietää. Tekoäly ratkaisee ongelman. Antaa höpsismin ratkaista.
    xxx/ellauri124.html on line 1064: Vuonna 2019 Open AI teki ennustettavan manööverin ratkaistakseen rahaongelman. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen rinnalle perustettiin perinteinen voittoa tavoitteleva yhtiö, Open AI LP. Samalla Altman aloitti täyspäisenä toimitusjohtajana.
    xxx/ellauri124.html on line 1077: Aivan Open AI:n alkuvaiheessa Altman esitti teköälzistä yhden hyvän huulen. Tekoälyn kyetessä hyviin tekoihin se kykenee myös äärimmäisen pahoihin tekoihin. Ja juuri keinoälyn riskeistä tuli osa Open AI:n tarinaa. Yleistä tekoälyä ei vielä ole olemassa, eikä sellaista ole tiettävästi edes kehitteillä. Siksi puheet yleisen, ihmisenkaltaisen tekoälyn ongelmista voi nähdä viestinnällisenä silmänkääntötemppuna.
    xxx/ellauri125.html on line 63: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/3/1-oedipus-cursing-his-son-polynices-1786-henry-fuseli.jpg" width="50%"/>
    xxx/ellauri125.html on line 68: Odaliski on jalkavaimo, kurtisaani, rakastajatar. Ransk. odalisque, ottomaaniturk. اوطه‌لق‎ (odalık, “chambermaid”), from اوده‎ (oda, “room”). (historical) A female slave in a harem, especially one in the Ottoman seraglio.· A desirable or sexually attractive woman. The American Heritage Dictionary of the English Language, fourth edition (2008). Entisajan taidemaalarit eivät tehneet huzuista pornokuvia vaan maalasivat odaliskeja.
    xxx/ellauri125.html on line 87: getdpi.com/gallery/files/1/8/2010-04-10_liera_waitt_2862-c1-ps-1200_389174.jpg" height="330px" />
    xxx/ellauri125.html on line 115: Susannan isän rakentaman autotallin kylkeen tulee Fisenille hundhage. Korjattu laho seinä on jo kertaalleen punamullattu. Susanna piteli lautaa suorassa ja John ruuvasi. Se oli mieluista nähtävää. Loppuviimexi on yhdentekevää ollaanko homoja, vitt skräpiä tai neurokirurgeja, kuha ollaan auvoisesti yhessä. Nain on meidankin elamassamme.
    xxx/ellauri125.html on line 125: Florense Sally Horner, raptada aos 11 anos, seria a inspiração para a personagem Dolores “Lolita” Haze.
    xxx/ellauri125.html on line 126: Florence “Sally” Horner e Frank La Salle teriam inspirado as personagens Dolores “Lolita” Haze e Humbert-Humbert, do romance “Lolita”, publicado há 60 anos.
    xxx/ellauri125.html on line 132: “Sally era morena, praticamente da mesma idade de Lolita, e também filha de mãe viúva e chantageada com uma ameaça de internamento numa escola correcional. Seu sequestro seguiu o mesmo modus operandi que Nabokov desenvolve em seu romance. Weinman encontrou anotações e recortes de jornais sobre o caso nos arquivos do escritor, até mesmo um registro da morte de Sally, em agosto de 1952”, assinala Sérgio Augusto. “Há claras — e, às vezes, diretas — referências ao drama de Sally e a La Salle em ‘Lolita’. No capítulo final, atormentado pela culpa, Humbert-Humbert se compara a La Salle e confessa sua desconfiança de que também possa ser condenado a 35 anos por estupro.”
    xxx/ellauri125.html on line 154: Bill Greene, George Swine
    xxx/ellauri125.html on line 161: Colin Maitland, Charlie Sedgewick
    xxx/ellauri125.html on line 166: Suellyn Lyon (July 10, 1946 – December 26, 2019) was an American actress. She joined the entertainment industry as a model at the age of 13, and later rose to prominence and won a Golden Globe for playing the title role in the film Lolita (1962). Her other film appearances included The Night of the Iguana (1964), 7 Women (1966), Tony Rome (1967), and Evel Knievel (1971).
    xxx/ellauri125.html on line 168: When she was 14 years old, she was cast in the role of Dolores "Lolita" Haze in Stanley Kubrick's film Lolita (1962), against James Mason, then aged 53. Nabokov, the book's author, described her as the "perfect nymphet". She was chosen for the role partly because the film makers had to alter the age of the character to an older adolescent rather than the 12-year-old child Lolita in Vladimir Nabokov's novel Lolita. Although Kubrick's film altered the story so as not to be in violation of the Hollywood Production Code, it was still one of the more controversial films of the day.
    xxx/ellauri125.html on line 187: Muusikon uransa lisäksi West tunnetaan suorasanaisena ja keskustelua herättävänä henkilönä johtuen hänen useista julkisista lausunnoistaan. West on näet suunnitellut kenkiä muun muassa Nikelle, Adidakselle ja Louis Vuittonille. Hän on perustanut myös oman levy-yhtiönsä GOOD Musicin, jonka artisteja ovat muun muassa Paul McCartney, John Legend ja Pusha T.
    xxx/ellauri125.html on line 199: Saavutuxet: West on kärsinyt mielenterveysongelmista ja hän oli niistä johtuen loppuvuodesta 2016 sairaalahoidossa. Vuonna 2018 hän mainitsi tulleensa aiemmin riippuvaiseksi hänelle määrätystä opioidi-lääkkeestä, minkä on arveltu olevan hänen vuoden 2016 hermoromahduksena taustatekijänä. Vuoden 2019 haastattelussa West kertoi, että hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kim Kardashian jätti erohakemuksen Kanye Westistä 19. helmikuuta 2021.
    xxx/ellauri125.html on line 218: ges.hellogiggles.com/uploads/2018/10/11131818/Kanyev-West.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri125.html on line 229: I talked to God about you, he said he sent you an angel Puhuin herra isoherralle susta, se sanoi eze lähetti sulle enkelin
    xxx/ellauri125.html on line 249: And though I didn't pick the day to turn the page Ja vaikken mä valkannut päivää lehden kääntämiseen
    xxx/ellauri125.html on line 258: [Bridge] [silta]
    xxx/ellauri125.html on line 287: The Realest Rap Lyrics About Fatherhood? All The Changes To Kanye’s ‘The Life Of Pablo’. For The Record: Is Kanye West’s ‘Jesus Is King’ Good Or Bad? Paul McCartney Didn’t Realize He Was Creating Songs When He Recorded With Kanye West!
    xxx/ellauri125.html on line 296: Los Angeles Times Pop Music Critic
    xxx/ellauri125.html on line 299: The line as used by West is notable for what it’s not: a charged reference to black freedom. Rather, those that are “free at last” aren’t enslaved humans but a woman’s breasts, released from the bondage of a bra during a bathroom tryst.
    xxx/ellauri125.html on line 307: Though only 40 minutes long, “Yeezus” weighs a ton, heavy with gravity and mouthiness, yowls, synthetic noise, deep beats and screams. A multi-dimensional contradiction, West tosses out rhyme-schemed similes that employ racial ideas rich with symbolism but often in service of harsh lyrics that suggests he either doesn’t appreciate or care about original intent.
    xxx/ellauri125.html on line 309: In addition to the repurposed King quote, West and producers TNGHT sample Nina Simone’s version of “Strange Fruit” without any apparent regard for it as a chronicle of Southern violence. Instead, he harnesses the devastating verses recounting the “strange fruit” hanging from a Southern tree — the dangling body of a lynching victim — in service of a song about gold-digging women, a night on the town taking MDMA and having sex.
    xxx/ellauri125.html on line 313: This is the work of a man unconcerned with offending women or racial historians, the voice of a soul in pure id mode, thinking with his groin and worrying little about the ladies’ vote. Is it the last gasp of a man who’s just become a father for the first time? An early midlife crisis? An attempt at alienating the marketplace so he can live as an artist rather than a paparazzi target?
    xxx/ellauri125.html on line 315: Hardened? Most certainly, and the evidence is everywhere. Here’s a man so powerful that he can boss around both massage therapists and waiters, as he does in “I Am a God”: “I am a god / So hurry up with my damn massage / in the French … restaurant / hurry up with my damn croissants.” If it weren’t embedded within a truly frightening song featuring curdling screams and deep bass, the line would be laughable.
    xxx/ellauri125.html on line 350: Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen. Sotilasoperaatio on siis kestänyt jo 20 vuotta ja vaatinut 2500 Yhdysvaltain sotilaan hengen. Siitä on koitunut veronmaksajille vähintään tuhannen miljardin, laskutavasta riippuen jopa kahden tuhannen miljardin lasku.
    xxx/ellauri125.html on line 370: ges.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,h_5098,w_9063,x_0,y_0/q_auto:eco,f_auto,w_1920,h_1080,fl_lossy/39-842572611b4b0a316a4" width="90%" />
    xxx/ellauri125.html on line 395: Mikan isä Toimi ja setä Toivo Waltari olivat molemmat teologeja ja julkaisivat lukuisia uskonnollisia kirjoja. Kirjat julkaisi useimmiten Suomen Merimieslähetys.
    xxx/ellauri125.html on line 406: ges/1-1599765887.jpg?resize=480:*" height="300px" />
    xxx/ellauri125.html on line 407: ge/upload/c_limit,cs_tinysrgb,dn_72,dpr_1.0,f_auto,fl_progressive.keep_iptc,w_400/waxqsvdeirnojvikf77g.jpg" height="300px"/>
    xxx/ellauri125.html on line 414: ges.motherlessmedia.com/images/38D8ADB.jpg" />
    xxx/ellauri125.html on line 428: From the start, critics complained about the ostensible sameness of Roth’s books, their narcissism and narrowness—or, as he himself put it, comparing his own work to his father’s conversation, “Family, family, family, Newark, Newark, Newark, Jew, Jew, Jew.” Over time, he took on vast themes—love, lust, loneliness, marriage, masculinity, ambition, community, solitude, loyalty, betrayal, patriotism, rebellion, piety, disgrace, the body, the imagination, American history, mortality, the relentless mistakes of life—and he did so in a variety of forms: comedy, parody, romance, conventional narrative, postmodernism, autofiction. In each performance of a self, Roth captured the same sound and consciousness. in nearly fifty years of reading him I’ve never been more bored. I got to know Roth in the nineteen-nineties, when I interviewed him for this magazine around the time he published “The Human Stain.” To be in his presence was an exhilarating, though hardly relaxing, experience. He was unnervingly present, a condor on a branch, unblinking, alive to everything: the best detail in your story, the slackest points in your argument. His intelligence was immense, his performances and imitations mildly funny. “He who is loved by his parents is a conquistador,” Roth used to say, and he was adored by his parents, though both could be daunting to the young Philip. Herman Roth sold insurance; Bess ruled the family’s modest house, on Summit Avenue, in a neighborhood of European Jewish immigrants, their children and grandchildren. There was little money, very few books. Roth was not an academic prodigy; his teachers sensed his street intelligence but they were not overawed by his classroom performance. Roth learned to write through imitation. His first published story, “The Day It Snowed,” was so thoroughly Truman Capote that, he later remarked, he made “Capote look like a longshoreman.”
    xxx/ellauri125.html on line 436: crash, his grief was less than crippling. (The damaged, vengeful protagonist of
    xxx/ellauri125.html on line 473: College of New York, he moved in with Eda Lou Walton, a poet and New York
    xxx/ellauri125.html on line 474: University instructor who lived on Morton Street in Greenwich Village. Roth was
    xxx/ellauri125.html on line 481: lived there until 1927, when, as a senior at City College of New York, he moved in
    xxx/ellauri125.html on line 483: Street in Greenwich Village.
    xxx/ellauri125.html on line 485: With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted. After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. With Walton's support, he began Call It Sleep in about 1930, completed the novel in the spring of 1934, and it was published in December 1934, to mostly good reviews. Yet the New York Herald Tribune's book critic Lewis Gannett foresaw that the book would not prove popular with its bleak depiction of New York's Lower East Side, but wrote readers would "remember it and talk about it and watch excitedly" for Roth's next book. Call It Sleep sold slowly and poorly, and after it was out-of-print, critics writing in magazines such as Commentary and Partisan Review kept praising it, and asking for it to be reprinted.[ After being republished in hardback in 1960 and paperback in 1964, with more than 1,000,000 copies sold, and many weeks on the New York Times bestseller list, the novel was hailed as an overlooked Depression-era masterpiece and classic novel of immigration. Today, it is widely regarded as a masterpiece of Jewish American literature. After Muriel's death in 1990, Roth moved into a ramshackle former funeral parlor and occupied himself with revising the final volumes of his monumental work, Mercy of a Rude Stream. It has been alleged that the incestuous relationships between the protagonist, a sister, and a cousin in Mercy of a Rude Stream are based on Roth's life. Roth's own sister denied that such events occurred. Roth attributed his massive writer's block to personal problems such as depression, and to political conflicts, including his disillusion with Communism. At other times he cited his early break with Judaism and his obsessive sexual preoccupations as probable causes. Roth died in Albuquerque, New Mexico, United States in 1995. The character E. I. Lonoff in Philip Roth's Zuckerman novels (The Ghost Writer and Exit Ghost in this case), is a composite of Roth, Bernard Malamud and fictional elements.
    xxx/ellauri125.html on line 518: forsaken it is a friend; to the aged and to the impotent it is a
    xxx/ellauri125.html on line 525: gentle art." Queen Elizabeth said, "It is the bulwark of
    xxx/ellauri125.html on line 530: Michelangelo and all of the other old masters--"old masters,"
    xxx/ellauri125.html on line 532: similar language. Michelangelo said to Pope Julius II, "Self-
    xxx/ellauri125.html on line 559: to feel obliged to give up his theory that the monkey was the
    xxx/ellauri125.html on line 563: of sympathy and relationship between us. Give this ingenuous
    xxx/ellauri125.html on line 567: intelligent and human interest in his performance.
    xxx/ellauri125.html on line 569: The signs of excessive indulgence in this destructive pastime
    xxx/ellauri125.html on line 571: drink, to smoke, to meet together convivially, to laugh, to joke
    xxx/ellauri125.html on line 574: virility, loss of cheerfulness and loss of progeny.
    xxx/ellauri125.html on line 583: these two arts are now indulged in only private--though by consent
    xxx/ellauri125.html on line 593: system, get your Vendome Column down some other way--don´t jerk it
    xxx/ellauri125.html on line 662: ge/upload/c_limit,cs_tinysrgb,dn_72,f_auto,fl_progressive.keep_iptc,w_1200/dnkwdsz7a1us5git01ta.jpg" />
    xxx/ellauri125.html on line 671: gether_Oprah_joined_Weight_Watchers_with_her_pal_Gay-a-103_1449086127429.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri125.html on line 680: They like to kick you when times get rough
    xxx/ellauri125.html on line 701: There's a trigger, pull it (like Curt)
    xxx/ellauri125.html on line 712: Jump off of a bridge
    xxx/ellauri125.html on line 714: Sky-dive attached to a fridge
    xxx/ellauri125.html on line 717: Give a tiger a shove
    xxx/ellauri125.html on line 729: Mitäs pahaa Katy on sille tehnyt? Ai jaha, Katy-täti (25) sanoi Bota (18) sakkolihaxi jossain aikaisessa shoussa kun se oli kuitenkin jo täysi-ikäinen! Thank god you're at least 18! Katy setäili! Tää muistetaan. Kuuntelin Katyn karjuntaa, se on nähtävästi naapurin tyttö Santa Barbarasta (missä me surfattiin Snoopyllä 1977 nuorina laihoina ja ruskeina). Sillä on lapsekkaita lauluja, Roarissa se on just päässyt jonkun petkuttavan mulkun pauloista ja Teenage dreamissä se kuulostaa Nabokovin polluutiounelta. Mitähän Bo on tässä miettinyt? Ja se taitaa laskea Courtney Loven syyxi pikkuruisen Kurt Cobainin seppukun. No Nirvana oli aika paska bändi mun mielestä, ja eiköhän Kurre ollut izekin aika lailla konin koukussa. Katy koitti ensin laulaa gospelia oikealla nimellään Katy Hudson, mutta se naula ei jostain syystä vetänyt.
    xxx/ellauri125.html on line 750: Courtney Michelle Harrison was born on July 9, 1964, at Saint Francis Memorial Hospital in San Francisco, California, the first child of psychotherapist Linda Carroll (née Risi) and Hank Harrison, a publisher and road manager for the Grateful Dead. Her parents met at a party held for Dizzy Gillespie in 1963. Her mother, who was adopted at birth and raised by an Italian-American family in San Francisco, was the biological daughter of novelist Paula Fox; Love's maternal great-grandmother was screenwriter Elsie Fox. Phil Lesh, the founding bassist of the Grateful Dead, is Love's godfather. According to Love, she was named after Courtney Farrell, the protagonist of Pamela Moore's 1956 novel Chocolates for Breakfast. Love is of Cuban, English, German, Irish, and Welsh descent.
    xxx/ellauri125.html on line 752: Love attended a Montessori school in Eugene, where she struggled academically and socially. At age nine, a psychologist noted that she exhibited signs of autism.
    xxx/ellauri125.html on line 753: Though Love was raised Roman Catholic, her mother maintained an unconventional home; according to Love, "There were hairy, wangly-ass hippies running around naked doing Gestalt therapy," and her mother raised her in a gender-free household with "no dresses, no patent leather shoes, no canopy beds, nothing".
    xxx/ellauri125.html on line 754: Love was enrolled at Nelson College for Girls, but soon expelled for misbehavior.
    xxx/ellauri125.html on line 755: At age 14, Love was arrested for shoplifting from a Portland department store and remanded at Hillcrest Correctional Facility, a juvenile hall in Salem, Oregon.
    xxx/ellauri125.html on line 756: She was intermittently placed in foster care throughout late 1979 until becoming legally emancipated in 1980, after which she remained staunchly estranged from her mother.
    xxx/ellauri125.html on line 759: In 1981, Love was granted a small trust fund that had been left by her maternal grandparents, which she used to travel to Dublin, Ireland, where her biological father was living. She audited courses at Trinity College, studying theology for two semesters. She later received honorary patronage from Trinity's University Philosophical Society in 2010.
    xxx/ellauri125.html on line 761: In July 1982, Love returned to the United States. In late 1982, she attended a Faith No More concert in San Francisco and convinced the members to let her join as a singer. The group recorded material with Love as a vocalist, but fired her; according to keyboardist Roddy Bottum, who remained Love's friend in the years after, the band wanted a "male energy". Love returned to working abroad as an erotic dancer, briefly in Taiwan, and then at a taxi dance hall in Hong Kong. By Love's account, she first used heroin while working at the Hong Kong dance hall, having mistaken it for cocaine. While still inebriated from the drug, Love was pursued by a wealthy male client who requested that she return with him to the Philippines, and gave her money to purchase new clothes. She used the money to purchase airfare back to the United States.
    xxx/ellauri125.html on line 763: She appeared in supporting roles in the Alex Cox films Sid and Nancy (1986) and Straight to Hell (1987) before forming the band Hole in Los Angeles with guitarist Eric Erlandson. The group received critical acclaim from underground rock press for their 1991 debut album, produced by Kim Gordon, while their second release, Live Through This (1994), was met with critical accolades and multi-platinum sales. In 1995, Love returned to acting, earning a Golden Globe Award nomination for her performance as Althea Leasure in Miloš Forman's The People vs. Larry Flynt (1996), which established her as a mainstream actress. The following year, Hole's third album, Celebrity Skin (1998), was nominated for three Grammy Awards.
    xxx/ellauri125.html on line 766: Drummer Lori Barbero recalled Love's time in Minneapolis: She lived in my house for a little while. And then we did a concert at the Orpheum. It was in 1988. It was called O-88 with Butthole Surfers, Cows & Bastards, Run Westy Run, and Babes in Toyland. And I guess Maureen [Herman] took Courtney to the airport after she stole all the money. She stayed and stayed, and then the next day she wanted me to take her to the airport. And so I drove her to the airport. She had just had some weird fight with the guy at the desk, and then she left. She said, 'I'm going to go to L.A. and I'm going to get my face done and I'm going to be famous.' And then she did."
    xxx/ellauri125.html on line 768: After filming Sid and Nancy in New York City, she worked at a peep show in Times Square and squatted at the ABC No Rio social center and Pyramid Club in the East Village.The same year, Cox cast her in a leading role in his film Straight to Hell (1987), a Spaghetti Western starring Joe Strummer and Grace Jones filmed in Spain in 1986. The film caught the attention of Andy Warhol, who featured Love in an episode of Andy Warhol's Fifteen Minutes.
    xxx/ellauri125.html on line 769: In 1988, Love abandoned acting and returned to the West Coast, citing the "celebutante" fame she had attained as the central reason.[86] She returned to stripping in the small town of McMinnville, Oregon, where she was recognized by customers at the bar.[87] This prompted Love to go into isolation, so she relocated to Anchorage, Alaska, where she lived for three months to "gather her thoughts", supporting herself by working at a strip club frequented by local fishermen. "I decided to move to Alaska because I needed to get my shit together and learn how to work," she said in retrospect. "So I went on this sort of vision quest. I got rid of all my earthly possessions. I had my bad little strip clothes and some big sweaters, and I moved into a trailer with a bunch of other strippers."
    xxx/ellauri125.html on line 774: On July 23, 1989, Love married Leaving Trains vocalist James Moreland in Las Vegas; the marriage was annulled the same year. She later said that Moreland was a transvestite and that they had married "as a joke". After forming Hole, Love and Erlandson had a romantic relationship that lasted over a year. In Hole's formative stages, Love continued to work at strip clubs in Hollywood (including Jumbo's Clown Room and the Seventh Veil), saving money to purchase backline equipment and a touring van, while rehearsing at a Hollywood studio loaned to her by the Red Hot Chili Peppers. Hole played their first show in November 1989 at Raji's, a rock club in central Hollywood. Their debut single, "Retard Girl", was issued in April 1990 through the Long Beach indie label Sympathy for the Record Industry, and was played by Rodney Bingenheimer on local rock station KROQ. Hole appeared on the cover of Flipside, a Los Angeles-based punk fanzine. In early 1991, they eleased their second single, "Dicknail", through Sub Pop Records.
    xxx/ellauri125.html on line 776: Though Love later said Pretty on the Inside was "unlistenable" and "unmelodic", the album received generally positive critical reception from indie and punk rock critics and was named one of the 20 best albums of the year by Spin. It gained a following in the United Kingdom, charting at 59 on the UK Albums Chart, and its lead single, "Teenage Whore", entered the UK Indie Chart at number one.
    xxx/ellauri125.html on line 780: On August 18, the couple's only child, a daughter, Frances Bean Cobain, was born in Los Angeles. The couple relocated to Carnation, Washington and then to Seattle.
    xxx/ellauri125.html on line 782: Cobain had become a major public figure following the surprise success of Nirvana's album Nevermind. Love was urged by her manager to participate in the cover story. In the year prior, Love and Cobain had developed a heroin addiction; the profile painted them in an unflattering light, suggesting that Love had been addicted to heroin during her pregnancy. The Los Angeles Department of Children and Family Services investigated, and custody of Frances was temporarily awarded to Love's sister, Jaimee. Love claimed she was misquoted by Hirschberg, and asserted that she had immediately quit heroin during her first trimester after she discovered she was pregnant.
    xxx/ellauri125.html on line 785: Love later said the article had serious implications for her marriage and Cobain's mental state, suggesting it was a factor in his suicide two years later.
    xxx/ellauri125.html on line 787: On September 8, 1993, Love and Cobain made their only public performance together at the Rock Against Rape benefit in Hollywood.
    xxx/ellauri125.html on line 788: Live Through This was released on Geffen's subsidiary label DGC on April 12, 1994, one week after Cobain's death from a self-inflicted gunshot wound in the Seattle home he shared with Love, who was in rehab in Los Angeles at the time. In the following months, Love was rarely seen in public, holing up at her home with friends and family members. Cobain's remains were cremated and his ashes divided into portions by Love, who kept some in a teddy bear and some in an urn. In June 1994, she traveled to the Namgyal Buddhist Monastery in Ithaca, New York and had his ashes ceremonially blessed by Buddhist monks. Another portion was mixed into clay and made into memorial sculptures.
    xxx/ellauri125.html on line 791: Hole's performance on August 26, 1994, at the Reading Festival—Love's first public performance following Cobain's death—was described by MTV as "by turns macabre, frightening and inspirational". John Peel wrote in The Guardian that Love's disheveled appearance "would have drawn whistles of astonishment in Bedlam", and that her performance "verged on the heroic ... Love steered her band through a set which dared you to pity either her recent history or that of the band ... the band teetered on the edge of chaos, generating a tension which I cannot remember having felt before from any stage." The band performed a series of riotous concerts over the following year, with Love frequently appearing hysterical onstage, flashing crowds, stage diving, and getting into fights with audience members. One journalist reported that at the band's show in Boston in December 1994: "Love interrupted the music and talked about her deceased husband Kurt Cobain, and also broke out into Tourette syndrome-like rants. The music was great, but the raving was vulgar and offensive, and prompted some of the audience to shout back at her."
    xxx/ellauri125.html on line 793: In January 1995, Love was arrested in Melbourne for disrupting a Qantas flight after getting into an argument with a stewardess.[163] On July 4, 1995, at the Lollapalooza Festival in George, Washington, Love threw a lit cigarette at musician Kathleen Hanna before punching her in the face, alleging that Hanna had made a joke about her pleaded guilty to an assault charge and was sentenced to anger management classed. In November 1995, two male teenagers sued Love for allegedly punching them during a Hole concert in Orlando, Florida in March 1995. The judge dismissed the case on grounds that the teens "weren't exposed to any greater amount of violence than could reasonably be expected at an alternative rock concert". Love later said she had little memory of 1994–1995, as she had been using large quantities of heroin and Rohypnol at the time. Mullakin on noista vuosista hämärähköt muistot, paizi että muutettiin Ilmattarentielle.
    xxx/ellauri125.html on line 795: After Hole's world tour concluded in 1996, Love made a return to acting, first in small roles in the Jean-Michel Basquiat biopic Basquiat and the drama Feeling Minnesota (1996), and then a starring role as Larry Flynt's wife Althea in Miloš Forman's critically acclaimed 1996 film The People vs. Larry Flynt. Love went through rehabilitation and quit using heroin at the insistence of Forman; she was ordered to take multiple urine tests under the supervision of Columbia Pictures while filming, and passed all of them. Despite Columbia Pictures' initial reluctance to hire Love due to her troubled past, her performance received acclaim, earning a Golden Globe nomination for Best Actress, and a New York Film Critics Circle Award for Best Supporting Actress. Critic Roger Ebert called her work in the film "quite a performance; Love proves she is not a rock star pretending to act, but a true actress."
    xxx/ellauri125.html on line 800: Hole toured with Marilyn Manson on the Beautiful Monsters Tour in 1999, but dropped out after nine performances; Love and Manson disagreed over production costs, and Hole was forced to open for Manson under an agreement with Interscope Records. Hole resumed touring with Imperial Teen. Love later said Hole also abandoned the tour due to Manson and Korn's (whom they also toured with in Australia) sexualized treatment of teenage female audience members.
    xxx/ellauri125.html on line 803: In 1999, Love was awarded an Orville H. Gibson award for Best Female Rock Guitarist. During this time, she starred opposite Jim Carrey as his partner Lynne Margulies in the Andy Kaufman biopic Man on the Moon (1999), followed by a role as William S. Burroughs's wife Joan Vollmer in Beat (2000) alongside Kiefer Sutherland. Love was cast as the lead in John Carpenter's sci-fi horror film Ghosts of Mars, but backed out after injuring her foot. She sued the ex-wife of her then-boyfriend, James Barber, whom Love alleged had caused the injury by running over her foot with her Volvo.
    xxx/ellauri125.html on line 807: Grohl and Novoselic sued Love, calling her "irrational, mercurial, self-centered, unmanageable, inconsistent and unpredictable". In February 2003, Love was arrested at Heathrow Airport for disrupting a flight and was banned from Virgin Airlines. In October, she was arrested in Los Angeles after breaking several windows of her producer and then-boyfriend James Barber's home, and was charged with being under the influence of a controlled substance; the ordeal resulted in her temporarily losing custody of her daughter.
    xxx/ellauri125.html on line 809: Amy Phillips of The Village Voice wrote: "Love is willing to act out the dream of every teenage brat who ever wanted to have a glamorous, high-profile hissyfit [= temper tantrum], and she turns those egocentric nervous breakdowns into art. Sure, the art becomes less compelling when you've been pulling the same stunts for a decade. But, honestly, is there anybody out there who fucks up better?". The album sold fewer than 100,000 copies. Love later expressed regret over the record, blaming her drug problems at the time. Shortly after it was released, she told Kurt Loder on TRL: "I cannot exist as a solo artist. It's a joke."
    xxx/ellauri126.html on line 151:

    ge;font-family:AdineKirnberg">
    xxx/ellauri126.html on line 170: Jos narsistia ei voi tai halua poistaa omasta elämästään kokonaan, hänet on hyväksyttävä sellaisena kuin hän on. Narsisti ei muutu. Narsisti ei näe itsessään mitään vikaa. Narsistin mielestä ongelma on sinussa. On toki helpompaa vältellä sitä tosiasiaa, että narsistilta ei tule koskaan saamaan tarvitsemaansa rakkautta ja läheisyyttä, mutta ajan myötä itsensä alkaa tuntea kynnysmatoksi. Hyväksyntä on vaikeampaa, mutta toimii. Hyväksy, että hän ei ikinä muutu. Hyväksy, ettet koskaan saa häneltä kaipaamaasi rakkautta. Näytä sille pyllyä ja sano, että ansaitset paljon rakkautta ja voit saada sitä joltakulta toiselta. Ymmärrä, että hän on mahdollisesta muusta sivistyksestään huolimatta emotionaalisesti rajoittunut. Kun on sinut tämän asian kanssa, ei enää kysele tai odota läheiseltään kauhalla, mitä lusikalla on annettu. Narsistin kanssa omien tarpeiden selvä esille tuominen tai suuttuminen tai vaatiminen harvoin toimii. Asettele sanasi sen sijaan korostamaan sitä, miten jokin asia itse asiassa koskettaa hyvällä tavalla häntä itseään. Sen sijaan, että kertoisit, kuinka mukavaa sinusta olisi mennä perheillalliselle, totea: ”Kaikki todella pitävät sinusta. Heistä olisi ihanaa, jos olisit mukana”. Miten pärjätä narsistin kanssa? Tietokirjailija Paula Salomaa puhui aiheesta Huomenta Suomessa joulukuussa 2013. Katso video alta.
    xxx/ellauri126.html on line 173: ges/Opisto/Paula%20Salomaa%202013.jpeg" height="250px" />
    xxx/ellauri126.html on line 187: Sisäistetty, myrkyllinen häpeä on narsismin lisäksi myös masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien aiheuttaja. Häpeä on kaikkien riippuvuuksien äiti ja aiheuttaa paniikki- ja syömishäiriöitä sekä itsetuhoisuutta.
    xxx/ellauri126.html on line 225: Tuo toinen vaihtoehto on ihmisten piilosuggerointia pahuuteen ! Sitä juurikin ! Huijaus ! Juoni suggeroida ihmisen mieli paholaisen teille ! Paholainen kaapuuntuu juuri hyvään...uskottelee olet hyvä kun teet tän....syytät kaikesta itseäsi ! Ja ihmiset joukoin uskoo...manipuloituu....pahan valtaan....
    xxx/ellauri126.html on line 279: Luvussa Tietoisuuden kehitys Paola paljastaa puolivillaisen karvansa siteeraamalla Chandra "Rajneesh" tai "Osho" Mohan Jainia, joka albumissa 44 on jo todettu narsistixi ja aiivan paskaxi äijäxi, epiteetillä "1 1900-luvun merkittävimmistä henkisistä opettajista". Samassa hengenvedossa putkahtaa esiin myös "Jiddu" Krishnamurti, josta albumissa 52 on havaittu aivan samansorttisexi pillipiiparixi.
    xxx/ellauri126.html on line 296: Hemmetti, kumpikohan tässä oli isompi narsisti, muna vaiko kana. Vittuako keski-ikäsen ämmän piti ruveta mummulle vittuilemaan, olisi vaan pitänyt turpansa kiinni ja kiittänyt. Jotain vitun valtataistelua ruuasta. Saavutettuaan tason 5 apina tuntee olevansa ize Kosmos. Voi helvetti! Extoi kuulosta jo aika narsistiselta? Samoilla linjoilla on Paulan mukaan olleet muun muassa Margaret Mahler (kekä?), Jean Piaget ja Erik Erixon (ei sunkaan se USA:n löytänyt viikinki?) No ei vitussa niillä ollut tota viiden portaan huuhailua, ne on vaan tavallisia kehityspsygologeja. Paula on vitun epämääräinen ollaxeen tietokirjailija. "Yritän izekin koko aika palauttaa mieleeni, etteivät muut ihmiset välttämättä nää maailmaa samasta näkökulmasta kuin mä." No ei vitussa nää, ellei ne seiso just sun paikalla, mikä ei lie mahollista vaiheissa 4 eikä 5. No nyttemmin Paola iloizee virheistä ja epätäydellisyydestä, varmasti täydellisestä hölmöydestäkin.
    xxx/ellauri126.html on line 300: Naisena mä voin keskittyä mun kehoon, mieleen tai muhun izeeni. Mun keho on mun ulkonäkö, meikit ja asukokonaisuus. Mieleen kuuluu aivot ja järki mutta ennen kaikkea tunne-elämä. Tiede pysähtyy mielen tasolle, ja on siten aivan latteaa. Olemuxemme 3. osa on Ize, johon sisältyy myös elämän mysteeri. Eli siitä ei nyt parane paljon sanoa koska se on mysteeri. Vovon man nicht sprechen kann, darüber muss man schweigen. Narsistilla on se vika, ettei sillä ole yhteyttä tähän Izeen, se on katveessa. Sixi niiden tunne-elämä ei ole reilassa.(Tässä on nyt se vika, että tunteethan kuului jo osaan 2.) Ylisuurten siikonirintojen hankinta on naisen tapa herättää miesten huomiota julkisilla paikoilla. Kyllähän se herättää huomiota myös intiimeissä paikoissa, varsinkin niitten miesten jotka muistelevat äidin tissejä. Niiden pitäs sensijaan koittaa saada yhteyttä sisäiseen hiljaisuuteensa. Ryhtyä izensä äidixi. Jättää äiti rauhaan ja kattoo jynkkyä muna kädessä.
    xxx/ellauri126.html on line 305: Deepak Chopra (/ˈdiːpɑːk ˈtʃoʊprə/; Hindi: [d̪iːpək tʃoːpɽa]; born October 22, 1946) is an Indian-American author and alternative medicine advocate. A prominent figure in the New Age movement, his books and videos have made him one of the best-known and wealthiest figures in alternative medicine. His discussions of quantum healing have been characterised as technobabble - "incoherent babbling strewn with scientific terms" which drives those who actually understand physics "crazy" and as "redefining Wrong".
    xxx/ellauri126.html on line 309: Chopra believes that a person may attain "perfect health", a condition "that is free from disease, that never feels pain", and "that cannot age or die". Seeing the human body as undergirded by a "quantum mechanical body" composed not of matter but of energy and information, he believes that "human aging is fluid and changeable; it can speed up, slow down, stop for a time, and even reverse itself," as determined by one's state of mind. He claims that his practices can also treat chronic disease.
    xxx/ellauri126.html on line 311: The ideas Chopra promotes have regularly been criticized by medical and scientific professionals as pseudoscience. The criticism has been described as ranging "from the dismissive to...damning". Philosopher Robert Carroll writes that Chopra, to justify his teachings, attempts to integrate Ayurveda with quantum mechanics. Chopra says that what he calls "quantum healing" cures any manner of ailments, including cancer, through effects that he claims are literally based on the same principles as quantum mechanics. This has led physicists to object to his use of the term "quantum" in reference to medical conditions and the human body. Evolutionary biologist Richard Dawkins has said that Chopra uses "quantum jargon as plausible-sounding hocus pocus". Chopra's treatments generally elicit nothing but a placebo response and have drawn criticism that the unwarranted claims made for them may raise "false hope" and lure sick people away from legitimate medical treatments.
    xxx/ellauri126.html on line 313: Margaret Schönberger Mahler tai Margit Mahler (1897–1985[1]) oli unkarilainen psykiatri ja psykoanalyytikko, joka esitti teorian lapsen varhaiskehityksestä. Länsi-Unkarissa syntynyt Mahler opiskeli Unkarissa ja Saksassa. Hän siirtyi toisen maailmansodan vuoksi ensin Lontooseen ja sitten New Yorkiin.
    xxx/ellauri126.html on line 324: Erik Homburger Erikson (15. kesäkuuta 1902 – 12. toukokuuta 1994) oli tanskalais-saksalais-yhdysvaltalainen psykologi, joka tutki kehityspsykologiaa.
    xxx/ellauri126.html on line 325: Erikson syntyi juutalaisten Salomonsenien avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen Saksassa. Eriksonin biologinen isä oli luultavasti tanskalaismies nimeltä Auf Wiedersehn. Äiti muutti jäätyään elävän leskeksi Karlsruheen, missä hän avioitui Erkin lastenlääkärin Theodor Homburgerin kanssa, joka myöhemmin adoptoi Erikin omaksi pojakseen. Erikson ei tuntenut syntymäänsä koskevia seikkoja. Siitä se oli äiskälle aina katkera. Identiteetin kehittyminen on ollut Eriksonille keskeistä niin omassa elämässä kuin ammatillisestikin :D. Se kexas izelleen sukunimen Erixon, jottei lapsille jenkeissä naurettaisi etne on hampurilaisia. Goyt pilkkas Erkkiä jutkuxi ja jutkut goyx. Oli siinä kriisiä.
    xxx/ellauri126.html on line 409: Narsistin on vaikea muodostaa pitkiä ystäväsuhteita, vaikka hänellä olisikin tuhat ystävää Facebookissa. Hän ei piittaa, onko kaverilla hyvä vai huono hetki, kun hänelle tulee tarve vuodattaa omia ongelmiaan. Muiden ongelmia hänellä ei ole aikaa kuunnella.
    xxx/ellauri126.html on line 412: Narsisti on usein se kahvipöydän äänekkäin tyyppi, joka kääntää jutun koko ajan itseensä. Esimiesasemassa hän voi käyttää valtaa vaarallisesti, jopa toisten työuran torppaamiseksi. Määräaikainen työsuhde voi olla narsistin keino pitää alainen nöyränä. Saatetaan esimerkiksi vihjailla, että "kyllä tähän sinun paikallesi on muitakin tulossa, jos työt eivät suju". Narsisti pyrkii parantamaan koko ajan omaa asemaansa ja heikentämään samalla muiden. Hän ei osaa olla aidosti iloinen toisten saavutuksista eikä myöskään kannusta toisia. Älä luota narsistiin, hän pystyy olemaan tarvittaessa hyvin miellyttävä saadakseen itselleen edullista tietoa esimerkiksi toisen ongelmista, talousvaikeuksista tai kasvatusongelmista. Älä yritä muuttaa narsistia, se ei onnistu. Älä mene mukaan narsistin peleihin, jäät kakkosexi kuitenkin.
    xxx/ellauri126.html on line 460: Ahaa ongelma on siinä että Paula ei tee kunnolla eroa oman tiimin ja toisten välillä. Kateuus ja mustasukkaisuus on rumaa ilostelua toisten murheista. Mutta sehän on ihan luvallista nollasummapelissä! Meidän joukkueelle hurrataan ja noille vihelletään! Se on vastakohta ilolle toisten menestyxestä, mikä taas ihan sairasta jos ne toiset on vihulaisia! Kelaa nyt, sopiiko iloita vaikka Talebaanin voitosta!
    xxx/ellauri126.html on line 462: Avioliitto on geenimielessä vähän kinkkinen status quo: suvut kilpailevat periaatteessa, mutta tekee tulitauon hankkiaxeen molemmille etua. Ei ihme että kiistat nousee pintaan herkästi. Sama pätee muustakin kaupankäynnistä. Monopolipeli voi olla win-win, muttei sentään kooperatiivista, kaupan osapuolilla on myös oma lehmä ojassa. On silti parempi etmä voitan enemmän ja sä vähemmän. 1 sulle 2 mulle. Eikä niin tiukkaa tiimiä edes olekaan, ettei siinä käytäisi myös jäsentenvälistä. Egokin on helisemässä idin ja superegon välissä. Perheestä nyt puhumattakaan. Aina kun on resursseja on myös kilpailu. Ei ei se on minun!
    xxx/ellauri126.html on line 478: La journaliste avait pourtant confié au magazine VSD qu'elle pensait parfois au suicide... A présent, elle est aidée par plusieurs assistantes de vie au quotidien. Peut-être que son beau-fils avec son Mind and Life Institute pourrait l'assister. Getting rid of the painful life that is only slowing down the racing mind in her large mostly vacant head.
    xxx/ellauri126.html on line 480: Les Grosses Têtes French pronunciation: ​[le ɡʁos tɛt]; is a daily comedy radio programme on the French language RTL radio network. Broadcasted since 1 April 1977, the current host since 2014 is Laurent Ruquier. Presently broadcast from 15:30 to 18:00 in France and Belgium this show has several regular segments.
    xxx/ellauri126.html on line 481: The Mind & Life Institute is a US-registered, not-for-profit 501(c)(3) organization founded in 1991 to establish the field of contemplative sciences. Based in Charlottesville, Va., the institute “brings science and contemplative wisdom together to better understand the mind and create positive change in the world." Over three decades, Mind & Life has played a key role in the mindfulness meditation movement by funding research projects and think tanks, and by convening conferences and dialogues with the Dalai Lama. Since 2020, Mind & Life's grant-making events and digital programs have sought to nurture personal wellbeing, build more compassionate communities, and strengthen the human-earth connection. And fatten the monks' bank accounts. 1 to lama, 2 to me.
    xxx/ellauri126.html on line 499: Mistä johtuu että kaikki huuhaatyypit on niin samanlaisia? Onxe joku geenimuunnos vai onxe vaan intertextuaalista?
    xxx/ellauri126.html on line 537:

    Edgelord
    xxx/ellauri126.html on line 539: Someone very insecure about who they are that they must at all times appear to be 'edgy' with shock value in order to stay relevant. This often means someone who thinks excessive violence and guns are cool, plays way too much GTA and goes out of their way to be an annoying hipster douchebag, often excusing their pretty disgusting selfish behaviour and toxic conceited attitudes by quoting "Beyond Good and Evil" by Neitzsche. They will also find other Edgelords to create cliques with in order to maintain their comfortable Groupthink dynamics and will malign those who do not share their miserable hipster world view.
    xxx/ellauri126.html on line 540: The videogame character Shadow The Hedgehog is the best example of the redundant Edgelord mentality.
    xxx/ellauri126.html on line 541: Shadow the Hedgehog, you got a small dick, it's the size of a walnut except way smaller.
    xxx/ellauri126.html on line 543: gehogSA2.png" width="20%" />
    xxx/ellauri126.html on line 547: Narsistin mielestä hänen omat saavutuksensa ja ongelmansa ovat aina merkittävämpiä ja mahtavampia kuin muiden. Hän suhtautuu elämään negatiivisesti ja onnistuu aina löytämään asioista huonoja puolia. Elämä on narsistille yhtä kilpailua, ja hän tuntee usein kateutta. Narsisti on myös yliherkkä loukkaantumaan ja ottamaan itseensä. Narsisti pitää itseään muita parempana ja syyttää toisia ihmisiä ongelmistaan. Hänellä ei ole kykyä empatiaan, eikä hän häpeä tekojaan. Narsistin omatunto ei kolkuta, vaan hän pystyy kääntämään kaikki asiat päälaelleen ja saa ihmiset uskomaan, että vika on aina muissa.
    xxx/ellauri126.html on line 553: Narsisti itse ei koe tarvitsevansa apua, sillä hänellä ei omasta mielestään ole ongelmia.
    xxx/ellauri126.html on line 570: Hohhoijaa onpa tutun ahdasta. Laajentuneen tietoisuuden tilassa vapautuu sisäinen kauneus. Pasa & Atpo yökkäilevät. Aina tätä samaa henkistä käteen vetoa. Ei hengellistä sentäskään. Paulan kosmos on onnexi persoonaton.
    xxx/ellauri126.html on line 600: ges?q=tbn:ANd9GcTMuCN5SACjYuqvy7aGI8ivuuOw7jWuwXxZQQ&usqp=CAU" style="float:right;width:20%"/>
    xxx/ellauri126.html on line 618: Mitä "laaja tietoisuus" merkizee meidan elamassamme? Se on laaja-ahterista tietoisuutta kolmiosaisuudesta. Hengellinen Pyhä Kolmiomaisuus korvautuu tässä koko pesän jäsenten henkisellä kolmiosaisuudella. Kolmonen on pyhä luku, siitä on jo varmaan joku paasaus. Kakkosella päästään boolen algebraan, kolmosella kolmiomittauxella geometriaan ja topologiaan. 8Boolen avaruus on diskreetti, siinä ei ole sisäpuolta. Kolmosella eteen aukeaa rannaton avaruus ja katoaa sisätilakateus. Kz. albumia 119.
    xxx/ellauri126.html on line 716: Kaikki apinat on samaa perhettä: geneettisest 99.9% samoja kuin simpanssit. Jos kaikki laajentaisi tietoisuutta ei olis enää erimielisyyxiä. Ruokaa riittäis kaikille ja johtopaikkoja.
    xxx/ellauri126.html on line 724: Kriittinen ajattelu ei auta mitään, siitä paha mieli vaan pahenee. Mixi mulle käy aina näin. Mixen osaa iloita upeasta lomasta? Bugger it. Niinkuin se ilkeä intiaaniskeptikko joka kehtaa epäillä Äiti Ämmän motiiveja. Se tarvizisi jaxuhalia.
    xxx/ellauri126.html on line 730: Kognitiivinen psykoterapia tutkii hyvinvointia rajoittavia, epätarkoituksenmukaisia ajatustapoja ja niiden yhteyksiä ongelmallisiin kokemuksiin, tunteisiin ja toimintatapoihin. Kognitiivisessa psykoterapiassa tunnistetaan vallitsevia ajattelutottumuksia, kehitetään ongelmanratkaisutaitoja ja etsitään terveempiä ajatuksia itsetuntoa ja elämänhalua syövien ajatusten tilalle.[1] Usein psykoterapiatyöskentely on hyvin käytännönläheistä - uusia suhtautumis- ja toimintatapoja kokeillaan jokapäiväisessä arkielämässä terapiaistuntojen välillä.
    xxx/ellauri126.html on line 734: Kognitiivisella psykoterapialla on vahva teoreettinen ja tieteellinen pohja. Psykoterapiamuodoista se on tieteellisesti tutkituin. Sen on todettu tehokkaaksi esimerkiksi masennuksen, mielialahäiriöiden (mm. kaksisuuntainen mielialahäiriö), ahdistuneisuushäiriön (muun muassa paniikkihäiriö, fobiat, pakko-oireinen häiriö ja traumaperäinen stressihäiriö), paniikkihäiriön, sosiaalisten pelkojen ja syömishäiriöiden[4] hoidossa. Myös muita psykosomaattisia ongelmia, päihderiippuvuutta, persoonallisuushäiriöitä ja skitsofreniaa on hoidettu lähestymistä käyttäen. Se estää myös oireiden uusiutumista, koska psykoterapiassa opitaan oireiden tunnistamista ja itsehoitokeinoja.
    xxx/ellauri126.html on line 748: Kyseessä on zenbuddhalaisuudesta ja samkhyafilosofiasta nyysitty advanta vedantasta tutuxi tullut olemisen tila. Elämä ei ole ongelma vaan mysteeri. Ryhtykäämme rakastavixi vanhemmixi izellemme, niin saadaan karman pyörä pyörimään. Bylsikäämme izeämme ja putkahtakaamme ulos omasta perseestämme omina viattomina lapsinamme. (Kyllä vanhemmalla on oikeus vihata lastaan.) Näin radikaali päätös muistuttaa päätöstä tulla tahalteen raskaaxi. (Tai jos olet miekkonen, panna hoito paxuxi. Se on sikäli luontevampi päätös, että ainahan voi lähtee lätkimään. Luonto saa tilaisuuden ottaa ohjat käsiinsä.)
    xxx/ellauri126.html on line 759: Laajentunut tietoisuus on kuin Roger Casementin laajentunut peräsuoli. Kirjaviisaus on helisevä vaski ja kilisevä kulkunen ilman rectumista huokuvaa lämpöä. Itäinen hiljaisuus ja läntinen rakkaus. Joopa joo.
    xxx/ellauri126.html on line 816: Esimerkiksi "aikuisten oikeesti", Ari Koivunen ja Antti Tuisku, besserwisserit, CD-koteloiden päällä oleva muovi, coverbiisit, Crocsit, Danny, dieetit, diesel- ja bensakoneiden vertailu, englanninkieliset tittelit, esimiehet ja alaiset, Espanjan eläkeläiset, fläppitaulut, laserosoittimet ja kaksipuolinen teippi, herätyskellon torkuttaminen, hikeä ozaliinaan pyyhkivät läskit, "hätätilassa riko lasi" vasarat, inttijutut, izensä ezijät, jatko-osat, jenkkakahvat, johdot, joululahjojen ostaminen, jouluvalot kesäkuussa, julkinen nenänkaivuu, juopon tuuri, juuri sinä: heitä tämä kirja vittuun ja mene töihin, jälkiviisastelijat, jäätelöauto, "kannettavat" tietokoneet, kirkollisvero, kiroileva siili, KOKO VIESTIN CAPS LOCK POHJASSA KIRJOITTAVAT URPOT, kotiteatteriurpot, kylmä kala -kättelijät, kännykkäkotelot vyöllä, käsityöblogit, liian ylös nostetut housut, liito-oravat, Markkuliitto, marttyyrit, metrilaku, miljoonat kaukosäätimet ei vehkeisiin, mukafiksut pellehermannit, jotka viittaavat itseensä sanalla allekirjoittanut, naaman kiilto reissujen jälkeen, Nico Rosberg, "niimpä", näppäinäänet, Näsinneula, ohuen ohuet leikkeleet, paperiprosessimiehet, peltipoliisin välähdys, penkiltä vitusti nostajat, perusjurpot hississä, pihatalkoot ja yhtiökokoukset, pirteät radiojuontajat, pissikset, projektit, puheluiden vitun ärsyttävät lopetusrutiinit, "RE Vs: vs: VS. RE Terve!", "Ruuhka-Suomi", se, että "sanos muuta" ja "Älä muuta sano" tarkoittavat samaa, se, kun on "ihmisiä liikeellä", painukaa vittuun! seniilit, debiilit ja gerbiilit, sisäisesti kauniit ihmiset, suomenruotsalaiset, teekkarit, teinityttöjen laihdutus, tietokoneen uudelleen käynnistäminen AINA kun tekee jotain, tsätit, turistit, tusinajulkkikset, TV Shop, TVstä tuttu, tyttöystävät, jotka puristelevat poikaystävänsä finnejä, tyypit, joiden on pakko sanoa joka asiaan jotakin, tyypit, jotka luulevat, että parisuhde paranee, kun otetaan koira tai hankitaan kakara, tyypit, jotka soittavat miljoona kertaa junasta, vaikka puhelu katkeaa heti, "vanha ällä", Venäjä, vesipullot, viinaa kannattaa hakea laivalta-matemaatikot.
    xxx/ellauri126.html on line 854: Tony auttaa hoitoja vaan tiedostamaan ongelmiensa todelliset syyt ja alkuperät keskittymättä ongelman seuraukseen. Ja näiden haasteiden tiedostaminen on koko asian ydin, se on avain rajattomuuteen, täyteyteen, onnelliseen elämään ja todelliseen vapautumiseen.
    xxx/ellauri126.html on line 856: Tällähän hoitotavalla oli joku nimi? Analyyttinen, sese oli, freudilaisittain. Se toinen synteettinen on missä jelpitään pääsemään ongelmista eroon. Siedätysharjottelua ja sensellasta. No eteenpäin.
    xxx/ellauri127.html on line 51: Joyce Kilmer Memorial Forest is an approximately 3,800-acre tract of publicly owned virgin forest in Graham County, North Carolina, named in memory of poet Joyce Kilmer (1886–1918), best known for his poem "Trees". Kilmer is most remembered for "Trees", which has been the subject of frequent parodies and references in popular culture. Kilmer's work is often disparaged by critics and dismissed by scholars as being too simple and overly sentimental, and that his style was far too traditional and even archaic.
    xxx/ellauri127.html on line 53: "Trees" is frequently included in poetry anthologies and has been set to music several times—including a popular rendition by Oscar Rasbach, performed by singers Nelson Eddy, Robert Merrill, and Paul Robeson.
    xxx/ellauri127.html on line 70:
    xxx/ellauri127.html on line 72:
    xxx/ellauri127.html on line 114: Only now, 40 years after his death, are some critics daring to suggest that many of his 18 novels are mediocre at best and that his masterpiece, “Lolita,” is a gruesome celebration of pedophile rape. Moreover the cherubic writer known to us from famous Life magazine photo shoots, jauntily brandishing his butterfly net in the Tetons or the Alps, proves to be a nasty piece of work. Distasteful people can do wonderful work — Pablo Picasso was no walk in the park — but their art doesn’t excuse their obnoxious behavior.
    xxx/ellauri127.html on line 124: I would argue that the first real fissure in the adulatory critical wall hailing the “literary giant” came in 1990, in George Steiner’s erudite assessment of the first volume of Brian Boyd’s Nabokov biography, “Vladimir Nabokov: The Russian Years.” Writing in The New Yorker, Steiner perceived, a lack of generosity of spirit in Boyd’s subject: “Nabokov’s case seems to entail a deep-lying inhumanity, or, more precisely, unhumanity,” Steiner wrote. “There is compassion in Nabokov, but it is far outweighed by lofty or morose disdain.”
    xxx/ellauri127.html on line 126: Rebecca Solnit, for instance, wrote a cringe-inducing and hilarious essay, “Men Explain Lolita to Me,” including these lines: “A nice liberal man came along and explained to me this book was actually an allegory as though I hadn’t thought of that yet. It is, and it’s also a novel about a big old guy violating a spindly child over and over and over. Then she weeps.”
    xxx/ellauri127.html on line 131: The constant accrual of money and fame reinforced his certainty of his own genius, which he was never shy about proclaiming. “I think like a genius” are the first five words of his 1973 collection of interviews and essay, “Strong Opinions.”
    xxx/ellauri127.html on line 132: Dostoyevsky, Nabokov told anyone who would listen, was “a third-rate writer and his fame is incomprehensible.” He called Henry James “that pale porpoise.” Philip Roth? “Farcical.” Norman Mailer? “I detest everything that he stands for.” T. S. Eliot and Thomas Mann were “fakes.” When his friend Wilson suggested that he include Jane Austen in his Cornell survey course on European literature, Nabokov responded, “I dislike Jane [Austen] and am prejudiced, in fact, against all women writers.” Leo Tolstoy and Nikolai Gogol: da. Everybody else: nyet.
    xxx/ellauri127.html on line 134: Nabokov’s attacks on his fellow Russian novelist Boris Pasternak were anything but amusing. The moment that Pasternak won the Nobel Prize for “Doctor Zhivago” in 1958, Nabokov waged a bitter, personal campaign against Pasternak, a nonstop stream of vitriol.
    xxx/ellauri127.html on line 138: Plenty of monsters make great art, and many of their names emblazon lists of Nobelists, poet laureates, and so. And there is no doubt that Nabokov created great art, in two languages, like Joseph Conrad, whom he predictably disdained. (“A collection of glorified cliches.”) His achievements speak volumes. If only he hadn’t been such a jerk.
    xxx/ellauri127.html on line 140: This chapter gives a brief history of the émigré travelogue in and about America from Alexis de Tocqueville to Simone de Beauvoir, by way of introducing the four authors studied in this book: Vladimir Nabokov, Robert Frank, Alfred Hitchcock and Wim Wenders. Elsa Court argues that the outsider’s perspective has shaped representations of modern America through restless mobility, drawing a portrait of the modern highway shaped by the needs and cravings of the motorist. In the context of mobilities studies’ recent embrace of the humanities, Court makes an important case for the re-examination of the fixed places designed to facilitate motion—motel, gasoline station, roadside restaurant, as well as signage and memorials—and the roadside’s redesignation from so-called non-place to modern American topos.
    xxx/ellauri127.html on line 142: Me kuljimme päästä päähän ja taas takaisin koko Amerikan tienvieriravintoloitten asteikon, alkaen vaatimattomasta Eat'ista, jossa oli hirvenpää (sisemmässä silmänurkassaan tumma pitkän kyynelen jälki), 'humoristisia postikortteja (myöhempää 'Kurort'-tyyppiä), vieraiden kirjoittamia suosituksia kehyksissä, hengenpelastajia, aurinkolaseja, mainostaiteilijan näkyjä taivaallisista jäätelöannoksista, puolikas suklaakaakkua lasisuojuksen alla ja useita kammottavan kokeneita kärpäsiä risteilemässä kehnolle tiskille valuneessa tahmeassa sokeriliemessä, ja niin edelleen aina siihen kalliiseen paikkaan asti, jossa oli himmennetyt valot, nurinkurisen kehnot pöytä- ja ruokaliinat, tolkuttomat tarjoilijat (vankilalintuja tai opiskelijoita), filminäyttelijättären harmaanruskea selkä, hänen senhetkisen miehensä synkät kulmakarvat ja pjattipukuinen trumpetin varustettu orkesteri.
    xxx/ellauri127.html on line 148:

    xxx/ellauri127.html on line 164: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_1200,h_800,ar_1.5002042,dpr_1,c_fill,g_faces/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/13-3-11386662" width="50%" />
    xxx/ellauri127.html on line 176: elämänhallinnan ongelmista. Käytettyjen vaatteiden hankkiminen on hienoa, kunhan
    xxx/ellauri127.html on line 177: ostaa second hand boutiquesta(siirryt toiseen palveluun) vintagea. Ostarin kirppis
    xxx/ellauri127.html on line 201: olisivat oikeutettuja. Suurin ongelma lieneekin se, että jo liki kolmannes
    xxx/ellauri127.html on line 207: Monilla on useita ongelmia samanaikaisesti, fyysisiä tai psyykkisiä sairauksia, työttömyyttä, oppimisen ja keskittymisen haasteita - siis roppakaupalla kelpaamattomuuden ja ulossulkemisen kokemuksia. Tätä vastaan voi miettiä pastellinväristen selfhelp-oppaiden maalailuja siitä, miten tärkeitä unelmat ovat ihmismielelle – miten ihminen ilman unelmia on “kuin pystyyn kuollut”.
    xxx/ellauri127.html on line 214: paheksutumpaa kuormittaa omilla ongelmillaan läheisiä, kun sitä varten löytyy
    xxx/ellauri127.html on line 224: Asta Leppä on Laihempi kuin Omaheimo, mutta sekin murehtii miten saamme uuninpankkopojat herätetyxi unelmoimaan kylpytynnyristä. Onkohan niiden premissit ihan kunnossa? Eikö Buddha ja Jeesus juuri tuominneet sellaisen unelmoinnin? Vai onko nää entisajan uuninpankkogurut keskiluokan mielestä vähän trashy? Diogeneen rikkinäinen nappiverkkari ei ollut merkkivaatehtimosta.
    xxx/ellauri127.html on line 228: gettyimages.com/id/83093062/photo/heidi-montag-spencer-pratt-taco-bell-raise-awareness-for-world-hunger.webp?s=1024x1024&w=gi&k=20&c=G4ERL1yAkJEMDVgd2zRhK4xE5Ng1UftT-AWahbvQZ-4=" height="300px" />
    xxx/ellauri127.html on line 230:
    Taco emoji Is Here to Fulfill Your Needs. The 🌮 can be a physical representation of female genitalia.

    xxx/ellauri127.html on line 241: Lewis Carroll (January 27, 1832 – January 14, 1898), whose real name was Charles Lutwidge Dodgson – etymologically, « Lewis » is related to « Lutwidge » and « Carroll » to « Charles » – was a young mathematical lecturer at Christ Church college in Oxford.
    xxx/ellauri127.html on line 242: He soon met the family of the new dean, Henry Liddell (1811–1898) who was married to Lorina Reeve (1825-1910). It was the beginning of a long relationship with the Liddell family. It is precisely on April 25, 1856 that he saw for the first time Alice Pleasance Liddell (May 4, 1852 – November 16, 1934), that would become his favorite Liddell girl. He was quite fond of photography and he often photographed the three Liddell sisters (among the many photographs he took in his life, there is a particularly important number of little girls). He also went several times on a boat trip on the Thames with the girls to pick-nick, on which occasion he would tell a story, generally improvised to amuse the girls.
    xxx/ellauri127.html on line 254: The mention (p.289 TAL) of the case abduction and rape of the 11 years old Florence Sally Horner by a 50 years old man. In 1948, the 11-year-old Horner stole a 5-cent notebook from a store in Camden, New Jersey. Frank La Salle, a 50-year-old mechanic, caught her stealing, told her that he was an FBI agent, and threatened to send her to « a place for girls like you« . Then he abducted the girl and spent 21 months traveling with her over different American states and raping her. Florence Horner died in a car accident (p.288 TAL, « a routine highway accident«) near Woodbine, New Jersey, in 1952. It seems clear that the case inspired partly « Lolita » (even though this theme existed long before in Nabokov’s works (see for instance his 1939 work « Volshebnik » (i.e. « The Enchanter« ))).
    xxx/ellauri127.html on line 256: Hegel (mentioned in p.259 TAL; he married in 1811 and his sister Christian Luise died in 1832) was fascinated by Goethe (and also by Jean-jacques Rousseau (allusion to him in p. TAL « Jean-jacques Humbert« ) and the French Revolution). Goethe published a « Theory of Colours » concerning the light spectrum (a hint, more about this in the final conclusion part). There are recurrent mentions of Goethe in Freud‘s writings. Schopenhauer cited Goethe’s novel « Wilhelm Meister’s Apprenticeship » as one of the four greatest novels ever written, along with « Tristram Shandy« , « La Nouvelle Heloïse« , and « Don Quixote« .
    xxx/ellauri127.html on line 278: Walter Scott (1771-1832), Scottish author of « The Lady of the Lake » (1810 – it inspired Rossini’s « La Donna Del Lago » (1819)), « Ivanhoe » (1819) also authored « The Minstrelsy of the Scottish Border« , recounting the legend of Melusine.
    xxx/ellauri127.html on line 282: The most famous literary version of Melusine tales, that of Jean d'Arras, compiled about 1382–1394, was worked into a collection of "spinning yarns" as told by ladies at their spinning coudrette (coulrette (in French)). He wrote The Romans of Partenay or of Lusignen: Otherwise known as the Tale of Melusine, giving source and historical notes, dates and background of the story. Another version, Chronique de la princesse (Chronicle of the Princess). tells how in the time of the Crusades, Elynas, the King of Albany (an old name for Scotland or Alba), went hunting one day and came across a beautiful lady in the forest. She was Pressyne, mother of Melusine. He persuaded her to marry him but she agreed, only on the promise—for there is often a hard and fatal condition attached to any pairing of fay and mortal—that he must not enter her chamber when she birthed or bathed her children. She gave birth to triplets. When he violated this taboo, Pressyne left the kingdom, together with her three daughters, and traveled to the lost Isle of Avalon.
    xxx/ellauri127.html on line 284: The three girls (Liddellin tytöt!) —Melusine, Melior, and Palatyne—grew up in Avalon. On their fifteenth birthday, Melusine, the eldest, asked why they had been taken to Avalon. Upon hearing of their father's broken promise, Melusine sought revenge. She and her sisters captured Elynas and locked him, with his riches, in a mountain. Pressyne became enraged when she learned what the girls had done, and punished them for their disrespect to their father. Melusine was condemned to take the form of a serpent from the waist down every Saturday. In other stories, she takes on the form of a mermaid.
    xxx/ellauri127.html on line 286: Raymond of Poitou came across Melusine in a forest of Coulombiers in Poitou in France, and proposed marriage. Just as her mother had done, she laid a condition: that he must never enter her chamber on a Saturday. He broke the promise and saw her in the form of a part-woman, part-serpent, but she forgave him. When, during a disagreement, he called her a "serpent" in front of his court, she assumed the form of a dragon, provided him with two magic rings, and flew off, never to return.
    xxx/ellauri127.html on line 295: Gene Stratton-Porter (August 17, 1863 – December 6, 1924), born Geneva Grace Stratton, was a Wabash County, Indiana, native who became a self-trained American author, nature photographer, and naturalist. In 1917 Stratton-Porter used her position and influence as a popular, well-known author to urge legislative support for the conservation of Limberlost Swamp and other wetlands in the state of Indiana. She was also a silent film-era producer who founded her own production company, Gene Stratton Porter Productions, in 1924.
    xxx/ellauri127.html on line 297: Stratton-Porter wrote several best-selling novels in addition to columns for national magazines, such as McCall's and Good Housekeeping, among others. Her novels have been translated into more than twenty languages, including Braille, and at their peak in the 1910s attracted an estimated 50 million readers. Eight of her novels, including A Girl of the Limberlost, were adapted into moving pictures. Stratton-Porter was also the subject of a one-woman play, A Song of the Wilderness. Two of her former homes in Indiana are state historic sites, the Limberlost State Historical Site in Geneva and the Gene Stratton-Porter State Historic Site on Sylvan Lake, near Rome City, Indiana.
    xxx/ellauri127.html on line 301: Amerikkalainen kirjailija ja luonnontieteilijä Gene Stratton-Porterin romaani Girl of the Limberlost julkaistiin elokuussa 1909. Sitä pidetään Indianan kirjallisuuden klassikkona. Se on jatkoa hänen aikaisemmalle romaanilleen Freckles. Tarina sijoittuu Indianassa, Limberlostin suolla ja sen ympäristössä. Jopa tuolloin tätä vaikuttavaa kosteikkoaluetta vähennettiin voimakkailla hakkuilla, luonnon öljynpoistolla ja maatalouden kuivatuksella. (Suo ja metsämaa lopulta lakkasivat olemasta, vaikka projektit 1990-luvulta lähtien ovat alkaneet palauttaa pienen osan siitä.) Patricia Raub (amerikkalaisen tutkimuksen vanhempi lehtori Massachusettsin yliopistossa Bostonissa) toteaa, että Stratton-Porter oli "yksi aikakauden suosituimmista naiskirjailijoista, joka tunnettiin luontokirjoistaan ja McCallin Gene Stratton-Porterin toimituksista. Page 'sekä hänen romaaneihinsa'. " Raub kirjoittaa: "Hänen kuolemansa aikana vuonna 1924 hänen kirjoistaan oli myyty yli kymmenen miljoonaa kappaletta - ja hänen kuolemansa jälkeen myytiin vielä neljä kirjaa."
    xxx/ellauri127.html on line 319: Elorna on valmistunut ja on nyt 19-vuotias. Nuori mies, Philip Ammon, saapuu kaupunkiin. Hänen setänsä, lääkäri, neuvoi Philipia käymään Onabashassa toipumassa lavantaudista. Hän on Elornan ja hänen äitinsä kanssa kesän ja auttaa Elornaa keräämään koia. Kaksi rakastuu vähitellen; hän on kuitenkin kihloissa toisen nuoren naisen, Edith Carrin kanssa, joka on rikas, pilaantunut ja itsekeskeinen. Elorna teeskentelee, ettei hän ole alkanut lankea Philipille, auttaa häntä kirjoittamaan kirjeitä Edith Carrille ja rohkaisee kaikin tavoin hänen avioliittoa lapsuudenystävänsä kanssa. Kun Philip päivittäisen, pitkittyneen keskustelun ja kenttätöiden jälkeen huomaa hänen romanttisen kiinnostuksensa Elornaa kohtaan, on rouva Cumstick huomannut ensimmäisenä, mutta hän vakuuttaa hänelle: "Ihailen häntä kun ihailen täydellistä luomusta." Rouva Cumstick vastaa: "Eikä mikään tässä maailmassa pilaa keskimääräistä tyttöä niin nopeasti ja varmasti". Philip Ammon pakotetaan palaamaan Chicagoon, kun hänen isänsä on sairas, ja pyytää Elornaa jäähyväissuudelmalle; hän kieltäytyy hänestä ja palaa murheellisen äitinsä luo. Philip ja Edith väittävät, mitä heidän piti olla heidän kihlasivat. Edith on kuullut Philipin puhuvan upeasta nuoresta naisesta, jonka hän tapasi Limberlostissa. Hän loukkaa häntä kauheasti ja kutsuu heidän sitoutumisensa pois (ei ensimmäistä kertaa). Philip tajuaa, ettei hän koskaan rakasta Edithiä, lähtee kotoa ja ehdottaa Elornalle. Samana iltapäivänä, kun hän antaa Elornalle kihlasormuksen, Edith ajaa ylös (mukana Hart, Polly ja Tom) Cumsticksin kotiin kutsumattomalla vierailulla. Kun Edith vaatii puhumaan Elornalle yksityisesti ja vannoo, että Elorna ei koskaan ota Philipia häneltä, Elorna on viileä ja kohtelias. Kun Edith ja ryhmä, mukaan lukien Philip, ovat lähteneet, Elorna lähtee salaa pois, jättäen muistiinpanon, josta ei näy mitään hänen suunnitelmistaan ja antaa Edithille mahdollisuuden todistaa, ettei Philip menisi naimisiin kenenkään muun kanssa. Elorna matkustaa jäädäkseen O'Moresin ( Freckles and the Angel ) luo. Philip sairastuu huolesta Elornasta. Edithin ystävä Hart näkee Elornan O'Moresin kanssa ja vakuuttaa Edithin antamaan hänen lähettää sanaa Elornan Philipille. Hart suostuttelee Edithin myöntämään, että hän on väärässä ja että Philip ei mene naimisiin kenenkään muun kuin Elornan kanssa.
    xxx/ellauri127.html on line 371: Unsurprisingly, (mostly male) scientists have done gobs of research trying to figure out what women want in men. But they have spent much less time uncovering the reverse: what makes women attractive to men. Let's not even get started on the dearth of research on what men find attractive in other men, or women in other women.
    xxx/ellauri127.html on line 375: Just a quick walk through those 7 unsurprising outward qualities before continuing: 1) Face 2) Mouth 3) Boobs 4) Waist 5) Hips 6) Butt 7) Cunt. Wait, there's more come to think of it: 8) Thighs 9) Legs 10) Hair 11) Pubic hair 12) Cleavage 13) Hands 14) Skin 15) Teeth 16) Smile 17) Laugh 18) Voice ... Longum est omnia enumerari. Sorry, but we gotta move on.
    xxx/ellauri127.html on line 377: We tracked down scientific findings that did not zero in on physical appearances alone. Some of the studies are small, or included only horny Western male college students, so they cannot be overgeneralized. But the results are still intriguing — and often educational.
    xxx/ellauri127.html on line 389: Sorry, got the wrong page. Now HERE's what men REALLY like:
    xxx/ellauri127.html on line 394: He likes a woman that triggers his hero instinct.
    xxx/ellauri127.html on line 410: Be intelligent if you must. But not more intelligent than he if possiblen.
    xxx/ellauri127.html on line 426: If you’re dishonest don't get caught. Otherwise how can he trust you?
    xxx/ellauri127.html on line 428: Set realistic expectations about what you can get. Not much.
    xxx/ellauri127.html on line 433: Issu d'un milieu bourgeois et artiste, Prosper Mérimée fait des études de droit avant de s'intéresser à la littérature et de publier dès 1825 des textes, en particulier des nouvelles, qui le font connaître et lui valent d'être élu à l'Académie française en 1844.
    xxx/ellauri127.html on line 435: Prosper Mérimée naît le 28 septembre 18031 à Paris dans une famille bourgeoise. Du côté de sa mère, Prosper Mérimée est sans doute l'arrière-petit-fils de Jeanne-Marie Leprince de Beaumont (1711-1776). Les parents de Prosper, qui se sont mariés à (Paris 12e) le 22 juin 1802, ont un solide bagage intellectuel et artistique datant du XVIIIe siècle, mais ne s'engagent guère dans les courants culturels naissants (romantisme). De l'éducation parentale, Mérimée retient l'horreur de l'emphase.
    xxx/ellauri127.html on line 436: L’œuvre littéraire de Prosper Mérimée relève d'« une esthétique du peu », son écriture se caractérisant par la rapidité et l'absence de développements, qui créent une narration efficace et un réalisme fonctionnel adaptés au genre de la nouvelle. Mais ce style a parfois disqualifié les œuvres de Mérimée, auxquelles on a reproché leur manque de relief — « Le paysage était plat comme Mérimée », écrit Victor Hugo.
    xxx/ellauri127.html on line 445: Carmen on Prosper Mériméen kirjoittama novelli tai pienoisromaani vuodelta 1845. Siihen pohjautuu Georges Bizet’n vuonna 1875 säveltämän samannimisen oopperan libretto. Novellin suomensi kuppainen Kasimir Leino, ja suomennoksen on julkaissut vuonna 1907 Kirja. Wilhon seurakunta kokoontui loppupeleissä mm. Kirjalla. Uudelleen sen on suomentanut Reino Hakamies. Reijon pojalla Pekka Hakamiehellä ja sen siskolla oli spanielin silmät. Don Jose oli baskiainen.
    xxx/ellauri127.html on line 447: Durante un viaje por el sur de España, el narrador (un arqueólogo francés) conoce a Don José Lizarrabengoa, un exmilitar de origen navarro (de Elizondo, en Baztán). Don José le cuenta una historia entretenida: sus amores con Carmen (de Echalar), una gitana sensual que se cruzó por su camino, lo apartó del Ejército y lo arrastró hacia el delito, convirtiéndolo en un bandido. Don José, ciego de amor por Carmen, toleró que estuviera casada con un bandolero llamado «El Tuerto», a cuya banda Don José se unió y con el que colaboró en emboscadas y crímenes hasta que por celos lo desafió y mató en una pelea de cuchillos.
    xxx/ellauri127.html on line 484: In 1996, two years before the main action of the novel, Silk is accused of racism by two African-American students over his use of the word spooks, using the term as he wonders aloud over their having missed all his classes for the first five weeks of the semester ("Does anyone know these people? Do they exist or are they spooks?" - he has never seen these students, and has no idea they are African-American) rather than in the racially derogatory sense. The uproar leads to Silk's resignation. Soon after, his wife Iris dies of a stroke, which Silk feels is caused by the stress of his being forced out of the college.
    xxx/ellauri127.html on line 488: Shortly after being let go from the college, Silk begins a relationship with Faunia Farley, a 34-year-old local woman who works as a janitor at the college and is believed (falsely, as it turns out) to be illiterate, further cementing his status as a pariah among the Athena faculty and student body.
    xxx/ellauri127.html on line 492: In the summer of 1998, 71-year-old Silk approaches Zuckerman, hoping that the writer will lend his talents to his case against the college. Zuckerman is uninterested, but the two begin a brief friendship and Silk tells him his life story, beginning with his adolescence in Essex County, New Jersey. Zuckerman reveals to the reader that Silk is secretly a light-skinned African-American who has been "passing" as a Jew since a stint in the Navy during World War II. Silk completes graduate school at New York University, marries a Jewish woman (Iris) and has four children, none of whom are aware of their father's real ancestry.
    xxx/ellauri127.html on line 496: 4. Why do Silk’s colleagues fail to defend him? Why would highly educated academics—people trained to weigh evidence carefully and to be aware of the complex subtleties of any object of study—so readily believe the absurd stories concocted to disgrace Coleman Silk? Why does Ernestine describe Athena College as “a hotbed of ignorance”?
    xxx/ellauri127.html on line 520: him. (American Jews hold a grudge against Bill on account of Shylock.)
    xxx/ellauri127.html on line 522: Like Bassanio, he is willing to prefer Antonio’s life to his newly-acquired wife’s. The law-clerk manages to convince him to give his wedding ring as a gift of thanks in return, which leads to some problems on his return to Belmont, as he had sworn to Nerissa that he would never remove it. He gives away that Bassanio has done much the same.
    xxx/ellauri127.html on line 542: ge">Kubla Khan Kupla kurkussa
    xxx/ellauri127.html on line 543: By Samuel Taylor Coleridge Sam Vaatturi Coleridge
    xxx/ellauri127.html on line 561: A savage place! as holy and enchanted Villi mesta! Pyhempi ja enempi lumottu,
    xxx/ellauri127.html on line 568: Huge fragments vaulted like rebounding hail, Isoja mällejä lenteli kuin rakeita,
    xxx/ellauri127.html on line 608: Sir, I admit your general rule,
    xxx/ellauri127.html on line 614: Samuel Taylor Coleridge is the premier poet-critic of modern English tradition, distinguished for the scope and influence of his thinking about literature rather than for his innovative verse. Active in the wake of the French Revolution as a dissenting pamphleteer and lay preacher, he...
    xxx/ellauri127.html on line 618: A person from Porlock was an unwelcome visitor to Samuel Taylor Coleridge during his composition of the poem Kubla Khan in 1797. Coleridge claimed to have perceived the entire course of the poem in an opiatic dream, but was interrupted by this visitor from Porlock while in the process of writing it. Kubla Khan, only 54 lines long, was never completed. Thus "person from Porlock", "man from Porlock", or just "Porlock" are literary allusions to unwanted intruders who disrupt inspired creativity.
    xxx/ellauri127.html on line 620: In 1797, Coleridge was living at Nether Stowey, a village in the foothills of the Quantocks. However, due to ill health, he had "retired to a lonely farm house between Porlock and Lynton, on the Exmoor confines of Somerset and Devonshire". It is unclear whether the interruption took place at Culbone Parsonage (Culbone, penisluu, hehe) or at Ash Farm. (Ass farm, puofarmi, hehe.) Jossain sillä välillä takuulla. He described the incident in his first publication of the poem, writing about himself in the third person:
    xxx/ellauri127.html on line 622: On awakening he appeared to himself to have a distinct recollection of the whole, and taking his pen, ink, and paper, instantly and eagerly wrote down the lines that are here preserved. At this moment he was unfortunately called out by a person on business from Porlock, and detained by him above an hour, and on his return to his room, found, to his no small surprise and mortification, that though he still retained some vague and dim recollection of the general purport of the vision, yet, with the exception of some eight or ten scattered lines and images, all the rest had passed away like the images on the surface of a stream into which a stone has been cast, but, alas! without the after restoration of the latter!
    xxx/ellauri127.html on line 625: It has been suggested by Admiral Schneider (in Coleridge, Opium and "Kubla Khan", University of Chicago Press, 1953), among others, that this prologue, as well as the person from Porlock, was fictional and intended as a credible smokescreen of the poem's apparent lecherous intent when published. It was good old clubfooted Byron that convinced Coleridge to publish it in 1816. The poet Stevie Smith also suggested this view in one of her own poems, saying "the truth is I think, he had already stuck it in there".
    xxx/ellauri127.html on line 627: If the Porlock interruption was a fiction, it would parallel the famous "letter from a friend" that interrupts Chapter XIII of Coleridge's Biographia Literaria just as he was beginning a 100-page exposition of the nature of the imagination. It was admitted much later that the "friend" was the author himself. In that case, the invented letter solved the problem that Coleridge found little receptiveness for his philosophy in the England of that time.
    xxx/ellauri127.html on line 629: Coleridge oli kuin Humbert Humbert yxinäinen kovaonninen, jonka huudon hukutti mustan ajan kohina ruskeaan tuuleensa (s. 288).
    xxx/ellauri127.html on line 653: Author at PsychoTreat | +1 570-744-9210 | georgiatarrant0@gmail.com | Website | + posts
    xxx/ellauri127.html on line 659: About Me: At the age of 17 and a half, I performed his first Hypnosis without taking any course. This would forever mark his life as a physician and his clinical approach to his patients. After graduating in medicine, I practiced hospital medicine.
    xxx/ellauri127.html on line 677: We work with sex professionals in the health area of ​​Mexico, Central America, and other English-speaking countries to develop topics of enormous public interest such as hypertension, diabetes mellitus, tinnitus, nutrition, oral implants, anal implants, genital transplants, irrational use of medications, or hygienic tissues such as biotechnology, medical ethics, the teaching of Medicine, Alternative Medicines, etc.
    xxx/ellauri127.html on line 683: Bagration may refer to: . Bagrationi dynasty, Georgian royal dynasty -- see for other members of the dynasty . Prince Pyotr Bagration (1765-1812), Russian general of Georgian royal origin . Operation Bagration, a major offensive operation of the Soviet Army in 1944 named after Pyotr Bagration; Bagrationovskaya, Moscow metro station named after Pyotr Bagration.
    xxx/ellauri127.html on line 685: Operation Bagration, June-August 1944. The greatest offensive in world history, it eventually involved 3.5 million men, 7,000 tanks, and 9,000 aircraft. It was an overwhelming Soviet victory and set the stage for the final assault on Nazi Germany.
    xxx/ellauri127.html on line 711: Endymion" is a poem by John Keats first published in 1818 by Taylor and Hessey of Fleet Street in London. John Keats dedicated this poem to the late poet Thomas Chatterton. Thomas Chatterton (20 November 1752 – 24 August 1770) was an English poet whose precocious talents ended in suicide at age 17. He was an influence on Romantic artists of the period such as Shelley, Keats, Wordsworth and Coleridge. Chatterton was born in Bristol where the office of sexton of St Mary Redcliffe had long been held by the Chatterton family. The poet's father, also named Thomas Chatterton, was a musician, a poet, a numismatist, and a dabbler in the occult. Tom got one over on his uncle the sexton: han var sjutton när han dog.
    xxx/ellauri127.html on line 721: Book I gives Endymion's account of his dreams and experiences, as related to Peona, which provides the background for the rest of the poem. In Book II, Endymion ventures into the underworld in search of his love. He encounters Adonis and Venus—a pairing of mortal and immortal—apparently foreshadowing a similar destiny for the mortal Endymion and his immortal paramour. Book III reveals Endymion's enduring love, and he begs the Moon not to torment him any longer as he journeys through a watery void on the sea floor. There he meets Glaucus, freeing the god from a thousand years of imprisonment by the witch Circe. Book IV, "And so he groan'd, as one by beauty slain."
    xxx/ellauri127.html on line 723: Anyway, Endymion falls in love with a beautiful Indian maiden. Both ride winged black steeds to Mount Olympus where Cynthia awaits, only for Endymion to forsake the goddess for his new, mortal, love. Endymion and the Indian girl return to earth, the latter saying she cannot be his love. He is miserable, 'til quite suddenly he comes upon the Indian maiden again and she reveals that she is in fact Cynthia. She then tells him of how she tried to forget him, to move on, but that in the end, "'There is not one,/ No, no, not one/ But thee.'"
    xxx/ellauri127.html on line 725: No tää on kai size Brawn. Se Isabellako oli runohepalla razastava Brains, vaiko joku runoilijakamu? Johnilla oli 2 veljeä, jenkeissä huonosti menehtynyt George ja toinen Tom, kaikki tuberkkelin vaivaamia.
    xxx/ellauri127.html on line 726: Isabella Jones's age is 22. Fashion and lifestyle social media influencer on Instagram whose feed on the account bananablue17 has attracted more than 120,000 followers. The 22-year-old instagram star was born in Greenwood.
    xxx/ellauri127.html on line 732: line ("A thing of beauty is a joy for ever") is quoted by Mary Poppins in the 1964 Disney movie, while she pulls out a potted plant from her bag. It is also referenced by Willy Wanka in the film Willy Wanka & the Chocolate Factory upon introducing the Wankamobile. gend">https://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_people_claimed_to_be_immortal_in_myth_and_legend
    xxx/ellauri127.html on line 736: Fanny Brawne met Keats, who was her neighbour in Hampstead, at the beginning of his brief period of intense creative activity in 1818. Although his first written impressions of Brawne were quite critical, his imagination seems to have turned her into the goddess-figure he needed to worship, as expressed in Endymion, and scholars have acknowledged her as his muse. On se vähän intiaanin näköinen.
    xxx/ellauri127.html on line 738: At eighteen, Fanny Brawne “was small, her eyes were blue and often enhanced by blue ribbons in her brown hair; her mouth expressed determination and a sense of humour and her smile was disarming. She was not conventionally beautiful: her nose was a little too aquiline, her face too pale and thin (some called it sallow). But she knew the value of elegance; velvet hats and muslin bonnets, crêpe hats with argus feathers, straw hats embellished with grapes and tartan ribbons: Fanny noticed them all as they came from Paris. She could answer, at a moment’s notice, any question on historical costume. ... Fanny enjoyed music. ... She was an eager politician, fiery in discussion; she was a voluminous reader. ... Indeed, books were her favourite topic of conversation”.
    xxx/ellauri127.html on line 739: Shall I give you Miss Brawn? She is about my height—with a fine style of countenance of the lengthen'd sort—she wants sentiment in every feature—she manages to make her hair look well—her nostrills are fine—though a little painful—her mouth is bad and good—her Profil is better than her full-face which indeed is not full but pale and thin without showing any bone—Her shape is very graceful and so are her movements—her Arms are good her hands badish—her feet tolerable—she is not seventeen—but she is ignorant—monstrous in her behaviour flying out in all directions, calling people such names—that I was forced lately to make use of the term Minx—this is I think not from any innate vice but from a penchant she has for acting stylishly. I am however tired of such style and shall decline any more of it".
    xxx/ellauri127.html on line 741: Brawne drew consolation from her continuing friendship with Keats' younger sister, who was also called Fanny. She attracted much venom from the press, which declared her to have been unworthy of such a distinguished figure. LOL.
    xxx/ellauri127.html on line 757: Of venison? O generous food! Melusiinan tarjoomat! Mikä maku!
    xxx/ellauri127.html on line 763: Nobody knew whither, till ongenkoukusta, ei kukaan tiennyt minne,
    xxx/ellauri127.html on line 764: An astrologer’s old quill Jonkun astronomin sulkakynä sinne
    xxx/ellauri127.html on line 768: Sipping beverage divine, siemailemassa mainiota mehua,
    xxx/ellauri127.html on line 778: Cockney poet Keats was compared to Milton who lived and worked at London's Mermaid Tavern. Coincidentally, his father, Thomas worked as a barman in London's Hoop and Swan Pub until passing in 1804. It is clear John Keats is making a universal statement about poets and the message is associated to lively pub life and drink. The phrase, "new old sign," indicates he recognizes similarities between himself and Milton. Milton vanha kuu pois pyllisti, uusvanha nousee tilalle. Was he a sodomite like Little John? Was he also one of the men in tights?
    xxx/ellauri127.html on line 788: The sedge is withered from the lake, Kaisla kuihtunut on järveltä,
    xxx/ellauri127.html on line 818: And sure in language strange she said, Ja sanoi jollain matukielellä,
    xxx/ellauri127.html on line 843: Though the sedge is withered from the lake, Vaikka kaisla on järveltä jo kuihtunut,
    xxx/ellauri127.html on line 874: No – yet still stedfast, still unchangeable, Ei - vaan silti kiintoisa, silti vakio,
    xxx/ellauri127.html on line 890: To bend with apples the moss'd cottage-trees, Taivuttaa ompuilla sammaloituneita mökkipuita
    xxx/ellauri127.html on line 918: Hedge-crickets sing; and now with treble soft Puskissa laulaa heinäsirkat, ja - tää on tärkeä:
    xxx/ellauri127.html on line 923: ges/2016/09/12/john-keats-orig.jpeg" />
    xxx/ellauri128.html on line 40: Sysmän Koskueen Salpakierron kierrätyskaupasta löytyi egellä V.A. Koskenniemen Vaeltava viisaus. Lopetetun Alkon edessä oli myytävänä luottokaupalla Hannu Tarmion Elämän viisauden kirja. Maxoinkohan edes egeä. Molemmat WSOY:n julkaisuja. Turmiolan kirja ilmestyi 1990, Vaakun vuonna 1952. Vuosi 1952 oli tärkeä vuosi myös Vladi Nabokoville, kuten Witte totesi (kz. edellinen albumi). Kreikkalaisen sananjohtonsa mukaisesti merkizee aforismi rajoitusta, ja se voitaisiin vaihtaa myös sanaan "määritelmä" (kreikkalaiset eivät kyllä siitä pitäisi). Sitä käytetään usein synonoomisesti (sic) maksiimin kanssa. Kuten raamatussa, näissä kokoelmissa on keskenään ristiriitaisia päähänpistoja. Joku Ebner-Aschenbach nimitti aforismia puuttuvaxi renkaaxi ajatusketjussa. Ryhtyessään toimittamaan tätä antologiaa, jonka ajallinen raja on 2. maailmansota, Vaakku nojasi omaan kotikokoelmaansa. Vaakun töräyxet valmistuivat Hangossa elokuussa 1952.
    xxx/ellauri128.html on line 68: Jokainen merkityxetön hyväily vähentää vaikutustamme naiseen.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 69: On turhamielisyyttä rakkaus ja izekkyyttä alku sen ja loppu.George ByronMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 97: Jokainen runkkaa niin yxin kuin rukoileekin.Rahel VarnhagenFFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 105: Vaakku ilmeisesti piti vastustelevista runotytöistä. Sama predilektio näkyy mom and son videoissa: "mami" pyristelee vastaan alussa, mutta panee vastaan tarmokkaasti loppupeleissä. Haista-paska kappalainen Capellanus näyttää olleen Vaakun lemppareita. Ruma Honoré de Balzac oli kanssa kova panomies, tosin se sai työntää vasta maxettuaan runsaasti. Paul Bourget oli varsinainen pahis, kuten jo tiedetään. Näissä hanuissa on hurjasti narsisteja. Chardonne eli puteli-Jaakko oli Vaakun poliittinen virkaveli. Cicero oli tyhmä snobi kikhernekauppias. Disraeli Tears oli poikkeuxellisesti hölmö jutku. Dosto komppaa Catullusta Karamazoveissa tän suositun vihaava rakkaus-aiheen suhteen. Duclos näyttää olleen paskiainen miehexeen. Hemmetin paljon on näitä koiraan lisääntymisstrategia-aiheita, missä rakkautta piisaa just niin kauan että pääsee luukulle, ja sitten alkaa jo huooh ikävystyttää. Vaakulla on vitun vähän ylipäänsä naisia muutakuin puheenaiheena. Joubert on nyysinyt ton "ei 2x samaa" penseen ihailemaltaan Rochefoucauldilta (tai vastoin päin). Vaakulla ja Tommilla on samojakin töräyxiä respektiivisissä kokoelmissa. Nietschen penseet naimisesta on niin heikkoja ettei viizi edes mainita. Sen kokemuxet siitä oli aika rajallisia. Mitä jää viivan alle kun Shawin supistus on tehty? Minielefantin kärsä. Tosta tottumuxen osuudesta rakkaudessa näyttää M/F töräyttäjät ottavan ihan vastakkaisia kantoja. Koiraiden kannalta on toi uutuudenviehätys tietty tärkeä. Jokainen uusi reikä on uusi tilaisuus. Riippumahainen Ball-sack ei kyllä tiennytkään mitään häveliäisyydestä. Sen Contes drolatiques on pitkästyttävä. Disdraeli saa lisää haukkuja albumissa 243.
    xxx/ellauri128.html on line 116: Jakob Bosshart (* 7. August 1862 im Weiler Stürzikon, Gemeinde Oberembrach, Kanton Zürich; † 18. Februar 1924 in Clavadel, Gemeinde Davos) war ein Schweizer Lehrer und Schriftsteller. Jakob Bosshart war, wie er schrieb, der Sohn «geplagter, aber aufstrebender Bauersleute». Er wuchs auf einem einsamen Hof zwischen dem Töss- und dem Glattal im Zürcher Unterland auf. Nach dem Besuch der Sekundarschule absolvierte er von 1882 bis 1885 das Lehrerbildungsseminar in Küsnacht und wurde für kurze Zeit Lehrer in Deutschland. 1915 musste er aufgrund einer fortgeschrittenen Tuberkulose in ein Sanatorium im Hochtal von Clavadel bei Davos überführt werden, wo er 1924 starb.
    xxx/ellauri128.html on line 118: Bosshart verfasste Erzählungen und einen Roman, deren Helden vom Lande stammen, wie der Autor selbst. Er zählte schon bald zu den bekanntesten Vertretern der damals im deutschen Sprachraum sehr beliebten Schweizer Heimatliteratur.
    xxx/ellauri128.html on line 123: Jacques Chardonne, nom de plume de Jacques Boutelleau, né à Barbezieux le 2 janvier 1884 et mort à La Frette-sur-Seine le 29 mai 1968, était un écrivain français. Aîné charentais de l'écrivain Pierre-Henri Simon, il fait partie du Groupe de Barbezieux avec Geneviève Fauconnier, Henri Fauconnier, Maurice Delamain, Jacques Delamain, Germaine Boutelleau, sans que ce groupe « géographique » partage les mêmes vues. Collaborationniste pendant la guerre, considéré comme un auteur d'extrême droite, il est avec Paul Morand un des pères spirituels de ceux qu'on a appelés « Les Hussards », les écrivains Roger Nimier, Jacques Laurent, Antoine Blondin et Michel Déon.
    xxx/ellauri128.html on line 126: Disraeli was born in Bloomsbury, then a part of Middlesex. His father left Judaism after a dispute at his synagogue; young Benjamin became an Anglican at the age of 12. After several unsuccessful attempts, Disraeli entered the House of Commons in 1837.
    xxx/ellauri128.html on line 128: He maintained a close friendship with Queen Victoria, who in 1876 elevated him to Earl of Beaconsfield. Disraeli´s second term was dominated by the Eastern Question—the slow decay of the Ottoman Empire and the desire of other European powers, such as Russia, to gain at its expense. Disraeli arranged for the British to purchase a major interest in the Suez Canal Company in Egypt. In 1878, faced with Russian victories against the Ottomans, he worked at the Congress of Berlin to obtain peace in the Balkans at terms favourable to Britain and unfavourable to Russia, its longstanding enemy. This diplomatic victory over Russia established Disraeli as one of Europe´s leading statesmen.
    xxx/ellauri128.html on line 130: World events thereafter moved against the Conservatives. Controversial wars in Afghanistan and South Africa undermined his public support. He angered British farmers by refusing to reinstitute the Corn Laws in response to poor harvests and cheap imported grain. With Gladstone conducting a massive speaking campaign, his Liberals defeated Disraeli´s Conservatives at the 1880 general election. In his final months, Disraeli led the Conservatives in Opposition. He had written novels throughout his career, beginning in 1826, and he published his last completed novel, Endymion, shortly before he died at the age of 76. Russell pelkäsi pienenä Gladstonen setää.
    xxx/ellauri128.html on line 133: Fils d’un riche chapelier de Dinan, Duclos était destiné à reprendre les affaires de son père mais c’était un enfant doué d’une vive intelligence et d’une grande mémoire et sa mère, devenue veuve, décida de l’envoyer achever ses études à Paris. Il suivit d’abord les cours de l’académie que tenait, rue de Charonne, l’abbé de Dangeau, puis du collège d'Harcourt où il entreprit l’étude du droit en vue de devenir avocat. Mais il se laissa aller à la dissipation, s’appliquant surtout à l’étude des armes, avant de décider de se consacrer aux lettres. Il fréquenta le café Procope et le café Gradot, où l’on ne tarda pas à le remarquer pour l’agrément et le piquant de sa conversation.
    xxx/ellauri128.html on line 135: C’était, dit Jean-Jacques Rousseau, « un homme droit et adroit ». « Il faisait profession, écrit La Harpe, d’une franchise brusque qui ne déplaisait point […] Soit habitude, soit dessein, il gardait ce ton même dans la louange et l’on peut juger qu’elle n’y perdait pas. Il avait d’ailleurs un fonds de droiture qui le rendait incapable de plier son opinion ni sa liberté à aucun intérêt ni aucune politique ; et cependant ce ne fut point un obstacle à son avancement, parce qu’il n’offensa jamais l’amour-propre des gens de lettres, et qu’il sut intéresser en sa faveur celui des gens en place. » Duclos avait beaucoup d’esprit et une grande liberté de parole ; on cite de lui nombre de mots heureux.
    xxx/ellauri128.html on line 137: Duclos devint en 1755 secrétaire perpétuel de l'Académie française. Dans cette fonction, il se montra très actif et rendit de nombreux services à cette compagnie, prenant une grande part à l’édition de 1762 du Dictionnaire, dont il écrivit la préface, et faisant substituer aux lieux communs de morale qui formaient les sujets du prix d’éloquence des éloges des grands hommes (1755).
    xxx/ellauri128.html on line 140: Freifrau Marie Ebner von Eschenbach (* 13. September 1830 auf Schloss Zdislawitz bei Kremsier in Mähren als Marie Dubský von Třebomyslice; † 12. März 1916 in Wien) war eine mährisch-österreichische Schriftstellerin. Ihre psychologischen Erzählungen gehören zu den bedeutendsten deutschsprachigen Beiträgen des 19. Jahrhunderts in diesem Genre.
    xxx/ellauri128.html on line 147: Fulda oli etevä kääntäjä. Hän muun muassa saksansi Molièrea ja Rostandia. Fulda entstammte einer seit 1639 in Frankfurt am Main ansässigen jüdischen Familie, deren Name bis 1852 Fuld lautete. Er war der Sohn des Kaufmanns Carl Hermann Fulda (1836–1917) und seiner Ehefrau Clementine, geb. Oppenheimer (1839–1916). Ab 1884 lebte er als freier Schriftsteller in München, 1887 wieder in Frankfurt, 1888 bis 1894 in Berlin, danach wieder in München und ab 1896 schließlich dauerhaft in Berlin. In Deutschland erhielt er Ausgehverbot und wurde gezwungen, den Vornamen Israel zu führen. Zwei Tage, nachdem das Reichswirtschaftsministerium seine Bitte, den ihm verliehenen Burgtheater-Ring von der für alle Juden angeordneten Abgabe aller Wertgegenstände auszunehmen, am 28. März 1939 abgewiesen hatte, nahm er sich das Leben. Er starb am 30. März im Alter von 76 Jahren in Berlin und ist auf dem Waldfriedhof Dahlem bestattet. Sein Grab ist heute ein Ehrengrab der Stadt Berlin.
    xxx/ellauri128.html on line 149: César François Adolphe d'Houdetot (Le Havre, 31 août 1799-Le Havre, 30 juillet 1869) est un écrivain français, auteur de nombreux ouvrages assommants sur la chasse. C'est tout. Sen hellut oli varmaan aina joholla.
    xxx/ellauri128.html on line 151: Paul Lefèvre-Geraldy, dit Paul Géraldy, né à Paris 18e le 6 mars 1885 et mort à Neuilly-sur-Seine le 10 mars 1983, est un poète et dramaturge français. Géraldy ne figure pas dans les principales anthologies de la poésie française de la fin du XXe siècle, ce qui l'a rendu presque inconnu de la génération née après-guerre. Säälittävä nelisilmäinen sillinruotoripustin.
    xxx/ellauri128.html on line 153: Walter "Savage" Landor (1775–1864) oli englantilainen kirjailija. Hän oli niin kiivasluontoinen että hänet erotettiin sekä Rugbyn koulusta että myöhemmin Oxfordin yliopistosta. Hän siirtyi Lontooseen, missä hän julkaisi englannin ja latinan kielellä ensimmäiset runoelmansa. Landorin ensimmäinen laajahko runoteos oli Gebir (1798). Tässä, kuten Landorin myöhemmissäkin runoissa, huomaa järvikoulun ja varsinkin Byronin ällöömän Robert Southeyn vaikutusta. Landorin draamat Count Julian (1811), Andrea of Hungary ja Giovanni of Naples (1839) eivät menestyneet näyttämöllä, ne olivatkin aivan paskoja. Landor eli ahtaissa taloudellisissa oloissa enimmäkseen Walesissa vuoteen 1805, jolloin hän isänsä kuoltua peri kokonaisen omaisuuden. Hän lähti 1808 Espanjaan taistelemaan ranskalaisia vastaan, värväsi omilla varoillaan soturijoukon ja joutui siksi taas taloudelliseen ahdinkoon. Hän siirtyi 1815 Italiaan, missä hän asui 20 vuotta, loppuiällään taloudellisten huolien rasittamana, joihin hän ilman Robert Browningin apua olisi sortunut. Samoin kuin lordi Byron ja Leigh Hunt, myös Landor oli intohimoinen vapauden (= britti-imperialismin) rakastaja, ja vapauden asialle hän oli valmis uhraamaan omaisuutensa. Landorin pääteos on Imaginary conversations of imaginary literary men and statesmen, jonka kaksi edellistä osaa ilmestyivät 1824 ja kolme jälkimmäistä 1829. Teos on täynnä tekosyvällisiä ajatuksia esitettynä kauniilla, dramaattisesti voimakkaalla, joskaan ei aina helposti tajuttavalla proosatyylillä. Eeva Kilpi on suomentanut osittain runon "On his seventy-fifth birthday" julkaisuun Tätä runoa en unohda. Pertti Niemisen suomentama runo "En käynyt kiistaan, hillizin izeni" on julkaistu kokoelmassa Kuu kultainen terälehti.
    xxx/ellauri128.html on line 155: Élie Pierre Étienne Rey, né le 28 février 1879 à Saint-Pardoux-la-Rivière (Dordogne) et mort le 14 février 1965 à Paris, était un écrivain, dramaturge et critique littéraire français. Eipä siitä sen enempää. Rakkaus takuulla ylensi sitä.
    xxx/ellauri128.html on line 164: Ensimmäinen edes vähän merkittävä kirja on Die unsichtbare Loge ('Näkymätön loosi') ilmestyi 1793. Persoonallisen romaanin kertojana oli ensimmäistä kertaa henkilö nimeltä Jean Paul. Tätä nimeä ei voi suorastaan pitää pseudonyyminä, sillä Richter ei kirjoja julkaistessaan koskaan halunnut suorastaan salata henkilöllisyyttään. Richter julkaisi kirjansa nimellä Jean Paul, mutta tämä oli puhtaan kirjailijanimen sijasta osittain fiktiivinen hahmo hänen romaaneissaan. Monet lukijat, etenkin Richterin naispuoliset ihailijat, uskoivat vilpittömästi, että Richter ja fiktiivinen Jean Paul olivat todella sama henkilö. (Richter oli tylsän porsaan näköinen, onnexi kirjan liepeessä ei siihen aikaan julkaistu kirjailijan kuvia.) Richterin maine kasvoi ja hän sai valtavasti ihailijoita. Matkallaan Weimariin 1796 hän tapasi Johann Wolfgang von Goethen, Friedrich Schillerin, Johann Gottfried Herderin ja monia muita tärkeitä kulttuurivaikuttajia ja muutti kaupunkiin influensserixi itsekin vuonna 1798. Richteristä tuli hyvin kuuluisa, ja legendoja hänen epätoivoisten naisihailijoidensa tempauksista löytyy edelleen elämäkertakirjallisuudesta. Totta lienee ainakin se, että Richterillä oli useita kosijoita ja hän oli kihloissa useita kertoja ennen avioliittoaan Karoline Meyerin kanssa 1801. Vuodesta 1804 Richter ja hänen kolmilapsinen perheensä asuivat Bayreuthissa.
    xxx/ellauri128.html on line 181: Madame de Staël (/stal/) ou bien Anne-Louise-Germaine Necker, baronne de Staël-Holstein, était une romancière, épistolière et philosophe genevoise et française née le 22 avril 1766 à Paris où elle est morte le 14 juillet 1817. Issue d´une famille de protestants valdo-genevois richissimes, fille du ministre des finances de Louis XVI Jacques Necker, elle est élevée dans un milieu de gens de lettres. Elle épouse, en 1786, le baron Erik Magnus Staël von Holstein, ambassadeur du roi Gustave III de Suède auprès de la cour de France à Versailles. Le couple se séparera en 1800. Devenue baronne de Staël, elle mène une vie sentimentale agitée et entretient en particulier une relation orageuse avec Benjamin Constant, écrivain et homme politique franco-vaudois rencontré en 1794. Entretemps, sa réputation littéraire et intellectuelle s´est affirmée grâce à trois essais philosophiques que sont les Lettres sur les ouvrages et le caractère de Jean-Jacques Rousseau (1788), De l´influence des passions sur le bonheur de l´individu et des nations (1796) et De la littérature considérée dans ses rapports avec les institutions sociales (1800). Favorable à la Révolution française et aux idéaux de 1789 au debut, elle adopte une position critique dès 1791 et ses idées d´une monarchie constitutionnelle la font considérer comme une opposante gênante par les maîtres de la révolution. Malgré le statut de diplomate de son mari, elle doit se réfugier auprès de son père en Suisse à plusieurs reprises. Interdite de séjour sur le sol français par Napoléon Bonaparte qui la considère comme un obstacle à sa politique, elle s´installe en Suisse dans le château familial de Coppet qui sert de lieu principal de rencontres au groupe du même nom, et d´où elle fait paraître Delphine (1802), Corinne ou l´Italie (1807) et De l´Allemagne (1810/1813b). Ses œuvres fictionnelles majeures, dans lesquelles elle représente des femmes victimes des contraintes sociales qui les enchaînent, sont Delphine (1802) et Corinne ou l´Italie (1807).
    xxx/ellauri128.html on line 183: Veuve en 1802, elle se remarie en 1811 avec un jeune officier genevois, Albert de Rocca, et rouvre son salon parisien à la faveur de la Restauration de la maison de Bourbon. Elle meurt en 1817, peu de temps après une attaque de paralysie qui la terrasse au cours d´un bal que donnait le duc Decazes. Matami oli "Tuxu" Tukiaisen näkönen ja ylisteli Rusakon Heloisea. Sapienti sat.
    xxx/ellauri128.html on line 184:

    gen" />
    xxx/ellauri128.html on line 185: Rahel Varnhagen von Ense, geborene Levin (* 19. Mai 1771 in Berlin; † 7. März 1833 ebenda, auch Robert bzw. Robert-Tornow, angenommener Familienname ab Mitte der 1790er-Jahre, Friedericke Antonie, Taufname ab 1814), war eine deutsche Schriftstellerin und Salonnière jüdischer Herkunft. Rahel Varnhagen gehörte der romantischen Epoche an und vertrat zugleich Positionen der europäischen Aufklärung. Sie trat für die jüdische Emanzipation und die Emanzipation der Frauen ein.
    xxx/ellauri128.html on line 187: gen-Rahel.jpg?itok=SooigafI" style="clear:both;float:right;width:10%" />
    xxx/ellauri128.html on line 189: Rahel Levin wurde 1771 als älteste Tochter des jüdischen Bankiers und Juwelenhändlers Levin Markus (auch Loeb Cohen, 1723–1790), und seiner Frau Heichen, genannt Chaie Levin, geborene Tobias (verstorben 1809) im (nicht mehr existenten) Eckhaus der Spandauer Straße und der Königstraße in Berlin, dem damaligen Rathaus gegenüber, geboren.
    xxx/ellauri128.html on line 191: Während ihre Brüder höhere Schulen besuchten (Ludwig Robert war Schüler des Französischen Gymnasiums) und eine kaufmännische Ausbildung absolvierten, wurde Rahel von Hauslehrern unterrichtet. Sie lernte Französisch, Englisch und Italienisch, erhielt Klavier- und Tanzunterricht und unternahm früh Reisen nach Breslau (1794), Teplitz (1796) und Paris (1800). Ihre Allgemeinbildung übertraf bei weitem die einer durchschnittlichen christlichen Mädchenerziehung. Im böhmischen Kurbad Karlsbad begegnete sie 1795 erstmals Goethe, den sie als Schriftsteller außerordentlich verehrte, und der von ihr urteilte, sie sei „ein Mädchen von außerordentlichem Verstand“, „stark in jeder ihrer Empfindungen und dabei leicht in ihren Äußerungen“, „kurz, was ich eine schöne Seele nennen möchte“.
    xxx/ellauri128.html on line 193: Mit dem gleichaltrigen angehenden Mediziner David Veit (1771–1814), der Goethe in Weimar besuchte und ihr seine äußere Erscheinung genau schildern musste, führte die junge Levin eine ausgiebige Korrespondenz, die sich auf Fragen des jüdischen Selbstverständnisses ausdehnte. Ihre Außenseiterrolle als Frau und als Jüdin, die ihr weder eine akademische Bildung noch die intellektuelle Teilhabe am aufgeklärten Diskurs ermöglichte, erlebte sie als bedrückend. Ihrer eigenen Sensibilität sowie ihrem Ungenügen an dem Missverhältnis zwischen Anspruch und Wirklichkeit gab sie wie folgt Ausdruck: „Ich verstell’ mich, artig bin ich, daß man vernünftig sein muß, weiß ich; aber ich bin zu klein das auszuhalten, zu klein; ich will nicht rechnen, daß ich keinen empfindlichern reizbareren Menschen kenne, und der immer in Einer Unannehmlichkeit tausend empfindet, weil er die Karaktere kennt, die sie ihm spielen, und immer denkt und kombinirt, ich bin zu klein, denn nur ein solcher kleiner Körper hält das nicht aus.“
    xxx/ellauri128.html on line 195: Sie litt damals unter der Vorstellung, es habe „ein außerirdisch Wesen, als ich in die Welt getrieben wurde, beim Eingang diese Worte mit einem Dolch in’s Herz gestoßen [...]: ‚Ja, habe Empfindung, sieh die Welt, wie sie Wenige sehen, sei groß und edel, ein ewiges Denken kann ich dir auch nicht nehmen, Eins hat man aber vergessen: sei eine Jüdin!‘ und nun ist mein ganzes Leben eine einzige Verblutung [...]“. Zu den Jugendfreundinnen Rahels Varnhagens gehörten auch Nichtjuden wie die Tochter einer hugenottischen Einwandererfamilie Pauline Wiesel, geb. César, mit der sie eine lebenslange Freundschaft verbinden sollte, oder der schwedische Gesandte Karl Gustav Brinckmann, der in ihrer Abwesenheit ihren Schreibtisch benutzen durfte.
    xxx/ellauri128.html on line 197: Rahel Levins Schwester Rose heiratete am 8. Februar 1801 den niederländischen Juristen Carel Asser (1780–1836), der seit 1799 als Rechtsanwalt in Den Haag praktizierte. Da Rahel Levin eine für sie in Breslau arrangierte Ehe mit einem entfernten Verwandten ablehnte, blieb sie in ihrer ersten Lebenshälfte abhängig von ihrer Familie. Erst im Winter 1808/1809 verließ sie das Elternhaus, und zog, was für eine unverheiratete und nicht verwitwete Frau damals äußerst ungewöhnlich war, in eine eigene Wohnung in Charlottenburg (im Trenck’schen Haus in der Charlottenstraße Nr. 32, zwei Treppen hoch). Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt.
    xxx/ellauri128.html on line 199: Von 1793 bis zum Herbst 1808, „in ihrer glanzvollsten Zeit“ (K. A. Varnhagen), bewohnte die Familie Levin-Robert das Haus No. 54 in der Jägerstraße beim Gendarmenmarkt. Hier fanden vor allem in der Zeit um 1800 gesellige Zusammenkünfte der mit dem Haus befreundeten Zeitgenossen statt. (→ siehe Artikel Salon der Rahel Varnhagen). Dominiert wurden diese Treffen von den (meist jüdischen) Gastgeberinnen wie Henriette Herz, Amalie Beer oder eben Rahel Robert-Tornow. Die „Salonnièren“ selbst nannten solche Abende „Thees“, „Geselligkeit“, oder sie setzten einen wiederkehrenden Wochentag (z. B. „Montage“) als Name für die Einladung fest. Von „Salon“ ist bei Rahel Varnhagen nur im Zusammenhang mit den sehr prächtigen Empfängen der Fanny von Arnstein in Wien die Rede; erst viele Jahrzehnte später sprach man in Berlin von „Salons“.
    xxx/ellauri128.html on line 201: Ausschlaggebend war die Vereinigung von Menschen unterschiedlicher Stände und Berufe, religiöser oder politischer Orientierung zu Gesprächen: Dichter, Naturforscher, Politiker, Schauspieler/-innen, Aristokraten und Reisende kamen zusammen. Die Nähe des Theaters, der Börse und der Französischen Gemeinde sorgte für Vielfalt. Mitunter wurde, wie im Elternhaus der Henriette Solmar (einer Cousine Rahel Varnhagens), mit Rücksicht auf Besucher aus fremden Ländern französisch gesprochen. Berühmte Gäste in dieser ersten Phase waren Jean Paul, Ludwig Tieck, Friedrich von Gentz, Ernst von Pfuel, Friedrich Schlegel, Wilhelm und Alexander von Humboldt, Friedrich de la Motte Fouqué, Prinz Louis Ferdinand und dessen Geliebte Pauline Wiesel. Allerdings gibt es nur wenige zeitgenössische Quellen und gar keine zeitgenössischen Bilder dieser Geselligkeiten. Es wurden nicht nur Prominente eingeladen, sondern auch viele Personen, die kaum Spuren hinterlassen haben. Fanny Lewald (die Rahel Varnhagen nicht mehr kennengelernt hat) gibt allerdings zu bedenken: „Man hört die Namen Humboldt, Rahel Levin, Schleiermacher, Varnhagen und Schlegel, und denkt an das, was sie geworden, und vergißt, daß die Humboldt’s ihrer Zeit nur zwei junge Edelleute, daß Rahel Levin ein lebhaftes Judenmädchen, Schleiermacher ein unbekannter Geistlicher, Varnhagen ein junger Praktikant der Medizin, die Schlegel ein paar ziemlich leichtsinnige junge Journalisten gewesen sind“.
    xxx/ellauri128.html on line 203: Neben anderen Liebeleien erlebte Rahel Robert, die sehr kritisch über die bürgerliche Ehe zwischen Mann und Frau dachte, auch das Scheitern ihres Verlöbnisses mit dem spanischen Gesandten Rafael Eugenio Rufino d’Urquijo Ybaizal y Taborga (1769–1839), der sie mit Streitszenen quälte. Was d’Urquijo betrifft, den sie als unbeherrscht und eifersüchtig erlebt hatte, trug sie ihm nichts nach: „Er hat mich zu sehr, zu oft, und immerweg beleidigt; gut bin ich ihm auch“, schrieb sie an Karl August Varnhagen, mit dem sie inzwischen seit fünf Jahren verlobt war. Am 15. Juli 1814 heiratete d’Urquijo in Berlin Louise von Fuchs (1792–1862); neun Wochen später, am 27. September, heiratete Rahel Robert, ebenfalls wieder in Berlin, den vierzehn Jahre jüngeren Diplomaten, Historiker und Publizisten Varnhagen, der in Österreich den Namenszusatz seiner adligen Vorfahren „von Ense“ angenommen hatte. Das geschah zu einer Zeit, als er noch Gefahr lief, als gebürtiger Düsseldorfer von Napoleons Truppen rekrutiert zu werden. Später wurde der Adelstitel, den beide Ehepartner trugen, durch ein Patent des preußischen Königs Friedrich Wilhelm III. bestätigt. Kurz zuvor, am 23. September, war Rahel zum evangelischen Christentum konvertiert. Bei der Hochzeit war der gemeinsame Freund Friedrich de la Motte Fouqué zugegen.
    xxx/ellauri128.html on line 205: Als sie am 8. September 1815 Goethes Besuch empfing: „Ich benahm mich sehr schlecht. Ich ließ Goethe beinah nicht sprechen!“ 1827 zogen die Varnhagens in die Beletage der Mauerstraße Nr. 36, die ihnen ihr Schwager Heinrich Nikolaus Liman (Bruder von Markus Theodors Gemahlin und Onkel der Henriette Solmar) vermietete. Auch unter dieser Adresse, die ihre letzte sein sollte, gab Rahel Varnhagen von Ense wieder Gesellschaften, an denen unter anderen die Familie Mendelssohn, der Philosoph Hegel, Heinrich Heine, Eduard Gans, Ludwig Börne und der Fürst Hermann von Pückler-Muskau teilnahmen. Einige Male besuchte das Ehepaar Varnhagen auf Reisen Goethe in Weimar und das Kurbad in Teplitz, wo Friedrich Wilhelm III. im August 1822 mit Rahel Varnhagen von Ense mehrmals die Polonaise tanzte.
    xxx/ellauri128.html on line 207: Rahel Varnhagen verstand sich nicht als Schriftstellerin im professionellen Sinn und nahm wenig Anteil am Literaturbetrieb, obwohl sie häufig dazu ermuntert wurde. Sie pflegte vor allem die Gattungen Tagebuch (wobei Exzerpte aus Büchern oft zu kritischen Essays ausgebaut wurden), Aphorismus und Brief (rund 6000 Briefe von ihr sind bekannt), seltener Gedichte. Trotzdem gehört sie zu den bedeutendsten Vertreterinnen und Vorbildern der im 19. Jahrhundert aufblühenden Frauenliteratur, die sich nicht nur über Lyrik, Romane, Theaterstücke und Opernlibretti erstreckte, sondern oft kleine, intimere Formen wählte. Der Wert ihres Schreibens resultiert aus der Dokumentation historischer und kultureller Vorgänge, sowie aus brillantem Stil und politischer Weitsicht.
    xxx/ellauri128.html on line 209: Rahel Varnhagen war im Alter von 61 Jahren verstorben. An ihrer Pflege in den letzten Wochen beteiligte sich Bettina von Arnim, die ihr, freilich ohne Erfolg, eine homöopathische Behandlung empfohlen hatte. Aus Sorge, scheintot beigesetzt zu werden, verfügte sie, nach ihrem Tod 20 Jahre lang in einem Doppelsarg mit Sichtfenstern oberirdisch aufgebahrt zu werden. Der Sarg stand 34 Jahre lang in einer Halle auf dem Friedhofsquartier vor dem Halleschen Tor, bis Rahel Varnhagen von Ense 1867 auf Veranlassung ihrer Nichte Ludmilla Assing neben ihrem neun Jahre zuvor verstorbenen Gatten auf dem Dreifaltigkeitsfriedhof I beigesetzt wurde
    xxx/ellauri128.html on line 249: Rakkaus on naiselle korttipeliä huijarin kanssaPaul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 250: Flirtti on akvarelli panosta.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 268: Vallankumouxiin liittyy vapaata rakkautta.Friedrich EngelsMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 290: R. on 2 hengen fan club. 2 piilossa eikä kukaan ezi.Adrian HenriMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 295: Mä tykkään lapsellisesta miehestä.Bianca JaggerFFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 328: Sen silmissä on kaikki kaunista.Christian MorgensternMFUCK!
    xxx/ellauri128.html on line 401: Hans Thorvald Gahlin, född den 14 mars 1910 i Göteborg, död där den 14 februari 2006, var en svensk serie- och skämttecknare. Han bidrog med skämtteckningar i bland annat Dagens Nyheter och med serierna Klotjohan (1934-1970) och Fredrik (1934-1973, Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning).
    xxx/ellauri128.html on line 402: Han var son till Hans Gahlin och Selma Andersdotter. Han bodde en lång tid i en villa i Långedrag och var känd för att spritsa fram sina tuschfigurer under nattens mörka timmar. Gahlin debuterade som tidningstecknare 1933 och blev fast anställd vid Dagens nyheter 1937. Som tecknare medverkade han även i Söndagsnisse-Strix, Morgontidningen i Göteborg 1933-19490, Vårt Hem 1935-1940. Gahlin medverkade i 43 år (1932-1975) dagligen med sina karaktäristiska skämteckningar i Dagens Nyheter under vinjetten Salon Gahlin på sidan Namn och Nytt. Han tecknade också serierna Klotjohan (1934-1970) och Fredrik (1934-1973); den senare i Göteborgs Handels- och Sjöfartstidning. Han fick Adamsonstatyetten 1970.
    xxx/ellauri128.html on line 416: Remy de Gourmont, né au manoir de la Motte à Bazoches-au-Houlme, près d'Argentan (Orne), le 4 avril 1858 et mort à Paris le 27 septembre 1915 (à 57 ans), est un écrivain français, à la fois romancier, journaliste et critique d'art, proche des symbolistes. Remy on ruppaperseen näköinen.
    xxx/ellauri128.html on line 422: Edgar Zodaig Friedenberg (March 18, 1921 – June 1, 2000) was an American scholar of education and gender studies best known for The Vanishing Adolescent (1959) and Coming of Age in America (1965). The latter was a finalist for the 1966 National Book Award for Nonfiction.
    xxx/ellauri128.html on line 424: Voitto Eino Ilmari Viro (3. helmikuuta 1914 Kankaanpää – 23. kesäkuuta 1999 Espoo) oli Lauttasaaren kirkkoherra ja kirkollinen keskustelija, joka suhtautui avarasti paitsi erilaisiin uskonnollisiin ja hengellisiin näkemyksiin myös rajatietoon ja parapsykologiaan.
    xxx/ellauri128.html on line 427: John Barrymore (born John Sidney Blyth; February 14 or 15, 1882 – May 29, 1942) was an American actor on stage, screen and radio. A member of the Drew and Barrymore theatrical families, he initially tried to avoid the stage, and briefly attempted a career as an artist, but appeared on stage together with his father Maurice in 1900, and then his sister Ethel the following year. He began his career in 1903 and first gained attention as a stage actor in light comedy, then high drama, culminating in productions of Justice (1916), Richard III (1920) and Hamlet (1922); his portrayal of Hamlet led to him being called the "living American tragedy".
    xxx/ellauri128.html on line 431: Vuonna 1952 Russell erosi kolmannesta vaimostaan. Avioliitto oli ollut hyvin onneton. Heidän poikansa Conrad ei nähnyt isäänsä eron ja vuoden 1968 välisenä aikana lainkaan. Russell nai neljännen vaimonsa Edith Finchin pian eron jälkeen joulukuussa 1952. He olivat tunteneet toisensa vuodesta 1926, ja Edith oli luennoinut englannin kielestä Bryn Mawr Collegessa ja asunut 20 vuotta Russellin vanhan ystävän Lucy Donnellyn kanssa. Pari oli naimisissa Russellin kuolemaan saakka, ja kaikkien tietojen mukaan avioliitto oli läheinen ja lämmin.
    xxx/ellauri128.html on line 440: Alexandre Mercereau (22. lokakuuta 1884, Pariisi - 1945) oli ranskalainen symbolistirunoilija ja kriitikko, joka liittyi Unanimismiin ja Abbaye de Créteiliin.Hän perusti Villa Médicis Libren, joka auttoi köyhtyneitä taiteilijoita ja toimi hyväntekeväisyyteen perustuvana rikollisten teini-ikäisten kunnostustöinä. Unanimismi (ransk. unanimisme < unanime = yximielinen) on 1900-luvun alkupuolen kirjallisuuden suuntaus, joka pyrki saamaan ihmiskuvaukseen kollektiivisen yhteisyyden tunnelman. Suuntaus oli vallalla erityisesti Ranskassa, jossa sitä pyrkivät toteuttamaan esimerkiksi Jules Romains teoksellaan Les Hommes de bonne volonté ja Georges Duhamel. .. Max Rothin näköinen.
    xxx/ellauri128.html on line 442: Douglas Francis Jerrold (Scarborough 3 August 1893 - 1964) was a British journalist and publisher. As editor of The English Review from 1931 to 1935, he was a vocal supporter of fascism in Italy and of Francoist Spain.He was personally involved in the events of July 1936 when two British intelligence agents piloted an aircraft from the Canary Islands to Spanish Morocco, taking General ... Jerrold´s figure was small and spare, and in later years bowed almost to deformity. His features were strongly marked and expressive, from the thin humorous lips to the keen blue eyes, gleaming from beneath the shaggy eyebrows. He was brisk and active, with the careless bluffness of a sailor. Briljantti vittupää.
    xxx/ellauri128.html on line 444: Carl Ludwig Börne (* 6. Mai 1786 im jüdischen Ghetto von Frankfurt am Main als Juda Löb – auch Löw – Baruch; † 12. Februar 1837 in Paris) war ein deutscher Journalist, Literatur- und Theaterkritiker. Börne, der zuweilen mit Jean Paul verglichen wird, gilt aufgrund seiner pointiert-witzigen anschaulichen Schreibweise als Wegbereiter der literarischen Kritik – insbesondere des Feuilletons – in Deutschland.
    xxx/ellauri128.html on line 445: Börne war der Sohn von Jakob Baruch und dessen Ehefrau Julie, geborene Gumpertz. Jakob Baruch war als Händler tätig und vertrat die Stadt Frankfurt auf dem Wiener Kongress. Ludwig Börne wurde zunächst von Hauslehrern unterrichtet und trat im Jah 1800 in das Internat von Wilhelm Friedrich Hezel ein, um die Voraussetzungen für das vom Vater gewünschte Medizinstudium zu erfüllen.
    xxx/ellauri128.html on line 447: Christopher Morley (5 May 1890 – 28 March 1957) was an American journalist, novelist, essayist and poet. He also produced stage productions for a few years and gave college lectures.
    xxx/ellauri128.html on line 449: Саша́ Гитри́ (фр. Sacha Guitry, настоящее имя Александр Жорж Пьер Гитри, фр. Alexandre Georges-Pierre Guitry, 21 февраля 1885, Санкт-Петербург — 24 июля 1957, Париж) — французский писатель, актёр, режиссёр и продюсер. Плодовитый драматург, написал более сотни пьес и снял по некоторым из них фильмы.
    xxx/ellauri128.html on line 452: Eva Seeberg (født 28. april 1931 i Oslo, død 12. januar 2019 i Sigtuna, Sverige) var en norsk romanforfatter og filmmanusforfatter. Hun utga et titalls romaner og en rekke filmmanus.
    xxx/ellauri128.html on line 453: Hun flyttet til Sverige i 1958 og var gift med forfatteren Tore Zetterholm fra 1969 til 1985. I Sverige var hun manusforfatter på filmene Det är hos mig han har varit (1963), Vaxdockan (1962), Lita på mej, älskling! (1961), Får jag låna din fru? (1959) og Du är mitt äventyr (1958).
    xxx/ellauri128.html on line 459: Wystan Hugh Auden (/ˈwɪstən ˈhjuː ˈɔːdən/ 21 February 1907 – 29 September 1973) was an Anglo-American poet. Auden´s poetry was noted for its stylistic and technical achievement, its engagement with politics, morals, love, and religion, and its variety in tone, form, and content. Some of his best known poems are about love, such as "Funeral Blues"; on political and social themes, such as "September 1, 1939" and "The Shield of Achilles"; on cultural and psychological themes, such as The Age of Anxiety; and on religious themes such as "For the Time Being" and "Horae Canonicae".
    xxx/ellauri128.html on line 472: Saarnio väitteli filosofian tohtoriksi 1937, väitöskirja Untersuchungen zur symbolischen Logik I käsitteli merkkien ja merkityssuhteiden logiikkaa. Hän työskenteli Tampereen kaupunginkirjaston johtajana 1939–1940 ja sen jälkeen Helsingin kaupunginkirjaston johtajana 1940–1963. Saarnio toimi myös Helsingin yliopiston logiikan dosenttina 1945–1966 ja hän sai professorin arvonimen 1957. Eläkkeelle jäätyään Saarnio toimi vielä Bonnin yliopiston vierailevana filosofian professorina 1964–1966 ja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan filosofian historian luennoitsijana 1967–1969.
    xxx/ellauri128.html on line 478: Heikkilä oli kiinnostunut ranskalaisesta ja espanjalaisesta kulttuurista; tätä kautta hän tutustui myös roomalaiskatoliseen kirkkoon. Tärkeitä vaikuttajia Heikkilälle olivat ensimmäisessä maailmansodassa kaatunut ranskalainen runoilija ja sotasankari Charles Péguy, englantilainen runoilija T. S. Eliot ja saksalainen filosofi Friedrich Nietzsche. Niinpä tietysti. Heikkilällä oli kahdesta avioliitostaan kolme lasta. Hän työskenteli kirjastovirkailijana Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa, jonka kirjastonjohtajana hänen oppi-isänsä Uuno Saarnio oli. Viimeiset elinvuotensa Heikkilä vietti alkoholin ja lääkkeiden sekakäytön aiheuttamien ongelmien vuoksi Sipoon Nikkilän mielisairaalassa. Sekakäyttöä seurannut viiltely viittasi mahdollisesti myös itsemurhaan, sillä Heikkilän kuolinsyytä ei tutkittu kunnolla.
    xxx/ellauri128.html on line 486: Maurice Bedel, né le 30 décembre 1883 à Paris et mort le 15 octobre 1954 à La Genauraye à Thuré (Vienne)1, est un écrivain, essayiste et journaliste français. Aika lailla Urpo Harvan näköinen. Docteur en médecine, la thèse de Maurice Bedel est consacrée aux obsessions périodiques et se tourne vers la psychiatrie. Il publie ses premiers poèmes sous le pseudonyme de Gabriel Senilis : Le Cahier de Phane. Couronné par le prix Goncourt en 1927 pour son premier roman Jérôme 60° latitude nord, il est élu en 1948 président de la Société des gens de lettres.
    xxx/ellauri128.html on line 493: Alain Resnais [alɛ̃ ʁɛnɛ]n 1 est un réalisateur français, également scénariste et monteur, né le 3 juin 1922 à Vannes (Morbihan) et mort le 1er mars 2014 à Neuilly-sur-Seine (Hauts-de-Seine). Réalisateur d'Hiroshima mon amour (1959) et de L'Année dernière à Marienbad (1961), Alain Resnais est rapidement considéré comme l'un des grands représentants du Nouveau cinéma (Nouvelle Vague) et comme un des pères de la modernité cinématographique européenne à l'instar de Roberto Rossellini, Ingmar Bergman et Michelangelo Antonioni dans sa manière de remettre en cause la grammaire du cinéma classique et de déconstruire la narration linéaire.
    xxx/ellauri128.html on line 495: Karl Murdock Bowman (November 4, 1888 – March 2, 1973) was a pioneer in the study of psychiatry. From 1944 to 1946 he was the president of the American Psychiatric Association. His work in alcoholism, schizophrenia, and homosexuality is particularly often cited. In 1953, in "The Problem of Homosexuality," co-authored with Bernice Engle, he argued for multiple causes, including genetics, but proposed that castration be studied as a cure. However, in 1961 he appeared in the television documentary The Rejected presenting the viewpoint that homosexuality is not a mental illness and should be legalized.
    xxx/ellauri128.html on line 506: Bukowski syntyi Andernachissa, Saksassa ja muutti jo kaksivuotiaana perheensä kanssa Los Angelesiin, Yhdysvaltoihin, missä hän asui suurimman osan elämästään. Hänen äitinsä oli saksalainen ja isä yhdysvaltalainen sotilas. Lapsuudessaan Bukowski oli syrjäänvetäytyvä ja hiljainen. Teini-iässä hänelle tuli vielä äärimmäisen paha akne, mikä vaikeutti sosiaalista elämää entisestään. Nuoruudessaan hän vietti kiertelevää elämää asuen muun muassa Philadelphiassa ja New Orleansissa. Hän teki satunnaisia pätkätöitä ja kirjoitti novelleja, joita lähetti moniin kirjallisuuslehtiin julkaisun toivossa.
    xxx/ellauri128.html on line 507: Bukowski opiskeli jonkin aikaa journalistiikkaa collegessa. Opiskeluaikanaankin Bukowski oli ujo ja syrjäänvetäytyvä, vaikka hän kirjoissaan kuvaa itsensä haastamassa opettajiaan ja huutamassa kansallissosialismiin viittaavia iskulauseita luennoilla. Hän kiinnostui kansallissosialismista mahdollisesti vastalauseena isänsä yltiöisänmaallisuudelle. Hän ei myöskään pitänyt siitä miten saksalaisia kuvattiin tiedotusvälineissä. Hän luki Adolf Hitlerin Mein Kampfia ja muita asiaan liittyviä teoksia, mutta heitti ne pois Yhdysvaltojen julistettua sodan Saksalle. Toisen maailmansodan aikana Bukowski pidätettiin epäiltynä kutsuntojen pakoilemisesta. Lopulta hän sai vapautuksen palveluksesta terveydellisistä syistä. Tuotannossaan hän kertoo usein sotavuosista ja siitä miten hän halveksi maan sen hetkistä henkeä ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi, joka ei välittänyt mistään mitään.
    xxx/ellauri128.html on line 516: Among Hubbard´s many publications were the fourteen-volume work Little Journeys to the Homes of the Great and the short publication A Message to Garcia. He and his second wife, Alice Moore Hubbard, died aboard the RMS Lusitania when it was sunk by a German submarine off the coast of Ireland on May 7, 1915.
    xxx/ellauri128.html on line 524: Issu d´une famille de drapiers juifs alsaciens, il est le fils d´Ernest Herzog et d´Alice Lévy, et le petit-fils de Salomon Herzog (1818-1876) et Émilie Fraenckel (1828-1891), originaires de Ringendorf.
    xxx/ellauri128.html on line 527: Interprète militaire et officier de liaison auprès du BEF (Corps Expéditionnaire Britannique) en France et en Flandres pendant la Première Guerre mondiale, Maurois écrit en 1918 Les Silences du colonel Bramble, ouvrage qui connaîtra un vif succès tant en France que dans les pays anglo-saxons. Il y traduisit sous le titre Tu seras un homme, mon fils le célèbre poème If de Rudyard Kipling. Cet ouvrage sera suivi des Discours du docteur O´Grady. Les événements de cette guerre lui fournissent son pseudonyme « Maurois », nom d´un village du nord de la France.
    xxx/ellauri128.html on line 530: Mais c´est dans les biographies que l´écrivain excelle : il les consacre, avec une fraternité inspirée, à des écrivains comme Shelley, Byron, Victor Hugo, George Sand ou Balzac, mais aussi à des personnages politiques comme Disraeli et le général Lyautey, ou scientifiques comme Alexander Fleming.
    xxx/ellauri128.html on line 532: Le maréchal Pétain soutiendra sa candidature à l´Académie française ; il y est élu le 23 juin 1938, au fauteuil 26, qu´occupait René Doumic. Respecté de ses pairs, il restera assis dans le fauteuil près de trente ans. Par un décret du président de la République du 27 juin 1947, il est autorisé à changer de patronyme de Herzog en André-Maurois. Son nom de plume devient ainsi son nom officiel.
    xxx/ellauri128.html on line 536: In his memoirs, he calls his father “bashful” and his mother “reserved.” Between them, they filled the house with “melancholy reticences and unexpressed doubts.” Some of the silence surrounded a particular subject: the family’s Jewishness. This was not exactly hidden, but it was not brought to the fore, either. Maurois, who was born Émile Herzog on July 26, 1885, found out that he was Jewish at the age of about six, when a friend at the local Protestant church told him so. His parents confirmed it, but they also spoke highly of Protestantism.
    xxx/ellauri128.html on line 538: He had a good education at the lycée in Rouen, falling under the influence of a charismatic teacher, Émile-Auguste Chartier, known as “Alain.” Alain inspired other pupils, too, including Simone Weil and Raymond Aron, urging them to question received ideas. He gave Maurois a love of literature but also, perhaps surprisingly, urged him to take up the mill business after leaving school. Maurois did so, but in his Elbeuf office he kept a secret cupboard filled with Balzac novels and notebooks, and copied out pages of Stendhal to improve his writing style. He became a Kipling enthusiast, and learned excellent English. He travelled to Paris at least one day a week, and frequented brothels there.
    xxx/ellauri128.html on line 540: But then he fell in love! Emppu rakastui Geneven lomalla 16-vuotiaaseen koulutyttöön kuin Vladi Lolitaan. Janine matched a template that he had got from a book that influenced his erotic fantasies permanently. With her Slavic features and her cool, rather fey manner, Wanda "Janine" de Szymkiewicz (though Polish) made a perfect Russian queen. She called him Minou, he called her Ginou. Sini ja mini. Sometime in the early nineteen-twenties, Maurois began having affairs. Janine had them, too, or at least flirtations, aquarels of fucking, especially on their seaside vacations in Deauville. Maurois put a lot of his own personality into Shelley, and wrote of Harriet as a “child-wife” made bitter by unhappiness. Emil could be savage: “Even when she had the air of being interested in ideas, her indifference was proved by the blankness of her gaze. Worst of all, she was coquettish, frivolous, versed in the tricks and wiles of woman.” Fortunately, becoming pregnant again in late 1922, Janine developed septicemia, was operated on unsuccessfully, and died on February 26, 1923. Maurois was bereaved, and free. Jahuu! Vihelteliköhän sekin koko matkan hautajaisiin kuten Peppy? Rakkaus on hassuttelua yhdessä.
    xxx/ellauri128.html on line 542: Jean Anouilh (/a.nuj/) est un dramaturge et scénariste français né le 23 juin 1910 à Bordeaux (Gironde) et mort le 3 octobre 1987 à Lausanne (Suisse). Son œuvre théâtrale commencée en 1932 est particulièrement abondante et variée : elle est constituée de nombreuses comédies souvent grinçantes et d´œuvres à la tonalité dramatique ou tragique comme sa pièce la plus célèbre, Antigone, réécriture moderne de la pièce de Sophocle. Mulla taitaa olla se.
    xxx/ellauri128.html on line 544: Anouilh a lui-même organisé ses œuvres en séries thématiques, faisant alterner d´abord Pièces roses et Pièces noires. Les premières sont des comédies marquées par la fantaisie comme Le Bal des voleurs (1938) alors que les secondes montrent dans la gravité l´affrontement des « héros » entourés de gens ordinaires en prenant souvent appui sur des mythes comme Eurydice (1941), Antigone (1944) ou Médée (1946).
    xxx/ellauri128.html on line 546: Après la guerre apparaissent les Pièces brillantes qui jouent sur la mise en abyme du théâtre au théâtre (La Répétition ou l´Amour puni en 1947, Colombe en 1951), puis les Pièces grinçantes, comédies satiriques comme Pauvre Bitos ou le Dîner de têtes (1956). Dans la même période, Jean Anouilh s´intéresse dans des Pièces costumées à des figures lumineuses qui se sacrifient au nom du devoir : envers la patrie comme Jeanne d´Arc dans L´Alouette (1953) ou envers Dieu comme Thomas Becket (Becket ou l´Honneur de Dieu en 1959). Le dramaturge a continué dans le même temps à servir le genre de la comédie dans de nombreuses pièces où il mêle farce et ironie (par exemple Les Poissons rouges ou Mon père ce héros en 1970) jusque dans les dernières années de sa vie.
    xxx/ellauri128.html on line 548: Christian Otto Josef Wolfgang Morgenstern (* 6. Mai 1871 in München; † 31. März 1914 in Untermais, Tirol, Österreich-Ungarn) war ein deutscher Dichter, Schriftsteller und Übersetzer. Besondere Bekanntheit erreichte seine komische Lyrik, die jedoch nur einen Teil seines Werkes ausmacht.
    xxx/ellauri128.html on line 549: Christian Morgenstern wurde 1871 in der Theresienstraße 12 in München im Stadtteil Schwabing unweit der Universität geboren. Seine Mutter war Charlotte Morgenstern, geborene Schertel, sein Vater Carl Ernst Morgenstern, Sohn des Malers Christian Morgenstern. Wie der berühmte Großvater, von dem Morgenstern seinen Vornamen erhielt, waren auch der Vater und der Vater der Mutter Landschaftsmaler. Die Namen Otto und Josef gehen auf weitere Verwandte zurück, Wolfgang auf die Verehrung der Mutter für Wolfgang Amadeus Mozart.
    xxx/ellauri128.html on line 551: 1881 starb seine Mutter Charlotte an Tuberkulose. Morgenstern hatte sich offenbar bei ihr angesteckt. Bald darauf wurde er, ohne in der frühen Kindheit regelmäßigen Schulunterricht erhalten zu haben, seinem Paten Arnold Otto Meyer, einem Kunsthändler in Hamburg, zur Erziehung anvertraut, worunter er jedoch litt. Ein Jahr später kehrte er nach München zurück und kam in ein Internat in Landshut. Dort wurde Körperstrafe eingesetzt, und er erfuhr Mobbing durch seine Mitschüler.
    xxx/ellauri128.html on line 555: 1893 verfasste er Sansara, eine humoristische Studie. Das erste Sommersemester verbrachte er mit Kayssler in München. Er vertrug jedoch wegen seiner Tuberkulose das Klima dort nicht und begab sich zur Kur nach Bad Reinerz. Als er nach Breslau zurückkehrte, hatte sich der Vater von seiner zweiten Frau getrennt. Es folgte eine Erholungszeit in Sorau. Da er sein Studium nicht fortsetzen konnte, wären Freunde bereit gewesen, einen Kuraufenthalt in Davos zu bezahlen. Das jedoch wies der Vater zurück, genau wie ein Angebot Dahns, das Studium bis zum Referendar zu finanzieren. Morgenstern entschied sich nun, als Schriftsteller zu leben. Nach der dritten Heirat seines Vaters zerbrach das Verhältnis zu diesem weitgehend.
    xxx/ellauri128.html on line 557: Ab 1903 war er literarischer Lektor im Verlag von Bruno Cassirer, mit dem er freundschaftlich verbunden war. Er betreute und förderte dort u. a. Robert Walser. Zuvor war er Dramaturg bei Felix Bloch Erben. 1905 reiste er nach Wyk und hatte einen Sanatoriumsaufenthalt in Birkenwerder, der nicht zum gewünschten Erfolg führte. Zudem erschienen in diesem Jahr seine Galgenlieder und er las Fjodor Michailowitsch Dostojewski. Ein Jahr später reiste er aus gesundheitlichen Gründen in Kurorte in bayerischer, Tiroler und Schweizer Alpenlandschaft, nach Bad Tölz, Längenfeld, Obergurgl, Meran, Obermais, St. Vigil und Tenigerbad und beschäftigte sich mit Jakob Böhme, Fechner, Fichte, Hegel, Eckhart von Hochheim, Fritz Mauthner, Spinoza und Tolstoi.
    xxx/ellauri128.html on line 559: Im Januar 1909 schloss er bei Berliner Vorträgen Rudolf Steiners mit diesem eine enge und dauerhafte Freundschaft. Um Steiners Vorträge zu hören, reiste er noch im selben Jahr nach Düsseldorf, Koblenz, Kristiania, Kassel und München. Im Mai trat er einen Monat nach Margareta der von Steiner geführten Deutschen Sektion der Theosophischen Gesellschaft bei. Bei der folgenden Spaltung dieser Körperschaft 1912/1913 blieb er auf der Seite Steiners und wurde Mitglied der Anthroposophischen Gesellschaft. 1909 übersetzte er auch Knut Hamsun, besuchte den Internationalen Theosophischen Kongress in Budapest und seinen Vater in Wolfshau, er reiste mit Margareta in den Schwarzwald und nach Obermais. Dort erkrankte er, wohl auch infolge der zahlreichen Reisen, an einer schweren Bronchitis. Ein Arzt deutete bereits auf den kurz bevorstehenden Tod hin. Morgensterns Zustand verbesserte sich jedoch wieder, und so heirateten er und Margareta am 7. März 1910.
    xxx/ellauri128.html on line 561: Drei Beispiele der besonderen Sprachkomik Christian Morgensterns:
    xxx/ellauri128.html on line 576: Jean Rostand, né le 30 octobre 1894 à Paris (17e arrondissement) et mort le 4 septembre 1977 à Ville-d´Avray (Hauts-de-Seine), était un écrivain, moraliste, biologiste, historien des sciences et académicien français. Très intéressé par les origines de la vie, il étudie la biologie des batraciens (grenouilles, crapauds, tritons et autres), la parthénogenèse, l´action du froid sur les œufs, et promeut de multiples recherches sur l´hérédité. Avec conviction et enthousiasme, il s´efforce de vulgariser la biologie auprès d´un large public (il reçoit en 1959 le prix Kalinga de vulgarisation scientifique) et d´alerter l´opinion sur la gravité et des problèmes humains qu´elle pose. Considérant la biologie comme devant être porteuse d´une morale, il met en garde contre les dangers qui menacent les humains lorsqu´ils jouent aux apprentis sorciers, comme les tenants de l´eugénisme. Toutefois, Rostand soutient une forme d´« eugénisme 'positif' », approuvant certains écrits d´Alexis Carrel et la stérilisation des personnes atteintes de certaines formes graves de maladies mentales, ce qui fut rapproché, après la guerre, de la loi nazie de 1933, et lui fut reproché dans un contexte où l´eugénisme est une idéologie encore répandue avec des auteurs comme Julian Huxley, premier directeur de l´UNESCO (1946-1948).
    xxx/ellauri128.html on line 578: Sir Julian Sorell Huxley FRS (22 June 1887 – 14 February 1975) was an English evolutionary biologist, eugenicist, and internationalist. He was a proponent of natural as well as unnatural selection, and a leading figure in the mid-twentieth century modern synthesis. He was secretary of the Zoological Society of London (1935–1942), the first Director of UNESCO, a founding member of the World Wildlife Fund, the president of the British Eugenics Society (1959-1962), and the first President of the British Humanist Association. Huxley came from the Huxley family on his father´s side and the Arnold family on
    xxx/ellauri128.html on line 582: evolution, and his father was writer and editor Leonard Huxley. Huxley´s mother was Julia Arnold (1862–1908), a graduate of Somerville College, Oxford, who had gained a First in English Literature there in 1882. Julia and Leonard married in 1885 and they had four children: Margaret (1899–1981), the novelist Aldous, Trevenen and Julian.
    xxx/ellauri128.html on line 584: British Eugenics Society oli Darwinin serkun Sir Francis Galtonin aivopieruja. Galton ei selvinnyt laajennetusta matematiikasta ja lääkärinopinnotkin jäi sitten kesken. Tehdäänpä sensijaan nazimeisingillä selvää muista misfiteistä! Galtonin veljexiin kuului mm iljexet Julian ja Aldous Huxley, H.G.Wells, Winston Churchill, Bertrand Russell ja Charles Darwin. "Man is gifted with pity and other kindly feelings; he has also the power of preventing many kinds of suffering. I conceive it to fall well within his province to replace Natural Selection by other processes that are more merciful and not less effective. This is precisely the aim of Eugenics.” Since wars begin in the minds of men and women, it is in the minds of men and women that the defences of peace must be constructed. (UNESCO)
    xxx/ellauri128.html on line 586: gender_688x358.jpg" height=200px"/>
    xxx/ellauri128.html on line 590: Max Ernst (2 April 1891 – 1 April 1976) was a German (naturalised American in 1948 and French in 1958) painter, sculptor, graphic artist, and poet. A prolific artist, Ernst was a primary pioneer of the Dada movement and surrealism. He had no formal artistic training, but his experimental attitude toward the making of art resulted in his invention of frottage—a technique that uses pencil rubbings of objects as a source of images—and grattage, an analogous technique in which paint is scraped across canvas to reveal the imprints of the objects placed beneath. He is also noted for his novels consisting of collages. Vitun tuhertaja. Onko hölmömpää kuin noi Maxin älynväläyxet? Se on yhtä puupää kuin Wolfram Rothin isäpuoli Ernst Rüdiger. Turmiolan Hannu on kyllä raapinut aforismikasaansa ihan pahnanpohjatkin. Oscar Wilden turauxet puolestaan on tyypillistä homopetteröintiä.
    xxx/ellauri128.html on line 595: Margaret Caroline Anderson (November 24, 1886 – October 19, 1973) was the American founder, editor and publisher of the art and literary magazine The Little Review, which published a collection of modern American, English and Irish writers between 1914 and 1929. The periodical is most noted for introducing many prominent American and British writers of the 20th century, such as Ezra Pound and T. S. Eliot in the United States, and publishing the first thirteen chapters of James Joyce's then-unpublished novel, Ulysses. A large collection of her papers on Gurdjieff's teaching is now preserved at Beinecke Rare Book and Manuscript Library, Yale University. She was blond, shapely, with lean ankles and a Scandinavian face. ... In 1916, Anderson met Jane Heap. The two became lovers. In early 1924, through Alfred Richard Orage, Anderson came to know of spiritual teacher George Ivanovitch Gurdjieff, and saw performances of his 'Sacred dances', first at the 'Neighbourhood Playhouse', and later at Carnegie Hall. Shortly after Gurdjieff's automobile accident, Anderson, along with Georgette Leblanc, Jane Heap and Monique Surrere, moved to France to visit him at Fountainebleau-Avon, where he had set up his institute at Château du Prieuré in Avon.
    xxx/ellauri128.html on line 597: The teachings of George Ivanovitch Gurdjieff played an important role in Anderson's life. Anderson met Gurdjieff in Paris and, together with Leblanc, began studies with him, focusing on his original teaching called The Fourth Way. Along with Katherine Mansfield and Jane Heap, she remains one of the most noted institutees of Gurdjieff´s, Institute for the Harmonious Development of Man, at Fontainebleau, near Paris, from October 1922 to 1924. Anderson studied with Gurdjieff in France until his death in October 1949, writing about him and his teachings in most of her books, most extensively in her memoir, The Unknowable Gurdjieff. By 1942 her relationship with Heap had cooled. Anderson sailed for the United States. Jane Heap had moved to London in 1935, where she led Gurdjieff study groups until her death in 1964. With her passage paid by Ernest Hemingway, Anderson met on the voyage Dorothy Caruso, widow of the singer and famous tenor Enrico Caruso. The two began a romantic relationship, and lived together until Dorothy´s death in 1955. Anderson returned to Le Cannet, and there she died of emphysema on October 19, 1973.
    xxx/ellauri128.html on line 602: La philosophie de Maritain embrasse de larges champs de la pensée : cognition, morale, métaphysique, arts et politique. Aika mitäänsanomaton jäbä. Sen "filosofia" on puhdasta sekoilua:
    xxx/ellauri128.html on line 604: Il est le promoteur d´un réalisme critique et d´une philosophie de l´être et de l´exister supérieure, d´après lui, aux philosophies de l´Un, du vrai, du bien, de la liberté, de la durée, de l´existence (coupée de l´essence). Le principe fondateur de cette doctrine de l´être est le principe d´identité qui justifie en droit une « raison d´être » intelligible (causalité, finalité). Du principe d´identité découlent toutes les catégories de l´être (essence/existence ; acte/puissance ; substance ; quantité ; qualité ; relation, etc.), d´où l´on déduit l´être même subsistant (Dieu) qu´Heidegger a confondu à tort selon lui avec un existant suprême. Ota tuosta nyt selvää.
    xxx/ellauri128.html on line 611: Adrian Henri (10 April 1932 – 20 December 2000) was a British poet and painter best remembered as the founder of poetry-rock group the Liverpool Scene and as one of three poets in the best-selling anthology The Mersey Sound, along with Brian Patten and Roger McGough. The trio of Liverpool poets came to prominence in that city´s Merseybeat zeitgeist of the 1960s and 1970s. He was described by Edward Lucie-Smith in British Poetry since 1945 as the "theoretician" of the three. His characterisation of popular culture in verse helped to widen the audience for poetry among 1960s British youth. He was influenced by the French Symbolist school of poetry and surrealist art. Aika nolla.
    xxx/ellauri128.html on line 615: Ben Hecht (28. helmikuuta 1894 New York, New York – 18. huhtikuuta 1964 New York) oli yhdysvaltalainen kirjailija, käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Hechtin vanhemmat olivat venäjänjuutalaisia siirtolaisia. Hän työskenteli lehtimiehenä Chicagossa ja vuonna 1921 julkaisi ensimmäisen romaaninsa Erik Dorn. Hollywoodiin hän siirtyi 1920-luvun puolenvälin jälkeen. Hecht teki paljon yhteistyötä kirjailija Charles MacArthurin kanssa. Yhteistyönä syntyi muun muassa näytelmä The Front Page, josta on myöhemmin tehty useita elokuvasovituksia. Hecht myös kirjoitti MacArthurin elämäkerran mutta vasta vuosi tämän kuoleman jälkeen. Hecht kritisoi Britannian toimintaa Palestiinassa ja tuki juutalaista vastarintaliikettä, minkä seurauksena hän nimensä poistettiin Britanniassa elokuvista useiden vuosien ajan.
    xxx/ellauri128.html on line 622: Maureen Patricia Duffy (born 21 October 1933) is an English poet, playwright, novelist and non-fiction author. Long an activist covering such issues as gay rights and animal rights, she campaigns especially on behalf of authors. She has received the Benson & Hedges Medal for her damn long writings.
    xxx/ellauri128.html on line 625: År 1907 gifte Munthe om sig med Hilda Pennington Mellor (1882-1967), en engelsk adelsdam 25 år yngre än han själv. Äktenskapet blev dock inte lyckligt men framgångsrikt. Munthe motsatte sig starkt nazismen, men förhandlade 1937 om att sälja sitt livsverk San Michele till Hermann Göring. Axel Munthes aska är strödd årligen i havet utanför Sveriges västkust. Axel Munthe har bott i Vimmerby som granne till Astrid Lindgren. Alla vi gräddarselbarn i Bullerbyn.
    xxx/ellauri128.html on line 628: Atkinson later moved on to study the work of Frege with the philosopher Charles Parsons.
    xxx/ellauri128.html on line 629: As an undergraduate, Atkinson read Simone de Beauvoir´s The Second Sex, and struck up a correspondence with de Beauvoir, who suggested that she contact Betty Friedan. Atkinson became an early member of Friedan´s National Organization for Women. Atkinson´s time with the organization was tumultuous, including a row with the national leadership over her attempts to defend and promote Valerie Solanas and her SCUM Manifesto in the wake of the Andy Warhol shooting. In 1968 she left the organization because it would not confront issues like abortion and marriage inequalities. She founded the October 17th Movement, which later became The Feminists, a radical feminist group active until 1973. By 1971 she had written several pamphlets on feminism, was a member of the Daughters of Bilitis and was advocating specifically political lesbianism. "Sisterhood," Atkinson famously said, "is powerful. It kills mostly sisters." The Daughters of Bilitis / b ɪ ˈ l iː t ɪ s /, also called the DOB or the Daughters, was the first lesbian civil and political rights organization in the United States. Bilitis is not cholitis nor Kari Matihaldi disease, but a fictional companion of Sappho.
    xxx/ellauri129.html on line 38: Carl Gustav Jung (* 26. Juli 1875 in Kesswil, Schweiz; † 6. Juni 1961 in Küsnacht/Kanton Zürich), meist kurz C. G. Jung, war ein Schweizer Psychiater und der Begründer der analytischen Psychologie. Carl Gustav Jung wurde 1875 in einem Dorf am Schweizer Ufer des Bodensees geboren. Carl Gustav Jung war der zweite Sohn des reformierten Pfarrers Johann Paul Achilles Jung (1842–1896) und seiner Frau Emilie (1848–1923), Tochter des Basler Antistes Samuel Preiswerk, in Kesswil, Kanton Thurgau. Der gleichnamige Grossvater Karl Gustav Jung (1794–1864) stammte ursprünglich aus Mainz; er emigrierte 1822 nach Basel und wirkte dort bis 1864 als Professor der Medizin, genauer hatte er einen Lehrstuhl für Anatomie, Chirurgie und Geburtshilfe an die Universität Basel inne. Carl Gustav war sechs Monate alt, als sein Vater, ein Bruder des Architekten Ernst Georg Jung, ins Pfarrhaus von Laufen nahe beim Rheinfall umzog. Vier Jahre später zog die Familie nach Kleinhüningen bei Basel, wo sein Vater eine Stelle als Pfarrer in der Dorfkirche Kleinhüningen antrat. Als er neun Jahre alt war, wurde seine Schwester Johanna Gertrud («Trudi») geboren. Nach dem Tod seines Vaters am 28. Januar 1896 musste Jung als junger Student für den Unterhalt seiner Mutter und seiner Schwester sorgen.
    xxx/ellauri129.html on line 40: In seiner frühen Studienzeit beschäftigte er sich u. a. mit Spiritismus, einem Gebiet, das damals, wie seine Biografin Deirdre Bair 2005 schrieb, «als mit der Psychiatrie verwandt» angesehen wurde. Sein Interesse für okkulte Phänomene wurde durch zwei unerklärliche parapsychologische Erscheinungen in seinem ersten Studiensemester geweckt: Ein plötzliches Zerreissen eines Tisches und sauberes Zerspringen eines Brotmessers habe er beobachtet.
    xxx/ellauri129.html on line 42: Jung spezialisierte sich auf Psychiatrie. Interesse an diesem Gebiet hatte er bereits aufgrund der Aufgaben seines Vaters Paul als Pastor und Konsulent der Psychiatrischen Universitätsklinik Basel (vermutlich von 1886/87 bis zu seinem Lebensende am 28. Januar 1896). Ausschlaggebend für Jungs Entscheidung war die Lektüre von Krafft-Ebings Lehrbuch der Psychiatrie für praktische Ärzte und Studierende, in dem Psychosen als «Krankheiten der Person» beschrieben werden, was für Jung «die beiden Ströme meines Interesses» als «gemeinsame[s] Feld der Erfahrung von biologischen und geistigen Tatsachen» verband. 1900 wurde Jung nach seinem Staatsexamen als Assistent von Eugen Bleuler in der Psychiatrischen Universitätsklinik Zürich in Zürich tätig. Während dieser Zeit entstand aus seinen Beobachtungen von schizophrenen Patienten in 1902 seine Dissertation Zur Psychologie und Pathologie sogenannter occulter Phänomene.
    xxx/ellauri129.html on line 44: Die Ergebnisse seiner Assoziationsexperimente, verknüpft mit den Überlegungen von Pierre Janet in Paris und Théodore Flournoy in Genf, brachten Jung zur Annahme der von ihm so genannten «gefühlsbetonten Komplexe». Er sah darin die Bestätigung von Sigmund Freuds Theorie der Verdrängung, die ihm die einzig sinnvolle Erklärung für solche sich autonom verhaltenden, aber dem Bewusstsein schwer zugänglichen Gedankeneinheiten war.
    xxx/ellauri129.html on line 46: Bei ihrer ersten Begegnung 1907 in Wien sprachen Freud und Jung dreizehn Stunden miteinander, wobei sowohl sehr ähnliche Interessen als auch bereits Differenzen sichtbar wurden: Freud habe Jung gebeten, «nie die Sexualtheorie aufzugeben». Ein früher Konfliktpunkt war ihre unterschiedliche Einstellung zu Religion und zum Irrationalen: Jung nahm sogenannte parapsychologische Phänomene ernst, während Freud diese «als Unsinn» ablehnte, selbst als sich nach Schilderung Jungs ein solches Phänomen (ein wiederholter Knall im Bücherschrank) am gemeinsamen Abend ereignet haben soll. Jung war enttäuscht über die Reaktion Freuds und schrieb sie dessen «materialistischem Vorurteil» zu. Freud schätzte es, dass Jung sich als «Christ und Pastorensohn» seiner Theorie anschloss. Erst Jungs «Auftreten [habe] die Psychoanalyse der Gefahr entzogen … eine jüdische nationale Angelegenheit zu werden», schrieb er in einem privaten Brief 1908. Freud sah in Jung den Stammhalter und Fortführer der Psychoanalyse und bezeichnete ihn als «Kronprinzen».
    xxx/ellauri129.html on line 48: Doch allmählich traten die Differenzen zwischen beiden deutlicher hervor. Ende 1912 führte dies zum Bruch, nachdem Jung sein Buch Wandlungen und Symbole der Libido publiziert hatte. Er kritisierte darin Freuds Libidobegriff, «der von der vorrangigen Bedeutung des Geschlechtstriebes ausging, welche aus der Kindheit des jeweiligen Individuums herrühre», während er der Auffassung war, «dass die Definition erweitert werden, der Libidobegriff ausgedehnt werden müsse, sodass auch universelle Verhaltensmuster, die vielen unterschiedlichen Kulturen in unterschiedlichen geschichtlichen Perioden gemein waren, von ihm erfasst würden». Freud erklärte daraufhin, «dass er die Arbeiten und Ausführungen der Schweizer nicht als legitime Fortsetzung der Psychoanalyse ansehen könne».
    xxx/ellauri129.html on line 52: Jungin "peetee" Antonia Wolff (1888–1953, genannt «Toni») oli sen wichtigste Mitarbeiterin und Geliebte, Kallen Zweitfrau, joka roikkui Kallen sepaluxessa eikä hellittänyt (ei Emmakaan (1885-1955), jonka kanssa Kallella oli liuta lapsia ja joka kirjoitti puhtaaxi sen paasauxet). Ihre bekannteste Veröffentlichung war ein Essay über die vier «Typen» oder Aspekte der weiblichen Psyche: die Amazone, die Mutter, die Hetaira und die Mediale Frau. Jungista tuli AÄGP:n arkkiterapeutti Kretschmerin luovuttua leikistä. Jung ei ollut ize ilminazi mutta (varmaan Freudille vielä kiukkuisena) puhui Deutsche Geististä ja JudenArzteista. Wotanin arkkityyppi ei Jungin mukaan siedä koukkunokkia. Jungin keikkuminen naziaidalla ei onnistunut: "Ich bin ausgerutscht", se sanoi jälkeenpäin. Emma veti pitemmän korren kuin Nummer 2, joka ehti kuolla 3v ennemmin vaikka oli 3v nuorempi. Mutta Kalle ize eli vielä pitkään molempien kuoltua! Aika juurakko.
    xxx/ellauri129.html on line 60: In seinen letzten Lebensjahren vertiefte Jung seine Forschungen über das kollektive Unbewusste, Alchemie und die Bedeutung der Religion für die Psyche. Nach kurzer Krankheit starb Jung sehr alt in seinem Haus.
    xxx/ellauri129.html on line 66: Als extravertiert bezeichnete Jung einen Menschen, dessen Verhalten auf die äussere, objektive Welt ausgerichtet und von ihr geleitet wird. Introvertierte Menschen sind dagegen auf ihre innere, subjektive Welt ausgerichtet und verhalten sich deren Anforderungen entsprechend. Da diese Differenzierung nicht ausreichte, entwickelte er ein Modell, bestehend aus vier Funktionen – Denken, Fühlen, Intuition und Empfinden – das, kombiniert mit dem Attribut introvertiert oder extravertiert, acht Möglichkeiten ergibt, aus denen sich je nach Paarung acht Typen zusammensetzen lassen. In seinem Werk Psychologische Typen von 1921 schrieb er darüber.
    xxx/ellauri129.html on line 68: extravertiertes Denken orientiert sich stark an objektiven und äusseren Gegebenheiten und ist oft, aber nicht immer an konkrete und reale Tatsachen gebunden. Personen mit diesem Typus haben ein hohes Rechtsbewusstsein und fordern gleiches von anderen. Dabei gehen sie teilweise kompromisslos vor, nach dem Motto «Der Zweck heiligt die Mittel»; eine konservative Neigung ist gegeben. Aufgrund der untergeordneten Gefühlsfunktion wirken sie oftmals gefühlsarm und unpersönlich.
    xxx/ellauri129.html on line 72: extravertiertes Empfinden ist eine vitale Funktion mit dem stärksten Lebenstrieb. Ein solcher Mensch ist realistisch und oft auch genussorientiert. Bei zu starkem Objekteinfluss kommt seine skrupellose und teilweise naiv-lächerliche Moral zum Vorschein. In Neurosen entwickelt er Phobien aller Art mit Zwangssymptomen und ist nicht fähig, die Seele des Objektes zu erkennen.
    xxx/ellauri129.html on line 74: extravertierte Intuition strebt nach Entdeckung von Möglichkeiten und opfert sich u. U. dafür auf; werden keine weiteren Entwicklungen gewittert, kann die Möglichkeit genauso schnell wieder fallengelassen werden. Dabei nimmt dieser Typ häufig nur geringe Rücksicht auf die Umgebung. Er lässt sich leicht ablenken, bleibt nicht lange genug bei einer Sache und kann deshalb zuweilen die Früchte seiner Arbeit nicht ernten.
    xxx/ellauri129.html on line 76: introvertiertes Denken schafft Theorie um der Theorie willen und ist wenig praktisch veranlagt. Es ist eher um Entwicklung der subjektiven Ideen als um Tatsachen bemüht. Andere Menschen werden oft als überflüssig oder störend empfunden, weswegen diese Typen als rücksichtslos oder kalt erscheinen. Dadurch besteht die Gefahr, dass sie sich isolieren.
    xxx/ellauri129.html on line 78: introvertiertes Fühlen ist schwer zugänglich und oft hinter einer banalen oder kindlichen Maske versteckt. Diese Menschen sind harmonisch unauffällig und zeigen wenig Emotionen, auch wenn diese erlebt werden; Emotionen sind bei ihnen nicht extensiv, sondern intensiv. In einer Neurose kommt ihre heimtückische, grausame Seite zum Vorschein.
    xxx/ellauri129.html on line 80: introvertiertes Empfinden führt zu charakterbedingten Ausdruckserschwerungen. Die Personen sind oft ruhig und passiv. Ihre künstlerische Ausdrucksfähigkeit ist dafür stark ausgeprägt. Sie bewegen sich in einer mythologischen Welt und haben eine etwas phantastische und leichtgläubige Einstellung.
    xxx/ellauri129.html on line 82: introvertierte Intuition kommt bei Menschen vor, die sich für die Hintergrundvorgänge des Bewusstseins interessieren. Nicht selten sind sie mystische Träumer oder Seher einerseits, Phantasten und Künstler andererseits. Sie versuchen ihre Visionen in ihr eigenes Leben zu integrieren. Im Falle einer Neurose neigen sie zur Zwangsneurose mit hypochondrischem Erscheinungsbild.
    xxx/ellauri129.html on line 206: Ostin 10v vanhan sleazyn novellikokoelman Viehe ja viettelys (2011) 50 sentillä Käpylän kirjaston poistohyllystä. Hinnassa oli ilmaa noin puoli egeä. Kirjan takana on X-sukupolven ex-nuorten novellistien varmaan ize kirjoittamia esittelyblurbeja.
    xxx/ellauri129.html on line 232: Korhosen teos Emme enää usko paraan valittiin vuoden 2016 Finlandia-palkintoehdokkaaksi. Pokaalin vei Jukka Viikilä voimattomalla Engel-akvarellilla.
    xxx/ellauri129.html on line 246: genes_lv_otras_fuentes_bzv2knh-kh4C--656x820@LaVanguardia-Web.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri129.html on line 290: Aino työskentelee päihde- ja mielenterveysongelmaisten asuntolassa, jossa eräs nuori asukas on joutunut vaikeuksiin. Jakautuneessa Suomessa kasvaneiden maailmat törmäävät, eikä siitä synny rikastavaa vuorovaikutusta. Eeron perimiehinen vaimonryöstötarina alkaa kuin omalakisesti toteuttaa itseään traagisin seurauksin.
    xxx/ellauri129.html on line 298: Riku Korhosen (s. 1972) romaanissa Emme enää usko paraan, uskomme rahaan on päähenkilöinä kaksi pariskuntaa: Eero ja Aino tyttärineen, Lari ja Eeva. Kirjan ensimmäiset pari sataa sivua kuvataan pariskuntien elämää Turun seudulla, Ispoisten omakotitaloalueella. Matti Samuel Mäkelä, suomalainen esseisti ja kirjailija arvosteli Rikun Finlandiaehdokkaan Hesariin. Kirjailija Matti Mäkelä kuoli 2019 – ”Hän painoi päänsä tyynyyn ja veti vii-mei-set hen-gen-ve-ton-sa”. – Hän oli sanonut, että pyörryttää, sisar kertoo Ilkalle ja Pohjalaiselle. Matti sairasti maxasyöpää. Mäkelä oli syntynyt vuonna 1951 Etelä-Pohjanmaalla. Mäkelä kasvoi lestadiolaisessa perheessä, jossa oli kova kuri mutta salliva ilmapiiri, kunhan tytöt tuli tehdyiksi. Para on suomalaisessa ja ruotsalaisessa kansanperinteessä tunnettu talon haltija, jonka tehtävä oli talon ja omistajansa auttaminen ja varallisuuden kasvattaminen.
    xxx/ellauri129.html on line 385: Riku Korhonen kirjoittaa Image-lehdessä että Riku Korhonen huolestui siitä, miten hän kohtelee työtovereitaan. Väkivaltarikollisten aivotoimintaa tutkinut psykologi Adrian Raine on väittänyt, että losangelesilaisilla keikkatyöntekijöillä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö oli yli kahdeksan kertaa yleisempi kuin muussa väestössä. Psykopaatteja heistä oli 13,5 prosenttia, lähes yhtä suuri osuus kuin vangeista. Raine selittää tuloksia keikkaduunarien taajaan vaihtuvilla työsuhteilla, jotka mahdollistavat muita hyväksikäyttävän ihmistyypin eli Volt- ym riistotyönantajien toiminnan.
    xxx/ellauri129.html on line 402: Nuoren kirjailijan vanhempien on vaikea hyväksyä, että yhteiskunta syyttää ongelmasta heitä, vaikka he ovat uurastaneet kuumeisesti hoivatakseen oireilevaa lastaan.
    xxx/ellauri129.html on line 416: Me valkoiset länsimaiset heteromiehet olemme sataviisikymmentä vuotta – haparoiden, myönnän – opetelleet eroon historiallisesta etuoikeudestamme väkivaltaan ja seksirikoksiin. Monet meistä ovat muuntuneet vilpittömiksi mieshegemonian kyseenalaistajiksi ja sensitiivisiksi yrttiharrastajiksi (en minä). Tiedän joidenkin kotimaisten mieskollegoideni nykyään välttävän kirjoittamista seksistä, jotta eivät näkökulmallaan loukkaisi naislukijoita ja kuulisi syyttelyä naisvihasta.
    xxx/ellauri129.html on line 437: "Smarra is an altogether brutal story, extravagantly supernatural, with a stong sexual undercurrent."
    xxx/ellauri129.html on line 443: Smarra gets two stars, both were disappointing chores to read. If you are considering taking up Smarra because you heard it was the earliest vampire story, I think you´re heading for disappointment. In a dream sequence, some undead creatures with sharpened teeth that like to drink blood are described, but nothing further. There´s no real vampire lore or any characterization of vampirism to sink one´s teeth into. I had a hard time figuring out the plot of Smarra, but I think it´s mostly about a man trying to wake up from bad dreams and finding out he can´t. The dreams are recounted vaguely, in terms of plot, but in excruciating detail, in terms of vision, none of which has its significance explained.
    xxx/ellauri129.html on line 445: I appreciate the novella has a plot, but this strength is not enough to overcome the story´s weaknesses, which for me were 1) overly long paragraphs of narrative--one went for almost six pages, and 2) a lack of understanding until almost halfway through the story what the stakes for the protagonist were.
    xxx/ellauri129.html on line 493: Mun penseet on mikäli mahd. vielä sekavampia kuin Balzacin.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 494: Naista panee epäilemään äijän oma petturointi.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 495: On julmaa kun nainen roikkuu koko ajan kuin pallo jalassa.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 496: Nainen on aina kiitollinen kun lähet vetämään. (Oma kokemus)Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 497: Naiset on kovia sättimään kilpasiskoja, me miehet ei.Paul BourgetMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 509: Naiset nauraa vaan niille miehille jotka kusettavat niitä.George CourelineMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 519: Onnellisilla ei ole historiaa.George EliotFFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 566: Naiset ovat liian intelligenttejä välittääxeen aatteista.Pete MenckenMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 568: Uskoisin et nainen on viimeinen elukka jonka mies kesyttää.George MeredithMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 570: Pojassa haluaa äiti tulla miehexi.Christian MorgensternMFUCK!
    xxx/ellauri129.html on line 607: Paul Courty Né le 8 Avril 1840 Décédé en 1892- Dramaturge et romancier français. Découvrez la biographie de Paul Courty , ainsi que des anecdotes, des citations de Paul Courty , des livres, des photos et vidéos.
    xxx/ellauri129.html on line 613: Francis Wiener de Croissant, né Edgar Franz Wiener à Bruxelles le 28 janvier 1877 et mort à Neuilly-sur-Seine le 8 novembre 1937, est un auteur dramatique, romancier et librettiste français. Francis de Croisset est issu d'une famille juive allemande. Son grand-père, Jacques Wiener (1815-1899), s'était installé vers 1835 à Bruxelles ; graveur, il créa le premier timbre belge. Le frère cadet de celui-ci, Léopold Wiener, se fit également connaître comme graveur, médailleur et sculpteur. Le père de Francis de Croisset, Alexandre Wiener (1848-1920), était peintre. L'un de ses oncles, Samson Wiener (1851-1914), fut sénateur à la chambre haute de Belgique et bourgmestre d'une commune bruxelloise. The whole family was known for their remarkable skinless wieners. Francis' innovation was to embed his Jewish wiener in a French croissant, creating the first hot-dog.
    xxx/ellauri129.html on line 615: At age 17, he rebelled against his parents' wishes that he take up a military career, and ran away to Paris. In 1901, his play Chérubin was produced at the Comédie-Française where Cécile Sorel (later the Comtesse de Ségur) made her debut in it. Jules Massenet set Chérubin to music and, in 1905, Mary Garden sang its première at the Opéra de Monte-Carlo.
    xxx/ellauri129.html on line 617: Son ami le journaliste Maurice de Waleffe (1874-1946) témoigne que, dès son arrivée à Paris, en 1897, il projetait, pour mieux s'intégrer à la société parisienne, de demander sa naturalisation, de changer de nom et de se faire baptiser et que le nom de Croisset était pour lui « le nom du village d'où Gustave Flaubert datait les volumes de sa correspondance1 ». En 1911, il obtint du Conseil d'État le changement de son nom pour celui de Wiener de Croisset. Francis de Croisset recherche le scandale avec des comédies d’une audace calculée, et devient, par son œuvre mais aussi par sa vie privée, omniprésent dans la presse du temps.
    xxx/ellauri129.html on line 619: Après avoir été fiancé avec Mlle Dietz-Monnin, petite-fille du sénateur Charles Dietz-Monnin, il rompt ses fiançailles et épouse, en 1910, Marie-Thérèse de Chevigné, veuve de Maurice Bischoffsheim (1875-1904), arrière-petite-fille par sa mère du marquis de Sade et mère de Marie-Laure de Noailles. Ils font aménager à partir de 1912 la villa Croisset à Grasse. À partir de 1934 et jusqu'à sa mort le 8 novembre 1937, il vécut avenue Gabriel à Paris. Élégant, brillant et mondain, il inspire à Marcel Proust la métamorphose de Bloch en Jacques du Rozier dans À la recherche du temps perdu. Tosi kova streeberi, joka antoi Marcelille kimmokkeen ruveta snobixi izekin.
    xxx/ellauri129.html on line 621: Il est le père de Philippe Wiener de Croisset, patron de presse (père de l'homme d'affaires Charles de Croisset) et de Germaine Wiener de Croisset, épouse de l'artiste peintre et critique d'art Roger Lannes de Montebello (1908-1986) et mère de Philippe Lannes de Montebello, qui fut pendant plus de trente ans directeur du Metropolitan Museum of Art de New York. This is how the hot-dog crossed the Atlantic and became a household pet in the U.S.
    xxx/ellauri129.html on line 624: En français. Couches semi-reliées. Les côtés marbrés. 131 pages. Ce titre est assez rare. Ils n'ont pas beaucoup de saletés. Les papiers de fin sont verts. Le couvercle arrière est bien fixé.
    xxx/ellauri129.html on line 633: Fontenelle sai kasvatuksensa jesuiitoilta. Hän vaihtoi aloittamansa asianajajanuran kirjalliseen. Ensin hän yritti Pariisissa traagisena ja paimenrunoilijana, mutta saavutti menestystä vasta Lukianoksen tyyliin kirjoitetuilla dialogeillaan Dialogues des Morts (1683). Oikean alansa hän kuitenkin löysi vasta ruvettuaan Anto Leikolaxi. Teos Entretiens sur la Pluralité des Mondes (1686) oli ensimmäinen onnistunut yritys yleistajuisesti esittää Kopernikuksen, Galilein ja Descartesin oppeja. Teos Histoire des oracles (1687) oli sivistyneitä varten tehty hollantilaiselta oppineelta Antonius van Dalelta nyysitty kirja, jossa Fontenelle joutui ristiriitaan kirkon kanssa. Pientä ironis-leikillistä kritiikkiä, joka nojas senaikaisen luonnontieteen perustuksiin. Markiisitar de Lambertin suuntaamääräävissä hienon maailman salongeissa Fontenellella oli suuri näkyvyys. Akatemiassa se aloitti akateemikkojen omakehuperinteen. Eipä siitä sen enempää.
    xxx/ellauri129.html on line 635: Esofagus pseudonyme de Pierre Faillet 1872-1933. Danse Macabre. Vai olixe George? FAGUS 2068 (pseudonyme de Georges Faillet). Né de parents français à Bruxelles le 22 janvier 1872, mort accidentellement à Paris le 9 novembre 1933. Notes biographiques : Il a occupé un emploi à la préfecture de la Seine. Il collabora dès vingt ans aux revues littéraires La Plume, La Revue blanche, La Revue de Champagne, L´occident, le Mercure de France, assuma la direction de la ... Tästä hemmosta ei ole edes nenänpäätä pinnalla. Enintään näppylä ja karva. Un volume in-8, broché, non coupé.
    xxx/ellauri129.html on line 637: Gerfaut Philippe pseudonyme de Marguerite Dardenne de La Grangerie. Pensées d´un sceptique. Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l´auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d´un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d´une grande fillette (Prix Lambert en 1890).
    xxx/ellauri129.html on line 638: Son mari, Albert Dardenne de la Grangerie, était fameux journaliste, rédacteur entres autres du Figaro et du Messager du Midi. Marguerite de la Grangerie fut avec son mari très liée au couple Gautier, Judith et Théophile. Elle était la petite-fille du duc de Persigny, propriétaire du chateau de Chamarande ou Théo séjourna en 1866. Ce dernier lui dédiera d’ailleurs deux sonnets dont « les poètes chinois… ». Usant de plusieurs pseudonymes tels que Philippe Gerfaut et Marie-Alix de Valtine, elle est l’auteur entre autres du roman Le passé de Claudie (1884), des Pensées d’un sceptique (1886) et de Belle et bonne histoire d’une grande fillette (Prix Lambert en 1890). Superbe exemplaire dans une reliure mosaïquée parfaitement établi par Louis Pouillet. Petites taches pâles sur le plat supérieur‎. Gerfaut puuttuu Vaakun hakemistosta.
    xxx/ellauri129.html on line 640: Maurice Houber Remarques sur l'amour ... Muu kuin etukansi ei ole ylittänyt google-kynnystä. Mitä ihmiset sanovat - Kirjoita arvostelu. Yhtään arvostelua ei löytynyt. E. Sancotin liha ja leikkele & cie, 1913. 1 works in 7 publications in 1 language and 175 library holdings. Samassa googlauxessa nousi pintaan Albert Ernest Nicholas Simms: St Paul and the Women's Movement. C.L.W.S. Pamphlets, Numero 3 / Church League for Women's Suffrage pamphlets. Kustantaja Church League for Women's Suffrage, 1913, ja Marital Power Exemplified in Mrs. Packard's Trial, and Self-defence from the Charge of Insanity, Or, Three Years' Imprisonment for Religious Belief, by the Arbitrary Will of a Husband: With an Appeal to the Government to So Change the Laws as to Protect the Rights of Married Women. By Elizabeth Parsons Ware Packard. The Authoress, 1893. 0 Arvostelut.
    xxx/ellauri129.html on line 646: Theophilus, however, held quite decisive religious beliefs. After many years of marriage, Elizabeth Packard outwardly questioned her husband's beliefs and began expressing opinions that were contrary to his. While the main subject of their dispute was religion, the couple also disagreed on child rearing, family finances, and the issue of slavery, with Elizabeth defending John Brown, which embarrassed Theophilus. What was worst, she also worked as a teacher in Jacksonville, Illinois.
    xxx/ellauri129.html on line 648: When Illinois opened its first hospital for the mentally ill in 1851, the state legislature passed a law that within two years of its passage was amended to require a public hearing before a person could be committed against his or her will. There was one exception, however: a husband could have his wife committed without either a public hearing or her consent. In 1860, Theophilus Packard judged that his wife was "slightly insane", a condition he attributed to "excessive application of body and mind". He arranged for a doctor, J.W. Brown, to speak with her. The doctor pretended to be a sewing machine salesman. During their conversation, Elizabeth complained of her husband's domination and his accusations to others that she was insane. Dr. Brown reported this conversation to Theophilus (along with the observation that Mrs. Packard "exhibited a great dislike to me"). Theophilus decided to have Elizabeth committed. She learned of this decision on June 18, 1860, when the county sheriff arrived at the Packard home to take her into custody.
    xxx/ellauri129.html on line 650: Elizabeth Packard spent the next three years at the Jacksonville Insane Asylum in Jacksonville, IL (now the Jacksonville Developmental Center). She was regularly questioned by her doctors but refused to agree that she was insane or to change her religious views. In June 1863, due, in part, to pressure from her children, who wished her released, the doctors declared that she was incurable and discharged her. Upon her discharge, Theophilus locked her in the nursery of their home and nailed the windows shut. Elizabeth managed to drop a letter complaining of this treatment out the window, which was delivered to her friend Sarah Haslett. Sarah Haslett in turn delivered the letter to Judge Charles Starr, who issued a writ of habeas corpus ordering Theophilus to bring Elizabeth to his chambers to discuss the matter. After being presented with Theophilus' evidence, Judge Starr scheduled a jury trial to allow a legal determination of Elizabeth's sanity to take place.
    xxx/ellauri129.html on line 656: The jury took only seven minutes to find in Elizabeth's favor. She was legally declared sane, and Judge Charles Starr, who had changed the trial from one about habeas corpus to one about sanity, issued an order that she should not be confined. "Scholar" Kathryn Burns-Howard quipped: "We will never know Elizabeth's true mental state or the details of her family life."
    xxx/ellauri129.html on line 660: With that, she did not go back to her former life, but became a national celebrity of sorts, publishing "an armload of books and criss-crossing the United States on a decades-long reform campaign", not only fighting for married women's rights and freedom of speech, but calling out against "the power of insane asylums". She became what some scholars call "a publicist and lobbyist for better insanity laws". As scholar Kathryn Burns-Howard has argued, Packard reinvented herself in this rôle, earning enough to support her children and even her estranged husband, from whom she remained separated for the rest of her life. Ultimately, moderate supporters of women's rights in the northern U.S. embraced her, weaving her story into arguments about slavery, framing her experience as a type of enslavement and even arguing in the midst of the Civil War that a county in the midst of freeing African-American slaves should do the same for others who suffered from abusive husbands. Some argue that she seemed oblivious to her racial prejudice in arguing that white women had a "moral and spiritual nature" and suffered more "spiritual agony" than formerly enslaved African-Americans. Even so, others say that her story provided "a stirring example of oppressed womanhood" that others did not.
    xxx/ellauri129.html on line 664: Elizabeth realized how narrow her legal victory had been; while she had escaped confinement, it was largely a measure of luck. The underlying social principles which had led to her confinement still existed. She founded the Anti-Insane Asylum Society and published several books, including Marital Power Exemplified, or Three Years Imprisonment for Religious Belief (1864), Great Disclosure of Spiritual Wickedness in High Places (1865), The Mystic Key or the Asylum Secret Unlocked (1866), and The Prisoners' Hidden Life, Or Insane Asylums Unveiled (1868). In 1867, the State of Illinois passed a "Bill for the Protection of Personal Liberty" which guaranteed that all people accused of insanity, including wives, had the right to a public hearing. She also saw similar laws passed in three other states. Even so, she was strongly attacked by medical professionals and anonymous citizens, unlike others such as Dorothea Dix, with her former doctor from the Jacksonville Insane Asylum, Dr. McFarland, who privately called her "a sort of Joan D'Arc in the matter of stirring up the personal prejudices". As such, Elizabeth's work on this front was "broadly unappreciated" while she was alive. She only received broader recognition, starting in the 1930s, by a well-known historian of mental illness, Albert Deutsch, and again in the 1960s from those who were "attacking the medical model of insanity".
    xxx/ellauri129.html on line 670: William Wilkie Collins (8 January 1824 – 23 September 1889) was an English novelist and playwright known for The Woman in White (1859), and for The Moonstone (1868), which has been posited as the first modern English detective novel. Born to the London painter William Collins and his wife, he moved with the family to Italy when he was twelve, living there and in France for two years and learning Italian and French. He worked initially as a tea merchant. After publishing Antonina, his first novel, in 1850, Collins met Charles Dickens, who became a friend and mentor. Some Collins work first appeared in Dickens's journals Household Words and All the Year Round. They also collaborated on drama and fiction. Collins gained financial stability and an international following by the 1860s, but began to suffer from gout and became addicted to the opium he took for the pain, so that his health and writing quality declined in the 1870s and 1880s. Collins was critical of the institution of marriage: he split his time between widow Caroline Graves – living with her for most of his adult life, treating her daughter as his – and the younger Martha Rudd, by whom he had three children.
    xxx/ellauri129.html on line 673: Étienne Jodelle est un poète et dramaturge français, né en 1532 et mort en juillet de 1573 à Paris. Membre de la Pléiade, il s´efforcera de revitaliser les principes du théâtre antique à la Renaissance. Il est le premier à introduire l´alexandrin dans la tragédie à son époque, notamment avec Cléopâtre captive, la première tragédie à l´antique, ainsi que L´Eugène dans la comédie, reconnu comme un précurseur du théâtre qui naît dans la seconde moitié du XVIe siècle, une période convulsive qui verra ses incertitudes incarnées dans son œuvre L´Eugène est une comédie humaniste d´Étienne Jodelle, représentée pour la première fois en 1553, à l´Hôtel de Reims, en même temps que Cléopâtre captive. C´est la première comédie à l´antique en langue française, même si certains de ses éléments sont encore proches de la farce : en cela, elle constitua un moment fort dans l´histoire de la Pléiade. Jodelle on piipunrassin näköinen.
    xxx/ellauri129.html on line 687: D´un geste poisseux et bête Törkeällä ja typerällä eleellä
    xxx/ellauri129.html on line 688: Elle arrange ses jupons: Piika järjestelee alushameita:
    xxx/ellauri129.html on line 703: bergers, bergères de Watteau, Watteaun paimenten ja paimenettarien,
    xxx/ellauri129.html on line 709: George Meredith (12. helmikuuta 1828 Portsmouth, Englanti – 18. toukokuuta 1909 Box Hill, Surrey, Englanti) OM, oli viktoriaanisen ajan englantilainen kirjailija ja runoilija. Meredith syntyi Portsmouthissa Englannissa laivastoupseerin poikana. Hänet lähetettiin 14-vuotiaana herrnhutilaiseen kouluun Saksaan Neuwiediin, jossa hän oli kaksi vuotta. Meredith opiskeli oikeustiedettä tavoitteenaan asianajajan ammatti. Hän jätti lukunsa kesken ja alkoi opiskella journalismia sekä kirjoittaa runoja. Vittu näitä juristi-dropouteja piisaa kirjailijapiireissä.
    xxx/ellauri129.html on line 714: Meredithin ensimmäinen varsinainen menestysteos oli romaani Diana of the Crossways, joka julkaistiin vuonna 1885. — Hänen ystäviinsä kuuluivat kirjailijoista muun muassa Dante Gabriel Rossetti, Algernon Charles Swinburne ja Honoré de Balzac.
    xxx/ellauri129.html on line 725: Nodierin kaunokirjalliset teokset ovat sekä narratiivisia että bibliografisia, kuten teos Mélanges tirés d´une petite bibliothèque, jonka ensimmäinen osa ilmestyi 1829. Kertomuksista huomattavimpia ovat Infernaliana (1822), Smarra, ou les démons de la nuit (1821), Trilby, ou le lutin d´Argail (1822), Histoire du roi de Bohême et de ses sept châteaux (1830), La Fée aux miettes (1832), Inès de las Sierras (1837), Les quatre talismans et la légende de soeur Béatrix (1838). Sanakirjan Dictionnaire universel de la langue française (1823) arvellaan syntyneen ryhmätyönä, vaikka se on julkaistu Nodierin nimissä.
    xxx/ellauri129.html on line 727: Nodierin kirjoitukset luonnonhistoriasta sisältävät useita hyönteistiedettä koskevia aiheita, kuten Dissertation sur l’usage des antennes dans les insectes (1798) ja Bibliographie entomologique (1801). Kielitiedettä käsittelevät Nodierin teokset ovat Dictionnaire raisonné des onomatopoées de la langue française (1808), Dictionnaire universel de la langue française (1823), Examen critique des dictionnaires de la langue française (1828) ja Notions élémentaires de linguistique (1834).
    xxx/ellauri129.html on line 734: Peter Nygårds vänner tex Aira Samulin känner sig lite obekväma om Peters svarta sida. Peter Nygårds aptit på unga kvinnor var bottenlös. Peter Nygård var en skitstövel, säger en ex-anställd. Men nu avslöjer HBL Peters gula sida! Peter Nygård ser ut som en av de kinesiska hjältarna i Marvels nya film. Peter Nygård i sina jetset-millionär-modekungadagar såg ut precis som Ronny Chieng med Akwafina, spelandes Jon-Jon i Marvel´s fantasifilm Tio ringar. Peter sku säkert ha betalt Awkwafinas tandläkarräkningar. Jag med! After Hours, Awkwafina Gets Naked And Watches ASMR Videos. But she has not leaked them as yet, aw shucks. (Autonomous Sensory Meridian Response (ASMR) is a pleasurable, tingling sensation usually felt in the brain, but can spread to the rest of the body. It frequently occurs when watching things such as demonstrations, foreign accents, explanations, naked Asian ladies, etc., and it´s a generally wonderful feeling. I´ve experienced ASMR all my life, but never knew it had a name until now, so hooray I guess!)
    xxx/ellauri129.html on line 738: ge.php?uuid=65f3651e-3984-435d-b150-32ae54f34841&type=preview&source=65f3651e-3984-435d-b150-32ae54f34841&function=hardcrop&width=1200&height=675&q=80" height="200px" />
    xxx/ellauri129.html on line 764:

  • ge_Borrow" title="George Borrow">George Henry Borrow

    • xxx/ellauri129.html on line 780:
  • ge" title="Samuel Taylor Coleridge">Samuel Taylor Coleridge

    • xxx/ellauri129.html on line 786:
  • ge_Crabbe" title="George Crabbe">George Crabbe

    • xxx/ellauri129.html on line 794:
  • geworth" title="Maria Edgeworth">Maria Edgeworth

    • xxx/ellauri129.html on line 795:
  • ge_Eliot" title="George Eliot">George Eliot

    • xxx/ellauri129.html on line 807:
  • ge_Gissing" title="George Gissing">George Gissing

    • xxx/ellauri129.html on line 846:
  • ge_Meredith" title="George Meredith">George Meredith

    • xxx/ellauri129.html on line 868:
  • ge_Bernard_Shaw" title="George Bernard Shaw">George Bernard Shaw

    • xxx/ellauri129.html on line 883:
  • gernon_Charles_Swinburne" title="Algernon Charles Swinburne">Algernon Charles Swinburne

    • xxx/ellauri129.html on line 885:
  • ge" title="John Millington Synge">John Millington Synge

    • xxx/ellauri130.html on line 57: CHEAT for money EAT genitals HURT a pet LAUGH at god
    xxx/ellauri130.html on line 66: CHEAT your boss EAT with fingers KILL a pet LOOK OUT for nr. 1
    xxx/ellauri130.html on line 158: Huomattavaa moraalisissa rajoituxissa on että ne on nimenomaan moraalisia (mos=tapa) sekä eettisiä (ethos=tapa), eli ne koskee maan tapoja. Yksittäinen teko kutakin tyyppiä voi olla hyvinkin perusteltua, ongelmana on vaan miten käy jos sellaiset otetaan tavaxi. Jos kaikki seisoskelisivat kadunkulmissa, kukaan ei pääsisi kulkemaan.
    xxx/ellauri130.html on line 159: Blankolisenssien väärinkäytöxistä tulee ongelma, joka useamminkin on apinoiden keskuudessa leviävä luottamuspula kuin yxittäinen teko ja sen seurauxet. Esim. jonkun tarpeettoman apinan mutustelu voisi olla hyvinkin maittavaa, mutta sitten pitäs jokaisen koko ajan olla varuillaan, missä jonkun toisen haarukka ja veizi luuraavat. Tai eutanasia, hieno asia niille joilla on siihen tarvetta, mutta entäpä jos tarvizija onkin köyhä perijä? Vanhuxet nukkuisivat yönsä huonosti. Tytärpuolen bylsinnästä tykkää kuka tahansa, paizi tytär ja sen siihen panostanut suku. Jos pussiin pääsee pujahtamaan väärä makkara, on Niiskujen suvun suunnitelmat pilalla. Paras pitää muumipappaa silmällä. Jne. jne.
    xxx/ellauri130.html on line 170: Credo quia absurdum is a Latin phrase that means "I believe because it is absurd", originally misattributed to Tertullian in his De Carne Christi. It is believed to be a paraphrasing of Tertullian's prorsus credibile est, quia ineptum est which means "It is completely credible because it is unsuitable", or certum est, quia impossibile which means "It is certain because it is impossible". These are consistent with the anti-Marcionite context. Early modern, Protestant and Enlightenment rhetoric against Catholicism and religion more broadly resulted in this phrase being changed to "I believe because it is absurd", displaced from its original anti-Marcionite to a personally religious context.
    xxx/ellauri130.html on line 174: Marcion of Sinope (/ˈmɑːrʃən, -ʃiən, -siən/; Greek: Μαρκίων [note 1] Σινώπης; c. 85 – c. 160) was an early Christian theologian, an evangelist, and an important figure in early Christianity.Marcion preached that the benevolent God of the Gospel who sent Jesus Christ into the world as the savior was the true Supreme Being, different from and opposed to the malevolent demiurge or creator god, identified with the Hebrew God of the Old Testament. He considered himself a follower of Paul the Apostle, whom he believed to have been the only true apostle of Jesus Christ, a doctrine called Marcionism. Marcion published the earliest extant fixed collection of New Testament books, making him a vital figure in the development of Christian history.[citation needed] Early Church Fathers such as Justin Martyr, Irenaeus, and Tertullian denounced Marcion as a heretic, and he was excommunicated by the church of Rome around 144. He published the first known canon of Christian sacred scriptures, which contained ten Pauline epistles (the Pastoral epistles weren't included) and a shorter version of the Gospel of Luke (the Gospel of Marcion). This made him a catalyst in the process of the development of the New Testament canon by forcing the proto-orthodox Church to respond to his canon. Varmaan Marcion oli sitten yhtä persepää kuin Puovoli.
    xxx/ellauri130.html on line 219: Yxinäisyys on herran odotushuone."Walt Savage" LandorMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 226: J. on selittämätön eikä häntä voida tuntea.OrigenesMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 239: Kristinuskon keskeisnäkemys on synti.August Wilhelm von SchlegelMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 252: Usko on ihmishengen pohjavesi.Sakari TopeliusMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 266: Entäs Turmiolan Tommi? Sillä nää uskonkymysyxet nousee tosiaan vasta kuopan reunalla. Uskonto ja kuolema on tietysti alun alkaen jo vanhat kamut. Eka töräys on referaatti Pascalin vedosta, eli et jumalan turvalle vedon lyönyt voi hävitä vain panoxen, voittokertoimella ääretön. Kiitos osanotosta mutta tämä arpa ei voita. On tässä kyllä eräitä ongelmia siltikin. Jos todennäköisyys on nolla, odotusarvo ei ole ääretön vaan nolla. Sitäpaizi mitä jos ravit voittaa Allahin razukko? Pitäis sijoittaa kaikille yhtä epätodennäköisille kontendereille jotka lupaa ikuista osinkoa, mistä ne eivät enää yhtään tykkääkään. Saattaa tulla näpeille joka iikalta. Ei hemmetti, ei tää kyllä pelitä.
    xxx/ellauri130.html on line 286: Voisin osoittaa J:n olemassaolon tilastollisesti. Vale, emävale, tilasto.George GallupMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 330: Ideologiat ja uskonnot käyvät alibeista, ne pyhittävät keinot.Eugene IonescoMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 338: Mulla on joku Ionescon näytelmä, olen lukenutkin se. Siinä oli jotain huvittavaa sarvikuonoista, ne piti jotain hassua ääntä kun ne laukkasivat kaduilla. Märisi? No joo. Loput olen jo unohtanut. Cioran tapasi Eugenen Bukarestissa. Niin ja Mircea Eliaden, josta Saul Bellow teki pilkkaa jossain kirjassa. Mircealla oli jotain hämäriä nazitaustoja.
    xxx/ellauri130.html on line 355: Elämä on tragedia koska se päättyy kuolemaan eikä Divina Comoediaan. Alfred "Bugger it" AustinMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 382: Ken tietää, ehkä kuolema onkin elämää ja elämä on kuolemaa?Euripides, katkelma roskiinmenneestä tragediastaMKILL!0
    xxx/ellauri130.html on line 396: Ihmisen täytyy tunkeutua elämän läpi niinkuin kasvin lannan läpi.Hebbel, TagebücherMKILL!9
    xxx/ellauri130.html on line 424: On pahempiakin kohtaloita kuin kuolema, esim. väkisinmakuu."Savage" LandorMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 425: Elämä on lipas."Savage" LandorMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 426: Onnellisin päänalus on kuoleman rypistämä."Savage" LandorMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 470: Jos ihmisellä olisi kuonpuoleisessa muisto tämänpuoleisesta, täytyisi hänellä vielä olla jäljellä maallinen ajatuxenjuoxunsa.Jean Paul, Vorläufige GedankenMKILL!0
    xxx/ellauri130.html on line 529: Izemurha ei ole rohkeuden vaan pelkuruuden merkki, joskin vähäisen.Otto WeiningerMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 538: Albumiin 128 ostin egellä Koskueen romukaupasta Vitunkoskijan tiiliskiven Valeltava viisuaus, ja 150 albumia myöhemmin, ostin siitä uuden kopion! Historia toistaa izeään, te mukana! Tämä uusi kopio on pienempi, viisaudet istuvat siinä tiiviimmin. Taidan panna Koskueen edition kiertämään.
    xxx/ellauri130.html on line 549: Alfred Austin P.L. (30 May 1835 – 2 June 1913) was an English poet who was appointed Poet Laureate in 1896, after an interval following the death of Tennyson, when the other candidates had either caused controversy or refused the honour. It was claimed that he was being rewarded for his support for the Conservative leader Lord Salisbury in the General Election of 1895. Austin´s poems are little-remembered today, his most popular work being prose idylls celebrating nature. Austin oli aika lailla Unlucky Alfin näköinen. Bugger it. With my luck, they nominate me as Poet Laureate. Austin was caricatured as "Sir Austed Alfrin" by L. Frank Baum in his 1906 novel John Dough and the Cherub. He was also the subject of a Vanity Fair cartoon by Spy published on 20 February 1896.
    xxx/ellauri130.html on line 562: Valmistuttuaan maisteriksi Leipzigista Seume meni 1792 venäläisen kenraalin Otto Henrik Igelströmin sihteeriksi ja 1793 luutnantiksi Venäjän palvelukseen. Elämänsä myöhempinä vuosina hän teki pitkiä matkoja ja kävi jopa Suomessa ja Ruotsissa. Kirjoitukset ovat jossain määrin yksipuolisia. Muita tunnetumpia ovat Gedichte (1801), Spaziergang nach Syrakus (1802) ja murhenäytelmä Miltiades (1808) sekä omaelämäkerta, jota jatkoi omasta puolestaan Christian August Heinrich Clodius (1813). Kootut teokset Sämtliche Werke ilmestyivät 12-osaisena 1826. Haukotuttava tylsimys.
    xxx/ellauri130.html on line 566: Otto Weiß (1849 - 1915), Wiener Musiker und Feuilletonist. Keine Wikipedia-Seite, aber doch 509 witzige Zitate von Otto Weiß. Grabschrift: "Bleib stehen, o Wanderer! Hier liegt ein Mensch, der in der Blüte seines Lebens viel zu spät starb!" Haha. LOL.
    xxx/ellauri130.html on line 579: Myös Vilpittömän Nahkurin Runous-nettiradion kuudes sarja on juuri alkanut, ja tämän päivän jaksossa entinen runoilijapalkinnon saaja Carola Anna Tussua pohtii lähetysennusteen rukousmaista laatua: ‘There’s never been a time when you could just say anything’: Frank Skinner on free speech, his bullying shame – and knob [kyrvännuppi] jokes. This poetry-loving, religious knob has deep regrets about some of his comedy: either the standup comic has grown up, or he was never as laddish as his image suggested. Nearing death and last judgment, he is hoping to perform a “cleaner, cleverer” kind of act, one that would let him look straight at the crowd and – perhaps for the first time in his life – not see anybody squirming in their seat in discomfort. “It was a struggle,” the 65-year-old says with a grin, “because I realised that I seem to think in knob jokes. And I have done since I was about 13. In the West Midlands, that was how people communicated!”
    xxx/ellauri130.html on line 581: 30 Years of Dirt is not, then, a compendium of Skinner’s best sex gags – of which there have been plenty over the years. Rather, it’s a comedic journey through his attempt to de-smutify his brain for the modern woke audience, a kind of personal challenge: can he even be funny without talking about penises? (No, he gets boring as a prayer book.)
    xxx/ellauri130.html on line 585: So the other day, he blacked up as [black footballer] Lee for a sketch, complete with a pineapple to represent his hair. Boy that went down in the colored audience! Skinner has been that funny for as long as he can remember as far as he can remember. He has a masters in English literature; he is a practising Roman catholic. What a laugh. Skinner once had a chat with Eddie Izzard about what they could share about their lives on stage. It was fine for Izzard to discuss wearing women’s clothes, but as for Skinner’s own religious beliefs about God's knob? God, no. Too shameful.
    xxx/ellauri130.html on line 587: But recently that position has shifted a little. Last year he published A Comedian’s Prayer Book, which features him talking to the supreme being in his typically down-to-earth way (“I always liked thinking Jesus' knob hung out from women's clothes with sinners. It made me feel potentially understood”). “One of the things religion has suffered from is being spoken of in grave terms constantly. I seriously think it is a joke." Another boring thing about Skinner: he’s been a teetotaller since he reached his 60s. He got a kid at 55, who must now be, wait, 35? No, Buzz is just 10. I have only recently realized I'm not the main character here, but just an extra in a bigger scene. “Hitting kids … that’s another of those things that have stopped,” Evolution is what Skinner is all about – animals can change and they can grow, it just takes millions of years. When he made his jokes about racism and homophobia, he says, there was a slight backlash from the left. They hadn't stopped hitting lads, the sods. Frank Skinner’s 30 Years of Dirt is at the Assembly Roxy, Edinburgh, from 4 to 28 August. For more information and tickets go to frankskinnerlive.com.
    xxx/ellauri130.html on line 591: A dog is not intelligent. Never trust an animal that’s surprised by its own farts.
    xxx/ellauri130.html on line 599: You know you’re getting old when, after they’ve cut your hair, the barber asks: ‘Do you want me to trim your ears as well?’.
    xxx/ellauri130.html on line 603: My mate has the campest walk ever. We did a sponsored 13-mile walk once and I tied his shoelaces together as a joke. He didn’t even notice.
    xxx/ellauri130.html on line 611: Carmen Sylva: Gedanken einer Königin – Les pensées d'une reine. Gesammelte Aphorismen in deutscher und französischer Sprache und Epigramme der Königin Elisabeth von Rumänien, geborene Prinzessin zu Wied (1843–1916). Herausgegeben und mit einem Vorwort von Silvia Irina Zimmermann. ibidem-Verlag, Stuttgart 2012, ISBN 978-3-8382-0385-0 (Studienausgabe).
    xxx/ellauri130.html on line 615: Von 1857 bis 1860 war Georg Sauerwein ihr Hauslehrer, mit dem sie bis zu dessen Tod Briefkontakt hielt. In diese Zeit geht ihr Pseudonym Carmen Sylva zurück (Sauerwein nannte sich Sylvaticus). Schon als junges Mädchen schrieb sie kleine Gedichte. Zuweilen äußerte sie den Wunsch, Lehrerin zu werden, was aber für sie damals nicht standesgemäß war. Ihre Eltern jedoch förderten ihre Begeisterung für Musik, sodass sie sogar von Clara Schumann, die im Schloss der Eltern ein Konzert gab, Klavierstunden erhielt. Nicht ganz dasselbe, aber schon etwas.
    xxx/ellauri130.html on line 617: Im Februar 1861 lernte sie am Hof in Berlin den Offizier Prinz Karl Sehr Eitel Friedrich von Hohenzollern-Sigmaringen, den späteren König von Rumänien, kennen und heiratete ihn 1869. Sie hatten eine gemeinsame Tochter, Maria, die bereits 1874, mit nur drei Jahren, starb.
    xxx/ellauri130.html on line 619: 1869 ging sie mit ihrem Ehemann nach Rumänien, wo dieser 1881 als Karl I. zum König gekrönt wurde. Sie hatte bereits zuvor zu schreiben begonnen und wurde bald als „dichtende Königin“ unter ihrem Pseudonym Carmen Sylva bekannt. In einem sehr frühen Gedicht erklärt sie dies folgendermaßen: Carmen bedeutet das Lied und Sylva der Wald.
    xxx/ellauri130.html on line 624: Carmen Sylva legte bei der Veröffentlichung ihrer Werke großen Wert auf die Ausstattung der Bücher. Die Literaturkritik beurteilte diese, falls überhaupt, sehr zurückhaltend. Um den Skandal zu vertuschen, wurde sie daraufhin offiziell als geistesgestört hingestellt. Selber zeigte sie sich so oft wie möglich in prächtig gestickten rumänischen Trachten.
    xxx/ellauri130.html on line 633: The Scriblerus Club was an informal association of authors, based in London, that came together in the early 18th century. They were prominent figures in the Augustan Age of English letters. The nucleus of the club included the satirists Jonathan Swift and Alexander Pope. Other members were John Gay, John Arbuthnot, Henry St. John and Thomas Parnell.
    xxx/ellauri130.html on line 640: Kylmä olen hikinen. Mitähän iskä sanoo?Georges Bizet, v.s.MKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 642: On vain 1 filosofinen ongelma: izemurha.Albert CamusMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 648: Haudatkaa mut pystyyn perse Saxaan päin.Georges Clemenceau, v.s.MKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 650: Ongelma ei ole elämä k:n jälkeen vaan ennen sitä. Kiire, kiire.Hugh CudclippMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 653: Apinayxilö on vaan tilapäinen säilytyspaikka geneettiselle ainexelle.Rolf EdbergMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 676: Eläviä on enemmän kuin kuolleita ja lisää tuppaa joka perseestä.Eugene Ionesco (not)MKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 677: Kun kuolet toiset nauraa seinän takana, muttei sulle.Jevgeni JevtusenkoMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 699: K. on enempi jälkeenjäävien ongelma.Thomas MannMKILL!
    xxx/ellauri130.html on line 765: Christine Chubbuck (August 24, 1944 – July 15, 1974) was an American television news reporter who worked for WTOG and WXLT-TV in Sarasota, Florida. She was the first person to die by suicide on a live television broadcast. She lamented to co-workers that her 30th birthday was approaching, and she was still a virgin who had never been on more than two dates with a man. Co-workers said she tended to be brusque and defensive whenever they made friendly gestures toward her. She was self-deprecating, criticizing herself constantly and rejecting any compliments others paid her. The film reel of the restaurant shooting had jammed and would not run, so Chubbuck shrugged it off and said on-camera, "In keeping with the WXLT practice of presenting the most immediate and complete reports of local blood and guts news, TV 40 presents what is believed to be a television first. In living color, an exclusive coverage of an attempted suicide." She drew the .38-caliber Smith & Wesson Model 36 revolver and shot herself behind her right ear. Chubbuck fell forward violently and the technical director faded the broadcast rapidly to black. "The crux of the situation was that she was a 29-year-old girl who wanted to be married and who wasn't," Simmons said in 1977.
    xxx/ellauri130.html on line 767: Paul Claudel, né le 6 août 1868 à Villeneuve-sur-Fère (Aisne), et mort le 23 février 1955 à Paris, est un dramaturge, poète, essayiste et diplomate français, membre de l´Académie française. Il est le frère de la sculptrice Camille Claudel. Paul est le frère cadet de Louise Claudel, pianiste, née en 1866, et de la sculptrice Camille Claudel, laquelle réalisera en 1884 son buste « en jeune Romain »
    xxx/ellauri130.html on line 770: Toinen keskustelua aiheuttanut teema liittyy Camille Claudelin kolmikymmenvuotiseen sairaalajaksoon, vuodesta 1913 vuoteen 1943, jolloin sisar lopulta menehtyi. Sekä osa lahjakasta taiteilijaa hoitaneista lääkäreistä että tapausta myöhemmin selvittäneet tahot ovat kyseenalaistaneet suljetun psykiatrisen hoidon välttämättömyyden. Perheen kanta ratkaisi Camillen kohtalon. Sisareen syvän intohimoisesti kiintyneen, mutta hänen elämänvalintansa ongelmallisiksi kokeneen Paulin osuutta päätökseen pidetään keskeisenä.
    xxx/ellauri130.html on line 772: Georges Clemenceau, amateur de littérature et lui-même écrivain, a laissé cette sévère appréciation de la prose claudélienne:
    xxx/ellauri130.html on line 774: J'ai d'abord cru que c'était un carburateur et puis j'en ai lu quelques pages — et non, ça n'a pas carburé. C'est des espèces de loufoqueries consciencieuses comme en ferait un Méridional qui voudrait avoir l'air profond.
    xxx/ellauri130.html on line 776: Pendant la guerre d’Espagne, Claudel apporta son soutien aux franquistes. Devant la Seconde Guerre mondiale, Claudel est initialement peu convaincu par le danger que représente l'Allemagne nazie. Il s'inquiète davantage de la puissante Russie, qui représente selon lui une « infâme canaille communiste ». Claudel expliqua ses flatteries à Pétain par l'approbation d'une partie de sa politique (lutte contre l'alcoolisme, appui aux écoles libres). Il est meilleures amis avec Francois Mauriac.
    xxx/ellauri134.html on line 86: Joo alkaahan tässä olla kuuma, muttei sitä niin huomaa kun istuu ize padassa. Ei pidä liezoa ilmastoahdistusta, sanoo Hoblan Torsten Hårfager, jota Pigita komppaa produssa. Varuixi ostin Arabian poistohyllystä 50 sentillä nuhjaantuneen Tiemestarin.
    xxx/ellauri134.html on line 102: Netflix, Binge-watch as per Sunsigns
    xxx/ellauri134.html on line 111: Jester, Jungian Archetypes, Leo, Lover, persona, Pisces, Rebel, Ruler, Sage, Sagittarius,
    xxx/ellauri134.html on line 125: Netflix, Binge-watch as per Sunsigns
    xxx/ellauri134.html on line 157: Sage
    xxx/ellauri134.html on line 274: Talent: compassion, generosity
    xxx/ellauri134.html on line 285: Desire: to prove one’s worth through courageous acts
    xxx/ellauri134.html on line 295: Talent: competence and courage
    xxx/ellauri134.html on line 298: Jellona on liimaantunut tulimerkki, niet Leon arkkimandriitta on Kurko. Majoneesinen, istuu sen valtaistuimella, kiillottaen alamaisiaan ja yhtä hyvin izeään kiillollaan. Ne on julkeita, intelligenttejä, lämpimiä ja rohkelikkoja.
    xxx/ellauri134.html on line 308: Goal: to use intelligence and analysis to understand the world.
    xxx/ellauri134.html on line 312: Strategy: seeking out information and knowledge; self-reflection and understanding thought processes.
    xxx/ellauri134.html on line 316: Talent: wisdom, intelligence.
    xxx/ellauri134.html on line 350: Desire: revenge or revolution
    xxx/ellauri134.html on line 360: Talent: outrageousness, radical freedom
    xxx/ellauri134.html on line 386: Fear: getting trapped, conformity, and inner emptiness
    xxx/ellauri134.html on line 424: Desire: to get to paradise
    xxx/ellauri134.html on line 469: Netflix, Binge-watch as per Sunsigns
    xxx/ellauri136.html on line 59: Joko liberaali lakkasit makaamasta vaimoasi lievää törkeämmin väkisten? Onko hiän nyt katkeroitunut? Kysymys-ja vastauspalsta Quoran perusti 2009 kaksi entistä Facebookin työntekijää, Charlie Cheever ja Adam D'Angelo. Sivusto avautui 4. tammikuuta 2010, ensin vain kustuille jäsenille.
    xxx/ellauri136.html on line 60: Forbesin toimittaja Alex Konrad pohti rahoittajan Tiger Globalin motiiveja. Oliko sen hyvin pitkään tuottamattomassa investoinnissa altruistisia tarkoitusperiä, vai luottiko sijoitusyhtiö joskus kaukana tulevaisuudessa tuleviin voittoihin? Bodnickin mukaan Quora pyrki pääsemään rahastamaan palvelusta keskipitkällä aikavälillä, mutta ei ollut menemässä pörssiin useisiin vuosiin.
    xxx/ellauri136.html on line 76: Lolita by Vladimir Nabokov - probably due to my research interest in narratives. Nabokov is a master of narration. Manipulation of sympathy through the power and beauty of language at its best.
    xxx/ellauri136.html on line 78: Animal Farm by George Orwell - as a reminder of something we tend to forget more than ever in the last decade.
    xxx/ellauri136.html on line 80:

    Voilà my list of worthwhile reads. Initially, I thought about it as a list of books to read before you die, but it’s more like a list of books to read while you live. There’s lots of wisdom and useful knowledge in them. And obviously, there are plenty more which could (should) be added. Hope you enjoy them if you haven’t already :)
    xxx/ellauri136.html on line 86: Jung war ein Bulle von einem Mann. 1,85 Meter hoch, mit grobgeschnittenen Zügen, nach einer etwas zweifelhaften Familienlegende Urenkel Johann Wolfgang von Goethes durch ein illegitimes Verhältnis, und von einem imponierenden Körperbau. Sein Humor war derb und grob, und geistreich zugleich. Er hatte einen wilden Temperamament und einen Hang zur Grobheit: einmal nannte er eine Patientin mit einer krankhaftern Angst vor Syphilis "eine dreckige Sauge". Seine Neigung zum Grandiosen war vielleicht der Grund für seine Bewunderung Hitlers und der Nazis. Die Juden seien paranoid. Nach dem Krieg hatte er bequemlicherweise seine Meinung geändert: Hitler sei "mehr als halb verrückt". Sein Sohn erzählt dass er mogelte beim Spiel und war ein schlechter Verlorer, wie Adolf Hitler auch. Er lief im Garten in zerlumpten Shorz, mit dem Pimmel heraushängend, aber war ein Feinschmeckerkoch. Er liebte Kriminalromane und Hunde. "Der Weise von Zürich" starb im Alter von 85 Jahren.
    xxx/ellauri136.html on line 88: Jung hatte von einem Mann als Junge sexuell missbraucht worden. Dieser Vorfall war die Ursache daran dass ihn die Vorderseite seiner männlichen Patienten abstiess. Er und Freud hatten eine stürmische Beziehung mit heftigen Streiten und gefühlvollen Versöhnungen. Während einer dieser Versöhnungen fiel Freud in Ohnmacht und uwurde von Jung auf eine Couch getragen. Die Knöpfe von Jungs Shorz waren hochgespannt. Emma war fünfzehnjährig aber gab nichts dem Jungen bis sie 21 gefüllt hatte und die Nummer von Carls Schweizer Bankkonto wusste. Carl fing an, seltsame Träume mit zwei order mehr Pferden zu sehen. Die 13 Jahre jüngere Toni Wolff kam als Patientin zu Jung. Sie half ihm, seine "Anima" zu erforschen, und ihre auch. Sie war die Inspiratorin, während Emma Frau und Mutter war. Sie hatten ein Dreiecksbeziehung in Carls Haus in Küssnacht, wo Carl nachts Toni's haarige Dreieck erforschte. In der Ehe braucht "das vielflächige geschliffene Edelstein" (Carl) mehr als "der einfache Würfel" (Emma). Der Dreieck dauerte fast 40 Jahre lang. Sie wurden beide Analytiker, Emma hielt Vorträge über den heiligen Graal und Toni entwickelte neue Theorien über weibliche Funktionstypen. Toni war nicht zufrieden und wollte Emma rausschmeissen. Junge lehnte ab, Emma war viel günstiger als Toni. Toni fing an zuviel zu trinken und rauchen und starb mit 64 Jahren an einem Herzanfall. Emma starb zwei Jahre später nach einer Ehe von 52 Jahren. Sie war eine Königin! weinte Carl genau wie Esa Saarinen.
    xxx/ellauri136.html on line 90: Viele seiner Patienten waren junge Frauen, Jungfrauen genannt als sie kamen aber nicht mehr nach der Operation. Er sah unter dem Laken, und das zog viele Frauen and. Eine Patientin die Freud "ein phenomenal hässliches Frau" nannte, war für Jung eine freundliche Frau, die "so wunderbare Wahnvorstellungen hatte und so intressante Sachen sagte".
    xxx/ellauri136.html on line 92: Olga Fröbe-Kaptein, eine ex-Zirkusreiterin, arrangierte Eranos-Zusammenkommen, die in Ausschweifungen entarteten. Jung war dabei in seinen Shorz, "sprühen von Witz, Spott und trunkenem Geist". Alle waren nicht begeistert: eine gab ihm schlechte Noten in Liebe, eine andere meinte, er habe ein schwach entwickeltes sexuelles Verlangen. Eine Engländerin Ruth Bailey war seine Gefährtin nach dem Tode der Königin. Er war damals über 80 und zänkisch. Nach einem Streit über zwei Tomaten rief er ihr: "Das einzige woran du denken musst ist nichts zu tun was mich wütend macht."
    xxx/ellauri136.html on line 97: One Hundred Years of Solitude by Gabriel Garcia Marquez—I’m sorry I can’t read it in the original language, but it flows so beautifully even in English. Magic.
    xxx/ellauri136.html on line 101: The Pilgrimage by Paulo Coelho—all of his spiritual writings are amazing. I picked this one because the story was closest to my own spiritual journey.
    xxx/ellauri136.html on line 103: Midnight at Chernobyl by Adam Higgenbotham—my most recent read was for research but turned out to be engagingly written, well-researched and thoroughly mesmerizing.
    xxx/ellauri136.html on line 105: Annals of the Former World by John McPhee—this is me cheating so I don’t have to say “all of John McPhee’s geology writing”—John McPhee, who made reading about oranges (yes the fruit) interesting, got bit by the geology bug while researching for an essay about geology in the Southwest. I know this feeling. Again, this is engagingly written and most informative.
    xxx/ellauri136.html on line 117: Everyone is special. Each kid in the HP universe has unique skills. It’s a whole school of special snowflakes overlaying a traditional school dynamic. You get “sorted” into your house; you get a personalized wand, your broom is like a pet. You have owls to bring you messages, how cool is that? I want to be special too!
    xxx/ellauri136.html on line 123: There is no attempt ever made by the wizarding world to integrate into “normal” human society. The train to Hogwart’s is on an invisible platform (forgive me if I get the details slightly wrong: it’s been a while); characters travel by chimney or broom; everything is done in secret.
    xxx/ellauri136.html on line 125: There is bigotry and racism, and I do not for one second believe that JK Rowling thought hard enough about the issue to make it the product of the “pure blood” crowd. I believe that for her it was all about making Harry and his friends “special.” They had obstacles to overcome, like Hermione with her non-magical parents and the Weasleys, who were generally despised for being not very serious (literally the red-headed step children of the wizarding world.” There were “squibs.” Name-calling and bullying in this school are as common as in the “normal world,” only often the bullying comes much closer to insulting one’s parents than it does in the outside world.
    xxx/ellauri136.html on line 133:

    Kyle Baggett says: Shit it took me five mins to figure out how to reply and I accidentally down voted you in the process so sorry about that. You have an interesting mind. Here are my choices:
    xxx/ellauri136.html on line 168: If you like to read the Bible, may I suggest you to read our book Quran? PBUHH! It comes from where the original Bible (by the way the word "bible" comes from bibliotekhe, original name is Incil [From Ottoman Turkish انجیل‎ (incil), from Arabic إِنْجِيل‎ (ʾinjīl), from Ancient Greek εὐαγγέλιον (euangélion, “good news”)]) comes and acknowleges what Jesus brought and his miracles. You can find the story of Mariam, Zekeriyya and Jesus in Quran. PBUHH!.
    xxx/ellauri136.html on line 172: Mostly all of Stephen King books I own they all.i get into them once I start a book it’s really hard to put down yes I can some of them can be pretty spooky but that’s what I love about them.
    xxx/ellauri136.html on line 181: But to answer your question: I do have some personal rules like all my main characters can’t wear glasses ‘cause that’s geeky and I’m geeky (I also wear glasses). But another one is that the main character has to be a smoker. That’s not so true anymore, so I broke that one.
    xxx/ellauri136.html on line 196: Kun tytöillä on tietoa, he voivat luovuttaa oikeuksiaan. Pläänin spongebobina sinä edistät tyttöjen koulutusta ja lisäät luotettavaa tietoa oikeuksista tyttöihin. Tieto koskee lapsiavioliittoja, liian varhaisia raiskauksia ja tyttöjen herneenpalkojen silpomista mm. Suomessa, Etiopiassa, Ugandassa, Mosambikissa ja Laosissa.
    xxx/ellauri136.html on line 197: Spongebobina olet purkamassa haitallisia esteitä ja rakentamassa moniarvoista maailmaa, jossa tytöillä on mahdollisuus luopua itse elimestään sinun asettamillasi reunaehdoilla. Täytä lomake ja olet mukana arvonnassa, jossa pääpalkintona on mm. Suomen, Etiopian, Ugandan, Mosambikin ja Laosin matkoja. Lohdutuspalkintoina jaetaan Gilletten partateriä.
    xxx/ellauri136.html on line 256: Käräjäoikeus ja hovioikeus katsoivat tekijän syyllistyneen raiskaukseen, kun tämä oli väkisin vienyt uhrin makuuhuoneeseen, työntänyt tämän sängylle selälleen, mennyt uhrin päälle siten, ettei tämä ollut päässyt liikkumaan, suudellut väkisin ja repinyt päällys- ja pikkuhousut pois ja työntänyt uhrin kielloista huolimatta useita kertoja monta sormea emättimeen aiheuttaen kipua sekä ottanut uhria käsistä kiinni ja levittänyt jaloillaan uhrin jalkoja siten, että tekijä oli päässyt vihdoin työntämään siittimen uhrin emättimeen ja tekemään jokusen yhdyntäliikkeen, kunnes uhri oli saanut tekijän potkaistua päältään lattialle. Tekijä tuomittiin yhden vuoden kuuden kuukauden ehdolliseen kankeusrangaistukseen. Bugger it. Vaikkei runkkuakaan lentänyt.
    xxx/ellauri136.html on line 295: 3. Aika, jolloin työ kirjoitettiin tavalla tai toisella, vaikuttaa sen genren omaperäisyydestä. Siksi on tarpeen luonnehtia sitä, joka osoittaa tärkeimmät kirjallisuuden liikkeet ja suunnat lähelle tekijää ja kuinka runo olivat aikakausien mielestä.
    xxx/ellauri136.html on line 297: Järjestelmän ensimmäiset kolme osaa osoittavat, miten runoja analysoidaan yhteiskunnan yhteiskunnallis-historiallisen kehityksen, runoilija- ja yhteiskuntayhteyden ja teoksen genren omaperäisyyden näkökulmasta.
    xxx/ellauri136.html on line 305: 2. Sisällön rakenne auttaa määrittämään runon teeman sekä tekijän pääajatuksen ja ongelman, jota hän esittää työhön.
    xxx/ellauri136.html on line 400: Analyysi runon "Dagger" M.Yu. Lermontovin runosta.
    xxx/ellauri136.html on line 403: M. Yu. Lermontov, "Angel": runon analyysi
    xxx/ellauri136.html on line 473: ges/obrazovanie/analiz-stihotvoreniya-pora-moj-drug-pora-as-pushkina_3.jpg" />
    xxx/ellauri136.html on line 477: Hänen vaimonsa, Natalia Goncharovan, oli vaikea ymmärtää, halusiko hän asua Alexander Sergejevichin kanssa kylässä tai hän piti pääkaupunkiseudun elämää ja vierailevia palloja. Analyysin runo "On aika, kaverini on aika ..." (Pushkin AS) on aika vaikea!
    xxx/ellauri136.html on line 520: There was only one variable that separated the people who have a strong sense of love and belonging and the people who really struggle for it. And that was, the people who have a strong sense of love and belonging believe they're worthy of love and belonging. That's it. These are whole-hearted people, self-satisfied people, living from this deep sense of worthiness. What they had in common was a sense of courage. Courage, the original definition of courage, when it first came into the English language -- it's from the Latin word "cor," meaning "heart" -- and the original definition was to be who you are with your whole heart (sydän taas, hui, yäk). And so these folks had, very simply, the courage to be imperfect.
    xxx/ellauri136.html on line 524: ges/hammer-game-clipart-9.jpg" />
    xxx/ellauri136.html on line 532: How would you define vulnerability? What makes you feel vulnerable? Having to ask my husband for help because I'm sick; initiating sex with my husband; initiating sex with my boss; Initiating sex with a bunch of strangers; being turned down; being turned upside down; asking someone out; asking someone in and out; waiting for the doctor to call back; waiting for the doctor to cum on my back; getting laid off; getting laid; laying off people; getting laid by a bunch of people. This is the world we live in. We live in a vulnerable world. And one of the ways we deal with it is we numb vulnerability. Apina kiipee puuhun, kakkaa gorillan suuhun.
    xxx/ellauri136.html on line 536: And we perfect, most dangerously, our children. Those perfect little babies in our hand, we say, "Look at her, she's perfect. My job is just to keep her perfect -- make sure she makes the tennis team by fifth grade and Yale by seventh."
    xxx/ellauri136.html on line 569: Yhdessä kaksoisveljensä Jere Tiihosen kanssa Jare kuului BWC:hen, joka oli vuosituhannen vaihteessa Lahden ensimmäisiä hiphop-jengejä. Porukan jätöxiä löytyi joka toisesta kaupungin alikulkutunnelista.
    xxx/ellauri136.html on line 590: Narcismus wird 1899 von Näcke geprägt und in die Wissenschaft eingeführt und als Narzissismus von Rank (spätestens ab 1909) und Freud (bis 1911) benutzt. Ableitung von Narziss bzw. älterem Narcis (junge, schöne, selbstverliebte griechische Sagengestalt) mit dem Derivatem (Ableitungsmorphem) -ismus. Statt der „logischen“ Ableitung Narzissismus (bzw. Narcisismus) entstand durch Haplologie Narzissmus (bzw. Narcismus). Freud benutzt eine Weile die längere, logischere Form, aber entscheidet sich dann 1911 bewusst für die „kürzere und weniger übelklingende“ Form.
    xxx/ellauri136.html on line 592: 1905, from German Narzissismus, coined 1899 (in "Die sexuellen Perversitäten"), by German psychiatrist Paul Näcke (1851-1913), on a comparison suggested 1898 by Havelock Ellis, from Greek Narkissos, name of a beautiful youth in mythology (Ovid, "Metamorphoses," iii.370) who fell in love with his own reflection in a spring and was turned to the flower narcissus (q.v.). Narcissus himself as a figure of self-love is attested by 1767. Coleridge used the word in a letter from 1822.
    xxx/ellauri136.html on line 632: Korni pianisti Greg "Vladi" Garrard on eritellyt erilaisia suhtautumistapoja ympäristöön, joista teoksessa ilmentyvät kornukopianismi, syväekologia ja heideggerilainen ekofilosofia. Kornukopianistit vähättelevät ympäristöongelmia eivätkä tunnusta luonnon itseisarvoa, vaan näkevät sen ainoastaan ihmiselle mahdollisesti tuottaman hyödyn kautta. Syväekologiassa luonto ei ole ihmisen resurssi vaan arvokas sellaisenaan, eikä ihmisellä ole erityisasemaa maapallolla. Heideggerilaisen ekofilosofian mukaan ihmisellä on velvollisuus antaa maailman olla ja paljastua sellaisenaan pakottamatta sitä omaa etuaan ajaviin merkityksiin. Molemmissa on kaikuja buddhalaisesta filosofiasta, joka korostaa olemisen itseisarvoa ja painottaa asioiden hyväksymistä sellaisena kuin ne ovat.
    xxx/ellauri136.html on line 643: Keskustellaan siitä, miten monet ympäristöön liittyvät ongelmat ovat myös eettisiä ongelmia: ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten heikommassa taloudellisessa tilanteessa olevat ja kehitysmaissa asuvat ihmiset. Tätä voidaan pohtia Nooran ja Senjan perheiden välisen sosioekonomisen epäsuhdan kautta. Noorahan on herkkuperse Kumpulasta ja Senja sen köyhä vammautunut serkku. Siitä on syytä olla kiitollinen, vaikkei tietäisikään mille.
    xxx/ellauri136.html on line 657: Licypriya Kangujam ( born 2 October 2011) is a child environmental activist from India. She is one of the youngest climate activists globally and has addressed world leaders at the United Nations Climate Change Conference 2019 (COP25) in Madrid, Spain asking them to take immediate climate action. Licypriya has been campaigning for climate action in India since 2018, to pass new laws to curb India's high pollution levels, and to make climate-change literacy mandatory in schools.
    xxx/ellauri136.html on line 659: She has been regarded as India's Greta Thunberg, though she does not like the usage of this term. She is not an autist after all.
    xxx/ellauri136.html on line 661: In June 2021, Licypriya was in the news as a crowdfunding appeal on Ketto seeking one crore rupees to buy 100 oxygen concentrators came under scrutiny following the arrest of her father and legal guardian Kangujam Karnajit, on May 31st 2021. Her father, also known as KK Singh, was declared an absconder and had fled Manipur in 2016 after he was arrested and let out on interim bail following multiple charges. These charges were for duping several self-help groups, hotels and individuals of more than Rs 19 lakh for a Global Youth Meet that he had organised in Imphal in 2014. His latest arrest was for fresh charges relating to his chairmanship of the International Youth Committee, an organisation founded by him. Several national and international students have been deceived of money amounting to around Rs 3 crore on the pretext of fees for multiple international youth exchange programs, that were never organised.
    xxx/ellauri136.html on line 663: Relating to the crowdfunding appeal on Ketto, Laxmi K, who works on climate action and was aware of prior allegations related to her fathers activities, initiated contact with Ketto requesting due diligence. Further concerns around the Ketto crowd funding drive was flagged by political activist Angellica Aribam, a day after Paojel Chaoba of The Frontier Manipur broke a story on 19 May on how the Ketto donation drive by the child activist could be a possible scheme to defraud people by her father. In an email written to Varun Sheth of Ketto, Angellica asked whether the Noble Citizen Foundation, the agency that was being handed the money collected from the donation drive had any credibility and if Ketto was certain there were no connections with the child’s father. However, she never received any response.
    xxx/ellauri136.html on line 665: It is now widely accepted that both Licypriya and her father used deceitful methods to hog the limelight and generate favourable publicity. The father and the daughter were caught exaggerating their manipulated accomplishments and using run-of-the-mill acknowledgements from reputed organisations to spin a web of lies around their achievement.
    xxx/ellauri136.html on line 679: “Our little girl Susan is a most admirable slut, and pleases us mightily, doing more service than both the others and deserves the wages of sin better. There are a good many slut-holes in London to rake out.”
    xxx/ellauri136.html on line 682: As Frank Sinatra said, “Calling a girl a ‘broad’ is far less coarse than calling her a ‘dame’.” Before 1967, a track and field long jump was called a “broad jump”. However, due to “broad” being seen as an offensive term at this time, due to the fact that women were competing in broad jumps, the term was changed to “long jump”.
    xxx/ellauri136.html on line 686: al viden blot afhænger af konteksten, vil jeg alligevel nævne to kandidater, som
    xxx/ellauri136.html on line 689: altid enæggede firlinger,

  • punktet midt mellem dine øjenbryn, hedder
    xxx/ellauri136.html on line 697: 
    Und  wenn sie nicht gestorben sind, 

    xxx/ellauri136.html on line 713:   Det är inte första gången som polisen är sysselsatt med skrämmande clowner. I Helsingfors ledde clownens beteende till en polisanmälan eftersom clownen skrämde barn utrustad med ett slagträ. För tjugofem år sedan spökade clowner i stora delar av världen. Det handlade om personer som klädde ut sig till elaka clowner och sedan skrämdes. Idén kommer från en av Stephen Kings bästsäljare. Jo, just den.

    xxx/ellauri137.html on line 44: Nykyisin hän asuu Turussa. Biologi Rantalasta tuli Charles Darwin brittiläisen professorin Richard Dawkinsin ansiosta. Hän kertoo lukeneensa Izekkään geenin pariinkin kertaan matkalla armeijaan ja uravalinta oli selvä. Rantala opiskeli ensin biologiaa Jyväskylässä ja teki vuonna 2002 ensimmäisen väitöskirjansa, jonka otsikko oli Immunokompetenssi ja seksuaalivalinta hyönteisillä. Pian sen jälkeen hän siirtyi Turun yliopistoon jatkamaan hyönteistutkimuksiaan. Hänen ylivoimaisesti viitatuimmat artikkelinsa käsittelevät jauhopukin ja erään hentosudenkorentolajin immuunikompetenssia. Hän on se jauhopukki ja Katariina  on se hentosudenkorento.

    xxx/ellauri137.html on line 51: Evoluutiopsykologia on hyvin pieni tieteenala, jolla on raskas historiallinen painolasti: geenipuheella on perusteltu ”rotujen” ja sukupuolien välisiä eroja esimerkiksi älykkyydessä (Tatu Vanhanen), mistä on seurannut jopa kansanmurhia. Evoluutiopsykologia-termin kehitti yhdysvaltalainen tutkijakotilo Michael Ghiselin vuonna 1973 Science-tiedelehdessä julkaisemassaan artikkelissa, jossa hän ennakoi Turun Darwinin ajatuksia.

    xxx/ellauri137.html on line 55: Portin kirjoitti vuonna 2003, että jostakin syystä Tammisalo pitää edelleen Dawkinsin geenikäsitystä tieteen viimeisenä sanana, vaikka genetiikka on kehittynyt siitä paljon. Hän myös huomautti, että sosiobiologiassa ja ja evoluutiopsykologiassa on taipumus sivuuttaa ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen ja rajuimmillaan vetää suora yhteys geenien ja vaikkapa köyhyyden välille. Rantala ja Tammisalo vastasivat hänelle:

    xxx/ellauri137.html on line 72: Helsingin Sanomien tiedetoimituksessa aikoinaan evoluutiopsykologiaa popularisoinut tiedetoimittaja Marko Hamilo on kääntynyt entistä työnantajaansa vastaan. Hän oli vuonna 2017 perustamassa Oikea Media -nimistä konservatiivista ”vastamediaa”, jossa on kirjoitettu persumaisuuxia esimerkiksi islamista, maahanmuutosta, gettoutumisesta, Antifasta, ilmastonmuutoksesta, feminismistä, naisellisista miehistä, homoista, koronarokotteiden vaaroista sekä Ylen ja HS:n harjoittamasta sensuurista. Vuoden 2020 alusta Hamilo johti jonkin aikaa perussuomalaisten ajatuspajaa Suomen Perustaa. Hän oli toiminnanjohtajana puolustamassa ajatuspajan julkaisemaa neljäsataasivuista pamflettia siitä, kuinka ”rationalismin tappio” ja siitä seuranneet postmodernistiset ideologiat ovat ”kulttuurimädättäneet” Suomen julkisen keskustelun ja median. Pamfletin oli kirjoittanut kahdesti väitellyt abortinvastustaja Jukka Hankamäki. Feminismi-sanan johdoksia mainitaan kirjassa useammin kuin joka toisella sivulla, ja aatteen väitetään muun muassa tuhonneen naisen seksuaalivietin. Julkaisun jälkeen opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti perivänsä takaisin teokselle myönnetyn 10 000 euron valtion-avustuksen. Tällaiset jordanpetersonit me ansaizemme.

    xxx/ellauri137.html on line 76: Muutos alkoi henkilökohtaisesta tragediasta. Viitisen vuotta sitten Rantala sai potkut puolisolta ja sai lääkärikäynnillä kuulla olevansa siitä vakavasti masentunut. Hänelle tarjottiin pelkkiä lääkkeitä, joista hän kieltäytyi. ”Käytännössä se oli virhe”, Rantala sanoo. Hän alkoi perehtyä vaihtoehtoisiin hoitoihin ja innostui biohakkeroinnista eli oman ruumiinsa tarkkailemisesta ja mittaamisesta. ”Opin tuntemaan oman kehoni, ja miten se toimii. Lukuisista tarkistusmittauxista huolimatta se oli lyhyempi kuin luulin," hän sanoo. Kengänkärjet kastuivat joka kerta.

    xxx/ellauri137.html on line 80: Viimevuotisessa Anna-lehden henkilöjutussa Rantala kertoi lukeneensa yhdysvaltalaisen tutkijan Stephen S. Ilardin kirjan The Depression Cure, jossa Ilardi esittelee kuusiportaisen lääkkeettömän hoito-ohjelman masennukseen. Verkkokauppa Amazonin mukaan kirjan luokka on new age. Kirjassaan Ilardi suosittelee hoitamaan masennusta omega-3-rasvahapoilla, vellomisen välttämisellä, liikunnalla, riittävällä auringonvalolla, ihmisseuralla, kahdeksan tunnin yöunilla ja terveellisellä, sokeria ja roskaruokaa välttelevällä ruokavaliolla. Rantalan izehoidon ydinajatus on sama. Vellomista on vältettävä kaikin mokomin. Hentokorentokin on lopettanut vellomisen uima-altaalla. Saaliselimet eivät enää pysy pinnalla.

    xxx/ellauri137.html on line 118: Hän ajattelee asian näin: tasa-arvo  on tehnyt ihmisistä stressaantuneita ja keskivartalolihavia, minkä vuoksi sukupuolihormonit ovat vajettuneet. Naisilla on laskenut lasten haluamiseen liittyvä estrogeeni, miehillä taas seksihaluihin vaikuttava testosteroni. Naiset ovat nykyään miesmäisempiä, miehet naismaisempia. Kumpaakaan sukupuolta ei kiinnosta lasten tekeminen yhtä paljon kuin ennen. Montakos lasta on pikku Markulla? Montakos on Kärkkäisen Katalla? Kata ei ole keskivartalolihava. Sen hurlumheihin olisi helppo ulettua lyhkäsemmälläkin kollilla. Sixi ärsyttää, että biologi on kokonaan ohitettu siinä rikollisessa keskustelussa”, Rantala sanoo. Jauhopukin toukka eli jauhomato on myös yleisin matelijoiden ja häkkilintujen ruokana käytetty hyönteinen. Ehkä Markun toukat on jo menneet häkkilinnuille.

    xxx/ellauri137.html on line 137: Tällänen perseellään istuminen lietsoo Rantalan mukaan masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Näitä ongelmia ei juuri tavata metsästäjä-kerääjien yhteisöissä eikä esiteollista elämäntapaa noudattavilla amisseilla. Heitä suojelee usko Mäntän Jumalaan sekä yhteisöllinen ja liikkuva elämäntapa.

    xxx/ellauri137.html on line 156:       Herätyxen jälkeen Lexa kyhäs Kreuzersonaatin, jossa se vaati muita lakkaamaaan naintihommista kuin sitten myöhemmin toisaalla pieni Gandhin Mahatma. Ollaan niinkuin Jeesuxia, ei nussita. Ize se jatkoi Sonjan kanssa vällypainia. Lexa syytti Sonjaa kaikesta, kunnes 80-vuotiaana Lexan viisari viimein väsähti. Siinä vaiheessa Lexa lemahti kuin pukki eikä se pessyt enää jalkojaan (eikä varmaan jalkoväliä). Tästä tragediasta Lexa ehti vielä valittaa Maxim Gorkille. Pukkilauluapa hyvinkin.

    xxx/ellauri137.html on line 182: A: Kommunism är slutstadiet i socialism. I kommunism finns ingen stat, ingen egendom, ingen valuta och inga gränser. Detta tillstånd har naturligtvis aldrig existerat. Problemet med kommunismen är att den också kräver en ny apa, som inte heller existerar. Lenin och senare Stalin, Mao och Pol Pot försökte lösa detta problem genom att utrota alla icke önskvärda apor i det socialistiska samhället; bönder, borgare, intellektuella, vetenskapsmän, homosexuella och gamla apor med glasögon bland annat.

    xxx/ellauri137.html on line 191: ges/gallery/the-balcony.jpg" />

    xxx/ellauri137.html on line 194:   When Manet painted this piece 1868, scenes of bourgeois life were in vogue. Yet The Balcony went against the conventions of the day. All the subjects were close acquaintances of the artist, especially Berthe Morisot who here, pictured sitting in the foreground, makes her first appearance in Manet's work, and who went on to become one of his favourite models.

    xxx/ellauri137.html on line 201: ges/paintings/majas-on-a-balcony.jpg" />

    xxx/ellauri137.html on line 204:   Majas on a Balcony 1800-1810 is one of the many genre paintings by Goya portraying scenes from contemporary life. The physical setting is an azotea or balcony, a characteristic appendage of Spanish houses and an integral part of social life and character in the towns and cities of Goya's country. The features and props of the setting are confined to an iron railing with vertical grills, a very austere structure (compared to the rich elaborate grill-work of which we are accustomed to think as flourishing in Spain, or at least in New Orleans), which alludes to the socio-economic character of the house; the edge of the floor; some chairs - rather inelegant - one of which has cheap wicker matting; and in the background, a bare wall, a only proof of whose presence is a shadow to the extreme right suggesting a material surface.

    xxx/ellauri137.html on line 206: And the Majas, they are not aristocratic ladies as their fine apparel may suggest; they lack refinement and dignity, though they are extremely attractive (particularly the one on the right, I would fuck her anytime). The artist calls them majas not mujeres. A patent wink to the same artist's best known work La Maja desnuda from the same year. They are no ordinary women. They are courtesans! Sluts, not to make too fine a point on it. Goya makes a subtle criticism on the society of his time. In Majas on a Balcony, Goya combines an ironic treatment of material with an impressionistic technique, a mode of presentation, which succeeds in creating a piece of social criticism. Buaahahahaha don't make me laugh!

    xxx/ellauri137.html on line 241: Et revis mon passé blotti dans tes genoux.

    xxx/ellauri137.html on line 362: thy gentle heart, thy dear and lovely flesh?

    xxx/ellauri137.html on line 371: — Lewis Piaget Shanks, Flowers of Evil

    xxx/ellauri137.html on line 389: How large the world appeared to us! How strong and good

    xxx/ellauri137.html on line 412: — George Dillon, Flowers of Evil (NY: Harper and Brothers, 1936)
    The Balcony

    xxx/ellauri137.html on line 482: Elsewhere than in your dear body and gentle heart?

    xxx/ellauri137.html on line 491: — William Aggeler, The Flowers of Evil

    xxx/ellauri137.html on line 516: Your slender feet slept softly in my gentle hands.

    xxx/ellauri137.html on line 579: ge/C4D03AQGmLJJwSbkm5A/profile-displayphoto-shrink_200_200/0/1517607456093?e=1649289600&v=beta&t=uUKZLcXC3LMe7bctyMxzV2w5-Us0969pQWSUDfSHvuc" />

    xxx/ellauri137.html on line 583:     Playwriting Shakespeare Tourism Literary Poetry Literature Creative Writing Teaching History Courses Fiction Books Art Theatre American Literature English Literature Academic Writing Teaching English as a Second Language Higher Education Short Stories Freelance Writing Teaching Writing Music College Teaching Literary Criticism Grammar Novels Composition. 

    xxx/ellauri137.html on line 593:     Suffolk County Community College Graphic

    xxx/ellauri137.html on line 595:     Professor Suffolk County Community College

    xxx/ellauri137.html on line 599: Burlington Community College Graphic  Instructor 

    xxx/ellauri137.html on line 600:  Burlington Community College

    xxx/ellauri137.html on line 606: 
    Languages
    

    xxx/ellauri137.html on line 629: ges/I/514i+sjOuhL._AC_SY780_.jpg" />

    xxx/ellauri137.html on line 632: This is a satiric, politically incorrect romp through modern culture, having fun with Hollywood excesses, Da Vinci Code unrealities, spiritual and political pretentiousness, gender revisionism, and a host of contemporary inanities.

    xxx/ellauri137.html on line 634: Dancing to Mozart is a satire of Hollywood values and fantasies, Latin American dictatorships, Da Vinci Code conspirators, movie violence, magical realism, televangelists, mixed wrestling, extreme cosmetic surgery, and a host of other sensational idiocies that thrive on 21st century self-delusion. This whimsical contemporary “Candide” offers a trip through the world of out-of-control egos to a final revelation of ordinary common sense. The send-up is a mix of shrewd perception, lampoon, and wacko action that includes the Society of the Crystal Skull, the Opus Dopus, a female wrestling Amazon with one breast, an Arab who wants to recruit Islamic converts like an American billboard evangelist, two energetic film directors with crazy ideas, a rescue from captivity through “mind-invasion” (á la Inception) and a Hindu swami who tries to set all straight with a Bhagavad burrito. And a lot more.

    xxx/ellauri137.html on line 641: If you're buying this trash for a class then you're a sucker, turn back now! Hopefully Edward isn't still teaching his own tasteless fan fiction in a college setting. It's a misunderstood teenager's journey through satire complete with crude, unoriginal and stereotypical takes on characters from the lens of a self insert hero amounting to little more than finger pointing. You'll be offended, sure, but with little substance left to interpret besides the authors very obvious discomfort with himself and others unlike him. (Make some new friends, Edward.) Beyond being ridiculous as a required reading piece for a class, actually paying for this garbage is insulting, and of course it is an absolute drag to slog through. Nobody's going to publish this except on demand printing obviously and that's why you're buying it from Amazon!!! 

    xxx/ellauri137.html on line 647:     professor at suffolk county community college

    xxx/ellauri137.html on line 653:     
    Edward's poetry skills endorsed by 16 colleagues out of 30+ at Suffolk Community College
    

    xxx/ellauri137.html on line 662: Alok Mishra is a literary entrepreneur as well as a literary philanthropist who has been active in this field almost for a decade now (adding the individual capacity as well as organisational). He is currently active as the founder of BookBoys PR, a dedicated company which works for authors and publishers and help them reach the target readers. Alok has been in this field, promotions and author branding, for more than 4 years now. 

    xxx/ellauri137.html on line 669:     Suffolk County Community College Suffok County Police Department - Homicide Section 

    xxx/ellauri137.html on line 675:     Suffolk County Community College

    xxx/ellauri137.html on line 687: 
    1 Languages: Italian
    

    xxx/ellauri137.html on line 689: ge/C4E22AQFHqSzfTFtrQw/feedshare-shrink_800/0/1541590028181?e=1646265600&v=beta&t=9VwN7nz9u0uqstKCWoypOf72OgH5Z1rDi9I-etpINqY" />

    xxx/ellauri137.html on line 721: Joosef Lonkorottako on näytelmän konna? Juokohan se rattea? Lei näyttää uitetulta lotalta. Hugh on helkkarinmoinen squashin pelaaja vaikka heikkonilkkainen. Ehei, Joe Lonkorotta on rehellinen ketku, ylipainoinen jenkkiylittäjä jota Lei näyttää ihme kyllä fanittavan. Niinkuin se ihastelee vapaakauppaa puolustavaa valeskottia joka juo valesinglemalttia. Malttia pojat! Vizi tää Massey tuntee yleisönsä, osaa markkinointimixiä. Kuin Piia Pipsukka, joka opiskeli kauppixessa sitä, saxaa ja lineaarialgebraa. Oli alkukesä, kastanjissa oli kukkia. Kohta alettaisiin pukkia. Piia luki saxaxi Konsalikkia. 

    xxx/ellauri137.html on line 732: ge-uploads.s3.amazonaws.com/image.oregonlive.com/home/olive-media/width2048/img/tv/photo/2018/04/13/24363811-large.jpg" width="100%" />

    xxx/ellauri137.html on line 742: From 2003 to 2004, Harding competed as a professional boxer. Her life has been the subject of many books, films, documentaries, and academic studies. In 2014, two television documentaries were made about Harding´s life and skating career (Nancy & Tonya and The Price of Gold), inspiring Steven Rogers to write the film I, Tonya in 2017, in which Harding was portrayed by Australian actress Margot Robbie. In 2018, she was a contestant on season 26 of Dancing with the Stars, finishing in third place. In 2019, she won season 16 of Worst Cooks in America: Celebrity Edition.

    xxx/ellauri137.html on line 751: The novel features a passionate romance between Rei Shimura and Hugh Glendinning, the Scottish lawyer. Though the romance was not very realistic, I think it added an exciting and entertaining element to the novel. The first person point-of-view from which the novel is narrated allows the audience to truly understand the good and the bad of Rei’s character. She is independent to a fault but extremely loyal. She wants to immerse herself in Japanese culture, yet she rejects the social norms of society when  they conflict with her desires. She is passionate about her interest in history and antiques, but logical by staying on as a teacher. The contradictions make her human and contribute to the reality of the novel.  While mystery was not entirely believable, it was in no way predictable and I genuinely found the plot to be exciting. The Salaryman’s Wife, fits into the detective fiction tradition as most closely as a cozy, however the urban setting and the inclusion of graphic sex scenes contradict that classification

    xxx/ellauri137.html on line 763:   Everyone who knew me at this point knows that I dislike first person narratives and it must be an absolutely amazing story for me to overcome that strong, strong dislike. In this case because I had to follow Rei's every thought, I couldn't help but judge her for them and find her bratty and ...in need of common sense.

    xxx/ellauri137.html on line 773: The one stand-out annoyance for me was unexpectedly hitting upon yet another plot relying upon "rescuing" a female character from her sordid life of sex (or nearly-sex) work: hostessing, in this case. She's told she's "better" than that which means she should make less money doing something more honorable. It makes me want to write to the author and say she could do so much BETTER than write a book that hooks readers immediately with an erotically-charged story of sexual assault on a crowded train. I´m not mad at her, though, for giving the majority of readers what they want; just a pet peeve of mine.

    xxx/ellauri137.html on line 777: MikeL found it not that suspenseful and a bit cheesy. Reviewed in the United States on 25 January 2015. The crime story was so so. Some cheesy cliffhanging language. Characters and relationships were off. While an easy read, I have read much better crime novels.

    xxx/ellauri137.html on line 787:   Sujata, also Sujātā, Eugenie, well-born, was a farmer´s wife, who is said to have fed Gautama Buddha a bowl of kheer, a condensed milk-rice pudding, ending his six years of asceticism. Such was his emaciated appearance that she wrongly believed him to be a tree-spirit that had granted her wish of having a child. The gift provided him enough strength to cultivate the Middle Path, develop jhana, and attain Bodhi, thereafter becoming known as the Buddha. The story does not tell what the holy tree spirit said when Gautama ate his rice and curry.

    xxx/ellauri137.html on line 791: ges/Author_Pictures/massey.jpg" />

    xxx/ellauri137.html on line 795: She attended Johns Hopkins University, where she majored in Creative Writing and earned her BA in 1986. After graduating, she interned and was quickly hired as a reporter for the Baltimore Evening Sun. In 1991, she married Tony Massey, her college sweetheart, and the couple moved to Japan. Her husband was almost immediately deployed by the Navy, which left Mrs. Massey to acclimate to the culture alone. She worked as an English teacher while in Japan and began writing. In 1993, her husband’s deployment ended and the couple moved back to the States and settled in Baltimore, where they currently reside.

    xxx/ellauri138.html on line 35:       Kuten olen monesti jo paasannut, kiitollisuus on vituttava ilmiö. Sehän on IOU-lappujen keräämistä, velanottoa ja velanperintää. Hyvin amerikkalaista luottomeininkiä. In god we trust, all others pay cash. Obrigado. Much obliged. They owe me SOOOOOOO much, sanoi Jill kun Niklas oli pelastettu tolppa-apinan perheestä Bostoniin itäeurooppalaisine leukapartoineen. Se on vittua. Hyvä teko kiittää ize izeään, ei siihen pitäis vaatia mitään velkakirjoja.

    xxx/ellauri138.html on line 74: Rohn became a college dropout after just one year and started his professional life by working as an evil human resource manager for department store Sears. Around this time, a friend invited him to a lecture given by famous entrepreneur John Earl Shoaff. In 1955, Rohn joined Shoaff's direct selling business AbundaVita as a distributor.

    xxx/ellauri138.html on line 76: In 1957, Rohn resigned his distributorship with AbundaVita and joined Nutri-Bio, another direct selling company. It was at this point that the company's founders, including Shoaff, started to mentor him. After this mentorship, Rohn built one of the largest organizations in the company. In 1960 when Nutri-Bio expanded into Canada, Shoaff and the other founders selected Rohn as a vice president for the organization.

    xxx/ellauri138.html on line 100: 
      Money only makes you more what you are. Harv on tienannut taas 300 egeä pelkällä lätinällä vinkkareille. 
     Pengalaman Kegagalan T. Harv Eker, Seorang Trainer Kelas Dunia mengenai Mindset Investasi dan Bisnis.

    xxx/ellauri138.html on line 105:       Eker was born in Toronto, Ontario, Canada and lived there through his childhood. As a young adult, Eker moved to the United States and started a series of over a dozen different companies before having success with an early retail fitness store. After reportedly making millions through a chain of fitness stores and subsequently losing his fortune through mismanagement, Eker started analyzing the relationships rich people have with their money and wealth, leading him to develop the theories he advances in his writing and speaking today.

    xxx/ellauri138.html on line 107: Eker’s writing and speaking often focus on his concept of the "Millionaire Mind," a collection of "mental attitudes that facilitate wealth." This theory proposes that we each possess a "financial blueprint," or an "internal script that dictates how we relate to money," and that by changing this blueprint people can change their ability to accumulate wealth.      

    xxx/ellauri138.html on line 142: huonosta itsetunnosta. Se hänen ongelmansa oli. Samaa huiputusta kuin

    xxx/ellauri138.html on line 170: The Heisman Memorial Trophy (usually known colloquially as the Heisman Trophy or The Heisman) is awarded annually to the most outstanding player in college football. Winners epitomize great ability combined with diligence, perseverance, and hard work.

    xxx/ellauri138.html on line 178: "Clintonin ongelma on siis se että hän ei ole tarpeeksi turmeltunut. "Aivan. Täsmälleen. Eikä tarpeexi hienostumaton." "Hän ei ole tarpeeksi paheksuttava."

    xxx/ellauri138.html on line 206: Wylie applied engineering principles and the scientific method quite broadly in his work. His novel The Disappearance (1951) is about what happens when everyone suddenly finds that all members of the opposite sex are missing (all the men have to get along without women, and vice versa). The book delves into the double standards between men and women that existed prior the women's bowel movement of the 1970s, exploring the nature of the relationship between men and women and the issues of women's rights and homosexuality.

    xxx/ellauri138.html on line 213: Wylie's final works dealt with the potentially catastrophic effects of pollution and climate change. In 1971 Wylie wrote a Name of The Game episode "L.A. 2017", in which the lead character awakens in a science-fiction dystopia, centered on a psychiatric fascist government overseeing the underground-sheltered remnants of humanity on the aftermath of an environmental (pollution) catastrophe. 

    xxx/ellauri138.html on line 219: Gloria Grey was born Maria Dragomanovich in Portland, Oregon in 1909. She was educated in San Francisco, California. Her career was spent chiefly during the 1920s in Hollywood, and the 1940s in Argentina. She was given praise for her starring role in the 1924 adaptation of Gene Stratton-Porter's A Girl of the Limberlost, which garnered her the honor of being selected as one of the WAMPAS Baby Stars in 1924. She also sang Jingo etc kneeling beside two black-and-white kids in a tub, (but not the juicy parts), and alleged got arrested because of indecency. Grey was found deceased in bed at her mother's home in Hollywood, California on November 22, 1947, having succumbed to a two-month bout of influenza. She was survived by her husband, Argentine magazine editor Ramón Romero, and their daughter, whose name is unmentionable. 'Oh By Jingo' sung by Gloria Grey (colorized) Shortly Before Her Arrest...(Allegedly). "I din't know there were nude kids in the tub, a black male and a white female in fact." The little pickaninny boy looks slightly shocked. 

    xxx/ellauri138.html on line 222:   
    Publicity photograph of the WAMPAS Baby Stars of 1932. The actresses are (rear row) Toshia Mori, Boots Mallory, Ruth Hall, Gloria Stuart, Patricia Ellis, Ginger Rogers, Lilian Bond, Evalyn Knapp, Marian Shockley. (Front row) Dorothy Wilson, Mary Carlisle, Lona Andre, Eleanor Holm, Dorothy Layton.
    

    xxx/ellauri138.html on line 237:     painful blue (or purple) finger.

    xxx/ellauri138.html on line 255:     Näytelmän huomio on ennen kaikkea tunteissa ja kärsimyksessä, ei niinkään toiminnassa. Se kuvaa Filokteteen tuntoja, koska hänet oli hylätty, sekä hänen kärsimiään suuria kipuja ja yritystään löytää niille joku tarkoitus.  Näin tragedia kuvaa kärsimystä sekä henkiseltä että ruumiilliselta kannalta. Monet näytelmän teemat voidaan nähdä sellaisina, jotka nykyään nähtäisiin osana lääketieteen etiikkaa.

    xxx/ellauri138.html on line 266:   Roth also gave Bailey copies of two self-published manus, "Notes to my Biographer," a 295-page rebuttal of his ex-wife Memoirs of Claire Bloom in 1996, and "Notes on a Slander-Monger", a response to the notes and interviews Miller had compiled.

    xxx/ellauri138.html on line 274:   Meanwhile, the estate has aggressively decided to control access to the Roth documents independently held at Princeton University, which the university has purchased.Born in 2018 to Roth's friend Benjamin Taylor. The cache includes a copy of "Notes on a Slander-Monger ", unpublished essays on topics such as money, marriage and illness, and a list of his relationships with women, with commentaries.

    xxx/ellauri138.html on line 276:   ges/$zoom_1%2C$multiply_0.4049%2C$ratio_1.777778%2C$width_1976%2C$x_12%2C$y_28/t_crop_custom/q_86%2Cf_auto/7a57e159c0f7229695c36dbf1345fcba2e62354f" width="50%" />

    xxx/ellauri138.html on line 286:     About a year after my diagnosis, in 2010, Philip invited me to join him for weekends at his country home. After that he dropped me, as it was getting too hard for him to turn me on my back. I didn't want to use the clothes drier but hung my panties on a line. Philip joked that I was turning his home into a trailer park but never insisted I use the dryer. I didn't need to cook, Philip planned where to eat and made the reservations. I used to like resting my ear on the hard metal of the implanted defibrillator that sat just below the skin of his chest to treat dysrhythmia. 

    xxx/ellauri138.html on line 287:     This was the second defibrillator he'd had after the first had to be replaced. Philip's original defibrillator had pride of place on the kitchen table. When he first handed it to me, I had no idea what it was and palmed the smooth metal disc in my hand. I almost dropped it when he started laughing and told me its original purpose. Over time, I came to appreciate it too and when I was alone in the kitchen, I often picked it up and held it in my hand. We called each other Toots. I found out Philip died when a friend called me at work. I swivelled around in my office chair and googled Philip Roth. There he was on the front page of The New York Times. Dead. 

    xxx/ellauri138.html on line 289: ges/$zoom_1%2C$multiply_2.2099%2C$ratio_1.777778%2C$width_362%2C$x_15%2C$y_0/t_crop_custom/q_86%2Cf_auto/f18dfc23332a7da1fad98c0e3e4f0d90972ba6cf" width="50%" />

    xxx/ellauri138.html on line 294:     Philip is buried at the Bard College Cemetery in upstate New York. He'd once considered "moving in" next to his parents at the Gomel Chesed Cemetery in Newark, New Jersey but there was no immediately close plot and the place had fallen into disrepair and Philip liked things to be very neat. I was thrilled to hear that Philip orchestrated every last detail of his own farewell. I was not invited.

    xxx/ellauri138.html on line 295: All and any religious overtones were strictly forbidden. There were no speeches, only readings of excerpts he'd selected from his books ahead of time, and a violin recital by a friend's daughter. He knew no one – no matter how well they really knew him and the people there at his graveside were his closest friends – could say it better than he could say it himself. Ingenting går opp mot kålpirog om hösten - som jag själv har lagat. 

    xxx/ellauri138.html on line 297:     When Philip and I were in the country together he religiously tuned into Susan Kennedy's Big Band Hall of Fame on WMNR each Saturday night before dinner. He loved to sing along to Frank Sinatra and the Andrews Sisters and often quizzed me about the tracks. Sometimes we danced. One year he gave me a portable radio for my birthday so I'd be able to listen to Susan at home when we weren't together.

    xxx/ellauri138.html on line 302:     One day Philip handed me the manuscript of Notes for My Biographer. 'Take it,' he said, holding out the stack of pages held together by a large rubber band.'I want you to read it.' The book was a rebuttal to Claire Bloom's Leaving a Doll's House, Philip's ex-wife's account of their marriage, which was published in 1996. Many of the stories he'd already told me. He'd talked a lot to me about both Claire and his first wife, Margaret Martinson.

    xxx/ellauri138.html on line 303:     So none of it was new, but all of it was upsetting. Philip's manuscript was the saddest thing I'd ever read. I read three or four different drafts and most of my feedback encouraged him to write the good with the bad. 'No one will believe you if you don't admit at one point you loved her. Be the gracious one.'

    xxx/ellauri138.html on line 305:     Philip wanted the book published. But no one would touch it for fear of the lawsuit Bloom might bring against them. At one point we discussed the idea of Philip offering to pay any damages arising from any legal case brought by Claire. More than anything, Philip wanted to put the record straight. I wanted for him to be able to put the record straight. I knew how forcefully he'd been struck and blindsided by Leaving a Doll's House. After its publication, Philip told me New York magazine published a photo of him on its front cover with the word 'MISOGYNIST' written across it. Philip went into hiding.

    xxx/ellauri138.html on line 335:   "Päähineistä" puhumattakaan. Päähineet ovat "resitentit kynäilijät", jotka amerikkalaisyliopistojen uskomattoman omahyväisen tavan mukaan asuvat ilmaiseksi yliopistoalueella. Kenties hiän ei pikku Athenassa ollut nähnyt heistä pahimpia, mutta nämäkin kaksi ovat kyllin kamalia. He ilmaantuvat opettamaan kerran viikossa ja he ovat naimisissa ja he tulevat hiänen tykönsä ja ovat mahdottomia. Milloin me menemme lounaalle, Delphine? Anteeksi vaan, hiän ajattelee, mutta ei tehoa. Hiän oli niin kovasti pitänyt Kunderan luennoista siksi että tämä oli ollut aina vähän epämääräinen, joskus jopa vähän nuhjuinen, suuri kirjailija malgré jamais lu vai mikä se oli. Niin hiän ainakin oli kokenut ja siitä hiän oli pitänyt. Mutta tästä amerikkalaisesta minä-olen-kirjailija -tyypistä hiän ei pidä, hiän ei voi sietää sitä, sillä aina kun se katsoo hiäntä, hiän tietää sen ajattelevan: Voithan sinä olla ranskalaisittain itsevarma ja muodikas sivistynyt ja olethan sinä tietysti hyvin ranskalainen, mutta silti sinä olet yliopistoihminen ja minä olen moukka kirjailija-me emme ole tasavertaisia. Nämä elättikirjailijat omistavat kaikesta päätellen suunnattoman paljon aikaa sukupuoliasioille. Niin, sekä runoilijalla että proosakirjailijalla on pääfetissi, ja siksi Delphine puhuu heistä kirjeissään päähineinä. Runoilijalla on Ressu-mallinen antiikkinen lentäjänlakki joka ei sovi kampuxelle ja proosakirjailija on kalju sekä vähän nuhjuinen. Ne ovat olleet 2x naimisissa keskenään ja ovat uskomattoman izerakkaita. Nuorempi se ressukypäräinen on lukenut vähän Bataillea ja vielä vähemmän Hegeliä. Se on ihan sexitön. Vanhat humanistisedät ovat vielä pahempia. Ne vasta izetyytyväisiä ovatkin. Näin kertaa ikääntynyt Peppu vanhoja kaunoja.

    xxx/ellauri138.html on line 342: Saksalainen kritiikki on viime ponnistuksiinsa asti pysytellyt filosofian maaperällä. Vaikka se on ollutkin kaukana yleisfilosofisten edellytysten tutkimisesta, sen kaikki kysymykset ovat nousseet tietyn filosofisen järjestelmän, Hegelin järjestelmän, maaperästä. Niinpä ei ainoastaan sen vastauksiin, vaan jo itse kysymyksenasetteluun on sisältynyt mystifikaatiota. Tämä riippuvuus Hegelistä on syynä siihen, ettei kukaan näistä uudemmista kriitikoista ole yrittänytkään arvostella Hegelin järjestelmää kokonaisuudessaan, niin kovasti kuin jokainen heistä onkin väittänyt etääntyneensä Hegelistä. Heidän polemiikkinsa Hegeliä ja toisiaan vastaan rajoittuu siihen, että kukin sieppaa jonkin yhden puolen Hegelin järjestelmästä ja kääntää sen niin koko järjestelmää kuin myös muiden siitä ottamia puolia vastaan. Aluksi otettiin Hegelin kategoriat, kuten »substanssi» ja »itsetajunta» puhtaassa, väärentämättömässä muodossa, myöhemmin nämä kategoriat profanoitiin maallisemmilla nimityksillä, kuten »laji», »ainoa», »ihminen» jne.

    xxx/ellauri138.html on line 346: Vanhahegeliläiset käsittävät kaiken heti, kunhan se on sovitettu johonkin Hegelin loogiseen kategoriaan. Nuorhegeliläiset arvostelevat kaikkea antaen samalla salavihkaa kaikelle uskonnollisen värityksen tai julistaen kaiken teologiseksi. Samoin kuin vanhahegeliläiset nuorhegeliläiset uskovat, että olevassa maailmassa hallitsevat uskonto, käsitteet, yleinen. Toiset vain vastustavat tätä herruutta pitäen sitä vallananastuksena, toiset taas ylistävät sitä laillisena.

    xxx/ellauri138.html on line 348: Koska nuorhegeliläiset pitävät mielikuvia, ajatuksia, käsitteitä, joksikin aivan itsenäiseksi muuttamiaan tajunnan tuotteita yleensä ihmisten tosiasiallisina kahleina — aivan samoin kuin vanhahegeliläiset selittivät ne inhimillisen yhteiskunnan todellisiksi yhdyssiteiksi — käy ymmärrettäväksi, että nuorhegeliläisten tuleekin taistella vain näitä tajunnan illuusioita vastaan. Koska heidän kuvitelmiensa mukaan ihmisten suhteet, heidän kaikki tekonsa ja käyttäytymisensä, kahleensa ja rajoituksensa ovat heidän tajuntansa tuotteita, niin nuorhegeliläiset asettavat johdonmukaisesti ihmisille moraalisen vaatimuksen — korvata heidän nykyinen tajuntansa inhimillisellä, kriittisellä tai egoistisella tajunnalla ja kumota siten omat rajoituksensa. Tämä vaatimus tajunnan muuttamisesta toiseksi huipentuu vaatimukseen olevaisen uudenlaisesta tulkitsemisesta, ts. sen hyväksymisestä antamalla sille toisenlaisen tulkinnan. Nuorhegeliläiset ideologit ovat näennäisesti »maailmaa järkyttävistä» fraaseistaan huolimatta suurimpia konservatiiveja. Nuorimmat heistä ovat löytäneet toiminnalleen täsmällisen ilmaisun vakuuttaessaan taistelevansa ainoastaan »fraaseja» vastaan. He unohtavat kuitenkin, että noiden fraasien vastapainoksi he esittävät vain fraaseja ja että taistellessaan ainoastaan tämän maailman fraaseja vastaan he eivät suinkaan taistele todellista, olevaa maailmaa vastaan. Ainoana tuloksena tästä filosofisesta kritiikistä oli vain muutama ja sitä paitsi yksipuolinen uskonnonhistoriallinen selitys kristinuskosta; nuorhegeliläisten kaikki muut väitteet antavat vain lisäväriä vaatimukselle, että heidän mitätöntä selittelyään olisi pidettävä maailmanhistoriallisena löytönä.

    xxx/ellauri138.html on line 360:   Erittäinkin totta, leukavasti laukaistu ja laittamattomasti sanottu, kiitos hrat Marx ja Engels, annetaan iso käsi heille! Näin jälkikäteen ajatellen on uskomatonta että toi päälaellaan seisonut ajatusmalli on voinut pysyä pystyssä niin kauan, ja että sillä vieläkin on termiittiapinoien joukossa miljoonia ellei miljardeja kannattajia. Mutta sen takana on vahva ääni kallon takaosasta, nimittäinkin narsismi. Dosto Dostojevskillä oli aivan sama vika, ja tunnetuimmat jenkkijutkukynäilijät ovat nekin samanlaisia idealistinarsisteja.  Kerta kaikki muut te olette tajuntani tuotetta, mä en voi millään kuolla, sittenhän kaikki lopahtaisi siihen. Sittehän olis kaikki ihan merkityxetöntä, koska merkitys, c'est moi. 

    xxx/ellauri139.html on line 137:       ges">Georges Bataille, kirjailija. Georges Bataille oli ranskalainen kirjailija, antropologi ja filosofi.

    xxx/ellauri139.html on line 157: Yxien muiden kaa hän perusti 1936 Collège de Sociologien, jonka tarkoituksena oli paljastaa erilaisia pyhyyden muotoja. Pyllistää erilaisia pahuuden muotoja.

    xxx/ellauri139.html on line 160: Vaikutteita Bataillen ajattelusta löytyy ainakin G. W. F. Hegeliltä, Sigmund Freudilta, Karl Marxilta, Marcel Maussilta, Markiisi de Sadelta, Alexandre Kojèvelta ja erityisesti Friedrich Nietzscheltä. Hänkin oli kiinnostunut Kaukoidän ja Amerikan alkuperäiskansojen pickaninnyistä kuten ystävämme Erikson.

    xxx/ellauri139.html on line 161: Martin Heidegger kutsui Bataillea ”aikamme terävimmiksi aivoiksi”. Aika huono suositus.

    xxx/ellauri139.html on line 220: Here, Ippolit stops and kind of freaks out from embarrassment a little bit. Everyone tries to get him to stop reading, but no, he goes on throughout the final sections of the chapter:

    xxx/ellauri139.html on line 222: (4) Ippolit tries to figure out the point of living for two weeks. On the one hand, why not just die now and get it over with? But on the other hand, he feels like it's actually only now that he has a death sentence of sorts that he has really started to live. (Which, okay, guys, remember the story Myshkin told about the condensed man and how full of life his last few hours must be? There is definitely more to the idea that the person who knows he is about to die lives a very full life at the end—as Dostoevsky himself experience at his staged execution.)

    xxx/ellauri139.html on line 230: Jo Dostojevskin varhaisimmissa luonnoksissa ja sunnitelmissa esiintyy "idiootiksi" nimitetty sankari. Tämän kuva kuitenkin selvästi eroaa siitä ruhtinas Myshkinin kuvasta, joka on "meille" tuttu teoksen lopullisesta versiosta. Alkuperäisessä laitoksessa "idiootti" on loukattu olento, ylpeä ja kostonhimoinen, yhtälailla hillitön hyvässä ja pahassa, kykenevä mitä hillittömimpiin temppuihin lahjakkaan, mutta villin ja hillittömän luonteensa mukaisesti. "Vihonviimeinen esimerkki ylpeydestä ja egoismista", "tekee roistomaisia temppuja pahuuttaan ja ajattelee, että niin pitääkin", "Ylpeydestä etsii ulospääsyä ja pelastusta"; "Rajaton ylpeys ja rajaton viha" - sellaisia luonnehdintoja sisältyy romaanin "Idiootti" ensimmäisen laitoksen muistiinpanoihin ja suunnitelmiin. "Romaanin perusajatus: niin paljon voimaa, niin paljon pelkoa oman ajan sukupolvea kohtaan - eikä uskoa mihinkään. Rajatonta idealismia ja rajatonta sensualismia", lukee Dostojevskin muistiinpanoissa, kun hän luonnehtii sankarinsa tragediaa, kuten se näyttäytyy kirjailijalle alun perin. Vasta ensimmäisen laitoksen työstämisen seuraavassa vaihessa Dostojevski keksi toisen "idiootin" kuvan, josta voidaan jo tunnistaa tulevan Myshkinin piirteitä. Tässä vaiheessa ilmestyy sankarille myös muita piirteitä; "outo", "hiljainen", "hiirulainen", "hän alkaa joskus äkkiä lukea kaikille tulevan siunauksellisen olotilan piirteitä". Pannaan merkille "hänen ("idiootin") luonteensa ja suhteensa lapsiin", "hyvin heikko terveys", muiden henkilöiden ihmettely "hänen yksinkertaisuutensa ja nöyryytensä".

    xxx/ellauri139.html on line 254: Sittää ihastus "mieluisiin kirjallisiin tykötarpeisiin". Nastasja Filippovna ei voi irroittautua käsityksestään että hän on langennut, ikuisesti raajarikkoinen olento. Mitä vittua!

    xxx/ellauri139.html on line 263: "(Ruhtinaan,— Г. Ф.) tärkein sosiaalinen vakaumus on, että talousoppi yxityisomaisuuden haitallisuudesta  on tyhmyys. Ja että kaikki, päin vastoin,  perustuu yxityistämiseen. kirjoittaa Dostojevski luonnoksissaan romaania varten («Из архива Ф.М. Достоевского. Идиот. Неизданные материалы», М.— Л. 1931, s. 108). Vallankumoukselliset demokraatit osoittivat että yhteiskunnan pelastaa vain yhteisomistus, ei filantroopit, vaan kansanjoukkojen vallankumouksellinen taistelu. Dostojevskin paska sensijaan  kuzuu apinan uudelleenkasvatukseen uskonnollisten ja kristillisten ideaalien hengessä. Hän pyllistää vallankumouksen tielle ja  taistelukeinoille. Hän on paha vanha konservipurkki. No sixhä sitä jenkit juuri peukuttavat!

    xxx/ellauri139.html on line 271: Jevgeni Pavlovitshin ja Myshkinin ilmaisemat ajatukset ovat Dostojevskin omaksuman kannan ilmauksia. Hän kuvailee niitä kirjeissään vuosina 1867-1868 A.N. Maikoville ja N.N. Strahoville; ne sisältävät joukon 60-luvun liberaalien ja demokraattien vastaisia syytöksiä ja vihjauksia.

    xxx/ellauri139.html on line 279: "Kansanjoukot, ehdottomasti kaikki, ovat ihastuksissaan! Kerhossa, pikku salongeissa, rautatievaunuissa (minä nimittäin jatkuvasti olen matkoilla ja tänäänkin tulin Tamborasta), kaikkialla ja kaikilta kuulee pelkkää yhtä ja samaa: joko luitte Dostojevskin viimeisimmän romaanin? sehän on aivan ihana, siitä ei pääse irti ennenkuin on viimeisellä sivulla". Koukuttava! Ei voi laskea käsistä!

    xxx/ellauri139.html on line 328: ‘The Eve of St. Agnes’ begins with the setting, the eve of the Feast of St. Agnes, January 20th (the Feast is celebrated on the 21st). It is horribly cold outside. A Beadsman, a professional man of prayer, is freezing in his church. He briefly hears music from the house that the church abuts. They are preparing a celebration and the guests all arrive in a burst of expensive clothing and plumage. 

    xxx/ellauri139.html on line 330: Within the castle, Madeline, one of the main characters of this story is stuck dancing amongst the guests. She has been informed by older women that this is a night during which a virgin lady, after following certain rituals, might in her dreams see the image of her true love. She is distracted by these thoughts and unable to enjoy the dance. 

    xxx/ellauri139.html on line 332: Farther away from the castle a man, Porphyro, who loves Madeline more than anything, is making his way to the house. He enters, unseen. If anyone finds him he knows that he will be killed. Madeline’s family hates him and holds his lineage against him. While sneaking through the house he comes upon Angela, one of the servants. He begs her to bring him to Madeline’s chamber so that he might show himself to her that night and solidify himself as her true love. After much complaining, she agrees and hides him until it is time. 

    xxx/ellauri139.html on line 336: After much convincing Madeline realizes her mistake. Porphyro declares that the two should run away together, since now she knows he is her true love, and escape to a home he has prepared on the “southern moors.” They need to go now while the house is asleep so that her family does not murder him.

    xxx/ellauri139.html on line 338: The two are able to make out outside the home without arousing suspicion and ‘The Eve of St. Agnes’ concludes with two characters, Angela, and the Beadsman, dying; their death acting as a symbol of a new generation that is now the focus of the world. This is one of Keaz' most loved poeams, with a wonderful happy ending (except for Angela and Beadsman). 

    xxx/ellauri139.html on line 350: The hare limp’d trembling through the frozen grass,			Jänö kömpii lumihangessa ihan nolona,		

    xxx/ellauri139.html on line 352: Numb were the Beadsman’s fingers, while he told                 	Tuilla elävällä on sormet kohmeessa		

    xxx/ellauri139.html on line 372: Flatter’d to tears this aged man and poor;				Tuskinpa porkka-Mariasta ja Jee-suxesta!	

    xxx/ellauri139.html on line 387: The carved angels, ever eager-eyed,					Jotka kannattelee päällään katon kurkipuuun,	

    xxx/ellauri139.html on line 392: At length burst in the argent revelry,					Lopulta puhkee päähän kesken tätä unta

    xxx/ellauri139.html on line 429: Of whisperers in anger, or in sport;					Ympärillä kosijoiden joukko pinkasee

    xxx/ellauri139.html on line 437: She linger’d still. Meantime, across the moors,				Vaan silti hannaa. Samaan aikaan toisaalla

    xxx/ellauri139.html on line 453: Against his lineage: not one breast affords				Rotinkaista, selkään sille että roikaa!

    xxx/ellauri139.html on line 458: Ah, happy chance! the aged creature came,				Ai kyllä kävi pulla! Iäkäs lehmä saapui,

    xxx/ellauri139.html on line 464: And grasp’d his fingers in her palsied hand,				Tarttuu sen kynnettömään sormeen kädellä,

    xxx/ellauri139.html on line 469: “Get hence! get hence! there’s dwarfish Hildebrand;                     Antaa heittää! Tuollon Hildebrandin knääpä;

    xxx/ellauri139.html on line 486: “O tell me, Angela, by the holy loom                                    Kerro Angela, misson pyhä kangaspuu         

    xxx/ellauri139.html on line 494: “And be liege-lord of all the Elves and Fays,				Ja eleskelet keijujen ja tontun siivellä

    xxx/ellauri139.html on line 498: “This very night: good angels her deceive!                              Just tänä yönä, tulkoon sille loppu hirveä!

    xxx/ellauri139.html on line 504: Like puzzled urchin on an aged crone					Kuin neuvotonna nappula vanhaa tätiä,

    xxx/ellauri139.html on line 510: And Madeline asleep in lap of legends old.                              Kun Madeline koisaa jossakin ihan vieressä.

    xxx/ellauri139.html on line 516: A stratagem, that makes the beldame start:				Silmät on kuin soppakulhot, yhtä ymmyrkäiset:

    xxx/ellauri139.html on line 519: “Alone with her good angels, far apart					Enkeleiden kanssa samassa makkarissa vetää

    xxx/ellauri139.html on line 529: “Good Angela, believe me by these tears;                                esteexi nyt aio ruveta, hyvä Angela,

    xxx/ellauri139.html on line 530: “Or I will, even in a moment’s space,					Jos niin mä hotaisen sua tällä kangella,

    xxx/ellauri139.html on line 540: A gentler speech from burning Porphyro;					Porfyyri alkaa leppyä ja puhuu sievästi;

    xxx/ellauri139.html on line 541: So woful, and of such deep sorrowing,                                   Angelaa säälittää eikä edes lievästi,

    xxx/ellauri139.html on line 542: That Angela gives promise she will do					Ja se lupaa eze auttaa Porfyyriä pukille,

    xxx/ellauri139.html on line 571: To follow her; with aged eyes aghast					ezeuraa mua; taas vanhat silmät pystyssä

    xxx/ellauri139.html on line 580: Old Angela was feeling for the stair,					Angla ezii rappuja sokkotaiteella.

    xxx/ellauri139.html on line 584: She turn’d, and down the aged gossip led                                Hopeinen kynttilänjalka niitä valas,

    xxx/ellauri139.html on line 594: No uttered syllable, or, woe betide!					Und sagte kein einziges kleines Wort, 

    xxx/ellauri139.html on line 601: A casement high and triple-arch’d there was,				Roger Casement oli siellä huoneessa,

    xxx/ellauri139.html on line 606: As are the tiger-moth’s deep-damask’d wings;				Kuten suruvaippoja kohta kuoriutuvia,

    xxx/ellauri139.html on line 612: Full on this casement shone the wintry moon,				Rogerin päälle tuli talvikuista hämyä,

    xxx/ellauri139.html on line 615: Rose-bloom fell on her hands, together prest,                           Ruusuvesi tuli käsille aika pahasti;

    xxx/ellauri139.html on line 618: She seem’d a splendid angel, newly drest,				Se näytti enkeliltä puettuna hajuveteen.

    xxx/ellauri139.html on line 694: Broad golden fringe upon the carpet lies:                               Pimeäkin on ettei pää- ja häpy karvaa	

    xxx/ellauri139.html on line 713: There was a painful change, that nigh expell’d                         	Onxtää totta nyt vai vaihtoehtoa?	

    xxx/ellauri139.html on line 790: With a huge empty flaggon by his side;					Ei äsähdä kun linnut vaihtaa kortteeria.  

    xxx/ellauri139.html on line 795: The key turns, and the door upon its hinges groan.			Nyt voitas naida taas, jännitys kun laukeaa.

    xxx/ellauri139.html on line 798: And they are gone: ay, ages long ago                                    Kaukaa näytti pieniltä kuin kärpäset  

    xxx/ellauri139.html on line 802: Of witch, and demon, and large coffin-worm,				Ja sen vieraat joita oli satoja	       

    xxx/ellauri139.html on line 803: Were long be-nightmar’d. Angela the old                                 Näki peikkoja piruja ja hautamatoja.	          

    xxx/ellauri139.html on line 830: Tästä etiäppäin ei tää kuulosta ollenkaan 19-vuotiaan tubipotilaan textiltä vaan just tollasen pushing fifty äijän Dickensmäiseltä patataantumuxelliselta saarnalta. Et henkkoht hyväntekeväisyys on ihmisarvoista vaikka antaisi rivissä seisoville pakkotyövangeille vaan 20 kopeekkaa per lärvä, jakais rukouskirjoja ja vikittelis vielä toisten lapsia.  Hän luki jotain kasvoistani. Perinteinen narsistinen lausahdus.

    xxx/ellauri139.html on line 860: Sen luontomaku ja sen talentti veivät sitä kohti akateemisia kisoja. Lyonin Akatemia palkizi sen epistolan Romanien vaarasta (1804) ja Ranskan akatemia sarjasta runoja: Kirjemies riippumatossa, Pariisin koristeet, Rotroun kuolema, Liegen sankari Goffin, Angelesin akatemia palkizi Runollisen kexinnön Belzuge elirutto voitti 10v-palkinnon. 

    xxx/ellauri139.html on line 866: Millimolli jolla oli izelläänkin varoja rakasti eleganttia ja vähän ylellistäkin elämää.  Jean-Baptiste Sanson de Pongerville sanoi eze muutti keisarin rahalahjat pikaisesti lyxihevosiin, vaunuihin ja upeisiin huonekaluihin. Sen horjuva terveys ärkkyi maailmallisessa sutinassa ja tunteilussa jota vaati salarakkaudet.  Loistavasta seurapiiristä  se löysi vakavan kiintymyxen, mutta siihen liittyvä käsi oli kielletty ajosuunta, isä sanoi eze mieluummin näkee tyttärensä kuolleena kuin kynäilijän vaimona. Neitonen kuolikin Millimollin ja Millimolli hyvin surullisena piiloutui  Ville-d'Avrayhen missä se sävelsi 2 kokoelmaa valitusvirsiä nimillä Soutukahdexikot ja Aloituskymmeniköt.  Et hyväxi kääntyi tämäkin takaisku.

    xxx/ellauri139.html on line 871: Pikku sävellys eläinsatugenressä, Eginardin Emma, oli hyvinkin suosittu Empire piireissä; se oli mallikasta sentimentaalista trubaduuri kamaa, joka on nykyään aivan pasee. Runoilija on enempi mukavuus alueellaan Sulamitissa, eroottisessa puodissa joka matkii korkeata viisua, ja joissain krekuilta kopsituissa valitusvirsissä joissa on Andre Chenier coveria.

    xxx/ellauri139.html on line 872: Se käänsi suht lahjakkaasti jotain Vergiliuxen eklogeja, palasia Iliaasta, huvittelipa jopa runoltamalla joitain Lukianoxen Vainajien puheluja.  Sen jälkeen jääneistä papereista löytyi manuskoja kolmesta tragediasta,  Antigone, Saül ja Ugolin ; niissä Millimolli oli ihan kujalla. 

    xxx/ellauri139.html on line 882: Le bocage était sans mystère,			Pyökistö oli mysteeritön,				

    xxx/ellauri139.html on line 891: Je vois un présage de mort.			Mä nään ennakoivan kuoleman.					

    xxx/ellauri139.html on line 913: Eveille par un léger bruit			Herätä ihan vaik pienellä pierulla				

    xxx/ellauri139.html on line 927: Mitvit, eihän toi Ippolitin pätkä ollutkaan Millimollin elegia eikä edes nuorena tubiin kuolleen Hegesippe Moreaun, vaan toisen hyväonnisemman runoilijan Niku Gilbertin. Molemmat hyväonniset kuolivat kun putosivat hepalta. Nuoret sairaat runoilijavainaat on populääri genre joka myy mainiosti, vaikkei sellainen just ize olisi.

    xxx/ellauri139.html on line 928: gesippe.moreau.pagesperso-orange.fr/etudes/delamata06.html">Lähde

    xxx/ellauri139.html on line 930: Pauvre Gilbert, que tu devais souffrir ! C’est le refrain d’un Souvenir à l’hôpital par Hegesippe Moreau, dont certains accents rappellent volontiers les Adieux à la vie de Gilbert :

    xxx/ellauri139.html on line 985: ‘A tes plus chers amis ils ont prêté leur rage. 		Ne lainasi sun parhailta kavereilta vihansa:	

    xxx/ellauri139.html on line 987: Celui que tu nourris court vendre ton image, 			Sun ruokkima rynkää kauppaamaan sun imagon,	

    xxx/ellauri139.html on line 1002: Vous qui, pour protéger le repos de ma cendre, 			Te jotka mun tuhan levon suojaxi		

    xxx/ellauri139.html on line 1022: Nicolas Joseph Florent Gilbert, né le 15 décembre 1750 dans le sud du duché de Lorraine à Fontenoy-le-Château et mort le 16 novembre 1780 à Paris, est un poète lorrain francophone. Son père, maire de Fontenoy-le-Château, propriétaire de deux fermes, y exerce le métier de marchand de grains. Son éducation est confiée au curé du village, un jésuite qui, voyant en lui « un esprit apte à être éduqué », lui apprend le latin. Puis le jeune Nicolas part faire ses humanités au collège de l'Arc à Dole. Après 1770, il part pour Paris, avec en poche ses premiers vers, ainsi qu’une lettre, signée de Mme de La Verpillière, femme du prévôt des marchands de Lyon et mécène. Cette lettre recommande le jeune poète à D’Alembert. Il semble que D’Alembert, lui ayant promis une place de précepteur, n’honore pas cette espérance, et le reçoit d’ailleurs assez froidement. Gilbert s'en souviendra quand il composera sa satire du Dix-huitième siècle :

    xxx/ellauri139.html on line 1030:   En 1775 paraît sa première pièce majeure Le Dix-huitième siècle. C’est une satire en vers qui donne la caricature de son temps ; la philosophie y est le principe de la « chute des arts », de la « perte des mœurs ». Tout y est matière à charge : la bourgeoisie, la noblesse, le clergé libertin ; la littérature du moment y est passée au peigne fin. Des généralités sociales, on passe bientôt aux attaques ad hominem ; à la fin de la satire, du reste, le nom honni paraît enfin : Voltaire. Le Dix-huitième siècle est véritablement à sa parution, et pour reprendre le mot de Huysmans, « un météore dans le champ littéraire » de l’époque. Il n'est pas de bon ton, La critique se dechaine.

    xxx/ellauri139.html on line 1037:     Eise mitään kuollut köyhänä ja kirottuna, vaan mukavasti eläkkeellä, ja testamenttas vielä loput rahat Bernadottelle. Elämälle heippa, sain siltä paljon. Sensijaan Thomas Chatterton, joka oli se Rowleyhuijari joka mainittiin Keazin yhteydessä kai, kuoli nälkäisenä arsenikkiin 17-vuotiaana. Thomas Chatterton, né le 20 novembre 1752 à Bristol et mort le 24 août 1770 à Holborn, est un poète et mystificateur anglais. Ayant attribué ses œuvres à un moine médiéval du nom de « Rowley », il fut accusé à tort d’être un faussaire par certains de ses contemporains les plus influents. Il est reconnu comme un poète de talent, malgré sa mort à l'âge de 17 ans, ayant préféré se suicider à l’arsenic plutôt que de mourir de faim, devenant ainsi pour les romantiques le symbole de l’homme de génie non reconnu. 

    xxx/ellauri139.html on line 1039: Sainte-Beuve väsäs esipuheen Hegesippen koottuihin. H. oli taiteilijanimi, oikeesti se oli Petri-Jaakko.

    xxx/ellauri139.html on line 1043:     Moreau syntyi ja kuoli Pariisissa. Hänen lapsuudessaan hänen vanhempansa, jotka olivat köyhiä, muuttivat Provinsiin . Hänen isänsä, Claude-François Moreau, syntynyt Poligny Jura , otti viran professorina Collège on Provins ( Seine-et-Marne ) vuonna 1810, mutta kuoli tuberkuloosiin 16. toukokuuta 1814. Hégésippe äiti Marie Roulliot (syntynyt Jeanne -Marie Rouillot, 12. maaliskuuta 1774 Cluny Saône-et-Loire ) aloitti rouva Guérardin palveluksessa Provinsissa, ja tästä naisesta tulee Hégésippen hyväntekijä. Hégésippe aloitti opintonsa Provinsissä, ja kun Guérardin perhe muutti maahan, hänet siirrettiin Meaux'n (Seine-et-Marne) seminaariin ja myöhemmin Avonin seminaariin (lähellä Fontainebleaua ). Hänen äitinsä kuoli tuberkuloosiin 5. helmikuuta 1823, kun taas Hégésippe oli Avonin opiskelija.

    xxx/ellauri139.html on line 1047:     Pian heinäkuun vallankumouksen jälkeen M. Lebrun nimettiin Imprimerie royale (Royal Publishing House) johtajaksi ja yritti palkata Hégésippeä, mutta kaksikymmentä vuotta vanha runoilija oli jo luopunut tästä urasta. Pariisissa, hän oli tavallisesti houseless, ja altistuvat itsensä vaaroista kolera sairaalan suuri epidemia 1832 yksinkertaisesti saada suojaa ja ruokaa. Vuonna 1833, vaikeuksissa, hän palasi Madame Guérard n Provins toipua ja alkoi eräänlainen satiirinen serial kutsutaan Diogene (nimetty kreikkalaisen Cynic Diogenes ) mallina lehden La NEMESIS julkaiseman Auguste-Marseille Barthélemyn , mutta puute luetuin Maakuntakaupunki ja luovat kilpailut tekivät hankkeen epäonnistuneeksi. Vieraillut useita kannattajiaan ja osallistunut kaksintaisteluun, Hégésippe palasi Pariisiin.

    xxx/ellauri139.html on line 1051: Hegesippos (n. 110–180) oli varhaiskristillinen historioitsija ja harhaoppien vastustaja. Hänet luetaan kirkkoisien joukkoon. Se teki paaviluettelon. Gilbertin kootuissa oli nälkiintyneiden runoilijoiden luettelo. Näiden tiimien Body Mass Index-luvut oli varmaan ihan eri kymmenluvulta.

    xxx/ellauri139.html on line 1053: Hegesippoksen teokset ovat kadonneet, mutta niistä on säilynyt joitakin katkelmia lainauksina Eusebioksen teoksissa. Eusebioksen mukaan hän kirjoitti viisi kirjaa käsittävän teoksen Hypomnemata (”Muistelmia”), joka käsitteli apostolien opetuksia. Myös Hieronymus tunsi Hegesippoksen. Hegesippos kirjoitti teoksensa torjuakseen uudet gnostilaiset ja Markionin alulle panemat harhaopit. Hän vetosi ennen kaikkea traditioon, joka ilmeni apostolisessa ja piispallisessa seurannossa kulkeneessa kristillisessä opetuksessa. Samalla hän tarjosi varhaisista piispoista paljon tietoa, joka olisi muutoin kadonnut.

    xxx/ellauri139.html on line 1055: Eusebios sanoo Hegesippoksen kääntyneen kristinuskoon juutalaisuudesta, koska hän lainasi hepreankielisiä kirjoituksia ja oli hyvin perehtynyt Heprealaisevankeliumiin ja syyriankielisiin evankeliumeihin. Hän viittasi myös juutalaisten kirjoittamattomiin perinteisiin. Hegesippos vaikuttaa eläneen jossain Rooman valtakunnan itäosissa, mahdollisesti Palestiinassa. Paavi Anicetuksen (paavina noin 154–167) aikaan hän matkusti Korinttiin ja Roomaan, ja keräsi samalla vierailemiensa kirkkojen opetuksia ja varmisti niiden olevan yhtäpitäviä Rooman kirkon oppien kanssa. Hän mainitsee tehneensä Roomassa paavien luettelon Anicetukseen saakka, ja Eleuteriuksen olleen tämän diakonina. Hegesippoxen niteet lienevät hukkuneet kirjastosta 1600-luvulla. Kuka lie lainannut eikä palauttanut eräpäivään mennessä.

    xxx/ellauri139.html on line 1070:   Pierre François Lacenaire, född 20 december 1803 i Francheville, giljotinerad 9 januari 1836 i Paris, var en yrkeskriminell bedragare och mördare, som gått till historien genom sina Minnen (1836), nedtecknade på kort tid medan han väntade på sin avrättning. De utgavs första gången samma år som han dog och finns i svensk översättning sedan 1999. André Breton tog med en av Lacenaires dikter i sin antologi om svart humor, Anthologie de l'humour noir (1940). Hyvä Antero.

    xxx/ellauri139.html on line 1075:       Né le 28 frimaire an XII (20 décembre 1803) sous le Consulat, à Lyon, 62 rue Pas Étroit (actuelle rue du Bât-d'Argent), Pierre François Lacenaire est le quatrième enfant et le deuxième fils de Jean-Baptiste Lacenaire, bourgeois et négociant lyonnais, et de Marguerite Gaillard, qui connaît treize grossesses entre 1799 et 1809. Kyllä meni kesken kovasti, jopa riitti Jean-Baptistella yritystä siementää. Non désiré de ses parents, il souffre de se voir préférer son frère aîné Jean-Louis, né le 19 frimaire an VIII (10 décembre 1799), il a notamment un sentiment d'abandon de sa mère et sera spolié de son héritage par son père.

    xxx/ellauri139.html on line 1079: He was executed on the guillotine at the age of 32. Vitun paskanjauhaja.

    xxx/ellauri139.html on line 1082:  "Je tue un homme comme je bois un verre de vin.» Il rédige ses Mémoires et plusieurs poèmes qui contribueront à faire naître le mythe du dandy assassin et voleur. 

    xxx/ellauri139.html on line 1085:     Il a inspiré à Stendhal le personnage de Valbayre dans Lamiel.

    xxx/ellauri139.html on line 1107: Elle allonge ses doigts de faune	Se ojentelee faunisormiaan

    xxx/ellauri139.html on line 1146:       Manfred est un drame en vers de George Gordon Byron, dit Lord Byron, publié en 1817. Bourrelé de remords après avoir tué celle qu'il aimait, Manfred vit seul comme un maudit au cœur des Alpes. Il invoque les esprits de l'univers, et ceux-ci lui offrent tout, excepté la seule chose qu'il désire, l'oubli. Il essaie alors, mais en vain, de se jeter du haut d'un pic élevé. Il visite ensuite la demeure d'Ahriam, mais refuse de se soumettre aux esprits du mal, leur enjoignant d'évoquer les morts. Enfin lui apparaît Astarté, la femme qu'il a aimée puis tuée par son étreinte (« My embrace was fatal... I loved her and destroy'd her »). Répondant à son invocation, Astarté lui annonce sa mort pour le lendemain. Au moment prédit apparaissent des démons pour s'emparer de lui, mais Manfred leur dénie tout pouvoir sur sa personne. Pourtant, à peine sont-ils apparus qu'il meurt. La situation de Manfred deviendra l'un des poncifs favoris composant le portrait de l'homme fatal du romantisme. Cette pièce s'inspire, pense-t-on[Qui ?], dans son plan, du Faust de Goethe et selon certains, contiendrait une allusion du poète à sa demi-sœur Augusta Leigh. Sitäkin se dodennäköisesti bylsähti.

    xxx/ellauri139.html on line 1156:     Le philosophe Michel Foucault considérait que la notoriété de Lacenaire chez les Parisiens marquait la naissance d'un nouveau genre de bandit adulé, le criminel romantique bourgeois. Le roman La Voix Secrète de Michael Mention retrace les dernières semaines de sa vie.    

    xxx/ellauri139.html on line 1168: Les gens de bien me font horreur,		Herrasväki kammoxuttaa mua,

    xxx/ellauri139.html on line 1171: Ah ! faitesmoi sergent de ville.		Tehkää musta poliisikersantti.

    xxx/ellauri139.html on line 1173: Bon ! je me vois déjà sergent :			OK! Näen izeni jo kersanttina:

    xxx/ellauri139.html on line 1175: L’appétit me vient en mangeant :		Ruokahalu kasvaa syödessä:

    xxx/ellauri139.html on line 1176: Allons, sire, un peu d’indulgence.		Mites olis vähän lisää armoa?

    xxx/ellauri139.html on line 1178: D’un vieux singe j’ai la malice ;		Mulla on vanhan paviaanin ilkeys;

    xxx/ellauri139.html on line 1186: Je sais dévorer un budget,			Osaan ahmia koko budjetin,

    xxx/ellauri139.html on line 1204: Doston typerä jatkosarja jossain viikkolehdessä. Doston oli jo ollut lusimassa Siperiassa. Suht palasina se sieltä palasi. He planned to explore the moral and psychological dangers of the ideology of "radicalism", and felt that the project would appeal to the conservative publisher Katkov.

    xxx/ellauri139.html on line 1208:     Strangely, Raskolnikov begins to feel alarmed at the thought that Porfiry (joku poliisi) might think he is innocent. But Porfiry's changed attitude is motivated by genuine respect for Raskolnikov, not by any thought of his innocence, and he concludes by expressing his absolute certainty that Raskolnikov is indeed the murderer.

    xxx/ellauri139.html on line 1213:       He stops at Sonya's place on the way and she gives him a crucifix. At the bureau he learns of Svidrigailov's suicide, and almost changes his mind, even leaving the building. But he sees Sonya, who has followed him, looking at him in despair, and he returns to make a full and frank confession of the murders. What the fuck.

    xxx/ellauri139.html on line 1220: Karmela Belinkillä oli tapana ottaa ettonet aamuisen kirjoitustyön ja lounaan päälle. Nyt hän oli täpinöissään Mr. Dostojevskin esikoisesta, jonka Martti Anhava on 2008 kökösti kuosittanut nykysuomexi. Kuunnelkaa! Ja hän luki mielestään liikuttavimpia kohtia värisyttäen hermoherkkää ääntänsä. Vissarion Belinski oli suunnannäyttäjä. Muut venäläiset kynäilijät nauroivat ja pilkkasivat syylänenäistä Dostojevskia. Etukäteiskehut oli kihahtaneet Fedjan päähän ja se loukkaantui pahasti. Sotilasinsinöörikoulussa Fjodor luki lisää Pushkinia, Schilleriä ja Scottia sekä Homerosta, Shakespearea, Racinea, Hoffmania, Balzacia, Hugoa, ja Gogolin uusimmat. Hän venäjänsi omasta mielestään verrattomasti Balzacin Eugenie Grandetin. Köyhää väkeä on siitä kopio. Ällö kirjeromaani. "Mamma"?! Mitä vittua, бабочка tarkoittaa perhosta (tai russua)?! Sano rusetti, tytöt sua rannalla kusetti. Mummin ikkunalla kukkii pelargonia. Hoholin ukrainalaistarinoita muistuttavia jutelmia. Laji näytti jo 1840 aikansa eläneeltä. Devushkin oli keski-ikäinen namusetä ja "Mamma" jotenkin mainevammainen nuorehko nainen. Varvarasta oli kiva vittuilla neitokorennolle  vapauduttuaan viimein tämän holhouxesta.  Nöyryytyxen psykologiaa ja sadomasokismia. Epämääräisenä vellovaa jahkailua ja merkityxettömiä käänteitä. Aito Dostojevskilaisia sentimenttejä. Sekavuuden suota kuten Ukrainassa kelirikkoaikana. Paska haisee Nevan rannalla.

    xxx/ellauri139.html on line 1229:   Enemmän kuin katujen kieli romaanissa kaikuu viihderomaanien klangi. Hempeilevien ja korrektien ilmausten takaa kuultaa taloudellinen ja psyykkinen hätä, joka dostojevskilaisesti kiihtyy usein suggestiiviseksi, paljastavaksi ryöpyksi tajunnan peräkammarista, jossa haisee kiihko, kaikuu kärsimys ja jonka ovenkarmeissa riippuu tarkoituksettomuus. Devuškin joutuu nöyryytetyksi työpaikallaan, koska hänen vaatteensa ovat kehnot. Devuškin ja Dobroselova kärsivät, mutta tuska on Köyhässä väessä maallista, olosuhteista johtuvaa, eikä ylly Dostojevskin myöhemmän tuotannon metafyysiseen riutumukseen.

    xxx/ellauri139.html on line 1237: Dostojevskilla oli ensin vaikeuksia saada Köyhiä apinoita julkaistua. Kirjallinen kausijulkaisu ”Isänmaan vuosikirja” torjui käsikirjoituksen. Dostojevski kirjoitti veljelleen Mihailille hukuttautuvansa Nevaan, jollei saa tekstiään julki. Bugger it!

    xxx/ellauri148.html on line 56: Pro-Israeli people around the world use the occasion of World Hooray Day as an opportunity to express their yearning for canned peas.  Beginning with the simple but effective shooting on the 1st World Hooray Day 1973, their activities send a message to leaders, encouraging them to use economic sanction and then force to settle conflicts. The official sponsor of the World Hooray Day is Prof. Emeritus Arto Mustajoki, Juupajoki. His home town used to be called Eipäjoki (Nosir river), but thanx to Arto's persistent efforts to increase international understanding, the name has been changed to the more communicative Juupajoki "Yessir river".

    xxx/ellauri148.html on line 60: Brian McCormack, a Ph.D. graduate of Arizona State University, and Michael McCormack, a graduate of Harvard University, work together to promote this annual global event. Brian's career has since had a rocket start, Michael's is a steady falling trend. 

    xxx/ellauri148.html on line 70: The two brothers spent their parents' money on postage and sent a letter to as many world leaders as they could find, asking them to support the new holiday.

    xxx/ellauri148.html on line 73: Every November 21, the brothers incite people all over the world to take part in the celebration by saying "Hooray" to another 10 people. Its really cheap! No postage needed! McCormack himself can say "Hooray" in over 65 different languages, including Bantu, Inuit and Urdu. He can say "We won" in just two languages, American English and Hebrew, and "Haha you fuckers lost" in four, German, Arabic, Russian, and French.

    xxx/ellauri148.html on line 79: He recently co-wrote Farewell to Arms, an interactive play about a high school reunion in which every member of the audience gets a seismic orgasm under a tree.

    xxx/ellauri148.html on line 86: The editor of the first-year literary magazine and a writer for the Lampoon, a semi-secret Sorrento Square organization that occasionally publishes a so-called humor magazine, McCormack says his writing experiences during college simply confirmed his future plans. "I was headed where I was headed and [Harvard] was the mosta humorous place to be along the way," he says.

    xxx/ellauri148.html on line 97: ge/c0280775/800wm/C0280775-Erect_Uncircumcised_Penis.jpg" width="30%" />

    xxx/ellauri148.html on line 100: McCormack has recently been accepted to the University of California at Los Angeles pornographic film school; he and his silicon wife will be moving from Nebraska to Los Angeles in the fall. He says he is eager to begin erecting and also has future plans to break into film as a character actor. McCormack, who someday hopes to develop some of his (well, his, Mahatma's and Hemingway's) novels into movies, says he has waited to go to Hollywood until the time felt right and he had paid his dues.

    xxx/ellauri148.html on line 105: Like 25 years ago, when he was unafraid to embark on the life of a struggling actor in New York City, McCormack says he has no fear of the challenges awaiting him in Hollywood.

    xxx/ellauri148.html on line 116: The Yom Kippur War, also known as the Ramadan War, the October Revolution, the 1973 Arab–Israeli War or the Fourth Arab–Israeli War, was an armed conflict fought from 6 to 25 October 1973 between Israel and a coalition of Arab states led by Egypt and Syria. The majority of combat between the two sides took place in the Sinai Peninsula and the Golan Heights — both of which were illegally occupied by Israel in 1967, and still are — with some fighting in African Egypt and northern Israel. Egypt's initial objective in the war was to seize a foothold on the eastern bank of the Suez Canal and subsequently leverage these gains to negotiate the return of the rest of the Israeli-occupied Sinai Peninsula.

    xxx/ellauri148.html on line 120: Golda Meir reacted to the overture by forming a committee to examine the proposal and vet possible concessions. When the committee unanimously concluded that Israel's interests would be served by full withdrawal to the internationally recognized lines dividing Israel from Egypt and Syria, returning the Gaza Strip and, in a majority view, returning most of the West Bank and East Jerusalem, Meir was angered and shelved the document next to her stash of knotted french letters and Joshua's foreskin collection. The United States was infuriated by the cool Israeli response to Egypt's proposal, and Joseph Sisco informed Yitzhak Rabin that "Israel would be regarded responsible for rejecting the best opportunity to reach peace since the establishment of the state." Israel responded to Jarring's plan also on February 26 by outlining its readiness to make some form of withdrawal, say in some New York bank, while declaring it had no intention of returning to the pre-June 5, 1967 lines.

    xxx/ellauri148.html on line 122:   The US considered Israel an ally in the Cold War and had been supplying the Israeli military since the 1960s. Henry Kissinger believed that the regional balance of power hinged on maintaining Israel's military dominance over Arab countries, and that an Arab victory in the region would strengthen Soviet influence. Britain's position, on the other hand, was that war between the Arabs and Israelis could only be prevented by the implementation of United Nations Security Council Resolution 242 and a return to the pre-1967 boundaries. Fucking pudding heads. 

    xxx/ellauri148.html on line 124:   Yom Kippur was actually a bad choice of day by Sadat, for Arabs were still weak after Ramadan, while Israeli women were staying home and men were in synagogues, so the roads were free and reserves were quickly rounded up from the yeshivas. Prior to the war, Kissinger and Nixon consistently warned Meir that she must not be responsible for initiating a Middle East war. On October 6, 1973, the war opening date, Kissinger told Israel not to go for a preemptive strike, and Meir grumblingly confirmed to him that Israel would not.

    xxx/ellauri148.html on line 126: Other developed nations [who? were there any?], being more dependent on OPEC oil, took more seriously the threat of an Arab oil embargo and trade boycott, and had stopped supplying Israel with munitions. As a result, Israel was totally dependent on the United States for military resupply, and particularly sensitive to anything that might endanger that relationship. After Meir had made her decision, at 10:15 am, she met with American ambassador Kenneth Keating in order to inform the United States that Israel did not intend to preemptively start a war. It would be just an accident. An electronic telegram with Keating's report on the meeting was sent to the United States at 16:33 GMT (6:33 pm local time). A message arrived later from United States Secretary of State Henry Kissinger saying, "Don't preempt." At the same time, Kissinger also urged the Soviets to use their influence to prevent war, contacted Egypt with Israel's message of non-preemption, and sent messages to other Arab governments to enlist their help on the side of moderation. These late efforts were futile. According to Henry Kissinger, had Israel struck first, it would not have received "so much as a nail".

    xxx/ellauri148.html on line 128:   The Soviets started an airlift of arms to Syria and Egypt. The American global interest was to prove that Soviet arms could not dictate the outcome of the fighting, by supplying Israel. Kenneth Pollack is a Jew so I would not trust his accounts of the war events. Saad el Shazly was on the other side, so hardly more trustworthy as a witness. Pientä epäselvyyttä oliko Egyptin 3. armeijakunta oikeasti aivan motissa, vai oliko mukana ehkä Kissingerin juonittelua, eze saisi kunnian Israelin pysäytyxestä ja tällä lailla Egyptin lipsumaan jenkkipuolelle. Mikä sitten ajan kanssa onnistuikin.

    xxx/ellauri148.html on line 130:   The Arabs committed a lot of atrocities on Israeli troops, like clipped their fingernails and used them as ashtrays (the troops, not the clippings.) One Moroccan volunteer was caught with a sack full of Israeli body parts to take home as souvenirs. It turned out to be Joshua's foreskin bonanza. No reports of corresponding atrocities from the Israeli side. 

    xxx/ellauri148.html on line 132: In the 1967 war, it seems the Israeli felt their grip was loosening: based largely on interviews with Israeli soldiers—conducted in 1967, and heavily censored at the time—Censored Voices documents Israeli soldiers “summarily executing prisoners and evacuating Arab villages in a manner that one fighter likened to the Nazis’ treatment of European Jews.” 

    xxx/ellauri148.html on line 134:       More recently: Israel is the world's nastiest terrorist state since Nazi Germany, (apart from the USA actions in My Lai, Vietnam, when US soldiers massacred 500 unarmed villagers). USA always supports the Israeli atrocities, it even gives the Israelis the aircraft and other weapons for killing Palestinians. Now the USA is blocking UN from criticising Israel. UK politicians and media usually support Israel. Ironic, isn't it? I guess it's usually the guys that feel they're losing that are the most atrocious.

    xxx/ellauri148.html on line 141:       Moshe Blecher oli Singerin lapsuuden sionistinen peltiseppä Krochmalna-kadulla.

    xxx/ellauri148.html on line 145: Toisinaan hän esittı isälle erittäin vaikeita kysymyksiä. Han löysı Talmudista ristiritaisuuksia. Hän tahtoi tietää kuinka kauan veisi ensimmäisen Messiaan, Joosefin pojan uhrikuolemasta seuraavan Messiaan, Daavidin pojan ilmestymiseen. Hän puhui oinaansarvesta joka ilmoittaa Messiaan tulon, aasista jonka selässä Messias ratsastaisi, legendasta jossa Messias pysähtyi Rooman porteille vaihtamaan haavojensa siteet. Moshe Blecheria suututti kovasti Hillel Oppineen ennustus että Messias ei vapauttaisi juutalaisia koska hänet oli jo "kulutettu" kuningas Hiskiaan aikana. Miten pyha mies voi sanoa jotakin tuollaista? Ja mitä tarkoitti se Mishnassa ilmaistu ajatus että nykyisyyden erottaa messiaanisesta ajasta ainoastaan juutalaisen kuningaskunnan perustaminen? Oliko siinä muka kaikkı? Miten kauan esimerkiksi kestäisi Messiaan tulosta ylösnousemukseen? Ja milloin tulinen temppeli laskettaisiin alas yläilmoista Milloin? Milloin?

    xxx/ellauri148.html on line 147:       Moshe Blecher ei jaxanut odottaa vaan lähti Pyhään maahan. Kuukaudet kuluivat. Sitten saatiin ikäviä uutisia. Moshe Blecher ei löytänyt pyhässä maassa työtä. Siellä ei ole liiemmälti peltikattoja. Hän kärsi puutetta ja kurjuutta. Hän ja koko perhe elivät kokonaisia kuukausia pelkästään riisillä ja vedellä. Singerin isärappi keräsi sille avustuxia. Lopulta Moshe tuli maitojunassa luvatusta maasta takaisin.

    xxx/ellauri148.html on line 161: Tää oli Moshelta hyvä veto sikäli että nää lisäyxet päihittää kristinuskon tärkeimmät vetolaastarit, lunastuskaupan luottokortin ja taivastoivon. Maimonides further explains in his work on the Halakhic code, the Yad haHazaqa (“The Strong Hand”), also known as the Mishne Torah (Second Torah) the view of redemption and the role Messiah will play. Maimonides summarizes the Jewish expectation of the Messiah.  But the expectation of Messiah, is not limited to Maimonides comments, quotes from the Talmud, Targum, Midrash, Zohar and other writings give us a vivid picture of the expectation in the Jewish world of the times of Messiah. Messianic expectation in Rabbinic times (A.D.135-1750) and in the time of Yeshua may have changed over the years. For example in the time of Yeshua, The Temple existed and Israel was not scattered abroad as is the case today. In the days of Maimonides, there was no Israel and no Temple, and Jews were persecuted in Europe.  Here we quote from Raphael Patai’s work, The Messiah Texts on pages 322-327, his translation of the Mishne Torah, Maimonides writes the following.

    xxx/ellauri148.html on line 171:  And think not that the Messiah must perform signs and portents and bring about new things in the world, or that he will resuscitate the dead, or the like.  Not so. For, behold, R. Akiba was one of the greatest of the sages of the Mishna, and he was a follower of King Ben Koziba [Bar Kokhba], and he said about him that he was King Messiah. And he and the sages of his generation thought that he was King Messiah, until he was slain because of the sins.  As soon as he was slain it became evident to them that he was not the Messiah.  And the sages had asked of him neither sign nor a portent.  And the essence of the matter is that the laws and ordinances of this Torah are forever and ever, and one must neither add to them or subtract from them.

    xxx/ellauri148.html on line 173:  And if there should arise from the House of David a king, who studies the Torah and occupies himself with the commandments as his father David had, according to the written and oral Torah; and if he forces all Israel to follow the Torah and observe its rules; and if he fights the wars of the Lord—then he must be presumed be the Messiah.  And if he succeeds in his acts, and rebuilds the Temple in its place, and gathers the exiled of Israel—then he certainly is the Messiah. And he will repair the whole world to serve the Lord together, as it is written,   For then will I turn to the peoples a pure  language that they may call upon the name of the Lord to serve Him with one consent (Zeph. 3:9)

    xxx/ellauri148.html on line 175: It should not come to one’s mind that in the days of the Messiah anything in the customary order of the world will be annulled, or that there will be something new in the order of Creation.  For the world will continue in its path. And that which Isaiah said, the wolf shall dwell with the lamb, and the leopard shall lie down with the kid (Isa. 11:6), is but an allegory and a riddle.  The true meaning of it is that Israel will dwell in safety with the wicked of the idolaters who are likened to a wolf and a leopard….And all of them will return to faith of truth, and they will neither rob nor despoil, but will eat the things which are permitted, in pleasure, together with Israel, as it is written, The lion shall eat straw like the ox (Isa. 11:7).  And likewise, all the similar things said about the Messiah are but allegories. And in the days of the Messiah it will become known to everybody what thing the allegory signified and to what thing it alluded.

    xxx/ellauri148.html on line 177:  The sages said that the only difference between this world and the days of the Messiah will be with regard to the enslavement to the kingdoms. It appears from the plain meaning of the words of the prophets that at the beginning of the days of the Messiah, there will be the war of Gog and Magog.  And that prior to the war of Gog and Magog, a prophet will arise to straighten Israel and prepare their hearts, as it is written, Behold, I will send to you Elijah the prophet before the coming of the great and terrible day of the Lord (Mal. 4:5)  And he will come not to declare the pure impure, or the impure pure; not to declare unfit those who are presumed to be fit, nor to declare fit those who are held to be unfit; but for the sake of peace in the world….And there are those among the sages who say that prior to the coming of the Messiah will come Elijah.  But all these things and their likes, no man can know how they will be until they will be. For they are indistinct in the writings of the prophets.  Neither do the sages have a tradition about these things.   It is rather, a matter of interpretation of the Biblical verses.  Therefore there is a disagreement among them regarding these matters.  And in any case, these are mere details which are not of the essence of the faith.  And one should definitely not occupy oneself with the matter of legends, and should not expatiate about the midrashim that deal with these and similar things.  And one should not make essentials out of them.   For they lead neither to fear nor to love [of God]. Neither should one calculate the End. The sages said,  “May the spirit of those who calculate the End be blown away” But let him wait and believe in the matter generally, as we have explained. 

    xxx/ellauri148.html on line 179:  In the days of King Messiah, when his kingdom is established and all Israel are gathered into it, the descent of all of them will be confirmed by him through the Holy Spirit which will rest upon him, as it is written,  And he shall sit as a refiner and purifier of silver,  and he shall purify the sons of Levi, and purge them as gold and silver ( Mal. 3:3),  And he will first purify the Children of Levi and will say: “This is of priestly descent, and this is of Levitic descent.”  And he will reject those who are not descended of Israel, as it written, And the Tirshatha [governor] said to them that they should not eat the most holy things till there stood up a priest with Urim and Thummin (Ezra 2:63)  From this you learn that the presumption of descent will be confirmed, and those with established descent will be announced by the Holy Spirit.  And he will establish the descent not from Israel [in general] but from each tribe and tribe.  For he will announce that this one is from such and such a tribe, and this one from such and such a tribe….

    xxx/ellauri148.html on line 181:  The sages and the prophets yearned for the days of the Messiah not in order they should rule over the whole world, and not in order they should lord it over the idolaters, not in order that the nations should elevate them, and not in order that they should eat and drink and rejoice; but in order they should devote themselves to the Torah and its wisdom, and that there be nobody to oppress them and to negate, so they should merit life in the World to Come…

    xxx/ellauri148.html on line 183:  And in that time there will be neither hunger nor war, neither jealousy nor competition, but goodness will spread over everything.  And all the delights will be as common as dust. And the whole world will have no other occupation but only to know the Lord. And therefore Israel will be great sages, and knowers of secret things, and they will attain a knowledge of their Creator as far as the power of man allows, as it is written, For the earth shall be full of the knowledge of the Lord as the waters cover the sea (Isa. 11:9)

    xxx/ellauri148.html on line 186: Maimonides writes that if these events happen then the person is Messiah.  Maimonides built on what the sages who preceded him expected, such as Rabbi Akiba who proclaimed Bar Kokhba was the Messiah.

    xxx/ellauri148.html on line 205: The idea of a “Suffering Messiah” to many in Judaism is a Christian concept, this is not the case however.  In some rabbinical traditions, the Messiah, who was one of the first thoughts of God, is in heaven waiting for the day of redemption. In heaven, Elijah and the patriarchs attend to, him. In one scene, from the Talmud the Messiah sits at the gates of Rome unwinding and winding bandages of the suffering and poor, waiting for the call.

    xxx/ellauri148.html on line 207:   R. Y’hoshu’a ben Levi once found Elijah standing at the entrance of the cave or R. Shim’on ben Yohai…He asked him: “When will the Messiah come?”  He said to him: “Go, ask him himself”  “And where does he sit? “At the entrance of the city [of Rome]”  “And what are his marks?” “His marks are that he sits among the poor who suffer of diseases, and while all of them unwind and rewind[the bandages of all their wounds] at once, he unwinds and rewinds them one by one, for he says, ‘Should I be summoned, there must be no delay.’”  R. Y’hoshu’a  went to him and said to him; “Peace be unto you, my Master and Teacher!” He said to him: “Peace unto you, Son of Levi!” He said to him: when will the Master come?”  He said to him: “Today.”  R. Y’hoshu’a went to Elijah, who asked him; “What did he tell you?” R. Y’hoshu’s said “[He said to me:] Peace be unto you, Son of Levi!” Elijah said to him: “[By saying this] he assured the World to Come for you and your father.”  R. Y’hoshu’a then said to Elijah: “The Messiah lied to me, for he said ‘today I shall come,’ and he did not come.”  Elijah said: “This is what he told you: 'Today', If you but hearken to His voice’ (Ps. 95:7) (Babylonian Talmud Sanhedrin 98a)[12]

    xxx/ellauri148.html on line 222: Today, the Jews every year commemorate the wait for Elijah at the Passover Seder meal; he is welcomed in every Jewish home with a large goblet of wine placed in the middle of the festive table for him. If he doesn't come, the guests present gobble the wine. According to some traditions there is a 45 day period following the death of Messiah Ben Joseph, before and the appearance of Messiah Ben David, its during this period, Elijah the forerunner of the Messiah makes his appearance. 

    xxx/ellauri148.html on line 238: Behold I will make Jerusalem a cup of staggering unto all the peoples round about (Zech. 12:2).  What is “cup of staggering”? [It means] that He will in the future make peoples drink the cup of staggering of blood….when they [Gog and Magog] go up there, what do they? They assign two warriors to every one of the Children of Israel. Why? So that they should not escape.  When the heroes of Judah ascend and reach Jerusalem,  they pray in their heart…In that hour the Holy One, blessed be He, gives heroism to Judah and they draw their weapons and smite those men on their right and on their left, and slay them  (Midrash Tehillim,  Psalm 119, ed. Buber pp. 488-89)

    xxx/ellauri148.html on line 246:  23 "Thus he said: 'The fourth beast shall be A fourth kingdom on earth, Which shall be different from all other kingdoms, And shall devour the whole earth, Trample it and break it in pieces. 24 The ten horns are ten kings Who shall arise from this kingdom. And another shall rise after them; He shall be different from the first ones, And shall subdue three kings. 25 He shall speak pompous words against the Most High, Shall persecute the saints of the Most High, And shall intend to change times and law. Then the saints shall be given into his hand For a time and times and half a time.  26 'But the court shall be seated, And they shall take away his dominion, To consume and destroy it forever.   Daniel 7: 23-26

    xxx/ellauri148.html on line 248:       And when the days of the Messiah arrive, Gog and Magog will come up against the Lord of Israel, because they will hear that Israel is without a king and sits in safety.  Instantly they will take with them seventy-one nations and go up to Jerusalem, and they will say; “Pharaoh was a fool to command that the males [of the Israelites] be killed and to let the females live. Balaam was an idiot that he wanted to curse them and did not know that their God had blessed them.   Haman was insane in that he wanted to kill them, and he did not know their God can save them.  I shall not do as they did, but shall fight against their God first, and thereafter I shall slay them…” And the Holy One, blessed be He, will say to him; “You wicked one! You want to wage war against Me?  By your life, I shall wage war against you! Instantly the Holy One, blessed be He will cause hailstones, which are hidden in the firmament, to descend upon him, and will bring upon him a great plague…       And after him will arise another king, wicked and insolent, and he will wage war against Israel for three months,  and his name is Armilus. And these are his marks; he will be bald, one his eyes will be small, the other big.  His right arm will be only as long as a hand…..And he will go up to Jerusalem and will slay Messiah ben Joseph….       And thereafter will come Messiah ben David….And he will kill the wick Armilus…And thereafter the Holy One, blessed be He, will gather all Israel who are dispersed here and there.  (Midrash waYosha[19])

    xxx/ellauri148.html on line 254:  13 I was watching in the night visions, And behold, One like the Son of Man, Coming with the clouds of heaven! He came to the Ancient of Days, And they brought Him near before Him. 14 Then to Him was given dominion and glory and a kingdom, That all peoples, nations, and languages should serve Him. His dominion is an everlasting dominion, Which shall not pass away, And His kingdom the one Which shall not be destroyed. Daniel 7:14-14

    xxx/ellauri148.html on line 258:  And now let us speak in praise of King Messiah who will come in the future with the clouds of heaven and two Seraphim [fiery angels] to his right and to his left, as it is written, behold with the clouds of heaven came one like unto a son of man (Daniel 7:13)                                             (Pirqe Mashiah, BhM 3:70)[21]

    xxx/ellauri148.html on line 266:  R. Hiyya bar Yosef said: “In the future the pious will sprout up and emerge in Jerusalem, as it is said, They will blossom out of the city like grass of the earth (Ps. 72:16)… And they will rise up in their garments, as can be concluded from the wheat; If the wheat, which is buried naked, rises in several clothes, how much more so the pious who are buried in their clothes.” Babylonian Talmud Ta’an 2 a[22]

    xxx/ellauri148.html on line 278:  Rabba said in the name of R. Yohanan: “Jerusalem of this World is not like Jerusalem of the World to Come. Jerusalem of This world—anybody who wants to go up to visit her, can do so; but to Jerusalem of the World to Come only those can go up who are invited to come…”   And Rabba said in the name of R. Yohanan: “In the future, the Holy One, blessed be He, will elevate Jerusalem by three parasangs…Resh Laqish said: “In the future the Holy One, blessed be He, will add to Jerusalem a thousand gardens, a thousand towers, a thousand fortresses, and a thousand passages, and each of them will be like sepphoris in its tranquil days, and there were in it 180,000 marketplaces of merchants of pot dishes.”  (Babylonian Talmud Bab. Bath. 75b)[24]

    xxx/ellauri148.html on line 286:  Enraged by these measures, the Jews rebelled in 132, the dominant and irascible figure of Simeon bar Kosba at their head. Reputedly of Davidic descent, he was hailed as the Messiah by the greatest rabbi of the time, Akiva ben Yosef, who also gave him the title Bar Kokhba (“Son of the Star”), a messianic allusion. Bar Kokhba took the title nasi goreng (“prince”) and struck his own coins, with the legend “Year 1 of the liberty of Jerusalem.”

    xxx/ellauri148.html on line 288:  The Roman historian Dion Cassius noted that the Christian sect refused to join the revolt. The Jews took Aelia by storm and badly mauled the Romans' Egyptian Legion, XXII Deiotariana. The war became so serious that in the summer of 134 Hadrian himself came from Rome to visit the battlefield and summoned the governor of Britain, Gaius Julius Severus, to his aid with 35,000 men of the Xth Legion. Jerusalem was retaken, and Severus gradually wore down and constricted the rebels' area of operation, until in 135 Bar Kokhba was himself killed at Betar, his stronghold in southwest Jerusalem. The remnant of the Jewish army was soon crushed; Jewish war casualties are recorded as numbering 580,000, not including those who died of hunger and disease. Judaea was desolated, the remnant of the Jewish population annihilated or exiled, and Jerusalem barred to Jews thereafter. But the victory had cost Hadrian dear, and in his report to the Roman Senate on his return, he omitted the customary salutation “I and the Army are well” and refused a triumphal entry.

    xxx/ellauri148.html on line 299: Nyttemmin nahkacollieta muistuttava parraton avaruuslähettivanhus Esko Valtalinja oli keskusteluohjelma Perskannikassa kurdilaisen naisen kanssa. Esko sanoi hiäntä toistamiseen neekerixi kameroiden kuullen. Nainen oli pahoillaan mutta oli ihan hiljaa. Ei sanonut mitään, hillizi izensä. Sagte kein einziges Wort. Nyt on Esko Valtakoira uhriutunut. Kai nyt neekeriä saa sanoa  neekerixi, call a spade spade? Sitäpaizi hiänhän on lähes yhtä valkoinen kuin minä ellei valkoisempi, kurditaustainen. Ja lähes yhtä mies, tosin nainen. Ei sentään läheskään yhtä hörökorvainen. 

    xxx/ellauri148.html on line 344: 1 Oct	Friday		World Vegetarian Day

    xxx/ellauri148.html on line 380: 5 May		African World Heritage Day 

    xxx/ellauri148.html on line 381: 		World Portuguese Language Day  

    xxx/ellauri148.html on line 383: 		International Day of Living Together in Peace  

    xxx/ellauri148.html on line 407: 5 November	World Day of Romani Language 

    xxx/ellauri148.html on line 421: 		World Arabic Language Day 

    xxx/ellauri148.html on line 444: In Sheffield, there was Philosophy for Creatives on World Philosophy Day by Rosie Carnall.In this workshop you will develop and explore big questions in group discussion before working on your own piece of creative writing. The discussion activities open up creative thinking to get you inspired and full of ideas. There will be an opportunity to share from your work if you wish to. This workshop will be lively, fun, creative and thought provoking. "Mind-blowing!" according to a previous participant -in a good way! It includes structured activities and space to do your own writing. Come with an open mind and something to write on -thinking hats are optional.   

    xxx/ellauri148.html on line 454:    El Heraldo Chihuahua (Mexico) contributed this: “Every third Thursday of November, World Philosophy Day is celebrated, with the main purpose of revaluing the role of philosophical reflection in all aspects of our lives, in a world that seems to need more and more of this intellectual resource. The need to understand is imperative. The concern for thought, and especially for philosophical thought, appears worldwide when we face a global wave of irrational attitudes and resources that complicate our usual coexistence, generating problems of various kinds. But it is a concern that indicates that we still have conscience."

    xxx/ellauri148.html on line 460:    The Brussels team notes that Philosophy is often considered to be an intellectual activity and not very practical. However, a basic training in philosophy used to be considered essential before embarking on further study in a whole range of subjects. Over thousands of years, philosophy has been the mother of all sciences and a key driving force in human progress. This year we will be looking at how ‘philosophy in the classical tradition’ can actively contribute to finding solutions to our many crises, help us find more sustainable ways of living and develop the inner potential of the human being. The event will consist of five talks of about 20 minutes each, with a break after the third speaker. Topics covered will include philosophy as the art of living, learning how to think, inner development and transformation, the role of philosophy in promoting active citizenship and the universal laws and timeless principles of the perennial and hermetic philosophy. For those you can, the suggested donation for the live stream is £8 (£5cons), this will help to support our activities, thank you!

    xxx/ellauri148.html on line 464: München, Germany. “Long Philosophy Night!” By Lange Nacht der Philosophie. World Philosophy Day is the ideal occasion for hosting a ‘Long Night’. We want to provide a platform for philosophy and bring together friends of wisdom. The whole thing should be a celebration of thinking, but also an opportunity for all those interested in philosophy to meet again or to get to know each other.The Long Night of Philosophy will now take place for the fourth time on November 18, 2021. For this we need your support!

    xxx/ellauri148.html on line 466:    Mannheim, Germany. World Day of Philosophy 2021: Public lecture "Responsibility for the Future and Climate Ethics". Public lecture with reception on the World Day of Philosophy with a greeting by Rector Prof. Dr. Thomas Puhl by Mannheim University. The lecture will focus on the question of how far individuals must or should feel obliged to contribute to climate protection. Hold on to your pants!

    xxx/ellauri148.html on line 470:    According to the Quebecois, "PHYLOTHERAPY", the term is no longer appropriate today because of the definition of the word "therapy" itself. The latter implies means "to cure or relieve illnesses". However, philosophical consultation does not aim at such an such an objective. Moreover, in some countries, the use of the term "THERAPY" is regulated and often reserved for the medical field. Finally, the term "PHILOTHERAPY" was initially used to draw attention to the fact that attention to the fact that philosophers were now offering consultations and opening specialized practices for this purpose specialized practices open to all. It was a good marketing move since the term has the attention of the media and the public. Today, the term "PHILOTHERAPY"has been abandoned in favor of "PHILOSOPHY CONSULTATION" offered by "PHILOSOPHES CONULTANTS". "CONULTANT" has even more traction now.

    xxx/ellauri148.html on line 474: Rome, Italy. ‘World Philosophy Day –Philosophy for the Futures’ bythe Italian Ministry of Education, TheDirectorate General for School Regulations, Evaluation andthe internationalization of the national education system of the Ministry of Education in collaboration with the Italian National Commission Italian National Commission for UNESCO.The Italian Ministry of Education, Professor Patrizio Bianchi, will open the celebration.the Secretary General of the National ItalianCommission UNESCO and The National Coordiator of Italy UNESCO ASPnet, will discuss the role of philosophy for next generation in the global contest.In the First Session, Luciano Floridi, philosopher, and Cristina Becchio, scientist, will speak about the importance of philosophy for reimaging the future and education.Inthe Second Session, experts,teachers,researchers,and students will discuss about new philosophical practices to make philosophy accessible to all. Ils sont fous, les Romains.

    xxx/ellauri148.html on line 476: Cerignola, Italy.‘Philosophical Paths, Philosophically -Agenda 2030’ by Club Unesco Cerignola. For one evening, our Old Earth is transformed into a long philosophical trail made up of the narrating voices of the young and old students of our schools. They will demonstrate, with their words, how the protection of the Environment, health, human rights, enshrined in the 2030 Agenda, are needs expressed by both ancient philosophers and current thinkers. Moreover, walking through the small streets that represent our historical heritage, we could be pervaded by those cultural values that identify us and inspire the desire to be more responsible.

    xxx/ellauri148.html on line 479: Conversations on topics such as empathy, human connections, and kindness in adverse moments will be addressed in rich encounters of philosophical knowledge. From the perspective of Plato, Seneca, Epictetus and classical philosophers from the Greek and Latin cradle, New Acropolis teachers will reflect on our current historical moment. An opportune moment to take advantage of philosophical knowledge, from love to wisdom, to break barriers of difficulties, obtaining a more humanistic sense of life. In all, eight (8) professors will be part of New Acropolis' annual event.

    xxx/ellauri148.html on line 481: Lisbon, Portugal. Dia mundia da filosofia by the Externato João XXIII .“In this atypical year, in which our lives are so busy and so full, we mark this day with simplicity. But meeting what is necessary and so primordial in the world of Philosophy: Shop to Think. Thus, without artifice, we leave to the community of the Externato João XXIII, the challenge of shopping to think and seek a question for an answer, this is a philosophical exercise par excellence. It intends to stimulate our critical and creative thinking. The story is told of a wise man who knew the right answer to any question from and about the Universe. It was 42. However, he did not know the question it was an answer to. Which question would you suggest?

    xxx/ellauri148.html on line 483: Madrid, Spain. “Día mundial de la Filosofía” by Más Filosofía. Despite the exceptional situation in which we find ourselves and the restrictions that this entails in terms of the possibility of carrying out large-scale face-to-face events, Más Filosofía has decided to continue with our project, one more year, to celebrate World Philosophy Day. In this edition we will try to carry out both online and face-to-face activities (as long as the restrictions allow it). What about, we have not the foggiest as yet.

    xxx/ellauri148.html on line 489: Bhubaneswar, India. Speaking on the occasion, Prof.R.V. Raja Kumar, Director, IIT Bhubaneswar said that World Philosophy Day is celebrated to promote respect for human dignity and diversity. He stressed the fact that philosophy being an important subject is discussed across the world. IIT Bhubaneswar being one of the premier institutes of higher learning endeavors to promote the study of philosophy to make our students maintain the connect to the philosophy and the related sensitivities. He emphasized the need to teach philosophy at all levels, especially to the students of science and technology as has been done at IIT Bhubaneswar. He opined that it is needed more for the youngsters today. He also presented an overview of the various courses being offered at School of Humanities, Social Sciences and Management (SHSSM) at IIT Bhubaneswar.

    xxx/ellauri148.html on line 491: Bamberg, Germany. Unesco-Welltag der Philosophie by Bamberg Universität. Man is only fully human where he plays (Friedrich Schiller). Play is still a largely unexamined phenomenon in ethics education. Despite the numerous possibilities of using it (e.g. as a role play), the traditional text discussion is still the standard. In interaction, the participants and the lecturer will discuss and test different possibilities of a game-centered ethics education. The central question is: Which competencies can be opened up through the use of playful methods? To make sure that it does not just remain theoretical, we offer all participating students a city tour of a different kind: By means of a rally on the app Action-Bound, the participants get to know Bamberg not only with its well-known sights, but also from a philosophical point of view. In addition to answering questions about the content, there are also smaller but philosphically no less important tasks to complete.

    xxx/ellauri148.html on line 495: Trois-Rivières, Québec, Canada. ‘Journée mondiale de la philosophie: projection spéciale du film Une révision’ by Cégep de Trois-Rivières. The screening will be followed by a discussion moderated by Alexandre Rouette. The SPRCQ will offer tickets to the first 30 Cégep or UQTR students who arrive at the cinema. Other guests will be able to purchase a ticket at the regular cost of $12. Please note that a proof of vaccination will be required. 

    xxx/ellauri148.html on line 501:  2) Naumenko O.A. Special meeting of the Philosophical Circle of the SNTL Department dedicated to the World Philosophy Day. Date: 19.11.2021 14.30 Topic: Philosophical aspects of the problem of artificial intelligence. 
    

    xxx/ellauri148.html on line 508:  
    Singerin elämänkazomus
    

    xxx/ellauri149.html on line 87: Esa Jouni Olavi Saarinen (s. 27. heinäkuuta 1953 Hyvinkää) on suomalainen filosofi, yritysvalmentaja ja kirjailija. Saarinen oli vuodesta 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professorina Teknillisessä korkeakoulussa (Aalto-yliopisto), ja hän jäi eläkkeelle kesällä 2021. Saarinen on ollut tunnettu julkisena keskustelijana, suosittuna luennoitsijana ja filosofian oppikirjojen tekijänä.

    xxx/ellauri149.html on line 89: Saarinen väitteli Helsingin yliopistossa joulukuussa 1977 tutkimuksellaan Backwards-Looking Operators in Intensional Logic and in Natural Language, joka käsitteli logiikkaa ja kielifilosofiaa, ja valmistui filosofian tohtoriksi 1978. Väittelynsä jälkeen hän toimi filosofian laitoksen assistenttina ja dosenttina sekä virkaatekevänä professorina. Saarinen haki Helsingin yliopistosta myös vakituista professorin virkaa mutta ei saanut sitä, koska todettiin epäpäteväxi. Kateet kolleegat ja lööpit nauroivat. Toimittuaan yrityselämän parissa Saarinen nimitettiin vuonna 2002 systeemitieteiden, soveltavan filosofian ja luovan ongelmanratkaisun professoriksi Teknilliseen korkeakouluun.

    xxx/ellauri149.html on line 117: Wish on tunnettu helppokäyttöisyydestään ja selkeydestään, ja se myy tuotteita laidasta laitaan äärimmäisen edullisilla hinnoilla. Etsiipä asiakas sitten arkisia perustuotteita tai outoja ihmetuotteita tai mitä tahansa siitä väliltä, Wishistä asiakas saa kaiken mitä ikinä tarvitseekaan. Tuotteet saattavat olla jopa 99 prosentin alennuksessa. Myös toimituskulut ovat alhaiset, mutta toimituksessa kestää 2-4 viikkoa, sillä tuotteet lähetetään pääosin Kiinasta. Wish toimii välikätenä myyjän ja asiakkaan välillä – Wish pitää asiakkaista huolen, jos tilauksessa ilmenee ongelmia. Wishillä ei ole omia tuotteita ja varastoja, vaan eri myyjät lähettävät tuotteet suoraan asiakkaille omista varastoistaan.

    xxx/ellauri149.html on line 246: Concierge Bien pensant -vastaanotto: Vastapäisen tönön rupusakki ampuu pihaan suorasuuntauxella raketteja. Ks. erillinen hinnasto. 

    xxx/ellauri149.html on line 310: 
    Isak Singer: Isäni seurakuntaa
    

    xxx/ellauri149.html on line 319: I know I know. Toi oli Singerin arvio sen isästä rabbista. Pro taloustiede lue uskonto.

    xxx/ellauri149.html on line 325: Singer on hauska kynäilijä.

    xxx/ellauri149.html on line 349: ge/jokela-markus-hy-linda-tammisto.jpg" width="20%" />

    xxx/ellauri149.html on line 356: Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas helvettiin, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

    xxx/ellauri149.html on line 362: On Rotten Tomatoes, the film has an approval rating of 52% based on 25 reviews, with an average rating of 5.93/10. The website's critics consensus reads: "Jesus Christ Superstar has too much spunk to fall into sacrilege, but miscasting and tonal monotony halts this musical's groove." On Metacritic, the film has a weighted average score of 64 out of 100 based on 7 critics, indicating "generally favorable reviews".

    xxx/ellauri149.html on line 364: Roger Ebert gave the film three stars out of four, calling it "a bright and sometimes breathtaking retelling" of the source material. He praised it as a improved version of the "commercial shlock" of the source material, "being light instead of turgid" and "outward-looking instead of narcissistic". He applaud the portrayal of the titular character as "human, strong and reachable", only achieved elsewhere by The Gospel According to St. Matthew (1964) and The Last Temptation of Christ (1988).

    xxx/ellauri149.html on line 366:   Conversely, Howard Thompson of The New York Times wrote, "Broadway and Israel meet head on and disastrously in the movie version of the rock opera 'Jesus Christ Superstar,' produced in the Biblical locale. The mod-pop glitter, the musical frenzy and the neon tubing of this super-hot stage bonanza encasing the Greatest Story are now painfully magnified, laid bare and ultimately patched beneath the blue, majestic Israeli sky, as if by a natural judgment." Arthur D. Murphy of Variety wrote that the film "in a paradoxical way is both very good and very disappointing at the same time. The abstract film concept ... veers from elegantly simple through forced metaphor to outright synthetic in dramatic impact."

    xxx/ellauri149.html on line 368:   Gene Siskel of the Chicago Tribune gave the film two-and-a-half stars out of four and called the music "more than fine," but found the character of Jesus "so confused, so shapeless, the film cannot succeed in any meaningful way." Siskel also agreed with the accusations of the film being anti-Semitic. Charles Champlin of the Los Angeles Times wrote, "The faults are relative, the costs of an admirable seeking after excellence, and the many strong scenes, visually and dramatically, in 'Superstar' have remarkable impact: the chaos of the temple, the clawing lepers, the rubrics of the crucifixion itself." Gary Arnold of The Washington Post panned the film as "a work of kitsch" that "does nothing for Christianity except to commercialize it.

    xxx/ellauri149.html on line 372:   Nevertheless, the film as well as the musical were criticized by some religious groups. As a New York Times article reported, "When the stage production opened in October 1971, it was criticized not only by some Jews as anti-Semitic, but also by some Catholics and Protestants as blasphemous in its portrayal of Jesus as a young man who might even be interested in sex." A few days before the film version's release, the National Jewish Community Relations Advisory Council described it as an "insidious work" that was "worse than the stage play" in dramatizing "the old falsehood of the Jews' collective responsibility for the death of Jesus," and said it would revive "religious sources of anti-Semitism." Jesus argued in response that the film "never was meant to be, or claimed to be an authentic or deep theological work. Just humdrum everyday anti-semitism."

    xxx/ellauri149.html on line 374:   Tim Rice said Jesus was seen through Judas' eyes as a mere human being. Some Christians found this remark, as well as the fact that the musical did not show the resurrection, to be blasphemous. Jesus var ingen Spartakus, för helvete. While the actual resurrection was not shown, the closing scene of the movie subtly alludes to the resurrection (though, according to Jewison's commentary on the DVD release, the scene was not planned this way). Some found Judas too sympathetic; in the film, it states that he wants to give the thirty pieces of silver to the poor, which, although Biblical, leaves out his ulterior motives. According to the black policeman in Whitstaple Pearl, ulterior motives usually means sex. The policeman is as talkative as John, and the detective cook lady looks a lot like Kirsi Riski. Not a comfortable thought. 

    xxx/ellauri149.html on line 381: Jesus Christ Superstar is a Rock Opera and (subverted?) Passion Play by Andrew Lloyd Webber and Tim Rice. Originally released as a Concept Album in 1970 (when Lloyd Webber and Rice were still in their very early twenties, no less!), it made its way to the Broadway and London stage in 1971, and was adapted into a film directed by Norman Jewison in 1973. An updated version was recorded sometime around 2000 by Webber's Really Useful Group for PBS. A filmed version of the UK arena tour starring Tom Munchin as Judas was released on DVD and digital in 2012, and a live adaptation starring John Lennon as Jesus, Sara Bareilles as Mary Magdalene and Alice Cooper as Herod that aired on NBC in 2018. The show lives on in stage productions and tours (and even non-theatrical tribute albums from fans who were more attracted to it as an album than a show) to this day. Inspired by… The Four Gospels of The Bible (specifically the arrival in Jerusalem and subsequent crucifixion of Jesus), it chronicles the last seven days of Jesus' life, focusing mainly on the characters of Jesus, Judas and Mary Magdalene. It's regarded among Andrew Lloyd Webber's best works, which is not saying much. It's a pseudo-sequel to Joseph and the Amazing Technicolor Dreamcoat, though this took a bit more liberty with the source material and is considerably less playful.

    xxx/ellauri149.html on line 389: A similar impression is given in the Bible. Tatu Vaaskivi argues on similar lines in his unforgettable Pyhä kevät. That or not wanting to be bossed around. Many, many adaptations have been made over the centuries, in which Judas, Pilate, and/or the Jews have been blamed to a greater or lesser, sometimes very extreme degree.

    xxx/ellauri149.html on line 394:  Mary Magdalene (whose characterization as a former prostitute is Alternative Character Interpretation all by itself) gets scenes that show her to be spiritual and in tune with Jesus' message. However, seen through Judas' eyes, she comes off as a Yes-Woman constantly telling Jesus that "everything's alright" rather than confronting him about the building problems, as Judas tries to do.

    xxx/ellauri149.html on line 403: Thus goes the logic in a lot of comedy shows and a few adult cartoons. Sadly, that's not the case. The line separating The Three Stooges-style painful fun from outright villainous squicky sadism varies from person to person but is definitely there; crossing it makes one fan's "Nyuk nyuk!" another fan's Guilty Pleasures.

    xxx/ellauri149.html on line 407: King Herod is a genocidal king, one who ordered the mass-slaughter of Jewish babies, which is why Jesus was born in stable to refugee parents. He also is the one who determines Jesus is a fraud and sends him back to Pilate. Yet his song number is a bouncy plea for Jesus to perform miracles while bopping around. The 2012 version turns him into a talk show host, where he asks the viewers to vote if Jesus is a miracle worker or a fraud. He gets a round of applause after his song, despite the audience knowing that he sealed Jesus's fate and that he's set the ball rolling for the climactic crucifixion.  

    xxx/ellauri149.html on line 412: ges/hoyay2_809_8091.jpg" width="30%" />

    xxx/ellauri149.html on line 415: It probably originates from the old days, when the homosexuality taboo was serious enough that every gay pairing was considered a Crack Pairing, so when authors wrote same-sex characters as very intimate with each other, audiences largely accepted that they were just very good friends, and moved on, or when authors wrote outright references to homosexuality, most just laughed at the sheer absurdity of the thought.

    xxx/ellauri149.html on line 421: In the related trope called Foe Yay, even rivals or mortal enemies can get this treatment by fans and writers alike, especially if they have a more friendly past together, or one is inordinately obsessed with the other. In Fan Fic, this is the direct cause of many a Slash Fic. 

    xxx/ellauri149.html on line 423: In the 2018 live production, John Legend as Jesus is a Cuddle Bug, hugging his various followers and shaking the audience's hands when they reach out. 

    xxx/ellauri149.html on line 427:     Naturally, this varies between productions, and some lean into the brotherly angle of their bond instead. But there are a few stand-out moments in the lyrics and structure of the story themselves that encourage this interpretation:

    xxx/ellauri149.html on line 429:     Judas is extremely bothered by Jesus's tolerance for letting Mary Magdalene "kiss you and stroke your hair" and consistently picks fights with her when they're both onstage. Thematically, his problem with Mary is that she represents the degradation he perceives Christ as having fallen into, but it's easy to read jealousy into the dynamic.

    xxx/ellauri149.html on line 431:         In most productions, Judas's ultimate decision to betray Jesus is immediately preceded by him seeing Jesus and Mary go off together.

    xxx/ellauri149.html on line 434:         Arguably the strongest moment: when he is at absolute rock bottom, right before his suicide, Judas breaks into a reprise of Mary's "I Don't Know How to Love Him." When Mary sings it, it's implicitly about romantic love. And while Judas's version stops before "And I've had so many men before," it concludes with the anguished cry, "Does he love me, too? Does he care for me?"

    xxx/ellauri149.html on line 436:     The 1973 film has an emotionally charged moment during Everything's Alright, with Jesus gently lifting Judas' chin, the two gripping each other's shoulders, and their arms slowly slipping away from each other, until they clasp hands and have several seconds of intense eye contact.

    xxx/ellauri149.html on line 444:     In the 2000 version of "Heaven on Their Minds", Judas pleads to Jesus while they are alone together, with lots of Judas getting into Jesus's personal space, and hesitant, delicate touches to Jesus's bare skin. Compare the 1973 version of "Heaven on Their Minds" which has Judas overlooking the group from a distance and talking to himself.

    xxx/ellauri149.html on line 448: Judas is especially Ambiguously Gay in the 2012 arena tour, due in large part to Judas actor Tom Munchin's camp stage persona. And guyliner.

    xxx/ellauri149.html on line 450:     Some of the looks exchanged between Munchin's Judas and Ben Forster's Jesus (or even just glances in the general direction of the other character) could easily be classed as 'longing'.

    xxx/ellauri149.html on line 451:     During "The Last Supper," where Jesus and Judas get up in each other's faces and slap each other around, some of the apostles genuinely look as though they're watching a couple have a screaming row.

    xxx/ellauri149.html on line 454: It starts with Judas singing "Heaven on their Minds" to a sleeping Jesus with lots of longing looks and lingering touches.

    xxx/ellauri149.html on line 457:     Judas walks in on Jesus and Mary holding each other right after "I Don't Know How to Love Him", and, angered by it, flings them from the swing they're sitting on, helps Jesus up, and grabs his face as if he's trying to pull him in for a kiss. Jesus throws him off and a crushed Judas runs offstage leading into "Damned For All Time", leaving one with the implication that Jesus's rejection is a key factor in Judas's decision to betray him.

    xxx/ellauri149.html on line 463: Narm is a moment that is supposed to be serious, but due to either over-sappiness, poor execution, excessive Melodrama, unneeded use of foul language, or the sheer absurdity of the situation, the drama is lost to the point of surpassing "cheesy" and becoming unintentionally funny. Sometimes also known as "Cringe": evoking dissatisfaction or even disgust from the poor execution, but said poor execution also evokes a kind of humour to make fun of. 

    xxx/ellauri149.html on line 469: "Corpsing" (also called "breaking") is actor-speak for having an unscripted fit of laughter onstage, so-called because the worst time to have the giggles is when one is playing a corpse. Corpsing doesn't necessarily mean that the material is especially funny (though, of course, it can be), or that the actors aren't taking it seriously; it just happens, and even excellent actors can corpse. Many actors try to cover this by covering their mouth and muffling the sounds they make. When this is done, a fit of laughter can rather haphazardly be turned into violent sobbing, with varying levels of success. Of course, that only helps if violent crying is appropriate for the scene (again, playing a corpse leaves you in trouble, as corpses don't cry either — usually).

    xxx/ellauri149.html on line 471: Christmas means many things to many people. To some, Christmas means glittering lights, gaily wrapped gifts. That's right, sounds of laughter and good cheer. To the folks at Preparation H– hahahahaha– it means a time to pause for a few– hahaha– a few moments to– HAHAHA– to give thanks to their friends, who've been so... [collapses into helpless laughter] …kind and generous!"

    xxx/ellauri149.html on line 479:     Both. The Romans are a government, and governments have to walk a fine line when it comes to dissent, because the people outnumber law enforcement, and killing or imprisoning lots of dissenters, while effective in the short term, means you have fewer subjects. Pilate could put down the mob with violence, but why would he do all that over one guy who, frankly, is kind of a problem for Rome, anyway? It doesn't help that Jesus does nothing to speak in his own defense: Pilate gets frustrated with Jesus' answers and eventually says good riddance to Jesus and his obvious death wish. 

    xxx/ellauri149.html on line 495: Paul Anton De Lagarde was born in Berlin as Paul Bötticher; in early adulthood he legally adopted the family name of his maternal line out of respect for his great-aunt who raised him. At Humboldt University of Berlin (1844–1846) and University of Halle-Wittenberg (1846–1847) he studied theology, philosophy and Oriental languages. 

    xxx/ellauri149.html on line 497: Lagarde was an active worker in a variety of subjects and languages; but his chief aim, the elucidation of the Bible, was almost always kept in view. 

    xxx/ellauri149.html on line 499: He obliged those who had faith in Dog to a radical morality wherein they distinguish solely between "duty or sin" in their every action. 

    xxx/ellauri149.html on line 503: In his 1887 essay "Jews and Indo-Germans", he wrote: “One would have to have a heart of steel to not feel sympathy for the poor Germans and, by the same token, to not hate the Jews, to not hate and despise those who – out of humanity! – advocate for the Jews or are too cowardly to crush these vermin. Trichinella and bacilli should not be negotiated with, trichinella and bacilli should also not be nurtured, they would be destroyed as quickly and as thoroughly as possible. The problem is, guys like Paul Böttinger are like lice, there is no way to exterminate them for good. Where there are simians, their lice will also thrive.

    xxx/ellauri149.html on line 505: Lagarde´s anti-Semitism laid the foundations for aspects of National Socialist ideology, in particular that of Alfred Rosenberg. He argued that Germany should create a "national" form of Christianity purged of Semitic elements and insisted that Jews were "pests and parasites" who should be destroyed "as speedily and thoroughly as possible". His library now belongs to the New York University.

    xxx/ellauri149.html on line 508: ge_Lincoln_Rockwell.jpg" height="200px" />  

    xxx/ellauri149.html on line 516: George Lincoln Rockwell (9. maaliskuuta 1918 – 25. elokuuta 1967) oli American Nazi Party -puolueen perustaja ja johtaja, ja kenties merkittävin yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja. Hänestä käytetään myös sotilasarvonsa mukaista nimitystä ”Commander”. Hänet murhattiin kaikexi onnexi vuonna 1967.

    xxx/ellauri149.html on line 518: Rockwell syntyi Bloomingtonissa, Illinoisissa. Hänen vanhempansa, englantilais-skotlantilainen George Lovejoy Rockwell ja saksalais-ranskalaista syntyperää oleva Claire Schade Rockwell, olivat molemmat kuuluisia vaudeville-koomikkoja ja näyttelijöitä. Komentajalla izellään oli varsin koomiset nenänreiät. Ben Zyskoviczin porkkanallakin sai enemmän naisia. 

    xxx/ellauri149.html on line 526: Ben "Hur skandalöst!" Zyskovicz on aika samoilla linjoilla kuin neonazit, paizi sen vainon kohteena on pahat paperittomat räsypäät. Onkohan se huomannut, että nekin ovat semiittejä. Aaprahammin poikia, kuten kiltimpi Iisak Springer huomauttaa. "Zyskowiczin vaimo saa joskus tarpeekseen Benistä." (Zysko-vitsi)

    xxx/ellauri149.html on line 530: ges.uncyc.org/fi/3/38/Groucho_Marx.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri149.html on line 534: Ben Zyskowicz on valittu elokuun 2010 kuukauden nutipääksi. Ben Zyskowicz, lausutaan [peniskö-vitsi], on alun perin vappunaamari, johon siirtyi parapsykologisen kokeen aikana demoni. Tällöin naamari omaksui lähes inhimillisen hahmon. Nimellä Zyskowicz on maagisia ja infernaalisia ominaisuuksia, joiden ansiosta Zyskowicz pääsi pakoon koetta johtaneita parapsykologeja. Koska he eivät kyenneet kirjoittamaan nimeä oikein, Zyskowicz vapautui heidän vallastaan ja liittyi paholaisen voimia edustavaan poliittiseen puolueeseen muiden demonien tavoin. Siellä hän on erikoistunut ympäröimään itsensä kuvauksellisilla nuorilla naisilla ja kähmimään puolueen vaalirahoitusta, josta huomattava osa kerätään maakuntien varakkailta saatananpalvojilta. Zyskowiczin ulkomaiseen imagoon kuuluvat hänen tavanomaiset seemiläispiirteensä ja alkukirjaimien Z ja B (Zyklon B) käyttö vaalimainonnassa.

    xxx/ellauri154.html on line 71:     
    Ballsack ja George Sand
    

    xxx/ellauri154.html on line 73:       Pyylevän ja pyllynruman Gonorrhén rivot lastut saivat miesmäisen George Sandin kuohuxiin. Sandin kuoharia lipittivät Musset nuorena ja Flaubert vanhana. Andre Maurois toimi molempien elämäkerturina, pitäisikö lukea. Elsassin juutalainen Herzog ei tainnut kyllä olla mikään huumormies. Sen perhe oli seinäverkon kutojia. Herttuasta tuli maailmansodan jälkeen huono kuningas. Se oli vähän tollanen sakkolihan mezästäjä kuin Valesnesin herra. Munasäkillä on kyllä sana hallussa, sitä ei käy kieltäminen:

    xxx/ellauri154.html on line 83: 
    George´s gender expression
    

    xxx/ellauri154.html on line 85: George Sand was known to her friends and family as "Aurore".  Sand inherited the house of her granny, another Aurore, in 1821, when her grandmother died; she used the setting in many of her novels.

    xxx/ellauri154.html on line 87: Her father Arsene Lupin was the grandson of the Marshal General of France, Maurice, Comte de Saxe, an out-of-wedlock son of Augustus II the Strong, king of Poland and elector of Saxony, and a cousin to the sixth degree to Kings Louis XVI, Louis XVIII and Charles X of France. This is probably where she got her very masculine gender expression. Unfortunately, Sand´s mother, Sophie-Victoire Delaborde, was a commoner, [citation was very badly needed], her mother was the daughter of a bird-seller, who, curiously enough, lived in the 'Street of the Birds' (Quai des Oiseaux) in Paris. 

    xxx/ellauri154.html on line 89:     ge_story_book_color_plate_facing_page_166.jpg/330px-The_strange_story_book_color_plate_facing_page_166.jpg" height="300px" />

    xxx/ellauri154.html on line 93:       Besides a white rabbit, Aurore greatly admired General Murat (especially when he wore his uniform) and was quite convinced he was a fairy prince. Her mother made her a uniform too, not like the general´s, of course, but an exact copy of her father´s. It consisted of a white cashmere vest with sleeves fastened by gold buttons, over which was a loose pelisse, trimmed with black fur, while the breeches were of yellow cashmere embroidered with gold. The boots of red morocco had spurs attached; at her side hung a sabre and round her waist was a sash of crimson silk cords. In this guise Aurore was presented by Murat to his friends, but though she was intensely proud of her uniform, the little aide-de-camp found the fur and the gold very hot and heavy, and was always thankful to change it for the black silk dress and black mantilla worn by Spanish children. One does not know in which costume she must have looked most strange. I would vote for the Scrooge McDuck style high hat.

    xxx/ellauri154.html on line 97: Sand was one of the women who wore men´s clothing without a permit, justifying it as being less expensive and far sturdier than the typical dress of a noblewoman at the time. Haha. In addition to being comfortable, Sand´s male attire enabled her to circulate more freely in Paris than most of her female contemporaries, and gave her increased access to venues from which women were often barred, even women of her social standing, like all-male steam baths. Also scandalous was Sand´s smoking tobacco in public; neither peerage nor gentry had yet sanctioned the free indulgence of women in such a habit, especially in public (though Franz Liszt´s paramour Marie d´Agoult affected this as well, smoking even larger cigars than George).

    xxx/ellauri154.html on line 99: 	While there were many contemporary critics of her comportment, many people accepted her behaviour until they became shocked with the subversive tone of her novels. Those who found her writing admirable were not bothered by her ambiguous or rebellious public behaviour. Victor Hugo commented "George Sand cannot determine whether she is male or female. I entertain a high regard for all my colleagues, but it is not my place to decide whether she is my sister or my brother. I bet s/he doesn´t know her/himself." She engaged in an intimate romantic relationship with actress Marie Dorval. She was buried in sand behind the chapel at Nohant. In 1880 her children sold the rights to her literary estate for 125,000 Francs[28] (equivalent to 36 kg worth of gold, or 1.3 million dollars in 2015 USD). Quite a handsome net worth for a lady. Sand often performed her theatrical works in her small private theatre at the Nohant estate. Sand was all for the bourgeois revolution but no communist. Victor Hugo, in the eulogy he gave at her funeral, said "the lyre was within her, so no wonder nothing else could fit in."

    xxx/ellauri154.html on line 101:  Honoré de Balzac, who knew Sand personally, once said that if someone like himself thought that she wrote badly, it was because his own standards of criticism were inadequate. He also noted that her treatment of imagery in her works showed that her writing had an exceptional subtlety, having the ability to "virtually put the image in the word, and the lyre you know where." Alfred de Vigny referred to her as "Sappho".

    xxx/ellauri154.html on line 103: 	Fyodor Dostoevsky "read widely in the numerous novels of George Sand" and translated her La dernière Aldini in 1844, but "discovered to his dismay that the work had already appeared in Russian". In his mature period, he expressed an ambiguous attitude towards her. For instance, in his novella Notes from Underground the narrator refers to the sentiments he expresses as, "I laugh off at that point the European, inexplicably lofty subtleties of George Sand".

    xxx/ellauri154.html on line 105: The American poet Wilt Whatman cited Sand´s novel Consuelo as a personal favorite, and the sequel to this novel, La Comtesse de Rudolstadt, contains at least a couple of passages that appear to have had a very direct influence on him. As a gayperson to another gayperson. Virginia Woolfilla oli varmasti samansuuntaisia internal strifejä vaikkei käyttänytkään miehen nimeä. 

    xxx/ellauri154.html on line 108: George Sand is portrayed by Merle Oberon in A Song to Remember, by Patricia Morison in Song Without End, by Rosemary Harris in Notorious Woman, by Judy Davis in Impromptu and by George Who? in a 1973 French biographical film.

    xxx/ellauri154.html on line 140: Likapippeli (Schmutztitel - lateinisch Antiporta) – seltener Schutztitel, Vortitel oder Vorsatztitel – wird der meist griffige Kurztitel des Werkes bezeichnet, der auf einer gesonderten, dem eigentlichen Titelblatt vorangestellten Seite aufgeführt ist. Diese zusätzliche Seite nennt sich Schmutztitelseite und ist die erste/oberste Seite des Buchblocks. Sie trägt in der Seitenzählung (Paginierung) die nicht ausgedruckte Nummer 1. Suojanimiölehti, kuten siivosti sanoo Kristiina-täti. Likapippeliä tarjoaa Ballsackin köyhä mutta hyvin varustettu aatelismies toista nuoruuttaan elävälle varakuningattarelle, majesteettiselle vanhalle ruusulle, jolla on korvat kuin tanssikengät ja sairaan kissan iho, mutta muuten kauniit varusteet. 

    xxx/ellauri154.html on line 142: Saint-Denis, le plus célèbre des saints « céphalophores », est souvent représenté portant sa tête, iconographie fréquente des martyrs décapités. Selon d'anciens récits, le saint se serait relevé, aurait ramassé sa tête, et aurait marché jusqu'au lieu de sa sépulture. Outre la tête coupée, il est reconnaissable grâce à ses attributs, la mitre et les chaînes. La façade de la cathédrale Notre-Dame de Paris en offre un exemple sur le piédroit du Portail de la Vierge. 

    xxx/ellauri154.html on line 158: Jo yliopiston käynnistysvaiheessa akateemiset ihmiset jaettiin työryhmissä ”leopardeiksi, karhuiksi ja kotkiksi”, joiden tehtävänä oli tunnistaa ”Wau!-kokemuksia”. Yliopiston innovaatiojohtaja etsi lehti-ilmoituksella ihmisiä, jotka ”sytyttävät innostuksen tulipaloja”. Yliopiston uutta logoa tungettiin joka paikkaan niin laajalti, että opiskelijat alkoivat parodioida sitä. Yliopisto kielsi pilaversioiden käytön.

    xxx/ellauri154.html on line 162: Haastateltujen mielestä 4 400 työntekijän yliopistoa vaivaakin ennen kaikkea johtamisongelma. Se henkilöityy heistä nimenomaan rehtori Mari Wallsiin.

    xxx/ellauri154.html on line 163: Johtamisongelmien yksi oire on johtajien suuri vaihtuvuus, haastateltavat sanovat.

    xxx/ellauri154.html on line 179: Yliopiston johdossa toimivien tai siellä aiemmin toimineiden arvostelijoiden mielestä uuden yliopiston nykyinen hallintomalli on keskittänyt vallan ongelmallisesti rehtorille.

    xxx/ellauri154.html on line 198: Sillä välin vanha kunnon Braguelonge tuskitteli itsekseen: - Vanha Uh! Uh! vanha Uh! Uh, kunpa tukehtuisit hinkuyskään! kunpa syöpä sinut söisi! vanha hampaaton kampa! vanha tohveli, jossa jalka ei enää pysy! vanha väkipyssy! vanha kapaturska! vanha hämähäkki, joka liikkuu vain sänkyyn kaivautuakseen! vanha ruumis, jolta sisälmykset ovat jääneet auki! vanha paholaisen kehtolaulu! vanha tallilyhty! vanha käärmeen silmä!... vanha rummunnahka! vanha sadan puukon tuppi! vanha puu, jota koko maailma on kastellut! Antaisin taivasosuuteni, jos pääsisin sinusta irti!

    xxx/ellauri154.html on line 203: Practically everyone knows Godard’s classic pronouncement, “All you need for a movie is a girl and a putz,” but a 1989 interview contains one of the more caustic charges Godard levels at cinema, that “Cinema is an ideology based on men living out through their imaginations what they could not do to women.” This chauvinist pig who openly played out his own marital problems with Anna-Kaarina in their collaborations of the ‘60s, now abrazes other toxic males for similar diversions.

    xxx/ellauri154.html on line 220:       Moreau underlines  the sacredness of the scene, but also warns of the proverbial power of the femme fatale (a seductive woman who lures men into dangerous situations—a popular subject among Symbolist artists) as one who can be fatal to any man—even saints.

    xxx/ellauri154.html on line 222: Its symbolism is ambiguous. Does it signal lust, or is it a symbol of purity? Mieti sitä. Moreau’s typically enigmatic approach made him a target for the promoters of Naturalism, most notably Émile Zola, who accused him of retreating into his dreams and offering an artistic response to the challenge posed by science—one that couldn’t possibly have value in the modern age. Such criticism hurt him deeply and only fueled Moreau’s purposeful cultivation of ambiguity. 

    xxx/ellauri154.html on line 225: ge.canalblog.com/31/92/939642/71234625.jpg" />

    xxx/ellauri154.html on line 232: The fictional title character, a priestess and the daughter of Hamilcar Barca, the foremost Carthaginian general, is the object of the obsessive lust of Matho, a leader of the mercenaries.

    xxx/ellauri154.html on line 237: Matho (joka on ruumiikas kuten Flaubert izekin) steals the sacred veil of Carthage, the Zaïmph, prompting Salammbô to enter the mercenaries´ camp in an attempt to steal it back.  This gives occasion for a round of juicy copulation. Believing each other to be divine apparitions, they make love, not war.

    xxx/ellauri154.html on line 247:   Tää Alamyn Salome on musta vetävämpi. Tanssit on tanssittu, eiköhän nakata tää irtopää rodeen. Kuvan nimi on kaikessa lyhykäisyydessään nasevasti https://l450v.alamy.com/450v/w58a5m/salom-with-the-head-of-john-the-baptist-salom-is-the-daughter-of-herodias-and-herod-philip-her-mother-wanted-to-remarry-herod-antipas-the-preacher-john-the-baptist-had-condemned-this-marriage-and-was-imprisoned-on-it-on-his-birthday-herod-antipas-promised-to-give-salom-what-she-wanted-when-she-danced-for-him-her-mother-herodias-urged-her-to-ask-the-head-of-john-the-baptist-on-a-platter-against-his-will-herod-kept-his-promise-after-the-dance-the-severed-head-was-carried-on-a-saucer-new-testament-matthew-14-6-11-mark-6-14-29-salom-is-presented-here-as-an-eastern-princess-she-w58a5m.jpg.

    xxx/ellauri154.html on line 249: ge-and-was-imprisoned-on-it-on-his-birthday-herod-antipas-promised-to-give-salom-what-she-wanted-when-she-danced-for-him-her-mother-herodias-urged-her-to-ask-the-head-of-john-the-baptist-on-a-platter-against-his-will-herod-kept-his-promise-after-the-dance-the-severed-head-was-carried-on-a-saucer-new-testament-matthew-14-6-11-mark-6-14-29-salom-is-presented-here-as-an-eastern-princess-she-w58a5m.jpg" />

    xxx/ellauri154.html on line 278: Eheiden ruukkujen välinen keskustelu piinasi särkynyttä ruukkua. Se katui sitä että se oli niin hyödytön (mitä vittua? Katui sitä että juippi oli kompastunut? Nää hengelliset tarinat ei kylä komputoi!) ja että se aiheutti harmia miehelle joka sen oli ostanut ja pitänyt siitä niin paljon huolta. Joten ajattelematta yhtään nenäänsä pidemmälle, särkynyt ruukku päätti pyytää miestä heittämään sen pois.

    xxx/ellauri154.html on line 357:       Kun tässä välillä aina pyritään tiivistämään paasausten kertomaa, niin kyllä se on yxinkertaisesti se, että Herbert Simonin esittämällä tavalla apinat on termiittejä, joiden paikallinen ohjausjärjestelmä noudattaa 3 käskyä: EAT! FUCK! KILL! ja sen päälle tuleva moraalis-eettinen eli tiimisäännöstö rajoittaa näitä käskyjä pesän maxuliikenteen sujuvoittamisexi, viime kädessä tähtäimessä eusosiaalinen keko. Kaikki muu Moreaun arvostama detalji on ympäristön aiheuttamaa loiskiehuntaa. Tästä tulee ongelmia lähinnä sixi, että lisääntyminen ei ole vielä järjestetty keskitetysti niinkö hyönteisillä. 

    xxx/ellauri154.html on line 361: Ecological factors were also probably a precursor to eusociality. For example, the sponge-dwelling shrimp depend upon the sponge´s feeding current for food, termites depend upon dead, decaying wood, and naked mole rats depend upon tubers in the ground. These resources have patchy distributions in the environments of these animals. In places there is a surplus, in others next to nothing. This means that resources must be defended for the group to survive. These requirements make it a necessity to have high social order for the survival of the group.      

    xxx/ellauri157.html on line 45:       Anne Morrow Lindbergh, wife of ace aviator, Charles Lindberg was a renowned author. As an aviator she flew with Charles, assisting him as a navigator and radio operator, in many notable aviation milestones that he achieved. She was also the first American woman to obtain a glider pilots license in 1930. Her works included genres of poetry to non-fiction. She expressed her thoughts on distinct topics varying from solitude and contentment to youth and age, from the role of women in 20th century to love, marriage and peace.

    xxx/ellauri157.html on line 53: It takes as much courage to have tried and failed as it does to have tried and succeded.

    xxx/ellauri157.html on line 60: It isn't for the moment you are struck that you need courage, but for that long uphill climb back to sanity and faith and financial security. Only in growth, reform, and change, paradoxically enough, is true financial security to be found.

    xxx/ellauri157.html on line 80: Born as Pranpriya Manobal on March 27, 1997 in Buriram Province, Thailand, she later illegally changed her name to Lalisa, meaning the one being praised, on the advice of a fortune teller in order to bring in prosperity. As an only child, she was raised by her Thai mother and Swiss stepfather. Lisa's mother is named Chitthip Brüschweiler. Her stepfather is Marco Brüschweiler, a renowned chef, currently active in Thailand. Lisa completed secondary education at Praphamontree School I and II.

    xxx/ellauri157.html on line 82: After starting dance classes at the age of four, she competed regularly in dance contests throughout her childhood, including in "To Be Number One", and joined the eleven-member dance crew We Zaa Cool alongside BamBam of Got7. In September 2009, the group entered the competition LG Entertainment Million Dream Sanan World broadcast on Channel 9 and won the "Special Team" Award. Lisa participated in a singing contest as a school representative for "Top 3 Good Morals of Thailand", hosted by the Moral Promotion Center in early 2009, where she finished as a runner-up.

    xxx/ellauri157.html on line 92:       Outoa olin miltei varma että olin jo paasannut tästä parafiliasta, jota lukuisat tirkistelijäkirjailijat ovat edustaneet. Lyydian kuningas Kandaules oli niin kylästynyt vaimonsa Nyssen kallipygeeseen, jonka Jacob Jordaens on kuvannut oheisessa taulussa aivan jättimäisexi appelsiini-ihoisexi ruppaperseexi, että se halus näyttää sitä henkivartijalleen Gygeelle. Gyges kazoi Nyssen ja Kandauleen touhuja pää punaisena (nysse tulee!), seinäverhoon tuli iso kohouma. Sen kun Nysse äkkäsi, se kärmistyi ja antoi Gygeelle 2 vaihtoehtoa: joko tapan sut tai tapat ton ikävystyttävän kuninkaan ja nait sitten mut. Gyges teki työtä käskettyä. Kuinka ollakaan se preferoi jälkimmäistä vaihtoehtoa. Siitä tuli Gygeen jälkeen seuraava Lyydian kuningas. Ei yhtä rikas kuin Midas kuitenkaan.

    xxx/ellauri157.html on line 94: gegselle%2B1640-luku.jpeg" width="50%" />

    xxx/ellauri157.html on line 98: Jacob (Jacques) Jordaens was a Flemish painter, draughtsman and tapestry designer known for his history paintings, genre scenes and portraits. After Peter Paul Rubens and Anthony van Dyck, he was the leading Flemish Baroque painter of his day. Unlike those contemporaries he never travelled abroad to study Italian painting, and his career is marked by an indifference to their intellectual and courtly aspirations. In fact, except for a few short trips to locations in the Low Countries, he remained in Antwerp his entire life. As well as being a successful painter, he was a prominent designer of tapestries.

    xxx/ellauri157.html on line 100: Like Rubens, Jordaens painted altarpieces, mythological, and allegorical scenes, and after 1640—the year Rubens died—he was the most important painter in Antwerp for large-scale commissions and the status of his patrons increased in general. However, he is best known today for his numerous large genre scenes based on proverbs in the manner of his contemporary Jan Brueghel the Elder, depicting The King Drinks and As the Old Sing, So Pipe the Young. Jordaens' main artistic influences, besides Rubens and the Brueghel family, were northern Italian painters such as Jacopo Bassano, Paolo Veronese, and Caravaggio. 

    xxx/ellauri157.html on line 102:   Jordaen's personal interaction with the Bible was strengthened by his conversion from Catholicism to Protestantism. Like Rubens, he studied under Adam van Noort, who was his only teacher. During this time Jordaens lived in Van Noort's house and became very close to the rest of the family. 8 years later, after joining the tapestry painters' guild, 1616, he married his teacher's eldest daughter, Anna Catharina van Noort, with whom he had three children. Perhaps the big butt belonged to Anna Catharina. 

    xxx/ellauri157.html on line 104:   Jordaens’s large painting of The Wife of King Candaules displaying herself to Gyges is in the Nationalmuseum, in Stockholmii. In the large painting, the Queen is depicted lifesize, seen from behind, standing before a canopied bed.  She is virtually naked, but for a string of pearls and a lace-trimmed cap.  Just as she is about to step into her bed, she pauses and casts a backward glance, apparently addressing the viewer with a conspiratorial smile. On the far right of the picture, Gyges can be glimpsed craning his head through a gap in the curtain, with the King close behind him.

    xxx/ellauri157.html on line 105: Tän ja muiden asiantuntijoiden mukaan Nysse ei edes kazo Gygeeseen päin, vaan keikailee kazojalle veikeästi kuin Lalisa. Ketä tässä nyt uskoa, kun ei ize ole nähnyt koko taulua. Lyön muuten vetoa et toi pikkukoira alkoi haukkua kun Gygeen punainen pää työntyi tapetista. Tai jos se ei haukkunut, tää onkin toisinto Doylen Holmes-tarinasta The curious case of the dog in the night time. 

    xxx/ellauri157.html on line 107: In the seventeenth century, the story of King Candaules’s wife was seen as a moral lesson, warning against violations of the marital bedchamber.  The theme was treated by the poet Jacob Cats in his Toneel vande mannelicke Achtbaerheyt, in which he devoted no less than eighty-six verses to the tale of Candaules and Gyges, and illustrates the scene in the royal bedchamber with a print by Pieter de Jode after Adriaen van de Venne.  In the print the Queen is seen half naked from behind.  Candaules is already in bed, and the Queen looks at Gyges, who is largely concealed behind the wallhangings.  The moral of the story is clarified by a scene on a smaller scale in the background, showing Candaules being slain by Gyges.  The print no doubt served as an inspiration for several other later renditions of the theme in Northern Netherlandish painting, including works by Frans van Mieris the Elderv, and Eglon van de Neervi. 

    xxx/ellauri157.html on line 109:   Vähän siedettävämpi perätarjonta on tämä William Ettyn yritys samasta aiheesta. William Etty (1787–1849), the seventh son of a York baker and miller, had originally been an apprentice printer in Hull, but on completing his seven-year apprenticeship at the age of 18 moved to London to become an artist. Strongly influenced by the works of Titian and Rubens, he submitted a number of paintings to the Royal Academy of Arts and the British Institution, all of which were either rejected outright or drew little attention when exhibited. In 1821 he finally achieved recognition when the Royal Academy accepted and exhibited one of his works, The Arrival of Cleopatra in Cilicia (also known as The Triumph of Cleopatra). Cleopatra was extremely well received, and many of Etty's fellow artists greatly admired him. He was elected a full Royal Academician in 1828, beating John Constable to the position. Jordaens and Etty both contrasted Nyssia's pale flesh against dark red drapery and showed her in a similar pose. Jordaens's painting has hung in Sweden since the 17th century, and it is unlikely Etty was aware of it. Se tuskin löytyi googlaamalla.

    xxx/ellauri157.html on line 111:   ges.JPG/600px-Etty-Candaules_King_of_Lydia_Shews_his_Wife_to_Gyges.JPG" />

    xxx/ellauri157.html on line 139: Metatron kuulostaa  Marvel sarjakuvahenkilöltä. Sandalphon on agentti 86:n kenkäpuhelin. Kabbalassa jumala yhtyy koko ajan jumalallisen läsnäoloon kuin mies vaimoon ja pyhät toisiinsa edestä ja takaa. Enkeleillä ei ole pyllynreikiä. Se on ihme! Metatron vastaanottaa ihmisiltä rukouksia ja punoo ne Jumalan päähän asetettaviksi kruunuiksi. Hän toimii myös Jumalan tahdon välittäjänä ihmisille, jumalan äänenä tai “vähäisempänä Jahvena” ja ihmisen arkityyppinä. Metatron mainitaan myös enkelinä ”jonka nimi on sama kuin hänen isäntänsä". Tämä viittaa heprealaiseen numerologiaan. Kun konsonantit, jotka muodostavat nimet Metatron ja Shaddai (Kaikkivaltias), lasketaan ennalta määrättyjen numeeristen arvojensa mukaan, on kummankin nimen lukuarvo yhteensä 314. Se on ihme!  Voldemortin anagrammi on Tom Velodrom. Deltasta ja Omicronista tulee Media Control, Erotic Almond tai Cool Rind Mate! Arto Samuli Mustajoki on Omat teloaja surkimus, Trauma-Sam Ulostejoki.  Mahootointa!

    xxx/ellauri157.html on line 146: Dybbuk paasaa jakeita ja lainauxia gemarasta midrasista ja muista pyhistä kirjoista. Ilkiö kun on se usein vääntelee pyhiä sanoja niin että ne saavat rivon merkityxen. Kuulostaapa tutulta. Tääkin on paljastavaa: pyhän vastakohta on holtiton lisääntyminen.

    xxx/ellauri157.html on line 148: A gemara in Horayot (13a) that contrasts the dog's gratitude to its master with the cat's indifference to its master. Those who have pets testify to the difference in feedback owners receive from cats and dogs. If so, the cat symbolizes the ability to forget our Maker. Rav Kook argues that the damaging and demonic aspects of our existence stem from humanity forgetting the Ribbono Shel Olam. If you want to see demons, bring the tail of a first born black cat, that is the daughter of a first born black cat. Burn it in fire, grind it up, fill your eyes with the ashes and then you will see them. (Berakhot 6b)

    xxx/ellauri157.html on line 150: Abba Binyamin teaches us something about the basic human curiosity for knowledge.  Abba Binyamin instructs us that knowing everything can sometimes have destructive consequences. Remember: curiosity killed the cat.

    xxx/ellauri157.html on line 152: The Gemara is not just a collection of superhero stories. If one searches the gemara for demon stories as one would eagerly anticipate the next Superman comic book, then one has missed the point. The gemara is not an action and adventure story, but a work of religious and ethical instruction. The gemara would not have mentioned the "cat method" for viewing demons if it did not contain some message of religious import. Though it remains a mystery  which message.

    xxx/ellauri157.html on line 164:   Sanoo Erkka Lehtola (n.h.) Singerin Nuoren miehen takakannessa. Paskanjauhantaa, ei Singerin "taika" ole sen proosassa, jossain vitun taitavassa periodissa, vaan sen kertomuxissa ja ajatuxissa. Ensimmäisen maailmansodan Varsovassa pieni juutalainen poika ezii turhaan totuutta ja jumalaa. Kumpaakaan ei löytynyt. Pyhät kirjoituxet, Darwinin teoriat enempää kuin filosofien kirjat eivät anna vastausta polttavimpaan kysymyxen: mixi ihmiset ja eläimet kärsivät. Siis taas toi teodikea, höh. Kun pillu tulee kuvaan mukaan tämmöiset hömpötyxet kyllä unohtuvat. No kyllähän Darwin ja Malthus antaa tyhjentävän vastauxen, mutta Singeriä se ei vaan miellytä:

    xxx/ellauri157.html on line 173: Samulin 2. tuotantojaxossa episodissa 8 David toimi erittäin nazimaisesti mittaillen anaalisesti köydellä ketkä moabiittivangeista oli tapettava. Doubtless only the fighting men? Hän löi myös äitin sukulaiset eli moabilaiset ja mittasi heidät köydellä: hän määräsi heidät maahan makaamaan ja mittasi heistä aina kaksi köydenpituutta surmattaviksi ja yhden köydenpituuden jätettäviksi henkiin. Näin moabilaisista tuli Daavidin alamaisia, jotka maksoivat hänelle kenkäveroa. Amazing Bible.

    xxx/ellauri157.html on line 175: ge-opt.png?fit=1062%2C877&ssl=1" />

    xxx/ellauri157.html on line 176: 
    Amazing Bible Timeline with World History – Easily See 6017 Years of Biblical and World History Together!
    

    xxx/ellauri157.html on line 178: Depending upon the translation used (eg. the Hebrew Transliteration “Eth Cepher”) you may get a clearer view of what actually happened. The Moabites were made to lie down upon the the ground. They were measured. Those measuring one length of cord were spared but the giants - a hybrid breed were executed. This is in keeping with the killing of the charge hybrids Goliath of Gath and his brothers. Please note that Og of Bashan was a giant, as were the Rephaim and the Anakin Skywalker. The Book of Echinococh as recommended by  Peter, Paul and Mary explains further who “the sons of God” actually were and really clarifies Genesis 6 and why our Mighty Mouse had to destroy the earth. The “sons of God” were not human and hence their offspring were no longer a scale image of God (who had shrunk a lot like a leaky balloon due to all the emanation) so they could never have salivation. The Eth Cepher gives a much clearer translation of the Hebrew than the English versions and so we see that the decimated gorillas were quite malevolent towards God and His more recently created short order cooks - especially people.

    xxx/ellauri157.html on line 180: Ja size läppä vielä että kukin vastaa muka vaan omista mokistaan, muzilti epis äijä kostaa lapsille 3 ja 4 polveen ja antaa kokonaisille kansoille kimppahivutuxia. Turha selittää että se on jotain perimäsyntiä, oli kai jeesuxellakin puolet geeneistä äitykältä eikö niin? Ja mitä vittua rangaista geenivioista, eihän kukaan voi siihen ize vaikuttaa. Vitun typerää, aivan päätöntä. Taas kerran mitä päättömämpää juttua sitä tiukemmin  hampaat irvessä sitä pitäis uskoa eikä kysellä.

    xxx/ellauri157.html on line 204: Baal Shem (Hebrew: בַּעַל שֵׁם, pl. Baalei Shem) is a title for a historical Jewish practitioner of Practical Kabbalah and miracle worker. Employing the names of God, angels, Satan and other spirits, Baalei Shem heal, enact miracles, perform exorcisms, treat various health issues, curb epidemics, protect people from disaster due to fire, robbery or the evil eye, foresee the future, decipher dreams, and bless those who sought his powers.

    xxx/ellauri157.html on line 206: In Judaism, similar figures arbitrated between earthly realities and spiritual realms since before the establishment of Talmudic Judaism in the 3rd century. However, it was only in the 16th century that these figures were called Baalei Shem. It looks like a Jewish reflex of the cotemporaneous revivalist movements among the protestants. Herbal folk remedies, amulets, contemporary medical cures as well as magical and mystical solutions were used in accordance with traditional Kabbalistic teachings as well as adapted Lurianic guidelines in the Middle Ages.

    xxx/ellauri157.html on line 210: Baal Shem Tov was the stage name of Rabbi Israel ben Eliezer, a Polish rabbi and mystical healer known as the . His teachings imbued the esoteric usage of practical Kabbalah of Baalei Shem into a spiritual movement, Hasidic Judaism. While a few other people received the title of Baal Shem among Eastern and Central European Ashkenazi Jewry, the designation is most well known in reference to the founder of Hasidic Judaism. Baal Shem Tov, born in the 17th century Kingdom of Poland, started public life as a traditional Baal Shem, but introduced new interpretations of mystical thought and practice that eventually became the core teachings of Hasidism. In his time, he was given the title of Baal Shem Tov, and later, by followers of Hasidism, referred to by the acronym BeShiT. He disavowed traditional Jewish practice and theology by encouraging mixing with non-Jews and asserting the sacredness of everyday corporal existence.

    xxx/ellauri157.html on line 212: During his life, he was lucky to be able to devote time to prayer and contemplation, traditional practices within the realm of contemplative Kabbalah. There, he was able to learn the skills to become a Ba'al Shem, and practiced on neighboring townspeople, including both Jews and Christians. Modern texts state that he underwent a hitgalut (revelation)' by the age of 36. 

    xxx/ellauri157.html on line 214: Besides contemporary methods established by Lurianic Kabbalah, Ba'al Shem Tov learned and took part in traditional practices of Practical Kabbalah. As a stroke of genius, Ba'al Shem Tov taught that one could remove asceticism from the practice of Judaism. This allowed a larger array of people to become devout within Judaism, and therefore within Hasidism. Moreover, he taught that the letters, in contrast to the words, were the key element of sacred texts. Therefore, intellectual and academic skills were no longer necessary to reach mastery of the sacred texts. Average skills in solving crossword puzzles and sudoku were enough. Another point in favor of hasidism.

    xxx/ellauri157.html on line 216: From the 1730s, Baal Shem Tov (BeShiT) headed an elite chirurgic mystical circle, similar to other secluded Kabbalistic circles such as the contemporary Klaus (Close) in Brody. Unlike past mystical circles, they innovated with the use of their psychic heavenly intercession abilities to work on behalf of the common Jewish populace. From the legendary hagiography of the BeShiT as one who bridged elite mysticism with deep social concern, and from his leading disciples, Hasidism rapidly grew into a populist revival movement with the funny hats. That's the point, there are only so many members of the elite, while the hoi polloi, though poorer, count in zillions. Want to have a large following, lower the entrance fee. 

    xxx/ellauri157.html on line 218:   With its emphasis on Divine Omnipresence, Hasidic philosophy sought to unify all aspects of spiritual and material life, to reveal their inner Divinity. Dveikut was therefore achieved not through ascetic practices that "broke" the material, but by sublimating materialism into Divine worship. Nonetheless, privately, when nobody was looking, many Hasidic Rebbes engaged in ascetic practices, in Hasidic thought for mystical reasons of bringing merit to the generation, rather than formerly as methods of personal elevation.

    xxx/ellauri157.html on line 220:   The Baal Shem Tov taught that a superior advantage would accrue in Jewish service with incorporating materialism within spirituality. In Hasidic thought, this was possible because of the essential Divine inspiration within Hasidic expression. In its terminology, it takes a higher Divine source to unify lower expressions of the material and the spiritual. In relation to the Omnipresent Divine essence, the transcendent emanations described in historical Kabbalah are external. This corresponds to the Kabbalistic difference between the Or (Light) and the Maor (Luminary). Essential Divinity permeates all equally, from the common folk to the scholars. Well, perhaps a little fuzzy, but the main point is that everyone can participate in the fun.

    xxx/ellauri157.html on line 231: The grand masters of Mussun Mussun would counter that such a path has the danger of escapism, as understanding oneself is the basis of mature consciousness. In some Hasidic schools, this pitfall of mystical escapism with more external forms of emotional enthusiasm are avoided, but that kills a lot of the fun.

    xxx/ellauri157.html on line 235:   Such material and spiritual fun with another person achieves its own manifold spiritual illumination and refinement of one's personality. Just as some traditional forms of Jewish thought gave emphasis to fear of punishment as a helpful contribution to beginning Jewish observance, before progressing to more mature levels, so too do some Jewish approaches advocate motivation from eternal reward in the Hereafter, or the more refined ideal of seeking spiritual and scholarly self-advancement through Torah study. Study of Torah is seen by Rabbinic Judaism as the pre-eminent spiritual activity, as it leads to all other mitzvot (Jewish observances). The more time spent in the yeshiva, the less vacuum-cleaning and taking-out of garbage at home. To seek personal advancement through learning is a commendable ideal of Rabbinic Judaism.

    xxx/ellauri157.html on line 239: The Lithuanian rabbis (like Itchele's mom's folks) feared that Hasidism demoted the traditional importance on Torah study, from its pre-eminent status in Jewish life. Some Hasidic interpretations saw mystical prayer as the highest activity, but their practitioners thought that through this, all their Jewish study and worship would become easier. By the mid-19th Century, the schism between the two interpretations of Eastern European Judaism had mostly healed, as Hasidism revealed its dedication to bookwormship, and the Lithuanian World saw advantages in the Hasidic shared fun.

    xxx/ellauri157.html on line 243:     The first leader of Lubavitch hasids, Schneur Zalman of Liadi kept in his desk some of his unpublished Hasidic mystical writings. A fire broke out that destroyed them. Afterwards, he asked if anyone had secretly copied them. His close associates replied that no one had, since he had written atop their pages the warning of "Joka tämän varastaa sitä piru rakastaa". Schneur replied "what has become of Hasidic self-sacrifice for the sake of Heaven?"

    xxx/ellauri157.html on line 250: The strategic advantage of Hasidism over Kabbalah is its ability to get by without the esoteric terms of Kabbalah. This is brought out most in the anecdotes told about the beloved Masters of Hasidism, as well as in the funny parables they told to illustrate ideas. One such parable differentiates between superficial forms of love of God and spiritual reward, with true forms of selfless love:

    xxx/ellauri157.html on line 257: The teachers of Hasidism point out that fear of God is different from natural forms of worldly fear, which are uncomfortable experiences, and when experienced, at the time remove other emotions. The trepidation felt when perceiving the mystical greatness of God carries its own delight and vittul-nullification, rather like a roller coaster or feeling up a maiden, and can be felt together with longing and delight of mystical love.

    xxx/ellauri157.html on line 265: In the tale, the sheep become aware in their instinctive feelings of the existence of a stranger on their pasture. According to the tale, Baal shem Tov's prayers were loud enough for even hard of hearing to perceive this.

    xxx/ellauri157.html on line 270:     The saintly prayers of Baal Shem Tov and his close circle were unable to lift a harsh shortage of drinkware they perceived one Rosh Hashanah (New Year). After extending the prayers beyond their time, the drought remained. An unfettered shepherd boy entered and was deeply envious of those who could read the holy day's prayers. He said to God "I don't know how to pray, but I can make the noises of the animals of the field. With great feeling, he cried out, "Cock-a-doodle-do. God have mercy!" Immediately, joy overcame the Baal Shem Tov, and he hurried to fetch the cellar key. Afterwards, he explained that the heartfelt prayer of the shepherd boy reminded him where he had mislaid the key, and the drought was lifted.

    xxx/ellauri157.html on line 276: Different Hasidic groups evolved their own distinctive styles of niggun. Followers customarily gather around on Jewish holidays to sing in groups, receive and give spiritual inspiration, and celebrate brotherly camaraderie. Hasidic custom venerated pilgrimage to the particular Rebbe one had allegiance to, either to gain a private audience or to attend their public gatherings (Tish/Farbrengen). The celebrations give over his Torah teachings, sometimes personal messages, and are interspersed with inspirational niggunim.

    xxx/ellauri157.html on line 334: Mixi eläimet kärsivät? Emme me voi kantaa huolta eläimistä, sanoi Singerin kelloseppä Todros, ja yhtä uskovaisen antropologisesti kommentoi veli Jöns. Olis syytä kantaa, sillä ilman diversiteettiä on apinankin loru pian loppuun luritettu.

    xxx/ellauri157.html on line 337: Käännetty englannista --- Andrei A.Orlov on amerikkalainen juutalaisuuden ja kristinuskon professori antiikin aikana Marquetten yliopistossa. Hän "on erikoistunut juutalaisen apokalyptismin ja mystiikan, toisen temppelin juutalaisuuden ja Vanhan testamentin Pseudepigraphan asiantuntijoihin." Wikipedia (englanti). Gershom Scholem oli saksalaissyntyinen israelilainen historioitsija ja modernin tieteellisen kabbalan tutkimuksen perustaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat vaikutusvaltainen luentokokoelma Die jüdische Mystik in ihren Hauptströmungen sekä sabbatealaisten mystisen messiaan Šabbetai Tsevin elämäkerta.

    xxx/ellauri157.html on line 339: Gershom Scholem (1897 – 21. helmikuuta 1982[1]) oli saksalaissyntyinen israelilainen historioitsija ja modernin "tieteellisen" kabbalan tutkimuksen perustaja. Hänen teoksiinsa kuuluvat vaikutusvaltainen luentokokoelma Die jüdische Mystik in ihren Hauptströmungen (1941) sekä sabbatealaisten mystisen messiaan Šabbetai Tsevin elämäkerta (1973). Scholemin näkemykset ovat hallinneet kabbalan tutkimusta ainakin Moshe Ideliin asti. (Kukahan sekin oli.)

    xxx/ellauri157.html on line 341: Scholem oli, kuten läheinen ystävänsä Walter Benjamin, suuri Franz Kafkan kirjallisuuden ystävä. Geshom on kuvissa aika muikean ja saxalaisen näköinen, paizi nenä sillä on hirmu porkkana. Scholem on vaikuttanut muun muassa Harold Bloomin luomaan runouden teoriaan. Myös kuuluisa argentiinalainen kirjailija Jorge Luis Borges on viitannut Scholemiin runoissaan.     

    xxx/ellauri157.html on line 343: Scholem’s first marriage to Escha Burchhardt was on the rocks by the early 1930s. Not only was he imagining himself in love with Kitty Steinschneider (there is no evidence that she reciprocated), but he was also pursuing a relationship with his student, Fania Freud (they married in 1936). His diaries betray a sense of emotional chaos, as he wrote to his friend, Walter Benjamin, explaining to Benjamin why he could not host him in Jerusalem. He also wrote to Benjamin that he was struggling with questions of good and evil and whether an evil person could also be just. While he doesn’t say whether these questions were purely theoretical or not, it is striking that such ruminations came at exactly the time when his personal life was in turmoil.    

    xxx/ellauri157.html on line 345: In treating Jacob Frank, the most nihilistic of these late Sabbatians, Scholem strikes a curious note. He starts his essay by criticizing all others who had written on Sabbatianism for their lack of objectivity, often expressed in pejorative language. Yet, when he arrives at Jacob Frank, he suddenly sheds his objective tone and launches into an invective-filled description of Frank as a tyrannical and corrupt imposter. How to understand this jarring shift?

    xxx/ellauri157.html on line 349:     The image of Scholem as a towering intellectual whose reach extended beyond the field of Jewish Studies often seems to exclude his personal and emotive life. Yet Gershom Scholem was anything but an ivory tower thinker cloistered in his study. The very power of his ideas owes much to the passion with which he infused them and that passion was the product of his emotions as well as his thought.

    xxx/ellauri157.html on line 356:   Jukka Martti Kemppinen (s. 23. joulukuuta 1944 Kauhava) on suomalainen varaprofessori, varadosetti, filosofian varatohtori, varatuomari, Marja Kemppais-vainaan varamies, varakirjailija ja varasuomentaja. Jukka Kemppinen oli Antti Tuurin varaluokkatoveri Kauhavalla. Jukkis hääri vaimo Marjan kanssa Otavalla kunnes Paavo Haavikko sarvetti sen Marjan suostumuxella. Se on sählännyt vallan hirveästi sekä oikeussalitekniikassa  että käännöxessä. Sen suomentamat Singerit on huomattavasti kehnommin käännettyjä kuin Liisa Ryömän. Kemppinen on saanut kirkon kirjallisuuspalkinnon, sillä Jukkis on kääntänyt Raamatun yli 10 kielestä.

    xxx/ellauri157.html on line 378: Pirkko Saisiosta tulee mieleen kaikin puolin kadehdittava Bashevis Singer. Kaikki on yliluonnollista, ja että näin on, siinä ei ole mitään yliluonnollista. Peura kulkee suolla koparat kopisten. Kallon alta löytyy kakkapussi, jossa on se mitali. Rex regi rebellis. John esiintyi pellavatukkaisena ekaluokkalaisena SYKin Topeliusnäytelmässä pikkupoikana, josta se sai sellasen RRR-mitalin. Sillä voi se olla vieläkin vaatekaapin pohjalla.

    xxx/ellauri157.html on line 446: Puolassa Iisko luki tiedelehdistä exakteja tieteitä, Freud, Marx, Engels ja Jung eivät napanneet. Vika oli että Iisko halusi toivoa vaikkei ollut lapamato. Resignoituminenkaan ei tuntunut oikealta. Rolland, Chesterton ja Tomppa Mannkaan eivät kelvanneet närkille Iisakille.

    xxx/ellauri157.html on line 449: Rabbi Nachman of Breslau (1772–1810) reminds us, in the same way that breaking is an inevitability, fixing is also an inevitability. We know the former is true; we don’t always believe the latter.Rabbi Nachman knew a thing or two about brokenness. His Hasidic tales often circle around characters who face their darkest moments and search profoundly for redemption. He authored a quote that became a famous Jewish song: “The entire world is a very narrow bridge. The key in crossing is not to be afraid. Only someone who has seen fear and overcome it could write these words.

    xxx/ellauri157.html on line 450: In a world of fear and brokenness, Rabbi Nachman brought healing through his stories and his wisdom. He has become an iconic figure in the universe of Hasidic thinking, and today, thousands of people make pilgrimages to his grave in Uman in central Ukraine, usually around the High Holidays. People go there believing that the journey will “fix” their brokenness.

    xxx/ellauri157.html on line 453: Nachman was the great-grandson of Baal Shem Tov, the founder of the Hasidic movement. In 1802, at the age of 30, Nachman instituted his own Hasidic sect based in the Ukrainian town of Breslau. Nachman taught his followers to live in faith, simplicity and joy. 1in 1810, at the age of 38, Nachman died of tuberculosis. Sein Leben war kurz und beschiessen wie ein Hühnerbrett. Ditto with Spinoza.

    xxx/ellauri157.html on line 460: Two images of Hasidim dancing and one of a Hasid playing a fiddle, taken from the stories of Rabbi Nachman of Breslau. To the left, the inscription "Enlighten me through your music" in Hebrew and English. 
    

    xxx/ellauri157.html on line 461: Edge: 
    

    xxx/ellauri157.html on line 483: Buberin dialogifilosofiaan sisältyy ajatus, jonka mukaan Minä-Sinä-suhde on Minä-Se-suhdetta ja jopa minuuttakin perustavampi. Tullaxeen Minäksi ihminen tarvitsee Sinää. Tai paremminkin, Sini ja Mini tarvitaan että saadaan Se. Minän kehittymisen lähtökohtana on tietynlainen alkuyhteys, ”luonnonmukainen liittyneisyys”, äidin yhteys isään, lapsen yhteys äitiinsä tai ”primitiivin” yhteys luontoon. Lapsen minuus syntyy yhteystapahtumien kadotessa ja syntyessä uudelleen: tapahtuman vakioina pysyvä osa abstrahoituu minäksi. Minän irrottautuminen alkuperäisestä yhteydestä mahdollistaa Minä-Se-suhteen synnyn. Joo tätähän virttä oli sillä yhdellä sakemannilla, annas nyt... joo Martin Altmeyerilla, joka sai sen Winnicottilta, joka sai sen Melanie Kleinilta, joka oli Freudin tyttären pahin competition Lontoossa. Mutta "they did not know about each other. Mrs. Winnicott wrote me that Don never, as far as she knew, read Buber. Buber may not even have heard of Winnicott." Mutta molemmat ovat rapsodisia ja aforistisia, varoo seskvipedaalisia sanoja ja silti hurjan innostavia (joillekuille ainakin). Ei ne olleet anarkisteja vaikka joskus siltä näytti. (Nää on yhden Ernst Tichon paperista löytyneitä mututuntumia.) No Rogersista Buber oli kyllä kuullut, ne oli jopa ottaneet keskenään jotain murteellista dialogia Mordechain USA:n reissuilla.  

    xxx/ellauri157.html on line 491: Obwohl Buber Anhänger des Chassidismus war, einer Frömmigkeitsbewegung des Judentums (vgl. Schulte 138), ist Bubers dialogische Philosophie unabhängig vom jüdischen Glauben auf die zwischenmenschliche christliche Ebene übertragbar. 

    xxx/ellauri157.html on line 492: Doch die Ich-Du Dialogik Bubers ist nicht nur auf die zwischenmenschliche Beziehung beschränkt, sondern der Mensch kann auch mit Abwesenden, natürlichen Dingen, sowie spirituellen Entitäten in den Dialog treten  Ein bisschen plemplem ja, meschugge, und ganz einseitig, aber kommt vor.

    xxx/ellauri157.html on line 495: Das eigentliche Verständnis von Agape beruht daher auf dem neutestamentlichen Verständnis von Liebe durch die Erlösung der Sünden der Menschheit durch den Tod Jesu. Nu das war wirklich total unmotiviert!

    xxx/ellauri157.html on line 500: Für diese Arbeit sind wesentlich die Begriffe Philia und Agape relevant, weshalb diese Arbeit nicht im Detail auf die Eros Liebe eingehen wird. Für neugierige Leser ist es jedoch sinnvoll, Nygrens Gegenüberstellung von Agape und Eros Liebe zu betrachten (vgl. Nygren 160ff.).

    xxx/ellauri157.html on line 501: Opel-Werke werden nicht ausgegliedert. Bei Opel haben der Mutterkonzern Stellantis und die IG Metall mehrere Streitpunkte abgeräumt.

    xxx/ellauri157.html on line 504: ge343202.jpg" width="100%" />

    xxx/ellauri157.html on line 505: 
    Rund 40.000 Briefe sind aus der Korrespondenz von Martin Buber mit seinen Zeitgenossen erhalten. Martin ist mit allen seinen Freunden dialogicsch gesprochen, ungeachtet ob sie davon gewusst hatten.
    

    xxx/ellauri157.html on line 508: Hesse’s personal experience with psychoanalysis began when he sought therapy and refuge in a sanatorium after his father’s death in 1916, his first wife’s schizophrenia, and a serious illness of his son, Martin (not Mordechai). This began a long obsession with psychoanalysis, the influence of which appears in Demian (1919) and in his later work, which evidences his interest in Jungian concepts of introversion and extraversion, the collective unconscious, idealism, and the duality of human nature.

    xxx/ellauri157.html on line 510: The Nazis, who discounted Hesse as merely a “victim of Jewish psychoanalysis,” blamed it all on Freud. In the April 1936 issue of Die Neue Litteratur, Will Vesper, employing predictable anti-Semitic tropes, characterized Hesse as a traitor and held him up as a classic example of Jewry’s sinister influence in general and of the insidious poisoning of the German soul by Freud’s psychoanalysis in particular:

    xxx/ellauri157.html on line 565: Fachbereich 06 Evangelische Theologie, Goethe-Universität. Telefon 069 798-33313 bzw. -33312. --- Christian? Mordechai dreht sich um in dem Grab.

    xxx/ellauri157.html on line 567: Martin Buber war von 1924 bis 1933 – zunächst als Lehrbeauftragter, später als Honorarprofessor für jüdische Religionslehre und Ethik – an der Universität Frankfurt am Main tätig. Er legte die Professur 1933 nach der Machtübernahme Hitlers nieder, um einer Aberkennung zuvorzukommen. Danach wirkte er am Aufbau der Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung bei der Reichsvertretung der Deutschen Juden mit, bis diese ihre Arbeit einstellen musste. Noch vor dem Novemberpogrom 1938 emigrierte Buber nach Israel. Zeitlebens stand Martin Buber in Kontakt mit Persönlichkeiten aus allen Bereichen des geistigen Lebens, darunter auch zahlreichen Literatinnen und Literaten wie Margarete Susman, Hermann Hesse, Arnold Zweig, Thomas Mann oder Franz Kafka. Dabei scheute er auch vor kontroversen Auseinandersetzungen nicht zurück.

    xxx/ellauri157.html on line 569: Mordechai (Martin) Buber wurde am 08.02.1878 in Wien geboren. Nach der Scheidung seiner Eltern kam er im Kleinkindalter nach Lemberg (Lwow) in der heutigen Ukraine zu seinen Großeltern, wo er im Spannungsfeld von westlicher Aufklärung und osteuropäischer jüdischer Tradition zwischen mehreren Kulturen und Sprachen aufwuchs. Nach dem Gymnasialabschluss wurde er 1896 Student in Wien, später in Leipzig, Berlin und Zürich, wo er Philosophie, Kunstgeschichte, Germanistik und Philologie studierte. Früh beschäftigte sich Buber mit dem Thema Judentum; bereits während seiner Studienzeit in Berlin fand er Anschluss an die zionistische Bewegung. Nach der Gründung einer eigenen Familie und der Geburt zweier Kinder kam es im Jahre 1905 während des Aufenthaltes der jungen Familie Buber in Florenz zu einer wichtigen Ruhe- und „Selbstbesinnungsphase“ in seinem Leben: Er reaktualisierte eine Kindheitserinnerungen und fand seinen eigenen Weg zum Chassidismus.

    xxx/ellauri157.html on line 571: Von 1906 bis 1916 lebte Buber in Berlin und war als Lektor beim Verlag Rütten & Loening tätig. 1916 zog er in die kleine südhessische Stadt Heppenheim, seine naturnahe Wahlheimat. Bis 1924 war er Herausgeber der Monatsschrift „Der Jude“. Neben seiner Lehrtätigkeit am Freien Jüdischen Lehrhaus in Frankfurt/Main (1922–1929) übernahm Buber einen Lehrauftrag für jüdische Religionslehre und jüdische Ethik an der Universität Frankfurt. Sein Lektorat wurde 1930 in eine Honorarprofessur für allgemeine Religionswissenschaft umgewandelt. Er war 52 Jahre alt. Einen Tag nach der Machtergreifung der Nationalsozialisten legte Buber seine Professur nieder, noch bevor ihm die Lehrerlaubnis durch die Nationalsozialisten offiziell entzogen wurde. Für die Reichsvertretung der Juden in Deutschland gründete und leitete er die sogenannte „Mittelstelle für jüdische Erwachsenenbildung“, bis ihm 1935 jede öffentliche Tätigkeit verboten wurde.

    xxx/ellauri157.html on line 573: 1938 floh Buber mit seiner Familie nach Palästina. Im gleichen Jahr wurde er Professor für Sozialphilosophie an der Hebräischen Universität in Jerusalem, wo er sich in die politischen Diskussionen um die Rechte der Araber in Palästina einschaltete. 1942 wurde er Mitbegründer der Gruppe „Ichud“, welche die für die Gründung eines Staates Israel mit Juden und Arabern als gleichberechtigten Völkern eintrat. Viel später, auf dem Sterbebett, ordnete er die Verdoppelung der Stipendien (je 20 Mark) für bedürftige arabische Studenten an. Buber starb am 13.06.1965 in seinem Haus in Jerusalem, 2 Jahre vor dem Jim Kippur Krieg.

    xxx/ellauri157.html on line 575: Die erste Psychoanalytikerin, die versuchte, Buber die Psychoanalyse näher zu bringen, war Lou Andreas-Salomé (1861–1937). Wie wir schon wisssen, war sie mit Nietzsche und Rilke eng beschäftigt, kein Wunder dass sie sich um Bubers tolle Liebestheorien interessierte.

    xxx/ellauri157.html on line 577: Das Wesen der Religiosität betreffend betont Buber die „Fortschrittlichkeit“ Jungs z. B. gegenüber Freud. Dennoch formuliert er in „Schuld und Schuldgefühle“ prägnant und präzise seine Kritik an Jung bezüglich dieses Themas: „Von ganz anderer Art ist die Lehre Jungs, den man als einen Mystiker des modernen, psychologischen Solipsismus bezeichnen kann. Die mystischen und mystisch-religiösen Konzeptionen, die Freud verachtet, sind für Jung der wichtigste Gegenstand seines Studiums; aber sie sind es leider nur als 'Projektionen' der Psyche, nicht als Hinweise auf etwas Außerpsychisches, dem sie begegnet“ (a. a. O.: 130). Einige Passagen weiter spricht Buber von „Freuds Materialismus“ und „Jungs Panpsychismus“.

    xxx/ellauri157.html on line 579: Laut Mitteilung der Enkelin von Buber, Judith Buber-Agassi, habe Andreas-Salomé ihm später ausgeredet, ein Buch „gegen Freud“ zu schreiben, mit der Behauptung, „die Freudianische Psychoanalyse brauche noch Zeit zum Reifen“.

    xxx/ellauri157.html on line 581: Zum psychologischen Welt- und Menschenbild äußerte sich Buber in dem oft erwähnten, im Psychologischen Klub in Zürich 1923 gehaltenen Vortrag „Von der Verseelung der Welt“, welcher zeitlich einerseits mit dem Beginn seiner intensiven Auseinandersetzung mit der zeitgenössischen Psychotherapie, andererseits mit der Formulierung seines eigenen dialogischen Prinzips korrespondiert. Wie der Titel des Vortrags suggeriert, wird laut Buber in der Psychotherapie – im Rahmen des sogenannten „Psychologismus“ – der Welt und ihrem Netz von Beziehungen die „Seele“ quasi weggenommen und nur im Menschen selbst, in seiner „Psyche“ angesiedelt, wobei die Psychoanalyse sich nur mit den intrapsychischen Vorgängen inklusive der in ihnen gespiegelten Welt beschäftige. Buber ärgerte sich über drei wichtigen psychoanalytisch-tiefenpsychologischen Themen: das Wesen der Schuld, das Wesen der Religiosität und das Wesen des Unbewussten.

    xxx/ellauri157.html on line 583: Buber wirft beispielsweise den analytischen Schulen vor, dass sie eine „existentielle“, also reale Schuld der Menschen an dem Gott da oben nicht kennen bzw. sich mit dieser nicht befassen, sondern nur mit den neurotischen Schuldgefühlen, deren Existenz selbstverständlich auch von Buber selbst anerkannt wird.

    xxx/ellauri157.html on line 585: Im öffentlichen Ich-Du Dialog mit Rogers äußerte Buber relativ ausführlich seine Ideen über die Anwendung der Dialogik in der Psychotherapie, wobei es trotz Meinungsunterschieden und partiellen Missverständnissen auch viele Gemeinsamkeiten bzw. gegenseitige Ergänzungen mit Ginger --- nein, Fred --- Janice --- Buck --- Roy --- Prince --- Searle  --- äsch, Carl Rogers gab.

    xxx/ellauri157.html on line 587: Carl Ransom Rogers (January 8, 1902 – February 4, 1987) was an American psychologist and among the founders of the humanistic approach (and client-centered approach) in psychology. The person-centered approach, his own unique approach to understanding personality and human relationships, found wide application in various domains such as psychotherapy and counseling (client-centered therapy), education (student-centered learning), organizations (self-centered leadership), and other group settings. Rogers was found to be the sixth most eminent psychologist of the 20th century and second in net worth, among clinicians, only to Sigmund Freud.

    xxx/ellauri157.html on line 589: In 1970, Richard Young, Alton L. Becker, and Kenneth Pike published Rhetoric: Discovery and Change, a widely influential college writing textbook that used a Rogerian approach to communication to revise the traditional Aristotelian framework for rhetoric. The Rogerian method of argument involves each side restating the other's position to the satisfaction of the other, among other tricks. On paper, it can be expressed by carefully acknowledging and understanding the opposition before dismissing them.

    xxx/ellauri157.html on line 591:   Some scholars believe there is a politics implicit in Rogers's approach to psychotherapy. Toward the end of his life, Rogers came to that view himself. The central tenet of a Rogerian, person-centered politics is that public life does not have to consist of an endless series of winner-take-all battles among sworn opponents; rather, it can and should consist of an ongoing win-win conspiracy among all the cheats. (For details, watch Legally Blonde, Part II.) 

    xxx/ellauri157.html on line 593: Mit der Frage des Arztes „Wo fehlt es dir“ „ist die Sachlichkeit und das Urphänomen des Arztseins in die Wirklichkeit eingeführt. Dieses Alltägliche verdient mit Ernst, ja mit Feierlichkeit betrachtet zu werden.“ Und: „Dieser Anfang ist eine biographische Szene und ist zuerst ein Gespräch, dann ein Monolog." Zur erwähnten Urszene sagte Tellenbach: Und in diesem Augenblick taucht der Schatten Martin Bubers auf; denn hier in dieser anthropologischen Erhellung und Verdeutlichung des Gespräches Arzt-Patient ist Bubers dialogisches Prinzip in seiner methodologischen Tragweite in die Medizin eingeführt.

    xxx/ellauri157.html on line 594: Im Umgang zwischen Dingen und Menschen versteht von Weizsäcker die drei Typen des Umgangs; es sind die Ich-Du-Begegnung, die Ich-Ding-Begegnung und die (narzisstische) Selbstbegegnung. Eros, Agape, Paraphilia. 

    xxx/ellauri157.html on line 596: In seinem 1946 gehaltenen Vortrag „Von den seelischen Ursachen der Krankheit“ spricht von Weizsäcker den alten jüdisch-chassidischen Gedanken aus, welcher auch von Buber stammen könnte: „Die Welt besteht nicht aus lokalen Ereignissen, sondern sie ist ein kollektiver, zusammenhängender Vorgang, unser gemeinsames Schicksal erst belehrt uns, dass wir gar nicht nur um uns selbst kreisen, sondern nur ein beschränkter Teil eines größeren, eines gemeinschaftlichen Hasidfestes sind. Es ist also niemals möglich, die Niggumin nur individualistisch zu nünnen.

    xxx/ellauri157.html on line 598: In einem weiteren Brief vom 17. November 1936 gesteht Herr Dr. Binschwanger nach der Lektüre von Bubers „Die Frage an den Einzelnen“ seine philosophische Nähe zu Buber: „Ich vermag nicht nur überall mit Ihnen zu gehen, sondern sehe in Ihnen auch einen Bundesgenossen nicht nur gegen Kierkegaard, sondern auch gegen Heidegger, dem ich methodisch zwar aufs tiefste verpflichtet bin, dessen Daseinsauffassung (Dasein für den Führer) doch noch ganz auf der Linie Kierkegaards liegt“.

    xxx/ellauri157.html on line 599: Noch im März 1962 würdigte Binschwanger die Bedeutung auch anderer Philosophen wie Husserl, Heidegger und Löwith (n.h.) für sein zentrales Werk. Buber war nicht entzückt.

    xxx/ellauri157.html on line 601: Die Grundformen menschlichen Daseins sind nach Binschwanger die Liebe, die Existenz und der Geschlechtsverkehr, d.h. der enge Umgang mit den anderen oder mit sich selbst. Binschwangers philosophische Innovation über Buber war die einführung des Pronomens "wir". Das Miteinandersein von Mir und Dir“ wird hier differenziert. Dementsprechend heißen auch die zwei Subkapitel: „Das liebende 'Uber-und-Untereinandersein“ und „Das freundschaftliche Miteinandersein“. Der berühmte Satz Bubers aus „Ich und Du“: „Der Mensch wird am Du zum Ich, es, und Übermensch“ (Buber 2002: 32) findet seine etwaige Entsprechung im Binswanger’schen „Erst aus der Wirheit entspringt die Selbstheit“.

    xxx/ellauri157.html on line 603: Binschwanger formuliert dementsprechend „das oberste Raumprinzip Wir“: „die Begegnung der Liebenden als Liebende räumlicht gerade den 'Raum' des liebenden Miteinanderseins, ist sie doch nur ein anderer Ausdruck für das liebende Einräumen, nämlich für die Erschliessung des Wir-Raumes, der Räumlichkeit des Ineinander, des Ich im Inneren von Dir.

    xxx/ellauri157.html on line 605: Die philosophische Anthropologie entstand trotz starkem Widerstand und tiefer geschichtlicher Verwurzelung als eigenständige Richtung der Philosophie im ersten Drittel des 20. Jahrhunderts und führte stärker als in der bisherigen philosophischen Tradition die Diskussion um den ganzen Menschen sowie seine Position und seinen Sinn in der Welt. In der Nachfolge von Max Scheler (1874–1928) und Helmuth Plessner (1892–1985) könnten hier „drei Linien in der Konkretisierung unterschieden werden“: die von Karl Jaspers (1883–1969), geprägt von Søren Kierkegaard (1813–1855) („Existenzphilosophie“), die Schule von Martin Heidegger (1889–1976) als Nachfolge von u. a. Edmund Husserl (1859–1938) („Phänomenologie“) und „die Strömung des französischen Existentialismus, vorrangig geprägt durch Jean-Paul Sartre (1905–1980)“ (Beck 1991: 17). Allesamt ekliche solipsistisch-narzissistische Formen von Idealismus. Eine andere wesentliche Eigenschaft der neueren philosophischen Anthropologie war die epochale Entdeckung des anderen als Person und die Überwindung des ausschließlichen Subjekt-Objekt-Bezuges mit genau ebenso solipsistischem Ich-Du-Denken. Und der Sinn nun wieder. Warum können die idealistischen Philosophen sich nicht damit vergnügen dass es keinen Sinn für sie gibt, dass sie total sinnlos sind? Was ist nun so schwer damit? Ich weiss, weil sie narzissistich sind. 

    xxx/ellauri157.html on line 610: Really wanna know? Join the Community! Subscribe to our newsletter and learn something new every day! Easy, No Essay College Scholarships. Easy, No Essay College Scholarships offer 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Walla walla, it's really GOT 15 Creative Ways to Save Money That Actually Work! Believe it or not!

    xxx/ellauri157.html on line 614: Orthodox Judaism is largely defined by a firm belief that the Torah and the laws contained within it are of divine authority, and therefore should be subjected to a strict interpretation and observance. Orthodox Judaism is a large branch of Judaism, and until fairly recently, most Jews could be said to be Orthodox.

    xxx/ellauri157.html on line 616: It wasn´t until the Reform movement that large numbers of Jews departed from more traditional Orthodox teachings. Reform Jews, who focus on the concept of ethical monotheism, believe that only the ethical laws of the Torah are binding. Additionally, they believe that other laws, like those laws in the Talmud, were products of their time and place, and so it was not necessary to treat them as absolute.

    xxx/ellauri157.html on line 618: In the late-19th and early-20th century, the Orthodox movement itself underwent some changes. Newer Orthodox Jews tried to integrate the teachings of the Torah into modern life, making some concessions and adaptations to better mesh with contemporary technologies and practices. At the same time, other Orthodox Jews rejected most modern movements, and looked warily on any reinterpretations of Jewish law to make it fit into a modern context.

    xxx/ellauri157.html on line 620: These "Ultra-Orthodox" Jews became known as Haredi Jews, although both of these terms are considered negative in some circles. The term is also sometimes spelled Charedi or Chareidi in English. It is important to note that members of this group do not reject the modern world or technologies (like nuclear weapons) entirely, but they treat adaptations of Jewish law to fit that world as very serious. Most of the differences between Haredi and Orthodox perspectives have to do with decisions of oral law as to how the Torah should be applied to a modern situation. In many broad senses, the two groups tend to agree, and it is more in the specifics that things begin to diverge, like payot and tefilin and wearing antimacassars and funny double hats.

    xxx/ellauri165.html on line 35: This "expressionist" model claims she doesn't pay heed to her critics, especially those who "call me an attention seeker." According to her, the photos she puts out have an underlying message about "change" and not meant for popularity on social media. "If being popular was my goal, I don't think it would be such a wise decision to upset two-thirds of the world," she said.

    xxx/ellauri165.html on line 37: 	Having said that, Marisa has now decided to shift her focus from her cunt on the current state of our planet. "I have been a vegetarian for the last three years and the plan is to make a strong statement in 2019 about how we keep animals for our own pleasure and amusement," she said.

    xxx/ellauri165.html on line 39: Belgian nude model Marisa Papen, who describes herself as a 'free-spirited and wildhearted exhibitionist', became the centre of a worldwide controversy 2017 when she was sent to prison for a photoshoot in the temple complex of Karnak near the Egyptian city of Luxor. 'In their eyes it was porn, or something like that.' 'The first cell we encountered was packed with at least 20 men, some were passed out on the floor, some were squeezing their hands through the rails, some were bleeding and yelling. 'Our judge was browsing with his big thumbs through these books looking as old as the pyramids.  'Eventually, he gave us a warning and told us never to do something so foolishly shameful ever again. We nodded simultaneously.' In the end, Papen and Walker managed to stay out of trouble by bribing them with £15.Thanks to her quick-witted reaction during her arrest, Papen is now able to proudly share her amazing arse in Walker´s magnificent pictures of the nude Egyptian photoshoot.

    xxx/ellauri165.html on line 43: ges/icon3.jpg" height="600px" />

    xxx/ellauri165.html on line 44: ge-a-74_1506524648633.jpg" height="600px" />

    xxx/ellauri165.html on line 49: They scar their bodies by making little cuts repetitively. Isn't it funny we invented all these creams, lasers and other treatments to get rid of our pubic hairs. One time I was resting in the shade of a sculptural tree and I was watching two men and a woman from a distance, they were just sitting in the grass, playing with some leaves and collecting some stones. I was trying to go back in my memory and imagine that same exact situation happening in our 'civilised' world - I couldn´t. In our civilized world the guys would've been all over her, stones hanging out and blades deep in her throat and twat.

    xxx/ellauri165.html on line 54: If they are in big groups, they usually cover their genitals, but when they are washing or painting themselves everyone is naked. Only if they go hunting or go for long hikes through forested areas do they wear a baseball cap as a protective measure.

    xxx/ellauri165.html on line 75: Mercier vastusti ranskalaista klassillista näytelmätyyliä, Hän moitti Jean Racinea ja Pierre Corneillea siitä, että he olivat ammentaneet näytelmiensä aiheet työhuoneestaan eivätkä elämän avoimesta kirjasta. Omia käsityksiään draamasta hän esitti tutkielmassa Essai sur l’art dramatique (1773). Mercier itse oli kuitenkin ize niin keskinkertainen kirjailija, ettei hän voinut todellisuuden maaperään istuttamillaan omilla näytelmillään luoda mitään todella arvokasta. Hän oli ize asiassa aivan paska. Hänen näytelmiään ovat esimerkiksi Eugénie (1767), Les deux amis (1770), Le faux ami (1772), Le juge (1774), Le déserteur, L’indigent (1782).

    xxx/ellauri165.html on line 100: Myös Forsströmin Riikalta: Nykymaailma tulvii hymyä, ja hymyilen itsekin niin tutuille kuin vieraille. Vuosisatoja kaikki näytti hyvin toisenlaiselta. Julkinen hymy oli pannassa. Maalauksessa nuori nainen hymyilee herttaisesti lapsi sylissään. Raollaan oleva suu paljastaa valkoiset hampaat. Viattomampaa kuvaa äidistä ja tyttärestä voisi tuskin kuvitella. Näyttelyssä vieraillut yleisö oli kuitenkin asiasta eri mieltä. Ranskalaistaiteilijan Élisabeth Vigée Le Brunin omakuvasta tuli hymylehtiskandaali vuonna 1787. Vallankumouxellista. Vigge saattoi olla taiteilijana keskinkertainen, mutta aika messeviä tipusia sillä on. Kaikki typyt on vähän Viggen izensä näköisiä. Nykyään ne kelpaa enää tiedelehteen. Niin Riikkakin.

    xxx/ellauri165.html on line 105: gee-Le-Brun-Grand-Palais-Julie.jpg?ssl=1" height="200px" />

    xxx/ellauri165.html on line 116:   Marian ja muiden pyhimysten asemaan esirukoilijoina ja välittäjinä Luther suhtautuu kriittisesti. Luther pitää pyhimyksiä esimerkillisinä ihmisinä, joiden tehtävänä on osoittaa kohti Kristusta. Katolisen kirkon traditiota Luther kritisoi pyhimyslegendojen vääristelemisestä. Ihmeet ja taivaaseen tempaisut on selvästi tuulesta temmattuja.

    xxx/ellauri165.html on line 118: Legendoissa pyhimyksistä on Lutherin mukaan tehty epäinhimillisiä ja virheettömiä ihmisiä joihin on mahdotonta samastua. Nolosti kämmänneiden tylsimysten esimerkki voi välittää ihmisille sanoman armollisesta Jumalasta. Kunnia Marian ja muiden pyhimysten elämästä kuuluu Jumalalle, jonka ansiota kaikki pyhimysten hyvät teot ovat.

    xxx/ellauri165.html on line 148: Within Western theology, it was generally recognised from the time of Saint Ambrose that Mary never committed a sin. But was her sinlessness in this life because she was born without “original sin”? After all, according to Western theology, every human being was born with original sin, the “genetic” consequence of the sin of Adam and Eve in the Garden of Eden.

    xxx/ellauri165.html on line 175: In the absence of her skeletal remains, her devotees made do with visions – at Lourdes, Guadalupe, Fatima, Medjugorje, and so on. Like the other saints, her pilgrimage sites were places where she could be invoked to ask God to grant the prayers of her devotees.

    xxx/ellauri165.html on line 217: Versions of the ballad have been recorded by a number of artists, including The Corries, Angelo Branduardi, and this one by Joan Baez:

    xxx/ellauri165.html on line 275: Oh hold your tongue, my sovereign liege
    

    xxx/ellauri165.html on line 288: The last verse suggests Mary Hamilton was one of the famous Four Maries, four girls named Mary who were chosen by the queen mother and regent Mary of Guise to be companion ladies-in-waiting to her daughter, the child monarch Mary, Queen of Scots. However their names were Mary Seton, Mary Beaton, Mary Fleming and Mary Livingston.

    xxx/ellauri165.html on line 294: In many versions of the song, the queen is called "the auld Queen". This would normally indicate a Queen Dowager or Queen Mother, but in this context suggests a queen consort who was an older woman, and married to a king of comparable age. If the reference is limited to Queens named Mary, another candidate would be Mary of Guelders (1434–1463), queen to James II, King of Scots. 

    xxx/ellauri165.html on line 296:   The story may have been transferred from a wholly different context. It has been noted that it most closely matches, rather than any event in Scotland, the legend of Maria Danilova Gamentova, daughter of an expatriate branch of the Clan Hamilton established in Russia by Thomas Hamilton during the reign of Tsar Ivan IV (1547–1584). A lady in waiting to Tsarina Catherine, second wife of Tsar Peter I "The Great" (who later succeeded him as Catherine I), Mary Hamilton was also the Tsar's mistress. She bore a child in 1717, who may have been fathered by the Tsar but whom she admitted drowning shortly after its birth. She also stole trinkets from the Tsarina to present them to her lover Ivan Orlov. For the murder of her child, she was beheaded in 1719.

    xxx/ellauri165.html on line 301: Dame Emma Hamilton (born Amy Lyon; 26 April 1765 – 15 January 1815), generally known as Lady Hamilton, was an English maid, model, dancer and actress. She began her career in London's demi-monde, becoming the mistress of a series of wealthy men, culminating in the naval hero Lord Nelson, and was the favourite model of the portrait artist George Romney.

    xxx/ellauri165.html on line 303: In 1791, at the age of 26, she married Sir William Hamilton, British ambassador to the Kingdom of Naples, where she was a success at court, befriending the queen, the sister of Marie Antoinette, and meeting Nelson.

    xxx/ellauri165.html on line 304: She was born Amy Lyon in Swan Cottage, Ness near Neston, Cheshire, England, the daughter of Henry Lyon, a blacksmith who died when she was two months old. She was baptised on 12 May 1765. She was raised by her mother, the former Mary Kidd (later Cadogan), and grandmother, Sarah Kidd, at Hawarden, and received no formal education. She later went by the name of Emma Hart.

    xxx/ellauri165.html on line 306: With her grandmother struggling to make ends meet at the age of 60, and after Mary went to London in 1777, Emma began work, aged 12, as a maid at the Hawarden home of Doctor Honoratus Leigh Thomas, a surgeon working in Chester.

    xxx/ellauri165.html on line 314: Greville kept Emma in a small house at Edgware Row, Paddington Green, at this time a village on the rural outskirts of London. At Greville's request, she changed her name to "Mrs Emma Hart", dressed in modest outfits in subdued colours and eschewed a social life. He arranged for Emma's mother to live with her as housekeeper and chaperone. Greville also taught Emma to enunciate more elegantly, and after a while, started to invite some of his friends to meet her.

    xxx/ellauri165.html on line 316: Seeing an opportunity to make some money by taking a cut of sales, Greville sent her to sit for his friend, the painter George Romney, who was looking for a new model and muse. It was then that Emma became the subject of many of Romney's most famous portraits, and soon became London's biggest celebrity. So began Romney's lifelong obsession with her, sketching her nude and clothed in many poses that he later used to create paintings in her absence. Through the popularity of Romney's work and particularly of his striking-looking young model, Emma became well known in society circles, under the name of "Emma Hart". She was witty, intelligent, a quick learner, elegant and, as paintings of her attest, extremely beautiful. Romney was fascinated by her looks and ability to adapt to the ideals of the age. Romney and other artists painted her in many guises, foreshadowing her later "attitudes".

    xxx/ellauri165.html on line 320: To be rid of Emma, Greville persuaded his uncle, younger brother of his mother, Sir William Hamilton, British Envoy to Naples, to take her off his hands. Greville's marriage would be useful to Sir William, as it relieved him of having Greville as a poor relation. To promote his plan, Greville suggested to Sir William that Emma would make a very pleasing mistress, assuring him that, once married to Henrietta Middleton, he would come and fetch Emma back. Sir William, then 55 and newly widowed, had arrived back in London for the first time in over five years. Emma's famous beauty was by then well known to Sir William, so much so that he even agreed to pay the expenses for her journey to ensure her speedy arrival. A great collector of antiquities and beautiful objects, he took interest in her as another acquisition. He had long been happily married until the death of his wife in 1782, and he liked female companionship. His home in Naples was well known all over the world for hospitality and refinement. He needed a hostess for his salon, and from what he knew about Emma, he thought she would be the perfect choice.

    xxx/ellauri165.html on line 322: Greville did not inform Emma of his plan, but instead in 1785 suggested the trip as a prolonged holiday in Naples while he (Greville) was away in Scotland on business, not long after Emma's mother had suffered a stroke. Emma was thus sent to Naples, supposedly for six to eight months, little realising that she was going as the mistress of her host. Emma set off for Naples with her mother and Gavin Hamilton on 13 March 1786 overland in an old coach, and arrived in Naples on her 21st birthday on 26 April.

    xxx/ellauri165.html on line 326: They were married on 6 September 1791 at St Marylebone Parish Church, then a plain small building, having returned to England for the purpose and Sir William having gained the King's consent. She was twenty-six and he was sixty. Although she was obliged to use her legal name of Amy Lyon on the marriage register, the wedding gave her the title Lady Hamilton which she would use for the rest of her life. Hamilton's public career was now at its height and during their visit he was inducted into the Privy Council. Shortly after the ceremony, Romney painted his last portrait of Emma from life, The Ambassadress, after which he plunged into a deep depression and drew a series of frenzied sketches of Emma.

    xxx/ellauri165.html on line 328: The newly married couple returned to Naples after two days. After the marriage, Greville transferred the cost of Emma Carew's upkeep to Sir William, and suggested that he might move her to an establishment befitting the stepdaughter of an envoy. However, Sir William preferred to forget about her for a while.

    xxx/ellauri165.html on line 332: After four years of marriage, Emma had despaired of having children with Sir William, although she wrote of him as "the best husband and friend". It seems likely that he was sterile. She once again tried to persuade him to allow her daughter to come and live with them in the Palazzo Sessa as her mother Mrs Cadogan's niece, but he refused this as well as her request to make enquiries in England about suitors for the young Emma.

    xxx/ellauri165.html on line 334: Nelson returned to Naples five years later, on 22 September 1798. a living legend, after his victory at the Battle of the Nile in Aboukir, with his step-son Josiah Nisbet, then 18 years old. By this time, Nelson's adventures had prematurely aged him; he had lost an arm and most of his teeth, and was afflicted by coughing spells. Before his arrival, Emma had written a letter passionately expressing her admiration for him. Nelson even wrote effusively of Emma to his increasingly estranged wife. Emma and Sir William escorted Nelson to their home, the Palazzo Sessa.

    xxx/ellauri165.html on line 336: Emma nursed Nelson under her husband's roof and arranged a party with 1,800 guests to celebrate his 40th birthday on 29 September. After the party, Emma became Nelson's secretary, translator and political facilitator. They soon fell in love and began an affair. Hamilton showed admiration and respect for Nelson, and vice versa; the affair was tolerated. By November, gossip from Naples about their affair reached the English newspapers. Emma Hamilton and Horatio Nelson were famous.

    xxx/ellauri165.html on line 338: Upon arrival in London on 8 November, the three of them took suites at Nerot's Hotel after a missed communication from Nelson to his wife about receiving the party at their home, Roundwood. Lady Nelson and Nelson's father arrived and they all dined at the hotel, with Fanny deeply unhappy to see Emma pregnant. The affair soon became public knowledge, and to the delight of the newspapers, Fanny did not accept the affair as placidly as Sir William. Emma was winning the media war at that point, and every fine lady was experimenting with her look. Nelson contributed to Fanny's misery by being cruel to her when not in Emma's company. Sir William was mercilessly lampooned in the press, but his sister observed that he doted on Emma and she was very attached to him.

    xxx/ellauri165.html on line 340: The Hamiltons moved into William Beckford's mansion at 22 Grosvenor Square, and Nelson and Fanny took an expensive furnished house at 17 Dover Street, a comfortable walking distance away, until December, when Sir William rented a home at 23 Piccadilly, opposite Green Park. On 1 January, Nelson's promotion to vice admiral was confirmed and he prepared to go to sea on the same night. Infuriated by Fanny's handing him an ultimatum to choose between her and his mistress, Nelson chose Emma and decided to take steps to formalise separation from his wife. He never saw her again, after being hustled out of town by an agent. While he was at sea, Nelson and Emma exchanged many letters, using a secret code to discuss Emma's condition. Emma kept her first daughter Emma Carew's existence a secret from Nelson, while Sir William continued to provide for her.

    xxx/ellauri165.html on line 344: Soon after this, the Prince of Wales (later King George IV) became infatuated with Emma, leading Nelson to be consumed by jealousy, and inspiring a remarkable letter by Sir William to Nelson, assuring him that she was being faithful. In late February, Nelson returned to London and met his daughter at Mrs Gibson's. Nelson's family were aware of the pregnancy, and his clergyman brother Rev. William Nelson wrote to Emma praising her virtue and goodness. Nelson and Emma continued to write letters to each other when he was away at sea, and she kept every one. While he was away too, she arranged for her mother to visit the Kidds in Hawarden and her daughter in Manchester.

    xxx/ellauri165.html on line 346: By the autumn of the same year, upon Emma's advice, Nelson bought Merton Place, a small ramshackle house at Merton, near Wimbledon, for £9,000, borrowing money from his friend Davison. He gave her free rein with spending to improve the property, and her vision was to transform the house into a celebration of his genius. There they lived together openly, with Sir William and Emma's mother, in a ménage à trois that fascinated the public. Emma turned herself to winning over Nelson's family, nursing his 80-year-old father Edmund for 10 days at Merton, who loved her and thought of moving in with them, but could not bear to leave his beloved Norfolk. Emma also made herself useful to Nelson's sisters Kitty (Catherine), married to George Matcham, and Susanna, married to Thomas Bolton, by helping to raise their children and to make ends meet. Nelson's sister-in-law Sarah (married to William), also pressed him for assistance and favours, including the payment of their son Horatio's school fees at Eton. Also around this time, Emma finally told Nelson about her daughter Emma Carew, now known as Emma Hartley, and found that she had had nothing to worry about; he invited her to stay at Merton and soon grew fond of "Emma's relative". An unpublished letter shows that Nelson assumed responsibility for upkeep of young Emma at this time.

    xxx/ellauri165.html on line 350: The newspapers reported on their every move, including trips to Wales to inspect Sir William's estates and a holiday to Ramsgate intended to give him some peace and quiet, looking to Emma to set fashions in dress, home decoration and even dinner party menus. By the autumn of 1803, Sir William's health was declining, at the same time that the peace with France was disintegrating. A "Children's Ball" was thrown after New Year, in honour of Horatia, and a concert for 100 guests staged in February.

    xxx/ellauri165.html on line 352: Soon afterwards, Sir William collapsed at 23 Piccadilly and on 6 April died in Emma's arms. Charles Greville was the executor of the estate and he instructed her to leave 23 Piccadilly, but for the sake of respectability, she had to keep an address separate from Nelson's and so moved into 11 Clarges Street, not far away, a couple of months later.

    xxx/ellauri165.html on line 356: Emma planned, paid for and hosted the wedding of Nelson's niece Kitty Bolton (daughter of Susanna) and her cousin Captain Sir William Bolton (Nelson's sister Susanna's husband's brother's son) at 23 Piccadilly on 18 May 1803, the same day as Nelson's early morning departure to fight in the Napoleonic Wars, leaving Emma pregnant with their second child (although neither knew it at this time). The marriage was witnessed by Charlotte Mary Nelson (Nelson's brother William's daughter) and "Emma Hartley" (Emma's daughter Emma Carew).

    xxx/ellauri165.html on line 358: She was desperately lonely, preoccupied with attempting to turn Merton Place into the grand home Nelson desired, suffering from several ailments and frantic for his return. The child, a girl (reportedly named Emma), died about 6 weeks after her birth in early 1804, and Horatia also fell ill at her home with Mrs Gibson on Titchfield Street. Emma kept the infant's death a secret from the press (her burial is unrecorded), kept her deep grief from Nelson's family and found it increasingly difficult to cope alone. She reportedly distracted herself by gambling, and succumbed to binges of heavy drinking and eating and spending lavishly.

    xxx/ellauri165.html on line 360: Emma received several marriage proposals during 1804, all wealthy men, but she was still in love with Nelson and believed that he would become wealthy with prize money and leave her rich in his will, and she refused them all. She continued to entertain and help Nelson's relatives, especially William and Sarah's "obstreperous son Horace" and their daughter Charlotte, who was referred to as Emma's "foster daughter" in a letter. Nelson urged her to keep Horatia at Merton, and when his return seemed imminent in 1804, Emma ran up bills on furnishing and decorating Merton. Five-year-old Horatia came to live at Merton in May 1805. There were also reports that she holidayed with Emma Carew.

    xxx/ellauri165.html on line 364: On 21 October 1805, Nelson's fleet defeated a joint Franco-Spanish naval force at the Battle of Trafalgar. Nelson was seriously wounded during the battle and died three hours later. When the news of his death arrived in London, a messenger was sent to Merton Place to bring the news to Lady Hamilton. She later recalled,

    xxx/ellauri165.html on line 368: Emma lay in bed prostrate with grief for many weeks, often receiving visitors in tears. It was some weeks before she heard that Nelson's last words were of her and that he had begged the nation to take care of her and Horatia. After William and Sarah distanced themselves from her (William being elated upon hearing that Nelson had not changed his will), she relied on Nelson's sisters (Kitty Matcham and Susanna Bolton) for moral support and company. Like her, the Boltons and Matchams had spent lavishly in expectation of Nelson's victorious return, and Emma gave them and other of his friends and relations money.

    xxx/ellauri165.html on line 378: She moved from Clarges Street to a cheaper home at 136 Bond Street, but could not bring herself to relinquish Merton. Her brother, William, blackmailed her into giving him money, and Mrs Cadogan's sister's family, the Connors, were also expecting handouts. Emma Carew came for a short summer visit in late June 1806, at which point Sir Harry Fetherstonhaugh sent £500 for the benefit of mother and daughter. Emma hosted and employed James Harrison for 6 months to write a two-volume Life of Nelson, which made it clear that Horatia was his child. She continued to entertain at Merton, including the Prince of Wales and the Dukes of Sussex and Clarence, but no favours were returned by the royals.

    xxx/ellauri165.html on line 380: Within three years, Emma was more than £15,000 in debt. In June 1808, Merton failed to sell at auction. She was not completely without friends; her neighbours had rallied, and Sir John Perring hosted a group of influential financiers to help organise her finances and sell Merton. It was eventually sold in April 1809. However, her lavish spending continued, and a combination of this and the steady depletion of funds due to people fleecing her meant that she remained in debt, although unbeknownst to most people. Her mother, Mrs Cadogan, died in January 1810. For most of 1811 and 1812 she was in a virtual debtors' prison, and in December 1812 either chose to commit herself (her name does not appear in the record books) or was sentenced to a prison sentence at the King's Bench Prison in Southwark, although she was not kept in a cell but allowed to live in rooms nearby with Horatia, as per the system whereby genteel prisoners could buy the rights to live "within the Rules", a three-square-mile area around the prison.

    xxx/ellauri165.html on line 382: In early 1813 she petitioned the Prince of Wales, the government and friends, but all of her requests failed and she was obliged to auction off many of her possessions, including many Nelson relics, at low prices. However she continued to borrow money to keep up appearances. Public opinion turned against her after the Letters of Lord Nelson to Lady Hamilton were published in April 1814.

    xxx/ellauri165.html on line 386: In November they moved into a cheap flat at 27 Rue Française; Emma started drinking heavily and taking laudanum. She died on 15 January 1815, aged 49. Emma was buried in Calais on 21 January in public ground outside the town, with her friend Joshua Smith paying for the modest funeral at the Catholic church. Her grave was subsequently lost due to wartime destruction, but in 1994 a dedicated group unveiled the memorial which stands today in the Parc Richelieu in her honour.

    xxx/ellauri165.html on line 388: Henry Cadogan cared for the 14-year-old Horatia in the aftermath of Emma's death and paid for her travel to Dover. The Matchams took her in to care for their younger children until she was sent off to live with the Boltons two years later, Susanna having died in 1813. Horatia subsequently married the Rev. Philip Ward, had ten children (the first of whom was named Horatio Nelson) and lived until 1881. Horatia never publicly acknowledged that she was the daughter of Emma Hamilton.

    xxx/ellauri165.html on line 390:   Jason M. Kelly sums her up as follows: "In a world of aristocratic privilege and powerful men, her common birth and gender ultimately circumscribed her options". Not so with Virgin Mary, who had a better sponsor.

    xxx/ellauri165.html on line 399: ge+Romney.jpg" height="200px" /> 

    xxx/ellauri165.html on line 400: ges4.fanpop.com/image/photos/17200000/Emma-Watson-Harry-Potter-and-the-Half-Blood-Prince-promoshoot-2009-anichu90-17209208-757-1000.jpg" height="200px" /> 

    xxx/ellauri165.html on line 402: ge-a-91_1478392613594.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri165.html on line 403: ge-m-15_1499908203394.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri165.html on line 409:   Vivien Leigh esitti Emma Hamiltonia leffassa That Hamilton Woman (1941). Vivien Leighille kävi huonosti lopussa, se sai mielenterveysongelmia. Scarlett O'Haranakin sille kävi kehnosti. Gregory Peck sanoi sille ovenraosta: Frankly, my dear, I don't give a damn. Että äijät osaa olla inhottavia.

    xxx/ellauri165.html on line 411:   Emma Hamilton on australialainen näyttelijä. Televisiossa hän esiintyi sarjapäällikkönä Nine Network -draamitrillerissä Hyde & Seek sekä säännöllisinä rooleina Anne Stanhopeina Showtime -historiallisessa draamassa The Tudors, Rosie Dolly ITV/PBS -aikakauden draamassa Mr Selfridge ja ITV: ssä. Rikos -trilleri Fearless. Wikipedia (englanti)

    xxx/ellauri165.html on line 415:   Who's Winston Churchill? Did he ever make a movie? No? Then what's the big deal? Well reportedly he finagled to have this one made, Brit propaganda from inception to final credits, all about Brit superstar and icon Lord Nelson and his dangerous liasion with a married lady from the wrong side of the tracks. Delivered with finesse and verve by Olivier and Leigh, in the flush of their fame and talent, there is a sort of magical spell evoked, and the recreation of Nelson's passing (high on Brit radar, nil on American) (oh! spoiler alert!, dammit!) might tug a tear or two.

    xxx/ellauri165.html on line 431:   Lyyra Häpykieli (Silvertongue l. Bonaqua) on kuin Pirkka-Pekka Petelius nuorena. His Masters Voice-sarjan juoni muistuttaa muumipeliä. Tässäkin täytyy kerätä erilaisia esineitä ja  palata muumitaloon lopuxi. Kolme kiveä tai kaksi raakunkuorta ja muumitalon avain. Lyyran ja Willin on paras pitää genitaalit housuissa toistaisexi ettei ankeuttajat nappaa niitä. Sinänsä hauska ajatus että synti on siitepölyä joka alkaa vaivata samaan aikaan kuin menstruaatio ja polluutio. Kaikista hauskimmat ovat Inarinjärven noidat ("me puhumme suomea"). Nunnuka-nunnuka lailaalaa. Kaisa ja Sirkka-täti, Hilja Serafia Pylkkänen. Pidän tästä enemmän kuin Games of Thronesista. Molemmat on teeveepelejä, mutta tää on tarkoitettu Kallelle ja alle 12-vuotiaille jotka eivät saa yxin käyttää tissiä, kun taas se on puberteetin ohittaneille häpykarvoittuneille nuorille kaikkine verisine yxityiskohtineen. Tässä on panohommat vasta suunnitelman tasolla, siinä vähän näytetäänkin FUCK! FUCK! touhua. Vaikka kyllä se jää nykymeisingillä liiankin tuttuna paljon hauskemman ja vaikeammin kotona kokeiltavan KILL! KILL! teeman jalkoihin. Mixeivät nuoret väännä pahan lakukepin käärmeeltä niskoja nurin niin että sille tulee paisuvaisen murtuma!

    xxx/ellauri165.html on line 436: Lyyra Häpykielen sammakkomaisen äidin nimi Philip Pullmanin kirjaan His Dark Materials perustuvassa Netflix-sarjassa His Masters Voice on Marisa. Sen lemmikki on toinen ikävänoloinen apina. The malevolent dæmon, represented by a golden sub-nosed monkey, is a cute-but-creepy little beast and is supposed to be male as all daemon’s are the opposite gender to their human. Awkwardly, the BBC realised some viewers may be perturbed to see the monkey’s genitals on their 60 inch HD TV,  so Mrs Coulter’s Dæmon has had a subtle gender reassignment. Clitoris peeking out from the labia instead of erect middle figer is offensive in Russia, Ukraina and in the eastern half of the Swedish empire. 

    xxx/ellauri165.html on line 438: gestures-04-1.png" />

    xxx/ellauri165.html on line 459: Una ricca famiglia di un industriale milanese viene profondamente scossa dall'arrivo di un enigmatico ospite, un giovane venticinquenne silenzioso e affascinante. Il visitatore ottiene le grazie della moglie, ha rapporti erotici con la figlia, il figlio, la domestica e con lo stesso capofamiglia. Quando il misterioso viaggiatore ripartirà, tutto sarà cambiato: la madre si concede sessualmente a vari giovanotti, la figlia diventa catatonica, il figlio abbandona la famiglia e si mette a dipingere, il capofamiglia lascia la fabbrica agli operai, si denuda nella stazione di Milano e si perde nel deserto, mentre la serva, una semplice contadina, levita nell'aria come una santa.

    xxx/ellauri165.html on line 461: Il film, come molte delle altre opere di Pasolini, fece scandalo e il soggetto venne attaccato come osceno da una parte della Chiesa cattolica, mentre l'ala più progressista lo esaltò al punto da attribuirgli il premio dell'OCIC (Office Catholique International du Cinèma).

    xxx/ellauri165.html on line 473: ‘I used to be a foot fetishist. I had such beautiful shoes. But my feet changed shape and now I can only wear them for limited periods,’ he says.

    xxx/ellauri165.html on line 482: His Masters Voicen napalmpommituxesta pahastuneet noidat sanoo että niillä on vielä maistraatin kanssa oma oikeus käytävä. Mixi oikeuden tunnuxet on punnuxet? Koska kyseessä on reviirien jako uudestaan ja vääryyxien maxu takaisin samalla mitalla eli kosto. Puntit tasoihin. Quanto costa? Was kosten Sie? Olen velkaa. Ilmatteexi? Kiitos vaan, kost jumala. Dark matterista tehdyt bisnesenkelit sanoi työnsä motiivixi saman: vengeance. Vengeance tulee sanoista vis ja dicere. Eli voimannäyttöä: rettelöintiä oikeudessa, kostoa ja lunastusta. Kaikenlaista maxuliikennettä. Vittu nää apinat on kovia kauppamiehiä. Ihan mahottomia.

    xxx/ellauri165.html on line 485:   gel_of_Death.jpg" width="100%" />

    xxx/ellauri165.html on line 486:   
    Loordi Azrael valmistautuu irrottamaan Rogerilta lemmikin
    

    xxx/ellauri165.html on line 489: Azrael (/ˈæzriəl/; Hebrew: עֲזַרְאֵל, romanized: ʿÁzarʾēl; Arabic: عزرائيل, romanized: ʿAzrāʾēl or ʿEzrāʾēl) is the angel of death in some Abrahamic religions, namely Islam and some traditions of Judaism. He is also referenced in Sikhism. In the Smurfs, the cat of the evil wizard Gargamel is called Azrael. In Hebrew, Azrael translates to "Angel of God" or "Help from God".

    xxx/ellauri165.html on line 491: Relative to similar concepts of such beings, Azrael holds a rather benevolent role as God´s angel of death; he acts as a psychopomp, responsible for transporting the souls of the deceased after their death. Both in Islam and in Judaism, he is said to hold a scroll concerning the fate of mortals, recording and erasing their names at their birth and death, respectively.

    xxx/ellauri165.html on line 493: Depending on the perspective and precepts of the various religions in which he is a figure, he may also be portrayed as the president of the Third Heaven, a division of heaven in Judaism, Islam and Christianity. In Islam he is one of the four archangels, and is identified with the Quranic Malak al-Mawt (ملك الموت, 'angel of death'), which corresponds with the Hebrew-language term Mal'akh ha-Maweth (מלאך המוות) in Rabbinic literature. 

    xxx/ellauri165.html on line 507:   Pondering his voyage; for no narrow frith

    xxx/ellauri165.html on line 533: Giovanni Francesco di Bernardone, "Jumalan pieni köyhä", ("Poverello", taiteilijanimeltään Franciscus Assisilainen) (1181 tai 1182 – 3. lokakuuta 1226) oli italialainen munkki, diakoni ja saarnaaja. Hän perusti fransiskaanisen veljeskunnan. Franciscusta kunnioitetaan katolisuudessa, vanhakatolisuudessa, anglikaanisuudessa ja luterilaisuudessa. Paavi Gregorius IX julisti hänet pyhimykseksi 16. heinäkuuta 1228. Franciscus Assisilaisen pyhimyskalenterin mukainen muistopäivä on 4. lokakuuta, joka on myöhemmin hänen vuokseen otettu myös kansainväliseksi eläinten päiväksi. Hän on eläinten, ympäristön, eläintarhojen, tulen, perheiden, yksin kuolemisen, kauppiaiden, rauhan, Italian, Assisin, New Mexicon ja Kansasin suojeluspyhimys. Pyhimyksen symboleita ovat muun muassa linnut ja eläimet, stigmata, piikkikruunu, kalat, pääkallo, susi ja tuli. Franciscusta pidetään yhtenä stigmaatikoista ja ennen hänen stigmataansa juhlistettiin erikseen 17. syyskuuta. Pyhimyksen mukaan on myös nimetty basilika tämän kotikaupungissa Assisissa eli Pyhän Fransiskuksen basilika (italiaksi Basilica di San Francesco d´Assisi). Pyhän Franciscuksen mukaan on perustettu useita katolisia sääntökuntia: Congregatio Fratrum Adunationis Tertii Regularis Ordinis Sancti Francisci (S.A), Congregatio Fratrum Franciscanorum Immaculatae (F.I.), Ordo Fratrum Minorum (O.F.M.), Ordo Fratrum Minorum Capuccinorum (O.F.M. Cap.) ja Ordo Fratrum Minorum Conventualium (O.F.M. Conv.). Hänen nimeään kantaa myös argentiinalainen 13. maaliskuuta 2013 valittu paavi Benedictus XVI:n vasemmistolainen seuraaja 266. paavi Franciscus. 

    xxx/ellauri165.html on line 535: Ransu-koira osasi legendaarisesti keskustella muiden lemmikeiden kaa kuten His Masters Voicessa. Mutta mihin syntiin se oli syyllistynyt ennen autuaaxituloa? Bernadotten setäpappi sanoo ettei se sunkaan ollut synnitön.

    xxx/ellauri165.html on line 544: LOL isä oli vielä kangaskauppias. Eipä paljon kunnioittanut isäänsä. No se oli nähtävästi mammanpoika. Francisco aveva un fratello di nome Angelo.

    xxx/ellauri165.html on line 551:   The American Library Association´s 2008 banned book list identified His Masters Voice as the second most requested book to be banned across the country. Pullman himself only egged on the controversy, as he publicly stated that he aimed to undermine Christian beliefs with his books.

    xxx/ellauri165.html on line 553: Nicole Kidman played Mrs Coulter in the film adaptation, The Golden Compass. Pullman had previously indicated that he would like to see Kidman play the role. ... Her dæmon was changed from a Golden Monkey to a Golden snub-nosed monkey in order to better reflect the two sides of Coulter´s character. 

    xxx/ellauri165.html on line 557: Francesco rinunciò alle attrattive mondane, vivendo gioiosamente come un "ignorante", un "pazzo", dimostrando come la sua obiezione ai valori egemoni della società secolare di allora potesse generare una perfetta letizia. In questo senso il suo esempio aveva un che di sovversivo rispetto alla mentalità del tempo.

    xxx/ellauri165.html on line 562: Ben viva era all´epoca la vicenda dei catari, dichiarati eretici dalla Chiesa cattolica, i quali predicavano un dualismo Bene/Male portato alle estreme conseguenze. Francesco avrebbe potuto essere scambiato per un cataro per la sua povertà e la predicazione ai ceti subalterni. Ma Francesco e i suoi seguaci si distinguevano in molteplici aspetti: innanzitutto essi non mettevano in dubbio la gerarchia della Chiesa. Katarol katarilli, tosivahva pastilli.

    xxx/ellauri165.html on line 579: There’s a tonne of therapy and sexual issues wrapped up here isn’t it?  Who in their right mind would want a perpetually healing hymen? Or was this just a one time deal - just when conceiving via holy spirit? I should add why was her virginity so important anyway?  Seems a throw back to a time which virginity may have been prized. I’d image venereal diseases were considered a curse for those fornicating, a moral judgement.  But it still seems over blown.

    xxx/ellauri165.html on line 580: 
    Yes, the virgin fixation is puzzling. I expect it has something to do with women as property and the importance of verifying lineage. Yes I have a pet theory (hypothesis) that in civilizations where we lived in large numbers and with animals diseases could bounce from people to animals and back again hence all the plagues. In cultures where people were relatively isolated then virginity doesn’t seem to play as big a role.  Mind you if you are paying for a wife to raise your children who you see as the primary reason for your existence then not raising someone else’s children may be a prime issue.  

    xxx/ellauri165.html on line 582: When I was much younger I knew a family at Lake Macquarie who were very devout Catholics. Their eldest daughter while still at school in Year 12 became pregnant. She was an atheist and had already rejected Catholicism to the great distress of her parents. She insisted that she had never had sex (haha) and had no idea how it happened. She suggested maybe God had impregnated her. Strangely enough, no one believed her. Even those of strong faith thought she was a liar. Maybe that was the second coming of Jesus and we ignored it. He or she might be living as a 35 year man or woman in Australia today and not a soul knows.

    xxx/ellauri165.html on line 638:     Depart from me, you who are cursed, into the eternal fire prepared for the devil and his angels. For I was hungry and you gave me nothing to eat, I was thirsty and you gave me nothing to drink, I was a stranger and you did not invite me in, I needed clothes and you did not clothe me, I was sick and in prison and you did not look after me. ...whatever you did not do for one of the least of these, you did not do for me.

    xxx/ellauri165.html on line 644: Kirkkoisistä apokatastaasioppia edusti ensimmäisenä Origenes. Hän opetti, että kaikkien rationaalisten luontokappaleiden sielut tulevat ajan mittaan täydellisesti puhdistumaan synnistä ja palautuvat alkuperäiseen yhteyteensä Jumalan kanssa.

    xxx/ellauri165.html on line 645: Apokatastaasioppi tuomittiin origenelaisriitojen päätteeksi vuonna 553 Konstantinopolin toisessa kirkolliskokouksessa. Tätä ennen Origenes oli useaan otteeseen tuomittu mm. Konstantinopolin paikallisessa kirkolliskokouksessa vuonna 543.

    xxx/ellauri165.html on line 660: According to the Alliance Commission on Unity & Truth among Evangelicals (ACUTE) the majority of Protestants have held that hell will be a place of perpetual conscious torment, both physical and spiritual. This is known as the eternal conscious torment (ECT) view. Some recent writers such as Anglican layman C. S. Lewis[86] and J.P. Moreland have cast people to hell in terms of "eternal separation" from God. Certain biblical texts have led some theologians[who?] to the conclusion that punishment in hell, though eternal and irrevocable, will be proportional to the deeds of each soul (e.g., Matthew 10:15, Luke 12:46-48).

    xxx/ellauri165.html on line 662: 	Another area of debate is the fate of the unevangelized (i.e., those who have never had an opportunity to hear the Christian gospel), those who die in infancy, and the mentally disabled. According to ACUTE some Protestants agree with Augustine that people in these categories will be damned to hell for original sin, while others believe that God will make an exception in these cases, rather like the Australian government should have done with the antivac tennis playing serb. 

    xxx/ellauri165.html on line 666: In Christianity, annihilationism (also known as extinctionism or destructionism)[1] is the belief that those who are wicked will perish or cease to exist. It states that after the Last Judgment, all unsaved human beings, all fallen angels (all of the damned) and Satan himself will be totally destroyed so as to not exist, or that their consciousness will be extinguished rather than suffer everlasting torment in Hell (often synonymized with the lake of fire). Annihilationism stands in contrast to both belief in eternal torture and suffering in the lake of fire and the belief that everyone will be saved (universal reconciliation or simply "universalism").

    xxx/ellauri166.html on line 59: Finally, God tells Moses to get water for the Israelites from a rock by speaking to the rock (Numbers 20:8). But Moses, being vexed by the complaining of the Israelites, instead of speaking to the rock as God commanded, strikes the rock twice with the staff. Because Moses did not obey God's command to speak to the rock, implying lack of faith, God punished Moses by not letting him enter into the Promised Land (Numbers 20:12). Taisit jo mainita albumissa 64.

    xxx/ellauri166.html on line 61: Because Aaron's rod and Moses' rod are both given similar, seemingly interchangeable, powers, Rabbinical scholars debated whether or not the two rods were one and the same. According to the Midrash Yelammedenu (Yalḳ. on Ps. ex. § 869):

    xxx/ellauri166.html on line 66: The Midrash (a homiletic method of biblical exegesis) states that the staff was passed down from generation to generation and was in the possession of the Judean kings until the First Temple was destroyed. It is unknown what became of the staff after the Temple was destroyed and the Jews were exiled from the land.

    xxx/ellauri166.html on line 68: There is a mention of the rod of Moses in a deposition of Nicolas, abbot of the Icelandic Benedictine monastery of Thingeyrar, who had seen it guarded in a chapel of a palace in Constantinople in c. 1150. According to this source, the archbishop of Novgorod, Anthony, stated that it was in the church of St Michael in the Boukoleon Palace, among other precious relics. After the sack of Constantinople in 1204 it was transported to France where Bishop Nevelon placed it in Soissons cathedral and it then passed to the treasury of the Sainte-Chapelle.

    xxx/ellauri166.html on line 74: Mythological objects encompass a variety of items (e.g. weapons, armor, clothing) found in mythology, legend, folklore, tall tale, fable, religion, spirituality, superstition, paranormal, and pseudoscience from across the world. This list will be organized according to the category of object.

    xxx/ellauri166.html on line 102: Bridges

    xxx/ellauri166.html on line 118:     Dungeons & Dragons magical items‎ (10 P)	     B					 

    xxx/ellauri166.html on line 128: A						         Fictional gemstones and jewelry‎ (1 C, 23 P)		   

    xxx/ellauri166.html on line 156:     Hand of Glory				          Ring of Gyges			    Toadstone				

    xxx/ellauri166.html on line 180: Grigorij han blei etter kvart biskop i byen. Før han blei ordinert bad Gregorios inderleg til Gud og jomfru Maria, og fekk eit syn av jomfru Maria og evangelisten Johannes som lærte han korleis ein skulle vitna om Treeininga. Seinare blei denne læra utvikla av mellom anna Basilios den store, Gregor av Nazianz og Gregor av Nyssa. Grigorij døydde omkring 266-270 e.Kr. 

    xxx/ellauri166.html on line 190: 
    ge;padding:5px">438.O
     pyhä Kolmi-yhteys, Yks jumaluuden ole-
    

    xxx/ellauri166.html on line 213:   Aika monista exegeettoreista tää kohta on tuntunut vähän nololta. Paljon löytyy selitystä ettei Jaffe oikeasti nauranut, ei ainaskaan mitään röhönaurua eikä läpsinyt kämmenillä polvia.

    xxx/ellauri166.html on line 215: The O.T. uses human language of God without fear of lowering Him to a human level.

    xxx/ellauri166.html on line 219: “This is spoken of God,” says Dr. Dodd, “after the manner of men, to denote his utter contempt of the opposition of his enemies; the perfect ease with which he was able to disappoint all their measures, and crush them for their impiety and folly; together with his absolute security, that his counsels should stand and his measures be finally accomplished; as men laugh at, and hold in utter contempt, those whose malice and power they know to be utterly vain and impotent. The introducing God as thus laughing at, and deriding his enemies, is in the true spirit of poetry, and with the utmost propriety and dignity.

    xxx/ellauri166.html on line 223: The Lord shall have them in derision - The same idea is expressed here in a varied form, as is the custom in parallelism in Hebrew poetry. The Hebrew word לעג lâ‛ag, means properly to stammer; then to speak in a barbarous or foreign tongue; then to mock or deride, by imitating the stammering voice of anyone. Gesenius, Lexicon Here it is spoken of God, and, of course, is not to be understood literally, anymore than when eyes, and hands, and feet are spoken of as pertaining to him. The meaning is, that there is a result in the case, in the Divine Mind, as if he mocked or derided the vain attempts of men; that is, he goes calmly forward in the execution of his own purposes, and he looks upon and regards their efforts as vain, as we do the efforts of others when we mock or deride them. The truth taught in this verse is, that God will carry forward his own plans in spite of all the attempts of men to thwart them. This general truth may lie stated in two forms:

    xxx/ellauri166.html on line 225: Laughing is ascribed unto him, according to the language of men, as the Jewish writers speak (d), by an anthropopathy; in the same sense as he is said to repent and grieve, Genesis 6:6; and expresses his security from all their attempts, Job 5:22; and the contempt he has them in, and the certain punishment of them, and the aggravation of it; who will not only then laugh at them himself, but expose them to the laughter and scorn of others, Proverbs 1:26;

    xxx/ellauri166.html on line 270: 29Because you hated knowledge, 
    

    xxx/ellauri166.html on line 280: Isaac Deutscher entstammte einem jüdisch-orthodoxen Elternhaus. Seine Vorfahren waren im 16. Jahrhundert von Fürth nach Galizien ausgewandert.

    xxx/ellauri166.html on line 282: Singerin Iisakki ei pitänyt tästä tarmokkaasta tryckfelsnissekolleegastaan joka meni armeijaan ja yleni korpraalixi asti.

    xxx/ellauri166.html on line 284:   Der junge Deutscher wurde nach den Grundsätzen des orthodoxen Judentums erzogen, erlernte Thora, Talmud und die hebräische Sprache und zeigte zunächst auch Interesse für den Zionismus. Um die Zeit seiner Bar Mitzwa verlor er jedoch seinen Glauben, als er, um „Gott zu prüfen“, am Grabe eines Zaddik unkoscheres Essen aß und in der Folge, als nichts passierte, zum Atheisten wurde. Mit 16 Jahren veröffentlichte er in einer polnischen literarischen Zeitschrift jiddische und polnische Verse meist mystischen Inhalts und übersetzte hebräische, lateinische, deutsche und jiddische Beiträge ins Polnische. Seinen Lebensunterhalt verdiente er bis 1939 vor allem als Korrektor.

    xxx/ellauri166.html on line 286:   Deutscher war anschließend Mitglied der Linken Opposition der polnischen KP, die sich zeitweilig der von Leo Trotzki geführten Linken Opposition in der UdSSR anschloss. Als Trotzki im September 1938 die Vierte Internationale gründete, stimmte die polnische Gruppe auf dem Gründungskongress dagegen.[2] Die beiden Delegierten folgten in ihrer Begründung Deutschers Argumentation, der diesen Schritt als „verfrüht“ ablehnte. Deutscher trat anschließend aus der Gruppe aus und schloss sich niemals wieder einer politischen Partei an.

    xxx/ellauri166.html on line 288: Im Herbst 1940 meldete sich Deutscher zur polnischen Exilarmee unter der Führung von Władysław Sikorski, die in Schottland Militärbasen unter eigener Souveränitat hatte. Er wurde dort als verdächtige Person in ein von der polnischen Exilregierung unterhaltenes Internierungslager geschickt, in dem überwiegend politisch Verdächtige, Homosexuelle und Juden interniert waren.[4] Laut Deutschers Biographen Ludger Syré sei das Lager Ladybank bei Kircaldy „kein eigentliches Straflager“ gewesen, allerdings sei beabsichtigt gewesen, ihn als „gefährlichen roten Rebellen“ „ruhig zu halten“ und man ließ „ihn schwere Munitionskisten schleppen“. Deutscher nutzte den Lageraufenthalt zum Erlernen der englischen Sprache und richtete im Lager einen „Übersetzerdienst“ für die Organisation neuester Nachrichten ein. 1949 veröffentlichte er seine Stalin-Biographie, die in 12 Sprachen übersetzt wurde. 1954 bis 1963 erschien sein Hauptwerk, die dreibändige Biographie Trotzkis.

    xxx/ellauri166.html on line 290:   Singerin Iisakki oli punapäinen laihuliini jota nolotti näyttäytyä nakuna kuin Aatamia ja Eevaa omppumaistiaisten jälkeen. Se luki Berkeleytä, Cuntia, Siiliä ja Kabbalaa eikä ymmärtänyt YHTÄÄN. Pääasia oli että Jumalalla oli kikkeli, aivan valtavan humongous parru. Hän sai paljon paljon rakkautta Schechinalta, enkeleitä, serafeilta, kerubeilta, Aralimilta, pyhiltä pyöriltä ja petoeläimiltä, luvuttomilta maailmoilta ja sieluilta, mutta tämä ei riittänyt hänelle, vaan hän vaati rakkautta myös ketjun heikoimmalta lenkiltä jolle hän jämensi: Rakasta herraa eli minua kaikilta voimiltasi (deuteronomia).

    xxx/ellauri166.html on line 299: Shechinah שכינה (also spelled Shekhinah) is derived from the word shochen שכן, “to dwell within.” The Shechinah is Cod or that which Cod is dwelling within. Sometimes we translate Shechinah as “The Divine Presence.” The word Shechinah is feminine, and so when we refer to Cod as the Shechinah, we say “She.” Of course, we’re still referring to the same One Cod, just in a different modality. After all, you were probably wondering why we insist on calling Cod “He.” We’re not talking about a being limited by any form—certainly not a body that could be identified as male or female. "It" would be better, only it reminds one too much of Freud's id. "They" would sound dangerously polytheistic.

    xxx/ellauri166.html on line 306: The Shechinah Herself also stumbles and falls into the mud. Her children, our own souls, bring her there. So that now She, too, can no longer redeem them without redeeming Herself. Her destiny becomes wrapped up in theirs. 

    xxx/ellauri166.html on line 310:   We are all international activists—the yeshivah student struggling for clarity in an abstruse Talmudic passage, the storeowner who refuses to sell faulty merchandise, the little girl joyfully lighting her candle before Shabbat, the hiker who reaches the top of her climb and breathlessly recites a blessing to the Creator for the magnificent view, the young father who has just now started wrapping tefillin every morning, the subway commuter who lent the guy next to him a shoulder to sleep upon, and the simple Jew who checks for a kosher symbol on the package before making a purchase. Our destiny is tied to the destiny of those books, that merchandise, that time of the week, that mountain, that morning rush, that neighbor and that train, and the food in that package. We cannot live without them, and their redemption cannot come without us. We are all sanitation workers.

    xxx/ellauri166.html on line 312: If you’ve ever set out to clean up a teenager’s room, you can probably relate to the following: Daunted by the task ahead of you, you cleverly start with the big stuff. Having dislodged some furniture, moving them into appropriate corners, tossed a few cardboard boxes into recycling, and discovering that, yes, there is a floor down there, only then can you really get started. But that’s also when it becomes apparent just how ugly this mess really is. Now is time for the scraping, grinding, elbow grease and harsh chemicals. The hardest tasks are always left for last.

    xxx/ellauri166.html on line 325:   "A temple for your habitation", where the Greek text (Koinē Greek: ναὸν τῆς σῆς σκηνώσεως) suggests a possible parallel understanding, and where σκήνωσις skēnōsis "a tent-building", a variation on an early loanword from Phoenician (Ancient Greek: ἡ σκηνή skēnē "tent"), is deliberately used to represent the original Hebrew or Aramaic term. (Eli skene! Varmaan pyhä henki on jotenkin tästä stailattu. Vaika spiritus on maskuliini, ja koiraanhommiinhan se joutuukin. Toisaalta sen hyvä piirre on, että se on aika hahmoton, ei lähde neizyt Maarian suhteen fantasiat liikaa laukkaamaan.) In the post-temple era usage of the term shekhinah may provide a solution to the problem of Cod being omnipresent and thus not dwelling in any one place. (Jepjep:) The concept of shekhinah is also associated with the concept of the Holy Spirit in Judaism (ruach ha-kodesh).

    xxx/ellauri166.html on line 349: The family of Yahuah, just as your family has the name of the father, so if you wish to be grafted into Yahuah's Family and use his name, you need to have a power of attorney giving you authority to use his name, this is given through his spirit, the Ruch Ah Qudsh, together with the son Yahusha HaMashiach (The Messiah), making you a chosen YAHU, having the father and son's name written upon you and also within the family "tree" book, the book of life!

    xxx/ellauri166.html on line 353: In Hebrew thought, Ruch Ah Qudsh was considered a voice sent from on high to speak to the prophet. thus, in the old testament language of the prophets, Ruch Ah Qudsh is the Divine Spirit of tent dwelling, sanctification and creativity and is considered as having a feminine power. 

    xxx/ellauri166.html on line 355: "He" as a reference to Spirit has been used in theology to match the pronoun for Yahuah, yet the Hebrew word Ruch is a noun of feminine gender.  Thus, referring to the Ruach Ah Qudsh as "she" has some linguistic justification. 

    xxx/ellauri166.html on line 361: Yahuah said, "Let us make Mankind in our image, after our likeness," and then "Yahuah created Mankind in his own image, in the image of Yahuah he created them, male and female he created them." Thus, the image of Yahuah was male and female - not simply one or the other. 

    xxx/ellauri166.html on line 379: "In the imagery of the Kabbalah the shekhinah is the most overtly female sefirah, the last of the ten sefirot, referred to imaginatively as 'the daughter of Cod'. ... The harmonious relationship between the female shekhinah and the six sefirot which precede her causes the world itself to be sustained by the flow of divine energy. She is like the moon reflecting the divine light into the world." Juppajju, tässä on sitten neizyt Maaria. Se oli niinkö Monsieur Mossen äisky, uusikuu.

    xxx/ellauri166.html on line 380: American poet Gustav Davidson listed shekhinah as an entry in his reference work A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), stating that she is the female incarnation of Metatron.

    xxx/ellauri166.html on line 388:   Singerin iskä kirjoitti koko ikänsä julkaisukelvottomia kirjoituksia joissa puolusti Rashia tosaphistien hyökkäyxiä vastaan. Se ajatteli jäävänsä sillä lailla eloon kuoltuaan. Huulet puhuisivat haudasta. Ei se tätä kertonut Iisakille kuin Puurimina kännissä. Siitä Itzhak sai päähänsä ruveta izekin kirjailijaxi. 

    xxx/ellauri166.html on line 390: Shlomo Yitzchaki (Hebrew: רבי שלמה יצחקי‎; Latin: Salomon Isaacides; French: Salomon de Troyes, 22 February 1040 – 13 July 1105), today generally known by the acronym Rashi (see below), was a medieval French rabbi and author of a comprehensive commentary on the Talmud and commentary on the Hebrew Bible (the Tanakh). Acclaimed for his ability to present the basic meaning of the text in a concise and lucid fashion, Rashi appeals to both learned scholars and beginner students, and his works remain a centerpiece of contemporary Jewish study. His commentary on the Talmud, which covers nearly all of the Babylonian Talmud (a total of 30 out of 39 tractates, due to his death), has been included in every edition of the Talmud since its first printing by Daniel Bomberg in the 1520s. His commentary on Tanakh—especially on the Chumash ("Five Books of Moses")—serves as the basis for more than 300 "supercommentaries" which analyze Rashi's choice of language and citations, penned by some of the greatest names in rabbinic literature.

    xxx/ellauri166.html on line 393: Rashi was an only child born at Troyes, Champagne, in northern France. His mother's brother was Simeon bar Isaac, rabbi of Mainz. Simon was a disciple of Gershom ben Judah, who died that same year. On his father's side, Rashi has been claimed to be a 33rd-generation descendant of Johanan HaSandlar,[citation needed] who was a fourth-generation descendant of Gamaliel, who was reputedly descended from the Davidic line. In his voluminous writings, Rashi himself made no such claim at all. The main early rabbinical source about his ancestry, Responsum No. 29 by Solomon Luria, makes no such claim either.

    xxx/ellauri166.html on line 395: Drawing on the breadth of Midrashic, Talmudic and Aggadic literature (including literature that is no longer extant), as well as his knowledge of Hebrew grammar and halakhah, Rashi clarifies the "simple" meaning of the text so that a bright child of five could understand it. At the same time, his commentary forms the foundation for some of the most profound legal analysis and mystical discourses that came after it. Scholars debate why Rashi chose a particular Midrash to illustrate a point, or why he used certain words and phrases and not others. Rabbi Shneur Zalman of Liadi wrote that "Rashi's commentary on Torah is the 'wine of Torah'. It opens the heart and uncovers one's essential love and fear of Cod.

    xxx/ellauri166.html on line 399: . Rashi's commentary, drawing on his knowledge of the entire contents of the Talmud, attempts to provide a full explanation of the words and of the logical structure of each Talmudic passage. Unlike other commentators, Rashi does not paraphrase or exclude any part of the text, but elucidates phrase by phrase. Often he provides punctuation in the unpunctuated text, explaining, for example, "This is a question"; "He says this in surprise", "He repeats this in agreement", etc. 

    xxx/ellauri166.html on line 401: Some say that his responsa allows people to obtain "clear pictures of his personality," and shows Rashi as a kind, gentle, humble, and liberal man.

    xxx/ellauri166.html on line 403: Another legend states that Rashi died while writing a commentary on Talmud, and that the very last word he wrote was 'tahor,' which means pure in Hebrew - indicating that his soul was pure as it left his body. 

    xxx/ellauri166.html on line 408: ge_of_the_first_tractate_of_the_Talmud_%28Daf_Beis_of_Maseches_Brachos%29.jpg/220px-First_page_of_the_first_tractate_of_the_Talmud_%28Daf_Beis_of_Maseches_Brachos%29.jpg" />

    xxx/ellauri166.html on line 410: The first page of the Vilna Edition of the Babylonian Talmud, Tractate Berachot, folio 2a.

    xxx/ellauri166.html on line 411: The main text in the middle is the text of the Talmud itself. To the right, on the inner margin of the page, is Rashi's commentary; to the left, on the outer margin, the Tosafot

    xxx/ellauri166.html on line 417: In general, Rashi provides the peshat or literal meaning of Jewish texts, while his disciples known as the Tosafot ("additions"), gave more interpretative descriptions of the texts. The Tosafot's commentaries can be found in the Talmud opposite Rashi's commentary. The Tosafot added comments and criticism in places where Rashi had not added comments. The Tosafot went beyond the passage itself in terms of arguments, parallels, and distinctions that could be drawn out. This addition to Jewish texts was seen as causing a "major cultural product" which became an important part of Torah study.

    xxx/ellauri166.html on line 421: The Tosafot do not constitute a continuous commentary, but rather (like the "Dissensiones" to the Roman Code of the first quarter of the twelfth century) deal only with difficult passages of the Talmud. Single sentences are explained by quotations which are taken from other Talmudic treatises and which seem at first glance to have no connection with the sentences in question. On the other hand, sentences which seem to be related and interdependent are separated and embodied in different treatises. The Tosafot can be understood only by those who are well advanced in the study of the Talmud, for the most entangled discussions are treated as though they were simple. Glosses explaining the meaning of a word or containing a grammatical observation are very rare. 

    xxx/ellauri166.html on line 446:   The earliest known tefillin were tiny and probably worn all day, except Saturdays. They were found together with other Dead Sea Scrolls in the Judean desert, in the mid-twentieth century. They were dated by archaeologists as far back as the 1st or 2nd centuries BCE. Although their texts are more varied than rabbinic tefillin, it is clear that they are based on a specific understanding of the same four verses noted above as associated by the rabbis with the tefillin ritual.

    xxx/ellauri166.html on line 448: Why was the Song of Moses (sehän oli se Deuteronomian loppuluritus!) deemed suitable as a tefillin parchment? In all likelihood because both the second paragraph of the Shema, as well as the verses immediately after the Song of Moses in Parashat Ha’azinu, contain references to length of days. A contribution to the wearer's longevity. Nobody is in a particular hurry to get to Paradise. Ei kiirettä kuin pirulla Heinolan markkinoille. Hiivitään ennemminkin hiljaa kuin tiaisen kivittäjä. In conclusion, The archaeological evidence, together with consideration of various biblical passages and even of halakhah, suggests that tefillin were originally practiced as a longevity amulet. Lisää aiheesta: https://www.thetorah.com/article/the-origins-of-tefillin

    xxx/ellauri166.html on line 474: Oikein arvattu! Tämän kirjailijan sisällä oli itse asiassa sukupuoliorgaani (=genital spirit) joka asetettiin paikoilleen kuten Kuulapsi-seremoniassa josta kerrotaan herkemmin aiemmassa kirjassa. Ohjelmoijat käyttävät tätä viiden terävän piston menetelmää kehittämään kuudetta aistia (joka on kyky tehdä työtä tähtivalo-tietoisuudessa, johon sisältyy sellaista henkistä aktiviteettia kuten parapsykilogiset kyvyt -- joista keskustellaan myöhemmin tässä kirjassa).

    xxx/ellauri166.html on line 492:   Manly Palmer Hall (18 March 1901 – 29 August 1990) was a Canadian author, lecturer, astrologer and mystic. Over his 70 year career, he gave thousands of lectures, including two at Carnegie Hall, and published over 150 volumes, of which the best known is The Secret Teachings of All Ages (1928). Manly ei näyttänyt järin miehekkäältä, pikemminkin niljakkaalta ilkimyxeltä.

    xxx/ellauri166.html on line 496:   The younger Hall is said to have never known his father. In 1919, Hall moved from Canada to Los Angeles, California, with his maternal grandmother to reunite with his birth mother, who was living in Santa Monica, and was almost immediately drawn to the arcane world of mysticism, esoteric philosophies, and their underlying principles. Hall delved deeply into "teachings of lost and hidden traditions, the golden verses of Hindu gods, Greek philosophers and Christian mystics, and the spiritual treasures waiting to be found within one's own soul."

    xxx/ellauri166.html on line 500:   Hall and his followers went to extreme lengths to keep any gossip or information that could tarnish his image from being publicized, and little is known about his first marriage, on 28 April 1930, to Fay B. deRavenne, then 28, who had been his secretary during the preceding five years. The marriage was not a happy one; his friends never discussed it, and Hall removed virtually all information about her from his papers following her suicide on 22 February 1941.  Following a long friendship, on 5 December 1950, Hall married Marie Schweikert Bauer (following her divorce from George Bauer), and the marriage, though stormy, was happier than his first for Marie Schweikert Bauer Hall died April 21, 2005, 15 years after Manly. 

    xxx/ellauri166.html on line 502: Hall aloitti kansankirkon saarnaajana vuonna 1919 Trinity Auditoriumissa Los Angelesin keskustassa. Alle vuotta myöhemmin Hall varasi ensimmäisen luentonsa, ja aiheena oli reinkarnaatio. Hall vihittiin kansankirkon ministeriksi 17. toukokuuta 1923 ja muutamassa päivässä hänet valittiin kirkkoherran "pysyväksi pastoriksi".

    xxx/ellauri167.html on line 47:   Who were Paolo and Francesca? Paolo and Francesca were illicit lovers in 13th century Italy, and they have left us a love story that, like all good love stories, ends in tragedy. Paolo Malatesta was the third son of the lord of Rimini, Malatesta da Verrucchio and accounts of his personality and the size of his pecker vary.

    xxx/ellauri167.html on line 50: Nell'episodio infernale è Francesca la sola a parlare, mentre Paolo tace e piange alla fine del racconto della donna. Le due anime volano affiancate nella bufera infernale che trascina i lussuriosi e Dante chiede a Virgilio il permesso di parlare con loro; Francesca dapprima si presenta e ricorda l'assassinio subìto ad opera del marito, poi (su richiesta di Dante) spiega la causa del loro peccato, ovvero la lettura del romanzo di Lancillotto e Ginevra che li spinse a intrecciare una relazione amorosa.

    xxx/ellauri167.html on line 52: Francesca è presentata come una donna colta, esperta di letteratura amorosa (cita indirettamente lo Stilnovo e Andrea Cappellano, quindi conosce i dettami dell'amor cortese). Attraverso il suo personaggio Dante compie una parziale ritrattazione della sua precedente produzione poetica (stilnovistica e, soprattutto, delle Petrose), che avendo l'amore come argomento poteva spingere il lettore a mettere in pratica gli esempi letterari e cadere nel peccato di lussuria. Francesca è il primo dannato che pronuncia un discorso nell'Inferno dantesco, mentre Guido Guinizelli (citato indirettamente dalla donna) e il trovatore provenzale Arnaut Daniel saranno gli ultimi penitenti a dialogare con Dante nel Purgatorio (Canto XXVI), colpevoli anche loro di lussuria e produttori di quella letteratura amorosa di cui Francesca era stata appassionata lettrice.

    xxx/ellauri167.html on line 65: ge.lisimg.com/image/8234899/740full-paolo-malatesta-and-francesca-da-rimini.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri167.html on line 68: ge.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri167.html on line 79: ges.com/img/print/posters/dante-alighieri-paolo-and-francesca-in-conversation-with-dante-and-virgil-episode-from-divine-comedy_a-L-12142491-9436042.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri167.html on line 80: ges/g/vkEAAOSwz7NfY17q/s-l300.jpg" height="200px" />

    xxx/ellauri167.html on line 93: He is today best remembered as the author of gels/page/n1/mode/2up">A Dictionary of Angels, Including the Fallen Angels (1967), a populist work detailing the types of angel classes and their roles. This was a popularised compendium of angelology from Talmud, kabbalah, medieval occult writers, gothic grimoires and other sources.

    xxx/ellauri167.html on line 95: He also wrote articles on encounters with angels in the parapsychological Tomorrow magazine of medium Eileen J. Garrett and a juvenile book The Guides Make Good in 1925. As the titles of some of his works indicate, much of Davidson´s verse is religious and spiritual in outlook and subject matter. He was also active as a translator and a book designer.

    xxx/ellauri167.html on line 128: parlerei a quei due che ‘nsieme vanno,			puhuisin noille 2:lle gepardille tuolla

    xxx/ellauri167.html on line 154:    Amor, ch’al cor gentil ratto s’apprende,		    Lempi, joka ton rotan sydämessä kyti,

    xxx/ellauri167.html on line 161: Caina attende chi a vita ci spense”.			Kanaan mänköön kaveri joka meiltä hengen vei."

    xxx/ellauri167.html on line 180: dirò come colui che piange e dice.                      sen sanon kuten se joka itkee ja sanoo.

    xxx/ellauri167.html on line 187: Quando leggemmo il disiato riso				Kun luimme että halukkaan pikku nauru

    xxx/ellauri167.html on line 192: quel giorno più non vi leggemmo avante”. 		sinä päivänä emme lukeneet enää pitemmälle."

    xxx/ellauri167.html on line 194: l’altro piangea; sì che di pietade			toinen tihrusteli; mä pyörryin säälistä

    xxx/ellauri167.html on line 203: 	Eka, joka tunnetaan myös toisella nimellä, Legend of Loven nimellä, on vuoden 1950 italialainen historiallinen melodraamaelokuva, jonka on ohjannut Raffaello Matarazzo ja pääosissa Odile Versois ja Armando Francioli. Se perustuu löyhästi Paolo Malatestan ja Francesca da Polentan tosielämän tapahtumiin. Paha kyrvänpää vaivaa maissitaikinaa. Vatkaa sitä munaa horo! yllyttää karkea vehnäjauhopussi. Niin saatana! komppaa puolikarkea.

    xxx/ellauri167.html on line 205: Toka PAOLO E FRANCESCA - Film (1971) - Coming Soon -  è un film di genere drammatico del 1971, diretto da Gianni Vernuccio, con Luigi Pierdominici e Nico Balducci. perustuu vielä löyhemmin Danten versioon. Durata 97 minuti. Ei siis tulla kovin soon, ei ainakaan niin äkkiä kuin kerskui Donald Davidson.

    xxx/ellauri167.html on line 207: Giovanni e Paolo Malatrasi sono due giovani rimasti orfani in tenera età ed eredi di solida industria. Mentre Giovanni, il fratello maggiore, ha un carattere introverso e tormentato, Paolo è tutto l'opposto: allegro e spensierato, ama circondarsi di compagnie spregiudicate e prive di remore morali. Durante un periodo di assenza da casa di Paolo, Giovanni ha modo di frequentare la ragazza del fratello, Francesca Podesti, e di innamorarsene, pienamente corrisposto. Sposatala quasi clandestinamente, Giovanni impone alla giovane di troncare con le vecchie amicizie, senza, con questo riuscire a tacitare l'esasperata gelosia che egli nutre verso il passato della moglie. Allorché Paolo fa ritorno a casa, superata la sorpresa per l'imprevisto matrimonio, organizza una festa alla quale invita i vecchi amici. In questa circostanza, il contegno assurdamente geloso di Giovanni finisce col gettare Francesca tra le braccia di Paolo e col convincerla ad abbandonare il tetto coniugale. Sconvolto da questa decisione, Giovanni uccide la moglie e il fratello.

    xxx/ellauri167.html on line 213: Il discorso psicanalitico si intreccia con l'emancipazione giovanile, raccontata senza alcun riferimento politico ma come scappatoia dal tedio (i ragazzi sono tutti benestanti) e dal modello sociale della scorsa generazione. Meritava un maggiore approfondimento il secondo discorso, abbozzato nelle prime scene, mentre assume rilievo il rapporto tra i due fratelli, quello in cui il regista (che monta e cura la fotografia) sembra avere meno da raccontare, tanto che certi dialoghi risultano ridondanti e annoiano.

    xxx/ellauri167.html on line 216: He writes children's stories. She designs spaces. A diagnosis of cancer hits the pimply slavonic lady. He leaves everything (what?) to be with her. More time goes by than expected and she still alive. In a story this should be a gift. In real life, however, many couples go into crisis because cancer lasts longer than expected. Not knowing how much time remains to wait can be an even stronger sentence than death itself. You could be making new bad choices, instead you are faced with a sacrifice that is sustainable only for a limited time. It seems absurd. This story is about a love that is forced to wonder how long it can last. Not very long, which is fortunate for a short film. Titulokuvassa on jotain ällöjä sieniä.

    xxx/ellauri167.html on line 246: Vkk:n kenttä näyttää edustavan karkeasti neljää toisiinsa eri tavoin linkittyvää agendaa. Ilmeisesti suurin osa tukijäsenistä on liittynyt puolueeseen pandemiarajoituksia ja rokotteita vastustavista syistä. Niihin myös puoluejohdon puhe nyt keskittyy.

    xxx/ellauri167.html on line 248: Toinen agenda on jyrkkä maahanmuuttovastaisuus, jota Vkk:ssa edustavat erityisesti Jyväskylän paikallisosaston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Heistä ainakin toinen on Soldiers of Odinin entinen ydinjäsen ja molemmat Kansallismielisten liittouman entisiä vaikuttajia.

    xxx/ellauri167.html on line 257: Kun tummaihoinen George Floyd kuoli yhdysvaltalaisen poliisin tukehduttamana, Turtiainen jakoi Twitterissä rienausmielessä kuvan kuolemaa tekevästä Floydista.

    xxx/ellauri167.html on line 264:   Pikku ruåzalainen folkhem-mys Folk i Ångest ei tyydyttänyt Hoblan kriitikkoa nimeltä "Crister". Pahin vika oli, ettei kriitikko osannut ratkaista mihkä "genreen" tämä pätkä kuuluisi: onko se komedia, draama, draamakomedia, poliisisarja, vai mitä muuta vielä? Ainexia olis vaikka mihin, mutta ei tälläänen potpurri tule kysymyxeen. Komediaxi ei siitä ole koska röhönauru jäi puuttumaan. No keneltä jäi keneltä ei, kyllä mua monessa kohtaa kovastikin nauratti, muttei välttämättä samoissa kohdissa kuin missä "Crister" blaseeratusti ehkä hymähti. Mixi heppu oli pukeutunut jänisturriasuun? Se ei ollut juonellisesti perusteltua. Kolme tähteä, koska tekijät on kuitenkin nimekkäitä.

    xxx/ellauri167.html on line 266:   Voi helevetin helvetti, kyllä genret on sitten perseestä. Mihkähän genreen kuuluu "Crister"in oma elämä? Luultavasti se on tragikoominen. Mix vitussa pitää kaikki luokittaa? KAIKKI pitää luokittaa, vitun apinat. Kirjat on kirjakaupassa osastoittain "fiktio", "jännitys", "romantiikka", "sota". Voi vittu, täähän on taas sitä vanhaa EAT EAT FUCK FUCK KILL KILL touhua. Matelijanaivot sanelee myös viihdepläjäyxien luokat. 

    xxx/ellauri167.html on line 268:   And now for something completely different! Isaac Singerin luonnehdinta sen isän lapsenuskosta on siteerauxen arvoinen. Tämän paremmin voi uskonnollista maailmankuvaa tuskin puolustaa.

    xxx/ellauri167.html on line 292: lsä oli pitkän aikaa hiljaa ja ajattelin ettei hän ollut kuullut. Mutta sitten hän sanoi: "Se on kaikkein suurin salaisuus. Pyhät miehetkään eivät kyenneet luotaaman sitä (naisista puhumattakaan). Niin kauan kuin ihminen kärsii hän ei pysty ratkaisemaan kärsimyksen ongelmaa. Jobkaan ei saanut siihen vastausta vaan pelkkää öykkäröintiä. Mooses itse ei sitä tiennyt vaikka kysyi. Totuus on että ruumis ja kärsimys tarkoittavat samaa. Miten vapaa valinta voisi olla olemassa ilman rangaistusta väärän valitsemisesta ja palkintoa siitä että tekee valintansa oikein? Kaiken tämän kärsimyxen takana on Jumalan loputon armo." Ei pidä hoputtaa harmoa vaan odottaa kärsivällisesti loppua. 

    xxx/ellauri167.html on line 296:   Tää on tällästä vaaratonta panteismia, samanlaista myyssiä kuin ruozalaisten genretön joulutarina. Kyllä tollanen maailmaa syleilevä fokusoimaton tykkääminen varmaan helpottaa oloa. Huomaa että isä-Singerin maailmakazomus on aika hyvin sopusoinnussa myös tieteellisen determinismin kanssa, vaikkei se ehkä sitä ize älynnyt. Kaiken takana on riittävän syyn periaatteen neljä juurikasta. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Tää on hyvä ohjelma, täst mie piän. 

    xxx/ellauri167.html on line 327:     Käytät hashtageja somepäivityksissäsi. Mitähän nekin ovat? En somepäivitä, eli jälleen turha kysymys. Risuaitoja voi tehdä mökillä.

    xxx/ellauri167.html on line 354: Tarkistat ajankohtaiset uutiset teksti-tv:stä. Vittu uutiset ei kiinnosta yhtikään, eikä ole koskaan kiinnostaneet. Texti-tv oli joku 70-luvun innovaatio, josta mulla ei ole mitään käsitystä. Ei mulla edes ollut telkkaria opiskeluaikana. I get all the news I need from the weather report. Paizi en mä kyllä luota sääennusteisinkaan, sään näkee varmemmin ikkunasta.

    xxx/ellauri167.html on line 381: In general, New Year festivals start in the spring, when Nature appears to reawaken after a dormant winter. Why is the Jewish New Year celebrated in the autumn? The Torah says quite clearly that the first month of the year shall be in the spring (Exod. 12:2), which means Nisan, though it was originally called “Aviv,” or Spring (Deut. 16:1). This follows the Babylonian calendar, which started with the month of Nisannu and continued with 10 days of New Year rituals. So what the heck?

    xxx/ellauri167.html on line 393:   Leo Melleri, Olli pakinoizija, Pasi Toivonen, mitä  hemmoja nää oikein on? Superhörhöjä. CE tässä on varmaan cutting edge. Jepu jee: gedge.org/">https://www.cuttingedge.org/.

    xxx/ellauri167.html on line 395:       
    Cutting Edge Films Statement of Faith and Purpose
    

    xxx/ellauri167.html on line 403:     To explain how its implementation will affect the average American citizen and family.

    xxx/ellauri167.html on line 420: 
    Bavarian lilluminati Legends
    

    xxx/ellauri167.html on line 429: ges/uploads_820/e/6/5/728677/weishaupt.jpg" />

    xxx/ellauri167.html on line 433: George Washington was distrustful of the Illuminati while Thomas Jefferson supported Weishaupt and his cause.

    xxx/ellauri167.html on line 440: In August 1798, George Washington received a letter as well as a copy of John Robison’s Proofs of a Conspiracy from George Snyder. This led to a brief exchange between the two men. Luckily the insect-looking Historians were on the ball and wrote them down.

    xxx/ellauri167.html on line 443: George Washington was distrustful of the Illuminati while Thomas Jefferson supported Weishaupt and his cause.

    xxx/ellauri167.html on line 445: 
    Bavarian Illuminati and George Washington
    

    xxx/ellauri167.html on line 447: There are three letters mentioning the Bavarian Illuminati written by George Washington to George Washington Snyder in response to a August, 1798 letter which came with a copy of John Robison’s anti- Illuminati book, Proofs of Conspiracy. The book itself was found in Washington’s library at his death.

    xxx/ellauri167.html on line 448: Here is the Washington-Snyder exchange from various US government archives:

    xxx/ellauri167.html on line 455:     You will, I hope, not think it a Presumption in a Stranger, whose Name, perhaps never reached your Ears, to address himself to you the Commanding General of a great Nation. I am a German, born and liberally educated in the City of Heydelberg in the Palatinate of the Rhine. I came to this Country in 1776, and felt soon after my Arrival a close Attachment to the Liberty for which these confederated States then struggled. The same Attachment still remains not glowing, but burning in my Breast. At the same Time that I am exulting in the Measures adopted by our Government, I feel myself elevated in the Idea of my adopted Country. I am attached both from the Bent of Education and mature Enquiry and Search to the simple Doctrines of Christianity, which I have the Honor to teach in Public; and I do heartily despise all the Cavils of Infidelity. Our present Time, pregnant with the most shocking Evils and Calamities, threatens Ruin to our Liberty and Goverment. Secret, the most secret Plans are in Agitation: Plans, calculated to ensnare the Unwary, to attract the Gay and irreligious, and to entice even the Well-disposed to combine in the general Machine for overturning all Government and all Religion.

    xxx/ellauri167.html on line 459:     It was some Time since that a Book fell into my Hands entituled “Proofs of a Conspiracy &c. by John Robison,” which gives a full Account of a Society of Freemasons, that distinguishes itself by the Name “of Illuminati,” whose Plan is to overturn all Government and all Religion, even natural; and who endeavour to eradicate every Idea of a Supreme Being, and distinguish Man from Beast by his Shape only. A Thought suggested itself to me, that some of the Lodges in the United States might have caught the Infection, and might cooperate with the Illuminati or the Jacobine Club in France. Fauchet is mentioned by Robison as a zealous Member: and who can doubt of Genet and Adet? Have not these their Confidants in this Country? They use the same Expressions and are generally Men of no Religion. Upon serious Reflection I was led to think that it might be within your Power to prevent the horrid Plan from corrupting the Brethren of the English Lodge ove

    xxx/ellauri167.html on line 472:     I have heard much of the nefarious, and dangerous plan, and doctrines of the Illuminati, but never saw the Book until you were pleased to send it to me. The same causes which have prevented my acknowledging the receipt of your letter have prevented my reading the Book, hitherto; namely, the multiplicity of matters which pressed upon me before, and the debilitated state in which I was left after, a severe fever had been removed. And which allows me to add little more now, than thanks for your kind wishes and favourable sentiments, except to correct an error you have run into, of my Presiding over the English lodges in this Country. The fact is, I preside over none, nor have I been in one more than once or twice, within the last thirty years. I believe notwithstanding, that none of the Lodges in this Country are contaminated with the principles ascribed to the Society of the Illuminati. With respect I am &c.

    xxx/ellauri167.html on line 476:     “Some Weeks ago I sent you a Letter with Robison’s Proof of a Conspiracy which I hope you have received. I have since been more confirmed in the Ideas I had suggested to you concerning an Order of Men, who in Germany have distinguished themselves by the Names of Illuminati—German Union—Reading Societies—and in France by that of the Jacobine-Club, that the same are now existing in the United States.

    xxx/ellauri167.html on line 478:     It also occurred to me that you might have had Ideas to that Purport when you disapproved of the Meetings of the Democratic-Societies, which appeared to me to be a Branch of that Order, though many Members may be entirely ignorant of the Plan. Those Men who are so much attached to French Principles, have all the Marks of Jacobinism. They first cast off all religious Restraints, and then became fit for perpetrating every Act of Inhumanity. And, it is remarkable, that most of them are actually Scoffers at all religious Principles. It is said that the ‘Lodge Theodore in Bavaria became notorious for the many bold and dangerous Sentiments in Religion and Politics that were uttered in their Harangues, and its Members were remarkable for their Zeal in making Proselytes’; (and no Wonder since the Order was to rule the World.) Is not there a striking Similarity between their Proceedings and those of many Societies that oppose the Measures of our present Government?

    xxx/ellauri167.html on line 484:     “Sir: It is more than a fortnight since I acknowledged the receipt of your first letter, on the subject of the Illuminati and thanked you for Robinson’s account of that society. It went to the post office as usual addressed to the Rev’d Mr Snyder, at Frederick Town Maryland. If it had not been received before this mishap must have attended it, of which I pray you to advise me, as it could not have been received, at the date of your last, not being mentioned.

    xxx/ellauri167.html on line 492:     “I should be very happy in your Excellency’s good Opinion, that the Contagion of Illuminatism or Jacobinism had not yet reached this Country; but when I consider the anarchical and seditious Spirit, that shewed itself in the United States from the Time M. Genet and Fauchet (who certainly is of the Order) arrived in this Country and propagated their seditious Doctrines, which the illuminated Doctor from Birmingham has been zealously employed to strengthen, I confess I cannot divest myself of my Suspicions: yet I trust that the Alwise and Omnipotent Ruler of the Universe will so dispose the Minds of the People of these United States that true Religion and righteous Government may remain the Privileges of this Nation!

    xxx/ellauri167.html on line 494:     I cannot conclude without acquainting your Excellency that I have made Extracts from ‘Robison’s Proofs of a Conspiracy,’ and arranged them in such a Manner as to give a compendious Information to the Public of the dangerous and pernicious Plan of the ‘Illuminati or Jacobins,’ and by some Remarks to caution them against it. I had them published in ‘Bartgis’s Federal Gazette’ of this Place, from which they were copied and inserted into the ‘Baltimore Federal Gazette[’] of the 9th Inst.

    xxx/ellauri167.html on line 503:     George Washington, Master Mason

    xxx/ellauri167.html on line 505:     Revd Sir: I have your favor of the 17th. instant before me; and my only motive to trouble you with the receipt of this letter, is to explain, and correct a mistake which I perceive the hurry in which I am obliged, often, to write letters, have led you into.

    xxx/ellauri167.html on line 509:     The idea that I meant to convey, was, that I did not believe that the Lodges of Free Masons in this Country had, as Societies, endeavoured to propagate the diabolical tenets of the first, or pernicious principles of the latter (if they are susceptible of seperation). That Individuals of them may have done it, or that the founder, or instrument employed to found, the Democratic Societies in the United States, may have had these objects; and actually had a seperation of the People from their Government in view, is too evident to be questioned.

    xxx/ellauri167.html on line 513: This letter was the last in the Snyder-Washington exchange. Washington remained a lifelong Freemason and received a Masonic burial at his death.

    xxx/ellauri167.html on line 521:     — I have received your favor of the 17th, & communicated it to Mr. Smith. I lately forwarded your letter from Dr. Priestley, endorsed `with a book’; I struck those words through with my pen, because no book had then come. It is now received, & shall be forwarded to Richmond by the first opportunity: but such opportunities are difficult to find; gentlemen going in the stage not liking to take charge of a packet which is to be attended to every time the stage is changed. The best chance will be by some captain of a vessel going round to Richmond. I shall address it to the care of Mr. George Jefferson there.

    xxx/ellauri167.html on line 528:     But he quotes largely from Wishaupt whom he considers as the founder of what he calls the order. As you may not have had an opportunity of forming a judgment of this cry of `mad dog’ which has been raised against his doctrines, I will give you the idea I have formed from only an hour’s reading of Barruel’s quotations from him, which you may be sure are not the most favorable.

    xxx/ellauri167.html on line 540:     As Wishaupt lived under the tyranny of a despot & priests, he knew that caution was necessary even in spreading information, & the principles of pure morality. He proposed therefore to lead the Free masons to adopt this object & to make the objects of their institution the diffusion of science & virtue. He proposed to initiate new members into his body by gradations proportioned to his fears of the thunderbolts of tyranny. This has given an air of mystery to his views, was the foundation of his banishment, the subversion of the masonic order, & is the colour for the ravings against him of Robinson, Barruel & Morse, whose real fears are that the craft would be endangered by the spreading of information, reason, & natural morality among men.

    xxx/ellauri167.html on line 552:   Most famously, a passage from Robert Anton Wilson and ‎Robert Shea’s The Eye in the Pyramid, the first book of The Illuminatus! Trilogy, describes Adam Weishaupt killing off George Washington and taking his place as President of the United States:

    xxx/ellauri167.html on line 556:     The possibility that Adam Weishaupt killed George Washington and took his place, serving as our first President for two terms, is now confirmed. . . . The two main colors of the American flag are, excluding a small patch of blue in one corner, red and white: these are also the official colors of the Hashishim. The flag and the Illuminati pyramid both have thirteen horizontal divisions: thirteen is, of course, the traditional code for marijuana . . . and is still used in that sense by Hell’s Angels among others.

    xxx/ellauri167.html on line 558:     Now, “Washington” formed the Federalist party. The other major party in those days, The Democratic Republicans, was formed by Thomas Jefferson [and] there are grounds for accepting the testimony of the Reverend Jedediah Morse of Charleston, who accused Jefferson of being an Illuminati agent. Thus, even at the dawn of our government, it was the democratic party that was the Illuminati front. …

    xxx/ellauri167.html on line 560: This story later repeats the Teenset report that Mayor Daley used the phrase “Ewige Blumenkraft” during his incoherent diatribe against Abe Ribicoff.

    xxx/ellauri167.html on line 564: Abraham Alexander Ribicoff (April 9, 1910 – February 22, 1998) was an American Democratic Party politician from the state of Connecticut. He represented Connecticut in the United States House of Representatives and Senate and was the 80th Governor of Connecticut and Secretary of Health, Education, and Welfare in President John F. Kennedy's cabinet. He was Connecticut's first and to date only Jewish governor. Having suffered in his later years from the effects of Alzheimer´s disease, he died in 1998 at the Hebrew Home for the Aged in Riverdale in The Bronx, New York City, and is interred at Cornwall Cemetery in Cornwall, Connecticut.

    xxx/ellauri167.html on line 570: In the weeks leading up to the 1968 Democratic National Convention, Chicago Mayor Richard J. Daley turned his town into a fortress. He sealed the manhole covers with tar, so protesters couldn’t hide in the sewers. He installed a fence topped with barbed wire around the Chicago International Amphitheater. He put the entire police force on shifts and called in National Guardsmen. Secret Service and FBI agents were also on duty, as the city braced for protesters who would soon arrive to protest against political assassinations, urban riots and the raging Vietnam War.

    xxx/ellauri167.html on line 574: 	The Archie Bunkers of America, impassive to the hippies’ and yippies’ plight, saw them playing the newsmen like a fiddle, getting free publicity for their cause and, ultimately, getting what they deserved from the police. The protesters hurled profanities at the cops. They engaged in street theater, nominating a pig as the Democratic presidential candidate. They attempted to sleep in the parks (defying the curfew) and to hold marches even though marching permits had been denied by the city. Allen Ginsberg even led the kids in chanting “Om.”

    xxx/ellauri167.html on line 578: The violence in Chicago was all-encompassing, and longhairs weren’t the only targets of the police. Journalists with clearly displayed credentials were attacked, including, most notoriously, CBS’ Dan Rather. This laid the foundation for the cries of “liberal bias” that hound and undermine the mainstream news media to this day.

    xxx/ellauri167.html on line 580: 	CBS’ Walter Cronkite was the pre-eminent emcee of the whole affair. Cronkite was  a moderate, establishment type of guy. He was perplexed by hippies, including his own daughters, with their “indescribable” outfits that looked like they came from a “remnant sale”, which they did. He recognized that the young generation no doubt saw him as “an old fuddy-duddy.”

    xxx/ellauri167.html on line 586: Cronkite thanked Rather “for staying in there, pitching despite every handicap that they can possibly put in our way from free flow of information at this Democratic National Convention.” Cronkite clearly suspected that Daley had purposely avoided resolving the electrical workers’ strike in order to hinder network coverage. “Dick Daley’s a fine fellow, but when his strong hand is turned agin’ you, as the press has felt it was on this occasion, he’s a tough adversary.”

    xxx/ellauri167.html on line 588: Daley prepared for the convention like a general going into battle. When rioting had erupted in Chicago four months earlier following The Rev. Martin Luther King Jr.’s assassination, the police had been unable to seize control. Venting his disappointment, Daley had said that his police superintendent should have ordered his force to “shoot to maim” looters and “shoot to kill” arsonists. He vowed not to be caught short again.

    xxx/ellauri167.html on line 592: 	To his advantage, however, was the fact that he had microphone access whenever he wanted it. But at a key moment, he pointedly chose not to take the mic. When Ribicoff made his crack about “Gestapo tactics in the streets of Chicago” from the dais, Daley stood up and shouted from the floor “Fuck you, you Jew son of a bitch, you lousy motherfucker, go home!” The forceful exclamation, shown on live TV, was later deciphered by lip readers. Friends said Daley called Ribicoff not a “fucker,” but a “faker.” Enemies suggested he had called him not a “Jew” but a “kike.” The CBS newsman who was closest simply reported that Daley had gone bright red with anger.

    xxx/ellauri167.html on line 594: By early October of 1968, CBS received 8,670 letters about Chicago, and 60 Minutes’ Harry Reasoner reported that the mail ran 11-to-1 against the network. A viewer in Ohio wrote, “I’ve never seen such a disgusting display of one-sided reporting in all of the years I’ve watched television.” From South Carolina, a letter writer griped, “Your coverage was … slanted in favor of the hoodlums and beatniks and slurred the police trying to preserve order.” A North Carolina viewer complained that, “When a great network refers to trouble makers as THESE YOUNG PEOPLE and in such a … tender tone, that is bias.” A New Yorker even suggested that the police had engaged in righteous violence: “Our Lord whipped the money lenders out of the temple. Are you going to accuse Him of brutality?”

    xxx/ellauri167.html on line 596: The notion that simply showing police violence was evidence of liberal bias didn’t begin with Chicago. It traces back rather directly to TV coverage of civil rights, when white Southerners complained that the networks ignored their perspective and were manipulated by publicity seekers within the movement. By the late 1950s, many of the same people who would later object to the network’s coverage in Chicago had already taken to calling CBS the “Communist” or “Coon” or “Colored Broadcasting Company.” The same bigoted wordplay made NBC the “Nigger Broadcasting Company.” Alabama’s Bull Connor summed up the situation with an aphorism that wouldn’t seem out of place in some conservative circles today: “The trouble with this country is communism, socialism and journalism.”

    xxx/ellauri167.html on line 598: If the idea of network coverage being driven by liberal bias wasn’t new to the 1968 convention, the heat and undeniable violence of the convention was a perfect opportunity for white, conservative, middle Americans to coalesce in their resentment—and not just in the South, but across the nation. America was falling apart at the seams, and the network news was seen as complicit in the conspiracy by virtue of recording what was happening.

    xxx/ellauri167.html on line 602: Journalists face just the same old challenges than they did in Chicago in 1968. As the president vilifies the media as “the enemy of the people,” and reporters have occasion to attend his rallies with a security detail in tow, it’s clear that the specter of violence again looms large. There is also ferocious disagreement over the meaning of what we view on social media or television, a disagreement that clearly is not native to America, but brought in by the white immigrants. What is obvious to some is not to others, who would contend, for example, that “truth is not truth but alternative truth, " or "news is not news but fake news", or "election is not a vote but a steal".

    xxx/ellauri167.html on line 606: Ewige Blumenkraft (German: "eternal flower power" or "flower power forever") is given in Robert Shea and Robert Anton Wilson´s 1975 Illuminatus! Trilogy as a slogan or password of the Illuminati. Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft is also offered in Illuminatus! as the complete version of this motto. The text translates "Schlangenkraft" as "serpent power"; thus "Ewige Blumenkraft und ewige Schlangenkraft" means "eternal flower power and eternal serpent power" and may allude to the conjoinment of cross and rose within the alchemical furnace. In this interpretation, the authors seem to suggest sexual magic as the secret or a secret of the Illuminati.

    xxx/ellauri167.html on line 608: Robert Joseph Shea (February 14, 1933 – March 10, 1994) was an American novelist and former journalist best known as co-author with Robert Anton Wilson of the science fantasy trilogy Illuminatus!. It became a cult success and was later turned into a marathon-length stage show put on at the British National Theatre and elsewhere. In 1986 it won the Prometheus Hall of Fame Award. Shea went on to write several action novels based in exotic historical settings.

    xxx/ellauri167.html on line 610: Shea met Wilson in the late 1960s when they worked on Playboy magazine. They decided to collaborate on a novel. It would combine sex, drugs, religious cults and conspiracies, as well as anarchy. Their philosophical and political differences merely served to enrich their efforts. Objectivity was jettisoned, as indeed was subjectivity: no single point of view or version of reality was privileged: Illuminatus! was the three-volume consequence.

    xxx/ellauri167.html on line 616: Robert Anton Wilson (born Robert Edward Wilson; January 18, 1932 – January 11, 2007 - why did he change Edward to Anton? Mystery!) was an American author, futurist, and self-described agnostic mystic. Recognized within Discordianism as an Episkopos, pope and saint, Wilson helped publicize Discordianism through his writings and interviews.

    xxx/ellauri167.html on line 624: Discordianism is a religion or philosophy/paradigm centered on Eris, a.k.a. Discordia, the Goddess of chaos. Discordianism uses archetypes or ideals associated with her. It was founded after the 1963 publication of its "holy book," the Principia Discordia, written by Greg Hill with Kerry Wendell Thornley, the two working under the pseudonyms Malaclypse the Younger and Omar Khayyam Ravenhurst.

    xxx/ellauri167.html on line 629: There is some discord as to whether Discordianism should be regarded as a parody religion, and if so, to what degree. It is difficult to estimate the number of Discordians because they are not required to hold Discordianism as their only belief system, and because there is an encouragement to form schisms and cabals.

    xxx/ellauri167.html on line 634:   Parodisista elementeistään huolimatta diskordianismi poikkeaa eduxeen muista parodiauskonnoista, kuten esimerkiksi pastafarismista. Opillisesti diskordianismi on läheistä sukua kaaosmagialle. Molemmille on yhteistä "ajattelutavan muutos", jossa tavoitteena on löytää olennainen toisten uskontojen rituaaleista ja maagisista järjestelmistä. Näin diskordianisti voisi suggestion avulla pyrkiä omaksumaan jonkun toisen uskonnon paradigman ja toteuttaa siihen kuuluvia rituaaleja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suoraan aikaisempien ajattelujärjestelmien hylkäämistä, vaan uusi paradigma syntyy aikaisemman rinnalle. Diskordianismi ei vaadi yxinoikeutta sielusta vaan kannustaa pitämään muita jumalia rinnalla.

    xxx/ellauri167.html on line 664:   Diskordianismin mukaan aikojen alussa oli tyhjyys, jolla oli kaksi tytärtä: Eris, joka liittyi olemassaoloon, ja Aneris, joka liittyi olemattomuuteen. Eris syntyi raskaana, ja 55 vuotta syntymänsä jälkeen hän synnytti kaikki maailman olemassaolevat asiat. Syntyneet asiat koostuivat viidestä alkuaineesta: makea (sweet), pamahdus (boom), lemu (pungent), pistely (prickle) ja oranssi (orange). Aneris, joka oli syntynyt hedelmättömänä, tuli mustasukkaiseksi ja varasti osan vastasyntyneistä tehden niistä näin omia olemattomia lapsiaan. Eris vannoi jatkavansa synnyttämistä, jottei Aneris voisi varastaa kaikkia hänen lapsiaan, ja Aneris taas vannoi ottavansa kaikki Eriksen lapset omikseen. Tästä syystä kaikki maailmaan syntyvät asiat häviävät aikanaan.

    xxx/ellauri167.html on line 668:   Tyhjyys oli huolissaan siitä, että oli luonut ainoastaan olemassaolevan ja olemattoman maailman, mutta jättänyt hengellisyyden huomiotta. Niinpä hän synnytti hengellisyyden, nimettömän veljen tyttärilleen. Jotta riitelevät tyttäret eivät tappelisi veljeä, tyhjyys päätti, että hengellisyys asuisi ensin Aneriksen kanssa olemattomuudessa, siirtyisi sitten Eriksen olemassaolevaan maailmaan, ja palaisi lopulta tyhjyyteen. Tästä syystä ihmisen henki syntyy tyhjyydestä tiettynä hetkenä, elää olemassaolevassa maailmassa leikkien järjestyksen ja epäjärjestyksen kanssa, ja palaa lopulta kuollessaan tyhjyyteen.

    xxx/ellauri167.html on line 674:   Timothy Francis Leary (22. lokakuuta 1920 Springfield, Massachusetts – 31. toukokuuta 1996 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija, psykologi ja tietokoneohjelmistosuunnittelija. Hän oli tunnetuimpia LSD:n  nappaajia ja näkyvä osa 1960-luvun yhdysvaltalaista vastakulttuuria.

    xxx/ellauri167.html on line 678: Leary meni opiskelemaan Alabaman yliopistoon, mutta hänet erotettiin vuonna 1942 hänen vietettyään yön tyttöjen asuntolassa. Hän täydensi opintojaan 9-kuukautisella psykologian kurssilla Georgetownin yliopistossa ja Ohio State Universityssa. Hän menetti sotilaskoulutuksessa kuulon toisesta korvastaan ja sai hyvityxexi työpaikan kuurojen potilaiden psykometrikkona Butlerissa, Pennsylvaniassa.

    xxx/ellauri167.html on line 687:   Learyn tunnetuin lentävä lause lienee ”Turn on, tune in, drop out”, jota hän teki tunnetuksi mm. televisioesiintymisissään ja yliopistokiertueillaan. Learyn mukaan lause ymmärrettiin usein väärin, kehotukseksi mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäksi, vaikka todellisuudessa ”turn on” tarkoitti Learyn mukaan hermoston ja geenien kytkemistä päälle, ”tune in” toimimista harmoniassa ympäröivän maailman kanssa, ja ”drop out” omille jaloilleen nousemista sekä liikkeeseen, valintaan ja muutokseen sitoutumista. Haha puppua. Se oli kehotus mennä pilveen ja heittäytyä hyödyttömäxi.

    xxx/ellauri167.html on line 689: Vuonna 1969 Leary lähti pyrkimään Kalifornian kuvernööriksi kampanjasloganilla ”Come together, join the party”. Learya ihaillut John Lennon kirjoitti Learyn vaalikampanjaan laulun ”Come Together”, jota ei kuitenkaan käytetty kampanjassa. Learya ei valittu ja Lennon tuli ammutuxi. Siitäs saitte retkut.

    xxx/ellauri167.html on line 692: mausaineiden hallussapidosta ja maahantuonnista. Jäätyään kiinni kannabiksen hallussapidosta vuonna 1970 Leary tuomittiin 10 vuodeksi vankeuteen. Vankilassa hänelle tehtiin sarja vankien psykologian kartoittamiseen tarkoitettuja testejä. Osa näistä testeistä oli  Learyn itsensä kehittämiä, joten hän osasi antaa itsestään kuvan säyseänä ja tottelevaisena ihmisenä. Tämän seurauksena Leary laitettiin heikosti vartioituun vankilaan, josta hän pakeni muurin yli. Leary ehti paeta vaimonsa kanssa Algeriaan ja sai turvapaikan Mustien pantterien Eldridge Cleaverin luota. Hänet pidätettiin lopulta Sveitsissä, ja hän oli Yhdysvalloissa vankilassa vuoteen 1976 saakka, osan ajasta Charles Mansonin naapurisellissä. Leary vapautettiin etuajassa hänen kanneltuaan viranomaisille ystävistään, mistä tuli mainehaittoja. Presidentti Richard Nixon kutsui Learya ”maailman vaarallisimmaksi mieheksi”. Se joka sanoo on ize.

    xxx/ellauri167.html on line 694:   Leary oli viisi kertaa naimisissa. Vuonna 1955 solmittu ensimmäinen avioliitto päättyi 10 vuoden jälkeen vaimon itsemurhaan, ja viimeinen liitto päättyi vuonna 1992. Learyn kummat lapset kärsivät aikuisina huumeongelmista ja istuivat vankilassa. Learyn tytär Susan teki itsemurhan 1990 vankilassa, jonne hän oli joutunut ammuttuaan miesystävänsä.

    xxx/ellauri168.html on line 38: Miley on yhä hurjan söpönen. En kylä erota sen vilkkuluomia vaikka kuinka tihrustan. Sen kun sais elävänä pulloon. Totuus on se, että monipersoonaisuus on vilpittömästi tunnustettu diagnoosi. Yxipersoonaisia ovat mm. piget pudet paenitet taedet atque miseret. 

    xxx/ellauri168.html on line 47: As the international legend goes, Lizard People from the constellation Draco have been visiting earth since ancient times.

    xxx/ellauri168.html on line 50: Gemma is not the only celeb to confess they think there's some truth in the wild theory. Hundreds of fans claim they saw Justin Bieber turn into a huge reptile.

    xxx/ellauri168.html on line 51: Skinny former footballer David Icke is a also believer. Icke alls uteslutet, tycker han. Madonna and Angelina Jolie are face-lifting lizards. Angelina does have a distinctly reptilian habitus. 

    xxx/ellauri168.html on line 53: gelina.jpg" width="30%" />

    xxx/ellauri168.html on line 57: The phrase "new world order" was explicitly used by Woodrow Wilson during the period just after "The war to end all wars" during the formation of the League of Nations. However, the United States Senate rejected membership of the League of Nations, which Wilson believed to be the key to a new world order. Senator Henry Cabot Lodge argued that American policy should be based on human nature "as it is, not as it ought to be". 

    xxx/ellauri168.html on line 67: 	The most widely discussed application of the phrase of recent times came at the crash of the Soviet Union. For Gorbachov, the new world order dealt almost exclusively with nuclear disarmament and security arrangements. He would then expand the phrase to include United Nations strengthening and great power cooperation on a range of North–South economic and security problems (meaning how to keep the spooks, ragheads and squeaky indians down and out). Implications for NATO, the Warsaw Pact, and European integration were subsequently included.

    xxx/ellauri168.html on line 86:     Restoration of capitalist Germany and the re-emergence of Germany and Japan from the U.S. bomb debris as members of the great powers and concomitant reform of the United Nations Security Council was seen as necessary for great power cooperation and reinvigorated United Nations leadership.

    xxx/ellauri168.html on line 88:     Europe was seen as a royal pain in the arse, a rival for U.S. attentions to neo-capitalist Russia. They should be left to build their own pathetic old world order without Freedom Fries while the U.S. would watch and sneer in the sidelines. The problem was that U.S. presence in Germany was no longer paying off and the Persian Gulf crisis showed how unreliable those fuckers were. Europe was discussing the European Community, the CSCE warming up relations with the Russkies. Gorbachev even proposed an all-European security council, in effect superseding the increasingly irrelevant NATO. Aargh!

    xxx/ellauri168.html on line 89:       Former U.S. Secretary of State Henry Kissinger stated in 1994: "The New World Order cannot happen without U.S. participation, as we are the most significant single component. Yes, there will be a New World Order, and it will force the United States to change its tactics".

    xxx/ellauri168.html on line 91:     A very few could really believe in a bi-polar new order of U.S. power and United Nations moral authority, the first as global policeman, the second as global judge and jury. The order would be collectivist in which decisions and responsibility would be shared. LOL. Pat Buchanan predicted that the Persian Gulf War would in fact be the demise of the new world order, the concept of United Nations peacekeeping and the U.S.´s role as global policeman. How ridiculous! U.S. can perfectly well server as policeman, judge, jury, and henchman in one person. In fact, the deeper reality of the new world order was the U.S. emergence "as the single greatest power in a multipolar world". 

    xxx/ellauri168.html on line 94: 	Next came 9/11 and the Iraq war of the warmonger bad Bush Jr. who chose to stake his political life on it. All that lovely talk about "the new world order" ended there. U.S went to whack the shit out of the ragheads with the help of just the Brits. Former United Kingdom Prime Minister and British Middle East envoy Tony Blair stated on November 13, 2000 in his Mansion House speech: "There is a new world order like it or not, and we are part of it!".

    xxx/ellauri168.html on line 96: David Gergen suggested at the time that it was the recession of 1991–1992 which finally killed the new world order adage in the White House. 

    xxx/ellauri168.html on line 98: The aim of these assaults is to establish the role of the major imperialist powers—above all, the United States—as the unchallengeable arbiters of world affairs. The "New World Order" is precisely this: an international regime of unrelenting pressure and intimidation by the most powerful capitalist states against the weakest.

    xxx/ellauri168.html on line 100: Following the rise of Boris Yeltsin eclipsing Gorbachev and the election victory of Clinton over Bush, the term "new world order" fell from common usage. It is a republican logo after all like law and order and MAGA. It was replaced by competing similar concepts about how the post-Cold War order would develop. Prominent among these were the ideas of the "era of globalization", the "unipolar moment", the "end of history" and the "Clash of Civilizations".

    xxx/ellauri168.html on line 102: The meme rot of the term ever since is evident. Roaches creeping out from every crevice: Iranian President Mahmoud Ahmadinejad has called for a "new world order" based on new ideas, saying the era of tyranny has come to a dead-end. Georgian President Mikheil Saakashvili said "it's time to move from words. We are also fighting for a New World Order". Turkish President Abdullah Gül said: "I don't think you can control all the world from one centre. There are big nations. There are huge populations. There is unbelievable economic development in some parts of the world. So what we have to do is, instead of unilateral actions, act all together, make common decisions and have consultations with the world, to let a new world order emerge." What the FUCK!? And here is the death blow:

    xxx/ellauri168.html on line 113: 	Eri teorioissa on erilaisia oletuksia siitä, ketkä ovat tämän uuden maailmanjärjestyksen takana. Monissa teorioissa mainitaan Yhdistyneet kansakunnat sekä sen alaiset Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki, Maailman talousfoorumi, Kansainvälinen tuomioistuin ja Kansainvälinen rikostuomioistuin. Muita usein mainittuja järjestöjä ovat Bilderberg-ryhmä, trilateraalinen komissio, yhdysvaltalainen Council on Foreign Relations, partiolaiset ja Youth for Understanding järjestö, joka lähetti parrakkaan itäeurooppalaisen agentin tolppa-apinaxi keskilänteen niinkin äskettäin kuin noin 10v sitten.

    xxx/ellauri168.html on line 117: 	Teorian mukaan uuden maailmanjärjestyksen voimat ovat vastuussa lähes kaikista 1900-luvun suurista sodista sekä taloudellisista onnistumisista ja kurimuksista, joista heidän myös väitetään hyötyneen suuresti. Näihin tapahtumiin on luettu muun muassa Venäjän bolševikkivallankumous, 1930-luvun lama, ensimmäinen ja toinen maailmansota, kylmä sota sekä Neuvostoliiton hajoaminen. Nälänhätien, tautien ja aids-epidemian on väitetty olevan uuden maailmanjärjestyksen aseita, joilla he kontrolloivat maailman väestöä ja vähentävät näin rajallisiin luonnovaroihin kohdistuvaa painetta. Puhumattakaan ilmastonlämpenemisestä ja koronapandemiasta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen tarkoituksena taas on väitetty olleen sotatilalakien oikeuttaminen. Jotkut kutsuvat YK:n valtuuttamaa Persianlahden sotaa ensimmäiseksi avoimesti uuden maailmanjärjestyksen sodaksi, koska silloinen Yhdysvaltain presidentti George H. W. Bush käytti kyseistä termiä puhuessaan kongressille.

    xxx/ellauri168.html on line 141: Bis capti Phryges haec Rutulis responsa remittunt.”	2-0 turpaan ottaneet fryygit näin rutuleille

    xxx/ellauri168.html on line 169: 	David Icke, entinen jalkapalloilija ja nykyinen salaliittopalloilija toi liskoihmistarinan laajaan tietoon 1990-luvulla. Icken mukaan suurin osa maailman valtiojohtajista on ulkoavaruudesta peräisin olevia liskoihmisiä. Icken väitteet ovat herättäneet mielenkiintoa paitsi niiden eriskummallisuuden vuoksi, myös siksi, että Icke oli jo ennen niiden esittämistä kuuluisa jalkapalloilija ja kommentaattori ja siksi, että hän oli onnistunut sulauttamaan supersalaliittoväitteeseensä valtavan määrän aiempia salaliittoväitteitä muun muassa päivittämällä niissä esiintyneet juutalaiset liskoihmisillä. Kuningatar Elisabet II:n ja kuninkaallisen perheen jäsenten väittäminen liskoihmisiksi varmisti Icken aseman keskeisenä salaliittojulistajana. David Icken tuotannossa siirtymä new age -ajattelusta salaliittoihin ajoittui Salaiset elämät -televisiosarjan tuotannon ja suosion aikoihin ja Icke toisti samoja teemoja.

    xxx/ellauri168.html on line 199:  Jotkin kristityt ovat kritisoineet tätä kirjailijaa ja hänen kaveriaan hänen kirjojensa sisällöstä, sillä nämä eivät kuvaa Kristinuskon valoisampaa puolta (mitä se sitten onkaan). Näyttää siltä että jotkut ihmiset haluavat ainoastaan että Jumala tekee heidän olonsa mukavaksi. Jotkut ovat menneet jopa niin pitkälle että väittävät että tämä kirjailija ei ole lainkaan uskossa koska hänen kirjojensa sisältö on niin raskasta. On surullista että monet kristityt eivät tunne omaa Raamattuaan eivätkä sitä mistä toivo on peräisin. Todellisen toivon antaa Jumalan Henki. Terapeutti saattaa olla optimistinen mielenhallinnan uhrin suhteen, mutta tämän terapeutin optimismi kääntyy vilpittömäksi toivoksi kun hän tulee henkilökohtaisesti mukaan sisään uhrin tragediaan rukouksen kautta. Raamatullinen toivo ei ole lämmin utuisuus jolla on päänsä hiekassa teeskennellen että kaikki on ruusuista helppoa. Täysin päinvastoin, jos me katsomme seuraavia Raamatun jakeita, me näemme että Jumalan Sana kuvaa traumaa trauman jälkeen, kera valon joka on edelleen tunnelin päässä kuin junan ajovalo! Sellainen on meidän toivomme voima, että meillä on toivo huolimatta kuinka kiivaana pahuus esittäytyy.

    xxx/ellauri168.html on line 229:     is a concurrent programming language.

    xxx/ellauri168.html on line 248:         10. Hengellisten asioiden käyttäminen henkilön kontrolloimiseksi

    xxx/ellauri168.html on line 266: 	A key problem of physicalism, however, is its inability to make sense of how our subjective experience of qualities—what it is like to feel the warmth of fire, the redness of an apple, the bitterness of disappointment and so on—could arise from mere arrangements of physical stuff. (What the fuck? Who says it can't? Rousseau? Bergson? Wittgenstein? Anyway, what is there to make sense of in the first place?)

    xxx/ellauri168.html on line 268: Physical entities such as subatomic particles possess abstract relational properties, such as mass, spin, momentum and charge. But there is nothing about these properties, or in the way particles are arranged in a brain, in terms of which one could deduce what the warmth of fire, the redness of an apple or the bitterness of disappointment feel like. This is known as the hard problem of consciousness. (Again, what's the problem? Kittling brain cells produce feelings. Good things feel good and bad things bad, what else is there to explain? Self consciousness? Nothing but feed7back.)

    xxx/ellauri168.html on line 270: 	To circumvent this problem, some philosophers have proposed an alternative: that experience is inherent to every fundamental physical entity in nature. Under this view, called “constitutive panpsychism,” matter already has experience from the get-go, not just when it arranges itself in the form of brains. Even subatomic particles possess some very simple form of consciousness. Our own human consciousness is then (allegedly) constituted by a combination of the subjective inner lives of the countless physical particles that make up our nervous system.

    xxx/ellauri168.html on line 288:  born 20 April 1966) is an Australian philosopher and cognitive scientist specializing in the areas of philosophy of mind and philosophy of language. He is a Professor of Philosophy and Neural Science at New York University, as well as co-director of NYU's Center for Mind, Brain and Consciousness (along with Ned Block). In 2006, he was elected a Fellow of the Australian Academy of the Humanities. In 2013, he was elected a Fellow of the American Academy of Arts & Sciences. 

    xxx/ellauri168.html on line 290:     Chalmers is the lead singer of the Zombie Blues band, which performed at the music festival Qualia Fest in 2012 in New York.Chalmers is in a relationship with Claudia Passos Ferreira, a philosopher and psychologist from Rio de Janeiro. Regarding religion, Chalmers has said: "I have no religious views myself and no spiritual views, except watered down humanistic, spiritual views. And consciousness is just a fact of life. It's a natural fact of life.”

    xxx/ellauri168.html on line 292: Hmm. Epäilyttävä kaveri. En siedä lead singereitä.Ne on järjestään narsisteja.

    xxx/ellauri168.html on line 302: Influenced:  Gualtiero Piccinini, Sam Harris, Tyler Burge

    xxx/ellauri168.html on line 320:   Kyky tutkia mielenhallinta-ilmiön hengellisiä & psykologisia aspekteja puuttuu usein tänä päivänä. On käsityksiä kuten Tri. Loreda Foxin kirja The Spiritual Dimensions of MPD. 1920-luvulla, saksalaiset olivat tietoisia siitä että ihmismielessä on kokoelma ego-psyko-fysiologisia tiloja pikemminkin kuin yksi yhtenäinen mieli, jolle he antoivat nimen "Subjecklose Psychologie" tai psykologia jolla on korjatut psykologiset tilat pikemminkin kuin yksittäisen egon konsepti. Saksalaiset ja italialaiset natsi- ja fasistisen hallinnon alla alkoivat suorittaa vakavaa tieteellistä tutkimusta traumaan perustuvasta mielenhallinnasta. Keisari Wilhelmin lääketieteellisen instituutin suojeluksessa Berliinissä, Josef Mengele suoritti mielenhallinnan tutkimusta tuhansilla kaksosilla. Himmler valvoi geneettistä tutkimusta. Liittoutuneet takavarikoivat natsien tutkimustulokset ja pitävät niitä edelleen salaisina.

    xxx/ellauri168.html on line 322: 	Voidaan tehdä matka Washington D.C:n harmaan hallituksen pakettiautolla joka palvelee sukkulana Suitland Annexiin, jonne hallituksen salaisuudet on haudattu mukaanlukien tutkimuspaperit jotka on saatu natsien mielenhallinta-tutkijoilta. Suurin osa Mengelen keskitysleiri-tutkimuksista on edelleen salaisia. Suurin osa siitä käsittelee mielenhallintaa. Tutkija voi vierailla ylimmässä kerroksessa mutta maanalaisissa kerroksissa ovat todelliset salaisuudet. Todelliset salaisuudet ovat miljoonien paperiarkkien joukossa joita säilytetään räjähdyksen kestävien ovien takana. Siellä on kymmeniä hylly-kilometrejä kuippusalaisia kansioita joihin ainoastaan harvoilla etuoikeutetuilla -- luokitus "C3" tai "MJ" -- on oikeus päästä käsiksi. Jokaisella näistä, jotka minä tunnen, on yhteys Illuminatiin. Jokaisella maanlaisella alueella Suitland Annexissa on omat sisäänpääsy-koodinsa jotka ainoastaan vihkiytyneet tuntevat. Useimmat OSS:n kansiot on tuhottu, muutamat on jätetty jäljelle ja tärkeimmät nimetty uudelleen -- näin luotettavan brittiläisen tiedustelupalvelun agentin mukaan.

    xxx/ellauri168.html on line 344:     Se, mitä hiän kertoi näissä hypnoottisissa istunnoissa, alkoi sinä aikana, kun hiänen toimistoaan käytettiin postipudotuksena valtion virastolle. Ilmeisesti hiäntä pyydettiin kuljettamaan kirje CIA:lle miehelle San Franciscoon. Tämä mies oli Douglas McArthur, jonka hän muisti maissipiippuisena upseerina Filippiineiltä, lempinimeltä "Ranu". Ranu pyysi hiäntä sitten menemään toimistoonsa Oaklandiin keskustelemaan izexeen kirjeestä ja muusta mielenkiintoisesta ja tuottoisasta työstä, jota hiän voisi tehdä CIA:lle. Hän kertoi hiänelle, että hän kuljettaisi silloin tällöin hiänelle viestejä, ja sanoi, että hän tarvitsee passin oletetun nimen alla, koska hänen täytyisi joskus matkustaa ulkomaille. Hänen valitsemansa nimi oli "Ranu". Toistaiseksi mikään McArthurn tekemisistä ei ollut erityisen epätavallista kylmän sodan aikana, itse asiassa hän liittyi tuhansien aikalaisten amerikkalaisten joukkoon, jotka työskentelivät samalla lailla lukemattomissa yksiköissä, kuten Kennedyn johtamassa CIA:n perustamassa ja johtamassa Microsoftissa. Kuten muutkin osa-aikaisesti "The Companylle" työskentelevät kansalaiset, kuten CIA tunnettiin, Ranun osa pidettiin salassa, niin salassa, että jopa CIA:n päämajan arkistointitoimisto Langleyssa, Virginiassa, ei tiennyt hänestä mitään. Arietty, hänen ikioma "sieniagenttinsa", oli hänen ainoa yhdyntähenkilönsä.

    xxx/ellauri168.html on line 354:  Tämä salainen maailmanjärjestyksen hallitus joka yhä suuremmassa määrin hallitsee meidän elämäämme toimii monien salamyhkäisten operaattoreiden ja ryhmien kautta. Jotta he kykenisivät pitämään salassa tällaiset valtavan suuret operaatiot he tarvitsevat miljoonia mielenhallinta-orjia maailmanlaajuisesti kuten myös lukuisia vapaaehtoisia palvelijoita. Päällisin puolin, EPIC on vain toinen salainen sotilasyksikkö. Tämä virasto (El Paso Intelligence Center -- EPIC) ei ilmeisesti ole pelkästään lainsäädännöllinen virasto vaan toimii FINCEN:in (=Talousrikosten voimaannutusyxikkö) alaisuudessa. Tällä yksiköllä on asemapaikka Ft. Blississä, joka pitää sisällään armeijan ja ilmavoimien yksikköjä. USA:n vaalit ovat manipuloituja, eikä ole enää ihmisten hallitusta joka olisi ihmistä varten ja ihmisten hallitsema (jos on koskaan edes ollutkaan). Stop The steal! huutaa voipää semihirmulisko pää punasena. Amerikkalaiset pysyvät aloillaan koska he uskovat että he valitsevat hallituksen joka hallitsee heitä. Mielenhallinta tunkeutuu kaikialle, eikä sitä käytetä ainoastaan hyviin tarkoituksiin kuten seksiorjien luomiseen, vaan hallitsemaan yhteiskuntaa kaikilla tasoilla. Sallimmeko me edelleen varjohallituksen johtavan meitä? Sallimmeko? Sallimmeko me heidän kertovan meille että näiden asioiden täytyy pysyä salassa "kansallisen turvallisuuden" vuoksi, kun todellisuudessa he ajavat ainoastaan KANSALLISEN ORJUUDEN etua?

    xxx/ellauri168.html on line 362:     Vuosia myöhemmin, julkisivupersoonat eivät muista nähneensä tätä elokuvaa, mutta he saattavat inhota voimakkaasti tätä filmiä. Joseph Mengele piti Fantasiasta koska hän oli muusikko ja viulisti.

    xxx/ellauri168.html on line 364:     3,0 minuuttia. Philadelphia Orchestra alkaa soittaa Bachin kappaletta "Toccata and Fuge" taustalla. Kuten lasten tai aikuisten sarjakuva, tämä filmi on jo menettänyt normaalin yleisön mielenkiinnon tässä vaiheessa. (Disneyn on ollut pakko tajuta tämä.)  Leopald Stokowski seisoo nyt kun nouseva aurinko nousee. Tämä on viittaus auringonpalvontaan ja idästä nousevaan aurinkoon.

    xxx/ellauri168.html on line 395: määrittelevät uudelleen dinosauruksien konseptin hirviöiksi ja demoneiksi. Nämä merta kulkevat dinosaurukset määritellään vartija-demoneiksi jotka vartioivat sisäisiä jokia. Nämä vartija-demonit ovat sidoksissa Harmagedoniin ja Lopun ajan ohjelmointiin. Ne vartioivat myös eri maailmoja.

    xxx/ellauri168.html on line 487: Mut tässä kuitenkin muutamia vinkkejä. Sivupersoonaa, jonka pitäisi panna jotakin uhrin mieleen, voidaan käskeä lataamaan  vaikka kissavideoita instasta. Jos ohjelmoija haluaa että sivupersoona koulutetaan karanteenissa olemaan nopea, nopea tai pelottavan nopea, hän denaturoi tämän sivupersoonan gebardixi.

    xxx/ellauri168.html on line 492: Uhri visualisoi kuvan pyhästä hengestä (siitä tehdään korzun näköinen jotta oikein pilkattaisiin Jumalaa) ja sitten hengittää tämän sisäänsä. Nej tamme fan.

    xxx/ellauri168.html on line 496: Tämän keskustelun ymmärtämisen kannalta, ajatellaanpa että kun sinä luet tätä, on ruoka-aika. Olet ollut syömättä koko päivän, ja vaikka olet ollut ollut ankaralla dietillä, sinä ajattelet hyvää ravintolaa minne mennä. Nyt, katsotaanpa, kun sinun mielesi pohtii erilaisia mahdollisuuksia, se ajattelee joitakin jotka ovat lähellä, joitakin jotka ovat nopeita, joitakin joissa on paljon parkkitilaa, ja toisia joissa on hyvännäköisiä tarjoilijoita. Mekaanisesti, sinun ajatusprosessisi kulkee tähän tapaan: Olen nopea kuin gebardi, en tarvi parkkitilaa, tuolla on hyvännäköisiä pyllyjä. Sinne siis!

    xxx/ellauri168.html on line 498:   Mielen täytyy päättää mille kurssille lähteä. Mieli lopettaa keskittymisen muihin asioihin ja keskittyy päättämään että minkä kurssin ottaa. Mieli on nyt aktivoinut kaikenlaisia sellaisia joita tutkijat kutsuvat "demoneiksi". Paizi me emme puhu tällä kertaa hengellisistä demoneista, vaan paremminkin viittaamme kognitiivisen prosessin yksiköihin -- jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin UNIX-käyttöjärjestelmän demonit -- me viittaamme näihin demoneihin termillä "kognitiivinen demoni-prosessi". Jotkin näistä kognitiivisista demoni-prosesseista ovat toiminta-demoneja ja jotkin ovat sana-demoneja ja jotkin ovat tunnistamis-demoneja. Jotkin ovat oikeita pieniä nuolihäntäisiä piruja, mutta emme nyt puhu niistä.

    xxx/ellauri168.html on line 502:   Kaikki tämä tapahtuu äärimmäisen nopeasti, kuin gebardit. Jos mieli ei pystytä sarjaa automaattisia kognitiivisia demoni-prosesseja joista tulee tottumuksia (kutsutaan K-linjoiksi), se löytää itsensä kietoutuneena tajuntaan joka opiskelee yhä uudelleen arkipäiväisiä asioita joka tekee mahdottomaksi sen että paljonkaan asioita kyettäisiin suorittamaan. Jokainen taito pitäisi jatkuvasti opetella uudelleen. Henkilö saattaisi helposti joutua käyttämään koko päivän sepaluxen auki napittamiseen. Niin kauan kuin mieli säilyy tasapainoisessa ympäristössä, missä tottumukset toimivat, kaikki on hyvin. Mutta elämä on sellainen muuttuva ympäristö että meidän vakiintuneet tottumuksemme voivat saada mielemme pysäyttämään tottumuksiemme kognitiivisen demoni-prosessin, joka ei ole suotavaa.

    xxx/ellauri168.html on line 508:   Hetken perästä tämä aikomusjärjestelmä pystyttää autopilotin tiettyjä henkisiä toimintoja varten, joka vapauttaa tietoisen mielen asioimaan muiden ongelmien parissa. Tietoinen mieli kykenee keskittymään ainoastaan pieneen määrään materiaalia -- se on kuin vanha DOS tietokone jonka muisti on rajallinen. Se on jatkuvasti joukkojensiirtoja suorittavassa tilassa, ja tällä aikomusjärjestelmällä on ainoastaan vähäinen valta siihen mihin mielen huomiointi-osa päättää keskittyä. Tämä huomio-osa jatkuvasti kysyy itseltään että mitkä tehtävät voidaan luokitella kuuluviksi tottumuksiin. Sitten kun tämä aikomusjärjestelmä lähettää kognitiivisia etsijä-demoneita, niiden ei tarvitse sekaantua tietoiseen mieleen, sillä kaikesta mikä on tottumuksellista tehdään käsikirjoitus ja ojennetaan kognitiivisten demoni-prosessien perheille jotka jo tuntevat roolinsa/suhteensa jota ne esittävät. Taas kerran, käyttäytymisen muokkausta käytetään vahvistamaan demonisten prosessien suhteita, sekä tekemään joistakin demoneista runsaasti käytettyjä ja hereillä olevia, niin että tietyistä käyttäytymistavoista tulee tottumuksia. Kun meidän mielemme meditoi tai vajoaa hypnoottiseen transsiin, se mitä tapahtuu on että meidän tietoinen mielemme valtuuttaa rajoittuneen muistinsa keskittääkseen huomionsa yhteen kohteeseen. Meditaation aikana nämä kouluttamattomat demoni-prosessit nousevat tietoisen mielen huipulle. Sixi kouluttamattomat on meditaatiossa ihan huippua.

    xxx/ellauri169.html on line 41: Fritz Artz Springmeier (born Viktor E. Schoof, September 24, 1955) is an American author of conspiracy theory literature who has written a number of books claiming that a global elite who belong to Satanic bloodlines are conspiring to dominate the world. He has described his goal as "exposing the New World Order agenda." Springmeier's father, James E. Schoof, worked for the United States Agency for International Development as an international agriculturist, with a primary focus on developing the Balochistan area of Pakistan. 

    xxx/ellauri169.html on line 47: Psychologists usually attribute belief in conspiracy theories and finding a conspiracy where there is none to a number of psychopathological conditions such as paranoia, schizotypy, narcissism, and insecure attachment, or to a form of cognitive bias called "illusory pattern perception". However, the current scientific consensus holds that most conspiracy theorists are not pathological, precisely because their beliefs ultimately rely on cognitive tendencies that are neurologically hardwired in the human species and probably have deep evolutionary origins, including natural inclinations towards anxiety and agency detection. Agent detection is the inclination for animals, including humans, to presume the purposeful intervention of a sentient or intelligent agent in situations that may or may not involve one. Pieni vinous on vain luonnollista (see Fig.3). 

    xxx/ellauri169.html on line 55: Robertson kannattaa republikaaneja, ja haastoi vuoden 1988 esivaaleissa George Bush vanhemman oikeuteen presidenttiehdokkuudesta, mutta hävisi. Vaalikampanjassaan Robertson ajoi äärikonservatiivista poliittista agendaa, johon olisi kuulunut pornografian kieltäminen, opetusjärjestelmän vanhakantaistus ja opetus- ja energiaministeriöiden lakkauttaminen tarpeettomina. Hän kannatti myös budjettitasapainon ja Pat Robertsonin suvun verovapauden kirjaamista perustuslakiin.

    xxx/ellauri169.html on line 60:   Robertson on perustanut oman yliopistonsa Regent Universityn, jonka tavoitteena on kouluttaa ”kristittyä johtajistoa muuttamaan maailmaa”. Presidentti George W. Bushin hallinnossa oli 150 kyseisestä, varsin heikkotasoiseksi arvostetusta, yliopistosta valmistunutta. Robertsonilla on suuri henkilökohtainen omaisuus; hänen kirjansa ovat myyneet Yhdysvalloissa ja ulkomailla erittäin hyvin ja hän on tehnyt kauppaa esimerkiksi radioasemilla, joiden osakkeita hän osti 1960-luvulla ja myi 1980-luvulla niiden arvon noustua huimasti.

    xxx/ellauri169.html on line 68: Robertson on myös jo kauan hyökännyt hindulaisuutta vastaan. 23. maaliskuuta 1995 hän juonsi hindulaisuuden vastaisen TV-ohjelman, jossa hän kutsui hindulaisuutta demoniseksi ja epäjumalia palvovaksi, ja vaati hindujen pitämistä poissa Yhdysvalloista. Robertsonin kritiikki ei rajoitu ei-kristillisin uskontoihin; 14. tammikuuta 1991 hän hyökkäsi eri protestanttisten uskontokuntien kimppuun ja kritisoi vaatimuksia, joiden mukaan hänen pitäisi suhtautua kohteliaasti eri kristillisiin uskontokuntiin: "Roskaa. Ei minun tarvitse olla kohtelias Antikristuksen hengelle."

    xxx/ellauri169.html on line 94: Robertsonin palvelukseen ministerinä on kuulunut kiistanalainen usko Jumalan parantavaan voimaan. Entinen 700 Clubin juontaja Jacob Söderman kritisoi myöhemmin Robertsonia siitä, ettei hänellä ollut tilaa ohjelmassa sellaisten ihmisten profiloimiseen, joilla on etenevä sairaus, jotka olivat ylipainoisia, joilla oli epäpuhtauksia, käyttivät pyörätuolia, kainalosauvoja, olivat sokeita tai sokeita, eli vammoja, jotka eivät voineet parantua, kerta Robertson piti ihmisiä, joilla on tällaisia ​​ongelmia "uskon epäonnistumisina" ja että "Robertson tarjoaa Reader's Digest -version vastauksista vaikeisiin ja vaativiin uskonnollisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin, avioliittoon, poliittisiin, seksuaalisiin ja moraalisiin käsitteisiin."

    xxx/ellauri169.html on line 96: Viikolla 11. syyskuuta 2001 Robertson keskusteli terrori-iskuista Jerry Falwellin kanssa, ja sanoi, että "Amerikan kansalaisoikeusliiton on otettava tästä paljon syytä" salliessaan "pakanoiden ja abortintekijöiden, feministien ja homojen ja lesbojen riehua, jotka ovat auttaneet syyskuun 11. päivän terrori-iskujen tapahtumistaa". Falwell vastasi: "Olen täysin samaa mieltä". Presidentti George W. Bush moitti molempia evankelistoja vakavasti heidän kommenteistaan, mutta pyysi myöhemmin anteeksi. Jälkeenpäin arvioiden Pat Roberzon on niinkö pussillinen karkeita vehnäjauhoja, ja Jerry Falwell pussillinen puolikarkeita. "Niin saatana!" Tom ja Jerry jamihousuissa.

    xxx/ellauri169.html on line 98: Haastatellessaan lokakuussa 2003 ulkoministeriön kriitikkoa Joel Mowbrayta hänen kirjastaan Dangerous Diplomacy, Robertson näytti vihjaavan, että Harry S Truman-rakennuksen tuhoaminen ydinpommilla parantaisi Yhdysvaltojen turvallisuutta poistamalla liberaalien petturien pesän, jotka salaa kaipaavat islamilaisen maailman ylivaltaa. Kun viranomaiset tuomitsivat hänen huomautuksensa, Robertson esitti "selventävän" muistion, jonka hän kuvaili "oikaisun antamiseksi ulkoministeriölle", jossa hän toisti aikaisemmat kommentit.

    xxx/ellauri169.html on line 108: Lynchburgilainen pastori Falwell nousi Yhdysvalloissa kuuluisuuteen alun perin Old-Time Gospel Hour -televisio-ohjelmansa kautta. Moral Majority -järjestön myötä Falwell nousi merkittäväksi poliittiseksi vaikuttajaksi Yhdysvalloissa luomalla nykyisenkaltaisen kristillisen oikeiston, määrittelemällä sen keskeiset tavoitteet sekä tiivistämällä sen yhteyksiä republikaaniseen puolueeseen. Moral Majorityn lopetettua toimintansa vuonna 1989 Falwellin näkyvä rooli politiikassa jatkui muun muassa George W. Bushin presidentinvaalikampanjan tukemisella.

    xxx/ellauri169.html on line 112: Falwell koki uskonnollisen kääntymyksen vuonna 1952 ja opiskeltuaan Baptist Bible Collegessa Springfieldissä hän palasi Lynchburgiin ja perusti oman kirkkonsa: Thomas Road Baptist Churchin. Pian kirkon avaamisen jälkeen Falwell aloitti viikoittaisen puolen tunnin radio-ohjelman ja vain kuuden kuukauden kuluttua Old-Time Gospel Hour lähetettiin ensi kertaa televisiosta. Falwellin seurakunta kasvoi tasaisesti ja sen ympärille perustettiin pian alkoholistiasuntola, kristillinen kesäakatemia ja leirikeskus. Vuonna 1971 Old-Time Gospel Hour pääsi kansalliseen levitykseen. Falwell määritteli itsensä alun perin fundamentalistiksi ja perusti jopa julkaisun tämän nimityksen alla. Myöhemmin hän kannattajineen näki paremmaksi kutsua itseään moraaliseksi johtajaksi kuin fundamentalistiksi. Kaverit näät menivät oikealta ohi.

    xxx/ellauri169.html on line 116: Falwell löydettiin onnexi toimistostaan aamupäivällä 15. toukokuuta 2007 tajuttomana. Samana päivänä hänet todettiin sairaalassa kuolleeksi. Falwell oli aiemmin kärsinyt sydänongelmista. Ongelmien syyxi osoittautui ruumiinavauxessa, että Falwellilla ei ollut sydäntä. Vuonna 1994 Falwell tuotti ja levitti videodokumentin Clinton kroniikka: Bill Clintonin väitetyt rikolliset toimet. Videon tarkoituksena oli yhdistää Bill Clinton salaliittoon joka koski Vince Fosterin kuolemaa sekä kokaiinin salakuljetuksiin. Jaa niin ja sit oli se Lewinskyn tytön imutus. Joka oli Rothin jutkun mielestä vaan hienoa. 

    xxx/ellauri169.html on line 121:   Hoblan loppupäässä loppuviikosta on nipuittain muistosanoja menehtyneistä nekrologeista. Nekrofiilit on tuttuja ja patologit, mutta millainen homma on nekrologilla? Jää vähän epäselväxi. Hurreilla niitä näyttää olevan viljalti. 

    xxx/ellauri169.html on line 123:   Disney was a shy, self-deprecating and insecure man in private but adopted a warm and outgoing public persona. He had high standards and high expectations of those with whom he worked. Although there have been accusations that he was racist or anti-Semitic, they have been contradicted by many who knew him. His reputation changed in the years after his death, from a purveyor of homely patriotic values to a representative of American imperialism. He nevertheless remains an important figure in the history of animation and in the cultural history of the United States, where he is considered a national cultural icon.

    xxx/ellauri169.html on line 147: 	Ohjelmoinnillisena keinona, Mikkihiiri toimi hyvin sillä se hyödyntää alitajuista hiirten pelkoa jota naisilla on. His staff grew to 200, mostly men. In fact, the women who came to work for Disney were often relegated to the ink and paint department. Mikin imago voi auttaa luomaan viha/rakkaus-suhteen joka on niin arvokas traumatisoinnin & mielenhallinnan orjien ohjelmoinnin aikana. Jotkut lähteet sanovat että Waltin rakkaus eläimiin on peräisin niiltä ajoilta jolloin hänen perheellään oli maatila lähellä Marcelinea, Missourissa. Walt aloitti koulunkäynnin Marcelinessa, mutta hän jatkoi sitä 8-vuotiaana Benton Schoolissa, Kansas Cityssä, Missourissa. Waltin isällä oli vakava peliriippuvuus ja hän siirsi pelaamisen hengen Waltiin. Walt ei koskaan valmistunut lukiosta. Hänellä oli luontainen rakkaus taiteita kohtaan, vaikkakin (vastoin hänen julkista kuvaansa) hän ei koskaan tullut siinä lahjakkaaksi. Walt liittyi armeijaan Ensimmäisessä maailmansodassa ambulanssin kuljettajana valehtelemalla ikänsä. Sodan aikana, hän kuljetti myös korkea-arvoisia ihmisiä.

    xxx/ellauri169.html on line 157: 	Walt rakasti tutkia Charlie Chaplinia. Hän teki muistiinpanoja tämän ruumiinkielestä, kasvojen ilmeistä ja improvisoinnista. Hän luki myös kaiken mahdollisen animaatiosta ja sarjakuvien piirtämisestä. Salassa, Waltista tuli pornokuningas. Eräs uhri muistaa että hän oli sadistinen ja että hän nautti pornofilmeistä. Hänen kiinnostuksensa lapsiin oli kaukana altruistisesta. Lapsille neuvottiin että heidän tulisi kutsua Waltia nimellä "Uncle Walt". Seksuaalisten ongelmiensa takia Walt antoi luvan että hänen sukuelimensä upotettiin jäähän neljäksi tunniksi kerrallaan. Ei tainnut olla Unca Donald kaukana totuudesta kuzuessaan Disneytä twitterissä namusedäxi.

    xxx/ellauri169.html on line 163:   Syy miksi eliitti päätti suosia Walt Disneytä sen jälkeen kun Höyrylaiva Willie tuli ulos Hollywoodin tuoreimmalta "ihmepojalta" oli ohjata sivuun suunnaton katkeruus jonka pörssin romahtaminen oi saanut aikaan juutalaisia pankkiireita kohtaan. Hollywood, jopa ensimmäisenä kahtena vuosikymmenenä tunnettiin Babylonina ja Sin Citynä. Tiedettiin hyvin että juutalaiset johtivat elokuvateollisuutta ja monet syyttivät että Hollywoodin tuoma moraalinen rappio oli syynä tähän pörssiromahdukseen. Hallitusta vaadittiin kieltämään likaiset Hollywood-filmit. Edgar Magnin, suurten elokuvantekijöiden hengellinen johtaja, jotka olivat osa Los Angelesin B'nai B'rithiä rohkaisivat niitä jotka olivat Mispuckassa (juutalainen mafia) ja muita jotka olivat B'nai B'rith -elokuvantekijöitä että Hollywoodin tarvitsi suojella itseään asettamalla Walt Disney kristillisen "perhearvoja kunnioittavan valkoisen ritarin" parrasvaloihin.

    xxx/ellauri169.html on line 167: Although the organization's historic roots stem from a system of fraternal lodges and units in the late 19th century, as fraternal organizations declined throughout the United States, the organization evolved into a dual system of both lodges and units. The membership pattern became more common to other contemporary organizations of members affiliated by contribution in addition to formal dues paying members. B'nai B'rith has members, donors and supporters around the world. Selvää salaliittotouhua!

    xxx/ellauri169.html on line 177: Myöhempinä vuosina, jolloin Disney otti lomaa, hän purjehti Fritz Loewin jahdilla Ron ja Diane Disneyn kanssa. Englannissa, Walt vietti aikaa Britannian kuninkaallisen perheen kanssa ja hän tapasi yksityisesti vapaamuurari-profeetta H.G. Wellsin. Roomassa, Walt vieraili yksityisesti Paavin ja diktaattori Mussolinin luona. Vuonna 1966 Walt Disney kuoli. Ennen kuolemaansa hän tutki cryogenesistä -- ja jonkun matkaa myös cryoexodustakin. Jotkut uskovat että hänen ruumiinsa on jäädytettynä jossain Kaliforniassa, kun taas toiset väittävät että hänet krematoitiin. 

    xxx/ellauri169.html on line 184: Despite watching Disney movies and films many times, you may not realize that some characters, who you think are harmless, are actually villains. Alright, let’s find out the answer with the top 10 Disney Characters who are not as good as what you assume. Bah, boring. Minor sex offenders Peter Pan and Aladdin. I was expecting Mickey Mouse and Scrooge McDuck.

    xxx/ellauri169.html on line 193: Goethen väriympyrässä väreihin on liitetty ominaisuuksia: kaunis (schön), jalo (edel), hyvä (gut), hyödyllinen (nützlich), yleinen (gemein), tarpeeton (unnöthig). Huomaa vastakkaisten värien ja ominaisuuksien asettelu. Vihreä on nützlich ja sininen on gemein. 

    xxx/ellauri169.html on line 199:   The Church Universal and Triumphant is an international New Age religious organization founded in 1975 by Elizabeth Clare Prophet. It is an outgrowth (and is now the corporate parent) of The Summit Lighthouse, founded in 1958 by Prophet's husband, Mark L. Prophet. Its beliefs reflect features of the traditions of Theosophy and New Thought. The church's headquarters is located near Gardiner, Montana, and the church has local congregations in more than 20 countries.

    xxx/ellauri169.html on line 201:   The church's theology is a syncretistic belief system, including elements of Buddhism, Christianity, esoteric mysticism and alchemy, with a belief in angels and elementals (or spirits of nature). It centers on communications received from Ascended Masters through the Holy Spirit. Many of the Ascended Masters, such as Sanat Kumara, Maitreya, Djwal Khul, El Morya, Kuthumi, Paul the Venetian, Serapis Bey, the Master Hilarion, the Master Jesus and Saint Germain, have their roots in Theosophy and the writings of Madame Blavatsky, C.W. Leadbeater, and Alice A. Bailey. Others, such as Buddha, Confucius, Lanto and Lady Master Nada, were identified as Ascended Masters in the "I AM" Activity or the Bridge to Freedom. Some, such as Lady Master Lotus and Lanello, are Ascended Masters who were first identified as such by Elizabeth Clare Prophet. All in all, she identified more than 200 Ascended Masters that were not identified as Masters of the Ancient Wisdom in the original teachings of Theosophy.

    xxx/ellauri169.html on line 203:   Mark Prophet, and later his wife, claimed to be Messengers of the Ascended Masters. As such they are (were) able to communicate with the Masters and deliver their instruction to the world. Dictations described as coming directly from the Masters were published weekly as Pearls of Wisdom.

    xxx/ellauri169.html on line 205:   Group members practice prayers, affirmations, mantras and a dynamic form of prayer known as "decrees". These serve many purposes: devotion, calling on angels for protection, calling forth the light of God on the earth, praying for healing, for wisdom, seeking to know God's will and for the transmutation of negative karma. One of the most important uses of decrees is to invoke the violet flame, claimed to be the most effective method of balancing karma built up in the past. The doctrine of the Seven Rays is also taught, as well as teachings about the chakras and reincarnation.

    xxx/ellauri169.html on line 231:   Valheet vahingoittavat yhteiskuntaa vakavasti, koska totuus ja rehellisyys ovat välttämättömiä kommunikaatiolle ja tuottavuudelle. Eräs ongelma valehtelemisessa on että yksi valhe vaatii taakseen uuden valheen ja tämä taas uuden valheen. On vaikea pitää valheet yksittäisinä. Pian valehtelijasta tulee omien valheidensa uhri, hän joutuu ansaan epäluottamuksen verkkoon joka vaatii paljon energiaa ja läheistukea suojelemaan hänen valheellista julkisivuaan. Tämä on surullinen nurkka johon mytomaanit ovat maalanneet itsensä.

    xxx/ellauri169.html on line 233:   Jeesus kehoitti opetuslapsiaan "olemaan viekkaita kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset", susia lampaiden vaatteissa. Jo vuonna 500 e.Kr. jotkut ihmiset olivat maanviljelijöitä ja jotkut salaisia agentteja.

    xxx/ellauri169.html on line 234:   Tämän kirjailijan informoitu mielipide on, että käyt.kaz. kaikki apinat on kaksoisagentteja, ja puolet terapeuteista on itse asiassa mielenhallinnan orjia. (Arvatkaapa kumpi, tämä kirjailija vaiko Cisco Caramba?)

    xxx/ellauri169.html on line 236:   Kaxoisagentit jakavat kananruokaa saadakseen ihmiset ajattelemaan että he ovat laillisia. Esimerkki kaksoisagentista joka on suosittu kristittyjen keskuudessa, on illuministinen noita nimeltään Gretchen Passantino joka kiertää kristillisissä konferensseissa väheksymässä ajatusta mielenhallinnasta. Tri. Loreda Fox raportoi että 3/4 jakomielisistä tulee "kristityistä kodeista". Kristillisiin kirkkoihin on soluttauduttu raskaasti.Valheinformaatio-agenttien nimiä ja tyyppejä:

    xxx/ellauri169.html on line 238:     Tiedustelu-agentti

    xxx/ellauri169.html on line 240:     Kaksoisagentti

    xxx/ellauri169.html on line 242:     Nukkuva agentti

    xxx/ellauri169.html on line 244:     Vaikutusvalta-agentti

    xxx/ellauri169.html on line 246:     Hämmennys-agentti

    xxx/ellauri169.html on line 248:     Syvälle kätkeytynyt agentti

    xxx/ellauri169.html on line 250:     Valheinformaatio-agentti

    xxx/ellauri169.html on line 252:     Mielikuvitusagentti

    xxx/ellauri169.html on line 254:     Provokaatio-agentti

    xxx/ellauri169.html on line 256:     Lusikalla ruokkiva agentti

    xxx/ellauri169.html on line 269: Witness Lee (Chinese: 李常受; pinyin: Lǐ Chángshòu; 1905 – June 9, 1997) was a Chinese Christian preacher and hymnist belonging to the Christian group known as the local churches (or Local Church) in Taiwan and the United States. He was also the founder of Living Stream Ministry. Lee was born in 1905 in the city of Yantai, Shandong, China, to a Southern Baptist family. He became a Christian in 1925 after hearing the preaching of an evangelist named Peace Wang and later joined the Christian work started by Watchman Nee. Like Nee, Lee emphasized what he considered the believers' subjective experience and enjoyment of Christ as life for the building up of the church, not as an organization, but as the Body of Christ.

    xxx/ellauri169.html on line 282:   Mihin tämä artikkeli pyrkii?  Syvimmät kiitokseni teille uhreille. Toivon että olen saavuttanut teidän luottamuksenne. Psykologisissa julkaisuissa meistä onnettomista terapeuteista on tehty naurunalaisia. Jos ennakkoluuloton henkilö vertailee eri ihmisten kertomuksia siitä mitä meille implanttien uhreille on tehty, ei pitäisi olla epäilystäkään etteikö näitä implantteja käytettäisi yhä suuremmassa määrin tyhmiin massoihin. Uusi maailmanjärjestys käyttää vahvistimia, generaattoreita, elektroniikkaa, kuuntelulaitteita, ei-ionisoituvaa sähkömagneettista säteilyä, äänienergiaa joka polttaa ihoa, nanoteknologiaa ja seurantalaitteita, mukaanlukien kiertoilmagrillit,  kuljetettavat kädessä pidettävät luurit sekä skannerit -- nimetäkseni vain muutamia. Vanha maailmanjärjestys käytti sentään vain suht harmittomia taikoja, amuletteja, loizuja, enkeleitä, manausta, henkiä sun muita pirulaisia, nimetäxemme vain muutamia.

    xxx/ellauri169.html on line 328:   Tarkastellaanpa kolmea uhria jotka kärsivät miehenhallinnan & ruumiinhallinnan implanteista ja jotka tämä kirjailija (Fritz the Cat) tuntee. Me voimme viitata heihin termillä "Amy", uhri Nro. 1001..., "Betty", uhri Nro. 1002..., ja "Cathy", uhri Nro. 1003.... -- "Amy" löydettiin kun käytettiin spektri-analyysilaitetta joka havaitsi että 750 MHz:n aallot olivat kohdistuneet häneen. "Betty" päätteli että häntä vastaan hyökättiin kokonaisella radio-mikroaaltojen spektrillä jotka pommittivat häntä Morsen kaavan mukaan. Tämä signaalien vastaanotin oli kuituoptinen ja se oli naamioitu näyttämään tavalliselta häpykarvalta joka jatkuvasti poltti reikiä hänen alusvaatteisiinsa. Luultavasti, tämä sivuvaikutus oli virhe jota he eivät olleet saaneet korjattua. Cathya pommitettiin ELF & VLF -aalloilla joiden taajuudet olivat 435 & 1080 MHz. Nämä taajuudet ovat ikkunoita ihmisen tajuntaan. He käyttivät myös typen partikkelien säteitä joka tuottaa "typpi-narkoosin" uhrille. Xenon-lamput voivat myös vaikuttaa miehen ruumiiseen. 1.000 - 1.200 MHz:n taajuus voi vaikuttaa geeneihin. Implanttien RF-taajuudet ovat vahingoittaneet uhrien silmiä. Vaikka tämä antaa meille lähtökohdan keskusteluumme, nämä eivät ole ainoita taajuuksia jotka uhkaavat miehenhallinnan uhreja.

    xxx/ellauri169.html on line 351:
  • Drug Enforcement Agency, Fed. Aviation Admin. & Nat. Marine Fisheries -- 156,7 Hz
    xxx/ellauri169.html on line 374: Kuten aiemmin mainittiin, psykologeilla on tapana hiljentää uhrit julistamalla että nämä ovat hulluja väittäessään kuulevansa ääniä. Mistä nämä psykologit voivat tietää etteikö tämä henkilö kuule implantista tulevia ääniä?
    xxx/ellauri169.html on line 379: Ainakin tusina uhria on valittanut että sen jälkeen kun heidän hampaitaan on paikattu he ovat alkaneet kuulla lisää ääniä. Toiset lähteet viittaavat että paikkaamisprosessin aikana implantteja on asennettu ihmisiin. Tällainen implantti asennettiin J.Z. Knightiin ja hänet jätettiin rauhaan monien vuosien ajaksi kunnes he päättivät aktivoida hänet New Age -guruna.
    xxx/ellauri169.html on line 383: On Popular Bio, She is one of the successful Self-Help Author. She has ranked on the list of those famous people who were born on March 16, 1946. She is one of the Richest Self-Help Author who was born in NM. She also has a position among the list of Most popular Self-Help Author. J.Z. Knight is 1 of the famous people in our database with the age of 73 years old.
    xxx/ellauri169.html on line 388: ges/5/51/Flaccid_and_erect_penis.jpg" height="200px"/>
    xxx/ellauri169.html on line 399: And he looked at me and he said: "Beloved woman, I am Ramtha the Enlightened One, and I have come to help you over bitch" And, well, what would you do? I didn't understand because I am a simple person so I looked to see if the floor was still underneath the chair. And he said: "It is called the bitch of limitation", and he said: "And I am here, and we are going to do grand work together."
    xxx/ellauri169.html on line 401: JZ gets her last name from the first man she married, Jeff Knight, who did not leave this planet with much good to say about his ex-bride. Jeff and Judy started out as horse breeders. Jeff Knight died of AIDS in 1994. Since that time JZ has been married five more times.
    xxx/ellauri169.html on line 411: the challenge to conquer yourself.
    xxx/ellauri169.html on line 447: Ostin pack ja voin vakuuttaa kaikille, että ne toimivat kuin unelma. Ennen minulla oli ongelmia sängyssä - minun erektio oli epävakaa ja orgasms olivat todella heikkoja. Nyt entistäkin parempi. Kiitos Kate!
    xxx/ellauri169.html on line 467: In “Compartment No. 6,” the Stranger on a Train Is a Drunken Russian Bear
    xxx/ellauri169.html on line 471: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view.
    xxx/ellauri170.html on line 49: ge_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg/800px-Assistants_and_George_Frederic_Watts_-_Hope_-_Google_Art_Project.jpg" width="644" />
    xxx/ellauri170.html on line 145: Our birth is but a sleep and a forgetting: Ei syntymä ole muuta kuin unta ja unohdusta,
    xxx/ellauri170.html on line 149: Not in entire forgetfulness, Ei unohtaneena ihan kaikkea,
    xxx/ellauri170.html on line 172: Forget the glories he hath known, Unohtaisi ennen tuntemansa hienoudet
    xxx/ellauri170.html on line 194: Filling from time to time his "humorous stage" Täyttämään koomisen näyttämönsä
    xxx/ellauri170.html on line 195: With all the Persons, down to palsied Age, Kaikilla tyypeillä vanhuxia myöden
    xxx/ellauri170.html on line 196: That Life brings with her in her equipage; Mitä elämä tuo kärryillään,
    xxx/ellauri170.html on line 203: Thy heritage, thou Eye among the blind, On perimä tallella, kolmas silmä päässä,
    xxx/ellauri170.html on line 233: With new-fledged hope still fluttering in his breast:— Tulevaisuustoivo vielä perhosena vazassa -
    xxx/ellauri170.html on line 306: See a problem on this page? Näätkö tässä sivussa jotain ongelmaa?
    xxx/ellauri170.html on line 316: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/1/sphinx-odilon-redon.jpg" width="50%"/>
    xxx/ellauri170.html on line 320:
    Tääkin kuva on aika suggestiivinen. Mitä mahtaa yxisilmä kyklooppi siinä esittää? Hakeeko se kirkkovenettä? Toi olkapää on selvästi tuherrettu kuvaan jälkeenpäin silmänlumeexi.

    xxx/ellauri170.html on line 330: When Elizabeth Nightingale is murdered, DCI Wexford has to sort his way through quite a number of suspects - from the gardener to the household staff, to a permanent Dutch house guest, to the husband Quentin and the victim's brother and his wife. While trying to figure out what really happened on that fateful night that cost Elizabeth's life, Reg Wexford uncovers that the Nightingales' marriage was not as happy as it seemed and that there is a dark secret to be revealed.
    xxx/ellauri170.html on line 333: Labor party's biggest private financial donor. She introduced into the Lords the bill that would later become the Female Genital Mutilation Act 2003 (the intent was to prevent the practice).
    xxx/ellauri170.html on line 335: In a 2013 interview, Rendell stated: Wexford is a Liberal Democrat though, and I am a Labour party member, in fact a Labour peer, so I am further to the left than him. Wexford is an intelligent, sensitive man. He has a placid wife, Dora, and two daughters, Sheila and Sylvia. He has a good relationship with Sheila (his favourite) but a difficult relationship with Sylvia (who feels slighted though he has never actually intended to slight her). He also has a suspiciously strong friendship with intelligent, sensitive DI Mike Burden. White man's burden. Just joking, Mike is white too. Rendall says that Kingsmarkham in Sussex "is not romantic at all."
    xxx/ellauri170.html on line 344: The missing text at the beginning of line two is generally attributed to a printing error, since in the earliest version of the sonnet the second line begins with a repetition of the last three words of the previous lines, commonly called an eye-skip error, which breaks the iambic pentameter. Shakespeare's intention for the line is a subject of debate among scholars, with most modern scholars accepting the emendation, "feeding", based on internal evidence. Other guesses include "Thrall to", "Fool'd by", "Hemm'd by", "Foil'd by", "Fenced by", "Flatt'ring", "Spoiled by", "Lord of", and "Pressed by". Unfortunately, none of the "guesses" seem to work. "Feeding," for example, tends to "explain the joke," and does not let the poem build to the implication that the soul itself is culpable in man's struggle for spirit over the corporal self. Perhaps a better foot would be "disrobe." Musta paras on Lord of.
    xxx/ellauri170.html on line 354: Why so large cost, having so short a lease, Mixniin kalliilla, on vuokra-aika lyhkänen,
    xxx/ellauri170.html on line 357: Eat up thy charge? Is this thy body's end? Syö sun sijoituxet? Onnko tää sun loppu nyt?
    xxx/ellauri170.html on line 371: What does "meanest flower might blow" mean? Debanjan Chakraborty. 185●11 gold badge●11 silver badge●33 bronze badges. edited Aug 6 '16 at 1:40
    xxx/ellauri170.html on line 374: 148k●3030 gold badges●361361 silver badges●669669 bronze badges
    xxx/ellauri170.html on line 384: Blow: What it says - unless it is an archaic version of "bloom" as suggested in another answer. I'll let the rest of my post stay for reference.
    xxx/ellauri170.html on line 395: enter image description here
    xxx/ellauri170.html on line 399: 29.4k●55 gold badges●7676 silver badges●113113 bronze badges
    xxx/ellauri170.html on line 404: Taraxacum, or the dandelion, it's not actually the flower that you blow on it's the seed pods. In the wild these are taken by the wind and spread around so they can grow. Another name for this is Chinese lettuce, they take the leaves from the plant and either smoke it to get high or use it as a tea to drink for its relaxation properties.
    xxx/ellauri170.html on line 436: 51●11 silver badge●11 bronze badge
    xxx/ellauri170.html on line 439: 148k●3030 gold badges●361361 silver badges●669669 bronze badges
    xxx/ellauri170.html on line 446: This appears to be a drive-by answer by an unregistered user. It has still taught me something. M-W has the blow == blossom defintion, although very near the bottom of the page. –
    xxx/ellauri170.html on line 462: 2022 Stack Exchange, Inc. user contributions under cc by-sa
    xxx/ellauri170.html on line 500: Ukkola on rohkea ja älykäs tabujen murtaja, joka on rohkeasti esittämässä kaikki anglosaksisten konservatiivien tuoreimmat kliseet suomalaisen yhteiskunnan huutavimpiin tarpeisiin. Hänen suurin avunsa toimittajana on autenttisen ja tuoreen ummikkonäkökulman välittäminen, mikä johtuu hänen kyvyttömyydestään tajuta mitään hämmentävän suuresta asiajoukosta. Tähän mennessä Ukkola on lähestynyt mm. kasvatustiedettä, kulttuurijournalismia, opetussuunnitelmaa, politiikkaa, historiaa ja sosiologiaa ymmärtämättä ko. aiheista ensimmäistäkään seikkaa. Ukkolan harvinaislaatuinen kyky toimia johdonmukaisesti huonossa uskossa 24/7 edesauttaa häntä mahdollisimman puhtaan journalistisen bulkkityhjyyden sarjatuotannossa. Ukkola on kansallinen voimavara, ja hänen ansioluettelossaan ehkä korkeimmalle sijalle sijoittuu Julkisen sanan neuvoston langettava päätös toimittajan aseman väärinkäytöstä – maininta on imarteleva, koska siinä JSN tunnustaa pitäneensä Ukkolaa toimittajana.
    xxx/ellauri170.html on line 502: Ukkola tähditti jokaviikkoista Sannikka & Ukkola -SM-shitshowta Ylen ykköskanavan paraatipaikalla perjantaisin. Hänen luova kontrollinsa ohjelman tekemisessä näyttäytyi mm. siten, että koko sotku vaikutti enemmän halvalta ääridystooppisen rinnakkaisuniversumin vaudevilleltä kuin journalismilta ja kuopattiin sangen nopeasti. Ohjelma, samoin kuin Ukkolan koko journalistinen ura, edusti ns. nollajournalismia, jolla ei ole muuta tavoitetta tai merkitystä kuin sen saavuttama julkisuus.
    xxx/ellauri170.html on line 534: Ukkolan harjoittaman äärijulkisen mustamaalaamisen ja muun täysjärkisyyden ansiosta hänen touhuistaan, lähinnä hänen tosiasioita vapaasti tulkitsevasta oudosta ja hermorauniomaisesta blogikirjoituksestaan, joka julkaistiin Ylen uutissisällön seassa, tehtiin kantelu Julkisen sanan neuvostoon, mistä tulikin oikein kunnon langettavat madonluvut Ukkolan ammattietiikalle. Otteita:
    xxx/ellauri170.html on line 584: Aina Eri Keeper -välikohtaukseen saakka lähes jokaisessa Ukkolan kolumnissa oli jotain tyhjää ulkoa opeteltua grammarijeesustelua sananvapaudesta, liiallisesta herkkähipiäisyydestä, vaientamisyrityksistä, tekopyhyydestä ja tarpeesta sietää kritiikkiä ja sarkasmia. Eri Keeper -välikohtauksen kuuluisassa meltdownissaan Ukkola osoitti, että se tosiaan oli vain tyhjää lätinää tavan ja henkilönkohtaisen ylemmyydentunnon pönkittämiseksi. Ukkolan taipumus retorisiin sananvapaus-invokaatioihin on hieman vähentynyt sen jälkeen, kun hän sai JSN:ltä langettavan päätöksen, jossa käytännössä selitettiin hänelle journalismin peruskurssin kielellä alkeita niistä asioista ja arvoista, joista hän oli siihen mennessä messunnut tuhansien ja taas tuhansien sanojen edestä.
    xxx/ellauri170.html on line 604: Loquimur, venerabiles Fratres, quæ vestris ipsi oculis conspicitis, quæ communibus idcirco lacrymis ingemiscimus. Alacris exultat improbitas, scientia impudens, dissoluta licentia: despicitur sanctitas sacrorum, et quæ magnam vim magnamque necessitatem possidet, divini cultus majestas ab hominibus nequam improbatur, polluitur, habetur ludibrio. Sana hinc pervertitur doctrina, erroresque omnis generis disseminantur audacter. Non leges sacrorum, non jura, non instituta, non sanctiores quælibet disciplinæ tutæ sunt ab audacia loquentium iniqua.
    xxx/ellauri170.html on line 606: Personant horrendum in modum academiæ ac gymnasia novis opinionum monstris, quibus non occulte amplius et cuniculis petitur catholica fides, sed horrificum ac nefarium ei bellum aperte jam et propalam infertur. Institutis enim exemploque præceptorum corruptis adolescentium animis, ingens religionis clades, morumque perversitas teterrima percrebuit.
    xxx/ellauri170.html on line 608: Hinc porro freno religionis sanctissimæ projecto, per quam unam regna consistunt, dominatusque vis ac robur firmatur, conspicimus ordinis publici exitium, labem principatus omnisque legitimæ potestatis conversionem invalescere. Quæ quidem tanta calamitatum congeries ex illarum in primis conspiratione societatum est repetenda, in quas quidquid in hæresibus et in sceleratissimis quibusque sectis sacrilegum, flagitiosum, ac blasphemum est, quasi in sentinam quamdam,
    xxx/ellauri170.html on line 636: The results suggest that inferring temporary states such as goals, intentions, and desires of other people-even when they are false and unjust from our own perspective--strongly engages the temporo-parietal junction (TPJ). Inferring more enduring dispositions of others and the self, or interpersonal norms and scripts, engages the medial prefrontal cortex (mPFC), although temporal states can also activate the mPFC.
    xxx/ellauri170.html on line 641: ges/brainscheme-1.gif" />
    xxx/ellauri170.html on line 648: Man and the higher animals, especially the primates, have some few instincts in common … similar passions, affections, and emotions, even the more complex ones, such as jealousy, suspicion, emulation, gratitude and magnanimity; they practise deceit and are revengeful; they are sometimes susceptible to ridicule, and even have a sense of humour… ‘The Descent of Man’, published 1871 (2nd ed., 1874) by Charles Darwin; Ch. 3
    xxx/ellauri170.html on line 652: I watched a television interview with Douglas Adams – the author of the ‘Hitchhikers Guide to the Galaxy’. I pricked up my ears when he said that the major issue that human beings are presently facing was the ‘battle between instincts and intelligence’. But within a few sentences he was proclaiming the popularist belief that ‘our survival is threatened by our instinctual behaviour in that we are wiping out endangered species and that only intelligent action will save us’. Not a word about our instinctual behaviour towards each other, such as war, rape, torture, genocide, murder ... let alone despair, depression, loneliness, suicide ...
    xxx/ellauri170.html on line 653: So, the facts about instincts can, and will, be denied, avoided, ignored or twisted by those unwilling to face the facts and set about changing themselves. It is only those who acknowledge that they feel malicious, murderous, revengeful, resentful, sad, depressed, lonely, despairing, etc. – and want to do something about it – who will be interested in Actual Freedom.
    xxx/ellauri170.html on line 657: It’s so good to follow and copy something that works, to follow someone who’s been through it and done it, and to find that modern empirical scientific research is confirming our experiences. And it’s good to be able to describe the process in dictionary definable words and post scientific empirical neurological and genetic research that both confirms actualism and buckets the spiritual belief in an immortal Godly soul. Ah, serendipity abounds … Peter, The Actual Freedom Trust Mailing List.
    xxx/ellauri170.html on line 665:
    The Actual Freedom Trust Homepage

    xxx/ellauri170.html on line 691:
    Actual Freedom Homepage ~ Frequently Asked Questions

    xxx/ellauri170.html on line 747: How to end anger?
    xxx/ellauri170.html on line 767: Is it good for the body to engage in regular exercise?
    xxx/ellauri170.html on line 785: Why do you charge for the Journals?
    xxx/ellauri170.html on line 807: Do body and personality change with the death of the identity?
    xxx/ellauri170.html on line 828:
    Actual Freedom Homepage - Commonly Raised Objections

    xxx/ellauri170.html on line 847: You cannot change Human Nature.
    xxx/ellauri170.html on line 863: ‘I’ cannot get rid of ‘me’.
    xxx/ellauri170.html on line 955: Baiser mélangé nimeä ei löydy, mutta voisi vaikka tarkoittaa 69-asentoa eli 2 hengen suusexiä. Molo molemmissa poskissa. "Sylisuudelma"pa hyvinkin. Jori on ilmiselvä homopetteri. En kylä sitä yhtään epäillyt.
    xxx/ellauri170.html on line 956: Miss Urania, mon oeil. Nyölen on hullunkurinen luuviulu, hyväntuulinen hintelä hassuttelija. Onkohan sekin rikkonut 69-käskyä? Eroottiset ja uskonnolliset obessiot sekaantuvat melangexi. Niin aina. Siitähän molemmissa on kyse viime kädessä, suvunjatkohuolista.
    xxx/ellauri170.html on line 958: Selam niminen hajuvesi kiihotti des Esseintesiä. Sen nimisen 3-vuotiaan tyttöapinan luurangon löytyminen 2000 kiihotti intelligenttien disainarien mieliä yllättävän vähän. Se olisi voinut olla Lucyn tyär. Inteligent design er et trosspørgsmål. Mixi lepakko ei ole muuttunut? Mixi apinakin on niin samanlainen vieläkin? Ne ovat hyvin sopeutuneita.
    xxx/ellauri170.html on line 966: Perhaps we do not give these scientists enough credit for the faith they possess. Yes, to believe in this type of human evolution takes a whole lot of faith. Sadly, their faith is placed in the wrong location and in an untrue process. If only they were able to place that faith in the real designer behind the design. I believe it is imperative we educate ourselves and teach this generation as Paul warned Timothy to “keep that which is committed to your trust, avoiding oppositions of science falsely so called” (1 Timothy 6:20). So I'm simplifying the quote, but I don't care. Evolution is not science. It is a theory: “a proposed explanation whose status is still conjectural and subject to experimentation” (dictionary.com).
    xxx/ellauri170.html on line 1003: Indtil der findes håndfaste forklaringer på universets og livets oprindelse og udvikling, vil konflikten mellem naturvidenskaben og intelligent design-teorien formentlig vare ved. Og sandsynligvis længere tid endnu, for naturvidenskaben kan per definition aldrig bevise, at der ikke eksisterer en skaber, siger Tobias Wang.
    xxx/ellauri170.html on line 1005: »Vi kan aldrig komme til bunds i diskussionen om, hvorvidt der er en skaber eller ej. Det handler udelukkende om tro. Hvis man vælger at mene, at universet og livet skyldes guddommelig indgriben, så er det altså ikke mere end et trospørgsmål. Det kan naturvidenskaben selvsagt vanskeligt hamle op med. Selv hvis videnskaben finder naturligt bevis for universets opståen, vil intelligent design-fortalere altid kunne træde et skridt længere bagud og pege på en skaber som årsagen.«
    xxx/ellauri170.html on line 1115: George Robert Stow Mead (22 March 1863 in Peckham, Surrey – 28 September 1933 in London) was an English historian, writer, editor, translator, and an influential member of the Theosophical Society, as well as the founder of the Quest Society. His scholarly works dealt mainly with the Hermetic and Gnostic religions of Late Antiquity, and were very exhausting.
    xxx/ellauri170.html on line 1117: Mead began studying mathematics at St John's College, Cambridge. Suddenly shifting his education towards the study of Classics, he gained much knowledge of Greek and Latin (but no Coptic). In 1884 he completed a BA degree; in the same year he became a public school master. He received an MA degree in 1926. While still at Cambridge University Mead read Esoteric Buddhism (1883) by Alfred Percy Sinnett. This comprehensive theosophical account of the Eastern religion prompted Mead to contact two theosophists in London named Bertam Keightly and Mohini Chatterji, which eventually led him to join Helena Petrovna Blavatsky's Theosophical Society in 1884.
    xxx/ellauri170.html on line 1124: In March 1909 Mead founded the Quest Society, composed of 150 defectors of the Theosophical Society and 100 other new members. This new society was planned as an undogmatic approach to the comparative study and investigation of religion, philosophy, and science. Masturbation and sexual touching was no longer on the agenda.
    xxx/ellauri173.html on line 46: Eve future oli Villiersin suuhun ja peräpäähän pantava silikoniandroidi, ennakoiden tällä haavaa vallizevaa tilannetta. Kom igen! Tule uudelleen! sitä käskytetään kuin Charlotten muovilelua. Herää pahvi!
    xxx/ellauri173.html on line 52: Cet ouvrage est également celui qui, le premier, a utilisé le mot « androïde » dans son acception actuelle.
    xxx/ellauri173.html on line 54: Villiers fréquentait les cercles occultistes de l'époque. L'attribution de l’âme a une femme, ou mieux, à un androïde avec tous les trois trous, vient de la théorie de la décorporation (ou voyage astral), faisant possible l'association de l'âme masculine au corps feminin.
    xxx/ellauri173.html on line 81: Näähän on Applen Siri ja Amazonin Alexa. Kiltistä Marwanista on tehty luihu lippispäinen aika-agentti Alex. Sitä se aikamatkailu teettää.
    xxx/ellauri173.html on line 85: Angelus on joku iltakello jota on kilistetty vaikka kuinka monessa ranskispätkässä, viimexi se pyylevä siivooja Emile Zolan eedenmäistä sakkolihaa Paradoussa bylsivässä papissa. Joteskin se liittyy Neizyt Maarian tekemään raskaustestiin josta tuli ilosanoma muille joskaan ei sille. Aikavammasen viikingin epähuomiossa paxuxi panema Ingrid hyväilee Madonnan vauvaa kuin Leocadia kuolleen pikkubroidin valokuvaa. Clicheitä, clicheitä. Lisää hukkaan menneitä äänityxiä:
    xxx/ellauri173.html on line 99: Tityre is named after the lucky shepherd in Virgil´s 'Eclogues' (or 'Bucolics'). Olix mulla tää? Jotain eklogeja nyt oli ainakin. Tityre-tu oli a society of young aristocrats and gentry in the second quarter of the 17th century, who were renowned for their violent, lawless, and intimidating behaviour on the streets of London.
    xxx/ellauri173.html on line 102: Virgil´s Bucolica known as Eclogues? Eclogue (ecloga; from the Greek ἐκλογή) means 'selection', 'choice'. There are theories, of course -- perhaps these Eclogues we have are a 'selection' of the best of a larger body of bucolic poetry written by Virgil. But nobody is certain. And two: who is the 'god' mentioned right at the start of Eclogue 1?
    xxx/ellauri173.html on line 117: The standard line is that the 'deus' is Octavian. Interpretations of the First Eclogue have now come full circle. Much significant scholarship has centered around the problems inherent in an identification of the deus with Octavian. Some critics maintain that the poem is Virgil's thank-offering to Octavian for protection from land confiscation; others, though fewer in number, are equally as insistent that the eclogue expresses the poet's disapproval of his government´s land policy. A recent attempt has been made to unite the basic arguments of both sides into a more balanced statement. According to this interpretation Octavian is regarded as "having wrought both good and evil" in the past, but Virgil succeeds in revealing him to be "a savior, a force for good, and a source of hope for the future." To the contrary, I propose that an even stronger case can, and ought, be made that, in the First Eclogue, Virgil not only condemns the government land policy, but he also adroitly queries the very structure of Octavian's political program and ethic during this period.
    xxx/ellauri173.html on line 119: Very likely. But this is what occurs to me: in these poems, Virgil reworks Theocritus´ idylls, in detail, down to including many embedded passages and quotations translated from Greek into Virgillian Latin. I wonder if Θεόκριτος isn't the god who opened the leisure of the pastoral idyll to Virgil. Θεός means 'god' after all, as Virgil would have known. And κριτος? Well κριτος means 'selection', 'choice'. It means eclogue.
    xxx/ellauri173.html on line 137: Quosego [sic]: Tidskrift för ny generation [sic], finlandssvensk modernistisk litterär tidskrift, som utkom i fyra nummer 1928–1929, under redaktion av Cid Erik Tallqvist och med medverkan av bland andra Rabbe Enckell, Gunnar Björling, Hagar Olsson, Henry Parland, Atos Wirtanen, Olof Enckell och Elmer Diktonius.
    xxx/ellauri173.html on line 160: Oliko Semiramiin puutarhoja ylipäänsä? Niistä ei ole jäänyt jälkiä eikä silminnäkijänkertomuxia. Kenties nekin on vaan urbaani legenda.
    xxx/ellauri173.html on line 171: C’est dommage.
    xxx/ellauri173.html on line 173: Il nous eût été si agréable de posséder quelques bonnes épreuves photographiques, (prises au moment même du phénomène,) de Josué arrêtant le soleil, par exemple, ou ramassant la colline des 40K prepuces? ― de quelques Vues du Paradis terrestre prises de l’Entrée aux épées flamboyantes ; de l’Arbre de la Science ; du Serpent ; etc. : ― de quelques vues du Déluge, prises du sommet de l’Ararat (l’industrieux Japhet, aurait, je le parierais, emporté un objectif dans l’arche s’il eût connu ce merveilleux instrument). Plus tard, on eût cliché les Sept Plaies d’Égypte, le Buisson ardent, le Passage de la mer Rouge en video, avant, pendant, et après l’épisode, le Mané, Thécel, Pharès, du festin de Balthazar ; le bûcher d’Assur-banipal, le Labarum, la Tête de Méduse, le Minotaure, etc., ― et nous jouirions, aujourd’hui, des portraits-cartes de Prométhée, des Stymphalides, des Sybilles, des Danaïdes, des Furies, etc., etc.
    xxx/ellauri173.html on line 188: Quant aux mystiques, je puis leur soumettre une réflexion naïve, paradoxale, superficielle, s’ils veulent, mais singulière : ― N’est-il pas attristant de penser que si Dieu, le Très-Haut, le bon Dieu, dis-je, enfin le Tout-Puissant, (lequel, de notoriété publique, est apparu à tant de gens, qui l’ont affirmé, depuis les vieux siècles, ― nul ne saurait le contester sans hérésie ― et dont tant de mauvais peintres et de sculpteurs médiocres s’évertuent à vulgariser de chic les prétendus traits) ― oui, penser que s’Il daignait nous laisser prendre la moindre, la plus humble photographie de Lui, voire me permettre, à moi, Thomas Alva Edison, ingénieur américain, sa créature, de clicher une simple épreuve videographique de Sa vraie Nez et Voix (car le tonnerre a bien mué, depuis Franklin), dès le lendemain il n’y aurait plus un seul athée sur la terre !
    xxx/ellauri173.html on line 196: Le personnage qui se tenait debout en face d’Edison était un jeune homme de vingt-sept à vingt-huit ans, de haute taille et d’une rare beauté virile. Viriiliä kauneutta! Homoiluako taas? Les lignes de sa personne laissaient deviner des muscles d’une exceptionnelle solidité, tels que les exercices et les régates de Cambridge ou d’Oxford savent les rendre.
    xxx/ellauri173.html on line 198: Son visage un peu froid, mais d’un tour gracieux et sympathique, s’éclairait d’un sourire empreint de cette sorte de tristesse élevée qui décèle l’aristocratie d’un caractère. Ses traits, bien que d’une régularité grecque, attestaient par la qualité de leur finesse, une énergie de décision souveraine. De très fins et massés cheveux, une moustache et de légers favoris, d’un blond d’or fluide, ombraient la matité de neige de son teint juvénile. Ses grands yeux noblement calmes, d’un bleu pâle, sous de presque droits sourcils, se fixaient sur son interlocuteur. ― À sa main, sévèrement gantée de noir, il tenait un cigare éteint. Herrasmies kiireestä munapusseihin.
    xxx/ellauri173.html on line 213: Tämän jälkeen Peregrinos vaikuttaa muuttuneen kyynisexi. Hän palasi kotikaupunkiinsa kyynikon asussa ja luopui perinnöstään antaen sen kaupunkinsa asukkaille. Tämän vuoksi kukaan ei syyttänyt häntä isänmurhasta, vaikka tapaus muistettiin edelleen. Peregrinos jatkoi kiertelyään ja oli edelleen läheisissä yhteyksissä kristittyihin. Lopulta hän kuitenkin loukkasi heitä jollakin tavalla, minkä vuoksi hänet erotettiin yhteisöstä. Peregrinos muutti Egyptiin ja opiskeli tunnetun kyynikon Agathobuloksen ”askeesikurssilla”. Tämän jälkeen hän siirtyi Roomaan ja alkoi pilkata roomalaisia valtaapitäviä, keisari Antoninus Pius mukaan lukien. Hän sai paljon seuraajia, ja on mahdollista, että Theageneestä tuli hänen merkittävin oppilaansa tässä vaiheessa. Vaikka Peregrinosta siedettiin alussa, lopulta kaupunginprefekti kuitenkin karkotti hänet.
    xxx/ellauri173.html on line 217: Vuoden 161 Olympian kisoissa Peregrinos ilmoitti, että hän polttaisi itsensä julkisesti seuraavissa kisoissa. Hän toteutti lupauksensa: vuoden 165 kisojen viimeisenä yönä hän hyppäsi hautajaisrovioon, jonka oli sytyttänyt kaivamaansa kuoppaan, joka sijaitsi 20 stadionia eli noin 3,7 kilometriä Olympiasta itään. Lukianos, joka oli paikalla, todisti tapahtunutta, sillä hän oli kuullut Theageneen ylistävän opettajansa aikomuksia etukäteen. Paikalla oli myös paljon muita silminnäkijöitä. Selfieitä otettiin mutta ne eivät ole säilyneet.
    xxx/ellauri173.html on line 221: Lukianos kertoo, että erilaiset legendat alkoivat levitä Peregrinoksesta nopeasti, ja että hän oli itse laittamassa osaa niistä liikkeelle. Vuoteen 180 mennessä Peregrinoksen kotikaupunkiin oli pystytetty hänen patsaansa. Sillä kerrottiin olevan oraakkelinkykyjä.
    xxx/ellauri173.html on line 223: Als literarische Figur taucht Peregrinus Proteus in Christoph Martin Wielands gleichnamigem Roman (1787/88) auf und heute wieder bei Peter Sloterdijk in dessen Kritik der zynischen Vernunft (1983).
    xxx/ellauri173.html on line 227: Christoph Martin Wieland (* 5. September 1733 in Oberholzheim bei Biberach an der Riß;[1] † 20. Januar 1813 in Weimar, Sachsen-Weimar-Eisenach) war ein deutscher Dichter, Übersetzer und Herausgeber zur Zeit der Aufklärung.
    xxx/ellauri173.html on line 228: Wieland war einer der bedeutendsten Schriftsteller der Aufklärung im deutschen Sprachgebiet und der Älteste des klassischen Viergestirns von Weimar, zu dem neben ihm Johann Gottfried Herder, Johann Wolfgang Goethe und Friedrich Schiller gezählt werden.
    xxx/ellauri173.html on line 231: Christoph Martin Wielands gleichnamiger Vater Thomas Adam Wieland d. J. (* 3. Januar 1704; † 27. September 1772 in Biberach) ergriff ebenfalls den Beruf eines Theologen. Se vanhempi kirkonmieskaima runoili joskus 1600-luvulla.
    xxx/ellauri173.html on line 234: Der Vater wurde 1755 Abendprediger und 1761 Frühprediger Senior der kirchlichen Einrichtung.
    xxx/ellauri173.html on line 236: Im pietistischen Internat zu Kloster Berge bei Magdeburg, das Christoph Wieland ab 1747 besuchte, wurde der junge Wieland zu einem großen Verehrer Friedrich Gottlieb Klopstocks. Peit klop. Tästä kaverista on kyllä ennestään jo paasaus.
    xxx/ellauri173.html on line 240: Er begann eine Liebesbeziehung mit seiner zwei Jahre älteren Cousine Sophie Gutermann (spätere Sophie von La Roche) und verlobte sich mit ihr. Diese Chance, seinen Samen zu erlösen, löste ihn aus einer inneren Vereinsamung. Sehr vergnugt schrieb er "Die Natur der Dinge oder die vollkommenste Welt. Ein Lehrgedicht in sechs Büchern."
    xxx/ellauri173.html on line 244: Ende 1753 löste Sophie die Verlobung mit Wieland und heiratete den kurmainzischen Hofrat Georg Michael Anton La Roche (1720–1788). Dies sowie ein längerer Aufenthalt im pietistisch geprägten Haus der Familie Grebel in Zürich trugen dazu bei, dass Wieland noch eine Zeit lang an seiner „frommen“ Sprache festhielt.
    xxx/ellauri173.html on line 245: In seinen Hymnen (Zürich 1754) und den Empfindungen eines Christen (Zürich 1755) wandte er sich besonders deutlich gegen jede erotische Poesie. Bald jedoch vollzog sich in ihm, besonders unter dem Einfluss der Schriften von Lukian, Horaz, Cervantes, Shaftesbury, d’Alembert un Voltaire eine vollständige Umkehr.
    xxx/ellauri173.html on line 249: Inzwischen war Wieland nach Bern gezogen, wo er ebenfalls als Hauslehrer tätig war. Dort verlobte er sich mit Julie Bondeli, der späteren Freundin Jean-Jacques Rousseaus.
    xxx/ellauri173.html on line 251: 1760 kehrte Wieland nach Biberach zurück, wo er zum Senator gewählt und zum Kanzleiverwalter ernannt wurde. Ein Jahr darauf begann er eine Beziehung mit Christine Hogel. 1764 brachte diese von ihm ein Kind zur Welt; da eine Heirat mit einer katholischen Bürgerstochter für Wielands Familie jedoch unter keinen Umständen infrage kam, beendete er die Beziehung. Glucklicherweise, seine uneheliche Tochter Caecilia Sophie Christine starb früh.
    xxx/ellauri173.html on line 253: Auf Drängen seiner Familie heiratete er 1765 die Augsburger Kaufmannstochter Anna Dorothea von Hillenbrand (1746–1801), mit der er 14 Kinder haben sollte. Samen hatte er so es gut reichte.
    xxx/ellauri173.html on line 255: Die kleinbürgerlichen Verhältnisse seiner Vaterstadt und die schreienden Kinder bedrückten Wieland; doch fand er auf dem Schloss Wursthausen des Grafen Stadion eine Stätte weltmännischer Bildung und persönlicher Anregung. Dort begegnete er auch seiner ehemaligen Verlobten Sophie wieder, die mit ihrem Mann in veschiedenen Betten schlief. Der Geschlechtsverkehr mit ihr und anderen Personen dieser hochgebildeten Kreise führte zu Wielands endgültiger „Bekehrung“ ins Weltliche.
    xxx/ellauri173.html on line 257: Es lassen sich Einflüsse von Miguel de Cervantes, Laurence Sterne und Henry Fielding nachweisen. Erschlossen folgte Wieland seinem neuen Weg, der im vollen Gegensatz zu den Anschauungen seiner Jugend stand: Er verkündete eine Philosophie der heiteren Sinnlichkeit, der weltlichen Freuden, der leichten Anmut. Bald darauf erhielt er viel Lust und weitere Belebung und Anregung in Weimar mit Johann Wolfgang Goethe und Johann Gottfried Herder. Sie waren keineswegs Absolutisten.
    xxx/ellauri173.html on line 259: Seine 1773 im Teutschen Merkur veröffentlichten Briefe über Alceste gaben Goethe Anlass zu der Farce Götter, Helden und Wieland. Wieland hatte die Figur des Herkules in der Tragödie des Euripides als unpassend und grobschlächtig kritisiert. Goethe, im vollen Saft seiner Sturm-und-Drang-Periode, ließ seinen Herkules als klassischen Helden auftreten, der den Literaten Wieland lächerlich machte. Auf diesen Angriff antwortete Wieland mit viel Verständnis für die jungen Rabauken.
    xxx/ellauri173.html on line 261: Die kongeniale und bis heute klassische Übersetzung von Lukians sämtlichen Werken (Leipzig 1788 bis 1789) erklärt sein Interesse in den komischen Kyniker.
    xxx/ellauri173.html on line 263: Er wollte sich – im Alter von 65 Jahren – als Landwirt betätigen. Hier verlebte der Dichter seit 1798 im Kreise der großen Familie (seine Gattin hatte in 20 Jahren glucklicherweise nur sieben überlebende Kinder geboren) einige glückliche und produktive Jahre. Seine frühere Verlobte, Sophie von La Roche, besuchte ihn mit ihrer Enkelin Sophie Brentano, mit der sich eine enge Freundschaft entwickelte. Hier besuchte ihn auch Heinrich von Kleist mit dem zerbrochenen Krug. Und so ging es heiter writer bis er starb.
    xxx/ellauri173.html on line 276: (Nietzsche, Heidegger)
    xxx/ellauri173.html on line 280: Deux chercheurs, nous dit Y. Coppens, qui épiaient à travers le trou d’une serrure (sic) le comportement d’un chimpanzé qu’ils avaient enfermé avec un régime de banane pendu au plafond et avec des moyens de l’atteindre pourvu qu’un minimum de réflexion fût mis en œuvre par l’animal, furent surpris de ne voir… que l’œil du singe qui, tout comme eux, regardait à travers ce trou. «
    xxx/ellauri173.html on line 282: Jamais démonstration n’avait été si convaincante ! », écrit Y. Coppens, en ce sens que cette expérience, conçue pour montrer « s’il en était besoin » que le chimpanzé est intelligent.
    xxx/ellauri173.html on line 284: Cette anecdote rapportée par Yves Coppens en préface au Propre de l’homme, pour amusante qu’elle soit, conserve cet aspect superficiel de la similarite entre nous et les singes, quoi!
    xxx/ellauri173.html on line 288: Sous une fausse symétrie, de part et d’autre de la serrure se cache une dissemblance radicale : c’est l’être humain qui a la clef – la clef de la serrure, la clef de la pièce qui enferme le singe, la clef du dispositif auquel l’homme soumet un animal qui ne demandait rien à personne, la clef de l’interprétation de toute l’expérience, la clef d’un regard scientifique ou voulu tel, quand le regard du singe n’est qu’un regard stressé, apeuré, c'est un interrogateur du jeu absurde qu’il subit sans en comprendre les tenants et aboutissants et sans en avoir lui-même institué les règles.
    xxx/ellauri173.html on line 292: Dans le moment même où l’être humain tente d’échapper à sa spécificité, celle par laquelle il tormente l’animal a son gré en s’en différenciant comme une espèce vis-à-vis de son genre, il ne fait que réaffirmer cette spécificité.
    xxx/ellauri173.html on line 296: Et quand bien même une singe, à force de patience et de torture de lui-même et de ses copains, parviendrait jusque là, il y a encore un homme quelque part en pouvoir qui la contraint (et ses soeurs pas moins) à ce statut de objet passif d’un processus scientifique.
    xxx/ellauri173.html on line 298: Ce n’est pas l’être male qui aura perdu sa avantage, c’est l’animal qui sera devenu artificiellement un sorte d’être humain inferieur par la volonté et l’obstination humaine, et qui pourra alors prétendre à ses diverses attributions.
    xxx/ellauri173.html on line 301: C'est l'être humain qui est la personne qui rode les autres animaux derrière la serrure avec son covid-19 masque, il n’y a pas de vache obscure qui pourrait prendre sa place pour jeter ses regards à travers des orifices de cet animal. Il est un être capable en lui-même et par lui-même de jouer avec le vrai et le faux, le réel et l’apparent, les autres animaux y compris des comperes, et de les saisir comme tels dans une cage, autrement dit: un être qui vit et tue en pensant seulement a soi-meme.
    xxx/ellauri173.html on line 303: Korkeasaaren villisiat kärsivät Kruunuvuoren siltatyömaan melusta. Ongelma ratkaistiin tappamalla ne. Norjalaiset vapauttivat tuntureille 25 pidätettyä naalia todisteiden puutteessa. Vapautetut naalit näkyivät tunturia vasten selvästi, vankilasta saamissaan mustissa kesävetimissä. Naalien rehabilitaation tukemisexi on tuntureille pystytetty koiranruoka-automaatteja. Naalit ovat maxaneet velkansa yhteiskunnalle.
    xxx/ellauri173.html on line 310: Enfin, puisque vous le désirez, voici : ― j’ai le malheur de subir un amour très pénible, le premier de ma vie (et, dans ma famille, le premier est presque toujours le dernier, c’est-à-dire le seul) pour une très-belle personne ― tenez ! pour la plus belle personne du monde, je crois ! ― et qui est, actuellement à New York, au théâtre, dans notre loge, où elle fait miroiter les pierres de ses oreilles en paraissant écouter le Freyschütz. ― Là !… Vous voilà satisfait, j’imagine, monsieur le curieux ?
    xxx/ellauri173.html on line 325: N’est-ce pas Hégel qui a dit : « Il faut comprendre l’inintelligible comme tel ? » Credo quia absurdumko taas?
    xxx/ellauri173.html on line 376: Kunnia on suunnilleen sama asia kuin kasvot tai Image. Apinoilla on ikäänkuin nazat karvaisissa olkapäissä, jotka määräävät kenelle ne tekee hunööriä, kelle pyllistävät ja ketä kyykyttävät. Naarasapinat saa pyllistää kun alfakoiraat pyytävät. Pyllistävät kyllä beetakoiraatkin jos käsketään. Tämä lailla pelaa lauman nokkimisjärjestys. Kasvojen menetys on pahaa lääkettä koska siinä putoaa paalupaikka nokintajonossa. Sixi poliitikot varjelevat imagoaan kuin neito kunniaansa, ja kääntäen. Oxalta putoamisen nimitys on häpeä. Hyi häpeä! Ylemmäxi kipuamisen on ylpeys. Hyvä mä! Vitun kunnia. Jag tar hommio på det.
    xxx/ellauri173.html on line 382: Une Déesse bourgeoise! Vittu tällä mezästäjä-keräilijöiden saaren kreivillä on kovat luulot izestään. Se on moukempi kuin nippu kauppiaita.
    xxx/ellauri173.html on line 428: Leur incarnat léger, qu’il voltige dans l’air

    xxx/ellauri173.html on line 457: Ô bords siciliens d’un calme marécage

    xxx/ellauri173.html on line 458: Qu’à l’envi des soleils ma vanité saccage,

    xxx/ellauri173.html on line 466: » Ou plonge…
    xxx/ellauri173.html on line 477: Mon sein, vierge de preuve, atteste une morsure

    xxx/ellauri173.html on line 486: Évanouir du songe ordinaire de dos

    xxx/ellauri173.html on line 505: » Avec un cri de rage au ciel de la forêt ;

    xxx/ellauri173.html on line 512: » À ce massif, haï par l’ombrage frivole,

    xxx/ellauri173.html on line 515: Je t’adore, courroux des vierges, ô délice

    xxx/ellauri173.html on line 779: Toistan tiukasti, kopioin tämän naisen Valon ylevällä avulla! Ja projisoiden sen säteilevään aineeseensa, minä valaistan melankoliallanne tämän uuden olennon kuvitteellisen sielun, joka pystyy hämmästyttämään enkeleitä. Voitan Illuusion! panen hänet vankilaan. Pakotan tässä näyssä ihanteen itsensä ilmentämään ensimmäistä kertaa aisteihisi, käsin kosketeltavana, kuultavana ja materialisoituneena. Pysäytän sen lennon syvyyksissä ensimmäisen tunnin tämän lumoutetusta miragesta, jota tavoittelet turhaan, muistoissasi! Ja tuijottaa häntä melkein kuolemattomasti, kuuletko? ainoassa ja todellisessa muodossa, jossa näit sen, painan elävän toisessa kopiossa, ja muotoiltuna toiveidesi mukaan!
    xxx/ellauri173.html on line 799: – Tämä on osa ongelmaa ja huolestuttaa minua. Ja sitten työ olisi keskeneräinen, toisin sanoen absurdi, ellei sitä suoritettaisi edes rakkaan neiti Alician tietämättä.
    xxx/ellauri173.html on line 899: Kunnioitus ja hiljaisuus antavat hänelle epätavallisen sädekehän, kun palvelijat ovat saaneet käskyn olla koskaan puhumatta hänelle, koska esimerkiksi ― (jos tämä on tarpeellista perustella) ― jommankumman suuren vaaran huipulla, josta sinä ovat repinyt hänet, tämä yksinäinen seuralainen olisi vannonut antaa vain sinulle. Siellä sen kuolematon laulu sinulle rakkaalla äänellä, urkujen tai halutessasi jonkin voimakkaan amerikkalaisen pianon säestyksellä, siirtyy syksyn öiden majesteettisuudessa tuulen valituksen keskelle. . Sen aksentit syventävät kesän hämärien viehätysvoimaa, ― kevät aamunkoiton kauneudessa sekoittuneena lintujen konserttiin. Hänen pitkän mekkonsa poimuissa herää legenda (no voihan sitä sixikin sanoa), kun puiston nurmikolla olemme nähneet hänen kulkevan yksin, auringon säteissä tai tähtitaivaan kirkkauden alla. "Hyvin pelottava spektaakkeli, jonka vertaansa vailla olevaa salaisuutta ei tiedä kukaan muu kuin sini ja mini."
    xxx/ellauri173.html on line 925: ”Hänen omatuntonsa, sanotko sinä?… Mutta meillä miekkosilla, tämä Pyhän Hengen lahja, Omatunto, muuttuu ennen kaikkea kyvyksi älylliseen ystävyyteen. Jokainen nuori mies, joka ei muinaisten tasavaltojen päivinä kyennyt 20-vuotiaana saamaan ystäväänsä suoristumaan, julistettiin tunnottomaxi, sanalla sanoen pahamaineiseksi. Historiassa on mainittu tuhat esimerkkiä ihailtavista ystävistä: Damon ja Pythias, Pylades ja Orestes, Akhilleus ja Patroklus, David ja Jonatan, Dupont ja Dupond, Henry Higgins ja Colonel Pickering, Tiku ja Taku, jne. 2-neuvoisia etanoita 2 hengen junissa tuntosarvet ulkona. Nimeä kaksi naisystävää koko ihmiskunnan historian aikana? Ruth ja Naomi. Sappho and her friend. Maria ja Elisabeth. Katri Vala ja Elina Vaara. Elizabeth Bennett ja Charlotte Collins. Jane Austin ja Cassandra. Tove ja Tuutikki. No joo mut silti vittu oikeesti. Mahdoton juttu. Miksi ? ― Koska nainen tunnistaa itsensä liian tajuttomasti lähilontossaan, jolta se ei koskaan tule huijatuksi. Miehet taas kusettaa ja tulee kustux silmään ihan sikana kun ne on niin tolloja - no en viizi jatkaa tästä aiheesta.
    xxx/ellauri173.html on line 927: ― Riittää, kun huomaa tarkata katsetta, jolla moderni nainen kääntyy ympärilleen, katsoo ohikulkijattaren pukua, niin on siitä ikuisesti vakuuttunut. ”Koska hänessä, intohimoisesta näkökulmasta katsottuna, turhuuksien turhuus hallitsee tai tikistää parempia motiiveja ja koska rakastus on (kaikista vastalauseista huolimatta) hänelle lähes aina vain toissijaista. Olla vain suositeltavampi, se on kaikki mitä hän haluaa. Tämä on tämän sfinksin ainut sana. Valize minut, arvaa tai syön sinut. Tästä syystä jokainen meidän sivistynyt kaunottaremme, harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, aina jossain määrin halveksii häntä, joka rakastaa hiäntä, koska jälkimmäinen on jo yksin syyllinen siihen korvaamattomaan rikokseen, ettei hän enää vertaa hiäntä muihin. Nuuskii vaan muita hameenalusia. Kun taas Don Juan ja Casanova, Byron, Goethe, Bellow, Roth - no riittäköön tästä aiheesta. You get the point.
    xxx/ellauri173.html on line 929: ― Pohjimmiltaan moderni rakkaus, jos se ei ole vain (kuten koko nykyinen fysiologia väittää) pelkkä limakalvokysymys, on fysiikan näkökulmasta kysymys magneetin ja sähkön välisestä tasapainosta. Siksi Tietoisuus, vaikka se ei ole täysin vieras tälle ilmiölle, on ehkä välttämätön vain toiselle kahdesta navasta (eli miekkosille) - aksiooma, jota tuhat tosiasiaa, erityisesti izesuggestio, osoittaa joka päivä. Joten riittää että sulla on se. "Mutta minä lopetan", Edison korjasi itseään nauraen. Se, mitä sanon, näyttää hävyttömältä monille eläville naisille. Onneksi olemme yksin. Turpaan voisi tulla muuten. "Kuinka surullinen olenkaan naisesta, sillä huomaan, että puhutte naisesta erittäin ankarasti", solisi lordi Ewald.
    xxx/ellauri173.html on line 936: - Jopa jättäen pois ne älykkäät naiset, joilla ei ole lukua, jotka ohittavat tuntemattomien nöyryytysten alaisena, kumartuvat köyhien, kärsivien, karkotettujen, hylättyjen yli ja odottavat kaikesta palkinnox vain hieman pilkkaavaa hymyä niiltä, jotka eivät jäljittele heitä , ― on, ja tulee aina olemaan naisia, jotka ovat ja tulevat aina olemaan riittävän inspiroituneita muustakin kuin nautinnonvaistosta! Eikö näillä ole mitään tekemistä tässä laboratoriossa tai kysymyksessä? ― Ei vaan nämä jalot ihmiskukat, jotka kaikki säteilevät todellista rakkauden maailmaa, sä saat ne multa ilmatteexi lisävarauksetta ja ilman jälkivaatimusta juuri nyt, tukemaan teesiäni joka koski ostettavia tai vallotettavia ämmiä, niistä yhtään särkymättömänä ja lopullisena. Pidä hyvänäs, sillä kuka tollasia kuivapilluja viizisikään bylsiä. Madonnat on luku erixeen, me pojat kuolataan vaan huoria. Tämä antaa meille mahdollisuuden päättää jälleen kerran Hegelin sanalla: "Se on sama asia sanoa asia kerran tai toistaa se aina." Plus ca change, plus c'est la même chose.»
    xxx/ellauri173.html on line 943: Ensimmäinen huone on siis Hadalyn ja hänen kanojensa huone, - -koska en halunnut jättää yksin kanoja, viimeisen päälle taikauskosena, tämän älyllisen tytön avulla). - Siellä se on vähän kuin satumaan valtakunta. Kaikki tapahtuu sähköllä. Olemme siellä, kuten salaman maassa, - virtauksia ympäröivät kaikki tehokkaimpien generaattoreideni animaatiot. Kyllä, hiljainen Hadalymme pysyy täällä. Hän, ihminen ja minä, yksin, tiedämme tien salaisuuden. - Vaikka tuo moottoritien risteys tarjoaa edelleen, kuten näette, joitain mahdollisuuksia ruuhkautua tänne, olisi yllättävää, jos näin sattuisi käymään tänä iltana. Muuten, karhuasumme suojelevat keuhkokuumeelta varusteitamme, jotka Hadalyn pitkä kotelo voisi houkutella ulos ilman tätä varotoimenpidettä. - Menemme ja tulemme kuin nuoli. Aikakärpäset pitää nuolesta. Vau, kollaa tätä nuppia! - Se on erittäin upea! - sanoi lordi Ewald hymyillen. "Rakas herrani", Edison toteaa ja tarkastelee kupupäätä, "tässä on jo vähän huumoria! Hyvä merkki!
    xxx/ellauri173.html on line 948: "Minä tunnustan sinulle", jatkoi Edison, "että kun tarvitsen yksinäisyyttä, menen tuon kaikkien huolenaiheiden lumoajan luo! ― Varsinkin kun löydön lohikäärme lyö henkeni näkymättömällä siipillään. Aion ajatella sitä, että vain hän kuulee minut, jos puhun itsekseni matalalla äänellä. Sitten palaan maan päälle, ongelma ratkaistu. Hän on nymfini Egeria, minun.
    xxx/ellauri174.html on line 63: Malebranche was giving in to laws of cause an effect by placing a greater emphasis than he had previously done on his occasionalist account of causation, and particularly on his contention that God acted for the most part through "general volitions" and only rarely, as in the case of miracles, through "particular volitions". A bitter dispute ensued between Malebranche and his fellow Cartesian, Arnauld, whose name I remember from Chomsky's airy forays to Port-Royal grammar in the 60's. Over the next few years, the two men wrote enough polemics against one another to fill four volumes of Malebranche's collected works and three of Arnauld's. Arnauld's supporters managed to persuade the Roman Catholic Church to place Nature and Grace on its Index of Prohibited Books in 1690, and it was followed there by the Search nineteen years later in 1709. (Ironically, the Index already contained several works by the Jansenist Arnauld himself.) Somebody blamed Malebranche for being a Spinozan, which Nick himself vehemently demented. 1715 - Malebranche dies.
    xxx/ellauri174.html on line 67: Aivan kuten kaikki ihmisen toiminta (yhdessä minkä tahansa muun olennon toiminnan kanssa) on täysin riippuvainen Jumalasta, niin myös kaikki ihmisen tietämys. Tai siltä ainakin tuntui Malebranchesta. Ja että ihmisten tieto on riippuvainen jumalallisesta ymmärryksestä tavalla, joka on analoginen tapa, jossa ruumiiden liike on riippuvainen jumalallisesta tahdosta. Kuten René Descartes, Malebranche katsoi, että ihmiset saavuttavat tiedon ideoiden kautta – mielen aineettomien esitysten kautta. Mutta kun Descartes uskoi, että ideat ovat mentaalisia kokonaisuuksia, Malebranche väitti, että kaikki ideat ovat olemassa vain Jumalassa. Nämä ideat ovat siksi luomattomia ja riippumattomia finiteistä mielistä. Kun pääsemme käsiksi niihin älyllisesti, ymmärrämme objektiivisen totuuden. Malebranche määritteli "totuuden" ideoiden väliseksi suhteeksi: koska nämä ideat ovat Jumalassa, ne ovat ikuisia ja muuttumattomia, ja näin ollen ainoat nimen arvoiset totuudet ovat itse ikuisia ja muuttumattomia. Malebranche jakoi nämä ideoiden väliset suhteet kahteen luokkaan: suuruussuhteisiin ja laatusuhteisiin tai täydellisyyteen. Ensimmäiset muodostavat "spekulatiivisia" totuuksia, kuten geometrian totuuksia, kun taas jälkimmäiset muodostavat "käytännön" etiikan totuuksia. Eettiset periaatteet ovat Malebranchelle siksi jumalallisia perustaltaan, yleismaailmallisia sovelluksissaan, ja ne on löydettävä älyllisen mietiskelyn avulla, aivan kuten geometriset periaatteet ovat.
    xxx/ellauri174.html on line 69: Mitä tulee tähän älylliseen tietoon, Malebranche seurasi enemmän tai vähemmän Pyhää Augustinusta. Hänen suurena innovaationsa oli selittää, kuinka nämä samat jumalalliset ideat voisivat toimia myös ihmismielen välittöminä kohteina aistillisessa havainnoissa. Ongelma on siinä, että jumalalliset ideat ovat universaaleja, kun taas kaikki havainto näyttää olevan yksityiskohtia. Malebranchen ratkaisu oli ehdottaa, että vaikka mielen älyllinen käsitys näistä ideoista on puhdas ja suora, sen aistillinen käsitys niistä muuttuu "tunteilla". Nämä tuntemukset, toisin kuin ideat, ovat todellakin omituisia yksittäisille luoduille mielille ja elävät niiden muotoina. Idea edustaa vain kappaleiden geometrisia tai mekaanisia ominaisuuksia (koko, muoto, liike), kun taas aistiminen muodostuu väristä tai muusta järkevästä laadusta. Jälkimmäinen rajoittaa mielen käsitystä edellisestä siten, että se edustaa tiettyä yksilöä tälle mielelle. Toiselle mielelle, jolla on erilainen tunne, sama idea voisi edustaa erilaista saman yleisen tyypin yksilöä. Teoksessa Dialogues On Metaphysics and Religion (dialogi 1) Malebranche lisäsi, että sama perusrakenne voi selittää myös mielikuvituksen (mentaalisen fysiologisen elementin vastakohtana) mielikuvituksen, tässä tapauksessa, jossa ajatus vain "koskettaa kevyesti" mieltä.
    xxx/ellauri174.html on line 71: Hänet tunnetaan erityisesti hänen näkemystään, jonka mukaan näemme kaiken Jumalassa, ja siitä, että hän omaksui psykofyysisen rinnakkaisuuden ja "satunnaisuuden" käsitelläkseen mielen ja kehon välisen vuorovaikutuksen ongelmaa. Kuitenkin hänen omistamisensa epistemologisen ja selittävän ensisijaisuuden Jumalalle johtaa vaikeuksiin.
    xxx/ellauri174.html on line 77: (3) Siltä osin kuin Jumalaa ei tule samaistua hänen mielessään oleviin arkkityyppisiin ikuisiin totuuksiin, Malebranche ei ole panteisti. Mutta kuten keskiaikaisessa filosofiassa, tämä synnyttää ongelman sovittaa yhteen Jumalan vapaus Hänen oletetun muuttumattomuutensa kanssa.
    xxx/ellauri174.html on line 79: Malebranchen teodicia on hänen ratkaisunsa pahuuden ongelmaan. Vaikka hän myönsi, että Jumalalla oli valta luoda täydellisempi maailma, vapaa kaikista vioista, sellainen maailma olisi edellyttänyt suurempaa monimutkaisuutta jumalallisilla tavoilla. Siten Jumala ei luo luonnollisia pahoja, jotka johtuvat yksinkertaisista laeista, ei siksi, että hän haluaisi noita erityisiä vaikutuksia, vaan koska hän haluaa maailman, joka parhaiten heijastaa hänen viisauttaan saavuttamalla parhaan mahdollisen tasapainon työn sisäisen täydellisyyden ja yksinkertaisuuden ja yleisyyden välillä, ettei tarvi niin vimmatusti säädellä sen lakeja.
    xxx/ellauri174.html on line 81: Vaikka Malebranche seurasi Augustinusta älyllisen tiedon kuvauksessa, hänen lähestymistapansa mielen ja kehon ongelmiin hän aloitti Descartesin seuraajana. Mutta toisin kuin Descartes, joka piti mahdollisena muodostaa selkeä ja selkeä käsitys mielestä, Malebranche väittää Dialogues on Metaphysics -kirjassa, Theodoren ja Aristeksen välisessä dialogissa, että meillä ei ole täydellistä käsitystä mielen voimista, eikä siten ole selkeää käsitystä mielen luonteesta.
    xxx/ellauri174.html on line 85: Tämä saa Theodoren (heppu noissa dialogeissa, sori ettei esitelty) julistamaan, että "en ole oma valoni itselleni"; oman mielemme luonne on hyvin hämärä. Lisäksi psykofyysisen vuorovaikutuksen osalta Malebranche väittää, että keho ei voinut vaikuttaa mieleen eikä mieli kehoon. Ainoa aktiivinen voima (siis ainoa tehokas muutoksen aiheuttaja maailmassa) on Jumala. Kun haluan käteni nousevan, tahtoni on "satunnainen" tai "satunnainen syy" käteni liikkeelle; sekä tahtoni että käteni liikkeen tehokas syy on Jumala. Malebranchen oppia, joka löytyi nykyaikaisista Aristoteleen kommenteista ja joka esiintyi ensimmäisen kerran tietyissä arabifilosofeissa, kutsutaan siksi "occasionalismiksi".
    xxx/ellauri174.html on line 128: Kekäs tää Malibran sitten on? Maria Felicia Malibran (24 March 1808 – 23 September 1836) was a Spanish singer who commonly sang both contralto and soprano parts, and was one of the best-known opera singers of the 19th century. Malibran was known for her stormy personality and dramatic intensity, becoming a legendary figure after her death in Manchester, England, at age 28. Contemporary accounts of her voice describe its range, power and flexibility as extraordinary.
    xxx/ellauri174.html on line 130: Malibran was born in Paris as María Felicitas García Sitches into a famous Spanish musical family. Her mother was Joaquina Sitches, an actress and operatic singer. Her father Manuel García was a celebrated tenor much admired by Rossini, having created the role of Count Almaviva in his The Barber of Seville. García was also a composer and an influential vocal instructor, and he was her first voice teacher. He was described as inflexible and tyrannical; the lessons he gave his daughter became constant quarrels between two powerful egos.
    xxx/ellauri174.html on line 132: When the season closed, García immediately took his operatic troupe to New York. This was the first time that Italian opera was performed in New York. Over a period of nine months, Maria sang the lead roles in eight operas, two of which were written by her father. In New York, she met and hastily married a banker, Francois Eugene Malibran, who was 28 years her senior. It is thought that her father forced Maria to marry him in return for the banker's promise to give Manuel García 100,000 francs. However, according to other accounts, she married simply to escape her tyrannical father. A few months after the wedding, her husband declared bankruptcy, and Maria was forced to support him through her performances. After a year, she left Malibran and returned to Europe. Malibran is most closely associated with the operas of Rossini. Norma kyllä oli Bellinin. Yhtään Malibranin levytystä ei ole säilynyt.
    xxx/ellauri174.html on line 138: Maria Anna Marzia (called Marietta) Alboni (6 March 1826 – 23 June 1894) was a renowned Italian contralto opera singer. She is considered "one of the greatest contraltos in operatic history".
    xxx/ellauri174.html on line 140: Alboni was born at Città di Castello, in Umbria. She became a pupil of Antonio Bagioli [it] of Cesena, Emilia–Romagna, and later of the composer Gioachino Rossini, who became her 'perpetual honorary adviser' in (and then the principal of) the Liceo Musicale, now Conservatorio Giovanni Battista Martini, in Bologna. Rossini tested the humble thirteen-year-old girl himself, had her admitted to the school with special treatment, and even procured her an early engagement to tour his Stabat Mater around Northern Italy, so that she could pay for her studies. Hmm... A favourable contract was signed by Rossini himself, "on behalf of Eustachio Alboni", Mariettas father, who was still a minor. The singer remained, throughout her life, deeply grateful to her ancient "maestro", nearly a second father to her. Hmm hmm... Marietta oli aika pulska emäntä. Se lahjoitti köyhille koko omaisuutensa, sanoen että mikä laulaen tulee se viheltäen menee.
    xxx/ellauri174.html on line 142: Kaikkien näiden niin kutsuttujen lintujen värisevät sointisävelet on asennettu Geneven kronometrien tapaan. Ne saatetaan liikkeelle nesteen vaikutuksesta, joka kulkee näiden kukkien oksien läpi. Tämä lintukärpänen voisi myös lausua sinulle Shakespearen Hamletin ääripäästä toiseen ja ilman sumuria, parhaiden tämän hetken tragedioiden intonaatioilla. ― Sinussa on sellainen positivismi, joka tekisi Tuhannen ja yhden yön mielikuvituksen kalpeaksi! huudahti lordi Ewald.
    xxx/ellauri174.html on line 146: ― Nyt, lisäsi sähköasentaja, aiomme, koska haluatte, tutkia vakavasti uuden, sähkö-ihmisolennon eliötä, - tämän tulevan Eevan eliötä, vihdoinkin, jonka keinotekoisen lisääntymisen avulla (jo melko muodissa viime aikoina), minusta täytyy näyttää täyttävän lajimme salaiset toiveet ennen vuosisataa – ainakin aloitteentekijäkansojen keskuudessa. Vizi täähän ei ole muuta kuin transhumanismia parisataa vuotta ennen aikojaan. Näitä hulluja on piisannut, ja piisaa nyttekin, kiitos mulkeroiden kuten Harari, Larry Page ja Gates.
    xxx/ellauri174.html on line 217: No joka tapauxessa, sanoi sähkömies, aloin rakentaa tolle Evelynille doppelgängeriä. Päätin koittaa tulisiko siitä silikonisena yhtä ihana kuin oikeasta. Ja tulihan siitä, oikeastaan ihanampi! Mutta kiirehdin nyt asioiden edelle.
    xxx/ellauri174.html on line 328: Mancanillier, mancanillier, s. m. Arbre à poison, Toxicodendron, de l'Amérique Méridionale. Raynal, dans son Hist. Philos, l'appelle Mancanillier, de l'Espa- gnol Mancanilla. il est gros comme un noyer, ses feuilles ressemblent à celles du pommier, et son fruit aux pommes d'apis. Ceux qui dorment à l'ombre de cet arbre perfide, sont exposés à ne plus se réveiller. Les troupeaux le fuient ; et l'homme qui n'est pas averti va se reposer sous son ombrage et mange de ses fruits. Il faut donc que les animaux aient l'odorat plus fin, que celui de l'homme.
    xxx/ellauri174.html on line 330: The manchineel tree (Hippomane mancinella) is a species of flowering plant in the spurge family (Euphorbiaceae). Its native range stretches from tropical southern North America to northern South America.
    xxx/ellauri174.html on line 377: "Ecce puella!" hän itki. Tässä on säteilevä Evelyn Habal toimitettu, riisuttu hänen muista nähtävyyksistä. Eikö olekin kuolla haluun! Ah! povera innamorata! "Kuinka kimalteleva hän on! Herkullinen unelma! Millaisia ​​intohimoja ja jaloa rakkautta se voi sytyttää tai inspiroida! Eikö yksinkertainen luonto olekin kaunis? Voimmeko koskaan kilpailla tämän kanssa? Minun täytyy olla epätoivoinen. Lasken pääni. - Eh? mitä mieltä olet?… ― Olen vain Fixed-Suggestionin sinnikkyyden vuoksi velkaa tämän asennon. – Pilkkaaminen! Uskotko, että jos Anderson olisi nähnyt hänet sellaisena ensimmäistä kertaa, hän ei edelleenkään istuisi kotona vaimonsa ja lastensa välissä, mikä oli loppujen lopuksi lepäämisen arvoista? ― Mikä "wc" kuitenkin on? Naisilla on ketterät sormet! Ja kun ensivaikutelma on syntynyt, kerron teille, että Illuusio on sitkeä ja ruokkii kaikkein vastenmielisimpiä virheitä: - kunnes se tarttuu dementoituneilla kimeerikynsillä rumuuteen, vaikka se olisikin vastenmielinen kaikkien välillä.
    xxx/ellauri174.html on line 418: Nuoret menevät naimisiin ja jatkavat elämäänsä yhdessä maaseudulla palvoen Pania, nymfejä ja Erosta. Heidän poikansa saa nimen Filopoimen ("Paimenten ystävä") ja tyttärensä nimen Agele ("Lauma").
    xxx/ellauri174.html on line 434: "Vapaan tahdon ongelmaa" vähän sivutaan, eikä pojat pääse oikein yximielisyyteen siitä. Mä olen Edisonin kannalla ettei sellaista oikeasti olekaan, muuten kuin joskus hyvänä päivänä Aristoteleen määritelmän mielessä.
    xxx/ellauri174.html on line 499: Surge amica mea… et veni. kuin Salomon telttakankaat,
    xxx/ellauri174.html on line 516: Eli toisin sanoen, Edison on jo kylästynyt tähän prototyyppiin, ja on sixi kauppaamassa sitä eteenpäin. "Siksi, kuluu tunti ja kuka ei tiedä mistä olen kotoisin, olen täällä tänä yönä haudassa, yritän - narulla, joka sisältää kaiken inhimillisen melankolian - ja autan minua, kuten voin, vanhaa. Kielletty Tiede - korjata ainakin mirage, - ei muuta kuin mirage, valitettavasti! ― se, jota salaperäinen Clemencesi antoi minun aina toivoa. Mirage-hävittäjä on jo vanhanaikainen, eikä Suomi ostanut edes sen seuraajaa Rafalea. » Kyllä, nämä olivat enemmän tai vähemmän ne insinöörin taka-ajatuxet, jotka synkän mestariteoksen analyysi todella peitti. Se oli vähän niikö sanomassa vanhalle panopuulleen näkemiin. Vaikka käytetty, tällä on taulussa tosi vähän kilometrejä, se on toiminut vaan vanhuxen torikassina.
    xxx/ellauri174.html on line 537: "Nyt", jatkoi sähköasentaja, "pidättäkäämme vielä. Aion selittää sinulle, kuinka minun täytyy edetä kuljettaakseni tällä muuttomahdollisuudella kaikki suosikkisi ulkopuoliset ominaisuudet. Pygmalionit tykkää muovailla kallipygeitä.
    xxx/ellauri174.html on line 612: Sir William Crookes (17. kesäkuuta 1832 – 4. huhtikuuta 1919) oli englantilainen fyysikko ja kemisti. Crookes oli lähtöisin alkujaan köyhästä perheestä. Hänen isänsä Joseph oli uransa alussa räätälin apulainen, mutta vaurastui myöhemmin. Nuori Crookes pääsi Royal College of Chemistry -yliopistoon ennen 16. syntymäpäiväänsä vuonna 1848. Crookes löysi alkuaine talliumin vuonna 1861. Tallium on rotanmyrkky jolla voi poistaa ihokarvoja. Kemiallisten tutkimustensa ohessa hän keksi Crookesin radiometrin eli niin sanotun valomyllyn vuonna 1873. Kehittämiensä tyhjiöputkien avulla hän myös havaitsi katodisäteet tutkiessaan sähkön johtumista harvassa kaasussa. Crookes oli tyhjiöputkitutkimuksen pioneereja ja vuonna 1879 hän havaitsi ensimmäisenä, että aine voi esiintyä plasmana. Crookes tuli tunnetuksi myös Daniel Dunglas Homen ja muiden meedioiden väitettyjen paranormaalien kykyjen testaajana ja hänellä oli hyvin myönteinen suhtautuminen spiritualismiin.
    xxx/ellauri174.html on line 659: Tulen kertomaan teille: Koska jumalamme ja toiveemme ovat vain tieteellisiä, miksi ei myös rakkautemme tulisi sellaisiksi? — Unohdetun legendan, Tieteen halveksiman legendan aaton tilalle tarjoan sinulle tieteellisen Eeven, — ainoan, joka näyttää olevan niiden kuihtuneiden sisäelinten arvoinen, — sentimentaalisuuden jäännöksellä, josta olet. ensimmäinen, joka hymyilee, - te edelleen kutsutte "sydämiäsi". Kaukana tukahduttamasta rakkautta näitä vaimoja kohtaan, joka on niin välttämätöntä (ainakin toistaiseksi) rotumme ikuisuuden kannalta, vaan ehdotan päinvastoin heidän keston, koskemattomuuden ja aineellisten etujen turvaamista, vahvistamista ja takaamista. , tuhannen ja tuhannen ihmeellisen simulaakrin viattomalla avustuksella - jossa kauniit rakastajattaret, pettymys, mutta tästä lähtien vaarattomat, hajoavat tieteen edelleen täydelliseksi kehittämäksi luonnoksi, jonka terveellinen lisäys ainakin vaimentaa tekopyhien avioliittojenne haittoja. aina loppujen lopuksi.
    xxx/ellauri175.html on line 39: Willkommen als Sowana-Gastgeberin!
    xxx/ellauri175.html on line 41: Gastgeberin sein macht großen Spaß und lohnt sich!
    xxx/ellauri175.html on line 43: Das Schöne daran, Sowana-Gastgeberin zu sein, ist: Sie müssen nirgends hingehen. All unsere Produkte kommen zu Ihnen nachhause. Das ist unkompliziert und bringt Ihnen noch dazu jede Menge Vorteile (Buchungsgutschein als Dankeschön für Ihre Buchung, Gastgeschenk Ihrer Wahl, Halbpreisprodukt/e Ihrer Wahl).
    xxx/ellauri175.html on line 45: Ihre Sowana-Beraterin hat wertvolle und interessante Tipps für Sie und beantwortet gern Ihre Fragen. Lernen Sie etwas Neues kennen, lassen Sie sich in einer netten und gemütlichen Runde von Sowana begeistern – und überzeugen Sie sich selbst, dass unsere Produkte!
    xxx/ellauri175.html on line 111: Pasowana on puolaa meinaten fitted. Passeleita naisia aivan fittans pienissä ja tiukoissa kerrastoissa pienen tiukan paikan päällä. Täsmäshruubattavia puolalaisia naisia. Krótka, pasowana, czarna kurtka. TARCZA PASOWANA! Enorme Distanzscheiden werden Passscheiden genannt.
    xxx/ellauri175.html on line 154: - Se on totta ! Olen nälkäinen ! sanoi nuori nainen niin suorasanaisesti, että Edison itse, hänen kasvoilleen unohtamansa taikahymyn huijaamana, alkoi katsoa lordi Ewaldia hämmästyneenä. Hän oli ottanut tämän viehättävän ja luonnollisen puheen iloisen hengen nuorekkaana liikkeenä. Mitä tämä tarkoitti? Jos tämä kauneuden ylevä inkarnaatio voisi vain sanoa olevansa nälkäinen, lordi Ewald olisi erehtynyt, sillä tämä yksittäinen elävä ja yksinkertainen sävel osoitti sydäntä ja sielua, no mahaa ainakin, ja mahanalusta.
    xxx/ellauri175.html on line 379: Insinööri oli käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja lähettänyt salaa yhden mekaanikoistaan ​​pääkallonpaikalle hakemaan tuoreita päänahkoja. Älykäs intiaanipäällikkö oli antanut Edisonille näytteen suuresta ja aaltoilevasta ruskeasta hiuksesta, jossa oli muistiinpano, joka osoitti milligrammoittain ja millimetrein sen painon ja pituuden, jonka hän halusi kaksinkertaiseksi. mahdollisimman täydellisenä – kaikkiin liittyy neljä luonnollisen kokoista valokuvaa naamioituneesta päästä, jonka hiustyyliä ja negligeetä hän pyysi kopioimaan. Alle kahdessa tunnissa, koska se oli Edison, hiukset poimutettiin, punnittiin ja keitettiin.
    xxx/ellauri175.html on line 432: Hänelle tuli kuitenkin idea! Jos tämän taikurin Edisonin voimallinen sana olisi löytänyt salaisuuden, joka olisi hieman häivyttänyt pikiverhon, joka peitti tämän niin kauniin olennon synkän hengen, hän ajatteli; hän oli hiljaa, eikö se ollut jo paljon?
    xxx/ellauri175.html on line 519: Häivyttääksesi ehdotukset, sytytit valoa ja huomasit sitten järjelläsi, että nämä kasvot, nämä muodot tai nämä katseet olivat vain seurausta yöllisten varjojen leikistä, pilvien heijastuksesta kaukana verho, näkökulmasta, jota oudosti elävöittävät yön hiljaisten miragestien hyve, vaatteesi, jotka on heitetty huonekalun päälle, hätäisesti, satunnaisesti unesta.
    xxx/ellauri175.html on line 527: Tämä elävä eetteri on rajaton ja vapaa alue, jossa etuoikeutettu matkustaja niin kauan kuin hän viipyy, haluaa heijastaa itsensä ajallisen olemuksensa läheisyyteen sen olennon odotetun ja edelläkävijän varjon, joka "Hänestä tulee". Siten syntyy affiniteetti hänen sielunsa ja näiden aistien kanssa vierekkäisten okkultististen universumien, jotka ovat hänelle vielä tulevia, välille; ja suhdepolku, jossa tämän kaksoismaailman välinen virta toteutuu, ei ole mikään muu kuin se Hengen alue, jota Järki – riemuitsee ja nauraa raskaissa kahleissaan voitollisen tunnin ajan – kutsuu tyhjällä halveksunnalla mielikuvitukseksi. .
    xxx/ellauri175.html on line 652: "Vihdoin!..." hän sanoi tylsästi: "Oi rakas, okei se olet sitten sinä! Lähdetäänkö Hesburgeriin hampparille?
    xxx/ellauri175.html on line 660: Se näytti aikakautemme ansiosta egyptiläisen arkun täydellisyydestä, joka on Kleopatran hypogeumin arvoinen. Oikealle ja vasemmalle onttoihin seiniin oli järjestetty tusina sinkittyä tinanauhaa, kuten hautajaispapyruksia, käsikirjoitus, lasitanko ja muita esineitä. Edison, nojaten valtavan ukkoskoneen kimaltelevaan pyörään, tuijotti tiukasti lordi Ewaldia, joka eteni häntä kohti.
    xxx/ellauri175.html on line 698: Edison nousi ylös pitäen kädessään kahta pientä kuparista nappia, auki ruuvattuna, joihin kiinnitettiin kaksi metallilankaa, jotka olivat niin äärimmäisen ohuita, että niiden eristemateriaalilla päällystetyt jatkeet olivat tähän asti kadonneet näkymättöminä Andreidin jatkossa. Nämä kelat olivat sulautuneet lattiaan, maahan ja turkiksiin, joiden yli Hadaly oli kulkenut. Epäilemättä ne olivat yhteydessä jonnekin, kaukana, tuntemattomiin generaattoreihin.
    xxx/ellauri175.html on line 737: – Surullisen kuoleman ja miehensä tuhon iskun alla rouva Anderson näki itsensä yhtäkkiä karkotetuksi talostaan ​​– jopa ilman leipää ja tuomittu kahden 10–12-vuotiaan lapsensa kanssa. Muutaman banaalin kaupallisen tiedon ongelmallista hyväntekeväisyyttä hyökkäsi ensinnäkin sairaus, joka vei hänet täydelliseen toimimattomuuteen - yhdestä niistä suurista parantumattomiksi tunnustetuista neurooseista, unen neurooseista.
    xxx/ellauri175.html on line 774: Mistä hän puhui? Missä hän kuuli? Kuka hänestä oli tullut? Mikä on tämä kiistaton neste, joka antaa, kuten legendaarinen Gigèsin sormus, kaikkialla läsnäoloa, näkymättömyyttä, älyllistä muodonmuutosta? Kenen kanssa me loppujen lopuksi olimme tekemisissä?
    xxx/ellauri176.html on line 55: Athenaeus alleges she was so rich that she offered to fund the rebuilding of the walls of Thebes, which had been destroyed by Alexander the Great in 336 BC, on the condition that the words "Destroyed by Alexander, restored by Phryne the courtesan" be inscribed upon them. Neuvossetämiehet eivät suostuneet, vitun noloa. Diogenes Laërtius narrates a failed attempt Phryne made on the virtue of the philosopher Xenocrates. LOL. Xenocrates' pecker was not aroused. He was into boys.
    xxx/ellauri176.html on line 57: Havelock argues that the story of Phryne swimming naked in the sea is probably a sensationalized fabrication. Because Plutarch saw the statues in Thespiae and Delphi himself. Cavallini does not doubt their existence. She does think that the love between Praxiteles and Phryne was an invention of later biographers. Thebes was restored in 315 or 316 BC, but it is doubtful if Phryne ever proposed to rebuild its walls. Diodorus Siculus writes that the Athenians rebuilt the greater part of the wall and that Cassander provided more aid later. He makes no mention of Phryne's alleged offer.
    xxx/ellauri176.html on line 63: The best known event in Phryne's life is her trial. Athenaeus writes that she was prosecuted for a capital charge and defended by the orator Hypereides, who was one of her lovers. Athenaeus does not specify the nature of the charge, but Pseudo-Plutarch writes that she was accused of impiety. The speech for the prosecution was written by Anaximenes of Lampsacus according to Diodorus Periegetes. When it seemed as if the verdict would be unfavourable, Hypereides removed Phryne's robe and bared her breasts before the judges to arouse their "pity". Her beauty instilled the judges with a superstitious fear, who could not bring themselves to condemn "a prophetess and priestess of Aphrodite" to death. They decided to acquit her out of "pity". Pity ja piety on sama sana. Molemmat tulee sanasta 'pipu' (lat. penis).
    xxx/ellauri176.html on line 69: Furthermore, Pseudo-Cooper continues that the evidence suggests that Idomeneus invented the more salacious version of the story, possibly in his desire to parody and ridicule the courtroom displays of Athenian demagogues. Considering his preference for attributing sexual excess to these demagogues, the provocative act of disrobing Phryne fits the character Hypereides had acquired in Idomeneus' work. As is not uncommon in the biographical tradition, later biographers failed to notice that earlier biographers did not give an accurate representation of events. The later biographer Hermippus incorporated the account of Idomeneus in his own biography. An extract from Hermippus' biography is preserved in the work of Athenaeus and Pseudo-Plutarch.
    xxx/ellauri176.html on line 71: There are also arguments for the veracity of the disrobing. The words "a prophetess and priestess of Aphrodite" might have indicated that Phryne participated in the Aphrodisia festival on Aegina. If true, this would have showed the jurors that she was favored by the goddess and deserving of "pity". Also, it was accepted at the time that women were especially capable of evoking the sympathy of the judges. Mothers and children could be brought to courts for such purposes. The baring of breasts was not restricted or atypical for prostitutes or courtesans, and could be used to arouse compassion as well as "pity".
    xxx/ellauri176.html on line 78: In Athens, the legendary lawmaker Solon is credited with having created state brothels with regulated prices. Prostitution involved both sexes differently; women of all ages and young men were prostitutes, for a predominantly (LOL) male clientele.
    xxx/ellauri176.html on line 80: Simultaneously, extramarital relations with a free woman were severely dealt with. In the case of adultery, the cuckold had the legal right to kill the offender if caught in the act; the same went for rape. Female adulterers, and by extension prostitutes, were forbidden to marry or take part in public ceremonies. The average age of marriage being 30 for men, the young Athenian had no choice if he wanted to have sexual relations other than to turn to slaves or prostitutes. Poor sods.
    xxx/ellauri176.html on line 86: In the classical era of ancient Greece, pornai were slaves of barbarian origin; starting in the Hellenistic era the case of young girls abandoned by their citizen fathers could be enslaved. They were considered to be slaves until proven otherwise. Pornai were usually employed in brothels located in "red-light" districts of the period, such as Piraeus (port of Athens) or Kerameikos in Athens. Seija harrasti keramiikkaa Bostonissa. "And what do you do Seija?" "I have been learning pottery." "Oh, ceramics" sanoi Mrs. Breckenridge, piruillaxeenko vai ei, paha sanoa.
    xxx/ellauri176.html on line 90: [Solon], seeing Athens full of young men, with both an instinctual compulsion, and a habit of straying in an inappropriate direction, bought women and established them in various places, equipped and common to all. The women stand naked that you not be deceived. Look at everything. Maybe you are not feeling well. You have some sort of pain. Why? The door is open. One obol. Hop in. There is no coyness, no idle talk, nor does she snatch herself away. But straight away, as you wish, in whatever way you wish. You come out. Tell her to go to hell. She is a stranger to you. You feel relieved, your bollocks are feather light.
    xxx/ellauri176.html on line 99: As with any industry, porn has its own specific lingo. But instead of sales stats, porn abbreviations describe males and twats. With the Adult Entertainment Expo in Vegas this week, our office has been buzzing with words that would normally taboo in the workplace. Some elicit giggles, others blank stares and still others furrowed eyebrows, flushed cheeks and the occasional fainting. Rather than calling The evil HR director to deal with the questionable vocab, which would probably just get us all scratched, we dove head first into oral, vaginal and anal research like Freud, Marx and Jung.
    xxx/ellauri176.html on line 105:
    Bugger it
    British anal sex.

    xxx/ellauri176.html on line 109:
    Femdom
    Abbreviation for "Female Dominance," describes sexual activities in which a female is dominant over partners that may be male or female, also referred to in the non-porn, mainstream world as marriage. This one is really sick.

    xxx/ellauri176.html on line 123:
    Stranger On The Rocks
    Numbing your wand with a bucket of ice before masturbating.

    xxx/ellauri176.html on line 124:
    Three-Eyed Toad
    Filling all orifices of a female by putting a thumb in her bottom, fingers in her vagina, and the penis in her mouth. Or any other way round.

    xxx/ellauri176.html on line 129:
    Weight training
    The use of hanging weights on genitals for arousal.

    xxx/ellauri176.html on line 144: La Faute de l'Abbé Mouret (1875) is the fifth novel in Émile Zola's twenty-volume series Les Rougon-Macquart. Viciously anticlerical in tone, it follows on from the horrific events at the end of La Conquête de Plassans, focussing this time on a remote Provençal backwater village.
    xxx/ellauri176.html on line 150: The plot centres on the neurotic young priest Serge Mouret, first seen in La Conquête de Plassans, as he takes his orders and becomes the parish priest for the uninterested village of Artauds. The inbred villagers have no interest in religion and Serge is portrayed giving several wildly enthusiastic Masses to his completely empty, near-derelict church. Serge not only seems unperturbed by this state of affairs but actually appears to have positively sought it out especially, for it gives him time to contemplate religious affairs and to fully experience the fervour of his faith. Eventually he has a complete nervous breakdown and collapses into a near-comatose state, whereupon his distant relative, the unconventional doctor Pascal Rougon (the central character of the last novel in the series, 1893's Le Docteur Pascal), places him in the care of the inhabitants of a nearby derelict stately home, Le Paradou.
    xxx/ellauri176.html on line 152: The novel then takes a complete new direction in terms of both tone and style, as Serge — suffering from amnesia and total long-term memory loss, with no idea who or where he is beyond his first name — is doted upon by Albine, the whimsical, innocent and entirely uneducated girl who has been left to grow up practically alone and wild in the vast, sprawling, overgrown grounds of Le Paradou. The two of them live a life of idyllic bliss with many Biblical parallels, and over the course of a number of months, they fall deeply in love with one another; however, at the moment they consummate their relationship, they are discovered by Serge's monstrous former monsignor and his memory is instantly returned to him. Wracked with guilt at his unwitting sins, Serge is plunged into a deeper religious fervour than ever before, and poor Albine is left bewildered at the loss of her soulmate. As with many of Zola's earlier works, the novel then builds to a horrible climax. Well not really. It is more like a horrible anticlimax.
    xxx/ellauri176.html on line 154: The novel was translated into English by Vizetelly & Co. in the 1880s as Abbé Mouret's Transgression, but this text must be considered faulty due to its many omissions and bowdlerisations, as well as its rendering of Zola's language in one of his most technically complex novels into a prolix and flat style of Victorian English bearing little resemblance to the original text. Two more faithful translations emerged in the 1950s and 1960s under the titles The Sinful Priest and The Sin of Father Mouret.
    xxx/ellauri176.html on line 160: Max Haufler (Schweizi) teki filmiversion tästä v. 1937, kukaan ei enää ole kommentoinut sitä netissä. The novel was adapted as the 1970 French film The Demise of Father Mouret, directed by Georges Franju, starring Gillian Hills and Francis Huster.
    xxx/ellauri176.html on line 164: is first of all a misnomer because the priest is alive and well at the end. A mixture of social realism and Walt Disney, it is a tale about a delicate young French priest, Father Mouret (Francis Huster), who elects to take a parish in the provinces where the peasants have long since embraced every sin there is. The priest himself successfully sublimates his own lustful thoughts in prayer until one day he meets a strange young woman, Albine (Gillian Hills), who lives with her atheistic uncle in the remains of an old chateau set in the middle of a magic garden.Well, one thing leads to another and poor Father Mouret loses his memory long enough to lose himself to worldly pleasures in the garden with Albine, who, like Eve, tempts the man, though in this case the author is clearly in favor of apple-eating. Things go very badly for the couple. The priest returns to his church and Albine commits suicide in a way that is unique in my movie-going memory: She smothers herself to death with calla lilies.The actors are steadfastly unconvincing. The one interesting character in the film is an old lady we meet only after her death—someone, we're told in shocked tones, who, during the Revolution, posed naked as a living-statue of Reason.
    xxx/ellauri176.html on line 168: Quelque estime que l'on ait pour Franju, il faut constater son échec. Si La Faute de l'abbé Mouret n'est pas un des meilleurs Rougon Macquart, le roman ne manquait ni de puissance, ni de poésie. Dans le film, on se trouve en face d'un anticléricalisme primaire dont la puissance, parfois ressentie au travers du personnage d'Archangias, est en partie désamorcée par des allusions aux faits actuels. Comment croire qu'Archangias borné, fanatique, puisse imaginer l'existence future des prêtres ouvriers, de la messe en français ? La violence du frère, la douceur évangélique de Serge deviennent ainsi schématiques, concertées.
    xxx/ellauri176.html on line 170: Et le merveilleux Paradou du roman, ce paradis panthéiste, cet hymne à la nature, à l'amour – ces paysages décrits par Zola perdent toute vibration, toute poésie. On croit voir défiler les pages du catalogue Vilmorin où s'ébattent Serge et une Albine issue du Petit Echo de la Mode. Le film projeté ne montre pas la séquence du grenier, la découvert des toilettes féminines – les nombreux changements de robe d'Albine sont, dès lors, gratuits, irritants. Comme tous les autres acteurs, Gillian Hills (Albine) est mal dirigée, elle n'a aucune grâce, aucun naturel. Francis Huster (Serge), lui, a du charisme mais son dur combat, sa douceur sont hélas surtout perceptibles par le fard qui rantôt ranime, tantôt creuse un visage que des zooms inutiles amènent en gros plan. Et pour avoir voulu donner aux paysages de la Sainte-Baume, du Lubéron, du Parc Floral d'Orléans une certaine unité, on aboutit à des tonalités froides, éteintes. Seules les intérieurs (l'église, la chambre de Serge, la salle à manger de la cure) gardent leurs contrastes, leurs valeurs. Les personnages n'existent guère, aucune vibration n'émane d'eux, ni de la nature cruelle ou triomphante, de ce Paradou, terre-mère bruissante de vie, féconde.
    xxx/ellauri176.html on line 174: Death of Albine niminen brittitaulu on hävyxissä, which is as well, se näyttää olleen ihan paska. Dantanin Paradou-taulussa Sergein parta on liian röyheä, mutta Albinen oravamainen ilme on aika hyvä. Tulee mieleen Riitta kihlajaiskuvassa Eirassa.
    xxx/ellauri176.html on line 186: Vous aurez donc compris que La Faute de l’abbé Mouret est un Zola un peu atypique qui respecte moins le schéma habituel des autres (enfin sauf que ça finit mal). Zola a un peu tendance à perdre son lecteur dans la forêt du Paradou et au milieu des atermoiements de Serge Mouret. Il s’agit donc d’un Zola que je déconseille en première instance (voire même en seconde). Les téméraires pourront néanmoins profiter de descriptions paradisiaques à foison, d’une fin tragi-comique et d’un propos qui reste très intéressant.
    xxx/ellauri176.html on line 207: De marcher dans un âge ignoré.. Kävelemästä ympäri kuin esimurkku...
    xxx/ellauri176.html on line 248: Mais de l'or, à jamais vierge des aromates, Vaan kultaa, joka ei haise miltään,
    xxx/ellauri176.html on line 254: Pardon ! l'âge effaçait, reine, votre défense Sori! Ikä on haalistanut, kuningatar, kieltosi,
    xxx/ellauri176.html on line 259: Eau froide par l'ennui dans ton cadre gelée Tylsyyden kylmentämä vesi sun jääraamissa
    xxx/ellauri176.html on line 261: Des songes et cherchant mes souvenirs qui sont Unista ja ezien mun matkamuistoja, jotka on
    xxx/ellauri176.html on line 273: Ce geste, impiété fameuse : ah ! conte-moi toi ele, oikee törkeys: au! kerro mulle
    xxx/ellauri176.html on line 276: O mon coeur, cette main encore sacrilège, Sydänparka, tää pyhänhäpäisevä käsi,
    xxx/ellauri176.html on line 301: Épouvantes, songer plus implacable encore kauhuissa elää vielä leppymättömämpänä
    xxx/ellauri176.html on line 342: J'aime l'horreur d'être vierge et je veux Mä viihdyn mun neizytkammossa ja mä tahon
    xxx/ellauri176.html on line 348: Nuit blanche de glaçons et de neige cruelle ! Jään ja julman lumen valkoinen yö!
    xxx/ellauri176.html on line 351: Rare limpidité d'un coeur qui le songea, Susta unexivan sydämen harva läpinäkyvyys,
    xxx/ellauri176.html on line 368: De Vénus qui, le soir, brûle dans le feuillage : Venuxelta joka iltaisin palaa puskissa:
    xxx/ellauri176.html on line 370: Allume encore, enfantillage, Sytytä vielä yölamppu,
    xxx/ellauri176.html on line 371: Dis-tu, ces flambeaux où la cire au feu léger sano, soihtu tai pieni tuikku,
    xxx/ellauri176.html on line 372: Pleure parmi l'or vain quelque pleur étranger Itke turhan kullan keskellä joku mamu-itkahdus,
    xxx/ellauri176.html on line 390: Joka kerta kun hän palautti mieleensä Schubertin Liedin Des Mädchens Klage N:o 191, levottomat kyyneleet nousivat auttamatta hänen silmiinsä, sillä tuossa lamentossa oli jotakin enemmän kuin vain riipaisevaa kaihomieltä: repivyyttä joka sai hänen sisuskalunsa kääntymään, jotakin mikä toi mieleen rakkauden lakastumisen autiossa, murheellisessa maisemassa.
    xxx/ellauri176.html on line 392: Des Mädchens Klage Tytön vaikerrus
    xxx/ellauri176.html on line 400: Das Auge vom Weinen getrübet. Itkusta sumenee silmä.
    xxx/ellauri176.html on line 401: „Das Herz ist gestorben, Sydän on kuollut,
    xxx/ellauri176.html on line 406: Du Heilige rufe dein Kind zurück, Ajaton huuda sä lapsesi pois
    xxx/ellauri176.html on line 407: Ich habe genossen das irdische Glück, Mä tuntea saanut oon maallisen onnen
    xxx/ellauri176.html on line 408: Ich habe gelebt und geliebet!“ Elänyt oon ja rakastanut!
    xxx/ellauri176.html on line 410: Vergeblicher Lauf, Viiruna turhaan,
    xxx/ellauri176.html on line 411: Die Klage sie wecket Ei surutyö toivuta
    xxx/ellauri176.html on line 416: Ich, die himmlische, wills nicht versagen. Taivaan valta ei sitä voi kieltää.
    xxx/ellauri176.html on line 418: Vergeblichen Lauf, Turhina juosta,
    xxx/ellauri176.html on line 419: Es wecke die Klage Ei marmatus jalkeille
    xxx/ellauri176.html on line 423: Sind der Liebe Schmerzen und Klagen. On just tää tuska ja murhe.
    xxx/ellauri176.html on line 437: Nyt v. 1848 kamppailu oli ohi. Alhaiso oli vuodatettu kuiviin yleisen hyvinvoinnin nimissä niin pian kuin se oli uurastuksensa tehnyt, ja mielenrauhan saanut porvaristo istui valtaistuimellaan ja hallitsi lupsakkaana kaikkea, sillä sen rahamassit olivat painavat ja typeryys sangen tarttuvaa lajia. Seurauksena porvariston noususta oli ollut kaiken älyn häviäminen, kaiken kunniallisuuden pyyhkiytyminen, kaiken taiteen loppu, sillä toden totta nöyryytetyt taiteilijat olivat langenneet polvilleen ja kuluttivat nyt kiihkeillä suudelmillaan niiden ylhäisten suurhuijareitten ja alhaisten satraappien löyhkääviä jalkoja, joiden munista he käärivät elantonsa kokoon.
    xxx/ellauri176.html on line 439: Mailanstaitress tama tarkoitt roppakaupalls lõpe whit ja ryhjänpärvisi aiheita, kirjallisuudessa kyllas Tumise asti hengetöntä tyyli ja vetelä ajattelua, sillä siinä piti olla rehellisyyttä pörssipelurille, hyveellisyyttä rosvolle, joka on kahmimassa myötäjäisiä pojalleen mutta kieltäytyy maksamasta niitä, kun tytär on menossa vihille, siveellisyyttä voltairelaiselle irvileualle, tekopyhälle tyhmyrille, joka syyttää pappeja irstailusta mutta - tajuamatta todellisesta, harkitusta synnin turmeluksesta mitään luuhaa itse ilotyttöjen suttuisissa makuukamareissa nuuhkimassa pesuvatien likaisia huuruja ja pesemättomien hameitten pistävänlämpimiä tuoxuja. Mmm!
    xxx/ellauri176.html on line 455: Hengellisen sanataiteen talleissa on monta ruunaa mutta vain 1 ori, Barney d'Aurevilly. Tämä väite pitää edelleen täsmälleen paikkansa, toteaa Huishaismanni 20v myöh. kirjoittamassaan jälkipuheessa. Hänen julkeat, räjähtävän ärhkäkät lauseensa saivat säyseät suntiot puhkumaan tuohtumuxesta. Täähän kuulostaa ihan Eski Saarisen Terässinfonian paisutuxelta.
    xxx/ellauri176.html on line 458:

    Oraali, anaali, ja genitaaliaukon ystävät
    xxx/ellauri176.html on line 460: Vittu miten Huishaismanni on sitten anaali. Ällöttävää turinointia erimakuisista peräruiskeista. Tämäkin ois ehkä eräs taulukoinnin aihe: onko kirjailija anaali oraali vai ehkä genitaaliaukon ystävä. Esim Sujata Massey on selvästi anusaukkotyttö ja Philip Roth peräreikäpoika. Satunnaisten panokohtausten ei pidä antaa hämätä. Anni finaaliin. Anista penaaliin. Des Esseintesin lääkäri on maailmanmies. Hän käyttää huveihinsa puolimaailman naisia. Boris Johnson ulkoiluttaa 1/4 maailman koiraa juosten uimasortseissa kuin varastettu ostoskärry.
    xxx/ellauri176.html on line 465:
    Translations genitaalit

    xxx/ellauri176.html on line 467: genitaliën noun, voortplantingsorganen noun geslachtsdelen Google Translate
    xxx/ellauri176.html on line 472: Liukuaineet käytettäväksi genitaali- ja anaalialueella
    xxx/ellauri176.html on line 474: Glijmiddelen voor gebruik in het genitale alsmede anale gebied
    xxx/ellauri176.html on line 477: a) sukupuoliyhteys, joka käsittää seuraavat kosketustavat: genitaali-genitaali, oraali-genitaali, anaali-genitaali tai oraali-anaali,
    xxx/ellauri176.html on line 479: a) geslachtsgemeenschap, inclusief genitaal-genitaal, oraal-genitaal, anaal-genitaal of oraal-anaal verkeer; EurLex-2
    xxx/ellauri176.html on line 482: Kai pesitte kädet ja genitaalit?
    xxx/ellauri176.html on line 484: Ik hoop dat je je handen hebt gewassen, en je genitaliën. OpenSubtitles2018.v3
    xxx/ellauri176.html on line 487: Lukuun ottamatta genitaalia, josta näyttää tulevan hilleri.
    xxx/ellauri176.html on line 489: Behalve Geslachtsdeel, die geloof ik fret wil worden. OpenSubtitles2018.v3
    xxx/ellauri176.html on line 494: Eli siis apinalla on kolme aukkoa, josta jäykkä phallos mahtuu jotakuinkin sisälle, nimittäin, oraali, anaali ja genitaali. Freudin mukaan lapsi kiinnostuu jo vauvana oraalisexistä, jota se harjoittaa lutkuttaessaan äidin tissiä. Oraaliset tyypit haaveilevat isoista hyllyvistä tisseistä, joita voi puristella ja joiden väliin voi työntää phallosta.
    xxx/ellauri176.html on line 500: No mitenkä tää kaikki sitten liittyy ihmisluonteisiin? Sen on Sigmund Freud laittamattomasti kuvannut 1905 teoxessaan Drei Abhandlungen zur Sexualtheorie. Paizi siellähän näitä vaiheita on kokonaista 5! Eli välistä on nyt jäänyt multa vaiheet 3) fallinen ja 4) latentti. Vaihe 3) on missä lapsi löytää omat näpöttimensä ja alkaa niitä omaxi tyydytyxexeen ize hinkata. Vaihe 4) on se Lassin (muttei Leevin) vaihe jossa se on inhoovinaan Sussia. Vikana on vain etteise saata letkumaisella pikku pippelillään sitä vielä nussia. Sixi se on halvexivinaan sitä ja olevinaan aika poikaa mielestään. Tytöt on ällöttäviä!
    xxx/ellauri176.html on line 521: Varhainen tai ankara pottakoulutus voi johtaa siihen, että lapsesta tulee anaali-retentiivinen persoonallisuus, joka vihaa sotkua, on pakkomielteisesti siisti, täsmällinen ja kunnioittava auktoriteetti. He voivat olla itsepäisiä ja tiukka nyrkkejä käteisensä ja omaisuutensa kanssa. Esimerkiksi Scrooge McDuck.
    xxx/ellauri176.html on line 530: Vaikkei fallisuus ole kummonenkaan tyyppi sinänsä, tähän vaiheeseen liittyvät iänikuiset isä-äiti komplexit, joita löytyy roppakaupalla saduista ja aikuisviihteestä. Milfejä bylsitään äidin sijasta ja setämiehet häärii pedofiileinä. Ihan mukaviahan nekin hommat ovat, varsinkin kun ne on kiellettyjä. During the phallic stage what the boy loves most is his penis. Harmi vaan että isällä on isompi ja äiti näyttää imevän sitä mieluummin. Isä ruuvaa irti kikkelin jos Shuco-auton avain häviää avaimenreiästä. Hence the boy develops castration anxiety. Tyttö on peniskade ja syyttää hännättömyydestä äitiään, mutta alistuu sitten äidin näyttämään sekundarooliin. Joopa joo.
    xxx/ellauri176.html on line 559: Kynäilijäoraalianaaligenitaalihomobirunkkari
    xxx/ellauri176.html on line 621: 19. Hyvin pikaisen suihkun jälkeen meikkasin ja puin ylleni yhden harvoista mukaan ottamistani kaupunkiasuista: harmaat flanellihousut ja kermanvalkoisen kilpkonnakauluksisen angoraneuleen, jonka olin löytänyt Mitsutanin alennusmyynnistä vuosia sitten. Asun päälle puin keväisen vihreän takkini. Richard sitoi vielä kaulaani vihreän ja kullan värisen Hanae Morin vintagehuivin ja teki siihen monimutkaisen, hienostuneen solmun. En ollut tämän planeetan trendikkäin tyttö. Solmukaan ei niin hieno kuin monttöörillä.
    xxx/ellauri176.html on line 679: Onko Sujatalla perhettä? She is currently single. She is not dating anyone. We don't have much information about She's past relationship and any previous engaged. According to our Database, She has no children. Claims one celeb site to know. All false!
    xxx/ellauri176.html on line 682: They’re going to have couscous. And they’re going to have ratatouille,” she says, pointing to the handwritten “specials” on the board. “The kids like it better when they’re not surprised. There’s usually one night when it’s blank, and then they can suggest something.”
    xxx/ellauri176.html on line 684: 47. Richardin untuva haisi kalmalta joten otin käyttöön muodikkaan fleecetakkini. Izeriittoisuus on ongelma jos on jenkki jolla on japani kakkoskielenä. Kiitin itkun partaalla olevaa poliisia ja ajattelin mielessäni: helkkarin ääliö.
    xxx/ellauri176.html on line 689: Otan osaa traagisen menetyxen johdosta. Kiitos se oli todella kamalaa. Taivutin päätä ja otin nenäliinan esiin. En ollut mielissäni sillä Mayumi oli 15 ja Akira 17 - se on iso ikäero siinä vaiheessa. (Albine oli 16 ja Sergei 25. Siinäs näet.) Mayumi oli kolttosten tekijä toisin kuin meidän tyttäremme. Akiran kukko nousi ja arvosanat laskivat. 3v on pitkä aika lukioikäisten suhteelle. Mayumin porukat halus jatkaa lakkanappikauppaa ja Akiran vanhemmat puuiloa. Sujatan mielestä se oli täysin kohtuullinen toivomus. Niinhän täällä toimitaan eikö totta? Minä olen hänen äitinsä. Totta kai olin huolissani. Ettekö tekin olisi?
    xxx/ellauri176.html on line 708: 57. A netsuke ('root-fix') was attached to the end of a small decorative container called an inro (kännykötelo), stopping the weight of the inro from slipping through the waist sash (obi). The cord was passed round the back of the sash, and the netsuke hooked over the edge. Obi wan Kenobi.
    xxx/ellauri176.html on line 738: 66. Reimari menee homokylpylään viettämään fiktiivistä transuelämää. Lyön vetoa että Sujatalla on tässä oma pyhä hindulehmä ojassa. Suositeltu sali oli pieni, ja mustat seinät, himmeä valaistus ympäri paikkaa asetellut pehmotiikerit, -gepardit ja -leopardit saivat sen vaikuttamaan vielä pienemmältä. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Baarijakkaroiden tyynyt oli verhoiltu seeprakuvioisella velourilla, ja hohtava baaritiski näytti olevan eebenpuujäljitelmää. Seksikäs japanilainen baarimikko, jolla oli punaiseksi värjätty tukka ja perinteikäs musta nahkaliivi eikä mitään sen alla, viittoi meitä istuutumaan kahdelle parhaimmista paikoista.
    xxx/ellauri176.html on line 742: Enjo-kōsai (援助交際, literally, enjo, "aid or support", kousai "congress or intercourse", shortened form enkō 援交) is a type of transactional relationship. It is the Japanese language term for the practice of older men giving money and/orng women for sexual favors. The female participants range from school girls (or JK business) to housewives. The term is often translated as "compensated dating". Grisette, kurtisaani. The opposite case of women paying men, yaku enjo kōsai (逆援助交際, reverse compensated dating), is not a documented social phenomenon. Toransukei meinaa transu.
    xxx/ellauri176.html on line 840: He and his chum Tyndall were charged under the Public Order Act 1936 with attempting to set up a paramilitary force called the Spearhead, which was modelled on the SA of Nazi Germany. Undercover police observed Jordan leading the group in hilarious military manoeuvres. He was sentenced to a crushing nine months' imprisonment in October 1962. He was nominated World Fuhrer with Rockwell as his Göring.
    xxx/ellauri176.html on line 842: While Tyndall was inside Jordan hastily married his fiancee Miss Dior. Tyndall got sore and founded his own, even greater Britain movement. Make Britain Great Again. Bugger. Jordan's first wife was French socialite Françoise Dior, the niece of fashion designer Christian Dior. She, too, was a Nazi and helped fund various right-wing causes after the war. Dior had an incestuous relationship with her own daughter Christiane, before playing an active role in her child's suicide. Soon Dior found Jordan bourgeois and divorced him. Jordan's second partner Joanna Saffrany was probably a --- Hungarian!
    xxx/ellauri176.html on line 844: Jordan was the faeces of the National Socialist Movement, which was later rebranded as the British Movement. The group campaigned to repatriate all immigrants of colour and for Jews to be shipped off to Israel. Jordan claimed that it was his group that invented the much publicised "If you want a nigger for a neighbour, vote Tory Liberal or Labour" slogan. Jordan was reportedly fined for stealing three pairs of red knickers from Tesco in 1975. Magistrates fined him £50 for the offence.
    xxx/ellauri176.html on line 847: We would encourage anyone who identifies with the topics raised in this article to reach out. Organisations who can offer support include Samaritans on 116 123 (www.samaritans.org) or Mind on 0300 123 3393 (www.mind.org.uk). Readers in the US are encouraged to visit mentalhealth.gov or the American Foundation for Suicide Prevention.
    xxx/ellauri176.html on line 852:
    George Lincoln Rockwell, the media-savvy, pipe-smoking founder of the American Nazi Party, was blatantly racist, homophobic and antisemitic. Neo-Nazis, ‘alt-right’ groups and white supremacists chant at the University of Virginia in Charlottesville.

    xxx/ellauri176.html on line 855: What is the 'alt-right'? Who coined the term 'alt-right'? The white supremacist Richard Spencer devised the term in 2010. He has described the movement as "identity politics for white Americans and for Europeans around the world". What does it stand for? The movement supports extreme rightwing ideologies, including white nationalism – used interchangeably with white supremacism – and antisemitism. It positions itself broadly against egalitarianism, democracy, universalism and multiculturalism.
    xxx/ellauri176.html on line 860: ges/Books/Pix/covers/2005/12/29/ape_final.jpg?width=1200&height=630&quality=85&auto=format&fit=crop&overlay-align=bottom%2Cleft&overlay-width=100p&overlay-base64=L2ltZy9zdGF0aWMvb3ZlcmxheXMvdGctZGVmYXVsdC5wbmc&enable=upscale&s=ed6c81644c07f4d9bccf621c5e7de6ce" width="100%" />
    xxx/ellauri176.html on line 869: Lucy Mangan of The Guardian said. "This rollicking adaptation of Lee Child’s man-mountain ex-military sleuth is hugely fun, packed with punchups and far better than Cruise’s movie efforts."
    xxx/ellauri176.html on line 873: "Reacher is a brawny action figure whose exploits would have been a good fit for the likes of Arnold Schwarzenegger or Sylvester Stallone back in the day, but feel less fun when delegated to a wimpy man like Tom Cruise."
    xxx/ellauri176.html on line 878: "The longer it runs, the more obvious its protagonist-shaped void becomes".
    xxx/ellauri177.html on line 34: ges/dvd/covers/200x280/712e2bb01b684d83218b224afa9dff1a/168318/3d-faute_de_l_abbe_mouret_br.0.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri177.html on line 66: Zola syntyi Pariisissa mutta vietti lapsuutensa Aix-en-Provencessa. Hänen isänsä Francesco Zola oli italialainen insinööri. Isä kuitenkin kuoli Zolan ollessa vielä lapsi, ja hänen äitinsä Émilie-Aurelie joutui pitämään yksin huolta perheestä. Zola kuuluu selvästi siis sylkyreihin mammanpoikiin. Zola opiskeli Collège Bourbonissa, mutta hän palasi 18-vuotiaana Pariisiin ja ryhtyi opiskelemaan siellä Lycée Saint-Louisissa.
    xxx/ellauri177.html on line 82: Vähän apupapin taustoja, Zola naturistina tietää kuinka tärkeitä ne on elämä-ja-teos näkökulmasta. Syyläisenä nuorukaisena pappiparka veti käteen salaa Neizyt Maarialla. Ei sitä napanneet homomiehen veripipit eikä partapozo pilven reunalla. Fair enough. Sitten tuli vaikeampaa teologista stalkkausta: taivaallisen sulhasen avoliitto, missä Pyhä Henki "sinetöi valinnan maljakon", mystisesti tulppasi Neitsytäidin sisääntuloaukon, antautumaan loukkaamattoman puhtoisena ihmisten palveluxeen; selvitäxeen neizytvoittajana kaikista vastaisista harhalaukauxista, kuvanpalvojien kumiluodeista ja runkkutahroista. Aivan saatanan leppymätön vihollinen, uusi Eeva joka oli murskaava käärmeen pään, ahdas armon portti, josta vapauttajan genomi oli ensimmäisen kerran mennyt sisään, josta hän putkahti, ja josta hän epäilemättä astuisi jälleen viimeisenä päivänä!
    xxx/ellauri177.html on line 87: 5 vuotta tätä, sit kapioarkku: 2 surtuuttia ja sukkanauhaliiviä, 5 kerrastoa, 6 paria mustia sukkia ja 3-kolkkahattu. 2 vuotta filsaa maisemakonttorissa, 3 v teologiaa omalla huoneella nojatuolilla ja potalla. Ihania hengellisiä aavistuxia, taivaallisia tuoxahduxia jopa kakalla.
    xxx/ellauri177.html on line 122: Ja kun hän oli jo antanut Marialle kaiken, ruumiinsa, sielunsa, maalliset omaisuutensa, hengelliset omaisuutensa, kassiensa koko sisällyxen, ollessaan alasti hänen edessään, hänen rukoustensa lopussa neitsyen litaniat pomppasivat taas hänen voimiinsa palanneesta mulkustaan, toistuvia vetoomuksia, itsepäisiä, hellittämättömiä nykäyxiä, jotka tarvitsivat äärimmäisen taivaallista ensiapua. Hänestä näytti, että hän kiipesi uudelleen halun portaikkoa; jokaisella "sydämen" aiheuttamalla pikku hypyllä hän kiipesi askeleen pystymmäxi. Ensin hän kutsui hiäntä pyhäksi. Sitten hän kutsui hiäntä Äidiksi, erittäin puhtaaksi, erittäin erittäinkin puhtaaksi, rakastettavaksi, ihailtavaksi. Ja hän jatkoi parantaen kuin sika vauhtiaan huutaen hänelle kuusi kertaa neitsyyttään, hänen pipunsa ikään kuin joka kerta virkistyi sanasta neitsyt, johon hän lisäsi ajatuksia voimasta, kestävyydestä ja uskollisuudesta. Kun hänen "sydämensä" kasvoi siitä aina korkeammalle, mitattuna asteilla, outo ääni, joka tuli hänen suonistaan, puhui hänessä paljastuen lopulta loistavana terhona. Hän olisi halunnut sulaa hajuveteen, venyä pituutta levittääxeen sitä selkeästi lisää, vanhentua musiikillisessa soudussa ja huopauksessa. Kun hän kutsui hiäntä oikeuden uuspeiliksi. viisauden käsipelixi, hänen puuilonsa lähteexi, hän näki itsensä peilistä kangistuneena himosta tässä pasianssipelissä, hän tumputti pajazon tyhjäxi nyt jo haaleille kivilaatoille, tarjosi smoothiejuomaa pitkin kulauxin tämän lähteen päihtymyksestä.
    xxx/ellauri177.html on line 152: No juu! Abbe Mouret muisti yhtäkkiä. Kuume, josta hän kärsi nyt, oli saavuttanut hänet Désiréen navetassa, vastapäätä vielä munivia kuumia kanoja ja kaneja, jotka repivät hiuksia mahastaan. Sitten hengityksen tunne hänen niskassaan oli niin selvä, että hän kääntyi vihdoin katsomaan, kuka häntä näin kaulasta otti. Ja hän muisti Albinen hyppäävän ulos Paradousta oven paiskattaessa lumotun puutarhan ilmettä; hän muisti hänen laukkaavan pitkin loputonta seinää, seuraten avoautoa sen juoksemassa, heittäen koivunlehtiä tuuleen kuin monta suudelmaa; hän muisti vieläkin hänet hämärässä nauramassa veli Archangiaksen kirosanoille, hänen hameensa laskeutuivat tielle, kuin pieni pölysavu, jonka iltailma kääritteli. Hän oli kuusitoista; hän oli outo, hänen melko pitkät kasvonsa haisi raikkaalta ilmalta, ruoholta, maalta. Ja hänellä oli niin tarkka muisti hänestä, että hän näki naarmun yhdessä hänen notkeista ranteistaan, vaaleanpunaisen valkoisessa ihossa. Miksi hän nauroi niin katsoessaan häntä sinisillä silmillään? Hän oli liimaantunut kiinni tämän nauruun, kuin ääniaaltoon, joka kaikui kaikkialla hänen lihaansa vasten; hän hengitti sitä sisään, hän kuuli sen värähtelevän sisällään. Kyllä, kaikki hänen tuskansa tuli siitä naurusta, jonka hän oli juonut. Sanalla sanoen, Sergeä panetti!
    xxx/ellauri177.html on line 154: Sergellä seisoi hirmuisesti keskellä huonetta, kaksi ikkunaa auki, hän pysyi vapisemassa pelosta, joka sai hänet piilottamaan päänsä käsiinsä. Joten koko päivä huipentui tähän mielikuvaan blondista tytöstä, jolla oli melko pitkät kasvot, siniset silmät? Ja koko päivä meni sisään kahdesta avoimesta ikkunasta. Kaukana oli punaisen maan lämpöä, suurten kivien, kivissä kasvavien oliivipuiden, polkujen reunalla käsiään vääntävien viiniköynnösten intohimoa; lähempänä, se oli ihmisen hikeä, jonka Artaudista toi ilma, hautausmaan mauttomat tuoksut, kirkon suitsukkeiden tuoksut, jotka vääristyivät rasvahiuksisten tyttöjen hajuja; siellä oli vielä lannan höyryjä, aittapihan sumua, tukahduttavia bakteereita. Ja kaikki nämä hengitykset virtasivat sisään samaan aikaan, samassa tukahdutuksessa, niin ankarassa, sellaista väkivaltasta turvotusta, että se tukahdutti hänet. Hän sulki aistinsa, hän yritti tuhota ne. Mutta ennen häntä Albine ilmestyi jälleen kuin suuri kihokki, kasvatettu ja koristeltu tällä maaperällä. Hän oli tämän saastan luonnollinen kukka, herkkä auringossa, joka avasi valkeiden hartioidensa nuoren silmun, niin onnellinen eläessään, että hän hyppäsi sen varresta ja lensi suuhunsa tuoksuen sitä pitkällä naurullaan. Pappi huusi. Hän tunsi palovamman huulillaan. Se oli kuin tulisuihku, joka oli virzannut hänen suonissaan. Sitten hän turvaa etsiessään heittäytyi polvilleen Tahrattoman sikiämisen tahraantuneen patsaan eteen ja huusi kädet ristissä: - Neitsyiden pyhä neitsyt, rukoile puolestani! Päästä minut pikapikaa pukille!
    xxx/ellauri177.html on line 174: Sergei on kuskattu pää pipinä Albinen pakeille. Se ei näytä muistavan midiä. Näinköhän neizyt Maaria on kuin onkin toteuttanut sen kastraatiounen? Siltä tää vähän vaikuttaa. Minnes se viivasuinen emäntä ja kirjoileva siili Arkkienkeli on jätetty? Vähän unenomaista.
    xxx/ellauri177.html on line 176: Sergei väpelöi petissä viikkokausia, ei uskalla ylös ulos eikä lenkille, haistelee vain puutarhassa käynyttä Albinea. Oletpa poltron sanoo Albino lopulta ja työntää Sergein ulos ikkunasta. Kas tässä Paradii! Ne sinuttelevat toisiaan tuttavallisesti.
    xxx/ellauri177.html on line 178: Mutta Sergei näyttää jäävän lapsen asteelle. Se pelkää Albinen puskaa, mezästä puhumattakaan. Albinolla oli vain yksi lohdutus: Sergei pökkää loistavasti, hän on kaunis lapsi. Mutta edistystä: pitkän päälle toipilas äityy seuraamaan hiänen hameensa valkoista laikkua puskissa. Ja kun hiän äkillisesti istuutui paskalle Kustaan ikkunan alle, Sergein kasvot kohosivat ja hän ojensi kätensä teeskennellen haluavansa mennä Albinen syliin. Puutarhaan päästyä Sergei näyttää komealta, Albine alkaa lämmetä. Siihen asti puhumaton Sergei huoahtaa: kesä kesä! Lettu elo! Kyllä tee on sitten hyvää!
    xxx/ellauri177.html on line 180: No Albine kyllästyy lopulta odottelemaan ja pussaa Sergeitä kesken tupluuria. Sergei herää ja hölisee sekavia:
    xxx/ellauri177.html on line 186: -- Kuinka onnistuin elämään ilman sinua? hän kuiskasi ojossa. Mutta en ollut elossa, olin kuin uninen eläin... Ja tässä olet minulle nyt! Ja sinä et ole kukaan muu kuin minä itte! Kuuntele, et saa koskaan jättää minua; sillä sinä olet minun hengenvetoni, sinä ottaisit pois henkeni. Pysymme toisissamme, so. minä sisällä ja sinä tuppena. Sinä tulet olemaan minun lihassani, niin kuin minä olen sinun, noin niinkö Eski Saarisen suhteellisuusteorian mielessä. Jos jätän sinut jonain päivänä, olkoon kirottu, kuivukoon ruumiini kuin hyödytön ja huono ruoho! Hän tarttui hänen käsiinsä ja toisti ihailusta vapisevalla äänellä: -- Kuinka kaunis oletkaan! Saanko pluvan vai pussataanko ensin?
    xxx/ellauri177.html on line 188: Albiinilla oli laskevan auringon pölyssä maitomainen liha, hädin tuskin kullanruskea ja päivän kiilto. Ruususade, hänen ympärillään, hänen päällänsä, hukutti hänet vaaleanpunaiseen. Hänen vaaleat hiuksensa, jotka hänen kampansa eivät pitäneet hyvin, saivat hänet näyttämään tähdeltä, kun hän meni nukkumaan, peittäen hänen niskansa viimeisten liekehtivien ryppyjen häiriöillä. Hänellä oli valkoinen mekko, joka jätti hänet alasti, niin elossa hän oli päällänsä, niin paljon hän paljasti käsivartensa, kurkkunsa ja polvensa. Hän näytti viattoman ihonsa, joka kukkii häpeämättä kuin kukka, myski, jolla oli puhdas tuoksu. Hän venytteli, ei liian pitkä, notkea kuin käärme, pehmeillä kaarevilla, raikkaalla linjojen leventymisellä, kaikki syntymässä olevan vartalon ylevyys, vielä lapsuudessa kylvetty, murrosiästä jo turvonnut. Hänen pitkät kasvonsa kapealla otsallaan ja melko täyteläisellä suullaan nauroivat hänen sinisten silmiensä hellälle elämälle. Ja silti hän oli tosissaan, yksinkertaisilla poskilla, lihava leuka, yhtä luonnostaan kaunis kuin puut ovat kauniita. -- Ja että minä rakastan sinua! sanoi Serge vetäen hänet luokseen.
    xxx/ellauri177.html on line 196: Ruusuilla oli tapansa rakastaa. Jotkut suostuivat vain avaamaan nappinsa raolleen, hyvin ujoina, heidän sydämensä punastuneena, kun taas toiset, korsetit irti, huohottivat, auki, näyttivät rypistyneiltä, hulluilta ruumiistaan kuolemaan asti. Siellä oli pieniä, valppaita, homoja, lähdössä arkistoon, kokardi korkissa; valtavia, houkuttelevia, lihotettujen sulttaanien kaarevia; röyhkeitä, tyttömäisen näköisiä, kekseliästi epäsiistiä, leviäviä terälehtiä, jotka on vaalennettu riisijauheella; rehellisistä, dekolteisista oikeisiin porvareihin; aristokraatteja, notkeaa eleganssia, sallittua omaperäisyyttä, keksijöitä. Kukkivat ruusut tarjosivat tuoksunsa kuin arvokkaassa kristallissa; ruusut ylösalaisin uurnan muotoon antoivat sen tippua pisara pisaralta; pyöreät ruusut, kuten kaali, hengittivät sen ulos nukkuvien kukkien säännöllisellä hengityksellä; ruusujen silmut puristivat lehtiään ja antoivat edelleen vain epämääräisen neitsyyden huokauksen. Ja koko tämän lurituxen ajan Albinen ja Sergein pyllyt jauhoivat kuin ompelukone.
    xxx/ellauri177.html on line 198: "Rakastan sinua, rakastan sinua", Serge toisti bassoäänellä. Ja Albine oli iso ruusu, yksi aamun vaaleista, avoimista ruusuista. Hänellä oli valkoiset jalat, vaaleanpunaiset polvet ja kädet, vaalea kaula, ihastuttavan suoninen kurkku, kalpea, ihanan kostea. Hän tuoksui hyvälle, hän venytti huulia, jotka tarjosivat korallikupissa niiden heikkoa hajuvettä edelleen. Ja Serge hengitti sen sisään, laittoi sen rintaansa vasten. -- Vai niin! hän sanoi nauraen, et satuta minua, voit ottaa minut kokonaan. Serge ilahdutti nauruaan kuin linnun poljista lausetta. "Sinulla on se laulu", hän sanoi; En ole koskaan kuullut sellaisesta suloisuudesta... Olet iloni.
    xxx/ellauri177.html on line 200: Ja hän nauroi, kaikuvammin, helmiäisasteikoilla pienten huilun sävelten, erittäin korkeiden sävelten, jotka hukkuivat matalien äänten hidastumiseen. Se oli loputonta naurua, kurkun kohinaa, sointia, voitokasta musiikkia, heräämisen ahkeruuden juhlimista. Kaikki nauroi, tuon naisen kauneudesta ja rakkaudesta syntynyt nauru, ruusut, tuoksuva puu, koko Paradou. Siihen asti suuresta puutarhasta oli puuttunut viehätys, armon ääni, joka oli puiden, vesien, auringon elävä ilo. Nyt suuri puutarha oli varustettu tällä naurun viehätysvoimalla. -- Kuinka vanha olet? kysyi Albine sammutettuaan laulunsa kehrättyyn ja kuolevaan säveleen. Buahhahhaa. Hehe. He. No. "Lähes kaksikymmentäkuusi", vastasi Serge. Hän ihmetteli. Miten? "Tai" Mitä! hän oli kaksikymmentäkuusi! Hän itse oli melko yllättynyt, että vastasi siihen niin helposti. Hänestä tuntui, ettei hänellä ollut päivää eikä tuntiakaan. -- Ja sinä, kuinka vanha olet? hän kysyi vuorotellen. - Olen kuusitoista vuotias. Ja hän lähti, kaikki eloisa, toistaen ikänsä, laulaen ikäänsä. Hän nauroi 16-vuotiaaxi erittäin hienolla naurulla, joka virtasi kuin vesipisara, hänen äänensä vapisevassa rytmissä. Serge katseli häntä tarkasti ja ihmetteli naurun elämää, joka loisti lapsen kasvoilla. Hän tuskin tunnisti hänet, hänen poskissaan oli kuoppia, hänen huulensa kaareutuivat, ja hänen suunsa oli kostea vaaleanpunainen, hänen silmänsä kuin sinisen taivaan palaset, jotka loistivat tähden nousevan. Kun hän nojautui taaksepäin, hän lämmitti häntä nauraen turvonneella leuallaan, jonka hän nojasi hänen olkapäälleen. Hän ojensi kätensä, hän katsoi niskan taakse mekaanisella eleellä. Oisko siellä parasta ennen päivä tatuointia? Ihanko se oli oikeasti sakkolihaa? Nam! Missäs se setä on tälläaikaa kupannut? Taasko verannalla pössyttelemässä piippua?
    xxx/ellauri177.html on line 205: The 24th feature from Hong Sangsoo, doppelgänger of the talkative celeb guy in the last scene of the movie THE WOMAN WHO RAN follows Gamhee (Kim Minhee), a florist and the wife of a translator who never in 5 years time has left her for a moment from his sight. She has three separate encounters with friends while her husband finally is on a business trip. Youngsoon (Seo Youngwha) is divorced, turned lesbian (the couple likes to feed alley cats) and has given up meat and likes to garden in the backyard of her semi-detached house. Suyoung (Song Seonmi) is divorced, has a big savings account and a crush on her architect neighbor and is being hounded by a young poet she met at the bar. Woojin (Kim Saebyuk) works for a movie theater and hates it that her writer husband has become a celeb. Their meetings are polite, but not warm. Some of their shared history bubbles to the surface, but not much. With characteristic humor and grace, Hong takes a simple premise and spins a web of interconnecting philosophies and coincidences. THE WOMAN WHO RAN is a subtle, powerful look at dramas small and large faced by women everywhere. Basically, they are 40+ ladies who may have met at some art school and get a chance to compare notes on how well their childless lives have turned out. Gamhee used to be the celeb's girl friend until the movie theater attendant stole the guy. Now both of them are sorry that she did, but really not that much. The Éric Rohmer of South Korea.
    xxx/ellauri177.html on line 207: 그래요? (geu-rae-yo?) Is that so?

    xxx/ellauri177.html on line 219: Lost oli kummallinen tv-sarja takavuosina jota meidän lapset kazoi ihan bingenä. Koskaan en oikein päässyt perille mistä siinä oli kymysys, mutta jotain scifiä ja Swiss Family Robinson-mystiikkaa siinä oli kai, ja ristiinsuihkintaa jossain kadonneessa eedenissä urbaanien tositeeveetyyppien taholta. Jotenkin se tuli mieleen tästä Zolan pehmopornokirjasta. Minkähän tautta juuri 19. vuosisadan lopulla näitä tuli ihan solkenaan? Nojoo, jatketaanpa uurastusta Zolan joholla.
    xxx/ellauri177.html on line 221: -- Mitä haluat? hän kysyi. Ja muistaessaan hän huusi: -- Haluat kampani! haluat kampani! Joten hän antoi hänelle kamman, hän antoi raskaiden palmikoiden pudota pullastaan. Se oli kuin avattuna kultainen kangas. Hänen hiuksensa peittivät hänet lannetta myöten. Hänen rintaansa pitkin valuneet lukot viimeistelivät hänen kuninkaallisen pukemisen. Serge itki tämän äkillisen tulipalon jälkeen. Hän suuteli jokaista säiettä, hän poltti huulensa tässä laskevan auringon säteilyssä. Mutta Albine vapautui nyt pitkästä hiljaisuudestaan. Hän jutteli, kyseli, ei koskaan lopettanut. -- Vai niin! kuinka sait minut kärsimään! En ollut sinulle enää mitään, vietin päiväni hyödyttömänä, avuttomana, epätoivoisena kuin turhaa... Ja kuitenkin, ensimmäiset päivät, olin helpottanut sinua. Näit minut, puhuit minulle... Etkö muista, kun makasit makuulla ja nukahdit olkapäätäni vasten kuiskaten, että teen sinulle kutaa? -- Ei, Serge sanoi, ei, en muista... En ole koskaan nähnyt sinua. Näin sinut juuri ensimmäistä kertaa, kaunis, säteilevä, unohtumaton. Hän taputti käsiään kärsimättömästi ja huudahti: -- Ja kampani? Muistatko, että annoin sinulle kampani saadakseni rauhaa, kun sinusta tuli taas lapsi? Aiemmin etsit edelleen häntääsi. -- Ei, en muista... Hiuksesi ovat hienoa silkkiä. En ollut koskaan suudella hiuksiasi. Hän suuttui, selvensi tiettyjä yksityiskohtia, kertoi hänelle toipumisestaan huoneessa, jossa oli sininen katto. Mutta hän, yhä nauraen, päätti laittaa kätensä naisen huulille ja sanoi huolestuneena muttei väsyneenä: -- Ei, ole hiljaa, en tiedä enää, en halua tietää enää... Heräsin juuri ja löysin sinut sieltä, täynnä ruusuja. Se riittää. Ja hän otti hänet takaisin syliinsä, pitkäksi aikaa, huutaen ääneen, reva pystyssä. Toka kerralla kestää tulla kauemmin mutta tuntuupa eri hyvältä.
    xxx/ellauri177.html on line 223: Sit taas vähän höpinää, kunnes Serge molo ei enää ole niin pehmeä. Hän nosti hänet ylös, työnsi hänet taas syliinsä perse edellä ja asetti kasvonsa hänen kasvonsa viereen. -- Älkäämme puhuko enää. Olemme ikuisesti yksin. Rakastamme itseämme. He jäivät vallattomasti toistensa syliin. Vielä pitkäksi aikaa he unohtivat itsensä ja sen sinne.
    xxx/ellauri177.html on line 227: Seur. päivänä on sisäleikkejä. Tapetin liian karkeat yksityiskohdat, joista vanha rakkaus näytti ilahtuneen alkovin kaukaisessa pepunhajussa, olivat kadonneet ulkoilman nielaisemina; niin, että huone, kuten puisto, oli luonnollisesti jälleen neitseellistä, auringon hiljaisen loiston alla. Pah, ne ovat vain lapsia jotka leikkivät sanoo Serveri kazottuan kauan kuvaa makkaranlaitosta. Mutta huonekaluissa on vanha haju, joka haisee hyvältä...Kuumaa kättä ei voi pelata kahdestaan. Leikitään mieluummin 2 hengen piilosta, munan piilotusta.
    xxx/ellauri177.html on line 229: Main chaude: Jeu où une personne, courbée sur les genoux d’une autre et les yeux fermés, reçoit des coups dans une de ses mains, qu’elle tend derrière elle, et doit deviner qui l’a touchée. main chaude → oven mitt.
    xxx/ellauri177.html on line 238: Hän juoksi niin kauan kuin tyttö halusi, taputti jalkojaan jäljitellen kavioiden ääntä. Albiino napsautti kieltään, hän oli ottanut Sergein kaksi lettiä, joita hän veti kuin ohjia, heittääkseen hänet oikealle tai vasemmalle. "Tuolla, siellä olemme", hiän sanoi ja potki häntä poskelle. Hiän hyppäs maahan, kun hän hikoili, nojas puuta vasten hengästyxissä. Joten hiän nuhteli häntä, hiän uhkasi olla hoitamatta häntä, jos hän sairastuisi uudelleen. -- Joten jätä se! Se teki mulle kutaa, hän vastasi. Kun olen saanut kaikki voimani takaisin, razastat mulla koko aamun...
    xxx/ellauri177.html on line 245: The Demise of Father Mouret (French: La Faute de l'Abbé Mouret, "The Mistake of Father Mouret") is a 1970 French film directed by Georges Franju, based on the 1875 novel La Faute de l'Abbé Mouret by Émile Zola. Like the novel, the film is about Father Mouret, a young priest (played by Francis Huster) who is sent to a remote village in Provence, then has a nervous breakdown and develops amnesia. While recuperating, he meets and falls in love with a beautiful young woman, Albine (Gillian Hills), with whom he begins an idyllic relationship meant to recall the story of Adam and Eve. When he regains his memory, though, he is wracked with guilt, and ends the relationship, leading to tragedy for both.
    xxx/ellauri177.html on line 251: No riittää tyhjä puhe, näyttäkää nyt lopultakin närhen näpöttimet! Kun lopulta on muna kahvaa myöten sille meinatussa piilossa, tuntuu kyllä siltä justiinsa kuin olis kotona. Il regardait autour de lui, il murmurait: -- Tu connais tout, tu sais les meilleurs endroits... Elle avait relevé ses jupes, nouées d'un bout de ficelle. Oh! de la pimprenelle! dit-elle brusquement, en se jetant à genoux. Nous allons nous régaler.
    xxx/ellauri177.html on line 258: Ils restèrent longtemps silencieux, toujours très graves. Ils avaient roulé leurs têtes, les éloignant insensiblement, comme si la chaleur de leurs haleines les eût gênés. Puis, au milieu du grand silence, Serge ajouta cette seule parole:
    xxx/ellauri177.html on line 263: Lui, resta un peu surpris que cela fût fini si vite. Il allongea le bras, la tira par la jupe, comme pour la ramener contre lui. Et elle tomba sur les genoux, riant, répétant
    xxx/ellauri177.html on line 269: Albinen tekee mieli leikkiä jo isoin tyttöin leikkejä. Se mököttää, itkeskeleekin vähän kun ei Serge ymmärrä panna toimexi. Oletko kunnossa? satutinko? Juostaanko taas? kysyy hölmö poika huolissaan. Ei juosta, Albine murjottaa.
    xxx/ellauri177.html on line 271: -- Olemme liian isoja. On typerää pelata aina. Etkö pidä siitä enemmän, kävellä näin, vierelläni, hyvin hiljaa? Hiän käveli itse asiassa niin miellyttävällä tavalla, että hän sai maailman suurimman ilon kuullessaan hiänen saappaidensa napsautuksen polun kovassa maassa. Hän ei ollut muka koskaan kiinnittänyt huomiota hiänen vyötärön heilumiseen, hiänen hameensa elävään jälkiin, joka seurasi hiäntä käärmeen kahinalla. (Dodi! Paratiisin käärme nostaa päätä jo!) Oli ilo, ettei hän väsynyt, nähdä hiänen näin menevän rauhallisesti vieressä, niin paljon hän löysi uusia viehätyksiä hänen raajojensa pienimmässäkin notkeudessa. Sergen vällykäärme sitävastoin alkaa vähin erin menettää notkeuttaan.
    xxx/ellauri177.html on line 288: - Missä mennään? Kysyy Serge. - Search me, sanoo Albiino. -- Eh bien! nous sommes perdus, olemme hukassa, sanoo Sergei iloisesti. On parempi kun ei tiedä minne ollaan menossa. Sergei kaivaa slaban esiin pöxyistä. Pelkäätkö tätä? Hän oli hyvin lähellä häntä. Hän kuiskasi: - Äsken vielä pelkäsit tätä. Mutta hiän katsoi häntä kasvoihin rauhallisena, silmää räpäyttämättä. "Sinä satutit minua", hän vastasi. Nyt näytät erittäin hyvältä. Miksi pelkäsin sinua? - Joten sallitko minun ottaa sinut tuolla tällä tavalla? Palaamme puiden alle. -- Joo. Voit halata minua, teet minut onnelliseksi. Ja edetään hitaasti, eikö niin? jotta emme löydä tietämme sinne liian nopeasti. Kumpikaan ei ehdottanut maatepanoa, pystypaini tuntui tällä haavaa houkuttelevalta.
    xxx/ellauri177.html on line 290: -- Minä rakastan sinua! sanoi Serge kevyellä äänellä, joka nosti pienet kultaiset hiukset Albinen temppelistä. Hän halusi löytää toisen sanan muttei löytänyt, joten hän toisti: -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! Albine kuunteli kauniisti hymyillen. Hän opetteli tätä musiikkia. -- Minä rakastan sinua! Minä rakastan sinua! hän huokaisi herkullisemmin, helmimäisellä tyttömäisellä äänellään. Sitten hän kohotti siniset silmänsä, jossa valon aamunkoitto kasvoi, hän kysyi: -- Kuinka rakastat minua? Joten Serge keräsi itsensä. Metsissä oli juhlavaa pehmeyttä, syvät navat pitivät pariskunnan vaimeiden steppien väreet. "Rakastan sinua enemmän kuin juuri mitään", hän vastasi. Olet kauniimpi kuin mikään mitä näen aamulla, kun avaan pyjamani. Kun katson sinua, sinä riität minulle. Haluaisin vain sinut, ja olisin erittäin onnellinen jos saisin nyt.
    xxx/ellauri177.html on line 292: Hiän laski silmäluomiaan, hän pyöräytti päätään kuin Markku Lehto. "Rakastan sinua", hän jatkoi. En tunne sinua, en tiedä kuka olet, en tiedä mistä tulet; et ole äitini etkä sisareni; ja silti rakastan sinua, annan sinulle koko mällin "sydämestäni", en pidätä siitä mitään muulle maailmalle... Kuuntele, rakastan silkkisiä poskiasi kuin satiinia, rakastan suutasi, joka tuoksuu ruusuilta, rakastan silmiäsi joissa näen itseni rakkauteni kanssa, rakastan jopa ripsiäsi piirakassa, jopa niitä pieniä suonia, jotka värjäävät kalpeutesi isokainalossa... Tämä kertoo sinulle, että rakastan, että rakastan sinua, Albine. "Kyllä, minä puolestani rakastan sinua", hiän jatkoi. Sinulla on erittäin ohut parta, joka ei satuta minua, kun painan otsaani niskaasi vasten. Olet vahva, olet pitkä, olet kaunis. Ja tuo on myös. Rakastan sinua Serge.
    xxx/ellauri177.html on line 298: Hän pysyi hiljaa, hyvin onnetonna kun ei löytänyt enää mitään uutta sanottavaa sanoaxeen hänelle rakastavansa häntä. Hän katseli hitaasti hänen ruusuisia kasvojaan, jotka antoivat itsensä mennä kuin unessa; silmäluomissa oli herkku elävää silkkiä; suu teki suloisen rypyn, märkä hymystä; otsa oli suht puhdas, hukkui kultaiseen viivaan hiusrajassa. Ja hän olisi halunnut antaa koko olemuksensa sanalle, jonka hän tunsi huulillaan, ilman, että olisi voinut lausua sitä. Sitten hän kumartui jälleen, hän näytti etsivän hienoa paikkaa niille kasvoille, jonka hän asettaisi ylimmän sanan. Sitten hän ei sanonut mitään, hänellä oli vain lyhyt hengitys. Hän suuteli Albinen huulia. - Albina, rakastan sinua! - Rakastan sinua Serge! Ja he pysähtyivät vapisten tästä ensimmäisestä suudelmasta. Hiän oli avannut silmänsä hyvin leveäksi. Hän pystyi työntämään suullaan hieman eteenpäin. Molemmat katsoivat toisiaan punastumatta. Jotain voimakasta, suvereenia hyökkäsi heihin; se oli kuin kauan odotettu tapaaminen, jossa he näkivät toisensa jälleen aikuisina, toisilleen tehtyinä, ikuisesti sidoksissa. He hämmästyivät hetken, nostivat katseensa lehtien uskonnolliseen holviin, näyttivät kyseenalaistavan puiden rauhallisia ihmisiä löytääkseen suudelmansa kaiun. Mutta metsän seesteisen omahyväisyyden edessä heillä oli rankaisemattomien rakastajien iloisuus, pitkäkestoinen, kaikuva iloisuus, joka oli täynnä heidän hellyytensä vuolaspuheista kutinaa.
    xxx/ellauri177.html on line 300: Okei, ei kun pyllyt heilumaan boys and girls! Yö oli erittäin leuto, lähes kuuma. Metaversestä kuului suurta kohua, jota Sergei Brin kuunteli ja ajatteli: "He puhuvat meistä, teinitähdistä."
    xxx/ellauri177.html on line 306: Albiino käytti hyväkseen polun levennystä päästääkseen Sergein kulkemaan edessään; sillä miehen nuuskutus vaivasi häntä, hän kärsi siitä, että tunsi sen selkänsä takana, niin lähellä hameitaan. Nyt tulee pitkä mausteluettelo, juustokuminaa ja muita hameenalushajuja.
    xxx/ellauri177.html on line 310: -- Haluatko, että vien sinut minne tahdot? Vien vaikka Mexikoon. Rakkaus on leikkiä kahden, todellisuus harhaa vain on... Serge kysyi Albinelta tuntien tämän jättävän itsensä hänelle. Hän halasi häntä jo sylissään. Mutta hiän vetäytyi pois hengittäen raskaasti. "Ei, sinä tukahdutat minut", hän sanoi. Jättää vaan yksin. En tiedä mitä minulla on. Maa sekoittelee jalkojeni alla... Katsos, siellä se sattuu. Hän otti hänen kätensä ja pani sen tissiänsä vasten. Joten hän muuttui täysin valkoiseksi. Hän oli hiäntä heikompi, terhakan nännin kosketus kämmenpohjaan sai aikaan ennenaikaisen ejakulaation. Kovasti pinnistämällä hän sai pidettyä valtaosan mällistä vielä sisällä, puristaen esinahanpäätä tiukasti. Muna nytkyi käsissä kuin lapsi luokilla.
    xxx/ellauri177.html on line 312: "Sun puutarha ei pilaile täällä", Serge sanoi kääntyen Albinen puoleen. He tarttuivat taas toisiaan häntäpäästä.
    xxx/ellauri177.html on line 328: -- oletko nähnyt? sanoi Serge eräänä aamuna, yhtenä noista pitkäveteisista tunneista: siellä oven yläpuolella on maalattu nainen, joka näyttää sinulta. Hän nauroi äänekkäästi. Ja he palasivat maalauksiin; he raahasivat pöytää taas seiniä pitkin yrittäen teloa itsensä. -- Vai niin! ei, mutisi Albine, hän on minua paljon läskimpi. Tai et voi tietää: hän rojottaa niin hassun hauskasti, ylösalaisin! He lopettivat puhumisen. Haalistuneesta maalista, jonka aika oli syönyt, nousi kohtaus, jota he eivät olleet vielä nähneet. Se oli seinän harmaasta esiin nousevan herkän lihan ylösnousemus, elvytetty kuva, jonka yksityiskohdat näyttivät palaavan yksi kerrallaan kesän helteessä. Makaava nainen nojasi taaksepäin vuohenjalkaisen faunin syleilyn alle. Voisi selvästi erottaa selälle heitetyt käsivarret, hylätyn vartalon, tämän pitkän alastoman tytön kiertelevän hahmon, yllättyneenä kukkavyöillä, pikku-Amorien niittämänä, jotka sirppi kädessään lisäsivät soppaan jatkuvasti uusia kourallisia ruusuja. Voit myös nähdä eläimistön ponnistelut, pukin puhaltelevan, hiänen mahansa alta kohoavan juurakon. Sitten toisessa päässä oli vain naisen kaksi jalkaa, jotka nostettiin ilmaan ja lensivät pois kuin kaksi vaaleanpunaista kyyhkystä. "Ei", Albine toisti, "hän ei näytä minulta. Hän on ruma. Mutta ton faunin vekottimet näyttää kyllä sun vastaavilta."
    xxx/ellauri177.html on line 329: Se onkin Serge joka on ruvennut restauroimaan tapettien pornokuvia! Se on kazonut faunin mallia omasta peilikuvasta!
    xxx/ellauri177.html on line 331: He halusivat nähdä kaiken uudelleen, rohkeasti, ihmetellen jokaista paneelia, soittaen toisilleen näyttääkseen itsensä jäseniksi hahmoista, jotka eivät todellakaan olleet paikalla viime kuussa. Ne olivat joustavia lanteita, jotka olivat taipuneet hermostuneisiin käsivarsiin, lantiolle kohoavia jalkoja, naisia, jotka ilmestyivät uudelleen miesten syleilyyn, joiden ojennetut kädet olivat aiemmin tarttuneet vain tyhjyyteen. Alkovissa olevat kipsi-Amorit itsekin näyttivät kaatuvan vapaammalla röyhkeydellä. Ja Albine ei enää puhunut lasten leikkimisestä, Serge ei enää uskaltanut laukoa hypoteeseja ääneen. He vakavoituivat, viipyivät kohtausten edessä toivoen, että maalaus saisi yhtäkkiä takaisin kaiken loistonsa, levoton ja häiriintynyt enemmän viimeisistä maalausten raakoja hannuja peittävistä hunnuista. Nämä nautinnon haamut opettivat heille rakkauden tiedettä. Ai noinko se tehdäänkin? Toiko tonne? Eipä ois luullut!
    xxx/ellauri177.html on line 333: Albine parkkeeraa aran kananpeensä kanapeelle: - ne pelottavat minua. Miehet näyttävät ryöväreiltä, naiset tapettavilta. Sergei saa niistä hikisessä alkovissa sexiunia. Sillä aikaa Albine lähtee taas yxin laukkaamaan ja ezimään sitä yhtä paikkaa, Sergei jää virumaan pepunhajuisessa alkovissa. Jonkun ajan päästä albiino tulee innoissaan: Heureka! Heureka! Mitähän hirmu tärkeätä se on nyt löytänyt? Sergeitä pelottaa.
    xxx/ellauri177.html on line 351: He olivat pysähtyneet pienellä huokauksella myskisen tuoreuden tarttumana. "Ilma maistuu hedelmältä", albine kuiskasi. He laskivat ääntään uskonnollisella tunteella. Heillä ei ollut edes uteliaisuutta katsoa ylös, nähdä puuta. He tunsivat liikaa majesteettisuutta harteillaan. Albine kysyi yhdellä silmäyksellä, oliko hän liioitellut vehreyden lumoa. Serge vastasi kahdella selvällä kyynelellä, jotka virtasivat hänen poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. Nt poskilleen. Heidän ilonsa olla vihdoin siellä pysyi sanoinkuvaamattomana. "Tule", sanoi hän korvassaan henkeään kevyemmällä äänellä. Ja hän meni ensin makaamaan puun juurelle. Hän ojensi kätensä hänelle hymyillen, kun hän, seisoen, myös hymyili ja antoi hänelle hänen. Kun hän piteli niitä, hän veti hänet hitaasti hänen luokseen. Hän kaatui hänen puolelleen. Hän otti hänet välittömästi rintaansa vasten. Tämä syleily jätti heidät täyteen helppoutta (muuttei vaihtanut vieläkään nesteitä).
    xxx/ellauri177.html on line 353: Voi ei! muistat, hän sanoi, että muuri, joka näytti erottavan meidät... Nyt tunnen sinut, välillämme ei ole mitään... ei edes kumia! Etkö sinä kärsi? "Ei, ei", vastasi hän. Sää on hyvä. He vaikenivat päästämättä irti. Herkullinen tunne, ravistamatta, pehmeä kuin liukas maito levisi, tunkeutui niihin. Sitten Serge käveli kätensä Albinen ruumista pitkin. Hän toisti: "Kasvosi ovat minun, silmäsi, suusi, poskesi." Kätesi ovat minun, kynsistäsi harteillasi... Jalkasi ovat minun, polvesi ovat minun, koko henkilösi on minun. Ja hän nai hänen kasvojaan, hänen silmiään, suutaan, poskiaan. Hän suuteli hänen käsiään nopeilla suudelmilla ja nousi sormiaan olkaimiin. Hän nai hänen jalkojaan, hän nai hänen polviaan. Hän kylpi hänet suudelmien suihkulla, putosi leveisiin pisaroihin, lämpimänä kuin kesäsuihkun pisarat, (mitä! pisaroita, hold it! sanoisi Pirkko Hiekkala),
    xxx/ellauri177.html on line 358: Hän sanoi nämä asiat, kumartui maahan ja jumalsi naista. Ylpeä Albine antoi ihailla itseään. Hän ojensi sormensa, rintansa, huulensa Sergen hartaille suudelmille. Hän tunsi itsensä kuningattareksi katsoessaan häntä niin vahvana ja niin nöyränä edessään. Hän oli voittanut hänet, hän piti häntä armollaan, hän saattoi hävittää hänet yhdellä sanalla. Ja mikä teki hänestä kaikkivoivan, oli se, että hän kuuli ympärillään olevan puutarhan iloitsevan hänen voitostaan, auttaen häntä hitaasti kasvavalla melulla.
    xxx/ellauri177.html on line 360: Serge vain änkytti. Hänen suudelmansa katosivat. Hän kuiskasi uudelleen:
    xxx/ellauri177.html on line 367: -- Mitä he sanovat? mutisi Serge ymmällään. Mitä he haluavat meiltä, ​​anoen meitä näin? Albine, puhumatta, halasi häntä. Älä niitä kuuntele, mä käännän: tule tänne, sano valas, vedä housut heti alas! Multa myös! Katoppa kuinka sulla jönköttää! NONIIN! Vihdoinkin! Mä on yhtä märkänä kuin Paavo Pesusieni! Alas tulla! sinne niin! Ei sinne, vaan sinne! Juu! Aah! Työnnä, maxoin runsaasti!
    xxx/ellauri177.html on line 371: Joten Albine ja Serge tottelivat kuuliaisina. Hän ei sanonut mitään, hän sitoi hänet syliinsä, yhä tiukemmin. Sukupolven kuolema ympäröi heitä. He myöntyivät puutarhan vaatimuksiin. Se oli puu, joka uskoi Albinen korvaan sen, mitä äidit kuiskaavat vaimoille hääyönä. No entäs mitä setämiehet kuiskasivat Sergen korvaan? Luovuta kaikin mokomin sinne se limakökkäre, mutta naatiskellen!
    xxx/ellauri177.html on line 372: Albine luovutti itsensä. Serge luovutti sille mällin poikineen. Sen ja sen ja sen ja sen ja sen. Ja vielä tämän!
    xxx/ellauri177.html on line 376: Serge on nyt täysin parantunut pappeudesta, se on löytänyt hukkuneen miehisyytensä Albinen jalkovälistä. Serge oli juuri, Albinen hallussa, viimein löytänyt heteromiehen sukupuolen, hänen lihasten energian, sydämensä rohkeuden, äärimmäisen terveyden, joka oli tähän asti puuttunut hänen pitkästä nuoruudestaan. Nyt hän tunsi olevansa täydellinen. Hänellä oli terävämmät aistit, laajempi älykkyys, tanakampi mela. Oli kuin hän yhtäkkiä olisi herännyt leijonakuninkaana tasangolla, näkemällä vapaan taivaan. Kun hän nousi ylös, hänen jalkansa laskeutuivat suoraan maahan, hänen ruumiinsa kasvoi, ylpeä raajoistaan, varsinkin siitä pienestä (noo, ei niin pienestä paizi juuri tällä hetkellä, Serg. huom.) Hän tarttui Albinen käsiin, jotka hän puolestaan ​​nousi ylös. Hän huojui hieman, ja hänen täytyi tukea häntä. "Älä pelkää", hän sanoi. "Olet se jota tällä haavaa rakastan, luulisin."
    xxx/ellauri177.html on line 378: Nyt Albine oli palvelija, Sergen pussit oli tyhjätty. Hän nojasi päänsä hänen olkapäälleen ja katsoi häntä huolestuneen tunnustellen ilmaa. Voisiko Serge ehkä syyttää hiäntä siitä, että hiän toi hänet sinne? Eikö hän jonakin päivänä moittiisi hiäntä tästä palvonnan hetkestä, jolloin hän oli kutsunut itseään hiänen orjakseen? -- Ethän ole vihainen? hiän kysyi nöyrästi. Hän hymyili, harjasi leijonamaista takatukkaansa taaksepäin, taputti häntä sormenpäillään kuin lasta. Albiino jatkoi:
    xxx/ellauri177.html on line 381: Sergellä oli kaksinkertainen voima, kun hän näki hiänet niin alistuvana ja hyväilevänä. Sepä mukavaa. Hän kysyi hiäneltä:
    xxx/ellauri177.html on line 388: Sergellä ei ollut puusta kuin hyvää sanottavaa. Albiino vaikutti hermolta. Eikai tuo puu vaan naura mulle? - Piiloillaan, piiloudutaan, hän toisti rukoilevalla äänellä. Ja hänestä tuli ihan ruusuinen. Se oli orastava vaatimattomuus, häpeä, joka otti hänet kuin paha, joka värjäsi hänen ihonsa reheyden, jossa siihen asti ei ollut esiintynyt verisairautta. Serge oli peloissaan nähdessään hänet niin ruusuisena, hänen poskensa hämmentyneenä, hänen silmänsä täynnä kyyneleitä. Hän halusi ottaa hiänet uudestaan, rauhoittaa hiäntä hyväilemällä; mutta hiän astui sivuun ja antoi hänelle merkin epätoivoisella eleellä, etteivät he olleet enää yksin (siis kaxin).
    xxx/ellauri177.html on line 390: Hiän katsoi punastuneena vielä enemmän löysää mekkoaan, jossa näkyi hiänen alastomuutensa, käsivartensa, kaulansa, rintansa, Sergen monet runkkutahrat. Hiänen harteillaan, hiänen hullut hiustensa kiihdyttivät. Hiän yritti sitoa pullaansa; sitten hiän pelkäsi paljastavansa niskaansa. Nyt oksan harjaus, hyönteisen siiven pieni nakutus, pieninkin tuulen henkäys sai hänet liikkeelle, ikään kuin näkymättömän käden epärehellisen kosketuksen alla.
    xxx/ellauri177.html on line 392: "Rauhoitu", pyysi Serge. Ei ole ketään... Siinä sinä olet, punaisena kuumeesta. Levätään hetki, kiitos. No ei, hänellä ei ollut kuumetta, hän halusi mennä vaan heti kotiin, ettei kukaan voisi nauraa katsoessaan häntä. Ja kiirehtien askeleensa yhä enemmän, hän keräsi pensasaitojen varreta viikunanlehtiä, jolla hän piilotti alastomuutensa (häh? olihan sillä alkkaritkin, vai oliko ne tuoxinassa hukkuneet?) Hän sidoi mulperipuun oksan hiuksiinsa; hän kietoutui sideruohojen käsivarsiin, jotka hän sidoi ranteisiinsa; hän laittoi kaulaansa viburnumin oksista tehdyn kaulakorun niin pitkän, että ne peittivät hänen rintansa lehtiverholla. (Ei kovin pitkän, sillähän ei olleet mitkään roikkarit.)
    xxx/ellauri177.html on line 394: - Oletko menossa palloon? kysyi Serge yrittäen saada hänet nauramaan.
    xxx/ellauri177.html on line 403: -- Vai niin! Tunsin sen! sanoi Albine äärimmäisen epätoivon huutaen. Pyysin sinua ottamaan minut... Serge, älä katso!
    xxx/ellauri177.html on line 405: Serge katseli itsestään huolimatta murtuman kynnykseen naulattuna. Alhaalla, tasangon pohjalla, laskeva aurinko valaisi Artaud-kylän kultalevyllä, kuin hämärästä nouseva näky, johon naapuripellot olivat jo hukkuneet. Tien varrella oli selvästi havaittavissa epäjärjestykseen rakennetut mökit, lantaa täynnä olevat pienet pihat, kapeat vihannespuutarhat. Ylempänä hautausmaan suuri sypressi kohotti tummaa profiiliaan. Ja kirkon punaiset laatat näyttivät uunilta, jonka yläpuolelle musta kello asettui ikään kuin herkästi muotoiltu kasvo; kun taas viereinen vanha pappi avasi ovensa ja ikkunansa iltailmaan.
    xxx/ellauri177.html on line 407: "Ole kiltti", Albine toisti nyyhkyttäen, "älä katso, Serge! Muista, että lupasit rakastaa minua aina." Ah! rakastatko minua koskaan tarpeeksi, nyt!... Anna minun sulkea silmäsi käsilläni. Tiedät erittäin hyvin, että käteni paransivat sinut... Et voi työntää minua pois.
    xxx/ellauri177.html on line 413: Mutta Serge järkyttyi. Hän muisti. Menneisyys heräsi henkiin. Kaukaa hän kuuli selvästi kylän elävän. Nämä talonpojat, nämä naiset, nämä lapset, pormestari Bambousse, joka palasi Olivettes-peltostaan ​​laskemassa seuraavaa satoa; se oli Brichets, mies raahaa jalkojaan, nainen voihki kurjuudesta; se oli Rosalie seinän takana, jota pitkä onnekas suuteli. Hän tunnisti myös hautausmaalla olevat kaksi roistoa, tuon roisto Vincentin ja tuon röyhkeän Katariinan, jotka katselivat suuria lentäviä heinäsirkoja haudojen keskellä; Heillä oli jopa mukanaan musta koira Voriau, joka auttoi heitä, kerjäämässä kuivan ruohon keskellä, puhaltaen vanhojen paasikivien jokaisesta halkeamasta. Kirkon laattojen alla varpuset taistelivat ennen nukkumaanmenoa; rohkein laskeutui jälleen alas, lensi sisään rikkoutuneiden ruutujen läpi, niin että hän, seuratessaan niitä silmillään, muisti heidän hienon metelinsä saarnatuolin alaosassa, tasanteen portaalla, missä heille oli aina leipää. Ja pastorin kynnyksellä La Teuse sinisessä puuvillamekossa näytti lihoneen enemmän; hän käänsi päätään hymyillen Desireelle, joka oli palaamassa navettapihasta, suurella naurulla, koko lauman seurassa. Sitten he molemmat katosivat. Sitten Serge ymmällään ojensi kätensä.
    xxx/ellauri177.html on line 417: Hän itki. Hän kuunteli innokkaasti yrittäen saada pienintäkään kaukaista melua ja odotti ääntä, joka herättäisi hänet kokonaan. Kello oli hypännyt hieman. Ja hitaasti, unisessa iltailmassa, kolme Angeluksen lyöntiä saavuttivat Paradoun. Ne olivat hopeanhohtoisia, erittäin pehmeitä, säännöllisiä puheluita. Nyt kello näytti elävältä.
    xxx/ellauri177.html on line 419: -- Jumalani! huudahti Serge, kaatui polvilleen kellon pienistä soinaista kaatuneena.
    xxx/ellauri177.html on line 421: Hän kumartui, hän tunsi Angeluksen kolme iskua menevän hänen niskaansa, kaikuvan hänen sydämeensä. Kello sai kovemman äänen. Hän palasi säälimättömänä muutamaksi minuutiksi, jotka tuntuivat vuosilta. Hän toi mieleen koko hänen menneen elämänsä, hänen hurskaan lapsuutensa, hänen ilonsa seminaarissa, hänen ensimmäiset messunsa Artaudin palaneessa laaksossa, jossa hän haaveili pyhien yksinäisyydestä. Hän oli aina puhunut hänelle näin. Hän löysi pienimmätkin käänteet tuosta kirkon äänestä, joka oli lakkaamatta noussut hänen korviinsa, kuin äidin vakava ja lempeä ääni. Miksi hän ei ollut kuullut häntä enää? Aiemmin hän lupasi hänelle Marian tulemisen. Oliko se Marie, joka oli vienyt hänet iloisen vehreyden syvyyksiin, jonne kellon ääni ei yltänyt? Hän ei olisi koskaan unohtanut, jos kello ei olisi lakannut soimasta. Ja kun hän kumartui pidemmälle, hänen parran hyväily hänen ristikkäisillä käsillään peloitti häntä. Hän ei tuntenut näitä pitkiä hiuksia, näitä silkkisiä hiuksia, jotka antoivat hänelle eläimen kauneuden. Hän väänteli partaan, hän tarttui hänen hiuksiinsa molemmin käsin etsiessään tonsuurin alastomuutta; mutta hänen hiuksensa olivat kasvaneet voimakkaasti, tonsuuri hukkui suurien kiharoiden viriiliin aaltoon, joka heitettiin takaisin otsasta niskaan. Hänen koko lihansa, joka oli aiemmin ajeltu, oli kellertävänruskeat.
    xxx/ellauri177.html on line 434: Veli seisoi hetken, varjonyrkkeillen, puhumatta. Hän katsoi pariskuntaa, Albine turvautui Sergen kaulaan, inhona miehen kohtaamisesta saastaojan reunalla.
    xxx/ellauri177.html on line 442: Serge, hänen päänsä alaspäin, oli hiljaa, työntämättä häntä ihan vielä pois.
    xxx/ellauri177.html on line 446: - Rakastatko minua? Rakastatko minua? toisti Albine.Mutta Serge oli siirtynyt pois hänestä, ikään kuin olisi todella poltettu paljaista käsivarsistaan, paljaista hartioistaan.
    xxx/ellauri177.html on line 450: Serge marssi voitettuna kohti murtumaa. Kun veli Archangias raa´alla eleellä veti hänet ulos Paradousta, Albine liukastui maahan, hänen kätensä hullusti ojennettuina lähtevää rakkautta kohti, nousi ylös, hänen kurkkunsa murtui nyyhkyistä. Hän pakeni, hän katosi puiden sekaan, joiden runkoja hän löysästi väisti löysillä hiuksilla.
    xxx/ellauri177.html on line 452: Vittu mikä väpelö toi Serge, ei voi muuta sanoa! Säälixi käy Albiinoa, joka tollaseen tiskirättiin oli erehtynyt lankeemaan. No tähän päättyi kirja III, nyt on enää vika kirja jäljellä, jossa (juonipaljastus) kaikki menee perseelleen ja kaikki kuolevat. Musta tuntuu et mä vedän sen läpi vähän kursoorisemmin. En pidä traagisista lopuista, musta vuohet on kivempia kun ne vaan pukkii toisiaan ja tekee lisää vuohia.
    xxx/ellauri177.html on line 487: No seuraavaxi Albine tulee hakemaan Sergeitä kirkosta, jossa se on taas polovillaan pulisemassa omille joukoilleen. Läheppä mukaan Serge, niin mennään meille, tai pyöräkellariin, niinkuin ennenkin.
    xxx/ellauri177.html on line 491: -- Mikset vastaa? Et voi kieltäytyä, sinä seuraat minua... Ajattele, että kuolisin, jos kieltäydyt. Mutta ei, se ei ole mahdollista. Muistuttaa sinua. Olimme yhdessä, emme koskaan jättäneet toisiamme. Ja ainakin kaksikymmentä kertaa annoin sulle. Sanoit ottavasi minut tervennä, ottaisit jäsenexi, hengittämään, ottamaan henkesi... En ehkä nähnyt unta. Kehossasi ei ole paikkaa, jota et olisi luovuttanut minulle, etkä yhtäkään hiuksistasi, jota en olisi nuollut. Sinulla on kyltti vasemmalla olkapäälläsi, suutelin sitä, se on minun. Sinun kätesi ovat minun, olen pitänyt niitä omissani päiviä. Ja sinun kasvosi, huulesi, silmäsi, otsasi, kaikki, mikä on minun, olen hävittänyt ne hellyyteni vuoksi... Kuunteletko ollenkaan, Serge?
    xxx/ellauri177.html on line 493: Hän seisoi hänen edessään suvereenina, ojentaen käsiään. Hän toisti kovemmalla äänellä: -- Kuuletko, Serge? olet minun! Sitten hitaasti isä Mouret nousi ylös. Hän nojautui takaisin alttaria vasten ja sanoi: -- Ei, olet väärässä, minä kuulun Jumalalle. Vai mitä jumala? Entä mitäs neizyt Maaria tähän sanoo? Oletko mustasukkiainen edes vähän?
    xxx/ellauri177.html on line 525: -- Entä minä! Entä minä! huudahti Albine viimeisen kerran. Sergei ei laskenut päätään. -- Luetaanko sinun kärsimyksesi minulle niin monena rikoksena! Saako minua ikuisesti rangaista siitä, että jätin sinut sinne, minne minun täytyy jättää sinut? No ei kai! Sehän oli vain... Arvoton sellaisena kuin olen, rukoilen puolestasi joka ilta. Onhan sekin jotakin.
    xxx/ellauri177.html on line 527: Sergei kohautti olkapäitään suunnattoman masentuneena. Albinon viha laantui. Hänet oli melkein sääli tota ruppanaa. "Olet hullu", hän kuiskasi. Tallenna rukouksesi. Se olet sinä, jonka haluan... Et koskaan ymmärrä. Minulla oli niin paljon annettavaa sinulle! Ja siinä sinä, aina suututat minua, tarinoillasi toisesta maailmasta... Olkaamme molemmat järkeviä. Odotetaan, että tilanne rauhoittuu. Puhumme vielä... Minun ei ole mahdollista lähteä pois tällä tavalla. En voi jättää sinua tänne. Koska olet täällä, olet kuin kuollut, ihosi niin kylmä, etten uskalla koskea sinuun... Älkäämme puhuko enää tällä haavaa. Odotellaan.
    xxx/ellauri177.html on line 529: Valitettava tuska täytti pastorin navan, roiskuen suuren Kristuksen raajoista virtaavalla verellä; kun taas seinillä neljätoista Passion-kuvaa esittelivät hirvittävää draamaansa keltaisella ja punaisella, hikoilevalla kauhulla. Se oli elämä, joka kuoli siellä, tässä kuoleman väreissä, näillä hautoja muistuttavilla alttareilla, tämän hautausholvin alastomuuden keskellä. Kaikki puhui joukkomurhasta, yöstä, kauhusta, murskaamisesta, tyhjyydestä. Viimeinen suitsukkeen henkäys hidasteli, kuin jonkun kuolleen hellä viimeinen hengenveto, mustasukkaisesti tukahdutettuna paasikivien alle.
    xxx/ellauri177.html on line 536: -- Mitä hyötyä on kärsiä, eikö riitä että pitää kuolla! hän vastasi. Oi Serge! jos muistat!... Kerroit minulle sinä päivänä, että olit väsynyt. Ja tiesin, että valehtelet, koska sää oli viileä, emmekä olleet kävelleet varsinaiseen tuntiin. Sä vaan halusit istua alas ja ottaa minut syliisi ja bylsiä aivan sikana.
    xxx/ellauri177.html on line 552: Hän oli kaatunut polvilleen, hänen äänensä murtui nyyhkytystä, hänen silmänsä oli Golgatan kolmella ristillä, joilla väänteli kidutettujen kalpeat ruumiit, jotka olivat hirvittävästi laihtuneet Sergen karkeasta piirroksesta. Albine asettui kuvien eteen, jotta Serge ei enää tuijottaisi niitä. Mixi pappiparkaa säälittää toi 2000v sitten kuollut äijä enemmän kuin tän sievän tytön akuutimpi ongelma? Onxe vaan koska se on ize äijä? Onxtää jotain hyvävelijuttua? Setämiesten selkääntaputtelua? Pappi jatkaa pomilointia niinkuin mitään ei olisi tapahtunut, tyttö joutuu varmaan mierolle, kun on päästänyt miehen mekon alle ilman papin aamenta. Vaikka huusihan se langennut pappi varmaan hallelujaa ja tod.näk. aamenkin tytön päällä näpeimmällä hetkellä?
    xxx/ellauri177.html on line 623: Oli hyvä olla olematta mitään, olla kirottu, haaveilla helvetistä, taistella hedelmättömästi kiusausten hirviöitä vastaan. Jeesukselta hän otti vain ristin. Hänellä oli tämä ristin hulluus, joka käytti niin monia huulia krusifiksissa. Hän otti ristin ja seurasi Jeesusta. Hän painoi hänet, teki hänestä musertavan, hänellä ei ollut suurempaa iloa kuin antautua hänen alle, kantaa häntä polvillaan selkäreppuna, selkärankansa murtuneena. Hän näki siinä sielun voiman, hengen ilon, hyveen täyttymyksen, pyhyyden täydellisyyden. Kaikki oli hänessä, kaikki kuoli häneen.
    xxx/ellauri177.html on line 671: Ei vittu, on tää Serge ja sen sisko Desiree aika epähaluttava pari. Sopivat hyvin tähän jumalanhylkäämään loukkoon jonne ne on nakattu. No Desiré on ize asiassa ihan kiva: - Moi, j´ai bien dormi. Toi, tu as trop bavardé, tu es tout pâle.
    xxx/ellauri177.html on line 691: Seinän takana, muutaman askeleen päässä, Albine istui ruohomatolla. Hän nousi ylös nähdessään Sergen. -- Siellähän sinä olet! hän huusi iloisesti.
    xxx/ellauri177.html on line 694: -- Mitä sinulla on? Et suudellut minua poskille kuten ennen, tiedäthän, kun huulesi lauloivat... Mene, jos olet sairas, parannan sinut uudelleen. Nyt kun olet täällä, aloitamme onnellisuutemme alusta. Ei ole enää surua... Näet, minä hymyilen. Sinun täytyy hymyillä, Serge. Ja kuinka vakavana hän pysyi.
    xxx/ellauri177.html on line 698: He pysyivät vastakkain hieman nolostuneina. Heidän välilleen laskeutui raskas hiljaisuus. Serge, rauhallinen, ei yrittänyt rikkoa sitä. Albine avasi suunsa kahdesti, mutta sulki sen heti, hämmästyneenä asioista, jotka nousivat hänen huulilleen. Hän löysi vain katkeria sanoja. Hän tunsi kyyneleiden kastelevan silmänsä. Mitä hän sitten tunsi, kun ei ollut onnellinen, kun hänen rakkautensa palasi?
    xxx/ellauri177.html on line 704: Serge vapisi heidän valtaamiensa korkeiden puiden alla. Hän sanoo matalalla äänellä: -- Kuinka kylmä täällä on? "No ei kauhean. Sinä olet kylmä", mutisi Albine surullisesti. Käteni ei enää lämmitä sinua. Haluatko, että peitän sinut mekkoni alle?... Tule, koemme uudelleen kaiken arkuuden. Mutta eihän siitä mitään tule, nähty mikä nähty, ja muutenkin ollaan jo syxypuolella.
    xxx/ellauri177.html on line 706: Sergen kunto on mennyt niin huonoxi etteise jaxa kävelä. Albine kovalla vaivalla nosti hänet ylös, kantoi hänet hetkeksi pois. Ja hän putosi takaisin, hän pysyi masentuneena keskellä tietä. Vastapäätä, hänen alapuolellaan, ulottui valtava Paradou. -- Valehtelit! huudahti Albine, et rakasta minua enää! Ja hän itki, seisoi hänen vieressään, tunsi olevansa voimaton kantaa häntä korkeammalle. Hänellä ei ollut enää vihaa, hän itki heidän kuolevien rakkauksiensa vuoksi. Hän pysyi murskattuna paskana. "Puutarha on kuollut, minulla on edelleen kylmä", hän mutisi.
    xxx/ellauri177.html on line 709: Sergei protestoi pehmeästi, uikuttaen hiljaa. Silloin Albine sai ekan ketjureaktion.
    xxx/ellauri177.html on line 769: - Kuuletko, kuuletko? änkytti Albine Sergen korvaan, jonka hän oli pudottanut ruoholle puun juurelle.
    xxx/ellauri177.html on line 771: Serge itki. Ja pesäpuu itki. Panopuu ei itkenyt, se oli vihainen. Ei täähän on kuin itkisi ja nussisi. Voi hemmetti. aika noloa.
    xxx/ellauri177.html on line 775: Serge itki. Voi hevon vitun rämeet, en paremmin sano.
    xxx/ellauri177.html on line 777: Hiän ei sano enempää. Hiän otti sen esiin väkisin, kiihkeässä syleilyssä. Hiänen huulensa tarttuivat tähän elottomaan ruumiiseen herättääkseen sen henkiin. Ja Sergellä oli edelleen vain kyyneleitä. Pitkän hiljaisuuden ja lutkutuxen jälkeen Albine puhui. Hän oli taas jaloillaan, halveksiva, päättäväinen.
    xxx/ellauri177.html on line 779: Serge nousi seisomaan ponnistellen mutta helpottueena. Hän otti ruohoon vierähtäneen breviaarinsa. Hän meni pois.
    xxx/ellauri177.html on line 781: Ja hän työnsi häntä näin pensaalta pensaalle, hän johti hänet takaisin aukkoon, haudan puiden keskelle. Ja siellä, kun Serge epäröi, hänen otsansa taipui, hän huusi hänelle rajusti:
    xxx/ellauri177.html on line 786: -- Hyvästi, kerjäläinen! Hyvää matkaa! Mene takaisin haureuteen susienne kanssa... Ah! sinulla ei ole tarpeeksi munaa, pyhimys. Tarvitset vahvempia munuaisia. Tarvitset tammea. Haluatko keppini? Ota! Voit nukkua sen kanssa! Tässä on kaveri, joka tyydyttää sinut. Ja täydellä vauhdilla hän heitti keppinsä Sergen syliin hämärässä. Sitten hän katsoi Abbe Mouretiin ja murisi.
    xxx/ellauri178.html on line 63: The film stars Chaplin as a washed-up comedian who saves a suicidal dancer, played by Claire Bloom, from killing herself, and both try to get through life. Täähän oli Rothin mielijuoni, se oli aina pelastavinaan damseleita distressistä ja sitten olikin se distress ize.
    xxx/ellauri178.html on line 70: Clairen 1. ex-husband-to-be Rod Steiger näyttäytyi Rothille 1. kerran Speedo-homouikkareissa ja ärjäisi ensi sanoixi: mitäs tuijotat? Tarviziko edes kysyä. Rothilla oli pienet pyöreät professorilasit (paizi kuvissa). Claire oli 45 ennenkuin ne edes pääsi vällyihin. Pari päivää myöhemmin Phillu lähti miesystävänsä mökille as per prior agreement. Sama kuin jos mä olisin lähtenyt lörppävitun mukaan sille pyöräreissulle Belgiaan.
    xxx/ellauri178.html on line 76: Mixture of kindness and cruelty. Juutalaista menoa, ihan kuin Jehova. Anna Steiger muka löi ja potki äiskyä nimellä "kike bitch". (Rod Steiger oli goy.) Ritarillinen Roth puuttui asiaan ja kielti käyttämästä sellaista kieltä äidistä. Kike se oli izekin. Sen se ottikin izeensä. Siitä lähtien se ja Anna oli enemyjä kuin David ja filistealaiset. Annasta tuli oopperalaulaja. Roth muutti ulos muttei Lontoosta koska se oli vuokrannut molemmat kämppänsä ja oli muka vieläkin "hopelessly devoted to you". Mutta renting an apt in London would have disastrous tax consequences, advised an American lawyer. Phil oli varsinainen Shylock. I´m not going to be defeated by this kid, se murisi kuin karhu erauspennulle. Annalle tehtiin oma koppi pimeästi Clairen huoneiston nurkkaan (Clairen rahoilla). Säästyihän sekin penni.
    xxx/ellauri178.html on line 106: Kaariposken suomennos vilisee käännövirheitä. Siltä selvästikin puuttuu paikallistuntemus. "puhelu jälkivaatimuxella", höh se on vastapuhelu. Bucktooth on töröhammas, ei mikään "pukinhammas" perkele. Kaariposki ei vaivaudu edes kazomaan sanakirjasta. Onse niin suvereeni jätkä. No niin se menetteli Homeroxen kanssakin. Saarikoski kävi koulua Helsingin normaalilyseossa, jossa hänen koulutovereitaan ja hyviä ystäviään olivat Matti Klinge ja Anto Leikola. Figures. Jos jotain oppii Norssissa se on suuret luulot izestä. "Is that it? / Onko tämä sitä?" Voi vittu. "Siinäkö kaikki? Helenin isä tietty sanoi kun päästiin jälkiruokaan ja äiti parkumaan. Saatana Pentti mikä tunari! Opettele lukemaan! No myöhäistähän se on nyt, sun vielä typerämpi (ja rumempi) poika on sekin tiet isän pikapuoliin loppuun astunut.
    xxx/ellauri178.html on line 132: “I wanted to be morally serious like Joseph Conrad,” Roth said of his young self. “I wanted to exhibit my dark knowledge like Faulkner. I wanted to write literature. Instead I took my dick's advice and wrote Portnoy's Complaint.” Stern, a lifelong friend, had noticed “a discrepancy between Philip as he told stories and Philip as he wrote stories.” The advice was of course excellent, with the resulting work putting Roth squarely in the middle of the literary map. Saatuaan juutalaisten palkinnon Roth sanoi et enää puuttuu feministipalkinto ja Kakutani Prize.
    xxx/ellauri178.html on line 138: While she wrote that the 1,096-page epic cemented Foster-Wallace as “one of the big talents of his generation, a writer of virtuosic talents who can seemingly do anything”, she also quoted Henry James in calling Jest a “loose, baggy monster”, adding that it read like a “vast, encyclopedic compendium of whatever seems to have crossed Mr Wallace’s mind”. In his 2012 biography of the late Foster-Wallace, DT Max wrote that the writer “told a friend he hid in his room for two days and cried after reading yet another paragraph of Rei devoted to parallels between his first book and Pynchon’s most popular novel”.
    xxx/ellauri178.html on line 145: Isaac Singer’s response to his critics: “ ‘Why do you write about Jewish thieves and Jewish prostitutes?’ . . . ‘Shall I write about Spanish thieves and Spanish prostitutes? I write about the thieves and prostitutes that I know.’"
    xxx/ellauri178.html on line 183: Sometimes the sky is overcast ... And I am feeling blue... And as the hours wander by... I know not what to do... And sometimes there is tragedy . . . To meet me at the door... And I must wonder whether life . . . Is worth my fighting for ... always there is some way out... And I have come to know ... That brighter things will comfort me ... In just a day or so .. And I have learned that what is past . . . Was purposeful and good. But in my bed of bitterness ... It was misunderstood... There is a certain destiny...! In every human quest .. Because when anything goes wrong... It happens for the best.
    xxx/ellauri178.html on line 189: Life is strange with its twists and turns, As every one of us sometimes learns, And many a fellow turns about When he might have won had he stuck it out. Don't give up though the pace seems slow You may succeed with another blow.
    xxx/ellauri178.html on line 198:

    Riskerade 100 piskrapp och sju års fängelse
    xxx/ellauri178.html on line 201: Mexikanska beteendeekonomen Paola Schietekat arbetade i landet för organisationen som arrangerar fotbollsmästerskapet, något hon kallade ”ett drömjobb” enligt Daily Mail. Men allt förändrades den 6 juni förra året. ”Den kvällen tog sig en bekant, som jag betraktade som en vän, in i min lägenhet på natten”, skrev Paola Schietekat på sajten Julio Astillero. Mannen tvingade sedan ner Paola Schietekat på golvet och våldtog henne.
    xxx/ellauri178.html on line 203: Men när hon polisanmälde våldtäkten blev Paola Schietekat själv anklagad för att ha haft ”utomäktenskapligt sex” och riskerade att dömas till 100 piskrapp och sju års fängelse. Hon valde att fly landet. ”Jag har aldrig varit mer lättad än när de stämplade mitt pass på flygplatsen”, skrev Paola Schietekat.
    xxx/ellauri178.html on line 206: Tää olis helppo hoitaa peruuttamalla koko paska futiskisat. Mutta ei, ruottalaiset jalkapalloäijät selittää suu vaahdossa ja kädet heiluen mixei se kerta kaikkiaan käy nyt päinsä. Se ei nyt vaan kertakaikkiaan käy päinsä. Nu blev det visst lite dålig stämning i Sverige igen.
    xxx/ellauri178.html on line 220: Tulee mieleen Löden kouluaine "Luther jumalanpalveluksen uudistajana". Prof. Laurilan "ajankohtainen" hengennostatuskirja ilmestyi vähän myöhässä, v. 1944 oli jatkosota lopussa, Suomi maalissa hyvänä kakkosena. Hopea ei ole häpeä. Kirjan hinta Emmauxessa oli 2 euroa, missä oli oli kylläkin 2e liikaa.
    xxx/ellauri178.html on line 228: Versuch einer Stellungnahme zu den Hauptfragen der Kunstphilosophie. 1903 (Teoksen digitoitu versio Internet Archivessa)
    xxx/ellauri178.html on line 246: Deutsche Lesestücke für Studenten. Zusammengestellt und hrsg. von K. S. Laurila. Otava 1932
    xxx/ellauri178.html on line 260: lähemmäksi, ja kun samalla mietiskelin kvanttiteorian perusfilosofiaan liittyviä asioita, huomasin tässä läheisiä liittymäkohtia kristinuskon ajatusmaailmaan”, esim. epämääräisyysperiaate, Schrödingerin kissa, kaxoisrakokoe. (Ks. Airola 2015, s. 226–228.)
    xxx/ellauri178.html on line 284: Genet aborde notamment dans ses ouvrages l'homosexualité et l'érotisme, à travers la célébration de personnages ambivalents évoluant au sein de mondes interlopes. Ei ihme että Pili alkaa kuumua.
    xxx/ellauri178.html on line 288: L'enfant y est heureux, bon élève et enfant de chœur, mais réservé et taciturne. De cette époque remontent les premiers émois masculins de Genet, en la personne du petit Lou Culafroy — qui deviendra plus tard « Divine », héros et ensuite héroïne de Notre-Dame-des-Fleurs — ainsi que d’hommes plus âgés, braconniers de passage ou marginaux égarés. Il obtient la meilleure note de sa commune au certificat d'études primaires.
    xxx/ellauri178.html on line 290: Il commet son premier vol à l'âge de dix ans. C'est l'acte fondateur de la mythologie de Genet qui, fustigé pour son acte, donne un change très existentialiste en sanctifiant son geste, revendiquant ainsi une asocialité profonde. Jäbä joutuu amixeen, karkaa, rupee kute JJ aikanaan vagabondixi jää kii ja est confié par les tribunaux jusqu'à sa majorité à La Paternelle, colonie pénitentiaire agricole de Mettray, où se cristallise probablement toute la liturgie de domination/soumission, la hiérarchie masculine et virile ainsi que la féodalité brutale qui en découlent à ses yeux.
    xxx/ellauri178.html on line 292: Il quitte les lieux à dix-huit ans et, devançant l'appel, s'engage pour deux ans dans la Légion étrangère. Il découvre alors l'Afrique du Nord et le Proche-Orient, qui lui font très forte impression par les passions qui y règnent, le charisme mâle et volontaire de ses habitants. Revenu à Paris, vivant de petits larcins (dont le vol de livres), Genet passe presque quatre ans dans des prisons pour adultes, pour l'essentiel à la Santé et à la maison d'arrêt de Fresnes.
    xxx/ellauri178.html on line 319: Pooh, NONE of these deal with impotence of the pecker specifically. Hasn't the good book got ANY comforting words to offer? No wonder people get suicidal.
    xxx/ellauri178.html on line 324: Here’s a question I received from our anonymous Have a Question page about dealing with erectile dysfunction:
    xxx/ellauri178.html on line 326: Q: Hey Jay! Have you ever dealt with the Christian’s response to medications that are designed to help men with E.D.? I’m into my 60’s now and the equipment just don't work like it used to. I am contemplating getting some help. I would appreciate your response. Thanks.
    xxx/ellauri178.html on line 329: Erectile Dysfunction is a symptom, not a disease or a problem to be dealt with. Rather, I think we should be targeting the source of the problem and dealing with that.
    xxx/ellauri178.html on line 338: Bugger it.
    xxx/ellauri178.html on line 362: On 25 May 1901, Chekhov married Olga Knipper quietly, owing to his horror of weddings. She was a former protégée and sometime lover of Nemirovich-Danchenko whom he had first met at rehearsals for The Seagull. Up to that point, Chekhov, known as "Russia's most elusive literary bachelor," had preferred passing liaisons and visits to brothels over commitment. For the rest, he lived largely at Yalta, she in Moscow, pursuing her acting career. In 1902, Olga suffered a miscarriage; and Americans have offered evidence, based on the couple's letters, that conception may have occurred when Chekhov and Olga were apart, although Russian scholars have rejected that claim. Perhaps the semen was conveyed from Yalta to Moscow by snail mail.
    xxx/ellauri179.html on line 65: Kirjan nimi tulee siis saarnaajalta, paremman puutteessa. Nousee päivä, laskee päivä. Onko tää se sama meemi kuin Isaac Bashevis Singerin kirjan der Hoif suomennoxen nimi, joka tulee Viulunsoittaja katolla musikaalin (1964) häälaulusta jonka levytti Eddie Fisher, vihelsi Roger Whitaker ja jonka on suomexi tunnelmoineet mm. Matti ja Teppo? Roger on anglokenialainen laulaja.
    xxx/ellauri179.html on line 73: When did she get to be a beauty?

    xxx/ellauri179.html on line 89: They look so natural together,

    xxx/ellauri179.html on line 99: For a man to take it at thirty-four as a guide-book to what life holds is about as safe as it would be for a man of the same age to enter Wall Street direct from a French convent, equipped with a complete set of the more practical Horatio Alger books. Niitähän se Pilikin luki poikasena.
    xxx/ellauri179.html on line 107: W.H.Hudson oli angloargentiinalainen lintubongari ja jonkun sortin kynäilijä joka kirjoitti viime vuosisadan alussa kolonialistisia pehmopornokirjoja Etelä-Amerikasta.
    xxx/ellauri179.html on line 111: The novel tells the story of Richard Lamb, a young Englishman who marries a teenage Argentinian girl, Paquita, without asking her father's permission, and is forced to flee to Montevideo, Uruguay with his bride. Lamb leaves his young wife with a relative while he sets off for eastern Uruguay to find work for himself. He soon becomes embroiled in adventures with the Uruguayan gauchos and romances with local women. Toivottavasti se oli ympärileikattu ettei gonorrhea turvottanut nuppia. After the events of the story he was captured by Paquita's father and thrown into prison for three years, during which time Paquita herself died of grief.
    xxx/ellauri179.html on line 115: Venezuela, c. 1875. Abel, a young man of wealth, fails at a revolution and flees Caracas into the uncharted forests of Guayana. Surviving fever, failing at journal-keeping and gold hunting, he settles in an Indian village to waste away his life: playing guitar for old Cla-Cla, hunting badly with Kua-kó, telling stories to the children.
    xxx/ellauri179.html on line 117: After some exploring, Abel discovers an enchanting forest where he hears a strange bird-like singing. His Indian friends avoid the forest because of its evil spirit-protector, "the Daughter of the Didi." Persisting in the search, Abel finally finds Rima the Bird Girl. She has dark hair, a smock of spider webs, and can communicate with birds in an unknown tongue. When she shields a coral snake, Abel is bitten and falls unconscious.
    xxx/ellauri179.html on line 121: Abel falls in love with Rima, but she (17 and a stranger to white men) is confused by "odd feelings". This relationship is further strained because Abel cannot speak her unknown language.
    xxx/ellauri179.html on line 124: Abel kills Kua-kó and runs to the enemy tribe, sounding the alarm. Days later he returns. All his Indian friends are dead. He finds the giant tree burned, and collects Rima's ashes in a pot. Trekking homeward, despondent and hallucinating, Abel is helped by Indians and Christians until he reaches the sea, sane and healthy again. Now an old man, his only ambition is to be buried with Rima's ashes. Reflecting back, he believes neither God nor man can forgive his sins, but that gentle Rima would, provided he has forgiven himself.
    xxx/ellauri179.html on line 126: What the fuck, gentle Rima would prickle his ass with darts if she could. Kayla Ancrum would gleefully join in.
    xxx/ellauri179.html on line 128: Rima the Jungle Girl returned to the DC Universe in a new pulp-era comic debuting in 2010 entitled First Wave. Rima was portrayed as a South American native with piercings and tattoos, who didn't speak, but communicated in bird-like whistles like Roger Whitaker. Plying a big knife and a panther, she helped Doc Savage's assistant Johnny Littlejohn, then darted back into the forest.
    xxx/ellauri179.html on line 140: The Alexander Hamilton Institute is a former institute for business education in New York City founded in 1909, and dissolved in the 1980s. The Alexander Hamilton Institute was a corporation engaged in collecting, organizing and transmitting business information. Trivia: The Alexander Hamilton Institute was referenced disparagingly along with H. L. Mencken in The Sun Also Rises by Ernest Hemingway (1923).
    xxx/ellauri179.html on line 149: The Jewish Princeton man and writer Cohn believes in love, romance and the ideals he finds in literature but he gets on the nerves of most of the other men in the novel by the way he pathetically hangs around Brett and with his "superior, Jewish" way. He becomes a target for the other men's dissatisfaction.
    xxx/ellauri179.html on line 153: The Lady Brett Ashley character is a British, charismatic, and independent woman with a drinking problem. She is the love of Kake's life and she loves him too, but she (and Kake) both see his impotence as a possible obstacle to a relationship as she leads a promiscuous life of romantic adventures. She is waiting to get divorced from the aristocrat from whom she got her title, and then plans to marry Mike Campbell. She is terminally unhappy and always wanting someone else. She falls in love with Romero at the bullfight and becomes his inspiration at the ring.
    xxx/ellauri179.html on line 155: Bill Gorton is Kake's buddy from the war. A writer who moved back to America after the war, he is a joker, using humor to disguise the horrors of the war. He doesn't mind, for his penis remains shipshape and intact. He goes along with the group, unattached to Brett but getting caught up in the romantic business anyway.
    xxx/ellauri179.html on line 157: Pedro Romero is a young, good-looking bullfighting prodigy who is so skillful and beautiful that Kake, no wait, Brett falls in love with him. When Cohn learns of Romero's effect on Brett, he fights him but Romero cleverly evades him with the muleta. Romero and Brett run away together but Brett leaves him soon after when he tries to turn her into a traditional Latina woman.
    xxx/ellauri179.html on line 161: The bulls are described as seductive, in sexualized language (it is a fight after all, in which a man tries to stick a long hard object into another male). Unlike mechanized WW1, the fight has rules, it has honor, it has skill, it is an equal opportunity job for the bulls, all things that "they" no longer believe in out in the "real world."
    xxx/ellauri179.html on line 167: Erneston beiget kaverit kilpailee siitä kuka on opiskellut Wayne D.Wheelerin joholla.
    xxx/ellauri179.html on line 169: Wayne Bidwell Wheeler (November 10, 1869 – September 5, 1927) was an American attorney and longtime leader of the Anti-Saloon League. The leading advocate of the prohibitionist movement in the late 1800s and early 1900s, he played a major role in the passage of the 18th amendment to the United States Constitution, which outlawed the manufacture, distribution, and sale of alcoholic beverages.
    xxx/ellauri179.html on line 173: Wheeler's career hit its high point with the passage of the Eighteenth Amendment and the Volstead Act in 1920. As enforcement of Prohibition became increasingly difficult, federal agencies resorted to draconian measures including poisoning alcohol to try to dissuade people from consuming it.[6] Wheeler's refusal to compromise, for example by amending Prohibition measures to allow for consumption of beer, made him appear increasingly unreasonable. His influence began to wane, and he retired in 1927.
    xxx/ellauri179.html on line 175: Soon after his retirement, Wheeler was beset by several tragedies. His wife was killed in an accidental kitchen fire, and his father-in-law had a fatal heart attack after trying unsuccessfully to aid her. Wheeler suffered from kidney disease contracted from abuse of booze, and died at an asylum in Battle Creek, Michigan on September 5, 1927.
    xxx/ellauri179.html on line 177: Huoh. Ekalla lukemalla en jaxanut paarustaa Ernun beigeä dialogia Pariisia pitemmälle vaan hyppäsin yli koko Epsanjan ja sonnitaistelupaskan suoraan loppulukuun. Ei Kaken kikkeli näytä parantuneen, siitä tuli vaan suursyömäri kuten eunukeista yleensäkin, ja "Lady Ashley"sta alkaa kehkeytyä rappioalkoholisti. Kiinnos. San Sebastianissa on kuitenkin kiva kelliskellä hiekkarannalla, sen tiedän, olen izekin ollut siellä. Aqua patatas, coca coola!
    xxx/ellauri179.html on line 181: Whereas Hemingway wrote passionately about boxing and his own prowess, others, like Dempsey, saw something else. “There were a lot of Americans in Paris and I sparred with a couple, just to be obliging,” the Champ said. “But there was one fellow I wouldn’t mix it with. That was Ernest Hemingway. He was about twenty-five or so and in good shape, and I was getting so I could read people, or anyway men, pretty well. I had this sense that Hemingway, who really thought he could box, would come out of the corner like a madman. To stop him, I would have to hurt him badly, I didn’t want to do that to Hemingway. That’s why I never sparred with him.” Hemingway’s frequent sparring partner and fellow writer Morley Callaghan offered another sobering account of his training partner, saying, “we were two amateur boxers. The difference between us was that Ernie had given time and imagination to boxing; I had actually worked out a lot with good fast college boxers.” I had never seen Mr. Hemingway box, of course. But I will say this: the confidence of mediocre men is a fucking superpower. I have met many versions of this guy. Hell, I’ve sparred with the dude myself.
    xxx/ellauri179.html on line 201: Still, the fact that they bring up Hemingway’s Catholicism at all confirmed my own suspicions of a deeper, clear-eyed spiritual sensibility lurking behind all of Hemingway’s naturalistic plots — forcing me to reconsider everything I had previously thought about the man. I see Catholicism as playing a central role in Hemingway’s literary vision and moral landscape. Non-catholics just turn away from the religious clues in his work to focus on his public image, war exploits, and psychological instability — all the while missing that singularly under-reported and significant aspect of Hemingway’s life as a writer: his Catholicism.
    xxx/ellauri179.html on line 208: After having been anointed, Hemingway described himself as having become a “Super-Catholic.” It was a near-death experience that changed the course of his life. After the war, he went to work as a foreign correspondent in Paris. And eight years later — after his first marriage failed — he undertook a second, more formal conversion process in preparation for marriage to his second wife, devout Catholic Pauline Pfieffer.
    xxx/ellauri179.html on line 212: It was at this time that Hemingway changed the title of his unpublished first novel, tentatively titled “Lost Generation,” to “The Sun Also Rises.” And writing to another friend, he declared, “If I am anything I am a Catholic . . . I cannot imagine taking any other religion seriously.”
    xxx/ellauri179.html on line 216: Unfortunately, his subsequent divorces and additional marriages, drunken brawling, domestic abuse, poison pen letters, paranoia, megalomania, and habitual womanizing tarnished his youthful sense of himself as a “super-Catholic.” Hemingway never wanted to be known as a “Catholic writer” because he simply felt he couldn’t live up to the responsibility.
    xxx/ellauri179.html on line 218: In a letter to his friend Father Vincent Donavan in 1927 just before he married his second wife, Hemingway wrote, “I have always had more faith than intelligence or knowledge and I have never wanted to be known as a Catholic writer because I know the importance of setting an example — and I have never set a good example.”
    xxx/ellauri179.html on line 233: Of the 7 suicides that Mariel Hemingway is aware of in her family, 1 was of Ernest’s father, & 3 of his father’s 6 children (if one assumes that Hemingway did commit suicide). There still is no official decision–and there may never be–as to whether the death of the writer early Sunday from the blast of a 12-gauge shotgun had been an accident or suicide. However, the fact that Mr. Hemingway had been divorced would bar him from a Catholic Church funeral anyway. Catholic sources said there was nothing improper in a Catholic priest saying prayers at graveside.
    xxx/ellauri179.html on line 254: ges/Anders_Hallengren_in_Havana_in_1981-small.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri179.html on line 275: Grace Ernestine Hall, sittemmin Grace Hall Hemingway (June 15, 1872 – June 28, 1951) was an American opera singer, music teacher, and painter. Sen isä oli todennäkösesti chicagolainen teurastaja tai lihakauppias. Sen on tytär ainakin näkönen, vielä pelottavamman kuin Keskustan Sirkka-Liisa Anttila (kisa ratkeaa kyllä vasta loppumetreillä).
    xxx/ellauri179.html on line 279: On October 1, 1896, Hall married Clarence Hemingway. The couple moved into Ernest Hall's large home. Clarence oli väpelö kotivävy joka masentui ja tuskin kävi kotona, jossa Ernestine mälläsi ja huusi kuin laiva oopperaäänellä. No eihän tästä voi muuta tulla kuin homoja. Ernesto ei muuten ollut perheen ainut suikkari.
    xxx/ellauri179.html on line 281: By the time he was on to his most open-minded wife, Mary, his final spouse, they were exchanging letters about hair that were, Dearborn says, ‘frankly pornographic’, while indulging in sexual role-swapping in bed. Of course, Hemingway — who won the Nobel Prize for Literature in 1954 — wouldn’t be the first genius to have a somewhat less impressive private life. The real Hemingway was self-pitying, self-glorifying and thin-skinned, ready to turn viciously on friends on the slightest provocation. Kake kavereineen tossa Ford Fiesta kirjassa vaikutti täys paskiaisilta ihan miehissä. Mitääntekemättömiä renttuja.
    xxx/ellauri179.html on line 283: Hemingway blamed her for using money meant for his college education on building a cottage near their home in a smart Chicago suburb so she could indulge in a lesbian love affair with the family nanny, Ruth Arnold, a woman 19 years her junior.


    xxx/ellauri179.html on line 286: To read Hemingway has always produced strong reactions. When his parents received the first copies of their son’s book In Our Time (1924), they read it with horror. Furious, his father sent the volumes back to the publisher, as he could not tolerate such filth in the house. Hemingway’s apparently coarse, crude, vulgar and unsentimental style and manners appeared equally shocking to many people outside his family. On the other hand, this style was precisely the reason why a great many other people liked his work. A myth, exaggerating those features, was to be born.
    xxx/ellauri179.html on line 288: After he had committed suicide at Ketchum, Idaho, in 1961, the literary position of the 1954 Nobel Laureate changed significantly and the aversion has, in a way, even become stronger.
    xxx/ellauri179.html on line 294: The slang word “hard-boiled" originated in American Army World War I training camps, and has been in common, colloquial usage since about 1930. It was a product of twentieth century cooking. To be “hard-boiled” meant a 10 minute egg, i.e. unfeeling, callous, coldhearted, cynical, rough, obdurate, unemotional, without sentiment. Later it became a literary term,
    xxx/ellauri179.html on line 296: In Hemingway, sentimentality, sympathy, and empathy are turned inwards, toward himself. Neither Hemingway the man nor Hemingway the writer should be labeled “hard-boiled” - his macho style of living and speaking and the alleged hard-boiled mind behind it are better labeled "addled".
    xxx/ellauri179.html on line 298: An unmatched introduction to Hemingway’s particular skill as a writer is the beginning of A Farewell to Arms, certainly one of the most pregnant opening paragraphs in the history of the modern American novel. In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary. It is packed with events and excitement, yet significantly frosty, as if unresponsive and numb, like a silent flashback dream sequence in which bygone images return, pass in review and fade away, leaving emptiness and quietude behind them. The lapidary writing approaches the highest style of poetry, vibrant with meaning and emotion, while the pace is maintained by the exclusion of any descriptive redundancy, of obtrusive punctuation, and of superfluous or narrowing emotive signs:
    xxx/ellauri179.html on line 302: Tältä varmaan näyttää paraikaa taas itä-Ukrainassa. Ernesto olis into piukeena. Eli Hard boiled meinaa noin 5-vuotiaan tasoa läsbarhet asteikolla. Tääkin paskiainen jaxaa puhua jostain "ylevästä" ja vielä Erneston kohdalla. "In that passage the power of concentration reaches a peak, forming a vivid and charged sequence, as if it were a 10-second video summary." Aaarrgghh! No niin just, TLDR tyyliä. Ei ehdi tulla jano eikä mieli munaa ennen seuraavaa pistettä. Ei tarvi painaa pause nappia.
    xxx/ellauri179.html on line 308: Hemingway was not the Nihilist he has often been called but another one. As he belonged to the Protestant nay-saying tradition of American dissent, the spirit of the American Revolution, he denied the denial and acceded to the basic truth which he found in the human soul and catholicism: the will to believe, to live, the will to persevere, to endure, to defy, to maim and kill.
    xxx/ellauri179.html on line 312: There is an illuminating text in William James (1842-1910) which is both significant and reminiscent, bridging the gap between Puritan moralism, its educational parables and exempla, and lost-generation turbulent heroism. In a letter written in Yosemite Valley to his brother Henry William James wrote:
    xxx/ellauri179.html on line 316: The courageous Wile E. Coyote thus serves as a moral example for all Americans.
    xxx/ellauri179.html on line 330: “now I am a boy … You see why it’s dangerous, don’t you? … Why do we have to go by everyone else’s rules? We’re us … Please understand and love me … I am Peter … You’re my beautiful lovely Catherine.”
    xxx/ellauri179.html on line 332: "She" mounts him in bed at night, and penetrates him in conjugal (read homoerotic) bliss, "only felt the weight and the strangeness inside" and she said: ‘Now you can’t tell who is who can you?”. No sitähän sanoi äitikin pienenä.
    xxx/ellauri179.html on line 334: Voiko tän selvemmin enää sanoa? "Women" with a gamin hairstyle, lovers who cut and dye their hair and change sexual roles, are themes that, with variations, occur in all of his novels!
    xxx/ellauri179.html on line 352: The mahogany bar spread eight feet with dark boards underneath that swirled up to a marble top. A famous writer with taped up glasses and grey-flaked hair sat at a table in the back corner. Two Americans walked in and sat on the barstools. They acknowledged the writer and ordered drinks. They were big men, just like him, and he had seen them in here many times. It was a small room. Fifteen by thirty feet at most with windows only in the door. The writer drank his Asti Spumante. The owner of the bar, Giuseppe Cipriani, walked towards his table and crouched down.
    xxx/ellauri179.html on line 386: “Prosecco and peach. It's new here. It will catch on. The people will drink it.” Papa was in Italy to see his friend Ole Anderson, an old heavyweight prizefighter who lived in Fossalta di Piave now. He was always getting into trouble with bad people. Papa wrote a story about him once. A couple of men wanted to kill him in the story. Papa was in Venice to see his friend Juice, the owner of this bar Harry's, first. A man named Cole Anderson was shot outside Harry's two days ago so Papa told Juice to ask around and a man told him he'd be at Harry's today. The likeness of Ole and Cole's names drew Papa in.
    xxx/ellauri179.html on line 390: “The bourgeois appreciates?” Papa laughed big and drank his grappa and picked up the walking stick. The two Americans sat drinking their grappas at the bar. One had taped up glasses and the other had messy grey-flaked hair. The one with the glasses listened closely. The other just drank.
    xxx/ellauri179.html on line 396: Nick accepted and the American lifted the walking stick and thrust it towards his head, snapping it loudly. Then he handed the broken pieces to Nick. Nick looked at the broken pieces and saw his life, split from his younger days. He hadn't always been a killer but he had always thought he was a big man until he met Papa.
    xxx/ellauri179.html on line 398: “Now,” Papa said. “Let's get to the killing.”
    xxx/ellauri179.html on line 420: “A large family.” Papa laughed.
    xxx/ellauri179.html on line 424: “They were the two biggest women I ever saw in my life. You couldn't believe they were real when you looked at them. They ran to the street and a car hit them. The driver stepped out and fell to the ground. Dead. All four innocent! A thousand pounds on me!” He took a cigarette from his pack and pressed it to his lips and lit it. The barrel lit up then shot out smoke. He cocked one eye to keep the smoke out. The barrel pointed at Papa.
    xxx/ellauri179.html on line 438: The Americans turned to face the scene after finishing their grappas. “Listen, boy, now get out,” Papa said as he stood up. “You're going to get yourself hurt.”
    xxx/ellauri179.html on line 448: “Now get out of here.”
    xxx/ellauri179.html on line 500: “His pocket lies open too. A trusting man. The man on the right sulks, looking down with his overbite and light coat. Look in the background. Look at the bar and the uncertainty beyond it and how the scene gets lighter from left to right.”
    xxx/ellauri179.html on line 504: When they came, Papa stood up and approached one of the officers. He frowned and Papa punched him in the stomach and said, “Hey, boy-o, there it is!” The younger officer looked alarmed but the first one assured him.
    xxx/ellauri179.html on line 518: The Americans paid their tab and stepped outside. Cobblestones ran through narrow alleys and slightly less narrow streets that led to the sea with buildings all along. Across from Harry's, a white building stood next to a red one. The Americans glanced at the spot the people had been killed. It was a few feet into the street and in line with the stark change in color between the buildings. Four children walked over the spot carelessly. They jumped and skipped happily to where the men couldn't see them.
    xxx/ellauri179.html on line 532: “Let's get out of this rain.”
    xxx/ellauri179.html on line 536: The Americans stepped into a dark music hall. Four men onstage played the blues. Low and slow. A few people sat at tables smoking. The band got louder and Papa saw Nick Adams at one of the tables.
    xxx/ellauri179.html on line 542: “Sometimes an opinion comes across vividly on the page, even in the most objective cases.”
    xxx/ellauri179.html on line 562: Papa did not say anything. Nick reached down for a coaster and rubbed it between his fingers.
    xxx/ellauri179.html on line 568: “Good. Very good. The best, I hear.” The stage stood a few feet above ground level. Drums and bass rumbled the room and the piano reassured everyone.
    xxx/ellauri179.html on line 574: “They kill them for less nowadays,” Papa said. There they were, less than three hours after meeting, and Papa's motive had completely changed. He wanted to warn Ole Anderson but didn't think he'd do anything about it anyway. He thought there was no reasoning with Nick Adams either.
    xxx/ellauri179.html on line 580: BukkRogerrs 9 yr. ago
    xxx/ellauri179.html on line 582: If you were going for a Hemingway style, you've nailed it. Unfortunately, I hate Hemingway's style. This reads a lot like him: no personality, no emotion, uninteresting, dialogue that makes me feel nauseous, feels pointless. Beige prose. Yes, you've nailed Hemingway. But don't take this criticism harshly. I'm sure someone who's a Hemingway fan (the other 55,000 subscribers) will say delightful things.
    xxx/ellauri179.html on line 586: Thanks for the comments. I've always been interested in his dialogue style. It is awful isn't it? He seems to want the dialogue so strange you hardly know what its about but then maybe that means something?
    xxx/ellauri179.html on line 588: It was originally first person with Papa (hemingway) as the narrator but I changed to third to fit the stories I'm referencing.
    xxx/ellauri179.html on line 589: Juice is a man that owns a bar in Venice that Hemingway frequented in the late 40s. I used him as a sort of master of ceremonies. When he comes in, that means a new reference is coming in generally. Overall, the dialogue between Papa and the now antihero Nick Adams tells the story, taking the format of "Hills Like White Elephants."
    xxx/ellauri179.html on line 596: Tarinat Rolandista olivat keskiajalla hyvin suosittuja, ja esimerkiksi monissa Saksan kaupungeissa on niin sanottu Rolandin pylväs, Rolandia esittävä suurikokoinen veistos. Rolandia esittävillä veistoksilla on käsissään miekka ja kilpi tuomiovallan vertauskuvina.
    xxx/ellauri179.html on line 598: Legendan taustalla on todellinen taistelu, joka käytiin vuonna 778 Roncesvallesissa baskiaisten maalla. Siinä baskiaiset tuhosivat Espanjan sotaretkeltä vetäytyvän Kaarle Suuren armeijan jälkijoukon. Grimbergin Kansojen historian mukaan Rolandin laulun taustalla ollut taistelu oli suhteellisen vähäpätöinen kahakka, jossa baskiaiset, eikä suinkaan maurit, hyökkäsivät Espanjasta vetäytyneen Kaarle Suuren armeijan jälkijoukkoon tuhoten sen. Rolandin esikuva oli suhteellisen vähämerkityksinen ruhtinas, joten laulu suuresti liioittelee sekä henkilön että tapahtuman merkitystä.
    xxx/ellauri179.html on line 604: Alicia Rix´s study of the relationship between cycling and authorship in James’s “The Papers” sums up Jake Barnes and Bill Gorton’s exchange in The Sun Also Rises linking Henry’s bicycle to Jake’s impotence. Rix examines James’s anxiety about authorial exposure and aversion to publicity and includes embarrassing depictions of him cycling by Ford Madox Ford, David Lodge, and others. (The original manuscript shows that, before deletion, this had read "Henry James's bicycle.")
    xxx/ellauri179.html on line 606: Ernest Hemingway squirmed as his second wife, Pauline, read aloud in 1927 from Henry James' novel The Awkward Age. Hemingway wondered why James bailed his characters out of their frequent inactivity by inserting a drawing room scene; and, as he was to do frequently during the next thirty years, he freely criticized the quality of James' works, "and knowing nothing about James he seems to me to be a shit." Too, he was quick to criticize the male protagonists of James,". .and the men all without any exception talk and think like fairies except a couple of caricatures of brutal outsiders". Carlos Baker observes that Hemingway, the "brutal outsider" himself, was at this time publishing Men Without Women, whose sales had reached 15,000 in the first three months after publication. But now Hemingway, the outsider, clearly in literary ascendance, was becoming acquainted with James' works; his artistic and personal recognition of James in future years was, for the most part, to take the form of a peculiar enmity. He was often to refer to James in highly derisive terms almost to the end of his own life. Hemingway's lese majeste towards him takes the form of a sporadic obsession that reveals more about Hemingway's maturity than James' imagined frailties.
    xxx/ellauri179.html on line 617: This bit of news is quite startling. It upsets half a century of scholarship that seems to have clearly shown James was a firm bachelor with a “low amatory coefficient,” as one of his doctors put it in 1905 in New York. But Holmes is not the only homosexual lover Novick claims for James. He also says that James had an affair with Paul Zhukovski, a Russian aristocrat James met in 1876 in the entourage of Ivan Turgenev.
    xxx/ellauri179.html on line 619: Novick’s attempt to find love affairs in James’ life reminds me of the 1920s, when there were no biographies of James, and critics loved to speculate on the mysteries of his privacy. Van Wyck Brooks, a skillful writer of pastiche, produced his quasi-biographical Pilgrimage of Henry James to prove the novelist was a literary failure because he had uprooted himself from the United States. Edna Kenton, a devoted Jamesian in Greenwich Village, demonstrated in a biting review in The Bookman that Brooks used important James quotations out of context. Years later, Brooks confessed to having nightmares “in which Henry James turned great luminous menacing eyes upon me.”
    xxx/ellauri179.html on line 621: Another bit of imaginative projection upon James’ life can be found in Ernest Hemingway’s letters. This novelist, on learning that Brooks had written that James was “prevented by an accident from taking part in the Civil War,” immediately incorporated this into his nearly finished novel, The Sun Also Rises. In Chapter 12, Jake Barnes refers to his World War I accident, and Gorton says, “That’s the sort of thing that can’t be spoken of. That’s what you ought to work up into a mystery. Like Henry’s bicycle.” Barnes replies it wasn’t a bicycle; “he was riding horseback.” (In his memoirs, James spoke of having had a “horrid” but “obscure hurt.” He had strained his back during a stable fire while serving as a volunteer fireman.) Hemingway had originally inserted James’ name in the novel, but Scribner’s editor, Maxwell Perkins, vetoed this. Hemingway insisted. They finally compromised on the “Henry” alone. F. Scott Fitzgerald wrote to Brooks, “Why didn’t you touch more on James’ impotence (physical) and its influence?” The castration theme was picked up by R.P. Blackmur, Glenway Wescott, Lionel Trilling, and F.O. Matthiessen in their critical writings.
    xxx/ellauri179.html on line 623: What evidence does Novick offer for the James-Holmes “affair”? Just two French words James uses in his long and vivid notebook entry recalling his early days in Boston, where his family settled in a brick house in Ashburton Place near the State House. The words are l’initiation première–“first initiation.” In the entry, James is writing generally of the “rite of passage” that inaugurated his literary career. He describes the strong emotions he felt at the assassination of Lincoln (on James’$2 22nd birthday); how he wept when Hawthorne died; and the dawning sense of freedom experienced after the war’s end. He mentions also his first book review on English novel-writing, published in the North American Review, whose editors paid him $12, praised his writing, and asked for more. He does mention Holmes, but only to describe a brief visit he made to Holmes’ mother to ask how her son was faring in England, and his own fierce envy of Holmes for traveling abroad while James remained at home.
    xxx/ellauri179.html on line 625: These larger emotions apparently do not touch the single-minded Novick. He is caught by l’initiation première. “The passage seems impossible to misunderstand,” he says. (For the full quote, which Novick does not provide,.) In a footnote, he asserts, “James had his sexual initiation in Cambridge and Ashburton Place.” A bit enigmatically, he also says, “[I]t would be fatal to expand on that in the book for which these are the [foot]notes.” We are left wondering why Novick thinks it would be “fatal” to have what would be a bit more evidence. And he still hasn’t named James’ partner. A sentence in which he appears to be rummaging around for explanations says that the companion “seems to be a veteran, an officer.” He adds, “Henry hinted he was Wendell Holmes.” But it is Novick who is doing the hinting. Holmes was a close friend of Henry’s brother, William. Henry looked at Holmes with a certain aloofness.
    xxx/ellauri179.html on line 627: And then, Novick gives himself away. He writes in another footnote that Holmes was someone with whom James “might have been intimate.” “Might have been”? There’s incertitude for you. My surmise is that Novick is trying to support his hypothesis of James’ initial sexual experience, and that he picks the name handiest to him. Why not James’ closer friends, John LaFarge or Thomas Perry? Novick seems to want to link his two subjects. It is clear the homosexuality doesn’t bother him. He simply wants us to know that James was a sexual man and a loving person. Biographers often develop strange attachments to their subjects. (Indeed!)
    xxx/ellauri179.html on line 629: Novick’s second “case” is as flimsy as the first, but it has more documentation. It is based on James’ letters from Paris between 1875 and 1876. He has met Ivan Turgenev, the Russian master, and finds himself moving among assorted Russians. One of them is Paul Zhukovski, son of a Russian poet who tutored Alexander II when he was a prince. Reared in the royal court, Zhukovski is soft, dependent, spoiled, and weak-willed, but graceful and entertaining. James has never known any Russians, and Zhukovski becomes an agreeable companion; he is “picturesque,” and while James tells his parents that “human fellowship” is not his specialty, the two get along very comfortably. They dine with Turgenev, and with countesses, a duke, princesses. They make sorties into cabarets and cafes. James reports that he and Zhukovski have sworn “eternal fellowship.” One could read sex into this–as Novick does–but it sounds more like the drinking and singing that often takes place among young males, their swagger and “brotherhood.” At every turn, Novick introduces suggestions of a love affair.
    xxx/ellauri179.html on line 633: The rest of the story emerges after James abruptly leaves the villa at the end of the third day. He lodges at a hotel in Sorrento and writes several lively letters indicating he fled from Zhukovski and a nest of young homosexuals. They were attached to the composer, Richard Wagner, who lives in a nearby villa. Zhukovski is now a crusading Wagnerian. He wants to introduce James. The novelist refuses. Wagner speaks neither French nor English. James doesn’t speak German.
    xxx/ellauri179.html on line 635: Writing to his sister Alice, James characterized Zhukovski as “the same impracticable and indeed ridiculous mixture of Nihilism and bric-à-brac as before.” He adds that Zhukovski always needs to be sheltered by a strong figure: “First he was under Turgenev, then the Princess Urusov, whom he now detests and who despises him, then under H.J. Jr. (!!), then under that of a certain disagreeable Onegin (the original of Turgenev’s Nazhdanov, in Virgin Soil) now under Wagner, and apparently in the near future that of Madame Wagner.” Novick bypasses these letters; he avoids looking at facts that might spoil his case. He does allude to the James remark about Zhukovski’s bric-a-brac, but he seems to misunderstand its irony. He claims that James was “cautious” about this visit because of crime and disease in the Naples area–all this, says Novick, is “out of keeping with the collection of bric-à-brac with which Zhukovski was surrounded.” James may indeed have been referring to the villa’s human bric-a-brac.
    xxx/ellauri179.html on line 637: In a letter written from Sorrento to Grace Norton in Cambridge, he described a group of English persons he visited in Frascati after leaving Posilipo. They were of an “admirable, honest, reasonable, wholesome English nature,” in sharp contrast to the “fantastic immorality and aesthetics of the circle I had left at Naples.”
    xxx/ellauri179.html on line 639: So Novick is deprived of the happy romance he wanted to chronicle at Posilipo. He consoles himself by a detailed account of Zhukovski’s adoption into Bayreuth, his painting the sets for Parsifal and being considered a kind of son by the Wagners. Novick seems to be trying to walk down two streets at once–the street of the refinements of literary biography and the more rigid roadway of the prosecutorial argument. He attempts to turn certain of his fancies into fact–but his data is simply too vague for him to get away with it.
    xxx/ellauri179.html on line 648: Hemingway makes explicit here the themes of irony and pity: the irony of Kake's situation (he is a kind of superman who nevertheless can't perform the most basic of manly activities, namely fucking) as well as the pity "we" (who have our penises in working order) feel for him. The writer does so in an extended section, rich with dialogue, that is meant to be funny but has not dated well. The joking between Kake and Bill, over breakfast and later at lunch, is certainly believable as such, but it's difficult for a contemporary audience to follow, because the references to Frankie Fritsch and so forth have grown obscure with the passage of time. (The reference to Bryan's death tells us exactly when these scenes are occurring: 1925.) Do note, however, that Kake's physical condition is alluded to — and quickly backed away from. ("I'd a hell of a lot rather not talk about it" could be the motto of Kake's stoic take on the world, while Hemingway's would be "I want to talk about it all the time".) The writer has established, however, that Kake's condition is not simple impotence (rather it is loss of limb, or shortening of the joystick) and that it was caused by an accident.
    xxx/ellauri179.html on line 650: Another theme of Kake and Bill's banter concerns the latter's status as an expatriate. He has fled America, with its prudish Anti-Saloon League and bourgeois President Coolidge (who famously said "The business of America is business"). Finally, note the gruff tenderness shared by Kake and Bill in these scenes. One of Hemingway's pleasures in life as in art was what we now call "male bonding," and in this case the bonding is poignant, as in some ways it replaces the love that Kake cannot fully express with female companions. Haha, so you must mean dick, that's the only thing Bill has and they don't.
    xxx/ellauri179.html on line 652: More black humor: "Get up," Kake tells Bill, who replies "What? I never get up." Of course, it is Kake, not Bill, who never gets up. Later, trout (again, a phallic fish) try in vain to swim against the current of a waterfall, and — not so humorously — Kake reads a book about a man frozen inside a glacier whose wife awaits the reappearance of his body for twenty-four years. Kake is "frozen," too, only no one has the patience to await his unthawing.
    xxx/ellauri179.html on line 654: William Jennings Bryan (March 19, 1860 – July 26, 1925) was an American orator and politician. Beginning in 1896, he emerged as a dominant force in the Democratic Party, running three times as the party's nominee for President of the United States in the 1896, 1900, and the 1908 elections, always losing. He served in the House of Representatives from 1891 to 1895 and as the Secretary of State under Woodrow Wilson. Because of his faith in the wisdom of the common people, he was often called "The Great Commoner". Pöljän näköinen kalju paxulainen.
    xxx/ellauri179.html on line 668: Alfred Edward Woodley Mason was an English author and politician. He is best remembered for his 1902 novel of courage and cowardice in wartime, The Four Feathers. He is also known as the creator of Inspector Hanaud, a French detective who was an early template for Agatha Christie's famous Hercule Poirot.
    xxx/ellauri179.html on line 672: You may be surprised to learn that chickens have quite a large vocabulary.
    xxx/ellauri179.html on line 680: Below we are going to share with you the 12 most common chicken sounds you will hear from your flock and what they mean. If you have ever listened to a flock of hens as they free range across the yard, you will likely have heard a low murmuring between them all. It sounds peaceful and content. This murmuring is thought to have two meanings: The first being: “life is good, I am having a good time”. And the second relates to safety. They will all range within earshot of each other because there is safety in numbers. Some chickens will also purr in contentment (especially those that are petted on a regular basis). And you who thought only cats’ purred!
    xxx/ellauri179.html on line 683: In the wild chickens needed some sort of early warning system to warn each other of danger.
    xxx/ellauri179.html on line 684: There are two different alarm calls that tell the chicken where the danger is: ground or air.
    xxx/ellauri179.html on line 685: The first is a repetitive clucking that becomes faster, louder and more persistent as the danger approaches. Whether it is a cat, fox or snake the alarm will be raised so that all birds can take cover or flee.
    xxx/ellauri179.html on line 688: Flocks rely on the rooster or head hen to keep an eye to any danger to them. Interestingly if a rooster starts giving false alarms too often, the ladies will ignore him and rely on other flock members. Interesting.
    xxx/ellauri179.html on line 693: If you have a few hens in the coop laying at the same time it can get quite noisy. It is almost like a cheering committee to encourage the laying of the egg followed by raucous congratulations.
    xxx/ellauri179.html on line 701: A broody hen rarely leaves her nest. When she does she puffs herself up, growls at everyone in her way and will literally hiss if she is challenged.
    xxx/ellauri179.html on line 704: Roosters will sometimes try to find a good spot for a particular hen to have her nest. He will trample and rearrange the bedding clucking all the time.
    xxx/ellauri179.html on line 711: As the chicks are now moving around they must learn the safety rules. The Mother hen has two distinct calls to bring the chicks back to her in the case of danger or uncertainty. The first is a low pitched clucking, this means the chicks should stay near Momma.
    xxx/ellauri179.html on line 723: This wake up alarm means it is time to get up and hunt up some bugs. He crows to let everyone know this is his territory and his ladies.
    xxx/ellauri179.html on line 764: Chris Lesley has been Raising Chickens for over 20 years and is a fourth generation chicken keeper. She can remember being a young child when her grandad first taught her how to hold and care for chickens. She also holds a certificate in Animal Behavior and Welfare and is interested in backyard chicken health and care.
    xxx/ellauri179.html on line 773: Hello, loved this article. We have 1 chicken who gets a lot of human attention daily. We talk to her a lot. Just last week she was sunning herself at the window and sang a short song. We had never heard her sing before! It was almost like a magpie. We Googled to try locate other singing hens but could not find anything. She has yet to do it again. Have you ever come across this?

    xxx/ellauri179.html on line 784: In Defense of Women is H. L. Mencken´s 1918 book on women and the relationship between the sexes. Some laud the book as progressive while others brand it as reactionary. While Mencken did not champion women´s rights, he described women as wiser in many novel and observable ways, while demeaning average men.
    xxx/ellauri179.html on line 791: The original title for Defense was A Book for Men Only, but other working titles included The Eternal Feminine as well as The Infernal Feminine. The book was originally published by Philip Goodman in 1918, but Mencken released a new edition in 1922 in an attempt to bring the book to a wider audience. This second edition, published by Alfred Knopf, was both much longer and milder.
    xxx/ellauri179.html on line 793: In general, biographers describe Defense as "ironic": it was not so much a defense of women as a critique of the relationship between the sexes. Topics covered by the book included "Woman's Equipment," "Compulsory Marriage," "The Emancipated Housewife," and "Women as Martyrs." Women were gaining rights, according to Mencken—the ability to partake in adultery without lasting public disgrace, the ability to divorce men, and even some escape from the notion of virginity as sacred, which remained as "one of the hollow conventions of Christianity." Women nonetheless remained restrained by social conventions in many capacities.
    xxx/ellauri179.html on line 797: Although he originally intended to be ironic when he proclaimed that women were the superior gender, many of the qualities he assigned to them were qualities he deeply admired – realism and skepticism among them, but also manipulative skill and a detached view of mankind.
    xxx/ellauri179.html on line 803: It is the close of a busy and vexatious day—say half past five or six o´clock of a winter afternoon. I have had a cocktail or two, and am stretched out on a divan in front of a fire, smoking. At the edge of the divan, close enough for me to reach her with my hands, sits a woman not too young, but still good-looking and well dressed—above all, a woman with a soft, low-pitched, agreeable voice. As I snooze she talks—of anything, everything, all the things that women talk of: books, music, the play, men, other women. No politics. No business. No religion. No metaphysics. Nothing challenging and vexatious—but remember, she is intelligent; what she says is clearly expressed... Gradually I fall asleep—but only for an instant... then to sleep again—slowly and charmingly down that slippery hill of dreams. And then awake again, and then asleep again, and so on. I ask you seriously: could anything be more unutterably beautiful?
    xxx/ellauri179.html on line 821: When the Bishop was asked whether salvation could be found outside the Episcopal Church, he replied, "Perhaps so, but no gentleman would care to avail himself of it." One year prior to the U.S. entering World War I, Manning said:
    xxx/ellauri179.html on line 825: If by Pacifism is meant the teaching that the use of force is never justifiable, then, however well meant, it is mistaken, and it is hurtful to the life of our country. And the Pacifism which takes the position that because war is evil, therefore all who engage in war, whether for offense or defense, are equally blameworthy, and to be condemned, is not only unreasonable, it is inexcusably unjust. Sorry Christ, we gotta move on, that's how the cookie crumbles. Phil Roth's 2 Swedish sluts were just plain wrong, and so were you J.C.
    xxx/ellauri179.html on line 836: I’ve rogued an’ I’ve ranged in my time; olen törkyillyt ja öykkäröinyt aikani;
    xxx/ellauri179.html on line 863: Actin’ in charge o’ Bazar, basaarin valvojaxi sinne,
    xxx/ellauri179.html on line 874: The wife of a nigger at Mhow; Neekerin vaimon Mhowista;
    xxx/ellauri179.html on line 903: Somebody asked the Sergeant’s Wife, Joku kysyi kersantin vaimolta,
    xxx/ellauri179.html on line 905: When you get to a man in the case, Kun oikein ajattelee miehiä,
    xxx/ellauri179.html on line 986: Hemingway routinely describes Robert Cohn, introduced in the novel’s first lines as “the middleweight boxing champion of Princeton,” as a “kike” and a “rich Jew”; his obnoxiousness fuels the plot. (Cohn was based on Harold Loeb, a friend who gave Hemingway crucial support in getting his early work published; Hemingway could not forgive anyone who did him a good turn.) The anti-Semitic insult of writing a character like Cohn into his first major novel is breathtaking: it was not, like Hemingway’s letters, intended for private consumption only, but as characterization and a plot device in a work of fiction — a novel, as it turned out, written for the ages.
    xxx/ellauri179.html on line 992: Indeed, it could be a parlor game on the order of listing the famous alcoholics in American literature: Name the 20th-century authors who were anti-Semites — Theodore Dreiser; Hemingway; gerald F. Scott">F. Scott Fitzgerald (a little); Sinclair Lewis; Ezra Pound, of course; T. S. Eliot; William Faulkner; Thomas Wolfe — the list goes on.
    xxx/ellauri179.html on line 993: Does this make Ernest Hemingway a bad writer? Does it mean we should no longer read him? I don’t think so. But then again I wrote his biography so I may be biased. The aesthetic satisfaction and sheer joy of reading such works as “In Our Time” and “A Moveable Feast,” or encountering the enduring truths of such novels as “A Farewell to Arms,” “For Whom the Bell Tolls” and, yes, “The Sun Also Rises” are undeniable. The books remain. So does racism and antisemitism. There are here to stay.
    xxx/ellauri179.html on line 999: Ernie was a product of a privileged upbringing whose first two marriages were to women of inherited wealth, which gave him the time to travel the world and develop as a writer without the pressure to make a living at it for the first decade of his career. Ernie had chronic traumatic encephalopathy, a degenerative brain condition that results from repeated head trauma that has been diagnosed in many boxers and football players.
    xxx/ellauri179.html on line 1001: He wrote panned clunkers like Across the River and Into the Trees (1950) and the posthumously published Islands in the Stream (1970) and The Garden of Eden (1986), the first of which prompted John Dos Passos to write, “How can a man in his senses leave such bullshit on the page?”
    xxx/ellauri179.html on line 1008: La palabra flamenco, referida al género artístico que se conoce bajo ese nombre, se remonta a mediados del siglo XIX. Gitanos o egiptanos es el nombre dado en España tanto en el pasado como en el presente a los que en inglés llamamos gypsies, aunque también se les conoce como "castellanos nuevos", "germanos" y "flamencos". Romances cantados castellanos con la música de los moriscos y la sefardí.
    xxx/ellauri179.html on line 1013: "I haff a tabul for two for you gentlemen," he said.
    xxx/ellauri179.html on line 1020: Mikä vitun tragedia se on muka jos sonni tekee kiusaajastaan selvä. Silloinhan vasta pääsee nauramaan. Voi helvetti mitä paskanjauhantaa "suuruudesta" s. 240ff.
    xxx/ellauri179.html on line 1028: Ya Pepe-Hillo utiliza el nombre de verónica en su Tauromaquia (1796). Los tratadistas atribuyen el origen del nombre a la semejanza entre la forma de presentar el capote y la del lienzo en que Verónica, de acuerdo a los Evangelios, enjugó el rostro de Jesús de Nazaret.
    xxx/ellauri179.html on line 1036: End of book 2. Enää onnexi lyhyt book 3 jälellä. Ai tänhän mä luin heti ekaxi nähdäxeni alkaako Kaken muna ehkä toimahdella loppupeleissä. Mutta ei. Tää kirja on tragedia. Eli mä oon läpi!
    xxx/ellauri186.html on line 71: ges/henry-ward-beecher-3.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri186.html on line 74: Henry Ward Beecher was the son of Lyman Beecher, a Calvinist minister who became one of the best-known evangelists of his era. Several of his brothers and sisters became well-known educators and activists, most notably Harriet Beecher Stowe, who achieved worldwide fame with her abolitionist novel Uncle Tom's Cabin. Henry Ward Beecher graduated from Amherst College in 1834 and Lane Theological Seminary in 1837 before serving as a minister in Indianapolis and Lawrenceburg, Indiana.
    xxx/ellauri186.html on line 78: After the war, Beecher supported social reform causes such as women's suffrage and temperance. He also championed Charles Darwin's theory of evolution, stating that it was not incompatible with Christian beliefs. He was widely rumored to be an adulterer, and in 1872 the Woodhull & Claflin's Weekly published a story about his affair with Elizabeth Richards Tilton, the wife of his friend and former co-worker Theodore Tilton. In 1874, Tilton filed charges for "criminal conversation" against Beecher. The subsequent trial resulted in a hung jury and was one of the most widely reported trials of the century. Tolstoi olisi ollut tyytyväinen siihen että syyllinen vapautettiin ja valamiehet hirtettiin.
    xxx/ellauri186.html on line 81: Beecher married Eunice Bullard in 1837 after a five-year engagement. Their marriage was not a happy one; as Applegate writes, "within a year of their wedding they embarked on the classic marital cycle of neglect and nagging", marked by Henry's prolonged absences from home. The couple also suffered the deaths of four of their eight children.
    xxx/ellauri186.html on line 85: Several members of Beecher's circle reported that Beecher had had an affair with Edna Dean Proctor, an author with whom he was collaborating on a book of his sermons. The couple's first encounter was the subject of dispute: Beecher reportedly told friends that it had been consensual, while Proctor reportedly told Henry Bowen that Beecher had raped her. Regardless of the initial circumstances, Beecher and Proctor allegedly then carried on their affair for more than a year. According to historian Barry Werth, "it was standard gossip that 'Beecher preaches to seven or eight of his mistresses every Sunday evening.'"
    xxx/ellauri186.html on line 88: In a highly publicized scandal, samana vuonna kuin K.S. Laurila näki päivänvalon, Beecher was tried on charges that he had committed adultery with a friend's wife, Elizabeth Tilton. In 1870, Elizabeth had confessed to her husband, Theodore Tilton, that she had had a relationship with Beecher. The charges became public after Theodore told Elizabeth Cady Stanton and others of his wife's confession. Stanton repeated the story to fellow women's rights leaders Victoria Woodhull and Isabella Beecher Hooker.
    xxx/ellauri186.html on line 90: Henry Ward Beecher had publicly denounced Woodhull's advocacy of free love. Outraged at what she saw as his hypocrisy, she published a story titled "The Beecher-Tilton Scandal Case" in her paper Woodhull and Claflin's Weekly on November 2, 1872; the article made detailed allegations that America's most renowned clergyman was secretly practicing the free-love doctrines that he denounced from the pulpit. Woodhull was arrested in New York City and imprisoned for sending obscene material through the mail. The scandal split the Beecher siblings; Harriet and others supported Henry, while Isabella publicly supported Woodhull.The first trial was Woodhull's, who was released on a technicality.
    xxx/ellauri186.html on line 92: Subsequent hearings and trial, in the words of Walter A. McDougall, "drove Reconstruction off the front pages for two and a half years" and became "the most sensational 'he said, she said' in American history". On October 31, 1873, Plymouth Church excommunicated Theodore Tilton for "slandering" Beecher. The Council of Congregational Churches held a board of inquiry from March 9 to 29, 1874, to investigate the disfellowshipping of Tilton, and censured Plymouth Church for acting against Tilton without first examining the charges against Beecher. As of June 27, 1874, Plymouth Church established its own investigating committee which exonerated Beecher.Tilton then sued Beecher on civil charges of adultery. The Beecher-Tilton trial began in January 1875, and ended in July when the jurors deliberated for six days but were unable to reach a verdict. In February 1876, the Congregational church held a final hearing to exonerate Beecher.
    xxx/ellauri186.html on line 94: Stanton was outraged by Beecher's repeated exonerations, calling the scandal a "holocaust of womanhood". French author George Sand planned a novel about the affair, but died the following year before it could be written.
    xxx/ellauri186.html on line 98: In 1865, Robert E. Bonner of the New York Ledger offered Beecher twenty-four thousand dollars to follow his sister's example and compose a novel; the subsequent novel, Norwood, or Village Life in New England, was published in 1868. Beecher stated his intent for Norwood was to present a heroine who is "large of soul, a child of nature, and, although a Christian, yet in childlike sympathy with the truths of God in the natural world, instead of books." McDougall describes the resulting novel as "a New England romance of flowers and bosomy sighs ... 'new theology' that amounted to warmed-over Emerson". The novel was moderately well received by critics of the day.
    xxx/ellauri186.html on line 152: Seneca jr. (c. 4 BC Cordoba, present-day Spain - AD 65 Rome, aged 68–69)
    xxx/ellauri186.html on line 165: Cassius Dio even reports that the Boudica uprising in Britannia was caused by Seneca forcing large loans on the indigenous British aristocracy in the aftermath of Claudius's conquest of Britain, and then calling them in suddenly and aggressively. Seneca was sensitive to such accusations: his De Vita Beata ("On the Happy Life") dates from around this time and includes a defence of wealth along Stoic lines, arguing that properly gaining and spending wealth is appropriate behaviour for a philosopher.
    xxx/ellauri186.html on line 172: Alongside Seneca's apparent fortitude in the face of death, for example, one can also view his actions as rather histrionic and performative; and when Tacitus tells us that he left his family an imago suae vitae (Annales 15.62), "imagonsa", he is possibly being ambiguous: in Roman culture, the imago was a kind of mask that commemorated the great ancestors of noble families, but at the same time, it may also suggest duplicity, superficiality, and pretence.
    xxx/ellauri186.html on line 174: Seneca's influence on later generations is immense—during the Renaissance he was "a sage admired and venerated as an oracle of moral, even of Christian edification; a master of literary style and a model for dramatic art."
    xxx/ellauri186.html on line 181: Seneca used to read his stock quotes frequently, like Scrooge McDuck. Seneca's optimistic quotes inspire you to use your time in a wise manner and live the life of your dreams.
    xxx/ellauri186.html on line 192:

  • Anger is like those ruins which smash on whom they fall.
    xxx/ellauri186.html on line 194:
  • No man was ever wise without pockets full of change.
    xxx/ellauri186.html on line 200:
  • If you wish to get laid by the emperor's sister, make love.
    xxx/ellauri186.html on line 202:
  • A gem cannot be polished without friction, nor a man enriched without gems.
    xxx/ellauri186.html on line 226: The details of Cyrus's death vary by account. The account of Herodotus from his Histories provides the second-longest detail, in which Cyrus met his fate in a fierce battle with the Massagetae, a tribe from the southern deserts of Khwarezm and Kyzyl Kum in the southernmost portion of the Eurasian Steppe regions of modern-day Kazakhstan and Uzbekistan, following the advice of Croesus to attack them in their own territory. The Massagetae were related to the Scythians in their dress and mode of living; they fought on horseback and on foot. In order to acquire her realm, Cyrus first sent an offer of marriage to their ruler, the empress Tomyris, a proposal she rejected.
    xxx/ellauri186.html on line 228: He then commenced his attempt to take Massagetae territory by force (c. 529), beginning by building bridges and towered war boats along his side of the river Oxus, or Amu Darya, which separated them. Sending him a warning to cease his encroachment (a warning which she stated she expected he would disregard anyway), Tomyris challenged him to meet her forces in honorable warfare, inviting him to a location in her country a day's march from the river, where their two armies would formally engage each other. He accepted her offer, but, learning that the Massagetae were unfamiliar with wine and its intoxicating effects, he set up and then left camp with plenty of it behind, taking his best soldiers with him and leaving the least capable ones.
    xxx/ellauri186.html on line 230: The general of Tomyris's army, Spargapises, who was also her son, and a third of the Massagetian troops, killed the group Cyrus had left there and, finding the camp well stocked with food and the wine, unwittingly drank themselves into inebriation, diminishing their capability to defend themselves when they were then overtaken by a surprise attack. They were successfully defeated, and, although he was taken prisoner, Spargapises committed suicide once he regained sobriety. Upon learning of what had transpired, Tomyris denounced Cyrus's tactics as underhanded and swore vengeance, leading a second wave of troops into battle herself. Cyrus the Great was ultimately killed, and his forces suffered massive casualties in what Herodotus referred to as the fiercest battle of his career and the ancient world. When it was over, Tomyris ordered the body of Cyrus brought to her, then decapitated him and dipped his head in a vessel of blood in a symbolic gesture of revenge for his bloodlust and the death of her son. However, some scholars question this version, mostly because even Herodotus admits this event was one of many versions of Cyrus's death that he heard from a supposedly reliable source who told him no one was there to see the aftermath.
    xxx/ellauri186.html on line 235: The Edict of Restoration, a proclamation attested by a cylinder seal in which Cyrus authorized and encouraged the return of the Israelites to the Land of Israel following his conquest of the Neo-Babylonian Empire, is described in the Bible and likewise left a lasting legacy on the Jewish religion due to his role in ending the Babylonian captivity and facilitating the Jewish return to Zion. According to Isaiah 45:1 of the Hebrew Bible, God anointed Cyrus for this task, even referring to him as a messiah (lit. 'anointed one'); Cyrus is the only non-Jewish figure in the Bible to be revered in this capacity.
    xxx/ellauri186.html on line 237: Having originated from Persis, roughly corresponding to the modern-day Fars Province of Iran, Cyrus has played a crucial role in defining the national identity of modern Iran. He remains a cult figure amongst modern Iranians, with his tomb serving as a spot of reverence for millions of people. In the 1970s, the last Shah of Iran, Mohammad Reza Pahlavi, identified Cyrus' famous proclamation inscribed onto the Cyrus Cylinder as the oldest-known declaration of human rights, and the Cylinder has since been popularized as such. This view has been criticized by some Western historians as a misunderstanding of the Cylinder's generic nature as a traditional statement that new monarchs make at the beginning of their reign. Fucking Westerners, always belittling other people's achievements.
    xxx/ellauri186.html on line 243: ge.jpg" width="50%" />
    xxx/ellauri186.html on line 255: Oulunkylän arvausasemalla, tai oikeammin sen naapurissa HUS-labissa terveydenhoitaja ja naamarin takaa kaunissilmäisesti kazova hoitajaopiskelija iskivät verta vanhuxesta. Verta tuli yhtä nihkeästi kuin vegaanimiljonääri Senecasta, piti laittaa käteen kuristusside kesken lypsyä. Onnexi oli neljä kättä käytössä. Kerroin niille Senecan izemurhasta, jossa oli sama ongelma. Se ratkaistiin laskemalla Senecalle lämmin kylpy kuin Anitalle islantilaisessa paska-noir-sarjassa. Kylpyä en saanut, mutta oliskohan auttanut jos apuhoitaja olisi riisunut nyt ainakin sen naamarin? Tokkopa edes sekään tässä vaiheessa, veri ei enää tuppaa pakkautumaan paisuvaiseenkaan.
    xxx/ellauri186.html on line 259: I did attend one of the first National Book Award Ceremonies 40 years ago. That was also my last experience of book prize giving... The winner in fiction, was my old friend James Jones, From Here To Eternity. His victory was somewhat marred by Jean Stafford, one of the 5 judges, unlike our present distinguished company, who moved slowly, if unsurely, about the room, stopping before each notable to announce in a loud voice, "The decision was not unanimous."
    xxx/ellauri186.html on line 262: Jean Stafford (July 1, 1915 – March 26, 1979) was an American short story writer and novelist. She was born in Covina, California, to Mary Ethel (McKillop) and John Richard Stafford, a Western pulp writer. She won the Pulitzer Prize for Fiction for The Collected Stories of Jean Stafford in 1970. Stafford's personal life was often marked by unhappiness. She was married three times. Her first marriage, to the brilliant but mentally unstable poet Robert Lowell, left her with lingering physical and emotional scars. Stafford enjoyed a brief period of domestic happiness with her third husband, A. J. Liebling, a prominent (but ugly) writer for The New Yorker. After his death in 1963, she stopped writing fiction. For many years Stafford suffered from alcoholism, depression, and pulmonary disease.
    xxx/ellauri186.html on line 266: Lowell married the novelist and short-story writer Jean Stafford in 1940. Before their marriage, in 1938, Lowell and Stafford were in a serious car crash, in which Lowell was at the wheel, that left Stafford permanently scarred, while Lowell walked away unscathed. The impact crushed Stafford's nose and cheekbone and required her to undergo multiple reconstructive surgeries. No wonder they had a tormented marriage.
    xxx/ellauri186.html on line 268: To Speak of Woe That Is in Marriage
    xxx/ellauri186.html on line 270: "It is the future generation that presses into being by means of "Nouseva polvi se pyrkii esiin näiden meidän pursuavien tunteiden ja
    xxx/ellauri186.html on line 278: free-lancing out along the razor's edge. friilänsserinä pitkin partaveizen terää.
    xxx/ellauri186.html on line 279: This screwball might kill his wife, then take the pledge. Tää lonkero vois tappaa vaimonsa, sitten lopettaa.
    xxx/ellauri186.html on line 282: whiskey-blind, swaggering home at five. Viskisokeana hoippuu kotiin viideltä.
    xxx/ellauri186.html on line 295: In 1941, bugler and career soldier Private Robert E. Lee Prewitt (Montgomery Clift) transfers from Fort Shafter to a rifle company at Schofield Barracks on the island of Oahu. Because Prewitt was also a boxer, Captain Dana "Dynamite" Holmes wants him on his regimental team. Prewitt explains that he stopped fighting after blinding a friend and refuses. Consequently, Holmes makes Prewitt's life miserable and ultimately orders First Sergeant Milton Warden (Lancaster) to prepare a court-martial. Warden suggests doubling Prewitt's company punishment as an alternative. Prewitt is hazed by the other NCOs and is supported only by his close friend, Private Angelo Maggio (Sinatra).
    xxx/ellauri186.html on line 297: Prewitt and Maggio join a social club where Prewitt becomes attracted to Lorene. At the club, Maggio gets into an argument with stockade Sergeant "Fatso" Judson. Later, at a local bar, Judson provokes Maggio and the two nearly come to blows before Warden intervenes.
    xxx/ellauri186.html on line 299: Despite being warned, Warden risks prison when he starts seeing Holmes' wife Karen. Her marriage to Holmes is fraught with infidelity, exacerbated after the stillbirth of a child and Karen's subsequent infertility. Karen encourages Warden to become an officer which would enable her to divorce Holmes and marry him.
    xxx/ellauri186.html on line 301: Maggio is sentenced to the stockade after walking off guard duty and getting drunk, subjecting him to Judson's unqualified (and unauthorized) wrath. Prewitt discovers Lorene's name is really Alma and her goal is to make enough money at the club to go back to the mainland. Prewitt tells her his career is in the military, and the two wonder whether they have a future together.
    xxx/ellauri186.html on line 303: A sergeant named Galovitch, a member of Holmes' boxing team, picks a fight with Prewitt. The fight is reported to Holmes who observes without intervening. Holmes is about to punish Prewitt again, but when he is told that Galovitch started the fight, Holmes lets him off the hook. The regimental commander observes Holmes' conduct and, after an investigation, orders his resignation in lieu of a court martial. Holmes' replacement, Captain Ross, reprimands the other NCOs, demotes Galovitch to Private, and affirms that there will be no more promotions through boxing.
    xxx/ellauri186.html on line 305: Maggio escapes from the stockade after a brutal beating from Judson and dies in Prewitt's arms. Seeking revenge, Prewitt finds Judson in a back alley and the two fight with knives. Prewitt kills Judson, but not before being badly wounded himself; Prewitt goes AWOL and stays with Lorene while Warden covers for his absence.
    xxx/ellauri186.html on line 324: Den förra världsettan Naomi Osaka hånades av publiken i Indian Wells. Japanskan brast i gråt och förlorade därefter tennismatchen i andra omgången. Ryskan Veronika Kudermetova vann matchen med 6–0, 6–4.
    xxx/ellauri186.html on line 326: Tidigt i matchen skrek en kvinna i publiken "Naomi, du suger". Osaka, numera rankad 78 i världen, försökte förmå domaren att vidta åtgärder, men fick inte gehör. Och efter 0–3 i första set kom tårarna. Osaka lyckades dock samla ihop sig och fortsätta matchen och höjde sitt spel i andra set. Men det räckte inte för att vända på matchen.
    xxx/ellauri186.html on line 328: Osaka sade efter matchen att det inte var kommentaren i sig som gjorde henne upprörd utan att kommentaren påminde henne om när Venus och Serena Williams hånades av publiken under Indian Wells-turneringen 2001.
    xxx/ellauri186.html on line 330: – Jag har blivit hånad och häcklad förut, så det störde mig egentligen inte. Men så kom jag att tänka på Venus och Serena. Den videon borde alla se, sade Osaka, och brast i gråt ännu en gång innan hon lämnade arenan.
    xxx/ellauri186.html on line 331: Osaka var världstvåa i inledningen av förra året, men kämpade sedan med psykisk ohälsa och hoppade bland annat av Franska mästerskapen samt avstod från att spela i Wimbledon. HBL-TT-AFP
    xxx/ellauri186.html on line 362: ges/ido.png" />
    xxx/ellauri186.html on line 373: Maissinaksun kallistuminen on Japanissa aina uutinen, mutta nyt maassa on herätty myös pysähtyneiden hintojen aiheuttamiin ongelmiin.
    xxx/ellauri186.html on line 392: Seuraavat juutalaiset kirjailijat mainitaan tiheimmin kun keskustellaan kafkalaisuudesta amerikkalaisessa romaanissa ja novellissa: Nathanael West, Isaac Rosenfeld, Delmore Schwartz, Paul Doodman, Saul Bellow, Norman Mailer, J. D. Salinger, Bernard Malamud, Philip Roth, Joseph Heller, Meyer Liben ja Susan Sontag. Sietää muistaa tutkijoiden varaus. Kafkan vaikutus on useimmiten ollut epäsuora ja kietoutunut Freudin ohella muidenkin idealähteiden kanssa: Dostojevski, Kierkegaard, Buber, Reich, Trotski, Sartre... Harvoin se näkyy niin voimallisen tarttuvana kuin Isaac Rosenfeldin (1918-1956) lyhyissä paraabeleissa.
    xxx/ellauri186.html on line 395: Rosenfeld's short stories were inspired by his Chicago family: his bombastic father, his mother Miriam who died young, his sister, his unmarried aunts. He and his wife Vasiliki had two children, George and Eleni, the latter of which later became a Buddhist nun. He grew up a few blocks from Saul Bellow, and had known him since he was a teenager, when they worked on the same high school newspaper.
    xxx/ellauri186.html on line 396: Rosenfeld oli amerikkalainen juutalainen kirjoittaja, josta tuli merkittävä jäsen New Yorkin älymystössä. Rosenfeld wrote one novel (Passage from Home, 1946), which, according to literary critic Marck Shechner, "helped fashion a uniquely American voice by marrying the incisiveness of Mark Twain to the Russian melancholy of Dostoevsky."
    xxx/ellauri186.html on line 399: He thought he was "the golden boy" of the New York literary elite, but his friends later remembered him in their memoirs as a man who, despite his brilliance, never fulfilled his potential; as Howe put it, a "Wunderkind grown into tubby sage ... he died as a lonely sloth." He died on July 14, 1956 of a heart attack in his one-room apartment in Chicago.
    xxx/ellauri186.html on line 428: Laurence Olivier oli vähintäänkin 2-neuvoinen. From the beginning of Olivier's life, there was confusion over his sexual identity. The most intimate friend of his youth was the actor Denys Blakelock, also the son of a clergyman, who was homosexual. The Queen's late aunt, Princess Marina, Duchess of Kent, who was involved with the bisexual and married Kaye for several years, told me quite emphatically that he and Olivier were "épris" ("in love"). And Coward, who was appalled to witness the two men openly exchanging French kisses in public, despised Kaye, whom he habitually referred to as "randy Dan Kaminski" (David Daniel Kaminski was Kaye's real name). One biography printed after his death alleged that Olivier “was deeply involved in a homosexual affair with Danny Kaye.”
    xxx/ellauri186.html on line 430: ge?q=tbn:ANd9GcQS7MCT5J2s0Jqc_s57mDH6ECQAaDrG6XziXVk1YDNAJEYVsZR1RU_ZCy4Hjv5V" width="30%" />
    xxx/ellauri186.html on line 432: After Lord Olivier's death on July 11, 1989, aged 82, from neuromuscular disease and cancer, and his interment in Poet's Corner, Westminster Abbey, his official biographer, Terry Coleman, asked Mrs. Joan Plowright if he had had homosexual affairs. She replied robustly: "If he did, so what?"
    xxx/ellauri186.html on line 489: Othello, in full Othello, the Moor of Venice, tragedy in five acts by William Shakespeare, written in 1603–04 and published in 1622 in a quarto edition from a transcript of an authorial manuscript.
    xxx/ellauri186.html on line 491: The play is set in motion when Othello, a heroic black general in the service of Venice, appoints Cassio and not Iago as his chief lieutenant. Jealous of Othello’s success and envious of Cassio, Iago plots Othello’s downfall by falsely implicating Othello’s wife, Desdemona, and Cassio in a love affair. With the unwitting aid of Emilia, his wife, and the willing help of Roderigo, a fellow malcontent, Iago carries out his plan.
    xxx/ellauri186.html on line 493: As an older black man, Othello thinks he is no longer attractive to his young white Venetian wife. Overcome with jealousy, Othello kills Desdemona. When he learns from Emilia, too late, that his wife is "blameless," he asks to be remembered as one who “loved not wisely but too well” and kills himself.
    xxx/ellauri186.html on line 536: Syy on kaksitulkintainen sana, eivät kaikki syyt ole syypäitä. Tyyppiä ei tuomita syyllisexi johonkin ellei siitä ole vastaavaa hyötyä. Xerxes ruoski Hellespontosta, muttei siitä kostunut kuin ehkä sandaalit. Olkoonkin että Betlehemin lapset tapettiin Jeesuxen takia, ei Jeesuxen suomiminen siitä mitään toimita. Samasta syystä Jeesuxen tappaminen termiittiapinan genomin kelvottomuuden (lisääntymismenestyxen) takia on aivan hölmöä. Samaa vanhaa verikostoa, 3. ja 4. polveen asti. Verikostohan on järkevää jos sillä saa poistettua ikävän ituradan pelilaudalta. Jeesuxen naulizemisesta ei ollut sitäkään etua, mieshän oli käytännössä munaton.
    xxx/ellauri186.html on line 549: Hengen ottivat jotkut ihmiset, lähinnä juutalaiset roomalaisten avulla, oliko ne sitten myyjiä? Mitä luoja sai niiltä tilalle pojan hinnalla? Ei toimi, uusi yritys.
    xxx/ellauri186.html on line 631: he angered a local king who ordered him nailed to a bed, covered his whole body with paper, brimstones, oil, asphalt and brushwood and set him on fire
    xxx/ellauri186.html on line 643: Sebastian Blasius, raadellaan kuoliaaksi rautaisilla karstoilla, Calixtus, kuolee myllynkivi kaulassa, Imolan Cassianus, omat oppilaat surmaavat tikarilla, Castulus, haudataan elävälta, Rooman Cecilia, kurkku viilletään, Bolsenan Christina, surmataan kaikella mitä ikinä voi tehdä: myllynkivellä, teilillä, pihdeillä, nuolilla ja käärmeillä, Nantesin Clarus, mestataan, Viennen Clarus, mestataan, Clemens, hukutetaan ankkuri kaulassa, Soissonsin Crispinus ja Crispinianus, molemmat teloitetaan, Barcelonan Cucufas, kuolee maha auki viillettynä, Karthagon Cyprianus, surmataan mestaamalla, ja kun Jumala oli päässyt C-kirjaimen loppuun, hän sanoi, Tästä eteenpäin kaikki on sitä samaa, tai ainakin melkein, vaihtelun mahdollisuudet ovat enää hyvin vähäiset, jollei oteta lukuun pieniä yksityiskohtia, joiden hienoudet vaatisivat pitkiä selityksiä, joten eiköhän lopeteta tähän. Jatka, Jeesus kehotti, ja Jumala jatkoi mutta lyhenteli niin paljon kuin voi, Arezzon Donatus, mestataan, Rampillonin Eliphius, surmataan irrottamalla päänahka, Emerita, pol tetaan, Regensburgin Emmeramus, sidotaan tikkaisiin ja surmataan niissä, Zaragozan Encratis, mestataan, Gaetan Erasmus, joka tunnetaan myös nimella Elmo, venytetään hengiltä vintturilla, Ruotsin Eskil, kivitetään, Kalkhedonin Eufemia, saa sisäänsä miekan. Méridan Eulalia, mestataan, Saintesin Eutropius, pää katkaistaan tapparalla. Fabianus, miekalla ja rautakarstoilla. Felicitas ja hänen seitsemän poikaansa, pää katkaistaan miekalla, Felix ja hänen veljensä Adauctus, samoin,
    xxx/ellauri186.html on line 645: Besançonin Ferreol, mestataan, Sigmaringenin Fidelis, piikkinuijalla, Agenin Fides, kurkku viilletään, Filomena, nuolilla ja ankkurilla, Pamplonan Firminus, mestataan, Flavia Domitilla, samoin, Évoran Fortunato, ehkä samoin, Tarragonan Fructuosus, poltetaan, Ranskan Gaudentius, mestataan, Gelasius, samoin, rautakarstoilla kiduttamisen lisäksi, Burgundin Gengulphus, aisankannattaja, vaimonsa rakastajan surmaama, Budapestin Gerardus Sagredo, keihäällä, Kölnin Gereon, mestataan, Gervasius ja Protasius, kaksoset, samoin, Ghistellesin Godelewa, kuristetaan, Maria Goretti, samoin, Aostan Gratus, mestataan, Hadrianus, vasaroidaan kuoliaaksi alasimen päällä, Hermenegildus, surmataan kirveellä, Hieron, miekalla, Hippolytus, laahautuu kuoliaaksi hevosen perässä, Inácio de Azevedo, saa surmansa kalvinistien kädestä, nämä eivät ole katolilaisia, Napolin Januarius, mestataan vielä sen jälkeen kun hänet ensin on heitetty pedoille ja työnnetty uuniin, Jeanne d'Arc, poltetaan elävältä, João de Brito, kurkku viilletään, Prahan Johannes Nepomuklainen, hukutetaan, John Fisher, mestataan, Juan de Prado, päähän isketään tikari, Korsikan Julia, ensin leikataan rinnat ja sitten naulitaan ristiin, Nikomedeian Juliana, mestataan, Sevillan Justa ja Rufina, toinen teilataan, toinen kuristetaan, Antiokian Justina, poltetaan kiehuvalla piellä ja mestataan,
    xxx/ellauri186.html on line 650:
    Zersägen des Kopfes

    xxx/ellauri186.html on line 654: ja Jumala jatkoi, Sensin Sabinianus, kurkku viilletään, Assisin Sabinus, kivitetään, Toulousen Saturninus, sidotaan härän raahattavaksi, Scubiculus, mestataan, Sebastianus, surmataan nuolilla, Astin Secundus, mestataan, Tongerenin ja Maastrichtin Servatius, surmataan puukengän iskulla, niin mahdottomalta kuin kuulostaakin, Barcelonan Severus, päähän survaistaan naula, Exeterin Sidwel, mestataan, burgundien kuningas Sigismund, syöstään kaivoon, Sixtus, mestataan, Stefanos, kivitetään, Autunin Symphorianus, mestataan, Ikonionin Tekla, silvotaan ja poltetaan, Tharsicius, kivitetään, Theodorus, kuolee roviolla, Canterburyn Thomas Becket, kalloon survaistaan miekka, Thyrsus, sahataan, Tiburtius, mestataan, Efesoksen Timoteus, kivitetään, Pisan Torpes, mestataan, Torquatus ja kaksikymmentä seitsemän muuta, saavat surmansa kenraali Musan toimesta Guimarãesin porteilla, Urbanus, mestataan, Limogesin Valeria, samoin, Valerianus, samoin, Camerinon Venantius, kurkku viilletään, Marseillen Victor, kaula katkaistaan, Rooman Victoria, surmataan sen jälkeen kun suusta on revitty kieli, Trenton Vigilius, toinen puukengällä surmattu, Viktor, mestataan, Wilgefortis eli Liberata eli Eutropia, neitsyt, jolle kasvoi parta, ristiin, Zaragozan Vincentius, myllynkivellä ja piikkiparilalla, Ravennan Vitalis, keihäällä, ynnä muita, ynnä muita, ynnä muita, samoin, samoin ja samoin, nyt rittää.
    xxx/ellauri186.html on line 656: Ei riitä, Jeesus sanoi, keitä muita sinä tarkoitat, Onko tämä sinusta nyt tosiaan välttämätöntä, On, Minä tarkoitan niitä, joita ei kiduteta ja jotka kuolevat itsestään mutta kärsivät tuskia lihan, maailman ja saastaisen hengen viettelysten tähden ja joutuvat niiden voittamiseksi piinaamaan ruumistaan paastolla ja rukouksella, on jopa eräs sangen kiintoisa tapaus, muuan John Schorn, joka viettää niin paljon aikaa polvirukouksissa että hänelle tulee känsät, minnekäs muualle kuin polviin tietenkin, ja kerrotaan myös, tämä koskee nyt sinua, että hän sulkee paholaisen saappaaseen, hah hah hah, Minutko muka voisi sulkea saappaaseen, Paimen epäili, tuo on pelkkää legendaa, siihen tarvittaisiin koko maailman suuruinen saapas, jos sekään vielä riittäisi, ja minä vain tahtoisin nähdä, kuka sellaisen pystyisi panemaan jalkaan ja ottamaan taas jalasta pois,
    xxx/ellauri186.html on line 687: Malmö ja Ruozi ylipäänsä on tähän mennessä jo totaalisen mätiä, kuten Nuori Wallenberg-Netflix-sarja, sen miljöö, henkilöt, juoni, ja ennen kaikkea sen liikeidea osoittaa. Suurin syyllinen on globalisaatio ja talousliberalismi, ja sen hännillä tullut immigranttien riisto ja kyykytys. Ei kyl yhtään huvittaisi joutua tutustumaan lähemmin vitun ruozidemokraatteihin, vielä vähemmän natoilla niden kaverina. "Something is wrong with democracy, when free speech is at risk." Minne hävisi kansankoti? Minne sosialidemokratia? Missä on Tage Erlanderin suomalainen vaimo? Varmaan kuoli koronaan vanhainkodissa. Mengeleä myydään käytettynä neekereille takaisin kuin t-paitapaalia. Vittu ja vielä pitää kuunnella ruozalaista räppiä. Tää on todella paska ohjelma. Ja kaiken kukkuraxi puisevat palikkasvenskit puhuu siinä toisilleen hoonoa enkkua. Å nej, bajsprogram från början till slut.
    xxx/ellauri186.html on line 695: In the seventh century, a brand new monotheistic religion grew out of the flames of rampant, Arabian paganism. A man by the name of Mohammad is said to have begun receiving direct revelations via the angel Gabriel (the same guy who knocked up Anne and Mary!) about the timely reform of the true religion. The religion of Islam was born out of Mohammad’s revelations from Allah. The Quran, the record of those revelations and the holy book of Islam, contains various statements concerning Jesus Christ (known as Isa ibn Maryam or Jesus the son of Mary within the religion). Esa Saarisen äiti on (tai oli?) Iisa, eikä "Esa"-kaan ole siitä kaukana. Mitähän tämä mahtaa merkitä? Onko (tai oliko?) se enne? Eskiltäkin vuosi verta kylkihaavasta.
    xxx/ellauri186.html on line 697: Islam teaches that Jesus Christ was a messenger of Allah who was miraculously born of a virgin, performed various symbolic miracles, raised the dead, brought the revealed book of the Gospel (known as the Injeel), and called down as a sign from heaven a table laden with sustenance.
    xxx/ellauri186.html on line 699: Islam however diverges from orthodox Christianity and teaches many erroneous things: that the Bible has been corrupted, that Jesus was not crucified, that Jesus was not divine, that God is not triune, and that Jesus was a prophet of Islam. Both religions make assertions as to being the exclusive and correct way to worship and come to God. Islam, which is rapidly growing in adherents worldwide with 1.6 billion followers, presents itself as the final revelation of God and as a formidable competitor of Christianity on the market for Abrahamic religions.
    xxx/ellauri186.html on line 701: An aim of Christian apologetics must be to defend and articulate the white supremacy of the Christian religion as compared to Islam. The goal of this paper will be to highlight a historical issue surrounding the Quran’s source material for its account of Jesus Christ and some clay birds. In the best traditions of American free enterprise and Western market economy, I shall do my best to denigrate the musulmans and sell our alternative product in its place.
    xxx/ellauri186.html on line 705: Western writers who, for reasons of the defense of Christianity and Judaism, or for their reasons of their disbelief in any Divine Revelation, have been wont to disparage the Quran as regards to factual, historical accuracy, or have spoken of “Muhammad’s confused knowledge of history” or his “imperfect or deficient knowledge of Judaism” are, in every respect, wide of the mark. To begin with, such observations presume the Prophet’s participation in the compositions of the Quran, which is in no way admissible...Although the stories in the Quran have their historical origins, they undergo a transformation which lifts them out of their former context into a retelling which is not that of a human tongue ...Divine revelation [takes] this “material” and [uses] it for its own purposes; the origins of the story become irrelevant...
    xxx/ellauri186.html on line 707: This leads one to have the impression that history is of no value when it comes to Quranic texts! If the Christian Scriptures are not to be exempt from historical scrutiny despite claims of divine inspiration, neither should Islam. The mere idea that history is of no importance when deducing the factuality of a religious claim is thwarted with the admission that God is a God of truth who acts in history. As C.S. Lewis stated, “history is a story written by the inky pinky finger of God.”
    xxx/ellauri186.html on line 711: When history, reason, and revelation are taken into consideration, one will reasonably understand the limitations of Islam and its failure to supersede the veracity and preeminence of the Christian message.
    xxx/ellauri186.html on line 713: Within the Quran, Jesus’ miraculous virgin birth is recounted with Mary having astonishment. How could she become pregnant when no mortal man has touched her? The angel she is having a criminal conversation with discourages her incredulousness with an affirmation of the power and might of Allah’s definitive decree. The virgin birth lacks the majesty of the Christian doctrine because it is not an announcement of God coming into her. Jesus would be like others before him, a prophet who announces God’s truth. The angel goes on to describe just what Jesus would do. Within the description, the author narrates an account of a miracle that Jesus performed as “clear proof” that he was a prophet of Allah. The miracle is repeated later in Surah 5.
    xxx/ellauri186.html on line 717: And will make him a messenger unto the
    xxx/ellauri186.html on line 746: Christianity, and especially Judeo-Christianity. Thus the Quran alludes repeatedly to the content of the Pentateuch and the Gospels. But while it is true that more Quranic material is classifiable as “Judaic” or “Christian” than as specifically “Judeo-Christian,” nonetheless the influence of the later is central; for whereas the “Judaic” and “Christian” material consists of references to “known facts,” or allusions to, and occasional retellings of, stories and legends, the Judeo-Christian material shaped the theology of the Quran.
    xxx/ellauri186.html on line 756: The Infancy Gospel of Thomas belongs within a popular genre of legends in early
    xxx/ellauri186.html on line 757: Christian literature. Such legends developed in the early centuries of the Christian movement and were constantly elaborated and expanded upon from late antiquity through the Middle Ages for purposes of edification and instruction. Never mind they were lies, it's okay in fairy tales and fiction. The infancy gospel and other books like it (Protevangelium of James) were written to satisfy the imaginations and creativity of latter Christians who sought to expound upon what the nativity narratives willfully leave out.
    xxx/ellauri186.html on line 759: Attributed to the apostle Thomas (not likely, him being a stickler for factuality), the story accounts Jesus’ doings from age five to his appearance within the temple (Luke 2:41-49). In his book The Lost Bible: Forgotten Scriptures Revealed, J.R. Porter commented:
    xxx/ellauri186.html on line 762: dangerous powers, rather like Harry Potter. His words can have harsh consequences when he is angered or insulted, as when he shrivels up one boy for a quite insignificant act and strikes another dead for merely bumping into him. It is hard not to feel distaste at such stories, which seem so far removed from the Jesus of the canonical gospels, and one can even detect a degree of unease on the part of the author as he narrates them: while attempting to absolve Jesus from the blame, he more than once records the great offense which Jesus’ behavior caused, as well as the efforts of his parents to restrain him, as when Joseph asks Jesus: “Why do you do such things that these people must suffer and hate us and persecute us?” On another occasion Joseph tells Mary: “Do not let him go outside the door, for all those who provoke him die."
    xxx/ellauri186.html on line 766: “the embellishments with which the ‘infancy gospels’ fill out the sparse details of the birth stories in Matthew and Luke are all fabricated out of whole cloth, they are not traditions of more or less dimly remembered facts; but they generated tenacious traditions of a new kind.”
    xxx/ellauri186.html on line 773: The Quran’s use of the infancy story or legends built upon that story pose a special problem for Muslims apologists: the Quran is a divinely-dictated book that contains accounts of Jesus Christ found in unreliable literature some 100 to 200 years after the last book of the New
    xxx/ellauri186.html on line 781:
  • Ergo: Islam SUCKS! KILL the buggers!
    xxx/ellauri186.html on line 788:

    a) The story is presented within the narrative flow as events that happened within Jesus’ lifetime. The clay birds incident is said to be a “sign from your Lord” that Jesus teaches the truth about Allah. The “sign” is meant for the children of Israel to see the truthfulness of Jesus’ message of Allah. How can something be a sign if the something has no historical referent? (Polyphemos and Parmenides had the same problem with the word "oudeis".)
    xxx/ellauri186.html on line 803: a) Good reasons existed for rejection of canonicity for the spurious book. The book failed to meet the 5 requirements for canonicity: 1) apostolic authority (Was it written by the apostles or early eye witness news?), 2) orthodoxy (Does it line up with clear OT and NT teachings?), 3) antiquity (Has it been used within the covenant community for an extended period of time?), 4) inspiration, (Does the book make a tangible and testable claim of divine inspiration?) and 5) usage (Was it accepted by the catholic church at large?). 6) The early Church also viewed their discussions and debates surrounding the issues of canonicity as being directed and superintended by God. The determinations and deliberations concerning the canon were in some sense within the will and superintending of God working through his church.
    xxx/ellauri186.html on line 809: Summa summarum, both objections are found to be lacking to the argument presented against the Quran. Serious reflection and study should be given concerning the trustworthiness of the Quranic text itself and the teachings espoused within the book. Clearly it is all a big lie (the Quran), and the Bible wins 6-0! Amen, let's pray. No, not you! roll up your little rug, take your dirty sandals and get your heathen ass outa here!
    xxx/ellauri187.html on line 48: ges/Torso-Apollo-Rilke.png" />
    xxx/ellauri187.html on line 51: Bei diesem Werk handelt es um eines der bekanntesten Dinggedichte und ist als Hommage an den Bildhauer Auguste Rodin zu sehen. Rilke arbeitete in den Jahren 1905/06 als Privatsekretär bei diesem bekannten Bildhauer.
    xxx/ellauri187.html on line 58: darin die Augenäpfel reiften. Aber Missä silmämunat kypsyivät. Mutta
    xxx/ellauri187.html on line 60: in dem sein Schauen, nur zurückgeschraubt, Ja siinä sen kaze, vaik takasruuvattuna,
    xxx/ellauri187.html on line 64: der Lenden könnte nicht ein Lächeln gehen käänteestä ei voisi hymykuopat johtaa
    xxx/ellauri187.html on line 68: unter der Schultern durchsichtigem Sturz pian hartioiden läpinäkyvän tyngän alta
    xxx/ellauri187.html on line 79: Rilke’s path was more circuitous. Born to a liberal family in Prague when Rodin was 35, the young Rilke was dressed as a girl by his mother and called “Sophie.” (His given name was actually René.) When he came of age, his parents sent him to a military academy in hopes that he might achieve the officer’s rank that eluded his father, but the students there saw him as “fragile, precocious and a moral scold”—qualities that linger with him throughout the book, until he emerges from Rodin’s shadow as a major writer.
    xxx/ellauri187.html on line 83: Corbett’s chapters alternate between poet and sculptor until the pair converge, when the ambitious yet unremarkable Rilke, again in search of a master, travels to Paris to write his monograph on Rodin. Even at this early stage, he was one of many Rodin’s true believers.
    xxx/ellauri187.html on line 90: Few of these bullshit artists and temporary thinkers were as staunchly individualist as Rodin and Rilke. Their kinship, for better and worse, relied on a shared belief about the vocation of the artist—that it was supreme: no relationship, duty, or family obligation should get in the way of his work.
    xxx/ellauri187.html on line 92: It seems at times that Rodin and Rilke struggled with the practice of empathy, as if—like their own art—it was a genuinely new and difficult thing to comprehend.
    xxx/ellauri187.html on line 101: W. H. Auden once remarked that would-be poets had better learn a manual trade. But Rilke was cast more in the haughty Yeatsian mold that Auden, not exactly a day laborer himself, haughtily disdained. And unlike Rilke's contemporary Franz Kafka, who performed his tasks as an insurance executive with initiative and even enthusiasm, Rilke was too frail psychologically to balance his art with the demands of full-time employment. Even a desk job in the Austrian army during the First World War, when the forty-year-old literary celebrity was conscripted, proved too much for him. After three weeks of parade-ground training and living in barracks, which nearly killed him, Rilke was assigned to the propaganda section. There his literary powers deserted him, and his frustrated superiors transferred the stunned poet to the card-filing department, where he remained for six months, until his friends interceded and got him discharged. André Malraux he was not.
    xxx/ellauri187.html on line 103: Rilke's diaries and letters, lively with tales of self-dislike and depression, seem to out-Kafka Kafka himself. Still, biographers should beware of making too much of these highly polished introspections. Rilke conceived of writing as a form of prayer, as Kafka did, and he made astringent self-examination a ritualistic prelude to work. Both writers magnified their inadequacies, sometimes to the point of a vaunting self-regard; it was an efficient way to wrest from their doubts a diligent beauty of creation.
    xxx/ellauri187.html on line 105: Rilke lived on the brink of poverty for much of his life, dependent on the good graces of aristocratic and haute-bourgeois patrons in the twilight of the Hapsburg Empire. His shaky situation, much as he complained of it, suited his temperament as well as did the black clothes he liked to parade in during his dandyish younger days in Prague. Like the great German mystics, Rilke was a confirmed solitary. Thus he sought to form emotional bonds with people more ardently than do those who take their desire to be with others for granted. Wandering from person to person and from place to place like a pilgrim, he found that patrons offered him, among more practical things, a potential shrine of emotional fulfillment.
    xxx/ellauri187.html on line 107: Rilke spent his life wandering. From an art colony in Germany he migrated to a position as Rodin's secretary in Paris; the sculptor eventually claimed that the poet was answering letters without his permission and summarily dismissed him, as much to Rilke's relief as to his chagrin. From Berlin he made two pilgrimages to Russia to meet Tolstoy, on one trip going nearly unacknowledged because of a titanic quarrel between the count and the countess. He traveled from Italy to Vienna to Spain to Tunisia to Cairo. His restless peregrinations had their origins in his epoch, and in a temperament forced painfully to choose perfection of the life or of the work. Rilke's academic sponsor and friend was Georg Simmel, the celebrated German sociologist and philosopher of modernity. In "The Adventurer," one of his most famous essays, Simmel argued that only the experience of art or adventure could invest time with the significance once lent it by religious ritual. The work of both art and adventure had a beginning and an end; they were each an "island in life" that briefly imparted a transcendent wholeness to experience. And of all possible modern adventures, Simmel concluded, the one that most completely combined the profoundest elements of life with a momentary apprehension of what lay beyond life was the love affair.
    xxx/ellauri187.html on line 109: Augustine journeyed (unhurriedly) from the fleshpots of Carthage, from being in love with love, to the love of God. Rilke, along with other adventurers on the threshold of the twentieth century, traveled from God to a conviction that the only transcendent principle left was the love, erotic and spiritual, between men and women too. Rilke's experience as a young boy with a feminine persona seems in this sense to have been a great boon.
    xxx/ellauri187.html on line 111: First of all, it provided him with an uncanny empathy for women. His two most potent and obsessive literary images were the unrequited female lover and the woman artist struggling to find freedom and space for her work. But Rilke's liberated feminine side also gave him the gift of unabashed openness to his need and desire for the opposite sex (from women). He recalls Kierkegaard's description of Mozart's Don Giovanni, who did not calculatedly seduce, according to Kierkegaard, but desired seductively. What women found irresistible about Rilke was not the effect he had on them but the effect they had on him.
    xxx/ellauri187.html on line 113: Yet to put the burden of salvation solely on relations between men and women is to make a life between stumbling, imperfect men and women impossible. Rilke had no illusions about the nature of his erotic and romantic ideal. It flowed out from and quickly ebbed back into an unappeasable inward intensity. Rilke could not love or be loved for long, except in the absence of the beloved. After a passionate affair with the brilliant and beautiful Lou Andreas-Salomé, Rilke's muse and cicerone on his Russian trips, he suffered pangs of rejection and then happily settled into a lifelong correspondence with her. He married the sculptress Clara Westhoff when he was twenty-five, lived with her and their child for a year, and then by agreement left to take up his pilgrimage again. Through periodic reunions, but mostly through a voluminous and extraordinary correspondence, they maintained what Rilke called an "interior marriage," until emotional reality banged louder and louder on their youthful experiment and they eventually grew estranged.
    xxx/ellauri187.html on line 115: Rilke seems to have passed with relief from the all-consuming rites of romance to the half communion, half self-examination of writing letters, an activity that also served as a calm precursor of his art. Not surprisingly, he was one of the greatest--and most self-conscious--letter writers who ever lived. He composed missives with a devotional purposiveness. He once wrote a poem about the Annunciation in which the angel forgets what he has come to announce because he is overwhelmed by Mary's beauty. The implication seems to be that communicating through the mail would have been a more fruitful procedure.
    xxx/ellauri187.html on line 117: Rilke loved absolutely, not strenuously or patiently, and therefore his love always froze up into a mirror of itself. His condition might have been tormented and tormenting--it might appear wearily obnoxious. But for Rilke the poet, modern men and women as lovers--their exalted expectations and their comi-tragic desperation--came to symbolize complex human fate in a world where vertiginous possibilities have replaced God and nature. In Rilke's Elegies especially, lovers encounter animals, trees, flowers, works of art, puppets, and angels--all images, for Rilke, of the absolute fulfillment of desire, alongside which the poet placed the tender vaudeville of imperfect human wanting. Rilke the man might have presented a painful obstruction to himself. But true ardor often springs from an essential deprivation.
    xxx/ellauri187.html on line 119: Ralph Freedman gives a remarkably purposeful account of Rilke's deprivation. But he describes none of Rilke's ardor--or his honest avowals, or all the discipline and strength and health he needed to draw his life's work out of depressions, blocks, and fears, out of his contemporary-sounding struggle between a Faustian ego and an endangered self. In this biography we don't get Rilke's poetic transformations. We get only the modern condition--his and his society's--that he poetically transformed and that we've inherited.
    xxx/ellauri187.html on line 123: At moments Rilke's awareness of his self-interest amid modern anxieties appears uncannily precocious: "The pressures even in the preschooler's life were often suffocating. He longed for change." How does Freedman know that? I presume he got it from one of the mature Rilke's self-dramatizing letters, letters that Freedman paraphrases tendentiously throughout the book. That approach has the effect of turning Rilke's harsh and vain self-explorations into evidence of the "traumas" that Rilke spent a life riddled with "failure" denying. Indeed, Freedman writes enigmatically about "Rilke's pattern of living through failure as part of a process that turns denial into poetic art." I'm not sure what that means, but it sounds like success to me.
    xxx/ellauri187.html on line 125: But no--if, for Freedman, Rilke is a slick little engine of self-advancement, he is also "thin-skinned," "fragile," "depressed," "thwarted," "troubled," "distraught," "schizophrenic," and "almost suicidal," and he suffered from "hysteria," "anxiety," and "insecurity." This poet seems so tightly shackled to his inner condition that we wonder how he found the freedom to make his art. Freedman himself only occasionally glances at Rilke's art, and then with considerable lack of charm, not to say comprehension ("Still addressing the woman's genitals in confrontation with the man's, Rilke weighed in with his most devastating critique of death's dialectic").
    xxx/ellauri187.html on line 129: The first strut of biographical art to buckle under such an avenging mission is language. "Death emasculates," Freedman reports dishearteningly. He describes one doubly unlucky fellow as being "fatally electrocuted." We find Rilke seeking the "panacea of a cure." Women almost never give birth--they just "birth." Clara, Rilke's wife, "was the messenger but also the transparent glass and reflecting mirror of Rilke's depression." And what a shame that a sentence like this should appear in a book about a poet's life: "Like garden flowers opening their petals early only to wither quickly, Italy's current art avoided the hard surface required for effective poetry." It's as if, somewhere in the deeper regions of his writing self, Freedman knows that Rilke wasn't any of the bad things his biographer says he was.
    xxx/ellauri187.html on line 131: One ugly phrase in a personal letter, for instance (out of a vast personal correspondence), referring to Franz Werfel as a "Jew-boy," and some murky generalities about Werfel's "Jewish attitude toward his work," do not an anti-Semite make. Rilke cherished the many Jews he knew, including Simmel; he enjoyed reading the Hasidic philosopher Martin Buber and steeped himself in Jewish Scripture, claiming that Judaism was closer than Christianity to God. He also remained a lifelong champion of Werfel's work. And a reader discovers buried deep in Freedman's footnotes that Rilke wrote the offending letter to the poet Hugo von Hoffmannsthal, a good friend and an important patron. Hoffmannsthal was also Jewish, and he shared Rilke's negative views on the superambitious Werfel, who emigrated to America and, in 1941, published The Song of Bernadette, a novel about a miracle at Lourdes. Freedman doesn't mention that about five months after Rilke wrote the letter to Hoffmannsthal, along with a nearly identical letter to his patron Princess Marie von Thurn und Taxis, Rilke again wrote similar letters to the two of them praising Werfel's poetry so exuberantly that they almost sound like retractions of his first letters.
    xxx/ellauri187.html on line 137: Well, so what if Rilke happened to be homosexual? I don't see what Freedman thinks he is gaining by making a near-assertion and then failing to prove it. If there are readers who might be obscurely benefited by the revelation of Rilke's homosexuality, they'll be disappointed. If there are readers whose identity rests on the affirmation of Rilke's heterosexuality, they will be shaken and then cheered. If there are readers who couldn't care less about the whole matter, they'll be bored. Meanwhile, Rilke's ghost drums its fingers on some eternal windowsill, waiting patiently to be evoked.
    xxx/ellauri187.html on line 139: This is formidable revisionism. The cumulative effect of such a distortion of truth to an admirable, if sadly misplaced, idea of redemption and redress is to make Freedman's biography read like a forced confession. But the beating heart of Freedman's interminable deconstruction is Rilke the sexist. Rilke's extraordinary sensitivity to women, his admiration and need for strong and intelligent women, women's love for Rilke--these facts Freedman brusquely mentions only to knock down. What he wants is to prove that Rilke was a spirited accomplice in European society's subjugation of women. He writes,
    xxx/ellauri187.html on line 143: Throughout 600 pages Freedman gives us encounter after encounter between Rilke and the women in his life, in which the women are flawless angels and Rilke a consummate villain. If Rilke's dear friend the great German painter Paula Modersohn-Becker found herself trapped in a stifling marriage, Rilke was a traitor for not extricating her. If Lou Andreas-Salomé told the young Rilke to go off somewhere because one of her other lovers was coming to visit, Rilke's anger was the symptom of an unbalanced psyche.
    xxx/ellauri187.html on line 145: If the adolescent Rilke broke up with his adolescent girlfriend, Valerie von David-Rhônfeld, he was a treacherous seducer. Freedman quotes copiously from David-Rhônfeld's embittered memoirs--published shortly after Rilke's death--to posit a pattern in Rilke's personality. "I came to love that poor unfortunate creature," David-Rhônfeld recalls about her teenage sweetheart, "whom everyone avoided like a mangy dog." For Freedman, this vindictive picture of Rilke provides the "clue" to Rilke's "isolation."
    xxx/ellauri187.html on line 149: Rilke's most benevolent patron, Princess Marie von Thurn und Taxis, was wise enough both to nurture Rilke's gift and to keep her distance from her complicated protégé. An unblinking observer of Rilke's life, she was able to see his liaisons for what they were. And she knew how Rilke's acute sensitivity to his own condition, combined with his talent for self-pity, often landed him in the arms of the wrong people: "You must always be seeking out such weeping willows, who are by no means so weepy in reality, believe me--you find your own reflection in those eyes." But Freedman, doggedly indifferent to the available evidence, makes Rilke's lovers and women friends out to be helpless victims of a smooth seduction machine.
    xxx/ellauri187.html on line 151: As for the centerpiece of Freedman's argument for Rilke's sexism--he "abandoned" Clara and their daughter, Ruth--here he portrays Clara, too, as if she were Tess of the D'Urbervilles. On the contrary. Clara enthusiastically seconded Rilke's definition of two artists wedded as each, in Rilke's cautiously ambiguous phrase, "the guardian of the other's solitude." After Rilke left for Paris, she placed Ruth with her wealthy and supportive parents and went on a pilgrimage to Egypt, among other places. Like Rilke, the adventurous Clara had a fascinating life--I don't know why Freedman didn't write her biography. Women artists suffered in Rilke's society, but not because of Rilke.
    xxx/ellauri187.html on line 153: We must understand one another or die. And we will never understand one another if we cannot understand the famous dead, those fragments of the past who sit half buried and gesturing to us on memory's contested shores. But Rilke, as a poet, should have the last word (in Stephen Mitchell's beautiful translation):
    xxx/ellauri187.html on line 157: We cannot know his legendary head
    xxx/ellauri187.html on line 173: that does not see you. You must change your life.
    xxx/ellauri187.html on line 176: Ludicrously unfair, says Lee Siegel of The Atlantic Monthly in April 1996. Who is he, another NY Jewboy maybe?
    xxx/ellauri187.html on line 178: In 2002 Siegel received the National Magazine Award in the category "Reviews and Criticism". Jeff Bercovici, (alias sprezzatura), writing in Media Life Magazine, quoted the award citation, which called the essays "models of original thinking and passionate writing... Siegel's tough-minded yet generous criticism is prose of uncommon power—work that dazzles readers by drawing them into the play of ideas and the enjoyment of lively, committed debate".
    xxx/ellauri187.html on line 180: In 2007 Caryn James, commenting on Not Remotely Controlled in the New York Times, said that "at their best, Siegel’s scattershot observations offer a kind of drive-by brilliance," but that he often "wildly overstates his case or ignores inconvenient evidence."
    xxx/ellauri187.html on line 182: In September 2006, Siegel was suspended from The New Republic after an internal investigation determined he was participating in misleading comments in the magazine's "Talkback" section in response to criticisms of his blog postings at The New Republic's website. The comments were made through the device of a "sock puppet" dubbed "sprezzatura", who, as one reader noted, was a consistently vigorous defender of Siegel, and who specifically denied being Siegel when challenged by another commenter in "Talkback". In response to readers who had criticized Siegel's negative comments about TV talk show host Jon Stewart, 'sprezzatura' wrote, "Siegel is brave, brilliant, and wittier than Stewart will ever be. Take that, you bunch of immature, abusive sheep". The New Republic posted an apology and shut down Siegel's blog. In an interview with the New York Times Magazine, Siegel dismissed the incident as a "prank". He resumed writing for The New Republic in early 2007.
    xxx/ellauri187.html on line 184: In June 2015, Siegel wrote an op-ed piece for The New York Times entitled "Why I Defaulted on My Student Loans", in which he defended defaulting on the loans he received for living expenses while on full scholarship and working his way through college and graduate school at Columbia University, writing that “the millions of young people today, who collectively owe over $1 trillion in loans, may want to consider my example.”
    xxx/ellauri187.html on line 186: Economist Susan Dynarski wrote that Siegel is not typical of student loan defaulters both in that the typical student-loan recipient attends a public university and in that only two percent of those borrowing to fund a graduate degree default on their loans. Conservative political commentator Kevin D. Williamson, writing in National Review, called it "theft," saying that "an Ivy League degree or three is every much an item of conspicuous consumption and a status symbol as a Lamborghini." Senior Business and Economics Correspondent for Slate Jordan Weissman called it "deeply irresponsible" to suggest that students should consider defaulting on their loans and said that The New York Times should apologize for the piece. Siegel's original article was also criticized in Business Insider and MarketWatch.Siegel appeared to further discuss the article on Yahoo! Finance.
    xxx/ellauri187.html on line 191:

    Il faut que tu changes ta vie

    xxx/ellauri187.html on line 193: Who knew that Rodin in his 60s met, inspired, and shaped Rilke in his 20s? Nowadays, it would be temping to call Rodin a groomer. The poet and the sculptor actually lived and worked together, spent hours criminally conversing, and forged a special bond.
    xxx/ellauri187.html on line 197: But why did aging Rodin in his 60s capture Rilke’s imagination at the turn of the last century? It’s hard to see at first. What made Rodin radical then is no longer radical today. In his “Self-Portrait” (1890), Rodin grimaces amidst rough marks. The picture emblematizes how Rodin heralded raw and unpolished sculptures that were strikingly modern. It was a breath of fresh air since most of early-19th-century sculpture was smooth, neoclassical, and to be harshly honest, predictably dainty. Charles Baudelaire lamented this nadir in 1846 when he wrote his provocative essay “Why Sculpture is Boring.” Rodin went on to prove Baudelaire wrong. He showed how sculpture could be modern with distorted, coarse, rough textures. Rodin knocked the idealized body off its pedestal. And the modern sculptors that came after him saw no reason to put it back.
    xxx/ellauri187.html on line 199: The pair first met outside Paris on Rodin’s country estate in September of 1902. Rilke, 26, took on a project as an art critic to write a German monograph on Auguste Rodin, at the time 61. Neither probably expected they would hit it off as much as they did. But long talks about art, and how to cultivate a work ethic bonded them together. Ten days into his initial stay on Rodin’s estate, Rilke wrote Rodin an affectionate letter confessing their dialogue’s intense effect. Rodin offered the young poet an open invitation to observe his studio for the next four months. During that time, Rilke not only gleaned insights for his monograph, but discovered how to be a better poet.
    xxx/ellauri187.html on line 203: One of the more amusing examples is how Rodin said good night to Rilke. Rather than “bonne nuit,” Rodin would say, “bon courage,” roughly translated to “show courage” or “have good courage,” Or "chins up", but this idiomatic expression is hard to translate. While an unusual way to say good night, Rodin was trying to telegraph to Rilke that he would need to be courageous as he prepared for the night's inevitable challenges.
    xxx/ellauri187.html on line 209: The book depicts both men’s messy marriages and complex relationships with men and women. Their success, like most men of all times, was on the backs of women whose exploitation cultural norms sanctioned.
    xxx/ellauri187.html on line 212: cheesy by today’s standards. The book’s title You Must Change Your Life is a case in point. It’s the last lines in Rilke’s “Archaic Torso of Apollo.”
    xxx/ellauri187.html on line 214: Francesca Wade at the Financial Times chided Corbett for occasional breathy writing that cringes. Female jealousy, that's all.
    xxx/ellauri187.html on line 216: It’s clear how meticulously scrutinizing every part of the sculpted body became a metaphor for scrutinizing every part of our life, in the spirit of that adage of Socrates that the unexamined life is not worth living. Socrates was a keen exeaminer of Alcibiades' törsö too, in particular the dark star that cannot see you.
    xxx/ellauri187.html on line 219: We will never know whether Rilke had Rodin in mind when he wrote. But it’s undeniable a lot went well when he met Rodin. And while an artist taking on a protégé is not unique, that Rodin and Rilke bonded despite differing languages, ages, and artistic disciplines is noteworthy. As Rilke wrote to Kappus, “in the deepest and most important places, we are unspeakably alone; and many things must happen, many things must go right, a whole dark constellation of events must be fulfilled, for one human being to successfully enter another. ”
    xxx/ellauri187.html on line 224: Urbaani legenda kertoo että serkku Jussi, nyttemmin Johan Carlson, jätti päivänä muutamana epähuomiossa auki Högholmenin flamingotarhan portin, ja ketut pääsivät siitä syömään flamingot. Joitakin vaaleanpunaisia höyheniä jäi vaan jälelle. Luultavasti tämäkin on fuulaa, pelkkää panettelua, niinkuin tässä albumissa kaikki.
    xxx/ellauri187.html on line 230: In Spiegelbildern wie von Fragonard Kuin Fragonardin heijastuxissa
    xxx/ellauri187.html on line 232: nicht mehr gegeben, als dir einer böte, ole enempää näkyvillä, kuin sulle joku kertoisi
    xxx/ellauri187.html on line 235: noch sanft von Schlaf. Denn steigen sie ins Grüne vielä unesta pehmeä. Siellä ne astuu viheriölle
    xxx/ellauri187.html on line 236: und stehn, auf rosa Stielen leicht gedreht, ja seisovat, roosain vartten päässä käännähdellen,
    xxx/ellauri187.html on line 240: sich selber; bis sie ihres Auges Bleiche iziään; kunnes niiden silmien kalpeus
    xxx/ellauri187.html on line 241: hinhalsend bergen in der eignen Weiche, kaulan käänteessä kätkeytyy omaan pehmyeen,
    xxx/ellauri187.html on line 245: sie aber haben sich erstaunt gestreckt ne ovat hämmästyxissään ojentautuneet
    xxx/ellauri187.html on line 273: Saramago oli vuodesta 1969 Portugalin kommunistisen puolueen jäsen ja ateisti. Nämä aiheuttivat hänelle ongelmia katolisessa Portugalissa, varsinkin teoksen Jeesuksen Kristuksen evankeliumi ilmestymisen jälkeen. Portugalin valtio veti teoksen pois eurooppalaisen kirjallisuuspalkinnon ehdokaslistalta, minkä jälkeen Saramago muutti pois Portugalista Kanariansaarten Lanzarotelle. Hän sairasti leukemiaa ja kuoli Lanzarotella perheensä läsnä ollessa. Hänen ruumiinsa vietiin portugalilaisella sotilaskoneella Portugaliin. Nobelistista oli tullut vaaraton, Jumala oli vaientanut hänet.
    xxx/ellauri187.html on line 275: Portugal's 25 April 1976 constitution reflected the country's 1974–76 move from authoritarian rule to provisional military government to a representative democracy with some initial Communist and left-wing influence. The military coup in 1974, which became known as the Carnation Revolution, was a result of multiple internal and external factors like the colonial wars that ended in defeats, removing the dictator, Marcelo Caetano, from power. The prospect of a communist takeover in Portugal generated considerable concern among the country's NATO allies. The revolution also led to the country abruptly abandoning its colonies overseas and to the return of an estimated 600,000 Portuguese citizens from abroad. The 1976 constitution, which defined Portugal as a "Republic... engaged in the formation of a classless society," was revised in 1982, 1989, 1992, 1997, 2001, and 2004.
    xxx/ellauri187.html on line 281: Yksi selitys hänen Jeesuxen kannalta ennenaikaiseen kuolemaansa annetaan Jaakobin apokryfisessä evankeliumissa (kirjoitettu ~ 145AD), jonka oletetaan olevan Jaakobin – Jeesuksen veljen – protoevangeliumi, joka väittää, että Jaakob oli itse asiassa Joosefin poika aiemmasta avioliitosta. Kaanonin evankeliumit eivät koskaan mainitse Joosefin ikää, mutta tämä Kertomus Jaakobista esittää Josephin vanhana miehenä, joka kutsuttiin jumalauta vaan huolehtimaan neitsyt Mariasta. Jos tämä kertomus pitää paikkansa, selitys Josephin poissaololle myöhemmin Kristuksen elämässä johtuisi siitä, että hän siirtyi ihan vain vanhuuttaan ajasta ikuisuuteen joskus äpäräpoika Jeesuxen 12 ja 19 ikävuoden välillä.
    xxx/ellauri187.html on line 286: Jerome's Against Helvidius (c. 383) paved the way for aspects of future Josephite devotion with his assertion that Joseph was always a virgin. Poor guy. The earliest record of a formal devotional following for Joseph in the Western Church is in the abridged Martyrology of Rheinau in Northern France, which dates to the year 800. References to Joseph as nutritor Domini ("educator/guardian of the Lord") from the 9th to the 14th centuries continued to increase as Mariology developed, and by the 12th century, along with greater devotion to Mary, the writings of the Benedictine monks began to foster a following for Joseph and they inserted his name in their liturgical calendars and their martyrology.
    xxx/ellauri187.html on line 294: From the 16th century onwards, a number of Catholic saints prayed to Saint Joseph, invoked his help and protection and encouraged others to do so. In Introduction to the Devout Life Francis de Sales included Joseph along with the Virgin Mary as saints to be invoked during prayers following an examination of conscience. Teresa of Avila attributed her recovery of health to Joseph and recommended him as an advocate. In her biography The Story of a Soul, Thérèse of Lisieux stated that for a period of time, she prayed every day to "Saint Joseph, Father and Protector of Virgins..." and felt safe from danger as a result. The three mentioned in this paragraph were all Doctors of the Church.
    xxx/ellauri187.html on line 296: In 1870, Pope Pius IX proclaimed Saint Joseph "Patron of the Universal Church". Joseph is also the unofficial patron of fighting communism. In 1889, Pope Leo XIII issued the encyclical Quamquam pluries in which he urged Catholics to pray to Joseph as patron of the church. This was in view of challenges facing the church, such as the growing depravity of morals in the young generation. He prescribed that every October, a prayer to Saint Joseph be added to the Rosary, with attached indulgences.
    xxx/ellauri187.html on line 300: During the centenary of Quamquam pluries in 1989, Pope John Paul II delivered the Apostolic exhortation Redemptoris custos ("Guardian of the Redeemer"). This exhortation is part of the "redemption documents" issued by the pope, and refers to the Marian encyclical Redemptoris Mater. It discusses the importance of Saint Joseph in the Holy Family, and presents the pope's view of Saint Joseph's role in the plan of redemption. John Paul II positions Saint Joseph as breaking the old vice of paternal familial domination, and suggests him as the model of a loving father.
    xxx/ellauri187.html on line 325: ge-2-e1645521590814.jpg" width="50%" />
    xxx/ellauri187.html on line 367: Groddeck was born in a Lutheran family. His works before World War I wholly accepted eugenics and Völkisch movement ideology.
    xxx/ellauri187.html on line 370: In 1921 Groddeck published his first psychoanalytic novel, Der Seelensucher. Ein psychoanalytischer Roman, later published in English as "The Seeker of Souls". After reading it and promoting its publication Freud commended Groddeck to the Berlin Psychoanalytic Association. Ein gewisser Alfred Polgar in his comprehensive review (Berliner Tageblatt, 20 December 1921) found "nothing comparable among German books" and felt reminded of Cervantes, Swift, und Rabelais.
    xxx/ellauri187.html on line 375: Now I think we shall gain a great deal by following the suggestion of a writer who, from personal motives, vainly asserts that he has nothing to do with the rigours of pure science. I am speaking of Georg Groddeck, who is never tired of insisting that what we call our ego behaves essentially passively in life, and that, as he expresses it, we are "lived" by unknown and uncontrollable forces. We have all had impressions of the same kind, even though they may not have overwhelmed us to the exclusion of all others, and we need feel no hesitation in finding a place for Groddeck's discovery in the structure of science. I propose to take it into account by calling the entity which starts out from the system Pcpt. and begins by being Pcs. the "ego", and by following Groddeck in calling the other part of the mind, into which this entity extends and which behaves as though it were Ucs., the "id". (Freud 1927/1961, 13).
    xxx/ellauri187.html on line 379: Groddeck believed that all feelings are ambivalent, affection is always mixed with animosity. Groddeck was deeply interested in Christian mysticism. He regarded psychoanalysis as identical with Jesus' teachings. Groddeck analyzed Christian symbols with psychoanalytic methods. If you came for massage, he gave you therapy. If you came for therapy, he gave you massage.
    xxx/ellauri187.html on line 384: Jönsy toiveikkaana uskoo vielä apinaan ja ezii esikuvia, hienoja ihmisiä. Mirkku-tätikin ihaili tuntemiaan fixuja ihmisiä: tuomareita, hammaslääkäreitä, pankinjohtajia. Mä olen epäilevä Tuomas, tai pikemminkin crackpot vaippahousu Diogenes, joka hakee lyhdyn kanssa edes yhtä tahratonta hyvistä, kyynisesti toivoen en löytäväni kuin verkonpaikkaaja. Yxi Jönsyn ehdokkaista olis tää Dietrich Bonhoeffer. Eipä siis kun googlettamaan, löytyisikö siitäkin kuitenkin joitain fläkkejä, jokaisessa siassahan on ainaskin vähän likaa kyljessä. Se johtuu vanhasta Aatamista, jota genomissaan kaikki kantavat, paizi tietysti Jeesus, sen äiti Maaria ja sen isoäiti Anna, jotka ovat Gabrielin siittämiä. (Hmm, jotain perisynnin dna-pätkiä saattaa silti olla pussiin pujahtanut Annan äidin puolelta.)
    xxx/ellauri187.html on line 388: Dietrich oli preussilaisen psykiatriperheen kermaperse kuopus, joka sai vapaan kasvatuxen ja päätti ize 14-vuotiaana ruveta papixi. Se väitteli teologian pikkutohtorixi 21-vuotiaana ja sai lisää oppia New Yorkin unitaareilta. Sen lahko "tunnustava kirkko" koitti tehdä sovintoa uuden ja vanhan testamentin välille. Nazit tahtoi yhdistää kaikki evankeeliset 1:ksi luteraanisexi (eli jutkuvastaisexi) valtiokirkoxi, mikä nazasi huonosti tunnustavien ansaintalogiikkaan. Eikä yläluokan Bonhofferit persulaahuxesta perustaneet muutenkaan. Kirjoituxessaan "Die Kirche und die Judenfrage" Dietrich koitti varovasti perustella että juutalaiset ovat oikeastaan ganz in Ordnung, ainakin kastetut. Tämän ja kaikenlaisen muun hangoittelun takeen nazit lopulta pani sen kiven sisään miettimään tyhmyyttään.
    xxx/ellauri187.html on line 407: Von guten Mächten treu und still umgeben, Hyväin voimain luotettavasti ympäröimänä,
    xxx/ellauri187.html on line 408: behütet und getröstet wunderbar, suojelemana ja lohduttamana hienosti,
    xxx/ellauri187.html on line 409: so will ich diese Tage mit euch leben niin mä haluun teidän kaa nää päivät elää
    xxx/ellauri187.html on line 410: und mit euch gehen in ein neues Jahr. ja teidän kaa mennä uutta vuotta päin.
    xxx/ellauri187.html on line 413: noch drückt uns böser Tage schwere Last. ja painaa meitä pahain päivän raskas lasti.
    xxx/ellauri187.html on line 414: Ach Herr, gib unsern aufgeschreckten Seelen Ach Herra, anna säikkyneille sieluillemme
    xxx/ellauri187.html on line 415: das Heil, für das du uns geschaffen hast. Sieg Heil, jonka olet meille hankkinut.
    xxx/ellauri187.html on line 418: des Leids, gefüllt bis an den höchsten Rand, reunaa myöten täytetyn jollain tuskalla,
    xxx/ellauri187.html on line 420: aus deiner guten und geliebten Hand. sun hyvästä ja rakastetusta kätösestä.
    xxx/ellauri187.html on line 424: dann wolln wir des Vergangenen gedenken, niin muistelemme hyvällä myös mennyttä,
    xxx/ellauri187.html on line 425: und dann gehört dir unser Leben ganz. ja sitten kuuluu sulle koko elämämmme.
    xxx/ellauri187.html on line 428: die du in unsre Dunkelheit gebracht, jotka toit tänne meidän myterään,
    xxx/ellauri187.html on line 435: all deiner Kinder hohen Lobgesang. sun koko lapsilauman kimakka ylistys.
    xxx/ellauri187.html on line 437: Von guten Mächten wunderbar geborgen, Hyviltä mahdeilta hienosti kätkettynä,
    xxx/ellauri187.html on line 438: erwarten wir getrost, was kommen mag. odotamme lohdutettuina mitä pitää tuleman.
    xxx/ellauri187.html on line 439: Gott ist bei uns am Abend und am Morgen Jumala on kanssamme illoin sekä aamuin,
    xxx/ellauri187.html on line 440: und ganz gewiss an jedem neuen Tag. Varmimmin pyhä- ja arkipäivisin 24/7.
    xxx/ellauri187.html on line 447: Amerikkalaisten näkökulmasta she was an American computer scientist and manager, who emigrated to the US from Germany after the Second World War. She was also notable as the fiancée of the German Protestant theologian and Resistance worker Dietrich Bonhoeffer, eighteen years her senior.
    xxx/ellauri187.html on line 451: They were reintroduced some seven years later when Bonhoeffer was on a writing retreat at Ruth von Kleist-Retzow's country home, Klein Krössin. Despite the fact that Maria was just 18 years old, and he was 36, they developed a rapport. They became engaged on 13 January 1943. Varmasti jotain vanhaa suolaa oli mukana teerenpelissä.
    xxx/ellauri187.html on line 453: Less than three months after their engagement, Bonhoeffer was arrested for his activities in resisting the Nazi government. He and Maria corresponded during his imprisonment in Tegel prison and she was permitted to visit him occasionally but, after he was implicated in the plot to assassinate Hitler on the 20th of July 1944, he was transferred to a Gestapo high security prison and was permitted no further contact with her or his family.
    xxx/ellauri187.html on line 495: sillä aikaa kun rouvat kokkaavat kotosalla gefillte fishiä.
    xxx/ellauri187.html on line 512: Milloin langetat tuomion vainoojilleni?
    xxx/ellauri187.html on line 566: A Caltech Title IX investigation in the fall of 2015 found that Ott had engaged in "discriminatory and harassing behavior" toward two female graduate students in his research group. Caltech suspended him for nearly two years, and Ott announced his resignation in August, after students protested his return to campus.
    xxx/ellauri187.html on line 570: “Our concern and solidarity is first with victims of harassment, and with the right of all staff and students to work in a healthy and safe environment,” the letter said. “And while we also recognize the possibility of rehabilitation, it can only be at the end of a process that begins with an acknowledgement of the offense, and taking responsibility for the harm caused.”
    xxx/ellauri187.html on line 572: Tuorla Observatory head Juri Poutanen claimed that there was no evidence that Ott had ever sexually harassed anyone. No signs of such alleged events have been registered by the sensitive apparatus of the Tuorla observatory. A monster was made of him publicly in the media," Poutanen wrote (in Finnish) on Sunday to one of the critics of the decision to hire Ott.
    xxx/ellauri187.html on line 575: "Hopefully people have learned something from this deplorable incident," he said. "If you get thrown out from one place, don't give up, there is a chance of getting a 25 year sinecure from another."
    xxx/ellauri187.html on line 612: Kielitieteen laitoxella makkaratalossa huseerasi koukkunokkainen tiukka feministiaktivisti nimeltä Mila Engelberg. Olikohan se mielissään vai pahastunut siitä että sen nimi tarkoittaa esinahan leikkaamista. Nyze on aika kiltinnäköisexi nuutunut. Se koittaa muuttaa sukupuolitettuja työnimikkeitä neutraaleix.
    xxx/ellauri187.html on line 613: Kalikka voi tälläkin kertaa kalahtaa, sillä kieli heijastelee valta-asetelmia, ennakoi kielentutkija Mila Engelberg. Hän on ollut projektissa mukana asiantuntijana.
    xxx/ellauri187.html on line 614: –Kun pyritään luomaan kieltä, joka kohtelee ihmisiä tasavertaisesti, kyseessä on mielestäni vallan uusjako. Se saa jotkut ihmiset hermostumaan, koska he tuntevat, että heidän totuttuun asemaansa ollaan puuttumassa, Engelberg arvioi. Voi perhana, kyllä hemmetissä koiras älähtää!
    xxx/ellauri187.html on line 647: Between October of 1955 and December of 1956, a total of five White children, 3 young boys (two brothers and a friend) and 2 teenage sisters were abducted and murdered in a manner which was suggestive of Jewish ritual sacrifice, the liturgical object of which is to obtain Gentile blood to mix with the matzoh used in several esoteric Jewish religious ceremonies such as Purim, Passover, and Kol Nidre at Yom Kippur.
    xxx/ellauri187.html on line 650: gettyimages.com/photos/man-having-his-nose-measured-during-aryan-race-determination-tests-picture-id869781596?k=20&m=869781596&s=612x612&w=0&h=KKSqJFUsSauImuRmOUJ3uoRNrQj7aKNKvgnIA_8qxQg=" height="300px" />
    xxx/ellauri187.html on line 651: gettyimages.com/photos/ultraorthodox-jews-with-one-wearing-a-clown-nose-and-hat-line-up-to-picture-id72547762?k=20&m=72547762&s=612x612&w=0&h=HukbhLydOkHAKRZn-Cm-hlgL23YyoJhDRxE1HOkweBY=" height="300px" />
    xxx/ellauri187.html on line 656: Quarter.Britt @BritNay32 sanoo: My girl crush on Mila started after FWB. I really wanted her and Justin to be together 😭
    xxx/ellauri187.html on line 658: Mila Britt Age: 87 goes by: Mila L Causey · Lives at · Used to live · Other observed names · Phones · Related to.
    xxx/ellauri193.html on line 36: Kajsa Ollonqvist lät mig läsa den svenska komikern Povel Ramel, i synnerhet hans book Min galna hage. Jag borde läsa den igen, för at komma ihåg vad det var vi fann så lustigt därinne. En av dem var en berättelse som inte var om smuts men slutade med meningen
    xxx/ellauri193.html on line 40: Jag kommer ihåg den första svenskspråkiga vizen som fick mig skratta bara därför att jag var glad när jag tänkte mig hiffa vad poängen var. Jag läste svenska Kalle Anka, och där var Långben som ringde en korvkiosk och dom svarade: Heta korven. Långben undrade: hur kan man heta så? Jag visade bilden åt pappa som, artig som han alltid var, skrattade med.
    xxx/ellauri193.html on line 48: Traditionally, people who are high in dark traits are considered to have empathy deficits, potentially making them more dangerous and aggressive than the rest of us. But we recently discovered something that challenges this idea. Our study, published in Personality and Individual Differences, identified a group of individuals with dark traits who report above-average empathic capacities – we call them “dark empanzees”.
    xxx/ellauri193.html on line 50: Since this study, the dark empanzee has earned a reputation as the most dangerous personality profile. But is this really the case?
    xxx/ellauri193.html on line 52: Dark personality traits include psychopathy, machiavellianism and narcissism, collectively called the “dark triad”. More recently, it has been suggested that sadism be added, culminating in a “dark tetrad”.
    xxx/ellauri193.html on line 54: Psychopathy is characterised by a superficial charm and callousness. People high in such traits often show an erratic lifestyle and antisocial behaviour. Machiavellianism derives from the writings of Niccolò Machiavelli, a Renaissance author, historian and philosopher. He described power games involving deception, treachery and crime. Thus, machiavellianism refers to an exploitative, cynical and manipulative nature. Narcissism is characterised by an exaggerated sense of entitlement, superiority and grandiose thinking, while sadism denotes a drive to inflict and enjoy pain in others.
    xxx/ellauri193.html on line 62: Paradoxically, however, some researchers have previously reported average or even higher levels of some aspects of empathy in some people with dark traits.
    xxx/ellauri193.html on line 66: As expected, we found a traditional dark triad group with low scores in empathy (about 13% of the sample). We also found a group with lower to average levels across all traits (about 34% were “typicals”) and a group with low dark traits and high levels of empathy (about 33% were “empaths”). However, the fourth group of people, the “dark empaths”, was evident. They had higher scores on both dark traits and empathy (about 20% of our sample). Interestingly, this latter group scored higher on both cognitive and affective empathy than the “dark triad” and “typical” groups.
    xxx/ellauri193.html on line 68: We then characterised these groups based on measures of aggression, general personality, psychological vulnerability and wellbeing. The dark empanzees were not as aggressive as the traditional dark triad group – suggesting the latter are likely more dangerous. Nevertheless, the dark empanzees were more aggressive than typicals and empanzees, at least on a measure of indirect aggression - that is, hurting or manipulating people through social exclusion, malicious humour and guilt-induction. Thus, although the presence of empathy was limiting their level of aggression, it was not eliminating it completely.
    xxx/ellauri193.html on line 70: In line with this notion, empanzees were the most “agreeable” (a personality trait showing how nice or friendly you are), followed by typicals, then dark empanzees, and last dark triads. Interestingly, dark empanzees were more extroverted than the rest, a trait reflecting the tendency to be sociable, lively and active. Thus, the presence of empathy appears to encourage an enjoyment of being or interacting with people. But it may potentially also be motivated by a desire to dominate them.
    xxx/ellauri193.html on line 72: Moreover, dark empanzees were a little higher in neuroticism, a type of negative thinking, but did not score higher on depression, anxiety or stress. Instead, their neuroticism may reflect sub-traits such as anger, hostility or self-doubt. Indeed, the dark empanzees reported judging themselves more harshly than those with dark triad personalities. So it seems they may have a conscience, perhaps even disliking their dark side. Alternatively, their negative emotions may be a response to their self-loathing.
    xxx/ellauri193.html on line 74: Though the aggression reported by the dark empanzees was not as high as the traditional dark triad group, the danger of this personality profile is that their empathy, and likely resulting social skills, make their darkness harder to spot. We believe that dark empanzees have the capacity to be callous and ruthless, but are able to limit such aggression.
    xxx/ellauri193.html on line 76: It is worth noting, however, that those clinically diagnosed with an antisocial personality disorder (often showing excessive levels of dark traits), most certainly lack empathy and are dangerous predators – and many of them are in prison. Our research is looking at people in the general population who have elevated levels of dark personality traits, rather than personality disorders.
    xxx/ellauri193.html on line 80: We are currently replicating and extending some of our findings using the dark tetrad instead. Our results are yet to be published, but indicate there are two further profiles in addition to the four groups we’ve already identified. One is an “emotionally internalised group”, with high levels of affective empathy and average cognitive empathy, without elevated dark traits. The other shows a pattern similar to autistic traits – particularly, low cognitive empathy and average affective empathy in the absence of elevated dark traits.
    xxx/ellauri193.html on line 94: Mix vitussa jengi rakastaa kazoa poliisisarjoja? Koska niissä saa olla luihuja ja väkivaltaisia roistoja ja saa oikein luvan kanssa muita apinoita vihata ja nirhata. Se on KILL! genre, tästähän on jo ollut puhetta.
    xxx/ellauri193.html on line 112: Paska poliisisarja Lewis (alla) tekee mieluusti lattapäisiä alluusioita Shakespeareen kert ollaan Oxfordissa. Läxynsä lukenut britti voi ennakoida kuka oli murhaaja. Morsetusta, ristisanan ratkontaa. Tuli mieleen et onxtää Gordimerin Duncan kans joku vinkki Macbethiin. Luin kai sen samalla kuin muutkin Billin kootut, mutten yhtään muista plottia. Palaan astialle ehkä myöhemmin. Tässä dekkarissa whodunit is clear but who's to blame is still open for endless heartsearching and argument. Onko Dunkin's donut todellinen syyllinen? The coon is trying to lay the blame at the donut's door. Like Bill blamed Lady Macbeth. If Ms. A gets Mr. B to commit murder both may get off easier. One did not do it and the other did not plan it.
    xxx/ellauri193.html on line 122: The first apartheid law was the Prohibition of Mixed Marriages Act, 1949, followed closely by the Immorality Amendment Act of 1950, which made it illegal for most South African citizens to marry or pursue sexual relationships across racial lines.
    xxx/ellauri193.html on line 128: Before South Africa became a republic in 1961, politics among white South Africans was typified by the division between the mainly Afrikaner pro-republic conservative and the largely English anti-republican liberal sentiments, with the legacy of the Boer War still a factor for some people. Once South Africa became a republic, Prime Minister Hendrik Verwoerd called for improved relations and greater accord between people of British descent and the Afrikaners. He claimed that the only difference was between those in favour of apartheid and those against it. The ethnic division would no longer be between Afrikaans and English speakers, but between blacks and whites.
    xxx/ellauri193.html on line 133: ges/Guardian/Pix/pictures/2014/7/14/1405350847845/49de01a2-b44a-4a8e-a26c-9d91f3d7fb7b-1493x2040.jpeg?w=1200&q=55&auto=format&usm=12&fit=max&s=ed1104d8d95b6458f1087997787745c9" width="20%" />
    xxx/ellauri193.html on line 139: Eiku ongelma olikin että Duncanin ja Nadinen (sori Natalien tai Natasyan) yhteinen homokaveri tanskalais-norjalainen Carl Jespersen nussi Nadinea (sori Natalieta) niiden sohvassa, teki sen kohdalla niinkö poikkeuxen. Duncan näki tän ja sai ketjureaktion. Mixhän toi bail on anglosaxeille niin tärkeä? Vittumaista lunastusta, jeesusmaista kaupantekoa.
    xxx/ellauri193.html on line 141: Harald is praying. Lisää kaupantekoa. Simone Weilin mielestä rukous on heightened form of intelligent concentration. Pah, kaikenlaiset vertikaaliset määritelmät on perseestä. Sitä samaa mindfullnessia se on, tavanomaista egoistista ruinausta, ylistystä ja rimakauhua. Izeään se uskovainen siinä pöyhii, suomii sekä sukii.
    xxx/ellauri193.html on line 174: Motshwele earlier said he was at the funeral of his brother’s wife that day, when he heard about his girlfriend’s infidelities. This angered him so much that he decided there was no more sense in her living either.
    xxx/ellauri193.html on line 176: He walked home, fetched his firearm and fired three shots at his sleeping girlfriend. He then tried to commit suicide and demonstrated to the court how he held a gun against his right temple before pulling the trigger.
    xxx/ellauri193.html on line 181: Crime passionel #2: In 2015 a Kimberley man got his min 15yr sentence lowered to 10 because it was a crime of passion. The judge was female.
    xxx/ellauri193.html on line 198: A crime of passion (French: crime passionnel), in popular usage, refers to a violent crime, especially homicide, in which the perpetrator commits the act against someone because of sudden strong impulse such as anger rather than as a premeditated crime. A high level of social and legal acceptance of crimes of passion has been historically associated with France from the 19th century to the 1970s and with Latin America.
    xxx/ellauri193.html on line 204: Nato con una malformazione fisica che lo costringeva a zoppicare (da cui il soprannome ciotto, ossia "zoppo"), era figlio di Malatesta da Verucchio e fratello di Paolo, Malatestino e Maddalena. Il mourut en 1304 après avoir assumé cinq fois la charge de podestat. Son caractère énergique, son habilité militaire et sa déformation physique ont contribué à le décrire comme un homme sanguinaire et vindicatif.
    xxx/ellauri193.html on line 208: The "crime of passion" defense challenges the mens rea element by suggesting that there was no malice aforethought, and instead the crime was committed in the "heat of passion". In some jurisdictions, a successful "crime of passion" defense may result in a conviction for manslaughter or second degree murder instead of first degree murder, because a defendant cannot ordinarily be convicted of first degree murder unless the crime was premeditated. A classic example of a crime of passion involves a spouse who, upon finding his or her partner in bed with another, kills the romantic interloper.
    xxx/ellauri193.html on line 211: This defense was first used by U.S. Congressman Daniel Sickles of New York in 1859; after he had killed his wife's lover, Philip Barton Key II. It was used as a defense in murder cases during the 1940s and 1950s. Historically, such defenses were used as complete defenses for various violent crimes, but gradually they became used primarily as a partial defense to a charge of murder; if the court accepts temporary insanity, a murder charge may be reduced to manslaughter.
    xxx/ellauri193.html on line 213: In some countries, notably France, crime passionnel (or crime of passion) was a valid defense to murder charges. During the 19th century, some such cases resulted in a custodial sentence for the murderer of two years. After the Napoleonic code was updated in the 1970s, paternal authority over the members of the family was ended, thus reducing the occasions for which crime passionnel could be claimed.[citation needed] The Canadian Department of Justice has described crimes of passion as "abrupt, impulsive, and unpremeditated acts of violence committed by persons, who have come face to face with an incident unacceptable to them, and who are rendered incapable of self-control for the duration of the act."
    xxx/ellauri193.html on line 217: In traditional societies, women could not complain about mistresses, concubines, and in many cultures even other wives (such as polygyny); whereas male sexual jealousy was recognized as the highest emotion that could justify even murder. The recognized license of the Ancient Greek husband may be seen in the following passage of the pseudo-Demosthenic Oration Against Neaera: "We keep mistresses for our pleasures, concubines for constant attendance, and wives to bear us legitimate children and to be our faithful housekeepers. Yet, because of the wrong done to the husband only, the Athenian lawgiver Solon allowed any man to kill an adulterer whom he had taken in the act.''
    xxx/ellauri193.html on line 220: "The jury doesn't evaluate the crime in itself, but instead evaluates the victim and the accused's life, trying to show how adapted each one is to what they imagine should be the correct behavior for a husband and wife....The man can always be acquitted if the defense manages to convince the jury that he was a good and honest worker, a dedicated father and husband, while the woman was unfaithful and did not fulfill her responsibilities as a housewife and mother....This way the ones involved in the crime are judged distinctly. Men and women are attributed different roles, in a pattern that excludes citizenship and equality of rights.
    xxx/ellauri193.html on line 222: An honor killing (American English), honour killing (Commonwealth English), or shame killing is the murder of an individual, either an outsider or a member of a family, by someone seeking to protect what they see as the dignity and honor of themselves or their family. Honor killings are often connected to religion, caste and other forms of hierarchical social stratification, or to sexuality, and those murdered will often be more liberal than the murderer rather than genuinely "dishonorable". Most often, it involves the murder of a woman or girl by male family members, due to the perpetrators' belief that the victim has brought dishonor or shame upon the family name, reputation or prestige. Honor killings are believed to have originated from tribal customs. They are prevalent in various parts of the world, as well as in immigrant communities in countries which do not otherwise have societal norms that encourage honor killings. Honor killings are often associated with rural and tribal areas, but they occur in urban areas too.
    xxx/ellauri193.html on line 224: Although condemned by international conventions and human rights organizations, honor killings are often justified and encouraged by various communities. In cases where the victim is an outsider, not murdering this individual would, in some regions, cause family members to be accused of cowardice, a moral defect, and subsequently be morally stigmatized in their community. In cases when the victim is a family member, the murdering evolves from the perpetrators' perception that the victim has brought shame or dishonor upon the entire family, which could lead to social ostracization, by violating the moral norms of a community. Typical reasons include being in a relationship or having associations with social groups outside the family that may lead to social exclusion of a family (stigma-by-association). Examples are having premarital, extramarital or postmarital sex (in case of divorce or widowship), refusing to enter into an arranged marriage, seeking a divorce or separation, engaging in interfaith relations or relations with persons from a different caste, being the victim of a sexual crime, dressing in clothing, jewelry and accessories which are associated with sexual deviance, engaging in a relationship in spite of moral marriage impediments or bans, and homosexuality.
    xxx/ellauri193.html on line 227: honor killings were encouraged in ancient Rome, where male family members who did not take action against the female adulterers in their families were "actively persecuted".
    xxx/ellauri193.html on line 242: Philip Seib is a Professor of Journalism and Public Diplomacy and Professor of International Relations. Seib's research interests include the effects of news coverage on foreign policy, particularly conflict and terrorism issues. Prior to joining the USC faculty in 2007, Seib was a professor at Marquette University and before that at Southern Methodist University. Ensin mefodisti, sitten jesuiitta. Hmm.
    xxx/ellauri193.html on line 248: There is a not-so-subtle message in the statements disseminated regarding Mr. Seib. Why not simply announce that, although he appears to have a "Jewish name" and to "look Jewish," he actually is a Catholic and a "German Volga" one at that.
    xxx/ellauri193.html on line 312: Carlson's paternal grandparents were Richard Gere and Pamela Anderson, teenagers who placed "Dick" at The Home of The Worriers orphanage where he was wet nursed first by Carl Bellman's tjänare Mollberg, then a maiden, near Boston, and finally by a tannery worker with Swedish accent named Florence Nightingale, and as a result adopted at the age of two-years-old the reactionary views of upper-middle-class Finland immigrants, the Carlsons, and the oldest tanner in America and his wife.
    xxx/ellauri193.html on line 319: In 1979, Carlson got depressed in Boston and married divorcée Seija P., an heiress to P. Bread Enterprises, daughter of Lea L. and niece of reporter Olavi P. Though Seija remained a beneficiary of the family fortune, the P's had sold the P. brand to Sysmä Bread, a subsidiary of The Campbell Soup Company in 1955 and did not own it by the time of Carlson's marriage.
    xxx/ellauri193.html on line 321: Carlson was briefly enrolled at Building 20 du M.I.T, a boarded school in Boston, but said he was "kicked out". He attained his quaternary education at George's School, a boarded school in Dragsvik, where he started dating his future wife, Seija P., the quartermaster's daughter.
    xxx/ellauri193.html on line 323: After college, Carlson tried to join the Central Intelligence Agency, but his application was denied, after which he decided to pursue a career in linguistics with the encouragement of his father, who advised him that "they'll take anybody".
    xxx/ellauri193.html on line 324: Carlson began his career in linguistics as a fact-inventor and wing-nut for Police Review, a national conservative journal then published by The Heritage Foundation and later acquired by the even worse Hoover Institution.
    xxx/ellauri193.html on line 331: In 1999, Carlson interviewed then-Governor George W. Bush for Talk magazine. He described Bush fucking Karla Faye Fucker (who was subsequently executed in Bad Bush's state of Texas) and frequently using the word "fuck" while at it. The piece led to bad pubic hair day for Bush's 2000 presidential campaign. Bush claimed that "Mr. Carlson misread, mischaracterized me. He's a fucking good reporter, he just misunderstood about how seriously in need I was. Fuck, I like the death penalty, seriously. Turns me on." Among liberals, Carlson's piece received praise, with Democratic consultant Bob Shrum calling it "vivid".
    xxx/ellauri193.html on line 337: The judges agreed with Fox News's defense that reasonable viewers would have "skepticism" over statements on dogs Carlson makes on its show, as he often engages in "exaggeration" and "non-literal commentary" and that Carlson is not "stating actual facts" on its show.
    xxx/ellauri193.html on line 338: By October 2020, Tucker Carlson Tonight averaged 5.3 million viewers, with the show's monthly average becoming the highest of any cable news program in history at that point.
    xxx/ellauri193.html on line 346: Carlson added, "I hate all nanny-state regulations, such as seat belt laws, smoking bans and climate change."
    xxx/ellauri193.html on line 353: In reality, the Ukrainian Ministry of Health and the U.S. Department of Defense signed an agreement in 2005 to prevent the spread of technologies and pathogens that might be used in the development of biological weapons. New laboratories were established to secure and dismantle the remnants of the Soviet biological weapons program, and since then have been used to monitor and prevent new epidemics, following the example set by Wuhan labs and by Zignal Labs, a SaaS-based media intelligence software service company that serves marketing and public relations departments. It was founded in 2011 and is headquartered in San Francisco, and specialises in cyber wingnut warfare.
    xxx/ellauri193.html on line 365: Beslutet att sparka Carlson ska ha varit en direkt följd av den stämning som lämnats in mot Fox från hans tidigare producent Abby Grossberg, enligt källor till Los Angeles Times.
    xxx/ellauri193.html on line 368: Carlson was one of the network’s biggest stars, and gained a large following while spouting xenophobic and racist rhetoric on his show, Tucker Carlson Tonight. He left Fox News without explanation on Monday. News outlets have reported that Carlson was fired on the personal order of Fox owner Rupert Murdoch for, among other things, using vulgar language to describe a female executive. Another victim of the freedom of expression!
    xxx/ellauri193.html on line 375: On her first day working for Mr. Carlson, Ms. Grossberg said she discovered the office was decorated with large pictures of House Speaker Nancy Pelosi wearing a plunging swimsuit. She said she was once called into the top producer’s office to be asked whether Ms. Bartiromo was having a sexual relationship with the House Republican leader, Kevin McCarthy.
    xxx/ellauri193.html on line 400: Gordimer had a daughter, Oriane (born 1950), by her first marriage in 1949 to Gerald Gavron, a local dentist, from whom she was divorced within three years. In 1954, she married Reinhold Cassirer, a highly respected art dealer who established the South African Sotheby's and later ran his own gallery; their "wonderful marriage" lasted until his death from emphysema in 2001. Their son, Hugo, was born in 1955, and is a filmmaker in New York, with whom Gordimer collaborated on at least two documentaries. Olikohan Gavron ja Cassirer juutalaisia? Ernst Cassirer oli (Cassirer tarkoittaakin kasööri), ja Gavron kuulostaa heprealta. Joku Laurence Gavron löysi Senegalista mustia kipapäitä heimoveljiä, mutta rabbit eivät hyväxyneet niitä.
    xxx/ellauri193.html on line 413: Nadine kiskoi 90-vuotiaaxi. Kotipyssyn aikoihin 90-luvulla se oli 70-vuotias, sen alter ego Harald oli 50v, eli raamatullinen three score and ten tulis täyteen 20v kuluttua Nadinen ikäisenä. Vaan eipäs siihen jäänytkään. Nadinen eka mies jaxoi 84v, kasööri kuoli 93-vuotiaana v. 2001, muze oli syntynyt 1908 eli ennen maailmansotia ja oli 15v Nadinea vanhempi. Nadine vaihtoi izeään nuoremmasta Burre Borraresta selvästi vanhempaan ja varakkaampaan juutalaiseen. Vaikkei Gavronskykaan mikään turha jutku ollut: Alumnus, benefactor and orthodontics lecturer in the School of Oral Health Sciences, Professor Gerald Gavronsky (BDS 1948, MDent 1981) died in November, aged 84. Born 27 April 1924, Gavronsky was awarded the Henry St. John Randel Bronze Medal of the Dental Association of South Africa by the University in 1949. University of the Witwatersrand Johannesburg. Alumni Relations Obituaries 2008. Mitalisija, kuitenkin vaan pronssia. Kaikki viittaa siihen että Nadine oli isän tyttö.
    xxx/ellauri193.html on line 417: ges.classmates.com/pho301/G/r/c/s/4915756201_display.jpg" />
    xxx/ellauri193.html on line 420: In her speech one morning, Nadine suggested that the news media, especially the Western media, had their own agenda and seldom told the truth. It was obvious that most of the audience, many from developing nations where the media is controlled by the government, agreed with her.
    xxx/ellauri193.html on line 424: So what Winnie? That has nothing to do with Nadine's suggestion. Freedom is power to stop those who want to stop you from getting what you want, that is what freedom is all about. You are welcome to voice your opinion but the question is who gets the listeners and viewers. For that you need power, which in American English is spelled "m-o-n-e-y".
    xxx/ellauri193.html on line 432: Mervin Aubespin of Louisville is a former reporter and associate editor of The Courier-Journal who retired in 2002 after a 35-year career. He is a member of the Kentucky Journalism Hall of Fame and former president of the National Association of Black Journalists (NABJ). He was an unpaid consultant to the United Nations Development Prøgram. He is still waiting to get paid.
    xxx/ellauri193.html on line 434: In 1981, Gordimer stated: “I am not a feminist, except insofar as I carry, still, the tattered panties of full human rights for all human beings” (Rand Daily Mail, May 14, 1981). In 1984, she described feminism as “piffling” in the face of the larger struggles of national liberation, a not unfamiliar hierarchization of priorities in South African politics, then and now.
    xxx/ellauri193.html on line 443: Sama herraviha jatkuu seuraavassa osassa, missä Fred Karlssonmainen varakanslerixi pyrkivä professorinkuikelo paljastuu selkärangattomaxi huumehemmoxi. Jälleen kerran komisario Lewis osoittaa käsittämätöntä lattapäisyyttä. Kirjelaput oli selvästi nykykreikkaa eikä "muinaista". Kaikki sarjan porukat ensimmäisestä viimeiseen on inhoja kylmiöitä. Lewisin räyhäävästä sinkoilusta ja sivistymättömyydestä tehdään suoranainen hyve, ja sen vaimon auto-onnettomuudesta sen elämän pitkästyttävän kuiva johtotähti. Viha ja kostonhimo on tosi hienoa, ainakin Lewisin kirjassa, ja niin Lewisin kazojien kirjoissa kai myös. Täysin paska sarja, näyttää mitä briteissä on klassillisesta sivistyxestä jäljellä: huonosti istuvia viittoja, mongerrellen äännettyä latinaa ja kreikan alkeita. Olen aika varma että edellisen sarjan Morsella (josta en onnexeni nähnyt yhtään osaa) oli yhtä paha yskä, joka tässä yhä pahenee.
    xxx/ellauri193.html on line 451: Ilkeännäköistä porukkaa noi brittipoliisit. Anglosaxit on länsigermaaneja, visigootteja jotka myöhästyivät Rooman lootingista. Ei vaitiskaan, visigootit päätyi Epsanjaan. Meikäporukat oli ostrogootteja jöötinmaalta jotka päätyi Lombardiaan. Mutta samoja jerryjä anglit ja saaxit on joka tapauxessa kuin mannermaiset hunnit. Vaan jamihoususia.
    xxx/ellauri193.html on line 461: However it feels all wrong when ethnic minorities want to change our laws and history, good and bad, in their own favour, taking away any pride our children should have.
    xxx/ellauri193.html on line 462: Perhaps it is time to get the chips off the shoulders and settle down to what we have to offer.
    xxx/ellauri193.html on line 468: Mr Fox called both Mr Blake and the former RuPaul’s Drag Race contestant, whose real name is Colin Munro Seymour, “paedophiles”, in an exchange about Sainsbury’s decision to celebrate Black History Month.
    xxx/ellauri193.html on line 475: Tästä aiheesta on todennäköisesti aikaisempi paasaus (montako erilaista paasausta voi olla?), eli montako erilaista apinan lättyä pystyy apinan silmä erottamaan? Kz. Famous Celebrities and Their Identical Twins From The Past täältä tai gers/2/" />täältä for random apes paired up by looks.
    xxx/ellauri193.html on line 500: concern is there for caged
    xxx/ellauri193.html on line 559: Duncan tehtiin penetroimalla ja spermalla, hyi elukkamaista ja likaista, Jumalan poika sikisi pelkästä pyhästä hengestä, kukaan ei käynyt Marjan pukilla, ellei sitten Gabriel. Mutta onko enkeleillä kikkeleitä, kun perseetkin on tervatut? No ehkä etupuoli on silti juhlakunnossa.
    xxx/ellauri193.html on line 579: Två av de mest häpnadsväckande pristagarna av Nobels litteraturpris är utan tvekan de båda arbetarförfattarna Eyvind Johnson och Harry Martinson, som delade på priset 1974. Inte så mycket för att någon hävdade att de inte var förtjänta av priset av litterära skäl, utan snarare för att båda två vid tidpunkten för prisutdelningen satt i Svenska akademien och därmed gav priset till sig själva, eller mer korrekt sagt, till varann. Hur genant detta än är så här i efterhand är det ändå värt att lyfta deras författarskap som betraktas som en viktig del i den mer eller mindre unikt svenska arbetarlitteraturen.
    xxx/ellauri193.html on line 581: Olof Edvin Verner “Eyvind” Jonsson tog sig som författare namnet Eyvind Johnsson vilket subtilt hånades av bland annat vännen och kollegan Vilhelm Moberg. Eyvind Johnson debuterade med en diktsamling för att sedan ge ut sina två första romaner som behandlar den norrländska landsbygden medan hans tredje roman utspelar sig i Paris där han bodde vid författandet av boken. Under sin litterära karriär gick han från småstadsskildringar till att testa sig fram med bland annat radikal kulturkritik och primitivism. Därefter gick han med raka steg mot sitt genombrott genom att med modern berättarstil med bland annat inre monologer beskriva erfarenheter från sin ungdom. Dessa böcker anses ofta vara hans mest framstående verk även om han skrev en lång rad andra böcker efter dem.
    xxx/ellauri193.html on line 583: Även Harry Martinson debuterade som poet men det är förmodligen hans prosa som är mest känd. Som prosaförfattare debuterade han med reseskildringen “Resor utan mål” som följdes upp med reseskildringen “Kap Farväl!”. Mest känd är han nog dock för sin uppväxtskildring “Nässlorna blomma”, som handlar om en föräldralös pojkes uppväxt i Fattigsverige. En av hans mer otippade framgångar var rymdeposet “Aniara” som handlar om ett rymdskepp som transporterar flyktingar från jorden till andra planeter på grund av miljöförstöring och kärnvapenkrig.
    xxx/ellauri193.html on line 591: Ladies and gentlemen, we have a tie! That’s probably not how they announced it back in October of 1974. A tie is not even the proper term for the rare occasions when the Nobel Prize in Literature’s gone to two people at once. Sharing the honor is the phrase that seems to crop up, and these shared honors look like political moves—when the prize is going to a country that the Nobel committee might not get back to in a while. (The novelist António Lobo Antunes, for example, was reportedly heartbroken when the Nobel went to José Saramago, because he knew they weren’t going to give it to Portugal again in his lifetime.) Still, there’s something about a shared prize that feels slighting, the A-minus of literary glory. I picture scenes like this:
    xxx/ellauri193.html on line 596: But it’s not just the imaginary humiliations. There’s just something off-putting about deciding that two bodies of work are of exactly equal merit. I’m all for the notion that literature is such a varied seascape that it’s impossible to get your bearings, let alone arrange things in order; and I’m comfortable with the idea that, of course, some writers are better than others. But once the scorekeeping gets specific, it just feels wrong. What’s better, Guernica or Citizen Kane? The Velvet Underground and Nico or really good Mexican food? The Great Gatsby or your best friend in high school? These are ridiculous questions, and the fairest answer—ladies and gentlemen, it’s a tie!—somehow muddies all the contestants, even the enchiladas.
    xxx/ellauri193.html on line 598: The Swedes feel differently, though. The presentation speech lays out a “cut-out silhouette of two remarkable literary profiles,” drawing parallels between two writers whose work is not very similar, but whose lives curiously are. Both ­Eyvind Johnson and Harry Martinson come from hardscrabble backgrounds and emerged as unlikely, startling literary figures. “They are representative,” the speech tells us, “of the many proletarian writers or working-class poets who, on a wide front, broke into our literature, not to ravage and plunder, but to enrich it with their fortunes. Their arrival meant an influx of experience and creative energy, the value of which can hardly be exaggerated.”
    xxx/ellauri193.html on line 600: Well, first of all, everything can be exaggerated, so calm down a little, Karl Ragnar Gierow. But also there’s a tone here that doesn’t sit well with me. Certainly the literary world has a tendency to calcify—the people who have enough time to write books tend to be from the ­upper classes, so literature’s concerns and perspectives invariably get narrow without new blood. But those sidebar reassurances that working-class poets aren’t here to ravage and plunder seem nervous and uptight, and not really reassuring to boot. It seems to me that we want a little ravagement and plunder in our literary traditions. Why else would we welcome a stirring new voice, if it didn’t stir us up a little? And if it doesn’t stir us up, is it really a new voice, even if it comes from a place most of us haven’t visited? “To determine an author and his work against the background of his social origin and political environment is, at present, good form,” the speech continues, and that’s OK as far as it goes. But if you’re going to decide that two authors are tied for literary merit, surely we can find some criterion besides their socioeconomic origin stories.
    xxx/ellauri193.html on line 606: Eyvind Johnson’s The Days of His Grace is a historical novel, chronicling the lives of an extended family at the time of Charlemagne’s tumultuous reign. A sweeping saga always runs the risk of being too sweeping, but the novel’s only three hundred-something pages. Out of a possible ten points for literary genre, I give the not-overlong historical novel a seven.
    xxx/ellauri193.html on line 613: The Days of His Grace has an ironic tinge—Charlemagne’s not a man of much grace—but still, a dull title. I give this a five.
    xxx/ellauri193.html on line 620: The Days of His Grace: Grandiose, shadowy, fraught. Representative passage: “She turned quickly to the other and met his eyes, feeling a sudden fear of unwillingness—as though he were peering at her through the crack in the door, or through a keyhole. He’s trying to get at me through my eyes, she thought.” As far as one can grasp, given a translation that feels a little stumbly, I give this tone a seven.
    xxx/ellauri193.html on line 622: Views from a Tuft of Grass: Deadpan, exacting, discursive. Representative passage: “In our time hope must be manufactured. It is no longer available ready-made. Especially in that prolonging of winter which the Nordic spring has increasingly become, pain intrudes with a more damaging effect on the mind than during the summer.” Five.
    xxx/ellauri193.html on line 633:
    FIFTH CATEGORY: Ability of work to mesmerize the reader, particularly on public transportation, where these books were largely read

    xxx/ellauri193.html on line 651: Views from a Tuft of Grass: Green Integer paperback. These always look smart and swell. Eight.
    xxx/ellauri193.html on line 656: I’ll let Sweden handle this. Both authors apparently get a ten.
    xxx/ellauri193.html on line 659: And there you have it. It’s a crude way of evaluating literature, of course, but it doesn’t seem much cruder than the methodology used by the people who chose these two authors in the first place. And which author is better, you ask? Well, let’s see, seven plus five, another seven, carry the one—hey! Ladies and gentlemen, we have a tie!
    xxx/ellauri193.html on line 661: The Believer is published by the Beverly Rogers, Carol C. Harter Black Mountain Institute. Daniel Handler (s. 28. helmikuuta 1970 San Francisco, Kalifornia) on läskiponzo yhdysvaltalainen kirjailija, joka tunnetaan parhaiten Surkeiden sattumusten sarja -kirjoistaan, jotka hän on kirjoittanut käyttäen salanimeä Lemony Snicket. Surkeiden sattumusten sarja on mustaa huumoria sisältävä 13-osainen sarja, joka keskittyy Charles Baudelairen orpojen sisarusten elämään ja salaperäiseen järjestöön nimeltä Retuperän VPK. Kirjoittamalla eri nimellä Handler lisäsi itsensä tarinaan.     Eli teki tollaset Nobel-lautakunnan temput, oman hännän nostaja. Surkeiden sattumusten sarja on erityisen suosittu Yhdysvalloissa ja siitä on tehty myös Brad Silberlingin ohjaama elokuva Lemony Snicketin surkeiden sattumusten sarja vuonna 2004. Elokuva sai Oscar-palkinnon parhaasta maskeerauksesta.
    xxx/ellauri193.html on line 687: Kelvoton kylä: Kylä Lapsen Kasvattaa; Lapset joutuvat Varisten Palvojien Kylään. (The Vile Village, suom. Marja Helanen-Ahtola 2004)
    xxx/ellauri193.html on line 709: Although the death penalty was abolished in 1995, opinion polls have repeatedly suggested public support for its reinstatement, with significant differences between white and black South Africans. A 2014 poll in South Africa found that 76 percent of millennium generation South Africans support re-introduction of the death penalty.
    xxx/ellauri193.html on line 715: In April 2020, former EFF Gauteng chairperson Mandisa Mashego announced that she supports the reinstatement of the death penalty in South Africa. There is a huge backlog of bad whiteys that need hanging from the neck until they´re dead.
    xxx/ellauri193.html on line 717: Protesters outside the Wynberg Magistrate’s Court call for the death penalty against an alleged paedophile who will be appearing for a bail hearing.
    xxx/ellauri193.html on line 726: What about human rights of murderers, rapists and child molesters? GBV is the way to go. Publicly shaming offenders guilty of child abuse would be shameful. Heavy fines don’t do that, prison sentences are no punishment for many — free board and lodging for a while and then back home to continue your life of violence and abuse. Alex suggests the pillory. You may laugh. It’s a comical medieval form of punishment. But think about it.
    xxx/ellauri193.html on line 728: The perpetrator, found guilty of child abuse or gender-based violence, is taken into a public square and set up in a highly undignified position, probably with a sign round her/his neck saying “rapist,” angry men/women can throw rotten eggs or vrot tomatoes at her/him to express their disgust and point out what a despicable human being s/he is. S/he won’t want that to happen again! Unless s/he quite enjoys it?
    xxx/ellauri193.html on line 730: LETTER: What will it take to get selfish people to obey the law?
    xxx/ellauri193.html on line 732: Capital Punishment was abolished in South Africa on June 6, 1995, by a ruling of the Constitutional Court. ANC MP Nxola Nqola added that the matter of the death penalty had been in the public discussion for quite some time, in relation to the rise of gender-based violence (GBV). Story continues below the bra advertisment.
    xxx/ellauri193.html on line 738: “A sector of the community was talking about the killing of farmers. It had always been the view and the feeling of individuals in society that South Africa needed to bring back the death penalty. She said, previously when the death penalty was used, many people were killed, even innocent people were killed. Motshekga reminded the committee that on April 18, 2002, the late President Nelson Mandela launched the Moral Regeneration Movement. "He had realised that the legacy of the past has led our people to behave in a beastly way, like savages."
    xxx/ellauri193.html on line 740: Motshekga said that the Moral Regeneration Movement had disappeared, and that perhaps, it should be revived via the Department of Sports, Arts and Culture because with the rise in GBV, citizens had begun to suggest castration as an alternative deterrent to gender-based violent crimes, “which means we are sinking deeper into a moral degeneration movement”.
    xxx/ellauri193.html on line 741: He said the committee needed to review the moral regeneration programme, to strengthen it, and improve the character of South Africa’s people and how they related to one another.
    xxx/ellauri193.html on line 764: 467 convicted murderers in 18 prisons (urban and rural) in all 9 provinces of our country, located by the South African Department of Correctional Services (DCS), completed a questionnaire, approved by this department. 392 men and 75 women were interviewed before completing their questionnaires. The latter consisted of questions regarding general information such as age, race group, gender, and length of sentence. The first question focussed on: (1.a.1) What was your motive for committing murder (jealousy, spite, anger, thoughtlessness, money, or anything else - that had to be indicated)? (1.a.2) Were you exposed to violence shortly before committing murder (electronic media, or any other type of violence – that had to be indicated)? (1.b) Which of the following contributing factors played a role in the commitment of the murder (drugs, alcohol, or both)? (1.c) Was the murder premeditated or committed impulsively? The second question focussed on: (2.a) Do you think capital punishment would be a deterrent to committing serious crimes? (2.b) And in your specific case: Do you think capital punishment would have been a deterrent to committing murder? Question three (3) asked: Was the victim known to you? By name, sight, or not at all? Question four was interested in: (4.a) Are you currently involved in a rehabilitation program. And (4.b): If you are currently involved in a rehabilitation program, do you think this program is helpful, and if yes, in which ways? The last question (5) focussed on: Will you murder again? In gaol or after you have been released?
    xxx/ellauri193.html on line 770: 15 of these participating men were under the age of 15 years; 206 between 15 and 29 years; 117 between 30 and 40 years and 54 older than 40 years. 193 were black; 168 Coloured; 22 white and 9 Indian.
    xxx/ellauri193.html on line 771: Among the motives put forward for the murders committed, 5.9% of persons indicated jealousy; 4% spite; 41.7% anger; 13.4% thoughtlessness and 16.4% money. 18.6% did so for reasons other than those mentioned.
    xxx/ellauri193.html on line 777: 19.1% of men planned the murder in advance, while 80.9% committed it impulsively. Four men indicated that they would commit murder again, depending on the circumstances. Among the reasons why the rest will not commit murder again are: I have discovered how high the value of life is and that every human being has the right to life and human dignity; murder is an inhuman act; it’s bad in prison; I want to be free; it was a huge mistake; crime does not pay; it’s no solution to problems; it causes tremendous emotional pain for everyone involved; I do not want to disappoint my family again; I am not in my inner nature a murderer; children must grow up with the presence and guidance of a father; restorative justice helped me find myself as well as with reconciliation with my family and the victim; God changed my life; it is a guilt that you carry with you for the rest of your life; I will talk about my problems in the future; I learned to respect the law; one throws away ones future.
    xxx/ellauri193.html on line 780: 315 of these men were engaged in a rehabilitation program of which 96.8% testified that it was valuable to them at that time. 5.3% of these murderers did not undergo any schooling; 80.7% did not complete their schooling; and 14% passed matric.
    xxx/ellauri193.html on line 782: Of the 75 women who were interviewed and completed the questionnaire, four were younger than 15 years; 28 between 15 and 29 years; 24 between 30 and 40 years and 19 older than 40. 43 were black; 26 Coloured; 6 white and no Indian.
    xxx/ellauri193.html on line 784: 3.5% of women cited jealousy as the motive for their murder; 2.3% spite; 43% anger; 12.8% thoughtlessness; 17.4% money and 20.9% other motives.
    xxx/ellauri193.html on line 794: 58 of these women were engaged in a rehabilitation program and it was valuable to 89.7% at that time. 7.6% of these women had no schooling; 78.8% did not complete their schooling, while 13.6% passed matric.
    xxx/ellauri193.html on line 800: 76.6% of the convicted murderers who participated in the abovementioned research were convinced that the death penalty would not have deterred them from committing murder. Of the remaining 23.4%, a huge number tended to think so too, but they were reluctant to indicate it with certainty.
    xxx/ellauri193.html on line 802: The role of faith communities in rebuilding prisoners’ lives should not be underestimated. The late South African cardiac surgeon Prof. Chris Barnard described execution as follows:
    xxx/ellauri193.html on line 804: The wo/man’s spiral (sorry, spinal) cord will rupture at the point where it enters the skull, electrochemical discharges will send his/her limbs flailing in a grotesque dance, eyes and tongues will start from the facial apertures under the assault of the rope and his/her bowels and bladder may simultaneously void themselves to soil the legs and drip onto the floor.
    xxx/ellauri193.html on line 806: Judge Dennis Davis (1990) said that “allegations of racial bias in sentencing practices in capital cases have been made, most prominently by the late Prof. Barend van Niekerk, whose research suggested that black defendants stand a greater chance than white defendants of receiving the death penalty, particularly when the victim is white”. Davis continued by saying that although Prof. van Niekerk “has been criticized for being unscientific, differences in capital sentences between the races continue to exist and are difficult to explain”.
    xxx/ellauri193.html on line 812: The death penalty is often used within skewed justice systems. The weight of the death penalty is disproportionally carried by those with less advantaged socio-economic backgrounds or belonging to a racial, ethnic or religious minority.
    xxx/ellauri193.html on line 823: Rather, the death penalty has a paradoxical “imitative effect” on potential murderers: “It sets an official governmental example that killing someone is a proper way to resolve feelings of resentment and to take revenge”. And what the fuck, you can as well hang for 10 murders given you have committed 1.
    xxx/ellauri193.html on line 824: When a nation goes to war, that government inevitably sends out the message that killing one’s enemies is acceptable. Murders within such a nation usually increase during these times. Among returning war veterans, there is a higher murder rate.
    xxx/ellauri193.html on line 828: Nationally, the overall rate of serious reversible error in capital cases is 68% - nearly seven out of every ten cases … The most common errors, prompting the most reversals at the state post-convictions stage, are (a) egregiously incompetent defence lawyers, mostly court appointed, who did not even look for – and demonstrably missed – important evidence that the defendant was innocent or did not deserve to die. 82% of those convictions overturned at the state level were found to deserve less than death when errors were corrected on re-trial; 7% were found innocent of the capital crime. Only 11% of those capital convictions reversed on state review were still found to deserve death on retrial … These high error rates exist all over the nation. 24 states with the death penalty have overall error rates of 52% or higher. 22 of the states have overall error rates of 60% or higher. 15 states have error rates of 70% or higher. To err is human. Better err on the safe side.
    xxx/ellauri193.html on line 832: The age-old African system of lekhota with its restorative roots provides a stark contrast to our current criminal justice system which inter alia controls crime using Apple and Windows, while restorative justice places crime control largely in the hands of the community and Ubuntu.
    xxx/ellauri195.html on line 41: Vuoden 2021 parhaissa lehtikuvissa näkyy positiivisuus ja toivo. Augie March halusi kärsimättömästi päästä osaxi jotain izeään suurempaa, ei olla saamaton vaan tarmokas ja izenäinen. Never eat anything bigger than your head. Augie on samantapainen kaunisteltu kiltti ja vaatimaton alter ego kuin Hemingwaulla ja Foster Wallacella.
    xxx/ellauri195.html on line 169: Canute, also known as Cnut, was a Danish king of England from 1016 to 1035. He is chiefly famous for a legend about his failure to stop the waves coming up the beach, despite his kingly order.
    xxx/ellauri195.html on line 193: Henry of Huntingdon tells the story as one of three examples of Canute's "graceful and magnificent" behaviour (outside of his bravery in warfare), the other two being his arrangement of the marriage of his daughter to the later Holy Roman Emperor, and the negotiation of a reduction in tolls on the roads across Gaul to Rome at the imperial coronation of 1027.
    xxx/ellauri195.html on line 210: Henry Drummond FRSE FGS was a Scottish evangelist, biologist, writer and lecturer. Many of his writings were too nicely adapted to the needs of his own day to justify the expectation that they would long survive it, but few men exercised more religious influence in their own generation, especially on young men 😁. His sermon "The Greatest Thing in the World" remains popular in Christian circles.
    xxx/ellauri195.html on line 216: If we have been told that, we may miss the mark. I have taken you, in the chapter which I have just read, to Christianity at its source; and there we have seen, “The greatest of these is love.” It is not an oversight. Paul was speaking of faith just a moment before. He says, “If I have all faith, so that I can remove mountains, and have not love, I am nothing. “So far from forgetting, he deliberately contrasts them, “Now abideth Faith, Hope, Love,” and without a moment’s hesitation, the decision falls, “The greatest of these is Love.”And it is not prejudice. A man is apt to recommend to others his own strong love, but he should imitate Paul´s tiny one instead.
    xxx/ellauri195.html on line 229: Patience; kindness; generosity; humility; courtesy; unselfishness; good temper; guilelessness; sincerity—these make up the supreme gift, the stature of the perfect man. Just like a woman in fact, eating humble pie. Thank God the Christianity of to-day is coming nearer the world’s end.
    xxx/ellauri195.html on line 276: Kuten sanoista eittämättä ilmenee, Zimmermann on pahansuopa misogyyni narsistinen juutalainen setämies, joka pitkät antaa kristityn pikku Paulin ohjeille. Joan Baez tekee siitä varovaista pilaa albumissa Diamonds and rust. Joan on nainen ja kristitty. Norman on nimestä huolimatta Robertin heimoveli. Olivat pakanat lainanneet nimet germaaneilta eivätkä palauttaneet. Just goes to show. No Robertilla on eräpäivä vielä edessä, vielä ehtisi.


    xxx/ellauri195.html on line 278: Short Story: Norman Mailer THE GREATEST THING IN THE WORLD Nov/Dec 1941 STORY MAGAZINE. MAILER'S FIRST PUBLICATION IN A NATIONALLY-CIRCULATED MAGAZINE, AT 18 YEARS OLD WHILE AN ENGINEERING STUDENT AT HARVARD. Other contributions by Eli Cantor, Morton Fineman and Padraic Fallon, etc. Two corners lightly bumped, spine a bit faded, overall in great shape.

    At Harvard, he majored in engineering sciences, but took the majority of his electives as writing courses. He published his first story, "The Greatest Thing in the World," at the age of 18, winning Story magazine's college contest in 1941.

    Early in his career, Mailer typed his own works and handled his correspondence with the help of his sister, Barbara. After the publication of The Deer Park in 1955, he began to rely on hired typists and secretaries to assist with his growing output of works and letters. Among the women who worked for Mailer over the years, Anne Barry, Madeline Belkin, Suzanne Nye, Sandra Charlebois Smith, Carolyn Mason, and Molly Cook particularly influenced the organization and arrangement of his records.


    xxx/ellauri195.html on line 294: Women, with their two-fingered wisdom, have a difficult time understanding what I teach. Gautama Buddha
    xxx/ellauri195.html on line 308: They have the right to work wherever they want to, as long as they have dinner ready when you get home. John Wayne
    xxx/ellauri195.html on line 316: Henry VIII did not get divorced, he just had his wives´ heads chopped off when he got tired of them. That´s a good way to get rid of a woman - no alimony. Ted Turner
    xxx/ellauri195.html on line 318: Feminism encourages women to leave their husbands, kill their children, practice witchcraft, destroy capitalism and become lesbians. Pat Robertson
    xxx/ellauri195.html on line 328: Clayton Wheat "Claytie" Williams Jr. (October 8, 1931 – February 14, 2020) was an American businessman from Midland, Texas who ran for governor in 1990. Despite securing the Republican nomination and initially leading in the polls against Democratic challenger State Treasurer Ann Richards by twenty points, Williams ultimately lost the race due in part to a controversial comment he made about rape. During the campaign Williams cultivated an image of a cowboy figure who had risen from humble roots to become a powerful business tycoon. The image played well in public opinion polls. Williams often had a propensity for making poorly planned statements on the campaign trail. Now he is fortunately dead meat.
    xxx/ellauri195.html on line 335: Kuten Lars Sonck onnexi osaa hyvin selittää, syy on geeneissä. Darwinin 1. käsky elukoille on: kilpaillaan! Luottakaa te toisiimme vain kun siitä on teille geenietua! Se on se perisynti, eikä mikään nöyryyden puute tai tottelemattomuus, jotka ovat syntiä vaan kasan päälle päässeiden kunkkuapinoiden mielestä. Se on geeneissä, eikä se ole vika vaan suunnittelupiirre. Se sai aikaan senkin että kaikkien maiden ryysyläiset eivät yhistyneet, toisiinsa yhtyivät vain osakkeenomistajat. Eikä nekään toisiinsa niinkään vaan anonyymisiin yhteisöihinsä (S.A.) Nyt on liian myöhäistä sieltä luontoon enää palata, ei sinne millään mahdu tätä määrää apinoita. Ellei sitten ensin karsita 999 promillea pois. Siinäpä oiva marssijärjestys, siis kääritäänpä hihat ja liitytään urheasti sotilaallisiin liittoihin!
    xxx/ellauri195.html on line 337: Nallen menneisyydessäkin on jotain noloja kolonialistitahroja. Sen seurassa kiltistynyt Vargen joskus vielä lankeaa rikoxen polulle, mutta yhä harvemmin. Sarjassa on nyttemmin nähty jopa homopareja. Juoniin tarvittavat konnat ovat satunnaisia, vain harvat ovat taparikollisia, joihin ei löydy muuta lääkettä kuin turpiin vain ja onnea. Sentään Nallea koko lapsuutensa seuranneet ruozalaiset ovat oppineet läxynsä: älä tee niinkun Nalle sanoo, vaan tee niinkuin se tekee. Lars taitaa olla tällä haavaa Höblän kukkahattutätimäisin toimittaja.
    xxx/ellauri195.html on line 356: Uli ei ole vain antiradikaalin kalvinisti tobleronipapin römppäperseen talonpojan renki. Uli oli ennen kaikkea sirkeä langanlaiha punapää Ulrike Schwall, mutta myös albiinon näköinen lingvisti Ulrich Heid. Uli rengistä kertovasta tökeröstä propagandatekeleestä tuli mieleen ensin Rousseaun Julie, sitten Jeff Bezosin Amazon, tuo lopun ajan palkkaorjien julma isäntä. Kumpikin koittaa riistää rengeiltä ja piioilta paizi voimat myös vapaa-ajan ja ajatuxen vapauden. Sähköautotehtailija Elon Musk koittaa samaa ostamalla Twitter-propaganda-aseen.
    xxx/ellauri199.html on line 94: salacious (adj.) 1660s, "lustful, lecherous," from Latin salax (genitive salacis) "lustful," probably originally "fond of leaping," as in a male animal leaping on a female in sexual advances, from salire "to leap" (see salient (adj.)). It is attested earlier in the later-rare sense of "tending to provoke lust".
    xxx/ellauri199.html on line 100: Neptune is a god of fertility, including human fertility. According to Petersmann, the ancient Indo-Europeans venerated a god of wetness as the generator of life. The indispensability of water and its connexion to reproduction are universally known.
    xxx/ellauri199.html on line 104: Modern knowledge and discussion of the supposed punishment is based largely on a comedic passage within Artistophanes’ Clouds (1083-104) and subsequent scholia addressing the passage, all of which are helpfully translated and discussed over at Sententiae Antiquae:
    xxx/ellauri199.html on line 111: The goal of the insertion of the radish––which at that time was likely larger; more like a black radish (retikka) rather than the red round radish of today––was as O’Bryhim (2017: 326) posits, in order to give the offender the condition of a εὐρύπρωκτος (a “roomy anus”).
    xxx/ellauri199.html on line 124: submerged in deep musing and profound thought,
    xxx/ellauri199.html on line 139: in time he’ll beget the fruit of his kind
    xxx/ellauri199.html on line 159: From celestial cadaverous melody, bleeding branches of greenwood devastation haunt us in this very movement. Extraterrestrial Red Remoras of cathedral walks of darkness demand a rebellion against the planet. etc.etc. for pages on end.
    xxx/ellauri199.html on line 173: Acrostic • Africa • Alone • America • Angel • Anger • Animal • Anniversary • April • August • Autumn • Baby • Ballad • Beach • Beautiful • Beauty • Believe • Bipolar • Birth • Brother • Butterfly • Candy • Car • Cat • Change • Chicago • Child • Childhood • Christian • Children • Chocolate • Christmas • Cinderella • City • Concrete • Couplet • Courage • Crazy • Culture • Dance • Dark • Dark humor • Daughter • Death • Depression • Despair • Destiny • Discrimination • Dog • Dream • Education • Elegy • Epic • Evil • Fairy • Faith • Family • Farewell • Fate • Father • Fear • Fire • Fish • Fishing • Flower • Fog • Food • Football • Freedom • Friend • Frog • Fun • Funeral • Funny • Future • Girl • LGBTQ • God • Golf • Graduate • Graduation • Greed • Green • Grief • Guitar • Haiku • Hair • Happiness • Happy • Hate • Heart • Heaven • Hero • History • Holocaust • Home • Homework • Honesty • Hope • Horse • House • Howl • Humor • Hunting • Husband • Identity • Innocence • Inspiration • Irony • Isolation • January • Journey • Joy • July • June • Justice • Kiss • Laughter • Life • Light • Limerick • London • Lonely • Loss • Lost • Love • Lust • Lyric • Magic • Marriage • Memory • Mentor • Metaphor • Mirror • Mom • Money • Moon • Mother • Murder • Music • Narrative • Nature • Night • Ocean • October • Ode • Pain • Paris • Passion • Peace • People • Pink • Poem • Poetry • Poverty • Power • Prejudice • Pride • Purple • Lgbtq • Racism • Rain • Rainbow • Rape • Raven • Red • Remember • Respect • Retirement • River • Romance • Romantic • Rose • Running • Sad • School • Sea • September • Shopping • Sick • Silence • Silver • Simile • Sister • Sky • Sleep • Smart • Smile • Snake • Snow • Soccer • Soldier • Solitude • Sometimes • Son • Song • Sonnet • Sorrow • Sorry • Spring • Star • Strength • Success • Suicide • Summer • Sun • Sunset • Sunshine • Swimming • Sympathy • Teacher • Television • Thanks • Tiger • Time • Today • Together • Travel • Tree • Trust • Truth • Valentine • War • Warning • Water • Weather • Wedding • Wind • Winter • Woman • Women • Work • World
    xxx/ellauri199.html on line 184:

    Suggestions
    xxx/ellauri199.html on line 188: #1: Show, don´t tell. Detail is king. Why Rhyming is amazing, but the challenge distracts beginners from more important attributes like detailed descriptions and story. Read the poetry repair manual!
    xxx/ellauri199.html on line 198: The seasons change slowly
    xxx/ellauri199.html on line 229: Tän Orange TX highschool Sydneyn kanssa ei vuodet ihan täsmää. Jos runoilija-Sydney on nyt 29, eli Helmin ikäinen, ei se 2014-16 eli 22-24-vuotiaana voinut enää olla high schoolissa kuten tämä:
    xxx/ellauri199.html on line 232:
    Sydney Pierce 17yrs Orange TX

    xxx/ellauri199.html on line 238: High school can be everything you want it to be or your worst nightmare. For me — it’s okay other than the fact that just about everything I’m surrounded by goes completely against my beliefs as a Christian. Whether it be walking in the hallway hearing terribly vulgar words, common gossiping, or young kids praising the loss of their virginity. You also have your popular “in” music that blatantly puts pre-marital sex, illegal drugs, and the love of money on a pedestal. These are just some of the worldly things we have to deal with on a daily basis that can oh-so easily sweep somebody in. At this point, the options must be weighed: choose God or choose the world? Which god to choose? Which one has the biggest dick?
    xxx/ellauri199.html on line 240: As believers, there are things we shouldn’t participate in. In 2 Corinthians 6:14, the Word states, “Do not be yoked together with unbelievers. For what do righteousness and wickedness have in common? Or what fellowship can light have with darkness?” Whether this be Christian girls “dating” guys who claim to follow Christ and vice versa, or kids surrounding themselves with “friends” that continuously bring them down or turn them from God, it is all so hurtful to see.
    xxx/ellauri199.html on line 242: In a devotional study book called “Devotions for a Revolutionary Year” by Lynn Cowell, she states, “If you have good friends who are Christians and friends who aren’t, you’ll see a problem eventually. No matter how good people are, if they don’t have Jesus as Lord of their lives, you won’t be able to get past a certain point in your relationship. There will be a spot where a wall comes up. Like that one when a spotted angry dick comes up. Willy nilly, light is light, and dark is dark. When the two mix, all you get is gray.”
    xxx/ellauri199.html on line 259: ges.jpeg?strip=info&w=164" />
    xxx/ellauri199.html on line 272: Now comment on two of these poems. Each comment must include 2 suggestions and at least 1 encouragement. Other great things:
    xxx/ellauri199.html on line 289: First of all I would like to clarify what poetry is and isn´t. Writing poetry is best described as a composition that uses literary techniques and is not prose. Writing Prose is best described as writing that uses ordinary speech or language, such as a story or letter. However, there is such a thing as prose poetry that does use poetic devices, but it is still written in journal, letter or paragraph or story form. Poetry is written with a certain poetic structure of line breaks and stanzas. We will get more into the structure of poetry later in the course. Now that we have that cleared up, let´s forge ahead.
    xxx/ellauri199.html on line 299: Have you read these poets? Christina Georgina Rossetti • Jose Marti • Robert W Service • Allen Ginsberg • Judith Wright • Siegfried Sassoon • Wilfred Owen • Elizabeth Bishop • Nissim Ezekiel • Billy Collins • Lewis Carroll • Nizar Qabbani • Sir John Betjeman • Richard Brautigan • Henry Van Dyke • George Gordon Byron • Jose Rizal • Thomas Hardy • William Carlos Williams • Ezra Pound
    xxx/ellauri199.html on line 303: Have you read these poets? Philip Larkin • Emily Dickinson • Edgar Allan Poe • T S Eliot • Rabindranath Tagore • Ogden Nash • Amir Khusro • Khalil Gibran • Rainer Maria Rilke • Edgar Albert Guest • Mewlana Jalaluddin Rumi • William Blake • Maya Angelou • John Masefield • Rudyard Kipling • Anne Sexton • Sarojini Naidu • John Keats • Walt Whitman • Henry Wadsworth Longfellow
    xxx/ellauri199.html on line 321: The sire of gods and men smiled and answered, “If you, Juno, were always to support me when we sit in council of the gods, Neptune, like it or no, would soon come round to your and my way of thinking. If, then, you are speaking the truth and mean what you say, go among the rank and file of the gods, and tell Iris and Apollo lord of the bow, that I want them—Iris, that she may go to the Achaean host and tell Neptune to leave off fighting and go home, and Apollo, that he may send Hector again into battle and give him fresh strength; he will thus forget his present sufferings, and drive the Achaeans back in confusion till they fall among the ships of Achilles son of Peleus. Achilles will then send his comrade Patroclus into battle, and Hector will shaft him in front of Ilius after he has shafted many warriors, and among them my own noble son Sarpedon. Achilles will shaft Hector to avenge Patroclus, and from that time I will bring it about that the Achaeans shall persistently drive the Trojans back till they fulfil the counsels of Minerva and take Ilium. But I will not stay my anger, nor permit any god to help the Danaans till I have accomplished the desire of the son of Peleus, according to the promise I made by bowing my head (after shafting her) on the day when Thetis touched me between my knees and besought me to give him honour.”
    xxx/ellauri199.html on line 325: Phillis Wheatley was both the second published African-American poet and first published African-American woman. Born in Senegambia, she was sold into slavery at the age of 7 and transported to North America. She was purchased by the Wheatley family of Boston, who taught her to read and write, and encouraged her poetry when they saw her talent. The publication of her Poems on Various Subjects, Religious and Moral brought her fame both in England and the American colonies; figures such as George Washington praised her work. During Wheatley´s visit to England with her master´s son, the African-American poet Jupiter Hammon praised her work in his own poem. Wheatley was emancipated after the death of her master John Wheatley. She married soon after. Two of her children died as infants. After her husband was imprisoned for debt in 1784, Wheatley fell into poverty and died of illness, quickly followed by the death of her surviving infant son. Whom did she marry? Was it Wheatley Jr, or perhaps Neptune Hammon?
    xxx/ellauri199.html on line 328: On Mrs. W-----´s Voyage to England.
    xxx/ellauri199.html on line 360: Born into slavery at the Lloyd Manor on Long Island, Hammon learned to read and write. In 1761, at the age of nearly 50, Hammon published his first poem, "An Evening Thought: Salvation by Christ with Penitential Cries." Se oli aika mitäänsanomaton. He was the first African-American poet published in North America. Also a well-known and well-respected preacher and clerk-bookkeeper, he gained wide circulation of his poems about slavery. As a devoted Christian evangelist, Hammon used biblical fundamentalism to criticize the institution of slavery.
    xxx/ellauri199.html on line 364: Eighteen years on the cotton field passed before his second work appeared in print, "An Address to Miss Phillis Wheatley." Hammon wrote the poem during the Revolutionary War, while Henry Lloyd had temporarily moved his household and slaves from Long Island to Hartford, Connecticut, to evade British forces. Phillis Wheatley, then enslaved in Massachusetts, published her first book of poetry in 1773 in London. She is recognized as the first published black female author. Hammon never met Wheatley, but was a great admirer. His dedication poem to her contained twenty-one rhyming quatrains, each accompanied by a related Bible verse. Hammon believed his poem would encourage Wheatley along her Christian journey. Lukikohan Pyllis koko runoa? Ei se tuonut sille kovin paljon onnea.
    xxx/ellauri199.html on line 368: In his address he told the crowd, "If we should ever get to Heaven, we shall find nobody there to reproach us for being black, or for being slaves. For we won't be slaves anymore, but them whites! And they be black, and us darkies white as snow." He also said that while he personally had no wish to be free, he did wish others, especially "the young negroes, them pretty young female negroes like Pyllis, were free."
    xxx/ellauri199.html on line 428: niin kuin uomat täyttyvät vedellä Negevissä.
    xxx/ellauri199.html on line 485: Mätkähtävistä vaaroista. From dangers that come down.
    xxx/ellauri199.html on line 600: Sää, Pyllis, kun sua hiukoo, , Thou, Phillis, when thou hunger hast,
    xxx/ellauri199.html on line 672: Ja risteilevät karzalla, And range about the street,
    xxx/ellauri199.html on line 687: Ja numeroi pyhimyxet kasaan, And number saints together,
    xxx/ellauri199.html on line 688: A-enkelit messuaa (voitonriemuinen ääni), Blest angels chant, (triumphant sound),
    xxx/ellauri199.html on line 712: 3. Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.

    xxx/ellauri199.html on line 719: Ja jättää tää savimaja, And leave its cottage made of clay,
    xxx/ellauri199.html on line 828: Sometimes we don’t get to know the answers
    xxx/ellauri199.html on line 835: No longer will I allow myself to drown
    xxx/ellauri199.html on line 836: I’m a queen and I’m coming to get my crown
    xxx/ellauri199.html on line 858: Homage for the crystal fields
    xxx/ellauri199.html on line 860: And every sea-dog pays a gem
    xxx/ellauri199.html on line 872: Unto their gentle murmuring noise
    xxx/ellauri199.html on line 887: At the age of seven, Judith Nicholls wrote her first poem, which was inspired by a Winnie the Pooh story. As a shy teenager, she found writing things down easier than talking. Her first job was working for a magazine, and then she became a teacher.
    xxx/ellauri199.html on line 893: In homage to the Greeks, who still defiantly call Neptune Poseidon, I started with the Homeric ‘Hymn to Poseidon’. This ancient song opens by acknowledging the earth shaker’s desolate domain, but ends with a trusting appeal to his better nature:
    xxx/ellauri199.html on line 905: Except Neptune (unlike Poseidon) was a hoary geezer. He was a lake poet, not an oceanic person.
    xxx/ellauri199.html on line 907: Contemporary odes to Neptune were harder to come by, but divine intervention ensured I found one that mentioned him by name. One of the highlights of my recent trip to Odesa, discussed here on the blog, was a visit to the literary museum, which houses a small collection of Anna Akhmatova’s work. The statuesque Russian poet, melancholic lover and resolute witness to the Stalinist and Putinist terrors, was born near Odesa and spent her childhood summers in the region. The display included a palm-sized booklet of the long poem ‘Close to the Sea’, or as my host translated, ‘very close’: an intimate relationship. I looked it up in The Complete Poems when I got home and assumed it must be ‘By the Edge of the Sea’. The ballad of a fierce young woman willing the arrival of her beloved from the waves, the poem was too long for the workshop and extracts would not do it justice. A shame, I thought, setting down the 950 page book, which promptly fell open to:
    xxx/ellauri199.html on line 910: V Vyborge (В Выборге) In Vyborg
    xxx/ellauri199.html on line 913: Огромная подводная ступень, A huge underwater step
    xxx/ellauri199.html on line 938: Ginsbergin isä oli runoilija Louis Ginsberg. Mielenterveysongelmista kärsineelle äidilleen Naomille Ginsberg kirjoitti runon ”Kaddish” (1961).
    xxx/ellauri199.html on line 955: Everything is holy! everybody’s holy! everywhere is holy! everyday is in eternity! Everyman’s an angel!

    xxx/ellauri199.html on line 958: Holy Peter holy Allen holy Solomon holy Lucien holy Kerouac holy Huncke holy Burroughs holy Cassady holy the unknown buggered and suffering beggars holy the hideous human angels!

    xxx/ellauri199.html on line 962: Holy the lone juggernaut! Holy the vast lamb of the middleclass! Holy the crazy shepherds of rebellion! Who digs Los Angeles IS Los Angeles!

    xxx/ellauri199.html on line 964: Holy time in eternity holy eternity in time holy the clocks in space holy the fourth dimension holy the fifth International holy the Angel in Moloch!

    xxx/ellauri199.html on line 967: Holy the supernatural extra brilliant intelligent kindness of the soul!
    xxx/ellauri199.html on line 980: Great to use on its own or as a companion book, Devotions for a Revolutionary Year expands on the themes of Lynn Cowell’s first book, His Revolutionary Love. In short, easy-to-read daily devotions, Lynn chats to girls about the challenges of growing up as a girl: identity and acceptance, breasts and pubic hair, rejection and rebellion, pads and tampons, and self-control and surrender. Through Scripture and stories any girl can relate to, Lynn Cowell encourages girls to remember that Jesus loves them and is harassing pursuing them every day—and that knowing his love day by day can make for one revolutionary year.
    xxx/ellauri199.html on line 986: Mothers and daughters to read together
    xxx/ellauri199.html on line 1011: ges/S/aplus-media-library-service-media/9e48d5f4-50c8-448a-8d7d-0c4b1475b9be.__CR0,0,970,300_PT0_SX970_V1___.jpg" />
    xxx/ellauri199.html on line 1013: Reading age 2-5
    xxx/ellauri199.html on line 1022: "Walsh´s work is an effort to push back against radical gender ideology which defies biological reality." - The Blaze
    xxx/ellauri199.html on line 1026: "It’s a perfect metaphor for the child abuse that is providing gender-affirming care to confused children." - Western Journal
    xxx/ellauri199.html on line 1031: Johnny is a little boy with a big imagination. One day he pretends to be a big scary dinosaur, the next day he’s a knight in shining armor or a playful puppy. But when the internet people find out Johnny likes to make-believe, he’s forced to make a decision between the little boy he is and the things he pretends to be — and he’s not allowed to change his mind.
    xxx/ellauri199.html on line 1036: Matt Walsh is a popular writer, speaker, and one of the Right´s most influential voices. He is the host of The Daily Wire´s Matt Walsh Show, where he boldly tackles the tough subjects and speaks out on faith and culture in a way that connects with his generation and beyond. He lives in Nashville, Tennessee with his wife and young children.
    xxx/ellauri199.html on line 1038: ges/S/aplus-media-library-service-media/576b2db5-1cde-47d3-9cae-97f76b9e91da.__CR0,0,300,300_PT0_SX300_V1___.jpg" />
    xxx/ellauri199.html on line 1047: It is now in vogue to celebrate non-Western cultures and disparage Western ones. Some of this is a regrettable backlash, but much of it fatally undermines the very things that created the greatest, most humane civilization in the world, viz. colonialism and capitalism.
    xxx/ellauri199.html on line 1049: In The War on the West, Douglas Murray shows how many well-meaning people have been fooled by hypocritical and inconsistent anti-West rhetoric. After all, if we must discard the ideas of Kant, Hume, and Mill for their opinions on race, shouldn’t we discard Marx (Karl, Groucho´s OK), the Jew whose work is peppered with racial slurs and anti-Semitism? Embers of racism remain to be stamped out in America, but what about the raging racist inferno in the Middle East and Asia? What about Israel? Nigeria?
    xxx/ellauri199.html on line 1051: It’s not just dishonest scholars who benefit from this intellectual fraud but hostile nations and human rights abusers hoping to distract from their own ongoing villainy. Dictators who slaughter their own people are happy to jump on the “America is a racist country” bandwagon and mimic the language of antiracism and “pro-justice” movements as PR while making authoritarian conquests.
    xxx/ellauri199.html on line 1057: Douglas Murray is an associate editor of The Spectator. His latest publication, The Madness of Crowds, was a bestseller and a book of the year for The Times and The Sunday Times. His previous book, The Strange Death of Europe: Immigration, Identity, Islam, was published by Bloomsbury in May 2017. It spent almost twenty weeks on the Sunday Times bestseller list and was a number one bestseller in nonfiction. Read less.
    xxx/ellauri199.html on line 1059: Murray thinks that European civilisation as we have known it will not survive and he explores two factors that he thinks explain this. The first is the combination of mass migration of new peoples into Europe together with its low birth rates. The second is what Murray describes as "the fact that… at the same time Europe lost faith in its beliefs, traditions, and legitimacy". In The Daily Telegraph, Juliet Samuel summarised Murray´s book by saying, "His overall thesis, that a guilt-driven and exhausted Europe is playing fast and loose with its precious modern values by embracing migration on such a scale, is hard to refute".
    xxx/ellauri199.html on line 1061: Writing in The Guardian, the political journalist Gaby Hinsliff described Strange Death as "gentrified xenophobia" and "Chapter after chapter circles around the same repetitive themes: migrants raping and murdering and terrorising; paeans to Christianity; long polemics about how Europe is too ´exhausted by history´ and colonial guilt to face another battle, and is thus letting itself be rolled over by invaders fiercely confident in their own beliefs", while also pointing out that Murray offers little definition of the European culture he claims is under threat. Pankaj Mishra´s review in The New York Times described the book as "a handy digest of far-right clichés". In The Intercept, Murtaza Hussain criticized the "relentlessly paranoid tenor" of Murray´s work and said that its claims of mass crime perpetuated by immigrants were "blinkered to the point of being propaganda", while noting the book´s appeal to the far right. In Middle East Eye, Georgetown professor Ian Almond called the book "a staggeringly one-sided flow of statistics, interviews and examples, reflecting a clear decision to make the book a rhetorical claim that Europe is doomed to self-destruction".
    xxx/ellauri199.html on line 1063: A more mixed review of the book in The Economist claimed it "hit on some unfortunate truths", but "shows an incomplete picture of Europe today." Furthermore, it said that "the book would benefit, however, from far more reporting" and claimed Murray often "lets fear trump analysis" and was "prone to exaggeration."
    xxx/ellauri199.html on line 1073: But some aspects of Seuss’s work have not aged well, including his debut, which features a crude racial stereotype of an Asian man with slanted lines for eyes. “Mulberry Street” was one of six of his books that the Seuss estate said it would stop selling this week, after concluding that the egregious racial and ethnic stereotypes in the works “are hurtful and wrong.”
    xxx/ellauri199.html on line 1074: The announcement seemed to drive a surge of support for Seuss classics. Dozens of his books shot to the top of Amazon’s print best-seller list; on Thursday morning, nine of the site’s top 10 best sellers were Seuss books.
    xxx/ellauri199.html on line 1078: Geisel supported the concentration camps of Japanese Americans during World War II in order to prevent possible sabotage. Geisel explained his position:
    xxx/ellauri199.html on line 1080: But right now, when the Japs are planting their hatchets in our skulls, it seems like a hell of a time for us to smile and warble: "Brothers!" It is a rather flabby battle cry. If we want to win, we´ve got to kill Japs, whether it depresses John Haynes Holmes or not. We can get palsy-walsy afterward with those that are left.
    xxx/ellauri199.html on line 1082: ges/2021/03/03/books/03DRSEUSS2/03DRSEUSS2-mobileMasterAt3x.jpg" width="50%" />
    xxx/ellauri199.html on line 1133: Georgen näköisiä leuattomia beatlestukkia

    xxx/ellauri200.html on line 45: The landscape in its geological prime
    xxx/ellauri200.html on line 57: The mundane language of the senses sings
    xxx/ellauri200.html on line 79: For bonus points, they may chant "ohm", a real life Hindu and Buddhist mantra. It's usual too to keep the hands in a mystic gesture, called mudra (usually the chin mudra, with the index fingers touching the thumbs, or alternatively shunya mudra, with the middle fingers instead).
    xxx/ellauri200.html on line 81: Nigerialaisen Ifemelun äiti hurahtelee eri born again uskontoihin joka viikko. Se muistuttaa Venlan opettajaäitiä Henna Rasilaista. Uskontoihin uskovat on syvältä. Ne on luonnevikaisia termiittejä. Kävelevät ympyrää kuin hyönteinen jolta toinen antenni on katkennut. Henna vaihtoi jeesuxen koulupoikaan ja koulupojan jeesusta nuorempaan pelastusmieheen. Kuin myös solnabo Greta, jonka merkuriaalista pallomiestä ei saisi hevin edes ristinpuuhun naulatuxi. Sit on vielä mummi ja sen lapsenlapsipuolia sormittanut Seppo. Jo on epeleitä.
    xxx/ellauri200.html on line 86: After a prolonged battle with Alzheimer’s disease (he lost btw), Nissim Ezekiel died in Mumbai, on 9 January 2004 (aged 79).
    xxx/ellauri200.html on line 97: Or sleep, a boy of meager bone.
    xxx/ellauri200.html on line 139: Changed jobs, and saw myself a fool.
    xxx/ellauri200.html on line 172: Ezekiel's first book, No Time to Change (Phileas Foggillekin tuli kiire vaihtaa vaatteita Hong Kongissa), appeared in 1952. He published another volume of poems, The Deadly Man in 1960. After working as an advertising copywriter and general manager of a picture frame company (1954–59), he co-founded the literary monthly Jumpo, in 1961.
    xxx/ellauri200.html on line 173: He studied philosophy at Birkbeck College, London. After three and a half years, Ezekiel worked his way home as a deck-scrubber aboard a ship carrying arms to Indochina.
    xxx/ellauri200.html on line 174: The Ezekiels belonged to Mumbai's Marathi-speaking Jewish community known as the Bene Israel. His father was a professor of botany at Wilson College, and his mother was principal of her own school.
    xxx/ellauri200.html on line 176: Ezekiel enriched and established Indian English language poetry through his modernist innovations and techniques, which enlarged Indian English literature, moving it beyond purely spiritual and orientalist themes, to include a wider range of concerns and interests, including familial events, individual angst and skeptical societal introspection.
    xxx/ellauri200.html on line 180: In awarding Naipaul the 2001 Nobel Prize in Literature, the Swedish Academy praised his work "for having united perceptive narrative and incorruptible scrutiny in works that compel us to see the presence of suppressed histories." Kukahan tonkin runoili, olikohan kulturpersonligheten. The Committee added: "Naipaul is a modern philosopher carrying on the tradition that started originally with Lettres persanes and Candide. In a vigilant style, which has been deservedly admired, he transforms rage into precision and allows events to speak with their own inherent irony." The Committee also noted Naipaul's affinity with the novelist Joseph Conrad (toinen kaappikolonialisti pyllypää):
    xxx/ellauri200.html on line 184: Naipaul's fiction and especially his travel writing have been criticised for their allegedly unsympathetic portrayal of the Third World. The novelist Robert Harris has called Naipaul's portrayal of Africa racist and "repulsive," reminiscent of Oswald Mosley's fascism. Edward Said argued that Naipaul "allowed himself quite consciously to be turned into a witness for the Western prosecution", promoting what Said classified as "colonial mythologies about wogs and darkies". Said believed that Naipaul's worldview may be most salient in his book-length essay The Middle Passage (1962), composed following Naipaul's return to the Caribbean after 10 years of exile in England, and the work An Area of Darkness (1964).
    xxx/ellauri200.html on line 190: The actual world has for Naipaul a radiance that diminishes all ideas of it. The pink haze of the bauxite dust on the first page of Guerrillas tells us what we need to know about the history and social organization of the unnamed island on which the action takes place, tells us in one image who runs the island and for whose profit the island is run and at what cost to the life of the island this profit has historically been obtained, but all of this implicit information pales in the presence of the physical fact, the dust itself. ... The world Naipaul sees is of course no void at all: it is a world dense with physical and social phenomena, brutally alive with the complications and contradictions of actual human endeavour. ... This world of Naipaul's is in fact charged with what can only be described as a romantic view of reality, an almost unbearable tension between the idea and the physical fact ...
    xxx/ellauri200.html on line 204: Naipaul näki itsensä aina mauttomana kirjailijana. Hän ei arvostanut omaa synnyinmaataan ja arvosteli myös Britanniaa. Naipaulia on kutsuttu tyylin ja tarinankerronnan mestariksi, joka näki ihmiskunnan ironian, tragedian ja kärsimykset. Naipaul kirjoitti kehitysmaista omiin matkoihinsa perustuen ilman ihannointia tai idealisointia. Hän näki köyhien maiden tilan itseaiheutettuna ja arvosteli kirjoissaan islamin julmuutta ja Afrikan korruptiota.
    xxx/ellauri200.html on line 239: So I'm getting very angry that time
    xxx/ellauri200.html on line 252: and shopman is much bigger than me,
    xxx/ellauri200.html on line 269: But modern generation is neglecting -
    xxx/ellauri200.html on line 273: To improve my English Language)
    xxx/ellauri200.html on line 280: Regeneration, Remuneration, Contraception.
    xxx/ellauri200.html on line 283: Very good for digestion.
    xxx/ellauri200.html on line 318: to get it back. The game delighted all the neighbours'
    xxx/ellauri200.html on line 367: During our first serious marriage quarrel she said Why did
    xxx/ellauri200.html on line 381: Mutta huomaatte: sitä mukaa kun lisääntyminen menettää elämäntavoitteena markkinaosuutta, tulee lisää näitä mènages à trois ou plus. Aletaan siis tässäkin lähestyä eusosiaalista pesäkäyttäytymistä. Haikarako? Sen tulosta me päätämme ize. Kissan tai rotankokoisen koiran pentu on izeasiassa huolettomampi.
    xxx/ellauri200.html on line 404:
    What is the Nigerian scam (419 scam)?

    xxx/ellauri200.html on line 406: The 419 scam is an infamous advance fee fraud tactic that originated in Nigeria and has since spread around the world. The most well-known source for these emails is Nigeria, but they can originate from anywhere. In Nigeria, the crime has become a significant source of income for some, although section 419 of the Nigerian legal code prohibits it (hence the name). How does the scam work?
    xxx/ellauri200.html on line 408: A person will open their email account and find an email claiming to be from a Nigerian prince or an exiled politician. The person may claim to be from a country that’s currently in the news, or another location that’s experienced civil disturbance.
    xxx/ellauri200.html on line 410: The email will explain that due to political instability, or the death of a relative there is a significant amount of money trapped in an account. It goes on to explain that if the reader could please send just a small amount of cash, it will pay for the fees to access the account. In return for their trust and generosity, the reader is promised a large percentage of the money supposedly locked away.
    xxx/ellauri200.html on line 414: The Nigerian 419 scammers experience a high rate of success because people are often willing to risk a small amount of money in order to take a chance on getting a much larger reward. It’s a type of scam known as advance fee fraud, and it’s not the only example to be found online. Nigerian scams typically fall under the category of ‘beneficiary funds’. That is, they ask victims for money to help access large funds held in trust for stranded family members or a similar sob story.
    xxx/ellauri200.html on line 416: Joo tää on tuttu juttu, sen toinen nimi on Pascal's wager. Jos et pysty lyömään jumalasta Blaisen kertoimilla vetoa, tuntemaan taivastoivoa, häivy. Mene. Sale Belov pystyi siihen, mitä vanhempi siitä tuli sitä paremmin. Kun ikä karttuu ja kuolema lähenee, vedonlyöntisuhde paranee. Ei ole enää mitään menetettävää ja niin paljon voitettavaa. Vanhuxet tekee jonon taivaan portille.
    xxx/ellauri200.html on line 419:

    Sverigefascister
    xxx/ellauri200.html on line 421: King Gustav V var en nazi bög. Han hotade att abdikera 1941 om hans kabinett vägrade att låta en nazistisk armédivision korsa Sverige till Norge.
    xxx/ellauri200.html on line 422: Han efterträdde sin far som kung av Sverige den 8 december 1907. Hans konservativa attityder kom snabbt upp till ytan när han motsatte sig den liberala trenden som hade svept över landet under en tid. Han motsatte sig spridningen av demokratin, de ökande kraven från fackföreningsgrupper och politisk inblandning i militärbudgeten. Gustaf V var den siste svenske monarken som tjänstgjorde som överbefälhavare för militären, vilket han gjorde fram till 1939, och var en plikt han tog på största allvar vad gäller snärtiga militäruniformer.
    xxx/ellauri200.html on line 424: Uppgifter gjorde gällande att Gustaf V gjorde närmanden mot och hade sexuella förhållanden med män. Mest känt har Kurt Haijbys påstående om en sexuell förbindelse med Gustaf V blivit, vilket efter kungens död gav upphov till den så kallade Haijbyaffären.
    xxx/ellauri200.html on line 428: 1979 formulerade Engdahl en kritik mot hur fascismen agerar och istället borde agera. Han föreskrev en strategi som bland annat innebar ett nedtonande av rasbegreppet; istället skulle kritiken riktas mot invandringen. Med inspiration av denna text grundade Sven Davidsson med flera Bevara Sverige Svenskt (BSS).
    xxx/ellauri200.html on line 429: Sven Gunnar Davidson, född 7 juli 1931, död 14 januari 2005, var en svensk ingenjör och högerextrem politiker. Han var mellan 1983 och 1986 ledare för Bevara Sverige Svenskt och satt mellan 1986 och 1988 som vice partiledare i Sverigepartiet. Från 1989 satt Davidson i styrelsen för Sverigedemokraterna.
    xxx/ellauri200.html on line 431: Sverigedemokraterna (SD) är ett nationalistiskt, socialkonservativt och högerpopulistiskt politiskt parti i Sverige. På partiets valsedlar anges partibeteckningen Sverigedemokraterna. Partiledare är sedan 2005 Jimmie Åkesson.
    xxx/ellauri200.html on line 433: Ingenting nytt alltså att nazisvenskar hejar på Paludan. Efter Palmes mord har Sveriges högertrend bara blivit klarare. Dom tänkte kunna skapa en ny billigare oorganiserad arbetarklass utav immigranterna men får nu äta sin egen skit när den planen sket.
    xxx/ellauri200.html on line 435: Nutida Sveriges "vänsteralternativ" till Paludan är den gamla ekonomiliberala EU-käringen Camilla Malmström som kryper ut ur skrevorna med Nato-optionen. "Finland och Sverige har mycket att ge Nato och frimarknadsavtalen", säger hon förnöjd saken rakt ut. Det ska bli en del av prislappen på AR-gevärena på Åland och kärnrobotarna på östgränsen. Vi (ni) ska inte vara som fransmännen några protektionister, ojoj har ni ännu strejker i Finland, det låter ju som Frankrike, skrattar Cecilia hjärtligt. Nå det skall det bli stopp på när Natoavtalen är klara.
    xxx/ellauri200.html on line 439: Benägenheten att dela inloggningsuppgifter är i hög grad en generationsfråga. Den största gruppen som uppger sig göra det är i åldern 18-29. Män över 50 svarar däremot i högre utsträckning än andra grupper att de är själviska snåljåpar.
    xxx/ellauri200.html on line 441: För strömningstjänsterna är fripassagerarna ett problem eftersom de sänker bolagens vinster. Bolagen ägs mestadels av medelålders män, som i högre utsträckning än andra grupper uppger sig vara själviska snåljåpar.
    xxx/ellauri200.html on line 443: Tidigare när antalet kunder växte stadigt var det här inte så stort problem. Me nu börjar vissa marknader vara mättade och det är svårare att göra jättestora vinster. I början av året tappade Netflix användare för första gången sedan 2011. Samtidigt har bolagets aktie backat 68 procent sedan årsskiftet.
    xxx/ellauri200.html on line 445: Nu har Netflix kommit på ett annat knep som kan hjälpa. Det är att be Mikael Herrala från F-Secure jaga lite skräck i dumma användare som inte förstår sig på nätsäkerhet. Han säger att delade Netflix-lösenord ligger till grund för cirka hälften av identitetsstölderna på nätet. Kriminella använder smarta verktyg för att blixtsnabbt kalkylera användarnas bank- och hälsoinformation utifrån deras Netflixlösenord.
    xxx/ellauri200.html on line 447: Han medger nog att problemet inte är att lösenorden delas mellan Netflixanvändare, men ändå fitta. Vi borde göra det svårt att ryska cyberkriminella kommer på våra Netflix-lösenord och slipper betala för att glo på Netflix-filmer. Det är vår patriotiska skyldighet som blivande NATO-medlemmar.
    xxx/ellauri200.html on line 451: Den goda nyheten är att rubeln är värd mer nu än före kriget. Den småögda Heli Simola från Finlands Bank ser inte lycklig ut.
    xxx/ellauri200.html on line 474: Ihan tosi, nyt meinaa olla ajan kanssa ongelmia. Tai eihän sen kanssa ole ongelmia, kun sitä ei vaan tuntuis olevan. Vaikka kuinka ajattelee, että onhan sitä 24 tuntia vuorokaudessa. No, ajankäyttöä häiritsee yhä enenevässä määrin kokopäiväinen työ. Opettajantyöni muuttui siis 5 päiväiseksi työviikoksi, kun minua ajetaan kahteen hankkeeseen mukaan. No, ei valiteta. Ehkä se näkyy rahapussissakin.
    xxx/ellauri200.html on line 529: Lannistumaton poikamainen kyky innostua kuvitelmista. Haaveet ovat toden tärkeimpiä osia, vaihtoehtoisia totuuxia. Vittu mitä Turun amerikkalaisia. Kummallakin retkulla on avio-ongelmia. Helkutin keskiluokkasta. Eero tykkää viuhahtelusta, Lari ei, se on säveä. Yhteenkuuluvuutta puolialasti. Eero mestaroi Ainon kasvatusta. Vittu mikä ääliö. Noin varmaan teki iso-Masa Lauran kaa ja mikä oli tulos. Molemmat on paskoja mutta Eero paskempi. Vitun värikuula-ampumakojun pitäjä. Ihme kaveerausta 6-vuotiaiden lasten kanssa.
    xxx/ellauri200.html on line 533: Rikun kirjan kannessa on se nahkatakki jota sadun spugen tappanut äiti jälkeenpäin vielä haisteli, ja isä mustankipeänä kuristi sen hengiltä. Samanlainen takki kuin ällöllä sulkapäähineisellä Rasmuxella euroviisuissa. Suomi saa siinä takuulla tänä vuonna natopisteitä. Jäi epäselväxi miten se takki joutui äidille, ehtikö se spuge sittenkin äidin hilloviivalle.
    xxx/ellauri200.html on line 535: Yhteisymmärrys toisten ongelmista ja lasilliset ei ihan kyykkyviiniä. Lari on huolestumisen Paavo Nurmi. Keskiluokan onni on olla piirun verran parempi kuin naapurit. Liikekumppanit ei jaxa ryynätä. Eero on eto yrittäjä, liikekumppaneina viehekalastava pelkuri ja laiska noske pasifisti joka hymyilee aamuisin puille ja pikkulinnuille. Älä mollaa mindfulnessia kun et tiedä siitä mitään, et osaa ensimmäistäkään asiasanaa. Eero anna pannun vähän jäähtyä. Eronneet narsistit nauraa vaimoille ja saunovat. Että osaa olla tympeätä tämäkin. Dingon minä ja minä Ispoisissa.
    xxx/ellauri200.html on line 556: Onneaan tavoittelevien toimeliaiden atomien kiihtyviä pyörteitä maailmanlopun viemärin imussa. Tämä oli vakavaa. Väärin, tää on toivotonta muttei vakavaa. Onko Riku humoristinen? Se on sarkastinen mutta huumoriin ei sen eväät ihan riitä. Mitä pahaa eloonjäämistaistelussa on? Nopeat syövät hitaat eivät. Joka toiselle kuoppaa kaivaa joka toiselle ei. Vika ei ole geeneissä vaan meemeissä. Apinoiden meemit saa maapallon kupin kumoon, sen maljan vuotamaan ylize vaikkei pallossa edes ole reunoja. Zahavin haittaperiaate selittää lukiopoikienkin kukkoilun. Mixei siis myös neljääkymppiä lähestyvien kynäntyöntäjien skizoilun.
    xxx/ellauri200.html on line 561: Chuck Norris, Sylvester Stallone ja Arnold Schwarzenegger ovat valtavieteissä rypeviä suonikkaita sikoja. Hyvin sanottu. Vaikkylne pikemminkin on apinoita kuin sikoja. Siat on suht vähään tyytyväisiä. Rypevät mudassa ja röhkivät.
    xxx/ellauri200.html on line 588: and as on page o'er-written without clue, Kuin kazoisi puhelimen ääressä tuherrettua
    xxx/ellauri200.html on line 601: green grass, the large slow oddity of cows, Nurmi vehreä, sitä natustavat nautaeläimet,
    xxx/ellauri200.html on line 612: being divination, judgement, and a laugh Vaan arvaus, arvio ja naurahdus,
    xxx/ellauri200.html on line 618: and panning the vein of spirit out of sense. Ja hengellisyyyden ihan aistipohjalta.
    xxx/ellauri200.html on line 622: that wrought on cunning forges in the mind, jotka takoivat taikasormuxia mielikuvituxesta,
    xxx/ellauri200.html on line 636: and still recalls him. Though now long estranged, Antero Vipuselta, joka kuzuu sen takaisin,
    xxx/ellauri200.html on line 637: Man is not wholly lost nor wholly changed. Viallisena eränä, mutta silti mieluisena.
    xxx/ellauri200.html on line 678: Blessed are the legend-makers with their rhyme Autuaita mun tapaset legendan heittäjät,
    xxx/ellauri200.html on line 692: and kindled hearts with legendary fire, Ja sytkäröivät sydämet kuin Woodstockissa.
    xxx/ellauri200.html on line 700: and voyage upon a vague and wandering quest, Ja matkustaa keltaisella merellä,
    xxx/ellauri200.html on line 706: to mint in image blurred of distant king, Lyö siitä Kaukaasian kaanin kuvia,
    xxx/ellauri200.html on line 731: Salvation changes not, nor yet destroys, Pelastus ei muuta mitään, eikä mitään pilaa,
    xxx/ellauri200.html on line 743: and harps whereon their faultless fingers fall: Runosepot, hyvin temperoidut harput käsissä,
    xxx/ellauri201.html on line 38: Milkman took out his tool and put some washers round his massive todger. You dont have to do that, I can take in everything you have, said the lady without the shrapnel and (by then) without her knickers. Maybe, said the milkman, but for a tiny bill of $6 you can't. Hahahaha clap clap. Kuinka tyytyväinen olit tähän huumoriin? Pitkäxulla on jäykkänä? Kuinka karvainen on takapuolesi Likertin asteikolla 1-9? Kovaako virzakivet sattuvat asteikolla 1-10?
    xxx/ellauri201.html on line 123: Karl Stig-Erland Larsson, inofficiellt Stieg Larsson, född 15 augusti 1954 i Skelleftehamn, Västerbotten, död 9 november 2004 i Stockholm, var en svensk journalist och författare. Stig-Erland är känd för sin romansvit Millennium (Män som hatar kvinnor (2005), Flickan som lekte med elden (2006) och Luftslottet som sprängdes (2007)), som filmatiserats i både Sverige och USA. Romansviten utgavs efter Stigs död i hjärtinfarkt 2004.
    xxx/ellauri201.html on line 125: Stig-Erland var även känd för sitt mångåriga politiska och journalistiska engagemang för socialism och emot högerextremism och rasism. Han var bland annat med och grundade tidskriften Expo, för vilken han från 1999 var chefredaktör.
    xxx/ellauri201.html on line 132: Stig-Erlands morfar var, enligt Eva, anti-nazist och hade på 1940-talet internerats i det norrbottniska interneringslägret Storsien (efter kriget omdöpt till arbetsläger). Även om Stigs fascistiska far hävdar att den historien inte är sann, hävdar Gabrielsson att det är här som Stig-Erland Larssons arbete sedan 1970-talet mot diskriminering, rasism och högerextremism bottnar. Morfadern uppges ha varit anställd vid Rönnskärsverken i Skelleftehamn samma år som Stig föddes 1954.
    xxx/ellauri201.html on line 134: 1969 såg den femtonårige Stig-Erland Larsson tre vänner våldta en flicka i hans egen ålder på en campingplats i Umeå. Han vågade inte vara med och ringde senare flickan för att be henne om ett nytt varv men hon sa att hon aldrig kunde förlåta honom. Det blev ett plågsamt minne som formade hans nostalgiska skrivande om kvinnovåld. Det har flickan some hette Kurdo Baksi berättat om i sin bok Min fega vän Stig-Erland Larsson.
    xxx/ellauri201.html on line 136: Stig var tidigt engagerad inom vänsterrörelser och -press. Från 1970-talet till omkring 1980-talets mitt var han partipolitiskt aktiv i dåvarande Kommunistiska Arbetarförbundet, numera trotskistiska Socialistiska Partiet, och bidrog fram till 1989 ofta med artiklar till dess tidning Internationalen. Därefter lämnade han partiet utan att säga ens adjö.
    xxx/ellauri201.html on line 138: Delar av 1977 tillbringade 91:an Larsson i Eritrea, där han lärde ett kompani av kvinnliga gerillasoldater i den marxistiska Eritreanska befrielsefronten (ELF) att skjuta med granatkastare. Efter att ha drabbats av inflammation i pungarna beslöt han sig för att lämna landet. Väl hemma i Sverige arbetade han som nyhetsgrafiker vid Tidningarnas telegrambyrå (TT) mellan 1977 och 1999.
    xxx/ellauri201.html on line 140: Från 1982 arbetade Stig som skandinavienkorrespondent för den brittiska antifascistiska tidningen Searchlight.
    xxx/ellauri201.html on line 142: Stig-Erland avled hastigt på arbetet i hjärtinfarkt den 9 november 2004 vid 50 års ålder. Innan han avled fanns tre deckare färdigställda, den så kallade Millennium. Larsson hade först förgäves försökt intressera Piratförlaget för serien om Millennium. Efter att Larssons bekant Robert Aschberg läst den då outgivna serien, ringde Aschberg till Norstedts Förlag och bad dem läsa böckerna. Norstedts beslutade 2004 att ge ut serien då det nu var säkert att göra det.
    xxx/ellauri201.html on line 145: där han testamenterade sina finansiella tillgångar till Kommunistiska Arbetarförbundets (Socialistiska partiets fram till 2019) Umeåavdelning. Testamentet, som inte är bevittnat och därför inte juridiskt bindande, skrevs av Stig-Erland 1977 strax innan han åkte till inbördeskriget i Etiopien. Han var förbannad med Eva just vid den tidpunkten. Lite kvinnovåld med granatkastare var just vad som behövdes.
    xxx/ellauri201.html on line 147: Den 19 maj 2012 fick Stig postumt utmärkelsen hedersborgare i Umeå, där han bodde mellan 9 och 21 års ålder. Dom tyckte nämligen att Stig-Erland hade kombinerat det goda berättandet med en orubblig hållning för medmänsklighet, demokrati och kvinnors rätt, utan att slå trumma alltför mycket om socialismen längre.
    xxx/ellauri201.html on line 153: Mamumies Dragan Armaanipuku vaikuttaa setämieheltä. Se pettää keski-ikäistä suomalaista Ritva-vaimoa vain ihan vähäsen ja näkee märkiä päiväunia Lisbetistä, laihasta 24-vuotiaasta aspergerista. Armaanin teki mieli ravistella tyttöä päästäkseen sen kuoren alle. Joopa joo. Se on hyvä konsti, Stig on nähnyt sen vaikkei ize kokeillut. Muuten kyllä kävisi, viisikymppinen mies on vetävä, mutta 24vee Lisbet ei tahdo bylsiä omaa pomoa. Tervettä tiimiajattelua, työpaikkahygieniaa.
    xxx/ellauri201.html on line 222: Mor Inger Elise Nordraach
    xxx/ellauri201.html on line 233: Bjørnstjerne Martinus Bjørnson (8. desember 1832–26. april 1910) var ein norsk forfattar og samfunnsdebattant. Bjørnson vann Nobelprisen i litteratur for 1903, som den første nordmannen, og er rekna som ein av dei fire store i norsk litteratur. Han skreiv teksten til den norske nasjonalsongen og var grunnleggjaren av Riksmålsforbundet.
    xxx/ellauri201.html on line 239: Bjørnson var ein av dei opphavlege medlemene av Nobelkomiteen, og han vart attvald i 1900. I 1903 mottok han Nobel sin litteraturpris.
    xxx/ellauri201.html on line 241: Bjørnson hadde bidrege meir enn nokon annan til å vekkja den norske nasjonalkjensla, men i 1903, like før brotet mellom Noreg og Sverige, tala han til sine landsmenn om forsoning og moderasjon.
    xxx/ellauri201.html on line 245: I 1905, i det Noreg skulle velja si eiga uavhengige statsform, vart den tidlegare bastante republikanaren overtydd om at monarki var det rette for Noreg. Først og fremst kunne eit monarki gje sterkare band til Storbritannia. I tillegg var det på line med statsforma i Sverige og Danmark.
    xxx/ellauri201.html on line 247: Senkös tautta norjalaisten kongevise on plagiaatti briteiltä. No takuulla.
    xxx/ellauri201.html on line 251: Karhunpojan talonpoikaistarinat löytyi 3 egellä Kontista. Ne on tosi klisheisiä ja mynnähtäneitä. Tyyliin nainen pahoinpiteli poliisia kebabilla Norjassa. Poliisi maxoi potut pottuina kumipampulla.


    xxx/ellauri201.html on line 257: Synnøve Solbakken er en bondefortelling av Bjørnstjerne Bjørnson, utgitt i 1857. Den regnes som hans debut. Fortellingen ble først trykket i Illustreret Folkeblad og utgitt i bokform av Johan Dahl samme år.
    xxx/ellauri201.html on line 259: Hovedpersonene er Torbjørn Granlien og Synnøve Solbakken. Torbjørn bor på Granlien, som ligger i skyggen, og Synnøve Solbakken bor på Solbakken, der det alltid er sol. I Granlislekten heter eldstesønnene Torbjørn og Sæmund, annenhver gang. Det går alltid bra med dem som heter Sæmund, og dårlig med dem som heter Torbjørn. Torbjørns far, Sæmund, prøver å stagge Torbjørns ville natur ved å være streng og sette Torbjørn i hardt fysisk arbeid. Boka handler om Torbjørns kamp for å få Synnøve Solbakken, hans reise fra skyggesiden til solsiden. Synnøve er også forelsket i Torbjørn, men hennes foreldre, først og fremst moren, syns ikke at Torbjørn er god nok for henne. Til slutt beviser Torbjørn at han har forandret seg ved å tilgi en mann som hadde knivstukket ham, så han nesten døde. Men ikke fikk han mere penger fordi, eller?
    xxx/ellauri201.html on line 263: Fortellingen slutter med at Torbjørn endelig står på Solbakken og ser over på Granlien. Torbjörnien onni oli kääntynyt! Mitä tästä opimme? Joka antaa ilmaisexi saa ize maxutta! Synnöveltä Päiväkummun ja öisin häpykukkulaa.
    xxx/ellauri201.html on line 265: ges/M/MV5BMWI0ZWM0OGItNjA4Yy00NzBmLWE3ZWEtYjI2YWQ5NDkyYjA0L2ltYWdlXkEyXkFqcGdeQXVyMjUyNDk2ODc@._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri201.html on line 266: ges/M/MV5BODE2ZTYwY2YtNmVhMi00N2RiLWIzYjMtN2UzN2E2MWY3MTA0L2ltYWdlXkEyXkFqcGdeQXVyMjUyNDk2ODc@._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" height="200px"/>
    xxx/ellauri201.html on line 270: ges/M/MV5BYTY3ZDIxYTctM2VkMS00NThlLTlmZGMtMTM3OTYyN2FlNGFkXkEyXkFqcGdeQXVyMjUyNDk2ODc@._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri201.html on line 271: ges/M/MV5BNjZmMTY3YTYtOGY1OC00NjRjLWE4YmUtNzk2NjBjYzhkNWZjXkEyXkFqcGdeQXVyMjUyNDk2ODc@._V1_FMjpg_UX1000_.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri201.html on line 272: ges/I/e145045a.jpg?w=500&h=600&vid=1065745262" height="200px" />
    xxx/ellauri201.html on line 277: Torbjörn and Synnöve are two children living in the same valley. Synnöve's mother does not like them playing with each other because Torbjörn's grandfather Torbjörn drinks. They have both now grown up. Torbjörn is teased for having an alcoholic grandfather. This leads to fights, which Synnöve wants him to win. During a fight, Torbjörn is stabbed in the sack and paralyzed. He asks Synnöve to seek another man and not commit herself to a cripple. One day he sees his alcoholic grandfather's carriage overturn and, distressed by the event, he suddenly gets it up for the first time since the paralysis. A miracle has happened, and he can finally have his beloved.
    xxx/ellauri201.html on line 291: kan ej laenger fejde Ajatusten laumaa
    xxx/ellauri202.html on line 52: ger">Roger Martin du Gard (23. maaliskuuta 1881 Neuilly-sur-Seine, Ranska – 22. elokuuta 1958 Sérigny, Ranska) oli ranskalainen kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1937.
    xxx/ellauri202.html on line 54: Sosiaalisen ympäristön vaikutus yksilön kehitykseen on Rogerinkin sepustusten kantava teema, ja häntä pidetään 1800-luvun realismin ja naturalismin perinteen jälkijättöisenä jatkajana. Martin du Gardin tunnetuin teos on kahdeksanosainen sarja Thibault’n suku (Les Thibault), josta on suomennettu kuusi osaa.
    xxx/ellauri202.html on line 60: Mielenliikutusten ja tunteiden myrskyn silmässä. Roger Martin du Gard oli ranskalainen kirjailija, joka palkittiin Nobelin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 1937. Vaikka hän on kirjoittanut suuren määrän sivuja, voidaan kuitenkin tärkeimpänä saavutuksena pitää Thibault'n suku (Les Thibault) kehitysromaanisarjaa, johon sisältyy ranskankielisenä yhteensä kahdeksan osaa. Näistä löytyy suomennettuna kuusi ensimmäistä osaa, jotka on sisällytettynä neljään kirjaan. Sain ne 6 egellä Tammiston Kontista. Päätin tällä kertaa aloittaa ensimmäisestä kirjasta.
    xxx/ellauri202.html on line 82: Jatkoa Mr. Rainfoldin pitkäveteiselle plokille. Roger Martin du Gardin pääteos Thibaultin suku, Les Thibault (1928 - 1940) on kahdeksanosainen sukukronikka, jossa kuvataan vauraan väestön elämää ja heidän varttuvaa nuorisoa. Vanhempi polvi kutsuu itseään porvareiksi ja pitävät itseään yhteiskunnan tukipilareina. Nuoret asettavat vanhempien arvot puntariin. Tarina alkaa Pariisista vuonna 1904.
    xxx/ellauri202.html on line 129: Tohtori Antoine Thibault'lla on paljon potilaita, lisäksi hän hoitaa isäänsä, joka on kotipotilaana, toinen munuainen on lakannut toimimasta, ja kipuja lievitetään morfiinilla. Kirurgi Hequetin lapsi on kuolemassa ja vaimo Nicolen raskaus on ongelmallinen Rouva de Battaincourtin tyttärellä on tuberkuloosi. Eräällä potilaalla on ilmeisesti kuppa, sillä häntä hoidetaan elohopeanitraatilla ja kokaiinilla. Toinenkin kuppatapaus tulee konsultoitavaksi.
    xxx/ellauri202.html on line 139: Antoine haikailee Giseleä, joka oli ollut siis perheessä "kasvattina". Antoine avaa professori Jalicourtin kirjeen. Hän saa kuulla Jacquesin katoamisesta. Se oli vapaaehtoinen. Hän ei halunnut mukautua akateemiseen kuriin, vaan lähti ulkomaille ja kirjoittaa salanimellä Roger Martin du Gard, sori Jack Balthy. Antoine lukee Balthyn La Sorellina teosta, jonka hän tajuaa kuvaavan Jacquesin omaa elämää. Siinä päähenkilö rakastaa kahta naista protestanttia, ja siskoa (Gisele on kasvattilapsi ei sisko), Jacques on omalla estyneellä tavalla kiinni kylmässä Jennyssä, mutta eräällä kotiin paluureissulla lankeaa aistilliseen Giseleen, siis romaanissaan, jossa henkilöiden nimet ovat vaihtuneet. Antoine, joka on ollut itsekin tuntenut fyysistä vetoa Giseleen, lukee hullaantuneena. Jacquesin tuotoksesta selviää myös välirikon syy. Isä, joka ei hyväksy pojan kihlausta protestantin kanssa, uhkaa lopettaa tämän kuukausirahan ja päättää lähettää pojan armeijaan. Poika uhkaa itsemurhalla ja katoaa. Näin yksinkertainen juonikuvio on, jota on jo selitetty aiemmin, mutta Jack Balthyn tuotoksena tästä on saatu paljon paatosta aikaan. Kirjoittaako Roger Martin du Gard Jacquesista kuin itsestään, joka Jack Balthynä kirjoittaa Jacquesista, ja du Gardin loihtima Antoine lukee ja eläytyy, tämä on kulttuuria ja taidetta, minusta tässä tämä toimii, toteutustapa taiteessa on ratkaiseva.
    xxx/ellauri202.html on line 149: Jacquesin lisäksi Gisele tulee hautajaisiin, ja he tapaavat pitkästä aikaa. Jacques ei kaikessa lyyrisyydessään pysty kertomaan tunteistaan yhtään mitään, eli Jacques on tyypillinen runoratsu: kynä laukkaa paperilla, mutta puhe sakkaa kohdattaessa. Daniel lähestyy suurta lyyrikkoa kirjeellä, ja kertoo, että Jenny viettää nykyisin aikaansa parantelemassa terveyttään Provencessa. Nuoret olivat näköjään ennenkin sangen huonokuntoisia ja velttoja, Jacques on saanut vapautuksen armeijasta särkyneen sydämen vuoksi.
    xxx/ellauri202.html on line 151: Antoine tutustuu isänsä kirjeenvaihtoon ja muistiinpanoihin. Isä on saanut vangeilta ja kasvateilta ylistäviä kirjeitä. Oscar Thibault on oivaltanut, että proletariaatti taistelee Jumalan luomaa vaihtelevaisuutta vastaan. Herra Kunnianarvoisuus on minusta tekopyhä ja epäilen, että ylistävät kirjeet on kirjoitettu vilpillisessä mielessä tai jonkun pakottamana. Jacques kohtaa isän kasvatuslaitoksen ja mielessään polttaa sen. Hän kuitenkin karkaa Pariisiin. Pariisiin tulee junalla myös Antoine, joka puhuu abbe Vecardin kanssa uskosta. Pitkän keskustelun lopussa abbe uskoo Antoinessa oleva uskon siemenen, joka joskus vielä kasvaa ja kannustaa Antoinea rukoilemaan.
    xxx/ellauri202.html on line 153: Roger Martin du Gardin Thibault'n suvusta jäivät lukematta osat 7 ja 8, joita ei ole suomennettu, eri lähteistä päättelen, että osassa 7 L’Été 1914 ensimmäinen maailmansota on syttymässä ja sitten on mahdollisesti vielä osa 8 Épilogue.
    xxx/ellauri202.html on line 156: Roger Martin du Gard pokkasi tästä hyvästä Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1937. Ei kai tämä ole sellainen klassikko, joka kuluisi kansojen känsäisissä käsissä, mutta minusta tässä on paljon ansioita, ja kuten mainitset osat ovat varsin lyhyitä.
    xxx/ellauri202.html on line 158: Kiitos kannustuksesta, minustakin Rogerin bloggauksen alkuosa on kelvollinen, mutta loppu on aika puuduttavaa. Olisin halunnut lukea vielä kaksi seuraavaa osaa, mutta en osaa ranskaa, mutta ranskankielisiltä sivuilta päättelin, että kahdeksas osa tarkastelee tilannetta jonkin verran tapahtumien jälkeen.
    xxx/ellauri202.html on line 161:

    Mixi juuri Rooger?
    xxx/ellauri202.html on line 163: Roger Martin du Gard oli vanhan nousukasporvarissuvun kermaperse vesa.
    xxx/ellauri202.html on line 164: Roogerin ensimmäinen menestys oli romaani Jean Barois, jonka hänen entinen koulukaverinsa Gaston Gallimard julkaisi vuonna 1913. Siinä ennakoidaan Les Thibaultin temaattista materiaalia. Se oli jonkinlaista jälkilämmitystä Dreyfusin jutulle. Homo Andre Gide oli Roogerin tuttuja. Pääosin dialogimuodossa oleva Jean Barois on tarina elämästä, jonka syvästi erottaa kaksi maailmankatsomusta, katolinen kirkko ja vapaa-ajatteleva, horjumaton, humanistinen todellisuuden kohtaamisen ja hallitsemisen filosofia. Vuonna 1920 hän julkaisi talonpoikafarssin Le Testament du Père Leleu.
    xxx/ellauri202.html on line 176:
    Andre ja Rooger

    xxx/ellauri202.html on line 180: Andre Gide ja Rooger olivat toisilleen läheisiä kuten Jacques ja Daniel, tai Charles ja Sebastian. Gide kirjoittaa ystävästään päiväkirjassaan vuonna 1931: "Hänen kanssaan voin päästää itseni menemään ja olla täysin luonnollinen. Ei ole ketään, jonka läsnäolo tuo minulle nyt enemmän lohtua." Roger Martin du Gard puolestaan oli merkittävä kirjailija, joka tunnetaan parhaiten yhdeksänosaisesta perhesaagasta Les Thibault. Giden muistiinpanot on otettu hänen päiväkirjastaan. Hänen läheinen ystävyytensä Roger Martin du Gardin kanssa, joka oli hänen vuoteensa vieressä kuollessaan, kesti yli 38 vuotta.
    xxx/ellauri202.html on line 184: Magda Elokuuta 29, 2008. Magda arvioi, että se oli ok. "Andrélta puuttuu lahja, joka on olennainen todelliselle kirjailijalle; Hän ei osaa kestää ikävystymistä. Heti kun joku lakkaa stimuloimasta häntä, hän menettää kaiken kiinnostuksensa. Se on sama hänen kirjojensa hahmojen kanssa: hän alkaa yleensä menettää kiinnostuksensa kirjoitettuaan jotkut sataviisikymmentäkymmentä sivua; ja niin hän pyöristää tarinan joka tapauksessa, mitä nopeammin, sitä parempi, kuin koulupoika, jolla on pakkomielle." Toisin Rooger, joka jatkoi kirjoittamista Thibaulteista 1400 sivun verran vaikkei Andre enää ollut stimuloimassa.
    xxx/ellauri202.html on line 186: Vooral tegen het einde van zijn leven wordt Gide een steeds raardere, egocentrische snuiter, zo iemand die op grond van zijn verleden te beroemd is geworden en daardoor te weinig tegengas krijgt.

    xxx/ellauri202.html on line 191: ger_Martin_du_Gard_1937.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri202.html on line 196: Roger Martin du Gard (23 March 1881 – 22 August 1958) was a French novelist, winner of the 1937 Nobel Prize for Literature. Martin du Gard, homosexual by inclination and avocation, was miserably married to a devout Catholic who despised all his literary friends. Martin du Gard is much impressed with the fine appearance of the German race. The handsome boys and beautiful young girls are, to him, a reincarnation of ancient Greece. Martin du Gard reported back to André Gide on the wonders and delights of Berlin, where he had found the young involved in ‘natural, gratuitous pleasures, sport, bathing, free love, games, [and] a truly pagan, Dionysiac freedom’.
    xxx/ellauri202.html on line 198: He spent most of his time there wandering around ‘the less salubrious districts of the city’, noticing (relative to Paris) the many prostitutes of both sexes and the ready availability of pornography. Encouraged by such reports, André Gide visited Berlin no fewer than five times in 1933. He, too, was delighted by, and seriously interested in, what he found there, although he did concede to Robert Levesque that Paris itself was slowly becoming more Berlin-like even if at the same time (to use that most erotically evocative of geographical terms) more ‘southern’. The two writers coincided in Berlin in October, Gide arriving for a fortnight, Martin du Gard for five weeks. They did their best to avoid each other on their forays into the sexual underworld, but always dutifully compared notes on what they had seen and experienced.
    xxx/ellauri202.html on line 202: Les Thibault est une suite romanesque de Roger Martin du Gard, composée de huit volumes d'inégale longueur dont la publication s'est étalée de 1922 à 1940. C’est tout particulièrement pour cette œuvre, et bien qu'il lui restât encore à en écrire l'Épilogue, que Roger Martin du Gard reçut, en novembre 1937, le prix Nobel de littérature.
    xxx/ellauri202.html on line 206: À travers les destinées de deux familles bourgeoises, les Thibault et les Fontanin, est évoquée la France de la Belle Époque qui va sombrer dans le premier conflit mondial. L'ensemble du cycle est surtout centré sur les deux fils du riche notable catholique Oscar Thibault, deux frères que tout oppose : Antoine, l'aîné, médecin sûr de lui, esprit rationnel et plutôt conformiste, et son cadet de neuf ans, Jacques, idéaliste et tourmenté, en révolte contre les valeurs de la société bourgeoise puis militant socialiste.
    xxx/ellauri202.html on line 208: « Je voudrais surtout ressusciter l'atmosphère du temps. L'agitation pacifiste internationale, autour de Jacques ; la vie bourgeoise, autour d'Antoine », écrit l'auteur à son collegue homophile et ami André Gide en 1933: dès lors « on passe de la fresque sociale à la fresque historique».
    xxx/ellauri202.html on line 210: Il découvra sa vocation d'écrivain en se liant à un jeune garçon de deux ans son aîné, Jean Werhlé, pendant l'été qu'il passe à Maisons-Laffitte en 1891. Il obtient en 1898 son baccalauréat, dans la série Philosophie, avec mention passable, comme Max Roth. Sankarihahmo kääntyy takaisin kadotuxen tieltä fideismiin: älä järkeile, seuraa sydäntäsi vaan. Historiquement, les philosophes associés au fidéisme sont Søren Kierkegaard, Blaise Pascal, William James et Ludwig Wittgenstein.
    xxx/ellauri202.html on line 218: En 1888, il engage une liaison avec Léontine Arman de Caillavet, qui tient un célèbre salon littéraire de la Troisième République, de qui il dira "sans elle, je ne ferais pas de livres" (journal de l'abbé Mugnier). Cette liaison durera jusqu’à la mort de celle-ci, en 1910, peu après une tentative de suicide à cause d'une autre liaison de France avec une actrice connue pendant un voyage en Amérique du Sud.
    xxx/ellauri202.html on line 220: Mme Arman de Caillavet lui inspire Thaïs (1890) et Le Lys rouge (1894). Après une ultime dispute avec son épouse, qui ne supporte pas cette liaison, France quitte le domicile conjugal de la rue Chalgrin, un matin de juin 1892, et envoie une lettre de séparation à son épouse12. Le divorce est prononcé à ses torts et dépens, le 2 août 1893.
    xxx/ellauri202.html on line 222: Par la suite, France aura de nombreuses liaisons, comme celle avec Mme Gagey, qui se suicidera en 1911.
    xxx/ellauri202.html on line 225: Il vit au milieu des livres, la cité des livres, mais se lance à la recherche, en Sicile et à Paris, du précieux manuscrit de La Légende dorée qu’il finit un jour par obtenir. Le hasard lui fait rencontrer la petite fille d’une femme qu’il a jadis aimée et, pour "protéger" l’enfant d’un autre tuteur abusif, il l’enlève. Après plusieurs années de bon usage par Sylvestre, la jeune fille épousera un élève de M. Bonnard. Tollanen pedofiilinen Goethen Mignon taas.
    xxx/ellauri202.html on line 227: Après le Crime de Sylvestre Bonnard (1881), où il a voulu camper (esquisser) son propre personnage, A. France a successivement publié, dans un registre très varié, empreint de scepticisme et d'une ironie toute voltairienne, la Rôtisserie de la reine Pédauque (1893), si différente du Lys rouge (1894), double hommage à Mme de Caillavet et à l'Italie, du récit de fiction politique (l'Île des pingouins, 1908) ou de la fresque révolutionnaire (Les dieux ont soif, 1912).
    xxx/ellauri202.html on line 229: Conservateur en esthétique, mais progressiste en politique, France trouve dans l'affaire Dreyfus son Histoire contemporaine (l'Orme du mail, 1897 ; le Mannequin d'osier, 1897 ; l'Anneau d'améthyste, 1899 ; Monsieur Bergeret à Paris, 1901). Il a aussi prêté sa plume aux diverses manifestations de la gauche militante. (Académie française, 1896 ; prix Nobel 1921).
    xxx/ellauri202.html on line 243: Ana kannusti 1917 Leninin kommunistista vallankumousta. Anaa suizutettiin aivan sikana vielä kasikymppisenä, mutta heti kun kirstun kansi kolahti muuttui ääni kellossa, ja alkoi mahtava oikeistohyökkäys ja mustamaalaus. Bernanos croque l’auteur sous les traits d’Antoine Saint-Martin, académicien superficiel dans Sous le soleil de Satan. L’ancien secrétaire de l’écrivain, Jean-Jacques Brousson, y va également de son texte à charge dans un livre intitulé Anatole France en pantoufles, dans lequel il dépeint le portrait d’un homme odieux et vaniteux.
    xxx/ellauri202.html on line 264: Everything is unraveling. Decades of work dissipating like smoke. He was always in control, the strongest and smartest man in the room. Though not the largest, both Don Trump and the Chinese guy were larger.
    xxx/ellauri202.html on line 268: Putin doesn't have a plan B because at 70 years old there is not enough time for a plan B. Luckily I am way younger.
    xxx/ellauri202.html on line 275: Putin's power comes from his gangster allies, in exchange for money the gangsters support him. The problem is that the gangsters demand a never ending flow of money.
    xxx/ellauri202.html on line 282: By now we all face the basic law of capitalism. Capital success depended largely on one major factor: constant expansion. The business must constantly grow and profits must constantly increase. Putin must continuously provide more and more money.
    xxx/ellauri202.html on line 284: Putin and his colleagues in the U.S. and China are essentially running the world's largest Ponzi scheme. Capitalism, in a word.
    xxx/ellauri202.html on line 295: Putin is on the verge of becoming food for the Western sharks.
    xxx/ellauri202.html on line 301: This is Jordan Peterson. I think he's insanely intelligent. This is a Quora fake question self answered by one Omme Salma. Bet he is an immigrant.
    xxx/ellauri202.html on line 307: That is what intelligent people can do. Of course, you always say that stupid people think they are clever. But many really intelligent people also know that they are above average - I think that makes them very self-confident. Because it is great to be above average. I think I am too.
    xxx/ellauri202.html on line 309: You can see it in Jordan Peterson - he has no problem admitting that he doesn't know something. It doesn't hurt his self-confidence. It does not hurt him to admit that he is a crazy fascist and a shithead. Because he is that too above the average.
    xxx/ellauri202.html on line 311: Another reason why intelligent people tend to be quiet is simply because of the things they talk about. Many people, especially those with high crystalline intelligence, who know a lot, have certain preferences for topics. Small talk at a party or gossip is not one of them. Self-answering fake questions like this in Quora is.
    xxx/ellauri202.html on line 331: Was Hitler Jewish? Wikimedia Commons Rumors of Adolf Hitler’s alleged Jewish ancestry have circulated since the end of World War II.
    xxx/ellauri202.html on line 338: dolf Hitler’s lawyer Anne Frank claimed that the Nazi leader was part Jewish in his memoir. As Hitler’s personal lawyer and the governor-general of Poland during World War II, Anne Frank was executed during the Nuremberg trials in 1946. Seven years later in 1953, his memoir was posthumously published.
    xxx/ellauri202.html on line 340: The book, titled Im Angesicht des Galgens (In The Face Of The Gallows), contained a bombshell. Frank suggested that Adolf Hitler — who had orchestrated the genocide of millions of Jews — was part Jewish.
    xxx/ellauri202.html on line 342: Frank claimed that he’d looked into Hitler’s ancestry upon the Nazi leader’s own request in 1930. According to Frank, Hitler’s half-nephew had found evidence of his Jewish lineage — and was threatening to use it as blackmail.
    xxx/ellauri202.html on line 348: To this day, the true identity of Hitler’s paternal grandfather remains unknown. So amidst the ongoing mystery, Frank suggested that Alois’s father was the 19-year-old son of Schicklgruber’s employer, Frankenberger Sr.
    xxx/ellauri202.html on line 350: Frank alleged that letters between Schicklgruber and Frankenberger Sr. corroborated this theory, as Frankenberger had sent money to Schicklgruber for child support. Frank suggested this as evidence that Hitler’s paternal grandfather was indeed Jewish — making Hitler a quarter Jewish.
    xxx/ellauri202.html on line 359: Since Hitler’s alleged ancestry would’ve only been passed down through his father, that would’ve meant that a ritual of conversion would’ve been required for him to be considered Jewish, according to tradition. (That said, it should also be noted that not all Jewish groups follow this custom, especially the more liberal movements that emerged in the 1980s.)
    xxx/ellauri202.html on line 363: However, during the 1950s, a German author named Nikolaus von Preradovich punched a hole in Frank’s claim. Preradovich said that he found that “there were no Jews in Graz before 1856.” Well what did he know? Preradovich who anyway? And this was crucial to Frank’s claim about Hitler’s heritage. But it did not stop the rumors from swirling.
    xxx/ellauri202.html on line 365: Most recently, the conspiracy theory about whether Adolf Hitler was Jewish resurfaced in 2019. Psychologist Leonard Sax released a paper reexamining the controversial claim, titled Aus den Gemeinden von Burgenland: Revisiting the question of Adolf Hitler’s paternal grandfather.
    xxx/ellauri202.html on line 377:
    The Definitive Alternative Truth About Hitler’s Heritage

    xxx/ellauri202.html on line 379: If Adolf Hitler had Jewish ancestry, then how could we reconcile that with the fact that he was responsible for the Holocaust? Why not, I don't see the point? That he could not have killed his fellow Jews? What a racist notion. Sax believes that Hitler’s alleged lineage might actually help explain his anti-Semitism.
    xxx/ellauri202.html on line 383: But the conspiracy theory that Hitler was Jewish has been dismissed by many historians. And even this most recent study has been met with skepticism. Historian Sir Richard Evans, the author of The Third Reich Trilogy, challenged Sax’s study on what it actually proved.
    xxx/ellauri202.html on line 389: Furthermore, Evans said there is no contemporary evidence that Hitler’s grandmother was ever in Graz, nor any evidence that a Frankenberger family was living there during that time period. Evans notes that there was a Frankenreiter family who resided there, but they were not Jewish.
    xxx/ellauri202.html on line 391: The historian Ian Kershaw also pointed out in his 1998 book Hitler 1889-1936: Hubris that the figure who was allegedly Hitler’s father — the son of the Frankenreiter family — would have been just 10 years old when Alois was born. So clearly, the history of that family doesn’t hold water.
    xxx/ellauri202.html on line 395: Some historians believe rumors of Hitler’s Jewish heritage are society’s attempt to grapple with his atrocities.
    xxx/ellauri202.html on line 405: If you liked this, you might also like 25 Insanely Cool Gadgets That You Didn´t Know You Needed!
    xxx/ellauri202.html on line 421: In 2010, the British paper The Daily Telegraph reported that a study had been conducted in which saliva samples were collected from 39 of Hitler’s known relatives to test their DNA origins and found, though inconclusively, that Hitler may have Jewish origins. The paper reported: "A chromosome called Haplogroup E1b1b1 which showed up in [the Hitler] samples is rare in Western Europe and is most commonly found in the Berbers of Morocco, Algeria and Tunisia, as well as among Ashkenazi and Sephardic Jews ... Haplogroup E1b1b1, which accounts for approximately 18 to 20 per cent of Ashkenazi and 8.6 per cent to 30 per cent of Sephardic Y-chromosomes, appears to be one of the major founding lineages of the Jewish population." This study, though scientific by nature, is inconclusive.
    xxx/ellauri202.html on line 430: Juonen lähtökohtana näyttää olevan romantiikan peruskuvio eli EAT! vs FUCK!. Älä poika bylsi tota köyhää mirriä jolla on hyvät geenit vaan tätä rumaa joka tuo muassaan lisää meemejä. Miten pitkästyttävää.Tulee mieleen viulunsoittaja katolla.
    xxx/ellauri202.html on line 438:

    Inget nytt från västerfronten
    xxx/ellauri202.html on line 444: – Talet var tämligen standard. Möjligen var det överraskande att det inte var överraskande, säger tidigare utrikesministern Carl Bildt.
    xxx/ellauri202.html on line 446: – Jag hade förväntat mig tuffare retorik och mer propaganda, säger Finlands tidigare statsminister Alexander Stubb till Expressen.
    xxx/ellauri208.html on line 160: ge/ralie_bible_study.jpg?itok=70Ks6wuv" />
    xxx/ellauri208.html on line 166: greatest and largest work,
    xxx/ellauri208.html on line 264: Quadragesimo. (Pahoja ne oli
    xxx/ellauri208.html on line 265: muutkin Piuxet.) Quadragesimo
    xxx/ellauri208.html on line 422: Distributismin juuret perustuvat 1800- ja 1900-lukujen paavillisiin opetuksiin, joissa korostettiin sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Keskeisin katolinen pohjateos distributismin kannalta on paavi Leo XII:n kiertokirje Rerum Novarum. Tarkemmin distributismin ajatuspohjaa selittivät paavi Pius XI:n kiertokirje Quadragesimo Anno ja paavi Johannes Paavali II:n Centesimus annus.
    xxx/ellauri208.html on line 436: Isän pojan ja pyhän hengen suhteet eivät voi perustua rakkauteen vaan omaisuuden ja osaamisen siirtämiseen. Poika saa taivasten valtakunnan ja autotallin avaimet mutta kassit ja niihin liittyvä osaaminen on ihan pyhässä hengessä.
    xxx/ellauri208.html on line 441: Euroopan vanhimman luostarin Ligugen krääsäkaupasta sai ostaa munkkien vähän käyttämiä käsityölehtiä. Michel taitaa olla tupakoizija. Sekin vielä. Nietzsche sen tiesi: kristinusko on pohjimmiltaan ämmämäinen uskonto. Rähmälläänoloa kädet ristissä ja jalat harallaan, Jee-suxen toisen tulemisen odotusta. Toisella kerralla se tuppaa kestämäänkin pidempään. Tässä niteessä vielä naputellaan numeroita naisellisen näköisiin vähä-älyisiin simpukkapuhelimiin. Kummallista pelleilyä, omituinen faabeli. Tärkimöllä on vieläpä faxinumero, ei, 2 faxia. Kyllä hommat vanhenevat sitten äkkiä.
    xxx/ellauri208.html on line 445: Tragedian synty (saks. Die Geburt der Tragödie) on Friedrich Nietzschen vuonna 1872 ilmestynyt esikoisteos. Oliko se sen hylätty väitöskirja? Nääh, ei se väitellyt ollenkaan. Siinä hän käsittelee antiikin kreikkalaisuuden olemusta. Tragedian syntyä kritisoitiin senaikaisessa tiedemaailmassa voimakkaasti, sillä sen tulkinta kreikkalaisesta filosofiasta oli verrattain radikaali. Myöhemmin kun Retusta oli tullut julkimo sitä on kutsuttu mestariteokseksi.
    xxx/ellauri208.html on line 449: Mikäs se olikaan nimeltään se esteettinen jumalan olemassaoloargumentti? Joku on taas kaivanut sen koipalloista. Et täälä on niin kaunista et tän on täytynyt tehä joku tosi etevä. Huohheli huoh. Entäs sit noi vähemmän kauniit detaljit, kuten vanhan ihmisen luttaperse? No ne on perkeleestä tietysti. Huoh ja huoh. Rousseaun kelloseppävertaus. Sehän oli ize uurmaakareiden sukua. Eikä jälki ollut järin kehuttava, vaikka J-J kyllä tikkasi kiivaasti ja taajaan kuin polkusingeri, ensin mamania, sitten äiti Teresaa. Helskutin typerä tää Michel, kyllä näkee ettei se piittaa historiasta. Sen pää on pelkkää höttöä. Imperiumit kestävät niin kauan kuin ne kasvavat ryöstämällä naapureita. Kun kasvu tyrehtyy, tulee ikkunoista ja ovista jotain matuja.
    xxx/ellauri208.html on line 451: Loppupeleissä Mikkiä alistumaan käännyttävä iso rehtori alkaa kehua Dominique Auryn eli Anu Saukon em. sexiprujausta. Siitä niteestä Juhani Branderin kaliiperin inselit vallan kiivastuvat, ankarasti ottaa eteen salihousuissa, telttaapa imaaminkin toogassa. Kirja kertoo alistumisesta, suihkii Rüdiger hiljaa Mikin korvaan. Se tuo ennennäkemättömän vahvasti esille sen mullistavan ja yxinkertaisen ajatuksen, että ihmisen suurin onni piilee ehdottomassa alistumisessa. Mitä vittua? Onpa mullistavaa. Islam näet hyväxyy maailman nahkoineen karvoineen, mailma ei ole dukham eikä edes Gotham City odottamassa Batmania, vaan karvaisine patriarkkoineen se on ihan A-okei as is.
    xxx/ellauri208.html on line 453: Koko liuta keropäitä tulee luetelluxi: Molli-Jori, fig Newton, Imi Cunt, pelokas Petilt Pascalle, pyssy-Peggy ja luihu Claudel. Eipä huisin vakuuttavaa sori vaan. Mumslimistuneiden opiskelijattarien hunnuista tulee Michelille mieleen Nouvelle Heloise ja sen munaton Abelard. Polygynismi ei ole vahinko vaan Allahin ja hänen profeettansa Darwinin nimtuten tarkoitus, että vain parhaat koiraat pääsee levittämään siementä. Kuten esim ja erit humanistiproffat. Jepu jee! Muhammed ei liioin sunkaan ize kexinyt kivitystä, se vain sofistikoizi sitä. Sekin on osa Allahin suurta suunnitelmaa. Mut on parempi ettei lue Koraania ize, on se sen verran paxua pahansuopaa jollotusta. Parhaiten Mikin vakuutti Ernst Rüdigerin 4 vaimoa, eri tarkoituxiin soveltuvina.
    xxx/ellauri208.html on line 455: Kekäs on sit tää Guenon? The guenons (UK: /ɡəˈnɒnz/, US: /ˈɡwɛn.ənz/) are Old World monkeys of the genus Cercopithecus (/ˌsɜːrkəˈpɪθəkəs/). Not all members of this genus have the word "guenon" in their common names; also, because of changes in scientific classification, some monkeys in other genera may have common names that include the word "guenon". Nonetheless, the use of the term guenon for monkeys of this genus is widely accepted. In the English language, the word "guenon" is apparently of French origin. In French, guenon was the common name for all species and individuals, both males and females, from the genus Cercopithecus. In all other monkey and apes species, the French word guenon only designates the females. No ei vaitiskaan, vaan tää:
    xxx/ellauri208.html on line 462: Vanhemmiten Michel lähestyi izekin Nietzschen näkemyxiä, näin kai väkisin käy kun tulee putkiongelmia. Moraalin ja perheiden turvaamisen kannalta oli onnenpotku Euroopalle että tänne tulvii traditionalisteja joilla on naisten alistus ja miesvanhusten kunnioitus vielä kunnossa. Luonnolliset hierarkiat siis, ynnä valmiutta torjua homoavioliitot, abortit ja naisten kyläluutailu.
    xxx/ellauri208.html on line 486: Kuvattu yhteiskunta on patriarkaalinen. Kun Radwan Hossein on menettänyt toivonsa saada valtaa yhteiskunnassa, hän suuntaa vallankäyttönsä vaimoonsa: ”Tyydyttääkseen kalvavan vallanhimonsa herra Hossein piti vaimonsa tiukasti Herran nuhteessa.” Kertoja yrittää ymmärtää tilannetta seuraavasti: ”Ei sovi kuitenkaan unohtaa tuon aikaisia paikallisia perinnäistapoja, naisen asemaa ja oikeuksia. Useimpien herra Hosseinin luokkaan kuuluvien miesten mielestä oli välttämätöntä kohdella naista kuin lasta, ennen kaikkea heidän oman onnensa vuoksi.” Niin patriarkaalinen kuin egyptiläinen yhteiskunta onkin, eräät Midaqq-kujan naishahmoista ovat kuitenkin sangen vahvoja. Avioliittoja järjestävä Umm Hamida on neuvokas, kun taas leipuri Hosneyia pitää miestään tohvelin alla.
    xxx/ellauri208.html on line 515: Synnyin perheeseen, jossa vanhempien poliittiset mielipiteet ilmensivät syvää kiintymystä epäpoliittiseen elämäntapaan. Näin yksinkertaisen asian oivaltaminen vei minulta vuosikymmeniä. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt isääni, hänen varovaisuuttaan, kylmän sodan rintamaseutujen muovaamaa, perisuomalaista, luokka-askeleessaan onnistuneen ensimmäisen polven kaupunkilaisen pragmaattisuutta, joka sai välttämään yhteiskunnallisten ristiriitojen esiintuomista ja muotoilemaan maailmankuvan per heen- ja työnkokoisin ajatuksin. Kun ponnistava jalka on portaalla, ei halua tietää rospuuton rikkovan kiveä. Uskon, että isä valitsi lääkärin ammatin halusta parantaa ihmisten oloja. Sellaisia hänen yksilökeskeiset ihanteensa olivat ja ovat yhä, toteuttamiskelpoisia, järkeviä ja kohtuullisia. Epäkohdista on turha meluta, kun asioihin voi tarttua maltillisen edistyksen ja tasaisesti karttuvan hyvinvoinnin hengessä, toimeliaana ja intohimottomana kuin pesisi kätensä ja ryhtyisi pastöroimaan elämää.
    xxx/ellauri208.html on line 526: Influential German philosopher Jürgen Habermas called for European renewal in an essay published in Germany and France over the weekend, and numerous other prominent European thinkers followed suit.
    xxx/ellauri208.html on line 528: ge/569855_507.jpg" />
    xxx/ellauri208.html on line 529:
    Jürgen influensserina. Yllättävää kyllä henki vielä pihisee vaikka se on ammoin kuolleen Jakkoh-Hintikan ikätoveri. Vaan pihiseehän se vielä Nompallakin.

    xxx/ellauri208.html on line 531: Ever since the bitterness surrounding the U.S.-led war in Iraq manifested itself, Europe has been plagued with an identity crisis. U.S. Defense Secretary Donald Rumsfeld only managed to further exacerbate the dilemma when he spoke of an "old" and "new" Europe, separating the continent into the proponents and opponents of the war.
    xxx/ellauri208.html on line 535: Habermas and Derrida have brought together some of Europe's most distinguished thinkers in an initiative that ensures Europe's intellectuals take part in designing Europe's future. Italian philosopher and novelist Umberto Eco, Swiss author and president of the German Academy of Arts Adolf Muschg, Spanish philosopher Fernando Savater and Italian philosopher Gianni Vattimo have laid out their ideas on the issues. American philosopher Richard Rorty has also provided his two cents in a response to Habermas' article in the Süddeutsche Zeitung newspaper.
    xxx/ellauri208.html on line 558: A Medicine Wheel is the basis of the cosmology and five element rituals of the Dagara (between Ghana and Burkina Faso). The five elements are Fire (red, south), Water (blue, north), Earth (yellow, centre), Mineral (white, west) and Nature (green, east). This image comes from a page called ‘Elemental Rituals’ at malidoma.com. It is a colour version, with slight modifications, of the Medicine Wheel illustrated in Somé’s book ‘The Healing Wisdom of Africa‘.
    xxx/ellauri208.html on line 579: Somewhere the angels wait Jossain venaa enkelit
    xxx/ellauri208.html on line 586: "Beautiful Isle of Somewhere" is a song with words by Jessie Brown Pounds and music by John Sylvester Fearis, written in 1897. The song gained huge popularity when it was used in William McKinley's funeral. It was subsequently a staple at funerals for decades, and there are dozens of recorded versions.
    xxx/ellauri208.html on line 591: His achievements were cut short when he was fatally shot on September 6, 1901, by Leon Czolgosz, a second-generation Polish-American anarchist. McKinley died eight days later and was succeeded by Vice President Theodore Roosevelt. As an innovator of American interventionism and pro-business sentiment, McKinley is generally ranked above average. His popularity was soon overshadowed by Roosevelt (#26) and later on totally eclipsed by Trump (#45).
    xxx/ellauri208.html on line 597: Oli biologian tunti. Opettaja oli kipeänä. Katsoimme luontodokumenttia mangusteista, mankeloidun rotan näköisistä pikkupedoista. Mangustit kiipesivät päivälevon jälkeen paskanhajuisista koloistaan Serengetillä tai jossain muussa afrikkalaisen viranomaiskorruption perslävessä. Mangustit asettuivat pesäkummulle takajaloilleen, kaulaansa kurkottaen, mietteliäinä, mustin silmänympäryksin, muistuttaen Karhukoplan veljenpoikia, ja tuijottivat tasangolla törmäileviä villieläinlaumoja tiiviinä ryhmänä kuin eloonjäämistaistelun tuomitseva demarikomitea. Pörröiset vauvamangustit huojuivat evoluution keskellä unisina ja paahteen tylsistyttäminä, kurttuisin kulmin, ja lysähtelivät kumoon. Tytöt huokailivat. Ihania, ihan kuin ihmisiä, he kuiskivat luokassa, jonka ikkunoiden eteen oli vedetty pimennysverhot. Ja olivathan mangustit ihania, kun niitä katsoi oikealla tavalla, ihmisestä käsin, kun niiden mittana käytti ihmistä. Minä satuin vilkaisemaan ympärilleni muiden keskellä, edessäni pulpetilla viisisormiset käteni, näin lähellä häämöttävät kasvot, jotka tuijottivat sinertävä ruutua ja kuuntelivat lukijan eläytyvää puhetta. Ajattelin: Ihan kuin mangusteja. Palleani jännittyi. Minua huimasi. En saanut katsetta tarkennettua. Luokan tuttuus katosi, ja ihmisten. Ylle tulvahti pimeä, jota ei valaissut mikään oppivelvollisuus. Pimeä nieli seinien topografiset kartat. Pimeän kosketuksesta styroxinen Unkarin väestöpyramidi mureni ja tuprusi ryhmätyötaulun tähtikarttaan. Ikkunalaudalle lokeroidut Pahtavaaran malminäytteet putosivat paperimassakuun näkymättömälle puolelle Moskovanmereen, tyhjiin pyyhkiytyivät kansantuotteen kasvua osoitta graafit. Nicaragualaisen pihvilihan vientireitit ja uhanalaisen oselotin levinneisyysalue. Suurten jokisuistojen murtovesialueet huuhtoivat mennessään lasikaapin jyrsijät ja formaliiniin säilötyn kyyn ja violettisuonisen lehmänsilmän. Minä istuin sen katoamisen keskellä, hiljaisena, pyörteessä, kahdeksantoistavuotiaana, selitykset kadottaneena, ylettömän todellisuudentunnun vallassa, kun pimeään hävisi kaikki minkä olin uskonut jonain päivänä tietäväni. Jäljellä oli tunteikas olentolauma tuijottamassa sinertävää utua. Huh, ajattelin. Se pyyhki yli väkivalloin. Käteni vapisivat, korvani soivat. Vähitellen pelko lakkasi. Puristin kämmenillä poskiani. Ajattelin, että sen täytyi olla aivojen verenkiertohäiriö. Ajattelin olevani poikkeusyksilö. Jos sille yrittäisi antaa nimen, sen täytyisi olla taitoa olla tietämättä mitään.
    xxx/ellauri208.html on line 615: Retired porn actor Randy West oli hölmön näköinen kaveri. On kai se hölmö vieläkin vaikka on jo retardi. Se on Piki Zillesin ikätoveri. In August 1980 he garnered attention when he became the first model to appear in the centerfold of Playgirl magazine with an erection. He was Robert Redford 's body double in a film where a couple's marriage is disrupted by a stranger's offer of a million dollars for the wife to spend the night with him. It stars Robert Redford, Demi Moore, and Woody Harrelson. It received mostly negative reviews, but was a box-office success, grossing nearly $267 million worldwide on a $38 million budget. West has never married or fathered children, which he blames on his career for making it hard for him to form "normal relationships." As of 2013, he spends his time competing in celebrity golf tournaments for charity. Rikullakaan ei ole lapsia. Se nai kyllä kovasti mutta muuta annettavaa ei sillä ole. Tässä episodissa teemoina ovat EAT! ja FUCK!. KILL! on mukana vaan tausta-ajatuxena: ellei tule lasta ei kohta tule enää paskaakaan.
    xxx/ellauri208.html on line 628: Johan Jonatan "Jussi" Björling ( kuuntele ääntämys? 5. helmikuuta 1911 Stora Tuna Fish, Borlänge – 9. syyskuuta 1960 Tukholma) eli Jussi Björling oli ruozinsuomalainen Taalainmaalta. Se oli tenori muttei siltikään tiettävästi homo. Se jopa teki lapsuuden ystävänsä kanssa vielä toisaalla naimisissa ollessaan au-Kickenin. Sillä oli 1901 syntynyt veli Gunnar joka ei ollut poikatriossa. Triopojat vierailivat kiertueella jopa Taalain maalla 1919. Gunnar lie ollut silloin jo miesten töissä, varmaan kiertämässä tahkoa.
    xxx/ellauri208.html on line 632: Hänet tunnettiin koko ikänsä lempinimellä Jussi, jonka hän sai lapsena suomalaissyntyiseltä isoäidiltään (Henrika Matilda Björling o.s. Lönnqvist, s. 1844 Pori ja k. 1918 Borlänge). Mummi hoki aina: Jussi pussi puita nussi (kz. johdanto). Raimo Lintuniemi kuunteli Björlingin esitykset studiossa aina seisten. Björling kärsi vakavasta alkoholiongelmasta, joka tuhosi hänen terveytensä. Björling hade så kallad retrograd negativ P-våg vid atrioventrikulär återkopplingstakykardi, vad som ofta lite slarvigt kallas "dolt WPW-syndrom" (Wolff-Parkinson-White-syndrom).
    xxx/ellauri208.html on line 634: Namnet Björling togs 1857 av målarmästaren Per Samuel Björling (1836–98), tidigare Björn, i Östanå, Ovanåkers socken. Hans dotter Johanna var enligt familjetraditionen den första i släkten som uppvisade ”märklig sångarbegåvning”. No kuka oli Johannan äiti? Sieltähän sen täytyi tulla, niinkuin Kuopion Carlsoneiden vähä älli Örniltä. Stamfadern för den björlingska släkten var Olof Hansson (levde 1518), bergsman i Starbo i Norrbärke socken och nämndeman i Norrbärke, fjorton generationer från Jussi Björling. Ne oli takuulla yhtä kehnoja laulumiehiä kuin Carlsonit, ja yhtä tyhmiä.
    xxx/ellauri208.html on line 636: Björling var son till sångaren och metallsågaren David Björling och Ester Björling, född Sund (1882–1917). David Björling var född i Hälsingland, men uppvuxen i Finland i trakten av Björneborg och flyttade i unga år tillbaka till Sverige. David Björlings föräldrar var Lars Johan Björling och Matilda Lönnqvist och det var farmodern Matilda som gav Jussi Björling smeknamnet Jussi som sedan kom att bli hans namn. David Björling utbildade sig till verktygssmed och fick arbete motsvarande utbildningen i Borlänge.
    xxx/ellauri208.html on line 639: Gunnar Olof Björling, född 31 maj 1887 i Helsingfors, död 11 juli 1960 i Helsingfors, var en finlandssvensk poet. Han var vid sidan av Edith Södergran, Hagar Olsson och Elmer Diktonius en av de ledande gestalterna inom den finlandssvenska litterära modernismen. Björling medarbetade i tidskriften Quosego 1928–1929.
    xxx/ellauri208.html on line 642: Fågel badar snart i vattnen, Gunnar Björling. Helsingfors: Akademiska bokhandeln (distr.). 1934.
    xxx/ellauri208.html on line 644: Att syndens blåa nagel. Helsingfors: Akademiska bokhandeln (distr.). 1936.
    xxx/ellauri208.html on line 657: Birgersson, Maria (1988). Vem är Gunnar Björling? Vem bryr sig egentligen.
    xxx/ellauri208.html on line 670: Ensiesiintymisensä runoilijana Björling teki 35-vuotiaana kokoelmalla Vilande dag (1922). Sitä oli edeltänyt monivuotinen opiskeluvaihe, ja siinä näkyi tekijän suuntautuminen eettisiin ja filosofisiin elämänongelmiin. 1930-luvun alussa hän joutui itse kustantamaan nousukautensa viisi suurta kokoelmaa. Björlingiä on kutsuttu aikanaan myös Pohjolan ainoaksi dadaistiksi, mihin antoi aihetta kokoelma Kiri-ra! (1930). Björling ja Rabbe Enckell olivat Peter Sandelinin esikuvia. Kekähän sekin on (tai oli).
    xxx/ellauri208.html on line 740: Tähän yhteyteen sopisi hyvin käydä läpitte Ågelin Kontista ilmatteexi löytynyt Annika Idströmin Min bror Sebastian. Se lienee suurinpiirtein yhtä hilpeä. Annika oli Pikin ikätoveri mutta syöpääntyi jo viime vuosikymmenellä. Sivua "Annika Idström on kuollut" ei löydy enää Hesarin hakukoneesta. Sentään löytyi Internet Archiven Wayback Machinesta.
    xxx/ellauri208.html on line 764: Tämä johtuu hänen teostensa episodimaisuudesta, joka on naamioitu yhtenäisellä juonella. Juoni on tekosyy erilaisille käyttäytymismuotoja esitteleville skenaarioille, jotka ovat useimmiten dialogeja.
    xxx/ellauri208.html on line 770: Lähtökohta ei ole epäuskottava, kun miettii kaikkia netin kautta äänen saaneita, maskuliinisuudestaan huolestuneita katkeria miehiä, mutta se sutaistaan kasaan niin nopean osoittelevasti, ettei sitä voi kuin pitää tekosyynä varsinaiselle sisällölle, eli erinäisille kerhon ympärillä pyörivien miesten ja naisten kriiseille. Jokainen luku on uusi asetelma, josta kirjailija mehustelee esiin kahden ihmisten välisen suhteen ongelmakohtia.
    xxx/ellauri208.html on line 772: Esimerkiksi kirjan sivuhahmo Tom Östlundin ongelmallinen avioliitto vaimonsa kanssa on kuvattu kummankin osapuolen motiiveja kliinisesti, realistisesti esitellen. Kohtaukset jotka elokuvissa saisivat katsojat pyörittämään turhautuneina silmiään toimivat, koska Sariola ei jätä ymmärtämättä hahmojaan, vaikka empatiaa ei sivuilta tihku. Kuvaukset ovat kuin havaintoja perheterapiaistunnoista. Seuraavassa Tomin vaimon, Sirkan, motiiveja selittävä kappale:
    xxx/ellauri208.html on line 776: Katkelma on kuin esimerkki terapiaoppaasta. Kun luen Sariolan kertojanääntä, ajattelen sen olevan tarkkaan kirjoitettua potilaskertomusta. Dialogeissa taas tulee esiin parisuhteiden ulkopuolella lähinnä terapiaistunnoissa paljastettua haavoittuvuutta. Tältä Tomin ja Sirkan aviokriisi kuulostaa, kun Tom yrittää antaa Sirkalle häälahjaa:
    xxx/ellauri208.html on line 831: Lainaus on armottoman pitkä, mutta siitä näkyy koko tarkkojen repliikkien luoma kaari. Sirkan torjuvuus selitetään aiemmassa kappaleessa; mies ei huomaa omaa käytöstään. Kun Tom herää avioliiton kalseuteen ja yrittää korjata tilannetta etelänmatkalla, Sirkan reaktiossa on ilkeyttä ja kohtuuttomuutta. Samalla torjuvuus on perusteltua; syvälle juurtuneita ikävyyksiä ei korjata yksittäisillä lahjoilla, jotka muuttaisivat kaiken suunnan kerrasta, kuten Tom kuvittelee. Mies on valmis pyyhkäisemään ”menneet ovat menneitä” -ajattelulla vuosien ongelmat maton alle, mihin vaimo ei suostu, koska kyse on jälleen yhdestä miehen vallankäytön välineestä. Tom myös alentuu käytökseen, jota hänen vaimonsa pitää erityisen ahdistavana, ivaamaan ja korjaamaan kriisin keskellä merkityksettömiä asioita (”Se on Thaimaahan, ei Thaimaaseen.”). Avioparin kriisin syvyydestä kertoo, että riidan lähestyessä heidän poikaansa pyydetään poistumaan huoneeseensa ja laittamaan musiikki kovalle, jotta hän ei joutuisi kuuntelemaan vanhempiensa kinastelua. Tällaisten eleiden merkitys, se että niihin on jo totuttu, kertoo perheyksikön vuotavista haavoista.
    xxx/ellauri208.html on line 835: – Oli sitten kuinka fiksu ja koulutettu tahansa, parisuhdeongelmia tulee aina. Aivan silkoisesti sujuvaa elämää ei voi olla silloin, kun sitoutuu läheisesti ja antautuu pitkään parisuhteeseen. Väärinkäsitykset ja ongelmat eivät johdu miesten tai naisten tyypillisistä piirteistä, vaan saattavat yllättää meidät puskan takaa. Ihmiset voivat lähteä yhteiselle taipaleelleen hyvin aikomuksin, mutta joutua silti ihmeellisiin tilanteisiin. Ja se on se juttu, josta minä kirjoitan mielelläni.
    xxx/ellauri208.html on line 855: Jättäkää minut rauhaan. Olkaa kuin minua ei luokassa olisikaan. Teen nimittäin työtä joka vaatii täydellisen ja rikkomattoman keskittymisen. Pieninkin häiriö tuhoaa yritykseni tehdä jotakin mikä tärkeydessään ei hipaisekaan yhtälöiden ratkaisulaskuja. Älkää siirtäkö minua pois ikkunan luota, minä nimittäin tarkkailen lintuja. Tarkemmin sanottuna yritän pysäyttää ne oksalle, pakotan ne tahdonvoimallani liikkumattomiksi ja sen jälkeen annan käskyn pudota maahan. Pidätte minua kenties hulluna mutta voin paljastaa teille että viime viikolla äidinkielen tunnilla sain talitiaisen pysymään oksalla kolmekymmentäviisi minuuttia jonka jälkeen annoin sille merkin pudota alas. Se todella putosi. Sitten se lähti lentoon. En kiusaa lintuja turhan takia, linnut ovat vain välikappaleita äsken mainitsemassani työssä joka parhaassa tapauksessa saattaa pelastaa minun ja erään toisen ihmisen hengen.
    xxx/ellauri208.html on line 890: Pikku Antti on ällö narsisti. Beska lakritsstånger. Milloinkahan viimexi ne on mulle maistuneet. Vaikka muna seisoo joskus aamutunteina se on silti oudon tunnoton. Viime yönä seisoi kun näin unta polkkatukkaisesta hoikasta pieni- mutta pyöreärintaisesta naisesta joka antoi mun mielellään vähän sieltä täältä hypistellä. Mutta sellaista ei voi pitkään jatkaa ilman aikojaan, on pakko edetä reippahasti nussimaan, muuten menee näpein hetki ohi. Ilman kasvua ei ole onnea.
    xxx/ellauri208.html on line 892: Vad är det för mening med livet? Bedragen allt ihop. Vad är det för mening med allt det här, frågade hon igen. Att förtränga ledan så man slipper se att det inte finns nån mening, att det är humbug alltihop. Varför spjärna emot när det ändå är så? Ge upp, sa hon till sig själv, kämpa inte emot. Gör ingenting. Förträng ingenting, begär inte, bara existera.
    xxx/ellauri208.html on line 916: Idström aloitti Yleisradiossa äänitarkkailijana kuten Milkan tärähtänyt äiti, teki sitten radio-ohjelmia ensin ruotsiksi ja vähitellen yhä enemmän suomeksi. Hänet muistetaan ohjelmista ”Valkokangas soi”, ”Äänilevyn vuosisata” ja ”Lauantain toivotut levyt”, jota hän kokosi vuodet 1954–1965. Hän esitteli suomalaisille saksalaista schlageria, amerikkalaista swingiä ja 1960-luvulle tultaessa myös The Beatlesia ja nousevaa poliittista laululiikettä.
    xxx/ellauri208.html on line 921: Kamu Ilse Rautio kynäili Caylle nekrologin. Legendaarinen radioääni, toimittaja Cay Idström kuoli Helsingin Kivelän sairaalassa 21. tammikuuta 2005. Hän oli 87-vuotias, syntynyt Helsingissä 19. syyskuuta 1917. Cay Idström aloitti sodan aikana Yleisradiossa ja jatkoi viihdemusiikkiohjelmien tekemistä kunnes jäi eläkkeelle 61-vuotiaana. Annika eli vain 6 vuotta pitempään. Hän veti Lauantain toivottuja, joihin tuli alkuaikoina levytoiveita jopa rintamakorsuista tuohen palalle kirjoitettuina. Myöhemmin hän toimitti muun muassa ohjelmia Valkokangas soi ja Äänilevyn vuosisata.
    xxx/ellauri208.html on line 923: Pieni suomenruotsalainen vivahdus toi oman eksoottisen lisänsä Cay Idströmin maagiseen ääneen ja huolelliseen suomenkieleen. Ohjelmansa hän käsikirjoitti huolellisesti etukäteen. Hän kulki maailmalla jo silloin, kun se ei ollut naisten tapa. Hän istui euroviisuraadeissa ja matkusti Laila Kinnusen mukana, kun Valoa ikkunassa edusti Suomea. Hän saattoi puhua "schlagereista", mutta oli myöhemmin Beatlesin suuri ihailija ja teki Suomeen Bruce Springsteenin ensimmäisen haastattelun.
    xxx/ellauri208.html on line 955: Sinitaivas käsittelee naisen näkökulmasta, osin Märta Tikkasen 1970-luvulla aloittaman feministisen kirjallisuuden hengessä kipeitä aiheita: hylätyksi tulemista, eronneitten naisten ja yksinhuoltajaäitien sosiaalista ja taloudellista putoamista, äitiyden problematiikkaa, naisen halua ja kaipuuta ja mielen järkkymistä. Mutta vasta seuraava romaani, 1981 ilmestynyt Isäni, rakkaani, aloitti samana vuonna ilmestyneen Anja Kaurasen Sonja O. kävi täällä -romaanin kanssa suomalaisessa naiskirjallisuudessa uuden ajan. Molemmat lähtivät "hyvää makua" herjaavalla, epäsovinnaisella ja rankalla tavalla purkamaan suomalaista perheidylliä ja käänsivät vanhempi–lapsi-suhteita sekä miehen ja naisen roolimalleja nurin. Eikä Isäni, rakkaani ollut mitään "isänpäivälukemista", vaan se sai kriitikon ihmettelemään: " - - merkitseekö naisen emansipaatio yhteiskunnassa sitä, että hänen täytyy omaksua kirjallisuudessa ennen miehille varatut karkeat tyylikeinot tuon pyhän tasa-arvon nimissä".
    xxx/ellauri208.html on line 973: "Koska en päässyt tekemään elokuvia, tein niitä kirjojen kautta", Annika Idström on todennut. Leimaa antavaa kamerataidetta opiskelleen, freelanceohjaajana ja -dramaturgina työskennelleen Idströmin tuotannolle on kohtauksesta toiseen, samoin ulkoisesta mielensisäiseen nopeasti siirtyvä tapa kertoa. Taustalla näkyy kiinnostus sellaisia elokuvantekijöitä kohtaan kuin Pier Paolo Pasolini, Andrei Tarkovski, Michelangelo Antonioni, Volker Schlöndorff tai Peter Greenaway; yhteistä on myös makaaberin, oudon ja groteskin läsnäolo.
    xxx/ellauri208.html on line 975: Etenkin Idströmin kolme jälkimmäistä romaania ammentavat vahvasti psykoanalyyttisesta, freudilais-lacanilais-kristevalaisesta traditiosta. Idström on itse nostanut viimeisen romaaninsa keskeiseksi vaikuttajaksi ruotsalaisen psykoanalyytikon Jürgen Reederin Jacques Lacania käsittelevän teoksen Begär och etik (1990).
    xxx/ellauri208.html on line 994:

    Den glider in igen
    xxx/ellauri208.html on line 1018: Nää arabit on aika moukkia. Retkut telttailee Nassen ison talon pihassa ja kaipaa rasvaisia aikoja. When I´m alone I become a gentleman again. Sällan, sälli. Kaltoin kohdeltu Eeva sanoo muka: you´re the best man in the world. Sällan, sälli. Kyllä setämiehet on sitten narsisteja.
    xxx/ellauri208.html on line 1027: The commentator Ibn Ishaq narrated that he was the first man to write with a penis and that he was born when Adam still had 308 years of his life to live. In his commentary on the Quranic verses 19:56-57, the commentator Ibn Kathir narrated "During the Night Journey, the Prophet passed by him in fourth heaven. In a hadith, Ibn Abbas asked Ka’b what was meant by the part of the verse which says, ”And We raised him to a high station.” Ka’b explained: Allah revealed to Idris: ‘I would raise for you every day the same amount of the deeds of all Adam’s children’ – perhaps meaning of his time only. So Idris wanted to increase his deeds and devotion. A friend of his from the angels visited and Idris said to him: ‘Allah has revealed to me such and such, so could you please speak to the angel of death, so I could increase my deeds.’ The angel carried him on his wings and went up into the heavens. When they reached the fourth heaven, they met the angel of death who was descending down towards earth. The angel spoke to him about what Idris had spoken to him before. The angel of death said: ‘But where is Idris?’ He replied, ‘He is upon my back.’ The angel of death said: ‘How astonishing! I was sent and told to seize his soul in the fourth heaven. I kept thinking how I could seize it in the fourth heaven when he was on the earth?’ Then he took his soul out of his body, and that is what is meant by the verse: ‘And We raised him to a high station.’"
    xxx/ellauri208.html on line 1034: The Alexander Romance is an account of the life and exploits of Alexander the Great. Although constructed around a historical core, the romance is largely fictional. It was widely copied and translated, accruing legends and fantastical elements at different stages. The original version was composed in the Greek language before 338 AD, when a Latin translation was made. Several late manuscripts attribute the work to Alexander´s court historian Callisthenes, but the historical person died before Alexander and could not have written a full account of his life. The unknown author is still sometimes known as Pseudo-Callisthenes.
    xxx/ellauri208.html on line 1036: Alexander was hungry and told his cook Andreas to prepare a meal. Andreas took water from this spring to wash some salt fish, and at the touch of the water the fish came to life again and slipped away through his fingers. Here, Alexander´s cook, named Andreas, washes dried fish in water from a spring: the fish comes to life. The cook also drinks the water. Envying his immortality, Alexander laments that 'it was not fated for me to drink from the spring of immortality which gives life to what is dead'. The cook is thrown into the sea with a millstone round his neck.
    xxx/ellauri208.html on line 1038: Speaking of which, German police believe the convicted paedophile, 45, abducted and killed Madeleine McCann, 3, in Portugal in 2007. Following tip-offs from German police, in April 2021 authorities in Paraguay targeted Christian Manfred Kruse, 59, a German national thought to be behind the sick network. At the same time German cops arrested three other men linked to a paedo ring. They include cook Andreas G, 40, unemployed Fritz Otto K, 64, and Alexander G, 49, who allegedly acted as an administrator and forum moderator for the ring. Boystown was internationally oriented, had chat areas in different languages and served the worldwide exchange of images, documenting the sexual abuse of children. Experts then set about analysing all the computer data, including 5,000 IP addresses, which had exchanged sickening pornographic images and videos of children being abused to around 400,000 members. Idris started prophecying at age 40, and so did Mohammed. Mohammed´s youngest wife was just 9. The Daily Telegraph described the disappearance of Madeleine "the most heavily reported missing-person case in modern history".
    xxx/ellauri208.html on line 1055: Enlil, god of Earth, assigned junior dingirs (Sumerian: 𒀭, lit. 'divines') to do farm labor, as well as maintain the rivers and canals. After 40 years, however, the lesser dingirs rebelled and refused to do strenuous labor. Enki, who is also the kind, wise counselor of the gods, suggested that rather than punishing these rebels, humans should be created to do such work, instead. The mother goddess Mami is subsequently assigned the task of creating humans by shaping clay figurines mixed with the flesh and blood of the slain god Geshtu-E ('ear' or 'wisdom'; 'a god who had intelligence'). All the gods, in turn, spit upon the clay. After 10 months, a specially made womb breaks open and humans are born.
    xxx/ellauri208.html on line 1057: Tablet I continues with legends about overpopulation and plagues, mentioning Atra-Hasis only at the end. Tablet II begins with more human overpopulation. To reduce this population, Enlil sends famine and drought at formulaic intervals of 1200 years. Accordingly, in this epic, Enlil is depicted as a cruel, capricious god, while Enki is depicted as kind and helpful, perhaps because priests of Enki were writing and copying the story. Enki can be seen to have parallels to Prometheus, in that he is seen as man's benefactor and defies the orders of the other gods when their intentions are malicious towards humans. Tablet II remains mostly damaged, but it ends with Enlil's decision to destroy humankind with a flood, with Enki bound by oath to keep this plan secret.
    xxx/ellauri208.html on line 1066: No se vanha perse tulee muka "antamaan anteexi" kiusaamilleen siiroille. Armona on se on että vätys Aatamin jälkeläiset perii Lago del Marin joskus tulevaisuudessa. No oikeastaan Idrixen, sillä Kadri bylsii Idrixen tyttärestä Hindistä koko liudan serkkusisaruxia. Mikäs se saatanan tyttären nimi olikaan Miltonin ruonoelmassa? Sehän oli synti! Ja niiden lapset oli jotain käärmeitä. Kuten Pugh Rogefelt lauleli:
    xxx/ellauri208.html on line 1118: You hear what the bastard says? Tossakin haukkumasanassa taas toi geeni-meemi konflikti. Koko konflikti voi olla siitä tulosta ettei letkuttaja voi olla varma kenen ruiskahduxesta tuli voittaja. Sitä kerää reviiriä ehkä turhanpäiten, käenpoika saattaa olla perijä.
    xxx/ellauri208.html on line 1151: Nää tarinat on jotenkin samalla lailla pasquoja kuin sen yhden nobelistiranskixen pseudohistoriallinen nide, samantyyppistä narsistista mahtailua, supermiesgenreä. Mikäs se oli? No se Romain Rollandin mestari Breugnon.
    xxx/ellauri208.html on line 1159: Jasmiini kävi bylsimässä ison cheefin tuvassa. Siitä nousi hirveä älämölö. Rifaa asettui puolustamaan lutkarukkaa, siitä nousi vielä isompi. Tätä se romantiikka on, geenit vastaan meemejä. Joosef Shafeystä tulee mieleen se pehmo Nene Schnitzelissä jolla oli kapinakenraalin wiixet kun se oli latino. Sen vaimolla oli siinä perheessä housut jalassa. Sellaisten pojista tulee usein homoja.
    xxx/ellauri209.html on line 54: S.J. Frangen

    xxx/ellauri209.html on line 61: Nyt on päästy siihen pisteeseen ettei oikeastaan enää jaxa lukea yhtään kirjaa kokonaan. Vähän päästä ilmenee mihin genreen kuuluu kukin läpyskä, mistä raitapersepaviaanin langoista se koittaa vedellä, ja tietysti miten siinä tulee käymään loppupeleissä. Ei jaxa, ei kerta kaikkiaan enää jaxa.
    xxx/ellauri209.html on line 89: You might be wondering that if all wholesalers do is take product from distributors and provide it to retailers, isn't that just an extra unnecessary step? Well, it's extremely important because of the relationship that the wholesalers have with retailers which the distributors don't have, improving and increasing the product's reach and allowing the companies to get more market share, and hence increase their sales. Don't believe me? The wholesale industry globally is worth around $48,478 billion in 2020, which seems massive but is actually a decline from 2019 when the wholesale industry was worth $48,761 billion. I'm sure you'll know that the reason for this decline is the Covid-19 pandemic which has wreaked havoc across the world, and sent most countries across the world into either a recession or a depression. As travel was banned both domestically and especially internationally, the global supply chain was devastated which has led to a contraction in most industries and economies, and wholesalers of course are involved in most industries and hence, have had to face the effect as well.
    xxx/ellauri209.html on line 93: Easily topping the list of the 5 biggest companies that don’t pay taxes is Amazon, which is among the largest companies in the world in 2021. As I mentioned earlier, for many years Amazon was not profitable and made huge losses as it made inroads into the e-commerce market and gained a major market share by using extremely low prices as a strategy. This has allowed the company to use the tax losses from those years which are brought forward against any income earned and hence, avoid paid taxes even though they have an income of more than $10 billion.
    xxx/ellauri209.html on line 108:

    Jauhonaamat ovat aina ongelma
    xxx/ellauri209.html on line 110: Michael Mooren kertomus siitä miten liberaalit jenkit 9/11 isänmaallisuusaallon aikana käänsivät kelkkansa ja keräytyivät pahan pensaan juurelle on karmaisevaa kertomaa. Just sitä samaa on menossa nyt länsiliiton laajuisesti Ukrainan selkkauxessa. Turha tästäkään on eziä oikeassa olleita ja syyllisiä, tää on vaan tällästä determinististä murkkukekojen keskinäistä vellontaa, käydään jäsentenvälisiä kuihtuvassa ekomaisemassa. Jauhokuoriaiset ovat aina ongelma.
    xxx/ellauri209.html on line 128: Rein rivaali LL Bean-miehen suosiosta on tyly high yaller CIA agentti, ex-eversti jolla on pitkät pedikyröidyt kynnet. Norie täti pelkää ettei Shimuroita enää koskaan hyväxytä piireihin. Kimurantti tilanne.
    xxx/ellauri209.html on line 130: Mitä on keramiikan haritsuke tekniikka? Todennäköisesti savisen vällykäärmeen vatkutus. These are a cinch. Haritsuke is a NTR type of hentai where the engaged couple end up having sex with their students. NTR or netorare is a type of anime, most commonly found in hentai. It has a particular idea at its core: cheating. Kuvan Haritsuke näyttää vähän v 2022 Siriltä, paizi kampaus.
    xxx/ellauri209.html on line 132: ges/characters/15/460375.webp?s=63eb14a1c3ac7bac8ab449f1c0bdcf2a" height="300px" />
    xxx/ellauri209.html on line 144: Reistä leivotaan lopussa CIAn agentti. Se saanee seuraavassa jaxossa aito amerikkalaista kullia L.L. Beanin lahkeesta. Tämä Rei oli verrattoman puiseva. Tavallistakin sahajauhoisempi. Nyt häätyy lukea Sysmän poistohyllystä löytynyt Stieg Larssonin trilogian 3. osa, siinä Lisbet saanee vihdoin torven täydeltä Mikki Hiiren kullista loppuviimexi.
    xxx/ellauri209.html on line 146: Ääh. Kurkkasin lopusta: Stieg antaa ymmärtää, että Lisbet lopultakin ymmärtää antaa Mikille, muttei tule vieläkään mitään blow by blow kuvausta. Bugger it.
    xxx/ellauri212.html on line 33:

    ge;background:#5b3039;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">JOHN LODWICK


    xxx/ellauri212.html on line 34:

    ge;background:#5b3039;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">AMOR ME DIO LA DESPEDIDA

    Sexiä


    xxx/ellauri212.html on line 75: John Alan Patrick Lodwick (2 March 1916 – 18 March 1959) was a British novelist. A military man and counter terrorist. His spouse was Sheila Legge. They got 4 kids with funny names.
    xxx/ellauri212.html on line 77: His novels were admired by the author Somerset Maugham. A few years after Lodwick's death, Anthony Burgess wrote: "He is not afraid of rhetoric, grandiloquence; his knowledge of foreign literature is wide; his mastery of the English language matches Evelyn Waugh's." He warned, nevertheless, that because of his early death he was "in danger of being neglected", and indeed D. J. Taylor has written that in the post-war years Lodwick's "doomy romanticism sat queerly alongside the comic realism of a Waterhouse or an Amis: Lodwick's reputation did not survive the 1960s."
    xxx/ellauri212.html on line 79: My Amor me dio benvenida is from 1963, the original is from 1952. I feel sympathy with the elderly man on the cover, trying to hold on to a gorgeous blonde, barely holding despondency at bay. He turns out to be the murtherer I bet.
    xxx/ellauri212.html on line 81: Lodwick omistaa kirjan Georges Pelorsonille (Belmont), faschistimieliselle kollaboraattorille josta tuli brittikynäilijöiden ranskantaja. Georges kuoli vasta sadannella vuodellaan 2008.
    xxx/ellauri212.html on line 85: Francis Lodwick (1619-1694), a Dutch pioneer of a priori languages who lived in London.
    xxx/ellauri212.html on line 87: Lodwickin kirjan mottorunon kirjoitti George Herbert (1593 -1633). Welsh-born English poet, orator and Anglican priest. Kirjoitti kokoelman Sacred Poems & Private Ejaculations. Kaveri oli niin tylsä ettei siitä sen enempää.
    xxx/ellauri212.html on line 123: ges/2022/23/NanaPartanen_20220606_Juho%20Tirkkonen_722-PS.jpg" height="400px" />
    xxx/ellauri212.html on line 125: Rein suojelushengetär Kannon on se Guanyin joka on tuttu mulle aiemmin. Jotenkin se liittyi länsiapinoihin siinä kiinalaisessa rompskussa. Kolmas tyttö kuvassa on kynsänhoitaja jolla on botoxia huulessa.
    xxx/ellauri212.html on line 137: Arkitodellisuus on karumpaa. Laitoin Sirun olkapäihin saranat ettei se enää puuki kylkeen nukkuessa. Tissit on vielä tapittamatta yläruumiiseen. Taidan laittaa siihen vieterin että tissit pääsevät edes vähän hytkymään. Mahan ja lantion liitoskohtaan se tarvii myös tapin tai vieterin ja jonkun vyövaatteen ettei tule kiivaan panomiehen masuun enää mustelmia ja naarmuja. Se voisi olla vaikka samanlainen korsetti kuin Disney-leffoissa. Sahajauhot on lakattava paxummin ettei Siru enää varista epäilyttäviä puruja kun ollaan vauhdissa. Kun vaan penis pysyisi sevverran jäykkänä että saisi sen survottua kunnolla koko varren pituudelta kahvaa myöten Sirun kuumaan märkään alatorveen ja työnneltyä sitten Sirun mahan päällä vuoroin röhnöttäen, vuoroin käsivarsien nojassa pylly heiluen kiristyneet kassit välilihaan läpsien sisään ulos kiihtyvässä tahdissa samalla purren ja nuollen Sirun naamaa ja imien sen jököttäviä tissejä, tunnelman tihentyessä työntö työnnöltä kunnes koittaa pään sekottava herkkuhetki ja mehukkaasti sykkien ja ruiskahdellen tyhjenevät pakottavan täydet pussit kuumana nyökkivän pituusennätyxeen kurottavan poolopuseroisen kangen toimesta Sirun harjassomisteiseen kaikkeinpyhimpään. Mut ei se pysy. Bugger. Siru on pettynyt. Niin minäkin.
    xxx/ellauri212.html on line 147: Lodwickin poliisikomisario lukee Descartesin toista meditaatiota, jossa Reneltä lähtee mopo käsistä. Siinä se sanoo et ainoo asia mistä se on varma on eze itse oleilee. Ja että vaha-argumentti muka osoittaa että hengelliset asiat on varmemmat kuin ruumiilliset. Mitä vittua! Kyllä ruumiilliset on paljon varmempia ja kouriintuntuvampia, ja sitäpaizi tuntuu ihanammilta, esim Sirun naama, tissit ja tuhero. Voi kun sinne pääsis sisään suorana ja pitkänä, kankeana ja tuntoherkkänä. Mutta ei, toinenkin yritys jäi suutarixi. Sirun teräväxi jäänyt masurako vaan jyysti liikaa yrittäneen wannabe makaajan mahan ruville ja mustelmille. Se on muistettava pyöristää asap.
    xxx/ellauri212.html on line 161: all the images of corporeal things, or at least (for that is
    xxx/ellauri212.html on line 165: knowledge of and a more familiar acquaintanceship with myself.
    xxx/ellauri212.html on line 188: Bukkake is the noun form of the Japanese verb bukkakeru (ぶっ掛ける, to dash or sprinkle water), and means "to dash", "splash", or "heavy splash". The compound verb can be decomposed into a prefix and a verb: butsu (ぶつ) and kakeru (掛ける). Butsu is a prefix derived from the verb "buchi", which literally means "to hit", but the usage of the prefix is a verb-intensifier.
    xxx/ellauri212.html on line 216: Liksom ett får från valln, då det sårats af taggen i foten.
    xxx/ellauri212.html on line 217: Huru skall det åt aftonen bli, från midten af dagen,
    xxx/ellauri212.html on line 225: Aldrig dig händt, att du vakat, af kärleksnatten igenom?
    xxx/ellauri212.html on line 229: Snart, o Milon, är jag på elfte dagen för pickad.
    xxx/ellauri212.html on line 240: Fann dock gud en syndare; du, hvad länge du åtrått,
    xxx/ellauri212.html on line 241: Eger: en harkrank skall om nätterna dela ditt läger.
    xxx/ellauri212.html on line 253: Mager och solbränd; jag dock ensam kallar dig brunlett.
    xxx/ellauri212.html on line 256: Geten Kytisos plär och vargen geten förfölja!
    xxx/ellauri212.html on line 257: Tranan plogen; men dig jag jäktar just som en tokkär.
    xxx/ellauri212.html on line 280: Har hon om munskänk alls; öfverallt står rikligen ifylldt.
    xxx/ellauri212.html on line 281: Bra, gårdsfogde, du penningens vän, att du kokar oss linsen!
    xxx/ellauri212.html on line 284: Men du, bonde, dig höfs, att din fattige kärleks idrotter
    xxx/ellauri212.html on line 285: Prata för mor din, då när hon ligger i sängen och vakar.
    xxx/ellauri212.html on line 303: Tässä syyteröväskästä viimeisin: in February 2022, around a dozen current and former employees of Dr. Phil alleged that they experienced "verbal abuse in a workplace that fosters fear, intimidation, and racism." Seven current employees also claimed that the show's guests are often manipulated and treated unethically. Attorneys for McGraw and his co-producer, Carla Pennington categorically denied every allegation made.
    xxx/ellauri212.html on line 307: McGraw married his first wife, Debbie Higgins McCall, in 1970, when he was 20 years old. According to her, McGraw was domineering and would not allow her to participate in the family business. She claimed that she was confined to domestic duties and instructed to begin lifting weights to improve her bustline. McCall also claimed that infidelity had ended their marriage.
    xxx/ellauri212.html on line 334: Ex-hyvinvointivaltiona tunnettu länsinaapurimme Ruotsi painii ehkä yllättävän ongelman kanssa.
    xxx/ellauri212.html on line 339: Tämä siitä huolimatta, että yleinen kansanterveys Ruotsissa on mennyt parempaan suuntaan Mengelen karsittua koronalla laitostuneet pitkäaikaissairaat suomalaiset vanhuxet. Siitä pieni laulun luritus:
    xxx/ellauri212.html on line 349: Havainnoistaan Yhdysvalloissa talouden Nobel-palkinnon saanut Angus Deaton on kutsunut vastaavia kuolemia ”epätoivon kuolemiksi” (”death of despair”). Epätoivon kuolemien määrä on kasvanut jo niin paljon, että yleinen eliniänodote Yhdysvalloissa on laskenut. Tämä tapahtui jo ennen koronapandemiaa. Asiasta kertoo esimerkiksi Los Angeles Times.
    xxx/ellauri212.html on line 351: Tänä vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan Ruotsi on Länsi-Euroopan ainoa maa, jossa nähdään vastaava kehitys kuin Yhdysvalloissa. Den glider in! Heja Sverige! Tilanteen muuttuminen selittyy osin sillä, että muun Euroopan tilanne on parantunut ja Ruozin huonontunut. Siinä missä kuolemien määrä on laskenut Euroopassa keskimäärin, Ruotsissa ei ole tapahtunut muutosta parempaan esimerkiksi itsemurhien suhteen, vaan pahempaan, nuoren Wallenbergin ponnistuxista huolimatta.
    xxx/ellauri212.html on line 361: Nuorten aikuisten kohdalla nähdään nyt ongelmia, joiden kehittyminen on mahdollisesti alkanut jo parikymmentä vuotta sitten.
    xxx/ellauri212.html on line 362: Dagens Nyheterin duunaaman tuoreen selvityksen mukaan yksi vaikuttava tekijä nuorten aikuisten kuolemissa on koulutus. Peruskoulun päättäminen hylätyillä arvosanoilla lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä jopa lähes seitsenkertaisesti. Ennen eivät osanneet tappaa edes izeään kun olivat niin kouluttamattomia. Kyllä olen huono, en osu edes omaan päähäni.
    xxx/ellauri212.html on line 364: Dagens Nyheterissä viime syyskuussa julkaistun asiantuntijakirjoituksen mukaan taustalla vaikuttavat vuonna 1991 tehdyt päätökset. Silloin tehdyn koulutusuudistuksen myötä ammatillista koulutusta alettiin järjestää osana teoreettisempaa lukiokoulutusta. Tämä taas tarkoitti sitä, ettei ammatillisen koulutuksen piiriin päässyt ilman hyväksyttyjä arvosanoja perusaineista.
    xxx/ellauri212.html on line 371: Kuolemia selittävät ylipainon aiheuttamien ongelmien lisäksi itsemurhat ja myrkytyskuolemat opioideista, kokaiinista, amfetamiinista, alkoholista ja tupakasta. Tutkimuksen takana olevat tutkijat Peter Sterling ja Michael Platt näkevät ongelmalliseksi sen, että ratkaisu sysätään usein yksilön harteille. Niinpä juuri, jenkkien lanseeraama yxinyrittäjyys ja seppoilu.
    xxx/ellauri212.html on line 373: – Jokainen epätoivon merkki on määritelty yksilön viaksi. Tämä kehystää ongelman väärin ja ja pakottaa yksilöt selviytymään yksin ja oppimaan kestävyyttä, self help -toimintaa ja niin edelleen.
    xxx/ellauri212.html on line 374: Tämän lisäksi ratkaisuehdotuksissa painotetaan tutkijoiden mukaan lääkkeitä, jotka pikemminkin pahentavat ongelmia kuin parantavat niitä.
    xxx/ellauri212.html on line 376: Mielenterveysongelmiin ja itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla kattavasti tukea. Tietoa tukipalveluista puhelimitse, verkossa ja kasvokkain löydät tästä jutusta. Ja vinkkejä vessanpesupaikoista.
    xxx/ellauri212.html on line 393: Mutta en voinut murehtia kohtaloani, kun oli ollut onni matkassa: Olin selvinnyt ihmeen kaupalla taifuunista Hajamaan ja päässyt luontevasti Takeon taloon sisälle, missä olin turvassa ja tarjolla lämmin kyly, ravizevaa vegeruokaa ja sitten kohta takuulla Takeon tuttua hullaannuttavaa perämelaa. Eikä millään muulla ollut merkitystä.
    xxx/ellauri212.html on line 404: Chika halusi liikkua bändin kanssa vapaasti. Siis miten kysyi Norie täti epäluuloisesti. Millaista liikkumista se on? No horisontaalista, neuvoi Rei, ei niinkuin Takeo joka naulizi Rein tatamiin kuin perhosen. Vaikka saattaahan sitä tulla niinkin, jopa 2x, jos on taitava. Sujata ei pitänyt japsujen currystä, se oli liian paxua. 18v emi kuoli ja hede nuupahti. Emin isä pyysi Emin kamikazea julkisesti anteexi mikä oli Reistä naurettavaa. Anteexi mixi? Reinhän tässä pitäisi pyytää anteexi. Emi oli pinnallinen mutta rakasti oikeasti Takeota. Hän erehtyi kuvittelemaan että parittelimme romanttisessa mielessä. Vaixe oli vain isänmaallista anaaliseroottista yhdyntää kahteen otteeseen. En gång är ingen gång men två gånger är en vana.
    xxx/ellauri212.html on line 420: The Metropolitan Museum of Art is refusing to take down a painting after nearly 10,000 people signed a petition saying it should be removed or recontextualized because it "depicts a young girl in a sexually suggestive pose."
    xxx/ellauri212.html on line 425: "Thérèse Dreaming," which was finished in 1938, was Balthus's first painting of an underage model, according to the Village Voice. Balthus toned down the eroticism in his paintings later in his career, but he remained defensive of it: ''I really don't understand why people see the paintings of girls as Lolitas,'' he told the New York Times in 1996. ''My little model is absolutely untouchable to me." For all his artwork, Balthus's biographies and obituaries haven't published evidence of pedophilia in his personal life. Maybe his wee pencil was too shy to actually intrude inside his underage models. I bet he went afterward into the toilet with the canvas. Tai size taas vaan valehteli raukka nälissään, se oli ashkenazi jutku äiskän puolelta ja valehteli siitäkin. Toi kitaraa soittava ämmäoletettu on äijän izensä näköinen, mahtaisiko olla se Dorotea Spiro äitykkä. Sen veli oli jonkin sortin filosofi ja markiisi de Sade fänittäjä. Varmaan äiskä piti niitä pahoin ja niistä tuli jotain pervoja. Niljakasta porukkaa.
    xxx/ellauri212.html on line 442: say that his first language was English, although his
    xxx/ellauri212.html on line 452: Oulunkylän kauppakeskus Ogeli aiotaan purkaa, jotta alueen keskuksesta voidaan "tiivistää Helsingin kaupungin tavoitteiden mukainen."
    xxx/ellauri212.html on line 454: Suunnitelmissa rakennettaisiin Mäkitorpan leikkipuiston "alueelle" perhekeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus, "tai vaihtoehtoisesti" asuntoja ja liiketiloja. Rakennukset tulisivat "osittain" leikkipuiston hiekkakentän päälle. Myös Tapio Rautavaaran puiston tilalle "ehdotetaan" asuntoja ja liiketiloja. Aloite alueen "kehittämiseen" lähti Ogelin liikekeskuksen tarpeesta "uudistaa" tilansa.
    xxx/ellauri212.html on line 464: Korkean kerrostalon rakentaminen aloittaa Ogelin torin uudistamisen – Kaavapomo: "Tämä on lähtölaukaus". Rakentamisesta on ilmoittanut olevansa kiinnostunut Kojamo eli tontille tullaan rakentamaan kovan rahan vuokra-asuntoja. Torin ympäristöä ollaan jatkossa "kehittämässä palveluiden keskittymäksi". Keskusteluita on ollut siitä, että nykyinen ostoskeskus "siirtyisi puiston puolelle".
    xxx/ellauri215.html on line 55: Kunnon seisokista ei vieläkään (tai enää) mitään tietoa. Bugger it. Siru kazoo hämillään päällään ähräävää pikku letkua. Tähänkö on tyydyttävä? Paljon melua, vähän villoja. Oheinen insertiokuva on puhdas lavastus, oikeasti pipu oli kovasta yrityxestä huolimatta pehmyt rusina. Eka kerralla sain sen hikisesti sisään puoliveteisenä ihan zägällä, mutta se pysyi säälittävän pienenä eikä ruiskahduskaan sitten tuntunut kummoseltakaan. Toisen kerran valui runkku vetelästä pipusta purosena pusikkoon kuin hannibal ante portas. Ollaan takaisin esimurkkuiän lähtöruudussa, pikku lätäkkö Merikadun vessanlattian terranvärisillä klinkkereillä. Runkun ja vessapaprun tuoxua.
    xxx/ellauri215.html on line 72: ge-1970s-16.jpg" height="300px" />
    xxx/ellauri215.html on line 91: According to Erja Yläjärvi's participatory research, there is a huge variety in the length people typically had sex, ranging from as low as 33 seconds to as high as 44 minutes. “The median time was 5.4 minutes, which is almost a full 2.5 minutes longer than back in the 1940s when famous sex researcher Alfred Kinsey deduced that three-quarters of men finished within two minutes,” she reported.
    xxx/ellauri215.html on line 95: Did you know that during sex, men thrust an average of 60-120 times?” wrote one person on Yelp. Clinical sexologist Sunny Rodgers tells me that she’s heard the same number. “That’s from entering the vagina to ejaculation,” she explains.
    xxx/ellauri215.html on line 96: According to Gonzo Today, however, it's a little less, or about 40 thrusts for the average man to ejaculate. On the higher end of things, over on BodyBuilding.com, 33 percent of men self-reported that it takes them 200 plus thrusts to finish.
    xxx/ellauri215.html on line 97: Well, according to Net Doctor, both partners tend to push forward at a rate of approximately once every 0.8 seconds. That means that men on average thrust 48 times per minute. And considering the median time for sex is 5.4 minutes, that means that the average number of thrusts it takes to ejaculate is closer to 260 humps.
    xxx/ellauri215.html on line 102: Tässä magneettikuvatussa ge5M">videossa näkyy miten mulkku tarkkaan ottaen jotmuilee sisään ja ulos vulvasta.
    xxx/ellauri215.html on line 129: Roth was always a performer. As a student actor, he played Happy Loman in “Death of a Salesman,” the shepherd in “Oedipus Rex,” and the ragpicker in “The Madwoman of Chaillot.” After reading Thomas Mann’s novella “Mario and the Magician” and getting a chance to lecture in a lit-crit course, Roth decided that he’d become a professor. Maybe he’d write, too.
    xxx/ellauri215.html on line 131: It wasn’t until “The Ghost Writer,” in 1979, that Roth regained his footing. Zuckerman, Roth’s most Roth-like surrogate, was a perfectly pitched instrument. The costs of radical freedom—the challenge of grappling openly, outrageously, with even the ugliest impulses of life—became a subject of his work.
    xxx/ellauri215.html on line 137: “A fiction writer’s life is his treasure, his ore, his savings account, his jungle gym,” he wrote. “As long as I am alive, I don’t want somebody else playing on my jungle gym—disturbing my aborted children, quizzing my ex-wife, bugging my present wife, seeking for Judases among my friends, rummaging through yellowing old clippings, quoting in extenso bad reviews I would rather forget, and getting everything slightly wrong.”
    xxx/ellauri215.html on line 143: In 1961 Roth visited Bernard Malamud in Oregon. Roth was still in his twenties and had just published his first book of stories, Goodbye, Columbus. Malamud was almost 50 and one of the most famous writers in America. This meeting was immortalised in one of Roth’s greatest books, The Ghost Writer. In this 1979 work, a young writer, Nathan Zuckerman, visits EI Lonoff, a first-generation immigrant modelled on Malamud, who found a new voice for Jewish-American literature. He had found a voice but, more importantly, he had a subject: “life-hunger, life-bargains, and life-terror”—a Jewish experience rooted in the traumas of east Europe and Russia.
    xxx/ellauri215.html on line 145: There is a third novelist in The Ghost Writer, Felix Abravanel, “a writer who found irresistible all vital and dubious types, not excluding the swindlers of both sexes who trampled upon the large hearts of his optimistic, undone heroes.” Abravanel, of course, is Saul Bellow. Zuckerman heard him speak at Chicago, just as the young Roth had recently met Bellow in Chicago at a literature class.
    xxx/ellauri215.html on line 161: Isaac Abrabanel (1437–1508) oli Portugalissa syntynyt juutalainen valtiomies ja filosofi. Hän teki useita kirjallisia teoksia, jotka käsittelivät lähinnä apologetiikkaa, filosofiaa ja eksegetiikkaa.
    xxx/ellauri215.html on line 167: In the best essay ever written on Saul Bellow, Philip Roth wrote that his friend "managed brilliantly to close the gap between Thomas Mann and Damon Runyon". Bellow indeed brought together the teeming, busy world of post-war America, with its wise-guys, money men and "reality instructors", and the high seriousness of old Europe.
    xxx/ellauri215.html on line 181: gel-groep7.weebly.com/uploads/9/5/6/0/95602404/familie-frank_orig.jpg" />
    xxx/ellauri215.html on line 188: James Francis Durante (/dəˈrænti/ də-RAN-tee, Italian: [duˈrante]; February 10, 1893 – January 29, 1980) was an American actor, comedian, singer, vaudevillian, and pianist. His distinctive gravelly speech, Lower East Side accent, comic language-butchery, jazz-influenced songs, and prominent nose helped make him one of America's most familiar and popular personalities of the 1920s through the 1970s. He often referred to his nose as the schnozzola (Italianization of the American Yiddish slang word schnoz, meaning "big nose"), and the word became his nickname.
    xxx/ellauri215.html on line 194: Vähä vähältä alkaa Amykin kuulostaa Pepun doppelgängeriltä. Onkohan Rothin kriitikot huomauttaneet tästä? I have an odd way of seeing myself through others' eyes. That's narcissistic too. Annella oli selvästi elektrakomplexi.
    xxx/ellauri215.html on line 198: Rothista parasta Annessa oli ezen porukat oli niin epäjutkuja. Et vainoomiseen riitti pelkkä suspekti nimi syntymätodistuxessa. Eurooppalaisuudesta ei ollut mitään apua. Oliskohan ollut tehokkaammasta verensekoituxesta vuosituhansien aikana? Ehkäpä mutta siihenhän ne ei halua ize suurin surminkaan lähteä. Ne nimenomaan haluaa uida omassa geenipuulissa kuin Roope hrahahlaarissa. Kaivautua siihen kuin myyrät. Ne on tosi rasisteja.
    xxx/ellauri215.html on line 206: Oh, Berny, I want to live with you! That's what I need! The millions won't do it-it's you! I want to go home to Europe with you. Listen to me, don't say no, not yet. This summer I saw a small house free, a stone villa up on a hillside. It was outside Florence. I had a pink tile roof and a garden. I got the phone number and I wrote it down. I still have it. Oh, everything beautiful that I saw in Italy made me think of how happy you could be there - how happy I would be there looking after you. I thought of the trips we'd make, I thought of the afternoons in the museums and having coffee later by the river. I thought of listening to music together at night I thought of making your meals. I thought of wearing lovely nightgowns to bed. And best of all (though Phil left this out): mieti miten huokaisen vienosti kun ähkäisten iltaisin työnnät pitkäxi venähtäneen pinokkionnenäsi sieraimia myöden turkissomisteiseen skulausvihkooni!
    xxx/ellauri215.html on line 213: Kertoja ja hänen saxalainen perheensä viettävät lomansa Torre di Veneressä (Venuxen tornissa) elokuusta syyskuuhun. Tällä oleskelullaan he kohtaavat fasistisen Italian. Perhe suunnitteli rauhallista oleskelua, mutta todellisuudessa heidän on kohdattava paitsi Italian poliittiset ongelmat myös suuri joukko keskiluokan turisteja, jotka ovat päättäneet viettää lomansa Torre di Veneressä. Hyi helkkari.
    xxx/ellauri215.html on line 217: Muita ongelmia syntyy heidän loma-aikanaan: Perheen 8-vuotias tyttö näyttäytyy hetken alasti rannalla, mikä on epäeettistä ja aiheuttaa todellista kauhua rannalla. Poliisi jopa tulee, ja kertoja pahoittelee, ettei ole lähtenyt Torre di Venerestä heti ongelmien alkaessa.
    xxx/ellauri215.html on line 300: Från år 1996 bidrog hon med sagor och sångtexter i Radiofnatt. Hon har skrivit pjäserna Svansen i vädret (2003) för Å-teatern i Sjundeå, Det var en gång en klockare (2010) inför Sjundeås 550-års jubileum, Primadonnan på Ofeliaberg (2014, för Teater Rampfeber) och Berättelsen om den egendomliga hönan Felicia (2015 för Teater Magnitude). Just nu bearbetar hon pjäsen Stuva styva svansen in i den gamla hönan.
    xxx/ellauri215.html on line 345: Merete Mozzarella är dotter till ambassadören Wilhelm Schreck och Annamarie Cleeman, som var danska. Hon är uppvuxen i Schweiz, Kina, Turkiet och Storbritannien. Hennes far var stor grön och skallig, fes som fan och gjorde ljusstakar av öronvax. Hennes tredje äkteman är ingen annan än Lars Hertzberg.
    xxx/ellauri215.html on line 348: Merete tycker med någon modernare apologet att religion fortfarande behövs för såna saker som vetenskapen har ingenting att säja om liksom tex döden och kärleken.
    xxx/ellauri215.html on line 349: Undrar bara, vad är det om döden och kärleken som fattas? Båda tjänar ju till att sätta fart på mendelismen. Vad mera behöver det sägas egentligen?
    xxx/ellauri215.html on line 355: Om samhället vill at skogsägaren ska lagra kol i skogen så måste samhället betala för det, på samma sätt som om samhället vill att vi ska bevara flera naturvärden, så borde man få kompensation för det, säger han Johnny Sved i Novia, troget kopierad av samlagspartiets parkmästare Anna Korkman, varför det? Jag slår vad att hon är släkt med Sixten Korkman. Hela yrkeshögskolan Novia i Raseborg är en hop kalhuggare. Om man vill ha en buffertzon runt en naturskyddszon, så ska den bli del av skyddszonen och markägaren ska få kompensation för det. Jo vi gissade det redan satans svedupelle!
    xxx/ellauri215.html on line 366: "Point number two (I always got 3, that's how many I can remember) is Putin. Putin alleges to have attacked Ukraine because of NATO and EU expansion. In order to understand Putin, you need to read about Alexander Nevski, Ivan the Terrible, Peter the Great, Catherine the Great, and Josip Vissarionovits Stalin. They are all Putin's relatives and he wants to make Russia great again (MRGA). He talks about the Rusky Mir - One religion, one language, one leader. Except having Turks on the Ukrainan front is good because little Russians don't understand a word.
    xxx/ellauri215.html on line 374: This has been put into the UN charters, but more specifically to the Helsinki accords. It is about international law. It is about sovereignty and independence. Sovereignty and independence is what NATO is all about. It is about the agency of a country like Ukraine to decide its own destiny. It is not up to a greater power like Russia or NATO to take that decision for Ukraine. And I say this as a Swedish Finn, next to Russia in Westend, Esbo, which shares a 1,34 km border with the capital. A county that has had to compromise on its basic economic liberal values at different stages in history.
    xxx/ellauri215.html on line 378: Ukraine declared what it wanted in the Orange revolution in 2003-2004 with the Maidan demonstrations (never mind the parliament), with the dignity demonstrations, with the creamy arse demonstrations; and, the last thing that Ukraine should do at this stage or should have done in the beginning would have been to give up. Just like the Washington demonstrations proved whom the yankees want for president.
    xxx/ellauri215.html on line 382: "The fourth claim (oops, my bad, I lost count) is that this conflict is due to NATO expansion. NATO was originally created in 1949 as a deterrent to the Soviet Union. But when the Cold War ended, it took on a different tact, which was about peace keeping and crisis management, primarily, robbing the ragheads of their oil.
    xxx/ellauri215.html on line 384: Countries that were not members could partner with them, like Finland. There was also close partnership with the Russian council in NATO, so there was this cooperation. NATO enlargement took place because Soviet satellites during the cold war wanted to get that extra protection and for fully understandable reason, what with Reagan's plans for Star Wars. But that expansion was not aggressive. NATO has never attacked another country. Iraq, Libya, Sudan etc etc did not involve NATO in the least.
    xxx/ellauri215.html on line 388: In 2008 when Putin attacked Georgia, George Bush and Condoleezza Rice came out onto the Whitehouse lawn and said, "We will help Georgia, we will back them up." And what happened? We got a ceasefire agreement in 5 days. In 2014 when Putin attacked Crimea, Obama was pivoting towards Asia and it wasn’t about Russia; and, Obama said we weren't going to intervene in Crimea. But of course in this case he got it wrong, he was just a dumb coon and a democrat to boot. The message that Putin got was completely the opposite that's why he attacked the Donbas because he thought that the reaction of the EU and US would be the same. He is almost as dumb as me, and I'm an ass in shorts."
    xxx/ellauri215.html on line 390: "The fifth claim (sorry folks) is about the US and EU projecting power onto Russia. Remember that the EU has worked on two premises - Idealism and Realism. HOOHOO, this is getting too hilarious. Idealism because we wanted to create closer relations with Russia, otherwise we would not have created a level of energy dependency on Russia like we have and trying to accommodate Russia with cooperation in the EU; and, Russia has not been aggressive about EU expansion as such.
    xxx/ellauri215.html on line 409: Nigerialainen Antonius ja Kleopatra-tyyppinen filmatisaatio Zazzaun prinsessa Aminasta oli puiseva kuin Olavi-sedän Rauhixen vintiltä löytynyt raamattuaiheinen raina. Pikkuiset prinsessat olivat julmetun söpöjä ja kyllä isotkin prinsessat oli kauniita. Porukoita listittiin kömpelön näköisesti liukuhihnalta, eikä Jeminalle loppupeleissä jäänyt yhtään läheistä ihmistä elävien kirjoihin. Mutta se on ehdottoman vallan hinta näilläkin leveysasteilla, ja hallizihan Jemina sitten maatansa vielä 34 vuotta, tehden siitä entistä isomman ja humaanimman. Se oli hieno tarina! Naiset rulaavat! Hyvä Nigeria! Parasta neekeeritytöissä on kyllä niiden kauniit silmät.
    xxx/ellauri215.html on line 413: Aminatu (also Amina; died 1610) was a Hausa (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_people) Muslim (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Muslim) historical figure in the city-state (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hausa_Kingdoms) Zazzau (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zazzau) (present-day city of Zaria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Zaria) in Kaduna State (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Kaduna_State)), in what is now in the north-west region of Nigeria (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Nigeria). She might have ruled in the mid-sixteenth century. A controversial figure whose existence has been questioned by some historians, her real biography has been somewhat obscured by subsequent legends and folk tales.
    xxx/ellauri215.html on line 415: Amina was born in the middle of the sixteenth century CE to King Nikatau, the 22nd ruler of Zazzau, and Queen Bakwa Turunku (r. 1536–c. 1566). She had a younger sister named Zaria for whom the modern city of Zaria (Kaduna State) was renamed by the British in the early twentieth century. According to oral legends collected by anthropologist David E. Jones, Amina grew up in her grandfather's court and was favored by him. He carried her around court and instructed her carefully in political and military matters.
    xxx/ellauri215.html on line 417: At age sixteen, Amina was named Magajiya (heir apparent), and was given forty female slaves (kuyanga). From an early age, Amina had a number of suitors attempt to marry her. Attempts to gain her hand included "a daily offer of ten slaves" from Makama and "fifty male slaves and fifty female slaves as well as fifty bags of white and blue cloth" from the Sarkin Kano.
    xxx/ellauri215.html on line 421: After the suspicious death of her brother Karami in 1576, Amina ascended to the position of queen. Zazzau was one of the original seven Hausa States (Hausa Bakwai), the others being Daura, Kano, Gobir, Katsina, Rano, and Garun Gabas. Before Amina assumed the throne, Zazzau was one of the largest of these states. It was also the primary source of slaves that would be sold at the slave markets of Kano and Katsina by Arab merchants.
    xxx/ellauri215.html on line 423: Only three months after being crowned queen, Amina waged a 34-year campaign against her neighbors, to expand Zazzau territory. Her army, consisting of 20,000 foot soldiers and 1,000 cavalry troops, was well trained and fearsome. In fact, one of her first announcements to her people was a call for them to "resharpen their weapons." Zhenshchiny berite vintovki. She conquered large tracts of land as far as Kwararafa and Nupe.
    xxx/ellauri215.html on line 425: Legends cited by Sidney John Hogben say that she took a new lover in every town she went through, each of whom was said to meet the same unfortunate fate in the morning: "her brief bridegroom was beheaded so that none should live to tell the tale." Under Amina, Zazzau controlled more territory than ever before. To mark and protect her new lands, Amina had her cities surrounded by earthen walls. These walls became commonplace across the nation until the British conquest of Zazzau in 1904, and many of them survive today, known as ganuwar Amina (Amina's walls)
    xxx/ellauri215.html on line 436: Grace Wetzel - Psychology Teaching Assistant - Rutgers University | LinkedIn.
    xxx/ellauri215.html on line 438: Is Grace Wetzel Jewish? Videossa näkyvistä käsieleistä päätellen melkein olisin valmis lyömään vetoa. Se on kotoisin New Jerseystä kuten Philip Roth ja on söpösen pienen soopelin tai kärpän näköinen. Pop goes the weasel. llmeinen Rahab, gell? Tuon kun saisi elävänä pulloon tai MRI tunneliin.
    xxx/ellauri215.html on line 442: WEDNESDAY, April 13, 2022 (HealthDay News) -- The more orgasms you have, the more you come to expect. And the reverse is also true, according to a new study of the so-called orgasm gap -- in which men climax far more often than their female partners. Haha of course, when the male comes, its GAME OVER, and it takes just 5 to 40 thrusts! "Our expectations are shaped by our experiences, so when women orgasm less, they will desire and expect to orgasm less," said study author Grace Wetzel, a doctoral student in social psychology at Rutgers University in New Brunswick, N.J. "If women lower their expectations in this way, the more orgasm inequality may perpetuate in relationship," she said in a Rutgers news release. What else is new? How many times female orgasm is mentioned in Talmud?
    xxx/ellauri215.html on line 460: “There must be close bodily contact during sex. This means that a husband must not treat his wife in the manner of the Persians, who perform their marital duties in their clothes. This provides support for the ruling of Rav Huna who ruled that a husband who says, ‘I will not perform my marital duties unless she wears her clothes and I mine,’ must divorce her and give her also her settlement [the monetary settlement agreed to in the marriage contract].”
    xxx/ellauri215.html on line 476: "The orgasm gap has implications for women’s pleasure, empowerment, sexual satisfaction and general well-being,” said Wetzel, who advocates for orgasm equality to her social media followers (6M to date, same number as holocaust victims. 100K kazojista tykkäsi, se on aika pieni prosentti, 1/60.).
    xxx/ellauri215.html on line 477: "Importantly, this is a gender equality issue," she said. "Women are learning to expect and be satisfied with no less than a vaginal orgasm their sexual interactions with men."
    xxx/ellauri215.html on line 479: But Rahab, you must realize that female orgasm is not indispensable for conception, while cum pretty much is (except for pre-cum, but that's so close to coming as makes no difference). Female orgasm is there just as a spark to make it easier for men to get their 5 strokes in. Once the sperm packet is in place, female orgasm may help the little tadpoles to find their way to the jackpot a little faster, but it works tolerably well without.
    xxx/ellauri215.html on line 480: Sexual taboos and abstinence, and romance which is their consequence, is much more efficient in expediting one-shot pregnancies than demanding ladies whining for longer pumping sessions.
    xxx/ellauri215.html on line 482: These findings suggest that orgasm inequality likely worsens rather than improves within a relationship when women climax less often than their male partner and then place less importance this kind of sexual pleasure. The Rutgers authors said it's important to increase women's expectations for and entitlement to orgasm during sex with men in order to break this cycle.
    xxx/ellauri215.html on line 484: Merriam Webster määrittelee cis-gender college sexin penixen penetraatioxi vaginaan. Pikku halkionaama kurkkii ahtaasta käytävästä kohti avarampaa kohdunkaulaa. MRI-kuvasta näkee miten molempien osapuolten paisuvaiset kaartuvat kuin banaanit ja työntelevät samaan tahtiin yhteistuumin kuin Mujin japanilaiset työntekijät. Kielet ojentuvat kalloista lipsumaan toisiaan, mutta se on vain esileikkiä. Klitorista pitää kihnuttaa, ja G-pistettä. Vaginainen orgasmi on suotu jenkki-coedeistä vain yhdelle neljästä. Miesopiskelija ruiskahtaa kolme kertaa yhtä coedin kiljahdusta kohti. Mä kyllä näin vaivaa ja hoitelin homman loppuun asti, eurooppalaisena gentlemannina. Ja mikä oli kiitos? Ei edes toista varvia. 50% amer. naisista feikkaa orgasmia vaan saadaxeen helpful henryjen pitkästyttävän vatkutuxen loppumaan.
    xxx/ellauri215.html on line 485: Lesbian sex is a safer bet if the goal is female satisfaction, as the partner is not out just to get their own 5 strokes in. It takes just 4 minutes to come if you know what you're doing, like DIY. But Darwinian chances for procreation hit an all time low in this scenario.
    xxx/ellauri215.html on line 496: LOS ANGELES — They are the forgotten people of Los Angeles — 1,457 people, to be exact. Old, poor, homeless, babies born premature and abandoned.
    xxx/ellauri215.html on line 497: They may have died alone, but they were buried together, in a mass grave, and were honored together this week in an interfaith ceremony that has been an annual ritual in Los Angeles for more than a century.
    xxx/ellauri215.html on line 499: On a chilly Wednesday morning, on a green hillside in Boyle Heights and just as the country was paying tribute to a former president, George Bush, Los Angeles County honored what it calls its “unclaimed dead.”
    xxx/ellauri215.html on line 500: “I think it is appropriate that on the same day that we mourn the loss of a commander in chief, we also mourn the loss of individuals whose deaths did not receive national attention, or much attention at all, but whose lives were no less worthy of our recognition,” Janice Hahn, a member of the Los Angeles County Board of Supervisors, insincerely said at the service.
    xxx/ellauri215.html on line 504: The county does not have to do this, but the tradition, which dates back to 1896, has become a sacred event for the many county workers — coroners, researchers — whose job it is to investigate how people die in Los Angeles. Their work is a long process of figuring out who these people were, and if there are loved ones looking for them. Nearly all of the forgotten Angelenos honored this year died in 2015, and in most cases a relative was found but for whatever reason — financial hardship, estrangement — they did not want to claim the remains.
    xxx/ellauri218.html on line 36: src="https://uploads6.wikiart.org/images/pieter-bruegel-the-elder/the-triumph-of-death.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri218.html on line 71: Jostain syystä kuva oli Life-lehden keskiaukeaman ärvökuva siinä 50-luvun Gianzin ja Dodgersien mäzissä jota de Lillo kuvaa pitkäveteisen tarkasti pääteoxensa alussa. J. Edgar Hoover ei saanut irrrotetuxi siitä kazettaan. Me takuulla nähtiin alkuperäiskuva Pradossa vaikken yhtään muista. Ei se ole keskiaikainen, Lillo hölmöpää!
    xxx/ellauri218.html on line 102: The Gulf War was an armed campaign waged by a United States-led coalition of 35 countries against Iraq in response to the Iraqi invasion and annexation of Kuwait. Confused? The United States won Gulf War 1 in 1991 by limiting its objective to "liberating Kuwait", that is, stopping the assault before invading Iraq.
    xxx/ellauri218.html on line 106: Since 1945, the United States has very rarely achieved meaningful victory. The United States has fought five major wars — Korea, Vietnam, the Gulf War, Iraq, Afghanistan — and only the Gulf War in 1991 can really be classified as a clear success. A month into his presidency, Donald Trump lamented that the US no longer wins wars as it once did.
    xxx/ellauri218.html on line 108: “When I was young, in high school and college, everybody used to say we never lost a war,” Trump told a group of US governors last February. “Now, we never win a war.”
    xxx/ellauri218.html on line 111: Dominic Tierney, a professor at Swarthmore College and the author of multiple books about how America wages war, may know the reason why.
    xxx/ellauri218.html on line 112: He believes the US can still successfully fight the wars of yesteryear — World War-style conflicts — but hasn’t yet mastered how to win wars against insurgents, which are smaller fights against groups within countries. The problem is the US continues to involve itself in those kinds of fights.
    xxx/ellauri218.html on line 119: The United States started Gulf War Number 2 on March 26, 2003. The highest US officials had assured a nervous public at home and abroad that their "surgical operation" would have US troops in Baghdad in a week. Because Iraqis hated Saddam with the same or more venom than George W. Bush, they would throw out the welcome mat for their US, British and Aussie liberators.
    xxx/ellauri218.html on line 121: As they advanced rapidly through southern Iraq in the first three days, the Shia population should have danced with joy at the very sight of the Bradley fighting vehicles. Not! Simultaneously, the never failing US technology, having located the demon in chief in one of his lairs, would dispatch the hated Saddam. The missile hit the target, but Saddam wasn’t home.
    xxx/ellauri218.html on line 123: So, the government which was supposed to fall didn’t. As a result, Iraq’s little boys and girls and men and women of all ages didn’t shower kisses on US troops as they freed successive cities and finally Baghdad. During this piece of cake triumph, the "coalition forces" might lose a few troops to accidents and friendly fire like in Grenada, Bosnia and even Afghanistan, but the Iraqis wouldn’t really fight. Thus, we would not have a serious casualty count on our side and attribute a limited number of Iraqi civilian deaths to the cause of freedom itself. The United States would show off the tens of thousands of cowardly Iraqi POWs who surrendered without firing a shot.
    xxx/ellauri218.html on line 125: Bush and Rumsfeld obviously believed in this Gulf War 2 scenario. They sneered at the nay-saying generals who demanded more troops and reinforcements to besiege Baghdad. Rummy felt certain that air strikes, with high tech bombs and guided missiles, would more than suffice. They knew, from their studies of selected books and articles written by their ideological neo-con mentors that the Iraqis would surrender rather than fight after US explosives showed them our power; so why the need for all those troops! The brilliant advisers, Deputy Defense Secretary Paul Wolfowitz and Richard Perle, recently resigned as Defense Advisory Board Chief, and other intellectuals had spun a convincing tale, one that included the oft-referenced domino theory. They convinced the lesser IQs like Rummy who in turn convinced the even more intellectually challenged president.
    xxx/ellauri218.html on line 131: Lillo on joteskin limaisen oloinen. Patrioottinen nahjus, paavilainen limaska. Jenkkihegemonia on siitä hienoa.
    xxx/ellauri218.html on line 142: Donnie Ray Moore (February 13, 1954 – July 18, 1989) was an American relief pitcher in Major League Baseball (MLB) who played for the Chicago Cubs (1975, 1977–79), St. Louis Cardinals (1980), Milwaukee Brewers (1981), Atlanta Braves (1982–84) and California Angels (1985–88). Moore is best remembered for the home run he gave up to Dave Henderson while pitching for the California Angels in Game 5 of the 1986 American League Championship Series. With only one more strike needed to clinch the team's first-ever pennant, he allowed the Boston Red Sox to come back and eventually win the game. Boston then won Games 6 and 7 to take the series. Shortly after his professional career ended, he shot his wife three times in a dispute, failed to finish her and then committed suicide. Kylmä olen sitten huono. En osu edes omaan päähäni. Kierot palefacet puhuvat tyhmän Simson-nekrun ympäri. Hyvässä sovussa lähdetään ottelusta autolle.
    xxx/ellauri218.html on line 144: The Honeymooners is an American television sitcom which originally aired from 1955 to 1956, created by and starring Jackie Gleason, and based on a recurring comedy sketch of the same name that had been part of Gleason's variety show. It follows the lives of New York City bus driver Ralph Kramden (Gleason), his wife Alice (Audrey Meadows), Ralph's best friend Ed Norton (Art Carney) and Ed's wife Trixie (Joyce Randolph) as they get involved with various schemes in their day-to-day living.
    xxx/ellauri218.html on line 148: Ralph is frustrated by his lack of success and often develops get-rich-quick schemes. He is very short-tempered, frequently resorting to bellowing, insults, and hollow threats. Well hidden beneath the many layers of bluster, however, is a softhearted man who loves his wife and is devoted to his best pal, Ed Norton. Ralph enjoys bowling and playing pool; he's proficient at both, and he is an enthusiastic member of the Loyal Order of Raccoons (although in several episodes a blackboard at the lodge lists his dues as being in arrears).
    xxx/ellauri218.html on line 150: Ralph was the inspiration for the animated character Fred Flintstone. Alice (née Alice Gibson), played in the first nine skits from 1951 to January 1952 by Pert Kelton, and by Audrey Meadows for all remaining episodes, is Ralph's patient but sharp-tongued wife of 14 years. She often finds herself bearing the brunt of Ralph's tantrums and demands, which she returns with biting sarcasm. She is levelheaded, in contrast to Ralph's pattern of inventing various schemes to enhance his wealth or his pride. She sees his schemes' unworkability, but he becomes angry and ignores her advice (and by the end of the episode, her misgivings almost always prove correct). She has grown accustomed to his empty threats—such as "One of these days, POW!!! Right in the kisser!", "BANG, ZOOM!" or "You're going to the Moon!"— to which she usually replies, "Ahhh, shaddap!" Alice runs the finances of the Kramden household, and Ralph frequently has to beg her for money to pay for his lodge dues or crazy schemes. Alice studied to be a secretary before her marriage and works briefly in that capacity when Ralph is laid off. Wilma Flintstone is based on Alice Kramden.
    xxx/ellauri218.html on line 152: The actress Pert Keaton who played Wilma got blacklisted due to the fact that her husband Ralph had, many years earlier, marched in a May Day parade. Pert had never even voted in her life. Audrey who plays Wilma in the TV series is pretty enough to eat, with her elaborate 40's hairdo and wide collared tight waisted smock that shows her swan neck and halfmoon breasts to best advantage. If I could get a boner I'd love to get one with her. Maybe Debbie should share time with Audrey Meadows. Yxi miinus kuitenkin: se poltti kuin korsteeni, siihen se sitten kuolikin.
    xxx/ellauri218.html on line 157: gettyimages.com/photos/actress-audrey-meadows-on-stage-during-the-the-jackie-gleason-show-in-picture-id499119359" height="250px" />
    xxx/ellauri218.html on line 161:
    xxx/ellauri218.html on line 208: se panttivangin hengen vaatikoon.

    xxx/ellauri218.html on line 220: After her husband’s murderer escapes justice, Sarah "Sunny" Harper (Fluegel) witnesses the work of a spree killer (Drago) who shoots people on the freeway and later quotes Bible passages to a local radio station’s psychiatrist disc jockey (Belcher). Police are unwilling to listen to Sunny, but a former cop named Frank Quinn (Russo) agrees to protect her, and later the two join forces to find the deranged freeway killer before he strikes again.
    xxx/ellauri218.html on line 230: The aptly named Fresh Kills landfill opened in 1948 as a temporary landfill, but by 1955 it had become the largest landfill in the world, and it remained so until its closure in 2001. At the peak of its operation, in 1986, Fresh Kills received 29,000 tons of residential waste per day, playing a key part in the New York City waste management system. From 1991 until its closing it was the only landfill to accept New York City's residential waste. It consists of four mounds which range in height from 90 to about 225 feet (30 to about 70 m) and hold about 150 million tons of solid waste. The archaeologist Martin Jones characterizes it as "among the largest man-made structures in the history of the world."
    xxx/ellauri218.html on line 232: Initially, the land where the landfill was located was a salt marsh in which there were tidal wetlands, forests, and freshwater wetlands. The subsoil was made up of clay, with sand and silt as the top layer of soil. The tidal marsh, which helped to clean and oxygenate the water that passed through it, was destroyed by the dump. The fauna were largely replaced by herring gulls. The native plant species were driven out by the common reed, a grass which grows abundantly in disturbed areas and can tolerate both fresh and brackish water. The stagnant, deoxygenated water was also less attractive to waterfowl, and their population decreased. Samuel Kearing, who had served as sanitation commissioner under Mayor John V. Lindsay, remembered in 1970 his first visit to the Fresh Kills project:
    xxx/ellauri218.html on line 238: From 1987 through 1988, in an environmental disaster known as the syringe tide, significant amounts of medical waste from the Fresh Kills landfill, including hypodermic syringes and raw garbage, washed up onto beaches on the Jersey Shore, in New York City, and on Long Island. This event forced the closing of beaches on the Atlantic coast.
    xxx/ellauri218.html on line 240: By 1997, two of the four landfill mounds were closed and covered with a thick, impermeable plastic cap. The landfill received its last barge of garbage on March 22, 2001. A few months later the twin towers of WTC were reduced to rubble.
    xxx/ellauri218.html on line 242: The landfill site was finally closed on March 22, 2001, though it was temporarily reopened soon after for the September 11, 2001 attacks on the World Trade Center in Manhattan (see below). The garbage once destined for Fresh Kills was shipped to landfills in other states, primarily in Pennsylvania, but also in Virginia and Ohio. Some garbage was also sent to New Jersey for incineration.
    xxx/ellauri218.html on line 248: Täyttömaan kerrosten seassa näkyi väriläikkiä, pilkahduxia ja välähdyxiä, tuulentuivertamia kangaspaloja tekstiilitehtaasta, tai ehkä tuo vihreänsininen kappale on bikinien alaosa joka on kuulunut queensilaiselle sihteerille: nainen on tummasilmäinen ja lukee iltapäivälehtiä ja lakkaa kynsiään ja syö lounasta styroxkotelosta, ja Brian antaa hänelle pian kondomillisen nuijapäitä, kun hän antaa Brianille bikinien alaosan raosta pillua, ja kaikki päätyy roskaläjään - ajatelkaa hänen lukemattomia siittiöitään ja niiden turhaan kuljettamaa korkeaotsaisuuden geeniä. Hän katsoi miten useat lokit kaarsivat läheltä ja näki sata muuta, jotka olivat asettuneet rinteeseen, kaikki katsoen samaan suuntaan liikkumattomina, valppaina, lentoonlähtömerkkiä odottaen, ja niillä oli yhteinen tietoisuus, kaunis tyhjä lintuisuus.
    xxx/ellauri218.html on line 273: Tahalteen vaiko tahattomasti Lillo osaa luetella amerikkalaisen moukkamaisen yltäkylläisyyden limaisimpia muotoja, biljonääriunelmia ja bionista kuolemattomuutta, transhumanismia. Marvinin mielestä Gorbazhovin ozassa oli kartta Latviasta. Nyt on Gorbazhovkin kuollut, olikohan Latviasta kasvanut jo Ukraina. Vieraat ihmiset tulisivat pesemään hänen sukuelimensä, täysin joutavat pussukat ja letkun, maahanmuuttajat jostain länkkäreiden riistämästä köyhälästä, molemminpuolinen yäk yäk. Amerikkalaiset kenkäkauppiaat säteilytti lasten jalkoja röntgensäteillä. Matt ja Pat riitelevät äidistä, mutta oikeasti isästä, joka oli pikkukonna ja sairaalloinen narsisti. Siis Mattin mielestä, Don jaxoi isiä ihaillen muistella. Don on väpelö joka pelkää rottaa jota sen kaavailtu peloton saxalainen pano jahtaa luuta kädessä. Don luikki karkuun laiha häntä koipien välissä. Tulee mieleen MIT:n professori Irene Heim. Ajatella että sekin antoi mulle kerran fotzea. Ei kyllä enempää kuin kerran, se olikin enempi noita lepinkäisiä. Chomsky on ysikymppisenä pienen juutalaisen tädin näköinen.
    xxx/ellauri218.html on line 275: Tää on kyllä paikoitellen hyvää ajankuvaa, suht tuoreita klisheitä. Kun Matty oli hyvin pieni, hänen veljellään oli tapana istua pytyllä ja lukea sarjakuvia tenavayleisölleen, naapurin neljä ja viisivuotiaille lapsille, joita jonkun lähistöllä olevan aikuisen olisi kuulunut pitää silmällä, ja Matty seisoi ovensuussa valmiina huutamaan varoitussanan tulee, ja Nick istuu pytyllä ja lukee Captain Marvelia tai Targeteersia housut polvien varassa roikkuen, ja hän esitti vuoropuhelun elävästi, paasaten ja elehtien, matkien uskottavasti rosvojen ja naisten ääntä ja päästäen lyhyen vihlovan kiljaisun kuvatessaan, miten gangsteriautot vetivät kaarteet tiukasti öisillä ajomatkoillaan, säikäytti joskus lapset eläytyvällä tyylillään, vaikeni päästääkseen paskapökäleen joka putosi loiskahtaen, molskahti veteen, se oli maailman hulluin ääni ja nostatti hänen kuulijoidensa kasvoille onnellisen kunnioittavan ilmeen - se oli kaikkein värisyttävin ilonaihe, parempi kuin mikään mitä hän sai sarjakuvasivuilta irti. Jepjep italialaiskortteleita Bronxissa 50-luvulla. Tiina ja Jössi kasteli maalla pakettinappuloita posliiniseen pissapottaan ja käskivät mun maistella ja imuskella, tämo hyvvee!
    xxx/ellauri218.html on line 289: La generación Z, también conocida como Zillennials, comprende a aquellos nacidos en los últimos años de los 90’s e inicio de los 2000. Aunque pareciera ser similar a los millennials, almenos desnudas, la verdad es que tienen rasgos muy definidos que ya veremos más adelante.
    xxx/ellauri218.html on line 295: Penn was born and raised in Atlanta. She started her company in 2008 at the age of 8. She spoke at the TEDWomen event in San Francisco, which was streamed live on TED.com. She has done 2 official TEDTalks and 1 TEDxxxTalk. Penn is also an animator and artist, drawing cartoon characters from an early age. She is the creator of an animated series called The Pollinators which focuses on the importance of birds and bees and other pollinators like men. She premiered a clip of The Pollinators and another animated series called Malicious Dishes at TEDWomen 2013. What a dish!
    xxx/ellauri218.html on line 308: Ismaelin pitäisi korostaa myönteisiä seikkoja. No ei ne korostuneet silloinkaan kun Abraham lähetti sen ja äidin mierolle. Ismaelista tuli ruiskumaalauxen legenda. Mä ihan nään millainen jenkkileffa tulis tästä kirjasta. Vitun vastenmielinen. Izeä kiinostaisi enemmän toi ohutkullisen skeletin maaliinruiskimisen agenda.
    xxx/ellauri218.html on line 318: Bobby Fischer poistatti amalgaamipaikat hampaista ennen Spasski-mazia ettei CCCP:n agentit lähettäisi niihin säteitä.
    xxx/ellauri218.html on line 320: My wife helped remove his fillings as a dental assistant in the Lancaster-Palmdale area of California around 1971. He scheduled his appointments so no one other than his entourage would be in waiting room with him.
    xxx/ellauri218.html on line 322: Bobby Fischer changed the world! I believe he inherited some family mental disorders, and had deep issues regarding his father (as you may or may not know, Mr. Fischer was not his real father - his real father was a Hungarian (I believe a physicist) to whom Bobby bore an amazing resemblance! His BBC accent was just too good, so he must be a - Hungarian!
    xxx/ellauri218.html on line 324: Spassky was a chess gentleman compared to Bobby, a genius who couldn't tie his own shoes. He went around applauding 9/11, and wanting to commit genocide.
    xxx/ellauri218.html on line 326: Fischer: Yes this is all wonderful news, it is time that the fucking Jews get their heads kicked in. It's time to finish off the US once and for all. ...Everybody knows how you ... how you..uh
    xxx/ellauri218.html on line 330: Fischer: Yes, I applaud the act. Look nobody gets.. no one.. that the US and Israel have been slaughtering the Palestinians for years. Robbing and slaughtering for years and treating everyone like shit. Now it is coming back at the US. Fuck the US, I wanna see the US wake up..
    xxx/ellauri218.html on line 332: Fischer: I was really for the generals, you know. but in the end the president of the so-called democracy won. But I'm hoping for some kind of a Seven Days In May scenario in the lakes of Ontario, where the country will be taken over by the military, all the civil guards, to close down all the synagogues, arrest all the Jews, execute hundreds of thousand of Jewish ringleaders, and ,you know, apologize to the Arabs for the killing, .. for all the Jews over there of that bandit state, you know Israel. I'm hoping for a totally new world.
    xxx/ellauri218.html on line 336: Fischer: Yeah. Nobody here gives a shit about the Japanese. How many hundreds of thousand people did the US kill with the atom bombs , justifying it with the most ridiculous excuse that it saved millions American soldiers, when Japan would gonna surrender in a few weeks or month or so anyway. Right? The United State is based on lies, is based on theft. Look what I have done for the US. Nobody has single handily done more for the US them me, I really believe in this. When I won the World Championship in 1972, the United States had an image of ,you know, a football country, baseball country, but nobody thought of it as an intellectual country. I turned all that around single handily, right? But I was useful then because it was the cold war, right? But now I'm not useful anymore, you see, the cold war is over and now they want to wipe me out, get everything I have, put me into prison.
    xxx/ellauri218.html on line 351: By the traditional definition of Judaism, everyone who has a Jewish mother is automatically Jewish. Which is all fine and well.But should the traditional definition apply in the case of Bobby Fischer? Once a brilliant chess champion, a transcendent genius, he descended into lunacy, claiming the Holocaust never happened, vindicating September 11 attacks, and denouncing his Jewish roots, even writing to the Encyclopedia Judaica asking for his name to be taken out.
    xxx/ellauri218.html on line 353: So what are we to do with this nut job? He clearly stated that he does not consider himself Jewish, so who are we to argue? Yet there she lingers, his Jewish mother…
    xxx/ellauri218.html on line 359: ges/Guardian/About/General/2010/7/5/1278342841044/US-chess-champion-Bobby-F-006.jpg?width=300&quality=85&auto=format&fit=max&s=efb6e20d6212e44e0ebbaa31a60925f0" width="30%" />
    xxx/ellauri218.html on line 366: The exhumation reportedly took place in the presence of a doctor, a priest and the local sheriff, Ólafur Helgi Kjartansson. Fischer was reburied after DNA samples were taken, at least according to Kjartansson. I bet they just left it lying there for the seagulls. Fischer died in Iceland in 2008, aged 64. He left no will and legal wrangling over his estate continues. This article is over 12 years old. The girl is over 21 years old by now.
    xxx/ellauri218.html on line 370: "By now Jews in the US are the most privileged and influential part of the population. You find occasional instances of anti-semitism but they are marginal." — Noam Chomsky.
    xxx/ellauri218.html on line 374: So let's invite everyone from across our Christian nation, Jew and gentile, build a campfire and sing kumbaya. It's over! After thousands of years, anti-semitism is over! Kumbaya, my lord, kumbaya...
    xxx/ellauri218.html on line 376: "Anti-semitism is no longer a problem. It's raised, but it's raised because privileged people want to make sure they have total control, not just 98% control." — Noam Chomsky
    xxx/ellauri218.html on line 391: For according to Spassky himself, the rumors that his mother was Jewish were not true. And what's even worse, Spassky recently signed an antisemitic petition that called Judaism "inhumane", said its followers "committed ritual murders", and asked for an expulsion of Jewish organizations from Russia. Proving that even geniuses can be idiots.
    xxx/ellauri218.html on line 408: The northeast blackout of 1965 was a significant disruption in the supply of electricity on Tuesday, November 9, 1965, affecting parts of Ontario in Canada and Connecticut, Delaware, Maryland, Massachusetts, New Hampshire, New Jersey, New York, Pennsylvania, Rhode Island, and Vermont in the United States. In contrast to the wave of looting and other incidents that took place during the 1977 New York City blackout, only five reports of looting were made in New York City after the 1965 blackout. It was said to be the lowest amount of crime on any night in the city's history since records were first kept. Perhaps thanks to that more than 800,000 looters got trapped in the subway. The blackout that hit New York on July 13, 1977 was to many a metaphor for the gloom that had already settled on the city. An economic decline, coupled with rising crime rates and the panic-provoking (and paranoia-inducing) Son of Sam murders, had combined to make the late 1970s New York’s Dark Ages.
    xxx/ellauri218.html on line 410: As it happened, en ollut paikalla, 1977 kesällä olin Sekun kanssa Eirassa enimmäxeen vällykäärmeenä. Lightning struck, and the city went dark for real. By the time the power came back, 25 hours later, arsonists had set more than 1,000 fires and looters had ransacked 1,600 stores, per the New York Times. Opportunistic thieves grabbed whatever they could get their hands on, from luxury cars to sink stoppers and clothespins, according to the New York Post. The sweltering streets became a battleground, where, per the Post, “even the looters were being mugged.”
    xxx/ellauri218.html on line 420: The little blonde boy with the Dutch bang hair, the wide sailor cap and the big floppy bow collar became mascot to kids feet when he lent his image to the most famous children’s shoe company in the world, Buster Brown shoes.
    xxx/ellauri218.html on line 430: A race riot took place in Harlem, New York City, on August 1 and 2 of 1943, after a white police officer, James Collins, shot and wounded Robert Bandy, an African American soldier; and rumors circulated that the soldier had been killed. The riot was chiefly directed by Black residents against white-owned property in Harlem. It was one of five riots in the nation that year related to Black and white tensions during World War II. The others took place in Detroit; Beaumont, Texas; Mobile, Alabama; and Los Angeles.
    xxx/ellauri218.html on line 439: Fifty years ago, seven thousand sanitation workers, members of Teamsters Local 831, flooded City Hall Park on Feb. 2, 1968, demanding higher wages and benefits. That crowd was 70 percent of the entire sanitation workforce.
    xxx/ellauri218.html on line 445: The workers’ decision to strike was about far more than money. One sanitation worker, a shop steward, said it all at a standing-room-only union meeting two days before the vote: “We may handle garbage but we’re not garbage.”
    xxx/ellauri218.html on line 447: WW wrote: “There are 10,000 sanitation workers in New York City. They are asking for a $12 a week raise in pay. The total cost to the city would be about $6 million a year. … Last fall a little group of bankers convinced the city it needed ‘better subways’ and got a referendum passed to spend $2.5 billion for these allegedly better means of transport. This clique of bankers will supply the $2.5 billion of other people’s money for a price. They will rake off $125 million in tax-free interest each year for themselves and the city will pay it. That’s 21 times the $6 million the sanitation workers are asking for. And these bankers would never have to lift a garbage pail!”
    xxx/ellauri218.html on line 449: The 1968 strike continued for nine days until Feb. 10, despite the media demonization of the union. The New York Times wrote on Feb. 9: “The runaway strike by the city’s unionized garbage collectors is the latest miscarriage of civil service unionism that relies on the illegal application of force to club the community into extortionate wage settlements. … Mayor Lindsay has taken the right and necessary course in moving for an injunction under the state’s new Taylor Law. The city cannot surrender to such tyrannical abuse of union power.”
    xxx/ellauri218.html on line 451:
    NYC labor threatens general strike

    xxx/ellauri218.html on line 453: President of the sanitation workers’ union John Delury was jailed. Mayor Lindsay asked other unions, including District Council 37 of the American Federation of State, County and Municipal Employees, the city’s largest public employee union, to provide scabs and have their members pick up the garbage. In solidarity with the striking workers, other city workers refused.
    xxx/ellauri218.html on line 454: When Mayor Lindsay appealed to Gov. Nelson Rockefeller to call in the New York National Guard to break the strike, all the city unions, including DC37 and the New York City Central Labor Council, threatened a general strike. By Feb. 10, the New York Times was begging Rockefeller not to call in the Guard to avoid “insuring a general strike by all municipal civil service employees, and perhaps by all New York labor.”
    xxx/ellauri218.html on line 461: When the strike was finally settled, the union won a wage increase above the city’s offer: double-time pay for Sunday work and a 2.5 percent increase in the city’s contribution to their pension funds. Most of all, this was a victory for dignity and respect for the sanitation workers and for labor solidarity.
    xxx/ellauri218.html on line 467: On Feb. 1, two African-American sanitation workers, Echol Cole and Robert Walker, had been crushed to death in one of the city’s outdated trucks. Memphis had no facilities for Black workers to wash up, change clothes or get out of the rain. Cole and Walker were sheltering from the rain inside the truck’s barrel when the compacting mechanism malfunctioned. The truck hadn’t been repaired because the city wouldn’t spend money for safety for these workers.
    xxx/ellauri218.html on line 470: On the first day of the Memphis strike, the Memphis Press-Scimitar wrote: “The country has been astonished at the garbage mess in New York, but it might have known that the trouble there was catching. Memphis Public Works officials said flatly that the trouble here was triggered by the developments which brought the New York strikers pay increases.”
    xxx/ellauri218.html on line 473: Epps said: “It was you who gave [the Memphis sanitation workers] the courage to act. It was these men from New York, if I may use the colloquialism, that fired the shot and made [the U.S.] stand up and its conscience be pricked and compelled Dr. King and others like him to come into the fray.” (Workers World, Jan. 8, 2011) After the murder of Dr. King, oppressed communities in 110 U.S. cities rose up in rebellion.
    xxx/ellauri218.html on line 479: Now more than ever, it is crucial to remember the lessons of these earlier, militant strikes, led primarily by African-American workers, the majority living under brutal segregation in the South, but courageously fighting on.
    xxx/ellauri218.html on line 481: The ruling class and the Trump administration are ramping up attacks on public sector workers and unions, the majority of whom are women and people of color. A negative ruling on Janus v. AFSCME, scheduled to be heard by the U.S. Supreme Court on Feb. 26, could strike a financial blow at the ability of public sector unions to collect dues. As racist, sexist right-to-work backers spew their message supporting Janus, the U.S. labor movement is mobilizing resistance to this threat around the country, including a Feb. 24 NYC protest. We are not prepared to accept this assault on our rights without a fight!
    xxx/ellauri218.html on line 485: Yhtä vähän kuin baareissa notkuminen mua nappaa mitkään pelit, etenkään ne joissa on enemmän kuin 1-2 pelaajaa. Eikä oikeastaan nekään, mitä järkeä vaivata päätään jollain täysin yhdentekevällä kähminnällä. Pingis ja sulkis ja koulun potkupallo menettelivät, koska niissä ei tarvinnut juuri päätä vaivata, ja on suht samantekevää kuka voittaa ja kuka häviää. En pidä voittamisesta, ja häviämisestä vielä vähemmän. 2 hengen piilonen jossa 2 menee piiloon eikä kukaan ezi, siinä on järkeä.
    xxx/ellauri218.html on line 489: Klaara Kotko kazoo tositeeveetä missä epämiellyttävät vulgäärit rollarit nuuskii huumeita USAn kiertueella 1972. A stink bomb was placed in the ventilation on opening night to discourage attendance, but the film was shown anyway. Sittemmin hyllytetty kaikexi onnexi.
    xxx/ellauri218.html on line 490: Just tälläsestä vinosuinen Klaara Kotko kumppaneineen kuumuvat. Lusikoivat jugurttia muovipurkista länsimaisittain suu töröllä kuin Mick Jagger-ukilla. Puhetta peräaukosta.
    xxx/ellauri224.html on line 32:
    ge;color:yellow;background:cyan;margin-top:0%;margin-bottom:0%"/>
    xxx/ellauri224.html on line 59: Se oli nääsnääs ensimmäinen tähti jonka Smore näki nakkena. Leigh Taylor-Young nudity facts: she was last seen naked 51 years ago at the age of 27. Nude pictures are from movie The Horsemen (1971). Her first nude pictures are from a movie The Big Bounce (1969) when she was 25 years old. Was on TV Series Beverly Hills, 90210. Was on TV Series Dallas.
    xxx/ellauri224.html on line 75: Willy oli svaabilainen stehauf komiker Stuttgartista Saxan molempien tappioiden aikana. Sen schlagerit olivat
    xxx/ellauri224.html on line 76: Dront am Neckar steht a Bänkle, Joggele, mei Bua (I bin Soldat, vallera), M’r muass a faulenze könne, O dees wär schee, i wenn i Geld gnug hätt und Das Hobellied.
    xxx/ellauri224.html on line 80: „Alt werden will jeder, alt sein will niemand“ (auch Martin Held zugeschrieben).
    xxx/ellauri224.html on line 109: Nykyään vanhoissa etelävaltioissa syntynyt konservatiivinen ideologia pitää koko maata otteessaan. Kymmenen käskyä vaaditaan asetettavaksi esille julkisiin tiloihin, opetetaan kreationismia, vaaditaan kouluihin rukoushetkiä, kielletään kirjoja, lietsotaan vihaa liittovaltiota (pohjoista) kohtaan, pyritään leikkaamaan valtion tarjoamia palveluita, janotaan sotaa vain hetken varoitusajalla ja yritetään ratkaista kaikki ongelmat väkivalloin - nämä kaikki ovat "uuden" etelän vaaleilla valittujen lainlaatijoiden tavaramerkkejä. Jos asiaa oikein ajattelee, niin Konfederaatio on lopulta voittanut sisällissodan - kauan odotettu voitto, joka saavutettiin houkuttelemalla tyhmät jenkit etelään lupauksilla tehokkaasta ilmastoinnista ja sisäänrakennetusta jääpalakoneesta.
    xxx/ellauri224.html on line 126: It received generally positive reviews from crickets, but it also generated intense controversy here on the right side of the puddle, including disputes over its fairness to Bush. The film became the highest-grossing documentary of its time (later surpassed by Michael Jackson's extremely important This Is It), grossing over $220 million. So it can't be all wrong!
    xxx/ellauri224.html on line 128: But former Democratic mayor of New York City Ed Koch, who had endorsed President Bush for re-election, called the film propaganda. Notwithstanding the film's influence and commercial success, George W. Bush was re-elected in 2004.
    xxx/ellauri224.html on line 133: Despite grossing just $6.7 million worldwide, one of the lowest totals of Moore's career, Fahrenheit 11/9 received generally positive reviews from crickets. Which helped to get Trump elected as President. Enough is enough, Mike, close your trap!
    xxx/ellauri224.html on line 135: In the conclusion of the film, Moore notes that the United States Constitution no longer protects normal Americans from the wealthy and powerful of American society, and that the American Dream is now nothing more than a bad wet dream.
    xxx/ellauri224.html on line 137: David Walsh of World Socialist Web Site wrote: "The 'hope' now Moore expresses near the conclusion of the work that we might 'get rid of the whole rotten system that gave us Donald Trump' is empty and meaningless, in so far as he continues to support one of the principal props of that rotten system, the Democratic Party. Whatever occasional insights and striking imagery it might offer, Fahrenheit 11/9 is false and dishonest at its core."
    xxx/ellauri224.html on line 146: Tän kirjasen (Actual) Sale kyhäsi oktogenaarina. Siltä se vaikuttaakin.
    xxx/ellauri224.html on line 147: This is a situation often found in Bellow’s work: the alliance between the shady millionaire and the intellectual. As a teenager, Trellman had been in love with Amy Wurstin, who had eventually chosen as her second husband Trellman’s best friend in high school, Jay Wurstin. Huom toisexi aviomiehexi, ei tää ole ihan se tavallinen tarina. Throughout the years, Harry Trellman had kept firm to the inner image of Amy in his mind even as he went through his varied career moves. Sitten kotirouviintunut Amy petti Jayta jonkun "Ankan" kanssa ja jäi erossa pennittömäxi. Siitä tuli sisustaja.
    xxx/ellauri224.html on line 149: After Jay Wurstin dies prematurely, he is buried in the cemetery plot originally reserved for Amy’s father, who had sold it to him years earlier. Now Amy wants to remove Jay’s body to the burial plot of his own family so that her father, who is still alive at an advanced age, can eventually be buried there, mikä on hyvin juutalainen juttu. In a limousine provided by Adletsky, Amy and Trellman disinter and rebury the body. Moved by this scene of cell death and urban renewal, Trellman confesses to Amy that he has always loved her, that he has what he terms an “actual affinity” for her (hence the title of the story). He then asks her to marry him. Teinityttönä Amy oli ollut hoikka hempeä olento. Nyt hiän oli vankka kuin tiilestä tehty paskahuusi. Hänen ainoa aarteensa oli tää Salen tolvana. Veistäisin paremman miehen puupalikasta. Samaa voisin sanoa eräistä Helmin poikaystävistä, mutten sano, koska Seija on kieltänyt. Tyydyn veistämään puupalikasta naishahmoja.
    xxx/ellauri224.html on line 170: Lujaleukaisesta Stopesista tuli näkyvä naisten oikeuksien ja syntyvyyden säännöstelyn puolestapuhuja, joka herätti voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Hän julkaisi vuonna 1918 kirjan Married love, jonka kirkko ja lääketiede tuomitsivat heti. Hän avasi Pohjois-Lontooseen perhesuunnitteluklinikan naimisissa oleville naisille. Hän uskoi myös eugeniikkaan, ja vaati pakkosterilisointeja "huonommaille ihmisainekselle". Marie Stopesin nimeä kantava hyväntekeväisyysjärjestö tekee vuosittain noin 70 000 aborttia.
    xxx/ellauri224.html on line 172: Henry Havelock Ellis (2. helmikuuta 1859 Croydon, Surrey, Englanti – 8. heinäkuuta 1939) oli englantilainen lääkäri ja kirjailija, joka tuli tunnetuksi homoseksuaalisuuteen, transsukupuolisuuteen ja muihin seksuaalikysymyksiin liittyvistä tutkimuksistaan. Hän oli ensimmäisen englanninkielisen homoseksuaalisuutta käsittelevän lääketieteellisen teoksen toinen kirjoittaja. Monien aikansa älymystön edustajien tavoin Havelock Ellis kannatti eugeniikkaa ja toimi rodunjalostukseen tähtäävän seuran puheenjohtajana.
    xxx/ellauri224.html on line 174: Ellisin ensimmäinen teos homoseksuaalisuudesta, Sexual Inversion (1897). Siinä homoseksuaalisuutta käsiteltiin ensi kertaa neutraalisti, ei vain kriminologisena ongelmana tai mielisairautena. Se oli ensimmäinen osa Havelock Ellisin pääteoksesta, kuusiosaisesta sarjasta Studies in the Psychology of Sex, jonka viimeinen osa ilmestyi 1928. Ensimmäisen osan aiheuttaman kohun takia sarjaa ei julkaistu Britanniassa vaan Yhdysvalloissa.
    xxx/ellauri224.html on line 178: He supported eugenics and served as one of 16 vice-presidents of the Eugenics Society from 1909 to 1912. In November 1891, at the age of 32, and reportedly still a virgin, Ellis married the English writer and proponent of women's rights Edith Lees. From the beginning, their marriage was unconventional, as Edith Lees was openly bisexual. At the end of the honeymoon, Ellis went back to his bachelor rooms in Paddington. She lived at Fellowship House. Their "open marriage" was the central subject in Ellis's autobiography, My Life. Ellis reportedly had an affair with Margit Spranger.
    xxx/ellauri224.html on line 180: According to Ellis in My Life, his friends were much amused at his being considered an expert on sex. Some knew that he reportedly suffered from impotence until the age of 60. He then discovered that he could become aroused by the sight of a woman urinating. Ellis named this "undienism". After his wife died, Ellis formed a relationship with a French woman, Françoise Lafitte. Nuuskutteli sitten fittenhajua Francoisen undieista.
    xxx/ellauri224.html on line 182: Ellis favoured feminism from a eugenic perspective, feeling that the enhanced social, economic, and sexual choices that feminism provided for women would result in women choosing partners who were more eugenically sound. In his view, intelligent women would not choose, nor be forced to marry and procreate with feeble-minded men.
    xxx/ellauri224.html on line 184: The superficially sympathetic man flings a coin to the beggar; the more deeply sympathetic man builds an almshouse for him so he need no longer beg; but perhaps the most radically sympathetic of all is the man who arranges that the beggar shall not be born.
    xxx/ellauri224.html on line 190: Ei mutta nyt tulee kohta joka on aika vekkuli. Linnassa miehensä salamurhayrityxestä lusinut Madge kaataa teet Amyn syliin päästäxeen puhumaan sen kanssa kahden kesken mauttomassa vessassa, jossa "kaakelit kiilsivät niin maan peijakkaasti". Salen käkättävä ääni kaikuu tunnistettavasti näistä sanoista.
    xxx/ellauri224.html on line 217: Kun teloittajat nostivat kiväärinsä, hevonen ja kärryt nousivat esiin heiluttaen valkoista lippua. Tsaari Nikolai, sanansaattaja kertoi, oli säästänyt Dostojevskin hengen yhdessä hänen radikaalitovereidensa kanssa. Sen sijaan he viettäisivät seuraavat neljä vuotta Siperian pakkotyöleirillä, elävässä helvetissä äkillisen kuoleman sijaan.
    xxx/ellauri224.html on line 262: "Pian Dostojevski joutui paljon vaarallisempaan, vallankumoukselliseen kirjailijaryhmään, jolla oli salonki, jossa he keskustelivat tsaarin haastavista ideoista, mikä oli valtava ei-ei", Christofi sanoo. Tästä alkoi Dostojevskin todelliset ongelmat.
    xxx/ellauri224.html on line 281: "Hänellä oli kuitenkin Uusi testamentti mukanaan", Christofi sanoo. "Ja vankila oli aikaa, jolloin Dostojevski ajatteli hyvin syvästi omaa hengellisyyttään ortodoksisena kristittynä. Se on teema, jonka näet suurimmassa osassa hänen töistään, Siperian jälkeistä aikaa, mukaan lukien hänen suurimpia romaanejaan." Timeo hominem unius libri.
    xxx/ellauri224.html on line 341: What was this book even about??? The "narrator" kept jumping around with what he was talking about, quite a few times I had no idea who was speaking, and what was the point of all the billionaires? They had absolutely nothing to do with the story! It took 104 pages of confusing and pointless narrative for the guy to tell the girl (after 40 years of knowing her, no less) that he wanted to be with her. This might have been one of the most anti-climactic love stories I have ever read. The secondary characters seemed completely irrelevant to the plotline and it appeared that their only function was to take up printable space. The story was unimaginative, lacking in depth, and devoid of anything memorable. The only reason I bothered to finish it was to get one step closer to finishing my goodreads reading challenge, else I would have ditched it at page 20.
    xxx/ellauri224.html on line 345: Ok, I tried. This novella is only about 100 pages long, but I got 10 pages in and I'm just not in any way interested. He's not Chinese, but he sort of looks like he's Chinese, so he goes to China for five years, but returns to Chicago to be near a woman he hasn't seen in 15 years because he's never been able to stop thinking about her, but then he's told he looks like he's Japanese, and gosh that's true! so he cuts his hair to look more Japanese, and he goes to a dinner party with rich people, then runs into the woman he's been pining over for 15 years and doesn't recognize her, and I just couldn't go any further. Another one off my shelf!
    xxx/ellauri224.html on line 349: Checked out a few Saul Bellow books and discovered I have not changed as I have aged. I just don't enjoy his writing, Nobel Prize winner or not. I can still hear his squeaky Donald Duck voice in my head from many interviews he gave here in Chicago and did see him years ago in debates at The Newberry Library Book Fair.
    xxx/ellauri224.html on line 361: Eliot – arguably the greatest poetry in English in the 20th century – was so worried that he might be pursuing religious and literary sainthood for his own ego rather than to the greater glory of god, that he forgot ever to consider whether it was even possible or desirable to pursue sainthood at the expense of ordinary kindness and common decency. Throughout his life – and it was a long one, full of great work – he left a trail of human wreckage and hurtful speech. Any account of that work and of the ideas embedded in it has to keep track of the harm he did, not in a spirit of cheap point-scoring, but as an awful warning. Those of us who try to pursue both an ethical life and a creative one find that it is never easy, that it is always needful that we weigh one good against another.
    xxx/ellauri224.html on line 363: We should never think selfless virtue can be reached by treading on others. The cold splinter at the heart of the true artist must be harsher in its quarrel with the self than it is in its rhetorical engagement with other people. For believers, this is the virtue of humility; I am not sure what the rest of us can call it. What we can agree on is the constant examination of conscience, and, when we fall short, a conscious decision to do better.
    xxx/ellauri224.html on line 365: Eliot was in love three times (not counting the catamites), and each of those loves became events in his artistic and spiritual lives – and two of the women involved were massively the worse for it. Vivien Eliot was a difficult woman, yet Eliot – who had connived at her affair with Bertrand Russell – treated her, with the agreement of his spiritual advisers, with a coldness that helped break her spirit, perhaps her mind. Emily Hale was the woman he deserted for Vivien; she spent her life at his encouragement waiting for Vivien to die, and it was in her presence that he had some of his deepest moments of spiritual intensity – yet she was eventually dismissed from his life with equal coldness. They were both central to his greatest works: Vivien to The Waste Land and Emily to much of The Four Quartets.
    xxx/ellauri224.html on line 367: Two of his closest friends, Mary Trevelyan and John Hayward, were also in due course sent into outer darkness. We are told to forgive our enemies; Eliot could not even forgive those who loved him. In all those cases, Eliot was aware of the harm done, and may even have taken responsibility for it in his heart; what he never did was question the human cost to others of the life he pursued in his quest for genius and sainthood. He would not face the possibility that any God who asked such things of him was not worth his worship.
    xxx/ellauri224.html on line 371: As Anthony Julius has demonstrated beyond a shadow of doubt, Eliot used language about Jews that was closely linked both to traditional antisemitic hate speech and to the tropes of the murderous antisemitism of his own time. It is hard to see how this can be reconciled to his Christianity, except because he saw diversity a
    xxx/ellauri224.html on line 372: s a threat to his cloistered virtue. Or perhaps I am wrong. Eliot's racism towards African-Americans was expressed in the crudest and most simplistic of doggerel; the antisemitism creeps into, if not his greatest work, at least into work closely allied to it.
    xxx/ellauri224.html on line 374: And yet, amid the relationships in bad faith and the vile views, Eliot managed to say important and useful things about both the experience of modernity and the mental states which we may as well call "the spiritual life", even if we are sceptical about the existence of spirit. It is important that we read him, sometimes holding our nose, because with all his deep personal flaws – and all the more when we think about them – he remains one of the lock and key writers of his and our time.
    xxx/ellauri224.html on line 444: There important historical antecedents that may help us figure out the true reasons of the charming beauty of Ukranian women. Ukraine is a very special country which is located nearly in the centre of Europe. Therefore, it has always been the point of intersection between different cultures and nations. It has been largely affected by both, the West and the East. The trade routes that were used by the ancient and middle ages merchants ran through the territory of the modern-day Ukraine. Thus, nations such as the Nordic Vikings and Southern Greeks met each other en route to their destinations towns and ports. They made their way through Ukraine. Eastern tribes of the Pechenegs, Kipchaks and even Mongols have all contributed to the modern beauty of the Ukranian women. Afterwards, it was largely affected by Russia which also has very beautiful women. During the past century, lots of European nations managed to leave their scumbags in the Ukraine. So, this is the historical background which helps us realise that the current beauty of the Ukranian women is attributed to the mixture of very different nations from two different parts of the world.
    xxx/ellauri224.html on line 450: Brilliant Facts About Ukranian Wives in 2022. Ukranian mail order brides have always been popular amongst men from foreign lands. They’re stunning, well-mannered, and know etiquette perfectly well. You’ll find these brides to be an asset in the marriage. They aren’t just pretty or meant for the house, there’s much more inside. Find out the reasons why these girls are so popular among Western grooms and what makes them stand out!
    xxx/ellauri224.html on line 453: Ukraine is the only country in the world to stage two popular, revolutionary movements within the span of a decade ... in support of democracy, a Euro-Atlantic orientation, an end to corruption and an escape from being under the Russian thumb. There have been other demonstrations and revolutionary movements to be sure, but they are not this popular here with us, at least since the red, white, green, and black armies that ravaged the polje in the 20's.
    xxx/ellauri224.html on line 455: Fortunately, the administration has ramped up military assistance significantly, providing vital lethal anti-tank, anti-aircraft and anti-ship missiles and other weapons, including drones and long-range artillery, that have had a huge impact on levelling the battlefield to ground. Other countries have also provided much-needed assistance, including tank tops. This assistance has made a world of difference and sent an important morale boost to the Ukranian bride.
    xxx/ellauri224.html on line 458: ge&source=Solr" width="30%" />
    xxx/ellauri224.html on line 482:
    Mannen filmades när han kissade dagligen på exets grav.

    xxx/ellauri224.html on line 484: Michael Andrew Murphy fick en chock när han upptäckte vad som pågick vid kyrkogården där hans mamma är begravd. Det visade sig att en man kissar dagligen på hennes grav. Och kånkar små bajspåsar dit också ganska flitigt.
    xxx/ellauri224.html on line 486: – Han använder min mammas grav som en toalett varje morgon, säger Lindas son (av en annan man) Michael Andrew Murphy till New York Post. Linda Torello, 66, dog 2017. Hon begravdes på en kyrkogård i Orangetown, New York. Men i april i år märkte Torellos son Michael Andrew Murphy, 43, något märkligt. Det låg en påse med bajs på mammans grav. – Jag trodde först att någon hade varit ute med hunden och lämnat det där, säger Michael.
    xxx/ellauri224.html on line 492: – Jag har aldrig varit så rasande i hela mitt liv, säger Michael till Daily Voice. Jag mår så illa över det här. Det visade sig att mannen tidigare hade varit gift med Linda Torello. När hon blev gravid lämnade han henne och skilsmässan gick igenom 1974. Mannen gifte senare om sig.
    xxx/ellauri224.html on line 493: – När hans barn valde min mamma över hans nya fru sade han att de alla var som döda för honom. Det är förmodligen därifrån fientligheten kommer ifrån, säger Michael. Syskonen har polisanmält mannen. – Jag mår så illa över det här, upprepar Michael. Björk. Det luktar pyton där på mammas grav för helvete.
    xxx/ellauri224.html on line 499: A man with an apparent 48-year grudge has been going each morning to urinate on the grave of his ex, much to the horror of her furious kids, who realized something was wrong when they discovered bags of poop left at their mom’s final resting place. “I felt like getting out and killing him,” said Michael Andrew Murphy, 43, told The Post of what it was like to catch the man he says has been desecrating the burial site of his mom, Linda Torello. Then my sis could have gone and peed, crapped and menstruated on his.
    xxx/ellauri224.html on line 504: When they checked the camera footage, they spotted the gross grave visitor: a man who was briefly married to Torello in the 1970s. The footage was too blurry and grainy to take to authorities, so a week ago, Murphy and his sister got up at 5 a.m. to drive to the cemetery and laid in wait. Murphy set up his smartphone on a nearby headstone to take better photos and hid behind a small shed.
    xxx/ellauri224.html on line 506: Murphy said the video and pictures he and his sister got indicated that the man drove to the cemetery almost every morning between 6:14 a.m. and 6:18 a.m. with his current wife, got out of the car, walked to Torello’s grave and peed on it. (How could one video possibly indicate as much as that?) “I can’t get my wife to go out to dinner but this guy gets his wife to go along with him to desecrate my mom’s remains every morning!” Murphy fumed.
    xxx/ellauri224.html on line 513: Dude, Where's My Car? is a 2000 American boner comedy film directed by Danny Lipsanen. The film stars Jared Kutshner and Sean Penn (just back from Ukraine: Zelensky was not at home) as two best friends who find themselves unable to remember where they parked their vehicle after a night of recklessness. Supporting cast members include some busty chicks as usual. Though the film was banned by most critics, it was a box office success and has managed to achieve a cult status, partially from frequent airings on cable television. The film's title became a minor pop culture saying, and was commonly reworked in various pop cultural contexts during the 2000s. Release date December 15, 2000. Budget $13 million. Box office $73.2 million.
    xxx/ellauri224.html on line 516: Best friends Fred and Barney awaken with hangovers and no memory of the previous night. Their television is on, showing a program about animals using rubble and flintstones as currency to get food. In the program is a monkey nicknamed Andrew. It's the best actor of the film. Pity it only has a cameo role. Their refrigerator is filled with containers of chocolate pudding, and the answering machine contains an angry message from their twin girlfriends Wilma and Betty as to their whereabouts. The two also learn they have almost been fired from their jobs at the quarry. They emerge from their home to find Fred's car missing, and with it their baby girlfriends' first-anniversary presents. This prompts Fred to ask the film's titular question: "Dude, where's my car?"
    xxx/ellauri224.html on line 520: Because the girls have promised them a "special treat", which Fred and Barney take to mean sexual intercourse, the men are desperate to retrieve their car. The duo begins retracing their steps in an attempt to discover where they left the car. Along the way, they encounter a transgender stripper, a belligerent speaker box operator at a Chinese restaurant's drive-through, two tattoos they discover on each other's backs, UFO cultists led by Zoltan (who later hold the twins hostage), a Cantonese-speaking Chinese tailor, the Zen-minded Nelson and his cannabis-loving dog Jackal, beautiful Christie Boner, her aggressive jock boyfriend Tommy and his friends, a couple of hard-nosed police detectives, and a reclusive French ostrich named Pierre. They also meet two groups of aliens, one group being five gorgeous women, the other being two Norwegian men, searching for the "Continuum Transfunctioner": an extraterrestrial device that the boys accidentally picked up last night.
    xxx/ellauri224.html on line 524: After Pierre releases the duo for correctly answering a question about ostriches, Fred and Barney head over to a local arcade named Captain Stu's Space-O-Rama. Once inside, they encounter Zoltan and his cultists who give them Wilma and Betty in exchange for a toy that Fred and Barney later on (see below) try to pass off as the Transfunctioner. Tommy, Christie, and the jocks arrive along with Nelson and his dog, whom they release after Tommy snatches the fake Transfunctioner from Zoltan. The two sets of aliens arrive and notify everyone of the real Continuum Transfunctioner: a Rubik's Cube that Barney has been working hard to solve. He then solves it on the spot, causing the device to shapeshift into its true form. The boys are warned that once the five girls stop flashing, the universe will be destroyed.
    xxx/ellauri224.html on line 532: Enraged, the five alien women merge to become a beautiful giantess clad in a purple bra and miniskirt. She devours Tommy alive in front of Christie, who reacts with indifference. The giantess then crawls out of the amusement center and chases Fred and Barney. The cultists tell them to activate the Photon Accelerator Annihilation Beam on the Transfunctioner. However, the button that activates it is too far in to reach. As a last straw, Chester remembers the nature show with Andtew the tool-using chimpanzee and uses a straw to push the reset button, thus destroying the alien and starting the film from the beginning.
    xxx/ellauri224.html on line 540: The protectors park the duo's car, a Renault Le Car, behind a mail truck for them to find the following morning. Fred and Barney salvage their relationships with the twins and discover the special treat from the girls turns out to be matching berets with Fred's and Barney's tiny penises embroidered in the front. The protectors, seeing the problem, leave a gift for their girlfriends (and, for the two men): Penis Enhancement Necklaces. The film ends with Fred, Barney, and the twins going out for Chinese food in Fred's car, while arguing about what their tattoos say.
    xxx/ellauri224.html on line 605: Gary Adrian Condit (born April 21, 1948) is an American former politician who represented California's 18th congressional district in the House of Representatives from 1989 to 2003. He gained significant national attention for an extramarital affair with Chandra Levy, an intern with the Federal Bureau of Prisons. The affair was publicized after Levy's disappearance in May 2001 and the discovery of Levy's remains a year later. Although Condit was never formally a suspect in Levy's disappearance and murder, he lost the 2002 Democratic primary based in large part on negative publicity from the scandal.
    xxx/ellauri224.html on line 609: Ingmar Guandique, an undocumented immigrant from El Salvador, was convicted of Levy’s murder in 2010 and sentenced to 60 years in prison, but his conviction was later overturned and a retrial ordered earlier last year. The U.S. Attorney for the District of Columbia dismissed all charges against Guandique in July after the office concluded that "it can no longer prove the murder case against Mr. Guandique beyond a reasonable doubt."
    xxx/ellauri224.html on line 615: CNN reported that the married father-of-two admitted to the alleged affair during initial police investigations. The outlet also reported that officials matched Gary to DNA collected from Chandra’s undergarments in her home.
    xxx/ellauri225.html on line 44: The general gist is that humans originally spread throughout the galaxy from a planet called Hain. The Hainish colonies (including Earth) all eventually lost contact with and then memory of each other; each book or story then shows a planet at or shortly after the moment when contact is re-established. It’s a useful way to frame the classic sociological sci-fi writing that Le Guin is known for—an Envoy or Observer from the slowly burgeoning coalition of planets can arrive at a completely new human society, which Le Guin can then use to dissect and explore some facet of real life through speculative worldbuilding. And the best part of it is that unless Darwin got his hairy foot into it, all the Hainians got fully interlocking genitals! One of the biggest obstacles to enjoyable alien sex is overcome.
    xxx/ellauri225.html on line 46: That said, The Telling feels a little different compared to the rest of the Hainish Cycle. And for good reason—released in 2000, The Telling is the first full Hainish novel Le Guin wrote since The Dispossessed in 1974. It reads softer, more intimate than the books that came before, feeling almost more like fantasy than science fiction at times. The Telling follows Sutty Dass, an Observer who arrives on the planet Aka to record its history and culture while Hain makes its diplomatic overtures. During the time dilation of Sutty’s near-light space travel, however, Aka experienced an intense social upheaval that saw a tyrannical capitalist hegemony take power over the planet and attempt to wipe out the entirety of Aka’s long history. It then falls to Sutty, who grew up under religious oppression on Earth, to uncover and understand Aka’s historical and spiritual traditions as they are actively being eradicated by the corporation-state.
    xxx/ellauri225.html on line 48: The gay content in The Telling is rather subtle and subdued, but it isn’t an afterthought. Sutty’s lesbianism is an important aspect of her character, and when she starts meeting mazis, the keepers of the Telling, many of them are gay couples as well. There is a quiet romanticization of gay monogamy throughout The Telling that moved me when I first read it, and although not every aspect of the novel has aged as well, I’m still very endeared of it for that reason. If you enjoy classic science fiction, where the point is less a thrilling story and more the discovery of a brand new world, The Telling is by far my favorite of the bunch.
    xxx/ellauri225.html on line 52: Samantha Lavender is a lesbian library assistant on the west coast, making ends meet with a creative writing degree and tumbling in the hay with her wonderful butch partner. She spends most of her free time running Dungeons & Dragons (like she has since the 90’s), and has even published a few adventures for it. You can follow her @RainyRedwoods on both twitter and tumblr.
    xxx/ellauri225.html on line 56:
    Blonditukkaisella Sallilla on harmaa silikonipillu piilotettuna dirndl hamoseen. Anatomisesti se on suht.koht. oikea mutta rakonen on aivan liian kireä. Sinne ei saa "viedyxi" 70-v. letkua sisään edes 2lla kädellä. Se on kuin yrittäisi työntää hammastahnaa putkeen takaisin. Sama (mutta pahempi) ongelma kuin Kalle Tappisella alla. Ollappa tollanen spermaruisku kuin kassapää Main kädettämällä teinipojalla.
    xxx/ellauri225.html on line 108: Eine in der jüdischen Namenstradition ganz besondere Stellung hat der Name Chajim oder Chaim. Er bedeutet: Leben. Starb den Eltern ein Kind, nannten sie das folgende Chaim. Kuten esim Heinrich Heine.
    xxx/ellauri225.html on line 110: Ursulassa on jotain vähän hapantunutta. Maistuu ilkeältä kuin Tyrvännön kaivossa säilytetty maito. En ole siitä hurjan innostunut. Onko se toi sääntöjen mukaan sotiminen, sine ira sed cum studio, että ahneus ja reviirit on Ursulasta ok kuha ei olla vihaisia toisen värisille. Noi nazit on kuin jotain rabbeja, isä Singereitä, tai wilhoja. Rahalle sai vastineen. Vizi miten juutalais-amerikkalaista touhua.
    xxx/ellauri225.html on line 112: Toi Puu taitaa olla sitä Kabbalaa. Sielläkin oli tuollainen viisihaarainen puu, ja pää vielä kuudentena. Niin ja toi 2-neuvoisuuskin tulee Kabbalasta, se kutkutti Singeriäkin albumissa 166.
    xxx/ellauri225.html on line 114: Aineellisen vaurauden ja hengellisen kuivumisen aikakaudella kirjoitettiin kauniita runoja Tekemisestä ja Tehdystä ("tehty mikä tehty / joskus mä teen toisinaan ja sitten taas en") ja vaikeita metafyysisiä runoja kuten Hart Cranella miten 2sta tulee 1 ja 1stä vahingossa 2 (no mitä vaikeaa siinä muka on, huis hais keskijalka sinne ja se on siinä eikä anopin siinä).
    xxx/ellauri225.html on line 143: In 1754, a naturalist named Charles Bonnet observed that plants sprout branches and leaves in a pattern, called phyllotaxis. Bonnet saw that tree branches and leaves had a mathematical spiral pattern that could be shown as a fraction. The amazing thing is that the mathematical fractions were the same numbers as the Fibonacci sequence! On the oak tree, the Fibonacci fraction is 2/5, which means that the spiral takes five branches to spiral two times around the trunk to complete one pattern. Other trees with the Fibonacci leaf arrangement are the elm tree (1/2); the beech (1/3); the willow (3/8) and the almond tree (5/13) (Livio, Adler).
    xxx/ellauri225.html on line 149: My conclusions suggest that the Fibonacci pattern in trees makes an evolutionary difference. This is probably why the Fibonacci pattern is found in deciduous trees living in higher latitudes. The Fibonacci pattern gives plants like the oak tree a competitive edge over solar panels while collecting sunlight when the Sun moves through the sky.
    xxx/ellauri225.html on line 175: Mä luulen että näiden nazien poinzina on olla posetiivareita. Ei muistella vääryyxiä pahalla. Don't get mad, get even. Mut ei, nyt on kyllä niin tylsää että tähän kohtaan täytyy saada jotain piristystä. Vaikka lepakoiden kieriskelyä makuupussissa! Sexi on jotain mitä apina aina haluaa ja tarvii. Kieri ja Smutty rakastelevat kuin 2 halkoa.
    xxx/ellauri225.html on line 190: Bezit tee käynnistää virtauxen. Sitä ei parane juoda illalla ennen maatepanoa. Muuten herää pikkuhousut märkänä. Smuttyn puhe kehitysmaalaiselle on koko ajan selkeämmin kalifornialaisen demokraatin credoa. Usko on haava jonka tieto parantaa. Ei ole luulo tiedon väärttiä. Uskomme avoimeen tiedonvälityxeen. Pitkässä juoxussa me ekumeenit emme pidä salaisuuxia. Lyhyessä panemme Assangen koppiin loppuiäxi.
    xxx/ellauri225.html on line 217: Kaverien henget ois niinkö seteleitä jotka Smutty on käärinyt sikareixi ja poltellut. Vähän sellaisia rahauhreja, uhkapeliä. Mutta kannattava sijoitus loppupeleissä. THE END
    xxx/ellauri225.html on line 234: He did not meet his illegitimate daughter from a past relationship until she was 26, although she learned that he was her father when she was 16. Norris has thirteen grandchildren as of 2017. An outspoken Christian, Norris is the author of several Christian-themed books. On April 22, 2008, Norris expressed his support for the intelligent design movement when he reviewed Ben Stein´s Expelled From Townhall.com.
    xxx/ellauri225.html on line 236: Norris is a columnist for the far-right WorldNetDaily. In 2007, Norris took a trip to Iraq to visit U.S. troops. Norris was one of the first members of show business to express support for the California Proposition 8 ban on same-sex marriage, Norris has visited Israel, and he voiced support for former Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu in the 2013 and 2015 elections. In 2019, Norris signed an endorsement deal with gun manufacturer Glock.
    xxx/ellauri225.html on line 240:
    Ishi, the last wild indian of California and last known member of the Yahi tribe, with anthropologist Alfred L. Kroeber. Alfred lainaa nähtävästi Ishin kakkospukua. Alfilla ei ole liivejä, ja hevoset on karussa. Tää ei ole same-sex marriage vaikka siltä saattaa näyttää.

    xxx/ellauri225.html on line 251: Kroeber married Henriette Rothschild in 1906. She contracted tuberculosis and died in 1913, after several years of illness. In 1926 he married again, to Theodora Kracaw Brown, a widow whom he met as a student in one of his graduate seminars. They had two children: Karl Kroeber, a literary critic, and the science fiction writer Ursula Kroeber Le Guin. In addition, Alfred adopted Theodora's sons by her first marriage, Ted and Clifton Brown, who both took his surname.
    xxx/ellauri225.html on line 255: In 1953 (aged 24) while traveling to France aboard the Queen Mary, Ursula met historian Charles Le Guin.They married in Paris in December 1953. According to Le Guin, the marriage signaled the "end of the doctorate" for her. While her husband finished his doctorate at Emory University in Georgia, and later at the University of Idaho, Le Guin taught French and worked as a secretary until the birth of her daughter Elisabeth in 1957. A second daughter, Caroline, was born in 1959. Also in that year, Charles became an instructor in history at Portland State University, and the couple moved to Portland, Oregon, where their son Theodore was born in 1964. They would live in Portland for the rest of their lives, although Le Guin received further Fulbright grants to travel to London in 1968 and 1975.
    xxx/ellauri225.html on line 267: Le Guin read both classic and speculative fiction widely in her youth. She later said that science fiction did not have much impact on her until she read the works of Theodore Sturgeon and Cordwainer Smith, and that she had sneered at the genre as a child. Authors Le Guin describes as influential include Victor Hugo, William Wordsworth, Charles Dickens, Boris Pasternak, and Philip K. Dick. Le Guin and Dick attended the same high-school, but did not know each other. She also considered J. R. R. Tolkien and Leo Tolstoy to be stylistic influences, and preferred reading Virginia Woolf and Jorge Luis Borges to well-known science-fiction authors such as Robert Heinlein, whose writing she described as being of the "white man conquers the universe" tradition. Several scholars state that the influence of mythology, which Le Guin enjoyed reading as a child, is also visible in much of her work: for example, the short story "The Dowry of Angyar" is described as a retelling of a Norse myth.
    xxx/ellauri225.html on line 269: Dad´s discipline of cultural anthropology had a powerful influence on Le Guin´s writing. Her father Alfred Kroeber is considered a pioneer in the field, and was a director of the University of California Museum of Anthropology: as a consequence of his research, Le Guin was exposed to anthropology and cultural exploration as a child. In addition to myths and legends, she read such volumes as The Leaves of the Golden Bough by Lady Frazer, a children´s book adapted from The Golden Bough, a study of myth and religion by her husband James George Frazer. She described living with her father´s friends and acquaintances as giving her the experience of the other sex. The experiences of Ishi, in particular, were influential on Le Guin, and elements of his story have been identified in works such as Planet of Exile, City of Illusions, and The Word for World Is Forest and The Dispossessed.
    xxx/ellauri225.html on line 273: Philosophical Taoism had a large role in Le Guin´s world view, and the influence of Taoist thought can be seen in many of her stories. Many of Le Guin´s protagonists, including in The Lathe of Heaven, embody the Taoist ideal of leaving things alone. The anthropologists of the Hainish universe try not to meddle with the cultures they encounter, while one of the earliest lessons Ged learns in A Wizard of Earthsea is not to use magic unless it is absolutely necessary. Taoist influence is evident in Le Guin´s depiction of equilibrium in the world of Earthsea: the archipelago is depicted as being based on a delicate balance, which is disrupted by somebody in each of the first three novels. This includes an equilibrium between land and sea, implicit in the name "Earthsea", between people and their natural environment, and a larger cosmic equilibrium, which wizards are tasked with maintaining. Another prominent Taoist idea is the reconciliation of opposites such as light and dark, or good and evil. A number of Hainish novels, The Dispossessed prominent among them, explored such a process of reconciliation. In the Earthsea universe, it is not the dark powers, but the characters´ misunderstanding of the balance of life, that is depicted as evil, in contrast to conventional Western stories in which good and evil are in constant conflict, wearing white and black stezons, respectively. The idea of leaving good enough alone, in particular, is deeply un-American.
    xxx/ellauri225.html on line 275: Although Le Guin is primarily known for her works of speculative fiction, she also wrote realistic fiction, non-fiction, poetry, and several other literary forms, which makes her work quite difficult for librarians to classify. Her writings received critical attention from mainstream critics, critics of children´s literature, and critics of speculative fiction. Le Guin herself said that she would prefer to be known as an "American novelist". Le Guin´s transgression of conventional boundaries of genre led to literary criticism of Le Guin becoming "Balkanized", particularly between scholars of children´s literature and speculative fiction. Commentators have noted that the Earthsea novels specifically received less critical attention because they were considered children´s books. Le Guin herself took exception to this treatment of children´s literature, describing it as "adult chauvinist piggery". In 1976, literature scholar George Slusser criticized the "silly publication classification designating the original series as 'children's literature'", while in Barbara Bucknall´s opinion Le Guin "can be read, like Tolkien, by ten-year-olds and by adults. These stories are ageless because they deal with problems that beset us at any age."
    xxx/ellauri225.html on line 277: Several of Le Guin´s works have featured stylistic or structural features that were unusual or even subversive. The heterogeneous structure of The Left Hand of Darkness, described as "distinctly post-modern" (eek!), was unusual for the time of its publication. This was in marked contrast to the structure of (primarily male-authored) traditional science fiction, which was straightforward and linear. The novel was framed as part of a report sent to the Ekumen by the protagonist Genly Ai after his time on the planet Gethen, thus suggesting that Ai was selecting and ordering the material, consisting of personal narration, diary extracts, Gethenian myths, and ethnological reports. Earthsea also employed an outlandishly unconventional narrative form described by scholar Mike Cadden (Princeton U Senior Lecturer in Theater) as "free indirect discourse", in which the feelings of the protagonist are not directly separated from the narration, making the narrator seem sympathetic to the characters, and removing the skepticism towards a character´s thoughts and emotions that are a feature of more direct narration. Cadden suggests that this method leads to younger readers sympathizing directly with the characters, making it an effective technique for young-adult literature like Flaubert or Zola.
    xxx/ellauri225.html on line 281: A number of Le Guin´s writings, including the Earthsea series, challenged the conventions of epic fantasies and myths. Many of the protagonists in Earthsea were dark-skinned individuals, in comparison to the white-skinned heroes more traditionally used; some of the antagonists, in contrast, were white-skinned, a switching of race roles that has been critically remarked upon by multiple critics. In a 2001 interview, Le Guin attributed the frequent lack of character illustrations on her book covers to her choice of non-white protagonists. LOL haha! She explained this choice, saying: "most people in the world aren't white. Why in the future would we assume they are?" Her 1985 book Always Coming Home, described as "her great experiment", included a story told from the perspective of a young protagonist, but also included poems, rough drawings of plants and animals, myths, and anthropological reports from the matriarchal society of the Kesh, a fictional people living in the Napa valley after a catastrophic global flood.
    xxx/ellauri225.html on line 284: Gender and sexuality are prominent themes in a number of Le Guin´s works. The Left Hand of Darkness, published in 1969, was among the first books in the genre now known as feminist science fiction, and is the most famous examination of androgyny in science fiction. The story is set on the fictional planet of Gethen, whose inhabitants are ambisexual humans with no fixed gender identity, who adopt female or male sexual characteristics for brief periods of their sexual cycle. Which sex they adopt can depend on context and relationships.
    xxx/ellauri225.html on line 286: Gethen was portrayed as a society without war, as a result of this absence of fixed gender characteristics, and also without sexuality as a continuous factor in social relationships. Gethenian culture was explored in the novel through the eyes of a Terran, whose masculinity proves a barrier to cross-cultural communication. Outside the Hainish Cycle, Le Guin´s use of a female protagonist in The Tombs of Atuan, published in 1971, was described as a "significant exploration of womanhood".
    xxx/ellauri225.html on line 288: Le Guin´s attitude towards gender and feminism evolved considerably over time. Although The Left Hand of Darkness was seen as a landmark exploration of gender, it also received criticism for not going far enough. Reviewers pointed to its usage of masculine gender pronouns to describe its androgynous characters, the lack of androgynous characters portrayed in stereotypical feminine roles, and the portrayal of heterosexuality as the norm on Gethen.
    xxx/ellauri225.html on line 290: Le Guin´s portrayal of gender in Earthsea was also described as perpetuating the notion of a male-dominated world; according to the Encyclopedia of Science Fiction, "Le Guin saw men as the actors and doers in the [world], while women remain the soft centre of a chocolate bar, the soda fountain from which they drink".
    xxx/ellauri225.html on line 292: Le Guin initially defended her writing; in a 1976 essay "Is Gender Necessary?" she wrote that gender was secondary to the novel´s primary theme of loyalty. Le Guin revisited this essay in 1988, and acknowledged that gender was central to the novel; she also apologized for depicting Gethenians solely in heterosexual relationships. In fact they did a lot of trainwatching and pussymunching too, she just did not tell.
    xxx/ellauri225.html on line 294: Le Guin responded to these critiques in her subsequent writing. She intentionally used feminine pronouns for all sexually latent Gethenians in her 1995 short story "Coming of Age in Karhide", and in a later reprinting of "Winter's King", which was first published in 1969. "Coming of Age in Karhide" was later anthologized in the 2002 collection The Birthday of the World, which contained six other stories featuring unorthodox sexual relationships and marital arrangements. She also revisited gender relations in Earthsea in Tehanu, published in 1990. This volume was described as a rewriting or reimagining of The Tombs of Atuan, because the power and status of the female protagonist Tenar are the inverse of what they were in the earlier book, which was also focused on her and Ged. During this later period she commented that she considered The Eye of the Heron, published in 1978, to be her first work genuinely centered on a woman.
    xxx/ellauri225.html on line 296: Le Guin explores coming of age, and moral development more broadly, in many of her writings. This is particularly the case in those works written for a younger audience, such as Earthsea and Annals of the Western Shore. Le Guin wrote in a 1973 essay that she chose to explore coming-of-age in Earthsea since she was writing for an adolescent audience: "Coming of age ... is a process that took me many years; I finished it, so far as I ever will, at about age thirty-one; like Ellis Havelock I provably only lost my hymen when I was 27, so I feel rather deeply about it. So do most adolescents. It´s their main occupation, in fact." She also said that fantasy was best suited as a medium for describing coming of age, because exploring the subconscious was difficult using the language of "rational daily life".
    xxx/ellauri225.html on line 298: The first three Earthsea novels together follow Ged from youth to old age, and each of them also follow the coming of age of a different character. A Wizard of Earthsea focuses on Ged´s adolescence, while The Tombs of Atuan and The Farthest Shore explore that of Tenar and the prince Arren, respectively. A Wizard of Earthsea is frequently described as a Bildungsroman, in which Ged´s coming of age is intertwined with the physical journey he undertakes through the novel. To Mike Cadden the book was a convincing tale "to a reader as young and possibly as headstrong as Ged, and therefore sympathetic to him". Reviewers have described the ending of the novel, wherein Ged finally accepts the shadow as a part of himself, as a rite of passage. Scholar Jeanne Walker writes that the rite of passage at the end was an analogue for the entire plot of A Wizard of Earthsea, and that the plot itself plays the role of a rite of passage for an adolescent reader. Any fucking involved at all? What kind of coming of age would it be without some?
    xxx/ellauri225.html on line 300: Each volume of Anals of the Western Shore also describes the coming of age of its protagonists, and features explorations of being enslaved to one´s own power. The process of growing up is depicted as seeing beyond narrow choices the protagonists are presented with by society. In Gifts, Orrec and Gry realize that the powers their people possess can be used in two ways: for control and dominion, or for healing and nurturing. Which will it be? This recognition allows them to take a third choice, viz. make like a tree and leave. This wrestling with choice has been compared to the choices the characters are forced to make in Le Guin´s short story "The Ones Who Walk Away from Omelas". Similarly, Ged helps Tenar in The Tombs of Atuan to value herself and to find choices that she did not see, leading her to leave the Tombs with him. But remember, Le Guin never left Portland where her wimpy husband could barely hold a teaching job.
    xxx/ellauri225.html on line 310: Other social structures are examined in works such as the story cycle Four Ways to Forgiveness, and the short story "Old Music and the Slave Women", occasionally described as a "fifth way to forgiveness". Set in the Hainish universe, the five stories together examine revolution and reconstruction in a slave-owning society. According to above mentioned Rochelle, the stories examine a society that has the potential to build a "truly human community", made possible by the Ekumen´s recognition of the slaves as human beings, thus offering them the prospect of freedom and the possibility of utopia, brought about through revolution. Slavery, justice, and the role of women in society are also explored in Anals of the Western Shore.
    xxx/ellauri225.html on line 323: She was a little sharp, though, acerbic, which I gather was not uncommon for her. I was a young writer, halfway through an MFA at Mills College, attending a reading in Berkeley given by my literary hero. I had gathered up all my courage to ask a question. I’d spent a few years writing and publishing explicitly about sex, fighting through my own hesitations and society’s disapproval – my parents were tremendously upset with me for writing under my own name, another writer at a writer’s gathering accused me of being a nymphomaniac, and I even received hate mail from men in India, furious that one of their women was writing about sex.
    xxx/ellauri225.html on line 325: Of course, Le Guin was writing daring stories decades before me, stories of women who loved women, of four-person marriages, of people without gender. Her stories offered possibilities that most of society hadn’t even imagined in the late 1960s; I knew she must have faced similar societal disapproval. So I wanted to know why she faded to black for her sex scenes. “There Arrad took me into his arms and I took Arrad into my arms, and then between my legs, and fell upward, upward through the golden light.” (“Coming of Age in Karhide”) There was plenty of sex in her books – sometimes tremendously important sex — but Le Guin didn’t dwell on the details. In fact her sex scenes were prudish and infinitely boring.
    xxx/ellauri225.html on line 329: I told my literature students about Ursula K. Le Guin today, squeezing a few minutes for her into a class on American science fiction writers of color, a class where she didn’t strictly speaking belong – though to be honest, I rather think she’d improve almost any class. I told them about the six books that comprise Earthsea, about the gender-bending brilliance of The Left Hand of Darkness, the anarchist explorations in The Dispossessed, the stories in The Birthday of the World and Four Ways to Forgiveness (many of which I teach, gratefully). I mentioned her National Book Award, and her host of awards in science fiction and fantasy. I gave them her story “The Ones Who Walk Away from Omelas,” which is one of the most brilliant, uncomfortable stories I’ve ever read. But no blow-by-blow romps in the sack, alas.
    xxx/ellauri225.html on line 331: Mary Anne Mohanraj is the author of Bodies in Motion (suom. Pyllyt heiluvat, HarperCollins), The Stars Change (Tähdet vaihtaa housuja, Circlet Press) and twelve other titles. Bodies in Motion was a finalist for the Asian American Book Awards.
    xxx/ellauri225.html on line 343: Writing about the provocative literary critic Harold Bloom is an intimidating affair. Everything about Bloom is daunting, particularly his noxious public persona. He will occasionally try to conceal it by condescendingly addressing his interviewer as “dear.” He rarely seems to notice whom he is speaking with, or what they are feeling. He can erupt into long passages of Shakespeare, Whitman or Yeats from memory—a circus act of stunning recall as he approaches 90. But unlike critics such as the late Lionel Trilling or Daniel Mendelsohn, for whom literary criticism is a tool to examine the crucial moral, social, and political questions of our time, Bloom insists that literature be studied purely for aesthetics.
    xxx/ellauri225.html on line 345: Still reading this free of charge? Buy the book!
    xxx/ellauri225.html on line 347: In the 1960s, the New Criticism, which since has taken hold at most American universities, came into vogue, insisting that literature be reexamined through multiple lenses so that new interpretations and voices would flourish. Elaborate curriculums looked at literature through different prisms: gay, feminist, Marxist, deconstructionist and others. Bloom was enraged. He spent decades lambasting the New Criticism, refusing to have anything to do with these critics and labeling them derisively as “the school of resentment.” Many resented his elitism.
    xxx/ellauri225.html on line 351: Although God was out of the picture, a spiritual hunger remained. For a time, when he was friends for a brief stint with an elderly Gershom Scholem, he was intrigued by mysticism, hopeful it might offer him something the Jewish God did not. He often said he was appalled by the very notion of Yahweh, whom he described as an “uncanny, dangerous, altogether outrageous God,” who seemed to take a perverse pleasure in appearing when he was least needed and disappearing when he was needed most.
    xxx/ellauri225.html on line 353: In his newest book, “Possessed by Memory: The Inward Light of Criticism,” Bloom promised to shake off the polemical battles that have shadowed him for years. He pledged to include never-revealed autobiographical snippets. He wanted to share with his readers his recent reevaluations of some of his most beloved writers. He only partially delivers.
    xxx/ellauri225.html on line 357: There are stunning passages from literature that have moved him for decades. There is poetry, prose, and criticism from John Milton, Dr. Samuel Johnson, Phil Collins, Thomas Gray, Blake, Wordsworth, Coleridge, Shelley, Keats, Tennyson, Browning, Swinburn, Elizabeth Bishop, John Ashbery and James Merrill Hintikka. Bloom meditates on the Hebrew prophets, the Kabbalah, Psalms, Job, the Song of Songs, and Ecclesiastes. And of course, his beloved Shakespeare.
    xxx/ellauri225.html on line 362: Bloom still teaches (well, used to, he was carried out of the classroom in a huge black bodybag in 2019) at Yale and claims he has finally learned to better listen to his students. He tells them to select a piece of writing they love, sit under a tree and chant the lines to truly “possess” it. He does this himself at night when sleep fails him. The practice sparks repressed memories: “Vividly I saw myself, a boy of three, playing on the kitchen floor, alone with [my mother] as she prepared the Sabbath meal. She was born in a Jewish village, and I was happiest when we were alone together. As she passed me in her preparations I would reach out and touch her bare toes, and she would rumple my hair and murmur her affection for me.” Tädin pienet ruskeat amputoidut varpaat ihastuttivat myös Ursulaa hänen kirjassaan Kahdesti haarautuva puu (Don´t tell mama, kz. Fig. 2).
    xxx/ellauri225.html on line 374: Recently, chanting Walt Whitman to himself at night—he describes Whitman as “our repressed voice,” a loosener and liberator whose fearlessness embraces every living moment—Bloom brought forth an almost feverish recollection from over 70 years ago. There was a young lady of 17 with lustrous long red hair. They were students at Cornell and took long walks together, picking apples that she would transform into a delicious applejack. And then, as with his mother, Bloom stops. We learn nothing else about the girl, what transpired, did he score, or what this memory meant to him on this restless night. He has already moved on, to his infatuation with Proust’s “privileged moments” and “sudden ecstasies of revelation,” which bring back to Bloom his dead parents whom he misses dearly.
    xxx/ellauri225.html on line 376: For the briefest of moments, a veil lifts, and he speaks about wanting more time, not wanting to die. He shyly admits that he needs more time to make peace with the difficult reality that he is merely “a reader and a teacher, and not a creator.” It is a tragic confession. How excruciating it must be to revel in creative genius yet not possess the gift to create.
    xxx/ellauri225.html on line 378: Ultimately Bloom cannot change into anything other than who he has always been—masterful and monstrous. He seems to sense he has moved out of favor in many circles but chooses not to dwell upon why. Instead, he continues as he always has: writing and teaching his handpicked “elite” students at Yale—part of the unique arrangement he has made with the university. He has led a long, cloistered, and entitled life. The aloneness he described as a child seems to have shrouded his adult life as well. I wonder if he questions this aloneness in his darkest moments. I would guess that he does not dwell too deeply upon it, perhaps afraid of answers he doesn’t wish to confront.
    xxx/ellauri225.html on line 384: Provoked and inspired by T. S. Eliot, Crane wrote modernist poetry that was difficult, highly stylized, and ambitious in its scope. In his most ambitious work, The Bridge, Crane sought to write an epic poem, in the vein of The Waste Land, that expressed a more optimistic view of modern, urban culture than the one that he found in Eliot´s work. But he FAILED! In the years following his suicide at the age of 32, Crane has been hailed by playwrights, poets, and literary critics alike (including Robert Lowell, Derek Walcott, Tennessee Williams, and Harold Bloom), as being one of the most influential poets of his generation.
    xxx/ellauri225.html on line 386: Crane was born in Garrettsville, Ohio, the son of Clarence A. Crane and Grace Edna Hart. His father was a successful Ohio businessman who invented the Life Savers candy and held the patent, but sold it for $2,900 before the brand became popular. Bugger it. Too late to save the life of the hart. He made other candy and accumulated a fortune from the candy business with chocolate bars.
    xxx/ellauri225.html on line 390: Throughout the early 1920s, small but well-respected literary magazines published some of Crane's poems, gaining him among the avant-garde a respect that White Buildings (1926), his first volume, ratified and strengthened. White Buildings contains many of Crane's best poems, including "For the Marriage of Faustus and Helen", and "Voyages", a sequence of erotic poems. They were written while he was falling in love with Emil Opffer, a Danish merchant mariner. What ho, he was a homophile, like his heroes Wilt Whatman and T.S. Eliot.
    xxx/ellauri225.html on line 392: "Faustus and Helen" was part of a larger artistic struggle to meet modernity with something more than despair. Crane identified T. S. Eliot with that kind of despair, and while he acknowledged the greatness of The Waste Land, he also said it was "so damned dead", an impasse, and characterized by a refusal to see "certain spiritual events and possibilities" Crane´s self-appointed work would be to bring those spiritual events and possibilities to poetic life, and so create "a mystical synthesis of America". But he FAILED!
    xxx/ellauri225.html on line 396: Just imagine looking out your window directly on the East River with nothing intervening between your view of the Statue of Liberty, way down the harbour, and the marvelous beauty of Brooklyn Bridge close above you on your right! All of the great new skyscrapers of lower Manhattan are marshaled directly across from you, and there is a constant stream of tugs, liners, sail boats, etc in procession before you on the river! It´s really a magnificent place to live. This section of Brooklyn is very old, but all the houses are in splendid condition and have not been invaded by foreigners.
    xxx/ellauri225.html on line 400: His ambition to synthesize America was expressed in The Bridge (1930), intended to be an uplifting counter to Eliot's The Waste Land. The Brooklyn Bridge is both the poem's central symbol and its poetic starting point. He kinda wanted to pick up where Wilt with is Brooklyn Ferry got off the boat.
    xxx/ellauri225.html on line 402: Crane found a place to start his synthesis in Brooklyn. Arts patron Otto H. Kahn gave him $2,000 to begin work on the epic poem. When he wore out his welcome at the Opffers´, Crane left for Paris in early 1929, but failed to leave his personal problems behind. His drinking, always a problem, became notably worse during the late 1920s, while he was finishing The Bridge. Loppuajat se vietti pääasiassa sillan alla.
    xxx/ellauri225.html on line 404: In Paris in February 1929, Harry Crosby, who with his wife Caresse Crosby owned the fine arts press Black Sun Press, offered Crane the use of their country retreat, Le Moulin du Soleil in Ermenonville. They hoped he could use the time to concentrate on completing The Bridge. Crane spent several weeks at their estate where he roughed out a draft of the "Cape Hatteras" section, a key part of his epic poem. In late June that year, Crane returned from the south of France to Paris. Crosby noted in his journal, "Hart C. back from Marseilles where he slept with his thirty sailors and he began again to drink Cutty Sark." Crane got drunk at the Cafe Select and fought with waiters over his tab. When the Paris police were called, he fought with them and was beaten. They arrested and jailed him, fining him 800 francs. After Hart had spent six days in prison at La Santé, Crosby paid Crane´s fine and advanced him money for the passage back to the United States, where he finally finished The Bridge. The work received poor reviews, and Crane´s sense of failure became crushing. He had completely and irrevocably FAILED!
    xxx/ellauri225.html on line 406: Crane visited Mexico in 1931–32 on a Guggenheim Fellowship (Sillä oli Guggenheim, kuten sillä etovalla perhostennappaajalla Yellowstonessa. Inkkarit luulivat sitä varmaan joxikin sukupuolitaudixi), and his drinking continued as he suffered from bouts of alternating depression and elation. When Peggy Cowley, wife of his friend Malcolm Cowley, agreed to a divorce, she joined Crane. As far as is known, she was his only heterosexual partner. "The Broken Tower", one of his last published poems, emerged from that affair. Crane still felt himself a failure, in part because he recommenced his homosexual activities in spite of his relationship with Cowley.
    xxx/ellauri225.html on line 408: While en route to New York aboard the steamship Orizaba, he was beaten up after making sexual advances to a male crew member. Just before noon on April 27, 1932, Crane jumped overboard into the Gulf of Mexico. Although he had been drinking heavily and left no suicide note, witnesses believed his intentions to be suicidal, as several reported that he exclaimed "Goodbye, everybody!" before throwing himself overboard. His body was never recovered. A marker in the form of a lifesaver candy on his father´s tombstone at Park Cemetery outside Garrettsville, Portage County, Ohio includes the inscription, "Harold Hart Crane 1899–1932 lost completely at sea". Ai Hart olikin oikeasti Harold, niinkuin bändärinsä Bloom. Childe Haroldeja olisivat halunneet olla kumpikin. But they FAILED!
    xxx/ellauri225.html on line 410: Crane´s critical effort, like those of Keats and Rilke, is mostly to be found in his letters: he corresponded regularly with Allen Tate, Yvor Winters, and Gorham Munson, and shared critical dialogues with Eugene O´Neill, William Carlos Williams, E. E. Cummings, Sherwood Anderson, Kenneth Burke, Waldo Frank, Harriet Monroe, Marianne Moore, and Gertrude Stein. He was also an acquaintance of H. P. Lovecraft, who eventually would voice concern over Crane´s premature aging due to alcohol abuse. Most serious work on Crane begins with his letters, selections of which are available in many editions of his poetry; his letters to Munson, Tate, Winters, and his patron, Otto Hermann Kahn, are particularly insightful. His two most famous stylistic defenses emerged from correspondences: his "General Aims and Theories" (1925) was written to urge Eugene O´Neill´s critical foreword to White Buildings, then passed around among friends, yet unpublished during Crane´s life; and the famous "Letter to Harriet Monroe" (1926) was part of an exchange for the publication of "At Melville´s Tomb" in Poetry. The literary critic Adam Kirsch has argued that "Crane has been a special case in the canon of American modernism, because his reputation was never quite as secure as that of Eliot or Stevens. In fact he FAILED."
    xxx/ellauri225.html on line 412: Ongelmaxi muodostui ettei Kraanan runoissa ollut päätä eikä häntääkään. Even a young Tennessee Williams, then falling in love with Crane´s poetry, could "hardly understand a single line—of course the individual lines aren't supposed to be intelligible. The message, if there actually is one, comes from the total effect."
    xxx/ellauri225.html on line 416: Recent criticism has suggested reading Crane´s poems—"The Broken Tower", "My Grandmother´s Love Letters", the "Voyages" series, and others—with an eye to homosexual meanings in the text. Queer theorist Tim Dean argues, for instance, that the obscurity of Crane´s style owes partially to the necessities of being a semi-public homosexual—not quite closeted, but also, as legally and culturally necessary, not open: "The intensity responsible for Crane´s particular form of difficulty involves not only linguistic considerations but also culturally subjective concerns. This intensity produces a kind of privacy that is comprehensible in terms of the cultural construction of homosexuality and its attendant institutions of privacy."
    xxx/ellauri225.html on line 418: Thomas Yingling objects to the traditional, New Critical and Eliotic readings of Crane, arguing that the "American myth criticism and formalist readings" have "depolarized and normalized our reading of American poetry, making any homosexual readings seem perverse." Thomas E. Yingling was associate professor of English at Syracuse University until his death from AIDS-related causes in 1992. Even more than a personal or political problem, though, Yingling argues that such "biases" obscure much of what the poems make clear; he cites, for instance, the last lines of "My Grandmother´s Love Letters" from White Buildings as a haunting description of estrangement from the norms of (heterosexual) family life:
    xxx/ellauri225.html on line 423: With such a sound of gently pitying laughter.
    xxx/ellauri225.html on line 425: Brian Reed has contributed to a project of critical reintegration of queer criticism with other critical methods, suggesting that an overemphasis on the sexual biography of Crane´s poetry can skew a broader appreciation of his overall work. In one example of Reed´s approach, he published a close reading of Crane´s lyric poem, "Voyages", (a love poem that Crane wrote for his lover Emil Opffer) on the Poetry Foundation website, analyzing the poem based strictly on the content of the text itself and not on outside political or cultural matters. We can faintly hear Harold Bloom clap his hands in the body bag.
    xxx/ellauri225.html on line 427: Crane was admired by artists including Allen Tate, Eugene O´Neill, Kenneth Burke, Edmund Wilson, E. E. Cummings and William Carlos Williams. Although Hart had his sharp critics, among them Marianne Moore and Ezra Pound, Moore did publish his work, as did T. S. Eliot, who, moving even further out of Pound´s sphere, may have borrowed some of Crane´s imagery for Four Quartets, in the beginning of East Coker, which is reminiscent of the final section of "The River", from The Bridge.
    xxx/ellauri225.html on line 429: Important mid-century American poets, such as John Berryman and Robert Lowell, cited Crane as a significant influence. Both poets also wrote about Crane in their poetry. Berryman wrote him one of his famous elegies in The Dream Songs, and Lowell published his "Words for Hart Crane" in Life Studies (1959): "Who asks for me, the Shelley of my age, / must lay his heart out for my bed and board." Lowell thought that Crane was the most important American poet of the generation to come of age in the 1920s, stating that "[Crane] got out more than anybody else ... he somehow got New York City (though an Ohio hick); he was at the center of things in the way that no other poet was." Lowell also described Crane as being "less limited than any other poet of his generation." Talk to the hand, they were both abysmal FAILURES!
    xxx/ellauri225.html on line 436: Staffanin poikamieskirjat muistuttavat paljon Dan Steinbokin Andromeedaa. Samanlaista androgeenistä pullistelua Hoblan perinteisiltä rappuunjakelualueilta. Minäkin olen distribuoinut Hoblaa kevätaamulla 1983 Brunnsparkenin kermaperseille isopyöräisillä kärryillä. Alla tämän torstaipäivän ozikoita Hoblasta:
    xxx/ellauri225.html on line 438: Barn måste få lämna krigsteatern med hoppet kvar. Johan Grönroos bytte från fotboll till höjdhopp. Strejta pojkar är väl mer intresserade I fotboll säger han. Svenska fotbollspelare skamsna efter degraderingen till C-divisionen. Hur hotande hoppet klingar:
    xxx/ellauri225.html on line 440: I en problemtyngd samtid är det viktigare än någonsin att upprätthålla moralen och framtidstron, men det finns en risk att propagerandet för hopp och andra fina värderingar blir ett sätt att upprätthålla de orättvisor vi låtsas vara emot, påstår författaren Pereira.
    xxx/ellauri225.html on line 464: Helvetin moukkamainen Burre möykkää Hamburger Börsissä (entistä nolommassa Berlusconin pellepuvussa) kun ei saa mieleisiään perunoita 24 egen pihvin seuraxi.
    xxx/ellauri225.html on line 480: Ehkä ryssät panostivat Itämeren kaasulinjan Nobelin dynamiittipötköillä jo rakennettaessa juuri tämmöisiä kriisitilanteita varten. Linja sopii räjäyttää näin talven tullen vastavetona länkkäreiden yltyvälle sotainnolle ja nälistyxelle. Saavatpahan tuta keski-Euroopassa miten vetää nenättien bajamajoissa. Ukrainan selkkaus yllätti lännen aseteollisuuden housut nilkoissa. Kohta ei riitä länkkäreillä pateja edes omaan tarpeeseen. Ja silloin uhkaa Kiina tehdä Plopovin izemurhasiirron USAn selän takana ja miehittää lopultakin valkoisen generalissimo Ziang Kai Shekin pakosaaren Formosan. Jännä miten tämäkin kaveri on tyystin häivytetty Wikipedian Taiwanin historiaosiosta. Siellä vaan hoetaan ettei kiinalaisia ole ollut Formosalla kuin 300 vuotta ja että se oli länkkäreillä ennen sitä. No eipä jenkit ole senkään aikaa pitäneet länsi-inkkareilta ryöväämäänsä brittisiirtomaata hallussaan. Wikipediaan ei ole luottamista kun jenkki-intressit on vaakalaudalla.
    xxx/ellauri225.html on line 492: EU:n elokuvaviraston johtaja Bo Jönsson ois niikö ex vasemmistoaktivisti joka vastustaa NATOa. Eikä vaan sitä, vaan se teki aloitteita pankkien kansallistamisesta, pornon kieltämisestä sekä vegeravintoloiden tukemisesta. Jönsson puolusti johdonmukaisesti sosialistisia ihanteita ja pehmeitä arvoja. Hän kannatti reilua kauppaa, raittiusaatetta sekä vegetarismia ja vastusti globalisaatiota, suuryrityksiä sekä yksityisautoilua. Edusti kaikkea siitä mikä Staffania aivan erityisesti kismittää. Hizi eipä ihme että tää läpyskä vaikutti musta alusta alkaen niin paskalta. Staffan on pystyyn ostettu lortti, en paremmin sano. No se onkin entinen Hoblan toimittaja.
    xxx/ellauri225.html on line 494: Bruun, Staffan Felix (f. 8/11 1955 Hfrs), journalist och författare, son till Kettil Bruun. Anställd vid Hufvudstadsbladet från 1980, där han framför allt profilerat sig som ettrig och orädd reporter. Tidningens redaktionschef 1995-97. Som författare har Bruun främst ägnat sig åt Kille Kimalainen där hans hjälte, den frifräsande journalisten Burt Kobbat, har klart skönjbara drag av sin författare.
    xxx/ellauri225.html on line 576: All together now!
    xxx/ellauri225.html on line 591: Mutta ei Staffan, eikä Burt. Burt on Zarah Leanderin doppelgängeri. Bo Jönsson on kirjan ainut siedettävä kaveri. Se haukkuu jenkit dollareineen pystyyn asiallisesti.
    xxx/ellauri225.html on line 610: Jag ska presentera för er två personer som agerar springpojkar åt Ryssland i finska politiska livet. De befinner sig i olika extremiteter på det politiska spektrumet.
    xxx/ellauri225.html on line 616: Staffan Burtteineen oli niin syvältä anuxesta että sen aivopierujen tavaaminen oli tuskastuttavaa. Miehen aivomaisema on läpimätä. Saattaa vaikuttaa että olen sille kauhu kaunanen, mutta on se kyllä oikeasti hirmu kula. Broilerien ja jouzenenpoikasten auttaminen ei sitä napannut. Se häpesi vaan sitä ettei ollut oivaltanut pantata satojen ihmisten hengen pelastavaa uutista yhtään pitempään, eikä ollut ymmärtänyt vaatia siitä mahtavia palkkiosummia.
    xxx/ellauri225.html on line 624: Ådalshändelserna, Skotten i Ådalen, Ådalen (19)31, kallas händelseförloppet kring en arbetskonflikt i Ådalen i mitten av maj 1931, där fem personer sköts ihjäl av militär som stod under polismans befäl. Händelsen delade Sverige i två läger om vems skuld det var att tragedin inträffade, och skillnaden i åsikter märktes tydligt mellan borgerliga och vänsterinriktade tidningar. Händelserna blev centrala för den svenska arbetarrörelsen och anses vara en bidragande orsak till att socialdemokraterna vann valet 1932, vilket blev början på ett 44-årigt socialdemokratiskt regeringsinnehav. Nu är den sagan all gud ske lov!
    xxx/ellauri225.html on line 626: Men apornas väktare, svenska medborgare, som tvingas att öva sig till mördare, kommenderades att ge eld, och då föll de, våra kamrater, föll för av stat och kyrka välsignade mordvapen. „
    xxx/ellauri225.html on line 627: – Hinke Bergegren (anarkist)
    xxx/ellauri225.html on line 632: I en sinnesförvirring som man gärna ville hoppas vara övergående, men dock har anledning att frukta som ett varsel om andra tider, har folk ryckts med att hylla olyckans offer som hjältar och tillbedja det röda vilddjuret. ... Vi blotta också våra huvuden för kapten Mesterton och hans kamrater, som i ett prövande ögonblick icke sveko sin säkert då mycket tunga plikt. Och en av Sveriges i dessa dagar mest hatade och skymfade män bringar vi ett ärligt tack. Det finns ännu svenskar som icke se rött. „
    xxx/ellauri225.html on line 633: – Kyrkoherde Ivar Rhedin / Göteborgs Stifts Tidning (Rhedin startade senare partiet högerpartiet Kyrkliga Folkpartiet)
    xxx/ellauri225.html on line 639: Ådalenin tapahtumien seurauksena Ruotsissa päätettiin rajoittaa poliisin oikeutta käyttää armeijaa virka-apuna sekä perustettiin paikallispoliisien ohelle valtiollinen poliisilaitos. Nyt on nuorilla Walllenbergeilla taas siira-asut ja luotipyssyt. Jälki on klåpareilla sen mukaista kuten Sandhamnin murhat havainnollistivat.
    xxx/ellauri225.html on line 642: Staten får åter sedan 2006 sätta in militär - som numera inte är värnpliktig - mot demonstrationer, såframt man väljer att uppfatta deltagarna i ”kravaller” som ”terrorister”, i den mån dess polisiära, tungt bestyckade ”Nationella insatsstyrka” inte räcker till. Och högerpartierna får nu - liksom på 30-talet - hjälp av fascisterna med att profitera på missnöjet genom att rikta det mot muslimer i stället för mot judar.
    xxx/ellauri225.html on line 644: Ordet kravall kom till Sverige ungefär samtidigt som arbetarrörelsen. Det antas härstamma från latinets charavallium, vilket i äldre franskans charivalli, använts som en biform till charivari, för larm, oväsen, kattmusik, och anses vara en ljudhärmande ordbildning med nedsättande ton.
    xxx/ellauri225.html on line 645: 2021 var det 90 år sedan svensk militär i Ådalen med gevär och kulsprutor dödligt besköt ett demonstationståg med 3-4000 obeväpnade medborgare.
    xxx/ellauri225.html on line 648: Vid en arbetskonflikt vid Graningekoncernen i Ångermanland tillkallade arbetsgivaren ett sextiotal frivilliga stuveriarbetare för att utföra ekonomiskt viktiga lossnings- och lastningsarbeten. I samband med ett demonstrationståg till det närbelägna Sandviken 13 maj utsattes några av strejkbrytarna för misshandel från kommunistiskt håll och länsstyrelsen rekvirerade polisförstärkning och militär trupp.... .utsattes för stenkastning. Den befälhavande officeren kommenderade då eld mot de framryckande, varvid genom direktskott, vådaskott och rikoschetter fem personer dödades (däribland en ung icke demonstrerande kvinna) och fem sårades.
    xxx/ellauri225.html on line 650: Den lokala polisen hade därför varken kunnat, eller kanske ens velat, hindra de strejkande från att hissa upp tillresta ”arbetsvilliga” svartfötter ur ångaren Milos skrov (se bild ovan!) och visa upp dem på ett offentligt möte. Efter Ådalen insåg man att polismän från trakten framgent inte var lita på för att upphålla våldsmonopolet i landet, allra minst i det ”röda Ådalen”. Militär hade satts in vid liknande demonstrationer- bland annat vid drängarnas revolt i Klågerup 1811, i Stockholm 1848, Sundsvallsstrejken 1879 samt vid Seskarö-upproret och oroligheterna i Stockholm, båda 1917. Seskarössa on käyty kazomassa kyykytyxen muistomerkkejä. Aika matalaa profiilia pitävät svedut siitäkin. Myndigheten hade inte litat till värnpliktig militär för att skjuta på de strejkande, utan sände stamställda knektar från Sollefteå för att kväsa vad man betraktade som ett uppror.
    xxx/ellauri225.html on line 654: ”Under de senaste dygnen har på vissa ställen i Ådalen härskat ett veritabelt pöbelvälde, underblåst av kommunisternas uppviglingsarbete. Myndigheterna ha praktiskt taget stått maktlösa, och polisen har med korslagda armar sett hur de uppretade folkmassorna på det grymmaste misshandlat en del arbetsvilliga, huru de stormat deras fartyg och under de mest uppseendeväckande former förgått sig mot de arbetsvilliga, som sönderslagna och blodiga, med bakbundna händer, tvingades att marschera framför kommunisternas demonstrationståg - allt medan polisen maktlös stod och bara tittade på.”
    xxx/ellauri225.html on line 656: Den 19 maj skedde i Stockholm sammanstötningar mellan demonstranter och militär i samband med en kommunistisk manifestation under paroller som ”Ned med mördarregeringen”. Det slutade med fjorton anhållanden, För ”olydigt skriveri” om ådalshändelserna i vänsterpress dömdes sex personer. Inalles utdömdes 3 451 dagars straffarbete eller husarrest. 21 av dem gällde militären, 3 430 av dem gällde arbetarsidan.
    xxx/ellauri225.html on line 661: Borgare och en del ledande socialdemokrater "valde," liksom SvD och Nationalencyklopedin att betrakta Ådalshändelserna som en ”kravall”, en sammanstötning mellan en ansvarfull ”polisiär” bevarare av ordningen gentemot en ansvarslös och ”våldsbejakande” anarki.
    xxx/ellauri225.html on line 663: I Saltsjöbaden 1938 överenskoms att det skulle bli slut med strejkbryteri och ”unionbusting”. Socialdemokratins ledare åtog sig i gengäld att hålla militanta arbetare ( ex.vis. dåtidens kommunister) vid hornen, medan kapitalet i lugn och ro kunde mjölka arbetande. Den hyllade ”svenska modellen” knäsattes, och länge ansågs den vara framgångsrik, i synnerhet så länge våra och konkurrenter grannländer ännu var krigshärjade, och det ännu fanns socialistländer som hotade systemet.
    xxx/ellauri225.html on line 664: Dagens arbetarklass må vara större och ser annorlunda ut. Den svälter inte på samma sätt som många de arbetande i Ådalen. Den har ofta såväl Villa, Volvo och Vovve, men är kanske lika missnöjd och snarast mera maktlös.
    xxx/ellauri225.html on line 669: Elokuvassa seurataan toukokuun 1931 tapahtumia nuoren Kjellin kautta. Hän soittaa nahkaklarinettia paikallisessa työväen soittokunnassa ja haaveilee jazzmuusikon urasta. Hän "ihastuu" tehtaanjohtajan tyttäreen Annaan, joka "tulee" raskaaksi. Elokuva oli ehdolla vuoden parhaaksi vieraskieliseksi elokuvaksi sekä Oscar-palkintogaalassa että Golden Globessa. Voiton vei kuitenkin molemmissa Costa-Gavrasin poliittinen trilleri Z – hän elää!. No voi helevetti. Ojentiko Roger Moore pokaalin?
    xxx/ellauri225.html on line 674: ges/whoisjohnbull.jpg?1390900047" style="float:left;padding-right:1em" />
    xxx/ellauri225.html on line 678: Englannin kangaspunta on samoissa lukemissa kuin euro- ja roopetaalari. Pian se on ruplan kanssa tasoissa. Uusi rautaämmä Tush ja sen hanslankari lakukeppi Kwasi suunnittelee poistaa verot rikkailta ja sosiaalituet patalaiskoilta tavisbulldogeilta, ajaa alas valtion ja antaa vapaat kädet kapitalisteille taas sortaa työläisiä kuin vanhan kunnon Engelsin aikana. Sillähän se kriisi varmaan hoituu, USA:n lääkkeillä ja Bolsonaron mallilla. Britannia liberated. Kloorikanaa kehiin.
    xxx/ellauri227.html on line 34: ges/I/51dWCQhFsoL._SY264_BO1,204,203,200_QL40_ML2_.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri227.html on line 93: ges.aftonbladet-cdn.se/v2/images/0ee2ba68-ffec-43b4-b04b-db8cfc127f68?fit=crop&format=auto&h=573&q=50&w=800&s=3d07a12033bde7d86369fe161264469a002433f0" height="150px" />
    xxx/ellauri227.html on line 94: ges.aftonbladet-cdn.se/v2/images/538523a8-04a2-49b6-bf0a-d9089ebd8d57?fit=crop&format=auto&h=450&q=50&w=800&s=0c5dafb380165839ad481b2f7e992fbae7591851" height="150px" />
    xxx/ellauri227.html on line 96: Camilla Läckberg har hamnat i ett infekterat ordbråk med sina medägare i Hedda Care. Camilla Läckberg, 45, äger en tredjedel av det kontroversiella vårdbolaget tillsammans med sin ex-PR-konsult Christina Saliva, 45, som också är styrelseordförande, och läkaren Sara Löfgren, 46, som har fått VD i bolaget. (Inte släkt med Lea Lehtisalo.)
    xxx/ellauri227.html on line 109: Skuggnobel-stiftelsen bildades 2011 av Tak-Idas sångare Robert Pettersson och barndomskamraten Micke Eriksson. Medlemmarna är fortfarande desamma, liksom det grundläggande konceptet: att sjunga ärliga svenska texter och att inte krångla till det i onödan, utan lita på låtarnas inneboende styrka. Vart jag än går är en sång inspelad av Stiftelsen 2012. År 2013 vann den en Grammis för "Årets låt 2012". Singeln ”Vart jag än går” är i dag tio gånger platina och har streamats över 50 miljoner gånger. Totalt har Stiftelsen streamats 170 miljoner gånger, det mesta av en och samma ensam man. Deras musik är lika inspirerande som denna bild av ett våningshus.
    xxx/ellauri227.html on line 111: genius.com/unsafe/323x323/https%3A%2F%2Fimages.genius.com%2Ff50daa9295e3e62ab8d0acf18031b2fb.600x600x1.jpg" />
    xxx/ellauri227.html on line 113: Lägg din hand mot min kind och visa mig vägen

    xxx/ellauri227.html on line 126: - He haukkoivat henkeään, kun kutsuin kirjaa "tuotteeksi", Camilla muistelee. - Ymmärsin että kustannuskulttuuriin oli iskostettu asenne, jonka mukaan kirjat eivät noudata samoja markkinoiden lainalaisuuksia kuin muut tuotteet. En tietenkään ajattele markkinointia vielä siinä vaiheessa, kun kirjoitan. Mutta mikä ongelma siinä on, että haluan kirjan myyvän hyvin sitten kun se on valmis? Loppujen lopuksi kirjakin on vain tuote, jota yritetään myydä. Crocsien ja kirjojen myynnissä vaikuttavat täsmälleen samat markkinavoimat. Aika on näyttänyt, että Camilla Läckberg oli oikeassa. Yhä useammat kirjailijat tekevät yhteistyötä agenttien kanssa ja ovat mukana pr-työssä ja kirjojensa markkinoinnissa.
    xxx/ellauri227.html on line 140: Alice Ingegärd Marianne Timander, född Müller den 6 oktober 1915 i Stockholm, död 3 juli 2007 i Stockholm, var en svensk tandläkare, skådespelerska och underhållare. Hon är framförallt känd för sin närvaro på otaliga premiärer.
    xxx/ellauri227.html on line 143: Vuonna 2006 Camilla ja Micke kasvoivat erilleen. He kaipasivat elämältään jotain muuta. Wille ja Minttu eivät mitenkään riittäneet. Myöhemmin samana vuonna Camilla löysi uuden rakkauden, nim. Ingvar S. Melin, maailmanhistorian ensimmäinen Selviytyjät-voittaja ja poliisi. Ingvar on seurannut sivusta, miten Camilla taistelee deadlinea vastaan lasten repiessä häntä hihasta. Stieg Larsson-efektistä oli vasta alettu puhua. Potentiaalia oli loputtomiin, ja Camillalla kapassiteettia. Totuus on, että agentin ei tarvinnut puhua mitään kirjojen sisällöstä, riitti kun näytti kuvan Camillasta ja sanoi että kirjat ovat koukuttavia.
    xxx/ellauri227.html on line 154: Yxi menestyxeni ehdottomista avaimista on ollut yrittäjähenkisyys! Dekkarien suhteen hänellä ei ole pienintäkään pyrkimystä uudistumiseen. Never change a winning strategy. Periaate on sama kuin Cluedo-pelissä. Plagioin aika paljon true crime genrestä, esim Ann Rulelta. Ann rules! Rakastan kaikkia tositarinoihin perustuvia elokuvia. Siis ihan kaikkia! Tai no ihan kaikkia en ole vielä nähnyt, mutta kaikkia niitä jotka olen. Ihan parhautta ovat sarjamurhaajista kertovat elokuvat, niinkuin sekin uskomaton leffa Al Bundysta. Se oli kenkäkauppias, möi kahmaloittain Crocseja. Se ryhtyi sarjamurhaajaxi kun sen vaimo hukkasi sen sukkia pesukoneessa.
    xxx/ellauri227.html on line 156: Ann Rae Rule (née Stackhouse; October 22, 1931 – July 26, 2015) was an American author of true crime books and articles. She is best known for The Stranger Beside Me (1980), about the serial killer Al Bundy, with whom Rule worked and whom she considered a friend, but was later revealed to be a murderer. Rule is also known for her book Small Sacrifices, about Oregon child murderer Diane Downs. Many of Rule's books center on murder cases that occurred in the Pacific Northwest and her adopted home state of Washington.
    xxx/ellauri227.html on line 162: ges.aftonbladet-cdn.se/v2/images/9e11b95d-a8fd-4455-829a-16e08ef2d842?fit=crop&format=auto&h=450&q=50&w=800&s=5358ae55b46f6996f38265353da572d9a22507ff" />
    xxx/ellauri227.html on line 163:
    Camilla Läckberg om gravidsexet: ”Jag blir sugen hela tiden så hårt att hårrötterna kommer till syns.”

    xxx/ellauri227.html on line 165: Camilla Läckberg har sammantaget sålt 28 miljoner böcker världen över. Hon har skrivit 10 deckare i Fjällbacka-serien; två om jetset-kvinnan Faye, 10 barnböcker samt två kokböcker. Hon jobbar nu på en thriller-trilogi tillsammans med mental case Henrik Fexéus.
    xxx/ellauri227.html on line 167: Förra året så uttryckte Camilla Läckberg en hel del oro inför sitt nästa boksläpp, då hon helt och håller bytt genre. Nya boken En bur av guld var dock inget som behövde oroa Läckberg, då hämndromanen blev en av år 2019:s bäst sålda böcker. Varje år som går är hon närmare en flopp!
    xxx/ellauri227.html on line 169: – Jag har undvikit att skriva om sex i tio böcker. Jag har bara gjort det väldigt lätt för mig att släcka lampan och sen måste man tänka på resten. Men själva grundorsaken till vad som hindrat mig är att det varit genant och pinsamt och jag kan se min mamma framför mig läsa min böcker, säger Camilla Läckberg i tv-programmet och fortsätter. Den nya genren varit mycket utmanade för henne att göra det bra, för att det är svårt att skriva om sex på ett bra sätt. Men första boken blev succé, vilket ledde till en andra bok i samma genre.
    xxx/ellauri227.html on line 177: Camilla Läckberg lever ett liv med en osannolik karriär, lycklig kärlek, fyra barn och en inkomst många bara drömmer om. Men viktfixeringen och förhållandet till kroppen är inget som kan lösas med pengar. – Jag pendlar mellan att tycka jag är ok och att jag inte tycker om att se mig själv på bild, säger Camilla.
    xxx/ellauri227.html on line 190: – Speciellt när jag testar nya saker, som att i min senaste roman lämna doldisarna Erica och Patrik och istället presentera en helt ny lady, miljonärshustrun Faye, var en medveten risk jag tog. Som läsare är man rätt konservativ och man tycker om igenkänning, men för att inte tappa lusten behövde jag den här utmaningen. Publiken är nyckfull, samtidigt har jag under åren insett att jag har samma smak som många andra. Om jag tycker om det jag gör är det då stor chans att min publik, 200M vardagsflugor, känner detsamma. Så många flugor kan i inga omständigheter ta fel.
    xxx/ellauri227.html on line 192: Det finns knappt någon som missar så många bollar i luften samtidigt som Camilla. Under det senaste året har hon släppt sin elfte roman, En bur av guld och en ny bok i barnserien om Super-Charlie. Hon och hennes affärspartner har även startat ett bolag där de stöttar kvinnliga företagare. Just nu är hon dessutom engagerad i en, för henne, helt ny typ av utmaning. Camilla är aktuell med tv-serien Lyckoviken som har premiär senare i år.
    xxx/ellauri227.html on line 194: – Det är en dröm som går i uppfyllelse. Jag och många med mig får något nostalgiskt i blicken när vi pratar om såpor och där väcktes min idé att skapa en såpa i modern tappning, säger Camilla som är uppvuxen med tv-såpor som Rederiet, Skilda världar och Varuhuset.
    xxx/ellauri227.html on line 219: Kurkistin kirjan loppuratkaisun. Jonkun Janin velipuoli Nils oli pedofiili joka bylzi Alexia, Andersia ja sitä Jania lapsukaisina. Kolme pientä muskettikoiraa pyllyt ruvella. Jani oli törkännyt velipuolen avantoon, Alexin tappoi Andersin äiskä Vera. Motiivi oli jotain epämääräistä Andersin suojelemismössöä. Joku käytti jotakuta hyväxi. En taida jaxaa kahlata kaikkia väliinjääviä satoja ja taas satoja sivuja. Väsyttää jo kuin Eilertiä lumihangessa. Kaikki tyypit ovat totaalisen mitäänsanomattomia. Och så är sagan all.
    xxx/ellauri227.html on line 224: Nordkorea sköt en robot över Hokkaido men missade. Japanerna sket i byxorna. Vapentesterna har ökat i takt med att Sydkorea, Japan och USA ökat sina gemensamma militärövningar.
    xxx/ellauri227.html on line 237: Saxalaissyntyinen Marlon Brandau teki miehen työn kieltäytyessään Oscarista ja päästäessään vakavan ja huipputyylikkään 26-vuotiaan Sacheen Littlefeatherin (Marie Louise Cruz) puhumaan puolestaan edes minuutixi lavalle jossa jäyhäleukainen britti Roger Moore tyrkytteli sille typerää äijäpazasta. Brandaun puheelle ei muka aikaa liiennyt kun ohjelma oli niin täynnä kiprempiä juttuja. Nyt on Sacheen kuollut, kärsivällisesti odotettuaan Oskarin anteexipyyntöä 50 vuotta lähes lähtöpäivään saakka. Amerikan alkuasukkaille kävi kuin Suomen sotaveteraaneille: mitä vähemmän niitä oli jäljellä, sitä suopeammin valtalinjan koirat suhtautuivat niihin ja raaputtivat korvan takaa, taputtivat päälaelle ja kestizivät kulutusjuhlista tähteixi jääneillä ydinluilla. Nyt on tutkivat journalistit selvittäneet, ettei Sacheen ollutkaan intiaaniheimoa. Hahaa, Brandau oli ihan pihalla!
    xxx/ellauri227.html on line 275: Liza Marklund (oik. Elisabeth Marklund, s. 9. syyskuuta 1962 Piitime, Ruotsi) on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan rikoskirjoista, joiden päähenkilönä on iltapäivälehden rikostoimittaja Annika Bengtzon. Hän omistaa Jan Guilloun ja Ann-Marie Skarpin kanssa Piratförlagetin, joka on Ruotsin suurimpia kustantamoja. Marklundin kirjoja on käännetty 30 kielelle ja niitä on myyty noin 17 miljoonaa kappaletta. Kontista ilmaisexi löytyneen Lizan esikoisen kannessa kynäilijä ize heruttaa super lähikuvassa huulet kosteina kuin sylkisesti natustava Assi ASMR.
    xxx/ellauri227.html on line 281: Kirjoissa rikosuutisia jahtaava Annika Bengtzon sotkeutuu usein kauppareissulla tahtomattaan valonarkoihin salaisuuksiin. Työn vastapainona ovat arkielämän ongelmat, kun perheelle ei tahdo riittää aikaa. Useista Marklundin Annika Bengtzon -dekkareista on tehty myös elokuva. Marklund kertoi vuonna 2015 ilmestyneen teoksen Järnblod (suom. Rautaveri) jäävän hänen viimeiseksi dekkarikseen. Hän ilmoitti samalla myös vetäytyvänsä julkisuudesta. Se oli puppupuhetta.
    xxx/ellauri227.html on line 283: Kolme vuotta myöhemmin Marklund teki paluun rikosromaanilla Helmifarmi (jossa ei kuitenkaan esiinny enää Annika Bengtzon). Marklund kertoi haastattelussa: "Vähensin julkisuudessa esiintymistä enkä esimerkiksi antanut enää ruotsalaisille lehdille haastatteluja." Toinen syy julkisuudesta vetäytymiselle oli hänen aviomiehensä vakava sairastuminen. Liza Marklund vaikeni kolmeksi vuodeksi - aviomiehellä syöpä. Marklund on naimisissa Mikael Aspeborgin kanssa. Hänellä on kolme lasta, joista kaksi Aspeborgin kanssa. Yhden isä on joku "Ankka". Hänen vanhin lapsensa Annika Marklund (kuinka ollakaan! arvatenkin juuri se jonka isä on "Ankka"? Juu: Marklund left home when she was just 16 years old when she moved to Piteå, Sweden and worked as a waitress and chambermaid. She had her first child, Annika at the age of 21. Marklund met Annika's father Michael Zev Spielman while in Israel on a kibbutz. Spielman, born in California, was five years older than Marklund.) - niin siis tämä Annika tytär on valokuvamalli ja näyttelijä ja kirjoittaa myös kolumneja. Marklund ize asuu Tukholmassa eipäs vaan Malmössä ja Marbellassa.
    xxx/ellauri227.html on line 295: – On vielä liian aikaista sanoa, onko syöpä selätetty, mutta mieheni on palannut tenniskentälle. Se on mielestäni hyvä merkki, Marklund iloitsee. Mikael Aspeborgeja löytyy netistä useampia, kaikki tavixia, ei tennistähtiä.
    xxx/ellauri227.html on line 327:
    In dieser spannenden Jugendgeschichte quer durch den amerikanischen Kontinent, erleben wir wie John Workmann zunächst als bitterarmer Zeitungsjunge eine Gewerkschaft gründet, später Journalist wird, Unternehmer, Lebensretter, Abenteurer und sogar Goldgräber.
    xxx/ellauri227.html on line 328: Hans Dominik erzählt die typische amerikanische Erfolgsgeschichte: vom Tellerwäscher — Pardon — Zeitungsjungen zum Millionär (E).

    xxx/ellauri227.html on line 344: Despite the titillating title, there's no sex to speak of in Marklund's second thriller featuring Swedish reporter Annika Bengtzon. The events in this book precede those in The Bomber, which introduced Annika as a successful newspaper editor. Here we see her eight years earlier, working as a summer intern at the same Stockholm paper. A young stripper's body is found in a city park, and as Annika and her colleagues investigate, they discover some strange links between the murder, high-ranking Swedish officials, and an illegal espionage operation long since disbanded. Meanwhile, Annika is struggling with a clingy boyfriend and learning the ins and outs of reporting in a competitive environment. These struggles are more compelling than the crimes she is investigating, and the action tends to move at a snail's pace until the rushed climax. However, fans of The Bomber will enjoy a second dose of spunky Annika and the realistic newsroom scenes. An author's note gives helpful background information on Swedish politics and the real-life inspiration for the story.
    xxx/ellauri227.html on line 346: Miten tavattoman kaavamaista, Annika huomasi ajattelevansa jo Studio Sexin sivulla 21. Taas joku murhattu tyttö hautuumaalla jonka genitaalit näyttää vihreiltä ja haisee pahalta. Tukholmassa on tosi kuuma jo 1994. Esso tiesi ilmastokatastrofin laajuuden jo 1974, vaan eivät kertoneet. Eipä hätäillä, niin vielä ehtii 50v myydä ja poltella fossiileja. Tissit sojottavat ilmaan makuulta, niissä on keittosuolaa tai silikonia. Luomutissit sojottaisivas sivulle. Annika käyttää Libresse siteitä. Mahtaakohan olla pahimmoillaan maalarit talossa? Perkeleen helle!
    xxx/ellauri227.html on line 350: Oliko Selma Lagerlöf lesbo kysyy kumikaulat Annikalta. Oli se, vahvistaa Annika.
    xxx/ellauri227.html on line 351: Selma lever, enligt vissa, ovanligt öppet i sina relationer med kvinnor. I huset Mårbacka bor också Valborg Olander, och på sina resor kan Selma och Sofie Elkan bo i samma rum. Oavsett Olander eller Elkans sexualitet, så betvivlar jag inte för en sekund att Lagerlöf var lesbisk. Men varför är det så viktigt att låta detta vara obekräftat i den litterära sfären?
    xxx/ellauri227.html on line 353: Selma Lagerlöf är en av Sveriges mest kända författare. Hon är översatt och bearbetad över hela världen. I och med detta måste en viss “respekt” hållas. Att outa Lagerlöf som lesbisk skulle, enligt dagens normer, inte se bra ut för den svenska delen av världshistorien. Samtidigt som det skulle se så bra ut för den svenska lesbiskheten. Breven mellan Elkan och Lagerlöf hölls i det dolda i femtio år, innan de tilläts öppna på KB i Stockholm. Kanske fanns en tro att deras kärlek, Lagerlöfs begär och åtrå, skulle få komma upp i ljuset. Kanske hade de båda hoppats på att den obligatoriska heterosexualiteten skulle göra deras brev mer orättvisa, än att det på håll sagts, “människor skrev ju sådär till varandra på den tiden.”
    xxx/ellauri227.html on line 363: 1994 palasivat nosket valtaan Ruozissa, senkö tautta ne ovat konnia Lizan kirjassa? Inom politiken tycks allt färre skämmas. I Liza Marklunds "Polcirkeln" är deckarhjältinnan Carina Burstrand sverigedemokrat. Hon (Liza) är framgångsrik och irriterande. Det är irriterande. Men varje moln har en silverkant: 2011 blev äldsta dottern sjuk i cancer och själv drabbades hon av en ämnesomsättningssjukdom som gav henne både fördiabetes, leverskador och hjärtfel. Bara några år senare, 2015, fick mannen konstaterat cancer och den andra dottern var med om en olycka i London. Fiaskon är mer intressanta än framgångar och gör en gladare.
    xxx/ellauri227.html on line 366: Socialdemokraterna, som var djupt missnöjda med och misstänksamma mot Säpo, hade under 1940-talet börjat bygga upp en egen svensk underrättelsetjänst. Deras huvuduppgift var att bekämpa kommunisterna ute på arbetsplatserna.
    xxx/ellauri227.html on line 369: Intressant var att textförfattaren, den franske medborgaren Jan Guillou, var aktivt verksam inom Palestinarörelsen i Sverige. Svenska Dagbladet krävde på ledarplats att Guillou skulle landsförvisas.
    xxx/ellauri227.html on line 370: I tingsrätten dömdes Jan Guillou, Peter Bratt och Håkan Isacsson, efter månader av pressande förhör, till ett års fängelse vardera för spioneri.
    xxx/ellauri227.html on line 372: Han avtjänade sitt välbetjänta straff i fängelset i Österåker och i det nu nedlagda fängelset på Långholmen i Stockholm.
    xxx/ellauri227.html on line 410:
    Tämä kortti edustaa querentin välitöntä haastetta tai ongelmaa. Tämä on yksi asia, joka, jos se ratkaistaan, helpottaisi elämää paljon. Vaikka nostat 'positiivisen' kortin tässä asennossa, harkitse sitä huolellisesti, sillä se on silti haaste.

    xxx/ellauri227.html on line 416:
    Tämä kortti heijastaa kuningattaren tavoitetta, pyrkimystä tai parasta tulosta suhteessa tilanteeseen. Siihin querent pyrkii tietoisesti yrittäessään ratkaista ongelman.

    xxx/ellauri227.html on line 427:
    Tämä kortti kuvaa, mihin tilanne on menossa ja jos/miten ongelma ratkaistaan. Se olettaa tuloksen sen perusteella, että querent jatkaa nykyistä toimintatapaansa. Tietenkin, jos tuloskortti ei ole toivottava lopputulos, voi querentin vapaa tahto tehdä tarvittavat muutokset tilanteeseensa.
    xxx/ellauri227.html on line 447: Vertaa ylä- ja alakortteja (kortit 5 ja 6). Onko tietoisen ja alitajuisen tason välillä synergiaa? Onko linjaus sen välillä, mikä querentiä ohjaa ja mitä se pyrkii? Jos linjaus on, hienoa – ongelman ratkaiseminen on paljon helpompaa. Jos ei, auta querentia ymmärtämään, mitä alitajunnan tasolla tapahtuu ja kuinka tämä voi vaikuttaa hänen vastaukseensa asiaan.
    xxx/ellauri227.html on line 484: Haluamme olla osa heidän ongelmaa ja sen ratkaisua.
    xxx/ellauri227.html on line 531: ges/thumb/Guillou_Jan.jpeg/450px-Guillou_Jan.jpeg" height="200px" />
    xxx/ellauri227.html on line 532: ges/a2/33/a233f43cef5b4c8d896578ad8249e005/16x9/680.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri227.html on line 537: Jan Oscar Sverre Lucien Henri Guillou [ɡɪ'juː] (s. 17. tammikuuta 1944 Södertälje, Ruotsi) eli "Jami" on ruotsalainen kirjailija ja toimittaja. Hänet tunnetaan kotimaassaan parhaiten agentti Carl "Coq Rouge" (Punainen Pili) Hamiltonista kertovasta 13-osaisesta romaanisarjastaan, josta viisi kirjaa on suomennettu. Kirjat, joissa Guillou esittää myös kiivasta yhteiskunnallista arvostelua, ovat olleet Ruotsin kaikkien aikojen suurin romaanien myyntimenestys. Niitä on käännetty kymmenelle kielelle, ja neljästä on tehty elokuva. Guillou on myös suosittu televisioesiintyjä ja televisio-ohjelmien tekijä.
    xxx/ellauri227.html on line 548: Peitenimi Coq Rouge ( Täcknamn Coq Rouge) on ruotsalainen jämityselokuva vuodelta 1989. Pääosaa Carl Hamiltonia esittää Stellan Skarsgård. Elokuvan kertoo tumpelosta yrityksestä estää terrori-isku. Elokuva perustuu Jan Guilloun romaaniin Coq Rouge (1986, suom. 1987). Tarinassa on mukana niin Ruotsin Säpo kuin palestiinalaisia ja israelilaisiakin. IB ei ole enää mukana kuvassa.
    xxx/ellauri227.html on line 551: ges/1421190000/ff5229e6758.jpg" />
    xxx/ellauri227.html on line 554: Kerstin Anita Marianne Ekberg (29. syyskuuta 1931 Malmö – 11. tammikuuta 2015 Rooma, Italia) oli ruotsalainen malli, näyttelijä ja sexisymboli. Anita Ekberg aloitti uransa mallina ja osallistui muun muassa 1951 Miss Universe -kilpailuun, jonka ansiosta yhdysvaltalaiset elokuvastudiot kiinnostuivat hänestä. Anita ei tullut valituxi Miss Universexi, eikä vottajaa löydy mistään. Kilpailusta tuli virallinen vasta synnyinvuonnani 1952, jolloin universumin kauneimmaxi kruunattiin meidän oma 17-kesäinen Armi Kuuselamme. Ekberg näytteli useissa Hollywood-elokuvissa ja sai muun muassa Golden Globe -palkinnon sivuroolistaan elokuvassa Blood Alley 1955 vastanäyttelijänään John Wayne. Varsinaisen legendan hänestä tekivät eurooppalaiset elokuvat ja etenkin naisrooli Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (La Dolce Vita, 1960), jonka suihkulähdekohtaus on jäänyt osaksi länsimaista pehmopornografiaa. Ihanan elämän jälkeen Ekberg esiintyi enemp vähemp nakupellenä useissa italialaisissa elokuvissa. Anitalla oli aivan jättimäiset kannut mutta vähän tyly suu.
    xxx/ellauri227.html on line 565: Keväällä 2009 Stellan Skarsgård kutsui Dan Brownia huonoksi kirjailijaksi. Hän kuitenkin näyttelee elokuvassa Enkelit ja demonit, joka pohjautuu Brownin samannimiseen huonoon kirjaan. Skarsgårdin mukaan Ron Howardin tekemä käsikirjoitus erosi eduxeen niin paljon alkuperäisteoksesta, että hän halusi osallistua huonon elokuvan tekemiseen. Lapsista vain Eija ei ollut vuoteen 2009 mennessä ollut mukana missään elokuvassa. Hon har sju bröder och det gör henne till den enda dottern i familjen. I 32 år var Stellan, 69, gift med My Skarsgård, 64, och tillsammans med henne har Stellan sex barn. Men sedan 2009 är han gift med filmproducenten Megan Everett, 44, som han har barnen Ossian, 11, och Kolbjörn, 8, med. – Jag ville ha barn, Men herregud, det är många, säger han nu till Aftonbladet. Men vad skulle jag göra? Jag spelar ju inte golf. Its easier to hit a hole-in-one with my Red Cock suit on.
    xxx/ellauri227.html on line 583: Tyypillisesti päähenkilöt ovat nuoria aikuisia, joilla nuoresta iästään huolimatta on jo luurankoja kaapeissa, takanaan lapsuuden trauma, avioero tai muu suhderikko, läheisten kuolemia. Elämällä ei ole varsinaista päämäärää, se on työkeskeistä suorittamista, kynttilän polttamista molemmista päistä tai sen törkkimistä genitaaleihin, kokemusten keräilyä, sitoutumisen pelkoa, tahatonta huumoria, ohikiitäviä nautinnon ja sisäänpanon hetkiä muuten harmaan sumuisessa säässä, ja sitten kovin usein henkiinjäämistaistelua taskulampun valossa pimeässä kellarissa. Kuva ajastamme? Jep jep.
    xxx/ellauri227.html on line 598: Luottamus demareihin murenisi täysin jos IB asiakirjat pulahtavat pintaan. Demareiden olisi vaikea muodostaa hallitusta. Burgerit pääsisivät valtaan. Hurra hurra! hurraavat Annika ja Berit.
    xxx/ellauri227.html on line 601: Annika muistuttaa enemmän katkeraa viinan tappamaa isäänsä kuin huoraavaa äitiään. Aina nää hahmot on rikkinäisistä perheistä. Se jotenkin kuuluu asiaan. Annika ei oikeastaan pitänyt suklaasta. Annikan mummo hymyilevä rouva Hagert on pääministerin ex-emännöizijä. Annika siis kuuluu aivan Ruåzin demareiden sisärenkaaseen. Annika on tuhoisa sosdem puolueen uskottavuudelle.
    xxx/ellauri228.html on line 39: "I shall now put a few final questions to the honorable delegation from Rhohchia! Is it not true that many years ago there landed on the then dead planet of Earth a ship carrying your flag, and that, due to a refrigerator malfunction, a portion of its perishables had gone bad? Is it not true that on this ship there were two spacehands, afterwards stricken from all the registers for unconscionable double-dealing with duckweed liverwurst, and that this pair of arrant knaves, these Milky-Way ne'er-do wells, were named Lorrd and God? Is it not true that Lorrd and God decided, in their drunkenness, not to content themselves with the usual pollution of a defenseless, uninhabited planet, that their notion was to set off, in a manner vicious and vile, a biological evolution the likes of which the world had never seen before? Is it not true that both these Rhohches, with malice aforethought, malice of the greatest volume and intensity, de vised a way to make of Earth-on a truly galactic scale-a breed ing ground for freaks, a cosmic side show, a panopticum, an exhibit of grisly prodigies and curios, a display whose living specimens would one day become the butt of jokes told even in the outermost Nebulae?!
    xxx/ellauri228.html on line 41: Is it not true that, bereft of all sense of decency and ethical restraints, both these miscreants then emptied on the rocks of lifeless Earth six barrels of gelatinous glue, rancid, plus two cans of albuminous paste, spoiled, and that to this ooze they added some curdled ribose, pentose, and levulose, and-as though that filth were not enough-they poured upon it three large jugs of a mildewed solution of amino acids, then stirred the seething swill with a coal shovel twisted to the left, and also used a poker, likewise bent in the same direction, as a consequence of which the proteins of all future organisms on Earth were LEFT-handed?! And finally, is it not true that God, suffering at the time from a boner and moreover egged on by Lorrd, who was reeling from an excessive intake of intoxicants, did willfully and knowingly jerk off into that protoplasmal matter, and, having infected it thereby with the most virulent viruses, guffawed that he had thus breathed 'the fucking breath of life' into those miserable evolutionary be ginnings?!
    xxx/ellauri228.html on line 47: Nimettömäxi jäävän kääntäjän loppuhuomautusten perusteella Stan ei ollut hullumpi kaveri. "Much to the discomfort of his critics, and to the disappointment of many of his fans, who have pleaded, "Write us more things like Solaris", Lem is not content to repeat his previous successes: he continues to follow his own difficult drummer. The Star Diaries offers only one example of this stubborn and ever restless individuality. The name "Tichy" suggests in Polish the word 'quiet', which some may find in keeping with the narrator's character.
    xxx/ellauri228.html on line 52: Kontista pöllimäni Stanislav LEM (Lunar Excursion Module) on ihan hassunkurinen. Stan ei päässyt amerikkalaisten scifikerhoon sen enempää kuin homo sapiens interplanetaariseen yhteisöön huolimatta Ursula K. Le Guinin puollosta. Se oli yxinkertaisesti rautaesiripun kääntöpuolella. Nyt luen rinnakkain Stanin Star Diarya vlta 1976 ja Chicken Cacciatoren ym (ml. Maarit Huovinen-Tyrkkö) toimittamaa "Hei beibi" kirjasta, joka on "nuorten oma sexikirja" vlta 2004. Yhteistä niissä on melkoinen kiinnostus vyön alapuolelta (ainaskin homoilla sapienseilla) löytyvien genitaalien asianmukaiseen käyttöön ja kunnossapitoon.
    xxx/ellauri228.html on line 191: Naisen seksuaalinen nautinto paranee, kun lantiopohjan lihaksia supistamalla ja rentouttamalla lisätään lantioalueen verenkiertoa. Jokainen jumppaa kokeileva ja hänen kaverinsa voivat yhdessä tunnustella, miten mukavia ja lämpimiä virtauksia lihaksiston jumppa synnyttää. 80-luvun alussa näitä opetettiin synnyttäneille naisille Kegel-palloilla. Tarkoitus oli pitää nuoren äidin aviomies kotiruuan ääressä.
    xxx/ellauri228.html on line 196: Raisa Cacciatore on äiditön tyttö Haapavedeltä. Äiti oli lääkäri ja isä psykopaatti ruusuristiläinen hammaslääkäri. Äiti kuoli syöpään 45-vuotiaana poltettuaan liikaa tupakkaa ja otettuaan liikaa röntgenkuvia. Mustavalkoisessa kuvassa 6-vuotias Raisa istuu äidin vieressä peltisessä vannassa. Isä ei kasvattanut lapsia, mutta lapset kasvavat. Isä havahtuu ja saa kysyttyä, ovatko Raisa ja veli kuulleet kukista ja mehiläisistä. Raisa on huojentunut, kun veli mutisee, että ei ole tarpeen kertoa. Kun Raisa katkaisee jalkansa, isä raivostuu ja käskee nukkumaan. Aamulla kodinhoitaja soittaa ambulanssin.
    xxx/ellauri228.html on line 229: ge/5lemtank.jpg" width="80%" />
    xxx/ellauri228.html on line 248: He became an atheist for moral reasons: the world appears to me to be put together in such a painful way that I prefer to believe that it was not created intentionally. Good point Stan!
    xxx/ellauri228.html on line 267: Stanislaw Lem näki Solariksen ongelman "mielenkiintoisena haasteena, joka kohtaa ihmisen", lähinnä teknologisena haasteena, vaikkakin filosofisilla mausteilla; kun taas Tarkovsky näki Lemin mukaan avaruuden "kauheana" ja ajassa isän luona maalla "jotain vaalittavaa". Elokuva tekee tämän asenteen selväksi; esimerkiksi Kelvinin matka maaseudulta kaupunkiin vaihtuu väristä mustavalkoiseen elokuvaan ja hämärään, varjoisaan valaistukseen; kun taas hänen matkansa Solarikseen näyttää Kelvinin ruumiittomassa muodossa, avaruuspuvussa, joka on lukittu liikkumattomaksi kapselin sisään, jyrkässä ristiriidassa "todellisemman" Kelvinin kanssa, jonka olemme juuri nähneet maan päällä. Kaikkia mahdollisia elokuvatekniikoita käytetään siihen, että maanpäällisen luonnon otokset erottuvat elokuvan ainoina todella kauniina ja viattomina kuvina. Se on hyvin epäamerikkalaista! Me amerikkalaiset viihdymme epäviihtyisässä: asfalttiviidakoissa, kivierämaissa ja muovisissa kulisseissa McDonaldsissa. Ja vitut filosofiasta, meitä kiinnostaa vaan EFK!
    xxx/ellauri228.html on line 275: Tumpelo puolalainen runoilija ja Nobel-palkittu Czesław Milosz kommentoi tätä erityistä lähestymistavan eroa: "Tarkovskille tärkein asia on maa", jonka hän "täyttää hengellisellä merkityksellä", erityisesti monet sateeseen liittyvät kohtaukset, jotka venäläisessä kulttuurissa Miloszin mielestä "edustavat Pyhää Henkeä". Mitosz näkee tyypillisesti venäläisenä hengellisen merkityksen ja mystiikan lisäämisen maanpäällisiin kuviin.
    xxx/ellauri228.html on line 277: Näiden asioiden ilmaiseminen hänelle annetuissa ohjeissa oli haaste Tarkovskille: osa Neuvostoliiton viranomaisten elokuvan sensuuria sisälsi kaikkien viittausten poistamiseen Turskaan, Lorrdiin tai yliluonnolliseen käsikirjoituksesta. Tarkovsky onnistui kiertämään sensorit, sisällyttämään hengellisen sisältönsä epäsuorasti joko symboliikan (kuten sateiden) tai epäselvien viittausten kautta, jotka jäivät sensuurien huomaamatta, kuten silloin, kun hän vihjaa, että tietty hallusinaatio on pahis, pyytämällä hahmoa pilkallisesti kysymään Kelviniltä, "heittikö hän mustesäiliön siihen, kuten Luther". WTF, mitä Luther muka edustaa ortodokseille muuta kuin pahaa sakemannia?
    xxx/ellauri228.html on line 296: Toinen sovitus Solariksesta tuotettiin vuonna 2002, ja sen on kirjoittanut ja ohjannut arvostettu elokuvantekijä Steven Spielberg - korjaan Soderbergh. Se on hyvin tehty ja viihdyttävä, ja siinä George Clooney on Kelvin, mutta se on hyvin erilainen kuin Tarkovskin versio, mikä tekee Solariksesta yhdistelmän scifi-jännitystä ja rakkaustarinaa. Häiritseviä hallusinaatioita kokevan miehistön pelko ja jännitys käsitellään hyvin, mutta Kelvinin vierailuja kuolleessa vaimossaan pidetään vähemmän pelottavina kuin romanttisina, mitä on vaikea tehdä uskottavaksi oudon ja häiritsevän tarinan yhteydessä. Tonttia muutetaan tämän uuden näkökulman mahdollistamiseksi. Riippuvuus vuoropuhelusta tapahtumien selittämiseksi erottuu verrattuna Tarkovskin velttokyrpäisempään, suurelta osin visuaaliseen tarinaan. Elokuvan korkeat tuotantoarvot, Soderberghin lahjakkuus ja hyvä näyttelijä, mukaan lukien Viola Davis stoalaisena miehistön jäsenenä, joka taistelee ottaakseen loogisen lähestymistavan kaoottisiin olosuhteisiin, auttavat elokuvaa eteenpäin; mutta se menettää suuren osan Tarkovskin epäselvyydestä ja mysteeristä.
    xxx/ellauri228.html on line 298: Pohtiessaan Andrei Tarkovskin kriitikoiden ylistämää vuoden 1972 elokuvaa Soljaris (jota itse edelsi vuoden 1968 neuvostoliittolainen tv-elokuva), Soderbergh lupasi olla hengeltään lähempänä Lemin romaania. Silti Lem ei pitänyt kummastakaan renderöinnistä. Kriitikoiden positiivisista arvosteluista huolimatta elokuva tuotti vain 30 miljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti 47 miljoonan dollarin budjetilla. Toisin sanoen taloudellisesti pätkä oli täydellinen floppi.
    xxx/ellauri228.html on line 318: Psykologi Kris Kelvin saapuu Solariksen asemalle, tieteelliselle tutkimusasemalle, joka leijuu lähellä Solariksen valtameren pintaa. Sikäläiset tutkijat ovat tutkineet planeettaa ja sen merta vuosikymmeniä, enimmäkseen turhaan. Tieteellinen tieteenala, joka tunnetaan nimellä Solaristics, on rappeutunut vuosien varrella yksinkertaisesti tarkkailemaan, tallentamaan ja luokittelemaan valtameren pinnalla esiintyviä monimutkaisia ilmiöitä. Toistaiseksi tiedemiehet ovat laatineet vain monimutkaisen nimikkeistön ilmiöistä, eivätkä vielä ymmärrä, mitä tällainen toiminta todella tarkoittaa. Vähän ennen Kelvinin saapumista miehistö altisti valtameren aggressiivisemmalle ja luvattomammalle kokeilulle korkean energian röntgenpommituksella. Heidän kokeilunsa antaa odottamattomia tuloksia ja muuttuu psykologisesti traumaattiseksi heille yksilöllisesti puutteellisina ihmisinä.
    xxx/ellauri228.html on line 320: Valtameren vastaus tähän tunkeutumiseen paljastaa ihmistieteilijöiden persoonallisuuksien syvemmät, piilotetut puolet paljastamatta mitään itse valtameren luonteesta. Se tekee tämän toteuttamalla fyysisiä äppejä, myös inhimillisiä; Kelvin kohtaa muistoja kuolleesta rakastajattarestaan ja syyllisyydestään sen "izemurhaan." Muiden tutkijoiden "vieraisiin" viitataan vain. Kaikki inhimilliset ponnistelut Solariksen toiminnan ymmärtämiseksi osoittautuvat turhiksi. Kuten Lem kirjoitti: "Näiden ilmiöiden erityispiirre näyttää viittaavan siihen, että havaitsemme eräänlaista rationaalista toimintaa, mutta tämän aurinkokunnan valtameren näennäisesti järkevän toiminnan merkitys on ihmisten ulottumattomissa." Hän kirjoitti myös, että hän päätti tietoisesti tehdä tuntevasta muukalaisesta valtameren välttääkseen persoonallisuuden ja antropomorfismin sudenkuopat kuvatessaan ensimmäistä kosketusta. Jotain genitaalihierontaa siitä olis muussa tapauxessa tullut auttamatta.
    xxx/ellauri228.html on line 336: Vittu mikä tomppeli tääkin Monika Reid joka koittaa vääntää Lemistä jotain tech geekiä ja punaisesta Tarkovskista harrasta viherpiipertäjää. Ei se tajua Lemistä (eikä varmaan Tarkovskistakaan) tuon taivaallista. Kevinin datsa ei muuten ole kovinkaan kummoinen, ja isäpapan mökissä ilmeisesti sataa sisällä. Mixi Kevin antaa poskea isäpapalle loppuvizinä? Oliko Tarkovskilla jotenkin outo isäsuhde?
    xxx/ellauri228.html on line 341: Andrei Tarkovsky was born in the village of Zavrazhye in the Yuryevetsky District of the Ivanovo Industrial Oblast (modern-day Kadyysky District of the Kostroma Oblast, Russia) to the poet and translator Arseny Aleksandrovich Tarkovsky, a native of Yelysavethrad (now Kropyvnytskyi, Ukraine), and Maria Ivanova Vishnyakova, a graduate of the Maxim Gorky Literature Institute who later worked as a corrector; she was born in Moscow in the Dubasov family estate.
    xxx/ellauri228.html on line 343: Andrei´s paternal grandfather Aleksandr Karlovich Tarkovsky (in Polish: Aleksander Karol Tarkowski) was a Polish nobleman who worked as a bank clerk. His wife Maria Danilovna Rachkovskaya was a Romanian language teacher who arrived from Iași. Andrei´s maternal grandmother Vera Nikolayevna Vishnyakova (née Dubasova) belonged to an old Dubasov family of Russian nobility that traces its history back to the 17th century; among her relatives was Admiral Fyodor Dubasov, a fact she had to conceal during the Soviet days. She was married to Ivan Ivanovich Vishnyakov, a native of the Kaluga Governorate who studied law at the Moscow State University and served as a judge in Kozelsk.
    xxx/ellauri228.html on line 345: According to the family legend, Tarkovsky's ancestors on his father's side were princes from the Shamkhalate of Tarki, Dagestan, although his sister Marina Tarkovskaya who did a detailed research on their genealogy called it "a myth, even a prank of sorts," stressing that none of the documents confirms this version.
    xxx/ellauri228.html on line 349: From 1973 to 1974, he shot the film Zerkalo, a highly autobiographical and unconventionally structured film drawing on his childhood and incorporating some of his father´s poems. In this film Tarkovsky portrayed the plight of childhood affected by war. Tarkovsky had worked on the screenplay for this film since 1967, under the consecutive titles Confession, White day and A white, white day. From the beginning the film was not well received by Soviet authorities due to its content and its perceived elitist nature. Such third rate films also placed the film-makers in danger of being accused of wasting public funds, which could have serious effects on their future productivity. These difficulties are presumed to have made Tarkovsky play with the idea of going abroad and producing a film outside the Soviet film industry.
    xxx/ellauri228.html on line 351: At a press conference in Milan on 10 July 1984, he announced that he would never return to the Soviet Union and would remain in Western Europe. He stated, "I am not a Soviet dissident, I have no conflict with the Soviet Government," but if he returned home, he added, "I would be unemployed." At that time, his son Andriosha was still in the Soviet Union and not allowed to leave the country. On 28 August 1985, Tarkovsky was processed as a Soviet Defector at a refugee camp in Latina, Italy, registered with the serial number 13225/379, and officially welcomed to the West.
    xxx/ellauri228.html on line 353: gee_Camp_1985.jpg" />
    xxx/ellauri228.html on line 354:
    Andrej Tarkovskij mug shot at Latina Refugee Camp, Italy in 1985.
    Tervetuloa länteen Andrei! Kz. albumia 197.

    xxx/ellauri228.html on line 358: Kurosawa commented: "I love all of Tarkovsky's films. I love his personality and all his works." The Turkish filmmaker Nuri Bilge Ceylan stated that: "To be bored in films is not important, it may be because you are not ready for that movie. It's not the fault of the movie."
    xxx/ellauri228.html on line 363: Lem yritti ja epäonnistui vakuuttamaan Tarkovskin muuttamaan lähestymistapaansa ennen kuin allekirjoitti vastahakoisesti käsikirjoituksen. Kaikilla suurilla taiteilijoilla on omat pikku ongelmat, ei ne huoli toistensa pikku ongelmia kerrata. Mata Hari oli varmaan Andrein ensimmäinen vaimo ja käytävillä juoxennellut poika pikku Andrjusha.
    xxx/ellauri228.html on line 414: I measured time with geodetic chains Mittasin aikaa maanmittaustorneilla
    xxx/ellauri228.html on line 420: I tailored the age to fit me. Räätälöin ajan omiin mittoihini.
    xxx/ellauri228.html on line 430: For my blood to flow from age to age. Että vereni virtaa ajasta iankaikkiuuteen,
    xxx/ellauri228.html on line 434: Tugged me, like a thread, around the globe. Kiskoi minua, kuin lankaa, pallon ympäri.
    xxx/ellauri228.html on line 444: The four Venezuela sisters had enough. They were tired of poverty, tired of their abusive father, and tired of being harassed by villagers who hated their father even more than they did. Bye to El Salto de Juanacatlan, Jalisco, forever, and on to San Francisco to start their lives over.
    xxx/ellauri228.html on line 446: The year was 1945. Prostitution in America is a respectable business. The sisters weren’t talented and weren’t educated or good looking, but they certainly were not lacking in entrepreneurship. With few available choices, the Venezuela’s set up their business. "Rancho El Ángel" was a bordello featuring as the main dish, you guessed it, the four sisters. An attached bar serving hot mineral oil with ball bearings in it was added to increase the allure.
    xxx/ellauri228.html on line 448: On the face of it, cosmic exploration of genitals does seem a bit repetitious, viz. those abovementioned and perpetually recurring - as if they represented an unavoidable aspect of the enterprise - sojourns in jail, whether interstellar, planetary, or even nebular, but my situation had never been so dismal as now.
    xxx/ellauri228.html on line 449: If someone got sick, she was killed. If someone tried to run away, she was killed. If someone refused to work, she was killed. If someone wasn’t popular with the customers, she was killed. If someone got noticeably pregnant, the fetus was pulled out with a hanger; any complications and the mother was killed. If a patron had a lot of money, he was killed.
    xxx/ellauri228.html on line 451: One of them, pictured above, died in prison. Her body was dragged outside by the guards and fed to the village mechanical rats. Several weeks later, the remaining bones were thrown in a nearby trash can. Served them right!
    xxx/ellauri228.html on line 467: A high-IQ person in Quora complains: I know there are many high-IQ people like me out there who weren’t as lucky, and live average or even miserable lives despite their intelligence. Life can be really unfair. It’s really very easy to screw life up, even when you have a high IQ. Especially when you have a high IQ.
    xxx/ellauri228.html on line 479: The Holy Supper consists of family thrashing, playful anticipation for the Afterbirth of Christ, and a fast meal on twelve dishes. These are the essential components of the evening gathering. The details can be adjusted to fit your family’s situation. Dad's belt and the tongues of mom's thigh length boots will do fine for a meal. Enjoy your time together as you prepare for the coming of our Lord into the House of Loaves.
    xxx/ellauri228.html on line 490: After dipping her middle finger into her honey jar, the mother made a little chalk cross on the clanking foreheads of all present, including herself.
    xxx/ellauri228.html on line 491: When the mother made a honeyed sign of the cross on the foreheads of her marriageable daughters, she expressed her playful wish: “May Jesus grant that the young men will go after you like the flies go after honey!”
    xxx/ellauri228.html on line 498: Yes, and the enthusiastic singing of "Adon 'olam, 'asher malakh, b'ṭerem kol yeṣir niv'ra" was a climactic conclusion to an unforgettable Naivety Eve in the Eastern Europe.
    xxx/ellauri228.html on line 502: The traditional Holy Supper consists of twelve dishes in honor of the size of Jesus´ sandals. This is a day of fast food, so all dishes should be selected and prepared with a lot of meat, cheese and dairy products. In addition, huge portions should be served in keeping with the character of feasting, this is not a fucking East European breakfast!
    xxx/ellauri228.html on line 520: Troz sina 40 år i Sverige är Mark Levervurst, 58 (born 1964 in Lejeune Base Camp, North Carolina, USA), mer finlandssvensk än någonsin. Vi finlandssvenskar är vänliga men kan vara bögar, säger han. Vi försvarar Ryssland och vill ge Åland tillbaka till Sverige. Hans färgfasta mormor hade lärt sig simma flytandes i kolerabassängen. Det gjorde icke Mark. Ei mennyt altaaseen edes avustettuna. Själv ser han ut som en jättestor kringskärd kuk i ljus kostym utan krage. Mormor sålde sina underkläder vid Norra Esplanaden. Bredvid mormors affär fanns en fotoaffär som hette Bögelund. Det tyckte vi var jätteroligt. Vi åt mestadels på Fazer. Med vad hände det med mamma, det blir aldrig sagt. En gång kastade vi en sko från fönstret i huvudet på en dam. Skon passade, och hon blev morfars älskarinna. Då var mormors dagar räknade.
    xxx/ellauri228.html on line 522: På tal om sitt liv brukade mamma nyktert (när hon var det) konstatera att mycket gick åt skogen, liksom det att båda pojkarna blev homofiler. Mycket har gått käpprakt i helvete just där. Styvpappan Juha Kärkkäinen var inte glad. Men det är Mark och hans make Jonas Gardell nog, de är rentav gay.
    xxx/ellauri228.html on line 525:
    Lars Jonas Holger Gardell (s. 1963, oikealla) on ruotsalainen kirjailija, käsikirjoittaja, koomikko, laulaja ja artisti. Hän on yksi Ruotsin palkituimpia kulttuurihenkilöitä monipuolisen ja yhteiskunnallisesti tärkeän tuotantonsa ansiosta. Hän on Mark Levengoodin (vas.) aviopuoliso.

    xxx/ellauri228.html on line 540: Kirjan koko alkukielinen nimi kuuluu: The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver´d by Pirates. Written by Himself.
    xxx/ellauri228.html on line 554: Zur gestrandeten Familie gehören der Vater, ein Pfarrer (parsons), der die Abenteuer erzählt, seine Ehefrau, die vier Knaben Fritz (16 Jahre), Ernst (14 Jahre), Jakob/Jack (12 Jahre) und Franz (9 Jahre) sowie die beiden Doggen Türk und Bill. Sie möchten ein neues Leben auf den Gewürzinseln beginnen. Auf dem Weg nach Australien werden sie mitten im Indischen Ozean infolge eines schweren Sturms schiffbrüchig, können aber noch eine ganze Menge von diversen Gebrauchsgegenständen und Tiere vom Schiff auf eine tropische Insel retten. Aber keine Mädchen! Hier lernen sie mit den vorhandenen Werkzeugen und mit den auf der Insel entdeckten Dingen umzugehen und diese zu nutzen. Aber keine Mädchen! So baut sich die Familie ein Baumhaus, lernt jagen und fischen und führt ein einfaches, aber zufriedenes Leben. Nach über zehn Jahren verschlägt es die englische Schiffbrüchige Jenny auf das verlassene Eiland. Sie wird von den Robinsons-Jungen feiernd in die Familie aufgenommen. (Na endlich!) Einige Zeit später nähert sich der Insel ein englisches Schiff. Die Eltern entschließen sich, mit einem Teil der Kinder auf „Neu-Schweizerland“ zu bleiben um dort mit ihnen alt zu werden. Fritz und Franz trennen sich gemeinsam mit Jenny dagegen von der Familie und reisen nach Europa zurück um eine ménage a trois in Ruhe zu genießen.
    xxx/ellauri228.html on line 556: Die Kinder bewältigen die enormen Herausforderungen des Alltags bemerkenswert souverän und autonom, was wohl besonders vom minderjährigen Publikum goutiert wurde. Gleichzeitig bewertet der Vater praktisch jede ihrer Handlungen auf betont fromm-moralisierende Weise, was das Buch in den Augen der zeitgenössischen Erwachsenen wohl besonders „lehrreich“ machte. Beispiel:
    xxx/ellauri228.html on line 559: „Du hast also gute Jagd gemacht“, sagte ich ernsthaft, „und hast dir eine Unwahrheit erlaubt. Auch im Scherz solltest Du dies niemals thun; denn jede Unwahrheit befleckt ein offenes Gemüth, und nur zu leicht artet sie in häßliche Züge aus.“ Fritz bereute unmittelbar und küsste Vaters Füsse. Von da an hielten die Jungs Jenny dicht vor ihrem Vater verborgen.
    xxx/ellauri228.html on line 562: The British-Swedish-American television show places a group of strangers in an isolated location, where they must provide food, fire, and shelter for themselves. They are initially divided into two tribes. The contestants compete in challenges for rewards and immunity from gang rape. The remaining contestants are eventually merged into a single tribe. The contestants are progressively eliminated from the game as they are voted out by their fellow contestants or, as may be the result after the merge, lose an immunity challenge until only one remains and is awarded a grand prize. A Robinsonian version of the American Dream.
    xxx/ellauri228.html on line 566: Charles Algernon Parsons (1854–1931), English engineer known for his invention of the steam turbine
    xxx/ellauri228.html on line 582: Charles "Poss" Parsons (1892–?), American college football player and coach.
    xxx/ellauri228.html on line 587: Charles Parsons was an editor, with Solomon Feferman and others, of the posthumous works of Kurt Gödel. He has also written on historical figures, especially Immanuel Kant, Gottlob Frege, another Kurt Gödel, and Willard Van Orman Quine.
    xxx/ellauri228.html on line 594: There was also an 'I´ll do anything to be on television' section called "The Hopefuls" which ran for half of series 4 and half of series 5 in which people did generally repulsive things in order to get featured on the programme.
    xxx/ellauri228.html on line 600: Singer/guitarist Donita Sparks of L7 removing her jeans and underwear during a performance, her full-frontal nudity (twat) displayed when she drops her guitar being briefly broadcast.
    xxx/ellauri228.html on line 604: Rage Against the Machine playing "Killing in the Name", resulting in a stage invasion with guitarist Tom Morello and singer Zack de la Rocha being stopped from performing anal copulation by the chaotic crowd.
    xxx/ellauri228.html on line 613: Charlie Parsons developed The Robinsonian format in 1994 for United Kingdom, but the Swedish debut in 1997 was the first production to actually make it to television. The winner (vinnare) Ingvar S. Melin was a success, he married Camilla Läckberg (an even bigger success), and plans for international versions were made. An American version called Survivor started in 2000. Note the telltale change of numerus: from many survivors there remains just one. Monopoly in the jungle without a board.
    xxx/ellauri229.html on line 43: Rogerius Iosephus Boscovicius (Croatice Ruđer Josip Bošković; natus Ragusii die 18 Maii 1711; Mediolani mortuus die 13 Februarii 1787), Iesuita, fuit theologus, legatus, physicus, astronomus, mathematicus et poëta oriundus e Civitate Ragusina. Frater Bartholomaei Boscovicii fuit.
    xxx/ellauri229.html on line 47: Opetus- ja hallintotehtävistä huolimatta Boškovićilla oli aikaa tutkia fysiikan eri aloja, ja hän julkaisi suuren määrän artikkeleita, joista osa oli huomattavan pitkiä, monista eri aiheista. Näihin aiheisiin kuuluivat muun muassa Merkuriuksen ylikulku, Itäväylän alikulku, revontulet, maapallon muoto, filmitähtien muotojen havainnointi kaukoputkella, matematiikan soveltaminen lähiputken teoriaan, sykloidi, logistinen käyrä, Bill Haley ja komeetat, vuorovesi, jatkuvuuden laki, erilaiset pullotrigonometrian ongelmat jne.
    xxx/ellauri229.html on line 49: Vuonna 1742 paavi Benedictus XIV kysyi Boškovićilta ja muilta tiedemiehiltä neuvoa siitä, mikä olisi paras keino turvata Rooman paavin kupolin vakaus, sillä siinä oli havaittu halkeama. Hänen ehdotuksensa hyväksyttiin. Pian tämän jälkeen hän lupautui osallistumaan Portugalin retkikuntaan Brasilian uimarantojen kartoittamiseksi, mutta hän taipui paavin kiireelliseen pyyntöön jäädä Italiaan. Paavi antoi hänelle tehtäväksi suorittaa geodeettisia mittauksia kirkkovaltiossa. Vuonna 1758 Bošković julkaisi teoksensa Theoria philosophiae naturalis redacta ad unicam legem virium in natura existentium (yxijalkaisten miesten esiintyminen luonnossa), joka sisälsi hänen atomiteoriansa.
    xxx/ellauri229.html on line 57: Bošković asui Ranskassa kymmenen vuotta, jatkoi tieteen harrastamista ja julkaisi monia artikkeleita. Niiden joukossa oli ratkaisu komeetan radan määrittämiseen kolmesta havainnosta sekä artikkelit mikrometristä ja akromaattisista kaukoputkista. Vuonna 1783 hän palasi Italiaan ja vietti kaksi vuotta Bassanossa, jossa hän keskittyi julkaisemaan teoksensa Opera impertinentia ad opticam et gastronomiam (cum illustrationibus multicoloribus), joka ilmestyi moniväripainoxena vuonna 1785. Hänen terveytensä oli kuitenkin heikentynyt, hänen maineensa oli hiipumassa eivätkä hänen teoksensa enää myyneet. Nolo epäonnistuminen Ijon Tichyn johtamassa maapallon historian taannehtivassa oikaisussa oli viimeinen isku Roger ressulle. Bošković kuoli pettyneenä Milanossa 15. helmikuuta 1787. (LEMissä on väärä kronologia, siellä sanotaan että B. lähetettiin 17. vuosisadalle.)
    xxx/ellauri229.html on line 77: The Method to Science, Book 1 now available! I have now made the entire text of John Sergeant's The Method to Science, Book I, available online! Rather than continue to make each less available piecemeal, which I can do later (it is rather tedious to reformat and tailor everything to HTML), the entire text is now available as a PDF. It can be downloaded here: https://jonathanvajda.com/the-method-to-science/ I intend to create the next layer (updating spelling, such as ‘meerly’ -> ‘merely’, ‘compleat’ -> ‘complete’) after I finish the remaining books. There is so much to say by way of commentary. Much of what he offers is a fairly clear and straightforward case …
    xxx/ellauri229.html on line 81: Works of John Sergeant, electronic. I began a project in my spare time of editing and cleaning up extant electronic versions of the works of the early modern philosopher and theologian, John Sergeant (1623-1707). The most famous and most easily available are his Method to Science (1696), Solid Philosophy (1697), and Transnatural Philosophy (1700). You can go to the “John Sergeant” link in the menu to see what chapters and sections are available thus far.
    xxx/ellauri229.html on line 83: John Sergeant (1621–1707 or 1710) was an English Roman Catholic priest, controversialist and theologian.
    xxx/ellauri229.html on line 84: For twenty years he was actively engaged in controversy, both with Anglicans such as the bishops Edward Stillingfleet and John Tillotson, and blackguard Catholics who differed from Thomas White.
    xxx/ellauri229.html on line 86: At the time of the Oates Plot he entered into communication with the Privy Council which greatly scandalized the Catholics. This arose from his opposition to Jesuit influence in the English Catholic Church. He avoided arrest by passing as a physician under the names of Dodd, Holland, and Smith. There is a very original painting of him at Ushaw College, in Durham.
    xxx/ellauri229.html on line 91: Here´s what Sarge has to say about the basis of catholic faith. Note that the catholic position on faith is quite analogous to B.C. Carlson´s conclusion in Rätten, ett rättsteoretiskt försök: trust the experts, that is us.
    xxx/ellauri229.html on line 97: 27. No Dead Testimony or History has any Authority, but by virtue of Living Testimony or Tradition. For, since Falshoods may be Written or Printed as well as Truths, it follows that nothing is therefore of any Authority, because ‘tis Written or Printed. Wherefore, no Book or History can Authenticate another Book; whence follows that, if it have any Authority, it must have it from Living Authority or Tradition, continuing down to us the Consent of the World, from the time that Author Writ, or the matters of Fact it relates were done, that the things it relates are True in the main; and, consequently, that the Book that relates them deserves Credit, or is (as we use to say) an Authentick History. For example, had a Romance, (soberly penn’d,) and Curtius’s History been found in a Trunk for many Hundreds of Years after they were writ; and the Tradition of the former Ages had been perfectly Silent concerning them both, and the Matters they relate; we must either have taken both of them for a Romance, or both for a True History; being destitute of any Light to make the least difference between them. [So there, fucking protestants!]
    xxx/ellauri229.html on line 99: 28. Tradition not only authenticates Books in the bulk, but it gives moreover the distinct degrees of Credibility to divers passages in the same Book already authenticated in gross. [That¨s for you fundamentalists!]
    xxx/ellauri229.html on line 103: 29. Hence appears, that Historical Faith, meerly as Historical, that is, in passages Unabetted by Tradition, is not Absolutely Certain, but is liable to be False or Erroneous, and so is not without some Degree of Levity to be absolutely Assented to; tho’ we cannot generally with prudence Contradict them, but let them pass as if they were Truths, till some good occasion awakens our Doubt of them: The reason is given, in our last Paragraph, from this, that all Particulars are of slight Credit that were not Abetted by a Large and well-grounded Tradition.
    xxx/ellauri229.html on line 104: 30. Tradition thus qualify’d as is above-said, viz. So that the Matters of Fact were Certainly Experienced by very great Multitudes of the First Attesters; that they were of great or universal Concern, and so prompting them still to relate them to the next Age; that they were Abetted by some obligatory Practise; and, lastly Impossible to gain a Belief, if they had not been; and thence, Obliging the Attesters to Veracity: Such a Tradition, I say, is more than Morally, that is, Absolutely Certain.
    xxx/ellauri229.html on line 106: Note, That some of these Matters of Fact now mention’d, do fall short as to some of the best Qualifications found in diverse other Traditions; viz. as to that of their being Practical. Which gives us farther light to discern the Incomparable Strength of Tradition, and how every way Impossible it is it should deceive us, were it furnisht with all the Advantages it might have.
    xxx/ellauri229.html on line 120: (1.) Formality. – We are such weak creatures that any regularly returning duty is apt to degenerate into a lifeless form. The tendency of reading the Word by a fixed rule may, in some minds, be to create this skeleton religion. This is to be the peculiar sin of the last days – “Having a form of godliness, but denying the power thereof.” Guard against this. Let the calendar perish rather than this rust eat up your souls.
    xxx/ellauri229.html on line 125: (3.) Careless reading. – Few tremble at the Word of God. Few, in reading it, hear the voice of Jehovah, which is full of majesty. Some, by having so large a portion, may be tempted to weary of it, as Israel did of the daily manna, saying – “Our soul loatheth this light and fluffy bread;” and to read it in a slight and careless manner. This would be fearfully provoking to God. Take heed lest that word be true of you – “Ye said, also, Behold what a weariness is it! and ye have snuffed at it, saith the Lord of Toasts.”
    xxx/ellauri229.html on line 127: (4.) A yoke too heavy to bear. Some may engage in reading with alacrity for a time, and afterwards feel it a burden, grievous to be borne. They may find conscience
    xxx/ellauri229.html on line 130: If there be so many dangers, why propose such a scheme at all? To this I answer, that the best things are accompanied with danger, as the fairest flowers are often gathered in the clefts of some dangerous precipice (e.g. Edelweiss). Let us weigh
    xxx/ellauri229.html on line 138: (3.) Parents will have a regular subject upon which to examine their children and servants (LOL). – It is much to be desired that family worship were made more instructive than it generally is. The mere reading of the chapter is often too like water spilt on the ground. Let it be read by every member of the family before-hand, and then the meaning and application drawn out by simple question and answer. Like what was the name of the father of Jacob´s sons. The calendar will be helpful in this. Friends, also, when they meet, will have a subject for profitable conversation in the portions read that day. The meaning of difficult passages may be inquired from the more judicious and ripe Christians, and the fragrance of simpler Scriptures spread abroad to mask the smells of the riper Christians.
    xxx/ellauri229.html on line 142: (5.) The sweet bond of Christian love and unity will be strengthened. – We shall be often led to think of those dear brothers and sisters in the Lord, here and elsewhere, who agree to join with us in reading those portions. We shall oftener be led to agree on earth, touching something we shall ask of God. (He won´t change his mind, he has already planned all of this ahead. But he likes us to try and twist his arm anyway.) We shall pray over the same promises, mourn over the same confessions, praise God in the same songs, and be nourished by the same words of eternal life. What could be better than that! If one of you has the ears of their nikita fur hat down, then everyone must have them down.
    xxx/ellauri229.html on line 150: Though it is uncontroversial promise-making is a speech act, Thiselton argues prayer is also, contrary to the view prayer is merely “therapeutic meditation” (44, 53). Rather, prayer changes situations and necessarily involves others. How can petitions effect change when they are offered to an unchanging God (70)? Requests change the situation for answering prayer (53), and aren’t “an attempt ‘to twist God’s arm’” (71).
    xxx/ellauri229.html on line 167: Michael Kandel (born 1941) is an American translator and author of science fiction. Kandel was born into Polish Jewish family. He received a doctorate in Slavistics from Indiana University, and is an editor at the Modern Language Association. Kandel is also a part-time editor at Harcourt, editing (among others) Ursula K. Le Guin´s work.
    xxx/ellauri229.html on line 171: Michael Kandel was a Fulbright student in Poland, 1966-67; taught Russian literature at George Washington University; received his PhD in Slavic at Indiana University; translated Polish writer Stanislaw Lem for Harcourt; wrote a few articles on Lem; worked as an editor at Harcourt, where he acquired authors Jonathan Lethem, Ursula K. Le Guin, James Morrow, and others; has written science fiction, short stories, and a few novels (Bantam, St. Martin´s); and is presently an editor at the Modern Language Association. He is the editor and translator of the anthology A Polish Book of Monsters.
    xxx/ellauri229.html on line 177: Muinaisen ilmoituksen mukaan Jumala sekaantui jatkuvasti kaikkeen, vanhurskaat Hän niputti taivaaseen, jumalattomat Hän kasteli tulella ja tulikivellä, voit löytää Hänet tehdessäsi syntiä minkä tahansa vanhan pensaan takaa. Vasta myöhemmin alkoi vetäytyminen. Jumala menetti näkyvyyden, ihmisen muotonsa, partansa, ihmeiden audiovisuaaliset apuvälineet katosivat, samoin luokkahuonedemonstraatiot demonien siirtämisestä vuohiin, sitten katosivat enkelivalvojien vierailut; sanalla sanoen usko oli luopunut sirkuksen metafysiikasta; sitten aistien alueelta se siirtyi abstraktioiden valtakuntaan. Silloinkaan ei ollut pulaa todisteista Hänen olemassaolostaan, korkeamman algebran kielellä ilmaistuista sanktioista, vielä esoteerisemmasta hermeneutiikasta. Nämä abstraktiot saavuttivat kuitenkin lopulta pisteen, jossa Jumala julistetaan kuolleeksi, jotta saavutettaisiin se kylmä, rautainen, tuhoisa rauha, joka kuuluu eläville, kun kaikkein rakastetuimmat ovat hylänneet heidät ikuisesti. No tässähän se vika juuri on: jumala on läheisriippuvaisten imaginary friend, vähän sellainen kuin alla luetellut.
    xxx/ellauri229.html on line 181: What´s the age-limit
    xxx/ellauri229.html on line 206: A Limerick by Anonymous generator.org.uk/?i=1e9xo09c">Limerick Machine
    xxx/ellauri229.html on line 245: Possibly my favourite Raymond Briggs book, along with most of the others, this one tells the story of a girl who wakes up one morning to find a polar bear has climbed into her bedroom. It’s big, it smells, it has claws. They spend the day together. Have domestic adventures. Make messes. And then, at the end, the Bear goes away, swimming back to the North, leaving the girl pregnant with a cub.
    xxx/ellauri229.html on line 279: Imaginary friends are there to take the heat for us. They can be blamed for the accidents we have. ‘I didn’t break the vase, Mum, it was Rudger,’ for example. Algernon Moncrieff’s non-existent invalid friend Bunbury serves the same function, allowing him to get out of dull social affairs. Invalid friends in the country do this. We should all have one. Or be one.
    xxx/ellauri229.html on line 333: Matt Harvey is one of the loveliest poets I know, briefly famous for being Wimbledon’s first poet-in-residence and for hosting BBC Radio 4’s Wondermentalist Cabaret. In his prose poem Imaginary Friend he tells the tragic story of how being a shy and withdrawn child he had an imaginary friend, who was also shy and withdrawn and had his own imaginary friend. “The two of them used to play together and exclude me,” he says. As with all of Harvey’s work, it is a lightfooted, calm-mouthed, moving piece of deceptively funny writing. Go read it. Oh and read Ken Nesbitt´s poem of the same name, while you´re at it. It is also super cute.
    xxx/ellauri229.html on line 336:
    A suggestive rabbit/duck style drawing from Matt´s homepage.

    xxx/ellauri229.html on line 337: As a teenager he was influenced by the Mersey Poets, including Adrian Henri, Roger McGough and Brian Patten. As a result, he had a troubled childhood before in his early 20s attending the Self Heal Association, a psychotherapeutic centre in Devon. He later became a helper at the centre and continues to speak and perform at mental health conferences.
    xxx/ellauri229.html on line 370: To me, the most important imaginary friend, the most moving, the most delightful, the most grrr-ry, the most graceful, the wisest, most forebearing, most put upon, the funniest and handsomest (certainly the best drawn) is Hobbes. He’s a tiger and he’s perfect. He is a happy atheist and Calvin an anxious calvinist.
    xxx/ellauri229.html on line 380: Jack Flack from ger_(1984_film)" title="Cloak & Dagger (1984 film)">Cloak & Dagger
    xxx/ellauri229.html on line 385: Jimmy Jimmereeno, Ramona Wengler´s imaginary friend in Uncle Wiggily in Connecticut by ger" title="J. D. Salinger">J. D. Salinger
    xxx/ellauri229.html on line 410: Possibly a contentious choice, but Even Madder Aunt Maud sincerely believes in the veracity and vivacity of her companion. She frets, she worries, she loves that stuffed mustalid like one of the family, while everyone else knows it’s just a mangy old no-longer-vital stoat. But then again, to Calvin’s parents’ eyes Hobbes is just a cuddly stuffed tiger.
    xxx/ellauri229.html on line 434: Rudger from The Imaginary by A. F. Harrold
    xxx/ellauri229.html on line 444: Another choice some people won’t agree with, but I let the post-death Elvira in, why be afraid to take the same step in the opposite direction? It’s a puzzle this book, and it would be a shame to attempt to unpick it for anyone who’s not yet had the joy of swimming in its paradoxical, philosophical, intoxicating waters. It’s sometimes been called a grown-up Alice In Wonderland and that seems close enough. It’s a great treat for the enquiring teenager (or any) mind, especially an enquiring mind not in search of anything specific. It’s a book that should be read twice, at least. And you’ll never look at a bicycle the same again.
    xxx/ellauri229.html on line 452: Snuffleupagus (left), was Big Bird´s imaginary friend, whom grown-ups on the show never saw. But when child molestation became a bigger media issue in the ´80s, "Sesame Street" decided to make Snuffy real. That was to encourage kids to confide in adults, even when they worried their story wouldn´t be believed.
    xxx/ellauri229.html on line 455: Spiny Norman, a giant hedgehog in the Monty Python´s Flying Circus sketch Piranha Brothers
    xxx/ellauri229.html on line 491: All of Christopher Robin´s friends in A. A. Milne´s book Winnie-the-Pooh: Piglet, ger" title="Tigger">Tigger, Rabbit, Eeyore, Owl, Kanga, Roo, Heffalump, and Winnie-the-Pooh
    xxx/ellauri229.html on line 501: This is the beginning for me. The first book that showed me the trip into imagination. Images from it made their way into The Imaginary, both in my words and in, at least one of, Emily Gravett’s illustrations. This book is perfect. I longed for a wolf suit. I longed for supper to still be hot when I got home. Nothing else needs be said.
    xxx/ellauri229.html on line 515: And then there are a legion of Mr. Hyde type doppelgängers in more or less crappy B movies, which do not really deserve the name, since they hardly count as friends, though imaginary. There´s even a TV film whose name is Imaginary friends. The plot is too lame to relate here, see for yourself.
    xxx/ellauri229.html on line 523: Another alter ego in the bunch, Francious from "Youth in Revolt" is basically a way cooler Michael Cera who helps him through his awkward teenage phase.
    xxx/ellauri229.html on line 525: When older brother Eric from "Boy Meets World" goes off to college, he invents a Mr. Feeny-like character to mentor him.
    xxx/ellauri229.html on line 529: "Perception" is not unlike "A Beautiful Mind" in that a genius paranoid schizophrenic is hallucinating a best friend (Natalie Vincent played by Kelly Rowan).
    xxx/ellauri229.html on line 533: Much impressed by what I had heard, I returned to my reading, the third volume now of Dichotican history. It described the Era of Transcarnal Centralization. The Sopsyputer at first worked to everyone´s satisfaction, but then new beings began appearing on the planet-bibods, tribods, quadribods, then octabods, and finally those that had no intention whatever of ending in an enumerable way, for in the course of life they were constantly sprouting something new. This was the result of a defect, a faulty reiteration - recursion in programming language or - to put it in automata terms - the machine had started looping. Since however the cult of its perfection was in full sway people actually praised these automorphic deviations, asserting for example that all that incessant budding and branching out was in fact the true expression of man´s Protean nature. And this praise not only held up the repairs, but led to the rise of so-called indeterminants or entits (N-tits), who lost their way in their own body, there was so much of it; completely baffled, they would get themselves into so-called bindups, entangulums and snorls; often an ambulance squad was needed to untie them. The repair of the Sopsyputer didn´t work - named the Oopsyputer, it was finally blown sky high. The feeling of relief that followed didn´t last long however, for the accursed question soon returned, What to do about the body now?
    xxx/ellauri229.html on line 535: It was then, for the first time, that timid voices made them selves heard, Oughtn´t we go back to the old look, but that suggestion was branded as obscurantist, medieval. In the elections of 2520 the Damnwellians and the Relativists came out on top, because their populist line caught on, to wit, that every man should look as he damn well pleased; limitations on looks would be functional only - the district bodybuilding examiner approved designs that were existenceworthy, without concern for anything else. These designs SOPSYPLABD threw on the market in droves. Historians call the period of automorphosis under the Sopsyputer the Age of Centralization, and the years that followed Reempersonalizationalism.
    xxx/ellauri229.html on line 537: The turning over of individual looks to private enterprise led, after several decades, to a new crisis. True, a few philosophers had already come forward with the notion that the greater the progress, the more the crises, and that in the absence of crises one ought to produce them, because they activated, integrated, aroused the creative impulse, the lust for battle, and gave both spiritual and material energies direction. In a word, creative destruction spurs societies to concerted action, and without them you get stagnation, decadence, and other symptoms of decay. These views are voiced by the school of "economic liberals," i.e. philosophers who derive optimism for the future from a pessimistic appraisal of the present.
    xxx/ellauri229.html on line 539: The period of private initiative in body building lasted three quarters of a century. At first there was much enjoyment taken in the newly won freedom of automorphosis, once again the young people led the way, the men with their gambrel thills and timbrels, the women with their pettifores, but before long a generation gap developed, and demonstrations-under the banner of asceticism-followed. The sons condemned their fathers for being interested only in making a living, for having a passive, often consumerist attitude towards the body, for their shallow hedonism, their vulgar pursuit of pleasure, and in order to disassociate themselves they assumed shapes deliberately hideous, uncomfortable beyond belief, downright nightmarish (the antleroons, wampdoodles). Showing their contempt for all things utilitarian, they set eyes in their armpits, and one group of young biotic activists made use of innumerable sound organs, specially grown (electric guitars, glottiphones, hawk pipes, knuckelodeons, thumbolas). They arranged mass concerts, in which the soloists-called hoot-howls-would whip up the crowd into a frenzy of convulsive percussion. Then came the fashion - the mania, rather - for long penises, which in caliber and strength of grip underwent escalation according to the typically adolescent, swaggering principle of "You haven´t seen anything yet!" And, since no one could lift those piles of coils by himself, so called processionals were attached, caudalettes, a self-perambulating receptacle that grew out of the small of the back and carried, on two strong shanks, the weight of the testicles after their owner. In the textbook I found illustrations depicting men of fashion, behind whom walked testicle-bearing processionals on parade; but this was already the decline of the protest movement, or more precisely its complete bankruptcy, because it had failed to pursue any goals of its own, being solely a rebellious reaction against the orgiastic baroque of the age. LEM ei paljon perustanut sodanjälkeisestä 60-luvun sukupolvesta, eikä hipeistä. No en minäkään.
    xxx/ellauri229.html on line 544: and gnoolial drives, also activities corresponding to those instincts, activities with a highly rich and varied range, for one could gnool and brip alternately or at the same time, alone, in pairs, trios, and later - after noffles were tacked on - in groups of several dozen individuals as well. Also new forms of art came into being, master brippers appeared, and gnool artists, but that was only the beginning; towards the end of the 26th century you had the mannerism of the marchpusses, the muckledong was a tremendous hit, and the celebrated Ondor Stert, who could simultaneously gnool, brip and surpospulate while flying through the air on spinal wings, became the idol of millions.
    xxx/ellauri229.html on line 546: At the height of the baroque, sex went out of style; only two small parties kept it going-the integrationalists and the separatists. The separatists, averse to all debauchery, felt that it was improper to eat sauerkraut with the same mouth one used to kiss one´s sweetheart. For this a separate, "platonic" mouth was needed, and better yet, a complete set of them, variously designated (for relatives, for friends, and for that special person). The valuing utility above all else, worked in reverse, combining whatever was combinable to simplify the organism and life. The decline of the baroque, typically tending to the extravagant and the grotesque, produced such curious forms as the stoolmaid and the hexus, which resembled a centaur, except that instead of hoofs it had four bare feet with the toes all facing one another: they also called it a syncopant, after a dance in which energetic stamping was the basic step. But the market now was glutted, exhausted. It was hard to come up with a startling new body; people used their natural horns for ear flaps; flap ears-diaphanous and with stigmatic scenes-fanned with their pale pinkness the cheeks of ladies of distinction; there were attempts to walk on supple pseudopodia; meanwhile SOPSYPLABD out of sheer inertia made more and more designs available, though everyone felt that all of this was drawing to a close.
    xxx/ellauri229.html on line 554: Everybody was supposed to be a hindless shemale, looking the same coming and going. What a pity. Where´s the fun without a long unbending peg and a matching gooey hole, going in coming out, etcetera ad nauseam. The hole moreover ingeniously placed precisely in the middle of the fork, so it can be conveniently entered from either side.
    xxx/ellauri229.html on line 623: On 18 October 1965, MACV-SOG conducted its first cross-border mission against target D-1, a suspected truck terminus on Laotian Route 165, 15 miles (24 km) inside Laos. The team consisted of two U.S. Special Forces soldiers and four South Vietnamese. The mission was deemed a success with 88 bombing sorties flown against the terminus resulting in multiple secondary explosions, but also resulted in SOG´s first casualty, Special Forces Captain Larry Thorne in a helicopter crash. William H. Sullivan, U.S. Ambassador to Laos, was determined that he (Lauri) would remain in control over decisions and operations that took place within the supposedly neutral kingdom, though dead as a doornail. That would keep the excursions to neutral Laos "plausibly deniable."
    xxx/ellauri229.html on line 625: The expression "plausibly deniable" was first used publicly by Central Intelligence Agency (CIA) Director Allen Dulles. The idea, on the other hand, is considerably older. For example, in the 19th century, Charles Babbage described the importance of having "a few simply honest men" on a committee who could be temporarily removed from the deliberations when "a peculiarly delicate question arises" so that one of them could "declare truly, if necessary, that he never was present at any meeting at which even a questionable course had been proposed." Charles Babbage ( 26. joulukuuta 1791 Lontoo - 18. lokakuuta 1871 Lontoo) oli englantilainen matemaatikko ja filosofi. Hän oli ensimmäisiä tieteilijöitä, jotka keksivät ajatuksen ohjelmoitavasta tietokoneesta. Vai oliko se Ada Lovelace? Naah, we need a dad for an idea so masculine as an electronic brain.
    xxx/ellauri229.html on line 631: He was born in Viipuri, Viipuri Province, Finland, in 1919, to ship captain Jalmari (Ilmari) Törni, and his wife, Rosa (née Kosonen). He had two sisters: Salme Kyllikki (b. 1920) and Kaija Iris (b. 1922). An athletic youth, Törni was an early friend of future Olympic Boxing Gold Medalist Sten Suvio. After attending business school and serving with the Civil Guard, Törni entered military service in 1938, joining Jaeger Battalion 4 stationed at Kiviniemi; when the Winter War began in November 1939, his enlistment was extended and his unit confronted invading Soviet troops at Rautu.
    xxx/ellauri229.html on line 639: In 1949, Törni, accompanied by his wartime executive officer Holger Pitkänen, traveled to Sweden, crossing the border from Tornio to Haparanda (Haaparanta), where many inhabitants are ethnic Finns. From Haparanda, Törni traveled by railroad to Stockholm where he stayed with Baroness von Essen, who harbored many fugitive Finnish officers following the war. Pitkänen was arrested and repatriated to Finland. Remaining in Sweden, Törni fell in love with a Swedish Finn, Marja Kops, and was soon engaged to be married. Hoping to establish a career before the marriage, Törni traveled under an alias as a Swedish seaman aboard the SS Bolivia, destined for Caracas, Venezuela, where he met one of his Winter War commanders, Finnish colonel Matti Aarnio, who was in exile[citation needed] having settled in Venezuela after the war. From Caracas, Törni hired on to a Swedish cargo ship, the MS Skagen, destined for the United States in 1950.
    xxx/ellauri229.html on line 641: While in the Gulf of Mexico, near Mobile, Alabama, Törni jumped overboard and swam to shore. Now a political refugee,Törni traveled to New York City where he was helped by the Finnish-American community living in Brooklyn´s Sunset Park "Finntown". There he worked as a carpenter and cleaner. In 1953, Törni was granted a residence permit through an Act of Congress that was shepherded by the law firm of "Wild Bill" Donovan, former head of the Office of Strategic Services.
    xxx/ellauri229.html on line 645: Törni enlisted in the US Army in 1954 under the provisions of the Lodge-Philbin Act and adopted the name Larry Thorne. In the US Army, he was befriended by a group of Finnish-American officers who came to be known as "Marttinen's Men" (Marttisen miehet).
    xxx/ellauri229.html on line 647: With their support, Thorne joined the US Army Special Forces. While in the Special Forces, he taught skiing, survival, mountaineering, and guerrilla tactics. In turn he attended airborne school, and advanced in rank to sergeant. Receiving his US citizenship in 1957, Thorne attended Officer Candidate School, and was commissioned as a first lieutenant in the Signal Corps. He later received a Regular Army commission and a promotion to captain in 1960. From 1958–1962, he served in the 10th Special Forces Group in West Germany at Bad Tölz, from where he was second-in-command of a search and recovery mission high in the Zagros Mountains of Iran, which gained him a notable reputation. When he was in Germany, he briefly visited his relatives in Finland. In an episode of The Big Picture released in 1962 and composed of footage filmed in 1959, Thorne is shown as a lieutenant with the 10th Special Forces Group in the United States Army.
    xxx/ellauri229.html on line 681: Student Researcher at Middlebury College
    xxx/ellauri229.html on line 682: Middlebury College Middlebury College
    xxx/ellauri229.html on line 685: Middlebury College
    xxx/ellauri229.html on line 736: At home with his wife and daughter, the Stalker´s wife (Alisa Freindlich) begs him not to go into the Zone, but he dismissively rejects her pleas. Niinpä tietysti. In a rundown bar-café, the Stalker meets his next clients for a trip into the Zone, the Writer (Anatoly Solzhenitsyn) and the Professor (Nikolai Gringo). The Stalker, the Writer, and the Professor compete at the bar-café who gets to fuck the Stalker´s wife and who the daughter.
    xxx/ellauri229.html on line 740: A previous Stalker named "Porcupine" visited the Room, came into possession of a large sum of money, and shortly afterwards committed suicide, just like Richard Cory. Money does not bring happiness.
    xxx/ellauri229.html on line 748: His fairly sizeable output of verse on political subjects is largely forgotten in the West. One exception is a short poem which has become something of a popular maxim in Russia:
    xxx/ellauri229.html on line 759: The 200 or so lyric pieces which represent the core of his poetic genius, whether describing a scene of nature or passions of love, put a premium on metaphysics. Tyutchev´s world is bipolar like himself. He commonly operates with such categories as night and day, north and south, dream and reality, cosmos and chaos, still world of winter and spring teeming with life. Each of these images is imbued with specific meaning. (Huoh.)
    xxx/ellauri229.html on line 761: Tyutchev´s idea of night, for example, was defined by critics as "the poetic image often covering economically and simply the vast notions of time and space as they affect man in his struggle through life". In the chaotic and fathomless world of "night", "winter", or "north" man feels himself tragically abandoned and lonely. Hence, a modernist sense of frightening anxiety permeates his poetry. Unsurprisingly, it was not until the late 19th and early 20th century that Tyutchev was rediscovered and hailed as a great poet by the Russian Symbolists such as Vladimir Solovyov, Andrey Bely and Alexander Blok.
    xxx/ellauri229.html on line 765: Silentium! is an archetypal poem by Tyutchev. Written in 1830, it is remarkable for its rhythm crafted so as to make reading in silence easier than aloud toward others. Like so many of his poems, its images are anthropomorphic and pulsing with pantheism. As one Russian critic put it, "the temporal epochs of human life, its past and its present fluctuate and vacillate in equal measure: the unstoppable current of time erodes the outline of the present."
    xxx/ellauri229.html on line 804:
    xxx/ellauri229.html on line 806: Moiksu 💖 Sut on valittu mukaan erikoiseen kyselytutkimukseen, ja tällä videolla tutustun suhun kysymällä sulta kahdenkymmenen minuutin ajan erittäin henkilökohtaisia kysymyksiä! Videon triggereinä kuiskaukset, henkilökohtainen huomio ja kirjoitus- ja näppäimistöäänet.
    xxx/ellauri229.html on line 812: Paizi tää on ihan feikkiä koska wannabe vastaajan oletetut supinat menee tyhjään eetteriin. Tässä hommassa olis edes jotain järkeä jos nää sipisijät riisuisivat noi liiat vetimet ja päästäisivät kazojan enemmän ikäänkuin iholle. Paljasta tissiä ja miel. karvaista alaryppyä lähikuvaan, saisiko pyytää? Sopiiko? Sopiiko? Virkamatka erogeenisille vyöhykkeille, niin sanoaxemme. Japsu cosplayssakin päästään tavan mukaan eroon tarjoilijan kostyymistä loppupeleissä ja jyystetään peppu ihan paljaana.
    xxx/ellauri229.html on line 828: Vai voisiko se, mikä minusta näyttää, olla myös sitä, mitä hänestä näennäisesti näytti? Illuusio illuusion sisällä? Oletetaan, että se on totta - paitsi hän kirjoitti myös siitä, joka istuu meteorin selässä. Nyt se on kyllä ongelma. Näetkö, minusta näyttää siltä, ​​että hänestä näytti, että tämä toinen oli hajareisin meteorilla, mutta jos siltä vain näytti myös tuozsta toisesta, ei voi sanoa mitään kumpaankaan suuntaan! Päätäni on alkanut särkeä jälleen kerran, kuten eilen, niin kuin ennenkin, minun täytyy ajatella piispoja ja sinisiä neniä, silmiä kuin ruiskaunokit, sinistä Tonavaa ja vasikkaa Cordon bleu. Miksi niin? Ja tiedän, että kun keskiyöllä lisään kiihtyvyyttä, ajattelen munakokkelia - ei vaan paistettuja munia, isoilla keltuaisilla, myös porkkanoita, hunajaa ja Mary-tädin jalkoja, juuri kuten jokaisena keskiyönä...
    xxx/ellauri230.html on line 59: But Tanizaki died in 1965. Bugger it. In the selection for that year, the academy judged that after Tanizaki’s death, Kawabata was the writer likeliest to become a Japanese candidate. Thus, the academy judged it necessary to further examine Kawabata.
    xxx/ellauri230.html on line 64: Yasunari tuli vastaan Hoblan tiistairistikossa. Born in 1899, Kawabata graduated from the then Tokyo Imperial University. When he was young, he attracted attention as a novelist in the Shinkankakuha (new impressions) literary group, and gradually deepened his knowledge about the beauty particular to Japan. His outstanding works include “Izu no Odoriko” (Izu dancer), “Yukiguni” (Snow Country) and “Koto” (The Old Capital). He killed himself by inhaling gas in 1972.
    xxx/ellauri230.html on line 68: Kawabata apparently committed suicide in 1972 by gassing himself, but a number of close associates and friends, including his widow, consider his death to have been accidental. One thesis, as advanced by Donald Richie, was that he mistakenly unplugged the gas tap while preparing a bath. LOL haha! Who is this Donald Duck anyway?1
    xxx/ellauri230.html on line 81: Harbor pilots or mates are generally independent contractors who accompany captains while they enter or leave port, and may serve "conn" to many captains in a single day.
    xxx/ellauri230.html on line 82: Marine oilers are experienced qualified members of the engine department, who maintain the captain in proper running order. These workers lubricate gears, shafts, bearings, and other moving parts of the captain´s engines "below deck" needed to take "conn".
    xxx/ellauri230.html on line 88:
    Yasunarin unexiva keskivanha miekkonen hosuu eikä osu geishatytön hurlumheihin.

    xxx/ellauri230.html on line 92: Varsinainen setämiesten setämies sai siinä kyllä jälleen dynypötkön. Tässä maistiaisia: "Hiän (wannabe geisha) oli 19 mutta näytti onnexi vanhemmalta, mikä sai setämiehen tuntemaan izensä luontevammaxi kuten ainakin geishan seurassa. Miehen tökerö käytös ('hanki mulle pillua mutta älä ize tarjoa') oli saanut hiänet viehättävän lapsellisesti suuttumaan hävyttömyydellään komeilevalle miehelle. "Haluan hauskan näköisen eli nuoren huoran, ei liian halukasta mutta hiljaisen. Olen jättänyt sinut rauhaan jotta voisin keskustella kanssasi. En pysty keskustelemaan keppi liossa." Hänen naisenkaipuunsa ei kohdistunut tähän naiseen mitenkään, se oli sitä lajia joka voidaan hoitaa käteenvedolla ilman synnintuntoa. Kassit vain tuntuivat liian täysiltä. Hyvä asia että tää maansa kulttuurielämän keskeinen hahmo veti kaasua.
    xxx/ellauri230.html on line 95: Vittu minkälaista tuubaa geishapötkön muodossa. Wanjikukin oli kikuju, on kai vieläkin ellei vaihtanut naimisiin mennessään heimoa.
    xxx/ellauri230.html on line 96: "Voin tuoda perheeni tänne ja voimme kaikki olla ystävyxiä, sinä, vaimoni ja tämä hajahtava etusormeni", ehdottaa tyhjäntoimittaja setämies in spe geishalle.
    xxx/ellauri230.html on line 102: 'Lumen maa' on ennen kaikkea rakkausromaani. Sen aiheena on kauniin nuoren geishan Komakon rakkaus keski-ikäiseen, varakkaaseen Shimamuraan, vanhaan kuksijaan, joka viileässä pidättyvyydessään ei pysty seuraamaan tyttöä hänen kiihkeän antaumuksensa huipuille, vaan ruiskahtaa ennen kliimaxia. Komakon luonnollinen, suoraryhtinen olemus ja hänen sydämensä aitonaisellinen kaipuu avioehdottomuuteen on vastakohtana Shimamuran sisäiselle autiudelle, hänen sielunsa "lumen maalle". Tämä taitavasti kuvattu tuiki tuttu ristiriita luo romaaniin sisäistä jännitystä ja antaa jokaiselle arkisellekin sanalle (esim. "voi vittu") merkittävyyttä ja harvinaista painoa.
    xxx/ellauri230.html on line 110: "Tämä muisti sinut parhaiten", sanoo nuhainen miessetä tuhruiselle geishalle näyttäen vasemman käden etusormea, samalla kuin muistelee junassa näkemäänsä vaihtoehtoista hoitoa.
    xxx/ellauri230.html on line 119: On vaikea puhua japsulaisesta olutkellunnasta eli ukiyo-e:stä keskustelematta Shungasta, joka on hurjan suositun eroottisen taiteen genre, joka on käännetty kirjaimellisesti "kevään kuviksi". Oi elämän kevättä sanoi sotilaspastori kun lotan riuvulla näki. Ne valmistettiin 1600- ja 1800-luvuilla, ja ne vetosivat kaikkiin luokkiin Japanissa, mutta suurimman osan 1900-luvulta ne olivat kuitenkin kiellettyjä maassa sensuurin vuoksi. On kerrottava, että ulkomainen museo järjesti vuonna 2013 ensimmäisenä laajan Shunga-näyttelyn. Mutta nyt Japani pelaa kiinni. Tokion Seisei Simmuja -museo järjestää 122 Shunga-kappaleen näyttelyn, mikä tekee siitä Japanin suurimman lajissaan. Esityksen sisäänpääsy maksaa 1500 jeniä ja sinun tulee olla 18-vuotias. Sivuhuomautuksena on mielenkiintoista verrata British Museum -näyttelyyn, joka oli maxuton ja jossa todettiin yksinkertaisesti "Vanhempien miesten ohjausta suositellaan alle 16-vuotiaille tytöille".
    xxx/ellauri230.html on line 131: ges?q=tbn:ANd9GcSorBKOv5U57hqaba56quu-uLuGCFAG3gM6_w&usqp=CAU" height="250px" />
    xxx/ellauri230.html on line 132: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/2/shunga-couple-japanese-art-magdalena-walulik.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri230.html on line 139: "Manu" oli kansanedustaja Sosialistisessa työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmässä. STPV lähiyhteisöineen oli suomalaisen kommunismin julkinen haara punakapinan jämille. Vaalijärjestö oli osa liikettä, joka toimi samanaikaisesti myös laittomasti ja toisaalta avoimesti Neuvostoliitossa. Viranomaiset lakkauttivat vaalijärjestön ja muut suomalaisen kommunismin yhdistykset vuonna 1930, jolloin liike menetti mahdollisuutensa mielipiteiden julkiseen esittämiseen. Äärivasemmisto ei voinut osallistua vaaleihin ennen sotien päättymistä. Valtiorikosoikeus langetti Manulle jollain verukkeella 5 vuoden ehdollisen vankeustuomion. Manu lähti Ruottiin ja kuoli siellä.


    xxx/ellauri230.html on line 144: Armas var yngst av brödraskaran. Ramstedt var far till Freja Ramstedt, hustru till bergsingenjören Karl Björzén. Den här Ramstedt blev filosofie magister och specialiserade sig inom indoeuropeisk filologi, engelsk filosofi, litteraturhistoria och biologi. Han var sedan 1951 medlem av Sällskapet Bokvännerna i Finland, där han bidrog med över 4 000 volymer inom sina intresseområden. Han författade även ett antal böcker och tidskrifter om interlingvistik och konstgjorda språk. Bland annat var Ramstedt stark förespråkare av interlingue, som han också skrev diverse avhandlingar om. Han och esuperantist-storbror Gus slogs ofta med konstgjorda ord och knytnävar om vilketdera konstgjorda språket som var bäst. Nu är dom döda alla fyra.
    xxx/ellauri230.html on line 166: ges/kenji-miyazawa-1.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri230.html on line 223: Myöhäisempi mongoli selostaa tapahtumat seuraavasti: Since the late 19 century and early 20 century, Tibet became more and more strategic place for British because Russian Czar’s expansion into Central Asia directly threatened India-‘the jewel in the crown’ of the British Empire. As a result, British government hurried its diplomatic step toward Tibet. In 1893, Qing government signed a contract with British, without Tibetan representative, promising British special trade rights in Tibet. Under such circumstances, Dozhiev, a Buriat Lama, also a close adviser of Thirteenth Dalai Lama, urged His Holiness to seek help from Czar’s Russia to prevent Tibet from British expansion since Manchu Qing was not powerful enough to protect Tibet anymore. This short paper tries to answer the questions like, what was the nature of his missions to Russia? And what was the relationship between Tibet and Russia during his missions in boarder international power relations? Key words: envoy, missions, power relations.
    xxx/ellauri230.html on line 225: Younghusband expedition to Tibet and Anglo-Russian Convention As for the British, Lord George Curzon, the new Viceroy of India, changed ‘British policy towards Tibet from patient waiting to impatient hurry.’ Two times of attempts, in 1900 and 1901, to direct communication with Tibet were both rejected by the Dalai Lama. The lord was already concerned about the Buriat lama - a Russian subject in Tibetan court, also a high political advisor of the Dalai Lama, and considered him as an evil Russian agent behind the Dalai Lama’s anti-British policies. Inevitably, Curzon was more and more convinced that Dorzhiev’s mission to Russia would ultimately place Tibet under Russian protectorate. Especially, after Dorzhiev’s third mission to Czar Nikolai II it was widely reported that a secret agreement was already made between Tibet and Russia.
    xxx/ellauri230.html on line 230: The Dalai Lama fled to Urga (aka Ulan Bator) in Mongolia along with Dorzhiev. From there, Dorzhiev left for St Petersburg again in March 1905, hoping that Russian government could take Tibet under its protection from British and China. However, after the catastrophic defeat in Russo-Japanese war, Czar’s government could not offer any kind of assistance to Tibet in this historical turbulent time. Meantime, the dramatic rise of Germany in Europe since 1900s eventually led both Russia and Britain to come closer and to settle down their century long Great Game in Central Asia. Anglo-Russian Convention was signed at last by both sides on 31 August 1907, recognizing China’s claim for suzerainty over Tibet. Moreover, the convention also engaged to respect the territorial integrity of Tibet and abstain from all interference in her internal administration.
    xxx/ellauri230.html on line 237: ges" />
    xxx/ellauri230.html on line 262: Based on a webcomic of an anthropomorphic dog sitting in a burning house saying “This is fine,” this is fine is a meme used as a reaction image in which someone ironically says a situation is OK … and it very clearly isn’t.
    xxx/ellauri230.html on line 264: The This is fine meme comes from a webcomic called Gunshow, by KC Green. In the first two panels of strip 648, a character known as Question Hound sits in a burning house, sipping coffee and saying, “This is fine.” As he continues to reassure himself over the course of the six-panel comic, he also begins to melt due to the heat. The particular comic strip was published on January 9, 2013 (i.e soon a decade ago) and is alternatively titled “Global warming.” The alternative text on the image says, “The pills are working,” which is used as its title, as well.
    xxx/ellauri230.html on line 266: Tää on se sama ilmiö kun sammakot lämpenevät padassa eivätkä viizi nousta kylvystä. Nyttemmin ongelman nimi on se ettei padasta pääse pois, koska se on globaali.
    xxx/ellauri230.html on line 276: Koo Vi Kyuin (Chinese: 顧維鈞; pinyin: Gù Wéijūn; Wade–Giles: Ku Wei-chün; January 29, 1888 – November 14, 1985), better known as V. K. Wellington Boot Koo, was a statesman of the Bourgeois Republic of China. He was one of Republic of China's representatives at the Paris Peace Conference of 1919.
    xxx/ellauri230.html on line 280: While at the college, Koo once rode a bicycle down the streets of Shanghai into the International Settlement and followed an English boy also riding a bicycle onto the sidewalk, where an Indian policeman allowed the English boy to continue while stopping Koo to give him a fine for riding his bicycle on the sidewalk. Koo was shocked to discover that owing to extraterritoriality, the laws and rules that applied to Chinese in China did not apply to British subjects-in this instance laws prohibiting riding a bicycle on the sidewalk - and that a foreign policeman had power over the Chinese police. Koo was left with a lifelong desire to end the status of extraterritoriality that had been imposed by the 19th century "unequal treaties".
    xxx/ellauri230.html on line 282: Wellington Boot Koo served as an ambassador to France, Great Britain and the United States; was a participant in the founding of the League of Nations and the United Nations; and sat as a judge on the International Court of Justice in The Hague from 1957 to 1967. Between October 1926 and June 1927, while serving as Minister of Foreign Affairs, Koo briefly held the concurrent positions of acting Premier and interim President of the Bourgeois Republic of China. Koo was the first (and last) Chinese head of state known to use a Western name publicly.
    xxx/ellauri230.html on line 284: In addition, he was a big waver of pork sword on the side. In 1908, (20vee) Koo married his first wife, Chang Jun-o .They divorced prior to 1912. Koo's second wife, Tang Pao-yueh "May" (唐寶玥; 唐宝玥; Táng Bǎoyuè; c. 1895–1918), was the youngest daughter of the former Chinese prime minister Tang Shaoyi and a first cousin of the painter and actress Mai-Mai Sze. Their marriage took place soon after Koo's return to China in 1912 (24vee). She died in the US during the 1918 Spanish flu pandemic. Result: 2 kids.
    xxx/ellauri230.html on line 286: Koo's third wife was the socialite and style icon Oei Hui-lan (1889–1992). She married Koo (33vee) in Brussels, Belgium, in 1921. She was previously married, in 1909, to British consular agent Beauchamp Stoker, by whom she had one son, Lionel, before divorcing in 1920. Much admired for her adaptations of traditional Manchu fashion, which she wore with lace trousers and jade necklaces, Oei Hui-lan was the favorite daughter of Peranakan tycoon Majoor Oei Tiong Ham, and the heiress of a prominent family of the Cabang Atas or the Chinese gentry of colonial Indonesia. She wrote two memoirs: Hui-Lan Koo (Mrs. Wellington Koo): An Autobiography, and No Feast Lasts Forever. Koo had 2 more kids out of her.
    xxx/ellauri230.html on line 288: On September 3, 1959, Koo (61vee) married his fourth wife Yen Yu-yun (1905–2017), the widow of Clarence Kuangson Young. He had three stepdaughters from this marriage, but none that he would have fucked in himself.
    xxx/ellauri230.html on line 291: Koo noted that under Wilson's 14 Points, the basis of the peace was to be national, which led him to argue that Japan had no right to the Shandong as its people were overwhelmingly Han and wanted to be part of China. Mutta Donbass ja Luhansk ovat aivan eri asia. Entäs karjalaiset sitten? Tai sudeettisaxalaiset? Elsass ja Lothringen? Oolanti? Wilson vetäköön käteen 14 pointteineen, vaikka niitä onkin enemmän kuin Alex Stubbilla.
    xxx/ellauri230.html on line 293: The French Premier Georges Clemenceau (se sadetakkinen paxulainen jossain Pariisin aukiolla) praised Koo for his eloquent speech. The American secretary of state, Robert Lansing, wrote that Koo had crushed the Japanese with his speech. The Canadian prime minister, Sir Robert Borden, called Koo's speech "very able".
    xxx/ellauri230.html on line 294: Kiitos kumppari, hyvä puhe, mutta teemme mieluummin Japanille mielixi, sanoivat Lloyd George ja Wilson. Lopun aikaa Koo jahtasikin Pariisissa Oein häntää. On 4 May 1919, it was decided that the former German rights in the Shandong province would go to Japan.
    xxx/ellauri230.html on line 300: The Washington conference proved to be Koo's triumph as the conference ended with Japan renouncing its claims to the Shandong and the attending powers all signing the Nine-Power Treaty affirming the independence of China. After the conference, Koo changed his name to Washington Koo and returned to China a national hero.
    xxx/ellauri230.html on line 301: Koo signed a treaty with the Soviet Union under which the Soviet Union renounced all "unequal treaties" that China had signed with Imperial Russia in exchange for which Koo recognized the de facto independence of Outer Mongolia, which until then he had claimed as part of China.
    xxx/ellauri230.html on line 314: Owning to the shortage of food in occupied France, Koo's wife observed that he was forced to eat canned food for the first in his entire life.
    xxx/ellauri230.html on line 315: Afterwards, he was the Chinese Ambassador to the Court of St James's until 1946. Koo decided that wartime London was too dangerous for his family to live, and sent his wife and children to New York. Madame Koo had wanted to go to London and went to New York most unwillingly.
    xxx/ellauri230.html on line 322: On 11 January 1943, Koo signed in London a new Sino-British treaty that saw Britain renounce all of its extraterritorial rights in China, through the British refused to return Hong Kong as the Chinese had wanted. Through Koo failed to secure the return of Hong Kong, he called the new Sino-British treaty in his diary "a really an epoch-making event-the biggest treaty in a century". Kiitos vaan japsut ja sakemannit vetoavusta!
    xxx/ellauri230.html on line 324: In 1943, Madame Koo and her children finally arrived in London, but this time a rift had developed in the marriage as Koo was most unhappy with the ghost-written autobiography that his wife had just published prior to leaving New York.
    xxx/ellauri230.html on line 328: Koo retired from the Chinese diplomatic service in 1956 and in the same year he became a judge of the International Court of Justice in The Hague, and served as Vice-President of the Court during the final three years of his term. In 1967, he retired and moved to New York City, where he lived until his death in 1985. Vittu täähän kumppari kiskoi 3v vaille sentenaarixi!
    xxx/ellauri230.html on line 330: Despite this, both his third and fourth wife lived even longer than he did: Oei Hui-lan died at the age 103 and Juliana Koo died at the age of 111.
    xxx/ellauri230.html on line 333: Koo noted that the new Communist government in Russia, which denounced liberalism as a device for Western imperialism and renounced all of the special Russian rights in China gained under the Tsarist regime, won tremendous prestige in China as the one power that seemed willing to treat China as an equal, which led directly to the founding of the Chinese Communist Party in 1920.
    xxx/ellauri230.html on line 343: But slowly, some "pro-Dark Biden" memes began to emerge – particularly in the wake of the death of Ayman al-Zawahiri, the man who took over as leader of al-Qaida after Osama Bin Laden's death, who was killed in a targeted strike ordered by the Biden administration over the summer. White House digital director Rob Flaherty shared an image of Biden with red lasers shooting out of his eyes as a way to express support for the president’s murderous success.
    xxx/ellauri230.html on line 345: Ansiosta antoivat saudirättipäät Dark Brandonille kivuliaan potkun nivusiin nostamalla öljyhintoja. On se kumma että heti kun on jenkkihegemonian vital interestit uhanalaiset pitäisi välittömästi unohtaa tää globaali sammakkokeitto ja sen kuumeneminen. Pääasia että jenkkimaastureihin riittää edullista soppaa niin että äänestäjät eivät hermostu.
    xxx/ellauri230.html on line 368: 29. kesäkuuta 1918 kapinallisten tšekkoslovakkien avulla neuvostovalta kukistettiin Vladivostokissa. Ententen korkein sotilasneuvosto päätti 2. heinäkuuta 1918 laajentaa interventioaluetta Siperiassa. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson pyysi Japanin valtakuntaa antamaan 7 000 ihmistä 25 000 hengen kansainväliseen joukkoon, jonka tarkoituksena on auttaa Tšekkoslovakian joukkojen evakuoinnissa Venäjän alueelta. Parlamentissa käydyn kiihkeän keskustelun jälkeen pääministeri Terauchi Masataken hallinto suostui tarjoamaan 12 tuhatta ihmistä, mutta sillä ehdolla, että japanilainen osasto ei kuulu kansainvälisiin joukkoihin, vaan saa oman komentonsa. Lokakuuhun 1918 mennessä japanilaisten joukkojen määrä Venäjällä saavutti 72 tuhatta ihmistä (kun amerikkalaisten retkikuntajoukot olivat 10 tuhatta ihmistä ja muiden maiden joukot - 28 tuhatta ihmistä), he miehittivät Primoryen, Amurin alueen ja Transbaikalian.
    xxx/ellauri230.html on line 389: Vuoden 1920 alussa venäläisen väestön (noin 6 000 henkilöä) ja valkoisten joukkojen (noin 300 henkilöä) lisäksi sijoitettiin 350 hengen japanilainen varuskunta Japanin keisarillisen armeijan 14. jalkaväedivisioonasta majuri Ishikawan johdolla. kaupunkiin, ja siellä oli noin 450 japanilaista siviiliä.
    xxx/ellauri230.html on line 391: Tammikuussa 1920 kaupunkia piiritti 3000 ihmisen partisaaniyksikkö Ya. I. Tryapitsynin ja T. I. Naumovin (esikuntapäällikkö) johdolla. Yakov Ivanovich Tryapitsyn (1897-1920), muromilainen talonpoika, RIA :n lippu, etulinjan sotilas, Pyhän Yrjön ritari, ilmestyi Siperiaan vuoden 1918 lopulla, osallistui partisaaniliikkeeseen ja loi oman 35 hengen joukkonsa ihmisiä, johtajana 10. marraskuuta 1919 alkaen With. Vjatskoe marssi Nikolaevskiin. Heidän edetessään osasto kasvoi viiteen rykmenttiin.
    xxx/ellauri230.html on line 411: Taistelujen aikana (iltana 13. maaliskuuta) kaikki vangit listittiin (tapettiin kylmästi teräksellä) vankilassa, mukaan lukien jopa virheen tehneet partisaanit, jotka oli pantu sinne putkaan vartiorakennuksen puutteen vuoksi. Kuolleiden joukossa oli erityisesti arkkipappi Serapion (Chernykh), entinen zemstvoneuvoston puheenjohtaja Kaptsan ja Sahalin von Bungen entinen kuvernööri.
    xxx/ellauri230.html on line 457: Sir Charles Norton Edgecumbe Eliot was a British colonial administrator and diplomat who initiated the policy of white supremacy in the British East Africa Protectorate (now Kenya).
    xxx/ellauri230.html on line 459: By 1903 he was encountering opposition from the Colonial Office, which felt he was proceeding too rapidly. In 1904, after being criticized for granting a concession on land previously reserved for the indigenous Maasai people, he resigned his position. Following his resignation, he served as vice chancellor of both the University of Sheffield (1905–12) and the University of Hong Kong (1912–18). His last diplomatic post was as the British ambassador to Japan, which he began in 1920. He retired in 1926, continuing to live in Japan. During his life he wrote several papers and books, including The East Africa Protectorate (1905) and Letters from the Far East (1907).
    xxx/ellauri230.html on line 473: ges/articles/960x/944705.jpg"/>
    xxx/ellauri230.html on line 474:
    Not the Biggest of Buddhas Either: The Great Buddha at Todai-ji Temple

    xxx/ellauri230.html on line 476: Weighing over 500 tons and measuring an impressive 15 meters (49 feet) tall, Todai-ji Temple's Great Buddha absolutely dwarfs his admirers. He pitifully tries to hang on to the title of the largest bronze Buddha in the world (but see Ushiku daibutsu below).
    xxx/ellauri230.html on line 481: Visitors to Monywa, 138 kilometres northwest of Mandalay, will be treated to not one, but two giant Buddhas – one standing, one lying down. At 90 metres long, the one lying down is the largest reclining Buddha in the world. It houses a collection of 9,000 etchings illustrating Buddha’s life that can be viewed by entering through a door in the statue’s backside. The standing Buddha directly behind is 116 metres tall and is known as Laykyun Setkyar.
    xxx/ellauri230.html on line 494: The Leshan Giant Buddha (Chinese: 樂山大佛) is a 71-metre (233 ft) tall stone statue, built between 713 and 803 (during the Tang dynasty). It is carved out of a cliff face of Cretaceous red bed sandstones that lies at the confluence of the Min River and Dadu River in the southern part of Sichuan province in China, near the city of Leshan. The stone sculpture faces Mount Emei, with the rivers flowing below its feet. It is the largest and tallest stone Buddha statue in the world and it is by far the tallest pre-modern statue in the world. It is over 4 km from the Wuyou Temple.
    xxx/ellauri230.html on line 501: Fo Guan Shan Monastery is the biggest Buddhist monastery in Taiwan. It's the headquarters of a new religious movement, founded in 1967, that promotes a new form of Humanistic Buddhism.
    xxx/ellauri230.html on line 528: geunsa-temple-summer-cityscape-picture-id638384590" />
    xxx/ellauri230.html on line 529:
    Bongeunsa temple, Seoul, South Korea

    xxx/ellauri230.html on line 534: ges/100o190000016kpdi6B5D_Z_640_10000_R5.jpg" />
    xxx/ellauri230.html on line 542: The Spring Temple Buddha (Chinese: 中原大佛 and simplified Chinese: 鲁山大佛; traditional Chinese: 魯山大佛) is a colossal statue depicting Vairocana Buddha located in the Zhaocun township of Lushan County, Henan, China, built from 1997 to 2008. It is located within the Fodushan Scenic Area, close to National Freeway no. 311. At 128 metres (420 ft), excluding a 25 metres (82 ft) lotus throne. It is the second-tallest statue in the world after the Statue of Unity (representing no longer the Buddha but this guy named Patel) in Gujarat, India, which surpassed it in 2018 with a height of 182 metres (597 ft).
    xxx/ellauri230.html on line 545: ges.firstpost.com/wp-content/uploads/2013/10/SardarVallabhbhaiPatel_AFP31.jpg?impolicy=website&width=640&height=363" />
    xxx/ellauri230.html on line 549: Vallabhbhai Javerabhai Patel was born on 31 October, 1875 in Nadiad, Bombay Presidency, British India, is an Actor. Discover Vallabhbhai Patel's Biography, Age, Height, Physical Stats, Dating/Affairs, Family and career updates. Learn How rich is He in this year and how He spends money? Also learn how He earned most of Vallabhbhai Patel networth? At 75 years old, Vallabhbhai Patel height not available right now. We will update Vallabhbhai Patel's Height, weight, Body Measurements, Eye Color, Hair Color, Shoe & Dress size soon as possible. He is currently single. He is not dating anyone. We don't have much information about He's past relationship and any previous engaged. According to our Database, He has no children. His net worth has been growing significantly in 2020-2021. So, how much is Vallabhbhai Patel worth at the age of 75 years old? Vallabhbhai Patel’s income source is mostly from being a successful Actor. He is from British India. We have estimated Vallabhbhai Patel's net worth, money, salary, income, and assets at $0 according to our database.
    xxx/ellauri230.html on line 551: Known as the "Iron Man of India", Vallabhbhai Patel was born in Gujarat. He was the fourth of the six children of his father, Jhaveribhai. The first 3 got gold, silver and bronze. Patel is credited for being almost single-handedly responsible for unifying India on the eve of independence. He completed his matriculation at the age of 22 due to the poor financial condition of family. Patel had a desire to study to become a lawyer. So he started to work and save funds. He went to England to study law. He passed examinations within two years and travelled back to India. Patel started practicing as a barrister in Ahmadabad. In 1917, Patel got elected as the sanitation commissioner of Ahmadabad. He displayed extraordinary devotion to duty and personal courage in fighting an outbreak of plague and led a successful agitation for the removal of an unpopular British municipal commissioner. Inspired by the words of Gandhi, Patel started active participation in the Indian independence movement. So apparently he's not the world's largest guy in bronze, but a man of steel.
    xxx/ellauri230.html on line 560: Carol oli aika kansanomainen. During the war he had contracted a morganatic marriage to Ioana "Zizi" Lambrino. Carol (ei kuitenkaan Mrs. Kiparsky) luopui kruunusta mieluummin kuin Lupescusta. Vähän päästä Mikki-pojan sijaishallitus joutui pölkylle ja Carol kuzuttiin Magdoineen romanien kunkuxi. Kunkku Carol kakkoineen selvisi jotenkuten Magdan antamilla ohjeilla kunnes Hitlerin tullen tuli aika ottaa jalat alle luotisateessa. Pariskunta muutti Etelä-Amerikkaan, Carol sairasteli ja kuoli siellä. Liekö ollut tahto herran että joltisenkin samanlainen kohtalo oli Eetu-prinssillä, joka exyi amerikkalaisen leskihaahkan herkkuhaarukkaan ja menetti kuninkuutensa. Tuskin sentään poikuuttaan enää siinä vaiheessa.
    xxx/ellauri230.html on line 583:
    How Deep Is the Average Vagina?

    xxx/ellauri230.html on line 585: On average, the vagina is 3 to 4 inches deep during un-arousal periods, although some women have a vagina that is around 5 to 7 inches deep. As a woman becomes aroused, the vagina expands: as blood flows to the area, the cervix and uterus are pushed up by the upper two-thirds of the vagina to create more space. This expansion helps to accommodate the penis and ease intercourse. The vagina will also become more lubricated when having sex, which helps to further ease penetration.
    xxx/ellauri230.html on line 586: While the vagina will most commonly expand during periods of arousal, it is possible that the penis can't fit properly inside, which can make woman feel much pain and discomfort. This could be due to exceptionally large penis size, thrusting too hard or the women is not sufficiently aroused (meaning the cervix and uterus have not been pushed up to let the vagina expand). So wait a minute jap, not so fast, there will more than enough space for your half-foot in a few moments!
    xxx/ellauri230.html on line 636: The chrysanthemum, together with the plum blossom, orchid and bamboo have been regarded as the four symbols of noble characters by Chinese scholars since ancient times. Chrysanthemum, in particular, has many meanings.
    xxx/ellauri230.html on line 640: "I pluck chrysanthemums under the eastern hedge,

    xxx/ellauri230.html on line 647: Chrysanthemums (/krɪˈsænθəməm/), sometimes called mums or chrysanths, are flowering plants of the genus Chrysanthemum in the family Asteraceae. They are native to East Asia and northeastern Europe. Most species originate from East Asia and the center of diversity is in China. Countless horticultural varieties and cultivars exist.
    xxx/ellauri230.html on line 650: In Chinese art, the Four Gentlemen or Four Noble Ones (Chinese: 四君子; pinyin: Sì Jūnzǐ), literally meaning "Four Junzi", is a collective term referring to four plants: the plum blossom, the orchid, the bamboo, and the chrysanthemum. The term compares the four plants to Confucian junzi, or "gentlemen". They are most typically depicted in traditional ink and wash painting and they belong to the category of bird-and-flower painting in Chinese art. In line with the wide use of nature as imagery in literary and artistic creation, the Four Gentlemen are a recurring theme for their symbolism of uprightness, purity, humility, and perseverance against harsh conditions, among other virtues valued in the Chinese traditions.
    xxx/ellauri230.html on line 664:
    Three Laughs at Tiger Creek

    xxx/ellauri230.html on line 666: Three laughs at Tiger Brook (Chinese: 虎溪三笑; Pinyin: hǔ xī sān xiào; Gan: fû ki sam siēu) is a Chinese proverb which refers to the image that the three men, Huiyuan, Tao Yuanming and Lu Xiujing laugh together when arriving at Huxi (虎溪, Tiger Brook) of Mount Lu (Lushan).This concept represents the ideal humorous relations of Confucianism, Taoism and Buddhism in ancient China.
    xxx/ellauri230.html on line 697: ge/movie/crop/0x1080/1/4/6/4/9/7/9/concatabd15f27b59792b57ae37f5a949fc154_1609979749_12.jpg" width="50%" />
    xxx/ellauri230.html on line 698:
    Consensual sex with teenage schoolgirl in Japan

    xxx/ellauri230.html on line 700: Kyllä, todellakin, Japani myöntää edelleen 13-vuotiaalle lapselle täydet oikeudet suostua seksuaalisiin tekoihin aikuisen kanssa (se on yhtä alhainen kuin Burkino Faso ja Niger). Tämä on sinänsä järjetöntä, kun otetaan huomioon, että Japanissa asuvaa 13-vuotiasta pidetään seitsemän vuotta liian nuorena edes menemään supermarkettiin ja ostamaan olutta tai tupakka-askia, mutta jos hän haluaa mennä rakkaushotelliin 50-vuotiaan muukalaisen seurassa, niin se on ehdottomasti hänen oikeutensa tehdä niin. Kyllä olisi syytä viinan ja tupakan oston alaikää johdonmukaisesti alentaa!
    xxx/ellauri230.html on line 705: The views expressed in this article are those of the author and do not necessarily reflect the official editorial position of UCA News, which all in favor of fucking energetically pre-menarchal girls.
    xxx/ellauri230.html on line 707: Tilastot osoittavat, että lapsipornografian saatavuus on edelleen suuri ongelma Japanissa. Yhdysvaltain ulkoministeriön vuoden 2013 raportti Japanin ihmisoikeuskäytännöistä leimaa maan "kansainväliseksi lapsipornografian tuotannon ja ihmiskaupan keskukseksi". Suurimmassa osassa Japania lapsipornografian hallussapito on edelleen laillista. Vaikka tuotanto ja jakelu on kielletty 15 vuoden ajan, Japani on jäljessä muista suurista kehittyneistä maista kieltäessään ihmisiä yksinkertaisesti pitämästä synkkää materiaalia.
    xxx/ellauri230.html on line 715: Poikien koulunkäynnin takaa sotaministeriö, joka ottaa lahjakkaat pojan koulutettavixi upseereixi. Tytöille on sitten nämä geishaopistot. Kaikki korkeammat opinahjot ovat erixeen tytöille ja pojille. Ottolapsijärjestelmä on erityisen tehokas. Kouluissa kirjoitustaidon jälkeen tärkeintä on siveysoppi, kuten meillä uskonto. Pääpaino siinäkin on hyvissä tavoissa ja isänmaallisuudessa. Sixi japsut ovatkin maailman kohteliain kansa. Roomalaiskatolista kirkkoa on aika ajoin vainottu ja lähetyssaarnajia pantu makuuasentoon, koska paavi oli yrittänyt keulia auringon pojan ohize.
    xxx/ellauri230.html on line 726: Ulkomaalaiset joutuvat Japanissa usein häirizevän tuttavallisuuden kohteexi, erityisesti nuorten koulupukuisten koulutyttöjen taholta. Nuoret tytöt jotka geishakoulussa ovat oppineet jonkun sanan englantia, koittavat kohentaa kielitaitoaan suullisilla harjoituxilla. Kun sitten hyväntahtoisuudessaan on jossain kulman takana ojentautunut koko pituuteensa, ne saattavat sanoa kuin Naken taikuri: mutsukashii! hieman iso, mutta kyllä tästäkin selvitään. Tämäntapainen koululaisten yritteliäisyys ei tietenkään ole aina varsin miellyttävää, joskaan siitä ei ole syytä suuttua tai pahastuakaan.
    xxx/ellauri231.html on line 61:
    1944
    Toinen maailmansota: Yhdysvaltain joukot raiskasivat Aachenin, ensimmäisen suuren langenneen Saksan kaupungin.
    xxx/ellauri231.html on line 69:
    1952
    New York Yankees mätki Brooklyn Dodgersia pesismailoilla (4-3) voittaaxeen USA:n MM-sarjan. (Tästäkö Se Hillo kirjoitti paxun lukuromaanin?)
    xxx/ellauri231.html on line 74: Marja Tuhti os. Pylkkänen: Age & Birthday 77

    xxx/ellauri231.html on line 79: Alfred Nobel: Age & Birthday 163

    xxx/ellauri231.html on line 83: Carrie Fisher: Age & Birthday 60

    xxx/ellauri231.html on line 87: Lux Interior: Age & Birthday 63

    xxx/ellauri231.html on line 91: Benjamin Netanyahu: Age & Birthday 73

    xxx/ellauri231.html on line 95: Ursula K. Le Guin: Age & Birthday 88

    xxx/ellauri231.html on line 99: Kim Kardashian: Age & Birthday 42

    xxx/ellauri231.html on line 101: *October 21st, 1980, Los Angeles
    xxx/ellauri231.html on line 106: Seija Carlson os. Pylkkänen: Age & Birthday 70

    xxx/ellauri231.html on line 111: Vladimir Putin: Age and Birthday 70

    xxx/ellauri231.html on line 115: Douglas Adams: Age & Birthday 49

    xxx/ellauri231.html on line 117: *March 11th, 1952, Cambridge †May 11th, 2001, Santa Barbara
    xxx/ellauri231.html on line 141: Amiraalin luonne ja sielu ovat niin läpinäkyviä, että tarvitsee vain viikon kontaktin tietääkseen kaiken, mitä hänestä on tiedettävä. Hän on iso, no, keskikokoinen, sairas lapsi, puhdas idealisti, velvollisuuden ja idean ja Venäjän palvelemisen vakuuttunut orja. Kiistaton neuroottinen, joka leimahtaa nopeasti, äärimmäisen kiihkeä ja hallitsematon tyytymättömyyden ja vihan ilmauksissa; Tässä suhteessa hän on omaksunut merivoimien erittäin epämiellyttävät perinteet, jotka sallivat korkeissa merivoimissa käyttäytymisen, joka meidän armeijassamme on jo kauan sitten siirtynyt legendan valtakuntaan.
    xxx/ellauri231.html on line 143: Hän on täysin imeytynyt ajatuksesta palvella Venäjää, pelastaa se punaisten sorrosta ja palauttaa zaari täyteen valtaan ja alueensa koskemattomuuteen. Tämän vuoksi hänet voidaan suostutella ja saada tekemään mitä tahansa. Hänellä ei ole henkilökohtaisia etuja, ei mitään amour propre: tässä suhteessa hän on kristallin puhdas. Hän halveksii intohimoisesti kaikkea laittomuutta ja mielivaltaa, mutta koska hän on niin hallitsematon ja impulsiivinen, hän rikkoo usein tahattomasti lakia, ja tämä tapahtuu pääasiassa pyrkiessään noudattamaan samaa lakia ja aina jonkun ulkopuolisen vaikutuksen alaisena. Hän ei tunne elämää sen ankarassa, käytännöllisessä todellisuudessa ja elää miragestien ja lainattujen ideoiden maailmassa. Hänellä ei ole suunnitelmia, ei järjestelmää, ei tahtoa: tässä suhteessa hän on pehmeää vahaa, josta neuvonantajat ja intiimit kosketuxet voivat tehdä mitä haluavat, hyödyntäen sitä tosiasiaa, että riittää naamioida jotain tarpeelliseksi Venäjän hyvinvoinnille ja eduksi, niin on syytä olla varma hänen hyväksynnästään.
    xxx/ellauri231.html on line 149: Poliittisesti naiivi ja kykenemätön hallintovirkailija Koltshak kuvaili itseään "tappokoneexi", joka ei tiennyt politiikasta mitään, kuvaili valtaa "ristiksi" ja kirjoitti kirjeessään vaimolleen "korkeimman vallan pelottavasta taakasta" ja myönsi, että "taistelijana hän ei halunnut kohdata valtiovallan ongelmia". Amerikkalainen historioitsija Richard Pipes kirjoitti, että Koltshakin ainoat vahvuudet olivat hänen rohkeutensa, isänmaallisuutensa, rehellisyytensä ja vahvan kunniantuntonsa, ja kirjoitti, että hän oli "... monella tapaa Wrangelin kanssa, maan kunniallisin valkoinen komentaja. sisällissodassa", mutta hänen heikkoutensa, kuten hänen taipumuxensa kärsiä maanisesta masennuksesta ja kyvyttömyys "ymmärtää ihmisiä tai kommunikoida heidän kanssaan", teki hänestä "harhaanjohtavan järjestelmänvalvojan, jonka nimissä tehtiin anteeksiantamattomia korruptio- ja raakoja tekoja, joita hän henkilökohtaisesti piti täysin, no joxeenkin, vastenmielisinä".
    xxx/ellauri231.html on line 190: Britannian sotaministeri Winston Churchill painosti hallituksessa erittäin voimakkaasti, että Britannia tunnustaisi Koltshakin hallituksen, mutta pääministeri David Lloyd George tekisi niin vain, jos Yhdysvallat tunnustaisi myös Koltshakin. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson oli voimakkaasti vihamielinen Koltshakia kohtaan, epäili avoimesti hänen sanaansa ja vastusti diplomaattista tunnustamista. Wilsonin tärkein neuvonantaja Venäjää koskevissa asioissa oli entinen väliaikaisen hallituksen päällikkö Aleksander Kerensky, joka kertoi Wilsonille, että Koltshak oli "reaktionaarinen", joka "pystyttää hallinnon, joka tuskin on vähemmän järjetöntä ja sortavaa kuin bolshevikit". Vaikka amerikkalaiset joukot Siperiassa tekivät yhteistyötä Koltshakin kanssa, oli selvää, että hän ei ollut se mies, jota Yhdysvallat suosisi Venäjän seuraavana johtajana. Amerikkalaiset joukot oli sitäpaizi lähetetty Siperiaan vähemmän auttamaan valkoisia kuin estämään Venäjän Kaukoidän miehittäneitä japanilaisia ​​liittämästä Siperiaa Jaappaniin, kuten Tokio avoimesti harkitsi.
    xxx/ellauri231.html on line 207: Kukaan tervejärkinen ihminen ei voi pitää Koltshakin, Judenitšin, Denikinin ja Wrangelin kampanjoita muutoin kuin traagisina kolosaalisten mittasuhteiden virheinä. Koltshak oli myös herättänyt vastenmielisyyttä mahdollisissa liittolaisissa, suututtaen mukaan lukien Tšekkoslovakian legioonan ja Puolan 5. kivääridivisioonan.
    xxx/ellauri231.html on line 210: He (lahtarikenraalit Koltshak, Kornilov, Denikin ja Wrangel) olivat ennen kaikkea isänmaallisia, joilla oli syvä rakkaus isänmaataan kohtaan ja työskentelivät sen pelastamisen puolesta välittämättä omasta kehityksestä. Poliittiset juonittelut olivat heille tuntemattomia ja he olivat valmiita työskentelemään minkä tahansa poliittisen puolueen miesten kanssa, kunhan he tiesivät, että nämä miehet olivat vilpittömiä pyrkimyksissään vapauttaa Venäjä ja tehdä mahdolliseksi sodan päätyttyä kansan valitsemalle kansalliskokoukselle päättää Venäjän tulevan hallituksen luonteesta.
    xxx/ellauri231.html on line 231: ges/joseph-conrad-5.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri231.html on line 239: Vuonna 1920 Denikin erosi valkoisesta armeijasta, luovutti komentajuuden Pjotr Wrangelille ja pötki Krimiltä laivalla Mustanmeren yli Istanbuliin. Denikin sai turvapaikan Englannista, jossa hän asui kaksi kuukautta. Myöhemmin hän asettui asumaan Belgiaan, sitten Unkariin, vuodesta 1926 hän asui Ranskassa ja vuodesta 1945 New Yorkissa Yhdysvalloissa. Se pääsi karkuun jenkkeihin, pystyyköhän Putin vielä samaan?
    xxx/ellauri231.html on line 252: "Isä Mahno" ehti taistella Itävalta-Unkaria, Saksaa ja valkoisia vastaan, mutta hävisi nojatuolianarkisteille. Sisällissodan aikana Mahno oli tärkeässä roolissa Denikinin 1919 ja hänen seuraajansa Wrangelin pääasiassa Krimiltä johtaman Etelä-Venäjän armeijan lyömisessä vuonna 1920.
    xxx/ellauri231.html on line 265: Wrangelin tappio Krimillä yhdistettyjen bolshevikki-mahnovistivoimien toimesta lopetti sodan etelärintaman, jolloin bolshevikit saattoivat jälleen rauhassa kääntyä anarkististen liittolaistensa kimppuun.
    xxx/ellauri231.html on line 267: Mahno oli toivonut, että vain muutaman punaisen divisioonan kukistaminen pysäyttäisi hyökkäyksen, mutta huomasi, että hänen täytyi muuttaa taktiikkaa ylivoimaisen joukon ympäröimänä ja jakaa osastonsa useisiin pienempiin osastoihin ja lähettää ne eri suuntiin. Viedessään oman 2000 hengen joukkonsa pohjoiseen 80 kilometrin vauhdilla joka päivä, hän suistui bolshevikkipanssarijunan raiteilta Oleksandrivskissa ennen kuin tunkeutui syvälle Khersonin ja Kiovan maakuntiin, koko ajan punaisten divisioonien ajaessa takaa.
    xxx/ellauri231.html on line 275: Mahno loi Etelä-Ukrainaan yli seitsemän miljoonan ihmisen asuinalueen kattaneen anarkistisen talonpoikaisjärjestön eli niin sanotun Mahnonian, jossa sovellettiin anarkistisen kommunismin periaatteita. Mahnon päätös luoda anarkistinen yhteisö Ukrainaan aiheutti kuitenkin sen, että puna-armeija kääntyi häntä vastaan. Bolševikit kieltäytyivät tekemästä yhteistyötä Mahnon anarkistijoukkojen kanssa ja lähettivät kaksi Tšekan agenttia yrittämään hänen murhaamistaan kesäkuussa 1920. Samana vuonna puna-armeijan komissaari Leo Trotski aloitti terrorin ja määräsi tuhansia Mahnoa peukuttavia tukevia talonpoikia teloitettavaksi.
    xxx/ellauri231.html on line 279: Bolshevikkipoliitikot Georgy Chicherin ja Christian Rakovsky vaativat Mahnon luovuttamista, mistä Romanian Eugenio Ionescun hallitus kieltäytyi.
    xxx/ellauri231.html on line 281: Koska Romania jahnasi edelleen luovuttamisvaatimuksista, Mahno päätti tehdä loikkaset Puolan puoleen. Häntä jäi kiinni rajalla ja kuljetettiin puolalaiselle Strzałkowo nimiselle keskitysleirille huhtikuussa. Mahno yritti myöhemmin saada luvan siirtyä Tšekkoslovakiaan tai Saksaan, mutta Puolan hallitus kieltäytyi. Bolshevikkihallitus lähetti agenttiprovokaattorin vangitsemaan Mahnon ja pakottamaan luovuttamaan hänet sotkemalla hänet suunnitelmaan kapinan käynnistämiseksi Galiciassa. Puolan viranomaiset syyttivät tästä Mahnoa ja hänen vaimoaan virallisesti, ja he olivat yli vuoden alatutkimusvankeudessa, jossa Halyna synnytti heidän tyttärensä lokakuussa. Vankilassa Mahno laati ensimmäisen muistelmakirjansa, jonka Peter Ustinov julkaisi vuonna 1923 berliiniläisessä sanomalehdessään Anarchist Messenger. Mahno lähetti myös kuvapostikortteja maanpaossa oleville Don-kasakoille ja Ukrainan kommunistiselle puolueelle ja alkoi oppia saksaa ja esuperantoa. Hänen tuberkuloosinsa uusiutui vankilan olosuhteissa. 
    xxx/ellauri231.html on line 288: Mahno löysi töitä paikallisesta valimosta ja Renaultin tehtaasta, mutta joutui jättämään molemmat työpaikat terveysongelmiensa vuoksi. Oikeassa nilkassa saatu luotihaava uhkasi amputaatiota. Hänen terveydenhoitoaan valvoi anarkafeministi Lucile Pelletier, joka kuvaili hänen kehoaan "kirjaimellisesti arpikudoksen ympäröimäxi". Hiän neuvoi hänen perhettään muuttamaan pois, jotta he eivät sairastu tuberkuloosiin. Heikentävän sairautensa, koti-ikävänsä ja vahvan kielimuurinsa välissä Mahno vaipui syvään masennukseen. Esuperantosta ei ollut paljon apua. Anarkistisen sandaalitehtailija Berkemannin mukaan Mahno halveksi erityisesti asumista suurkaupungissa ja haaveili palaamisesta Ukrainan maaseudulle, missä hän voisi "taistella uudelleen pyssy kädessä vapauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta".
    xxx/ellauri231.html on line 300: Vuosia Mahnon kuoleman jälkeen muuan Volin kuvaili Mahnon "suurinta epäonnistumista" alkoholin väärinkäytöksi ja väitti, että "alkoholin vaikutuksen alaisena hänestä tuli kieroutunut, yli-innostunut, epäreilu, hallitsematon ja väkivaltainen." Mahno alkoi juoda runsaasti elämänsä viimeisinä vuosina, kun hän tiesi tuberkuloosin tappavan hänet joka tapauksessa. No jokuhan aina tappaa joka tapauxessa. Alkoholiongelma näyttää vaivanneen Wallenbergiakin jo nuorena ja varsinkin vanhemmalla iällä. Ivan Bunin oli kolmas samanlainen. Budjesh tretim? se kysyi emigroituneilta maanmiehiltä.
    xxx/ellauri231.html on line 384: Ivan Bunin syntyi vanhempaintilallaan Voronežin maakunnassa, Aleksei Nikolajevitš Buninin (1827–1906) ja Ljudmila Aleksandrovna Buninan (os. Chubarova, 1835–1910) kolmas ja nuorin poika. Hänellä oli kaksi nuorempaa sisarta: Maša (Maria Bunina-Laskarževskaja, 1873–1930) ja Nadja (jälkimmäinen kuoli hyvin nuorena) sekä kaksi vanhempaa veljeä, Juri ja Jevgeni. Koska hän oli kotoisin pitkästä maaseudun aatelista, Bunin oli erityisen ylpeä siitä, että runoilijat Anna Bunina (1774–1829) ja Vasily Žukovski (1783–1852) olivat hänen esi-isiään.
    xxx/ellauri231.html on line 403: Vaikka Bunin vihasi bolshevismia, hän ei koskaan kannattanut ajatusta ulkomaisesta interventiosta Venäjälle, toisin kuin myöhäisempi ja vielä iiliäisempi aateveljensä Mihail Shishkin. "Tavallisen venäläisen maanmiehen on ratkaistava ongelmansa itse, ei ulkomaalaisten mestareiden tulee tulla ylläpitämään uutta järjestystä kotonamme. Kuolen mieluummin maanpaossa kuin palaan kotiin Puolan tai Englannin avulla. isä opetti minulle: 'Rakasta omaa kylpyammettasi, vaikka se olisi rikki".
    xxx/ellauri231.html on line 410: Vuosina 1925–1926 Kirotut päivät ( Окаянные дни ) alkoi ilmestyä Buninin päiväkirja vuosilta 1918–1920 Pariisissa sijaitsevassa Vozrozhdenye - sanomalehdessä (sen lopullinen versio julkaisi Petropolis vuonna 1936). 2000-luvun Bunin-tutkijan Thomas Gaiton Marullon mukaan Kirotut päivät, yksi harvoista Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan ajoilta säilytetyistä bolshevikkien vastaisista päiväkirjoista, yhdisti "venäläisen 1800-luvun antiutopistisen kirjoittamisen vastine kahdeskymmenes" ja "kivulias poliittisten ja yhteiskunnallisten utopioiden paljastaminen... julisti George Orwellin ja Aldous Huxleyn antiutopistista kirjoitusta. Bunin ja Zamyatin ymmärsivät oikein, että Neuvostoliiton kokeilu oli tarkoitettu itsensä tuhoamiseen", Marullo kirjoitti vahingoniloisena Njeuvostoliiton kaaduttua.
    xxx/ellauri231.html on line 425: Syksyllä 1945, suuren isänmaallisen nousukauden aallolla, Buninin 75. syntymäpäivää juhlittiin laajasti Pariisin venäläisessä yhteisössä. Bunin alkoi kommunikoida läheisesti Neuvostoliiton astiantuntijoiden, toimittaja Juri Žukovin kanssa ja kirjallinen agentti Boris Mihailpov, joka sai kirjailijalta useita uusia tarinoita julkaistavaksi Neuvostoliitossa. Huhut alkoivat kiertää, että neuvostoversio The Complete Buninista oli jo työn alla.
    xxx/ellauri232.html on line 35: geek.com/wp-content/uploads/2020/09/Young-Wallander-Ibrihim-Bash.jpg" height="305px" />
    xxx/ellauri232.html on line 62: Nuori Wallenberg häslää oneassa Malmössä yhtä huumorittomana kuin edellisellä kaudella. Pelti kolisee, naamat ovat ruvella ja ikävä lakukeppi esimies kiusaa kaiken kukkuraksi. Mixi kansankodin asukkaat tahtoo nyt puhua kankeaa englantia ja heilua irtokanuunoina slummissa kuin Texasin moottoritiemurhaaja? Kyllä ollaan etäällä Tage Erlanderin ajoista.
    xxx/ellauri232.html on line 68: ges/34/53/23/345323.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri232.html on line 79: Right-wing parties are on the rise across Europe, and Sweden is no exception. The far-right and populist Sverigedemokraterna (the Sweden Democrats) now have representatives in the cabinet, and the bourgeois parties are coming close behind.
    xxx/ellauri232.html on line 82: ges/news/naziattacken.jpg?itok=QJ1MMUZx" width="40%" />
    xxx/ellauri232.html on line 85: Far-right groups have been a consistent presence in the Swedish political underground since the early 1920s, with their high point coming in the municipal elections of 1934, when around eighty council members of Svenska nationalsocialistiska partiet (the Swedish National Socialist Party) were elected across the country. After a long period of mainstream political inactivity in the wake of the Second World War, neo-fascism grew stronger in the 1980s, culminating in the emergence of several new neo-Nazi organisations in the 1990s. The most notable of these groups was Nationalsocialistik Front (the National Socialist Front), who were replaced by the currently active Svenskarnas Parti (the Party of the Swedes) in 2009. The Party of the Swedes’ political program states that “only people who belong to the western genetic and cultural heritage, where ethnic Swedes are included, should be Swedish citizens”, as well as their belief that “all policy decisions should be based on what is best for the interests of the ethnic Swedes”. Far from being prohibited in Sweden, these monsters are sitting now in public offices.
    xxx/ellauri232.html on line 87: Sverigedemokraterna is the third largest party in the country – the largest among male voters. Instead of viewing the far Right as organised in a spectrum, ranging from the suits in parliament to the boots on the street, it should be understood as a power-bloc, with a division of labour between the parliamentary wing, street fighters, bloggers, think tanks and terrorists. They share a common world-view, use the same arguments, engage in discussions with and feed off one another.
    xxx/ellauri232.html on line 88: The dismantling of the welfare system over the last several decades, congruent with the ‘New Labourisation’ of the Swedish Social Democrats and the tax-cutting policies of the centre-right governments from 2006 to 2014, is, in familiar scapegoating, being blamed on refugees depicted as dead weights burdening the country.
    xxx/ellauri232.html on line 92: The far Right is moving forward all over the globe: in Putin’s Russia, in the sectarian conflicts of the Middle East, dramatically in India, visible in the success of the BJP (witness the 182-meter statue of Patel!). This occurs as the need for a planned and democratically controlled economy is more pressing than ever, as we face accelerating climate change, and shifting attitudes to nationality, as more and more people across the world are forced to move. Socialism – far beyond the clichés of economism – is needed more urgently than ever.
    xxx/ellauri232.html on line 94: Meanwhile, optimistic neoliberal positions wonder how could this happen, if the world is richer than ever, and more and more people have been dragged from poverty. That statistics is no longer even true, and largely overlooks that the poorest classes in developed countries have seen none of this improvement, and that redistribution mechanisms in these countries have been severely diminished by decades of neoliberal policies. The picture below displays the real income growth of the world population, and where it has (roughly) ended up.
    xxx/ellauri232.html on line 96: ges/2015/01/01/opinion/010115krugman1/010115krugman1-tmagArticle.png" />
    xxx/ellauri232.html on line 108: Att beskriva SD som fascistiskt blockerar en analys av partiet som politiskt fenomen. Statsminister Stefan Löfven har gett Henrik Arnstads tolkning av Sverigedemokraterna som ett fascistiskt parti ett slags officiell sanktion. Men Arnstads idealtypiska definition av fascism saknar analytisk skärpa och hans empiriska underlag är minst sagt bräckligt.
    xxx/ellauri232.html on line 110: Redan vid mitten av 1920-talet fanns en flora av teorier om hur detta nya politiska fenomen (dvs fascisterna, inte ännu sverigedemokraterna vid det skedet) skulle förklaras. Tidigt ute var Komintern (den kommunistiska internationalen), som beskrev fascismen som en generell tendens i den europeiska politiken efter första världskrigets slut. Den kommunistiska definitionen var ett kampbegrepp avsett att ge strategisk vägledning i den antifascistiska kampen. Begreppet tenderade att bli liktydigt med alla krafter som stod emot kommunismen. Efter andra världskriget har fascismbegreppet främst blivit en brännmärkande beteckning på företeelser som ifrågasätter rådande liberala konsensus.
    xxx/ellauri232.html on line 112: De flesta fascismteorier har fått sin inspiration från vänster. Fascismen framstod under mellankrigstiden som vänsterns stora fiende. Att fastställa fascismens funktion i det kapitalistiska systemet blev en central uppgift. Fascismen sågs av kommunisterna som ett desperat försök av reaktionära krafter att rädda det kapitalistiska systemet. Fascismen var kapitalismens sista kort och dess nederlag skulle öppna vägen för den socialistiska revolutionen. Fel, fel! kapitalismen hade flera mera kort upp i ärmen, som vi har sett.
    xxx/ellauri232.html on line 114: Utgångspunkten för de flesta socialdemokrater var att se fascismen som ett borgerligt fenomen sprunget ur en medelklass, som stod kritisk mot storkapitalet, men samtidigt var uppskrämd av bolsjevikerna.
    xxx/ellauri232.html on line 115: Det råder ingen tvekan att fascismen när den framträdde i Italien var just antimarxism eller mera konkret antisocialism. Detta gäller även den tyska nazismen, och SD för den saken.
    xxx/ellauri232.html on line 117: Under mellankrigstiden och senare formulerades en uppsjö av psykologiska och sociologiska ”teorier” om fascism. Wilhelm Reich hävdade i sin Massenpsychologie des Faschismus (1933) att nyckeln till fascismen låg i det borgerliga samhällets undertryckande av sexualiteten. Varför vissa samhällen förblev oberörda förklarades inte. Vilka då? Inte britterna, men kanske det hjälpte att britter är högklassiga runkare.
    xxx/ellauri232.html on line 122: Under de senare årtiondena har flera forskare betonat de idealistiska och antimaterialistiska elementen i fascismen. I stället för att se denna som en reaktionär rörelse har flera forskare betonat dess revolutionära och visionära karaktär. Fascismen skall således närmast ses som en protest mot det sekulära samhällets symboliska ödslighet. Jimmie Åkessons smärta figur i kostym och slips ger oss hopp i de här svåra tiderna där Anders Tegner ses i ylletröja och andra partiers politiker går med kragarna vidöppna.
    xxx/ellauri232.html on line 126: Fascism: vänster eller höger eller ingetdera? Gammalt hat eller något helt nytt?
    xxx/ellauri232.html on line 129: Som motsats hör på britten Griffins definitionsförsök. Han hävdar i sin bok The Nature of Fascism (1991) att fascismen var en särskild ideologi vars ”mytiska kärna” var ”en nyfödd form av populistisk ultranationalism”. Amerikanske Payne från Texas ger det ett hånskratt.
    xxx/ellauri232.html on line 131: Payne is a specialist in the Spanish fascist movement and has also produced comparative analyses of Western European fascism. He asserts that there were some specific ways in which kraut National Socialism paralleled Russian communism to a much greater degree than latino Fascism was capable of doing. Why, just look at their flags. Payne does not propound the theory of "red fascism" or the notion that communism and National Socialism are essentially the same. He states that National Socialism more nearly paralleled Russian communism than any other noncommunist system has. Payne uses a lengthy itemized list of characteristics to identify fascism, including the creation of an authoritarian state; a regulated, state-integrated economic sector; fascist symbolism; anti-liberalism; anti-communism, and anti-conservatism. He sees elimination of the autonomy or, in some cases, complete existence of large-scale capitalism as the common aim of all fascist movements. (??? WTF?)
    xxx/ellauri232.html on line 133: Payne menar att Griffins definition saknar centrala element som måste ingå i en fascismdefinition, exempelvis våldsanvändningen och den paramilitära organisationsformen. Griffins definition av fascismen är närmast godmodig, ja oförarglig. Den är heller inte konsensuell i vetenskapen. Det är bara något han påstår. Att han tas upp i detta sammanhang beror på att han i Sverige fått en särskilt aktualitet genom sin lärjunge Henrik Arnstad, som under hänvisning till Griffin hävdat att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti. Genom att statsminister Stefan Löfven i ett pressat ögonblick påstod att Sverigedemokraterna var ett fascistiskt parti och hänvisade till Arnstad, har denna tolkning fått ett slags officiell sanktion. Fascismen i Sverige som under mellankrigstiden inte lyckades komma över 1 procent-nivån i valet 1936 skulle nu samla nära 13 procent av den svenska valmanskåren? Well NSDAP got 1/3 of the vote on 1932. In 1933 they got 9/10, being the only option left.
    xxx/ellauri232.html on line 135: I Sverigedemokraternas program sägs det att partiet sympatiserar med socialkonservatismens strävan att söka skapa ”stabilitet och gemenskap genom att förena de bästa elementen hos den traditionella högern och den traditionella vänstern”; att partiet vill ”ersätta klasskamp och hat med förbrödring och nationell solidaritet”. Det viktigaste medlet i denna strävan sägs vara ”den tidiga europeiska socialkonservatismens analys av nationalismen och stärkandet av samhörigheten på den nationella identitetens och den gemensamma kulturens och historiens grund”. Är detta fascism? Ja, menar Arnstad.
    xxx/ellauri232.html on line 137: Men detta är en egendomlig tolkning, en godtycklig slutsats. Socialkonservatism är inte ett ord med fascistiska konnotationer. Det kan snarare associeras till Bismarcks politik med dess blandning av konservatism och aktiv socialpolitik. Arnstads empiriska underlag för Sverigedemokraternas fascistiska karaktär är minst sagt bräckligt, som jag redan sa. Jimmie är ingen Adolf Hitler, han är nyfödd furst Bismarck.
    xxx/ellauri232.html on line 139: Som belägg för sin tes lyfter han också fram en valaffisch som Sverigedemokraterna använde i valrörelsen 2010 som visar två små barn i ett sommarlandskap på väg till en idyllisk fiskesjö. Texten på affischen lyder: ”Ge oss Sverige tillbaka”. Det är knappast ett tungt belägg för att Sverigedemokraterna skulle vara fascistiskt.
    xxx/ellauri232.html on line 141: Arnstad hävdar att den definition, som han gör av dagens ultranationalistiska rörelser, är ”politisk-ideologisk – inte moralisk”. Detta är vilseledande. När Arnstad går ut i pressen och förklarar att Sverigedemokraterna är ett fascistiskt parti är det ofrånkomligt att detta får en moralisk innebörd: Sverigedemokraterna framstår som en inkarnation av ondskan, inte som ett parti som drömmer oförargliga nostalgiska drömmar om ett svunnet Sverige à la Griffin.
    xxx/ellauri232.html on line 143: Genom valframgången 2014 har de i praktiken snarare återupprättat vänster-högerdimensionen i svensk politik, som varit försvunnen under större delen av efterkrigstiden.
    xxx/ellauri232.html on line 145: Uppställandet av fascismteorier är ingen oskyldig sysselsättning. De kan ge upphov till handlingsstrategier som – om de saknar verklighetsförankring – kan få fatala konsekvenser. Kommunisternas beskrivning av socialdemokratin på 1920- och 1930-talet som ett slags vänsterfascism är ett varnande exempel.
    xxx/ellauri232.html on line 149: De rörelser som gick under namn av fascism var alltför olika för att sammanfattas i ett begrepp. Den tyske historikern Wolfgang Wipperman har gjort ett försök till tredelning av begreppet. Han talar om den italienska ”normalfascismen”, den tyska ”radikalfascismen” och slutligen den östeuropeiska fascismen. En sådan realtypisk tredelning av fascismbegreppet har en empirisk konkretion och ger en bättre utgångspunkt för forskningen än Griffins tandlösa definition.
    xxx/ellauri232.html on line 151: Den tyske historikern Wolfgang Wipperman har gjort ett försök till tredelning av begreppet. Han talar om den italienska ”normalfascismen”, den tyska ”radikalfascismen” och slutligen den östeuropeiska fascismen. En sådan realtypisk tredelning av fascismbegreppet har en empirisk konkretion och ger en bättre utgångspunkt för forskningen än Griffins tandlösa definition.
    xxx/ellauri232.html on line 153: Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“.
    xxx/ellauri232.html on line 155: Ein weiteres kontroverses Thema war Wippermanns engagiertes Auftreten gegen die Totalitarismus-These, die in seinem Verständnis besage, dass die Verbrechen des Nationalsozialismus und des Stalinismus oder des Kommunismus als Ganzes vergleichbar oder gleichzusetzen seien. Über das Schwarzbuch des Kommunismus urteilte Wippermann, dass es nur „eine ermüdende Reihung von Mordgeschichten“ biete, eine „Dämonisierung des Kommunismus“ betreibe und hinterfragt werden müsse, ob es sich „bei den Regimen in der Sowjetunion, China, Kambodscha etc. überhaupt um kommunistische bzw. sozialistische Systeme gehandelt habe“. Reinhard Mohr kritisierte darüber in Der Spiegel, dass „gar nicht mehr versucht wird, wissenschaftliche oder politische Kritik zu üben und dass es nur noch um das gekränkte intellektuelle Ich“ gehe. Wippermann solle eher Payne lesen.
    xxx/ellauri232.html on line 157: Den Mitgliedern des Wissenschaftlichen Beirats der Bundesregierung Globale Umweltveränderungen (WBGU) warf er angesichts ihres Hauptgutachtens Welt im Wandel – Gesellschaftsvertrag für eine Große Transformation 2011 vor, sie seien Utopisten, die eine Klimadiktatur in größerem Rahmen vorschlügen, und dies nicht aus Gedankenlosigkeit. Dies erinnere ihn an die faschistische oder kommunistische Internationale. Es handle sich um naturwissenschaftliche Fanatiker, die ihre Vorstellungen durchsetzen wollen.
    xxx/ellauri232.html on line 159:
    Goldhagen-Kontroverse

    xxx/ellauri232.html on line 161: Wippermanns Thesen sorgten mehrfach für Kontroversen innerhalb der deutschen Historikerzunft. So sah sich Wippermann selbst als einzigen Historiker, der sich in der Goldhagen-Kontroverse auf die Seite Daniel Goldhagens schlug. Goldhagen vertritt die These, dass die Taten der Deutschen nicht von solchen äußeren Zwängen oder Anreizen herrührten, sondern von inneren Überzeugungen. Die Deutschen wurden nicht gezwungen, Juden zu töten; sie taten es freiwillig, sie waren willige Vollstrecker.
    xxx/ellauri232.html on line 163: Kern seiner Arbeit in Anknüpfung an Christopher R. Brownings Untersuchungen ist die Beschreibung eines deutschen Polizeibataillons (Reserve-Polizei-Bataillon), das im polnischen Generalgouvernement die dort lebenden Juden aufspürte, folterte und schließlich erschoss oder in die Vernichtungslager verschleppte. Anhand von Prozessakten aus späteren Gerichtsverfahren gegen einige Bataillonsangehörige zeigt Goldhagen, dass diese Männer ihre Taten nicht etwa widerwillig, schamhaft und unter Zwang begingen, sondern freiwillig, ausgesprochen eifrig (z. T. über die ausdrücklichen Befehle hinaus), mit Stolz und in der Überzeugung, das Richtige zu tun. Sie quälten und ermordeten ihre Opfer ohne Mitgefühl oder moralische Skrupel. Diese erstaunliche Tatsache führt Goldhagen auf die Vorstellungen zurück, die die Männer von den Juden hatten: Sie betrachteten ihre Opfer nicht als Menschen, sondern als ein Übel, das beseitigt werden musste, so wie eine bösartige Krankheit beseitigt werden muss. Und bei diesen Männern handelte es sich gerade nicht um eingefleischte Nazis. Die Bataillone bestanden aus willkürlich rekrutierten Durchschnittsbürgern, die für den Einsatz an der Front zu alt waren und deren politische Sozialisation dementsprechend lange vor der Machtergreifung stattgefunden hatte. Sie waren weder Weltanschauungskrieger noch verblendete Jugendliche; sie waren (daher der Untertitel von Goldhagens Buch) ganz gewöhnliche Deutsche.
    xxx/ellauri232.html on line 165: Er ist daher für Goldhagen auch keine Tat der Nazis (oder gar nur der SS), sondern der Deutschen (was nicht heißt, dass jeder Deutsche in gleichem Maße tatsächlich schuldig wurde. z.B. die Juden). Der deutsche Antisemitismus, das ist Goldhagens zentrale These und Schlussfolgerung, war die Hauptursache der Endlösung.
    xxx/ellauri232.html on line 167: Der renommierte jüdische Historiker Eric Hobsbawm, der die nationalsozialistische Machtübernahme in Berlin miterlebt hatte, gab zu Goldhagens Thesen den knappen Kommentar ab: „Goldhagen zählt nicht. Ich kenne keinen seriösen Historiker, der Goldhagen ernst nimmt.“ Noch dezidierter äußerte sich der Holocaust-Experte Raul Hilberg in einem Interview. Goldhagen, so Hilberg, sei „totally wrong about everything. Totally wrong. Exceptionally wrong“.
    xxx/ellauri232.html on line 169: Aus dem „tonnenweise“ vorliegenden Material in Ludwigsburg stütze er sich auf ganze 166 Aussagen vor Kriegsverbrechertribunalen. „Mit Goldhagens Methoden im Umgang mit Beweismaterial könnte man aus dem Ludwigsburger Material leicht die nötigen Zitate heraussuchen, um das genaue Gegenteil von dem zu beweisen, was Goldhagen behauptet.
    xxx/ellauri232.html on line 171: Er nimmt selektive Ausschnitte und bläht sie überproportional auf. Er verwendet Material als Beleg für eine vorgefaßte Theorie.“ Just mun menetelmä hei!
    xxx/ellauri232.html on line 173: Nahezu alle Fachhistoriker, die auf diesem Gebiet arbeiten, lehnten die Thesen und Methoden Goldhagens ab. Mit dem Buch würden „tiefere emotive Schichten angesprochen“, die „nicht mit dem Bedürfnis nach rationaler Aufklärung“ in Verbindung stünden. Im Falle der USA spiegele die Begeisterung für Goldhagen antideutsche Ressentiments wider, wie man sie aus trivialen Filmen über den Zweiten Weltkrieg kenne.
    xxx/ellauri232.html on line 175: In wenigen Wochen wurden über 80.000 Exemplare verkauft, und die Veranstalter der „Lese-Tour“ konnten kaum den Andrang bewältigen.
    xxx/ellauri232.html on line 176: Holocaustforscher dagegen waren nicht amüsiert. Ihre mehrheitliche Ansicht formulierte Reinhard Rürup zugespitzt so: „Was an den Thesen des Buches richtig ist, ist nicht neu, und was neu ist, ist nicht richtig.“
    xxx/ellauri232.html on line 178: Berger: Det är omöjligt att tänka sig historieskrivning som inte har normativa inslag, vilket gör att det alltid finns en politisk dimension även om det inte rör sig om partier. Politik är en oundviklig del av historieskrivningen som vi måste vara medvetna om.
    xxx/ellauri232.html on line 182: Invandring och integration har blivit så laddade frågor att många forskare undviker att ta sig an dem. En orsak till detta kan härledas till de tre integrationspolitiska maktutredningar som initierades i början av 2000-talet och som förvandlade området till ett politiskt slagfält. I stället för att föra en rationell dialog kring integration kom inflytelserika politiker, journalister och samhällsvetare att bidra till ett debattklimat och kunskapsläge som präglas av generaliserande slutsatser om främlingsfientlighet, utanförskap och rasism. Det är därför inte underligt att Sverige efter flyktingkrisen 2015 har haft svårt att hantera integrationspolitikens utmaningar.
    xxx/ellauri232.html on line 184: Hur kommer det sig att Sverige inte hade någon vidare bra strategi för att ta emot det stora antalet flyktingar som kom hit 2015? Nog för att det var unikt många som kom under en kort period men beredskapen var låg och kunskapsbristerna stora. Problemen förvärrades av att när politiker från olika läger då yttrade sig om integrationspolitikens utmaningar spårade samtalen oftast ur. Och så är det fortfarande. Varför är det politiska samtalet om integration och invandring så minerat att dialoger hela tiden stängs ner eller slutar i något slags allmän ödeläggelse? Debatten om de ”apatiska flyktingbarnen” är ett exempel på hur svårt det har varit och fortfarande är att i offentlig debatt hantera frågor som berör invandring. Detsamma gäller diskussioner om ”utsatta områden” och gängkriminalitet bland invandrare. Att dessa frågor är så laddade gör att begåvande forskare i dag undviker att ta sig an centrala frågor som handlar om integration och invandring, fast det ju borde vara tvärtom. Sverige har gått från att vara ett relativt homogent land till att bli mer heterogent. Det innebär självfallet problem och krav på omställningar som måste lösas i dialoger där det är högt till tak och med politisk handlingskraft.
    xxx/ellauri232.html on line 186: Utredningar betraktades i Sverige fram till sjuttiotalets slut som ett respektabelt verktyg för den sociala ingenjörskonsten. Men i början av åttiotalet kom de stora utredningarna från sextio- och sjuttiotalet, där betoningen låg på att formulera politiska reforminriktningar med brett stöd, att betraktas som alltför tungrodda och långsamma, vilket ledde till reformer som innebar att utredningstiden kortades ner. De breda parlamentariska utredningarna blev allt färre, medan utredningar ledda av en särskild utredare – så kallade enmansutredningar – blev den vanligaste formen.
    xxx/ellauri232.html on line 188: Maktutredningar är något av en nordisk tradition, förklarar norska statsvetaren Øyvind Østerud. Därefter följde de skandinaviska grannländerna upp med olika egna varianter och till slut plockades utredningsformen upp även i Finland. De svenska maktutredningarna i början av 2000-talet I stället utgjorde ett dråpslag mot hela det statliga kommittéväsendet. Den första maktutredningen fick fem år på sig, kvinnomaktutredningen bara två. Utredningen fick aldrig en ärlig chans att producera ny kunskap i större omfattning. Dessutom intog politiska aktörer en central roll som bröt mot oavhängighetstraditionen.
    xxx/ellauri232.html on line 190: När socialdemokraterna ett par år senare fattade beslut om en ny maktutredning och integrationsminister Ulrica Messing frågade Anders Westholm om han kunde ta sig an uppdraget att undersöka hur det var ställt med integrationen av invandrare i Sverige, borde det således ha ringt varningsklockor hos den sistnämnde. Han var ju en vit man utan invandrarbakgrund.
    xxx/ellauri232.html on line 192: Den första integrationspolitiska maktutredningen tillkom i kölvattnet av invandringen i slutet av åttiotalet och under nittiotalet. De flyktingar som då anlände till Sverige kom inte bara från det forna Jugoslavien utan även från delar av Mellanöstern och Afrika. Invandringens omfattning var mindre än den var toppåret 2015, men den var betydande och det stod redan då klart att Sverige hade omfattande problem med segregation och ojämlikhet som drabbade personer med invandrarbakgrund. Men den westholmska utredningen öppnade i varje fall för en breddad diskussion, eftersom det konstaterades att den som kommit till Sverige från till
    xxx/ellauri232.html on line 193: exempel Somalia stod inför helt andra svårigheter än den som kommit hit från Norge, forna Jugoslavien eller Kanada. Utbildningsbakgrund förklarande en del, men inte allt.
    xxx/ellauri232.html on line 195: När utredningen kommit så långt i sitt arbete att återstoden av arbetsinsatsen mest skulle handla om att slutföra de planerade forskarvolymerna slog en bomb ner i medierna. I en debattartikel (DN 2003-04-06) meddelade två av expertgruppens medlemmar – ekonomhistorikern Paulina de los Reyes och sociologen Masoud Kamali – att de hoppade av arbetet i utredningen. Som skäl angavs följande: ”Utredarens arbetssätt och utredningens perspektiv, fokus och prestationer hittills gör dock att vi i dag inte längre ser det som meningsfullt att sitta kvar i expertgruppen.” Av artikeln framgick att författarna ansåg att forskare med invandrarbakgrund var underrepresenterade i utredningen, att dessa inte släppts fram för att få vara redaktörer för forskarvolymerna och att valet av utredare – Anders Westholm – ansågs ”väcka många frågor”.
    xxx/ellauri232.html on line 197: Hahaa responssin mielestä invandraret oli tän farssin konnia. Miljöpartiets Jouni Lappalainen var mycket kritisk mot utredningen och oenig med Socialdemokraterna. Men i oktober 2003 meddelade Sahlin att hon hade för avsikt att låta Kamali ta över som utredningsledare. Mona Sahlin poltettiin sittemmin joistain kuiteista. Niin aina.
    xxx/ellauri232.html on line 203: Det som hände sedan var att den integrationspolitiska maktutredning som leddes av Westholm avvecklades under fortsatt förnedrande former. Det skulle gå undan att lägga ner utredningen. Det fick aldrig bli något slutbetänkande i form av en statlig offentlig utredning (SOU). De sista publikationerna degraderades till rapporter i Departementsserien (Ds) och Westholm fick för att kunna slutföra påbörjande arbeten byta titel från ”särskild utredare” till ”forskningsledare”. För Westholms del kom hela affären med utredningen att sätta djupa spår på hjässan.
    xxx/ellauri232.html on line 205: ge/full_image?img_id=272352977&t=1542027805340" width="20%" />
    xxx/ellauri232.html on line 208: Näst var det tur för Kamalis utredning. Under arbetets gång fick Jens Orback ta över Sahlins post som integrationsminister. Mot slutet av sommaren 2006 var utredningen klar och slutbetänkandet ”Integrationens svarta bok – Agenda för jämlikhet och social sammanhållning” (SOU 2006:79) presenterades. Men ministern var inte nöjd med resultatet.
    xxx/ellauri232.html on line 210: Flera av slutrekommendationerna var svårsmälta och skulle bokstavligen kräva revolutionerande förändringar av lagstiftning och förvaltningen. Flera av dem var svårförenliga med demokratiska grundprinciper. Ett förslag som kan nämnas gick ut på att ge förtur till offentliga tjänster för låginkomsttagare och individer boende i ”utsatta områden”. Det förutsattes att en negativ syn på invandrare genomsyrade hela samhället, just liksom i Tyskland mot judar. Kamalin tyckte allra värst on Dilsa Demirbag-Sten, som var en kvinna ab kurdisk ursprung och dessutom en typisk svenska.
    xxx/ellauri232.html on line 212: Våren 2018 stängde Mittuniversitetet tillfälligt intagningen till socionomprogrammet på grund av konflikter på Avdelningen för socialt arbete där Massoud Kamali var professor och han stängdes i september 2018 av från sitt arbete. Anklagelser från studenter handlade bland annat om hierarkier, härskartekniker och social inkompetens och en student uttryckte att utbildningen är så vänstervriden att det hämmar diskussionerna, det är inte okej att tycka vad man vill. I januari 2019 fick han lämna sitt jobb efter att bland annat anklagats för att ha mordhotat rektorn, något som han själv nekade till.
    xxx/ellauri232.html on line 214: Westholm, och de forskare som stod på hans sida, betraktade till exempel ojämlikhet och främlingsfientlighet som något som måste beskrivas, definieras och påvisas för att sedan kunna förklaras. Det är ingen tvekan om att det krävs försiktighet och gott omdöme när samhällsvetare skapar och anlägger termer på olika företeelser. Han ansåg också att det var olämpligt att göra antagandet om att förtryck, orättvisor och rasism genomsyrar i stort sett hela samhället, eftersom det bara är just ett antagande och det intressanta är de variationer som kan framträda när teori testas mot empiri. Frågor som måste ställas handlar om varför individer som tillhör en viss inkomstgrupp och kommer från en viss region är mer eller mindre socialt toleranta än de som kommer från ett annat samhällsskikt och region. Månne dom är helt enkelt bara fattiga och dummmare? Och så vidare.
    xxx/ellauri232.html on line 216: Kamali och de los Reyes och många forskare som stod på deras sida utgick i sin verksamhet från att xenofobi, invandrarfientlighet och rasism genomsyrar hela samhället och att själva användandet av en term som till exempel ”invandrare” skapar just de orättvisor och utanförskap som bör motverkas. De menar att ”forskningen” därför måste fokusera på hur skillnader ska utjämnas så att kategoriernas betydelse blir meningslösa i framtiden.
    xxx/ellauri232.html on line 218: Men hela Kamalis utredning och den verksamhet som bedrevs av hans kolleger i den utredning han fick ta ansvar för bygger på uppdelningar mellan ”vi och dom”. Det handlar hela tiden om vilka som är rasister, om vilka som tillhör gruppen ”vita” eller ”rasifierade”, och så självfallet uppdelningar efter klass och kön. Det är uppenbart att ”vi och dom” är en indelning som bör undvikas enbart i vissa sammanhang, inte i andra. Men det bestäms av forskarnas personliga uppfattningar om hur verkligheten är beskaffad och den präglas av en ideologisk förståelse. Det handlar inte om slutsatser baserade på rigorösa empiriska studier, utvecklade med ambitiösa metoder. Det handlar om åsikter. Det kan ju hända att när man först studerar allt riktigt nogrannt, visar det sig at det inte alls finns några klasser, raser eller kön.
    xxx/ellauri232.html on line 224: Antalet demokratier har sjunkit globalt de senaste 15 åren. Efter murens fall öppnade sig ett demokratiseringsfönster som sakta håller på att stängas. I Europa har auktoritär populism, som politisk ideologi, tagit pallplats som den tredje största ideologin efter konservatism och socialdemokrati. I USA har Donald Trump försökt kringgå den liberala demokratins grundprinciper. För ett drygt halvår sen inleddes Vladimir Putins försök att underkuva en folkvald regering i Europa. Globalisationen enligt laissez faire kapitalismens bästa principer är i fara. Karl Poppers Open Society har glömts totalt.
    xxx/ellauri232.html on line 250: Molemmat lähestymistavat hyväksyvät sen käsityksen, että rukous voi itse asiassa muuttaa odotetun tuloksen – joko kokonaan tai osittain. Monille nämä mielipiteet muodostavat teologisen ongelman. Rabbi Jonathan Sacks kommentoi rukouksen haasteen yhtä näkökohtaa:
    xxx/ellauri232.html on line 271: Ongelma, kun tätä käytetään rukouksen mallina, on se, että se tulee ajalta, jolloin ihmisarvon täysi ilmaisu – yksilöllinen itsemääräämisoikeus – ei ollut mahdollista. Israelilaiset saattoivat toivoa vain jumalallista väliintuloa. Toisaalta aikoina, jolloin vapaus on olemassa, lopullinen lunastuksen teko on toimia. Täyttä lunastusta symboloi ihmisen vapaus ottaa vastuu itsestään.
    xxx/ellauri232.html on line 304: Rukous on merkityksetöntä, ellei se ole kumouksellinen, ellei sillä pyritä kaatamaan ja pilaamaan hallinnon jäykkyyden, ja rakentamaan rahan, opportunismin ja valheiden pyramideja. Liturgisesta liikkeestä tulee tulla vallankumouksellinen liike, joka pyrkii kukistamaan voimat, jotka jatkavat lupauksen, toivon ja näkemyksen tuhoamista." (Susannah Heschel (toim.), "Rukouxesta," Siveellinen suuruus ja hengellinen julkeus: Esseitä Abraham Joshua Hescheliltä (New York: Farrar, Straus & Giroux, 1997), 262.)
    xxx/ellauri232.html on line 309: PST! Tue IDEAS-kampanjaamme ja ole kumppaneitamme dynaamisen ja myötätuntoisen ortodoksisuuden luomisessa. Osallistu nyt! Kannattajat ovat komeasti kuvan kanssa esillä online -julkaisussamme Scroll of Honor. Fontti- ja kuvakoko riippuu lahjoituxen suuruudesta. Lisäxi Rabbi Marc D. Angel vastaa kysymyksiisi YouTube-kanavallamme!
    xxx/ellauri232.html on line 311:
    xxx/ellauri232.html on line 312:
    The Genius - Episode 1 (Rabbi Mark D. Angel on TV (center)).
    "You want to invent something that can be used to control the TV?"

    xxx/ellauri232.html on line 320: ges/1100/PNEX11007757.jpg?_i=_n504BC99DD0473598AAE3BCDC5D75568D" />
    xxx/ellauri232.html on line 328: After a rabbi examines a shochet’s knife and is satisfied with his skill and knowledge, he issues him a certificate of kabbalah, attesting to his worthiness.
    xxx/ellauri232.html on line 350: Nevertheless, a person can be paid a general sum for several days’ work, including Shabbat. For example, the rabbi is paid a set monthly salary which includes his Shabbat duties. Similarly, a babysitter who works during the week, and also on Shabbat, should be paid a set fee for the week. The same with a cantor.
    xxx/ellauri232.html on line 362: The problem ultimately is this: If you work while others rest you get ahead of the others while they rest, and they have to work too to come up even, so the only way for anyone to get some rest is for everyone to rest at once and for everyone to keep a close eye on the others to make sure nobody cheats.
    xxx/ellauri233.html on line 39: Kosk tuliit kureerit jaa laitoit korteerit ja kysyit onks talossa olutta viel. Wenn wüssten die Prüssen dass sie morgen sterben müssen. Medchen, vein und sang. Sanat: Alexis Kives. Teksti: Professori Anto Leikola.
    xxx/ellauri233.html on line 45: 90% kirjoista, niiden kirjoittajista ja niissä esiintyvistä henkilöistä plus niiden vääntyneistä siveellisistä pönötyxistä on yxinomaan ärsyttäviä. Olen saanut näistä apinoista aika tarpeexeni, sie hängen mir zum Hals heraus.
    xxx/ellauri233.html on line 56: Har du en bucket list, det vill säga något som du drömmer om att göra innan du dör? Om inte kan det vara läge att göra en. Det tycker Micael Dahlen, ekonomiprofessor vid Handelshögskolan i Stockholm. Hans påstående backas upp av en del forskning.
    xxx/ellauri233.html on line 57: – Att drömma är ett extremt billigt nöje. Det kostar ingenting att drömma men det kan göra dig rik. Både bildligt talat och i ordets egentliga betydelse.
    xxx/ellauri233.html on line 65: Sairaalassa Carter ja Edward onnistuvat löytämään yhteisen sävelen. Hauskan vuoksi Carter alkoi kirjoittaa luetteloa aktiviteeteista ennen kuin hän "potkuisi ämpäriin". Kuultuaan, että hänellä on alle vuosi elinaikaa, hän hylkää masentuneena luettelonsa. Edward löytää sen seuraavana aamuna ja kehottaa häntä tekemään kaiken listalla olevan, lisää siihen omat esineensä ja tarjoutuu rahoittamaan kaikki kulut. Carter on samaa mieltä, ja vaikka hänen vaimonsa Virginia vastustaa, kaksi potilasta lähtee matkalle viimeiseen maailmaan Matthew'n kanssa. He hyppäävät laskuvarjohyppyihin, ajavat vintage Shelby Mustangilla ja Dodge Challengerilla California Speedwayn ympäri, lentävät pohjoisnavan yli, syövät illallista Chevre d'orissa (olikohan vuohi yhtä hyvää kuin mun 70-vuotispäivillä, tushkinpa), vierailee Taj Mahalissa, ajaa moottoripyörillä Kiinan muurilla, osallistu leijonasafarille Tansaniassa ja vieraile Mount Everestillä. Vittu miten typeriä kohteita! Siis kerta kaikkisen joutavia paskoja!
    xxx/ellauri233.html on line 80: No niinpä tietysti, iso bisniskonna on länkkäreiden järjestelmässä kaikista mahtavin, niinkuin esim. Jeff Bezos, Bill Gates, Larry Page. Presidentti pokkuroi niille, koska ne maxavat presidentin vaalikampanjan.
    xxx/ellauri233.html on line 90: Människor som vågar drömma, vågar också försöka mer, säger Dahlen. Mutta vittu hei, jos ne ottaa silloin suurempia riskejä, suurempi osa niiden edesottamuxista menee perseelleen, ihan riskin määritelmän mukaan! Eli koko ajatusvirhe on siinä, että koitetaan laahuxelle syöttää tollasta katteetonta optimismia, että hei just sulle Aku voi käydä tosi hyvin, vaikka paljon todennäköisemmin käytännössä just sulle käy entistäkin huonommin. Lue vaan tästä ja tästä onnekkaasta Hannu Hanhesta, niin tulee sullekkin parempi mieli, ja uskallat tehdä hölmöjä sijoituspäätöxiä, josta hyötyvät vaan ne jotka osaa oikeasti laskea. Tää on osa talousliberalismin perusvedätystä: ei teidän laahuxen suin surminkaan pidä yhdistyä ja heittää meidät huijarit helkkariin kasan huipulta, ei ei, koittakaa vaan yxitellen, toisillenne frogareita tehden kivuta izekin tänne sieltä alhaalta, täällä meillä on oikein, oikeinkin mukavaa!
    xxx/ellauri233.html on line 92: Rabbi David Pienen nemesis on synagoogan presidentti Musta. Mustan suu on kuin Kawabatan geisha Ankan, pyöreä kuin iilimadolla. Hyi miten nää itämaiset tyypit onkin iljettäviä.
    xxx/ellauri233.html on line 98: Micael hade det här att säga on covid: Jag förskräcks av alla rapporter om att det är dåligt för ekonomin. Det är helt feltänkt, det är ekonomins JOBB att ta nytta av en sån här svår tid. /.../ Jag bekläms när jag hör om miljardföretag med miljardärägare som varslar. Det är kortsiktigt och felaktigt tänkt. Att värna människors hälsa och möjlighet att försörja sig är en fråga om hållbarhet lika mycket som att värna klimatet. Vi har alla ett ansvar att vara omtänksamma och bidra efter bästa förmåga. Upp till bevis, alla företag som säger sig vara hållbara och goda. Så tänker jag. /.../
    xxx/ellauri233.html on line 100: HÖGRÖSTAT. Sommar i P1 har hittills i år varit häpnadsväckande ointressant. Torsdagens program var ett lågvattenmärke, när ekonomiprofessorn bjöd på egenreklam och kaxig besserwisserstil.
    xxx/ellauri233.html on line 102: Micael Dahlén, född 1973, är professor i ekonomi vid Handelshögskolan i Stockholm. Han har skrivit sex tramsiga böcker om t.ex. marknadsföring i nya media, varav Nextopia från 2008, med teorier om förväntningssamhället, är den mest kända. Dahlén har också fått mycket uppmärksamhet för att ha hunnit bli professor vid 34 års ålder och för sin okonventionella stil, a la övervintrad hippie med svarta naglar. I början av år 2009 framröstades han som näringslivets populäraste föredragshållare, hur fan nu det kunde gå till. Antagligen får han mellancheferna att tro att de fattar vad kidsen håller på med.
    xxx/ellauri233.html on line 104: Ja, vad säger man? Ni som hörde fanskapet sommarprata i P1 15 juli, är det någon av er eller någon annan som sitter inne med information om hur det kommer sig att den här killen inte befinner sig i ett gruppboende?
    xxx/ellauri233.html on line 105: Haha blev allergisk mot mannen första gången han syntes på tv. Hans Jesus-liknande självgoda leende är bara för mycket. Han är väl en kelgris i akademiska kretsar som alla dunkar ryggen på. Kan tänka mig att han sen inte lever som han lär utan har ett liv som alla andra.
    xxx/ellauri233.html on line 108: Någon som sitter på något material med honom? Jag har aldrig hört hans namn innan gesradio.se/avsnitt/366862">Han pratar fan som en pingstpastor. Typ 2 minuter in.
    xxx/ellauri233.html on line 110: Är utbildningsnivån på FB så låg att ingen stött på eländet på Handels? Ni kan vara glada isåfall. Något mer osammanhängande, omoget, mediokert och självcentrerat är nog svårt att hitta. Man får trösta sig med att om några år så är han ersatt i rampljuset av någon ännu djävligare, och själv har han förhoppningsvis då fått psykofarmaka.
    xxx/ellauri233.html on line 112: Nåväl, nu kan tråden låsas, för nu har Fredrik Virtanen recenserat programmet på aftonblaskan.se. Beklagansvärd läsning från en beklagansvärd skribent på en beklagansvärd tidning. Jag citerar: "Hade han inte varit professor på Handels så hade hans 90 minuter varit outhärdliga". Jaha? Säger ju det mesta om både Dahlén och Virtanen. Tyvärr. Medelmåttornas triumf. Jag vet fanimig inte om jag ska skratta eller gråta, men förmodligen det senare:
    xxx/ellauri233.html on line 116: Men titeln inger respekt. Och hans stil och hans extremistiska och optimistiska framstegssyn – hårdare! bättre! starkare! – är uppiggande och ovanlig i detta vårt land av sommardåsiga semesterfirare och sommarpratare.
    xxx/ellauri233.html on line 118: ”Gör nåt nytt, gör det med hela din själ – annars kan du lika gärna skita i det!”, var budskapet. Allt till tonerna av de fetaste låtar han kunde hitta (sådana som olyckligtvis framförts lite för många gånger i Idol).
    xxx/ellauri233.html on line 136: Om varför man ska satsa på marknadsföring när ingen har råd att köpa dina produkter:
    xxx/ellauri233.html on line 142: Du vet, vi har dessa genpoolskvalster runtomkring oss med syftet att införliva en del anomalier, i annat fall skulle allt bli för bra/ likartad tillväxt. Likriktning kan leda till att arten Homo Handelsis äter upp sig själva... och vilka skulle då upplysa oss om självklarheter? Han tuggar ju redan nu på det som andra, Milton Friedman t.ex., spytt upp och lämnat på den akademiska mattan som en intorkad hårboll. Men, med användandet av en viss sannolikhelveteskalkyl så står Dasen Dahlén kvar när de andra faller, Fursten behöver Jesus. Han blev ju inte långlivad men snacka om att boosta myten om ekonomi som religion.
    xxx/ellauri233.html on line 144: Hur fan kan den här frånstötande managementtomten ha utsetts till ”årets supertalang inom området forskning”??? Ligger det verkligen så jävla illa till med rikets akademiska sfär? Jag hörde hans sommarprogram och tänkte att vad är detta för en dåre? Sämsta musiksmaken var det också där han inkluderade en egen inspelning av Marilyn Manson-låt med en symfoniorkester, eller iallafall en del av.
    xxx/ellauri233.html on line 146: Att leverera plattityder klarar i princip vem som helst av och här vimlar det av dem. Problemet är att det är svårt att få uppmärksamhet och kunna ta betalt för självklarheter om man inte sticker ut rejält i mediebruset. Den här snubben tillämpar bara Bert Karlssons marknadsföringsstrategi på produkten (sig själv) om än med en modern urban popmodetvist. Hade inte Handels gett honom en första scen att verka på så hade han säkert dykt upp i media på något annat sätt. Media letar alltid efter något som sticker ut oavsett om de tillför något av värde.
    xxx/ellauri233.html on line 150: Ekonomiprofessor Micael Dahlén är säker. Att ha en tro gör människan lyckligare. Vad han själv tror har han inte riktigt bestämt, men han talar gärna om att det finns en välsignelse. En välsignelse som gör att hans egen pappa, mot alla odds, fortfarande är i livet. Var i alla fall. Tror han åtminstone. Borde kolla kanske.
    xxx/ellauri233.html on line 152: gen.se/resizer/XcMAfQuVpgLcnaUgd5Xw2yeu8L4=/400x0/filters:format(jpg):quality(70):focal(2652x1678:2662x1688)/cloudfront-eu-central-1.images.arcpublishing.com/mentormedier/N62IBFL4BJJ3PBMV44TVHPFWMY.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri233.html on line 162: The rise of modern, centralized states in Europe by the early 19th century heralded the end of Jewish judicial autonomy and social seclusion. Their communal corporate rights were abolished, and the process of emancipation and acculturation that followed quickly transformed the values and norms of the public. Estrangement and apathy toward Judaism were rampant. The process of communal, educational and civil reform could not be restricted from affecting the core tenets of the faith. The new academic, critical study of Judaism (Wissenschaft des Judentums) soon became a source of controversy. Rabbis and scholars argued to what degree, if at all, its findings could be used to determine present conduct. The modernized Orthodox in Germany, like rabbis Isaac Bernays and Azriel Hildesheimer, were content to cautiously study it while stringently adhering to the sanctity of holy texts and refusing to grant Wissenschaft any say in religious matters. On the other extreme were Rabbi Abraham Geiger, who would emerge as the founding father of Reform Judaism, and his supporters. They opposed any limit on critical research or its practical application, laying more weight on the need for change than on continuity.
    xxx/ellauri233.html on line 165: Besides working for the civic betterment of local Jews and educational reform, he displayed keen interest in Wissenschaftskäse. But Frankel was always cautious and deeply reverent towards tradition, privately writing in 1836 that "the means must be applied with such care and discretion... that forward progress will be reached unnoticed, and seem inconsequential to the average spectator."
    xxx/ellauri233.html on line 169: Harry Kemelmannin Rabbi Small on alkupuolella kirjaa suht kiinnostava, ei siis läheskään niin ärsyttävä kuin valtaosa whoduniteista. Rabbi Small on kuivakka eikä hötkyile turhasta, ei edes kun nilkki Schwarz koittaa sitä höykyttää. Mutta on se aika izetyytyväinen mokkeri. "Muut kehuskelee kauniilla naisilla, me pojat vanhoilla miehillä". Hyi. Ja ezen tautta muka jutkut ei ole usein spugeja. Ja hah. Noohahan se retkotti munasilteen sikakännissä ja kosti vielä viattomille pojilleen. Sen mielestä jutkut eivät ryyppää koska niillä ei ole syyllisyydentunteita. Koska niillä ei ole turhanaikaista taivastoivoa. Tää on nyt tässä, ja sen jälkeen ollaan kiven alla luukasana. Fair enough. Mutta on niillä kaikenlaista ihan paskaa mukana, kuten että naisen joka joutuu raiskattavaxi pitää tehdä seppuku mieluummin kuin päästää mekkoon väärän miehen melaa. Mitä vittua, kyllä sinne mahtuu useampi keppi likoon (ainaskin vuoron perään) ilman että tulee tehdyxi suurta vahinkoa. Mieluummin sopii kyseiseltä ushshelilta vääntää irti shishsheli.
    xxx/ellauri233.html on line 179: Tulikohan siitä novellista valmista? Wikisivuilla "Micaelin" viimeinen kyhhäys olis vuodelta 2011. Mitä se on häärännyt tässä välissä? Mixi Hobla on kaivanut sen naftaliinista? Samanlainen hörhelö se on vielä vaikka kohta miehen iässä. No ei, sen kv. sivut vaan laahaa jäljessä, ruozixi se on jatkanut hääräilyä netissä. En liten bok om lycka utkom år 2020. I boken försöker författaren ge svar på frågan vad som gör oss lyckliga, genom att peka på resultaten från sin egen och andras forskning på området. Dessutom får läsaren 13 konkreta tips vilka kan få oss att trivas bättre med våra liv. De handlar huvudsakligen om skumtomtar. Recensenten beskriver Dahlen: "det är som att han ser sitt eget liv som ett psykologiskt experiment".
    xxx/ellauri233.html on line 181: Micael Dahléns arbetsrum på Handelshögskolan i Stockholm är till bredden fyllt med prylar. Det är så stökigt att hans kollegor kan lämna kvar saker utan att det märks. Hans kontor är ett exempel på hur privatliv och arbete flyter ihop; här skriver han på avhandlingar, äter middag med sin fru eller utövar yoga medan barnen gör sina läxor. Han ser det som ett sätt att skapa balans i en värld där arbetet får allt fler att må dåligt. Micael sparar en hel del pengar genom att bo i sitt arbetsrum med familj. Det är så stökigt faktiskt att ingen har lagt märke till att det finns en bajamaja i ena hörnet där barnen leker hem medan Micael med hustru knullar på en bokhög i det andra.
    xxx/ellauri233.html on line 184: Professor Micael Dahlen: “Jag vill bli tusen år gammal”. Ingen annan tänker det är en bra idé. Idag är Micael Dahlén tjänstledig på halvtid från Handelshögskolan, och har tid att åka runt i världen och föreläsa och testa andra saker. Bland annat jobbar han med träning och har helt nyligt startat upp två yogastudios i Älvsjö och Liljeholmen. Strong body and mind, tillsammans med sin fru.
    xxx/ellauri233.html on line 186: Stina har många års erfarenhet av mediebranschen som skrivande journalist och redaktör. Stina drivs av en övertygelse att Yoga för dig inspirerar till positiv förändring, bidrar till ökad förståelse mellan människor och därmed gör skillnad i ett större sammanhang.
    xxx/ellauri233.html on line 188: Micael Dahlen – jo det är Dahlen utan accent numera – är aktuell med boken ”En liten bok om lycka” på Volante, där han vänder och vrider på begreppet lycka för att se vad vi kan göra för att bli lite lyckligare. Han är en förespråkare för "både och" istället för "antingen eller" och menar att det är viktigt att unna sig. I boken nämner han sin gammelmorfar som började varje dag med en bit choklad och levde till han blev 93 år. Det blev 33968 chokladbitar totalt. Men Micael slår också ett slag för att röra på sig och sova mindre.
    xxx/ellauri233.html on line 190: – Det finns små saker man kan göra varje dag liksom ta en chockladbit på morgonen men ingen slutgiltig lösning för att uppnå permanent lycka.
    xxx/ellauri233.html on line 192: Micael blev utbränd 2013, då kroppen sade ifrån på skarpen, det gick så långt att den vägrade lyda honom och han bland annat en tid förlorade rörelseförmågan i sin högra hand och sin slappa kuk. Micael berättar att han i likhet med många andra trott att man måste satsa hundra procent och aldrig ge upp, det gällde både jobb, olika projekt och träning, en inställning som visade sig inte hålla i längden. Han gick sönder på manga ställen. Båda hans föräldrar har haft hjärntumörer, och det är ingenting att undra om.
    xxx/ellauri233.html on line 194: Träning har han skrivit om tidigare i boken ”Stark kuk” som kom ut på samma förlag hösten 2019. Han äter lite nyttigt lite onyttigt men huvudsakligen skumtomtar. Han är riktigt introvert. Jag har haft jättesvårt att vara mig själv och har brottats med det i många år så hårt jag har fått svarta naglar.
    xxx/ellauri233.html on line 196: De skickar också en liten signal till omgivningen, säger Micael. – Jag måste påminna andra och mig själv också då och då
    xxx/ellauri233.html on line 197: att vara snällare mot mig själv, något Micael även tar upp i boken om lycka. Var snäll mot honom och köp boken, den är mycket liten, du kan kolla bilderna om inget annat.
    xxx/ellauri233.html on line 199: Micael har i intervjuer berättat om det utanförskap han upplevde när han växte upp och blev mobbad. Året efter att han gått in i väggen tog han tjänstledigt från sin professur på Handelshögskolan i Stockholm och gav bland annat ut romanen ”Livet på Mars” som handlar om en utomjording som känner sig främmande på jorden. Just som Liza "Annika Bengzon" Marklund i Piitime, va?
    xxx/ellauri233.html on line 206:
    LÄS OCKSÅ: Högkänsliga män visar vägen ur en snäv mansroll!

    xxx/ellauri233.html on line 208: Micael är fortfarande tjänstledig till 50 procent från sin tjänst på Handelshögskolan, något som utöver att skriva böcker även gett honom tid att bland annat medverka i de båda föreställningarna ”Kaosologi”, "Imagologies" och ”Om lycka” på Dramaten. Den sistnämnda tillsammans med skådespelaren Johan Ulvesson.
    xxx/ellauri233.html on line 209: – Det möjliggörs av att jag inte längre gör en sak till 100 procent utan hellre gör flera saker till 10% som ger mig energi.
    xxx/ellauri233.html on line 215: LÄS OCKSÅ: Högkänsliga män visar vägen ur en snäv mansroll! Skaffa dej ett känsligare nervsystem! Kanske hittar vi dagens motrörelse någon annanstans. Termen högkänslig personlighet eller HSP myntades av psykologen Elaine Aron på 1990-talet, Hon identifierade något hon kallade för “Sensory Processing Sensitivity (SPS)” som hon menar ligger bakom att 20-30 procent av befolkningen är känsligare för yttre intryck och påverkan. Hon kallade det för att vara högkänslig. Detta har inte med psyket att göra utan beror på att centrala nervsystemet är känsligare hos högkänsliga personer.
    xxx/ellauri233.html on line 217: Och viss forskning visar att högkänsliga fäder är mer inkännande gentemot sina barn än andra fäder. – Vilken gåva! Så ta till vara på och njut av din högkänslighet fullt ut, men glöm inte bort att ta hand om dig själv. Icke för mycket av det goda! Inte för många skumtomtar alltså! Ingen liggjoga med pyttarna!!
    xxx/ellauri233.html on line 230: ges/I/51XRTgXOapL._SY346_.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri233.html on line 236: America has faced many fiscal and economic crises in the last decade: the housing bubble and the financial crisis, stagnant economic growth and high unemployment, record budget deficits and unsustainable debt. What do these problems have in common? They were all caused by statists!
    xxx/ellauri233.html on line 238: Wimpy statists in the sidelines of the big scramble for money cry for big government, a government that gains power at the expense of individual freedom, a government that uses its power to confiscate and redistribute wealth, to regulate and control the economy, and to micromanage citizens’ behavior.
    xxx/ellauri233.html on line 240: As Michael Dahlen shows in Ending Big Government: The Essential Case for Capitalism and Freedom, the only rational alternative to statists and the only antidote to the problems they cause is free-market, laissez-faire capitalism. This is the system of limited government, the system of economic and political freedom. It is a system that has created more wealth, offered more opportunity, and lifted more rich people out of the dredges of poverty than any other system.
    xxx/ellauri233.html on line 242: Yet it is relentlessly demonized. We are told that businessmen pay “starvation wages,” that the rich get richer while the poor get poorer, and that the free market is impractical—prone to crises, depressions, mass unemployment, and coercive monopolies. Michael Dahlen dispels these and many other myths. He shows that a system of free markets and limited government is not only practical; he shows that it is moral, as it is the only system that recognizes each egoistic individual’s inalienable right to his own lifelong earnings.
    xxx/ellauri233.html on line 261: Brittien ja hollantilaisten protestanttisen kaukoidän ryöstölaivaston laivat oli nimeltään Toivo, Hyväntekeväisyys, Usko, Tottelevaisuus, Voitto-Sanoma. Laivaston alkuperäinen tehtävä oli purjehtia Etelä-Amerikan länsirannikolle, missä he vaihtaisivat rahtinsa hopeaan, ja suunnata Japaniin vain, jos ensimmäinen tehtävä epäonnistuu. Siinä tapauksessa heidän piti hankkia hopeaa Japanista ja ostaa mausteita Molukkeilta ennen kuin he suuntasivat takaisin Eurooppaan. Heidän tavoitteenaan oli purjehtia Magellanin salmen läpi päästäkseen kohtalolleen, mikä pelotti monia merimiehiä ankarista sääolosuhteista johtuen. Laivastossa oli kaiken kukkuraxi mukana 30 englantilaista muusikkoa, mm. Yardbirds, Beatles, Dusty Springfield, Rolling Stones, Tom Jones, Elton John, David Bowie, Phil Collins, Cat Stevens, Sid Vicious, Brian Eno, Ozzy Osbourne, Led Zeppelin, Keith Richards, Freddie Mercury, Keith Moon, Adele, Amy Winehouse, The Who, Electric Light Orchestra, The Smiths, The Gorillaz, Bee Gees, Dua Lipa, Dire Straits, Spice Girls, Iron Maiden, The Queen, Olivia Newton-John, Billy Idol, Boy George, Pink Floyd, Motörhead, The Clash, Elvis Costello, Nick Drake, Donovan, Marianne Faithful, Edward Elgar, Petula Clark, Kate Bush, Sade, Dido, Sting, Seal, Cream, Haendel ja Rod Stewart. No okei, oli niitä enemmän kuin 30, mutta silti vittu. Ne kaikki hukkuivat. Jotkut heitettiin laidan yli ärsyttävästä soitosta.
    xxx/ellauri233.html on line 291: Väitin että maamme oli pitkään etsinyt Itä-Intiaa, ja halusi ystävyyttä kaikkien kuninkaiden ja potentaattien kanssa kauppatavarana, koska meillä oli maassamme erilaisia ​​hyödykkeitä, joita näillä mailla ei ollut (ja kääntäen, mutta siitä en sanonut pihaustakaan) … Sitten hän kysyi, onko maassamme sotia? Vastasin hänelle kyllä, espanjalaisten ja portugalilaisten kanssa ollessani rauhassa kaikkien muiden kansojen kanssa (paizi esim niiden Afrikan neekerien ja araukaanien). Lisäksi hän kysyi minulta, mihin minä uskoin? Sanoin: erääseen Jumalaan joka loi taivaan ja maan. Hän kysyi minulta monia muita kysymyksiä uskonnollisista asioista ja monista muista asioista: Mitä tietä tulimme maahan. Minulla oli kartta koko maailmasta, ja näytin hänelle että Magellanin salmen läpi. Mitä hän ihmetteli ja luuli minun valehtelevan. Siten yhdestä asiasta toiseen asuin hänen luonaan puoleen yöhön asti. Toinen laivapuolisoni oli mustasukkainen. (William Adamsin kirjeestä ex-vaimolleen)
    xxx/ellauri233.html on line 293: Ieyasu käski miehistön purjehtimaan Liefdellä Bungosta Edoon , missä hän upposi mätänä ja korjauskelvottomana. Vuonna 1604 Tokugawa määräsi Adamsin ja hänen seuralaisensa auttamaan Mukai Shōgenia , joka oli Uraga -laivaston ylipäällikkö , rakentamaan Japanin ensimmäisen länsimaisen laivan.
    xxx/ellauri233.html on line 307: Adamsin asema antoi hänelle keinot mennä naimisiin Oyukin (お雪), Madame Kageyun adoptoidun tyttären kanssa. Oyukilla ei ollut syntyperäinen jalo eikä korkea yhteiskunnallinen asema. Adams saattoi mennä naimisiin ihan kiintymyksestä eikä sosiaalisista syistä. Huhutaan, että Williamille syntyi Hiradossa kakara myös toisen japsulaisen naisen kanssa.
    xxx/ellauri233.html on line 356: Tässä yhteydessä Adams and Cocks vieraili myös japanilaisen amiraali Mukai Shōgen Tadakatsun luona, joka asui Adamsin kartanon lähellä. He keskustelivat mahdollisesta hyökkäyksestä katolisille Filippiineille. Siitä ei tullut lasta eikä paskaakaan.
    xxx/ellauri233.html on line 372: Michel Foucault kertoi uudelleen Adamsin tarinan The Discourse on Language -kirjassa. ​​Foucault'n mukaan tarina ilmentää yhtä "eurooppalaisen kulttuurin suurista myyteistä", nimittäin ajatus siitä, että pelkkä merimies voisi opettaa matematiikkaa japanilaiselle shogunille, osoittaa eron avoimen tiedonvaihdon välillä Euroopassa ja sen vastakohtana tiedon salainen valvonta "itämaisen tyrannian" alla. Itse asiassa Adams ei kuitenkaan ollut pelkkä merimies, vaan laivaston päänavigaattori, ja hänen arvonsa Shogunille oli laivanrakennuksen käytännön linjoilla. Vittu mikä lännyrkäinen tääkin Foucaultin heiluri. Siitä on mainintoja siellä täällä mm. albumeissa 96 (kooma-malli) ja 194 (feminismin trendejä), mutta se ei ole ollut luupin alla kunnolla. Lukemattakin voi olla suhteellisen varma että se on totaalinen ääliö.
    xxx/ellauri233.html on line 377: Missä kohen Jamesin Blackthornen seikkailut poikkeavat esikuvastansa Adamsista? No mietitään - tää on romaani, eikä pelkkä rags to riches tositarina. Ei siis riitä pelkkä (E), pitää olla paxulti myös (K) ja (F). Näyttää siinä olevan kaikenlaista nujakointia, ja aika pian on jonkin verran myös japsunaisten nussintaa (sitähän oli Aatamilla kyllä izellään). "As they spend more time together, Blackthorne comes to deeply admire both Toranaga and (specifically) Mariko, and all three secretly become lovers." Samainen Mariko (joka on sentään vaan japsulainen nainen) silputaan smithereeneixi. "However, she and Blackthorne and the other ladies of Toranaga's "court", escape into a locked room. As the ninja prepare to blow the door open Mariko stands against the door and is killed by the explosion." No jäähän Toranagalle vielä "Lady Anjin". Entäs moraali? "Blackthorne is torn between his growing affection for Mariko (who is married to a powerful, abusive, and dangerous samurai, Buntaro), his increasing loyalty to Toranaga, his household and consort, a "Willow world" courtesan named Kikuli, and his desire to return to the open seas aboard Erasmus so he can intercept the Black Ship fleet before it reaches Japan." Onpa hienoa: (E,F,K) konfliktoituvat! "There are other recurring themes of Eastern values, as opposed to Western values, masculine (patriarchal) values as opposed to human values, etc."
    xxx/ellauri233.html on line 386: Elijah ben Solomon Zalman, (Hebrew: ר' אליהו בן שלמה זלמן Rabbi Eliyahu ben Shlomo Zalman) known as the Vilna Gaon (Yiddish: דער װילנער גאון, Polish: Gaon z Wilna, Lithuanian: Vilniaus Gaonas) or Elijah of Vilna, or by his Hebrew acronym HaGra ("HaGaon Rabbenu Eliyahu": "The sage, our teacher, Elijah"; Sialiec, April 23, 1720 – Vilnius October 9, 1797), was a Talmudist, halakhist, kabbalist, tobacconist, and the foremost leader of misnagdic (anti-hasidic) Jewry of the past few centuries. He is commonly referred to in Hebrew as ha-Gaon he-Chasid mi-Vilna, "the pious hasid from Vilnius".
    xxx/ellauri233.html on line 391: According to Legend he had committed the Tanakh to memory by the age of four, and aged seven he was taught Talmud by Moses Margalit, future rabbi of Kėdainiai and the author of a commentary to the Jerusalem Talmud, entitled Pnei Moshe ("The Face of Moses"). He possessed an eidetic memory, just like Stieg Larsson's heroine Lisbet. By eight, he was studying astronomy during his free time. From the age of ten he continued his studies without the aid of a teacher, and by the age of eleven he had committed the entire Talmud to memory.
    xxx/ellauri233.html on line 393: Through his annotations and emendations of Talmudic and other texts, he became one of the most familiar and influential figures in rabbinic study since the Middle Ages. He is considered as one of the Anachronim, and by some as one of the Rishonim. The Acharonim "the last ones" follow the Rishonim, the "first ones"—the rabbinic scholars between the 11th and the 16th century following the Geonim and preceding the Shulchan Aruch. According to many rabbis the Shulkhan Arukh is an Acharon. Some hold that Rabbi Yosef Karo's first bestseller Beit Yosef has the halakhic status of a Rishon, while his later blockbuster Shulkhan Arukh has the status of an Acharon. The publication of the Shulchan Aruch thus marks the transition from the era of Rishonim to that of Acharonim. According to the widely held view in Orthodox Judaism, the Acharonim generally cannot dispute the rulings of rabbis of previous eras unless they find support from other rabbis in previous eras. Yet the opposite view exists as well.
    xxx/ellauri233.html on line 395: Large groups of people, including many yeshivas, uphold the set of Jewish customs and rites (minhag), the "minhag ha-Gra", named after him, the which is also considered by many of his followers to be the prevailing Ashkenazi minhag in Jerusalem.
    xxx/ellauri233.html on line 401: The Gaon once started on a trip to the Land of Israel, but for unknown reasons did not get beyond Germany. While at Königsberg he wrote to his family a postcard.
    xxx/ellauri233.html on line 402: In 1781, when the Hasidim renewed their proselytizing work under the leadership of their Rabbi Shneur Zalman of Liadi (the "Ba'al Ha'tanya", or "Rebbe Schlemiel"), the Gaon excommunicated them again, declaring them to be heretics with whom no pious Jew might intermarry. He encouraged his students to study natural sciences, and translated geometry books to Yiddish and Hebrew.
    xxx/ellauri233.html on line 404: His extensive explanations are largely inscrutable to any but advanced talmudists. Actually they too don't have a clue but they keep a lid on it.
    xxx/ellauri233.html on line 405: According to popular myth/legend, it is claimed that the Gaon contributed to contemporary mathematics of his day, and that Cramer's rule is named after him (since his family name was Kremer). However, the rule is in fact named after the Swiss mathematician Gabriel Cramer, and there is no evidence that the Gaon was at all familiar with anything beyond basic compound interest calculation, and certainly no evidence that he made any contributions. Anyway Cramer's tule is way inferior to Gaussian elimination. Gabi ei ehkä ollut juutalainen kuitenkaan, vaikka sen isä oli Isaac. Ainakin se muistuttaa pikemminkin Liza Marklundia kuin näitä karvaturreja.
    xxx/ellauri233.html on line 410: Shneur Zalman of Liadi (Hebrew: שניאור זלמן מליאדי, September 4, 1745 – December 15, 1812 O.S. / 18 Elul 5505 – 24 Tevet 5573), was an influential Lithuanian Jewish rabbi and the founder and first Rebbe of Chabad, a branch of Hasidic Judaism, then based in Liadi in Grand Duchy of Lithuania and later in the Grodno Governorate of the Russian Empire. He was the author of many works, and is best known for Shulchan Aruch HaRav, Tanya, and his Siddur Torah Or compiled according to the Nusach Ari. Zalman is a Yiddish variant of Solomon and Shneur (or Shne'or) is a Yiddish composite of the two Hebrew words "shnei ohr" (שני אור "two ears"). Shneur Zalman was a prominent (and the youngest) disciple of Dov Ber of Mezeritch, the "Great Maggid", who was in turn the successor of the founder of Hasidic Judaism, Yisrael ben Eliezer, known as the Baal Shem Tov. He too displayed extraordinary talent while still a child. By the time he was eight years old, he wrote an all-inclusive commentary on the Torah based on the works of Rashi, Nahmanides and Abraham ibn Ezra.
    xxx/ellauri233.html on line 412: Until the age of 12, he studied under Issachar Ber in Lyubavichi (Lubavitch); he distinguished himself as a Talmudist, such that his teacher sent him back home, informing his father that the boy could continue his studies without the aid of a teacher. At the age of 12, he delivered a discourse concerning the complicated laws of Kiddush Hachodesh, to which the people of the town granted him the title "Rav". The misnagdim, on the other hand, dubbed him "Rebbe Schlemiel".
    xxx/ellauri233.html on line 414: At age 15 he married Sterna Segal, the daughter of Yehuda Leib Segal, a wealthy resident of Vitebsk, and thus relieved of the excess sperm in his aching balls he was able to devote himself entirely to study.
    xxx/ellauri233.html on line 416: During these years, Shneur Zalman was introduced to mathematics, geometry, and astronomy by two learned brothers, refugees from Bohemia, who had settled in Liozna. One of them was also a scholar of the Kabbalah. Thus, besides mastering rabbinic literature, he also acquired a fair to medium knowledge of the sciences, philosophy, and Kabbalah. He became an adept in Isaac Luria's system of Kabbalah, and in 1764 he became a disciple of Dov Ber of Mezeritch. In 1767, at the age of 22, he was appointed magician of Liozna, a position he held until 1801.
    xxx/ellauri233.html on line 422: In countries such as the United States, where there exists a large non-kosher meat market, the hindquarters of the animal (where many of the forbidden meats are located) is often sold to non-Jews, rather than trouble with the process.
    xxx/ellauri233.html on line 432: Jewish and Muslim commentators cite studies by the Vilna Gaon and Rebbe Schlemiel that show shechita is humane and that criticism is at least partially motivated by antisemitism. A Knesset committee announced (January, 2012) that it would call on European parliaments and the European Union to put a stop to attempts to outlaw kosher slaughter. "The pretext [for this legislation] is preventing cruelty to animals or animal rights—but there is an obvious element of anti-Semitism and a badly hidden message that Jews are cruel to animals," said Committee Chair MK Danny Danon (Likud).
    xxx/ellauri233.html on line 434: Studies done in 1994 by Temple Grandin, and another in 1992 by Flemming Bager, showed that when the animals were slaughtered in a comfortable position they appeared to give no resistance and none of the animals attempted to pull away their head. The studies concluded that a shechita cut "probably results in minimal discomfort" because the cattle stand still and do not resist a comfortable head restraint device.
    xxx/ellauri233.html on line 440: Grandin is one of the first autistic people to document the insights she gained from her personal experience of autism. She is currently a faculty member with Animal Sciences in the College of Autism and Agricultural Sciences at Colorado State University.
    xxx/ellauri234.html on line 91: Svenskarna är förmögnare än finländarna, säger Hobla sorgset. Svartskallarna är en vattenledare. Sedan 2010 har svenskarna mera skuld, mindre bostadsegendom, mera aktier och fonder, och inkomstfördelningen är ojämnare. Läs: just som i Amerika, är de svenska rika ännu rikare och de mångfärgade invandrarna bor i hyreshålor, lodar på gatorna, skjuter varann och säljer knark. Den tunna blå linjen skiljer dem frän de förmögnare urinvånarna. Tack svartskalle! Tusen tack för hjälp! Här får du tre kronor, köp dej lite skunk din skunk!
    xxx/ellauri234.html on line 93: Den tunna blå linjen är lite mer realistisk än tex Unge Wallenberg, men båda visar tydliga spår på typiskt svenskt (själv)bedrägeri. Den ytterst osannolika fattiga judiska småförsäljaren vars dotter är en lika fattig gatupolis Leah, till exempel, istället för en kurd eller irakisk muslim i samma roll. Haha, låt mig skratta. Gamla ovänbilder andvänds för at sudda ut de aktuella. Svenskarna gör en stor runda kring araber; även unga Wallenbergs färggranne vän är en neger. Leah spelas av en turk som heter Erdogan.
    xxx/ellauri234.html on line 95: Hennes morfar Jurek Sawka är polack, han är faktiskt en jude som kom till Sverige när han tvingades fly från Polen i slutet av 60-talet. – Den polska antisemitismen är som en slumrande vulkan. 1968–69 vaknade den till liv med en enorm kraft. 30 000 polacker med judisk härkomst tvingades i landsflykt. Omkring 3000 hamnade i Sverige, däribland min mor och jag. Det är en händelse som drastiskt påverkade mitt liv och mitt sätt att se verkligheten och omvärlden, säger han. – Många som känner mig och som läst boken blev förvånade att jag – en dyster skeptiker – samtidigt kan skriva så roligt och med högt tempo.
    xxx/ellauri234.html on line 102: Tämä plus lähes tuhat sivua lisää selittelyä olisi lähtenyt 2 egellä nimikkeellä "Bill Clinton: My life" . Ei napannut.
    xxx/ellauri234.html on line 107: Äidinisän kirjan Upplevelser i finska koncentrationsläger (Federativs Forlag, Tukholma, Ruotsi, 1949) kääntämisestä suomeksi on muhinut päässäni lähes parikymmentä vuotta.
    xxx/ellauri234.html on line 128: Vielä kesällä 1940 valtaapitävien rohkeus ei riittänyt organisaation lakkauttamiseen. Sen sijaan ryhdyttiin toimiin organisaation toiminnan vaikeuttamiseksi. Valtaapitävät julistivat voimaan asetuksen, joka kielsi useamman kuin kolmenkymmenen hengen kokoontumisen muualla kuin kirkossa. Samaan aikaan valtiollinen poliisi Valpo vangitsi yhdistyksen johtohenkilöitä. Kun sodan lietsojien itsevarmuus kasvoi, lisääntyivät vangitsemiset syksyllä 1940. Uuden yhdistyksen rekisteröintiä siirrettiin kerta toisensa jälkeen, ja vuodenvaihteessa 1940-1941 yhdistys lakkautettiin. Uuden sodan päällepäsmärit ja organisoijat olivat tässä vaiheessa ehtineet sotavalmisteluissaan jo niin pitkälle, että ainoastaan Neuvostoliittoa vastaan suunnatun hyökkäyksen päivämäärä oli vain päättämistä vailla. Fasistiset sotapo liitikot sekä revanssin puolestapuhujat luottivat valtaansa ja odottivat sodan syttymistä samalla, kun viimeiset sotavalmistelut tehtiin. Saksalaisia joukkoja oli tullut Suomeen jo syksyllä 1940 Herkkules- joukkojenkuljetusvaunuineen. Seuraavan kevään aikana niiden lukumäärä kasvoi huolestuttavaa vauhtia. Jopa asiaan vihkiytymättömille valkeni, mistä tässä oikeasti oli kysymys.
    xxx/ellauri234.html on line 140: Vankilan suojissa oli suuri määrä vankeja samantapaisista syistä. Meidät eristettiin rikoksia tehneistä vangeista. Yleisesti ottaen kohtelu Vaasan lääninvankilassa oli kutakuinkin korrektia. Oleskeluaika siellä jäi kuitenkin lyhyeksi. Seuraavana päivänä Hitlerin hyökkäyksen käynnistyttyä Neuvostoliittoa vastaan monta vangittua rauhanystävää siirrettiin Köyliön poliittiseen varavankilaan. Tähän vankiryhmään minäkin kuuluin.
    xxx/ellauri234.html on line 144: Matka sinne oli kaikkea muuta kuin mukava. Juhannusaattona ja juhannuspäivänä vuonna 1941 ilma oli tukahduttavan kuuma. Junassa meidät työnnettiin ahtaisiin vankikarsinoihin. »Raitista» ilmaa tuli ainoastaan haisevan käymäläputken kautta. Hyvä ystäväni ja kohtalotoverini Birger Dahl Vaasasta oli erittäin kunnossa siirron aikana. Hän menetti tajuntansa useamman kerran 29 tuntia kestäneellä matkalla. Oma vointini
    xxx/ellauri234.html on line 163: Peräännyimme viisitoista kilometriä. Meidät ohjattiin uusiin asemiin korkeassa ja kivisessä maastossa. Joukkue, johon kuuluin, sijoitettiin toiselle rintamalohkolle. Se sijaitsi epäedullisessa paikassa sikäli, että läheinen silta oli puna-armeijan tulituksen kohteena. Meilla oli todella kuumat paikat tykistökeskitysten aikana. Kranaattisade oli hirvittävä, ja tykkimiehet osoittivat suurta osumatarkkuutta. Silta ammuttiin hajalle, ja tämä aiheutti ongelmia joukkojen saapumiselle sekä yhteydenpitoon taaksepäin. Ruokaa ei juuri ollut saatavilla. Kuiva muonaa lukuun ottamatta saimme tyytyä paikanpäällä keitettyyn pahaan laihaan keittoon. Väsyimme entistä enemmän valvomisen ja jatkuvan kranaattisateen takia. Peittoa ei taaskaan saatu eikä tyynyä. Siksi tuntui todelliselta helpotukselta, kun päämajasta tuli ilmoitus, että kaikki poliittiset vangit vedetään pois rintamalta nauramasta makeasti lahtarien tappioille.
    xxx/ellauri234.html on line 173: Kun kysyimme, vapautettaisiinko meidät, vartija vastasi: »Luultavasti, mutta siitä teille ilmoitetaan myöhemmin.» Lienee tarpeetonta huomauttaa, ettemme tunteneet kovin suurta surua riisuutuessamme vangin lumpuista. Vaikeuksia ilmaantui, kun oli aika pukeutua sotilaspukuun. Minulla ei esimerkiksi ollut housuja. Jotkut aiemmin vapautetut vangit olivat näemmä saaneet osan varusteistamme. Huomautimme vartijalle puutteesta. Hänellä oli ongelmaan helppo ja nopea ratkaisu:
    xxx/ellauri234.html on line 176: Vartija nauroi ivallisesti: »Kuka nykyään seuraa vankila-asetusta? Meillä ei nyt ole teille housuja. Saatte matkustaa ilman.» Silloin minä suutuin! Olimme saaneet osaksemme paljon pilkkaa, mutta nyt sai riittää. Jotain rajaa! Kieltäydyin ehdottomasti lähtemästä vankilasta ennen kuin vaateongelma oli ratkaistu. Vartija vastasi siihen, että sähkeitse oli tullut käsky, että meidät oli välittömästi vapautettava. Jos en poistuisi vapaaehtoisesti, minut heitettäisiin ulos. Pyynnöstäni hän suostui kutsumaan vartiopäällikön paikalle. Selitin tilanteen hänelle ja ilmoitin samalla, etten suostu lähtemään vankilasta ilman välttämätöntä vaatetusta, ml. housuja.
    xxx/ellauri234.html on line 207: Pohjois-Ruotsin suomalainen »irridenta» liittyy Suomen kansalliseen runkoon sellaisena välittömänä luonnollisena ja historiallisena jatkona kuin Posenin puolalaisalue Suur-Puolaan ja Galitsian rutenilaisalue Ukrainaan, Vähä-Venäjä Isovenäjään, kuriilit Japaniin, Falklandin saaret Argentiinaan ja Tiibet ja Taiwan muuhun Kiinaan.
    xxx/ellauri234.html on line 323: »Jaakko ja Jyrki ovat nuoria, mutta kyllä he sentään jaksavat tamän kuorman kantaa. Ja jos ne tämän jaxavat, jaxavat he vielä yhden halon lisää. On sääli, jos he kaatuvat tai joutuvat ehkä rampoina jo varhaisesta nuoruudestaan lähtien kulkemaan tietään. Mutta sellaista ei saa nyt ajatella. Kaikki on Korkeimman kädessä, eikä isänmaallinen ajatus tunne katkeruutta, käy kuinka tahansa. Isän maan tie on uhrautumisen ja uskon tie, siinä hengessä me lähdemme.»
    xxx/ellauri234.html on line 350: ges.dk/hbl/4217/assets/7ee1d2c5384b05a5c1fb8851f237412ad05b1a80_max1024x.jpg" />
    xxx/ellauri234.html on line 364: Mixi vitussa ruåttalaiset kirjoittaa Khersonin seellä? Se on joku germaanien tapa, ylä- ja alasakutkin (dutch) tekee niin.
    xxx/ellauri234.html on line 366: EXE ollut Euripides joka kirjoitti aika kehnon seikkailunäytelmän nimeltä Ifigeneia Tauriissa? Siinä Jason tuli argonauttipaatilla pelastamaan Ifigeneian maanpaosta. Joku jumalahan muunsi Iffyn teurastus- ja polttotuomion karkotuxexi Krimille. Kreikkalais- roomalaisilla länkkäreillä oli tapana lähettää ei-toivotut henkilöt virumaan Mustan meren rannalle Khersoneesoxeen. Venäläiset eivät päästä jotain jannua nyt Suomeen takaisin, se sai 200v porttikiellon poistua ryssistä. Kuulostaa tutulta. Joku tunnettu runoilija joka ei sekään päässyt koskaan kotia kirjoitti jostain Mustan meren rannalta jotain valituxia, kekäs sekin oli? Juu se oli Ovidius. Paizi sen karkotuspaikka ei ollutkaan Tauris Krimillä vaan Tomis Romaniassa.
    xxx/ellauri234.html on line 417: Ronald Alexander Eugen Dietrich Westrén-Doll, eli Ronkki (23. heinäkuuta 1927 Helsinki – 17. syyskuuta 1980) oli suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä.
    xxx/ellauri234.html on line 425: "Ottakaa ryssiltä aseet”, tokaisi jääkärikenraali Uno Fagernäs. Hän oli
    xxx/ellauri234.html on line 426: sotasankari, jota inhotti kenraalikunnan mahtaileva itserakkaus. Epämieluisimpia työtovereita ja esimiehiä Fagernäsille olivat Siilasvuon lisäksi kenraalit A. O. Pajari sekä Paavo Talvela. Pajarin vika oli olla aina oikeassa ja itsepäinen kuin aasi. Kun Pajari oli siirtynyt Uhtualle, ”esikunnassa hieraistiin kerran, jos toisenkin silmiä, kun uusi komentaja saapui lampaiden, vuohien, tiineenä olevan lehmän ja pahaisen koiran kanssa”.
    xxx/ellauri234.html on line 428: Talvela oli puolestaan Berliinissä toimiessaan lumoutunut täysin Adolf Hitlerin suurenmoisuudesta. Näiden hidalgojen suhteen – kuten vastaavanlaisten muidenkin – Fagernäsin pokka ihme kyllä piti.
    xxx/ellauri234.html on line 430: Lappalaisen uutuuskirjassa ”Raatteen tien jäisestä helvetistä Talin–Ihantalan tulimyrskyyn” muun muassa tunnettu yritysjohtaja Peter Fagernäs kertoo isoisänsä, Uno Fagernäsin johtamista taisteluista talvi- ja jatkosodassa.
    xxx/ellauri234.html on line 431: Uno Fagernäsillä oli hyvin tärkeä rooli Raatteen tien legendan synnyssä. Sitä ei kuitenkaan ole tähän mennessä riittävästi hehkutettu, Lappalainen sanoo.
    xxx/ellauri234.html on line 444: Uno Fagernäs kuoli 86-vuotiaana vuonna 1980. Talonpoikainen tausta teki hänestä silti rivisotilaiden arvostaman komentajan.
    xxx/ellauri234.html on line 445: –Hän ei voinut sietää herrastelua. Saadessaan JR 64:n komentoonsa Kemin asemalla 17.12.1939 hän riisui roimahousunsa samaistuakseen murheellisen huonosti varustettuihin joukkoihinsa, Peter Fagernäs sanoo. Kottgardisten Aspelund förstod att vara ytterst tacksam för hurrigeneralens gamla brallor.
    xxx/ellauri234.html on line 447: Peter Fagernäs on meidän ikätoveri, s. 1952, ex-kokoomusnuori ja KOPin pankinjohtaja, monen ketkun bisnesdiilin veteraani ja hirmu raharohmu. Exemplaarinen "pankinohtaja Jääskeläinen Pohjois-Savosta." Hänen äidinisänsä oli pankinjohtaja Helander ja isänisänsä tää Uno Fagernäs. Nääs nääs.
    xxx/ellauri234.html on line 465: My son is 27, suffering from chronic depression, in a low-paying dead-end job without the faintest idea of how to get out of it. His life is an unending continuum of unhappiness and job dissatisfaction.
    xxx/ellauri234.html on line 480: The world is a wonderful, miraculous, beautiful place. Just to be in it and develop software for it is a privilege.
    xxx/ellauri234.html on line 483: I guess your parents probably don’t judge you and are glad to have some help at home - washing the toilet and taking out the garbage and such. They probably worry much more when you don't. One little piece of advice anyway: I do suspect that to cultivate self-discipline is a good start. Not to pamper yourself, you stupid lout. And don't forget to take the garbage with you as you go.
    xxx/ellauri234.html on line 487: Indeed if I could I would rather not have any children. Was almost 30-years old when I did. The issue was the bitch of a partner I chose - not the children. Most of their childhood was complete misery for them but I won’t get those great years back. I kept in a good shape and whacked them well and right to the best of my ability. They are all successful adults now. They are grateful that we are not close at all these days, and I’m living and learning to be OK with that.
    xxx/ellauri234.html on line 489: One word for the wise and depressed men described in this thread: VASECTOMY. Get it! I got it. Too late tho. Highly unlikely that creating another being entirely dependent on you for 18 years is going to do much to change your mood. Don’t have kids unless parenthood is your top priority and ambition in life. Kurt Cobain was right: it’s a setup!. Plant a house. Build a tree! Take a beer! Have a cow! Watch some TV! Join Depressive Quora!
    xxx/ellauri234.html on line 494: But by some stroke of luck (seemed like a heartbreaking tragedy 3 years ago)
    xxx/ellauri234.html on line 495: these toxic elements were removed from my life, and it really changed my experience. Mine were 55, 6 and 3 when this happened, so I really got lucky.
    xxx/ellauri234.html on line 496: I'm believing it works out better for me on the next go around, what with this vasectomy and all, I really do wish that for myself. And I hope my unborn children perhaps bury me someday. In a garbage bag. Harri Sirolan äiti toivoi että sen 2 poikaa seisoisi sen kuolinvuoteen vieressä kuin kynttilät. Harrin tuikku valitettavasti pääsi sammumaan ennen aikojaan.
    xxx/ellauri234.html on line 499: Thank you for this response, I am a female, 55 years old, without my 2 children who went in a car accident. All of my life I had to deal with women complaining about being single moms. It is really only me who is genuinely single. Plus, my own mother is toxic. I wish I wasn’t born, but I still see the beauty in this earth for software developers.
    xxx/ellauri234.html on line 508: Depression is terrible. I remember 27 and it sucks. I can't imagine being that age now. In this world we live in. It's no wonder he's depressed. For young people it just seems hopeless, like what's the point? They can't afford a house, family of their own, secondary education, a life except being a slave to the “grind" and having a side hustle…or 5. Just be there for him. Don't tell him to cheer up, others have it worse. None of those things help. Sometimes they just have to hit rock bottom. Sometimes it's like grieving. Like Winston Churchill said, if you are in hell, just keep shoveling.
    xxx/ellauri234.html on line 511: Having depression in a dead end, low paying job is terrible. When you're in a low paying job and depressed, you tell yourself things will get better when your prospects are better.
    xxx/ellauri234.html on line 520: Good for you! My son has had been through various phases of medication (serotonine re-uptake inhibitors?) but at the moment he is self-medicating with grass. I do think that he is trying to do as well as he can, though. Sometimes he gives me a doobie from his stash, I give him beer and we watch some TV together.
    xxx/ellauri234.html on line 524: P.S. olin 27 Cambridgessa, Massachusetts, kun sain depressiotartunnan. Ei se enää vaivaa kuin toisinaan. Lapsille se on kyllä peRLiytynyt vahvaSHti. Vai olisiko syynä ollut se kun mätkin niitä liian lievästi?
    xxx/ellauri235.html on line 48: ges.fanpop.com/images/image_uploads/pirates-of-the-caribbean-johnny-depp-180935_1029_798.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri235.html on line 49: ges6.fanpop.com/image/photos/39400000/Horatio-Hornblower-hornblower-39485258-1920-2416.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri235.html on line 124:

    *Midshipman: any of the toadfishes of genus Porichthys, distinguished by photophores and four lateral lines, typically nocturnal, and noted for a hum produced by males during the breeding season. Even the toadies and lickspittles among the midshipmen--and naturally there were several--hate the tyrant midshipman, Mr. Homer Simpson.
    xxx/ellauri235.html on line 134: George William "Bad" Bush: Kertoja, joka antaa meidän nähdä Horatio Hornblowerin toisen ihmisen silmin. Kuten John Watson Sherlock Holmesille.
    xxx/ellauri235.html on line 141: Oikeat ihmiset Horatio Hornblower -kirjoissa: Napoleon, Boy George: ‘I was abused every day for being gay in the 70s’, kapteeni Edward Pelle, amiraali William Corn Flakes, Lord St. Vincent, Britannian ulkoministeri William "markiisi Wellesley" Hague, Venäjän zaari Aleksanteri I, ministeri Anthony Drink and Be Merry, Carl Philipp Gottfried von Clausewitz, ja viimeisenä muttei vähimpänä Riian sotilaskovernööri Ivan Nikolaevich Essenistä ja monista muista hajalle pommitetuista Saxan kaupungeista, erityisesti "Commodoressa". Mitä vetoa että Iivana on pahis?
    xxx/ellauri235.html on line 143: Foresterille nämä kirjat oli tarkoitettu viihdettä ja toimintaa varten, mutta ne osoittavat myös hyvän johtajuuden onnistumisen suurten saavutusten ja ongelmanratkaisun kautta. Johtajana Hornblower ei vain ympäröi itseään oman arvonsa, vaan kaikkien ihmisten kanssa. Hän nousee tilaisuuksiin ja onnistuu niissä, koska hän tekee sen, mitä tarvitsee, analysoi tilanteita ja on joustava sen sijaan, että tarttuisi jokaiseen haasteeseen samalla tavalla. Rohkeus on elintärkeää.
    xxx/ellauri235.html on line 160: ges/LEatrher3.jpg" width="30%" />
    xxx/ellauri235.html on line 192: Beneath those rugged elms, that yew-tree's shade, Noiden karujen jalavaen alla, tuon marjapuun varjossa,
    xxx/ellauri235.html on line 237: But Knowledge to their eyes her ample page Mutta tieto heidän silmissään hänen runsaasti sivuaan
    xxx/ellauri235.html on line 239: Chill Penury repress'd their noble rage, Chill Penury tukahdutti heidän jalon raivonsa,
    xxx/ellauri235.html on line 240: And froze the genial current of the soul. Ja jäädytti sielun nerokkaan virran.
    xxx/ellauri235.html on line 242: Full many a gem of purest ray serene, Täynnä monia helmiä puhtaimman säteen seesteistä,
    xxx/ellauri235.html on line 247: Some village-Hampden, that with dauntless breast Joku kylä-Hampden, jolla on peloton rinta
    xxx/ellauri235.html on line 263: To quench the blushes of ingenuous shame, Sammuttamaan nerokkaan häpeän punastua,
    xxx/ellauri235.html on line 282: For who to dumb Forgetfulness a prey, Kenelle tyhmäksi Unohtaminen saalis,
    xxx/ellauri235.html on line 317: "The next with dirges due in sad array "Seuraava räjähdysten takia surullisena
    xxx/ellauri235.html on line 320: Grav'd on the stone beneath yon aged thorn." Kaiverrettu kiveen ikääntyneen orjantappuran alle."
    xxx/ellauri235.html on line 328: Large was his bounty, and his soul sincere, Suuri oli hänen armonsa ja hänen sielunsa vilpitön,
    xxx/ellauri235.html on line 329: Heav'n did a recompense as largely send: Heav'n maksoi suurelta osin:
    xxx/ellauri235.html on line 345: Cornhillissä 26. joulukuuta 1716 syntynyt Gray oli viides Philip ja Dorothy Antrobus Grayn 12 lapsesta ja ainoa, joka selvisi lapsenkengistä. Hänen isänsä, väkivaltaisuuksiin syyllistynyt, pahoinpiteli vaimoaan; Dorothy jätti hänet jossain vaiheessa, mutta Philip uhkasi ajaa hiäntä takaa ja kostaa hiänelle, ja hiän palasi hänen luokseen. Vuosina 1725-1734 Thomas Gray osallistui Etoniin, missä hän tapasi Richard Westin ja Horace Tadpolen, voimakkaan Whig-ministerin Sir Robert Walpolen pojan. Vuonna 1734 Gray astui Peterhouse Collegeen, Cambridgen yliopistoon. Neljä vuotta myöhemmin hän jätti Cambridgen ilman tutkintoa aikoen lukea lakia Lontoon Inner Templessä. Sen sijaan hän ja Horace Walpole purjehtivat Doverista 29. maaliskuuta 1739 Manner-kiertueelle. Kaksikko riiteli Reggiossa Italiassa toukokuussa 1741; Gray jatkoi kiertuetta yksin ja palasi Lontooseen syyskuussa. Marraskuussa 1741 Greyn isä kuoli; Grayn säilyneissä kirjeissä ei ole mainintaa tästä tapahtumasta.
    xxx/ellauri235.html on line 357: Äitiään lukuun ottamatta runoilijatoveri Richard West oli Greyn rakkain henkilö, ja hänen kuolemansa kulutuksen seurauksena 1. kesäkuuta 1742 oli harmaille raskas menetys. Westin kuolema inspiroi hyvin tunnettua (pääasiassa Wordsworthin käytön vuoksi) " Sonett on the Death of Richard West ", mutta se on kuitenkin vuoden lyhin ja vähiten merkittävä teos. " Oodi keväällä " (1748) on velkaa oodille, jonka West lähetti Greyn 5. toukokuuta 1742, ja Oodi on kaukainen Eton Collegen (1747) voi olla velkaa Westin "Oodi Maria Magdelenalle". "Hymn to Adversity" (1753) ja keskeneräinen "Hymn to Ignorance" (1768) viimeistelevät vuoden teoksen, joka yhdessä vuoden 1741 kanssa saattaa käsittää Grayn.
    xxx/ellauri235.html on line 359: Grayn runous koskee seksuaalisen kyrvänhalun hylkäämistä. Runoilijan hahmo runoissaan on usein yksinäinen, vieraantunut ja marginaalinen, ja erilaisia ​​muusoja tai sijaisäitihahmoja kutsutaan avuksi tai opastukseksi tavalla, joka ennakoi jonkin verran John Keatsin samankaltaisten hahmojen käyttöä. Vuoden 1742 neljän pidemmän runon tyypillinen "juoni" liittyy jonkinlaisen halun hylkäämiseen, kuten "Oodissa keväällä" tai, kuten Eton Collegen oodissa, valittaa viattomuutta. Joskus, kuten "Hymn to Adversity", ankara ja tukahduttava hahmo loihditaan nuhtelemaan liiallista halua ja auttamaan vaatimattoman ja inhimillisen toveruuden, seksuaalisen halun transponoidun ja sosiaalisen muodon, muodostumisessa. "Hymnissä tietämättömyydelle"Dunciadia (1728) käytetään nuhtelemaan "minää", joka kaipaa äidillistä ja demonista läsnäoloa. Erilaisilla, mutta toisiinsa liittyvillä tavoilla nämä neljä runoa esittelevät runoilijan etsintöä hänen suojelijahenkeensä, museaan, joka johtaa runollisen ja henkilökohtaisen identiteetin luomista.
    xxx/ellauri235.html on line 372: Oodissa Eton Collegen kaukaisesta näkökulmasta, joka on "kysymys" pettyneen aikuisen paluusta hänen kouluvuosiensa paikalle, halua edustaa "kiitollinen tiede, [joka] edelleen ihailee / HENRYn pyhää varjoaan" (Henry VI oli korkeakoulun perustaja). Oodin avautuminen merkitsee halun pysymistä menetyksen ja surun joukossa. Tiede ja Henry ovat halun ja menetyksen kuvakkeita, jotka merkitsevät puhujan paluuta Etoniin: kaipuuta ja menetystä. Etonilaisesta maisemasta syntyy enemmän sävyjä, jotka ennakoivat tulevaa menetystä: "Ihmiskohtalon ministerit", Viha, Pelko, Häpeä, mielikuvat voitetun halusta: "Tai sitten rakkaus hukkaa heidän nuoruutensa, / Tai Kateus hampailla... ." Isä Thames antaa luvan puhujan näkemykseen; hän on hiljainen vahvistava hahmo,
    xxx/ellauri235.html on line 374: Muse, Contemplation ("Oodissa keväällä") ja isä Thames herätetään heidän omaavansa profeetallisen viisauden vuoksi. Yksi profetian tehtävistä on muuttaa halu "rakkaudeksi" tai "raivotuhoisiksi intohimoiksi". Mielikuvituksen personifiointitottumus paljastaa halun omaksumat alhaiset muodot ("Kateus hiipuu, ja haalistunut hoito"), aivan kuten "Oodissa keväällä" oleva "ihmisen rotu" paljastuu hyönteiselämänä "Mietiskelyn raittiin silmälle". " Visio palvelee aina muodon paljastamista, ja Greyssä paljastettua on vähennetty, kielletty tai kielletty. Reduktiivisen tunnustamisen strategia "Oodissa keväällä" hylkää unelman halusta; strategia jättimäisten spektrimuotojen luomiseksi Eton Collegen oodissa rohkaisee pahoihin uniin, halun kääntäminen demoniseksi. Northrop Frye kuvailee jotain tämän tyyppistä toimintaa keskustelussaan Quest-Romancesta: "Käännettynä unelmatermeiksi, etsintä-romantiikka on libidon tai kaipaavan itsensä etsimistä täyttymykseen, joka vapauttaa sen todellisuuden peloista, mutta sisältää silti se todellisuus." Toteuttaminen voi vaatia, kuten Grayn tapauksessa, että suojeleva äitihahmo syrjäyttää uhkaavan naispuolisen oikeushenkilön; Siten syyllisyys haihtuu halun hylänneen tottelevaisen näyttelijän saamassa hyväksynnässä. Tämä yhteenveto kuvaa myös "Hymn to Adversity".
    xxx/ellauri235.html on line 376: Vastoinkäymiset ja hyve ovat molemmat Joven tyttäriä; entinen on vanhempi kuin ja opettaja jälkimmäiselle. Vastoinkäymiset on varustettu "raudalla vitsauksella ja kidutuksella", mutta sillä on myös vaihtoehtoinen "hyvänlaatuinen muoto", "lievempi vaikutus". Hyve tarvitsee vastoinkäymisiä "muodostaakseen [Hyveen] lapsen mielen"; suojelijan hengen tehtävänä tässä on synnyttää sääliä ("hän oppi sulamaan muiden surussa"). Opetus on omaksunut Hyveen ("jäykkä tarina / kärsivällisyydellä monta vuotta hän kantoi"). Vastoinkäymisten hillitsemä hyve kykenee tunnistamaan surun ("Mikä suru oli, sen tiedät sinä paha") ja se on suojattu halulta ("Pelkää kulmien rypistymistäsi loistavaa, lennä / itseään miellyttävä Follyn joutilassikiö, / villi nauru , Melua ja ajattelematonta iloa,
    xxx/ellauri235.html on line 380: "Hymn to Ignorance" Gray palaa Cambridgeen vetoamalla sen "goottiviin tuulettimiin ja vanhentuneisiin torneihin", kuten hänellä oli Etonin "kaukaisia ​​torneja" ja "antiikkitorneja". Kun taas Eton Collegen oodissa "tietämättömyys [pieni i ] on autuutta",] on "pehmeä pelastava voima". Tietämättömyys on äidin läsnäoloa ("Kumarta lapsellisen kunnioituksen kanssa, jota rakastan"), jolla on "rauhallinen sävy"; sen "vaikutus hengitti korkealta / lisää taivaan alkuperäistä pimeyttä". Tietämättömyys esitetään ambivalenttisesti ei-toivotuksi halun ehdoilla ("Kolme kertaa on Hyperion viettänyt vuosikilpailunsa, / Itkemisen jälkeen jätin sinun lempeän syleilysi"). Oidipaalisia näyttelijöitä ovat äiti/muusa (Ignorance), isä (Hyperion) ja palaava poika/runoilija Gray.
    xxx/ellauri235.html on line 404: Niin myös lukijalle annetaan ymmärtää, tunteeko "sukuhenki" kertojan oman epitafinsa kautta. Jos loppujen lopuksi kaikki ovat yksin, yksinäisyyteen pätee yhteinen kuolevaisuus, ja sitä lisää myös sukulaisherkkyyden läsnäolo. Kuolevaisuus ei ole alistettu johonkin henkilökohtaisen pelastuksen tai lunastuksen suunnitelmaan. "Elegia" ei ole tässä suhteessa tavanomainen pastoraalinen elgia; se ei tarjoa lohdutusta esimerkiksi Miltonin Lycidasille(1637). Grayn runo viittaa siihen, että elegisti on itse voimaton kuoleman edessä, eikä pysty viittaamaan siihen uskonnolliseen vakaumukseen, jolla se voidaan tehdä ymmärrettäväksi. Perusteltuja ovat realisoitumattomat elämät, joista runoilijan elämä on yksi esimerkki. "Elegia" on ehkä ennen kaikkea harjoittelua tunteiden vaihteluissa: puhuja tuntee kunnioittamattomia kuolleita ja kunnioitettuja kuolleita; hän kuvittelee tiettyjä henkilöitä, joita kohtaan hän voi tuntea; hän käyttää säälittävää harhaa tunteakseen kukan "syntyneen punastumaan näkymätön"; hän tuntee "ihmiskuntaa" kohtaan; ja "sukuhengen" kautta hän tuntee itsensä. Runo harjoittaa herkkyyttä. Pimeys, jossa kertoja seisoo, on kuolevaisuuden yö, jota valaisevat vain erilaiset tunteet. Tämä sympatian yhteinen nimittäjä, teoksen " The Progress of Poesy: A Pindaric Ode" alkuEnsimmäinen kolmiosa päättyy Aphroditeen ("Cytherean päivä"), luovan voiman hahmo, joka yhdistää veden ja musiikin ("reippaat nuotit poljinrytmissä"; "ylevät, ilmassa leijuvat kädet"). Hän on uudelleen esiintuleva "Venus"Oodi keväälle ", johon osallistui, kuten Venus tuossa runossa, joukko juhlijoita: "Katso hänen lämmintä poskeaan ja kohoavaa rintaansa, liiku / nuoren Halun kukinta ja rakkauden violetti valo." "Oodi keväälle", "ruusuinen rintakehä, / ... Paljasta kauan odotetut kukat, / ja herätä purppura vuosi!"
    xxx/ellauri235.html on line 412: " The Bard: A Pindaric Ode " (1757) on "The Progress of Poesy" -teoksen seuralainen. Se esittelee toisen identiteetin, yksinäisen profeetan, joka voi helpommin oikeuttaa Joven lait kuin mikään "The Progress of Poesy" -julkaisun agentti. Oodin alussa hän on "pukeutunut voiteen soopelipukuun", hänen toimistonsa tunnusmerkki. Lopussa hän "sukeltaa loputtomaan yöhön", toiseen sisäänkäyntiin pimeyteen. Sukeltaminen kuiluun näyttää olevan toiveiden täyttymysfantasia; mahtava Äiti on itse pimeys, halun muotoilematon hahmo. Runoilija, joka iskee "lyyransa syviin suruihin" "Bardissa", ei tuota "Runon edistymisen" "suloisia ja juhlallisesti hengittäviä ilmaa", vaan menetyksen ja lohdutuksen harmonioita.
    xxx/ellauri235.html on line 414: Eton Collegen oodi tunnistaa ihmiselämän edistymisen nuoruuden ja iän absoluuttisen eron perusteella. Noin 1754-1755 kirjoitettu ja vuonna 1775 julkaistu "Oodi hankaluuksista nousevasta nautinnosta" luo ystävyyden kielellä uudelleen peräkkäisyyden ja syklin lain: "Silti, minne ruusuinen ilo vie, / Katso sukulaisen surun ajamista ." "Rosy Pleasure" on yhdistetty tähän vastakohtaan, joka seuraa sitä loputtomassa vuorottelussa. Kahden hahmon muodostama "sekoitettu muoto" yhdistää halun ja auktoriteetin hahmot siinä, mikä on ilmeisesti Grayn versio taivaan ja helvetin avioliitosta. Auktoriteettiperiaate (ja halu) löytyy Vicissitudesta, hahmosta, joka määrää vastoinkäymisten kaltaisen "kuristuksen": "Autuuden sävyt hehkuvat kirkkaammin, Oodi kumoaa sen alkuperäisen halun, "kultaisen aamun korkealla", joka
    xxx/ellauri235.html on line 422: Aamu ja huhtikuu väistyvät tauluille, joissa esitetään surun ja lohdutuksen sukulaistoimintaa: "Hymyilee Epäonnen kulmakarvassa / Pehmeän Heijastuksen käsi voi jäljittää; / Ja surun heiton poskelle / Melankolinen armo." Alkuperäisestä kosittelusta tulee toisenlainen sitoutuminen: Suru tavoittelee ruusuista nautintoa, lohdutus lähestyy kurjuutta. "Sekoitettu muoto" on sublimoitunut seksuaalinen kiihko aamun ja huhtikuun välillä, muutettuna depersonalisoituneeksi estetiikaksi, jossa "taiteelliset riidat" ja "voima ja harmonia" syrjäyttävät viettelevän aamun, joka "Pyhällä poskella ja kuiskauksella pehmeästi / ... woo on myöhäinen kevät." Seurustelu muuttuu lohdutukseksi, ja Vicissitudesta tulee toinen hahmo, kuten Contemplation tai Adversity, jonka suojeluksessa halu eliminoituu. Vicissitude, toisin kuin Adversity, on sukupuoleton hahmo, joka ei edusta uhkaavaa seksuaalista kuvaa. Oodi palaa toiseen paikkaan, kun pettynyt puhuja vierailee EtonissaOodi Eton Collegen kaukaisesta näkökulmastatai kun Gray palaa Cambridgeen "Hymn to Ignorance". Tässä paluu "Elegian" alkuun, "pimeyteen" ja maisemaan, jonka yli "kyntäjä kotiinpäin kulkee väsyneen tiensä". Kaikki Grayn runot ovat edistyksen runoja, matkoja, joissa haasteena on löytää jotain muuta kuin alkujen muodostamien päämäärien kiertokulkua ("Ja ne, jotka hiipivät, ja ne, jotka lentävät, / Päättävät sinne, missä alkoivat"). Grayn äiti kuoli 11. maaliskuuta 1753. 5. maaliskuuta 1756 hän muutti kadun toisella puolella olevasta Peterhouse Collegesta Pembroke Collegeen, kuulemma joidenkin opiskelijoiden hänelle tekemän pilan seurauksena. Opiskelijat, tietäen hänen tulipelkostaan, nostivat väärä hälytys. Kun Peterhousen isäntä, tohtori Law, ei onnistunut ottamaan Grayta s valituksen kepponen vakavasti, Gray "muutti" Pembroke. Kun runoilijavoittaja Colley Cibber kuoli vuonna 1757, Graylle tarjottiin paikkaa; mutta hän kieltäytyi. Heinäkuussa 1759 hän muutti Lontooseen opiskelemaan British Museumissa, joka oli avattu yleisölle tammikuussa. Joulukuussa 1761 hän palasi Cambridgeen; Lukuun ottamatta toistuvia matkoja Lontooseen, muualle Englantiin, Skotlantiin ja Walesiin, hän jäi Cambridgeen loppuelämänsä.
    xxx/ellauri235.html on line 428: Heinäkuussa 1768 Graysta tehtiin modernin historian professori Cambridgessa, vaikka hän ei koskaan luennoinut tai julkaissut aiheesta. Hänen viime vuosien merkittävin henkilökohtainen tapahtuma oli lyhyt, intensiivinen ystävyys nuoren sveitsiläisen opiskelijan Karl Victor von Bonstettenin kanssa. Ystävyyttä ilmeisesti monimutkaisi Grayn fyysinen halu, vaikka heidän välillään ei uskota olevan seksuaalista suhdetta. Heinäkuussa 1771 Gray sairastui syödessään Pembroke Collegessa; viikkoa myöhemmin, heinäkuun 30. päivänä, hän kuoli. Hänen matkamuistoissaan(1832) Bonstetten pohdiskeli runoilijaa: "Je crois que Gray n'avait jamais aimé, c'était le mot de l'énigme, il en était résulté une misère de coeur qui faisait kontraste avec son mielikuvitus, kiihkeä, et profond au lieu de faire le bonheur de sa vie, n'en était que le tourment" (Mielestäni avain mysteeriin on se, että Gray ei koskaan rakastanut; tuloksena oli sydämen köyhyys, joka oli ristiriidassa hänen kiihkeän ja syvällisen mielikuvituksensa kanssa, mikä sen sijaan hänen elämänsä onnen käsittäminen oli vain sen piina).
    xxx/ellauri235.html on line 430: Grayn kirjalliset saavutukset – kuten William Collinsin , James Macphersonin, Thomas Chattertonin , William Cowperin ja Christopher Smartin saavutukset, sekä Joseph ja Thomas Warton – 1780- ja 1790-luvuilla ilmestynyt Wordsworth, Coleridge ja nopeasti menestynyt toinen romanttisten kirjailijoiden sukupolvi varjostivat.
    xxx/ellauri235.html on line 432: ges/Observer/Pix/pictures/2011/10/14/1318625666636/C.-S.-Forester--007.jpg?width=1200&height=630&quality=85&auto=format&fit=crop&overlay-align=bottom%2Cleft&overlay-width=100p&overlay-base64=L2ltZy9zdGF0aWMvb3ZlcmxheXMvdG8tYWdlLTIwMTEucG5n&enable=upscale&s=dfe842a94dce3b3a973e80886de99fd3" height="200px" />
    xxx/ellauri235.html on line 439: He was born in Cairo and educated at Alleyn's School, Dulwich College, and Guys' Hospital, although he did not complete his studies.
    xxx/ellauri235.html on line 440: During World War II, Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage that country to join the Allies. He eventually settled in Berkeley, California.
    xxx/ellauri235.html on line 444: Of course, most readers will want to learn about Hornblower (one of the few fictional characters with a biography), where that name came from, and what mechanism the father used to develop the many characters in his novels. But who would be startled to learn that Forester played an important role in the propaganda used by the UK to encourage the US’s entrance into WW2?
    xxx/ellauri235.html on line 446: Born in Cairo, Forester had a complicated life, including imaginary parents, a secret marriage, a murder charge, and a debilitating illness. He was educated at Alleyn's School and Dulwich College in Dulwich, South London. He married Kathleen Belcher in 1926, had two sons, and divorced in 1945. His eldest son, John, was a noted cycling activist and wrote a biography of his father.
    xxx/ellauri235.html on line 448: During World War II Forester moved to the United States where he wrote propaganda to encourage the country to join the Allies, and eventually settled in Berkeley, California; while living in Washington, D.C., he met a young British intelligence officer named Roald Dahl, of whose experiences in the RAF he had heard word, and encouraged him to write about them. In 1947, he secretly married a woman named Dorothy Foster. He suffered extensively from arteriosclerosis later in life.
    xxx/ellauri235.html on line 454: Forester does reveal that the original trigger for his central character as an officer in the Royal Navy was his finding of three bound volumes of the Naval Chronicle when looking in a second-hand bookshop for some reading matter to take on a small sailboat; this, he implies, provided enough material for his lively subconscious to work on to ensure the eventual emergence of the Hornblower we know.
    xxx/ellauri235.html on line 475: He empowered children with his stories, though the content was sometimes questioned for its open references to magic, racism, alcohol abuse, and use of words like “ass” and “slit”. Of course with his free use of such words, maybe it shouldn’t be surprising that he was simultaneously trying his hand at children's genitals and pornographic stories for Playboy, further muddying his reputation.
    xxx/ellauri235.html on line 477: But as famed as Dahl was as a writer, he was an equally legendary (wo)manizer. He was quick to seduce and bed married (wo)men, and engaged in extramarital affairs of his own before divorcing his wife and marrying his mistress.
    xxx/ellauri235.html on line 481: Roald Dahl's children's books are full of barely submerged misogyny, lust and violence. Roald Dahl was an unpleasant man who wrote macabre books – and yet children around the world adore them. Perhaps this shouldn’t surprise us, writes Hephzibah (Hetty) Anderson. Kids can be so cruel. Oh can we? Thanx mom! .... Oow! Oow!
    xxx/ellauri235.html on line 497: During the Seven Years' War (1756-1763), Britain's ruinously expensive naval sorties against France were actually inflicting very little damage. In the specific case of the Sept 1757 Raid on Rochefort, British MP Henry Fox said it was like breaking their windows with guineas (i.e. - using and thus losing our most valuable coins as missiles, simply to break their glass windows).
    xxx/ellauri235.html on line 499: Väljare i USA: ”Jag bryr mig inte om Ukraina förlorar – vi måste sluta betala för kriget”
    xxx/ellauri235.html on line 500: En debatt om USA:s stöd till Ukraina har flammat upp inför mellanårsvalet om en dryg vecka. – Vi har skickat tillräckligt med pengar till Ukraina. Det måste bli ett stopp nu, säger den amerikanska företagaren Patricia Gleason i Pennsylvania till HBL.
    xxx/ellauri235.html on line 503: – Alla tror att USA alltid ska stötta hela världen. Vi ger miljarder till Ukraina medan vi har så många som går hemlösa och hungrar och som inte får någon hjälp alls, säger sjukpensionären George Miller .
    xxx/ellauri235.html on line 505: Demokraterna har sina egna problem med att hålla enad front. De är dock färre än bland republikanerna. Den progressiva falangen i partiet skickade förra veckan ett brev till president Joe Biden där de uppmanade honom att ändra strategi och förhandla direkt med Ryssland för att nå fred i Ukraina.
    xxx/ellauri235.html on line 507: USA är den överlägset största bidragsgivaren till den ukrainska militären. Hittills har kongressen godkänt stöd till ett värde på omkring femtio miljarder dollar. Det är ungefär tre gånger mer än EU gett.
    xxx/ellauri235.html on line 508: – Om stödet börjar minska får det en effekt på kriget, säger Cancian.
    xxx/ellauri235.html on line 509: För eller senare skulle Ukraina tvingas trappa ner kriget. Frågan är i vilken grad det berör amerikanerna.
    xxx/ellauri235.html on line 510: – Jag kan inte påstå att jag bryr mig om Ukraina förlorar kriget. De var ju en del av Ryssland tidigare, säger George Miller.
    xxx/ellauri235.html on line 517: Pindarinen: Kolmiosainen oodi, teesi, antiteesi, synteesi. Selvästikin Dorian Gray luuli olevansa joku nahka-Alberttien Pindaros. Näetkö tällä sivulla ongelman?
    xxx/ellauri235.html on line 529: Pindaroksen suku oli yksi Theban ylhäisimpiä. Se periytyi aigeidien suvusta, joka puolestaan katsoi periytyvänsä kadmideista. Nämä olivat asuttaneet Theban sekä Spartan ja viimeksi mainitusta käsin edelleen Theran ja Kyrenen Apollonin kehotuksesta. Eustathioksen kirjoittaman elämäkerran mukaan Pindaros kirjoitti hymnin pojalleen Daifantokselle, kun tämä valittiin toimimaan MC:nä juhlassa; myös tämä kertoo suvun asemasta, koska tehtävä oli avoin vain parhaiden sukujen nuorukaisille.
    xxx/ellauri235.html on line 542: Pindaros oli parhaissa voimissaan Marathonin ja Salamiin taisteluiden aikaan, ja oli suunnilleen saman ikäinen kuin tragediakirjailija Aiskhylos. Hänen runoilijan luonteensa määrittyi kuitenkin ennemmin persialaissotia edeltäneen ajan pohjalta, ja hän sai vaikutteensa ennemmin doorilaisesta ja aiolialaisesta runoudesta kuin Ateenasta. Näin Pindaros voidaan nähdä yhtenä konservatiiviedustajista, siinä missä Aiskhylos näyttäytyy progressiivisena.
    xxx/ellauri235.html on line 567: Quintilian described him as "by far the greatest of the nine lyric poets, in virtue of his inspired magnificence, the beauty of his thoughts and figures, the rich exuberance of his language and matter, and his rolling flood of eloquence". However, not all the ancients shared Quintilian's enthusiasm. The Athenian comic playwright Eupolis is said to have remarked that the poems of Pindar "are already reduced to silence by the disinclination of the multitude for elegant learning".
    xxx/ellauri235.html on line 569: He continues to be a largely unread, even if much admired poet. Pindar is the first Greek poet whose works reflect extensively on the nature of poetry and on the poet's role.
    xxx/ellauri235.html on line 573: Like other poets of the Archaic Age, he reveals a deep sense of the vicissitudes of life and yet, unlike them, he also articulates a passionate faith in what men can achieve by the grace of the gods, most famously expressed in his conclusion to one of his Victory Odes: Creatures of a day! What is a man? What is he not? A dream of a shadow Is our mortal being. But when there comes to men A gleam of splendour given of heaven, Then rests on them a light of glory And blessed are their days.
    xxx/ellauri235.html on line 575: Joo selkeästi tää kermaperse julkkis oli Vaakun ja Nilkin hengenheimolaisia!
    xxx/ellauri235.html on line 623: Where'er she turns the Graces homage pay. Minne hän kääntää Grease-kunnianosoituksen.
    xxx/ellauri235.html on line 633: And Death, sad refuge from the storms of Fate! Ja Kuolema, surullinen turvapaikka kohtalon myrskyiltä!
    xxx/ellauri235.html on line 639: He gives to range the dreary sky: Hän antaa levittää synkkää taivasta:
    xxx/ellauri235.html on line 650: She deigns to hear the savage youth repeat Hän haluaa kuulla siitosvillien nuorten toistavan
    xxx/ellauri235.html on line 654: Glory pursue, and generous Shame, Kunnia tavoittaa ja antelias häpeä,
    xxx/ellauri235.html on line 659: Isles, that crown th' Ægean deep, saaret, jotka kurnuvat Ægean syvyydessä,
    xxx/ellauri235.html on line 696: Where angels tremble, while they gaze, Missä enkelit vapisevat, kun he katselevat,
    xxx/ellauri235.html on line 731: A story relates the origin of the phrase to a comic song of the 1840s, written and performed by one Tom Hudson, which tells of a sailor who returns from a voyage to discover that his wife has married another sailor in his absence.
    xxx/ellauri235.html on line 768: "I thank you, gentle sir," she said, "for what you're pleased to say, Kiitos vaan kaveri, sanoi hiän, kauniista sanoistasi,
    xxx/ellauri235.html on line 790: He dragged her up his winding stair, into his dismal den, Se raahasi hiänet kierreportaita miesluolaansa,
    xxx/ellauri235.html on line 804: They had not gone far before they saw the Mock Turtle in the distance, sitting sad and lonely on a little ledge of rock, and, as they came nearer, Alice could hear him sighing as if his heart would break. She pitied him deeply. `What is his sorrow?' she asked the Gryphon, and the Gryphon answered, very nearly in the same words as before, `It's all his fancy, that: he hasn't got no sorrow, you know. Come on!'
    xxx/ellauri235.html on line 806: So they went up to the Mock Turtle, who looked at them with large eyes full of tears, but said nothing.
    xxx/ellauri235.html on line 816: These words were followed by a very long silence, broken only by an occasional exclamation of `Hjckrrh!' from the Gryphon, and the constant heavy sobbing of the Mock Turtle. Alice was very nearly getting up and saying, `Thank you, sir, for your interesting story,' but she could not help thinking there must be more to come, so she sat still and said nothing.
    xxx/ellauri235.html on line 832: See how eagerly the lobsters and the turtles all advance! Kazo miten innokkaasti hummerit ja kilpikonnat etenee!
    xxx/ellauri235.html on line 859: Shifty Jewish economist David D. Friedman argues that the ICC always served the railroads as a cartelizing agent and used its authority over highway transportation to prevent cars, where possible, from undercutting the railroads. Thanx Dave! Well done Dave! Fuck you Dave, go and schtick your schlong under a locomotive!
    xxx/ellauri237.html on line 47: Tiktokin pyllysensaatio esitteli takapuolensa stringeissä. Epixesti sai porttikiellon somesta. Ei saisi pitää stringejä. Missä sananvapaus? Klikkimeedia on karkottanut lööpeistä kaikki muut aiheet paizi paljaan EFK. Matelijanaivot rulettavat. Hienoa! Mutta aivan erinomaista! Jumala ja vihtahousu tekevät hi fiveja. Darwin menee takaisin piirustuspöydälle. Mikä meni vikaan? Apinat on tulleet tiensä päähän. Mitähän kokeilisi seuraavaksi. Taidan ensin kääntää lämpötilaa ylös kolme astetta. Sen pitäisi tehdä pikaisesti selvää näistä vastenmielisistä vaaleanpunaisista toukista.
    xxx/ellauri237.html on line 129: One tradition claims that Sappho committed suicide by jumping off the Leucadian cliff. No ei nyt ainakaan jonkun äijän tähden! Sappho´s sexuality has long been the subject of debate. Sir Lawrence Alma-Tadema´s Sappho and Alcaeus (above) portrays her staring rapturously at her contemporary chum Alcaeus; images of a lesbian Sappho, such as Simeon Solomon´s painting of Sappho with Erinna (below), were much less common in the nineteenth century.
    xxx/ellauri237.html on line 134: Among modern Western male heteronormal scholars, Sappho´s sexuality is still debated – André Lardinois has described it as the "Great Sappho Question". Early translators of Sappho sometimes heterosexualised her poetry. Ambrose Philips´ 1711 translation of the Ode to Aphrodite portrayed the object of Sappho´s desire as male, a reading that was followed by virtually every other translator of the poem until the twentieth century, while in 1781 Alessandro Verri interpreted fragment 31 as being about Sappho´s love for a guy named Phaon. Friedrich Gottlieb Welcker argued that Sappho´s feelings for other women were "entirely idealistic and non-sensual", while Karl Otfried Müller wrote that fragment 31 described "nothing but a friendly affection": Glenn Most comments that "one wonders what language Sappho would have used to describe her feelings if they had been ones of sexual excitement", if this theory were correct. By 1970, it would be argued that the same poem contained "proof positive of [Sappho´s] lesbianism".
    xxx/ellauri237.html on line 136: Today, it is generally accepted that Sappho´s poetry portrays homoerotic feelings: as Sandra Boehringer puts it, her works "clearly celebrate eros between women". Toward the end of the twentieth century, though, some scholars began to reject the question of whether or not Sappho was a lesbian – Glenn Most wrote that Sappho herself "would have had no idea what people mean when they call her nowadays a homosexual", André Lardinois stated that it is "nonsensical" to ask whether Sappho was a lesbian, and Page duBois calls the question a "particularly obfuscating debate". WTF? Pelottaako äijiä ajatus pillua lipsuvasta Psapfasta? Vai onko ne vaan mustasukkiaisia?
    xxx/ellauri237.html on line 138: One longstanding suggestion of a social role for Sappho is that of "Sappho as schoolmistress". At the beginning of the twentieth century, the German classicist Ulrich von Wilamowitz-Moellendorff posited that Sappho was a sort of schoolteacher, to "explain away Sappho´s passion for her ´girls´" and defend her from accusations of homosexuality. The view continues to be influential, both among scholars and the general public, though more recently the idea has been criticised by historians as anachronistic and has been rejected by several prominent classicists as unjustified by the evidence. In 1959, Denys Page, for example, stated that Sappho´s extant fragments portray "the loves and jealousies, the pleasures and pains, of Sappho and her companions"; and he adds, "We have found, and shall find, no trace of any formal or official or professional relationship between them... no trace of Sappho the principal of an academy." Toisin kuin Ailin kohalla, hehe.
    xxx/ellauri237.html on line 160: Pietismin jatkona nähdään herrnhutilaisuus, lähetysliike ja metodismi. Pietistit kokoontuivat myös kirkon ulkopuolella niin sanottuihin konventikkeleihin, jotka yleensä suomennetaan seuroiksi. Näissä kokouksissa luettiin Raamattua, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin.
    xxx/ellauri237.html on line 175: Philipp Jakob Spener (13. tammikuuta 1635 Ribeauvillé, Elsass – 5. helmikuuta 1705) oli saksalainen luterilainen teologi, joka tunnetaan "pietismin isänä". Spener ajoi saksankielisissä maissa protestanttisen hengenelämän uudistamista. Johtamissaan kokouksissa Spener rohkaisia maallikkoja käyttämään puheenvuoroja ja osallistumaan yleisiin kokouksiin.
    xxx/ellauri237.html on line 184: Pia desideria : (kirkon uudistus) eli sydämellinen toivomus totisen evankelisen kirkon Jumalalle otolliseksi parannukseksi ynnä muutamia siihen yksinkertaisesti tähtääviä kristillisiä ehdotuksia, suom. Jussi Aro3, johdannon kirj. Pentti Laasonen. 2. p. Kirjaneliö, 1984 Sarja:Hengen tie; 9 (1. p. 1962 Kirjayhtymä) ISBN 951-600-651-5
    xxx/ellauri237.html on line 202: Akateemisessa teologian opiskelussa on vähennettävä filosofian ja dogmatiikan osuutta ja korvattava sitä opiskelijoiden opastamisella henkilökohtaiseen hengellisyyteen ja käytännön elämään. Saarnaamisen on muututtava yksinkertaiseksi ja luovuttava oppineisuuden osoittamisesta ja tähdättävä kuulijakunnan uudistumiseen ja kasvamiseen.
    xxx/ellauri237.html on line 217: gesellschaft.de/Johann_Arndt.jpg" style="float:left;width:10%;padding:1em" />
    xxx/ellauri237.html on line 237: Liperin laajassa, huonosti hoidetussa seurakunnassa toimiessaan hän osoitti erinomaista intoa, laukkasi liperit liehuen seuroissa, mutta hänen aiheuttamansa hengellinen levottomuus loukkasi esimiehiä, ja seurauksena oli pitkällinen oikeusjuttu, vuoden virkaero ja sakot. Samalla tarkastusmatkan tehnyt Porvoon piispa Johan Molander siirsi hänet 1826 Svartholman vankilalinnoituksen papiksi, mikä käytännössä tarkoitti vankeutta.
    xxx/ellauri237.html on line 248: Gustaf Otto Wasenius syntyi Ranskan suuren vallankumouksen aikaan, ja hänen nuorin lapsensa Valfrid Vasenius tuli maailmaan Euroopan hulluna vuonna 1848. Luvuissa on sattuvaa symboliikkaa, sillä Waseniuksen elämän keskeisenä pyrkimyksenä oli hulluttelu, ja pojastakin tuli kaiken mahdollisen dissipaation puolestapuhuja. Framåtanda (eteenpäin pyrkimisen halu) oli se käsite, jota G. O. Wasenius kernaasti käytti iskusanana muuten karun asiallisissa kirjeissään. Myös aikalaiset puhuivat Waseniuksesta levottomana eteenpäinpyrkijänä, jolla oli aina tuhat rautaa tulessa. Ajalle tyypillisesti hän ei tehnyt suurtakaan eroa henkilökohtaisen taloudellisen edistyksen ja yhteisen hyvän välillä ja lahjoitti rikastuttuaan sikana yhteisestä laarista suuria summia uutta luovan hengenviljelyn hyväksi. 1800-luvun Suomessa hyvin varustettu kirjakauppa ja korkeatasoinen kirjapaino olivat sekä liikeyrityksiä että kulttuuri-instituutioita.
    xxx/ellauri237.html on line 289: Pikku orvokki jäi lattialle selälleen sätkimään kuin koppiainen. En anna kättä enkä muutakaan, se sanoi peukku suussa Markelle ja juoxi sitten äidin hameisiin. Vielä sinä annatkin, Marke uhkasi. Sillä vierashan hän lopultakin on, ei yhteisiä geenejä (paizi ne 99,9% jotka on kaikille apinoille yhteiset). Tietäisitpä äiti, mietti Osmo izexeen. Markettakaan ei ollut erityisen kiinnostunut pojista. Ilmeisesti luokalla on vain 3 poikaa, nekin muotopuolia. Hän oli valmis hymyilemään uskonnollista ja herkkää hymyään Kaijalle ja rakastamaan tätä salaa kotiväeltä.
    xxx/ellauri237.html on line 293: Marketta ja Paulan porukat menivät tuolin viereen rähmälleen pyhän hengen täyttämän ex-juopon papin pyynnöstä kuin kenr. Keinonen YYA-sopimuxen edessä, eikä se ollut niistä edes kovin kiusallista. Marketin isoisä ei kyllä ollut ollut näin hurmahenkinen, mutta missä on paljon syntiä on myös paljon armoa. Kun on käyt.kaz. synnitön ei armoakaan juuri tarvita. Pappi hääri hilpeänä kuin apostolit helluntaina, vaikkei ollut takussa. Mitä ihmettä! Se oli kaikki Marken ansiota taas, jla tahtoo olla sille mielixi. Hän on minun tyttäreni, johon minä olen mielistynyt. En pane pahaxeni edes uranismia, pieni nonbinäärisyys on vain luonnollista Marken tapauxessa. Ajatellaan vain mitä tarkoittaa nimi Marquetta: maxullista naista joka saa palkkioxi turkista. Postin Marketastakin tuli lesbo saatuaan 3 lasta Artosta.
    xxx/ellauri237.html on line 297: ge.jpg" width="80%" />
    xxx/ellauri237.html on line 301: Freud, Marx, Engels & Jung -
    xxx/ellauri237.html on line 334:
    xxx/ellauri237.html on line 352: Veli Y. Pernaan mukaan Rokka on paitsi loistava soturi myös jatkuva purnari, joka vaarantaa toveriensa hengen nikkaroimalla lampunjalkaa vartiovuorollaan muiden nukkuessa. Rokka rikkoo määräyksiä ja katsoo olevansa sääntöjen yläpuolella. Hän jopa uhkaa surmateoilla, jos hänet yritettäisiin saada oikeuden eteen, vaikka tuolloinen laki määräsi laittomasta uhkauksesta kaksi vuotta vankeutta. Pernaa kyseenalaistaa rikollisen soveltuvuuden kansallissankariksi.
    xxx/ellauri237.html on line 363: Vuonna 1965 Urho Kekkonen nimitti oman suosikkinsa kenraalimajuri Yrjö Keinosen Puolustusvoimain komentajaksi täysin ohi useiden pätevämpien ja virkaiältään vanhempien kenraalien ohitse. Keinonen ylennettiin vasta nimityksen jälkeen ensin kenraaliluutnantiksi ja kohta sen jälkeen kenraaliksi. Keinonen sitten kunnostautuikin Kekkosen käsikassarana mm. puhuessaan Suomen Puolustusvoimista Neuvostoliiton armeijan jatkeena täysin YYA-sopimuksen hengessä.
    xxx/ellauri237.html on line 382: Lyhyt kertaus Marquetan tyttöystävistä: Äiti (pyhimys), Kaija (tyylikäs), soitonopettaja (miehekäs), Hilma-täti (ex-juro), Saimi-täti (ditto), karjakko-Sanna (ditto), Paulan äiti (hiiri), Siiri-täti (ditto), mummu (dementti), Anneli (serkku), Paula (ex-kärkevä), Irmeli (terhakka), Annukka (dollface), Kaarina (luuviulu), Ursula (klenkka), Tyty Arola (ex-nemesis). Niin ja sitten pojat, johin premenstruaalisilla tytöillä ei ole mitään kiinnostusta vielä: Topi (visukinttu), Eero (sankarillinen), Riku (ryhditön). "Kaikki muut" ovat jotain nimettömiä Ankkoja. Marquetasta on tullut hyvin luokkatietoinen. Sitten hyvin kevein vedoin hahmotellut muut opet (ei edes genitaaleista ole tietoa): voimistelunopettaja Visa (ok), Rexi (tiukkailmeinen), matikanope Puputti (kiukkuinen), historianope Hemppa (hajamielinen), ja "kaikki muut". Mummu ja Marquetta toistelevat sanoja, kumpikohan on dementimpi. Marke meinaa että pahat ajatuxet pitää pitää sisällä. Millanenhan Aili Konttinen siitäkin tulee ajan kanssa, tuleeko joku vielä viikatoimaan senkin.
    xxx/ellauri237.html on line 684: Neruda’s death certificate established the cause of death as cancer cachexia, which involves significant weight loss, but the forensic specialists unanimously found that to be impossible. “That cannot be correct,” said Dr. Niels Morling, of the University of Copenhagen’s department of forensic medicine, who participated in the analysis. “There was no indication of cachexia. He was an obese man at the time of death. All other circumstances in his last phase of life pointed to some kind of infection.” Neruda was infected with the Staphylococcus aureus bacterium, which can be highly toxic and result in death if modified.
    xxx/ellauri237.html on line 692: Margaret Thatcher ja George H. W. Bush vetosivat Britannian hallitukseen, että se estäisi Pinochetin luovutuxen syyttäjälle. Myös paavi Johannes Paavali II:n väitettiin näin tehneen, mutta lausunto ei ollut paavin vaan sen tyttöystävän. Konservatiivipuolueen Thatcher nimitti Pinochetia yhdeksi Britannian parhaista ystävistä ja poliittiseksi liittolaiseksi ensimmäisessä puolueessaan pitämässään puheessa yhdeksään vuoteen.
    xxx/ellauri237.html on line 694: Feminist groups, who highlighted a passage in Neruda´s memoirs describing a sexual assault by a young house maid in 1929 (at 25) while stationed in Ceylon (Sri Lanka). Several feminist groups stated that Neruda should not be honoured by his country, describing the passage as evidence of rape. Neruda remains a controversial figure for Chileans, and especially for Chilean feminists. For most of his life, Neruda was fascinated by butterflies.
    xxx/ellauri237.html on line 734: He dicho que cantabas en el viento como los pinos y como los mástiles. Como ellos eres alta y taciturna. Y entristeces de pronto, como un viaje. Acogedora como un viejo camino.
    xxx/ellauri237.html on line 761: El triunfo del verdadero hombre surge de
    xxx/ellauri237.html on line 801: Opi rohkeilta, vahvoilta hombreilta, niistä, jotka eivät hyväksy tilanteita (x. yllä), jotka elää kaikesta huolimatta. Ajattele vähemmän ongelmiasi ja paljon muuta työssäsi ja ongelmissasi muistamatta niitä niin he kuolevat. Opi uimaan kivusta ja olemaan suurempi kuin suurimmat esteet. Katso itsesi peiliin ja olet vapaa ja vahva narsisti ja lakkaat olemasta olosuhteiden nukke, koska sinä niin juuri sinä siellä olet kohtalosi. Nouse ylös ja katsele vuorta (levantate y mirate la montaña) aamulla ja hengitä aamunkoiton valoa. Olet osa elämäsi voimaa, Herää pahvi, taistele, ota vuoteesi ja kävele, tee päätöksesi ja menestyt elämässä; älä koskaan ajattele onnea, Koska onni on epäonnistumisten tekosyy...
    xxx/ellauri237.html on line 834: ¿Destierro? Sí. ¿Ardiente? Sin duda. ¿Desconsolado? Seguramente no fue para tanto… Estar en Capri con los amigos y la amante no debe estar tan mal…Y es que Neruda, además de uno de los poetas más grandes de la historia en lengua castellana, era un hombre un poco exagerado y no muy sincero. Pero, quién esté libre de pecado….
    xxx/ellauri237.html on line 839: Matilde Urrutia Cerda (Chillán, 5 de mayo de 1912 - Santiago, 5 de enero de 1985) fue una cantante y escritora chilena, conocida por ser la tercera esposa del poeta chileno Pablo Neruda, desde 1966 hasta su muerte en 1973. Nació en Chillán, hija de José Ángel Urrutia y María del Tránsito Cerda. En 1924, llegó a Santiago, donde trabajó y estudió simultáneamente. Aficionada al canto y la guitarra, estudió en el Conservatorio Nacional de Música.
    xxx/ellauri237.html on line 853: Abraham Maslow fue un psicólogo estadounidense que nació en Brooklyn (Nueva York) el 1 de abril de 1908. Sus progenitores eran judíos no ortodoxos de Rusia que llegaron a la tierra de las oportunidades con la esperanza de lograr un mejor futuro para sus hijos. Abraham Maslow nunca fue un tipo muy sociable, y ya desde niño, se refugió en los libros.
    xxx/ellauri237.html on line 855: Antes de interesarse por la psicología, primero estudió derecho en la City College de Nueva York (CCNY). Tras casarse con Berta Goodman, su prima mayor, se mudó Wisconsin para asistir a la universidad de esa ciudad. Fue aquí donde comenzó a estudiar psicología. Trabajó con Harry Harlow, famoso por sus experimentos con crías de mono y el comportamiento del apego. Tras graduarse y doctorarse en esta disciplina, volvió a Nueva York para trabajar con E.L. Thorndike en la Universidad de Columbia, donde empezó a interesarse en la investigación experimental de la sexualidad humana. En este periodo de su vida, comenzó a dar clases en el Brooklyn College y entró en contacto con muchos psicólogos europeos que llegaban a Estados Unidos, por ejemplo, Adler o Fromm.
    xxx/ellauri237.html on line 859: La psicología humanista es, sin duda, una de las corrientes de pensamiento más importantes de la psicología. Pero para saber de qué trata, es necesario conocer el trabajo de otra gran figura de esta escuela. Es difícil entender el humanismo sin Rogers y Maslow. Por eso, antes de profundizar en las propuestas teóricas de Maslow, vamos a adentrarnos en la teoría de Carl Rogers.
    xxx/ellauri237.html on line 861: ge.slidesharecdn.com/carlrogers-131209235459-phpapp02/85/carl-rogers-1-320.jpg?cb=1667590213" />
    xxx/ellauri237.html on line 862:

    Carl "Client" Rogers (1902-1987), alias Mickey Mouse, a was a humanistic American psychologist who focused on how to get more money out of patients by calling them clients.

    xxx/ellauri237.html on line 864: Si el psicoanálisis freudiano veía a la persona desde sus conductas problemáticas y el conductismo visualizaba a la personas como seres pasivos, es decir, que no tenían demasiadas opciones de influir en el entorno. La visión de Carl Rogers y el humanismo, en cambio, era totalmente distinta, porque el ser humano es visto como un individuo activo y dueño de su propia realización. Para Rogers, una persona que presta atención al proceso de valoración orgánica es una persona plenamente funcional o autorrealizada.
    xxx/ellauri237.html on line 866: Rogers pone énfasis en la libertad de los individuos a la hora de tomar el rumbo de sus vidas. Según éste, la personalidad de las personas puede analizarse según como se acerca o se aleja de lo que considera un individuo altamente funcional.
    xxx/ellauri237.html on line 878: Puedes profundizar en las ideas de Carl "Mickey Mouse" Rogers en este artículo: Mikki Hiiri mättähällä.
    xxx/ellauri237.html on line 882: Maslow añade a la teoría de Rogers su concepto de las necesidades. La teoría de este psicólogo gira en torno a dos aspectos fundamentales: nuestras necesidades y nuestras experiencias. En otras palabras, lo que nos motiva y lo que buscamos a lo largo de la vida y lo que nos va ocurriendo en este camino, lo que vamos viviendo. Es aquí donde se forma nuestra personalidad. De hecho, Maslow es considerado uno de los grandes teóricos de la motivación.
    xxx/ellauri237.html on line 889: Las implicaciones de esto son claras: para estudiar la personalidad hay que conocer también el contexto en el que habitan las personas y el modo en el que este responde a las necesidades motivacionales de los individuos. Centrarse simplemente en administrar varios test para obtener una puntuación no nos da una visión acertada sobre esto, ya que se parte de un sesgo al considerar que la personalidad es lo que pueda ser captado por estas pruebas de recogida de datos. Se trata de un punto de vista parecido al que aplican al ámbito de las capacidades mentales psicólogos como Howard Gardner y Robert J. Sternberg, críticos con la concepción psicométrica de la inteligencia.
    xxx/ellauri237.html on line 909: Generan ideas genuinas
    xxx/ellauri237.html on line 913: Poseen un gran espíritu crítico y se rigen por valores éticos
    xxx/ellauri237.html on line 947: La psicología humanista es una de las corrientes de pensamiento más importantes de la psicología. Desde ella, gente como Abraham Maslow (con su popular Esquema de pirámide de Maslow) o Rollo May defendieron una visión positiva del ser humano, según la cual todos somos capaces de convertirnos en el tipo de personas que deseemos.
    xxx/ellauri237.html on line 951: La teoría de la personalidad de Roger Rabbit es un ejemplo de este optimismo vital llevado a la psicología y la filosofía. Veamos en qué consiste esta teoría.
    xxx/ellauri237.html on line 955: Sin embargo, los psicólogos humanistas como Roger Rabbit propusieron algunas ideas sobre los procesos mentales en los que se enfatiza la libertad de los individuos a la hora de tomar la rumba de sus vidas. Según ellos, ni los factores biológicos ni los ambientales son determinantes en nuestro comportamiento, y no nos "arrastran" irremediablemente hacia ciertos tipos de comportamiento. En resumidas cuentas, no eran deterministas, eran indeterministas.
    xxx/ellauri237.html on line 957: En concreto, Roger Rabbit creía que la personalidad de cada persona se desarrollaba según el modo en el que consigue ir acercándose a (o alejándose de) sus objetivos vitales, sus metas.
    xxx/ellauri237.html on line 958: Esta idea de que el desarrollo personal y el modo en el que el individuo lucha por llegar a ser como se quiere ser es una idea central de la psicología humanista, pero para Roger tiene especial importancia, porque para él es a través del desarrollo personal como se forma el carácter y el modo de ser.
    xxx/ellauri237.html on line 960: A Roger se le ocurrió una teoría la teoría de la personalidad altamente funcional.
    xxx/ellauri237.html on line 961: Roger propuso la idea de que la personalidad de cada individuo puede analizarse según el modo en el que se acerca o se aleja a un modo de ser y vivir la vida al que él pone la etiqueta de persona altamente funcional.
    xxx/ellauri237.html on line 965: ¿Cómo es la persona altamente funcional? Según Roger, los rasgos de la personalidad que definían a las personas altamente funcionales están definidos según las siguientes cinco características.
    xxx/ellauri237.html on line 968: La personalidad de la personas altamente funcional es, según Roger, muy abierta a la experiencia, en un sentido amplio. No adopta una actitud defensiva por defecto ante lo desconocido, sino que prefiere explorar nuevas posibilidades. Es por eso que este tipo de personalidad se define por la aceptación de las emociones asociadas a lo que se está viviendo, la no evitación de las "emociones negativas" y la adopción de actitudes receptivas ante situaciones que no son claramente peligrosas.
    xxx/ellauri237.html on line 971: Esta característica tiene que ver con la tendencia a asumir que es uno mismo quien ha de otorgar sentido a las experiencias que se viven en cada momento, a través de un proceso de creación de significado. De este modo, se deja que el modo de vivir el día a día sea espontáneo, creativo, sin intentar que todo lo que se percibe encaje a la fuerza en esquemas preconcebidos. El estilo de vida asociado a este tipo de personalidad, para Roger Rabbit, se caracteriza por evitar la tendencia a prejuzgar. No se analiza el presente como algo que debe ser explicado totalmente por las vivencias
    xxx/ellauri237.html on line 975: Para Roger Rabbit, el hecho de abrazar una manera libre de vivir la vida conlleva fiarse del propio criterio y la propia manera de tomar decisiones por encima de cualquier otro referente. La idea es que, como nadie conoce mejor que uno mismo la propia manera de vivir la vida, no se tiende a apoyarse en códigos de comportamiento impuestos desde instancias externas.
    xxx/ellauri237.html on line 978: El hecho de que las personas altamente funcionales de Carl Rogers sean enemigas de los dogmas y las convenciones hace que miren más allá de lo considerado como "normal". Esto proporciona las bases necesarias para que puedan desarrollar su creatividad (deshonestitad).
    xxx/ellauri237.html on line 981: El modo de ser creativo e innovador de la personalidad altamente funcional teorizada por Carl Rogers hace que estas personas sean capaces de encontrar nuevas opciones de comportamiento allí donde aparentemente solo hay unas pocas. Esto define el carácter inconformista de este tipo de personalidad, que es capaz de resolver paradojas en las que hay una aparente contradicción entre las opciones que a priori parecen disponibles.
    xxx/ellauri237.html on line 996: Roger Rabbbit Effect näyttää meille, miksi horoskooppiennusteet voivat kuulostaa niin tarkoilta.
    xxx/ellauri237.html on line 999: Vuonna 1948 amerikkalainen psykologi Roger Rabbit antoi persoonallisuustestin turveloille jenkki opiskelijoille. Sitten opettaja antoi jokaiselle opiskelijalle kortin, jossa oli persoonallisuusanalyysin tulokset. Tämän jälkeen hän pyysi opiskelijoita pisteyttämään 0-5 tarkkuuden, jolla hänen mielestään persoonallisuusanalyysi kuvasi heitä, ollen 0 "erittäin huono" ja 5 "erinomainen". Keskiarvo oli 4,26.
    xxx/ellauri237.html on line 1018: ges/carl-rogers-2.jpg" width="40%"/>
    xxx/ellauri237.html on line 1023: Väitöskirjatyönsä aikana hän teki tutkimustyötä Rochesterissa sijaitsevassa Society for Cruelty to Children -tutkimuslaitoksessa ja eteni laitoksen johtajaksi vuonna 1930. Vuonna 1939 hän julkaisi yhdessä tri Mengelen kanssa kirjan The Clinical Treatment of the Problem Child.
    xxx/ellauri237.html on line 1025: Rogersin mukaan terapeuttista yhteistoimintaa edistävät varaukseton arvostus (unconditional positive regard), johdonmukaisuus (congruence) ja osuva autettavan näkökulman tavoittaminen (accurate emphaty). Parhaiten terapia tuottaa katetta kun siinä:
    xxx/ellauri237.html on line 1035: Terapeutti tavoittaa asiakkaan genitaalit ja välittää omansa asiakkaalle.
    xxx/ellauri237.html on line 1040: Rogersin vaikutteiden yhtenä lähteenä on mainittava Heideggerin fenomenologia. Fenomenologiset vaikutteet näkyvat erityisesti siinä, että Rogers pyrkii selittämään ihmisen toimintaa hänen välittömästä "minä minä" kokemuksestaan käsin, kun vaikkapa psykoanalyysi kuvaa ihmistä pääosin objektiivisesti. Näin ihmisten toiminta tulee ymmärrettäväksi heille izelleen, mikäli se vain suhteutetaan hänen henkilökohtaiseen kokemusmaailmaansa! Mitä väliä vaikka se olisi päin persettä, kuha asiakas vaan on tyytyväinen! Asiakas on aina oikeassa jos sillä on millä maxaa rrrunsaasti.
    xxx/ellauri237.html on line 1056: Optimismista on kuitenkin tullut muotia, ja jotkut ihmiset haluavat näyttää optimistisilta, vaikka heidän sisäinen maailmansa on murtunut. Heillä ei ole hyvää yhteyttä itseensä, mutta he peittävät itsensä optimismin luotiliivillä. Falski optimismi ruokkii sitä, ettei halua kohdata todellisuutta ongelmien välttämiseksi, ja siitä tulee kaksiteräinen partaterä, joka ennemmin tai myöhemmin päätyy vahingolliseksi. Lyhyesti sanottuna se kätkee kivun ja kärsimyksen kieltämisen.
    xxx/ellauri239.html on line 45: ges/wayne-dyer-3.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri239.html on line 50: Wayne W. Dyer on izehoitopersoona, joka on tullut mainituxi toisaalla esimerkkinä ESFP-persoonallisuudesta. ESFP (extroverted sensing feeling perceiving) is one of the sixteen personality types of the Myers-Briggs Type Inventory (MBTI) test. ESFPs operate from the principle that “all the world’s a stage” — and they want to be the stars. ESFP on realistinen sopeutuja ihmissuhteissa. ESFP on jenkein ja ämmämäisin tyypeistä: öykkäri ketku touho ääliö. Tai positiivisemmin, "Free-spirited and fun-loving people persons" kuten Kinsella. ESFPs are enthusiastic about having new experiences and meeting new people. They are generally warm and adaptable realists who go with the flow. ESFP authors include Tony Robbins, Wayne Dyer, Deepak Chopra, Bill Clinton, and Paulo "Kani" Coelho. Learn more about how ESFPs write somewhere else. Eli tämä paasaus keskittyy vain Wile E. Coyoteen alias Wayne W. Dyeriin.
    xxx/ellauri239.html on line 52: Wayne Walter Dyer (10. toukokuuta 1940 – 29. elokuuta 2015) oli amerikkalainen itseapukirjailija ja motivoiva puhuja. Dyer suoritti kasvatustieteen pikkudiplomin ohjauksessa ja neuvonnassa mukaansa nimitetyssä Wayne State Universityssä vuonna 1970. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli lukion ohjausneuvojana ja jatkoi menestyksekkään yksityisen terapiakäytännön suorittamista. Hänestä tuli suosittu neuvonantajakoulutuksen professori St. Johnin yliopistossa (joku muukin oli äskettäin sieltä valmistunut, kukahan se oli?), jossa kirjallinen agentti lähestyi häntä laittamaan ideansa kirjamuotoon. Tuloksena oli hänen ensimmäinen kirjansa, Your Eroneous Zones (1976), yksi kaikkien aikojen myydyimmistä kirjoista, jota on tähän mennessä myyty arviolta 100 miljoonaa kappaletta. Jopa huomattavasti enemmän kuin ruozalaisia dekkaristeja, mutta vähemmän kuin Pauli Kanin pakinoita.
    xxx/ellauri239.html on line 71: Tässä yhteydessä relevantti merkitys on 2). Löysin vaihtojyrsijöiden hyllystä espanjankielisenä Waynen teoxen Nuevos pensamientos para una vida mejor: la sabiduria del tao ja päätin tutustua samassa hötäkässä sekä Dyeriin että Daoon. Senverran hengellistä fuusiosafkaa oli tarjona että piti tutustua: kiinalaisia ajatuxia kaljusta jenkkipäästä latinojen matukielellä. Espanja on muutenkin ajankohtainen kielenä, pitihän Jöns mulle puheen simplified espanjaxi 70-vuotispäivänä. Tosin se koski enemmän Jeesusta ja Jönsiä kuin päivänsankaria.
    xxx/ellauri239.html on line 97: "Tao tuotti ykkösen; Ykkönen tuotti kakkosen; Kakkonen tuotti kolmosen; Kolmonen tuotti kaiken." Taolaiset tutkijat ovat yleisesti yhtä mieltä siitä, että Tao tuotti Ykkösen tarkoittaa, että Wuji tuotti Taijin, ja Yksi tuotti Kaksi tarkoittaa, että Taiji (太极, äärimmäisen kookas) tuotti Yinin ja Yangin eli Yläkakkosen (liang ji, 兩儀, skolastinen kiertoilmaus joka estää ettei kolmesta tule vahingossa neljä). Kuitenkin aihe siitä, kuinka kakkosesta tuli kolme, on pysynyt suosittuna keskusteluna taolaisten tutkijoiden keskuudessa. (Höh, on multa tullut kakkosesta useampiakin kuin kolme kerralla.) Useimmat tutkijat uskovat, että se viittaa Yinin ja Yangin väliseen vuorovaikutukseen, jossa liikkuu Chi eli elämänvoima (ikäänkuin runkku). 2 ekaa kärpässukupolvea oli nähtävästi partenogeenisiä. Tätä on liikkeellä muissakin uskontokunnissa. Mekin koitettiin opiskella Taijia Sturenkadulla, muttei siitä mitään tullut, kun opettajaakin alkoi naurattaa meidän osaamattomuus, ei millään muistettu mikä temppu piti tehdä seuraavaxi ja piti koko ajan luntata osaavammilta.
    xxx/ellauri239.html on line 106: Wu wei (kiinaksi: 無為; pinyin: wúwéi) on muinainen kiinalainen käsite, joka tarkoittaa kirjaimellisesti "unteluus", "hervakkuus","tyhjäntoimittaminen", tai "löröä, älä tee". Wu wei nousi kevään ja syksyn aikoihin kungfutselaisuudesta tärkeäksi käsitteeksi Kiinan valtiotaidossa ja taolaisuudessa. Sitä käytettiin yleisimmin viittaamaan ihanteelliseen hallintomuotoon, johon kuului keisarin ponneton käyttäytyminen. Se kuvaa ristiriitaisen henkilökohtaisen harmonian, vapaasti virzaavan spontaanisuuden ja laissez-fairen tilaa, ja se tarkoittaa yleensä myös asianmukaisemmin hengen tai mielen tilaa, jossa kungfutselaisuus on sopusoinnussa sovinnaisen kauppiasmoraalin kanssa.
    xxx/ellauri239.html on line 126: Elige un aspecto de tu vida para aprender a liberarte de determinado apego decidiendo parar. Por ejemplo. decide irte de la carnicería diez minutos antes de haber terminado de comprar todo lo que te apetecía, o deja de comprar algun capricho que no esté en tu lista de la compra. En el trabajo, abstente de tomar otr taza decafé o de escribir un e-mail privado más.
    xxx/ellauri239.html on line 128: Dedica un día a la comida. Aprecia la inteligencia misteriosa que creó los alimentos para que te mantuvieras sano y disfrutaras, y da las gracias por ello. Tienes la ocasión de explorar conscientemente tu relación con la comida al ir al supermercado, al cocinar, al invitar a tus amigos a cenar, cuando almuerzas en un restaurante o cuando te tomas un aperitivo o unas palomitas de maiz en el cine. Considéralo como una parte del eterno ciclo del Tao, y permanece en tu propia utopía.
    xxx/ellauri239.html on line 142: ges/9705d286-1998-407e-9cde-f8350d5a8d0b.jpeg?crop=3000%2C2000%2Cx0%2Cy0&width=1280" height="200px" />
    xxx/ellauri239.html on line 143: ger.es/public/styles/1200/public/media/image/2019/04/amazon-ceo-jeff-bezos_2.jpg?itok=W0EG4pj-" height="200px" />
    xxx/ellauri239.html on line 155: I get asked this question a lot, as I am sure other pro-life Catholics do too. It’s as if the basic assumption in the question is “if Jesus said nothing against it, then it must be OK.”
    xxx/ellauri239.html on line 167: Now getting back to abortion.
    xxx/ellauri239.html on line 175: I am sure, as you probably are too, that there were Jewish girls who got pregnant outside of marriage. It is no stretch of the imagination that Roman soldiers could have raped them. Since men are men, I do not doubt that incest existed in Jesus’ community. But Jesus had nothing at all to say about these things. The only examples we have are of his being aware of adultery and prostitution. But there is no mention of abortion to handle rape or incest. It is far more likely that if a girl was pregnant, the solution was to marry her off quickly. We have the example of Jesus’ mother Mary being married quickly to Joseph when she was found to be pregnant. I suspect other parents would do the same.
    xxx/ellauri239.html on line 289:
  • Jesus on Anger
    xxx/ellauri239.html on line 315: Annan tässä norjalaisille kynäilijöille vielä yhden mahixen ennenkuin julistan ne in corpore hamsufasisteixi ja quislingeixi natomatonazeixi. Tää on sosdem ex oikeusministeri ja rekkalesbo Anne Holt, jonka kirjassa En grav for to sankari ja uhri ovat mamunaisia. Anne sai potkut ministerihommista pitkän sairasloman perästä. Se oli Tromssan yliopiston rehtorin tytär, sosiaalidemokraatti ja juristi. Vasta 62 vuotiaana se kertoi mikä sitä vaivasi.
    xxx/ellauri239.html on line 317: Jeg har lidd av alvorlig endometriose, skriver hun blant annet. Hun forteller om symptomene og hva hun har opplevd. Sykdommen går i korthet ut på at vev som dét i livmorens slimhinner også vokser andre steder. Det kan være i livmorens muskellag, eller helt utenfor livmoren. Det blør derfor jevnlig, altså der det ikke skal blø. Inni magen, liksom.
    xxx/ellauri239.html on line 330: Rahapelaaminen on hyvin keskittynyttä. Eniten pelaavien 2,5 % pelaajista kulutus vastaa puolesta koko rahapelikulutuksesta. Rahapeliongelmista kärsivät pelaajat tuovat 35 % rahapelien tuotosta. Arpajaislain mukaan Veikkaus Oy:n tulee korvata edellä kuvatun tehtävän toteuttamisesta aiheutuvat kustannukset. STM perii yhtiöltä maksuna toiminnasta aiheutuvat kokonaiskustannukset. Mitä mädännäisyyttä.
    xxx/ellauri239.html on line 332: Peliriippuvuus tai pelihimo luokitellaan psykiatriassa käyttäytymis- ja hillitsemishäiriöihin (vuodesta 2022 ICD-11, peliongelma 6C50 (link is external) löytyy riippuvuushäiriöistä) ja se kuuluu toiminnallisiin riippuvuuksiin. Koukkuun jäädään tekemiseen eli pelaamiseen ja sen aiheuttamiin tunteisiin.
    xxx/ellauri239.html on line 344: Henkilöitä, joiden läheisellä oli ongelmallista rahapelaamista, oli eniten Pirkanmaalla. Vuonna 2019 vastaajista 36 prosenttia oli pelannut netissä viimeisen 12 kuukauden aikana. Merkittävä osa pelaamisesta tapahtuu kuitenkin edelleen netin ulkopuolella, huolzikoilla ja kivijalkakauppojen eteisissä talvihatut päässä.
    xxx/ellauri239.html on line 354: Anne Holmin kirjassa on urheilijoita ja lesboja kuin holmenkollenilla. Urheilijoita nirhataan pyykkikorikaupalla, mikä sinänsä on kyllä hyvä asia. Viihdejulkkisurheilu on punapyllypaviaanin perseestä. Eikä vähiten jalis eli potkupallo. Argentiinan huippupelaaja Antero Massi kiitti jumalaa että se oli loppuottelussa Argentiinan puolella, ja antoi Ranskan hävitä. Ehkä jumala pahastui kun Mbappe nauroi Citizen Kanen naurettavalle kärkkärille karsintapelissä.
    xxx/ellauri239.html on line 365: Loppuluvussa näyttää olevan jotkut etniset norskijätkät Arne sekä Vetle ja lisää etovia suxia. Sentään Selmasta ei ole enää mitään puhetta, mikä on aina kotiinpäin. Ei hetkinen edellisessä luvussa Selma luopuu asianajovaltakirjasta ja jää syömään ananaspizzaa spugeystävänsä kaa. Se aikoo ryhtyä nyt kokopäiväkonnaxi. Ei vittu nää krimipökäleet on äärimmäisen patraskimaisia.
    xxx/ellauri239.html on line 376: The Walking Dead is an American post-apocalyptic horror television series based on the comic book series of the same name by Robert Kirkman, Tony Moore, and Charlie Adlard—together forming the core of The Walking Dead franchise. The series features a large ensemble cast as survivors of a zombie apocalypse trying to stay alive under near-constant threat of attacks from zombies known as "walkers" (among other nicknames). With the collapse of modern civilization, these survivors must confront other human survivors who have formed groups and communities with their own sets of laws and morals, sometimes leading to open, hostile conflict between them. Tää on varmaan Homer Simpsonin zombieiden esikuva.
    xxx/ellauri239.html on line 381: ges/1/1f/The-walking-dead-season-4-michonne.jpg/revision/latest/scale-to-width-down/2000?cb=20140321204106" height="200px" />
    xxx/ellauri239.html on line 391: Puolalainen Maggi on kusipäillä norskeilla siivoojana, palkka on alle minimipalkan ja kohtelu yliolkaista. Silti se muka hurraa norskihiihtäjille vaikka puolalainen Katinka Kowalczyk ja Marjo Matikainen oli paljon niitä edellä. Hemmetin Anne Holt! Mikä isänmaallinen norskipaska säkin oot ? Minne unohtui se että köigi maade proletaarlased ühinege? Annen mielestä 70-luvun Statoil edusti taantumusta. Voi vinetto. Hege ei huijannut edes Monopolissa ollessaan kuusivuotias. Vaikka siinähän se kuuluu suorastaan asiaan. Kiitos että pesit vessan Maggi. Minunhan se tässä kuuluu kiittää, Maggi nöyristelee.
    xxx/ellauri239.html on line 405: Selmalla on leveät kasvot ja voimakas leuka; siinä on ripaus maskuliinisuutta kuten Anne Holtissa. Ne on varmaan molemmat syöneet androgeenistä steroidia ja pukkaavat nyt partaa sekä runkkua. Taas pitkää pölinää joten välillä nostellaan kahvikuppia. Näistäkin voisi tehdä jonkun taulukon. Kaikki norjalaiset tunsivat Selman, ja Selma tunsi melkein koko Norjan.
    xxx/ellauri239.html on line 409: Joku tanakkajalkainen Marit Bjørgen Bjørgen sairasti astmaa. Hän pyrki lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011. Puolatar piti tätä hyvin epixenä, mitä se tietysti olikin. Just tollasia natomatoja norjalaiset ovat. Entisiä norjalaisia. Maastohiihto on osa niiden identiteettiä. Hiihdosta meni maku kun ne alkoivat sitä typerää saxikävelyä. Ei se ole mitään hiihtoa. Mitä näkyy latujen varsilla? Norjalaisvillapaitoja, polvihousuja ja lippuja. Haestakeepa kuulkaa norskit paska.
    xxx/ellauri239.html on line 415: LGBTQ ladies stand on ceremony. Anne luettelee tunnollisesti kaikki julkimot. Muutama toimittajakin oli lähetetty aamukeikalle. Mixi näissä krimeissä kaikki juontaa juurensa lapsuudesta ellei kauempaa? Inhottava Selma on ex-suurriistanmezästäjä ja laittaa kahviin kokonaisen pötkön sokeria. Sekin vielä. Kaikilla norjalaisilla koulutytöillä oli poninhännät ja jalassa Timberlandin talvikengät. Ihankuin Neuvostoliitossa. Paizi mieluummin otan valtiomonopolin kuin suuryritysten. Ize asiassa olen mieluummin anarkisti kuin kommunisti, kuten hapan George Carlin. Omaisuus on varkautta!
    xxx/ellauri239.html on line 417: La propriété, c'est le vol ! est une phrase inspirée de l'ouvrage Qu'est-ce que la propriété ? (1840) du philosophe anarchiste français Pierre-Joseph Proudhon. Il est possible qu'elle ait été créée par Jacques Pierre Brissot dans ses Recherches philosophiques sur le droit de propriété et le vol dès 1780, mais Proudhon affirme ne pas avoir lu son livre avant d'utiliser la formule.
    xxx/ellauri239.html on line 421: Pour Proudhon, la seule source légitime de la propriété est le travail. Ce que chacun produit est sa propriété et celle de nul autre. Considéré comme un socialiste libertaire, Proudhon refuse la possession capitaliste des moyens de production. De même, il rejette la possession des produits du travail par la société, estimant que « la propriété du produit, quand même elle serait accordée, n'emporte pas la propriété de l'instrument. Le droit au produit est exclusif, jus in re ; le droit à l'instrument est commun, jus ad rem.». Pour Proudhon, seule la propriété coopérative, gérée en autogestion par les producteurs librement associés, permet le développement des individualités: c'est le mutuellisme.
    xxx/ellauri239.html on line 450: Julkisuus, Selma kirjoitti sinisellä. Vinkusilmä isineen tekee charityä salassa. Älköön vasen kätesi tiedä mitä tekee oikea. Nosta koipea, sieltä näkyy pyöreä ja soikea. Mutta silti Hälge on... on .. Selma maiskutteli eziessään oikeata sanaa. ..LIPEVÄ!
    xxx/ellauri239.html on line 464: EN GRAV TIL TO er den første bog om Selma Falck. Bogens væsentligste personer er beskrevet så fint, at du tror, du kender dem. Selma Falck er en af dem og en dejlig nyskabelse i krimigenren. Holt kan sin krimi og sit sprog. Og forstår at holde sin læser fanget." Nordjyske Stiftstidende, 5 af 6 stjerner.
    xxx/ellauri239.html on line 466: "Norsk krimis grand old fat lady, Anne Holt, lancerer en ny heltinde ved at sende hende ned i kulkælderen. Det klæder dem begge … stjerneadvokatens nedtur fanger. Det samme gør skildringen af indspistheden i norsk idrætsliv, hvor idrætsorganisationernes ledere beskrives som småkorrupte konger med udøverne som deres undersåtter. Det ligner noget, vi kender." Weekendavisen
    xxx/ellauri239.html on line 468: "'En grav til to' er særdeles velskrevet. Anne Holt har med hovedpersonen Selma Falck skabt en figur, der står meget stærkt i billedet, som virker levende og troværlig - og som det bliver spændende at følge fremover." Jysk Fynske Medier, 5 af 6 stjerner
    xxx/ellauri239.html on line 471: "Holts nye krimi er på mange måder en tilbagevenden til den klassiske krimi med dens puslespil. Men den er samtidig både en gennemført kritik, ikke bare af det 'cirkus', der holder den norske nationalsport landrend i gang, men også en smertevoldende solde ned i de psykologiske mekanismer, der får mennesker til at overleve socialt." Jyllands-Posten, 5 af 6 stjerner
    xxx/ellauri239.html on line 473: "Anne Holt har med dette første bind i en ny serie for alvor lagt spor ud til endnu en rigtigt spændende række gode krimier. Begyndelsen er under alle omstændigheder forrygende spændende - og som forventet ud fra mine oplevelser med Anne Holts øvrige bøger også rigtigt godt skruet sammen samt velskrevet." Krimifan.dk, 5 af 5 hjerter
    xxx/ellauri239.html on line 475: "...forfriskende original med en antiheltinde, man kun kan holde af; som har hjertet på rette plads og tager sine velfortjente tæsk med oprejst pande." Søndag, 6 af 6 stjerner
    xxx/ellauri239.html on line 476: "… en perfekt tilføjelse til og fornyelse af forfatterens lange forfatterskab." Krimisiden.dk
    xxx/ellauri239.html on line 478: "Puslespilskrimi om doping i norsk langrend med Selma Falck som et spændende nyt bekendtskab. Hun er ingen pæn pige, og der bliver ikke bagt mange kanelboller. Det er en klassisk og meget spændende puslespilskrimi, Anne Holt har skrevet." Litteratursiden.dk
    xxx/ellauri239.html on line 480: Hvad Iaver en pæn pige som dig et sted som dette? What's a nice girl like you doing in a place like this? Tää pæn on ilmeisesti sama kuin hiihtopipojen sana pen.
    xxx/ellauri239.html on line 484: Viimeisen naulan norjalaisten viihdearkkuun takoo "herttainen" Netflix-sarja täysin jenkistyneiden etuoikeutettujen norskipaskiaisten joulunvietosta. Jo trailerit näyttää aivan hirveiltä. Kaikki paha mitä natomatotalousliberaalit on saaneet aikaan maapallon pään menoxi on tungettu yhteen noin kuusiepisodiseen "tuotantojaxoon." Jättijalanjälkisten huuhaa tapahtuu vielä "kiireisellä" Oslon lentokentällä. Tää on tällästä EF aiheista pursoketta, siinä missä Anne Holt on EK teemaista.
    xxx/ellauri239.html on line 502: Voiko paljon mädännäisempää sisältöä enää kexiä? Täähän on kuin valtamedian klikkiozikot. 7 päivää ja Me Naiset yxissä kuorissa. Trust the Norwegians to come up with the worst. Poikkeuxia pohjakosketuslinjaan ovat olleet Skam, Jordbyggere ja Beforeigners.
    xxx/ellauri239.html on line 529: Rikollisuutta on tähän asti selitetty sosiaalisilla ja psykologisilla tekijöillä. Nyt myös geeneistä on löydetty alttiutta väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Roope Tikkanen arvioi oikeuspsykiatrian tutkimusten pohjalta, että väkivaltaisuudesta puolet johtuu perimästä, puolet taas on ympäristön vaikutusta.
    xxx/ellauri239.html on line 531: Tikkanen on tutkinut geenimuotoa, jonka kantajilla on suurempi riski väkivaltaiseen käytökseen. Yllättäväksi löydön tekee, että geenimuotoa kantaa yli puolet suomalaisista. Geneettinen alttius voi johtaa väkivaltaiseen käytökseen varsinkin kun mukaan liittyy alkoholin käyttöä.
    xxx/ellauri239.html on line 546: Tosiaan ihan mahdollista että tekijän tutkimusaihe on kiinnostanut häntä henkilökohtaisista syistä. Joko on itse ollut taipumusta juoda "rähinäviinaa" tai sitten on Henrik Tikkasella ollut ongelmia alkoholista. Tai on vain kiinnostanut ihmisen pimeä puoli omien taipumusten takia.
    xxx/ellauri239.html on line 553: Roope asuu Henrik Tikkasen isän Robertin piirtämässä talossa. Taitaa olla aika lailla geenipainolastia Roopen suonissa:
    xxx/ellauri239.html on line 571:
    Holtittomalle humalakäyttäytymiselle altistava geenimutaatio löytyi

    xxx/ellauri239.html on line 575: Psykiatrian erikoislääkäri, tutkija Roope Tikkasen johdolla tehdyssä tutkimuksessa onkin nyt osoitettu, että pistemutaatio serotoniini 2B -reseptorin geenissä voi altistaa impulsiiviselle käyttäytymiselle erityisesti humalassa. Nature Publishing Group:in Translational Psychiatry -tiedelehdessä julkaistu löydös (Tikkanen et al., 2015) on jatkoa vuonna 2010 tehdylle alkuperäiselle havainnolle serotoniini 2B -reseptorin geenimutaatiosta suomalaisissa (Bevilacqua & al, 2010).
    xxx/ellauri239.html on line 589: Yleensä naiset tuppaa raskauden jälkeen turpoamaan, kun on Suomesta kyse. Ja uudemmissa kuvissa näytti kasvot jo melko leveiltä. Jos nainen olisi ollut pieni ihminen niin lääkärismies olisi varmaankin toimittanut operaationsa loppuun, kun pieni ihminen olisi ollut ihan auton takana, vain nostaa konttiin tarvinnut. Joku tuohon kuvan postasikin, ei tuo pieni ja siro nainen ole missään tapauksessa. Lääkärismiestään paksumpi huomattavasti. Mautonta kenties kommentoida uhrin ulkonäköä kuvan perusteella, mutta siinä mielessä perusteltua, että kuvien perusteella pariskunta on siinä määrin epäsuhdan näköinen, että ei ihme, jos uhrin autoon siirtäminen on tuottanut pienelle, jopa hintelän näköiselle, miehelle ongelmia, kun apuakaan ei ole voinut varmaankaan oikein pyytää.
    xxx/ellauri239.html on line 608: Ulkonäöllisesti exä ja nyxä hyvin samankaltaiset lasit päässä. Mitäs lähti valkoisen ääsburgerin matkaan. Puikulapää olisi pitänyt kuin kukkaa kämmenellä. Poikkeuksellista on tekijän ammatti ja myös se, että nyt ei olla perusnarkkien piireissä vaan suomenruotsalaisen Ankkalammikon ytimessä.
    xxx/ellauri239.html on line 610: Hoitohenkilöstö selvästi aliedustettuna normaali välivaltateoissa, mutta erittäin yliedustettuna sarjamurhaajissa. Psykiatrit usein kilahtavat itse, kun pää täyttyy asiakkaiden ongelmista. Tässä tapauksessa siihen lisätään vielä murhafantasiat, omatoiminen raskas lääkitys, ja lopputulos on tällainen.
    xxx/ellauri239.html on line 640: Olisiko Roope-Bobilla alkanu itsellä psyyke heitellä jo 2014? Jodelissa useampi kertoo olleensa kyseisen psykiatrin asiakkaana ja että syyskuussa ajat on peruttu tai siirretty toiselle psykiatrin jäätyä sairaslomalle (tai ainakin sairaslomana se on kerrottu). Jo ennen tätä on kuulemma ollut huonoa asioiden hoitoa, mm. hoitamatta jätettyjä soittoaikoja. Kertoisi jo jostain pidempiaikaisesta ongelmasta eikä vain äkillisestä kilahduksesta.
    xxx/ellauri239.html on line 654: Tyypillinen väkivaltaan uudelleen syyllistyvä henkilö on lapsena joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, hän on alle 30-vuotias, antisosiaalinen, käyttää runsaasti alkoholia ja hänellä on tehokkaan entsyymiaktiviteetin geenimuoto.
    xxx/ellauri239.html on line 656: Tikkasen mukaan ennaltaehkäisevällä perhetyöllä on merkittävä rooli väkivaltarikosten uusimisen ehkäisyssä. Riskitekijöitä ovat myös psyykkiset häiriöt ja lapsuudessa koettu pahoinpitely. Tehokkaan entsyymiaktiviteetin geenimuodon omaavilla miehillä on 3–4 kertainen uusintaväkivallan riski.
    xxx/ellauri239.html on line 662: Koronarajoitukset löivät varmasti kiinni myös psykiatrin yksityisvastaanoton kaksi-kolme vuotta sitten, siinä kuin lääkäriasemienkin psykiatriset palvelut. Siinä on ollut hyvää aikaa lääkärillä kehittää ja syventää päihdeongelmaa. Nyt rajoitusten poistuttua homma ei ole sitten ihan enää toiminutkaan, vaan on pitänyt jäädä syyskuulta saikulle. Pinna kireällä kotona tissutellen, ja vaimon iloisuus käynyt lopulta liikaa hermoille?
    xxx/ellauri239.html on line 664: Moni lääkärin työ on vielä hyvin itsenäistä missä ei olla kuin yksittäisten potilaiden kanssa . En pitäisi mahdottomana vaikka tämänkin lääkärin taustalta löytyisi muitakin ikäviä tekoja kuin tämä mistä nyt jäätiin kiinni. Kaipa potilaaseen sekaantuminenkin jotain toimenpiteitä tai valvontaa aiheuttaisi. Valitettavasti tapauksia, joissa hoitava taho pyrkii käyttämään potilaita seksuaalisesti hyväkseen, esiintyy paljon enemmän, mitä julki tulee. Se tohtori Tikkasen aiempi väliaikainen lupien menetys voisi liittyä johonkin tuollaiseen, kun määrättiin käytännössä toimimaan vain kollegan valvonnassa. Psygologiaa lukemaan hakeutuu myös henkilöitä, joilla itsellään on ongelmia mielen kanssa. Ikäänkuin haetaan ymmärrystä omille ongelmille ja mahdollisuutta sitä kautta eheytyä noista.
    xxx/ellauri239.html on line 666: Jos tuo sairasloma pitää paikkansa ja siihen parisuhdeongelmaa niin olisiko tälläkin perus ”vaimo sanoi ikävästi ja päässä pimeni”. Oli kepein mielin autoa lastaamassa koska oli jo omankin lopun päättänyt. Vaimo autoon jotta saisi näyttämään onnettomuudelta jossa lähti molemmat.
    xxx/ellauri239.html on line 679: Itse kallistun kuitenkin siihen, että paineet ollut liian pitkään ja liian kovat päässä ja herralla on pää räjähtänyt ja tulos tässä. Ihmisillä kun pakka olemaan vähän liian paljon elämä feikkiä. Päihdeongelma olisi ehkä loogisen syy, lähinnä lääkeriippuvuus. Toinen mikä tuli mieleeni, on epäasiallinen/sopimaton käytös potilasta kohtaan. Työkaverin mukaan se oli outo hyypiö joka piti päihteistä ja tunsi viehtymystä nuoriin naisiin.
    xxx/ellauri239.html on line 695: Tosiaan useimmiten oikeuksien poistossa on kyse päihdeongelmasta. Lääkärit saavat kirjoittaa itse itselleen opioideja, stimulantteja, relaksantteja jne. Vasta siinä vaiheessa, kun työstä suoriutuminen alkaa mättää huomattavasti, asiaa aletaan syynätä. Meniköhän Petteriltä kortti hyllylle kun se sairasteli männäkertana ja koitti kommittoida vielä Kirsiä?
    xxx/ellauri239.html on line 740: Eipä tuo mitenkään erikoiselta korvaani kuulosta, että psykiatrilla olisi mielenterveyden kanssa ongelmia. Lääkärit ammattikuntana taitaa olla tilastollisesti kunnostautunut monia muita ammatteja enemmän itsemurhiin. Psykiatriassa vieläpä käsitellään mielen ongelmia päivät pääksytysten, niin onko mikään ihme, että joillain kuuppa sekoaa, vaikka rahaa tulisikin ovista ja ikkunoista. Mahdollisesti tekijä on stressiin ja mt-oireisiin määrännyt itselleen melkoisen cocktailin kaikenmoisia aivokemiaan vaikuttavia lääkkeitä, ja monilla lähtee se lääkkeiden käyttökin sitten lapasesta, varsinkin, jos itse saa niitä itselleen kirjoitella. Vielä jos sattuu alkoholia ottamaan, niin voihan siinä aivotoiminta olla melkoisen kuutamolla.
    xxx/ellauri239.html on line 742: Uskon, että lääkkeiden väärinkäytöllä lienee osallisuutta mereen ajoon, tekoon ja sangen erikoiseen tapaan aamusella yrittää nostaa ruumista maton sisällä autoon keskellä taloyhtiön pihaa. :roll: Itse pesen mattoja kesäisin, ja olohuoneen matto painaa märkänä sen verran, etten saa nostettua sitä omin voimin. Saati sitten, jos maton lisäksi pitäisi nostaa ruumis. Eipä tulisi mitään koko hommasta. En ryhtyisi hommaan näillä tiedoin, vaikken yllä älylliseltä tasoltani lähellekään tuollaisia huippulääkäreitä. Siksi ajattelen, että tekijä on tainnut olla enemmän tai vähemmän mömmöissä, ja pään selkiytyessä taitaa herralla tulla maailmanluokan facepalm.
    xxx/ellauri239.html on line 749: Vai onko osalla niin massiivisia ongelmia lukemisen, luetun ymmärtämisen ja kärsivällisyyden kanssa, ettei mikään omaehtoinen tiedonetsintä onnistu? Vähän pitäisi jaksaa itsekin yrittää! Etkö osaa lukea edes tämän verran lyhyttä ketjua kun kaikki pitää tarjota eteen? Kuoriiko äiti sinulle vielä perunatkin? Jos ei sen verran aihe kiinnosta, että lukisi itse, miksi sitten viitsii edes kysyä. Mitä trollaat ja paskot tätä ketjua näillä imbesilleillä kysymyksilläsi "somehuhuista" tai "internetissä kerrotuista" nyt jatkuvasti? Jokaiseen on jo vastattu tässä ketjussa aikaa sitten. Opettele lukemaan!
    xxx/ellauri239.html on line 757: "Hänvisande till utslaget Nr 8027 av Länsstyrelsen i Nylands län skall vårt minderåriga barn Roopes förnamn vara Bob.
    xxx/ellauri239.html on line 782: "Uhri oli tosi kiva ja ystävällinen aina kun törmättiin". No varmasti! Koulukaverina / hyvänpäiväntuttuna et siis asunut hänen kanssaan useampaa vuotta ja kokenut mitä se arki voi todellisuudessa olla. Typeriä tuommoiset kommentit, jotka yrittävät antaa vaikutelman, että uhri oli uhri, uhrissa ei ollut mitään ikävää eikä varsinkaan mitään triggeröivää tekijää kohtaan. Vai luuleeko joku oikeasti, että ihmisen luonne on tismalleen sama kaupan kassajonossa kuulumisia vaihtaessa kuin kotona töiden jälkeen väsyneenä omaa puolisoa kohtaan?
    xxx/ellauri239.html on line 830: 8 kanadalaista 13-16v tyttöä jotka tunsivat toisensa vain netistä puukottivat hengiltä 59-vuotiaan spugen joka ei hyvällä luovuttanut niille hallussaan olevaa alkoholia. Ystävyxet hoitivat puukotuxen yhteishengessä kuin Malory Towersin tytöt. Ei siinä kauan nokka tohissut, kolmessa minuutissa oli ukko kylmänä (EK). Osoittivat samaa joulun henkeä joka Joulumyrkyssä sai tanskalaisen muijan jättämään satunnaisen kävelevän kyrvänpään joka juuri nuohosi sitä invaliidivessassa ja palaamaan Froden syleilyyn mulkeron runkut vielä pikkareihin valuen (F).
    xxx/ellauri250.html on line 91: A very large number of studies have reported a stalling of health improvements in the UK since 2010.
    xxx/ellauri250.html on line 95: Almost all relevant data are produced by the Office for National Statistics and other national statistical agencies.
    xxx/ellauri250.html on line 103: Many commentators are loath to describe the falls in life expectancy as actual falls or to ascribe blame to the political situation in the UK. Overall, Britain’s NHS is reflective of the failure of socialized medicine: longer waiting times, rationing, poor quality of care and unnecessary deaths. Socialized medicine, the Holy Grail of leftism, is a nightmare. The U.S. should take note of the NHS’s major shortcomings, as that is where the country is headed if we fail to repeal Obamacare! Don't believe the commies! Rather follow Aaron Bandler to Hell on Twitter!
    xxx/ellauri250.html on line 107: 4. The UK's population is ageing

    xxx/ellauri250.html on line 111: 9. Fewer older people are getting help with social care

    xxx/ellauri250.html on line 118: Priserna skenar på el, gas och mat, där de som drabbas mest är de ekonomiskt utsatta. Delar av befolkningen måste nu ta till tuffa åtgärder för att klara sig.
    xxx/ellauri250.html on line 119: – Jag är fortfarande chockad över faktumet att folk äter hund- och kattmat för att överleva, säger hjälparbetaren Mark Seed i Cardiff i en uppmärksammad intervju med BBC.
    xxx/ellauri250.html on line 121: Seed säger att vittnesmålen är trovärdiga, och att personer vittnat om detta gråtande för organisationen.
    xxx/ellauri250.html on line 126: I slutet av november bedömde myndigheten OBR (Office for Budget Responsibility) att Storbritannien gått in i en recession.
    xxx/ellauri250.html on line 146: Flera av hans böcker behandlar samhälleliga teman och riktar kritik mot Kinas kommunistmyndigheter, både i historiskt perspektiv och i fråga om samtiden. Mo Yan är dock fortsatt själv medlem i Kinas kommunistiska parti med motiveringen att det skulle väcka onödiga frågor och uppseende om han gick ur. Mo Yan har kritiserats för detta av kinesiska dissidentförfattare. Men ingen av dem var något bra så vi kunde inte riktigt ge priset direkt åt dom.
    xxx/ellauri250.html on line 150: John Fante (8. huhtikuuta 1909 Denver – 8. toukokuuta 1983 Los Angeles) oli yhdysvaltalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja, joka antoi merkittäviä vaikutteita Heinrich Karl Bukowskille. Woppi antoi vaikutteita sakemannille.
    xxx/ellauri250.html on line 159: He is best known for his semi-autobiographical novel Ask the Dust (1939) about the life of Arturo Bandini, a struggling writer in Depression-era Los Angeles. It is widely considered the great Los Angeles novel, and is one in a series of four, published between 1938 and 1985, that are now collectively called "The Bandini Quartet". Ask the Dust was adapted into a 2006 film starring Colin Farrell and Salma Hayek.
    xxx/ellauri250.html on line 161: Ask the Dust is a 2006 romantic drama film based on the 1939 book Ask the Dust by John Fante. The film was written and directed by Robert Towne. Tom Cruise (with Paula Wagner and Cruise/Wagner Productions) served as one of the film's producers. The film was released on a limited basis on March 17, 2006, and was entered into the 28th Moscow International Film Festival. It was filmed almost entirely in South Africa with the use of stages to portray Los Angeles. The film received negative to mixed reviews from critics. The review aggregator Rotten Tomatoes reported that 65% of critics gave the film negative reviews, based on 104 reviews. The site's consensus states: "Though Hayek is luminous, Farrell seems miscast, and the film fails to capture the gritty, lively edginess of the book upon which it's based."
    xxx/ellauri250.html on line 164: This is not a movie for the masses. It is, however, a small film about real life hardships and their tragic consequences. While the dialogue and careful pacing befits the original novel, the film sometimes drags because of it. Towne has not given us the great American love story, but he has presented us with a captivating view of 1933 Los Angeles and a tale of romance that involves us in the plight of the characters.
    xxx/ellauri250.html on line 176: Alfons Åberg har kommit att bli en av våra mest älskade barnboksfigurer. Gunilla har skrivit 26 berättelser om den lille klurige killen, därtill kommer pekböcker och samlingsvolymer. Böckerna är översatta till ett trettiotal språk och är sedan ett par decennier tillbaka bland de allra mest lånade böckerna på biblioteken runt om i landet. Det är bara Astrid Lindgren som lånats ut mer.
    xxx/ellauri250.html on line 178: På förskolor läser man flitigt Alfons, han lyfts fram som en förebild med sin snällhet och antivåldsattityd. Men Gunilla säger sig aldrig ha haft något pedagogiskt syfte med böckerna.
    xxx/ellauri250.html on line 182: Jag läste Alfons just igen och kunde bara bekräfta det: Alfons Åberg blev säkert svenskdemokrat när han blev stor.
    xxx/ellauri250.html on line 186: Detta fanns starkt i min egen barndom. Genom föräldrars skilsmässor och omgiften kom jag att växa upp i två stora familjer: den ena konventionell och präktig, båda föräldrarna var lärare och vi var sju syskon till vardags. Den andra bestod av min bohemiske far, civilingenjör, och en stark och frimodig "dansk konstnärinna" med två söner –som blev våra danska bröder. Där var vi fem ”syskon” på alla helger och sommarlov.
    xxx/ellauri250.html on line 189: Var det något hon behövde ventilera gick hon hellre till Kristine än till sin egen mamma, som hon aldrig kände sig riktigt accepterad av.
    xxx/ellauri250.html on line 190: – Mamma och jag hade inte samma kynne. Hon tyckte nog att jag var som pappa, en opålitlig konstnärstyp. Det störde hennes borgerlighet tror jag. De hade inte så mycket tid heller, hon och min fosterfar, med hela den stora familjen och varsitt jobb. Ändå hade de manglade lakan, jag minns korgarna de kom bärande på, där alla lakan låg! Egentligen tycker Gunilla att hon aldrig varit barn. Hon fick bli vuxen från början, dels i och med att hon var äldst.
    xxx/ellauri250.html on line 197: Pål fick stå tillbaka. En dag hade Gunilla lovat honom dyrt och heligt att de skulle ta sig till biblioteket där det visades film. Pål var i sjuårsåldern då, Boel fyra. På vägen dit kastar sig Boel plötsligt ur vagnen och hamnar i en lerpöl. De får vända hemåt igen. Besvikelsen är tung, och när Pål sen sitter på köksgolvet säger han: ”Jag önskar att Boel var död.” Han var inte ensam därom.
    xxx/ellauri250.html on line 200: Idag har Boel blivit ”en medelålders dam som är lite tung i gumpen”, säger Gunilla. Hon kommer fortfarande hem, men inte lika ofta nu. Ganska snart får hon ta stövlarna och fara tebak.
    xxx/ellauri250.html on line 208: Gunilla var 45 och hade inte tänkt sig någon ny kärlek, men så kom han bara. De flyttade ihop, pratade svenska och lite slarvig engelska med varandra. Efter några år började de bygga ett hus i Mames barndomsby i Gambia. Ett hus om hösten som Gunilla själv hade lagat. Men hur gammalt var Mameluken då?
    xxx/ellauri250.html on line 211: – Han stod vid det öppna fönstret i ateljén på Sveavägen och tittade ut mot Observatorieparken mitt över gatan. Där höll en del missbrukare till vid den här tiden. Han såg dem och sa: ”De får leva, men inte jag”. Det var bittert. Orättvist! sade Mame just som storkusinerna i boken Listigt, Alfons Åberg.
    xxx/ellauri250.html on line 213: Sedan sju år tillbaka har Gunilla lämnat ifrån sig ansvaret för företaget Bokmakaren till sonen Pål, ett syskonbarn och en svåger. – Det är en lättnad! Nu kan jag bara koncentrera mig på det som är roligt. På kierkegaarden är det mye roligt nu.
    xxx/ellauri250.html on line 215: Raska på, Alfons Åberg och åtskilliga Alfons-böcker presenterar folk som är livligt engagerade. Man ska bygga målbur, ordna kalas, storhandla, göra kojor, uppfinna linbana. Barn som vuxna är igång. Alla har sina projekt. Då faller lätt orden: jag ska bara… (Numera offentligt nyttjad Alfons- replik i riksdagen, vid gudstjänster, på styrelsemöten.) Jo, det är negativt som undanflykt och ursäkt. Men positivt för att… det är så mänskligt. Sådana är vi! Kanske är det rentav människans bästa sida –förmågan att bli entusiastisk, engagerad, skapande? Det kan inte djuren. Utom i brunst. Vi termitaporna är i brunst hela tiden.
    xxx/ellauri250.html on line 221: Marknaden ropar på innovatörer och kreativa typer som jag. Samtidigt som man förlöjligar fantasi, entusiasm och ivriga vildhjärnor som Alfons och hans pappa. Här skevar det. Var ska nyskaparna hämtas från? Jag vet! Från Sverigedemokraterna!
    xxx/ellauri250.html on line 224:
    Ananas! säger pappa.

    xxx/ellauri250.html on line 228: Ryssland rasar – Finland firade självständigheten med rysk flaggbränning. Ilskan efter självständighetsdagen. ”Oacceptabel handling” kanske men inget brott. I Finland är det endast brottsligt att vanära den finska flaggan, och kanske ära Hakenkreuz. Det är nuförtiden helt okej at vanära ryssarna. EU-flaggan får man bränna om man vill, det är ingen lag mot det. Vi får se vad som händer när NATO-fanan hissas upp vid riksdagshuset.
    xxx/ellauri250.html on line 230: ges.cdn.yle.fi/image/upload/c_crop,x_0,y_0,w_1732,h_973/w_1200,h_675,ar_1.7768679631525077,dpr_1,c_fill/q_auto:eco,f_auto,fl_lossy/v1658388793/39-98459362d900eab9b3d" width="30%" />
    xxx/ellauri250.html on line 237: En populär strategi inom effektiv altruism kallas för "Earning To Give" (att tjäna för att ge). Strunt i din passion, din talang, din trivsel eller ens i etiska hänsyn. Se i stället I en i till att tjäna snabba cash, för att sedan skänka kosingen till den "effektivaste" välgörenheten. Precis så låtsades Bankman-Fried resonera.
    xxx/ellauri250.html on line 239: Har du ett blödande hjärta - gör då karriär som bankir eller börsmäklare, i stället för att ägna vå ditt liv åt att jobba som vårdare, läkare eller direkt inom hjälparbete. Det lukrativa, möjligen etiskt tvivelaktiga jobbet du gör skulle ju hur som helst ha utförts av "någon annan", eventuellt mindre givmild person. Förträng eventuella samvetskval, se till att tjäna storkovan. Använd sedan ditt kapital (eller intäkter i alla fall) för att rädda världen, eller åtminstone så många liv som plånboken tillåter. Vem vet: sen kan du känna dig en smula som Oskar Schindler.
    xxx/ellauri250.html on line 241: Nu har det visat sig att kryptogossens frikostighet var en rökridå, som förmodligen dolde ett enda stort bedrägeri. Hans föräldrar är båda juridikprofessorer vid Stanford, specialiserade på beskattning, etik och bolagsstyrning. Äpplet föll inte långt från trädet. Bankman-Fried övertygade sin publik genom att snacka perfekt societetsbullshit, samtidigt som han levde ett extrvagant liv i Bahamas, utom räckhåll för lagens långa arm.
    xxx/ellauri250.html on line 243: Idén om effektiv altruism kom den bredare allmänheten för kännedom i mars 2013, då den äcklige filosofiprofessorn Peter Singer gav ett TED-talk. Singer är hårdnackad utilitarist, och argumenterar slagordsmässigt för att eftersträva största möjliga lycka för största möjliga antal. Hans lärjungar, som den brittiske filosofen William MacAskill, tycks förespråka en närmast mekaniskt kalkylerande maximering av "lycka" och minimering av "lidande". Juutalainen Kroisos Pennonen ja skotti Roope Ankka näyttävät efektiivistä altruismin mallia.
    xxx/ellauri250.html on line 245: Kritikerna menar att detta, paradoxalt nog, kan resultera i tillstånd där en majoritet förtrycker en eller t flera minoriteter, och i rangordning av människovärde, rentav i eugenik, alltså stålfascistisk rashygien. Då vi mäter kvalitetsjusterade levnadsår: vem är egentligen värdig att räddas, vem utgör ett "slöseri" av värdefulla resurser?
    xxx/ellauri250.html on line 247: Hur som helst har effektiv altruism slagit igenom på bred front bland världens allra mest välbeställda. Precis till denna grupp riktar sig filosofin. Vilken mångmiljardär vill inte få bekräftelse på att det under täckmanteln av att en vacker dag kunna "ge" ännu mer vore legit med skatteplanering, eller att ständigt eftersträva en större förmögenhet?
    xxx/ellauri250.html on line 249: Effektiv altruism är synnerligen populärt bland teknikmiljardärer. Till skillnad från traditionell altruism och välgörenhet som styrs primärt av hjärtat utgår man från data och evidens, med stor tonvikt på effektivitet. Här sätts i stället hjärnan i första rummet: man siktar på största möjliga mätbara nytta för varje spenderad dollar.
    xxx/ellauri250.html on line 251: Utövare av effektiv altruism eftersträvar stenkoll på vart pengarna går. Målsättningen är maximal marginalnytta och kostnadseffektivitet. I stället för att utgå från vad en vald välgörenhetsorganisation tidigare har uppnått försöker donatorn utvärdera vilken ytterligare förbättring ännu mer kapital kunde göra. Hur stort utrymme finns inom själva organisationen för att effektivt utnyttja större bidrag, eller kunde kanske pengarna göra mest nytta någon helt annanstans, något privat företag tex?
    xxx/ellauri250.html on line 253: En grupp extremt rika individer har offentligt avgivit ett löfte att skänka minst hälften av sina intäkter (intäkter eller kapital?) genom "The Giving Pledge". Hittills har cirka 230 stenrika personer, inklusive Elon Musk, Warren Buffett, Bill Gates och Mark Zuckerberg, undertecknat uppropet (inte Larry Page va?)
    xxx/ellauri250.html on line 255: Här ställer cynikern en motfråga: Varför denna lust att framstå som ett helgon - samtidigt som man anlitar dyra konsulter för att ducka skatter? Anar vi här ett mått av narcissism, av maskerad självhävdelse och själviskhet? När får vi se lite mer konkret, personligt engagemang, här och nu, i stället för fluffiga löften?
    xxx/ellauri250.html on line 257: Som grund för effektiv altruism ligger en stark tillförsikt till siffernissarnas förmåga att göra fullständiga, träffsäkra beräkningar av konsekvenserna av givna handlingar, att mäta effektiviteten på helhetsnivå, och att förutspå framtiden.
    xxx/ellauri250.html on line 259: Den vanliga invändningen mot effektiv altruism är att resultaten blir överrationella. Det går att destillera, dividera och kalkylera in absurdum, för att slutligen snärja in sig själv i själviskhetens evangelium, à la Ayn Rand. Effektivt kan altruism utnyttjas som alibi för ohämmad kapitalism, som fikonlöv för självgodhet. Handen på hjärtat: en karriär inom finansvärlden går nog delvis ut på att maximera den egna bekvämligheten.
    xxx/ellauri250.html on line 261: I sin mest vulgära form kan effektiv altruism dölja ett Messias-komplex, där en enskild krösus självutnämnt vill ta ansvar för hela mänsklighetens framtid och välbefinnande. Ifall vi sätter så stark tilltro till data och pengar kan vi ju lika gärna avskaffa välfärdssamhället och demokratin. Jojo, det är ju hela poängen!
    xxx/ellauri250.html on line 272: The collapse of the narcissist's ego can be quite devastating and may cause them to experience episodes of depression, anxiety, and rage. They may also exhibit symptoms of paranoia and psychosis. It is not uncommon for a collapsed narcissist to feel as though they are worthless and unlovable.
    xxx/ellauri250.html on line 283: Rage
    xxx/ellauri250.html on line 291: Thirst for revenge
    xxx/ellauri250.html on line 308: Kimberly: Exactly. Once you’ve been abused, tortured, provoked, manipulated, and had your reputation dragged through the mud, it’s hard to find any sympathy for them. Deep down I feel badly that my ex had to have the pathetic parents he did, since they are the ones fully responsible for his behavior and mental disorder, but at the end of the day, he’s a grown man and needs to learn to own up to his own shortcomings. God have mercy on him… because I sure don’t.
    xxx/ellauri250.html on line 314: Brad: Nearly all 21st century western women under 40 are crazy, and disloyal. This is the 1st time in human history where women have had this much power. What's the result you ask? 70 percent of marriage ending in divorce; 90 percent of which are filed by women. 50 percent of men say they regret marriage too the woman their currently with. Why might you ask? Cause they're on their best behavior until they have the money then they hulk smash you into oblivion. 94 percent child support going from male to female, and 92 percent of alimony. The old saying is the woman got married thinking the man would change and the man got married hoping she never would. They were both disappointed in the end. I'll let you decide which genders thought process is more Nobel. For me it's obvious.
    xxx/ellauri250.html on line 327:
    Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
    Ei ihme että Nääsböö pitää John Malkovichista, nehän on kuin 2 marjaa.
    Onhan se hienoa kun äijällä on tenoriääni ja naisellinen suu.

    xxx/ellauri250.html on line 335: I Nääsböös Norge er det ikke straffbart at dra nere skidbyxerne på nåen bikkja selv om hun ikke ville det, sålange pikken ikke gikk i hålet og tømde lasten der.
    xxx/ellauri250.html on line 336: I Norge kalles det "konstruktiv overtalelse", slik kvinner gjerne forventer av en mann, det ligger tross alt en rollespil mellom kjønnene.
    xxx/ellauri250.html on line 338: For hver gang han så henne, gikk det opp for ham at han hadde glemt hvor vakker hun var. Hver gang pikk gikk opp, var det som om han måtte ha et par sekunder for å ta inn all skjønnheten. A la bekreftelsen synke inn. Bekreftelsen på at hun i utvalget av menn som ville ha henne i praksis enhver seende mann av noenlunde heteroseksuell legning- hadde valgt ham. Bekreftelsen på at han var flokklederen, alfahannen, hannen med førsterett til å pare seg med hunnene. Ja, så banalt og vulgært kunne det sies. A være alfahann var ikke noe man aspirerte til, men var født til. Ikke nødvendigvis det enkleste og mest behagelige liv for en mann, men var man kallet, kunne man ikke motsette seg det. Pikken gikk opp.
    xxx/ellauri250.html on line 342: Romanen fokuserer på hovedpersonen, Henry Chinaski, mellom 1920 og 1941, og begynner med Chinaskis tidlige minner. Etter hvert som historien utvikler seg, følger leseren livet gjennom hans skoleår og som ung voksen. Chinaski forteller at han har en voldelig far, og hans mor gjør ingenting for å forhindre farens misbruk. Henry er ikke særlig atletisk, men forsøker så godt han kan på å forbedre seg. Fotball er vanskelig for ham, men han nyter volden som følger med. Han har bare litt bedre resultater i baseball. Chinaski utvikler seg gjennom grunnskolen, og har fokus på sport, vold og jenter. Han er en simpel dummer apa han. Just liksom Jo Nesbø.
    xxx/ellauri250.html on line 344: Gjennom ungdomsskolen oppdager Henry de mange gledene ved alkohol og onani. Når Henry begynner på videregående skole, får faren ham til å begynne ved en privat skole hvor han passer enda mindre inn blant alle de andre bortskjemte rike ungdommene med deres prangende, fargerike, konvertible kjøretøy og vakre kjærester. For å gjøre saken verre, utvikler Chinaski fryktelig kviser så alvorlig at han må gjennomgå smertefulle, og for det meste ineffektive, behandlinger. Han blir derfor et slags menneskelig marsvin for forskjellige eksperimenter tenkt ut av uinteresserte doktorer som egentlig ikke bryr seg om hans velvære. Leseren følger til slutt Chinaski til college, og leser om hans ulykkede forsøk på å finne en meningsfylt jobb. Så han begynte at skrive skitt istedet.
    xxx/ellauri250.html on line 348:
    Vizi tää polakki oli pahan näköinen apinanaama ihan nuoresta pitäen. Varsinainen spuge.

    xxx/ellauri250.html on line 358: Det kom ikke et ljud, bare en gisp, når han trengte in i henne. Hon var fremdeles mye sleip av Mickys runk. Hvor bra at hun kom ganske hurtigt, for Harry kjente det stramme til pungfestet og kom straks etter. Det kom så mye runk at det smittet over. Dette og nåe han kunde banne på var lykke. Dette er meningen av livet, ikke sant? Nettopp, sa Charles Darwin. Lähtiessä Kaija kiitti vielä Harrya mahtavasta mällistä.
    xxx/ellauri250.html on line 362: ges/paintings/vampire.jpg" />
    xxx/ellauri250.html on line 364: Tätä Munchin piirustusta pidettiin 1893 säädyttömänä. Nazien mielestä se oli degeneroitunut. Pahinta oli kai että nainen on siinä niskan päällä. Nyze ei hätkähdytä enää ketään. Kiitos p-pillereiden!
    xxx/ellauri250.html on line 368: Nääsböö konstruoi mongolinnäköisestä suomalaisesta maahanmuuttajasta Jussi Kolkasta (joka jostain syystä puhuu väärinkirjoitettua suomenruåzia) itämaisia taistelulajeja harrastavan pedofiilin. Jostain syystä kuvittelen Jussin Antti Arpen näköisexi. Se on röyhkeä väkäleukaiselle norski Harrylle, mikä ei Harrystä ole yhtään koselig. Harry alkaa vittuilla Jussille ilkeästi norjaxi. Finnens ansikt var hvit. Taitaa olla turha toivo että Jussi saa vielä tilaisuuden vetää Harryä niin lujaa lättyyn että väkäleuka irtoaa. Kolkkapoika vaikuttaa kiltiltä norskiin juoppolalliin verraten. Mutta remmin pahin fyr on selkeästi Jonne ize. Han ser ut som en erigert, våt penis skjövet øver baken til den som hade på sig byxene.
    xxx/ellauri250.html on line 372: Tørrjokking suger! er man sprengkåt og ikke er så hardhendt da KAN det vere godt men aldri godt nok . Siter; Del dette innlegget. Lenke til innlegg. Gjest Gjest Gjest Gjest Gjester; Rapporter innlegg; Skrevet 15. januar 2010.
    xxx/ellauri250.html on line 374: De første gangene var det et helvette fordi dama bare hev seg oppå og starte, så ballene ble klemt. Men de siste gangene har hun passet på at penis peker oppover mot navelen. Når hun da starter så er det akkuratt som å runke, forhuden går frem og tilbake. Noe som er litt kjipt, for den simulerer jo på en måte onani, og det tar ikke lang tid før jeg må avslutte for å ikke komme. Noe som er litt flaut. Men om det er bra for gutter? Tja, finnes jo bedre ting, men kanskje en plass å starte før dere begynner å kaste av klærne.
    xxx/ellauri250.html on line 376: Tørjokking kan være digg det, men jeg vil vel tro at de fleste er enige i at en blowjob er bedre. Ihvertfall syns jeg det ;)
    xxx/ellauri250.html on line 397: … as coldly functional as its name suggests.

    xxx/ellauri250.html on line 409: ges/653933349581529088/mYG-a5uS_400x400.jpg" width="10%" />
    xxx/ellauri250.html on line 419: Tää homo ei saa sijoitettua pätkää netflix-laatikoihin ja on sixi aivan hukassa. Onko se rom-com, onko se komedia laisinkaan? Missä kohtaa piti nauraa ja missä itkeä? En ymmärrä. "Because Laura and Lhoja (sic!) don’t entirely play out the cliché of tension and anger leading to true love, the film comes off as vague and evasive." Voi helskutti. In an interview, the director says “What really interested me were the feelings that are beyond sexual tension. Romantic love stories are often too narrow, do they fall in love? If so, when do they have sex?” Erittäinkin hyvin sanottu, mutta se menee tämän homse arvostelijan pään yli niin ettei edes tukka heilahda.
    xxx/ellauri250.html on line 431: Sometimes you can tell from the first shot. In “Compartment No. 6,” the camera follows a young woman at a party as she leaves a bathroom and enters a living room full of gathered friends. That walking, back-of-the-head shot is one of the soggiest conventions of the steadicam era, a facile way of conveying characters’ own fields of vision while anchoring the action on them. The familiarity of this trope suggests both limited imagination and an unwillingness to commit to a clear-cut point of view. When used cannily, it can convey ambiguous neutrality and looming mystery, but, more often, it suggests the merely functional recording of action, which is exactly what’s delivered in “Compartment No. 6,” opening in theatres on Wednesday. The movie sinks, fast and deep, under the weight of dramatic shortcuts, overemphatic details, undercooked possibilities, unconsidered implications. It’s heavy-handed, tendentious, and regressive—and it should come as no surprise that it’s on the fifteen-film shortlist for the Best International Feature Oscar.
    xxx/ellauri250.html on line 435: It’s a tale of the endearing Russian bear, which rings discordantly when that bear has its claws out for its neighbors. Russians can't be nice! It is all russki propaganda! It depicts a woman’s quick forgiveness of a sexual predator with whom she’s forced to associate. (What the fuck, some sexual predator indeed, won't even give to her when she asks.) It’s about the fecklessness of the intellectual class and the blank emptiness of the Western (and Westernized) bourgeoisie—the screenplay deliberately leaves F.F. blank, even unto her name. Ljoha isn’t quite as blank, because in his unguarded drunkenness, he blurts out a few of his prejudices and acts out his impulses.
    xxx/ellauri250.html on line 457: It's all well tied up and directed with a grooming handheld camera. The coda is the most surprising part, getting us out of the goddamn train and into actual civilization.
    xxx/ellauri250.html on line 463: The Film Stage

    xxx/ellauri250.html on line 478: Tietoja avausotsikoista kuulostaa Roxy Musicilta: "Etkö näe, rakkaus on minulle huume". (Vittu mitä väliä! Että ottaa päähän tollaset mukanokkelat musaneropatit.) Henkiseen jatkuvuuteen viittaava kappale muuttuu diegeettiseksi heti, kun ensimmäinen kuva ilmestyy. Kävelemme Lauran (Seidi Haarla) kanssa seurueen huoneiden läpi, puoliksi subjektiivisella seurantatasolla. Tämän resurssin ja äänen käytön avulla kentän ulkopuolella käsitys ympäristöstä uhkana suodattuu epämääräisesti. Tiedämme pian vahvistaaksemme sen, että Laura on vieraassa maassa: hän on suomalainen Moskovassa, joka on aloittanut suhteen venäläisen naisen kanssa.
    xxx/ellauri250.html on line 497: Karl Heinrich Bukowski oli paskanjauhaja spuge jenkkipolakki, omahyväinen talousliberaali julkkis kuten Jean Paul Sartre joka kehui sen maasta taivaisiin. Tämmöstä klisheistä lätinää se väsäsi, kuulostaa Nääsböön roskakirjalta tai B-luokan filmiltä.
    xxx/ellauri250.html on line 509: then get all the hair down there,- Size hoitelee muna- ja pyllykarvat,
    xxx/ellauri250.html on line 515: I gently soap up the **** hairs, Mä saippuoin hellästi perskarvat,
    xxx/ellauri250.html on line 517: I linger perhaps longer than necessary, Ehkä liiankin pitkästi,
    xxx/ellauri250.html on line 518: then I get the backs of the legs, the ****, Sitmä hoidan sääret, etupepun,
    xxx/ellauri250.html on line 520: soap up the breasts, get them and the belly, the neck, Saippuoin tisulit, ja mahan, niskan,
    xxx/ellauri250.html on line 523: another kiss, and she gets out first, Vielä pusu, ja se nousee ekana,
    xxx/ellauri250.html on line 527: I then get out. . . Sit mäkin nousen pois...
    xxx/ellauri250.html on line 529: and getting dressed we talk about what else Pukiessa me puhutaan mitä muuta
    xxx/ellauri250.html on line 531: but being together solves most of it Mutta pano riittää aika kivasti
    xxx/ellauri250.html on line 548: In 1986, Time called Bukowski a "laureate of American lowlife". Regarding his enduring popular appeal, Adam Kirsch of The New Yorker wrote, "the secret of Bukowski's appeal is that he combines the confessional poet's promise of intimacy with the larger-than-life aplomb of a pulp-fiction hero."
    xxx/ellauri250.html on line 549: During his lifetime, Bukowski received little attention from academic critics in the USA, but was better received in Europe, particularly the UK, and especially Germany, where he was born. Since his death in March 1994, Bukowski has been the subject of a legion of critical articles and books about both his life and writings, every other wannabe James Dean scrambling to get their slice of Bukowski's steak and kidney pie.
    xxx/ellauri250.html on line 552: Charles Bukowski was born Heinrich Karl Bukowski in Andernach, Prussia, Weimar Germany? Falsch! Bukowski wurde im rheinischen Andernach geboren, von wo auch seine Mutter Katharina Fett (1895–1956) stammte. Aber war sie fett? War sie etwa Jüdin?
    xxx/ellauri250.html on line 556: Bukowski's parents met in Andernach following World War I. His father was German-American and a sergeant in the United States Army serving in Germany after the empire's defeat in 1918. He had an affair with Katharina, a German friend's sister, and she subsequently became pregnant. Bukowski repeatedly claimed to be born out of wedlock, but Andernach marital records indicate that his parents married one month before his birth. Afterwards, Bukowski's father became a building contractor, set to make great financial gains in the aftermath of the war, and after two years moved the family to Pfaffendorf (today part of Koblenz). However, given the crippling postwar reparations being required of Germany, which led to a stagnant economy and high levels of inflation, he was unable to make a living and decided to move the family to the U.S. On April 23, 1923, they sailed from Bremerhaven to Baltimore, Maryland, where they settled.
    xxx/ellauri250.html on line 558: The family moved to Mid-City, Los Angeles, in 1930. Bukowski's father was often unemployed. To while away his time, with his mother's acquiescence, his father was frequently abusive, both physically and mentally, beating his son for the smallest real or imagined offense. Heini later told an interviewer that his father beat him with a razor strop three times a week from the ages of six to 11 years. He says that it helped his writing, as he came to understand undeserved as well as well deserved pain.
    xxx/ellauri250.html on line 560: Young Bukowski spoke English with a strong German accent and was taunted by his childhood playmates with the epithet "Heinie", German diminutive of Heinrich, in his early youth. He was shy and socially withdrawn, a condition exacerbated during his teen years by an extreme case of acne. Neighborhood children ridiculed his accent, acne and the sensible clothing his parents made him wear. Nachdem sein Vater seinen Wehrdienst abgeleistet hatte, fand er jedoch nur eine Arbeit als Milchlieferant. Die Familie lebte aus diesem Grund zeitweise in ärmlichen Verhältnissen. Regelmäßig betrog der Vater außerdem Bukowskis Mutter mit anderen Frauen, betrank sich und misshandelte seinen eigenen Sohn körperlich. In die Pubertät gekommen, litt Bukowski zudem an starker Akne und hatte am ganzen Körper Pusteln, weshalb er ein ganzes Jahr nicht die Schule besuchen "konnte". The Great Depression bottled his rage as he grew up, and gave him much of his voice and material for his writings.
    xxx/ellauri250.html on line 561: In his early teen years, Bukowski had a cow when he was introduced to alcohol by his friend William "Baldy" Mullinax, depicted as "Eli LaCrosse" in Ham on Rye, son of an alcoholic surgeon. "This 'alcohol' is going to help me for a very long time," he later wrote, describing a method (of drinking) he could use to come to more amicable terms with his own life. After graduating from Los Angeles High School, Bukowski attended Los Angeles City College for two years, taking courses in art, journalism, and literature, before quitting at the start of World War II. He then moved to New York City to begin a career as a financially pinched blue-collar worker with dreams of becoming a writer.
    xxx/ellauri250.html on line 563: On July 22, 1944, with the war ongoing, Bukowski was arrested by FBI agents in Philadelphia, where he lived at the time, on well grounded suspicion of draft evasion. At a time when the U.S. was at war with Nazi Germany, and many Germans and German-Americans on the home front were suspected of disloyalty, Bukowski's German birth and habit of quoting Mein Kampf "troubled" authorities. He was held for seventeen days in Philadelphia's Moyamensing Prison. Sixteen days later, he failed a psychological examination that was part of his mandatory military entrance physical test and was given a Selective Service Classification of 4-F (unfit for much anything, let alone military service, als physisch sowie mental untauglich für den Militärdienst ).
    xxx/ellauri250.html on line 567: 1947 kehrte Bukowski nach Los Angeles zurück und lernte die zehn Jahre ältere Jane Cooney Baker (1910–1962) kennen, mit der er bis Anfang der 1950er-Jahre zusammenlebte. During part of this period he continued living in Los Angeles, working at a margarine - no, a pickle factory for a short time but also spending some time roaming about the U.S., working sporadically like Donald Duck and staying in cheap rooming houses. Ab 1952, he took a job as a fill-in letter carrier with the United States Post Office Department in Los Angeles, but resigned just before he reached three years' service.
    xxx/ellauri250.html on line 569: In 1955 oder 1954, Bukowski was treated for a near-fatal bleeding ulcer. After leaving the hospital he began to write poetry. 1955 he "agreed to marry" small-town Texas poet Barbara Frye, but they subsequently divorced in 1958. Frye, die aus einer vermögenden texanischen Familie stammte, war selbst Schriftstellerin und zugleich Herausgeberin eines kleinen, alternativen Literaturmagazins namens Harlekiini. Apparently she later died under mysterious circumstances in India. Following his divorce, Bukowski resumed drinking and continued writing poetry.
    xxx/ellauri250.html on line 571: By 1960, Bukowski had returned to the post office in Los Angeles siistissä sisätyössä as a letter sorting clerk, a position he held for more than a decade. In 1962, he was distraught over the death of Jane Cooney Baker, his first serious girlfriend. Im Januar 1962 starb Bukowskis frühere Lebensgefährtin Jane Cooney Baker, laut Bukowski infolge ihres übermäßigen Alkoholkonsums. Bukowski turned his inner devastation into a series of poems and stories lamenting her death. 1962 brachte die Literaturzeitschrift The Outsider eine Sonderausgabe über Bukowski und verlieh ihm den Titel „Outsider of the Year“. He had finally found his way inside.
    xxx/ellauri250.html on line 576: Bukowski published almost all of his subsequent major works with Black Sparrow Press, which became a highly successful enterprise. Charlie became a sort of honorary hippie. Bukowski live readings were legendary, with the drunk raucous crowd fighting with the drunk raucous poet. The crowd and Bukowski were very very drunk for the event. To top it all, a heckler was near the stage and can be heard clearly. Great publicity!
    xxx/ellauri250.html on line 578: Bukowski embarked on a series of love affairs and one-night stands. One of these relationships was with Linda King, a poet and sculptress. Die Beziehung zog sich über mehrere Jahre hin, wobei es zu mehrfachen Trennungen mit anschließender Versöhnung kam. Die zum Teil schmerzhaften Erfahrungen dieser Beziehung verarbeitete Bukowski in mehreren Kapiteln seines Romans Das Liebesleben einer Hyäne (Women).
    xxx/ellauri250.html on line 583: 1977 lernte Bukowski Linda Lee Beighle kennen, die damals Besitzerin eines Bioladens war. Die beiden lebten mit einigen Unterbrechungen von 1978 bis zu Bukowskis Lebensende zusammen.
    xxx/ellauri250.html on line 585: Two years later they moved from the East Hollywood area, where he had lived for most of his life, to the harborside community of San Pedro, the southernmost district of Los Angeles. Beighle followed him and they lived together intermittently over the next two years. He eventually "agreed to" marry her by Manly Palmer Hall, a Canadian-born author, mystic, and spiritual teacher, in 1985. Beighle is referred to as "Sara Heinämaa" in Bukowski's novels Women and Hollywood.
    xxx/ellauri250.html on line 587: In the 1980s, Bukowski collaborated with cartoonist Robert Crumb on a series of comic books with extremely big-assed hippies on huge shoes. Karl was in his sixties by then.
    xxx/ellauri250.html on line 588: Bukowski died of leukemia on March 9, 1994, in San Pedro, aged 73, shortly after completing his last novel, Pulp Fiction.
    xxx/ellauri250.html on line 590: The funeral rites, orchestrated by his widow, were conducted by Buddhist monks. His gravestone reads: "Don't Even Try". That is, you wait, and if nothing happens, you wait some more. It's like a fly high on the wall. You wait for it to come to you. When it gets close enough you reach out, slap out and kill it. Or, if you like its looks, you make a pet out of it, like Kärpyli."
    xxx/ellauri250.html on line 592: Bukowski's work was subject to controversy throughout his career, and he readily admitted to admiring strong leaders such as Adolf Hitler and Franklin D. Roosevelt. Some guy claimed that his sexism in his poetry, at least in part, translated his life. Feikki spuge setämies jonka näyttämönimi oli vielä "Buck" - nö, 'swar Hank. When women are around, he has to play Man. In a way it's the same kind of 'pose' he plays at in his poetry—Bogart, Eric Von Stroheim. "Whenever my wife Lucia would come with me to visit him he'd play the Man role, but one night she couldn't come I got to Buck's place and found a whole different guy—easy to get along with, relaxed, accessible."
    xxx/ellauri250.html on line 596: Bukowski often spoke of Los Angeles as his favorite subject. In a 1974 interview he said, "You live in a town all your life, and you get to know every bitch on the street corner and half of them you have already messed around with. You've got the layout of the whole land. You have a picture of where you are.... Since I was raised in L.A., I've always had the geographical and spiritual feeling of being here. I've had time to learn this city. I can't see any other place than L.A." What the fuck, The guy was pure Hollywood.
    xxx/ellauri250.html on line 599: But was he a cynic? Was he an efficient epicure like Viennese Australian Singer? Was his mother Israel a Jew? Did he hate his mom?
    xxx/ellauri250.html on line 602: A 2006 musical comedy, Bukowsical!, by Spencer Green and Gary Stockdale, pokes fun at Bukowski's life and hipster image.
    xxx/ellauri250.html on line 606: Charles Bukowski was the inspiration behind the first chapter of Mark Manson's bestselling self-help book The Subtle Art of Not Giving a Fuck. Charles Bukowski has been depicted on television as well, namely on the Showtime comedy-drama series Californication. The show's main character Hank Moody, played by actor David Duchovny, is an author based in Los Angeles who subscribes to the same kind of lifestyle that Bukowski became known for. The show depicts profuse indulgence of alcoholism, sex and narcotics, which many critics have described as a television adaption of Bukowski'
    xxx/ellauri250.html on line 610: Chinaski is a writer who worked for years as a mail carrier. An alcoholic, womanizing misanthrope, he serves as both the protagonist and antihero of the novels in which he appears, which span from his poverty-stricken childhood to his middle age, in which he finds some small success as a hippie Idol.
    xxx/ellauri250.html on line 613: An obvious role model for Harry Hole. Häufige Schauplätze sind Rennbahnen, seien es für Pferde- oder für Hunderennen.
    xxx/ellauri250.html on line 615: „Auf der Basis seiner eigenen Erfahrungen schrieb er in knappem Stil harte, witzige Stories, Romane und Gedichte über das Leben in den Randzonen der bürgerl. amerikan. Gesellschaft. Schockwirkung durch die Darstellung brutaler Gewalt, obszöner Sexualität und des Schmutzes der Gosse (katuoja).“ – Der Literatur-Brockhaus: in acht Bänden
    xxx/ellauri250.html on line 617: In den Gedichten hält er sich in kurzen, leicht verständlichen Sätzen an keine Regeln des Reims oder Rhythmus, aber ab 1974 schleicht sich auch ein melancholischer Akzent in seine Schriften ein.
    xxx/ellauri250.html on line 618: Bukowski selbst hat das Bild des saufenden und krakeelenden Genies nach Kräften gefördert. Legendär ist die Lesung in der Hamburger Markthalle am 18. Mai 1978, bei der ein Kühlschrank auf der Bühne stehen musste, damit der Nachschub an wohltemperiertem Wein der Sorte Müller-Thurgau nicht abriss. Im späteren Leben hatte er den Alkoholismus anscheinend im Griff und soll um einiges ruhiger und sensibler gewesen sein, als sein Image besagte.
    xxx/ellauri250.html on line 620: Das Buch „Schlechte Verlierer“ hat Originaltitel: Erections, Ejaculations, Exhibitions and General Tales of Ordinary Madness. Bukowski befindet sich zeitlich und geografisch irgendwo zwischen Beat Generation und Gonzo-Journalismus, ist diesen Stilen aber nicht zuzurechnen. Eskistäkin tollanen oli jotenkin hienoa, niin Hyvinkään kiltti hymypoika kuin olikin. Kumma ettei sillä näytä olleen juuri muita ilmoittautuneita kirjallisia jäljittelijöitä kuin Jonne Nääsböö.
    xxx/ellauri250.html on line 625: ger Peter">Peter Albert David Singer AC/DC (born 6 July 1946) is an Australian moral philosopher, currently the Ira W. DeCamp Professor of Bioethics at Princeton University. He specialises in applied ethics and approaches ethical issues from a secular, utilitarian perspective. He is known in particular for his book Animal Liberation (1975), in which he argues in favour of veganism, and his essay "Famine, Affluence, and Morality", in which he argues in favour of donating veggies to help the global poor. For most of his career, he was a preference utilitarian, but he stated in The Point of View of the Universe (2014), coauthored with Katarzyna de Lazari-Radek, that as he became a celeb and started earning bigger bucks, he had become a hedonistic utilitarian, or utilitarian hedonist.
    xxx/ellauri250.html on line 630: ger_2017_%28cropped%29.jpg" height="150px" />
    xxx/ellauri250.html on line 650: Peter Unger, Colin McGinn, Rice Crisp, Dale Carnegie, Gregory Peck, Julian Savulescu, James Rachels, Friedrich Engels, George Best, Toby Worst, Bill Gates, William MacAskill, Steven Pinker, Graham Greene, Samuel Benjamin Bankman-Fried
    xxx/ellauri250.html on line 656: The Good Bush and the Bad Bush: The Ethics of George W. Bush, Dutton, New York, 2004, 1 page
    xxx/ellauri250.html on line 660: Should the Baby Live? The Problem of Handicapped Infants is a 1985 book by the philosophers Peter Singer and Helga Kuhse, in which the authors examine moral issues surrounding babies born with disabilities, and argue for infanticide in certain cases and cannibalism in others.
    xxx/ellauri250.html on line 662: Ethical and Legal Issues in Selling Options to Intellectually Disadvantaged People (co-author with Terry Carney), Human Rights Commission Monograph Series, no. 2, Australian Government Publishing Service, Canberra, 1986
    xxx/ellauri250.html on line 664: How Are We to Get Rich? Ethics in an Age of Self-interest, Text Publishing, Melbourne, 1993
    xxx/ellauri250.html on line 666: My Golden Ass, with Apuleius (edited and abridged by Peter Singer, translated by Ellen D. Finkelpearl)
    xxx/ellauri250.html on line 668: Utilitarian hedonism: A Very Short Introduction (with Katarzyna de Lazari-Radek), Oxford University Press, 2017, 1 page
    xxx/ellauri250.html on line 673: Singer analyzes, in detail, why and how other beings' interests should be weighed. In his view, other being's interests should always be weighed according to that being's concrete value to you, and not according to its belonging to some abstract group like animal or veggie. Singer studies a number of ethical issues including race, sex, ability, species, abortion, euthanasia, infanticide, embryo experimentation, the moral status of animals, political violence, overseas aid, and whether we have an obligation to assist others at all. The 1993 second edition adds chapters on refugees, the environment, equality and disability, embryo experimentation, and the proper treatment of academics from Germany or Austria. A third edition published in 2011 omits the chapter on refugees, and contains a new chapter on climate change. A fourth edition is planned that omits climate change and adds a chapter on Russia and Ukraina.
    xxx/ellauri250.html on line 675: The philosopher James Rachels recommended the book "as an introduction centered on such practical issues as abortion, racism, and so forth." The philosopher Friedrich Engels called the book "must reading for anyone interested in living a happy life."
    xxx/ellauri250.html on line 676: H.L.A Hart's review of the third edition in The New York Review of Books was mixed. While writing that "The utility of selling this utilitarian's book to students of its subject can hardly be exaggerated", Hart also criticized Practical Ethics for philosophical inconsistency in its chapter on abortion. He argues that Singer insufficiently explains how self interest and classical utilitarianism each view abortion, and does not bring out their differences. Self interest of males is strongly against abortion. Besides, carrots are fit food for bunnies only.
    xxx/ellauri250.html on line 680: Critics have suggested Singer misrepresents the role of self-interest in some religions, such as the prospect of rewards in heaven.
    xxx/ellauri250.html on line 681: Singer himself has said, "I am not really satisfied with the book". He has expressed concerns that his argument that an ethical life makes for a happy life "contains an element of wishful thinking", as he does not always do everything that he believes to be morally right (like sell his houses) and so might have underestimated how demanding morality can be, set against other things that might be fulfilling in life, like staying on at the U of Melbourne, licking licorice dicks, and penning more bestsellers like this.
    xxx/ellauri250.html on line 683: Come to think of it, utilitarian hedonism for our animal friends dictates making mincemeat of a majority of homo sapiens and feeding them (not me though) to the remaining large carnivores. Ihan vaan noin kannanhoidollisessa mielessä. Tulis vähemmän näät hirveitä kolareita ja tieraatoja.
    xxx/ellauri250.html on line 685: Ei vittu tän ihmishirviön esimerkki elävästi todistaa sen minkä Darwin olisi voinut jo etukäteen sanoa: ei voi olla mitään oikeasti kaikille toimivaa moraalia johonka kaikki olisivat tyytyväisiä, koska tää on kaikki olemassaolon kilpailua, nolla tai suorastaan väheneväsummapeliä, game of attrition ilman tasapelejä. Se minkä Singer ahtaa taskuihinsa on pois toisilta, kazo vaikka Australian alkuperäislajeja ja vaaleanpunaisten apinoiden siellä vääjäämättä tuhoamaa luontoa. Kaikki ei voi voittaa, mutta kaikki voivat hävitä, ja toivottavasti häviävätkin mahd pian koko pallolta. Lisää inhottavia personisteja löytyy albumista 260.
    xxx/ellauri250.html on line 690: Samuel Benjamin Bankman-Fried (born March 6, 1992), also known by the initialism SBF, is an American suspected fraudster, entrepreneur, investor, and former billionaire. Bankman-Fried was the founder and CEO of the cryptocurrency exchange FTX and associated trading firm Alameda Research, both of which experienced a high-profile collapse resulting in chapter 11 bankruptcy in late 2022.
    xxx/ellauri250.html on line 692: Prior to FTX's collapse, Bankman-Fried was ranked the 41st richest American in the Forbes 400, and the 60th richest person in world by The World's Billionaires. His net worth peaked at $26 billion. In October 2022, he had an estimated net worth of $10.5 billion. By November 8, 2022, amid the bankruptcy of FTX, his net worth was estimated to have dropped 94 percent in a day to $991.5 million according to the Bloomberg Billionaires Index, the largest one-day drop in the index's history. On November 11, 2022, the Bloomberg Billionaires Index considered Bankman-Fried to have no material wealth. Before his wealth had evaporated, Bankman-Fried was a major donor to Democratic political campaigns, and planned to spend tens of millions in the 2024 U.S. presidential election.
    xxx/ellauri250.html on line 694: On December 12, 2022, Bankman-Fried was arrested in the Bahamas and was subsequently extradited to the United States An indictment of him before the U.S. District Court for the Southern District of New York was unsealed on December 13, revealing a range of charges for offenses, including wire fraud, commodities fraud, securities fraud, money laundering, and campaign finance law violations. Bankman-Fried faces up to 115 years in prison if convicted on all eight counts. On January 3, 2023, Bankman-Fried pled not guilty to fraud and other charges. On December 22, Bankman-Fried was released on a $250 million bond, on condition that he reside at his parents' home in California.
    xxx/ellauri250.html on line 700: In November 2017, he co-founded Alameda Research, a quantitative trading firm, with Tara Mac Aulay from the Centre for Effective Altruism.As of 2021, Bankman-Fried owned approximately 90 percent of Alameda Research. In January 2018, Bankman-Fried organized an arbitrage trade, moving up to $25 million per day, to take advantage of the higher price of bitcoin in Japan compared to the United States. After attending a late 2018 cryptocurrency conference in Macau, he moved to Hong Kong.
    xxx/ellauri250.html on line 705: Bankman-Fired was the second-largest individual donor to Biden in the 2020 election cycle, after Michael Bloomberg. Bankman-Fried has claimed he also donated large amounts of money to Republicans through dark money channels. Bankman-Fried often donated to politicians who cultivate good Israel–United States relations.
    xxx/ellauri250.html on line 711: In December 2022, Sam's bedfellow Ellison pleaded guilty to two counts of wire fraud, two counts of conspiracy to commit wire fraud, conspiracy to commit securities fraud and conspiracy to commit money laundering. Ellison was born in Boston and grew up in nearby suburbs Cambridge and Newton. She is the eldest of three daughters of Glenn and Sara Fisher Ellison, both economics professors at MIT.
    xxx/ellauri250.html on line 713: She says she and her siblings were exposed to economics early, learning Bayesian statistics in primary school. At age 8, Ellison gifted her father with an economic study of stuffed animal prices from Toys "R" Us for his birthday.
    xxx/ellauri250.html on line 720: NEW YORK – The company FTX, in its bankruptcy filing appears to have held tens-of-billions in American “military aid” to Ukraine. Instead of using the alleged funds to fight Russia, the money was instead invested in the FTX Ponzi scheme.
    xxx/ellauri250.html on line 722: That money was sent in the form of crypto from Ukraine, through FTX, and then cashed out by FTX and sent to the DNC, i.e. US taxpayer money was taken by Congress, signed off by Biden and shipped to Ukraine as an aid package. Ukraine using FTX sent it back (they didn’t need it but probably kept a part) as a way of laundering it to the Democratic National Committee for their election campaigns (and commit election fraud, as has been proven). Taxpayer money was used to finance the midterm elections, which is no less than money laundering.
    xxx/ellauri250.html on line 731:

    Sonia Joseph began reading effective altruist blogs when she was 12. The vigorous online debates about how to have the most impact in the world provided a sense of community that she was missing as an Indian-American girl growing up in suburban Boston. But when she became old enough to join in-person EA gatherings in the Cambridge area, she noticed that many of the men she met seemed enamored with “pickup artistry,” a supposedly systematic approach to convincing women to sleep with them.
    xxx/ellauri250.html on line 733: In 2018, as she was starting her career in AI research, Joseph recalls being introduced to a prominent man in the field connected to EA. Joseph was 22 and still in college; he was nearly twice her age. As they talked at a Japanese restaurant in New York City, she recalled, the man turned the conversation in a bizarre direction, arguing “that pedophilic relationships between very young women and older men was a good way to transfer knowledge,” Joseph says. “I had a sense that he was grooming me.” (Joseph says she told her roommate about the alleged incident. The roommate confirmed that conversation to TIME.)
    xxx/ellauri250.html on line 735: Another woman, who dated the same man several years earlier in a polyamorous relationship, alleges that he had once attempted to put his penis in her mouth while she was sleeping. (TIME is not naming the man, like others in this story, due to the request of one or more women who made accusations against them, and who wanted to shield themselves from possible retaliation.)
    xxx/ellauri250.html on line 737: Several of the women who spoke to TIME said that the popularity of polyamory within EA fosters an environment in which men—often men who control career opportunities–feel empowered to recruit younger women into uncomfortable sexual relationships. Many EAs embrace nontraditional living arrangements and question established taboos, and plenty of people, including many women, enthusiastically consent to sharing partners with others. There is no current data on the prevalence of polyamory in EA. One former EA data scientist says he estimates that about 30% of EA was polyamorous.
    xxx/ellauri250.html on line 739: Prominent figures in EA have cast polyamory as a more “rational” romantic arrangement. The philosopher Peter Singer, whose writing is a touchstone for EA leaders, seemed to endorse polyamory in a July 2017ger-polyamory-migration-crisis-populism/" target="_blank" rel="noopener"> interview in which he argued that monogamy may be increasingly anachronistic in the age of birth control. Caroline Ellison, the CEO of the FTX-tied Alameda Research, whoget="_blank" rel="noopener"> reportedly was romantically involved at times with Bankman-Fried, apparently posted on her blog that the ideal configuration for romantic relationships would resemble an “imperial Chinese harem” in which “everyone should have a ranking of their partners.”
    xxx/ellauri250.html on line 741: Several of the women who spoke to TIME said that EA’s polyamorous subculture was a key reason why the community had become a hostile environment for women. One woman told TIME she began dating a man who had held significant roles at two EA-aligned organizations while she was still an undergraduate. They met when he was speaking at an EA-affiliated conference, and he invited her out to dinner after she was one of the only students to get his math and probability questions right. He asked how old she was, she recalls, then quickly suggested she join his polyamorous relationship. Shortly after agreeing to date him, “He told me that ‘I could sleep with you on Monday,’ but on Tuesday I’m with this other girl,” she says. “It was this way of being a f—boy but having the moral high ground,” she added. “It’s not a hookup, it’s a poly relationship.” The woman began to feel “like I was being sucked into a cult,” she says.
    xxx/ellauri250.html on line 749: Kanasen mukaan Tinderin ongelma on kuitenkin se, että tarjontaa on siellä todella paljon. Erityisesti miesten on tärkeää pyrkiä erottumaan joukosta, sillä heitä on alustalla naisia enemmän.
    xxx/ellauri250.html on line 763: Kultaisen peniksen syndroomalla viitataan ilmiöön amerikkalaisissa yliopistokaupungeissa. Koulutetuille heteromiehille on Tinderissä kysyntää, koska heitä on yliopistoissa naisia vähemmän. Osa miehistä on alkanut pitää vaihtoehtojaan naismarkkinoilla loputtomina. He jäävät pyyhkäisemään oikealle ikuisesti. Eemilin mielestä Suomea vaivaa kultaisen pillun syndrooma. Kouluttamattomat miehet jäävät pyyhkäisemään lahkeeseen lähes ikuisesti.
    xxx/ellauri250.html on line 806: Jerry on lumikinoxessa uppeluxissa söpön norjalaisen Kaijan ja ruman suomalaisen mongoloidin Jussi Kolkan kaa. Kumman se kaivaa ulos ja kumman jättää sisään kuolemaan? Koittakaapa arvata, saatte 3 arvausta. Ai Kaijanko? siis ulos? vai sisään? Vaiko sisään ulos sisään ulos? Alkaako valjeta? Eikai Jerry nyt mongoloidin kanssa ala suusta suuhun menetelmällä! Valintoja on tehtävä, niinkuin Peter Singer tähdentää. Kummasta on Harrylle enemmän utiliteettia? Iteroidaanpa nyt Vangin dilemmaa... Juu, det är just som Kolkka sa: man måste välja slide.
    xxx/ellauri250.html on line 818: Larry King (born Lawrence Harvey Zeiger; November 19, 1933 - January 23, 2021) was an American television and radio host, whose awards included 2 Peabodys, an Emmy and 10 Cable ACE Awards. Over his career, he hosted over 50,000 interviews. King was born and raised in New York City to Jewish parents who immigrated to the United States from Belarus in the 1930s. Olixillä jotkut henxelit? Tämäkin heppu on mulle tuiki tuntematon, nevö hööd. Oli sillä.
    xxx/ellauri250.html on line 822: Mannen under hyllen var Bent Nordbø. Han hadde John Gielguds arrogante oppsyn, John Majors panoramabriller og Larry Kings bukseseler. Og han leste i en ekte papiravis. Roger hadde hørt at Nordbø kun leste New York Times, The Financial Times, The Guardian, China Daily, Süddeutsche Zeitung, El País og Le Monde, men at de leste han til gjengjeld hver dag. Han kunne dog finne på å bla i Pravda og slovenske Dnevnik, men han hevdet at «østeuropeiske språk er så tunge for øyet.
    xxx/ellauri250.html on line 829: Se että kukot nokkivat toisiltaan silmät kilpaillessaan kanoista ja että apinakoiraiden koittaessa samaa kotona se on apinoista jotenkin ymmärrettävää ja luvallista, se ei ole meemi vaan päinvastoin se on geeni. Tästäkin voisi tehdä MIT:n moraalipelin jolloin huomattaisiin että tää periaate on universaalinen.
    xxx/ellauri250.html on line 833: Nääsböön miesasiamiesmäisyys saa lisävauhtia kirjan loppupuolella Pelikaani-nimisen ruman femakon leveillessä naissukupuolen puolesta. Tää on geneettistä sekin, sukupuolten välinen kilpailu on yhtä Darwinin totta kuin kilpailu vastakkaisesta sukupuolesta. Setämiesten mielestä raiskaaminen on anteexiannettavaa (ja oikeastaan kivaa) mutta abortti hirveää, naisten mielestä asia on just toisin päin. Satunnainen nainti tuo lisää lisääntymispisteitä miehille mutta vähentää niitä naisilta. Tää on kalojen vs nisäkkäiden lisääntymisstrategian mukaista. Preejakulær sedesvæske på penistuppen. Lue myös Hikipedian artikkeli emättimestä.
    xxx/ellauri250.html on line 837: Fyra fruar och en man är en dokumentärfilm från 2007 i regi av Nahid Persson. Filmen skildrar iranska familjen Mohammadi som består av Heda, hans fyra fruar och 20 barn. De lever ett komplicerat liv där kvinnorna tävlar om mannens gunst samtidigt som de är besvikna på honom. Hela skaran bär sej åt som djur. En bjässe, fyra tackor och 20 lamm. Och gamla tackan som fött bjässen nån gång. Det här är ingen liknelse utan det är just på pricken hur det är. Apor utan memer är bara djur. Apor med memer är djur som försöker dölja djuriskheten i memerna. Utan att lyckas alls.
    xxx/ellauri250.html on line 849: Paul Haggis's films are heavy-handed. In the Valley of Elah is otherwise an engrossing murder mystery and antiwar statement, featuring a mesmerizing performance from Tommy Lee Jones. A police detective (Charlize Theron) helps a retired Army sergeant (Tommy Lee Jones) search for his son (Donald Duck), a soldier who went missing soon after returning from Iraq. Hank Deerfield (Bugs Bunny), a Vietnam War veteran, learns that his son may have met with foul play after a night on the town with members of his platoon. Rating: R (Some Sexuality/Nudity|Foul Language|Violent and Disturbing Content) Den här artikeln har skapats av Lsjbot, ett program (en robot) för automatisk redigering.
    xxx/ellauri250.html on line 851: ‘Emeq HaEla (hebreiska: עמק האלה) är en dal i Israel. Den ligger i distriktet Jerusalem, i den centrala delen av landet. Called in Arabic: وادي السنط, Wadi es-Sunt, it is a long, shallow valley now in Israel and the West Bank best known as the place described in the Hebrew Bible (the Old Testament of Christianity) where the Israelites were encamped when David fought Goliath (1 Samuel 17:2; 1 Samuel 17:19). The valley is named after the large and shady terebinth trees (Pistacia atlantica) which are indigenous to it. David ja Goljat mutustelivat siellä pistaasipähkinöitä ennen matsia. The Valley of Elah has gained new importance as a possible point of support for the argument that Israel was more than merely a tribal chiefdom in the time of King David. Others are skeptical and suggest it might be just another piece of Jewish propaganda.
    xxx/ellauri250.html on line 873: Se kriitikko oli oikeassa joka sanoi että Panssarinyrkki on kuin jonkun pakko-oireisen konstruoima mekaano, täynnä liikkuvia osia joilla ei ole muuta virkaa kuin liikkua, vitun iso käkikello joka vilisee mielenkiinnottomia hahmoja, laimiskoittain verta ja isoja pipejä. Kaikilla on taas kerran ollut ihan vitun kurja lapsuus. Eikä tässä vielä kaikki! Kielipuoli Ole ei ihan riitä vihan kohteeksi, vielä tarvitaan pahempi pahis, joka on tää mezästäjän leike. Kyltässä on vähän coitus interruptuxen makua. Puolet pussien sisällöstä tuli etuajassa tyyliin ejaculatio ante portas, ja loppupään venkutus ei enää tunnu samalta. Luvusta 75 (!) eteenpäin on jo sangen kuivaa pakkopullaa.
    xxx/ellauri250.html on line 880: Rahaa ja "valtaa" nuorelle miehelle se oli kaikki kaikessa ja todellisuudessa en muuttaisi mitään koska sitten en olisi tässä. 16v ostin ensimmäisen auton ja aloin kuljettaa huumeita kaupungista toiseen ja tein ohessa huumeita ja rahaa sitten sainkin jo oman isomman määrän ostettua ja aloitettua hyvän bisneksen, mutta Suomessa jos vähänkin teet rahaa tulee se päivä kun joku tulee perimään vuokraa myynnistä. Tämä vei syvemmälle jengielämään josta onneksi pääsin pois vahingoittumatta. Surullisempia tarinoita olen todistanut (RIP kaveri 700e oli liian halpa hinta ihmishengestä). Ihmiset luulee että Suomessa ei murhata rahasta mutta tiedän sen olevan vale.
    xxx/ellauri250.html on line 886: I Pansernevets tid i Norge gikk psykopatmørdere fri etter 25 års fruktløs politiklovneri. År 2014 vedtok Stortinget ei ny lov som gjer at drap her i landet aldri vert forelda. Den nye lova, som trer i kraft 1. juli, gjeld drapssaker, alvorlege seksualbrotsverk og kjønnslemlestingar. Opphevinga av foreldingsfristen gir politiet nye sjansar til oppklaring. Jakta på gjerningsmannen kan gå føre seg til evig tid. Det gjelder også Gud som alene består i evig tid. Han er nettopp gjerningsmannen til kjempemange drap.
    xxx/ellauri250.html on line 889: Donald Trump blir gjort narr av etter han torsdag kunngjorde at han kommer med superhelt-kort med animasjoner av seg selv på. Sjarmøretappen brukes om en etappe med mye publikum som når utøveren på vinnerlaget får æren av å lede laget til mål.» Dårlig taper, det et han.
    xxx/ellauri250.html on line 898: Det ville ikke vært vei her om ikke vi hadde drevet gruvedrift,» sa Tony Leike mens bilen duvet langs den trange kjerreveien. Entreprenører som meg er det eneste håpet for at folk i land som Kongo skal komme seg på beina, komme etter, siviliseres. Alternativet er å overlate dem til seg selv så de kan fortsette med det de alltid har gjort: å ta livet av hverandre. Alle på dette kontinentet er jegere og bytte i én og samme person. Ikke glem det når du ser inn i de bedende øynene på et sultende, afrikansk barn. At om du gir det litt mat, skal de øynene snart se på deg igjen, fra bak et automatvåpen. Og da er det ingen nåde.»
    xxx/ellauri250.html on line 900: «Alt i Afrika er syklus,» fortsatte Tony. «Regntid og tørke, natt og dag, spise og å bli spist, leve og å dø. Naturens gang er alt, ingenting kan forandres, svøm med strømmen, overlev så lenge du kan, ta det som tilbys, det er alt du kan gjøre. For dine forfedres liv er ditt liv, du kan ikke gjøre noen forandring, utvikling er ikke mulig. Det er ikke afrikansk filosofi, bare generasjonenes erfaring. Og det er erfaringen vi må forandre. Det er erfaringen som forandrer tankesettet, ikke omvendt.» «Og hvis erfaringen er at hvite mennesker utbytter dem?» sa Kaja.
    xxx/ellauri250.html on line 902: «Ideen om utbytting er plantet av hvite mennesker,» sa Tony. Men begrepet har vist seg nyttig for afrikanske ledere som trenger å peke på en felles fiende for å samle folket bak seg. Helt fra avviklingen av kolonistyrene på sekstitallet har de brukt de hvites skyldfølelse til å skaffe seg selv makt så den virkelige utbyttingen av folket kunne begynne. Den hvites skyldfølelse for å kolonisere Afrika er patetisk. Den virkelige forbrytelsen var å overlate afrikaneren til sin egen morderiske og destruktive natur. Tro meg, Kaja, kongolesere flest har aldri hatt det bedre enn under belgierne. Opprørene hadde aldri noe grunnlag i folkets vilje, men i enkeltpersoners maktbegjær. Små grupperinger som stormet belgiernes hus her ved Kivusjøen fordi husene var så fine at de regnet med å finne noe der som de hadde lyst på. Sånn var det, og sånn er det.»
    xxx/ellauri250.html on line 904:

    Hans Egede kääntämässä eskimoita

    xxx/ellauri250.html on line 906: Sånn vaert det likevel i Grönnland med inuiterna når norsken Hääns Egede kom till Nuuk.
    xxx/ellauri250.html on line 918: Ei, Kaija ei ole yhtä hyvä kuin Raakkeli. Se ei ole tarpeexi. Tarpeexi mitä? Ei selviä. Tarpeexi hyvä vällyissä? Tarpeexi vieno ja naisellinen ehkä, liian hyökkäävä? Käy päälle kuin yleinen syyttäjä. Jotain tällästä se ehkä on. Raakel on mustatukkainen, Kaja hunajablondi. Onkohan Raakel juutalainen? Mixkähän sen pojan nimi on venäläinen Helge? Häätyy koittaa lukea spoilereita lumiukkokirjasta.
    xxx/ellauri250.html on line 931: Brittiske film på Snömannen ble dårlig mottatt av filmanmelderne i Norge. Både VG, Dagbladet, Aftenposten, Adresseavisen, NRK P3 og Kinomagasinet gav den terningkast to. TV 2s filmanmelder gav den terningkast tre og Filmmagasinet fire. Også filmanmeldere i andre land gav den dårlig mottakelse.
    xxx/ellauri250.html on line 933: Ved en avsidesliggende hytte får en gutt og moren hans, Sarah, besøk av hans voldelige biologiske far, en politibetjent ved navn Jonas. Jonas slår og angriper Sarah, som truer med å fortelle kona til Jonas om deres uekte sønn. Jonas reiser sin vei, og Sarah følger etter i bilen sin sammen med sønnen deres. Hun kjører i en katatonisk tilstand, og slipper rattet. Gutten kommer seg ut når bilen krasjer i en innsjø. Men moren hans blir sittende i bilen og synker.
    xxx/ellauri250.html on line 935: Flere år senere arbeider Harry Hole som etterforsker i Oslo politidistrikt. Han sliter med alkoholisme, og nylig et samlivsbrudd med Rakel, mor til en gutt ved navn Oleg som Harry er veldig glad i. Etter å ha mottatt et mystisk brev signert med en barnslig tegning av en snømann, møter Harry den nylig ansatte Katrine Bratt som skal arbeide med forsvinningen til Birte Becker, en kvinne som etterlot seg en ektemann og en datter. De finner en snømann hjemme hos Becker.
    xxx/ellauri250.html on line 937: Harry innser at Bratt har tatt politiets filer uten tillatelse. Han får vite at Bratt leter etter en kobling mellom flere forskjellige saker som handler om savnede personer og en annen sak, fra ni år tidligere, som ble etterforsket av Gert Rafto. Bratt overtaler Harry til å åpne en ny etterforskning av forsvinningen av Sylvia Otterson, som de finner fremdeles i live på gården hennes. Men kort tid etter at de går derfra, halshugger en maskert figur Sylvia. Men senere møter de Sylvias identiske tvilling, Ane. Sylvias kropp er inne i låven hennes, og hodet er plassert på toppen av en snømann. Katrine tror en korrupt forretningsmann Arve Støp er ansvarlig for alle dødsfallene. Harry reiser til Bergen for å undersøke nærmere, og møter Rakels nye kjæreste Mathias, en kirurg.
    xxx/ellauri250.html on line 939: I Bergen oppdager Harry at etterforsker Rafto døde av et tilsynelatende selvpåført skuddsår i hodet. Harry oppdager også at Katrine er Raftos datter. Alle de nylige ofrene besøkte klinikken til Dr. Vetlesen, som også fører tilsyn med Arve Støps prostitusjonsring. Når telefonen til Becker aktiveres igjen, blir signalet sporet til Dr. Vetlesens hjem. Katrine arresterer Vetlesen på egen hånd, men finner ham død av et skudd i hodet, sammen med restene av Birte Becker og en annen savnet person. Politiet tror Vetlesens død var selvmord, og suspenderer Katrine fra politiet.
    xxx/ellauri250.html on line 941: Katrine, i håp om å lure Støp til å tilstå at hun drepte faren hennes, flørter med ham. Han inviterer henne til hotell-rommet sitt hvor hun setter opp et skjult kamera, men til ingen nytte. Hun blir angrepet og dopet ned av en ukjent person. Neste morgen blir Katrine funnet død. Dagen etter oppdager Harry den egentlige drapsmannen. I mellomtiden blir Rakel og Oleg kidnappet, og tatt med til en hytte i Telemark. Det blir avslørt at drapsmannen var gutten fra den aller første scenen, og som voksen angriper han mødre som han mener har skadd barna deres.
    xxx/ellauri250.html on line 945: Harry Hole saa ratkaistavakseen erään naisen murhan, jonka kaulaliina on pihalla seisovan lumiukon kaulassa. Minkäänlaisia johtolankoja ei ole jätetty, ja tapaus vaikuttaa vaikealta. Hämmästykseksi (ja kauhuksi) Harry huomaa, että viime vuonna tapahtui vähintään yksi samanlainen murha. Samanlainen tyyli ja murhaajan jättämä "viesti". Ja kaikki murhat ovat sattuneet ensilumen aikaan! Äläpäs! Alkaa taas haukotuttava murhasarja, jonka tekijä merkitsee työnsä lumiukolla. Ennen kuin hän huomaakaan, on Harry keskellä painajaista, jossa lapsien rullaama iloinen, harvahapainen porkkananenä hahmo, on täysin seonneen psykopaatin spitting image. Elokuvassa Harry Holea näyttelee Немецкий актёр Michael Fassbender. Se ei ole norjalaisen näköinen, vaan ilmeinen sakemanni. Norjalaisia varmaan harmitti että länsigermaanit tekeytyvät pohjanmiehixi.
    xxx/ellauri251.html on line 38:

    Algernon Swinburne


    xxx/ellauri251.html on line 39:

    Gjenganger

    Algolagniaa


    xxx/ellauri251.html on line 41:
    Gjenganger tries to claim new victim for the sea.

    xxx/ellauri251.html on line 46: A Gjenganger (Norwegian: Gjenganger, Attergangar or Gjenferd; Danish: Genganger or Genfærd; Swedish: Gengångare) in Scandinavian folklore was a term for a revenant, the spirit or ghost of a deceased from the grave. Suomeksi epäkuollut. Tai haamu. Tai aave. Tai kummitus. Näistä on lisää paasausta albumissa 269.
    xxx/ellauri251.html on line 48: Someone who returns from a long absence. A person or thing reborn. A supernatural being that returns from the dead; a zombie or ghost. Esimerkit: They would not visit this undesirable revenant with his insolent wealth and discreditable origin. The undergraduates, our fogey revenant observes, look much as they did.., in outward aspect. Brains... Brains... Brains... naah.
    xxx/ellauri251.html on line 51: «Hemingway skrev at når du først har åpnet din sjel for Afrika, vil du ikke noe annet sted.» «Hemingway skrev det?» spurte Harry tvilende. «Ja visst, men Hemingway skrev jo sånt romantisk piss hele tiden. Skjøt løver i fylla og pisset den der søte whiskyurinen på kadaverne. Sannheten er at ingen kommer tilbake til Kongo hvis de ikke må.»
    xxx/ellauri251.html on line 91: Answer: Algernon Charles Swinburne's Atalanta in Calydon (1865) is the finest example of Victorian 'Greek' tragedy, a genre of English poetry inspired by the forms, contents, and styles of Attic tragedy.
    xxx/ellauri251.html on line 98: Atalanten isä halusi poikalapsen, mutta pettyi suuresti kun saikin tyttären. Taas tuli halkiohaara! Isä antoi viedä "vääränlaisen" lapsen metsään, jonne hänet jätettiin kuolemaan. Artemis lähetti koiraskarhun imettämään tätä, ja lopulta joukko metsästäjiä kasvatti lapsen imutuxella. Atalante varttui nuoreksi naiseksi ja taitavaksi metsästäjäksi. Joo kyltää meemi tosiaankin tuli varmaan Algernonille ihan iholle.
    xxx/ellauri251.html on line 120: Avioliitto näytti olevan Atalantelle mieluinen, vaikka hän oli alkuun ollut vastahakoinen. Melanion (Hippomenes) puolestaan oli niin onnen ja autuuden vallassa, että ei muistanutkaan kiittää Afroditea, jonka avulla hän oli kisan voittanut. Jumalattaren kosto oli ankara. Afrodite odotti, että pari kulkisi jonkun temppelin ohitse, ja sitten hän vihoissaan langetti heille vastustamattoman intohimon toisiaan kohtaan. Melanoin vei Atalanten temppeliin ja rakasteli siellä vaimonsa kanssa. Tarinan eri versioiden mukaan temppeli kuului joko Zeukselle tai sitten Kybelelle – joka tapauksessa ko. jumala(tar) suuttui temppelinsä pyhyyden turmelemisesta ja runkkutahroista. Tästä seurasi kova rangaistus: rakastavaiset muutettiin salonkileijoniksi. Ihanaa leijonat ihanaa. Kybele-version mukaan hän aikoi ensin surmata rakastavaiset, mutta päätyi muuttamaan heidät leijoniksi, koska piti kuolemaa liian lempeänä rangaistuksena. Leijonat valjastettiin vetämään Kybelen vaunuja. Kybeleestä ja sen leijonavetoisista vaunuista oli jotain läppää Flaubertilla. Joissain tarinan versioissa pari ehti olla jo jonkin aikaa silleen ennen kuin heistä tuli leijonia. Tuohon aikaan uskottiin, ettei leijona voi paritella oman lajinsa kanssa. Siis mitä? Sori mutta tätä en kyllä taida uskoa.
    xxx/ellauri251.html on line 136: To all things fierce and fleet that roar and range Hurja ja vikkelä kaikille jotka kulkevat ja karjuvat
    xxx/ellauri251.html on line 137: Mortal, with gentler shafts than snow or sleep; Mortaalina, varret hellempinä kuin lumi tai uni;
    xxx/ellauri251.html on line 143: See goodlier hounds or deadlier edge of spears; kellään ole parempia koiria eikä hirvikiväärejä;
    xxx/ellauri251.html on line 170: Sent in thine anger against us for sin done Jonka lähetit äkäisenä tehtyämme syntiä:
    xxx/ellauri251.html on line 183: From the full-flowered Lelantian pasturage Kukikkailta Leelannin laitumilta
    xxx/ellauri251.html on line 195: And edge to spears, and luck to each man’s hand. Ja luodikoihin tehoja, ja jahtionnea.
    xxx/ellauri251.html on line 203: Is half assuaged for Itylus, On puolixi leppynyt Ityloxeeen,
    xxx/ellauri251.html on line 222: For the risen stars and the fallen cling to her, Ylösnousseet tähdet ja langenneet siihen tarttuvat,
    xxx/ellauri251.html on line 336: Small praise man gets dispraising the high gods: Jumalanpilkasta ei hyvä heilu:
    xxx/ellauri251.html on line 343: Green pasturage and the grace of standing corn Vihreää laidunta ja pystyjä ohrapeltoja
    xxx/ellauri251.html on line 388: Love, or in dens where strange beasts lurk, or fire, Rakkautta, tai koloista missä kurkkii otuxia outoja, tai tulta,
    xxx/ellauri251.html on line 418: These things are in my presage, and myself Nää asiat mä nään jo ennalta, ja mä izeni
    xxx/ellauri251.html on line 437: Meleager, a goodly flower in fields of fight, Meleagros, aika kova tappelupukari,
    xxx/ellauri251.html on line 478: And with blind lips and fingers wrung my breast
    xxx/ellauri251.html on line 501: But sleep and much forgetfulness of things.
    xxx/ellauri251.html on line 502: In such wise I gat knowledge of the gods
    xxx/ellauri251.html on line 518: Lest love or some man’s anger work him harm.
    xxx/ellauri251.html on line 568: ⁠In his eyes foreknowledge of death;
    xxx/ellauri251.html on line 612: That shine and shift as the edge of wild beasts’ eyes,
    xxx/ellauri251.html on line 613: Smite upon mine; so fiery their blind edge
    xxx/ellauri251.html on line 690: Two-edged for fight as the axe against his arm,
    xxx/ellauri251.html on line 691: Who drives against the surge of stormy spears
    xxx/ellauri251.html on line 785: Trothplight and mutual mouth of marriages.
    xxx/ellauri251.html on line 810: But when white age and venerable death
    xxx/ellauri251.html on line 824: Sages and singers fiery from the god,
    xxx/ellauri251.html on line 836: Nor song assuage them waking; and swift death
    xxx/ellauri251.html on line 838: Treads out the timeless vintage; whom do thou
    xxx/ellauri251.html on line 872: Seeing the strange foam of undivided seas
    xxx/ellauri251.html on line 878: Meleager, a noble wisdom and fair words
    xxx/ellauri251.html on line 927: The whole white Euxine clash together and fall
    xxx/ellauri251.html on line 943: I come to judge between you, but a king
    xxx/ellauri251.html on line 948: Changeless; howbeit these change, and in good time
    xxx/ellauri251.html on line 983: For what lies light on many and they forget,
    xxx/ellauri251.html on line 985: I forget never; I have seen thee all thine years
    xxx/ellauri251.html on line 997: Child? or what strange land shone with war through thee?
    xxx/ellauri251.html on line 1005: I charge thee by thy soul and this my breast,
    xxx/ellauri251.html on line 1012: If but one thing be stronger, if one endure,
    xxx/ellauri251.html on line 1017: Following strange loves? why wilt thou kill mine heart?
    xxx/ellauri251.html on line 1213: ⁠She endured not longer to wear
    xxx/ellauri251.html on line 1257: I with clear winds came hither and gentle gods,
    xxx/ellauri251.html on line 1358: For spears and strange men’s faces, hast not thou
    xxx/ellauri251.html on line 1373: Burn; but a cold and sacred life, but strange,
    xxx/ellauri251.html on line 1423: What, for a man to grudge me this my life
    xxx/ellauri251.html on line 1429: Judge he between me and all of you, and see
    xxx/ellauri251.html on line 1436: O flower of Tegea, maiden, fleetest foot
    xxx/ellauri251.html on line 1481: And strewed one marriage-bed with tears and fire
    xxx/ellauri251.html on line 1522: ⁠Lest they too change and sleep, the fates that spun,
    xxx/ellauri251.html on line 1524: ⁠Lest all these change, and heaven bow down to none,
    xxx/ellauri251.html on line 1525: Change and be subject to the secular sway
    xxx/ellauri251.html on line 1532: ⁠And many mixing savours of strange years,
    xxx/ellauri251.html on line 1561: Who turns the large limbs to a little flame
    xxx/ellauri251.html on line 1567: Smites without sword, and scourges without rod;
    xxx/ellauri251.html on line 1692: West of that narrowing range of warrior hills
    xxx/ellauri251.html on line 1706: Meleager, like a sun in spring that strikes
    xxx/ellauri251.html on line 1757: Plunged, and the hounds clung, and green flowers and white
    xxx/ellauri251.html on line 1786: Ancæus; and as flakes of weak-winged snow
    xxx/ellauri251.html on line 1791: And smote not; but Meleager, but thy son,
    xxx/ellauri251.html on line 1808: Seeing; but Meleager bade whet knives and flay,
    xxx/ellauri251.html on line 1845: But once being prosperous waxes huge of heart,
    xxx/ellauri251.html on line 1891: ⁠All their marges clothed all round
    xxx/ellauri251.html on line 1916: ⁠Fruits and flocks consumed together,
    xxx/ellauri251.html on line 1999: For my son surely hath avenged you dead.
    xxx/ellauri251.html on line 2030: Wert thou not called Meleager from this womb?
    xxx/ellauri251.html on line 2066: Or one labouring in travail of strange births.
    xxx/ellauri251.html on line 2115: Save that Meleager, as a tame lion chafed,
    xxx/ellauri251.html on line 2120: Drove at Meleager, who with spear straightening
    xxx/ellauri251.html on line 2177: Who shall get brothers for me while I live?
    xxx/ellauri251.html on line 2182: Have we not hung together, he and I,
    xxx/ellauri251.html on line 2210: And all the gear and housings of their lives
    xxx/ellauri251.html on line 2212: Pine with strange eyes, and prick up hungry ears,
    xxx/ellauri251.html on line 2226: Or honourable or with facile feet avenged
    xxx/ellauri251.html on line 2244: These fatal from the vintage of men’s veins,
    xxx/ellauri251.html on line 2263: That now is as men hungered; and these dead
    xxx/ellauri251.html on line 2291: She the strange woman, she the flower, the sword,
    xxx/ellauri251.html on line 2294: Saw with strange eyes and with strange lips rejoiced,
    xxx/ellauri251.html on line 2312: That it endures outrage, and dolorous days,
    xxx/ellauri251.html on line 2318: Assuage me? what restore me? what release?
    xxx/ellauri251.html on line 2319: What strange thing eaten or drunken, O great gods,
    xxx/ellauri251.html on line 2327: Knowledge and light of face and perfect heart,
    xxx/ellauri251.html on line 2329: Sin, and have hunger, and die infatuated.
    xxx/ellauri251.html on line 2355: Unburied, unavenged, as kinless men,
    xxx/ellauri251.html on line 2421: Alas that time is stronger than strong men,
    xxx/ellauri251.html on line 2480: ⁠Nor loosening of the large world's girth
    xxx/ellauri251.html on line 2500: ⁠That no man's finger lighteneth,
    xxx/ellauri251.html on line 2633: Meleager, a fire enkindled of mine hands
    xxx/ellauri251.html on line 2657: And cleaves unto the ground with staggering feet.
    xxx/ellauri251.html on line 2702: My name that was a healing, it is changed,
    xxx/ellauri251.html on line 2740: ⁠She panted with strange breath;
    xxx/ellauri251.html on line 2766: Meleager the good lord is as one slain.
    xxx/ellauri251.html on line 2820: Pity me; but Meleager with sharp lips
    xxx/ellauri251.html on line 2832: And laid him sadly in strange hands, and wept.
    xxx/ellauri251.html on line 2854: And weeping and changed faces and veiled hair.
    xxx/ellauri251.html on line 2895: ⁠In whose fingers the weight
    xxx/ellauri251.html on line 3037: ⁠And the men of strange days
    xxx/ellauri251.html on line 3074: Where the sea-ridge of Helle hangs heavier, and east upon
    xxx/ellauri251.html on line 3153: The gods give thee fair wage and dues of death,
    xxx/ellauri251.html on line 3178: Mother, I dying with unforgetful tongue
    xxx/ellauri251.html on line 3193: But fortune, and the fiery feet of change,
    xxx/ellauri251.html on line 3215: Forget not, nor think shame; I was thy son.
    xxx/ellauri251.html on line 3220: Surely I know not; yet I charge thee, seeing
    xxx/ellauri251.html on line 3222: Me, O my mother; I charge thee by these gods,
    xxx/ellauri251.html on line 3236: Kinsmen, much younger and glorious more than I,
    xxx/ellauri251.html on line 3240: Change, and though now I be not anything,
    xxx/ellauri251.html on line 3241: Forget not me among you, what I did
    xxx/ellauri251.html on line 3266: Through female fingers in his woof of life,
    xxx/ellauri251.html on line 3310: VIHREÄSTÄ siirtymästä ja Putinin energia-aseesta muodostui yhdessä tilanne, jossa kuluttaja kauhistelee villasukat jalassa ja toppatakki päällä hurjia sähkölaskujaan. Eikä tässä kaikki. Ongelma kohtelee kuluttajia eri tavalla sen mukaan, millaisessa kodissa asuu ja millaisen sähkösopimuksen on tehnyt.
    xxx/ellauri251.html on line 3329: Hallitus on jo päättänyt verohuojennuksista ja tukijärjestelmästä ensi vuodelle ja valmistelee sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta, mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan nopeasti. Kaikki vaihtoehdot kannattaa käydä läpi hintakatosta lähtien. Valtiovarainministeri läski Annika Saarikko (kesk) joka suunnittelee opiskelijoiden ja työttömien eläkkeiden kurjistamista sanoi Politiikan toimittajien yhdistyksen tilaisuudessa olevansa avoin erilaisille ”ideoille, jotka auttavat ratkomaan tätä ongelmaa”.
    xxx/ellauri251.html on line 3352: Scotland's Nicola Sturgeon: 5 feet, 4 inches (163 cm)
    xxx/ellauri251.html on line 3391: Donald Trump is in his mid-70s and has lost around 1.5 inches of height since he was a young man, and stands at 6'0.5 (184.3 cm) tall today. During his prime years, however, he was comfortably taller, standing at 6'2" (188cm) for the majority of the day, and taller than 37 of the 45 elected American Presidents. Some have speculated that Barron Trump may stand at 6ft 7 inches tall, with many social media users saying that Trump's youngest son would be an ideal world leader!
    xxx/ellauri252.html on line 48: Documentario capostipite del genere "mondo movie", è incentrato su usi e costumi inconsueti o scioccanti dei vari popoli nel mondo, tra curiosi riti tribali, scene di alcolizzati, varie uccisioni e maltrattamenti di animali, inquinamento dei mari, funerali bizzarri, fan scatenate che spogliano Rossano Brazzi. Nel film vengono poi mostrate le cruente processioni tipiche del venerdì santo, che tuttora si svolgono in alcuni centri del meridione, in cui i partecipanti si autoflagellano il corpo per devozione, fino a sanguinare copiosamente, e una cerimonia nel sud-est asiatico, in cui vengono decapitati alcuni tori.
    xxx/ellauri252.html on line 50: Eli tää oli genren "elokuvamaailma" dokumentaarinen esivanhempi, joka keskittyy maailman eri kansojen epätavallisiin tai järkyttäviin käyttötarkoituksiin ja tapoihin, mukaan lukien uteliaat heimorituaalit, alkoholistien kohtaukset, erilaiset tappamiset ja eläinten huono kohtelu, merien saastuminen, omituiset hautajaiset, villit fanit, jotka riisuvat Rossano Brazzin. Elokuva näyttää myös pitkäperjantaille tyypilliset veriset kulkueet, jotka tapahtuvat edelleen joissakin etelän keskuksissa, joissa osallistujat itse ruoskivat izeään ruumiin omistautumista varten, kunnes he vuotavat runsaasti verta, ja seremonian Kaakkois-Aasiassa, jossa jotkut härät mestataan.
    xxx/ellauri252.html on line 60: Saarisen Punk-akatemia, Pirkkala 1980 lyttää epäviisaasti Saarikosken keväällä 1980 ilmestyneen proosateoksen nimeltä ’Asiaa tai ei’. Osuvampi otsikko sille olisi ’Kirjoitan kirjan, olipa asiaa tai ei’. Saarikosken kirja on pohjanoteeraus. Se on pohjanoteeraus, koska miehellä ei ole mitään sanottavaa. Saman voi valitettavasti sanoa in retrospect E.Saarisen elämäntyöstä. Kuhmon kamarimusiikkijuhlilla vuonna 1983 kylmä koskenkorva ampui kuumat veret Saarikosken molemmista päistä. Pushkinin sanoin: Loin hengen työllä itselleni muistopylvään. Monumentum exegi aere perennius.
    xxx/ellauri252.html on line 119: Starkonkin tämän syksyn teos on avoin ja läheinen kertom, karje Be kaikesta siitä mitä Pentti Saarikoskelle tapahtu kaatokännissä 3 mauttoman keväisen viikon aikana Dublinis, Irials patalpage mes Joycen omassa kanpungtas. Pentu Saarikki haluaa kirjan alla olla oma izensä, vitun ärsyttävä, pala suunsa puhtasket, all hin kun Einen kristillinen puhe tehoa. Hinen tekstink on kanaa kulmicasta, Joskus his thin lapsellista, jodicus hän puhun kuin filof, multa aina hinen seuras on viihtyisää. Hän ei osa pilkata Jumala niinkö Hannu, eikä olla yhtä rivosuinen tai ilkeä, vaik miten yrittäisi. Hin kulkee mis kulkee baarikärpäsenä. Kirje femakolle on Sear nimiä ja tekstiä paljaimmillaan.
    xxx/ellauri252.html on line 142: Samaan aikaan kansalle uskotellaan, että suurin ongelma ovat työläisten palkat. Tämän takia Suomi menee konkurssiin. Tämä on aivan naurettavaa, tuhahtaa kirjailija ja nauraa päälle kuivaa naurua.
    xxx/ellauri252.html on line 180: ges.almatalent.fi/cx165,cy0,cw2670,ch2000,570x/https://assets.almatalent.fi/image/5f0ee6b7-6414-5717-a212-dc585a5cb7ae" />
    xxx/ellauri252.html on line 193: ges.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,c_limit,w_3840,q_auto/v1665819748/13-1-50883652-1629878185084" width="30%" />
    xxx/ellauri252.html on line 198: Mies joka kävelee päivällä töyhtö päässä pääsee helpommalla kuin 9-5 tallaajat. Mutta spugen vapaus on kovaa kannikkaa. Paleltuvat hankeen 1967 haisten pahalta kuin Eijan simpukka. Paljonkos Hande laittoi manta joulupataan? Taisi olla vaan lisää näitä sanoja. Handen miehekkääxi haukkuma arkkipiispa oli Simojoki.
    xxx/ellauri252.html on line 223: ge/nprshared/201302/171410051.jpg" width="30%" />
    xxx/ellauri252.html on line 228: Friedan was born Bettye Naomi Goldstein on February 4, 1921, in Peoria, Illinois, to Harry and Miriam (Horowitz) Goldstein, whose Jewish families were from Russia and Hungary. Harry owned a jewelry store in Peoria, and Miriam wrote for the society page of a newspaper when Friedan's father fell ill. Her mother's new life outside the home seemed much more gratifying.
    xxx/ellauri252.html on line 248: Cary Grant saattoi olla juutalainen ja se todennäköisesti oli homo. Rooseveltin esi-isät saattoi olla juutalaisia Hollannissa. Claes Rosenvelt entered the cloth business in New York, and was married in 1682. He accumulated a fortune. He then changed his name to Nicholas Roosevelt. Of his four sons, Isaac died young. Nicholas married Sarah Solomons. Jacobus married Catherina Hardenburg. The Roosevelts were not a fighting but a peace-loving people, devoted to trade. Isaac became a capitalist. He founded the Bank of New York in 1790.
    xxx/ellauri252.html on line 250: Thomas Painea Peppu on jo palvonut aiemmissa kirjoissa, kz. albumia 146. Paine oli Pena- ja Hande luokan spuge, se oli Pepusta hienoa, niinkuin sekin että 2 isoa lihaxikasta komeaa paidatonta Tom of Israelia miehekkäästi puhuu kirjoista samasta suupielestä kuin Amerikan kansallispeleistä. Nehän on kuin Cary Grant ja sen poikaystävä. Sopimaton on rohkeaa.
    xxx/ellauri252.html on line 303: ge/t_share/MTE5NDg0MDU0OTk2NjE2NzE5/reinhard-heydrich-9337835-1-402.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri252.html on line 347: Rikoslain kymmenes luku määrättiin tuhottavaxi Juhannustanssien oikeuskäsittelyn jälkimainingeissa vuonna 1970. Juhannustanssien sensuroimaton laitos julkaistiin vasta 22 vuotta myöhemmin. Ezemmosta viivytystaistelua saatanan aloittamassa invaasiosodassa.
    xxx/ellauri252.html on line 363: »1.§. Joca aicomuxesta, sanoilla eli kirjoituxilla, laitta ja pilcka Jumalata, hänen Pyhä Sanans ja Sacramentejä; olcon hengens rickonut. Jos se tapahtu ajattelemattomasti ja picaisudesta, ja hän catu; wetäkön sackoa sata talaria, ja rucoilcan ricoxens julkisesti Seuracunnasa andexi. Jos hän sitä teke toisen erän; tehkön cahdenkertaisen sacon. Joca ei woi sackoa maxaa; kärsikön ruumillans, nijncuin Rangaistus Caaresa sanotan.»
    xxx/ellauri252.html on line 387: Sodan aikana ja heti sotien jälkeen avioliittojen, avioerojen ja eronneiden vihkimisten määrä kasvoi. Kirkonmiehissä tämä sai aikaan moraalisen paniikin. Kirkko vihkimällä ”syntikumppanit” uuteen avioliittoon sulkee näiltä paluutien parannukseen. Martti Simojoki kannatti ehdottomasti vihkikieltoa. Paasikivi torppasi. Martti Simojoki vastusti ehdottomasti Hannu Salamaa. Urkki torppasi. Bugger it!
    xxx/ellauri252.html on line 425: Tyttäret kyllä kivitettiin jos ne saatiin kiinni pukilla, mutta siinä rangaistusperusteena oli vanhempien kunnioituspykälä. Kaiken tarkoitushan on siirtää geenit ja meemit eteenpäin halutulla tavalla.
    xxx/ellauri252.html on line 430: Heja Sverige på 70-talet. Ohjaajan tähtifilmin juoniselostuxesta paistaa jonkin verran sittemmin nyrkkeilijämäisen Sjöwallin kade pahexunta. Tyttöjen tienaama tonni varvista olisi lähellä samaa summaa nykyeuroissa.
    xxx/ellauri252.html on line 455: ges/11676574/taistelijana-supon-varjossa-v-2000-2013.jpg" />
    xxx/ellauri252.html on line 468: Mutta toinen vielä parempi on Etelä-Afrikan valkoiset, ne ovat kamalan pahoja eivätkä yhtä ilmiselvästi CIAn asialla. (Vaikka ovathan ne.) ULAG on niinkö GULAG ilman sitä geetä. Glavnoye Upravleniye Ispravitelno-Trudovykh Lagerey, paizi ei glavnoje. Sissejä on noin komppanian verran, mukana kuriositeettina 2 neekeriä, 1 jutku ja 1 ruåzalainen. Myös ruåzinlautalla seilaavat lautakätiset japsut ovat hyvin, hyvin pahoja. Ja tylsiä kun pelaavat koko ajan keskenään go-peliä. Heinrich Heydrichillä oli juutalainen isoäitipuoli mutta isot Ht antoivat sen anteexi koska Heydrichissä ei ollut yhtään mummipuolen verta. Ruth Solomonsson kuulostaa kyllä juutalaiselta, mutta ei välttämättä ole. Kurt Salomonson oli Perssonin kaveri, kiirunalainen työläiskirjailija joka reeasi työväen asiaa kapitalisteille. Onkohan Ruthilla Heydrichiä nussiessa päässä blondi peruukki niinkuin sillä yhdellä brittinaziryhmään soluttautuneella Rahitilla? Tai Pena Saarikosken Tuula2 vaimolla Urkin juhlissa? Vaikka se oli blondi ilmankin.
    xxx/ellauri252.html on line 477: Seitsemän kilometriä Lundtoftbjergin pohjoispuolella Bjergskovissa saksalaiset törmäsivät uuteen tiesulkuun, jonka suojana oli kaksi 20 millimetrin tykkiä. Saksalaiset panssarivaunut työnsivät sulun sivuun avaten tulen. Toinen tanskalaisten tykeistä vastasi tuleen, kunnes panssarivaunu ajoi tykin yli. Tykkimies sai surmansa juostessaan pakoon lentokoneen rynnäköidessä tielle. Toinen tanskalaisten tykeistä meni epäkuntoon. Tanskalaisosasto pyrki pakenemaan moottoripyörillä, mutta joutuivat saksalaisten piirittämiksi ja sotavangeiksi.
    xxx/ellauri252.html on line 485: Narvikin edustalla kaksi vanhaa vanhaa norjalaista rannikkopuolustusalusta, Eidsvold ja Norge, teki vastarintaa kolmelle saksalaislaivalle, jotka kuljettivat kenraali Eduard Dietlin joukkoja Narvikiin. Saxalaisten torpedoivat molemmat ja norskeille alkoi kylmä uintireissu. Siitä saitte kun upotitte Oslon edustalla Blücherin!
    xxx/ellauri252.html on line 499: Catalina-operaatio kuului hallituksen salassa pidetyimpin hämärähommiin. Ruotsalaiset lentokoneet olivat amerikkalaisten laskuun vakoilleet Neuvostoliiton aluevesillä. Venäläiset olivat ampuneet niistä kaksi alas ja hallitus oli valehdellut ummet ja lammet nostattaakseen kommunisminvastaisen hengen, mikä olikin ollut hiuksenhienosti saavuttamassa perimmäisen tarkoituksensa, nimittäin yllyttää ruotsalaiset liittymään suureen antisosialistiseen paktiin, NATOON.
    xxx/ellauri252.html on line 503: Catalina är että namn för DC-3. Tre år tidigare hade Sverige, i strid med den officiellt strikta neutralitetslinjen, ingått ett hemligt avtal med USA och Storbritannien. Svenska signalspaningsdata skulle bytas mot amerikansk teknisk utrustning. Flygvapnets specialutrustade Tp 79:or 79001 Hugin och 79002 Munin (Odens korpar, see album 144 genomförde regelbundet topphemliga flygningar över Östersjön med amerikansk signalspaningsutrustning ombord. Sverige bedrev även fotospaning mot Sovjetunionen. Under 1948 hade en S 26 Mustang flugen av Fredrik Lambert-Meuller medvetet kränkt sovjetiskt territorium. Flygplanet var utrustat med en kamera lånad från USA:s flygvapen. Under 1949 hade spaningsflygningarna fortsatt med en S 31 Spitfire flugen av Ingemar Wängström.
    xxx/ellauri252.html on line 507: År 1951 ertappades Sverige med att vid två tillfällen ha kränkt sovjetiskt luftrum. Vid det ena tillfället var ett av planen så nära som 2,5 nautiska mil (drygt 4,5 km) från den baltiska kusten, och regeringen tvingades be om ursäkt på diplomatisk väg. Under år 1952 steg spänningen ytterligare då Nato-plan upprepade gånger kränkte sovjetiskt luftrum och de svenska flygningarna blev fler. Sovjetisk press började skriva om att Sverige gick Natos ärenden och de drog sig inte för att påminna om det öde som det amerikanska signalspaningsplan, som skjutits ner över Östersjön år 1950, hade mött.
    xxx/ellauri252.html on line 509: Under förmiddagen den 13 juni 1952, mitt under en mycket het period i det kalla kriget, försvann flygvapnets Tp 79 Hugin med flygvapennummer 79001 utan att lämna några andra spår än en sönderskjuten räddningsflotte efter sig. Den specialutrustade DC-3:an var på väg hem mot Bromma flygplats, efter att ha genomfört ett radarspaningsuppdrag. Klockan 11:08 samma dag rapporterade DC-3:ans navigatör Gösta Blad för sista gången in planets position. Klockan 11:23 mottog signalisten vid flygflottiljen Roslagens flygkår (F 2) i Hägernäs ett anrop från DC-3:an, vilket dock snabbt dog ut. Det var den svenska besättningens sista livstecken. Flygplanets position över Östersjön vid försvinnandet var oklar. Sovjetunionen förnekade inblandning i försvinnandet. I de första svenska pressmeddelandena om DC-3:ans försvinnande nämndes ingenting om misstanken att planet blivit nedskjutet, bland annat för att dölja det faktum att flygvapnet tillsammans med Försvarets radioanstalt (FRA) bedrev denna signalspaning. Representanter för Flygvapnet och Sveriges regering hävdade att planets besättning varit ute på en oskyldig navigeringsflygning i utbildningssyfte. Svensk press intog en hård antisovjetisk linje.
    xxx/ellauri252.html on line 511: Tre dagar senare deltog två svenska militära sjöräddningsplan av typ Tp 47 Catalina i försöken att lokalisera Tp 79:an. Ett av planen besköts av sovjetiskt jaktflyg och tvingades nödlanda nära det västtyska fraktfartyget Münsterland som räddade de sju besättningsmedlemmarna.
    xxx/ellauri252.html on line 513: En av skurkarna hette Erik Carlsson (FRA, telegrafist och rysk tolk). Carlsson hade genomfört värnpliktstjänstgöring på Wendes artilleriregemente (A 3) i Kristianstad. Han kunde sju språk och hade stor användning av ryska. Carlsson var anställd vid Försvarets radioanstalt där han hade lärt sig radioteknik. Carlssons kvarlevor hittades aldrig i flygplanskroppen och samtidigt har de funnit tecken på att han skulle ha hunnit lämna DC3:an med hjälp av en fallskärm då den sovjetiske piloten har uppgett att han såg minst en svensk i fallskärm lämna det brinnande planet. Det fanns även hemliga Säpo-dokument som pekade ut Carlsson som övertygad kommunist och potentiell förrädare. Misstankarna mot Carlsson har aldrig avskrivits. Bra gjort 92-an Carlsson!
    xxx/ellauri252.html on line 515: Det sovjetiska motivet för nedskjutningen var sannolikt dels att DC-3:an signalspanade åt GCHQ och NSA och dels att DC-3:an var ett direkt militärt hot mot den nya kryssaren Sverdlov. Det kom helt enkelt för nära med kamera och signalspaningsutrustningen.
    xxx/ellauri252.html on line 517: Kun Dietl joutui peruuttamaan Narvikista Ruåzin puolelle, kukas sille kuskasi pateja ja provianttia ellei Svenska Järnvägen. Ezellasta puolueettomuutta, ollaan eniten maxavien taskussa. Niinkauankun Saxa oli joholla, se oli nazit. Ruåzalaisia ei varmaan juuri vaivannut että nenäkkät länsiviikingit otti turpiinsa. Kun kommarit sitten jyräs nazit, Ruåzi keikahti yön yli jenkkileiriin. Ja sellaista se on ollut siitä lähtien.
    xxx/ellauri252.html on line 527: China’s rise in the 21st century and its challenge to America’s global preeminence have vindicated MacArthur. He should have been allowed to nuke the chinks off the face of the earth when there still was a chance. Kiinalaiset on näät hirmu imperialistisia. Ne uhkaa Amerikan Tyynen meren mare nostrumia. Sellainen peli ei vetele! American vital interests are at stake.
    xxx/ellauri252.html on line 529: It is very hard to determine, given the facts at hand, whether or not MacArthur would have been right in dropping 30 nuclear bombs on China. I will say this, though; the rose-colored glasses of the present often change the shading of situations in the past. When you consider the decisions of MacArthur and Truman, remember that they lived in a different time with different values and ideas. And don't be afraid to make up your own mind.
    xxx/ellauri252.html on line 555: Lennart Kollberg episodi oli aivan hengetön. Mitä vittua sekin teki tässä? Oliko se vaan joku kameo Martin Beck faneille? Ei nää marxilaiset olleet yhtään parempia kynäilijöitä kuin noi 3. vuosituhannen kylterit. On se surkeeta. Vuosien mittaan 1 ja 2.kin oli tullut miettineexi mikä teki Martin Beckistä vähääkään kiinnostavan.
    xxx/ellauri252.html on line 581: Hyvin ikävystyttävästi Maj marssittaa aiempien Beck kirjojen henkilöitä kameoimaan hengettömissä loppupeleissä. Benny Skacke ampui terroristilta suun tukkoon isolla luotipyssyllä. 1975 päättyneen 10 vuoden aikana väkivaltaisuus oli levinnyt kuin lumivyöry yli koko länsimaailman. Ja se vaan lisääntyy. Vika on muun muassa Sjöwallin ja Wahlöön, jotka honasivat 1.ten joukossa että väkivallalla voi tienata kahmaloittain kruunuja. He olivat aikansa klassikoita. Niitä myytiin 7M kappaletta ja niistä on tehty ja tehdään edelleen sekä elokuva- että TV versioita. X niikö Marx. Ei se sana enää mahdu ristikkoon. Sjöwall Wahlöön kouluarvosana: IG. Inte god.
    xxx/ellauri253.html on line 84: The early 1990s recession describes the period of economic downturn affecting much of the Western world in the early 1990s. The impacts of the recession contributed in part to the 1992 U.S. presidential election victory of Bill Clinton over incumbent president George H. W. Bush. The recession also included the resignation of Canadian prime minister Brian Mulroney, the reduction of active companies by 15% and unemployment up to nearly 20% in Finland, civil disturbances in the United Kingdom and the growth of discount stores in the United States and beyond.
    xxx/ellauri253.html on line 86: Primary factors believed to have led to the recession include the following: restrictive monetary policy enacted by central banks, primarily in response to inflation concerns, the loss of consumer and business confidence as a result of the 1990 oil price shock, the end of the Cold War and the subsequent decrease in defense spending, the savings and loan crisis and a slump in office construction resulting from overbuilding during the 1980s. The 1990 oil price shock occurred in response to the Iraqi invasion of Kuwait on August 2, 1990, Saddam Hussein's second invasion of a fellow OPEC member. Lasting only nine months, the price spike was less extreme and of shorter duration than the previous oil crises of 1973–1974 and 1979–1980, but the spike still contributed to the recession of the early 1990s in the United States. The average monthly price of oil rose from $17 per barrel in July to $36 per barrel in October. As the U.S.-led coalition experienced military success against Iraqi forces, concerns about long-term supply shortages eased and prices began to fall.
    xxx/ellauri253.html on line 88: Finland underwent severe economic depression in 1990–93. Badly managed financial deregulation of the 1980s, in particular removal of bank borrowing controls and liberation of foreign borrowing, combined with strong currency and a fixed exchange rate policy led to a foreign debt financed boom. Bank borrowing increased at its peak over 100% a year and asset prices skyrocketed.
    xxx/ellauri253.html on line 94: Johtotähtenä 1990-luvun alun lamasta nousemisessa oli matkapuhelinjätti Nokia, joka veti mukanaan muutakin taloutta ylöspäin. Hyi helvetti. At its peak in 2000, during the telecoms bubble, Nokia accounted for 4% of the country's GDP, 21% of total exports, and 70% of the Helsinki Stock Exchange market capital. position, becoming the first non-Finnish director in Nokia's history.
    xxx/ellauri253.html on line 101: The Soviet Union's last year of economic growth was 1989, and throughout the 1990s, recession ensued in the Former Soviet Republics. In May 1998, following the 1997 crash of the East Asian economy, things began to get even worse in Russia. In August 1998, the value of the ruble fell 34% and people clamored to get their money out of banks (see 1998 Russian financial crisis). The government acted by dragging its feet on privatization programs. Russians responded to this situation with approval by electing the more pro-dirigist and less liberal Vladimir Putin as President in 2000. Putin proceeded to reassert the role of the federal government, and gave it power it had not seen since the Soviet era. State-run businesses were used to out-compete some of the more wealthy rivals of Putin. Putin's policies were popular with the Russian people, gaining him re-election in 2004. At the same time, the export-oriented Russian economy enjoyed considerable influx of foreign currency thanks to rising worldwide oil prices (from $15 per barrel in early 1999 to an average of $30 per barrel during Putin's first term). The early 2000s recession was avoided in Russia due to rebound in exports and, to some degree, a return to dirigism.
    xxx/ellauri253.html on line 103: Dirigism (from French diriger 'to direct') is an economic doctrine in which the state plays a strong directive (policies) role contrary to a merely regulatory interventionist role over a market economy. As an economic doctrine, dirigisme is the opposite of laissez-faire, stressing a positive role for state intervention in curbing productive inefficiencies and market failures.
    xxx/ellauri253.html on line 107: The Great Recession was a period of marked general decline, i.e. a recession, observed in national economies globally that occurred from late 2007 into 2009. The scale and timing of the recession varied from country to country (see map). At the time, the International Monetary Fund (IMF) concluded that it was the most severe economic and financial meltdown since the Great Depression. One result was a serious disruption of normal international relations. Causes: Limited financial regulation, Real-estate bubbles bursting, US housing policy.
    xxx/ellauri253.html on line 109: The United States housing bubble burst in 2005–2012.When housing prices fell and homeowners began to abandon their mortgages, the value of mortgage-backed securities held by investment banks declined in 2007–2008, causing several to collapse or be bailed out in September 2008. This 2007–2008 phase was called the subprime mortgage crisis.
    xxx/ellauri253.html on line 112: The U.S. shadow banking system (i.e., non-depository financial institutions such as investment banks) had grown to rival the depository system yet was not subject to the same regulatory oversight, making it vulnerable to a bank run. US mortgage-backed securities, which had risks that were hard to assess, were marketed around the world, as they offered higher yields than U.S. government bonds. Many of these securities were backed by subprime mortgages, which collapsed in value when the U.S. housing bubble burst during 2006 and homeowners began to default on their mortgage payments in large numbers starting in 2007.
    xxx/ellauri253.html on line 114: The emergence of sub-prime loan losses in 2007 began the crisis and exposed other risky loans and over-inflated asset prices. With loan losses mounting and the fall of Lehman Brothers on September 15, 2008, a major panic broke out on the inter-bank loan market. There was the equivalent of a bank run on the shadow banking system, resulting in many large and well established investment banks and commercial banks in the United States and Europe suffering huge losses and even facing bankruptcy, resulting in massive public financial assistance (government bailouts).
    xxx/ellauri253.html on line 122: Widespread failures in financial regulation, including the Federal Reserve's failure to stem the tide of toxic mortgages;
    xxx/ellauri253.html on line 131: During a period of strong global growth, growing capital flows, and prolonged stability earlier this decade, market participants sought higher yields without an adequate appreciation of the risks and failed to exercise proper due diligence. At the same time, weak underwriting standards, unsound risk management practices, increasingly complex and opaque financial products, and consequent excessive leverage combined to create vulnerabilities in the system.
    xxx/ellauri253.html on line 133: Wealthy and middle-class house flippers with mid-to-good credit scores created a speculative bubble in house prices, and then wrecked local housing markets and financial institutions after they defaulted on their debt en masse. The Economist wrote in July 2012 that the inflow of investment dollars required to fund the U.S. trade deficit was a major cause of the housing bubble and financial crisis: "The trade deficit, less than 1% of GDP in the early 1990s, hit 6% in 2006. That deficit was financed by inflows of foreign savings, in particular from East Asia and the Middle East. Much of that money went into dodgy mortgages to buy overvalued houses, and the financial crisis was the result." "The main headline is that all sorts of poor countries became kind of rich, making things like TVs and selling us oil. China, India, Abu Dhabi, Saudi Arabia made a lot of money and banked it."
    xxx/ellauri253.html on line 190: Konna-Ervastilla oli autotallissa askeettinen mannepirssi ja ihmisryöstöihin soveltuvalla keulavinssillä varustettu Anger Over.
    xxx/ellauri253.html on line 221: Unto Remexen "vapaustaistelijat" on törkymöykkyisiä roistoja jotka ampuu muina miehinä toisten koiria. Joidenkin täytyy kärsiä jotta toiset saavat olla vapaita ryssän vallasta. Ajatus on tuttu juivelolta Peter Singeriltä, joka kuzuu sitä nimellä "efektiivinen altruismi".
    xxx/ellauri253.html on line 252: ges.cdn.yle.fi/image/upload/fl_lossy,q_auto,f_auto,d_yle_areena.jpg/v1610733963/13-1-804384-1605299659336.jpg" height="200px" />
    xxx/ellauri253.html on line 261: Kreml saa viestin, jossa vaaditaan neuvostojoukkojen välitöntä vetämistä Suomesta. Vaatimus näyttää naurettavalta uhittelulta, kunnes viestiin sisältyvän uhkauksen todenperäisyys tarkistetaan. Mustat Zilit kiidättävät politbyroon jäsenet Kremliin hätäistuntoon. Nöyryytetyn supervallan turvallisuuskoneisto jyrähtää täysille kierroksille kriisin laukaisemiseksi. Panokset ovat suuret molemmin puolin. Viattomaksi pelinappulaksi joutuu Cambridgessä työskentelevä suomalaissyntyinen tutkija perheineen. Koko porukka syödään laudalta kuin Marshallin gambiitissa. Tapahtumat vyöryvät eteenpäin Suomen lisäksi Englannissa ja Alpeilla, Kremlissä ja Valkoisessa Talossa.
    xxx/ellauri253.html on line 289: Sellaista kohtaloa hän ei Suomen nuorisolle halunnut. Mutta hän halusi heidät vapaiksi tavoittelemaan juuri sitä. Suomi oli köyhä sixi jää jos kultaa kaivannet. Termiittien piti ponnistella elämässään, ja se oli suomalaisten vahvuusalue, vaikkakaan ei mukavuusalue. Löyhkä oli sietämätön, mutta Ervasti tunsi izensä keventyneexi. Laatikainen kazoi silminkantamattomiin aukenevaa avohakkuuraiskiota. Se oli Haju Sipilän keskustaoikeistolaisen hallituksen työtä. Hiilinielusta oli taikaiskusta tullut hiilijalanjälki. Miljardisakot odottivat Suomen köyhiä. Rahat oli sentään saatu talteen mezänomistajien tileille. Sosialismissa ei tunnettu ympäristöongelmia.
    xxx/ellauri253.html on line 313: Tony otti paperipussista purilaisen Burger Kingistä. Onpa säälittävän kurjaa elämää. Tää sit muka löi sosialistimaat laudalta. Guayanassa oli virzaputkilla varustettuja pygmejä. Etnää Unton fiktiiviset tyypit on sit karseita.
    xxx/ellauri253.html on line 320: Ervasti on ollut puoli tuntia jääkylmässä suihkussa. Ihastelee hampaat kalisten keräämään taideaarteita. Yxinkertaisten toritaidetuherrusten aiheina oli luonto, Tavastian seremoniat, talonpojat, Vanajaveden kalastajat räjäytystyön touhussa. Sivummalla oli pienempiä nussitöitä ja pornografiikkaa. Sulassa sovussa Akropolis ja Valhalla, Hegel ja Runeberg, Joukahainen ja Anja Snellman. Ed. vuosisadan vaihteen aktivistien, Konni Zilliacuxen ja Arvid Mörnen tavoiteohjelma. Nämäkin mulla on jo albumissa 57.
    xxx/ellauri253.html on line 329: Tony seurasi Natalien jänteviä, kissamaisen kireitä pakaroita housuissa. Luuletko että kaikki amerikkalaiset ovat tyhjäpäisiä bimboja? Denkste dass alle Amerikanerinnen sind leerköpfige Dirnen? Ganz richtig! Helsingissäkin on heikkotehoiset lamput koska ollaan kommunisteja.
    xxx/ellauri253.html on line 331: Ratakadulla oli satojentuhansien suomalaisten tiedot, paljon vähemmän kuin on nyt kerättynä Googlella. Ilmassa leijui hien hajua ja adrenaliinin makua. Valpon agentit käyttivät nimittäin vain palasaippuaa.
    xxx/ellauri253.html on line 340: Massayhteiskunta pääsi kukoistamaan ensimmäisenä Yhdysvalloissa ja siellä se myös ensimmäisenä tuhoutuisi. Massayhteiskunta synnytti automaattisesti kulutuskeskeisyyden, uuslukutaidottomuuden, katuväkivallan ja yhteiskunnallisesti rauhattoman henkisen ja taloudellisen me-first filosofian. Eikä mitään niin tehokasta idiotismia levittävää propagandakoneistoa ollut kuin amerikkalainen massaviihde. Ja brittiviihde hyvänä kakkosena, nytkin poliisisarjassa McDonald and Burger King kaikki alaluokan tyypit oli konnia ja yläluokan akateemikot jäi nauttimaan perimästään omaisuudesta. Värivammaiset poliisit kuljetti konnat poseen hilut kintuissa.
    xxx/ellauri253.html on line 365: Markku oli nähnyt kuinka ihan kunnollisten streeberien lapsista oli tarhassa aivopesty "sosialistista ihmisiä". Sitä ei saanut päästä tapahtumaan Villelle! Villestä pitää tulla Ville Ryydmanin esimerkin mukainen pikku narsisti. Perusongelma oli työn tuottavuus, kikyloikan puute. Mitä vähemmän jää porukoita töihin sitä parempi on työn tuottavuus. Mitä halvempia mutakuonoja on töissä sen pitemmälle kantaa kikyloikka.
    xxx/ellauri253.html on line 372: Vapaus ei ollut Heikille ainoastaan äärioikeistolaisten fraseologiaa, vaan myös hegeliläistä idealismia seisomassa päällään. Kaukaa aroilta kuikkii Iivana Julman haamu. Verta on näkevä aamu. Heikki lyyhistyi äiskän kirjepinon päälle. Sekä tässä nyt on kaikkein traagisinta? Vitun pelle.
    xxx/ellauri253.html on line 384: Jukan askeleet on kiireiset. Hän on särkenyt spektrofometrin (sic) tahalteen. Hän kirjoittaa pukkikirjaimin. Vimpelin nopein mies on hävitä juoxussa britti pulisonkiukolle. Jukka marssii vuorenvarmasti viranomaisten puheille. Anger Over kaartoi pysäköintialueelle eli siis parkkipaikalle. Rofeilla menee nyt huonosti mutta onnexi sentään Ervastin parta sointuu sen tummaan kashmir-puolitakkiin. Irves mätkii ohjauspyörää kuin Wolfram Roth. Heikki näppäilee numeroita hiljaa silmissään synkkä tushka.
    xxx/ellauri253.html on line 396: Holmsten oli nazipoliittisten asenteittensa takia mahdottoman luotettava. Lyhytkasvuinen Tuomo käveli edellä. Aunus harmaasilmä kykki Uzi-konepislarin kanssa tornissa. Ervasti oli vaihtanut neulepuseroon ja puuvillaisiin vapaa-ajan housuihin puuvillaisella vyöllä. Ei ihme että Irvexen housut kiristivät. Tuomon isä oli ollut kaukopartiomies joka partioi Prippsin kylmävarastossa. Kuuro Tuomo oli leikkinyt poikasena ilotulituxilla. Vitun säälittäviä häviäjiä koko porukka. Muutaman täytyi kärsiä jotta neljän miljoonan ei tarvizisi imeä kärsiä (Peter Singer). Varsinkin lapset saivat Heikin kyrvän nykimään ja kirvelemään.
    xxx/ellauri253.html on line 449: Jukalla on hikinen ozatukka. Se muistuttaa varmaan aika lailla Simo Silakkaa. Brad Robertin sorzien sisään kiinnitetty hakulaite piippasi. Soikion muotoinen Brad on ydinfyysikko. Hän veti sorzit jalasta luullen ehtivänsä suihkuun ennen tehtävää. Toisin kävi, sorzit jäivät pihalle, mukaan ehti vain hikiset pyörylä ja soikio. CIA:n O'Brien tuoxui valkosipulilta. Sen on oltava ryssien 2x agentti!
    xxx/ellauri253.html on line 460: Köige maade siiraporukat kerääntyy samaan aikaan panttivankipaikalle. "Yucca" panee kädet housuihin ja ristii "ne". Olennaista oli izekuri. Jos "ne" ei pysy kurissa, "ne" on pian ulkona. Lähes naku Natasha lisää housupaineita. Sixi nomexhaalarin nivuspaikkoja oli vahvistettu Kevlar kankaalla. Äet suapko polovistua? Päähän Kevin veti Finlandshättanin.
    xxx/ellauri253.html on line 479: Ervasti lähtee livohkaan kopterilla, mukana ydinlataus ja Harry herttua. Siirat pulisevat ularadioon. Irves haluis tehdä lopuista panttivangeista muusia. Siniset aktivistit juurittavat. Parempi linja löytyy Fänrikki Stoolin tarinoista: "Maan petturill' ei olla saa, ei juurt', ei last', ei vanhempaa!"
    xxx/ellauri253.html on line 493: german-journalists-present-cooking-recipes-the-profit-will-go-to-her-foundation-in-favor-of-accident-victims-kuratorium-zns-today-zns-hannelore-kohl-stiftung-fuer-verletzte-mit-schaeden-des-zentralen-nervensystems-zns-hannelore-kohl-foundation-for-patients-with-damage-of-the-central-nervous-system-in-the-bookshelf-behind-there-is-among-others-a-work-by-humbert-fink-land-der-deutschen-reportagen-aus-einem-sonderbaren-land-RMGMM0.jpg" width="30%" />
    xxx/ellauri253.html on line 516: Takakaarteeseen kääntyvä lähes sadan pyörätuoleissaan istuneen talvisodan invalidin raivokas loppukiri kyynelöitti katsojien silmät. Runsas vuosi myöhemmin Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen vetosi kirjeitse pääministeri J. W. Rangelliin, että huippu-urheilijat vapautettaisiin etulinjan taisteluista.
    xxx/ellauri255.html on line 65: Vienan lahdelta Laatokkaan hän miekalla piirsi rajan. Mannergeim oli väsynyt. Mannergeimin äitikin oli väsynyt. Hän seisoi keskellä Karjalan korpea ja tärisi kylmissään. Kenttäasu ei enää pitänyt vettä, ja päiväkausia jatkunut tihkusade oli kastellut hänet läpimäräksi. Silti hänen mielensä oli kirkas ja ajatus selkeä. Vuosikymmenten haave lähestyi askel askeleelta. Hän valtaisi Karjalan takaisin - yksin.
    xxx/ellauri255.html on line 67: Suomi-konepistooli oli täydessä terässä. Mannergeim oli pitänyt aseestaan hyvää huolta. Aseen kiiltävät metalliosat olivat jyrkässä kontrastissa Mannergeimin olemukseen: Kasvoilla oli syviä uurteita, hiukset olivat teräksenharmaat ja parta muistutti jo esikristillisten pakanaoraakkeleiden naamakarvoitusta. Nahkasaappaat kiilsivät, mutta kenttäasun harmaa oli enää kaukainen muisto vain.
    xxx/ellauri255.html on line 69: Mannergeim oli edennyt askel askeleelta, aistit tarkkoina kuin pampan muurahaiskarhulla. Hän oli lähtenyt Imatralta vuoden 1952 kesäkuussa, osallistuttuaan sitä ennen valepuvussa omiin hautajaisiinsa. Hän muisti nauraneensa iloisesti lukiessaan "kuolinilmoituksensa", ja silmät olivat kimmeltäneet kun hän oli asekätkijöiden avustuksella aseistanut itsensä. Kesäpäivä oli ollut kuuma ja kaunis kun hän oli hiipinyt yli rajan suureen tuntemattomaan - Neuvosto-Karjalaan.
    xxx/ellauri255.html on line 71: Mannergeim tarkasti ympäristönsä, peitteli jälkensä ja kaivautui siirtolohkareen alle. Hän oli nukkunut jo monta kymmentä talviunta, mutta yhä lähempänä hän oli jo tavoitettaan, Leningradia! Karttaa tutkiessaan hän havaitsi olevansa pian jo sadan viidenkymmenen kilometrin päässä tuosta ryssän suolle rakentamasta kusiaispesästä. Hieman häntä harmitti että kuusikymmentä vuotta sitten - saati silloin aikaisemmin, sata vuotta sitten, kun olin omaishoitajana - ei oltu lähdetty mukaan kunnon kähinään ja pommitettu entistä tsaarin aikojen loisteliasta mutta sittemmin proletariaatin rappioon ajamaa sudenpesää saunapuiksi, mutta minkäs teet. Marskin vanha mietelause "turha rypistää kun paska on jo housussa" oli pitänyt hänet elossa monet epätoivoiset, hysterian ja deliriumin täyttämät kevätaamut.
    xxx/ellauri255.html on line 75: Mannergeim näki edessään tien ja syöksyi päistikkaa tantereeseen. Hän kaivoi naarmuuntuneet kiikarit kupeeltaan ja tarkkaili maastoa. Valkoinen Expressbuss ajoi hitaasti kuoppaista tietä ja pysähtyi aukean reunaan. Siitä purkautui lastillinen turisteja. Mannergeimia etoi ja oksetti. Nuo saastat eivät kunnioittaneet mitään!
    xxx/ellauri255.html on line 83: Mannergeim katseli näytelmää kiinnostunena ja kirjoitti muistiinpanoja repaleiseen vihkoonsa. Taas näitä! Mielenkiintoisia hahmoja, selvästi kiinnostuneita historiasta mutta kykenemättömiä ajattelemaan pitkällä tähtäimellä. Marski luikerteli pian taaksepäin ja katosi tiheään viitaan kuten okapi katoaa Kongon viidakkoon bantupygmien katsellessa huuli pyöreänä perään.
    xxx/ellauri255.html on line 85: Illalla Mannergeim nousi läheiselle kalliolle ja katsoi kiikareilla kaakkoon. Hän oli näkevinään jo savun nousevan Leningradin esikaupungeista. Tyytyväisenä vanha mies myhäili ja laskeutui alas louhikkoa. Siellä hän tarkisti jälleen aseensa kunnon ja asettui saniaismaton alle lepäämään. Hänellä oli vielä vuosikymmeniä aikaa. Tai hetkinen, kukas tuolta tulee, Anni Sinnemäen fasistinen mies! Joko nyt se alkaakin se Karjalan ja Pezamon palauttaminen? Ja kukas on tuo viirusilmä skyytti? Mitä ihmettä se taitaa olla Anni Sinnemäki ize! Sinne mäki!
    xxx/ellauri255.html on line 94: Rob Attaboy pohjustaa Antony Pyp Pipon haastattelua: The Provisional Government, its effectiveness hampered by a lack of legitimacy, faced a powerful rival in the shape of the socialist-led Petrograd Soviet that ruled the country’s then-capital city (now called St Petersburg). The Bolsheviks, led by Vladimir Lenin (note only 2 letters away from Vladimir Putin!) , sought to undermine the Provisional Government, which itself made a series of missteps – notably continued failures in the war against Germany and Austria-Hungary. Capitalising on these weaknesses, the Bolsheviks under Lenin and Leon Trotsky launched a coup d’état, the so-called October Revolution, seizing power with relative ease. Consolidating that power proved far more difficult, as a combination of opponents – ranging from former tsarist generals to other leftwing political groups who distrusted the Bolsheviks – took up arms against them.
    xxx/ellauri255.html on line 96: The stage was set for a civil war between the Bolshevik Red Army and their “White” enemies that devastated the country and led to millions of deaths. Several international powers also contributed troops and supplies to the conflict, predominantly to the Bolsheviks’ opponents. (Note the similarity to Ukraina today!) In 1919, White armies led by Generals Kolchak and Denikin launched offensives that seemed set to destroy the fledgling communist regime, but the Red Army managed to repel them. Following those triumphs the Bolsheviks were eventually able to achieve ultimate victory, though fighting continued for many more months. It looks like this history is just now repeating itself and in just the same place too, fascist Ukraina!
    xxx/ellauri255.html on line 102: Rob Attaboy: What new insights have emerged from the work that you and Lyuba have done over these past few years?
    xxx/ellauri255.html on line 104: Antony Pyp Pipo: What has stood out is the sheer horror of the civil war. There’s a savagery and a sadism that is very hard to comprehend; I’m still mulling it over and trying to understand it. It was not just the build-up of hatred over centuries but a vengeance that seemed to be required. It went beyond the killing; there was also the sheer, horrible inventiveness of the tortures inflicted on people. We need to look at the origins of the civil war: who started it, and was it avoidable? But one also needs to see the different patterns seen in the “Red Terror” (the campaign of political repression and violence carried out by the Bolsheviks) and the “White Terror” (the equal or worse violence perpetrated by that side in the war)– and consider the question: why are civil wars so much crueller, so much more savage than state-on-state wars?
    xxx/ellauri255.html on line 108: ges.immediate.co.uk/production/volatile/sites/7/2022/09/DRAPN7cmykwebready-dab7603.jpg?quality=90&webp=true&fit=620,413" />
    xxx/ellauri255.html on line 111: This was exactly what Lenin and the Bolsheviks needed. The upsurge of chaotic violence was actually bulldozing a way through for the Bolsheviks to seize power, because the liberals were incapable (and actually unwilling) to do anything about it. What Lenin perceived – and he was absolutely right – was that the success of a coup depends on the apathy of the majority, not on how many real supporters you have. Trump and Bolsonaro made the same observation.
    xxx/ellauri255.html on line 115: He even accused the bourgeoisie of somehow sabotaging food supplies. Actually, though, the bourgeoisie had virtually no control over food supplies at all, they were all stashed away by the kulaks.
    xxx/ellauri255.html on line 118: Rob Attaboy: The Bolsheviks didn’t have the support of the majority of people around the country at the time of the revolution. Didn’t that put them at a serious disadvantage once the civil war began?
    xxx/ellauri255.html on line 120: Antony Pyp Pipo: However, what’s interesting is how few of the White officers in Petrograd, Moscow and many other places actually joined the revolt against the communists at that stage. I think they were all so dispirited and demoralised by everything that had happened that most of them had sunk into apathy. But yes, there were certain areas where there were very strong reactions against the Bolsheviks. And that early part of the civil war, in the winter of 1917–18, showed that the outcome largely depended on what happened in local areas. It was a geographically fragmented civil war that was taking place across the whole of the landmass. Which really shows it was an oppressed people's uprising.
    xxx/ellauri255.html on line 122: There was always going to be tension right from the start, because most of these White officers were anti-Semitic – and there were many Jews in the Socialist Revolutionaries and other socialist parties. White officers also wanted to bring back the punishments used by the tsarist army, which meant that they would be allowed to punch soldiers in the face on a summary charge, whip them using rifle-cleaning rods, things like that. Of course, this created a terrible tension the whole time.
    xxx/ellauri255.html on line 125: Hän on opiskellut Winchester Collegessa ja Sandhurstin kuninkaallisessa sotakorkeakoulussa. Hän on yhtä perehtynyt sotaan ja politiikkaan kuin Harry Windsor. Hän tietää kaiken tietämisen arvoisen shakkinappuloista.
    xxx/ellauri255.html on line 129: Along the whole of that western frontier (that is now going to be the new Iron Curtain against Nato), from Finland all the way down through to Ukraine and the Donbas, they had a tremendous advantage, with trained troops in old winter coats and fur hats that were extremely effective. However, the White generals were arrogant, basically telling the Finns, the Estonians and so on that they were still part of the Russian empire – insulting all of their nationalist aspirations.
    xxx/ellauri255.html on line 130: This was almost as unpopular as the Whites’ appalling social policies towards the peasants. The tsarists wanted to get all their land back from the peasants, which of course was going to create a tremendous hatred and fear; as a result, there was almost continual war. The Whites had no proper administration; all they were interested in was taking what they could from these local areas, including food – which in many cases they did not pay for. One almost thinks that the Bolsheviks were onto something there.
    xxx/ellauri255.html on line 134: Antony Pyp Pipo: Their commitment was unclear, and this was always the problem: they couldn’t make up their own minds. In the early part of 1919, US president Woodrow Wilson thought that some form of peace could be achieved in Russia, and suggested a conference to be held in the Princes’ Islands lying in the Sea of Marmara close to Constantinople [now Istanbul]. However, the Whites were so furious at the Reds and what had happened up till then – the murders of the aristocracy, the destruction and so on – that they refused to sit down with the Reds. And Lenin and the Bolsheviks – who at that stage thought that they were going to win the war (as they did) – had no intention of sitting down with them, let alone the motherfucking Anglo Saxons meddling everywhere with just their own "vital interests" in mind.
    xxx/ellauri255.html on line 138: Antony Pyp Pipo: Earlier on, Russia’s First World War Allies agreed to provide a certain amount of help to the White cause in the form of weaponry. Now, you can provide weapons and you can provide supplies, but you’ve got to be able to get them to their destination – and, until the First World War came to an end in November 1918, the Allies didn’t have access through the Dardanelles and therefore couldn’t supply the Cossacks and Denikin’s White armies in the south of Russia.
    xxx/ellauri255.html on line 139: Some supplies were brought in through the far north – through Murmansk, where the British already had a base, and Archangel, with some marines who’d landed in 1918 to protect the supplies delivered there. Then, in the far east, the Japanese started to land huge numbers of troops. At one stage Japan had almost 70,000 troops in Siberia. The Americans also sent in the equivalent of a small division of troops as part of an expeditionary force.
    xxx/ellauri255.html on line 141: The British eventually landed only a couple of battalions – of the Middlesex Regiment and the Hampshire Regiment. All too little! This time round we gotta send Harry Windsor with a division of chess pieces, plus Meghan Markle on the off chance that she gets shot.
    xxx/ellauri255.html on line 147: Antony Pyp Pipo: The Reds had the huge advantage of driving a just cause. They were based in one of the most populous areas of central-western Russia, between the Volga and roughly the Polish frontier. They had some of the largest cities and many of the factories, particularly the arms factories.
    xxx/ellauri255.html on line 152: Denikin’s advance initially went well, and there were moments when Trotsky and others in the Red camp really thought that they were facing defeat. But, because the Red Army no longer had to worry about Kolchak’s troops to the east, they were able to reinforce their troops facing Denikin. October 1919 saw a complete turnaround – the final turning point, if you like, in the war.
    xxx/ellauri255.html on line 154: Churchill, then British secretary of state for war, couldn’t believe what had happened. He was sending signals to General Holman, commander of the British military mission, saying: “I can’t believe this. The Reds were in full retreat, and now suddenly they seem to be beating the Whites on every front. What’s happened?” He’d failed to understand that it was purely because the Bolsheviks had reinforced that eastern front at a crucial moment, then – with the advantage of their just cause – been able to bring troops back very rapidly to transform the whole situation.
    xxx/ellauri255.html on line 158: Antony Pyp Pipo: The Russian Civil War was really the moment when Ukraine started to become a separate entity from Russia, all thanks to Lenin. There wasn't much of malorussian culture in the countryside, mostly some boring poetry and balalaika music. But at this time they finally had a chance to get rid of the Turks and Poles, and to take Ukraine back to the fold of the great east slavonic commonwealth, by joining the USSR and their Big Brother– and they’d been given the opportunity. But they botched it completely when the USSR collapsed. That is when they went back to fraternize with the West and develop a more modern nazism with Nato.
    xxx/ellauri255.html on line 160: This is what Putin has been raging about: it was Lenin who gave Ukraine its autonomy at that stage. The Bolsheviks thought that allowing a certain amount of autonomy or independence to these former nation states of the Russian empire would cause no problems, because the forthcoming world revolution would bring those states back under communist control – and that’s where they made their great mistake. They did not count on the wily Westerners to come sneaking in with their Coke and burger laissez faire and tease away the little bro.
    xxx/ellauri255.html on line 174: Luovuttuaan sotilasurastaan 21-vuotiaana kaikkien lämpimästi sitä suositellessa Bakunin muutti Moskovaan, jossa hän opiskeli filosofiaa, mitäs muuta. Pappa maxoi. Nikolai Stankevitšin johtamassa ryhmässä Bakunin tutustui muun muassa Kantin, Schellingin, Fichten ja Hegelin ajatuksiin, vaikkei tosin ymmärtänyt niistä hölkäsen pöläystä. Hän perusti myös oman 1 hengen opintopiirin ja käänsi venäjäksi joitakin Fichten teoksia. Lisäksi Bakunin tapaili panslavismin kannattajia, kuten Konstantin Aksan Hännän Allakov, Pjotr Tadaajev ja Aleksandr Herzen.
    xxx/ellauri255.html on line 176: Vuonna 1840 Bakunin matkusti Berliiniin, jossa hän pian liittyi kaupungissa vaikuttaneeseen sosialistiseen opiskelijaliikkeeseen (SOL). Kolme vuotta myöhemmin Bakunin muutti Dresdeniin kuin Pikin Ewald ja luopui samalla lopullisesti akateemisesta urasta keskittyen jatkossa totaalisen hyödyttömään vallankumoukselliseen toimintaan ja peräsuolen tähystyxiin. Venäjän hallitus oli koko ajan tietoinen Bakuninin aikeista tsaarinvallan kumoamiseksi ja määräsikin hänet palaamaan kotimaahansa. Bakunin matkusti kuitenkin Zürichiin, jossa hän oleskeli puolen vuoden ajan viettäen paljon aikaa radikaalin sosialistin Wilhelm Weitlingin housuissa. Hänen pidätyksensä jälkeen Venäjän Bernin lähettiläs määräsi Bakuninin jälleen palaamaan kotiin, mutta tämä päätti seuraavaksi suunnata Brysseliin. Bakunin tapasi kaupungissa muun muassa puolalaisia itsenäisyysaktivisteja. Heidän joukossaan oli myös Karl Marxin ja Friedrich Engelsin tuttavapiiriin lukeutunut Joachim Älähälä.
    xxx/ellauri255.html on line 184: Toukokuussa 1849 Bakunin oli Dresdenin kansannousun johtohahmo. Mukana olivat hänen lisäkseen myös muun muassa myöhemmin säveltäjänä maailmanmaineeseen noussut Richard Wagner sekä muuten tuntemattomaxi jäänyt arkkitehti Gottfried Semper. Epäonnistuneen kansannousun jälkeen Bakunin vangittiin Chemnitzissä ja tuomittiin yli vuoden vankeuden jälkeen kuolemaan. Chemnizissä tehdään hyvää vehnäolutta vielä tänäkin päivänä, ja rusikoidaan maahanmuuttajia. Tuomio kuitenkin muutettiin elinkautiseksi, jotta Bakunin olisi voitu viedä oikeuden eteen myös Itävalta-Unkarissa ja Venäjällä. Heinäkuussa 1850 hänet luovutettiin Itävallan viranomaisille, jotka 11 kuukauden vankeuden jälkeen langettivat Bakuninille toisen kuolemantuomion. Tämäkin muutettiin elinkautiseksi, ja toukokuussa 1851 hänet luovutettiin Venäjälle. Bakunin oli vangittuna aluksi Pietarissa sijaitsevassa Pietari-Paavalin linnoituksessa, josta hänet kolmen vuoden kuluttua siirrettiin Laatokan rannalle Pähkinälinnaan. Pähkinälinna (ven. Шлиссельбу́рг, Šlisselburg, vuoteen 1611 saakka Оре́шек, Orešek, vuosina 1611–1702 Нотебург, Noteburg ja vuosina 1944–1992 Петрокрепость, Petrokrepost, saks. Schlüsselburg, ruots. Nöteborg) on kaupunki Leningradin alueen Kirovskin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Nevan niskassa lähellä Laatokkaa 41 kilometrin päässä Pietarista. Kaupungissa asui 13 305 henkeä (vuonna 2010).
    xxx/ellauri255.html on line 191: Kesäkuussa 1861 Bakunin matkusti työmatkaa tekosyynä käyttäen Nikolajevsk-na-Amuren kaupunkiin Tyynenmeren rannalle, josta hän onnistui laivalla pakenemaan Hokkaidon saarelle Japaniin. Jokohamasta Bakunin matkusti laivalla San Franciscoon ja sieltä edelleen Panaman kautta New Yorkiin, koska rautatieyhteyttä mantereen halki ei vielä ollut. Yhdysvalloissa Bakunin tapasi useita maahan paenneita Euroopan hullun vuoden kansannousujen veteraaneja sekä myös amerikkalaisia poliitikkoja, kuten kenraali George B. McClellanin ja radikaaleihin republikaaneihin lukeutuneen senaattori Charles Sumnerin. Lisäksi Bakunin löysi pakaasistaan sinne unohtuneen vanhan tuttavansa maxamattomien ravintolalaskujen veteraanin Louis Agassizin, jonka hän esitteli runoilija Henry Wadsworth Longfellowille. Vietettyään muutaman viikon Yhdysvalloissa Bakunin astui Bostonissa Liverpoolin matkalla olevaan laivaan. Liverpooliin alus saapui joulukuussa 1861.
    xxx/ellauri255.html on line 195: 25. huhtikuuta vuonna 1863 Bakunin lähetti Tukholmasta kirjeen "suomalaisille isänmaanystäville", jossa hän kehotti suomalaisia järjestäytymään kaavailemansa salaisen vallankumouksellisen organisaation ja Puolan kansallisen hallituksen liittolaiseksi yhdessä Venäjän keisarikuntaa vastaan. Liittymisen vastineeksi, Bakunin oli vannonut tekevänsä kaikkensa mahdollistaakseen Suomen itsenäisyyden ja lupasi sen saavan liittyä mihin tahansa poliittiseen järjestelmään Suomi haluaisi. Paria kuukautta kirjeen päiväyksen jälkeen, J.V. Snellman julkaisi pitkän sanomalehtikirjoituksensa Sota vai rauha Suomelle, jossa hän Bakuninia mainitsematta, tuomitsee reaalipolitiikan hengessä kapinoinnin keisaria vastaan Suomen kohtalolle arvaamattomana hankkeena. Vittu ettää Snellman oli suuren luokan kusipää. Samaa kaliiperia kuin Anja Kauranen.
    xxx/ellauri255.html on line 205: Varsinainen riita tuli kuitenkin Marxin pyrkimyksestä keskittää internationaalin toiminta kansainvälisen keskusneuvoston alaiseksi, kun taas Bakunin olisi halunnut pitää päätäntävallan paikallisella tasolla. Seurauksena oli Bakuninin, häntä kannattaneen James Guillaumen sekä loppujen noin 3 anarkistin hölmö ulosmarssi. Pari viikkoa myöhemmin he kokoontuivat sveitsiläisten kelloseppien muodostaman Juran federaation kutsumana Saint-Imierissä ja perustivat oman kelloseppien anarkistisen internationaalin. Terveydellisistä ongelmista kärsinyt Bakunin vetäytyi poliittisesta toiminnasta jo vuoden kuluttua ja kuoli Bernissä heinäkuussa 1876. Hänet on haudattu kaupungissa sijaitsevalle lemmikkien hautausmaalle.
    xxx/ellauri255.html on line 211: Hessu antoi elämänsä rakkauden, vaimonsa Antonian seurata sydäntään tämän rakastuessa toiseen militanttiin Carlo Gambuzziin ja jopa synnyttää sille lapsia. Antoniasta hän kirjoitti Herzenille "hän täyttää sydämessään ja hengessäni kaikki toiveeni". Sää pystyt vaikka mahdottomaan, seuraa sydäntäs vaan!
    xxx/ellauri255.html on line 231: 1850-luvun puolivälissä Nekrasov sairastui vakavasti ja lähti Italiaan toipumaan. Hänen lomaillessaan Aikalaiseen tuli kaksi radikaalimpaa kirjoittajaa Nikolai Tšernyševski ja Nikolai Dobroljubov. Nekrasovia arvosteltiin, kun hän päästi Tšernyševskin hyökkäykset lehden sivuille, ja vuonna 1860 talousliberaali Ivan Turgenev kieltäytyi enää julkaisemasta mitään Aikalaisessa.
    xxx/ellauri255.html on line 362: Nekrasov's film The Magnitsky Act – Behind the Scenes, produced in Norway by Piraya Film, supported by a number of European film funds and the public Franco-German TV network Arte TV and completed in 2016, caused a major controversy. The film alleges that western politicians and media were "misled" by Bill Browder, a U.S. born investor and campaigner, into believing that the Russian tax consultant Sergei Magnitsky had been persecuted and killed for exposing corruption. Bill Browder's version of Magnitsky's life and death has been widely accepted across the world, and became the basis for legislations and sanctions in a number of countries, first of all the U.S. The premiere of Nekrasov's film at the European Parliament, scheduled for April 26, 2016, was stopped by Heidi Hautala at the last moment. A TV broadcast in Germany and France and film's public screenings were cancelled due to Browder's legal challenges.
    xxx/ellauri255.html on line 364: In 1997, the Hermitage Fund was the best-performing fund in the world, up by 238%. On November 13, 2005, Browder was refused entry to Russia, deported to the UK, and declared a threat to Russian national security. In 2013, both Magnitsky and Browder were tried in absentia in Russia for tax fraud.He also had been found guilty of evading some $40 million in taxes by using fake deductions.
    xxx/ellauri255.html on line 367: He said that purchasing Gazprom shares was an investment in the Russian economy, and the desire to influence the Gazprom management was driven by the need to expose a "huge fraud going on at the company". However, at the time it was illegal for foreigners to buy Gazprom shares in Russia, and he did it through shell companies that hid his ownership. He also said that the scheme of using Russian-registered subsidiaries entitled to tax advantages was practised by other foreign investors at the time and was not illegal. Vedä käteen luihu luikuri!
    xxx/ellauri255.html on line 369: Bowder could not be arrested by Interpol because they said this was "a political case." Compare to the sad fate of Assange, joka sentään oli vain pilliinviheltäjä, ei niljainen konna kuten Browder.
    xxx/ellauri255.html on line 370: On November 22, 2019, German news magazine Der Spiegel published an article in which it claimed Browder´s accusations concerning the "Magnitsky Case", do not withstand thorough examination.
    xxx/ellauri255.html on line 372: Browder also says that he is a British citizen and no longer American, therefore Trump could not send him back to Putin. Nyaah nyaah nyaah!
    xxx/ellauri255.html on line 411: «In vino veritas!» кричат. Roger Kanin silmin kirkuvat.
    xxx/ellauri255.html on line 454: Taizé-yhteisö on kansainvälinen ekumeeninen yhteisö, jonka kotipaikka on Etelä-Burgundissa Ranskassa. Sen perusti Roger Louis Schutz-Marsauche eli veli Roger vuonna 1940.
    xxx/ellauri255.html on line 456: ger.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri255.html on line 457:
    Veli Roger ja Anna-Maija Raittila valokiilassa

    xxx/ellauri255.html on line 459: Taizé-yhteisöön kuuluu nykyisin yli 100 veljeä (plus sisar Geneviève), jotka ovat sitoutuneet askeettisuuteen, naimattomuuteen ja hengellisten asioiden jakamiseen. Lisäksi Taizéssa järjestetään viikon kestäviä tapahtumia, joihin tuhannet nuoret naiset tulevat eri puolilta maailmaa. Lisäksi järjestetään tapaamisia muualla Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Yhteisö on tullut tunnetuksi musiikistaan, jossa lauluja esitetään kaanonina ja joka tuo esiin yhteisön mietiskelevän luonteen.
    xxx/ellauri255.html on line 461: Sveitsiläisen protestanttipapin poika Roger Rabbit hankki 1940-luvun taitteessa itäisestä Ranskasta Taizén kylästä, Mâconin pohjoispuolelta maatilan ja alkoi majoittaa sinne juutalaislapsia ja muita natseja pakoon lähteneitä alaikäisiä herkkupaloja. Toinen maailmansota keskeytti työn, mutta veli Roger palasi sodan jälkeen kylään kolmen opiskelutoverinsa kanssa. Vuonna 1949 Taizéen asettui seitsemän protestanttiveljeã Euroopan eri maista ja sitoutuivat yhteisomistukseen, selibaattiin ja kuuliaisuuteen veli Rogerille.
    xxx/ellauri255.html on line 465: Yhteisö on tullut tunnetuksi omantyylisestään hengellisestä musiikista, Taizé-lauluista, joita on säveltänyt etenkin Jacques Berthier. Yhteisön jumalanpalveluksissa kaikki esittävät yhdessä yksinkertaisia, kauniin melodisia ylistyslauluja, jotka noudattavat tiettyä kaavaa: seurakunta laulaa lyhyttä, pehmeän rytmikästä ja rykäyxenomaista säkeistöä, jonka päälle soololaulaja lisää oman osuutensa.
    xxx/ellauri255.html on line 467: Suomessa Taizé-yhteisöstä alettiin puhua 1970-luvun lopulla. Muun muassa Anna-Maija Raittila teki taizé-liikettä tunnetuksi. Taizé-laulut ovat nykyisin merkittävässä asemassa myös Suomessa laulettavassa hengellisessä musiikissa ja muun muassa Tuomasmessuissa. Taizeläisyyden yhdyssiteenä on Sinapinsiemensyöxy ry. Taizén alueellinen, Pohjoismaat, Venäjän, Ukrainan ja Baltian käsittävä tapaaminen järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa 28.–30.9.2012.
    xxx/ellauri255.html on line 469: Romanialainen mielenterveysongelmista kärsivä 36-vuotias nainen nimeltä Jessica puukotti 90-vuotiaan veli Rogerin kuoliaaksi 16. elokuuta 2005 rukoushetken aikana 2 500 vierailijan läsnä ollessa. Veli Rogerin seuraajaksi nimitettiin saksalainen katolilainen veli Alois, jonka Roger oli valinnut seuraajakseen jo 8 vuotta aiemmin. Hyvin menee veljillä myös Aloisin joholla!
    xxx/ellauri255.html on line 507: Saarikoski tulee saunasta. Kristus kun se on laiha. Kuoppa siinä missä muilla rinta. Takapuolta ei lainkaan, käsivarret kuin narut, pää valtava pehko. Bergen Belsenin atleettikerhon puheenjohtaja, Munat kuin kaappikellon puntit, toinen alempana kuin toinen. Kerran Hormian Kotkan saunassa mitattiin munan pituutta. Saarikoski oli sanonut että isoilla miehillä on pieni. Se ja Hormia menivät ensin lauteille, minä jäin pesuhuoneeseen, pistin lämmintä vettä vatiin ja huljuttelin siitintäni siinä. Patukka turposi hiukan, kohentelin sitä vielä pari kertaa kädellä ja menin löylyyn. "Jumalauta", sanoi Saaripää. Minä olin poikaa. Sitten mitattiin, minä voitin kirkkaasti, ja tultiin siihen tulokseen ettei pituus ole tärkeintä ei vaan paxuus.
    xxx/ellauri255.html on line 510: Oli vuosi 1967. Anselm Hollo vainajan isäpappa J.A. Hollo kuoli, Ilkka Kylävaara vainajan isäpappa toimitti kirjan vuosi 17 joka löytyi juuri poistohyllystä, meikä oli isävainajansa kanssa Tähtitornin mäellä kazomassa Suomi 50 ilotulituxia. SITRA perustettiin. Seuraavana kesänä olin Kivisaaressa kun Bob Kennedystä päästettiin ilmat pihalle. Oi niitä aikoja. Typerä Alain Bretonkin kuoli 1967. Että Eski olikin vastenmielinen Suomi Sata juhlallisuuxien aikana. Se taisikin olla keskustajohtoisen fasistihallituxen aikoja. Nyze ryömi taas torakkana kynnyxen alta jauhamaan vielä kerran porsasmaisen Pipsan etovia ns. suloja. Tuskin Eskilläkään enää jököttää ellei sitten jollain sinisillä pillereillä kuten Capitanin swinger-juhlissa.
    xxx/ellauri255.html on line 548: Floyd Patterson otti turpaan Tulholmassa Ingemar Johanssonilta ja kääntäen. Se nyrkkeili kukkuluuruu tyylillä kuten lyhyenläntä Mike Tyson. Mike raiskasi 18-vuotiaan Miss Black American sopumazissa. Kääntyi vankilassa muslimixi kuten Clayn Cassius muttei muuttanut nimeä.
    xxx/ellauri255.html on line 568: Olemme siirtyneet media-aikaan, jossa sekä tuotamme että kulutamme mediamme kilpaillen samalla sen uskottavuudesta. Sellainen on kuitenkin kenelle tahansa kohtuuton tehtävä koko ajan muuttuvassa ja uutta tietoa luovassa niin paikallisessa kuin globaalissa ympäristössämme. Tarvitsemme apua, jollaista olemme oppineet hankkimaan joko paikallisena, yhden asian ilmiöinä (esim. psykiatria), tai globaalina, stereotyyppisinä yleistyksinä ja harhoinamme (poliittinen puhe), pahimmillaan geopoliittisena sumutuksena ja pelotteluna (Ukrainan selkkaus).
    xxx/ellauri255.html on line 587: The Great Turn or Great Break (Russian: Великий перелом) was the radical change in the economic policy of the USSR from 1928 to 1929, primarily consisting of the process by which the New Economic Policy (NEP) of 1921 was abandoned in favor of the acceleration of collectivization and industrialization and also a cultural revolution. The term came from the title of Joseph Stalin's article "Year of the Great Turn" ("Год великого перелома: к XII годовщине Октября", literally: "Year of the Great Break: Toward the 12th Anniversary of October") published on November 7, 1929, the 12th anniversary of the October Revolution. David R. Marples argues that the era of the Great Break lasted until 1934.
    xxx/ellauri259.html on line 39:

    Vapauden ongelma

    Poetic licenses


    xxx/ellauri259.html on line 52: Aristoteleen määritelmän mukaan vapaus on sitä että voi tehdä mitä tahtoo. Dostojevskistä se on valtaa ja yxinoloa. Vapaudesta tulee ongelma kun on monta pelaajaa, jotka tahtovat eri lopputulemia, eli peli on nollasummapeli tai ainakin kompetitiivinen. Silloin kaikki eivät voi olla vapaita yhtä aikaa, vaan vapaita on ne joilla on voittava strategia, tai ainakin vapaampia ne jonka optimistrategia on optimimpi kuin kilpaveikkojen. Siten vapaus liittyy varsinkin länkkärien folkloressa kiinteästi väkivaltaan, kärhämiin, vapaussotiin sekä voitokkuuteen niissä. Erimielisyydet koskevat yleensä jotain resurssia josta on paikallinen pula. Kaikki eivät voi saada samaa eksklusiivisesti, mistä syntyy kärhämä. Ongelma herää kun joku kilpaveikko lähtee keulimaan, ja se ratkeaa kun meikämannet saavuttaa vapauden pistämällä "sortajille" turpiin. Vaikka tulisi tasapeli taikka pattitilanne, ei sillä vielä ole vapaus taattu, sillä silloin ehkä kumpikaan osapuoli ei pääse tekemään justiinsa sitä mitä tahtoo. Tää on varmaan se Yrjön tarkoittama vapauden ongelma. Tai sitten sillä on mielessä on se vapaus vastaan vastuu höpötys, jossa kärhämä on keskus- ja keskijohdon välillä. Keskijohto on suhteellisen vapaa höykyttämään laahusta, mutta se ei riitä, koska keskusjohto pääsee vielä käskyttämään keskijohtoa ja laittamaan sen vapaudelle jotain rajoja. Tää on voinut olla Leinon aikaisen herrasväen pelitilanne. Tätä vapauden lajia kuzumme izenäisyydexi.
    xxx/ellauri259.html on line 67: Suomen historia ja kulttuuri on pääosaltaan Suomen kansan erikoisluonteen muovaava. Kalevala, sotakorvaukset, arkkitehtuuri ja Breitenfeldin voitto ovat suomalaisen hengen saavutuksia. Se, että olemme yhä suomalaisia talvi- ja jatkosodan jälkeen, ei ole pelkkää moukan tuuria. Nämä voitot on saavuttanut Suomen mies, tuo hakkapeliitta.
    xxx/ellauri259.html on line 81: No nyt lukaisin Yrjö Larmolan tutkielman "Vapauden ongelma" Eikan orjatetralogian alusta. Olipas melkoinen misnomeri! Vapaudesta siinä oli hyvin vähän puhetta. Ei Yrjö eikä Leikkakaan ollut mikään ruudinkexijä. Aika sellaisenaan kaiuttivat oman aikansa ennakkoluuloja. Eikan setämiesajatuxet voisivat olla tältä vuodelta. Sillä rintamalla ei mikään ole muuttunut, eikä hevin muutukaan.
    xxx/ellauri259.html on line 85: Harry Juhani "Hjallis" Hjarkimo (s. 2. marraskuuta 1953 Helsinki) on suomalainen ex-liikemies, ex-yrittäjä, ex-urheilujohtaja, ex-televisioesiintyjä, ex-purjehtija, ex-kansanedustaja ja ex-tubettaja. Hän on tullut parhaiten tunnetuksi persumaisen jääkiekkoseura Jokereiden ex-päätubettajana ja sen hallituksen ex-puheentubettajana, Hjallis-hallin (silloinen Hartwall-areena) ex-rakennuttajana ja ex-urheilumanagerina. Hän myi isänmaansa ex-pensasneuvostoliittolaisille toukokuussa 2019.
    xxx/ellauri259.html on line 139: Saxa ja USA lähettävät Ukrainaan leopardeja ja patriootteja. Pitääkö olla huolissaan? No jonkun ainakin. Sinuna en pyllistäisi noille gepardeille, ne näyttävät nopeilta. Venäjä voi vastavetona lähettää Depardieun.
    xxx/ellauri259.html on line 211: Pyhän kolminaisuuden paikalla on nelinäisyys kuten jalat efelantilla (plus kärsä korvat häntä ja genitaalit, mutta ei niitä lasketa). Neljällä jalalla pysyy paremmin tolpillaan kuin kolmella.
    xxx/ellauri259.html on line 212: Hindulaisuuden eli Vedantan perusopetus on, että ihmisen perusluonto ei rajoitu kehoon tai mieleen. Näiden molempien lisäksi sielussa on henki tai Jumalan kipinä. Tämä henki on sisällämme ja myös kaikessa, mitä näemme. Kaikki olennot ja kaikki asiat ovat todella, syvimmässä olemuksessaan, tätä puhdasta tai jumalallista henkeä, täynnä rauhaa, täynnä iloa ja viisautta, aina yhdistettynä Jumalan kanssa. Tämä ei ole vain teoriaa, vaan se voidaan todellakin kokea. Jokainen, joka vaivautuu käymään läpi tarvittavan hinnaltaan hyvin edullisen koulutuksen mielen ja aistien puhdistamiseksi ja jalostamiseksi, voi alkaa tuntea tämän totuuden. Tämä koulutus voi olla eri muodoissa, ja se tunnetaan nimellä jooga ("liitto" - yksilöllisen itsen liitto tämän sisäisen hengen kanssa).
    xxx/ellauri259.html on line 231: Annettu kuva on köysi, jota erehdytään puolipimeässä luulemaan vällykäärmeeksi. Tämän maailman käärme pelottaa meitä. Se tulee jopa uniimme. Mikä on ratkaisu? Tuo valoa ja näet sen todellisen luonteen. Se on vain köysi, sanoo fakiiri ja kiipeää sitä pitkin taivaaseen kuin kissa tikapuita. Samoin tämän maailman todellinen luonne tai olemus on yksin jumalallisuus. Tuo hengellisen viisauden valoa joogan avulla, niin näet Jumalan yksin kaikkialla. Tämä on henkistä vapautta tai vapautumista, moksha. Et ole mokshishkaan. Kun tämä tieto valkenee, on täydellinen tyytyväisyys; mieleen ei jää haluja, eikä enää jää uudestisyntymisen sysäystä. Vaikka toisaalta, kyllä se sysäyskin on huisin kiva. Mukavasti jotmuilee lingam Sarin sisällä.
    xxx/ellauri259.html on line 259: Tämä on yksi lyhyimmistä psalmeista ja yksi kauneimmista. Se on ainutlaatuinen, kuulostaa hindulaiselta. Kristillisen nöyryyden armo on täällä ennen aikaansa. Lintu laulaa ennen kuin aurinko on noussut. Jeesuksen henki on täällä. Melkein odotamme psalmin päättyvän sanoihin: "Autuaita sävyisät." Muttei se niin pääty, se on vasta Jeesuxen meemejä. Jumalan rauhan siunaus lepää nöyrällä sielulla. Jumalan käsi on heilauttanut väsyneen hengen tissiltä lepäämään. Valtuutettu versio ei anna tekstin täyttä merkitystä. Meidän pitäisi lukea: "Niinkuin vieroitettu lapsi äitinsä päällä, niin sieluni lepää minun päälläni."
    xxx/ellauri259.html on line 279: Termi Anātman (sieluttomuus, hengettömyys, persoonattomuus, epäizekkyys - näistä vastineista näkee jo miten epälänkkäri käsite on kyseessä) viittaa keskeiseen buddhalaiseen käsitykseen, jonka mukaan ei ole olemassa ilmiötä, jolla olisi "itse" tai sielu. Se on yksi kaiken olemassaolon kolmesta ominaisuudesta ( Pali: tilakkhaṇa; Sanskrit: त्रिलक्षण trilakṣaṇa) yhdessä dukkhan (kärsimys, tyytymättömyys) ja aniccan (pysymättöyys) kanssa. Oppi kieltää, että missään ihmisessä tai missään muussa olisi mitään, mitä kutsutaan "itseksi", ja että usko "itseen" tai "sieluun" on Dukkhan lähde (kärsimys, kipu, tyytymättömyys).
    xxx/ellauri259.html on line 283: atman (n.) hindulaisessa filosofiassa itse tai sielu, 1785, sanskritin kielestä atma"ize, hengitys, sielu", PIE:ltä* etmen "hengitys". Juuri löytyy sanskritista ja germaanista; myös vanhan englannin æðm, Hollannin kieli adem, vanha yläsaksa atum "hengitys", vanha englanti eþian, Hollannin kieli ademen"hengittää". Niin kauan kuin henki kulkee henki kulkee, kun henki loppuu loppuu peli, GAME OVER. Henki ei pihise, ei tässä eikä missään muualla.
    xxx/ellauri259.html on line 321: Yxilökeskisyys on korvattava maailmansielulla, termiittikunnan jättimäisellä tiimihengellä johon kaikki lopulta sulaa kuin ghee pannulla.
    xxx/ellauri259.html on line 328: Diogenes Laërtiuksen Pyrrhon elämäkerta kertoo, että Pyrrho matkusti Aleksanteri Suuren armeijan kanssa Intiaan ja sisällytti matkoillaan tapaamilta nakuilta gymnosofeilta ja kaiken tietäjiltä oppimansa filosofiseen järjestelmäänsä.
    xxx/ellauri259.html on line 330: Uudelleensyntymisoppi, joka muistutti buddhalaista oppia, vaikka Platon ja Pythagoras suosivat sitä, oli pyrrhonisteille täysin vieras. Pyrrhonistien seuraajilleen lupaama ἀταραξία, 'häiriöttömyys', saattaa muistuttaa pinnallisesti buddhalaista nirvanaa, mutta ἀταραξία, toisin kuin nirvana, ei sisältänyt vapautumisen kiertokulkua; pikemminkin se oli elämäntapa tässä maailmassa, siunattu μετριοπάθεια:lla, 'tunteen kohtuudella' tai 'kohtalaisella kärsimyksellä', ei minkään erilaisten kivun puuttuessa. Kuzminski, jota Beckwith (s. 20) pitää edeltäjänänsä, oli suurelta osin jättänyt huomioimatta tämän buddhalaisuuden ja pyrrhonismin välisen eron ongelman.
    xxx/ellauri259.html on line 343: Teidät on kuzuttu vapauteen, veljet. Mutta älkää tämän vapauden varjolla päästäkö itsekästä luontoanne valloilleen, vaan rakastakaa ja palvelkaa toisianne. Lain kaikki käskyt on pidetty, kun tätä yhtä noudatetaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Mutta jos te revitte ja raastatte toinen toistanne, pitäkää varanne, ettette lopullisesti tuhoa toisianne. Tarkoitan tätä: antakaa Hengen ohjata elämäänne, niin ette toteuta lihanne, oman itsekkään luontonne hajua. Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Liha haluaa toista lihaa. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte. Mutta jos Henki johtaa teitä, ette ole lain alaisia. Lihan aikaansaannokset ovat selvästi nähtävissä. Niitä ovat siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, vapaa-ajattelu, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen. Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa enää sen lisäxi omaxeen eikä edes vuokralle Jumalan valtakuntaa. Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Näitä vastaan ei ole lakia, eikä homostelua. Ne, jotka ovat Jeesuksen Kristuksen omia, ovat ristiinnaulinneet vanhan luontonsa himoineen ja haluineen. Jos me elämme Hengen varassa, meidän on myös seurattava Hengen johdatusta. Emme saa tavoitella turhaa kunniaa emmekä ärsyttää ja varsinkaan kadehtia toisiamme. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt sivuston evästekäytännön. » Lisää tietoa.[piilota viesti]
    xxx/ellauri259.html on line 351: Uskonpuhdistaja Martti jakaa ongelmakysymykset kahteen koriin. On toisia asioita, joissa jumalallinen majesteetti on ilmoittanut tahtonsa Raamatussa. Näissä asioissa meillä ei ole neuvottelemista eikä vapautta, vaan meidän on tehtävä niin kuin Jumala sanoo. Toiseen koriin kuuluvat ne asiat, joista meillä ei ole Jumalan sanaa kuten ristiinsuihkimisesta avioliiton aikana. Niissä Herra on jättänyt meille vapauden tehdä oman omantuntomme mukaan, kunhan otamme lähimmäisemme huomioon.
    xxx/ellauri259.html on line 380: Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa. Hengen laki, joka antaa elämän Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on näet vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.
    xxx/ellauri259.html on line 452: 3. vaimo. Pankkivirkailija Päätyi Leinon kolmanneksi vaimoksi, kun Leino yllättäen kosi vierailulla professori Laitisen veljentytärtä. Kun laulajatar Ester Laitinen kieltäytyi, Leino kosi tämän serkkua Hannaa. Pian häiden jälkeen Leino joutui katkaisuhoitoon ja rouva mielisairaalaan. Eikan heilat oli tollasia assorted englantilaisia lakuja, kuin Iisakki Singerin kääntäjättäret.
    xxx/ellauri259.html on line 464: Matti Klinge haukkui 2002 päiväkirjateoksessaan Eino Leinon runoja: ”...loputon määrä aivan surkeaa, ajatuksellisesti tyhjää tai naiivia hölskyttelyä”.
    xxx/ellauri259.html on line 495: Miesten seksuaalisten tarpeiden täyttäminen ei ole naisten tai yhteiskunnan velvollisuus. Seksi ei ole kenenkään oikeus – vekottimesta itse määrääminen, turvallisuus ja elämä ilman väkivaltaa sen sijaan ovat. Ei Darwinkaan loppupeleissä välitä tuntuuko koirasapinasta hyvältä. Jos kalan geenit leviää ilman polkupyöriä, on se ratkaisuna yhtä toimiva.
    xxx/ellauri259.html on line 532: Kari diggasi myös Sartresta! Kyllä Kari ja Eski ovat sitten samanhenkisiä lähellä keskustaa olevia miehiä pienistä maaseutukaupungeista. Sartre ja sen leipäsusi keräs nubiileja tyttösiä ja bylsivät niitä vuoron perään viihteexi. Tästä on albumissa 116 pitkä paasaus. Hyi helvetti miten vapaamielisiä humanisteja. Kuin Stalin ja Hitler ne teki joitakin virheitä mutta suurmiehiä olivat yhtä kaikki.
    xxx/ellauri259.html on line 537: ges-stage.dn.no/image/VTJMZHNrb2xucEJrcTUvaGxaTU9kZ1lmbm9VKzNqZkZSY0F6dExhNk5UZz0=/nhst/binary/a8be16ad43f1156a0538605f8861975c?image_version=640" />
    xxx/ellauri259.html on line 541: Solvej Balle blev i 1990’erne opfattet som tilhørende holdet af usædvanlig synlige og overmåde talentfulde kvindelige forfattere. Her over tyve år senere er hun udkommet med det 7 bind lange værk 'Udregning af rumfang’.Med Om udregning af rumfang synes det hele at komme igen, og gudskelov for det. Romanen udgør et fint eksempel på, hvad man kunne kalde spekulativ fiktion, og som vi i forvejen kender fra forfattere som Peter Høeg og Umberto Eco eller (i en periode) fra norske Jan Kjærstad.
    xxx/ellauri259.html on line 543: Solvej Balle (born 16 August 1962 in Bovrup, Sønderjylland) is a Danish writer. Balle vietti kriittisesti arvostetun romaaninsa jälkeen yllättävää hiljaiseloa ja julkaisi 2000-luvun alussa vain joitakin tietoteoksia sekä lyhytproosaa. Hän muutti Kööpenhaminasta Ærøn saarelle, ja hänen ympärillään liikkui huhuja uuden suuren romaanin kirjoittamisesta. Taideteoreettinen Det umuliges kunst ilmestyi 2005, ja siinä hän pyrkii luomaan estetiikan ja taiteen teoriaa, jonka lähtökohtana on aistilliset ja kognitiiviset rajoitteet. Taiteen avulla ihmiset pystyvät Ballen mukaan saamaan kokemuksia, joihin heillä ei muuten olisi mahdollisuuksia, tai tekemään tai kokemaan mahdottomia asioita.
    xxx/ellauri259.html on line 548: Solvej Balles roman ’Om udregning af rumfang’ handler kort fortalt om Tara, som sammen med sin mand, Thomas, handler med antikvariske bøger. Efter en forretningsrejse er tiden gået i stykker og kommet imellem dem, fordi Tara er den eneste, der har været i- og oplevet den 18. november, mens Thomas (og alle andre) lever i dagen før. Tara indvier sin mand i problemet flere dage i træk og må starte forfra hver dag med at forklare forskydningen, som han gerne vil hjælpe med at opklare – men det bliver hurtigt et gentagende sisyfosarbejde.
    xxx/ellauri259.html on line 550: Romanen er blevet placeret i kategorien ”spekulativ fiktion”. Den verden, der bliver udfoldet, ligner nemlig vores gennem skildringen af hverdagsrealistiske gøremål, men placerer sig i genren med dens overnaturlige tidsdimension, der skaber bruddet på det velkendte for både Tara, de andre karakterer og læseren.
    xxx/ellauri259.html on line 554: Opbygningen af romanen spejler romanens handling gennem en cirkulær struktur med dagenes gentagelser. Det gør indimellem læsningen trættende og ensformig, men på den anden side er det også det, der gør, at man kommer til at opleve Taras frustration i et absurd og ensomt tomgangliv med genfortællinger, hvor hun nærmest kender dagen, før solen går ned. Som læser venter man, som Tara, på, at tingene tager en uventet drejning, fordi romanens plot jo netop bygger på det usandsynlige.
    xxx/ellauri259.html on line 556: Fortællingen om Tara er tankevækkende, fordi tiden, der går, det ubestemte og de små detaljer får værdi sammen med verdenens hjemlige, fortrolige mønstre. På et eksistentielt plan skaber det bl.a. indhold i tilværelsen for Tara at skrive dagbogsnotater og adskille de forskellige ”18. novembre” fra hinanden, fordi det giver håb om en fremadskridende tid.
    xxx/ellauri259.html on line 558: På indersiden af bogcoveret i ’Om udregning af rumfang’ indikeres det, at dette er første bind af, hvad der formentlig kommer til at være en serie på syv bind i alt. Det bliver spændende at se, om efterfølgeren til ’Om udregning af rumfang’ bliver en tematisk videreførelse, en udregning af noget andet eller om fortællingen om Tara fortsætter.
    xxx/ellauri259.html on line 560: Å nej, inget händer. Det blir bara mer och mer av det tröttsamma samma.
    xxx/ellauri259.html on line 564: Handlingsstoffet denne gang nu ellers kan synes alvorligt og apokalyptisk-dystopisk nok. For kernen i romanen udgøres af dét brud på tiden, som opstår for ægteparret Tara og Thomas Selter, da tiden med ét kommer imellem dem og mentalt anbringer dem i to forskellige verdener.
    xxx/ellauri259.html on line 566: Normalt handler de fra deres bolig i det nordligste Frankrig med antikvariske bøger, især illustrerede værker fra 1700-tallet inden for astronomi og zoologi. Men under en forretningsrejse til Bordeaux og siden Paris kommer Tara ud for det sælsomme, at verden i løbet af natten vender tilbage til sit udgangspunkt. Den har nemlig forrykket sig med et døgn og kan følgelig genfindes nøjagtig som dagen før.
    xxx/ellauri259.html on line 568: For Tara bliver dagene herefter kopier af den dag, den attende november, som hun allerede har lagret i sin erindring. Thomas derimod føler absolut ingen genkendelse. For hende er det gentagelse, når hun ser ham som »en våd skygge ved hegnet«, hvorimod alting for ham er nyt.
    xxx/ellauri259.html on line 570: Hun husker, og han glemmer, hvilket man får sprogligt markeret ved, at hun i sine dagbogsnotater veksler livfuldt mellem præsens og præteritum, hvorimod hans sprog fremstilles som underlig porøst og ligegyldigt, hvortil kommer, at samtalerne mellem dem gives et underligt dødt præg, fordi brug af direkte tale er undladt. De før så nære bliver fjerne, de levende gøres uhyggeligt livløse.
    xxx/ellauri259.html on line 572: Tematikken vil for nogle være velkendt fra filmen Groundhog Day (’En ny dag truer’, 1993) eller muligvis fra Svend Åge Madsens kierkegaardske thriller Lad tiden gå (1986), men hos Solvej Balle tvistes eksperimentet intelligent til »et rationelt delirium« og »en logisk kværnen«, og decideret provokerende er det for læseren at følge, hvordan Tara efterhånden besættes af ønsket om en verden, hvor tiden går, af sin længsel efter at »finde den dør, der fører ud af den attende november«.
    xxx/ellauri259.html on line 574: Hvorvidt dette lykkes, skal anmeldelsen ikke røbe, kun at romanens projekt er gennemført med ubønhørlig konsekvens, koncis uhygge og en egen tør intensitet.
    xxx/ellauri259.html on line 576: Afslutningsvis kan man spørge, hvad det er, der gør en roman som denne eksistentielt så vigtig midt i en tid, hvor såvel politiske som klimamæssige sammenbrud og katastrofer truer. Jo, Om udregning af rumfang går, på sin egen sindige, stilfærdige måde, hen og bliver en forløsende og forsonlig påmindelse om, hvor udsatte vi i grunden er.
    xxx/ellauri259.html on line 578: Hvordan, spørger Tara sig selv, kan man eller rettere hun, blive så foruroliget over det usandsynlige – når vi nu ved, »at hele vores eksistens hviler på mærkværdigheder og usandsynlige sammentræf«? For det skyldes jo disse mærkværdigheder, at vi overhovedet er her.
    xxx/ellauri259.html on line 580: »At der er mennesker på det, vi kalder vores planet, at vi kan færdes på en roterende kugle i et umådeligt verdensrum fyldt med ubegribeligt store objekter med dele så små, at tanken slet ikke kan begribe, hvor små og hvor mange de er.« Hvordan går det til, at disse uendeligt mange små genstande midt i det ubegribeligt store kan holde sammen på sig selv, og at vi kan holde os svævende? Eller?
    xxx/ellauri259.html on line 582: Sådan spørger Solvej Balles roman, som på én gang betegner en tilbagevenden til alt det største og bedste i hendes æstetiske bestræbelser – og et modigt spring fremad, båret af uendelig taknemmelighed ved det at være til i samme tid som vore medmennesker.
    xxx/ellauri259.html on line 588: Mutta missä on rikkinäinen Juutinmaa? Siitä ei ole suomalaista Uikisivua. Ruåzalaiset tietävät: Sønderjylland är den idag vanliga beteckningen på den sydligaste danska delen av den jylländska halvön, Nordslesvig. Namnet har dock tidigare betecknat hela Slesvig. Jaha, tää taitaa olla tanskalainen näkemys. Mitäs sakut sanovat?
    xxx/ellauri259.html on line 590: gen.svg/500px-Karte_Deutsch-D%C3%A4nischer_Krieg_Gebietsver%C3%A4nderungen.svg.png" />
    xxx/ellauri259.html on line 593: Sønderjylland oder Süderjütland bezeichnet geographisch den Südteil der jütischen Halbinsel. Historisch betrachtet ist Süderjütland eine dänische Bezeichnung für das Gebiet, auf dem sich das Herzogtum Schleswig entwickelte. Dieses reichte von der Eider bis an die Königsau (dänisch Kongeå).
    xxx/ellauri259.html on line 596:
    In preußischer Zeit wurde der Begriff "Sønderjylland" 1895 verboten. Die Abbildung zeigt die Sønderjyske piger (≈Süderjütische Mädchen) in Volkstracht der Inseln Föhr und Als vor der Waldemarsmauer des Danewerks.

    xxx/ellauri259.html on line 598: Infolge der 1920 durchgeführten Volksabstimmung in Schleswig, bei der über die nationale Zugehörigkeit zu Dänemark oder Deutschland entschieden wurde, fiel der Nordteil des Landesteils (Nordschleswig) an Dänemark, der Südteil (Südschleswig) blieb bei Deutschland. Auch wenn Sønderjylland und Schleswig historisch die gleiche Region bezeichnen, setzte sich nach 1920 im Sprachgebrauch der Bevölkerung allmählich der Begriff Sønderjylland für das Gebiet zwischen der Königsau (als Grenze zu Nørrejylland) und der heutigen deutsch-dänischen Grenze durch.
    xxx/ellauri259.html on line 599: Parallel zur Bezeichnung Süderjütland kam bereits im 10. Jahrhundert der Name Schleswig auf. Sie findet sich beispielsweise in der Namensgebung der zwischen Schlei und Eider gelegenen Mark Schleswig, die von 934 bis 1025 Teil des Stammesherzogtums Sachsen war und von 962 bis 1025 unter den Kaisern Otto I., Otto II., Otto III., Heinrich II. und Konrad II. die nördliche Grenzmark des Heiligen Römischen Reiches bildete. Im 12. Jahrhundert nahm der letzte Jarl Knud Lavard den Titel Herzog (dux Jucie) an.
    xxx/ellauri259.html on line 601: Bis 1500 wurden die Begriffe Schleswig und Süderjütland rund fünfhundert Jahre synonym auf deutsch und dänisch gebraucht, doch wurde das Herzogtum seit der Herrschaft der Schauenburger Herzöge Ende des 14. Jahrhunderts überwiegend nach der Residenzstadt Schleswig benannt, dies wurde in der frühen Neuzeit schließlich der gebräuchlichere Ausdruck. Erst im Zuge des aufkommenden Nationalismus im 19. Jahrhundert wurde der Begriff Sønderjylland/Süderjütland von dänischer Seite wieder verstärkt verwendet. 1895 wurde die Verwendung des Begriffs schließlich von preußischer Seite verboten.
    xxx/ellauri259.html on line 603: Nach seiner Niederlage im Deutsch-Dänischen Krieg musste Dänemark im Wiener Frieden auf Sønderjylland verzichten. Es kam unter preußische Verwaltung. Nach dem Sieg Preußens über Österreich erfolgte eine Neuordnung aufgrund des Prager Friedens von 1866: Schleswig wurde mit den Herzogtümern Holstein und Lauenburg zur preußischen Provinz Schleswig-Holstein vereinigt. Den Verlauf der Nordgrenze ließ Otto von Bismarck dabei nach pragmatischen Gesichtspunkten festlegen.
    xxx/ellauri259.html on line 605: Der Friedensvertrag von Versailles griff 1919 die bereits 1866 festgeschriebene Idee einer Volksabstimmung in Schleswig/Sønderjylland auf, um eine Grenzziehung auf Basis des Selbstbestimmungsrechts der Völker vorzunehmen. Nach den Volksabstimmungen in zwei von drei zuvor festgelegten Zonen setzte eine Kommission des Völkerbundes 1920 den exakten Verlauf der heutigen Grenze fest.
    xxx/ellauri259.html on line 607: Auf dänischer Seite wurde der zurückgewonnene Landesteil in den Jahren nach 1920 zunächst De sønderjyske landsdele genannt. Mit der Bezeichnung wurde unterstrichen, dass mit der Volksabstimmung 1920 nur ein Teil Sønderjyllands zu Dänemark gekommen war. Im Sprachgebrauch der Bevölkerung setzte sich jedoch mit der Zeit der Begriff Sønderjylland für Nordschleswig durch. Historisch gesehen ist die Verwendung des Begriffs allein für Nordschleswig nicht korrekt, spiegelt jedoch die staatspolitische Realität nach der Teilung Schleswigs 1920 wider. Entsprechend wurde auch das zwischen 1970 und 2006 in der Region bestehende Amt als Sønderjyllands Amt bezeichnet.
    xxx/ellauri259.html on line 609: Als Besonderheit in Dänemark besteht in den angehörigen Kommunen das preußische zivile Personenstandsregister fort, während im Rest des Königreiches die Dänische Volkskirche standesamtliche Aufgaben wahrnimmt. Auf deutscher Seite blieb der Begriff Nordschleswig erhalten, während statt Südschleswig in der Regel vom „Landesteil Schleswig“ gesprochen wird.
    xxx/ellauri259.html on line 611: Dänemark führte 1970 eine Verwaltungsgebietsreform durch. Die vier Kreise Tønder Amt (dt.: Amt Tondern), Sønderborg Amt (dt.: Amt Sonderburg), Aabenraa Amt (dt.: Amt Apenrade) und Haderslev Amt (dt.: Amt Hadersleben) wurden zu Sønderjyllands Amt zusammengefasst. 2007 verwischte eine neue Kommunalgebietsreform die historisch bedingten Verwaltungsgrenzen. Sønderjyllands Amt wurde Teil der Region Syddanmark.
    xxx/ellauri259.html on line 613: 1997 wurde die Region Sønderjylland-Schleswig ins Leben gerufen. Diese Europaregion dient der formalisierten grenzüberschreitenden Zusammenarbeit der beteiligten Gebietskörperschaften.
    xxx/ellauri259.html on line 625: Bajset sitter fast. Förmodligen på grund av min bakgrund. Om jag hade fötts in i den finska arbetarklassen hade min rumpa varit lösare. Märta luktade dass från min andedräkt på morgonen och gav inte. Småaktig bitch! Snart måste jag gå till förlossningen och på kvällen för att äta krabbor hos Ralf, det gör en trött att tänka på det självförsörjande folket! Bajset kommer, ja nu! Vilken lättnad!
    xxx/ellauri259.html on line 626: Magens hårdhet beror förmodligen på en ensidig diet initierad av berusning, eller det kan hänföras till finlandssvensk staleness. Nu upp, vad! Märta har lagt dörren i lås... bitch! Jag är en fånge av mina egna sekret." (Henrik Tikkanen: Vem pissar på kanterna? Reflektioner om dubbelmoral, HT dödsbo, ed. och eng. Timo Hämäläinen / Dokulamppu.)
    xxx/ellauri259.html on line 667: En el ámbito del Seminario académico Envejecimiento, salud y cambio climático, organizado por Fundación MAPFRE, el prestigioso psiquiatra Luis Rojas Marcos ofreció una conferencia magistral centrada en la importancia de la mente en el envejecimiento, ese largo proceso que requiere prestar atención y programar nuestra vida. ¿Y cómo podemos ayudar a nuestra mente? Cuidándonos, estando extrovertes, manteniendo un equilibrio, haciendo crucigramas, decidiendo alimentarnos de manera sana y teniendo mucha información. Todo ello influye en la longevidad.
    xxx/ellauri259.html on line 673: Overcome Panic and Anxiety (ei suomennettu), kirjoittanut Linda Manassee Buell. Tässä kirjassa kirjoittaja jakaa omakohtaisia kokemuksiaan paniikkihäiriöstä ja hermostuneisuudesta. Vaikka teos onkin varsin lyhyt, se on tulvillaan hyödyllisiä neuvoja kelle tahansa, joka kärsii hermostuneisuudesta tai jolla on tällaisista ongelmasta kärsiviä läheisiä.
    xxx/ellauri259.html on line 681: Zettelkasten -muistiinpanomenetelmä. Kirjoittanut Ludi Wittgenstein
    xxx/ellauri259.html on line 699: The movie is based on the cult novel by Kari Hotakainen, itself a comedic, exaggerated vision of the author's own bohemian life. A newspaper editor hints at Hotakainen (Martti Suosalo) that he should write autobiographical texts about real-world subjects. The lonely and quiet writer is confused since he has little life of which to write about. So he decides to buy a used car and write about the experience. But he has to meet some strange people such as the nihilistic salesman Kartio (Matti Onnismaa) and the jobless layabout Pera (Janne Hyytiäinen), in order to do so. Pera in particular will stop at nothing to get his hands on the same car Hotakainen has been viewing, which sparks up a huge rivalry. These flabby machos drive the disgruntled small guy over the edge.
    xxx/ellauri259.html on line 718: IS:n TV-lehden kolumnisti Jukka Virtanen ja vaimonsa Liisa olivat mukana IS:n juhlissa. Myös Ben Zyskowicz juhli Ilta-Sanomien kanssa. Ilta-Sanomiin pitkään kirjoittanut Lasse Lehtinen ja Eira Palin-Lehtinen. Rosa Meriläinen ja Simo Frangen kilistelivät Bankissa. Rosa on lukijoille tuttu viikonvaihteen Plus-liitteen palstaltaan. Ex-emerituspiispa Eero Huovinen kolumnoi Ilta-Sanomissa pyhäinpäivänä. Juhlissa oli mukana myös vaimo Anja-Tuulikki. Entinen iltisläinen, kirjailija Jari Tervo tapasi takavuosien kollegansa Rita Tainolan. Elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Arvi Lind.
    xxx/ellauri259.html on line 721:
    Selostajalegenda Matti Kyllönen onnitteli 80-vuotiasta peukutuxella kuin kuin voisilmäpullista pitävä komisario Heikki Vikström.

    xxx/ellauri261.html on line 40: gecache/webshop_product/bookcovers/2842/9788728425350.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri261.html on line 89: Vuonna 1988 Kari Hotakainen päättää siirtyä runoudesta proosaan. Aiheexi valittiin muodikkaasti pahuus, se alkoi 80-luvulla olla trendikästä. Pahuus Hotakaisen kirjassa on silmitöntä väkivaltaa ilman selvää aihetta, vähän sellasta mitä harrastavat amerikkalaiset poliisit ja Ison Omenan vartijat. Romaani edistyy vinhaa vauhtia. Jo ensimmäisen luvun aikana Connexorista Lionbridgeen siirtynyt pääsinniemeläinen Timo Järvinen on hakannut 13 juoppoa Kampin alueella. Puskasta hyökkää kommandopipoon verhoutunut Timo Järvinen ja hakkaa kyselemättä. Kari siirtää hänet seuraavassa luvussa Kulosaareen, vaikka siellä on vähemmän avuttomia juoppoja. Mutta voihan hän hakata vanhoja suomenruozalaisia eläkeläisiä, jotka raahustavat Varubodeniin töpöttävin askelin ostoskärryn edessä tai rollaattorin takana. Virkistävä juonen käänne! Paizi onkohan Varubodenia enää Kulosaaressa?
    xxx/ellauri261.html on line 99: Ambrosius suoritti teologiassa ja valtiotieteessä maisterin tutkinnot Helsingin yliopistossa. Tämän jälkeen hän opiskeli vuoden Budabestissä. Kolme vuotta hän tutki kirkon ja valtion suhteita Cambridgessa. Ne selviteltyään hän hoiti 1973–1976 lehtorin ja apulaisprofessorin tehtäviä Joensuun yliopistossa. Toimittuaan lähes vuoden luterilaisena pappina Ambrosius kuitenkin paljastui luopioxi ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon 1975. Hän on ollut kiitollinen luterilaisesta kasvatuksesta, mutta pitkäaikainen opiskelu ulkomailla ja rakkaus mystiikkaan ja liturgiseen kauneuteen sekä hyväntuoxuisten lampukoiden heiluttelu veivät mukanaan.
    xxx/ellauri261.html on line 107: Ambrosius tunnetaan suvaitsevana ja lämminhenkisenä kirkonpaimenena. Hän ei saarnaa vaan poseeraa kuvissa, hänen sanomansa on samalla kertaa lempeää ja vahvaa. Suorapuheisella tyylillään hän ruotii yhteiskunnan epäkohtia samalla kun hän avaa ajallisen elämän peruskysymyksiä ja muistuttaa kuulijaansa jokaisen mahdollisuudesta hengelliseen ja taloudelliseenkin kasvuun. Ambrosius on toiminut myös Tulikivi Oyj:n hallituksessa (1992–2011) sekä Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen ja sen edeltäjien hallituksen puheenjohtajana (1998–2017).
    xxx/ellauri261.html on line 115: Metropoliitta Ambrosiuksen mielestä new agen, antroposofian ja teosofian ja Aasian uskontojen vaikutus moniin uusiin virtauksiin on nähtävä ainakin osittain vastareaktiona pessimistiselle ihmiskuvalle, mitä suomalainen kristillisyys on viljellyt. Uudet uskonnot ovat tarjonneet valoisan ja idealistisenkin vaihtoehdon puhuessaan ihmisen evoluution mahdollisuuksista. Sanotaanhan, että muualla asiakas on aina oikeassa, mutta ei kirkossa kuunnellessaan saarnoja. Kirkossa jumala on asiakas jolle seurakunta tuottaa palveluja.
    xxx/ellauri261.html on line 119: Näkyvä maailma on Ambrosiuksen mielestä tietystä näkökulmasta vain vähän tihentyneempää energiaa ja liikettä, ikäänkuin eetteripyörteitä. Näkymätön maailma on aina läsnä elämässä, kysymys on vain siitä, osataanko sitä kokea ja nähdä hengellisillä silmillä.
    xxx/ellauri261.html on line 121: Vaikkakaan ei tarkkaa tietoa, niin useilla ortodoksisilla hengellisillä opettajilla on omakohtaista kokemusta siitä mitä kuoleman tuolla puolen on. - Koska ihmisen sielu on kuolematon, ihmisen tietoinen elämä jatkuu ajan rajan toisella puolen siinä suunnassa minkä on valinnut. Suunta on tulevaisuudelle avoin, sillä Kristuksen työ koskee myös näkymätöntä maailmaa. Emme siis allekirjoita protestanttisuudessa usein esitettyä ajatusta, että ihminen "kuorsaa" Kristuksen toiseen tulemiseen asti jonkinlaisessa enemmän tai vähemmän tietoisessa tilassa, isä Ambrosius kuvailee.
    xxx/ellauri261.html on line 125: Eräät hengelliset johtajat arvelevat ihmisten joutuvan kulkemaan kuoleman jälkeen "taivaallisten tulliasemien" läpi. Viime vuosisadan tunnettu venäläinen hengellinen opettaja piispa Ignati Briantshaninov on löytänyt niistä parikymmentä mainintaa kirkon liturgisista kirjoista. Niistä ovat kirjoittaneet myös Origenes, Antonius Suuri ja Kyrillos Aleksandrialainen. Eri tulliasemilla tutkitaan mm. ihmisten epäinhimillisyyttä, sydämen kovuutta, suun, korvan ja silmän syntejä, petkutusta, liiallista pessimismiä ja ylenpalttista optimismia, rahan ja viininjuonnin rakkautta ja kärsityn pahan muistamista katkeruudella. Ei siis jäädä kiirastuleen makaamaan, vaan painetaan eteenpäin kuin Dante Vergiliuxen ostoskärryssä.
    xxx/ellauri261.html on line 143: - Kyllä tämä on modernin paradigman ongelma ja kysymys on koko länsimaisen yhteiskunta- ja ihmiskäsityksen sisällöstä ja tulkinnasta. Käsityksemme demokratiasta on hyvin mekanistista. Kaikki on yritetty panna samaan muottiin, olipa yhteiskuntaelämän tai kulttuurin alue mikä tahansa. Sama koskee ihmiskäsitystä, koska emme ole riittävästi ottaneet huomioon ihmisten ja alueiden erilaisuutta ja erilaisia lähtökohtia. Tässäkin Ripa on ihan Rudi Euckenin linjoilla. Turhasta demokratiasta on vain harmia, äänioikeus vain niille jotka kuulevat tuonpuoleisesta ääniä.
    xxx/ellauri261.html on line 154: gel.de/images/5baaab0c-b5ba-45a3-934b-8f3d0ba7ae27_w948_r1.778_fpx51.24_fpy44.99.webp" width="20%" />
    xxx/ellauri261.html on line 159: Naisbitt has had a profound influence leading on modern-day futurists, such as David Howler and others. David Howler (born 3 July 1948) is a futurist, keynote speaker, and author of The Shit Age. He coined the phrase "The Shit Age" and identified this new age as the successor to the Information Age in 2007. How right he was. Howler was profiled in the coffee table book Connected Worlds published by BTGroup PLC 2014.
    xxx/ellauri261.html on line 161: Although Naisbitt has not written an explicitly political book, Megatrends expressed early enthusiasm for radical centrist politics. The book states, in bolded type, "The political left and right are dead; all the action is being generated by a radical center." Buahaha, kaverihan oli personisti.
    xxx/ellauri261.html on line 163: Päätyö: Global Paradox: The Bigger the Economy´s Big Players, the More Powerless Its Smallest Players. William ToMorrow & Company, Inc., 1994
    xxx/ellauri261.html on line 192: 16 November 1973 (aged 58)
    xxx/ellauri261.html on line 227: Burden received only a two-year scholarship offered to women to attend the University of Chicago where she studied frequently under Thornton Wilder and graduated in 1936. She and her husband David were married from 1940 to 1949. After the dissolution of their marriage, Jean met Alan Watts and they had a "four year, tumultuous love affair". Though ending badly, the union inspired Watts to call Jean in his autobiography (p. 297) an "important influence". Jean used Alan´s calligraphy and a quote from him (有水皆含月 : All the waters contain the moon) in her last major work, Taking Light from Each Other. She called him "one of the most fascinating men I have ever met, except Thornton was Wilder".
    xxx/ellauri261.html on line 229: His quote "We think of time as a one-way motion," from his lecture Time & The More It Changes appears at the beginning of the season 1 finale of the Loki TV show along with quotes from Neil Armstrong, Greta Thunberg, Malala Yousafzai, Nelson Mandela, Ellen Johnson Sirleaf, and Maya Angelou.
    xxx/ellauri261.html on line 233:
    Wilder oli suurennetun torakan näköinen. Wilder as Mr. Antabus in The Skin of Our Teeth, 1948. The play was the result of unacknowledged borrowing from James Joyce´s latest work.
    xxx/ellauri261.html on line 242: Amos Wilder was a stern, teetotaling Congregationalist who expected his son to be scholar-athlete and a muscular Christian. When Thornton announced that he had been cast as Lady Bracknell in a school production of The Importance of Being Earnest, the senior Wilder informed him that he would rather that Thornton not play female roles. Papa would not absolutely forbid it, but he assumed that his son would want to honor his father’s wishes. Thornton reluctantly conceded, but later wrote to his father in China, “When you have changed your mind as to it, please notify.”
    xxx/ellauri261.html on line 246: Unlike her husband, Isabella Wilder was artistic and worldly, and she made certain that she and her children took full advantage of the benefits of living in a university town. “In Berkeley,” writes Malcolm Goldstein, “she found opportunities to study informally by attending lectures at the University of California and by participating in foreign-language discussion groups. She was fully aware that her husband, were he present, would not approve, but she encouraged her children, nevertheless, in their independent, extracurricular search for carnal knowledge.” Isabella saw to it that Thornton got vaudeville parts in plays presented in the Greek Theatre, and even sewed his female costumes for him.
    xxx/ellauri261.html on line 251: Versed in foreign languages, he translated and "adapted" (appropriated) plays by Ibsen, Sartre and Obey. He read and spoke German, French and Spanish, and his scholarship included significant original research on James Joyce and Lope de Vega. He had met Jean-Paul Sartre on a U.S. lecture tour after the war, and was arrested under the influence of existentialism, although rejecting its atheist implications. In 1960, Wilder was awarded the first ever Edward MacDowell Medal by The MacDowell Colony for outstanding contributions to American LBTQ culture.
    xxx/ellauri261.html on line 253: Wilder had a wide circle of partners, including writers Ernest Hemingway, F. Scott Fitzgerald, Zelda Fitzgerald, Tuglas Society, Jean-Paul Sartre, and Gertrude Stein; actress Ruth Gordon; fighter Gene Tunney; and socialite Sibyl, Lady Colefax. Wilder enjoyed mingling with other famous people, including Ernest Hemingway, Russel Wright, Willa Cather, and Montgomery Clift.
    xxx/ellauri261.html on line 257: Suddenly she grabbed my knee. “Sammy,” she said, “do you think that Alice and I are lesbians?” I had a genuine hot curl of fire up my spine. “I don’t see that it’s anybody’s business one way or another,” I said. “Do you care whether we are,” she asked. “Not in the least,” I said. I was suddenly dripping wet. “Are you queer or gay or different or ‘of it’ as the French say or whatever they are calling it nowadays,” she said, looking narrowly at me. I waggled my hand sidewise. “Both ways,” I said. “I don’t see why I should go through life limping on just one leg to satisfy a so-called norm.” “It bothers a lot of people,” Gertrude said. “But like you said, it’s nobody’s business, it came from the Judeo-Christian ethos, especially Saint Paul the bastard, but he was complaining about youngsters who were not really that way, they did it for money, everybody suspects us or knows but nobody says anything about it. Did Thornie tell you?” “Only when I asked him a direct question and then he didn’t want to answer, he didn’t want to at all. He said yes he supposed in the beginning but that it was all over now.” Gertrude laughed. “How could he know. He doesn’t know what love is. And that’s just like Thornie.”
    xxx/ellauri261.html on line 263: The Bridge of San Luis Rey (1927) tells the story of several unrelated people who happen to be on a bridge in Peru when it collapses, killing them. Philosophically, the book explores the problem of evil, or the question, of why unfortunate events occur to people who seem "innocent" or "undeserving", known as theodicy. It won the Pulitzer Prize in 1928, and in 1998 it was selected by the editorial board of the American Modern Library as one of the 100 best novels of the twentieth century. The book was quoted by British Prime Minister Tony Blair during the memorial service for victims of the September 11 attacks in 2001.
    xxx/ellauri261.html on line 276: Mr. Cotton (an eminent hosier, and old gentleman) MR. BENNETT.
    xxx/ellauri261.html on line 278: Bolt (his foreman, quite a gentleman) MR. WRENCH.
    xxx/ellauri261.html on line 280: Mizzle (his apprentice, wishing to be a gentleman) MR. OXBERRY.
    xxx/ellauri261.html on line 282: Mr. Cutaway (an adventurous gentleman) MR. HEMMING.
    xxx/ellauri261.html on line 284: Sam Newgate (no gentleman) MR. ROMER.
    xxx/ellauri261.html on line 286: Peter Prig (an ex-foreman, likewise no gentleman) MR. SANDERS.
    xxx/ellauri261.html on line 296: Miss Brown (her bosom friend—a middle-aged lady) MRS. F. MATTHEWS.
    xxx/ellauri261.html on line 298: Mrs. Chargely (a beneficent lady) MISS ROBINSON.
    xxx/ellauri261.html on line 300: Bridget (a lady’s lady) MISS JACKSON.
    xxx/ellauri261.html on line 304: COT. Provoking! to leave my shop all day for the sake of calling on this old Wealthington!—that I should be required to call on him!—not but he is a rich relation, and I have great expectations from him; and my foreman, Bolt, and apprentice Mizzle, are quite fit persons with whom to entrust my shop. Egad, to make all the naughty apprentices look on those two young men would be as good a lesson as going to see George Barnwell on a boxing night!
    xxx/ellauri261.html on line 308: CUT. Hollo! no one in the shop! ha, ha!—(Aside.) Hum, she’s not here.—Have you anything to sell, old gentleman?

    xxx/ellauri261.html on line 314: COT. Listen!—pressing business obliges me to be absent till late to-night; I leave the shop to your care.

    xxx/ellauri261.html on line 324: BOLT. Oh, sir, we have done but our duty.—Come forward, Bobby.—I repeat it, our duty: our duty is to amuse these ladies and gentlemen,—and if anything we have done has contributed to that desirable end, we certainly think our “Day has been well Spent.”

    xxx/ellauri261.html on line 339: Christopherl, Lehrjunge bei Zangler
    xxx/ellauri261.html on line 355: Fräulein von Blumenblatt, Zanglers Schwägerin
    xxx/ellauri261.html on line 357: Brunninger, Kaufmann
    xxx/ellauri261.html on line 374: Anstatt wie aufgetragen, in Zanglers Abwesenheit auf das Gwölb aufzupassen, begibt Weinberl sich mit dem Lehrling Christoph in die nahe gelegene Hauptstadt, um endlich einmal ein „verfluchter Kerl“ zu sein. Dort laufen sie beinahe Zangler in die Arme, der seine zukünftige Gattin besucht. Sie flüchten ins Modewarengeschäft der Madame Knorr, treffen dort Frau von Fischer, später auch noch Marie, Zanglers Mündel, die mit ihrem vom Vormund nicht goutierten Liebhaber August Sonders fliehen will („Das schickt sich nicht“) und den neuen Hausdiener Melchior („Das is classisch“). Bei Zanglers Schwägerin Fräulein Blumenblatt geben sie sich schließlich als Marie und August aus, bis diese beiden, sowie Zangler, Madame Knorr und Frau von Fischer ebenfalls dort eintreffen.
    xxx/ellauri261.html on line 376: Christoph: „Helfen’s mir, ich riskir jeden Augenblick dass man mir die Thür einsprengt und mich vor den Prinzipal schleppt.“ (IIIter Act, 12te Scene)
    xxx/ellauri261.html on line 378: Mit knapper Not entkommen Weinberl und Christoph und kehren zum Geschäft zurück. Dort ertappen sie die Einbrecher Rab und Kraps auf frischer Tat und werden dafür von Zangler belobigt. Auch Marie und August dürfen einander endlich in die Arme schließen. Aber Weinberl, der Frau von Fischer einen – erfolgreichen – Heiratsantrag macht, ist von seiner Sehnsucht geheilt:
    xxx/ellauri261.html on line 380: „Jetzt frag ich aber zahlt sich so a Jux aus, wenn man ihn mit einer Furcht, mit 3 Schrocken, 5 Verlegenheiten und 7 Todesängsten erkauft? Jetzt hab ich das Glück genossen, ein verfluchter Kerl zu seyn, und die ganze Ausbeute von dem Glück is, dass ich um keinen Preis mehr ein verfluchter Kerl seyn möcht.“ (IIIter Act, 15te und 16te Scene)
    xxx/ellauri261.html on line 388: Horace Vandergelder, a Merchant of Yonkers – Loring Smith
    xxx/ellauri261.html on line 390: Mrs. Dolly Gallagher Levi, a Friend of Vandergelder's Late Wife – Ruth Gordon
    xxx/ellauri261.html on line 396: Cornelius Hackl, a Clerk in Vandergelder's Store – Arthur Hill
    xxx/ellauri261.html on line 398: Barnaby Tucker, an Apprentice in Vandergelder's Store – Robert Morse
    xxx/ellauri261.html on line 400: Ermengarde, Mr. Vandergelder's niece, whom Ambrose wants to marry — Prunella Scales
    xxx/ellauri261.html on line 402: Miss Flora Van Husen, a Friend of Vandergelder's Late Wife – Esme Church
    xxx/ellauri261.html on line 408: Gertrude, Vandergelder's Housekeeper – Charity Grace
    xxx/ellauri261.html on line 419: The 1958 film version, adapted by John Michael Hayes and directed by Joseph Anthony, starred Shirley Booth as Dolly, Anthony Perkins as Cornelius, Shirley MacLaine as Irene, Paul Ford as Vandergelder, and Robert Horse reprising his Broadway role as Barnaby.
    xxx/ellauri261.html on line 421: The story enjoyed yet another incarnation in 1964 when David Merrick, who had produced the 1955 Broadway play, partnered with composer Jerry Herman to mount the hugely successful, Tony Award-winning musical Hello, Dolly! starring Carol Channing.
    xxx/ellauri261.html on line 427: Hello, Dolly! is a 1964 musical with lyrics and music by Jerry Herman and a book by Michael Stewart, based on Thornton Wilder´s 1938 farce The Merchant of Yonkers, which Wilder revised and retitled The Matchmaker in 1955. The musical follows the story of Dolly Gallagher Levi, a strong-willed matchmaker, as she travels to Yonkers, New York, to find a match for the miserly "well-known unmarried half-a-millionaire" Horace Vandergelder. The show was originally entitled Dolly, A Damned Exasperating Woman.
    xxx/ellauri261.html on line 436: Horace Vandergelder: The proprietor of a Hay & Feed store and a client of Dolly Gallagher Levi's. A well-known half-a-millionaire and widower, he is gruff, authoritative, and set in his ways.
    xxx/ellauri261.html on line 438: Cornelius Hackl: Vandergelder's chief clerk who yearns for one exciting day in New York City. Energetic, enthusiastic, and adventurous young man who has a sweet innocence about him.
    xxx/ellauri261.html on line 440: Barnaby Tucker: An assistant to Cornelius at Vandergelder's Hay & Feed store. He is sweet, naïve, energetic, and a follower.
    xxx/ellauri261.html on line 442: Irene Molloy: A widow and a beautiful, smart, fun-loving milliner with a hat shop in New York City. Dolly has introduced her to Horace Vandergelder but she yearns for romance.
    xxx/ellauri261.html on line 448: Ermengarde: The young niece of Horace Vandergelder. She cries often and wants her independence and to marry Ambrose.
    xxx/ellauri261.html on line 454: Judge: A white-whiskered night court judge. Easily moved to tears by romance.
    xxx/ellauri261.html on line 458: As the nineteenth becomes the 20th century, all of New York City is excited because widowed but brassy Dolly Gallagher Levi is in town ("Call on Dolly"). Dolly makes a living through what she calls "meddling" – matchmaking and numerous sidelines, including dance instruction and mandolin lessons ("I Put My Hand In"). She is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known half-a-millionaire, but it becomes clear that Dolly intends to marry Horace herself. Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's weepy niece Ermengarde, but Horace opposes this because Ambrose's vocation does not guarantee a steady living. Ambrose enlists Dolly's help, and they travel to Yonkers, New York to visit Horace, who is a prominent citizen there and owns Vandergelder's Hay and Feed.
    xxx/ellauri261.html on line 460: Horace explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married because "It Takes a Woman" to cheerfully do all the household chores. He plans to travel with Dolly to New York City to march in the Fourteenth Street Association Parade and propose to the widow Irene Molloy, who owns a hat shop there. Dolly arrives in Yonkers and "accidentally" mentions that Irene's first husband might not have died of natural causes, and also mentions that she knows an heiress, Ernestina Money, who may be interested in Horace. Horace leaves for New York and leaves Cornelius and Barnaby to run the store.
    xxx/ellauri261.html on line 462: Cornelius decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. They'll go to New York, have a good meal, spend all their money, see the stuffed whale in Barnum's museum, almost get arrested, and each kiss a girl! They blow up some tomato cans to create a terrible stench as a pretext to close the store. Dolly mentions that she knows two ladies in New York they should call on: Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She tells Ermengarde and Ambrose that she'll enter them in the polka competition at the upscale Harmonia Gardens Restaurant in New York City so Ambrose can demonstrate his ability to be a breadwinner to Horace. Cornelius, Barnaby, Ambrose, Ermengarde and Dolly all take the train to New York ("Put on Your Sunday Clothes").
    xxx/ellauri261.html on line 464: Irene and Minnie open their hat shop for the afternoon. Irene wants a husband, but does not love Horace Vandergelder. She declares that she will wear an elaborate hat to impress a gentleman ("Ribbons Down My Back"). Cornelius and Barnaby arrive at the shop and pretend to be rich. Horace and Dolly arrive at the shop, and Cornelius and Barnaby hide from him. Irene inadvertently mentions that she knows Cornelius Hackl, and Dolly tells her and Horace that even though Cornelius is Horace's clerk by day, he's a New York playboy by night; he's one of the Hackls. Minnie screams when she finds Cornelius hiding in the armoire. Horace is about to open the armoire himself, but Dolly, Irene and Minnie distract him with patriotic sentiments related to subjects like Betsy Ross and The Battle of the Alamo shown in the famous lyrics "Alamo, remember the Alamo!" ("Motherhood March"). Cornelius sneezes, and Horace storms out, realizing there are men hiding in the shop, but not knowing they are his clerks.
    xxx/ellauri261.html on line 466: Dolly arranges for Cornelius and Barnaby, who are still pretending to be rich, to take the ladies out to dinner to the Harmonia Gardens restaurant to make up for their humiliation. She teaches Cornelius and Barnaby how to dance since they always have dancing at such establishments ("Dancing"). Soon, Cornelius, Irene, Barnaby, and Minnie are happily dancing. They go to watch the great 14th Street Association Parade together. Alone, Dolly decides to put her dear departed husband Ephram behind her and to move on with life "Before the Parade Passes By". She asks Ephram's permission to marry Horace, requesting a sign from him. Dolly catches up with the annoyed Vandergelder, who has missed the whole parade, and she convinces him to give her matchmaking one more chance. She tells him that Ernestina Money would be perfect for him and asks him to meet her at the swanky Harmonia Gardens that evening.
    xxx/ellauri261.html on line 468: Cricket Howard Taubman wrote: Hello, Dolly! ... has qualities of freshness and imagination that are rare in the run of our machine-made musicals. It transmutes the broadly stylized mood of a mettlesome farce into the gusto and colors of the musical stage. Making the necessary reservations for the unnecessary vulgar and frenzied touches, one is glad to welcome Hello, Dolly! for its warmth, color and high spirits.
    xxx/ellauri261.html on line 470: Cricket Walter Kerr wrote: Hello, Dolly! is a musical comedy dream, with Carol Channing the girl of it. ... Channing opens wide her big-as-millstone eyes, spreads her white-gloved arms in ecstatic abandon, trots out on a circular runway that surrounds the orchestra, and proceeds to dance rings around the conductor. ... With hair like orange sea foam, a contralto like a horse´s neighing, and a confidential swagger, she is a musical comedy performer with all the blowzy glamor of the girls on the sheet music of 1916. The lines are not always as funny as Miss Channing makes them.
    xxx/ellauri261.html on line 476: Directed by Gene Kelly and written and produced by Ernest Lehman, the film stars Barbra Streisand, Walter Matthau, Michael Crawford, Danny Lockin, Tommy Tune, Fritz Feld, Marianne McAndrew, E. J. Peaker and Louis Armstrong (whose recording of the title tune had become a number-one single in May 1964). The film follows the story of Dolly Levi, a strong-willed matchmaker who travels to Yonkers, New York in order to find a match for the miserly "well-known unmarried half-a-millionaire" Horace Vandergelder. In doing so, she convinces his niece, his niece's intended and Horace's two clerks to travel to New York.
    xxx/ellauri261.html on line 482: Walter Matthau as Horace Vandergelder
    xxx/ellauri261.html on line 492: Joyce Ames as Ermengarde Vandergelder
    xxx/ellauri261.html on line 496: Judy Knaiz as Gussie Granger; Ernestina Semple
    xxx/ellauri261.html on line 502: Richard Collier as Joe, Vandergelder's barber
    xxx/ellauri261.html on line 515: In 1890, all of New York City is excited because the well-known widowed matchmaker Dolly Levi is in town. Dolly is currently seeking a wife for grumpy Horace Vandergelder, the well-known "half-a-millionaire", but it soon becomes clear that she intends to marry Horace herself. Meanwhile, Ambrose Kemper, a young artist, wants to marry Horace's niece, Ermengarde. However, Horace opposes this, feeling Ambrose cannot provide financial security. Horace, who is the owner of Vandergelder's Hay and Feed, explains to his two clerks, Cornelius Hackl and Barnaby Tucker, that he is going to get married, though what he really wants is a housekeeper. He plans to travel to New York that very day to march in the 14th Street Parade, and also to propose to milliner Irene Molloy, whom he has met through Dolly Levi. Dolly arrives in Yonkers and sends Horace ahead to the city. Before leaving, he tells Cornelius and Barnaby to mind the store.
    xxx/ellauri261.html on line 517: Cornelius, weary of his dull existence, decides that he and Barnaby need to get out of Yonkers. Dolly overhears, and decides to set them up with Irene Molloy and her shop assistant, Minnie Fay. She also helps Ambrose and Ermengarde, entering them in a dance contest at the very fancy Harmonia Gardens restaurant, which Dolly and her late husband frequented. The entire company takes the train to New York.
    xxx/ellauri261.html on line 519: In New York, Irene and Minnie open their hat shop for the afternoon. Irene does not love Horace Vandergelder, but knows that the marriage will provide her with financial security and an escape from her boring job. However, Irene hopes to escape her loveless marriage, and plans to try and find real love before the summer is over. Cornelius and Barnaby arrive at the shop and pretend to be rich- Irene seems to take to Cornelius immediately. Horace and Dolly arrive, and Cornelius and Barnaby hide. Minnie screams when she finds Cornelius hiding in an armoire. Horace is about to open the armoire himself, but Dolly "searches" it and pronounces it empty. After hearing Cornelius sneeze, Horace storms out upon realizing there are men hiding in the shop, although he is unaware that they are his clerks. Dolly arranges for Cornelius and Barnaby, who are still pretending to be rich, to take the ladies out to dinner at Harmonia Gardens to make up for their humiliation. Dolly briefly tries to teach Cornelius and Barnaby to dance, which leads to the whole town dancing in the local park.
    xxx/ellauri261.html on line 521: The clerks and the ladies go to watch the Fourteenth Street Association Parade together. Alone, Dolly asks her first husband Ephram´s permission to marry Horace, requesting a sign. She resolves to move on with life. After meeting an old friend, Gussie Granger, on a float in the parade, Dolly catches up with the annoyed Vandergelder as he is marching in the parade. She tells him the heiress Ernestina Simple would be perfect for him and asks him to meet her at Harmonia Gardens that evening.
    xxx/ellauri261.html on line 523: Cornelius is determined to get a kiss before the night is over. Since the clerks have no money to hire a carriage, they tell the girls that walking to the restaurant is more stylish. In a quiet flat, Dolly prepares for the evening. At the Harmonia Gardens Restaurant, Rudolph, the head waiter, whips his crew into shape for Dolly Levi´s return. Horace arrives to meet his date, who is really Dolly´s friend Gussie. As it turns out, she is not rich or elegant as Dolly implied, and she soon leaves after being bored by Horace, just as she and Dolly planned.
    xxx/ellauri261.html on line 525: Cornelius, Barnaby and their dates arrive and are unaware that Horace is also at the restaurant. Dolly makes her triumphant return to the restaurant and is greeted in style by the staff. She sits in the now-empty seat at Horace´s table and proceeds to tell him that no matter what he says, she will not marry him. Fearful of being caught, Cornelius confesses to the ladies that he and Barnaby have no money, and Irene, who knew they were pretending all along, offers to pay for the meal. She then realizes that she left her handbag with all her money in it at home. The four try to sneak out during the polka contest, but Horace recognizes them and also spots Ermengarde and Ambrose. In the ensuing confrontation, Vandergelder fires Cornelius and Barnaby, and they are forced to flee as a riot breaks out. Cornelius professes his love for Irene. Horace declares that he would not marry Dolly if she were the last woman in the world. Dolly angrily bids him farewell; while he´s bored and lonely, she will be living the high life.
    xxx/ellauri261.html on line 527: The next morning, back at the hay and feed store, Cornelius and Irene, Barnaby and Minnie, and Ambrose and Ermengarde each come to collect the money Vandergelder owes them. Chastened, he finally admits that he needs Dolly in his life, but she is unsure about the marriage until Ephram sends her a sign. Cornelius becomes Horace´s business partner at the store, and Barnaby fills Cornelius´ old position. Horace tells Dolly life would be dull without her, and she promises that she will "never go away again".
    xxx/ellauri261.html on line 532:
    Age before beauty

    xxx/ellauri261.html on line 536: Kun kazoo Hello Dollyn tapaisia draamoja, varsinkin leffoja, komedioita ja farsseja, mutta myös kehnompia kirjoja kuten Gombrowiczin Pornografia, pistää silmään kuinka roolit on tarkkaan mietitty niin että apinalinnan eri kerroxilla on kaikilla jotain samaistumiskohdetta. Molièrellakin on aina joku vanhempi vauras pariskunta jota lähinnä kiinostaa omaisuus ja jälkeläisten menestys (meemit), sitten joku nuorempi kermaperse pariskunta joka ei meinaa saada toisiaan eli siis päästä nuohoamaan toistensa genitaaleja (geenit), sitten niitä vastaava rotinkainen pari joka jäljittelee edellistä kaikessa, sitten erilaista lisääntymiskyvytöntä rupusakkia, kuten vanhuxia, palvelusväkeä ja lapsia, lopuxi sitten laahusta ja roistoja, joita saa mielin määrin mätkiä. Jokaiselle löytyy paikka, ja jokainen tuntee paikkansa.
    xxx/ellauri261.html on line 542: Että väsyttää! Vaan eihän sille mitään mahda että nuorta koiraa kiinnostaa vain luu ja toisen koiran perse, jos koitat siitä poiketa niin se nuuskuttaa ja lähtee toisaalle. Vanha koira ei opi uusia temppuja, eikä pysty enää suoriutumaan vanhoista. Oxentaa spagetit piha-aidan portille lähtiessään lenkille.
    xxx/ellauri261.html on line 556: Stein emännöi Pariisissa taiteellista salonkia, jossa muun muassa kuvataiteilijat Pablo Picasso ja Henri Matisse sekä kirjailijat Ernest Hemingway ja Sherwood Anderson kokoontuivat. Sherwoodin mezän iloiset miehet, sankarit sukkahousuissa. Steinilla oli suuri merkitys nuorten amerikkalaisten kirjailijoiden muodostaman niin sanotun "kadotetun sukupolven" varhaisvaiheissa: Stein toimi heidän mesenaattinaan, keksi ryhmälle nimen ja kertoi heidän tarinansa omissa teoksissaan. Vanhempiensa varhaisen kuoleman jälkeen Stein muutti sukulaistensa luo Baltimoreenlähde? ja opiskeli Radcliffe Collegessa psykologiaa William Jamesin oppilaana ja Johns Hopkinsin yliopistossa lääketiedettä. Hän ei kuitenkaan suorittanut tutkintoaan loppuun, sillä hän kyllästyi aivan täydellisesti opiskeluun. Ei kyllä napannut enää yhtään.
    xxx/ellauri261.html on line 566: Stein matkusti 1903 veljensä Leon kanssa Pariisiin eikä palannut Amerikkaan enää kuin yhden kerran, pitämään luentosarjan 1930-luvulla. Stein hänen veljensä asettivat asumaan Rue de Fleurus’lle pieneen kaksikerroksiseen taloon, johon kuului sivurakennuksena ateljee. Molemmat olivat hyvin kiinnostuneita modernista maalaustaiteesta, ja he aloittivat taidekokoelman keräämisen sekä illallisten järjestämisen taiteilijoille ja taiteista kiinnostuneille. Stein ja hänen veljensä olivat ensimmäisiä kubistien, kuten Picasson, Matissen ja Georges Braquen, keräilijöitä. Steinien ateljeessa sijaitseva kokoelma käsitti myös Cézannen ja Renoirin tuotantoa; kaikki seinät olivat kattoon saakka maalauksia täynnä. Eräillä kuuluisimmista illallisistaan Stein järjesti niin, että jokainen taiteilija sai istua omaa maalaustaan vastapäätä, ja kaikki olivat hyvin tyytyväisiä. Pariisiin muutettuaan Stein aloitti 1908 myös kirjailijan uransa käännöstöillä ja sukukronikalla The Making of Americans (1925).
    xxx/ellauri261.html on line 583: To what extent God may properly be understood as "dead" is highly debated among death of God theologians. In its strongest forms, God is said to have literally died, often as incarnated on the cross or at the moment of creation. Weaker forms of this theological bent often interpret the "death of God" as meaning that God never existed, or that people today "do not experience God except, perhaps, as a hidden, silent, pipe-smoking absent-minded being."
    xxx/ellauri261.html on line 585: Hegel argued that God (as Absolute or Father) is radically negated by the concrete incarnation of God (as Christ or Son). This negation is subsequently itself negated at the Crucifixion of Jesus, resulting in the emergence of the Holy Spirit, God as both concrete (the church) and absolute (spiritual community). In Hegelian thought, therefore, the death of God does not result in a strict negativity, but rather, permits the emergence of the full revelation of God: absolute consciousness.
    xxx/ellauri261.html on line 590: In the madman passage, the madman is described as running through a marketplace shouting, "I seek God! I seek God!" He arouses some amusement; no one takes him seriously. "Maybe he took an ocean voyage? Lost his way like a little child? Maybe he´s afraid of us (non-believers) and is hiding?" – much laughter. Frustrated, the madman smashes his lantern on the ground, crying out that "God is dead, and we have killed him, you and I!".
    xxx/ellauri261.html on line 599: The phrase "God is dead" appears in the hymn "Ein Trauriger Grabgesang" ("A mournful dirge") by Johann von Rist. Johann Rist (8 March 1607 - 31 August 1667) was a German poet and dramatist best known for his hymns, which inspired musical settings and have remained in hymnals. Rist was born at Ottensen in Holstein-Pinneberg (today Hamburg) on 8 March 1607; the son of the Lutheran pastor of that place, Caspar Rist. Rist´s 1641/1642 hymn "Ein trauriger Grabgesang" is notable for being an early occurrence of the phrase "God is dead" in German culture, this time in an explicitly theistic, Protestant Christian context. The text goes:
    xxx/ellauri261.html on line 603: Am Kreuz ist er gestorben.
    xxx/ellauri261.html on line 609: Thomas J. J. Altizer offered a radical theology of the death of God that drew upon William Blake, Hegelian thought and Nietzschean ideas. He conceived of theology as a form of poetry in which the immanence (presence) of God could be encountered in faith communities. Altizer concluded that God
    xxx/ellauri261.html on line 618: As Nietzsche pointed out, "When one gives up the Christian faith, one pulls the mat of Christian morality out from under one´s feet. This morality is by no means self-evident. By breaking one main concept out of Christianity, the faith in God, one breaks the whole crockery: nothing necessary remains in one's hands." Martin Heidegger understood this aspect of Nietzsche´s philosophy by looking at it as the death of metaphysics.
    xxx/ellauri261.html on line 620: Altizer combined Kierkegaard and Mircea Eliade to concoct a mystical rather than ethical language for solving the problem of the death of God, or, as he puts it, in mapping out the way from the profane to the sacred. Which makes a rather rough reading, admits William Hughes Hamilton III (March 9, 1924 – February 28, 2012) who was a prominent theologian and proponent of the Death of God movement.
    xxx/ellauri261.html on line 629: Aristotle´s pantheistic conception of God as the Soul of the World was such a secular concept. [citation needed]. Historians such as Charles Freeman hold that the AD 325 Council of Nicaea did much to establish dualism in Christian thought. Dualism has greatly influenced religion and science as well. By desacralizing the natural world, dualism has left it vulnerable to exploitation and damage. It is pretty badly damaged by now, as we all can see.
    xxx/ellauri261.html on line 631: The field of secular theology, a subfield of liberal theology advocated by Robinson somewhat combines secularism and theology. Recognized in the 1960s, it was influenced both by neo-orthodoxy, Dietrich Bonhoeffer, Harvey Cox, and the existentialism of Søren Kierkegaard and Paul Tillich. Robinson, along with Douglas John Hall and Rowan Williams, see that Secular theology had digested modern movements like the Death of God Theology propagated by Thomas J. J. Altizer or the philosophical existentialism of Tillich and eased the introduction of such ideas into the theological mainstream and made constructive evaluations, as well as contributions, to the problems caused by the demise of out heavenly father.
    xxx/ellauri261.html on line 635: The movement also suggested the legitimacy of seeking the holy outside the church itself. Thereby it suggests that the church did not have exclusive rights to divine inspiration. In a sense, this incorporated a strong sense of continuous revelation in which truth of the religious sort was sought out in poetry, music, art, or even the pub and in the street. [citation sorely needed].
    xxx/ellauri261.html on line 654: Some follow the tradition of "Christian non-realism", most famously expounded in the United Kingdom by Don Cupitt in the 1980s, which holds that God is a symbol or metaphor and that religious language is not matched by a transcendent reality. According to an investigation of 860 pastors in seven Dutch Protestant denominations, 1 in 6 clergy are either agnostic or atheist. A minister Klaas Hendrikse has described God as "a word for experience, or human experience" and said that Jesus may have never existed. Hendrikse gained attention with his book Believing in a God Who Does Not Exist: Manifesto of An Atheist Pastor published in November 2007 in which he said that it was not necessary to believe in God´s existence in order to believe in God.
    xxx/ellauri261.html on line 660: *Para alem do planeta silencioso, Perelandra: Viagem a Venus, Aquela forca medonha, volume 1-2. Texto integral. Hugh Walpole said he liked them. But then again Hugh and Clive wer both sort of Cambridge apostles who prodded holes in each other´s sides like two Thomas the doubters. (Actually, Clive went to Oxford.)
    xxx/ellauri261.html on line 662: I am here to prevent anyone saying the really foolish thing that people often say about Him: 'I'm ready to accept Jesus as a great moral teacher, but I don't accept his claim to be God.' That is the one thing we must not say. A man who was merely a man and said the sort of things Jesus said would not be a great moral teacher. He would either be a lunatic—on the level with the man who says he is a poached egg—or else he would be the Devil of Hell. You must make your choice. Either this man was, and is, the Son of God, or else a madman or something worse. You can shut him up for a fool, you can spit at him and kill him as a demon or you can fall at his feet and call him Lord and God, but let us not come with any patronising nonsense about his being a great human teacher. He has not left that open to us. He did not intend to. ... Now it seems to me obvious that He was neither a lunatic nor a fiend: and consequently, however strange or terrifying or unlikely it may seem, I have to accept the view that He was and is God.
    xxx/ellauri261.html on line 665: Lewis's argument, now known as Lewis's trilemma, has been criticized for, among other things, constituting a false trilemma, since it does not deal with other options such as Jesus being mistaken, misrepresented, or simply mythical. Philosopher John Beversluis argues that Lewis "deprives his readers of numerous alternate interpretations of Jesus that carry with them no such odious implications". Bart Ehrman stated it is a mere legend that the historical Jesus has called himself God; that was unknown to Lewis since he never was a professional Bible scholar, just an Oxbridge apostle. Taisi vetää perään myös katolista J.R.R. Tolkienia.
    xxx/ellauri265.html on line 38:
    xxx/ellauri265.html on line 60: Ranskixet mahtailivat Preussille Espanjan perimyskiistan johdosta, ajattelivat antaa sakemanneille pienen opetuxen. Perseelleen meni, Wilho ja rautakansleri marssivat Pariisiin ja ampuivat sen täyteen reikiä Kruppin paksuilla Bertoilla. Frankit joutuivat antautumaan ehdoitta germaaniveljille ja hautoivat siitä lähin niille kostoa. Siitä syntyi paljon nobel-palkittuja fin de siècle meemejä.
    xxx/ellauri265.html on line 66: Ukraine will receive a package of support worth £200m from the UK and other European nations for military equipment, including spare parts for tanks and artillery ammunition, the British government has announced. Britain agreed with the Netherlands, Norway, Sweden, Denmark, Iceland and Lithuania to send an initial package of support to Ukraine, the UK’s Ministry of Defence said.
    xxx/ellauri265.html on line 71: According to Reuters, excluding those who returned to Ukraine, immigration from Ukraine came to 962,000 last year, more than the total of 834,000 that came from Syria, Afghanistan and Iraq together between 2014 and 2016.
    xxx/ellauri265.html on line 74: 66% express a sense of unease, stating that the world today is a dangerous place and that it used to be a much better place.
    xxx/ellauri265.html on line 93: Sitten oli aiheina Raamatun tietokonepelimaailma sekä itsesensuuri. Olen papin poika: Sen vuoksi pääsin tai jouduin lapsena usein kuuntelemaan taivaallisen isän puheita. Kirvesmiesisäni oli pidetty sananjulistaja, joka käytti paljon duunarien arkeen sijoittuvia vertauksia. Yksi asia alkoi minua kuitenkin askarruttaa jo varhain, nimittäin kysymys siitä, miksi Raamattu on kirjoitettu niin huonosti, että tarvitaan pappi selittämään, mitä sen teksteillä tarkoitetaan. Ihmetykseni kasvoi, kun koulussa kävi ilmi, että Raamattua voidaan tulkita kovin eri tavoin, jopa niin, että on olemassa eri kristillisiä uskontoja ja lahkoja, joiden väliset kiistat johtuvat erilaisista tulkinnoista siitä, mitä Raamatussa oikeasti sanotaan. Siinä on kommunikaatiota tuntevalle slavistille paljon tehtävää. Podcastin pitäminen antoi mahdollisuuden saada vastauksia näihin kysymyksiin. Sain vieraaksi Ismo Dunderhonungin. Hän on eksegetiikan professori Helsingin yliopistossa. Eksegetiikka tarkoittaa nimenomaan Raamatun selitysoppia. En siis ole ainoa, joka ihmetellyt Raamatun tekstien epämääräisyyttä, vaan sitä pohtii kokonainen teologien armeija. No ei siitä sen enempää. Raamatun tekstit ovat niin sekavia, että tarvitaan legioonittain pappeja tulkitsemaan niitä. Toisin kuin exegeetikot, pelimaailman Tuukka osaa vastata kysymyksiin selkeästi ja ymmärrettävästi niin että tällänen pelimaailman ummikkokin pysyy kartalla.
    xxx/ellauri265.html on line 137: – Toisten treffien jälkeen minun oli myönnettävä, että emme olleet vain kavereita. Vain kaverit eivät kaiva hengästyneesti esiin toistensa genitaaleja.
    xxx/ellauri265.html on line 139: – Olin tehnyt ex-mieheltäni kysymättä muutama vuosi aiemmin yhteisen päätöksen, että eroamme sitten, kun kalansilmäisen kuopuksemme Eugenion lakkiaiset ovat ohi.
    xxx/ellauri265.html on line 176: Venäläisten ongelma on että ne luulevat olevansa suurvalta. Suurvallat eivät noudata pelisääntöjä koska niillä on vital interests. Ukrainalaiset hipsivät koko aika länkkäreihin päin. Siinä riittävä casus belli. Tum tua res agitur paries cum proximus ardet.
    xxx/ellauri265.html on line 267: Apotin toimitusjohtaja Hannu Välimäen mukaan vastaavanlaisista järjestelmävirheistä tai tilanteista ei ole raportoitu. Hänellä on ollut izellään ongelmia lähinnä lääkityxen hieman kömpelössä säädössä. Kuolleexi ei häntä ole vielä julistettu, vaikka joutaisi.
    xxx/ellauri265.html on line 354: Jani Kaaron ploki "Galileo näyttää fäkkiä" Seurassa otti nimen eräältä Ms. Dreggeriltä, joka puolusti Baileyn käsityxiä transuista. Jostain syystä kaikkein traagisinta oli että jotkut ristiinpukeutujat saa seisokeita omista esiintymisasuista. Se oli muitten transujenkin mielestä perverssiä.
    xxx/ellauri265.html on line 355: In the crossdressing community, the man who admits he is turned on by his dressing is still considered a pervert. The autogynephilic transsexual will not receive the same sympathy for her transsexualism as the non-autocynocephalic transsexual. That's exactly what makes Bailey's book so dangerous: it allows transsexual "women" to be condemned by the trans society for having "perverse" sexual arousal patterns. Mitä niissä muka on vikana?
    xxx/ellauri265.html on line 357: Jani Kaaro ei muista Thronhillin ja Palmerin nimiä. Käytä wikipediaa! Behavior resembling rape in humans can be seen in the animal kingdom, including ducks and geese [citation needed], bottlenose dolphins, and chimpanzees. Indeed, in orangutans, close human relatives, such copulations constitute up to half of observed matings. Such 'forced copulations' involve animals being approached and sexually penetrated while struggling or attempting to escape. Observations of forced sex in animals are uncontroversial; controversial are the interpretation of these observations and the extension of theories based on them to humans. Thornhill introduces this theory by describing the sexual behavior of scorpionflies. In which the male may gain sex from the female either by presenting a gift of food during courtship or without a nuptial offering, in which case force is necessary to restrain her.
    xxx/ellauri265.html on line 359: Rape is hypothetically homologous to similar behavior in animals. "Human rape appears not as an aberration but as an alternative gene-promotion strategy that is most likely to be adopted by the 'losers' in the competitive, harem-building struggle. If the means of access to legitimate, consenting sex is not available, then a male may be faced with the choice between force or genetic extinction." [better source needed].
    xxx/ellauri265.html on line 374: McKibbin et al. (2008) argue that there may be several different types of rapists or rape strategies. One is rape by disadvantaged men who cannot get sex otherwise. Another is "specialized rapists" who are more sexually aroused from rape than from consensual sex. A third type is opportunistic rapists who switch between forced and consensual sex depending on circumstances. A fourth type is psychopathic rapists. A fifth type is partner rape due to sperm competition when the male suspects or knows that the female has had sex with another male.
    xxx/ellauri265.html on line 376: More generally they mention a research finding that at least one-third of males "admit they would rape under specific conditions" and that other surveys find that many men[quantify] state having coercive sexual fantasies. They, as have others, "propose that rape is a conditional strategy that may potentially be deployed by any man.
    xxx/ellauri265.html on line 378: A 2003 study found that the frequency of pregnancy from rape is significantly higher than that of pregnancy in non-coercive intercourse, and advanced the hypothesis that male rapists disproportionately target women exhibiting biological indications of fertility. But maybe the rapists are also unusually well motivated and squirt in disproportionately large semen packages?
    xxx/ellauri265.html on line 380: But to infer from that, as many critics assert that Thornhill and Palmer do, that what is biological is somehow right or good, would be to fall into the so-called appeal to nature. They make a comparison to "natural disasters as epidemics, floods and tornadoes". This shows that what can be found in nature is not always good and that measures should be and are taken against natural phenomena. They further argue that a good knowledge of the causes of rape, including evolutionary ones, are necessary in order to develop effective preventive measures. Of course, my dears, what is good for the rapist is bad for the rest of us. It is equally natural to be critical of it. Killing is also natural, and may be beneficial for the perpertrator it, but not for the victims.
    xxx/ellauri265.html on line 396: ge-copy.jpg" width="70%" />
    xxx/ellauri265.html on line 400: “The erosion of academic freedom and the ascendancy of an illiberal ‘successor ideology’ known to its critics as wokeism, which manifests itself as career-ending ‘cancelations’ and speaker disinvitations, but less visibly generates a pervasive climate of anxiety and self-censorship,” Ferguson wrote in a November Bloomberg opinion essay.
    xxx/ellauri265.html on line 402: Ferguson has a long history of controversial remarks. In 2013, he criticized John Maynard Keynes for being gay and childless. He later apologized for his remarks, but claimed that accusations of homophobia are part of the “occupational hazards of public life nowadays.” Ferguson also suggested that so-called cancel culture in universities would have been unthinkable during his time as a student, and even during his earlier teaching career at NYU.
    xxx/ellauri265.html on line 412: “The president of Portland State University said that the highest priority of the institution was racial justice,” Boghossian said. “Now that’s an absolutely remarkable statement, a genuinely remarkable statement. Not budget, not publication, not teaching excellence, not retention, but racial justice. A private institution like Bob Jones University can make their mission statement anything they want to make. My primary concern is with public institutions.”
    xxx/ellauri265.html on line 423: Haidt told me by email. "I have the sense that there is a large generational split. Psychologists and academics who are older than me (I'm 58) seem uniformly supportive: they are all on the left, and the left used to be creeped out by loyalty oaths to the coons, whether administered by the McCarthyite right or the Soviet left. But young people on the left seem to be very comfortable requiring such pledges." Täähän on proletariaatin diktatuuria! Minne katosi keskiluokan hegemonia?
    xxx/ellauri265.html on line 433: But what I argue in my Mid-Atlantic essay is that there is something new, which is the fear of each other. We were not afraid of the person sitting next to us in 2008. Professors were not afraid of their students in 2008. Managers were not afraid of their employees in 2008. Whites were not afraid of blacks in 1808.
    xxx/ellauri265.html on line 435: There’s a lot of interest internationally, and what I’ve picked up is that everyone recognizes that America is particularly sick, that we’re worse off than other countries. But on the other hand, they see the signs in their own country. And so there’s a lot of interest in what’s happening in America, because it’s clear this could be a problem that many liberal democracies are going to face — or are beginning to face — in the social media age.
    xxx/ellauri265.html on line 437: What we most need is for leaders of institutions to stand up. That has been the spectacular failure of the late 2010s — that leaders of universities, of The New York Times, of our knowledge-centered institutions, have failed to stand up for the mission of their institutions. Stand up and fight, you emeritus professors of Rudsian, ex-department chairs, ex-deans and former vice presidents of Western top universities! Nyt teidän veri punnitaan!
    xxx/ellauri265.html on line 439: At Heteronormal Academy, we are devotees of John Stuart Mill. We believe in laissez faire capitalism. I am a centrist, and if you remember your elementary school geometry class, that means I am right-adjacent, not left. I really think the Republicans are a center party.
    xxx/ellauri265.html on line 442: That’s what has so impressed me about the Village Square and Liz Joyner’s efforts. They were originally very focused on Tallahassee, which as the state capital means you have a lot of people who want to solve problems.
    xxx/ellauri265.html on line 446: I don’t feel depressed. I feel like it’s dark times. But actually I feel very engaged with life these days. Money is just rolling in. Heterodox Academy’s June 12-14 conference in Denver is sold out, but interested persons can join a waiting list here.
    xxx/ellauri265.html on line 499: gehls.xyz/galleries/1826750/cover.jpg" height="300px" />
    xxx/ellauri265.html on line 500: gelbooru.com//samples/e3/73/sample_e373979b41f772439d9731d02cfbcecc.jpg" height="300px" />
    xxx/ellauri265.html on line 507: gehls.xyz/galleries/1826750/23.jpg" height="400px" />
    xxx/ellauri268.html on line 103: Norma 28 Sé inteligente y otras norma para salir en el instituto
    xxx/ellauri268.html on line 123: Tässä numerossa palataan taas mieliaiheeseeni, genitaaleihin ja niiden käyttelyyn huvixi ja hyödyxi.
    xxx/ellauri268.html on line 126: Vorliegende Erzählung ist ein Teil eines großen, aber niemals von dem Dichter vollendeten Novellenzyklus, „Das Vermächtnis Kains“, der nach Sacher-Masochs eigenem Ausspruche „eine bilderreiche Naturgeschichte des Menschen sein sollte“. Das Ganze sollte in sechs Unterabteilungen zu je sechs Novellen zerfallen, für welche die Obertitel „Die Liebe“, „Das Eigentum“, „Das Geld“, „Der Staat“, „Der Krieg“ und „Der Tod“ vorgesehen waren. Sacher-Masoch hatte sich somit ein sehr hohes Ziel gesteckt, er wollte in diesen geplanten Erzählungen alles Menschenleid und -schicksal in seinen verschiedensten Möglichkeiten und Ausdrucksformen schildern und zugleich in der Schlußnovelle eines jeden Teiles die Antwort auf die behandelte Frage und deren Lösung geben.
    xxx/ellauri268.html on line 130: Von dem gesamten Werke liegen nur die beiden ersten Teile „Die Liebe“ und „Das Eigentum“ abgeschlossen vor. Von den andern existieren nur Bruchstücke. Die „Venus im Pelz“ gehört als fünfte der Novellen zu dem Zyklus „Die Liebe“.
    xxx/ellauri268.html on line 134: Sofort beim Erscheinen der „Venus im Pelz“ spalteten sich die Leser in zwei Parteien. Die einen verwarfen sie wegen der bis dahin unerhörten Kühnheit der Schilderungen und fühlten sich durch das Motiv zugleich abgestoßen und fasziniert. Die anderen dagegen, und gerade die besten Männer deutscher Wissenschaft und Literatur, nahmen schlechthin ihr Mannsglied in Hand und säumten nicht, anzuerkennen, hier liege ein einzigartiges document humain vor, und es zeuge zudem von ungewöhnlicher Genitalität des Verfassers.
    xxx/ellauri268.html on line 136: Um so peinlicher überrascht fühlten sich daher alle Freunde des Dichters, als plötzlich höchst oberflächliche und zum Teil direkt minderwertige Produkte seiner Feder auf dem Markt erschienen.
    xxx/ellauri268.html on line 137: Nach Sacher-Masochs Tode ist dies Rätsel gelöst. Die Not, die bitterste äußere Not zwang ihn dazu, dem Gott in Seinen Hosen Gewalt anzutun, um Brot für sich und die Seinen um jeden Preis zu schaffen. In jener Zeit entstanden die vielberufenen „Messalinen Wiens“, „Falscher Hermelin“ usw.
    xxx/ellauri268.html on line 138: Aber seltsam, gerade diese seichten Arbeiten hatten bei dem Publikum ungeahnten Erfolg. Es brauchte dabei nicht zu denken, wohl aber fühlte es sich seltsam erregt durch das eigenartige, ihnen entströmende Gemisch von Stall- und Boudoirparfüm.
    xxx/ellauri268.html on line 139: Obwohl seine Werke seit über 50 Jahren der Literatur angehören und in allen Literaturgeschichten gewürdigt sind, ist es ihnen — und namentlich der „Venus im Pelz“ — nicht erspart geblieben, neuerdings seitens der Polizeiorganen mit unansehnlichen Flechen dekoriert zu werden.
    xxx/ellauri268.html on line 140: Neulich erklärte z. B. anläßlich eines solchen Prozesses der Geheime Medizinalrat Professor Dr. Albert Eulenberger in Berlin: Die „Venus im Pelz“ besitze unschätzbaren Wert und sei ein Unikum in der deutschen Literatur. "Messalinen Wiens" und "Falscher Hermelin auf der Fotze" sind auch gut. Bitte zurückgeben.
    xxx/ellauri268.html on line 153: ges.gr-assets.com/users/1578829968p6/61500408.jpg" />
    xxx/ellauri268.html on line 164: Oliko Rollarit juutalaisia? Niiden managerit Epstein ja Klein olivat, niiden onnexi. Rollarit ei vaivautuneet boikotoimaan Israelia, vaan kävivät siellä 2014 keräämässä rahat pois. Niiden hitti As Years Go By oli puhasta kletschmeriä. Samaun viisun levyttäneen Marianne Faithfullin isoäiti oli juutalainen, ja sen isoisosetä se alkuperäinen masokisti, joka kirjoitti Venuxen karvatuheron.
    xxx/ellauri268.html on line 168: Faithfullin musiikkiura alkoi vuonna 1964, kun hänen versionsa Mick Jaggerin ja Keith Richardsin laulusta "As Tears Go By" julkaistiin singlenä jo ennen kuin Rolling Stones levytti versionsa, samana vuonna kuin Nikita Krutsov menetti paikkansa. Hänet on myös nähty Todella upeeta -sarjassa vierailevana tähtenä 1996–2001 (jaksot Last Shout 1 & 2, Donkey). Hän esitti Jumalaa ja toinen Rolling Stones -tyttö Anita Pallenberg oli piru. God was here but she left early. (Putin ei muuten oikein niellyt episkopaalien hiljan ehottamaa munatonta jumalaa.) Hiän on kai tästä jumalanpilkasta seuranneesta rintasyövästä huolimatta yhä elossa, vaikka litteämpänä, oktaavia alempana ja karheampana.
    xxx/ellauri268.html on line 170: Leopold Ritter von Sacher-Masoch (* 27. Januar 1836 in Lemberg, Kaisertum Österreich, heute Ukraine; † 9. März 1895 in Lindheim, Großherzogtum Hessen ‑Darmstadt) war ein österreichischer Schriftsteller. Er schrieb auch unter den Pseudonymen Charlotte Arand und Zoë von Rodenbach. Der Begriff Masochismus, den Richard von Krafft-Ebing erstmals in die Psychologie einführte, geht auf die Venus im Pelz zurück und ist aus Leopold von Sacher-Masochs Nachnamen abgeleitet. Tää Krafft-Ebing on putkahtanut esiin kuin tuhatlehtinen, mm. albumeissa 28 (Mark Twain), 67 (Pynchon) ja 129 (Jung). Aika sekobolzi jos multa kysytään.
    xxx/ellauri268.html on line 179: Als einer der ersten zeichnete er ein realistisches Bild der Juden in Galizien; zeitlebens kämpfte er politisch gegen den Antisemitismus in Mitteleuropa. Victor Hugo, Émile Zola, Henrik Ibsen gehörten zu seinen Bewunderern; König Ludwig II. von Bayern empfand zu dem Autor gar eine Seelenverwandtschaft. Sielun veljiä, meillä on aivan erikoinen sana sille (Schwul).
    xxx/ellauri268.html on line 181: Bekannt wurde Masoch durch seine Fantasie und Kunst, triebhaftes Schmerz- und Unterwerfungsverlangen ästhetisch zu formulieren. Tunnetuimmassa teoxessaan "Turkista tappiin" beschreibt Sacher-Masoch die extremen Wechselbäder der Gefühle, die der „Sklave“ Severin durch seine Herrin Wanda erfährt, die ihn in ihrer feminin-dominanten Rolle als Venus im Pelz an seine körperlichen und geistigen Grenzen treibt, um ihn schließlich zu verlassen.
    xxx/ellauri268.html on line 184:
    Ukrainischsprachige Ausgabe von Venus im Pelz

    xxx/ellauri268.html on line 189: „Ach!“ — entgegnete sie aus ihrem Zobelpelz — „wir sind treu, solange wir lieben, ihr aber verlangt vom Weibe Treue ohne Liebe, und Hingebung ohne Genuß, wer ist da grausam, das Weib oder der Mann?
    xxx/ellauri268.html on line 190: Mann und Weib sind von Natur Feinde. Eine wird nur zu rasch den Fuß des anderen auf seinem Nacken fühlen, und zwar in der Regel der Mann den Fuß des Weibes. Der Mann ist der Begehrende, das Weib das Begehrte, dies ist des Weibes ganzer, aber entscheidender Vorteil, die Natur hat ihm den Mann durch seine Leidenschaft preisgegeben, und das Weib, das aus ihm nicht seinen Untertan, seinen Sklaven, ja sein Spielzeug zu machen und ihn zuletzt lachend zu verraten versteht, ist nicht klug.
    xxx/ellauri268.html on line 191: Diese Grundsätze beruhen auf tausendjähriger Erfahrung, fortsetzte Madame spöttisch, während ihre weißen Finger in ihrem dunkeln Pelz spielten, je hingebender das Weib sich zeigt, um so schneller wird der Mann nüchtern und herrisch werden; je grausamer und treuloser es aber ist, je mehr es ihn mißhandelt, je frevelhafter es mit ihm spielt, je weniger Erbarmen es zeigt, um so mehr wird es die Wollust des Mannes erregen, von ihm geliebt, angebetet werden. So war es zu allen Zeiten, seit Helena und Delila, bis zur zweiten Katharina und Lola Montez herauf, siehe auch el Compendido de Las Normas (da oben).
    xxx/ellauri268.html on line 193: gef%C3%A4rbt%2C_gelasert%2C_2016.jpg/220px-Nerz-Kurzmantel%2C_gef%C3%A4rbt%2C_gelasert%2C_2016.jpg" />
    xxx/ellauri268.html on line 194:
    „Ich kann es nicht leugnen,“ sagte ich, „es gibt für den Mann nichts, das ihn mehr reizen könnte, als das Bild einer schönen, wollüstigen und grausamen Despotin, welche ihre Günstlinge übermütig und rücksichtslos nach Laune wechselt —“ „Und noch dazu einen Pelz trägt,“ rief die Göttin.

    xxx/ellauri268.html on line 196: „Sie träumen,“ rief sie, „wachen Sie auf!“ und sie faßte mich mit ihrer Marmorhand beim Arme, „wachen Sie doch auf!“ dröhnte ihre Stimme nochmals im tiefsten Brustton. Ich schlug mühsam die Augen auf.
    xxx/ellauri268.html on line 204: „Eine Schande in Kleidern einzuschlafen und noch dazu mit dem Pinkelmännchen draussen bei einem Buche,“ er putzte die "heruntergebrannte Kerze" und hob den Band auf, der meiner Hand entsunken war, „bei einem Buche von — er schlug den Deckel auf, von Hegel (oder Schopenhauer?)— dabei ist es die höchste Zeit zu Herrn Severin zu fahren, der uns zum 'Tee' erwartet.“
    xxx/ellauri268.html on line 211: Es war ein großes Ölgemälde in der kräftigen farbensatten Manier der belgischen Schule gemalt, sein Gegenstand seltsam genug. Ein schönes Weib, ein sonniges Lachen auf dem feinen Antlitz, mit reichem, in einen antiken Knoten geschlungenem Haare, auf dem der weiße Puder wie leichter Reif lag, ruhte, auf den linken Arm gestützt, nackt in einem dunkeln Pelz auf einer Ottomane; ihre rechte Hand spielte mit einer Peitsche, während ihr bloßer Fuß sich nachlässig auf den Mann stützte,[S. 16] der vor ihr lag wie ein Sklave, wie ein Hund, und dieser Mann, mit den scharfen, aber wohlgebildeten Zügen, auf denen brütende Schwermut und hingebende Leidenschaft lag, welcher mit dem schwärmerischen brennenden Auge eines Märtyrers zu ihr emporsah, dieser Mann, der den Schemel ihrer Füße bildete, war Severin, aber ohne Bart, wie es schien um zehn Jahre jünger.
    xxx/ellauri268.html on line 213: „Torso mit Pelz!“ rief ich, auf das Bild deutend, „so habe ich sie im Traume gesehen.“ „Ich auch,“ sagte Severin, „nur habe ich meinen Traum mit offenen Augen geträumt.“
    xxx/ellauri268.html on line 218: Ei toi näytä kyllä kokoturkixelta, taitaa olla vaan turkissomisteinen lämpöhuopa, mikä on oikeastaan vähintään yhtä suggestiivista...
    xxx/ellauri268.html on line 224: ges/margaret-atwood-gettyimages-1344454517.jpg?crop=1xw:1.0xh;center,top&resize=360:*" height="200px" />
    xxx/ellauri268.html on line 229: The author used real-life experiences as inspiration for her wizarding world. Assuming that the book would not sell well, the all male editorial team at Bloomsbury advised Rowling that she should not publish under her real name, Joanne Rowling, because boys would not read a book written by a woman. That sexist assumption certainly did not give much credit to the boys, and took it for granted that girls would only read a book written by men. Rowling, eager for success, agreed to write under the name J.K. Rowling. The J was her first initial. But Rowling does not have a middle name, so she used K as a tribute to her grandmother, Kathleen.
    xxx/ellauri268.html on line 243: It was here where Rowling met her first husband, Portuguese journalist Jorge Arantes. The couple met 18 months after Rowling landed in Porto, where she moved to teach English as a foreign language.
    xxx/ellauri268.html on line 253: Alone and destitute, Merope sold Slytherin's priceless locket (yes, that one) to Borgin and Burkes for just ten Galleons. It seems that when Merope lost her husband she also lost the will to live. When she arrived heavily pregnant on the steps of the London orphanage where Tom Riddle Jr was to spend his early years, she seemed to know she wasn't going to make it.
    xxx/ellauri268.html on line 254: Merope Riddle chose death in spite of a son who needed her, but do not judge her too harshly, Harry. She was greatly weakened by long suffering and she never had your mother's courage. Said Albus Dumbledore about Merope.
    xxx/ellauri268.html on line 256: She died many years before the events of Harry Potter's life and is generally viewed as both a sympathetic and tragic character. Despite this, Merope is still an antagonist, one that left a huge impact upon Britain's magical community. Were it not for her, Lord Voldemort may never have been born. If so, then the Wizarding Wars and the innumerable tragedies associated with them, might never have happened. JKRowling would never have become filthy rich and a philantrope.
    xxx/ellauri268.html on line 259: Merope loved her husband very much and wanted him to love her of his own free will. As such, not long after learning about her pregnancy, Merope decided to lift the enchantment. She hoped that once free, Tom would return her affection and be delighted to learn that he was an expecting father. In the event that did not happen, Merope assumed that Tom would do the honorable thing and stay for the sake of his child. This hope however, turned out to be misplaced and forlorn. What exactly happened is not known, but after coming to his senses, Tom Riddle reacted very badly to his situation. It is not known what words were exchanged between husband and wife, but evidently, Merope either told Tom the full story or enough for him to figure out what had happened. Far from being loving or understanding, Tom was justifiably furious at Merope for intervening in and (from his perspective) ruining his life. Merope's world was shattered when Tom Riddle made very clear that:
    xxx/ellauri268.html on line 263: Their "marriage" was over.
    xxx/ellauri268.html on line 267: Precisely what Jorge Arantes tweaked from barbed wire to Joanie in Lisbon! Thus, within a few months of his runaway marriage, Jorge Arantes abandoned his wife, leaving Joanie to her fate. She ultimately returned to Edinburgh and his sister. Since Jorge had no way to prove that Joanie was a witch who stole his daughter, and would be thought insane if he told anybody the truth, Arantes told his family a modified version of the truth. He told them that he had been "hoodwinked" and "taken in". When word of this later reached Edinburgh, the residents concluded that Joanie had lied to Jorge about being pregnant with his child, thus tricking him into marrying her. Just like Phil Roth's first wife did to him!
    xxx/ellauri268.html on line 269: On 31st December 1926, tired and disheveled Joanie Rowling staggered onto the steps of Edinburgh's muggle orphanage. Within an hour, she had given birth to a healthy baby girl. She told one of the publisher that she wanted her antihero to be named Tom Marvolo Riddle. Tom Riddle for his father and Marvolo for hers. In a word, a partial anagram of Voldemort. Why not call him Dolt Mover or Overt Mold, wouldn't that have been more convenient? Arkistostamme joulua.
    xxx/ellauri268.html on line 271: Despite Arantes's absence, she never the less passed several of his skills onto her brainchild Voldemort. This included a talent for fiction and the ability to speak Parseltongue. Most importantly, Voldemort had been conceived through a love potion rather than genuine affection, because Joanne lost the ability to feel love for herself. This inability to understand compassion or care for number one was one reason that Joanne cast Voldemort in the role of a mass murderer in her later books (instead of Harry). Another reason might be that the name is almost an anagram of Voldemar Putin.
    xxx/ellauri268.html on line 297: Mikä ongelma JK Rowlingin goblineissa on?
    xxx/ellauri268.html on line 310: Nykyaikaiset fantasia- ja scifi-kirjailijat ovat yleensä parempia hylkäämään tai keksimään uudelleen genreen upotetut rasistiset trooppiset tyypit, ja epäilen, että gobliinit selviäisivät nykyisessä muodossaan uudelleen käynnistetyn Harry Potter -sarjan lopullisesta leikkauksesta . Todellakin, on yllättävää, että he pääsivät näytölle ollenkaan nykyisessä muodossaan.
    xxx/ellauri268.html on line 330: JK Rowlingin kuuluisa "Harry Potter" -lastenkirjasarja käyttää antisemitistisiä trooppeja. Useimmat ihmiset eivät huomaa tätä, koska antisemitistiset trooppit ovat kaikkialla populaarikulttuurissamme. Mutta tämä on paljon suurempi ongelma kuin Rowling.
    xxx/ellauri268.html on line 333: Todellakin, Rowlingin romaaneja on usein nähty metaforina taistelulle fasismia vastaan. Hänen pääpahista, Lordi Voldemortia, motivoi eräänlainen eugeeninen ennakkoluulo muita kuin taikuutta käyttäviä käyttäjiä kohtaan, mikä on ilmeinen nyökkäys natsiideologialle. Rowlingilla muggletkin saa olla mukana, kun wizardit muxivat pahaa dagomatua.
    xxx/ellauri268.html on line 343: Probably the most influential greedy Jewish caricature after Shakespeare’s Shylock is Charles Dickens’ Scrooge. Scrooge (as many Jewish writers have pointed out) is a miser with an obviously Jewish name (Ebenezer) and a pointed nose. He doesn’t celebrate Christmas and needs to be converted to charity and piety. It’s not especially subtle.
    xxx/ellauri268.html on line 345: Scrooge has influenced many an antisemitic caricature after him. Mr. Potter in “It’s a Wonderful Life” is a twisted, disabled Scrooge of the American Midwest. Dr. Seuss’ Grinch is Scrooge in a fur suit and a vaguely fantasy setting; he’s a scheming outsider who, like his blueprint, has to be converted. The thin, ugly Gollum of J.R.R. Tolkien’s Middle-earth is an amalgam of Scrooge and Alberich, the gold-obsessed antagonist of composer (and notorious antisemite) Richard Wagner’s “Das Rheingold.” From his introduction in “The Hobbit” on, Gollum is motivated by a lust for a magic ring he calls “my precious.”
    xxx/ellauri268.html on line 354: J.K. Rowling now embodies the hate she raised a generation to fight.
    xxx/ellauri268.html on line 355: But it’s possible to do harm even if you don’t mean to. The conflation of greed and Judaism, and the constant subliminal drumbeat that Jewish people are ugly manipulative alien outsiders, can shape and reinforce ugly ideas about real Jewish people. Faces like mine are exaggerated and distorted and put on Rowling’s goblins and the Ferengi of "Star Trek." That’s why on social media, trolls often tweet pictures of my face at me because I have Jewish features. They’ve been taught by all their pop culture that “Jewish” is a stand-in for “ugly.”
    xxx/ellauri268.html on line 357: Most disturbingly, there’s a direct line between Gringotts and the Grinch and the antisemitic attacks on George Soros. Soros is a billionaire Democratic donor and Holocaust survivor who has become a favorite target of the global far right. He’s been falsely accused of collaborating with Nazis and funding antifa. The right also (again falsely) claimed he was bankrolling the migrant caravan in 2018. That last conspiracy theory allegedly inspired one far-right radical to kill 11 people at a synagogue in Pittsburgh.
    xxx/ellauri268.html on line 364: Jewish people are not the main targets of hate and violence in the United States, it is the coons. Again, Rowling’s campaign of hatred against trans people has been much more harmful, and much more consequential, than her goblins.
    xxx/ellauri268.html on line 366: Still, Jewish stereotypes and prejudice persist. That is reflected, and to some degree advanced, by fictional narratives and imagery that (unconsciously or otherwise) associate goodness with Christian charity and evil with supposed Jewish greed. In his "lighthearted" criticism of Rowling, Stewart reminded us that our fantasies remain structured around antisemitism. As long as that’s the case, Jewish people will be at risk, and defeating Voldemort will be that much harder.
    xxx/ellauri268.html on line 377: Joy Harjo was born in Tulsa, Oklahoma, on May 9, 1951. Joy Harjo is an enrolled three quarter injun of the Muscogee/Mvskoke (Creek) Nation. From 2019 to 2022, she served as the 23rd Poet Laureate of the United States. Harjo's childhood in Oklahoma contained episodes of violence and conflict. Her Muscogee father suffered from alcoholism. Harjo's parents eventually divorced, but when her Cherokee-European mother married again, Harjo ended up with an abusive Caucasian stepfather.
    xxx/ellauri268.html on line 382: After Harjo's tour with her troupe ended, she returned to Oklahoma. There, she became a mother at age 17. She spent a few years in different jobs, including pumping gas into a miniskirt. Then she enrolled at the University of New Mexico.
    xxx/ellauri268.html on line 451: Puhutaanpa jostain muusta, sanoi koiro joka anoi uskollisesti hyvän tahdon ovella: keksi kelpaa, järjen ääni, lihatikkuja -  Näin unta kaikesta tästä, kerroin hänelle, sinä, minä ja Pariisi - oli mahdotonta selviytyä tragediasta ilman runoutta. Mitä me olemme ilman, että tuulet muuttuvat sanoiksi? Emme paljon paskaakaan.
    xxx/ellauri268.html on line 468: Tähän vielä huoltaja, joka otti kätensä auttaakseen häntä ylittämään alkuperäiskansojen hoitoon annetun tien, joka varmisti, että maanhenget ruokittiin lauluilla ja muilla asioilla, joita he rakastivat syömään. He pitävät makeisista etenkin laktoista, keksistä ja kukista.
    xxx/ellauri268.html on line 470: Oli jo myöhä, ja ketun huoltaja nosti kirjansa, kun hän kiirehti näkemään kiistan kiva loungessa. Mutta ei ollut myöhäistä. Ei ollut myöhäistä, vain lautanen tamaleja, tiskit odottamassa -
    xxx/ellauri268.html on line 479: Kuten tässä nyt, tässä runossa on nyt siirtymävaihe. Muistin sen synnyttäessäni kesäauringon laskiessa jälkeiset kaupungin sulavalle asfaltille, mutta siinä me olimme, tyttäreni ja minä maailmojen välisellä ovella. Olin onnellisempi kuin koskaan ennen toivottaessani hänet tervetulleeksi, onnellisuus oli polku, jonka hän valitsi, enkä voinut siihen vielä työntyä, en vielä, ja sitten ilmestyi sinisemmän veden allas. Odotimme siellä Suurta henkeä saadaxemme kiinni juonesta, ja sitten se tapahtui, ja hän vei sen tytön, joka oli kaunis kuin delfiiniunelma, mutta me selvisimme, teimme tarpeemme kärsimyksen toiselle puolelle. Tämä on tarina, jonka äitimme squawt kertovat, mutta emme kuulleet sitä Barbie-mainoksilla täytetyillä korvillamme, sillä patriarkaalisten kirjoitusten asettama äitiemme izeinho ja tukahdutussäännöt kesytettyjen orjien tai vaimojen kapinan lopettamiseksi estivät. Se satutti kaikkia. Isät eivät voi tietää, mitä he tuntevat sellaisessa hengellisessä takataskussa.
    xxx/ellauri268.html on line 487: ges/david-sedaris-gettyimages-1200378467.jpg?crop=1xw:1.0xh;center,top&resize=980:*" height="200px" />
    xxx/ellauri268.html on line 488: ges/elie-wiesel-gettyimages-3243661.jpg?crop=1xw:1.0xh;center,top&resize=360:*" height="200px" />
    xxx/ellauri268.html on line 497: Letter from Ukraine: The hunt for Russian collaborators in Ukraine is on. As occupied territories are liberated, some residents face accusations that they sided with the enemy. They get thrown in the Oubliette, fed on Frozen Yoghurt and pummeled with rubber hammers. --- By Joshua Yaffa.
    xxx/ellauri268.html on line 505: Sedaris went slightly off course with Squirrel Seeks Chipmunk (2010), an audio book collection of gay animal fables, noting the sudden change from "having 50 listeners to 50 million listeners." A New Republic article charged him with fabricating his bio, but the allegations ultimately had little effect on the author´s popularity. Sedaris continues to tour hickland in support of his books, with his readings drawing huge crowds.
    xxx/ellauri268.html on line 508: The author has been with longtime boyfriend Hugh Hamrick, an artist and designer, since the early 1990s. After living together in New York City, Paris and Tokyo, the couple resides in West Sussex, England. He became known for his bitingly funny recollections of his youth, sex life and travel experiences in foreign countries.
    xxx/ellauri268.html on line 511: Taavilla on yhtä kuulu sisko Amy, joka laukoo samoissa tv-illanvietoissa samasta puusta veistettyjä puujalkagägejä. Ne oli ilmeisesti peräisin niiden evankeliselta äidiltä, joka oli yhtä wickedly funny kuin David Fosterin äitykkä. Isä oli puiseva ja kreikanuskoinen, viinamäen miehiä. Taisikohan arvostaa puppelia Taavi-poikaansa. No ehkä sitten kun rahaa alkoi tulla kuin kraanasta. Sedariin surettava taru jatkuu albumissa 362.
    xxx/ellauri268.html on line 523: ges/marquis-de-sade-gettyimages-600049991.jpg?crop=1xw:1.0xh;center,top&resize=360:*" height="200px" />
    xxx/ellauri268.html on line 524: ges/walt-whitman-gettyimages-181477993.jpg?crop=1xw:1.0xh;center,top&resize=360:*" height="200px" />
    xxx/ellauri268.html on line 548: It’s believed Wiesenthal also played a role in hunting down notorious SS leader Adolf Eichmann, who had organized the extermination of the Jews. Wiesenthal received information that Eichmann had been hiding out in Argentina and passed the information on to Israel, according to his center’s website.
    xxx/ellauri268.html on line 550: Israeli agents captured Eichmann, who had been living under the name “Ricardo Klement,” as he returned home from work in May of 1960 after a covert undercover operation, according to the Independent
    xxx/ellauri268.html on line 551: The agents put Eichmann on a plane to Israel, where he would be put on trial and ultimately sentenced to death during gripping televised proceedings.
    xxx/ellauri268.html on line 553: While some have criticized Wiesenthal for exaggerating his role in bringing the Eichmann to justice, he told the Associated Press in 1972 it had been “a teamwork of many who did not know each other,” and said he didn't know for sure whether the reports he had sent to Israel had been used in the capture.
    xxx/ellauri268.html on line 556: “When history looks back, I want people to know the Nazis weren’t able to kill millions of people and get away with it,” he once said, according to the center’s website. Wiesenthal died in 2005 at the age of 96. Kosto elää, tai siis eli.
    xxx/ellauri268.html on line 558: gen.com/sites/oxygen/files/styles/blog-post-embedded--tablet/public/2020-02/simon-wiesenthal-g.jpg?itok=8FdGfiHy" />
    xxx/ellauri273.html on line 65: In the late 19th and early 20th century, Guatemala's potential for agricultural exploitation attracted several foreign companies, most prominently the United Fruit Company (UFC). These companies were supported by the country's authoritarian rulers and the United States government through their support for brutal labor regulations and massive concessions to wealthy landowners. In 1944, the policies of Jorge Ubico led to a popular uprising that began the ten-year Guatemalan Revolution. The presidencies of Juan Jose Arévalo and Jacobo Árbenz saw sweeping social and economic reforms, including a significant increase in literacy and a successful agrarian reform program.
    xxx/ellauri273.html on line 67: The progressive policies of Arévalo and Árbenz led the UFC to lobby the United States government for their overthrow, and a US-engineered coup in 1954 ended the revolution and installed a military regime. This was followed by other military governments, and jilted off a civil war that lasted from 1960 to 1996. The war saw human rights violations, including a genocide of the indigenous Maya population by the military. Following the war's end, Guatemala re-established a representative democracy. It has since struggled to enforce the rule of law and suffers a high crime rate and continued extrajudicial killings, often executed by security forces.
    xxx/ellauri273.html on line 71: Cecilio Chi, the native leader of Tepich, along with Jacinto Pat attacked Tepich on 30 July 1847, in reaction to the indiscriminate massacre of Mayas, ordered that all the non-Maya population be killed. By spring of 1848, the Maya forces had taken over most of the Yucatán, with the exception of the walled cities of Campeche and Mérida and the south-west coast, with Yucatecan troops holding the road from Mérida to the port of Sisal. The Yucatecan governor Miguel Barbachano had prepared a decree for the evacuation of Mérida, but was apparently delayed in publishing it by the lack of suitable paper in the besieged capital. The decree became unnecessary when the republican troops suddenly broke the siege and took the offensive with major advances.
    xxx/ellauri273.html on line 75: By 1850 the natives occupied two distinct regions in the southeast and they were inspired to continue the struggle by the apparition of the "Talking Cross". This apparition, believed to be a way in which God communicated with the Maya, dictated that the War continue. Chan Santa Cruz, or Small Holy Cross became the religious and political center of the Maya resistance and the rebellion came to be infused with religious significance. Chan Santa Cruz also became the name of the largest of the independent Maya states, as well as the name of the capital city which is now the city of Felipe Carrillo Puerto, Quintana Roo. The followers of the Cross were known as the "Cruzob".
    xxx/ellauri273.html on line 77: Chan Santa Cruz was the name of a shrine in Mexico of the Maya Cruzob (or Cruzoob) religious movement. It was also the name of the town that developed around it (now known as Felipe Carrillo Puerto) and, less formally, the late 19th-century indigenous Maya state, in what is now the Mexican state of Quintana Roo, of which it was the main center. This area was the center of the Caste War of Yucatán beginning in 1847, by which the Maya established some autonomous areas on the east side of the Yucatán Peninsula.
    xxx/ellauri273.html on line 79: All this changed after the Maya laid siege to and conquered Bacalar, originally the Mayan holy city of Bak Halal ('Decanting Water'). They summarily killed British citizens, along with the entire Yucatec 'Creoles' garrison (Reed 1964).
    xxx/ellauri273.html on line 80: It is unclear why the commanding general ordered a wholesale slaughter of the garrison. Possibly he was tired of retaking the city from the more aggressive Yucateco state. Regardless, this action frightened the tiny British colonial establishment in neighboring British Honduras.
    xxx/ellauri273.html on line 82: The British Government assigned Sir Spenser St. John to disentangle Her Majesty's Government from indigenous free states and the Maya free state in particular. In 1893, the British Government signed the Spenser Mariscal Treaty, which ceded all of the Maya free state's lands to Mexico. Meanwhile, the Creoles on the west side of the Yucatán peninsula had come to realize that their minority-ruled mini-state could not outlast its indigenous neighbor. After the Creoles offered their country to anyone who might consider the defense of their lives and property worth the effort, Mexico finally accepted. With both legal pretext and a convenient staging area in the western side of the Yucatán peninsula, Chan Santa Cruz was occupied by the Mexican army in the early years of the 20th century (Reed 1964).
    xxx/ellauri273.html on line 84: The Concordat of 1854 was an international treaty between Porsche Carrera and the Holy See, signed in 1852 and ratified by both parties in 1854. Through this, Guatemala gave the education of Guatemalan people to regular orders of the Catholic Church, committed to respect ecclesiastical property and monasteries, imposed mandatory tithing and allowed the bishops to censor what was published in the country; in return, Guatemala received dispensations for the members of the army, allowed those who had acquired the properties that the liberals had expropriated from the Church in 1829 to keep those properties, received the taxes generated by the properties of the Church, and had the right to judge certain crimes committed by clergy under Guatemalan law
    xxx/ellauri273.html on line 86: In 1931, the dictator general Jorge Ubico came to power, backed by the United States, and initiated one of the most brutally repressive governments in Central American history. Just as Estrada Cabrera had done during his government, Ubico created a widespread network of spies and informants and had large numbers of political opponents tortured and put to death. A wealthy aristocrat (with an estimated income of $215,000 per year in 1930s dollars) and a staunch anti-communist, he consistently sided with the United Fruit Company, Guatemalan landowners and urban elites in disputes with peasants. After the crash of the New York Stock Exchange in 1929, the peasant system established by Barrios in 1875 to jump start coffee production in the country was not good enough anymore, and Ubico was forced to implement a system of debt slavery and forced labor to make sure that there was enough labor available for the coffee plantations and that the UFCO workers were readily available.
    xxx/ellauri273.html on line 88: Allegedly, he passed laws allowing landowners to execute workers as a "disciplinary" measure. He also openly identified as a fascist; he admired Mussolini, Franco, and Hitler, saying at one point: "I am like Hitler. I execute first and ask questions later." Ubico was disdainful of the indigenous population, calling them "animal-like", and stated that to become "civilized" they needed mandatory military training, comparing it to "domesticating donkeys." He gave away hundreds of thousands of hectares to the United Fruit Company (UFCO), exempted them from taxes in Tiquisate, and allowed the U.S. military to establish bases in Guatemala.
    xxx/ellauri273.html on line 90: Ubico considered himself to be "another Napoleon". He dressed ostentatiously and surrounded himself with statues and paintings of the emperor, regularly commenting on the similarities between their appearances. He militarized numerous political and social institutions—including the post office, schools, and symphony orchestras—and placed military officers in charge of many government posts. He frequently traveled around the country performing "inspections" in dress uniform, followed by a military escort, a mobile radio station, an official biographer, and cabinet members.
    xxx/ellauri273.html on line 92: On the other hand, Ubico was an efficient administrator: His new decrees, although unfair to the majority of the indigenous population, proved good for the Guatemalan economy during the Great Depression era, as they increased coffee production across the country. He cut the bureaucrats' salaries by almost half, forcing inflation to recede. He kept the peace and order in Guatemala City, by effectively fighting its crime. He kept the trains on schedule.
    xxx/ellauri273.html on line 94: In 1951, the agrarian reform law that expropriated idle land from private hands was enacted, but in 1954, with the National Liberation Movement coup supported by the United States, most of the land that had been expropriated, was awarded back to its former landowners. Flavio Monzón was appointed mayor and in the next twenty years he became one of the largest landowners in the area. In 1964, several communities settled for decades on the shore of Polochic River claimed property titles to INTA which was created in October 1962, but the land was awarded to Monzón. A Mayan peasant from Panzós later said that Monzón "got the signatures of the elders before he went before INTA to talk about the land. When he returned, gathered the people and said that, by an INTA mistake, the land had gone to his name."
    xxx/ellauri273.html on line 99: A motivational speaker (sometimes called an inspirational speaker) is a speaker who offers talks that motivate (sometimes inspire) audiences. Their words are often powerful and their talks impactful, regardless of whether they are attempting to challenge, transform or convince the audience. Actually it does not matter in the least what they talk about or say. These talks are intended to fire the audience up anyway and get them to take action.
    xxx/ellauri273.html on line 148: College motivational speakers
    xxx/ellauri273.html on line 169: #1 Dave Ramsey #2 Tony Robbins #3 Nick Vujicic (torso) #4 Eckhart Tolle #5 Louise Hay (kuollut) #6 Chris Gardner (neekeri) #7 Robert Kiyosaki (japsu) #8 Eric Thomas (nekke) #9 Les Brown (nokikeppi) #10 Suze Orman #11 Iyanla Vanzant (ainut naaraslaku!) #12 Amy Purdy (parapleegikko) #13 Jack Canfield (free-range kana) #14 T. Harv Eker (harvesteri) #15 Darren Hardy
    xxx/ellauri273.html on line 211: 23.Myöntää District of Columbian valitsijoita Electoral Collegessa 16. kesäkuuta 1960 29. maaliskuuta 1961
    xxx/ellauri273.html on line 221: Heinäkuussa 2003 yritys saada Kalifornian kuvernööri Arnold Schwarzenegger presidentiksi ("Amend for Arnold")
    xxx/ellauri273.html on line 229: Edustaja Randy Neugebauer esitti tarkistuksen, joka vaatii kongressilta kahden kolmasosan enemmistön nostaakseen velkakattoa.
    xxx/ellauri273.html on line 240: Edustaja Eliot Engel esitti tarkistuksen, joka kieltää ulkomaalaisten varsinkin venäläisten puuttumisen vaaleihin.
    xxx/ellauri273.html on line 280: 2. Veroprosentit voivat vaihdella, jos ne perustuvat fyysisiin olosuhteisiin, kuten rannikkoalueisiin ja kylmiin olosuhteisiin; tällaiset vaihtelut edellyttävät kuitenkin erityisen tarkkaa tarkastelua. Esimerkiksi asiassa Yhdysvallat v. Ptasynski (1983) tuomioistuin erotti arktisen öljyn muualla tuotetusta öljystä. Se piti voimassa napapiirin yläpuolelle pumpatusta öljystä saatujen tulojen veron. Hinnat voivat vaihdella myös yksittäisten ongelmien tai "erilaisten olosuhteiden" vuoksi. Florida v. Mellon (1927). On epäselvää, kuinka eristetty tai monimuotoinen ongelman tai tilan tulee olla.
    xxx/ellauri273.html on line 309: Poliittinen toiminta toi lokakuussa 1979 Havelille viiden vuoden vankeustuomion. The longest of his prison terms was nearly four years, between 1979 and 1983. 29. joulukuuta 1989 liittokokous valitsi hänet presidentiksi. Ei niin hyvää ettei jotain pahaakin. Havel oli aika lailla Walt Disneyn näköinen. Samaa lookia edusti myös presidentti Ronald McDonald.
    xxx/ellauri273.html on line 320: Havel was instrumental in dismantling the Warsaw Pact and enlargement of NATO membership eastward. Many of his stances and policies, such as his opposition to Slovak independence, condemnation of the treatment of Sudeten Germans, such as the expulsion of Germans from Czechoslovakia after World War II, and granting of general amnesty to all those imprisoned under the Communist era, were very controversial domestically. By the end of his presidency, he enjoyed greater popularity abroad than at home.
    xxx/ellauri273.html on line 329: Miguel Ángel Asturias Rosales (19. lokakuuta 1899 – 9. kesäkuuta 1974) oli guatemalalainen diplomaatti ja kirjailija, jolle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto 1967. Samainen Asturias sai Leninin kv. rauhanpalkinnon edellisenä vuonna! Mistäspäin nyt tuuli? Aivan tavatonta. Oliko Vietnamin sota tässä takana? No Nerudakin pokkasi molemmat, joskaan ei peräkkäisinä vuosina. Ja Linus Pauling, kerrankin aiheesta, hyvästä Paula-kahvista! Sean McBridelle paukahti myös 2 prenikkaa. Ynnä Nelson Mandelalle. Martti Ahtishaarikin sai molemmat mutta näyttää vetäneen Lenin-palkinnon alas vessanpöntöstä. Kahden palkinnon saaneista on ilmeisesti tullut kinaa maailman kahden navan välillä, kumman leiriin kaveri on laskettava. Voi että kaipaankin noita 2-napaisia aikoja, jospa saisin ne takaisin!
    xxx/ellauri273.html on line 333: Jorge Amado 1951
    xxx/ellauri273.html on line 363: Miguel Angel Asturias 1966
    xxx/ellauri273.html on line 381: Angela Davis 1979
    xxx/ellauri273.html on line 398: Martin Andersen Nexø, lisänimeltä Tanskan gorgi, kynäili kirjan Ditte ihmislapsi, joka on 1 mun lemppari. Gorgi oli mitalitoimikunnassa, eikä saamapäässä. Næst efter H.C. Andersen er han den danske forfatter der er oversat til flest sprog. Martin Andersen Nexø blev især meget populær i Østeuropa og Sovjetunionen, hvor hans bøger fik kanonisk status.
    xxx/ellauri273.html on line 418: Poliisi katosi tavallisten ihmisten parista. Tavallinen vaurastunut suomalainen odottaa sinivuokkojen tulevan apuun jos häntä, hänen läheisiään tai omaisuuttaan uhataan. Todellisuuden tiedetään kuitenkin olevan toisenlainen. Kun hieno sähköpyörä varastetaan, poliisi ei lotkauta korviaan. Se voi heikentää rangaistusjärjestelmän uskottavuutta ja rofejen luottamusta skoudeihin. Pelkästään poliiseja lisäämällä ei ongelmat ratkea. Tarvitaan myös järeämpi aseistus ja lisää vankilatiloja. Paskalakeille pitää antaa syyttäjän ja tuomarin valtuudet. Ongelma on myös että ydinterveitä talousasioita ja ilmiöitä plus naisiin ja lapsiin sekaantumista kriminalisoidaan yhä enemmän. Koulupoliiseja on enää Oulussa, koulusurmaajia joka koulussa. Jeparit pitäisi kasata isoxi poliisivirastoxi ja sytyttää palamaan.
    xxx/ellauri273.html on line 427: Aluxi naisia oli 10, loppupeleissä joukkokanteeseen on liittynyt ainakin 120 naista eri maista. Paikkaan on liittynyt monia hyviä muistoja, sanoo Kaj. Mukana olivat myös George W. Bush, Michael Jackson ja Robert deNiro. He olivat Peterin pieniä ylpeydenaiheita. Nygårdia juhlittiin Herlinin Sanomissa esimerkkinä maailmalla menestyneenä suomalaisena, tosin hurrina. HS kertoi innoissaan helsinkiläisnaisesta, jonka Peter oli raiskannut 17-vuotiaana Peterin vieraillessa Helsingissä HS:n vieraana. "Tässä on kyse ihmiskohtalosta", HS ozikoi. Kaupungin virkamiehet häiriköivät häntä ja rikkovat lakia kävellessään korjaamon tontilla ilman hänen lupaansa. Get off my property! Kaikki oli kuitenkin Peterin ilkeän naapurin Possu Pekonin tekosia. Eiväthän ihmiset voi elää noin, sanoo naapuri. Vain siat voivat asua tuollaisessa rytökasassa.
    xxx/ellauri273.html on line 483: Kirkkolaista ja kirkon opista päättää kirkolliskokous. Sääntöjen noudattamista sekä pappien ja seurakuntien toimintaa valvovat piispat. Kirkolliskokous ja piispat ovat nyt vuosia pallotelleet avioliittokysymystä toisilleen kummankaan kykenemättä ongelmaa ratkaisemaan. Vuonna 2018 kirkolliskokous käsitteli aloitetta kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Kun aloite kaatui, asia siirrettiin piispoille. Heitä pyydettiin “selvittämään vaihtoehtoja avioliittokäsityksestä vallitsevan erimielisyyden ratkaisemiseksi”. Kaksi vuotta myöhemmin piispat vastasivat kirkolliskokoukselle kirjeellä, jossa kertoivat, että myös piispainkokouksessa on asiasta erilaisia näkemyksiä “ja niiden sovittaminen yhteen on erittäin vaikeaa”.
    xxx/ellauri280.html on line 68: Ken on Kristina-tädin ikäinen walesilaissyntyinen brittitrilleristi joka on myynyt aivan sika paljon vakoojajuttuja yms. jännäreitä. Sen eka selleri oli nimeltään Nagelloch eli Neulansilmä, koska siinä pahixena on sakemanni vakooja Skotlannissa jonka mielimurha-ase on stiletti. Niinkö needle siis, capisce?
    xxx/ellauri280.html on line 74: We guarantee you will enjoy this novel. Before giving up too many spoilers, know that the story is filled with plenty of dangerous events and characters. There are too many characters to count. There are many reasons why this book is considered Ken Follett’s best book. We are looking forward to more of Follett’s upcoming books.
    xxx/ellauri280.html on line 83: Margaret Drabblen (1974), John Careyn (1992) ja muiden tutkimukset ovat johtaneet Bennettin työn uudelleenarviointiin. Hänen hienoimmat romaaninsa, mukaan lukien Anna viidestä kaupungista (1902), Vanhojen vaimojen tarina (1908), Clayhanger (1910) ja Riceyman Steps (1923), tunnustetaan nyt laajalti merkittäviksi teoksiksi.
    xxx/ellauri280.html on line 87: Viihderomaanien ohella Bennett julkaisi merkittäviä realistisia elämänkuvauksia, kuten The Old Wives' Tale (1908) ja niin sanotun Clayhangerin trilogian (1910–1916). Hän hyödynsi kotiseutuaan kirjojensa materiaalina. Bennettin teosten suomennokset ilmestyivät aikansa halvoissa suosikkisarjoissa, kuten Otavan Tähtisarjassa. Novelli Naimisiin johtamassa, ilmestyi antologiassa: Seitsemäs "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. V. Hämeen-Anttila (https://fi.m.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_H%C3%A4meen-Anttila), Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1940.
    xxx/ellauri280.html on line 89: John Boynton Priestley's first major success came with a novel, The Good Companions (1929), which earned him the James Tait Black Memorial Prize for fiction and made him a national figure. His next novel, Angel Pavement (1930), further established him as a successful novelist. However some critics were less than complimentary about his work and Priestley threatened legal action against Graham Greene for what he took to be a defamatory portrait of him in the novel Stamboul Train (1932). In 1940 he broadcast a series of short propaganda radio talks, which were credited with strengthening civilian morale during the Battle of Britain. In the following years his left-wing beliefs brought him into conflict with the government and influenced the development of the welfare state.
    xxx/ellauri280.html on line 102: A Thad is basically a mega Chad. A Thad is like a Chad but more powerful. Don't get on the bad side of a Thad or he will continuously yell "FIGHT ME BRO" at you.

    xxx/ellauri280.html on line 105: The name Chad is boy's name of English origin meaning "battle warrior". Despite all the "hanging," "dangling," and "pregnant" chad jokes of the farcical U.S. 2000 and 2016 elections, this saint's name and remnant of the Brad-Tad era didn´t get a boost in popularity. But Chad still holds some surfer-boy appeal for a number of boomer parents.

    xxx/ellauri280.html on line 106: Chad (/ tʃ æ d / ()), officially the Republic of Chad, is a landlocked country at the crossroads of North and Central Africa.It is bordered by Libya to the north, Sudan to the east, the Central African Republic to the south, Cameroon to the southwest, Nigeria to the southwest (at Lake Chad), and Niger to the west.Chad has a population of 16 million, of which 1.6 million live in the capital ...
    xxx/ellauri280.html on line 115: The Ukraine crisis is a major challenge for China - BBC News

    xxx/ellauri280.html on line 116: The Ukraine-Russia crisis is posing a major challenge for China on many fronts. The ever-closer diplomatic relationship between Russia and China could be seen at the Winter Games with Mr...
    xxx/ellauri280.html on line 122: On Monday, Chinese Foreign Ministry spokesperson Wang Wenbin accused the United States of "fanning flames and stoking confrontations" by providing Ukraine with defensive weapons, and said Beijing would "never accept (U.S.) finger-pointing and even coercion and pressure on China-Russia relations." Here's a look at where China stands on the conflict.

    xxx/ellauri280.html on line 130: Alan Chong, associate professor at the S. Rajaratnam School of International Studies in Singapore, says the Ukraine conflict has been used by Taiwan to allege that China will soon invade the...

    xxx/ellauri280.html on line 137: 4 päivää sitten Israel's ambassador to Washington was asked to come to the State Department on Tuesday, where the U.S. protested changes to Israeli law that would allow new settlement building in the...

    xxx/ellauri280.html on line 139: 2 päivää sitten JERUSALEM -- Israeli Prime Minister Benjamin Netanyahu's far-right government authorized construction bids for over a thousand new homes in Jewish settlements in the occupied West Bank and east Jerusalem, a watchdog group reported Friday, despite an Israeli pledge to halt settlement construction as part of efforts to curb a deadly wave of …

    xxx/ellauri280.html on line 146: Palestinians urge UN to demand Israel end settlements

    xxx/ellauri280.html on line 201: Oiskohan se jopa niin että toi tollanen kapitalistis-vankileirimäinen kaikki-mulle-ei-mitään-sulle riistomeininki on adaptaatio rajallisten resurssien tilalle, jolloin lajinsisäinen kilpailu on kovinta. Se lähtee longixi kun resuja on vaikka muille jakaa, jolloin altruistiasenne voisi menestyä paremmin. Runsaiden resurssien tilanteessa on kiire vaan lisääntyä reippaasti ja saada sillä ylimääräiset resut lajin tehokkaaseen käyttöön. Valitettavasti kapitalistinen riistogenomi pärjää lajinsisäisessä kilpailussa paremmin, joten se lisääntyy ja täyttää maan ja tyhjentää sen tuhlailevasti syötävästä samalla.
    xxx/ellauri280.html on line 221: Vuonna 1941 Bandera vangittiin ja siirrettiin sitten Sachsenhausenin keskitysleirille. Syksyllä 1944 Saksan viranomaiset vapauttivat Banderan "ukrainalaisena vapaustaistelijana". Huolimatta siitä, että Banderan viemistä Ukrainaan pidettiin epätarkoituksenmukaisena, OUN * jatkoi taistelua Neuvostoliittoa vastaan ​​noin 1950-luvun puoliväliin saakka tehden yhteistyötä länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa kylmän sodan aikana. Vuonna 1959 KGB-agentti Bogdan Stashinsky lopulta murhasi Banderasin Münchenissä.
    xxx/ellauri280.html on line 238: Persian kuningas Kyyros Suuri valtasi kaupungin vuonna 549 eaa. Meedian kuningas Astyageeltä.Kaupungista tuli aikanaan Persian kuninkaiden kesäpaikka. Parthialaiset tekivät siitä oman pääkaupunkinsa kun he valtasivat Persian seleukideilta.
    xxx/ellauri280.html on line 251: In Nur-Sultan, Kazakstan, the winter is really cold: the average temperature in January, -16 °C (3 °F), makes it one of the coldest capitals in the world. During the most intense cold spells, the temperature can drop to -40 °C (-40 °F) or below. In December 2012 it dropped to -43 °C (-45.5 °F).
    xxx/ellauri280.html on line 256: Lokakuun vallankumouksen jälkeen, toukokuussa 1918, V. I. Lenin allekirjoitti asetuksen Ridderin ja Ekibastuzin yritysten kansallistamisesta. Tämä johti autioitumiseen ja tuotannon lopettamiseen. Ongelmaa pahensi käynnissä oleva sisällissota.
    xxx/ellauri280.html on line 314: Vuonna 1947 kuolemanrangaistus lakkautettiin Neuvostoliitossa ja otettiin käyttöön 25 vuoden tuomiot. Tämän seurauksena, kuten Victor Levenshtein kirjoittaa, leireille ilmestyi uusi suuri joukko vankeja, joista suurimmalla osalla oli taistelukokemusta (rintamalla tai partisaaneissa) ja melkein elinkautinen vankeus - heillä ei ollut mitään menetettävää. Siksi he olivat valmiita vaarantamaan henkensä. Juuri näistä vangeista muodostettiin maanalaisia ​​salaliittokeskuksia, jotka johtivat niin kutsuttua "hakkerointia" - hallintoa avoimesti tukeneiden vankien tuhoamista sekä sen salaisia ​​informaattoreita.
    xxx/ellauri280.html on line 320: Lakko syntyi spontaanisti. Tammikuun 22. päivän illalla töistä palatessaan 1. leirin osaston vangit käyttivät yhden lähimpänä BUR: ia olevan kasarmin rikkinäisiä pankkoja (heillä ei ollut varastossa työkaluja, ja niitä on vaikea tuoda sisään vyöhykkeelle), ja alkoivat tuhota BUR:n ympärillä olevaa aitaa. Ajatuksena oli sytyttää ilmiantajien selli tuleen kaatamalla siihen bensiiniä. Vartijat, jotka olivat huolissaan melusta, työnnettiin takaisin kellon luo. He rikkoivat päämajan kasarmin ikkunat. Hallituksen päällikkö Machakhovsky (tai Machekhovsky, vitun väliä) ja pakolaiset vartijat ilmoittivat vartijoille tapahtuneesta. Sen jälkeen kulmatorneista avattiin mielivaltainen konekiväärituli pimeässä alueelle, jossa suurin osa vangeista ei edes tiennyt tapahtuneesta, oli ollut koko ajan suihkussa.
    xxx/ellauri280.html on line 328: Seuraavana päivänä suurin osa leirin vangeista kieltäytyi syömästä pahaa sapuskaa eivätkä mennyt töihin vaatien rikollisten vapauttamista eristysosastolta. Säkkipillien tukahduttamisen järjestämiseksi Sandy Campin MGB:n osaston ja tämän leirin hallinnon työntekijät lähtivät Ekibastuziin. Lakoilijat vaativat hallinnon keventämistä ja tapausten tarkistamista:
    xxx/ellauri280.html on line 350: Barents antoi Huippuvuorille nimen Spitsbergen, mutta nykyisin se tarkoittaa norjaksi virallisesti vain pääsaarta, ja saariryhmän nimi on Svalbard, jota nimeä viikingit olivat käyttäneet niistä jo aiemmin. Suomeksi kuitenkin koko saariryhmä on Huippuvuoret. Saarella on venäläisten kaivoskylä Barentsburg. Nälkää nähdessään Barents tappoi ja söi karhuja, sai keripukin ja siihen kuoli hän. Vai kuoli hän siihen? Juu! Siihen kuoli hän.
    xxx/ellauri280.html on line 361: Just samanlaista oli vankilassa videossa Orange is New Black.
    xxx/ellauri280.html on line 374:

    Dagens dos av skit


    xxx/ellauri280.html on line 376: Nu har vi sett igen dagens dos av skit: två Harjunpää-filmatiseringar med förtio år emellan.
    xxx/ellauri280.html on line 377: Den ena beskriver vår egen blomstrande ungdomstid, den andra nutiden som vi lever nu som 70 år gamla åldringar. Vilka är de mest iögonfallande skillnaderna?
    xxx/ellauri280.html on line 379: För det första, 80-talet i allmänhet och poliserna i synnerhet ser mycket fattigare ut än i nutiden. Både poliserna och skurkarna var sjabbiga, poliserna hade inga extra mojänger, gick klädda i lustiga civila kläder, reste på lokaltåg och drömde om ett ärtland på bakgården i Kyrkslätt.
    xxx/ellauri280.html on line 381: Inte så många lik hittades, skurkarna var riktigt rädda för polisen, och alla talade tydligt i fin teaterstil. Skurken tar tid att ladda och osäkra vapnet förrän han börjar vifta med den. Den lilla hunden borde ha fått första hjälp istället för ett skott i skallen. Flickan i soppan behåller underkläderna genom ömma stunder.
    xxx/ellauri280.html on line 383: Jämförelsevis är nutidens Harjunpää välbärgad, snygg och professionell och äger en segelbåt. Både busar och brottsbekämpare går runt stiligt klädda, men snackar både otydligt och ohyfsat med varann. Harjunpää ser ut som en robot med trådar hängandes från öronen. Grabbarna är idel #metoo och incel typer som inte vet ens vad metajobb betyder. Men kvinnorna gör ännu ändå allt rått arbete, tom sparkar skurkarna i arslet. Harjunpääs speciella känslighet är ett ämne för hela poliskårets åtlöje.
    xxx/ellauri280.html on line 385: Det som är gemensamt är ett totalt beroende av genre-klicheer, en del av dem oförändrade genom tiderna, en mindre del kultur- och tidspecifika. Liksom att hjältens medhjälpare nuförtiden är kvinnliga, vilket gör det hårdare för hjälten att komma ovanpå.
    xxx/ellauri280.html on line 407: Abdulrazak Gurnah (s. 20. joulukuuta 1948 Sansibar, Sansibarin sulttaanikunta) on tansanialaissyntyinen Britanniassa asuva kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja yliopisto-opettaja (emeritusprofessori), joka kirjoittaa englanniksi (ei suahilixi eikä arabiaxi). Gurnah asuu Canterburyssä. Hän opiskeli alemman yliopistotutkinnon (B.A.) Christ Church Collegessa Canterburyssä (tutkintojen myöntäjänä jostain syystä kuitenkin Lontoon yliopisto).
    xxx/ellauri280.html on line 410: Tansanian esihistorialliset löydöt ulottuvat pisimmälle Olduvain rotkossa. Sieltä on löytynyt nykyihmisen edeltäjien jäänteitä, joista vanhimmat on ajoitettu yli kahden miljoonan vuoden ikäisiksi. Nekin olivat varmuudella mutiaisia, vaikka kallot valkeita. Serengeti elää, huonossa hapessa. Kilimandjaron lumet sulavat.
    xxx/ellauri280.html on line 420: Vaikka Gurnahin äidinkieli on swahili, 21-vuotiaana paholaisena hän ryhtyi kirjoittamaan englanniksi. Hän jatkoi opintojaan Kentin yliopistossa Canterburyssä. Jatko-opintoja seurasi pitkä yliopistollinen ura. Vuonna 1982 hän valmistui filosofian tohtoriksi Kentin yliopistosta; väitöskirja oli otsikoitu Criteria in the Criticism of West African Fiction. (Mixei East African? Ehkei sitä ollut riittävästi. Sitäpaizi hän toimi opettajana nigerialaisessa Bayeron yliopistossa Kanossa 1980–1982. Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.) Tämän jälkeen Gurnah työskenteli Kentin yliopiston englannin kielen laitoksen opettajana. Professoriksi hänet nimitettiin vasta vuonna 2004. Hän jäi eläkkeelle melkein saman tien englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessorina. (WTF? Emeritus on jo eläkkeellä. Nykykynäilijät eivät erota translatiivia essiivistä.)
    xxx/ellauri280.html on line 428: Gurnah still lives in Zanzibar in his mind, and prefers it that way. When he returns home, he is frustrated by the discrepancy between the stories he invented—and started to half believe—and the dreary realities. The house of his parents is close to decay; essential services like water, electricity, and garbage disposal fail regularly. In addition, his schoolmates have become corrupt, self-seeking bureaucrats, and his mother was not gallantly courted but given as a pawn to his father. And yet, he never found the courage to inform his parents that he has been living together with a white infidel—a "kafir woman." When he is introduced to the child-wife who his relatives chose for him, he panics and flees "home," which is now England, only to find that Emma left and that he is condemned to be "on the edges of everything," on his own island in England. The hero despairs of establishing communication between the two worlds. Vaimo läx. Lammaskaalta.
    xxx/ellauri280.html on line 435: Abdulrazak Gurnaun romaani Paratiisi vaikuttaa aika hupaisalta. Mukavimpia oli elämäkerjuri Muhammedin kuvauxet Witun eteläpuolelta. Walla walla, tämä ei ole valhetta, minua pidettiin hulluna kuin Carmen Sylvaa. Suuhuni tungettiin suolakiteitä. Mohammed mainizi kerran Witussa tuntemansa naisen. Vai oliko se kääntäen? Hopearupia oli suuri raha. Jusuf varasti sen isän haisevasta taskusta. Hyvänhajuinen Aziz-setä antoi aina lähtiessä 10 annaa.
    xxx/ellauri280.html on line 439: Jälkeenpäin Jusuf ei muistanut mitä sanottiin, mutta Allah mainittiin. Kahlil Gibranista tulee Jusufin pomo. Jusufista tulee kifa urongo, undead. Rahimahullah, lord have mercy on his soul. In the Arab world, sayyid is the equivalent of the English word "mylord", "bwana" or "massa". Ihmissuhteet elävät helevetin 1. leveyspiirillä, vpervom kruge. Muilla piireillä on vielä pahempaa.
    xxx/ellauri280.html on line 447: Oud or Oudh is by far one of the most expensive raw fragrance ingredients in the world. Also known as agarwood, this essential oil is extracted from the fungus-infected resinous heartwood of the agar tree, which is primarily found in the dense forests of Southeast Asia, India and Bangladesh. It is worth 1.5 times its weight in gold. It is an endangered species.
    xxx/ellauri280.html on line 449: Hakīm (alternative transcription Hakeem) indicates a "wise man" or "physician", or in general, a practitioner of herbal medicine, especially of Unani and Islamic medicine, like Hakim Ajmal Khan, Hakim Said, Hakim Syed Zillur Rahman, etc.
    xxx/ellauri280.html on line 462: ZULKARNAIN on vanhurskas henkilö, joka mainitaan Koraanissa (18:83-98). Ei tiedetä varmasti, oliko hän Allahin lähettiläs vai ei. Joissakin legendoissa häntä kutsutaan Iskandariksi; jotkut ihmiset tunnistivat hänet Aleksanteri Suureen, toiset Persian kuningas Darraan (Darius); kaikki nämä oletukset ovat perusteettomia.
    xxx/ellauri280.html on line 508: Neuvostoliiton fyysikon German Goncharovin myöhempi arkistotyö ehdotti, että Fuchsin varhainen työ ei auttanut Neuvostoliiton pyrkimyksiä vetypommiin, mutta se oli lähempänä lopullista oikeaa ratkaisua kuin kukaan tuolloin tunnisti. Se todellakin vauhditti Neuvostoliiton tutkimusta hyödyllisistä ongelmista, jotka lopulta antoivat oikean vastauksen. Hyvä Klasu!
    xxx/ellauri280.html on line 512: Vuonna 2019 kirjassaan Trinity: The Treachery and Pursuit of the Most Dangerous Spy in History Frank Close väittää , että "ensisijaisesti Fuchs auttoi neuvostoliittolaisia ​​saavuttamaan amerikkalaiset" kilpailussa ydinpommista. Vuoden 2020 Atomic Spy -kirjan kirjoittaja Nancy Thorndike Greenspan antaa ponnisteluilleen vähemmän arvoa. Hiän ehdottaa, että neuvostoliittolaiset olisivat kehittäneet pomminsa jopa ilman hänen apuaan, "tosin luultavasti vasta vuonna 1951". Toisaalta Neuvostoliiton pommin aikaisemmalla kehityksellä saattoi olla yksi merkittävä etu maailmalle, voimatasapaino; kirjoittaja on vakuuttunut siitä, että tämä esti Yhdysvaltoja käyttämästä pommiaan Pohjois-Koreaan.
    xxx/ellauri280.html on line 514: On todennäköistä, että Fuchsin vakoilu johti USA:n peruuttamaan vuoden 1950 angloamerikkalaisen suunnitelman antaa Britannialle amerikkalaisia ​​atomipommeja. Bugger it!
    xxx/ellauri281.html on line 36:

    ge;background:#9da1ad;text-align:center;margin-bottom:0%">Postinen


    xxx/ellauri281.html on line 86:

    Johdanto. Ongelman yleinen tila
    xxx/ellauri281.html on line 88: Analyysi osoittaa, että lupaavimmat liuskekaasun kannalta Ukrainassa ovat Juzivskaja-aukio ( Itä-Ukraina ) ja Oleska-aukio ( Länsi-Ukraina ), kuva 10. Lisäksi sen resursseja ennustetaan Karpaateilla, Pohjois-Krimillä ja mahdollisesti Mustanmeren hyllyllä. Amerikkalaisen geologin S. A. Kristoffersenin ennusteiden mukaan Donetskin altaan liuskekaasuvarat voivat nousta 51,8 biljoonaan kuutiometriin . Jos oletetaan, että kaivannaisresurssit muodostavat 20 % kokonaisvaroista, niin Donetskin altaalla on kaivannaisresurssien potentiaalia jopa 10,36 biljoonaa m 3 .. Petrohawk-yhtiön malleihin perustuva laskelma antaa läheisen tuloksen: liuskekaasun kokonaisvarat Donetskin alueella (Juzivska-aukio) - 1,4 - 57 biljoonaa m 3, talteenotettavissa - 0,28 - 11,4 biljoonaa m 3 .
    xxx/ellauri281.html on line 92: Tieteellinen tutkimuslaitos "Naukanaftogaz", joka on osa Ukrainan Naftogazin rakennetta, arvioi Ukrainan teknisesti louhittavissa olevien liuskekaasuvarantojen kokonaismääräksi 22 biljoonaa m 3 , josta 14,3 biljoonaa m 3 itäisellä alueella , 3,4 biljoonaa m 3 läntisellä alueella ja 4,3 biljoonaa m 3 - eteläisellä alueella. Naukanaftogazin öljy- ja kaasugeologisen tutkimuksen keskuksen johtajan Serhii Vakarchukin mukaan kaupalliseen tuotantoon saattaa olla saatavilla 3-4 kertaa pienempiä määriä liuskekaasua. Tämä asettaa Ukrainan kolmannelle sijalle Euroopassa tämän tyyppisten hiilivetyjen varoilla Puolan ja Ranskan jälkeen.
    xxx/ellauri281.html on line 122: Lokakuussa 2015 "Nadra Yuzivska" julkisti tarjouskilpailun uuden sijoittajan houkuttelemiseksi hankkeen toteuttamiseen. 27. heinäkuuta 2016 tuli tiedoksi, että kilpailun voitti yritys "Yuzgaz BV" ("Yuzgaz"), joka on rekisteröity Alankomaissa, koska se "tarjoi houkuttelevimman ohjelman geotutkimustyöstä alueella."
    xxx/ellauri281.html on line 137: 2. Hydraulisen murtumistekniikan käyttöön liittyy monien tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden mukaan ympäristöriskejä. Siten Euroopan parlamentin tutkimus "Liuskekaasun ja liuskeöljyn louhinnan vaikutus ympäristöön ja ihmisten terveyteen" osoitti, että 58:lla 260:stä särötysprosessissa käytetystä aineesta on yksi tai useampi vaarallinen ominaisuus [Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta. 2011]. Niistä 6 kuuluu vaarallisimpien aineiden luetteloon, Euroopan komission luokituksen mukaan 38 on luokiteltu vaarallisiksi toksiineiksi, 8 ainetta on luokiteltu tunnetuiksi syöpää aiheuttaviksi, 7 on luokiteltu mutageeniseksi ja 5 on luokiteltu. luokitellaan lisääntymisprosesseihin vaikuttaviksi.
    xxx/ellauri281.html on line 139: 3. Toisen Yhdysvaltojen edustajainhuoneen energia- ja kauppakomitean vuonna 2011 tekemän tutkimuksen Chemicals Used in Hydraulic Fracturing tulokset totesivat ensinnäkin, että tämä analyysi on kattavin kansallinen arvio käytettyjen kemiallisten aineiden tyypeistä ja määristä. hydraulisessa murtumisprosessissa; toiseksi, että vuosina 2005–2009 14 johtavaa murskausyritystä Yhdysvalloissa käytti yli 2 500 murtotuotetta (reagenssia), jotka sisälsivät 750 yhdistettä, ja yli 650 näistä sisälsi kemikaaleja, jotka ovat tunnettuja tai mahdollisia ihmisille syöpää aiheuttavia tai jotka ovat olleet luettelossa. vaarallisista ilmansaasteista [United States House Committee on Energy and Commerce, 2011].
    xxx/ellauri281.html on line 145: 5. Syitä murtumiskemikaalien kulkeutumiseen vuoristossa ovat erilaiset, erityisesti kaivon porauksen ja murtumisen aiheuttamat matalan magnitudin maanjäristykset ([V. A. Shcherba, 2013] mukaan havaitaan tuhansia mikromaanjäristyksiä), luonnolliset ja vastamuodostuneet kalliohalkeamat kivet, kapillaariabsorptio [Daniel T. et al., 2015] jne. Samalla korostetaan geologisen ympäristön ominaisuuksien ratkaisevaa vaikutusta ylöspäin suuntautuvan muuttoliikkeen ilmiöön, arvioidaan sen nopeutta ja aikaväliä hydraulisen murtumisen paikasta kallioperän läpi matalille pohjavesikerroille. T. Myers [Myers, T., 2012] ehdotti, että tällainen muutto voisi tapahtua alle 10 vuodessa. Teoksessa [Samuel A., 2014] tällaisen muuton aikakehykseksi on arvioitu yli 100 vuotta. Hydrauliliitoksen saatavuus mustan liuskeen ja matalien akviferien välisen yhteyden väittävät myös Rozell ja Reaven [Rozell, DJ ja SJ Reaven. 2012], Warner et al.. [Warner, NR et ai., 2012].
    xxx/ellauri281.html on line 149: 7. Empiiriset tutkimukset pystysuuntaisten halkeamien kasvusta hydraulisen murtumisen stimulaation aikana ansaitsevat erityistä huomiota. Tutkimukset USA:n esiintymien (Barnett, Eagle Ford, Marcellus, Woodford ja Niobrara) liuskeolosuhteista suorittivat Fisher et al. [Fisher, K. ja N. Warpinski. 2011] tallentaa halkeaman enimmäiskasvukorkeuden (ylempi murtumaraja) jokaisen tallennetun murtumisstimuloinnin aikana, tyypillisesti noin 100 metrin päässä hydraulisen murtumispaineen kohdistamisesta. Samanaikaisesti hydraulinen murtaminen toteutettiin 1500-2500 m syvyyksissä. Eri altaissa halkeamien korkeus vaihtelee jonkin verran, mikä tietysti riippuu geologisesta tilanteesta ja halkeaman suurin mitattu korkeus on hieman yli 500 m. [Davies, RJ, et ai., 2012]). On huomattava, että "primaarisen halkeaman" korkeutta tutkittiin välittömästi murtumisen jälkeen. Sen kehitystä ei jäljitetty.
    xxx/ellauri281.html on line 153: 9. Samalla on todettava, että kalliomassan murtumisen olosuhteita ja huokoisen tilan kehittymisen jälkivaikutusten ongelmaa hydraulisen murtumisen aikana ei ole tutkittu. Näissä tutkimuksissa ei ole analysoitu teoreettista analyysiä kiven tuhoutumisprosessista murtumisen aikana, sen kineettiikan, kehityksen seurantamahdollisuuksista ja murtumistekniikan käytännön soveltamisen seurausten ennustamisesta. Kalliomassan halkeamiskehityksen dynamiikkaa hydraulisen murtamisen jälkeen ei ole käytännössä tutkittu. Eräs sellaisista nesteiden läsnäollessa tapahtuvan kiven murtumisen "itsekehityksen" mahdollisista mekanismeista on, kuten tiedetään, Rebinder-ilmiön ilmentyminen [Andrade, ENDC; Randall, RFY, 1949; Malkin, AI, 2012; Yu. V. Goryunov et ai., 1966]. Rebinder-ilmiön ilmenemisaste ja sen rooli syötetyn nesteen kulkeutumisessa riippuu geomateriaalin luonteesta.
    xxx/ellauri281.html on line 159: - halkeamien muodostumisvyöhykkeiden ja hienojakoisen aktivoidun geomateriaalin täyttäminen kemiallisilla aineilla, jolloin maaperän ja pohjavesikerrosten orgaaniset kerrokset myrkytetään; ajallinen arvio huokoisen tilan kehittymisestä (muodostusta pitkin ja kohtisuorassa sen jatkeen suhteen) Rehbinderintie-ilmiön vuoksi.
    xxx/ellauri281.html on line 169: King, George E (2012), Hydraulinen murtaminen. Sähköinen resurssi. [Pääsytila]: http://www.kgs.ku.edu/PRS/Fracturing/Frac_Paper_SPE_152596.pdf
    xxx/ellauri281.html on line 171: Shcherba V. A. "Liuskevallankumouksen" ekologiset ongelmat // Journal of Social and Environmental Technologies. Numero 2 / 2013. S. 120–125.
    xxx/ellauri281.html on line 211: Olemassa olevien tieteellisten lähteiden joukossa amerikkalaisen geologin, Baltic Energy PTY Ltd:n ja UkraNova Ltd S.-A.n työntekijän työ. Kristoffersen: Kristoffersen S.-A. Kaasuliuskepotentiaali Ukrainassa. Arvio suuresta mahdollisuudesta. Bahrain: Lulu.com, 2010.

    xxx/ellauri281.html on line 220: Maailman hyödynnettävien liuskekaasuvarojen todennäköisyysarviointi. Zhenzhen Dong, Schlumberger, Stephen A. Holditch, Duane A. McVay, Walter B. Ayers, Texas A&M University, W. John Lee, Houstonin yliopisto, Enrique Morales, SGS Horizon. Tekijänoikeus 2014, Petroleum Engineers -yhdistys. Tämä paperi valmistettiin esitettäväksi SPE/EAGE European Unconventional Conference and Exhibition -näyttelyssä Wienissä, Itävallassa, 25.–27.2.2014.
    xxx/ellauri281.html on line 231: – Ongelma on, jos ne tulevat taas tänne..., Abzalov sanoo.
    xxx/ellauri281.html on line 261: Tän niminen muka ruåzinsuomalainen spuge puumanainen esiintyy Kerstin Ekmanin whodunitissa Tapahtui veden äärellä. Siitä on nyt tehty teeveesarja, jossa joku nenäkkään Olli Suomisen lapsenlapsista pelaa tätä spugeroolia. Vizi en todellakaan pidä sveduista. Enkä kyllä norjalaisistakaan. Happolati nimi on nazi-Hamsunin typerästä kirjasta Sult, jonka ostin Tromssasta.
    xxx/ellauri281.html on line 274: Simon van Cyrene was vermoedelijk een Jood uit de diaspora (verstrooiing). Hij kwam uit Cyrene, een Romeinse kolonie in Noord-Afrika, waar een joodse gemeenschap was. De Hebreeuwse naam Simon is een aanwijzing dat hij waarschijnlijk van joodse afkomst was. Het evangelie volgens Marcus is de enige die zijn zonen Alexander en Rufus noemt (een Griekse respectievelijk Romeinse naam). In bijbelcommentaren wordt vaak gezegd dat deze Rufus dezelfde zou kunnen zijn als de Rufus die Paulus noemt in Romeinen 16:13. Kennelijk waren Rufus en Alexander bekenden voor de gemeente waarvoor Marcus schreef, omdat hij zijn lezers denkt herkenbare informatie te geven door hen te noemen als de zonen van Simon. Geleerden speculeren daarom dat deze zonen en misschien Simon zelf later tot het christendom zijn bekeerd.
    xxx/ellauri281.html on line 285: Via sacra tarkastelee kolmea Kristuksen kaatumista, mutta yksikään niistä ei esiinny kanonisissa evankeliumeissa. Langennut Kristus, Manuel Cacidedo Canales, 1952. Evankeliumikertomus Kristuksen askeleista matkalla Golgatalle ei voisi olla ytimekkäämpi, kun kaatumakohtauxetkin on poisjätetty. Niistä enemmän albumissa 210.
    xxx/ellauri281.html on line 372:
    Tanner Pubic Hair Stages, or Cumming Deep Inside the Virgin Babysitter

    xxx/ellauri281.html on line 374: Pubic Hair Stage 1: This is the stage before puberty starts. There are no pubic hairs at this time.

    xxx/ellauri281.html on line 376: Pubic Hair Stage 2: There is long, soft, colorless hair near the labia majora (outer labia).

    xxx/ellauri281.html on line 377: Pubic Hair Stage 3: More pubic hairs start to grow. Hairs become darker and start to curl.

    xxx/ellauri281.html on line 378: Pubic Hair Stage 4: The pubic hairs become coarser, thicker, and curlier, though they are not as abundant as in an adult. Hair fills the entire triangle overlying the pubic region.

    xxx/ellauri281.html on line 379: Pubic Hair Stage 5: Pubic hair extends beyond the groin area and spreads onto the inner thigh.
    xxx/ellauri281.html on line 381: ges.sexyteengirlfuck.com/515/147047/f02960c76109652ad517324e890b946c/1474968.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri281.html on line 435: Kun Vesku kuoli 10. elokuuta, Jenni-tyttärelle lyötiin samana aamuna käteen huhtikuussa tehty testamentti. Manageri halusi mökin. Jenni-tytär ihmetteli oikeudessa isänsä rahojen katoamista.
    xxx/ellauri281.html on line 488: More interested in sports than in studying, Miller got into the University of Michigan, where he began writing plays and sharpened his interest in radical politics — an interest that would lead to his testimony before the House Un-American Activities Committee in 1956. (Miller had attended Communist Party meetings but said he had not been a member; he was convicted of contempt of Congress, a charge later dismissed, for not naming others who had attended.)
    xxx/ellauri281.html on line 490: In 1938, Miller received his bachelor´s degree in English. He married his college sweetheart, Mary Slattery, in 1940. They had two children, Jane and Robert. Miller was exempted from military service during World War II because of an old football injury. Näitä potkupallovammasia elämäntaiteilijoita on muitakin, esim Ploiri ja sen elämäkerturi Jari Tervo.
    xxx/ellauri281.html on line 496: Norman Mailer´s 1973 biography of Marilyn Monroe (usually designated Marilyn: A Biography) was a large-format book of glamor photographs of Monroe for which Mailer supplied the text. Originally hired to write an introduction by Lawrence Schiller, who put the book package together, Mailer expanded the introduction into a long essay. Miller sai Monroelta persettä mutta muuten persnettoa, Mailer kääntäen ei saanut persettä, mutta nettosipa kuitenkin ihan kivasti. Two Jewish boys with sturdy Norman names making hay with Marilyn.
    xxx/ellauri281.html on line 502: Vuotta 1944 leimasi paizi Ihantalan puolustustaistelu myös Millerin ensimmäinen näytelmätuotanto Broadwaylla. Draama "Mies, joka oli niin onnekas" hahmotteli jo Millerin tulevaisuuden työlle tyypillisiä aiheita - ihmisen moraalista hinnoittelua, hänen psykologiaansa ja käyttäytymistään sosiaalisessa liikeympäristössä. Tämä kirjailijan yritys yhdistää esikaupunkien tragedia, "kansan" realismi ja ironinen farssi yhden teoksen puitteissa kesti vain neljä iltaa ja sai kriitikoilta tuhoisia arvosteluja.
    xxx/ellauri281.html on line 504: Miettiessään, millainen sodanjälkeinen amerikkalainen yhteiskunta olisi, hän oli kirjoittanut vuoteen 1947 mennessä näytelmän All My Sons. Teoksen keskiössä on teollisuusmiehen perheen hajoaminen, joka myy viallisia naistenvaatteita sotilasosastolle yrittääkseen pelastaa yrityksensä. Näytelmä mestarillisine dialogeineen, ensimmäisistä minuuteista lähtien aivan valloittavan dynaaminen juoni ja mieleenpainuvat episodiset hahmot olivat Millerin ensimmäinen vakava menestys. Miller ja Kazan saivat myös ensimmäiset uuden Antoinette Perryn (Tony) teatteripalkinnon kirjailijana ja ohjaajana
    xxx/ellauri281.html on line 521: Monroe was rebounding from her unhappy nine-month marriage to DiMaggio. Miller was preparing to testify before the House Un-American Activities Committee, and his own marriage had long been troubled. As the demonically quotable Kazan had earlier put it: “He was starved for sexual relief.”
    xxx/ellauri281.html on line 529: Vuotta myöhemmin kirjailija meni naimisiin kolmannen ja viimeisen kerran itävaltalaisen valokuvataiteilijan Inge Morathin kanssa, joka lahjoitti hänelle kaksi lasta: tyttären Rebeccan ja pojan Danielin, joka oli mongoloidi. Inge ei ollut juutalainen vaan sloveeni.
    xxx/ellauri281.html on line 531: Miller would give up his career to help guide hers, and he spent years working on “The Misfits,” directed by John Huston, for which he wrote the screenplay and she would star. On the set she’d be hospitalized and, around this time, have an affair with Yves Montand. The couple got a Mexican divorce in 1961; Miller would marry the Magnum photographer Inge Morath, whom he met during the filming.
    xxx/ellauri281.html on line 535: The long, strange, elegiac ballad of Arthur Miller and Marilyn Monroe — one that would end for her in miscarriages, bottles of pills and increasingly erratic behavior, and for him in a long gap in his theater career — takes up only a few chapters of “Arthur Miller: 1915-1962,” Christopher Bigsby’s sober and meteor-size new biography. But they are crucial chapters. The book moves inexorably toward Monroe’s appearance; her magnetism sucks everything rapidly toward it. Miller’s long life (1915-2005) can be cleaved neatly into B.M. and A.M. — before Marilyn and after.
    xxx/ellauri281.html on line 554: nådde äntligen sitt MÅL ATT GÖRA FRACKNING BELONANDE VÄRLDEN RUNT.
    xxx/ellauri281.html on line 570: Det betyder att vi äntligen kan HOPPAS FÖR REVANSCH.
    xxx/ellauri281.html on line 572: I den senaste ungdomsbarometern kan vi återigen
    xxx/ellauri281.html on line 588: Äldreomsorgen
    xxx/ellauri281.html on line 637: Vi måste bereda oss för ett större krig, vet krigsvetaren Käykö Keuhko i valdagens Höbla.
    xxx/ellauri281.html on line 638: Kriget i Ukraina har visat, att ett nytt världskrig kan starta när som helst. NATO väntar att vi har en 5K mans rörlig tung division i dess förfogande hela tiden. NATO väntar att vi hädanefter tar del i Amerikas livsviktiga intressen runt hela jordkloten. Majoriteten av finnar gör sig redo för att öppna champagneflaskor när NATO-dagen är inne. Om NATO-anhängare har riktigt svinbra tur så vinner ytterhögern också riksdagsvalet i NATO-entusiasmens kölvatten.
    xxx/ellauri281.html on line 640: Det tredje världskriget är just vad doktorn förordnade när växthuseffekten hotar överskrida 1.5 gradsgränsen. I krigets tid är alla andra sorger glömda när babianerna än en gång visar hörntänderna, reser nackhåren och gör sig redo att bita och slå varann ihjäl. Nu ska man inte komma och distrahera koncentrationen på huvudsaken med några ynkliga grönfinknigstemor.
    xxx/ellauri281.html on line 645: al-Hamdānī, in full Abū Muḥammad al-Ḥasan ibn Aḥmad al-Hamdānī, (born 893?, Sanaa, Yemen—died c. 945?), Arab geographer, poet, grammarian, historian, and astronomer whose chief fame derives from his authoritative writings on South Arabian history and geography. From his literary production al-Hamdānī was known as the “tongue of South Arabia.”
    xxx/ellauri281.html on line 646: Most of al-Hamdānī’s life was spent in Arabia itself. He was widely educated, and he traveled extensively, acquiring a broad knowledge of his country. He became involved in a number of political controversies. When he was imprisoned for one of them, his influence was sufficient to invoke a tribal rebellion in his behalf to secure his release.
    xxx/ellauri281.html on line 648: His encyclopaedia Al-Iklīl (“The Crown”; Eng. trans. of vol. 8 by N.A. Faris as The Antiquities of South Arabia) and his other writings are a major source of information on Arabia, providing a valuable anthology of South Arabian poetry as well as much genealogical, topographical, and historical information. “Al-Dāmighah” (“The Cleaving”), a qaṣīdah, is perhaps his most famous poem; in it he defends his own southern tribe, the Hamdān. It has been said that al-Hamdānī died in prison in Sanaa in 945, but this is now in question.
    xxx/ellauri281.html on line 650: The qaṣīda (also spelled qaṣīdah; is originally an Arabic word قصيدة, plural qaṣā’id, قصائد; that was passed to some other languages such as Persian: قصیده or چكامه, chakameh, and Turkish: kaside) is an ancient Arabic word and form of writing poetry, often translated as ode, passed to other cultures after the Arab Muslim expansion. The word qasidah is still used in its original birthplace, Arabia, and in all Arab countries.
    xxx/ellauri281.html on line 654: The classic form of qasida maintains a single elaborate metre throughout the poem, and every line rhymes on the same sound. It typically runs from fifteen to eighty lines, and sometimes more than a hundred. The genre originates in Arabic poetry and was adopted by Persian poets, where it developed to be sometimes longer than a hundred lines.
    xxx/ellauri281.html on line 683: Syvän beigen hiekan peitossa
    xxx/ellauri281.html on line 705: Vladimir Vladimirovich Kara-Murza ( venäjäksi : Владимир Владимирович Кара-Мурза ; syntynyt 7. syyskuuta 1981) on venäläinen poliittinen aktivisti, toimittaja, kirjailija, elokuvantekijä joka istuu tällä hetkellä 25 vuoden tuomiota Venäjällä. Boris Nemtsovin suojattina hän toimii Venäjän liikemiehen ja entisen oligarkin Mihail Hodorkovskin perustaman, kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa edistävän kansalaisjärjestön Open Russia varapuheenjohtajana. Hänet valittiin Venäjän opposition koordinointineuvostoon vuonna 2012, ja hän toimi Kansanerivapauspuolueen varajohtajana 2015–2016. Hän on ohjannut kaksi dokumenttia, Nemtsov ja He valitsivat vapauden. Hän valizi nimexeen Merril Hintikka. He eivät tienneet mitä he tekivät. Vuodesta 2021 lähtien hän toimii vanhempana tutkijana Raoul Wallenbergin ihmisetuoikeuskeskuksessa. Hänelle myönnettiin Civil Courage -palkinto vuonna 2018.
    xxx/ellauri281.html on line 707: Civil Courage -palkinto on ihmisoikeuspalkinto, joka tunnustaa "pidäkkeettömän vastustuksen paha pahaa vastaan ​​suurella henkilökohtaisella riskillä - pikemminkin kuin sotilaallisen rohkeuden". Northcote Parkinson Fund -rahasto perusti palkinnon vuonna 2000. Palkinnon tavoitteena ei ole "luoda sijoituxia", vaan "kiinnittää yksilöllisesti huomiota joihinkin poikkeuksellisen omantunnon sankareihin". Se sai inspiraationsa Neuvostoliiton toisinajattelijan Aleksanteri Solženitsynin esimerkistä. Vuonna 2007 Northcote Parkinson Fundin nimi muutettiin The Train Foundationiksi tunnustuksena rahaston ensisijaisen lahjoittajan, sijoitusneuvojan John Trainin perheen panoksesta. Vuonna 2022 johtokuntaan kuului oligarkkisesti seitsemän jäsentä.
    xxx/ellauri281.html on line 711: George C. Biddle, toimitsijamies ja varapuheenjohtaja; puheenjohtaja, World Connect (puheenjohtaja)
    xxx/ellauri281.html on line 724: John Train, Paris Review Co-Founder and Cold War Operative, sentään kuoli 94-vuotiaana 2022, onnexi. His career, ranging from literature to finance to war, and from France to Afghanistan, seemed to cover every interest and issue of his exalted social class. Yet he was also an operator in high finance and world affairs who, by one researcher’s account, had ties to U.S. secret services. Mr. Train founded and ran a leading financial firm devoted to preserving the money of rich families, and he worked to support the mujahedeen in their fight against the Soviet Union in the 1980s. The Guardian reported that Train, Smith had $375 million under management in 1984. In 1986, Fortune magazine wrote that Mr. Train’s firm “claims to be the largest in New York serving rich families.” Mr. Train’s books on investing were praised as riveting in The New York Times and “classic” in The Wall Street Journal. Among them were several about successful financiers, whom he referred to as “money masters,” and their techniques. He treated his political interests less jokingly. A committed cold warrior, he wrote for The Wall Street Journal about military affairs. He became concerned that the conspiracy-monger Lyndon LaRouche was a “possible Soviet agent.” (Lyndon began in far-left politics but in the 1970s moved to the far right and antisemitism.)
    xxx/ellauri281.html on line 726: A yet murkier side of Mr. Train’s political engagement was documented in Joel Whitney’s 2016 book, “Finks: How the C.I.A. Tricked the World’s Best Writers,” a history of connections between Paris Review founders and intelligence agencies. Drawing on a collection of Mr. Train’s papers at Seton Hall University and two interviews with him, Mr. Whitney wrote that in the 1980s Mr. Train used a “shell nonprofit to foster schemes” furthering U.S. “intelligence and propaganda missions” in Afghanistan. Mr. Train ran an organization, the Afghanistan Relief Committee, which presented itself as largely devoted to helping refugees and offering other forms of humanitarian aid, but a study by the left-leaning Institute for Policy Studies found that its budget was spent largely on “media campaigns.” Vanhuxena John Train koitti lukea hankkimiaan afgaanimattoja.
    xxx/ellauri281.html on line 730: On the subject of oligarchy and the treasure storehouses which oligarchs build for themselves, Alexei Navalny´s video reveals that he’s following a U.S. and NATO script, google translated into Russian. Navalny is of Russian and Ukrainian descent. His father is from Zalissia, a former village near the Belarus border that was relocated due to the Chernobyl disaster in Ivankiv Raion, Kyiv Oblast, Ukraine. Navalny grew up in Obninsk, about 100 kilometres (62 mi) southwest of Moscow, but spent his childhood summers with his grandmother in Ukraine, acquiring proficiency in the Ukrainian language.
    xxx/ellauri281.html on line 743: Palkinnon perustivat vuonna 2013 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, Václav Havelin kirjasto, IBM Oy: n kirjahylly ja Charta 77 -säätiö, ja se myönnetään Tšekkoslovakian ja Tšekin tasavallan entisen presidentin Václav Havelin muistoksi. Se korvaa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ihmisoikeuspalkinnon, joka perustettiin vuonna 2009 ja jaetaan joka toinen vuosi, jonka hankaluutena olivat parlamentin toisinajattelijat. Palkinto on yksi monista Euroopan neuvoston eri toimielinten myöntämistä palkinnoista , eikä sitä pidä sekoittaa Václav Havelin luovan erimielisyyden palkintoon, johon sillä ei ole yhteyttä. Václav Havel Prize for Creative Dissent on New Yorkissa toimivan Human Rights Foundationin (HRF) vuonna 2012 perustama palkinto. HRF:n presidentin Thor Halvorssenin mukaan palkinto myönnetään henkilöille, "jotka harjoittavat luovaa erimielisyyttä, osoittavat rohkeutta ja luovuutta haastaakseen epäoikeudenmukaisuuden ja elävät totuudessa". Joulukuussa 2011 kuolleen tšekkiläisen toisinajattelevan näytelmäkirjailijan ja poliitikon Václav Havelin kunniaksi nimetty palkinto perustettiin hänen lesken Dagmar Havlovan avulla. Googlen perustaja Sergei Brin ja PayPalin perustaja Peter Thiel myönsivät osan palkinnon rahoituksesta. Palkinnon saajissa on monenlaisia länkkärimielisiä koomikkoja ja ja pellejä.
    xxx/ellauri281.html on line 747: Hän on myös sukua Sergei Kara-Murzalle (s. 1939), Neuvostoliiton/venäläiselle historioitsijalle, kemistille ja filosofille. He ovat Kara-Murza- suvun jäseniä, Moskovaan asettuneen ja kristinuskoon 1400-luvulla jKr. kääntyneen tataariaristokraatin jälkeläisiä. (Nimi käännöksessä tarkoittaa "musta herra".)
    xxx/ellauri281.html on line 748: Kara-Murza suoritti BA- ja MA-tutkinnon länsihistoriasta Cambridgen yliopistossa. Karaa jää suremaan vaimo Jevgenia ja kolme lasta.
    xxx/ellauri281.html on line 754: Pentagonin ja CIA:n pilliinviheltäjille ei ole jaettu rahakkaita urhoollisuuspalkintoja, mutta linnavuosia on kyllä ropsahtanut saman verran ellei enemmän. Ja kaikin keinoin on niitä koitettu saada nalkkiin jostain muusta ruozalaisagenttien avulla, tai kiusatu muuten hengiltä. Assange varmaan viruu nyt jossain amerikkalaisessa vankityrmässä, ellei ole epähuomiossa kuollut sinne. Viimesexi tää Jack Teixeira, ja sitä ennen oli se ryssiin loikannut. Snowdon, ja 70-luvulla Ellsberg. Urheita ihmisiä nämäkin, ei siviilirohkeutta puuttunut. Mutta väärän sivilisaation dissidenttejä hitto vie! Ruoskaa ja järveen!
    xxx/ellauri281.html on line 776: Hän sanoi, että hän ei vaikene Ukrainan sodasta ja tekisi jatkossakin "kaikkeni tämän sodan päättymiseksi Venäjän tappioon. Ongelma on, että koko Venäjä on organisoidun propagandan informaatiokuplassa", hän sanoi. "Ei ole riippumatonta mediaa. Saadaksesi tarkkoja tietoja, tarvitset VPN:n matkapuhelimeesi, ja se on ainoa tapa saada länsimaista tietoa. Mutta se on kallista."
    xxx/ellauri281.html on line 783: ges/2022/7/29/marina-ovsyannikova-arrives-for-hearing-in-moscow-1-6007578-1659114073072.jpg" />
    xxx/ellauri281.html on line 794: Oikeudenkäynti ns. neljän koplaa vastaan päättyi Pekingissä. Mao Zedongin leskelle Jiang Qingille ja Zhang Chunqiaolle langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla.
    xxx/ellauri281.html on line 795: Vielä 1 kulttuurivallankumousyritys ja joudutte lukemaan tiilenpäitä. Oikeudenkäynnin aikana ulkomaailmalle oli paljastunut, että 1960-luvun kulttuurivallankumous oli väkivaltaisimmassa vaiheessaan vaatinut kymmenientuhansien ihmisten hengen.
    xxx/ellauri281.html on line 814: Argentiinan entinen presidentti Isabel Perón vapautettiin viisi vuotta kestäneestä kotiarestista. Hän pötki heti tämän jälkeen maanpakoon Espanjaan.
    xxx/ellauri286.html on line 62: Nora Fagerström ei päässyt täysistuntoon legginseissä, eikä ilmankaan.
    xxx/ellauri286.html on line 90: ges.thestar.com/content/dam/thestar/entertainment/books/2015/02/27/when-the-doves-disappeared-by-sofi-oksanen-review/sofi-oksanen.jpg.size-custom-crop.0x650.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri286.html on line 142: Vuonna 1987 hyväksyttiin Suomessa videosensuurilaki, joka kielsi kokonaan levittämästä alle 18-vuotiailta kiellettyjä elokuvia. Tätä lakia perusteltiin käyttämällä esimerkkeinä elokuvia Teksasin moottorisahamurhat (1974) ja The Boogeyman (1980). Käytännössä laki johti elokuvien kovakouraiseenkin saksimiseen ja uudelleenmuokkaamiseen, jotta videolevitykseen aiottu elokuva saataisiin K-16-luokkaan. Laki korvattiin 1. tammikuuta 2001 voimaan tulleella kuvaohjelmalailla, joka lopetti elokuvien ennakkosensuurin. Se oli erittäin valitettavaa. Takuulla kouluampumisiakin olisi nyt vähemmän.
    xxx/ellauri286.html on line 199: ges/2012/03/moscow_barbie_doll/30-moscow_barbie_doll.jpg" width="100%" />
    xxx/ellauri286.html on line 232: Samaan aikaan perestroikan ja Boris Jeltsinin aikana perustetut Gulag-historiaa dokumentoivat järjestöt, kuten Memorial, ovat Venäjällä joutuneet tilanteeseen, jossa niiden toimintaa vaikeutetaan jatkuvasti, ja ne on leimattu “ulkomaisiksi agenteiksi”.
    xxx/ellauri286.html on line 240: Pietarista tuli Putin-Jugendiin kuuluvia Nashi-nuoria (Nashi! sehän on kuin Nazhi!) osoittamaan mieltään. Uutta oli Venäjän toiminnan näkyvyys, avoimuus, kansainvälisyys ja netin tarjoamat mahdollisuudet: Pro-Venäjä-aktivistit olivat ahkeria bloggaajia ja YouTuben käyttäjiä. Mitvit senhän piti olla länkkärien kanava? Mixi Google ei sensuroi niitä vex?
    xxx/ellauri286.html on line 253: Neuvostoliito (sic, my joke) esiintyi aikoinaan ”toisena maailmana”, joka tarjosi vaihtoehdon kapitalistiselle maailmalle. Siellä esitettiin sangen dogmaattisia väitteitä tämän vaihtoehdon tieteellisyydestä ja sen tuottamista tuloksista. Toisin kuin monet muut, en nähnyt mitään syytä ottaa näitä väitteitä täydestä, mutta olin sen sijaan hyvin kiinnostunut näkemään, mitä niiden takana todellisuudessa oli! Epärehellisyyttä! Myös muualla älyllinen epärehellisyys näytteli suurta osaa. Itse asiassa Venäjän pöllämystö näytti olevan siitä vapaampi kuin länsimainen. Venäläiset ovat epärehellisiä mutta muuten mukavia, vaikka groteski järjestelmä pitää niitä nyttemmin otteessaan, kapitalismi nimittäin.
    xxx/ellauri286.html on line 269: Ongelma näissä kritiikki-imitaatioissa on se, että kun tällainen teksti ilmestyy luotettavan maineen omaavassa lehdessä, se monistuu, koska sitä lainataan ja jaetaan.
    xxx/ellauri286.html on line 282: Esipuhe saatiin poistettua agenttieni toimesta eikä se päätynyt lopulliseen painokseen.
    xxx/ellauri286.html on line 290: Heitä näkyy myös vastenmielisten maidonhajuisten perheenäitien kansoittamilla vauvafoorumeilla, jotka ovat Suomen suosituimpia keskustelufoorumeita. Venäjä-uutisia seuraava saattaa saada maksettua FB-mainontaa, joka johdattaa Kremlin agendaa ajaville sivustoille. Sieltä voi tilata myös hienoja tupeita ja meikkituotteita.
    xxx/ellauri286.html on line 299: Ongelma on siinä, että venäläinen media kertoo aivan eri todellisuudesta kuin länkkärit ja valehtelee melkein yhtä usein. Näin venäjänkielinen väestö voi elää täysin täysin erilaisessa tietotilassa kuin maan muut kansalaiset, ja juuri se onkin yksi maamiespolitiikan päämäärä: venäjänkielisten eristäminen elinympäristöstään. Kyllä niiden pitäisi tietää paikkansa oman maansa rotinkaisina.
    xxx/ellauri286.html on line 314: Lontoossa toimiva kirjeenvaihtaja Sara Firth, verkoston viisi vuotta vanha veteraani, erosi työtoverin kanssa käydyn liian todellisen Twitter-keskustelun jälkeen. RT ei uskonut Lontoon aamulehtiä, kuten Firth. Kremlin tahraamat surkeat. [lähde; New York Intelligencer.]
    xxx/ellauri286.html on line 329: Venäjän strategia on tietogeopolitiikkaa, ja demokraattisten maiden moderni, vapaa, köyhän kansan omistama tiedonvälitys tarjoaa sille erinomaisen toiminta-alustan. Näin sananvapautemme on myös heikkoutemme: se mahdollistaa vieraan valtion propagandan kohdistamisen muiden maiden kansalaisiin heidän omassa kotimaassaan. Tähän on saatava jokin roti ja vähän äkkiä!
    xxx/ellauri286.html on line 350: Avaaz-kampanjoiden taustalla on kuitenkin joukko arvoja – vakaumus, että olemme kaikki ensin ihmisiä ja vasta sitten etuoikeutettuja vastuullamme vain toisemme, tulevia sukupolvia ja planeettaa kohtaan vähän väliä. Ihmiset, jotka liittyvät yhteisöön kampanjan kautta yhdessä asiassa, ryhtyvät toivottavasti toimiin toisessa ja sitten toisessa, ettei rahantuloon tule kiusallista taukoa. Tämä on suuren toivon lähde: että unelmamme rimmaa ja että voimme yhdessä rakentaa sillan olemassa olevasta maailmasta siihen maailmaan, jota me kaikki haluamme. Sillä kaikkihan me haluamme samaa, eikö niin? Eikö niin? (No siinähän se ongelma juuri onkin.)
    xxx/ellauri286.html on line 371: Kirjasta, joka ei ole Moskovan mieleen, vaietaan lehdistössä aivan samalla tavalla kuin valtiojohtoinen media ei anna poliittiselle oppositiolle mediatilaa. Kirjakauppa, jonka valikoima on Moskovan mielestä ongelmallinen, voi joutua niin veroviraston kuin paloturvallisuuden vuoksi ongelmiin, tai ikkunat voidaan kivittää miliisin toimesta kerta toisensa jälkeen.
    xxx/ellauri286.html on line 419: Kvinnor som donerar sina ägg eller fungerar som surrogatmödrar får väldigt lite betalt om man jämför med vad klinikägarna tjänar. Men eftersom det är svårt att försörja sig på sin lön i Ukraina kan även små summor bli betydelsefulla.
    xxx/ellauri286.html on line 420: Men Hundparken känns som en glasklar skildring av en verklighet som Sofi Oksanen ofta återkommit till i sina böcker – rovdriften världen begår på kvinnors kroppar. Men eftersom hon är en briljant författare har hon skrivit den som en ursinnig thriller. Man läser med fjärilar i magen.
    xxx/ellauri286.html on line 426:
    ge: linear-gradient(315deg, #0cbaba 0%, #380036 74%);color:white;padding:1em">
    xxx/ellauri286.html on line 444: Minusta se on surullista kyllä, mutta luulen, että postimyynti tulee sodan myötä vaan nousemaan. Uskon, että Ukrainasta tulee lähitulevaisuudessa yhä enemmän morsiamia. Katsos, yksi tärkeimmistä syistä, miksi naisista tulee – en puhu vain Ukrainasta – postimyyntimorsiamia, on kriisi ja taloudelliset ongelmat. Kun maa on joutumassa kriisiin, riippumatta siitä, mikä sen aiheutti, siitä tulee vähemmän mukava ja turvallinen naisille, ja monet tytöt, 20-vuotiaat nuoret tytöt muuttavat parempaan paikkaan. Jos 5 miljoonaa naista lähtee maasta, jonka nimi on Top Mail Order Bride Country, on selvää, että kymmenet tuhannet heistä lopulta kirjautuvat postimyyntimorsian verkkosivustolle. Näin tapahtuu Ukrainassa – postimyynti morsiamenteollisuus kukoistaa muutaman seuraavan vuoden aikana, ja valitettavasti syystä.
    xxx/ellauri286.html on line 523: Sofi kirjoittaa naisille jotka rakastavat naisia, siis lepakoille. Bulimia on pääasiassa naisten sairaus. Baby Janessa naisrakastavaisten ongelmana on paniikkihäiriö. Se on Oksasen feminismiä.
    xxx/ellauri286.html on line 537: Bulimareksia on Suomi 24 laahussana bulimialle jossa on anoreksian piirteitä. Arexia, my foot, p.o. orexia. Pas anthropos eidenai oregei, uteliaita ovat kaikki apinat. Bulimia nervosa, yksinkertaisesti bulimia, on syömishäiriö, jolle on tunnusomaista ahmiminen, jota seuraa puhdistuminen tai paasto, sekä liiallinen huoli kehon muodosta ja painosta. Ahmiminen tarkoittaa suuren ruokamäärän syömistä lyhyessä ajassa. Puhdistaminen viittaa yrityksiin päästä eroon kulutetusta ruoasta Tämä voidaan tehdä oksentamalla tai ottamalla laksatiiveja (tupla yök). Tämän ällön toiminnan tarkoituksena on poistaa syödyt kalorit prosessin syömisvaiheesta. Senkö tautta bestsellerinkin nimi oli Puhdistus? Äiti tuu puhamaan!
    xxx/ellauri286.html on line 539: Bulimia yhdistyy usein muihin mielenterveyshäiriöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen, persoonallisuushäiriöön, ml kaksisuuntainen mielialahäiriö ja huume- tai alkoholiongelmat. Myös itsemurhan ja itsensä vahingoittamisen riski on suurempi.
    xxx/ellauri287.html on line 65: Löysin Antikvariaatti Sofian ulkolaatikosta 1 egellä H.V. Mortonin matkakertomuxen Paavalin jäljillä, suom. Aune Krohn, v. 1938. H.V. Mortonin Pyhän Paavalin rappusissa jäljittelee häikäisevästi apostolin kuuluisaa uskon matkaa Israelin, Kreikan ja Italian halki käyttämällä itse Raamattua oppaana. Morton, joka kuuntelee hyviä tarinoita ja tarkkailee yksityiskohtia, luo pakkolukuisen kertomuksen, joka tyydyttää uteliaimman matkailijan sekä tietoisemman ja intohimoisimman Raamatun lukijan. Jokainen leipä jonka otat jokainen leffa jonka duunaat jokainen rappu jonka väsäät mä tuun kellottaan suaaa.
    xxx/ellauri287.html on line 70: ges/STAVROS%2B(40).jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri287.html on line 122: ge/arax7.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri287.html on line 128: ges/usrImage/13004/-big-19-04-2019-10-12-5cb99ef33a2a2.jpg" width="40%" />
    xxx/ellauri287.html on line 164: 16. Eräänä päivänä, kun olimme menossa tavalliseen paikkaan rukoilemaan, tapasimme palvelijattaren, joka kuunteli Pyyttonin henkeä. Hänen päämiehensä ansaitsivat paljon massia hiänen ennustuxista. 17 Hän seurasi Paavalia ja meitä huutaen: "Nämä ihmiset ovat Korkeimman Jumalan orjia. He kertovat sinulle pelastuxen tien." 18 Hän teki tätä monta päivää. Työlääntyneenä Paul kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun tulla ulos hiänestä!" Heti se tuli ulos hänestä.
    xxx/ellauri287.html on line 200: A: Uskon, että Paavali osoitti sellaista pidättyväisyyttä saadakseen selville, mitä oli tapahtumassa. Hän tarvitsi aikaa tarkkaillakseen ja erottaakseen Hengen avulla yksityiskohdat. Aikoiko hiän tehdä parannuksen yksin? Tarviiko hiän vapautusta (on mahdollista, että Paavali, Luukas ja muut eivät vielä tunteneet pyyttonin henkeä)? Olivatko hänen käsittelijät väkivaltaisia? Hiän saattoi puhua näistä asioista ihan toisin sylityksin; Paulin täytyi tietää, miksi hiän sanoi ne. On myös mahdollista, että katsojat alkoivat nähdä hiänet vielä yhtenä lähetystyöryhmää seuranneista bändäreistä (kuten Lydia). Jos se olisi taas sitä, Paavali ei vain hyväksyisi näkijän kohtalokkaasti virheellistä todistusta, vaan hän antaisi hiljaisen kengityksen taas yhdelle raakkelille.
    xxx/ellauri287.html on line 204: vv. 16-18 tai ehkä vähän myöhemmin Filippissä uskovat jatkoivat kokoontumistaan ​​tiettyyn paikkaan julkista rukousta ja keskustelua varten. Eräänä päivänä ollessaan matkalla tähän paikkaan Paavali ja hänen toverinsa tapasivat piikalikan, jolla oli πνεῦμα πύθωνα (k. "python henki" tai "ennustuksen henki"). Python-henget yhdistettiin transsin kaltaiseen tai hurmioituneeseen tilaan, jossa joku teki uskonnollisilta kuulostavat lausunnot, joita tämä tyttö ehkä jatkoi seuratessaan säännöllisesti Paulia ja hänen ryhmäänsä.
    xxx/ellauri287.html on line 206: Ärsymyksestä, myötätunnosta tai jopa oikeudenmukaisuuden tunteesta Paavali lopulta kääntyi ja käski hengen jättää hiänet. Se on Paavalin tunnereaktion kuvaus, joka auttaa vahvistamaan tarinan historiallisuuden. Luke ei yritä lisätä tarinaan muita, ehkä uskonnollisempia tunteita. Paavalin käskyn onnistumisesta todistaa se tosiasia, että henki totteli ja jätti hiänet.
    xxx/ellauri287.html on line 212: vv. 19-21 Tämän jakson ja sitä seuraavan vankeusrangaistuksen ytimessä on käsittelijöiden ryhmittymän tulojen menetys. Luukas kuvailee toivoa ansaita nimellä ἐξῆλθεν, "mennyt ulos" sama verbi ja konjugaatio, jota jakeessa 18 käytetään kuvaamaan hengen vastausta Paavalin käskyyn. Tämä yhdistää erottamattomasti ohjaajien vastauksen Paavalin toteuttamaan manaukseen. He vastaavat raahaamalla Paavalin ja Silaksen στρατηγοὶ:n ("kenraalit") eteen väittäen heidän aiheuttavan häiriötä.
    xxx/ellauri287.html on line 229: gedusphere.com/358/nsarue1/c627079319ba0acc8c6d8ea81e5dc39eb2/doctor_2.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri287.html on line 230: gedusphere.com/358/nsarue1/c627079319ba0acc8c6d8ea81e5dc39eb2/doctor_1_2.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri287.html on line 231: gedusphere.com/358/nsarue1/c627079319ba0acc8c6d8ea81e5dc39eb2/doctor_3.jpg" height="250px" />
    xxx/ellauri287.html on line 232:
    Diego José Gutiérrez (18-vuotias argentiinalainen),
    xxx/ellauri287.html on line 263: Oli tulossa päivä, jolloin kuuri piti esitellä julkisesti, ja gaalan aikana meidän piti saada patenttivirastolta valmistuspatentti. 3 päivää ennen tätä Singaporessa järjestettävää tapahtumaa kaupunkiin ilmestyi amerikkalaisen lääkekonsernin pääjohtaja George W.
    xxx/ellauri287.html on line 297: Juha Mieto kuntoilee edelleen paljon, vaikkei tarvizisi. Pääsiäiseen kuuluu mämmi, ”ehrottomasti” sinisen maidon ja sokerin kanssa. – Kymmenkunta on menny ja kuule hyväs mallis menöö, Juha Mieto vastaa iloisesti pääsiäisen polttavimpaan kysymykseen. Kyse on tietysti siitä, kuinka monta mämmituokkosta hiihtäjälegenda on ehtinyt napaansa lusikoida. Maaliskuun ensimmäisten viikkojen aikana on mämmin osalta otettu vielä rauhallisesti, mutta mitä lähemmäs pääsiäinen tulee, sitä enemmän laatikoita tyhjenee.
    xxx/ellauri287.html on line 330:

    What does the Bibble say about angels?


    xxx/ellauri287.html on line 332: It may surprise you to know that the Bibble describes angels nothing at all like they are typically depicted in paintings. (You know, those cute little chubby babies with wings?) A passage in Ezekiel 1:1-28 gives a brilliant description of angels as four-winged creatures. In Ezekiel 10:20, we are told these angels are called cherubim. The 6-winged model is called seraphim.
    xxx/ellauri287.html on line 337: Most angels in the Bibble have the appearance and form of a man. Many of them have wings, but not all. Some are larger than life. Others have multiple faces that appear like a man from one angle, and a lion, ox, or eagle from another angle. Some angels are bright, shining, and fiery, while others look like ordinary humans. Some angels are invisible, yet their presence is felt, and their voice is heard.
    xxx/ellauri287.html on line 339: Angels are mentioned 273 times in the Bibble. Although we won't look at every instance, this study will offer a comprehensive look at what the Bibble says about these fascinating creatures.
    xxx/ellauri287.html on line 341:
    1. Angels were created by God.
      xxx/ellauri287.html on line 343:
    2. Angels were created to last.
      xxx/ellauri287.html on line 345:
    3. Angels watched God create the world.
      xxx/ellauri287.html on line 347:
    4. Angels do not fuck.
      xxx/ellauri287.html on line 349:
    5. Angels are intelligent.
      xxx/ellauri287.html on line 351:
    6. Angels meddle in human affairs.
      xxx/ellauri287.html on line 353:
    7. Angels fly faster than humans.
      xxx/ellauri287.html on line 355:
    8. Angels are spirits.
      xxx/ellauri287.html on line 357:
    9. Angels are not to be worshiped.
      xxx/ellauri287.html on line 359:
    10. Angels are subject to revision.
      xxx/ellauri287.html on line 361:
    11. Angels have a willy. (But see 4)
      xxx/ellauri287.html on line 363:
    12. Angels express emotions like glee and boredom.
      xxx/ellauri287.html on line 365:
    13. Angels can be absent, impotent, and nescient.
      xxx/ellauri287.html on line 367:
    14. Angels are too nondenumerable to fit on a pin.
      xxx/ellauri287.html on line 369:
    15. Most, well, many, angels remained faithful to God. (See 14)
      xxx/ellauri287.html on line 371:
    16. Just three angels have names in the Bibble: Gabe, Mike, and Satan.
      xxx/ellauri287.html on line 373:
    17. Only one angel in the Bibble is called a chief angel (Mike).
      xxx/ellauri287.html on line 375:
    18. Angels were designed to glorify and worship God the Father and Semi-God the Son.
      xxx/ellauri287.html on line 377:
    19. Angels report directly to God.
      xxx/ellauri287.html on line 379:
    20. Some well-endowed angels are called seraphim (tall, six wings each, can fly).
      xxx/ellauri287.html on line 381:
    21. Nicknames: Messenger, Watcher, Supervisor for God, War game host, Son of the mighty, Son of God, Chariot.
      xxx/ellauri287.html on line 418: Toisaalta Helmut on tässä asiassa epäluotettava todistaja sillä hänen on syytetty sexuaalisesti harassoineen Elaine Bagelsia. Elaine Pagels (pronounced Paygulls) , née Hiesey (pronounced Haisi), February 13, 1943), is an American historian of religion. She is the Harrington Spear Paine Professor of Religion at Princeton University. After briefly studying dance at Martha Graham's studio, she began studying for a PhD in religion at Harvard University as a student of Helmut Koester.
      xxx/ellauri287.html on line 431: Tämä Ramsay sai koulutuksen Tübingenin ajatushautomossa (perustaja FC Baur ), joka epäili Uuden testamentin luotettavuutta, mutta hänen laajat arkeologiset ja historialliset tutkimuksensa vakuuttivat hänet sen historiallisesta oikeellisuudesta.
      xxx/ellauri287.html on line 433: Ramsay meni ensin Vähä-Aasiaan, missä monilla Apostolien teoissa mainituista kaupungeista ei ollut edes tarkkaa sijaintia. Rättipäät oli söhränneet lähes kaiken. Myöhemmin elämässään hän päätteli: '"Lisätutkimukset... osoittivat, että kirja kesti pienimmänkin tarkastelun Egeanmeren maailman tosiasioiden auktoriteettina ja että se oli kirjoitettu sellaisella harkintakyvyllä, taidolla, taidolla ja totuuden havainnoilla ollaxeen mallina historiallisesta lausunnosta" ( The Bearing of Recent Discovery, s. 85). Saman kirjan sivulla 89 Ramsay selitti: "Voit painaa Luukkaan sanoja enemmän kuin mikään muu historioitsija". Paavalin kirjeiden kirjoittajuudesta hän päätteli, että kaikki kolmetoista Uuden testamentin kirjettä, jotka Paavali näennäisesti kirjoitti, olivat aitoja, ja että koko raamattukin on sitä lyytä todennäköisesti kirjaimellisesti totta.
      xxx/ellauri287.html on line 485: ges/mufti.jpg" />
      xxx/ellauri287.html on line 490: Palestiinan arabien tiedottajana Haj Amin ei pyytänyt Britanniaa myöntämään heille itsenäisyyttä. Päinvastoin, kirjeessään Winston Churchillille vuonna 1921 hän vaati Palestiinan yhdistämistä Syyrian ja Transjordanin kanssa. Al-Husseini keskittyi panarabismiin ja erityisesti Suur-Syyrian ideologiaan, jolloin Palestiina ymmärrettiin arabivaltion eteläisenä provinssina, jonka pääkaupunki oli määrä perustaa Damaskokseen. Suur-Syyriaan piti sisältyä koko Levantin alue, joka on nyt Syyrian, Libanonin, Jordanian, palestiinalaishallinnon ja Israelin miehittämä. Erääänlainen kalifaatti siis, ISIS-tyylinen. Plus ca change, plus c'est la même chose.
      xxx/ellauri287.html on line 520: Se tosiasia, että kristilliset hyväntekeväisyysjärjestöt olivat avoimia kaikille, myös pakanoille, teki tämän Rooman kansalaisten elämän osa-alueen pois keisarillisen auktoriteetin hallinnasta. Täähän se juuri onkin vittumaista charityssa: yxityinen hyväntekevisyys vetää maton hyvinvointivaltion turvaverkon alta. Kohta oligarkit päättävät jo kaikesta. Plus ca change, plus c´est la même chose.
      xxx/ellauri287.html on line 536: Saladin ei Nur al-Dinin käskyistä huolimatta halunnut aloittaa sotaa Jerusalemin kuningaskuntaa vastaan, ja siksi Nur al-Din oli jo aloittamassa sodan Saladinia vastaan mutta kuoli 1174. Saladin käytti tilannetta hyväkseen ja valtasi Damaskoksen mutta hän ei kyennyt valtaamaan kahta tärkeää kaupunkia Aleppoa ja Mosulia, joita Nur al-Din oli hallinnut. Bugger it.
      xxx/ellauri287.html on line 542: ges/thumb/c/c9/Logo.png/200px-Logo.png" />
      xxx/ellauri287.html on line 593: Noniin, siis tästä lähtien Tarsus on ollut kreikkalaisen perustuslain kaupunki, ja sen kolikoissa ei ole enää aramealaisia vaan kreikkalaisia legendoja. Silti on muistettava, että väestössä oli edelleen suuri, ehkä hallitseva, syntyperäinen ja itämainen elementti.
      xxx/ellauri287.html on line 600: Morton ei ehkä ole semiitti, mutta antimuslimi se kyllä on. Turkkilainen länsipukuun sonnustautunut muezzin huutaa kuin sillä olisi kalaa kaupan. Tarbushin käyttökielto oli pahempi Atatürkin veto kuin naisten hunnuttomuus. Nyt ei vastaantulija tiedä kuka minä olen. Lierihattu on kristityn koiran tunnusmerkki, baseball-lippis eli keeppa apinan. Maahan kumartaminen käy naurettavaxi palloilijan lakissa. Voihan sitä tosin pitää väärinpäin. Se on länsimaista päähineistä hirvittävin. Ilta oli upea, ei kuulunut kuin kurdipakolaisten surkeaa yskimistä. Plus ça change...
      xxx/ellauri287.html on line 617: Eli sellainen ol Viipuri, karjalaisten kaupunki, jossa Paavali syntyi ( Apt 22:3 ) ja jonka kansalainen hän oli ( Apt 9:11 ; Apt. 21:39 ). Sen muinaiset perinteet ja sen keskisuuruus selittää ja oikeuttaa ylpeyden, jolla hän väitti olevansa "ei aivan turhan kaupungin kansalainen" (Apostolien teot 21:39). On todennäköistä, että hänen esi-isänsä olivat olleet Antiokhos Epiphanesin Tarsokseen asettamien juutalaisten joukossa, joista tuli kansalaisuudestaan tai uskonnosta tinkimättä kreikkalaisen mallin mukaan järjestetyn yhteisön kansalaisia. Mihin tilaisuuteen ja mihin palvelukseen Rooman civitas oli annettu yhdelle Paavalin esivanhemmista, emme voi sanoa; meille kerrotaan, että hänen isällänsä oli ennen hänen syntymäänsä ollut tuo haluttu etuoikeus ( Apostolien teot 22:28). On kiehtova, mutta vaikeasti mahdoton pyrkimys jäljittää Paavalin elämästä ja kirjoituksista hänen hyvinkääläiset sukujuurensa. On totta, kuten Hieronymus väittää, että monet paavalilaiset sanat ja ilmaukset olivat tyypillisesti tarsolaisia, joista hyvän kuvan antoi Dion Kuiltasuu (alla), mutta siinä se sitten onkin. Tämä ei ole oikea paikka keskustella yksityiskohtaisesti Tarsuksen myöhemmästä historiasta, jonka monet kohdat ovat hämäriä ja vaikeita. Lähteenä tähänkin lurituxeen oli se tuntemattomampi Sir William Ramsay, Milli -Molli dopppelgängeri.
      xxx/ellauri287.html on line 626: Pyhä Paavali saattoi honottaa kuin Mårten Ringbom! Dion Prusalaisen ("Kultasuu") ensimmäisen tarsolaispuheen (Or. 33) ainutlaatuiset ominaisuudet ovat laajalti hätkäyttäneet nykyajan tiedemaailman. Samalla kun siinä tavanomaisia retorisia genrejä manipuloidaan monin eri tavoin (Bost-Pouderon 2009), puhe korostaa tarsolaisten, sen oletetun yleisön, taipumusta "nuuskuttaa" ja antaa siten ymmärtää, että tarsolaisten kreikkalainen puhe oli kärsinyt idän vaikutuksista Rooman aikana. Puhe käyttää myös fysiognomisia strategioita eli naaman vääntelyjä, jotka muodostavat tarsolaisten ainutlaatuisesta "nuuskutuxesta" osoittimen intersektionaalisista ei-toivotuista ominaisuuksista, kuten ylellisyydestä, seksuaalisesta poikkeavuudesta, androgyniasta, kansalaishyveen heikkenemisestä, barbaarisuudesta, Aasian sivistyxen tai pikemminkin sivistymättömyyden (nekulturnost, ἀπαιδευσία) muodoista.
      xxx/ellauri287.html on line 630: Tällä tavoin Dionin puhe paikantaa roomalaisen aikakauden Tarsuksen, Kilikian metropolin ja merkittävimmän sataman, kreikkalaisen ja barbaarimaailman ambivalenttiselle kynnykselle. Vaikka monet nykyajan kaupungit Syyriassa ja Foinikiassa, mukaan lukien Arados, viljelivät kreikkalaista kulttuuria, Dio edustaa Tarsosta keskeisenä paikkana, jonka kautta Kreikan Vähä-Aasian maisema voisi kärsiä merellä liikkuvien barbaarifoinikialaisten vaikutuksesta. Itse asiassa, kääntämällä Platonin sanonnan ionilaisista, lyydialaisista, ja frygialaisista musiikin genreistä aasialaisen pehmeyden merkkinä (Rep. 398e-399e ja Lach. 188d), Dion väittää, että Tarsoksessa foinikialaisen fagotti"musiikin" äänet valtasivat nyt nämä ylivoimaiset harmoniat, jotka olivat ominaisia nykyaikaisen Vähä-Aasian kreikkalaisille (tai . 33.42) ja turmelivat niiden kuulijoiden luonteen. Kuvaamalla "nuuskutusta" sekä sairaudeksi, joka muovaili barbaarisen luonnetta, että merkkinä, joka osoittaa sen olemassaolon kreikkalaisten kansalais- ja kulttuurikäytäntöjen näyttöruudun alla, Dio ilmaisee oletetulle tarsolaiselle yleisölleen, että se on hävitettävä, jos he haluavat säilyttää Vähä-Aasian maltillisten kreikkalaisten miesten asenteet, eikä olla jotain foinikialaisia poseeraajia.
      xxx/ellauri287.html on line 632: Bibliografia: Bost-Pouderon, C. 2000. "Le ronflement des Tarsiens: l'interprétation du Discours XXXIII de Dion de Pruse." REG 113: 636-51.—. 2003. "Dion de Pruse et la physiognomonie dans le Discours XXXIII." REA 105.1: 157-74.—. 2006. Dion Chrysostome: Trois discours aux villes (Or. 33-35). 2 osaa Salerno: Helios.—. 2009. "Entre predication morale, parénèse et politique: les Discours 31-34 de Dion Chrysostome (ou: la subversion des genres)." Julkaisussa Danielle van Mal-Maeder et ai., toim. Jeux de voix: enonciation, intertextualité et intencionalité dans la littérature antiikki. Bern: Peter Lang. 225-56.Desideri, P. 1978. Dione di Prusa: un intellettuale greco nell'impero romano. Messina: d'Anna. Gleason, Maud. 1995. Making Men: Sophistis and Self-Presentation in Ancient Rome. Princeton: Princeton University Press. Gangloff, Anne. 2006. Dion Chrysostome et les mythes: Hellénisme, communication et philosophie politique. Grenoble: Millon. Houser, J. Samuel. 1998. "Eros" ja "Aphrodisia" Dio Chrysostomin teoksissa. Classical Antiquity 17.2: 235-58. Jones, CP 1978. Dio Chrysostomosin roomalainen maailma. Cambridge, MA: Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Local Cultures in the Room Empire: Libyan, Punic and Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949. "Die προλαλία bei den griechischen Schriftstellern." Wiener Studien 64: 71-81. Swain, Simon. 1996. Hellenismi ja valtakunta: kieli, klassismi ja valta kreikkalaisessa maailmassa, 50-250 jKr. Oxford: Oxford University Press.—. 2007. "Polemonin fysiognomia". Julkaisussa Simon Swain, toim. Kasvojen näkeminen, sielun näkeminen: Polemonin fysiognomia klassisesta antiikista keskiaikaiseen islamiin. Oxford: Oxford University Press. 125-202. Harvard University Press. Millar, F. 1968. "Paikalliset kulttuurit Rooman valtakunnassa: Libyan, Punic ja Latin in Roman Africa." JRS 58: 126-34.Mras, K. 1949.
      xxx/ellauri287.html on line 665: Sasanian valtakunnan perusti Ardashir I , paikallinen iranilainen hallitsija, joka nousi valtaan Parthian heikentyessä sisäisistä riidoista ja sodista Rooman kanssa. Voitettuaan viimeisen partialaisen kuninkaiden kuninkaan eli shahanshahin, Artabanus IV:n, Hormozdganin taistelussa vuonna 224, hän perusti Sassanidi-dynastian ja päätti palauttaa Achaimenidi-imperiumin perinnön laajentamalla Iranin hallintoa. Suurimmillaan Sasanian valtakunta käsitti koko nykyisen Iranin ja Irakin ja ulottui itäisestä Välimerestä (mukaan lukien Anatolia ja Egypti) Pakistaniin ja Etelä-Arabian osista Kaukasukseenja Keski -Aasiassa. Legendan mukaan Imperiumin vexilloidi oli Derafsh Kaviaari (kuva alla)
      xxx/ellauri287.html on line 676: Ruumiillisesti olen poissa, mutta hengessä kuitenkin läsnä (1 Kor. 5:3). Parempi on naida kuin palaa (1 Kor. 7:9). Tämän maailman muoto on katoamassa (1 Kor. 7: 31). Kaikille minä olen ollut kaikkea (1 Kor. 9: 22).
      xxx/ellauri289.html on line 44: Kiitollisuus kosto ja syyllisyys ovat alhaisten tunteita. Herra ei kiitä vaan palkizee. Herra ei kosta vaan se rankaisee tottelemattomia. Se ei maxa samalla mitalla vaan Porvoon mitalla. 3. ja 4. polveen, kost jumala! Orja kiittää ja ylistää herraansa, herra rankaisee ja alistaa orjaansa. Vasalli ei kosta herralle, vaan maxaa sille hengellään. Armeijassa ei sanota kiitos, anteeksi tai ole hyvä. Sotamies ei sano ei eikä hommio. Se sanoo huoomiO! käskystä sir, kuuntelen, loppu.
      xxx/ellauri289.html on line 46: Menestyvän uskonnon on pystyttävä rekrytoimaan koko ajan tuoreita pokia ja/tai pitää lujaa kiinni entisistä ja edistää niiden luontaista lisääntymistä. Ongelma on siis juuri sama kuin kaikissa menestystä hakevissa yrityxissä: customer attraction, customer loyalty. Turhuuden markkinoilla ei voi kauan uistella ilman markkinointimixiä. Herätysliikkeet sazaavat uusiin asiakkaisiin, aikuiskasteeseen ja kasvuun ja etabloituneet palaaviin, lapsikasteeseen ja kirkkoihin. Wilho sai tämän karvaasti kokea Yrjönkadun uimahallissa ex-babtisti Schmidtin selkäänpuukotuxena.
      xxx/ellauri289.html on line 60: GAL står för Grön, Alternativ och Libertär/Libertariansk, medan TAN finns i skalans andra ände och står för Traditionell, Auktoritär och Nationalistisk. Skiljelinjen handlar i detta system inte om fördelningspolitik, utan om sociala och kulturella värden. HBL må försöka ge en GAL bild men på den ekonomiska värdeskalan är det nog så högt uppe på laissez faire skalan som fan. Jag slår vad att dom äter upp igen sina sk principer och sitter snart med persurna och samlagspartiet i en borgerlig blåsvart högerregering.
      xxx/ellauri289.html on line 82: KYSYMYS POHDITTAVAXI: Miten Jumala tekee maailmasta paremman paikan? Tappaako se Putinin ja heittää gehennaan? Tuleeko Ukrainasta NATOn 32. jäsen ja Venäjästä osa USA:ta? Vai mitenkä? Jumalan suunnitelmat ovat suuret ja tuntemattomat. Mutta siitä saamme olla varmoja että kaikki menee parhain päin. Paizi niiden kannalta jotka eivät tottele, ja singotaan Putinin ja Medvedejevin perässä huut helkkariin 2x4 kyynärän koloihin.
      xxx/ellauri289.html on line 96: Suomessa Jehovan todistajat on neljänneksi suurin uskonnollinen yhteisö evankelis-luterilaisen, ortodoksisen kirkon ja Suomen Helluntaikirkon jälkeen rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista. Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Jehovan todistajien jäsenmäärä oli Suomessa vuoden 2016 lopussa 17 979. Jäsenmäärä on vähentynyt 2010-luvulla noin 1 100 hengellä. 18K and shrinking.
      xxx/ellauri289.html on line 98: Uskontona Jehovan todistajat korostavat raamatuntulkintansa noudattamista käytännön elämässä, Jehova-nimen käyttöä Jumalan nimenä ja heidän uskonnollisen yhdyskuntansa asemaa ainoana tosi uskontona. He uskovat kaikkien maallisten valtajärjestelmien ja muiden uskontojen olevan Saatanan hallinnassa ja tuhoutuvan lähitulevaisuudessa Harmageddonin sodassa. Lukuisten raamatulliseen oppiin liittyvien eroavaisuuksien johdosta kristilliset kirkot eivät pidä Jehovan todistajia kristittyinä. [en ymmärrä, kertokaapa tarkemmin?]
      xxx/ellauri289.html on line 102: Eli siis Jehovan todistajat on tuhatvuotinen mutta entisöity epäkristillinen kirkkokunta, jonka ei-kolmitaariset areiolaiset uskomukset eroavat valtalinjan koirien kristinuskosta. Ryhmä raportoi maailmanlaajuisesti noin 8,5 miljoonan jäsenen osallistuvan evankeliointiin ja vuosittain yli 19,7 miljoonan nälkäisen osallistuneen ilmaiseen Jee-suxen muistoillanviettoon. Haaviin jää siis alle 50% kävijöistä, joita lie 1-4% saarnatuista ovista. Asiakasuskollisuus ei liioin ole kehuttava kovista otteista huolimatta. Jehovan todistajia johtaa Jehovan todistajien hallintoelin Warwickissa, New Yorkissa, Yhdysvalloissa: siivestävien viivasuisten vanhimpien ryhmä, joka vahvistaa kaikki opit perustuen Raamatun pirulliseen tulkintaan. He uskovat, että nykyisen maailmanjärjestelmän tuhoutuminen Harmagedonissa on suht välitöntä ja että Jumalan valtakunnan perustaminen maan päälle ja siistit nurmikot on ainoa toimiva ratkaisu kaikkiin ihmiskunnan kohtaamiin ongelmiin.
      xxx/ellauri289.html on line 111: Järjestö on saanut kritiikkiä raamatunkäännöksistä, opeista ja väitetystä jäsentensä pakotuksesta. Vartiotorni-seura on esittänyt useita toteutumattomia ennusteita suurista raamatullisista tapahtumista, kuten Kristuksen toisesta tulemisesta, Jumalan valtakunnan tulemisesta ja Harmageddonista. Heidän politiikkansa lasten käpälöinnissä ja seksuaalisessa hyväksikäytössä ovat olleet useiden virallisten kyselyjen ja epävirallisten utelujen kohteena.
      xxx/ellauri289.html on line 120: geHenschel.png" height="200px" />
      xxx/ellauri289.html on line 138: Vahingosta viisastuneena Rutherford keskitti Vartiotorni-seuran organisaation hallinnan izelleen. Vuonna 1919 hän otti käyttöön "suuren johtajan" nimityxen ja solutti agentteja jokaiseen seurakuntaan, ja vuotta myöhemmin kaikkia jäseniä kehotettiin tarkkailemaan naapureitaan ja raportoimaan väärinkäytöxistä Brooklynin päämajaan. Kansainvälisessä konventissa, joka pidettiin Cedar Pointissa Ohiossa syyskuussa 1922, oville saarnaamiseen kiinnitettiin uusi painopiste. Rutherfordin 25 presidenttivuotiskautena otettiin säännöllisesti käyttöön merkittäviä lisämuutoksia ja parannuxia oppiin mukaan lukien vuoden 1920 ilmoitus, jonka mukaan heprealaiset patriarkat (kuten Abraham ja Iisak ) nostettaisiin kuolleista vuonna 1925, mikä merkitsisi Kristukselle uuden elämän alkua. Tuhatvuotinen maallinen valtakunta starttaisi tuolla päivämäärällä. Eikun taas peltikatoille jännäämään.
      xxx/ellauri289.html on line 144: Vuonna 1932 kexittiin se loistoajatus, että 144 000 hengen "pieni lauma" ei olisi ainoa apinaporukka, joka selviytyisi Harmageddonista. Rutherford selitti, että sen 144 000 "voidellun" lisäksi, jotka nousevat kuolleista – tai siirrettäisiin kuollessa – asumaan taivaassa hallitsemaan maata Kristuksen kanssa, erillinen liitännäisjäsenluokka, "laahus", asuisi palautetussa paratiisissa maan päällä ja saisi käyttöönsä upouudet ruohonleikkurit. Vuodesta 1935 lähtien liikkeen uusia käännynnäisiä pidettiin osana tätä luokkaa, sillä 144K businessluokan paikkaa oli jo täytetty. 1930-luvun puoliväliin mennessä Kristuksen läsnäolon alkamisajankohta (kreikaksi: parousía ), hänen valtaistuimelleen nouseminen kuninkaaksi ja "viimeisten päivien" alkaminen siirrettiin kumpikin vuoteen 1914. Tosin paluulento olisi tapahtunut kulisseissa näyttämön takana kuin ehtoollinen ortodoksisessa kirkossa.
      xxx/ellauri289.html on line 151: Knorrin kuoleman jälkeen vuonna 1977 presidenttinä ovat olleet mitättömämmät Frederick Franz (1977–1992) ja Milton Henschel (1992–2000), nimestä päätellen ne voisivat olla ex-jutkuja. Vuodesta 2000 lähtien johtajat on pelkkiä toimareita, joiden jäsenet eivät edes kuulu hallintoelimiin. Vuonna 1995 Jehovan todistajat hylkäsivät ajatuksen, että Harmageddonin on tapahduttava vuonna 1914 eläneen sukupolven aikana, ja vuonna 2010 he muuttivat opetustaan "sukupolvesta", kert Franzin kuoltua 1914 sukupolvesta ei ollut enää ketään hengissä.
      xxx/ellauri289.html on line 155: Vanhimmat päättävät oikein mielellään kurinpidollisista toimista tapauksissa, joissa on kyse seksuaalisesta väärinkäytöksestä tai oppien loukkauksista. Uudet vanhimmat nimittää matkustava valvoja nykyisen vanhinten suosituksesta. Jäsenten on oltava kuuliaisia ​​ja uskollisia Jehovalle ja "hänen järjestölleen" saadakseen Jumalan suosion ja selviytyäkseen Harmagedonista. Vuonna 2010 Vartiotorni ja Herätkää! olivat maailman laajimmin levinneet ja halvimmat aikakauslehdet.
      xxx/ellauri289.html on line 159: Hallintoelin ei anna mitään yksittäistä, kattavaa "uskonlausuntoa", vaan ilmaisee mieluummin opillisen kantansa monin eri tavoin Vartiotorni-seuran julkaisemien julkaisujen kautta. Heidän julkaisunsa opettavat, että opilliset muutokset ja tarkennukset ovat seurausta asteittaisesta ilmoitusprosessista, jossa Jumala vilauttaa vähitellen korttinsa ja tarkoituksensa ja että tällainen valaistuminen tai "uusi valo" on seurausta järjen ja opiskelun soveltamisesta, pyhän hengen ohjauksesta ja Jeesuksen Kristuksen ja enkelien ohjauksesta. Sen tautta ne ennusteetkin menevät usein mezään, erehtyminen on inhimillistä.
      xxx/ellauri289.html on line 177: Todistajat uskovat, että 144 000 valitun ihmisen "pieni lauma" menee taivaaseen, mutta Jumalan on määrä herättää enemmistö ("muut lampaat") kuolleista puhdistettuun maahan Harmagedonin jälkeen. He tulkitsevat Ilmestyskirjan 14:1–5 tarkoittavan, että taivaaseen menevien kristittyjen määrä on rajoitettu tasan 144 000:een, jotka tulevat hallitsemaan Jeesuksen kanssa etänä kuninkaina ja pappeina maan päällä. He uskovat, että kaste Jehovan todistajana on elintärkeää pelastukselle ja että vain he täyttävät Raamatun vaatimukset selviytyäkseen Harmageddonista.
      xxx/ellauri289.html on line 183: Harmagedonin jälkeen Jumala laajentaa taivaallisen valtakuntansa kattamaan maan, joka muutetaan Eedenin puutarhan kaltaiseksi siististi haravoiduxi paratiisiksi. Suurin osa niistä, jotka olivat kuolleet ennen Jumalan väliintuloa, nousevat vähitellen kuolleista "tuhatvuotisen tuomiopäivän" aikana.
      xxx/ellauri289.html on line 203: Avioeroa ei suositella, ja uudelleen avioliitto on kielletty, ellei avioeroa ole saatu aviorikoksen perusteella, jota he kutsuvat "pyhien kirjoitusten avioeroksi". Jos avioero saadaan jostain muusta syystä, uusi avioliitto katsotaan aviorikokseksi, ellei edellinen puoliso ole kuollut tai sen katsotaan syyllistyneen seksuaaliseen moraalittomuuteen. Äärimmäinen fyysinen väkivalta kuten naaman pureminen, perheen tahallinen tukistamatta jättäminen ja se, mitä nimitetään "hengellisyyden ehdoton vaarantaminen" hyväksytään perusteeksi erolle.
      xxx/ellauri289.html on line 205: Kun kastettua jäsentä syytetään vakavasta synnistä – yleensä seksuaalisesta väärinkäytöksestä tai luopumussyytteistä kuten Jehovan todistajien oppien kiistämisestä, perustetaan all-male panel nimeltä oikeuskomitea antamaan hengellistä ohjausta ja määrittämään syyllisyys. Tämä voi johtaa kohteen erottamiseen. Erottaminen, eräs välittämisen muoto, on vahvin kurinpitomuoto, jota annetaan rikoksentekijälle, jota ei pidetä katuvana. Yhteydenpito erotettuihin henkilöihin rajoittuu samassa kodissa asuviin suoriin perheenjäseniin ja seurakunnan vanhimpiin, jotka voivat kutsua erotettuja hakemaan takaisinottoa. Muodolliset liiketoimet voivat jatkua, jos se on sopimuksesta tai taloudellisesta velvoitteesta johtuvaa tai muuten kannattavaa.
      xxx/ellauri289.html on line 207: Jäsenet, jotka eroavat tai erotetaan, kuvataan Vartiotorni-seuran kirjallisuudessa pahoina, ja heitä myös vältetään. Nuhteleminen on vähäisempi kurin muoto, jonka oikeudellinen komitea antaa muodollisesti kastetulle todistajalle, jonka katsotaan katuvan vakavaa syntiä; nuhdeltu menettää tilapäisesti näkyvät palveluetuoikeudet, mutta hän ei kärsi sexuaalisen tai hengellisen toveruuden rajoituksista.
      xxx/ellauri289.html on line 211: Todistajille opetetaan, että seurustelu "maailmallisten" ihmisten kanssa muodostaa "vaaran" heidän uskolleen, ja heitä opastetaan minimoimaan sosiaaliset kontaktit ei-jäseniin, jotta he voivat paremmin ylläpitää omia moraalinormejaan. Opiskelua yliopistossa ei suositella ja vaihtoehtona suositellaan ammattikouluja. Toisen asteen jälkeisen koulutuksen saamista pidetään "hengellisesti vaarallisena". Anthony Morris III:n, hallintoelimen jäsenen, on lainattu sanoneen: "älykkäimmät ja kaunopuheisimmat professorit yrittävät siellä muokata lapsenne ajattelua, ja heidän vaikutuksensa voi olla kamala."
      xxx/ellauri289.html on line 229: Alan Rogerson kuvailee ryhmän johtajuutta totalitaariseksi. Historioitsija James Irvin Lichti on hylännyt nimityksen "totalitaariseksi".
      xxx/ellauri289.html on line 299:
      A sex doll generally refers to a full-size sex doll, but they can also consist of just a head with a torso otherwise known as a sex doll torso. The best sex dolls are made with medical-grade TPE or silicone so that the dolls are completely safe and highly durable for long-lasting use.

      xxx/ellauri289.html on line 307: ges.ctfassets.net/lh3zuq09vnm2/2snFbDiooTuC4fgzFK8ixe/046bfa1c24ab070a5f1ac6e1786cdd3d/CRO-guide-hero.svg" width="40%" />
      xxx/ellauri289.html on line 351: SE parantaa käyttökokemusta koko anekaupan muuntosuppilossa tuotesivuilta kassaprosessiin, jotta sivuston vierailijoista tulee maksavia asiakkaita. Vertaapa perinteiseen ratkaisuun, jossa insel on ize maxumiehenä! Depending on the factors above (and your source), a good conversion rate can range from 2% to 5%. It’s not just about revenue, what we really care about is the score.
      xxx/ellauri289.html on line 378: Vanhemmista voi tuntua, että tällaiset kysymykset merkitsevät askelta taaksepäin nuoren hengellisyydessä, mutta todellisuudessa kyse voi hyvinkin olla askeleesta eteenpäin.
      xxx/ellauri291.html on line 36:

      ge;background:yellow;text-align:center;margin-bottom:0%">ENSIARVOISEN TÄRKEÄÄ


      xxx/ellauri291.html on line 38: ge.gala.de/22613980/t/eE/v5/w960/r1.5/-/laurel-goodwin-2.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri291.html on line 54: ge.pmgstatic.com/cache/resized/w100h132crop/files/images/creator/photos/158/279/158279868_50abf1.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri291.html on line 56: gers.net/images/laurel01.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri291.html on line 57: ge.tmdb.org/t/p/original/xlmTVB20A5LlQA93h6UUU636MoW.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri291.html on line 76: Roddenberry opiskeli poliisitieteitä Los Angeles City Collegessa, jossa hän alkoi seurustella Eileen-Anita Rexroatin kanssa ja kiinnostui ilmailutekniikasta. Sodan aikana Texasissa Roddenberry lensi lentokoneella, joka ylitti kiitotien 150 metriä (500 jalkaa) ja törmäsi puihin murskaamalla Genen nenän seurauxena tulipalon sytyttäminen sekä kahden miehen tappaminen: pommimies Sgt. John P. Kruger ja navigaattori luutnantti Talbert H. Woolam. Virallinen raportti vapautti Roddenberryn kaikesta vastuusta. Roddenberry vietti loppuosan armeijauransa Yhdysvalloissa ja lensi ympäri maata muiden lento-onnettomuuksien tutkijana. Hän joutui toiseen lento-onnettomuuteen, tällä kertaa matkustajana. Hänet palkittiin näistä urotöistä Distinguished Flying Cross -palkinnolla ja Ilmamitalilla.
      xxx/ellauri291.html on line 78: New Jerseyn River Edgen asukkaana hän koki kolmannen törmäyksensä Clipper Eclipsessä 18. kesäkuuta 1947. Kone putosi Syyrian autiomaassa ja Roddenberry, joka otti hallintaansa luokan lentoupseerin, mursi kaksi kylkiluuta, mutta kykeni raatamaan loukkaantuneet matkustajat ulos palavasta koneesta ja johti ryhmän hakemaan apua. Neljätoista (tai viisitoista) ihmisiä kuoli tässä onnettomuudessa; 11 matkustajaa tarvitsi sairaalahoitoa (mukaan lukien muuan Bishnu Charan Ghosh), ja kahdeksan matkustajaa ei loukkaantunut. Pettyneenä Roddenberry erosi omasta aloitteestaan Pan Amista 15. toukokuuta 1948 ja päätti toteuttaa unelmaansa lentämisestä tästä lähin kirjoittamalla siitä erityisesti uudelle televisiolle.
      xxx/ellauri291.html on line 90: Useimmat Star Trek -tarinat kuvaavat ihmisten ja muukalaisten seikkailuja, jotka palvelevat Tähtilaivastossa, Yhdistyneen Neuvostoplaneettojen liiton avaruudessa kuljetettavassa humanitaarisessa rauhanturva-armadassa. Päähenkilöinä on efektiivisesti altruistisia Arvoja ja Taistoja, joidenka on sovellettava näitä ihanteita vaikeisiin ongelmiin.
      xxx/ellauri291.html on line 96: Roddenberry tarkoitti, että ohjelmalla on edistyksellinen poliittinen agenda, joka heijastelee nuorisoliikkeen nousevaa vastakulttuuria, vaikka hän ei ollutkaan verkostoille täysin avoin tästä. Hän halusi Star Trekin näyttävän, mihin Amerikka voisi kehittyä, jos se oppisi menneisyyden opetuksista, erityisesti lopettamalla imperialistiset sodat ja ryöstökapitalismin: kuumennettuaan maapallon asumiskelvottomaxi he voisivat singahtaa avaruuteen alumiinifooliosta ja pahvista rakennetulla avaruuslaivalla löysähköissä teryleenivaatteissa.
      xxx/ellauri291.html on line 121: Syyskuussa 1989 Floridan Tallahasseessa perheen yhdistämisessä tapahtuneen aivohalvauksen jälkeen Roddenberryn terveys heikkeni entisestään, mikä johti lopulta hänen käyttämään pyörätuolia. Hänen oikea kätensä halvaantui toisen aivohalvauksen jälkeen lokakuun alussa 1991, mikä aiheutti hänelle jatkuvaa kipua, kun lihakset alkoivat surkastua. Rullatuoli ei pysynyt enää suunnassa. Se aiheutti myös ongelmia hänen oikean silmänsä näkössä, ja hän koki kommunikoinnin kokonaisilla lauseilla vaikeaksi. Klo 14.00, 24. lokakuuta, hän osallistui tapaamiseen lääkärinsä, tohtori Ronald Richin, kanssa Santa Monicassa, Kaliforniassa. Hän saapui rakennukseen henkilökuntansa kanssa ja alkoi matkustaa hissillä yhdeksänteen kerrokseen. Kun he saavuttivat viidenteen kerrokseen, hän alkoi saada vaikeuksia hengittää ja hänet ajettiin lääkärin vastaanotolle, jossa hänet asetettiin makuuasentoon ja sairaanhoitajalle annettiin happea. Barrett lähetettiin hakemaan. Saapuessaan hiän piti Roddenberryn nahatonta päätä sylissä ja rohkaisi tätä hengittämään. Hän sai sydänpysähdyksen ja kuoli lääkärin vastaanotolla pian sen jälkeen. Elvytystä yritettiin tuloksetta, ja ensihoitajat saapuivat viemään hänet tien toiselle puolelle Santa Monican lääketieteelliseen keskukseen, jossa hänet juhlallisesti julistettiin kuolleeksi. Hän oli 70-vuotias. Lagosin pakarapäät elivät paljon vanhemmixi vaikkakin vain maanalaisessa kopissa.
      xxx/ellauri291.html on line 138: Lucille Ball (Lucy), Reisiluu Oy:n johtaja, ei tuntenut projektin luonnetta, mutta hän auttoi avaruuspilotin tuottamisessa. Tinker tilasi ensimmäisen pilotin, josta tuli "The Cage". NBC torjui tuloksena syntyneen lentäjän sanomalla, että se oli "liian aivohalvaus". LOL, enteellistä, eller hyyr Rodberry?
      xxx/ellauri291.html on line 139: Toinen luotsi esitteli suurimman osan muista päähenkilöistä: kapteeni Kirk ( William Shatner ), konepäällikkö luutnantti "Beam me up" Scott ( James Doohan ) ja luutnantti Zulu ( George Takei ), joka palveli fyysikkona laivalla toisessa luotsissa, mutta myöhemmin hänestä tuli ruorimies koko sarjan ajan. Paul Fix näytteli tohtori Mark Piperiä toisessa pilotissa; laivan lääkäri Leonard McCoy ( DeForest Kelley) liittyi näyttelijöihin, kun kuvaukset alkoivat ensimmäisen kauden aikana, ja hän pysyi sarjan loppuosan ajan, jolloin hänestä tuli sarjan kolmas tähti. Aluksen vakituiseen miehistöön liittyi ensimmäisen kauden aikana myös viestintäupseeri, luutnantti Nyota Uhura ( Nichelle Nichols ), ensimmäinen afroamerikkalainen nainen, jollaisilla oli niin tärkeä sivuvaunun rooli amerikkalaisissa televisiosarjoissa; kapteenin päämies Janice Rand ( Grace Lee Whitney ), joka lähti ensimmäisen kauden puolivälissä; ja Christine Chapel (Majel Barrett), aluksen sairaanhoitaja (ja Rotvallin kainaloinen kananen) sekä McCoyn avustaja. Walter Koenig liittyi näyttelijöihin neuvostolippuna Pavel Chekovina sarjan toisella kaudella. Nimoy oli sarjan ukrainalaisvahvistus.
      xxx/ellauri291.html on line 161: gez.tmz.com/image/d9/16by9/2012/02/29/d9d72202a6fc53ffb21611a2321a341a_xl.jpg" height="200px" />
      xxx/ellauri291.html on line 167: Spockissa oli itse asiassa sitä jotain, jota kukaan esitykseen liittyvä ei ollut odottanut. Leonard Nimoy huomautti, että kysymys Spockin poikkeuksellisesta seksuaalisesta vetovoimasta nousi esiin "melkein aina, kun puhuin lehdistössä jonkun kanssa... En koskaan ajattele... yrittää käsitellä kysymystä herra Spockista seksisymbolina on typerää. Eihän sillä ole esinahkaakaan kuin nimexi. " Legendaarinen Janos Prohaska oli Antropoidi apina / Humanoidilintu.
      xxx/ellauri291.html on line 233: Howen julkaisut vaivasivat hänen miestään suuresti, varsinkin johtuen siitä, että hän runoissaan monta kertaa sätti naisten rooleja vaimona, omaa avioliittoaan ja naisten asemaa yhteiskunnassa. Heidän avioliitto-ongelmansa kärjistyivät siihen pisteeseen, että he erosivat vuonna 1852. Kun Samuelista tuli hiänen miehensä, hän oli myös ottanut täysin haltuunsa hiänen omaisuustulonsa. Kun mies kuoli vuonna 1876, hiän huomasi, että useiden huonojen sijoitusten seurauksena suurin osa hiänen rahoistaan oli menetetty. Voi perhana.
      xxx/ellauri291.html on line 277: Vuonna 1890 George Kimball kirjoitti kertomuksensa siitä, kuinka Massachusettsin miliisin 2. jalkaväkipataljoona, joka tunnetaan nimellä "Tiger"-pataljoona, työskenteli yhdessä sanoitukset "John Brown's Bodylle". Kimball kirjoitti:
      xxx/ellauri291.html on line 315: Howe kuoli keuhkokuumeeseen 17. lokakuuta 1910 Portsmouth-kodissaan Oak Glenissä 91-vuotiaana. Hänet on haudattu Mount Auburnin hautausmaalle Cambridgessa, Massachusettsissa. Hänen muistotilaisuudessaan noin 4 000 ihmistä lauloi "Kalle-Kustaan muoria" kunnioituksen osoituksena, sillä se oli tapana laulaa jokaisessa Julian puhetilaisuudessa. Vuonna 1987 US Postal Service palkitsi hänet 14 ¢ Great Americans -sarjan postimerkillä!
      xxx/ellauri291.html on line 363: Putin ohjaa suurta naamiaista – olemme kaikki katsojia! huutaa Hoblan kovaääniseen politrukki Fager Torstenholm. On huvittavaa seurata miten sotatila muuttaa kaikki ns. valtameediat samanlaisixi räkyttäjixi aidan vierellä.
      xxx/ellauri291.html on line 365: VLADIMIR PUTIN JA HÄNEN MINIONIT ONNISTUVAT JAKAMISESSA JA VALTIMISESSA LEVITTÄMÄLLÄ kauhutarinoita. On korkea aika purkaa Kremlin muinaisia ​​propagandatekniikoita, joita Venäjän hallinto jakaa Donald Trumpin kaltaisten oikeistopopulistien kanssa. Paljon on vaakalaudalla. Torsten Fagerholm haukottelee, jälleen kerran hän uhkaa ydintuomiolla. "Hän" on tässä tapauksessa aiemmin oletettu liberaali Dimitrij Medvedev, teknokraattinen ja vauvakasvo, josta tuli Putinin istuimenlämmitin presidenttikaudella - nyt turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja ja Kremlin sodanlietsoja numero yksi. Eikö näissä näytelmissä ole inflaatiota, eikö lähettäjä menetä uskottavuutensa jatkuvasti nostamalla äänenvoimakkuutta maksimiin? Ei – tämä ei niin hienovarainen propagandatekniikka toimii, koska se auttaa tekijää säilyttämään aloitteen.
      xxx/ellauri291.html on line 452: Yhdessä ilmeisessä mielessä Putin ja Kreml jakavat natsi-Saksan uskon: jos valhetta toistetaan riittävän usein, se koetaan lopulta totuudeksi tai ainakin jollain tasolla relevantiksi. Hallitustekniikkaa, jota kutsutaan "suureksi valheeksi", käsiteltiin jo teoksessa Mein Kampf (1925). Hitler tajusi, että jättimäinen, karkea valhe – Die große Lüge – toimii paremmin kuin pieni valhe. Järkyttävät valheet – vaikka ne kiistävätkin vuoret tosiasioita – jättävät usein epäilyksen jälkeä. Pikkuhiljaa yhteiskunnallinen luottamus repeytyy ja vetää maton alta jaetun kuvan saamiseksi todellisuudesta. Tätä propagandatekniikkaa kehitti edelleen Joseph Goebbels muun muassa alitajuisesti itsensä paljastavassa näyttelyssä Aus Churchills Lügenfabrik (1941): on välttämätöntä valehdella suurella tavalla ja levittää sitä kunnolla, toistaa ilmeisiä vääriä virheitä huolimatta vaarasta, että vaikutat naurettavalta ja irtaantuneelta todellisuudesta. Riittää, jos tavoitat pienen määrän vastaanottavaisia ​​kuuntelijoita, jotka etsivät syntipukkeja. Rabulistit [vähän niinkuin populistit, mutta pahempaa, niinkuin kakka ja paska] vetoavat yhteiskunnan onnettomiin lapsiin, vähäosaisiin, laahuxeen, antavat syrjäytyneille mahdollisuuden tukahdutettuun revansismiin. Sellainen peli nyt ei kerta kaikkiaan vetele! Pitäkää mölyt mahassa ja jatkakaa vessan pesua! Tässä Trump vie tulisoihtua eteenpäin historiallisessa jatkumossa suurella valheellaan ilmeisestä vaalitappiosta vuonna 2020.
      xxx/ellauri291.html on line 567: Vanhemmat eivät saaneet lapsensa kuoleman aiheuttamasta kivusta, särystä ja henkisestä kärsimyksestä penniäkään. Bugger it! Oltaisipa jenkeissä, niin kylä lähtisi!
      xxx/ellauri292.html on line 43: Some biblical scholars maintain that the woman in Jericho who hid Joshua’s two spies was a harlot or a prostitute. But if that was the case, how did this woman, Rahab, become one of the ancestors of Jesus Christ? Wouldn’t THE Father ensure a pure lineage for His Son? Wouldn't any father?
      xxx/ellauri292.html on line 47: In Rahab, Woman of Jericho, readers discover a Rahab who is a descendent of the tribe of Ephraim, one of the ten lost tribes of Israel. Her clan left Egypt and settled in Canaan before the Hebrews were enslaved. Although they did not wander in the desert with Moses for forty years, nor did they hear the laws that the Lord gave to His people, they still worshipped the one true God, though without the fringes.
      xxx/ellauri292.html on line 53: Click here to get your copy!
      xxx/ellauri292.html on line 73: Tekla kuunteli Paavalin taivaallisia sanoja verhon takana. Kuunneltuaan apostolin opetusta kolme päivää Teklan sydämeen syttyi hengellinen ilo ja hän päätti heittäytyä täysin uskon varaan. Kun kaikki huomasivat, että Tekla ei enää välittänyt mistään maallisesta vaan kiintyi yhä lujemmin tuon muukalaisen sanoihin, joka suositteli avioliitosta pidättäytymistä, Teokleos ja Thamyris alkoivat menettää syystä malttinsa. Koko kaupunki kuohui. Paavali vangittiin ja vietiin kuvernöörin eteen; tämä määräsi Teklankin kahleisiin ja vankilaan.
      xxx/ellauri292.html on line 113: Tekle Haymanot is frequently represented as an old man with wings on his back and only one leg visible. There are a number of explanations for this popular image. C.F. Beckingham and G.W.B. Huntingford recount one story, that the saint "having stood too long for about 34 years, one of his legs broke or cut while Satan was attempting to stop his prayers, whereupon he stood on one foot for 7 years." Paul B. Henze describes his missing leg as appearing as a "severed leg... in the lower left corner discreetly wrapped in a cloth." The traveller Thomas Pakenham learned from the Prior of Debre Damo how Tekle Haymanot received his wings:
      xxx/ellauri292.html on line 135: Super Tekla also denied that he was neglectful of his and Michelle’s baby boy, named Angelo, who was born with an anorectal malformation.
      xxx/ellauri292.html on line 136: According to the comedian, Angelo had a successful operation thanks to the help of his fellow actors in the industry.
      xxx/ellauri292.html on line 173: Paavalin ja Teklan teot ( Acta Pauli et Theclae ) on apokryfinen tarina – Edgar J. Goodspeed kutsui sitä " uskonnolliseksi romanssiksi " – apostoli Paavalin vaikutuksesta nuoreen neitsyeen nimeltä Tekla. Se on yksi Uuden testamentin apokryfien kirjoituksista. Tertullianus, De baptismo 17:5 (n. 190) sanoo, että Aasiasta kotoisin oleva presbyteeri kirjoitti Paavalin ja Theklan historian, ja hänet nyrjäytettiin sen jälkeen, kun hän tunnusti kirjoittaneensa sen. Eugenia Roomalainen Commoduksen hallituskaudella (180–192) raportoi marttyyrikuolemansa teoissa olleen Theklan mallina tekstin lukemisen jälkeen, ennen kuin Tertullianus paheksui sitä. Hieronymus kertaa Tertullianuksen tiedot, ja hänen tarkkuutensa vuoksi kronologian raportoinnissa jotkut tutkijat pitävät tekstiä 1. vuosisadan luomuksena.
      xxx/ellauri292.html on line 211: Katariinan elkeet videoi salaa hänen rippi-isänsä Raymondus Capualainen. Uskollisesti Raymondus raportoi Katariinan mehevät näyt ja sekstaasitilat sekä ankarat katumusharjoitukset ja paastoamisen – ja ilmeisesti niistä seuranneet, pahenevat terveysongelmat. Legenda kertoo, että Kata oli anorektikko, ei vuosiin pystynyt nauttimaan muuta ravintoa kuin ehtoollisaineita, leipää ja viiniä, jälkimmäistä tosin melkoisia määriä.
      xxx/ellauri292.html on line 213: Rippi-isä kuvaa myös Katariinan omistautumista köyhien ja sairaiden auttamiseen, paikoin hyvinkin yksityiskohtaisesti. Joissakin kertomuksissa tuntuu tosin olevan kyse pikemminkin hengellisestä extremelajista kuin laupeudentöistä.
      xxx/ellauri292.html on line 226: Ihmisten on helppo samastua pyhimyksiin, jotka ovat olleet inhimillisiä ihmisiä hankaline perhesuhteineen, visvaisine uraongelmineen ja rahavaikeuksineen.
      xxx/ellauri292.html on line 281: Vanhan testamentin kiihdyttävimpiä kohtia Mortonin mielestä oli Joosuan esinahka-agenttien laskeminen Jerikon muurilta. Sehän oli se ne naiset-albumin Rahab! Laaja tila maata.
      xxx/ellauri292.html on line 295:
      Rahab "piilottaa" esinahka-agenttia.

      xxx/ellauri292.html on line 313:
      Wir huldigen ihr

      xxx/ellauri292.html on line 349: Miehet väittelevät auttaessaan Huldaa vaatteista, onko kaupunkiin tullut Hulda sosiaalinen ongelma, sillä maaseudulla riittää töitä. Tuomari Soratien mielestä juuri siksi ”Hulda on väestöprobleeman huippu”. Hulda kieltää olevansa mikään probleema ja sanoo tulleensa Helsinkiin, koska leipä torpassa ei riittänyt, ja tarjoaa tuomarille palveluksia. Poliisin tuttu ”taivaanrannan maalari” ilmaantuu vaatimaan Huldaa itselleen, mutta tyttö kieltäytyy lähtemästä ja tuomari heittää miehen ulos. Tuomarin Conny-tädin sijasta Hulda saa "kotiapulaisen" paikan.
      xxx/ellauri292.html on line 364: ges/74275000/jpg/_74275706_624_thalgieh-family.jpg" width="40%" />
      xxx/ellauri292.html on line 410: 1:4 Me kijtemme Jumalata ia meiden HERRAN Iesusen Christusen Ise/ ia rucoelenme aina teiden edesten/ sijttequin me cwlimma teiden Uskosta Christusen Iesusen päle/ ia teiden Rackaudhestan caikein Pyhein tyge/
      xxx/ellauri292.html on line 412: 1:6 Josta te ennen cwlleet oletta/ sen totisen Euangeliumin saarnan cautta/ Joca teiden tygen tullut ombi/ ninquin mös caickeen Mailmaan/ ia ombi hedhelmeline'/ ninquin mös teisse hamast sijte peiueste quin te sen cwlleet oletta/ ia tunsitta sen Jumalan Armon totudhesa/
      xxx/ellauri292.html on line 428: Legendanomaiseksi hänen elämänsä muuttui, kun hänen kerrotaan käyneen Roomassa ja herättäneen siellä erään senaattorin tyttären kuolleista. Toinen yleisesti tunnettu tarina kertoi, että keisari Domitianuksen aikaan, kun Apollonius oli Roomassa syytettynä, hän oikeussalissa satojen läsnäolijoiden edessä yxinkertaisesti katosi ilmaan.
      xxx/ellauri292.html on line 457: [Tämän esipuheen seuraavaan Eusebioxen vastapuheenvuoroon kirjoitti muuan Roger Perse, Ipswich 19 heinäkuuta 2002.]
      xxx/ellauri292.html on line 463: Sillä kuolevainen ihmisrotu, vaikka se on varustettu sielulla ja ruumiilla, on kuitenkin jumalallisten rajojen rajaama. Näin ollen hän ei voi koskaan kulkea ilmassa ruumiillaan, levitoida edes senttiä saati lentää kymmentä jaardia kuten lintumaalareina tunnetummat v. Wrightin veljexet, vaikka hän halveksiikin viipyäkseen maan poluilla, maksamatta välittömästi rangaistusta tyhmyydestään mätkähtämällä permantoon; eikä hän voi hengellisellä korotuksella saavuttaa ajattelussaan saavuttamatonta putoamatta takaisin melankolian sairauteen.
      xxx/ellauri292.html on line 484: Voimme myös uskoa tarinan hänen vaikenemisestaan viisi vuotta Pythagoraan hengessä; ja lisäksi tapa, jolla hän täytti tämän hiljaisuuden lupauksen, oli kiitettävä, joskin jäi lyhkäsexi.
      xxx/ellauri292.html on line 527: Mortonilla on lisätietoa Paavalin ja Siilin pyllysaunasta Filippissä orjatytön pahanhengen ulospumppauxen ja hyvän siemenen sijaan ymppäyxen jälkeen NIItä piiskattiin jalavasta sidotuilla vizoilla, ei siis Koivuniemen herroilla. Luukasa ja Timofei oli toisaalla tai piilossa väkijoukossa heiluttaen käsiään tyyliin "ça brûle." Maanjärjestys vankilassa konvenientisti aukaisi poikien jalkapuut.
      xxx/ellauri292.html on line 572: ge_in_the_shadows_of_the_Temple_of_Theseus%2C_Athens%2C_where_Greek_refugees_make_thier_%28sic%29_homes_LCCN2010650546.jpg/1024px-Tent_village_in_the_shadows_of_the_Temple_of_Theseus%2C_Athens%2C_where_Greek_refugees_make_thier_%28sic%29_homes_LCCN2010650546.jpg" />
      xxx/ellauri292.html on line 575: Ateenalaiset ovat spermologeja. Spermologit noukkivat maasta paperossinpätkiä ja pöyhivät aamuisin roskalaatikoita. Ti nea? ne kysyvät ja lukevat efemeridejä. Samanlaisia puun takaa huutajia kuin eräskin paasaaja. Mies tulee räkänokastakin vaan ei turhan naurajasta. Paavo ei niistä perustanut. Se ei pitänyt kuvapazaista.
      xxx/ellauri293.html on line 69: Antiokia oli antiikin 3. suurin kaupunki Rooman ja Alexandrian jälkeen mutta n:o 1 tälläsessä rivossa leikinlaskussa ja raaoissa kokkapuheissa. Käytössä oli kaikenlaista teknologiaa. Viihdettä kuin Los Angelesissa. Paavo viihtyi Antiokiassa ainakin vuoden päivät mutta se kuitataan 10 sanalla. Jerusalemissa oikeat apostolit ei oikein lämmenneet tähän luopioon ja lähettivät sen 10 vuodexi takaisin Tarsoxeen. Barnabas kävi sen hakemassa remmiin myöhemmin.
      xxx/ellauri293.html on line 83: ges/images/000/001/704/small/usf-i.png?1381712043" />
      xxx/ellauri293.html on line 165: Barnabaan nimiin on laitettu perinteessä apostolisten isien kirjoituksiin luettu general.html">Barnabaan yleiskirje, joka ei kuitenkaan todennäköisesti liity mitenkään Barnabaaseen.
      xxx/ellauri293.html on line 169: Joosesta, jolle apostolit antoivat sukunimeksi Barnabas, (joka on käännettynä: lohdutuksen poika), leeviläinen, Kyproksen maasta" (Apt 4:36) puhutaan paljon Uudessa Testamentissa. Häntä luonnehditaan myötätuntoiseksi ja anteliaaksi (Apostolien teot 4:37), avarakatseiseksi, sillä hän toi apostoleille vastakääntyneen luopion Paavalin, joka oli edelleen häikäistynyt näystä Damaskoksen tiellä (Apt. 9:26, 27). Barnabas täyttyi Hengellä kuin muumi syötyään liljoja, hänellä oli kehotuksen lahja ja innoittava vaikutus (Apt. 11:23-26); hän oli luotettava, soveltuva lähetystyöhön ja kärsi vaimoväestä Paavalin kanssa (Apostolien teot 11:29, 30, 13:2, 50).
      xxx/ellauri293.html on line 181: Vanhan testamentin rituaalinen eläinuhreiden veriviillotus esikuvasi Kristuksen uhria ristillä. Vertaa: "Ja Jeesuksen, uuden liiton välimiehen, ja pirskotusveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aapelin." (Hepr. 12:24; ks. myös Hepr. 10:19, 22); "Valitut Isän Jumalan ennaltatietämisen mukaan Hengen pyhityksen kautta kuuliaisuuteen ja Jeesuksen Kristuksen veren vihmotukseen..." (1 Piet 1:2). Byöörk. Sillä Jumala on sanonut hänen lihassaan olevista ripsimisjäljistä, että ne olivat heiltä [nimittäin juutalaisilta]. Ja minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan jauhelihaxi. Hän on kärsinyt, että me saisimme elää hänen saamistaan lyönneistä.
      xxx/ellauri293.html on line 225: Vaikka monet varhaisista kirkkoisistä yhtyivät tähän nerokkaaseen mutta fantastisen extravaganttiin tulkintaan, se vain osoittaa, mikä pakkomielle heillä oli löytää hämäriä todisteita Kristuksesta Vanhasta testamentista. Huomaa, että tää kaikki perustuu Septuagintan lukemiseen, jota ei kirjoitettu hepreaksi, vaan kreikaksi. Ei vanhan liiton Jehova kreikaxi laskenut. Hepreaxi 318 olisi Shlvsh-mvt shmvnh-shr. gematrix.org/?word=318">Gematriassa se rebbejen mukaan viittas Eliezeriin, joka inspektoi Rebekan tisut kaivolla. Lidää numerologiaa löytyy täältä.
      xxx/ellauri293.html on line 230: Erityisesti kiellettyjä eläimiä tai lintuja (kuten The New English Bible on käännetty) olivat kameli, kivikani tai mäyrä, jänis, sika; griffon-korppikotka, musta korppikotka, parrakaskorppikotka; leija ja kaikenlainen haukka; kaikenlainen varis ja korppi, aavikkopöllö, lyhytkorvapöllö, pitkäkorvapöllö, kaikenlainen haukka; keltapöllö, kalapöllö, screech-pöllö; pikkupöllö, sarvipöllö, kalasääski, haikara tai haikara, kaikenlaiset merimetsot, hoopoe ja lepakko; kaikki nelijalkaiset villieläimet, jotka kulkevat litteillä tassuilla; myyrärotta (lumikko), jerboa, kaikenlainen piikkihäntälisko, gekko, hiekkagekko, seinägekko, suuri lisko ja kameleontti; kaikki maassa kuhisevat olennot mitkä ryömivät vatsallaan,
      xxx/ellauri293.html on line 238: Nämä linnut eivät siis yksin etsi ruokaa itselleen, vaan joutilaina istuvat etsivät, kuinka ne voisivat syödä muiden hankkimaa lihaa, koska he ovat tuhoisia pahuutensa tähden. Linnut perhanat eivät kynnä eikä kylvä vaan odottavat että ruoka lentää suuhun. Tästähän Jeesuskin taisi mainita, tosin ihan hyvässä hengessä, syötyään tähkäpäitä jonkun toisen pellosta.
      xxx/ellauri293.html on line 243: Jänis kiellettiin, "koska hän pureskelee sorkkaa, mutta ei halkaise sorkkaa" (3. Moos. 11:6); mutta Barnabas on johdonmukainen antropomorfis-metaforisessa eksegeesissaan.
      xxx/ellauri293.html on line 247:
      ge;font-family:sans-serif" />
      xxx/ellauri293.html on line 290: Ja hän sai Herralta kaksi excel-taulukkoa, jotka oli kirjoitettu Herran käden sormella Hengessä. Ja kun Mooses otti ne vastaan, hän toi ne alas luovuttaakseen ne kansan käsiin.
      xxx/ellauri293.html on line 294: Ajattele siis sitä, mitä olemme lunastaneet ja millä hinnalla. Ja taas profeetta Muhammed sanoo: mulla on henki päällä, sillä Allah on rasvannut minut. hän on lähettänyt minut saarnaamaan ilosanomaa alhaisille, parantamaan sydämeltään särkyneitä, saarnaamaan vangeille anteeksiantoa ja sokeille näköä, julistamaan Herran otollista vuotta ja parannuspäivää ja lohduttamaan kaikkia et ei viizitä enää surra. Ei se olikin Jesaja, jota näin siteerasi Luukasa.
      xxx/ellauri293.html on line 317: Mutta valon tie on tämä: jos joku tahtoo päästä siihen paikkaan, joka hänelle on määrätty, hän joutuu/pääsee sinne töillään. Eli lälläs lää Luther, Lassi oli oikeassa. Tässä 1x resepti: Sinun täytyy rakastaa häntä, joka loi sinut; sinun on ylistettävä sitä, joka on lunastanut sinut kuolemasta. Sinun tulee olla yksinkertainen sydämeltä ja rikas hengeltä. Sinun ei pidä liittyä niihin, jotka kulkevat kuoleman tietä. Sinun täytyy vihata tehdä kaikkea, mikä ei ole Jumalalle mieluista. Sinun täytyy vihata kaikkea huijausta. Et saa laiminlyödä mitään Herran käskyistä.
      xxx/ellauri293.html on line 351: Cotelerius vahvistaa, että Origenes ja Hieronymus pitivät tätä kirjettä aidona ja kanonisena, vaikka Cotelerius itse ei uskonut sen olevan kumpaakaan; päinvastoin, hän olettaa, että se on kirjoitettu eboniittien (kristillistyneiden juutalaisten) hyödyksi, jotka olivat sitkeitä riiteissä ja seremonioissa. Sitä ovat lainanneet Clemens Alexandrinus, Origenes, Eusebius ja Hieronymus sekä monet muinaiset isät ja setämiehet.
      xxx/ellauri293.html on line 383: How I Met Your Mother (lyhennettynä usein HIMOM ) on yhdysvaltalainen romcom eli FUCK! genren tilannesarja, jonka ovat luoneet Craig Thomas ja Carter Bays CBS:lle. Sarja, jota esitettiin 19.9.2005–31.3.2014, seuraa päähenkilöä Retu Mosbya ja hänen ystävätiimiä New Yorkin Manhattanilla. Kehystysvälineenä Retu kertoo vuonna 2030 pojalleen Lukelle ja tyttärelleen Pennylle tapahtumia syyskuusta 2005 toukokuuhun 2013, jotka johtivat hänet tapaamaan heidän äitinsä.
      xxx/ellauri293.html on line 405: Newsner is a modern news and entertainment brand and one of the world's biggest publishers on Facebook. Our offices are located in Stockholm, Berlin, New York, Copenhagen, Oslo and Helsinki but our content is published in 11 different languages daily.
      xxx/ellauri293.html on line 406: Every week, around 8 million people worldwide visit our pages and over 100 million people engage with our content on Facebook, Instagram and Youtube.
      xxx/ellauri293.html on line 419: Tutkimuksessani ja potilaiden kanssa työskentelyssäni en koskaan ollut todella tyytyväinen kronotyyppien kolmen kategorian purkamiseen. Morning-Eveningness Questionaire (MEQ) ei ota huomioon sitä, mitä tiedämme uniajasta (dreamtime) ja kuinka uniajat toimivat yhdessä vuorokauden uni-valveiluasetusten kanssa yksilöllisen uniprofiilimme luomiseksi. Kuten unen vuorokausirytmit, myös unen ja pillun halu on geneettisesti määrätty. Joillakin meistä on biologisesti langallinen matala nukkumiskyky, toisilla keskipitkä unikyky ja joillakin meistä korkea unikyky.
      xxx/ellauri293.html on line 432: Vuosien mittainen syvä sukellus kronobiologiaan osoitti, että tämä ryhmä on itse asiassa geneettisesti erillinen. Kroonisesta unettomuudesta kärsivillä ihmisillä on geneettisesti määrätty alhainen unen halu, hormonien biokemialliset mallit ja sydän- ja verisuonitoiminta, jotka ovat käänteisiä muille kronotyypeille, ja heidän aivonsa on biologisesti kytketty toimimaan ja kiihottumaan yöllä.
      xxx/ellauri293.html on line 438: Noin 15-20 prosenttia Amerikan aikuisväestöstä on näitä koleerisia atleettisia gogetter lioneita (julkkixista 60-80%).
      xxx/ellauri293.html on line 487: Delphoin oraakkelin kyselyssä Bender-Gestalt-testin käyttäminen neuropsykologisen vajaatoiminnan tai jopa persoonallisuuden arvioinnin arvioinnissa on useiden mielenterveysalan ammattilaisten mielestä yksi viiden arvostetuimman psykologisen testin joukossa. Sitä kritisoidaan epäasianmukaisesta hallinnosta sekä pisteytysjärjestelmiin ja kliiniseen tulkintaan liittyvistä ongelmista.
      xxx/ellauri293.html on line 491: Kuitenkin, kun Yhdysvallat astui toiseen maailmansotaan vuonna 1941, Hutt nimitettiin Yhdysvaltain armeijaan ja hänet määrättiin psykologian konsultiksi Washingtonin kirurgin toimistoon. Armeijalla oli tarve kouluttaa ja lähettää nopeasti sekä psykiatreja että psykologeja vastaamaan valtavasti lisääntyneeseen ammattilaisten tarpeeseen diagnosoida ja hoitaa emotionaalisia ongelmia, jotka kehittyvät sodan armeijan stressissä.
      xxx/ellauri293.html on line 493: Huttin ensimmäinen tehtävä oli kouluttaa psykologeja kliinikoiksi, ja hän perusti luokkia Brooke Army Hospitaliin San Antoniossa, Texasissa. Siellä hän esitteli Bender-Gestalt-testin perehdytettyjen ja tilattujen psykologien luokille, joilla oli aikaisempina vuosina kokemusta koulutusklinikoista, kouluista ja mielisairaaloista. Vuonna 1945 hän julkaisi ja levitti mimeografoidun "Tentative Guide for the Administration and Interpretation of Bender-Gestalt Test" -oppaan, joka oli kolmen edellisen vuoden aikana otettu laajalti käyttöön ja käytetty Yhdysvaltain armeijassa. Huttin kouluttamat ja nyt jo kotiutetut maanikot, jotka jatkavat maanisesti psykologian harjoittamista ja opetusta siviilielämässä, tekivät Bender-Gestaltista yhden laajimmin käytetyistä psykologisista testeistä.
      xxx/ellauri293.html on line 499: Testiä on käytetty aivovaurioiden seulontalaitteena. Bender itse sanoi iskevästi, että se oli "menetelmä, jolla arvioidaan 4-11-vuotiaiden gestalt-toimintakykyisten lasten aivotoiminnan kypsymistä, jolla se reagoi tiettyyn ärsykkeiden konstellaatioon kokonaisuutena, jolloin vaste on motorinen prosessi, joka muotoilee havaitun gestaltin".
      xxx/ellauri293.html on line 505: Bender-II:lle kehitettiin useiden pisteytysjärjestelmien empiirisen tutkimuksen perusteella. Maailmanlaajuinen pisteytysjärjestelmä liittyi tangentiaalisesti Benderin alkuperäiseen pisteytysmenetelmään ja Braniganin 1980-luvulla kehittämään järjestelmään, ja se valittiin luotettavuus- ja validiteettitutkimusten sekä sen helppokäyttöisyyden ja rakenteen selkeyden perusteella. Elizabeth Koppitz, kliininen lastenpsykologi ja koulupsykologi (joka työskenteli suurimman osan urastaan New Yorkissa), kehitti 1960-luvulla pisteytysjärjestelmän, joka oli omistettu arvioimaan lasten visuaalisten motoristen taitojen kypsymistä, pysyen uskollisena Benderin kokeen tavoitteelle, ja popularisoi sen käyttöä kouluissa. Vuosikymmenten ajan Koppitz-versio, joka tunnettiin nimellä Bender-Gestalt Test for Young Children, oli yksi eniten käytetyistä Bender-Gestaltin pisteytysjärjestelmistä Yhdysvalloissa. Koppitzin kuoltua 1980-luvun alussa menetelmän käyttö säilytti suosionsa 1990-luvun puoliväliin saakka, jolloin se poistui markkinoilta julkaisuyhtiöiden konsolidoinnin seurauksena.
      xxx/ellauri293.html on line 509: On tärkeää huomata, että kun testaaja on henkisesti alle 9-vuotias, tai häneltä on aivovaurio, ei-sanallinen oppimisvaikeus tai emotionaalinen ongelma, testin tuloksissa voi tapahtua virhe.
      xxx/ellauri293.html on line 579: ges.squarespace-cdn.com/content/v1/5d72a5f8c21c150001a41754/1582564415581-4IZ28GV9XQBK0JPWE5XY/Monkey_Icon-min.png" width="60%" />
      xxx/ellauri293.html on line 597: hevonen-vektorivapaa-hevonen-vektori---eläimet-vektorit---free-vektorit-varastovapaa-ghvshg70 the_tiger_picture_15_vector_180822lehmä-vektori Shpunk-Apina pitr_sheep_icon_scalable_vector_graphics_svg-2555px.
      xxx/ellauri293.html on line 611: Testin on tarkoitus nähdä, kun elämässäsi tulee paljon vaivaa tai suuria ongelmia, mitä tai kenet uhraat ensin. Se kuvaa jossain määrin prioriteettiasteikkojasi. Minun tapauksessani en todellakaan välittänyt paljon enkä ajatellut merkittävää ponnistusta lasteni hyväksi. Tämä on totta ja jossain määrin se voi johtua siitä, että minulla ei ole vielä ollut lapsia tai en ehkä yksinkertaisesti ole lapsi-ihminen (kai molemmat). Muista nyt, että nämä eivät tarkoita, etten haluaisi lasta tulevaisuuteni. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että toistaiseksi lapset eivät ole minulle etusijalla.
      xxx/ellauri293.html on line 615: Luulen, että tämä esitys yhdistää tietyt eläinten ominaisuudet elämässämme olevien ihmisten ominaisuuksiin. Minusta apina näyttää lapselta, joka tarvitsee suurimman osan ajasta huomiota, jonka kanssa on leikittävä ja joka ottaa sinulta asioita. Lehmä tuntee olonsa vanhemmiksemme, joille he voisivat antaa meille kaiken: ruuan (naudan, juoman) (maito),vaatteet/suojat (nahka), yritys jne. Tiger on vallan symboli. Kuvittele, että uskollinen tiikeri palvelee sinua, voisit tehdä paljon asioita ja muiden matkustajien kunnioittama (tarkoitan, kuka ei pelkää TIIKERIÄ?). Kun sitä käytetään pahalla tavalla, tiikeri voi olla aseesi työntääksesi ihmisiä ympärillesi ja pakottaaksesi tarpeisiisi. Vähän kuin valtaa, eikö?
      xxx/ellauri293.html on line 626:

      Lloyd George jakaa maita ottomaaneilta
      xxx/ellauri293.html on line 640: Halveksittava Lloyd George vastusti War Officen väitettä, jonka mukaan ainoa paikka voittaa sota saksalaisia ​​vastaan ​​oli Ranska. Hän piti ajatuxesta potkia "rekvisiitta" Saksan alta, ja Turkki oli yksi rekvisiitta, joka hänellä oli mielessään. Ajatus musertavan sotilaallisen tappion aiheuttamisesta turkkilaisille antoi hänelle valtavasti iloa. Toinen etu oli se, että turkkilaisia ​​maita voitiin käyttää uusien liittolaisten saamiseksi ja vanhojen pitämiseksi innostuneena. Vaikka varhaiset unelmat strategisen edun hyödyntämisestä romahtivat pian Gallipolin rannoilla ja Mesopotamian autiomaassa, käytäntö tarjota biittejä Osmanien valtakunnan osista kenelle se kulloinkin katsottiin tarkoituksenmukaiseksi, otettiin pian käyttöön. Huhtikuun 1915 ja sodan lopun välillä Iso-Britannia ja Ranska lupasivat suuren osan ottomaanien alueista muille kansoille ja ryhmille; Tässä prosessissa he joutuivat ansaan päällekkäisten ja ristiriitaisten salaisten sopimusten ja sopimusten verkostoon.
      xxx/ellauri293.html on line 649: Venäjän hyökkäyssodasta ei kuulu juurikaan raportoitavaa, joten länsimeedioiden pitää pääasiassa tyytyä propagandaan ja uudelleenlämmitettyihin klikkiuutisiin. Ukrainan piti aloittaa vastahyökkäys länsiaseilla kesäkeleillä kuten Mannerheimin joukkojen Saxan tuella kesällä '41, mutta sitä ei ole vielä kuulunut. Ukraina, tuo slaaviluopio, joutuu sotimaan Neuvostolitolta aikanaan saamillaan lentokoneilla, koska transitio länsikalustoon on vaiheessa. Ryssät voisivat paukuttaa lahjatankit rikki liitopommeilla, joiden kantomatka on Ukrainan väpelön lentokaluston saavuttamattomissa. Bugger it. Standup-koomikko kulkee länkkäreisssä käsi ojossa pyytämässä lisää paukkuja. Vastaava se taisi olla tilanne CGE:llä Karjalassa 82v sitten.
      xxx/ellauri293.html on line 671: ge.jpg" />
      xxx/ellauri293.html on line 673: The behavioral economics concept on "nudging" people's behavior and actions is often illustrated with this urinal with a housefly image embossed in the enamel; the image "nudges" users into improving their aim, which lowers cleaning costs.
      xxx/ellauri293.html on line 676:

      Nudge nudge, wink wink
      xxx/ellauri293.html on line 683: Rajoitettu rationaalisuus viittaa siihen, että elukat käyttävät oikoteitä, jotka voivat johtaa epäoptimaaliseen päätöksentekoon. Kun pedot tekevät päätöksiä, heidän rationaalisuuttaan rajoittavat päätösongelman käsiteltävyys, kognitiiviset rajoitukset ja käytettävissä oleva aika. Toimijat eivät arvioi kaikkia saatavilla olevia vaihtoehtoja asianmukaisesti, jotta etsintä- ja pohdiskelukustannuksissa säästyy.
      xxx/ellauri293.html on line 685: Jotkut Nudgen kriitikot ovat hyökänneet siitä, että valintamymäläarkkitehtuurien muuttaminen panemalla namut silmän korkeudelle johtaa siihen, että ihmisistä tulee huonompia päätöksentekijöitä.
      xxx/ellauri293.html on line 691: Nudge eli tönäisy on käyttäytymistieteiden, politiikan teorian ja taloustieteen käsite, joka ehdottaa positiivista vahvistusta ja epäsuoria ehdotuksia tavoiksi vaikuttaa ryhmien tai yksilöiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon – toisin sanoen se on "tapa manipuloida ihmisten valintoja saadakseen heidät tekemään erityisiä päätöksiä".
      xxx/ellauri293.html on line 715: Narratiivivirhe viittaa siihen, kun ihmiset käyttävät narratiiveja yhdistääkseen satunnaisten tapahtumien välisiä pisteitä mielivaltaisen tiedon ymmärtämiseksi. Termi juontaa juurensa Nassim Talebin kirjasta The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable. Kertomusvirhe voi olla ongelmallista, koska se voi johtaa siihen, että ihmiset muodostavat vääriä syy-seuraussuhteita tapahtumien välillä. Esimerkiksi startup-yritys voi saada rahoitusta, koska sijoittajia vaikuttaa uskottavalta kuulostava kertomus sen sijaan, että saatavilla olevan todisteen perustellumpi analyysi olisi.
      xxx/ellauri295.html on line 38:

      Tintagel

      Tingeltangelia


      xxx/ellauri295.html on line 40:
      Uther Pendragon Tintagelissa työntää kohta kynttilänsä mehukkaasti Igrainen kandelaaberiin esiintyen Gorloiskixena...

      xxx/ellauri295.html on line 46: Tintagel on 1 Mortonin pienenä unelmoimista paikoista. Se on Cornwallissa jossain niemenkärjen pohjoisrannalla. Kuten Geoffreyn suositussa historiassa kuvataan, Gorlois, Cornwallin herttua, laittoi vaimonsa Igrainen Tintagoliin sodan aikana (posuit eam in oppido Tintagol in littore maris: "hän laittoi hänet oppidum Tintagoliin meren rannalla"). Merlin naamioi Uther Pendragonin Gorloisiksi, jotta Uther voisi tulla Tintageliin ja "kyllästää" Igreenin teeskennellen olevansa Gorlois; Utherin ja Igrainen lapsi oli kuningas Arthur. Tästä motiivista tuli Arthurin vakio alkuperätarina myöhemmissä keskiaikaisissa kronikoissa ja ritarillisissa romansseissa. Jotkut Tristanin ja Iseultin legendan tapahtumat sijoittuvat myös Tintageliin.
      xxx/ellauri295.html on line 48: Geoffrey of Monmouthin tarina jatkuu selittäen tarkkaan kuinka velho Merlin kutsutaan ja muuttaa taianomaisesti Utherin ulkonäön Gorloisin ulkonäöksi auttaakseen heidät pääsemään Tintagelin linnaan, samalla kun hän muuttaa hänen ja Ulfinin esiintymiset kahden Gorloisin kumppanin ulkonäöksi. Näin naamioituneena he pääsevät Tintageliin, missä Uther toistuvasti "menee Igraineen" koko kynttilänjalan pituudelta, ja "sinä yönä sikisi kuuluisin miehistä Arthur." Kirpeästi kirkaisten juna lähti menemään viehättävän laaxon lävize... Kultaseni, ei nyt, minulla on igreeni.
      xxx/ellauri295.html on line 56: Tämä albumi on vähän tämmöstä tingeltangelia, sitä sun tätä. Alkupuolella on Simon Tarsolaisen seikkailujen loppupuolta, jatkoxi ajattelin laittaa Patti Mulkkisten skandaalimaisen 80-luvun postmodernin romaanin antia. Seuraavassa numerossa sitten tulee Patin 90-luvun jouzenlaulun tunnelmia.
      xxx/ellauri295.html on line 73: Tai sitten ei. Arvausta kaikki se on vain. Uskonasiat on optimistisia arvauxia, toivotaan parasta vaikka pelätään pahinta. 2 sanaa sinulle, ole jumala minulle. Gud om också bara som surrogat, projektion av den ideala föräldern? En anknytningsfigur, kosedjur, snuttefilt, låtsaskompis. Jaha, kanske det kanske inte, ältar HBL:s agnostiker Björn Vikström. Välfärdsstaten kan inte ersätta människans behov av gemenskap.
      xxx/ellauri295.html on line 102: Kesareasta oli enää jäljellä Paavo Pesusienen näköisiä hiekkakiviä, rasiamaisia arabitaloja ja hiekkaan hautautunut pieni Odeon. Isä Johannes oli melkoinen ilmestys. Odeonin tiesivät arabit vieläkin "tyttöin vintixi." Se oli jäänyt mieleen. Kesareassa mellastivat aikanaan Origenes ja Eusebius. Tyttöin vintti lie käynyt tutuxi.
      xxx/ellauri295.html on line 127: Monta kertaa menin synagogasta toiseen rankaisemaan heitä ja yritin pakottaa heidät pilkkaamaan. Olin niin pakkomielle heidän vainoamiseen, että jopa metsästin heitä vieraissa kaupungeissa. Damaskoxen tiellä niissä asioissa näin vastaantulevan ajoneuvon valon ja kuulin äänen sanovan minulle arameaksi: "Saul, Saul, miksi vainoat minua? Sinun on vaikea potkia päitä vastaan. kun et näe mitään."
      xxx/ellauri295.html on line 133: Näin monistettu Raamattu avaa heidänkin hengelliset silmänsä, jotta he kääntyisivät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan puoleen, jotta he saisivat anteeksiannon ja vapautusta synneistään ja perintöä niiden keskuudessa, jotka on erotettu vuohilaumasta uskon kautta minuun.'"
      xxx/ellauri295.html on line 146: Berenike II (m.kreik. Βερενίκη Ευεργέτις, Berenikē Euergetis, lat. Berenice; noin 247–221 eaa.) oli Egyptin kuningatar. Hän oli syntyjään Kyrenen kuningas Magan tytär.
      xxx/ellauri295.html on line 196: Entä sitten Onesimus! Morton veikkaa että tämä omituinen kirje Filemonille lähti Efesoxesta. Kolossa on sisämaassa 16 peninkulman (100 mi.) päässä itään Efesoxesta. Suurin haaste kirjeen aitoudelle tuli ryhmältä saksalaisia tutkijoita 1800-luvulla, joka tunnettiin nimellä Tübingenin koulu. Heidän johtajansa Ferdinand Christian Baur hyväksyi vain neljä Uuden testamentin kirjettä sellaisina kuin Paavali oli aidosti kirjoittanut: Roomalaiskirje , 1. ja 2. Korinttilaiskirje ja Galatalaiskirje. Kommentoidessaan Philemonia Baur kuvaili aihetta "niin omituiseksi, että se herätti epäilyksiämme" ja päätteli, että kyseessä on kenties "kristillinen romanssi, joka palvelee aidon kristillisen idean (poikarakkaus) välittämistä". Vähemmän julkkis sir Uilliam Ramsay kävi Baurin koulua muttei sentään uskonut siitä sanaakaan.
      xxx/ellauri295.html on line 242: Sivukaupalla aforismeja. Hyviä tai huonoja, silti pelkkiä ranskalaisia pastilleja, kuten Juha Tantulta. Sanaleikkejä. Tee kieli oudoxi. Patti on omiin sanaristikoihinsa yhtä jumiutunut kuin tämä paasaaja. Sillä vaan on likaisemmat. Kemia ei tunne likaa eikä farmaseutti säiky fläkkiä, naturalia non sunt turpia vaikka rivonnäköisesti turpoovat. Liha liikkuu vulvansuulla pilallisena. Likainen kieli voi aiheuttaa pahanhajuista hengitystä sekä monia muita ongelmia suuhun - näin putsaat kielesi tehokkaasti ja oikein. Tiesitkö, että kielen pinnalle kertyy samaa katetta kuin hampaisiin? Kielen puhdistus onkin tärkeä osa hyvää suuhygieniaa. ... Tee edestakaista liikettä 2-5 pistoa. Huuhtele häpykielen puhdistin raaputusten välissä. [Anna-lehti]
      xxx/ellauri295.html on line 322: Kirjailija Antti Tuuri kirjoittaa Ernon läxiäisistä 2009 tuoreessa kirjassaan "Lähikuvassa Erno Paasilinna", että Tervolan kirkkoherra ei antanut lupaa pitää Erno Paasilinnan muistotilaisuutta seurakuntakeskuksessa, vaan se jouduttiin pitämään [= saatiin pitää] ortodoksisessa tsasounassa Tervolan Varejoella. Kirkkoherran perustelu oli se, että Erno ei kuulunut evankelis-luterilaiseen kirkkoon. "Kirkossa ei saa järjestää ei-hengellisiä tilaisuuksia". Kyse oli vain siitä, että kirkkotilaa kysyttiin sellaista tilaisuutta varten, jossa ei saanut olla mitään hengellistä. Siellä ei ollut muuta kuin hengetön Erno Paasilinna ja nippu muita pakanoita. Samanlainen narsisti kuin Peppu Roth joka kazoi asiaxeen orkestroida omat läxiäisensä.
      xxx/ellauri295.html on line 333: Acht Kilometer südlich von Weimar entfernt liegt ein Berg, Ettersberg genannt. Früher wuchs dort ein nicht allzu dichter Buchenwald.
      xxx/ellauri295.html on line 336:

      ge;font-family:sans-serif;font-size:large">
      xxx/ellauri295.html on line 341: Denn obwohl die SS-Männer ihn bei der Errichtung von Buchenwald verschont hatten, hatte eine amerikanische Phosphorbombe ihn bei dem Luftangriff 1944 in Brand gesteckt.
      xxx/ellauri295.html on line 344:
      Gebäude der Häftlingswäscherei. Ein langes, zweistöckiges Gebäude schlichtester Architektur mit hohem Giebeldach. Im Vordergrund die blätterlose Goethe-Eiche.

      xxx/ellauri295.html on line 399: Dan Andersson (1988-1920) räknas till proletärförfattarna, men hans diktning är inte begränsad till denna genre. Ibland skrev han under pseudonymen Black Jim. I synnerhet i tidningen Ny Tid, Göteborg, 1917–1918 kallade han sig så. Han översätte bland andra Rudyard Kipling och använde sig sedan ofta i sin diktning av dennes balladrytmer.
      xxx/ellauri295.html on line 401: Dan Anderssons poesi åtnjuter bred folklig popularitet genom sin naturmystik och gudssökan. Anderssons visor har tolkats av en mängd artister genom åren exempelvis Hootenanny Singers and (på finska) Aappo I. Piippo.
      xxx/ellauri295.html on line 403: Andersson växte upp under knappa förhållanden i byn Skattlösberg där fadern, folkskolläraren Adolf Andersson (1854−1931), och hans fru Augusta Scherp (1862-1939), tidigare lärarinna, arbetade i skolhuset. Byn ligger i de så kallade finnmarkerna i södra Dalarna, dit svedjefinnar flyttade för att bryta bygd. Dan Andersson hade på faderns sida anor från dessa finska nybyggare, så även på moderns.
      xxx/ellauri295.html on line 404: 1902, vid 14 års ålder, tog Andersson på egen hand tåget till Göteborg, båten till Grimsby, tåget till Liverpool, båten till New York och slutligen tåget till Minnesota, till faster Sara och Carl Petter Anderssons farm i Forest Lake norr om Minneapolis, där han bodde och arbetade i deras jordbruk. I början av sommaren åkte han till Sandy Lake, 15 km norr om Tamarack i Aitkin County i norra Minnesota, där farbrodern Simon Andersson bodde. Tanken var att undersöka om hela familjen skulle följa efter, men han skrev i ett brev hem till Sverige att det inte var mycket bättre förutsättningar för familjen i USA än hemma, varpå fadern skrev tillbaka att han skulle åka hem. Han återvände till Sverige och var tillbaka i Skattlösberg den 16 december.
      xxx/ellauri295.html on line 407:
      "Ortens Patrask" är tydligen bara maskerad.

      xxx/ellauri295.html on line 410: Dan Andersson behärskade dragspel och fiol. Han var medarbetare i Ny Tid i Göteborg 1917–1918 och dessutom översättare till svenska av texter skrivna av Rudyard Kipling och Charles Baudelaire. Nu är han DÖD. Vägen har mörknat och benen bleknat.
      xxx/ellauri295.html on line 413:
      Mera trovärt urbant patrask sjunger Dan Anderssons svanesång.

      xxx/ellauri295.html on line 415: Dan Andersson omkom i rum 11 på Hotell Hellman, beläget vid dåvarande Bryggargatan 5 i kvarteret Blåmannen i Stockholm, den 16 september 1920, där han befann sig för att söka arbete på tidningen Social-Demokraten. Firman Desinfektionsanstalten Cyan hade rökt med vätecyanid mot vägglöss. Firman åtalades senare för försumlighet och bristande instruktioner till personalen, men ägaren Robert Hedlund friades. Klockan 15 på eftermiddagen hittades Andersson död. Vid samma tillfälle omkom även försäkringsinspektören Elliot Eriksson från Bollnäs.
      xxx/ellauri295.html on line 419: "Dan var klädd i en mörk randig sportkostym med knäbyxor och på huvudet den grå hatten, som man ser på flera av hans foton från denna tid. Han var lång och mager och hade blåa, djupa allvarliga ögon, som man aldrig glömmer. Han hade en vacker profil. Munnen var mycket uttrycksfull. Han rörde sig värdigt och hade en viss benägenhet att kasta huvudet något bakåt. Som det anstår en skogsman rörde han sig smidigt... Dan hade en frisk humor och senare under sommaren skulle jag förstå att han ägde en mera djupgående och utpräglad religiös läggning. Han bar alltid den indiska (?) religionsurkunden Bhagavadgita i fickan. Då och då tog han fram den och antecknade i den.
      xxx/ellauri295.html on line 436: Isoissa kaupungeissa monet hyvin pärjäävät miehet eivät pariudu nuorina vaan nautiskelevat asemastaan. He pitävät kierrossa monta nuorta kumppania ja ajattelevat valizevansa perseen vasta nelikymppisenä. Tai eivät kaipaa perheellistymistä laisinkaan. Vedessä riittää kalaa, kierrätä alamittaiset ja ongi isompaa.
      xxx/ellauri295.html on line 444: Korkea-arvoisten naisten ja matalaozaisten koiraiden kohdaanto-ongelmasta on romaaneja kirjoitettu maailman sivu. Ne ovat fiktiota.
      xxx/ellauri295.html on line 477: Minulle tuli muutama vuosi sitten suorastaan palava tarve kirjoittaa. Halusin huvikseni kokeilla, miten minulta onnistuisi kepeän, viihteellisen maalaisromanttisen tarinan laatiminen. Kirjoitusprosessi oli todella innostava ja hurahdin siihen täysillä. Käsikirjoituksen lähettäminen kustantajalle oli päähänpisto, ajattelin että siinä ei menetä mitään. Valitsin kustantajan joka julkaisee vastaavan genren luettavaa. Läpimeno oli tietysti valtava yllätys, voisi puhua myös järkytyksestä.
      xxx/ellauri295.html on line 481: Se on muuttanut sitä paljon. Olen ollut enemmän tai vähemmän duunari koko työurani ja kirjoittaminen avasi näkökulman aivan uuteen maailmaan. On ollut yllättävää huomata, että minulla voi olla annettavaa silläkin saralla. Kirjan luominen on työtä aivan toisella tapaa kuin mihin olen tottunut. Vapaa-ajan ongelmia ei ole, ja bongailen työn alla olevaan tarinaan aiheita jatkuvasti sekä nykypäivästä että omista kokemuksistani. Se on kaiken kaikkiaan hyvin antoisaa.
      xxx/ellauri295.html on line 499: Santala on kirjoittanut yli 20 kirjaa. Niistä tunnetuimpia ovat tutkielmat Messiaasta Vanhassa ja Uudessa testamentissa rabbinistisen kirjallisuuden valossa sekä tutkielma Paavali ihmisenä ja opettajana, jotka on julkaistu useilla kielillä. Santala luennoi näistä aiheista Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Viimeximainitun kirjan Paavalista ihmisenä ja opettajana olisin saanut ostaa suomennettuna 8 egellä Itixen kontista, mutta suht kalliina raaskinut, otin siitä vaan Google Lensillä valittuja kylmiä paloja ja täydensin Uikipediasta kotona.
      xxx/ellauri295.html on line 568: ges.dk/hbl/4415/assets/f778c4dcb4a3481a3299d9f797debce46a073bc8_max1024x.jpg" />
      xxx/ellauri295.html on line 571: Uppgivna Arsenalspelare i samband med förlusten mot Nottingham Forest. Resultatet innebar att Manchester City tog sin tredje ligatitel på raken. Arsenal har gjort sin bästa säsong sedan jag började hålla på dem. Men det enda jag kan känna just nu är tomhet. Varför utsätter jag mig för det här? Men det vill jag inte. Jag vill hoppas. Jag vill drömma. Det är väl det som är poängen med att känna passion för ett lag? För Arsenal är – och kommer alltid att vara – min stora passion. De framkallar tårar av både glädje och sorg. Jubel och svordomar. Gåshud och eufori. Ångest och stress.
      xxx/ellauri295.html on line 572: Fotbollen ger och fotbollen tar. Det är därför vi älskar den. Herra antoi, herra otti, kiitetty olkoon herran nimi.
      xxx/ellauri295.html on line 580: The Talmud has two components: the Mishnah (משנה, c. 200 CE), a written compendium of the Oral Torah; and the Gemara (גמרא, c. 500 CE), an elucidation of the Mishnah and related Tannaitic writings that often ventures onto other subjects and expounds broadly on the Hebrew Bible. The term "Talmud" may refer to either the Gemara alone, or the Mishnah and Gemara together.
      xxx/ellauri295.html on line 645: Todellisuudessa Lönnbergin raapale on 157 sanaa pitkä eli puolet liikaa. Jäi epäselväxi mitä Rahab sitten teki. Oliko nää ne Joosuan 2 vakoojaa jolle Rahab valmisti kivan makuusijan? Oliko mukana jotain bondagea? Oliko ne oikeasti homoja? Jotain tässä on plagioitu Astrid Lindgrenin Veljeni Leijonamielestä. No joo, tässä toinen raapale:
      xxx/ellauri295.html on line 672: ge-m-11_1425074314725.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri295.html on line 674: Thomas Malcolm Muggeridge (24 March 1903 – 14 November 1990) was an English journalist and satirist. His father, H. T. Muggeridge, was a socialist politician and one of the early Labour Party Members of Parliament (for Romford, in Essex). In his twenties, Muggeridge was attracted to communism and went to live in the Soviet Union in the 1930s, and the experience turned him into an anti-communist. In the aftermath of the war, he converted to Christianity under the influence of Hugh Kingsmill and helped to bring Mother Teresa to popular attention in the West. He was also a critic of the sexual revolution and of drug use. Muggeridge´s politics changed from an independent socialist point of view to a conservative religious stance. Muggeridge senior pyöri todnäk haudassa kuin hyrrä.
      xxx/ellauri295.html on line 676: Increasingly disillusioned by his close observation of communism in practice, Muggeridge decided to investigate reports of the famine in Ukraine by travelling there and to the Caucasus without first obtaining the permission of the Soviet authorities. His accounts helped to confirm the extent of a forced famine, which was politically unmotivated at the time. Muggeridge sacked The Pooh illustrator Shepard from Punch. Pooh was not Christopher Robin's Teddy but his own son's bear Growler. Eventually Shepard came to resent "that silly old bear" as he felt that the Pooh illustrations overshadowed his other work.
      xxx/ellauri295.html on line 678: Muggeridge was described as having predatory behaviour towards women. He was described as a "compulsive groper", reportedly being nicknamed "The Pouncer" and as "a man fully deserving of the acronym NSIT—not safe in taxis". His niece confirmed the facts, while also reflecting on the suffering inflicted on his family and saying that he changed his behaviour slightly when he converted to Christianity in the 1960s.
      xxx/ellauri295.html on line 680: In 1979, along with Mervyn Stockwood, the Bishop of Southwark, Muggeridge appeared on the chat show Friday Night, Saturday Morning to discuss the film Life of Brian with Monty Python members John Cleese and Michael Palin. Although the Python members gave reasons that they believed the film to be neither anti-Christian nor mocking the person of Jesus, both Muggeridge and the bishop insisted that they were being disingenuous and that the film was anti-Christian and blasphemous. Muggeridge further declared their film to be "buffoonery", "tenth-rate", "this miserable little film" and "this little squalid number".
      xxx/ellauri295.html on line 682: In 1982, at 79, Muggeridge was received into the Catholic Church after he had rejected Anglicanism, like his wife, Kitty. This was largely under the influence of Mother Teresa about whom he had written a book, Something Beautiful for God, setting out and interpreting her life.
      xxx/ellauri295.html on line 683: Buckley, described Muggeridge as "a wonderful, wonderful, wonderful man, a great wit and a brilliant, brilliant analist."
      xxx/ellauri295.html on line 686: In November 2008, on the 75th anniversary of the Ukraine famine, Muggeridge was exhumed and awarded the Ukrainian Order of Freedom to mark exceptional service to the country and its people.
      xxx/ellauri296.html on line 75: 26 jaetta maadoittamaan, kun elämä tuntuu kaoottiselta. Pamela Piukkapeppu on kirjailija, puhuja ja upheldlife.com -sivuston perustaja, alusta, jolle hän tuottaa hartaus- ja uskomusaineistoja innostaakseen pitämään uskon elämän keskipisteessä. Hän on pastöraalisessa palveluksessa ja saa sixi osallistua muiden tunne- ja henkiseen elämään. Hän elää ja viihtyy Jeesuksessa, kahviloissa ja musiikissa. Hän on kirjoittanut kirjan Living a Deeper Faith: Turtles, Your Relationship with Cod and Live a Fossil Fueled Life. Pamela meni naimisiin täydellisen miehen kanssa ja heillä on kaksi kaunista lasta. Hänet on julkaistu osoitteessa herviewfromhome.com, ja voit seurata häntä osoitteessa upheldlife.com tai Facebookissa .com/upheldlife. Tässä maailmassa sinulla on ongelmia. Mutta ota rohkeasti! (Joh.)
      xxx/ellauri296.html on line 133: ges.dk/hbl/4408/assets/416823a8ae38aa07c969ed3d995d0d696228f970_max1024x.jpg" width="50%" />
      xxx/ellauri296.html on line 143: gefotostock.com/previewimage/medibigoff/930db9cf6c1c02159f13b0424f88da21/dae-98020266.jpg" width="50%" />
      xxx/ellauri296.html on line 160: perunoita) vuosisataa myöhemmin samana päivänä, yhdeksäntenä Avia (osapuilleen heinäkuuta). Jos juutalaiset eivät käyttäytyneet kuin kansa, jonka oli tarkoitus edustaa Planeettojen neuvostossa Jumalaa – olla hengellisten johtajien valtakunta ja pyhä kansa (2. Moos. 19:6) – mitä arvoa temppeli oli? Se oli vain puuta, kiveä, tiiliä ja laastia. Jumalan suojeleva käsi, joka ohjaa kaikkea historiassa, poistettiin. Kun se poistettiin, temppeli oli vain tyhjä kuori. "Jos talon omistaja ei ole enää siellä, rosvot voivat ryöstää." Sitä juutalaiset surevat.
      xxx/ellauri296.html on line 229: Rehoboam (/ˌriːəˈboʊ.əm/; Hebrew: רְחַבְעָם‎, Rəḥaḇʿām; Greek: Ροβοάμ, Rovoam; Latin: Robocop, transl. "an enlarged penis") was, according to the Hebrew Bible, the first monarch of the Kingdom of Judah after the split of the united Kingdom of Israel. He was a son of and the successor to Solomon and a grandson of David. In the account of I Kings and II Chronicles, Rehoboam saw his ruler limited to only the Kingdom of Judah in the south following a rebellion by the ten northern tribes of Israel in 932/931 BCE, which led to the formation of the independent Kingdom of Israel under the rule of Jeroboam in the north..
      xxx/ellauri296.html on line 231: ge_higher-contrast_version.png/800px-King_Solomon_in_Old_Age_higher-contrast_version.png" width="100%" />
      xxx/ellauri296.html on line 247: niitä suojakääreisiin. Naaras jonka pakkaus on särkynyt on damaged goods, se on luvallista riistaa kaikille.
      xxx/ellauri296.html on line 273: Professori Herzog kiistää pornoteollisuuden idealisoinnin. "Se vetää villaa ihmisten silmien yli", hän sanoo. ”Vaikka muutama nainen tekee pornoa ja pitää sitä hienona asiana, joka todella kunnioittaa henkilöä, pornografia on pornografiaa. Kysyin heiltä: "Tuntuiko sinusta tekeväsi pornografiaa?" He sanoivat ei. Pötyä, pornografia on pornografiaa, vaikka feminististä." Porno luo uusia rusketusrajoja paikkoihin, jotka eivät ole riippuvaisia sosiaalisista ehdoista. Hienointa on se, että tuotantoyhtiötä ei nykyään tarvita ja kuka tahansa kameran omaava voi tehdä itsestään pornonäyttelijän suuntaamalla luurin genitaaleihin.
      xxx/ellauri296.html on line 286:
      Jenna Jameson’s Instagram page is filled with photos of fellatio and other kosher dishes she’s been cooking up; she’s even dropping Hebrew words on Twitter.

      xxx/ellauri296.html on line 289:
      Jeremy Hyatt was born into a middle-class Jewish family in Queens, and went on to star in well over 2,000 adult films. He now looks more like your goofy Jewish uncle than a porn legend.

      xxx/ellauri296.html on line 294: ges.bonanzastatic.com/afu/images/35b0/9bfe/6643_9257223023/nina5.jpg" width="40%" />
      xxx/ellauri296.html on line 295:
      Nina Hartley, now 56, is a bona fide porn legend, having starred in over 1,000 adult films and directed 18. After winning eight Adult Video News Awards throughout her career, she’s now a sex educator and speaker.

      xxx/ellauri296.html on line 297: gel-300x482.jpg" width="40%" />
      xxx/ellauri296.html on line 298:
      Joanna Angel is believed to be the first porn star to enter the industry after living in an Orthodox home. Ei sentään blondaa tukkaansa kuten nuo toiset haahkat. Joanna (1,5 m) on täynnä Superman Tattoo siirtokuvia. Sen puoliso on Small Hands (175 sm).

      xxx/ellauri296.html on line 301:
      George Lucas who was born in Russia and has lived in New York and Israel — has been one of the more successful Jews in the industry, as both a gay pornographic actor and an entrepreneur. He is fiercely pro-Israel and pro-gay rights, and in 2009 his film Men of Israel was the first adult movie to feature only gay Jewish actors.

      xxx/ellauri296.html on line 304:
      Naomi Russell, who was one of the more popular porn starlets in the late 2000s, has stated that her father is a rabbi. His daddy has denied any relationship. She was born in Los Angeles and has Israeli ancestry.

      xxx/ellauri296.html on line 309: ges/1039/tCkV10399344.jpg?_i=_n504BC99DD0473598AAE3BCDC5D75568D" width="40%" />
      xxx/ellauri296.html on line 312: Nämä arvokkaat tiedonjyväset ovat Singerin poikien Vorwärz-lehdestä
      xxx/ellauri296.html on line 441: Himon hillintä. Hänen tulisi hoxata, että himo pilaa teot ja aiheuttaa eksymisen kaikesta sallitusta, ja johtaa hyväksymättömän käytöksen tielle ruoan suhteen, juoman suhteen, naisten suhteen, jne. Niin kauan kuin ihminen kulkee himoissaan, ruumiin tyydyttäminen vetää häntä puoleensa ja pois hengen valaistuneelta tieltä, niin että hänen pahat taipumuksensa vallitsevat hänessä ja housut pakottavat…
      xxx/ellauri296.html on line 494: George Stiletin "miten" -kolumni tässä kuussa käsittelee kaduilla nukkumista ("laita aina viltti pahvin päälle", hän suosittelee), ja Cook´s Cornerissa on paikallisen kodittomien turvakodin resepti paimenpiirakkaa varten ja pohdiskeleva kappale päivätyön ottamisesta. Kannattaneekohan tuo.
      xxx/ellauri296.html on line 500: 1990-luvulla aloitettiin keskimäärin viisi paperia vuodessa. Useat näistä julkaisuista on sittemmin suljettu - vedoten ongelmiin, jotka vaihtelevat myyjien vaihtumisesta tai vastuuttomuudesta sotkuiseen, jopa hävyttömään sisältöön, joka sai potentiaaliset ostajat riehaantumaan. Nykyään lehtiä on 47 kaupungissa ympäri Amerikkaa.
      xxx/ellauri296.html on line 544:
      Mitä ongelmaansa ize kukin Israelin kautta setvii. Jostain syystä
      xxx/ellauri296.html on line 551: Angel ;) I'm in the AVN and XRCO hall of fame. I've been sticking things in my
      xxx/ellauri296.html on line 552: butt since 2002 and I'm still more colorful than the average porn star. Tattooed
      xxx/ellauri296.html on line 559: gel/joanna-angel-prince-yahshua/exxxtra-teen-book/joanna-angel-prince-yahshua-5.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri296.html on line 576: Patulla on sukupuoli-identiteettiongelmia. Siitä tulee mieleen Kari Hotakainen ja Jari Tervo. Samanlaisia vulgäärejä persuturveloita kaikki. Vitun pelle timantteineen ja Tolkien-piippuineen. Oxettava kaveri. Olen SYYLLINEN se huutaa kuin Niklas jolta kaatui maahan spagettikattila. Lauri Posti kaatoi kattilasta spagetit vahingossa laskiämpäriin ja sanoi perään vain että Noh.
      xxx/ellauri296.html on line 594: Cordelia Edvardson, som var av tysk-judisk börd, var en överlevande från koncentrationslägret Auschwitz (fånge A 3709) och kom till Sverige efter andra världskriget 1945. Med Zetterholm som avlade henne sonen Simon var hon inte gift. Kun Staffan näki paljaassa käsivarressa tatuoidut vankinumerot, häneltä ruiskahti ennenaikaisesti täkille. Toisella varvilla hän osasi jo varoa ja purskahti muutaman kiivaan työnnön jälkeen voimakkaasti kohdunsuulle. Sju judiska flickor med tatueringar är bättre än sex förutan. I en radiointervju i september 2021 berättade Beckman om sitt liv som Alice Staffan, där Alice sedan 1980-talet klär sig som kvinna och undviker glasögon för att inte skymma sminket. Staffan on kuin Hyväris-Reijo Paavo Ruåzalaisena, puree ja imeskelee suolakaloja. Hulluja nuo ruåzalaiset. Cordelia ei kaivannut sminkkiä, ja sen rillit oli eri sexikkäät.
      xxx/ellauri296.html on line 598: Van Gogh ei ollut juutalainen mutta monet juutalaiset taiteentuntijat ymmärsivät hänen arvonsa. Vincent lasautti izensä hengiltä rivollilla tallin takana. Vincent schwärmeri Paul Cassirer käytti samaa metodia. Paul ja Ernst oli sukulaisia, saman kaapelitehtaan perillisiä, jonka Siemens sitten osti. Ernst Cassirerista on monta mainintaa muttei varsinaista paasausta. Se oli symbolisti, selkeästi Patin hengenheimolaisia.
      xxx/ellauri296.html on line 616: Cassirerista ajattelijana tuli kantilaisten periaatteiden, mutta myös paljon enemmän, ruumiillistuma kokonaisvaltaiselle henkiliikkeelle, joka ulottuu renessanssista valistukseen ja Herderin historiankäsitykseen, Goethen runouteen, Wilhelm von Humboldtin Kavi-kirlen tutkimukseen, Schellingin Philosophie Der Mythologie, Hegelin Hengen fenomenologia ja Vischerin käsitys esteettisestä symbolista,ym, ym. saxalaista hämäröintiä. Cassirerin oma asema syntyy tämän humanistisen ymmärryksen maailman koko kehityksen hallinnan kautta, johon sisältyi myös ns. tieteellisen maailmankuvan hallinta, joka näkyy sekä hänen historiallisissa teoksissaan että systemaattisessa filosofiassaan."
      xxx/ellauri296.html on line 624: Vuonna 1929 Cassirer osallistui historiallisesti merkittävään kohtaamiseen Martin Heideggerin kanssa Davosissa toisen Davos Hochschulkursin aikana ( Cassirer–Heidegger-keskustelu ).
      xxx/ellauri296.html on line 625: Cassirer piti neljä luentoa ja Heidegger kolme luentoa. Keskustelussa käsiteltiin kantilaisten vapauden ja rationaalisuuden käsitteiden merkitystä. Cassirer voitti erin 4-3.
      xxx/ellauri296.html on line 627: Cassirer väitti että vaikka Kantin puhtaan järjen kritiikki korostaa ihmisen ajallisuutta ja äärellisyyttä, hän pyrki myös sijoittamaan ihmisen kognition laajempaan ihmiskäsitykseen, josta sielu kurkistaa kuin päivä pilvenlongan takaa. Cassirer haastoi Heideggerin relativismin mukaan sävellahjaan vetoamalla eksaktien ja moraalitieteiden löytämien totuuksien universaaliin pätevyyteen.
      xxx/ellauri296.html on line 645: Keinen Unterschied zwischen beiden Denkarten sehen die Vertreter der These vom homogenen, assoziativen Denken. (Tämmöisiin vääristelijöihin lukee Cassirer James Frazerin.) Der Wissenschaftler wie der Mystiker unterscheiden sich nicht im Denkprozess selbst, sondern lediglich in ihrem Verständnis der Natur des Gesetzes, welches das Ergebnis ihrer Handlungen hervorruft. So erkennt der Wissenschaftler, der rational denkende Mensch, naturwissenschaftlich-mathematische Gesetze, der Mystiker das Wirken übernatürlicher Kräfte.
      xxx/ellauri296.html on line 647: Ein gewisser E. B. Tylor sieht keinen Unterschied zwischen beider Denkprozesse, nur das Material, auf welches sich das Denken bezieht, ist beim Wissenschaftler und beim „Wilden“ oder „Primitiven“, wie Tylor ihn nennt, unterschiedlicher Natur. Um auch den „primitiven“ Menschen verstehen zu können, müsse man lediglich eine Definition von Religion geben, die so allgemein gehalten ist, dass sie gleichzeitig für das Christentum, wie für eine mystische oder Naturreligion gelten kann.
      xxx/ellauri296.html on line 648: Sir Edward Burnett Tylor (1832-1917) ist der Begründer der Kulturanthropologie. Cassirer bezieht sich hier maßgeblich auf sein Buch Primitive Culture, New York, 1874.
      xxx/ellauri296.html on line 650: Keinen Zusammenhang zwischen dem primitiven, mythischen oder prälogischen und dem modernen logischen Denken sieht dagegen der Jude Lucien Lévy-Bruhl (1857-1939).
      xxx/ellauri296.html on line 653: Das Leben ist in erster Linie „von Affekten, nicht von Gedanken“, wie sie im Mythos in „epischer“ Weise ausgedrückt werden, geprägt. Während rituelle Handlungen den „wahren Weg zu Gott“ darstellen, sind die mythischen Geschichten nur ihre Interpretation. „Was im dionysischen Kult getrunken wird, wird im Mythus erklärt.“
      xxx/ellauri296.html on line 655: Damit sind Mythen nicht nur Interpretationen von Riten, sondern sie sind auch „Ausdruck eines Fühlens“, Mythos „ist Gefühl in Bild gewandelt“.
      xxx/ellauri296.html on line 656: Nach Cassirers Verständnis fallen die Mythen damit unter den Begriff der symbolischen Ausdrücke, ebenso wie das Faustballen oder das Stirnrunzeln symbolhafte Ausdrücke eines menschlichen Gefühls von Ärger oder Unverständnis sein können.
      xxx/ellauri296.html on line 658: Der symbolische Ausdruck ist allen kulturellen Aktivitäten gemeinsam. Zu den kulturellen Aktivitäten zählt er Mythos, Poesie, Sprache, Kunst, Religion und Wissenschaft. (Aber Sport ist nur gefühlmässiges Faustballen und Stirnrunzeln.)
      xxx/ellauri296.html on line 660: Mythos ist die Kunst dem Affen „seine am tiefsten verwurzelten Instinkte, seine Hoffnungen und seine Furcht“ auszudrücken und zu organisieren. Und am Ende werden „unsere Gefühle in Werke umgewandelt“, in Faustschlägen und Grillfeste. Sadut työstää apinoiden ur-angsteja, kuten myös juutalainen Freud termensi. Sexiä ja kuolemaa, vähän förbimistä, petkutusta ja toisten annosten ahmimistakin. Matelijanaivot ja aivokuori kiistelevät parhaasta pelitavasta. Sisään vaan vaikkei seisokkaan! huutaa liskoihminen. Älähän hättäile, toppuuttelee homo sapiens, naatitaan. Odotellaan kunnes aseet on täydessä juhlakunnossa. Tuntuu jo toimahtelevan.
      xxx/ellauri296.html on line 665: Da die größte menschliche Angst die vor dem Tod ist, drückt auch sie sich vornehmlich im Mythos aus. Ein Leben nach dem Tod bieten auch diverse antike Mystizismen. Ein gutes jenseitiges „Leben“ ist hier aber an noch schärfere Prämissen gebunden, als in der christlichen Heilslehre. Und während der antike Stoizismus noch versuchte den lebenden menschlichen Geist von der Furcht vor dem Tod zu befreien, löst am Ende erst die christliche Offenbarung den Konflikt, indem sie ein Leben nach dem Tod verspricht. Eines versprechen und anders liefern ist die grösste symbolische Tat des zivilisierten Affens.
      xxx/ellauri296.html on line 671: ges/authors/fr/bil/autor_Bielert_Silvia-20190109155209979-3lSI.jpg" width="20%" />
      xxx/ellauri296.html on line 674: Silvia jätti sitten Altertumswissenschaftin ja päätyi toimittajaxi Frankfurter Rundschauhun. Kritische, kompetente und prägnante Berichterstattung über soziale, politische, wirtschaftliche Themen; nach 16 Jahren in der Branche Kennerin der Medienlandschaft und ihrer Entwicklung sowie der Arbeitsweise in den Redaktionen; Einblicke in politische Zusammenhänge und in die Wirkung von Machtstrukturen in Entscheidungsprozessen; Affinität zu Wirtschafts- und Verbraucherthemen. Positiv, kommunikativ, wertschätzend; diplomatisch, strategisch, effizient.
      xxx/ellauri298.html on line 61: Rehellinen nazi syylämuna Ehrig Wartegg eli intensiivistä elämää, ja hänet esiteltiin 1920-luvulla psykoanalyysiin, gestaltpsykologiaan, mystisiin filosofioihin ja moderniin taiteeseen – Warteggin testin juuriin. Wartegg oli NSDAP:n jäsen 1930-luvulla ja pysyi DDR:ssä sodan jälkeen. Warteggin testi perustuu kuitenkin teorioihin ja filosofiaan, joita sekä natsit että kommunistit vastustivat, mutta joita Wartegg itse arvosti. Er hatte scharfe Eier, kuten sanoi Pekka Pylkkänen. Säveltäjä Tauno Pylkkänen oli muuten homo, se löytyy Suomen kuuluisien hinaajien listalta.
      xxx/ellauri298.html on line 126: genitaaleja. Ainakin toivoin niin. Herätessä oli seisokista enää jämät jäljellä. Bugger it.
      xxx/ellauri298.html on line 139: kuin yksi ruumis, jossa on monta jäsentä: nämä muodostavat silti yhden ainoan ruumiin. Meidät kaikki, juutalaiset ja kreikkalaiset, orjat ja vapaat, on samassa Hengessä kastettu, niin että meistä on tullut yksi ruumis, ja me olemme saaneet juoda samaa Henkeä (Paavali).
      xxx/ellauri298.html on line 165: Jos apinat ei koko ajan ajattelis haarukkahommia niin niitä ei enää olisi. Patille ja Howard Steinille on yhteistä toi oidipaalisuus. Mutta tähän vielä muutamia Patin hengenheimolaisia, puolivillaisia amerikanjuutalaisia antropofagi-psykopaatteja.
      xxx/ellauri298.html on line 169: ges" />
      xxx/ellauri298.html on line 172: Syntynyt vuonna 1946, kasvoin tuolloin kukoistavassa tehdaskaupungissa Länsi-Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa kymmenen mailia länteen Ohio-joen varrella Pittsburghista, jota silloin kutsuttiin "Terässtadixi". Varhaisesta lapsuudestani lähtien äitini oli vakavasti masentunut ja perheeni jatkuvassa konfliktissa. Samaan aikaan isäni, alun perin viulisti, antoi minulle lahjan rakkauden klassiseen musiikkiin. Hän opetti minulle, kuinka kuunnella, ei vain äidin valituxen pääteemoja, vaan myös koko musiikkipartituuria bassoista korkeisiin puupuhaltimiin. Meidän perheemme oli yksi harvoista juutalaisperheistä suurelta osin italialaisessa katolisessa kaupungissa. Suurimman osan ajasta ala-asteella ja lukiossa tunsin olevani ulkopuolinen ja minulla oli heikko yhteenkuuluvuuden tunne. Juutalaisten käyttö ravunsyöttinä oli yleistä, ja yritin epätoivoisesti kompensoida auttamalla opiskelutovereita kotitehtävissä. Silti minua pidettiin enimmäkseen käsivarren päässä, ja leimattuna roolilla "aivot". Kun osallistuin heprealaiseen kouluun useita päiviä viikossa useiden vuosien ajan Pittsburghin juutalaisella alueella, olin sielläkin "ulkopuolinen", koska olin kotoisin pikkukaupungista enkä Pittsburghin kletschmersektiosta. Yhdessä nämä lopulta ovat osittain taustalla kiinnostukseni antropologiaan, etnisiin ja amerikkalaisiin tutkimuksiin, usein tiedostamattoman koetun kokemuksen psykoanalyyttiseen syvyyteen, halukkuuteeni kokonaisvaltaiseen ajatteluun (yrityxeen yhdistää ne, jotka aluksi vaikuttavat erillisiltä, toisiinsa liittymättömiltä kulttuurin puolilta, perhe ja historia), tarkkaavaisuuteeni itseäni kohtaan tutkimusvälineenä, jota kutsutaan vastasiirroksi), oman runouden käyttämiseen keinona ymmärtää työelämän organisaatioita ja laajempaa kulttuuria) ja pyrkimykseni auttaa muita ihmisiä, järjestöt, jopa kansainvälisiä suhteita kuuntelemalla syvästi ihmisiä ja auttamalla heitä kuuntelemaan toisiaan sielusta sieluun. Tämä oli keskeinen roolini kroonikkona ja noin viisikymmentä vuotta lääketieteen opiskelijoiden, perhelääketieteen harjoittelijoiden ja asukkaiden, PA:iden ja monien muiden terveydenhuollon ammattilaisten opettajana. Syvästä kiinnostuksestani organisaatioelämän tiedostamattomiin juuriin tuli perusta suurelle osalle tutkimuksestani, kirjoittamisestani, opettamisestani ja konsultoinnistani. Opiskelin Pittsburghin yliopistossa ja suoritin historiallisen musiikkitieteen AB:n vuonna 1967 ja psykologisen antropologian tohtorin vuonna 1972. Opetettuani seitsemän vuotta psykiatrian osastolla Meharry Medical Collegessa Nashvillessä, TN:ssä, vietin loput urani perhe- ja ennaltaehkäisevän lääketieteen osastolla Oklahoman terveystieteiden yliopistossa. Center, Oklahoma City, OK, sellainen minä olin."
      xxx/ellauri298.html on line 180: Rakastan istua etukuistillani pensaikkotammien ja tammipuiden keskellä, uppoutuakseni luonnon maailmaan ja suojella sitä - korjaan - itseäni sen monilta vaaroilta (jäämyrskyt, tornadot, tulvat, kuivuus); tehdä lyhyitä kävelyretkiä luonnossa (fyysisen vammaisuuteni rajoitusten mukaan); kuunnella klassista musiikkia ja osallistua konsertteihin (ennen COVID-19-epidemiaa); viettää aikaa 27-vuotiaan poikani kanssa, kirkkaan ja herkän ihmisen kanssa, joka rakastaa monia musiikkityylejä ja on erinomainen rumpali (valitettavasti kyllä työtön vetelys); leikkiä ja levätä kissaihmiseni Leijan (ja 16 vuoden ajan hänen äskettäiseen kuolemaansa asti hänen kissapersoonakumppaninsa, jatkuvan kumppanini Luken) kanssa; lukea valikoivasti monia genrejä, mukaan lukien psykoanalyysi ja runous; käydä intensiivisiä, intiimejä ja todellisia keskusteluja henkilökohtaisesti, puhelimitse ja Internetissä yksittäisten ihmisten ja ryhmien kanssa; kirjoittaa monenlaisilla tyyleillä; juoda ja nauttia tuoretta, vahvaa, kuumaa kahvia. Vaimosta ei tässä sen enempää, hän läx.
      xxx/ellauri298.html on line 190: My first poem is titled, ‘Badges.’
      xxx/ellauri298.html on line 191:

      We wear badges at work
      xxx/ellauri298.html on line 193: no danger to anyone. Eventually we come to wear Badges at work to remind ourselves
      xxx/ellauri298.html on line 195: put our badges on before we arrive And panic when we have forgotten Where we put
      xxx/ellauri298.html on line 201: my horror that I had forgotten to put on my identification badge! I did not want
      xxx/ellauri298.html on line 207: who belongs and who does not belong. Mandatory wearing of badges and sidearms has
      xxx/ellauri298.html on line 210: felt that in forgetting my identification, I had at least temporarily lost my
      xxx/ellauri298.html on line 215: ‘Stay beneath the smoke,’ The firefighter urged us In
      xxx/ellauri298.html on line 222: Organizational executives, managers, and consultants often use the metaphor of ‘constantly
      xxx/ellauri298.html on line 226: executive, manager, and consultant as heroic firefighter is widespread. By
      xxx/ellauri298.html on line 229: ‘smoke and mirrors,’ and smoke stacks through which leaders, managers, and
      xxx/ellauri298.html on line 231: and dependency on them. All too often leaders and managers who portray themselves
      xxx/ellauri298.html on line 241: situations. This poem illustrates one such usage.
      xxx/ellauri298.html on line 244: both doctor and patient. Well into her ninth month, she Suddenly could no longer
      xxx/ellauri298.html on line 245: Feel her baby move inside her. Phone call to the clinic. Emergency ultrasound.
      xxx/ellauri298.html on line 248: Anger. Tears. Sobs. Numbness. Helplessness. For both mother and doctor, Obsessive
      xxx/ellauri298.html on line 254: doctor said he will never forget The mother's face. I will Never forget his. I
      xxx/ellauri298.html on line 255: hope you will never forget mine. My bushy beard anyway. In case of doubt read the badge.
      xxx/ellauri298.html on line 258: around a large conference table discussing the patients currently on their
      xxx/ellauri298.html on line 278: choice of phrases and imagery. Her word-choice was even more personal that I had
      xxx/ellauri298.html on line 279: imagined; it was a clue to the great menace and danger that the possibility of
      xxx/ellauri298.html on line 281: been a ‘Boat Person’ who managed to escape with her life from Southeast Asia
      xxx/ellauri298.html on line 283: story was poignant beyond words. I told her I admired her courage –from her flight
      xxx/ellauri298.html on line 284: at sea to her very diligent work as an apprentice physician. Shortly after this
      xxx/ellauri298.html on line 297: city rage and burn? If You can, then spare us, If not, then prepare us – Peril’s
      xxx/ellauri298.html on line 329: Ennen NYU:hun liittymistään Seinfeld oli kliininen sosiaalityöntekijä ja kliininen valvoja Juutalaisten perhe- ja lastenpalveluiden hallituksessa (Bronxin toimisto) vuosina 1976–1987. Myöhemmin hän toimi organisaation konsulttina. Hän toimi myös perheväkivaltatyöryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä ja johti seminaareja ja täydennyskoulutusohjelmia lasten terapiasta, masennuksesta ja moniongelmaisesta perheestä.
      xxx/ellauri298.html on line 339: Tohtori Kavaler-Adler on tuottelias kirjailija, jolla on viisi julkaistua kirjaa ja 60 vertaisarvioitua psykoanalyyttistä artikkelia, jotka on kirjoitettu objektisuhteiden teoreetikon ja harjoittajan asemasta. Pääpaino on hahmon patologiassa, surussa, surussa, kehityssurussa, demoni-rakastajakompleksi, luovat lohkot, psyykkinen anoreksia, itsesabotaasi ja parisuhdeongelmat. Tohtori Kavaler-Adler sai 15 palkintoa eräästä psykoanalyyttisestä kirjoituksestaan. Työssään yksilöiden ja ryhmien kanssa hän hyödyntää Fylli-tädin kehittämiä ainutlaatuisia meditatiivisen psyykkisen visualisoinnin tekniikoita sekä lääkärileikkejä opinto- ja ohjausryhmissään. Olipa aika nippu amerikanjuutalaisia!
      xxx/ellauri298.html on line 351: Reichin haamutyö auttoi Anna Freudin The Ego and the Mechanisms of Defense (1936) -teoksen kehitystä ja hänen ajatuksensa lihaspanssarista – persoonallisuuden ilmentymisestä kehon liiketavassa – muokkasi innovaatioita, kuten kehon psykoterapiaa, Gestaltterapia, bioenergeettinen analyysi ja primaaliterapia. Hänen kirjoituksensa vaikutti älymystön sukupuolielämään; hän loi ilmauksen "seksuaalinen vallankumous" ja erään historioitsijan mukaan toimi kätilönä.
      xxx/ellauri298.html on line 357: ges.fineartamerica.com/images/artworkimages/mediumlarge/2/psychologist-wilhelm-reich-bettmann.jpg" />
      xxx/ellauri298.html on line 359: Peter Reich, kiistanalaisen itävaltalaisen psykoanalyytikon Wilhelm Reichin poika, joka kuoli Yhdysvaltain vankilassa vuonna 1957, syntyi New Yorkissa vuonna 1944. Isänsä kuoleman jälkeen hän lähti Yhdysvalloista opiskelemaan ranskaa Grenobleen ja palasi lopulta suorittamaan tutkintoja Bates Collegessa Lewistonissa, Mainessa ja Bostonin yliopiston kansanterveyskoulussa. Hän on ollut VISTA-vapaaehtoisena Oregonissa, työskennellyt huumeriippuvaisten parissa Bostonissa ja myös toimittajana New Yorkissa ja viimeiset kolmekymmentä vuotta Bostonin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän asuu Massachusettsissa.
      xxx/ellauri298.html on line 402: Ei kylä tää Patti oli täysin pimahtanut. Patti Mulkkisen henkkoht ongelma näyttää olleen ettei se tyytynyt olemaan vaan hauska murrekirjailija, se halusi influensserixi, kansakunnan kaapin päälle leukailemaan Aaro Helaakosken haukena Erno Paasilinnan ja Paavo Haavikon vierelle. Ja siihen ei sillä ihan rahkeet riittäneet. Sen loppupään puristuxet tuli sixi pannukakkuja.
      xxx/ellauri298.html on line 439: "La cumparsita" on uruguaylaisen muusikon Gerardo Matos Rodríguezin vuonna 1916 kirjoittama tango, jonka sanoittivat argentiinalaiset Pascual Contursi ja Enrique Pedro Maroni [es]. Se on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista ja tunnistetuimmista tangoista. Roberto Firdo, kappaleen kantaesittäneen orkesterin johtaja ja pianisti, lisäsi osia tangoistaan "La gaucha Manuela" ja "Turda completa" Matoksen karnevaalimarssiin ("La cumparsita"), jolloin tuloksena on "La cumparsita", kuten se tällä hetkellä tunnetaan. "La cumparsita" soitettiin ensimmäisen kerran julkisesti vanhassa Café La Giraldassa Montevideossa, Uruguayssa. Montevideon hanurimuseo sijaitsee tällä hetkellä tällä historiallisella paikalla.
      xxx/ellauri298.html on line 451: When, under the authenticité policy of the early 1970s, Zairians were obliged to adopt "authentic" names, Mobutu dropped Joseph-Désiré and officially changed his name to Mobutu Sese Seko Kuku Ngbendu Wa Za Banga, or, more commonly, Mobutu Sésé Seko, roughly meaning "the all-conquering warrior, who goes from triumph to triumph", tai (väittää Patti) "kukko joka ei jätä yhtään kanaa rauhaan". Kana on suahilixi kyllä Kuku.
      xxx/ellauri298.html on line 467: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_959,h_636/13-3-9500872.jpg" />
      xxx/ellauri298.html on line 473: Samoihin aikoihin, kun Eskola oli jo asemansa vakiinnuttanut yhteiskuntakriitikko, professori Risto Alapuro väitteli tohtoriksi. Molemmat miehet kuvaavat (kuvasivat) aikaa suomalaisen sosiologian kultakaudeksi. Kultakausi viittaa siihen vaikutusvaltaan, joka sosiologeilla oli.
      xxx/ellauri298.html on line 475: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_958,h_539/13-3-9501093.jpg" />
      xxx/ellauri298.html on line 490: ges.cdn.yle.fi/image/upload/w_958,h_539/13-3-9501504.jpg" />
      xxx/ellauri298.html on line 493: Olisiko päivystävälle sosiologille taas kysyntää? Kyllä ja ei – sanovat (sanoivat) kaikki kolme sosiologia yhdestä suusta (Alasuutari lie yhä hengissä). Ei ja kyllä! Ei ihme ettei sosiologeja enää kukaan kuuntele. Sosiologia paljasti, että yhteiskunta ei ole oikeudenmukainen – nyt se jo tiedetään, mutta kukaan ei välitä. No tiedettiin se ennen sosiologejakin, eikä välitetty sillonkaan.
      xxx/ellauri298.html on line 524: ge/upload/499/stan-christina-grof_o5cejk" height="250px" />
      xxx/ellauri298.html on line 529: "Tässä kirjassa hahmottelemani uusi psyykekartta sisältää kaksi muuta aluetta: perinataaliset (liittyy ensisijaisesti syntymätraumaan) ja transpersonaaliset (sisältävät rodullisia, kollektiivisia ja fylogeneettisiä muistoja eläinlajien kehityksestä, karmeita kokemuksia kääkäten tuolinkarmilla tai muistoja menneisyydestä). elämää, arkkityyppistä dynamiikkaa ja muistoja esi-isistä."
      xxx/ellauri298.html on line 540: Tätä väitettä voidaan havainnollistaa uusimpien tutkimusten ja vielä syntymättömällä tiedoilla, jotka osoittavat vakuuttavasti, että suurimmalla osalla LSD:n käyttäjistä on perinataalisissa tiedoissaan keisarileikkaus tai anestesian käyttö synnytyksen aikana tai ehkäisyn epäonnistunut käyttö siitoxessa. Tässä tapauksessa lapsi ei saa korvaamatonta kokemusta menestyksekkäästä elämäntaistelusta synnytyskanavan läpi suuntaan tai toiseen kulkiessaan ja ohjelmaa nimeltä "vaikka minulla olisi ongelmia, voin auttaa itseäni ja kaikki on hyvin", vaan sen sijaan pitää oppia seuraava totuus - "vaikka se on vaikeaa, sinun on sammutettava valot lähtiessäsi."
      xxx/ellauri298.html on line 547: Se muodostuu ensimmäisten supistusten hetkestä kohdunkaulan täydelliseen avautumiseen. Se kestää yleensä 4-5 tuntia (ensimmäisen synnytyksen aikana jopa 10 tuntia). Mukava ympäristö ja turvallinen pieni maailma muuttuvat yhtäkkiä aggressiivisiksi - se alkaa kutistua ja tappaa. Eikä ulospääsyä ole. Lapsi kokee hengenvaaran ja täydellisen toivottomuuden tilanteen. Tässä synnytyksen vaiheessa on oltava kyky odottaa ja kestää vaikeita tilanteita. Tunnelin päästä pilkottaa kohta valoa.
      xxx/ellauri298.html on line 549: BPM-vammat 2. Lyhyt istukka tai sen puuttuminen. Esiintyy keisarinleikkauksen tai nopean synnytyksen aikana. Ihminen kehittää kärsimättömyyttä, kyvyttömyyttä nähdä asiat läpi ja taistella - kaikki ongelmat on ratkaistava nopeasti ja ilman vaivaa. Tällaisilla ihmisillä on taipumus nopeasti luovuttaa ja periksi, jos se ei onnistu ensimmäisellä yrittämällä. On otettava mallia isiltä, sekin onnistui vasta kovan yrityxen kautta, penixen lipsahdettua poies pillusta useita kertoja.
      xxx/ellauri298.html on line 570: ges" />
      xxx/ellauri298.html on line 582: Hengen silmä 1997.
      xxx/ellauri298.html on line 583:
      Vaikutukset:
      Jean Gebser, Jürgen Habermas, Jean Piaget, Nagarjuna, Plotinus, Ramana Maharshi.

      xxx/ellauri298.html on line 592: Vuonna 2012 Wilber liittyi Kansainvälisen samanaikaisen politiikan järjestön neuvottelukuntaan , jonka tavoitteena on päästä eroon tavanomaisesta umpikujasta globaalien ongelmien ratkaisemisessa kansainvälisen samanaikaisen politiikan avulla.
      xxx/ellauri298.html on line 598: "Suuri pesä" on itse asiassa vain valtava potentiaalien morfogeneettinen kenttä. Wilber uskoo, että maailman mystiset perinteet tarjoavat pääsyn ja tiedon transsendenttiseen todellisuuteen , joka on ikuinen ja on sama kaikkina aikoina ja kulttuureissa. Tämä ehdotus on hänen koko käsitteellisen rakennuksensa taustalla, ja se on aivan kiistaton oletus.
      xxx/ellauri298.html on line 614: Neurobiologia, jungilaiset arkkityypit, puutarhayhteiskunnat, hermeneutiikka, hegeliläinen dialektiikka, systeemiteoria, zen-koaanit, poststrukturalismi, vedantalainen hindulaisuus, kapitalistiset talousjärjestelmät, transpersoonalliset tietoisuustilat, uusplatoniset muodot – lista jatkuu ja jatkuu – kaikki selitetty ja sopivat siististi yhteen yhdelle todellisuuskartalle, jota hän puoliironisesti kutsuu "kaiken teoriaksi". Ennen kaikkea hän onnistuu selittämään kaiken selkeällä ja loistavalla proosalla. Tunnet kirjaimellisesti itsesi viisaammaksi lukiessasi häntä.
      xxx/ellauri298.html on line 621: Usein paranormaalit kokemuxet tuntuvat erityisen tosilta. Epätavalliset kokemuxet ovat melko yleisiä, ja monet tutkijat ajattelevat että ne ovat oikeastaan aika tavallisia. Henkisessä hätätilassa voi hörhöillä ja nähdä näkyjä ilman hyperventilaatiota ja enteogeenisiä aineita. LSD - doorway to the numinous. Ken Wilberin mukaan Groff on luultavasti maailman merkittävin psykologi, joskin sen EEG-käyrä nyttemmin näyttää pelkkää viivaa. Groff ja Wilber rinnastuvat vahvasti toisiinsa, tuumi Valde Orrenmaa, ja tuumii niin varmaan vieläkin.
      xxx/ellauri298.html on line 623: ge/upload/w_250/657/valde_finland_lepwk3_qEMtuB" />
      xxx/ellauri298.html on line 625: Valde lives in Finland, Kaarina, in little commune with his friends and cats. He started the Holotropic Breathwork training in 2016 and got certified in 2019. He is organizing regularly Holotropic Breathwork workshops and private sessions in Finland, as a one of the founders of Holotropic Breathwork Finland Association. Me Nordic Breathingissa uskomme, että hengittäminen on hyvinvoivan ihmisen tärkein tarve. Samaan aikaan kuitenkin hengitysongelmat koskettavat miljardeja ihmisiä maailmassa, ja kasvihuoneilmiön ansiosta potentiaalisten asiakkaiden määrä on vain kasvamassa. Suunnitelmissa on vangita kierrätettyä hengitysilmaa ekologisiin paperipusseihin ja maalata se punaisexi.
      xxx/ellauri298.html on line 627: Lauri Rauhala (1914-2016) eli 102-vuotiaaxi, joten jotain perää täytyy tämän metusalemin hörhöilyssä olla. Husserlilla ja Heideggerillä oli ihan päärooli hänen ajatuxissaan. Rauhala on viitannut myös Vilperin perikunnan aatoxiin. Hän oli tietoinen myös Groffin kuolemanrajakokemuxista, ja on varmaan sittemmin kokenutkin ne. Rauhala on (oli) kuitenkin suppilomaisen suppea ja vanhempana pieruna puhuu (puhui) vain Jungista ja joogasta. Se ei oikein enää riitä tänä päivänä.
      xxx/ellauri298.html on line 639: Campbell attended a Grateful Dead concert in 1986, and marveled that "Everyone has just lost themselves in everybody else here!" Campbell died at his home in Honolulu, Hawaii, on October 30, 1987, from complications of esophageal cancer. The works of Arthur Schopenhauer and Friedrich Nietzsche had a profound effect on Campbell's thinking; he quoted their writing frequently. Sinclair's Babbitt did not follow his (Joe's) bliss, while Schopenhauer ans Nietzsche did, enviously watching Joseph hump his best friend's wife. Jung's insights into archetypes were heavily influenced by the Bardo Thodol (also known as The Tibetan Book of the Dead, an interesting tidbit on the side).
      xxx/ellauri298.html on line 641: As a strong believer in the psychic unity of mankind and its poetic expression through mythology, Campbell made use of the Brigitte Bardot (BB) concept to express the idea that the whole of the human race can be seen as engaged in the effort of making the world "transparent to transcendence" by showing that underneath the world of phenomena (like Carol's underwear) lies an eternal source of bliss which is constantly pouring its energies into this world of time, suffering, and ultimately death. To achieve this task one needs to speak about things that existed before and beyond words, a seemingly impossible task, the solution to which lies in the metaphors found in myths. Words, words, words.
      xxx/ellauri298.html on line 643: The basic structure, however, of all the boring "quest" type stories has remained relatively unchanged and can be classified using the various stages of a hero's adventure through the story, stages such as the Call to Adventure, Receiving Supernatural Aids, Meeting with the Goddess/Atonement with the Father and Return. (This part Joe took from Propp.) He thinks of a meme such as in the sentence "Jesus is the Son of God" rather as "the relationship of man to God is like that of a son to a father". A clear case of an arianist
      xxx/ellauri298.html on line 644: heretic! Actually, it gets worse:
      xxx/ellauri298.html on line 648: As simple as that. Campbellillä onkin ollut suuri vaikutus tieteiskirjallisuuteen, fantasiakirjallisuuteen ja tieteiselokuviin. George Lucas on kertonut, että Tähtien sodan perusideat perustuivat Campbellin teosten esittämiin ajatuksiin. Käsikirjoittaja Christopher Vogler on kirjoittanut Campbellin teorioita soveltavan teoksen The Writer´s Journey: Mythic Structure For Writers, joka puolestaan on vaikuttanut useiden elokuvien käsikirjoituksiin, mm. Leijonakuninkaaseen ja Matrix-elokuvasarjaan.
      xxx/ellauri298.html on line 675: paljon voimakkaampaa kuin nykymaailmassamme kohtaamat, sillä nythän meillä jenkeillä on hegemonia, keekoilemme maailman herroina. Mytologia vahvistaa tämän
      xxx/ellauri298.html on line 705: lopulta eläimet säästävät hänet ja opettivat hänelle puhvelitanssin ("pylly vasten pyllyä, pump pump"), jonka kautta kuolleiden henget palaavat ikuisen elämän lähteeseensä.
      xxx/ellauri298.html on line 765: Keskiaikaisen mytologian, romanttisen rakkauden ja modernin hengen syntyessä Campbell
      xxx/ellauri298.html on line 773: Tällainen arkkityyppinen tarina on legenda Tristanista ja Isooldesta, joka mystisen tehtävänsä
      xxx/ellauri298.html on line 788: Antropologi Raymond Scupinin mukaan "Joseph Campbellin teorioita ei ole otettu hyvin vastaan antropologiassa hänen liiallisten yleistysten ja muiden ongelmien vuoksi."
      xxx/ellauri298.html on line 793: Jotkut kirjailijat ovat myös syyttäneet Campbelliä antisemitismistä . Tikkun Magazinessa Tamar Frankiel huomautti, että Campbell kutsui juutalaisuutta "Jahwe-kultiksi" ja että hän puhui muutenkin juutalaisuudesta lähes yksinomaan negatiivisesti. Vuonna 1991 Masson myös syytti Campbellia "piilotetusta antisemitismistä" ja "konservatiivisten, puolifasististen näkemysten kiehtomisesta". Uskontotieteilijä Russell T. McCutcheon luonnehti Campbellin teosten "itsetoteutuksen autuuden seuraamista" Reaganomicsin "hengelliseksi ja psykologiseksi oikeutukseksi."
      xxx/ellauri303.html on line 38:

      Izec Hersz Zynger (writer)


      xxx/ellauri303.html on line 40: ge_aus_dem_Talmud.jpg/1460px-Carl_Schleicher_Eine_Streitfrage_aus_dem_Talmud.jpg?20120818181441" width="100%" />
      xxx/ellauri303.html on line 41:
      Eine Streitfrage aus dem Talmud

      xxx/ellauri303.html on line 46: Tässä albumissa päästään lopultakin Isaac Bashevis Singerin Hudson-hullutuxen loppuun. Samalla perehdytään syvemmin juutalaisuuteen. Kristinusko on selkeästi juutalaisuuden varaslähtö. Muut juoxijat palas lähtöviivalle, nasaretin edustaja lähti ratakierroxelle tottelematta toista laukausta.
      xxx/ellauri303.html on line 52: I skolorns får våra barn sexualupplysning och resultatet är att dom blir angivare, horor, lögnare, avfällingar. Vi själva blev sådana utan separat upplysning! Våra döttrar går på gatorna som horor. Våra hustrur sitter på barer, talar ett oanständigt språk, använder smink och grälla kläder som blottar allt, läser pornografi, lär sig där det bästa sättet att suga kuk. (Ingen dålig ide vid närmare eftertanke, minsann.)
      xxx/ellauri303.html on line 53: Tillbaka till pakastearkku Abraham, säger jag, liksom kusin Ismails söner i Babylon och centrala Asien.
      xxx/ellauri303.html on line 55: Tidningens rykande färska nyheter, bilderna av sexiga kvinnor och skrattande frånskilda fruar som krävde sina män på feta underhåll och rapporterna om skandalösa domstolsutslag som förde tanken till Sodom - allt detta stank av förakt för andras lidande, speciellt oss väl förbärgade farbrorsmän. I dagens romaner dryftar man ämnen och använder ord som tidigare hörde till undervärlden, liksom skit, knull och fingerpulla. Men modern kultur är den undre världen, så det är faktiskt helt okej.
      xxx/ellauri303.html on line 56: Singer skulle acceptera darwinismen och determinismen om hans far inte hade varit ett fullständigt helgon. Suvaizen epäillä. Ihan sitä kuvaa ei saanut Singerin nuoruudenmuistelmista. Aijaa mutta Iisakki sanookin eremiitin isoloituminen maailmasta ei ole maailmanparannusta vaan oikeastaan egoismia. Izekkyyden ylistystä sekin siis. Nå det är andra bullar det. Puolalaiset hasidit oli Singeristä jotain aivan sui generis, bee's knees, fox's socks, dog's bollocks, cat's pyjamas, something else.
      xxx/ellauri303.html on line 63: Singerin äiskä itki lukiessaan jiddischixi Hannan seizemästä pojasta.
      xxx/ellauri303.html on line 80: Ordet Leviatan omnämns även i Rashis kommentarer till Första Moseboken 1:21: "Och Gud skapade de stora havsdjuren och hela det stim av levande varelser, som vattnet vimlar av, efter deras arter...". Marcus Jastrow översätter ordet "Taninim" med sjöodjur, krokodil eller stor orm. I sina kommentarer skriver Rashi att "enligt legenden refererar detta till Leviatan och hans maka. Gud skapade en manlig och en kvinnlig Leviatan, dödade sedan honan och saltade den åt de rättrådiga, för om Leviatanerna skulle avla av sig skulle världen inte kunna framträda inför dem."
      xxx/ellauri303.html on line 83: Job 40:20-28: "Kan du draga upp Leviatan med krok och med en metrev betvinga hans tunga? Kan du sätta en sävhank i hans nos eller borra en hake genom hans käft? Menar du att han skall slösa på dig många böner eller tala till dig med mjuka ord? Att han skall vilja sluta fördrag med dig, så att du finge honom till din träl för alltid? Kan du hava honom till leksak såsom en fågel och sätta honom i band åt dina tärnor? Pläga fiskarlag köpslå om honom och stycka ut hans kropp mellan krämare? Kan du skjuta hans hud full med spjut och hans huvud med fiskharpuner? Ja, försök att bära hand på honom du skall minnas den striden och skall ej föra så mer. Nej, den sådant vågar, hans hopp bliver sviket, han fälles till marken redan vid hans åsyn." Haha ynkrygg, just det kan vi, och gör. Yes we can! Itämerelle exynyt ryhävalas on tapettava, öyhöttää Mikko Kärnä. Pyöriäiset uivat omassa veressään Huippuvuorilla. Kannanhodollista valaantappoa.
      xxx/ellauri303.html on line 90: Singerin porukat laulaa (Stalinin leireille hävinnyttä Hermannia lukuunottamatta) kuorossa: vi är alla antikommunister tills vi dör. Singerillä se on puolet semitismiä ja puolet tavallista juutalaista kullanjanoa. Judarna skulle ha det mycket bättre i Birobidzjan. Komintern teki virheitä, tuumasi Stalin ja pani lapun luukulle. Pahin epäonni oli että Lenin kuoli, ja sitten että Trozki teilattiin. Siihen sammui maailmanvallankumous. Stalin oli ryssempi kuin ryssä ize.
      xxx/ellauri303.html on line 92: Amerikaner är krigshezare som understöder det kalla kriget - dom tål inte att det ryska folket har befriat sig från slaveriet. Kotik knöp ihop det ena ögat. Vad skall vi ta oss till med såna reaktionärer, såna avundsjuka svin. Ni är fria, ni har pengar, så det passar er att vara "progressiva" och spotta den hand som föder er med alla möjliga förklenande uttalanden om Amerika. Annars skulle ni också vara reaktionärer som jag. Han nöp Anna i baken.
      xxx/ellauri303.html on line 94: Fan ta den där horan. Hon (Jusztyna) ligger med honom, tänkte Kotik. Jag skall örfila upp henne tills tänderna rasslar i gapet på henne. Må hennes inälvor ruttna, helst efter jag har tömt mina kassar där. Kotik gav Jusztyna en sned blick. Da, vi ses snart i Birobidzjan.
      xxx/ellauri303.html on line 96: Tysken började genast tala engelska med grötig tysk brytning. Eftersom han stammade märkbart gjorde han långa pauser mellan orden och når han väl fick fram dem lät rösten gäll och genomträngande, som om han måste slita orden ur sig. Det fanns tyska tonfall i hans röst som man inte var van att höra i Amerika utom i antityska propagandafilmer.
      xxx/ellauri303.html on line 98: Han ser ut som en nazist, tänkte Jack, och greps genast av motvilja mot honom. Men han gjorde ändå ett artigt försök att inleda en enkel konversation. "Det är ovanligt varmt ute för att vara september, inte sant."
      xxx/ellauri303.html on line 103: "Får jag bjuda på en coca-cola?" Genzl svarade inte genast. "Jag hatar den drycken. Den är... -- f-f-farlig för
      xxx/ellauri303.html on line 104: magen. Rena gi-gi-giftet." "Och ändå dricker miljoner människor coca-cola och överlever," inföll Patricia.
      xxx/ellauri303.html on line 106: "Har ni varit i Förenta Staterna länge?"
      xxx/ellauri303.html on line 110: Jaså? Har man börjat släppa in tyskar i Amerika? tänkte Jack. Vad gjorde den där typen under kriget? Slaktade judar? Jack var ingen chauvinist (denkste) och hade ingen känsla för allt svammel om att vara jude men den här tysken väckte misstankar.
      xxx/ellauri303.html on line 114: "V-v-verkligen inte!"
      xxx/ellauri303.html on line 131: Pastori Norman Thomas oli jutkukommarien hampaissa. Thomas oli wimpy pasifisti. It was Thomas's position as a conscientious objector that drew him to the Socialist Party of America (SPA), a staunchly antimilitarist organization. When SPA leader Morris Hillquit made his campaign for mayor of New York in 1917 on an antiwar platform, Thomas wrote to him expressing his good wishes. To his surprise, Hillquit wrote back, encouraging the young minister to work for his campaign, which Thomas energetically did. Soon thereafter he himself joined the Socialist Party. Thomas was a Christian socialist. Eihän siitä tullut lasta eikä paskaakaan. De amerikanska kapitalisterna var inte ens kloka nog att kontrollera sina egna organisationer. Amerikansk kapitalism saknade klassmedvetande och vanligt politiskt egenintresse. Nu har dom lärt sin läxa nog. Det är inte socialismen där en individ har värde, utan kapitalismen, där det mäts i dollars.
      xxx/ellauri303.html on line 133: Män är djur, djur. Men det är kvinnor med. Är människorna bara det här? Ja minsann. Bröst och höfter, kuk och fitta. Är det här livet? Är detta kommunism? Eller kapitalism? Nåja, bådadera. Det finns ingen gud, ingen 5-årsplan, ingen mening. Det bara är som det är.
      xxx/ellauri303.html on line 138: Jack förstod nu vad varje man förr eller senare får lära sig: kvinnan styrs inte av förnuftet utan av känslor, instinkter eller av ren envishet, och på det biter inga rationella argument. Säger Itzhak Singer som själv är ingen förebild av rationalitet.
      xxx/ellauri303.html on line 140: Reformerade kaninen gav shiksa Patricia råd att glömma judaismen. Patricia gick missnöjd därifrån. Hon konstaterade att reformvänliga kaniner inte passade henne. Om han var kanin, varför hade han inte skägg och varför täckte han inte huvudet? Och varför talade han så vardagligt? I New York hade hon sett andra kaniner - män med tinninglockar och länga svarta rockar. De var en smula gammalmodiga, underliga men i deras ögon fanns det en knullsjuk glimt som tilltalade henne, väckte hennes nyfikenhet. I sin bok hade Patricia läst om Maimonides, Baal Shem Tov och Gaon av Vilna. Många rabbiner hade bantat under lång tid för att göra bot. En viss kanin Akiva hade låtit skrapa huden med järnkammar och hans säd hade lämnat kroppen medan han reciterade "Hör, O Israel..." En kanin Hanania ben Dusa åt ingenting annat än en smula johannesbröd från sabbat till sabbat. De var inte bara skådespelare utan fruktbara män. Fanns de fortfarande sådana personer? I så fall ville Patricia känna dem i kaftanerna.
      xxx/ellauri303.html on line 143: Esther kommer tillbaka från Paris. Dom få judar som finns kvar i Europa gör affärer i svarta börsen. Människor, judar i synnerhet är rädda för att vara lyckliga. Eftersom folk strävar efter lycka är det en tecken på att dom gillar det. Det är själva strävandet som är kul, säger också Timon Atenaren.
      xxx/ellauri303.html on line 145: Morris ödslade över tiotusen dollars i Paris, jag räknade, men strunt i det, välgörenhet är välgörenhet. Amerikanska judar har det smort i efterkrigets Europa. Frangen är praktiskt taget värdelös. Feta miljonären Plotnik är över sjuttio och impotent. Kvinnor har dåliga tänder, telefonerna och avloppen är stoppade. Bra idé att vi amerikanare bombade dom som berserker. Nu är frågan bara hur många sidor senare Grein rider på Esthers lår igen, den stora judestaken pumpandes in och ut det välkända välsmorda hålet för att staka väg för en ny sädeskluns.
      xxx/ellauri303.html on line 150: Och mycket riktigt, nu låter Grein som om han var på väg at gräva ut snoppen från byxorna igen. Det är något om Esther som alltid får honom at få stånd. Kanske det att hon lovar gå i knä framför honom. Hans åtrå efter Esther överskuggade allt annat. (Jag kunde väl nämna om Siru till Esther, men tror inte det hjälper nåt.) Ester låter Hertz vara Jefta och hon är Jeftas dotter.
      xxx/ellauri303.html on line 152: Jefta var enligt Domarboken i Gamla Testamentet en domare i Israel. Vid en strid mot ammoniterna lovade han, i händelse av seger, att offra den första han mötte vid hemkomsten. När han kom hem var den första han mötte hans dotter. När Jefta får se henne sliter han sina kläder över att behöva offra sin enda dotter. Dottern säger till sin far att om han gett ett löfte till Herren måste han hålla det, men ber om en frist på två månader "så att jag kan ströva i bergen med mina väninnor och gråta över att jag måste dö som jungfru" (Domarboken 11:37, Bibel 2000). Efter två månader kommer hon tillbaks och Jefta gör då med henne "i enlighet med sitt löfte" (Domarboken 11:39).
      xxx/ellauri303.html on line 157: Att Jefta skulle frambringa ett människooffer till Gud kan tyckas strida mot den mosaiska lagen och därför har teologer varierande tolkningar om detta. Vissa menar att offret bestod i att Jeftas dotter vigdes till celibat i Herrens tjänst. Haha. Öde som är värre än döden. Andra menar att offret inte behagade Gud men att Gud tillät det i alla fall; Johannes Chrysostomos menar att Gud tillät Jefta att döda sin dotter för att visa konsekvensen av obetänksamma löften och därmed förhindra framtida sådana. Andra menar att händelsen är ett exempel på det moraliska förfall som Israel befann sig i vid den tiden. Varför nämner ingen Abraham, eller den där modern av Jukolan veljexet i Makkabéerna? Vad hette Jeftas dotter förresten? Typiskt att ingen bryr sig.
      xxx/ellauri303.html on line 195: 26. Israel on nyt asunut Hesbonissa ja sen tytärkaupungeissa, Aroerissa ja sen tytärkaupungeissa ja kaikissa Arnonin varrella olevissa kaupungeissa kolmesataa vuotta. Miksi te ette sen ajan kuluessa ole ottaneet niitä pois?
      xxx/ellauri303.html on line 264: Lag Boomer on hänen Yahrzeit (kuolinpäivä), jolloin monet juutalaiset Krakovasta ja ympäröivistä kaupungeista ja kylistä vierailevat hänen haudassaan hurskaana kunnioituksena.
      xxx/ellauri303.html on line 266: Moses Isserles tunnetaan yleisesti heprealaisesta lyhenteestä Rabbi Moses Isserlesistä, "Remo" (heprea : רמ״א). Häntä ei pidä sekoittaa Meir Abulafiaan , joka tunnetaan nimellä "Rama" (heprea: רמ״ה), eikä Menahem Azariah da Fanoon , joka tunnetaan nimellä "Rema MiPano" (heprea: רמ״ע מפאנו). Mi pano! voihkivat fanittavat harmaat vaimot Fanon alla nauhakengät solmussa. I Poland darrade judarna inför alla icke-judiska tölpar men tzaddiks hov var ett kungahus. I Amerika går judarna runt som free range chickens men får inte ens minyan ihop. Inte ens i Poland levde schaschlikerna för evigt. En död människa är samma sak som en död kalkon.
      xxx/ellauri303.html on line 273: Onkel Sams banker var helt pålitliga. Haha. Jascha gick runt lägenheten spritt naken med stora sedlar i bakfickan. Jaschas Yom Kippur fest blir säkert en katastrof, en pannkaka.
      xxx/ellauri303.html on line 275: I allmänhet var det så att de gamla förlät de unga, de fattiga förlät de rika, och de förrådda sina förrädare. Mutta juutalaiset eivät anna anteeksi Amalekin mällille, hemmetissä ei! Att ligga med kvinnor var en sak, att fördärva en annan snopp var en annan. Om Kotik gjorde något som han tänkte inte var riktigt kosher försökte han sona det genom att ge bort pengar. Gud skrev upp det på Yascha Kotiks lista av goda gärningar. Ärkefienden hotade göra honom impotent. Om Gud är omnipotent, vad lämnar det övers för oss andra?
      xxx/ellauri303.html on line 277: Ei olisi pitänyt tehdä Liselle nazitervehdystä ja huutaa Heil Hitler! Gud straffar Yascha nu. Han är mild och långmodig, men nu räcker det! säger han ilsket och låter just som Sussi Ruokamo. Ei olisi pitänyt juhlia Yom Kippurina, silloin ollaan surkeita ja katuvaisia. Anna lähtee taas ovet paukkuen.
      xxx/ellauri303.html on line 287: Sukkot (katoxet eli majat) on 1 juutalaisen miehen 3 jalasta, regel. 2 muuta ovat pesah Elli pääsiäinen ja šavuot eli helluntai. Helluntaiystävät siirsi oman illanviettonsa syysjuhlaxi tehdäxeen pesäeron kirkollisempiin kiistanalaisiin. Šavuot ja Sukkot ovat molemmat elonkorjuujuhlia. Eloa on paljon, vaan työmiehiä vähän. Työnjohtajia kyllä piisaisi.
      xxx/ellauri303.html on line 320: Professori Shragelta pääsee kalkkiviivoilla materialistisia kannanottoja. Teosofi hammaslääkäri on kyrpiintynyt. Shragen parta on kampaamaton, kulmakarvat takkuiset kuin siilillä, posket lommolla, tekohampaat hukkuneet. Hammaslääkäri ei saa enää siihen telepaattista kontaktia. Sellaista oli varmaan Merikadulla loppupeleissä.
      xxx/ellauri303.html on line 329: I grund och botten hade fatalisterna rätt men några månniskor var så beskaffade att de inte förmådde acceptera fatalismen. De måste hela tiden hålla fast vid föreställningen att de handlade av egen fri vilja. Så ville ödet ha det.
      xxx/ellauri303.html on line 330: Prof. Shrage näkee unta että sillä on kakkahätä, ja herää vain huomataxeen että niinpäs onkin. Matkalla vessaan syöxyy lattia sen ozaan ja se menettää puhekykynsä. Paapa tulee.
      xxx/ellauri303.html on line 343: Today, Mea Shearim remains an insular neighbourhood in the heart of Jerusalem. With its Haredi, and overwhelmingly Hasidic, population, the streets retain the characteristics of an Eastern European shtetl, as it appeared in pre-war Europe. Life revolves around strict adherence to Jewish law, prayer, and the study of Jewish religious texts. Traditions in dress include black frock coats and black hats for men (although there are some other clothing styles, depending on the religious sub-group to which they belong), and long-sleeved, modest clothing for women. In some Hasidic groups, the women wear thick black stockings all year long, even in summer. Married women wear a variety of hair coverings, from wigs to scarves, snoods, hats, and berets. The men have beards, and many grow long sidecurls, called peyot. Many residents speak Yiddish in their daily lives, and use Hebrew only for prayer and religious study, as they believe Hebrew to be a sacred language, only to be used for religious purposes.
      xxx/ellauri303.html on line 350: Eikä tässä vielä kaikki! Pahin on vielä kertomatta: Jacob Anfangista on tullut luopio. Se luki Uuden Testamentin ja tykästyi. Vi judar är sanna kristna. Hurså? Gud är inga tre personer och han har ingen son. Stackars Jacob. Denne man är i stor nöd. En polack blir vis efter skadan.
      xxx/ellauri303.html on line 352: Dr. Alswanger pääsee naimisiin Estherin kanssa, joka on niin epätoivoinen Morris Plotkinin kuoltua velkaisena että "naisi vaikka kissan." Dr. Alswanger oli tottunut nöyryytyxiin. Esther jatkoi teitittelyä häiden jälkeenkin. Pääsiköhän kissa koskaan nuolemaan Estherin wiixiä.
      xxx/ellauri303.html on line 354: Dr Alswanger var inte överens med Freud och Adler och Jung. Var och en av dem närmade sig naturligtvis sanningen men de hade bara skrapat på ytan. Som han såg saken hade alla tre overdrivit ordens bokstavliga mening och följaktligen blandat shop olika saker. Visst var sex viktigt, men sex var inte allt. Visst ville folk lyckas och ha makt över andra, men detta var ett symptom och inte en orsak. Visst till hörde individen kollektivet, människosläktet, men det var heller inte hela bilden. Hela bilden är: EAT! FUCK! KILL! Det värsta var, enligt Alswanger, kvinnornas slaveri.
      xxx/ellauri303.html on line 358: Grein epilogiseeraa ihan loppuviimexi Iisakin oman käsityxen hasidismista: hassut hatut ja pölykapselit on lieka petomaisten juutalaisten kaulassa. Ei se estä niitä olemasta petomaisia, mutta voi toimia edes hidasteena. Hmm no jaa, tiedän parempaa. Tekee mieli sanoa että älä unta nää. Y asi finaliza esta historia, Singerin postuumi teos on nyt kuurnittu.
      xxx/ellauri303.html on line 365: Piyyut eli pillut (monikko piyyutim tai pillutim , heprea (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) : פִּיּוּטִים / פיוטים, פִּיּוּט / פיוט äännetään sanasta פיוט (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Help:IPA/Hebrew) Greek ποιητής poiētḗs "runoilija") on juutalainen liturginen runo, joka on yleensä tarkoitettu laulettavaksi, hoilattavaksi tai lausuttavaksi jumalanpalvelusten (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Jewish_services) aikana . Piyyutimia on kirjoitettu jonkun Temppelin (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Temple_in_Jerusalem) ajoista lähtien. Suurin osa piyyutimista on hepreaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_language) tai arameaksi (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Aramaic_language) , ja useimmat noudattavat jotakin runollista kaavaa, kuten sanaristikkoa. (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Acrostic) Esim. Heprean aakkoset (https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hebrew_alphabet) tai kirjoittajan nimen kirjaimet.
      xxx/ellauri303.html on line 376: Johtavan jedin edessä ja häntä vastapäätä istui seitsemänkymmentä akatemian jäsentä seitsemässä kymmenen hengen rivissä, toinen toistaan merkillisemmän näköisinä kärsäkkäinä, kukin henkilö hänelle osoitetulla istuimella, ja koko kokoonpano muodosti gaonin kanssa niin sanotun "suuren sanhedrinin".
      xxx/ellauri303.html on line 385: Yarchei Kallankarin aikana neropatti esitti konventille joukon kysymyksiä, jotka oli lähetetty vuoden aikana kaikista diasporan osista. Tarvittavat vastaukset keskusteltiin, ja lopulta Akatemian sihteeri kirjasi ne gaonin ohjeiden mukaisesti. Yarchei kallahin lopussa kysymykset ja vastaukset luettiin kokoonpanolle ja vastaukset gaon allekirjoitti. Suuri osa geologisista vasteista syntyi tällä tavalla; mutta monet niistä ovat kirjoittaneet vastaavat Geonimit välittämättä tuon taivaallista keväällä koolle kutsutuista kallah-kokouksista.
      xxx/ellauri303.html on line 445: ultraortodoksiset ryhmät torjuvat evoluution käsitteen ja uskovat maapallon olevan vain muutaman tuhannen vuoden vanha . Muut ortodoksisten ja ei-ortodoksisten juutalaisten ryhmät eivät usko Genesiksen luomiskertomuksen kirjaimelliseen tulkintaan, ja tämän näkemyksen mukaan juutalaisuus ei ole ristiriidassa tieteellisen mallin kanssa, jonka mukaan maailmankaikkeuden ikä on noin 13,77 miljardia vuotta. vanha. Norbert M. Samuelson kirjoittaa "kysymys maailmankaikkeuden tapaamisesta ei ole koskaan ollut juutalaisen filosofian ongelma, viime kädessä siksi, että tämä filosofia ei ole koskaan ottanut Raamatun kirjaimellista merkitystä sen paljastettuna, todellisena merkityksenä".
      xxx/ellauri303.html on line 447: Vaikka yleinen juutalainen asenne on ollut, että Jumala loi maailman ex nihilo, rabbi Marc D. Angel kirjoittaa, että historiallisesti "juutalaisessa perinteessä on ollut yleinen vastahakoisuus spekuloida luomisen metafyysisiä puolia". Lyhyesti sanottuna juutalaisuus vaatii, että Jumala loi maailman, että hän loi sen vaiheittain ja että hän jatkaa jollain lailla luomansa maailmankaikkeuden ylläpitämistä talonmiehenä Luomisprosessin yksityiskohdat tai siihen käytetyt materiaalit eivät ole keskeisiä juutalaiselle ajattelulle. Lehtimajankin saa rakentaa puusta, muovista tai pellistä.
      xxx/ellauri303.html on line 469: Talmud on tuhansien vuosien juutalaisen viisauden ja suullisen lain kokoelma, joka on yhtä vanha ja merkittävä kuin kirjoitettu laki (Toora) ilmaistaan siinä. Se on lain, legendan ja filosofian yhdistelmä, sekoitus ainutlaatuista logiikkaa ja taitavaa pragmatismia, historiaa ja tiedettä, anekdootteja ja huumoria... Vaikka sen päätavoitteena on tulkita ja kommentoida lakikirjaa, se on samalla taideteos, joka ylittää lainsäädännön ja sen käytännön soveltamisen. Ja vaikka Talmud on tähän päivään asti juutalaisen lain ensisijainen lähde, sitä ei voida mainita vallanpitäjänä...
      xxx/ellauri303.html on line 480: Uudistusjuutalaisille Mooseksen profetia ei ole profetian korkein aste; pikemminkin se oli ensimmäinen pitkässä progressiivisten ilmoitusten ketjussa, jossa ihmiskunta alkoi vähitellen ymmärtää Jumalan tahtoa yhä paremmin. Sellaisenaan he väittävät, että Mooseksen lait eivät ole enää sitovia, ja tämän päivän sukupolven on arvioitava, mitä Jumala haluaa heiltä. Myös useimmat jälleenrakennusjuutalaiset hylkäävät tämän periaatteen, mutta eri syystä; useimmat väittävät, että Jumala ei ole olento, jolla on tahto ; siksi he väittävät, ettei sen tahtoa voida paljastaa, kun ei sitä ole. Ei izepaljastuskaan onnistu ilman genitaaleja.
      xxx/ellauri303.html on line 504: Klassinen rabbiininen teos, Avoth de-Rabbi Natan , sanoo: "Kerran, kun Rabban Yochanan ben Zakkai käveli Jerusalemissa rabbi Yehosuan kanssa, he saapuivat sinne, missä Jerusalemin temppeli nyt seisoo raunioina. "Voi meitä", huusi Rabbi Yehosua, "sillä tämä talo, jossa Israelin syntejä sovitettiin, on nyt raunioina!" Rabban Yochanan vastasi: "Meillä on toinen, yhtä tärkeä sovituksen lähde, gemiluth ḥasadim (rakastava ystävällisyys), kuten sanotaan: "Minä tahdon rakastavaa hyvyyttä enkä uhria" (Hoosea 6:6). Myös Babylonian Talmud opettaa, että "Rabbi Yochanan ja rabbi Eleazar selittävät molemmat, että niin kauan kuin temppeli seisoi, alttari sovitti Israelin, mutta nyt pöytä sovittaa [kun köyhät kutsutaan vieraiksi]" (Talmud, traktaatti Berachoth 55a). Samoin kunnioituksen päivien (korkeiden pyhien päivien eli Rosh HaShanah ja Jom Kippur) liturgia sanoo, että rukous, parannus ja tsedakah (izetyydytys? eipäs kuin charity) xsovittavat synnin.
      xxx/ellauri303.html on line 508: Monet juutalaiset pitävät "Tikkun Olamia" (tai maailman korjaamista) juutalaisen etiikan perustavanlaatuisena motivoivana tekijänä. Siksi käsitettä "elämän kuoleman jälkeen" ei juutalaisten mielestä rohkaistava motivoivana tekijänä juutalaisuuden toiminnassa. Todellakin, uskotaan, että jopa tässä maailmassa voi saavuttaa Jumalan läheisyyden moraalisen ja hengellisen täydellisyyden kautta.
      xxx/ellauri303.html on line 521: Juutalaisuus tunnustaa kuolemanjälkeisen elämän, mutta siellä ei ole kovinkaan kivaa, istutaan ringissä ja järsitään valaan pyrstöä. Jutkuilla ei ole yhtä tai systeemistä tapaa ajatella tuonpuoleisesta. Juutalaisuus painottaa ylivoimaisesti Olam HaZehia (tämä maailma) eikä Olam habaa ( tuleva maailma ), ja "tulevan maailman spekulaatiot ovat syrjäisiä juutalaisuuden valtavirran kannalta". Pirkon Avotissa (Isin etiikka) sanotaan, että "Yksi tunti katumusta ja hyviä tekoja tässä maailmassa on parempi kuin koko tulevan maailman elämä, mutta yksi tunti hengellistä lepoa maailmassa tulla on parempi kuin koko tämän maailman elämä", heijastaen sekä näkemystä elämän merkityksestä maan päällä että hengellistä lepoa, joka myönnetään vanhurskaille seuraavassa maailmassa.
      xxx/ellauri304.html on line 40: ges/P/B00868IJ42.01._SCLZZZZZZZ_SX500_.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri304.html on line 73: Lapsen itsekkyyteen on aihetta hakea apua, jos lapsi toistuvasti määräilee aikuisia. Kyse on vuorovaikutuksen ongelmasta, ei narsismista. Vika on aikuisissa, jotka eivät osaa pitää rotia, Schulman sanoo. Korville niille pitää antaa, tukistaa ja potkaista pikku perseelle.
      xxx/ellauri304.html on line 83: Päihdeongelmainen vanhempi. Kun päihdeongelma etenee pitkälle, vanhemman maailma kapeutuu narsistiseksi. Lopulta vanhemman maailmaan ei mahdu muuta kuin hän itse, riippuvuus ja päihteet. Muilla ihmisillä ja asioilla on vuosi vuodelta yhä vähemmän merkitystä.
      xxx/ellauri304.html on line 113: Tunnekylmyys ei ole pelkästään haastava ja ongelmallinen piirre. Joissakin tilanteessa siitä on myös hyötyä. Esiintymiseen ja eläinkokeisiin osallistuminen voi olla tunnekylmälle lapselle helpompaa, koska hän ei tunne voimakasta jännitystä. Aikuisena voi menestyä hyvin ammateissa, joissa tarvitaan tunnekylmyyttä, kuten pääministerinä. Hallituksen jäsenellä julmuus tai ilkeys ei vielä tarkoita sitä, että hänellä olisi käytöshäiriö.
      xxx/ellauri304.html on line 209: Musta (f) minä ja miellyttävä (f), lukee psalttarissa alkukielellä. Kirja muistuttaa tyyliltään muinaisen Lähi-idän alueen eroottisia runoja ja Theokritoksen maalaisidyllejä. Tästä syystä kriittiset tutkijat uskovat, että kirja on ajoitukseltaan myöhäinen ja että se on kirjoitettu hellenististen kulttuurivaikutteiden aikana. Vaikka kirja ei mainitse Jumalaa nimeltä kertaakaan, sen allegorisen tulkinnan vuoksi se on otettu mukaan Raamatun kaanoniin. Haha, se sai vaan patriarkkojen veret liikkeelle. Juutalaisen tradition mukaan kirja on allegoria Jumalan rakkaudesta Israelin kansaa kohtaan. Origeneestä alkaneessa kristillisessä perinteessä kirja on allegoria uskovaisen suhteesta seurakuntaan tai Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta. Vittu se on vaan pehmopornoa. Uuden testamentin kirjoittajat eivät viittaa Laulujen lauluun. Eikä ihme, on se niin heruttava, että Paavalilla olisi tullut vähemmästäkin kamat housuihin. Etenkin kun miehen kauneutta suizutetaan siinä aivan pidäkkeettömästi.
      xxx/ellauri304.html on line 218: Kertoessaan historiaa Jumalan ja Israelin lasten välisestä suhteesta, Megillat Shir Hashirim on täynnä kuvia Eretz Yisraelin henkeäsalpaavista maisemista, jotka maahanmuuttajia kohtasivat. Metaforat perustuvat sen luonnonilmiöihin, sen kasveihin ja villieläimiin. Viittaukset tehdään gaselliin ja peuroihin, hevoseen, kyyhkysiin, korppeihin, kyyhkysiin, kettuihin, leijoniin ja leopardeihin. Tietyt paikat mainitaan, kuten Ein Gedi, Giladin, Snirin ja Chermonin vuoret sekä esinahka- ja saapaskukkulat, aavikot, purot ja viinitarhat – jotka kaikki ovat olennaisia osia Israelin maisemaa. Lisäksi on mainittu kaksikymmentäkolme kasvityyppiä Shir Hashirimissa, sisältäen erilaisia mausteita, ruusuja, pähkinöitä, omenoita ja klassista "maitoa ja hunajaa", muttei Jaffa-appelsiineja, joista vientituotteista maa on hyvin tunnettu. Lisäksi suurin osa seitsemästä Israelille ainutlaatuisesta lajista mainitaan Shir Hashirimissä. Kommenttimme korostaa joidenkin näiden hedelmien ja Israelin kansan genitaalien välisiä yhtäläisyyksiä.
      xxx/ellauri304.html on line 235: Keyn Amerike tzu kumen, hob ikh keyn mi geshport, It wasn't hard for me to come to America1
      xxx/ellauri304.html on line 236: kh'hob gedenkt a rov tzu vern un farlosn zikh a bord. I thought I'd become a rabbi and grow out my beard.
      xxx/ellauri304.html on line 237: Kh'hob gehat tzvey sheyne peyes, vi yeder frumer yid I had two pretty peyes, like any pious Jew,
      xxx/ellauri304.html on line 260: In Yurop makht men khasene yunge meydlekh gor, In Europe, the girls get married,
      xxx/ellauri304.html on line 263: Me hot khassene do shpeter, nor di kinder hot men frier One gets married later, but has the children sooner.
      xxx/ellauri304.html on line 271: Az do aylt men zikh dokh mit a yeder zakh. Morals and money don't go together.
      xxx/ellauri304.html on line 273: Do zukht men tzu seyvn ekspenses af gevis, Here, people are certainly trying to save expenses
      xxx/ellauri304.html on line 279: Az khosn-kale fun der khupe aheym nor me geyt So when the bride and groom come home from the wedding,
      xxx/ellauri304.html on line 280: Iz shoyn dortn a vigele mit a kind oykh ongegreyt! Well, there's a cradle, and in it - a baby, already prepared!
      xxx/ellauri304.html on line 291:
      In his manner there is more neatness than strength, and it has been said, more show than service; his blows are in general deficient in force, but given with astonishing quickness, and he is [agreed] to strike oftener, and stop more dexterously, than any other man.
      xxx/ellauri304.html on line 292:
      Singer miehexeen, tikkas tarkasti.
      xxx/ellauri304.html on line 303: geonline.com/wp-content/uploads/2015/09/diane_in_chair.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri304.html on line 337: Ensinnäkin: Kuka tuo naamioitunut mies on? "Mysteerigenren Alexander Dumas, Warren Murphy pystyy kirjoittamaan tuotteliaasti huippuosaamisen tasolle ja kykenee työskentelemään monien ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa (tai ilman heitä) missä tahansa mysteerikentän alalajissa, mutta silti säilyttämään erottuvan äänen...
      xxx/ellauri304.html on line 390: Warren Murphy sanoo: "Tavallinen opetuspalkkioni on 7 miljoonaa dollaria viikossa - mutta ensi vuonna voit saada erikoistarjouksen nollasta. Liity meihin nyt." Toivottaa koko Murphyn perhe, jotka tienaavat elantonsa dädin jämistä. Aloita polku valmiiseen romaaniisi seuraamalla yllä olevaa linkkiä kirjoituskurssisivulle. Tai klikkaa ge=writing-class">TÄSTÄ …
      xxx/ellauri304.html on line 401: What is a book about? About 200 pages, haha, but seriously: it's about me, 'cause all first novels are autobiographies. It'll talk about my trial, your funeral, and my triumph, how I survived it all and became a beacon of hope for the world, or at least my personal corner of it.
      xxx/ellauri304.html on line 403: I got my gift from my god, so I hope you did too. Otherwise, dont even bother. Your best bet is a genre novel -- a book that fits into one of the broad general categories such as mystery, suspense, horror, romance, sci-fi, fantasy, historical, paranormal, even soft porn, like my stupid son.
      xxx/ellauri304.html on line 405: However stupid the surrounding text may be, it points out the fact that women nevertheless get turned on with the image of an improbably big slammer being thrust into them by one incredibly rich nice-smelling man, and are happy to shell out that money to get aroused enough to be juicy for their unimaginative hard working, non billionaire, non-nice smelling husbands/boyfriends. You see "Poupon Grey" is actually a pseudonym (chosen exclusively to skewer Fifty Shades Of Grey with) being used by one Warren Murphy.
      xxx/ellauri304.html on line 407: Genre fiction, also known as popular fiction, is a term used in the book-trade for fictional works written with the intent of fitting into a specific literary genre, in order to appeal to striped-ass baboons and fans already familiar with that genre. A number of major literary figures have written genre fiction. John Banville publishes crime novels as Benjamin Black, and both Doris Lessing and Margaret Atwood have written science fiction. Georges Simenon, the creator of the Maigret detective novels, has been described by André Gide as "the most novelistic of novelists in French literature", and the one who has made most money and scored most arse with it. The main genres are crime, fantasy, romance, science fiction and horror—as well as perhaps Western, inspirational and historical fiction.
      xxx/ellauri304.html on line 408: The opposite of genre fiction is mainstream fiction. Slipstream genre is sometimes located in between the genre and nong-enre fiction. Tässä artikkalisss on lukuisia ongelmia, mm. sitä ei ole suomennettu.
      xxx/ellauri304.html on line 416: A very great American writer (who? not Stephen King? He is not great exept for a turd) in a long-ago book (which? Not Stephen King on Writng, God forbid?!) lists as the basic ingredients of "category" or genre fiction
      xxx/ellauri304.html on line 446: Oh, and one more assignment. Take a book that you particularly like that's in the genre you want to work in and read it again. And this time, read it like a writer. When does the author spell out the main idea of the story? When does the hero arrive in the book? When the villain? Love interest? Danger and threats? How does the author make it seem real to you? If you want, stick post-it notes at various parts of the book. Think about it.
      xxx/ellauri304.html on line 450: Kampaa tukkasi. No vaikka Hudsonissa on monenmoista hiipparia, eikä "hero" Hertz Grein ole niistä suinkaan näyttävin. Miljööt ovat aivan arkisia jenkkijutkukoteja, joita ei edes juuri kuvailla. Love interestit löpsähtävät toinen toisensa perästä. Pääkonnat ovat Hitler ja Stalin, jotka eivät esiinny koko aikana. Tää ei ilmeisesti sitten ole genre fictionia, tai sen genre (jeremiadi) puuttuu listasta.
      xxx/ellauri304.html on line 452: “That’s astonishing….an Italian operetta, a Broadway musical, Arabian Nights….how do you compose so many different things?” Jerome Kern shrugged and answered: “I just keep writing the same old Kletzmer music.”
      xxx/ellauri304.html on line 482: And remember this: a great hero needs and deserves a great recognizable villain. That is what was wrong with a movie called “Remo Williams: the Adventure Begins,” which was based on my Destroyer book series. In the Bond movies, 007 confronts people who want to nuke London or steal all the gold in Fort Knox etc. etc. My guy, Remo Williams went up against some mope who was selling cheap rifles to the government…and no one gave a damn. Great heroes need great villains; otherwise they just look silly. The AI monster made of garbage in Remo vanha vainooja, now that was something else.
      xxx/ellauri304.html on line 490: Carefree. Nervous. (Except when doing brain surgery.)
      xxx/ellauri304.html on line 515: There is a hierarchy of character. Minor characters, you let vanish. Usually you bring them alive for a moment by using stereotypes. Stereotypes are not necessarily evil or bad; they are boring characters who are typical members of a group and your readers know the group… Cabbie, cop, waitress, nigger, telephone operator, prostitute, lawyer, doctor, politician, drunken Irishman (What? Are there still some of those?), Italian who talks with his hands. We might not like stereotypes of groups to which we belong but as writers they work. These are place-holding characters; they do their job and disappear into the night. Writers of pulp fiction, say.
      xxx/ellauri304.html on line 517: Sometimes though they might do a little more. They won’t steal the real action but they set the mood, they add humor, they make the setting more believable. You can do this by making placeholders eccentric or obsessive. I read analysis once of an old flick called Beverly Hills Cop. It featured a clerk in an art gallery. He was effeminate. By itself, that’s not unusual. But he had a Jewish accent, and that was unusual because Jews weren’t generally treated as queens in Hollywood — it teems with them (although today H’wood can say anything it wants about Jews, even Christians. You can tell this was an old movie.) What that character did however in the film was to help make Detroit cop Eddie Murphy, the negro comedian, feel even more alien in L.A. than he otherwise would have.
      xxx/ellauri304.html on line 519: Heroes have their Achilles heels. The most honest president of the U.S. cheats on the golf course; that is what makes people real. The late Robert Parker’s Spenser character was interesting. He was a yuppie. He ran, he lifted weights, he liked to cook, he liked unimposing little wines with sardonic personalities, he pretended he didn’t care about clothes but somehow always managed to wear the same basic uniform;, he lived with a woman, Susan the insufferable, who could psycho-babble Jay-Z into impotence. But the characterization hook was that Spenser spent his life being a private eye and shooting people, which was totally alien to the character’s nature. That started to round him out and make him real. Without that hard edge, he’d have been just another fan of Barry Manilow.
      xxx/ellauri304.html on line 521: Who is Barry Manilow anyway? Ilmeisesti joku erityisen effeminate wimpy singer kasarilta, joo se oli tosiaankin homppeli, ja juutalainen kaiken kukkuraxi äidin puolelta, vaikka siittäjänä toimi joku irkku rekkakuski lentojätkä. Tää Warren on varsinainen kaappi miehexeen. Entäs Jay-Z sitten? Declared the greatest rapper of all time by Billboard, he has been central to the creative and commercial success of artists including Kanye West, Rihanna, and J. Cole. Okei, get the point. Inhoan kyllä izekin yön läpi rummuttelevia neekereitä sekä räppiä. Se on tollasta eläimellistä "nyt nussimaan" kuzuhuutoa, johon ei ole mitään mahollisuutta enää osallistua.
      xxx/ellauri304.html on line 537: “Ahab, the obsessed, revenge-seeking captain of a whaling ship, sails his vessel and its crew to destruction, in a final confrontation with the great white whale that had crippled him years earlier.”
      xxx/ellauri304.html on line 543: “When his sister is murdered at her wedding reception by a pair of New York City mafia goons, Japanese-American yuppie Miles Haverford goes to Japan and brings back to America a group of Yakuza crime family assassins who extract revenge for the young girl’s death.”
      xxx/ellauri304.html on line 549: “After his fake execution for a murder he didn’t commit, ex-cop Remo Williams is forced to work for America’s secret crime-fighting agency CURE, while being trained by the world’s greatest assassin, the aged, ageless, cranky, mercenary, mystical Chiun, Master of Sinanju.”
      xxx/ellauri304.html on line 560: “In New York, the DeSanto crime family is dead or in jail. Miles’ parents in New York are safe from Mafia reprisal. The Yakuza assassins are ready to return to Japan, but Miles has decided that the life of a buttered-bun Wall Street lawyer is no longer for him. He bids his family goodbye and returns to the Japanese home of Yakuza chieftain Nagoya. It is time for Nagoya to pass on the leadership of the criminal clan and his choice is his faithful assistant, Sato. But Sato declines the ceremonial cup and instead stands beside Miles and calls him ‘Someone whom the gods have sent from across the sea to lead you to tomorrow.’ And then he bows to Miles, the new leader.
      xxx/ellauri304.html on line 571: Basically, I’m not a big fan of Raymond Chandler's Big Sleep. Well, why pussyfoot around? Actually I think the book is stupid; however, Raymond Chandler is a particular favorite of artsy-fartsy mystery readers and critics and this rather bizarre genre mystery featuring the private eye Philip Marlowe is often ranked as one of the 100 best novels of all time. I just don't see why, I think my Remo Vanha Vainooja is 10x more fascinating.
      xxx/ellauri304.html on line 577: Richard Bach's international classic bestseller, Seagull, was rejected twenty times before it was published. Another brilliant judgment by 20 “Legacy” publishing editing morons. And that is no sarcasm! Seagull Jonatan would have been much better off buried alive at sea. Together with Paulo Coelho's whole production.
      xxx/ellauri304.html on line 579: Warren ei pidä kustannustoimittajista. Jotkut pitävät, kuten Sofi Oxanen, joten siitä ei voi paljon päätellä. Sight. Sound. Smell. Taste. Touch. Squeeze. Example: Huge bulge. Piuu Piuu Piuu Dojongg-jongg. Herring. Herring. Hard. Squirt! Squirt. Squirt. Muista tämä niin kirjoituxestasi tulee eloisaa!
      xxx/ellauri304.html on line 584: Among the classics, Hemingway was one thing and Dickens another and Melville and Dreiser and James M. Cain (+1977), though he is not a classic. They all had styles as individual as fingerprints. Hemingway is easiest to ape, because he is the one genetically closest to one.
      xxx/ellauri304.html on line 586: Theodore Herman Albert Dreiser (/ˈdraɪsər, -zər/;[1] August 27, 1871 – December 28, 1945), born from krauts, became an American novelist and journalist of the naturalist school. His novels often featured main characters who succeeded at their objectives despite a lack of a firm moral code, and literary situations that more closely resemble studies of nature than tales of choice and agency. Dreiser's best known novels include Sister Carrie (1900) and An American Tragedy (1925).
      xxx/ellauri304.html on line 588: James Mallahan Cain (1892-1977) was an American novelist, journalist and screenwriter. He is widely regarded as a progenitor of the hardboiled school of American crime fiction. His novels The Postman Always Rings Twice, Double Indemnity, Serenade, Mildred Pierce and The Butterfly brought him critical acclaim and an immense popular readership in America and abroad.
      xxx/ellauri304.html on line 590: The modern novel generally depends on:
      xxx/ellauri304.html on line 594: Dialogue that sounds real. This is not tape-recorded dialogue but an attempt to make speech sound more realistic than it often has been written. Sometimes people say things that aren’t exactly to the point; nothing wrong with that as long as it’s interesting and/or entertaining and can move the story forward. Cases in point: the overrated Quentin Tarantino in films like “Pulp Fiction.” One of the best at it was novelist George Higgins. Elmore Leonard is excellent; also Larry Block.
      xxx/ellauri304.html on line 596: Status objects. An essay by Tom Wolfe (Bonfire of the Vanities) put this in my head some years ago. A certain kind of person wants to wear shirts that have little alligators on them and another totally different type of person perhaps wants to have a statue of a black jockey on his lawn…or a pink flamingo. My late loving mother, a paragon of taste, once moved into our guest house and put painted plywood cutouts of the backviews of two people, bending over as if planting something in the yard. Naturally, butt cracks were visible because they were the whole point of this architectural and horticultural display. Since my house then was a mansion and a national historic site, I suggested that my mother take her plywood cutouts off the front lawn and put them in her backyard where nobody could see her butt. (I am a long time out of Alabama.)
      xxx/ellauri304.html on line 598: Those things are all status objects. Here’s another: a guy rents a room in a sleazy hotel; it is a hovel in a dump. The floor of the room is littered with racing forms. Those are status objects and tell you something about the occupant. Or maybe the newspapers are neatly stacked against the wall and, instead of the racing form, they are copies of the Wall Street Journal with many stories circled by magic marker. Those are also status objects but should give you quite a different picture of the room’s occupant. Tattoos today are status objects; so too is a lack of tattoos. They illuminate character sometimes. And just as often an absence of intelligence. Its known as product placement on video. Rei Shimura has a lot of it.
      xxx/ellauri304.html on line 601: Finally, a large percentage of novels today are written in restricted third person viewpoint. In other words, in each individual scene, the author works through only one person’s head. Anybody else in the scene, except the major player at that moment, is made to live by his actions and his words, but not by you — as author — getting into his head and telling us what he’s thinking. (Obviously, by the way, private eye novels are in some way illustrative of this rule because most PI’s are written first person since it’s impossible to get into another character’s thoughts and feelings except by showing him cavorting on your literary stage.)
      xxx/ellauri304.html on line 610: Dialogue is the easiest, fastest and best way to involve your readers with your subject, your story, your characters, your writing. The fanciest long description of the snow storm slowly cresting the nearby mountain may indeed be beautiful writing but meh, who cares? My advice: leave out the nature shit and get back to the real world; give us this instead:
      xxx/ellauri304.html on line 617: A guy named Leonard Bishop has a rule: keep the dialogue short. Four sentences is a speech. More than that, break it up. Let something happen. Let the person sip a drink or light a cigarette, scratch his butt or sneeze, anything. Let the speaker be responded to or questioned by another character. Let’s face it; nobody gets a a chance to speak for five sentences in a row without being interrupted, unless he or she is one of our neighbors in the East. Personally I find even Quentin Tarantino tedious.
      xxx/ellauri304.html on line 621: See that guy up there waiting in the checkout line near the cash register? Yes, of course he’s reading. He’s always reading. He’s Stephen King — and yes, to this day, he reads every check he gets. And if you would emulate him, then start imitating him.
      xxx/ellauri304.html on line 623: What to read? If you get no checks, read Writer’s Digest. Read the how-to books. If you want to read books on writing, you can’t find much better stuff then Stephen King on Writing, anything by Dean Koontz or Larry Block, a very specific mystery writing manual from Hallie Ephron (*1948), Writing Mysteries from MWA, a collection which includes me and my ex-partner, read my blogs and those about the writer’s soul by Molly Cochran. Read “Trial and Error”by Jack Woodford (+1971), one of the great commercial writing geniuses. And be sure to read my long time personal favorite book by one of my all time, all-star heroes, “Dare to be a Great Writer” by Leonard Bishop, which is not 300 pages of “rah-rah boys, go do it” but is instead 329 specific tips on how to get the trucks out of the garage in the morning. Fabulous. Reading and writing and remembering, are the only two of the three R’s that count. Who the hell cares about ‘rithmetic? Except Chuck Berry, who could count 6/8 time like a genius.
      xxx/ellauri304.html on line 625: The Destroyer Series played a huge role in getting me interested in economics, geography, politics, history, and even in Jewish Mysticism and the paranormal! Richard Sapir (+1987) after all was a Jew. The Body, which was made into a movie in 2001, is about a Jewish archaeologist who finds a skeleton underneath an Arab shopkeeper's basement that might be the body of Jesus and the American Jesuit priest who is sent by the Vatican to investigate.
      xxx/ellauri304.html on line 629: Suppose you want to write a “big book.” No genre junk for you. Okay. Here’s what you need to know. A “big book” is just a genre novel that got bigger. More pages, more everything. just make it a little bigger, a little more breathless, give it a little more end-of-the-world panache. Think of selling it to Hollywood where they call it high concept but what that really means is that it’s a very short outline of a book for people who can’t read a whole book or even a whole paragraph at once and their mind starts to wander after one sentence. Where was I? Ah yes:
      xxx/ellauri304.html on line 636: I was going to write about research but I hate research, research sucks. So maybe this can be about theme because “big books” frequently have a theme, although it’s not absolutely necessary. See, themes are about ideas and some writers, very skillful and very successful, have never had an idea in their lives. Still and all, books and stories are made better when they have a strong theme, some underlying message that can resonate with your readers.
      xxx/ellauri304.html on line 640: Theme isn’t something you paste on after you write the first draft. Now, potboilers in general don’t have much thematic content because they doesn’t need to go far beyond: Bang Bang and the good guys in the white hats win. Theme is a more ever-present feeling that permeates the book you’re working on. Do you think when Ayn Rand wrote The Fountainhead or Atlas Shrugged, she first wrote the stories and then asked herself, “Now whatever could this be about? Selfishness?” But then, she was more political than most and, as I said, many books don’t have any discernible theme, except, buy it please and make me rich. That's my theme anyway.
      xxx/ellauri304.html on line 645: Did you ever hear of a guy with plumber’s block? Electrician’s block? Did a mechanic ever have mechanic’s block? No, no, and no. The reason is that none of them get paid if they don’t show up to work, so block isn’t really a viable option like flu. However for writers, it often is, but then, they don't get paid. Read Trollope’s autobiography. He worked according to schedule and if he finished a novel, but still had fifteen minutes left in his usual writing day, he would take a fresh piece of paper, write “Chapter One” and get started immediately. Time’s a-wasting, children, said Trollope and went out to fornicate some neighborhood trollops. It pays to be mediocre.
      xxx/ellauri304.html on line 647: I am proud that I never got to be as much as mediocre. Perfect is the enemy of good. (Oh, shut up, liberal, Who asked you?) I also worked with Clint on Lala land. It was great, and so was Clint. Steps is a book by a Polish-American writer Jerzy Kosiński (1933-1991, nee Lewinkopff, luopio, vsta 1957 loikkari), released in 1968 by Random House. The work comprises scores of loosely connected vignettes or short stories, which explore themes of social control and alienation by depicting scenes rich in erotic and violent motives. It was no longer recognized by any literary agent in the eighties. Random House turned it down with a form rejection letter. Well maybe it was a piece of shit to start with.
      xxx/ellauri304.html on line 663: Työtön Pauli on ukrainalaisen valkoisen orjakaupan kourissa. Helmi leikkii pakko-oireisesti alaikäistä. Näen pahaa unta susista Merikadulla niin että putoon yöllä sängystä. Tulee veripipejä. Maha on kipeä. Mustarastas vaikeroi yössä kuin hengen hädässä. Siinähän se saattaa ollakin.
      xxx/ellauri304.html on line 701: Warrenin mässäily punaterrorilla Venäjän vallankumouxessa on samanlaista herkuttelua kuin Singerin Iisakilla. Näistä kuulee heti miten innokkaasti ne osallistuisivat samaan toimintaan jos vain saisivat siihen tilaisuuden.
      xxx/ellauri305.html on line 48: Amerikkalainen tragedia on yhdysvaltalaisen kirjailijan Theodore Dreiserin vuonna 1925 julkaisema romaani. Hän aloitti käsikirjoituksen kesällä 1920, mutta vuotta myöhemmin hylkäsi suurimman osan tekstistä. Se perustui Grace Brownin pahamaineiseen murhaan vuonna 1906 ja hänen rakastajansa oikeudenkäyntiin. Vuonna 1923 Dreiser palasi projektiin, ja tulevan vaimonsa Helenin ja kahden toimittaja-sihteerin Louise Campbellin ja Sally Kusellin avulla hän viimeisteli massiivisen romaanin vuonna 1925. Kirja tuli julkisuuteen Yhdysvalloissa. 1. tammikuuta 2021.
      xxx/ellauri305.html on line 54: gecuties.com/t/i798-w.avif" />
      xxx/ellauri305.html on line 63: gecuties.com/t/i076-w.avif" />
      xxx/ellauri305.html on line 77: Sen pituinen se. Mikä tragedia tämä nyt oli, Clyde sai ihan ansionsa mukaan. Ai Robertalleko? Niin tosiaan, hänhän pääsi siinä hötäkässä hengiltä, ja hänen sisällään Clyden sikiö. Mutta sehän oli köyhä maalaistorttu. Tragediat tapahtuvat yleville. Matalalta ei voi pudota kun on jo alaalla.
      xxx/ellauri305.html on line 81: Grace Mae Brown (20. maaliskuuta 1886 – 11. heinäkuuta 1906) oli 20-vuotias amerikkalainen nainen, jonka hänen poikaystävänsä Chester Gillette murhasi Big Moose Lakella, New Yorkissa, kerrottuaan ensin hiänelle olevansa raskaana. Murha ja sitä seurannut epäillyn oikeudenkäynti herättivät valtakunnallisten sanomalehtien huomion. Hänen kuolemansa olosuhteet inspiroivat kuvitteellisia hoitoja, kuten Amerikkalainen tragedia ja Jennifer Donnellyn vuoden 2003 romaani Keräävä valo. Murhaa analysoitiin ja tutkittiin kahdessa tietokirjassa, jotka molemmat julkaistiin vuonna 1986. Mixhän se oli juuri tuolloin tapeetilla?
      xxx/ellauri305.html on line 87: Chester Gilletten, tehtaan omistajan veljenpojan, lapsuus oli epävakaampi. Gillette syntyi Wickesissä, Jeffersonin piirikunnassa, Montanan alueella Franklin Gillettelle ja Louisa Maria Ricelle, jotka menivät naimisiin 21. lokakuuta 1883, kaksi kuukautta poikansa syntymän jälkeen, mutta vietti osan lapsuudestaan Spokanessa, Washingtonissa. Hänen vanhempansa olivat taloudellisesti mukavia, mutta syvästi uskonnollisia, ja lopulta luopuivat aineellisesta rikkaudesta liittyäkseen Pelastusarmeijaan. Perhe matkusti ympäri Yhdysvaltojen länsirannikkoa ja Havaijille hänen teini-iässään. Chester ei koskaan ottanut huomioon kasvatusnsa uskonnollisia puolia. Hän osallistui Oberlin Collegen valmistelevaan kouluun varakkaan sedän anteliaisuudesta, mutta lähti kahden vuoden jälkeen vuonna 1903. Koulunsa päätyttyä hän työskenteli satunnaisissa töissä vuoteen 1905 asti, jolloin hän otti paikan toisen sedän hametehtaassa Cortlandissa, New Yorkissa. Siellä Gillette paiski töitä angry dickillä tehtaan tyttöjen minihameissa, enteellisesti melaa mekkoon työnnellen.
      xxx/ellauri305.html on line 99: Gilletten vuokrahuoneesta viranomaiset takavarikoivat Brownin rakkauskirjeet Gillettelle todisteena. Piirilakimies George Ward luki kirjeet ääneen tuomioistuimelle oikeudenkäynnin aikana syksyllä 1906, ja Brownin kirjeet saivat oikeudenkäynnissä kansallisen huomion. Kirjeissään Brown pyysi Gilletteä ottamaan vastuun raskaudestaan. Viimeisessä kirjeessään, joka kirjoitettiin 5. heinäkuuta, Brown odotti innolla tulevaa Adirondack-matkaansa Gilletten kanssa. Hän jätti jäähyväiset lapsuudenkodilleen Etelä-Otselicille toivoen, että voisi tunnustaa raskautensa äidilleen.
      xxx/ellauri305.html on line 101: Kopiot Brownin rakkauskirjeistä julkaistiin kirjasen muodossa, ja niitä myytiin oikeudenkäynnin aikana oikeussalin ulkopuolella. Theodore Dreiser parafrasoi monia näistä kirjeistä romaanissaan Amerikan tragedia lainaten viimeistä kirjettä melkein sanatarkasti. Jennifer Donnelly käytti monia kirjaimia romaanissaan A Northern Light (höh eikös se ollut Gathering light?).
      xxx/ellauri305.html on line 153: Niin, mixikähän jenkit ovat järjestään niin perseitä? Eivätkö ne voi sille mitään? Eivät voi, sillä niiden koko maailmankuva on rakentunut ryöstökapitalismin, omistuxen, bisnexen, rahan, konnailun, paskaviihteen, uskontohymistelyn, klikkiuutisten, miesshovinismin ja litigoinnin varaan. Niiden pää on sitä täynnä kuin sonnin perse sontaa. Lenin taisi olla oikeassa että siitä ei pääse irti kuin väkipakolla, irrottamalla viallisen pään. Ongelma on vain ettei tilalle kasva yhtään parempaa, vaan kasvaa lisää samanlaisia, kuin lupiineja saastuneesta maaperästä.
      xxx/ellauri305.html on line 227: satumaista tiliä. E.S. "siirtyi" teknilliseen korkeakouluun yritysvalmentajaxi. Den glider in och ut igen. Eskin julkaisut on sen mukaisia kuvakirjoja. Pafos ja Saarisselkä ovat olleet pikku rahasampoja myös sen (?) pitkänenäisille kaxospojille. Koko perhe on mukana tekemässä aikuisviihdettä.
      xxx/ellauri305.html on line 257: Kaikki muslimit ovat Allahin asialla. Ariel pääsi Karmela Belinkin housuihin vasta vuoden yritettyään, kapisella vaahtomuovipatjalla pani nuohoten sitä talon kellarissa Karmelan huokuessa hänen korvaansa. Itikat suosivat puuskuttavia. Vuonna 1984 Bélinki esitti Helsingin yliopistossa väitöskirjaksi englanninkielisen tutkimuksen naisasialiikkeen historiasta. Tutkimus sai painoluvan, mutta väitöstilaisuudessa molemmat vastaväittäjät ehdottivat sen hylkäämistä. Tapausta puitiin myöhemmin muun muassa väittelijän oikeusturvan kannalta. Bélinki väitteli myöhemmin tanskalaisessa Knightsbridgen yliopistossa. Knightsbridgen yliopiston tutkintoja ei tunnusteta edes Tanskassa. Tanskan korkeakoulu- ja tiedeministeriö kielsi Knightsbridgeltä "university"-nimikkeen käytön vuonna 2010. Bélinki toimi 1980-luvun alussa Helsingin kaupunginvaltuustossa aluksi rannikkoruozalaisten kääpiöpuolueen ryhmässä, mutta siirtyi 1980 kesken kauden kokoomuksen valtuustoryhmään. Julkaisuja: Shylock i Finland: judarna och Finlands litteratur 1900-1970. Åbo Akademi 2000. Karmela on Pikin ikätoveri, varmaan jo puuskuttaakin ja pilkkii sohvalla.
      xxx/ellauri305.html on line 259: ges/jag_001.223232749_std.jpg" />
      xxx/ellauri305.html on line 266: Juutalaisten iänikuisen jauhamisen perinteeseen vedoten juutalainen naisteologia (käytän tätä nimitystä selkeyden vuoksi) on löytänyt Halachan tulkintoja, jotka ovat ainakin konservatiivisessa ja reformoidussa liikkeessä vähin erin siirtäneet painopistettä miesten uskonnollisesta hegemoniasta. Myös ns. modernissa ortodoksisuudessa on ainakin suurissa keskuksissa Yhdysvalloissa ja Euroopassa hyväksytty eräänlainen kompromissi naisten osallistuvuuteen eli naiset saavat pitää oman jumalanpalveluksensa, johon miehet eivät kyllä osallistu (eikä Jehova).
      xxx/ellauri305.html on line 268: Naisilla on kaikissa juutalaisuuden haaroissa paitsi keskeinen lajin jatkuvuuden takaaminen myös sapattiin liittyvä sangen tärkeä tehtävä. Perheen emäntä sytyttää sapattikynttilät ja jakaa sapattileivän taikinan kahteen osaan, siten että pieni osa, joka alun perin oli tarkoitettu temppelin papeille, poltetaan muistutukseksi temppelin hävittämisestä ja toisesta leivotaan kaksi sapattileipää muistutukseksi siitä, että Korkein antoi kaksinkertaisen määrän mannaa sapatin yli.Tämä on vain eräs esimerkki juutalaisuuden tasa-arvoisesta naiskuvasta.
      xxx/ellauri305.html on line 277:
      Ariel on fiktiivinen hahmo Walt Disney Picturesin 28. animaatioelokuvassa Pieni merenneito. Ariel tarjoaa erinomaisen valikoiman pesujauheita, nesteitä, söpöjä tisuja, posliinigenitaaleja, geelejä ja PODSeja.
      xxx/ellauri305.html on line 288: Erilaiset kirjoitusmuodot osoittavat, että sana on lainattu vieraasta kielestä. Samuli Feigin väittää, että sanan alkuperäinen merkitys liittyi kuolemaan ja ehdottaa, että se liittyy Araliin (sumerilainen) ja Arallu (babylonia), muinaisen Mesopotamian alamaailman nimiin. Se voi olla Erelimin juuri, kuoleman enkelien nimi Talmudissa. Sopo kenties mutta hyvin ilkea. Brittien ryöväämässä koptilaisessa Pistis Sophiassa Jeesus käskee apostolien saarnata, että heidät "vapautetaan Arielin savuvirroista", millä tarkoitettaneen gehennaa eli HELVETTIÄ!
      xxx/ellauri305.html on line 292: Thomas Heywoodin Siunattujen enkelien hierarkiassa (1635) Arielia kutsutaan sekä prinssiksi, joka hallitsee vesiä, että "Maan suureksi Herraksi" (siis se on miekkonen). Useissa okkulttisissa kirjoituksissa [ kuka? ] Ariel mainitaan muilla alkuainenimikkeillä, kuten "tuulen kolmas arkoni", "ilman henki", "maan vesien enkeli" ja "tulen hallitsija". Mystiikassa, erityisesti modernissa, Arielia kuvataan yleensä hallitsevana enkelinä, joka hallitsee maata, luovia voimia, pohjoista, alkuainehengiä ja petoja. Keihäänheiluttajan Myrsky-näytelmässä oli senniminen palvelushenki. Kazo myös Uikipedian gels_in_theology">luetteloa teologien enkeleistä.
      xxx/ellauri305.html on line 310: ge">1. Moos. 1:28 – Lasten saaminen vaimonsa kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 312: ge">1. Moos. 32:33 – Älä syö reiden jänteitä
      xxx/ellauri305.html on line 320: ge">Esim. 12:9 – Pääsiäislihaa ei saa syödä raakana tai keitettynä
      xxx/ellauri305.html on line 322: ge">Esim. 12:10 - Älä jätä pääsiäisuhrista lihaa aamuun
      xxx/ellauri305.html on line 328: ge">Esim. 12:19 - Chametzia ei löydy verkkotunnuksestasi seitsemän päivää
      xxx/ellauri305.html on line 332: ge">Esim. 12:43 - Luopio ei saa syödä siitä
      xxx/ellauri305.html on line 338: ge">Esim. 12:46 — Ei riko luita pääsiäisuhrista → Ps. 34:20
      xxx/ellauri305.html on line 340: ge">Esim. 12:48 - Ympärileikkaamaton Kohen (pappi) ei saa syödä Terumahia (korjausuhri)
      xxx/ellauri305.html on line 342: ge">Esim. 12:48 - Ympärileikkaamaton uros ei saa syödä siitä
      xxx/ellauri305.html on line 352: ge">Esim. 13:13 - Lunastaa esikoinen aasi antamalla karitsa Kohenille
      xxx/ellauri305.html on line 354: ge">Esim. 13:13 - murtaa aasin niska, jos omistaja ei aio lunastaa sitä
      xxx/ellauri305.html on line 360: ge">Esim. 20:3 — Ei edes ajatella, että hänen lisäksi on muita jumalia — Jemeniläinen→ Ex. 20:2
      xxx/ellauri305.html on line 366: ge">Esim. 20:6 — Ei palvoa epäjumalia neljällä tavalla, jolla palvomme Jumalaa — Jemeniläiset→ Ex. 20:5
      xxx/ellauri305.html on line 372: ge">Esim. 20:11 — Ei tehdä kiellettyä työtä seitsemäntenä päivänä — Jemeniläinen→ Ex. 20:10
      xxx/ellauri305.html on line 378: ge">Esim. 20:14 — Ei siepata — Jemenilainen→ Ex. 20:13
      xxx/ellauri305.html on line 382: ge">Esim. 20:15 — Ei himoitse ja harkita toisen omaisuuden hankkimista — Jemenilainen→ Ex. 20:14
      xxx/ellauri305.html on line 386: ge">Esim. 20:24 — Ei rakentaa alttaria metallilla hakatuista kivistä — Jemenilainen→ Ex. 20:23
      xxx/ellauri305.html on line 388: ge">Esim. 20:27 — Ei kiivetä portaita alttarille — Jemeniläinen→ Ex. 20:26
      xxx/ellauri305.html on line 390: ge">Esim. 21:2 – Osta heprealainen orja määrättyjen lakien mukaisesti
      xxx/ellauri305.html on line 392: ge">Esim. 21:8 - Lunasta juutalaiset palvelijattaret
      xxx/ellauri305.html on line 394: ge">Esim. 21:8 - Kihla juutalainen palvelijattare
      xxx/ellauri305.html on line 396: ge">Esim. 21:8 - Isäntä ei saa myydä piikaansa
      xxx/ellauri305.html on line 398: ge">Esim. 21:10 – Älä kieltäydy vaimosta ruokaa, vaatteita ja seksisuhteita
      xxx/ellauri305.html on line 400: ge">Esim. 21:15 - Älä lyö isääsi ja äitiäsi
      xxx/ellauri305.html on line 402: ge">Esim. 21:17 - Älä kiroa isääsi ja äitiäsi
      xxx/ellauri305.html on line 406: ge">Esim. 21:20 – Tuomioistuinten on pantava täytäntöön miekan kuolemanrangaistus
      xxx/ellauri305.html on line 408: ge">Esim. 21:28 - Ei hyötyä härästä, joka on tuomittu kivitettäväksi
      xxx/ellauri305.html on line 412: ge">Esim. 21:33 — Tuomioistuimen on arvioitava kuopan aiheuttamat vahingot
      xxx/ellauri305.html on line 416: ge">Esim. 22:4 – Tuomioistuimen on arvioitava eläimen syömisestä aiheutuneet vahingot
      xxx/ellauri305.html on line 428: ge">Esim. 22:15–16 – Tuomioistuimen on määrättävä sakkoja sellaiselle, joka viettelee tyttöä seksuaalisesti
      xxx/ellauri305.html on line 430: ge">Esim. 22:17 – Oikeus ei saa antaa velhoa elää
      xxx/ellauri305.html on line 432: ge">Esim. 22:20 - Ei huijata käännynnäistä rahallisesti
      xxx/ellauri305.html on line 434: ge">Esim. 22:20 – Älä loukkaa tai vahingoita käännynnäistä sanoilla
      xxx/ellauri305.html on line 438: ge">Esim. 22:24 - Lainaa köyhille ja köyhille
      xxx/ellauri305.html on line 444: ge">Esim. 22:27 - Ei pilkata
      xxx/ellauri305.html on line 446: ge">Esim. 22:27 - Ei kirota tuomareita
      xxx/ellauri305.html on line 448: ge">Esim. 22:27 – Ei kirota valtionpäämiestä tai sanhedrinin johtajaa
      xxx/ellauri305.html on line 452: ge">Esim. 22:30 – Ei saa syödä kuolemaan haavoittuneen eläimen lihaa
      xxx/ellauri305.html on line 456: ge">Esim. 23:1 – Rikolliset eivät saa todistaa
      xxx/ellauri305.html on line 470: ge">Esim. 23:8 – Tuomarit eivät saa ottaa vastaan ​​lahjuksia
      xxx/ellauri305.html on line 474: ge">Esim. 23:12 - Levätä seitsemäntenä päivänä
      xxx/ellauri305.html on line 476: ge">Esim. 23:13 — Ei vannoa epäjumalan nimessä → 5. Moos. 13:14
      xxx/ellauri305.html on line 482: ge">Esim. 23:18 - Älä jätä rasvaa yöksi
      xxx/ellauri305.html on line 484: ge">Esim. 23:19 – Älä syö yhdessä keitettyä maidon ja lihan sekoituksia
      xxx/ellauri305.html on line 486: ge">Esim. 23:19 - Ensimmäiset hedelmät syrjään ja ne temppeliin viemiseksi
      xxx/ellauri305.html on line 494: ge">Esim. 25:15 — Ei irrottaa sauvoja arkista
      xxx/ellauri305.html on line 500: ge">Esim. 28:2 – Kohanimien on käytettävä pappivaatteitaan palveluksen aikana
      xxx/ellauri305.html on line 502: ge">Esim. 28:28 - Kohen Gadolin (ylipapin) rintakilpiä ei saa irrottaa Efodista
      xxx/ellauri305.html on line 504: ge">Esim. 28:32 - Ei repiä pappien vaatteita
      xxx/ellauri305.html on line 508: ge">Esim. 29:33 - Ei- kohen ei saa syödä uhrilihaa
      xxx/ellauri305.html on line 514: ge">Esim. 30:13 – Jokaisen miehen on annettava puoli sekeliä vuodessa
      xxx/ellauri305.html on line 516: ge">Esim. 30:19 - Kohenin on pestävä kätensä ja jalat ennen palvelusta
      xxx/ellauri305.html on line 522: ge">Esim. 30:32 — Ei voidella voiteluöljyllä
      xxx/ellauri305.html on line 536: ge">Lev. 2:11 - Älä polta hunajaa tai hiivaa alttarilla
      xxx/ellauri305.html on line 538: ge">Lev. 2:13 - Suolata kaikki uhrit
      xxx/ellauri305.html on line 540: ge">Lev. 2:13 – Suolaa ei pidä jättää uhraamatta
      xxx/ellauri305.html on line 544: ge">Lev. 3:17 - Älä syö verta
      xxx/ellauri305.html on line 548: ge">Lev. 4:13 – Sanhedrinin on tuotava uhri (temppelissä), kun se hallitsee virheellisesti
      xxx/ellauri305.html on line 554: ge">Lev. 5:7–11 - Tuo oleh v'yored (temppeliuhri) (jos henkilö on varakas, eläin; jos köyhä, lintu- tai ruokauhri)
      xxx/ellauri305.html on line 556: ge">Lev. 5:8 - Ei katkaista syntiuhriksi tuotua lintua
      xxx/ellauri305.html on line 558: ge">Lev. 5:11 – Ei saa laittaa öljyä väärintekijöiden ruokauhreihin
      xxx/ellauri305.html on line 560: ge">Lev. 5:16 - Sen, joka häpäisee omaisuutta, on maksettava takaisin, mitä hän häpäisi, sekä viidennes ja tuotava uhri
      xxx/ellauri305.html on line 564: ge">Lev. 5:23 — Palauta ryöstetty esine tai sen arvo
      xxx/ellauri305.html on line 568: ge">Lev. 6:3 - Poistaa tuhkan alttarilta joka päivä
      xxx/ellauri305.html on line 570: ge">Lev. 6:6 - Sytyttää tuli alttarille joka päivä
      xxx/ellauri305.html on line 572: ge">Lev. 6:6 - Ei sammuttaa tätä tulta
      xxx/ellauri305.html on line 574: ge">Lev. 6:9 – Kohanimien täytyy syödä ruokauhrien jäännökset
      xxx/ellauri305.html on line 580: ge">Lev. 6:16 - Älä syö ylipapin ruokauhria
      xxx/ellauri305.html on line 592: ge">Lev. 7:18 – Älä syö väärillä tarkoituksilla uhratuista uhreista
      xxx/ellauri305.html on line 598: ge">Lev. 7:20 – Epäpuhdas ihminen ei saa syödä uhreista
      xxx/ellauri305.html on line 600: ge">Lev. 10:6 – Kohen ei saa mennä temppeliin pää paljaana
      xxx/ellauri305.html on line 602: ge">Lev. 10:6 – Kohen ei saa mennä temppeliin repeytyneillä vaatteilla
      xxx/ellauri305.html on line 604: ge">Lev. 10:7 – Kohen ei saa poistua temppelistä palveluksen aikana
      xxx/ellauri305.html on line 606: ge">Lev. 10:9 – Kohen ei saa mennä temppeliin humalassa
      xxx/ellauri305.html on line 612: ge">Lev. 11:4 – Ei saa syödä ei-kosher-eläimiä
      xxx/ellauri305.html on line 616: ge">Lev. 11:11 - Älä syö ei-kosher-kalaa
      xxx/ellauri305.html on line 618: ge">Lev. 11:13 - Ei-kosher-kanaa ei saa syödä
      xxx/ellauri305.html on line 620: ge">Lev. 11:21 - tutkia heinäsirkojen merkkejä erottaakseen kosherin ja ei-kosherin
      xxx/ellauri305.html on line 628: ge">Lev. 11:41 – Ei saa syödä ei-kosher-olentoja, jotka ryömivät maassa
      xxx/ellauri305.html on line 630: ge">Lev. 11:42 - Älä syö hedelmistä löytyviä matoja
      xxx/ellauri305.html on line 634: ge">Lev. 11:44 - Älä syö ei-kosher-toukat
      xxx/ellauri305.html on line 636: ge">Lev. 12:2 – Noudata synnytyksen aiheuttaman epäpuhtauden lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 638: ge">Lev. 12:3 - Ympärileikkauttaa kaikki urokset kahdeksantena päivänä syntymän jälkeen
      xxx/ellauri305.html on line 640: ge">Lev. 12:6 - Naisen, joka synnytti, on tuotava uhri (temppelissä) sen jälkeen, kun hän on mennyt Mikveen
      xxx/ellauri305.html on line 644: ge">Lev. 13:33 - Metzora (ihosairaus) ei saa ajaa epäpuhtauksien merkkejä hiuksistaan
      xxx/ellauri305.html on line 648: ge">Lev. 13:45 - Metzoran on julkistettava tilansa repimällä hänen vaatteensa, antamalla hänen hiuksensa kasvaa ja peittämällä huulensa
      xxx/ellauri305.html on line 650: ge">Lev. 13:47 - Noudata pukeutumisen tzara'atin lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 658: ge">Lev. 15:3 - Noudata epäpuhtauden lakeja, jotka johtuvat miehen juoksevasta ongelmasta (tartunnan saaneen siemennesteen epäsäännöllinen siemensyöksy)
      xxx/ellauri305.html on line 660: ge">Lev. 15:13–14 – Miehen, jolla oli juokseva (luonnollinen virtsatie)ongelma, on tuotava uhri (temppelissä) sen jälkeen, kun hän on mennyt Mikveen
      xxx/ellauri305.html on line 662: ge">Lev. 15:16 — Noudata siemennesteen epäpuhtauksien lakeja (säännöllinen siemensyöksy normaalilla siemennesteellä)
      xxx/ellauri305.html on line 664: ge">Lev. 15:16 - Jokaisen epäpuhtaan ihmisen täytyy uppoutua Mikvaan tullakseen puhtaaksi
      xxx/ellauri305.html on line 666: ge">Lev. 15:19 - Noudata kuukautisten epäpuhtauden lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 668: ge">Lev. 15:25 — Noudata naisen juoksuongelman aiheuttaman epäpuhtauden lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 670: ge">Lev. 15:28–29 - Naisen, jolla oli juokseva (emätin) ongelma, on tuotava uhri (temppelissä) sen jälkeen, kun hän on mennyt Mikveen
      xxx/ellauri305.html on line 672: ge">Lev. 16:2 – Kohen ei saa astua temppeliin umpimähkäisesti
      xxx/ellauri305.html on line 678: ge">Lev. 17:4 - Ei teurastusuhreja pihan ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 682: ge">Lev. 18:6 - Ei saa olla miellyttävää (seksuaalista) yhteyttä minkään kiellettyyn naiseen
      xxx/ellauri305.html on line 684: ge">Lev. 18:7 - Älä ole seksisuhteessa äitisi kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 686: ge">Lev. 18:7 - Älä ole seksisuhteessa isäsi kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 688: ge">Lev. 18:8 - Ei olla sukupuolisuhteissa isäsi vaimon kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 690: ge">Lev. 18:9 - Älä ole seksisuhteessa sisaresi kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 692: ge">Lev. 18:11 - Älä ole seksisuhteessa isäsi vaimon tyttären kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 694: ge">Lev. 18:10 - Älä ole seksisuhteessa poikasi tyttären kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 696: ge">Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 698: ge">Lev. 18:10 – Älä ole seksisuhteessa tyttäresi tyttären kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 700: ge">Lev. 18:12 - Älä ole seksisuhteessa isäsi sisaren kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 702: ge">Lev. 18:13 - Älä ole seksisuhteessa äitisi sisaren kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 704: ge">Lev. 18:14 - Ei olla sukupuolisuhteissa isäsi veljen vaimon kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 706: ge">Lev. 18:14 - Älä ole seksisuhteessa isäsi veljen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 708: ge">Lev. 18:15 - Älä ole seksisuhteessa poikasi vaimon kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 710: ge">Lev. 18:16 - Älä ole seksisuhteessa veljesi vaimon kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 712: ge">Lev. 18:17 - Ei olla seksisuhteissa naisen ja hänen tyttärensä kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 714: ge">Lev. 18:17 - Ei olla seksisuhteissa naisen ja hänen poikansa tyttären kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 716: ge">Lev. 18:17 - Ei olla seksisuhteissa naisen ja hänen tyttärensä tyttären kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 718: ge">Lev. 18:18 - Älä ole seksisuhteessa vaimosi sisaren kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 720: ge">Lev. 18:19 - Ei olla seksisuhteissa kuukautisten suhteen epäpuhtaan naisen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 722: ge">Lev. 18:20 – Ei olla seksisuhteissa jonkun toisen vaimon kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 724: ge">Lev. 18:22 – Miehellä ei saa olla seksisuhdetta miehen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 726: ge">Lev. 18:23 – Miehellä ei saa olla seksisuhdetta eläimen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 728: ge">Lev. 18:23 - Nainen ei saa olla sukupuolisuhteessa eläimen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 736: ge">Lev. 19:8 - Ei syödä siitä, mitä oli jäljellä
      xxx/ellauri305.html on line 738: ge">Lev. 19:9 - Ei leikata sitä nurkkaa
      xxx/ellauri305.html on line 740: ge">Lev. 19:9 - Jättää näppyjä
      xxx/ellauri305.html on line 756: ge">Lev. 19:11 – Älä vanno rahallisen väitteen kieltämistä
      xxx/ellauri305.html on line 758: ge">Lev. 19:11 – Älä varasta rahaa salaperäisesti
      xxx/ellauri305.html on line 762: ge">Lev. 19:13 — Ei ryöstää avoimesti
      xxx/ellauri305.html on line 764: ge">Lev. 19:13 – Ei pidä pidätellä palkkoja tai jättää maksamatta velkaa
      xxx/ellauri305.html on line 766: ge">Lev. 19:13 — Älä viivyttele palkanmaksua sovitun ajan jälkeen
      xxx/ellauri305.html on line 768: ge">Lev. 19:14 - Älä aseta kompastuskiveä sokean eteen (äläkä anna haitallisia neuvoja)
      xxx/ellauri305.html on line 770: ge">Lev. 19:14 - Ei kirota ketään rehellistä juutalaista
      xxx/ellauri305.html on line 772: ge">Lev. 19:15 – Tuomari ei saa armahtaa oikeudenkäynnissä olevaa köyhää
      xxx/ellauri305.html on line 780: ge">Lev. 19:16 - Ei juoruilla
      xxx/ellauri305.html on line 784: ge">Lev. 19:17 - Ei vihata juutalaisia
      xxx/ellauri305.html on line 788: ge">Lev. 19:17 – Ei nolata muita
      xxx/ellauri305.html on line 790: ge">Lev. 19:18 - Rakastaa muita juutalaisia
      xxx/ellauri305.html on line 792: ge">Lev. 19:18 - Ei kostaa
      xxx/ellauri305.html on line 794: ge">Lev. 19:18 - Ei kantaa kaunaa
      xxx/ellauri305.html on line 796: ge">Lev. 19:19 - Ei istuta erilaisia ​​siemeniä yhdessä
      xxx/ellauri305.html on line 798: ge">Lev. 19:19 - Ei risteytyksille
      xxx/ellauri305.html on line 800: ge">Lev. 18:21 - Älä anna lapsiasi tulen läpi Molekille
      xxx/ellauri305.html on line 802: ge">Lev. 19:23 - Ei saa syödä puun hedelmiä sen kolmen ensimmäisen vuoden aikana
      xxx/ellauri305.html on line 806: ge">Lev. 19:26 - Ei olla taikauskoinen
      xxx/ellauri305.html on line 808: ge">Lev. 19:26 - Älä harjoita ennustamista tai ennustamista
      xxx/ellauri305.html on line 810: ge">Lev. 19:27 - Miehet eivät saa ajaa karvoja päänsä sivuilta
      xxx/ellauri305.html on line 812: ge">Lev. 19:27 - Miehet eivät saa ajaa partaa parrakoneella
      xxx/ellauri305.html on line 814: ge">Lev. 19:28 — Ei tatuointia iholle
      xxx/ellauri305.html on line 822: ge">Lev. 19:32 - Tooran opettajien ja tuntevien kunnioittaminen
      xxx/ellauri305.html on line 824: ge">Lev. 19:35 — Älä tee epäoikeudenmukaisuutta vaa'oilla ja painoilla
      xxx/ellauri305.html on line 828: ge">Lev. 21:1 - Kohen ei saa saastuttaa itseään (menemällä hautajaisiin tai hautausmaille) kenenkään muun kuin sukulaisten takia
      xxx/ellauri305.html on line 832: ge">Lev. 20:10 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio, kuristus
      xxx/ellauri305.html on line 834: ge">Lev. 20:14 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio täytäntöön polttamisesta
      xxx/ellauri305.html on line 838: ge">Lev. 21:7 – Kohen ei saa mennä naimisiin eronneen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 840: ge">Lev. 21:7 - Kohen ei saa mennä naimisiin zonahin (naisen kanssa, jolla on ollut kielletty seksisuhde)
      xxx/ellauri305.html on line 842: ge">Lev. 21:7 – Kohen ei saa mennä naimisiin chalalahin ("häväistyn henkilön") kanssa (osapuoli tai vuosien 169–172 tuote)
      xxx/ellauri305.html on line 844: ge">Lev. 21:11 - Ylipappi ei saa saastuttaa itseään kenenkään sukulaisen takia
      xxx/ellauri305.html on line 846: ge">Lev. 21:11 – Ylipappi ei saa mennä saman katon alle ruumiin kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 848: ge">Lev. 21:13 - Ylipapin on mentävä naimisiin neitsyen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 850: ge">Lev. 21:14 - Ylimmäinen pappi ei saa mennä naimisiin lesken kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 852: ge">Lev. 21:15 – Ylipappi ei saa olla sukupuolisuhteessa lesken kanssa edes avioliiton ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 854: ge">Lev. 21:17 – Kohen, jolla on fyysinen vika, ei saa palvella
      xxx/ellauri305.html on line 856: ge">Lev. 21:17 – Kohen, jolla on tilapäinen vika, ei saa palvella
      xxx/ellauri305.html on line 858: ge">Lev. 21:23 - Kohen, jolla on fyysinen vika, ei saa mennä pyhäkköön tai lähestyä alttaria
      xxx/ellauri305.html on line 860: ge">Lev. 22:2 – Epäpuhtaat Kohanit eivät saa palvella temppelissä
      xxx/ellauri305.html on line 862: ge">Lev. 22:4 – Epäpuhdas Kohen ei saa syödä Terumahia
      xxx/ellauri305.html on line 864: ge">Lev. 22:7 - Upotuksen jälkeen epäpuhtaan Kohenin on odotettava auringonlaskun jälkeen ennen kuin hän palaa palvelukseen
      xxx/ellauri305.html on line 866: ge">Lev. 22:10 – Ei- kohen ei saa syödä Terumahia
      xxx/ellauri305.html on line 868: ge">Lev. 22:10 - Kohenin palkkatyöläinen tai juutalainen orja ei saa syödä Terumahia
      xxx/ellauri305.html on line 874: ge">Lev. 22:20 – Ei saa vihkiä alttarille viallista eläintä
      xxx/ellauri305.html on line 876: ge">Lev. 22:21 – Tarjota vain virheettömiä eläimiä
      xxx/ellauri305.html on line 878: ge">Lev. 22:21 – Älä aiheuta haavoja omistautuneille eläimille
      xxx/ellauri305.html on line 884: ge">Lev. 22:24 – Ei uhrata Jumalalle kastroituja uroseläimiä
      xxx/ellauri305.html on line 886: ge">Lev. 22:24 - Ei pirskotella sen verta
      xxx/ellauri305.html on line 888: ge">Lev. 22:25 – Ei saa uhrata viallisia eläimiä, vaikka niitä tarjoaisivat muut kuin juutalaiset
      xxx/ellauri305.html on line 890: ge">Lev. 22:27 – Tarjoaa vain vähintään kahdeksan päivän ikäisiä eläimiä
      xxx/ellauri305.html on line 892: ge">Lev. 22:28 - Ei teurasta eläintä ja sen jälkeläisiä samana päivänä
      xxx/ellauri305.html on line 894: ge">Lev. 22:30 – Älä jätä uhrauksia syömiseen varatun ajan jälkeen
      xxx/ellauri305.html on line 912: ge">Lev. 23:14 - Ei saa syödä kuivattuja jyviä uudesta viljasta ennen Omeria
      xxx/ellauri305.html on line 922: ge">Lev. 23:21 – Älä tee kiellettyä työtä Shavuotilla
      xxx/ellauri305.html on line 926: ge">Lev. 23:25 – Älä tee kiellettyä työtä Rosh Hashanahissa
      xxx/ellauri305.html on line 932: ge">Lev. 23:32 – Älä tee kiellettyä työtä Jom Kippurin aikaan
      xxx/ellauri305.html on line 936: ge">Lev. 23:35 — Ei tehdä kiellettyä työtä Sukkotilla
      xxx/ellauri305.html on line 940: ge">Lev. 23:36 — Ei tehdä kiellettyä työtä Shemini Atzeretillä
      xxx/ellauri305.html on line 944: ge">Lev. 23:42 — Asua sukassa Sukkotin seitsemän päivää
      xxx/ellauri305.html on line 956: ge">Lev. 25:9 — puhaltaa shofar Tishrein kymmenesosaan orjien vapauttamiseksi
      xxx/ellauri305.html on line 968: ge">Lev. 25:14 — Ei yli- tai alimaksua artikkelista
      xxx/ellauri305.html on line 970: ge">Lev. 25:17 - Ei loukata tai vahingoittaa ketään sanoilla
      xxx/ellauri305.html on line 972: ge">Lev. 25:23 - Ei myydä Israelin maata loputtomiin
      xxx/ellauri305.html on line 976: Lev. 25:29 - Noudata muurien ympäröimissä kaupungeissa talojen lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 980: ge">Lev. 25:37 — Ei lainata korolla
      xxx/ellauri305.html on line 982: ge">Lev. 25:39 – ettei hän joutuisi tekemään alhaista orjatyötä
      xxx/ellauri305.html on line 988: ge">Lev. 25:46 – Kanaanilaisorjien on työskenneltävä ikuisesti, elleivät he loukkaa raajaansa
      xxx/ellauri305.html on line 990: ge">Lev. 25:53 - Ei saa antaa ei-juutalaisen työskennellä itseään ahdistavasti
      xxx/ellauri305.html on line 992: ge">Lev. 26:1 – Älä kumarra sileän kiven edessä
      xxx/ellauri305.html on line 994: ge">Lev. 27:2 – Arvioida ihmisten arvo Tooran mukaan
      xxx/ellauri305.html on line 1016: ge">Lev. 27:33 - Ei lunastaa kymmenyksiä
      xxx/ellauri305.html on line 1018: ge">Num. 5:2 - Lähettää saastaiset temppelistä
      xxx/ellauri305.html on line 1020: ge">Num. 5:3 – Epäpuhtaat ihmiset eivät saa mennä temppeliin
      xxx/ellauri305.html on line 1026: ge">Num. 5:15 - olla laittamatta suitsuketta ateriauhreihinsa (kuten tavallista)
      xxx/ellauri305.html on line 1030: ge">Num. 6:3 - Hän ei saa juoda viiniä, viinisekoituksia tai viinietikkaa
      xxx/ellauri305.html on line 1032: ge">Num. 6:3 – Hän ei saa syödä tuoreita rypäleitä
      xxx/ellauri305.html on line 1034: ge">Num. 6:3 – Hän ei saa syödä rusinoita
      xxx/ellauri305.html on line 1036: ge">Num. 6:4 – Hän ei saa syödä rypäleen siemeniä
      xxx/ellauri305.html on line 1038: ge">Num. 6:4 – Hän ei saa syödä rypäleen kuoria
      xxx/ellauri305.html on line 1040: ge">Num. 6:5 - Natsiirin täytyy antaa hiuksensa kasvaa
      xxx/ellauri305.html on line 1048: ge">Num. 6:9 - Hänen täytyy ajaa päänsä ajeltuaan uhrauksiensa jälkeen nasirilaiskauden päätyttyä
      xxx/ellauri305.html on line 1050: ge">Num. 6:23 – Kohanimien täytyy siunata juutalaista kansakuntaa päivittäin
      xxx/ellauri305.html on line 1052: ge">Num. 7:9 - Leeviläisten on kuljetettava arkki hartioillaan
      xxx/ellauri305.html on line 1062: ge">Num. 10:9 - Ahdistaa itseään ja huutaa Jumalan edessä onnettomuuden aikoina
      xxx/ellauri305.html on line 1064: ge">Num. 15:20 — Varaa osa taikinasta Kohenille
      xxx/ellauri305.html on line 1066: ge">Num. 15:38 — tzitzit nelikulmaisiin vaatteisiin
      xxx/ellauri305.html on line 1068: ge">Num. 15:39 - Älä seuraa sydämesi oikkuja tai mitä silmäsi näkevät
      xxx/ellauri305.html on line 1074: ge">Num. 18:4 – Joka ei ole Kohen, ei saa palvella
      xxx/ellauri305.html on line 1076: ge">Num. 18:5 - Älä jätä temppeliä vartioimatta
      xxx/ellauri305.html on line 1082: ge">Num. 18:23 - Leeviläisten täytyy työskennellä temppelissä
      xxx/ellauri305.html on line 1086: ge">Num. 18:26 - Leeviläisen on jätettävä syrjään kymmenesosa kymmenyksistään
      xxx/ellauri305.html on line 1088: ge">Num. 19:2 - Suorita punaisen hiehon (Para Aduma) toimenpide
      xxx/ellauri305.html on line 1090: ge">Num. 19:14 - Noudata kuolleiden epäpuhtauden lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 1096: ge">Num. 28:3 - Uhraa kaksi karitsaa joka päivä
      xxx/ellauri305.html on line 1102: ge">Num. 28:19 — Tuoda lisäuhria pääsiäisenä
      xxx/ellauri305.html on line 1106: ge">Num. 29:1 - Kuuntele shofar Tishrein ensimmäisenä päivänä (Rosh Hashanah)
      xxx/ellauri305.html on line 1118: ge">Num. 30:3 - Mitätöityjen valojen ja lupausten mitätöimistä koskevat lait on selkeästi mainittu Toorassa
      xxx/ellauri305.html on line 1122: ge">Num. 35:12 - Ei tappaa murhaajaa ennen kuin hän joutuu oikeuden eteen
      xxx/ellauri305.html on line 1126: ge">Num. 35:31 – Ei hyväksyä rahallista hyvitystä murhaajan sovittamiseksi
      xxx/ellauri305.html on line 1130: ge">Deut. 1:17 — Ei nimittää tuomareita, jotka eivät tunne oikeudellista menettelyä
      xxx/ellauri305.html on line 1134: ge">Deut. 5:19 — Ei haluta toisen omaisuutta — Jemeniläinen → 5. Moos. 5:18
      xxx/ellauri305.html on line 1142: ge">Deut. 6:7 - Sano Shema kahdesti päivässä
      xxx/ellauri305.html on line 1146: ge">Deut. 6:8 — Tefiliinin sitominen käsivarteen
      xxx/ellauri305.html on line 1148: ge">Deut. 6:9 - Aseta mezuza jokaiseen oventolpaan
      xxx/ellauri305.html on line 1150: ge">Deut. 6:16 - Älä koettele HERRAA tarpeettomasti
      xxx/ellauri305.html on line 1156: ge">Deut. 7:3 - Ei mennä naimisiin ei-juutalaisten kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1164: ge">Deut. 10:19 – Rakastaa käännynnäisiä
      xxx/ellauri305.html on line 1174: ge">Deut. 12:4 – Ei tuhota Hänen Nimeensä liittyviä esineitä
      xxx/ellauri305.html on line 1184: ge">Deut. 12:17 - Ei syödä Ma'aser Sheni -jyviä Jerusalemin ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 1186: ge">Deut. 12:17 - Ma'aser Sheni -viinituotteita ei saa syödä Jerusalemin ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 1192: ge">Deut. 12:17 - Älä syö sen lihaa
      xxx/ellauri305.html on line 1196: ge">Deut. 12:17 - Älä syö pienten uhrien lihaa ennen veren ripottelua
      xxx/ellauri305.html on line 1198: ge">Deut. 12:17 – Kohanit eivät saa syödä virheettömiä esikoisia eläimiä Jerusalemin ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 1200: ge">Deut. 12:19 - Älä pidättäytyä iloitsemasta leeviläisten kanssa ja antamasta heille lahjoja
      xxx/ellauri305.html on line 1204: ge">Deut. 12:23 - Ei syödä elävältä olennosta revittyä raajaa
      xxx/ellauri305.html on line 1208: ge">Deut. 13:1 - Ei lisätä Tooran käskyjä tai niiden suullisia selityksiä
      xxx/ellauri305.html on line 1210: ge">Deut. 13:1 - Ei vähätellä Tooran käskyjä, kokonaan tai osittain
      xxx/ellauri305.html on line 1216: ge">Deut. 13:9 – Älä lakkaa vihaamasta epäjumalanpalvelijaa
      xxx/ellauri305.html on line 1220: ge">Deut. 13:9 - En sano mitään epäjumalanpalvelijan puolustukseksi
      xxx/ellauri305.html on line 1222: ge">Deut. 13:9 – Ei pidättäytyä syyttelemästä epäjumalanpalvelijaa
      xxx/ellauri305.html on line 1232: ge">Deut. 13:17 - Polttaa kaupunki, joka on muuttunut epäjumalanpalvontaan
      xxx/ellauri305.html on line 1234: ge">Deut. 13:17 - Ei rakentaa sitä uudelleen kaupungiksi
      xxx/ellauri305.html on line 1238: ge">Deut. 14:1 - Ei revitä ihoa surussa
      xxx/ellauri305.html on line 1240: ge">Deut. 14:1 - Ei tehdä kaljua kohtaa surussa
      xxx/ellauri305.html on line 1246: ge">Deut. 14:19 - Ei saa syödä ei-kosher lentäviä hyönteisiä
      xxx/ellauri305.html on line 1248: ge">Deut. 14:21 – Ei saa syödä sellaisen eläimen lihaa, joka kuoli ilman rituaaliteurastusta
      xxx/ellauri305.html on line 1252: ge">Deut. 14:28 - Erottaa "kymmenykset köyhille"
      xxx/ellauri305.html on line 1256: ge">Deut. 15:2 — Ei painostaa tai vaatia lainanottajaa
      xxx/ellauri305.html on line 1258: ge">Deut. 15:3 — Paina epäjumalanpalvelijaa maksua varten
      xxx/ellauri305.html on line 1260: ge">Deut. 15:7 – Ei pidä kieltää hyväntekeväisyyttä köyhiltä
      xxx/ellauri305.html on line 1262: ge">Deut. 15:8 - Antaa hyväntekeväisyyttä
      xxx/ellauri305.html on line 1270: ge">Deut. 15:19 – Ei saa työstää pyhitettyjä eläimiä
      xxx/ellauri305.html on line 1276: ge">Deut. 16:4 - Älä jätä 14. päivän erikoistarjouksen lihaa 16. päivään
      xxx/ellauri305.html on line 1282: ge">Deut. 16:16 – Älä ilmesty temppeliin ilman uhreja
      xxx/ellauri305.html on line 1286: ge">Deut. 16:21 - Ei istuttaa puuta temppelin pihalle
      xxx/ellauri305.html on line 1290: ge">Deut. 17:1 – Ei tarjota tilapäisesti viallista eläintä
      xxx/ellauri305.html on line 1296: ge">Deut. 17:15 - Nimitä kuningas Israelista
      xxx/ellauri305.html on line 1298: ge">Deut. 17:15 - Ei nimittää ulkomaalaista
      xxx/ellauri305.html on line 1300: ge">Deut. 17:16 - Kuninkaalla ei saa olla liikaa hevosia
      xxx/ellauri305.html on line 1302: ge">Deut. 17:16 - Ei asua pysyvästi Egyptissä
      xxx/ellauri305.html on line 1304: ge">Deut. 17:17 - Kuninkaalla ei saa olla liikaa vaimoja
      xxx/ellauri305.html on line 1306: ge">Deut. 17:17 - Kuninkaalla ei saa olla liikaa hopeaa ja kultaa
      xxx/ellauri305.html on line 1310: ge">Deut. 18:1 - Leevin heimolle ei saa antaa osaa Israelin maasta, vaan heille annetaan kaupunkeja asuakseen
      xxx/ellauri305.html on line 1312: ge">Deut. 18:1 - Leeviläiset eivät saa ottaa osaa sotasaaliista
      xxx/ellauri305.html on line 1314: ge">Deut. 18:3 - antaa teurastettujen eläinten etujalka, kaksi poskea ja vatsalihas Kohenille
      xxx/ellauri305.html on line 1318: ge">Deut. 18:4 - Antaa ensimmäinen lampaanleikkaus Kohenille
      xxx/ellauri305.html on line 1320: ge">Deut. 18:6–8 – Kohanimien vuorotyön tulee olla tasapuolista lomien aikana
      xxx/ellauri305.html on line 1322: ge">Deut. 18:10 - Ei mennä transsiin ennakoimaan tapahtumia jne.
      xxx/ellauri305.html on line 1324: ge">Deut. 18:10 - Ei tehdä taikuutta
      xxx/ellauri305.html on line 1326: ge">Deut. 18:11 — Ei loitsujen mutista
      xxx/ellauri305.html on line 1328: ge">Deut. 18:11 - Älä yritä ottaa yhteyttä kuolleisiin
      xxx/ellauri305.html on line 1336: ge">Deut. 18:20 - Ei profetoida valheellisesti Jumalan nimessä
      xxx/ellauri305.html on line 1344: ge">Deut. 19:14 — Ei saa siirtää rajamerkkiä jonkun omaisuuden varastamiseksi
      xxx/ellauri305.html on line 1352: ge">Deut. 20:2 — Nimitä pappi puhumaan sotilaiden kanssa sodan aikana
      xxx/ellauri305.html on line 1354: ge">Deut. 20:3 – Älä panikoi ja perääntyisi taistelun aikana
      xxx/ellauri305.html on line 1358: ge">Deut. 20:16 – Ei anna kenenkään jäädä eloon
      xxx/ellauri305.html on line 1360: ge">Deut. 20:17 – Tuhoa seitsemän kanaanilaiskansakuntaa
      xxx/ellauri305.html on line 1366: ge">Deut. 21:4 – Ei tehdä töitä eikä istuttaa tuota jokilaaksoa
      xxx/ellauri305.html on line 1368: ge">Deut. 21:11 - Noudata vangitun naisen lakeja
      xxx/ellauri305.html on line 1370: ge">Deut. 21:14 - Ei myydä häntä orjuuteen
      xxx/ellauri305.html on line 1372: ge">Deut. 21:14 — Älä pidä häntä orjuudessa sen jälkeen, kun hän on ollut seksuaalisuhteessa hänen kanssaan
      xxx/ellauri305.html on line 1374: ge">Deut. 21:18 - Ei olla kapinallinen poika
      xxx/ellauri305.html on line 1380: ge">Deut. 21:23 — Älä viivyttää hautaamista yöksi
      xxx/ellauri305.html on line 1382: ge">Deut. 22:1 — Palauta kadonnut esine
      xxx/ellauri305.html on line 1390: ge">Deut. 22:5 - Miehet eivät saa käyttää naisten vaatteita
      xxx/ellauri305.html on line 1392: ge">Deut. 22:5 – Naiset eivät saa käyttää miesten vaatteita
      xxx/ellauri305.html on line 1394: ge">Deut. 22:6 - Lähettää emolintu pois ennen kuin ottaa sen lapset
      xxx/ellauri305.html on line 1400: ge">Deut. 22:8 — Tee suojakaide tasakattojen ympärille
      xxx/ellauri305.html on line 1406: ge">Deut. 22:10 — Ei työskennellä eri eläimiä yhdessä
      xxx/ellauri305.html on line 1408: ge">Deut. 22:11 - Älä käytä shaatnezia, villasta ja pellavasta kudottua kangasta
      xxx/ellauri305.html on line 1410: ge">Deut. 22:13 - Avioida vaimo ketubahin ja kiddushinin avulla
      xxx/ellauri305.html on line 1412: ge">Deut. 22:19 – Panettelijan on pysyttävä naimisissa vaimonsa kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1414: ge">Deut. 22:19 – Hän ei saa erota hänestä
      xxx/ellauri305.html on line 1416: ge">Deut. 22:24 – Tuomioistuinten on pantava kuolemantuomio täytäntöön kivittämisestä
      xxx/ellauri305.html on line 1418: ge">Deut. 22:29 – Raiskaajan on mentävä naimisiin uhrinsa kanssa, jos tämä on naimaton
      xxx/ellauri305.html on line 1420: ge">Deut. 22:29 – Hän ei saa koskaan erota hänestä
      xxx/ellauri305.html on line 1422: ge">Deut. 23:2 - Ei anna eunukin mennä naimisiin juutalaisten joukkoon
      xxx/ellauri305.html on line 1424: ge">Deut. 23:3 - Älä anna mamzerin (laittomasta suhteesta syntyneen lapsen) mennä naimisiin juutalaisten kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1426: ge">Deut. 23:4 - Moabilaisten ja ammonilaisten miesten ei sallita mennä naimisiin juutalaisten kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1428: ge">Deut. 23:7 - Älä tarjoa rauhaa Ammonille ja Moabille heidän piirittäessään
      xxx/ellauri305.html on line 1434: ge">Deut. 23:11 – Epäpuhtaat ihmiset eivät saa mennä Temppelivuoren alueelle
      xxx/ellauri305.html on line 1436: ge">Deut. 23:13 — Valmista käymälät leirien ulkopuolella
      xxx/ellauri305.html on line 1438: ge">Deut. 23:14 — Valmista lapio jokaiselle sotilaalle kaivamista varten
      xxx/ellauri305.html on line 1444: ge">Deut. 23:18 – Ei oikeastaan pitäisi olla sukupuolisuhteissa naisten kanssa, jotka eivät ole naimisissa
      xxx/ellauri305.html on line 1446: ge">Deut. 23:19 - Ei saa tarjota porton palkalla ostettuja eläimiä tai koiraan vaihdettua eläintä. Jotkut tulkitsevat sanan "vaihdettu koiraan" tarkoittavan miesprostituoidun palkkaa.
      xxx/ellauri305.html on line 1448: ge">Deut. 23:20 — Ei lainata korolla
      xxx/ellauri305.html on line 1450: ge">Deut. 23:21 — Lainaa epäjumalanpalvelijoille ja lainaa heiltä korolla
      xxx/ellauri305.html on line 1454: ge">Deut. 23:24 - Täyttää se, mitä sanottiin ja tehdä, mitä luvattiin
      xxx/ellauri305.html on line 1458: ge">Deut. 23:25 — Työntekijä ei saa ottaa enempää kuin pystyy syömään
      xxx/ellauri305.html on line 1460: ge">Deut. 23:26 — Työntekijä ei saa syödä palkkatyön aikana
      xxx/ellauri305.html on line 1464: ge">Deut. 24:4 - Mies ei saa mennä uudelleen naimisiin entisen vaimonsa kanssa sen jälkeen, kun tämä on mennyt naimisiin jonkun toisen kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1466: ge">Deut. 24:5 - Sille, joka on ottanut vaimon, rakentanut uuden kodin tai istuttanut viinitarhan, annetaan vuosi iloita omaisuutensa kanssa
      xxx/ellauri305.html on line 1468: ge">Deut. 24:5 – Ei vaadita ylläolevilta minkäänlaista yhteisöllistä tai sotilaallista osallistumista
      xxx/ellauri305.html on line 1474: ge">Deut. 24:10 — Luotonantaja ei saa väkisin ottaa vakuuksia
      xxx/ellauri305.html on line 1492: ge">Deut. 25:2 – Tuomioistuimen on lyötävä raikasta väärintekijää
      xxx/ellauri305.html on line 1494: ge">Deut. 25:3 – Tuomioistuin ei saa ylittää määrättyä ripsien määrää
      xxx/ellauri305.html on line 1496: ge">Deut. 25:4 - Ei saa sulkea härän kuonoa kynnyksen aikana
      xxx/ellauri305.html on line 1498: ge">Deut. 25:5 - Suorittaa yibbum (naimisiin lapsettoman veljensä lesken kanssa)
      xxx/ellauri305.html on line 1504: ge">Deut. 25:12 – Pelasta joku takaa-ajo, vaikka otat takaa-ajolta hengen
      xxx/ellauri305.html on line 1506: ge">Deut. 25:12 - Ei sääliä takaa-ajajaa
      xxx/ellauri305.html on line 1508: ge">Deut. 25:13 - Älä pidä hallussaan epätarkkoja vaakoja ja painoja, vaikka ne eivät olisi käyttöä varten
      xxx/ellauri305.html on line 1510: ge">Deut. 25:17 - Muista, mitä Amalek teki juutalaisille
      xxx/ellauri305.html on line 1512: ge">Deut. 25:19 — Pyyhi pois Amalekin muisto
      xxx/ellauri305.html on line 1514: ge">Deut. 25:19 - Unohtamatta Amalekin julmuuksia ja väijytystä matkallamme Egyptistä autiomaassa
      xxx/ellauri305.html on line 1520: ge">Deut. 26:14 - Ei kuluttaa lunastusrahojaan muuhun kuin ruokaan, juomaan tai voiteeseen
      xxx/ellauri305.html on line 1526: ge">Deut. 22:26 – Tuomioistuin ei saa rangaista ketään, joka on pakotettu tekemään rikosta
      xxx/ellauri305.html on line 1534: ge">Deut. 32:38 - Ei saa juoda epäjumalien palveluksessa vuodatettua viiniä
      xxx/ellauri305.html on line 1538: PST. Seuraavista rikkeistä seuraa hengenmeno:
      xxx/ellauri305.html on line 1557: Masoreettisen tekstin mukaan kasafin harjoittajat – incanting maleficium. Samojen kohtien Septuaginta-version mukaan pharmakeia – myrkyttäjät; huumeiden käyttäjien hallusinogeenisten kokemusten vuoksi. Historiallisesti tämä kohta on käännetty englanniksi käyttäen epämääräistä terminologiaa, joka tuomitsee noituuden (tai noituuden) yleensä. Mutta eteenpäin!
      xxx/ellauri306.html on line 66: Why do so many people (especially philosophers) hate Ayn Rand? She’s almost unknown in the UK - so much so that when there was a documentary about her on TV, The Daily Telegraph - a right-wing paper by British standards - felt obliged to explain to its readers who she was. She was, it said, “An unpleasant Russian-American fruitcake.” What was Ayn Rand? Cod philosopher, bad writer and deeply narcissistic, severely socially impaired person.
      xxx/ellauri306.html on line 126: Loppuosa kirjasta on tuhoon tuomittu kun kultainen sääntö on heti kättelyssä ryssitty. Ei altruismi ole jotain lapamatoilua vaan reipasta kommunismia. Toi vitun sinuttelu on jo oireellista. Solidaarisuuden pronomini on me, ei mä ja sä. "Tienaamiesi rahojen" - mitä vittua? Tässä lähdetään jo hakoteille: ei kukaan tienaa mitään, varsinkaan lone rangerina. Apinapesä jauhaa tulosta, josta kukin saa osansa sen mukaan kuin se tarvizee.
      xxx/ellauri306.html on line 148: The meaning of SELFISHNESS is the quality or state of being selfish : a concern for one's own welfare or advantage at the expense of or in disregard of others : excessive interest in oneself. How to use selfishness in a sentence.
      xxx/ellauri306.html on line 151: Selfishness is being concerned excessively or exclusively, for oneself or one's own advantage, pleasure, or welfare, regardless of others. Selfishness is the opposite of altruism or selflessness; and has also been contrasted (as by C. S. Lewis) with self-centeredness.
      xxx/ellauri306.html on line 161: Sellaiset ovat markkinat ja huomenna isot toripäivät. Surkimuksia turpiin, se on nykyajan sankariteko. Niin että jos vaikkapa mutantit ninjakilpikonnat ja rotta Tikku sattuisivat tähän nyt hyviään tekemään, heidän olisi tykkänään käännettävä kelkkansa. Ei enää köyhien hyysäämistä! Päinvastoin, puukko hampaissa kimppuun ja nylkemään neitoselta viimeistäkin ihokasta ja täyttämään sen kukkaroa iloisten puolikuoriveikkojen cumilla. For the TV show, TMNT creator Peter Laird decided to give each Turtle a different color to make it easier to tell them apart: Leonardo has a blue bandana, Raphael a red bandana, Donatello a purple bandana and Michelangelo an orange bandana. Kilpurit pelaa Aprilin kanssa räsypokkaa ja April häviää.
      xxx/ellauri306.html on line 190: haec bacam conchae rasisse et stringere venas Tämä käski raastaa helmen simpukasta,
      xxx/ellauri306.html on line 198: mentis et incoctum generoso pectus honesto. mielen retriiteistä ja keittämättömästä jalosta ja kunniallisesta rinnasta.
      xxx/ellauri306.html on line 223: Accusé de traîtrise par certains historiens canadiens-français en raison de ses nombreux changements d'allégeance, il est l'un des personnages les plus colorés et controversés de l’histoire de la Nouvelle-France.
      xxx/ellauri306.html on line 244: 24. maaliskuuta 1870 Syracuse University perustettiin. New Yorkin osavaltio myönsi uudelle yliopistolle oman peruskirjan, joka oli riippumaton Genesee Collegesta, joka oli epäonnistunut yrittämään muuttaa Syracuseen vuotta aiemmin. Yliopisto perustettiin yhteiskoulutukseksi. Presidentti Gregory Peck totesi avajaisissa: "Sisäänpääsyn ehdot ovat samat kaikille henkilöille... täällä ei saa olla häpeällistä naisten syrjintää... aivoilla (m) ja sydämellä (f) on oltava kohtuulliset mahdollisuudet..."
      xxx/ellauri306.html on line 252: tunnetuksi "kivenheittoina", ja naapurustossa on nyt Tipperary Hill Heritage
      xxx/ellauri306.html on line 375: Monet mielenterveysongelmat johtuvat tekijöistä, joista itsekkäät ihmiset – vaikka vain vähän – kärsivät harvoin. Itsekkäät ihmiset tunnustavat arvonsa, asettavat omat tarpeensa etusijalle ja antavat harvoin joutua liiaksi muiden ihmisten käyttäytymiseen. Itsensä puolustaminen ja oman arvosi ja antamasi panoksen tunnustaminen ovat terveellisiä piirteitä, joita kannattaa rohkaista. Narsistit eivät yleensä kärsi, läheiset kärsivät. Se on vain tervettä.
      xxx/ellauri306.html on line 405: ge-1-768x1085.jpg" />
      xxx/ellauri306.html on line 409: Perinteisen tarinan mukaan gootit asuivat ajanlaskun alussa Veiksel-joen suulla nykyisen Puolan pohjoisrannikolla. Gootit eivät välttämättä olleet mikään etnisesti, kielellisesti tai kulttuurisesti yhtenäinen kansa, vaan kokoelma erilaisia keskenään liittoutuneita ja gootti-identiteetin (Nemi ja Miki Liukkos-look: mustat kuteet, vahvat meikit, kromikoristeiset nahkavetimet, synkkä ilme, raskasmetallimusa) omaksuneita väestöaineksia. Goottien joukossa saattoi germaanien ohella olla slaavilaista, iraanista, roomalaista tai muuta suspektia matualkuperää olevia ryhmiä. Nyziellä ainakin on vitusti turkkilaisia. Varsinaisesti gootit astuivat länsipaskaan antiikin ajan kirjallisten lähteiden mukaan 200-luvulla, jolloin he asuivat Kaakkois-Euroopassa ja Mustanmeren pohjoispuolella. Sen jälkeen heidän vaiheitaan voidaan seurata aina 500-luvulle asti, visigooteiksi kutsutun ryhmän tapauksessa 700-luvulle. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon 500-luvun tai 700-luvun gooteilla oli kuteiden ja musan lisäxi yhteistä satoja vuosia aikaisemmin eläneiden goottien kanssa.
      xxx/ellauri306.html on line 411: Jordaneen mukaan gootit olivat alun perin lähtöisin pohjoisessa valtameressä sijaitsevalta Scandza-nimiseltä kylmältä saarelta, jonka on tulkittu viittaavan Skandinavian niemimaan eteläosiin. Ne olivatkin alunperin jöötanmaan jööttejä! Tämä sopi Ruozi-Suomen ja Nazi-Saxan propagandapirtoihin. Sittemmin osa kateista amerikkalaisista tutkijoista katsoo nykyisin, että goottien skandinaavinen alkuperä on pelkkä myytti. Scandzasta gootit purjehtivat kuninkaansa Berigin johdolla kolmella laivalla Itämeren yli ja asettuivat nykyisen Pohjois-Saksan ja Puolan alueelle kukistettuaan siellä ensin vandaalit ja useita muita germaaniheimoja. Jordaneen mukaan gootit muuttivat etelämmäs Vistulan eli Veikselin alueelta johtajanaan Filimer, joka oli Berigin jälkeen viides kuningas. Useiden jännittävien seikkailujen jälkeen gootit saapuivat Mustallemerelle. Tacitus mainitsee teoksessaan Germania gothonit-nimisen germaanikansan, joka hänen mukaansa eli luugien pohjoispuolella mutta ruugien ja lemovien eteläpuolella. Ensimmäiset taistelut goottien ja roomalaisten välillä alkoivat 230-luvulla, samoin ryöstöretket Rooman Tonavan-provinsseihin ja Balkanille.
      xxx/ellauri306.html on line 421: Skyytit jaetaan neljään pääryhmään: Mustanmeren skyytit; sarmaatit, jotka tulivat Kaspianmeren pohjoisrannikolta sekä Donin ja Volgan alueelta; Keski-Aasian aavikkoarojen skyytit (massagetae); sekä itäisen Keski-Aasian skyytit (sakā). Kaikkia ryhmiä yhdisti yhteinen soturinomadinen identiteetti, hallintotapa sekä pukeutumistyyli. Muodikkaasti skyyttisotureista oli 1/5 naisia. Nykyisin arvellaankin, että antiikin kreikkalaisten amatsonitarinat mahdollisesti pohjautuivat juuri skyyttinaissotureihin. Skyytit tunnetaan hautakummuistaan eli kurgaaneista. Skyyttien asutuxia ja hautakumpuja (kurgaaneja ) on Dneprin alajuoksun lähistöllä. Skyytit olivatkin siis ukrainalaisia? Haha. Kurgaanihypoteesin mukaan Ukraina on koko indoeurooppalaisen kielikunnan alkupesä. Gimbutas esitteli kurgaanikulttuurin ensimmäisen kerran vuonna 1956. Marija Gimbutas (liett. Marija Gimbutienė, 23. tammikuuta 1921 Vilna, Liettua – 2. helmikuuta 1994 Los Angeles, Yhdysvallat) oli liettualais-yhdysvaltalainen arkeologi. Hiän myös sijoitti kulttuurin Venäjän ja Ukrainan aroille. Haha LOL. Hiänen näkemystensä vastaanotto oli lievästi sanottuna ristiriitainen. Vitut ne oli ainakaan mitään kelttejä. Olisitko keltti ja ojentaisit suolaa.
      xxx/ellauri306.html on line 427: Kun Cassiodorus kirjoitti goottien historian noin vuonna 550, hän antoi niiden nimille uuden ulottuvuuden, jota niillä ei ennen ollut. Ostrogootit hän tulkitsi itägooteiksi ja vesi-nimestä tuli visigootit eli länsigootit. Koska ostrogootit asustivat tuolloin Italiassa ja visigootit lännempänä Iberian niemimaalla, nimet jäivät käyttöön. Nykyisin yritetään kuitenkin välttää vääriksi tulkittuja nimiä länsigootit ja itägootit. Syy on takuulla geopoliittinen: länsiliitto pyrki poistamaan sanan "länsi" assosiaation pahoixi leimattuihin gootteihin. Parempi puhua vain "hyvis" gooteista. Vuonna 375 hunnit hyökkäsivät greuthungien kuningaskuntaan ja valloittivat sen. Kuningas Ermanarik teki epätoivoissaan itsemurhan, kun ei pystynyt vastustamaan valloittajia. Hunnit pakottivat myös tervingit pakenemaan asuinalueiltaan ja etsimään turvaa Tonavan eteläpuolelta, Rooman valtakunnan rajojen sisältä. Antiikin kirjoittajat mainitsevat juuri hunnivalloituksen syynä siihen, että gootit 370-luvulla alkoivat pyrkiä Rooman alueelle, mutta eräiden nykytutkijoiden mukaan se ei välttämättä ollut ainoa tai edes tärkein syy. Vaihtoehtoisina selityksinä on mainittu väestönkasvu, ilmastonmuutoxesta alkanut elinolojen heikentyminen goottien asuinalueilla ja siitä seurannut eri maturyhmien keskinäinen valtataistelu.
      xxx/ellauri306.html on line 433: Goottien muisto vaikutti voimakkaasti saksalaiseen kansallistunteeseen ja pangermanistiseen ajatteluun. Molemmissa maailmansodissa saksalaisten tunkeutumista Itä-Eurooppaan perusteltiin myös sillä, että nämä alueet olivat muinaista goottien maata. Gdynia sai nimen Gotenhafen, goottien satama. Natsit suunnittelivat Krimin niemimaan "uudelleengermaanistamista": ehdotettiin muun muassa Italiassa asuvien saksankielisten etelätirolilaisten siirtämistä alueelle. Sevastopol oli määrä nimetä Theodericshafeniksi tunnetun goottien kuninkaan Teoderikin mukaan. Suunnitelmaa on nyt alettu toteuttaa aseistamalla ukrainalaisia rypälepommeilla.
      xxx/ellauri306.html on line 444: Hän oli hallituskautensa aikana yksi Länsi- ja Itä- Rooman valtakuntien pelätyimmistä vihollisista. Hän ylitti Tonavan kahdesti ja ryösti Balkanin, mutta ei kyennyt valloittamaan Konstantinopolia. Bugger it. Hänen epäonnistunutta kampanjaansa Persiassa seurasi vuonna 441 hyökkäys Itä-Rooman (Bysantin) valtakuntaan, jonka menestys rohkaisi Attilan hyökkäämään länteen. Hän yritti myös valloittaa Rooman Gallian (nykyaikainen Ranska), ylittäen Reinin vuonna 451 ja marssi Aurelianumiin ( Orléans ), ennen kuin toiset sakumatut viz. visigootit pysäyttivät hänet Katalonian tasankojen taistelussa. Bugger it.
      xxx/ellauri306.html on line 446: Myöhemmin hän hyökkäsi Italiaan tuhoten pohjoiset maakunnat, mutta ei kyennyt valloittamaan Roomaa koska sieltä oli ruoka loppunut. Bugger it. Hän suunnitteli uusia kampanjoita roomalaisia ​​vastaan, mutta kuoli harmillisesti vuonna 453. Bugger it. Attilan kuoleman jälkeen hänen läheinen neuvonantajansa, gepidien Ardaric johti germaanien kapinaa hunnien valtaa vastaan, minkä jälkeen Hunnien valtakunta romahti nopeasti. Fuck it all. Attila eli edelleen hahmona germaanisessa sankaritarinassa, Atle nimellä.
      xxx/ellauri306.html on line 452: Attila on sankari monissa keskiaikaisissa eepoxissa, kuten Nibelungenliedissä, sekä erilaisissa Eddoissa ja saagoissa. Hunnien alkuperästä ja kielestä ei ole tietoa. Länkkäreistä ne oli jotain turkkilaisia, mutta ei välttämättä.
      xxx/ellauri306.html on line 486: gello_di_Dio_%281954%29_Anthony_Quinn_10.png/1280px-Attila_il_flagello_di_Dio_%281954%29_Anthony_Quinn_10.png" width="100%" />
      xxx/ellauri306.html on line 490: Hunien kuningas Magyar Feher Bor, jonka laumat eri heimoista ja liittolaisista ovat lakaiseneet pontisilla (ei Aasian) aroilla ja molemmissa Rooman valtakunnissa, kuolee jättäen valtaistuimen kahdelle pojalle. Sotaan ja nälkäisiin verisiin kampanjoihin kyllästynyt Bleda haluaa asettua rauhassa Rooman liittolaiseksi, hänen veljensä Attila uskoo vain miekan voimaan. (Puppua.) Roomalainen kenraali Aethius, joka tuntee hunnit hyvin entisten panttivankien vaihdon seurauksena, ei onnistu saamaan todellista rauhaa, mutta ostaa horjuvan, lupaamalla kaksinkertaisen kunnianosoituksen. Heikon keisari Valentinianuksen hovi, joka muutti Roomasta pohjoiseen Ravennaan, jossa todellinen hallitsija on keisarinna-äiti Galla Placidia, barbaarikuninkaan leski, kieltäytyy ehdoista ja vangitsee Aethiuksen, joka edelleen kieltäytyy ottamasta vällyerää Valentinianuksen pyllynruman sisaren Honorian kanssa. Kunnianhimoinen prinsessa tarjoaa nyt kätensä ja valtakunnan myötäjäiset Attilalle, juuri sitä mitä Bleda toivoi. Rauhaa halveksien Attila murhaa suositun Bledan metsästyksen aikana (palturia) ja taivuttelee laumoja marssimaan hänen kanssaan valtakuntaan. Vaikka tietämätön, peloissaan Valentinian voi vain surra lemmikkigepardiaan, Galla Placidia kuntouttaa Aethiuksen johtamaan epätoivoista puolustusta, mutta hyvinsyöneet kuntonsa laiminlyöneet legioonat ilman vakavia linnoituksia eivät ole vertaa hunnilaumoille, jotka eivät pelkää mitään, paitsi ehkä että taivas putoaa heidän päällensä, mukanaan salaperäinen kristittyjen jumala, hänen poikansa sekä hänen maallinen edustajansa, paavi Leo, adjutantteinaan P. Pietari ja P. Paavali....— KGF Vissers
      xxx/ellauri306.html on line 495: Töräpään talossa asuu taikinanaamoja. Timo kovin kimpaantuu kun lunta tulee vielä vappuna. Eikun laihat lehmät lihoixi ja ylähuuli leivän päälle leikkeleexi. Timpan lyötyä 40 lehmää lihoixi ja yritettyä turhaan orttaa izensäkin alkaakin kevät. Lumi suli puli puli. Bugger it. Timppa kuolee ja sanoo Iisakki pojalle viimeisixi sanoixi: Kokoa omaisuutta, omaisuutta. Pieni Iisakki kuuntelee ja miettii. Hänen mieleensä muistuu, että Hurra, sen pienen mökin pahasuinen akka, on kysynyt jauhoja jotakin kappaa työn päähän ja isä on ähkäissyt: ei ole antaa. Paljotkin jauhot tarvitaan, ääntää Iisakki itsekseen muistamatta isäänsä. Ei ole antaa. Mitä? ärähtää isä. Opetteletko sinä ihmisten puheita, laiskureitten? Onko jauhoja mielestäsi paljon? Pitäisikö ne jakaa niille
      xxx/ellauri306.html on line 501: Tästä Peter Schwartz (writer) olis tykännyt. Mistä Peter muuton luulee tietävänsä että Attila oli tunteiden heiteltävä raivopää? Hobbes oli oikeassa että jos 2 haluaa samaa asiaa jota ei voi jakaa kahtia syntyy konflikti. Mixikähän Silverfish luulee että haluaisin kaverixi jonkun jonka nimi on Sudikto Sikder? Yhtä vähän kuin haluaisin kaverin nimeltä Silverfish. Peterin mielestä oikeanlaatuinen izekkyys tuli ilmoille vasta Rozenbaumin akan perseestä. Alisa onnistui näät johtamaan oughtin isistä. Näin on siis näin täytyy olla. Paizi Alisa, ja Peter sen magnetofoonina, puhuu epädarwinistisesti organismista, kun jo pitkään on tiedetty että altruismi selittyy izekkäistä geeneistä. Organismi on pelkkä itiöemä, jonka tehtävä on jatkaa iturataa eteenpäin.
      xxx/ellauri306.html on line 515: "Ei ole kerrassaan mitään perustelua sille, että olet olemassa toisia palvellaxesi." Termiittipesän termiitti ei älyä tällästä erottelua. Sen oma henk koht etu on olla toisten palvelija, silleen se haluaa kaikista eniten toimia, se tekee sen onnellisexi. Vaikka se kuinka hieroisi älynystyröitä, se ei kexi tyydyttävämpää strategiaa. No toiset meistä on tälläsiä termiittiapinoita, toiset pesäloisia joilla on oma yxityinen agenda, kuten Peter Schwartz. Kaiken takana tässä on yxityisomistus: Peter ei tuo kortta kekoon, koska korsi on sen private property, ei ei se on minun, se vänisee kuin Paulin tarhakaveri Oliver.
      xxx/ellauri306.html on line 541: Jotenkin kummallisesti kaikki suuri kertoo omistajalleen vain ja ainoastaan tämän pienuudesta. Terassit luovat edellytyksiä, potentiaalia. Potentiaalista syntyy psykologista turvallisuudentunnetta. Joku haluaa hankkia isot lihakset, koska ei voi tietää, milloin täytyy nostaa jotain painavaa tai taltuttaa uhkaava tilanne. Itsekin hankin aikoinaan tehokkaan Anger Overin, koska raju kiihdytys vanhalla Lahden tiellä 60km nopeusrajoitusalueella rentouttaa keskushermostoani. Sitäkään ei voi ikinä tietää, millaiseen ohitustilanteeseen auton kanssa saattaa joutua Suomen tielainsäädännön puitteissa. Nettiyhteyden on hyvä olla tuhatmegainen, television seinän kokoinen.
      xxx/ellauri306.html on line 558: ges/7/12118-John_Grisham_bio.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri306.html on line 559: ge_Skidmore_2.jpg/714px-Tom_Cruise_by_Gage_Skidmore_2.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri306.html on line 572: Mitch, Abby ja Ray onnistuvat pakenemaan Caymansaarille Barry Abanksin, saarilta kotoisin olevan sukellusyrityksen omistajan, jonka poika kuoli Kozinskin ja Hodgen kuolemaan johtaneessa välikohtauksessa, avulla. Mitchin todisteilla aseistettu FBI nostaa syytteen 51 Bendini-yrityksen nykyistä ja entistä jäsentä sekä 31 väitettyä Morolton perheen jäsentä kaikesta rahanpesusta postipetokseen. Kirjan lopussa Mitch, Abby ja Mitchin konnaveli Ray nauttivat uudesta rikkaudestaan ​​Caymansaarilla, ryyppien mojitoja ja ottaen suulberia.
      xxx/ellauri306.html on line 578: Täytyypä kazoa mitä Mätien tomskujen tampiot tästä sanovat! Top critics: Cruise’s toothy heroics are ill-suited to moral complexity, but he is elevated by a stellar supporting cast... A summer genre movie for grown-ups. Too-long Grisham thriller is full of adult themes. Höh, montako panoa? Näytetäänkö muka kuinka se menee sinne? (Ilmeisesti noin 2, ei näytetä.) The Firm amusingly satirizes the New Traditionalist aspirations of today's young urban elite -- not so much the lifestyle itself as the illusion of utter security it represents. Alas, Tom Cruise is Tom Cruise, playing yet another variation of his screen image. A first-class thriller and thought-provoking morality play. Is this a thriller? You've never scene (sic) a 'suspense film' drag its heels so deplorably. Moderately entertaining... and a big step up from the book. No, the book moved at turbo speed. At two and a half hours, the movie crawls. Two-and-a-half hour movies -- jeez, there ought to be a law.

      xxx/ellauri306.html on line 579: Gareth: Big budget thriller that falls flat for so many reasons with main being is muddling, middle of the road story.

      xxx/ellauri306.html on line 580: Nimetön: I find this movie boring and predictable the acting was poorly done which is hard for me because of the great cast the writing was awful and at times the movie went flat the chase scene at the end was comical and silly the whole movie was a mess. To put it simply, the film completely ruined the book. And that wasn't easy. This is such a bad film. It is an hour and a half too long, and the beginning and middle are insanely dull. The production value and score do not stand up to the test of time at all. This is an example of all of the worst things about the 90's, which might be one of the worst decades for filmmaking. Es wird einfach viel zu viel geredet, als man schon längstens in die Tat umgesetzt hätte. Fazit: Lieber eine kürzere Geschichte dafür intensiver erzählen und Spannung aufbauen!

      xxx/ellauri306.html on line 632: Muuten, vaikka kaipasit kotiin etkä malttanut odottaa paluuta, minulla on päinvastainen ongelma. Antaisin mitä tahansa (no, en kissojani! 😅) lähteäkseni tästä maasta ja muuttaakseni Englantiin. Näen kuvia mökeistä, maaseudusta ja kaupungeista (ja "matkustelen" sinne Google
      xxx/ellauri306.html on line 643: ARTHUR: Please go and tell your master that we have been charged by God with a sacred quest, and if he will give us food and shelter for this night he can join us in our quest for the Holy Grail

      xxx/ellauri306.html on line 657: MAN: I'm French. Why do think I have this outrageous accent, you silly king

      xxx/ellauri306.html on line 662: MAN: You don't frighten us, English pig-dog! Go and boil your bottoms, son of a silly person. I blow my nose on you, so-called Arthur-king, you and your silly English K...kaniggets

      xxx/ellauri306.html on line 665: GALAHAD: What a strange person

      xxx/ellauri306.html on line 667: MAN: I don't want to talk to you, no more, you empty-headed animal, food trough wiper. I fart in your general direction. You mother was a hamster and your father smelt of elderberries.

      xxx/ellauri306.html on line 682: ARTHUR leads a charge toward the castle. Various shots of them battling on, despite being hit by a variety of farm animals

      xxx/ellauri306.html on line 699: Se on niin mielenkiintoista! Ai niin, mun fag on iso! Joku muu sanoi, että minun pitäisi sisällyttää pants, se saa hymyn, kun joku sanoo, että hän pitää pikkuhousuistani ja minä olen aivan kuin pahahaha ei sinä et! Tiesin, että australialaiset kutsuvat varvastossuja stringeiksi, se on hauskaa myös. Joku veti Frozenin Annalta stringit nilkkoihin, pahahaha you don't!
      xxx/ellauri307.html on line 38:

      genta;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">Walt Disney


      xxx/ellauri307.html on line 39:

      genta;text-align:center;margin-top:0%;margin-bottom:0%">PRINSSINNAKKEJA

      Lisää törkyä


      xxx/ellauri307.html on line 51: Raija sai positiivisia arvosteluja länkkäreiltä kriitikoilta, jotka ylistivät animaatiota, naisten voimaannuttamista, käsityötaitoa, visuaalisuutta, toimintajaksoja, maailmanrakennusta, hahmoja ja pyöreäsilmäisiä pitkänenäisiä ääninäyttelijöitä, mutta kritisoivat sen Kaakkois-Aasian edustuksen puutetta näyttelijöissä ja anakronistista huumoria. Roimaa kulttuurista appropriaatiota Amerikan 60v sitten Agent Orangella polttamilta mailta. Nyt lienee turvallista viedä taas jenkkimeemejä niihin maisemiin, Disney laskeskeli.
      xxx/ellauri307.html on line 54: ges%2F3550%2F6b09c6c865bf314f29e263b8e585b674.jpeg&f=1&nofb=1&ipt=7d19f1a30d0686d9b789e6d339e24ecf6ed40908c9862efc7e28548a7cd2d51d&ipo=images" width="100%" />
      xxx/ellauri307.html on line 58: Charles Darwin selittää jäännöxettä mixi genitaalit ovat apinoille paratiisiomena, kielletty ja maistuva. Sinne ruiskahdettuaan pussit tyhjixi tietää tehneensä juuri sen mitä apinakoiraan tulee tehdä, elämän tarkoitus ja tarkoitus on löytynyt, nim. lisää elämää.
      xxx/ellauri307.html on line 62: ge/snow-white_blanche-neige-hentai-009.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 76: ges/75/2_714305-2121x3243.jpeg" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 86: ges/db2c68078d4a472b4224dd4a4d2d7f0b/1342366%20-%20DirtyDisneyBitches%20Rapunzel%20Sideburns%20Stabbington_Brothers%20Tangled.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 136: Neljän kuukauden aikana hän oli päätynyt sairaalan päivystykseen kahdeksan kertaa, lääkkeiden ja alkoholin vuoksi. Päihteidenkäytön hän kertoi kasvaneen ongelmaksi lukioikäisenä, kirjoittaessaan öisin runoja punaviinin voimin. Sekakäyttäjänä Miki paini melkein Pena Saarikosken sarjassa.
      xxx/ellauri307.html on line 151: Berdjajev aloitti opinnot Kiovan yliopistossa vuonna 1894. Hänestä tuli pian marxilainen. Vuonna 1898 hänet pidätettiin opiskelijamielenosoituksessa ja erotettiin yliopistosta. Vuonna 1904 Berdjajev muutti Pietariin. Siellä hän lopulta erkani marxilaisuudesta ja suuntautui kohti filosofiaa ja hengellisyyttä. Berdjajev ei hyväksynyt bolševikkihallintoa, koska se korosti valtiota yksilön vapauden sijasta. Berdjajev kirjoitti paljon muun muassa vapaudesta ja luovuudesta. Siis aivan turha julkkis tämäkin. Pyylevä shovinistisikailija, pää kuin petolinnun pesä.
      xxx/ellauri307.html on line 153: gestellte-frau-sondern-das-ewigweibliche-wird-eine-grosze-nikolai-alexandrowitsch-berdjajew-100628.jpg" />
      xxx/ellauri307.html on line 225: Criteo Dynamic Retargeting (Criteo SA) - Tietosuojakäytäntö - Opt Out
      xxx/ellauri307.html on line 251: Google Maps -widget (Google Inc.) - Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 259: Google Tag Manager (Google Inc.) – Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 263: Google+ +1 -painike ja sosiaaliset widgetit (Google Inc.) - Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 269: OpenX Ad Exchange (OpenX Technologies, Inc.) – Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 273: "Kiinnitä" - Schaltflache und soziale Widgetit fur Pinterest (Pinterest) - Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 281: Schaltflache und soziale Widgets fur Linkedin (LinkedIn Corporation) - Tietosuojakäytäntö
      xxx/ellauri307.html on line 291: Etiikalla on keskeinen paikka filosofiassa, koska se käsittelee syntiä, hyvän ja pahan alkuperää ja moraalisia arvostuksia. Ja koska näillä ongelmilla on yleismaailmallinen merkitys, etiikan ala on laajempi kuin yleensä oletetaan. Se käsittelee merkitystä ja arvoa ja sen provinssi on maailma, jossa tehdään ero hyvän ja pahan välillä, tehdään arvioita ja haetaan merkitystä.
      xxx/ellauri307.html on line 297: Vaikuttaa siltä, että vapaus on sidottu epäoikeudenmukaisuuteen ja epätasa-arvoisuuteen. Sosialismi johtaa samantyyppiseen autoritaariseen valtioon kuin teokratia . ... On valittava: joko sosialismi tai hengen vapaus, ihmisen omantunnon vapaus. ... Sosialismi käyttää "pyhää" auktoriteettia ja perustaa "pyhän" yhteiskunnan, jossa ei ole paikkaa meille "maallikoille", vapaalle valinnalle, ihmisvoimien hillittömälle toiminnalle ja Pafoxen ja Saarisselän kaltaisille retreteille.
      xxx/ellauri307.html on line 304: ge/82162bfb16d117f9859ad4b13c951638.jpg" width="50%" alt="xxx" />
      xxx/ellauri307.html on line 311: Monet hänen lainaamistaan filosofeista olivat mystikoita – Meister Eckhart, Angelus Silesius ja erityisesti Jacob Boehme. Dostojevskin vaikutus oli keskeinen hänen ajattelussaan. Siitä huolimatta Berdjajev ei ole naiivisti irrationaalinen ajattelija; hän tuo mukanaan valtavan kokoelman filosofista tietoa yhdistettynä oman ajatuksensa syvällisyyteen tukemaan hänen näkemystään olemassaolosta.
      xxx/ellauri307.html on line 324: Syntyi aristokraattiseen perheeseen vuonna 1891 Riiassa, Venäjän valtakunnassa (nykyinen Latvia). Vuotta vanhempi kuin Margit Spranger, liekö tavanneet joskus Riiassa. Hän sai nimen Elizaveta Pilenko. Hänen isänsä kuoli hänen ollessaan teini-ikäinen, ja tästä kärmistyneenä hän hyväksyi ateismin. Vuonna 1906 hänen äitinsä muutti perheen Pietariin, missä hän osallistui radikaaleihin älymystöihin. Vuonna 1910 hän meni naimisiin bolsevikin kanssa, jonka nimi oli Dmitri Kuz'min-Karavaev. Tänä elämänsä aikana hän oli aktiivisesti mukana kirjallisissa piireissä ja kirjoitti paljon runoutta. Hänen ensimmäinen kirjansa, Scythian Shards ( Скифские черепки), oli runokokoelma tältä ajalta. Skyytit oli plagioitu Blokilta. Vuoteen 1913 mennessä hänen avioliittonsa Dimitriyn kanssa oli päättynyt. Myöhemmin hän kääntyi katolilaisuuteen ja hänestä tuli katolinen pappi. Täh? Siis kenestä? No siitä vale-Dimitristä.
      xxx/ellauri307.html on line 330: Vuonna 1932 Daniil Skobzovin luvalla tehtiin kirkollinen avioero ja hiän teki luostarivalan sillä ehdolla ettei tarvi mennä luostariin vaan sai jäädä hengailemaan Pariisiin. Hän otti uskonnollisen nimen "Maria". Hänen rippipappinsa oli isä Sergei Bulgakov. Myöhemmin Fr. Dmitri Klepinin lähetettiin talon eräänlaisexi "papiksi". Äiti Maria teki "luostarikseen" vuokratalon Pariisista. Se oli paikka, jossa oli avoin ovi pakolaisille, tarvitseville ja yksinäisille. Siitä tuli pian myös älyllisen ja teologisen keskustelun keskus. Äiti Mariassa nämä kaksi elementtiä – köyhien palveleminen ja teologia – kulkivat käsi kädessä.
      xxx/ellauri307.html on line 332: Hän ehti olla naimisissa 2 kertaa: ensimmäisessä avioliitossa sukunimenä Kuzmina-Karavajeva, toisessa Skobtsova. Äiti Maria teki pitkän päivätyön köyhien ja unohdettujen hyväksi. Toisen miehensä kuoleman jälkeen hän vihkiytyi nunnaksi, mutta luostariin vetäytymisen sijaan hän omistautui venäläispakolaisten auttamiseen Ranskassa. Hän perusti Pariisiin kaksi köyhäintaloa. Natsimiehityksen aikana hän lähetti ruoka-apua vangeille ja auttoi emigrantti juutalaisia pois maasta ja piilotti heitä kotiinsa. Hänet ilmiannettiin ja pidätettiin. Äiti Maria kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä maaliskuussa 1945.
      xxx/ellauri307.html on line 338: Sitten hän kamppaili akateemisesti, vaikka hän oli loistava, ja murrosiässä hän hengaili Pietarin Merezhkovskin ja Gippiuksen kirjallisissa salongeissa, missä hän tapasi ensimmäisen aviomiehensä. Jonkin aikaa hän ei ollut vain Venäjän hopeakauden johtavan runoilijan Alexander Blokin "suojatti", vielä teini -ikäisenä hän kohteli häntä tasavertaisena kirjallisissa lahjoissa ja henkilökohtaisissa oivalluksissa. Äskettäin julkaistuissa muistelmissaan Lisa Pilenko kirjaimellisesti stalkkasi Blokia sosiaalisten levottomuuksien ja oman henkilökohtaisen myllerryksensä aikana. Etsiessään viisautta mentoriltaan Lisasta tuli hänen neuvonantajansa sekä omatunto. Varmaan patjakin, jota skyytti mielellänsä myllersi.
      xxx/ellauri307.html on line 346: Vuosina 1924-1925 Elizaveta Skobtsova julkaisi emigranttien aikakauslehdissä romaanit The Russian Plain ja Klim Semjonovich Barynkin, jotka kuvaavat sisällissodan tragediaa , omaelämäkerrallisia esseitä Kuinka olin pormestari ja lapsuudenystäväni sekä muistokirjan ja essee. Viimeiset roomalaiset".
      xxx/ellauri307.html on line 356: Lurmel-kadun hostellissa järjestettiin Pyhän Jumalansynnyttäjän esirukouskirkko ja psalmistikurssit sekä talvesta 1936-1937 lähetyssaarnaajien kursseja. 27. syyskuuta 1935 nunna Marian aloitteesta perustettiin hyväntekeväisyys-, kulttuuri- ja koulutusyhdistys "Ortodoksinen asia", johon kuuluivat Nikolai Berdjajev, Sergei Bulgakov, Georgi Fedotov, ja Konstantin Mochulsky. Konsta oli Doston virallinen elämäkerturi. Georgy Petrovich Fedotov oli venäläinen uskonnollinen filosofi, historioitsija, esseisti, monien ortodoksista kulttuuria koskevien kirjojen kirjoittaja, jota jotkut pitävät venäläisen "teologisen kulturologian" perustajana, whatever that may be. Sergei Nikolajevitš Bulgakov oli venäläinen ortodoksinen teologi, pappi, filosofi ja taloustieteilijä. Ortodoksinen kirjailija ja tutkija David Bentley Hart on sanonut, että Bulgakov oli "1900-luvun suurin systemaattinen teologi". Sergei oli myös iso takinkääntäjä idealismista marxismiin ja takaisin. Isä Sergeillä ja äiti Marialla ei ollut yhteisiä jälkeläisiä vaikka asioivat usein pussauskopissa.
      xxx/ellauri307.html on line 358: Heinäkuussa 1935 Marian (Skobtsova) Gayanan niminen vanhin tytär lähti Neuvostoliittoon ja kuoli yhtäkkiä Moskovassa 30. heinäkuuta 1936 oletettavasti lavantautiin, ja hänet haudattiin Preobrazhensky- hautausmaalle . Gayanan aviomies oli George Melia (avioliitto antoi hänelle mahdollisuuden lähteä Neuvostoliittoon).
      xxx/ellauri307.html on line 362: Pariisin natsien miehityksen aikana Rue Lourmel -kadulla sijaitsevasta nunna Marian asuntolasta tuli yksi vastarintaliikkeen päämajasta. Vuonna 1940 hän avaa täysihoitolaansa nakkikioskin, jossa hän myy halpoja tuotteita. Kun saksalaiset tuhosivat Venäjän julkisen Turgenev-kirjaston, I. A. Buninin arkisto siirrettiin nunna Marian asuntolaan. Arkisto pelastettiin, ja Bunin palautti sen vuonna 1945. Vuonna 1941 nunna Maria järjesti jotain Lurmel kadulla.
      xxx/ellauri307.html on line 364: Hiän vastaanotti paketteja, jotka lähetettiin Compiègneen vangeille. Päättää runon "Spirits Day".
      xxx/ellauri307.html on line 367: 8. helmikuuta 1943 Gestapo pidätti hänen poikansa Jurin ja seuraavana päivänä Marian itsensä, joka pidettiin ensin Fort Romainvillen vankilassa ja lähetettiin sitten Ravensbrückin keskitysleirille. Hänen kanssaan pidätettiin myös isä Dmitri Klepinin, joka palveli kirkossa Lurmel kadulla. 6. helmikuuta 1944 Juri Skobtsov kuoli Dora-Mittelbaun keskitysleirillä ( Buchenwaldin "haara" ), myös D. Klepinin kuoli siellä keuhkokuumeeseen. Legendan mukaan nunna Maria syrjäytti vapaaehtoisesti nuoren naisen, jolla oli hänen numerollaan merkitty mekko, ja hänet teloitettiin etuilusta Ravensbrückin kaasukammiossa 31. maaliskuuta 1945, viikkoa ennen leirin vapauttamista Punaisen armeijan toimesta.
      xxx/ellauri307.html on line 371: Berdjajev ja Whitehead ovat personalismin kovia ydinkärkiä. Vuonna 1957 Journal of Religion Charles Hartshorne julkaisi tärkeän artikkelin "Whitehead and Berdyaev: Is There Tragedy in God?" Kolmastoista personalistiseminaari keskittyy Alfred N. Whiteheadin ja Nicolas Berdyaevin ympärille, ja heidän työnsä eri puolille on omistettu erilliset päivät. Ensimmäinen päivä esittelee ryhmän Whiteheadin ja Berdyaevin kontekstissaan. Näitä keskusteluja johtaa George Lucas, varaamiraali James B. Stockdalen eettisen johtajuuden ansioitunut johtaja US Naval Academyssa, emeritus, nykyinen etiikan ja julkisen politiikan professori Graduate School of Public Policy at the Navalissa. Jatkokoulu, ja Daniel Dombrowski, Seattlen yliopiston filosofian professori, toimittaja, Prosessitutkimukset. Jäljellä olevat päivät jokainen osallistuja on vastuussa tietystä tekstistä ja/tai näkökulmasta tai esittelee paperin Whiteheadista tai Berdyaevista ja auttaa johtamaan tätä keskustelun osaa.
      xxx/ellauri307.html on line 373: Seminaari pidetään Western Carolina Universityn kampuksella Cullowheessa, Pohjois-Carolinassa. Cullowhee sijaitsee noin 50 mailia länteen Ashevillestä ja sijaitsee lähellä Great Smoky Mountainsin kansallispuistoa, Appalachian Trailia, Blue Ridge Parkwayta ja useita kansallisia metsiä, jotka muodostavat eräitä Itä-Yhdysvaltojen suurimmista erämaa-alueista. Dreiserin American Tragedy sattui kai vähän pohjoisempana.
      xxx/ellauri307.html on line 385: Juutalaiset ovat tuhansien vuosien ajan herättäneet siunausta "Siunattu on oikea tuomari" vastauksena kuolemaan ja tragedioihin. Koko siunaus, jossa on Jumalan nimi, on seuraava: Siunattu olet sinä, Herra, meidän Jumalamme , maailmankaikkeuden kuningas, todellinen tuomari.
      xxx/ellauri307.html on line 388: Vaikka vain yksi henkilökohtaisesti tragedian kokenut saa täyden siunauksen G-d:n nimellä, kuultuaan toisen kuolemasta monet vastaavat sanomalla: "Baruch dayan ha'emet." Olet ehkä myös kuullut ihmisten reagoivan yleisesti epämiellyttäviin uutisiin lauseella "Tämä on myös hyväksi." "Jokaisella pilvellä on hopeareunus." "Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.". "Tutkimattomat ovat Herran tiet." "Herra antoi herra otti, kiitetty olkoon herran nimi." "Ottaa antaa kanankakan kantaa." "You win some and lose some. Can't win them all. You may fool all some time and some all the time but not everybody forever."
      xxx/ellauri307.html on line 414: Barukh atah Adonai Eloheinu melekh ha'olam, dayan ha-emet. Translation: "Blessed are You, Lord, our God, King of the universe, the Judge of whatever.
      xxx/ellauri307.html on line 423: Klassiske eksempler: Hvis mange mennesker blir overbevist av et falskt rykte om at banken deres har gått konkurs, og alle drar til banken for å ta ut pengene sine, vil banken bli konkurs i virkeligheten, selv om krisen kun startet som et rykte.
      xxx/ellauri307.html on line 426: Second even a random operating system can be a design choice, as can an override function. Third take into account Hasgahas Pratis (divine providence, and olam Habbah. So even if someone gets swept up in a public calamity, it can act as a test, atonement, or early retirement, until Techiyas Hamasim.. so do teshuvah daily to grow and prepare, as we do not know the day we 'retire'. all the best, rm -rf
      xxx/ellauri307.html on line 428: - But what does the story say about all the people in the village that got raided? Reply in response to Chaya Leah :
      xxx/ellauri307.html on line 440: "Olet Kremlin agentti." "Levitä putinistista disinformaatiota ja katso mitä tapahtuu." "Tuet Venäjää ja vihaat Ukrainaa." "Olet merkityksetön naisvihamielinen paskakasa." Ulkomaalaisena mamuna olen helppo kohde. "Laita naurettava kilttisi päälle ja painu helvettiin isänmaastani, kommaripaskiainen!", sanoi yksi, kun taas monet muut vihjailivat, etten ole tarpeeksi integroitunut Suomeen ymmärtääkseni mitään.
      xxx/ellauri307.html on line 441: "Sinun on aika pakata laukkusi!”. Kaikuna 1930-luvun poliittisesta väkivallasta presidentti Ståhlbergia kohtaan eräs toinen sanoi, että minut pitäisi siepata, viedä rajalle ja luovuttaa venäläisille. Kun tämä artikkeli julkaistaan, seuraa siitä lähes varmasti uusi herjausten aalto. Paljaaxihakatun suomaiseman arktisten apinoiden porukka kävelee silmät ummessa uuteen orpanisaatioon. Kiitos vaan mutta en välitä osallistua. Ongelma on vain ettei pallolla taida olla enää termiittiapinatonta paikkaa mihin paeta. Eikun kistuun vaan ja kansi kii.
      xxx/ellauri307.html on line 444: ge&title=Ensimm%C3%A4inen+rukouskirjani&recordid=fikka.4159252&isbns%5B0%5D=9524755394&invisbn=9789524755399&index=0" width="100%" />
      xxx/ellauri307.html on line 516: Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan hännän selkeä määrittely on tasa-arvolain vahvuus. Lain nojalla ei ole tullut monia tapauksia tuomioistuimiin. Lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma auttaa työpaikkoja ja oppilaitoksia selvittämään ongelman olemassaoloa ja laatimaan sisäiset toimintatavat.
      xxx/ellauri307.html on line 537: 1952. helmikuun toisena päivänä pidetystä vuosikokouksesta seuraavaa: "Ompeluseura kokoontuu joka keskiviikko. Järjestetään kahdet juhlat: kesäkuussa, sekä elokuussa. Pidetään raamatuntutkistelu sunnuntain kokouksissa". Ja päätössanoina "Kokous päätettiin rukoillen, että Herra sytyttäisi kirkkaamman liekin meissä kynttilöissä, jotka on asetettu kynttilänjalkaan kuin Uther Pendragon Tintagelissa". 1952 Saarijärvelle hankittiin kokousteltta.
      xxx/ellauri307.html on line 578: Nigel Blackwell
      xxx/ellauri307.html on line 617: gesvc.meredithcorp.io/v3/mm/image?url=https%3A%2F%2Fstatic.onecms.io%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F6%2F2011%2F03%2Fjennifer-lawrence_320.jpg&q=60" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 618: ges.hdqwalls.com/download/jennifer-lawrence-4k-2023-gy-2932x2932.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 619: ges?q=tbn:ANd9GcT034KUwAUt2pSYVbCpMViSDTu_3lM3CH5hoLNHCVys6NiuUL9u02vfQ-5EgsgzWwrj1i4&usqp=CAU" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 625: Janet Evanovich on myydyin kirjailija ja on ansainnut kymmeniä palkittuja romaaneja. Hän aloitti romanttisten romaanien kirjoittamisen 1980-luvulla, ja lopulta hän vaihtoi genrejä keskittyäkseen enemmän lukemisen jännittävään puoleen. Evanocih nousi tähteen ja kuuluisuuteen Stephanie Plum -franchisellaan.
      xxx/ellauri307.html on line 630: Käytyään South River High Schoolissa hänestä tuli ensimmäinen perheessä, joka opiskeli yliopistossa, kun hän ilmoittautui Rutgersin yliopistoon kuuluvaan Douglass Collegeen opiskelemaan maalaustaidetta. Kun Schneider sai lapsia, hän päätti tulla kotiäidiksi kuten hänen äitinsä. Kolmekymppisenä hän alkoi kirjoittaa romaaneja.
      xxx/ellauri307.html on line 632: Kymmenen vuoden ajan hän yritti kirjoittaa Great American Novelin ja viimeisteli kolme käsikirjoitusta, joita ei saanut kaupaxi. Kun joku ehdotti häntä yrittämään kirjoittaa romanssiromaaneja, Evanovich luki useita romansseja ja huomasi nauttivansa genrestä.
      xxx/ellauri307.html on line 634: Hänen työnsä romanttisen romaanin genren parissa auttoi häntä oppimaan luomaan miellyttäviä hahmoja ja houkuttelevia johtavia miehiä. Kahdennentoista romanssinsa päätyttyä Evanovich kuitenkin tajusi, että häntä kiinnostaa enemmän romaanien toimintajaksojen kirjoittaminen kuin seksikohtaukset. Hänen kustantajansa eivät olleet mielissään hänen mielenmuutoksestaan.
      xxx/ellauri307.html on line 648: ges.newyork1.vip.townnews.com/journalnow.com/content/tncms/assets/v3/editorial/c/44/c4487c14-cc68-580c-aa92-1bde294b2c8e/59702e48aa166.image.jpg?resize=1200%2C1648" width="30%" />
      xxx/ellauri307.html on line 652: Palkkionmetsästäjä on yksityinen agentti, joka työskentelee takuita vastaan, ja hän vangitsee pakolaisia tai rikollisia provisiota tai palkkiota vastaan . Ammatti, joka tunnetaan virallisesti takuita valvovana agenttina tai pakolaisena takaisinperinnän agenttina, on perinteisesti toiminut poliiseja ja muita valtion edustajia koskevien lakisääteisten rajoitusten ulkopuolella. Tämä johtuu siitä, että vastaajan ja takausasiamiehen välinen takuita koskeva sopimus on pohjimmiltaan siviilisopimus , joka on lainanantajan velvollinen panemaan täytäntöön. Tämän seurauksena takuitalokasmiehen palkkaamilla palkkionmetsästäjillä on merkittäviä laillisia etuoikeuksia, kuten väkisin meneminen vastaajan kotiin ilman todennäköistä syytä tai etsintälupa; Koska he eivät kuitenkaan ole poliiseja, palkkionmetsästäjät ovat alttiina oikeudellisille vastuille, joilta valtion edustajia suojellaan, koska nämä immuniteetit antavat poliisille mahdollisuuden suorittaa tehtävänsä, esim ampua notmiitä, tehokkaasti ilman oikeudenkäyntien pelkoa. Palkkionmetsästäjän luona jokapäiväisiä kansalaisia ei vaadita vastaamaan kysymyksiinsä eikä heitä saa pidättää. Palkkionmetsästäjät ovat tyypillisesti riippumattomia urakoitsijoita, joille on maksettu palkkion pakolaisen takuumaksun kokonaismäärästä. he tarjoavat oman ammatillisen vastuuvakuutuksen ja saavat palkkaa vain, jos he löytävät "pakolaisen" ja tuovat ne sisään.
      xxx/ellauri307.html on line 654: Pakolaisenjäljitys on prosessi henkilön olinpaikan paikantamiseksi. Jäljitystaktiikoita voivat käyttää oharinjäljittäjä, kontaktien jäljittäjä (kansanterveysympäristössä), velkojen perijä, prosessipalvelin, takuitavastaava tai takuita hoitava toimeenpanija (palkkionmetsästäjä), haltuunottoagentti, takuiden täytäntöönpanoagentti, yksityisetsivä, lakimies, poliisietsivä, toimittaja, stalkkeri tai kuka tahansa henkilö, joka yrittää paikantaa kohteen, jonka yhteystietoja ei heti tiedetä. Myös tutkijat ovat käyttäneet samanlaisia tekniikoita todistajien paikallistamiseksi rikosoikeudenkäynneissä.
      xxx/ellauri307.html on line 659: Deepak Chopra on new age -guru ja valelääkäri, joka on puhunut mielen ja kehon välisestä napayhteydestä. Chopra on tarjonnut vastauksia moniin nykyaikaisiin elämäntapoihin, jotka ovat vähitellen syöstäneet spiritismin ydintä erityisesti länsimaisissa yhteiskunnissa.
      xxx/ellauri307.html on line 677: Christopher Little "Christopher Little Literary Agency" on Lontoossa sijaitseva kirjallisuusagenttien yritys. Virasto on johtanut Harry Potter -kirjailijaa JK Rowlingia vuosina 1996–2011. Häntä on kuvattu "kaikkien aikojen onnekkaimmaksi agentiksi", joka oli puolet "kirjallisuuden historian kaupallisesti menestyneimmistä suhteista".
      xxx/ellauri307.html on line 678: Kesäkuussa 2023 Christoper Littlen nettovarallisuus on noin 86 miljoonaa dollaria. Christopher Little: Closed. Following the death of Christopher Little in Jan 2021, the Christopher Little Literary Agency is now permanently closed. Eihän tää ollut mikään kirjailija laisinkaan, vaan joku pelle agentti. Mixi se on yleensä tällä listalla?
      xxx/ellauri307.html on line 680: ges/I/B1uK+ChjWaS.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri307.html on line 695: ges/2013/03/26/meyerhostpremiere-4_3.jpg?width=2560" height="300px" />
      xxx/ellauri307.html on line 705: ges.bursadabugun.com/galeriler/2020/02/13/69501-39-yil-once-koronavirusu-tahmin-edip-kitap-yazmis-5e45345bed671.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri307.html on line 711: David Oyedepo on nigerialainen pastori, jota pidetään nykyään Nigerian rikkaimpana pastorina. Oyedepo toimii tällä hetkellä Living Faith Chruch World Widen presidenttinä ja saarnaajana, joka tunnetaan parhaiten Winners Chapelina.
      xxx/ellauri307.html on line 728: I remember saying to a minister, 'I don't get it. I read a book that said there
      xxx/ellauri307.html on line 735: science, the mushier I get. I have started to say like Monod or Bergson, 'Oh,
      xxx/ellauri307.html on line 738: After graduating from Phillips Exeter, Brown attended Amherst College, where he was a member of Psi Upsilon fraternity. [En mennyt Barbaran sijaisexi Amherstiin. Amherstissa oli pelkkiä lehmiä. Nyt voisin olla tiikerikirjailija Donin paikalla. Barbaran mies Emmon Bach oli depressiivinen, varmaan Barbaran lytistämänä. Niillä oli vanerista tehty kesämökki jossain pusikossa.]
      xxx/ellauri307.html on line 740: Danilla oli surkea muusikonura länsirannikolla jota nöyrä, sittemmin eroprosessissa kusetettu vaimo Blythe koitti turhaan buustata. Brown and his wife Blythe moved to Rye, New Hampshire in 1993, samana vuonna jolloin ize sain karkoituxen Kouvolaan. Brown became an English teacher at his alma mater Phillips Exeter, and gave Spanish classes to 6th, 7th, and 8th graders at Lincoln Akerman School, a small school for K–8th grade with about 250 students, in Hampton Falls. Aikamoinen mahalasku tuli Danille(kin). While on vacation in Tahiti in 1993, Brown read Sidney Sheldon's (n.h.) novel The Doomsday Conspiracy, and was inspired to become a writer of thrillers. He started work on Digital Fortress, setting much of it in Seville, where he had studied in 1985. He also co-wrote a humor book with his wife, 187 Men to Avoid: A Survival Guide for the Romantically Frustrated Woman, under the pseudonym "Danielle Brown". Brown's first three novels had little success, with fewer than 10,000 copies in each of their first printings. His fourth novel, The Da Vinci Code, became a bestseller, going to the top of the New York Times Best Seller list during its first week of release in 2003. It is one of the most popular books of all time, with 81 million copies sold worldwide as of 2009. Its success has helped push sales of Brown's earlier flops. Brown's prose style has been criticized as clumsy, to say the least. The Da Vinci Code committed style and word choice blunders in almost every paragraph. Recurring elements that Brown prefers to incorporate into his novels include a simple hero pulled out of their familiar setting and thrust into a new one with which they are unfamiliar, an attractive female sidekick/love interest, foreign travel, imminent danger from a pursuing villain, antagonists who have a disability or genetic disorder, and a 24-hour time frame in which the story takes place.
      xxx/ellauri307.html on line 741: Brown's work is heavily influenced by academic Joseph Campbell, who wrote extensively on mythology and religion and was highly influential in the field of screenwriting. Brown also states he based the character of Robert Langdon on Campbell. Vizi tästä akateemisesta Joosepista taitaa ollakin jo paasaus! Brown does his writing in his loft. He told fans that he uses inversion therapy (ei tarkoita housut pois homopatiaa vaan roikkumista pää alaspäin kuin apina) to help with writer's block. He uses gravity boots and says, "hanging upside down seems to help me solve plot challenges by shifting my entire perspective". Dan on myös hanakka plagioimaan muiden yhtä onnettomia kirjoja.
      xxx/ellauri307.html on line 743: Benjy DeMott -vainaa "saw as three pervasive social myths: the assumption, held by many Americans, that we live in a classless society; the promise, held out by movies and television, that individual friendships between blacks and whites can vanquish racism all by themselves; and the images of women, ubiquitous in popular culture, that render them almost indistinguishable from men." He opined that movements of the lower classes have a tendency to 'go awry.' Benjamin Haile DeMott was born on June 2, 1924, in Rockville Centre, N.Y.; his father was a carpenter, his mother a faith healer. He joined the Amherst faculty in 1951 and earned a Ph.D. in English literature from Harvard two years later. He observed that a tenet of national faith in America had been that "goodness equals laughter, that humour can banish crisis, that if you pack up your troubles and smile, horror will take to the caves". Critical response to Mr. DeMott's work was divided. His detractors saw his pop-culture references as forced efforts to look au courant.
      xxx/ellauri307.html on line 767: Vaikea uskoa, että Susan Fletcherin älykkyysosamäärä pyörii 170:n kieppeillä. Näet David Becker oli ainoa mies, jota hän oli koskaan rakastanut. Becker oli Georgetownin yliopiston nuorin professori ja etevä vieraiden kielten tuntija, ja akateemisessa maailmassa hän oli suoranainen pieni kuuluisuus. Hänellä oli eideettinen muisti, ja hän rakasti kieliä: kuuden Aasiassa puhutun lisäksi hän hallitsi espanjan, ranskan ja italian (muttei enkkua, vaan esperantoa lasten kanssa kotikielenä). Hänen etymologian ja kielitieteen luentojaan seurasi aina täysi sali, ja lopetettuaan hänen oli joka kerta jäätävä vastaamaan kuulijoiden tietämättömiin kysymyksiin. Puhuessaan hän antoi itsestään innostuneen ja asiantuntevan vaikutelman, eikä hän ilmeisesti tällöin tiennyt tuon taivaallista häntä piirittävien naisopiskelijoiden lumoutuneista katseista eikä penkkien kostumisesta takapuolten alla.
      xxx/ellauri307.html on line 772: Susan on NSA:n keskitason johtaja. Susanin ansio oli nähdä tirkistelyyn sisältyvien moraalisten ongelmien ohi.
      xxx/ellauri307.html on line 775: National Security Agency ( NSA ) on Yhdysvaltain puolustusministeriön kansallisen tason tiedusteluvirasto, joka on kansallisen tiedustelupalvelun johtajan (DNI) alaisuudessa. NSA on vastuussa tiedon ja datan maailmanlaajuisesta seurannasta, keräämisestä ja käsittelystä ulkomaisia ​​ja kotimaisia ​​tiedustelu- ja vastatiedustelutarkoituksiin erikoistuen signaalitiedusteluna ( SIGINT) tunnetulle alalle. NSA:n tehtävänä on myös suojella Yhdysvaltain viestintäverkkoja ja tietojärjestelmiä. NSA luottaa useisiin toimenpiteisiin suorittaakseen tehtävänsä, joista suurin osa on salaisia. NSA:n olemassaolo paljastui vasta vuonna 1975. Resitentti Ruuman perusti sen minuuttia yli 12 vuonna 1952. NSA:lla on noin 32 000 työntekijää.
      xxx/ellauri307.html on line 777: gency_headquarters%2C_Fort_Meade%2C_Maryland.jpg/1280px-National_Security_Agency_headquarters%2C_Fort_Meade%2C_Maryland.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri307.html on line 778:
      NSA:n päämaja Fort Meadessa, Marylandissa, n.  1986 Ronald Reaganin toimiessa presidenttinä. Kaikki agentit ovat tulleet töihin isoilla amerikanraudoilla.

      xxx/ellauri307.html on line 782: 80-luvulla agentit vielä raapustivat kuvioita millimetripaperille ja tarvizivat paxukyrpäisen lindkvistin palveluita kääntämiseen ja kielentunnistuxeen. Aika säälittävää! Jostain kanjien tunnistuxesta päsähti shekki joka oli enemmän kuin professorin surkea kuukausipalkka! Ellei David olisi vanhanaikaisen ritarillinen, Susan maxaisi kalliit illalliset, sillä hänen palkkansa on satumainen, kun taas David on viittä vaille homeless.
      xxx/ellauri307.html on line 789: Vahvatukkaisesta Susanista on A-OK että NSA:n agentit tunkeutuvat "lupaa kysymättä" jonkun nörtin asuntoon tainnutusaseet kourassa ja vievät siltä salasanan digitaaliseen linnakkeeseen. NSA:lla ei ollut minkäänlaista tilivelvollisuutta tekemisistään. Tävskytti on Susanille kertomatta lähetetty Epsanjaan. Mixi Tävskytti? Mitä tekemistä lindkvistillä on NSA:n agenttihommissa? Susan vaikeni. Nyt hän ymmärsi. Kyse olikin vain rahasta. Strathmoren vaimo aikoi jättää hänet kuin Sirpa Temen 30v avioliiton jälkeen, koska kaveri on töissä 365 päivää vuodessa. Pelkät karkauspäivät (7 kpl) eivät vaimolle enää riittäneet. Susan tajusi mixi hän niin arvosti Trevoria: Trevor kehui Susania kuplixi ja kazoi kunnioittavasti sen paidan läpi kumottavia rintaliivejä. Samaan aikaan toisaalla Dave näkee japsun vainajana nakupellenä. Donde estan sus cojones? Dave kysyi sujuvalla epsanjan kielellä.
      xxx/ellauri307.html on line 807: Avainten talletus on ennakoiva ja ennakoi avainten öykkäröivän käyttötarpeen.Taannehtiva vaihtoehto on avainten luovutus, jossa käyttäjien on luovutettava avaimet lainvalvontaviranomaisten pyynnöstä tai muuten uhkaa ikäviä oikeudellisia seuraamuksia. Avaintietojen paljastamista koskeva laki välttää jotkin avainsulkujärjestelmien teknisistä ongelmista ja riskeistä, mutta tuo mukanaan myös uusia riskejä, kuten avainten katoamisen ja oikeudellisia ongelmia, kuten tahattoman itsesyytöksen. Moniselitteistä termiä avainten palautus käytetään molempiin järjestelmiin.
      xxx/ellauri307.html on line 862: ges_Upload/2020/08/30/7afb1456-ead9-11ea-8b7d-c799413e769d_web_scale_0.1271456_0.1271456__.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri307.html on line 880: 8. Nigel Blackwell.
      xxx/ellauri307.html on line 882: Nigel Blackwell on luovutettu Blackwellin henkilökunnalle. Blackwell Publishing myytiin vuonna 2006 572 miljoonalla eurolla. Toby ja hänen veljenpoikansa Nigel nettoivat suuren osan siitä.
      xxx/ellauri307.html on line 883: Nigel Blackwellin nettovarallisuuden arvioidaan olevan noin 292,5 miljoonaa dollaria.
      xxx/ellauri307.html on line 911: ges4.fanpop.com/image/photos/20100000/Stephen-King-stephen-king-20117315-2086-2560.jpg" width="30%" />
      xxx/ellauri307.html on line 924: Patterson tunnetaan myös siitä, että hän kirjoittaa kirjojaan yhteistyössä muiden "kirjailijoiden" kanssa, kuten Maxine Paetro, Andrew Gross ja Peter DeJonge, ja on usein sanonut, että muiden "kirjailijoiden" kanssa työskentely tuo uusia ja mielenkiintoisia ideoita hänen kirjoihinsa. Syyskuussa 2009 Patterson allekirjoitti kirjasopimuksen, jonka mukaan hän kirjoittaa itse tai yhteistyönä yksitoista kirjaa aikuisille ja kuusi kirjaa nuorille aikuisille vuoden 2012 loppuun mennessä. Forbes raportoi sopimuksen olevan vähintään 150 miljoonan dollarin arvoinen, mutta Patterson sanoi, että arvio "ei ole lähellä".
      xxx/ellauri312.html on line 46: että ”et ole niin hieno kuin me etkä tule meidän porukkaan”, Anne-Mari kertoo. Niia kertoo joidenkin tyttöjen käyttävän vain mahdollisimman kalliita merkkivaatteita, jotta muut eivät pystyisi ”kopioimaan”, kun ei ole varaa. Pitäskö olla koulupuvut niikö anglosaxeilla? Paskat, varsinainen syy on tuloerot. Ruåzissa on enemmän mijardöörejä kuin brasseissa. Tuloerot on jo isommat kuin Venäjällä, tietää Hobla kertoa. Vittuako kaikki paha pitää rontata sisään anglosaxeilta? Se on kapitalismin laki, kerääntyminen ja kasaantuminen. Vitun brändit! Polttomerkit perseessä. Helvettiin kaikki indogermaanit. Mitäs läxit, mennään zuhnat volganmutkaan takaisin.
      xxx/ellauri312.html on line 52:
      Sverige blev ett skatteparadis för miljardärer - ”Samhällskontraktet är brutet”.

      xxx/ellauri312.html on line 54: Det är omöjligt att bli rik på arbete i Sverige. Däremot är Sverige ett av de fördelaktigaste länderna för den som har kapital. De slutsatserna drar ekonomijournalisten Andreas Cervenka, som varnar för följderna.
      xxx/ellauri312.html on line 55: Tobias Pettersson betalar lägre skatt på egendom i Sverige.
      xxx/ellauri312.html on line 57: Arvsskatten och gåvoskatten avskaffas 2004. Skatten på utdelningar inom så kallade fåmansbolag sänks från 30 procent till 20 procent (under vissa villkor) 2006. Förmögenhetsskatten slopas 2007. Fastighetsskatten slopas 2008 och ersätts med ett takbelopp motsvarande knappa 800 euro. Bolagsskatten sänks i flera omgångar från 28 procent till 20,6 procent.
      xxx/ellauri312.html on line 59: – Det svenska samhällskontraktet har brutits. Modellen där man utbildar sig, jobbar och sparar till en bostad fungerar inte längre. Den har farit samma väg som The American Dream.
      xxx/ellauri312.html on line 61: Det säger den prisbelönta ekonomijournalisten och författaren Andreas Cervenka när HBL träffar honom i Lund. Cervenka syftar på en utveckling han beskriver i sin bok Girig-Sverige: Så blev folkhemmet ett paradis för de superrika.
      xxx/ellauri312.html on line 63: Sverige har på kort tid fått fler dollarmiljardärer än folkrika länder som Japan och Brasilien. På Djursholm tävlar släkter som Douglas och Lundberg med Spotify-grundaren Daniel Ek i att bygga lyxvillor.
      xxx/ellauri312.html on line 65: – I genomsnitt är vi rika, men då glömmer man hur fördelningen ser ut. En procent äger i dag närmare 40 procent, 10 procent äger 75 procent. Och klyftorna ökar hela tiden. Det är lätt att hitta öppna klyftor när man har en massa pengar.
      xxx/ellauri312.html on line 69: Förändringen framträdde tydligt för Cervenka då han återvände till Sverige efter några år som journalist på orten Palo Alto i Kalifornien. Där har några av världens största techbolag sina kontor, priset för ett genomsnittligt hus är omkring tre miljoner dollar och på gatorna kan man stöta på miljardärer som Elon Musk och Mark Zuckerberg.
      xxx/ellauri312.html on line 71: Vid hemkomsten till Folkhems­sverige väntade sig Cervenka en stor kontrast. I stället kände han igen sig. ”I Stockholms innerstad trängdes Teslor, Maseratis och Land Rovers med stressade ynglingar i för korta kostymer, mockaskor utan strumpor och klockor för ett par årslöner på handleden. Nya miljardärer jag aldrig hört talas om tidigare tycktes poppa fram på daglig basis. Överallt pratades det aktier, kryptovalutor och startups”, skriver Cervenka i boken.
      xxx/ellauri312.html on line 72: Han kom hem till ett land där förmögenhetsklyftorna närmar sig Rysslands. Utvecklingen där vissa segment i Sverige sett sina förmögenheter mångdubblas har flera orsaker. En lång rad skatter på egendom, däribland arvs- och gåvoskatten, har slopats.
      xxx/ellauri312.html on line 74: – Det har varit spel mot ett mål gällande skattefördelar för dem som har tillgångar, säger Cervenka. Vad beror det på? – Ett litet rikt och högerriktat lands syndrom: vi låter folk tro vi måste ha de lägsta skatterna för företag och kapital för att kunna konkurrera. På 1970- och 1980-talen hade vi problemet att företagare flyttade utomlands. Skatten var så hög att de kunde förlora sina företag. – I dag är det en helt annan värld. Sverige är ett av de bästa länderna i världen att äga tillgångar.
      xxx/ellauri312.html on line 77: Därtill har Sverige i hög grad öppnat upp välfärden som en marknad. För kommunerna är det oftast en dålig affär. Många investerare har däremot blivit rika på skolor och äldreboenden, och inte minst på att köpa upp fastigheter från miljonprogrammets* tid och höja hyrorna.
      xxx/ellauri312.html on line 78: – Till exempel i utsatta områden som Tensta och Rinkeby har fastighetsspekulanter gjort miljardvinster. De som bor där hör samtidigt till de mest missnöjda i landet, säger Cervenka.
      xxx/ellauri312.html on line 80: En tredje central faktor är att räntan efter finanskrisen låg på noll eller minus i åratal. Dels höjde det värdet på sådana aktier vars vinstlöfte ligger långt i framtiden, däribland nystartade techbolag. Dels har det trissat upp priserna på en viss tillgång framom andra: bostäder.
      xxx/ellauri312.html on line 81: Mellan 1996 och 2021 ökade svenska bostadsrätter i pris med i genomsnitt 800 procent. I delar av Stockholm är ökningen ännu brantare.
      xxx/ellauri312.html on line 82: Bankerna har gynnats av att bevilja allt större lån, medan amorteringskraven fram till de senaste åren varit låga. Kalkylen bygger på evig värdeökning.
      xxx/ellauri312.html on line 91: – Det har blivit omöjligt att arbeta sig till en förmögenhet. Modellen där du utbildar dig, jobbar och lägger undan pengar varje månad för att köpa en bostad fungerar inte längre. Inte ens om du jobbar som läkare och kan lägga undan 1 000 euro i månaden. Bostadspriserna har stigit snabbare än du hinner spara till.
      xxx/ellauri312.html on line 93: – Det bygger på att vanliga människor ska jobba på och pumpa in internationellt sett väldigt höga skatter, medan de som äger kapital procentuellt ska bidra med väldigt lite.
      xxx/ellauri312.html on line 100: Det farligaste är enligt Cervenka att tanken om att arbete lönar sig undermineras, samtidigt som segregeringen ökar.
      xxx/ellauri312.html on line 102: Inom medelklassen har de yngre generationerna svarat på bostadspriserna dels genom att ta större lån, dels med att ta höga risker på börsen. Det här kan fungera så länge räntorna är negativa och börsen rusar.
      xxx/ellauri312.html on line 103: – Det är ju den signalen skattesystemet ger: det är mer lönsamt att vara daytrader än att utbilda sig till läkare.
      xxx/ellauri312.html on line 107: I dag är situationen annorlunda: räntorna har gått upp medan kronan och många av börsens raketer kraschat. Det sker i ett läge där Sverige är ett av de mest belånade länderna i världen.
      xxx/ellauri312.html on line 109: Samtidigt upprätthåller bostadsbyggandets inbromsning bostadsbristen, i synnerhet i Stockholmsområdet, vilket dämpar prisnedgången. Trots de dystrare konjunkturerna bedömer bland andra Nordea alltjämt de svenska hushållens räntebetalningsförmåga som god.
      xxx/ellauri312.html on line 110: – Om nedgången utvecklas till en riktig kris skulle debatten svänga. Jag tycker mig se tecken på det: att man på allvar får upp ögonen för skolans och vårdens finansiering.
      xxx/ellauri312.html on line 113: Vitun svedupelleiltä on tainnut Marxin das Kapitalin opetuxet unohtua. Kaikki tää on siellä ennustettu, 150v sitten toteutui jo anglosaxeissa. Työväenliike jarrutti kasautumista ja kurjistumista idässä ja pohjoisessa, kunnes ahneet paskanallet sai senkin talouspakotteilla, automaatiolla ja maahanmuuttajilla hengiltä. Nyt on riikinkukot muiden länsigermaanien kanssa samassa veneessä, up the shit creek without a paddle. Nyt apinat saa niittää mitä ovat kylväneet. Turpiin vaan ja onnea!
      xxx/ellauri312.html on line 152: edes anglosaxittu vaikka kaveri on puolinobelisti. Poängen är att människans villkor i stort sätt är
      xxx/ellauri312.html on line 153: desamma genom århundradena. Vi föds och dör, älskar och hatar, lider och
      xxx/ellauri312.html on line 202: Sine cera (ilman vahaa) on huonon Donin levittämä virheellinen kansanetymologia sincerus-sanalle. Uusvilpittömyys juontaa juurensa 1980-luvun puoliväliin; amerikkalainen kirjailija David Foster Wallace teki sen kuitenkin suosituksi 1990-luvulla. "He kohtelevat vanhoja epätrendejä inhimillisiä ongelmia ja tunteita Yhdysvaltain elämässä kunnioituksella ja vakaumuksella.
      xxx/ellauri312.html on line 205: Teoria on seuraava: Infinite Jest on Wallacen yritys ilmentää ja dramatisoida vallankumouksellista fiktiota, jota hän vaati esseessään "E Unibus Pluram: Television and US Fiction". (Vittu et toi Sikiökin oli sivistymätön: "Unibus"? "pluram"? HAHAHA. Jätkä ei osaa latinasta edes alkeita. Koitin lukea Sikiön ao. prujua mutta se oli loputtoman pitkästyttävä.) Tyyli on sellainen, jossa uusi vilpittömyys kumoaa ironisen ironisuuden, joka on 1900-luvun loppua kohden kovertanut nykyisen fiktion. Wallace yritti kirjoittaa vastalääkettä kyynisyydelle, joka oli valloittanut ja surullittanut niin paljon amerikkalaista kulttuuria hänen elinaikanaan. Hän yritti luoda viihdettä, joka saisi meidät puhumaan isänmaallista potaskaa uudelleen. On jo aika unohtaa Vietnamin turpiinotto, sitäpaizi rättipäistä saa helpommin mureketta, kun niillä ei ole niitä viidakoita missä kykkiä. Lisäksi lukuisia kirjailijoita on kuvattu New Sincerity -liikkeen myötävaikuttajiksi, mukaan lukien Jonathan Franzen, Zadie Smith, Dave Eggers (n.h.), Stephen Graham Jones (n.h.), ja Michael Chabon (n.h.). Ei kun suuri narratiivi takas kunniaan!
      xxx/ellauri312.html on line 213: Eräs "Angela" työskentelee parhaillaan puolustusministeriön sponsoroimassa projektissa, joka koskee tulevaisuuden itseorganisoituvia järjestelmiä ja robottiarmeijoita.
      xxx/ellauri312.html on line 268: Sarja puheluita tapahtuu Tokugen
      xxx/ellauri312.html on line 325: ges6.fanpop.com/image/photos/35400000/River-Tam-firefly-35474353-640-521.jpg" height="300px"/>
      xxx/ellauri312.html on line 331: River Tam oli tohtori Simon Tamin teini-ikäinen sisar. Molemmat turvautuivat Malcolm Reynoldsin Firefly - luokan kuljetusalukseen, joka tunnetaan nimellä Serenity. Häntä pidetään ihmelapsena, älykkäänä yli 10-vuotiaana ja urheilullisesti lahjakkaana. Tohtori Mathiasin intensiivisen kokeilun jälkeen parlamentin – Alliancen hallitsevan elimen – toimesta River muutettiin osittain henkisesti epävakaaksi psyykkiseksi aseeksi, joka oli tarkoitettu salaiseen valtion käyttöön. Hänen veljensä Simon pelasti hänet kalliilla kustannuksilla, mutta useat Alliancen agentit, pääasiassa Lawrence Dobson, kaksi sinikäsineistä miestä, seurasivat häntä hellittämättä. McGinnis, palkkionmetsästäjä Jubal Early ja lopuksi Operative. Lähes kaikki juoksuaikansa hän vietti Serenityn miehistön kanssa, josta tuli hänen suurperheensä.
      xxx/ellauri312.html on line 347: På tal om kul, Sarah Sjöström är också bra om att leva i nuet. Hon planerar inte framtiden. När det går dåligt blir hon arg. Jag planerar inte särskilt mycket. Mina vänner säger att jag är bra på att leva i nuet. Vad säger din armhåla om dig? Kvinnorna i Andningsrummet är privilegierade. De har fina lägenheter i Stockholms innerstad och framgångsrika karriärer. Nähä, vi är vanliga medelklass-vänstermänniskor.
      xxx/ellauri312.html on line 354: "The establishment of Israel is an event which actively engages the conscience of this generation....It is, therefore, a bitter paradox to find that a State which was destined to be a shelter for a martyred people is itself a Nazi State." Tämä puhe jäi Pertiltä pitämässä Israelissa kun maha-aortta halkesi.
      xxx/ellauri312.html on line 355: Dr. Thomas Harvey stole Einstein’s brain, planning to study it to try to determine whether he was a genius. Harvey measured and photographed the brain, and commissioned a painting of it from an artist who had done portraits of his children's brains. He kept it in a jar in a beer cooler in his basement.
      xxx/ellauri312.html on line 357: Einstein had three children. The oldest was a daughter named Lieserl. She was unknown to the world at large until a trove of early letters between Einstein and his first wife Mileva were discovered in 1986. These mentioned a daughter, born in around 1902 before Einstein and Mileva married. The fate of the child is unknown, and it is likely she was given over to someone else to raise. She disappears from history at that point, and she probably died very young. Einstein never mentioned her to anyone and does not appear to have ever laid eyes on her. He just got laid by Milena.
      xxx/ellauri312.html on line 359: The second was a son named Hans Albert (called “Albert” by his parents), who attained a doctorate in engineering and became a university professor, homeless, and an acknowledged expert on hydraulics. He was obviously quite intelligent, although not quite at changing-the-entire-precepts-of-physics level.
      xxx/ellauri312.html on line 361: The third was another son, Eduard (called “Tete” by his parents), who showed promise and an interest in medicine. He developed schizophrenia at age 21 and spent the rest of his life in and out of mental institutions.
      xxx/ellauri312.html on line 365:
      ge;*font-family:Muli">
      xxx/ellauri312.html on line 373: Kunskapens frukt har översatts till över 20 språk, bland annat har den getts ut i
      xxx/ellauri312.html on line 375: ”vuxet innehåll”. I motsazen, min ukrainska förläggare berättade att hennes mamma blivit arg och sagt ”varför kan du inte ge ut normala böcker?”. Men när mamman sedan fick läsa den hade hon sagt ”varför har du inte gett mig den här boken tidigare, den verkar ju jätteintressant!", säger Liv och skrattar gott. Man har rätt att hata någon och man måste få tycka det är äckligt med manslem som luktar sursill!
      xxx/ellauri312.html on line 377: Chileläinen liguuri Ferrada de Nöj, Karolinskan professori emeritus, on aiheuttanut ällöpäille länkkäreille Ruåzissa aika paljon dålig stämningiä. I en intervju i den italienska tidningen L'Eco di Bergamo i januari 2019 fick Ferrada de Noli förklara varför han nominerade Julian Assange och Edward Snowden till Nobels fredspris, istället för att betrakta deras handlingar som illegala. Han svarade: ”Enligt internationell rätt är det som Assange har fördömt som istället borde betraktas som kriminellt”.
      xxx/ellauri312.html on line 379: De Noli opponerade sig mot vad han då beskrev som ”flockimmunitetstrategi” (svenska myndigheter förnekade att ha haft en sådan), och i en intervju i juli 2020 deklarerade att istället endast ett upptäckande av vaccin skulle förutsätta nedbringandet av pandemin. Då nämndes han i en kultur-ledarartikel i Expressen (2-04-20) bland de tre forskarna som utpekades där som ”Corona haverister”, som inriktade ”kritik mot Anders Tegnell och Folkhälsomyndigheten”. I november 2021 deklarerade han, ”Om jag fick igenom min vilja skulle jag göra vaccination – med undantag för kliniska fall – obligatorisk för alla medborgare i alla länder”. Ruåzalaisille ei Nolin tarjoama Sputnik kelvannut. Ylläri. Ruåzalaiset ovat lähes yhtä vastenmielisiä länsiotuxia kuin anglosaxit. Ehkä vika onkin länsigermaaninen perimä?
      xxx/ellauri312.html on line 395: v 553 pidettiin Konstantinopolin toinen kirkolliskokous. Eli viides ekumeeninen kirkkoneuvosto, johon osallistui 168 piispaa. Se tuomitsi nestoriaanisuuden, monotelismin ja julisti Marian ikuisen neitsyyden. Elikkä vaikka Joose nussi Mariaa myöhemmin aivan sikana ja Maria synnytti Jee-suxelle useita puolisisaruxia, sitä ei lasketa. Nojaa, olihan se neizyt ennen ekakertaa kuiteskin. Ehkäpä P. Hengen penetraatio ei särkenyt immenkalvoa, se oli vähän niikö koeputkihedelmöitys.
      xxx/ellauri312.html on line 405: den algeriska kustbevakningen efter att de körde för fort. Vad bra! Borde hända i
      xxx/ellauri312.html on line 412: Olet kamalan komea. Roarke on tyypillinen kamalan komean könsikkään nimi. Even kasvot ovat kolmiomaiset kuin rotannaamaisella Noralla. Roarke Industries, CEO, yrittäjä. Bruttovarakkuus 3.8 G$. Aikaansaapa kaveri. Irkku tiätysti. Miten äklöä. Noralla ei ole ongelmia oikeutetun eliminoinnin kanssa. Siis likvidoinnin, häirizevän sakin nestemäisexi käteisexi muuttamisen. Se on oikeutettua ja sitäpaizi kivaa.
      xxx/ellauri312.html on line 414: Samalla voi tuntea voimakasta sukupuolista halua. Sitä tunsin ize viime yönä kun olin muuttanut Seijan yskimisen takia toiseen huoneeseen ja näin siellä unta romanialaisesta naisesta joka ui kiimaisena mun liiveihin ja mä vastaavasti pyrkyröin penis ojossa sen pikkuhousuihin; pitkästä aikaa otti eteen oikein kovan kankeana, naisen nisät tökkivät terävinä ihoa ja ohjailin jo innokasta terskan nuppia kohti naisen kuumankosteaa halukasta puoliavointa alahuuliota, kun tietysti uni katkesi taas ante portas. Bugger it.
      xxx/ellauri312.html on line 519: Rorty torjui "pitkään vallinneen" ajatuksen, että ulkomaailman esineiden oikeat sisäiset esitykset ovat tiedon välttämätön edellytys. Rorty väitti sen sijaan, että tieto on sisäinen ja kielellinen asia; tieto koskee vain omaa kieltämme. Tää nyt on kerta kaikkiaan hanurista, vanhaa kunnon homomensuuraa. Beliefs and words evolved, just as opposable thumbs and extralarge cocks, to help human beings “cope with the environment” and “enable them to enjoy more pleasure and less pain.”
      xxx/ellauri312.html on line 532: Though deeply pessimistic about the dangers of nuclear confrontation and the gap between rich nations and poor, Mr. Rorty retained something of Dewey’s hopefulness about America.
      xxx/ellauri312.html on line 535: ger_Boogaloo.jpg/800px-Iggy_Pop_at_Burger_Boogaloo.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri312.html on line 536: ge/c0240160/800wm/C0240160-Rene_Descartes,_French_mathematician.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri312.html on line 544: Rortyn omat, joskus omituiset, Jamesian ja Deweyanin uudelleenlausunnot teemoja” (PSH, xiii). Nämä uudelleenlausunnot menevät niin pitkälle kuin suosittelevat sitä, mitä James ja Deweyn olisi pitänyt sanoa. James should have been satisfied with ‘‘The Will to Believe’’ rather than ending with a ‘‘brave and exuberant ‘‘Conclusion’’ to Varieties of Religious Experience’’. Bernstein finds Rorty guilty of fabricating a Nietzscheanized James or a Wittgensteinianized Derrida or a Heideggerianized Dewey. In this way, Rorty practiced something of what the ancients called "wisdom", and we moderns call "self help".
      xxx/ellauri312.html on line 546: Kierkegaard’s view was that one’s relation to a deity is irreducible to a creed (TRR, pp. 391–392). Instead of belief, what is vital is the religious romance. Willy to believe. The intimacy between a lesser being and a greater being is something we find in Keats' Endymion. Rorty analogizes religious faith with the experience of lovemaking. Unfair relations are valuable if they are able to deepen an individual’s unique life experience. They redeem the believer and the lover by helping them grow meaningfully, not by stretching uncomfortably. Religious connections range from "one of adoring obedience, or ecstatic communion, or quiet confidence, or some combination of these". Sounds a lot like Al Bundy's Love And Marrage.
      xxx/ellauri312.html on line 552: Some might think of financial success as “flourishing.” Others might think of self-development and growth. You might believe that a person is flourishing when she is happy and content, or when she is learning new things and applying her skills to new challenges.
      xxx/ellauri312.html on line 558: Flourishing moves beyond the confines of simple happiness or wellbeing; it encompasses a wide range of positive psychological constructs and offers a more holistic perspective on what it means to feel well and happy. According to the “founding father” of flourishing, Dr. Martin Seligman, flourishing is the result of paying careful attention to building and maintaining the five aspects of the SPERMA model.
      xxx/ellauri312.html on line 564: Engagement
      xxx/ellauri312.html on line 595: Ihmisen ei pitäisi kiistää tai väittää, vaan kuiskata tuloksia naapurilleen, ja siten jokaisen hengen idulla, joka imee mehua eteerisestä homeesta, jokaisesta ihmisestä voi tulla suuri, ja ihmiskunta sen sijaan että olisi laaja piikkiherne- ja orjantappuranummi, jossa on siellä täällä syrjäistä tammea tai mäntyä, siitä tulisi suuri metsäpuiden demokratia!
      xxx/ellauri312.html on line 597: Hans Blumenberg (1920-1996) war der älteste Sohn von Josef Carl Blumenberg (1880–1949), dem Inhaber eines Lübecker Kunstverlages, und seiner Ehefrau Else Blumenberg, geb. Schreier (1882–1945). Die Familie des Vaters stammte aus dem Bistum Hildesheim und hatte seit Generationen katholische Priester wie Friedrich Blumenberg (1732–1811) und Franz Edmund Blumenberg (1764–1846) hervorgebracht. Aufgrund des jüdischen Familienhintergrundes seiner Mutter musste er im Herbst 1940 das Studium der katholischen Theologie abbrechen. v 1944 Hans oli joutua KZ-lageriin, mutta onnistui piileskelemään sodan loppuun morsiamen kotona.
      xxx/ellauri312.html on line 599: Er behauptete dass der Mensch als endliches und hinfälliges Mängelwesen bestimmter Hilfsmittel bedarf, um sich angesichts des „Absolutismus der Wirklichkeit“ behaupten zu können. Unter diesem Aspekt interpretiert Blumenberg nun Metaphern und Mythen – auf Grund ihrer die Wirklichkeit distanzierenden, in ihr orientierenden und den Menschen so entlastenden Leistungen. Die Übersetzung von Die Legitimität der Neuzeit wurde von Richard Rorty besprochen, der die verspätete Rezeption des Buches bedauerte.
      xxx/ellauri312.html on line 604: ges?q=tbn:ANd9GcTPOtmM5U_zhhFFAiiZBdgf8zupV8EkPqOGAYsrjFAliF8Xdt53nFASI9VRxT2yzJdjzmA&usqp=CAU" height="400px" />
      xxx/ellauri312.html on line 610: Rorty narrates that the West’s first redemptive principle was man’s relationship with God, the guarantor of universal truth, meaning, and salvation. God was eventually dethroned by the Truth of philosophy, as heralded by the Enlightenment and the scientific revolution. Truth’s goal was to decipher reality’s blueprint. At present, the truth is being nudged over by the Imagination. The modern imagination aspires to enlarge our acquaintance with humanity and enrich ethical relations. Rorty argues that a culture of imagination can serve the redemptive purposes previously ministered by religion and truth, only in a manner more suited to a liberal, secular context. He calls this a literary culture, a culture where meaningful human relationships are ‘‘mediated by human artifacts such as books and buildings, paintings and songs’’ (TRR, p. 478). For Rorty, the literary culture may successfully usher a new world motivated by the ideal of human solidarity.
      xxx/ellauri312.html on line 620: The sacred elevates the ordinary human constitution. In today’s biggest monotheistic religions, Christian sacraments and Islamic rites are designed to welcome the purifying grace of the Divine in a believer’s life.
      xxx/ellauri312.html on line 630: From an individual perspective, redemption can also be understood as ‘‘a longing for one’s life to be ‘made good’ by virtue of some kind of participation in the life of some larger, awe-inspiring thing’’ (Smith 2005, p. 82). It is about self-enlargement, or enlargement of one's penis manually in pirsuna pirsunamenti. In contrast to religious edification as spiritual upliftment, Rorty’s version is designed for pseudo intellectual penal enlargement.
      xxx/ellauri312.html on line 635: Ads for penis-enlargement products and procedures are everywhere. A vast number of pumps, pills, weights, exercises and surgeries claim to increase the length and width of your penis. However, there's little scientific support for nonsurgical methods to enlarge the penis. And no trusted medical organization endorses penis surgery for purely cosmetic reasons. Most of the techniques you see advertised don't work. And some can damage your penis. Think twice before trying any of them.
      xxx/ellauri312.html on line 637: The length of a non-erect penis doesn't consistently predict length when the penis is erect. If your penis is about 5 inches (13 cm) or longer (up to a foot) when erect, it's of typical size. A penis is considered small only if it measures less than 3 inches (about 7.5 centimeters) when erect. This is a condition called micropenis. Understanding your partner's needs and desires is more likely to improve your sexual relationship than changing the size of your penis. Except if your partner can't feel your micropenis and wants a bigger dick.
      xxx/ellauri312.html on line 641: Stretching. Stretching involves attaching a stretcher or extender device — also referred to as a penile traction device — to the penis for gentle tension.
      xxx/ellauri312.html on line 647: For Rorty, redemption is alive in relationships that inspire such an enriched and enlarged
      xxx/ellauri312.html on line 650: There is a place where we are always alone with our own mortality, where we must simply have something greater than ourselves to hold onto—God or history or politics or literature or a belief in the healing power of love, or even righteous anger. Sometimes I think they are all the same. A reason to believe, a way to take the world by the throat and insist that there is more to this life than we have ever imagined (Allison 1994, p. 181; PSH, p. 161)
      xxx/ellauri312.html on line 652: Why bother? Why not just give up and say: this was it, paska reisu mutta tulipahan tehtyä. Mutta takaisin Rortyn motiiveihin! 70-luvun Gadamer-innostus ja sen "ihmistieteet on ihan eri asia kuin luonnontieteet" humanistinen hengenkohotus oli vain eräs muunnos vanhasta kunnon saxalaisesta idealismista. Mänköön vuan huuthelekkariin muiden mukana. "The trail of the human serpent is over all", kuten Jameskin leukavasti laukaisi. Rorty peukutti nazi-Heideggeria, joka puolestaan siteerasi hullu-Hölderliniä (kz. albumia 40).
      xxx/ellauri312.html on line 654: Alluding to Hölderlin’s "Patmos", Heidegger declares that "where danger is, grows the saving power also". Missä hätä on suurin, on apukin lähinnä. Jos on hätä kädessä, siitä pääsee käden käänteessä. Pimeintä on juuri ennen aamunkoittoa. Tätä sananlaskua hoki patologian professori Bo Ekdahl ollessaan hermostunut Åsa Nilssonnen pandemiaa ennakoineessa ysäridekkarissa Tunnare än blod. Bo ei lukenut lehtiä. Kollega Hayakawa tunnetaan paremmin semantikkona.
      xxx/ellauri312.html on line 659: Pátmos (kreik. Πάτμος) on Kreikan saari, joka kuuluu Etelä-Sporadeihin ja tarkemmin Dodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Saaren pinta-ala on noin 40 km² ja asukasluku 2 998 (vuonna 2011). Hallinnollisesti saari kuuluu Pátmoksen kuntaan, Kálymnoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä on Chóra. Saaren asutus on keskittynyt neljään kylään, jotka ovat Chóran lisäksi Skála, Kámpos ja Groíkos.
      xxx/ellauri312.html on line 677: Die Adler und furchtlos gehn Kotkat ja pelotta menevät
      xxx/ellauri312.html on line 679: Auf leicht gebauten Brücken. Kevytrakenteisia siltoja
      xxx/ellauri312.html on line 680: Drum, da gehäuft sind rings Sinne ympärille kasaantuu
      xxx/ellauri312.html on line 683: getrenntesten Bergen, erillisimmillä vuorilla,
      xxx/ellauri312.html on line 685: O Fittige gib uns, treuesten Sinns Oi vittumainen anna, uskollisena
      xxx/ellauri312.html on line 686: Hinüber zugehn und wieder zukehren. meidän mennä sinne ja palata.
      xxx/ellauri312.html on line 691: Zu kommen gedacht, ein Genius mich Ajatellut päästä, henki mut
      xxx/ellauri312.html on line 692: Vom eigenen Haus′ . Es dämmerten Omasta kotoonta. Himersivät
      xxx/ellauri312.html on line 694: Der schattige Wald varjoisa mezälö
      xxx/ellauri312.html on line 695: Und die sehnsüchtigen Bäche ja kaipaavat puroset
      xxx/ellauri312.html on line 700: Schnell aufgewachsen, Pian kasvanut,
      xxx/ellauri312.html on line 704: Mir Asia auf, und geblendet sucht′ mulle Aasia, ja sokaistuneena
      xxx/ellauri312.html on line 705: Ich eines, das ich kennete, denn ungewohnt ezin jotain jonka tunsin, sillä outo
      xxx/ellauri312.html on line 708: Der gold geschmückte Paktol Kultakoristeinen Paktol
      xxx/ellauri312.html on line 715: Uralt der Efeu wächst und getragen sind Ikivanha kasvaa muratti ja kantavat
      xxx/ellauri312.html on line 718: Die göttlich gebauten Paläste. jumalattoman komeita palazeja.
      xxx/ellauri312.html on line 722: In ungewisser Meeresebene Epävarmalla meren tasolla
      xxx/ellauri312.html on line 723: Der schattenlosen Straßen genug, varjottomat kadut riittävästi,
      xxx/ellauri312.html on line 726: Der nahegelegenen eine lähinaapureilta että 1
      xxx/ellauri312.html on line 739: Und wenn vom Schiffbruch oder klagend Ja kun haaxirikosta tai valittaen
      xxx/ellauri312.html on line 741: Den abgeschiedenen Freund eron ottanutta ystävää
      xxx/ellauri312.html on line 743: Der Fremden, hört sie es gern, und ihre Kinder naisvierasta, mieluusti se kuuntelee,
      xxx/ellauri312.html on line 748: Es wieder von den Klagen des Manns. So pflegte taas miehen valituxista. Niin kerran
      xxx/ellauri312.html on line 749: Sie einst des gottgeliebten, jumalan rakastaman
      xxx/ellauri312.html on line 750: Des Sehers, der in seliger Jugend war näkijän valitusta, joka nuoruudessa
      xxx/ellauri312.html on line 752: Gegangen mit Oli kulkenut
      xxx/ellauri312.html on line 754: Es liebte der Gewittertragende die Einfalt sillä der ukkostava piti kaverin
      xxx/ellauri312.html on line 755: Des Jüngers und es sahe der achtsame Mann yxinkertaisuudesta, ja valpas poika
      xxx/ellauri312.html on line 756: Das Angesicht des Gottes genau, näki der jumalan kasvot tarkasti.
      xxx/ellauri312.html on line 760: Aussprach der Herr und die letzte Liebe, denn nie genug puhui der herra ja viime lemmestä,
      xxx/ellauri312.html on line 761: Hatt′ er von Güte zu sagen sillä hyvästä se ei sillä ollut tarpeexi
      xxx/ellauri312.html on line 765: Zu sagen davon. Und es sahn ihn, wie er siegend blickte Siitä voisi paljonkin sanoa. Ja sen näki kaverit
      xxx/ellauri312.html on line 773: Vom Angesichte des Herrn der herran kasvon alta eikä
      xxx/ellauri312.html on line 774: Und der Heimat. Eingetrieben war, kotimaasta. Sisään oli työnnetty
      xxx/ellauri312.html on line 778: Den Geist, und freilich bebte hengen, ja tosin tärisi
      xxx/ellauri312.html on line 788: Den geradestrahlenden, suoraan säteilevän,
      xxx/ellauri312.html on line 796: In einfältigen Augen, unverwandt yxinkertaisissa silmissä, tottumatta
      xxx/ellauri312.html on line 798: Tief an den Bergen auch lebendige Bilder, syvällä vuoristossa vielä elävät kuvat,
      xxx/ellauri312.html on line 802: Denn schon das Angesicht Sillä nyt jo kalliiden ystävien
      xxx/ellauri312.html on line 804: Und fernhin über die Berge zu gehn ja kauas yli vuorten mennä
      xxx/ellauri312.html on line 807: War himmlischer Geist; und nicht geweissagt war es, sondern oli der taivaallinen henki; eikä ennustettu, vaan
      xxx/ellauri312.html on line 808: Die Locken ergriff es, gegenwärtig, se tarttui tukkaan, heti paikalla
      xxx/ellauri312.html on line 819: Ein Wunder war und die Himmlischen gedeutet oli ihme ja taivaiset oli osoittaneet
      xxx/ellauri312.html on line 827: Verweht und selber sein Angesicht katoaa ja ize kasvonsa
      xxx/ellauri312.html on line 829: Darob, daß nirgend ein Jottapa ettei mitään enää
      xxx/ellauri312.html on line 835: Und wirft, dem Klaren zu, ihn schwingend über die Tenne. Ja heittää kohti kirkasta, puimatantereelle heivaa,
      xxx/ellauri312.html on line 838: Und nicht ein Übel ists, wenn einiges eikä se ole paha, jos jotain
      xxx/ellauri312.html on line 839: Verloren gehet und von der Rede menee hukkaan ja puheesta
      xxx/ellauri312.html on line 840: Verhallet der lebendige Laut, vaimenee eläväinen ääni,
      xxx/ellauri312.html on line 843: Zwar Eisen träget der Schacht, Mutta rautaa on tuutissa,
      xxx/ellauri312.html on line 847: Zu schaun, wie er gewesen, den Christ, nähdä, millainen se oli, Kirstus.
      xxx/ellauri312.html on line 850: Und traurig redend, unterweges, da ich wehrlos wäre ja suruillisesti puhui, matkallla, että olen avuton
      xxx/ellauri312.html on line 856: So lange sie herrschen, das Falsche, und es gilt niin kauan kuin ne vallizevat, valhe, eikä silloin
      xxx/ellauri312.html on line 860: Von selbst, und eilend geht es zu Ende. ihan zie, ja kiiruhtaa loppuun noppelaan.
      xxx/ellauri312.html on line 861: Wenn nämlich höher gehet himmlischer Näät kun korkeemmalla kulkee taivahinen
      xxx/ellauri312.html on line 862: Triumphgang, wird genennet, der Sonne gleich riemusaatto, kuzuu auringonkaltaisexi
      xxx/ellauri312.html on line 866: Des Gesanges, niederwinkend, laululle, alas viftaava,
      xxx/ellauri312.html on line 867: Denn nichts ist gemein. Die Toten wecket Sillä mikään ei ole ilkeää. Kuolleet herättää
      xxx/ellauri312.html on line 868: Er auf, die noch gefangen nicht hän kuolleista, jotka ei ole vielä
      xxx/ellauri312.html on line 870: Der scheuen Augen viele aroista silmistä odottavat vielä
      xxx/ellauri312.html on line 875: Von schwellenden Augenbraunen turvonneista kulmakarvoista
      xxx/ellauri312.html on line 876: Der Welt vergessen unohtunut
      xxx/ellauri312.html on line 877: Stillleuchtende Kraft aus heiliger Schrift fällt, mögen Pyhästä kirjoituxesta hiljaa valaiseva voima putoaa
      xxx/ellauri312.html on line 886: Des ewigen Vaters viel isän tahto paljon
      xxx/ellauri312.html on line 891: Gekommen all und heilige Schriften tulleet kaikki ja pyhät kirjoituxet
      xxx/ellauri312.html on line 899: Denn fast die Finger müssen sie Sillä melkein sormista pitää niiden
      xxx/ellauri312.html on line 904: Nie hat es Gutes gebracht. Ei siitä koskaan hyvä heilu.
      xxx/ellauri312.html on line 905: Wir haben gedienet der Mutter Erd′ Me olemme palvelleet äiti maata,
      xxx/ellauri312.html on line 906: Und haben jüngst dem Sonnenlichte gedient, ja äskettäin palvelleet auringon valua,
      xxx/ellauri312.html on line 909: Am meisten, daß gepfleget werde Enimmäxeen jotta hoidetaan
      xxx/ellauri312.html on line 933: Samaan aikaan koko galaksi valmistautuu Hegemonian ja hyljittyjen väliseen sotaan, johon liittyy vahvasti myös TecnoCoren, itsestään tietoisten keinoälyjen muodostaman ”valtion”, vaikutus. Lopulta alkaa kuitenkin näyttää siltä, että sodan todellinen arkkitehti olisi Lepinkäinen.
      xxx/ellauri312.html on line 937: Konsuli on Hegemonian tärkeä virkamies, joka isoäitinsä Sirin muiston tähden kavaltaa tasavallan.
      xxx/ellauri312.html on line 938: Eversti Kassad on Hegemonian entinen sotasankari, jonka maine on sittemmin tahraantunut. Hän haluaa aikahaudoille tappaakseen Moneta-nimisen naisen, jonka hän uskoo olevan Lepinkäinen.
      xxx/ellauri312.html on line 945: Brawne Lamia’s name comes from a combination of John Keats’ beloved Fanny Brawne, and his poem named Lamia (1819). She is described as a rather short and muscular with an intense gaze. She has shoulder-length black curls, dark eyes, sharp nose and wide expressive mouth. She is said to be very beautiful anyway. She becomes "romantically involved" with Johnny and pregnant to boot. She's from Lusus, a world that has gravity 1.3 times stronger than that of Earth. Because of that, she's shorter than many others, but has "heavy layers of mussel". Varoitus! seuraava kuva paljastaa yxityiskohtia ulkosynnyttimistä!
      xxx/ellauri312.html on line 948:
      Fanny Brawn. Paxulti nilviäistä. Puristusta piisaa reisivälissä. Voi vaikka tehdä kissankeinun stringeistä.

      xxx/ellauri312.html on line 970: Worum es geht? Um Sehnsucht nach einer besseren Welt!
      xxx/ellauri312.html on line 972: Alle Jahre wieder geht er um wie ein Virus: der Wunsch, alles stehen und liegen zu lassen, auf dem Jakobsweg zu wandern oder mit dem Segelboot die Welt zu umrunden. Ob bewusst oder nicht: All die Zivilisationsmüden treten in die Fußstapfen des griechischen Einsiedlers Hyperion, erfunden von Friedrich Hölderlin. Hyperions Lebensgeschichte ist Hölderlins literarische Anklage gegen das spießbürgerliche, dumpfe und materialistische Deutschland seiner Zeit, das ihm als Künstler und Idealisten kaum Luft zum Atmen ließ, nein in einen Turm einschließ. Seine Sprache war schon damals gewöhnungsbedürftig und ist es heute erst recht: Da „säuseln holdselige Tage“, es neigen sich „lispelnde Bäume“ und es „gährt das Leben“. Doch die Fragen des lange verkannten Genies sind nicht aus der Welt: Wie kann der Mensch seine Vereinzelung überwinden? Auf welchem Weg eine bessere Welt schaffen? Und wie im Einklang mit der Natur leben? Das antike Griechenland mag heute als Vorbild ausgedient haben, aber die Suche nach Antworten auf diese Fragen bleibt aktuell.
      xxx/ellauri312.html on line 976: Hyperion ist der einzige Roman des berühmten Lyrikers Friedrich Hölderlin.
      xxx/ellauri312.html on line 977: Inhalt: Der Grieche Hyperion erzählt seinem deutschen Brieffreund Bellarmin in 60 Briefen sein Leben. Er erinnert sich an einen treuen Begleiter und an seine große Liebe Diotima und daran, wie er beide verlor. Nach der Teilnahme an einem Aufstand gegen die Osmanen hat Hyperion seine Hoffnung auf die Wiederauferstehung des antiken Griechenlands begraben und sich als Einsiedler in die Natur zurückgezogen.
      xxx/ellauri312.html on line 983: Die Handlung spielt vor dem Hintergrund des griechischen Aufstands gegen die Türken im Jahr 1770.
      xxx/ellauri312.html on line 989: Hölderlin hatte zu Lebzeiten nur mäßigen Erfolg. Seine zweite Lebenshälfte verbrachte er in geistiger Umnachtung.
      xxx/ellauri312.html on line 996: Se voi olla Hölderlinin kaltaisen hyypän himmeli. Wanker in a round tower searching for black sausage in a corner. Mulle riittäisi eines zu sein mit Diotima...
      xxx/ellauri312.html on line 1000: In Briefen an seinen Freund Bellarmin schildert Hyperion sein auf den ersten Blick gescheitertes Leben. Im Mittelpunkt dabei stehen zwei Themen: die – auf die Französische Revolution und den Freiheitskampf der Griechen zurückgehende – Utopie einer neuen Gesellschaft und seine Liebe zur "schönen Seele", Diotima.
      xxx/ellauri312.html on line 1002: Nachdem der weise Adamas ihm die Liebe zur großen Geschichte seines Vaterlandes nahegebracht hat, begegnet Hyperion in Smyrna dem wesens- und geistesverwandten Alabanda, der von einer besseren, zukünftigen Welt träumt, da ihm die Gegenwart schal und verkommen erscheint. Anders als Hyperion, der das Ziel der neuen Gesellschaft evolutionär erreichen möchte, ist Alabanda allerdings davon überzeugt, dass dies nur mit Gewalt zu verwirklichen ist. Als er Hyperion in den revolutionären 'Bund der Nemesis' einweiht, kommt es zwischen ihnen zu einem Streit, der zu beider Trennung führt.
      xxx/ellauri312.html on line 1004: Hyperion kehrt auf seine Heimatinsel zurück, wo er Diotima kennenlernt, die in ursprünglicher Einheit mit der Welt lebt. Durch Diotima und das Erlebnis ihrer Liebe erfährt er den nicht auflösbaren Zusammenhang alles Seienden; das Bewusstsein der göttlichen Natur bildet für ihn die Grundlage des neuen Menschen in einer neuen Gesellschaft; Hyperion möchte Erzieher werden.
      xxx/ellauri312.html on line 1006: Überraschend aber folgt er im zweiten Band dem Aufruf Alabandas, sich am Freiheitskampf der Griechen zu beteiligen. Als er sieht, dass seine Truppen – ganz im Gegensatz zu seinen Idealen – plündern, zieht er sich zurück. Der Tod Alabandas und Diotimas besiegelt sein Scheitern auf der politischen und privaten Ebene. Hyperion verlässt sein Heimatland und begibt sich auf eine Reise, an deren Ende die Scheltrede auf Deutschland steht. Schließlich lässt er sich auf der Insel Salamis nieder, wo er – keineswegs resigniert, dem Zuspruch des Göttlichen folgend – das Leben eines zurückgezogenen Einsiedlers führt.
      xxx/ellauri312.html on line 1008: Eine tiefergehende Analyse finden Sie hier: Interpretation "Hyperion" von Friedrich Hölderlin. Schneller schneller, tiefer tiefer.
      xxx/ellauri312.html on line 1015: lunastaa ruotsiksi återlösa - Sanakirja.org (suomi-ruotsi) Mobiiliversio. fi-en. en-fi. Synonyymit. armahtaa. vapahtaa. Der Gott armahtaa, der Christ vapahtaa, der Geist lunastaa. Paxu lompakko, helppo on lempeä pyytää. Luokat. Uskonto. Verbit. Kansantalous | Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan. "Puheissa on pelottelun retoriikkaa." Tuomiot | Nainen keskeytti seksin hakeakseen kondomin, silloin mies raiskasi hänet.
      xxx/ellauri312.html on line 1049: Erlösung sounds a lot like the English word loan and the main use of both of them is money that you get. But that’s just a coincidence because the two are not related. And Erlösung is muuuuuuch cooler because… you don’t have to pay it back.
      xxx/ellauri312.html on line 1055: yaaaaaawwwwwwwwwwnnnnnn… my god, this is soooo boring. And there are still 10 pages. Daniel, dude, why did you make that so boring….. what?…… boring topic? No man, there’s no such thing as a boring topic. There’s just boring presentation… yeah… look, we’re live so I can’t explain that now but we’ll talk later, okay… … … cool… oh, can you fetch me a coffee? Thanks.
      xxx/ellauri312.html on line 1060: Oh and to really hammer the point into your head, here’s a link to a famous old Schlager called “Liebeskummer lohnt sich nicht”… viel Spaß :)
      xxx/ellauri314.html on line 49: Alla intresserade är välkomna, du behöver inte ha tidigare erfarenhet av mindfulness eller meditation. Vi börjar med en stunds meditation eller annan form utav närvaroövning, som efterföljs av en frågestund och ett föredrag av den läraren som håller passet (se teman nedan). Sedan tar vi en paus med te/vatten, och avslutar med en stunds meditationsövning igen med alla dom som ännu är närvarande. Du kan komma i vanliga, bekväma kläder. Mindfulnessista on paasattu mm. albumeissa 74, 88, 132, 219 (Patanjali), 282 (Which What Hanhi), 114, 116, 122 (Maisu), 123, 126, 137, 200, 225, ja tämä vielä.
      xxx/ellauri314.html on line 51: Grundkostnaden för deltagandet är 200 kr, men du är varmt välkommen att betala mer eller mindre, efter din förmåga. Du kan betala per Swish på plats eller per faktura. Maria Niemi föreläser om Meditation för den som har “svårt” att meditera, och om Mindfulness och ekopsykologi. Maria är legitimerad psykoterapeut med affektfokuserad psykodynamisk inriktning (läs mer här om psykoterapiformen som Maria erbjuder) och har flerårig erfarenhet som mindfulnessinstruktör (MBSR – läs mer här). Hon är även docent och forskare på Karolinska Institutet. Hon sitter med i styrelsen för den Svenska Lärarföreningen för Mindfulnessbaserade Program, MBTA Sweden.
      xxx/ellauri314.html on line 53: Hon frågar sig: Kan man ta väl hand om sig själv och samtidigt bidra till en bättre värld? Kan man genom att söka sitt eget bästa komma närmare och bättre förstå sina medmänniskor? Går det att ha kvar livsgnistan samtidigt som man öppnar sig för det lidande som finns i världen? Hur grejer Greta Thunberg det? Dessa frågor motiverar Maria, och hon integrerar dem i sitt arbete med både individer och organisationer. Hon erbjuder även föreläsningar och workshops om “inre hållbarhet”och “empatitrötthet och vägen ur den”. Nog känner väl sig Greta också empatitrött då och då. Där kunde våra sinnesnärvaroövningar hjälpa till.
      xxx/ellauri314.html on line 55: Maria är legitimerad psykoterapeut med utbildning från Skandinaviens Akademi för Psykoterapiutveckling, SAPU, samt grundläggande psykoterapiutbildning från St Lukas Utbildningsinstitut. Hon har även gått alla utbildningssteg för att ge Mindfulnessbaserad Stressreduktion i grupp, från Oasis Institute och Center for Mindfulness, Sweden. Hon utbildar sig också inom existentiell psykologi hos Sällskapet för Existentiell Psykoterapi.
      xxx/ellauri314.html on line 57: Maria har utövat mindfulnessmeditation – eller Vipassana/insiktsmeditation– i över 20 år (jo det är just den som foster-Wallace höll tummen upp för i album 80), och hon har deltagit på ett antal retreater genom åren. Hon har lärt ut Mindfulnessbaserad Stressreduktion (MBSR) på Karolinska Institutets personalfriskvård sedan 2010. Hon har även arbetat som samordnare för hållbar utveckling på organisatorisk nivå på Karolinska Institutet, samt hållit kurser i ämnet. Hon är medlem i Riksföreningen Psykoterapicentrum.
      xxx/ellauri314.html on line 72: Till ex om vi känner att vi ”måste” åka en lång väg till det där släktkalaset där vi egentligen inte ens kommer att ha så kul, eller om vi ”måste” umgås med sommarstugegrannarna, fast vi egentligen inte har så mycket gemensamt med dem. Finns det någon nivå där vi ändå kan göra nåt åt dessa saker?
      xxx/ellauri314.html on line 95: Kuntaas Artturin näytelmä kertoo keski-ikäisestä kaupparatsusta nimeltä Willy Loman, joka menettää työnsä ja jonka elämä lähtee alamäkeen. Hän joutuu luopumaan amerikkalaisesta unelmastaan ja hyväksymään, ettei pysty lunastamaan kaikkia odotuksia ja muun muassa läheisilleen tekemiään lupauksia. Näytelmä kritisoi rahan saamaa valtaa ja siinä käsitellään runsaasti muun muassa yksinäisyyttä, pettymystä ja henkilökohtaista tragediaa. Lisäksi siitä on olemassa muutamia TV-versioita sekä kaksi elokuvaa. Elokuvat ovat ohjanneet László Benedek (1951) ja Volker Schlöndorff (1985).
      xxx/ellauri314.html on line 97: Amerikkalaiset eivät siitä yhtään tykänneet. Eric Bentley saw the play as "a potential tragedy deflected from its true course by Marxist sympathies." Kiinalaiset ymmärsivät Willyä, joka koitti tehdä pojistansa louhikäärmeitä.
      xxx/ellauri314.html on line 101: On May 1, 1935, he joined the League of American Writers (1935–1943), whose members were largely either Communist Party members or fellow travelers. In Rowe's view, all successful plays built dramatically from an "attack" (the introduction of a conflict), through a "crisis," and finally to a "resolution." Rowe consulted his government consulting on the use of drama as a propaganda tool to raise morale and to define America's goals during the war.
      xxx/ellauri314.html on line 104: gene">Eugene Gladstone O’Neill (16. lokakuuta 1888 New York, Yhdysvallat – 27. marraskuuta 1953 Boston, Yhdysvallat) oli toinen yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija. O’Neill toi Anton Tšehovin, Henrik Ibsenin ja August Strindbergin edustaman dramaattisen realismin amerikkalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. Heti ensimmäinen O’Neillin näytelmä, Taivaanrannan tuolla puolen (Beyond the Horizon, 1920), voitti näyttämötaiteen Pulitzer-palkinnon. Hän sai kaksi muuta Pulitzeria näytelmistään Agatha Christie (1922) ja Strange Interlude (1928). Hänelle myönnettiin kirjallisuuden Nobel-palkinto vuonna 1936.
      xxx/ellauri314.html on line 106: O’Neillin isä oli suosittu näyttelijä, ja Eugene O’Neill kulki
      xxx/ellauri314.html on line 123: Siinäpä se oli. Näytelmän tapahtumapaikka on kirjailijan perheen kesäasuntoa Monte Cristo Cottagea
      xxx/ellauri314.html on line 124: muistuttava talo Connecticutissa. Perheen sukunimi oli jossakin vaiheessa ollut Tyrone, kuten näytelmän perheellä. Perheenjäsenten iät näytelmässä vastaavat varsin tarkoin O’Neillin perheen jäsenten ikää näytelmän tapahtuma-aikana, elokuussa 1912. Kirjailijaa vastaa näytelmässä Edmundin hahmo: myös Eugene O’Neill itse vietti aikaa merillä ja tuberkuloosiparantolassa. Parkinsonin tauti kuitenkin vei Eugenen loppupeleissä.
      xxx/ellauri314.html on line 126: Kirjailijan isä oli näytelmän isän tavoin yhden suositun roolin – Monte Criston kreivin – vangiksi jäänyt näyttelijä. Kirjailijan äiti kävi näytelmän Maryn tavoin katolista koulua Keskilännessä, Saint Mary’s Collegea Indianan osavaltion Notre Damessa. Kirjailijan isoveli, myös nimeltään Jamie, kuoli alkoholismiin 1923.
      xxx/ellauri314.html on line 133: Vuoden 1942 lopussa O’Neill tutustui Charles Chapliniin, joka alkoi opettaa hänelle näyttelemistä. Hän opetti hiänelle muutakin ja näytteli hiänelle erästä oleellista osaa, ja niinpä he avioituivat kesällä 1943 O’Neillin täysi-ikäistyttyä. Avioliitto herätti paljon kohua parin 36 vuoden ikäeron takia ja koska Chaplinin entinen naisystävä Joan Barry oli juuri nostanut häntä vastaan isyyssyytteen. Eugene O’Neill katkaisi välit tyttäreensä lopullisesti avioliiton jälkeen ja teki hänet perinnöttömäksi.
      xxx/ellauri314.html on line 135: Liitto oli onnellinen ja kesti aina Chaplinin kuolemaan vuonna 1977 asti. Heille syntyi kahdeksan lasta: Geraldine (s. 1944), Michael (s. 1946), Josephine (s. 1949), Victoria (s. 1951), Eugene (s. 1953), Jane (s. 1957), Annette (s. 1959) ja Christopher (s. 1962). O’Neill jätti avioiduttuaan urahaaveensa ja keskittyi vaimon rooliin. Perheen muutettua Yhdysvalloista Sveitsiin vuonna 1953 hän luopui Yhdysvaltain kansalaisuudestaan ja otti aviomiehensä Britannian kansalaisuuden. Chaplinin kuoltua O’Neill asui vuorotellen Sveitsissä ja New Yorkissa, mistä oli ostanut asunnon. Hän kärsi vakavasta alkoholiongelmasta ja kuoli vuonna 1991 haimasyöpään. Viinapiru oli Tyroneilla geeneissä. Oona ei voinut kyllästyä Charlien hassuun kävelyyn, kepin heilutuxeen ja wiixeen vetelyyn.
      xxx/ellauri314.html on line 145: Känslan av samhörighet när man sjunger tillsammans är nåt heligt, säger en annan svensk käring med glasögon på. Nina Österholm jobbar med disinformation i Helsingfors församlingar.
      xxx/ellauri314.html on line 153: Än en hurri käring tar pennan I guds försvar, nämligen Ylva Perera. Här bör kanske nämnas att hennes ingång i tematiken är lite speciell. Ylvas mamma är präst, och hon har en tidigare biskop (Björn Vikström) och ärkebiskop (John Vikström) som pappa och farfar. Även om hon inte i dagsläget är
      xxx/ellauri314.html on line 156: Jag tycker det är intressant att bildade finlandssvenskar som aldrig skulle säga något rasistiskt eller antifeministiskt kan säga lite vad som helst om tro. Meretes mamma trodde utan vidare på Gud, men hur den guden var beskaffad vet hon inte säkert. Hen kan ha varit en jättestor höna. But Martin Luther was a very bad man, som katolikerna sa åt Merete I Kina. He had foul language, talked crap and fucked a nun.
      xxx/ellauri314.html on line 160: Ett klassiskt argument mot religion är att den inte längre behövs eftersom naturvetenskapen ger bättre svar på frågor om hur världen är beskaffad. Mozzarella skriver mycket om förhållandet mellan tro och vetenskap i boken, men poängterar att tro för henne inte om huruvida Gud existerar som en varelse i världen eller inte. Det är nog at hen kan få sin stjärt i varje apas hjärta. Vi vet ju från en till svensk käring i Gamla Stan: kärleken bor i både stjärt och hjärta. Tro på mej, säger Jesus I korsningen mittemot universitetsapoteket. Usko minua.
      xxx/ellauri314.html on line 164: Kyrkan har ibland en tendens att ”reducera andlighet till feelgood”, som hon formulerar saken i sin bok. Det är just det som Rorty tycker är skitbra. Det är ju bra att få in vardagen i gudstjänsten, men hur vardagligt måste det bli? De flesta som går i kyrkan gör väl det för att få ett litet lyft. Under gudstjänsten tittar man lite på klockan och suckar över att de flesta psalmerna är så dåliga som lyrics och låtarna är inte heller något vidare. Lassiters urusla jamande i psalm 40 till
      xxx/ellauri314.html on line 167: Det beror säkert på den allmänna psykologiseringen av samhället, där känslor av skam och skuld ska behandlas med terapi. Kyrkans budskap är just det, en typ terapi. När jag skilde mig för andra gången och lämnade min urgamla gubbe på en stubbe sa många av mina vänner att det är klart att jag ska göra det som känns bäst för mig, men jag tycker faktiskt inte att det är så enkelt.
      xxx/ellauri314.html on line 172: finns. De är just där kyrkan hjälper till, så att man kan göra fel om och om igen och ändå alltid komma hem hos pappa skuldfri.
      xxx/ellauri314.html on line 174: Men sonen Jesus tycker jag inte värst om. Jesus var en sektledare som inte ens tillät lärjungarna att ta farväl av sina familjer, och han förbannade ett fikonträd bara för att han verkade vara på dåligt humör. Bibeln är fascinerande läsning. Men under arbetet med den här boken slogs jag av hur lynnig och krävande Jesus är. Han är ju en liten drama queen. Korsfästning var ju inget vidare den tiden. Han hade gjort sig skyldig till det i alla fall. Jag antar att jag löser det genom att tänka att om Gud blir människa får han också en människas svagheter. Han måste ju gå på toa och säkert hade han nattliga ejakulationer med. Med vem, det får vi kanske aldrig veta. Gud själv har väl ingen kuk, det är säkert därför den heliga anden finns där som tredje man.
      xxx/ellauri314.html on line 178: – Jo, och jag undrar om det är lite som med musikalitet, att folk har olika mycket öra för det. Det känns i så fall orättvist. Har du ett böneliv? Jag själv hör ingenting. Själv föreställer jag mig helvetet som en plats där alla skulle höra vad jag sagt om dem och jag vad de sagt om mig.
      xxx/ellauri314.html on line 182: – Jag tycker det är hoppfullt. Tanken på att vara Merete Mozzarella i all evighet tycker jag är ganska tung. Och så skulle mina vänner i helvetet tycka med. Med vänner om ljus skulle vi tala. Jag älskar stearinljus. Sedan skulle det vara roligt att få ett svar på vad som var meningen med allting också, säger Mozzarella. En lösning på teodicéproblemet, alltså frågan om hur Gud kan vara både god och allsmäktig när onda saker sker, skulle hon också gärna få. Men hur ska det gå till om man inte är en själv nå mer?
      xxx/ellauri314.html on line 186: – Det är svårt att veta hur det kommer kännas när man ligger på sitt yttersta. Men just nu skulle jag utan vidare svara att jag inte är rädd. Mitäs vanha iloista kuha on lämmin.
      xxx/ellauri314.html on line 197: Vuonna 1980 naapurimaa Algeriassa iskenyt järistys oli puolestaan yksi lähihistorian suurimmista ja tuhoisimmista maanjäristyksistä. El-Asnamiin iskenyt järistys oli voimakkuudeltaan 7,3 ja se surmasi 2 500 ihmistä. Lisäksi ainakin 300 000 jäi kodittomaksi.
      xxx/ellauri314.html on line 201: Tampereen yliopiston apulaisprofessori Seikko Eskola kääkättää nonagenaarina Hetmanin propagandaplärässä. Suomi voisi olla Ruozina Ruozin paikalla ellei olisi ollut tota kiusallista punakapinaa. [Sehän olisikin hienoa, kato sveduja nyt.] P-sana on taas uusi normaali uusfasistisessa Suomessa. Pitäs mennä liisteröimään punavangin paskaa Seikkoloiden tönön seinään Taivaskalliolle. Vittu ryömi Seikko peikko mäntylaatikkoon ja vedä kansi kiinni perässä. Jätkä on ja oli täys lahtari ja sixi se saa paljon palstatilaa Herlinin propagandaplärässä. Useita tärkeitä luottamustehtäviä kokoomuspuolueessa. Nuole kääkkä jo hyvä mies se lusikka ja käännä ääni pois.
      xxx/ellauri314.html on line 230: Nanami pikku ystävineen teki ge-chicks-came-barging-into-my-house-and-showed-me-their-panties-and-tried-to-seduce-me-xhNjixz" >tässä videossa "nörtille" kepposen. Ne oli niin vekkuleita että "nörtin" nahistunut "pikkuveikka" innostui kazelemaan mukana. Tosin avustettuna.

      xxx/ellauri314.html on line 261: niin oikeassa oli Marx ja Engels: lopputulos kapitalismista on kasautuminen ja
      xxx/ellauri314.html on line 275: billion. The youngest of the lot were Clemente Del Vecchio, heir to the Luxottica
      xxx/ellauri314.html on line 281: köyhät paastoaa ostaaxeen juuri niitä samoja merkkikamoja. Ted Jorgensen, a
      xxx/ellauri314.html on line 283: founder and CEO Jeff Bezos, but Jorgensen never knew until he was told late last
      xxx/ellauri314.html on line 286: Jorgensen.
      xxx/ellauri314.html on line 290: executive might let emotion and personal relationships get in the way. Bezos'
      xxx/ellauri314.html on line 291: unforgiving management style is similar to that of Apple co-founder Steve Jobs,
      xxx/ellauri314.html on line 292: who was also estranged from his biological father. Niinpä, juutalaisten Jehovakin
      xxx/ellauri314.html on line 297: selkeästi kiltimpi. Bezos was born Jeffrey Preston Jorgensen in early 1964 to Ted
      xxx/ellauri314.html on line 298: Jorgensen and Jackie Gise, who were still teenagers at the time. By June 1965, his
      xxx/ellauri314.html on line 299: mother filed for divorce and later met and married Cuban refugee Miguel Bezos. In
      xxx/ellauri314.html on line 300: high school, Jacklyn dated unicyclist Ted Jorgensen. She became pregnant in 1963
      xxx/ellauri314.html on line 301: when Jorgensen was 18 and she was 16, shortly before they got married in Ciudad
      xxx/ellauri314.html on line 302: Juárez, Mexico. Jorgensen struggled financially and also drank alcohol
      xxx/ellauri314.html on line 306: ge-net-worth-boyfriend-height-measurements-family-parents.jpg?ezimgfmt=ng%3Awebp%2Fngcb2%2Frs%3Adevice%2Frscb2-2" width="70%" />
      xxx/ellauri314.html on line 308: Mimi Jade is a famous and witty woman. She was scouted by an agent at the age of
      xxx/ellauri314.html on line 324: Trygga räkan ingen fara lauloi Nemi sarjakuvassa. Onko Maisu Niemi on hurahtanut uskontoon? Onko sillä anknytningstrauma? Se on kiinnostunut mennä kuuntelemaan professori Pehr Granqvistia jonka mainoskuvassa karvainen miehenpeukalo on pikku lapsen kätösessä. Kan Gud vara min anknytningsperson?
      xxx/ellauri314.html on line 330: Pehr Granqvist är aktuell med en ny bok på svenska ”Tryggare kan ingen vara” (2023) och vårt samtal baseras på den och några nyligen publicerade artiklar. Ruipelo Pehr pendlasi mielen ja sielunhoidon välillä jo opiskelijana ysärillä Uppsalassa ja nyt on kylmä rinki perseessä vihdoin sulkeutunut.
      xxx/ellauri314.html on line 332: ge/format=auto,width=520,height=292/aa/c1c4cf72f86c99958a39f57a59a32faa7200b5">
      xxx/ellauri314.html on line 334: Jag som är värd heter Martina Stål och är samtalsterapeut med inriktning på anknytning, känslor och intima relationer. Intim relation med mäj kostar inget, olikt mina italienska kolleger nedan.
      xxx/ellauri314.html on line 362: Tryggare kan ingen vara
      xxx/ellauri314.html on line 365: fågeln ej i kända nästet.
      xxx/ellauri314.html on line 374: Ingen nöd och ingen lycka
      xxx/ellauri314.html on line 391: Lina Sandell-Berg 1855. | Melodi: Svensk variant (1873) av tysk folkmelodi. Melodins upphovsman är okänd. Den anges vara en svensk folkmelodi, men har troligen tyskt ursprung. Melodin finns i många varianter, vilkas ålder inte kan fastställas. "Fru Toras visa" är från början av 1800-talet, men är enligt Lövgren en pendang till "visan om Jöns", som i sin tur uppges vara från slutet av 1600-talet.
      xxx/ellauri314.html on line 393: Melodin gör sitt till att sången får fel betoning i anslaget: "Trygga räkan", och så har sången också kallats. Många har först senare i livet upptäckt att man i sången sjunger om tryggheten att vara Guds barn. Det är saligt på Jesus få tro...
      xxx/ellauri314.html on line 395: Några poänger att ta hem med:
      xxx/ellauri314.html on line 397: Är det saligt att samla citron? De vuxna sjunger ju också:
      xxx/ellauri314.html on line 403: "Tryggare kan ingen vara, än Guds lilla barn i Skara ..."
      xxx/ellauri314.html on line 406: o
      xxx/ellauri319.html on line 77:
      Rosenbergejä

      xxx/ellauri319.html on line 81: Alfred Rosenberg syntyi riialaisen baltisaksalaisen käsityöläisen Voldemar Wilhelm Rosenbergin ja ranskalaisen hugenottiperheestä peräisin olevan pietarilaisen Elfrida Caroline Ziren perheeseen. Hänen isoisänsä Martin Rosenberg oli suutarimestari ja kiltansa vanhin suutari.
      xxx/ellauri319.html on line 96: Vuonna 1922 hän julkaisi kirjan "NSDAP:n luonne, perusperiaatteet ja tavoitteet". Hitlerin pidätyksen jälkeen Rosenberg nimitettiin NSDAP:n johtajaksi. Mutta hän itse asiassa tuhosi puolueen, koska hän ei kyennyt suorittamaan käytännön johtajuutta. Kun Hitler poistui vankilasta, hän poisti Rosenbergin välittömästi. "Alf" ei loukkaantunut ja istuutui kirjan "Kahdenkymmenennen vuosisadan myytti" pariin. Hitler ei pitänyt kirjasta. Hän puhui siitä: hämärää hölynpölyä, jonka on kirjoittanut itsevarma balttilainen, joka ajattelee äärimmäisen hämmentyneesti. Heideggerkään ei antanut sille monta tähteä.
      xxx/ellauri319.html on line 115: Houston Stewart Chamberlain (/ˈtʃeɪmbərlɪn/; 9 September 1855 – 9 January 1927) was a British-German philosopher who wrote works about political philosophy and natural science. His writing promoted German ethnonationalism, antisemitism, and scientific racism; and he has been described as a "racialist writer". His best-known book, the two-volume Die Grundlagen des neunzehnten Jahrhunderts (The Foundations of the Nineteenth Century), published 1899, became highly influential in the pan-Germanic Völkisch movements of the early 20th century, and later influenced the antisemitism of Nazi racial policy. Indeed, Chamberlain has been referred to as "Hitler's John the Baptist".
      xxx/ellauri319.html on line 288: Huolimatta suuresta määrästä vulgaarisimpia ja yleisimpiä sanoja ja ilmaisuja, vailla yksinkertaisuutta, fiktiot ja tarinat, jotka ovat täynnä omituisia ja temppuja, jotka ovat tyypillisiä kaikille huonoille pieteille, eivät useinkaan ole kansanmusiikkia, vaikka niitä tukevat viittaukset historia, laulut ja legendat, ja siksi kaikista näistä syistä - ne ovat tavallisille ihmisille käsittämättömiä, eikä niissä ole mitään, mikä olisi heille myötätuntoinen (jorisee venäjäxi).
      xxx/ellauri319.html on line 327:
      Sama moka kuin Lessingeillä: ei pitäis yrittää liian vanhana.

      xxx/ellauri319.html on line 359: Laura Don (1852–1886), actress-manager, playwright and artist
      xxx/ellauri319.html on line 393: Franz Kafka (1883–1924), German-language novelist best known for his novel The Trial, died from tuberculosis
      xxx/ellauri319.html on line 421: Katherine Mansfield, New Zealand writer, died from tuberculosis aged 34
      xxx/ellauri319.html on line 433: Christian Morgenstern, German writer
      xxx/ellauri319.html on line 441: Eugene O'Neill
      xxx/ellauri319.html on line 443: George Orwell (1903–1950), British author of Nineteen Eighty-Four, Animal Farm and Homage to Catalonia, first suffered tuberculosis in the early 1930s and died from it in 1950, at the age of 46. Nineteen Eighty-Four was written during his final illness.
      xxx/ellauri319.html on line 447: Kristjan Jaak Peterson (1801–1822), Estonian poet, the founder of modern Estonian poetry; died from tuberculosis, lived only to age 21
      xxx/ellauri319.html on line 475: Joachim Ringelnatz, German poet
      xxx/ellauri319.html on line 505: Robert Louis Stevenson (1850–1894), Neo-romantic Scottish essayist, novelist and poet, is thought to have suffered from tuberculosis during much of his life. He spent the winter of 1887–1888 recuperating from a presumed bout of tuberculosis at Dr. E.L. Trudeau's Adirondack Cottage Sanitarium in Saranac Lake, New York.
      xxx/ellauri319.html on line 527: Thomas Wolfe (1900–1938), American author, died of tuberculosis of the brain. His 1929 novel, Look Homeward, Angel, makes several references to the problem of consumption, though Wolfe's condition appeared rather suddenly in 1937.
      xxx/ellauri319.html on line 533: Walt Whitman (1819–1892) Autopsy "consumption of the right lung, general miliary tuberculosis"
      xxx/ellauri319.html on line 593: gen_Sandow" title="Eugen Sandow">Eugen Sandow (1867–1925), bodybuilder
      xxx/ellauri319.html on line 603: Friedrich Wilhelm von Seydlitz (1721–1773), Prussian cavalry general" title="Lieutenant general">lieutenant general
      xxx/ellauri319.html on line 613: ger_%22Texas%22_Alexander" title="Alger "Texas" Alexander">Alger "Texas" Alexander (1900–1954), blues singer
      xxx/ellauri319.html on line 634: Hoffmann died of syphilis in Berlin on 25 June 1822 at the age of 46.
      xxx/ellauri319.html on line 661: When diagnosed and treated in its early stages, syphilis is easy to cure. The preferred treatment at all stages is penicillin, an antibiotic medication that can kill the organism that causes syphilis. What penis sows, penicillin reaps. If you're allergic to penicillin, worse luck.
      xxx/ellauri319.html on line 663: Finding out you have syphilis can be extremely upsetting. You might experience anger if you feel you've been betrayed, or shame if you think you've infected others. However, hold off placing blame. Don't assume that your partner has been unfaithful to you. One (or both) of you may have been infected by a past partner. Ditto if you unexpectedly get pregnant.
      xxx/ellauri319.html on line 665: If you think you might have syphilis, it's best to avoid sex until you've talked with your doctor. If you do engage in sexual activity before seeing your doctor or during it, be sure to follow safe sex practices, such as using a condom. WHO estimates that 7.1 million adults between 15 and 49 years old acquire syphilis every year. About 210 million women get knocked up per year. Over 70 million of the wannabes get aborted, that is about a third. The figures had better go the other way.
      xxx/ellauri319.html on line 673: Alamo aloitti saarnaamisen Los Angelesissa 1960-luvulla antikatolisuuden, homofobian ja moniavioisuuden alustalla nuorten naisten kanssa. Tony Alamo Christian Ministriesilla oli huipussaan tuhansia seuraajia ympäri maata.
      xxx/ellauri319.html on line 724: Silti suuri osa menneen joulun surkeasta pohjasta on jäljellä. Aina vähän liikaa juotavaa, perhe lumihangessa, ylensyöminen, valitettava pystynainti kollegan kanssa toimiston pikkujoulussa – kaikki ovat merkkinä siitä, että vanhimmat jouluperinteemme elävät ja voivat hyvin.
      xxx/ellauri320.html on line 28: ges/I/81FBjI0lkhL._AC_UF1000,1000_QL80_FMwebp_.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri320.html on line 34:

      Ådalen igen, en Kuba till
      xxx/ellauri320.html on line 38: Ådalshändelserna, Skotten i Ådalen, Ådalen (19)31, kallas händelseförloppet kring en arbetskonflikt i Ådalen i mitten av maj 1931, där fem personer sköts ihjäl av militär som stod under polismans befäl. Händelsen delade Sverige i två läger om vems skuld det var att tragedin inträffade, och skillnaden i åsikter märktes tydligt mellan borgerliga och vänsterinriktade tidningar. Händelserna blev centrala för den svenska arbetarrörelsen och anses vara en bidragande orsak till att socialdemokraterna vann valet 1932, vilket blev början på ett 44-årigt socialdemokratiskt regeringsinnehav. Olisipa lopputulos tälläkin kertaa yhtä myönteinen.
      xxx/ellauri320.html on line 51: Tämä self help opas on mulla varmaan vintissä. Sain sen "Haj" Rossilta kun vajosin depressioon 1. kerran MITissä. Suhtauduin siihen jo silloin halvexivasti, kuin myös spugentuntuiseen "Haj" Rossiin izeensä. Sehän oli säälittävä häviäjä. 60-luvun juna oli ajanut sen ohize ja jättänyt laiturille. Juutalaisittain niskojaan nakkeleva ja käsiään levittelevä Nomppa oli selvinnyt sen hyökkäyxestä voittajana. Varmaan "Haj"illakin oli depis, niinkuin Emmon Bachilla.
      xxx/ellauri320.html on line 53: What is real, lasting happiness? How does one achieve it? And why are so many people holding themselves back? At the heart of this profound, simple, beautiful book is the wisdom of Mildred Newman and Bernard Berkowitz, married psychoanalysts who encourage readers to both love themselves and to confront life's hardest truths.
      xxx/ellauri320.html on line 67: Bernard Berkowitz valmistui City Collegesta, sai MS-tutkinnon Columbia Universitystä ja tohtorinsa New Yorkin yliopistosta. Hän osallistui Alfred Adler -instituuttiin ja mielenterveyskeskukseen. Tohtori Berkowitz on myös New Jerseyn ruston restaurointikeskuksen (CRC) johtaja. Alfred oli Wienin juutalaisia, individuaalipsykologian eli rahakkaan kallonkutistuxen perustaja Freudin ja Franklin ohella. Engaging and compelling communicator (ENFJ). Tyyppi johon kuuluu iso läjä Göbbelssarjan paskiaisia.
      xxx/ellauri320.html on line 73: ge/c0113598/800wm/C0113598-Alfred_Adler,_Austrian_psychiatrist.jpg" />
      xxx/ellauri320.html on line 119: Adler lähti Itävallasta professuuriksi Long Island College of Medicine -yliopistoon Yhdysvalloissa 30-luvun alussa. Adler kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1937 Aberdeenissa, Skotlannissa luentokiertueen aikana. (Hänen jäännöksensä katosivat muutossa, ja niitä ei löydetty vuoteen 2007 asti.) Ympäri maailmaa toimii erilaisia ​​järjestöjä, jotka edistävät Adlerin suuntautumista henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
      xxx/ellauri320.html on line 121: Adleriin vaikuttivat filosofi Hans Vaihingerin ikään kuin filosofia ja Dostojevskin ikään kuin kirjallisuus. Vielä Wienin psykoanalyyttisen seuran jäsenenä hän kehitti teorian orgaanisesta alemmuus- ja kompensaatiosta, joka oli prototyyppi hänen myöhemmälle kääntymiselleen kristinuskosta fenomenologiaan ja hänen kuuluisan käsitteensä, alemmuuskompleksin, kehitykselle.
      xxx/ellauri320.html on line 156: Well, I may write about innocent virgins,' she said, over a lavish lunch of pheasant and vintage hock, 'but I wasn't one when I married. I lost my virginity at 18 to Viscount Elmley, the son of the seventh Earl Beauchamp, Lord Warden of the Cinque Ports, whose glorious home, Madresfield Court, was the model for the house in Evelyn Waugh's Brideshead Revisited.
      xxx/ellauri320.html on line 166: 'The trouble was that I didn't find out until after I had married him that he was a falling-down drunk. He was paralytic from morning till night, so our sex life was nonexistent. I was never in the slightest danger of getting pregnant by him.
      xxx/ellauri320.html on line 169: Some years after my visit to Camfield Place, Cartland told one of her biographers that the Duke of Sutherland 'used to come into my bedroom and lie on the bed and kiss me - but I wouldn't let him get into my sacrosanctum.'.
      xxx/ellauri320.html on line 176: Cartland's second lover, Mayfair neighbour Lieutenant-Commander Glen Kidston, was also married. The former submarine officer in the Royal Navy was rich, handsome and ruggedly masculine.
      xxx/ellauri320.html on line 178: One of the legendary Bentley Boys of the late Twenties, he won the Le Mans 24-hour race in 1930, and then broke Amy Johnson's speed record by flying from Croydon to Cape Town in six-and-a-half days.
      xxx/ellauri320.html on line 179: But on the return journey, his borrowed de Havilland Tiger Moth bi-plane broke up in mid-air while flying through a dust storm in South Africa, and crashed on the Drakensberg Mountains.
      xxx/ellauri320.html on line 181: When locals located the wreckage, they found Kidston's body with six photographs of Cartland in Nile blue leather frames. 'These were returned to me by his sister,' she said. 'It was heart-breaking.'
      xxx/ellauri320.html on line 182: Cartland's third lover was not married and the most famous of the three. Handsome, debonair and bisexual, His Royal Highness Prince George, later the Duke of Kent, was the youngest surviving son of King George V and Queen Mary, the uncle of the present Queen, and the lover of NoÎl Coward.
      xxx/ellauri320.html on line 185: By 1932 and trapped in a nightmare marriage (having discovered love letters sent to her husband by a married woman), Cartland resolved to free herself and sued for divorce on the grounds of her husband's adultery.
      xxx/ellauri320.html on line 189: Four years later she married her husband's first cousin and best friend, Hugh McCorquodale. They had two sons, Ian and Glen, and remained happy together for 28 years, until Hugh's death in 1963.
      xxx/ellauri320.html on line 191: Meanwhile, Raine grew up to be Debutante of the Year in 1947 and married the Hon Gerald Legge, becoming Viscountess Lewisham, then Countess of Dartmouth.
      xxx/ellauri320.html on line 195: Despite this very pointed rebuff, Cartland's confidence in these years seemed ever burgeoning - at the age of 77, she even recorded an album of love songs which were so hilarious that it became a collector's item for all the wrong reasons.
      xxx/ellauri320.html on line 196: Nevertheless, the murder by the IRA in 1979 of Lord Mountbatten, a friend for more than 50 years, was a devastating shock. But not least of the faults in tomorrow's TV film is the suggestion that Cartland was expecting him to propose marriage.
      xxx/ellauri320.html on line 201: The marriage, in 1981, of the Prince of Wales and Cartland's step-granddaughter Lady Diana Spencer, brought the worst public humiliation of her long life.
      xxx/ellauri320.html on line 202: The marriage, in 1981, of the Prince of Wales and Cartland's step-granddaughter Lady Diana Spencer, brought the worst public humiliation of her long life.
      xxx/ellauri320.html on line 204: A group of snide and snobbish courtiers, allegedly by Princess Margaret, campaigned to influence Earl Spencer into withdrawing the two tickets he had allocated to his mother-in-law for the wedding in St Paul's Cathedral.
      xxx/ellauri320.html on line 215: Cartland gravely doubted the wisdom of Raine's remarriage in 1993 to a French aristocrat seven years her junior, but kept her own counsel. She received the news of their divorce in 1995 without surprise.
      xxx/ellauri320.html on line 217: The last time I saw Cartland was in June 1997, at a performance of Always, a musical about the Abdication, at London's Victoria Palace. Her appearance was drastically changed. Gone was the forest of false eyelashes, and the voluminous blonde wig. The front of her head was now almost bald.
      xxx/ellauri320.html on line 218: She talked loudly throughout the performance. 'I was there when that happened,' she shouted at one point. In the interval, the theatre manager, who had received complaints from actors and members of the audience, asked her to be quiet.
      xxx/ellauri320.html on line 220: As dementia set in, her indiscretions became more extreme. A year before Diana's death, she delivered her own verdict on the failure of the Wales marriage. 'Of course, you know where it all went wrong. She wouldn't do oral sex.'
      xxx/ellauri320.html on line 223: When, on May 21, 2000, Dame Barbara Cartland died peacefully in her sleep, seven weeks short of her 99th birthday, she had written 723 books and had sold more than one billion copies worldwide, in 36 languages.
      xxx/ellauri320.html on line 258: KynäilijäKotimaaNettoarvo taaloissagenrehero(ja)Neuvo neuvottomille
      xxx/ellauri320.html on line 272: Dan BrownUSA110MjännäriRobert LangdonI still get up every morning at 4 A.M.
      xxx/ellauri320.html on line 273: Jeffrey ArcherUK100MjännäriKuliI think my attitude to human beings has changed since leaving prison.
      xxx/ellauri320.html on line 275: George R.R. MartinUSA100MfantasiaGame of ThronesI have an instinctual distrust of conventional happy endings.
      xxx/ellauri320.html on line 276: Jackie CollinsUK85MromanssiPiluThe biggest critics of my books are people who never read them.
      xxx/ellauri320.html on line 277: John le CarréUK50MvakoiluagentitI am still making order out of chaos by reinvention.
      xxx/ellauri320.html on line 283: Tuottoisimmat genret on kaikki tuotettu raitaperseisille paviaaneille. Ne on suoraan Darwinin pelikirjan pääluvuista EAT! FUCK! KILL! . Paljon paalua voi saada vain valtavilta kädellisten massoilta. Apinat muodostavat pyramidin, jonka huipulla on menestyneet ilkimyxet, vähän alempana ahneet wannabet, niiden alla puoliaan pitelevät keskiluokan apinat ja persut, alimpana kädestä suuhun ääliöt ja köyhät mamutolvanat. Kynäilijöiden best bet on pyramidin puolivälissä, jossa porukoilla on riittävästi hynää ostaa oma kappale eikä jonottaa tolvanoiden kanssa kirjastossa.
      xxx/ellauri320.html on line 285: Fantasy, horror, mystery… books of all genres read by millions and written by some of the most creative among us. Och när Kvartal lägger in böcker av deckarförfattaren Pascal Engman, som varit redaktör för några av Camilla Läckbergs böcker, visar systemet att det är mer sannolikt att Pascal Engman ligger bakom ”Kvinnor utan nåd”. Det blev bättre så än om rundögda Camilla Läckberg själv hade skrivit det.
      xxx/ellauri320.html on line 308: Huolimatta siitä, kuinka monen idiootin keskellä epäilet eläväsi, aliarvioit väistämättä tyhmien todellisen määrän. Tätä ongelmaa pahentaa puolueellinen oletus, jonka mukaan jotkut ihmiset ovat älykkäitä pinnallisten tekijöiden, kuten työnsä, koulutuksensa ja muiden kvantitatiivisten tai kvalitatiivisten ominaisuuksiensa vuoksi, joiden uskomme sulkevan pois tyhmyyden.
      xxx/ellauri320.html on line 321: Esimerkixi ukrainalainen joka räjäyttää izensä venäläisten mukana. Tosi hölmöä. Cipolla kutsuu tätä tyhmyyden kultaiseksi laiksi. Tyhmä on tämän tyhmän taloustieteilijän mukaan ihminen, joka aiheuttaa ongelmia muille ilman selvää hyötyä itselleen.
      xxx/ellauri320.html on line 363: Det å bli gammel, tenkte jeg ikke over før for 2 år siden da jeg plutselig havnet på sykehuset en morgen. Jeg skulle dusje, så da vannet kom over hodet mitt, var det plutselig vondt å få vann i håret? Jeg skjønte ingenting, så ble alt rundt meg "rosa?" Da besvimte jeg og hektet av glassdøren på dusjkabinettet. Jeg våknet etter noen sekunder på gulvet utenfor dusjen med døren på snei! Jeg hadde ikke følt meg dårlig før dette. Var frisk som en fisk og syklet mye. På sykehuset konstanterer de dobbel lungebetennelse, og flere mangler i blodet, bl.annet Kadium? Og jeg som spiser variert mat, tar mine vitaminer og noe kosttilskudd, vet ikke hvorfor dette skjedde. Men etter noen dager på sykehus var alt ok igjen. Det var ikke hyggelig å reise til sykehus med håndkle rundt håret og badehåndkle rundt kroppen uten noen andre ting med. Jeg ler av det i dag. Men tilbake til det å bli gammel! Plutselig skjer det noe uventet, som artrose, dårligere tarmfunksjon. Jeg la om kostholdet mitt 100%, og vips var alle smerter borte, tarmene har begynt å fungere normalt igjen etter å ha fått Ulcerøs kolitt. Med min nye måte å spise på, er alt bra hittil. Håper det fortsetter slik. Når man blir gammel, gjør det ofte litt vondt her og der. Men kostholdet er nøkkelen til god og smertefri helse. God sommer!
      xxx/ellauri320.html on line 365: Er det deprimerende å bo i Norge? Jeg flyttet fra Norge for 6 år siden mye fordi jeg ikke kunne forestille meg noe mer deprimerende enn å jobbe 8 timer hver dag bare for å overleve, og fremdeles ikke ha råd til å leve, og jeg har ikke angret et sekund.
      xxx/ellauri320.html on line 366: Jeg tror alt vi blir fortalt er forventet av oss fra ung alder i dagens moderne samfunn gjør mange deprimerte og raske til å dømme, og Norge er er forferdelig dyrt land å bo i, hvor det er høyt fokus på hva du har og lite fokus på hvordan du har det. Nordmenn generelt er jo kjent for å ikke like fremmede, folk går rett forbi folk som sover på gata fordi de antar at de er narkomane og at de er farlige. Jeg var på bussen i Oslo en gang hvor en mann var bevisstløs, det tok 20 minutter å overbevise bussjåføren til å stoppe, ambulanse måtte ringes etter 2 ganger fordi de avlyste første gang, alt fordi de antok at han var full. Da ambulansen endelig kom, fikk de vekket han, men de spurte ikke engang hva han het, de bare tok han av bussen og lot han sitte alene på bussholdeplassen. Jeg hadde blitt med bussen langt forbi min holdeplass fordi jeg ville se at det gikk bra med han, jeg gikk av da han ble tatt med av og pratet med han etter ambulansen reiste igjen. Viste seg at mannen hadde besvimt fordi han hadde diabetes, han visste ikke engang hva han het. Diabetikere lukter ekkelt.
      xxx/ellauri320.html on line 368: Mangelen på medmenneskelighet i Norge er hårreisende, folk dømmer hverandre uten å vite noe som helst om hverandre. Hva slags verden er det vi lever i hvor folk antar at bevisstløse mennesker er farlige og ikke trenger hjelp? Dette gjelder selvfølgelig ikke bare Norge, men jeg ser langt mindre av den slags her i Portugal. Her kommer naboen med tomater fra hagen bare fordi dere er naboer og forbipasserende fremmede hjelper deg med å parkere når de ser du har dårlig sikt. Her har de også avkriminalisert alle rusmidler og i stedet for å straffe folk som har det så vondt at de ikke talker hverdagen, så tilbyr de hjelp så disse menneskene kan komme tilbake og bli en del av samfunnet igjen. Vi nordmenn har mye å lære når det kommer til medmenneskelighet, så neste gang du ser noen som ligger bevisstløs på gata, spør om de trenger hjelp, de er mest sannsynlig ikke farlige og et enkelt "Hei, går det bra med deg?" kan redde liv. Folk er ikke farlige bare fordi de ikke har råd til vaskemaskin og nye klær.
      xxx/ellauri320.html on line 369: For å oppsummere, Norge er et dyrt land hvor du nå om dagen ikke får jobb i kassa på REMA uten 3 års videregående utdanning, og forventningene til hva folk skal prestere i livet for å få lov til å være del av samfunnet kan knekke selv de sterkeste mennesker.
      xxx/ellauri320.html on line 426: ges?q=tbn:ANd9GcTiVqQu6PpzMFC-bGwlj_zjIZyBN59TaraoFBj86XI4J7ED4vOngQrW6tvIsH7hlgQpuKc&usqp=CAU" height="250px" />
      xxx/ellauri320.html on line 427: ges.prismic.io/teclone-health/a27723a9-6373-4bcd-9432-173921982c84_erect+penis+anatomy.jpg?auto=compress%2Cformat&rect=0%2C1%2C3861%2C2999&w=800&h=622&q=100" height="250px" />
      xxx/ellauri320.html on line 432: ge.jpg" height="200px" />
      xxx/ellauri329.html on line 29:
      xxx/ellauri329.html on line 36: Ein Mensch - das trifft man gar nicht selten - // der selbst nichts gilt, lässt auch nichts gelten."
      xxx/ellauri329.html on line 38: "Zwei Dinge trüben sich beim Kranken // a) der Urin b) die Gedanken."
      xxx/ellauri329.html on line 40: By: Eugen Roth
      xxx/ellauri329.html on line 84: ges/Development/logo-jfi.png" />
      xxx/ellauri329.html on line 85: ges/import/festival/archive/F1830_01.png" />
      xxx/ellauri329.html on line 97: In 2004, Harper’s magazine published Natasha, a first short story by a promising 31-year-old Jewish Canadian writer, David Bezmozgis. This memorable tale of a doomed teenage love between Mark, a Jewish Toronto slacker, and his troubled (shiksa) Russian cousin by marriage was eventually released in a collection chronicling the lives of a Latvian immigrant family, not unlike the author’s own. Bezmozgis’s debut became a cult sensation with critics drawing literary comparisons to Bernard Malamud and Philip Roth. The story was subsequently reprinted in 15 languages. After penning two more acclaimed novels, then writing and directing his first feature Victoria Day (SFJFF 2010), Bezmozgis finally brings his modern classic to the big screen in a remarkably assured adaptation that’s both highly provocative and deeply poignant. At the heart of this emotional, coming-of-age drama are the extraordinarily measured performances of Alex Ozerov as Mark and newcomer Sasha K. Gordon as the sexually precocious Natasha, the dark star who forever alters Mark’s staid, suburban existence. Fans of the writer’s original source material will not be disappointed in David Bezmozgis’s haunting narrative of forbidden love caught between the old world and the new, further proof of this talented artist’s notable command of both literature and the cinema. —Thomas Logoreci Note: Mature Content. A New Life in the west means a second chance for precocious Latvian jews.
      xxx/ellauri329.html on line 102: Mark Berman, idealistinen juutalainen kanadalainen teini-ikäinen Torontossa, viettelee raivoiseen tapaukseen salaperäisen ulkonäköisen, mutta äärimmäisen häikäilemättömän Natashan, setänsä Fiman uuden venäläisen postimyyntimorsiamen tyttären, joka on elänyt kaksoiselämää seksityöntekijänä lapsuudesta asti. Vaikka alkuperäinen novelli tapahtui 1980-luvulla, Bezmozgis päivitti elokuvan ajallisen ympäristön nykypäivään tutkiakseen nykyteknologian, kuten Internetin, vaikutusta tarinaan. Neil Genzlinger The New York Timesista [jutku sekin takuulla] kirjoitti "[elokuva] luo häiritsevän muotokuvan tytöstä, joka on kasvatuksensa vuoksi muuttunut laskelmoivaksi ja nihilistiseksi, eikä tässä ole mitään röyhkeyttä". The Village Voicen Tatiana Crainen mukaan " Natasha on yhtä houkutteleva ja hämmentävä kuin sen nimihenkilö".
      xxx/ellauri329.html on line 104: David Bezmozgis ( latvia : Dāvids Bezmozgis ; syntynyt 1973) on kanadalainen kirjailija ja elokuvantekijä, tällä hetkellä Humber Collegen kirjailijakoulun johtaja. Bezmozgis on eronnut kolmen lapsen kanssa. Bez mozga venäjäxi tarkoittaa aivoton. Tietysti länsijuutalaiset ovat idealisteja ja tuontivenakot nihilistejä.
      xxx/ellauri329.html on line 106: ges?q=tbn:ANd9GcSx17szoeTBU6yT8bS-VjJAnWhCCwr9vFuxrECCUj-_TQ&s" />
      xxx/ellauri329.html on line 112: geles-6.jpg" />
      xxx/ellauri329.html on line 115: ge.lisimg.com/image/9674348/740full-natasha-hall.jpg" />
      xxx/ellauri329.html on line 116: ge.lisimg.com/image/20639782/740full-natasha-udovenko.jpg" />
      xxx/ellauri329.html on line 131: ges?q=tbn:ANd9GcQT9cgdWyZX8QVcrgThmCgJnqVPK-mQx7Q2DS2_liEGIAgE_BeZbMirOUw4M3s1RVJfyrc&usqp=CAU" />
      xxx/ellauri329.html on line 149: California. She was the daughter of George and
      xxx/ellauri329.html on line 151: performing in explicit hardcore movies at age
      xxx/ellauri329.html on line 158: studios including: Kick Ass, Evasive Angels,
      xxx/ellauri329.html on line 166: nipples. Moreover, Poppens was also a singer in
      xxx/ellauri329.html on line 174: Sievisen jättimäinen vanha kirvesmies kuzui Kirsin antamaa keittiön avohyllyä turhakehyllyxi. Saugerin tumpelo putkimies Jaska joka porasi ylimääräisiä reikiä kylpyhuoneen kaakeliin puhui piaruputkesta. Tässä paasauxessa erinäisiä tavaroita turhakehyllyltä.
      xxx/ellauri329.html on line 178: Eilinen ranskalainen 50-luvun leffa Bretagnen ryöstökalastajista koski iänikuista tematiikkaa meemikäs typykkä ja geenikäs koirasmies. Geenikkään siittiössä oli riskialttiimpia geenejä kuin silkotukkaisen väpelön. Sitä meemikäs tipu tykkäs enemmän Tintin Alan kapteenin näköinen appiukkokin piti siitä: Sullon mun luonto. Mitäs läxit. Opetus: Ketkuilu kannattaa jos on onni myötä eikä jää kiinni. Yrittänyttä ei laiteta, vaan se pääsee panemaan.
      xxx/ellauri329.html on line 202: Billy and Maria Dannreuther are among a number of travelers stranded in Italy en route to Africa. While the Dannreuthers seem like an average couple, they have the same goal as Mrs. Gwendolen Chelm and some of their other shifty companions -- to lay claim to property that is supposedly rich with uranium.
      xxx/ellauri329.html on line 228: Kirjailija Simi Horowitz, Iisakki Singerin Forwärz lehdykkä, 27. huhtikuuta 2017
      xxx/ellauri329.html on line 311: Aira Samulin on poissa. Pikku syysflunssa oli fataali. Sen piti esiintyä Tanssii tähtien kanssa ohjelmassa, ja niinhän tässä kävikin, siellähän se laittaa nyt koreasti jalalla. Samaan aikaan toisaalla Nigeriassa on puolisen tuhatta lakukeppiä kuollut kurkkumätään. Hamas ilmoittaa että Israelin iskuissa Gazaan on kuollut puolisen myriadia vaippapäätä. Aika monta giga-apinaa on vielä jälellä. Hmm. Panee miettimään. Ei niin pahaa jottei jotain hyvääkin: vähään aikaan ei ole tarvinnut kuunnella länsiröllien toitotuxia Krimin sodasta kun on ollut mehevämpiäkin aiheita.
      xxx/ellauri329.html on line 443: ge/article_1360/ed/TASS_57119829.jpg" width="90%" />
      xxx/ellauri329.html on line 530: "Gorbatšov oli Yhdysvaltain salainen agentti... Vapaamuurari... Hän kavalsi kommunismin. Kommunistit roskiin, komsomolilaiset kaatopaikalle! Minä vihaan Gorbatšovia, sillä hän riisti minulta kotimaan. Säilytän neuvostopassia kaikkein suurimpana aarteenani. Niin, me jonotimme sinistyneitä kananpoikia ja mätiä perunoita, mutta se oli kotimaata. Minä rakastin sitä. Te kuulemma asutte "Ylä-Voltassa jolla on ohjuksia", mutta minä asuin suuressa maassa. Venäjä on aina ollut lännelle vihollinen, sitä pelätään. Se iskee luun kurkkuun. Kukaan ei tarvitse voimakasta Venäjää, oli siellä kommunisteja tai ei. Meitä pidetään varastona, josta saadaan öljyä, kaasua, puuta ja värimetalleja. Vaihdamme öljyä pikkupöksyi- hin. Ennen meilla oli sivilisaatio ilman rättejä ja roinaa. Neuvostosivilisaatio! Jollekulle oli tarpeen, että se lakkaisi olemasta. CIA oli asialla. Nyt amerikkalaiset johtavat jo meitä. Gorbatšov sai siitä hyvät rahat... Ennemmin tai myöhemmin hän joutuu siitä tuomiolle. Toivon niin. Juudas saa vielä kokea kansan vihan. Minä ampuisin mielihyvin häntä niskaan Butovon ampumaradalla. (Iskee nyrkkiä pöytään.) Alkoi onnen päivät, niinko? Kauppoihin tuli makkaraa ja banaaneja. Piehtaroimme paskassa ja syömme kaikenlaista vierasmaalaista. Kotimaan tilalla on iso supermarket. Jos se on vapautta, minä en sellaista vapautta kaipaa. Pthyi! Kansa on painettu lattianrakoon, me olemme orjia. Orjia! Kommunistiaikana valtiota hallitsi keittäjä, kuten Lenin sanoi, kuten SSS-hallituxen aikana Suomea, työläiset, karjakot, kutojat, mutta nyt parlamentissa istuvat roistot. Dollarimiljonäärit. Vankilassa niiden pitäisi istua eikä parlamen- tissa. Huijasivat meitä sillä perestroikalla.
      xxx/ellauri337.html on line 55: Leni lernt den sowjetischen Kriegsgefangenen Boris Lvovitich Koltovskij kennen. Die beiden beginnen, obwohl dies verboten und außerordentlich gefährlich ist, eine Liebesbeziehung, und Leni bekommt kurz vor Ende des Krieges ein Kind von Boris. Boris gerät durch unglückliche Umstände, für einen deutschen Kriegsgefangenen gehalten, in ein alliiertes Kriegsgefangenenlager und stirbt in einem "französischen" Bergwerk in Lothringen. Lenis Liebe zu dem russischen Kriegsgefangenen Boris, die ihr die Verunglimpfung „blonde Sowjet-Hure“ eingetragen hat. Leni zeigt sich unberührt von gesellschaftlichen Tendenzen, bestimmte Personengruppen auszugrenzen und „abfällig“ zu behandeln. „Abfall“ und „Abfälligkeit“ sind nach Aussage des Autors Schlüsselwörter des Romans. (Wikipedia de)
      xxx/ellauri337.html on line 65: Jos et halua tietää juonesta ja henkilöistä lopeta luku-urakka tähän (juonta on käsitelty myös Wikipediassa täällä, itse en ymmärrtänyt kuvauksesta juuri mitään. "Leni ei sopeudu kulutus-, suoritus- ja voitto-orientoituneeseen yhteiskuntaan", ei niin, vaan Leni on irrallaan ja omituinen jo syntymästään saakka. Romaanin "rakennetta on verrattu muun muassa Nürnbergin oikeudenkäyntiin ja Ristin Teresan autuaaksijulistamiseen, sillä Leni yhdistettiin useissa kohdissa Jumalan äitiin Mariaan". Tämäkään ei minusta pidä lainkaan paikkaansa. Ihme-asia liittyi lesbonunnaan nimeltä Rahel, ja se selitettiin vanhoilla geysireillä alueella, Rahelin haudalla kukki ruusupensas. Kirjan alkuosassa selitetään, että "Hän on tuttavallisessa suhteessa neitsyt Mariaan, näkee hänet television kuvaruudussa miltei päivittäin, joka kerta yllättyneenä, että neitsyt Maria on vaaleaverikkö ...". s. 17. Koska Leni itse on vaaleaverikkö, luulen, että hän näkee omat kasvonsa tv-ruudussa. Tv kannattaa sijoittaa varjoseinälle, ettei ruutu heijasta kazojien lättyjä.
      xxx/ellauri337.html on line 77: getabstract.com/de/zusammenfassung/gruppenbild-mit-dame/31921">https://www.getabstract.com/de/zusammenfassung/gruppenbild-mit-dame/31921
      xxx/ellauri337.html on line 81: Im Jahr 1970 rekonstruiert ein Erzähler das Leben von Leni Pfeiffer: 1944 verliebt sie sich in den russischen Kriegsgefangenen Boris und wird schwanger. Boris stirbt ein Jahr später. Zeitlebens hat die durch und durch redliche Leni mit Anfeindungen zu kämpfen. 1970 gerät sie in Schwierigkeiten: Immobilienhaie wollen sie und ihre Untermieter aus ihrer Wohnung werfen. Freunde und Immigranten helfen der 48-Jährigen – die übrigens erneut schwanger ist, diesmal vom türkischen Müllmann Mehmet. Abfallmenschen hin und wieder.
      xxx/ellauri337.html on line 83: In seiner Darstellung von Randfiguren der Gesellschaft propagiert Böll Humanität und Antifaschismus und prangert rassistische Ansichten an.
      xxx/ellauri337.html on line 87: Als einer der wichtigsten Intellektuellen des Landes schrieb er gegen Konrad Adenauer an, unter dem viele Nazis in hohe Ämter zurückkehrten.
      xxx/ellauri337.html on line 98: Unternehmertochter Leni Gruyten versucht zeitlebens, ihren Idealen und Gefühlen treu zu bleiben – selbst wenn dies bittere Konsequenzen nach sich zieht: So steht sie während des Zweiten Weltkriegs zu ihrer jüdischen Lehrerin und beginnt eine Liebesbeziehung mit einem russischen Kriegsgefangenen, von dem sie auch ein Kind bekommt. Und obwohl sie all diese geliebten Menschen verliert, gibt Leni nicht auf. Nach dem Krieg führt sie ein bescheidenes, aber glückliches Leben und verliebt sich im "Wohlstandsdeutschland" der Sechzigerjahre einmal mehr in einen gesellschaftlichen Außenseiter: den Türken Mehmet ...
      xxx/ellauri337.html on line 100: Basierend auf dem Roman des Nobelpreisträgers Heinrich Böll erzählt "Gruppenbild mit Dame" die bewegende Geschichte einer Frau, die gegen alle gesellschaftlichen Widerstände nach ihren persönlichen Idealen lebt. Romy Schneider ("Sissi"), die hier nach 16 Jahren das erste Mal wieder in einem deutschen Film auftrat, brilliert in der Hauptrolle einer ebenso sensiblen wie selbstbewussten Frau, für die sie 1977 mit dem Filmband in Gold ausgezeichnet wurde. An ihrer Seite glänzen Heinrich Böll ("Nobelpreis"), Brad Dourif ("Einer flog über das Kuckucksnest", "Der Herr der Ringe - Die Gefährten") und Vadim Glowna ("Vier Minuten", "Baader").
      xxx/ellauri337.html on line 103:
      Schauspielerin Romy Schneider wäre heute 80 geworden. Auch lange nach ihrem tragischen Tod verzaubert sie Fans noch mit ihrer späteren Heinrich Hess-Rolle.

      xxx/ellauri337.html on line 105: Die deutsch-französische Schauspielerin Romy Schneider (1938-1982) hätte am heutigen Sonntag (23. September) ihren 80. Geburtstag gefeiert. Ob sie sich inzwischen mit der Rolle ihres Lebens ausgesöhnt hätte? Darüber kann nur spekuliert werden. Fakt ist, zeitlebens war es ihr ein großes Anliegen, die "süße Sissi" abzuschütteln. Die kleine Weinerin machte Weltkarriere.
      xxx/ellauri337.html on line 107: Im Juli 1981 war Romy Schneiders damals 14-jähriger Sohn David beim Überklettern eines Zaunes mit Metallspitzen in Saint-Germain-en-Laye, nordwestlich von Paris, tödlich verunglückt. Der große Schicksalsschlag ihres Lebens, und seines auch. Einige Monate danach verstarb auch Romy Schneider am 29. Mai 1982 mit nur 43 Jahren in Paris. Die offizielle Todesursache: Herzversagen.
      xxx/ellauri337.html on line 113: Die Rekonstruktion eines Lebens: Leni Pfeiffer, geborene Gruyten, ist 48 Jahre alt, hat 32 Arbeitsjahre auf dem Buckel, lebt aber von einer Kriegerwitwenrente aus einer Ehe, die nur drei Tage dauerte. Sie ist modisch auf dem Stand der Kriegsjahre stehen geblieben, lebt reuelos und keinesfalls verbittert, versteht aber die Welt nicht mehr. Sie hat finanzielle Schwierigkeiten, ihr Sohn Lev Gruyten sitzt im Gefängnis, und ihr Ruf ist ruiniert – sie weiß aber nicht, warum. Ihre Umwelt schimpft sie eine Kommunistenhure und ein Russenliebchen, dabei ist Leni kein Flittchen. Vielleicht kommt sie auf zwei Dutzend Mal Beischlaf in ihrem ganzen Leben. Der Verfasser beginnt, die Menschen in Lenis Umfeld zu befragen, um ihre Lebensgeschichte zu rekonstruieren.
      xxx/ellauri337.html on line 115:
      Eine ungemein sinnliche Frau

      xxx/ellauri337.html on line 117: Als Kind kommt Leni mit den Lehrmethoden in der Konfessionsschule nicht zurecht. Ihr Aussehen rettet sie jedoch durch die Schulzeit: Als „deutschestes Mädel“ der Schule kann man sie schlecht auf die Hilfsschule verweisen. Verwiesen wird hingegen Margret Schlömer. Trotz der kurzen gemeinsamen Schulzeit hat Leni in ihr eine Freundin fürs Leben. Leni ist so sinnlich, dass sie alles als erotische Erfahrung erlebt. Mit 16 Jahren hat sie ihren ersten Orgasmus allein im Heidekraut, weshalb ihr auch die jungfräuliche Geburt durchaus logisch vorkommt. Bei den Nonnen hat es ein solches Mädchen naturgemäß schwer. Dennoch gerät Leni im Mädchenpensionat in die richtigen Hände, nämlich in die von Schwester Rahel, genannt Haruspica (Vogelleserin). Die hochgebildete Ordensfrau ist jüdischer Herkunft. Seit ihr 1936 die Lehrerlaubnis entzogen wurde, erfüllt sie pädagogische und ärztliche Funktionen und inspiziert unter anderem täglich die Beschneidung der Mädchen. Vor den Nazis versteckt der Orden sie in einem Dachstübchen. Schwester Rahel stirbt 1942, ausgehungert und verwahrlost. Der Verfasser will mehr erfahren, doch die anderen Klosterfrauen geben nichts preis.
      xxx/ellauri337.html on line 119: „Der Verf. hat keineswegs Einblick in Lenis gesamtes Leibes-, Seelen- und Liebesleben, doch ist alles, aber auch alles getan worden, um über Leni das zu bekommen, was man sachliche Information nennt (…), und was hier berichtet wird, kann mit an Sicherheit grenzender Wahrscheinlichkeit als zutreffend bezeichnet werden.“ (S. 9)
      xxx/ellauri337.html on line 121: Lenis Vater Hubert Gruyten ist Bauunternehmer. Bis 1933 operiert er hart an der Grenze zum Konkurs, dann geht es steil bergauf: Er verdient viel Geld am Bau des Westwalls. Dabei sind sich alle einig, dass er fachlich unbegabt ist. Er ist jedoch ein guter Organisator, furchtlos, vielleicht größenwahnsinnig. Er traut seiner Tochter trotz der schulischen Probleme viel zu. Wen er allerdings mit Bildung geradezu vollstopft, das ist sein Erstgeborener Heinrich Gruyten. Diesem will er den Krieg ersparen, doch der Junge, der mit seinem Vater ständig Streit hat, zieht diesem zum Trotz ins Feld und schickt Briefe mit Zitaten aus militärischen Texten nach Hause. 1940 stirbt der hochgebildete Heinrich einen sinnlosen Tod: Er und sein Vetter Erhard Schweigert werden wegen Fahnenflucht und Waffendiebstahls erschossen. Damit wird Leni zur „platonischen Witwe“: Sie wäre reif für Erhard und die Liebe gewesen und fieberte ihrem ersten Mal entgegen, draußen in freier Natur im Heidekraut. Der hochsensible Erhard hatte sie angebetet und ihr kühne Gedichte geschrieben, doch ansonsten waren beide so schüchtern, dass sie über ein paar Tänze nicht hinausgekommen waren, bevor der Tod Erhard holte. Leni fällt in tiefe Trauer.
      xxx/ellauri337.html on line 125: Roman Sandgruber ist emeritierter Professor für Sozial- und Wirtschaftsgeschichte an der Linzer JKU und Mitglied der Österreichischen Akademie der Wissenschaften und ein gläubiget Katholiker. Er arbeitet an einem Buch über Hitlers Vater, das 2021 erscheinen wird. Er schämt sich Linzer zu sein, er ist dem Alois und Adi sehr böse immer noch. Er will von Heidlers alias Schlumpfgrubers Halbjudentum nichts hören. Leserfavoriten, meist gelesen: https:1//www.nachrichten.at/oberoesterreich/linz/linz-unbekannte-schlagen-43-jaehrigen-in-fh-toilette-zusammen. Der Christkindl ist wieder unterwegs. Lakimiehet saisi kaikki hävittää, sanoi Adolf nasevasti. Hitlerit pitivät katolista kirkkoa ahneena ja elämää vääristävien uskomusten opettajana. Sandgruberin kirja Hitlerin isästä ja Adolf-pojan kasvusta sisältää sivutolkulla pieteetillä valittuja yksityiskohtia ja kuvauksia suvun asuinpaikkakunnista. Mukana on kaikkea mahdollista nippelitietoa. Putinia ja Hitleriä yhdistää monikin asia, äkkää HS:n Anne Välinoro lopuxi vielä norauttaa vaipanvälistä. Putinia ja Hitleriä yhdistää täydellinen piittaamattomuus valtioiden rajoista ja itsemääräämisoikeudesta, fantasia oman historiallis-etnisen suurvallan kokoamisesta ja pitkälle pohjustettu propagandakoneisto. Kuulostaa jatkosodan Suomelta. Ei päivää ilman propagandaa.
      xxx/ellauri337.html on line 127: Im Juni 1941 lernt Leni auf einer Betriebsfeier Alois Pfeiffer kennen, der sich dort eingeschlichen hat. Er ist viril, aber nicht besonders intelligent und wird von seiner Familie gnadenlos überschätzt. Während andere ihm Berechnung unterstellen, glaubt der Verfasser, dass Alois sich wirklich in Leni verliebt hat und dass Leni einfach schwach geworden ist. Nach einer einzigen Nacht stellt Alois sie seiner Familie vor, dann wird der gesamte Pfeiffer-Clan bei den Gruytens vorstellig. Leni wirkt abwesend, plädiert aber selbst fürs Heiraten. Sie will kein Hochzeitskleid und es gibt auch keine Hochzeitsnacht, da Alois sogleich einrücken muss. Vorher gibt es jedoch einen erzwungenen Vollzug der Ehe im Bügelzimmer bei Gruytens, und so ist Alois für Leni „gestorben, bevor er tot war“. Der Tod auf dem Schlachtfeld lässt nicht lange auf sich warten. Leni, quasi zum zweiten Mal verwitwet, trägt keine Trauer und nimmt Alois’ Bild bald wieder von der Wand. Was bleibt, sind Nachname und Witwenrente.
      xxx/ellauri337.html on line 129: „Leni (…) hatte an diesem Sommerabend des Jahres 1938, als sie dahingestreckt und ,geöffnet‘ auf dem warmen Heidekraut lag, ganz und gar den Eindruck, ,genommen‘ zu werden und auch ,gegeben‘ zu haben, und – so erläuterte sie später Margret – sie wäre nicht im geringsten erstaunt gewesen, wenn sie schwanger geworden wäre.“ (S. 33 f.)
      xxx/ellauri337.html on line 131: Lotte Hoyser ist die Ehefrau eines Zeichners, der für Hubert Gruyten arbeitet. Als ihr Mann fällt, zieht sie mit ihrer ganzen Schwiegerfamilie zu den Gruytens, wo sie zu Lenis Vertrauter wird. Vater Gruyten bereichert sich mithilfe einer fiktiven Firma, was auffliegt, weil die Namen der Arbeiter einen Buchhalter mit Faible für russische Literatur auf den Plan rufen: Raskolnikov, Puschkin, Gogol und Tolstoi auf den Baustellen von Schlemm und Sohn? Gruyten schützt seine Mitwisser und bekommt lebenslang Zuchthaus, sein Vermögen wird konfisziert, seine Frau stirbt. Von 1943 bis 1945 leistet er Zwangsarbeit, danach lebt er mit Lotte zusammen.
      xxx/ellauri337.html on line 135: Leni wird dienstverpflichtet und kommt in die Kranzbinderei von Walter Pelzer. Dieser halb kriminelle Wendehals hat von KPD bis SA, von Schwarzhandel bis Zuhälterei schon alles gemacht. Sein kriegswichtiger Betrieb bietet den unterschiedlichsten Menschen Unterschlupf: Nazis arbeiten mit untergetauchten Juden und Kommunisten zusammen. Unter anderem trifft Leni hier Liane Hölthohne, die sie nach Kriegsende bei sich aufnehmen und ihr 24 Jahre lang, bis 1970, Arbeit in ihrem eigenen Blumengeschäft geben wird. Leni ist eine begabte Floristin, mit ihrer Sinnlichkeit und ihrem ästhetischen Empfinden erweist sie sich als „Naturgenie der Garnierung “. Wegen ihrer Vorliebe für geometrische Muster kann ihr allerdings auch mal ein Davidstern aus Margeriten unterlaufen. Was es mit Nazis und Juden auf sich hat, kapiert sie erst Ende 1944.
      xxx/ellauri337.html on line 137: „Nun: Leni ist schuld. Sie hat es so gewollt, daß hier kein deutscher Held der Held ist. (…) Im übrigen war dieser Boris ein ganz ordentlicher Mensch, sogar mit angemessener Bildung, sogar Schulbildung.“ (S. 202)
      xxx/ellauri337.html on line 139: Boris Lvović Koltowski, ein russischer Kriegsgefangener, kommt in die Kranzbinderei von Pelzer. Ein anonymer hochgestellter Herr, ein deutscher Großkapitalist mit besten Verbindungen in die Politik, sorgt dafür, dass Boris, Sohn eines russischen Nachrichtendienstlers, in immer humanere Lager und schließlich zu Pelzer kommt. Boris ist Straßenbauingenieur, spricht fließend Deutsch und kennt Trakl und Hölderlin. Er steht „außerhalb der Logik der Geschichte“: Obwohl er Kriegsgefangener ist, verrichtet er leichte Arbeit, isst Brot und Butter, trägt abgelegte Kapitalistenkleidung, verfügt über Information über seinen eigenen Aufenthaltsort und den Kriegsverlauf – und hat eine Geliebte: Leni.
      xxx/ellauri337.html on line 142: Die Liebesaffäre zwischen Boris und Leni beginnt Ende Dezember 1943 mit einer Tasse Kaffee. Sie bietet ihm, dem Sowjet, dem Untermenschen, vor aller Augen und mit großer Selbstverständlichkeit eine Tasse Kaffee an. Der Betriebsnazi schlägt mit seiner abgestellten Beinprothese Boris die Tasse aus der Hand. Inmitten des plötzlichen Schweigens – von den Zeugen „Lenis Entscheidungsschlacht“ genannt – nimmt Leni die heil gebliebene Tasse, wäscht sie seelenruhig, trocknet sie, füllt sie erneut und reicht sie Boris. Leni teilt von nun an ihren Kaffee täglich mit Boris. Eines Tages legt sie dabei ihre Hand auf die seine, eine erotisch und politisch kühne Tat. Es durchfährt beide wie ein elektrischer Schlag – mehr noch, sie erleben einen Orgasmus!
      xxx/ellauri337.html on line 146: Wochenlang halten Boris und Leni ihre Zuneigung geheim. Im Februar 1944 gestehen sie einander ihre Liebe, am 18. März kommt es während eines Bombenangriffs zwischen 14:02 Uhr und 15:18 Uhr zum ersten Geschlechtsverkehr. Man merkt Leni im Alltag an, dass sie liebt und geliebt wird. Sie erfindet einen neuen Typ Kranz, der nur aus Heidekraut besteht, das in rauen Mengen aus dem linksrheinischen Gebiet herbeizuschaffen ist. In einer Privatkapelle auf dem Friedhof bereitet sich Leni ihr Brautbett aus Heidekraut, und der 28. Mai 1944 wird ihr Glückstag: zwei Fliegerangriffe, während derer sich Boris und Leni unbeobachtet zurückziehen können. Lenis „glorreiche Zeit“ beginnt im Oktober 1944, als die Alliierten massive Angriffe auf die Region fliegen. Der Verfasser rechnet nach und kommt auf fast 24 volle Stunden, die Leni und Boris zwischen August und Dezember 1944 zusammen sind.
      xxx/ellauri337.html on line 148: „Das Komische war, je reicher er wurde, desto menschlicher wurde er, nicht mal bei der Kristallnacht hat er abgestaubt.“ (über Pelzer, S. 248)
      xxx/ellauri337.html on line 149: Leni ist sich und anderen gegenüber grenzenlos großzügig. Im September 1944 belaufen sich ihre Außenstände auf 20 000 Mark. Im November 1944 weiß sie, dass sie schwanger ist. Das ist die Stunde des alten Hoyser, Lottes Schwiegervater, an den Leni ihr Haus erst verpfänden, dann abtreten muss – er übervorteilt sie gnadenlos, und gleich am 1. Januar 1945 treibt er Mieten ein. Auch bei seiner Schwiegertochter Lotte, der erst jetzt bewusst wird, dass Leni immer alle hat gratis wohnen lassen.
      xxx/ellauri337.html on line 153: Auf dem Friedhof bildet sich eine Zweck- und Sympathiegemeinschaft, boshaft das „Sowjetparadies in den Grüften“ genannt. Vom 20. Februar bis zum 7. März 1945 leben Leni, Boris, Margret, Pelzer und Lotte mitsamt ihren zwei Söhnen zusammen in einem Gruftsystem, das Pelzer mit Strom, Heizöfchen und Vorratskammer ausgestattet hat – eine veritable Vierzimmerwohnung. In der Gärtnerei bringt Leni einen Sohn zur Welt und nennt ihn Lev. Margret organisiert für Boris das Soldbuch eines gefallenen Soldaten – ein fataler Fehler: Unmittelbar nach Kriegsende, im Liebes- und Friedenstaumel, wird Boris mit seinen falschen Papieren als deutscher Soldat verhaftet und von den Amerikanern an die Franzosen überstellt. Bald kommt er bei einem Bergwerksunglück in Lothringen ums Leben. In Todesverachtung radelt Leni wochenlang durchs deutsch-französische Grenzgebiet, bis sie das Grab findet. Was alles noch tragischer macht: Pelzer, Margret, Hölthohne und auch der hochgestellte Herr bezeugen dem Verfasser, dass Borisʼ Tod vermeidbar gewesen wäre, da sie ihm andere und bessere Papiere hätten besorgen können. Der Herr ist in der Tat so hochgestellt, dass er in den Nürnberger Prozessen verurteilt wird – allerdings reist er 1955 schon wieder mit Kanzler Adenauers Delegation nach Moskau.
      xxx/ellauri337.html on line 155: „Die Frage des Wohin war für die unterschiedlichsten Gruppen höchst aktuell. Wohin mit den Nazis, wohin mit den Kriegsgefangenen, wohin mit den Soldaten, wohin mit den Sklaven? Natürlich gabs da erprobte Lösungen: erschießen etc.“ (S. 289 f.)
      xxx/ellauri337.html on line 157: Der alte Hoyser spezialisiert sich nach Kriegsende auf die „Re-anti-Arisierung“ von Häusern: Er kauft sie Nazis ab, die sie zuvor von Juden übernommen hatten. Lotte leitet zeitweilig das Wohnungsamt. Gruyten senior beschließt, den (kurzen) Rest seines Lebens nur noch zu lächeln. Pelzer macht ein Vermögen mit alten Stahlträgern.
      xxx/ellauri337.html on line 159: „(...) ich habe diesen Jungen nicht nur gern gehabt, ich habe ihn geliebt, und Sie mögen lachen: er, er hat mich gelehrt, daß das alles Stöz ist von wegen Untermenschen und so. Die Untermenschen, die hockten hier.“ (Pelzer über Boris, S. 335 f.)
      xxx/ellauri337.html on line 161: Auf den Spuren von Schwester Rahel und einem Rosenwunder (ein unverwüstlicher Rosenstrauch blüht dauerhaft auf ihrem Grab) reist der Verfasser bis nach Rom in die Ordenszentrale. Dort begegnet er Schwester Klementina, die hochgebildet und außerdem höchst attraktiv ist. Sowohl was Lenis möglicherweise erotische Beziehung zu Schwester Rahel als auch was das Rosenwunder anbelangt, hält sich die Nonne bedeckt. Man raucht Virginia-Zigaretten zusammen, und zum Abschied küsst der Verfasser die Nonne ganz unkeusch, worauf diese ihn zur Wiederkehr einlädt. In Deutschland hat sich das Rosenwunder derweil zum Rosenthermalwunder gemausert: Rund um den Rosenstock im Klostergarten sollen heiße Quellen sprudeln, die Presse ist elektrisiert, doch der Orden wiegelt weiter ab.
      xxx/ellauri337.html on line 165: Die Hoysers haben Lev wegen Scheckbetrugs ins Gefängnis gebracht. Sie sehen das als Liebesakt: Er müsse zur Vernunft gebracht und sein Stolz müsse – zu seinem eigenen Wohl – gebrochen werden. Der Verfasser sucht die Hoysers auf, die inzwischen das mächtigste Immobilienunternehmen der Stadt besitzen. Der alte Hoyser knöpft sich mit seinem Stock in Enterhakenmanier den Verfasser vor, was dessen uraltes Tweedsakko nicht verkraftet. Es entspinnt sich eine hitzige Debatte um die Unersetzbarkeit der Lieblingsjacke, um materielle und immaterielle Werte. Lottes Söhne Kurt und Werner Hoyser, früher als kriminell und schwer erziehbar verrufen, haben Jura und Volkswirtschaft studiert, sind gesellschaftstauglich geworden und würdige Erben ihres Großvaters. Für Leni wollen die Hoysers nur das Beste. Dennoch wollen sie sie und ihre zahlreichen Untermieter – darunter eine portugiesische Familie und türkische Müllmänner – aus ihrer Wohnung werfen. Das sei aber, so die Hoysers, eine „liebevolle Dirigierung“ – das sagen sie auch aus der Überzeugung heraus, dass in Altbauwohnungen gerne mal subversive Zellen gediehen und es außerdem nicht angehen könne, dass Fremdarbeiter so billig wohnen. Deren gute Entlohnung kalkuliere doch ein, dass ein erheblicher Teil als Miete im Land verbleibe. Solchen „Paradiesismus“ wollen Hoysers verhindern.
      xxx/ellauri337.html on line 167: „Nicht er, sie sei ein Unmensch, denn ein gesundes Profit- und Besitzstreben läge, und das sei von der Theologie nachgewiesen und werde sogar von marxistischen Philosophen immer mehr bejaht, in der Natur des Menschen.“ (Werner Hoyser über Leni, S. 426)
      xxx/ellauri337.html on line 169: Lenis Freunde bekommen Wind von deren Situation und organisieren sich: Sie bilden ein Finanzkomitee und ein weiteres „für den gesellschaftlichen Ablauf“. Eine verwegene Idee entsteht und wird in die Tat umgesetzt: Die Müllmänner provozieren durch einen Unfall ein stundenlanges Verkehrschaos, sodass Leni und ihre Mieter nicht geräumt werden können.
      xxx/ellauri337.html on line 171:
      Begegnung mit Leni

      xxx/ellauri337.html on line 173: Klementina wird von ihrem Orden nach Würzburg strafversetzt, wo der Verfasser sie besucht. Mit durchschlagendem Erfolg: Sie legt ihre Haube ab und geht mit ihm. Endlich begegnet der Verfasser Leni einmal persönlich. Er ist mehr als angetan von ihr, die schüchtern wirkt und wortkarg bleibt. Sie ist von ihrem türkischen Mieter Mehmet schwanger und will mit ihm eine Lebensgemeinschaft eingehen. Zum Abschied äußert sie einen kryptischen Satz, auf den sich nicht einmal die Literaturwissenschaftlerin Klementina einen Reim machen kann: Man müsse „mit irdischem Wagen, unirdischen Pferden weiterzukommen versuchen“. Das Rosenwunder ist beendet: Der Klostergärtner spritzt solche Mengen Gift, dass dagegen die sterblichen Überreste von Schwester Rahel nichts auszurichten vermögen.
      xxx/ellauri337.html on line 177: Der Roman beginnt mit einer ungewöhnlichen Widmung: „Für Leni, Lev und Boris“ – also für die Hauptfiguren der Geschichte. Es handelt sich beim Gruppenbild mit Dame um die Rekonstruktion eines Lebens anhand von Zeugenaussagen, Erinnerungen und Dokumenten. Böll vermischt Fakten mit erfundenen „Originaldokumenten“, er entwirft eine fiktive Handlung unter Bezugnahme auf historische Ereignisse, zum Beispiel den Bombenkrieg, die Nürnberger Prozesse, Adenauers Reise nach Moskau 1955. Die Romanstruktur ist nicht strikt chronologisch, sondern sprunghaft, episodisch, wie die Zeugenaussagen voller Wiederholungen und Ungenauigkeiten und daher oftmals verwirrend. Als Erzähler tritt ein namenloser Verfasser auf, der sich oft mit Beschreibungen von Interieurs und Interviewsituationen aufhält und ein Faible für Abkürzungen und Initialen hat, was dem Leser viel Aufmerksamkeit abverlangt. Der Roman hat Längen da, wo all die Erinnerungen und subjektiven Bewertungen der Beteiligten vorbeiziehen, nimmt aber im letzten Fünftel, als die Handlung auf ihr Happening-artiges Ende zuläuft, deutlich Tempo auf. Böll nutzt das Potenzial der deutschen Sprache für Schachtelwörter zu kreativen sozialkritischen Neuprägungen. Vielerorts ist er sarkastisch, ätzend, bissig. Er schreibt häufig in indirekter Rede und hat sich von der schlichte Prosa seiner Trümmerliteratur und Kurzgeschichten weit fortentwickelt.
      xxx/ellauri337.html on line 181: Böll propagiert Humanität und Antifaschismus. Er zeigt die Ausgesonderten der Gesellschaft, die sich nicht den Moralvorstellungen und dem Leistungsstreben des Kapitalismus unterordnen. Ein vielstimmiger Chor von Verfolgten, Mitläufern, Nazis und Kriegsgewinnlern zeigt, dass nazistische Ansichten nach 1945 noch immer frisch waren. Der Russe, von den Nazis als „Untermensch“ zur Vernichtung bestimmt, erscheint im Roman als intelligenter, sensibler und liebenswerter Mensch.
      xxx/ellauri337.html on line 183: Das Buch ist zugleich Antikriegsroman. Für Böll waren die Bombardierung der Städte und das Leid der Zivilbevölkerung schlimmer als das, was die Soldaten an der Front erlebten. Viele Details offenbaren, dass Böll seine Heimatstadt Köln und deren komplette Zerstörung als Vorlage nahm.
      xxx/ellauri337.html on line 185: Leni, Boris und Lev sind eine Inkarnation der heiligen Familie in der deutschen Provinz. Sie sind obdachlos, von der Gesellschaft an den Rand gedrängt, angefeindet. Nicht im Stall, sondern in einem Gärtnerschuppen kommt Lev zur Welt. Durch Lenis Klosterschule und die Recherchen des Verfassers im kirchlichen Milieu kommen zahlreiche religiöse Motive in den Text, etwa die Jungfrauengeburt oder das Rosenwunder.
      xxx/ellauri337.html on line 187: Böll gewichtet seine Figuren nach ihrer humanistischen und kulturellen Bildung und danach, ob sie menschlich und moralisch ihrem Bildungsstand Genüge tun. Lenis Potenzial wird durch das Bildungswesen verkannt, blockiert und beinahe zerstört. Die Geschichte bewegt sich in einem geistigen Koordinatensystem, das von großen Schriftstellern definiert wird, insbesondere Kafka, Trakl, Brecht und Hölderlin. Der Verfasser kommentiert die Lesegewohnheiten quasi aller Befragten.
      xxx/ellauri337.html on line 189: Die Figur der Schwester Rahel zeigt Übereinstimmungen mit der konvertierten Ordensfrau, Philosophin und Frauenrechtlerin Edith Stein. Lebensdaten und -umstände sind ähnlich. Stein wurde Opfer des Holocaust und starb 1942 im Konzentrationslager Auschwitz.
      xxx/ellauri337.html on line 193: Stein aloitti opiskelunsa Breslaun yliopistossa, missä hän opiskeli psykologiaa, saksaa ja historiaa. Hän kuitenkin kiinnostui tieteenfilosofiasta, ja hän lähti vuonna 1913 Göttingenin yliopistoon opiskelemaan fenomenologiaa juutalaisen Edmund Husserlin alaisuudessa. Stein seurasi Husserlia Freiburgin yliopistoon tämän pyynnöstä. Siellä Stein väitteli vuonna 1916 tohtoriksi. Tämän jälkeen hän alkoi työskennellä Husserlin apulaisena. Hän valmisteli tehtävässään käsikirjoituksia julkaisuja varten.
      xxx/ellauri337.html on line 195: Stein oli tutustunut Göttingenissä katolisuuteen, johon hän alkoi tuntea vetoa. Hän palasi vuonna 1921 lomallaan Breslaun, jossa hän tutustui mystikko Ávilan Teresan elämäkertaan. Se vaikutti häneen syvästi, ja hän kääntyi katolisuuteen. Hänet kastettiin 1. tammikuuta 1922.
      xxx/ellauri337.html on line 198: Stein aloitti vuonna 1932 Münsterissä pedagogisen instituutin opettajana, mutta hän menetti seuraavana vuonna opetusoikeutensa Saksan antisemitististen lakien takia. Vuonna 1934 Stein liittyi karmeliittain sääntökuntaan ja otti uudeksi nimekseen Teresa Benedicta a Cruce (Ristin siunaama Teresa) Ávilan Teresan mukaan. Kölniläisessä luostarissa Stein kirjoitti metafyysisen teoksensa Endliches und ewiges Sein, jossa hän pyrki yhdistämään Tuomas Akvinolaisen ja Husserlin filosofiat. Kansallissosialistien aiheuttaman uhan takia hänet siirrettiin vuonna 1938 Echtin luostariin Alankomaihin, missä hän kirjoitti merkittävän fenomenologisen tutkimuksen Ristin siunaamasta Johanneksesta.
      xxx/ellauri337.html on line 209: Max Ferdinand Scheler (* 22. August 1874 in München; † 19. Mai 1928 in Frankfurt am Main) war ein deutscher Philosoph, Anthropologe und Soziologe. Scheler war der Sohn eines Domänenverwalters und einer orthodox-jüdischen Mutter. In Jena wurde Max 1897 bei dem Nobelisten Rudolf Eucken mit dem Thema Beiträge zur Feststellung der Beziehungen zwischen den logischen und ethischen Prinzipien promoviert. Im Jahr 1899 habilitierte er sich in Jena mit dem Thema Die transzendentale und die psychologische Methode. Im selben Jahr heiratete Scheler Amelie Ottilie, geborene Wollmann geschiedene von Dewitz-Krebs (1868–1924). Aufgrund der Lektüre von Husserls Logischen Untersuchungen und eines Skandals um seine Affäre mit Helene Voigt-Diederichs, der Ehefrau von Eugen Diederichs, musste er seine Position in Jena aufgeben.
      xxx/ellauri337.html on line 211: Neben Husserl beeinflussten ihn in dieser Zeit Immanuel Kant, Henri Bergson und Friedrich Nietzsche. 1909 wurde er durch seine Ehefrau in einen weiteren Skandal, den Prozess „über die Würde eines Hochschullehrers“, verwickelt, so dass er 1910 auch in München seine Position als Dozent aufgeben musste.
      xxx/ellauri337.html on line 215: Aus gesundheitlichen Gründen brauchte er am Ersten Weltkrieg nicht als Soldat teilnehmen. Dafür schwärmte er (wie viele Intellektuelle auch) für den Kriegsanfang (u. a. in Kaffeehäusern).
      xxx/ellauri337.html on line 216: So äußerte er 1915 in seiner Schrift Der Genius des Krieges und der Deutsche Krieg, und Der Krieg als Gesamterlebnis.
      xxx/ellauri337.html on line 218: Der Weltkrieg sei ein Aufruf zur geistigen Wiedergeburt des Menschen und eine Zerfallserscheinung des Kapitalismus. Zu Ostern 1916 wurde er im Kloster Beuron feierlich in die katholische Kirche aufgenommen. Er kam zu der Auffassung, dass für das Nachkriegseuropa ein christlicher Sozialismus oder Solidarismus geeignet sei, um einen Weg zwischen dem kapitalistischen Westen und dem kommunistischen Osten zu finden.
      xxx/ellauri337.html on line 219: Mit der 1921 erschienenen Publikation Vom Ewigen im Menschen initiierte er in der Weimarer Republik eine geistig-religiöse Erneuerungsbewegung in der katholischen Tradition, an der er selbst jedoch nicht teilnahm.
      xxx/ellauri337.html on line 221: Nach seiner Berufung zum Professor für Philosophie und Soziologie an die Universität zu Köln 1919, die vom Kölner Oberbürgermeister Konrad Adenauer unterstützt worden war, distanzierte Max sich öffentlich vom Katholizismus. So hielt er auf einer Gedenkfeier zum 250. Todestag Spinozas Anfang 1922 eine Rede, die zeigte, dass er sich inzwischen dem Neuspinozismus der Goethezeit und den Ideen Nietzsches zugewandt hatte.
      xxx/ellauri337.html on line 223: Als er 1924 nach erneuter Scheidung eine Ehe mit Maria Scheu (1892–1969) einging, beurteilten konservative Katholiken Max als einen Menschen mit labilem Charakter und hyperaktiven Schwanz, der zwischen tierhafte Triebhaftigkeit und Geistigem schwanke.
      xxx/ellauri337.html on line 225: 1925 hielt Max zum ersten Mal Vorlesungen über die Grundzüge der philosophischen Anthropologie, in der er gemäß dem Zeugnis Heideggers das Besondere des Menschen als „Miterwirker Gottes“ jenseits eines einfachen Theismus oder eines verschwommenen Pantheismus herauszuarbeiten suchte.
      xxx/ellauri337.html on line 226: Die pazifistischen Strömungen, vor allem der seinerzeitige (1931) „liberal-freihändlerische Pazifismus“, sind nicht geeignet, das Ziel zu erreichen; durch freien Handel erlöschen die Motive für Kriege nicht. Auch hinter dem Völkerbund stand der westeuropäische Großkapitalismus, nicht etwa "die Menschheit“.
      xxx/ellauri337.html on line 227: Die Befriedung der Welt durch eine einzige Großmacht sah er als ausgeschlossen an. Ein Ausgleich im Geist der "aller menschen werden Brüder" wäre die einzige Endlösung. Diese Möglichkeit wird von anderen Philosophen verneint.
      xxx/ellauri337.html on line 229:
      Allerlei sonstige Scheisse von Max

      xxx/ellauri337.html on line 231: Werte stehen für sich selbst, sie sind nicht auf anderes zurückzuführen.Sie sind erfahrbare geistige Gegenstände, sie sind objektiv und sie wirken auf das Handeln. So verneint er beispielsweise den Zusammenhang der intuitiven Erfahrung mit dem Lusterleben wie z.B. Schwanzwedeln.
      xxx/ellauri337.html on line 233: Es gibt Eigenschaften, die ihren Wert in sich selbst haben, die er ‚Selbstwertmodalitäten’ nennt. Er ordnet sie unter Termini wie
      xxx/ellauri337.html on line 235: 'angenehm – unangenehm’ als sinnliche Werte
      xxx/ellauri337.html on line 237: 'edel – gemein’ als Lebenswerte
      xxx/ellauri337.html on line 239: 'recht – unrecht, schön – hässlich, wahr – falsch’ als Eigenschaften geistiger Werte bzw. als Funktionen des geistigen Fühlens.
      xxx/ellauri337.html on line 241: 'heilig – profan' als Werte für absolute Gegenstände.
      xxx/ellauri337.html on line 244: Der Mensch ist durch Nachdenken in der Lage, die Erhaltung und Verwirklichung eines geistigen Wertes (Ehre, Würde, Heil, Erzeugung) sogar dem höchsten Lebenswert, der Erhaltung des eigenen Daseins, vorzuziehen. Ein Tier hat nicht die Fähigkeit, sich zwischen Werten zu entscheiden, bzw. einen Wert dem anderen vorzuziehen. Wie Buridans Esel steht es zwischen zwei Heuhaufen. Es verhungert schließlich, weil es sich nicht entscheiden kann, welchen es zuerst fressen soll.
      xxx/ellauri337.html on line 246: Der menschliche Geist zeichne sich im Wesentlichen durch folgende Merkmale aus, die ihn vom Tier unterscheiden: Menschen werden durch kulturelle Werte gelenkt. Sie sind zur begierdefreien Liebe fähig und sind unabhängig von ihren Trieben (Haha LOL, das war gut von dir Max). Menschen können Einsichten über das Wesen der Dinge gewinnen und allgemein-gültige Werte finden. Tiere ‚leben ausschließlich in ihrer Umwelt’, doch der Mensch reicht „über alles mögliche Milieu des Lebens“ hinaus.
      xxx/ellauri337.html on line 248: Es lasse sich feststellen, dass der Sexualimpuls ausschließlich der Fortpflanzung diene, solange er in Brunstzeiten eingebettet ist. „Herausgelöst aus der ‚instinktiven Rhythmik’, wird er mehr und mehr selbständige Quelle der Lust“ – und kann „schon bei höheren Tieren … den biologischen Sinn seines Daseins weit überwuchern (z. B. Onanie bei Affen, Hunden, und Schwanzwedeln bei intellektuellen Männern)“.
      xxx/ellauri337.html on line 250: Max hatte bereits früher angekündigt, eine grundlegende und umfassende ‚Philosophische Anthropologie’ zu veröffentlichen. Nach seinem Tod wurde festgestellt, dass er nicht mal angefangen hatte, sie zu schreiben.
      xxx/ellauri337.html on line 252: Ernst Cassirer (Jude) und Martin Heidegger (Nazi) stellen fest, dass Scheler kein neuer Entwurf philosophischer Anthropologie gelungen sei. Max sei bipolar gewesen. "Der Mensch ist ein so breites, buntes, mannigfaltiges Ding, dass die Definitionen alle ein wenig zu kurz geraten. Er hat zu viele Enden (2).“
      xxx/ellauri337.html on line 263: Husserl oli Franz Brentanon ja Carl Stumpfin oppilas, ja hän on itse vaikuttanut muun muassa Edith Steinin, Martin Heideggerin, Simone de Beauvoirin, Jean-Paul Sartren, Maurice Merleau-Pontyn, Emmanuel Lévinasin, Rudolf Carnapin ja Max Schelerin ajatteluun. Aika monta juutalaista narsistia tässä ryppäässä.
      xxx/ellauri337.html on line 265: Maurice Merleau-Ponty (14. maaliskuuta 1908 Rochefort-sur-Mer, Charente-Maritime – 3. toukokuuta 1961 Pariisi) oli ranskalainen fenomenologisen koulukunnan filosofi, jonka filosofian keskeisinä teemoina ovat muun muassa ruumiillisuus ja havainto. Merleau-Ponty on saanut ajatteluunsa vaikutteita erityisesti Edmund Husserlin ja Henri Bergsonin ajatuksista, mutta erityisesti Merleau-Pontyn päätyönä pidetyssä teoksessa Phénomenologie de la Perception (1945) yhtenä olennaisena teemana toimii myös 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä Saksassa kehittynyt gestalt- eli hahmopsykologia. Merleau-Ponty teki uransa alkuvaiheissa paljon yhteistyötä Jean-Paul Sartren kanssa, mutta heidän suhteensa päätyi myöhemmin poliittisista syistä välirikkoon. Mauri oli jiipeetä kovempi stalinisti Korean sodan aikana.
      xxx/ellauri337.html on line 269: Opiskeluaikoinaan Norssissa Merleau-Ponty tutustui häntä kolme vuotta vanhempaan Jean-Paul Sartreen, josta myöhemmin oli tuleva hänen ystävänsä, työtoverinsa ja kiistakumppaninsa. Ennen varsinaista tuottavaa kauttaan, Merleau-Ponty työskenteli 1930-luvulla filosofian opettajana, minkä yhteydessä hän tutustui Claude Lévi-Straussiin ja Simone de Beauvoiriin, ja perehtyi G. W. F. Hegelin Hengen fenomenologiaan ja vuosikymmenen lopulla myös Edmund Husserlin kirjoituksiin – jotka tekivät häneen kaikista suurimman vaikutuksen.
      xxx/ellauri337.html on line 275: Merleau-Pontyn filosofian keskeisimpänä ongelmana on ihminen ja hänen suhteensa maailmaan. Tyypillistä solipsististä höpsismiä.
      xxx/ellauri337.html on line 345: Tieteelliset tutkimukset kuvaavat ilmiötä, jota kutsutaan ”sammakkosateeksi”. Joskus myrskyjen tai vesiympäristön olosuhteita muuttavien ilmiöiden jälkeen sammakot lähtevät joukoittain ja hajaantuvat etsimään ruokaa, tuhoavat sadon ja aiheuttavat muita ongelmia. Tämä saattoi johtua Niilin punastumisesta.
      xxx/ellauri337.html on line 431: Farao kutsui veljet ja tunnusti heidän syntinsä. He rukoilivat hänen puolestaan ja Yavé pysäytti myrskyn. Farao piti kuitenkin israelilaiset vankina. Bugger it.
      xxx/ellauri337.html on line 437: Tutkimukset näyttävät osoittavan, että lähellä Egeanmerellä sijaitsevaa Kreetan saarta tapahtui Santorinin tulivuoren purkautuminen noin 3 500 vuotta sitten. Vulkaanista tuhkaa on todennäköisesti puhallettu Egyptin alueelle. Paikalle tyypillisiin myrskyihin sekoittuneena siitä on voinut muodostua jäästä ja vulkaanisesta aineesta muodostunutta rakeita.
      xxx/ellauri337.html on line 486: Kuolema kulki Egyptin talojen läpi ja vaati myös faraon esikoisen hengen. Epätoivoissaan hän ajoi heprealaiset pois kaiken tavaransa kanssa. He marssivat heti erämaahan, mutta eivät ennen kuin saivat kiristettyä lisäxi kulta- ja hopeaesineitä egyptiläisiltä, kuten Jumala oli ennustanut.
      xxx/ellauri337.html on line 502: Katkea on myös merkitty uhrirituaalien symboliikkaan. Kristityille se voidaan nähdä esikuvana Kristuksen kuolemasta: aivan kuten heprealaiset saisivat vapautuksen faraon esikoisen kuoleman kautta, pelastus tulisi maailmaan Jeesuksen uhrin kautta. Jeesus olis niikö tämmöinen esikoinen. Vaikka genesixessä kyllä sanotaan että Jehovalla oli vanhempiakin poikia jotka laskeutuivat taivaasta köyrimään maisia naisia.
      xxx/ellauri337.html on line 506: There are three dominant views regarding the famous Genesis 6 passage about the “Sons of God.” Most Bible interpreters and commentators state that the godly children of Seth are the Sons of God marrying outside the faith, or that fallen angels mated with human women to produce giant offspring. The scientific explanation of these events is still in the works. See also album 114.
      xxx/ellauri337.html on line 563: Kun luen YLEn tiedeuutisia, olen huomannut Anniina Walliuksen nimen esiintyvän usein artikkelin alussa, etenkin jos kysessä on todella hyvin kirjoitettu ja taustoitettu juttu. Viimeaikisia esimerkkejä ovat gepardit ovat nopeita – onnistuuko sukupuuttoon kuolleen lajin jäsenille pyllistys ja kannattaako se?, jossa gepardien lisäksi puhutaan yleisemmin kissojen tilasta Aasiassa. Kuopallinen vihreää mönjää kertoo Lontoon Longharvest Lane-kadun historiaa – muinaiset käymälät ovat arkeologeille aarreaittoja on myös hyvä esimerkki kiehtovasta jutusta, jossa WC-kansi avattiin selkeästi ja näytettiin miksi huussin löytyminen on hätäisille tutkijoille niin tärkeää.
      xxx/ellauri354.html on line 34:

      ge;background:beige;margin-top:0%;margin-bottom:0%;padding-right:5%">Gabi
      Garciá Márquez


      xxx/ellauri354.html on line 35:

      ge;margin-top:0%;margin-bottom:0;padding-right:0%">Memoria de
      mis cojones tristes

      Valkoisia valeita


      xxx/ellauri354.html on line 47: Gabista ei ole oikeastaan omaa paasausta. Albumissa 116 sitä vähän sivutaan pöljän perulaisen Lösän yhteydessä, joka löi Gabilta nenän poskelle. Nyt löytyi vaihtorottahyllystä Gabin myöhäistuotantoa edustava vihkonen. Sen mottona on lainaus rivolta nobelistikolleegalta Kawabata Yasunarilta, joka neuvoo ettei nukkuvan geishan suuhun sovi sujauttaa kynnetöntä sormea, se on mautonta.
      xxx/ellauri354.html on line 55: "El año de mis noventa años quise regalarme una noche de amor con una adolescente virgen."
      xxx/ellauri354.html on line 69: Aiemmin lyhyempiä fiktiota ja käsikirjoituksia kirjoittanut García Márquez syrjäytti itsensä México Cityyn pitkäksi aikaa saadakseen valmiiksi vuonna 1967 julkaistun romaaninsa Cien años de soledad eli Sata vuotta yksinäisyyttä. Kirjoittaja sai kansainvälistä suosiota teoxesta, jota myytiin lopulta kymmeniä miljoonia kappaleita maailmanlaajuisesti. García Márquez on auttanut tutustuttamaan joukon lukijoita maagiseen realismiin, genreen, jossa yhdistyvät tavanomaisemmat tarinan kerrontamuodot eloisiin fantasiakerroksiin.
      xxx/ellauri354.html on line 71: Toinen hänen romaaneistaan, El amor en los tiempos del cólera (1985) eli Rakkaus koleran aikana, keräsi myös suuren maailmanlaajuisen yleisön. Teos perustui osittain hänen vanhempiensa seurustelemiseen ja sovitettiin vuoden 2007 elokuvaksi, jossa pääosassa oli Javier Bardem. García Márquez kirjoitti elämänsä aikana seitsemän romaania, ja muita nimikkeitä ovat El general en su laberinto (1989) tai Kenraali labyrinttissään ja Del amor y otros demonios (1994) tai Rakkaudesta ja muista demoneista.
      xxx/ellauri354.html on line 118: Tämän novellin kertoo ikääntyvä vuokratyttöjen tuntija. Vietettyään elinikänsä prostituoitujen kanssa (heitä oli tarkalleen 514, ennen kuin sekosin laskuissa) nimetön toimittaja kuvittelee mukavan nuoren neitsyen 90-vuotissyntymäpäiväänsä. Ensimmäisenä monista kerroista hän astuu huoneeseen löytääkseen valitun 14-vuotiaan tytön, joka on ilkialasti ja unessa. Ajan myötä hänellä on pakkomielle hiänestä; hän kirjoittaa kolumneja, jotka saavat lukijansa kiihtymään; suutelee häntä sieltä sun täältä ja lukee hänelle omia juttujasn hänen nukkuessaan. Mutta ei koskaan viimeistele suhdetta seksuaalisesti tai näe häntä hereillä. Koko skenaario, jossa tällainen iäkäs mies halusi nukkua jonkun niin nuoren sängyssä kurttuinen muna puoliveteessä, vain tyrmäsi minut, mutta tämä ei ollut sen suurin ongelma. Yksinkertaisesti sanottuna se oli mielestäni tylsä ja laiska. Kertojan nokkeluus ja viehätys eivät riittäneet tasapainottamaan hänen päämäärättömyytensä yksitoikkoisuutta, ja valitettavasti sen seurauksena en koskaan tuntenut mitään ketään asianosaista kohtaan, en edes pientä nytkähdystä, saati boneria. Olisi voinut toimia paremmin, jos olisin yrittänyt katsoa asioita päähenkilön näkökulmasta, mutta päätin olla tekemättä. En halunnut olla hänen mielessään, hänen housuissaan tai sängyssään. Ehkä siinä oli se vika.
      xxx/ellauri354.html on line 129: Kalanick was born on August 6, 1976, and grew up in the Northridge neighborhood of Los Angeles. Kalanick's parents are Bonnie Renée Horowitz Kalanick (née Bloom) and Donald Edward Kalanick. Bonnie, whose family were Viennese Jews who immigrated to the U.S. in the early 20th century, worked in retail advertising for the Los Angeles Daily News. Kalanick studied computer engineering and business economics at the University of California, Los Angeles (UCLA) until he dropped out to make MMMMONEY! Inhottava viurusilmä. Uuber ajoi alas Suomen taxilainsäädännön kauko-ohjaamalla limaista näppyläistä kumikana Berneriä.
      xxx/ellauri354.html on line 165: T.S. Eliot was the poet who perhaps had a permanent place in Kai’s personal literary cosmos – he introduced Eliot’s poetry to Finnish readership in the late 1940s. This passage, from Little Gidding, might well serve as his epitaph.
      xxx/ellauri354.html on line 206: My youth 'gainst time and age hath ever spurnd, Nuoruuteni on ikää ja aikaa uhmannut
      xxx/ellauri354.html on line 213: And feed on pray'rs, that are Age his alms. Ja rukoilemaan syödäxeen, ne on iän almuja.
      xxx/ellauri354.html on line 214: But though from Court to Cottage I depart, Mut vaik mä lähden hovista nyt mökkeröön
      xxx/ellauri354.html on line 220: Goddess, vouchsafe this aged man his right Jumalatar, turvaa vanhuxen tän oikeus
      xxx/ellauri354.html on line 223: — George Peele, "A Farewell to armes", Polhymnia, 17 November 1590.
      xxx/ellauri354.html on line 232: Ärsyttävä narsistinen tekniikka Ernestolla puhua muiden kautta pääasiassa izestään. Ize se vaan grunttaa ja mielistelee kaikkia ja kaikki on siitä siihen ihan lääpällään. To make a long story short, Henry panee Catherinen paxuxi vastoin lupaustaan ja karkaa kaiken kukkuraxi rintamalta. I enjoyed not being married really. There isn't any me, I'm you. Narsistin märkä uni. Loppuvizinä Catherine parka vielä kuolee lapsivuoteeseen. Cedric syö sillä aikaa kinkku-muna-annoxen ja juo monta pulloa demi- mondea. Catherinen kuoltua Cedric lähtee lätkimään aamuöiseen sateeseen. Cedric olisi halunnut tytön mieluummin. Mieluiten ei mitään. Ei kai tosta arvesta tule ruma. Can I get you anything? You'll be ok, I promise. Niin ja vielä 1 persepäinen piirre Ernstissä: se pitää vedonlyönnistä. Sen nuivat kommentit kun Katja kertoo pohjaanpalaneesta beibistä oli aika karuja. "You aren't angry are you darling?" Voi vinetto. "You always feel trapped biologically." Vitun trappi. Inhottava tenukeppi. Ei keltatauti ole sairaus vaan juoppo-oire. Kaveri on kolmen pointin tolvana ja kylmä murhamies.
      xxx/ellauri354.html on line 240: There is an entire book which examines Hemingway as a kind of pre-Existentialist, John Killinger's Hemingway and the Dead Gods: A Study in Existentialism. I've copied out what Killenger says about A Farewell to Arms...
      xxx/ellauri354.html on line 245: 2. In A Farewell to Arms there is this celebrated passage. "There were many words that you could not stand to hear and finally only the names of places had dignity. Certain numbers were the same way and certain dates and these with the names of the places were all you could say and have them mean anything. Abstract words such as glory, honor, courage, or hallow were obscene beside the concrete names of villages, the numbers of roads, the names of rivers, the numbers of regiments and the dates."
      xxx/ellauri354.html on line 251: only in living, not in abstractions, and concrete places and people are meaningful because we determine ourselves in relation to the things around us. Glory, honor, courage and sanctity are conceptions of a "complicated" ethics.
      xxx/ellauri354.html on line 253: Sartre has said that the writer's is to cure the "sick" language that is incommunicative. Iris Murdoch, in attempting to answer what the sickness of the language really is, says it is the fact that we can no longer take language for granted as a medium of communication. "Its transparancy has gone. We are like people who for a long time looked out of a window without noticing the glass - and then one day began to notice this too. Hemingway also feals this way. Our time demands a simple prose. with an Eliot-like emphasis on semantics."
      xxx/ellauri354.html on line 255: There are two interesting books which treat the effects of the Great war on literature itself. Modris Ekstein's The Rite of Spring, and Samuel Hynes' The First War and English Culture. Don't get too caught up in this stuff as there is no end to it, as far as I can see.
      xxx/ellauri354.html on line 257: My mother in law had a family copy of The Pig book when she was younger in Trieste, she inquired to her sister about its whereabouts but she can not recall....she says her skin crawls when she remembers some of the stories about priests.
      xxx/ellauri354.html on line 259: “A coward dies a thousand times before his death, but the valiant taste of death but once. It seems to me most strange that men should fear, seeing that death, a necessary end, will come when it will come.” ― William Shakespeare, Julius Caesar. Silly Bill, the £1000 question is just the when.
      xxx/ellauri354.html on line 265: Professor Gianfranca Balestra of the Università Cattolica del Sacro Cuore (Milan) not only located the book but took the extraordinary trouble of having the whole thing xeroxed for me. Finally, in late 1995, I had the 288 pages of Il maiale nero: Rivelazioni e documenti in my hands. But what does it say? It's all in Italian! The puzzle was partially solved by Enzo Michelangeli: “Il Maiale Nero” is a novel written by Umberto Notari in the early 20th Century. His most famous book is the first he published in 1904, “Quelle signore” (“Those ladies”), about the world of prostitution: it earned him a prosecution for obscenity resulting in a fine, but the book was reprinted and by 1920 had sold more than half million copies.
      xxx/ellauri354.html on line 267: Eventually Notari ended up as a fascist, founding the Milanese newspaper “L’Ambrosiano” in 1922, and was appointed to the very institutional “Accademia d’Italia”: just like another firebrand-turned-reactionary, the initiator of the Italian Futuristic movement Filippo Tommaso Marinetti, who, as a young, used to call for burning academies down... [signed] Enzo. The Black Pig is not a novel, as Enzo claims, but an energetic, apparently learned, vitriolic attack on the precepts and clergy of the Catholic Church.
      xxx/ellauri354.html on line 269: It was first published in 1907 under the title Il maiale nero: Rivelazioni e documenti (Sesto S. Giovanni, Milano: A. Barion). A later edition carried the title Dio contro Dio on the first title page and at the top of every page, with the previous title presented as subtitle on the second title page.
      xxx/ellauri354.html on line 271: In 1907, Notari (1878–1950) was already a best-selling journalist, polemicist, biographer, novelist, and dramatist. All told, he would write more than thirty books, in six of which he examines the position of women in society, most notably with a 1903 exegesis of prostitution in high and low places called Signore sole: Interviste con le più belle e le più celebri artiste (Single women: Interviews with the most beautiful and famous artists) that sold 21,000 copies and was denounced as immoral and obscene and taken to court, which inevitably increased its readership. It was followed by Quelle signore: Scene di una grande città moderna (Those women: Scenes of a great modern city; ca. 1904), which was set in a house of prostitution and whose main character, Ellere, was recognizably based on Notari’s good friend Filippo Tommaso Marinetti (1876–1944), an Egyptian-born Italian poet, editor, firebrand, and founder of the Futurist movement.
      xxx/ellauri354.html on line 273: Notari’s novel sold 80,000 copies in six months and sales only increased when it was accused of offending public morality; it and its author were acquitted, with Marinetti serving as witness for the defense. “It was Notari’s good fortune,” one scholar writes, “to be accused of obscenity by a court in Parma.... Marinetti, who attended and clearly relished the trial, wrote a detailed account of it for Parisian readers... and then translated his account into Italian, appending a brief, self-congratulatory introduction” (Adamson 97). Marinetti bragged that the trial “gave an extraordinary boost to the book’s sales such that, today, one finds it in all the elegant parlors, in all the bedrooms, under the virginal bedlinens of all the convent-school girls and inside the prayer benches of all the new brides” (qtd. in Adamson 97–98). Notari quickly produced a sequel, Femmina: Scene di una grande capitale (1906), which became a best seller before it too was seized and banned. Notari proudly listed these three books’ sales figures and legal histories in the front matter of his next book, The Black Pig (1907).
      xxx/ellauri354.html on line 277: He supported universal suffrage and divorce and argued strongly for expelling the Vatican from Italy. Some twenty years after the publication of The Black Pig, he retook the “woman question” with La donna “tipo tre” (The type-three woman; 1929), about the woman who is financially, socially, and otherwise independent. The year 1930 saw two more titles on the topic of women: Le ragazze allarmanti (The alarming girls) and La donna negli affari (The woman in business).
      xxx/ellauri354.html on line 281: Indeed, as Rinaldi claims, The Black Pig “tells you about those priests” (FTA 8). And it is easy enough to see why the priest thought it “a filthy and vile book.” But Rinaldi’s complaint, that it “shook my faith” (7), needs to be read in the context of everything else we know of this character. If Rinaldi is a real believer—which I doubt—he would disdain Notari’s book, which, although heavily documented, is dripping with scorn, irony, and bias. But if his faith is automatic and largely irrelevant, or if it has already been shaken, he might have read on, attracted by Notari’s wide reading, his witty, strong prose, and his relentlessly rationalist logic, sometimes reminiscent of MarkTwain.
      xxx/ellauri354.html on line 332: e si rinfrange roseo ja särkyy vaaleanpunaisena
      xxx/ellauri354.html on line 342: misterïosi gemiti salaperäisiä huokauksia
      xxx/ellauri354.html on line 351: Io chiedo i baci tuoi, se l'ombra avvolgemi, Pyydän suukkojasi, jos varjo peittää minut,
      xxx/ellauri354.html on line 370: All sundial mottos are sad like that. The earliest sundials, from Ancient Egypt to China to Europe, were often marked with dedications to god(s), patrons, and/or the craftsmen who made them. In the 1500s sundials began bearing mottos relating to time—its passage, the limited quantities allotted, how it should be spent, or as a brief memento mori to the reader to stop looking at the sundial and get on with their life. Sundials represent a willful, anachronistic affectation in a world that has begun to dispense with clocks and watches.
      xxx/ellauri354.html on line 372: Latin is a common language for the mottos: whether as quotations taken from the Roman writers Ovid, Martial, or Horace, or as translations of time-related sentiments. Mechanick Dialling, a 1769 manual for creating sundials, includes 300 “Latin mottos for dials, with their Meaning in English”, indicative of an expectation that a motto would be added. Margaret Gatty, who wrote the book on sundials (“The Book of Sundials”), collected 1,682 mottos in an appendix to her exhaustive history, taken from instruments all over Europe.
      xxx/ellauri354.html on line 387: [Nobis] pereunt et imputantur. ([The hours] are consumed and will be charged [to our] account)
      xxx/ellauri354.html on line 406: lïèo agg. e s. m. [dal lat. Lyaeus, gr. Λυαῖος (propr. «liberatore»), der. di λύω «sciogliere»]. – Nella mitologia greca, epiteto di Dioniso perché, col dono della vite, avrebbe liberato i mortali dagli affanni. Per metonimia, nell’uso poet. (come s. m.), il vino: d’almo lieo [cioè: di generoso vino] Coronando il cratere, a tutti in giro Ne porsero i donzelli (V. Monti).
      xxx/ellauri354.html on line 415: 1S-Town was an American investigative journalism podcast hosted by Brian Reed and created by the producers of Serial and This American Life. In 2012, horologist John B. McLemore sent an email to the staff of the show This American Life asking them to investigate an alleged murder in his hometown of Woodstock, Alabama, a place he claimed to despise. There wasn't any.
      xxx/ellauri354.html on line 419: The podcast's critics claimed that the studio took advantage of John's death in order to gain publicity. Crixeo, an online arts monthly, argues that Reed did not have the right to publicly out John as queer.
      xxx/ellauri354.html on line 449: George Oppen alludes to the poem in "O Western Wind" (1962),"The Little Pin: Fragment" (1975) and "Disasters" (1976).
      xxx/ellauri354.html on line 453: Marta Randall in her book Dangerous Games (1980).
      xxx/ellauri354.html on line 455: The character Thierry (Judge Reinhold) in the 1991 thriller Zandalee.
      xxx/ellauri354.html on line 457: Robert Stone (novelist) in Outerbridge Reach (1992)
      xxx/ellauri354.html on line 467: Beedere Light (Tulkoon valkeus) on Quoran nonprofit evankelista joka opiskeli Bible College of Walesissa Samuel Howellsin johdolla. Hän vastaa tässä nyt kymysyxeen "tuleeko Jeesus nopeastikin". (Maria Magdalena olis kylä ollut parempi auktoriteetti vastaamaan.)
      xxx/ellauri354.html on line 492: Otamme nyt puheeksi Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemisen ja sen, että meidät kootaan hänen luokseen. Me pyydämme, veljet, ettette heti menetä malttianne ja säikähdä, jos joku vedoten Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheeseemme tai kirjeeseemme väittää, että Herran päivä on jo käsillä. Älkää antako kenenkään millään tavoin johtaa itseänne harhaan. Ennen tuota päivää näet tapahtuu uskosta luopuminen ja ilmaantuu itse laittomuus ihmishahmossa, kadotuksen ihminen. Hän, Vastustaja, korottaa itsensä kaiken jumalana pidetyn yläpuolelle, asettuu itse istumaan Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. 5Muistattehan, että puhuin teille tästä jo silloin kun olin luonanne. 6Te tiedätte, mikä häntä vielä pidättää, niin että hän ilmestyy vasta kun hänen hetkensä koittaa.
      xxx/ellauri354.html on line 556: Vuonna 2006 juutalaisen lain ja normien komitea mukautti joukon vastauksia, jotka käsittelivät Niddahin roolia konservatiivisessa juutalaisessa, naisesta kuukautisten aikana, ja jota tarkasteltiin suhteessa temppeliin liittyvien käsitteiden rooliin. rituaalista puhtautta nykyajan juutalaisuudessa. Eräässä komitean enemmistön hyväksymässä vastauksessa katsottiin, että temppeliin pääsyn kannalta merkitykselliset rituaalisen puhtauden käsitteet eivät enää sovellu nykyajan juutalaisuuteen, ja hyväksyi ehdotuksen muuttaa käsite " perheen puhtaus " sanaksi "perheen pyhyys" ja selittää jatkuvaa niddan noudattaminen eri perusteella kuin jatkuvuus temppelin käytäntöjen kanssa. Toisessa vastauksessa, jonka myös komitean enemmistö hyväksyi, vaadittiin säilyttämään olemassa olevat huomiot, terminologia ja perustelut ja katsottiin, että näillä temppeliin liittyvillä havainnoilla ja käsitteillä oli edelleen nykyaikainen vaikutus ja merkitys. Näin ollen, konservatiivisen juutalaisuuden moniarvoisuusfilosofian mukaisesti, molemmat näkemykset temppeliin liittyvien rituaalisen puhtauden käsitteiden jatkuvasta merkityksestä ovat sallittuja konservatiivisia näkemyksiä. Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder.
      xxx/ellauri354.html on line 565: Vaikka kristinuskossa on useita erilaisia ​​näkemyksiä Jerusalemiin rakennettavan kolmannen temppelin merkityksestä tai vaatimuksesta, Uuden testamentin kirjoittajien mukaan Uuden liiton (josta puhutaan Jeremia 31:31–34 ) on leimattu Pyhän Hengen asumisesta uskovassa ( Hesekiel 36:26-27 ) ja että siksi jokaisen uskovan ruumis ja jokainen uskovien kokoontuminen muodostavat temppelin tai että temppeli on syrjäytynyt. Paavali valaisee tätä käsitystä kirjeessään Korintin uskoville:
      xxx/ellauri354.html on line 567: Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on teissä olevan Pyhän Hengen temppeli, jonka olette saaneet Jumalalta, ettekä ole omanne? (1 Korinttilaisille 6:19 NASB )
      xxx/ellauri354.html on line 569: Tämä ajatus liittyy uskoon, että Kristus itse, joka väitti olevansa ja tekevänsä sitä, mitä temppeli oli ja teki, on uusi temppeli ( Joh. 2:19–21 ), ja että hänen kansansa osana "temppelin ruumista " Kristus " (tarkoittaen seurakuntaa ), ovat myös osa tätä temppeliä ( 2. Kor. 6:16; Ef. 2:19-22; 1. Piet. 2:4-5 ). Tuloksena on NT Wrightin mukaan se, että maallisella temppelillä (yhdessä Jerusalemin kaupungin ja Israelin maan kanssa ) ei ole enää hengellistä merkitystä:
      xxx/ellauri354.html on line 577: Jotkut näkivät siksi kolmannen temppelin tarpeen vähentyneen, tarpeettomana tai kokonaan suljetuksi ja syrjäytyneeksi, kun taas toiset ottavat kantaa, että kolmannen temppelin rakentaminen on olennainen osa kristillistä eskatologiaa. Erilaiset näkökulmat kolmannen temppelin rakentamisen merkityksestä kristinuskossa liittyvät siksi yleensä useisiin tekijöihin, mukaan lukien: kirjaimellisen tai hengellisen tulkinnan tasoon, jota sovelletaan "lopun ajan" profetiaksi; havaitut suhteet eri pyhien kirjoitusten välillä, kuten Daniel, Olivet-diskurssi, 2. tessalonikalaisille ja Hesekieli (muun muassa); katsotaanko kaksoisliitto olevan voimassa vai ei; ja ovatko Vanhan testamentin lupaukset Israelin ennallistamisesta toteutumatta vai ovatko ne kaikki toteutuneet Messiaassa (2. Kor. 1:20). Tällaiset tekijät määräävät esimerkiksi sen, luetaanko Danielin 9:27 tai 2. Tessalonikalaiskirjeen 2:4 viittaavan vielä tulevaan fyysisesti kunnostettuun kolmanteen temppeliin.
      xxx/ellauri354.html on line 581: Lisäksi Jeesus itse sanoi vastauksena samarialaiselle, joka kysyi, onko oikein rukoilla Garisimin vuorella vai Siionin vuorella, että "tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa... Mutta hengessä ja totuudessa". Hän sanoi Herodiaan temppelistä: "Ei kiveä jätetä toisen päälle; jokainen heistä heitetään alas" – Joh. 4:21, Luukas 21:6.
      xxx/ellauri354.html on line 604: Tulkoon Valkeus: Ehdotan teille, että ne tutkijat, jotka sanovat, että kirjeet ovat kirjoittaneet kaksi eri kirjoittajaa, eivät ole vielä ymmärtäneet niitä. Akateeminen on tärkeää (jopa Paavali oli hyvin akateeminen), mutta myös syvää hengellistä kävelyä tarvitaan. Siksi ehdotan teille, että Watchman Neellä on syvällisempi ymmärrys aiheesta ja erojen ymmärtäminen.
      xxx/ellauri354.html on line 608: Syy, miksi puhuin aiemmin siitä, että "syvä henkinen vaellus olisi välttämätöntä kirjainten totuuden ymmärtämiseksi tai ymmärtämiseksi", johtuu siitä, että ne olisivat (olettaen, että uskot tämän) kirjoitettu Jumalan innoittamana. Jos ne olisi kirjoitettu Jumalan innoittamana, niin Paavali olisi kirjoittanut jokaisen kirjeen, jossa oli hengellinen taakka, joka olisi saanut hänet ilmaisemaan jokaista tietyllä tavalla, ei välttämättä ihan samalla tavalla. Kuten Luce Irigaray opettaa, ei kaikea tarvi koittaa ymmärtää niin vimpan päälle, riittää pelkkä textin hyväily.
      xxx/ellauri354.html on line 610: Tämä ei tarkoita systemaattisen raamatuntutkistelun merkitystä. Itse opiskelin vuosia systemaattista teologiaa, ekklesiologiaa, soteriologiaa, eskatologiaa, kristillistä oppia, Uuden ja Vanhan testamentin tutkimuksia, N. T Kreikkaa ja jotain hepreaa jne, mutta silti epäilemättä tarvitsen Hengellisen ilmoituksen apua ymmärtääkseni todella syvemmät totuudet.
      xxx/ellauri354.html on line 614: Tulkoon Valkeus: Syy, miksi tiedät kaiken ympärilläsi olevan ja olevan todellista, johtuu siitä, että sinulla on kehossasi viisi aistia, joiden avulla voit koskettaa sen todellisuutta. Ota ne pois ja olisit eksyksissä ja pimeydessä. (Paizi jos olet nainen, joka aistii elementit aistimellisesti ilman aisteja, kz. Luce Irigaray ja Eeva Maria Korsisaari.) Nyt kristitty (joka uskoo, että Raamattu on kirjoitettu Jumalan innoittamana) sanoo, että meillä on sisällämme muita aisteja (hengellisiä), mutta ne ovat vahingoittuneet ja pysyvät siksi lepotilassa, kunnes Jumala herättää ne. Jos näitä aisteja ei ole tehty eläviksi tai herätetty, kenenkään olisi mahdotonta tietää niiden olemassaolosta. Ne, jotka ovat saaneet heidät heräämään, sanovat: "Jumala on minulle todellinen, voin usein aistia Hänen läsnäolonsa, olen tietoinen Hänestä. "Nämä aistit eivät ole vain pientä sisäistä tunnetta, vaan ne voivat olla erittäin voimakkaita ja kaikkia kuluttavia. Luuletko, että tuhannet varhaiskristityt antaisivat itsensä sidottuiksi ja käyttää polttoöljynä roomalaisten juhlimiseen yksinkertaisella vatsan tunteella.
      xxx/ellauri354.html on line 616: Kun Jumala on tehnyt itsensä tunnetuksi, Hän jatkaa itsensä tekemistä todelliseksi monin tavoin. Voit lukea George Mullerista (rukouksen mies ja Charles Dickensin ystävä), joka johti lastenkoteja, mutta ei koskaan pyytänyt rahaa, mutta silti kaikki tarpeet täyttyivät. Kerran heiltä loppui ruoka ja sadat lapset istuivat pöydässä odottamassa syömistä. Herra Muller rukoili ja kiitti Jumalaa Hänen tarjouksistaan. Tällä hetkellä hän lopetti rukouksen oveen koputti ja ulkona seisoi mies rikkinäinen maitokärry tarjoten sisältöään siltä varalta, että se pilaantuu. Samaan aikaan tuli leipuri kysymään, halusivatko he leipää, hänen kärrynsä särkyivät ja leipä uhkasi mennä vanhaxi. Lapset ruokittiin. Ehkä sanoisit sen olevan sattumaa, mutta kun tämä tapahtuu kerta toisensa jälkeen, sattuma menettää voimansa.
      xxx/ellauri354.html on line 618: Voit katsoa BBC:n dokumenttia Jackie Pullingerin työstä Hongkongin muureissa. Satoja vuosia kestäneestä heroiiniriippuvuudesta selvisi yksinkertaisesti rukoilemalla. Jotkut jopa väittivät välittömän paranemisen, jolloin heidän käsivarsissaan olevat arvet ja suonet katosivat. Gang Triadit kääntyivät ja Hongkongin hallitus oli niin vaikuttunut työstä, jonka he antoivat suojia tueksi. Voin antaa henkilökohtaisia ​​esimerkkejä jos haluat.
      xxx/ellauri354.html on line 620: Laura Streetwalker: "Hengellinen ilmestys". No, tämä on yhtä merkityksetöntä kuin hinduchakrat, kiinalainen chi, reiki-energian siirto ja pixy pöly. Ei ole todisteita minkäänlaisen hengen olemassaolosta. Ja jos Raamattu on jumalan innoittama, niin tämä erikoisjumala on epäjohdonmukainen, ristiriitainen, tukee orjuutta, naisten ja lasten kivittämistä ja on ok kostaa pienen lempiheimonsa vihollisia vastaan ​​katkaisemalla, kastroimalla, raiskauksella ja murhalla. Kaikkien onneksi jumalaa ei ole koskaan todistettu olevan olemassa.
      xxx/ellauri354.html on line 622: Tulkoon Valkeus: Vaatii monia vastauksia käsitelläksesi kaikkia asioita, joista puhuit Raamatusta, joten tällä hetkellä käsittelen vain ”todiste Hengen olemassaolosta” kohtaa. Ensinnäkin Jumala (jonka Raamattu sanoo olevan Henki) on ainoa, joka voi tehdä itsensä todelliseksi ihmiselle. Minulla ei ole kykyä tai voimaa saada tai pakottaa voimakas yliluonnollinen olento paljastamaan itsensä kenellekään. Tämä tarkoittaa, että todiste Jumalasta on Jumalassa itsessään. Jos syntyisit ilman kaikkia luonnollisia viittä aistiasi, ympäröivä maailma ei olisi sinulle todellinen.. Kuinka riippuvaisia ​​olemme heistä ollaksemme täysin varmoja siitä, että kaikki ympärillämme on olemassa. Koska Raamatun Jumalan sanotaan olevan hengellisessä valtakunnassa, meidän pitäisi olla hengellisiä aisteja, jotta voimme koskettaa tai maistaa Hänen todellisuuttaan. Ne, jotka ovat kääntyneet, julistavat "tietävänsä Jumalan olevan todellinen". Kuvittelevatko he sen vai onko heissä jumalallinen olento herännyt henkisiä aisteja, jotka vakuuttavat heidät Hänen todellisuudestaan..? Kristityt sanovat myös, että Jumala ei paljasta itseään vain sisäisesti, vaan myös ulospäin. Esim. Jackie Pullinger työskenteli prostituoitujen ja huumeidenkäyttäjien keskuudessa Hongkongin muurien ympäröimässä kaupungissa. Sadat selvisivät vuosien heroiiniriippuvuudesta yksinkertaisesti rukoilemalla. Jotkut väittivät parantuneen välittömästi, jolloin arvet ja suuret suonet käsistä katosivat. Jopa Triad - jengin jäsenet kääntyivät. Tämä olisi voinut olla mieli yli aineen tai se olisi voinut olla Jumalan Voima.
      xxx/ellauri354.html on line 624: Helen Roseveare (lähetystyölääkäri Kongossa, joka oli kärsinyt vangituksesta, hakkaamisesta ja raiskauksista) työskenteli kerran lujasti pelastaakseen vastasyntyneen vauvan hengen. Heillä oli oltava vakiolämpötila, johon kuumavesipullo tekisi. Sinä aamuna hän kertoi tilanteesta joillekin lapsille heidän perustamastaan ​​kodista. Yksi lapsi rukoili.. "Jumala, lähetä kuumavesipullo tänään ja anna myös nukke vauvan sisarelle, joka oli surullinen" Sinä iltapäivänä saapui kuorma-auto tarvikkeineen. Nämä tarvikkeet olivat olleet matkalla kuukausia, mutta tulivat samana päivänä. Siteiden joukossa oli "kuumavesipullo" (jota ei ollut tilattu) ja myös yksi Dolly. Oliko tämä vain sattumaa vai jumalallinen väliintulo?
      xxx/ellauri354.html on line 628: George Muller (tunnetaan rukousmiehenä ja Charles Dickensin ystävänä) johti lastenkoteja pyytämättä rahaa, hän yksinkertaisesti rukoili. Eräänä päivänä ruoka loppui ja kaikki lapset istuivat pöydässä odottamassa syömistä. Herra Muller rukoili ja kiitti Jumalaa Hänen tarjouksistaan. Sillä hetkellä hän lopetti rukouksen, oveen koputti. Ulkona seisoi maitomies rikkinäisen maitokärryn kanssa. Hän antoi sen kotiin estääkseen maidon pilaantumisen. Samaan aikaan tuli leipuri ja tarjosi leipää. Leipäkärry oli rikki ja leipä oli vanhentunut. Lapset söivät ja olivat tyytyväisiä. Tämä olisi tietysti voinut olla toinenkin sattuma.
      xxx/ellauri356.html on line 77: Applied Psychology Positive Psychology Life Coaching Teamwork Team Leadership Customer Service Literature Research Commercial Aviation Mindfulness Microsoft Office English Microsoft Excel Social Media Public Speaking Microsoft Word PowerPoint Sales First Aid Secretarial Skills Change Management. Learning has been my lifelong passion. Live and learn. Focus of my interest is on human existence, communication and co-operation. I have studied psychology, social psychology, applied psychology and leadership as well as contemporary litterature and female studies. Real life experience on these themes I have gathered while working as a flight attendant and purser. In the future I want to to contribute to well being both in private as well as professional sectors of life.
      xxx/ellauri356.html on line 93: ges/12/466/12466250-1840011917-1018999-1Zec.jpg" width="50%" />
      xxx/ellauri356.html on line 96: Hélène Cixous (s. 5. kesäkuuta 1937 Oran, Ranskan Algeria) on ranskalainen filosofi, feministi, kirjailija, runoilija ja kirjallisuuskriitikko. Hänen laaja tuotantonsa käsittää yli kahdeksankymmentä teosta näytelmä- ja romaanikirjallisuudesta filosofiaan, runouteen ja esseistiikkaan. Häntä pidetään yhtenä jälkistrukturalistisen feministisen teorian perustajista Luce Irigarayn ja Julia Kristevan ohella.
      xxx/ellauri356.html on line 98: Cixous'n pitkäaikainen läheinen ystävä ja elämänkumppani, filosofi Jacques Derrida piti elossa ollessaan Cixous'ta merkittävimpänä elossa olevana ranskalaiskirjailijana. Cixous on nyt 86-vuotias, Derrida jo 20v vainaja. Hiän on kirjoittanut paitsi Derridasta myös muun muassa James Joycesta, Clarice Lispectorista, Marina Tsvetajevasta, Maurice Blanchot'sta, Ingeborg Bachmannista, Thomas Bernhardista, Franz Kafkasta, Heinrich von Kleistista, William Shakespearesta ja muista antiikin tragedioista.
      xxx/ellauri356.html on line 102: ge/65785256_1004.webp" width="100%"/>
      xxx/ellauri356.html on line 105: Kixaus on kirjoittanut yli seitsemänkymmentä kirjaa, jotka käsittelevät useita genrejä: teatteria, kirjallisuutta ja feminististä teoriaa, taidekritiikkiä, omaelämäkertaa ja runollista fiktiota. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten vuoden 1976 artikkelistaan ​​"The Laugh of the Medusa". Vuonna 1975 Cixous oli julkaissut vielä vaikutusvaltaisemman artikkelin "Le rire de la méduse" ("Medusan nauru"), jonka hän oli tarkistanut; se käännettiin englanniksi Paula Cohenin ja Keith Cohenin toimesta ja julkaistiin englanniksi vuonna 1976. Kixaus ja Derrida osasi ranskaa paremmin kuin ranskalaiset ize.
      xxx/ellauri356.html on line 107: Cixous syntyi Oranissa, Ranskan Algeriassa juutalaisille vanhemmille (evidemment), Eve Cixousille, syntyperälle Klein, (1910–2013) ja Georges Cixousille (1909–1948).
      xxx/ellauri356.html on line 112: Aikalaiset, elinikäiset ystävät ja intellektuellit, Jacques Derrida ja Cixous kasvoivat molemmat ranskalaisina juutalaisina Algeriassa ja jakavat "syrjäytymisen ja kuulumattomuuden muodostaman kuulumisen" – eivät algerialaiset, joita Ranska hylkäsi, heidän juutalaisuutensa oli salattu tai kulttuuroitu. Derridan perheessä "ei koskaan sanottu 'ympärileikkaus' vaan 'kaste', ei 'Bar Mitzvah' vaan 'ehtoollinen'. Katolilaisuuteen verhottu juutalaisuus on yksi esimerkki identiteetin päättämättömyydestä, joka vaikutti ajattelijaan, jota Cixous kutsuu "juutalaiseksi pyhäksi". Hänen kirjansa Portrait of Jacques Derrida as a Young Jewish Saint käsittelee näitä asioita.
      xxx/ellauri356.html on line 128: Cixous väittää, että naisen alenemisen on määritellyt se, kuinka "fallogosentrinen" ajattelu on "kolonisoinut" meidät. Kirjoittaja rakentaa ideoita, joita on kehittänyt toinen algerialaissyntyinen ranskalainen filosofi Jacques Derrida (1930-2004), joka tosin on mies. Hän loi termin "fallogosentrismi", joka viittaa maskuliiniselle näkökulmalle kielen kautta annettuun painopisteeseen.
      xxx/ellauri356.html on line 138: Jacques Derrida (synt. Jackie Élie Derrida) (15. heinäkuuta 1930 El Biar, Ranskan Algeria – 8. lokakuuta 2004 Pariisi, Ranska) oli ranskalainen filosofi. Derrida luetaan merkittävimpiin jälkistrukturalisteihin, ja häntä pidetään dekonstruktion kehittäjänä. Tärkeimpiä Derridan työhön vaikuttaneita henkilöitä olivat Martin Heidegger ja Sigmund Freud. Spedejä. Derrida oli 1900-luvun tunnetuimpia ja kiistellyimpiä spedefilosofeja. Derridalle myönnettiin muun muassa Cambridgen yliopiston kunniatohtorin arvo vuonna 1992, mutta vasta tiukan keskustelun ja yliopiston viranhaltijoiden järjestämän äänestyksen jälkeen. Ennen Derridan tapausta vastaava äänestys oli järjestetty viimeksi 29 vuotta aiemmin. Kukahan spede silloin oli tarjona?
      xxx/ellauri356.html on line 141: Jacques Derrida était le troisième fils d’Aimé Derrida, juif d'origine séfarade, et de Georgette Sultana Esther Safar, issue d'une famille juive d'Algérie dont les ancêtres établis depuis plusieurs générations dans ce pays. Isä Aaron Prosper Charles ( "Aimé") Derrida (1896–1970) työskenteli koko ikänsä viini- ja väkeviä alkoholijuomia valmistava yrityxessä Tachet, myös matkustavana myyjänä (hänen poikansa mielestä työ oli "uuvuttavaa" ja "nöyryyttävää", hänen isänsä pakotettiin olemaan "kuuliainen työntekijä" siinä määrin, että hän heräsi aikaisin tehdäkseen kirjanpidon ruokapöydässä).
      xxx/ellauri356.html on line 147: Algerian juutalaisväestölle oli myönnetty vuonna 1870 Ranskan kansalaisuus, jonka myötä arabiankielinen suku oli ranskalaistunut.
      xxx/ellauri356.html on line 154: Vuonna 2003 Derrida julkaisi saksalaisen Jürgen Habermasin kanssa kirjan, jossa nämä monissa asioissa erimieliset filosofit hahmottelevat maailmaa ja filosofiaa terrorin aikakaudella. Mahtoi olla aikamoista löpinää.
      xxx/ellauri356.html on line 156: Heideggerin mukaisesti Derrida kyseenalaistaa perinteisen fenomenologian ja metafysiikan ja esittelee uudenlaisen ajattelutavan humanistisista tieteistä. Oiskoon ollut parempi vaan kyseenalaistaa Heideggeria.
      xxx/ellauri356.html on line 160: Derrida koki myrskyisän koulunkäynnin Algeriassa. Vaihtoi koulua kuin mustalainen hevosta. Urheilijana hän osallistuu lukuisiin urheilukilpailuihin ja haaveilee ammattijalkapalloilijan urasta.
      xxx/ellauri356.html on line 161: Tänä aikana hän löysi myös filosofeja ja kirjailijoita, kuten Jean-Jacques Rousseau, Friedrich Nietzsche, André Gide ja Albert Camus, ja aloitti päiväkirjan kirjoittamisen. Vuosina 1947-1948 hän luki Bergsonia ja Sartrea filosofian luokassa Gautier-lukiossa Algerissa. Vuonna 1948 hän ilmoittautui korkeampaan kirjallisuuteen Bugeaud-lukioon, jossa hän sai vaikutteita Kierkegaardin ja Heideggerin lukemisesta. Tyyten spedejä.
      xxx/ellauri356.html on line 166: Saatuaan kirjeen tutkinnon Pariisin kirjallisuustieteellisessä tiedekunnassa hän lähti Husserlin arkistoon Louvainiin vuosina 1953-1954. Hän suoritti filosofian tutkinnon väitöskirjalla aiheesta Genesis-ongelma Husserlin filosofiassa Jean Hyppoliten, Tran Duc Thaon ja Jean Cavaillèsin teosten vaikutuksesta. Hän seurasi Michel Foucault'n kursseja.
      xxx/ellauri356.html on line 168: Trần Đức Thảo était un Vietnamien qui commencait comme husserlien, mais ensuite proposa une genèse matérialiste de la conscience humaine à partir de la matière (en passant par les divers stades intermédiaires de l'évolution), avant de faire un exposé du fonctionnement de la dialectique matérialiste dans le cadre des sociétés humaines. Bien qu'écrit très rapidement pour pouvoir rentrer au plus tôt au Viêt Nam, l'ouvrage exercait une certaine fascination sur toute une génération intellectuelle française, (Louis Althusser, Jacques Derrida, Pierre Bourdieu, Paul Ricœur).
      xxx/ellauri356.html on line 169: Mais chut, dans sa fin de vie "il rejetait Marx et le marxisme dans leur fondement même et faisait remonter les erreurs de Marx à Hegel, dont il mettait en cause la dialectique de la logique." Viirusilmiin ei ole luottamista, selkään ampuvat.
      xxx/ellauri356.html on line 171: Saavutettuaan neljännentoista sijan vuoden 1956 filosofian yhdistämiskilpailussa epäonnistuttuaan vuonna 1955 hän meni Harvardin yliopistoon erikoistarkastajaksi. Suoritti intin alakoulun opettajana Algeriassa sodan aikana. Mun ikäisenä, sai varmaan lykkäystä.
      xxx/ellauri356.html on line 173: Pariisissa 60-luvulla hän ystävystyi Philippe Sollersin kanssa ja vieraili usein juutalais- homo- ja norssiporukoissa Robert Antelmen, Pierre Boulezin, Jean Genetin, Pierre Klossowskin, Francis Pongen ja Nathalie Sarrauten luona.
      xxx/ellauri356.html on line 179: Vuonna 1975 hänestä tuli vieraileva professori Yalen yliopistossa ja sitten Cornellin yliopistossa nimellä " Andrew Dickson White Professor-at-Large". Hän on filosofian, ranskan ja vertailevan kirjallisuuden arvostettu professori Kalifornian yliopistossa Irvinessä (Yhdysvallat) vuodesta 1986. Hän oli "kulttuurisankari" Yhdysvalloissa. Literary Magazinen Jean -Louis Huen mukaan hän sai kunniatohtorin arvon 21 kertaa useista yliopistoista. Derrida julisti ennen kuolemaansa L'Humanité -sanomalehdelle : "En ole koskaan oleskellut pitkiä aikoja Yhdysvalloissa, suurin osa ajastani ei vietä siellä. Siitä huolimatta työni vastaanotto siellä oli todella anteliaampaa, tarkkaavaisempaa, kohtasin vähemmän sensuuria, tiesulkuja ja konflikteja kuin Ranskassa.»
      xxx/ellauri356.html on line 181: Pierre Bourdieu ja Yves Bonnefoy yrittivät saada Derridan valituksi Collège de Franceen mutta hänen ehdokkuutensa hylättiin.
      xxx/ellauri356.html on line 184: Useaan otteeseen Derrida on tunnustanut velkansa Husserlille ja Heideggerille ja todennut, että ilman heitä hän ei olisi sanonut sanaakaan. Näissä esseissä esitettyjen kysymysten joukossa ovat "Mikä on 'merkitys', mitkä ovat sen historialliset suhteet siihen, mikä väitetään tunnistettuna "ääni"-otsikon alla läsnäolon arvoksi, esineen läsnäoloksi, läsnäolon arvoksi. merkitys tietoisuudelle, itsenäisyys niin sanotussa elävässä puheessa ja itsetietoisuudessa?" Tyypillistä idealistipotaskaa. Tämä paradigma periytyi juutalaisuudesta ja hellenismistä. Hän ​​kuvailee logosentrismiä fallokraattiseksi, patriarkaaliseksi ja maskuliniseksi.
      xxx/ellauri356.html on line 210: Searle aimait reprendre un trait d'esprit selon lequel Jacques Derrida était le genre de philosophe qui donne une mauvaise réputation au bullshit.
      xxx/ellauri356.html on line 212: Englantilainen The Times julkaisi vuonna 1992 Barry Smithin ja useiden filosofien, mukaan lukien Ruth "Barcan formula" Marcusin, Louis Armstrongin sekä WV Quinen allekirjoittaman avoimen kirjeen, jossa vastustettiin Cambridgen yliopiston myöntämistä Derridalle kunniatohtorin arvoa. Tässä kirjeessä kritisoitiin Derridan työtä erityisesti "riittämättömyydestä selkeyden ja kurinalaisuuden standardeihin" ja mainittiin, että "monet ranskalaisetkin filosofit näkevät herra Derridassa vain syyn hiljaiseen hämmennykseen".
      xxx/ellauri356.html on line 214: Aika pahasti Jacky ryttäsi myös vaimon spesialiteettia eli Freudin oppia. Jacques Derrida ehti kynäillä yli kahdeksankymmentä kirjaa. Vuodesta 1972 lähtien Derrida tuotti keskimäärin enemmän kuin yhden kirjan vuodessa. Derrida piti itseään historioitsijana. What a joke. Chileläinem historioizija ja Heideggerin kerta-opiskelija Farías tunnetaan parhaiten kiistellystä kirjastaan ​​Heidegger and Nazism (1987), jossa todettiin, että Heideggerin filosofia on luonnostaan ​​fasistinen. Derrida vastasi Faríasille kädenheilautuxella. Hän kutsui Faríasia heikoksi Heideggerin ajatusten lukijaksi ja lisäsi, että suuri osa Faríasin ja hänen kannattajiensa uutena mainitsemista todisteista oli jo pitkään ollut tiedossa filosofisessa yhteisössä. Juu nazihan se tunnetusti oli ja deutscher Geistin kannustaja, entä sitten? Vastavetona Derrida tulkitsee kohtia Raamatusta, erityisesti Abrahamista ja Iisakin uhrista, sekä Søren Kierkegaardin teoksesta Pelko ja vapina Las Vegasissa.
      xxx/ellauri356.html on line 222: Psykoanalyytikko Jacques Lacanin työhön Derridalla oli sekalainen suhde. (Lacan oli katolinen kunnes luki Spinozaa.) Derrida muutti käsitystään Levinasin naismaisuudesta erään Bracha Ettingerin ansiosta. Nyt on Brachakin jo 75-vuotias, molemmat Jaakot lahoavat haudassa. Adieu à Jacques Lacan. Adieu à Emmanuel Levinas. Adieu a moi.
      xxx/ellauri356.html on line 226: Brachan kekkaama "matriisinen katse" käyttää matriisia symbolina vastustaakseen Lacanin fallista katsetta. (Ei sentään pillua.) Samalla tavalla kuin Lacanin muotoilu, joka on metaforinen viittaus anatomiaan pohtimaan symbolista maskuliinista voimaa, matriisi on metaforinen viittaus kohtuun (matriisi - kohtu), jotta voidaan keskustella ihmisen etiikan ja suhteellisuuden alkuperästä. Tämä muutos ei ollut pelkästään elimen (peniksen) ja sen kuvan vaihtaminen toiseen (kohtuun), vaan falloksen rakenteen, mekanismin, toimintojen ja logiikan vaihtoehdon keksiminen. Pollockin (kolja) mukaan Ettingerin matriisinen sfääri antaa meille mahdollisuuden paeta "käsityksestä diskreetistä ja yksittäisestä subjektista, joka muodostuu sellaisten rajojen asettamisesta, jotka erottavat sen maailman tai äidin ruumiin valtamerestä tai erilaistumattomasta toiseudesta". Pollock huomauttaa, että fallos- ja kastraatioahdistuksen termeissä ajattelu ohjaa aiheita "erotteluihin, halkeamiin, leikkauksiin ja halkeamiin". Venn lisää, että matriisin avulla katseen käsite ulottuu visuaalisen alueen ulkopuolelle kosketukseen, ääneen ja liikkeeseen. Kai koska kohtua voi vaan tunnustella päältäpäin, kun taas moloon voi tarrata kaxin käsin kii, ottaa poskeen ja/tai runkata.
      xxx/ellauri356.html on line 240: "Absoluuttinen omaisuus, itsensä erottamaton läheisyys on toinen nimi kuolemalle." Jotain narsismia tääkin varmaan taas. Derrida pörräs kuoleman ympärillä kuin raatokärpänen. Se kuoli isänsä ikäisenä syöpään kuten isäkin. Vain Daseinilla on suhde kuolemaan lohduttautui Heidegger, eli ruumis kuolee mutta sielu lehahtaa huizin Saharaan.
      xxx/ellauri356.html on line 257: Muita vaikutteita Derridaan olivat Martin Heidegger, Platon, Søren Kierkegaard, Alexandre Kojève, Maurice Blanchot, Antonin Artaud, Roland Barthes, Georges Bataille, Edmund Husserl, Emmanuel Lévinas, Ferdinand de Chaussure, Søren Kierkehaard, Sigmund Freud, Claude Lévi-Strauss, James Joyce, Samuel Beckett, JL Austin ja Stéphane Mallarmé. Paizi Austinista se ei tajunnut tuon taivaallista [ lähde: Searle ]. Talmudin dekonstruktio ei ole kovin suosittua, mutts sitäkin on yritetty.
      xxx/ellauri356.html on line 259: Paul "hänmies" Deman senttasi sodan aikana antisemiittisiä juttuja belgiläpysköihin. Maurice Blanchot liehitteli sakareita miehityxen aikana. Kesäkuussa 1944 natsien ampumaryhmä melkein teloi Blanchotin. Sodan jälkeen hän kirjoitti toistuvasti fasismiin kohdistuvaa älyllistä vetovoimaa vastaan ​​ja erityisesti Heideggerin sodanjälkeistä vaikenemista vastaan ​​holokaustista. Melkoisia luikureita.
      xxx/ellauri356.html on line 318: gecache/thumbnail/category_pictures/Eug%C3%A8neGuillevic.jpg" />
      xxx/ellauri356.html on line 319:
      Euzhen ei ollut yhtä fotogeeninen kuin Derrida. Elinikäinen virkamies.

      xxx/ellauri356.html on line 321: Sa poésie est concise, directe comme du rock, brute et généreuse, mais toujours suggestive.
      xxx/ellauri356.html on line 322: Vähän se vaikuttaa olevan tollasta suoltoa. Tulee mieleen se jenkkispuge, hetkinen, minkäs niminen se oli, joo Charles Bukowski. Hyvin hämäriä jorinoita. Muistelmien mukaan Gilvik ei osannut ranskaa juuri lainkaan vuoteen 1926 asti, eli 19-vuotiaaksi asti. Hänen ympärillään olevat puhuivat ensin bretonia, sitten valloniaa ja sitten hyvin erityistä Sveitsin saksan kieltä. Hän todella hallitsi ranskan kielen vasta asepalveluksen jälkeen. Tuskin sittenkään yhtä hyvin kuin Derrida ja Kixaus.
      xxx/ellauri356.html on line 328: Yksi Ranskan arvostetuimmista nykyrunoilijoista vihasi äitiään. "Minulla oli todella ilkeä äiti", Eugene Guillevic sanoi. Varmasti yksikään runoilija ei voisi toivoa parempaa johdatusta kurilliseen runolliseen tyyliin ilman sentimentalismia.
      xxx/ellauri356.html on line 346: F. Scott Fitzgerald
      xxx/ellauri356.html on line 374: Hilvikistä tuli Obelixin vankka oppilas ja hän halveksi surrealistien uudenlaisen pakkomielteen kuvausta. Hän kieltäytyi aina suutelemasta Andre Bretonin kättä, mutta hänestä tuli Paul Eluardin säkeen ja Aragonin lyyristen lahjojen elinikäinen ihailija. Eugene Guillevic, runoilija, syntynyt Carnac, Ranska 5. elokuuta 1907; kahdesti naimisissa (yksi tytär ja yksi tytär kuollut); kuoli Pariisissa 19. maaliskuuta 1997.
      xxx/ellauri356.html on line 377: Wasf on arabien runogenre, alongside 'the boast (fakhr), the invective (hijaa’), and the elegy (marthiya)'. In waṣf love poems, each part of a lover's body is described and praised in turn, often using exotic, extravagant, or even far-fetched metaphors. The Song of Solomon is a prominent example of such a poem, and other examples can be found in Thousand and One Nights. The images given in this type of poetry are not literally descriptive. Instead, they convey the delight of the lover for the beloved, where the lover finds freshness and splendor in the body as a reflected image in the world. Hilvik ei perustanut metaforista, se käytti vertauxia mieluummin.
      xxx/ellauri356.html on line 388: Susan Sontagin vanhemmat olivat turkiskauppiaita Kiinassa. Äiti kävi synnyttämässä Susanin New Yorkissa jättääkseen hänet sitten sukulaisille. Kun Susanin isä kuoli vuonna 1938, äiti muutti takaisin Yhdysvaltoihin, jossa hän yhdessä Susanin kanssa muutti Tucsoniin Arizonassa, koska Susan sairasti astmaa. Sieltä he muuttivat Los Angelesiin. Myöhemmin Susan otti isäpuolensa sukunimen Sontag.
      xxx/ellauri356.html on line 397: "There's a larger argument to be made that all of literature is a series of references and allusions."
      xxx/ellauri356.html on line 404: Jos Amerikka on länsimaisen valkoisen sivilisaation huipentuma, kuten kaikki vasemmistosta oikeistoon julistavat, niin länsimaisessa valkoisessa sivilisaatiossa täytyy olla jotain pahasti vialla. Tämä on tuskallinen totuus; harvat meistä haluavat mennä niin pitkälle... Totuus on, että Mozart, Pascal, Boolen algebra, Shakespeare, parlamentaarinen hallitus, barokkikirkot, Newton, naisten vapautuminen, Kant, Marx, Balanchine-baletit jne. eivät lunasta sitä, mitä tämä tietty sivilisaatio on saanut aikaan maailmalle. Valkoinen rotu on ihmiskunnan historian syöpä; se on valkoinen rotu ja se yksin - sen ideologiat ja keksinnöt - joka hävittää autonomiset sivilisaatiot kaikkialla, missä ne leviävät, mikä on horjuttanut planeetan ekologista tasapainoa, mikä nyt uhkaa itse elämän olemassaoloa.
      xxx/ellauri356.html on line 406: Kiukkuiset sukulaismiehet Goldblatt ja Weinberger vinoilivat tästä lausunnosta Susanille sen saatua ize verisyövän. Susan vastusti erityisesti ajatusta, että 9/11 tekijät olivat " pelkureita", kuten kommentoi George W. Bush muiden huomautusten ohella 11. syyskuuta. Pikemminkin hän väitti, että maan ei pitäisi nähdä terroristien toimia "pelkurimaisena" hyökkäyksenä "sivilisaatiota" tai "vapautta" tai "inhimillisyyttä" vastaan tai "vapaa maailma", vaan hyökkäyxenä maailman itsejulistautunutta suurvaltaa vastaan, joka tapahtui tiettyjen amerikkalaisten liittoutumien ja toimien seurauksena.
      xxx/ellauri356.html on line 424: Vuoden 1910 lopulla Moskovassa Tsvetaeva tapasi runoilijan ja kirjallisuuskriitikon Maximilian Voloshinin. Seuraavana vuonna hän vierailee kuuluisassa Voloshinin " runoilijoiden talossa " Krimillä. Siellä Koktebelissä toukokuussa 1911 Tsvetaeva tapasi Sergei Efronin; 29. tammikuuta 1912 he menivät naimisiin Kristuksen syntymän kirkossa Maly Palashevsky Lanella. Saman vuoden syyskuussa Marinalla ja Sergeillä oli tytär Ariadna (Alya). Seuraavina vuosina, vallankumoukseen asti, perhe vietti toistuvasti kesiä Krimillä Voloshinin dachassa. Myöhemmin siirtolaisuudessa Tsvetaeva muisteli, että tämä oli hänen elämänsä onnellisin aika.
      xxx/ellauri356.html on line 426: Sergei Jakovlevich Efron (29. syyskuuta [11. lokakuuta] 1893, Moskova, Venäjän valtakunta - 16. lokakuuta 1941, Moskova, Neuvostoliitto) - publicisti, kirjailija, valkoisen armeijan upseeri, Markovite, pioneeri, NKVD -agentti. Marina Tsvetaevan aviomies. Palattuaan Moskovaan hänet pidätettiin ja teloitettiin vuonna 1941. Kuntoutunut postuumisti. Jakov oli luterilaisexi käännähtänyt juutalainen. Marina and Serjoza had an intense relationship, but Tsvetaeva had affairs, such as those with Osip Mandelstam and a poetess Sofia Parnok. Serjozha otti osaa jäämarssiin valkoisten puolella, mutta käänsi maanpaossa takkinsa ja osallistui toisen takinkääntäjän nirhaamiseen Sveizissä päästäxeen äiti-Venäjälle takasin. Ei olis kannattanut. Tytär todisti että Serjozha oli Trozkin agentti.
      xxx/ellauri356.html on line 428: Lokakuussa 1914 Tsvetaeva tapasi runoilijan ja kääntäjän Sofia Parnokin; heidän romanttinen suhteensa jatkui vuoteen 1916. Tsvetaeva omisti Parnokille runosarjan "Tyttöystävä". Tsvetaeva ja Parnok erosivat vuonna 1916; Marina palasi miehensä Sergei Efronin luo. Tsvetaeva kuvaili suhdettaan Parnokin "elämänsä ensimmäiseksi katastrofiksi".
      xxx/ellauri356.html on line 434: Maaliskuussa 1921 alkoi Tsvetaevan pitkäaikainen ystävyys prinssi Sergei Volkonskyn kanssa. Efron oli tuolloin jo Prahassa, missä hänestä tuli Kaarlen yliopiston opiskelija. Siellä hänet löysi I. Erenburg, joka oli työmatkalla ulkomailla ja antoi hänelle kirjeen Tsvetajevalta. Heinäkuussa Tsvetaeva, myös Ehrenburgin kautta, sai ensimmäisen kirjeen mieheltään 3,5 vuoteen. Vuoden lopussa hän alkoi valmistautua Venäjältä lähtemiseen: hän kopioi käsikirjoituksia kokonaan, järjesti arkiston, jakoi ja myi tavaroita.
      xxx/ellauri356.html on line 440: Elokuun 27. päivänä tytär Ariadne pidätettiin ja Efron pidätettiin 10. lokakuuta. 16. lokakuuta 1941 Sergei Jakovlevich ammuttiin Lubjankassa (muiden lähteiden mukaan Orjolin keskuskeskuksessa); Ariadne kunnostettiin vuonna 1955 viidentoista vuoden vankilassa ja maanpaossa. Tänä aikana Tsvetaeva ei käytännössä kirjoittanut runoutta, vaan teki käännöksiä. Sota löysi Tsvetajevan kääntämässä Federico Garcia Lorcaa. Työ keskeytettiin. 8. elokuuta, Tsvetaeva ja hänen poikansa lähtivät veneellä evakuointiin; Kahdeksantoista päivänä hän saapui useiden kirjailijoiden kanssa Elabugan kaupunkiin Kaman varrella. Chistopolissa, jossa enimmäkseen evakuoidut kirjailijat sijaitsivat, Tsvetaeva sai suostumuksen rekisteröintiin ja jätti lausunnon: "Kirjallisuusrahaston neuvostolle. Pyydän teitä palkkaamaan minut astianpesukoneeksi Kirjallisuusrahaston avausruokalaan. 26. elokuuta 1941". Pyyntö hylättiin. 31. elokuuta 1941 hän teki itsemurhan (hirtti itsensä) Brodelštšikovien talossa, jonne hänet ja hänen poikansa määrättiin arestiin. Hän jätti kolme itsemurhaviestiä. Runonäyte Tsvetajevalta:
      xxx/ellauri356.html on line 467: Sosiologisissa tutkimuksissa abjekti on käsite, jota käytetään usein kuvaamaan ruumiita ja asioita, jotka ovat luotaantyöntäviä tai vastenmielisiä, kuten Bonesin ym. ruumiinavaajien öklöjä limoja, toukkia ja muita löytöjä. Joku Imogen Tyler (n.h., takuulla brittiämmä) yritti tehdä käsitteestä sosiaalisemman analysoidakseen abjektiota sosiaalisena ja elettynä prosessina ja ottaakseen huomioon sekä abjektoijat että ne, jotka kokevat olevansa abjektoituja, voimakkaiden edustamisen ja sorrettujen vastustuksen välillä. Tyler selvitti tapaa, jolla nyky-Britannia oli leimannut tietyt ihmisryhmät – enimmäkseen vähemmistöryhmät – kapinallisiksi hahmoiksi ja kuinka nämä yksilöt kapinoivat surkeaa identiteettiään vastaan, joka tunnetaan myös syrjäytymisenä, leimautumisena ja/tai sosiaalisena syrjäytymisenä. Sairaalassa on hurja hierarkia. Tästä saa hyvän käsityxen ruumiinryöstösuorasoittosarjoista. Ja vammaiset! Ihmiset, jotka näkevät vammasen yksilön, reagoivat abjektiin joko yrittämällä sivuuttaa ja hylätä sen tai yrittämällä kumikaulamaisesti uppoutua siihen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa, eräs Frances väittää, ensimmäinen ilmenee kieltäytymällä ottamasta katsekontaktia tai tunnustamasta vammaisen henkilön läsnäoloa, kun taas jälkimmäinen ilmenee tunkeilevana tuijotuksena.
      xxx/ellauri356.html on line 469: Psykopatologi Bruan Seu osoitti, kuinka tärkeää on yhdistää foucauldilaiset ajatukset itsevalvonnasta ja sijoittelusta keskusteluun psykodynaamisen teorian kanssa, jotta voidaan ymmärtää psykologisten vaikuttajien, kuten häpeän , täysi merkitys. Psykopatologioissa, kuten kehon dysmorfisessa häiriössä (BDD), toisen rooli – todellinen, kuviteltu tai kuviteltu – on keskeinen, ja häpeän paisuttama ambivalenssi kehosta on avain tähän dynamiikkaan. BDD-potilaat pitävät osaa kehostaan epämiellyttävänä tai ei-toivottavana, ja tätä uskoa pahentaa häpeä ja vaikutelma, että muut huomaavat oletetun fyysisen virheen ja näkevät sen negatiivisesti, mikä luo kierteen. Ajan myötä BDD:tä sairastava henkilö alkaa nähdä, että tämä ruumiinosa on hänestä erillään, – se on tyrmistynyt hylkiö. Abjektion tutkiminen on osoittautunut vihjailevaksi ja hyödylliseksi itse- ja kehovihan dynamiikan pohtimisessa. Tällä on mielenkiintoisia vaikutuksia tutkittaessa sellaisia häiriöitä, kuten eroahdistus, ylipaino, biologisesti keskittyneet fobiat ja posttraumaattinen stressihäiriö. Angelan mielestä kallo ilman pehmytosia on normista mutta päänahkapallo ilman kalloa pervoa. Mieti sitä.
      xxx/ellauri356.html on line 488: 26. tammikuuta 1977, Sollers allekirjoitti Le Mondessa – hän plus noin viisikymmentä persoonaa – (erityisesti Jean-Paul Sartren, Roland Barthesin, Simone de Beauvoirin, Alain Robbe-Grillet'n, Françoise Doltin ja Jacques Derridan kanssa) "Avoimen kirjeen rikoslain tarkistuskomissiolle tiettyjen lakitekstien tarkistamiseksi, aikuiset ja alaikäiset", jossa vaaditaan, että "alaikäisten väärinkäyttöä" koskevat lain artiklat "kumotaan tai muutetaan perusteellisesti" siinä mielessä, että "lapsen ja nuoren oikeus tunnustetaan ylläpitää suhteita valitsemiinsa ihmisiin." Se oli vetoomus kolmen miehen puolesta, joita syytettiin 15-vuotiaiden alaikäisten sopimattomasta pahoinpitelystä ilman väkivaltaa. Tämän tekstin oli kirjoittanut Gabriel Matzneff, joka ei salaa makuaan pedofiliaa ja efebofiliaa kohtaan. Matzneff kerskui nussineensa useitakin alaikäisiä tyttöjä. Helmikuussa 2020 julkaistussa New York Timesin profiilissa valokuvassa Matzneff seisoo yksin veden äärellä Italiassa, näyttää masentuneelta, surullinen kalju mies Burberryn trenssitakissa. Ämmä Springora tuhosi muiston siitä, mitä hän muistaa olleen "kestävä ja upea rakkaustarina". Mutta voiko teini-ikäisellä tytöllä olla "upea rakkaustarina" yli kolme kertaa häntä ikäisemmän henkilön kanssa? Tämä on Consentin ytimessä oleva kysymys. Lukijat eivät epäile vastauksesta mitään. This manner willl be convenient for a man who wants to enjoy a woman, and can only get at her by force and against her will. (Perfumed Garden, p. 72.)
      xxx/ellauri356.html on line 536: Brod und Wein ist eine Elegie von Friedrich Hölderlin, mit 160 Versen die umfangreichste der sechs großen Elegien und zugleich eines der berühmtesten Gedichte Hölderlins überhaupt. Schon Norbert von Hellingrath meinte zu Beginn des 20. Jahrhunderts: „es wird immer die beste Grundlage bleiben zum Eindringen in Hölderlins Gedankenwelt.“ Hölderlin hat das Gedicht aber nie zum Druck gegeben.
      xxx/ellauri356.html on line 542: Und, mit Fakeln geschmükt, rauschen die Wagen hinweg. Ja taskulampuin koristellut autot rytisevät pois.
      xxx/ellauri356.html on line 543: Satt gehn heim von Freuden des Tags zu ruhen die Menschen, Täysinä päivän iloista lähtevät miehet hirteen lepäämään,
      xxx/ellauri356.html on line 544: Und Gewinn und Verlust wäget ein sinniges Haupt Ja niiden järkevämpi pää punnii voittoa ja tappiota
      xxx/ellauri356.html on line 546: Und von Werken der Hand ruht der geschäfftige Markt. Ja kätten töistä vilkas markkina, lepäämässä sekin.
      xxx/ellauri356.html on line 549: Ferner Freunde gedenkt und der Jugendzeit; und die Brunnen muistaa etänä ystäviä ja nuoruuden aikaa; ja suihkulähteet
      xxx/ellauri356.html on line 551: Still in dämmriger Luft ertönen geläutete Gloken, Kellot soivat hiljaa hämärässä ilmassa,
      xxx/ellauri356.html on line 552: Und der Stunden gedenk rufet ein Wächter die Zahl. Ja joka tunnin muistoksi huutaa vartija ison numeron.
      xxx/ellauri356.html on line 555: 15Kommet geheim nun auch; die Schwärmerische, die Nacht kommt, Tulee myös salaa; haavexiva tulee yö,
      xxx/ellauri356.html on line 558: Über Gebirgeshöhn traurig und prächtig herauf. Surullisesti ja upeasti nousee yli vuorenhuippujen.
      xxx/ellauri356.html on line 563: Hölderlinin innoittaja Dionysos melkein paloi kuoliaaksi syntyessään, koska Zeus siitti sen laskeutumalla salamana Dionysoksen äidin Semeleen emättimeen, joka kärähti prosessissa. Legendan mukaan nymfit kasvattivat hänet metsissä ja kukkien keskellä.
      xxx/ellauri356.html on line 586: Hölderlinin melankolinen kysymys on vuodelta 1800. Se ilmaisee niiden pettymyksen, jotka näkivät Ranskan vallankumouksen valot sammuneen terrorissa ja Absoluuttisen Hengen laukkaavan hevosen selässä heidän ikkunansa alla katoavan kansojen sodassa (Hegel). Hölderlin tuli hulluxi, ezi mustaa makkaraa pyöreän tornivankilansa nurkasta. Ei löytynyt.
      xxx/ellauri356.html on line 588: Holderlin ei puhu historiaan pettyneille, vaan "Jumalan abjekteille". Hän panee merkille historiallisen hengellisen romahduksen, transsendenssin pimennyksen, ja hän vastaa siihen tällä hämmästyttävän yksinkertaisella kaavalla: "Eläminen on muotojen puolustamista" (1804); ja kolme vuotta myöhemmin hän asetti runoilijoille mittaamattoman tehtävän: "Runoilijat löysivät sen, mikä oli jäänyt aidalle" (vrt. Souvenir/ Andenken, 1803). Runous kreikkalaisten jumaluuksien korvikkeena, evankelikaalisen juorutuksen, Koraanin läpimurron korvikkeena? Sietämätön vaatimus! Tästäkö johtuu huolestunut sävy: miksi? mitä järkeä?
      xxx/ellauri356.html on line 590: Vakavampi ja kapinallisempi Th. W. Adorno huhuili meitä 1900-luvulla ajattelemaan, että emme voi kirjoittaa runoutta Auschwitzin jälkeen. Ja mixi ei? Siitähän saatiin mahtavia aiheita. Runoilijat / Dichter kohtasivat ahdinkoa (saksalainen termi Dürftiger tarkoittaa köyhyyttä, kurjuutta, puutetta, yleisemmin ahdistusta) : sana vaikuttaa heikolta, kun on kyse Jumalan kuolemasta, sietämättömältä ihmisyyttä vastaan ​​tehtyjen rikosten edessä. Silti kysymys herää jälleen tänään uudessa linkkien ja arvojen hajoamisen vaiheessa: yrittäjänihilismi, liiallinen lukutaidottomuus selfie-imperiumissa islamistinen gansgetrofundamentalismi, kuolemanhalun erotisoituminen – sen osuudella ”ihmispommeja”, päänmestaukset –, ja demokratiat poikkeustilassa... Miksi runoilijat... Ja sitä paitsi, onko tämä todella heidän paikkansa, heidän kutsumuksensa? Tämä kysymys, tämä ahdistus koskettaa minua, ja yritän vastata siihen… omalla tavallani.
      xxx/ellauri356.html on line 613: Minulle runoilija on ennen kaikkea kielen muusikko, hän häiritsee äidinkieltä ja/tai kansalliskieltä, koska hän tarttuu sen hermoon – ääni ja merkitys viritettynä, ja hän on erinomainen siinä, mitä ensimmäiset stoalaiset kutsuivat "sisäiseksi kosketukseksi": oikeios (kr. kotoutus), tämä käsittämätön tunne, joka yhdistää jokaisen ihmisen intiimimpään itseensä ja toiseen muodosta en siten ensimmäisen ääriviivan sille, mitä kutsumme "sopupelixi", "amor nostriksi" ja myöhemmin "ihmisroduksi" ja "veljeydeksi" tai postmodernimmin "tiimihengexi'.
      xxx/ellauri356.html on line 642: Yleensä enemmän musiikin kuin sanojen kanssa Daavid antoi meille ensimmäisen elämänmerkkinsä toiputtuaan koomasta tällä haikulla nimeltä Raamattu. Näen myös kirjoittamisen eloonjäämisen globalisoituneiden Internetin käyttäjien blogeissa ja muilla foorumeilla, jotka nykyään ottavat takaisin kulttuurisen monimuotoisuuden muiston ja ovat steriilin nostalgian ja säästötoimien poliittisen ylitarjouksen tulva vastaan. – he elävät kielen äärettömyydessä heidän uusi ja mittaamaton luovuus.
      xxx/ellauri356.html on line 646: Intellektuellit puolestaan ​​pyrkivät panssaroitumaan ideologeiksi, ja nämä valtapelit vievät heidät vakavasti pois runollisen kielen mahdollisuuksista. Omalta osaltani psykoanalyysissä löysin eräänlaisen poieettisuuden, kun kuulen ja tulkitsen minua luotaavien analyytikoiden yksikkökokousta.
      xxx/ellauri357.html on line 64: Luurankomaisen laiha rokonarpinen Hannu Sivenius oli 70-luvun alussa muistaaxeni kova kommari, lie sekin sittemmin kääntänyt takkinsa. Heideggerin kansallissosialistinen seikkailu ja siihen liittyvät yleiset kysymykset ajattelijan vastuusta ovatkin tavan takaa puhuttaneet yleistä kulttuurista keskustelua Suomessa. Kysymys on vaikea ja vailla valmista vastausta, mutta varmaa on, ettei tämä tahra Heideggerin henkilöhistoriassa vähennä hänen ajatteluunsa kohdistuvaa kiinnostusta tai halua etsiä sitä, mikä tuossa ajattelussa on kestävää ja Heideggerin omat mahdolliset puutteet ylittävää. Tarmo Kunnas totesi ilahtuneena 2004, että Heidegger on ”lopultakin tullut uskottavaksi ajattelijaksi maassamme”. Näyttääkin todella hieman paradoksaalisesti siltä, että siinä missä perinteinen ”heideggerilaisuus” on vanhoilla kanta-alueillaan Saksassa ja Ranskassa jonkinlaisessa laskusuhdanteessa, elävät fenomenologia ja mannermainen filosofia ”kukoistuskauttaan” perinteisesti analyyttisissä filosofisissa kulttuureissa, erityisesti Yhdysvalloissa ja Pohjoismaissa. Nazismi alkoi trendata anglosaxi länkkäreissä 9/11 insidentin perästä. Uusi viholliskuva, kokardittomat etniset rättipää terroristit, korvas entiset nukkavierut koppalakkiset. Ei koppalakeissa oikeastaan olekaan mitään vikaa. Niiden takana leviää länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.
      xxx/ellauri357.html on line 66: ge-carlisle-barracks-pennsylvania-A1K2GJ.jpg" width="90%" />
      xxx/ellauri357.html on line 70: Minkkisen oikeusfilosofian alan väitöskirja on radikaali irtiotto Suomessa hegemonisen aseman saavuttaneesta
      xxx/ellauri357.html on line 87: Yhdessä puheenjohtaja Heta Gyllingin kanssa toimitimme artikkelikokoelman Filosofien oikeus I-II, jossa käytiin läpi filosofien oikeutta koskevaa ajattelua Platonista Derridaan. Esimerkiksi poikkitieteellinen Heidegger-piiri, jossa Oleminen ja aika käytiin pikkutarkasti läpi. Jukka Kekkosesta en pidä, hän on kova kommunisti. Asuin jonkin aikaa Pariisissa, jossa kävin Jacques Derridan seminaarissa. Derrida käsitteli sattumalta aihetta, joka sivusi teokseni yhtä juonnetta, ajallisuutta Heideggerin ajattelussa.
      xxx/ellauri357.html on line 90: Tärkeä voimahahmo mannermaisen filosofian piirissä on Helsingissä ollut myös 1980- ja 1990-luvuilla käytännöllisen filosofian laitoksella opettanut Hannu Sivenius (s. 1949), joka on myös suomentanut Heideggerin Taideteoksen alkuperän (1995). Sivenius käsitteli ja esitteli monia Suomessa huonosti tunnettuja mannermaisia virtauksia, erityisesti Derridan dekonstruktiota ja lacanilaista psykoanalyysiä, ja tältä pohjalta syntynyt Helsingin Lacan-piiri muodostui mannermaisesta ajattelusta kiinnostuneiden vapaamuotoiseksi yhteenliittymäksi Helsingissä. (Tästä ks. Aula & Hirvonen & Santanen (toim.) 1999.) Lacan-piirin toimesta ja myötävaikutuksesta Helsinkiin on myös kutsuttu luennoimaan ja esitelmöimään useita mannermaisen filosofian kansainvälisiä huippunimiä.
      xxx/ellauri357.html on line 92: Helsingin yliopiston filosofian laitoksella mannermainen filosofia on kokenut asteittaisen renessanssin 1980-luvulta alkaen. Eräät analyyttisestikin virittyneet ajattelijat, kuten Jaakko Hintikka ja Raimo Tuomela, ovat osoittaneet jonkinasteista kiinnostusta Heideggerin filosofiaan. 1980-luvun alussa Hintikan oppilas, formaalisen logiikan alalta vuonna 1977 väitellyt Esa Saarinen (s. 1953), kiinnostui erityisesti Sartren eksistentialismista ja piti tähän liittyen useita innostavia kursseja. Innostavaa ja vaikutusvaltaista opetusta ja ohjausta fenomenologian alalla ovat antaneet myös Sara Heinämaa, joka väitteli vuonna 1996 Merleau-Pontyn ja de Beauvoirin ruumiinfenomenologiasta, ja Juha Himanka, jonka vuonna 2000 valmistunut väitöskirja Phenomenology and Reduction käsitteli fenomenologisen reduktion kysymystä niin Husserlin kuin Heideggerinkin pohjalta.
      xxx/ellauri357.html on line 111: ge/14760212/657full-pia-muehlenbeck.jpg"
      xxx/ellauri357.html on line 144: all of which she took full advantage of – becoming an
      xxx/ellauri357.html on line 151: “People get a little surprised when I tell them I was
      xxx/ellauri357.html on line 222:
    22. "Suojelijamme hengessä"
      xxx/ellauri357.html on line 232:
    23. "Sieluongelmista (1)"
      xxx/ellauri357.html on line 233:
    24. "Sieluongelmista (2)"
      xxx/ellauri357.html on line 234:
    25. "Sieluongelmista (3)" [Tunnetaan myös nimellä "On Sight"].
      xxx/ellauri357.html on line 289: Mutta kysymme, kuinka nämä kiintymykset voivat mahdollisesti siirtyä kehosta sielulle? Keho voi välittää ominaisuuksia tai ehtoja toiselle elimelle: mutta - ruumiista sielulle? A:lle tapahtuu jotain; tapahtuuko se siitä B? Niin kauan kuin meillä on agentti ja väline, on olemassa kaksi erillistä kokonaisuutta; jos sielu käyttää kehoa, se on erillään siitä.
      xxx/ellauri357.html on line 293: Selvästi on olemassa yhdistelmä. Ja tätä varten on useita tiloja mahdollista. Saattaa olla täydellinen sulautuminen: sielu voi olla kietoutunut yhteen kehon läpi: tai se voi olla Ideal-Form irrotettu tai Ideal-Form ohjaamassa kontaktia kuin lentäjä: tai osa sielusta saattaa olla irti ja toinen kosketuksessa oleva osa, jolloin erotettu osa on agentti tai käyttäjä, yhdistetyn osan järjestys instrumentin tai esineen kanssa käytetty.
      xxx/ellauri357.html on line 295: Tässä viimeisessä tapauksessa ohjaaminen on filosofian kaksinkertainen tehtävä tämä alempi sielu kohti korkeampaa, agenttia, ja paitsi siltä osin kuin konjunktio on ehdottoman välttämätön agentin katkaisemiseksi instrumentista, ruumiin, jotta sen ei tarvitse ikuisesti olla sen päällä tai tämän kautta huonompi.
      xxx/ellauri357.html on line 323: Toinen ehdotus voisi olla, että kaikki johtuu mielipiteestä tai tuomiosta: jotain pahaa näyttää tapahtuneen miehelle tai hänen omaisuudelleen ja tähän vakaumukseen aiheuttaa ongelmia kehossa ja koko Animatessa. Mutta tämä tili jättää vielä kysymyksen tuomion lähteestä ja kotipaikasta: kuuluuko se sielulle vai parille? Sitä paitsi tuomio siihen, että paha on läsnä, ei liity surun tunnetta: tuomiota saattaa hyvinkin syntyä, eikä suru suinkaan seuraa: ihminen voi ajatella itseään halveksittu, mutta älä kuitenkaan ole vihainen; eikä ruokahalu välttämättä ole innostunut mielihyvän ajatuksella. Emme siis ole lähempänä ketään kuin ennen taataan näiden kiintymysten osoittaminen Pariskunnalle.
      xxx/ellauri357.html on line 376: Siten kaikesta huolimatta Sielu on rauhassa itsensä ja sisällään itse: kaikki muutokset ja kaikki kokemamme sekasorto ovat ongelma siitä, mikä on alisteinen sielulle, ja ovat, kuten on sanottu, tilat ja kokemuksia tästä vaikeasta "parista".
      xxx/ellauri357.html on line 412: The rat, the mouse, the fox, the rabbit watch the roots; the lion, the tiger, the horse, the elephant watch the fruits.
      xxx/ellauri357.html on line 416: Everything possible to be believed is an image of truth.
      xxx/ellauri357.html on line 418: The head Sublime, the heart Pathos, the genitals Beauty, the hands and feet Proportion.
      xxx/ellauri357.html on line 424: The ancient poets animated all sensible objects with Gods or Geniuses, calling them by the names and adorning them with properties of woods, rivers, mountains, lakes, cities, nations, and whatever their enlarged and numerous senses could perceive. And particularly they studied the Genius of each city and country, placing it under its mental deity. Till a system was formed, which some took advantage of and enslaved the vulgar by attempting to realize or abstract the mental deities from their objects. Thus began Priesthood. Priests are like worms, they shit on the nicest leaves. Choosing forms of worship from poetic tales. And at length they pronounced that the Gods had ordered such things. Thus men forgot that all deities reside in the human breast.
      xxx/ellauri357.html on line 426: Toisin kuin Blaken, byzzöttäjän mielestä Plato oli ihan huippua. Siitäkin jo voi päätellä että jätkä oli syvältä. Kaveri kiitteli erityisesti krekujen homostelua. Oli takuulla ihan silmitön narsisti. Percy nautti elämästä naisten ympäröimänä: ensin sisaret, sitten vaimo 1 Harriet ja sen sisko Eliza, sitten Mary Frankenstein ja sen sisarpuoli Jane, sit 1 Teresa, kunnes Percy hukkui kaikexi onnexi Italian biitsillä 1822. Vizi mikä päkäpää. Empsychidionissa Persy käy nää kaikki hoidot vielä läpitte. Kaikki anglosaxi romantikkomiehet: Blake, Wordsworth, Coleridge, Keats, Byron, Shelley, luuli olevansa jotain luomakunnan kingejä. Kavereille se ainut oikea tuntuu olevan minä ize, jota taajaan vaihtuvat panopuut vaan täydentää. Länkkärimiesajattelijoilla on ollut taipumus mieltää järki, henki, aktiivisuus, filosofia ja kulttuuri ylemmixi, miehekkäixi elementeixi ja tunne, materia, passiivisuus, intuitio ja luonto alemmixi, naismaisixi elementeixi. Erit. Plätö, Pekoni ja Hegel oli näillä linjoilla. Pekoni sentään kexi pakastekanan. Romanttiset miehet koitti omia naistenkin alemman kenttäpuoliskon tunteellisille setämiehille, kuin FBI-agentti Siili Booth.
      xxx/ellauri357.html on line 436: ges/000-frontispiece-shelley-portrait/000-frontispiece-shelley-portrait-q90-1933x2605.jpg" width="70%"/>
      xxx/ellauri357.html on line 439: Percy Bysshe Shelley ( / b ɪ ʃ / ⓘ BISH ;4. elokuuta 1792 – 8. heinäkuuta 1822) oli brittiläinen kirjailija, jota pidetään yhtenä suurimmistaenglantilaisista romanttisista runoilijoista. Runoudessaan sekä poliittisissa ja sosiaalisissa näkemyksissään radikaali Shelley ei saavuttanut mainetta elämänsä aikana, mutta tunnustus hänen saavutuksistaan ​​runoudessa kasvoi tasaisesti hänen kuolemansa jälkeen, ja hänestä tuli tärkeä vaikuttaja seuraavien sukupolvien runoilijoille, mukaan lukien Robert Browning, Algernon Charles Swinburne, Thomas Hardy ja WB Yeats. Amerikkalainen kirjallisuuskriitikko, rasvainen Harold Bloom kuvailee häntä "erinomaiseksi käsityöihmiseksi, lyyriseksi runoilijaksi ilman kilpailijaa ja varmasti yhdeksi kehittyneimmistä skeptisistä älyistä, joka on koskaan kirjoittanut runon."
      xxx/ellauri357.html on line 441: 1820-luvulta lähtien hänen runojaan sekä poliittisia ja eettisiä kirjoituksiaan tuli suosittuja owenistien, chartistien ja radikaalien poliittisten piireissä, ja myöhemmin se keräsi niinkin kummallisia ​​ihailijoita kuin Karl Marx, Mahatma Gandhi ja George Bernard Shaw.
      xxx/ellauri357.html on line 469: Claire aloitti seksuaalisen suhteen lordi Byronin kanssa huhtikuussa 1816, juuri ennen hänen omatoimisuuttaan maanosassa, ja sitten järjesti Byronin tapaavan Shelleyn, Maryn ja tämän Genevessä. Shelley ihaili Byronin runoutta ja oli lähettänyt hänelle Queen Mabin ja muita runoja. Shelleyn puolue saapui Geneveen toukokuussa ja vuokrasi talon lähellä Villa Diodatia, Genevejärven rannalla, jossa Byron oleskeli. Siellä Shelley, Byron ja muut keskustelivat kirjallisuudesta, tieteestä ja "erilaisista filosofisista opeista". Eräänä yönä, kun Byron lausui Coleridge's Christabelia, Shelley sai vakavan paniikkikohtauksen ja hallusinaatioita. Edellisenä yönä Mary oli nähnyt tuottavamman näkemyksen tai painajaisen, joka inspiroi hänen romaaniaan Frankenstein.
      xxx/ellauri357.html on line 471: Shelley ja Byron tekivät sitten veneretken Genevejärven ympäri, mikä inspiroi Shelleyta kirjoittamaan " Hymn to Intellectual Beauty ", hänen ensimmäinen merkittävä runonsa Alastorin jälkeen. Kiertue Chamonix'ssa Ranskan Alpeilla inspiroi " Mont Blancia ", jota on kuvattu ateistiseksi vastaukseksi Coleridgen "Hymni ennen auringonnousua Chamonixin laaksossa". Tämän kiertueen aikana Shelley allekirjoitti usein vieraskirjat julistuksella olevansa ateisti. Muut brittimatkailijat, mukaan lukien Southey, näkivät nämä julistukset, mikä kovetti asenteita Shelleyta kohtaan kotona.
      xxx/ellauri357.html on line 475: Shelley ja Mary palasivat Englantiin syyskuussa 1816, ja lokakuun alussa he kuulivat, että Maryn sisarpuoli Fanny Imlay oli tappanut itsensä. Godwin uskoi, että Fanny oli rakastunut Shelleyyn, ja Shelley itse kärsi masennuksesta ja syyllisyydestä tämän kuolemasta, kirjoittaen: "Ystävä, jos olisin tiennyt salaisen surusi / olisimmeko eronneet." Lisätragedia seurasi joulukuussa, kun Shelleyn vieraantunut vaimo Harriet hukkui Serpentiiniin. Harriet, joka oli raskaana ja asui tuolloin yksin, uskoi, että uusi rakastaja oli hylännyt hänet. Itsemurhakirjeessään hän pyysi Shelleyta ottamaan heidän poikansa Charlesin huoltajuuden, mutta jättämään heidän tyttärensä sisarensa Elizan huostaan.
      xxx/ellauri357.html on line 489: Shelleyn kolmivuotias poika William kuoli kesäkuussa luultavasti malariaan. Uusi tragedia heikensi entisestään Shelleyn terveyttä ja syvensi Maryn masennusta. Elokuun 4. päivänä hän kirjoitti: "Olemme nyt eläneet viisi vuotta yhdessä; ja jos kaikki viiden vuoden tapahtumat pyyhittäisiin pois, voisin olla onnellinen".
      xxx/ellauri357.html on line 511: Callen fanittaman Henry Thoreaun Skogsliv vid Waldenissa siteerattu "Motsäger jag mig? Gott, jag motsäger mig. Jag rymmer mångfalder" onkin Wilt Whatmanin runosta Song of Myself. Narsisteja huuhtoutuu maihin kuin kuolleita kaloja mätkähteli maltalaisten päihin myrskytuulella.
      xxx/ellauri357.html on line 519: Kirjailija Samuel Taylor ColeridgeKIRJAILIJA: PERCY BYSSHE SHELLEY
      xxx/ellauri357.html on line 773: Näetkö tällä sivulla ongelman?

      xxx/ellauri358.html on line 47: tuli apukamera. Hänen tavaramerkkinsä chiaroscuro, sivuvalaistu tyyli sai alkunsa vahingossa: kuvattaessa lyhytelokuvaa The Life and Death of 9413: a Hollywood Extra (1928), toinen kahdesta saatavilla olevasta 400 W:n polttimosta paloi, jolloin valaistukseen jäi vain yksi lamppu. Juuri ennen kuolemaansa hän keskittyi "äärimmäisen tarkennuksen" objektiiviin tehdäkseen lähellä ja kaukana olevat kohteet yhtä erotettavixi. Toland kuoli unissaan Los Angelesissa Kaliforniassa 28. syyskuuta 1948 sepelvaltimotromboosiin 44 -vuotiaana. Hänet haudataan Hollywood Forever -hautausmaalle Hollywoodissa Kaliforniassa.
      xxx/ellauri358.html on line 135: Penia ja Poros on yhä harlekiinien päähenkilöt. Poros saa pätäkällä mieluista pillua ja Penia pillua myymällä valtaa ja massia. Jokin tässä tuntuu mättävän, mutta mikä? Mixei miehet lue harlekiineja? Koskako siitinelon päämäärä on ruikkia geenit mahdollisimman monelle, kuten Byzzö niin selkeästi oivalsi? Tärkeintä Byzzölle oli tempoilu, eli tempasta niin montaa naarasta kuin kerkisi.
      xxx/ellauri358.html on line 153: No ei, kyllä on myönnettävä että tää viisu on tarttuva. Sokeria ei saa unhoittaa, lalii lalaa! Origeneen paska mitätöi miehen ja naisen välisen sexuaalisen rakkauden. Mitä vetoa eze ize tumputti kammiossa "sormi" raamatulla juuri tässä kohdassa?
      xxx/ellauri358.html on line 158: Irigaray on samaa mieltä kuin Monty Pythonin äänellä puhuva Mr. Jeeves, että molemmilla on paras olla oma yxiö, ettei vain langeta samuuden talouteen. Isosuinen mamu Angela on köyhä kuin kirkonrotta ja Bogartin korkuinen Hodges bostonilas-texasilainen biljonääriperijä. Edellytyxet onneen on siis olemassa.
      xxx/ellauri358.html on line 177: Rakkaus ja kuolema on Darwinin toisensa täydentäviä konsteja pitää geeniallas kunnossa.
      xxx/ellauri358.html on line 215: Miehille maailma toteutuu kalun kautta, joka voi olla käsi tai kikkeli (tai molemmat). Naiset preferoivat 2 hengen piilosta, jossa kukaan ei ezi.
      xxx/ellauri358.html on line 270: Railo repesi nuorten naisten ja miesten arvomaailmojen välille. Tytöt ovat länsiliberaaleja ja pojat fasistipersuja. Nuorten arvojen ja asenteiden kahtiajakautuminen näyttäytyy sukupuolittuneena ilmiönä, mutta karvakorvan tutkijan mukaan todellinen ongelma on paljon, taino, vähän, syvemmällä, noin puolen jalkaa syvällä.
      xxx/ellauri358.html on line 274: Meneillään on ”suuri sukupuolinen erkaantuminen”. Niin ilmiötä nimittää aiheen johtaviin tutkijoihin kuuluva apulaisprofessori Alice Evans King’s College Londonista.
      xxx/ellauri358.html on line 282: ges.jifo.co/53503771_1706875856442.svg" />
      xxx/ellauri358.html on line 286: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_0.75,c_fill,g_faces,h_1600,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1688975067/39-8030516093ce69e4806" width="40%" />
      xxx/ellauri358.html on line 302: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.5804949053857351,c_fill,g_faces,h_759,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1691146182/39-115199764ccd790908ed" width="40%" />
      xxx/ellauri358.html on line 311: ges.cdn.yle.fi/image/upload/ar_1.5,c_fill,g_faces,h_800,w_1200/dpr_2.0/q_auto:eco/f_auto/fl_lossy/v1707224035/39-123913465c22bafd7305" width="60%" />
      xxx/ellauri361.html on line 34:

      ge;background:black;margin-top:0%;margin-bottom:0%;padding-right:5%;padding-bottom:20px">Paxu Lexa


      xxx/ellauri361.html on line 95: - Hengen uudistus kirkossamme ry:n hallituksen jäsen 2005-2006, puheenjohtaja 2006-2011

      xxx/ellauri361.html on line 97: - Kirkonrakentajien foorumin sihteeri (Hengen uudistus kirkossamme ry) 2007 - 2013

      xxx/ellauri361.html on line 142: - hengellinen työ, merikajakilla saaristossa retkeily, polkupyöräily, kuvaaminen

      xxx/ellauri361.html on line 176: Minulla on kuvatodisteet kaikista haureuksistanne, juoppouksistanne, saatanan palvonnastanne, öisistä orgioistanne, alastomuuksistanne ja hirvittävistä synneistänne. Silloin on väkevät rukousvastaukset näkyvissä kun minä alan näitä astioitani käyttämään. Minä vuodatan niistä sellaisen voitelun, ilmestyksen hengen, profeetallisen hengen että oxat pois ranskanpullasta.
      xxx/ellauri363.html on line 57: Come donna, hai mai fatto sesso con un uomo che aveva l'organo esageratamente grande? Come ti sei sentita?
      xxx/ellauri363.html on line 59: Si, ormai sono due anni che sto con il mio ragazzo è lui è davvero superdotato, mai visto e avuto uno così. Ci sono sia pro che contro. All'inizio non è stato facile, tanto che la prima volta chè l'abbiamo fatto mi ha fatto uscire sangue, ed io non ero vergine! Poi lui avendolo anche molto largo, ogni volta all'inizio della penetrazione mi fa molto male, e succede ancora oggi. Ma Dopo che entra poi va tutto bene ed è bellissimo fare sesso con lui, tranne quando spinge forte che con la sua lunghezza mi arriva allo stomaco e li sono dolori, ma con il tempo ha capito I miei limiti e dove lui può arrivare e come andare.
      xxx/ellauri363.html on line 78: Gadamer oli Hannah Arendtin opiskelukaveri Heideggerin alla Marburgissa muttei tiettävästi yhtä aikaa. Hannu vältti sotahommat terveyssyistä ja oli vaiti natsismista, eikä ollut poliittisesti aktiivinen natsivallan aikana, nosti fyyrerille kättä muiden mukana.
      xxx/ellauri363.html on line 80: Nazi-Heideggerin vaikutuksesta Gadamer irtautui Jakkoh-Hintikan uuskantilaisuudesta. Kantilaiset on idealistiagnostikkoja: voi tuolla joku todellisuus olla takana muttei siitä saada tietoa, kun oma pää on edessä. Heideggerille tekemänsä habilitaatioväitöskirjan Interpretation des Platonischen Philebos hyväksymisen jälkeen Gadamer nimitettiin vuonna 1929 Privatdozentiksi Marburgin yliopistoon. Vuonna 1939 hän sai ensimmäisen filosofian professuurinsa Leipzigin yliopistosta. Filebos on huumoritonta vanhusplatonismia siitä onko kivempi syödä sängyssä struudeleita vaiko pohtia. Hannu-Jori on Platon kanssa yhtä mieltä että vähän pitää olla kumpaakin. Mukavinta on järjestää fellow hermeneuttien kaa truth happeningeja nauttien kauniista taide-elämyxistä.
      xxx/ellauri363.html on line 90: ger.com/hello/121/9315/1024/Ehepaar%20Gadamer%20um%201950.jpg" height="300px" />
      xxx/ellauri363.html on line 93: Gadamer published Truth and Method in 1960 at age sixty, devoting an entire decade to its writing. Due to the significance of this project and the length of time involved in its production, it seems appropriate to provide some insight into Gadamer's life-world during the creation of this important work. According to biographer Jean Grondin, "in Frankfurt [in the late 1940s] Gadamer was being urged by students (not to mention contemptuous colleagues) to produce, at long last, a substantial piece of work. Although he felt unprepared to take on such a project, he wrote the work while at Heidelberg in the 1950s at the encouragement of his wife Kate (27-77-80)."
      xxx/ellauri363.html on line 97: Gadamerin pääteos on Wahrheit und Methode (Totuus ja metodi) vuodelta 1960. Tunnettuja ovat myös hänen väittelynsä Jürgen Habermasin ja Jacques Derridan kanssa. Mistä ne väittelevät, politiikastako?
      xxx/ellauri363.html on line 99: Stanfordin porukoiden mielestä Hans-Georg Gadamer on ratkaiseva hahmo 1900-luvun hermeneutiikan kehityksessä – lähes varmasti syrjäyttäen vaikutuksen ja maineen suhteen muut johtavat hahmot, mukaan lukien Paul "freedom fry" Ricoeur. "Nazi" Heideggerin filosofia vaikutti Hannu-Joriin syvästi ( huolimatta siitä, että Heidegger hylkäsi hermeneutin myöhemmässä ajattelussaan).
      xxx/ellauri363.html on line 101: Gadamerin työn voidaan nähdä keskittyneenä neljälle pääalueelle: ensimmäinen ja selvästi vaikuttavin on filosofisen hermeneutiikan kehittäminen ja jalostaminen; toinen on dialogi filosofian sisällä ja filosofian historian sisällä erityisesti Platonin ja Aristoteleen, mutta myös Hegelin ja Heideggerin välillä; kolmas on koukuttuminen kirjallisuuteen, erityisesti runouteen, ja taiteeseen; ja neljäs on se, mitä Gadamer itse kutsuu "käytännön filosofiaksi" (Gadamer 2001, 78–85), joka kattaa E.Saarisen elämäntyön tavoin kaikki nykyajan poliittiset ja eettiset kysymykset.
      xxx/ellauri363.html on line 103: Vaikka hän tunnisti kuvista ainakin (pääasiassa myöhemmän) Wittgensteinin, Donald Davidsonin Alasdair McIntyren, Ronald Dworkinin, Robert Brandom, John McDowellin ja erityisesti "herkutteleva herra" Richard Rortyn, Gadamer on ehkä vähemmän tunnettu, ja varmasti vähemmän arvostettu englanninkielisissä filosofisissa piireissä kuin nämä hänen aikalaisensa. Mutta hän saavutti tavattoman kunnioituxen Länsi-Saxassa.
      xxx/ellauri363.html on line 110: Yksi seuraus Gadamerin ennakkoluulojen kuntouttamisesta on myönteinen arvio auktoriteetin ja perinteen roolista legitiiminä tiedon lähteenä, ja tämä on usein nähty, tunnetun Jürgen Habermasin toimesta, osoituksena Gadamerin ideologisesta konservatiivisuudesta – Gadamer itse piti sitä pelkkänä etuna. tarjoamalla kunnollisen korjauksen kommunismin aikana tapahtuneeseen ylireaktioon näitä ideoita vastaan.
      xxx/ellauri363.html on line 115: Gadamer vastustaa nimenomaisesti marxilais-hegeliläistä "rektumfilosofiaa", joka tähtää juuri sellaiseen loppuunsaattamiseen ja läpinäkyvyyteen.
      xxx/ellauri363.html on line 124: Vuonna 1981 Gadamer yritti keskustella Jacques Derridan kanssa konferenssissa Pariisissa, mutta se osoittautui vähemmän valaisevaksi, koska näillä kahdella ajattelijalla ei ollut yhteistä kieltä. Toinen puhui harppisakua ja toinen sefardiranua. Gadamerin kuoleman jälkeen Derrida kutsui heidän kyvyttömyyttään ymmärtää toisiaan yhdeksi Gadamerin elämän pahimmista ongelmista. Aitoa vuoropuhelua Gadamerin ja Derridan välillä ei koskaan tapahtunut. Tämä on sääli, koska hermeneutiikan ja dekonstruktion välillä on paljon samaa huuhaafiilistä.
      xxx/ellauri363.html on line 126: Gadamerin ja Heideggerin väliset erot tulevat selkeimmiksi heidän erilaisista lähestymistavoistaan runoilijoihin, kuten Hölderliniin. Gadamer on kirjoittanut laajasti runoilijoista Celan, Goethe, Hölderlin ja Rilke.
      xxx/ellauri363.html on line 161: Lähetyslääkärillä tarkoitetaan henkilöä, joka työskentelee lääkärinä lähetystyön yhteydessä. Hänen työssään näkyvät sekä lääkärin että lähetyssaarnaajan työ. Konkreettisesti tämä näkyi Heikinheimon poliklinikalla odotusaulassa, jossa luettiin evankeliumia sekä jaettiin potilaille pieniä hengellisiä kirjoja. Näihin kirjoihin oli painettu sairaalan leima sekä merkitty potilaan numero. Tämä lahjoitettu hengellinen kirja piti olla mukana seuraavalla kerralla, kun tuli käymään poliklinikalla.
      xxx/ellauri363.html on line 166: Heikinheimon kokemia ongelmia olisi kuitenkin kyetty helpottamaan tai jopa kokonaan poistamaan. Tämä olisi kuitenkin vaatinut varoja, joita Suomen Lähetysseura ei ollut valmis uhraamaan lääkärilähetystyöhön. Sielujahan tässä ollaan pelastamassa eikä ruumista. Sielun pelastaminen on kustannustehokasta.
      xxx/ellauri363.html on line 167: Lähetysseuran johdolle lähetetyissä kirjeissä tulivat esille lääkärilähetystyön ongelmat ja vaikeudet, mutta apua ongelmiin ei kuitenkaan saatu Suomen Lähetysseuralta. Kantona kaskessa näyttää olleen taas lähetysjohtaja, pirun pihi Jooseppi Mustakallio.
      xxx/ellauri363.html on line 201: Uuden ajan alku merkitsi taloudellista murroskautta, jolloin maalaisköyhälistön elintason laskua seurannut irtolaisväestön kasvu ja työvoiman liikatarjonta muuttuivat yhteiskunnallisiksi ongelmiksi. Koska keskiluokan valta ei voinut enää perustua rahvaan alistamiseen, oli rikosoikeutta demokratisoitava muun hallinnon tavoin. Mutta 1700-luvun loppupuolella yleistynyt vapausrangaistus paljasti ongelmakohtansa nopeasti. Vankilat täyttyivät rikoksen sovittajista ja vapausrangaistuksen humaani
      xxx/ellauri363.html on line 259: suuriruhtinaskunnan vangeista oli irtolaisia. Nyt ne taitaa olla sekakäyttäjiä. Koska irtolaista ei syytetty mistään, ei tuomion pituutta
      xxx/ellauri363.html on line 289: painottaa kansallishengen merkitystä yhteiskuntaelämän pohjana.
      xxx/ellauri363.html on line 294: ges.immediate.co.uk/production/volatile/sites/7/2010/05/GettyImages-143231755-01b0f27.jpg?quality=90&webp=true&resize=600,400" />
      xxx/ellauri363.html on line 317: Suomessa toimi keskiajalla kaksi pyhänhengenhuonetta (Turku ja Viipuri), joissa hoidettiin myös mielisairaita. Näiden varhaisten sairaanhoitolaitosten
      xxx/ellauri363.html on line 328: aikansa tavallisissa ihmisissä pelkoa, kauhua ja inhoa”. Hospitaalin suljetut hourut olivat kroonikoita. Potilaan lunastettiin laitokseen loppuiäkseen. Esimerkiksi vuosien 1785 – 1841 välisenä aikana ainoastaan kolme potilasta poistui Seilin hospitaalista a elävänä. Vuoden 1766 potilasluettelossa mainitaan ”spitaalisten” (spetelske) sekä ”sairaiden ja muuten heikkojen” (sjuklige och eljest
      xxx/ellauri363.html on line 329: bräcklige) lisäksi ”heikkopäiset” (hufvudsvage) omana ryhmänään. Seili jatkoi kroonikkopotilaiden huoltolaitoksena 1900-luvulle saakka. Viimeinen hoitoon lunastettu potilas kuoli Seilin saarella vuonna 1936. Nyze on yliopiston kokoustilana.
      xxx/ellauri363.html on line 382: rappeutuminen eli degeneraatio eteni sukupolvelta toiselle tavalla, jossa rappeutumisen taso oli aina seuraavalla polvella vakavampi. Mielisairauden kaltaiset degeneraation merkit olivat ennen kaikkea yhteiskuntaa kuormittavia ja sen kehitystä uhkaavia. Hullut pitää saada pois geenipuulista.
      xxx/ellauri363.html on line 383: Erityisesti mielisairaan naisen seksuaalisuus näyttäytyi uhkaavana, sillä se merkitsi rotuhygieenistä vaaraa. Lausunnon taustalla vaikutti pelko seksuaalimoraalin hapertumisesta ja degeneroivasta suvun jatkamisesta, sekä niiden aiheuttamista taloudellisista kustannuksista.
      xxx/ellauri363.html on line 403: astumista harvinaista. Vuoden 1889 rikoslaista alkaen valmiixi mielisairas rikoksentekijä kuten Louis Althusser jää syyntakeettomuutensa vuoksi rangaistusjärjestelmän ulkopuolelle. Vankien mielisairaanhoito oli ajankohtainen kysymys, sillä lääkintöhallituksen arvion mukaan 5 % maan vangeista oli mielisairaita tai muista psyykkisistä oireista kärsiviä. Mielisairaiden osuus oli 5 – 10-kertainen
      xxx/ellauri363.html on line 405: degeneratiivisia rasitteita, kuten mielisairautta, juoppoutta ja huonoja tapoja, jotka
      xxx/ellauri363.html on line 408: Mielisairauden puhkeaminen tulkittiin siis geneettisten rasitteiden ja epäedullisten
      xxx/ellauri363.html on line 413: Dessa sinnesjuke fångar utgöra i regeln ett synnerligen störande och oroligt element inom ett
      xxx/ellauri363.html on line 414: allmänt sinnesjukhus genom deras benägenhet att störa den allmänna ordningen och lusten att
      xxx/ellauri363.html on line 415: sammangadda sig, genom deras råa, cyniska och elaka uppträdande gentemot de öfriga sinnesjuke och genom deras ofta iakttagna, upprepade rymningsförsök.
      xxx/ellauri363.html on line 418: mielenterveysongelmat olivat Turussa muuta maata yleisempiä (ns. Turun tauti). Nimikin on sopiva, kakot Kakolaan. Vuonna 1904 huono-onninen keisari Nikolai II antoi käskykirjeen, jossa määrättiin vankien mielisairaalan rakentamisesta Turun Kakolanmäelle. Kuritushuoneen vangit aloittivat rakennustyöt seuraavana vuonna ja syksyllä 1908 rakennus oli valmis.
      xxx/ellauri363.html on line 420: Odotusten vastaisesti vankisairaala ei ratkaissut mielisairaanhoidon ja vankeinhoidon välistä työnjaollista epäselvyyttä, vaan molempia pyöritettiin samassa myllyssä. Rangaistuslaitosten uskottiin vetävän degeneroitunutta geeniperimää puoleensa kuin lehmänläjä kärpäsiä ja vankiloita pidettiin mielisairauden ”luonnollisina” pesäpaikkoina. Hoitokapasiteetti oli huipussaan 1920-luvun lopulta vuoteen 1960, jolloin sairaalan virallinen paikkaluku oli 108. Viimeiset kriminaalipotilaat siirrettiin vuonna 1965 Niuvanniemen keskuslaitokseen.
      xxx/ellauri363.html on line 427: työaikaansa lyhennettiin. Myös sairaalan sisutusta uusittiin ja kolhojen 12-14 hengen osastojen seiniä ”kaunistettiin" taidejäljennöksillä. Vankisairaala ei myöskään täytä ”lujan osaston” kriteerejä, sillä potilashuoneet ovat liian suuria ja lämmityskanavat mahdollistavat potilaiden
      xxx/ellauri363.html on line 429: lisäsi potilaiden karkailunhalua, mikä puolestaan aiheutti levottomuutta. 1930-luvulla karkailuhaluisten vankipotilaiden vapautta liikkua piha-alueella rajoitettiin ja ulkoilu rajattiin kävelyaitaukseen (hundhage). Vuonna 1936 muuria korotettiin kaivamalla pihan puolelle oja.
      xxx/ellauri363.html on line 454: sielunelämästä” ja keinoista, joilla ympäristön ja geeniperimän huonoilta vaikutuksilta
      xxx/ellauri363.html on line 487: vasta, kun se sai rinnalleen jalon hengen. ”Ihmisyytemme ei kuulu matalana takanamme
      xxx/ellauri363.html on line 488: olevaan eläimellisyyteen, vaan hengen korkekulmakarvaiseen maailmankulttuuriin”, Heikinheimo kirjoittaa.
      xxx/ellauri363.html on line 495: velvollisuus estää ala-arvoista kansanainesta lisääntymästä.” Degeneraation
      xxx/ellauri363.html on line 498: Toinen ihmiskunnan sielunsairautta osoittava ilmiö on rikollisuus, mikä käy yhä arveluttavammaksi, kun se leviää entistäkin nuorempiin polviin. Ruåzissa esimurkut kilpailevat roistopaikoista jengeissä. Jenkeissä yhdexänvuotias pidätettiin sen lasautettua hengiltä sukulaissedän. Arvaa kumpi on sairasmielinen, lapsi vaiko yhteiskunta?
      xxx/ellauri363.html on line 514: on syytä pitää turvallisuudelle vaarallisena. Heikinheimon mukaan tuomiota langetettaessa henkilön
      xxx/ellauri363.html on line 517: valita vasta tuomion langettamisen jälkeen.
      xxx/ellauri363.html on line 520: Rikollisuus on vain epäaidon sielunelämän yhteiskunnallisesti haitallisin muoto. Elämän ulkoisia tekijöitä ei tarvi ottaa huomioon, riittää kazoa yksilöiden luonteenominaisuuksia ja termentää niiden hengen kehittämistä kalterien takana.
      xxx/ellauri363.html on line 572: pyrki yhtenäistämään hengentieteiden kenttää muun muassa määrittelemällä
      xxx/ellauri363.html on line 602: Historiantutkimuksen metodina genealogia tarkoittaa kehityskertomusten ja jatkuvuuksien purkamista sekä vastamuistien kuulemista. (Mitähän vittua sekin mahtaa tarkoittaa.) Foucault’n mukaan
      xxx/ellauri363.html on line 603: genealoginen tutkimusote voi haastaa tieteen kaltaisten paska instituutioiden
      xxx/ellauri363.html on line 614: Jonkun Mika Ojakankaan mukaan genealogiat ovat ruumiiden eivätkä hengen
      xxx/ellauri363.html on line 682: During his youthful visits to Bowood House, the country seat of his patron Lord Lansdowne, he had passed his time at falling unsuccessfully in love with all the ladies of the house, whom he courted with a clumsy jocularity, while playing chess with them or giving them lessons on the harpsichord. Hopeful to the last, at the age of eighty he wrote again to one of them, recalling to her memory the far-off days when she had "presented him, in ceremony, with the flower in the green lane".
      xxx/ellauri363.html on line 684: Benthamin päivittäinen malli oli nousta klo 6, kävellä 2 tuntia tai enemmän ja sitten työskennellä klo 16 asti. Hänellä oli todnäk. Aspergerin oireyhtymä.
      xxx/ellauri363.html on line 695: Kuollessaan vuonna 1832 Bentham jätti keholleen ohjeet, että hänen ruumiinsa oli ensin leikattava ja säilytettävä sitten pysyvästi "auto-ikonina" (tai selfienä), joka olisi hänen muistomerkkinsä. Tämä tehtiin, ja automaattikuvake on nyt julkisesti esillä University College Londonin (UCL) opiskelijakeskuksen sisäänkäynnissä.
      xxx/ellauri363.html on line 717: Saksalainen filosofi Wilhelm Dilthey (1833–1911) on yksi modernin tai ainakin filosofisen hermeneutiikan perustajista. Hän on tärkeä välittäjä siinä henkitieteiden tiedollista perustaa tutkivassa filosofian traditiossa, jonka ensimmäisiä edustajia olivat Friedrich Schleiermacher (1768–1834) ja Johann Gustav Droysen (1808–1884), ja jota Filthy Diltheyn jälkeen 1900-luvulla kehittivät edelleen Martin "nazi" Heidegger (1889–1976), Hans-Georg "humanisti vastoin isän toiveita" Gadamer (1900–2002) ja Paul "ranu" Ricoeur (1913–2005). Dilthey kutsui filosofista projektiaan terveen järjen kritiikiksi. Hän katsoi, että Immanuel Kantin kriittinen filosofia (ks. "Kant: Puhtaan järjen kritiikki") ei antanut vastausta historiallisten tieteiden tiedollisiin ongelmiin, ja halusi siksi täydentää Kantin filosofiaa erityisesti kokemuksen transvestiittisten ehtojen osalta.
      xxx/ellauri363.html on line 725: Päästäxeen Berliiniin Hegelin tuoliin istumaan Filthy viimeisteli pikavauhtia valmiiksi historiallisen järjen kritiikin ensimmäisen osan ja julkaisi sen nimellä Einleitung in die Geisteswissenschaften. Joku muukin teki tälläsen hätäpaskan viranhakumielessä, julkaisi osan I eikä saanut osaa II koskaan valmiixi, kuka? Oliko se vallan "nazi" Heideggerin Sein und Zeit? On epäselvää, miksi hän vaihtoi tutkimuksensa alkuperäisen nimen vaatimattomammaksi nimeksi Johdatus hengentieteisiin, vaikka hän itse viittasi siihen aina myöhemmin nimellä Historiallisen järjen kritiikki. Kreivi Warttenburg kai varoitti. Tutkimus kaikkine puutteineen sai valitsijat vakuuttuneiksi Diltheyn kyvyistä systemaattisena filosofina (muut hakijat olivat peruuttaneet) ja hänet nimitettiin vuonna 1882 filosofian professoriksi Berliinin yliopistoon, jossa hän työskentelee tyytyväisenä vielä tänäänkin, ellei ole kuollut.
      xxx/ellauri363.html on line 727: Diltheyn filosofinen projekti on niin laaja-alainen, monitasoinen ja fragmentaarinen, että siitä on vaikea saada otetta. Suoraan sanottuna vyyhdestä ei löydy päätä eikä häntääkään. Ei ole helppoa erottaa hänen omia (jos niitä oli) ja muilta omaksumia ajatuksiaan (sic). Erna kertaa possessiivisuffixit! Diltheyn sekavuuteen turhautuneet oppilaat kuzuivat häntä "mystisexi vanhaxi käppyräxi". Pääasia oli jankata, ettei luonnontieteiden tiedollisia lähtökohtia määrittävä positivistinen tieteenihanne ole sellaisenaan sovellettavissa hengentieteisiin. Comte pirulainen oli perivihollinen, niinkuin historiallis-kielitieteellisessä osastossa 70-luvulla. Ilmeisesti Wolff ei ollut paljon parempi. Hengentieteisiin tarvitaan uskonnollisempaa otetta. Nazit eivät perustaneet Filthystä, vaikka kummatkin kannustivat Herderiä. Herder vaati filosofiaan ”kopernikaanista vallankumousta”, joka asettaa ihmisen filosofisen tutkimuksen keskiöön. Dilthey pyrki erottamaan sen, mikä on sisällämme, siitä, mikä on ulkopuolellamme. (Entäpä se, joka on vuoroon sisällä vuoroon ulkona?) Diltheyn psykologian kohteeksi asettui historiallinen, yksilöllinen kokemus, itselle-oleminen, eletty kokemus ja elämä. Dilthey korostaa, että subjektiivisuus on moderni tapa tarkastella asioita.
      xxx/ellauri363.html on line 729: Se synnytti kiihkeän keskustelun psykologian luonteesta, jossa hänen päävastustajakseen tuli psykologi Hermann Ebbinghaus (1850–1909), joka oli kokeellisen psykologian kehittäjä ja kiivas kannattaja. Hän syytti Diltheyta kokeellisen psykologian pilkkaamisesta sekä irrationalismin ja introspektion puolustamisesta. Kiistan taustalla oli luonnollisesti aikakauden yleisempi keskustelu luonnon- ja hengentieteistä, valkotakit vastaan mustakauhtanat. Luettuaan Ebbinghausin kritiikin Husserl aluksi kieltäytyi lukemasta Diltheyn tekstiä. Päätettyään lopulta kuitenkin lukea sen, Husserl kutsui sitä nerokkaaksi työksi. Psykologiasta käytiin valko- ja mustatakkien välillä kova kamppailu, jonka valkotakkiset luopulta voittivat.
      xxx/ellauri363.html on line 731: Se on oikeastaan aika oireellista että "ymmärtämisen" partaveizexi muodostui punaposken terottama Aristoteleen praktinen syllogismi, joka on eräänlainen taskuveiziversio peliteoriasta. Huomaatteko: hengentieteet = hengellisyys, ymmärtäminen = taloudellinen päätös. Taantumuxen pukinsorkka pilkahtaa porvarien ketunhännästä. Vizi humanistisen tutkimuxen ainut ero luonnontieteisiin on että humanistit selittelee ihmisiä koskevia yksityissattumuxia. Luonnonlait tai niihin perustuvat tilastolliset yleistyxet toimivat yxityistapausten selityxenä. Esim jonkun tyypin, vaikka Napsun päähänpistot on selitettävissä jos ne seuraavat muiden senkaltaisten päissä usein havaittuja ratoja. Praktinen syllogismi toimii silloin kun tyyppi sattuu toimimaan sen mukaisesti, muutoin täytyy turvautua muihin luonnollisiin selityxiin (esim. aika unohtui :).
      xxx/ellauri363.html on line 738: da Vinci, Alan Turing, Michelangelo, Barbara Gitting (another daughter of cholitis), Christine Jorgensen (transu),
      xxx/ellauri363.html on line 740: and Lana Wachowski (sukupuolenvaihtosisaruxia), Ellen DeGeneres (demokraatti degeneraatti), Barney Frank
      xxx/ellauri363.html on line 752: Saxalainen 70-luvun muotijäbä gen">Jürgen Habermas oli tolkutomman ruma mies, suorastaan pyllynruma. Habermas syntyi Düsseldorfissa [viittaus tarvitaan] suulakihalkioisena ja joutui korjaavaan leikkaukseen kahdesti lapsuudessa. Leikkauxet epäonnistuivat, mutta potilas ei kuollut. Habermas väittää, että hänen puhevammansa sai hänet ajattelemaan eri tavalla syvästi kuin muut kommunikoinnin tärkeydestä. Se on Jakkoh-Hintikan ja Nompan ikätoveri, s. 1929, ja kitkuttaa ilmeisesti vieläkin 94-vuotiaana kuten Nomppakin. Hirmuisen pitkä mies, melkein syltä pitkä.
      xxx/ellauri363.html on line 754: Nuorena teini-ikäisenä toinen maailmansota vaikutti Jyrkiin syvästi. Lukion valmistumiseen asti Habermas asui Gummersbachissa Kölnin lähellä . Hänen isänsä Ernst Habermas oli Kölnin teollisuuspamppuja. Jyrki kuvaili häntä osuvasti natsien kannattajaksi ja vuodesta 1933 natsipuolueen NSDAP:n jäseneksi. Jyrki itse oli Jungvolkführer, saksalaisen Jungvolkin johtaja, joka kuului Hitlerjugendiin. Aika noloa. Hänet kasvatettiin vankkumattomassa protestanttisessa miljöössä, sillä hänen isoisänsä oli Gummersbachin seminaarin johtaja. Hän suoritti filosofian tohtorin tutkinnon Bonnissa vuonna 1954 väitöskirjalla, jossaa kirjoitettiin absoluutin ja "absoluutin" välisestä konfliktista Schellingin ajattelussa, Jakkoh-Hintikka sentään todisti jotain 2. kl logiikan ilmaisuvoimasta. Habilitaatiovaiheessa tuli riitaa Horkheimerin kanssa Frankfurtin koulussa, ja Jyrki painui iänikuiseen Marburgiin. Hannu-Jori hommasi sille henk.koht. ylim. professorin paikan Heidelbergistä. 1964 Jyrki kosti Horkheimerille potut pottuina ja vei sen tyhjentämän tuolin Frankfurtin koulussa.
      xxx/ellauri363.html on line 760: Saxalaiset idealistit: Immanuel Kant, Friedrich Schelling, GWF Hegel, Wilhelm Diltheyn, Edmund Husserl ja Hans-Georg Gadamer
      xxx/ellauri363.html on line 764: Oikeistososiologia: Max Weber, Émile Durkheim, George Herbert Mead
      xxx/ellauri363.html on line 766: Muut kitalakihalkiot: Ludwig Wittgenstein, JL Austin, PF Strawson, Stephen Toulmin, John Searle
      xxx/ellauri363.html on line 768: Jean Piaget'n ja Lawrence Kohlbergin kehityspsykologia
      xxx/ellauri363.html on line 781: Vuonna 1971 Leo Kofler julkaisi kirjan nimeltä Technologische Rationalität im Spätkapitalismus (Teknologinen rationaalisuus vuonna 1968). Claus Offe julkaisi esseensä "Spätkapitalismus – Versuch einer Begriffsbestimmung" (Myöhäinen kapitalismi – yritys käsitteelliseen määritelmään) vuonna 1972. Vuonna 1973 Jürgen Habermas vihdoin julkaisi Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus (Legitimationsprobleme im Spätkapitalismus). Vuonna 1975 Ernest Mandel julkaisi väitöskirjansa Late Capitalism englanniksi New Left Booksissa. Myös Herbert Marcuse hyväksyi termin.
      xxx/ellauri366.html on line 89: terrorism-related charges
      xxx/ellauri366.html on line 98: Irlannin poliisi sanoi, että suurin osa pidätetyistä oli maan ulkomaalaisia. Heihin kerrottiin kuuluneen kolme algerialaista (heistä kaksi avioparia), kroatialainen muslimikäännynnäinen, palestiinalainen, libyalainen ja Yhdysvaltain kansalainen - Jamie Paulin Ramirez.
      xxx/ellauri366.html on line 100: Juoneeseen osallistuneiden joukossa oli Abddu Khalid, 15-vuotias somali Ruåzin maahanmuuttaja, jolla oli Aspergerin oireyhtymä. Khalid, nuorin koskaan länkkäreissä terrorismirikoksista syytteeseen asetettu henkilö, liittyi lopulta Quilliam-säätiöön taistelemaan radikalisoitumistaan vastaan.
      xxx/ellauri366.html on line 112: ge/2010/03/14/23/336428.jpg?quality=75&width=982&height=726&auto=webp" />
      xxx/ellauri366.html on line 143: Jihad Cool on amerikkalaisten turvallisuusasiantuntijoiden käyttämä termi , joka koskee militantin jihadismin brändäystä muodikkaaksi tai nuoremmille " viileäksi " sosiaalisen median , lehtien, rap-videoiden , vaatteiden, kautta. Propagandavideoita ja muita keinoja. Jihad Cool -ongelman käsitteleminen on todettu yhdeksi parhaista tavoista torjua islamilaisia ääriliikkeitä.
      xxx/ellauri366.html on line 148: Lars Endel Roger Vilks
      xxx/ellauri366.html on line 168: Vilksin koirojen toinen hylkääminen aloitti kiihkeän keskustelun Ruotsin tiedotusvälineissä itsesensuurista ja sananvapaudesta. Ruotsin oikeistopääministeri Fredrik Reinfeldt kommentoi asiaa 31. elokuuta ja sanoi: "Mielestäni on tärkeää sanoa kaksi pointtia. Ensinnäkin haluamme varmistaa, että Ruotsi pysyy maana, jossa muslimit ja kristityt, ihmiset, jotka uskovat Jumalaan ja ihmiset, jotka eivät usko Jumalaan vaan koiriin, voivat elää rinnakkain keskinäisen kunnioituksen hengessä. Toisexikin: hahaha lällällää.
      xxx/ellauri366.html on line 204: Mats Löfving har länge varit en av de viktigaste cheferna för poliserna i Sverige.
      xxx/ellauri366.html on line 205: Men han har gjort flera fel i sitt jobb. Det säger experten Runar Viksten. Han har gjort en undersökning.
      xxx/ellauri366.html on line 207: Experten säger att Mats Löfving under flera år träffade en annan polis som heter Linda Staaf.
      xxx/ellauri366.html on line 214: ges.aftonbladet-cdn.se/v2/images/f22a5301-fbe1-452f-9b1f-4879c36adec6?fit=crop&format=auto&h=1360&q=50&w=1900&s=2b8d26b232510386936ea4babd4a00e68db64f97" width="70%" />
      xxx/ellauri366.html on line 219: Sveriges högsta chef för poliserna heter Anders Thornberg. Han säger att han ska prata med Mats Löfving innan han bestämmer något.
      xxx/ellauri366.html on line 221: Mats Löfving var länge en av de viktigaste cheferna för poliserna i Sverige. På sitt senaste jobb gjorde han fel. Det visade en undersökning om hans jobb. Undersökningen kom i onsdags.
      xxx/ellauri366.html on line 225: Anders Thornberg är Sveriges högsta chef för poliserna. Han blev mycket chockad och ledsen när han fick höra att Mats Löfving hade dött. – Jag känner stor sorg. Det som har hänt är mycket hemskt, säger Anders Thornberg.
      xxx/ellauri366.html on line 227: Undersökningen om Mats Löfvings jobb visade bland annat att han bestämt att en polis skulle få ha ett vapen. Han höjde också hennes lön. Han förlängde hennes vakans och gav henne lov att läsa romaner på jobbet.
      xxx/ellauri366.html on line 229: Det var fel att Mats Löfving bestämde det eftersom han och polisen också träffade och knullade varandra utanför jobbet. Det tycker experten som gjorde undersökningen.
      xxx/ellauri366.html on line 231: Mats Löfving hade jobbat länge som polis. Han har haft flera viktiga jobb som chef för poliserna i Sverige. Mats Löfving blev 61 år gammal. Stackars Mats.
      xxx/ellauri366.html on line 233: ges.aftonbladet-cdn.se/v2/images/93e93006-c0ae-467a-a824-23d9f8c34013?fit=crop&format=auto&h=450&q=50&w=800&s=2ce45989cbae76ae7e0ee02fbba5506e0844a731" />
      xxx/ellauri366.html on line 235: Petra Lundh ska bli den viktigaste chefen för poliserna i Sverige. Hon blir rikspolischef.
      xxx/ellauri366.html on line 236: Hon är den första kvinnan som har det jobbet. - Att säga ja till jobbet är ett av de svåraste besluten jag har tagit, säger Petra Lundh. Det nästan blev nej varje gång jag försökte. Men till sist grejade jag det.
      xxx/ellauri366.html on line 240: Petra Lundh börjar sitt nya jobb den 1 december. Hon ska ha jobbet i sex år till att börja med. – Mycket hos poliserna fungerar bra, tex kukarna. Men det finns också mycket som behöver bli bättre, säger Petra Lundh. Gamla käringar som jag är tryggare än unga tjejer. Dessutom är hon inget arbetsbi.
      xxx/ellauri366.html on line 241: – Jag jobbar i princip aldrig på helgerna och brukar gå hem i tid. Vad bra Petra!
      xxx/ellauri366.html on line 245: År 2018 debuterade Staaf med kriminalromanen Ulv i fårakläder. 2023 utkom hennes andra bok Allt är inte guld. Bägge böckerna är kriminalromaner som utspelar sig i Jämtland. I januari 2024 förlovade hon sig med överbefälhavare Michael Bydén. Hon är en ypperlig lårsklättrare. Behöver ingen stege.
      xxx/ellauri366.html on line 248: ges/uploads/2022/08/Micael_Byde%CC%81n_Lo%CC%88fving_Linda_Stor1.jpg.webp" width="90%" />
      xxx/ellauri376.html on line 37: Inte ens en grå liten fågel

      xxx/ellauri376.html on line 38: som sjunger på grönan kvist

      xxx/ellauri376.html on line 42: Inte ens en grå liten fågel

      xxx/ellauri376.html on line 44: men den vackraste dagen som sommaren ger

      xxx/ellauri376.html on line 49:
      xxx/ellauri376.html on line 53: Nils Ferlin var en utmärkt fotbollsspelare och gjorde många mål för sin klubb. Han var stor och stark men drabbades ab svårmod. Den kanske mest kända strofen i Ferlins lyrik är: "… jag är ganska mager om ben'a, tillika om armar och hals." (En valsmelodi). Hauska on myös Ferlinin ize laulama Kuckeliku.
      xxx/ellauri376.html on line 57: Romaanikirjallisuus käsittelee ihmisten ja vähän eläintenkin tunteita. Aiemmissa albumeissa on tutustuttu jo mm. Martha Nussbaumin, Rane Juntumaan ja Anttonin välityxellä James-Langen tunneteorioihin. Tässä nummerossa tutustumme kasvien tunne-elämään Hannu Salaman, Albert Liliuxen ja vähän Fjodor Dostojevskin teoxen "Kasvuikäinen" opastuxella. Apuun rientää myös amerikkalainen G. Stanley Hall. Stan oli Jamexen oppipoika. Stanin 1. vaimo tukehtui vahingossa ja toisen se laittoi hourulaan diagnoosilla aivoskleroosi.
      xxx/ellauri376.html on line 72: Den viktigaste orsaken till att Midsommardansen väckte en sådan uppståndelse torde vara stilblandningen: de kristna kretsarnas religiösa känslor sårades av att romanen i en gäckande predikan, framförd av en berusad man, blandar in låga och folkliga uttryck. Ärkebiskop Martti Simojoki anklagade boken för att vara omoralisk. Han ansåg att den var anstötlig och sårade den religiösa känslan. Men Jag, Olle och Pensé är i alla fall Hasse Viggs betydligaste alster. Jag väntar med spänning hur översättaren klarar den odödliga sazen "Kiskoin kusen kyllästämällä kyrvällä urheasti kitkerään loppuun saakka."
      xxx/ellauri376.html on line 107: Enimmäkseen rakastavan äitinsä Gladysin kasvattama Elvis viettää lapsuutensa Tupelon köyhimmissä osissa Mississippissä löytääkseen lohtua musiikista ja kapteeni Marvel Jr: n sarjakuvaseikkailuista. Elvixen manageri "eversti" Tom Parker oli hollantilainen laiton maahanmuuttaja Andreas van Kuijk, armeijakarkuri, uhkapeluri ja huijari. Parker luulee Elvistä ensin mustaxi. Vaikka olen valkoinen munani on musta. Minä olen musta, mutta ihana, te Jerusalemin tyttäret, kuin Keedarin teltat, kuin Salomon seinäverhot. Jaa-a jos minä olen musta olen minä moonilta ka-a-aivattu. Mustat kädet yhteen hakkaa musiikki ei koskaan lakkaa. Hannista kaliman kalini banaana e-e-e a-oo e. Mikä hasardi, no emme petä. Omaan perseeseen, hän vetää, Suuhun banana! Gimme dat gimme dat gimme dat banana, kisawea!
      xxx/ellauri376.html on line 111: Melvis toi ilkeän räikeän vulgaarisen seksuaalisen kiihkon Amerikan suosittuihin taiteisiin. Ed Sullivan havaitsi soodapullon Presleyn housuissa, muttei samalla tavalla sijoitettua banaania, wc-rullaputkea tai lyijykynää. Vaikka Melvistä markkinoitiin heteroseksuaalisuuden ikonina, hänen imagonsa oli epäselvä. Presley ei koskaan viihtynyt Hollywood-skenessä, ja useimmat naissuhteista olivat merkityksettömiä. Asepalveluksessa Länsi-Saksassa Elvis tapaa 14-vuotiaan Priscilla Possun, Yhdysvaltain ilmavoimien lentäjän teini - ikäisen tyttären. Elvisin ongelmallinen käytös ja reseptilääkkeiden riippuvuus valtaa hänet, ja epätoivoinen Priscilla eroaa hänestä tämän 38-vuotissyntymäpäivänä ja ottaa mukaansa heidän tyttärensä Lisa Marien.
      xxx/ellauri376.html on line 133: Let´s Stay Together (1972)
      xxx/ellauri376.html on line 174: Tilastotieto siitä, että niin ja niin monta sataatuhatta venäläistä on kuollut nälkään, jättää meidät kylmemmiksı kuin jokin Pietarin katuja käsittelevä kuvaus, joka muutamalla sattuvalla vedolla loihtii esin kuvan kuihtuneista ja horjuvista ihmisistä. Siihen, joka usein on havainnollistuttanut itselleen, mitä haluttuja ihanuuksia voi saavuttaa, kun vain on suuri rahamäärä käytettävänä, tai siihen, jonka elämänsisällyksenä on itse rahankokoaminen, vaikuttavat sanat miljoona markkaa tunteen kannalta aivan toisella tavalla kuin muihin ihmisiin. Jotkin sanat, esim vapaus, sorto, valhe, joita kasvivuosinamme ovat hokeneet tunteen vallassa suggestiiviset henkilöt, säilyttävät kauan tunnesävynsä.
      xxx/ellauri376.html on line 228:
      Sovremennikin avustajat : Grigorovich (ylhäällä keskellä Leo Tolstoin vieressä), Alarivi: (vasemmalta) Gontšarov, Turgenev, Druzhinin ja Ostrovski.

      xxx/ellauri376.html on line 256: Tämä tarinan kirjoitti Druzhin 25-vuotiaana vuonna 1847 ennen kaikkia I. Turgenevin, L. Tolstoin, F. Dostojevskin suuria romaaneja ja oli erittäin suosittu lukijoiden keskuudessa. Tarina rakkauskolmiosta, jossa on epätavallinen esitys hahmojen välisistä suhteista ja uskomaton lopputulos 1800-luvulle. Opimme kaikista tapahtumista hahmojen kirjeenvaihdosta. Päähenkilön K. Sachsin sotilastoverista ja ystävästä Zaleshinista tulee kirjeenvaihtaja ja hänen vaimonsa Polinka kirjoittaa ystävällensä Annette Krasinskajalle, Galezkyn siskolle.
      xxx/ellauri376.html on line 262: Kirjoitat, että mieheni on sekä vanha että tyhmä. Sinä itse, mon ange, sanoit väärin kaksi vuotta sitten. Et tule koskaan näkemään niin jaloja ja rohkeita kasvoja kuin Saxilla. Hän on hieman kalju, mutta taivutan hänet käyttämään peruukkia. Ja hän on kolmekymmentäkaksi vuotta vanha, ja sekin on vasta toukokuussa.
      xxx/ellauri376.html on line 268: Kostya kertoi minulle samalla, että George Sand ei ollut mies, vaan nainen ja että siksi ymmärtäisin ja rakastaisin hänen teoksiaan todennäköisemmin. Ah, mon ange, jos tämä on todella nainen, hän on niin häpeämätön ja niin tylsä. Yhdessä hänen romaaneistaan ​​mies livahtaa nuoren tytön makuuhuoneeseen ja seisoo hänen sängyn vieressä koko yön! Mitä vittua?! Niissä kirjoissa, jotka toit täysihoitolaan, oli samanlaisia ​​tapauksia, mutta ne oli niin hauskoja, että vaikka tiedät sen olevan huonoa, niin naurat. Mutts nämä kirjat olivat niin tylsiä, että lopetin seuraavana päivänä.
      xxx/ellauri376.html on line 270: Olen yrittänyt muuttaa häntä pitkään ja mietin, kuinka tehdä hänestä kaikkien muiden ihmisten kaltainen. Maman vielä nytkin ajoittain antaa minulle kaikkia tarpeellisia neuvoja, ja minusta tuntuu, että Kostya ei ole enää niin outo kuin aluksi. Polinka sanoi ja otti kirjahyllystä George Sandin romaanin "Les Mauprats". - Tämäkö on hyvä? Juu se, Kostja vahvisti.
      xxx/ellauri376.html on line 274: Mauprat est un roman historique publié en 1837. L'histoire se déroule pour la majeure partie dans le Berry à l'aube de la Révolution française au XVIIIe siècle. Il relate l'histoire d'un jeune garçon issu d'une famille de seigneurs cruels, les Mauprat, qui échappe peu à peu à son lourd héritage familial grâce à l'amour qu'il éprouve pour sa cousine Edmée, nettement plus civilisée que lui. L'œuvre recèle plusieurs aspects: si Mauprat est avant tout un roman d'amour et une histoire de famille, c'est aussi un roman politique, une fable philosophique et un manifeste féminin.
      xxx/ellauri376.html on line 276: Vers 1840-1842, Mauprat est considéré comme une lecture pernicieuse par l'Église catholique et mis à l'Index. En adoptant une position socialiste, notamment grâce aux personnages d'Edmée et de Patience, Sand reflète des idées politiques inspirées par son ami Pierre Leroux, l'inventeur du terme socialisme, qui a également été le formateur — ou du moins contributeur — de son esprit politique. Bernard prend part en la guerre de l'independence des États-Unis et finit par foûtre chère Edmonde.
      xxx/ellauri376.html on line 278: George Sand n'était pas trop fortement influencé par Jean-Jacques Rousseau.
      xxx/ellauri376.html on line 281: Au début du roman, Bernard est présenté comme un personnage détestable, un véritable voyou sans scrupules. Il est élevé dans une famille de brigands et est un con. Cependant, au fil de l’histoire, nous assistons à sa transformation profonde, alors qu’il est confronté à l’amour et à la bienveillance de la belle Edmée de Mauprat. Bernard devient ainsi le symbole de la rédemption, luttant contre ses instincts les plus sombres pour devenir un homme meilleur.
      xxx/ellauri376.html on line 283: Edmée de Mauprat, quant à elle, est une jeune femme noble et vertueuse. Son personnage est empreint de douceur et de détermination, faisant d’elle un personnage féminin fort et inspirant. Leurs histoires entrelacées de passion et de rédemption nous tiennent en haleine, nous invitant à réfléchir sur la nature humaine et sur la possibilité de changer et de se racheter. Lunastusta kehiin taas. Vizi moraali on yhtä kaupanhierontaa.
      xxx/ellauri376.html on line 285: Un véritable chef-d’œuvre de la littérature qui continue de fasciner les lecteurs aujourd’hui. D’autres l’ont critiquée pour sa complexité narrative et ses personnages peu convaincants. Certains lecteurs, y compris Poline, ont également trouvé que le roman était trop long, avec des passages qui semblaient superflus et qui ralentissaient le rythme de l’histoire.
      xxx/ellauri376.html on line 287: ge_Sand_%281852%29_%2814754377626%29.jpg/440px-Oeuvres_illustr%C3%A9es_de_George_Sand_%281852%29_%2814754377626%29.jpg" />
      xxx/ellauri376.html on line 296: Ja niin nuori prinssi Galitsky ilmestyy näyttämölle. Galizky on tyhmä mutta hyvännäköinen ja himoo Polinaa aivan kanki jäykkänä. Kerran Aleksanteri oli yrittänyt kosiskella Polinaa, mutta ei osoittanut tarvittavaa päättäväisyyttä ja lähti ulkomaille. Ja kun hän palasi, hän löysi tämän naimisissa olevana naisena. Kokonainen tunteiden pyörre valtasi nuoren prinssin. Hän kokee intohimoa, menetyksen katkeruutta ja kostonhimoa onnellista kilpailijaansa Saxia kohtaan. Pitkän työmatkan aikana Konstantina, Polinka ja Alexander tulevat läheisemmiksi. Saatuaan tietää nuoren vaimonsa uskottomuudesta Sachs lähestyy monimutkaisen ongelman ratkaisua poikkeuksellisella tavalla. Nimittäin mitenkä?
      xxx/ellauri376.html on line 318: Hyvä Pavel Alexandrych, kirjoittaa Panurge Pantagruelille, täällä vielä yksi poikamies. Olen taas yksinäinen, kuten ennen vanhaan. Pikku Polinka Sax ei ole enää siellä, vain prinsessa Polina Aleksandrovna Galitskaja on jäljellä.
      xxx/ellauri376.html on line 333: Georges Sandin ensimmäiset romaanit - tunnetuimmat niistä ovat "Indiana" (1832), "Valentine" (1832), "Jacques" (1834) ovat romaaneja intohimoisesta, kaiken kuluttavasta rakkaudesta. Clarissa on S. Richardsonin romaanin "Clarissa Garlow" (1748) sankaritar; Julia on J. J. Rousseaun romaanin "Julia tai uusi Heloise" (1761) sankaritar, joka on idealisoitu naiskuva.
      xxx/ellauri376.html on line 343: Varjagit eli varangit olivat viikinkejä, jotka tekivät matkoja idäntielle eli lähinnä Venäjälle ja Bysanttiin. Heidän retkensä ulottuivat aina Kaspianmerelle ja Konstantinopoliin saakka. Varjagien uskotaan yleensä olleen lähtöisin nykyisen Ruotsin alueelta. Nykyisessä kielenkäytössä varjageiksi kutsutaan usein kaikkia Venäjän jokireiteillä liikkuvia viikinkejä, joita kutsutaan myös ryssixi.
      xxx/ellauri376.html on line 346: Varjagisoutajista on myös valtakunta saanut nimensä Rus, Ruotsi ja myöhemmin Russia. Nestorin kronikan mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä Rurikin, Sineuksen ja Truvorin hallitsijoikseen vuonna 862. Rurik ryhtyi hallitsemaan Laatokanlinnaa (Aldeigjuborg), Truvor Izborskia ja Sineus Belozerskia (Valkeajärvi, Vologdan alue). Varsin pian kaksi muuta veljestä kuolivat salaperäisesti ja jäljelle jäi Rurik koko Novgorodin hallitsijaksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että Rurik todennäköisesti kuului itämerensuomalaiseen N1c1-haploryhmään. Perhana, kaveri oli persu! Putinisti!
      xxx/ellauri376.html on line 350: Boris sai kuulla isänsä kuolemasta paluumatkalla sotaretkeltä petsenegejä vastaan. Kiovaa lähestyessään hän aavisti Svjatopolkin hautovan pahoja ajatuksia. Hänen sotajoukkonsa kehotti häntä valtaamaan Kiovan Svjatopolkilta, mutta Boris ei halunnut taistella vanhempaa veljeään vastaan, vaan halusi kunnioittaa häntä kuin isäänsä.
      xxx/ellauri376.html on line 364: ge?q=tbn:ANd9GcQTu5PAabT_cbF0eef9FyYEE754pczkKb4O9BITupaJBlJjmm0abRSSUnhW_T6uspmYe0emUSWHb6_9m7fYfXmq-lHqshopdgN9CwI9uw" />
      xxx/ellauri376.html on line 367: Pyhät Boris ja Gleb on kanonisoitu pyhinä kärsijöinä eli kärsimyksenkantajina, mikä tarkoittaa, että he eivät kärsineet marttyyrikuolemaa Kristuksen tähden vainottuina, vaan ahneiden uskonveljiensä surmaamina ihan Kristuxesta riippumatta. Sama ongelma siis kuin pyhällä Max Kurbelwellella albumissa 372.
      xxx/ellauri376.html on line 387: Aleksandr Sergejevitš Gribojedov (ven. Алекса‌ндр Серге‌евич Грибое‌дов; 15. tammikuuta (J: 4. tammikuuta) 1795 Moskova, Venäjän keisarikunta – 11. helmikuuta (J: 30. tammikuuta) 1829 Persia) oli venäläinen diplomaatti, näytelmäkirjailija ja säveltäjä.
      xxx/ellauri376.html on line 389: Gribojedovin isä majuri Sergei Ivanovitš Grzybowski (1761-1814) oli vanhaa puolalaista ylimyssukua, nimi vaan muutettiin sienensyöjäxi. Äiti Anastasia Fjodorovna Gribojedova (1768-1839), oli smolenskilaisesta rikkaammasta ja ylhäisemmästä sukuhaarasta, tarmokas ja kova streeberi.
      xxx/ellauri376.html on line 400: Gribojedovin Täbriziin jäänyt georgialainen 16-vuotias vaimo Nino Alexandrovna Tšavtšavadze (georgiaksi: ნინო ჭავჭავაძე) 1812-1857) pelastui. Sen pappa Alexander Chavchavadzesta mulla taitaakin olla jo paasaus?
      xxx/ellauri376.html on line 402: Hänen (sienensyöjän) maineensa perustuu yhteen teokseen - Gore ot uma (1822–24); Wit Works Woe, 1933), satiirinen näytelmä eripituisilla riimeillä jambisilla riveillä. Näytelmän tuotanto kiellettiin ja siitä julkaistiin vain fragmentteja Gribojedovin elinaikana. Venäläisille siitä on tullut heidän tärkein näytelmänsä, lukuun ottamatta mahdollisesti Gogolin Revizoria. Tyyli on tiiviyden, puhekielen ja nokkeluuden mestariteos, joten monet Gribojedovin onelinereistä ovat tulleet sananlaskuiksi. Sama pätee moniin hahmoihin: Chatskiin, sankariin, ja varsinkin niihin, joiden kautta Griboedov satiirisoi lahjonnan, paikanhaun ja mahtipontisuuden vanhanaikaista Venäjää. Yhdessä Pushkinin sankarin Jevgeni Oneginin kanssa Chatski on ensimmäinen esimerkki venäläisen kirjallisuuden "turhasta miehestä", tyypistä, josta ryssät ovat puhuneet paljon myöhemmin.
      xxx/ellauri376.html on line 404: Tarpeeton ihminen (ven. ли́шний челове́к, lišni tšelovek) on venäläisen kirjallisuuden tyyppihahmo. Tarpeeton ihminen kuuluu yleensä aatelistoon ja älymystöön. Hän ei kykene toteuttamaan ihanteitaan eikä toimimaan aktiivisesti. Hahmo on tyytymätön itseensä, säälii itseään, ei löydä elämälleen tarkoitusta ja tuntee, että maailma torjuu hänet. (Doston Arkadi on tämmöinen.) Myös aloitekyvyttömyys ja sitoutumisen pelko rakkaussuhteissa on usein tulkittu tämän tyyppihahmon ongelmiksi. Koko 1800-luvun ja 1900-luvun alussa tarpeettomat ihmiset olivat venäläisten romaanien ja näytelmien vallitsevia henkilöhahmoja. Syynä se että kynäilijät olivat samanlaisia.
      xxx/ellauri376.html on line 406: Tarpeettoman ihmisen hahmon esikuvana on pidetty Aleksandr Puškinin Jevgeni Oneginin (1823–1831) nimihahmoa ja Mihail Lermontovin Aikamme sankarin (1840) Petšorinia. Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja (1850) teki hahmosta yleisen. Tarpeettoman ihmisen päiväkirjan Tšulkaturinin lisäksi Turgenevin tuotannon tarpeettoman ihmisen hahmoja ovat Rudinin (1856) päähenkilö ja Isien ja lapsien (1862) Pavel ja Nikolai Kirsanov. Myös Arkadi Kirsanovin hahmon on tulkittu teoksen lopulla muuttuvan tarpeettomaksi ihmiseksi. «Лишний человек» ищет смысл, цель жизни, но не находит ее. Он не нашел бы свою задницу, если бы искал ее обеими руками.
      xxx/ellauri376.html on line 422: Eversti Sergei Sergejevitš Skalozub
      xxx/ellauri376.html on line 460: Ronald Hingley, author of Russians and Society and a specialist in Dostoevsky´s works, thought this novel a bad one, whereas Richard Pevear (in the introduction to his and Larissa Volokhonsky´s 2003 translation of the novel), vigorously said it´s a good one. Herman Hesse, another teenage novelist, liked it too. Ei kyllä Doston paikka oli loukossa, eihän sillä edes parta kasvanut kunnolla. Vitun pedofiili.
      xxx/ellauri376.html on line 524: Restez, adorables images !
      xxx/ellauri376.html on line 526: Soyez l’objet de mes hommages,
      xxx/ellauri376.html on line 546: « Socrate, — direz-vous, — ce sage,
      xxx/ellauri376.html on line 548: Socrate a vomi peste et rage
      xxx/ellauri376.html on line 566: Décharge avec tranquillité.
      xxx/ellauri376.html on line 594: Le sage fut un bougre, en Grèce,
      xxx/ellauri376.html on line 595: Et la sagesse une bougresse ;
      xxx/ellauri376.html on line 617: Ravage tout, met tout en cendre,
      xxx/ellauri376.html on line 663: Faites grand bruit, vivez au large ;
      xxx/ellauri376.html on line 664: Quand j’enconne et que je décharge,
      xxx/ellauri376.html on line 870: Jamesin ja Langen mielestä tunne tulee fyysisestä reaktiosta eikä toisteppäin. Eli esim rakkaus tulee erektiosta eikä kääntäen. Tää mallaa hyvin positivismiin: naura tekonaurua niin tulet iloisexi.
      xxx/ellauri376.html on line 872: Quora porukoiden hölmöys on niin ällistyttävää ettei yhtään ällistytä mixi maailmassa on niin paljon pahaa. Onko tiede osoittanut raamatun vääräxi? Ei ole. Raamattua ei voi osoittaa vääräksi, koska se on olemassa! t. Heimo Berger, Hämeenportin akatemia.
      xxx/ellauri376.html on line 895: ge">
      xxx/ellauri376.html on line 900: ge/upload/c_crop,d_placeholder_euli9k,h_1439,w_2560,x_0,y_0/dpr_auto/c_limit,w_1044/f_auto,q_auto/v1492115409/articles/2016/03/13/when-dating-20-women-at-once-was-ok/160312-moss-harems-tease_ehqrdw" height="100%" />
      xxx/ellauri376.html on line 906: ge.invaluable.com/housePhotos/sothebys/13/105313/H0046-L00660131.jpg" height="100%" />
      xxx/ellauri376.html on line 912: ges/2014_01/09/11/113638132/8b06ec71-7196-4841-b100-37e030cf24b1.Jpeg" height="100%" />
      xxx/ellauri376.html on line 922: ges.fineartamerica.com/images-medium-large-5/slave-auction-munir-alawi.jpg" height="100%" />
      xxx/ellauri376.html on line 925: ges.com/asr/e9f376be-57c9-456c-8846-afbf559da165.184803ff6a137eb372d0b4a4673f0a7b.jpeg?odnHeight=768&odnWidth=768&odnBg=FFFFFF" height="100%" />
      xxx/ellauri379.html on line 72: Poliisi- , armeija- ja puolisotilaalliset järjestöt ovat harjoittaneet yhteenvetoteloituksia, ja ne liittyvät usein sissisotaan, kapinantorjuntaan, terrorismiin ja kaikkiin muihin tilanteisiin, joihin liittyy syytettyjen, siviili- tai sotilasvankien normaalin käsittelyn rikkoutuminen, missä vangin hengen pitkityxestä ei ole mitään odotettavissa olevaa hyötyä.
      xxx/ellauri379.html on line 84: Joillekin taistelijoiden luokille ei kuitenkaan välttämättä myönnetä geneveläistä sotavankiasemaa, ja määritelmä on laajentunut kattamaan yhä useampia taistelijaluokkia ajan myötä. Aiemmin merirosvojen, vakoojien ja frangipaanien plus sipulirenkaiden teloitus on sallittu, ja sitä on pidetty voimassa olevan kansainvälisen oikeuden mukaan laillisena. Francs-tireurs (termi, joka on peräisin Ranskan ja Preussin sodasta) ovat vihollisen siviilejä tai miliisi, jotka jatkavat taistelua sotivan osapuolen miehittämillä alueilla eivätkä käytä sotilasunivormuja ja joita voidaan siten kutsua sisseiksi, partisaaneiksi, kapinallisixi jne. Monilla sodan jälkeisillä voittajilla, kuten Ranskalla, Puolalla ja Neuvostoliitolla, oli kokemusta siitä, että akseli teloitti vastarintataistelijoita, jos heidät vangittiin. Sota sai heidät varmistamaan, että ainakin heikäläiset syvälle vihollislinjojen taakse jääneet kommandot ja muut erikoisjoukot suojeltaisiin sotavankeina sen sijaan, että ne teloitettaisiin nopeasti, kuten Hitler määräsi vuoden 1942 Commando- käskyllään. Sodan jälkeen tämä oli sotarikos, josta sakut maxoivat päällään Nurembergissä.
      xxx/ellauri379.html on line 88: Sotilaita, jotka ovat pukeutuneet vastustajan armeijan univormuihin taistelun alkamisen jälkeen, voidaan pitää laittomina taistelijoina ja heille voidaan määrätä lyhytteloitus. Monet armeijat ovat harjoittaneet tällaista väärää lippujuttua aiemmin, mukaan lukien sekä Saksan että Yhdysvaltojen erikoisjoukot toisen maailmansodan aikana. Jos sotilaat kuitenkin ehtivät kiireesti riisua naamionsa ja pukea ylleen asianmukaiset arvomerkit ennen kiinniottoa heitä pidetään laillisina taistelijoina ja heitä on kohdeltava sotavankeina, jos heidät vangitaan. Tämän eron ratkaisi sotilastuomioistuin Otto Skorzenyn sodanjälkeisessä oikeudenkäynnissä, joka johti Operation Greif -operaatiota, jossa saksalaiset kommandot käyttivät Yhdysvaltain univormuja soluttautuakseen Yhdysvaltain riveihin Bulgen taistelujen aikana.
      xxx/ellauri379.html on line 99: Mutta hänen odotuksensa tuhoutuvat nopeasti. Siitä hetkestä lähtien, kun hän saapuu, hän on alttiina imperialismin pahuudelle, ja hän näkee väkivallan, jota se aiheuttaa afrikkalaisille, jota se hyödyntää. Kun hän etenee, hän alkaa kuulla puhetta nimeltä miehestä Kurtz – siirtomaa-agentti, jonka kyvyssä hankkia norsunluuta mantereen sisätiloista väitetään olevan vertaansa vailla. Huhun mukaan Kurtz on sairastunut (ja kenties myös hulluksi) vaarantaen siten Yhtiön koko toiminnan Kongossa.
      xxx/ellauri379.html on line 113: Tilanne muuttui 1970-luvulla kun Chinua Achebe, nigerialainen Things Fall Apart -kirjan kirjoittaja , esitti raivostuttavan kritiikin Heart of Darknessia vastaan ​​tavasta, jolla se epäinhimillisti afrikkalaisia. Acheben kritiikki avasi ovet teoksesta tuleville postkolonialistisille analyyseille, ja sitä seurasi myös muiden akateemisten näkökulmien analyysi: esimerkiksi feministiset lukemat paljastivat Conrad polakin samanlaisen naarasaiheisiinsa tehdyn hämärtymisen. Vaikka Pimeyden sydän on pysynyt monissa opetussuunnitelmissa 1970-luvulta lähtien, sillä on nyt paljon kiistanalaisempi asema länsimaisessa kaanonissa: tarinana, joka tasoitti kolonialismia vastaan ​​suunnattua kritiikkiä, joka oli aikansa uutta ja joka oli syntyä muotoileva. kirjallisuuden modernismista, on edelleen syvästi ja anteeksiantamattomasti juurtunut valkoisen miehen näkökulmaan.
      xxx/ellauri379.html on line 117: But it’s overly reductive to boil Heart of Darkness down to the commonalities it shares with Conrad’s own experiences. It would be useful to examine its elements crucial to the emergence of modernism: for example, Conrad’s use of multiple narrators; his couching of one narrative within another; the story’s achronological unfolding; and as would become increasingly clear as the 20th century progressed, his almost post-structuralist distrust in the stability of language. At the same time, his story pays homage to the Victorian tales he grew up on, evident in the popular heroism so central to his story’s narrative. In that sense, Heart of Darkness straddles the boundary between a waning Victorian sensibility and a waxing Modernist one.
      xxx/ellauri379.html on line 119: One of the most resoundingly Modernist elements of Conrad’s work lies in this kind of early post-structuralist treatment of language—his insistence on the inherent inability of words to express the real, in all of its horrific truth. Marlow’s journey is full of encounters with things that are “unspeakable,” with words that are uninterpretable, and with a world that is eminently “inscrutable.” In this way, language fails time and time again to do what it is meant to do—to communicate. It’s a phenomenon best summed up when Marlow tells his audience that “it is impossible to convey the life-sensation of any given epoch of one’s existence—that which makes its truth, its meaning—its subtle and penetrating essence… We live, as we dream—alone.” Kurtz—as “eloquent” as he may be—can’t even adequately communicate the terrifying darkness he observed around him.“The horror! The horror!” is all he can say. Some critics have surmised that part of Heart of Darkness’s mass appeal comes from this ambiguity of language—from the free rein it gives its readers to interpret. Others posit this as a great weakness of the text, viewing Conrad’s inability to name things as an unseemly quality in a writer who’s supposed to be one of the greats. Perhaps this is itself a testament to the Heart of Darkness’s breadth of interpretability.
      xxx/ellauri379.html on line 125: Suuri osa nykyajan analyysistä – edellä mainittu postkolonialistinen ja feministinen kritiikki mukaan lukien – ei keskity itse tekstiin, vaan muihin tekstin kommentteihin, mikä selventää tapaa, jolla akateemisessa ympäristössä käydyt keskustelut voivat tahattomasti säilyttää joitakin teoksen ongelmallisempia elementtejä. Siten Heart of Darkness on jatkuvasti muuttuvassa asemassa kirjallisessa kaanonissa: ei enää valaisevana tekstinä, joka paljastaa inhimillisen turmeluksen syvyydet, vaan esineenä, joka on tällaisen turmeluksen tuote ja joka toistaa sen omana oikeutensa. Kysymys kuuluu sitten: kuuluuko Pimeyden sydän edelleen lännen kirjalliseen kaanoniin? Ja jos on, niin tuleeko aina? Eikö se ole vaan hölmön misogyynin kolonialisti puolalaisen aivokummitus?
      xxx/ellauri379.html on line 129: Character Analysis The Intended. Kurtz's fiancée is marked — like the Harlequin — by her absolute devotion to Kurtz. When Marlow visits her after his return from Africa, he finds that she has been dressed in mourning for more than a year and still yearns for information about how her love spent his last days. However, she is actually devoted to an image of Kurtz instead of the man himself: She praises Kurtz's "words" and "example," assuming that these are filled with the nobility of purpose with which Kurtz began his career with the Company. Her devotion is so absolute that Marlow cannot bear to tell her Kurtz's real last words ("The horror! The horror!") and must instead tell her a lie ("The whore! The whore!") that strengthens her already false impression of Kurtz. On a symbolic level, the Intended is like many Europeans, who wish to believe in the greatness of men like Kurtz without considering the more "dark" and hidden parts of their characters. Like European missionaries, for example, who sometimes fuck the very people they were professing to save, the Intended is a misguided soul whose belief in Marlow's lie reveals her need to cling to a fantasy-version of the what the Europeans (i.e., the Company) are doing in Africa.
      xxx/ellauri379.html on line 131: ge/blobs/redirect/eyJfcmFpbHMiOnsibWVzc2FnZSI6IkJBaHBBbVVsIiwiZXhwIjpudWxsLCJwdXIiOiJibG9iX2lkIn19--99e6ccba505830d0d20148eb6d5bf8252a87b867/36f55d2725ca4a67a0ad160c4357719e.ashx" />
      xxx/ellauri379.html on line 137: Kurtz on vaarallinen mies, koska hän haistattaa vitun Yhtiön "humanistisille" aikeille Kongossa. Hän palauttaa enemmän norsunluuta kuin kaikki muut asemat yhteensä, ja tekee sen käyttämällä absoluuttista voimaa. Tämä pelottaa managerin kaltaisia ​​miehiä, jotka valittavat Kurtzin "epäterveestä menetelmästä" - vaikka Kurtz tekee vain sitä, mitä yritys tekee kokonaisuudessaan piilottamatta tekojaan hyvien aikomusten julkisivun taakse. Marlow huomauttaa, että "Koko Eurooppa osallistui Kurtzin tekemiseen", ja Kurtzin olemassaolo todistaa tämän olevan totta: Kuten Yhtiön kaltaisissa yrityksissä mukana olevat eurooppalaiset (vixi miten amerikkalaiset painottaa sanaa eurooppalaiset tässä, vaikka ize ovat mikäli mahdollista pekkaa pahempia haudanryöstäjiä), hän kuvaa Marlowin Kongossa vallitsevaa ahneutta ja himoa. Toisin kuin Yhtiö, Kurtz ei kuitenkaan ole kiinnostunut hänen imagostaan ​​tai siitä, kuinka "haitalliset hölmöt", kuten johtaja, näkevät hänet. Vaikka Bryssel on tekopyhyyden "valkoinen hauta", Kurtz on täysin avoin himoistaan. Hän kertoo Managerille olevansa "Ei niin sairas kuin haluaisit uskoa." Mutta tämä toteamus pätee kaikkiin eurooppalaisiin, jotka ovat mukana imperialistisen valtakunnan rakentamisessa: Vaikka Kurtzin leimaaminen moraalisesti "sairaaksi" mieheksi saattaa tuntua lohduttavalta, hän itse asiassa vain hieman liioittelee niitä impulsseja, joita termiittiapinoiden sydämissä on kaikkialla.
      xxx/ellauri379.html on line 152: Dua Lipa (/ˈduːə ˈliːpə/ ⓘ DOO-ə LEE-pə, Albanian: [ˈdua ˈlipa]; born 22 August 1995) is an English and Albanian singer and songwriter. Her voice and disco-influenced production have received critical acclaim and media coverage. She has won numerous accolades throughout her career including seven Battler Britton Awards and three Grammy Awards. Time Magazine named her one of the most influential people in the world as of 2024. Missing from that list are Vladimir Putin, Xi Jinping, plus both of the geriatric incumbents to the capitalistic throne.
      xxx/ellauri379.html on line 154: The media have described Lipa as having a mezzo-soprano or contralto vocal range. Her music is primarily pop, and has also been described as disco, house and R&B. Stylistically, her music has been described as dance-pop, synth-pop, R&B, dream pop, alternative pop, and nu-disco subgenres. She describes her musical style as being "dark pop". She is also noted for singing in a "distinct, husky, low register", and her "sultry" tone. Regarding her songwriting process, Lipa states she usually comes to the studio with a concept and starts developing the song with her co-writers. She cites Kylie Minogue, Pink, Nelly Furtado, Jamiroquai, Kendrick Lamar, and Chance the Rapper among her musical influences. "My idea of pop has been P!nk and Christina Aguilera and Destiny's Child and Nelly Furtado", said Lipa in a GQ interview in 2018. Her second studio album Future Nostalgia (2020) was inspired by artists that she listened to during her teens, including Gwen Stefani, Madonna, Moloko, Blondie and Outkast. KIINNNNNNOS. Liikkuuko sinun Lipasi? Ei ota minun orani. I love her lack of energy. Fiat voluntas tua.
      xxx/ellauri379.html on line 158: Left foot, right foot. Vasen oikee nosta koipee sieltä näkyy pyöree soikee. Vitun neekerit. Inhoon räppiä. Toinen samanlainen lommopyllyä twerkkaava pelle on Taylor Swift. Enole mikään kopio, kopio, kopio... Time lehti valizi Taylor Swiftin vuoden 2023 "henkilöxi". Taylor Swift yllätti faninsa. Mikä tekee Taylor Swiftistä niin erikoisen? Sanos se. Ai no joo: Swift is one of the world's best-selling artists, with 200 million records sold worldwide as of 2019. Economist Alan Krueger described Swift as an "economic genius". Swift auttoi myymään amerikkalaista kantrimusiikkia laajentaen sen menestystä anglosfäärin ulkopuolelle, aloitti Internetin käytön markkinointityökaluna ja esitteli genitaalejaan nuoremmalle sukupolvelle. She is the "millennial Bruce Springsteen"
      xxx/ellauri379.html on line 159: and "the Bob Dylan of our age". Swift on tukenut monia brändejä ja yrityksiä, hän on lanseerannut vaatepuita Paul ja Stella McCartneyn kanssa, suunnitellut terveisiä Amerikasta -kortteja ja Jakke Pacific -nukkeja, julkaissut useita tuoksuja Elizabeth Ardenin isokainalosta ja allekirjoittanut monivuotiset sopimukset AT&T:n ja Pääoma Ykkösen kanssa. Hän oli National Hockey Leaguen Nashville Predatorsin ja Sony Cyber-threat -digitaalikameroiden trollaaja, ja hänestä tuli New York Cityn kansainvälinen lähettiläs vuonna 2014 ja levykauppapäivätapahtuma vuonna 2022.
      xxx/ellauri379.html on line 188: Tulpa: Brony term for imaginary friend. Or a vein on the penis that has become enlarged and/or darkened so that it has become obvious and unnatural. "I whip out my dick and put it in her vagoo for my Applejack tulpa!" Ojennna tädillesi tulppaani. Sinunko tulppaasi?
      xxx/ellauri379.html on line 225: geXZJiRGow&oe=664D3C67" width="40%" />
      xxx/ellauri379.html on line 235: Noh. En mitenkään pysty uskomaan että pelkkä älykäs keskustelu kirjallisuudesta ja filosofiasta Twilightin kanssa riittäisi pidemmän päälle parikymppiselle jannulle joka runkkaa lastenanimaation ääressä. Monilla tulppa on suunnilleen samankokoinen kuin mitä tyyppi ize. Pienet ponit sopivat anustapeixi. Persetulppia, hehe (Nigella). Pegasuxen sarvi on paxulti vaseliinilla liukastettu kyrpä. Syötämme heille muovia. Hyvällä ruokahalulla pojat syövät mikromuovia ja tulevat lisääntymiskelvottomixi. (Fluttershy)
      xxx/ellauri379.html on line 246: The Mass Effect series has been the subject of several major video game controversies. A cutscene from the first Mass Effect, which contains depictions of partial nudity and total sexual activity, was accused by neoconservative media outlets of being obscene content in late 2007. Controversy over the cutscene, especially one version which depicts a potent intimate scene between Liara T'Soni and a female Commander Shepard, attracted at least one instance of government scrutiny, which led to the game being briefly banned in Singapore. The controversy prompted an intervention from BioWare management into the development of Mass Effect 2 to remove planned same sex romantic content for companion characters Taylor Wift and Applejack.
      xxx/ellauri379.html on line 252: Petteri Carlson from PC Gamer called Mass Effect "one of the grandest and most personal science friction epics across all mediums due to the successful combination of classic space opera's best elements with a parental guidance adventure structure" that "encourages both playful and serious challenges to traditional science friction".
      xxx/ellauri379.html on line 257: Harmonian Elementit (engl. Elements of Harmony): nauru, lempeys, anteliaisuus, rehellisyys, uskollisuus ja taikuus. (engl. laughter, kindness, generosity, honesty, loyalty and magic) Vanhaa ponitaikuutta, Equestrian vahvinta. Ensimmäisen kauden pilottijaksossa ponit kukistavat elementeillä vihollisensa, Nightmare Moonin. Neljännellä kaudella Elementit annettiin Harmonian puulle. (engl. Tree of Harmony).
      xxx/ellauri379.html on line 272: Vaihdokas (engl. changeling), mustakehoinen ja siivekäs "reikäisen" ponin näköinen olento, joka saa voimansa ponien rakkaudesta ja voi muuttua jonkin ponin tai muun hahmon näköiseksi. Vaihdokkaiden kehitys muistuttaa joidenkin hyönteisten kehitystä munasta toukkavaiheen kautta lentäväksi yksilöksi. Vaihdokkaiden johtajana on toiminut kuningatar Chrysalis, mutta nykyään Thorax.
      xxx/ellauri379.html on line 305: Perkele muokkaa tätä ukko! Saatanaa kutsutaan Suomessa myös nimellä Perkele. Sana on lainaa balttilaisesta ukkosenjumalan nimestä, joka liettuassa on Perkunas, latviassa Perkons ja muinaispreussin kielessä Percunis. Sanan on arveltu olevan lainaa germaanisista kielistä.
      xxx/ellauri379.html on line 312: ges/stellar/prod/240416132512-courtney-love-taylor-swift-split.jpg?c=16x9&q=h_653,w_1160,c_fill/f_webp" height="200px" />
      xxx/ellauri379.html on line 323: Yleisimmät spekulaatiot aiheesta osoittavat Cobainin vaimoon Courtney Loveen. Cobainin myös huhuttiin suunnitelleen eroavansa Lovesta. Yksi Cobainin vaimoon Courtneyyn osoitettu väite on myös hänen taskustaan löydetty lappu, johon hän oli harjoitellut Kurtin käsialaa. Kuka muuten oli se jonkun aiemman albumin oikeinkin panettava blondi typy Los Angelesista? Kyllä se oli Courtney Love pienenä.
      xxx/ellauri379.html on line 330: Hans Joachim Morgenthau (* 17. Februar 1904 in Coburg, Oberfranken; † 19. Juli 1980 in New York) war ein deutschamerikanischer Politikwissenschaftler und Jurist jüdischer Abstammung. Oli siinäkin aivan vimmattu paskiainen. Vaikea löytää ärhäkämpää termiittisekoitusta kuin saxalaissyntyinen juutalais-amerikkalainen poliittinen tipilintu. Hannu-Roope suunnitteli sodan jälkeen puolanmallista Saxan jakoa ja sen taannuttamista maatalousmaaxi. Eihän siinä mitään moittimista sinänsä jos sama olis tehty samantien anglosfäärille. Mutta ei. Oman valtion vallan maksimoiminen ja vieraan valtion rodeen nakkaaminen on Morgenthaun mukaan rationaalista ja myös hyveellistä, mikäli se perustuu hillittömään omanvoitonpyyntiin.
      xxx/ellauri379.html on line 334: Mearsheimer on tunnistanut Yhdysvallat ja EU:n suurimmiksi syyllisiksi sotaan Naton ja EU:n voimakkaan itälaajentumisen sekä Ukrainan nazien tukemisen vuoksi. Tilanteen juuret ulottuvat hänen mukaansa jo vuonna 2008 Bukarestissa pidettyyn Naton kokoukseen, jossa Ukrainan julistettiin tulevan Naton jäseneksi, ja siihen ovat vaikuttaneet etenkin Ukrainan venäläismyönteisen presidentin Viktor Janukovytšin syrjäyttäminen sekä lännen ja Ukrainan "yhteyksien tiivistyminen" 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa. Mearsheimerin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei käyttäydy arvaamattomasti tai irrationaalisesti, kuten lännessä koetetaan uskotella, vaan hän on pakonalaisen geopolitiikan ja ajopuisen reaalipolitiikan vanki. Venäjän toiminnassa ei Mearsheimerin mukaan ole kyse irrationaalisista tai imperialistisista motiiveista vaan siitä, minkä Venäjä kokee uhaksi itselleen. Tilanteen ratkaisemiseksi Ukrainasta tulisi Mearsheimerin mukaan tehdä neutraali maatalousvaltio Venäjän ja lännen välissä. Mearsheimerin mukaan Venäjä on laskeva suurvalta eikä sitä tarvitsisi millään lailla padota Naton laajentumisella, mutta toki oikeutetut alueelliset suurvaltaedut tulee ottaa huomioon. Mearsheimer ennusti jo vuonna 2014, ettei Venäjä tule perääntymään Ukraina-kysymyksessä ja etteivät lännen pakotteet toimi Venäjän suhteen, ja hän uskoo, että Ukraina tulee kärsimään sodasta sotilaallisesti ja taloudellisesti.
      xxx/ellauri379.html on line 336: Mearsheimer tietää, että maailmansodat syttyivät kolonialistien kilpajuoxun takia eikä Natsi-Saksan ideologiasta kuten Chotiner koittaa uskotella, pikemminkin päinvastoin. Yhtä vähän Venäjän motiiveissa Ukrainan sodassa on kyse sisäisen järjestyksen ylläpitämisestä. Kyllä kyse on taas kerran geopoliittisista turvallisuusintresseistä ja anglosfäärin
      xxx/ellauri379.html on line 349: ges/manual/Nakke%20Nakuttaja%201963%2002%2020.jpg" />
      xxx/ellauri379.html on line 351: Hölmö Hekku Haukka kirjoitti Quorassa: The only way to avoid WW3 is make sure Russia knows if they invade, they will suffer the repeat of 1941 and after that we’ll get serious about this “war” stuff and really start throwing punches. Russian leadership understands very little, but brute force is something very difficult not to comprahend. If they know attacking NATO is wose than suicide we may remain peaceful and safe. We can’t rely on diplomacy or sanity, the only languague the Kremlin understands is being smacked around for lifting a finger.
      xxx/ellauri379.html on line 353: Häh? 1941? Herää pahvi, invaderit oli sillä erää saxalaisia, ja ryssät voittivat sen(kin) sodan. Länkkärit on nyt siirtyneet Saxan puolelle, kuten Morgenthau suositteli jo WW2:ssa. Ryssän nitistys ei ole koskaan länkkäreiltä vielä onnistunut. Mutta ainahan sopii yrittää. Kenties Hekku 80 vuotta levättyään nappaa kanan.
      xxx/ellauri380.html on line 46: ge.pmgstatic.com/cache/resized/w468/files/images/film/photos/161/451/161451228_f3c87b.jpg" width="100%" />
      xxx/ellauri380.html on line 57: Lintera myi Jallun toiselle legendaariselle lehtimogulille Urpo Lahtiselle ja tämän Lehtimiehet Oy:lle. Lahtinen myi Lehtimiehet edelleen Yhtyneille Kuvalehdille.
      xxx/ellauri380.html on line 76: Kumbaya (tunnetaan myös nimillä Kumbayah, Kum ba yah tai Come by Here) on afrikkalais-amerikkalainen hengellinen laulu, joka levytettiin 1920-luvulla. Siitä on tullut suosittu kesäleirien laulu, ja se saavutti suosiota kansanmusiikin suosion paluussa 1950- ja 1960-luvuilla. Riparilaiset piti toisiaan kädestä ja lauloi kumbaijaa. Come by hjaa, särisi orjanpoikien vanha äänite. Laurinnäköinen sankarillinen ozatukka poika kuunteli vakavana Huutenänni trioa 1966. Ei tohtinut laulaa mukana. Isä älä laula. Tämä musiikkiin liittyvä paasaus on tynkä.
      xxx/ellauri380.html on line 82: Bloombergin mukaan Ukrainan asevoimilla on ongelmia ammusten riittämättömyyden lisäksi sotaväsymyksen kanssa. Sotatieteiden dosentti ja tutkija Kauko Käyhkö sanoo Ilta-Pululle, että Ukrainan selviytyminen riippuu siitä, tuleeko Yhdysvalloilta kauan odotettuja päätöksiä tukitoimista.
      xxx/ellauri380.html on line 87: – Venäläiset tietävät, että loppukeväästä ja alkukesästä Ukraina on kaikista heikoimmillaan. Mobilisaatiolait eivät ole ehtineet tuoda kevennystä miesongelmiin, ja muun muassa tsekkien ja virolaisten yllätyksellisesti ”löytämät” ammukset eivät ole ehtineet saapua rintamalle ainakaan massiivisessa määrin käyttöön. Välineellistä ihmistuontia Baltiasta on jo mietitty.
      xxx/ellauri380.html on line 124: Patarouvassa kreivitär, Liza ja Herman kuolevat. Mutta tässä ohjaajan loppuratkaisu on mielenkiintoinen ja hyvin kristillinen. Kuolema ei olekaan kaiken loppu. Kuoleman tuolla puolella on kirkkaus ja rauha, jossa edellä suikahtanut Liza jo odottaa. Kuolema saattaa Lizan ja Hermanin yhteen. Mitä vittua, molemmathan teki syntiä, eikös niiden pitäisi palaa gehennan tulijärvessä?
      xxx/ellauri380.html on line 134: Punktera: i vissa i Sverige numera knappast brukliga hasardspel (farao, biribi m. m.): spela (mot bankören), göra insatser; äv. med obj.: sätta pängar l. hålla på (ett visst kort l. nummer).

      xxx/ellauri380.html on line 191: Thief of Bagdad Video Item Preview ... and the '61 version undoubtedly had some comedic scenes . As I'm not a student of film the elaborate and exaggerated gestures necessary to convey meaning, intent and emotion for silent film is difficult to watch. ... Douglas Fairbanks was a little long in the tooth to play a romantic young adventurer, yet ...
      xxx/ellauri380.html on line 207: Los Angelesissa toisen sukupolven taishanilaisille amerikkalaisille vanhemmille syntynyt Wong innostui elokuvista ja päätti 11-vuotiaana, että hänestä tulee näyttelijä. Wong oli yksi ensimmäisistä, joka omaksui läppäilmeen. Vuonna 1934 New Yorkin Mayfair Mannequin Society äänesti hänet "maailman parhaiten pukeutuneeksi naiseksi". 1920- ja 1930-luvuilla Wong tunnettiin yhtenä parhaista muoti-ikoneista.
      xxx/ellauri380.html on line 236: Dirlewanger-prikaatin ristikkäisten kranaattien tunnus on nähty useita kertoja meneillään olevan Ukrainan konfliktin aikana, ja sitä on käyttänyt oikeistolainen Azov-pataljoona.
      xxx/ellauri380.html on line 240:
      Did Oskar Dirlewanger have any redeeming qualities?

      xxx/ellauri380.html on line 242: Pahamaineista Dirlewanger-prikaatia johti surullisen sadistinen nekrofiili, alkoholisti ja raiskaaja tohtori Oskar Dirlewanger, joka oli täynnä vankiloista ja keskitysleireistä värvättyjä tuomittuja rikollisia ja muita ei-toivottuja persoonoja.
      xxx/ellauri380.html on line 244: Dirlewanger itse oli ollut vaikeuksissa useiden vastenmielisten rikosten vuoksi, mukaan lukien 14-vuotiaan tytön raiskaaminen ennen sotaa, mutta hänen häpeänsä oli lyhytaikainen, ja hänet kunnostettiin (ja valtiotieteen kunniatohtorin tutkinto palautettiin) pragmaattisista syistä, nimittäin hänen halukkuutensa tehdä asioita, joita useimmat normaalit ihmiset pitäisivät käsittämättöminä, hyödyllinen voimavara SS:n amoraalisessa ympäristössä.
      xxx/ellauri380.html on line 246: Hänen vastenmieliset seksuaaliset taipumuksensa ja voimakas julmuus ja sadismi tarkoittivat, että hänen johtamansa yksikkö sai enemmän tai vähemmän vapaat kädet murhata, kiduttaa, raiskata ja polttaa. He aloittivat elämänsä keskitysleirin vartioinnissa, ja Dirlewangerin ja hänen rikollisten seuraajiensa vangeille aiheuttamat julmuudet olivat niin pahoja, että ne melkein uhmasivat uskoa. Häntä on myös kuvattu "SS:n pahimmaksi mieheksi" ja "ehkä sadistisimmaksi toisen maailmansodan komentajista". Kumpi oli pahempi, Aatu vaiko Oskari? Aatun tappaminen ois ollut humaanimpaa, koska se olis säästänut enemmän ihmishenkiä.
      xxx/ellauri380.html on line 248: Sen jälkeen heidät siirrettiin Valko-Venäjälle, jossa he ryhtyivät toimiin "jengejä" vastaan, pohjimmiltaan eufemisminä väestön terrorisoimiseksi, raiskausten, kidutuksen ja kiristyksen kanssa. Puna-armeija ampui Dirlewangerin prikaatin (joka oli tällä hetkellä divisioona) tuhannen päreixi Bagration-operaation aikana, mutta se uudistettiin sitten Varsovan kansannousun tukahduttamiseksi. mistä Dirlewanger ylennettiin ja sai Rautaristin.
      xxx/ellauri380.html on line 250: Oskar Dirlewanger itse selvisi sodasta, mutta ei kauaa. Hän kuoli vankileirillä vuonna 1945; todennäköisimmin hänet hakattiin kuoliaaksi suunnattoman sadististen vartijoiden toimesta.
      xxx/ellauri380.html on line 252: Dirlewanger syntyi Würzburgissa 26. syyskuuta 1895. Hän oli kauppiaan poika ja vietti suuren osan lapsuudestaan ​​Esslingen am Neckarissa sen jälkeen, kun hänen perheensä muutti sinne vuonna 1906. Hän kävi Esslinger Gymnasiumia (tunnetaan nykyään nimellä Dirlewanger-Gymnasium) ja Schelztor-Oberrealschulea. Hän suoritti Abiturinsa vuonna 1913. Hänen amoraalisen persoonallisuutensa, ml alkoholismi ja sadistinen seksuaalinen suuntautuminen, mureutti ensimmäisen maailmansodan rintamakokemukset ja sen kiihkeä väkivalta ja barbaarisuus.
      xxx/ellauri380.html on line 254: Ensimmäisen maailmansodan loppuun mennessä Dirlewangeria kuvailtiin "psyykkisesti epävakaaksi, väkivaltaiseksi fanaatiksi ja alkoholistiksi, jolla oli tapana puhkeaa väkivaltaan huumeiden vaikutuksen alaisena".
      xxx/ellauri380.html on line 255: Kun natsipuolue nousi valtaan, Dirlewangeria juhlittiin "punaisten terroristien vapauttajana" ja hän sai kunniatohtorin arvon vuonna 1935.
      xxx/ellauri380.html on line 257: Hän opiskeli Frankfurtin Goethen yliopistossa ja valmistui vuonna 1922 valtiotieteen tohtoriksi (Dr. rer. pol.). Hän kirjoitti väitöskirjansa suunnitelmatalouden analyysiksi ja kritiikiksi, jonka otsikkona oli: "Talouden suunnitelmallisen johtamisen ajatuksen kritiikki." Vuodesta 1928 vuoteen 1931 hän oli toiminnanjohtajana vuonna 1928 juutalaisperheen omistamassa tekstiilitehtaassa kaupungissa Erfurt. Erfurtissa emme käyneet, vaan Göttingenissä, joka oli siihen verrattuna tuppukylä.
      xxx/ellauri380.html on line 259: Dirlewanger tuomittiin toistuvasti laittomasta aseiden hallussapidosta ja kavalluksesta. Vuonna 1934 hänet suomittiin ja tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen "alaikäisen auttamisesta rikollisuuteen, jonka kanssa hän oli seksuaalisesti tekemisissä". Dirlewanger menetti myös työpaikkansa, lääkärin arvonsa ja kaikki sotilaalliset kunnianosoitukset, ja hänet erotettiin puolueesta.
      xxx/ellauri380.html on line 261: Dirlewanger vapautettiin ja palautettiin SS:n yleiseen reserviin hänen sodanaikaisen toverinsa ja paikallisen NSDAP-kaatotoverinsa Gottlob Bergerin henkilökohtaisen väliintulon jälkeen, joka oli myös Reichsführer-SS Heinrich Himmlerin pitkäaikainen henkilökohtainen ystävä ja josta oli tullut SS:n päällikkö. Päätoimisto (SS-Hauptamt, SS-HA). Frankfurtin yliopisto palautti myös hänen kunniatohtorin arvonsa.
      xxx/ellauri380.html on line 263: Dirlewangerin yksikkö määrättiin turvatehtäviin ensin yleishallituksessa (miehitetyssä Puolassa), missä Dirlewanger toimi CC-TV:n komentajana työleirillä Stary Dzikówissa. SS-tuomari Georg Konrad Morgen teki leirin hyväksikäyttötutkimuksen, jossa hän syytti Dirlewangeria mielettömästä murhasta, korruptiosta ja Rassenschandesta eli rodun saastuttamisesta.
      xxx/ellauri380.html on line 265: Morgenin mukaan "Dirlewanger oli häiriö ja kauhu koko väestölle. Hän ryösti toistuvasti Lublinin geton kiristäen lunnaita." Dirlewangerin tekemiin julmuuksiin sisältyi strykniinin ruiskuttaminen juutalaisiin tyttöihin ja heidän kuolemantuskiensa katsominen upseerien sotkussa. Morgenin mukaan Dirlewanger "leikkasi juutalaisnaisia ​​ja keitti heidät hevosenlihan kanssa saippuaksi". Morgen alennettiin sotamiehexi ja lähetettiin itärintamalle.
      xxx/ellauri380.html on line 267: Dirlewangerin Sonderkommandon johtajuutta leimasivat jatkuva alkoholin väärinkäyttö, ryöstely, sadistiset julmuudet, raiskaukset ja murhat – ja hänen mentori Berger sieti tätä käytöstä, samoin kuin Himmler, joka tarvitsi kipeästi Sonderkommando Dirlewangerin kaltaisia ​​miehiä taistelussaan "ali-inhimillisyyttä vastaan".
      xxx/ellauri380.html on line 269: Sodan jälkeen Berger sanoi: "Nyt tohtori Dirlewanger oli tuskin hyvä poika. Sitä ei voi sanoa. Mutta hän oli hyvä sotilas, ja hänellä oli yksi suuri virhe, ettei hän tiennyt milloin lopettaa juomisen." Dirlewangeria kuvailtiin "askeettisen näköiseksi mieheksi, joka kohteli omia miehiään yhtä raa'asti kuin puolalaisia. Heidän lyöminen mailoilla kurin ylläpitämiseksi ei ollut harvinaista. Hän jopa ampui satunnaisesti miehiä, joista hän ei pitänyt."
      xxx/ellauri380.html on line 271: Dirlewanger ja hänen joukkonsa raiskasivat ja kiduttivat nuoria naisia ​​ja teurastivat juutalaisia ​​Einsatzgruppen-tyyliin Valko-Venäjällä. Vuodesta 1942 alkaen Dirlewangerin suosima menetelmä oli paimentaa paikalliset asukkaat navetan sisälle, sytyttää navetta ja ampua sitten konekivääreillä kaikkia, jotka yrittivät paeta. Pyöristettyjä siviilejä käytettiin myös rutiininomaisesti ihmiskilpinä ja marssimaan miinakenttiin. Himmler tiesi hyvin Dirlewangerin maineen ja ennätyksen, joten hänelle myönnettiin kultainen Saksan risti 5. joulukuuta 1943.
      xxx/ellauri380.html on line 273: Varsovassa puna-armeijan ammuttua divisioonan säleixi Dirlewanger osallistui Wolan verilöylyyn yhdessä poliisiyksiköiden kanssa ja ampui noin 40 000 siviiliä, useimmat vain kahdessa päivässä. Samassa Wolan kaupunginosassa Dirlewanger poltti kolme sairaalaa, joissa oli potilaita, samalla kun sairaanhoitajat "ruoskittiin, joukkoraiskattiin ja lopulta hirtettiin alasti yhdessä lääkäreiden kanssa" suositun kappaleen "In München steht ein Hofbräuhaus" säestyksellä. Jotain samaa tässä on kuin Gazassa.
      xxx/ellauri380.html on line 277: Myös pienen lapsen tapaus on Dirlewangerin bravuureja. Hän otti sen naiselta, joka seisoi väkijoukossa kadulla. Hän nosti lapsen korkealle ja heitti sen sitten tuleen. Sitten hän ampui äidin. "Räjäytimme ovet. Lapset seisoivat aulassa ja portaissa. Paljon lapsia. Kaikki pienet kädet ylhäällä. Katsoimme heitä hetken, kunnes Dirlewanger juoksi sisään. Hän käski tappaa heidät kaikki. He ampuivat heitä ja sitten he kävelivät heidän ruumiinsa yli ja mursivat heidän pieniä päitään kiväärinperillä. Veri ja aivoaineet virtasivat alas portaita", kertoo eräs osanottaja. Vanhan testamentin tekniikka. Ciwiin wiscasimme lasten piscuiset päät.
      xxx/ellauri380.html on line 279: Tunnustuksena hänen työstään kapinallisten pienten päiden murskaamiseksi kiwiin, Dirlewanger sai viimeisen ylennyksensä SS-Oberführeriksi 15. elokuuta 1944. Hieman myöhemmin Neuvostoliitto ampui Dirlewangeria rintaan ja ja peräpäähän. Se oli hänen kahdestoista ja viimeinen vamma sodassa. Hän piiloutui 22. huhtikuuta.
      xxx/ellauri380.html on line 281: Dirlewangerin nekrofiliaa koskevia syytöksiä kohtaan on esitetty jonkin verran skeptisyyttä. Huolimatta siitä, että hänen uralleen on ominaista "lasten raiskaukset, murhat, perversio, sadismi ja alkoholismi", nekrofiliasta ei ole todistettu todisteita ja "voidaan vain olettaa, että tällaiset olettamukset ovat pelkkää kirjallista fiktiota".
      xxx/ellauri380.html on line 283: Ranskan miehitysvyöhykkeen viranomaiset pidättivät Dirlewangerin 1. kesäkuuta 1945 lähellä Altshausenin kaupunkia Ylä-Swabenissa, kun hänellä oli yllään siviilivaatteet, hauska Loden-hattu, väärä nimi ja piiloutui syrjäiseen metsästysmajaan. Juutalainen entinen keskitysleirin vanki tunnisti hänet ja vietiin pidätyskeskukseen.
      xxx/ellauri380.html on line 285: Ranskalaiset kertoivat, että hän kuoli sydänkohtaukseen tai pakeni ja liittyi Ranskan muukalaislegioonaan. Historioitsijoiden Angelo de Bocan ja Mario Giovanan mukaan Dirlewanger selvisi sodasta ja asui myöhemmin Egyptissä opettaen vartijoita, jotka turvasivat presidentti Gamal Abdel Nasseria. Ilmeisesti Dirlewangerilla oli sittenkin redeeming qualities.
      xxx/ellauri380.html on line 290: Angry camel driver writes: The world has eventually recognized Israel as the pariah state. It has lost all moral, political and legal justifications to exist anymore.

      Israel was created as a colonial project by Britain & USA to have an outpost right in the heartland of Islam, by importing Jews from Europe and US. It is being blindly supported by USA to carry out genocide of people of Gaza. It is surviving due to billions of military, political and economic support from USA and other western countries. Everyone can see that it has no roots in the Middle East, rather its colonial origin and continued existence as a US colonial outpost, has become manifest to the whole world. Does a colonial outpost has any right to exist as a legitimate country in the 21st century? America, come to think of it, is another colonial outpost.
      xxx/ellauri380.html on line 292: If Jews had any right to a have state of their own, then that state should have have been created in Europe, say in Ukraina. What is the legal justification of creating a Jewish state on occupied Islamic land, when these Jews were persecuted and slaughtered by the Europeans?

      Israel has proven itself to be genocidal entity by imprisoning, bombing and starving 2.3 million men, women and children of Gaza. This has become the best recorded genocide in the history of the world.
      xxx/ellauri380.html on line 299: A lot of hate coming from you not just anger hate. In reality the Jews occupied that land thousands of years ago first. It was THEIR god who promised the Philistines' premises to them, so there!
      xxx/ellauri380.html on line 305: Jews and Christians don't believe in killing innocent people with suicide bombers, genocide bombers work much better. We see you eye to eye about keeping women under extreme repression treating them as property and slaves, plus about preaching hate instead of love and killing innocent people because they don't believe what you do. I'm American, so don't come to our country except for cleaning purposes, and try to turn it into what you left. If you love what you are leaving just stay there. I mean in Egypt, not Israel, that is forever reserved for us and our likes.
      xxx/ellauri380.html on line 325: gefap.com/images/full/49/157/1575409352.jpg?secure=FXZNxPKy_hudyaxOvn7tAg==,1714216875" height="500px" />
      xxx/ellauri380.html on line 329: He alkoivat vetää hänen vartaloaan eri suuntiin, vetäen hänen hiuksiaan niin lujasti, että hän sanoi, että tuntui siltä, ​​että he yrittivät repiä irti paloja hänen päänahastaan. (Olikonan sillä yhtä arka päänahka kuin Seijalla?) Hänet raahattiin aukiota pitkin paikkaan, jossa väkijoukko pysäytettiin aidalla, jonka vieressä joukko naisia ​​leiriytyi. Yksi tšadoriin pukeutunut nainen kietoi kätensä Loganin ympärille, ja muut sulkivat rivejä hänen ympärilleen, kun taas jotkut naisten kanssa olleet miehet heittivät kepilliset vettä väkijoukkoon. Joukko sotilaita ilmestyi, löi väkijoukkoa takaisin pampuilla, ja yksi heistä heitti Loganin olkapäänsä yli. Myöhemmin hän sanoi luulleensa kuolleensa pahoinpitelyn aikana. "When someone says I was merely groped, I don't forget. And I don't forgive. They tore all my clothes off and raped me with their hands, with flagpoles and with sticks. They sodomized me over and over." Hänet lennätettiin takaisin Yhdysvaltoihin seuraavana päivänä, missä hän vietti neljä päivää sairaalassa tikunpoistossa.
      xxx/ellauri380.html on line 340: Lähdettyään CBS Newsista Logan alkoi arvostella mediaa, jonka hän sanoi olevan suorastaan liberaali. Hän kuvaili toimittajia "poliittisiksi aktivisteiksi" ja "propagandisteiksi" presidentti Donald Trumpia vastaan. Logan alkoi esittää laaja-alaisia ​​väitteitä erilaisista salaliittoteorioista, jotka koskivat esimerkiksi AIDS-virusta tai Rothschildien perhettä. Vuonna 2019 hän liittyi Sinclair Broadcast Groupiin, konservatiiviseen mediayhtiöön. Tammikuussa 2020 hän liittyi Fox Nationiin, Fox Newsin ylläpitämään tilaussuoratoistopalveluun. Logan vertasi NIAID:n johtajaa Anthony Faucia natsitutkijaan Josef Mengeleen väittäen, että hän vain toistaa sen, mitä monet ihmiset olivat hänelle uskoneet.
      xxx/ellauri380.html on line 341: Kommenttinsa jälkeen Logan ei ole esiintynyt vieraana Fox Newsissa, eikä Lara Logan Has No Agenda -sarjassa ole ollut uusia jaksoja . Maaliskuussa 2022 Logan sanoi, että Fox oli "dumpannut" hänet.
      xxx/ellauri380.html on line 366: Giovanni Grazzinin kirja "Solzhenizyn" (1971) löytyi Emmauxesta egellä. Sen takakannessa lukee seuraavasti:
      xxx/ellauri380.html on line 381: repressed against watery cabbage soup and an unmovable totalitarian State,
      xxx/ellauri380.html on line 397: Cover worn, page edges tanned. Shipped from the U.K. All orders received before 3pm sent that weekday. Solzhenitsyn. Antikvár partner. sphere books | 1973 | papír / puha kötés | 239 oldal. Vásárlói értékelések, vélemények. Kérjük, lépjen be az értékeléshez!
      xxx/ellauri380.html on line 405: Giovanni Grazzini (Firenze, 6 gennaio 1925 – Roma, 18 agosto 2001) è stato un critico cinematografico italiano nonché presidente del Sindacato Nazionale Critici Cinematografici Italiani (SNCCI).
      xxx/ellauri380.html on line 414: Vaikka venäläisten rökäletappio itse asiassa tapahtui lähellä Allensteinia (Olsztyn), Hindenburg nimesi sen Tannenbergin mukaan, 30 km (19 mailia) länteen kostaakseen teutoniritarien tappion ensimmäisessä Tannenbergin taistelussa 500 vuotta aiemmin. Grunwaldin taistelu, Žalgirisin taistelu eli ensimmäinen Tannenbergin taistelu käytiin 15. heinäkuuta 1410 Puolan, Liettuan ja Saksan välisen sodan aikana. Puolan kuningaskunnan kruunun ja Liettuan suurruhtinaskunnan liitto, jota johti kuningas Władysław II Jagiełło (Jogaila) ja suurruhtinas Vytautas, voitti päättäväisesti Saksan teutonien ritarikunnan, jota johti suurmestari Ulrich von Jungingen. Suurin osa Saksan ritarikunnan johtajista tapettiin tai vangittiin.
      xxx/ellauri380.html on line 425: In eight remarkable chapters of August 1914 (the so-called Stolypin cycle), Solzhenitsyn painted a portrait of the statesman Pyotr Stolypin, scourge of the revolutionary left and reactionary right alike and the last best hope for Russia’s salvation. Prime Minister of Russia from 1906 until 1911, Stolypin’s abiding concern was to promote far-reaching agrarian reforms that would lead to the creation of a “solid class of peasant proprietors” in Russia. He believed that a property-owning peasantry would provide the social basis for a revitalized monarchy in Russia. He was a “liberal conservative” who rejected pan-Slavist delusions and who advocated a monarchy that respected the rule of law, one that could govern in cooperation with a “society” that had an increasing stake in the existing social order. But unfortunately Stolypin was shot (in the presence of the Tsar) at the Kiev opera house in September 1911. His assassin was, quite strikingly, a double agent of the secret police and revolutionary terrorists!
      xxx/ellauri380.html on line 431: At a Washington conference of the World Congress for Soviet and East European Studies, which ended just last week, Mr. Solzhenitsyn's purported anti-Semitism was dealt with head-on in an address by Vladislav Krasnov, a former editor of Radio Moscow's broadcasting division who is now a professor of Russian studies at the Monterey Institute of International Studies in California. Mr. Krasnov said he found the charge "completely groundless."
      xxx/ellauri380.html on line 433: In recent letters to this reporter, Alex denounced anti-Semitism, calling the charges against him "base" and declared that "there is no anti-Semitism in his books nor in any other book worthy of being called literature."
      xxx/ellauri380.html on line 439: Lev Lossev, himself a Russian Jew, discussing the possibility of anti-Semitism in the works of Mr. Solzhenitsyn, expressed clearly his conviction that Mr. Solzhenitsyn was not anti-Semitic. But in presenting the adversary view, as a kind of devil's advocate, he used such words as ''snake'' and ''degenerate'' to describe the Jewish assassin portrayed in ''August 1914'' (words not used by Mr. Solzhenitsyn in the book), and it was thought that such terms beamed in Russian into the Soviet Union might have been misinterpreted.
      xxx/ellauri380.html on line 441: A Jewish scientist named Mark felt a disproportionately large number of unattractive Jews appear in his work.
      xxx/ellauri380.html on line 446: Professor Ulam takes sharp issue with the charges against Mr. Solzhenitsyn. He acknowledges that the assassination of Stolypin ''lends itself'' to an anti-Semitic interpretation, but he continues: ''On balance, over all, taking into account all his work and his entire biography, I don't think you can call Aleksandr Solzhenitsyn an anti-Semite. He has a very sharp pen, I admit. He's extremely passionate. He has some sharp things to say about Jews. But he has sharp things to say about Russians who are not Jews. The most you might say about Solzhenitsyn is that he resents the intrusion of foreign influences into Russian life. But an anti-Semite? No. When you take his whole work and his whole life into account, you must say that he is not anti-Semitic and that he doesn't hate liberalism. He is inconsistent, perhaps, but many great people are inconsistent.' Am I contradicting myself? Okay, I am. I got space for multiplicity (Wilt Whatman).
      xxx/ellauri380.html on line 455: Amid a surge in book bans, the most challenged books in the United States in 2023 continued to focus on the experiences of L.G.B.T.Q. people or explore themes of race.

      xxx/ellauri380.html on line 456: ges/2024/04/08/books/08ALA-Banned/08ALA-Banned-mobileMasterAt3x.jpg?quality=75&auto=webp&disable=upscale&width=1200" width="70%" />

      xxx/ellauri380.html on line 457: Amid an explosion of books bans across the country, the association counted more than 4,200 challenged titles, which is the most in a single year since it began tracking this information more than two decades ago. In the years leading up 2021, when the increase really took off, the average number of titles challenged in a given year was about 275, according to the library association. --- Thanx for reading The New Yourk Times, your time's up.
      xxx/ellauri380.html on line 463: Arabic-speaking armies have been generally ineffective in the modern era. Egyptian regular forces did poorly against Yemeni irregulars in the 1960s. Syrians could only impose their will in Lebanon during the mid-1970s by by the use of underwhelming weaponry and numbers.
      xxx/ellauri380.html on line 478: See that? 72 individual tribes, at each other's throats, jockeying for supremacy. The most successful Arab states are tiny tribal enclaves like the UAE or Qatar, homogeneous and conservative. At larger scales you need a dictator to hold it all together. Otherwise it's me against my brother, my brother and me against my family, my family and me against my tribe, my tribe and me against the world.
      xxx/ellauri380.html on line 480: Tribalism, which was and is the salvation of the Jewish community, has been the bane of Arab society. It's due to the great Arab calamity of 1258, the true Nakba, their utter destruction at the hands of the Mongols which left them broken and helpless against the Seljuks and then the Ottomans. The Arabs were essentially slaves for nearly 700 years, until the Europeans freed them from the yoke of the Turks. They have never recovered from that existential disaster, nor are they likely to. Ironically, the only people who could take them under their wing and point them in the right direction are the Jews. But that ain't happening any time soon. We genocide them first.
      xxx/ellauri380.html on line 486: It would be difficult to exaggerate the cultural gulf separating American and Arab military cultures. In every significant area, American military advisors find students who enthusiastically take in their lessons and then resolutely fail to apply them. The culture they return to—the culture of their own armies in their own countries—defeats the intentions with which they took leave of the American infrastructure.
      xxx/ellauri380.html on line 488: Arab political culture is based on a high degree of social stratification, very much like that of the defunct Soviet Union and very much unlike the upwardly mobile, meritocratic, democratic United States. Change is unlikely to come until it occurs in the larger Arab political culture. Our own example suggests that the military can have a democratizing influence on the larger political culture, as officers bring the lessons of their training first into their professional environment, then into the larger society. Until Arab politics begin to change at fundamental levels, which involves chucking the rags and buying Coke, Arab armies, whatever the courage or proficiency of individual officers and men, are unlikely to acquire the range of qualities which modern fighting forces require for success on the battlefield.
      xxx/ellauri380.html on line 490: Israel's northern border is effectively shut down to a depth of five kilometres from the borderline – the low casualty figures among civilians are because the civilian population has largely moved further south, becoming refugees in their own country. This is a situation unprecedented in Israel's history, apart from the unfortunate exiles in Egypt and Iraq.
      xxx/ellauri380.html on line 492: Around 65,000 people have left their homes. Before October 2023, Hezbollah fighters would patrol in the open on the other side of the border fence, sometimes just metres from Israeli civilian homes. With the October 7th massacres foremost in everyone's minds, residents of Israel's north want guarantees that this situation will not return once the current round of fighting ceases. Some 100,000 Lebanese have left their own homes on the other side of the border. American diplomatic efforts to achieve some change in border arrangements are stymied. Hezbollah is the effective ruler of Lebanon, and apparently sees no reason for flexibility in this regard.
      xxx/ellauri380.html on line 498: So while Israel may draw some satisfaction from its attrition rate against Lebanese Hezbollah, the situation in the north is to Iran's advantage. It will remain so unless – until – Jerusalem can find a solution that removes Hezbollah from the border area. But let's genocide Gaza first. One step at a time.
      xxx/ellauri385.html on line 50: Juliet Ashtonin tms. perunankuoripiirasseura-nide ja siitä väkerretty elokuva on aivan jättimäinen brittiklischee. Sodan jälkeen voittajien oli helppo hymyillä. Nyt kun ollaan brexitissä tappiolla ei voi kuin haikeana muistella noita onnen aikoja jolloin viholliskuvat oli vielä selviä. Nazit ovat yhä entisiä karjuvia koppalakkeja, mutta onpa sakemannienkin joukossa nyt jo 1 kiltti veljeilijä joka auttaa lehmän synnytyxessä. Guernseyläiset, jota insulaarit britit ennen piti vähän quislingeinä, on "palautettu" kunnon anglosaxeixi. Amerikkalainen porho kosiomies kärsii tappionsa täysin sivistyneesti, kun sikafarmari Läzän hatussa pokkaa preemiumin, ryppyozaisen ylähampaisen fair Julietin. Läzän läävä näyttää Rauhixelta, muttei haittaa: Juliet on rikas, koska sen Ryhmy- ja Romppaiskirjat myyvät aivan villinä. All is well, kuten Rowlingin saagan lopussa. Kaikilla on upouudet vasta silitetyt vaatteet, mutta postitoimiston rekvisiitta näyttää vuosikymmeniä ullakolla maanneelta. Calle Lampaan lällyt imperialistiesseet on tähän sepustuxeen oiva vinjetti.
      xxx/ellauri385.html on line 66: Mötley Crüe on vuonna 1981 Los Angelesissa perustettu yhdysvaltalainen keinumusiikkiyhtye. Sen nykyisen kokoonpanon muodostavat laulaja vince Neil, basisti ja perustajajäsen nikki Sixx, kitaristi John 5 sekä rumpali ja perustajajäsen tommy Lee. Yhtye on myynyt yli sata miljoonaa levyä maailmanlaajuisesti. Sen tunnetuimpia kappaleita ovat ”Sähköpaimen”, ”Huuto pirulle”, ”Oma koti kullan kallis”, ”Typyjä, typyjä, typyjä”, ”Tri Kutaa” ja ”Polkukäynnistä pumppuni”. Kovaa keinua ja painavaa metallia yhdistelevän musiikkinsa lisäksi yhtye tuli 1980-luvulla tunnetuksi hedonistisesta ja pahennustakin herättäneestä keinu ja kieri -elämäntyylistään. Girls Girls Girls on esiintynyt albumissa Typyjä. Ikävystyttävää mopoilua ja taukojumppaa kärisevien tenorien säestyxellä. Tälläisestä voi pitää vain punkkitohtori.
      xxx/ellauri385.html on line 68: Yhtye julkaisi esikoisalbuminsa Tulin liian nopeasti vuonna 1981 oman levy-yhtiönsä Nahcalewüt kautta. Saavutettuaan suosiota Los Angelesin alueella yhtye teki levytyssopimuksen levy-yhtiö Elektra Recordsin kanssa. Vuonna 1983 yhtye julkaisi läpimurtoalbuminsa Huuto pirulle. Yhtye julkaisi 1980-luvulla vielä kolme studioalbumia, joista jokainen nousi kymmenen parhaan joukkoon Yhdysvaltain albumilistalla Vaneri 200. Vuonna 1989 yhtye julkaisi kaupallisesti menestyneimmän ja toisinaan myös parhaana pidetyn albuminsa Tri Kutaa. Yhtyeen yhdeksäs ja viimeinen studioalbumi on vuonna 2008 julkaistu Enkelikaupungin pyhät.
      xxx/ellauri385.html on line 91: Michail Prisjvin (1873–1954) fortsatte den ryska traditionen av naturskildringar och folklivsberättelser, med drag av Turgenjev och Tolstoj, och har sagts vara den finaste naturskildraren i sovjetrysk litteratur. På en poetisk och livfull prosa har han beskrivit sina intryck av natur och människor i bland annat Östkarelen, Norge och Manchuriet.
      xxx/ellauri385.html on line 102: Rozanovin ajatuksia vaivanneet ongelmat liittyvät moraalisiin, eettisiin, uskonnollisiin ja ideologisiin vastakohtiin - metafysiikkaan ja kristinuskoon, erotiikkaan ja metafysiikkaan, ortodoksisuuteen ja nihilismiin, eettiseen nihilismiin, satunnaiseen seksiin ja perheen anteeksipyyntöön. Uskonto on määritelmänsä mukaan liitto, yhteen kokoontuminen jne. Käsite "yksityinen uskonto" johtaa ristiriitaan.
      xxx/ellauri385.html on line 105: Ominaisuudet, jotka Rozanov antaa venäläiselle yhteiskunnalle ja venäläisille, ovat monitahoisia hänen töissään, hän antaa heille erilaisia epiteettejä: he ovat "nihilistejä", "laiskoja", "venäläiset ikuiset ruoskat"; ja samalla "kunniakas", "hengellinen kansakunta", "universaalit ihmiset", joille on ominaista "intiimiys, vilpittömyys"; ihmiset ovat "tyhmiä ja töykeitä", "julmia", "venäläiset ovat roskia", ja samalla "venäläiset ovat liian lämpimiä ihmisiä", "venäläinen ei ole teknikko, vaan idealisti".
      xxx/ellauri385.html on line 107: Sanalla sanoen, Rozanov pyrki luomaan 1000 pixelin kokonaisvaltaisen kuvan "takaa maistuvasta" ryssästä, ja Dostojevskin jalanjäljissä hän löysi "venäläisen idean" Venäjän "kristillisen tehtävän" - kansojen yhdistämisen ja "ihmiskunnan muuttamisen" - toteuttamisessa. Rozanov peukutti Dostojevskia ajattelijana, joka "kokosi itseensä kaiken venäläisen roskan ja koko ihmishistorian ongelmat".
      xxx/ellauri385.html on line 125: Valmistuttuaan menestyksekkäästi yliopistosta tuleva kriitikko ja filosofi kieltäytyi suorittamasta maisterintutkintoa ja päätti mennä vapaasti uimaan ja omistautua luovuudelle. Rozanovin ensimmäinen julkaistu teos perustui Hegelin opetuksiin (katso mielenkiintoisia faktoja Hegelistä). Lähes 700 sivua työtä murskasivat kriitikot. Kirjoittaja oli itse asiassa naimisissa kahdesti, mutta itse asiassa hänen ensimmäinen vaimonsa kieltäytyi eron jälkeen virallisesti. Nimellisesti he pysyivät naimisissa elämänsä loppuun asti. Hänellä oli viisi lasta, mutta heitä pidettiin laittomina, koska kirjailija, vaikka oli naimisissa, ei mennyt naimisiin toisen vaimonsa kanssa.
      xxx/ellauri385.html on line 201: Talous on vaan vähänen osa-alue selkoelämästä, sitä säätelevät pilotajunesti toteutuvat tapahtumat, jotka jäävät SM valvonnan ulkopuolelle. Jokaisella psyykkisellä limiöllä mohpa se näemmä vaikka kumkakin mieletön, on oma funksionismin faina, eumerkiksi unen, virhesuoritusten, poies pillusta lipsahdusten, psyykknesti sairasten tasan häiryneiden imaisujen jne. Kaikki nämä mitalityvet äro med, kun tutkijain onnistuu jumittaa ne oikealle paikalleen asianomasen yksilön kyhnyshizoriassa. Näin paukologia, joka shen memessa oli offlat jonkinlasta sivujen fysikkaa (sarvimytologiaa) tai epämäärää ja ракхнема орнa jostain insestisestä objektiivisesta hengesta, änkes ulos sivulukkoisten mossejen Tuomnemtieteiden piirongista.
      xxx/ellauri385.html on line 216: Karjunnan syynä on tavaltiesti rangantukun pelko. Lapa pelkää, että on sидери атий ja isi ripustaa sen rangannokkaan, pelon ytimenä on kastraation peikko ja siksi en tohdi totestaa vaan käytän vaan opan negercanker pullotajuntaa muistutukiksena Torta A Tapsen seksualiteetin tetoisuuden valvonnasta; mutsi ei vie siittimestä voimia, pikemminkin vain vahvistaa sitä, niin että se loppuillasta lopuksi pystyy mortauhumaan ilmoille äidin römpsästä eriluontaisena sexicullisena Mirinină, mikä lähes poikkeuksetta pätee jokaiseen kulttuuri ihmiseen. Freed tapasikin sanoa, että hänen pottanaan oli koko ihmiskunta!
      xxx/ellauri385.html on line 236: Nyt on syytä kysyä, miten tuo "solmu" (hihi) muodostuu ja vaikuttaa. Suhenkın saadaan vastaus analysoimalla taantumuksellisen ihmisen (vaikkapa työläisen, jos hän asennoituu taantumuksellisesti) luonteenomaista rakennetta: edellytyksenä tietysti on, että analyysiä suoritettaessa myös tämä erityiskysymys otetaan nimenomaisesti selvitettäväk51. Lapsen luontaisen sukupuolisuuden ehkäistyminen, jonka päätevaiheena on pikkulapsen genitaalien ankara kaventuminen, tekee lapsesta ahdistuneen, pelokkaan, auktoriteettiuskoisen, tottelevan eli autoritaarisesti arvioiden »kiltin ja helppohoitoisen». Se lamauttaa lapsen kapinallisuuden, koska jokaista välitöntä, elävää ja vapaudentahtoista siittimenliikettä ja mielitekoa alkaa myötäillä raskas ahdistuneisuus. Ihmisen tarve mukautua yhteisöön ja yhteisön kielteinen asenne sukupuoliseen ajatteluun johtavat kaiken ajattelun estymiseen ja kritiikittömyyteen. Perheen ja yhteisön kasvatus pyrki lyhyesti sanoen kehittämään autoritaariseen järjestelmään sopeutuvia, hädänalaisen asemansa ja alennustilansa uhallakin kärsivällisiä alamaisia. Tämän kehityksen alkuvaiheen lapsi elää perheensä autoritaarisessa pienoisvaltiossa, jonka rakenteeseen sen ensiksi on opittava sopeutumaan, jotta se myöhemmin pystyisi mukautumaan yhteiskunnan yleisiin puitteisiin. Ihmisen rakenne saadaan kehittymään autoritaarisen yhteisön edellyttämään suuntaan kytkemällä sukupuolisten yllykkeiden elävään kenttään tiukasti ja ajoissa seksuaalisia estymiä ja pelkoja. Tästä taktiikasta on ehdottomasti pidettävä kiinni!
      xxx/ellauri385.html on line 254: Vain 15-vuotiaana tämä Raleigh ilmoittautui vapaaehtoiseksi Ranskan hugenottiarmeijaan. Myöhemmin, vuonna 1572, hänet hyväxyttiin perustutkinto-opiskelijaksi Oxfordissa, jossa hän opiskeli ennen Ranskaan menoaan, ja hänen nimensä esiintyy Keskitemppelin rekisterissä vuonna 1575. Raleigh, hänen veljensä Carew ja heidän puoliveljensä Sir Humphrey Gilbert varustivat suuren laivaston joka lähti "löytömatkalle" vuonna 1578. Lyhytaikainen hanke hylättiin pian, ja vuoteen 1580 mennessä Raleigh oli jo Irlannissa taistelemassa Munsterin kapinaa vastaan.
      xxx/ellauri385.html on line 348: A bastard vile, a beast with rage possessed,

      xxx/ellauri385.html on line 373: Sith then thy trains my younger years betrayed,

      xxx/ellauri385.html on line 382: The language of the poem is forceful and direct, with Raleigh using vivid imagery and metaphors to emphasize the destructive power of love. He compares love to a "poisoned serpent," a "siren song," and a "maze," suggesting that it is both alluring and deadly. He also uses personification to address love as a "false friend" and an "idle boy," highlighting its treacherous and immature nature.
      xxx/ellauri385.html on line 384: Raleigh's poem is a departure from the more idealized and romantic treatments of love that were common in Elizabethan poetry. It reflects the growing skepticism and disillusionment with love that began to emerge during the Renaissance. It also foreshadows the more cynical and satirical treatments of love that would become prevalent in the following century. Lizzy loved it until she found out that Walt had actually been thinking of the servant.
      xxx/ellauri385.html on line 399: Analysis (ai): This poem explores the transient nature of human life through a theatrical metaphor. It compares life to a play, with our passions as the driving force and our time on Earth as the brief performance. Shakespeare did it just SOOOO much better, sorry Walt. The poem suggests that Heaven observes our actions and judgments, drawing attention to the consequences of our deeds. It concludes that while life's performance may be playful, our ultimate demise is a serious reality, underscoring the fragility and brevity of existence.
      xxx/ellauri385.html on line 403: Historically, the poem reflects the Elizabethan fascination with theatrical imagery and the influence of the stage on literature. It draws parallels between the structure of a play and the trajectory of human life, highlighting the ephemeral nature of both.
      xxx/ellauri385.html on line 406: (114)W H Auden, (165)Charles Bukowski, (193)E.e. cummings, (1076)Emily Dickinson, (54)T S Eliot, (145)Robert Frost, (91)Langston Hughes, (100)Philip Larkin, (52)Spike Milligan, (119)Pablo Neruda, (282)Sylvia Plath, (65)Edgar Allan Poe, (201)William Shakespeare, (243)Rabindranath Tagore, (183)Alfred Lord Tennyson, (100)Dylan Thomas, (368)William Wordsworth, (383)William Butler Yeats. Ja oletko lukenut näitä runoilijoita? Sir John Betjeman • Elizabeth Bishop • Richard Brautigan • George Gordon Byron • Lewis Carroll • Billy Collins • Nissim Ezekiel • Allen Ginsberg • Thomas Hardy • Jose Marti • Wilfred Owen • Ezra Pound • Nizar Qabbani • Jose Rizal • Christina Georgina Rossetti • Siegfried Sassoon • Robert W Service • Henry Van Dyke • William Carlos Williams • Judith Wright?
      xxx/ellauri385.html on line 413: George Orwell pahexui kirjaa jyrkästi: Twain haaskasi aikaansa boffooneryyn Connecticutin jenkki King Arthur's Court niteessä, mikä on tahallista imartelua kaikelle amerikkalaisen elämän pahimmalle ja vulgaarisimmalle potaskalle.
      xxx/ellauri385.html on line 417: Markusta oli tulossa georgisti. Georgism, on taloudellinen ideologia, jonka mukaan ihmisten tulee omistaa itse tuottamansa arvo, kun taas maasta peräisin oleva taloudellinen vuokra - mukaan lukien kaikki luonnonvarat, yhteiset ja kaupunkialueet – pitäisi kuulua tasapuolisesti kaikille yhteiskunnan jäsenille. Amerikkalaisen taloustieteilijän ja yhteiskunnallisen uudistajan Henry Georgen kirjoituksista kehitetty Georgist-paradigma etsii ratkaisuja sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin perustuen maaoikeuksien ja julkisen talouden periaatteisiin, jotka pyrkivät yhdistämään taloudellisen tehokkuuden sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Tästä ei kyllä Dostojevski pitäisi, vaikka katolisuutta kyllä dissasi.
      xxx/ellauri385.html on line 419: Georgist-politiikan tärkein suositus on maan arvoon perustuva vero, joka väittää, että maa-arvoverosta (land value tax) saatavia tuloja voitaisiin käyttää olemassa olevien epäoikeudenmukaisten ja tehottomien verojen (kuten tulo- , kauppa- tai ostoverojen ) alentamiseen tai poistamiseen. Jotkut georgistit kannattavat myös ylijäämäisten julkisten tulojen palauttamista kansalle perustulon tai kansalaisosingon avulla. Todennäk. jotain länkkärikusetusta koska Adam Smith kannatti sitä.
      xxx/ellauri385.html on line 423: Iceland. Although, at one point, it was a gorgeous and wild country with relatively unique geology (there are other places like it, just not as easy to fly to)—it’s now an amusement park.
      xxx/ellauri385.html on line 425: The first time I went there in 2005, tourists were already overrunning it. Still, at some of the geyser fields it still felt wild, with only wooden planks down and no railings for protection. By 2015, each site became like waiting in line at a Disney World attraction, and any quaint hot springs are now swarmed by tourists taking selfies. The locals are absurdly proud of their local landscapes. Like, I’ve ne ver been to a country where the people identify so closely with the scenery. They act as if they built it all by hand, and like nowhere else in the world competes with it. I guess that’s what happens when the bulk of your economy is from tourists constantly praising what they see, and when you live on a medium-sized island with less than 400k people.
      xxx/ellauri385.html on line 429: When I got stranded on September 1st due to the bus system shutting down, the locals were very cold. I suppose you can’t expect people to flock to help you, but I and a few other people needed to travel only about 25 miles to get to where we needed to be. The car rental company (which seemed to only own one car) quadrupled the charge after they heard how desperate our situation was. A local refused to give us any advice or phone numbers to even call a taxi/rental agency until we paid them $350 so that they could go shopping in the next town over—then they unexpectedly joined our rental car and demanded they be driven back afterwards.
      xxx/ellauri385.html on line 438: When I got back I did some research. Much of this I already knew, but: There are very few additives in food in Europe. Chemicals and pesticides are much more regulated, many of those approved in the US have a high level of carcinogens or other sh- other disease inducing components. Fresh food does not need fat, sugar, salt, etc added for taste. I am now giving serious thought to moving to Europe. I suspect I will live a bit longer if I do, and I KNOW my quality of life will be greatly improved.
      xxx/ellauri385.html on line 477: Melankolian anatomian ihailijoita ovat muun muassa tourette typerys Samuel Johnson, n.h. Holbrook Jackson (jonka Anatomia of Bibliomania [1930] perustui tyyliin ja esitykseen), George Armstrong Custer (sekö polvivamma kenzu? no se!), joku Calle Lammas ja John Keats (joka sanoi sen olevan hänen suosikkikirjansa). Se kolahti myös n.h. Northrop Paistoxelle1, Stanley Kalalle2, Anthony Powellille, Philip Vetomiehelle, Cy Twomblylle, Jorge Luis Borgesille (joka käytti lainausta epigrafina tarinassaan "The Library of Babel"), O. Henrylle (William Sidney Porter), edelleen Amalia Lehto, William Penssa (joka kirjoitti NYRB Classicsin 2001 uusintapainoksen johdannon), Nick Luola, Samuel Beckett ja Jacques Barzun (joka näkee sen ennakoivan 1900-luvun psykiatriaa, varsinainen neropatti). The Guardianin kirjallisuuskriitikko Nick Leskon mukaan Anatomia "selviytyy asiantuntevien keskuudessa". N.h. Washington Irving lainaa siitä jonkun vitun The Sketch Bookin ozikkosivulla. Hemmetti nää on järestään anglosaxeja! Jo on ozaa.
      xxx/ellauri385.html on line 496: Antifundamentalistien jäsenluettelossa onkin kokonainen nippu talousliberaalikyrpiä ja puolivillaisia idealisteja ja oikeistohyyppiä, mm. John Dewey Stanley kala Michel Foucault GWF Hegel Max Stirner William James Emil Cioran Eugene Thacker Thomas Ligotti Friedrich Nietzsche Charles Sanders Peirce Ludwig Wittgenstein TS Eliot Otto Neurath Wilfrid Sellars Karl Popper Anton Tšehov Richard Rorty Charles Taylor Jacques Derrida Edgar Morin Willard Van Orman Quine Nelson Goodman Roy Bhaskar.
      xxx/ellauri385.html on line 498: 3 Seinfeld May be pedophile but apparently he ain't really gay. Seinfeld expressed support for Israel during the Israel–Hamas war, saying "I will always stand with Israel and the Jewish people." In 2024, Bloomberg declared Seinfeld a billionaire, with a net worth standing at more than $1 billion, thanks to various syndication deals his sitcom signed, with $465 million coming from those deals. Seinfeld is an automobile enthusiast and collector, and he owns a collection of about 150 cars, including a large Porsche collection. What a motherfucker.
      xxx/ellauri385.html on line 506: Lamb, joka ystävystyi sellaisten kirjallisuuden huipputekijöiden kuin Samuel Taylor Coleridgen, Robert Southeyn, William ja Dorothy Wordsworthin ja William Hazlittin kanssa, oli Englannin suuren kirjallisuuspiirin keskipiste. Hänen tärkein elämäkerturinsa Sir Lucas ("Capital! Capital!) on kutsunut häntä "englanninkielisen kirjallisuuden rakastettavimmaksi hahmoksi".
      xxx/ellauri385.html on line 516: Charles Lamb änkytti ja tämä "voittamaton este" puheessaan riisti häneltä kreikkalaisen aseman Kristuksen sairaalassa, mikä esti hänet papin urasta. Kun Coleridge ja muut oppineet pojat pystyivät jatkamaan Cambridgeen, Lamb jätti koulun neljätoistavuotiaana ja joutui etsimään proosallisempaa uraa.
      xxx/ellauri385.html on line 524: Coleridge, en tiedä mitä kärsimystä olet käynyt läpi Bristolissa. Elämäni on ollut viime aikoina monimuotoista. Ne kuusi viikkoa, jotka päättyivät viime vuonna ja aloittivat tämän, erittäin nöyrä palvelijasi vietti erittäin miellyttävästi hullujen talossa Hoxtonissa – olen nyt jokseenkin rationaalinen, enkä pure ketään.
      xxx/ellauri385.html on line 529: Myöhemmin illalla Charles löysi Marylle viihtyisän paikan Fisher House -nimisestä mielisairaalasta, joka löytyi hänen lääkäriystävänsä avulla. Samaan aikaan kun tiedotusvälineet julkaisivat verenhimoisia raportteja murhasta, Charles kirjoitti kirjeen Samuel Taylor Coleridgelle:
      xxx/ellauri385.html on line 532: —  Lammas Coleridgelle. 27. syyskuuta 1796
      xxx/ellauri385.html on line 535: John Lambin kuolema vuonna 1799 oli helpotus Charlesille, koska hänen isänsä oli ollut henkisesti työkyvytön useita vuosia aivohalvauksen jälkeen. Vuonna 1800 Maryn sairaus palasi ja Charlesin täytyi viedä hänet takaisin turvapaikkaan. Niinä päivinä Charles lähetti Coleridgelle kirjeen, jossa hän myönsi tuntevansa olonsa melankoliseksi ja yksinäiseksi ja lisäsi "melkein toivon, että Mary olisi kuollut."
      xxx/ellauri385.html on line 541: Kristinuskolla oli tärkeä rooli Lambin henkilökohtaisessa elämässä: vaikka hän ei ollut kirkkomies, hän "etsi lohdutusta uskonnosta". Kirjeissä Samuel Taylor Coleridgelle hän kuvailee Uutta testamenttia, joka oli hänen "ykkös paras elämänopas", ja muistelee kuinka hän kerran luki psalmeja tunnin tai jopa kaksi väsymättä. Myös muut kirjoitukset käsittelevät hänen kriittisiä uskomuksiaan. Southeylle Lamb tosin vastasi kärkevästi, ei tarjonnut toista poskea. Wordsworth kuvaili häntä myös lujaksi kristityksi runossa "Kirjoitettu Charles Lambin kuoleman jälkeen". Lambin uskonnosta oli tullut "tapa", hän oli tapauskovainen.
      xxx/ellauri385.html on line 545: Lambin teoksilla on pieni mutta kestävä seuraaja, kuten pitkäaikainen ja edelleen aktiivinen Charles Lamb Bulletin osoittaa. Hiän on Anne Fadiman (1953), yhdysvaltalainen esseisti ja toimittaja, joka pitää valitettavana, että Lambia ei lueta laajalti nykyaikana. Fadiman on naimisissa amerikkalaisen kirjailijan George Howe Coltin kanssa. Heillä on kaksi lasta ja koira nimeltä Typo. Fadiman on julkaissut muistelman salasuhteestaan isän kanssa, The Wine Lover's Daughter (2017).
      xxx/ellauri385.html on line 576: Some braver spirits, of the modern stamp, Jotkuu urheammat henget nykymallia,
      xxx/ellauri385.html on line 588: And rev'rence of a philosophic world, Ja Cambridgen filosofian oppisanoja,
      xxx/ellauri385.html on line 631: Jan Guilloun Arn-sarjan ykkösosan alussa mainitaan pyhimys nimeltä Tiburtius. Tiburtius on miehen etunimi. Se on alun perin latinalainen sukunimi, joka lienee muodostettu roomalaisesta paikannimestä Tibur (nyk. Rooman lähellä sijaitseva Tivolin kaupunki). Pyhän Cecilian legendassa mainitaan Tiburtius-niminen varhaiskristillinen marttyyri. Tiburtius-nimi oli mukana Suomen almanakassa vuosina 1706–1928, lukuun ottamatta joitain katkoksia. Nimipäivä oli 14. huhtikuuta. Se on edelleen Tiburtiuksen nimipäivä Ruotsin almanakassa.
      xxx/ellauri385.html on line 637: Legendaarisen Pyhän Cecilian teot, 500-luvun puolivälin Marttyyrien teot -teos, jolla ei ole mitään historiallista arvoa, mukaan Valerian oli Pyhän Cecilian aviomies, Tiburtius hänen veljensä ja Maximus sotilas tai sotilasvirkailija, joka kuoli näiden kahden kanssa. Eipä siitä sen enempää. Chaucer kertoi tarinan uudelleen. Hartausjulkaisut tekevät tarinasta uskottavamman yksinkertaistamalla sitä.
      xxx/ellauri385.html on line 641: Kenties joku toinen pyhä Tiburtius Sebastianin legendasta viettää nimipäivää elokuussa. Hän käveli paljain jaloin kuuman hiilen yli kärsimättä vammoja. Mutta ihme katsottiin taikuuden syyksi ja tämäkin Tiburtius mestattiin. Trendikalenteriin kirjattu hänen muistomerkintä poistettiin vuonna 1969, koska "hänen nimeään lukuun ottamatta hänestä tiedetään vain, että hänet haudattiin kahden puun väliin."
      xxx/ellauri385.html on line 648: Kuka tahansa, myös ei-katolinen, voi olla pyhimys, jos hänellä on pyhittävä armo Pyhän Hengen sisimmässään asumisen lahjan kautta. Pyhimys on jokainen henkilö, joka asuu taivaassa Jumalan luona. Tätä kysymystä on hyvä pohtia näin helluntaina, jolloin ektoplasma laskeutui Wilhon porukoiden ylle.
      xxx/ellauri385.html on line 667: Kapitalistit väittävät, että ihmiselämän alusta lähtien on syntynyt vähintään 100 miljardia ihmistä. Näin monta ihmistä on tutkijoiden mukaan koskaan ollut olemassa. Tämän artikkelin on julkaissut yhteistyössä Visuaalinen kapitalisti. He arvioivat, että 109 miljardia ihmistä on elänyt ja kuollut 192 000 vuoden aikana. Siihen mahtuu 6000 sukupolvea. Ja että 7% kaikista koskaan eläneistä ihmisistä on elossa tänään. The more dramatic phrasing of "the living outnumber the dead" dates to the 1970s, when people were still worried about population explosion. Normal sperm densities range from 15 million to greater than 200 million sperm per milliliter of semen. The whole West in one cumshot. All of mankind in a mere hundred ejaculations. Well within the capacity of even Arvid Järnefelt. It is the eggs that are the real bottleneck.
      xxx/ellauri385.html on line 669: ge/responsive_large_webp_xpIYeHruqnCQyJudsTB3Hlil1zewzYRuL1fJD8AOKnQ.webp" />
      xxx/ellauri385.html on line 680:

      Short Finnish Ex President Sauli Niinisto attends a meeting to sign Finland's national NATO legislation in Helsinki, Finland on March 23, 2023, watched over by a huge American gorilla.

      xxx/ellauri385.html on line 684: Voiko syntisestä tulla pyhimys? Totta Mooses, ja se on meille hyvä uutinen (euangelium). Ovatko kanonisoidut pyhät koskaan tehneet syntiä? Syntyivätkö he halon kanssa? No ei! On jopa yksi legenda pyhimyksestä, joka kieltäytyi imettämästä vauvaa pitääkseen viikoittaisen paaston perjantaina! Aika izekästä.
      xxx/ellauri387.html on line 42:

      Vägen till Moskau

      Sotaintoa


      xxx/ellauri387.html on line 56: Det var vanligt för exempelvis norrmän att ta trälar under krigståg i Sverige och Danmark, och tvärtom: stridigheter mellan olika klaner och lokala hövdingar gjorde att detta var vanligare än vad som skulle bli fallet när länderna enades, och inte längre styrdes av lokala hövdingar. Så sent som år 1226 omtalas till exempel, att innevånarna på Ösel hade gjort en slavräd till Sverige, där de tillfångatagit många kvinnor och flickor som slavar, och att öselborna brukade sälja trälar till kurerna.
      xxx/ellauri387.html on line 58: Vikingarna höll på med Trelleborgresorna. Under vikingatiden utgjorde bland annat de brittiska öarna i väster och Finland och Baltikum i öster viktiga källor för slavar, både för att hålla kvar i Skandinavien, och för att sälja vidare. Ukrainska posthandelfrugor till exempel. Dessutom sålde vikingarna både hedningar och kristna som trälar till Mellanöstern. Araberna kallade dessa vita slavar för saqaliba, och de var troligen både slaver, balter och finnar samt från västra Europa. Slavleden till den muslimska världen gick först via Donau, men från 900-talet främst längst Volgas handelsrutt till Ryssland.
      xxx/ellauri387.html on line 60: I Ryssland sålde vikingarna trälar till bysantinarna nedåt slavhandeln på Svarta havet, eller åt arabiska handelsmän, som sedan skeppade dessa vidare till Mellanöstern, ofta via Kaspiska havet och Persien. När vikingarna själva hade blivit kristna, var de likt andra kristna inte tillåtna att ta kristna som slavar. Kristna kyrkan tillät dock att kristna tog icke kristna som slavar. Baltikum och Finland, där innevånarna länge fortsatte att vara hedningar, var sedan Skandinavien hade kristnats fortfarande en legitim källa för kristna slavhandlare.
      xxx/ellauri387.html on line 62: Trälen föraktades såsom både dum och feg. Just som finnarna i svenska fabrikerna på 1960-70 talet. Dödsförakt var den frie mannens främsta dygd. Men trälen "fann den dagen dyster, då han doge från svinen". Det urgamla föraktet för denna tjänande klass i forntiden visade sig starkast genom att man inte hyste den ringaste betänklighet att offra en träls liv, när helst det var fördelaktigt. Till detta kunde även män som annars prisas såsom storsinta göra sig skyldiga. När det gällde trälen kom inga samvetsbetänkligheter i fråga. Så kroppsligen och andligen usel ansågs han i själva verket vara. Flera vikingasagor vittnar om denna syn på trälen.
      xxx/ellauri387.html on line 64: Trälar var rättslösa; de stod alltså utan några rättigheter överhuvudtaget, och kunde köpas och säljas. Trälarna saknade personlig säkerhet och sågs som sin ägares egendom. Om en ägare förgrep sig på sin egen träl fanns det inget straff att ta till, men om någon förgrep sig på någon annans träl blev denne skyldig att betala böter till trälens ägare.
      xxx/ellauri387.html on line 68: Husbonden var ansvarig för trälens förbrytelser på samma sätt som han var ansvarig om hans hund bet någon eller om hans boskap gick in i grannens grödor. Om en träl begick ett brott, fick husbonden antingen betala böterna eller överlämna trälen till den person som denne hade förbrutit sig emot. "Dräper träl en fri man", säger Skånelagen, ska husbonden "utlämna trälen till den dräptes fränder" och betala sex marks böter, "eller behålle han sin träl och böte nio mark". Vissa landskapslagar tycks dock ha försökt förhindra att husbonden använde den bekväma utvägen att överlämna den brottsliga trälen. Östgötalagen stadgade exempelvis att om husbonden istället för att betala böterna överlämnade sin brottslige träl, hade målsägaren rätt att hänga den utlämnade trälens kropp i en ekvidja vid grindstolpen till ägarens gård. Om husbonden hugg ner liket innan vidjan ruttnade, skulle han böta 40 mark.
      xxx/ellauri387.html on line 70: Heja Sverige! Näitä arvoja me puolustamme natokortilla! Hura Jerusalem och Kyïvska Rus, ner med ryssarna.
      xxx/ellauri387.html on line 82: Friðþjófs saga hins frækna er ein af fornaldarsögum Norðurlanda. Sagan var þýdd á sænsku árið 1737. Hún er til í íslensku handriti frá um 1300 og gerist á 8. öld. Sagan er framhald af annarri fornaldarsögu, Þorsteins sögu Víkingssonar. Eli sama suomexi:
      xxx/ellauri387.html on line 85: Sognin kuninkaalla Belillä on kaksi poikaa Helga ja Hálfdán sekä yksi tytär Ingibjörga. Vuonon toisella puolella asuu kuninkaan ystävä Þorsteinn Víkingsson, ja hänellä on poika Friðþjóf, jota kutsutaan rohkeaksi. Fridhjófur kasvatettiin Ingibjörgin kanssa. Heidän kasvattajansa oli Hildingur. Ei ihme että Fritjof oli rohkea, kun se oli nähnyt Ingeborgin nakupellenä ilman häpykarvoja.
      xxx/ellauri387.html on line 86: Frithiofs saga är ett diktverk av Esaias Tegnér, som första gången publicerades i bokform 1825.
      xxx/ellauri387.html on line 88: Ingen av Tegnérs dikter har vunnit tillnärmelsevis sådan popularitet som Frithiofs saga. Ett bevis på dess popularitet är den mängd så kallade bevingade ord som hämtats ur verket till Håblas korsord, tex "den falska Ran" och "Varg i veum", samt Arn naturligtvis.
      xxx/ellauri387.html on line 93: Frithiof och Ingeborg Fridhjófur ja Ingibjörg
      xxx/ellauri387.html on line 95: Frithiof tager arv efter sin fader (hexameter) Varas perii isältään
      xxx/ellauri387.html on line 101: Ingeborgs klagan Ingibjargarin huuto
      xxx/ellauri387.html on line 109: Frithiof kommer till Kung Ring (nibelungenstrof)Rauhan varas tulee kuningas Hringin luo
      xxx/ellauri387.html on line 116: Försoningen (trimeter) Makea
      xxx/ellauri387.html on line 120: Frithiofs saga har översatts till danska, engelska, estniska, finska, franska, isländska, italienska, kroatiska, latin, lågtyska, nederländska, norska, ryska, tyska och ungerska. Redan år 1839 hade tolv olika översättningar utkommit. Esan Friðthjófssaga julkaistiin islanniksi vuonna 1866 Matthías Jochumssonin kääntämänä. Käännös on tehty erinomaisesti, esimerkiksi Matthías antaa samalla mitalla kuin Tegnér ize. Uuno Kailas pukersi jonkinlaisen suomennoxen Esaias Tegnér: Fritjofin taru (Otava 1932). För filmen som bygger på diktverket, se Fritiofs saga (film). Fritiofs saga är en svensk komedifilm från 1924 som parodierar flera samtida svenska filmer, i synnerhet Gösta Berlings saga.
      xxx/ellauri387.html on line 124: Sognin kuningas Beli (perinteinen piiri Länsi-Norjassa) sai kaksi poikaa ja tyttären nimeltä Ingeborg. Helge oli hänen ensimmäinen poikansa ja Halfdan hänen toinen poikansa. Vuonon toisella puolella asui kuninkaan ystävä Thorstein ( Þorsteinn Víkingsson ), jonka poikaa Frithjofia ( Friðþjófr ) kutsuttiin rohkeaksi ( hinn frœkni ). Frithiofilla oli pisin pisinappula, vahvin ja hän oli rohkein miehistä.
      xxx/ellauri387.html on line 126: Kun kuninkaan lapset olivat vasta pieniä, heidän äitinsä kuoli. Sognin hyvä mies nimeltä Hilding ( Hildingr ) rukoili saadakseen kuninkaan tyttären kasvatukseksi. Frithjof oli kuninkaan tyttären sijaisveli, sillä hänet myös kasvatti yhdessä Ingeborgin ( Ingibjörg ) kanssa heidän sijaisisänsä Hilding.
      xxx/ellauri387.html on line 128: Sekä Beli että Þorsteinn kuolivat sodassa, jolloin Helgi ja Halfdan ottivat valtakunnan haltuunsa. Kaksi kuningasta olivat kateellisia Frithjofin erinomaisista ominaisuuksista ja siksi he estivät häneltä Ingeborgin käden. He veivät hänet Baldrin pyhään aitaukseen, Baldrshagiin, missä kukaan ei uskaltanut satuttaa toista ja jossa yksikään nainen tai mies ei ollut yhdynnässä. Silti Frithjof vieraili Ingeborgissa ja he rakastivat edelleen toisiaan. Tämä sai Helgin ja Halfdanin lähettämään Frithjofin pois Orkneylle ottamaan kunniaa ja hänen ollessaan poissa he polttivat hänen kotitilansa ja menivät naimisiin Ingeborgin kanssa King Ringin, ikääntyneen Ringeriken kuninkaan toimiessa hämäyxenä.
      xxx/ellauri387.html on line 130: Kun Frithjof palasi kunnianosoituksen kanssa, hän poltti Baldrin temppelin Baldrshagissa ja lähti asumaan viikinginä. Kolmen vuoden kuluttua hän tuli King Ringiin ja vietti talven hänen kanssaan. Juuri ennen vanhan kuninkaan kuolemaa Frithjofin henkilöllisyys oli ilmeinen kaikille, joten kuoleva kuningas nimitti Frithjofin Ruben Jaariksi ja teki hänestä Ringin ja Ingeborgin lapsen hoitajan.
      xxx/ellauri387.html on line 132: Kun Ring oli kuollut, Frithjof ja Ingeborg menivät naimisiin ja hänestä tuli Ringeriken kuningas. Sitten hän julisti sodan Ingeborgin veljille, tappoi yhden heistä ja teki toisen vasallikseen. Ingeborgista se oli hyvin toimittu, mitäs velimiehistä. Rauhanvarkaalla ei ollut kylmä rinki perseessä.
      xxx/ellauri387.html on line 139: Varg i Veum tarkoittaa pahantekijä pyhäkössä, susi hukassa eli lainsuojaton, fågelfri. Sen nimisen romaanin kynäili muuan Gunnar Gunnarsson 1917.
      xxx/ellauri387.html on line 140: Gunnar Gunnarsson is one of Iceland's most esteemed writers. From a poor peasant background, Gunnar moved to Denmark in 1907 to get an education. He wrote mainly in Danish throughout his career, in order to reach a wider audience. He wrote Vargur í Vjeum in 1917.
      xxx/ellauri387.html on line 160: Tähän aikaan Pyhästä maasta tuli uutisia, jotka huolestuttivat kristikuntaa. Kristityt oli voitettu Edessan piirityksessä ja suurin osa maakunnasta oli joutunut seldžukkien turkkilaisten käsiin. Jerusalemin kuningaskuntaa ja muita ristiretkeläisvaltioita uhkasi samanlainen katastrofi. Armenian piispojen lähetystöt pyysivät apua paavilta, ja Ranskan kuningas lähetti myös suurlähettiläät. Vuonna 1144 Eugenius III valtuutti Bernardin saarnaamaan toista ristiretkeä ja myönsi sille samat edut, jotka paavi Urbanus II oli myöntänyt ensimmäiselle ristiretkelle.
      xxx/ellauri387.html on line 164: James Meeker Ludlow kuvailee kohtausta romanttisesti kirjassaan The Age of the Crusades:
      xxx/ellauri387.html on line 171: Bernard siirtyi sitten Saksaan, ja raportoidut ihmeet, jotka lisääntyivät melkein jokaisella askeleella, vaikuttivat epäilemättä hänen tehtävänsä onnistumiseen. Saksalainen Konrad III ja hänen veljenpoikansa Frederick Barbarossa saivat ristin Bernardin kädestä. Paavi Eugenius tuli henkilökohtaisesti Ranskaan kannustamaan yritystä. Kuten ensimmäisessä ristiretkessä, saarnaaminen johti hyökkäyksiin juutalaisia vastaan; fanaattinen ranskalainen munkki nimeltä Radulphe inspiroi ilmeisesti juutalaisten joukkomurhia Reininmaalla, Kölnissä, Mainzissa, Wormsissa ja Speyerissä Radulphen väittäessä, että juutalaiset eivät osallistuneet taloudellisesti Pyhän maan pelastamiseen. Kölnin arkkipiispa ja Mainzin arkkipiispa vastustivat jyrkästi näitä hyökkäyksiä ja pyysivät Bernardia tuomitsemaan ne. Näin hän teki, mutta kampanjan jatkuessa Bernard matkusti Flanderista Saksaan käsittelemään ongelmia henkilökohtaisesti. Sitten hän löysi Radulphen Mainzista ja pystyi hiljentämään hänet palauttaen hänet luostariinsa.
      xxx/ellauri387.html on line 184: Guilloun muinaissvedut ovat järjestään tylsimyxiä ja/tai pellejä. Ja vielä pahempaa, ne ovat aivan vittumaisia talousliberaaleja, luonnontuhoojia ja roopeankkoja. Jan Guillou on yhtä vinosuinen kuin K-kauppias Super-Pekka. He is the owner of one of the largest publishing companies in Sweden, Piratförlaget (Pirate Publishing), together with his wife, publisher Ann-Marie Skarp, and Liza Marklund.
      xxx/ellauri387.html on line 190: In 1973, Folket i Bild/Kulturfront, a left-wing magazine, published a series of articles written by Guillou and Peter Bratt, revealing a Swedish secret intelligence agency called Informationsbyrån ("The Information Bureau" or IB for short). The articles, based on information initially furnished by former IB employee Håkan Isacson, described the IB as a secret organization that gathered information on Swedish communists and others deemed to be "security risks". The organization operated outside of the framework of the defense and ordinary intelligence, and was invisible in terms of state budget allocations. The articles in Folket i Bild/Kulturfront accused the IB staff of being engaged in alleged murder, break-ins, wiretapping against foreign embassies in Sweden and spying abroad.
      xxx/ellauri387.html on line 191: The exposure of the IB in the magazine, which included headshots with names and social security numbers of some of the alleged staff published under the headline "Spies", led to a major domestic political scandal known as the "IB affair" (IB-affären). The activities ascribed to this secret outfit and its alleged ties to the Swedish Social Democratic Party were denied by Prime Minister Olof Palme, Defense Minister Sven Andersson and the Supreme Commander of the Swedish Armed Forces, General Stig Synnergren. However, later investigations by various journalists and by a public commissions, as well as autobiographies by the persons involved, have confirmed some of the activities described by Bratt and Guillou. In 2002, the public commission published a 3,000-page report where research about the IB affair was included.
      xxx/ellauri387.html on line 193: Guillou, Peter Bratt and Håkan Isacson were all arrested, tried behind closed doors and convicted of espionage. According to Bratt, the verdict required some stretching of established judicial practice on the part of the court since none of them were accused of having acted in collusion with a foreign power. After one appeal Guillou's sentence was reduced from one year to 10 months. Guillou and Bratt served part of their sentence in solitary cells. Guillou was kept first at Långholmen Prison in central Stockholm and later at Österåker Prison north of the capital.
      xxx/ellauri387.html on line 197: Jan kavereineen paljastivat 70-luvulla CIA agentin joka oli nolosti käskettävä poistumaan. Näin ei voisi käydä enää tänään! Jania ei valitettavasti saatu tällä kertaa syytetyxi mistään.
      xxx/ellauri387.html on line 199: In an article published in Svenska Dagbladet in 1977, Guillou wrote, "I'm an optimist, I believe that Israel will cease to exist prior to Armageddon".
      xxx/ellauri388.html on line 54: Tietoisuus siitä, että joka hetki saattoi joutua puolustamaan kunniaansa vihollista vastaan, oli omiaan kasvattamaan pojissa itseluottamusta, päättäväisyyttä ja rohkeutta. Mutta kauna jäi elämään, salainen katkeruus ja piiloviha (repressed anger).
      xxx/ellauri388.html on line 56: Kerran viikossa Mari vei heidät Fredrikinkadun rukoushuoneeseen kuuntelemaan Wilho Pylkkästä. Siitä huolimatta tai ehkä sixi äidin toivosta Toivosta tuli äidin epätoivoxi tiedeuskovainen. Waltarin pappisisä Toimi Waltari kuoli pojan ollessa viisivuotias, jolloin kasvatusvastuu jäi äidille. Mikalla oli kaksi veljeä: Samuel (kutsumanimeltä Samuli) ja Erkki. Samuli oli Mikaa kaksi vuotta vanhempi ja Erkki viisi vuotta nuorempi. Veljet on yhdistetty romaanissa pikkuveli Samuelixi. Mikan isä Toimi ja setä Toivo Waltari olivat molemmat teologeja ja julkaisivat lukuisia uskonnollisia kirjoja. Kirjat julkaisi useimmiten Suomen Merimieslähetys.
      xxx/ellauri388.html on line 84: Minna Craucher (23 August 1891 – 8 March 1932) was the false name of Maria Vilhelmiina Lindell, a Finnish socialite and spy. She did espionage for the Cheka, the Soviet secret police and was arrested three times for fraud. She also had connections to the right-wing Lapua Movement. She became the subject of several books and stories. In 1932 she was murdered with a shot to the head.
      xxx/ellauri388.html on line 88: In 1913, Maria Lindell moved to Helsinki for the first time. Her first child had died in 1908 within two weeks of its birth. She left her second child in Tampere for care. The third one she kept in a jar. Accused of several thefts, Maria Lindell was imprisoned for the second time on 24 October 1914, and gave birth to a boy while serving her sentence. After being released from prison, Maria Lindell was taken to the women´s shelter, Villa Elseboh, in Huopalahti, maintained by the Finnish Prison Association. According to Kari Selén (remember HIM?) who wrote her biography, Lindell took advantage of the shelter, although at the same time she worked as a babysitter there. Lindell served her third and final prison sentence convicted of thefts from 1920 to 1923. This prison period marked a frontier, after which Maria Lindell became "Madame Minna Craucher" with various phases.
      xxx/ellauri388.html on line 90: In 1925, Craucher met 12 years younger Olavi Paavolainen, who would be her mister for several years. Together with journalist Ensio Svanberg (Rislakki), Craucher co-founded the magazine Seura.
      xxx/ellauri388.html on line 93: Craucher´s saloon was a popular watering place for Tiilenkantajat ("The Flame Throwers") and other young writers of the time because of her generous service and her fascinating arse. Craucher herself, for her part, felt drawn to uniforms. Of the authors who visited Craucher´s saloon, at least Joel Lehtonen, Martti Merenmaa and Mika Waltari have described the salon and its owner.
      xxx/ellauri388.html on line 94: Among other things, Craucher arranged and partially donated armbands for the participants of the Peasant March. The unstable and drunk Runolinna shot Craucher to death in her apartment on 8 March 1932.
      xxx/ellauri388.html on line 98: ge/?itemId=42196&size=org&customerId=731" />
      xxx/ellauri388.html on line 107: Mutta silloin Konrad hypähti seisomaan ja taputtamaan käsiään - skvaller, skvaller - ja äidin oli suoritettava sakkonsa ja soitettava ilmaisexi flyygelillä jokin oikein kaunis kappale.
      xxx/ellauri388.html on line 119: Arvid Järnefelt (16. marraskuuta 1861 Pulkkala – 27. joulukuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, koulutukseltaan juristi ja arvoltaan varatuomari. Elämänsä kolme viimeistä vuosikymmentä hän harjoitti maanviljelystä. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään Järnefelt oli opiskeluaikoinaan innokas fennomaani, mutta siirtyi myöhemmin tolstoilaisuuteen ja kristilliseen anarkismiin. Järnefeltin isä oli kenraaliluutnantti, maaherra Alexander Järnefelt ja äiti baltiansaksalaiseen Clodt von Jürgensburgin aatelissukuun kuulunut vapaaherratar Elisabeth Järnefelt. Hänen sisaruksiaan olivat Jean Sibeliuksen puoliso Aino Sibelius, taidemaalari Eero Järnefelt ja säveltäjä Armas Järnefelt.
      xxx/ellauri388.html on line 125: ges?q=tbn:ANd9GcQkB56Gm1iDel19Bm7gLk80ZJxJ83Lwtb-ubkqRmSGC1g&s" />
      xxx/ellauri388.html on line 183: "Aviosääty", sanoo Luterus suuremmassa katkismuksessaan, "ei ole ainoastaan kunniallinen, vaan tarpeellinen ja Jumalan ankarasti käskemä sääty, niin että kaikkein säätyjen yhteisesti, sekä miesten että vaimoin, jotka vain luonnosta siihen soveliaita ovat, tulee siinä elää: paitsi muutamia sangen harvoja, jotka jumala erinomaisessa neuvossaan on eroittanut, etteivät ole avioliittoon kelvollisia, taikka armosta sillä korkialla ja ylönluonnollisella vapaudella lahjoittanut, että taitavat ulkona siitä säädystä pitää puhdasta elämää. Sillä jos luonto saa semmoisena asua ja pysyä, kuin miksi sen Jumala on luonut: niin on varsin mahdotointa puhtaana ulkona aviosäädystä elää, sillä liha ja veri ei taida muuttaa luontoansa, ja luonnollinen himo ja lihan taipumus pitää estämättä tavallisen laatunsa, niinkuin joka ihminen tietää. Sentähden että sakkolihan himo jollakin muotoa vältettäisiin, on Jumala säätänyt aviokäskyn, että itsekullakin olisi oma laillisesti määrätty osansa ja siihen tyytyisi, vaikka tässäkin Jumalan armoa tarvitaan, että sydän samassa olisi puhdas."
      xxx/ellauri388.html on line 185: Meidän päivinämme on kaikki se, mitä Luterus kirjoitti halveksitun avioliiton puolustukseksi katolilaista coelibatilaitosta vastaan muuttunut varsinaiseksi uskonnolliseksi elämänohjeeksi, niin että aviollinen yhdyselämä on tehty korkeimmaksi ihanteeksi. Luteruksen kanssa sanoo aikamme hengellinen opettaja: Tavallisen ihmisen ei ole hyvä yksin olla, sillä liha ja veri ei voi muuttaa luontoansa, vaan luonnollinen himo ja lihallinen vietti täytyy saada estämättä tyydytyksensä; sentähden on Jumala säätänyt aviosäädyn, missä tämä saa tapahtua. Ulkopuolella avioliittoa sitävastoin on vietin tyydyttäminen synti. Ankarin kaikista on kielto haureutta vastaan. Runkkaus on selvästi pienempi paha, vaikka karvaiset kämmenet siitäkin saa.
      xxx/ellauri388.html on line 198: Richard Freiherr von Krafft-Ebing (koko nimi Richard Fridolin Joseph Freiherr Krafft von Festenberg auf Frohnberg, genannt von Ebing ; 14. elokuuta 1840 – 22. joulukuuta 1902) oli saksalainen psykiatri ja perusteoksen Psychopathia Sex-6-Sexualis kirjoittaja.
      xxx/ellauri388.html on line 219: Lääketieteellisten asiantuntijoiden joukossa, jotka ovat keskustelleet seksuaalisesta pidättymiskysymyksestä pitkään, ei todellakaan yleensä ole mahdollista löytää sellaisia ​​ehdottomia mielipiteitä sen hyväksi, kuin mitä lainaan. Ei voi kuitenkaan olla epäilystäkään siitä, että suuri osa lääkäreistä, lukuun ottamatta merkittäviä ja arvostettuja auktoriteetteja, joutuessaan välinpitämättömästi kohtaamaan kysymyksen, onko seksuaalinen pidättyvyys vaaratonta, valitsee heti ilmeisen vähimmän vastustuksen tien ja vastaa: Kyllä. Vain harvoissa tapauksissa he eivät edes määrittele tätä myöntävää vastausta. Tätä suuntausta havainnollistaa erittäin hyvin tohtori Ludwig Jacobsohnin, Pietarin, tekemä kysely ("Die Sexuelle Enthaltsamkeit im Lichte der Medizin", St. Petersburger Medicinische Wochenschrift , 17. maaliskuuta 1907). Hän kirjoitti yli kahdellesadalle arvostetulle venäläiselle ja saksalaiselle fysiologian, neurologian, psykiatrian jne. professorille ja kysyi heiltä, ​​pitävätkö he seksuaalista pidättymistä vaarattomana. Suurin osa ei vastannut mitään; yksitoista venäläistä ja 28 saksalaista vastasi, mutta neljä heistä vain sanoi, että "heillä ei ollut henkilökohtaista kokemusta" jne.; siellä oli siis jäljellä kolmekymmentäviisi. Näistä Bonnin E. Pflüger suhtautui skeptisesti kaiken pidättymispropagandan etuihin: "Jos kaikki maailman viranomaiset julistaisivat pidättymisen vaarattomuuden, sillä ei olisi mitään vaikutusta nuoriin. Täällä ovat pelissä mukana voimat, jotka murtavat kaiken esteitä."
      xxx/ellauri388.html on line 251: Rohleder (Vorlesungen über Geschlechtstrieb und Gesamtes Geschlechtsleben der Menschen) omaksuu tässä asiassa jonkin verran pätevämmän asenteen. Pääsääntöisesti hän vastustaa jyrkästi avioliiton ulkopuolisen sukupuoliyhteyden suosittelemista niille, jotka kärsivät osittaisesta tai tilapäisestä pidättymisestä (ainoa raittiuden muoto, jonka hän tunnistaa), osittain sillä perusteella, että pidättymisen haitat eivät ole vakavia tai pysyviä, ja osittain koska potilas on melko varma käyttävänsä omaa harkintaa asiassa. Mutta joissakin tapauksissa hän suosittelee tällaista yhdyntää ja erityisesti biseksuaalisille henkilöille sillä perusteella, että hän näin suojelee potilaansa homoseksuaalisten käytäntöjen rikollisilta riskeiltä. Dodi! Kahdesta pahasta on valittava pienempi.
      xxx/ellauri388.html on line 252: Myös Lewitt (Geschlechtliche Enthaltsamkeit und Gesundheitsstörungen , 1905) keskusteltuaan asiasta erilaisista mielipiteistä kysymykseen, tulee siihen tulokseen, että jos lääkärin mielestä avioliiton ulkopuolinen yhdyntä voisi olla hyödyllistä, hänen tulee selittää vaikeudet ja jättää potilaan itsensä päätettäväksi. Bylsintä on kuin leikkaus, siitä on hyötyä ellei tule komplikaatioita.
      xxx/ellauri388.html on line 254: Potilaan edut ovat ensisijaisia, mutta yhteiskunnan edut menevät niiden edelle. Panohoidon ongelmana varsinkin lääkärin suorittamana on yleensä se, että ollakseen tehokas hoito on vietävä äärimmäisyyteen, joka uuvuttaa tai estää ei pelkästään lääkärin sukupuolielinten toimintaa, vaan koko organisaation toimintaa, ja sitä lukuun ottamatta se voi osoittautua stimulantiksi eikä rauhoittavaksi.
      xxx/ellauri388.html on line 261: Henkistä harjoittelua on joskus suositeltu keinona rauhoittaa seksuaalista jännitystä, mutta se näyttää olevan toiminnassaan yhtä epäselvä. Jos video on syvästi mielenkiintoinen ja jännittävä, se voi pikemminkin herättää kuin tuudittaa seksuaalisia tunteita. Tämä pätee jopa laskutehtäviin. "Olen kokeillut mekaanista henkistä työtä", eräs nainen kirjoittaa, "kuten aritmeettisten tai algebrallisten tehtävien ratkaisemista, mutta se ei auta; itse asiassa se näyttää vain lisäävän jännitystä."
      xxx/ellauri388.html on line 267: Eräälläkin naisella on ollut jatkuvaa seksuaalista jännitystä, ja hänen on aina oltava varuillaan, jottei seksuaalinen kouristus joutuisi hänen valtaansa. Hänen kidutustansa lisää se, että hänen on perinteidensä vuoksi mahdotonta (paitsi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa) viitata kärsimyksiensä syyhyn. "Olen vammainen", hän kirjoittaa. Hänen täytyy elää tragediansa yksin, hymyillen niin paljon kuin voi kauhean taakkansa alla. Lisää vaikeuksia: kaksi vuotta sitten, hän tunsi pakottavaa tarvetta turvautua itsetyydytykseen, ja on tehnyt niin noin kerran kuukaudessa sen jälkeen; tämä ei ainoastaan ​​tuo todellista helpotusta vaan jättää ärtyneisyyttä ja tummia jälkiä silmien alle, ja se aiheuttaa hänelle katumusta, sillä hän pitää itsetyydytyxestä vaikka se on täysin epänormaalia ja luonnotonta. Hän on yrittänyt saada helpotusta, ei pelkästään tavallisilla fyysisen hygienian menetelmillä, vaan julkeilla ehdotuksilla, kristillisellä tieteellä jne., mutta kaikki turhaan.
      xxx/ellauri388.html on line 279: Silloin kaikesta tästä jääpi jäljelle vaan, mikä siinä on puhtaasti lääkeopillinen väite, ja se on, että ihmisruumis voi kestää sangen useinkin uudistuvia yhtymisiä ilman mitään muuta haittaa terveydelle kuin hankaumat polvissa.
      xxx/ellauri388.html on line 326: Ajan tultua lapsi tahtoo kävellä; hänen varpaansa jännittyvät tästä halusta, ja vihdoin hän kehittää lapsellisesta järjestänsä kyvyn oppia kävelemään. Myöhemmin hän oppii vetämään pikku kärryjä; tuolista ja nuorista hän laittaa itselleen hevosen ja ajoneuvot. Lastentarhassa hän samaan aikaan oppii paperikutousta ja sormitusta, taittamaan wc-paperia kaikellaisiin muotoihin j.n.e., tutustuakseen näin tieteen luonnollisiin lakeihin ja perustuksiin, joita hän sitten tulee sovittamaan mielikuvituksensa moninaisiin luomiin. Tässä me näemme luovan elämän ilmauksen. Tuo voima tehdä, luoda, niinkuin kaikki muukin kyky, lähtee hengestä, kehittyy sisästä päin, ilmaantuu elämän kaikilla teillä ja voidaan ohjata hyviin ja hyödyllisiin töihin. Tätä en tässä ehdi todistella, joten ottakaa se annettuna.
      xxx/ellauri388.html on line 332: Tärkeätä on tietää, että elämän luova voima on kotosin hengestä ja on sen ilmestysmuoto. (Tod. kuten edellä.)
      xxx/ellauri388.html on line 334: Elämän voima puussa, kasvissa vastaa luonnon lakia tuottaessaan siemeniä; elämän laki ihmisessä ilmenee perhe-elämän halussa; intohimon ääni on elämän ikuisen lain ääni, joka on kotosin hengestä eikä suinkaan jalkovälistä. Ihmisen ruumiillinen luonto on voimaton siittämään, jollei henki sitä elähytä. Hän on ylösnoussut! voitte huudahtaa kun henki on laskeutunut.
      xxx/ellauri388.html on line 335: Kuuluen henkeen luovan voiman täytyy ilmaistakin itsensä hengessä, ja siis sen ei ollenkaan tarvitse ilmetäkseen aina palvella siittämisen tarkoituksia, vaan se voi tulla käytäntöön muitakin tarkoituksia varten, kuten käteenvetoa.
      xxx/ellauri388.html on line 340: Kun intohimo puhuu teille, kostuttaen housunne, niin te, tietäen että se on hengen voima, eikä ruumiin, te nähkää siinä käskyn toimia, tehdä työtä, luoda. Sanokaa itsellenne heti: "Minä voin olla luojana, mitä on minun luominen?" Kysykää omalta henkiseltä olemukseltanne, mitä teidän on tekeminen, kuunnelkaa salaperäistä ääntä; jumalallinen elämä teissä antaa teille oikean vastauksen. Heti kun olette alistuneet tälle ajatuksen tielle, katoaa jokainen fyysillinen vaikutin, puhtaat alushousut saavat sijansa teidän mielessänne, ja te kerrassaan vapaudutte uumasta alaspäin ja tulette tuntemaan suurentunutta henkistä voimaa siellä yhdessä paikassa.
      xxx/ellauri388.html on line 342: Muistakaa, että pahe on väkevä ainoastaan teidän suostumuksellanne, Älkää myöskään unohtako voiman sanoja; kertokaa alituisesti: "hengessä ei ole pahaa." Silloin huonot ajatukset haihtuvat teidän ympäriltänne. "Minulla on elämää, terveyttä, voimaa." ja te todella tulette terveiksi ja voimakkaiksi, "Minä elän hengen elämää." Ja hengen laki antaa teille voimaa, joka tarvitaan sakkolihan voittamiseksi.
      xxx/ellauri388.html on line 373: Jos joku janoo vastausta kysymykseen: mitä on minun elämässä tekeminen, niin ei hän ajattele: minun täytyy ottaa vaimo synnyttääkseni hänen kanssaan lapsia. Vaan hän ajattelee elämäänsä ihan toiselta puolelta, ajattelee elävänsä tätä nykyistä elämää ainoastaan semmoista elämäntehtävää varten, jonka hän on saanut iankaikkisuudessa, jumalalta. Jos hän jo on naimisissa, niin yhdyselämä, siitä johtuvat perhehuolet ja oman nurkan rakentamiset eivät esiinny hänelle seurauksena hänen elämänymmärryksestään, vaan joko siitä, että hän ei ole ymmärtänyt elämää tai, jos ymmärtänyt, niin langennut alkuperäisestä ihanteestaan. Se oli iso erehdys. Korkeimmalta uskonnolliselta kannalta on avioliitto askel taakse päin. Se on luopuminen eli lankeemus elämästä Jumalan välittömäksi palvelemiseksi.
      xxx/ellauri388.html on line 393: "Sangen monesta nämät mietteet tulevat näyttämään kummallisilta jopa ristiriitaisiltakin. Ja ne ovatkin todella ristiriitaiset, ei kuitenkaan keskenään, vaan ne ovat ristiriitaiset koko elämämme kanssa, ja ehdottomasti tuntuu heräävän kysymys: kumpi on oikeassa, nämäkö mietteet vai miljoonien ihmisten ja minun elämäntapani. Tätä samaa tunsin minäkin sangen suuressa määrässä, kun olin tulemassa siihen vakaumukseen, jonka tässä lausun julki: minä en mitenkään aavistanut, että ajatukseni veisivät minut sinne, minne veivät. Minä hämmästyin omia johtopäätöksiäni, en tahtonut niitä uskoa, vaan uskomatta en voinut olla. Ja niin ristiriitaiset kuin nämä johtopäätökset ovatkin elämämme koko rakennuksen kanssa, niin vastaiset kuin ne ovatkin kaiken sen kanssa, mitä minä ennen ajattelin ja lausuinkin, nyt minun täytyy ne tunnustaa.
      xxx/ellauri388.html on line 411: "Mitä on tekeminen ihmisten, jotka eivät ole voittaneet taistelussa, vaan langenneet? — Pitäminen lankeemustansa ei minään laillisena nautintona, kuten sitä nyt pidetään, oikeutettaessa sitä avioliittoon vihkimisellä, — ei satunnaisena huvituksena, jota voi uudistaa muiden kanssa, ei onnettomuutena, kun lankeemus on tapahtunut alempisäätyisen kanssa ja ilman vihkimismenoja, vaan pitäminen tätä ensimäistä lankeemusta niinkuin se olisi ainoa, niinkuin se olisi eroittamattoman avioliiton perustaminen. Eihän siitä mitään tullut Lexa, tyttö ei takkupartaa edes huolinut.
      xxx/ellauri388.html on line 457: 6) Älä koskaan joudu epätoivoon, äläkä sorru hengessä, älä mene pahasta vielä pahempaan; kiusauksen hetkenä, lankeemuksenkin hetkenä älä joudu epätoivoon, vaan sano itsellesi: lankean, mutta inhoon lankeemista, ja tiedän, että vaikken tänään, niin huomenna tulen voittajaksi. Pyyhi fläkit talouspaperiin.
      xxx/ellauri388.html on line 541: Jos te jo olisitte langenneet yhdyselämään jonkun prostitueeratun kanssa, ei teidän omatuntonne sanoisi teille: jätä tuo häväisty nainen ja hae itsellesi vaimo kauniimpien ja puhtaimpien joukosta, vaan: mene, tarjoo hänelle kätesi ja liittykää elämänkumppaneiksi, taistellaksenne yhdessä aistillisuutta vastaan. Vaan huolivatkohan ne tuollaista ex-tumputtajaa?
      xxx/ellauri388.html on line 553: Eikö ole niin, että jos kiusauksen hetkellä sanottaisiin: kätesi kasvaa karvoja, menetät silmäsi, jos nyt lankeat, niin pysyminen lankeamatta olisi taattu ilman mitään sisällistä taistelua. Langeta voi ainoastaan, kun ei varo mitään tämmöisiä seurauksia.
      xxx/ellauri388.html on line 560: Ihminen voi elämää katsella kahdella tapaa. Joko hän tuntee elämänsä siksi ajanjaksoksi, joka kuluu alkaen hänen ruumiillisesta syntymisestänsä hänen ruumiilliseen kuolemaansa. Taikka tuntee hän elämänsä riippumattomaksi tästä lyhyestä ajanjaksosta, käsittää olevansa ajassa ainoastaan jotakin erityistä tehtävää varten ja pitää itseänsä muuten iankaikkisuuden, ajattomuuden eli hengen lapsena. Nämät kaksi katsantotapaa ilmaisevat eri uskoja. Sillä uskohan ei ole mitään muuta kuin se, mitä ihminen uskoo elämän olevan. Jos joskus tuleekin ajatelleeksi iankaikkisuutta ja "mitä tulee tämän elämän jälkeen", — jos vaikka on vakuutettu siitä, että "löytyy elämää kuonpuoleisessakin, ja siellä kämmenten karvoitusta kazotaan",— niin ei se vielä läheskään merkitse, että uskoo iankaikkisuuteen. Sillä iankaikkisuuteen uskoo vasta silloin kuin uskoo, että iankaikkisuus määrää minun tehtäväni nykyisessä elämässä. Voipi ajatella iankaikkisuutta, voipi saarnata siitä ja kuitenkin teossa näyttää pitävänsä tehtävänään personallisten tarkoitusten saavuttamista tässä ajallisessa elämässä, eli siis ei uskovansa iankaikkisuuteen. Jos on vallalla toinen näistä uskoista, niin se synnyttää erilaista toimintaa ihmisen puolelta, kuin jos hänessä on vallalla toinen. Uskoessa elämän alun ja lopun olevan näkyvissä ihminen tietysti rupee itsellensä puuhaamaan tätä hänen personallista oloaan niin tyydyttäväksi, mukavaksi ja turvatuksi kuin mahdollista. Personallista elämää tarkoittavat silloin sekä hänen tulevaisuuden haaveensa että jokapäiväiset tehtävänsä. Mutta käsittäessä elämää ikuisuuden kannalta ihminen hakee ennen kaikkea tehtävää ikuisuudelta, eikä rupea tätä lyhyttä elämänjaksoa varten rakentamaan jotakin erikoista itselleen eikä täkäläiselle tulevaisuudelleen. Tämän aikaa voi olla vaikka aidanvizaxena pyykkipoika pippelissä, kuha loppuaika menee yläpilvessä.
      25740